Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

ASK_1907_IV | ASK_1907_I_III | ASK_1907_V | HAK_1907 | Liite_1907_I_IX | PTK_1907_I | PTK_1907_II | PTK_1907_III | PTK_1907_IV |

1: VALTIOPÄIVÄT v. 1907
2: 
3:                        IV.
4: 
5: LOKAKUUN II-MARRASKUUN 2 PÄIVÄÄN
6: 
7:                        YNNÄ
8: 
9: 
10: 
11:      JÅSEN- JA ASIALUETTELO
12: 
13: 
14: 
15:                  --=<•--
16: 
17: 
18: 
19: 
20:                 HELSINGISSÄ I908
21:        Hf!LSINOIN UUSI KIRJAPAINO-OSAKEYHTIÖ.
22:                   Antellin kokoelmain valtuuskunta.               1975
23: 
24: 
25: 
26:     51. Perjantaina 11 p. lokakuuta 1907
27:                  klo 6 i. p.
28:    Nimenhuudossa merkittiin poissaoleviksi ed. Castren, Kirves,
29: Malmivaara, Merivirta, Nuotio, Paasikivi, Paloheimo, Pullinen,
30: Raatikainen, Rannikko, Sipilä, ja Sundblom.
31: 
32:     Ilmoitettiin että ed. Raatikainen ja Kirves olivat yksityisten
33: asiain tähden pyytäneet vapautusta täksi illaksi, että ed. Vikman
34: on ilmoitettu sairaaksi ja ed. Castren ja Paasikivi valiokuntatöiden
35: takia olevan estetyt saapumasta, sekä että ed. Mäkelä pyytää
36: yksityisten asiain tähden vapautusta ensi viikon ajaksi.
37: 
38:    Ylläolevat ilmoitukset ja pyynnöt eduskunta hyväksyi.
39: 
40: 
41:   Valtuuskunta Antellin kokoelmain hoitoa varten.
42:     Puhemiesneuvoston puolesta ilmoitettiin että jäseniksi An-
43: tellin kokoelmain valtuuskuntaan oli valittu vakinaisiksi: mais-
44: teri Julius Ailio ja professori Eliel Aspelin-Haapkylä,
45: dosentti Yrjö Hirn, kauppias M. Hallberg ja arkkitehti Ar-
46: mas Lindgren,
47:     sekä varajäseniksi taiteilija Maria Viik, taiteilija Eero
48: Järnefelt, dosentti U. T. Sirelius, toimittaja Y. Sirola,
49: maisteri Ernst Nordström, tohtori Alired Hackman ja pro-
50: fessori Söderhjelm.
51: 
52:      Samalla puhemiesneuvosto lausui pitävänsä itsestään selvänä
53: että arvan kautta määrätään ne kaksi vakinaista ja neljä varajä-
54: sentä, jotka ensimäisen kolmi-vuotiskauden kuluttua ovat vel-
55: volliset eroamaan.
56: 
57: 
58:  Ehdotus Suomen eduskunnan pankkivaltuusmiesten
59:                  johtosäännöksi.
60:    Esitettiin pöydällä ollut pankkivaliokunnan mietintö n:o 4
61: eduskunnan pankkivaltuusmiesten johtosäännöstä
62: 
63:    ja ilmoitti Puhemies ensiksi esittävänsä käsittelyn alaiseksi
64: johtosäännön ja sen jälkeen mietinnön 5 sivulla olevan toisen ponnen.
65:                                                             125
66:                      Istunto II p. lokakuuta 1907.
67:                                            .
68:    Johtosäännön §:t 1 ja 2 hyväksyttiin keskustelutta.
69:    3 §:n johdosta käytti puheenvuoroa
70:     Ed. Söderholm: Enligt 74 § L. 0. utgör antalet bankfullmäk-
71: tige sex, dock så, att ärende, om hvilket annat icke i instruktionen
72: bestämmes, kan handläggas af tre fullmäktige. Denna fördel-
73: ning af bankfullmäktige i två kategorier fick sin upprinnelse redan
74: genom en af 1891 års landtdag antagen instruktion för bankfull-
75: mäktige, som af särskild anledning dock icke blifvit utfärdad. Samma
76: princip har upptagits uti L. 0. och ligger till grund för föreliggande
77: förslag till instruktion för bankfullmäktige. En sådan anordning
78: är enligt min mening mycket lycklig. Därigenom att en del af
79: bankfullmäktige icke deltager i behandlingen af alla ärenden, be-
80: redes möjlighet att för bankfullmäktige vinna personer bosatta
81: utom Helsingfors med kännedom om de ekonomiska förhållandena
82: i landsorten, personer, hvilka genom denna sin erfarenhet kunna
83: vara bankfullmäktiginstitutionen till mycket gagn. Därigenom
84: vinnes också den fördelen, att icke så många frågor behöfva behand-
85: las af alla bankfullmäktige och att således själfva behandlingen af
86: frågorna blir enklare och mindre tidsödande. Denna tanke hafva
87: också bankfullmäktige nu sökt realisera, men bankutskottet har
88: gjort en väsentlig afvikelse ifrån det förslag, som bankfullmäktige
89: framställt. Enligt bankfullmäktiges tanke skulle hela den löpande
90: ledningen ligga i händerna på de ständiga bankfullmäktige och en-
91: dast frågor af större allmän vikt handlägges af bankfullmäktige
92: i deras helhet. Det var såsom jag redan nämnde samma tanke,
93: som 1891 års landtdag hade velat förvärkliga. Uti Ständernas svar-
94: skrifvelse säges, att den ständiga tillsynen öfver förvaltningens
95: gång och de till direktionens vanliga uppgifter hörande ärenden
96: skulle ankomma på de ständiga fullmäktige; men de andra tillkal-
97: las endast för vissa ärenden. Nu har bankutskottet till de ärenden,
98: som ankomma på behandlingen af fullmäktige i sin helhet, öfver-
99: fört bland annat det, som ingår i punkt gaf förevarande § 3, näm-
100: ligen granskningen däraf, huruvida bankens säkerhet och fördel
101: vid beviljandet af krediter, vid inköp af obligationer och vid pla-
102: cering af bankens tillgodohafvanden i utlandet behörigen iakttagits.
103: Genom denna bestämning kommer, synes det mig, fördelningen af
104: arbetet att blifva väsentligen annan än hvad bankfullmäktige i
105: sitt förslag till instruktion hade tänkt sig. De sammanträden, i
106: hvilka samtliga bankfullmäktige borde deltaga, komme därigenom
107: själffallet att blifva talrikare och förvaltningen följaktligen tyngre.
108: Jag skulle därför hemställa, att denna bestämning öfverföres till
109: 4 §, där den ingick uti bankfullmäktiges förslag. Enligt bankut-
110: skottets förslag skulle de ständiga bankfullmäktige komma att hafva
111:                   Pankkivaltuusmiesten johtosääntö.             1977
112: 
113: en skäligen begränsad uppgift. De skulle väl hafva att utöfva en
114: viss löpande kontroll, men hufvndsakligen ålåge dem att förbereda
115: ärenden tili samtliga bankfullmäktiges sammanträden.
116:     En annan sak har däremot, såsom det synes, bankutskottet
117: ansett böra undandragas de ständiga bankfullmäktige, nämligen
118: frågan om uppgörande af förslag tili besättande af lediga platser
119: i ban.kdirektionen. Detta är ju frågor af ganska stor betydelse
120: och frågor, hvilka dessutom endast sällan förekomma. Om dessa
121: ärenden också skulle hänföras tili dem, som skola handlåggas af
122: samtliga bankfullmäktige, skulle ick:e de svårigheter, som jag ofvan
123: antydde, ökas. J ag får för den skull föreslå, att § 3 och i samman-
124: hang därmed § 4 återförvisas till bankutskottet i det syfte jag fram-
125: hållit samt att bankutskottet finge i uppdrag att taga i öfvervä-
126: gande, huruvida icke frågor om uppgörande af förslag tili besättande
127: af platser i bankdirektionen kunde hänföras tili de ärenden, som
128: skola handläggas af samtliga bankfullmäktige.
129: 
130:     Ed. Schybergson: Hvad beträffar den senare af herr Söder-
131: holms anmärkningar, så hade bankutskottet tänkt sig, att mom.
132: a) är så formuleradt, att det omfattar också tjänsteförslag. Det
133: var åtminstone utskottets afsikt att så formulera detta moment,
134: och för fullständighetens skull tiliades t. o. m. ordet >>utlåtande>>,
135: för att innefatta bankfullmäktiges åtgärd vid återbesättandet .
136: af bankkommissarieplats.
137:     Hvad sedan beträffar den hufvudsakliga af hr Söderholms an-
138: märkningar, så ber jag få anmäla, att granskningen i stort af kre-
139: diterna och placeringen af bankens tillgodohafvande i utlandet
140: är en sak, som om någon borde ankomma på samtliga bankfull-
141: mäktige, i all synnerhet om så lyckligt blefve, att äfven affärsmän
142: från andra delar af landet komme att tili bankfullmäktige väljas.
143: Då samtliga bankfullmäktige skola besluta om ansvarsfrihet för
144: bankdirektionen, så synes det vara önskligt, att de, såsom fallet är
145: med principaler i andra affärer, också hafva känuedom om, huru
146: rörelsen åtminstone i stora drag gestaltat sig. Därför tror jag att
147: det varit en lycklig anordning, att detaljgranskningen ankommer
148: på dem, som haft att deltaga i alla ärenden och ständigt äro tillstä-
149: des, men att granskuingen af bankens rörelse i dess hufvuddrag
150: tillkommer samtliga bankfullmäktige.
151:      Hr Söderholm hade nog rätt däri, att bankfullmäktigorgani-
152: sationen enligt bankutskottets betänkande liksom redan enligt
153:  bankfullmäktiges förslag har en annan gestaltning än den man
154:  tänkte sig 1891. Då var det meningen att dessa, som man uttryck-
155:  ligen kallade förstärkta bankfullmäktige, skulle vara ett slags ex-
156:  perter, de där tillkallades någon gång om året för att gifva de ordi-
157:  uarie råd. Nu däremot komma samtliga bankfullmäktige att i vik-
158:                     Istunto 11 p. lokakuuta 1907.
159: 
160: 
161: tigare frågor vara med, medan de, som enligt L.O.iäro skyldiga att del-
162: taga i alla ärenden, utgöra ett slags delegation, en förberedande
163: instans, jämte det de komme att handhafva de löpande ärendena.
164: Hvad beträffar bankfullmäktigeinstitutionens möjlighet att ope-
165: rera under de förändrade förutsättningarna, så blir den på intet
166: sätt tyngre genom den ändring, som utskottet föreslagit. Det stora
167: flertalet ärenden kommer fortfarande att hvila på dem, hvilka äro
168: skyldige att vara med om samtliga ärendens behandling; alla ge-
169: mensamt komma däremot icke att hafva nämnvärdt större antal ·
170: ärenden att afgöra än enligt bankfullmäktiges förslag, men de komma
171: dock att deltaga i afgörande af allt, som är af någon betydelse,
172: hvilket jag äfven anser vara öfverensstämmande med L. O:s anda
173: och mening. Om icke samtliga bankfullmäktige få inblick i affä-
174: rens skötsel i stora drag, så är det tämligen onödigt att de alls
175: utses. Därförutom kunna de icke med sakkännedom afgöra om
176: vare sig räntesatser eller annat. Jag tror att den fördelning
177: af arbetsbördan, som utskottet föreslagit, är den riktiga. Där-
178: emot medgifver jag, att en anmärkning kan göras mot förslaget,
179: nämligen i fråga om uppgörandet af tjänsteförslag, afgifvande af
180: utlåtande vid bankkommissarietjänsters besättande o. s. v. Dessa
181: ärenden komma eventuelt att få hvila några veckor, möjligen t.
182: o. m. någon månad, för att icke samtliga bankfullmäktige skola
183: alltför ofta inkallas tili sammanträden. Om det nu emellertid går
184: så, som det tyvärr ser ut, nämligen att de skilda grupperna komma
185: att välja samtliga bankfullmäktige från hufvudstaden, så uppstår
186: icke häller i nyss antydt afseende någon olägenhet. Men äfven
187: om, såsom jag ännu vili hoppas, representanter för affärsvärlden
188: i landsorten inväljas, så äro ju kommunikationerna numera så goda
189: här i landet, att ett sammanträde inom kort kan fås tili stånd,
190: och om någon af bankfullmäktige är förhindrad att infinna sig,
191: så finnas ju suppleanter att tillgå. Det är ju i alla fall bättre att
192: dessa taga del i ärendet, än att blott tre bankfullmäktige afgöra
193: dem. J ag har derför ingen anledning att för min del frångå utskot-
194: tets förslag i de delar, mot hvilka hr Söderholm gjort sina anmärk-
195: ningar.
196: 
197:     Ed. Söderholm: J ag ber att få erinra om, att den fördelning
198: af arbetet, som bankfullmäktige hade förordat, jämväl är upp-
199: gjord på basen af gällande L. 0. och att bankfullmäktige således
200: funnit den fortfarande ändamålsenlig. J ag ber dessutom att få
201: beröra en omständighet, hvilken hr Schybergson ansåg stå i vägen
202: för den anordning jag för min del önskade få införd. Hr Schyberg-
203: soli sade, att det vore önskligt, att de förstärkta bankfullmäktige
204: också skulle få kännedom om alla Finlands Banks kreditoperatio-
205: ner för att därigenom hafva större förutsättningar att pröfva frå-
206:                   Pankkivaltuusmiesten johtosääntö.            1979
207: 
208: 
209: gor om bestämmandet af bankens räntesatser. J ag vi11 eriura om
210: .Qm att § 4 enligt bankfullmäktiges förslag gifver åt de ständiga
211:  bankfullmäktige befogenhet att uti förekommande fall hänskjuta
212: sådana frågor, som annars skulle ankomma på deras afgörande,
213: tili förstärkta bankfullmäktige. Dessa förstärkta bankfullmäk-
214:  tige få därigenom utan tvifvel den inblick uti bankens kreditopera-
215:  tioner, som kan vara nödvändig för pröfning af de frågor, jag nu
216:  antydt.
217:      Denna sak sammanhänger dessutom med en annan. som jag
218:  tidigare icke ansåg mig böra beröra, men som i själfva värket hör
219:  hit. Enligt bankfullmäktiges förslag borde till ständiga bankfull-
220:  mäktige icke kunna inväljas personer, hvilka tillhöra privat banks-
221:  styrelse. Det är ju ganska naturligt. att icke medlemmar af pri-
222:  vata bankers styrelse böra få den inblick uti Finlands Banks stän-
223:  diga operationer, som de skulle komma att få enligt det af bank-
224:  utskottet förordade förslaget. Bankfullmäktige säga väl, att hvad
225:  de frågor beträffar, som enligt bankfullmäktiges tanke borde an-
226:  komma på samtliga bankfullmäktiges afgörande, intet hinder före-
227:  ligger, att också ledamöter af privata bankers styrelse deltaga
228:  uti dem. Men detta uttalande har tillkommit under förutsättning,
229:  att icke de frågor, som ingå i mom. g), komme att pröfvas af per-
230:  soner, som därjämte tillhöra privata bankers styrelser.
231: 
232:   Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, hyväksyttiin:;§
233: muuttamatta.
234: 
235:           4 §:n johdosta lausui puheenvuoron saatuaan
236:      Ed. Nevanlinna: Pyytäisin vaan saada ehdottaa pienen kie-
237: lellisen muutoksen pykälän tekstiin, minusta kun siinä on käy-
238: tetty virheellistä sanantapaa. Ehdottaisin, että alku tulisi kuulu-
239: maan: Niiden kolmen pankkivaltuusmiehen tehtävänä, jotka ovat
240: velvolliset olemaan osallisina kaikissa valtuusmiesten käsiteltä-
241: vissä olevissa asioissa, on.
242: 
243:     Ed. Pesonen kannatti vasta tehtyä ehdotusta.
244: 
245:    Ed. Schybergson: Jag var i utskottet af samma mening, som
246: de ärade herrar, hvilka nu yrka på den språkliga förändringen,
247: men utskottets flertal, som kunde finska bättre, ansåg den anmärkta
248: formuleringen vara riktig. Kunde icke därför densamma godkän-
249: nas utan att sålunda återremiss för denna sak behöfde ega rum.
250: 
251:     Ed. Arajärvi: Kun ehdotettu muutos on makuasia kielelli-
252: seltä kannalta ja kun tästä tärkeä lauseperiodi, joka on suorastaan
253:                      Istunto 11 p. lokakuuta 1907.
254: 
255: 
256: otettu valtiopäiväjärjestyksestä, tulisi muutosehdotuksen kautta
257: rikottua, niin minun mielestäni muutos on, ellei kokonaan tarpeet-
258: tomana, niin ainakin vähemmän aiheettomana hylättävä. Ehdo-
259: tan että pykälä hyväksytään ilman muuta.
260: 
261:     Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, hyväksyttiin vas-
262: tattavaksi seuraava äänestysesitys:
263: 
264:     Ken hyväksyy 4 §:n mietinnön mukaan, vastaa jaa; jos ei voit-
265: taa, on tässä kohden ed. Nevanlinnan tekemä ehdotus hyväksytty.
266: 
267:     Äänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla, joten 4 § oli hyväk-
268: sytty.
269:     §:t 5-6 hyväksyttiin järjestänsä keskustelutta.
270:                                 10 §.
271:    Keskustelu:
272:     Ed. Söderholm: Denna paragraf afviker icke obetydligt från
273: motsvarande paragraf i bankfullmäktiges framställning. Jag an-
274: tydde redan tidigare, att jag ansåg det vara alldeles riktigt, såsom
275: bankfullmäktige föreslagit, att bankfullmäktig, som eger deltaga
276: uti frågor angående af Finlands Bank beviljade krediter, icke till-
277: hör privat banks styrelse. Därigenom komme en privatbank att
278: få en allt för stor inblick uti Finlands Banks operationer, och om
279: denna ledamot af en privat banks styrelse vore en mycket framstående
280: bankman, kunde han komma att påvärka bankfullmäktige på
281: ett sätt, som kanske icke alltid skulle vara Finlands Bank till fromma.
282: J ag måste d,ärför hålla före, att den utaf bankfullmäktige föreslagna
283: inskränkningen i fråga om dem, som äro valbara tili bankfullmäk-
284: tige, är fullkornligt motiverad. Men då landtdagen godkänt 3
285: och 4 §§ enligt bankutskottets förslag, så gäller den inskränkning,
286: som här vore i fråga, icke endast de bankfullmäktige, som deltaga
287: i samtliga ärenden, utan bankfullmäktige i deras helhet. Bank-
288: utskottet har visserligen antydt, att det öfverhufvud icke vore
289: lämpligt, att en inskränkning utaf ifrågavarande slag skulle ingå
290: uti en instruktion för bankfullmäktige, då L. 0. icke nämner något
291: därom. En bestämning utaf detta slag har emellertid alltid före-
292: komrnit i bankfullmäktiginstruktionen.         Att det skulle utgöra
293: något hinder för landtdagen att antaga en bestämning, hvarigenom
294: dess handlingsfrihet inskränkes i ett syfte, som landtdagen anser
295: riktigt, kan väl icke på allvar påstås Det måste alltid stå landt-
296: dagen fritt att inom L. O:s gränser införa bestämningar, som vis-
297:                    Pankkivaltuusmiesten johtosääntö.
298: 
299: 
300: serligen kunna inskränka densamma, om blott de ej strida emot
301: L. 0. En bestämning af detta slag är fullkomligt på sin plats.
302: J ag skulle derför hemställa, att 10 § skulle erhålla följande lydelse:
303: >>Bankfullmäktig må icke tillika vara medlem af enskild banks
304: styrelse eller förvaltning, icke häller tjänsteman i bank. Annan
305: tjänst eller befattning vare bankfullmäktig icke förmenadt att
306: emottaga och innehafva, såvida hans skyldighet i sistnämda egen-
307: skap icke därigenom åsidosättes.>>
308: 
309:     Ed. Palmen: Minä katson velvollisuudekseni kannattaa edel-
310: lisen puhujan ehdotusta. Tämä on minun mielestäni aivan oikea,
311: sillä kaiketi pitää Suomen Pankille tunnustaa sama etu, mikä jo-
312: kaiselle yksityispankille on katsottu aivan välttämättömäksi, että
313: nimittäin se voipi ohjata liikkeensä vapaasti ja siten, ettei sen asiat
314: tule muiden ja ehkä kilpailijain arvosteltaviksi. Tuntuu minusta
315: sen lisäksi, kuin olisi määräys sanamuotoon nähden tehty huonom-
316: maksi. Pankkivaliokunnan mietinnön 10 §:ssä katsotaan niin
317: ankara tarkastus tarpeelliseksi, että ainoastaan silloin, kun panki-
318: valtuusmiehet yksimielisesti katsovat jonkun jäsenen toiminnan
319: olevan hänen valtuusmiestoimintansa kanssa ristiriidassa, ainaos-
320: taan silloin tämä pankkivaltuusmies on velvoitettu eroamaan.
321: Voi varsin hyvin ajatella, että jos 6:n miehen kollegiossa yhdestä
322: on puhetta ja tämän kuudennen sijaan tulee joku varajäsen, hel-
323: posti voi sattua, että viisi heistä on samaa mieltä, mutta yksi toista
324: mieltä, ja siten ei näinkään vahva enemmistökään riittäisi poista-
325: maan tuota kysymyksessä olevaa jäsentä, joka itse asiassa on otta-
326: nut toimen, johon hän muiden mielestä on ehdottomasti sopima-
327: ton. Minun mielestäni olisi tällaisessa tapauksessa jo yksinkertai-
328: nenkin äänten enemmistö riittävä. Mutta ennen kaikkea soisin,
329: että johtosäännössä tulisi selvästi lausutuksi, mikä periaate tässä
330: on eduskunnan mielestä oikea.
331:     Minä siis kannatan ed Söderholmin ehdotusta..
332: 
333:    Ed. Slätis: J ag anhöll om ordet endast för att understöda
334: hr Söderholms förslag beträffande innehållet om omstiliseringen
335: af § 10 i instruktionen.
336: 
337:    Ed. Schybergson: Det är alldeles omöjligt att i ett stadgande
338: af denna art räkna upp de skäl, som kunna föranleda bankfullmäk-
339: tigs afgång från befattningen. Lika väl som en privatbanks di-
340: rektör icke är därtill lämplig, lika väl kan t. ex. en privat bankir
341: vara i högsta grad olämplig till ett sådant uppdrag. Och äfven an-
342: dra skäl kunna förefinnas, som göra det för banken olämpligt att
343: bankfullmäktig kvarstannar i uppdraget. Men jag vill blott an-
344: föra ett exempel, som kan vara talande nog i motsatt riktning.
345:                     Istunto II p. lokakuuta 1907·
346: 
347: 
348: Vi hade under många år såsom revisor i Finlands Bank rektor Kihl-
349: man. som tillika var ordförande i Kansallispankkis förvaltnings-
350: råd och chef för en af våra största affärer. Såsom revisor får man
351: ännu närmare kännedom om de beviljade krediterna än såsom
352: bankfullmäktig. Och ingen kunde ens antyda, att Finlands Bank
353: skulle utaf anförda förhållande haft den minsta skada. Annorstä-
354: des i världen ser man gärna, att i centralbankens förvaltningsråd
355: inträda framstående privatbanks män, enär de göta godt gagn
356: med den insikt och den kännedom om förhållandena de för-
357: värfvat. Hr Söderholm sade att bankfullmäktiges förslag därom,
358: att de s. k. förstärkta fullmäktige skulle kunna vara bankmän,
359: hade goda skäl för sig, emedan de enligt den formulering, bank-
360: fullmäktige hade gifvit bankffullmäktiges instruktion, icke hade
361: kommit att i högre grad erhålla kännedom om de bevilj ade kre-
362: diterna. 1\fen såsom åtminstone jag ser på saken, så är det ungefär
363: lika riktigt eller lika oriktigt, att dessa tillika finge vara medlem-
364: mar af en privatbanks styrelse, som att de bankfullmäktige finge
365: vara det, hvilka deltaga uti samtliga ärendens behandling. Bank-
366: fullmäktige säga uttryckligen i sin berättelse att det för Finlands
367: Bank vore fördelaktigt, att bland dessa tre förstärkta fullmäktige
368: hafva representanter för privatbankerna. Jag för min del tror
369: äfven, att om flertalets inom representationen val faller på en
370: medlem af annan hanks förvaltning, så är det helt säkert Finlands
371: Bank till nytta, ty då har valet träffat en sådan person, som gör
372: banken gagn. Det bör dessutom märkas, att om den, som är med-
373: lem af en privatbanks förvaltning, icke skulle hafva någonting emot
374: att blifva invald till bankfullmäktig och i sådan händelse vore
375: villig att afgå från den privatbank, han tillhör, så är detta med
376: den formulering hr Söderholm föreslagit omöjligt. Han kan ju
377: icke afgå förrän han blifvit vald.
378:      Men, allt i allt, kan jag icke finna det lämpligt, att man i en
379: instruktion för bankfullmäktige intager ett stadgande, som inne-
380: bär en instruktion icke för bankfullmäktige utan för landtdagen,
381: en instruklion, som säger huru landtdagen skall välja eller inom
382: hvilka gränser den skall hålla sig vid valet. Instruktionen för bank-
383: fullmäktige antages ju i regeln vid hvarje landtdag, eller åtminstone
384: kan vid hvarje landtdag ändring däri vidtagas. Hvilken förnuftig
385: tanke finnes väl då i detta att landtdagens majoritet fastställer
386: för sig själf en gräns, som den kan iakttaga äfven utan att införa den
387: i bankfullmäktigsinstruktionen. Saken var dock en annan, då
388: vi hade fyra stånd. Då kunde landtdagen gemensamt så att säga
389: lägga band på hvarje skildt stånd. Men att samma majoritet,
390: hvilken sedan kommer till uttryck i själfva valet, skall söka en
391: gräns för sig själf kan jag icke finna anledning till, och jag håller
392: bestämdt på, att en sådan bestämning icke har sin rätta plats uti
393: denna instruktion.
394:                    Pankkivaltuusmiesten j ohtosääntö.
395: 
396: 
397:     Ed. Söderholm: En regel, som alltid har erkänts såsom riktig,
398: såvidt jag hittills haft mig bekant, har varit den, att det icke är
399: lämpligt, att en person tillhör två konkurrerande bankers styrel-
400: ser. Vid våra privatbanker har man också följt denna regel mycket
401: noga, och det synes mig vara fullkomligt klart, att det uti hvarje
402: banks förvaltning måste finnas enskilda personers kredit berörande
403: saker, som böra hållas inom denna bank. J ag vet icke hvarför Fin-
404: lands Bank skulle undandragas denna regel mer än andra. Att så-
405: dana frågor, i hvilkas behandling enligt nuvarande bankfullmäkti-
406: ges tanke samtliga bankfullmäktige borde deltaga, kunde tåla
407: vid att handläggas af personer, som tillika skulle tillhöra annan
408: banks styrelse, kan ju så vara, ehuru därom nog olika meningar
409: kunna hysas.
410:     Hr Schybergson har vidare anmärkt, att tidigare bankrevisorer
411:  utsetts bland andra bankers styrelsemedlemmar. Det är dock
412:  en väsentlig skillnad mellan att efteråt granska förvaltningen af
413: en bank och att deltaga uti ledningen af bankens angelägenheter.
414: - Slutligen har hr Schybergson framhållit, att det för den gamla
415:  ståndslandtdagen kunnat vara skäl att hafva inskränkande bestäm-
416:  ningar i fråga om dem, som voro valbara till bankfnllmäktige, men
417:  att detta icke träffar in på den nuvarande landtdagen. Skulle de
418:  inskränkningar, som tidigare gällde, hafva hänfört sig till sådant,
419:  som att ett stånd icke skulle få välja en person, som tillhörde ett
420:  annat stånd, hade anmärkningen varit förklarlig, men då detta icke
421:  var fallet, utan de inskränkande bestämningar, som tidigare funnos.
422: hänförde sig till samma saker, om hvilka nu är fråga, så kan jag
423:  kke finna att läget då var t någeot af~eende annat än för närvarand(Ö.
424: 
425:     Ed. Schybergson: F'inlands Rank konkurrerar icke och bör
426: -icke konkurrera med privatbankerna. Den bör såsom sedelut-
427: gifvande institnt stå öfver dem. Det är dit vi skola syfta.
428: 
429:     Ed. Arajärvi: Niinkuin pankkivaliokunnan mietintöön liite-
430: tyistä pernsteluista näkyy, ei pankkivaliokunnassa ole ollut ollen-
431: kaan vaikuttamassa se käsityskanta että tähän pykälään tarvit-
432: sisi tehdä sellainen muutos kuin pankkivaliokunnassa tehtiin,
433: siitä syystä että valmistettaisiin tilaa yksityispankkien toimitsi-
434: joille Suomen Pankin hallintoon. Päinvastoin! Ehdotuksella on
435: tarkoitettu niinsanoakseni karsimismahdollisuutta laventaa, sillä
436: aivan niinkuin ed. Schybergson jo huomautti on paljo muitakin
437: henkilöitä sellaisia, jotka ovat yhtä sopimattomat Suomen Pankin
438: hallinnossa kuin yksityispankkimiehet, jos ne sopimattomiksi kat-
439: sotaan. Hän mainitsi pankkiirit. On myöskin jäseniä sellaisista
440: laitoksista, jotka obligatsiooneja paljon ja muita arvopapereita
441: ostavat tai myyvät, vaikka eivät olekaan varsinaisia pankkimie-
442:                      Istunto 11 p. lokakuuta 1907.
443: 
444: 
445: hiä. ·Saattaa myöskm olla monta kertaa vaarallisempaa, jos tu-
446: lee Suomen Pankin hallinnon valvojaksi jonkun yksityis-
447: pankin suuri, sopimaton osakkeenomistaja kuin hallintoneuvoston
448: jäsen. Saattaapa panna kysymyksenalaiseksi monta kertaa, onko
449: yksityishenkilökään sopiva Suomen Pankin hallintoon, jos hän
450: ehkä muissa suhteissa on liian lähellä toisia rahalaitoksia ja riippu-
451: vainen niistä. Nämä olivat varsinaisina, vaikuttavina syinä siihen
452: että pankkivaliokunnassa pykälä laadittiin sellaiseksi kuin se laa-
453: dittiin. Sen mukaan pankkivaltuusmiehet, joiden käsiin koko Suo-
454: men Pankki uskotaan, saavat tässäkin asiassa niin suuren vallan
455: että, jos he ovat yksimielisiä siitä että pankkivaltuusmies on otta-
456: nut jonkun sellaisen tehtävän, joka on ristiriidassa Suomen Pankin
457: etujen kanssa, heillä on ei ainoastaan oikeus, vaan velvollisuuskin,
458: järjestää asiat niin, että tuollainen pankkivaltuusmies tulee sul-
459: jettua pois pankin hallinnosta.
460: 
461:    Puhemies: Kaksi minuuttia on kulunut.
462:     Tämä valta saatetaan sitä mieluummin myöntää pankkivaltuus-
463: miehille, kun he jo vuoden päästä ovat kaikista teoistaan vastuun-
464: alaiset eduskunnalle. Tässä ei pankkivaltuusmiehille myönnetä
465: mitään sellaista oikeutta, joka ilman arvostelua kestäisi niin pitkän
466: ajan kuin esim. entisten valtiopäiväin aikana, kolme vuotta.
467:     Vapaaherra Palmen tarttui nimenomaan sanaan •:yksimielisesti•>,
468: sanoen ettei se olisi sopiva. Pankkivaliokunnassa oli käsitys aivan
469: päinvastainen, nim. että jos tämä pykälä ehdotettuun muotoon
470: laaditaan, niin siihen on pantava sana •>yksimielisesti•>. Jos niin
471: kävisi kuin ed. Palmen arveli että yksi henkilö asettuisi pankki-
472: valtuuskunnassa viittä vastaan, niin se olisi kyllä ikävä seikka. Mutta
473: kun pankkivaliokunnassa tätä asiaa punnittiin, niin pidettiin mel-
474: kein mahdottomana että kukaan yksityinen ottaisi ilman todella
475: painavia syitä semmoista vastuunalaisuutta, sillä hän tulee teos-
476: taan eduskunnassa arvostelun alaiseksi viimeistään vuoden päästä.
477: •>Yksimielisesti»-sana pantiin tähän myös siitäkin syystä että voi
478: olla sellaisia aikoja, j~lloin muutkin syyt kuin puhtaat pankkinäkö-
479: kannat voivat olla vaikuttamassa. Semmoisia tapauksia ja semmoi-
480: sia aikoja varten on tähdellistä että sana •>yksimielisesti•> asetetaan
481: pykälään.
482:     Puolestani luulen että painavat syyt puolustavat sitä, että pank-
483: kivaltuusmiesten ohjesäännön ro § muodostetaan juuri sellaiseksi
484: kuin pankkivaliokunta on ehdottanut ja luovutaan pois vanhasta
485: sanamuodostuksesta, jommoista hiukan korjatussa muodossa ed.
486: Söderholm on ehdottanut, joka tosin näyttää sanovan paljon,
487: mutta itse asiassa ei läheskään suojele Suomen Pankkia samassa
488: määrässä kuin pankkivaliokunnan ehdottama pykälä.
489:                     Pankkivaltuusmiesten johtosääntö.                 1985
490: 
491: 
492:     Ed. Palmen: Minä pyysin sanavnoroa lähinnä sen johdo~ta,
493: knn ed. Schybergson selitti, että muka Suomen Pankin ei sovi
494: kilpailla yksityispankkien kanssa. Niin kauvan kuin Suomen Pan-
495: killa on siksi laaja ja suuri lainausliike kuin pankkivaltuusmiesten
496: kertomuksesta voi nähdä, niin kauvan tällainen toivomus tietvsti
497: on utuinen utopia. On luonnollista, että Suomen Pankki nyky-
498: änsä ja vielä kauvan aikaa on kilpaileva muiden pankkien kans';a.
499: Sitä ei kukaan ihminen voi muuttaa pitkään aikaan. Näin ollen
500: on se asia tärkeä kyllä, josta täällä on ollut puhetta. On vanhem-
501: pien henkilöitten muistossa, kuinka kovemman rahapulan sattu-
502: essa semmoisia oireita on nähty, että yksityispankit työnsivät
503: pois huonoja luotonkäyttäjiä Suomen Pankin niskoille. Tuom-
504: moiset mahdollisuudet voivat koska hyvänsä uudistua, ja sen täh-
505: den ei ole hyvä, että Suomen Pankki on siinä tilassa, ettei se voi
506: suojella omia etujaan kilpailijoitaan vastaan. Täällä sanotaan,
507: että on eduskunnan oma asia tehdä valintansa sopivasti. Epäile-
508: mättä. Mutta minun oli mielessäni sama muistutus, jonka ed.
509: Söderholm esitti. Tämä eduskunta on työjärjestykseensä ottanut
510: paljon sellaista, mikä ikäänkuin sitoo sen toimintavapautta, mutta
511: on ollut aivan luonnollista, että selvät yleiset periaatteet on otettu
512: ohjeeksi sen toiminnalle. Siltä kannalta katsoen voi olla aivan luon-
513: nollista, että lausutaan ohjesäännössä, mitkä toimet laatuaan ovat
514: sellaisia, että niiden käyttäjät eivät sovellu Suomen Pankin pankki-
515: valtuustoon. Jos kohta tämä eduskunta on yksikamarinen, niin
516: on kuitenkin se ero olemassa, että tämän ohjesäännön laatii koko
517: eduskunta ja pankkivaltuusmiesten vaali tapaktuu pienemmän
518: valitsijakunnan, 57-henkisen valiokunnan kautta, jossa ei edes käy-
519: tetä suhteellisia vaaleja, vaan enemmistövaaleja.
520:     Minä siis yhä edelleen pysyn kannassani, Tahdon vielä ed.
521: Arajärven puheen johdosta huomauttaa, että kyllä minä en ole
522: ajatellut sellaista tapausta, että yksi jäsen, joka on ottanut sopi-
523: mattoman toimen, itse koettaa niskotella. Mutta hyvin mahdollista
524: voisi olla, että sellaisella jäsenellä saattaisi olla varajäsenten joukossa
525: joku ystävä, joka pitäisi hänen puoliaan ja tämä sitten äänellään
526: tekisi viiden jäsenen päätöksen ihan tehottomaksi. Sanotaan,
527: että tämä on mahdotonta, sen vuoksi että häntä odottaa eduskun-
528: nassa edesvastuu. Mutta lakia ei tehdä sillä olettamuksella, että
529: kierteleminen on mahdoton, vaan koetetaan juuri antaa semmoi-
530: moisia säädöksiä, jotka voivat kelvata oudoissakin olosuhteissa.
531: 
532:     Ed. Söderholm: Då jag senast hade ordet försummade jag
533: att beröra en omständighet, som hr Schybergson anfört mot det
534: förslag jag väckt. Hr Schybergson sade, att man icke såsom bank-
535: fullmäktigkandidat skulle kunna uppställa en person, som tillhör
536: privat banks styrelse, emedan han ju då måste afgå från sin be-
537:                     Istunto 11 p. lokakuuta 1907.
538: 
539: 
540: fattning utan att veta om han blir vald. Enligt min tanke kan
541: den saken lätt ordnas. Han uppsäger sig villkorligen hos den bank,
542: där han för närvarande är anstäld. En sådan villkorlig uppsä-
543: gelse lägger intet hinder för landtdagen att välja in honom till bank-
544: fullmäktig.
545: 
546:     Ed. Valpas: Io § kai tarkoittaa, että se henkilö, joka veivoi-
547: tetaan luopumaan toimestaan, ei saisi itse olla päättämässä, jou-
548: tuuko hän ottamaan eron vai eikö. Jotta tuo kävisi sanamuodosta
549: selville. ehdottaisin sanan >>muut>> sanan >>pankkivaltuusmiehet»
550: eteen.
551:      Ed. Ehrnrooth: J ag anhöll om ordet på grund af en punkt
552: i hr Arajärvis yttrande. Om jag icke missförstod honom, så ville
553: han göra gällande, att, därest en privat banks direktör utsetts
554:  till bankfullmäktig, så vore bankfullmäktige oförhindrade att i
555: enlighet med § IO tvinga honom att afgå från sin befattning som
556: bankfullmäktig. En sådan tolkning af § IO är uppenbarligen orik-
557: tig. Denna paragraf afser endast de fall, då bankfullmäktig, sedan
558: han blifvit därtill vald. emottager befattnmg som anses vara
559: oförenlig med hans ställning såsom bankfullmäktig.
560:    Ed. af Ursin: Pyydän saada kannattaa herra Söderholmia.
561:    Ed. Sirola: Minun mielestäni pykälä vaatii herra Valppaan
562: tekemän selvennyksen ja pyydän sitä kannattaa.
563:     Ed. Arajärvi: Minun lausunnostani tuskm saa sitä käsitystä,
564: kuin täällä on joku saanut, sillä minä ymmärrän pykälän aivan
565: samalla lailla kuin puhuja.
566:     Mitä tulee ed. Valppaan ehdotukseen, jota täällä myös kanna-
567: tettiin, on se minun· käsittääkseni tarpeeton, sillä jos kyseenalai-
568: nen asia tulee esille, niin se käsitellään vasta silloin pankkivaltuus-
569: Iniesten kokouksessa, kun siinä on saapuvilla 6 jäsentä. Yleensä
570: pankkivaltuusmiehet tiettävästi toimivat ainoastaan, kun on 6
571: jäsentä saapuvilla. Näin on pankkivaliokunnassa tämä asia kä-
572: sitetty.
573:     Ed. Nevanlinna: Minunkin huomioni oli kiintynyt siihen muu-
574: tosehdotukseen, jonka pankkivaliokunta tässä oli tehnyt. Saadak-
575: seni vähän enemmän selvitystä asiassa, kuin Initä painettu mietintö
576: saattaa sisältää, käännyin erään pankkivaliokunnan arvoisan jäse-
577: nen puoleen ja sain kuulla sen syyn mainittavan, joka täälläkin on
578: julkituotu, eli että kun tästä lähtien ei missään tapauksessa ole kysy-
579: myksessä pitempi aika kuin yksi vuosi, niin mahdolliset vaarat sellai-
580: sen kiellon poissa olemisesta kuin nyt on puheena, ovat arvioittavat
581:                    Pankkivaltuusmiesten johtosääntö.
582: 
583: 
584: vähemmiksi kuin mahdollisesti aikaisemmin. Kun lisäksi siitä, mitä
585: olen voinut seurata, olin saanut sen käsityksen, että aivan yksimieli-
586: sesti asiata erityisesti harrastavissa eduskunta-piireissä ollaan sillä
587: kannalla, että pankkivaltuusmieheksi ei ole soveliasta valita henkilöä,
588: joka kuuluu toisen pankin hallintoon tai hallitukseen ja siis käytän-
589: nöllistä merkitystä tällä kysymyksellä ei kenties tällä kertaa missään
590: tapauksessa tule olemaan, olin päättänyt omasta puolestani olla
591: tekemättä mitään muistutusta. Mutta koska muistutus nyt on kui-
592: tenkin tehty ja minun ymmärtääkseni asia on periaatteellisesti aivan
593: selvä, siten nimittäin, että ne ovat oikeassa, jotka ovat vaatineet
594: sitä muutosta, jonka herra Söderholm on ensimmäiseksi ehdottanut,
595: niin pyydän minäkin saada sitä nyt kannattaa.
596:     Pyytäisin sitä paitsi saada tehdä muutaman huomautuksen sen
597: keskustelun lisäksi, mikä täällä on tapahtunut, koska muutamia
598: näkökohtia on jäänyt esittämättä, jotka mielestäni ansaitsevat mai-
599: nitsemista.
600:     Minun ymmärtääkseni ed. Schybergson on kaikkein parhaiten
601: puolustanut herra Söderholmin ehdotusta. Hän sanoi nim. että
602: Suomen Pankin tulee seisoa yksityispankkien yläpuolella. Ollen-
603: kaan tällä kertaa puuttumatta kysymykseen, missä määrässä sen
604: tulee kilpailla niiden kanssa tahi olla sitä tekemättä ja jättämällä
605: nyt sikseen senkin tosiasian, johon ed. Palmen viittasi, että tällainen
606: kilpailu kuitenkin joka tapauksessa on olemassa, on minusta juuri
607: tämä herra Schybergsonin huomauttama aivan oikea näkökohta
608: kaikkein voimakkaimmin puhunut herra Söderholmin ehdotuksen
609: puolesta. Onhan tietysti selvää, ettei millään lakipykälillä eikä
610: asetusten määräyksillä voida saada aikaan ~itä, että Suomen Pankki
611: todellakin seisoo yläpuolella yksityispankkeja, jollei nimittäin muita
612: voimia saada sitä tähän asemaan kohottamaan. Mutta eihän siitä
613: nyt ole puhekaan. Puhe on vaan siitä, asetetaanko tämä ohjesääntö
614: sellaiseksi, että se mikäli mahdollista edistää tätä päämäärää vai
615: semmoiseksiko, että se mahdollisesti voi asettua tämän päämäärän
616: saavuttamiselle esteeksi. Minun ymmärtääkseni jälkimmäinen mah-
617: dollisuus on olemassa, jos pankkivaliokunnan mietintö hyväksytään,
618: mutta jos hyväksytään herra Söderholmin ehdotus, niin on ainakin
619: koetettu jotakin tehdä tämän mahdollisuuden torjumiseksi. Saat-
620: taa tietysti sanoa, että voihan tämmöisestä rajoituksesta kenties
621: koitua vahinkoakin. Kyllä kai nämä tällaiset yksinkertaiset totuu-
622: det tiedetään. Eihän kaiketi ole vielä ihmisoloissa keksitty mitään
623: sellaista, josta ei jotakin haittaakin voisi olla. Mutta minä olen
624: ehdottomasti sitä mieltä, että tällä kertaa todennäköisyys, mitä
625: suurempaan haittaan tulee, puhuu siihen suuntaan, että meidän on
626: hyväksyttävä herra Söderholmin ehdottarua rajoitus.
627:     Täällä on tuotu esiin esimerkkejä siitä, että Suomen Pankilla ei
628: ole ollut mitään haittaa, vaikka yksityispankin hallinnon etunenässä
629:                      Istunto 1 I p. lokakuuta 1907.
630: -~~---~----------~-~----~--~~~-
631: 
632: 
633: 
634: 
635: oleva henkilö on siinä hoitanut erittäin tärkeää tehtävää. Tämä
636: esimerkki tietysti ei todista muuta kuin sen yleisesti tunnetun asian,
637: ja erittäin onnellisen ja ilahuttavan asian, että onhan ihmisiä toki
638: olemassa, jotka voivat myös puolueettomasti menetellä. Mutta
639: poikkeuksia varten ei yleensä säädetä asetuksia, vaan asetuksia sää-
640: dettäessä tulee pitää silmällä sitä, että, niinkuin maailma nyt on
641: kerran, edut tavallisesti joutuvat ristiriitaan. Sentähden on mikäli
642: mahdollista koetettava tällaista kollisioonia edeltäkäsin välttää.
643:      On sanottu, että tällainen rajoittava määräys on jokseenkin järje-
644: tön pankkivaltuusmiesten ohjesäännössä, koska rajoitus koskee edus-
645: kunnan vaalivapautta. Nyt on kuitenkin asia se että tämä rajoitus
646: kyllä tulee koskemaan myös pankkivaltuusmiesten toimintavapautta
647:  ja siis on paikallaan pankkivaltuusmiesten ohjesäännössä, koska sen
648:  kautta tulee kielletyksi pankkivaltuusmiehille toimikautensa aikana
649: ottaa vastaan puheenalaista tointa. Että se samalla rajoittaa edus-
650: kunnan oikeutta, se on, niinkuin näkyy, niin pienoinen muodotto-
651:  muus, että m. m. ed. Söderholm on katsonut sen varsin hyvin mah--
652: dolliseksi.
653:      On myöskin sanottu, että kun on mahdotonta kuitenkaan täy-
654:  dellisesti luetella kaikkia niitä syitä, jotka voivat tehdä henkilön
655:  pankkivaltuusmieheksi sopimattomaksi, niin ei tätäkään herra Sö-
656:  derholmin ehdottamaa rajoitusta voida puoltaa. Mutta kyllä tämä,
657:  luvalla sanoen, on vähän omitni<:ta puhetta. Senkö tähden, että
658:  asetusten kautta ei ole mahdollista päästä täydellisyyteen, ei saisi
659:  edes yrittää minkäänlaisia säädöksiä, jotka mikäli mahdollista voivat
660:  hyvään suuntaan vaikuttaa? Tällä syyllä voisi vastustaa melkein
661:  mitä tahansa, kun on ohjesäännöistä kysymys.
662:      Niinkuin sanottu, meidän on saatava mikäli mahdollista Suomen
663:  Pankki seisomaan yläpuolella yksityispankkeja ja minä näen tässä
664:  kysymyksessä, vaikka se tietysti ei olekkaan niin erinomaisen laaja-
665:   kantoinen, kuitenkin tapauksen, jossa eduskunta voi ikäänkuin mer-
666:   kitä periaatteen. Tältäkin kannalta minä mieluummin yhdistyn
667:  herra Söderhoiruin ehdotukseen kuin valiokunnan mietintöön.
668: 
669:     Ed. Schybergson: Såsom den senaste talaren framhöll, komma
670: vi väl praktiskt taget till ungefär samma resultat, men i fråga om
671: formuleringen förblifva vi dock af olika mening.
672:    Jag ber främst att få erkänna, att fnherre Palmen formelt hade rätt
673: då han sade, att en sådan begränsning,som den föreslagna, berör andra
674: än dem, hvilka komma att antaga själfva bestämningen. Det är
675: nämligen landtdagen i dess helhet, som antager instruktionen, medan
676: endast den del af dem, som utgöres af elektorerna och bankutskottets
677: medlemmar, värkställer valen. Men är det väl faktiskt någon skillnad
678: emellan dem? Då valmännen dock följa resp. gruppers önskningar,
679: så är det i själfva värket landtdagens majoritet, som genom en sådan
680:                    Pankkivaltuusmiesten johtosääntö.
681:                        -------------~-----------------        ---------
682: bestämning lägger band på sig själf. Det vore ju nog så bra, om landt-
683: dagens majoritet skulle lägga band på sig emellanåt, men det är nä-
684: stan bättre, att det sker vid själfva valtillfället, än genom en paragraf
685: i instruktionen, ty om vi införa denna bestämning i instruktionen,
686: men landtdagens majoritet sedan vid själfva valet skulle utse en per-
687: son, som enligt paragrafen icke vore valbar, så vill jag fråga, hvilken
688: myndighet det är, som kunde kassera valet. Skall en sådan bestäm
689: ning införas, så borde det åtminstone ske i arbetsordningen och icke .
690: instruktionen. Däremot är j ag alldeles ense med hr Nevanlinna
691: därom att, om man med denna bestämning vill träffa dem, som, me-
692: dan mandatet varar, åtaga sig ett med bankfullmäktigbefattningen
693: oförenligt uppdrag, då har denna bestämning sin rätta plats i instruk-
694: tionen. Men bankutskottet har icke velat gå in i ett uppräknande
695: af enskilda detaljer, utan ansett att bankfullmäktige i dess helhet
696: kunde afgöra saken.
697:     J ag ber ännu få nämna något om Finlands Banks konkurrens
698: med privatbankerna. Det är dock en väsentlig skillnad om en bank,
699: såsom Finlands Bank, med en balans af 186 miljoner,har en inhemsk
700: utlåning af knappt 6o miljoner eller om en bank, såsom de större
701: privatbankerna, på en balans af ISo-I6o miljoner har 140 miljoner
702: inhemsk utlåning. Dessutom bör det märkas, att den inhemska
703: utlåningen i Finlands Bank allt mera får karaktären utaf en central-
704: banks utlåning, där förluster öfverhufvudtaget undvikas. J ag skulle
705: tro, att den tanke, hr Nevanlinna höll på, var en riktig tanke, eller
706:  att konkurrenssynpunkten och rädslan för konkurrens småningom
707: bör aflägsnas ur Finlands Banks betraktelsesätt.
708:     Såsom sagdt, jag vet icke, hvilken den myndighet är, som kan
709:  kassera valet, i händelse det utfaller emot ordalydelsen i denna para-
710:  graf, sådan hr Söderholm föreslagit den, och jag finner det därför
711:  vara riktigast att icke intaga en sådan bestämning.
712:      J ag vill slutligen gentemot herrar Palmen och Nevanlinna säga,
713:  att det icke nu gäller någonlag, någon >>asetus>>, utan en instruktion,
714:  som antages landtdag för landtdag.
715:     Ed. Arajärvi: Ne näkökannat, jotka ed. Nevanlinna esitti
716: olivat kyllä esillä pankkivaliokunnassakin, mutta ne veivät sellaiseen
717: johtopäätökseen, kuin ehdotuksen IO:stä näkyy. Ja vieläkin puo-
718: lestani uudistan sen, mitä jo aikaisemmin olen lausunut: jos eduskunta
719: hyväksyy pankkivaliokunnan ehdottaman pykälän semmoisenaan,
720: niin ne näkökannat, joita ed. Nevanlinna ja muut Suomen Pankin
721: nimessä täällä esittivät, tulevat paremmin noudatettua kuin jos
722: hyväksytään sen tapainen ehdotus, jonka ed. Söderholm on täällä
723: tehnyt.
724:    Ed. Nevanlinna: Herra Schybergsonin viimeisen lausunnon
725: johdosta olen pakoitettu huomauttamaan, etten ole lausunut mitään
726:                     Istunto 11 p. lokakuuta 1907 .
727:        •
728: siitä, onko suotava vai ei, että Suomen Pankki kilpailee yksityis-
729: pankkien kanssa.
730: 
731:     Ed. Slätis: Redan tillkomsten af paragrafen i fråga visar, att
732: utskottet tänkt sig att ett stadgande gentemot olämplig persons in-
733: väljande är behöfligt. Men affattningen utaf själfva paragrafen,
734: eller tankens klädande i ord uti densamma, är sådan, att syftemålet
735: helt och hållet förfelas. Det är ett synnerligen grannlaga uppdrag,
736: som bär åhvälfves bankfullmäktige, d. v. s. några få personer, hvilka
737: samtliga äro bekanta med hvarandra, och hvilka sålunda skulle nöd-
738: gas utöfva en kontroll gentemot hvarandra, i händelse nämligen
739: någon af dem skulle finna det förenligt att emottaga något annat upp-
740: drag under den tid han fungerar såsom bankfullmäktig. Redan
741: den omständigheten att paragrafen finnes till, förutsätter således,
742: att ett stadgande är behöfligt. J ag skulle därför bedja att få under-
743: stöda hr Söderholms förslag.
744: 
745:    Ed. Schybergson: J ag vill endast i anledning af hr Slätis' yttran-
746: de anmärka, att man måste fullgöra sina plikter också mot bekanta
747: personer. Vi måste lämna det åskådningssätt, att man ej gentemot
748: dem skulle handla på samma sätt som emot andra.
749: 
750:    .liänestysesitykset ja päätökset:
751:    I:o Ken vastaebdotukseksi mietinnölle hyväksyy ed. Söderhol-
752: min tekemän ehdotuksen, vastaa jaa; jos ei voittaa. on vastaehdotuk-
753: seksi hyväksytty ed. Valppaan tekemä ehdotus.
754: 
755:    Äänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla.
756: 
757:    2:o Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön IO §:ään nähden,
758: vastaa jaa; jos ei voittaa, on tässä kohden hyväksytty ed. Söderholmin
759: tekemä ehdotus.
760: 
761:    Äänestyksessä annettiin no jaa- ja 66 ei-ääntä, jonka ohessa
762: annettiin 2 tyhjää lippua, joten 10 § oli hyväksytty mietinnön
763: mukaan.
764: 
765:    11 § hyväksyttiin keskustelutta.
766:    12 §:n johdosta lausui puheenvuoron saatuaan
767:    Ed. v. Alfthan: Det synes mig att bankutskottet icke gifvit
768: någon motivering alls tili den förändring utskottet infört uti § 12
769: beträffande arvodet åt fullmäktig, då utskottet sänkt detsamma
770:                    Pankkivaltuusmiesten johtosääntö.               1991
771: 
772: 
773: 
774: från 6,ooo till 4,000 mark. Utskottet säger väl i motiveringen, att
775: utskottet ansett ett arvode af 4,000 mark tillräckligt, men på hvilken
776: grund utskottet hyst denna uppfattning, får man icke besked om.
777: J ag skulle för min del vara benägen att yrka på att arvodet skulle
778: förblifva vid det gamla, nämligen 6,ooo mark. Ett så lågt arvode
779: som 4,000 mark kan i enskilda fallleda därtill, att banken skulle gå
780: miste om sådana krafter, som annars skulle stå till disposition. :M:an
781: kan mycket väl tänka sig, att personer, som möjligen annars skulle
782: förflytta sin värksamhet från hufvudstaden eller som vistas på lands-
783: orten, skulle lättare kunna förmå sig att emottaga ifrågavarande
784: uppdrag och flytta in till hufvudstaden, därest arvodet skulle i någon
785: mån ersätta deras förlust. För bankens finanser är det' likgiltigt om
786: arvodet tages till 6,ooo eller till och med till I6,ooo mark, men det
787: är icke likgiltigt, om valfriheten inskränkes och om banken på grund
788: af ett alltför lågt arvode går miste om lämpliga personer. Då för
789: framtiden sannolikt flertalet bankfullmäktige i hvarje händelse
790: komma att utses ibland de olika finsktsinnade partierna, tror jag ett
791: förslag om förhöjdt arvode, framstäldt från denna del af salen, icke
792: skall blifva missförstådt.
793:     Ed. Schultz: Här har framhållits, huru önskvärdt och nödvän-
794: cligt det vore, att ibland bankfullmäktige också skulle ingå represen-
795: tanter för landsortens affärsmannakår. Emellertid har utskottet
796: i § I2 föreslagit en så ringa ersättning åt dessa representanter, sär-
797: skildt hvad vidkommer de förstärkta bankfullmäktige och supplean-
798: terna, att det torde vara väl ringa lockelse för landsortsrepresentan-
799: terna att låta invälja sig till bankfullmäktig. Här säges nämligen i
800: mom. 2: >>Öfriga bankfullmäktige uppbära, den, som är bosatt i Hel-
801: singfors, 20 mark för hvarje sammanträde, den, som är bosatt å annan
802: ort, 30 mark jämte ersättning för resekostnaderna.>> Nu kan det
803: emellertid hända, att en landsortsrepresentant möjligen måste an-
804: vända en dag eller två för att resa hit och lika många dagar för att
805: resa hem igen. 0m sammanträdet räcker en dag, så har man för
806: dessa 5 dagar kommit i åtnjutande af en ersättning af endast 30mark
807: jämte ersättning för resekostnaderna. J ag skulle för min del anse,
808: att landsortsrepresentanterna borde erhålla ersättning för hvarje
809: dag, som de använda för att öfvervara ett sådant sammanträde och
810: skulle därför föreslå att denna paragraf skulle så omformuleras, att
811: den, som är bosatt på annan ort, skulle erhålla 30 mark i dagtrakta-
812: mente jämte ersättning för resekostnaderna. I följande mom. bör
813: då likaså efter orden >>30 mark•> tilläggas orden •>i dagtraktamente.>>
814: En landsorts representant skulle då få ersättning för alla dagar han
815: faktiskt använder för ändamålet.
816:    Ed. Schybergson: Det går på sned, när man hälst litet vågar
817: lämna de vanliga byråkratiska gängorna. Vi försökte i bankutskot-
818:                                                              rz6
819:                      Istunto I I p. lokakuuta IfJ07·
820: 
821: 
822: tet und•;ika talet om dagtraktamente och så och så många hästskjut-
823: ser enligt den och den klassen i resereglementet och satte i stället det
824: generella uttrycket •>resekostnadsersättning•>, som enligt vår tanke
825: omfattade både det ena och andra, och nu ser det ut som om utskot-
826: tets formulering skulle kunna gifva anled.ning till misstydningar.
827: Men jag vill hoppas, att räkningarna öfver bankfullmäktiges rese-
828: kostnadsersättning skola kunna includera äfven traktamente för de
829: dagar bankfullmäktige befunnit sig på resa. I ingen händelse befa-
830: rar jag, att någon af denna anledning skulle vägra åtaga sig val till
831: bankfullmäktig. Jag är i den delen af annan mening än frih. v.
832: Alfthan. J ag tror att vi skulle få de bästa bankfullmäktige, om de
833: hade ingen aflöning alls. Men jag vill dock till undvikande af miss-
834: förstånd säga, att jag hör till dem, som i bankutskottet röstat för
835: 6,ooo mk af den anledning att, om man engång gifver arvode åt landt-
836: dagens förtroendeman, så får det icke vara vanlig vedhuggarlön.
837: Jag har som sagdt i utskottet röstat för 6,ooo mark.
838:    Ed. Rosenqvist, V. T .: Jag har begärt ordet endast för att un-
839: derstöda frih. v. Alfthans förslag. De skäl han anfört hafva synts
840: mig fullt bindande, och jag har yttermera blifvit stärkt i min uppfatt-
841: ning i denna sak genom det, som hr Schybergson anfört.
842:     Ed. Valpas: Pankkivaltuusmiehet ovat tähän asti järjestään
843: pitäneet tointaan aivan sivutyönä. Sellaiset herrasmiehet, jotka
844: ovat muista töistä luulleet ansaitsevaosa IO,ooo markkaa vuositu-
845: loja tai vähä vähemmän, ovat siitä huolimatta muita toimiaan jättä-
846: mättä voineet olla pankkivaltuusmiehinä ja niittää siitä suuria lisä-
847: tuloja. Kun tuo toimi luultavasti edelleenkin tulee pidettäväksi
848: sivutyönä, niin tuntuu ihan ihmeteltävältä, että ruotsalaisen puolueen
849: taholta tahdotaan lisätä vielä niihin suuriin palkkatarjouksiin, joita
850: valiokunnan puolelta on tehty, 4,000 markan palkkio kohottaa 6,ooo:-
851: ksi. Minä olisin halukas vähentämään vielä tuostakin siten, että
852: Helsinkiläisille tulisi z,ooo markkaa ja mailta tulleille sen lisäksi r,ooo
853: markkaa. Minun mielestäni se riittäisi jotakuinkin, ja tekisin sen
854: ehdotuksen, jos tietäisin, että sitä kannatetaan. Mutta kun ovat
855: kysymyksessä paikat, jotka porvarit ottavat itselleen ja määräävät
856: meistä huolimatta niitten palkkion, niin en tee mitään ehdotusta.
857:     Ed. Ehrnrooth: J ag ber att få förena mig om hr Schultz' för-
858: slag, som innebär ett återställande i denna del af hankfullmäktiges
859: förslag i saken.
860:    Ed. Kallio: Vaikka tuleekin katsoa sitä, että pankkivaltuus-
861: miehet palkattaisiin siten, että saadaan toimeen täysin kykeneviä
862: henkilöitä, tulee kuitenkin katsoa sitä, kuinka paljon myös siinä
863: toimessa on työtä, sillä työstähän on myöskin opittu aina palkka
864:                    Pankkivaltuusmiesten johtosääntö.               1993
865:                                        -------------------------
866: maksamaan. Tämä on sellainen toimi, jossa ei asiaintuntijain lau-
867: sunnon mukaan ole paljo työtä, niin että jokaiselle viikolle tulee
868: 5--6 lepopäivää. Tuntuu kummalliselta, että vielä tahdottaisiin
869: ylempiä palkkaehtoja kuin mitä valiokunnan mietinnössä ehdote-
870: taan. Sentähden on minusta kyllin riittävää tämä 4,000 markan
871: palkka. Sitäpaitsi, jos maalta tänne joku henkilö muuttaa sitä var-
872: ten, niin kyllä hän saa täällä muitakin toimia, joten hän tuntuu aivan
873: runsaasti palkitulta, kun maksetaan vielä lisäpalkkioita. On huo-
874: mattava, ettei ketään vasten tahtoaan tähän tehtävään valita. Mi-
875: nusta ei riitä, että nojataan vain palkan suuruudessa entisiin tapoihin,
876: vaan täytyy myös katsoa, kuinka paljon on työtä. Minusta on kyllin
877: runsaasti palkkaa ehdotettu valiokunnan mietinnössä ja sentähden
878: ':"astustan tehtyjä muutosehdotuksia.
879: 
880:    Ed. Huoponen: Pyydän ainoastaan eduskunnan jäseniä otta-
881: maan huomioon ne lausunnot, jotka annettiin täällä, kun oli kysymys
882: kansakoulunopettajain palkankorotuskesta, ja vertaamaan nyt kysy-
883: myksessä olevaan palkkaukseen, niin minusta tuntuu aivan riittä-
884: väitä valiokunnan ehdotus ja kannatan sitä.
885: 
886:     Aänestysesitykset ja päätökset:
887:     1:o Ken hyväksyy 12 §:n ensimäisen momentin mietinnön mu-
888: kaan, vastaa jaa; jos ei voittaa, on ed. v. Alfthanin tekemä ehdotus
889: siinä kohden hyväksytty.
890: 
891:     Äänestyksessä annettiin 145 jaa- ja 31 ei-ääntä sekä 1 tyhjä
892: lippu; 1 avonainen lippu hyljättiin.
893: 
894:    2:o Ken hyväksyy 12 §:n 2 ja 3 momentn mietinnön mukaan,
895: vastaa jaa; jos ei voittaa, on ed. Schultzin tekemä ehdotus hyväksytty.
896: 
897:    Äänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla joten 12 § oli kokonai-
898: suudessaan hyväksytty.
899: 
900:    Samoin hyväksyttiin johtosäännön otsakirjoitus ja mie-
901: tinnön 5 sivulla oleva jälkimäinen ponsi.
902: 
903: 
904:    Pankkivaltuusmiesten ja pankin tilintarkastajain
905:                       vaalista.
906:    Esitettiin pöydällä ollut pankkivaliokunnan mietintö n:o 5 kos-
907: keva pankkivaltuusmiesten, pankin tilintarkastajain ja heidän vara-
908: miestensä vaalia.
909: 1994                 Istunto II p. lokakuuta 1<)07.
910: 
911: 
912:    Mietinnön 2 sivulla oleva ensimäinen ponsi hyväk-
913: syttiin kesknstelutta.
914:    Toisen ponnen johdosta käytti puheenvuoroa
915:    Ed. Schybergson: ilmoittaakseen että itse vaali luultavasti voi
916: tapahtua vasta ensi perjantaina.
917: 
918:     Ed. Yrjö-Koskinen Y.K.: Ponnessa ehdotetaan, että vaali
919: on heti toimitettava. Herra Schybergsonin ilmoitus jo viittaa siihen,
920: että tämä sana >>heti» ei ole paikallaan. Minä puolestani ehdottaisin
921: vähän lievemmän lausuntamuodon: >)ensi tilassa.>) Se jättäisi vähän
922: enemmän tilaisuutta harkita, milloin vaali on toimitettava, kuin jos
923: sanotaan, että vaali on >>heti» tapahtuva.
924: 
925:    Ed. Schybergson Valiokunnassakin oli siitä kysymys, mutta
926: väitettiin, että onhan >>heti» pikaisempi ja lyhempi.
927: 
928:    Ed. Kairamo: Koska valiokunnan ponsi ilmeisesti tarkoittaa
929: samaa kuin vapaaherra Yrjö-Koskisenkin, mutta tämä viimeinen
930: minusta on selvempi, niin pyydän kannattaa sitä.
931: 
932:    Ed. Pesonen kannatti ed. Yrjö-Koskisen ehdotusta.
933: 
934:    Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, hyväksyttiin vastatta-
935: vaksi seuraava äänestysesitys:
936: 
937:     Ken hyväksyy valiokunnan toisen ponnen sellaisenaan, vastaa
938: jaa; jos ei voittaa, on ed. Yrjö-Koskisen tekemä ehdotus hyväksytty.
939: 
940:    Äänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla, joten mietinnön toi-
941: nen ponsikin oli hyväksytty.
942:    Päätöksen johdosta huomautti
943: 
944:   Puhemies puhemiesneuvoston olleen sitä mielipidettä, että pank-
945: kivaliokunnan puheenjohtajan olisi kutsuminen sekä pankkivalio-
946: kunnan jäsenet että eduskunnan valitsijamiehet kokoon vaaleja var-
947: ten, minkä käsityksen eduskunta hyväksyi.
948: 
949:    .Muutoksia ja lisäyksiä määräyksiin suhteellisen
950:      vaalitavan mukaan toimitettavista vaaleista.
951:    Esitettiin ja keskustelutta kohta kohdalta hyväksyttiin seit-
952: senmiehisen valiokunnan ehdotus muutoksiksi ja lisäyksiksi niihin
953:                    Määrärahoista rautatierakennuksiin.               1995
954: 
955: 
956: määräyksiin, jotka koskevat valtiopäivillä suhteellisen vaatitavan
957: mukaan toimitettavia vaaleja.
958: 
959: 
960:        Määrärahoista rautatierakennuksia varten.
961:    Esitettiin pöydällä ollut valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o
962: 7 arm. esityksen n:o I7 johdosta, joka koskee rautatierakennuksia
963: varten annettavia määrärahoja,
964: 
965:    ja huomautti Puhemies että päätökset asiassa V. J:n 63 §:n mukaan
966: ovat ehdollisia, mikäli ne koskevat määrärahan myöntämistä.
967: 
968:     Puhemiehen ehdotuksesta otettiin ensin käsittelyn alaiseksi mie-
969: tinnön 4 sivulla oleva ponsi
970: 
971:    ja käytti sen johdosta puheenvuoroa
972: 
973:      Ed. Estlander: Det synes mig vara egnadt att väcka uppmärk-
974: samhet att i den proposition, som i förevarande betänkande behan-
975: dlas, regeringen meddelat, hurusom den funnit anledning afvika
976: från det beslut, hvilket senaste ständer fattat beträffande fördelnin-
977: gen af det beräknade anslaget mellan de olika banor, som då till
978: utförande beslötos. Det må ju gäma erkännas, att detta förfarande
979: å regeringens sida är ur teknisk synpunkt nog så väl motiveradt. I
980: hvarje fall kan enligt min tanke ett dylikt förfarande dock icke pas-
981: sera oanmärkt från landtdagens sida. Det innebär, såsom också
982: utskottet har funnit anledning erinra, ett ganska betänkligt prejudi-
983: kat med hänsyn till förhållandet mellan regeringen och folkrepresen-
984: tationen. Det kan ingalunda vara oviktigt, om på cletta sätt de
985: beslut, som fattats af folkrepresentationen och stadfästats af monar-
986: ken, sedermera vid tillämpningen undergå sådana modifikationer,
987: att om däraf konsekvensen utdroges, följden kunde blifva, att hela
988: beslutets innehåll och syfte äfventyrades. Det är icke alltid, som
989: en dylik förändring göres med en sådan sakkunskap och i sådant syfte
990: till sakens bästa, som väl denna gång säkerligen har eftPrsträfvats.
991: J ag hade haft för afsikt att i detta sammanhang yttra mig också ow
992: betänkandet i dess helhet, men begränsar mig nu enligt talmannens
993: anvisning till klämmen å pag . ..;..
994:      Det är fallet att icke endast regeringen i detta afseende öfverträdt,
995: såsom det synes mig, de gränser, hvilka äro af konstitutionen utsta-
996:  kade för verkställigheten af ständernas beslut, utan det synes mig,
997:  att också utskottet i sitt förslag har kommit att allt för mycket bi-
998:  träda och, må jag säga, understöda den uppfattning, som regeringen
999:  i sin proposition i antydt afseende gjort till sin.
1000:                      Istunto 11 p. lokakuuta 1907.
1001: 
1002: 
1003:     Ed. v. Alithan: Jag ville nog gärna följa den anvisning vi fått
1004: att begränsa oss till att tala om första klämmen, men jag håller det
1005: icke för uteslutet att få beröra äfven statsutskottets allmänna moti-
1006: vering, som föregår klämmen.
1007:     J ag måste säga, att jag icke kan vara till alla delar fullt öfverens
1008: om den, såsom det synes, något bittra kritiken i denna motivering,
1009: och jag skulle gärna sett, att kritiken blifvit mildare, så mycket mer
1010: som den kanske sakligt icke fullkomligt håller sträck. Det förhåller
1011: sig nämligen så, att senaste landtdag fick sig förelagd kostnadsförslag
1012: beträffande Karelska och Österbottniska banorna. Kostnadsför-
1013: slaget för Karelska banan var så lågt upptaget, att en noggrannare
1014: kalkyl öfver kostnaderna gifvit vid handen, att den var tilltagen 5
1015: miljoner för låg. En efteråt skedd pröfning af kostnaden för Öster-
1016: bottniska banan synes åter hafva gifvit vid handen, att beräkningen
1017: varit mera än en half miljon mark för låg. Denna förändring var
1018: dock mycket naturlig i betraktande af de betydligt stegrade arbets-
1019: kostnaderna. Kalkylen var sålunda beträffande denna bana sna-
1020: rare för hög än för låg. Beträffande den tredje banan, den till Rova-
1021: niemi, beslöts densamma på grund af petition, och kunde man därför
1022: icke begära, att utredningen skulle vara så fullständig, som på grund
1023: af proposition. Det är emellertid ett märkligt förhållande, att en
1024: bana, som af regeringen beräknats till 13 miljoner mark, sedan stiger
1025: till 18 J:?iljoner. Det är en felräkning på bortåt 40 ojo. Sådant
1026: kan ju inträffa, men om sådant skulle blifva system, så kan man tänka
1027: sig, att en regering, som skulle vilja föredraga en viss bana framom
1028: en annan samtidigt ifrågasatt, skulle genom kalkyler, som icke äro
1029: fullt exakt uppgjorda, kunnai hög grad bidraga till att vilseleda stän-
1030: derna i fråga om beslutets fattande. Hvad särskildt beträffar den
1031: nu ifrågavarande Karelska banan, så är det tämligen tvifvelaktigt,
1032: huruvida senast församlade ständer skulle hafva beslutit om hela
1033: denna banas byggande, ifall de verkligen haft anledning antaga, att
1034: totalbeloppet skulle stiga tili 18 Iniljoner mark. Det är möjligt att
1035: en riktigare förslagskalkyl skulle föranledt ständerna att i detta af-
1036: seende gå försiktigt tillväga och besluta endast en del af banan. J ag
1037: vill tillika säga, att den här förefintliga felkalkylen, hvilken jag gärna
1038: vill tro vara ett misstag, icke stannar den nuvarande regeringen till
1039: last. Den emottog kalkylerna i fråga om nya järnvägsbyggnader i
1040: arf. Emellertid gestaltade sig saken sålunda, att ständerna beslöto
1041: sig senast för att bygga järnvi:igar för tillsammans 34 miljoner mark.
1042: Efter en medelbyggnadsrat af omkring 6 a 7 miljoner mark per år
1043: skulle sålunda dessa banor blifva färdigbyggda inom loppet af fem
1044: år, af hvilka nu ett år gått. Efter fyra år skulle således samtliga
1045: dessa banor vara byggda. Det är själffallet, att det ett eller par år
1046: i förväg vore lämpligt att hafva klart för sig, hvilka banor, som skola
1047: beläggas med arbete, för att man skall kunna skrida till de nödvän-
1048:                    Määrärahoista rautatierakennuksiin.              1997
1049: 
1050: 
1051: diga förberedelserna, hvilket ej vore möjligt om beslutet skall fattas
1052: några månader tidigare. Något år, ett eller kanske två år tidigare
1053: vore det väl försiktigt att besluta om byggande af nya banor. Emel-
1054: lertid skulle med den då tänkta byggnadsraten af 6 a 7 miljoner mark
1055: efter det förhöjda kostnadsförslaget, banornas färdigblifvande ytter-
1056: mera fördröj as med ett och ett halft år öfver den beramade tiden.
1057: Då därtill komma kostnaderna för den oundkomliga sammanbind-
1058: ningsbanan i Savolaks, som med samma byggnadsrat skulle draga
1059: ett par år framåt, så skulle verkligen landtdagens handlingsfrihet i
1060: järnvägsfrågor vara i hög grad bunden och i vida högre grad bunden
1061: än hvad senast föregående ständer kunde tänka sig. J ag kommer
1062: senare i ett annat sammanhang härtill. Men jag villi detta samman-
1063: hang blott beröra frågan, därför att det synes mig, att ständerna nog
1064: icke ensamma varit skulden till det sakläge, som nu inträffat.
1065:      Hvad nu beträffar det föreliggande klämmen, synes det mig vara
1066: uppenbart, att regeringen icke kan få sakligt i väsentlig grad ändra
1067: lagligen fattade och lagligen godkända beslut. Men då uppenbara
1068: praktiska skäl talat för att under det gångna året icke på ett oför-
1069: månligt sätt lägga ned pengar i det sydösterbottniska banbyggnads-
1070: företaget, innan nödig teknisk utredning förelegat, synes det mig,
1071: att förfarandet väl kan förtjäna en indemnitet från landtdagens sida,
1072: men nog skall det vara en indemnitet, ett godkännande af att force
1073: majeure förelegat, som förklarat ett afvikande från beslutet och denna
1074: indemnitet kan beslutas endast under förntsättning att själfva det
1075: afsedda hufvudändamålet uppnås d. v. s. att inom den beräknade
1076: tiden för slutförandet af banbyggnaderna också samtliga dessa banor
1077: komma till utförande. Om då den ena byggnaden blir först färdig
1078: och den andra sedan, så är detta en praktisk fråga, hvilken också bör
1079: på praktiskt sätt afgöras, och skulle jag däri icke se någon väsentlig
1080: afvikelse från beslutet. Men skulle nu landtdagen kunna godkänna
1081: ett sådant förfarande så att säga in blanco, så skulle, såsnart två eller
1082: tilläfventyrs flere bansträckningar föreligga såsom lagligen beslutna,
1083: någon del af dessa tidigare bandelar kunna uppskjutas ad calendas
1084: graecas efter regeringens fria skön och pröfning af de praktiska om-
1085: ständigheterna. Det synes mig att ett sådant vidtgående godkän-
1086: nande icke gärna kan från landtdagens sida ega rum, och att det
1087: skulle kunna vara för framtiden jämväl ganska vådligt, beträffande
1088: det noggranna respekterandet af fattade beslut. Det synes mig, att
1089: den kläm, som utskottet här har uppgjort, icke i tillräckligt hög grad
1090: tillgodoser denna syn på tingen, som jag haft äran framställa, men
1091: att den i högre grad tillgodoses af den formulering jag sökt finna och
1092: som framställes i reservationen n:o I. J ag skulle därför vördsamt
1093: anhålla, att landtdagen ville bevilja regeringen indemnitet i öfverens-
1094: stämmelse med uttalandet i reservation~"'n n:o I å sid. rr.
1095:                     Istunto 11 p. lokakuuta 1907.
1096: 
1097: 
1098:      Ed. Runeberg: Jag måstetillstå, attjag icke kanfattaattnågon
1099: väsentlig skillnad skulle förefinnas emellan utskottets och reservan-
1100: tens förslag. Hufvudsaken är väl att afgöra, huruvida så väsentligt
1101: vägande skäl finnas för en regerings åtgärd, att representationen på
1102: grund häraf kan hevilja indemnitet i ett visst gifvet fall och håde ut-
1103: skottet och reservanten försäkra, att så nu är fallet. Utskottet säger,
1104: att utskottet funnit för den vidtagna modifikationen af ständernas
1105: heslut skäl af så vägande art, att utskottet icke tvekat att föreslå
1106: indemnitet och reservanten säger •>att undertecknad som för egen del
1107: gillar regeringens åtgärd i denna sak o. s. v.>) Men reservanten säger,
1108: att, om man nu skulle utan vidare hevilja indemnitet i ett hestämdt
1109: fall, på grund däraf att man anser fullt vägande skäl tala för denna
1110: indemnitet, så skulle konsekvensen af detta vara, att regeringen när
1111: som hälst på grund af praktiska skäl genom anslags öfverförande
1112: från en hana till en annan kunde på ohestämd tid uppskjuta hyg-
1113: gandet af en af monark och representation godkänd hana. J ag
1114: måste anse, att detta vore en högst hesynnerlig konsekvens. Om
1115: representationen på grund af vägande skäl i ett hestämdt fall heviljar
1116: regeringen indemnitet, så förklarar man väl icke därmed, att man
1117: i framtiden kommer att hesluta indemnitet äfven utan vägande skäl.
1118: Saken förefaller mig vara enkel och på grund af de skäl utskottet
1119: och reservanten anfört skulle jag för min del understöda utskottets
1120: förslag.
1121: 
1122:     Ed. Estlander: J ag är icke häller fullt ense med reservantens
1123: kläm, emedan jag anser, att hans principielt riktiga resonnemang i
1124: själfva förslaget till kläm sedermera icke kommit till sin rätt. Emel-
1125: lertid vill jag understöda syftet merl reservationen och·rösta för den-
1126: samma, då jag finner att den åsyftat att gifva ett klarare uttryck åt
1127: saken, än hvad i hetänkandets kläm har skett.
1128: 
1129:    Ed. Nix:    Tag her endast at~ få understöda reservationen n:o I.
1130:     Ed. Aalto olisi myöskin toivonut että ensimäisen vastalauseen
1131: ponsi olisi ollut selvemmin kirjoitettu, mutta kuitenkin kannatti
1132: sitä sellaisenaankin.
1133: 
1134:    Ed. Rajala kannatti samoin ensimäisen vastalauseen pontta.
1135: 
1136:    Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, hyväksyttiin vastat-
1137: tavaksi seuraava äänestysesitys:
1138: 
1139:     Ken hyväksyy mietinnön 4 sivuUa olevan ponnen, vastaa jaa;
1140: jos ei voittaa, on mietintöön liitetyn ensimäisen vastalauseen ehdo-
1141: tus siinä kohden hyväksytty.
1142:                   Määrärahoista rautatierakennuksiin.              1999
1143: 
1144: 
1145:    Huutoäänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla, joten mietinnön
1146: 4 siv. oleva ponsi oli hyväksytty.
1147:     Mietinnön loppuosaan sekä yleensä rautatiepoli-
1148: tiikkaan nähden käytti puheenvuoroa:
1149: 
1150:     Ed. N eovius, A.: På de i andra reservationen angifna skälen
1151: tillåter jag mig i fråga om motiveringen föreslå att första klämmen
1152: i andra reservationen skulle af kammaren godkännas. Detta god-
1153: kännande innebär såsom konsekvens, att ur motiveringen skulle utgå
1154: det stycke, som börjar strax efter klämmen på sid. 4 och slutar nere
1155: på sid. 6. En följd af ett sådant beslut vore, att expeditionsutskottet
1156: vid affattandet af svaret skulle göra de obetydliga redaktionsför-
1157: ändringar, som äro af nöden för att ansluta det efterföljande till det
1158: föregående.
1159:                                         ·.
1160:    Puhemies: Med anledning af senast framställda förslag ber jag
1161: att få påpeka, att äfven de tre sista klämmarna nu äro under dis-
1162: kussion.
1163: 
1164:     Ed. Danielson-Kalmari: Minä katson aivan luonnolliseksi, että
1165: ne kohdat perustetuista, joista viimeinen puhuja on lausunut mieli-
1166: piteensä ja joita hän vastalauseessaan on kosketellut, eivät joudu
1167: eduskunnan vastaukseen, sillä ei suinkaan vastauksessa Majesteetille
1168: tarvitse kertoa kuinka joku valiokunta arvostelee entisten valtio-
1169: päivien toimia. Muuten minä edellytän, ettei tänä iltana tehdä
1170: mitään päätöstä kahdesta viimeisestä ponnesta, koska niissä koske-
1171: tellut kysymykset ovat niin välittömässä yhteydessä sen mietinnön
1172: kanssa, joka koskee kulkulaitosrahastoa, että me välttämättömästi
1173: kaipaamme valtiovarainvaliokunnan mietintöä ennenkttn voimme
1174: näistä viimeisistä ponsista päättää. Myöskin arm. esityksessä n:o
1175: 20, joka koskee kulknlaitosrahastoa, ovat ne perusteet täydellisem-
1176: min esitetyt, jotka ovat vaikuttaneet sen, että hallitus puolestansa
1177: ehdottaa tulevana vuonna rautatierakennuksiin käytettäväksi 7
1178: miljoonaa markkaa eikä, niinkuin valiokunta ehdottaa, 1~ miljoonaa.
1179: 
1180:     Ed. Paasivuori: Olen tämän mietinnön suhteen sitä mieltä
1181: että määrärahoja rautatierakennuksiin vuodeksi 1908 olisi myönnet-
1182: tävä 12 eikä IO miljoonaa, kuten valiokunnan mietinnössä ehdotetaan.
1183: Muuten tahdon lausua mielipahani ja vastalauseenisitä tapaa vastaan,
1184: mitä valtionrautateillä työmiehiin nähden noudatetaan. Valtion-
1185: rautateillä noudatetaan aivan samaa tapaa, jota yksityiset kapi-
1186: talistit noudattavat työntekijöitä ottaessaan ja erottaessaan. Tänä
1187: syksynä, juuri viime viikolla on erotettu suuri määrä työntekijöitä
1188: Nurmeksen ja Joensuun rataosalla. Samoin on tehty Rovaniemen
1189: 2000                 Istunto II p. lokakuuta 1907.
1190: ~~~------------------------·
1191: 
1192: 
1193: 
1194: 
1195: ja Kemin rataosalla, toisten insinöörien alueelta melkein kaikki
1196: työntekijät. Kun näin syksyn tullen, jolloin yksityistenkin työt
1197: vähenevät ja työntekijät erotetaan yksityisten työstä, valtio nou-
1198: dattaa samanlaista tapaa ja erottaa työntekijänsä, lisää se siten työttö-
1199: mien lukua hyvin suuressa määrässä. Valtion velvollisuus minun
1200: k~sittääkseni olisi tarjota työväelle työtä silloin, kun eivät yksityi-
1201: set sitä tee. Työttömyys on työväenluokan suurin painajainen,
1202: sen kirous. Siitähän johtuu, minkä verran työntekijät saavat työtä,
1203: heidän elämänsä, toimeentulonsa ja hyvinvointinsa. Puhutaan
1204: kyllä, että työntekijöillä on korkeat palkat, mutta ei oteta sitä huo-
1205: mioon, että työntekijöistä ainoastaan pieni osa saa työtä ympäri
1206: vuoden, suurin osa työväestä saa työtä 3-4 kuukauden työaikaan
1207: vuodessa. Kun joka puolelta erotetaan työväkeä, sekä yksityisten
1208: että valtion työstä, niin minnekä joutuvat nämät työntekijät. Ne
1209: saavat kärsiä ja heidän perheensä kärsii sanomatonta köyhyyttä
1210: ja kurjuutta, jota ainoastaal mielessään voi kuvitella se, joka itse
1211: joskus on saanut tai on joutunut sellaisesta kärsimään. Ihmetel-
1212: lään usein; miksi työmiehet ovat kumouksellisia, miksi ne eivät
1213: ylistä nykyistä yhteiskuntajärjestelmää, mutta ei oteta huomioon
1214: minkälaiseen asemaan syöstään työväki. Minä toivon, että valtio
1215: vastaisuudessa, kun se ottaa työntekijöitä, myöskin koettaisi tal-
1216: visaikana tarjota työtä työntekijöille eikä, niinkuin tähänasti on
1217: tapahtunut, ettei keskellä kesää ottaisi työväkeä vähäksi aikaa
1218: ja sitten talveksi ajettaisi sitä maantielle. Toivon että tämä näkö-
1219: kanta, minkä nyt olen tässä esille tuonut, vastaisuudessa valtion-
1220: rautateitä rakentaissa otettaisiin huomioon.
1221: 
1222:     Ed. Palmen: Ensinnä minun täytyy sanoa, että se käsittely-
1223: tapa, jota täällä herra Danielson-Kaimari on ehdottanut, on mie-
1224: lestäni aivan oikea. On luonnollista, että mitään varmaa päätöstä
1225: siihen summaan nähden, joka on vuosittain käytettävä, ei ole mah-
1226: dollista tehdä, ennen kuin eduskunta on saanut tutustua siihen
1227: mietintöön, joka koskee kulkulaitosrahastoa, mietintöön, jota
1228: valtiovarainvaliokunta ei vielä ole ehtinyt antaa eikä vielä edes
1229: päättää. Mutta jotta tämä asia voisi tulla oikealle tolalle, katsot-
1230: tiin aivan välttämättömäksi, ettät rautatiekysymys semmoisenaan
1231: tulisi ensin päätettäväksi, sillä se vaikuttaa tuntuvasti itse kulku-
1232: laitosrahastokysymykseen.
1233:     Muuten tahdon huomauttaa, koska täällä jo on menty ehdotta-
1234: maan, millaiseksi eduskunnan vastauskirjelmä pitäisi laadittaman,
1235: että nim. muutamia sivuja mietinnöstä poistettaisiin, että tämä
1236: huoli on jotakuinkin tarpeeton. Jokainen, joka on ollut mukana
1237: laatimassa eduskunnan vastauskirjelmää, tietää, ettei vastaukseen
1238: oteta muuta kuin, mikä ehdottomasti on tarpeen puolustaakseen
1239: niitä muutoksia, joita arm. esitykseen tehdään. Kun tässä kohden
1240:                    Määrärahoista rautatierakennuksiin.              200I
1241: 
1242: 
1243: 
1244: ei ole hylätty esitystä, vaan"pääasiassa hyväksytty se, tosin selventä-
1245: mällä sen määräystä yhdessä kohden, ei ole lainkaan tarpeen ottaa
1246: noiden moitittujen sivujen sisältöä eduskunnan vastauskirjelmään.
1247: Siinä kohden ed. N eoviuksen ehdotus siis oli aivan tarpeeton.
1248:       Vielä täytyy minun tämän yhteydessä kosketella muuta-
1249: miin kohtiin, joihin herra v. Alfthan kajosi, joskaan en silloin tah-
1250: tonut vastata hänen huomautuksiinsa, koska mielestäni nuo muistu-
1251: tukset eivät kuuluneet ensimäiseen ponteen. Niinkuin ed. Rune-
1252: berg jo huomautti, asiallinen eroitus valiokunnan mietinnön ja
1253: toisen vastalauseen välillä on käytännössä perin vähäinen. Molem-
1254: mat tunnustavat, että vakavat syyt ovat aiheuttaneet muutoksen.
1255: Mutta herra v. Alfthan meni samalla esittämään muutamia muis-
1256: tutuksia, joista hän luuli voivansa vetää kylläkin pitkälle meneviä
1257: johtopäätöksiä. Hän varsinkin kiinnitti huomiota siihen, että nyt
1258: on ilmoitettu Karjalan radan tulevan maksamaan paljon enemmän
1259: kuin mitä laskettiin viime valtiopäivillä; hän luuli voivansa ennus-
1260: taa, mitä Suupohjan rata maksaa - asia, jota ei kukaan ihminen
1261: vielä tiedä, sillä laskujen ainekset ovat vasta kootut, ja vasta kun
1262: me olemme eläneet helmikuuhun, voimme saada tietää, minkälai-
1263: seksi kustannusarvio muodostuu. Ja arvatenkin se tulee suunnil-
1264: leen samanlaiseksi kuin keskimäärin muutkin radat. Tuo nyt osoit-
1265: taa erinomaisen keveätä tapaa käsitellä numeroita, kun jo edeltä-
1266: käsin rupeaa päättämään yhdestä ja toisesta radasta; en todella-
1267: kaan tiedä, millä nimellä oikeastaan kutsuisi tällaista tapaa mennä
1268: noin hatarasti käsitellyistä numeroista vetämään johtopäätöksiä
1269: tulevaisuuteen nähden.
1270:     Täällä on moitittu, että muka tämä mietintö on katkera kritiikki
1271: entisiä valtiopäiviä kohtaan. Mutta minun täytyy sanoa, että tuota
1272: katkeruutta ei suinkaan ole olemassa muuta kuin asianomaisten
1273: mielikuvituksessa. Jos tahtoo ottaa huomioon, mitä muutamilla
1274: edellisillä valtiopäivillä tapahtui, kun kaksi säätyä kytkemällä
1275: yhteen ratoja eri osissa maata, pakolla ajoi tahtonsa perille, niin olisi
1276: kyllä voinut sanoa paljonkin ja katkeraa, mutta valiokunta ei ole
1277: sitä tehnyt, valiokunta on pysynyt niissä rajoissa, jotka ovat luon-
1278: nolliset ja oikeat arvosteltaessa tapauksia. Mutta valiokunta ei
1279: ole voinut olla kokonaan koskettelematta kysymystä, sillä koko
1280: rautatierakennuspolitiikkamme on joutumaisillaan hyvin vaikeaan
1281: umpikujaan. Onhan nimittäin luonnollista, että kun vuonna I888
1282: päätettiin kolme kertaa enemmän rautateitä rakennettavaksi kuin
1283: oli rahoja, ja kun sitten viime valtiopäivillä päätettiin, kuten luul-
1284: tiin, seitsemän kertaa enemmän kuin rahoja oli - todellisuudessa
1285: asia kuitenkin on niin, että viime valtiopäivät saattoivat myöntää
1286: ainoastaan yhdeksännen osan. siitä mitä tarvittiin - niin me to-
1287: dellakin olemme luisuvalla pinnalla. Meidän täytyy tunnustaa,
1288: että jos tätä vauhtia mennään eteenpäin ja näillä valtiopäivillä
1289: 2002                Istunto II p. lokakuuta 1907·
1290: 
1291: 
1292: kysymättä mistä varat saadaan, ruvetaan hyväksymään kaikki
1293: rautatiet, mitä mieli tekee, niin tämä eduskunta, kun se kolmen vuo-
1294: -den kuluttua eroaaa, epäilemättä jättäisi tulevan eduskunnan vie-
1295: lä vaikeampaan tilaan. Se olisi siihen mennessä voinut päät-
1296: tää parikymmentäkertaa enemmän rautateitä rakennettavaksi kuin
1297: Qn rahoja. Tämä erinomaisen ikävä umpikuja, johon me olemme
1298:  joutuneet, se se valtiovarainvaliokunnan tai oikeammin sen enem-
1299: mistön mielestä, on ehdottomasti korjattava. Meidän täytyy, kun
1300: yhdeltä puolen p~detään suunnattomasti uusia ratoja, ja toisella
1301: puolen on paljon täyttämättömiä lupauksia, kerta kaikkiaan tehdä
1302: itsellemme selväksi, mikä kansantaloudelliselta kannalta katsoen
1303: on edullisinta meidän maallemme. Ja edullisinta on ehdottomasti
1304: se, että, niinkuin jo r87o-luvulla lausuttiin, eduskunta, päättäes-
1305: sään joksikin ajaksi eteenpäin rautatierakennuksista, samassa pi-
1306:  tää silmällä, ettei tee päätöksiä niin suurista yrityksistä, ettei se
1307:  niihin voi varoja antaa. Tässä on kysymyksessä terve yhteiskun-
1308: nallinen, taloudellinen periaate. Muutos on verrattava hyvin kat-
1309:  keraan lääkkeeseen, jonka tämän sukupolven täytyy niellä, jotta ker-
1310:  rankin tultaisiin parempaan tilaan, - esittäkäämme peittelemättä
1311: .asia semmoisena kuin se on.
1312:      Siltä kannalta katsoen on tätä mietintöä käsitelty. Ei suinkaan
1313:  ole tahdottu lausua katkeraa moitetta, on koetettu pysyä asiassa.
1314:  Yksistään nekin numerot, jotka on mainittu, kun vuonna r888 pää-
1315:  tettiin kolme kertaa enemmän kuin oli varoja, kun viime valtiopäi-
1316:  villä luultiin päätettävän 7 kertaa enemmän ratoja kuin mihin
1317:  oli varoja ja itse asiassa päätettiin kaiketi noin 9 kertaa enemmän,
1318: ovat kylläkin todistavaa laatua. Minun nähdäkseni ne ikäänkuin
1319: pakottavat tätä eduskuntaa tällä kertaa ja ensi vuonna jättämään
1320:  uusien päätösten tekemisen silleen, jotta ensin voitaisiin saada
1321: entiset sitovat lupaukset edes pääasiassa täytetyiksi. Muutoin
1322:  tullaan siihen, että annetaan lupauksia ja tehdään laskuja ja kun ne
1323: aikoinaan ovat pantavat toimeen, saadaan hyvin ikäviä yllätyksiä;
1324: arviolasku, joka tehtiin 5-6 vuotta ennemmin, kenties ei ole miten-
1325:  kään paikkaansa pitävä, koska aivan uusia oloja on ehtinut syntyä.
1326:      Juuri sentähden, jotta voitaisiin jollakin varmuudella arvostella
1327:  rakennuskustannuksia, on tarpeellista, että jokaiset valtiopäivät
1328: rajoittavat vaikutu,.taan. Säilyttämällä yhdenmukaista ja kokonais-
1329: .suunnitelman mukaan tehtyä rakentamispolitiikkaa voipi kyllä ra-
1330: joittaa päätökset niihin osiin, joihin sillä eduskunnalla on vaikutus-
1331:  valtaa. Minä sitä vähemmin voin tunnustaa oikeaksi tuota joskus
1332:  kuultua syytöstä, että muka silloin katoaisi johdonmukaisuus ja
1333: ·suunnitelma meidän rakentamispolitiikastamme, koska meillä on
1334:  helppo viitata viime vuosikymmenien rakentamispolitiikkaan. Tai-
1335:  taa olla monelle tunnettua, että ro vuotta sitten asetettiin valtio-
1336:  päivien pyynnöstä rautatiekomitea, jonka tuli tehdä suunnitelma
1337:                    Määrärahoista rautatierakennuksiin.               200J
1338: ------------ - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
1339: 
1340: 
1341: koko maata varten. Tämä komitea oli vuonna 1899 suorittanut
1342: tehtävänsä ja saanut valmiiksi suunnitelman, joka tarkoitti kau-
1343: kaistakin tulevaisuutta. Tuskin puoletkaan niistä ehdotuksista
1344: vielä on toteutettu, mutta on huomattava, että kaikki ne radat -
1345: yhtä ainoaa poikkeusta lukuunottamatta -, jotka komitea asetti
1346: ensi sijaan ovat tulleet rakennuksenalaisiksi. Siinä nähdään, että
1347: komitea voi tehdä yleisen suunnitelman, joka voi olla päätöksille
1348: johdoksi eikä päättäjäin silti tarvitse mennä pitemmälle kuin varat
1349: kulloinkin myöntävät.
1350:     Mutta selittäessäni tätä asiaa jouduin pois siitä asiasta, joka
1351: minun mielestäni nyt on ehdottomasti julki lausuttava. On moi-
1352: tittu, että muka valtiovarainvaliokunta olisi lausunut katkerat
1353: sanat edellisille valtiopäiville. Mutta minä kysyn: Millä nimellä
1354: on mainittava sitä, kun täällä edellytetään, että viranomaiset
1355: petollisessa tarkoituksessa tekisivät vääriä laskuja? Täällä näy-
1356: tään nim. edellytettävän, että muka tahallaan voisi esittää jostakin
1357: radasta hyvin alhaiset laskut, jotta sillä tavalla voitaisiin vaikuttaa
1358: päättäjäin tunnelmaan; lisättiin kuintenkin ettei nykyinen hallitus
1359: ole tuota telmyt. Tämä oli hyvin omituinen salaviittaus, jolla kai
1360: tarkoitettiin jotakin edellistä hallitusta. Mutta syytös perustuu
1361: suureen erehdykseen, sillä kustannuslaskut ovat insinöörikunnan
1362: tehtävät; paikallisinsinöörit tekevät kutakin kilometriä tai kutakin
1363: peninkulmaa varten laskunsa, laskujen loppusumma tulee halli-
1364: tuksen esitykseen. Minä en usko, että nykyinen hallitus taikka
1365: edellinen hallitus taikka mikään hallitus on koskaan ruvennut tar-
1366: kastamaan laskujen pikkuseikkoja; loppusummat vain hallitus.
1367: on esittänyt. Jos tässä tahdotaan puhua petollisuudesta, niin syy-
1368: tös kohdistuu joka ainoaan insinööriin, joka on ollut tutkimuk-
1369: _sessa mukana. Tämä loukkaus on sitä laatua, etten soisi semmoi-
1370: sia enemmän tulevan tämän eduskunnan pöytäkirjoihin.
1371:     On sitte vielä yksi asia, josta minun, kun minulla kerran on
1372: puheenvuoro, täytyy nyt samalla puhua, koska en rakasta puhua
1373: monta kertaa samasta asiasta. Mietinnössä on - se minun täytyy
1374: myöntää - yksi kohta, josta en voi katsoa valiokunnan enemmistön
1375: antaneen kylliksi todisteito. Mietinnön alustus oli tehty olettamalla
1376: että korkeimpana vuotuisena määränä olisi 9 miljoonaa, mutta sit-
1377: ten summa muutettiin 10 miljoonaksi mutta perustelut jäivät
1378: entiselleen. Sen tähden voi todellakin sanoa, että jos johonkin
1379: maann pelottaa mennä korottamaan hallituksen ehdottamaa
1380: miljoonan määrä 9 miljoonaksi, niin ainakin tuntuu vieläkin
1381: vaikeammalta, kun näillä perusteilla uskalletaan mennä 10 miljoo-
1382: naan, saatikka sitten jos, niinkuin täällä eräs puhuja on ehdotta-
1383: nut, mentäisiin 12 miljoonaan. ~sian laita on sellainen, että koko
1384: tämä rakentamispolitiikkakin, jos sitä ajetaan tuolla lailla, voi
1385: Yiedä hyvin arvetuttavaan umpikujaan. Sillä jokainen tietänee,
1386: 2004                  Istunto I I p. lokakuuta 1907.
1387: 
1388: 
1389: että Suomen omat varat eivät pitkälle riitä, jos noin suuret sum-
1390: mat ovat kysymyksessä; lainaustoini on silloin ainoa mahdollinen
1391: apuneuvo. Mutta taitaa olla useimmillekin tunnettua, että jo
1392: vuosikausia on osoittautunut mahdottomaksi saada sitä lainaa,
1393: jota olisi kyllä tarvittu joku aika sitten. On kansantaloudellisia
1394: mutta on myös yleisvaltiollisia asioita, jotka ovat olleet vaikut-
1395: tamassa siihen. Tämäkin seikka on huomioon otettava. Siltä kan-
1396: nalta katsoen minä olen valmis tunnustamaan että 9 miljoonaa
1397: jo saattaa tuntua rohkealta, kun puhutaan vuoden 1908 rakenta-
1398: miskustannuksista. Se on sentähden rohkea, että joskin kyllä
1399: siksi vuodeksi voisi hankkia tuon summan, niin on huomattava
1400: miten välttämätöntä on, ettei rakenneta yhtenä vuotena paljon,
1401: toisena vähän. Ylen tärkeätä on se, että rakennustoimi pysyy
1402: tasaisena ja jos ruvettaisiin 10 miljoonaa markkaa vuotta kohti
1403: käyttämään siihen, emmekä saa valtiolainaa, voi Suomi hyvin
1404: pian joutua umpikujaan ja sitä on vältettävä. Nämä kysymykset
1405: joka tapauksessa kuuluvat lähemmin kulkulaitosrahastoa koske-
1406: vaan mietintöön, joten ne voivat t1issä jäädä siksensä.
1407:       Mutta joka tapauksessa on yksi näkökohta, joka ehdottomao;;ti
1408: kuuluu tähän keskusteluun. Edellinen puhuja on havainnut tar-
1409: peelliseksi moittia sitä tapaa, millä rautatienrakentamista on har-
1410:  joitettu ja lopetti vaatimalla, että rz miljoonaa vuosittain tar-
1411:  koitukseen käytetään. Vaatimustaan hän on tukenut sillä, että
1412:  muka hallitus on aivan väärin menetellyt, kun se on antanut työ-
1413:  miesten olla talvella ilman työtä. Hän on lisännyt vaatimuksen,
1414:  että valtion asia on katsoa, että ne, jotka ovat työttömät talvella,
1415:  koska eivät yksityiset silloin anna työtä, saavat työtä rautatiellä.
1416:  Tämä vaatimus osottaa, että arv. puhuja ei ole lainkaan ottanut
1417:  huomioon, millaiset rautatierakennukest laatuaan ovat, kun hän.
1418:  t:lt,too tämmöistä periaatPtta esitt~iä.       Rautatien rakentaminen
1419:  taten ohjattuna tulisi suureksi hätäapulaitokseksi, hätäaputyöksi, ja
1420:  arvatenkin siinä saisi silloin tyytyä siihen työhön, joka kulloinkin voi-
1421:  daan tehdä. vaikka se sitte olisi vain Iumikinosten siirtäminen paikasta
1422:  toiseen, jotta juuri voi pitää lihakset liikkeellä. Mutta rautatien ra-
1423:  kentamisessa ollaan täällä Pohjolassa siinä tilassa, että suuri joukko
1424:  töitä on talvella yhtä mahdoton rautatien rakentamisessa kuin maan-
1425:  viljelyksessä. Ei maanviljelijäkään voi ruveta k:yntämään keskellä tal-
1426:  vea, ja samoin otettakoon huomioon mitä järki sanoo rautatienkin ra-
1427:  kentamisesta. Jos tahdotaan ruveta elättämään muutamia sentähden
1428:  että he eivät kuten jokainen älykäs työntekijä ole katsoneet tar-
1429:  peelliseksi, sillä aikaa kun hänellä on työtä, säästää jotain siihen
1430:  wodenaikaan, jolloin työtä ei ole, niin kyllä me lopulta tulemme
1431:  siihen että voi saada monta miljdonaa menemään vuodessa. Mutta
1432:  muistettakoon myös että, jos tahdotaan sillä lailla järjestää tätä
1433:                   Määrärahoista rautatierakennuksiin.           2005
1434: 
1435: 
1436: osaa valtiotaloutta, niin rautatien rakentaminen tulee monin ker-
1437: roin kalliimmaksi kuin se on ollut, ja kyllä nuo tarpeelliset varat,
1438: olkoon että ne köyhien taskuun menisivät, ovat otettavat toisten
1439: köyhien taskuista. Koko rautatierakennushomma tulee arvaamatto-
1440: masti kärsimään, jos niin menetellään. Rautateitten rakentaminen,
1441: jota tähän asti on harjoitettu tarkotuksella luoda kansalle uusia toi-
1442: meentulolähteitä, muuttuisi jonkunmoiseksi hätäapu-työksi, jossa ei
1443: kysytä, mitä saadaan aikaan, vaan ainoastaan miten saadaan rahoja
1444: menemään, mutta tätä ei voi missään tapauksessa pitää oikeana.
1445:      Pidän ylen tärkeänä että kamari tekee yhden päätöksen, nim.
1446: sen, ettei mennä päättämään uusista radoista, ennenkuin on saatu
1447: vanhat lupaukset. joita meillä on 5-6 vuodeksi eteenpäin, täyte-
1448: tyiksi. Mutta koska tuo on samaa kuin >>suolivyön kireäksi vetä-
1449: mistä>>, joka kyllä ei tyydytä nälkäistä miestä, on luonnollista että
1450: toiselta puolen koetetaan lyhentää odotusaikaa niin lyhyeksi kuin
1451: mahdollista. Siinä kohden mielestäni korkeintaan yhdeksän vuotta
1452: pitkä aika, jota minä olen valiokunnassa kannattanut, saattaisi
1453: olla oikea, edellyttäen että lopulliset laskut kulkulaitosrahaston
1454: menoja ja tuloja arvattaessa voivat tätä vahvistaa. Katson aivan
1455: hyväksi että kysymys kuitenkin ainoastaan ehdollisesti tänään
1456: tulee käsittelyn alaiseksi. Mutta on hyvä tulla selville siitä, tah-
1457: tooko enemmistö tässä kamarissa yhä edelleen hyväksyä uudet
1458: tuumat, huolimatta siitä mitä lupauksia vielä on täyttämättä
1459: ja siinä kohden perustelu, jonka valiokunta on antanut, on ylen
1460: tärkeä. Meidän täytyy tietää, onko tulossa päätöksiä, jotka kysy-
1461: vät ehkä parikymmentä miljoonaa, ennenkuin entiset lupauk-
1462: on suoritettu vai ei. Selvä ohjelma on tullut esitetyksi tässä mie-
1463:  tinnössä toivossa, että tunnustetaan paremmaksi toistaiseksi johon-
1464: kin määrin pidättäytyä lupauksista. Kun nyt ehdotetaan 3 mil-
1465: joonaa enemmän kuin mitä esityksessä oli ehdotettu, oli tietenkin
1466: paikallaan ehdottaa myös, mihin nuo varat ovat käytettävät.
1467: Sananmukaisesti arm. esityksen ponsi voipi johtaa hyvin outoon
1468:  päätökseen, sillä se puhuu siitä, milloin Rovaniemen rata valmistuu,
1469: se puhuu siitä, että Karjalanradan eteläpuoli on pantava työn alle,
1470:  mutta ei mainitse sanaakaan, milloinka jälkimäinen on val-
1471:  mistuva, mutta se kyllä sanotaan, että Rovaniemen radasta työ-
1472:  väki on siirtyvä Suupohjan rataan. Tämän epäselvyyden on valio-
1473: kunta koettanut poistaa. Se on asettanut päätekohdan Ylä-Kar-
1474:  jalassa, joka on taloudellisesti mahdollinen, Lieksan kirkonkylään,
1475:  sillä se on liikekeskus, mutta se paikka, missä rata tulee leikkaa-
1476:  maan valtamaantien, ei lyhyeksikään ajaksi sovi päätekohdaksi.
1477:  Sentähden on valiokunta tehnyt lisäyksen, jotta tuo epämääräi-
1478:  nen sanamuoto >>eteläinen osa Joensuun-Nurmeksen rataa>> saisi.
1479:  selvän määrityksen ja merkityksen. Lisäys on ollut tarpeel!inen,
1480:  ja helposti voipi tämä vaatimus toteutua, jos kerran enemmän va-
1481: 2oo6                 Istunto II p. lokakuuta 1907·
1482: 
1483: 
1484: roja on. Kaikessa kohden pysyen valtiovarainvaliokunnan mie-
1485: tinnön puolella tunnustan siis, että summa ro miljoonaa markkaa,
1486: jonka enemmistö äänestyksen kautta meni hyväksymään, ansait-
1487: see tulla harkittavaksi, kun kulkulaitosrahaston tilit ovat olleet
1488: tarkastettavina. Muissa kohdin esitys semmoisenaan ansainnee tulla
1489: hyväksytyksi, eikä alamaiseen vastaukseen tarvitse tulla mi-
1490: tään muuta kuin se perustelu, joka tarkoittaa, että Lieksa tulee
1491: loppukohdaksi toistaiseksi ja että summa korotetaan.
1492: 
1493:     Ed. Kolkki: Kun ed. Palmen jo puheensa lopussa kosketteli
1494: sitä yksityiskohtaa, josta minä aijoin puhua, ei minulla ole monta
1495:  sanaa sanottavana. Tahdon kumminkin, koska määräys, että
1496: Joensuun-Nurmeksen rata pantaisiin työnalaiseksi Lieksaan asti,
1497: saattaa tuntua niistä, jotka eivät paikkakunnan oloja tunne, omi-
1498: tuiselta, mainita, että Lieksa on sellainen luonnollinen päätekohta
1499: tälle eteläiselle rataosalle, että jos rata kerran jaetaan kahteen osaan,
1500: mikään muu kohta ei juuri voi tulla kysymykseenkään. Se on
1501: tullut näkyviin muun muassa siitäkin, että hallitus jo viime talvena,
1502: kun töitä alettiin, pani työn käymään Joensuun ja I,ieksan välillä,
1503: joskin sitten syistä, joita en ole tullut tietämään, mutta joita voi
1504: olla sekin, että varoja oli määrätty ainaostaan 5 miljoonaa ja että
1505: ajateltu valtiolaina jäi saamatta, lopetettiin työt äkkiä Lieksan
1506: ja Vuomislahden kylän välillä, noin 24 kilometrin pituudelta. Sil-
1507: loin, kuten ed. Paasivuori jo täällä viittasi, erotettiin aivan äkki-
1508: arvaamatta suuret määrät työväkeä, jotka perheineen olivat paik-
1509: kakunnalle vasta tulleet ja jotka sentähden siitä olivat - ja oi-
1510: keutetusta syystä - hyvin pahoilla mielin.
1511:     Minä siis puolustan valiokunnan mietinnön kysymyksessä ole-
1512: van ensimmäisen ponnen hyväksymistä semmoisenaan, samoin
1513: toisen ja kolmannen.
1514: 
1515:     Ed. Estlander: Den omstridda delen af motiveringen synes mig
1516: icke hafva behöft ingå i betänkandet. Det är ju inte nu fråga om
1517: att uppgöra något slags plan för framtida järnvägsbyggnader och
1518: att fatta beslut angående sådana. Det synes mig därför, att man
1519: kan sätta i fråga, huruvida utskottet haft skäl, att, såsom det nu
1520: faktiskt gjort, tili den nya landtdagen öfverföra de tvister och
1521: diskussioner, som varit förknippade i den gamla landtdagen med
1522: tillkomsten af besluten rörande de senaste järnvägsbyggnaderna.
1523: Besluten, som då fattades, stå naturligtvis fast, och för närvarande
1524: kan det som sagdt ju icke komma i fråga att fatta beslut rörande
1525: nya järnvägsbyggnader. Utan att vilja förlänga diskussionen
1526: ber jag endast att få säga, att jag för min del ansluter mig till de
1527: synpunkter, som hr Neovius gjort gällande i sin reservation, utan
1528: att därför undanstöda den kläm han föreslagit.
1529:                    Määrärahoista rautatierakennuksiin.               2007
1530: 
1531: 
1532:      Ed. Koponen: Valiokunta on jo mietinnön perusteluissa lau-
1533: sunut jokseenkin selvään, että jos tämä rata muuanne pysäytettäi-
1534: siin, niin siitä ei olisi valtiolle niin suurta hyötyä kuin jos se pysä-
1535: ytettäisiin Lieksaan. Sillä Lieksa, niinkuin perusteluissakin sano-
1536: taan, on sellainen liikekeskus, josta liike haarautuu useammalle
1537: taholle. Tästä asiasta en tahdo sen enempää puhua. Hyväksyn
1538: ensimäisen ponnen.                                                 11<
1539:      Ed. Paäsivuori moitti sitä menettelytapaa, mitä rautatiellä
1540: on harjoitettu rakennustyöläisiin nähden. Ed. Kolkki viittasi sii-
1541: hen, että keväällä äkkiarvaamatta keskeytettiin rautatietyöt sa-
1542: notulla I.ieksan ja Vuonislahden välisellä alalla ja olipa jonkun-
1543: verran pelkoa, että ne tulisivat keskeytymään pitemmälläkin alalla.
1544: Tähän oli jollakin osalla vaikuttamassa se, että silloin rautatietyö-
1545: läiset järjestäytyivät, rupesivat liittymään yhteen ja tämä yhteen-
1546: liittymishomma oli saatava kaikella tavalla häirityksi. Sentähden
1547: koetettiin saada näitä työläisiä pois rautatien työstä, että he tässä
1548: toiminnassaan masentuisivat. Tällaista on harjoitettu sillä vä-
1549: hällä ajalla, kun tämä rata on ollut tekeillä, muissakin kohdin sitä
1550: rataa. Niitä, jotka ovat järjestäytyneet, on tahdottu boikoteerata
1551: ja sellaisia, jotka eivät ole järjestäytyneet ja joilla itsellään on jon-
1552: kun verran toimeentuloa, nim. pientilallisia, on tahdottu ottaa
1553: töihin. Siitä boikoteerauksesta, mikä tapahtui keväällä, oli työ-
1554: läisille ääretöntä vahinkoa. Ne työläiset, jotka olivat sijoittuneet
1555: Ueksaan ja lähiseuduille, olivat pitemmän ajan varalta ostaneet
1556: torppia ja laittaneet asuntonsa kuntoon ja nyt äkkiarvaamatta
1557: heidän täytyi asettaa elämisensä niin, että pääsivät muuttamaan.
1558: Jos tällaista edelleen jatkuu, niin siitä saattaa olla seurauksena
1559: yhä enempi mielipiteiden katkeroittuminen työläisten keskuudessa
1560: ja tämä, jos mikään, lisää niin sanottua anarkismia.
1561:      Muuten yhdyn valiokunnan mietinnön toiseen sekä kolmanteen
1562: ponteen.
1563: 
1564:     Ed. v. Alfthan: Friherre Palmen ville här först framhålla, att
1565: ingen bitterhet skulle ligga bakom den motivering, som ingår i ut-
1566: skottsbetänkandet, men jag tror, att den bitterhet, /som genomgick.
1567: hela hans tal, skall bestyrka det intryck, jag åtminstone fått
1568: att här dock ligger bitterhet i botten. J ag blef särskildt förebrådd
1569: för att på ett synnerligen lättsinnigt sätt handtera siffror, då jag
1570: jämförde felkalkylen för Karelska hanan med den eventuella fel--
1571: kalkylen för den Österbottniska. J ag kan stöda mig på regeringens
1572: proposition. Regeringen säger, att den förmodar, att också kostna-
1573: derna här med en half miljon mark skola komma att öfverskjuta
1574: de beräknade. Jag tänker, att det bör finnas någon grund för det,
1575: då regeringens kalkyler i öfrigt hålla sträck. Naturligtvis kan här-
1576: vid uppstå en felräkning på några hundratusen mark hit eller dit,
1577:                                                                127
1578: 2008                Istunto I r p. lokakuuta 1907.
1579: 
1580: 
1581: möjligen på en miljon, men felräkningen blir dock en ringa del
1582: af den felräkning, som i det andra fallet begåtts.
1583:      J ag vill ännu uppehålla mig vid en påtaglig misshörning från
1584: hr Palmens sida i fråga om att jag skulle beskyllt någon regering
1585: för bedrägligt förfarande. Det är någonting, som var mig fullkom-
1586: ligt främmande. J ag sade tvärtom, att jag icke ville beskylla nå-
1587: gon regering för ett afsiktiigt vanställande af siffror, men, såsom
1588: jag uppfattar statsutskottets vid Finlands landtdag uppgift, ålig-
1589: ger det utskottet att fästa landtdagens och landets uppmärksam-
1590: het uppå missförhållanden just på det finansiella gebitet. Och att
1591: en så pass starkt felaktig kalkyl är ett finansielt missförhållande,
1592: som jag anser statsutskottet böra påpeka för att i möjligaste grad
1593: undgå ett återupprepande, det synes mig vara alldeles berättigadt.
1594: Det är rent af statsutskottets skyldighet. J ag framhöll endast,
1595: att ett sådant tillvägagående framdeles kunde varda missbrukadt,
1596: och det är väl uppenbart, att en möjlighet till missbruk i detta
1597: fall föreligger. Frih. Palmen beskyllde mig för att fara lättsin-
1598: nigt fram med siffror. Emellertid gjorde jag några små anteck-
1599: ningar om hans jämförelse just beträffande de beslutna banorna
1600: och byggnadsraterna. Frih. Palmen framhöll först att senast för-
1601: samlade landtdag beslöt att bygga banor för 9 gånger mera än de
1602: anvisade penningarna utgjorde. Emellertid var den beslutna bygg-
1603: nadsraten omkring 6 miljoner mark, och 6 gånger 9 skt.tlle göra
1604: 54 miljoner mark. Enligt den för senaste landtdag jämliggande
1605: kalkylen var det fråga om 34 rniljoner. Därför, när man talar om
1606: senaste landtdag och dess byggnadsrater, skall man jämföra dem
1607: med då föreliggande kostnadsförslag och icke med de nu justerade.
1608: Sedan gick frih. Palmen ned till 7 gånger. Efter samma multi-
1609: plikation blir det .p miljoner och efter 6 gånger 36 miljoner. Så-
1610: ledes blir det precis det jag sade, 5 1/2 gång den byggnadsrat,
1611: som då var i fråga. Så alldeles för långt gick dock således icke se-
1612: naste landtdag.
1613:      Härmed skall jag lämna denna del af frågan, som har mer histo-
1614: riskt intresse. för att öfvergå till föreliggande del af saken.
1615:       Beträffande utskottets kläm kan jag i hufvudsak förena mig
1616: om densamma, för så vidt den rör byggnadsanslag. Och detta gör
1617: jag på sådan grund, att, då nu faktiskt kostnaderna så ansenligt
1618: öfverskjuta de beräknade, så är det ändock en möjlighet att komma
1619: till ett något så när hållbart tillstånd genom att öka byggnadsraten,
1620: och forcera byggnadsarbetet. Detta bör dock icke ske i så hög grad,
1621: att en väsentlig afprutning inom några år måste ega rum. Men
1622: icke behöfver man fastna precis på r miljon mark i fråga om bygg-
1623: nadsraten. Nog kan det vara 9 miljoner ett år och ro ett annat
1624: år, utan att åstadkomma större störingar. Det synes mig därför
1625: nödvändigt att med ökade anslag kompensera det missförhållande.
1626:                    Määrärahoista rautatierakennuksiin.            2009
1627: 
1628: 
1629: som nu inträffat. I fråga om möjlighet att anskaffa denna summa
1630: för järnvägshyggnader föreligger själffallet en sådan. Det enda,
1631: som därvid kan inträffa, är, att andra ändarnål få stå tilihaka eller
1632: vänta på sin fullhordan, och det synes mig att detta, fullföljandet
1633: af järnvägshyggnaderna, är så viktigt, att andra ändamål kunna
1634: få något vänta, att järnvägshyggandet gärna kan få en preponderens,
1635: och pengarna härtill främst anskaffas. Hvad nu heträffar själfva
1636: frågan om, huruvida det är nationalekonomiskt möjligt att skrida
1637: till en stegrad årsutgift för järnvägshyggnaderna, åtminstone
1638: för ett antal år framåt, så synes det mig vara väl möjligt. Jag
1639: erinrar mig från senaste landtdags förhandlingar jag har till hands
1640: bl. a. en kalkyl, som jag då gjorde upp, - att under en lång följd
1641: af år i medeltal 7 1/2 miljoner mark redan blifvit använda. Det
1642:  är nu frågan, huruvida detta land är i ett så dåligt ekonomiskt-
1643:  läge, att icke denna rat på 7 1/2 miljoner mark skulle kunna höjas
1644:  med I 1/2 eller par miljoner. Det framgick också af förhandlingarna,
1645: särskildt i Ridderskapet o. Adeln, att många andra personer voro
1646:  intresserade härför och ansågo det nationalekonomiskt möjligt
1647:  att öfverhufvud skrida till större hyggnadsrater, än hvad regerin-
1648:  gen för sin del tänktc. Så t. ex. Aug. Ramsay, som ju måste erkän-
1649:  nas vara en man, som förstår sig håde på järnvägsfrågor och finans-
1650:  frågot. J ag är således icke alls skrämd för alternativet att genom
1651:   något forcerad uthetalning för de närmaste 5 a 6 åren pådrifva
1652:   byggnadsvärksamheten och är derför villig i hufvudsak godkänna
1653:   klämmen i utskottshetänkandet i denna del. Däremot kan jag icke
1654:   godkänna den första klämmen i utskottshetänkandet, icke därför
1655:   att jag icke medger, att utskottet skulle i hufvudsak hafva rätt
1656:   däri, att det vore önskligt att komma fram med hanan till
1657:   en sådan knytpunkt som Lieksa, utan därför, att vi uttryckligen
1658:   tidigare sagt, att det icke är lämpligt för landtdagen att hlanda
1659:   sig i alla tekniska detaljer angående hyggnaderna. Beträffande den
1660:   första klämmen, som äfven hlifvit godkänd, säger utskottet ut-
1661:   tryckligen, att det är klart, att regeringen hedömt samt förskjutit
1662:   anslag mellan de olika hanorna efter huru det hlifvit ekonomiskt
1663:   mest förmånligt för landet att fullhorda resp. hanor. Och sedan
1664:   vi fått landtdagen att hesluta denna kläm på dessa grunder, så säga
1665:   vien annan gång: nu veta vi bättre, till hvilken punkt det skall hygg-
1666:   gas det och det året. J ag kan icke finna, att utskottet skulle pre-
1667:   sterat en sådan utredning om att det skulle varit ekonomiskt för-
1668:    delaktigast att just det året komma tili den eller den punkten. Jag
1669:    tycker det varit mera i öfverensstämmelse med utskottets egen
1670:    motivering heträffande förra klämmen, om utskottet. efter att
1671:    hafva uttalat önskan om att denna punkt måtte kuuna uppnås,
1672:    skulle låtit hero vid nåd. propositionens kläm i denna del. Jag her
1673: 20!0                 Istunto II p. lokakuuta 1907.
1674: 
1675: 
1676: att få understöda andra reservationen just beträffande denna del
1677: af klämmen.
1678: 
1679:      Ed. Neovius, A.: Här har sagts, att det vore själfklart,
1680:  att den del af motiveringen, som afses i andra reservationens första
1681: kläm, icke skall ingå i landtdagens svar. Det är riktigt, att expe-
1682:  ditionsutskottet vid sammanfattande af svaret plägar utesluta vissa
1683:  delar af vederbörande betänkande. Men det vore ganska inkorrekt
1684:  af detta utskott, om det skulle göra uteslutningar i sådant afseende,
1685: som är väsentligt för sammanhanget. För den, som hyser min
1686: uppfattning, kan det vara naturligt, att denna del icke ingår, ty jag
1687: hyser denna uppfattning, att dessa sidor hafva mycket litet att göra
1688: med utskottsbetänkandet i öfrigt och i synnerhet med motiveringen
1689: af dess förslag. Men den, som åter hyser en annan åsikt än jag,
1690: borde ifråga om ett strykande af denna motivering i expeditions-
1691: utskottet hysa en annan uppfattning. I hvarje händelse föreligger
1692: ej någon visshet om hvilken åsikt expeditionsutskottet kommer att
1693: hysa i denna sak, och därför finner jag som sagdt reservationens för-
1694: sta kläm motiverad. Det har åtminstone från min sida synts vara
1695: skäl att rädda svaret från att motiveringen i fråga skulle komma
1696: in dit.
1697:      Då jag sist hade ordet, glömde jag föreslå, att andra klämmen
1698: i reservationen skulle godkännas, och ber jag därför att i detta af-
1699: seende få komplettera mitt yttrande.
1700: 
1701:     Ed. Mikkola: Minusta on jotakuinkin selvää, että sivulla
1702: 10 olevat  toinen ja kolmas ponsi voidaan lopullisesti päättää vasta
1703: sen asian yhteydessä, joka koskee kulkulaitosrahastoa ja tahtoisinpa
1704: sano~·: kolmas ponsi vasta silloin kuin rautatievaliokunnan ehdo-
1705: tukset uusista rautatierakennuksista ovat esitetyt. Minä en katso
1706: olevan syytä tässä yhteydessä koskea sen pitemmälti kysymykseen.
1707: Tahtoisin kuitenkin kolmannen ponnen suhteen huomauttaa siitä
1708: seikasta, että käynee aivan välttämättömäksi suurentaa sitä määrä-
1709: rahaa, mikä on tässä ehdotettu uusia rautatietutkimuksia varten.
1710: Minä en aijo nyt tässäkään suhteessa tehdä mitään ehdotusta,
1711: koska pidän aivan luonnollisena, että eduskunta päättää lykätä
1712: nämä käsiteltäviksi toisten tässä mainitsemain asiain yhteydessä.
1713: Tahdoin siitä täs~ä vain huomauttaa.
1714: 
1715:     Ed. Paasivuori: Korjaamalla äskeistä ehdotustani tah-
1716: toisin nyt' ehdottaa. että näitä rahoja käytettäisiin siten, että vuo-
1717: deksi 1907 määrättäisiin I miljoona markkaa ja sitten tulevalle
1718: vuodelle rgo8 I I miljoonaa markkaa, jaettuina näiden ratojen
1719: kesken niinkuin ehdotuksessa muuten on mainittu.
1720:     Vapaaherra Patmenilie tahtoisin huomauttaa hänen puheensa
1721:                   Määrärahoista rautatierakennuksiin.             2011
1722: 
1723: 
1724: 
1725: johdosta, että hän voi puhua smä tavalla työttömyydestä, koska
1726: hänellä itsellään on kyllin tuloja, mutta ihmiset, jotka itse ovat
1727: kärsineet työn puutetta, eivät voi antaa sellaiselle hallituksen
1728: politiikalle kannatustaan, jossa tunnottomalla tavalla työnteki-
1729: jöitä eroitetaan työstä. Vapaaherra Palmen mainitsi, että on
1730: talvella vaikeata tehdä työtä, kun on lumikinoksia, mutta
1731: ei minun tietääkseni vielä tällä hetkellä ole lumikinoksia ja erotta-
1732: miset ovat jo tapahtuneet. Rovaniemen ja Kemin radalla on ta-
1733: pahtunut erottaminen niin suuressa määrässä, että työmiehet
1734: ovat aikoneet julistaa koko radan poikottaustilaan, jos vaan
1735: olisi saatu työväenjärjestön kannatusta siihen. Tämä tällainen
1736: tunnoton työntekijäin erottaminen johtaa ehdottomasti siihen,
1737: että anarkia lisääntyy . . .
1738:     Puhemies: Kaksi minuuttia on kulunut.
1739:    Ed. Tikkanen:    Kun ajattelen tätä kysymyksessä olevaa
1740: asiaa siltä kannalta kuin se meidän katsantokantamme mukaan
1741:  voi olla mahdollista, niin näen minä siinä ainoastaan yhden mah-
1742:  dollisuuden nimittäin sen, että se kärsimys, mikä uhkaa tuolla rata-
1743: osalla olevia työläisiä, jo itsessään on siksi suuri että se velvoittaa
1744:  mitä pikemmin hankkimaan varoja sanotun rataosan jatkamista
1745:  varten. Jo viime talvi, jonka kaiketi jokainen muistanee, oli omi-
1746: ansa osoittamaan surkeuden suuruutta, koska Kuopion läänin ku-
1747:  vernöörin täytyi ryhtyä lieventämään hätää niissä rautatieläisper-
1748:  heissä, ·jotka työttöminä siellä harhailivat. Nyt kun on uhkaa-
1749:  massa sama pula vielä suurempia joukkoja kuin viime talvena,
1750: panee se vakavasti ajattelemaan, mitä heidän kanssaan on tehtävä.
1751:  Ei tule muuhun tulokseen kuin siihen, että valtion velvollisuus
1752:  on ennen kaikkea pitää niistä huolta, jotka jo ammoisista ajoista
1753: jo kauemmat ajat ovat työskennelleet valtion rautateiden töissä.
1754:  Näitä jos keitään olisi turvattava, mutta päinvastoin, niinkuin
1755: täällä on huomautettu, menetellään mielivaltaisesti siinä määrässä,
1756: että erotetaan niitä, jotka mitä suurimmassa puutteessa ja kurjuu-
1757: dessa ovat. erotetaan pois ja sijoitetaan paikkakuntalaisia niihin
1758:  töihin, jotka todellisuudessa eivät töitä tarvitse.
1759:      Näitä ja monia muita näkökohtia huomioon ottaen ei voi muuta
1760: kun lausua, melkeinpä jos sanoisin, jyrkimmän paheksumisensa
1761: .siitä, että valtion työpaikoillakin noin menetellään. Minä puoles-
1762: tani katson sen narrimaiseksi peliksi, että kutsutaan jollekin val-
1763:  tiontyömaalle vanhoja valtiontyöläisiä ja sitte vaan noin ilman
1764: mitään heitä erotetaan, syöstään mitä suurimpaan surkeuteen.
1765: Sanotaan: ei ole varoja. Minä kumminkin uskallan toivoa, että hal-
1766: litus hetimiten eduskunnan toivon ja päätöksen mukaan ryhtyy
1767: hankkimaan varoja, niin että työt saataisiin jo heti alkaa ja jatkaa
1768:  siksi, kunnes varsinaisten varojen myönnytys voitaisiin tehdä.
1769:  1\finä en Yoi millään tavalla hyvällä omallatunnolla suostua siihen
1770: 2012      Istunto II p. lokakuuta 1907·
1771: ---------------------·---·--------
1772: 
1773: että venytettäisiin varojen myöntämistä, myönnettäisiin niitä
1774: vasta sitten, kun niitä liikaa olisi, vaan että niitä myönnettäisiin
1775: heti ja poistettaisiin puute ja surkeus; siihen valtiolla ennen kaikkea
1776: on velvollisuus. Kannatan täydellisesti sitä ehdotusta, jonka ed.
1777: Paasivuori teki.
1778: 
1779:     Ed. Danieison-Kalmari: Kaikki keskustelu siitä, patjoko
1780: varoja nyt käytetään tulevana vuonna rautatierakennuksiin, tuntuu
1781: minusta tällä kertaa aiheettomalta, sillä valtiovarainvaliokunta
1782: ei ole antanut siitä riittävää selitystä.. Se tulee antamaan selvityk-
1783: sensä vasta kulkulaitosrahastoa koskevassa mietinnössä. Ja jos
1784: keskustelukin nyt on aiheeton, niin kaikki päätökset ovat vielä
1785: aiheettomampia. V. J:nkin mukaan on selvää, että päätökset ei-
1786: vät voi olla muuta kuin ehdollisia, mutta kaikki päätökset, ehdolli-
1787: setkin, ovat nyt vielä perustusta vailla. Se päätös. joka tulee tehtä-
1788: väksi silloin, kun kulkulaitosrahastomietintö on esillä, sekin vielä
1789: on ehdollinen, mutta me emme voi käsittääkseni mihinkään pää-
1790: tökseen ryhtyä ennen kuin mainittu mietintö on esillä.
1791: 
1792:     Puhemies: Viimeisen puhujan lausunnon johdosta pyydän
1793: huomauttaa, että minusta on asianmukaisinta, että sitten kun
1794: näistä kahdesta viimeisestä ponnesta päätetään, niin ratkaistaan,
1795: onko ponsien käsitteleminen siirrettävä tuonnemmaksi vai keskus-
1796: tellaanko ja päätetäänkö niistä lopullisesti nyt jo.
1797: 
1798:    Ed. Söderholm: I likhet men frih. von Alfthan ber jag att få
1799: understöda reservationen n:o 2, för så vidt den hänför sig till den
1800: första af de nu föreliggande klämmama i utskottsbetänkandet.
1801: 
1802:    Ed. Aalto: Minä ehdotan ensimäisen ponnen loppusoan
1803: muutettavaksi niin, että se kuuluisi seuraavasti: sekä että Seinä-
1804: joen, Kristiinankaupungin ja Kaskisen rata otetaan työn alaiseksi
1805: heti kun tutkimukset ovat loppuun suoritetut ja kustannusarviot
1806: valmistettu. Toiseen panteen ehdotan liitettäväksi rz miljoonaa.
1807: 
1808:      Ed. Mantere: Pyydän kannattaa ed. Aallon tekemää ehdo-
1809: tusta jo siitäkin syystä, että alustavat työt tiettävästi tulevat
1810: loppumaan tulevan vuoden alussa Keinin-Rovaniemen rauta-
1811: tiellä, joten ne työmiehet, jotka siellä joukottain tulevat työttö-
1812: )]liksi, voitaisiin sijoittaa Seinäjoen-Kristiinan rautatielle.
1813: 
1814:     Ed. Palmen: Ed. von Alfthan tunnustaa, että valtiovarain-
1815: valiokunnan asiana on huomauttaa, missä epäkohtia on ollut ole-
1816: massa valtiovarain hoitoon nähden ja ehdottaa korjauksia niihin.
1817: Minun ymmärtääkseni tämä on aivan oikein. Jos nyt erehdys on
1818:                  Määrärahoista rautatierakennuksiin.           2013
1819: 
1820: 
1821: tapahtunut hallituksen päätöksen johdosta, niin se on otettava
1822: huomioon, mutta jos eduskunta on tehnyt jonkun erehdyksen,
1823: niin erehdyksen tunnustaminen on paras tapa siitä pääsemiseksi.
1824: Kun minun mielestäni oli erehdys mennä päättämään rakennet-
1825: tavaksi liian paljon ratoja, vaikka ei ollut siihen tarvittavia va-
1826: roja, niin katsoin valtiovarainvaliokunnan oikeudeksi tästä huo-
1827: mauttaa.
1828:      Ne numeroselitykset, joita ed. von Alfthan esitti, eivät voi
1829: kumota sitä jo mietinnössä esitettyä seikkaa, että viime valtio-
1830: päivät antoivat 5 miljoonaa markkaa ratojen toteuttamiseen,
1831: joiden se laski maksavan 341 12 miljoonaa markkaa, toisin sanojen
1832: lähimiten 1 17 :n, koska 7 X 5=35· Ja tämä lasku oli lisäksi ereh-
1833: dyttävä ja korjattava, sillä nämä samat radat tulevat arviolta
1834: maksamaan 45 miljoonaa markkaa, ja silloin me tulemme siihen
1835: mitä on mietinnössä sanottu, että nimittäin tosiasiassa annet-
1836: tiin vain 1 19 siitä mitä päätettiin. Muu väittely jääköön niiden
1837: ratkaistavaksi, jotka tahtovat lukea herra von Alfthanin edelli-
1838: sen lausunnon; siitä selviää, oliko viittaus petollisuuteen todella-
1839: kin lausuttu siinä muodossa, että minulla oli täysi syy puhua
1840: asiasta. Mitä edustajat Koponen, Paasivuori ja Tikkanen ja
1841: pari muutakin ovat tässä asiassa esittäneet, ei kaipaa vastausta.
1842: Ed. Koposen arveluita siitä, että muka on koetettu masentaa so-
1843: sialisteja, on koetettu boikottausta, j. n. e. on, vaikka minä en
1844: läheskään kaikkia yksityiskohtia tunne, ainakin pääasiassa pelk-
1845: kää mielikuvitusta, eikä se, mitä täällä myöhemmin esitettiin sa-
1846: maan suuntaan, vahvista kenenkään vakaumusta asiassa. Mutta
1847: kun erikseen mennään ehdottamaan milloin jotain rahamää-
1848:  räystä vuodeksi 1907, milloin, kuten luullakseni ed. Aalto täällä
1849: ehdotti, että toiseen panteen ,olisi lisättävä 12 miljoonaa mark-
1850: kaa", niin kyllä tullaan hyvin pitkälle.      Kaiketi oli tarkoitus,
1851: että w miljoonaa olisi muutettava 12 miljoonaksi eikä että olisi
1852: pantava 12 miljoonaa lisää. Mutta täällä puhutaan miljoonista
1853: markoista sillä rohkeudella, kuin ne kasvaisivat hyvin helposti
1854: puissa, ja kun lisäksi ruvetaan ehdottamaan yksityiskohtaisia
1855: määräyksiä töiden järjestämisestä, niin lienee oikeus huomaut-
1856: taa, että paras olisi tässä rautatiekeskustelussa ja finanssikeskus-
1857: teluissa jättää kysymykset anarkismista sikseen, ja vielä parempi
1858: olisi ottaa huomioon, että zoo-jäseninen eduskunta ei missään ta-
1859: pauksessa', ei missään maassa eikä minään aikana voi ottaa ol-
1860:  lakseen rautatienrakennushallituksena, joka ryhtyy päättämään,
1861:  niiden puheiden perusteella, jotka yksi tai toinen esittää. Äly-
1862: käs eduskunta ei koskaan mene semmoisiin, sillä niin pian kuin
1863:  eduskunta rupeaa ilman todellista selvitystä päättämään hallin-
1864:  nollisista asioista, joutuu se vaaraan tehdä arveluttavia erehdyk-
1865:  siä. On auttamaton asia, että tällaisten seikkain ratkaisu ja toi-
1866: 2014              Istunto 11 p. lokakuuta I907·
1867: 
1868: 
1869: meenpano kuuluu viranomaisille. Eduskunta voi vaan suurissa
1870: piirteissä päättää, mikä tehtävä on kyseissä, ja miten varoja on
1871: hankittava. Pyydän että oltaisiin vähän varovaisempia miljoo-
1872: nista puhuttaessa, kunnes on saatu nähdä se selitys, josta voi huo-
1873: mata, miten vaikea on saada niitä hankituksi.
1874: 
1875:     Ed. Sirola: Eduskunnan ei kai tarvitsisi tällaiseen as1aan
1876: kajota, jollei hallitus menettelisi niin epäjohdonmukaisesti kuin
1877: täällä on jo lyhyin piirtein osoitettu. Mitä muuten tulee puheisiin
1878: anarkismista, niin puolustavat ne paikkaansa koko lailla sellais-
1879: ten alkeellisten säästäväisyysneuvojen edellä, joita prof. Palmen
1880: on täällä antanut.
1881: 
1882:    Ed. Koponen: Pyydän vaan huomauttaa ed. Palmenin lau-
1883: sunnon johdosta, että jos minä en tuntisi oloja, niin minä en olisi
1884: puhunut niistä mitään, mutta minä tunnen ne siksi tarkkaan,
1885: kun olin niiden keskuudessa, ja tiedän, mistä boikotteeraukset
1886: johtuvat.
1887: 
1888:     Ed. Suomalainen, A.: Siihen ponnen osaan, joka kos-
1889: kee rata-osaa Joensuu-Nurmes, toivoisin että eduskunta ottaisi
1890: edustaja Kalkin lausunnon erityiseen huomioansa ja kannattaisi
1891: valiokunnan mietintöä erittäin siltä kohdalta.
1892: 
1893:     Ed. Schultz: Då jag icke varit i tillfälle att närvara vid
1894: ärendets slutliga behandling i utskottet, ber jag få framhålla
1895: min ståndpunkt i frågan. J ag omfattar den åsikten, som andra
1896: reservanten, hr Neovius, framhållit, och isynnerhet anser jag,
1897: att de uttalanden, som gjorts om pröfning och godkännande af
1898: framtida nya banor, icke kunna försvara sin plats.        J ag tror
1899: tvärtom att det i framtiden blir större svårigheter än härintills
1900: att komma till enhetligt beslut beträffande nya banor, särskildt
1901: hvad angår sammanbindningsbanorna, som framdeles komma
1902: ifråga. Jag anser därför detvara nödvändigt, att man i tid skri-
1903: der till att pröfva dessa frågor, för att det icke sedan skall blifva
1904: afhrott i järnvägsbyggandet. Jag förenar mig för öfrigt med
1905: dem, som yrka på att behandlingen af andra och tredje klämmen
1906: på sid. 10 skulle försiggå först i samhand med betänkandet an-
1907: gående kommunikationsl)udgeten.
1908: 
1909:     Puhemies: J ag ber att få fråga hr Schultz, huruvida
1910: hans andragande gällde endast senare klämmen i andra J"eserva-
1911: tionen.
1912: 
1913:    Ed. Schultz:     Det gälde äfven det förra,
1914:                         Laki paloapuyhdistyksistä.             20I5
1915: 
1916: 
1917:    Äänestysesitykset ja päätökset:
1918:     I :o. Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön perustelut, vastaa
1919: j~a;  jos ei voittaa, on ed. Neoviuksen tekemä ehdotus peruste-
1920: luihin nähden hyväksytty.
1921: 
1922:     Aänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla.
1923: 
1924:    2 :o. Ken hvväksvv ed. v. Alfthanin ehdotuksen vastaehdotuk-
1925: seksi, vastaa j~a; j;~ ei voittaa, on tässä kohden vastaehdotuk-
1926: seksi ed. Aallon ehdotus hyväksytty.
1927: 
1928:     Äänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla.
1929: 
1930:    3 :o. Ken hyväksyy mietinnön 9-10 siv. olevan ens1ma1sen
1931: ponnen, vastaa jaa; jos ei voittaa, on ed. v. Alfthanin tekemä eh-
1932: dotus hyvä.ksytty.
1933: 
1934:         Äänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla, joten mietinnön 9-
1935: 10 siv. oleva ensimmäinen ponsi oli hyväksytty.
1936:     4 :o. Ken tahtoo ryhtyä mietinnön 10 siv. olevan toisen ja kol-
1937: mannen ponnen asialliseen käsittelyyn, vastaa jaa; jos ei voittaa,
1938: on eduskunta päättänyt ed. Danielson-Kalmarin ehdotuksen mu-
1939: kaisesti siirtää keskustelun ja päätöksen teon näistä kohdin siksi,
1940: kun mietintö kulkulaitosrahastosta tulee hyväksyttäväksi.
1941: 
1942:    Äänestyksessä olivat ei-äänet voitolla, joten oli päätetty siir-
1943: tää mietinnön 10 siv. olevan toisen ja kolmannen ponnen
1944: asiallinen käsittely tapahtuvaksi sen mietinnön yhteydessä, joka
1945: annetaan kulkulaitosrahastosta.
1946: 
1947: 
1948: 
1949:              Ehdotus laiksi paloapuyhdistyksistä.
1950:     Esitettiin ensi käsittelyn alaiseksi ja, kun ei kukaan pyytänyt
1951: puheenvuoroa, lähetettiin suureen valiokuntaan
1952: 
1953:     laki- ja talousvaliokunnan mietintö n:o 3 arm. esi-
1954: tyksen n:o 13 johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi paloapu-
1955: yhdistyksistä.
1956: 2016               Istunto II p. lokakuuta I907·
1957: 
1958: 
1959:    Lakiehdotukset suostuntaverosta mallasjuomain
1960:    valmistamisesta vuonna 1908 ja mallasjuomain
1961:            tehdasmaisesta valmistuksesta.
1962:    Esitettiin toisen käsittelyn alaiseksi
1963: 
1964:    suuren valiokunnan mietintö n :o 7 arm. esityksen n :o 19 joh-
1965: dosta, joka koskee suostuotaveroa mallasjuomain valmistamisesta.
1966: 
1967:   Keskustelu:
1968:      Ed. Soininen: Minä pyydän saada kosketella aluksi tämän
1969: lain suostuotaverosta mallasjuoman valmistamisesta v. 15)08 en-
1970: simäisen pykälän ensimäistä momenttia. Siinä on valtiovarain-
1971: valiokunta ja samoin suuri valiokunta ollut sitä mieltä, että ,ve-
1972: ronalaisia tämän lain mukaan ovat ne juomatehtaat, joissa mallas-
1973: juomia valmistetaan". Siis ei ole kumpikaan näistä valiokunnista
1974: tahtonut myöntää verosta vapaita maltaita oluttehtaille myöskään
1975: kaljan valmistamiseen. Siinä ne ovat ·poikenneet armollisesta
1976: esityksestä ja mielestäni varsin hyvällä syyllä. Minä puolestani
1977: pyytäisin saada lämpimästi kannattaa näiden molempien valio-
1978: kuntain muutosehdotusta, ensiksikin siitä syystä että tarkastus
1979: tuommoisissa tehtaissa, joissa valmistettaisiin sekä verosta va-
1980: paata kaljaa että myös verotettavaa olutta, olisi varsin vaikea,
1981: ellei suorastaan mahdoton. Tosin on sanottu, että Tanskassa on
1982: tämmöinen järjestelmä ja että tarkastus siellä ei ole tuottanut
1983: mitään vaikeuksia. Mutta minä puolestani uskallan luulla, että.
1984: ei voida tässä suhteessa Tanskan kokemukseen nojata, syystä että
1985: Tanskassa ei veroteta ollenkaan maltaita, vaan verotetaan valmis
1986: tuote, ja silloinhan tarkastustapa on aivan toinen. Sitä paitse on
1987: teollisuushallituksen mietinnössä selonteko tästä tarkastuksesta
1988: Tanskassa, josta käypi selville, että pääasia siinä on tehtailijain
1989: oma selitys siitä, mitenkä paljo maltaita hän on käyttänyt verosta
1990: vapaan ja mitenkä paljon maltaita verotettavan mallasjuoman
1991: valmistamiseen. Tuo tapa tarkastaa, niinkuin sanotaan, itsedekla-
1992: ratsioonin kautta ei varmaankaan ole paikallaan meillä. Meillä on
1993: nim. semmoinen tapa ollut käytännössä ennen vuotta r883, mutta
1994: se johti siihen päätökseen, niinkuin tässä samassa mietinnössä
1995: sanotaan, että verotettavaksi ilmoitettiin sangen vähäiset määrät
1996: maltaita, ja sen vuoksi muutettiin tarkastustapa niin, että ny-
1997: kyänsä verotetaan mallasmäärää. Siis Tanskasta ei voi mitään
1998: tukea tämmöisen kontrollin varmuuteen saada. Sitä vastoin on
1999: kokemus Ruotsissa mielestäni paljoa valaisevampi, sillä siellä ve-
2000: rotetaan maltaita niinkuin meillä ja ~iellä on ollut kaksikin eri
2001: komiteaa toimessa, toinen jo I890-luvun alussa ja toinen tämän
2002:                          Mallasjuoma suostunta.                    2017
2003: 
2004: 
2005: vuosikymmenen alussa. Molemmat ovat tulleet siihen päätökseen,
2006: ettei ole mahdollista saada aikaan semmoista kontrollia, ettei mi-
2007: tään luvatonta voisi tässä tapahtua. Kokemus Tanskassa on ol-
2008: lut Ruotsissa tunnettu, mutta siitä huolimatta on siellä tultu tä-
2009: hän päätökseen. Meillä tuskin voitaisiin järjestää kontrollia pa-
2010: remmin kuin Ruotsissakaan, ja sen vuoksi on varsin luultavaa,
2011: että meillä ei voitaisi järjestää tarkastusta niin, ettei mikään ve-
2012: rokavallus olisi mahdollinen. Kyllä tosin tämän komitean mie-
2013: tintö ehdottaa semmoista kontrollitapaa, mutta lienee täysi syy
2014: pelätä, että se ei olisi tehokas ja sitä paitsi se olisi erinomaisen
2015: mutkikas ja kallis laitos. Kaikista näistä syistä luulen varovai-
2016: simmaksi, ettemme myönnä oluttehtaille oikeutta valmistaa mie-
2017: dompaakaan mallasjuomaa verovapaista maltaista jo tältä kan-
2018: nalta, että tarkastus tulisi olemaan sangen vaikea, ellei mahdoton.
2019:      Mutta siihen tulee lisäksi, että tämä olisi luullakseni kalja-
2020: teollisuuden häviö, varsinkin semmoisen kaljateollisuuden, joka
2021: on itsenäinen ja oluen valmistuksesta riippumaton. Sillä eiköhän
2022: niin kävisi, että oluttehtaat aluksi valmistaisivat hyvääkin kaljaa
2023: ja möisivät sitä huokeasta hinnasta - ne voivat tehdä sen huo-
2024: keammin kuin itsenäiset kaljatehtaat - siksi kunnes olisivat
2025: saaneet kilpailussa kaikki kaljatehtaat kukistetuksi, mikä heille
2026: olisi helppo asia. Mutta valmistaisivatko he sitten edelleen yhtä
2027: hyvää ja yhtä huokeaa kaljaa, sitä voi varsin hyvillä syillä epäillä;
2028: se näet ei olisi heidän etujensa mukaista. Ja todennäköisesti ne
2029: silloin siinä katsoisivat omaa etuaan. Kun ei olisi kilpailijaa,
2030: niin ruvettaisiin valmistamaan huonompaa, ja siitä tulisi kärsi-
2031: mään se yleisö, joka kaljaa käyttää.
2032:      Voihan sanoa, että jos tarjotaan tuommoista heikkoa, huo-
2033: noa kaljaa oluttehtaista, niin voivat kaljatehtaat uudell~en päästä
2034:  jaloillensa, mutta silloinhan voisi alkaa .taas sama peli. Siihen help-
2035: pouteen nähden, millä oluttehdas, jolla on käytettävänään n. s.
2036:  huuhdevettä, voipi valmistaa kaljaa, olisi kaikkina aikoina kalja-
2037: tehtaitten kilpailu niitten kanssa mahdoton, jos vielä ne pääsisivät
2038:  vapaaksi mallasverosta, ja, niinkuin sanoin, se suuri tarkoitus-
2039:  perä, että köyhempi väestö voisi saada hyvää juovuttamatonta
2040:  mallasjuomaa oluttehtaista, se toivo varmaankin tulisi pettämään.
2041:      Muuten tuskin voi sanoa, että oluttehtaat kärsisivät minkään-
2042:  laista vääryyttä, jos ne saisivat maksaa veroa maltaista, sillä
2043:  juuri sen kautta, että ne voivat käyttää teollisuudessa kaljan
2044:  valmistamiseen tuota huuhdevettä, oluen valmistamisen jälkeistä
2045:  vierrevoimaa, joka on jäljellä, sitten kun olut on valmistettu,
2046:  tarvitsevat lisää niin pienen mallasmäärän, että toimitettujen
2047:  laskujen mukaan he nytkin voivat valmistaa kaljaa melkein sa-
2048:  masta hinnasta kuin kaljatehtaat, ehkäpä vielä vähemmästäkin.
2049:  Ei siis niiden asema suinkaan ole heikompi nytkään. Ja jos ne
2050: 2018                Istunto II p. lokakuuta 1907.
2051: 
2052: 
2053: pääsisivät vapaaksi mallasverosta, niin se vahvistuisi hyvin suu-
2054: resti. Tämä olisi murhaava kilpailu, niinkuin jo sanoin, kalja-
2055: teollisuudelle.
2056:     On kuitenkin vielä yksi syy, joka mielestäni on kaikkein tär-
2057: kein, kun ottaa tätä kysymystä arvostellaksensa. Se on se, että
2058: varmaankaan raittiusriennot eivät maassamme tämmöisen olut-
2059: tehtaille suodun edun kautta suinkaan voittaisi. Se tulisi nimit-
2060: täin pönkittämään tätä olutteollisuutta.        Niillä paikkakunnilla,
2061: joissa oluttehdas on heikossa taloudellisessa asemassa, voisi se
2062: saada niiq paljon taloudellista tukea myymällä kaljaa suurelle
2063: yleisölle, joka kaljaa haluaa, että se voisi pysyä pystyssä ja sillä
2064: tavoin tietysti yhä edelleen valm_istaa olutta ja levittää sitä tur-
2065: miota, jonka me tiedämme varsinkin maalaisoluttehtaitten paik-
2066: kakuunalleen levittävän. Minä luulen, että jos nämä tehtaat kiel-
2067: lettäisiin käyttämästä verosta vapaita maltaita, niin voisi, jos mat-
2068: Iasvero korotettaisiin, käydä sillä tavoin, että olutteollisuus ei enää
2069: kannattaisi ja silloin ne olisivat pakotetut kokonaan siirtymään kal-
2070: jan ja miedompien mallasjuomien valmistamiseen.             Se ei olisi
2071: arvatenkaan niille mikään taloudellinen tappio, mutta se olisi ääre-
2072: tön voitto raittiudelle niillä paikkakunnilla, joilla tämmöisiä teh-
2073: taita on. Minä luulen suoraan, että pääsisi helpotuksen huokaus
2074: kansan rinnasta niillä paikkakunnilla, joissa on oluttehtaita, jos
2075: tämä menetetytapa pakottaisi tehtaat kokonansa siirtymään kalja-
2076: teollisuuteen. Sillä tavoin voitaisiin myös saada kaljateollisuu-
2077: den hyväksi se kehittynyt tekniikka, joka sanotaan näissä olut-
2078: tehtaissa olevan ja josta pelätään, etteivät kaljatehtaat voi sitä
2079: saavuttaa. Minä en luule, että pelko on aiheutettu, mutta Joka
2080: tapauksessa tässä olisi hyvä lisä kaljateollisuuden kukoistamiseen
2081: maassa. Kaikista näistä syistä tahtoisin ehdottomasti vastustaa
2082: sitä, että annettaisiin oluttehtaille oikeus verovapaista maltaista
2083: valmistaa miedompia mallasjuomia.
2084:     Tässä ensimäisessä pykälässä on sitten myöskin kysymys mal-
2085: lasveron korottamisesta. Hallitus on ehdottanut sen korotetta-
2086: vaksi 3 markkaan, mutta valtiovarainvaliokunta on ehdottanut
2087: veroa nostettavaksi tuntuvasti tästä määrästä ylemmäksi ja näyt-
2088: tää siltä kuin valtiovarainvaliokunnan periaate olisi ollut se, että
2089: mallasvero on nostettava niin korkealle kuin suinkin mahdollista,
2090: ilman, että sen kautta tulee ulkomaisen kilpailun vaaraa. -Minä
2091: puolestani luulen, että tämä periaate on aivan oikea ja ettei mei-
2092: dän maassamme voi oikeastaan ottaa ollenkaan lukuun sitä, kan-
2093: nattaako tämä teollisuus veron korottamista vai eikö; sillä, niin-
2094: kuin tiedämme, kansa ei surisi, jos olut-teollisuus ei kannattai-
2095: sikaan maassamme. Joka tapauksessa näyttää siltä kuin se todel-
2096: lakin kestäisi vielä hyvinkin tuntuvan korotuksen, ellei tuota ulko-
2097: maista kilpailua olisi. Maassamme vero mallasjuomista tekee
2098:                         Mallasjuoma suostunta                    2019
2099: 
2100: 
2101: 
2102:  noin 2 1 j 2 penniä litralta, Ruotsissa se jo tekee 4 1 / 2 penniä,
2103:  Tanskassa ~ / 4 penniä ja Norjassa nousee se aina 17 penniin
2104:  litralta. Siis näemme, että olut-teollisuus Skandinaviassa kestää
2105:  hyvin paljon korkeamman verotuksen kuin meillä.
2106:        Valtiovarainvaliokunta on ehdottanut pohjaveron korotetta-
2107:  vaksi 4 mk. 50 penniin 10 kilolta. Minä puolestani en pitäisi
2108:  tätä ollenkaan liiallisena, jos ei tuota kilpailua, johon pari ker-
2109:  taa jo olen viitannut, olisi olemassa. Mutta juuri tämän kilpai-
2110:  lun kannalta se saattaa herättää vähäsen epäilyksiä. Jos pohja-
2111:  vero korotettaisiin 4 mk. 50 penniin 10 kilolta, niin tulisi vero
2112:  litralta olemaan noin 1 1 1 j 4 penniä. Venäjän tulli on 11 1 j 2
2113:  penniä litralta sieltä tuodusta mallasjuomasta. Siis olisi ero vaan
2114:  1 j 4 penniä ja korkeammassa luokassa valmistusvero täällä Suo-
2115:  messa olisi vähän suurempi kuin on tulli Venäjää vastaan. Näin
2116:  ollen on hyvin pelättävää, että kilpailu kannattaisi toiselta puolen
2117:  rajaa. Luulen senvuoksi, että suuri valiokunta, joka tässä on eh-
2118:  dottanut hiukan alemman verotuksen, on siinä kohdin osannut
2119: oikeaan. Suuri valiokunta ehdottaa nimittäin pohjaveroksi 4 mk.
2120:  ja korkeammissa veroluokissa 4: 15 ja 4: 40. Tämän pmkaan
2121:  olisi pohjavero litrasta mallasjuomaa tai olutta 10 penniä ja se
2122: olisi jo 1 1 j 2 penniä vähempi kuin Venäjän tulli. Jos siihen las-
2123: ketaan lisäksi vielä kuljetusmaksu, niin esim. Viipuriin ovat kul-
2124:  jetusmaksut yhtä litraa kohden nousseet hyvinkin 1 1 j 2 penniin,
2125: niin että kotimainen olut voisi kilpailla 3 penniä huokeammalla
2126: hinnalla kuin venäläinen olut Viipurissa. Jos ajatellaan Hel-
2127: sinkiä, niin olisi kotimaisen oluen asema jo paljon parempi.
2128: Tämä saattaisi jo estää kilpailun vaaran kokonansa. Tosi on,
2129: että Venäjällä maksetaan takaisin silloin, kun mallasjuomat vie-
2130: dään rajan yli, niin hyvin varsinainen mallasvero kuin myöskin
2131: aksiisi, joka tulee siihen lisäksi.     Mutta nämät yhteensäkään
2132: eivät nouse niin korkealle kuin tulli eivätkä siis vaikuttaisi asian-
2133: laitaan ymmärtääkseni sinne eikä tänne.
2134:       Mitä taas tulee valmistuskustannuksiin, niin lienevät ne tätä
2135: nykyä jotensakin yhtä suuret Suomessa ja Venäjällä. Jos Ve-
2136: näjän teollisuus alentaisi hintoja sitä varten, että tekisi mahdol-
2137: liseksi viennin Suomeen, niin luulen varmasti, että myöskin suo-
2138: malainen olut-teollisuus voisi alentaa hintojansa ehkä samassa mää-
2139: rassa. Sillä tiettyähän on, että nykyään olut-teollisuus tuottaa
2140: hyvin suuren voiton ja todennäköistähän on, että meidän olut-
2141: tehtailijamme tyytyisivät vähempään voittoonkin estääksensä ve-
2142: näläistä olutta maahan tulemasta.
2143:       Sitten on vielä eräs keino, joka olisi myöskin otettava huo-
2144: mioon, jos muuten tuo kilpailu tulisi varsin vaaralliseksi, se ni-
2145: mittäin, että kuljetusmaksut täällä Suomessa jossain määrin ko-
2146: 2020               Istunto II p. lokakuuta 1907.
2147: 
2148: 
2149: rotettalSlm. Nykyään ovat oluen kuljetusmaksut jotenkin alhai-
2150: set, ellen erehdy, alhaisemmat kuin maidon kuljetusmaksut.
2151:     Näistä syistä pyytäisin saada kannattaa sitä määrää veron
2152: korotusta, jonka suuri valiokunta on ehdottanut pohjaveroksi,
2153: nimittäin 4 mk. ja korkeammi!::sa veroluokissa 4 : 1 5 ja 4 : 40 mk.
2154: 
2155:    Puhemiehen ehdotuksesta hyväksyttiin asian käsittelyyn näh-
2156: den se menettelytapa, että ensinnä oli suoritettava asiassa yleis-
2157: keskustelu, joka erittäin oli kohdistettava siihen periaatteeseen,
2158: mikä koskee molempia näitä lakiehdotuksia, nimittäin onko olut-
2159: tehtaiden kaljateollisuus verotettava vaiko ei, vaikka tietysti sen
2160: ohessa myöskin muihin seikkoihin oli lupa kajota. Kun yleis-
2161: keskustelu oli julistettu päättyneeksi oli sitten tuosta periaat-
2162: teesta äänestettävä.    Itse veron suuruudesta, päätettäisiin taas
2163: vasta sitte kun ryhdyttiin pykälittäin lakiehdotuksia käsittelemään.
2164: 
2165:    Ed. von Alfthan:           Ennenkuin ryhdyn ·varsinaisesti puhu-
2166: maan esillä olevasta asiasta, pyydän saada kaikin puolin yhtyä
2167: siihen herra Puhemiehen käsitykseen, että sopivimmin ja vähim-
2168: mässä ajassa pääsemme tästä asiasta, jos ensin keskustelemme
2169: ja päätämme siitä periaatteesta, ovatko kaljat semmoisenaan va-
2170: pautettavat verosta vai ei, sillä siitä periaatteesta riippuvat mel-
2171: kein kaikki seuraavat pykälät ja niiden muodostaminen.
2172:      Ensin täytyy minun lausua ihmetykseni siitä, että suuren
2173: valiokunnan keskustelu esillä olevassa asiassa olisi ollut niin yksi-
2174: puolinen kuin korkeasti arvoisa herra referentti täällä esitti ;
2175: minä nim. sain hänen referaatistaan sen käsityksen, että suuri
2176: valiokunta olisi ollut tässä asiassa melkein yksimielinen. Sitten
2177: minua ihmetytti siinä se hieman byrokraattinen kanta, jolle ar-
2178: voisa referentti asettui, kun hän otaksui, että tämmöinen menet-
2179: tely maassamme ei kävisi päinsä muka siitä syystä, että virastoille
2180: olisi vaikea toimittaa sitä. Lisäksi on mielestäni hyvin merkil-
2181: listä, että vaikkakin syyksi siihen, ettei hallituksen puolelta esi-
2182: tettyä tai komitean kertomuksessa ehdotettua kontrollia voida
2183: käyttää, selitetään sen kalleus, kuitenkin lakiehdotuksessa nimen-
2184: omaan tahdotaan pysyttää samantapainen kallis kontrolli. Oli-
2185: sihan näin ollen luullut sopivammaksi pitää tuo vanha kontrolli,
2186:  joka ei ole noussut 20,000 markkaa suuremmaksi, kuin asettaa
2187:  uusi, joka tulee maksamaan 90,000 markkaa vuodessa, ja johon
2188:  tarvitaan uusi virkamiehistä.
2189:      Sitten on nähtävästi sekä valiokunta että suuri valiokunta
2190:  kiinnittänyt ensi sijassa huomionsa siihen, mikä tässä asi~ssa
2191:  olisi sille tai sille tehtailijalle edullisempaa. Mutta eiköhän nyt
2192:  ele kansalle aivan yhdentekevää, onko tuo tehtailija, joka liikettä
2193:  pitää, 11ynttinen vai Pettersson; kansalle on käsittääkseni pää·
2194:                              Mallasjuoma suostunta.                           2021
2195: -----------------·- ------   .   ------------··------------------------   -~~~~-
2196: 
2197: 
2198: 
2199: 
2200: asia vain se, että se saa hyvää kaljaa halvalla hinnalla. Ja tunnet-
2201: tuahan on, että mitä enemmän on kilpailua tällä alalla, sitä pa-
2202: rempi toivo on, että kalja kvaliteettinsa puolesta pysyy hyvänä
2203: ja hinnan puolesta halpana. Se on kansalle pääasia, eikä suin-
2204: kaan se, saako tästä liikkeestä voittoa tehtailija Mynttinen vai Pet-
2205: tersson.
2206:      Olen aivan vakuutettu siitä, että tässä eduskunnassa tulee
2207: esillä olevassa kysymyksessä olemaan ratkaisevana raittiusnäkö-
2208: kohta. Mutta nyt, ainakin sikäli kuin minä voin tätä asiaa ym-
2209: märtää, on sekä valtiovarainvaliokunnan että suuren valiokunnan
2210: ehdotus jyrkästi päinvastainen sille, mitä raittiusnäkökohta tässä
2211: asiassa vaatisi. Viime valtiopäivät olivat sitä mieltä, että jos
2212: todellakin tahdotaan saada kansa kääntymään pois liikanaisesta
2213: oluen juomisesta, niin olisi niin meneteltävä, että saataisiin sijalle
2214: toinen juoma, joka olisi niin hyvä ja halpa, että se voitokkaasti
2215:  voisi kilpailla oluen kanssa. Ja koska yleensä on vaikea muut-
2216: taa totuttuja tapoja, niin tämäkin uusi tapa juoda miedompia juo-
2217:  mia voi ainoastaan vähitellen juurtua ja vakaantua, siihen saat-
2218: taa kulua ehkä muutamia vuosia. Mutta luonnollista on, että
2219:  tämä muutos tulee tapahtumaan sitä pikemmin, mitä parempaa
2220:  ja halvempaa se kalja on, jota kansalle oluen sijasta tarjotaan.
2221: Tästä katsantokannasta lähtien päättivät viime valtiopäivät yksi-
2222:  mielisesti - pyydän saada siinä kohden vedota tässä eduskun-
2223:  nassa läsnä oleviin pappis- ja talonpoikaissäädyn jäseniin - pyy-
2224:  tää hallitukselta semmoista lakiehdotusta, jossa myönnettäisiin.
2225:  mikäli veroteknillisesti olisi mahdollista, kaikelle kaljalle semmoi-
2226:  senaan verovapaus. Tämän aivan yksimielisen pyynnön mukaan
2227:  on nyt hallitus antanut meille ehdotuksen, joka onnellisella ta-
2228:  valla· on mielestäni ratkaissut ne vaikeudet, joita tosin tässä suh-
2229:  teessa on olemassa. Juuri senvuoksi, että nykyinen mallaskontrolli
2230:  ei ole kylliksi varma, on ehdotettu aivan uusi kaksinkertainen
2231:  kontrolli~ jossa ensin mitataan maltaat, niinkuin ennenkin, mutta
2232:  lisäksi mitataan se olut, joka siitä muodostuu ja tämän oluen
2233:  alkoholi- ja vierrevoiman pitoisuus. Ja koska voipi melkein
2234:  tarkkaan laskea, kuinka paljon vierrevoimaa voipi teknillisesti
2235:  saada määrätystä summasta maltaita, niin se summa, vierrevoima
2236:  löytyy sitten oluessa joko alkoholina taikka vierrevoimana, ja
2237:  nämä molemmat summat peittävät toinen toisensa.              Tämä on
2238:  vielä valantehneen henkilön vietävä kirjaan, niin että jos tapah-
2239:   tuisi, niinkuin täällä on arveltu, jotakin suurempaa väärinkäy-
2240:  töstä, se tulisi kuitenkin tällä lailla silminnähtävästi ilmi. Täy-
2241:  tyy siis sanoa, että se kontrolli, mikä on ollut kysymyksessä aset-
2242:  taa, on siksi vakava kuin käytännöllisesti voipi maailmassa mah-
2243:   dollista olla; sillä ei absoluuttisia kontrolleja ole olemassa. Niin
2244:   paljon nyt siitä kontrollikysymyksestä.
2245:  2022                 Istunto I I p. lokakuuta 1907·
2246: 
2247: 
2248:        Mitä taas siihen tulee, että olut-tehtaat, jos ne saisivat val-
2249:    mistaa kaljaa ilman veroa, tulisivat kilpailemaan kaljatehtaat hä-
2250:    viöön, niin se on asia, joka suuresti riippuu niistä määräyksistä,
2251:    joihin tullaan vähä etempänä tässä laissa. Se on varma, että jos
2252:    asetetaan kaljatehtaille hyvin alhaiset vierrevoiman ja alkoholin
2253:    rajat, niin niille tulisi teknillisesti hyvin vaikeaksi onnistua tässä
2254:    kilpailussa. Minä olen sitä mieltä, että jos siinä kohden muutetaan
2255:    ne rajat, mitkä hallitus on esittänyt, niin se tulee tappamaan
2256:    meidän kaljateollisuutemme. olkoon se sitten vaikka ilman kil-
2257:    pailua muualta päin. Mutta se on aivan toinen seikka, ja ehkä
2258:    mahtaa täällä olla semmoisiakin, jotka harrastaisivat sitä, että
2259:    koko tämä liike pikemmin joutuisi suurten tehtaitten käsiin, koska
2260:    ne teknillisesti voisivat ehkä paremmin kuin pienet laittaa hyvää
2261:    juomaa. Tämmöistä tulosta minä nyt en tahtoisi näin väkisin
2262:    saada aikaan. Minä luulen, että kilpailu kyllä tekisi sen, että
2263:   kalja itse teossa pysyisi hyvänä ja halpana ilman että laissa mää-
2264:    rättäisiin niin ahtaita rajoja, että liike semmoisena melkein kävisi
2265:    mahdottomaksi.
2266:        Täällä on sitten sanottu myös, että olutpanimot saisivat mel-
2267:   kein ilmaiseksi kaljaa päälle sen oluen, minkä ne voivat ottaa
2268: . määrätystä summasta maltaita. Tämä nyt on - miksi minä sitä
2269:    sanoisin - joku epäluulo, jonka kyllä luulen olevan hyvinkin
2270:   vaikean saada poistumaan. Mutta mikäli minä voin sanoa. Ja
2271:   minä olen kysynyt sitä monesta tehtaasta, niin kaiken sen, minkä
2272:   nykyisellä tekniikalla voipi käyttää ja vierrevoimasta saada, sen
2273:   voi täydellisesti käyttää olutteollisuuteen. Sentähden onkin suuri
2274:    joukko keskikokoisia olutpanimoita, jotka ovat olleet ahtaassa
2275:   ekonoomisessa tilassa, tykkänään lopettaneet kaljateollisuuden.
2276:   Sillä ainoa keino niiden pystyssä pysymiseen kilpaillessaan suu-
2277:   rien panimojen kanssa on ollut se, että ne ovat ottaneet; kaiken
2278:   vierrevoiman oluen valmistukseen. Ne muutamat suuret, hyvin-
2279:   kin rikkaat tehtaat, - niitä lienee pari kolme maassa - joilla
2280:   on vuosivoittoa ehkä satojatuhansia, niillä on siksi suuret voitot,
2281:   että ne voivat tässä suhteessa, niinkauvan kuin vero oli pienempi,
2282:   jättää osan vierrevoimaa mäskiin ja käyttää sen kaljan valmista-
2283:   mistukseen. Onhan silmin nähtävää, että jos pannaan 5-penninen
2284:   kahteen osaan, ei niistä, jos ne kokoon pannaan, synny seitsemää
2285:   penniä, vaan ainoastaan 5· Siis koko se selitys, että oluttehtaat
2286:   saisivat kaljaa niinkuin kaupan päälle, ainakin semmoista kaljaa,
2287:   joka kelpaisi juotavaksi, se selitys on ilmasta otettu.
2288:        En tahdo tässä yhteydessä puhua mitään veron määrästä.
2289:   Minä tulen siihen sittemmin, kun tämä ensimmäinen asia on pää-
2290:   tetty. Minä olen silloin tilaisuudessa tuomaan esiin tietoja, jotka
2291:   eivät ole olleet tunnetut ei valiokunnassa, eduskunnassa eikä suu-
2292:   ressa valiokunnassakaan, semmoisia tietoja, jotka suuresti vaikut-
2293:                       Mallasjuoma suostunnasta.                  2023
2294: 
2295: 
2296: tavat tähän asiaan. Mutta, kuten sanottu, minä sivuutan sen
2297: puolen asiasta tällä kertaa.
2298:     Lopuksi tahtoisin vaan lausua sen toivomuksen, että tämä
2299: asia tulisi eduskunnassa ratkaistuksi sen mukaan, mitä kylmä
2300: järki sanoo ja että siinä ei tulisi vaikuttamaan ei rakkaus eikä
2301: viha.
2302: 
2303:     Ed. Vuolijoki, Väinö: Ollen muissa kohdin yhtä mieltä
2304: suuren valiokunnan referentin ed. Soinisen kanssa, pyydän tällä
2305: kertaa lausua vaan mielipiteeni siitä, saavatko oluttehtaat val-
2306: mistaa kaljaa verovapaista maltaista. Minusta pitää asiassa läh-
2307: teä siitä, että meidän on saatavaa hyvää, ravitsevaa, ja mahdolli-
2308: simman vähän alkohoolia sisältävää mallasjuomaa. Tämä vaa-
2309: timus ei ole vallan vähäinen, sillä me tiedämme, että tällaista
2310: mallasjuomaa maailmassa tuskin löytyy. Sitä ei löydy sentähden
2311: että sellaisten j uomain tarve on vasta vallan viimeaikainen ;
2312: useissa muissa maissa ei juuri tunneta sellaista tarvetta, sitä
2313: tunnetaan vaan pohjoismaissa, joissa raittiusliike on mennyt niin
2314: pitkälle että pidetään alkohoolipitoisemmat mallasjuomat ter-
2315: veydelle vahingollisina. Mallasjuomatekniikka on sentähden ke-
2316: hittynyt vaan valmistamaan verrattain alkohoolipitoisia mallas-
2317: juomia, olueita, mutta se on jäänyt kokonaan kehittymättä vähem-
2318: män alkohoolipitoisiin mallasjuomiin nähden. Mallasjuomateol-
2319: lisuustekniikka on jotenkin vaikea, siinä pitää viljellä erityisiä
2320: sienilajeja, erityisiä hiivasienirotuja, jotka antavat mallasjuo-
2321: malle, oluelle, sen hyvät ominaisuudet, hyvän maun, mikä kor-
2322: kea tekniikan kanta on vasta vuosisatojen kuluttua saavutettu.
2323: On sentähden jotenkin ymmärrettävää, ettei hyviä kaljalajejakaan
2324: yhtäkkiä voida synnyttää. Sen tiedämme erittäin hyvin kokemuk-
2325: sesta. Meillähän on ollut kaljatehtaita jo pitemmän ajan Hel-
2326: singissä ja jokainen, joka vähänkin on maistanut helsinkiläisiä
2327: kaljoja tietää että ne ovat sanoisinko kokonaan kelvottomia. Se
2328: on minusta paras todistus siitä, että kaljatehtaat eivät ainakaan
2329: nykyisessä muodossa kykene saamaan hyvää, halpaa, ravitsevaa
2330: mallasjuomaa aikaan. Valiokunta mietinnössään aivan oikein
2331: sanoo, että ,oluttehtaat parempine koneineen ja laitteineen sekä
2332: ylipäänsä siihen suurempaan ammattitaitoon nähden, joilla niitä
2333: hoidetaan, kykenevät supi~tamaan miedon mallasjuomain kustan-
2334: nukset vähemmiksi kuin mitä alkeellisemmissa juomatehtaissa on
2335: mahdollista". Tässä siis myönnetään että oluttehtaat ovat tek-
2336: nillisesti etevämmät kaljatehtaita. Jos siis pyritään hyvään ja
2337: halpaan mallasjuomaan, niinkuin valiokunnan mietinnössä mai-
2338: nitaan pyrittävän, on minusta ristiriita että kielletään teknilli-
2339: sesti etevimmiltä tehtailta kaljanvalmistus, sillä epäilemättä kiel-
2340: toa merkitsee se että vero korotetaan nykyisestä yhdestä mar-
2341:                                                            I28
2342: 2024                Istunto II p. lokakuuta I907·
2343: 
2344: 
2345: kasta esim. 3 tai 4 markkaan. Olen aivan samaa mieltä, kuin
2346: edellinen puhuja, että puhe siitä että oluttehtaat voivat saada
2347: yhtä hyvää kaljaa halvemmalla kuin kaljatehtaat, on oikeastaan
2348: tuulesta temmattua; ne saavat vaan siinä määrin halvemmalla
2349: kuin oluttehdas on suurempi ja teknillisesti parempi, mutta ei
2350: sentähden että se valmistaa olutta samassa. Ne ovat voineet
2351: saada halvemmalla nykyisiä kaljoja, jotka eivät sisällä kuin
2352: vettä, alkohoolia, humalaa ja väriä, joissa vierrevoima on ääret-
2353: tömän vähäinen ja joiden valmistamiseen ei tarvita maltaita
2354: kuin aivan pienessä määrässä. Tällaista kaljaa ne kyllä ovat
2355: voineet saada halvemmalla kuin kaljatehtaat enemmän vierre-
2356: voimaa sisältävää, mutta jos tahtoo saada yhtä ravitsevaa, yhtä
2357: hyvää kaljaa, pitää niiden käyttää siihen maltaita yhtä paljon
2358: kuin teknillisesti etevän kaljatehtaan, ja silloin kalja ei tule sen
2359: halvemmaksi. Oluttehtaat ovat tähän saakka estetyt valmista-
2360: masta hyvää kaljaa sentähden että on ymmärrettävä ettei ole
2361: kannattanut panna runsaasti maltaita kaljaan, kun maltaista on
2362: ollut siksikin korkea vero kuin 1 markka 10 :ltä kilolta.
2363:     Jos tuntee vähän Helsingin kaljatehtaita, niin huomaa pian,
2364: kuinka ne ovat teknillisesti alkuperäisiä ja terveyshoidollisesti
2365: ala-arvoisia. Sanotaan että jos annettaisiin oluttehtaille lupa
2366: valmistaa kaljaa verovapaista maltaista, niin seuraus olisi se, että
2367: pienet kaljatehtaat häviäisivät. Aivan oikein: Myönnän että
2368: seuraus olisi se, mutta minä puolestani tahtoisin juuri siihen
2369: pyrkiä; olisi toivottava, että siksi tärkeä ravintoaine kuin kalja,
2370: jota joka mies käyttää, valmistetaan mahdollisimman hyvää ja
2371: mahdollisimman korkeita terveyshoidollisia vaatimuksia silmällä
2372: pitäen. Onhan ymmärrettävää ettei pienissä tehtaissa voi olla
2373: puhtaus milloinkaan niin hyvää kuin teknillisesti hyvin järjeste-
2374: tyissä tehtaissa.
2375:     Otan pienen vertauksen. Olen nähnyt maamme paraita osuus-
2376: meijereitä, mutta niissä ei puhtaus koskaan voi olla niin hyvä kuin
2377: suurimmissa margariinitehtaissa ulkomailla.         Minä muistan
2378: erään margariinitehtaan Hampurissa ja sitä puhtautta, mikä Suo-
2379: men paraissa osuusmeijereissä vallitsee, ei voi verrata siihen, mikä
2380: vallitsi tässä erinomaisen suuressa margariinitehtaassa, ja sentään
2381: meidän osuusmeijerimme ovat äärettömän paljon korkeammalla
2382: alkuperäisiä kaljatehtaita, joita hyvinkin useita Helsingissäkin
2383: löytyy.
2384:     Mitä muuten koko siihen väitteeseen tulee, että oluttehtaat
2385: voivat valmistaa halvemmalla kaljaa kuin kaljatehtaat, niin mi-
2386: nusta sen syyn juuri pitäisi puhuman oluttehtaiden verovapauden
2387: puolesta, sillä onhan epäilemättä kansantaloutta, että annamme
2388: mieluummin sellaisten tehtaitten valmistaa kaljaa, jotka sitä voi-
2389:                        Mallasjuoma suostunnasta.                   2025
2390: 
2391: 
2392: vat halvemmalla valmistaa, kun sellaisten, jotka eivät sitä yhtä
2393: halvalla saa aikaan.
2394:      Ed. Soininen on lausunut, että tällä veronvapauden myöntä-
2395: misellä pönkitettäisiin oluttehtaita maaseudulla, jotka muuten
2396: ehkä kuolisivat. Minä en voi kieltää, että se jossain määrin ta-
2397: pahtuisi. Mutta minä pyydän vaan huomauttaa, että maaseu-
2398: dulla ei kaljan menekki ole koskaan suuri. Maaseudulla ja pikku-
2399: kaupungeissahan jokseenkin jokaisessa kodissa laitetaan kotite-
2400: koista kaljaa. Ei siis tule oluttehdas missään tapauksessa kaljan
2401: valmistuksella siellä ansaitsemaan niin paljon, että se pysyisi pys-
2402: tyssä, jos ei se oluen valmistuksella pystyssä pysy. Minä näen
2403: mielestäni seurauksen joka tapauksessa olevan, jos veroa koro-
2404: tetaan niinkin korkealle kuin 4 markkaan, sen, että pienet olut-
2405: t,~htaat häviävät.
2406:      Mitä muuten tuohon tarkastukseen tulee, niin minä myönnän,
2407: ettei voi koskaan asettaa tarkastusta niin tehokkaaksi olutteh-
2408: taassa, ettei sitä jonkun verran väärin käytettäisi. Mutta mi-
2409: nusta se onkin vallan toisarvoinen asia, jos sanotaan, että valtio
2410: häviää verotuloista roo,ooo tai 200,000 markkaa. Minä pidän
2411: pääasiana joka tapauksessa sen, että me niin sanoakseni autamme
2412: ylimenoaikaa kieltolakiin, että me koetamme saada nuo suuret teh-
2413: taat, joissa on suuret pääomat kiinnitetyt, niinkuin oluttehtaissa,
2414: taloudellisesti tuottaviksi laitoksiksi. Minusta olisi huonoa kan-
2415: santaloutta, jos me ajattelisimme; hävitettäköön nuo oluttehtaat
2416: tai jääkööt sillensä. Olisi väärin, jos me emme koettaisi niille
2417: antaa aikaa muuttua sellaisiksi tehdaslaitoksiksi, joita jälkeenkin
2418: päin tarvitaan.
2419:      Jos asiaa katselee työmiehen kannalta, niin ei voi käsittääkseni
2420:  tulla muuhun päätökseen, kuin siihen, että annettakoon noitten
2421:  teknillisesti etevien tehtaitten, suurten oluttehtaitten, kilpailla
2422:  keskenään ja suurten kaljatehtaitten kanssa kaljan valmistuksesta.
2423:  Se epäilemättä johtaa siihen, että kaljat saadaan halvemmalla ja
2424:  parempia.
2425:      Täällä on puhuttu raittiuskannasta. Minä tahdon vielä huo-
2426:  mauttaa, että erittäinkin raittiuskantaa silmällä pitäen on san-
2427:  gen tärkeätä, että kaljan valmistus saadaan suuriin tehtaihin.
2428:  Valtiovarainvaliokunta ja suuri valiokunta ovat asettaneet alko-
2429:  hoolin prosentin siksi alhaiseksi kuin 2 o/o :ksi ja sitä vastaavan
2430:  vierrevoiman, Ballingin asteikon mukaan 5 % :ksi .. Kumpaakin
2431:  prosenttimäärää on pienien kaljatehtaitten melkein mahdoton pi-
2432:  tää. Niillä ei ole sellaisia teknikoita, että ne voisivat sen pro-
2433:  senttimäärän kontrolleerata. On vallan varmaa, että jos pienet
2434:  kaljatehtaat tulevat valmistamaan kaljaa, ne eivät voi pitää tätä
2435:  prosenttia noissa ahtaissa rajoissa. Sitä vastoin jos myönnetään
2436:  teknillisesti eteville tehtaille, oluttehtaille, kaljan valmistus, niin
2437:  2026                Istunto II p. lokakuuta 1907.
2438: 
2439: 
2440: ne voivat pysyttää prosenttimäärän täydellisesti niitten rajojen
2441: sisällä, kuin suuressa valiokunnassa ja valtiovarainvaliokunnassa
2442: on ehdotettu ja jotka epäilemättä tulevat eduskunnankin päätök-
2443: seksi, se tahtoo sanoa, että kaljan alkohaalipitoisuus ei saa nousta
2444: 2  ro  korkeammaksi. Sitäpaitsi pienet kaljatehtaat eivät laisin-
2445: kaan voi valmistaa sellaisia kaljoja, joissa vierreväkevyys on
2446: suurempi. Sellaiset tehtaat, jotka tähän pystyvät, tarvitsevat
2447: aina suuria pastöriseerauslaitoksia, steriliseerauslaitoksia tappaak-
2448: seen hiivasienet ja siten estääkseen käymisen jatkumasta eteen-
2449: päin. Jos vierreväkevyys on korkeampi kuin 5 %, eikä hiivasie-
2450: niä tarpeeksi tarkkaan tapeta, on seuraus nimittäin se, että kalja
2451: jonkun ajan kuluttua saa korkeamman alkohoolipitoisuuden,
2452: kuin mitä laki säätää. Sitävastoin suuri tehdas voi valmistaa
2453: mallasjuomia, joissa vierreväkevyys on hyvinkin suuri, toista-
2454: kvmmentäkin prosenttia, sillä se voi täydellisesti tappaa hiiva-
2455: sienet ja estää -siten käymisen jatkumisen:
2456:     Näistä syistä pyydän saada kannattaa sitä p~riaatetta, että
2457: oluttehtaille myönnettäisiin oikeus valmistaa kaljaa verovapaista
2458: maltaista.
2459: 
2460:     Ed. Rapola: Ei ole mikään outo ilmiö se, että kun olutteh-
2461:  tailijan etu on kysymyksessä, niin nousevat kaikki mahdolliset
2462:  voimat sen puolustamiseksi.        Tänä iltana ja jo aikaisemmin-
2463:  kin on tässä huoneessa eri tahoilta harvinaisen suurella innolla
2464:  ja voimalla koetettu hankkia Suomenmaan oluttehtailijoille erästä
2465:  uutta etua, etua jota heillä ei ole tähän asti voimassa olevan lain
2466:  mukaan ollut, nim. verovapautta vissistä määrästä maltaita, jota
2467:  he käyttävät juoman valmistamiseen.
2468:      Täällä on näiden oluttehtailijain edun valvojaksi asettunut
2469:  henkilöitä sekä vasemmalta että oikealta puolelta. Ed. Vuotijoki
2470:  on äsken puolustanut kysymyksenalaista oikeutta oluttehtailijoille
2471: annettavaksi ja käsittääkseni hän on sen tehnyt etupäässä "Köyhä-
2472: listön nimessä, turvataksensa sille erästä tärkeätä ravintoainetta,
2473:  jommoista, niinkuin hän arveli, ei tähän saakka koko maailmassa
2474: vielä ole osattu valmistaa, mutta jota nyt meidän hyvät oluttehtai-
2475: lijamme, joiden sydän on aina niin lämpimästi sykkinyt tälle kan-
2476: salle, aikovat ruveta sille laittamaan.
2477:      Suurella innolla on myöskin vapaaherra v. Alfthan täällä pu-
2478: hunut tämän oluttehtailijoille suotavan edun puolesta, niin suu-
2479: rella että hän on katsonut tarpeelliseksi osoittaa tämän edus-
2480: kunnan suomenkieliselle osalle sen suuren huomaavaisuuden, että
2481: hän on puheessansa käyttänyt suomenkieltä, tapa jota minun
2482: luullakseni hän ainoastaan silloin noudattaa, kun hänen sydä-
2483: mellänsä on jotakin erittäin tärkeätä sanottavaa eduskunnalle.
2484:      Itse hallituksenkin korkeudesta on tätä etua oluttehtailijoille
2485:                     Mallasjuoma suostunnasta.                  2027
2486: 
2487: 
2488:  tahdottu puolustaa. Olihan silloin, kun tämä asia lähetettiin suu-
2489:  reen valiokuntaan, hallituksen edustaja nähnyt hyväksi saapua
2490:  tähän eduskuntaan puhumaan hallituksen ehdotuksen puolesta ja
2491:  varsinkin sen kohdan puolesta, joka koski juuri tätä verovapauden
2492:  myöntämistä oluttehtailijoille. Hallituksenkin edustaja, niin--
2493:  kuin vapaaherra v. Alfthankin puhui etupäässä köyhän väestön
2494: edun kannalta. Hänkin tahtoi, että tämän tärkeän myönnytyk-
2495:  sen kautta saataisiin aikaan terveellistä ravinto~inetta vähäva-
2496:  raisten niukan ravinnon lisäksi. Siis sekä vasemmalta että oi-
2497:  kealta samoinkuin hallituksen korkeudesta yhdistyvät tässä voi-
2498:  mat puolustamaan kysymyksenalaista uutta etua.
2499:      Minä luulen, että kun tätä asiaa ratkaistaan, ei ole aivan
2500: hyödytöntä, jos otetaan hiukan huomioon, mitä naapurimaas-
2501: samme Ruotsissa on tämän asian suhteen tehty ja mihin tulok-
2502:  siin siellä pitkien har~intojen ja mietintöjen perästä on tultu.
2503: Ed. Soininen täällä lyhyesti viittasi pariin komiteaan, jotka Ruot-
2504: sissa ovat olleet juuri sitä kysymystä valmistamassa, joka meillä-
2505: kin nyt on ratkaistavana, nim. kysymystä siitä, mitenkä saataisiin
2506: halpahintaista, ravitsevaa ja virkistävää mallasjuomaa. Siellä ei
2507: ole tehtävää ratkaistu samalla joutuisuudella, kuin meillä on tätä
2508: kysymystä valmistettu; sitä on harkittu vuosimääriä. Kun en-
2509: simmäisen komitean mietintö oli tullut julkisuuteen, niin siitä
2510: kysyttiin eri läänien maaherrain ja virastojen lausuntoja. Näi-
2511: den lausuntojen I?erustuksella mietintöä muuteltiin ja muodos-
2512: teltiin ja sellaisena se joutui pohjaksi uuden komitean työlle, ja
2513: näin monipuolisen valmistuksen perustuksella laadittiin vihdoin
2514: laki.
2515:      Vuonna 1891 asetettiin ensimmäinen näistä komiteoista Ruot-
2516: sissa ja sen tehtävänä oli juuri harkita kysymystä, olisivatko kal-
2517: jat vapautettavat verosta. Komitea ei voinut tulla muuhun pää-
2518: tökseen kuin että samassa tehtaassa ei voi valmistaa verostava-
2519: paata ja veronalaista mallasjuomaa. Mutta kun se tasapuolisuu-
2520: den nimessä silloin myöskin ehdotteli että kaljatehtaissakin käy-
2521: tetyistä maltaista olisi veroa maksettava ja kun tämä ehdotus
2522: ei yleisöä tyydyttänyt, niin komitea sai uudestaosa asiaksensa har-
2523: kita tätä kysymystä ja valmisti toisen mietintönsä.
2524:      Pyydän lukea muutamia kohtia tästä mietinnöstä, sillä minä
2525: luulen siitä olevan meille apua tämän kysymyksen ratkaisussa.
2526: Näin kuuluu mietinnössä muun muassa:
2527:      ,Jos se, joka valmistaa sekä kaljaa että väkeviä mallasjuo-
2528: mia, saisi verovapauden niistä maltaista, jotka tarkoitetaan käy-
2529: tettäväksi kaljan valmistukseen, niin on pidettävä silmällä, että
2530: se mallasmäärä, joka ilmoitetaan käytettäväksi kaljan valmistuk-
2531: seen, todella käytetään siihen eikä veronalaisen juoman valmis-
2532: tamiseen. Samoin on pidettävä silmällä, että valmistettua kaljaa
2533: 2028               Istunto 11 p· lokakuuta ICJ07.
2534: 
2535: 
2536: ei sekoiteta väkevämpään mallasjuomaan, niin että sekoituksesta
2537: syntyy veronalainen juoma. Sanomattakin on selvää, että val-
2538: mistajalle olisi edullista käyttää verottomia maltaita väkeväm-
2539: män juoman valmistamiseen ja sillä tavalla päästä joko koko-
2540: naan tai osaksi maksamasta sitä veroa. Näin käy, kun veroton
2541: tavara sekotetaan veronalaiseen sillä tavalla, että sekoituksesta
2542: syntyy väkevyyteen nähden sellainen juoma, josta olisi veroa
2543: maksettava. Jos esim. valmistaja, joka tahtoo tehdä 100 hehto-
2544: litraa sellaista mallasjuomaa, jonka ekstraktipitoisuus on IO pro·-
2545: senttia, tekee sen sekoittamalla yhteen 50 hehtolitraa sellaista olut-
2546: ta, jonka ekstraktipitoisuus on 15 prosenttia ja toiset 50 hehtolit-
2547: raa olutta, jonka ekstraktipitoisuus on 5 prosenttia, eikä ole
2548: tästä viimemainitusta tavarasta suorittanut veroa, niin hän siis
2549: saa verosta vapaaksi noin 1 / 4 maltaista, joista tämä mainittu
2550: sekoitus on tehtv. Kontrollihenkilökunnan tehtävä tulee siis san-
2551: gen monimutkaiseksi ja vaikeaksi. Kontrollöörin on oltava pani-
2552: mossa alati ja suuremm;issa pan·imoissa, j01issa työtä tehdään
2553: yölläkin, hänen pitäisi olla saapuvilla myös yöllä. Kontrollöörien
2554: vaihtamisen vuoksi tarvittaisiin panimossa kolme kontrollööriä
2555: ja sellaisen tarkastuksen kustannukset nousisivat melkoisiin sum-
2556: miin." Komitea huomauttaa sitte, ettei vielä sellainenkaan tar-
2557: kastus olisi täysin luotettava ja jatkaa: ,Näistä syistä komitea
2558: ei voi kannattaa sitä, että se, joka samaan aikaan valmistaa sekä
2559: kaljaa että muita mallasjuomia, saisi verovapauden niistä mal-
2560: taista, jotka käytetään kaljaan."
2561:     Esitetään sitten mahdollisuus, että puheenalainen verova-
2562: paus voitaisiin niin järjestää, että tehtailija kyllä maksaisi veron
2563: kaikista maltaista, mutta saisi sitten takaisin kaljamaltaista mak-
2564: setun veron. Mutta heti tämän jälkeen komitea lisää, ettei se
2565: voi tällaistakaan menettelyä puolustaa ja jatkaa: ,Kontrolli ja
2566: tarkastusvirasto" - senkin viraston lausuntoa oli nimittäin ky-
2567: sytty komitean ensimäisestä mietinnöstä - ,on huomannut, että
2568: useassa tehtaassa kalja tehdään melkein yksinomaan oluen sivu-
2569: tai jälkituotteena." Tahdon tähän sivumennen huomauttaa, että
2570: siihen aikaan ei ollut ollenkaan mallasveroa Ruotsissa. Ei siis
2571: ollut syynä ainakaan veron suuruus siihen, että oluttehtailijat
2572: eivät olleet valmistaneet parempaa kaljaa. Sitte jatketaan mie-
2573: tinnössä: ,ja silloin on mahdotonta varmuudella määrätä kuinka
2574: suuri osa maltaita on käytetty kaljaan, mutta muitakin vasta-
2575: väitteitä voidaan esittää, kun kaljan väkevyys voi olla erilainen.
2576: Ei olisi oikeata myöntää samaa takaisinmaksua samasta kalja-
2577: määrästä. Jos takaisinmaksu määrättäisiin olettarualla 5 % eks-
2578: traktipitoisuutta, olisi kyllä niitä, jotka voisivat tästä tehdä itsel-
2579: leen tulolähteen valmistamaila heikompaa kaljaa. Mutta jos pi-
2580:                       Mallasjuoma suostunnasta.                 2029
2581: 
2582: 
2583: täisi tutkia jokaisen valmiin kaljan ekstraktipitoisuutta, niin se
2584:  kävisi sekä kalliiksi että monimutkaiseksi".
2585:       Viitataan vielä kolmanteen mahdollisuuteen, nimittäin siihen,
2586:  että oluttehtaassa sopisi valmistaa verotonta kaljaa semmoisena
2587:  cikana, jolloin ei siinä tehtaassa ollenkaan valmisteta olutta.
2588:  Mutta silloin ei saisi olla panimassa saapuvilla ollenkaan väke-
2589: vämpiä mallasjuomia eikä edes niiden vierrettä. ,Mutta", jat-
2590:  kaa komitea, ,tämä kielto vaikuttaisi kuitenkin, etteivät ne, jotka
2591: valmistavat olutta, tämmöisillä ehdoilla voi valmistaa verotonta
2592: kaljaa." Tähän viimeiseen ajatukseen oli komitea tullut itse olut-
2593: tehtailijain antamasta lausunnosta, jossa nämä sanoivat, että hei-
2594: elän oli mahdotonta käyttää hyväksensä tällä ehdolla tarjottua
2595: veronvapautta.
2596:       Nämä otteet ovat vuoden 1892 komitean mietinnöstä. Uusi
2597: komitea asetettiin asiaa harkitsemaan kymmenen vuotta myöhem-
2598: min ja se antoi mietintönsä 15 p. lokak. 1902. Minä en tahdo
2599: väsvttää kamaria lukemalla monia otteita tästä mietinnöstä. Sa-
2600: non" vaan, että komitean lausunnot joka suhteessa käyvät samaan
2601: suuntaan kuin edellisen komitean.
2602:      Mitä erityisesti tulee kontrollin mahdollisuuteen, niin siitä
2603: tämä myöhenipi komitea sanoo m. m. :
2604:      ,Se vaikeus, joka on suuren liikkeen affäärikirjain tarkas-
2605: tamisessa, ja se seikka, että tarkinkin tarkastus voidaan viedä
2606: harhaan, on saattanut komitean otaksumaan, että lakiehdotuk-
2607: sessa edellytetty tehtailijain kirjain tarkastus ei voi milloinkaan
2608: tulla täysin tehokkaaksi. Olkoon totta, että väärän kirjanpidon
2609: vaara on hiukan erilainen eri tehtaissa. Toisella puolen ovat
2610: suuret tehtaat, joissa on suuri henkilökunta kirjanpitoa y. m.
2611: varten, mikä jossain määrin voi olla esteenä petoksien harjoit-
2612: tamiselle suuressa mitassa, mutta toiselta puolen on paljo pie-
2613: nempiä tai keskikokoisia tehtaita, joissa tehtailija yksin tai jon-
2614: kun ainoan apulaisen kanssa hoitaa kirjanpidon. Näissä viime-
2615: mainituissa on kirjanpidon väärennys helposti toimeenpantavissa.
2616: Että sellaisia väärennyksiä voi tapahtua suurissakin liikkeissä,
2617: on kuitenkin epäilemätöntä, mikä käy selväksi useista yksityi-
2618: sessä liike-elämässä sattuneista tapauksista." Ja komitea jatkaa:
2619: ,Komitea on tullut siihen käsitykseen, että veron kavallus aivan
2620: helposti voi tapahtua ilman, että petosta voidaan huolellisimmal-
2621: lakaan kirjanpidontarkastuksella huomata."
2622:      :Mutta ed. Vuotijoen mielestä olikin vähäpätöinen seikka se,
2623: kavalletaanko veroa vai ei. Pääasia hänestä oli se, että saatai..
2624: siin kunnollista kaljaa, vaikkapa sitten kavalluksenkin uhalla.
2625: Kuinkahan nyt on oikeastaan tämän asian laita? Mikä on estä-
2626: nyt esim. Ruotsin oluttehtailijoita silloin kun ei heillä mitään
2627: mallasveroa ollut, valmistamasta kunnollista kaljaa? Mikä on
2628: 2030                Istunto II p. lokakuuta 1()07.
2629: 
2630: 
2631: estänyt meidän oluttehtailijoitamme nykyisen veron aikana val-
2632: mistamasta kunnollista kaljaa, vaikka he kilpailussa ovat olleet
2633: melkolailla edullisemmassa asemassa kuin varsinaiset kaljatehtai-
2634: lijat? Minä luulen, että yksinkertainen syy siihen on se, että
2635: oluttehtailijat saavat oluesta paljon paremmat tulot kuin kaljasta,
2636: ja siitä syystä oluen valmistus on heillä siksi pääsasia, että kalja-
2637: teollisuus joka tapauksessa jää heille ainoastaan syrjäasiaksi.
2638: Oluttehtailijain taholta on aivan yleisesti myönnetty, että kalja-
2639: teollisuus ei kannata. }\cfinulla on tässä erinomaisen huvittava las-
2640: ku, jonka eräs oluttehtailija on teollisuushallitukselle antanut ja
2641: jossa hän kuvaa kaljateollisuuden kannattavaisuutta:
2642: 
2643:    Menopuolella:
2644: 
2645:   Kustannukset 200 :sta kg. maltaita a 30 p.                    6o mk.
2646:   Yksi syli puita . . . . . . . . . . . . . .                   10 mk.
2647:   3 kiloa baijerilaisia humaloita . . . . . . .                 10 mk.
2648:   rl'fallasvero . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 mk.
2649:                                                Summa Smk. IOO : -
2650: 
2651:    Tulopuolella :
2652:   Tulot 1 ,ooo litrasta kaljaa a 6 p.                         6o mk.
2653:        Tappio: 40 markkaa.
2654: 
2655:    Jos nyt tappiosta otetaan pois tuo mallasveron osuus, 20 mark-
2656: kaa, niin jää sittenkin tappioksi vielä 20 markkaa. Minä en
2657: tahdo mennä takaamaan laskun luotettavaisuutta, mutta mma
2658: luulen sittenkin, että kaljateollisuus, oli miten oli, ei yleensä ole
2659: oluttehtailijoille sen arvoinen liike, että se voisi heille tulla mik-
2660: sikään muuksi kuin aivan vähäpätöiseksi sivuasiaksi.
2661:     Niiden taholta, jotka tahtovat oluttehtailijoille valmistaa tätä
2662: verovapautta, on lähdetty siitä periaatteesta, että välttämättömiä
2663: ravintoaineita ei yleensä saa verottaa. Mutta onko takeita siitä,
2664: että se vapaus, jota nyt ehdotellaan, todellakin tulisi sen ravinto-
2665: aineen hyväksi, jonka puolesta tässä puhutaan? Eiköhän helpotus
2666: kuitenkin tulisi oluen hyväksi, ja eiköhän se ravintoaine, joka
2667: oluttehtaasta tulee, vast'edes ole samaa laatua kuin tähänkin
2668: asti ? Minä pelkään, että se huolenpito köyhän väen hyvästä,
2669: jota tässä nyt tahdotaan harjoittaa tai ollaan harjoitt!l-vinaaan,
2670: on sitä latua, että köyhä väki ei tule siitä asianajajiaan kiittä-
2671: mään, kunhan sen seuraukset alkavat tulla näkyviin. Minä pel-
2672: kään, että jos nyt puheena oleva veronvapaus oluttehtailijoille
2673: suodaan, niin sillä kyllä edistetään oluttehtailijain etua, mutta
2674: ei kansan etua.
2675:                       Mallasjuoma snostunnasta.                 20JI
2676:        - - - - -----------------------------------
2677: 
2678:     Ed. von Alfthan lopetti puheensa sillä toivomuksella, että
2679: tätä asiaa ratkaistaessa ei saisi ratkaisuun vaikuttaa viha eikä
2680: rakkaus. Minä puolestani tahtoisin, että tämän asian ratkaisuun
2681: vaikuttaisi sekä viha että rakkaus: rakkaus Suomen kansaa koh-
2682: taan ja viha kaikkea sitä kohtaan, mikä tätä kansaa vahingoit-
2683: taa. (Hyvä !)
2684: 
2685:     Ed. Rosenqvist V. T.: Jag vill genast angifva, att jag hör
2686: till den grupp, hvilken här utaf den sista ärade talaren benämnts
2687: ölbryggarenas försvarare. Jag ställer mig nämligen på samma
2688:  ståndpunkt som den, hvilken här intagits af hr v. Alfthan från
2689: högra sidan och hr Vuotijoki från vänstra sidan, och då dessa
2690: två herrar enligt min uppfattning grundligt och från olika sidor
2691:  utredt saken, kan jag fatta mig mycket kort, endast berörande en
2692: sida, som, såvidt jag kunde följa med deras andragande, icke
2693: tillräckligt framhölls utaf dem. Tidigare har, såsom bekant,
2694: maltskatten enligt lag varit påförd icke endast ~tarka maltdrycker
2695: utan också svagare sådana, naturligtvis med undantag af hem-
2696: brygd. Men då har det beklagliga förhållandet egt rum, att la-
2697: gen icke tillämpats på de svagare maltdryckerna. N u önskar man
2698: i lagen befria de svagare maltdryckerna ifrån skatt, och det är ju
2699: någonting, hvarom alla böra vara ense. Men då man gör det, så
2700: är man icke, ja man vill icke ens vara konsekvent, och därigenom
2701: blir man, såsom naturligt är, också orättvis. Den svagare malt-
2702: <lryck, som beredes i enkom för sådana drycker inrättade fabri-
2703: ker, beskattas icke, men den svagare maltdryck, som beredes i
2704: -ölbryggerierna, beskattas. Det ohiliiga häri blir så mycket större,
2705: <lå man samtidigt höjer, ja mångdubblar maltskatten. Visserli-
2706: gen söker utskottet, liksom också några ärade talare här, göra
2707: troligt, att det i själfva verket icke skulle gestalta sig så ogynn-
2708: samt för ölbryggerierna, som det kunde synas, detta beroende på,
2709: att svagdricka där skulle förfärdigas såsom en biprodukt utaf
2710: ölbrygden.      Utskottet kan likväl icke undgå att medgifva, att
2711: skatteförhöjningen försätter svagdricksfabrikationen vid öl-
2712: hryggerierna uti ett jämförelsevis ogynnsamt läge, såsom det ut-
2713: tryckligt heter uti utskottsbetänkandet på sid. II. Det enda gil-
2714: tiga skäl utskottet enligt mitt förmenande anför för sitt förslag
2715: i nu berörda afseende är, att tillräckliga garantier icke förefinnas
2716: att ölbryggerierna särskilja skattpliktiga och skattefria tillverk-
2717: ningar. Men från annat håll framhålles med bestämdhet, att så-
2718: dana garantier kunna åvägabringas, och särskildt har hr v. Alft-
2719: han i afton sökt ådagalägga detta. Oberoende häraf kan jag för
2720: min del icke vara med om, att man för att förhindra ölbrygge-
2721: rierna att göra sig skyldiga till bedrägligt förfarande, själf hand-
2722: lar obilligt och orättvist emot ölbryggerierna, så förhatliga än
2723:                     Istunto II p. lokakuuta ICJ07·
2724: 
2725: 
2726: dessa inrättningar må vara i mångens ögon. Jag förenar mig
2727: alltså uti den nu föreliggande frågan i de uttalanden, som göras uti
2728: den första och den tredje reservationen.
2729:    Puhemiehen tässä poistuessa johti puhetta ensimäinen vara-
2730: puhemies.
2731:     Ed. Cederberg luopui puheenvuorostaan.
2732:     Ed. Hagman: Minusta tätä kysymystä on tahdottu vetää
2733: väärälle tolalle, kun on tahdottu väittää, että pääkysymys tänä
2734: iltana olisi se, että voisi saada halpaa ja hyvää kaljaa. Minä
2735: en ole ymmärtänyt tätä asiaa pääasiaksi. Tietääkseni pääasia on
2736:  jotain toista. Mitä tulee tuohon erinomaiseen haluun, saada nyt
2737: yht'äkkiä hyviä ja halpoja kaljoja, niin se minusta on vähän
2738: omituista. Onko välttämätöntä, että Suomen kansan nyt yhtäk-
2739: l;iä pitää ruveta juomaan suuria määriä hyvää ja halpaa kaljaa?
2740: Onko tuo kalja niin terveellistä, että siitä kannattaa niin paljon
2741: puhua. Minun vakaumukseni ainakin on se, että on paljon ter-
2742:  vellisempää ja ainakin yhtä ravitsevaa juoda kirnupiimää. Täy-
2743:  tyy mielestäni tietää, voitaisiinko, jos oluttehtaalle annetaan oikeus
2744: valmistaa kaljaa verovapaista maltaista, saada oluttehtaassa sem-
2745: moinen tarkastus toimeen, ettei kävisi niin, että noista verovapaista
2746: maltaista, jotka ovat aiotut kaljaa varten, saataisiin olutta. Täällä
2747: on jo yksi niistä arvoisista puhujista, jotka suosivat tätä oikeutta
2748: oluttehtaille, sanonut, ettei mitään absoluuttista, ehdotonta tar-
2749: kastusta voida saada aikaan. Jos kerta näin on, niin siitä seuraa
2750: minun ymmärtääkseni, ettei erityisiä vaikeuksia synny olutteh-
2751: taille panna olutta semmoisista maltaista, jotka ovat aiotut kal-
2752: jaksi. Minä uskoisin, että yksi absoluuttinen tai ehdoton keino
2753: todellakin löytyy väärinkäytöstä vastaan, se keino, ettei sallita
2754: oluttehtaissa valmistaa kaljaa verovapaista maltaista.
2755:      Täällä on sama puhuja, joka niin lämpimästi on kannattanut
2756: tuota tehtaitten kyseessä olevaa oikeutta, varottanut, ettei käy-
2757: tettäisi tätä asiaa punnittaissa rakkautta, vaan kylmää järkeä.
2758: Se kanta, jolle me nyt elämme, on todellakin tulos kylmän järjen
2759: käsittelyn kannasta. Minä kyllä tiedän, että on käytetty kylmää
2760: järkeä, kun on järjestetty asiat sille kannalle, jolla ne nyt ovat.
2761: Uskon todellakin, että olisi aika nyt asettua jossain määrin toi-
2762: selle kannalle, juuri rakkauden kannalle. Jos tälle rakkauden
2763: kannalle asettuu, niin silloin ei voi muuta kuin rakkudesta rait-
2764: tiuteen ja harrastuksesta Suomen kansan hyvään toivoa sitä,
2765: että Suomen kansasta tulisi raitis kansa. Ei voi asettua puo-
2766: lustamaan sitä kantaa, jota täällä on puolustettu, että suurtehtaille
2767: annettaisiin oikeus valmistaa kaljaa verovapaista maltaista. On
2768: sanottu täällä vasemmalta puolelta, että jos tehtaat saisivat oikeu-
2769:                       Mallasjuoma suostunnasta.                 2033-
2770: 
2771: den valmistaa kaljaa verovapaista maltaista, niin ne sillä tavalla
2772: voisivat löytää keinon sopivaan ,ylimenoon", niinkuin täällä
2773: mainittiin, oluttehtaasta kaljatehtaan kannalle. Minä luulen päin-
2774: vastoin, että niinkauan kuin tehtaat saavat valmistaa kaljaa vero-
2775: vapaista maltaista, eivät ne koskaan tule semmoisiksi tehtaiksi,
2776: jotka valmistaisivat yksinomaa kaljaa, vaan etupäässä ne silloin
2777: valmistavat olutta ja pysyvät sillä keinoin edelleenkin hyvinkin
2778: hyvässä varallisuudessa. Täällä on myöskin ennustettu sitä, että
2779: kaljateollisuus tulisi häviämään suurtehtaissa, jos niille pantai-
2780: siin kaljavero. Se ei ole ollenkaan luultavissa; kyllä ne, niinkuin
2781: tähänkin asti, aivan hvvin voivat tulla toimeen, vaikka maksai-
2782: sivat veron niistäkin maltaista, jotka he panevat kaljaan. Jos
2783: eduskunta nyt hyväksyisi semmoisen määräyksen, että oluttehtaat
2784: saavat panna kaljaa verovapaista maltaista, on minun ymmär-
2785: tääkseni selvää, että eduskunta tällä toimenpiteellä asettuu suosi-
2786: maan olut-teollisuutta, ja silloin mielestäni eduskunta ei ole täyt-
2787: tänyt sitä velvollisuutta Suomen kansaa kohtaan, joka sen tulisi
2788: tävttää. Lienemme toki kaikki siitä vakuutetut, että Suomen
2789: kånsa yksissä mielin toivoo sitä aikaa, että raittius pääsee maa-
2790: han, toivoo juuri sitä aikaa, että oluttehtaat joutuisivat häviöön.
2791: Jos olut-tehtaat joutuvat häviöön, niin se on meidän kansamme
2792: onni ja menestys.
2793:     Minä siis puolestani lämpimästi kannatan sitä mielipidettä,
2794: jonka tämän kysymyksen arvoisa esittäjä täällä jo esitti. En siis
2795: voi asettua tässä hallituksen kannalle, enkä vastalausujainkaan
2796: kannalle, vaan valiokunnan kannalle, joka ehdottaa ettei tehtaille
2797: annettaisi oikeutta käyttää verovapaita maltaita kaljan valmis-
2798: tukseen.
2799:     Mitä sitten tulee veromäärään, niin kannatan pohjaveroksi 4
2800: markkaa, niinkuin alussa mainitsin.
2801: 
2802:     Ed. Reima: Vaikka minulla ei ole mitään syytä luulla, että
2803: niillä köyhälistön edustajilla, jotka täällä ovat asettuneet olutteh-
2804: taita puolustamaan, olisi siitä mitään aineellista hyötyä, en kuiten-
2805: kaan voi olla lausumatta suurinta ihmettelyäni sen johdosta, että
2806: eduskuntamme kaksi äärimmäisyyttä ovat käyneet yhteen asiassa,
2807: joka meistä näyttää sangen vaaralliselta. Ja uskallan minä vas-
2808: taiseksi toivoa, että niistä riveistä tulee miehiä ja naisia, jotka
2809: puhuvat ihan toista. Vaikka emme ole kokonaan menettäneet
2810: uskoa ja toivoa kieltolain tulemisesta, emme kuitenkaan voi it-
2811: seltämme salata sitä tosiasiaa, että siksi mustia voimia ja mah-
2812: tavia voimia on pantu liikkeelle kieltolakia vastaan, että meidän
2813: täytyy katsQa asioita, niinkuin ne todellisuudessa ovat. Ja mei-
2814: dän täytyy silloin myöskin ruveta ajattelemaan sitä mahdolli-
2815: suutta, ettemme olekaan niin kieltolain lähellä kuin usein olemme
2816: 2034                 Istunto 11 p. lokakuuta 1907·
2817: 
2818: 
2819: ajatelleet, vaan että se on vielä sangen vaikean työn takana.
2820: Siksi kammottavia uutisia rupeaa jo tuon tuostakin näkymään
2821:  sanomalehdissä. Minusta tätä seikkaa ei voi olla lukuunotta-
2822: matta, . kun on kysymys puheena olevasta asiasta. Jos kieltolaki
2823: menisi täydelleen läpi, ei olisi mitään muuta jälellä kuin se hurs-
2824: kas toivomus, että oluttehtaat ruvetkoot valmistamaan vaan kal-
2825:  jaa, jos se heidän affääreilleen sopii, samalla oikeudella kuin kaikki
2826: muutkin. Samalla olisi kärki taitettu siltä turhanaikaiselta aja-
2827: tukselta, jolla kumminkin on paljon puoltajia, että muka kansan
2828: .olisi maksettava oluttehtaili joille korvausta heidän liikkeensä
2829: menettämisestä. Mutta, kun tämmöisiä epäilyksiä on mielessä,
2830: kun kieltolain pikainen aikaan saaminen ei saa yksistään painaa
2831: vaa'assa, vaan olemme selvillä siitä, että näitä kansan onnetto-
2832: muuden tuottajia ja uuvuttajia, oluttehtaita, yhä edelleenkin tulee
2833: olemaan keskuudessamme, niin meillä ei ole muuta mahdolli-
2834: suutta kuin entistä enemmän kohdistaa kaikki työmme ja voi-
2835: mamme niitä vastaan. Meidän täytyy tässä maassa saada se kä-
2836: sitys vielä voimakkaammaksi, että kenenkään rehellisen ja kun-
2837: niallisen ihmisen ei sovi millään lailla olla tekemisissä sellaisen
2838: liikkeen kanssa. Jos me nyt antaisimme oluttehtaille sellaisen
2839: edun kaljateollisuuteen nähden, kuin vastalauseessa ehdotetaan,
2840: olisimme täydessä yhteistoiminnassa niiden kanssa ja antaisimme
2841: niille sen tunnustuksen, että ne ovat yhtä rehellisiä ja oikeutettuja
2842: liikkeitä kuin mitkä muut tehtaat tahansa. Minusta ainakin se
2843: käsitys olisi vaarallinen. Voimme olla varmat siitä, että kansan
2844: suuressa enemmistössä on toisenlainen käsitys niistä vallalla, ja
2845: se käsitys pitää saada vielä lujemmaksi ja selvemmäksi, jos todel-
2846: lista kansamme onnea valvomme. Ei siis voi tulla kysymykseen-
2847: kään minkäänlaisten ylimääräisten etujen myöntäminen olutteh-
2848: taille niinkuin vastalauseessa vmmärtääkseni ehdotetaan.
2849:      Jos kysyy täällä Helsingissä rantajätkiltä ja juoppouden orjilta
2850: nuorukaisilta, mistä syystä he ovat tulleet juomareiksi, saa hyvin
2851: usein sen vastauksen, että heidän kodeissaan on käytetty olutteh-
2852: taitten kaljaa, ja sen juoman kautta heille on ensimmäinen juop-
2853: pouden itu istutettu sydämmeen. Se on jotenkin saman ma-
2854: kuista kuin olut, joten heillä ei ole mitään vastenmielisyyttä tuom-
2855: rnaisiin juomiin, kuten maalaisilla, vaan on lapsesta saakka himo,
2856: että heidän pitää yhä edelleenkin saada samantapaista juomaa.
2857: Onko nyt sanottu, että uusien asetusten kautta tämä oluttehtaitten
2858: kalja paljonkaan muuttuisi maustaan ja tavoistaan? Pitäisikö
2859: yhä edelleen saastuttaa ja uuvuttaa oluttehtaiden huuhtelukaljalla
2860: suuret määrät kansaa? Minä en muuta voi ymmärtää, kuin että
2861: meidän on välttämättömästi päästävä irti oluttehtaista joka suh-
2862: leessa. Sepähän on kumma, ettei keksintöjen ja edistyksen aikana
2863: voi kaljateollisuutta muut tässä maassa laittaa kukoistukseen kuin
2864:                        Mallasjuoma suostunaasta.                 2035
2865: 
2866:  oluttehtailijat. On kummaa, ettemme voi rakkautta ja työtä panna
2867:  sille alalle niin paljon, että muutkin pystyisivät kilpailemaan olut-
2868:  tehtaiden kanssa, ja köyhälistö saisi ravitsevaa, voimakasta juo-
2869:  maa, jota he tarvitsevat ehdottomasti.
2870:       Ed. Vuolijoen väitteitten johd06ta olisi paljonkin puhuttavaa.
2871:  Muutamat kohdat ovatkin täällä jo hyvin asiallisesti kumotut.
2872:  Minä tahtoisin vielä erityisesti painostaa yhtä seikkaa, jota hän
2873:  hyvin heikosti toi esiin. Hän ei voi olla myöntämättä, että olut-
2874: tehtaiden kalja tulee tappamaan ei ainoastaan pienemmät kaljateh-
2875: taat, vaan myöskin suuremmat. Hänen täytyy se myöntää ja kui-
2876: tenkin hän panisi meidät sellaiselle vaaralle alttiiksi. Onko ollen-
2877: kaan sanottu, että oluttehtailijat tätä teollisuutta harjoittaessaan
2878: hyvinkin tahtovat sitä kaljaansa valmistaa ja sitä juuri saada
2879: kansan juomaan. Minä uskallan sitä suuresti epäillä, eiköhän
2880: niillä vaan oma suu ja oma kukkaro sittenkin ole paljoa lähem-
2881: pänä kuin kansan hyvä. Eiköhän olutliike niille sittenkin tuota
2882: niin paljon enemmän voittoa kuin kaljan valmistus, että sangen
2883: vähän tulisivat kaljan hyväksi panemaan huolta, ainakin sen jäl-
2884: keen kuin olisivat kilpailijansa tappaneet niitten etujen nojalla,
2885: joita vastalauseen ehdottajat ehdottomasti antaisivat oluttehtaille.
2886:      Jos kuulemme rakkauden ääntä, jota tässä on käsketty sivuut-
2887: tamaan, mutta jota emme voi sivuuttaa, kun kansamme tosi hyvää
2888: ajamme, se ehdottomasti käskee vastustamaan sitä suuntaa että
2889: oluttehtailijoille annettaisiin erityinen etu muiden rinnalla kaljan
2890: valmistamiseen. Eikä ainoastaan rakkauden ääni tätä käske, vaan
2891: kylmä järkikin, joka vaan pitemmälle asiat ajattelee, vie ehdotto-
2892: masti samaan tulokseen, että meidän on vastustettava tätä suun-
2893: taa ja pysyttävä sillä pohjalla, että oluttehtailijat maksavat kai-
2894: kista maltaista verot, joten heille ei ole annettava sitä verova-
2895: pautta, mikä kaljatehtailijoille annetaan.
2896: 
2897:     Ed. Antila: Ed. Rapola ja viimeinen puhuja ovat lausuneet
2898: sen, mitä minä aijoin sanoa, joten luovun puhevuorostani.
2899: 
2900:     Ed Rannikko: Kun eduskunnassa muutama päivä sitten
2901: jaettiin eräs kirjanen, jossa lämpimästi puolustettiin oluttehtai-
2902: lijain oikeutta saada verovapautta maltaista, joita he käyttävät
2903: miedompiin mallasjuomiin, ajattelin, eiköhän nyt se, kun se oli
2904: niin lämpimästi kirjoitettu, sentään vaikuta noiden kansan isien
2905: ja äitien sydämmiin, jotka nyt ovat tätä asiaa ratkaisemassa. Ja
2906: minulta pääsi oikein helpoituksen huokaus, kun kuulin toisen ja
2907: kolmannen puhujan tässä asiassa puhuvan. Minä jo huomasin,
2908: että eduskunnassa vallitsee todellakin se raittiusasiaa harrastava
2909: henki, josta täällä muutama kuukausi takaperin jo kiihkeästi rii-
2910: deltiin. Minun täytyy sanoa, että olin melkein jo huutaa: ,Elä-
2911:          Istunto I I p.          lokakuuta 1907·
2912: --------------
2913: 
2914: 
2915: kööt ja kasvakoot raittiusseurat !" Mutta samalla tuli mieleeni:
2916: Aijai, kyllä täytyy huutaa: Eläkööt oluttehtailijat! Mutta kun
2917: samalla taas tuli mieleen ne sadat. ja tuhannet äidit ja pienokaiset,
2918: jotka tälläkin hetkellä, kun tästä asiasta keskustellaan, kärsivät
2919: kurjuutta niiden oluttehtaitten tähden, jotka meidän kansamme
2920: on sallinut maahansa perustaa, niin minä sanon: Vieläkö tällä
2921: hetkellä voisi Suomen eduskunta mennä puolustamaan ja myöntä-
2922: mään oikeuksia, vapaita oikeuksia niille oluttehtailijoille, jotka
2923: ovat saattaneet niin monta kurjuuden, murheen ja puutteen kyy-
2924: neltä kansamme vuodattamaan. Sen ratkaisee tämä aamuhetki,
2925: jonka me nyt täällä eduskunnassa vietämme. Minä puolestani
2926: toivon, että tämä eduskunta ei myönnä pienintäkään vapaaoikeutta
2927: oluttehtaille, vaan että kaikista niistä maltaista, jotka ne käyttä-
2928: vät, saakoot maksaa veroa, niinkuin suuren valiokunnan ehdotus
2929: sisältää.
2930: 
2931:     Ed. Viitanen: Täällä ovat muutamat edustajat nähtävästi
2932: tehneet tästäkin puoluekysymyksen. On sanottu, että ihmetyt-
2933: tää äärettömästi, että köyhälistön edustajat sulautuvat oikeiston
2934: kanssa tässä kysymyksessä. On myöskin sanottu, että olutteh-
2935: tailijain lentokirja olisi voinut vaikuttaa tänne vasemmistoon.
2936: Hyvät herrat ja naiset keskustassa, kyllä te olette ,nuolleet ennen-
2937: kuin on tiukahtanut". Täällä on väitetty saatavan hyvää kaljaa,
2938: jos oluttehtaille annetaan verovapaus maltaista, joista he valmis-
2939: taisivat miedompia mallasjuomia. Ne, jotka täällä ovat puolus-
2940: taneet oluttehtailijoille tätä oikeutta, on täällä leimattu olutteh-
2941: tailijain puolustajiksi. Kyllä tällä asialla on tosiaankin puolensa,
2942: jos nim. olisi edellytystä siitä, että oluttehtailijat tosiaankin tah-
2943: toisivat kehittää terveellisten, ravitsevain ja mietojen mallas-
2944: juomain valmistusta. On myönnettävä, että suuret oluttehtaat
2945: voisivat valmistaa halvemmalla kaljaa kuin pienet kaljatehtaat,
2946: mutta ne eivät sitä tule tekemään. Minkätähden ? Siksi, ettei
2947: oluttehtaiden tarkoituksena ole valmistaa tällaisia mietoja, ravit-
2948: sevia kaljoja, vaan päinvastoin saada juovutusjuomia levitettäväksi
2949: ja juotavaksi kansalle. Se on paras valtti, jolla he pitävät kansan
2950: tietämättömiä pohjakerroksia kurissa, ja sentähden minä en usko,
2951: että jos kyseessä oleva oikeus oluttehtailijoille annettaisiin, tuo
2952: virkistävä, ravitseva kaljateollisuus meillä tulisi kehittymään suin-
2953: kaan oluttehtailijain puolelta, jos eivät varsinaiset kaljatehtaat
2954: meillä sitä kehitä. Kun oluttehtailijat saisivat tämän oikeuden,
2955: tulisivat he mahdollisesti ensin alussa valmistamaan hyviä mietoja
2956: mallasjuomia siksi, kunnes heidän kilpailijansa, varsinaiset kalja-
2957: tehtaat kokonaan häviäisivät. Mutta samalla kuin näistä olut-
2958: yhtiöistä muodostuisi suuria olut-trusteja, niin he sen jälkeen
2959: voisivat kansalle valmistaa minkälaisia huuhdeliemiä tahansa, jo-
2960:                       Mallasjuoma suostunnasta.                   2037
2961: 
2962: 
2963: ten eivät miedot mallasjuomat yhtään paranisi, vaikka olutyhtiöt
2964: olisivatkin lihotetut jossain määrin kaljatehtaiden kustannuksella.
2965: Tämä puoli ei olisi niin suuresta merkityksestä, jos onnistui-
2966: simme heti ensi tilassa pääsemään täydelliseen kieltolakiin. Mutta
2967: jos niin onnettomasti kävisi, ettemme läheisessä tulevaisuudessa
2968: siihen pääsisi, silloin joutuisimme ojasta allikkoon. Taistelua
2969: tulisi suuria mallasjuomatrusteja vastaan, se olisi välttämätöntä.
2970: Ne olisivat siksi jo hävittäneet pienet kaljatehtaat ja panneet
2971: samallaisia liemiä kauppoihin kuin heillä on ollut tähänkin asti.
2972:     En tahdo pitemmälti puhua niistä muista puolista, joita täällä
2973: mietinnön puolesta on tuotu esiin, tahdon vaan lyhyesti huo-
2974: mauttaa, että se kolmannen vastalauseen tekijäin väite, että jos
2975: oluttehtaiden ei anneta valmistaa mietoja mallasjuomia verova-
2976: paista maltaista, olisi se vastakkaista nykyaikaiselle taloudelliselle.
2977: kehitykselle, mikä kulkee siihen suuntaan, että suurempien tuo-
2978: tantoliikkeiden kehitys tulee panna ensisijaan, ei sovi esimer-
2979: kiksi tähän. Sillä tässä on kysymyksessä kaksi toisistaan vallan
2980: eriävää ja vastakkaista teollisuudenhaaraa, toiselta puolen kan-
2981: salle turmiollinen olutteollisuus ja toiselta puolen terveelliset,
2982: ravitsevaiset miedot kaljat. Jos on kysymyksessä suuret ja pie-
2983: net oluttehtaat, niin hävitkööt kernaasti minun puolestani pienet
2984: oluttehtaat ensin, kun ne vaan lopulta kaikki häviävät. Mutta
2985: suuria oluttehtaita emme saa pönkittää varsinaisten kaljatehtait-
2986: ten kustannuksella, joka kaikesta huolimatta tulisi olemaan asian-
2987: laita, jos tämä oikeus oluttehtailijoille annettaisiin.
2988: 
2989:     Ed. Perttilä, Emil: Jos ei se ensimäinen puhuja olisi puhu-
2990: nut, joka täälfä vasemmalta esiintyi, niin minä en olisi ryhtynyt
2991: Eduskunnan aikaa tuhlaamaan, niin selviä ovat minusta jokai-
2992: selle henkilölle ne ajatukset, joita äärimmäisestä oikeistosta voi-
2993: daan näissä asioissa odottaa. Mutta nyt kun tästä kaljasta on
2994: niin äärettömän paljon puhuttu, niin on kai hyvä tietää, mitä
2995: se oluttehtaiden kalja oikeastaan on. Olen jotakuinkin varma
2996: siitä, että ne henkilöt, jotka oluttehtaan kaljaa ovat puolustaneet,
2997: ovat sitä tuskin koskaan maistaneetkaan. Oluttehtaan kaljassa on
2998: tosiaan sen pitkän kehityksen perästä, missä se nyt on, alkoholi-
2999: pitoisuus 0, 86 volyymiprosenttia, ja nyt tässä lakiehdotuksessa
3000: määräillään alkoholipitoisuus 2 % :ksi. Näiden oluttehtailijain
3001: edun valvojat täällä tahtovat saada eduskuntaa luomaan esteitä
3002: sille kehitykselle, jolle kaljateollisuus tässä maassa pyrkii. Mi-
3003: nusta tämä tulos, mikä nyt on saavutettu ainakin helsinkiläisissä
3004: kaljatehtaissa, tehtaissa, jotka ovat jo kaksi miespolvea olleet ole-
3005: massa, on koko lailla hyvä, jos niin saa sanoa.
3006:      Minä en voi millään tavalla hyväksyä sitä, että oluttehtaille
3007: annetaan verovapaus niistä maltaista, joista valmistetaan kaljaa.
3008:                       Istunto 1 1 p. lokakuuta IfJ07·
3009: 
3010: 
3011: Jos niin tapahtuisi, niin niistä syistä, joita täällä jo on mainittu,
3012: käy tarkastaminen aivan mahdottomaksi. Jos teollisuus olisi sel-
3013: laista, että voitaisiin tarkoin laskea, että niin ja niin paljosta
3014: maltaita tulee niin ja niin paljon sitä ja sitä ainetta, niin asian-
3015: laita olisi toinen, mutta niin se ainakaan nykyään ei ole. Hyvin
3016: valaiseva tässä suhteessa on esim. paloviinateollisuus, joka kai on
3017: hyvin läheisessä yhteydessä tämän kanssa, sillä kysymyshän on
3018: alkohoolin valmistuksesta. Valtioneuvos Qvistin tiedonantojen
3019: mukaan valmistettiin vuonna 1906 kolmessa tehtaassa, joissa val-
3020: mistettiin paloviinaa ja hiivaa, sadasta kilosta raaka-ainetta: Hy-
3021: vinkäällä 14 kiloa hiivaa ja 45 litr. paloviinaa. Viralassa I r kg.
3022: hiivaa, 46 litr. paloviinaa, Lahdessa 5 kg. hiivaa ja 31 litr. palo-
3023: viinaa. Tämä minusta osottaa aivan selvästi, että viinateollisuus
3024: on sellaista, ettei kaikissa tehtaissa voida saavuttaa samanlaista
3025: tulosta, vaikka onkin sama tarkoitus, kuten luonnollista, kun tässä
3026: on kysymyksessä yksityiset yhtiöt, jotka eivät tietystikään mil-
3027: lään tavalla k"oeta saada etujansa epäedullisiksi, vaan kaikkein
3028: pyrkimys on saada tehtaistaan ja tuotteistaan niin paljon kuin
3029: mahdollista.     Mutta teknillisistä syistä, joita en tässä kykene
3030: selittelemään, on tulos, että Lahdessa on saatu niin paljon huo-
3031: nompi saavutus kuin esim. Hyvinkäällä ja Viralassa. Tässä on
3032: asianlaita sama. Jos kaljaa oluttehtaissa valmistettaessa näille
3033: tehtaille annettaisiin vapaat maltaat kaljan valmistamiseksi, niin
3034: hyvin vaikea on sanoa, miten paljon sillä koneistolla, joka teh-
3035: taassa on, voidaan valmistaa kaljaa, miten paljon olutta. Tulos
3036: varmaankin olisi - uskallan tehdä sen johtopäätöksen vaikkei
3037: todistuksia olekaan - että kaljaan menisi äärettömän paljon mal-
3038: taita ja se tulisi huonoa, olutta saataisiin pienestä määrästä mal-
3039: taita ja se olisi verrattain hyvää.
3040:      En voi mitenkään hyväksyä kaikkia niitä perusteita, joita
3041: täällä ne ovat esittäneet, jotka ovat kaljatehtaita suosineet. Olen
3042: ainakin vielä siinä uskossa, että suurissa tehtaissa voidaan saada
3043: parempia tuloksia, mutta minusta tulisi tähän päämäärään pyr-
3044: kiä sitä tietä, että saatetaan oluttehtailijat siihen tilaan, että ne
3045: tulevat pakoitetuksi jättämään oluen valmistuksen ja rupeamaan
3046: valmistamaan kaljaa. Kyllä heillä on silloin tilaisuutta ruveta
3047: kehittämään sitä teollisuudenhaaraa, jonka ottavat pääelinkei-
3048: noksi. Niille, jotka nyt ovat puolustaneet oluttehtaiden kaljaa
3049: sillä kokemuksella, mitä siitä tähän saakka on, pyytäisin ehdottaa,
3050: että he, ennen kuin tämän lain kolmanteen lukemiseen ryhdytään,
3051: menisivät Sinebrychoffille ja maistaisivat, minkälaista se kalja
3052: on; luulisinpa tällöin, että heidän käsityksensä tässä asiassa aivan
3053: varmaan muuttuisi. (Hyvä!)
3054:                        Mallasjuoma suostunnasta.                   2039
3055: 
3056: 
3057:     Ed. Ala-Kulju: Minun mielestäni on kummallista, että täällä
3058: on ruvettu puolustamaan oluttehtailijain etuja kaljatehtailijain
3059: kustannuksella, sillä on selvää, että jos oluttehtailijoille myönne-
3060: tään oikeus verovapaista maltaista valmistaa kaljaa, ei yksikään
3061: kaljatehdas voi niiden kanssa kilpailla, senvuoksi, että olutteh-
3062: tailijoilla on käytettävänä oluen mäskin huuhdevettä kaljan val-
3063: mistukseen, joten ei siihen tarvita niin paljon maltaita kuin muu-
3064: ten. On olemassa numeroita, jotka todistavat, että kun kalja-
3065: tehdas tarvitsee tuhannen kaljalitran valmistamiseen 28 markan
3066: edestä maltaita, niin oluttehdas, valmistaessaan saman määrän
3067: kaljaa, tarvitsee siihen vaan I I markan edestä maltaita. Näin
3068: ollen olemme pakotetut yhä edelleen juomaan tuota mäskin huuh-
3069: devettä. Vaikka oluttehdas maksaisi valtiolle 4 markan veron
3070: kymmenestä mallaskilosta, niin kaljanvalmistus oluttehtaissa vielä
3071: sittenkin, käyttämällä nykyistä valmistustapaa, tulee halvemmaksi
3072: kuin kaljatehtaissa. Ei minun mielestäni ole mitään syytä tukea
3073: oluttehtailijoita. Jos näyttää siltä, etteivät oluttehtailijat voi val-
3074: mistaa kaljaa oluen yhteydessä, jos on maltaista vero maksettava.
3075: niin luopukoot oluen valmistuksesta kokonaan ja valmistakoot
3076: yksistään kaljaa, silloinhan he pääsevät vapaiksi mallasverosta.
3077:      Siis yhdyn niihin, jotka vastustavat sitä, että oluttehtaille
3078: annetaan oikeus verovapaista maltaista valmistaa kaljaa.
3079: 
3080:     Ed. Tokoi: Sen jälkeen kuin ed. Perttilä on käyttänyt pu-
3081: heenvuoroa niin minä, koska mielipiteeni ovat yhtäpitäviä hänen
3082: lausumiensa mielipiteitten kanssa, yhdyn häneen ja toivon, että
3083: toisetkin puhujat jo löytäisivät vastaavia mielipiteitä edellisistä
3084: puheista. Tuskin täällä agitatsiooni enää auttaa.
3085: 
3086:     Ed. Pärssinen: Aina kun väkijuomalainsäädännön alalla on
3087: kysymys jostakin toimenpiteestä, joka koskee oluttehtailijain oi-
3088: keuksien supistamista, silloin tuossa riistäjäleirissä syntyy melua
3089: ja hätähuutoja. Kun tällä alalla ennen on tahdottu supistaa ka-
3090: pakkojen lukua ja niiden aukioloaikaa, silloin tuli kapakoille hätä
3091: selittämään, että kuta tiheämmässä on kapakoita ja kuta kauem-
3092: min ne ovat auki, sitä vähemmin juodaan ja kansa on raittiinpaa.
3093: Tuollaista pajunköyttä syöttämällä luulevat he voivansa saada
3094: kurjalle liikkeelleen pönkitystä. Tätä oluttehtailijain menettelyä
3095: qn huvittavaa muistella nyt kieltolain kynnyksellä, sillä jos viina-
3096: porvarien leirissä koskaan on ollut hätä, lienee se nyt suurempi
3097: kuin koskaan ennen. Niinpä tänä iltana, kun on esillä kysymys
3098: mallasveron korottamisesta, ovat meitä edustajia hyvinarvoisat
3099: alkohoolijuomain valmistajat muistaneet. Ja mikä nämä arvon
3100: herrat on pannut liikkeelle? Ei mikään muu kuin huolenpito vä-
3101:  ·ävaraisempien kansaluokkien eduista. Miten liikuttavan nau-
3102:                                                              129
3103:                       Istunto II p. lokakuuta 1907.
3104: 
3105: 
3106: rettavaa! Oluttehtailijain sydämellä on heidän omain sanainsa
3107: mukaan huoli ,vähävaraisempien kansaluokkien" juomasta, ja
3108: nyt pitäisi köyhälistön edustajain vastapainoksi ojentaa ,kiitolli-
3109: suuden käsi näille uusille rakkaille ystäville. Ja mikä erinomais-
3110: ta, ovat he nämä panimoteollisuusyhdistyksen ihmiset tulleet puo-
3111: littain sosialisteiksi. Tuossa meille jätetyssä kirjelmässä toisella
3112: sivulla varotetaan meitä köyhälistön edustajia siitä, ettemme vaan
3113: hairahtuisi periaatteista ja äänestäisi väärien veroperiaatteiden
3114: hyväksi. Samalla myöskin muistutetaan meille : muistakaatte nyt
3115: vaan valvoa köyhälistön etua, että köyhälistölle yhä säilyy se
3116: herttainen juoma, jota viinatehtailijat ovat sille vuosikymmeniä
3117: juottaneet. No niin! Ja meidän kai pitäisi hyvin iloita, kun
3118: olemme saaneet uusia aatetovereita. Meidän pitäisi ojentaa käsi
3119: vastaan, mutta se käsi jää ojentamatta, sillä köyhälistön sydäm-
3120: messä asuu leppymätön viha näitä riistäjiä vastaan, jotka tunnot-
3121: tomasti ovat tuhansilta perheiltä vieneet viimeisen leivän. Sen
3122: vuoksi kövhälistön kannalta aivan säälimättömästi äänestämme
3123: suurimma~ ehdotetun mallasjuomaveron Smk 4: 50 puolesta.
3124:  Iv!yöskin ne, jotka luulevat, että sosiaalidemokraatit tulevat olut-
3125: tchtailijain iloksi puoltamaan oluttehtailijoille oikeuksia olutteh-
3126: taissa valmistaa kaljaa verovapaista maltaista, erehtyvät suuresti.
3127: Jos eräs vasemmiston edustaja kannatti tuollaisia mielipiteitä,
3128: olisi toki puhujan pitänyt malttaa mielensä, ettei olisi käynyt koko
3129: vasemmistosta puhumaan. Mutta suomettarelaiset ovat aina tah-
3130: toneet riistää näissä asioissa itselleen ehdottoman patenttioikeu-
3131: den, ja niin saattoi heiltä tuollaista tänäkin iltana odottaa. Tä-
3132: mäkin asia on tahdottu leimata puolueasiaksi, ikäänkuin ei tässä
3133: verotuskysymyksessä joka ryhmässä olisi keskenään eroavia mie-
3134:  lipiteitä. Niinpä minä puolestani olen samaa mieltä kuin ne ar-
3135:  voisat puhujat täällä, jotka ovat tahtoneet kieltää oluttehtailijoilta
3136:  oikeuden keittää kaljaa verovapaista maltaista. Ed. Vuolijoki
3137:  puheessaan tunn.usti, että tämä oikeus, jota hän puolusti, taval-
3138:  laan pönkittää oluttehtaita. Tämä hänen tunnustamansa näkö-
3139:  kanta on minun mielestäni niin painava, ettei minulle voida tuoda
3140:  minkäänlaisia väitteitä, jotka vaakalaudalla asetettuina kumoai-
3141:  sivat tuon näkökannan. Minun mielestäni pitää kaikin keinoin
3142:  oluttehtaita kaataa eikä sallia heille oikeuksia, joita väärinkäyt-
3143:  täen ne voivat olutliikettään jatkaa. Suuresti on täällä liioiteltu,
3144:  kun on pelätty, että Suomen kansa kuolee janoon, elleivät her-
3145:  rat oluttehtailijat valmista edelleen sitä huuhdevettä, millä nyt
3146:  kaljan nimellä itselleen rahaa riistävät. Yhdyn siihen loppupon-
3147:  teen, minkä ed. Perttilä esitti, että tehdään oluttehtailijain asema
3148:  niin sietämättömäksi, että heidän käy vaikeaksi jatkaa oluen val-
3149:  mistamista ja että heidän olojen pakosta täytyy sillä lailla ruveta
3150:  vapaaehtoisesti oluttehtaitaan kaljatehtaiksi muuttamaan.
3151:                      Mallasjuoma suostunnasta.
3152: 
3153: 
3154:      Ed. von Alfthan: Eräs arvoisa puhuja ihmetteli täällä suu·
3155: resti, mistä se lienee tullut että ed. Väinö Vuolijoki, ja mma
3156: -olemme samalla kannalla. Eiköhän se voisi tulla siitä, että olem-
3157: me kemistejä molemmat ja luulemme vähän ymmärtävämme
3158: asiaa? Mutta se oli nyt sivuseikka.
3159:      Kahdessa kohden tahdon vielä vähän lisätä. Ensinnä mitä
3160: tulee kokemukseen Ruotsista. Ruotsissa kyllä ovat asiat samalla
3161: kannalla, kuin mitä valiokunta ja suuren valiokunnan enemmis-
3162: tökin puolustaa. Mutta miksi? Senvuoksi että mallasjuoma-asiaa
3163: Ruotsissa ajetaan suorastaan fiskaalisia tarkoitusperiä silmällä-
3164: pitäen, nim. tarkoitusperiä, jotka tähtäävät suurempiin valtion tu-
3165: loihin eikä ollenkaan mitään raittiusnäkökohtia huomioonottaen.
3166:  Siitä syystä ne eivät tahdo kustantaa vähän kalliimpaa kontrollia.
3167:  Siitä syystä ne myös niin kovasti pelkäävät, jos joku sata kruunua
3168: jäisi syrjään valtiolta ja senvuoksi ne ovat asettaneet kaljan niin
3169: huonoon asemaan, panneet kaljan valmistukselle sellaisia rajoi-
3170: tuksia, ettei Ruotsissa saa mistään kelvollista kaljaa. Että olut
3171: silloin kulkee paremmin, kun kalja on huonompaa, on hyvin yk-
3172: sinkertainen asia, mutta minä en katso, että semmoinen esimerkki
3173: on seurattava, vaikka muuten kernaasti otan esimerkkejä Ruot-
3174: sista, milloin ne sen ansaitsevat.
3175:      Sitten täällä on sanottu - se oli ed. Soininen - että edellä
3176: mainittu menettely pakottaisi pieniä panimoita maalla siirtymään
3177: kaljapanimoiksi. Sitä en ollenkaan luule. Mutta se kylläkin pa-
3178: koittaa niitä tykkänään lakkaamaan kaljan teosta ja tekee niistä
3179: ainoastaan olutpanimoita, sillä muuten ne eivät voi pysyä pystyssä
3180:  rahallisesti. Mutta onko tämä nyt sellaista, johon meidän pitäisi
3181: pyrkiä? Eikö olisi parempi, että ne juuri vähitellen tosiaankin
3182: siirtyisivät ainoastaan kaljatehtaiksi. Ja se tapahtuu samassa
3183: määrin kuin kansa tottuu juomaan näitä uusia juomia ja jättää
3184: oluet syrjään. Siten ehkä muutamissa vuosissa syntyisi aivan
3185: luonnollisella tavalla ja ilman mitään pakkoa ja väkivaltaa näistä
3186:  pienistä olutpanimoista kaljatehtaita. Sitä minä olen tahtonut,
3187:  ja tahtoisin laittaa tämän lain semmoiseksi, että mainittu muutos
3188: tosiaankin tulisi tapahtumaan.
3189:      Näitä näkökohtia olen tahtonut tässä asiassa tuoda esiin ja
3190: toivon vieläkin, että päätös lopullisesti tulisi menemään tähän
3191:  suuntaan. Jos päätös tulee päinvastaiseksi, katson sen melkein
3192: suurimmaksi vahingoksi, mitä nykyään voipi raittiusliikkeelle
3193:  maassamme tapahtua.
3194: 
3195:     Ed. Kalliokorpi: Tästä asiasta on niin paljon puhuttu, etten
3196: katso tarpeelliseksi jatkaa, vaan yhdyn ed. Pärssiseen.
3197: 
3198:    Ed. Häyrynen: Kannatan valtiovarainvaliokunnan mietintöä.
3199:                      Istunto II p. lokakuuta 1907·
3200: 
3201: 
3202:     Ed. Orasmaa: Pyydän vaan onnitella kaikkia niitä arvoisia
3203: puhujia, jotka tänä iltana ovat puoltaneet oluttehtaille veron va-
3204: pautta kaljan valmistuksessa sillä perusteella, että huomenna nä-
3205: kevät puheensa lihavilla kirjaimilla painettuna oluttehtailijain leh-
3206: dissä. Sellaista kunniaa harvoin voivat niittää meikäläiset. Tun-
3207: tuu siltä kuin tahdottaisiin rientää kantamaan kainaiosauvoja hor-
3208: juavalle olutteollisuudelle, ja tämä tapahtuu aikana semmoisena,
3209: jolloin kansan syvät rivit mitä hartaimmin toivovat sen kukistu-
3210: van. Tämä kysymyksenalainen asia tuntuu ainakin tämäntapai-
3211: selta. Ja ennenaikaista oli se ilo, joka keskustassa ilmeni, kun va-
3212: semmistosta nousi mies, joka toi esille meille toisille vastaisen
3213: käsityksensä. j\_änestyksen tulos on kuitenkin toinen, siitä minä
3214: ainakin olen varma, mitä vasemmistoon tulee. Jos kaikki tuo
3215: ilo, mikä keskustassa ilmeni, olisi todellista iloa eikä puolue-iloa,
3216: olisin sangen kiitollinen.
3217:     Pääasiassa yhdyn ed. Pärssiseen.
3218: 
3219:     Ed. Yrjö~Koskinen, Y. K.: Täällä on jo niin perinpohjin
3220: asiaa selvitetty, että minun ei tarvitse keskustelua enää pidentää.
3221: Pyysin puheenvuoroa oikeastaan ed. Rosenqvistin lausunnon joh-
3222: dosta, että oluttehtailijain oikeutta muka loukataan, jos heiltä
3223: kielletään oikeus verosta vapaista maltaista valmistaa mietoa
3224: mallasjuomaa. Siinä on kuitenkin ilmeinen erehdys. Huomattava
3225: nim. on, että oluttehtailijat kyllä eri paikoissa saavat valmistaa
3226: mietoa mallasjuomaa niinkuin muutkin, mutta oluttehtaissa ja
3227: niiden vhtevdessä he eivät saa sitä valmistaa. Tämä on koko-
3228: naan j ä~j estyskysymys eikä mikään oikeuskysymys.
3229: 
3230:     Ed. Huoponen: Tuntuisi erittäin viekoittelevalta antaa vä-
3231: hän väritystä ja ehkä muutamia lisäsointuja siihen konserttiin,
3232: jota täällä on soitettu oluttehtaitten kunniaksi. Minun täytyy
3233: kuitenkin kieltää itseltäni tämä huvitus, koska aikainen aamu-
3234: hetkikään ei sitä mitenkään salli. Tyydyn sentähden ainoastaan
3235: lyhyesti ilmoittamaan, että kannatan arvoisan alustajan mielipi-
3236: teitä joka kohdassa. Minä siis mitä innokkaimmin vastustan olut-
3237: tehtaille myönnettävää vapaaveromaltaiden käyttämistä.       Olen
3238: puolestani elävästi vakuutettu siitä, että eduskunnan suuri enem-
3239: mistö tulee asettumaan samalle kannalle. Se on se oikea periaate.
3240: jonka lopputarkoituksena on yle'isen kieltolain aikaansaaminen
3241: tässä maassa. Tämä päämäärä, siitä olen vakuutettu, aivan lähei-
3242: sessä tulevaisuudessa saavutetaan, ja ensimäinen rehellinen askel
3243: tämän päämäärän saavuttamiseksi on juuri tämän mielipiteen to-
3244: teuttaminen.
3245:                       Mallasjuoma suostunnasta.                  2043
3246: 
3247:     Ed. Tikkatten: Ed. Pärssinen on jo ilmituonut sen, mitä mi-
3248: nulla oli pääasiassa esille tuotava. Omasta puolestani tahtoisin
3249: sen toivomuksen lausua, että meidän on niin paljon kuin mahdol-
3250: lista asetettava salpoja sen myrkkyvirran eteen, joka tuhansia
3251: kansalaisia on syössyt perikatoon.    En missään tapauksessa
3252: omasta puolestani myönnä verovapautta olut-tehtailijoille.
3253: 
3254:       Ed. Soininen: Minä koetan olla hyvin lyhyt. Vapaaherra
3255: Alfthan ihmetteli, että minä suuren valiokunnan referenttinä olin
3256: yksipuolinen. Tahdon vastata siihen, että minut nimenomaan va-
3257: littiin sieltä esittämään enemmistön mielipidettä. Minä kieltäy-
3258: dyin ja ehdotin erästä vähemmistön miestä, mutta hän ei ruven-
3259: nut siihen. Sitä ei voi siis ihmetellä, että minä esitin asian, niin-
3260: kuin tein, vaikka kyllä myönnän, että referentin toimen voipi kä-
3261: sittää yleensä, niinkuin v:apaaherra Alfthan sen käsitti, mutta ei
3262: tässä tapauksessa.
3263:       Vapaaherra Alfthan puhui siitä, että valiokunta on jättänyt
3264: tuon kalliin kontrollilaitoksen semmoisekseen, vaikka se ei ole
3265: tahtonut myöntää noita verovapaita maltaita oluttehtailijoille.
3266: Siinä vapaaherra Alfthan erehtyi, sillä valiokunta ei ole jättänyt
3267: sitä semmoisekseen, on vain sanonut, että tämän lain noudatta-
3268: mista sekä panimojen silmälläpitoa hoitavat lähinnä ylikontrol-
3269: löörin valvonnan alaiset kontrollöörit, joita asianomainen kuver-
3270: nööri vaadittuaan ylikontrollöörin lausuntoa, asettaa tarpeellisen
3271: määrän. Sehän on selvää, että tuo ,tarpeellinen määrä" jääpi hy-
3272: vin paljon vähemmäksi, silloin kun kontrollin ei tarvitse olla niin
3273: ankara. Tässä teollisuushallituksen komiteassa on ehdotettu
3274: näitten kontrollöörien palkkaamiseksi ws,ooo markkaa.           Siitä
3275: varmaan kaikkien suurin osa jäisi pois ja kontrolli tulisi huo-
3276: keaksi.
3277:       Vapaaherra Alfthan on arvellut, että Ruotsissa tätä mallas-
3278: juoma-asiaa käsitettäisiin vaan veroasiana. Se olisi ihmeellistä,
3279: koska Ruotsissa ei ole pantu mallasjuomalle veroa enempää kuin
3280: 4 1 / 2 p :iä litralle, kun esim. Tanskassa se on vähän enemmän
3281: kuin 9 penniä litralta ja Norjassa 17 penniä. Ei voi silloin sa-
3282: noa, että ruotsalaiset ovat ajaneet asiaa vain hankkiaksensa val-
3283: tiolle tuloja.
3284:       Sitten on vapaaherra Alfthan sanonut, että pienet tehtaat pa-
3285: kotettaisiin valiokunnan ehdotuksen kautta kokonaan lakkautta-
3286: maan kaljateollisuuden eivätkä tulisi siirtymään kaljateollisuuden
3287: alalle. Minä en voi olla samaa mieltä kuin vapaaherra Alfthan
3288: tässä kohden. Mutta olkoonpa, että hän olisi oikeassa. Mikäpä
3289: suuri vahinko siitä olisi Suomen kansalle, jos nämät todella lak-
3290: kauttaisivat kokonaan kaljan valmistamisen?
3291: 2044                    Istunto II p. lokakuuta 1907·
3292: ----------------------------------------------------------
3293: 
3294: 
3295:     Herra Vuotijoki on myöntänyt, että kontrolli olisi hyvin vai-
3296: kea, mutta sanonut, ettei se häntä huolestuttaisi, vaikka nyt ka-
3297: vallettaisiin parisataatuhatta markkaa valtion veroja. Mutta jos
3298: kerran on mahdollista ottaa parisataatuhatta markkaa, niin on
3299: myös mahdollista ottaa pari miljoonaa markkaa. (Vapaaherra
3300: Alfthan: joku sata). Minä kuulin sitten väärin.
3301:     Muihin vastaväitteisiin, joita täällä on tehty, ei minun tässä
3302: enää kannattane kosketella. Niihin on jo vastattu.         En voi
3303: kuitenkaan olla huomauttamatta sitä, että täällä niin moni luu-
3304: lee, että olut-tehtaat todellakin tahtoisivat ruveta kehittämään
3305: kaljateollisuutta, joka olisi olutteollisuuden surma. Ei, kyllä he
3306: voittavat paljon enemmän alueella ja sitä he aina tulevat kehittä-
3307: mään, niin pian kuin kaljatehtaat ovat tapetut.
3308:     Ed. Vuolijoki myönsi, että kaljanmyynti pönkittäisi olut-teh-
3309: taita maaseudulla, mutta arveli, että se olisi vähäinen asia. Moni
3310: olut-tehtaista sijaitsee sentään koko suurissa maalaiskylissä tai
3311: tehdaspaikoissa, ja kun raittiusharrastus paikkakunnalla kasvaa
3312: eikä osteta muuta kuin kaljaa laajoihin piireihin, niin kyllä se
3313: sentään koko paljo merkitsee. Sen kautta ne juuri voivat pysyä
3314: pystyssä ja koettavat tyrkyttää tuota olutta, joka turmelee kan-
3315: san, yhä kauvemmin ja kauvemmin. Minä en näe mitään syytä
3316: olevan eduskunnan luopua siitä kannasta, mille valtiovarainvalio-
3317: kunta ja suuri valiokunta ovat asettuneet tässä asiassa.
3318: 
3319:      Ed. Aalto: Täällä on jo tuotu paljon seikkoja esiin, jotka
3320: vaikuttavat minustakin siihen suuntaan, että missään tapauk-
3321: sessa verovapaita maltaita ei voitaisi myöntää oluttehtailijoille
3322: kaljan valmistukseen. Tässä minä yhdyn pääasiassa ed. Pertti-
3323: lään. Eräs arvoisa edustaja kuitenkin sanoi, että siinä määrin
3324: kuin kansa vähitellen tottuu juomaan näitä miedompia juomia.
3325: päästään onnelliselle toialle ja että siis oluttehtailijoiden pitäisi
3326: ruveta kansaa siihen opettamaan. Arvoisa puhuja tarkoitti tässä
3327: minun ymmärtääkseni kansalla olut-tehtailijoita ja sitä pientä
3328: kaupunkilaista herrasyleisöä, joka yleensä näissä asioissa muka
3329: kansan mielipidettä ylläpitää ja on kuitenkin jäänyt kauvas jä-
3330: lelle kansan enemmistön mielipiteistä, on unohtanut, että se on
3331: sangen suuri vähemmistö tässä maassa, joka tuota mielipidettä
3332: enään ylläpitää. Kyllä heidänkin sentään jo olisi aika ottaa huo-
3333: mioon, mitä kansa tästä asiasta ajattelee, t o d e 11 i ::1 en kansa.
3334: ja ruveta sitä seuraamaan.
3335:      Sitten täällä eräs arvoisa puhuja on kuvaillut, miten suurissa
3336: laitoksissa voidaan pitää suurempaa puhtautta ja niin ollen val-
3337: mistaa puhtaampaa tavaraa kuin pienissä. Minä luulen, että hä-
3338: neltä varmaan unohtui Chikagon suuret teurastuslaitokset ja nii-
3339: den erinomainen puhtaus.
3340:                          :t\'Iallasjuoma suostunnasta.                  2045
3341: 
3342: 
3343:     Mitä sitten itse tuohon myönnytykseen tulee ja siihen tarkoi-
3344: tukseen, mihin olut-tehtailijat sitä hyötyänsä käyttäisivät, niin
3345: ed. Viitanen hyvin sattuvasti jo siitä puhui. Minä olen siis myös-
3346: kin sitä mieltä, että jos tehtailijoille myönnettäisiin oikeus val-
3347: mistaa kaljaa verovapaista maltaista, niin silloin me tukisimme pa-
3348: himpia pimittäjiämme ja takoisimme kahleita oman kansamme
3349: valistuksen ja henkisen kehityksen tielle.
3350: 
3351:     Ed. Tainio: Minua hämmästyttää se helppous, millä edustajat
3352: ovat tässä asiassa vakaumuksensa muodostaneet. Minun ainakin
3353: täytyy itse puolestani myöntää, että se vei minulta paljon aikaa ja
3354: että valiokunnassa asiasta äänestettäessä en silloin vielä uskaltanut
3355: äänestää puolelle eikä toiselle, vaan minun puolestani äänesti vara-
3356: jäsen. Ja tämä kysymys ei sitäpaitsi lienekkään niin yksinkertainen
3357: kuin miksi sen useat vasemmiston puhujat ovat käsittäneet. Muu-
3358: ten vaikka olenkin samaa mieltä kuin ed. Hagman, että kirnupiimä
3359: on parempaa kuin kalja, niin täytyy siitä huolimatta myöntää, että
3360: tällä kaljakysymykselläkin on joku merkitys, sillä kirnupiimää on
3361: usein perin vaikeaa saada. Minä innostuin siitä puheesta ja menin
3362: kysymään sitä eduskunnan ravintolasta, mutta se oli loppunut. Ja
3363: useimmissa meidän suurissa kaupungeissamme kirnupiimän saanti
3364: on niin vaikeata, että pitäisi ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin sen suh-
3365: teen.
3366:     Täällä on muuten annettu meille pari ohjetta, millä tavalla olisi
3367: pitänyt tätä kysymystä käsitellä. Ed. Alfthan kehoitti meitä käyt-
3368: tämään kylmää järkeä, ed. Hagman rakkautta. Mutta tämän kysy-
3369: myksen käsittelyssä on ollut päävaikuttimena viha, viha olut-tehtai-
3370: lijoita kohtaan. Ja se viha on mennyt niin pitkälle, että siitä kalja
3371: -;aa kärsiä. Ed. Pärssinen suoraan sanoi, että yksinomaan se seikka
3372: määrää hänen esiintymisensä ja katsantokantansa. Mutta minun
3373: mielestäni ei ole tässä laisinkaan niin paljon kysymys olut-tehtaista
3374: kuin kaljac;;ta. Ja jos kaljan kannalla olisi pysytty ja kaljaa suosittu,
3375: niin ehkä olisi havaittu, että sittenkin voidaan parasta halvimmalla
3376: saada olut-tehtaic:;ta. Ed. Perttilä kehoitti maistamaan Sinebrychof-
3377: fin kaljaa. Minä olen juonut sitä useamman kuin yhden kerran ja
3378: tiedän, että se on perin huonoa. Ja kaikki !PUutkin kaljat ovat yhtä
3379: huonoja, eroa ei ole. Mutta se, että Sinebrychoffin kalja on sittenkin
3380: yhtä hyvää kuin kaikkien nurkkatehtailijain valmistama, vaikka
3381: hän maksaa maltaista veroa, se puhuu juuri samaan suuntaan, kuin
3382: ed. Vuolijoki aikaisemmin on esittänyt.                         ·. i~: ~'[~ :
3383:     Erittäin suuren painon ovat useat edustajat kiinnittäneet 'siihen,
3384: että jos olut-tehtaissa saataisiin valmistaa myöskin kaljaa verova-
3385: paista maltaista, harjoitettaisiin suuria väärinkäytöksiä ja petoksia.
3386: Mutta minä olen jotakuinkin varma siitä, että ne arvoisat edmtajat
3387: luulevat nytkin niin tapahtuvan. Sitä paitsi, vaikka onkin vaikeata
3388:                      Istunto I I p. lokakuuta H)Oj.
3389: 
3390: 
3391: saada tarkastus täysin päteväksi, jos valmistetaan kaljaa, niin kyllä
3392: on vaikeata saada täysin pätevää tarkastusta, vaikka ei kaljaa val-
3393: mistetakaan. Kun vero korotetaan 4 markkaan, niinkuin suuri valio-
3394: kunta on ehdoittanut, niin onhan kiusaus yhtä lähellä harjoittaa
3395: väärinkäytöstä itse olutveron suhteen. Ja minä en lainkaan epäile,
3396: ettei niin tulisi tapahtumaankin jossain määrin. Tarkastuskysymys
3397: ei siis muodostu erittäin polttavaksi yksistään tämän kysymyksen
3398: yhteydessä, vaan se tulee polttavaksi sinänsä heti paikalla, kun mal-
3399: lasjuomavero kohotetaan niin tuntuvassa määrässä. kuin nyt on
3400: ehdotettu.
3401:     Mitä sitten tulee siihen usealta taholta esitettyyn väitteeseen, että
3402: tämän kautta vähävaraiset tai huonossa asemassa olevat maaseudun
3403: olut-tehtaat pakoitettaisiiu valmistamaan kaljaa, niin minä pyydän
3404: huomauttaa, että tätä kaljakysymystä ei oikeastaan ole muualla
3405: kuin teollisuus-;euduilla ja suurissa kaupungeissa, ja hyvin vähän
3406: teollisuusseuduillakin. Ei maalla kukaan kaljaa osta. Sehän val-
3407: mistetaan siellä kotona, ja vieläpä pikku kaupungeissakin valmiste~
3408: taan kalja kotona. Sitä ostetaan tehtaista ainoastaan siellä missä
3409: ovat kalliit vuokrat ja missä työväestö ei voi käyttää siksi tilavia
3410: asumuksia ja keittiöitä, että se voisi sitä menestyksellä valmistaa.
3411: Ei tämä siis ole mikään keino pakoittaa tehtaita kaljan valmistuk-
3412: seen, sillä jos maaseudun tehtaat siihen ryhtyvät, niin ehdottomasti
3413: tekevät vararikan heti paikalla. Se ei siis asiaa yhtään muuta ja
3414: siitähän ei liene toivoa, että suuret tehtaat Helsingissä, Viipurissa,
3415: Turussa tai Tampereella kaljan valmistuk-;een ryhtyisivät ja oluen
3416: valmistuksesta luopuisivat. Saattaa kyllä teoretiseerata, mutta
3417: jollei tunne olosuhteita, saattaa johtua kamaritutkimuksissa hieman
3418: harhaan. Minä näillä perusteilla yhdyn siihen, mitä ed. Vuotijoki
3419: on aikaisemwin lausunut.
3420:     F,d. Ahmavaara: Pyydän vaan lyhyesti ilmoittaa että minä
3421: yhä olen vakuutettu siitä, mikä käy selville minun yhtymisestäni
3422: herra Alfthanin vastalauseeseen, että nim. oluttehtailijain olisi an-
3423: nettava valmistaa kaljaa verottamattomista maltaista. Minä en
3424: saa päähäni sitä teoriiaa, että kun kaljaa valmistetaan toisessa huo-
3425: neessa, siitä pitää maksaa korkea vero, mutta kun sitä valmistetaan
3426: toisessa huoneessa, siitä ei tarvitse maksaa mitään veroa. Sitä
3427: oikeuskäsitettä minä en tämän illan kuluessakaan ole saanut pää-
3428: häni. Täällä on, kuten tavallisesti, kun raittiuskysymys on esillä, maa-
3429: lattu kaikki ne oluttehtailijoiden puolustajiksi ja alkohoolin kannatta-
3430: jiksi, jotka ovat olleet eri mieltä tässä asiassa Pitäisi meidän kuiten-
3431: kin kerran päästä selville siitä, että samaan päämäärään voidaan
3432: pyrkiä eri tavoi.lla ilman että silti itse asiassa oltaisiin eri kannalla.
3433:     Ed. V emmelpuu: Ed. Tainio lausui suuren hämmästyksensä
3434: siitä, että on lausuttu toisenlaisia mielipiteitä kuin mitkä hän omis-
3435:                        Mallasjuoma suostunnasta.                   2047
3436: 
3437: taa. Minä lausun myös suuren hämmästykseni siitä, että täällä on
3438: lausuttu menestymisen ja kehittymisen toiveita oluttehtaille, kuten
3439: ed. Vuolijoki teki, lausuessaan sen toivomuksen, että suuret olutteh-
3440: taat menestyisivät ja kaljatehtaat sitävastoin häviäisivät. Mutta
3441: meidän tulee huomata, että kaljatehtaat ovat perustetut raittius-
3442: näkökantaa silmällä pitäen. Juuri kaljatehtaat ovat käytännössä
3443: taistelleet meidän kanssamme raittiuden puolesta väkijuomia vas-
3444: taan. Kuinka me siis tälläisenä aikana, jolloin raittiusperiaatteita
3445: ruvetaan yhä enemmän ja enemmän silmällä pitämään, voisimme
3446: toivoa kaljatehtaitten kuolemaa? Päinvastoinhall meidän pitäisi
3447: tässä tilaisuudessa, kun meillä ovat keinot käsissä, koettaa taistella
3448: oluttehtaita vastaan ja koettaa auttaa eteenpäin kaljatehtaita, jotka
3449: juuri tarkoittavat niiden mielipiteitten edistämistä, joita me kanna-
3450: tamme.
3451:     Sitten on ed. Tainio surkutellut sitä, että maaseuduilla eivät olut-
3452: tehtaat voine muuttua kaljatehtaiksi, kun ei siellä ole kaljanjuojia, ja
3453: säälinyt sitä, että oluttehtailijat mahdollisesti tekevät vararikon.
3454: Mutta toivokaamme että he voivat jollakin muulla tavalla hankkia
3455: itselleen leivän, ilman että heidän tarvitsee enää käyttää sitä tapaa,
3456: jolla he tähän asti ovat eläneet.
3457:     Kannatan kaikessa ed. Soinisen mielipidettä
3458:     Ed. Nevanlinna: Ed. Tainio lausui, että kiusaus veronkaval-
3459: lukseen voi olla yhtä suuri, ratkaistakoon tämä asia kumpaan päin
3460: tahansa. Pyytäisin huomauttaa, että tässä ei olekkaan kysymys
3461: siitä, kuinka suuri tai pieni kiusaus saattaa olla asianomaisille. Kysy-
3462: mys on siitä kuiflka suuri mahdollisuus kiusaukseen !aukeamiseen
3463: tahdotaan asianomaisten eteen lainsäännösten kautta asettaa. ::\finun
3464: ymmärtääkseni on selvää, että tämä mahdollisuus langeta kiusauk-
3465: seen tulee paljon suurempi, jos hyväksytään edustajain Vuolijoen ja
3466: Tainion katsantokanta, kuin jos hyväksytään valtiovarainvaliokun-
3467: nan enemmistön milepide, ja tämä seikka se minun mielestäni asian
3468: ratkaisee. Sitä paitsi täytyy minun ymmärtääkseni kiusauksenkin
3469: tämmöisissä tapauksissa olla sitä suuremman, kuta suurempi mah-
3470: dollisuus siihen on tarjona.
3471:     Ed. Tainio: Minulla olisi jonkunverran vastaamista ed. Vem-
3472: melpuulle, sillä hän väitti koko ajan minun sanoneen toista kuin mitä
3473: olin sanonut. Mutta kun Iausuntoni tulee näkymään pöytäkirjasta,
3474: niin se on paraiten todistava, kuinka tarkkaan ed. Yemmelpuu on
3475: minun puheeni kuullut tai ymmärtänyt.
3476:    Ed. Helkiö: Minä uskon, että ne, jotka täällä ovat puolustaneet
3477: oikeuksia oluttehtaille, ovat tehneet sen vakaumuksesta. Uskon
3478: myös että he sillä ovat tahtoneet kansan etua. Mutta siitä en ole
3479: voinut tulla vakuutetuksi, että he tässä asiassa ovat osanneet aivan
3480:                     Istunto II p. lokakuuta IC)07.
3481: 
3482: 
3483: oikeaan. Ja syy siihen, miksi en ole voinut tähän vakuutukseen
3484: päästä, on siinä että tässä on yritetty tehdä pahasta hyvää, väärästä
3485: oikeaa, kansan verivihollisesta sen suosittu ystävä. Tämä on vastoin
3486: luonnon lakia, ja jos tällainen voima todellakin olisi saatu sillä pikku
3487: hyvityksellä, joka tässä on aijottu oluttehtailijoille antaa, niin se
3488: olisi ylenluonnollinen ilmiö. Sentähden on täytynyt iloita siitä, ettei
3489: aivan moni ole ilmestynyt tällaista uskomaan ja tällaista puolusta-
3490: maan. Arvattavasti ne, jotka näin ovat tehneet, ovat olleet jois-
3491: sakin suhteissa oluttehtaisiin.
3492: 
3493:     Ed. Pärssinen: Tahdon lyhyesti ed. Tainiolle huomauttaa,
3494: että nimenomaan se näkökanta, että katson tällä verovapaudella
3495: tuettavan oluttehtaiden olemassa oloa, määräsi minun kantani tässä
3496: asiassa, eikä se siis johtunut alhaisista vaikuttimista, niinkuin ed.
3497: Tainio sanoi.
3498:     Ed. Talnio kovin kehuu tuota oluttehtaiden valmistamaa kaljaa.
3499: Kumminkin ne, jotka sitä käyttävät, kertovat, että se on kuin mitä-
3500: kin tynnyrin huuhdevettä, ja se on vaivainen. jonka sitä täytyy
3501: juoda.
3502:      Ed. Vuolijoki, V.: Minun täytyy todellakin ihmetellä niitä.
3503: merkillisiä viittauksia, joita tässä keskustelussa yhden ja toisen
3504: edustajan puolelta on tehty. Ed. Reima jo kutakuinkin rohkeasti
3505: >>uskoi>>, ettei olla missään suhteessa oluttehtaisiin, mutta ed. Helkiö
3506: jo sanoi, että niihin ollaan jossakin suhteissa. Minä en luulisi näiden
3507: epäilysten kohottavan keskustan arvoa.
3508:    Ed. Helkiö: Minä lausuin, että he luultavasti ovat suhteissa,
3509: mutta tahdon sen lausuntoni peruuttaa. Jos asia ei ole niin, niin:
3510: sehän on hyvä.
3511:    Ed. Huoponen: Ed. Helkiön salaviittauksen johdosta panen
3512: vastalauseen, sillä semmoinen lausunto alentaa eduskunnan arvoa ..
3513:      Ed. Ahmavaara: Minä en myöskään voi olla yhtymättä ed.
3514: Huoposen vastalauseeseen. Ed. Helkiö sanoi puheensa alussa, että
3515: hän uskoo, että ne, jotka ovat täällä puolustaneet oikeuksia olutteh-
3516: tailijoille, ovat tehneet sen vakaumuksesta, mutta puheensa päätti
3517: hän kuitenkin sillä epähienolla viittauksena että ne puhujat ovat
3518: jossain suhteessa oluttehtailijoihin. Sellainen arvostelu toisen va-
3519: kaumuksesta on edustajalle niin sopimaton kuin se koskaan voi olla.
3520:     Ed. Turkia: Tämän keskustelun kuluessa on tullut esille joi-
3521: takuita huvittavia seikkoja. Ensiksikin on minua suuresti huvitta-
3522: nut se tieto, jonka minä täällä sain porvarien huulilta, että olutteh-
3523: tailijat tulisivat niin suuressa määrässä omaksi hyödykseen valtion
3524:                        Mallasjuoma suostunnasta.                    2049
3525: 
3526: kustannuksella käyttämään väärennyksiä, jos he saisivat verovapaita
3527: maltaita kaljavalmistukseen, että ei edes kolme tarkastajaa kussakin
3528: tehtaassa voisi niissä valvontaa hoitaa. Arveltiin, että se voisi nousta
3529: ehkä satoihin tuhansiin tuo summa, jonka sillä tavalla oluttehtailijat
3530: kavaltaisivat. Minulla ei koskaan ole ollut kovin hyviä luuloja eten-
3531: kään sellaisista suurteollisuuden harjoittajista, mutta nyt ehkä voin
3532: vakaantua siinä uskossa, että epärP.hellistä joukkoa se on, koska jo
3533: porvaripuolueen edustajatkin ovat sen tunnustaneet.
3534:     Muuten on somaa, että oluttehtaat tahdotaan tässä asiassa asettaa
3535: sellaiseen asemaan, ettei niille annettaisi oikeutta kaljan valmista-
3536: miseen tai toisin sanoen, että niiltä kiellettäisiin verovapaat maltaat,
3537: mutta kaljatehtaille annettaisiin. Minä olen koettanut harkita,
3538: olisiko tästä Suomen kansan onni, raittiuskysymys tai joku muu
3539: suuri asia kysymyksessä ja olen tullut siihen tulokseen, että täällä
3540: pervarispuolueet taasen taistelevat tavallisista eduistaan. Suomet-
3541: tarelaisten hallussa on lukuisia kaljatehtaita ja niillä olisi äärettömän
3542: edullista valmistaa verovapaista maltaista kaljaa samalla kun olut-
3543: tehtaat maksaisivat kaljamaltaista veroa. Ruotsinmielisten hallussa
3544: on lukuisia oluttehtaita ja ne koettavat pitää omaa puoltansa. Mei-
3545: dän, jotka edustamme työväkeä, on jotensakin saman tekevä kum-
3546: piko pervarispuolue tästä hyötyy. Me katsomme työväen etua.
3547: Ja minä en todellakaan tiedä ainakaan tällä kertaa vielä, olisiko työ-
3548: väelle niin kovin hyödyllistä, jos oluttehtailta kaljan valmistus koe-
3549: tettaisiin estää ja samalla annettaisiin kaljatehtaille siihen erityinen
3550: etuoikeus. Ylipäänsä en suosi minkäänmoisia etuoikeuksia kenelle-
3551: kään. En ole sitä mieltä kaikessa, että pysyköön suutari lestissänsä,
3552: vaan antaisin ihmisten muuttaa elinkeinoa ja ammattia, antaisimpa
3553: oluttehtaidenkin valmistaa kaljaa ja vaikkapa siirappia, jos vaan
3554: siihen kykenisivät, en millään tavalla koettaisi sitä kieltää. Muuten
3555: on jotensakin lapsellinen se ajatus, kun luullaan, että oluttehtaat
3556: kukistuisivat, jos kielletään verovapaus kaljan valmistukseen nähden.
3557: Sellaista en ainakaan minä usko. Kun raittiuden nimessä koetetaan
3558: kieltää kaljan valmistus, niin sanotaan samalla oluttehtailijoille:
3559: teidän täytyy surupata yksinomaan olutta tehtaista tai kukistua.
3560: Mutta jos oluttehtaat saisivat tilaisuuden valmistaa hyvää kaljaa, -
3561: jotkut ovat täällä todistaneet, että oluttehtaat kyllä sopivat sellaisen
3562: valmistukseen, jos niille annetaan verovapaat maltaat, -niin, kuka
3563: tietää, eikö ihmiset oppisi juomaan hyvää kaljaa niinkuin oluttakin.
3564:     Täällä on koetettu todistella oluttehtaiden kaljan olevan sellaista,
3565: että se synnyttää juoppoutta. Se saattaa kyllä olla totta, mutta
3566: luultavaa on myös, että voisihan se kalja parantua, kun tehtaat saisi-
3567: vat verovapaita maltaita käyttää kaljan valmistukseen.
3568:     Muuten on somaa, kun useat meidän ryhmän jäsenistä ovat kiven
3569: kovaan koettaneet väittää, että he eivät mitenkään antaisi sellaista
3570: tunnustusta oluttehtaille, että ne saisivat valmistaa kaljaa verova-
3571: 2050                 Istunto II p. lokakuuta Icy;J7.
3572: 
3573: 
3574: paista maltaista. Mutta kaljatehtaille he sen antavat, siil'l toisille
3575: kapitalisteille antavat he etuoikeuksia mutta toisille ei. Jos kalja
3576: tulee samanlaista, niin en tiedä, mistä tällainen puolueellisuus johtuu
3577: kapitalisteihin nähden. En myöskään pelkää sitä, että oluttehtaat
3578: kukistaisivat kaljatehtaat. Täällä tosin ed. Ala-Kulju huomautti,
3579: että niillä on se mahdollisuus, etenkin kun ne voivat käyttää mäskiä
3580: kaljavalmistukseen. No, se on nyt suurten talon emäntien kannalta
3581: katsoen edullista saada voimakasta mäskiä oluttehtaista ja siis kaljan
3582: valmistusta pitäisi estää tai rajoittaa, että mäski ei huononeisi kaljan
3583: valmistuksen tähden.
3584:     F_,d. Reima täällä huomautti, että olisi pyrittävä siihen, että kaikki
3585: kunnialliset kansalaiset karttaisivat olla missään tekemisessä olut-
3586: tehtailijain kanssa. Tuollainen toivomus voidaan 1..'"Yllä lausua,
3587: mutta itse asiassa oluttehtaat eivät kukistu, ennenkuin saamme kiel-
3588: tolain. Sellaisia henkilöitä löytyy, jotka toimivat oluttehtaiden
3589: palveluksessa, työväkeä löytyy suunnaton joukko, joiden täytyy
3590: niissä työllään leipänsä ansaita ja siitä päättäen, mitä suomettare-
3591: laisten ryhmästä huomautettiin tänäkin iltana, kun oli esillä työ~
3592: väkeä koskeva kysymys, niin siihen nähden kyllä asema sellaisena
3593: edelleenkin kestää. Jos kaikessa, missä työväen aseman paranta-
3594: minen vähänkin tulee kysymykseen, vedotaan ainoastaan säästä-
3595: väisyyteen, niinkuin täällä tänä iltana erään kysymyksen suhteen
3596: vedottiin, niin ei ole toivoa, että työväen asema entisestään muut-
3597: tuisi. Niitä toivomuksia, että kaikki kansalaiset tässä maassa pi-
3598: täisivät häpeällisenä ja epäkunniallisena olla oluttehtaiden kanssa
3599: tekemisissä, voidaan kyllä lausua, mutta ei siihen päästä kuin siten,
3600: että joko julistetaan ne kansalaiset, jotka ovat niiden kanssa teke-
3601: misissä, epäkunniallisiksi tai koetetaan !'aavuttaa kieltolaki. Minä
3602: en todellakaan näe, että sillä vastustettaisiin raittiutta, jos annettai-
3603: siinkin oluttehtaille oikeus valmistaa verovapaista maltaista kaljaa,
3604: enkä myöskään mitenkään voi käsittää, että ilman kieltolakia pääs-
3605: tään oluttehtaista ja oluen valmistuksesta, vaikka kaljan valmistus-
3606: <>ikeus niiltä rajoitettaisiin tai kiellettäisiin.
3607: 
3608:     Ed. Perttilä, Emil: Ed. Turkia puhui hyvin hauskasti, mutta
3609: varoi aivan tarkasti, ettei mainitsisi mitään siitä valvonnasta, joka
3610: tarvittaisiin siinä tehtaassa, missä valmistetaan olutta ja kaljaa.
3611: Se siitä. Minä saman puhujan puheen johdosta pyydän ilmoittaa,
3612: etten minä omasta puolestani ole ainakaan missään tekemisessä
3613: minkään kaljatehtailijan kanssa enempää kuin oluttehtailijankaan
3614: kanssa. Sitte ne viittaukset, hän kun lausui selvän käsityksen, että
3615: ne, jotka puolustavat niitä, ovat tekemisissä jonkun suomettarelaisen
3616: kaljatehtailijan kanssa. Kyllä minun täytyy myöntää että ed.
3617: Reiman lausunto jo aikasemmin kai antoi aihetta siihen otaksumi-
3618: seen, mutta kyllä voin vieläkin ~aikesta huolimatta vakuuttaa. että
3619:                        Mallasjuoma suostunnasta.                   2051
3620: 
3621: 
3622: kyllä minä olen yhtä vähän kumpaisenkaan herraspuolueen kanssa
3623: tekemisissä kuin ed. Turkia.
3624: 
3625:     Ed. Sillanpää: Minä olen ihmeekseni kuunnellut tätä keskus-
3626: telua, jossa aluksi on väitetty, että kaljatehtaat tulisivat muka tä-
3627: män verotuksen kautta sellaiseen asemaan, että niitten olisi pakkO'
3628: lopettaa liikkeensä, mutta toiseksi on sanottu, että kaljan valmistusta
3629: ei voida kumminkaan maalla toimittaa, koska se ei siellä mene kau-
3630: paksi. Siis se ei tulisi ollenkaan näitten pienempien oluttehtaitten
3631: hyväksi, joskin ne saisivat vapauden valmistaa kaljaa, verovapaista
3632: maltaista, hyöty tulisi siis ainoastaan kaupunkitehtaisiin, joissa on
3633: suurempi liike ja voivat kyllä kilpailla olemassaolonsa puolesta. Jos,
3634: olisi varmaa, että kieltolaki saataisiin pian voimaan meillä Suomessa,
3635: niin en sitte näkisi siinä niin suurta vaaraa. Mutta nyt, kun on epä-
3636: tietoista, saadaanko se sinä aikana kuin on toivottu, niin kyllä minä
3637: sen nojalla kaikesta huolimatta, mitä on sanottu, olen sillä kannalla,
3638: että verovapaita maltaita ei ole oluttehtaille suotava, vaan että hei-
3639: dän on kaikista maltaista maksettava täysi vero.
3640: 
3641:     Ed. Nevanlinna: Pari viimeistä puhujaa ovat kyllä jo tehneet
3642: tyhjäksi sen tarkoituksen, joka ed. Turkialla ilmeisesti tänäänkin oli,
3643: kun hän tapansa mukaan pyysi puheenvuoroa silloin, kun keskustelu
3644: näytti päätetyn, mutta minä pyydän kuitenkin vielä puolestani saada
3645: auttaa tämän ed. Turkian tarkoituksen tyhjäksi tekemi.;;tä.
3646:     Ed. Turkia lausui m. m. että muka tämän keskustelun aikana
3647: muista ryhmistä, kuin siitä, mihin hän kuuluu, on annettu vakuutus
3648: oluttehtailijain täydellisestä epärehellisyydestä. En minä ainakaan
3649: ole kuullut sellaista vakuutusta. Jos on puhuttu paljon kontrollista
3650: ja siitä, että on saatava sellainen järjestys aikaan, johon voidaan
3651: keksiä tarpeellisen tarkka kontrolli, niin on selvää, että on tarkoi-
3652: tettu, ettei lainsäätäjä saa ihmisten eteen asettaa houkutusta kaval-
3653: tamiseen. Siltä kannalta minä ainakin asetun suuren valiokunnan
3654: ja valtiovarainvaliokunnan kannalle mitä kontrolliin tulee. Muuten.
3655: minä pyydän myöskin omasta puolestani täydellisesti liittyä niihin
3656: pariin puhujaan, jotka täällä ovat lausuneet ankaran paheksumisensa
3657: sellaisesta .;;alaviittauksesta, että muka ne, jotka täällä ovat edusta-
3658: neet toista kantaa kuin sitä, jonka m. m. minä hyväksyn, olisivat
3659: tehneet sen jostain halpamaisesta motiivista. Olkoot nämä viittauk-
3660: set lähteneet mistä puolueesta tahansa, niin minä pyydän jyrkästi
3661: saada sellaisesta lausua paheksumiseni. Ne tietävät siirtymistä
3662: alalle, johon minun ymmärtääkseni ei ole kellään oikeutta siirtyä sil-
3663: loin, kun on toisen lausunnosta puhuttava.
3664: 
3665:     Ed. Nuorteva: Ilmoitan tässä kysymyksessä olevani täydelli-
3666: sesti ed. Vuolijoen kannalla ja teen sen etupäässä ed. Helkiön viime
3667: 2052               Istunto 1I p. lokakuuta 1907·
3668: 
3669: 
3670: lausunnon johdosta. Mutta yhtä suuressa määrässä kuin minä pa-
3671: heksuu niitä hävittömiä salaviittauksia, joita ed. Reima ja Helkiö
3672: lausuivat niin en katso ed. Turkiankaan samantapaisen huomautuk-
3673: sen olleen sopivan tässä yhteydessä. Kaikki nuo lausunnot osoitta-
3674: vat että täällä sangen vähäisessä määrässä saatetaan keskustella
3675: puolueettomalta kannalta silloinkin, kun ei mitään puoluekantaakaan
3676: ole olemassa. Minusta tuntuu jotenkin hassulta sellainen tapa.
3677: 
3678:     Ed. Reima: Minä en voi ymmärtää, Inistä minun lausuntoni
3679: kohdasta on voitu tulla siihen käsitykseen että minä olen koettanut
3680: syyttää toisia. (Ed. Nuorteva: Sanoitte ihan selvästi, vaikka kie-
3681: rosti.) Minä torjuu kaikki epäilykset. Muuten minun ymmärtääk-
3682: seni tässä on aivan tahallinen vääristely tapahtunut.
3683: 
3684:    Kun yleiskeskustelu oli julistettu päättyneeksi_ asetti Fuhemies
3685: eduskunnan vastattavaksi seuraavan äänestysesityksen:
3686: 
3687:    Ken tahtoo kaljanvalmistuksen oluttehtaissa verotettavaksi,
3688: vastaa jaa, jos ei voittaa, on hyväksytty periaate että kaljanvalmis-
3689: tus oluttehtaissa on oleva verosta vapaa.
3690: 
3691:     åänestyksessä annettiin 109 jaa- ja 63 ei-ääntä sekä 1 tyhjä lippu,
3692: joten oli hyväksytty mietinnössä omaksuttu periaate, että
3693: kaljanvalmistus oluttehtaissa oli verotettava.
3694:   Laki suostuntaverosta mallasjuomain valmistami-
3695:                  sesta vuonna I 908.
3696: 
3697:                                  I   §.
3698:    Keskustelu:
3699:     Ed. von Alfthan: Mitä tähän veroon tulee, niin minä kyllä
3700: olen oikeimmiten sitä vastaan, että vero korotetaan tämmöisestä
3701: aineesta, minkä pääasiallisesti maksaa köyhä kansa. Tämä näkö-
3702: kantani ei ole Inikään uusi, olen sitä puolta pitänyt monilla valtio-
3703: päivillä ennenkin, mutta sitä ei ole ennen hu01nioon otettu eikä se
3704: nytkään tule mitään vaikuttamaan. Mutta täällä on eräs toinen
3705: seikka, josta meidän täytyy päästä selville, nimittäin se, että kun
3706: tämä vero korotetaan, niin sitä ei saa korottaa siihen määrin että
3707: seurauksena olisi suurempi sisäänvienti maahan keisarikunnasta.
3708: Tätä näkökantaa on kyllä selitetty niissä numeroissa, mitkä mie-
3709: tinnössä löytyvät ja tästä on myöskin keskusteltu suuressa valio-
3710: kunnassa. Mutta erästä asiaa ei ole tähän saakka tiedetty, nimittäin
3711: sitä, kuinka suuri mallasvero on Venäjällä ja annetaanko maksettu
3712: vero takaisin, kun olut viedään ulkomaille tai Suomeen. Sain vasta
3713:                        Mallasjuoma suostunnasta.                    2053
3714: 
3715: tänä aamuna näistä asioista venäläisen lain, mikä minulla on täällä
3716: mukana. Olen toimittanut suomennoksen muutamista pykälistä,
3717: jotka koskevat tätä asiaa, ja koska katson, että tämä seikka on hy-
3718: vinkin vaikuttava päätökseen, niin minä tuon ne tässä esille. Ensin
3719: sanotaan pykälässä 396 seuraavasti: >>Aksiisi oluen valmistuksesta
3720: luetaan jokaiselta mallasmittarin osoittamalta puudalta maltaita.>)
3721: Seuraavassa pykälässä sanotaan: ~Aksiisia kannetaan perusteena
3722: se ekstraktimäärä, jonka tehtailija on valinnut maltaista otettavaksi:
3723: alimman perusteen mukaan r rpl ro kop., keskiperusteen mukaan
3724: r rpl 20 kop. ja korkeimman perusteen mukaan I rpl 35 kop.>> Yh-
3725: dessä pykälässä säädetään että semmoisesta oluesta, joka on port-
3726: terin tapaista, kannetaan lisäveroa 70 kop. Tämä mitä tulee veroon.
3727:      Pyydän saada lukea tämän saman ruotsiksi.
3728:      Sitte vaikuttavat tähän seuraavat pykälät:
3729:      507 §. Oluesta, jonka tehtailijat lähettävät maasta, palautetaan
3730: sekä pohja- että lisäaksiisi. Rahaministerillä on valta, voimassa
3731: olevain asetusten selittämiseksi, noudattamalla 283 §:ssä mainittuja
3732: sääntöjä, määrätä oluen maastaviennin ehdot ynnä se pohja- ja lisä-
3733:  aksiisimäärä, joka on ulkomaalle viedystä oluesta palautettava sen
3734:  todellisen aksiisimäärän mukaisesti jokaiselta ämpärilliseltä (<<vedro<<)
3735:  olutta, joka on tehtaassa valmistettu sekä aksisiin palauttamisen tapa.
3736:      509 §. Vietäessä Keisarikunnasta Suomen Suuriruhtinaanmaa-
3737:  han tavaroita, joista Keisarikunnassa suoritetaan aksiisia, ovat näi-
3738:  den tavarain viejät oikeutetut saamaan takaisin aksiisin niiden pe-
3739:  rusteiden mukaan, jotka on määrätty sellaisten tavarain maasta-
3740:  viennille. Tätä asiaa koskevat sopivat säännöt vahvistaa rahami-
3741:  nisteri kussakin tapauksessa Keisarillisen Suomen Senaatin kanssa
3742:  sovittuaan.
3743:       Näistä seikoista siis seuraa, että kun olutta viedään Suomeen,
3744:  maksetaan takaisin koko se aksiisi, mikä niistä edeltäkäsin on Venä-
3745:  jälle maksettu; tämä seikka siis vaikuttaa jotenkin niinkuin eksport-
3746:  tipremie. Siis vaikuttavat tähän veron korotukseen ne todelliset
3747:  kauppahinnat, jotka tulevat olemaan olemassa, sen jälkeen kun ote-
3748:  taan pois tullista tämä vero, tämä venäläinen aksiisi, joka maksetaan
3749:  takaisin, ja toiselta puolen se hinta, mikä tulee maksettavaksi suo-
3750:   malaisesta oluesta kaupassa. Niiden laskujen ja tietojen mukaan,
3751:   joita olen saanut sähkösanomatietä, voin ilmoittaa seuraavaa: Ny-
3752:   kyään lienee Helsingissä oluen hinta, kun sitä suuremmassa määrin
3753:   myydään, 5 markkaa 6o penniä 25 pullolta. Jos mallasvero lasketaan
3754:   4 m. tulee tämä hinta korotetuksi I m. 25 p. Siis tulisi hinta olemaan
3755:   olutta suuremmassa määrässä ostettaessa semmoisille, jotka myyvät
3756:   vähittäin, 6 m. 85 p. Pietarissa, Riigassa ja muualla Venäjällä mak-
3757:   saa olut 25 pullolta r rupla 30 kopeekkaa - r rupl. 35 kop., joka
3758:   tekee 3 m. 55 p. Ja jos tähän pannaan lisää tulli 2 m. 50 p. sekä
3759: 2054                   Istunto I I p. lokakuuta 1907·
3760: 
3761: 
3762: rahtimaksut, jotka nousevat noin 50 penniin, niin tekisi se 6 m. 55 p.,.
3763: johon ehkä vielä tulee lisäksi muutamia penniä.
3764:     Nämä 25 pulloa sisältävät 17 litraa olutta, joiden valmistamiseen
3765: menee 4 kg. maltaita. ja joka kilolta maltaita maksetaan 20 penniä
3766: veroa. Siis ne saisivat resitutsioonina tästä 8o penniä. Kun 8o pen-
3767: niä otetaan pois tuosta summasta 6 m. 55 p., jää 5 m. 75 p. Sen
3768: korotetun veron, 4 mk. veron mukaan tulisi kotimainen olut Helsin-
3769: gissä, missä se on halvenpaa kuin maaseutukaupungeissa, maksa-
3770: maan siis 6 m. 85 p. ja venäläinen olut 5 m. 75 p.
3771:     Missä määrin tämä nyt olisi omiansa saamaan aikaan tuontia
3772: Suomeen, on tietämätöntä, mutta ainakin täytyy sanoa että sellainen
3773: mahdollisuus on olemassa. Näillä perusteilla - en tahdo puhua sen
3774: pitemmältä- katson aivan mahdottomaksi panna, olkoon 4 mk:aa
3775: tai 4 mk. 50 p.iä veron pohjaksi, katsonpa, että vieläpä 3 mkn verokin
3776: tekee tämän asian vaaralliseksi. Mutta koska tämä laki tulee laa-
3777: dittavaksi vaan yhdeksi vuodeksi, niin saattaisihan, jos huomattai-
3778: siin, että tämän ajan kuluessa alkaisi tuntuvammassa määrässä olutta
3779: virtailla maahan, jonain seuraavana vuonna alentaa veroa, jos ei
3780: meidän voimassamme ole korottaa tullia. Olen katsonut, vaikka onkin
3781: näin myöhäinen, velvollisuudekseni tuoda nämä näkökohdat edus-
3782: kunnan tietoon, kun vasta tänä aamuna olin tilaisuudessa nämä
3783: tiedot saamaan.
3784: 
3785:     Ed. Huoponen: Arvoisa kysymyksen alustaja on laajassa ja sel-
3786: väpiirteisessä lausunnossaan aivan vakuuttavasti osoittanut, että
3787: suuri valiokunta ehdotuksessaan, että suostuntaveroa kannettaisiin
3788: 4 markkaa kultakin 10 kilolta käytettyjä maltaita, on oikeaan osan-
3789: nut. Tämmöinen koroitus, siitä olen vakuutettu, ei tuo niitä vaaroja,
3790: joita edellinen puhuja on esiintuonut. Minä siis pyydän kunnioitta-
3791: en ehdottaa, kun aika on mennyt näin myöhäiseksi, että eduskunta
3792: kävisi suurempaa keskustelua virittämättä äänestämään. (Hyvä).
3793: Minä olen vakuutettu, että se monituntinen keskustelu, joka täällä
3794: pidettiin edellisestä periaatteellisesta kysymyksestä, ei ole kasvatta-
3795: nut yhtään mielipidettä puolelle eikä toiselle. Kyllä minä luulen,
3796: että me olemme niin vakaantuneet näissä mielipiteissämme, että
3797: voimme kantamme ilmaista samanlaisena nyt kuin jos täällä 5, 6
3798: tuntia puhumme asiasta. Minä puolestani toivon, ettei se esitys,
3799: jonka vapaaherra v. Alfthan on tuonut esille, tule mitään vaikutta-
3800: maan. Olen sitä mieltä, että meidän oluttehtailijamme ovat siksi
3801: järkeviä miehiä, että tyytyvät vähempään voittoon. Vapaaherra
3802: sanoi nimittäin aikaisemmassa lausunnossaan, että oluttehtailijat
3803: voittavat satoja tuhansia markkoja. Mutta ennenkuin he antavat
3804: venäläisten viedä voittorahat, tyytyvät he kaiketi yhteen tai kahteen-
3805: sataantuhanteen. Alustaja mainitsi, kuinka oluen rautatierahtia
3806: voitaisiin korottaa. Minä pyydän mainita - olen pikkuviljelijä
3807:                       Mallasjuoma suostunnasta.                    2055
3808: 
3809: ja tiedän sen verran kokemuksesta - että maidon kuljetukseen
3810: Viipurista Pietariin menee 3 penniä litralta, mutta oluen tuonti mak-
3811: saa I I/2 penniä. Ei meitä siis huoli pelotella. Emmeköhän olisi
3812: valmiit äänestämään.
3813: 
3814:     Ed. Soininen: Kun minulla on ollut kerran tilaisuus kosketella
3815: niitä asioita, joista vapaaherra v. Alfthan viimeksi puhui, niin en
3816: tahdo niitä kaikkia uusia. Kuitenkin tahdon lausua kiitollisuuteni
3817: siitä, että vapaaherra v. Alfthan on hankkinut meille sen varmuuden,
3818: että Venäjällä tuotantovero maksetaan takaisin, kun tavara viedään
3819: ulos maasta. Tämä tekisi vaaralliseksi veron korotuksen, jos vero
3820: olisi suurempi kuin se on, mutta niinkuin se nyt on, ei se minun ym-
3821: märtääkseni voi mitään vaaraa tuottaa. Teollisuushallituksen mie-
3822: tinnössä sivulla 6o sanotaan selvästi, että Venäjän mallasvero on
3823: noin 2 vertaa niin suuri kuin Suomessa. Suomessa on tämä vero
3824: litralta 2 I/2 penniä, siis Venäjällä vero tulisi olemaan 5 penniä.
3825: Siihen tulee lisään, niinkuin samalla sivulla sanotaan, jonkunlainen
3826: lisenssivero. Minä olen koettanut saada selkoa sen suuruudesta.
3827: Se on 2 kopeekkaa pullolta, joka on pienempi kuin litra, siis voimme
3828: hyvällä syyllä olettaa, ettei se ole suurempi kuin 5 penniä litralta.
3829: Siis nämä molemmat verot tekevät IO penniä litralta, mutta tulli
3830: II I/2 penniä. Ne eivät siis nouse yhtä korkealle kuin tulli eivätkä
3831: siis minun nähdäkseni voi vaikuttaa asiaan.
3832: 
3833:     Ed. Renvall: Minä en voi ottaa tätä asiaa niin keveältä, tah-
3834: toisinpa sanoa kevytmieliseltä kannalta kuin ed. Huoponen, että vain
3835: intoilussa määräisin kantani tällaisessa asiassa, joka on tai ainakin
3836: voisi olla hyvinkin vakavaa laatua. Kun minun mielestäni vapaa-
3837: herra v. Alfthanin esittämiä numeroita suuressa valiokunnassa seli-
3838: tettiin hyvin kaivattavan ja niiden olemassaoloon, suuruuteen ja
3839: sisällykseen vedottiin sekä puolelta että toiselta, katson, että tämä
3840: asia ei ole vielä kypsynyt päätettäväksi. Tahtoisin sentähden, että
3841: puheenaolevat tiedot tulisivat valiokunnassa a~:>iallisen harkinnan
3842: alaiseksi, eikä että asia noin vaan, niinkuin ed. Huoponen on ehdotta-
3843: nut, äänestyksellä ratkaistaisiin, ilman että edustajat tietävät, missä
3844: määrin nämä numerot voivat asiaan vaikuttaa. Minä siis pyydän
3845: kunnioittavimmin ehdottaa, että asia palautettaisiin asianomaiseen
3846: valiokuntaan, jotta valiokunnalla olisi tilaisuus antaa lausunto siitä,
3847: vaikuttavatko saadut tiedot Jrillään tavoin asian ratkaisuun.
3848: 
3849:      Ed. Schybergson: J ag kan förena mig med hr Renvall och he
3850: tillika, då jag har ordet, att få nämna, att jag icke yttrade mig under
3851: den föregående diskussionen, emedan jag fann att det beslut, hvari
3852: representationen i denna del af frågan kunde stanna, icke var irrepa-
3853: rabelL Om däremot genom en för stark förhöjning införsel af malt-
3854:                                                              130
3855:                      Istunto 1 1 p. lokakuuta 1907·
3856: 
3857: 
3858: drycker från kejsardömet kommer att ega rum, så kunna vi komma
3859: till ett sakläge, som väl icke ens hr Huoponen trots sitt >>lätta>> sinne
3860: att taga saker och ting skulle önska. Han har sina >>utvägar», men
3861: om man komme i en sådan situation, så är väl icke euc;; hr Huoponen
3862: karl att reda ut den. J ag anser mig böra uttala en reservation gent
3863: emot en för stor förhöjning af skatten och är i hufvudsak beredd
3864: att, när frågan kommer till slutlig afgörande, en as med hr Palmen
3865: i hans uttalande.
3866: 
3867:     Puhemies: Sen johdosta, että ed. Renvall on ehdottanut asian
3868: palauttamista takaisin erikoisvaliokuntaan, valtiovarainvaliokun-
3869: taan, ja tätä ehdotusta on kannatettu, huomautan, että tämä ehdo-
3870: tus on sellainen, joka on ensin ratkaistava ennenkuin asiallista kä-
3871: sittelyä jatketaan; sillä jos ed. Renvallin ehdotus hyväksytään, ei
3872: muu asiallinen käsittely ole mahdollinen. Kehoitan siis niitä edus-
3873: tajia, jotka ovat puheenvuoroa pyytäneet, kohdistamaan lausun-
3874: tonsa tähän ehdotukseen, josta sitten tulee äänestettäväksi.
3875: 
3876:     Ed. Huoponen: Ed. Renvallin lausunnon johdosta, kun hän
3877: arveli että minä olisin tehnyt kevytmielisesti sen ehdotuksen että
3878: eduskunta kävisi nyt veromäärästä päättämään, mainitsen että puo-
3879: lestani kyllä käsitän asian vakavalta kannalta ja pyydän ed. Ren-
3880: vallille huomauttaa, että asia on ollut minun huoleni ja harrastukseni
3881: esineenä kenties yhtä kauvan kuin ed. Renvallinkin. Voin ed. Ren-
3882: vallille ilmoittaa että sain ed. von Alfthanilta jo eilispäivän aamuna
3883: nämä ilahuttavat tiedot Pietarista, niin että minulla on ollut aikaa
3884: niitä miettiä. Pyydän ed. Renvallia ottamaan huomioon myös toi-
3885: set tekijät, jotka ed. Soininen on yhtä pätevästi esiintuonut, ja kun
3886: ne panee vastakkain, en puolestani voi nähdä mitään semmoista
3887: vaaraa, jota ed. von Alfthan on kuvitellut. Voin siis hyvällä omalla-
3888: tunnolla käydä asiasta päättämään. Vastustan näin ollen ehdotusta
3889: asian lähettämisestä asianomaiseen valiokuntaan, sillä ei se siitä
3890: parane.
3891: 
3892:     Äänestysesitys:
3893:     Ken tahtoo jatkaa kysymyksen asiallista käsittelyä, vastaa jaa;
3894: jos ei voittaa, on päätetty palauttaa asia asianomaiseen valiokuntaan
3895: uudestaan käsiteltäväksi ed. Renvallin mainitsemassa suhteessa.
3896: 
3897:     Äänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla, joten oli päätetty jatkaa
3898: asiallista käsittelyä.
3899: 
3900:    Puheenvuoron sai tämän jälkeen:
3901:                        Mallasjupma suostunnasta.                    2057
3902: 
3903:     Ed. Nevanlinna: Minäkin olisin kyllä suonut, että tämä asia
3904: olisi mennyt valiokuntaan, mutta kun se nyt ei ole tapahtunut, niin
3905: pyytäisin saada lausutuksi, että jos minä ollenkaan ymmärsin ed.
3906: von Alfthanin esittämiä numeroita, kun niitä koetin paikaltani seu-
3907: rata, se vähäinen veronkorotus, jonka suuren valiokunnan mietintö
3908: ehdottaa, ei oikeastaan voine vaikuttaa asiassa sinne eikä tänne,
3909: Sillä tuo r markka tekee 25 pullolta noin 40 penniä ja sillä tavoin,
3910: jos 4 markan veron mukaan 25 pulloa maksaisi 6 mk 85 p. ja venä-
3911: läinen olut ed. von Alfthanin laskujen mukaa» maksaisi 5 mk 75 p:iä,
3912: niin asiain tila ei parane sillä, että vero jäisi hallituksen ehdottamaan
3913: maaraan. Ymmärtääkseni siis niistä numeroista, jotka ed. von
3914: Alfthan esitti, voitaisiin kenties tehdä se johtopäätös, ettemme voi
3915: veroa ollenkaan korottaa, mutta ei mielellään ole niiden johdosta
3916: aihetta suuriinkaan epäilyksiin sitä korotusta vastaan, jota valio-
3917: kunta nyt ehdottaa. Että taas nuo numerot, kun niitä lähemmin
3918: tarkastaa, voisivat olla sitä laatua, että meillä ei minkääntaineo koro-
3919: tus nykyisestä perin vähäisestä r markasta voisi tulla kysymykseen,
3920: sitä on minun kuitenkin mahdoton uskoa. Näin ollen ei minulla
3921: ole puolestani epäilystä, ollessani kerran tänä iltana pakotettu teke-
3922: mään päätökseni, hyväksyä valiokunnan ehdotusta.
3923:     Ed. v. Alfthan: Minä luulen, että ed. Nevanlinna kuuli minua
3924: vaann.      Ei Pietarissa,    vaan Helsingissä hintamäärä on
3925: Smk. 5: 6o. Se on aivan oikein, että tämä yhden markan vero ei
3926: asiaan niin aivan suuresti vaikuttaisi. Mutta minä pelkään, että
3927: 3 markan vero kyllä jo vaikuttaa, sillä nähtävästi hallitus ei ollut
3928: ottanut huomioon tuota aksiisin takaisin maksamista, kun se teki
3929: ehdotuksen veron nostamisesta 3 markkaan. Kyllä siis olisi ollut
3930: tarpeellinen ottaa asia tarkemmin keskusteltavaksi, kuten ed. Ren-
3931: vall esitti. Mutta asian näin ollen ja kun muita ehdotuksia ei ole
3932: olemassa kuin ehdotus 3, 4 ja 4: 50 veromäärästä, minä kannatan
3933: sitä määrää, joka on vähimmän vaarallinen toivossa, että se ei tuota
3934: niitä ikäviä seurauksia, mitä tästä kyllä saattaisi tulla. Pyydän
3935: saada kannattaa, koska asia kerran ratkaistaan, pysymistä 3 markan
3936: veromäärässä.
3937:     Ed. Nevanlinna : Pyytäisin vielä saada muutamilla nume-
3938: roilla hiukan selventää sitä, mitä tarkoitin, ja sitä ennen saada sa-
3939: notuksi ed. v. Alfthanille, että minä olen tässä kohdassa kyllä käsit-
3940: tänyt hänet oikein, vaikka minun lausuntoni oli puutteellinen. Ed.
3941: v. Alfthan tahtoi osottaa, että venäläinen olut maksaaisi täällä 25
3942: pullolta 5: 75, kun suomalainen maksaisi 4 markan veron mukaan
3943: 6: 85. Ed. v. Alfthan esitti numeroiden nojalla - edellytän että
3944: olen ne oikein ymmärtänyt - että tämä puheena oleva 4 markan
3945: korotus, jota suuri valiokunta ehdottaa, tekee noin 42 penniä 25
3946: pullot ta. Jos hyväksymme hallituksen ehdottaman korotuksen,
3947: 2058                  Istunto I I p. lokakuuta 1907.
3948: 
3949: 
3950: tulisi 25 pulloa helsinkiläistä olutta maksamaan täällä 6: 43· Jos
3951: hyväksymme suuren valiokunnan ehdotuksen, silloin se tulee, niin-
3952: kuin ed. v. Alfthan sanoi maksamaan 6:85. Mutta kun ed. v. Alftha-
3953: nin esittämien tietojen mukaan venäläistä olutta voitaisiin saada
3954: täällä Helsingissä hinnasta, joka on 5: 75, niin olisi siis jokseenkin
3955: yhtä suuri vaara venäläisen oluen tänne tulolle - jos yleensä tuota
3956: vaaraa on olemassa- jos vero on 3 tai 4 markkaa. Koska edelli-
3957: sessäkin tapauksessa tuo helsinkiläinen hinta olisi melkoista suurempi
3958: kuin mihin venäläistä tavaraa voitaisiin Helsingissä myydä, niin
3959: katson voivani hyväksyä suuren valiokunnan ehdotuksen.
3960: 
3961:     Ed. v. Alithan: Tämä näyttää, kuinka vaikea on näin keskus-
3962: telussa selittää numeroita. kun niitä ei ole painettuna. Se ei ole
3963: nykyinen hinta Helsingissä, joka tekee 6: 85. Nykyinen hinta on
3964: s: 6o. Muuten minä pyydän saada antaa nämä paperit ed. Nevan-
3965: linnalle.
3966: 
3967:      Ed. Schybergson: J ag ber att få understöda förslaget om en
3968: skatt af 3 mark. Ehuru jag icke under diskussionen fullt kunnat
3969: sätta mig in i kalkylerna. så ber jag att få uttala att äfven en vinst
3970: af I, I r/2 eller 2 penni per flaska är en mycket afsevärd vinst, ifall
3971: affären sker i något så när stor skala. Om jag icke minnes orätt,
3972: infördes skatt på det ryska ölet vid maltskattens införande hos oss,
3973: och ansågs den behöfvas till då faststäldt belopp, för att skydda
3974: Finland mot införsel från Ryssland. Det är naturligt att, om skatten
3975: här betydligt förhöjes, denna skyddstull då blir otillräcklig. Jag
3976: ber som sagdt att få understöda förslaget om skattens fastställande
3977: tili 3 mark, såsom det Ininst farliga af de olika förslag, hvilka här
3978: framstälts.
3979: 
3980:     Ed. Vuolijoki, V.:        Minä en voi edellyttää, että hallitus
3981: olisi tarkempaa selvää ottamatta mennyt korottamaan veroa niin
3982: paljo yli sen hinnan, mitä Venäjältä tuotu olut tulee Helsingiss~i.
3983: maksamaan kuin tässä väitetään. Sitäpaitsi arvelen että jos vapaa-
3984: herra v. Alfthanin kalkyylit kaikin puolin pitäisivät paikkansa,
3985: olisivat oluttehtailijat jo kauan aikaa sitte, kun heillä oli tämä
3986: hallituksen esitys tiedossa, nostaneet asiasta aika metakan. Koska
3987: kuitenkaan tämä ei ole tapahtunut, niin Ininä luulen että vapaa-
3988: herra v. Alfthanin kalkyyleissa on joku virhe ja ehdotan, että yh-
3989: dytään suuren valiokunnan ehdottamaan veromäärään 4 markkaan.
3990: 
3991:     Ed. Renvall: Pyydän viimeisen lausunnon johdosta huomaut-
3992: taa siitä, kuinka hataralla pohjalla liikutaan, kun ei voida yksinker-
3993: taisia numeroita torjua muulla tavalla kuin ylimalkaisesti väittä-
3994: mällä, että mahtaa olla joku virhe numeroissa. Tällaisella hataralla
3995:                        Mallasjuoma suostunnasta.                   2059
3996: 
3997: 
3998: pohjalla oltaissa katson velvollisuudekseni äänestää alinta vero·
3999: määrää.
4000: 
4001:      Ed. Nevanlinna: Olen jo sanonut, että minäkin puolestani
4002: olisin suonut, että asia olisi palautettu valiokuntaan, sillä minusta
4003: on, tahtoisinpa melkein sanoa, arvotonta eduskunnalle vallankin
4004: tällaisissa asioissa, jotka tavallaan koskevat meidän kansallista ase-
4005: maamme, kello 3 yöllä istua ratkaisemassa asioita näin vaillinaisten
4006: tietojen perustuksella. Mutta minä luulen sentään, ettemme tässä
4007: ole niin aivan hataralla pohjalla. Onhan kyllä tietty asia, että
4008: Venäjällä ehkä voidaan valmistaa hiukan halvemmilla kustannuk-
4009: silla m. m. olutta kuin meillä, ennen kaikkea sentähden, että siellä
4010: kuulutaan voitavan käyttää kotimaisia maltaita. Meillä taas
4011: tuskin ollenkaan käytetään kotimaisia maltaita, koska ne ovat epä-
4012: tasaisia ja koska niillä kuuluu olevan muitakin vikoja. Mutta
4013: oli miten oli, ei voine ajatella, että meillä tuotantokustannukset
4014: oluesta olisivat niin suunnattoman paljon suuremmat kuin Venä-
4015: jällä, että meillä oluttehtaat eivät voisi kilpailla venäläisten kanssa,
4016: jos vaan pidetään huoli siitä, ettei vero nouse tullia korkeammaksi.
4017: Ja siitä meillä on varmuus: ehdotettu 4 markan vero ei nouse tullia
4018: korkeammaksi. Näin ollen täytyy otaksua, että vaikkapa ed. v
4019: Alfthanin tiedot olisivat käsitettävät niin, kuin hän on niitä esittä-
4020: nyt, täytyy olla meidän oluttehtailijoillemme mahdollista painaa
4021: alas oluensa hinta ja sillä tavalla pitää huoli siitä, että heidän tava-
4022: ransa pystyy kilpailemaan venäläisen tavaran kanssa. Minä
4023: sentähden tyynesti kannatan 4 markan veroa.
4024: 
4025:     Ed. Nuorteva: Kun on eduskunnan ulkopuolella suuri määrä
4026: sellaisia henkilöitä, jotka tahtoisivat alentaa sen työn arvoa, jonka me
4027: täällä toimitamme, siitä syystä- vaikka voisin vakaumuksestani aL
4028: van tyynellä mielellä äänestää veron 4 markaksi, sillä valmistuksella
4029: mikä nyt on, - kun minä epäilen, että huomenna kaikki ruotsikko-
4030: lehdet ovat täynnä solvauksia siitä, että tahdomme kevytmielisesti
4031: käsitellä asioita, jopa panimoyhdistys sitä tulee käyttämään jon-
4032: kinlaisena agitatsioonitemppuna, minä omasta puolestani voisin
4033: kannattaa sitä, että kysymys palautetaan valiokuntaan.
4034: 
4035:    Puhemies: Se on jo myöhäistä, siitä ei voi enää ottaa kes-
4036: kustelua.
4037: 
4038:    Ed. Nuorteva:     Minusta ei mikään estä päättämästä sitä
4039: jonkun seuraavan pykälän yhteydessä.
4040: 
4041:    Puhemies: Nyt esillä olevan pykälän yhteydessä ei siihen
4042: ainakaan saa kosketella.
4043: 2o6o                  Istunto II p. lokakuuta 1907
4044: 
4045: 
4046:    Ed. Nuorteva:        Siinä tapauksessa pyytäisin asiaa pöydälle.
4047: 
4048:     Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, hyväksyttiin vas-
4049: tattavaksi seuraava äänestysesitys:
4050: 
4051:    Ken kannattaa suuren valiokunnan mietinnön ehdotusta että
4052: mallasjuomavero on oleva 4 markkaa kultakin IO kg:lta maltaita,
4053: vastaa jaa; jos ei voittaa, on tässä kohden hyväksytty ed. v. Alfthanin
4054: tekemä ehdotus että mainittu vero on oleva 3 markkaa.
4055: 
4056:    Äänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla ja oli siis 1 § hy-
4057: väksytty suuren valiokunnan mietinnön mukaan.
4058:      §:t 2- 6 sekä otsake hyväksyttiin järjestänsä keskuste-
4059: lutta mietinnön mukaan.
4060: 
4061:   Laki mallasjuomain tehdasmaisesta valmistuksesta.
4062: 
4063:      §:t 1-16 sekä otsake hyväksyttiin järjestänsä keskus-
4064: telutta mietinnön mukaan.
4065: 
4066:      Moiemma t lakiehdotukset olivat sns hyväksytyt
4067: suuren valiokunnan mietinnön mukaan.
4068:      Valtiovarainvaliokunnan mietinnön n:o 5 22 si v. olevan
4069: mallassuostunnan kokonaistulon arvioimista vuodelta
4070: I908 koskevan ponnen käsitteleminen siirrettiin Puhemiehen
4071: ehdotuksesta siksi, kunnes eduskunta asian kolmannessa käsitte-
4072: lyssä on lopullisesti määrännyt veron suuruuden.
4073: 
4074:     Valtiovarainvaliokunnan mietinnön siv. 2 2 olevan
4075: mietojen väkijuomain myyntiä koskevan toisen ponnen
4076: johdosta käytti puheenvuoroa:
4077: 
4078:     Ed. Palmen: Tämä kysymys voisi kuulua joko talousvalio-
4079: kunnalle tai työväenasiainvaliokunnalle. Jälkimäinen on käsitel-
4080: lyt elinkeinolainsäädännön. Mutta koska työväenasiainvaliokunta
4081: taitaa vielä olla kiinni monessa muussa tehtävässä ja kun talous-
4082: valiokunta on tarkastellut näitä asioita ja, kuten olemme nähneet
4083: saanut kieltolain käsistään, niin kuulunee asia lähinnä talousvalio-
4084: kunnalle. Kun joku valmistus tässä kohden joka tapauksessa
4085: lienee välttämätön, pyydän ehdottaa, että kysymys lähetettäisiin
4086: talousvalio kuntaan.
4087: 
4088:    Ed. Yrjö-Koskinen, Y. K.: Pyytäisin kannattaa vapaa-
4089: herra Palmenin ehdotusta asian lähettämisestä talousvaliokuntaan.
4090:                            Pöydällepanoja.                     2001
4091: 
4092: 
4093:    Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, päätettiin mietin-
4094: nön ehdotuksen mukaisesti lähettää kysymys talousvalio-
4095: kunnan käsiteltäväksi.
4096:    Lakiehdotusten toinen käsittely julistettiin siis päättyneeksi.
4097: 
4098: 
4099: 
4100:     Esitettiin ja pantiin pöydälle ensi istuntoon:
4101:    anomusvaliokunnan mietintö n:o 5 an. ehd. (n:o 121)
4102: johdosta kuntien veivoittamisesta palkkaamaan käti-
4103: löitä kuhunkin kuntaan,
4104:    talousvaliokunnan mietintö n:o 2 alkoholipitoisia
4105: aineita koskeva lainsäädännön uudistamisesta tehtyjen
4106: es. ehd. (n:ris I, 2, 5, 14, 17) johdosta,
4107: 
4108:   pankkivaliokunnan mietintö n:o 6 Suomen Pankin
4109: käyttämättömistä voittovaroista,
4110:    valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 8 arm. es. n:o I I
4111: johdosta, joka koskee varain osoittamista valtiopäiväkus-
4112: tannusten suorittamiseen.
4113: 
4114: 
4115:    Seuraava istunto oli oleva ensi tiistaina kello I I a. p.
4116: 
4117: 
4118: 
4119:    Istunto päättyi kello 3,20 yöllä.
4120: 
4121:                                         Pöytäkirjan vakuudeksi.
4122:                                              F. W. Kadenius.
4123: 
4124: 
4125: 
4126:       32. Tiistaina 15 p. lokakuuta 1907
4127:                   klo 11 a. p.
4128:    Nimenhuudossa merkittiin poissa oleviksi ed. Mäkelä, Nuotio,
4129: Oikkonen, Paloheimo ja Pykälä.
4130:    Ilmoitettiin ed. Pykälän yksityisten asiain tähden pyytävän va-
4131: 2o62                Istunto 15 p. lokakuuta 1907·
4132: 
4133: 
4134: pautusta tämän päivän istunnosta sekä ed. Oljemarkin samoin loppu-
4135: osasta tämänpäivän istuntoa.
4136: 
4137:    Pyynnöt hyväksyttiin.
4138: 
4139: 
4140:         Lakiehdotukset mallasjuomasuostunnasta.
4141:    Esitetsiin kolmannen käsittelyn alaiseksi lakiehdotukset mallas-
4142: juomasuostunnasta
4143:     ja hyväksyttiin puhemiesneuvoston ehdotus asian käsittelystä
4144: siinä järjestyksessä että ensin esitetään lakiehdotus suostuntaverosta.
4145: Jos sen jälkeen toimitetussa lippuäänestyksessä, joka myös koskee
4146: lisättyä suostuntaa, huomataan että 2,'3 annetuista äänistä ei kannata
4147: ehdotusta, tulee eduskunnan palauttaa kysymys valtiovarainvalio-
4148: kuntaan, jotta se tekisi uuden ehdotuksen asiassa. Lakiehdotus
4149: mallasjuomain tehdasmaisesta valmistuksesta ja valtiovarainvalio-
4150: kunnan mietinnön n:o 5 siv. 22 oleva ponsi jätetään silloin käsitte-
4151: lemättä, kunnes tämä puoli asiaa on selvillä. Jos taas 2/3 annetuista
4152: äänistä lakiehdotusta kannattaa, otetaan sitte käsittelyn alaiseksi
4153: molemmat vastamainitut asiat.
4154: 
4155:    Kun lakiehdotuksesta joka ko<>kee suostuntaveroa mal-
4156: lasjuomain valmistamisesta v. rgo8 ei kukaan pyytänyt
4157: puheenvuoroa, hyväksyttiin vastattavaksi ,o;enraava äänestys-
4158: esitys:
4159:    Ken hyväksyy lakiehdotuksen suostuntaverosta mallasjuomaiu
4160: valmistamisesta v. rgo8 sellaisena, kuin se on toisessa käsittelyssä
4161: päätetty, vastaa jaa; ken sitä ei tee, vastaa ei; jos ei vähintäin 2/3
4162: kaikista annetuista äänistä ole jää-ääniä, katsotaan nyt esillä oleva
4163: ehdotus lisätystä suostuntaverosta rauenneeksi.
4164: 
4165:    Äänestyksessä annettiin r67 jaa- ja 27 ei-ääntä, joten siis la-
4166: kiehdotus suostuntaverosta mallasjuomain valmista-
4167: misesta oli lopullisesti hyväksytty.
4168:    Lakiehdotus mallasjuomain tehdasmaisesta valmis-
4169: tuksesta samoin lopullisesti keskustelutta hyväksyttiin.
4170:     Valtiovarainvaliokunnan mietinnön n:o 5 siv. 22 ole-
4171: va mallassuostunnan kokonaistulon arvioimista koskeva ponsi lä-
4172: hetettiin puhemiesneuvoston ehdotuksesta uuden lausunnon ai-
4173: kaansaamista varten valtiovarainvaliokuntaan, sen johdosta
4174: että arvioimisperuste nyt tehdyn päätöksen kautta oli muuttunut.
4175:                            Työstä leipomoissa.
4176: 
4177: 
4178:               Ehdotus laiksi työstä leipomoissa.
4179:     Toisen käsittelyn alaiseksi esitettiin
4180: 
4181:     suuren valiokunnan mietintö ti:o 8 arm. es. n:o 14 johdosta, joka
4182: sisältää ehdotuksen laiksi työstä leipomoissa,
4183: 
4184:     ja ryhdyttiin heti pykälittäin lakiehdotusta käsittelemään.
4185: 
4186:                                   1 §.
4187:     Keskustelu:
4188:      Ed. Pärssinen: Kun tämä 1 §:n sisältämä asia oli esillä työ-
4189: väenasiainvaliokunnassa, niin tuli valiokunnassa esiin kaksi vastak-
4190: kaista mielipidettä tuon ajan suhteen, milloin työ leipomoissa on
4191: iltasella lopetettava. Voitolle pääsi se mielipide, joka kannatti k:lo
4192: 9 illalla. Nyt on suuri valiokunta yhtynyt työväenasiainvaliokun-
4193: nan enemmistön mielipiteeseen. Minä kuitenkin pitäisin vahin-
4194: gollisena, jos tällainen kohta tähän pykälään pääsisi voitolle.
4195:      Toisessa vastalauseessa selitetään perusteet, minkä takia valio-
4196: kunnan vähemmistö on tahtonut, että työ leipomoissa lopetetaan
4197: k:lo 8 iltasella. Minun tarvitsee tämän lisäksi ainoastaan muistut-
4198: taa sitä, että kaikki oppikurssit ovat kaupungeissa järjestetyt ilta-
4199: sella pidettäviksi, niin että ne alkavat k:lo 8 ja jos nyt leipurityöläis-
4200: ten työ menee yli kahdeksasta, niin heiltä täten kielletään tilaisuus
4201: <>lla mukana näillä oppikursseilla. Tällä tavalla eduskunta suoras-
4202: taan, jos se tämän pykälän tällaisena hyväksyisi, panisi esteitä lei-
4203: purityöntekijäin sivistysharrastuksille. Sitä paitsi tarvitsee työ-
4204: läinen tilaisuutta perheelliseen elämään, hänelläkin täytyy olla tilai-
4205: suutta viettää iltansa perheensä keskuudessa ja jos hänen peräti
4206: myöhään täytyy tulla työstänsä, niin häneltä tämä tilaisuus riiste-
4207: tään. Sitä paitsi ei muutenkaan ole terveellistä, että työ, vallankin
4208: näin rasittava työ kuin leipurien työ on, jatkuu hyvin myöhään.
4209: Sitä vastaan että työ leipomoissa päättyisi k:lo 8, on tuotu m. m. se
4210: väite, ettei voi järjestää työvuoroja leipomoissa ja jotta tämä voitai-
4211: siin tehdä, täytyisi muka leipomoita pitää näin kauan auki.
4212:      Jos täällä nyt tulee hyväksytyksi 8-tuntinen työpäivä, niin ehtii
4213: vallan hyvin järjestää työvuorot leipomoissa siten, että leipomoiden
4214: aukioloaika tarvitsee jatkua vaan kello 8:aan.
4215:      Työn vuorottaminen käy mahdolliseksi siten, että yksi osa työ-
4216: läisiä tulee ensin muutamiksi tunneiksi työhön; tämän jälkeen tulee
4217: sitte toinen osa, ja työläiset vuorottavat työnsä esim. siten, että jos
4218: olisi joku määrä työntekijöitä, niin kolmas osa heistä tekisi työtä
4219: k:lo 6--10, olisi lomalla kaksi tuntia, ja jatkaisi sitte k:lo 12-4.
4220:                      Istunto 15 p. lokakuuta 1907.
4221: 
4222: 
4223: Näin he tulisivat olemaan yhteensä 8 tuntia työssä. Toinen osa
4224: työskentelisi k:lo 8-12, olisi lomalla kaksi tuntia ja jatkaisi k:lo
4225: 2-6; kolmas osa taas olisi työssä k:lo io-2, sitte lomalla kaksi tuntia
4226: ja taas työssä k:lo 4-8. Sillä tavalla sopisi tähän aikaan, k:lo 6:sta
4227: aamulla k:lo 8:aan illalla, kolme työvuoroa. Siis käytännöllisiin-
4228: kään syihin nähden ei ole mitään sellaista tarvetta, joka pakottaisi
4229: lykkäämään leipomoiden aukioloaikaa klo g: ään illalla. Jos taas
4230: tulee hyväksytyksi g-tuntinen työpäivä, niin silloin ei tällainen vuo-
4231: rottaminen enää täydellisesti onnistu. Tuo aukioloaika ei silloin
4232: enää olisi niin pitkä, että g-tuntista työpäivää voisi tällä tavalla täy-
4233: dellisesti vuorotella.
4234:     Sen vuoksi minä yhä edelleen pysyn sillä kannalla, mikä minulla
4235: on tässä asiassa alunpitäen ollut, että leipomoiden aukioloaika olisi
4236: lopetettava iltasella klo 8, ja ehdotan, että ensimäinen pykälä hy-
4237: väksyttäisiin toisessa vastalauseessa esitetyn pykälän muodossa,
4238: jonka mukaan leipomoiden aukioloaika tulisi olemaan klo 6:sta aa-
4239: mulla klo 8:aan illalla.
4240: 
4241:    Ed. Perttilä:      Pyydän kannattaa edellistä puhujaa.
4242: 
4243:    Ed. Sillanpää: Pyydän minäkin saada kannattaa ed. Pärssi-
4244: sen ehdotusta.
4245: 
4246:     Ed. Leivo: Minäkin yhdyn ed. Pärssisen ehdotukseen vielä
4247: sitäkin suuremmalla syyllä, kun anomuksen perusteella tiedetään,
4248: että tässä maassa niinkuin muissakin maissa leipurityön turmiolli-
4249: suus yleisesti tunnustetaan ja vielä silläkin syyllä, että leipuriam-
4250: mattikunta jos mikään on sivistyksellisesti ala-arvoisessa asemassa.
4251: Jos tämä eduskunta tahtoo tehdä sivistykselle huonon palveluksen,
4252: se voi tehdä sen pidentämällä tuon ajan klo g:ään asti illalla. Jos
4253: se taas tahtoo harrastaa sivistystyötä leipurien keskuudessa, se tekee
4254: sen paremmin tämän ehdotuksen mukaan. Minä puolestani kyllä
4255: voisin mennä pitemmällekin, mutta senvuoksi, ettei siitä ole mitään
4256: hyötyä, yhdyn ed. Pärssiseen tässä suhteessa.
4257: 
4258:     Ed. von Alithan: I enlighet med hvad jag tidigare anfört ber
4259: jag att få tillstyrka antagandet af §, i öfverensstämmelse med nåd.
4260: prop. Om detta ieke äger rum, kommer däraf att uppstå stora svå-
4261: righeter för näringen oeh stora svii.righeter för alla brödköpare.
4262: 
4263:    Ed. Ahlroos: Fru Pärssinen har tillbakavisat hr von Alfthans
4264: påstående, redan förrän han hunnit uttala detsamma. J ag vill till
4265: motiveringen endast tillägga att efter kloekan 9 just ingen vidare
4266: köper något bröd. Till kloekan R böra beställningarna vara färdiga,
4267:                           Työstä leipomoissa.
4268: 
4269: 
4270: och under dagens lopp har man kunnat få tillräckligt med bröd.
4271: J ag vill på allt sätt tillstyrka fru Pärssinens förslag.
4272:     Ed. af Ursin: Sen perästä, mitä ed. Pärssinen ja ed. Leivo,
4273: joista jälkimäinen on ammattimies kyseessa olevalla alalla, ovat
4274: puhuneet, ei minun tarvitse paljo lisätä. Eräs edustaja täällä väitti,
4275: että siitä järjestelmästä, joka ulotuttaa ajan k:lo 8:aan, syntyy suuria
4276: vaikeuksia. Mutta toiselta puolen sopii huomauttaa, että käy aivan
4277: mahdottomaksi työntekijälle leipuriammatti-alalla osanotto esim.
4278: kansanopistokursseihin, joita pidetään säännöllisesti iltasin. Hän
4279: voi, jos työaika ulotetaan vaan k:lo 8:aan, ottaa näihin osaa, jos
4280: arkivaatteissaan tulee, mutta ei, jos työaika ulotetaan k:lo g:ään.
4281: Nyt kun meidän aikanamme kansan sivistämiseksi keksitään kaiken-
4282: laisia keinoja, pyytäisin erittäin saada huomauttaa tästä seikasta
4283: niille, jotka ovat niin ylpeitä tästä kansanvalistustyöstään.
4284: 
4285:    Ed. Renvall: Se syy, mikä on tuotu esiin vieläkin lyhyem-
4286: män työskentelyajan hyväksi, kuin mikä sisältyy nyt esillä olevaan
4287: ehdotukseen, on rakennettu sille väitteelle, että tämän pitemmän
4288: ajan kautta estettäisiin leipomotyöväkeä käyttämästä hyväkseen
4289: sivistyksellisiä tilaisuuksia, joita on työväelle valmistettu. Kun
4290: minä kuitenkaan en voi katsoa, että tämä väite on totuuden kanssa
4291: yhtä pitävä, niin täytyy minun tässä kohden esiintyä sitä vastaan.
4292:     On huomattava, että työskentelyaika leipomoissa ei ole sama.
4293: kuin pisin työaika. Leipomoiden työskentelyaika on paljon pitempi
4294: joten siis työväki ei tule olemaan säännöllisesti koko tätä aikaa työs-
4295: saan. Niinkuin ed. Pärssinen jo täällä huomautti, on luultavaa,
4296: että tulee jonkunlainen työvuorojärjestelmä käytäntöön ja silloinhan
4297: tulee työväki olemaan vuorottain vapaana iltasin. Ja sentähden
4298: ei käy mahdottomaksi järjestää sivistyksellisiä tilaisuuksia, myöskin
4299: niitä työläisiä varten, jotka kauvemmin iltasella työskentelevät.
4300: On kai muutenkin pyrittävä siihen. että meidän työväenopetuksemme
4301: pääsee vapaaksi siitä kaavamaisuudesta, mikä nyt sitä on vaivannut.
4302: Onhan useissa ammateissa teollisella alalla asianlaita sellainen, että
4303: työvuoroja on pantu toimeen ja että työtä tehdään läpi vuorokauden.
4304: Siten voitaisiin kyllä samalla syyllä väittää, että kaikki tällainen
4305: työ olisi kiellettävä, jotta työväki, joka näissä ammateissa työsken-
4306: telee, voisi päästä kansanopistokursseista osallisib:i. Minun mie-
4307: lestäni ei teollisella alalla voi ruveta muuttamaan muotoja sen mu-
4308: kaan, mitenkä vähän kekseliäitä ovat ne, jotka järjestävät työväen-
4309: opetusta, vaan työväen opetuksen täytyy tietystikin järjestäytyä
4310: sen mukaan, miten teollisen työn kulku vaatii. Kukaan ei voi väit-
4311: tää, että jos nyt esimerkiksi joka toinen viikko työväki tekee työtä
4312: k:lo g:ään, sen kautta kävisi mahdottomaksi kansan sivistäminen
4313: heidän keskuudessaan. Sanalla sanoen työväen opetuksen pitää
4314: 2o66                 Istunto 15 p. lokakuuta 1907.
4315: 
4316: 
4317: asettua teollisen työn mukaan eikä teollisen työn työväenopetuksen
4318: mukaan. Minä luulen, ettei tarvita suurtakaan kekseliäisyyttä,
4319: opetuskurssien järjestämiseksi siten että niistä pääsisivät osallisiksi
4320: nekin työmiehet, jotka joka toinen viikko tahi joka toinen päivä
4321: ovat pakoitetut työskentelemään k:lo g:ään asti illalla.
4322: 
4323:     Ed. Hjelt: Ed. Renvall lausui jo pääasiassa sen, mitä tahdoin
4324: tuoda esiin, kun pyysin puheenvuoroa äsken. Tahdon kuitenkin
4325: lisätä siihen vielä pari sanaa.
4326:     On muistettava, että jos nyt esillä oleva ehdotus laiksi työstä
4327: leipomoissa saavuttaa eduskunnan hyväksymisen ja vahvistetaan,
4328: niin tulevat leipuriammatin alalla työntekijät olemaan vapaita kaikki
4329: sunnuntait. Sitä paitsi lopetetaan työt kaikkina pyhäpäivien edelli-
4330: sinä päivinä kello 6 iltapäivällä. Nämät illat ovat siis aina käytet-
4331: tävissä. Mutta sen ohessa tulee selvästikin olemaan työvuoroja tässä
4332: ammatissa, eikä siis ole mahdollista ajatellakaan, että jokainen työ-
4333: mies olisi joka päivä työssä työpäivän rajaan saakka, vaan tulevat
4334: juuri tässä ammatissa työmiehet parempaan asemaan kuin muissa,
4335: koska heillä on lyhempi työaika ja vuoroja täytyy käyttää. Sentähden
4336: minusta nyt esille tuotu syy työpäivän lyhentämisen hyväksi ei suin-
4337: kaan pidä paikkaansa. Tahdon vielä muistuttaa siitä, että on tässä
4338: eduskunnassa ja myöskin suuressa valiokunnassa vaadittu, että työ-
4339: aika ulotettaisiin kello Io:een asti joka päivä. Kun nyt työväen-
4340: asiain valiokunnan enemmistö ja sitte suuren valiokunnan enemmistö
4341: ovat ehdottaneet asian siten järjestettäväksi, että työ päättyisi kello
4342: 9, niin on siis menty jo melkoista pitemmälle kuin mitä on ammatti-
4343: miesten puolelta vaadittu. Tämäkin on syy nyt tyytyä tähän eikä
4344: mennä aivan alimpaan rajaan asti.
4345:     Minä siis puolustan lakiehdotuksen ensimäisr.n pykälän hyväk-
4346: symistä.
4347: 
4348:    Ed. Hagman: Minä pyysin puheenvuoroa ainoastaan voidak-
4349: seni kannattaa ed. Pärssisen ehdotusta.
4350: 
4351:      Ed. af Ursin: On ikävä kuulla sitä heikkoa puolustusta, joka
4352: on täällä esille tuotu työajan ulottamiseksi kello 9 asti. Kansan-
4353: opistoja on nousemassa kohta joka kaupungissa, ne leviävät leviä-
4354: mistään, ja jokainen tietää, että niissä on tavallisesti kursseja joka
4355: ilta. Jos nyt työntekijät leipurinammatin alalla vuorojärjestelmän
4356: kautta saavat ainoa.<>taan ottaa osaa joka toinen viikko tämmöisten
4357: esitelmien kuulemiseen, niin ymmärtää jokainen aivan hyvin mitä, yh-
4358: tenäisyyttä näistä yhtenäisten kurssien kuulemisesta tulee. Täällä eräs
4359: puhuja on sanonut, ettei ole asianmukaista vaatia, että taloudellisella
4360: alalla mukaannutaan henkisten pyrintöjen mukaan. Hyvä! Taitaa olla
4361: tarkotus, että järjestetään kansanopistollisia luentokursseja esim.
4362:                            Työstä leipomoissa.                      2067
4363: 
4364: 
4365: klo g-n, ja työntekijä saa joutuakseen klo 6 aamulla työhön nousta
4366: ylös klo 5· Se on terveydellisessä suhteessa erittäin hyvä järjestys!
4367: 
4368:     Ed. Valjakka: Kun työväenasiain valiokunnassa kuulusteltiin
4369: asiantuntijoina leipuri työntekijöitä, niin vakuuttivat nämät, että
4370: voidaan aivan hyvin järjestää klo 6 aamulla - klo 8 illalla väliselle
4371: ajalle vaikkapa kolmekin 8-tuntista työvuoroa. Maaseudulla ei
4372: mielestäni tule kysymykseen useampia työvuoroja ollenkaan, eikä
4373: siellä yleensä tule tehtäväksi kuin yksi työvuoro päivässä.
4374:     Minä yhdyn kannattamaan ed. Pärssisen tekemää ehdotusta.
4375: 
4376:     Ed. Renvall: Minun on vaikea uskoa, että ed. af Ursin todella-
4377: kin uskoo, että työskentelyaika on samaa kuin työaika. Hän on itse
4378: työväenvaliokunnan puheenjohtajana ja hänen pitäisi siis tietää
4379: että siinä on ero. Näin ollen ei pitäisi puhua siitä, että se, joka tekee
4380: työtä klo 9 illalla. myöskin on velvollinen klo 6 aamulla menemään
4381: työhön. Ei kukaan tule tekemään työtä koko työskentelyaikana.
4382: 
4383:    Äänestysesitys ja päätös:
4384:     Ken hyväksyy r §:n valiokunnan mietinnön mukaan, vastaa jaa;
4385: jos ei voittaa, on ed. Pärssisen tekemän ehdotuksen mukaan mietin-
4386: töön liitetty vastalause hyväksytty.
4387: 
4388:     Äänestyksessä annettiin roo jaa- ja 89 ei-ääntä, joten 1 §
4389: oli hyväksytty mietinnön mukaan.
4390: 
4391:                                   2 §.
4392:    Keskustelu:
4393:     Ed. von Alfthan: Beträffande § 2, skulle jag önska få i lag-
4394: förslaget återinfördt första och andra mom. i nåd. prop. Det tredje
4395: momentet synes mig vara förbättradt genom stora utskottets förslag.
4396: För näringen såsom sådan behöfves det icke mera än tio dygns natt-
4397: arbete om året. Yrkesidkarena hafva själfva förklarat, att de icke
4398: vilja göra anspråk på 25 nätter, som nåd. prop. upptager, emedan
4399: detta antal för yrket vore obehöfligt.
4400:     Ed. Ahlroos: Jag vill föreslå, att kammaren skulle godkänna
4401: andra reservationen om fem nätters öfvertidsarbete, isynnerhet då
4402: lagen också tillåter öfvertidsarbete. Då arbetsgifvarena redan hafva
4403: erkänt att tjugufem nätter är för mycket och gått tillbaka tili tio,
4404: så är jag alldeles öfvertygad om att också fem nätter hinna tili.
4405:     Puhemies: Får jag fråga hr Ahlroos om hans förslag gick ut på
4406: att i § 2 af stora utskottets betänkande bestämningen om ro nätters
4407: 2o68                 Istunto 15 p. lokakuuta 1907·
4408: 
4409: 
4410: arbete skulle utbytas mot 5, så att förslaget sålunda komme att
4411: sammanfalla med hr Paasivuoris förslag.
4412: 
4413:    Ed. Ahlroos:       Ja.
4414: 
4415:     Ed. Paasivuori: Kun suuri valiokunta on muuttanut z §:n
4416: tässä kohden, niin minä puolestani pyytäisin ehdottaa hyväksyttä-
4417: väksi työväenasiainvaliokunnan ehdottamassa muodossa, siis yötyön
4418: lukumäärän rajoitettavaksi ainoastaan viideksi yöksi vuodessa. Mie-
4419: lestäni työväenasiainvaliokunnan ehdottarua ylityömäärä on siksi
4420: suuri, ettei ole tarpeen yötyötä lisätä.
4421: 
4422:     Ed. Hjelt: Pyydän saada palauttaa eduskunnan muistoon,
4423: että arm. esitys ehdotti, että kokonaista 25 yötä saisi käyttää työn-
4424: tekoon. Suuri valiokunta on työväenasiainvaliokunnan vähemmis-
4425: tön mielipiteen mukaan vähentänyt tämän määrän Io:ksi. Kun
4426: siis näin ollen nyt ehdotetaan IO työyötä, niin onhan aivan jo tuotu-
4427: vassa määrässä vähennetty sitä lukua öitä, joina saadaan tehdä työtä.
4428: Kun vielä ottaa huomioon, että nyt esillä olevassa lakiehdotuksessa
4429: työaika muutenkin on suuresti supistettu verrattuna siihen, mitä oli
4430: ensiksi ehdotettu, niin esiintyy tämä yöluku Io vielä vähemmän
4431: rasittavana. Minä siis katson, että työ-öiden luku 10 on jo siksi vä-
4432: häinen, että ei ole syytä nyt yhdellä iskulla mennä vieläkin alem-
4433: maksi, ja kannatan siis sitä muodostetta, jonka suuri valiokunta on
4434: antanut tälle pykälälle.
4435: 
4436:     Ed. Leivo: Yhdyn ed. Paasivuoreen siinä, että työväenasiain-
4437: valiokunnan ehdotuksen mukaan hyväksyttäisiin määräys viidestä
4438: työyöstä.
4439:     Se on nyt itsestään selvää, että sellaisia tilaisuuksia tarjoutuu
4440: sangen harvoin, jolloin leipurityönantajalla on todellista syytä vaa-
4441: tia yötyötä. Joulu on tietääksen: ainoa sellainen jokavuotinen juhla
4442: aika; myöskin markkinoiden, 1aruuJuhlien y. m. s. aikana se saattaa
4443: tulla kysymykseen. Tulee jossain määrin rasittavaksi, jos näitä
4444: yötöitä tulee usein, sillä onhan huomattava että silloin tulisi suori-
4445: tettavaksi kolme työvuoroa, kaksi päivää ja yksi yö yhteen mittaan,
4446: kolmen pyhän välistä yötä lukuun ottamatta. Ei leipuri kuitenkaan
4447: useinkaan niin varsin suuria varastoja itselleen hanki, jollei se todella
4448: ole tarpeen vaatimaa. Yhdyn siis vaatimukseen viidestä työyöstä.
4449: 
4450:      Ed. Pohjaväre: Minä olen sillä kannalla, että 2 §:n toinen
4451: momentti olisi poistettava, niinkuin toisessa vastalam;eessa esitetään,
4452: sillä kyllä nyt jo, jos koskaan, olisi aika poistaa yötyö, joka niin suu-
4453: resti rajoittaa työntekijäin vapautta.
4454:                           Työstä leipomoissa.
4455: 
4456: 
4457:     Puhemies: Suuren valiokunnan mietinnössä ei ole kuin yksi
4458: ainoa momentti siinä pykälässä; toinen momentti on sen mukaan
4459: jo poistettu.
4460: 
4461:    Ed. Vasastjerna: Då jag icke anser bestämmelserna i § 2 af
4462: nåd. prop. för betungande för arbetarena . så her jag att få understöda
4463: hr von Alfthan-; y~kande.
4464: 
4465:    Äänestysesitys ja päätökset:
4466:    1:o Ken vastaehdotukseksi hyväksyy ed. v. Alfthanin tekemän
4467: ehdotuksen, vastaa jaa; jos ei voittaa, on vastaehdotukseksi hyväk-
4468: sytty ed. Ahlroosin tekemä ehdotus.
4469: 
4470:    Huutoäänestyksessä olivat ei-äänet voitolla.
4471: 
4472:    z:o Ken hyväksyy 2 §:n suuren valiokunnan mietinnön mukaan,
4473: vastaa jaa; jos ei voittaa, on sen sijaan ed. Ahlroosin tekemä ehdo-
4474: tus hyväksytty.
4475: 
4476:    Huutoäänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla,          joten 2 § oli
4477: hyväksytty suuren valiokunnan mietinnön mukaan.
4478:                                   3 §.
4479:    Keskustelu:
4480:     Ed. Gripenberg: Suuressa valiokunnacssa huomautti pari pu-
4481: hujaa, että tämän lain kautta tullaan ensi kerran Suomessa täysi-
4482: valtasia työntekijöitä ikäänkuin asettamaan holhouksen alle, mää-
4483: rätään kuinka kauvan ja minä tuntina vuorokaudessa he saavat
4484: tehdä työtä. He sanoivat äänestäneensä g-tuntista työpäivää,
4485: koska heidän mielestään oli välttämätöntä. ettei nyt aikaansaataisi
4486: liian jyrkkiä määräyksiä, koska niillä ehkä voitaisiin vahingoittaa
4487: työntekijöitä, sen sijaan että tietysti tahdotaan heidän asemaansa
4488: parantaa. Pyydän saada huomauttaa, että tämän pykälän 4 mo-
4489: mentissa piilee juuri tämänkaltainen vaara leipuriammatin naistyön-
4490: tekijöille. Tässä sanotaan, että >>lasten, nuorten henkilöitten ja
4491: naisten työajasta on tämän lakimääräyksen lisäksi voimassa, mitä
4492: siitä on erittäin säädetty tai säädetään.>> Siis jos tullaan säätämään
4493: naisille lyhyempi työpäivä kuin miehille, jos tullaan määräämään
4494: heille kaikenlaisia erilaisia työehtoja, toisin sanoen, jos naisleipurin-
4495: työntekijät pannaan vielä ankararuman holhouksen alle kuin heidän
4496: miespuoliset työtoverinsa, niin siitä voi syntyä taloudellista tappiota
4497: naisille. Kysymyksessä oleva laki tulee ulottumaan pieniinkin leipo-
4498: moihin maalla ja pikkukaupungeissa, joissa on vaan yksi tai pari
4499:                       Istunto 15 p. lokakuuta 1907.
4500: 
4501: 
4502: naista työssä. Jos heitä kielletään tekemästä työtä yhtä kauvan ja
4503: samoina aikoina kuin miehet, niin se voi tuottaa noille naisille va-
4504: hinkoa. Paikkakunnalliset olot, matkan pituus rautatieasemalle
4505: tai höyrylaivalle tai muut seikat ehkä vaativat heitä järjestämään
4506: työnsä samalla tavalla kuin muutkin paikkakunnan leipomot. Jos
4507: heitä kielletään sitä tekemästä, eivät he siis voi kilpailla paikkakun-
4508: nan muitten leipomoitten kanssa. En luule, että nämä naiset kiit-
4509: täisivät lainsäätäjiä siitä, että he hyvänsuovassa innossaan suojella
4510: naisia liialliselta rasitukselta vähentäisivät heidän tulojaan, mikä
4511: tietysti aina on seurauksena, jos toinen liike ei saa tehdä työtä yhtä
4512: vapaasti ja yhtä edullisilla ehdoilla kuin toinen. Tässä pykälässä
4513: ei tosin vielä säädetä mitään naisten työajasta, mutta senaattori
4514: Ståhlberg mainitsi suuren valiokunnan kokouksessa, että tämä mää-
4515: räys on pantu tähän juuri siksi, että naisten työtä koskeva poikkeus-
4516: laki on odotettavissa. En tahdo tässä tilaisuudessa herättää kes-
4517: kustelua siitä periaatteesta, että lain kautta tahdotaan asettaa täysi-
4518: valtaisia kansalaisia, jopa valtiollisesti täysivaltaisia kansalaisia työn
4519: suhteen lasten ja alaikäisten rinnalle, joiden, s. o. lasten ja alaikäisten,
4520: työehdoista yhteiskunnalla ei ainoastaan ole oikeus vaan velvollisuus
4521: määrätä. Tahdon vaan tässä lyhyesti ehdottaa, että 4 momentti
4522: saisi tämän muodon: >>Lasten ja nuorten henkilöitten työajasta on
4523: tämän lain määräysten lisäksi voimassa, mitä siitä on erittäin sää-
4524: detty tai säädetään.>>
4525: 
4526:     Ed. Käkikoski: Käsillä olevan lakiehdotuksen 3 §:n 4 momen-
4527: tissa sanotaan: >>Lasten, nuorten henkilöiden ja naisten työajasta
4528: on tämän lain määräysten lisäksi voimassa, mitä siitä on erittäin
4529: säädetty tai säädetään.>> Mitä aijotaan vastaisuudessa säätää nais-
4530: ten työajasta erittäin? Olen koettanut ottaa siitä selkoa. Siinä
4531: mietinnössä, jonka työväensuojeluslakikomitea on laatinut, sanotaan
4532: 28 §:ssä: >>Naisia älköön käytettäkö työhön ennen klo 5 aamulla,
4533: älköönkä jälkeen klo 8 illalla.>> Nyt on juuri eduskunta hyväksynyt
4534: leipurilain I §:n, jonka mukaan työaika leipomoissa saa alkaa klo 6
4535: ja jatkua klo g:ään. Jos myöskin suojeluslain 28 § hyväksytään,
4536: joutuvat naiset leipomoissa hyvin omituiseen asemaan. He eivät
4537: saa olla täyttä päivää työssä; he saavat olla mukana alustamassa
4538: taikinaa, mutta jos leipä ei paistu ennen klo 8, niin he eivät saa ottaa
4539: sitä ulos uunista, vaan se työ täytyy jättää miesten tehtäväksi.
4540: Muuten joutuu työnantaja sakonalaiseksi, joka sakko voi nousta
4541: IO-Joo markkaan. Eiköhän tämä omituinen asema vaikeuta nais-
4542: ten työn saantia leipurialalla, sillä onhan luonnollista, että työnan-
4543: taja mieluummin käyttää sellaisia työntekijöitä, joita saa käyttää
4544: täyden päivän työssä? Ja eikö tämä taas luonnollisesti tule myöskin
4545: alentamaan naisten palkkaa? Jos kerran pitää velvollisuutenaan
4546: puolustaa naisten oikeutta määrätä itse työstään ja saada myöskin
4547:                            Työstä leipomoissa.
4548: 
4549: 
4550: täysi palkka työstään, niin ei voi olla mukana hyväksymässä sellai-
4551: sia määräyksiä kuin tämän pykälän 4 momentti sisältäisi.
4552:      Yhdyn näin ollen ed. Gripenbergiin ja ehdotan 4:nelle momen-
4553: tille hänen esittämäänsä muotoa.
4554: 
4555:      Ed. af Ursin: Kun tämä pykälä ensi lukemisessa oli esillä
4556: suuressa valiokunnassa, niin päätettiin siellä absoluuttisella enem-
4557: mistöllä 31 äänellä 17 vastaan hyväksyä 8-tuntinen työpäivä, mutta
4558: viikkoa myöhemmin oli kaikkien hämmästykseksi suhde aivan muut-
4559: tunut, niin että toisessa lukemisessa ()-tuntinen työpäivä päinvastoin
4560: hyväksyttiin yhden äänen enemmistöllä. Ilman minkäänlaisia pä-
4561: teviä perustelmia useammat vain ilmoittivat, että he nyt olivat muut-
4562: taneet kantansa. Mistähän tämä muutos oli tullut? Pyydän saada
4563: hiukan tarkemmin tutkiskella tämän asian ydintä.
4564:     Työväenasiainvaliokunnan mietintöön liitetyn toisen vastalau-
4565: seen kolmannessa kohdassa olen huomauttanut, että esim. Austraali-
4566: assa, jossa työväenlainsäädäntö on hyvin edistyneellä kannalla, oli
4567: juuri leipuriammatin alalla työaika supistettu 15 tunnista 8:aan ilman
4568: että se virallisten tietojen mukaan oli tuottanut mitään haittaa työn-
4569: antajille. Ja tätä väitettä ei ole enemmän suuressa valiokunnassa
4570: kuin yksityisestikään kumottu minkäänlaisilla syillä, niin että se
4571: siis toistaiseksi pitää pajkkansa. Yleensä on tosiasia - ja se tosi-
4572: asia on lukuisilla työnantajien kokeilla vahvistettu -- että työaikaa
4573: voi melkoisesti lyhentää tuottamatta mitään aineellista vauriota
4574: työnantajille. Tämä on jo niin sanoakseni aksioomi sosiaalipoliitti-
4575: sesti kasvatetuissa piireissä.
4576:     Mistä ovat nyt siis työnantajat ja heidän kannattajansa ruven-
4577: neet vastustamaan tätä työpäivän lyhentämistä? Vastustus johtuu
4578: asianomaisten valonarkuudesta. Asianomaiset vastustajat ovat
4579: kyllä olleet harrastavinaan valistuksen levittämistä kansan pohja-
4580: kerroksiin, mutta sinne ei suuremmassa määrässä tämä valistus ole
4581: päässyt tunkeutumaan huolimatta kaikista luennoista ja esitelmistä.
4582: Valistus on jäänyt melkein yksinomaan niin sanotus alemman keski-
4583: säädyn eli pikkuporvarien hyväksi. Näille pidetään yleensä kaikki
4584: ne luennot ja esitelmät, joista asianomaiset tämän työajan lyhennyk-
4585: sen vastustajat ylipäänsä niin suuresti kerskaavat. Todellisuudessa
4586: onkin näitten omaksi eduksi, että pikkuporvarien luokka sivistyy,
4587: sillä tämä luokka tukee heidän omia harrastuksiaan. Mutta kuten
4588: sanoin, varsinainen työväestö jääpi melkein osattomaksi. Tämä
4589: nyt tietysti ei estä kysymyksessäolevia asianomaisia joka tilaisuu-
4590: dessa, sopivassa ja sopimattomassa, huutamasta, että tno työkansa
4591: ei ole kylläksi sivistynyt, että se ei ole riittävästi kehittynyt ottamaan
4592: osaa esim. lainsäädäntöön ynnä muuta semmoista. Sivistyksen
4593: pidättäminen työväeltä sekin on näitten valonarkojen omaksi eduksi,
4594: sillä kun työväki saapi riittävästi aikaa sivistyäkseen, rupee se m. m.
4595:                                                                 131
4596:                        Istunto 15 p. lokakuuta I907·
4597: - - - - -----------
4598: 
4599: vaatimaan palkkain korottamista, toisin sanoen: se rupee ymmärtä-
4600: mään, yhtä hyvin kuin niin sanottu porvaristo, että aineellinen pohja
4601: on ennen kaikkea parannettava, jotta voisi henkisesti edistyä. Ja
4602: tämä palkkain koroitus tietysti tapahtuu työnantajain ja niitten
4603: kannattajain kustannuksella.
4604:     Tässä syy, miksi työväen vaatimusta työajan lyhentämisestä
4605: vastustetaan. Myönnytys tässä suhteessa antaisi työntekijälle tilai-
4606: suuden sivistymään ja harrastamaan muitakin a'>ioita kuin orjaile-
4607: mista toisen varallisuuden kartuttamisessa, ja se tekisi siten, kuten
4608: sanoin, työväen vaateliaaksi. >>Tieto on voimaa>>, ja sen takia kit<;as-
4609: tellaan, kun on kysymys työajan lyhentämisestä, muuten ei siinä
4610: vastustuksessa olisi vähääkään järjellistä perää. Tämä epäilemättä
4611: on ollut syynä myöskin suuren valiokunnan päätöksen muuttami-
4612: seen viikon kuluessa.
4613:     Mutta ne, jotka todellisuudessa harrastavat kansan pohjakerros-
4614: ten kohottamista. ne pyrkivät tarmokkaasti, kaikesta vastustuksesta
4615: huolimatta, lyhentämään työaikaa työkansalle niin suuressa mää-
4616: rässä, että nuo lapsipuolen asemassa orjailevat kansalaiset pääsevät
4617: täyteen valoon ja vapauteen. He tahtovat kohottaa koko Suomen
4618: kansaa sille korkealle kannalle, jossa sen valiojoukot jo ovat, he eivät
4619: enää tahdo nähdä muutamien raatavan jokapäiväisessä kurjuudessa
4620: ja ahertelemisessa toisten eläessä suhteellisessa ylellisyydessä. Nous-
4621: koot kansan sankat rivit valoon ja vapauteen, nouskoot kaikki, silloin
4622: nousee koko kansamme. silloin seisoo se vasta lujana ja vastustus-
4623: kykyisenä, kun myrskyt tulevat. Ja tämä saavutetaan pääasialli-
4624: sesti sillä, että noille syville riveille annetaan riittävästi tilaisuutta
4625: kehittämään henkisiä voimiaan. 8-tuntinen työpäivä on se taika,
4626: jolla tämä ennen kaikkea toteutetaan. Isänmaan edistymisen ni-
4627: messä minä pyytämällä pyydän, että ajattelevimmat kansan edus-
4628: tajat äänestäisivät 8-tuntisen työpäivän hyväksi.
4629:     Ehdotan, että toinen vastalause tässä suhteessa hyväksyttäisiin.
4630: 
4631:    Ed Hämäläinen A. P. : Ed. af U rsin toi täydellisesti esille
4632: kantani tässä a<;iassa. Yhdyn senvuoksi häneen.
4633: 
4634:     Ed. Huoponen: Valiokunnan mietinnön 3 §:n mukaan asete-
4635: taan täysivaltainen Suomen kansalainen semmoisen holhouksen
4636: alaiseksi, että hän ei saa tehdä työtä muuta kuin 9 tuntia päivässä
4637: paitse niillä ankaroilla poikkeusehdoilla, jotka toisessa ja kolmannessa
4638: kohdassa mainitaan. Tämmöistä vapaan kansalaisen holhousta
4639: minä puolestani en mitenkään voi hyväksyä. En voi ymmärtää
4640: semmoista käsitystä, että tervejärkinen työntekijä kielletään työtä
4641: tekemästä, vaikka hän tahtoisi sitä tehdä. Kun ottaa huomioon-
4642: ne rajoittavat määräykset, jotka valiokunnan mietinnön r §:n hyväk-
4643: syminen aiheuttaa ja jotka jo semmoisenaan tietävät suunnatonta
4644:                          Työstä leipomoissa.                       2073
4645: ---~··--------------------------~
4646: 
4647: 
4648: 
4649: 
4650: parannusta entisiin oloihin, on jo siinä mielestäni kylliksi. Minulla
4651: tietysti ei ole mitään sitä vastaan, että työnantajat ja työntekijät
4652: keskinäisen sopimuksen mukaan saavat vaikka kuinka lyhyen työ-
4653: päivän, vaikka 5 ttmtisen. Siitähän ei ole mitään sanottavaa. On-
4654: han keskinäisen sopimuksen kautta esim. paperiteollisuuden alalla jo
4655: aikaan saatu 8-tuntinen työpäivä. Ja se on hyvä. Mutta että lain-
4656: -säädäntöön määrätään supistettu määrä, minkä verran kukin saa
4657: tehdä työtä, sitä minä puolestani vastustan. Jos nyt tällä alalla
4658: tullaan selvään määräykseen, niin seuraavalla kerralla me tulemme
4659: toiseen ja päättyy tietysti tämä alinomainen uudistusvaatimus niin,
4660: että vaaditaan 8-tuntista työpäivää maataloudenkin alalla. Täällä
4661: on sanottu, että suojelevia toimenpiteitä varsinkin lapsiin nähden
4662: on oikeus saada. Minä luulen, että joka kohdassa sitäkään tuskin
4663: voidaan sovelluttaa. Minä tiedän, että löytyy innokkaita 8-tuntisen
4664: työajan puoltajia esim. opettajien keskuudessa, ja siitä tietysti ei ole
4665: muuta kuin hyvää sanottavaa. Mutta näinköhän he asettuisivat
4666: periaatteellisesti samalle kannalle, jos täytyisi sovelluttaa tämä niin,
4667: että koululasten, aikaistenkin, ehdottomasti pitäisi tehdä koulussa
4668:  vain 8 tuntinen työpäivä. Minä luulen, että käytännölliset vaikeu-
4669: det osoittaisivat että tämmöinen lainsäädäntö olisi kerra:ssaan mah-
4670:  doton käytännössä toteuttaa.
4671:     Minä siis lyhyesti kannatan arm. esityksen 3 §:ää semmoisenaan
4672:  ja ehdotan, että valiokunnan 3 §:n ensimmäinen, toinen ja kolmas
4673:  kohta poistetaan.
4674: 
4675:     Ed. Pennanen: Minä kannatan ed. Huoposen tekemää ehdo-
4676: tu"ta. Samoin kuin hänkin en minäkään voi lähteä sille tielle, että·
4677: laissa ruvetaan säätämään siitä, saako täysijärkinen, täysi-ikäinen
4678: ja vapaa kansalainen tehdä työtä 8, 9 tai IO tuntia päivässä. Minä
4679: puolestani jättäisin sen määräämisen hänen omaksi asiakseen. Mitä
4680: tulee kysymyksessä olevaan leipurialaan, on tässäkin minun mieles-
4681: täni jo tarpeeksi ryhdytty rajoituksiin, kun on ehdoitettu säädettä-
4682: väksi, että tätä työtä ei saa tehdä yön aikana. Mikään ei tietysti
4683: estä, kuten ed. Huoponen jo huomautti, jatkamasta keskinäisen sopi-
4684: muksen tiellä siihen suuntaan, kuin valiokunnan mietinnön 7 sivun
4685: loppuriveillä puhutaan. Sellaista työpäivän lyhennystä vastaan.
4686:  joka sopimuksista riippuu, ei tietysti kellään ole mitään sanomista .
4687:  Lyhyesti sanoen kannatan ed. Huoposen tekemää ehdotusta.
4688: 
4689:     Ed. Hagman: Se, mitä tämän valiokunnan mietinnön 3
4690: §:n 4 kohdassa on määrätty, sotii minun mielestäni jyrkästi niitä
4691: periaatteita vastaan, jotka tahtovat asettaa täysikasvaneen mie-
4692: hen ja naisen samalle tasalle. Senvuoksi minun täytyy lausua jyrkkä
4693: paheksumiseni siitä, että tämä kohta tähän on otettu, ja pyydän
4694: saada kannattaa sitä ehdotusta tämän kohdan suhteen, jonka
4695: 2074                 Istunto 15 p. lokakuuta 1907·
4696: 
4697: 
4698: ed. Gripenberg täällä aikaisemmin teki. Senvuoksi, että tämä
4699: asia koskee minuun naisena, olen maininnut ensiksi tämän kohdan.
4700:     Mitä tulee tämän pykälän I kohtaan, niin siinä minä yhdyn
4701: ed. af Frsiniin.
4702: 
4703:     Ed. N eovius, Dagmar: En ärad talarinna, fröken Gripenberg,
4704: har uttalat sig emot sista momentet af § 3, emedan hon principielt
4705: ogillar särskild lagstiftning för kvinnan. Då nu emellertid den
4706: skyddslag för kvinnor och barn, som bebådas, ännu icke finnes till,
4707: - tillsvidare förekommer endast ett komitt~betänkande i frågan
4708: och icke någon proposision - så är det enligt min åsikt alldeles för
4709: tidigt att förkasta densamma, så mycket mer, som lagen om skydd
4710: för kvinnor väl i främsta rummet kommit till för att skydda barna-
4711: föderskor för öfveransträngning, hvilken åtgärd i princip väl dock
4712: måste godkännas. När själfva skyddslagen öfverlämnas till kam-
4713: maren, blir det tid och tili och med vår plikt att öfvervaka det in-
4714: gen orätt vederfares kvinnorna. På nu framhållna grunder ber jag
4715: att få föreslå, att sista momentet af § 3 finge kvarstå.
4716: 
4717:    Ed. Ala-Kulju kannatti ed. Gripenbergin ehdottamaa muo-
4718: toa 3 §:lle.
4719: 
4720:     Ed. Paasivuori: Tämä lakiehdotus on saanut harvinaisen
4721: paljon huomiota osakseen, vaikka se koskee ainoastaan yhtä pientä
4722: ammattikuntaa nim. leipureita. Kun asia on ollut ennen esillä edus-
4723: kunnassa; niin ei tätä vastaan ole ollut paljoakaan muistuttamista;
4724: se on ollut jotakuinkin hyväksyttävää, mitä työväenvaliokunta on
4725: ehdottanut. Mutta kun asia tu1i suureen valiokuntaan, niin siellä
4726: näytti vallitsevan jokin paha henki, joka vaivasi porvarillisia.
4727: Ensi kerralla tehtii jonnin joutavia muutosehdotuksia, jotka sit-
4728: ten lähetettiin työväenasiainvaliokuntaan. Se oli ainoastaan keino
4729: saada lakiehdotusta viivytetyksi. Tu1ihan se siten lykätyksi vii-
4730: koksi eteenpäin silläkin keinoin. Kun lakiehdotus sitten tu1i työväen-
4731: asiainvaliokunnasta takaisin suureen valiokuntaan, niin silloin
4732: se lyötiin pöydälle, ei tehty sen kanssa mitään. Se oli taas keino
4733: viivyttää asiaa viikko eteenpäin. Ensi kerralla tosin hyväksyt-
4734: tiin 8-tuntinen työpäivä, vieläpä tuo vaarallinen 4:s §:kin, joka sitte
4735: viimeisellä kerralla siitä poistettiin. Kun ensi kerralla 8-tuntinen
4736: työpäivä hyväksyttiin, näytti luonnolliselta, että se tu1evallakin
4737: kerralla menisi lävitse, mutta mitä vielä. Meidän porvarit näky-
4738: vät olevan hyvin horjuvaa väkeä; niitä voi joku porvarillinen agi-
4739: taattori - olletikkin jos herra Danielson-Kalmari rupeaa agitaat-
4740: toriksi - agiteerata minne päin tahansa. Suuren valiokunnan jä-
4741: senet toisensa perästä ilmoittivat, että >>minäkin olen muuttanut
4742: mielipidettä asiassa; olin viime kerralla 8-tuntisen työpäivän kan-
4743:                           Työstä leipomoissa.                      2075
4744: 
4745: 
4746: nalla, nyt olen g-tuntisen työpäivän kannalla>>. Sen vaikutti ed.
4747: Danielson-Kalmarin puhe sekä senaattori Ståhlberg. Oikeastaan
4748: ei mitään pätevää syytä tuotu 8-tuntisen työpäivän vaatimusta
4749: vastaan, ei sanottu että on epäterveellistä työväelle tehdä kahdek-
4750: san tuntia työtä ja sitä minun tietääkseni eivät väitä lääkäritkään,
4751: jotka tässä asiassa ovat jonkunlaisia ammattimiehiä. Ei myöskään
4752: väitetii, että työntekijät, työpäivän ollessa g-tuntinen, sivisty-
4753: vät paremmin kuin jos se on 8-tuntinen. Ei ole tuotu mitään sel-
4754: laista esille, jotta voitaisiin väittää, että tämä teollisuus ei kannata
4755: kahdeksalla tunnilla. Ei mitään ulkonaista kilpailua voida tuoda
4756: sen tueksi, että vaaditaan g-tuntista työpäivää eikä suostuta 8-
4757: tuntiseen, niinkuin muilla teollisuuden aloilla voidaan siihen jon-
4758: kun verran vedota. Nämä väitteet ovat ainoastaan fraaseja, että
4759: jossakin muualla maailmassa tehdään pitempiä työpäiviä, esim.
4760: Venäjällä mahdollisesti.
4761:     Ed. Huoponen on kyllä täällä tuonut vielä vanhoillisemman
4762: mielipiteen esille kuin mitä suuren valiokunnan kokouksessa esi-
4763: tettiin. Ei herra Kalmarillakaan ole niin vanhoillista mielipidettä
4764: kuin herra Huoposella. Ihme kyllä, että se mies lukee itsensä nuor-
4765: suomalaiseen puolueeseen. Haluaisin kuulla, millä oikeudella?
4766: Nuorsuomalaiset ovat aina ennen väittäneet olevansa kansanval-
4767: taisia ja edistyksen ystäviä. Mutta ei herra Huoponen ainakaan
4768: eikä hänen kannattajansa osoittanut olevansa edistyksen ystäviä.
4769: Puhutaan vapauden nimessä, niinkuin herra Huoponen, ettei saa
4770: rajoittaa täysikäisten työaikaa. Mutta se oikeastaan sisältää sen,
4771: ettei saa rajoittaa työnantajain nylkemisvapautta työntekijöihin
4772: nähden. Ne ovat sitä vanhaa manchesteritäistä oppia, joka on aikaa
4773: sitten kuollut ja kaudattu, joka tuskin enää elää muualla kuin
4774: Suomessa muutamien herrojen päässä. Arm. esitys ei sisällä mitään
4775: määräystä työpäivän pituudesta, se on r6-tuntinen arm. esityk-
4776: sessä, jota täällä on ed. Huoponen ja vielä joku muukin puolus-
4777: tanut.
4778:     Minä ehdottaisin että eduskunta hyväksyisi 8-tuntisen työpäi-
4779:  vän, jos nim. eduskunta tahtoo, että työntekijöillä olisi aikaa it-
4780: sensä kehittämiseen ja sivistämiseen, ja jos siihen ei myönnetä
4781:  aikaa, niin ei työntekijöiltä myöskään voida vaatia, että he itseänsä
4782: kehittäisivät.
4783: 
4784:       Ed. Pärssinen: Esilläoleva lakiehdotus on enstmamen
4785: työväenlaki, joka on tässä eduskunnassa valmistumassa, ja on erit-
4786: täin kuvaavaa, mitenkä ankaraa vastustusta tuo laki on saanut
4787: osakseen ennenkuin sen kanssa on edes niin pitkälle päästy, että
4788: se on meillä täällä käsillä. On kuvaavaa, että täällä vielä tuodaan
4789: esiin niin vanhoillisia mielipiteitä kuin mitä ed. Huoponen täällä
4790: on esittänyt. Mutta muuta ei voi olettaakaan silloin, kun on kysy-
4791:                      Istunto 15 p. lokakuuta 1907.
4792: 
4793: 
4794: mys laista, joka toisi työväelle parannuksia työnantajain kustannuk-
4795: sella.    Työnantajille olisi edullista saada mahdollisimman
4796: pitkiä työpäiviä ja mahdollisimman paljon ja mahdollisimman
4797: huokeata ylityötä. Täällä on tohtori Ursin erittäin perustellut 8-
4798: tuntisen työpäivän vaatimusta, joten minun tarvitsee ainoastaan
4799: yhtyä häneen. Sen sijaan olen pyytänyt puheenvuoroa vasta-
4800: takseni niille muutamille arvoisille naisedustajille, jotka täällä
4801: ovat esiintyneet vastustamassa tämän pykälän viimeistä moment-
4802: tia siinä kohdassa, missä puhutaan naisten työstä.
4803:      Ed. Gripenberg on sanonut, että jos naisille joitakin erikois-
4804: lakeja säädetään, niin tämä tapahtuisi heidän taloudelliseksi va-
4805: hingoksensa. Nyt kuitenkin jokainen tietää, että ne erikoislait,.
4806: joista tässä on puhe. ovat etupäässä lakeja synnyttäjiä varten.
4807: Nämä ovat siinä tilassa, että on julmaa ja epäinhimillistä vaatia
4808: heitä vaikeina hetkinään raskaisiin töihin ja voimainponnistuk-
4809: siin. Sellainen laki,· joka tässä suhteessa jättää aukon, jättää an-
4810: tamatta suojelustaan synnyttäjille, on todellakin epäinhimillinen
4811: laki. Kun työläisnaiset nyt ovat äänioikeutettuja ja voivat vai-
4812: kuttaa lainsäädäntöön, on heidän ensimäinen tehtävänsä suojella
4813: synnyttäjiä sitä työnrasitusta vastaan, jota alaluokan naiset yleensä
4814: saavat kestää. Minä en tahdo tämän kysymyksen yhteydessä
4815: käydä laajemmin käsittelemään asiaa, sillä se ei kuulu puheena~
4816: olevaan lakiin. Olen vaan lyhyesti viitannut, minkälaista erikois-
4817: lakia naisille on aijottu.
4818:      Ed. Hagman lausui, että hän naisten tasaarvon kannalta kau-
4819: heasti paheksii sitä, että naisille säädetään mitään erikoislakeja.
4820: Minä luulen että ed. Hagman ei paraimmillakaan ponnistuksilla
4821: voi koskaan tehdä naisia ja miehiä siinä suhteessa tasa-arvoisiksi,
4822: ettei naisilla olisi erikoisia tarpeita ja vaatimuksia, jotka aikanansa
4823: kaipaavat huolenpitoa.
4824:      No niin. On lausuttu, että tällainen suojeluslaki tuottaisi nai-
4825: sille taloudellista tappiota. Tämä on suuri erehdys. Se tuottaisi
4826: heille taloudellista tappiota, että he ovat pakoitettuja jäämään
4827: työstä pois noina vaikeina aikoina, eikä yhteiskunta millään ta-
4828: valla kiiruhda hankkimaan heille toimeentuloa, minkä ehdotto-
4829: masti täytyy seurata, jos nim. naisille suojeluslaki säädetään, mi-
4830: hin tämä momentti viittaa. Turhaa on myös puhua siitä, että
4831: se vähentäisi naisten työtä, sillä työläisnaisilla on aina työtä saata-
4832: vissa, mikäli sitä yleensä työläisillä on saatavissa. Naisten työ
4833: on senvuoksi haluttua, että se on huokeampaa. Ja puhe siitä,
4834: että tällaiset lait olisivat työläisille holhouslakeja, on suurta ereh-
4835: dystä. Ed. Gripenbergin kanta, että tällaiset lait yleensä ovat
4836: holhouslakeja, kuvaa sitä, ettei hän katsele mielihyvällä sellaista
4837: lainsäädäntöä, joka tuopi työntekijöille turvaa ja oikeutta kapi-
4838: talistista riistoa vastaan. Neiti Käkikoski sanoi kauheasti; kummas-
4839:                           Työstä leipomoissa.                      2077
4840: 
4841: tuneena, että t'mitähän nyt naisille oikeastaan aijotaankaan laa-
4842: tia?•> Minä toivoisin että, neiti Käkikoski tutustuisi vähän elämään
4843: nähdäkseen, mitä naiset kaipaavat. Silloin kyllä hänelle pian sel-
4844: viäisi, minkälaisia lakeja naisille aijotaan laatia.
4845:      Sangen hauskaa on nähdä, että porvarilliset naiset tässä kysy-
4846: myksessä kilvan kiiruhtavat merkitsemään kantansa ikäänkuin
4847: v~ikuttaakseen porvarillisille valitsijoillensa, että kyllä he tulevat
4848: vastustamaan sellaisia lakeja, joita työväki tahtoo, ja siis puolus-
4849: tamaan kapitalistien oikeuksia. Tähän sopii erittäin hyvin se,
4850: mitä eräs sosialistinen nainen sanoi eräässä kansainvälisessä por-
4851: varillisten naisten kokouksessa, johon hän oli sattunut saapumaan.
4852: Hän sanoi: >>Kyllä te olette harjoittavinanne hyväntekeväisyyttä
4853: ja kyllä te puhutte kauniisti rauhanaatteen hyväksi, mutta kun
4854: kysymyksessä ovat tosiasialliset toimenpiteet sen sodan ehkäise-
4855: miseksi, jonka uhreina miljoonittain työläisnaisia sortuu, niin
4856: silloin te ette tahtoisi rikkaa ristiin pantavaksi.•> Se on olemassa-
4857: olon sota ja taistelu, jota alaluokan naiset ovat pakoitetut käy-
4858: mään.
4859: 
4860:     Ed. Nissinen: Kannatan työväenasiainvaliokunnan mietin-
4861: töä 3 §:n ensimäiseen, toiseen ja kolmanteen kohtaan nähden, mutta
4862: neljättä kohtaa en voi hyväksyä. Meidän täytyy vähitellen ruveta
4863: vapauttamaan naiset siitä holhouksen tilasta, jossa heitä muuta-
4864: missa suhteissa on pidetty. Tulkoot naiset kerran vapaiksi ihmi-
4865: siksi ja saakoot määrätä itsensä yli, kuten miehet ovat saaneet ja
4866: yhä saavat. Pyydän saada kannattaa ed. Gripenbergin mielipi-
4867: dettä 3 §:n 4 kohdan suhteen.
4868:     Siihen uuteen lakiin nähden, joka myöhemmin kentiesi tulee
4869: ja josta ed. Neovius mainitsi, voitaisiin sittemmin, kun se tulee esiin,
4870: ottaa semmoinen pykälä, jossa sanottaisiin, että se on sovellutettava
4871: myöskin lakiin työstä lripomoissa.
4872: 
4873:    Ed. Salminen: kannatti ed. Ursinin tekemää ehdotusta.
4874: 
4875:     Ed. Aalle: Minä olisin toivonut, että tämän kysymyksen
4876: yhteydessä ei olisi otettu vielä periaatteellisen väittelyn alaiseksi
4877: sitä puolta, joka meillä vähän myöhemmin tulee esille, vaan että
4878: olisi rajoituttu ainoastaan tässä ammatissa työskenteleviin naisiin.
4879: Kuitenkin on näyttäytynyt, että tässä keskustellaan siitä peri-
4880: aatteesta, rajoitetaanko naisten työntekovelvollisuus, toisin sanoen
4881: rajoitetaanko työntekijäin oikeutta velvoittaa naisia tekemään
4882: työtä niin paljon kuin oleva laki myöntää, yli kaiken senkin, mitä
4883: inhimillisyys naisen erikoiseen elämäntehtävään ja voimiin nähden
4884: myöten antaisi. Tästä pääasiasta on periaatteellisesti puhunut
4885: rouva Pärssinen, johonka minä yhdyn, mitä tulee asian yleiseen
4886:                     Istunto IS p. lokakuuta I907·
4887: 
4888: 
4889: puoleen. Meillä ei tässä ole kysymys naisten erikoisasemaan saat-
4890: tamisesta, vaan heidän turvaamisestaan sitä vaaraa vastaan, johon
4891: olemme nähneet heidän suistuvan aivan huimaavaa vauhtia.
4892: 
4893:    Puhemies: Kaksi minuuttia on kulunut.
4894:     Sen lisäksi tahdon IO vuoden kokemuksen nojalla siitä amma-
4895: tista, mistä nyt on kysymys, ammattilaisena lausua muutaman
4896: sanan. Tietäen ja tuntien tämän työn erikoislaadun ja erikoisvaa-
4897: ran ei olisi luullut tämän ammattikunnan naisjäsenistä puhuttaessa
4898: annetun sellaisia lausuntoja, kun täällä on annettu, eikä sitä var-
4899: muudella olisikaan annettu, jos täydelleen tiedettäisiin, tunnettai-
4900: siin tai olisi tahdottu tietää ja tuntea, mitenkä vaarallinen juuri
4901: tämä työ useissa sen erikoiskohdissa on naisille. Minä olisin val-
4902: mis useitten tämän ammatin töitten suhteen olemaan mukana aset-
4903: tamaan sellaisia rajoituksia, että muutamissa tähän kuuluvissa
4904: töissä eivät naiset ollenkaan saisi olla mukana. Leipuriammatissa
4905: on sellaisia töitä, jotka suorastaan pilaavat naiset sukupuoliolen-
4906: tona. En kuitenkaan tällä kertaa katso voitavan tässä suhteessa
4907: mennä niin pitkälle, kun on vielä useita muitakin vaarallisempia-
4908: kin aloja, joista naista on varjeltava. Nyt tyytyisin ainoastaan sii-
4909: hen, että tähän ammattiin nähden saataisiin laiksi se, mitä ehdo-
4910: tuksen viimeisen ponnen viimeisessä osassa sanotaan.
4911:     Useat mainitsemistani töistä ovat kuumuuden ja äärettömän
4912: ruumiinponnistuksen y. m. takia aivan mahdottomia naiselle jo sem-
4913: moisenaan. Kun niitä vielä pitäisi suorittaa yöllä, niin johtuu
4914: väkisinkin helposti ajatus siihen. mihinkä tuo johtaa heikkovoi-
4915: måisen työntekijän. Ei tarvitse muuta kuin kat<;oa tämän työn
4916: tekijöitä. Ne ovat jo ulkomoudoltaan sellaisia, ettei parempaa
4917: todistusta tarvitse ammatin epäterveellisyydestä. Minä tunnen
4918: luonnollisesti vielä enemmän näitä ammattilaisia ja voin sanoa,
4919: että asianlaita on sellainen, että naiset oltuaan ikänsä tässä samassa
4920: ammatissa- ne, joiden täytyy siinä pysyä, yleensä olkoon sanottu,
4921: että siitä pyritään pois niin paljon kuin mahdollista - eivät on-
4922: neksi sitte enää pysty sukupuolista tarkoitustaan täyttämään,
4923: kun he siihen ikään ja tilaisuuteen tulisivat. Sanon onneksi, sillä
4924: siitä useimmissa tapauksissa ei ole vaaraa tuleville sukupolville,
4925: mutta kuinka hyödyllistä se lienee yhteiskunnalle juuri tämän syyn
4926: takia?
4927:     Yhdyn kannattamaan kysymyksessä olevaa momenttia aivan
4928: semmoisenaan. Meille naisille ei ole ala-arvoista joutua poikkeus-
4929: asemaan koska se on luonnon vaatimuksista, ja jotta saisimme suo-
4930: jaa kapitalismin voimakasta valtaa vastaan.
4931:                          Työstä leipomoissa.                      2079
4932: 
4933:     Eo. Jalava:       Ed. Paasivuori on lausunut sen ajatuksen,
4934: minkä minäkin aijoin lausua, joten minä pääasiallisesti yhdyn hänen
4935: 1ausuntoonsa.
4936:     En voi kuitenkaan olla huomauttamatta ed. Huoposelle hänen
4937: lausuntonsa johdosta, että olisi aivan väärin, jos ei annettaisi työn-
4938: tekijäin työskennellä, kun he sitä itse haluavat ja tehdä niin
4939: pitkiä työpäiviä kuin tahtovat, eräästä seikasta.          Eikö tosi-
4940: aankaan ed. Huoponen tiedä, että työntekijät eivät milloinkaan
4941: ole pitäneet pitkistä työpäivistä? Eikö ed. Huoponen tiedä, että
4942: kaikki ammattilaiset, jotka ovat heränneet ajattelemaan olojansa,
4943: kaikkialla yksimielisesti ovat vaatineet työpäivän lyhennystä?
4944: Pitäisihän olla tunnettua, että leipuriammattialalla Helsingissä on
4945: kestänyt 4-5 kuukautta lakko, jonka tarkoituksena on työpäivän
4946: lyhennys. Ei siis tarvitse pelätä, että mitään levottomuutta tämän
4947: S tunnin hyväksymisestä tulee työntekijäin puolelta.
4948:    Minua muuten suuresti kummastuttaa, että kaikenmoisilla
4949: verukkeilla koetetaan työntekijäin vaatimuksia jarruttaa. Sellai-
4950: nen jarrutus on ymmärrettävä ainoastaan niiden puolelta, jotka
4951: eivät koskaan ole palkkatyötä tehneet.
4952:    Yhdyn toiseen vastalauseeseen.
4953: 
4954:      Ed. D anielson-Kalmari: Oli täällä viimeisessä istun-
4955: nossa hauska kuulla, kun vasemmiston keskuudesta lausuttiin
4956: mielipaha sen johdosta, että oli hyviä tarkoitusperiä epäilty ja koe-
4957: tettu luulote1la, että huonot tarkoitukset olivat olleet sillä taholla
4958: vaikuttamassa. Me yhdyimme silloin niihin vastalauseisiin, joita
4959: vasemmiston keskuudesta tuotiin esiin. Toivottiin varmaankin
4960: että saisi kulua joku istunto ennenkuin siltä taholta ruvettaisiin
4961: saattamaan toisten tarkoitusperiä ja vaikuttimia, motiivejä, epäil-
4962: täviksi. Mutta nyt olemme taas tänään kuulleet, että ed. af Ursin
4963: on selittänyt, että suuri valiokunta on tahtonut ehdotuksellaan saada
4964: työntekijäin orjailemista edelleen jatkumaan (Huuto: oikein!). Me
4965: kuulimme nytkin, että sitä vakuutetaan, että se on aivan niin,
4966: siis että suuri valiokunta on ehdotuksellaan tarkoittanut tuota.
4967: Ja niinikään me kuulimme ed. Paasivuoren täällä selittävän, että
4968: suuri valiokunta ensi kerralla, kun se lykkäsi kysymyksen takaisin
4969: työväenasiain valiokuntaan, tahtoi ainoastaan saada asian veny-
4970: tetyksi. Tässä on nyt siis puhuttu toisten eikäpä yksityisten edus-
4971: tajain, vaan eduskunnan erityisen 6o-miehisen valiokunnan tar-
4972: koitusperistä, tavalla joka on herjaamisen rajaa hyvin lähellä. Sen
4973: tähden minä en katsokaan tarpeelliseksi ruveta suorastaan tarkas-
4974: tamaan vastaväitteitä, joita siltä taholta on tuotu esiin, vaan kat-
4975: son sen sijaan oikeaksi koettaa saattaa eduskunnan tietoon sen käsi-
4976: tyskannan esillä olevassa kysymyksessä, joka minun ymmärtääkseni
4977: määräsi suuren valiokunnan muutoksen.
4978: 2080                   Istunto 15 p. lokakuuta 1907.
4979: 
4980: 
4981:      Esillä olevassa pykälässä on kysymys työpäivän pituudesta.
4982: Tahtoisin siinä kohdin huomauttaa, että pyrintö saada työpäivä
4983: lyhennetyksi on viime vuosisadan taloudellisessa elämässä esiinty-
4984: nyt uusi harrastus. Aikaisemmin, vielä esim. 18 vuosisadalla, ei-
4985: vät silloiset ammattiyhdistykset tätä suurestikaan harrastaneet.
4986:  Pääasia oli koettaa korottaa työpalkkoja ja mielellään alistuttiin
4987: siihenkin, että työaika oli pitkä, kunhan tuo tarkoitus saavutettiin.
4988: Mutta kun koko teollinen toiminta muuttui, muuttui pääasialli-
4989: sesti tehdasteollisuudeksi, niin silloin vähitellen pääsi myös voimaan
4990: harrastus saada työpäivä joko lain kautta tai muuta tietä entistänsä
4991: lyhyemmäksi. Ja tähänhän on luonnollinen aihe kyllä siinä, että
4992: tässä uudessa työtavassa yksityinen työntekijä ei missään tapauk-
4993: sessa ole itsenäinen ja vapaa, hän on riippuvainen toisten työnteki-
4994: jäin työstä ja työajasta, toisten, joitten kanssa hän on pakoitettu
4995: työtä tekemään. Pyrintö päästä määräämään työpäivän pituus
4996: on siitä syystä kylläkin luonnollinen ja puolustettavissa. Minä
4997: tahtoisin huomauttaa tätä ed. Huoposta vastaan, joka ja hänen kans-
4998: saan monet muut tahtovat kokonaan hyljätä aatteen siitä, että it-
4999: senäiseltä mieheltä kielletään oikeus tehdä työtä päivässä niin monta:
5000: tuntia kuin hän tahtoo. Ei suinkaan ole puolustettavissa tällainen
5001: lainsäädäntö, jos on kysymyksessä todellakin yksinäinen työmies,
5002: joka ei ole työssään muista riippuvainen. Mutta kun on kysymyk-
5003: sessä nimenomaan tehdastyö, jossa suuret lukumäärät työnteki-
5004: jöitä tekevät työtä rinnan ja ovat toisistansa ehdottomasti riippu-
5005: via, niin siinä kylläkin on ymmärrettävissä, että säädetään määräys
5006: työpäivän pituudesta. Ja tunnustetaanhan, että askel askeleelta
5007: on saatu työpäivä suurissa teollisuusmaissa lyhennetyksi. Eng-
5008: lannissa päästiin ensin jotenkin yleisesti siihen, että Jo-tuntinen
5009: työpäivä tuli säännöksi. Sitte on I87o-8o-luvulla g-tuntinen työ-
5010: päivä kaikkein useimmissa ammateissa päässyt säännöksi, ei
5011: suinkaan kaikkialla, mutta kuitenkin niin yleisesti, että sitä voidaan
5012: pitää jonkunlaisena sääntönä. Tätä nykyä pyritään siellä monessa
5013: ammatissa suurellakin menestyksellä 8-tuntiseen työpäivään. Ja
5014: sama pyrintö kyllä on muissakin maissa. Mutta että tässä kohdin
5015: on kuljettava asteettain, se on nyt tosiasia, jonka tunnustavat m.
5016: m. ulkomaalaisten sosiaalidemokraattisten puolueitten johtomiehet.
5017: Ranskassahan, tuossa tasavallassa, jossa kansa kyllä saa tahtonsa
5018: esiin lainsäädännössä, on, niinkuin tiedetään, äskettäin säädetty
5019: työaika tehtaissa ja käsitöissä, ja askel askeleelta jouduttu siihen,
5020: että se on määrätty Io-tuntiseksi. Sosialidemokraattinen puolue
5021: Saksan valtiopäivillä viimeisessä tätä asiaa koskevassa ehdotuk-
5022: sessaan, jonka minä tunnen - se on tosin muutaman vuoden vanha,
5023: niin että on mahdollista, että esim. tänä vuonna tai viime vuonna
5024: olisi tehty uusi jonkun verran tästä poikkeava ehdotus, jota en sat-
5025: tuisi tuntemaan - esitti, että laissa määrättäisiin työpäivä Io-tun-
5026:                          Työstä leipomoissa.                      2081
5027: 
5028: 
5029: 
5030: tiseksi toistaiseksi, ja että sitte myös olisi määrättävä samaan ta-
5031: paan kuin Ranskassa oli tehty, se aika, jolloin voitaisiin siirtyä
5032: vielä IO tunnista alaspäin. Minä sanoin: samoin kuin Ranskassa
5033: oli tehty. Siellä oli kuitenkin. niinkuin mainitsin, pysähdytty 10
5034: tuntiin siirryttäessä I I tunnista alaspäin. Siis Saksan sosialidemo-
5035: kraatit, jotka nyt ovat meidän työväenpuolueemme esikuvana,
5036: kyllä vaativat 8-tuntista työpäivää, mutta he asettavat sen maa-
5037: liksi, johon on kuljettava asteettain, hekin ovat lähimmäksi tarkoi-
5038: tusperäksi asettaneet 10-tuntisen työpäivän. Niinikään tiedetään
5039: että sosiaalidemokraattinen puolue on erittäin vaikuttava Tanskassa,
5040: mutta sielläkään se ei ole saanut aikaan - enkä tiedä onko se edes
5041: suorastaan voimalla ja tarmolla yrittänytkään - vielä 8-tuntista
5042: työpäivää säädetyksi. Ilmoitetaan että ylipäänsä siellä työpäivä,
5043: vaikka se on lyhyempi kuin useimmissa muissa Euroopan maissa,
5044: vaihtelee 9 ja IO tunnin välillä.
5045:     Löytyyhän myös erityisiä lainsäännöksiä juuri leipomotöistä
5046: muutamissa maissa. Mutta mikäli minä tiedän ei ole työaika lei-
5047: pomoissa määrätty 8-tuntiseksi muualla kuin Austraaliassa jos-
5048: sain valtiossa; ja sanotaanhan, että se on sopimuksen kautta myös
5049: Skottlannissa siksi joutunut. Saksassa ei leipomoasetus suinkaan
5050: ole likimainkaan niin rajoittava kuin tämä ehdotus, joka meillä
5051: nyt on esillä. Siellä pääpaino pannaan siihen, että on 8 tunnin lepo
5052: eri työvuorojen välillä eikä yötyö ole siellä kielletty. Mitä nyt juuri
5053: itse leipurityöntekijät Saksassa ovat ajatelleet kohtuulliseksi, siitä
5054: on meillä erinomaisen valaiseva todistus siinä päätöksessä, jonka
5055: he tekivät 8:nnessa yleisessä kokouksessansa Mainzissa vuonna 1901,
5056: - siitä on tosin kulunut 6 vuotta, mutta mitään muutosta tässä
5057: päätöksessä ei ole tullut tunnetuksi. Ei esim. ed. af Ursin, jolta
5058: suuressa valiokunnassa olen kysynyt, tietääkö hän Saksan leipuri-
5059: työntekijäin myöhemmin asettuneen toiselle kannalle, ole antanut
5060: minulle mitään ilmoitusta siinä kohden. Tuo heidän päätöksensä,
5061: heidän vaatimuksensa Mainzin kokouksessa 1901 tiel'i sitä, että
5062: työpäivä Saksan leipomoissa oli määrättävä 10 tunniksi, että yö-
5063: työ oli kiellettävä ja että työaika sunnuntaisin oli supistettava 8-
5064: tuntiin. Sellaiset ovat siis asianomaisten työntekijäin vaatimuk-
5065: set Saksassa.
5066:     Tanskassa, tuossa maassa, jossa työväellä, kuten huomautin,
5067: on niin suuri vaikutus työväenlainsäädäntöön, säädettiin viime
5068: vuonna erityinen laki työstä leipomoissa, eikä siinä laissa rajoitettu
5069: yötyötä täysikasvaneille miehisille työntekijöille, vaan se on sallittu
5070: siellä, eikä sunnuntaityökään tullut täydellisesti kielletyksi, ja kui-
5071: tenkin ei tämä Tanskan laki sisällä täysikasvaneisiin nähden mitään
5072: määräystä työpäivän pituudesta. Ainoastaan alaikäisiin nähden -
5073: liekö se naisiin nähden ylipäänsä, sitä en tällä kertaa muista, mutta
5074: ainakin nuoriin naisiin nähden - on työtuntien luku vuorokaudessa
5075: 2082                 Istunto 15 p. lokakuuta 1907.
5076: 
5077: 
5078: rajoitettu. Norjassa on työtuntien luku määrätty, mutta se on siellä
5079: I2 tuntia vuorokaudessa, tosin ruokailuaika myöskin näihin tuntei-
5080: hin luettuina.
5081:     Nyt meidän maassamme suuri valiokunta niinkuin myös työ-
5082: väenasiainvaliokunnan toinen puolisko ehdottaa 9-tuntista työpäivää,
5083: menee siis tässä kohden rajoituksissa pitemmälle kuin yksikään vas-
5084: taava laki Euroopassa, mikäli nyt on tiedetty näitä vastaavia lakeja
5085: mainita. On puolustettu 8-tuntista työpäivää monella pätevällä
5086: syyllä. Minä puolestani olen valmis antamaan kaiken tunnustuk-
5087: sen esim. sille näkökohdalle, että työntekijä, jonka työpäivä on lyhyt,
5088: toivottavasti tulee paremmin kuin pitkän työpäivän uuvuttama
5089: työmies pystymään henkiseen työhön, kohoamaan henkisessä ja
5090: siveellise:;;sä suhteessa, pystyy asettamaan koko taloutensa, koko
5091: elämänsä sellaiselle kannalle, että hänen vastustusvoimansa juo-
5092: vutusjuomia vastaan on suurempi. Tämä kaikki on totta, mutta
5093: tästä ei seuraa suinkaan, että työpäivän joka ammatissa ja joka pai-
5094: kassa välttämättömästi täytyy olla 8-tuntinen. Esittämäni näkö-
5095: kohta voi olla usein tyydytetty sillä, että työpäivä on jonkunver-
5096: ran pitempi, se voi muutamissa erittäin raskaissa ammateissa vaatia,
5097: että työpäivä on vieläkin lyhyempi kuin 8-tuntinen. Mutta eihän
5098: tällaisen lain, josta nyt on kysymys, tarkoituksena pitäisi olla
5099: säätää juuri sitä työaikaa, jota välttämättömästi on noudatettava
5100: jokaisessa työpaikassa. Eihän koko maalle yhteisen lain kautta
5101: voi onnistua määrätä työpäivä siten, että juuri se tunti olisi paras
5102: ja sopivaa kaikille tämän lainalaisissa työpaikoissa, vaan tottahan
5103: lain tarkoitus on määrätä korkein työaika, n. s. maksimaalityö-
5104: päivä, ja onhan silloin luonnollista, että raja asetetaan sellaiseksi,
5105: että sen alapuolelle soveltuvat sellaisetkin työajat, jotka muuta-
5106: missa paikoin epäilemättä olisivat liian pitkiä, mutta jotka toisissa
5107: paikoin aivan vaaratta ja vahingotta voidaan panna toimeen.
5108: Tämän ylimmän rajan alapuolella täytyy sitten todellisen työajan
5109: määrääminen jäädä asianomaisten s. o. ammattikuntien ja työn-
5110: antajain sopimuksen varaan.
5111:     Tällä tavoin asiaa on ylipäänsä käsitetty siellä, missä on väitelty
5112: näistä kysymyksistä paljon kauemmin kuin täällä meillä, ja tämä
5113: näkökohtahan on vaikuttanut, että työntekijät monessa maassa
5114: Suomen ulkopuolella ovat tyytyneet siihen, että lakimääräys on
5115: asettanut rajan korkeammallekin kuin mitä he itse sopimuksissansa
5116: työnantajain kanssa ovat vaatineet ja saaneet aikaan. Tältä kan-
5117: nalta arvosteltuna täytynee myöntää, että 9-tuntisen työpäivän
5118: määrääminen leipomoita varten on pikemmin liian alhainen kuin
5119: liian korkea, sillä tätä nykyä maassamme tehdään - niin
5120: on vakuutettu - monellakin taholla työtä kymmenenkin tuntia
5121: leipomoissa, ajoittain ainakin, ilman että työntekijät itse vaatisi-
5122:                          Työstä Ieipomoissa.
5123: 
5124: 
5125: vat ajan lyhennystä. On jonkun verran valaisevaa, että kun 1890-
5126: luvulla täällä Helsingissä, ja useissa muissakin kaupungeissa leipuri-
5127: työntekijät nousivat vaatimaan niiden tavattoman suurten epä-
5128: kohtien poistamista, joita vallitsi tämäu ammatin alalla, niin he
5129: eivät vaatineet työtuntien määräämistä. Hallitus se oli, joka
5130: esityksessään 1904-1905 vuoden valtiopäivillä meidän maassa
5131: tietääkseni ensi kerran huomattavammalla tavalla tätä ehdotti,
5132: ehdottaen silloin kuitenkin koko korkeata tuntimäärää korkeimmaksi
5133: rajaksi, nim. 12 tuntia. Talonpoikaissäädyssä samoilla valtiopäi-
5134: villä ed. Teittinen ehdotti tuntimäärää kymmeneksi ja senaattori
5135: Ståhlberg ilmoitti suuressa valiokunnassa, että senaatin vähem-
5136: mistö, johon hänkin oli kuulunut, olisi tahtonut tähän lakiin otet-
5137: tavaksi määräyksen siitä, että työpäivä leipomoissa olisi korkein-
5138: taan 9-tuntinen. Vielä pyydän huomauttaa, että tämä lakiehdotus
5139: sisältää muita määräyksiä, jotka aivan tavattomassa määrässä -
5140: sanon tavattomassa, kun pidän silmällä muitten maitten lainsää-
5141: däntöä - ovat omansa rajoittamaan tästä työstä aiheutuvaa ra-
5142: situsta. Ensiksikin tuo ehdoton sunnuntaityön kielto; sitä löyty-
5143: nee tuskin muualla kuin Norjassa, eikä sielläkään ihan näin pitkälle
5144: menevana. Tanskan viime vuonna säädetyssä laissa on kyllä Kö-
5145: penhaminaa varten määrätty, että viikossa tulee leipomoissa olla
5146: 24 tunnin keskeytymätön lepoaika, mutta Köpenhaminen ulko-
5147: puolella tämän lepoajan ei tarvitse olla muuta kuin 16 tuntia. Ja
5148: kuvaavaa on, että sokurileipomoissa saa työ jatkua sunnuntaisin
5149: aina klo z:een päivällä. Ja muu leipomotyö saa sekin sunnuntaisin
5150: jatkua klo IZ:een päivällä; sen jälkeen tulee vaan seurata tuo sää-
5151: detty lepoaika. Kun vielä lisäksi ei yötyökään ole kielletty, niin
5152: näkyy, kuinka paljon enemmän takeita meidän lakimme antaa
5153: työntekijäin suojelemisesta.
5154:     Ja huomattakoon, että Norjassa, jossa tämä lainsäädäntö lei-
5155: pomotyöstä on vanhin - siellähän ensimmäinen sitä koskeva laki
5156: säädettiin jo 1857 - siellä on yötyö ollut aikoinaan koko-
5157: naan kielletty, mutta tätä kieltoa on lievennetty, niin että eräitä
5158: leipomoissa tarvittavia työtoimituksia saadaan tätä nykyä tehdä
5159: öisinkin. Viime vuonna säädettiin sielläkin tällä alalla uusi laki
5160: ja siihen otettiin juuri tämä puheena oleva määräys ja vieläpä teh-
5161: tiin siihen määräykseen, joka aikaisemmin oli säädetty, että var-
5162: sinainen leipomotyö saisi alkaa vasta klo 6 aamulla, siis sama sään-
5163: nös, jonka eduskunta äsken lakiehdotuksen 1 §:ssä hyväksyi --se
5164: muutos että työ saisi alkaa jo klo 5 aamulla.
5165:     Nämä esimerkit olkoot todistuksia siitä, että vaikka nyt työ-
5166: päivä, nim. sen korkein raja, jäisikin meidän leipomoissamme g-
5167: tuntiseksi, niin sittenkin esillä oleva laki on alallaan rajoituksissa
5168: pitemmälle menevä kuin mikään muu laki Euroopassa. Ja näin
5169: ollen arvaan, että eduskunta saattaa ilman epäilyksiä hyväksyä'
5170:                      Istunto 15 p. lokakuuta 1907.
5171:             ----
5172: 
5173: esillä olevan pykälän. Ei mikään estä jonkun ajan kuluttua, jos
5174: huomataan että askel on astuttava vieläkin pitemmälle, astuinasta
5175: sitä. Jos me näin teemme, niin noudatamme sitä esimerkkiä, jota
5176: sosialidemokraattinen puolue on Ranskassa jo noudattanut ja jota
5177: se Saksassakin on vaatinut työväenlainsäädännössä noudatettavaksi.
5178: 
5179:     Ed. Renvall: Minun täytyy ensiksi pyytää että tätä asiaa
5180: käsiteltäisiin asiallisena kysymyksenä. Se on laatuaan lainsää-
5181: däntömme alalla meillä kaikkein tärkeimpiä askeleita, mitä astutaan,
5182: se on meidän ensimäinen puhtaasti uudenaikaisesti sosiaalinen la-
5183: kimme. Ja sentähden myöskin uskallan pyytää että sekä syyt
5184: puolelta että toiselta punnitaan asiallisesti ja ettei vastedes vastak-
5185: kaisia mielipiteitä arvo<:;teltaissa asetuttaisi sille kannalle, kuin ed.
5186: af Ursin on tehnyt. Hänhän selitti että suuressa valiokunnassa ei
5187: ole mitään asiallista tuotu esiin niiden muutosten puolesta, joita
5188: siellä saatiin aikaan. Eduskunta on nyt saanut kuulla pitkän, va-
5189: laisevan, asiallisen ja yksityiskohtiin menevän esityksen tästä kysy-
5190: myksestä ja minä luulen että tämä esitys on ollut varsinkin paikal-
5191: laan torjuakseen juuri tuollaisia ylimalkaisia syytöksiä, jotka ei·
5192: vät suinkaan ole kunniaksi eduskunnalliselle työllemme.
5193:     Puolestani en olisi kai pyytänyt puheenvuoroa tässä asiassa,
5194: ellei sen ryhmän keskuudesta, johon minulla on kunnia tukeutua,
5195: olisi lausuttu mielipiteitä, jotka ovat tähän kysymykseen sovellu-
5196: tettuina täysin ristiriidassa minun ja, uskallan sanoa, useiden
5197: samaan ryhmään kuuluvain edustajain mielipiteitten kanssa.
5198:     Se, joka on ollut tilaisuudessa jossain määrin tutkimaan työn
5199: ja työväen historiaa, on pakotettu totuuden mukaisesti suoraan
5200: tunnustamaan, ettei ole ollut mitään alaa, jolla lainsäätäjän olisi
5201: ollut pakko suoranaisesti ryhtyä järjestelemään ja epäkohtia pois-
5202: tamaan siinä määrässä kuin työväenlainsäädännön alalla. Ei mil-
5203: lään alalla myöskään ole se oppi, joka täällä jo on mainittu, vanha
5204: taloudellinen vapaamielisyys, tehnyt perinpohjaisempaa konkurssia
5205: kuin juuri työväenkysymyksen alalla, kaikella sillä teollisella alalla,
5206: joka koskee työväkeä ja työsuhdetta, työsopimusta. Tämä johtuu
5207: siitä että ennen katsottiin työtä samanlaiseksi tavaraksi kuin kaik-
5208: kia muita kauppatavaroita eikä huomattu sen erikoisluonnetta.
5209: Ei huomattu että työnteko on erottamattomasti yhdistetty siveel-
5210: liseen olentoon ja että jokainen sopimus työnteosta samalla koskee
5211: myös siveellisesti tuntevaa ja siveellisiä oikeuksia omaavaa hen-
5212: kilöä. Eikä myöskään huomattu että työ, joskin se meidän yhteis-
5213: kunnassamme esiintyy työnteon muodossa tavarana, luonteensa
5214: puolesta kuitenkaan itse ei ole yleisten tuotantolakien alainen. Työ-
5215:  voimaa ei tuoteta, ei produseerata silmällä pitäen joitakin talou-
5216: dellisia näkökohtia, sitä ei myöskään voida säästää samalla tavalla
5217:  kuin voidaan säästää muita tavaroita. Työmies on pakoitettu
5218:                           Työstä leipomoissa.                     2085
5219: 
5220: työtään kaupaksi tarjoomaan ja säännöllisesti tarjoomaan kaupaksi,
5221: minkä kautta hän joutuu olemassaolon taloudellisessa taistelussa
5222: yksin seisoessaan heikompana vahvemman poljettavaksi, joutuu
5223: työnantajan mielivallan uhriksi. Näistä asioista on jääväämättö-
5224: miä todistuksia suurista teollisuusmaista kuinka paljon hyvänsä,
5225: ja meidän oman työväkenme keskuudessa löytäisi kyllä yhtä päteviä
5226: ja yhtä vakuuttavia todistuksia.
5227:     Mutta jos tämä asia onkin tunnustettava, ja tästä näkökohdasta
5228: on minun ymmärtääkseni lähdettävä, niin on myös muistettava
5229: että työväen asema muuttuu aivan toisenlaiseksi kun työväki kes-
5230: kenään liittoutuu, kun se yhtyy yhteen. Monesta maasta on esi-
5231: merkkiä siitä että työväki yhteenliittymällä on päässyt yhtä vai-
5232: kuUavaan asemaan kuin työnantaja, onhan niitäkin maita, joissa
5233: työväki kokonaan johtaa ja määrää näitä suhteita. Pääasiallinen
5234: keino työväen tasa-arvon kohottamiseksi on sentähden työväen yh-
5235: teenliittyminen ja niinpä onkin työväki suurimmat ponnistukset
5236: muissa maissa saanut ponnistaa yhteenliittymisvapautensa aikaan-
5237: saamiseksi ja tunnustetuksi saamiseksi. Meidän maassamme ei
5238: tässä kohdin ole ollut samoja esteitä kuin siellä, mutta meidän maas-
5239: samme on ollut ehkä muita esteitä, jotka ovat vaikeuttaneet työ-
5240: väkeä pääsemästä sellaiseen järjestymistilaan että se voisi täysin
5241: tasaväkisenä työkilpailussa muodostaa itselleen tyydyttäviä oloja.
5242: Lainlaatijan tehtävä on sentähden kiiruhtaa järjestyneen työväen
5243: avuksi siten, että se poistaa ne epäkohdat, jotka uhkaavat koko
5244: yhteiskuntaa, joiden olemassaolo alentaa työväen ja sen kautta
5245: yhteiskunnan vastustuskykyä. Ed. af Ursinin lausunnossaan teke-
5246: missä huomautuksissa työväen järjestykseen on sentähden minun-
5247: kin ymmärtääkseni hyvin paljon totta.
5248:     Mutta laki ei voi minun ymmärtääkseni yksityiskohtaisesti jär-
5249: jestää näitä oloja, vaan täytyy olla suotu työväen omalle järjesty-
5250: miselle suurin osa: suurin ala on jätettävä työnantajien ja ja työn-
5251: tekijäin keskinäiseksi asiaksi. Tämä koskee kaikkia ammatteja,
5252: ja se koskee vielä enemmän sitä ammattia, josta nyt on puhe. Siinä-
5253: hän teollinen tekniikka on niin äärettömän epätasaisesti edustettuna,
5254: niin että aniharvassa löytynee muita teollisuusaloja, joissa teolli-
5255: suustekniikka on niin erilainen kuin leipuriammatin alalla. Se
5256: vaihtelee alkuperäisimmästä kotityöstä aina uudenaikaisimpaan
5257: koneteollisuuteen saakka. Kun olot ovat tällaiset, ja kun me emme
5258: niitä nyt voi muuttaa, niin silloin on luonnollista että lainsäätäjä
5259: ei voi poistaa kaikkia epäkohtia eikä täydellisesti asiaa järjestää,
5260: vaan lainsäätäjän täyttyy rajoittua yksinomaan poistamaan niitä
5261: muutamia epäkohtia, jotka tämän ammatin alalla ovat olemassa
5262: ja joita tällä alalla toimeenpantu yksityiskohtainen tilasto on meille
5263: kaikiUe paljastanut.
5264:     Kun asiaa tältä kannalta arvostellaan, niin ei voi sanoa että
5265: 2086                  Istunto 15 p. lokakuuta 1907·
5266: 
5267: 
5268:  ne, jotka puolustavat g-tuntista työpäivää, tarvitsisivat millään
5269:  tavalla olla vähemmän työväen ystäviä kuin ne jotka puolustavat
5270:  8-tuntista pisintä työpäivää (vasemmistosta: ohoo!), sillä minulle
5271:  on väitetty että ammatinharjoittaminen alkuperäisenä tekniikan
5272:  kannalla ollen vaatii pitempää työaikaa. Jos näet niin on asian-
5273: laita, niin ei suinkaan olisi hyödyksi työntekijälle eikä yleisölle,
5274:  jonka tarpeita ja kaikkein tärkeimpiä tarpeita tämän ammatin
5275: harjoittajat palvelevat, että työaika määrättäisiin niin lyhyeksi
5276: että alkuperäisenä kannalla olevat leipomot eivät voisi menestyä.
5277: Ainakin olisi se suuri epäkohtuus niitä kohtaan, jotka alkuperäi-
5278: senä tavalla, kotityön muodossa, ilman suurempia koneellisia apu-
5279:  neuvoja harjoittavat ammattiaan. Minä sentähden rohkenen ää-
5280: nestää g-tuntisen työpäivän puolesta, joskin minäkin tunnustan aivan
5281: oikeiksi muutamat niistä näkökohdista, joita ed. Paasivuori täällä
5282: on tuonut esiin varsinkin ensimäisessä lukemisessa. Tämä ammattihan
5283: on sellainen, että sen tuotteet eivät ole missään sanottavassa mää-
5284: rässä ulkomaisen kilpailun alaisina ja siten ei ole sitä pelkoa, joka
5285: voisi olla estämässä laillisen työpäivän säätämistä 8-tuntiseksi
5286: muiden ammattien alalla. Mutta sen sijaan täytyy pelolla kysyä, eikö
5287: se tosiasia, että työväki meillä tämän ammatin alalla on ollut niin
5288: heikko, että sen on ollut pakko sietää niin epätyydyttäviä oloja,
5289: kuin vallalla on ollut, todista, että työväki on varsin heikosti jär-
5290: jestäytynyt leipuriammatin alalla. Jos näin on asianlaita, niin on
5291: pelättävä, että, jos yhtäkkiä työpäivä määrättäisiin hyvin lyhyeksi,
5292: työväki ei voisi kestää sitä painoa, mikä siitä tulisi olemaan seurauk-
5293: sena työnantajain puolelta, nämät kun koettaisivat vähentää työ-
5294: palkkoja siten saadakseen takaisin, mitä he lyhyemmän työpäivän
5295: muodossa kadottavat. Sillä ei liene esimerkkejä siitä, että työväki
5296: voisi, näin suuresti työaikaa lyhentämällä, kuitenkin saada aikaan
5297: saman tuotannon kuin sen paljon pitemmän työpäivän kuluessa,
5298: joka tähän asti on ollut vallitsevana. Ja onhan pahin epäkohta,
5299: yötyö, lain kautta poistettu. Suurimmat haitat ja epäkohdat ovat
5300: johtuneet juuri yötyöstä.
5301:     Sitten pyytäisin lausua pari sanaa niille arvoisille naisille, jotka
5302: täällä ovat esiintyneet. Minun kantani on lyhyesti tässä kysymyk-
5303: sessä se, että jos onkin mielestäni mahdollista järjestää sivistys-
5304: kursseja teollisen työn vaatimusten mukaisesti, niin en mitenkään
5305: ymmärrä, mitenkä arvoisien neitien täällä vaatima tasa-arvoisuus olisi
5306: saatettavissa sopusointuun sen luonnon ehkä väärän, mutta peruut-
5307: tamattoman lain kanssa, että yksin naiset synnyttävät lapsia. Jos
5308: tässä voidaan saada jonkunlainen muutos aikaan, niin silloin
5309: ei tällaista suojeluslakia tarvittaisi, mutta siihen asti, niinkuin monta
5310: kertaa on sanottu, tämä suojeluslaki, joka tarkoittaa synnyttäjiä,
5311: kohdistuu naisiin.
5312:               Arm. es. n:o 27 laki maanvuokrasta maalla.           2087
5313: 
5314: 
5315:                         Uusi arm. esitys.
5316: 
5317:     Asian käsittely tässä keskeytettiin, kun saapui eduskuntaan
5318: esittelijäsihteeri Degerholmin seuraamana senaattori Castren,
5319: tuoden Keis. Majesteetin arm. esityksen n:o 27, joka koskee
5320: lakia maanvuokrasta maalla.
5321:     Puhemies eduskunnan puolesta kiitti arm. esityksestä,
5322: jonka eduskunta oli ottava pernstuslainmukaisesti käsitelläksensä.
5323: 
5324:     Ed. Gebhard, Hedvig: Eduskunta huomaa, kuinka siinä
5325: asiassa, josta naisedustajat tänään ovat puhuneet, löytyy kaksi
5326: jyrkkää mielipidettä. Toinen tahtoo oikeuden ja tasa-arvoisuuden
5327: nimessä vastustaa työajan supistamista täysi-ikäisille naisille;
5328: toinen puolustaa sitä, ja se tapahtuu myöskin edistyksen nimessä.
5329: Tämä vastustus tulee etupäässä, jos niin saan sanoa, naisasia-maa-
5330: ilman ja myös suurien työnantajain puolelta. Mutta siitä huoli-
5331: matta käy sosiaalipoliittinen lainsäädäntö tällä alalla koko Euroo-
5332: passa juuri siihen suuntaan, että rajoituksia tehdään. Minusta ei
5333: nyt oikeastaan ole tilaisuutta ryhtyä täällä niin teoreettisesti, peri-
5334: aatteellisesti, kuin täällä on tehty, taistelemaan tästä asiasta, joka
5335: on verrattain pieni detalji itse leipurilaissa. Me saamme siihen kyllä
5336: tilaisuutta silloin, kun työväen suojeluslaki tulee esille. Mutta jos
5337: nyt ajattelee asiaa käytännöllisyyden kannalta, niin minä pyydän
5338: huomauttaa, että tässä pykälässä, josta nyt on kysymys, ei ole ollen-
5339: kaan mitään säädetty naisten työaikaan nähden. Tässä sanotaan
5340: ainoastaan, että tämän lain määräysten lisäksi on voimassa mitä
5341: siitä on säädetty tai vastedes säädetään. Mehän saamme itse olla
5342: mukana, kun nämä rajoitukset tehdään. Kun tämä hetki tulee,
5343: kyllä silloin on aika ryhtyä asialliseen keskusteluun ja saamme, niin-
5344: kuin sanoin, itse silloin päättää, kuinka pitkälle me tahdomme mennä
5345: rajoituksissa. Se ainoa rajoitus - täällä on monta jotka ovat huo-
5346: mauttaneet siitä - joka erityisesti leipuriammatissa vastaisuudessa
5347: voisi tulla kysymykseen, koskee ainoastaan niitä naisia, jotka ovat
5348: synnyttäneet. Sillä yötyöhän on kielletty kaikilta, miehiltä yhtä-
5349: hyvin kuin naisilta. Ja mikä voisi sitten vastaisuudessa tulla kysy-
5350: mykseen tässä suhteessa? Työväen suojelt1slakikomitea ehdottaa,
5351: että •maista, joka on synnyttänyt lapsen, älköön käytettäkö työ-
5352: hön neljänä ensimäisenä viikkcna synnyttämisen jälkeen>>. Minun
5353: tekee mieli kysyä niiltä naisilta, jotka täällä ovat puhuneet rajoi-
5354: tuksia vastaan: onko tässä mitään pahaa? Minnlle on suorastaan
5355: käsittämätöntä, kuinka sellaisia voi löytyä, jotka tahtovat sallia,
5356: että äiti kohta synnytyksen jälkeen saisi olla mukana raskaassa
5357: 
5358:                                                              132
5359: zo88                 Istunto 15 p. lokakuuta 1907·
5360: 
5361: 
5362: ruumiillisessa työssä. Ei suinkaan se ole lapsen, ei suinkaan se
5363: ole naisen, ei suinkaan se ole yhteiskunnan eduksi.
5364:     Sosialistinaiset erehtyvät siis, jos luulevat, että luokkarajat
5365: tässä suhteessa eroittavat mielipiteet toisistaan. Ei. Sillä vaikka
5366: kyllä muutamat niinkutsutut porvarilliset naiset tässä asiassa ovat
5367: esiintyneet toiseen suuntaan, niin ainakin minä olen aina ollut ja
5368: nytkin olen rajoituksen kannalla. Tiedän, että on suuri joukko
5369: porvarillisia, jotko myös ovat sillä kannalla. Tahdon siis puolustaa
5370: tätä kohtaa, niinkuin se on työväenasiainvaliokunnan mietinnössä
5371: 
5372:      Ed. Sipponen:         Kysymyksen suhteen 9 tuntisesta työpäi-
5373: västä olin viimein, kun asia oli lähetettävänä valiokuntaan, tilai-
5374: suudessa ilmoittamaan käsitykseni, että jos suuri valiokunta olisi
5375: tehnyt pieniä maalaisleipomoita varten erikoismääräyksiä, olisin
5376: ollut valmis hyväksymään 9 tuntisen työpäivän. Mutta kun näin
5377: ei ole käynyt, ja siis maalaisleipomon työntekija saa lukea 9 tun-
5378: tiseen työaikaansa myös ne välitunnit, jolloin hän ei voi tehdä työtä,
5379: koska hänen täyttyy odottaa leipomisaineen nousemista, täytynee
5380: minun vastustaa 9 tuntista työpäivää, koska se ulotettuna näihin
5381: pieniin maaseutuliikkeisiin tekisi ihan mahdottomaksi liikkeen har-
5382: joittamisen. Kyseltyäni noilta pieniltä leipomoilta väliaikojen pi-
5383: tuutta, sain vastaukseksi, että ne ovat milloin pitempiä, milloin
5384: lyhyempiä riippuen siitä, miten alustus kulloinkin nousee. Jos
5385: nyt nämä pitkätkin väliajat luettaisiin työaikaan, ei voisi leipurin
5386: työnteko tässä tapauksessa olla 9:ssä tunnissa päättynyt. Jos siis
5387: lakiin ei saada a~attelemaani muutosta, olisin valmis kannattamaan
5388: ed. Huoposta, että saataisiin tämmöisessä tapauksessa tehdä eri
5389: sopimuksen mukaan; muussa tapauksessa olisin valmis kannatta-
5390: maan tehdasmaisille leipomoille 9 tuntista työpäivää, missä se suin-
5391: kin on mahdollista.
5392:     Sosialisteille, jotka täällä ovat niin paljon syyttäneet porvaril-
5393: lisia ja kapitalisteja 9 tuntisen työpäivän vastustamisesta, tahtoisin
5394: lyhykäisesti huomauttaa, että on juuri kapitalismin ansio, että he
5395: ovat tilaisuudessa vaatimaan 9 tuntista työpäivää. Jos ei näin olisi,
5396: olisi heidän, siitä olen varmasti vakuutettu, mahdotonta sitä vaatia.
5397: Sillä nyt voivat nämä tehdasmaiset leipomot, jos työajan lyhentä-
5398: mistä vaaditaan, korottamalla tuotteitten hintoja pitää työläisiä
5399: työssä. Mutta jos menemme maaseudulle esim. Valkjärvelle katso-
5400: maan työläisiä, jotka itse ovat semmoisessa eivätkä minkäänlai-
5401: sessa tehdasmaisessa työssä, täytyy heidän pakostakin tehdä
5402: monta kertaa pitempi työpäivä kuin 9 tuntinen. Jos nämä pako-
5403: tettaisiin omintakeisina teollisuuden harjoittajina toimiessaan vä-
5404: kisin tekemään työtänsä ainoastaan 9 tuntia, olisi tästä pakostakin
5405: se seuraus, etteivät he voisi millään tapaa ansaita leipää perheillensä
5406: eikä näin ollen tulla toimeen 9 tuntisella työllä. Heidän täytyy edel-
5407:                             Työstä leipomoissa.
5408: 
5409: 
5410: ieen tehdä työtä sen mukaisesti, miten he ja heidän perheensä
5411: tulevat toimeen, emmekä siis voi tällä lainsäädännöllä auttaa
5412: ollenkaan maalaiskansaa. Päinvastoin, kun tehtaissa yhä enemmän
5413: ja enemmän lyhennetään työpäivää ja sen johdosta tehdastuotteet
5414: kallistuvat, saa maalla oleva köyhälistö sekä maalaispikkuviljelijät
5415: maksaa yhä kalliimpia hintoja näistä elantotuotteista. Katsoisin
5416: siis, että olisi syytä sen köyhälistön, jolle jo on tarjottu 9 tuntinen työ-
5417: päivä, ottaa se ilomielellä vastaan, mutta ei kaikille kumminkaan
5418: voi tarjota samaHaista tilaisuutta.
5419: 
5420:     Ed. Vikman:         Olen puolestani tyydytyksellä havainnut,
5421: että suuri valiokunta on lopullisesti yhtynyt kannattamaan työ-
5422: väenasiainvaliokunnan enemmistön mielipidettä. Voin valiokun-
5423: nan jäsenenä vakuuttaa, että tässä valiokunnan enemmistö on men-
5424: nyt niin pitkälle ulottuviin uudistuksiin, kuin ylipäänsä on meidän
5425: oloissamme toistaiseksi mahdollista. Kyllä me olemme varsin hyvin
5426: käsittäneet, että suurissa kaupungeissa, joissa tämä teollisuus on jo
5427: aiyan tebdasmaiseksi koneitten avulla suoritettavaksi muodostu-
5428: nut, voitaisiin kenties toteuttaa myös 8-tuntinen työpäivä. Mutta
5429: siihenhän jääpi tämänkin lain voimaan astuttua täysi mahdollisuus,
5430: mutta me olemme toiselta puolen aivan selvästi havainneet, että juuri
5431: meidän oloissamme eivät pienet leipurinliikkeet maaseudulla, tus-
5432: kinpa pienissä kaupungeissakaan ole sillä kannalla, että ne voisivat
5433: näin pitkälle ulottuviin työväen rajoituksiin vielä mukaantua.
5434:     Tässä on sitten 3 §:n toisesta kohdasta syntynyt keskustelu,
5435: jossa ovat puhevuoroa käyttäneet pääasiassa naisedustajat ja mi-
5436: nun käsittääkseni siinä melkein poikkeuksetta· jakautuneet kah-
5437: teen vastakkaiseen mielipiteeseen siviilisäätynsä mukaan. Tässä
5438: on kaksi naisedustajaa, jotka kuuluvat samaan siviilisäätyyn kuin
5439: minä, nimittäin rouvat Pärssinen ja Gebhard tuoneet esille valio-
5440: kunnan kannan, niin että pyydän kannattaa heitä.
5441: 
5442:    Ed. Kivioja: Minun mielestäni ei tähän aikaan, jolloin nai-
5443: nen vasta on nimitetty täysivaltaiseksi, enää häntä voida asettaa
5444: lasten ja alaikäisten luokkaan leipomoissakaan. Kyllähän täysi-
5445: ikäinen nainen niinkuin mieskin ymmärtää, milloin hän voi ja tah-
5446: too tehdä työtä, milloin ei. Kun pakko poistetaan, ettei kukaan
5447: voi vaatia naista työhön sopimattomalla ajalla, niin jätettäköön
5448: vapaus niin naiselle kuin miehellekin itse valita aika ja työ. Mi-
5449: nusta tämä naisen sääliminen tässä kohden on hyttysen kuurnitse"
5450: mista. Ei kukaan nainen tule iloitsemaan laista, joka ei salli
5451: hänen hyvästä tahdostaan auttaa työn antajaansa tai suuressa
5452: tarpeessa ansaita tuloja rehellisellä työllä, silloin kun hän kenenkään
5453: oikeuksia loukkaamatta voi ja tahtoo sen tehdä, olletikin kun ei
5454: säännös yötyöstä tässä tule kysymykseenkään. Minä yhdyn neiti
5455: 2090                 Istunto 15 p. lokakuuta 1907.
5456: 
5457: 
5458: Gripenbergiin ja ehdotan, että kolmannen pykälän neljännestä
5459: momentista poistettaisiin sana •>nainen<<.
5460: 
5461:      Ed. Käkikoski: Minä en tahdo käydä käsittelemään ky-
5462:  symystä naisten työtä koskevista poikkeuslaeista koko laajuudessaan,
5463:  ja varsinkaan en tahdo ollenkaan kajota siihen, mitä ed. Aalle on
5464:  täällä puhunut. Vastaan vaan aivan lyhyesti ensinnäkitt pariin ed.
5465:  Pärssisen tekemään huomautukseen.
5466:      Lausunnossaan ed. Pärssinen vakuutti, että tähän leipurilakiin
5467:  säädettävä poikkeus koskee ainoastaan synnyttäjiä. Tämä ei ole
5468:  yhtäpitävää sen komitean mietinnön kan~a, josta täällä äsken mai-
5469:  nitein. Sen 29 § koskee synnyttäjiä, mutta sen 28 §koskee poikke-
5470: uksetta kaikkia naispuolisia työntekijöitä, joista tässä on kysymys.
5471:  Se kohta, josta huomautin, alkaa sanoilla: •>N aista älköön käytettäkö
5472: työhön ennen k:lo 5 aamulla älköönkä k:lo R jälkeen illalla.•> Siis
5473:  se leipurityössäkin koskee poikkeuksetta kaikkia naistyöntekijöitä.
5474:      Ed. Pärssinen kehoitti myös minua tutustumaan elämään. Olen
5475: koettanut sen tehdä niin hyvin kuin kykyni on riittänyt. En ole
5476: voinut tyytyä ainoastaan niihin kirjallisiin tietoihin, joita on saatu
5477: ulkomailta, suurista tehdasmaista, vaan olen tahtonut tutustua
5478: oloihin omassa maassa, sillä kun tahdotaan laatia lakia omaa maata
5479: varten, niin lainlaadinnan pohjana tietenkin tulevat olemaan oman
5480: maan olot. Koska en kuitenkaan ole voinut luottaa siihen, että mi-
5481: nulla olisi kylliksi laajat ja monipuolisiin kokemuksiin perustuvat
5482: tiedot tässä asiassa, niin olen kääntynyt asiantuntijain puoleen.
5483: Olen puhutellut naispuolista ammattientarka.c:;tajaa, neiti Vera
5484: Hjeltiä, joka useita vuosia kestäneen toimintansa aikana on tutus-
5485: tunut oloihin kaikissa Suomen tehtaissa ja joka paremmin kuin
5486: yksikään nainen meidän maassamme tuntee naistyöntekijöitä ja
5487: heidän olojansa. Ja hänen tosioloihin perustuva käsityksensä on se,
5488: että naisen työtä koskevilla poikkeuslaeilla ei meidän olevissa olois-
5489: samme ole kylliksi pohjaa, vaan että ne suurissa määrissä tulisivat
5490: vahingoittamaan työtätekevää naista meidän harvaan asutussa maas-
5491: samme. Eikä hän ole yksin tällä kannalla, vaan ovat hänen kannal-
5492: Iaan myöskin miespuoliset ammattitarkastaj at, siic:; kaikki ammatti-
5493: tarkastajat meidän maassamme. Tämän mielipiteen he ovat tuo-
5494: neet esille virallisissa teollisuushallitukselle antamic:;saan kertomuk-
5495: sissa, ja muutenkin julkisuudessa. Heidän kokemuksensa on se,
5496: että kun naisille pannaan rajoituksia, jotka eivät koske miestä,
5497: niin ne tulevat vaikeuttamaan naisten työnsaantia, tuottamaan puu-
5498: tetta useille perheille, jotka ovat riippuvaisia naisen työn tuloksista.
5499: Neiti Hjelt kirjoittaa m. m. näin: •>Ei oteta kyllin huomioon, että
5500: naistyöntekijäkin on perheenelättäjä: hän on leski, jonka lain mu-
5501: kaan täytyy huolehtia lapsistaan, hän on onneton, hyljätty, vih-
5502: kimätön äiti, jolla on samat velvollisuudet, hän on naimaton nai-
5503:                           Työstä leipomoissa.
5504: 
5505: 
5506: nen, jonka täytyy tehdä työtä omansa tai ijäkkäiden omaistensa
5507: elatukseksi. Raajarikkoisen tai juopon miehen vaimolta vaaditaan
5508: myöskin paljon perheen ylläpitämiseksi. Lyhyesti sanottuna -
5509: hänellä ei ole aikaa liialliseen senttimenttaalisuuteen, vaan hänen
5510: täytyy seisoa lujana kovassa taistelussa. Mitä useampia tuloläh-
5511: teitä hänellä on, "Sitä kestävämpi hän on, kun sitä vastoin työttö-
5512: myys tai riittämätön työpalkka on suorin tie lankeemukseen. Mie-
5513: luummin siis hänelle lisi:ittäki)ön kuin häneltä vähennettäköön. mah·
5514: dollisuuk<:ia työhön, ja sen ohella autettakoon häntä saavuttamaan
5515: siveellistä voimaa, joka on tarpeen kiusauksien vastnstamiseksi -
5516: kiusauksien, jotka voivat häntä kohdata niin yö-kuin päivätyössä-
5517: kin ja samaten missä muualla tahansa läpi koko elämän; annetta-
5518: koon hänen pitää tyÖYapautensa, mutta annettakoon hänelle yhä
5519: useampia mahdollisuuksia sivistykseen ja siYeelliseen kas\·atukseen.•>
5520: Tämä on ammattitarakstajan lausunto.
5521:      Täällä on puhuttu hyvin kauniisti synnyttäjä.in suojelemise<;ta
5522: ja ed. Renvall on huomauttanut siitä, että, koska nyt kerran äidin
5523: tehtävä on naisella eivätkä miehet voi ottaa sitä pois, täytyy olla
5524: erityinen laki naista suojelemaan. Olisi erinomaisen hyvä, jos lain
5525: kautta voitaisiin todellakin suojella kaikkia äitejä, mutta nyt on vali-
5526: tettavasti asianlaita niin, että tämmöiset suojeluslait koskevat vaan
5527: köyhiä naisia, ruumiillisen työn tekijöitä, eivätkä esim. voi suojella
5528: yötyöstä- laulajattaria. (Naurua).
5529:      Rouva Gehhard on täällä puhunut siitä, että suojeluslaki, jota
5530: olen siteerannut, tulee eduskunnan käsiteltäväksi. Tulee kyllä,
5531: ja tulkoon vaan, mutta tulkoon sitä ennen, tulkoon sen ohessa,
5532: myöskin sen käsittelemiseen tarpeelliset tiedot, sillä meillä ei ole
5533: niitä tietoja. Valiokunta ei mietinnössään tuo esiin ainoatakaan
5534: tosiasiaa, joka osottaisi naisen työtä koskevat poikkeuslait välttä-·
5535: mättömiksi meidän oloissamme. Ammatintarkastaja neiti Hjelt
5536: myöskin pitää tämmöiset tiedot aivan välttämättöminä. Hän sa-
5537: noo: >>Ennenkuin ruvetaan laatimaan erityistä kieltolakia naisten
5538: työtä varten niin ryhdyttäköön perinpohjaiseen tutkimukseen ja
5539: {)tettakoon tähän tutkim11styöhön ;1salliseksi myöskin naisia•>. Hän
5540: ~anoo:    •>Hankittakoon vastaukset seuraaviin kysymyksiin: En-
5541: simmäinen kysymys: kuinka suuri prosentti naisia maassamme te
5542: {)llisuuden eri aloilla käytetään yötyössä, montako naimatonta,
5543: leskeä ja aviovaimoa? Toinen kysymys: kuinka moni tehdas voi
5544: tarjota työtä päivä- ja yötyöväestölle, ja kutka voisivat hankkia
5545:  asuntoja kaksinkertaiselle työväestölle meidän autioilla seuduil-
5546: lamme? Kolmas kysymys: kuinka monessa tehtaassa nainen saa
5547: jäädä päivätyöhön, jos hänettä kiellettäisiin yötyö? Neljäs kysymys:
5548: olisi kysyttävä, mikä on naisten oma mielipide siitä, että heidän
5549: työvapautensa rajoitetaan, kun he samalla tietävät että heiltä sa-
5550: malla riistetään oikeus ja tilaisuus päivätyöhön. Viides kysymys·
5551:                      Istunto 15 p. lokakuuta 1907.
5552: 
5553: 
5554: mtssa määrässä yötyön kielto rajoittaisi mahdollisuutta sesonki-
5555: työhön ja tilapäiseen työhön? Kuudes kysymys: kuinka moni teh-
5556: das voi lisätä rakennuksia ja koneiden lukua sekä työväenasuntojen
5557: suuruutta siinä määrässä, että se voi asettua yksinomaan päivätyön
5558: kannalle. Seitsemäs kysymys: voidaanko jossain määrin hankkia
5559: tietoja siitä, millä tavoin yötyönkieltolaki ulkomailla on vaikutta-
5560: nut koteihin ja yksityisten ja naimattomien naisten elämään ja mui-
5561: hin oloihin?•> Ja tässä tutkimuksessa ei ole tyydyttävä ainoastaan
5562: pintapuolisen tarknstajan havantoihin.
5563:     Neiti Hjelt on sitä mielipidettä, että jos työläisnaiselta kysytään~
5564: »tahdotko päästä vopaaksi yötyöstä?•> niin hän tietysti vastaa:
5565: >>tahdon>>, sillä onhan yötyö raskasta ja vaivaloista kaikille, miehille
5566: niinkuin naisillekin. Mutta jos samalla kysytään:tahdotko päästä
5567: vapaaksi yötyöstä siinä tapauksessa, että sinulta samalla menee
5568: ansiomahdollisuus päivätyössä•>, niin silloin hän on varma siitä että
5569: tuskin on sitä työnaista, joka siinä tapauksessa tahtoisi tyytyä
5570: naisen työtä koskevaan poikkeuslakiin. Tutkimukset ovat tässä
5571: asiassa tarpeen ja etupäässä sillä perusteella, että eduskunnalle ei
5572: ole esitetty tällaisten tutkimusten tuloksia, minä vieläkin jyrkästi
5573: vastustan tässä laissa olevan 3:n §:n 4:tä momenttia siinä muodossa
5574: kuin se nyt on.
5575: 
5576:      Ed. Huoponen: Kun äskeisessä lausunnossani rohkenin
5577:  ehdottaa tätä pykälää hyväksyttäväksi arm. esityksen mukaan,
5578:  oli minulla silloin jo tietoisuus, että tämä ehdotus aiheuttaisi ankaran
5579:  huomautuksen sosialistien puolelta. Tämä aavistus on nyt loista-
5580:  vasti toteutunut. Ed. Paasivuori on minun lausuntoni sekottanut
5581:  nuorsuomalaiseen puolueeseen ja tahtonut niitä sovittaa erottamat-
5582:  tomasti yhteen. En ymmärrä, mitä tekemistä nuorsuomalaisella
5583:  puolueella ja minun lausunnollani olisi keskenään. Valitan ettei
5584:  ed. Paasivuori ole viitsinyt sen vertaa kuunnella n. k. porvarillisen
5585:  puhetta, että olisi oikein käsittänyt sen sisällön. Minä nimenomaan
5586:  maintsin että puhun omasta puolestani enkä nuorsuomalaisen puo-
5587: lueen puolesta. Nuorsuomalainen puolue ei ole semmoinen puolue,
5588: että jokaisen sen jäsenen täytyisi niinkuin tahdottoman koneiston
5589:  ajatella aivan samalla tavalla, niinkuin näkyy olevan laita siinä puo-
5590: lueessa, johon ed. Paasivuori kuuluu. Nuorsuomalainen puolue
5591: ·antaa jokaiselle jäsenelle vapauden ajatella itsenäisesti yleensä
5592:  ja vielä enemmän semmoisissa asioissa> joista puolueen ohjelmassa
5593:  nimenomaan ei mitään tarkempia määritelmiä ole olemassa. Ed.
5594:  Paasivuori on kansanvaltaisuuden periaatteen käsittänyt sillä tapaa,
5595: että kansanvaltaisuuteen kuuluu, että jokaisen kansalaisen toiminta
5596: tässä maassa on pakkotoimenpiteillä kahlehdittava. Minä puoles-
5597: tani tunnustan avomielisesti, etten ymmärrä kansanvaltaisuuden
5598: periaatetta sillä tavalla. Minä päinvastoin ymmärrän kansanval-
5599:                             Työstä leipomoissa.                  2093
5600:                         •
5601: taisuuden periaatteen sillä tavalla, että edes jonkunlaisia vapauden
5602: rajoituksia myönnetään. Minä siis torjuu ed. Paasivuoren esittä-
5603: män käsityksen, että minä vastustaisin kansanvaltaisuuden peri-
5604: aatetta.
5605:     Ed. Jalava on täällä huomauttanut, että ainoastaan semmoiset
5606: henkilöt, jotka eivät tee mitään ruumiillista työtä, voivat puhua
5607: sillä tavoin kuin minä. Valitan, että minulla ei ole kunnia tietää,
5608: tekeekö ed. Jalava }a missä määrin ruumiillista työtä. Sitä vastoin
5609: voin minä ilmoittaa, että minun elämäni on ollut jokseenkin pitkä
5610: työpäivä. Tänä kesänä viimeksi olen tehnyt havaintoja tässä suh-
5611: teessa. Olen ollut maatyömiehenä säännöllisesti, ja pitkä II-tun-
5612: tinen työpäivä on ollut erittäin terveellinen (Naurua). Se on ollut
5613: siihen määrään terveellinen, että hermosto on vahvistunut siihen mää-
5614: rään jo, että kaikki nämät hyökkäykset ja suuret viisaudet van-
5615: hoillisuudesta ja manchesteriläisyydestä ja sen semmoisesta eivät
5616: ole vaikuttaneet minuun mitään. (Naurua). Minä olen kuullut ai-
5617: van tyvenesti kaiken sen ja vielä sen, mitä vastedes tulen kuulemaan,
5618: sillä tästedes en enää aijo käyttää puheenvuoroa, vaikka tulisi
5619: minkälainen tulva tahansa. Muuten minulla olisi hyvinkin monipuo-
5620: lisia kokemuksia työnteosta, varsinkin maanviljelyksen alalla, mutta
5621: säästän havaintoni siksi kun tulee se arm. esitys maanvuokralaista
5622: käsiteltäväksi, joka äsken meille jätettiin.
5623:      Ed. Danielson-Kaimari on huomauttanut, että minä olisin ra-
5624: jattoman vapauden puolustaja, mitä työaikaan tulee. Minä valitan,
5625: että ed. Danielson-Kaimari on aivan väärin käsittänyt minun mie-
5626: lipiteeni. Päinvastoin minä vastustan rajatonta mielivaltaa. Jo-
5627: han tämä laki edellyttää, että sunnuntaityö on kielletty. Ja I §:ssä
5628: nimenomaan mainitaan, että työn sallitaan klo 6:sta aamulla klo
5629: 9:ään illalla. Ja täällä on aivan oikein huomautettu, että tänä ai-
5630: kana työt voidaan vuorottain järjestää. Tässähän on siis sangen
5631: suuria ja pitkälle meneviä rajoituksia, niin että minä en ole rajat-
5632: toman vapauden ihailija, vaan päinvastoin suosin, että nämä mää-
5633: räykset pidetään voimassa.
5634:     Muuten ed. Danielson-Kaimari on erittäin valaisevasti ja va-
5635: kuuttavasti osottanut, mitenkä pitkälle suurissa ja pääomarikkaissa
5636: sivistysmaissa tässä suhteessa on voitu mennä. Mutta tämä tie-
5637: tysti ei herroille sosialisteille merkitse mitään. Niiden lopullinen
5638: ihanne 8-tuntisen työpäivän toteuttaminen häämöttää niin kau-
5639: niina, että se nyt täytyy tietysti joka alalla saavuttaa.
5640:      Kun on puhe ollut tästä 8-tuntisen työpäivän saavuttamisesta,
5641: niin monet ovat olleet sitä mieltä, että meidän porvarillisten pitäisi
5642: vaikuttaa siihen suuntaan, että tämmöinen 8-tuntinen työpäivä
5643: mitä pikemmin saataisiin sitä varten, että työväenjohtajat ja työ-
5644: väki tulisivat omassa ruumiissaan kokemaan, mihin se on johtanut.
5645: Väitetään nimittäin, että 8-tuntinen työpäivä tietäisi joko työpalk-
5646: 2094                Istunto 15 p. lokakuuta Igoj.
5647:                                             --.----------------
5648: kojen alentamista tai leivän hinnan kohoamista, ja molemmissa ta-
5649: pauksissa juuri tehdastyöväki kaupungeissa tulisi kärsimään tästä
5650: muodossa tai toisessa. Minä kuitenkin vastustan tämmöistä toi-
5651: menpidettä. Minä en tahtoisi, että työväkeä rangaistaisiin tällä
5652: keinolla (Naurua). Minä olen vakuutettu nimittäin, että työväen
5653: taloudellinen hyvinvointi tulisi tästä kärsimään. Ja siitä syystä,
5654: kun varsinkin kansan pohjakerrosten aineellinen hyvinvointi on
5655: minullekin rakas ja kallis, minä en voi vaikuttaa semmoisen lain
5656: säädäntöön, joka johtaisi tämmöiseen turmioon.
5657: 
5658:      Ed. Hagman: Minä pyytäisin saada vastata muutaman
5659: sanan ed. Pärssiselle. Ed. Pärssinen on tahtonut heikantaa sitä
5660: ehdotusta, joka täällä on tehty 3 pykälän 4. kohdan muodostami-
5661: sesta toisin kuuluvaksi, johtamalla tämän asian puoluekiistan
5662: alalle. Ed. Pärssinen on sanonut, että minun kantani olisi porva-
5663: rillinen, ja että Iausuntoni olisi lähtenyt siitä, sekä että lausunnol-
5664: lani muka olisin tahtonut vahingoittaa työläisnaisten tarkoituksia.
5665: Minä luulen, että ed. Pärssinen on tässä erehtynyt. Ed. Pärssisen
5666: olisi pitänyt muistaa, mistä keskenämme monta kertaa on ollut
5667: puhetta ja josta olisi pitänyt tulla selville, etten minä ole niinkään
5668: porvarillinen kuin miksi ed. Pärssinen minut äsken tahtoi tehdä.
5669: Todistuksen siitä, ettei minun lausuntoni suinkaan lähtenyt miltään
5670: erityiseltä porvarilliselta kannalta, luulen pian tapahtuvan äänes-
5671: tyksen antavan. Sen tulee tämä äänestys kyllä osoittamaan, että
5672: porvarit, joitten joukkoon kuulun, eivät suinkaan ole tässä asiassa
5673: minun kannallani. Sen ovat useat porvarilliset miesedustajat,
5674: jotka täällä ovat esiintyneet, jo selvästi näyttäneet.
5675:      Kun minä olen yhtynyt siihen muodostukseen, jonka ed. Gri-
5676: penberg keskustelun alussa antoi tämän ponnen 4 kohdalle, niin
5677: minä en ole lähtenyt porvarilliselta ·kannalta, vaan naisen kannalta.
5678: Minä olen katsonut tätä asiaa ja katson sitä vieläkin naisen hyvän
5679: kannalta. En suinkaan tahdo tässä puhua tämän asian periaatteel-
5680: lisesta puolesta, sillä tämän asian periaatteellinen keskustelu ei. kuulu
5681: nyt kyseessä olevan pykälän kohdan selvitykseen. Tahdon vaan
5682: sanoa, että kun täällä nyt on ennustettu ja sanottu, että meillä on
5683: odotettavissa laki siitä, miten lapsensynnyttäjiä olisi suojeltava
5684: synnytyksen edellä ja sen jälkeen, niin minusta on mahdoton nyt jo
5685: ennakkuudelta määrätä, että se on sovellutettava työhön leipo-
5686: moissa. Lakia, joka ei vielä ole paperillakaan ja jonka sisältöä
5687: minä en tunne, vaaditaan nyt jo hyväksyttäväksi, ja määrättä-
5688: väksi käytäntöön otettavaksi leipomoissa. Minusta on aivan mah-
5689: dotonta ruveta semmoista hyväksymään, vaan on mielestäni odo-
5690: tettava siksi kuin tuo lakiehdotus tulee. Silloin vasta on siitä pää-
5691: tettävä, tuleeko se, jos se hyväksytään, ulotettavaksi leipomoihin.
5692:      Tämä asia näkyy antaneen aihetta muutamille puhujille ruveta
5693:                          Työstä leipomoissa.                   20<)5
5694: 
5695: 
5696: 
5697: luokittelemaan edustajia siviilisäädyn mukaan. Minä en niin hyvin
5698: kuin ed. Vikman tunne sitä, missä säädyssä kukin tässä suhteessa
5699: elää, mutta sen kuitenkin tiedän, että vaikka täällä on sanottu,
5700: että neidit kannattavat tätä minun mielipidettäni, eivät suin-
5701: kaan emäntä Ala-Kulju eikä rouva Kivioja ole neideiksi muut-
5702: tuneet, mutta he ovat kuitenkin samalla kannalla tässä asiassa kuin
5703: ed. Gripenberg ja minä.
5704:     Minä siis edelleen vastustan tämän kohdan ottamista tähän
5705: pykälään siinä muodossa kuin se mietinnössä on, ja kannatan sitä,
5706: että se otetaan tähän siinä muodossa, jonka ed. Gripenberg sille
5707: äsken antoi.
5708: 
5709:      Ed. af Ursin: Tahdon kohdistaa lausuttavani nimenomaan
5710: ed. Danielson-Kalmarin puheeseen. Aina Lassailen ajoista saakka
5711: on sosiaalidemokratialla ollut tapana paljastaa porvarillisten hy-
5712: pokrisiiaa. Ja minä olen vakuutettu, että edelleenkin, jos todel-
5713: lisen perustelun eteen pannaan läpikuultava lasi, me käytämme
5714: molempia silmiämme ja katsomme tämän lasin läpi.
5715:     Ed. Danielson-Kaimari on tässä kysymyksessä käyttänyt ta-
5716: vallista taktiikkaansa. Hän on sopivassa tilaisuudessa, enem-
5717: män keskustelun loppupuolella - kuten hän on laskenut, vaikka
5718: hänen laskunsa välistä saattaakin pettää - pyytänyt puheenvuo-
5719: roa, ja sitte koettanut hyökätä äärimmäisyyksiä vastaan sekä va-
5720: semmalla että oikealla, silittää vasemmalle ja oikealle ja osottaa
5721: diagonaalia, jota myöten tulee kulkea. Ed. Renvall näyttää ole-
5722: van hyvä oppilas tässä suhteessa. Ed. Danielson-Kaimari on jo
5723: suuressa valiokunnassa niittänyt laakeria, kun hän suurella häm-
5724: mästyksellä kysyi, onko nyt tosiaan tarkoitus pyrkiä yötyön pois-
5725: tamiseen. Sitte hän on vielä niittänyt laakeria siinä suhteessa,
5726: että hän yliopiston professorina ja sivistyksen korkeimpana val-
5727: vojana on tahtonut estää työntekijöitä hakemasta sivistystä siinä,
5728: missä sitä tarjotaan. En tiedä, onko hän tällä tarkoittanut kosia
5729: kansan syviä rivejä, mutta minä otaksun, että se on ollut tarkoi-
5730: tuksena!
5731:     Ed. Danielson-Kaimari on täällä vielä puhunut hyvin laveasti
5732: koko maailman leipuriammattialaa koskevista laeista.       Ei nyt
5733: ehkä olisi hyvinkään vaikeata tuoda esiin hieman vastaväitteitä,
5734: mutta minä en tahdo nyt liiaksi asiaan syventyä. Saksassa on
5735: sosiaalidemokratia tosiaan 6 vuotta sitte vaatinut, niinkuin ed.
5736: Danielson-Kaimari sanoi, kymmentuntista työpäivää kysymyk-
5737: sessä olevalla alalla. Tähän huomautan vaan siitä, että Saksassa
5738: Dli sangen vaikea saada säädetyksi edes 12-tuntinen työpäivä
5739: tällä alalla; maksaihan se sen komissioonin puheenjohtajalle, joka
5740: tämän asian vei perille, hänen paikkansa. Olisi siis, kun voima-
5741: suhteet olivat tällaiset, ollut 6 vuotta sitten sangen tarpeetonta
5742:                       Istunto 15 p. lokakuuta I907·
5743: 
5744: 
5745: sosiaalidemokratiian puolelta vaatia enempää kuin IO-tuntista.
5746: työpäivää.
5747:     Ed. Danielson-Kaimari on vielä viitannut Ranskaan ja lau-
5748: sunut, että siellä muka kansa saa tahtonsa perille. Ranskan halli-
5749: tus pani toimeen esim. leipurityöammatinkin alalla sunnuntaile-
5750: von. Mutta työnantajat täällä, niinkuin muuallakin heillä on ta-
5751: pana tehdä, ponnistivat kaikki voimansa saadakseen tämän, luul-
5752: tavasti ed. Danielson-Kalmarinkin mielestä, sangen terveellisen
5753: uudistuksen peruutetuksi, ja todellakin sillä tuloksella, että halli-
5754: tus peräytyi.
5755:     Onnettomimmin on kuitenkin ed. Danielson-Kaimari kajonnut
5756: Austraalian oloihin, joissa tosiaan vallitsee 8-tuntinen työpäivä
5757: ja jossa työntekijät ovat tämän päämäärän ponnistuksinaan saa-
5758: vuttaneet. Ei edes ed. Danielson-Kalmarikaan koettanut kumota
5759: sitä tosiseikkaa, minkä minäkin toin esiin, että täällä hyvinkin
5760: jyrkästä muutoksesta ei ole ollut minkäänlaisia vaikeuksia eikä
5761: vaurioita, ei toiselle eikä toiselle puolelle.
5762:     Se suuri laskuvirhe, johon ed. Danielson-Kaimari on tehnyt
5763: itsensä syypääksi koko tässä pitkässä esityksessään, on se, ettei
5764: missään maassa kansa edustajainsa kautta ole lausunut tahtoansa
5765: niin selvästi julki kuin meillä. Ei ole vielä missään maassa kan-
5766: san valitsemain sosialististen edustajain luku noussut niin suu-
5767: reen määrään kuin Suomessa. Ja sanottakoon nyt mitä tahansa,
5768: niin kansan syvät rivit täällä Suomessa, niinkuin muuallakin, ai-
5769: van hyvin tietävät, kutka todellisuudessa puolustavat syvien ri-
5770: vien oikeuksia ja vaatimuksia. Tämä, että kansa näin on lausu-
5771: nut tahtonsa, on vaikuttanut sen, että kansan syvien rivien edus-
5772: tajat ovat katsoneet voivansa vaatia enemmän kuin missään
5773: muussa maassa, pyrkiä pontevammin kuin missään muussa maassa
5774: sitä päämäärää kohti, johon itsetietoiset työntekijät kaikissa
5775: maissa pyrkivät, ja johonka he tahtovat päästä niin nopeasti kuin
5776: suinkin.
5777:     Täällä on myöskin se puhuja, jonka puheeseen minä pääasial-
5778: lisesti kajoan, lausunut, että nyt on kysymys korkeimmasta mää-
5779: rästä, että siis voitaisiin mennä sen allekin. Kokemus on kuiten-
5780: kin osoittanut, että työnantajat eivät juuri vähällä taivu mene-
5781: mään sen rajan alle, minkä laki on säätänyt korkeimpana määränä.
5782: Mutta kaikissa tapauksissa tämä lausunto sisältää sen, että edel-
5783: leenkin vallitkoon yhteiskunnass(.! taistelu elämästä ja kuolemasta.
5784: Se sisältyy tähän niin kauniiseen sanaan, jota muistaakseni sekä
5785: herra Danielson-Kaimari että herra Renvall käytti, ,sopimuk-
5786: seen".
5787:     Vihdoin muutamia sanoja herra Renvallille. Hän sanoi, ettei
5788: ole katsottava sen huonommaksi työväenystäväksi sitä, joka kan-
5789: nattaa 9 tuntista työpäivää, kuin sitä, joka kannattaa 8 tuntista.
5790:                          Työstä leipomoissa                     2097
5791: 
5792: Tämä minua suuresti ihmetyttää. Kun työväki itse tahtoo 8 tun-
5793: tista työpäivää, niin herra Renvall ymmärtää paremmin, mikä on
5794: parasta työväelle ja arvelee sen takia, että 9 tuntinen työpäivä on
5795: säilytettävä. Kumma, ettei herra Renvall kääntänyt asiaa aivan
5796: nurin ja sa.nonut, että se, joka on 9 tuntisen työpäivän kannattaja,
5797: on vielä parempi työväen ystävä kuin se, joka kq.nriattaa 8 tun-
5798: tista työpäivää.
5799:     Lopuksi pyydän lausua sen väitteen, että jos täällä nyt pää-
5800: tetään 9 tuntinen työpäivä, niin ehdottomasti herrat porvarit sy-
5801: vi~n rivien keskuudessa tulevat istumaan syytettyjen penkillä.
5802: 
5803:    Ed. Ehrnrooth: Jag anhöll om ordet för att dels komplettera,
5804: dels rätta ett par uppgifter i hr Danielson-Kalmaris andragande.
5805: Han nämnde, att regeringen vid 1904-05 års landtdag hade i sitt
5806: propositionsförslag upptagit 12 timmars arbetsdag. Det hade
5807: kanske varit skäl att tillägga, att häri inberäknades tillfälliga ar-
5808: betsraster. Vidare sade han, att senator Ståhlberg i stora utskot-
5809: tet förklarat, att senatens minoritet hade omfattat nio timmars
5810: arbetsdag. Det var icke så, det var för en arbetstid af 1 1 tim-
5811: mar, tillfälliga raster däri icke inberäknade, som senatens mino-
5812: ritet röstade.
5813:     Då jag nu engång har ordet, kan jag icke låta bli att yttra
5814: mig i den riksviktiga kvinnofrågan. Jag har i egenskap af före-
5815: dragande i senaten tagit del i behandlingen af senatens proposi-
5816: tionsförslag i ämnet, och jag tror mig våga försäkra, att hade
5817: kejserliga senaten haft en aflägsen aning om den storm i ett vatten-
5818: glas, som några kvinliga deputerade här sökt åstadkomma, så
5819: hade nog den Iilla, oskyldiga hänvisningen tili den lagstiftning,
5820: som finnes eller kommer att finnas rörande barns och unga perso-
5821: ners och kvinnors arbetstid, kunnat blifva borta. Det är nu en
5822: gång så, att vare sig detta moment finnes där eller icke, så än-
5823: dras icke en enda paragraf vare sig i den lagstiftning vi nu hafva
5824: eller i den som kommer. K vinnosaken är utmärkt bra, men man
5825: skall icke göra den tili en käpphäst, man skall icke göra sig till
5826: ett åtlöje, man skall icke strida mot väderkvarnar.
5827: 
5828:    Ed. Rosenqvist, G. G.: Då en gång arbetstidens längd fixe-
5829: ras i denna lag - och att så bör ske, därför hafva goda skäl här
5830: blifvit anförda, - vore jag för min del böjd att ansluta mig tili
5831: reservationen n :o 2, som håller på 8-timmars arbetsdag. Det
5832: enda, som gör detta understödjande för mig mindre angenämt,
5833: äro de ord, med hvilka hr af Ursin slutade sitt senaste andra-
5834: gande. Jag håller emellertid på 8-timmars arbetsdag, emedan
5835: jag tror, att på detta arbetsområde, liksom på många andra arbets-
5836: områden, en förkortning af arbetstiden, då det sker med måtta,
5837:                    Istunto 15 p. lokakuuta 1907·
5838: 
5839: 
5840: suarare är egnad att gagna än skada yrket och de ekonomiska in-
5841: tressen, som med detsamma ärq förknippade, men särskildt eme-
5842: <dan jag tror, att en förlängning af frihetstiden för arbetaren så-
5843: som människa, särskildt för å.rbetare af detta slag, betyder myc-
5844: ket och betyder mer än förmenta, ja låt vara äfven verkliga eko-
5845: nomiska intressen. Jag skulle också tro, att landtdagsarbetet
5846: och landtdagsmännens inre människa skulle hafva stort gagn, om
5847: vår nuvarande 14 i 16 timmars arbetsdag betydligt inskränktes.
5848:     Hvad slutligen det sista omdebatterade momentet i denna pa-
5849: ragraf beträffar, så ansluter jag mig vasentligen till representan-
5850: ten Neovius' uttalande. Jag förstår icke annat än att en miss-
5851: riktad ambition eller kanske snarare ett alltför abstrakt för att
5852: icke säga mekaniskt likställighetsbegrepp beträffande man och
5853: kvinna står bakom yrkandena i motsatt riktning. Det synes mig
5854: <ock vara inkonsekvent att yrka på lagens skydd för barn, men icke
5855: yrka på lagligt skydd för barnaföderskor. Vill man åter hafva
5856: {}etta moment hort såsom innebärande förmyndarebestämningar,
5857: så synes konsekvensen fordra, att hela paragrafen strykes.
5858: 
5859:     Ed. Perttilä, Bmil: Minusta ei ole ensinkään ihmeteltävää,
5860: jos asiantuntijoita mennään hakemaan sieltä, mistä ed. Käkikoski
5861: oli niitä hakenut. Mikäli minä tunnen ammattitarkastajoita, on
5862: niiden toiminta kai suureksi osaksi paperilla ja hyvin pieni työ-
5863: läisten keskuudessa, joita varten ne oikeastaan ovat aijotut. Mi-
5864: nun täytyy sanoa, ett<ä olen työskennellyt toista kymmentä vuotta
5865: Suomen suurimmissa tehtaissa näkemättä vielä tähän päivään saak-
5866: ka sitä autuasta päivää, jolloin ammattitarkastaja olisi ollut teh-
5867: taassa. Silloin kuin ammattitarkastajat hoitavat tehtäviään sillä
5868: tavalla kuin ne tähän päivään saakka ovat niitä hoitaneet, voi-
5869: {.\aan tietystikin semmoisia lausuntoja antaa kuin mitä täällä ed.
5870: Käkikoski on kertonut.
5871:      Sitten pyytäisin ed. Huoposen puheeseen tehdä sen huomau-
5872: tuksen, että tokkohan hän sentään on kaikissa asioissa niin va-
5873: pautta harrastava kuin hän oli tässä. Luulen että ennen pitkää
5874: tulee eduskunnassa kysymykseen asioita, joissa ed. Huoponen mi-
5875: <nun kanssani menee paljon pitemmälle vapauden rajoituksiin
5876: kuin nyt on kyseessä, ja se on jonkunverran epäjohdonmukai-
5877: suutta sekin.      Sanottakoon vielä sen lisäksi, että niitä 1 I tun-
5878: tisia työpäiviä, joita ed. Huoponen tekee, on tuskin sataakaan vno-
5879: <lessa, saati sitten kolmeasataa.
5880:      Puolestani hyväksyisin tämän pykälän niillä muutoksilla kuin
5881: täällä jo aikaisemmin on ehdotettu, jolloin se tulisi kuulumaan:
5882: ,Leipomoissa saa työntekijää käyttää työhön enintäin 8 tuntia
5883: vuorokaudessa. Tämän työajan lisäksi saa työntekijä pitää yli~
5884: työssä enintäin 8 tuntia kuukaudessa, ja on siitä pidettävä kirjaa
5885:                           Työstä leipomoissa.
5886:              -------·
5887: 
5888: 
5889: j. n. e. Tämän ehdotuksen on ed. Valpas tehnyt suuressa valio-
5890: kunnassa, mutta kun tietääkseni se ei ole täällä tullut ehdotetuksi
5891: eikä kannatetuksi, niin olen sen tehnyt, ehdottaen että se tulisi.
5892: huomioon otetuksi.
5893: 
5894:     Ed. Leivo: Ed. Sipponen peloitti eduskuntaa sillä, että maa-
5895:  laisleipomoissa, joissa tapaa olla korkeimmassa tapauksessa yksi
5896:  vieras työntekijä, tuo yksi työntekijä saisi niin tavattoman suu-
5897:  ressa määrässä laiskotella, että olisi se hänen mielestään kyllä pai-
5898:  nava syy hyväksyä maalaisleipomoihin 10 tuntinen työpäivä.
5899:  Eduskunnan aika on kuitenkin niin tärkeä, etten käytä sitä va-
5900:  laistakseni ed. Sipposta leipurien työskentelytavan suhteen. Minä
5901:  säästän eduskuntaa nim. kuulemasta, mitä kaikkea työtä voitai-
5902:  siin tehdä sillä välillä kuin taikinat nousevat. Sanottakoon nyt
5903:  kuitenkin että väliaikoja siinä tulee, mutta minun ymmärtääkseni
5904:  voisi näihin pitkiin taikinanousuaikoihin esim. sovittaa ruokailu-
5905:  ajan. Siten tulisi oleellisesti hyvin käytetyksi tuo vapaa-aika.
5906:  Lisäksi: leipomoissa tehdään jotain muuta myöskin eikä yksin
5907:  leipää, jonka taikinan nousuaikaa ei tarvitse ollenkaan ottaa huo-
5908:  mioon, sillä sitä ei ole, esim. piparikakkujen taikinassa eli pre-
5909:  nikoiden niinkuin itäsuomalaiset sanovat. Tämä tapahtuu var-
5910:  sinkin sellaisissa leipomoissa, joissa vierasta työväkeä täytyy pi-
5911: tää. Usein kyllä sattuu niin, että tavallinen leipä toisinaan luon-
5912: nonsuhteitten, kuten ilmanlaadun y. m. s. tähden vaatii pitemmän
5913: ajan valmistuakseen kuin sille varsinaisesti on harkittu, mutta ne
5914: ovat kaikissa tapauksissa sangen harvoja sattumia. Ja niitä lei-
5915: pomoita myöskin, missä maalla vierasta työväkeä tullaan käyttä-
5916: mään, tulee olemaan hyvin vähäsen. Tämä lakiehdotushan antaa
5917: nim. luvan n. s. kotileipomoille. Saa esim. perheensä keskuu-
5918: dessa työskennellä miten hyvänsä, laki ulottuu ainoastaan niihin,
5919: missä vierasta työväkeä käytetään. Nämä seikat eivät olisi siis
5920: suinkaan niin raskaita, että maaseudulle tarvitsisi ehdottaa 10-
5921: tuntista työpäivää, kun kerran hyväksytään kaupunkeihin g-tun-
5922: tinen.
5923:      Ed. Perttilän tekemää ehdotusta ylityön pituudesta minä kai-
5924: kin puolin kannatan. 8 tuntia kuukaudessa riittää kyllä ylityön
5925: tekemiseen sangen hyvin. Leipurintyötä nim. voidaan järjestää
5926: tavattoman paljon, siitä minulla on kokemusta. Tahdon vaan yh-
5927: den seikan sanoa. Sen työn, mihinkä vitkastelemalla saadaan
5928: kulumaan 18 tuntia, voi helposti tehdä tuhlaavaisuudetta ja vai-
5929: keudetta 9 :ssä, jopa 8 :ssakin tunnissa. Paitsi työn järjestämistä,
5930: vaikuttaa myös vississä määrässä se, minkälaisista jauhoista teh-
5931: dään leipää. Meillä Suomessa käytetään nykyään enimmäkseen
5932: amerikkalaisia ja venäläisiä vehnäjauhoja. Nämä vehnäjauhot
5933: kyllä tarvitsevat pitemmän nousuajan kuin niissä maissa käyte-
5934: 2100                Istunto 15 p. lokakuuta H)O'J.
5935: 
5936: 
5937: tyt vehnäjauhot, joista täällä enimmän on keskusteltu, nim. Nor-
5938: jan ja Tanskan leipomoissa käytetyt. Venäläisiä ja amerikka-
5939: laisia jauholajeja käyttäen voidaan lyhentää työaikaa, mutta ih-
5940: misten silmiä ei voida niin paljon pettää kuin ennen. Leipä,
5941: nähkääs, tulee silloin pienemmän näköistä, jos taikinaa ei äärim-
5942: milleen nosteta, kun taas, jos hyvin paljon annetaan taikinan
5943: nousta 3, 4 jopa 5 :kin kertaa, leipä tulee hyvin suuren näköistä,
5944: mutta sen ravintoarvo paljon heikkenee. Se on ostajalle vahin-
5945: goksi, mutta meidän leipurimestarit tahtovat edelleen tuon van-
5946: hanajan käsityksen mukaan valmistaa leipää, joka on suurta sil-
5947: mille, mutta pientä hampaille. Jos leipurit asettuvat uudenaikai-
5948: selle kannalle, niin aivan hyvin tässä lyhennetyssä työajassa voi
5949: leipää, voimakkaampaa ja terveellisempää kuin entinen, valmistaa.
5950: Sen verran minulla nyt on ammattimiehenä kokemusta.
5951:     Täällä on tavattomasti pelätty sitä, että tässä tulisi leipurin-
5952: työnantajille erikoisen suuret vaikeudet. Kyllä minä nyt koetan
5953: olla sangen lojaalineo heitä kohtaan, koska minun on onnistunut
5954: parin vuoden ajan olla tuosta kidutuspaikasta, pakarista, vähän
5955: väljemmillä vesillä eikä minulla ole enaan mitään kiuk-
5956: kua leipurimestareita kohtaan, mutta kyllä voin sanoa ihan
5957: vapaasti, ettei niille niin huono asema tule, että tämä heitä pe-
5958: 1ottaisi. Sitä paitsi, eihän kai lakia laadita ijankaikkisuutta var-
5959: ten. Jos käytäntö tämän lain hyväksyttyä tulee osoittamaan,
5960: että laki on huono, mikä estää eduskunnan silloin esittämästä lain-
5961: muutosta. Minä toivoo, etä voisimme nyt hyväksyä koetteeksi
5962: -8-tuntisen työpäivän ja rajoitetun määrän ylityötä. Ellei tämä
5963: osottautuisi käytännössä oikeutettuja toiveita vastaavaksi, niin
5964: silloinhan meidän vanhoillisimmille aineksillemme tulisi erinomai-
5965:  sen kiitollinen tilaisuus osottaa työväelle, ettei se 8-tuntisen työ-
5966: päivän vaatimus mihinkään kelpaa. Minä toivoisin, että kaikki
5967: yhtyisimme siihen, että kokeilisimme näin pienellä alalla. Voisi-
5968: han Suomi tässä, kut~ eduskunnan laadussakin, olla esimerkiksi
5969: muille maille.
5970: 
5971:    Ed. Paasivuori: Pyysin puheenvuoroa paaas1assa sen joh-
5972: dosta, että pykälän 4 momenttiin on täällä rtiin paljon huomiota
5973: kiinnitetty. Tässä neljännessä momentissa ei kuitenkaan mitään
5974: uutta lakia naispuolisille työntekijöille säädetä. Ainoastaan vii-
5975: tataan voimassaoleviin lakeihin, että niissä on jonkunlaisia eri-
5976: koisia suojelusmääräyksiä naisiin nähden. Eivätkä suinkaan ne
5977: neidit ja rouvat, jotka täällä ovat puhuneet tätä pykälää vastaan,
5978: ole tahtoneet työväen suojeluslaista poistettavaksi sellaisia mää-
5979: räyksiä kuin siellä löytyy, nimittäin ettei naisia saa käyttää maan-
5980: alaiseen kaivostyöhön, ei kivenmurtamiseen, eikä myöskään käyn-
5981: nissä olevien voimakoneitten voitelemiseen. Tahtoisivatko nämä
5982:                           Työstä laipomoissa.                      2101
5983: 
5984: 
5985: 
5986: naiset asettaa juuri naiset tällaiseen työhön, kivenmurtamiseen,
5987: maanalaiseen kaivostyöhön tai käynnissä olevien voimakoneitten
5988: voitelemiseen, joista he ovat tähän asti olleet vapautetut? Se-
5989: hän olisi jotakin ihmeellistä. Usein ovat harjaantuneetkin ja tot-
5990: tuneet miehet loukkaantuneet esim. käynnissä olevaa voimako-
5991: netta voidellessaan.
5992:     Ed. Käkikoski on täällä jo hyökännyt työväen suojeluslaki-
5993: komitean mietinnön kimppuun, vaikka se on vasta mietintönä, jota
5994: ei ole edes senaatissa käsitelty, saatikka sitte eduskunnassa esitetty.
5995: Tuossa ,vaarallisessa" mietinnössä on muun muassa ehdotettu,
5996: että naiset neljä viikkoa synnytyksen jälkeen kiellettäisiin työstä
5997: ja että heille maksettaisiin yleisistä varoista täysi korvaus. Tä-
5998: män määräyksen vastustamista voi ymmärtää ainoastaan rikkaan
5999: yläluokan naisen kannalta, mutta kun täällä puhutaan köyhälis-
6000: tön naisen nimessä, qiin silloin tehdään sen naisille hyvin huono
6001: palvelus. Silloin asetutaan ainoastaan vanhojenpiikaiu ja rik-
6002: kaitten rouvien kannalle,
6003: 
6004:   Pukemies: Kaksi minuttia on kulunut.
6005:   Ed. Paasivuori: jos sanotaan, ettei tarvita näitä suojelus-
6006: lakeja. Köyhälistön naiset kyllä vaativat tällaisia lakeja ja mei-
6007: dän köyhälistön edustajain on silloin, kun tämä lakiehdotus esi-
6008: tetään, ehdoton velvollisuus puolustaa sellaisia.
6009:      Mitä sitte tulee tuohon toiseen kohtaan työväensuojeluslaissa,
6010: kun ehdotetaan, että yötyö kiellettäisiin naiselta, mutta sallittaisi
6011: sellaisessa tapauksessa, jolloin työ on rajoitettu kolmeen 8-tun-
6012: tiseen työvuoroon tai kahteen 8-tuntiseen, niin eihän siinä ole
6013: yötyö ehdottomasti kielletty.     Ja niissä työpaikoissa, niinkuin
6014: koko paperiteollisuudessa meidän maassamme, joissa on järjes-
6015: tetty 8-tuntinen työaika, on naistyöntekijäin luku suuresti lisään-
6016: tynyt. Tuossa työväensuojeluslakikomiteassa olleet suuret työn-
6017: antajat arvelivat, että, jos se ehdotus tulisi laiksi hyväksytyksi,
6018: niin tulisi naistyöntekijäin luku lisääntymään 7 tuhannella. Jos
6019: naiset katsovat asiakseen vastustaa näitä määräyksiä silloin, kun
6020: sellainen lakiehdotus tulevaisuudessa esitetään, niin minä sanon,
6021: että kyllä he silloin ainakin köyhälistölle tekvät huonon palve-
6022: luksen.
6023: 
6024:    Ed. Pärssinen: F.d. Käkikoski piti täällä pitkän puheen yö-
6025: työstä ja toimenpiteistä naisten yötyön poistamiseksi.        Mi-
6026: ntm mielestäni tämän asian yhteydessä ei tarvitse käydä
6027: niihin kysymyksiin käsiksi, sillä se veisi asian aivan syr-
6028: jään.   Tässä laissa tehdään mies ja nainen yötyön suh-
6029: teen tasa-arvoisiksi. Molemmilta kielletään yötyö, eikä ole tässä
6030: suhteessa kysymyksessä mikään poikkeus.
6031: 2102               Istunto 15 p. lokakuuta If}07.
6032:        -------
6033:     :M.uuten on sangen kuvaavaa sille yksipuolisuudelle, millä m.
6034: m. neiti Käkikoski katselee asiaa, että hän vertaa tuollaista raa-
6035: tajatyöntekijää laulajattareen, eikä ota lainkaan lukuun, miten
6036: suuri ero näiden kahden henkilön yhteiskunnallisessa asemassa
6037: on.
6038: 
6039:    Ed. Danielson-Kahnari: Ed. Ehrnrooth on huomauttanut,
6040: että minä ilmoitin väärin senaattori Ståhlbergin lausunnon se-
6041: naatin vähemmistön kannasta työtunteihin nähden. Olen naa-
6042: pureiltanikin kuullut, että minä huomaamattani tulin sanoneeksi,
6043: että senaattori Ståhlberg oli maininnut 9 tuntia, kun luulin sano-
6044: neeni, että hän oli maininnut 1 1 tuntia.
6045:     Muuten ed. af Ursin on äskeisessä lausunnossaan uudelleen
6046: vapauttanut minut hänelle vastaamasta, hän kun itse lausui
6047: kannastansa tässä asiassa ankararuman arvostelun, kuin mitä
6048: minä kohteliaisuutta noudattain olisin tahtonut lausua.       Hän
6049: ilmoitti, että hän ei ole tahtonut syventyä liian syvälle.
6050: 
6051:   Ed. Tainio: Kun tämä asia oli esillä suuressa valiokunnassa,
6052: niin siellä puhuttiin hyvin paljon viikkotunneista, jolla tarkoite-
6053: taan, ettei määrättäisi, kuinka pitkä yksi työpäivä saisi olla, vaan
6054: määrättäisiin, kuinka monta tuntia viikossa työntekijällä saa teet-
6055: tää työtä viikossa. Minua ihmetyttää, ettei täällä ole puhuttu siitä
6056: yhtä halaistua sanaa, vaikka se suuressa valiokunnassa pidettiin
6057: erittäin tärkeänä kysymyksenä. Ed. Renvall m. m. lupasi puo-
6058: lustaa 8-tuntista työpäivää, taikka 48 viikkotuntia ja nyt hän
6059: kuitenkin on pitänyt pitkän puheen 9-tuntisen työpäivän puolesta,
6060: siis nähtävästi luopunut siitä kannasta, mikä hänellä oli suuressa
6061: valiokunnassa. Minä jo silloin valiokunnassa lausuin myötätun-
6062: toisuuteni tuota toista järjestystapaa kohtaan, että vaan määrät-
6063: täisiin, kuinka monta tuntia viikossa työntekijä saisi työtä tehdä
6064: tai on pakko tehdä ylimäärin.       Tahtoisin tehdä väliehdotuksen,
6065: että määrättäisiin 48 tuntia viikossa työajaksi, päivää kohti sitä
6066: ei sinänsä määrättäisi, mutta ehkä 10 tuntia korkeintaan, siis toi-
6067: sena päivänä työn laadun ja kiireen mukaan voitaisiin teettää
6068: 10 :kin tuntia työtä, mutta toisena päivänä vähemmän, niin että
6069: viikossa tehdyn työn normaaliaika olisi 48 tuntia, ja jos menee
6070: siitä yli, niin ylityöstä on suoritettava eri maksu. Tästä minun
6071: ehdotuksestani olisi leipurimestareille sangen suuri hyöty. He
6072: pääsisivät paljon vähemmällä ylityön teettämisellä tällä tavalla,
6073: kun he voisivat kiireenä aikana ennen pyhiä teettää pitempiä työ-
6074: päiviä ja alkuviikosta teettää lyhempiä. Heiltä säästyisi monta
6075: ylityöprosenttia ja muutenkin se olisi heidän työnsä järjestelylle
6076: sopivampi kuin tämä kiintonaiseksi määrätty päivätyö. Tästä
6077: on kyllä joitakuita haittojakin. Se vaikeuttaa tarkastusta, sillä
6078:                          Työstä leipomoissa.                    2103
6079: 
6080: 
6081: tässä suhteessa annetaan enemmän tilaa mahdollisille väärinkäy-
6082: töksille, mutta olisi tämä sentään parempi kuin lakimääräinen 9-
6083: tuntinen työpäivä. Kun useat suuren valiokunnan jäsenet ilmoit-
6084: tivat, että he olisivat äänestäneet tämän puolesta, niin minä esitän
6085: tämän välitysehdotuksen, jonka toivoisin saavan kannatusta. Se
6086: antaisi mestareille suuria etuja 8-tuntisen työpäivän rinnalla,
6087: mutta työväelle se olisi ehkä jonkun verran parempi kuin 9-tun-
6088: tinen, kun vaan väärinkäytöksiä voitaisiin ehkäistä ja ehkäpä
6089: niitä varten keksittäisiin toimenpiteitä. Minä ehdottaisin, että
6090: pykälä laadittaisiin siihen muotoon, että korkein sallittu työmäärä
6091: viikossa olisi 48 tuntia, mutta ei ro tuntia enempää vuorokau-
6092: dessa.
6093: 
6094:    Ed. Tikkanen:      Ed. Huoposelle tahdon lyhyesti huomauttaa
6095: siitä ikävästä erehdyksestä, joka hänelle nähtävästi ajattelematto-
6096: muudesta on tullut. Hän tahtoi sanoa, että me sosialistit olemme
6097: äänestyskoneita ja teemme ehdottomasti sitä, mitä meidän joh-
6098: tajamme käskee. Jos mikään, niin tämä on mitä suurin erehdys
6099: ed. Huoposen ehkä itse mielestään liiankin kauniissa virressä.
6100:     Ed. Sipponen : Minä vaan tahdon lyhyesti huomauttaa sille
6101: puhujalle, joka sanoi, että sinä väliaikana, jolloin taikina on nou-
6102: semassa, voitaisiin tehdä piparikakkTJja ja muita semmoisia, että
6103: hän ei ollenkaan tunne maaseutuoloja. Maaseudulla ei ole sem-
6104: moista herrasväkeä eikä niin varakkaita työläisiä, jotka voisivat
6105: näitä piparikakkuja syödä ja ne jäisivät näin ollen happanemaan
6106: ja siis semmoisesta työstä ei olisi mitään hyötyä. Voisi sentäh-
6107: den, niinkuin jo lähetekeskustelussa sanoin, noissa pienissä lei-
6108: pomoissa tehdä työtä joka viikon päivänä. Mutta kun ei tuotteet
6109: mene kaupaksi, niin ainoastaan semmoisina päivinä, jolloin me-
6110: nee kaupaksi. Näin ollen hän on itsekin tunnustanut, että joka
6111: tapauksessa ei taikina ehdi nousta, niin että työ tulisi 9 tunnissa
6112: tehdvksi. Mutta niinkuin sanoin nämät maaseutuleipurit sanp-
6113: vat, -ettei taikina milloinkaan kerkiä niin valmiiksi, että työ voi-
6114: taisiin 9 tunnissa tehdä. Jos ei voida muutosta lakiin aikaan-
6115: saada, niin minun täytyy ainakin kannattaa ed. Huoposta, että
6116: tässä suhteessa ei määrättäisi pisintä työpäivää, vaan jäisi se
6117: sopimuksen varaan.
6118:    Ed. Renvall: Minä en tahtonut täällä tehdä sitä ehdotusta,
6119: minkä tein suuressa valiokunnassa, sen takia ettei se siellä saa-
6120: ~·uttanut niiden puolelta kannatusta, joiden minä luulin sitä kan-
6121: nattavan. Mutta koska asia täällä on uudestaan herätetty, niin
6122: tahtoisin minäkin uudistaa siellä tekemäni ehdotuksen siitä, että
6123: tämä pykälä palautettaisiin valiokuntaan muodostettavaksi siten,
6124: että tunnit laskettaisiin vii~kotunnittain eikä päivätunnittain.
6125:                                                           133
6126: 2104                 Istunto 15 p. lokakuuta 1907·
6127: 
6128: 
6129:    Ed. af Ursin: Ed. Danielson-Kaimari on jo ennenkin osoit-
6130: tanut, että hän on hyvä sanoilla ratsastaja. Jokainen ymmärtää
6131: tietysti, että asiaan syventymisellä minä tarkoitin laveasti asiasta
6132: puhumista. Hän on myöskin näyttänyt, että hän on hyvä ratsas-
6133: taja keppihevosellakin, sillä hän on tällä tavoin päässyt vastaa-
6134: masta minulle semmoisista asioista, joita hän ei voi kumota.
6135: 
6136:    Ed. Ahlroos: J ag vill hafva sagdt, att arbetarena, såväl
6137: socialdemokraterna som de konstitutionella, sträfva till 8 tim-
6138: mars normalarbetsdag. Regeln är: 8 timmars arbete, 8 timmar
6139: till rekreation, inhämtande af kunskaper och till familjelif samt
6140: 8 timmar till hvila. I vårt land är på många håll en arbets-
6141: dag på 8 timmars införd, och då man träget stått 8 timmar i
6142: sitt arbete, så är det nog. Jag ber att få understöda andra reser-
6143: vationen i specialutskottets betänkande. Vi hafva nu erhållit
6144: allmän rösträtt och arbetarena representeras af 8o socialdemo-
6145: kratiska arbetare förutom ett par från hvarje af de öfriga grup-
6146: perna. Man hör allmänt uttalas missnöje med vår kunskap i lag-
6147: stiftningsarbetet, och jag erkänner i stort sedt, att så är fallet,
6148: men orsaken därtill är just den långa arbetsdagen. Efter det
6149: tröttande arbetet behöfver arbetaren så väl hvila. Han har dess-
6150: utom sina egna plikter för dagen. Vill kammaren bidraga till
6151: att arbetarena och de mindre bemedlade i allmänhet skola få tid
6152: att skaffa sig kunskaper och vetande, så är det dess plikt att i
6153: princip gå in på 8 timmars dagen. Bagareyrket är ett af de
6154: hälsofarligaste och behöfver redan därför en kortare arbetsdag
6155: än många andra. De gulbleka ansiktena bära vittne om bagare-
6156: yrkets hälsoskadlighet.     Hr Sipponen har alldeles missförstått
6157: lagens anda. Emellan kl. 6 förmiddag och 9 eftermiddag kan
6158: arbetsgifvaren ordna den ifrågavarnde arbetstiden, om den då
6159: blir 8 eller 9 timmar. Hr Perttilä klandrade yrkesinspektörerna.
6160: Jag kan till någon del godkänna hans klander. Men fröken Käki-
6161: koski nämnde, att hennes andragande gick ut från fröken Hjelt,
6162: och jag erkänner henne såsom en samvetsgrann yrkesinspektör.
6163: 
6164:    Ed. Gripenberg: Olen sanonut, etten tällä kertaa tahdo
6165: puhua itse periaatteesta, s. o. siitä periaatteesta, että täysivaltaisia
6166: kansalaisia asetetaan työn suhteen lasten ja alaikäisten rinnalle.
6167: En siis tule siitä puhumaan. Minä olen tällä kertaa puhunut
6168: naisten työstä leipomoissa, eikä yksikään puhuja, joka on esiinty-
6169: nyt minua vastaan, ole tuonut esiin mitään tosiseikkaa, joka olisi
6170: kumonnut minun väitteeni, sen nimittäin, että jos naispuolisille
6171: työntekijöille leipuriammatissa asetetaan erilaisia työehtoja, eri-
6172: laisia työtunteja kuin miespuolisille, niin naiset luultavasti tule-
6173: Yat siitä kärsimään taloudellista tappieta. Mitä herra Ehrnroothin
6174:                          Työstä leipomoissa.                     2105
6175: 
6176: 
6177: lausuntoon tulee, niin pyydän saada muistuttaa herra Ehrnroothille
6178: siitä, että senaattori Ståhlberg suuren valiokunnan kokouksess~          •
6179: nimenomaan vastusti tämän momentin poistamista, ja sanoi, että
6180: sen pysyttäminen on tärkeä siitä syystä, että on odotettavissa tuo
6181: uusi työväen suojeluslaki. Tämä keskustelu ei siis suinkaan ole
6182: ollut mitään taistelua tuulimyllyjä vastaan.
6183:      Täällä on koetettu väärentää minun sanojani ja väittää, että
6184: minä tahtoisin tukea kapitalisteja ja työnantajia. Se on tuota
6185: samaa veisua, jonka me kaikki osaamme ulkoa. Minä olen suu-
6186: ren valiokunnan jäsenenä äänestänyt 9-tuntista työpäivää, ja jä-
6187: tän siis koko tämän syytökseen sikseen. Tietysti tuskin tarvin-
6188: nee mainitakaan, että minulla ei ole mitään sanomista, ei nyt
6189: eikä vastaisuudessa, niille henkilöille, j~tka naisasian suhteen sei-
6190: sovat niin alhaisella pilalehden kannalla kuin täällä muutamat
6191: sekä nais- että miespuhujat ovat seisoneet, kun he ovat asiassa
6192: laskeneet raakaa leikkiä.
6193:      Lopuksi minua ihmetyttää, että sosiaalidemokraattiset nais-
6194: puhujat ovat niin tietämättömiä omasta aatteestaan, että he eivät
6195: tiedä, että viime vuoden helmikuussa suuressa sosiaalidemokraat-
6196: tisten naisten kongressissa Ruotsissa, jota kongressia sekä por-
6197: varilliset että sosiaalidemokraattiset lehdet yksimielisesti kiitti-
6198:  vät ja sanoivat sen olevan suuremmoisimpia naiskokouksia, mitä
6199:  Skandinaaviassa on pidetty - että tässä kongressissa kaikki so-
6200: siaalidemokraattiset naispuhujat asettuivat epäilevälle kannalle
6201:  tässä asiassa ja että yksimielisesti hyväksyttiin seuraava ponsi:
6202:  ,Että naisten työn suojeluslait eivät saa ottaa sellaista muotoa,
6203:  että ne sulkevat naiset pois ammatista, joissa heillä nyt on sie-
6204: dettävät tulot ja siedettävä olemassaolo".
6205:       Mitä tulee tuohon kysymykseen lapsensynnyttäjistä, niin se
6206:  on liian laaja, voidaksemme sitä nyt ottaa esille. Minä en ole-
6207:  kaan siihen koskenut. Tulen siitä puhumaan silloin, kun lakieh-
6208:  dotus siitä esitetään tässä eduskunnassa.
6209:       Lopuksi pyydän saada lausua, että minä olen hyvin iloinen
6210:  siitä, että minun ehdotukseni edes tulee äänestyksen alaiseksi, sillä
6211:  tosiaankin tänä aamuna noustessani puhujalavalle luulin, että tässä
6212:  kysymyksessä tulisin olemaan niin yksin kuin pelikaani erä-
6213:  maassa.
6214: 
6215:   Ed. Soininen: Minä pyytäisin saada kannattaa edustaja Tai-
6216: nion ehdotusta, että työaika leipomoissa määrättäisiin korkeintaan
6217: 48 tunniksi viikossa ja korkeintaan 10 tunniksi päivässä.
6218: 
6219:   Ed. Renvall: Pyydän saada luopua omasta ehdotuksestani ja
6220: yhtyä viimeisen puhujan ehdotukseen.
6221:  2Io6                Istunto 15 p. lokakuuta 1907.
6222: 
6223: 
6224:    Ed. Rosenqvist, G. G.: Jag begärde ordet endast för att
6225:  tmderstöda hr Tainios förslag, hvilket icke blifvit understödt.
6226: 
6227:     Ed. Pärssinen: Neiti Gripenberg arveli, ettei täällä ole seu-
6228:  rattu tuota Ruotsin naisten kokousta, jossa hänen mainitsemansa
6229:  päätös on tehty. Asianlaita on kuitenkin päinvastoin. Täältä
6230:  Suomesta oli siellä edustajia saapuvilla, ja myöskin on suoma-
6231:  laisissa työväen lehdissä, Suomen työläisnaistenkin lehdessä po-
6232:  lemiseerattu tuota Ruotsin työläisnaisten kantaa vastaan, joka
6233:  johtuu siitä, että siellä eivät vielä ole niin syvästi perehtyneet so-
6234:  siaalipoliittisiin kysymyksiin, että käsitettäisiin naisten suojelus-
6235:  lakikysymystä. · Missään muualla työväen luokan naiset eivät
6236:  olekaan tuolle kannalle asettuneet ja Ruotsin naisten erehdyksen
6237:  voi antaa anteeksi sen perusteella, että heidän kokouksensa oli
6238:  ensimäinen. Kun he tulevat toisen työläisnaisten kokouksen pa-
6239:  nemaan toimeen, eivät he sellaista erehdystä enää tule tekemään.
6240: 
6241:         Aalle: Minä lyhyesti vaan pyydän ed. Gripenbergille
6242: ! ··· Ed.
6243: huomauttaa, ettei hänen mainitsemansa kokous eikä sen tekemä
6244: päätös ole jäänyt huomaamatta meiltä, koska sekä minä että ed.
6245: Sillanpää istuimme mainitussa kokouksessa. Että hänen esittä-
6246: mästään ajatuksesta olisi siellä oltu yksimielisiä, ei ole totta, sillä
6247: asia oli vilkkaan keskustelun alaisena osittain itse kokouksessa ja
6248: varsinkin kokouksen väliajoilla. Päätöksen asiassa vaikutti siellä
6249: pääasiassa erään naislääkärin lausunto, jossa väitettiin, että nai-
6250: nen kestää yötyön yhtä helposti kuin mieskin, - vaikka minun
6251: käsittääkseni pitäisi ainakin lääkärin tietää, ettei todellisuudessa
6252: niin voi olla. Kaikessa tapauksessa tuo noin päteväitä taholta
6253: tullut todistus pääasiassa antoi aihetta kokouksen enemmistölle
6254: hyväksyä tämä. Vielä vaikutti siihen sekin seikka, että kokouk-
6255: sessa oli oikeastaan vaikuttavin osa kirjaltajain alalta, ja pelko
6256: naiskirjaltajain taloudellisen aseman huononemisesta tällä kertaa
6257: pääasiallisesti aiheutti päätöksen, joka varmaankaan ei uskotta-
6258: vasti tule toiste tapahtumaan.
6259: 
6260:    Ed. Eloranta: Periaatteellisesti ei täällä ole ihan suoraan yksi-
6261: kään vastustanut 8-tuntista työpäivää tai yleensä työpäivän ly-
6262: hentämistä. Leipurityöntekijäin työn raskautta vastaan ei ole
6263: kukaan mitään sanonut, mutta kumminkin on täällä muodostunut
6264: kaksi mielipidettä ja koska tuo toinen mielipide on erikoisesti ed.
6265: Danielson-Kalmarin lausuntojen ympäri keskittynyt, en malta
6266: olla sanomatta siitä muutamaa sanaa. Hänen puheensa johti mo-
6267: nen eduskunnan jäsenen mielen ulkomaille. Siinä se minun mie-
6268: lestäni astui harhaan, sillä ei ole ollenkaan verrattavissa Suomen-
6269: maan kehitys tässä suhteessa ulkomaiden kehityksen kanssa.
6270:                            Työstä leipomoissa.                   2107
6271: 
6272: 
6273: 
6274: Täällä on taantumuksellinen hallitusmuoto niin kauan ollut esillä,
6275: että Suomen työväestö jo silloin taisteli 10-tuntisen työpäivän
6276: muutamissa kohdin läpi ja on siis jo g-tuntisen kannalla. Jos siis
6277: 9-tuntista työpäivää sanottaisiin täällä edistysaskeleeksi, niin se
6278: ei ole mitään muuta kuin että tunnustettaisiin, mitä työväestö on
6279: taistelunsa kautta jo saavuttanut. Jos siis todella tahdotaan astua
6280: tästä eteenpäin, niin astuttakoon 8-tuntisen työpäivän kohdalle.
6281: Silloin voi Suomen eduskunta ulkomaillekin näyttää, että se on
6282: se kansanvaltainen eduskunta, joksi sitä siellä on koetettu selittää.
6283: 
6284:    F.d. Danielson-Kalmari: Edellisen puhujan lausunto on risti-
6285: riidassa niiden tietojen kanssa, joita työväenasiainvaliokunnan
6286: mietintö antaa, tässä kun on muistaakseni mainittu, että la-tun-
6287: tinen työpäivä tätä nykyä on tavallisin leipomotyössä, mutta että
6288: yhdeksääkin tuntia poikkeustapauksissa käytetään.
6289: 
6290:    Ed. Eloranta: Se mitä ed. Danielson-Kaimari nyt lausui, ei
6291: kokonaisuudessaan pidä paikkaansa, sillä yleensä ollaan jo g-tun-
6292: tisella kannalla, mutta se mitä hän lausui tarkoittaa niitä rikkuri-
6293: paikkoja, joissa on 12-tuntinenkin työpäivä, mutta jotka eivät
6294: Die sillä kannalla, millä varsinainen työväestö Helsingissä on.
6295: 
6296:     Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, keskeytettiin     IS-
6297: tunto k :lo 4,22 i. p.
6298: 
6299:     ja oli sitä jälleen jatkettava kello 6 i. p.
6300: 
6301: 
6302:     Kun kello 6 i. p. jälleen oli kokoonnuttu, hyväksyttiin 3 §:iän
6303: nähden seuraavat äänestysesitykset ja päätökset:
6304: 
6305:     I :o. Ken vastaehdotukseksi mietinnön 3 § :n ensi momentille
6306: hyväksyy ed. af Ursinin tekemän ehdotuksen, vastaa jaa; jos ei
6307: voittaa, on vastaehdotukseksi hyväksytty ed. Tainion tekemä eh-
6308: dotus.
6309: 
6310:     Äänestyksessä annettiin 91 jaa- ja g8 ei-ääntä.
6311: 
6312:    2 :o. Ken hyväksyy 3 § :n ensi momentin mietinnön mukaan,
6313: vastaa jaa; jos ei voittaa, on tässä kohden ed. Tainion tekemä
6314: ehdotus hyväksytty.
6315: 
6316:    J\änestyksessä annettiin 83 jaa- ja 105 ei-ääntä, joten 3 § :n
6317: ensi momentt,i oli h')''l/äksytty ed. Tainion tekemän ehdotuksen
6318: mukaan.
6319: 21o8                   Istunto 15 p. lokakuuta IC)07.
6320: 
6321: 
6322:     3 :o. Ken hyväksyy 3 § :n toisen momentin mietinnön mukaan,
6323: vastaa jaa; jos ei voittaa, on siinä kohden hyväksytty ed. Perttilän
6324: tekemä ehdotus.
6325: 
6326:     Äänestyksessä annettiin 104 jaa- ja 86 ei-ääntä, joten 3 § :n
6327: toinen momentti oli hyväksytty mietinnön mukaan.
6328: 
6329:     4 :o. Ken hyväksyy puheenalaiset kolme momenttia, sellaisina
6330: kuin ne nyt äänestyksen kautta ovat hyväksytyt, vastaa jaa; jos
6331: ei voittaa, ovat ne ed. Huoposen tekemän ehdotuksen mukaan pää-
6332: tetyt poistettaviksi.
6333: 
6334:    Äänestyksessä annettiin 154 jaa- ja 30 ei-ääntä sekä 1 avo-
6335: nainen lippu, joten edellämainitut kolme momenttia oli hyväksytty
6336: pysytettäviksi pykälässä.
6337: 
6338:    5 :o. K.en hyväksyy 3 § :n 4 momentin mietinnön mukaan, vas-
6339: taa jaa; jos ei voittaa, on siinä kohden hyväksytty ed. Gripen-
6340: bergin tekemä ehdotus.
6341: 
6342:    Lippuäänestyksessä, jota ed. Gripenberg pyynnöstä sanoi pyy-
6343: tävässä, annettiin 151 jaa- ja 29 ei-ääntä, joten 3 § :n 4 momentti
6344: oli hyväksytty mietinnön mukaan.
6345: 
6346:        Sen jälkeen puheenvuoron saatuaan lausui:
6347: 
6348:    Ed. Schybergson: Då den omröstning, som nu egt rum, be-
6349: gardes, skedde det, såvidt jag åtminstone uppfattade yrkandet,
6350: enligt uppmaning eller uppdrag ,pyynnöstä". Sk:ill detta så fat-
6351: tas, att någon utom kammaren stående person därigenom fick
6352: sin önskan framförd, anser jag sådant icke öfverensstämma med
6353: god ordning.
6354: 
6355:   Ed. Gripenberg: Ne viisi naista, jotka olivat minun kanssani
6356: puhuneet asian puolesta, olivat pyytäneet minua nimenomaan pyy-
6357: tämään lippuäänestystä, josta minä puolestani ensin olin vähän
6358: epäilevällä kannalla.
6359: 
6360:                                  4 §.
6361:   Keskustelu:
6362:    Ed. Helle: Minua hämmästyttää suuresti, että suuri valio-
6363: kunta on mietinnöstään hylännyt sellaisen pykälän kuin työväen-
6364: asiain valiokunnan mietinnön 4 § on. Työläispiireissä pidetään
6365: sellaista palkanmaksutapaa, jota on noudatettu tähän asti leipuri-
6366:                           Työstä leipomoissa.                    2109
6367: 
6368: 
6369: 
6370: ammatin alalla, jotakuinkin vanhoillisena ja huonona. Työläis-
6371: piireissä pidetään kaikkein tärkeimpänä se, että palkka makse-
6372: taan rahassa. Nyt on suuri valiokunta hylännyt tällaisen ehdo-
6373: tuksen työväenasiain valiokunnan mietinnöstä ja asettanut tilalle
6374: toisellaisen pykälän, jolla on jotakuinkin vähäinen merkitys. Työ-
6375: väenasiain valiokunnan mietinnön 3 § :n toinen ja kolmas kohta
6376: mielestäni jotakuinkin selvästi määräävät ne rajat, kuinka paljo
6377: työnantaja saa kiusata työntekijöitä ylityöllä. Suuri valiokunta
6378: on nyt ollut työväelle niin ystävällinen, että on tässä suhteessa
6379: tehnyt vielä uuden rajoituksen, ettei saa työntekijää kiusata yli-
6380: työssä, ellei hän siitä tee sopimusta työnantajan kanssa. Asian-
6381: laita on kuitenkin sellainen, että työnantaja on siksi viisas, että
6382: jo työntekijän kanssa sopimusta tehdessään myöskin panee eh-
6383: doksi, että työntekijä on velvollinen tekemään yötyötä, milloin
6384: työnantaja tarvitsee. Eikä työntekijän auta muu kuin suostua eh-
6385: dotukseen, varsinkin huonoina aikoina, vaikka työnantaja esittäisi
6386: hänelle mitä tahansa. 3 § :n kolmas momentti mielestäni tulee jo hy-
6387: vin rnäärääväksi tällaisessa asiassa, kun sen mukaan on ylityöstä
6388: maksettava 50 prosentin korotus palkasta. Näin ollen ei työnan-
6389: taja tule käyttämään ylityötä muulloin, kun hänellä on ankara
6390: kiire ja kova tarve. Suuren valiokunnan ehdottarualla pykälällä
6391: siten ei ole suurta merkitystä. Mutta paljo suurempi merkitys
6392: on sillä seikalla, maksetaanko palkka rahassa, asunnon tai jonkun
6393: muun edun muodossa. Hyvin vanha tapa on, että leipuriamma-
6394: tissa pidetään työntekijä talon ruuassa ja asunnossa. Tätä on
6395: moitittu jo vuosikymmeniä työntekijäin keskuudessa ja sitä vas-
6396: taan tuotu sellaisia syitä, joita suuri valiokunta ei ole edes keh-
6397: dannut esittää eduskunnalle. Työnantajat väittävät, että jos ei-
6398: vät työntekijät leipuriammatissa ole talon ruuassa, niin ne va-
6399: rastavat työnantajalta ruokaa. Tämä nyt on hyvin vanhanai-
6400: kaista ja mieletöntä. Miksei suutari vaadi työntekijäänsä olemaan
6401: talon ruuassa ja saappaissa, jottei se varastaisi nahkaa ja tekisi
6402: itselleen jalkineita. Tällaisissa syytöksissä ei ole mitään perää.
6403: Sitte on tuotu työnantajain puolelta esille sellaisia väitteitä, että
6404: työntekijät eivät ole säännöllisiä, kun asuvat muualla, että työn-
6405: antaja ei saa niitä työhön silloin kun hän tarvitsee. Mutta jo-
6406: kaisella ammatin alalla on aikoinaan ilmennvt tällaisia näkökan-
6407: toja, että työnantajat ovat pelänneet työntekijöiden säännöttö-
6408: myyttä, kun ne asuvat muualla, aivan yhtä hyvin kuin leipurin-
6409: nmmatissa. Muissa maissa on kokemus osoittanut, että leipurin-
6410: työntekijäin säännöllisyys ei ole ollut yhtään huonompi, kun ne
6411: ovat asuneet muualla. Vielä tuodaan esille sellaisia seikkoja -
6412: kenties nykyisen elinkeinolain mukaan- että työnantaja on vel-
6413: vollinen pitämään huolta niistä työntekijöistä, jotka asuvat hä-
6414: nen luonaap, että työntekijät pysyvät Jumalan pelossa ja siveelli-
6415:  2IIO                 Istunto 15 p. lokakuuta 1907·
6416: 
6417: 
6418:   sissä tavoissa y. m. s. Nyt kuitenkin tilasto osottaa aivan patn-
6419:   vastaista. Niillä työntekijöillä, jotka asuvat työnantajan luona,
6420:   on jotakuinkin kurja olo siveellisessä suhteessa. Leipuriamma-
6421:   tista voidaan osoittaa tilastollisten tietojen mukaan niin kauheita
6422:   numeroita, että tuskin muissa ammateissa sellaista voidaan osoit-
6423:   taa, mitä siveellisyyteen tulee. He ovat kaikellaisille sukupuoli-
6424:   tautien tartunnalle erityisesti alttiina siitä syystä, että esim. sa-
6425:   massa vuoteessa makaa useampia henkilöitä.             Sellaisissa liik-
6426:   keissä, missä on useampia työntekijöitä ja käytetään kahtakin työ-
6427:   vuoroa, nousevat toiset työntekijät ylös ja toiset laskeutuvat nuk-
6428:   kumaan heidän tiloilleen. Sitte vielä on itse ammatti jotensakin
6429:   rasittavaa, joten se heikontaa työntekijäin ruumista ja saattaa
6430:   heidät vielä enemmän tällaiselle tarttumiselle alttiiksi.
6431:       Suuri valiokunta ei nyt ole kehdannut näitä asioita eduskun-
6432:   nalle esittää, vaan on ottanut pikkuliikkeet syötiksi, että esimer-
6433:   kiksi sellaisille pikkuliikkeille, jotka käyttävät palvelusväkeä työs-
6434:   sänsä, on välttämätöntä, että ne ovat talon ruuassa ja asunnossa.
6435:   On ihmeellistä, että näin pikkumaisia asioita esitetään eduskun-
6436:   nalle. Sellaiset leipomot, missä ammattimaista työtä tehdään,
6437: · ovat minun järkeni mukaan velvolliset palkkaamaan rahassa nämä
6438:   työntekijät, jotka palvelijain nimellä käyvät, sillä he ovat varsi-
6439:   naisia ammattityöntekijöitä, nimitettäköön heitä sitte vaikka pal-
6440:   velijain nimellä. Suuri valiokunta on tässä kenties tietämättään
6441:   tuonut esiin sellaisen epäkohdan, joka on omiansa huutamaan
6442:   työntekijäin kurjuuden puolesta.
6443:       Sitte tuodaan tässä mietinnössä esille, että maalaisliikkeessä
6444:   täytyy ehdottomasti kuitenkin työntekijöitä pitää asumassa työn-
6445:   antajain luona, koska maaseuduilla on muka hyvin vaikea saada
6446:   asuntoa muualta kuin työnantajan luona. Tämä on myös jota-
6447:   kuinkin mieletön väite, sillä maaseuduilla on aivan yhtä helppo
6448:   saada asuntoa kuin kaupungeissa. Jokaisen, joka vähänkin tuntee
6449:   ammattiliikettä maaseuduilla, täytyy tunnustaa, että siellä käy yhtä
6450:   hyvin päinsä leipuriammatissa kuin jossain puusepän tai suutarin
6451:   ammatissa tai missä tahansa, että työntekijä voi asua muualla.
6452:   Siellä on ensinnäkin huoneita yhtä hyvin saatavissa kuin kau-
6453:   pungissa ja yhtä hyvästi saatavissa myös ruokaa. Tällä en sano,
6454:   että ehdottomasti olisi kielletty vapaus, ettei työntekijä saisi asua
6455:   työnantajan luona ja olla hänen ruuassaan. Työnantaja voi mak-
6456:   saa palkan rahassa, ehkä tästä joku edustaja väittää, että se on
6457:   taas holhoamista, ettei työnantaja ja työntekijä saa sopia keske"
6458:   nään, että palkka maksetaan asunnossa ja ruuassa ja kenties kui-
6459:   vien korppujen muodossa. Kenties se on vapauden sortoa. Mutta
6460:   niin ei ole asianlaita, sillä hän saa rahan ja ostaa rahalla lei-
6461:   purimestarilta ruokaa ja asuu muualla, jos hän hyväksi näkee.
6462:   Tässä tulee ainoastaan se kysymykseen, että työnantaja on vel-
6463:                           Työstä le1pomoissa.                     2111
6464: 
6465: 
6466: 
6467: vollinen pitämään paremman asunnon työntekijänsä käytettä-
6468: vänä kuin tähän asti siksi, että työntekijällä on valta valita joko
6469: asua työnantajan luona tai muuttaa muualle. Molemmat käyvät
6470: yhtä hyvin päinsä.
6471:     Minä en tahtoisi suuren valiokunnan mietinnöstä tätä 4 § :ää
6472: poistaa, sillä se ei ole mikään vaarallinen, jos kohta se on hyödy-
6473: tön. Mutta minä tahtoisin, että työväenasiainvaliokunnan mietin-
6474: nöstä 4 § otettaisiin ja asetettaisiin toiseksi momentiksi tähän suu-
6475: ren valiokunnan mietinnön 4 § :ään, se mikä kuuluu, että työnte-
6476: kijän palkka on maksettava rahassa eikä asunnon tai muitten etu-
6477: jen muodossa.
6478: 
6479:     Ed. Käpy: Olen suuressa valiokunnassa äänestänyt sen mie-
6480: lipiteen puolesta, että työväenasian valiokunnan ehdottama 4 §
6481: poistettaisiin. On kyllä myönnettävä, että leipurityöntekijäin
6482: :asunto- ja palkkausoloissa on paljon epäkohtia, sellaisia epäkoh-
6483: tia, joista edellinen puhuja tässä mainitsi, mutta olen siinä va-
6484: kaumuksessa, ettei näitä epäkohtia tällaisen pykälän nojalla voi-
6485: taisi poistaa, vaan että se päinvastoin muutamissa tapauksissa
6486: tuottaisi käytännöllisiä hankaluuksia. Suuressa valiokunnassa ni-
6487: menomaan tiedusteltiin, onko tällä pykälällä tarkoituksena kieltää
6488: työntekijän joka tapauksessa asumasta työnantajan luona. Siihen
6489: ei suoranaista vastausta annettu, mutta edellinen puhuja nimen-
6490: Dmaan lausui, että tarkoitus ei tietenkään ole tätä ehdottomasti kiel-
6491: tää; jos työntekijä haluaa vuokrata itselleen asunnon työnanta-
6492: jalta tai jostakin muualta, niin hän on siihen oikeutettu. Mutta
6493: jos tällainen vapaus samalla säilytetään, niin en luule, että tästä
6494: pykälästä olisi sanottavaa hyötyä työntekijöille. Voihan työnan-
6495: taja esim. tarjota niin alhaisen rahapalkan, että työntekijän ei
6496: J~annata muualta asuntoa hankkia, vaan hän katsoo itselleen edul-
6497: lisemmaksi vuokrata työnantajan luota itselleen asunnon.           Ei
6498: siis tällainen lainsäännös yksinänsä voisi poistaa niitä epäkohtia,
6499: joita on valitettu olevan. Siihenkin tietysti tarvitaan, että työ-
6500: väki on siksi voimakas ja järjestynyt, että se voi vaatia ja hank-
6501: kia itselleen tarpeeksi suuren työpaikan. Mutta jos tämä pykälä
6502: lakiin otettaisiin, niin siitä minun ymmärtääkseni muutamissa
6503: tapauksissa johtuisi aivan ilmeisiä kohtuuttomuuksia. On vaikea
6504: esim. käsittää, minkä takia ei jonkun vanhan eukon, joka pal-
6505: v.elijansa avulla kaupungissa tahtoisi harjoittaa leipomaliikettä
6506: siinä määrin, että hän myisikin leipomatuotteita, sallittaisi käyt-
6507: tää palvelijaansa tähän tarkoitukseen. Minkätähden välttämättö-
6508: mästi vaaditaan, että hänen täytyy käyttää tällaiseen tarkoituk-
6509: seen vierasta henkilöä, joka asuu muualla.        Maaseudun oloissa
6510: myöskin epäilemättä monin paikoin syntyisi hankaluuksia, jos
6511: c-lisi ehdoton kielto työntekijöille asua työnantajan luona.      Mi-
6512: 21I2                 Istunto 15 p. lokakuuta 1<)07·
6513:                         -------------------------------------
6514: 
6515: 
6516: nusta tuntuu siltä kuin 7 § :n määräykset, että hallinnollista
6517: tietä voidaan antaa järjestysohjeita, joita terveydellisessä suh-
6518: teessa tarvitaan, tarpeitten mukaan sovitettuina paikkakunnalli-
6519: siin oloihin ja ajanmukaisesti laadittuina, riittävästi turvaavat
6520: työntekijäin terveydellisiä olosuhteita.
6521:     Minä puolestani siis ehdotan, että eduskunta hyväksyisi suu-
6522: ren valiokunnan menettelyn ja jättäisi huomioon ottamatta vaati-
6523: muksen, että työväen asiain-valiokunnan laatima 4 § otettaisiin
6524: lakiin.
6525: 
6526:    Ed. Paasivuori: Asuminen toisen asunnossa ja oleminen
6527: työnantajan ruuassa on ehdottomasti jäte vanhoilta orjuuden
6528: ajoilta. Norjalainen lääkäri Nissen sanoo, että on kerrassaan
6529: häpeällistä vapaalle työntekijälle, vapaalle ihmiselle olla toisen
6530: ruuassa ja toisen asunnossa. :Mutta tämä ilkeä tapa on säilynyt
6531: leipurinammatissa syystä, että tällä ammatinalalla työnantaja
6532: pelkää, että työntekijät varastavat hänen leipäaineitaan sekä muita
6533: ruokavaroja, joita leipomoissa säilytetään. Mutta tästä on seu-
6534: rauksena että kun työntekijä on työnantajan asunnossa ja ruuassa,
6535: niin perheelliset työntekijät eivät saa ensinkään työtä, syystä, että
6536: perheellisellä on oma kortteeri ja hänelle tulee halvemmaksi
6537: syödä perheensä kanssa samaa ruokaa kuin olla työnantajan
6538: ruuassa. Tältä ammatin alalta erotetaan useimmissa tapauksissa
6539: sellaiset työtekijät, jotka perustavat oman perheen. Ainoastaan
6540: työnjohtajat ovat perheelliset, kun sitävastoin yleensä leipurityön-
6541: tekijät ovat perheettömiä, suurin osa heistä on I 5 ja 25 ikävuo-
6542: den välillä. Tällaisia oloja pidetään yllä työnantajain hyödyn
6543: vuoksi, siksi että on katsottu heille edullisemmaksi pitää työnteki-
6544: jää ruuassa ja asunnossa. Ja kuitenkin meidän porvarillisemme
6545: niin usein sanovat, että se on sosiaalidemokratia, joka hävittää per-
6546: heet; mutta tässä on ilmeistä, että porvaristo, se on, joka leipuri-
6547: työntekijöiltä hävittää perheet.
6548:     Entä sitte ne asunnot, joita ne hyvät työnantajat työntekijöille
6549: tarjaovat? Ansaitsevatko ne oikeastaan asunnon nimeä? Sitä ei
6550: ainakaan todista tämä tilasto leipurien asumusoloista, jonka teol~
6551: lisuushallitus on kerännyt. Maisteri Snellman on täysin porvaril-
6552: linen mies, joka on tämän toimittanut. Tämä julkaisu on täysin
6553: kunnioitettava porvarillinen julkaisu ; tämä tilasto on siksi mur-
6554: haava, että täytyy olla sisua, joka rohkenee puolustaa sellaisten
6555: olojen edelleen säilyttämistä. Tiedän, että jos luen otteita tästä,
6556: niin minua huomenna porvariston lehdissä sanotaan ruokotto-
6557: maksi. Mutta kun nyt vähän välitän siitä mitä ne sanovat tai
6558: ovat sanomatta, niin pyydän tässä lukea muutamia tietoja näistä
6559: ()}oista:
6560:     5· Epäsiisti ja liian ahdas 7 hengelle.
6561:                         Työstä leipomoissa.                   2113
6562: 
6563: 
6564: 
6565:     8. Sangen siivoton, vaatteita, jalkineita y. m. vxruu sikin so-
6566: kin, tupakan jätteitä lattialla.
6567:     12. Siistimätön ja liian ahdas 7 hengelle. Huoneisto on yh-
6568: teinen työntekijöille ja työnantajan perheelle.
6569:     17. Työntekijäin huoneena on työnantajan keittiö, missä kit-
6570: kerä ruuan katku vallitsee. Huoneisto tuntuu sangen ränstyneeltä
6571: ja liian ahtaalta.
6572:     18. Huoneisto on kooltaan riittävä, mutta jotenkin kurja. Ma-
6573: kuuvaatteiden puhtaus epäilyttävä. Epäsiisti.
6574:     23. Epäsiisti. Välillinen valo eteisestä, jonka tähden sangen
6575: pimeä.
6576:     27. Makuuvaatteet läjissä lattialla. Syöpäläisiä.
6577:     40. Asuinhuoneessa ei ole ainoatakaan muuta huonekatua kuin
6578: 4 lavitsaa kovin puutteellisine ja sangen likaisine makuuvaattei-
6579: neen. Lattia asfaltista ja matotta. Luteita laumottain. Koko-
6580: naan kurjassa kunnossa.
6581:     42. Liian ahtaat asunnot. Puhtaus epätyydyttävä. Huoneisto
6582: lakaistaan vaan tavallisesti kerran viikossa. Tomua ja likaa vuo-
6583: teiden ja huonekalujen alla sekä nurkissa.      Syöpäläisiä paljon
6584: kaikkialla, erittäinkin runsaasti vuoteissa. Tehtyjen muistutus-
6585: ten johdosta on luvattu parannusta. Käymälät ovat oppilaitten
6586: puhdistettavat.
6587:     44· Kovin epäsiisti. Likaisia vaatteita viruu kaikkialla. Il-
6588: moitetaan siivottavan joka kolmas viikko. Yksi työntekijä nuk-
6589: kuu lattialla; hänen patjansa viskataan päiväksi nurkkaan.
6590:     45· Huoneisto työntekijäin mielestä epäterveellinen, kun ei ole
6591: muuta lämmitystä kuin leivinuunista, jonkatähden lämpö on ko-
6592: vin epäsäännöllistä.
6593:     79· Huono ja ummehtunut ilma. Kylmää ja kosteata. Huone
6594: on yhteinen mies- ja naispuolisille työntekijöille sekä asukkina
6595: olevalle tytölle.
6596:     93· Sietämätön löyhkä, niin että huoneessa on vaikea hengit-
6597: tää. Suurin epäjärjestys vallalla.
6598:     S)S. Huoneessa on kaikki suurimmassa epäjärjestyksessä ja
6599: siinä vallitsee tympeä ja ummehtunut ilma. Siisteyteen nähden
6600: paljon toivomisen varaa.
6601:     99· Kova kuumuus miespuolisten työntekijäin makuuhuo-
6602: neissa, joka on välittömässä yhteydessä leipomon kanssa.
6603:     139. Työntekijät asuvat pienessä eteisessä.
6604:     143. Asunto on leivinuunin vierellä laudoituksella eroitettu
6605: työhuoneesta.
6606:     1 55· Työntekijät asuvat pienessä epäsiistissä    ullakkokama-
6607: rissa, vaikka paljoa parempi huoneusto on olemassa.
6608:     229. Työntekijäin asuntona pieni komero, jota sen ohessa
6609: käytetään vaatesäiliönä.
6610: 2114                Istunto 15 p. lokakuuta 1907.
6611: 
6612: 
6613:       24I. Asuinhuoneustoa käytetään myös varastohuoneena, niin
6614: -että jauhosäkit täyttävät suurimman osan huonetta.
6615:       284. Asuinhuoneustoa, joka muutoinkin on ahdas, käytetään
6616:  sitä paitsi myös varastohuoneena ja on suurimmaksi osaksi lei-
6617: pälaarien täyttämä.
6618:       295. Epäsiisti ja erittäin ahdas 8 hengelle. (Talvisin jopa IO
6619: hengelle).
6620:       297. Epäsiisti. Ruuan jätteitä kaikkialla.
6621:       305. Epäsiisti ja pimeä. Erittäin epäterveeilinen ilma, vaikka
6622: 1kkunatkin pidetään auki. Kerrassaan sopimaton ihmisasunnoksi.
6623:       312. Sangen ahdas ja varsin tarkoitukseen sopimaton, kun
6624: huoneessa ei ole ikkunaa, ei aukkoakaan, mistä valoa ja ilmaa
6625: pääsisi.
6626:       337· Asuinhuoneisto samalla varastohuoneena.
6627:       36I. Aivan liian ahdas 5 hengelle.
6628:       363. Huonetta ei käy lämmittäminen.
6629:       366. Myöskin jauhosäkkien säilytyshuoneena.
6630:       378. Oppilaat makaavat leipälaudoilla.
6631:       392. Huoneessa ei ole ikkunaa.
6632:       408. Huone pimeä ja kostea.
6633:       456. Asuinhuoneistona on vaja.
6634:       504. Ei tulisijaa eikä venttiilejä. Työhuoneiston välittömässä
6635: yhteydessä.
6636:       505. Lattiavetoa. Mahdoton käyttää talvisaikaan, jolloin
6637: työntekijät makaavat työhuoneistossa.
6638:       6o5. Ei ole tulisijaa.
6639:       613. Mahdoton käyttää talvisaikaan.
6640:       61 5· Kova kuumuus leivinuunista, joka on aivan asuinhuo-
6641: 11 eistori vierellä.
6642:       645. Syystä että asuinhuoneiston ovi vie pesutupaan, on ilma
6643: huono, kostea ja pahanhajuinen.
6644:       652. Talvella kylmä.
6645:       658. Talvella kylmä.
6646:       685. Yhteinen makuuhuone kumpaisellekin sukupuolelle.
6647:       689. Ei ikkunoita. Seinät hatarat, niin että sisään tuulee.
6648:       Näitä oloja arvoisa porvaristo tahtoo edelleen puolustaa ja
6649: säilyttää. Olisiko se nyt vahinko, jos nämä kurjat luolat jäisivät
6650: ilman asujoita, jos työntekijäin palkat maksettaisiin rahassa eikä
6651: asunnon tai muiden etujen muodossa. Minä pyydän vaan edus-
6652: kuntaa kiinnittämään huomiota tähän asuntotilastoon, jonka pi-
6653: täisi olla luotettava, koska se ei ainakaan ole sosiaalidemokraat-
6654: tien kokoonpanema. Ehdotan sentähden, että työväenasianva-
6655: liokunnan ehdottarua 4 pykälä otettaisiin suuren valiokunnan eh-
6656: dottamaan 4 pykälään toiseksi momentiksi siinä muodossa kuin
6657: se on työväenasianvaliokunnan mietinnössä esitetty.
6658:                            Työstä leipomoissa.                        2IIS
6659: 
6660: 
6661:    Ed. Vikman: Mikäli kuulin ilmoitti puhemies keskustelun
6662: alaiseksi suuren valiokunnan 4 § :n.      Nyt on kuitenkin ainakin
6663: kaksi työväenasiain valiokunnan jäsentä pauhannut pitkästi toi-
6664: sen pykälän johdosta, nimittäin sen pykälän, josta he ovat saa-
6665: neet mielipiteensä lausutuiksi jo työväenasiainvaliokunnan mie-
6666: tinnössä.
6667:     Mielestäni on esillä oleva suuren valiokunnan ehdottarua py-
6668: kälä aivan tarpeeton.      Jo työväenasiainvaliokunta vastatessaan
6669: asian johdosta tehtyihin kysymyksiin suurelle valiokunnalle oli
6670: sitä mieltä, että tällainen lisäpykälä on tarpeeton. Mutta kun se
6671: kuitenkin on sangen vaaraton toiselta puolen ja sillä tuntuu ole-
6672: van melkoinen kannatus, en tahdo sitä välttämättömästi poistaa,
6673: mutta tahtoisin siihen ehdottaa yhden kielellisen korjauksen, ni-
6674: mittäin, että viimeinen sana kauniisti pyyhkäistäisiin pois. Py-
6675: kälä kuuluu nimittäin näin: ,Työntekijä älköön olkoon velvolli-
6676: nen ilman erityistä sopimusta olemaan 2 ja 3 § :ssä mainitussa yö-
6677: tai ylityössä osallisena". Sana ,osallisena" on siinä tarpeetto-
6678: masti sekottamassa ja pykälä tulee parempaan kielelliseen asuun
6679: ilman sitä sanaa.
6680: 
6681:    Puhemies: Viimeisen puhujan lausunnon johdosta pyydän
6682: huomauttaa. että muutosehdotukset, jotka ed. Helle ja Paasivuori
6683: ovat tehneet 4 § :ään, eivät ole vastoin sitä esitysjärjestystä, mitä
6684: täällä on noudatettu ja minkä ainakin minä katson asianmukai-
6685: seksi. Ymmärtääkseni voisi myös tämän pykälän yhteydessä
6686: ottaa kysymykseen esim. jonkun lisäpykälän liittämisen tämän ja
6687: seuraavan pykälän väliin.
6688: 
6689:      Ed. af Ursin: Siinä kokouksessa, jonka leipurityöntekijäin
6690: liitto, siis itsetietoisten leipurityöntekijäin edustajat, äskettäin piti-
6691: vät Viipurissa, esitettiin muutamia vaatimuksia leipurityöntekijäin
6692: puolesta: Leipomoissa pitää työajan olla korkeintaan 8 tuntia; lei-
6693: puriliikkeitä saa pitää auki kello 6:sta edellä puolenpäivää kello 8:aan
6694: jälkeen puolenpäivän; sunnuntai- ja yötyö on tykkänään poistettava;
6695: lauvantaisin ja päivinä ennen juhlapäiviä on työ lopetettava kello 4
6696: jälkeen puolenpäivän; palkka on sekä työntekijöille että oppilaille
6697: maksettava yksionmaan rahassa j. n. e. Tämän viimeksi luetun
6698: pykälän mukaan vaativat siis itsetietoiset leipurintyöntekijät, että
6699: heidän palkkansa on maksettava yksinomaan rahassa eikä ruuan
6700: eikä asunnon muodossa. Minä mainitsen tämän sentakia, että voi
6701: olla mahdollista, että täällä taas ilmestyisi joitakuita työväen hyvän-
6702: tekijöitä väittämään, että he etupäässä ajattelevat työväen parasta,
6703: ja ehdottamaan jotakin muuta kuin mitä työntekijät itse tahtovat,
6704: julistaen paremmin ymmärtävänsä työväen etuja kuin työväki itse.
6705: Semmoiset ilmiöt ovat viime aikoina tulleet yhä tavallisemmiksi.
6706: 2116                 Istunto 15 p. lokakuuta 1907.
6707: 
6708: 
6709:     Tämä työntekijäin vaatimus, että heidän palkkansa on maksettava
6710: yksinomaan rahassa, johtuu siitä, että, kuten täällä jo on huomau-
6711: tettu, suuria epäkohtia tuosta maksusta <<in natura<< on koitunut. Ku-
6712: ten on huomautettu, käyttävät nim. työnantajat tätä maksutapaa
6713: hyväksensä, tarjoten - lyhyellä esimerkillä sanoen - 25 pennin
6714: aterian 50 pennistä ja antaen huoneen tai nurkan jossakussa huo-
6715: neessa, joka on sanoaksemme vaikka 5 markan arvoinen kuukau-
6716: dessa, 10 markasta. Tämä on minun käsitykseni mukaan suoraa
6717: nylkemistä. Mutta se on, niinkuin ed. Renvallin tapa on sanoa,
6718: tosielämää, se on realista pohjaa. Valitukset tässä suhteessa työn-
6719: tekijäin puolelta ovat meidän maassamme, niinkuin ulkomaillakin
6720: aivan yleiset, ja tämä epäkohta on johtanutkin lukuisiin lakkoihin ja
6721: rettelöihin, joita nähtävästi ne, jotka tätä järjestelmää tahtovat yllä-
6722: pitää, suosivat. Muuten ovat tasapuolisiksi tunnetut teollisuus-
6723: tuomioistuimet eli Gewerbegerichte Saksassakin jo myöntäneet, että
6724: tämä järjestelmä on suuri epäkohta. Oikeastaan se ei olekaan mitään
6725: muuta kuin osa siitä järjestelmästä, jota englantilaisella nimellä
6726: kutsutaan •>truck>>-järjestelmäksi. Tätä järjestelmää vastaan ruvet-
6727: tiin Englannissa taistelemaan jotenkin aikaisin. Vuonna 1831 il-
6728: mestyi ensimäinen laki siinä suhteessa. Että tämä järjestelmä, nim.
6729: palkan maksu muussa kuin rahassa, jota tapaa muutamilla tahoilla
6730: suositaan, ei ole mitään muuta kuin tuota mainittua truck-järjestel-
6731: mää, voidaan todistaa, jos vertaillaan mainitun lain 3:tta ja 23:tta
6732: kohtaa keskenään. Tämä truck-järjestelmä kohdistui alussa kai-
6733: nosti ainoastaan muutamiin teollisuushaaroihin. Mutta kun paino
6734: työntekijäin puolelta kävi mahtavammaksi, niin ulotettiin se yhä
6735:  useampiin telrdashaaroihin ja koskee nyt Englannissa kaikkia teolli-
6736: suusaloja. Sama liike on huomattavana muissakin maissa, ja on se
6737: meidänkin elinkeinolaissamme alkuperäisessä muodossa saanut jon-
6738:  kuntaisen tunnustuksen.
6739:      Täällä ovat jo edelliset puhujat aivan oikein huomauttaneet, että
6740: tämä järjestelmä, jota nyt me sosialistit tahdomme poistaa, tuottaa
6741: hyvin suuria siveellisiä vaaroja, koska, lyhyesti sanoen, työnantajat
6742: eivät ole halukkaita yleensä ottamaannaineita miehiä työntekijöiksi,
6743: syystä että asunnot silloin ovat järjestettävät toisella tavalla. Seu-
6744:  raus tästä asuntojärjestelmästä on, että harvoissa ammateissa ve-
6745: neeriset taudit ovat niin yleisiä kuin leipurityöntekijäin keskuudessa,
6746:  - seikka, joka, minä arvaan, ei porvarillisellakaan puolella juuri
6747: kohottane valmistetun leivän makua. Tässä ei siis auta sanoa, että
6748: yötyö kyllä poistaa nämä haitat, eikä myöskään että odotettavat
6749: puoleksi valmiit järjestysohjeet kykenevät näitä epäkohtia poista-
6750: maan. On sanottu, että tämä truck-järjestelmän osan poistaminen
6751: olisi omiansa tuomaan mukanansa suuria epäkohtia, varsinkin koti-
6752:  leipomoitten suhteen. Tähän voin vastata, että epäkohdat eivät
6753:  tule olemaan suuria, korkeintaan semmoisia, joita herra Käpy ku-
6754:                            Työstä leipomoissa.                      2II7
6755: 
6756: 
6757: vasi. Mutta laki ei voi ottaa poikkeuksia lukuun, kun on säädettävä
6758: määräyksiä koko suuren työläisryhmän terveyden ja siveellisyyden
6759: hyväksi. Aina kun käydään uuteen järjestelmään, ovat tuonlaiset
6760: epäkohdat aivan välttämättömiä. Kysymys on vaan siitä, onko
6761: tämä laki, joka nyt säädetään, työväen suojeluslaki vai onko se mah-
6762: dollisesti työnantajien suojeluslaki. Vastaus minusta on selvä.
6763: Kun ei työnantajien tarvitse, kuten täällä on huomautettu, suu-
6764: ressa määrässä peljätä kilpailua, niin ei heitä tarvitse suojella tässä-
6765: kään suhteessa. He voivat kyllä kantaa sitä pientä rasitusta ja
6766: niitä pieniä hankaluuksia, jotka tästä voivat olla seurauksena.
6767:     Muuten puolustetaan tässä ilmeisesti työnantajien antamien
6768: asuntojen etevämmyyttä samoilla syillä, kuin ylipäänsä työnantajien
6769: puuhaa tarjota omia asuntajaan työväestölle. Minä myönnän, että
6770: yhdessä tai kahdessa tapauksessa sadasta siitä voi olla jonkunlaista
6771: hyötyä työväelle, mutta aivan murhaavansuuressa määrässä kytkee
6772: tämmöinen puuha työntekijän työnantajaan ja estää häneltä liikunta-
6773: vapauden, jonka tähden yleensä koko työväessä käy mahtava liike
6774: kaikkia tällaisia työnantajien tarjoomia asuntoja vastaan.
6775:     Suuressa valiokunnassa ratkaistiin tämä asia. työväen vahingoksi
6776: sallimuksen avulla. Minä toivoisin, että ymmärtäväisempien por-
6777: varienkin joukossa tässä eduskunnassa löytyisi siksi paljon tervettä
6778: järkeä, ettei työväenasiainvaliokunnan alkuperäisen 4:n §:n pane-
6779: mista uudestaan tähän lakiin vastustettaisi. Sillä tavalla voisi
6780: Suomen eduskunta suuressa määrässä vaikuttaa työväen hyvinvoin-
6781: tiin, siveellisyyteen ja hyviin tapoihin. Minä tiedän, että työväki
6782: suuretlakin jännityksellä odottaa, millä tavalla tämä asia täällä rat-
6783: kaistaan.
6784:     Ehdotan siis, että työväenasiainvaliokunnan alkuperäinen 4:s §
6785: palautetaan tähän ja että suuren valiokunnan 4 §, jos se katsotaan
6786: tarpeelliseksi, jota :ninä en katso, siirrettäisiin uudeksi 5 §:ksi tässä
6787: leipurilaissa.
6788: 
6789:     Ed. Ehrnrooth: I stora utskottet har jag med min röst bidra-
6790: git till utskottets beslut, och jag kunde låta bero vid den motive-
6791: ring, som i utskottets betänkande till förmån för ändringen anförts.
6792: Några tidigare talare hafva emellertid tvingat mig att yttta några
6793: ord. J ag kan icke finna annat än att det är vilse1edande och uppen-
6794: bart egnadt att föra diskussionen på afvägar, då man, såsom hr Paasi-
6795: vuori här har gjort, försöker i minnet återkalla de missförhållanden,
6796: som tidigare existerat inom bagareyrket i vårt land, särskildt med
6797: afseende å bostadsförhållandena. Det är uppenbart att dessa miss-
6798: förhållanden i allt väsentligt haft sin rot i de.t nattarbete, som tidi-
6799: gare florerat, och att i och med nattarbetets definitiva afskaffande
6800: också dessa missförhållanden af sig själf komma att upphöra. Då
6801: för öfrigt enligt lagförslagets 7 § i administrativ väg kunna utfärdas
6802:  2II8                Istunto 15 p. lokakuuta 1907.
6803:  --------------------------------------------
6804: 
6805: 
6806: ordningsföreskrifter rörande bagareyrket, så kommer därigenom
6807: hvarje möjlighet till det missbruk, att arbetslokalerna användas till
6808: bostäder, att upphöra. Redan i det förslag, som af Industristyrelsen
6809: uppgjorts till ordningsföreskrifter för bagareyrket, har en bestämning
6810: i antydt syfte intagits. Det är alltså alldeles öfverflödigt att vidare
6811: frammana de sorgliga bilderna från det förflutna. Vid sådant för-
6812: hållande anser jag, att man obekymrad kan förena sig om stora ut-
6813: skottets beslut. Jag finner för öfrigt icke att den formulering, som
6814: här har föreslagits för tillägget, skulle fullt tillgodose det därmed
6815: afsedda syftemålet. J ag tror nämligen icke, att hyresaftal mellan
6816: arbetsgifvare och arbetare därigenom skulle förhindras. J ag ber
6817: därför att för min del få förorda stora utskottets beslut i saken. Då
6818: jag har ordet, vill jag också förena mig om hr Vikmans förslag rörande
6819: omformulering af § 4, sådan den lyder i stora utskottets förslag.
6820: 
6821:      Ed. Kirves: Minä en ollenkaan tahdo kajota yötyökysymyk-
6822:  seen. Siitä on täällä jo tarpeeksi keskusteltu. Mutta tahtoisin
6823:  huomauttaa muutamia epäkohtia siitä, jos työnantajat voivat vel-
6824:  voittaa työntekijöitä asumaan luonansa. Voin sanoa kerran kysy-
6825:  neeni eräältä työnantajalta, minkätähden hän tahtoo, että työnte-
6826:  kijät asuisivat hänen luonaosa ja vastasi hän suoraan: sentähden että
6827:  voin paremmin valvoa heidän toimiaan, valvoa heidän käytöstänsä,
6828:  ettei heihin pääse vaikuttamaan minkäänlaiset uudet aatteet eikä
6829:  minkäänlaiset yhteispyrinnöt minun vahingokseni, ja jos sellaisia
6830:  rupeaa ilmestymään, voin ne aikanaan tukahuttaa. Heillä ei näin
6831:  ollen ole minkäänlainen yhteistoiminta mahdollinen, joka olisi työn-
6832:  antajalle vastenmielinen. On myös huomattava, että kaikki pa-
6833:  remmin palkatut ammattilaiset ovat tästä järjestelmästä ehdotto-
6834:  masti poistuneet. Minä voisin luetella joukon ammattilaisia, jotka
6835:  eivät missään tapauksessa tahtoisi asua tehtaan huoneustoissa, jos
6836: se vaan ei ole pakollista. Otettaisiinpa vaikka tehtaan työnjohtajat
6837:  ja kysyttäisiin heiltä, minkätähden he eivät tahdo käyttää vapaata
6838:  asuntoa, jota työnantajat useinkin heille tarjoovat, niin saadaan
6839: vastaukseksi: siksi, että heidän elämänsä silloin ei olisi vapaata, jos
6840: he asuisivat tehtaan huoneustoissa, olisi alinomaa yhtä ja toista
6841: askaretta toimitettavana yli määrätyn päivätyön eikä niistä kieltäy-
6842: tyminen myöskään olisi hyvä, sillä silloin menettäisivät he työnan-
6843: tajan luottamuksen ja siitä seuraisi tietysti matkapassit. Tämän
6844: tähden työnjohtajat sekä muut työläiset useimmissa paikoissa ovat
6845: katsoneet ehdottomaksi velvollisuudekseen asua tykkänään ulkona
6846: tehtaasta, ei ollenkaan työnantajan lähettyvilläkään, ja samoin on
6847: leipurienkin laita.
6848:     Täällä on erityisesti huomautettu siitä, että työväenasiainvalio-
6849: kunnan miehet ovat käyttäneet puheenvuoroa ja lukeneet m. m.
6850: tilastoja asuntosuhteista. Minä sain sen käsityksen, että nämä
6851:                            Työstä leipomoissa.                      2II9
6852: 
6853: 
6854: asuntosuhteet ovat oikeistolle ja keskustalle hyvin epämieluisia,
6855: mutta sille nyt ei mitään mahda. Kun kerran semmoinen tilasto
6856: on, niin tietysti täytyy sen numeroita kärsiä, vaikka ne tekisivät
6857: kuinkakin pahaa. Sentähden minä pyytäisin sekä keskustaa että
6858: oikeistoa, jos täällä tullaan vastedes tilastoja esittämään, jotka eivät
6859: heitä miellytä, että he vaan olisivat hyvät ja kärsisivät.
6860:      Sitte on täällä koko eduskunnan koollaoloaikana huomautettu
6861: ja kysytty, minkätähden ei työväki tahdo parantaa olojaan ammatil-
6862: lisen liikkeen avulla, vaan sekoittaa ammatilliseen liikkeeseen valtiol-
6863: lisen liikkeen. Tänä päivänä sitä myöskin on kuultu aina ja yhä
6864: uudistettuna ja viimeksi ed. Kävyn suusta, joka tahtoo, että asian-
6865: ajajille myönnettäisiin erikoisoikeus perustaa ammattiosastoja lain
6866: turvissa, mutta että toiset saisivat niitä perustaa vapaasti ja ajaa
6867: asioitaan ammattiyhdistyksien avulla. Mutta nyt on kuitenkin
6868: olemassa esteitä meikäläisten ammattiyhdistysten perustamiselle.
6869: Minä pyytäisin tässä huomauttaa eräästä tapauksesta, jonka jokainen
6870: muistaa, nimittäin Fiskarsin ja Pinjaisten rettelöistä, ja muistuttaa
6871: mistä nämä alkoivat ja mitenkä vapaa näitten tehtaitten työläisille
6872: oli ammatillinen yhteenliittyminen ja mitenkä sitä voidaan käyttää,
6873: jotta ne herrat, jotka täällä tahtovat tyrkyttää ammatillista yhteen-
6874: liittymistä, myöskin muistaisivat, että meidän ammatillista yhteen-
6875: liittymistämme kohtaavat esteet semmoiset, kuin nyt mainitsemani.
6876: Fiskarsissa ja Pinjaisissa perustettiin ammattiyhdistys tai ammatti-
6877: liike - voisin siksi sanoa- ruotsalaisen työväenliiton yhteyteen ja
6878: tahdottiin lähteä toimimaan sen sääntöjen nojalla. Mutta vaikka
6879: ei ollut mitään syytä huomauttaa jotakin ruotsalaisen työväenliiton
6880: sääntöjä vastaan, kielsivät tehtailijat kuitenkin tämmöisen yhdistyk-
6881: sen perustamisen ja esittivät siinä tarkoituksessa kaikille tehtaan
6882: työntekijöille ensin Pinjaisissa, sittemmin Fiskarsin tehtaassa kirjoi-
6883: tuksen allekirjoitettavak"i, jossa työväen tuli sitoutua, niin kauan
6884: kuin oYat tehtaitten palveluksessa, pysymään erillään työväen lii-
6885: toista ja ammattiyhdistyksi!'tä. Onko tämä vapaata liittymistä
6886: ammattiyhdistyksiin, kun asianomaiset tehtaan hallitukset eivät
6887: niitä missään tapauksessa salli? Minä kysyn, minkälaisen ammatti-
6888: yhdistyksen tehtaan hallinto hyväksyisi, kun kaikellainen ammatilli-
6889: nen liike pyrkii parantamaan työväen elinehtoja työnantajan vahin-
6890: goksi ja silloin kun työväen elinehto!a tahdotaan parantaa, on se
6891: tietysti epämieluista työnantajalle ja hän luonnollisista syistä sitä
6892: vastustaa. Timotuksen mukaan ei kukaan Pinjaisten työväestä
6893: kieltäytynyt allekirjoittamasta sellaista sitoumusta, mutta I I Fis-
6894: karsin työmiestä sen tekivät. jonka vuoksi nämä I I sanottiin irti
6895: työstään säädetyn irtisanomisajan kuluttua. Ne työntekijöistä,
6896: iotka eivät ottaneet osaa liikkeeseen, lausuivat kuitenkin svvän su-
6897: ~unsa sen johdosta, että heidätkin pakotettiin allekirjoittam~an mai-
6898: nitsemani luopumuskirjoitus, vaikka he eivät puolestaan olleet anta-
6899:                                                               134
6900: 2120                 Istunto 15 p. lokakuuta 1907·
6901: 
6902: 
6903: neet siihen mitään aihetta. He eivät aikoneet liittyä ammattiyhdis-
6904: tyksiin, he tahtoivat olla vapaina toimimaan, vaikkapa rikkureina-
6905: kin, mutta sittenkin heidät pakotettiin allekirjoittamaan tuommoinen
6906: sitoumuskirjoitus. Tämän johdosta lausuu asianomainen piiriam-
6907: mattitarkastaja m. m. seuraavasti: •>Sitä pakkoa, jota työnantajat
6908: tässä tapauksessa, erottamalla työstä nyt vallitsevan työnpuutteen
6909: aikana, harjoittivat työväkensä kokoontumisvapautta vastaan, voi
6910: kenties selittää ainoastaan patriarkaalisilla syillä, mutta yleisen ke-
6911: hityksen johdosta jo hieman vanhentuneilla suhteilla isäntien ja
6912: työntekijäin välillä, mikä näissä tehtaissa on vallinnut, mutta missä
6913: määrin hyvin ajateltu ja siveellisessä suhteessa oikea tämä toimen-
6914: pide on ollut, siitä saattavat mielipiteet olla eriädä, ja on tehtaitten
6915: isäntiä tuosta edellämainitusta toimenpiteestä ankarasti moitittu
6916:  sekä yleisön että sanomalehdistön puolelta.>>
6917:     Minä saattaisin luetella teille tämmöisiä tapauksia hyvin useitakin,
6918:  mutta niistä kaikista ei ole porvarillisen ammattitarkastajan sem-
6919:  moista lausuntoa kuin tässä on. Varkauden tehtaan rettelöistä voi-
6920:  taisiin lukea jotenkin samallainen ammattitarkastajan lausunto
6921:  vaikka ei niin suora, mutta en tahdo sitä tässä esittää; luulen, että
6922:  se on jokaisen muistossa. Sentähden jos täällä ruvetaan ratsasta-
6923:  maan ammattiliikkeen ratsulla, niin silloin otettakoon huomioon,
6924:  että ammattiliikettä samalla taholla vastustetaan ja että sitä vas-
6925:  tustetaan siksi kovasti. että ammattiyhdistyksiä on miltei mahdoton
6926:  monissakin paikoissa pemstaa. Sentähden meidän porvarimme
6927:  tahtovatkin, että työväki asuisi työnantajain luona, ettei pienin-
6928:  kään itu pääsisi itämään ammattiliikkeen perustamisen hyväksi,
6929:      Näillä ammattiliikkeen perustamispuuhilla on ollut kaikilla yh-
6930:  täläiset vastukset, mutta minä uskon että asianajajain ammatti-
6931:  liikkeen pemstamisessa ei tule olemaan tämmöistä vastusta, sillä
6932:  ei heillä ole niin yhteenliittyneitä työnantajia kuin on muilla, jo-
6933:  ten se ammattiyhdistys voisi olla lailla suojaamatta ja noita toi-
6934:  sia voitaisiin ruveta lailla suojaamaan, ettei tuommoista vastusta
6935:  ammattiliikettä vastaan tulisi tästedes jatkumaan, kuin tähän asti
6936:  on ollut.
6937:      Minä sentähden olisin sitä mielipidettä, että hyväksyttäisiin
6938:  työväenasiain valiokunnan laatima ja suuren valiokunnan ehdot-
6939:  tarua 4 § yhdeksi muodostettuna, ja jätettäisiin työväelle vapaat
6940:  kädet asunnon y. m. suhteen.
6941: 
6942:    Ed. Snellman: Pyydän kannattaa ed Vikmania siinä, että
6943: pykälästä sana >>osallisena>> poistettaisiin.
6944: 
6945:    Ed. Danielson-Kalmari: Aina siitä asti kun 8o-luvun viim€
6946: vuosina leipurintyöntekijät itse ryhtyivät puuhaamaan olojens~
6947: parantamista, on ollut tunnettua laajemmissakin piireissä, että ni
6948:                           Työstä leipomoissa.                      2I2I
6949: 
6950: 
6951: 
6952: menomaan heidän asunto-olonsa ovat olleet erittäin huonot. Nyt
6953: on IO vuotta kulunut siitä, kun tämä kysymys työstä leipomoistu
6954: joutui esiin Suomen eduskunnassa. Tämä tapahtui silloin, kun hra
6955: Stenroth porvarissäädyssä teki laajasti ja seikkaperäisesti perustellun
6956: anomuksen näiden olojen tutkimisesta ja parantamisesta. Se ano-
6957: musehdotus juuri aiheutti sen tutkimuksen, johon nyt voidaan ve-
6958: dota, ja joka kieltämättä on todistanut, että juuri asunto-olot Hel-
6959: singissä ja monessa muussa kaupungissa välttämättömästi vaativat
6960: korjauksia. Korjauksia lieneekin jo suuressa määrin tapahtunut
6961: - tokko riittävästi, sitä käynee kuitenkin syystä epäileminen. Työ-
6962: väenasiainvaliokunta on tahtonut saada nämä asunto-olot korjatuksi
6963: erityisen lakimääräyksen kautta. Silloin on tietysti ensi sijassa
6964: tarkastettava, onko tämä ehdotettu lakipykälä sellainen, että se
6965: hyväksyttynä veisi tarkotetuille perille. Valiokunta on peruste-
6966: luissaan selvästi kyllä lausunut, että se tahtoo kokonaan estää työn-
6967: tekijät leipuriammatissa asumasta työnantajain omistamissa asun-
6968: noissa. Valiokunnan arv. puheenjohtaja on tässä keskustelussa
6969: tuonut esiin tämän ajatuksen, monet muut puhujat ovat niinikään
6970: tehneet .;en. Mutta täyttääkö nyt valiokunnan ehdottarua pykälä
6971: tämän vaatimuksen? Sehän sanoo, että palkka on maksettava ra-
6972: hassa, ei asunnon eikä muun edun muodossa. No jos nyt palkka
6973: maksetaan rahassa, estetäänkö sen kautta työntekijöitä asumasta
6974: työnantajain asunnossa? l.ienee heti selvää, että niin ei ole, että
6975: tämä pykälä on siis sattunut tulemaan laadituksi niin onnettomasti,
6976: ettei se lainkaan täytä sitä.. mitä sillä on tarkoitettu. Ja siinä on
6977: minun ymmärtääkseni eduskunnalle aivan pakottava aihe hyljätä
6978: pykälä, joka ei täytä sitä, mitä sillä tahdotaan saada aikaan.
6979:      Ensimäinen puhuja tästä asiasta, ed. Helle, joka kyllä hänkin
6980: huomautti, mitä haittaa lähtee siitä, että leipurintyöntekijä asuu
6981: työnantajan ac;unnossa, selitti kuitenkin lopussa, että tietysti pitää
6982: työntekijäin saada asua työnantajan hyvissä, sopivissa ac;unnoissa.
6983: Hän oli käsittänyt pykälän sillä tavoin. Ja niin se voidaan käsittää,
6984: ja täytyykin se käsittää sillä tavoin, että työntekijä voi 3$Ua työn-
6985: antajan hänelle tarjaomassa aivan kuunottomassa ja kelvottomassa-
6986:  kin asunnossa. Ei tåmä lakiehdotus sitä estä, vaikka se on aijottu-
6987:  kin sitä estämään. Nythän voitaisiin ajatella sitä, että pykälä muu-
6988:  tettaisiin sellaiseksi, että se tosiaankin vastaisi työväenasiainvalio-
6989:  kunnan tarkoitusta, että siinä nimenomaan määrättäisiin, että työn-
6990:  tekijä ei saa asua työnantajan asunnossa. Kyllähän olisi muodolli-
6991:  ;esti mahdollista muodostaa se siksi, mutta siinä syntynee kuitenkin
6992:  otsiallisia epäilyksiä. Ed. Käpy on jo viitannut niihin, ja myöskin
6993:  ~d. Helle on juuri lausuntonsa lopussa huomauttanut siitä, että työn-
6994:  ;ekijöille tulee pidättää tilaisuus asua työnantajain asunnoissa, kun
6995:   1ämä täyttävät oikeutetut vaatimukset. Se oli ilmeisesti hänen aja-
6996:   :uksensa. Eduskunta siis tuskin voinee mennä muuttamaan tätä
6997: 2122                  Istunto 15 p. lokakuuta 1907·
6998: 
6999: 
7000: pykälää sellaiseksi, että se tosiaankin vastaisi työväenasiainvalio-
7001: kunnan tarkoitusta.
7002:     Silloin herää kysymys, eikö voi saavuttaa tarkoitusta muulla ta-
7003: voin kuin säätämällä yleisessä laissa ehdoton kielto työntekijöille
7004: asumasta työnantajain tarjoomissa asunnoissa, ehdoton kielto, joka
7005: vaatii palvelijattaren yksinäisen työnantajankin luota siirtymään
7006: pois asumaan muualle. Ja välttämätöntä on - arvelen että edus-
7007: kunta kokonaisuudessaan on siinä kohden yhtä mieltä- välttämä-
7008: töntä on, että saadaan tulevaisuudessa estetyksi sellaiset huutavat
7009: epäkohclat asunto-olojen alalt..1. kuin ne, jotka ovat rehottaneet leipo·
7010: moissa. Mutta ne voidaan varmaankin saada estetykc;i meidän
7011: maassamme niin kuin ne kuuluvat hyvin suuressa määrässä jo pois-
7012: tetun muuallakin. Ne saadaan osittain varmaan poistetuksi sen
7013: kautta, että työntekijät itse ryhtyvät olojen parantamista vaatimaan,
7014: niinkuin he ovat meidän maassa jo tehneetkin. Mutta kyllä tässä
7015: kohden valtiokin voi sehdä hyvin paljon, ja sen tuleekin se tehdä
7016: Ja ulkomaiden esimerkki se on meille tässä niinkuin lukemattomissa
7017: muissakin tapauksissa hyvänä johtona. Saksan leipomoissa ei ole
7018: minkäänlaista sentapaista määräystä kuin mitä työväenasiainvalio-
7019: kunta on ehdottanut ja tarkoittanut. Mutta sen sijaan ovat Saksan
7020: erityiset valtiot määränneet kaikenlaisia säännöksiä leipomoista,
7021: työhuoneista, määränneet kuinka suuria niiden tulee olla, minkä·
7022: laisessa järjestyksessä niiden tulee olla, minkälaisten ikkunain tulee
7023: olla. Ne ovat kieltäneet käyttämästä työhuoneita makuuhuoneina,
7024: varastohuoneina, kuivaushuoneina, ruokahuoneina j. n. e. Englan-
7025: nin factory act'issa, yleisessä teollisia oloja koskevassa laissa on kyllä
7026: määräys, joka koskee myös leipomotyöntekijäin asuntoja mutta
7027: määräys tietää vaan sitä, että leipomotyöhuoneita ei saa käyttää
7028: asuntohuoneina ja että niissä pitää olla jokaista työntekijää kohti
7029: määrätty kuutiojalkaluku ilmaa. Tanskan laki, joka, niinkuin siitä
7030: aamupäivällä on ollut puhetta, on uusin tällä alalla, ei sekään sisällä
7031: minkäänlaisia määräyksiä asunnotsta, mutta se jättää sisäa'liainmi-
7032: nis:erille oikeuden antaa sellaisia säännöksiä työhuoneista, ~eipo­
7033: moista. jotka ovat tarpeen vaatimia. Tässä Tanskan laissa on muuan
7034: määräys, jota minä puolestani toivoisin täällä meillä vastedec; nou·
7035: datettavaksi. Siinä nimittäin säädetään, että sisäasiainministeri
7036:  antakoon nämä määrayk'let ensin kuultuansa niin <;'anottua työneu-
7037: vostoa, joka \·astannee jotenkin sitä keskusvaltuustoa, joka täällä
7038: tr.eillä on aijottu perustettavaksi ja jossa niin työnantajat kuin työn-
7039: tekijätkin ovat edustettuina. Sisäasiainministeri, kuultuaan puheena
7040: olevan työneuvoston mieltä, on Tanskassa oikeutettu ja velvolliner
7041:  antamaan tarkempia järjestyssääntöjä työhuoneiden laadusta j2
7042: sillä tavoin estämään väärinkäytöksien syntymistä näihin leipomoihir
7043: nähden ja myöskin työntekijäin asuntoihin nähden, mikäli työnte·
7044: kijät asuvat työnantajan huoneustossa. Meidän nyt esillä olevar
7045:  akiehdotuksen 7 § sisältää, niinkuin siihen tässä jo on viitattukin
7046:                           Työstä leipomoissa.                       2123
7047: 
7048: 
7049: niinikään määräyksen siitä että hallinnollista tietä annettakoon leipo-
7050: moissa terveydellisessä suhteessa tarpeellisia järjestyssääntöjä. Jos
7051: nyt meillä senaatti vastedes veivoitetaan kuulustamaan tällaisten
7052: järjestyssääntöjen antamisessa tuota toivottavasti piankin peros-
7053: tettavaa työneuvostoa, keskusvaltuustoa, niin voimme olla vakuu-
7054: tettuja siitä, että ne järjestyssäännöt, jotka täten tulevat annetta-
7055: viksi ja jotka tietysti tulevat ulottumaan ei yksistänsä varsinaisiin
7056: leipomohuoneisiin vaan myöskin niihin asuntoihin, joita työntekijät,
7057: kun he asuvat työnantajan luona, käyttävät. voimme olla vakuu-
7058: tettuja siitä, että nämä järjestyssäännöt, ainakin työväen omien
7059: edustajain vaatimuksesta, tulevat olemaan niin ankarat, että kaikki
7060: sellaiset väärinkäytökset, kuin ne, joita aikaisemmin on versonut
7061: ja jotka ovat ehdottomasti saatavat lakkaamaan, todellakin tulevat
7062: perinpohjin poistetuiksi.
7063:     Minä en siis saata käsittää tätä esillä olevaa asiaa toisin kuin että
7064: työväenasiainvaliokunnan ehdottama pykälä kerrassaan mahdotto-
7065: mana, se kun ei ollenkaan täytä sitä mitä sillä on tarkoitettu, on pois-
7066: tettava, ja että se sitä paitsi on aivan tarpeeton, koska se tarkoitus-
7067: perä, jota työväenasiain valiokunta on pitänyt silmällä, on saavu-
7068: tettavissa sikäli nimittäin kuin olot vaativat pyrkimistä siihen, kun-
7069: han vaan lakiehdotuksen 7 § käytännössä panaan toimeen sellaisella
7070: ankaruudella kuin olot vaativat.
7071: 
7072:     Ed. Yrjö-Koskinen B. S.: Minäkin olen yhä enemmän va-
7073: kautunut siitä, että tämä työväenasiainvaliokunnan laki-ehdotuksen
7074: 4 pykälä semmoisenaan on mahdoton, koska se ei tuottaisi minkään-
7075: laista parannusta siihen suuntaan, jota työväen edustajat ovat toivo-
7076: neet. Mutta minä en toisaalta saata kokonaan karkoittaa sitä aja-
7077: tusta, että suuri valiokunta on kenties liian kepeästi pykälän hyl-
7078: jännyt asettamatta mitään sijalle. 7 pykälä työv. valiokunnan
7079: mietinnössä tosin antaa jonkinlaisia takeita siitä, että nuot onnetto-
7080: mat asunto-olot, joita kaikesta päättäen leipuriammatin alalla tava-
7081: taan, tulevat korjattua; mutta asia riippuu tietysti paljo siitä, millä
7082: tarmolla hallinnollinen asetus käytäntöön sovitetaan. Minä luulen,
7083: että jonkinlainen määräys asunto-oloista itse laki-ehdotuksessa saat-
7084: taisi olla hyödyksi. Täällä on tuotu nimenomaan esille yksi epä-
7085: kohta, joka seuraisi, jos työntekijät kiellettäisiin joka tapauksessa
7086: asumasta työnantajan luona. Saattaisi näet olla jokin pikku liike,
7087: jolle tällainen järjestys olisi suorastaan mahdoton. Olen sen joh-
7088: dosta tullut ajatelleeksi, eiköhän kävisi laatuun määrätä jotain rajaa
7089: suurempien ja pienempien liikkeiden välillä. Ei kukaan ole tänä
7090: iltana osoittanut, minkä vuoksi sunrempien liikkeitten työntekijäin
7091: juuri pitäisi asua liikkeen läheisyydessä tai itse työnantajan luona.
7092: Ei ole tuotu esiin ainoatakaan syytä, minkä vuoksi leipomotyönte-
7093: kijäin asema tässä kohden olisi toinen kuin useimpien muitten työn-
7094: 2124                  Istunto 15 p. lokakuuta 1907·
7095: 
7096: 
7097: tekijäin. Minä senvuoksi pyytäisin esittää, että lakiehdoitus, mitä
7098: tähän pykälään tulee, lähetettäisiin takaisin suureen valiokuntaan
7099: sillä evästyksellä, että valiokunta ottaisi harkitakseen, eikö olisi mah-
7100: dollista saada toimeen selvä asumus- ja ruuassapitokielto, mutta sillä
7101: tavoin, että määrättäisiin joku raja suurempien ja pienempien liik-
7102: keiden välillä. Olen liian vähän asiaa tällä kertaa valmistellut voi-
7103: dakseni ehdotustaru selvään sanamuotoon pukea, mutta esitän kui-
7104: tenkin suunnillensa mitä tarkoitan seuraavassa muodossa: Työn-
7105: antaja ei asunnossa ja ruuassa saa pitää useampaa kuin 2 työntekijää.
7106: - Tahdon lisätä että luku 2 on harkinnanalainen.
7107: 
7108:     Puhemies: Viimeisen puhujan ehdotuksen johdosta pyydän
7109: lausua, ettei asian palauttaminen suureen valiokuntaan valmistele-
7110: roista varten ole sopusoinnussa V. J :n kanssa, vaan asian pitäisi
7111: siinä tarkoituksessa mennä takaisin erikoisvaliokuntaan. Sillä
7112: suureen valiokuntaan ei sovi lähettää asioita valmistettavaksi.
7113: 
7114:     Ed. Leivo: Tässä keskustelussa on ilmennyt sangen, sanoi-
7115: sinko huvittava epäjohdonmukaisuus edellisen kannan kanssa.
7116: Muistamme, kun oli kysymys kansakoulunopettajain asemasta, niin
7117: kaikki olivat tarkasti ylimalkain sitä mieltä, että kansakoulunopet-
7118: tajain pitäisi päästä naimisiin. Käsitettiinpä, että avioliitto on
7119: sellainen raskas velvollisuus, josta yhteiskunnan on palkittava kansa-
7120: kouluopettajia korotetun palkan muodossa. Sellaisia kä.c;ityksiä
7121: lausuttiin sangen paljon. Nyt kun tulee kysymykseen leipurintyön-
7122: tekijät, niin huomaa yleensä sen hengen eduskunnassa, ettei leipurin-
7123: työntekijän oikeus päästä naimisiin ole ensinkään tärkeä. Samaa
7124: mieltä olen muuten minäkin. Leipurintyöntekijöitten piireissä sa-
7125: notaan, että suurin tuhmuus, minkä voi leipurinsälli tehdä, on nai-
7126: misiin meno, sillä nainut työntekijä on kahden pahan välissä, mutta
7127: naimaton vaan yhden pahan läheisyydessä.
7128:     Täällä ne, jotka puolustavat sitä, että leipurintyöpalkka olisi
7129: myöskin asunnon ja ruoan muodossa maksettava, nähtävästi pel-
7130: käävät vakavasti sitä seikkaa, että leipuri söisi niin tavattoman suu-
7131: ressa määrässä työnantajansa ruoka-aineita: ihmiset täällä nim. tie-
7132: tävät, että siellä käsitellään voita, margariiniä, sokuria ja monia
7133: muita ravinto-aineita. Se on nyt kuitenkin aiheeton pelko, että
7134: leipurit lihattaisivat itseään näillä mestarin työaineilla. Olen kuul-·
7135: lnt sellaistenkin miesten, jotka ovat lukeneet kemiaa jonkun verran
7136: ja omistavat leipomoliikkeen, sanovan, ettei ole mitään syytä sellai-
7137: seen pelkoon, sillä alituinen ruoka-aineiden parissa työskentely tekee
7138: ne ihmiselle vähemmän miellyttäviksi. Jos esim. voin käryssä alin-
7139: omaa täytyy olla, niin voi maistuu suussa sangen huonolta. Samoin
7140: ei leipä, varsinkaan lämmin leipä niin kovin leipurin suuhun mene,
7141: kuin sitä saattaa puustakatsoen uskoa j. n. e. Ei tuo pelko ole ollen-
7142:                            Työstä leipomoissa.                      2125
7143: 
7144: 
7145: kaan oikeutettu. Mutta leipurintyöntekijöille, varsinkin niille, jotka
7146: ovat naimisissa, on sangen suuresta merkityksestä mitenkä palkkaus-
7147: perustus määrätään. Minä olen ollut työssä pakarissa, jossa oli
7148: yksi nainut mies ja meitä viisi nuorta miestä. Käsittääkseni oli
7149: tuolla naineella miehellä vähintäin yhtä raskas työvelvollisuus kuin
7150: yhdelläkään meistä nuorista. Mutta käytännössä häntä palkittiin
7151: tuntuvasti huonommin kuin meitä muita. Sillä se taitaa olla nyt
7152: naineissa- minulla ei ole näistä asioista kokemusta- sellainen voi-
7153: makas vetovoima, että sinne eukon luokse pitäisi aina mennä nukku-
7154: maankin, ja niin heidän täytyy vuokrata sellainen asunto että joskus
7155: sinne itsekkin mahtuvat, ja siten he tulevat maksamaan kaksinker-
7156: taista vuokraa: omasta asunnostaan työnantajan luona ja sitten siitä
7157: asunnosta, missä eukko asuu. Minkä oikeuden mukaan pitäisi
7158: nyt leipurintyöntekijöitä rangaista siitä rohkeudesta, että uskaltavat
7159: mennä naimisiin, kun kansakouluopettajia tahdotaan palkita siitä
7160: rohkeudesta? Minä en ymmärrä tällaista logiikkaa. En ensinkään
7161: ihmettele, että leipurimestarien etujen valvojat erittäin tarmokkaasti
7162: puolustavat näitä oikeuksia, olisivathan he huonoja vartijoita, jos
7163: eivät vartioittavien etuja valvoisi.
7164:     En minäkään tahtoisi ollenkaan olla niin ahdasmielinen, etten
7165: <soisi, että leipurinsälli saisi asua mestarin luona, jos häntä huvittaa,
7166: tai myöskin syödä mestarin kanssa samassa pöydässä, jos joku leipu-
7167: mestari meidän päivinämme alistuisi mokomaan, tai muuten olla
7168: mestarin rnoassa, jos he keskenään siitä sopivat. Mutta juuri sen
7169: vuoksi vastustan sellaista määräystä laissa, että mestari olisi oikeu-
7170: tettu täten maksamaan palkan, sillä palkka tulee silloin ehdotto-
7171: masti huonommin maksetuksi. Olen ollut työssä paikassa, jossa
7172: minun on täytynyt maksaa 55 mk kuussa asunnosta ja ruoasta mes-
7173: tarilla. Saman mestarin luona kävi ruoassa ja a<;;ui eräs konttoristi,
7174:  joka maksoi ainoastaan 45 mk. En nyt tiedä - olen paljon pie-
7175: nempi mies - söinköhän minä nyt s1tten 10 markan edestä enemmän
7176: kuukaudessa. Leipurimestateille on taloudellisesti niin kovin edul-
7177: lista pitää leipurityöntekijät kotonaan rnoassa ja asunnossa. Ja se
7178: seikka on myöskin tärkeä, että mestarit voivat harjoittaa isällistä
7179:  valvontaa niitten yli niin hiton sopivalla tavalla.
7180: 
7181:     Puhemies:        Minä huomautan puhujaa.
7182: 
7183:     Ed. Leivo: Olen siis ed. Helteen ja Paasivuoren kannalla.
7184:     Täällä ed. Ehrnrooth sanoi, että tullaan antamaan hallinnollista
7185: tietä määräyksiä näitten epäkohtien korjaamiseksi. Pidän sen hy-
7186: vänä ja sanon, että niille tulee jäämään tavattoman paljon tilaa vielä,
7187: vaikka leipurityöntekijäin palkka määrättäisiinkin rahassa makset-
7188: tavaksi. Ennenkuin kaikki epäkohdat ovat poistetut, saa hallitus
7189: työskennellä enemmän kuin tarpeeksi, niin kurjia ovat olot vielä
7190:             ...
7191: 2126                Istunto 15 p. lokakuuta 1907.
7192: 
7193: 
7194: nytkin, vaikkeivätkään enää ole niin kurjia kuin parikymmentä
7195: vuotta sitten, jolloin ruvettiin niihin puuhaamaan jotain parannuksia.
7196:    Ed. Danielson-Kalmari epäili, ettei saavutettaisi tällaisella
7197: määräyksellä toivottua tarkoitusta. Minä uskallan oHa toista mieltä.
7198: Kun hyväksytään tuo pykälä ja tarmokkaasti työskennellään siihen
7199: suuntaan kuin ed. Ehrnrooth viittasi, niin eiköhän mahtane niin olla,
7200: että käytännössä tullaan hyvinkin saavuttamaan tuo tarkoitus.
7201:    Toivon, että tästä asiasta tehtäisiin päätös siihen suuntaan kuin
7202: työväenasiainvaliokunta on ehdottanut.
7203: 
7204:     Ed. Helle: Täällä äsken ed. Danielson-Kalman rupesi tulkitse-
7205: maan minun käsityskantaani. Hän teki sen äärettömän vakavasti,
7206: mutta kummastelen kuitenkin, että hän, vaikka istuu niin etupuo-
7207: lella ja vaikka minä sangen lujalla äänellä puhuin, aivan väärin saat-
7208: toi kuulla lausuntoni. Hän nim. selitti minun muka pelänneen, että
7209: leipurityöntekijät joutuisivat sangen epäedulliseen asemaan, jos
7210: heille maksettaisiin palkka rahassa ja että, olisin tahtonut heille
7211: ikäänkuin jättää tilaisuuden paeta työnantajain turviin, jotta he
7212: saisivat ruokaa. Mutta minun ajatukseni oli jotakuinkin selvä tässä
7213: asiassa. En tahtonut sitoa kumpaakaan puolta, en tahtonut saada
7214: minkäänlaista pakkokeinoa siihe>n suuntaan, vaikka palkka olisi
7215: maksettava ainoastaan rahassa. Sanoin aivan selvästi, että mikä
7216: estää työntekijää vuokraamasta rahalla huonetta työnantajalta, jos
7217: tällä on aivan kunnollinen asuinhuone tarjottavana, ja mikä estää
7218: työntekijää rahalla maksamasta ruokansa työnantajalle, jos hän
7219: tahtoo tämän luona olla ruuassa. Ajatus on siis selvä. Tässä en
7220: ole tahtonut niinkään sitovia ehdotuksia tehdä kuin ehkä täällä
7221: muutamat ovat tarkoittaneet, minkäänlaista pakkoa en tarkoittanut
7222: muussa kuin palkanmaksussa.
7223:     Täällä ed. Yrjö-Koskinen vakuutti, että on mahdotonta maksaa
7224: leipurityöntekijälle palkkaa rahassa. Mutta miksi se on mahdotonta,
7225: sen hän jätti, viisaasti kyllä, mainitsematta, sillä sitä hän ei olisi
7226: voinut tehdä. Sitte hän ehdotti lopuksi, että lakipykälään otettai-
7227: siin sellainen kohta, että työnantaja voi pitää ruuassa kaksi työn-
7228: tekijää. Tarkoittiko hän sillä, että työnantaja ei voisi tähteillänsä
7229: elättää enempää kuin nuo kaksi työntekijää, vai tarkoittiko hän
7230: antaa jonkunlaista suojelusta työntekijöille tässä asiassa, sitä ei hän
7231: selittänyt. Minusta tämä oli jotakuinkin ajattelematon ehdotus,
7232: se oli niin ajattelematon, että sitä vastaan nousisivat kaikki leipuri-
7233: työnantajat, kun heidät täten lainlaadinnan kautta kiellettäisiin
7234: pitämästä ruuassa enemmän kuin kaksi henkeä. Vaikka olenkin
7235: vasemmistolainen, pidän niin paljon kuitenkin työnantajainkin puolta
7236: että tahtoisin jättää heille vapauden, jos he kunnollista ruokaa ja
7237: asuntoa voivat tarjota, pitää ruuassa työntekijöitä vaikkapa koko
7238:                           Työstä leipomoissa.                       2127
7239: 
7240: 
7241: kylä- tai kaupunkikunnan. En käsitä todellakaan miksi heitä tar-
7242: vitsisi lainlaadinnalla estää pitämästä ruokapaikkaa.
7243:     Sitte täällä ed. Danielson-Kaimari aivan vakavasti toi esiin senkin
7244: mielipiteen, että tämä lakiehdotus, jonka työväenasiainvaliokunta
7245: on ehdottanut, on mahdoton käytännössä toteuttaa siitä syystä,
7246: ettei se tule tekemään sitä vaikutusta, mitä sillä on tarkoitettu, että
7247: sillä ei voitaisi työntekijöitä suojella. Mutta syyn tähänkin hän jätti
7248: selittämättä. Myöntäähän valiokunnan ehdotus työntekijälle, ettei
7249: hänen tarvitse, niinkuin nykyään, välttämättömästi asua työnanta-
7250: jan luona eikä olla hänen ruuassaan, jos hän ei tahdo. Ja juuri tämä
7251: vaikuttaisi, että työnantajan olisi välttämättömästi parannettava
7252: a.o;;unto-olosuhteet, jotta ne eivät olisi niin kurjan huonot kuin ed.
7253: Paasivuoren esityksestä näkyi, niin kurjat, ettei kuvausta niistä
7254: porvarispuolella silmät auki kehdattu kuulla. Syynä siihen miksi
7255: porvariedustajat tästä huolimatta työväenasiainvaliokunnan ehdo-
7256: tusta vastustavat, on se, että he tahtovat taata työnantajille leipu-
7257: riammatissa kaksinkertaisen voiton. He tahtovat myöntää työn-
7258: antajille, ei ainoastaan, kuten oikeus ja kohtuuskin on, työntekijän
7259: työn tuloksista jotakuinkin runsaan prosentin, vaan he tahtovat
7260: vielä lisäksi pitää työntekijöitä työnantajien asunnossa ja ruuassa,
7261: olkoon se kuinka kelvotonta ja huonoa tahansa, ja laskea tämän
7262: korvaukseksi melkoisen summan työntekijän palkasta. Siinä syy,
7263: miksi ed. Danielson--Kalman tahtoi Yälttämättömästi tätä pahaa
7264: torjua. Ja kun hän selitti, ettei tämä tule tekemään sitä vaikutusta
7265: kuin me olemme tarkoittaneet, niin voin hänelle va::;tineeksi muis-
7266: tuttaa, että hän itse suuressa valiokunnassa piti tämän pykälän niin
7267: tehokkaana, työväenvaliokunnan ehdottamassa muodossa, että hän
7268: ilmoitti siinä tapauksessa, että suuri valiokunta sen hyväksyisi, esittä-
7269: vänsä eduskunnassa koko lain kumottavaksi. Tämä parhaiten todis-
7270: taa mielestäni, että hän itsekin käsitti, kuinka tehokas tämä pykälä
7271: on, kuinka tuntuva vaikutus sillä, vaikka siinä paljon sanoja ei ole-
7272: kaan, tulisi olemaan työväen piireissä. Nähtävästi tahtomattaan
7273: ed. Danielson-Kaimari suuren valiokunnan kokouksessa tämän tu1i
7274: tunnustaneeksi, ehkä hän mahdollisesti ajatteli, ettei sitä täällä ehkä
7275: muistettaisi, ja etteivät kenties ne, jotka eivät suureen valiokuntaan
7276: kuulu, siitä koskaan saisi tietää.
7277:     Täällä tahdotaan ratsastaa valtioviisaudella ja kaikenlaisilla
7278: viisailla esiintymistavoilla ja koettaa saada maailmalle ja etenkin
7279: leipurityöntekijöille kuulutetuksi ja vakuutetuksi, että he ovat aivan
7280: kurjan joukkion tai ryhmän johdettavana, joka heille tahtoo vaan
7281: turmiota eikä minkäänlaista etua. Uskon, että jos ed. Danielson-
7282: Kaimari itse liikkuisi maaseudulla tai leipurien keskuudessa, hän
7283: kuulisi jotakuinkin murhaavia arvosteluja omasta puheestaan, ja
7284: uskon, että kun hän huomen aamulla lukee sanomalehtiä, niin hän
7285: huomaa eduskunnassa valehdelleensa minulle vasten silmiä.
7286: 2128                Istunto 15 p. lokakuuta 1907.
7287: 
7288: 
7289:    Puhemies : Kutsun puhujaa järjestykseen.
7290:     Ed. af Ursin: Minä en voi ymmärtää, kuinka ed. Danielson-
7291: Kaimari on tullut siihen käsitykseen, että minä olisin tahtonut tä-
7292: män lain nojalla kieltää työntekijää asumasta työnantajan luona ja
7293: nauttimasta hänen ruokaansa, jos hän katsoisi sen hyväksi. Olen
7294: vielä tarkastanut esitystäni, mikäli se on luonnoksena ollut, mutta
7295: en ole huomannut mitään semmoista väitettä. Olen vain vaatinut,
7296: ettei työnantaja, kun hän maksaa korvausta työntekijälle hänen työs-
7297: tään, saa vetää mitään pois asunnosta ja ruuasta, niin että tämä
7298: luetaan palkkaan, vaan hänen täytyy maksaa rahassa, mitä hänen
7299: on maksaminen. Mutta jos työntekijä on tahtonut muita asumaan
7300: hänen luonaan, niin se on hänen vapaa sopimuksensa, jonka hän saa
7301: tehdä. Se juuri on truck-järjestelmää, kun sallitaan että työnantaja
7302: asunnosta tai ruuasta työntekijäitä laskee korvauksen pois palkasta.
7303: Minä myönnän, että on jonkunlainen mahdollisuus kiertää tätä lakia,
7304: mutta voi kiertää kaikkia lakeja melkein poikkeuksetta.
7305:     Mitä muuten herra Danielson-Kalmarin uhkaukseen tulee, että
7306:  jos tämä pykälä, jota minä puolustan, pannaan lakiin, hän silloin
7307: ehdottaa koko lain kumottavaksi, niin olisihan se meille agitatoori-
7308: sessa suhteessa hyvin suotavaa.
7309: 
7310:     Ed. Kares: Kun olen seurannut tätä hyvin pitkää keskuste-
7311: lua, joka on syntynyt leipurityöntekijäin asunto-oloista leipuriliik-
7312: keen harjoittajain luona, niin en ole voinut saada mielestäni sitä aja-
7313: tusta, että tämä asia kummassakin valiokunnassa on, sanoisinko,
7314: vähäsen pintapuolisesti valmistettu ja harkittu, liian vähän punnittu.
7315: Työväenasiainvaliokunta on laatinut ehdotuksensa kylläkin sangen
7316: hyvässä tarkoituksessa, sitä ei käy kieltäminen, mutta se on samalla
7317: antanut tälle ehdotukselle niin onnettoman muodon, josta täällä jo
7318: on hyvin monta kertaa huomautettu, sellaisen muodon, että koko
7319: ehdotus sen kautta tulee suorastaan mahdottomaksi. Ensinnäkin
7320: on se mahdoton sentähden, että on saatu aikaan määräys, jonka kier-
7321: täminen ehdottomasti sittenkin on maailman helpoin asia, määräys,
7322: joka ei tähän kipeään epäkohtaan, jommoisia leipurityöntekijäin
7323: asunto-olot nykyään ovat, tuota minkäänlaisia parannuksia ja kor-
7324: jauksia. Täällä kyllä viimeinen puhuja mainitsi, että kaikkia lakeja
7325: voidaan kiertää, mutta kun lain puolustajat itse, niinkuin muutamat
7326: puhujat selittivät, eivät ole tahtoneetkaan estää sen suuntaista kier-
7327: tämistä, niin kyllä on laadittu todellakin omituinen pykälä, jossa jo
7328: selityksessä käsketään ja annetaan lupa kiertää sitä.
7329:     Toiseksi on työväenasiainvaliokunnan ehdotuksessa se suuri vika,
7330: ettei se myöskään, niinkuin on huomautettu, tee minkäänlaista eroi-
7331:  tysta leipomon ja leipomon välillä. Se asettaa jonkun kaupungin
7332:  syrjässä asuvan eukon, joka työskentelee leipomisessa yhdessä pal-
7333:                           Työstä leipomoissa.                      2129
7334: 
7335: 
7336: 
7337:  velustyttönsä kanssa sovinnossa ja rauhassa, asuu yhdessä huoneessa
7338: syö yhdessä pöydässä hänen kanssaan j. n. e., se asettaa tämän eukon
7339: samaan asemaan kuin kaupungin suuret, tehdasmaiset leipomoliik-
7340: keet. Tämmöinen yhdenmukaiseksi asettaminen ei suinkaan ole
7341: käytännöllistä eikä oloihin soveltuvaa.
7342:      Kolmanneksi asettaa työväenasiainvaliokunnan ehdotus maaseu-
7343: -dun leipomoissa työskentelevät työntekijät aivan erilaiseen asemaan
7344: kuin muissa samansuuntaisissa liikkeissä työskentelevät työntekijät.
7345: Maaseudulla on paljon liikkeitä, sanokaamme suutari-, räätäli-liik-
7346:  keitä j. n. e., joissa kaikki työntekijät asuvat työnantajan luonailman
7347: että siitä on mitään epäkohtia tuntunut tulleen; nyt leipurityöntekijät
7348: pienissäkin maaseutuliikkeissä asetettaisiin aivan erilaiseen asemaan.
7349: Sentähden tämä ehdotus sellaisenaan on suoranainen mahdottomuus
7350: eduskunnan hyväksyä.
7351:      Mutta toiselta puolen tahtoisin sanoa, että suuri valiokuntakaan
7352: ei ole tässä kohden onnistunut hyvin. Se on kuitenkin tuntenut
7353: hyvin ne tilastolliset tutkimukset, mitä on tehty leipurien ammatti-
7354: ·oloista. Me tiedämme että siinä on räikeitä epäkohtia olemassa,
7355: että leipurien asunto-olot ovat sellaisia, että niitten korjaaminen on
7356:  ehdottomasti mitä kipeimmän tarpeen vaatima. Tämän kipeän
7357:  tarpeen korjaamisen on suuri valiokunta jättänyt kokonaan tulevan,
7358:  ajatelluu hallinnollisen asetuksen varaan. Ja tämän jättämisen se
7359: on tehnyt vielä niin peräti venyvässä ja epämääräisessä ja monen-
7360: laisen tulkinnan alaisessa pykälässä kuin tämän lakiehdotuksen 7
7361: pykälä on. Sentähden minun ymmärtääkseni ei suurenkaan valio-
7362: kunnan ehdotusta tässä kohden voisi hyväksyä. Tuota pykälää
7363:  terveydellisistä oloista j. n. e. voidaan kai tulkita melkein miten ta-
7364: hansa, varsinkin kun puhutaan leipuriammatin terveydellisistä oloista
7365:  voidaan helposti tulkita niin, että se tarkoittaa vaan sitä työtä,jolla
7366: leipä valmistetaan leipomoissa. Näiden syitten tähden olisin halu-
7367: kas kannattamaan samansuuntaista ehdotusta kuin ed. Yrjö-Koski-
7368: nen teki. Mutta kun Yrjö-Koskisen ehdotuksessa oli vaillinaisuus,
7369: siinä kohden, kun mainittiin että leipurityönantaja saa pitää tuonansa
7370:  vaan 2 työntekijää, niin tämä ehdotus antaa todellakin sen ajatuksen
7371: että hänellä saisi olla kuinka suuri liike tahansa ja kuinka monta työn-
7372:  tekijää tahansa, mutta että hän saa pitää tuonansa vaan 2 asukasta.
7373: Tullaan todella siihen että voidaan ajatella, eikö leipuri voi niillä
7374:  jätteillään ruokkia enemmän. Sentähden minä tahtoisin saada
7375:  toisenlaisen muodostuksen ehdotukseen nimittäin että työnantajain
7376: luona kielletään suorastaan asumasta, nimittäin sellaisten työn-
7377:  antajain luonna, joilla on enemmän kuin 2 palkattua työntekijää.
7378: Siis työntekijä saa asua ainoastaan sellaisen työnantajan luona .
7379:  missä on korkeintaan 2 palkattua työntekijää. Ehdotustani en ole
7380: laatinut lopulliseen muotoon, mutta tulisi se jotenkin näin kuuluvaksi:
7381: •>Leipomoissa, joissa työ tehdään useamman kuin 2 palkatun työn-
7382:                    Istunto 15 p. lokakuuta 1<)07.
7383: 
7384: 
7385: tekijän avulla, olkoon työnantaja kielletty pitämästä työntekijää
7386: luonaan asumassa tai ruuassa.>> Muutosta varten tähän suuntaan
7387: ehdottaisin minä asian lykättäväksi takaisin työväenasiain valiokun-
7388: taan. Voidaan sanoa, että asia sen kautta vaan viipyy, mutta kun
7389: on tämmöinen kipeä epäkohta olemassa, ei pieni viipyminen saa olla
7390: esteenä asian korjaamiseen.
7391: 
7392:     Ed. Danielson-Kalmari: Paremmin tuskin voi todistaa että
7393: toisin ajattelevat ovat oikeassa kuin mitä edustajat Helle ja af Ursin
7394: ovat lausunnoillaan tehneet. Työväenasiain valiokunta on mietin-
7395: nössään kaikin tavoin tahtonut todistaa että työntekijä ei saa asua
7396: työnantajan a~unnossa, hänen rakennuksissaan, koska tämä estää
7397: työntekijää menemästä naimisiin. Ed. Helle tulkitsi jo kysymyk-
7398: sessä olevan pykälän sillä tavoin, ettei se estä työntekijää asumasta
7399: työnantajan omistamissa asunnoissa ja nyt on myöskin työväenasi-
7400: ain valiokunnan puheenjohtaja selittänyt ettei hänkään, ja siis arva-
7401: tenkaan ei työväenasiain valiokuntakaan, ole tarkoittanut estää.
7402: tuota. Me huomaamme että asia on työväenasiain valiokunnan
7403: puheenjohtajan esittämänä aivan sekaisin. Ja juuri tämä seikka,
7404: että pykälä esiintyy kokonaan epäselvänä, vaikutti sen että minä jo
7405: suuressa valiokunnassa mainitsin saman, minkä nytkin mainitsen
7406: että, jos pykälä hyväksyttäisiin sellaisena kuin työväenasiain valio-
7407: kunta sen on ehdottanut, niin puolestani olisin pakotettu äänestä-
7408: mään sitä ja koko lakia vastaan.
7409: 
7410:     F,d. Valpas: Täällä on jo ilmennyt, että tätä lakiehdotusta
7411: on koko paljo käsitelty eduskunnan eri osastoissa. Näiden käsitte-
7412: lijäin joukossa on ollut hyvin viisaita miehiä: sellaisia, joilla on val-
7413: tioneuvoksen nimi ja jos jotain komeita nimiä, joiden pitäisi koko
7414: kansalle todistaman, että hyvin paljon on miehillä järkeä. Mutta
7415: kun tullaan tänne eduskuntaan ja vaikka asia on niin monissa ko-
7416: kouksissa käsitelty, niin ilmenee että pykälät muka ovat perin se-
7417: kavia, perin huonoja ja kelvottomia, eikä ole heillä valiokunnissa
7418: ollut kyllln järkeä tehdäkseen niiden huonojen ~a mitättömien sijaan
7419: selviä ja hyviä, joihinka täällä voitaisiin yhtyä. Eivätköhän nuo
7420: tuollaiset päähänpistot ja väitteet ole verukkeita, !oilla edelleenkin
7421: tahdotaan viivytellä tämän lakiehdotuksen lopullista päättämistä?
7422:     Minunkaan mielestäni ei työväenao;;iain valiokunnan ehdotus ole
7423: niin erittäin hyvä, mutta tuo se kuitenkin ehkä jonkun verran paran-
7424: nuksia. Minä olen itse kokenut, että senmukaisesta järjestelmästä
7425: on jonkinlaista etua. Minä olen työnantajiin sellaisessa suhteessa,
7426: että saan täyden paLl{an ja voin sillä palkalla tehdä mitä tahdon.
7427: Minä vuokraan samoilta työnantajilta asunnon, mutta jollei se minua
7428: tyydytä, niin voin mennä pois siitä, menettämättä ollenkaan ~ilti
7429: paikkaani. Jos tuo työväenasiain valiokunnan ehdotus hyväksyt-
7430:                           Työstä leipomoissa.                      2131
7431: 
7432: 
7433: 
7434: täisiin, niin ehkä se useissa tapauksissa auttai~i työläisiä; ehkä toi-
7435: sessa tapauksessa voitaisiin sitä kiertää, mutta kun siitä jolloinkin
7436: olisi hyötyä, niin mitä maksaisi vaivaa niin kovasti jarruttaa sitä
7437: vastaan. kuin täällä on tehty. Täällä on puollettu työnantajain
7438: luona asumista vedoten 7 §:ään. Se pykälä kuuluu tällä tavalla:
7439: •>Terveydellisessä suhteessa tarvittavia järjestysohjeita leipurinam-
7440: mattia varten annetaan hallinnollista tietä.•> Siis täs~ä puhutaan
7441: ammatista. Ehkä tämän pykälän nojalla voitaisiin hallinnollista
7442: tietä antaa määräys. ettei pidä ihan lämpöiselle leipälaudalle mennä
7443: makaamaan, taikka että samalle leipälaudalle, jossa on yön maannut
7444: ja johon mal1dollisesti jättänyt jotain taudin basilleja, ei saa seuraa·
7445: vana päivänä asettaa leipää nousemaan. Ehkä tällaisia määräyksiä
7446: voidaan antaa. Ja vielä: ettei leipomahuoneen lähellä, niinkuin mai-
7447: nittiin, huonolla lauta-aidalla saa erottaa makuusuojaa, josta voi
7448: tulla epämiellyttäviä höyryjä taikinan sekaan. Hyvähän sekin olisi,
7449: jos tuolla tavalla voitaisiin suojella, mutta eihän tämä pykälä ulotu
7450: niihin asuntoihin, jotka ovat erillään leipomoista. Sellaiset asunnot
7451: tämä pykälä jättää ehdottomasti suojeluksen ulkopuolelle. Voidaan
7452: vastata, että kyllähän hyvä hallitus laittaa muita säännöksiä, joilla
7453: suojelusta jatketaan. Onhan täällä senaatin työväenasiain esittelijä
7454: antanut komeita lupauksia, ja valtioneuvoskin on yhtynyt tuollaisten
7455: lupausten antamiseen, niin että mannasadetta on kai läheisessä tule-
7456: vaisuudessa sieltä odotettavissa. Mutta eiköhän näihin asti halli-
7457: tuksella ole ollut tilaisuus jo nykyisen lain perusteella suojella kaik-
7458: kein kurjimmista asunnoista ihmisiä? Eiköhän täällä Helsingissä
7459: ole- minä muistan että on joskus puhuttu sellaista- joku terveys-
7460: hoitolautakun ta, joka voi sekaantua asunto-oloihin? Leipurityön-
7461: tekijöiden asunnoissa olleita puutteellisuuksia on tunnettu pitkät
7462: ajat, mutta onko ryhdytty tarmokkaisiin toimenpiteisiin niiden pois-
7463: tamiseksi niidenkään asetusten nojalla, joiden nojalla se olisi voitu
7464: tehdä? Ei suinkaan. Täällä ennen leipurit kovilla lakkotaisteluilla
7465: koettivat niitä epäkohtia poistaa. Silloin olimme tilaisuudessa teke-
7466: mään tarkastusmatkoja asuntoihin. Toveri Paasivuori on jo kerto-
7467: nut koko joukon kuvauksia niistä ja ne vastaavat todellisuutta.
7468: Mutta ehkä minä teen vielä kiltisti ja lisään yhden esimerkin. Eräällä
7469: tarkastusmatkalla menimme me erään Helsingin siihen aikaan koko
7470: suurehkon leipuriliikkeen leipomorakennukseen. Kyselimme siellä
7471: työntekijöiltä: •>Missäs te asutte?<< Me menimme sinne tietysti var-
7472: kain, työnantajalta salaa; ei suinkaan hän olisi antanut lupaa meille
7473: sinne mennä. Työntekijät läksivät sitten viemään meitä pimeär;tä
7474: pihasta alaspäin maan sisään. Minä huomautin että •>tehkää hyvin,
7475: ja viekää meitä asuntoonne, älkää viekö puuliiteriin!•> Mutta ne
7476: veivät alaspäin vaan ja sanoivat että •>täältähän sitä mennään.•> Me
7477: tulimme sitte hyvin pimeään käytävään, jonne ei näkynyt valoa
7478: paljo mistään. Siellä oli hyvin paha löyhkä ja siellä saimme pian
7479: 2132                  Istunto 15 p. lokakuuta 1907.
7480: 
7481: 
7482: seuraa: siellä vilisi rottia; eivät ne juuri tulleet käsikynkkään ihan,
7483: mutta kyllä niitä siellä vilisi. Sitte me halkovajain sivulla avasimme
7484: erään komeron ja sinne korueroon paistoi hiukan päivä; siellä oli katon
7485: rajassa noin puoli metriä korkea aukko ja siinä oli ehkä oikein lasi-
7486: ruutu, joka ollen pihaa vasten oli tahraantunut ja tomuuntunnt, niin
7487: ettei siitä nähnyt mitä ulkopuolella oli. Monet lääkärit vakuutta-
7488: vat, että keuhkotautibasillit viihtyvät paikassa, jossa ei ole tarpeeksi
7489: valoa. Minä arvelen, että kyllä se ainakin oli keuhkotautibasillien
7490: erityinen mielipaikka. Sisällä oli hyvin likaista ja haisevaa. Lat-
7491: tiasta ei tiennyt mitä se oli; mahdollisesti oli multaa, mahdollisesti
7492: oikein sementtiä tai asfalttia siellä alla. Kostealta tuntui ilma.
7493: Lattiasta tuli kosteutta. Ja siinä pienessä huoneessa, joka mahdolli-
7494: sesti oli neljä kyynärää pitkä, siinä huoneessa oli kahdella seinällä
7495: kaksi kerrosta vuoteita ja niissä vuoteissa sanottiin makaavan milloin
7496: kuusi, milloin seitsemän henkeä, - sellaisessa kosteassa haisevassa
7497: putkassa! Siellä asuvat henkilöt olivat siihen aikaan yöllä työssä,
7498: päivänsä he saivat viettää sellaisessa kopissa.         Työaika oli heillä
7499: niin pitkä, että lomaa ei jäänyt paljon ollenkaan käydä ulkona. Siis
7500: niiden henkilöiden elämä oli sen pimeän kopin ja leipomon välillä.
7501: Leipomo oli samanaisessa kerroksessa. Sinnekin tuli valoa hyvin
7502: heikosti. Tuollaisia kurjaloita oli siihen aikaan useampia Helsin-
7503: gissä ja sellaisissa kurjaloissa on ihmisiä kidutettu, on pantu kaikille
7504: taudeille alttiiksi. Vähitellen on heidän elinvoimia kulutettu. Ehkä
7505: monet oYat kuolleet ennenaikaisesti. Murhaamis-järjestelmää on
7506: harjoitettu hyvin tavattomassa määrässä. Siitähän on tilastoissa
7507: aivan selviä todistuksia. Sellaisia ne asunnot ovat olleet, joita täällä
7508: on tahdottu puoltaa. On vedottu hallinnollisiin korjauksiin. Niillä
7509: hallinnollisilla korjauksilla ei ollut siihen asti saatu poistetuksi ihmis-
7510: ten surmapaikkoja. Tulisivatkohan ne ehkä tästälähin paremmin
7511: korjatuksi? Kyllä se on hyvin suuressa määrässä epäiltävää. Van-
7512: hemmat työmiehet, jotka olivat kauemman aikaa asuneet niissä
7513: asunnoissa, melkein järjestään porasivat kärsivänsä jotakin kipua ja
7514: lausuivat hyvin usein kokouksissa ja muualla, että tekisi mieli päästä
7515: maalle terveellisiin ja raittiisiin oloihin. Mutta minnek9. menee,
7516: kun joka paikassa on nälkä vastassa?
7517:      Tänä päivänä päivällislomalla kuulin kertomuksen.                 Eräs
7518: työntekijä oli tuollaisissa asunnoissa viettänyt aikaansa. Hän oli
7519: arvatenkin niissä tai huonoissa työhuoneissa saanut hirveän reuma-
7520: tismin. Sitte hän oli tehnyt sen synnin, josta täällä on usein huo-
7521: mautettu, että hän oli mennyt naimisiin erään neulojattaren kanssa.
7522: Se neulojatar oli tehnyt työtä suureen neulomamakasiiniin ja siellä
7523: harjoittanut jotakin prässäystä, jossa oli pitänyt seisoa hyvin kauan.
7524: Se oli taa<; siellä työpaikassasaanut reumatismin tai jotakin semmoista.
7525: Tuo työntekijä hommasi sitten innokkaasti ammatillisessa työväen-
7526: liikkeessä Helsingissä saadakseen sen avulla poistetuksi kurjia oloja.
7527:                           Työstä leipomoissa.                       2133
7528: 
7529: Tiedetään että Helsingin työntekijät tekivät tällaisia yrityksiä ja
7530: varsinkin isänmaalliset suomettarelaiset työnantajat ovat tuhonneet
7531: niitä tuomalla ryssäläisiä lakonrikkureita. Tämä työntekijä oli jou-
7532: tunut herrojen ja suomalaisten työnantajain vihoihin. Se ei saanut
7533: työtä. Sen piti kierrellä maaseuduilla, koetella yhtä ja toista. Vih-
7534: doin hän erään sosialistisen työnantajan luona sai työtä, kun tällainen
7535: sattui olemaan eräässä Pohjanmaan kaupungissa ja sieltä tuli tänne
7536: ilmoitus, että tauti oli tehnyt tehtävänsä, reumatismi siinä määrässä
7537: vaikuttanut siihen henkilöön, ettei voinut enään seisoa jaloillaan.
7538: Leipurityö on sellaista, ettei sitä oikein voi istuallaan tehdä. Hänen
7539: täytyi menettää sekin työpaikka. Siis perheen isä, perheen äiti sai-
7540: ras! Heillä sattui onnettomuudeksi olemaan lapsi. Köyhillekin
7541: voi tulla sellaisia. Ennen sattuivat ehkä rakastelemaan hiukan
7542: toisiansa. He olivat kai rakastaneet sitä lasta. Herrat tuskin liene-
7543: vät ennen tietäneet, että köyhätkin rakastavat lapsiaan. He olivat
7544: tahtoneet lapselleen hyvää ja laittaneet kouluun, oikein yhteiskou-
7545: luun. Lapsi oli sitä hiukan käynyt, mutta nyt sairaus ja köyhyys
7546: olipakoittanut ottamaan sen pois. Kuka tietää, minkälaiseen kur-
7547:  juuteen se perhe vielä vajoaakaan.
7548:      ~en kurjuuden ja monien muiden samanlaisten surullisten kohtain
7549:  alkulähteenä ovat osaksi juuri nuo kurjat asumusolot, joilla työn-
7550:  antajat ovat kiduttaneet työväkeä. Ja täällä kehtaavat, vaikka
7551:  nuo kauheat epäkohdat ihan tarkalleen tiedetään, vielä suomalaisen
7552:  puolueen ja nuor-suomalaisen puolueen jäsenet ja työväenasiain
7553:  esittelijä viikinkihallituksessa edelleen puolustella työntekijäin pa-
7554:  koittamista moisiin oloihin. Ei edes suostuta sellaisen pikkuparan-
7555:  nuksen myöntämiseen, jollaista sosiaalidemokraatit tällä kertaa tah-
7556:  tovat ja joka ainakin jossakin tapauksessa toisi parannuksia, mutta
7557:  ei suinkaan lähimainkaan yleisiä. (Hyvä!)
7558: 
7559:     Ed. Yrjö-Koskinen, B. S.: Minä luovun ehdotuksestani, ja
7560: kannatan ed. Kareksen ehdotusta, kuitenkin siinä toivossa että mi-
7561: nunkin sanamuodostukseni otetaan työväenasiainvaliokunnassa
7562: huomioon.
7563:     F.d. af Ursin on täällä lausunut sen mahdollisuuden, että tätä
7564: pykälää tullaan kiertämään. Minä pelkään, että tämmöinen kiettä-
7565: minen tulee säännöksi, ja siitä syystä minä puolestani en voi kannat-
7566: taa sen panemista lakiin, koska se ilmeisesti tulee koko lakia vahin-
7567: goittamaan. Minä pelkään vielä, että jos vasemmisto ei suostu kan-
7568: nattamaan sitä, että asia lähetetään kypsymään työväenasiainvalio-
7569: kuntaan, niin tämä pykälä tulee menemään kumoon, sillä ei kekaan
7570: siitä puolustuksesta ja siitä tavasta, millä tämä puolustus täällä on
7571: tuotu esille, ota vakaantuakseen siitä, että tässä on mitään järjellistä.
7572: 
7573:      Ed. af Ursin: Herra Danielson-Kalman on täällä puhunut
7574:  jostakin sekavuudesta, mutta en minä luule, että ainakin tällä puo-
7575: 2134                 Istunto 15 p. lokakuuta 1907·
7576: 
7577: 
7578: lella on sitä ajatusten sekavuutta. On ilmeisesti eroa, käykö työn-
7579: tekijä tavallisena vuokraajana vuokraamassa huonetta ja hakemassa
7580: ruokaa toisen tai toisen luona siitä palkasta, mikä hänen käteensä
7581: pannaan, vai tapahtuuko se toisella tavalla. Mutta jos tämä pykälä
7582: nyt hyväksytään, niin minä voin melkein vakuuttaa, että tulee hyvin
7583: vähän ruoan ja asunnon hakijoita työnantajan h•o. Truck-järjestel-
7584: mä on juuri siinä, että korvaus ainakin osaksi suoritetaan jossakin
7585: tavarassa eikä rahassa, ja tavarat nyt kysymyksessä olevassa pykä-
7586: lässä on asunto ja ruoka.
7587:     Muuten- koska minulla on nyt puheenvuoro- tahtoisin huo-
7588: mauttaa, että ne, jotka ovat paljon puhuneet yötyön poistamisen
7589: ja järjestysohjeitten käytäntöön ottamisen puolesta, eivät näillä
7590: keinoilla voi taivuttaa työnantajaa luopumaan ottamasta melkein
7591: yksinomaan naimattomia henkilöitä työhön. Vai arvellaanko, että
7592: tämmöinen säännös olisi pantava järjestysohjeisiin?
7593: 
7594:     Ed. Danielson-Kalmari: Ed. Hännisen lausuntoon on sa-
7595: nottava, että hän on esittänyt, mitä tässä on lausuttu, niinkuin hän
7596: on sen tehnyt monta kertaa ennenkin, väärin. Ei ole kukaan, mikäli
7597: minä olen kuullut, täällä lausunut sinne päinkään, että noita moi-
7598: tittuja asunto-oloja pitäisi säilyttää sellaisinaan. Kaikki ovat vaa-
7599: tineet, ettå epäkohdat ovat poistettavat. Kun sanotaan siis,
7600: että täällä on tahdottu niitten säilyttämistä, niin vääristellään.
7601: 
7602:    Äänestysesitykset ja päätökset:
7603:     I:o Ken hyväksyy 4 §:n siinä muodossa, kun sillä on suuren valio-
7604: kunnan mietinnössä, vastaa jaa; jos ei voittaa, on tässä kohden hy-
7605: 'Täksytty ed. Vikmanin tekemä ehdotus, että sana »osallisena>> pois-
7606: tetaan.
7607: 
7608:    Äänestyksessä olivat ei-äänet voitolla, joten sana >>Osallisena~ oli
7609: päätetty poistettavaksi.
7610: 
7611:    2:o Ken vastaehdotukseksi mietinnön 4 §:lle ilman lisäystä hy-
7612: väksyy ed. Helteen tekemän ehdotuksen, vastaa jaa; jos ei voittaa
7613: on vastaehdotukseksi hyväksytty ed. Kareksen tekemä ehdotus.
7614: 
7615:    Äänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla.
7616: 
7617:     3:o Ken hyväksyy valiokunnan 4 §:n ilman lisäystä, vastaa jaa;
7618: jos ei voittaa, on siihen hyväksytty ed. Helteen tekemä lisäehdotus.
7619: 
7620:      Äänestyksessä annettiin 91 jaa- ja 92 ei-ääntä, joten 4 §:ään
7621: ,oli hyväksytty ed. Helteen tekemä lisäehdotus.
7622:             Oikeudenkäynti valtuusmieh. ja julkis. asianajaj.         2135
7623: 
7624: 
7625:    §:t 5-10 hyväksyttiin järjestänsä keskustelutta sekä sa-
7626: moin otsakirjoitus.
7627: 
7628:   Lakiehdotus oli siis menevä takaisin suureen valio-
7629: kuntaan, koska sitä oli kahdessa kohdassa muutettu.
7630: 
7631:    Ehdotus laiksi oikeudenkäyntivaltuusmiehistä ja
7632:                julkisista asianajajista.
7633:     Esitettiin toisen käsittelyn alaiseksi suuren valiokunnan mietintö
7634: n:o 9 arm. esityksen n:o 3 johdosta, joka koskee lakia oikeudenkäynti-
7635: valtuusmiehistä ja julkisista asianajajista.
7636: 
7637:     Puhemiehen ehdotuksesta hyväksyttiin asian käsittelyyn näh-
7638: den se menettelytapa, että ensin olisi asiassa .suoritettava yleiskeskus-
7639: telu ja sen jälkeen lakiehdotuksen käsittely pykälittäin; sitte lausunto
7640: ehdotettuun taksaan nähden, ja vihdoin olisi toimitettava äänestys-
7641: esitys mahdollisesti tehtävästä ehdotuksesta, joka koskee koko laki-
7642: ehdotuksen hylkäämistä.
7643: 
7644:    Yleiskeskustelu:
7645:      Ed. Vuorimaa: Kun valiokunnan mietintöä ei ole muu-
7646: tettu suuressa valiokunnassa, mikäli se koskee asiainajoa alioikeuksissa,
7647: niin pyydän saada vielä uudestaan lausua muutaman sanan sen lisäksi,
7648: mitä evästyskeskustelussa mainitsin, ja teen sen varsinkin niiden
7649: muistutusten johdosta, jotka ovat tehdyt mietinnön puolustajain
7650: puolelta.
7651:      Ensimäinen pykälä määrää, että asiamieheksi saa asettaa siihen
7652: toimeen kykenevän henkilön, jonka oikeus hyväksyy. Jos asianlies-
7653: yhdistyksen säännöt hyväksytään, niin voimme olettaa, että asia-
7654: miesyhdistyksen osasto lähettää pari asiamiestä jokaiseen kihlakun-
7655: taan. Kun ne tulevat sinne, on luonnollista, että oikeus tai tuomari
7656: julistaa kaikki muut paikalliset asiamiehet, jotka tähän asti ovat
7657: ihmisten asioita toimittaneet, tarpeettomiksi, koska löytyy asiamies-
7658: yhdistykseen kuuluvia asianajotoimeen kykeneviä miehiä saatavissa.
7659: Seuraus tästä on, että ne henkilöt, jotka oikeuksissa ajavat asioitaan,
7660: tulevat pakotetuiksi ottamaan jommankumman asiamiesyhdistyk-
7661: ;een kuuluvista asianajajoista. Heillä ei ole mitään muuta varaa.
7662: M:utta silloin voimme myös ajatella, kuinka asia kehittyy mitä mak-
7663:  ;uun tulee. Asianajoyhdistyksen osasto on 9 §:n mukaan oikeutettu
7664:  )itämään kokouksia ja tekemään niissä päätöksiä, jotka sitovat yh-
7665:  listyksen jäseniä niin, että heidän ehdottomasti täytyy niitä sään-
7666:  1Öksiä noudattaa, elleivät he valita hovioikeuksiin. Asiamiesyhdis-
7667:                                                                 135
7668:                       Istunto 15 p. lokakuuta 1907.
7669: 
7670: 
7671:   tysten päätös saa siten oikean tuomioistuimen voiman ellei siitä vali-
7672:   teta. Nyt tämä osasto voi omaksi hyödykseen päättää esim. että
7673:   jokainen sen yhteyteen kuuluva asiamies on velvollinen maksamaan
7674:   esim. 1/4:n palkastaan asiamiesyhdistyksen kassaan, ja etteivät he
7675:   saa ajaa mitään asiaa taksan mukaan, vaan ainoastaan sopimuksen
7676:   mukaan. Silloin voimme vallan selvästi myöskin ajatella, kuinka
7677:   osasto voi päättää, että pienin palkka. minkä asiamies saa ottaa,
7678:   on esim. vaikka 50 mk. Nyt me tiedämme, että siviili- tai maallikko-
7679:   a:ianajajat, jos minä saan heitä siksi nimittää, ajavat asioita taksan
7680:   mukaan, joka 2:sta, 3:sta, s:stä, IO:neen markkaan. Asiamiesyhdistyk-
7681:   sen taksa on siis näinkin alhaisena kovin korkea. Tästä selviää,
7682:   kuinka paljon tämä taksa tulisi rasittamaan köyhää ja varatonta
7683:   maalaiskansaa. Vaikka siis asioita taksankin mukaan ajettaisiin,
7684:   niin sekin tulisi paljon raskaammaksi ja kalliimmaksi kuin nykyään.
7685:       Mutta kaikki taksat voidaan sitä paitsi kiertää. Kun kahdella
7686:   henkilöllä, jotka kuuluvat samaan yhdistykseen, on yksinomainen
7687:   asianajo-oikeus oikeuksissa, niin he voivat sanoa: •>Me emme aja
7688:   teille mitään~ asiaa, ellette edeltäkäsin maksa palkkiota, ja me tah-
7689:   domme sopimuksen mukaan niin ja niin paljon.•> Asianosaiset ovat
7690: · silloin pakoitetut käyttämään asiamiestä ja myöskin hankkimaan
7691:   rahat vaikka mistä, sekä maksamaan asiamiesyhdistykseen kuulu-
7692:   valle asianajajalle hänen palkkionsa, elleivät tahdo jättää asiaansa
7693:   tuuliajolle. Se osa 12 pykälää, mikä sanoo, että oikeudella on valta
7694:   tasoittaa palkkiota, jos se menee kohtuuttomuuksiin, tulee itse asi-
7695:   assa merkitsemään yhtä paljon kuin asiaa koskeva pykälä nykyään
7696:   voimassa olevassa asiamiehiä koskevassa laissa oikeudenkäymiskaa-
7697:   ren 15 luvun 12 §:ssä joka kuuluu: •> Jos valtamies ja päämies eivät
7698:   sovi palkasta ja siitä ei ole välipuhetta tehty. tutkikoon tuomari, joka
7699:   viimeksi on asiassa tuominnut, mitä valtamies kohtuullisesti ansain-
7700:   nut on ja olkoon hänellä valta pidättää haltuunsa oikeuskäyntikirjat
7701:   kunnes palkkansa saapi.•> Viimeinen osa on samanlainen kuin uu-
7702:   dessa lakiehdotaksessa. Mutta tämän nykyäänkin_voimassa olevan
7703:   asiamiespalkka-pykälän mukaan, ellei ole erityistä sopimusta tehty,
7704:    vaan on pyydetty vaan asiamiestä, on tuomari ollut oikeutettu tutki-
7705:   maan palkkavaatimusta ja tuomitsemaan sen kohtuuden mukaan.
7706:   Mutta onko koskaan tuomari tuominnut vähemmäksi sitä palkkaa
7707:   kuin minkä asiamies vaatii? Jos niin olisi, varmaan ei myöskäär
7708:   olisi nykyään sitä valitusta suurien palkkain ottamisesta kuin tosiaar
7709:   on, sillä suurimmat asiat oikeudessa kuitenkin ajetaan ilman edelli:
7710:   käypää palkkasopimusta. Asianomainen tulee asiamiehen luo j~
7711:    pyytää häntä asiamiehekseen - hyvin harvoin maalainen rohkenee
7712:    kaan kysyä asiamieheltä, mitä hän asian ajamisesta ottaa. Asia
7713:    mies tavallisesti vasta jäljestäpäin antaa hänelle laskun, mitä hänet
7714:   on maksettava. Sillä tavalla on ollut senkin asianlaita, josta viimeks
7715:             Oikeudenkäyntival!uusmieh. ja, julkis. asianajaj.     2137
7716: 
7717: 
7718: mainitsin ja josta otettiin 6o,ooo mk; ei siitä mitään sovintoa edeltä-
7719: käsin tehty, palkkio otettiin jäljestäpäin laskujen mukaan.
7720:      Mutta sitten täällä on vielä myöskin tehtävä toinen asiallinen
7721: muistutus. Nykyään voimmassa olevan asiamieslain g:n §:n mukaan
7722: on se, joka on saanut oikeudelta luvan ajaa oikeudenkäyntiasioita,
7723: velvollinen, milloin tuomari määrää, maksutta ajamaan köyhien
7724: asiaa oikeuden edessä. Mutta tämän uuden ehdotuksen I3 §:n mu-
7725: kaan on tuo asia kokonaan purettu. Siinä tarvitsee yleisen asiamie-
7726: hen ajaa varattoman henkilön asiaa ainoastaan, jos hän on törkeästä
7727: rikoksesta syytetty tai jos hän jollakin tavalla on osallisena siinä
7728: rikoksessa. Mutta jos hän esim. on syytetty vähemmästä rikoksesta,
7729: n. k. sakkorikoksesta tai jos varattoman tarvitsee ajaa siviiliasiaa,
7730: silloin, vaikka hän olisi kuinkakin kykenemätön asiataan ajamaan,
7731: ei asiamiehen tarvitse ajaa eikä tuomari voi häntä määrätä ajamaan
7732: tämän köyhän asiaa. Tässäkin suhteessa siis on uusi laki paljoa
7733: huonompi kuin edellinen. Edellinen antaa paljon enemmän turvaa
7734: varattomalle ja köyhälle, joka tarvitsee apua, kuin tämä uusi.
7735:      Mutta tähän tulee vielä muitakin asioita lisäksi. Nykyään voi-
7736: massa oleva asiamieslaki antaa asianosaiselle oikeuden hakea kor-
7737: vausta asiamieheltä, jos asiamies esim. laiminlyö päämiehensä oi-
7738: keuden tai jos hän jättää sen ajamatta tai jos hän muulla tavalla
7739: havaitaan petollisesti menetelleen. Silloin asianosaisella on oikeus
7740: vaatia häntä oikeuden edessä siitä vastaamaan ia häntä voi tuomita
7741: maksamaan siitä korvaus. Tämä uusi laki ei puhu tästä asiasta
7742: mitään; se jättää sen kokonaan vanhan asetuksen varalle. Sentäh-
7743: den se myöskään ei kumoa muita kuin muutamia ingressissä mai-
7744:  nittuja pykäliä muun muassa I2 §:n. joka koskee sitä oikeutta, että
7745:  tuomari saa tuomita ulos asiamiehelle vaan sen palkkion, jonka hän
7746:  on kohtuullisesti ansainnut. Nyt kyllä on 7 §:ssä annettu asiamies-
7747:  yhdistyksen johtokunnalle tai osaston johtokunnalle oikeus olla ran-
7748: kaisevana oikeutena asiamiehelle, joka jollain tavoin ei täytä vel-
7749:  vollisuuttaan tai muuten alentaa ac;ianajajasäädyn arvoa. Mutta
7750:  millä tavalla asianajajaneuvosto voi tätä tarkastaa? Ehkä vedo-
7751:  taan siihen, että IO §:ssä sanotaan, että tuomioistuimen, joka havait-
7752:  see asianajajayhdistyksen jäsenen rikkoneen niinkuin 7 §:ssä maini-
7753:  taan, on siitä ilmoitettava asianomaisen osaston hallitukselle. Mutta
7754:  me tiedämme, kuinka tuommoisten sulettujen ammattikuntien laita
7755:  ajan kuluessa ja ehkä alustakin rupeaa olemaan. Historia kertoo
7756:   jo keskiajan ammattikunnista, kuinka ne alkoivat katsoa yksinomaan
7757:  omaa etuansa ja pitivät itsensä ikäänkuin eri valtiona valtiossa tai
7758:  eri kansan osana kansassa, jolla oli vaan omat etunsa valvottavana ja
7759:   joka piti kaikki muut osat kansasta semmoisina, jotka olivat ikään-
7760:   kuin sen vihamiehinä ja joita se voi kiskoa. Nyt koetetaan saada
7761:   meidän yhteiskuntaan tällainen keskiaikahien ammattiyhdistyksen
7762:  tapainen yhdistys a<>ianajajista. Luonnollinen seuraus täytyy
7763:                       Istunto .15 p. lokakuuta 1<)07.
7764: 
7765: 
7766:  olla, että siitä kehkeytyy samanlainen ammattikunta omilla eduil-
7767:  laan, jotka ovat ristiriitaiset suuren yleisön etujen kanssa. Tun-
7768:  nustetaan että tarvitaan kyllä parannusta muutamissa tapauksissa
7769:  asianajossa, mutta ei sitä saada sillä tavoin kuin tämä vaillinainen ja
7770:  puutteellinen ehdotus määrää. Sillä jos se hyväksyttäisiin, niin me
7771:  yhden vanhan asianajajalain sijaan saisimme kaksi puutteellista,
7772:  saisimme pykäliä vanhasta laista, jotka olisivat voimassa, saisimme
7773:  myöskin uuden vaillinaisen lain, joka myöskin olisi voimassa. Siis
7774:  saisimme kaksi vaillinaista lakia yhden sijaan, jossa olisi pieniä kor-
7775:  jauksia tehtävä, että se tulisi hyväksi. Jos muutoksia tehdään,
7776:  silloin on tehtävä yksinkertainen muutos vanhan lain z §:ään, että
7777:  se tulisi kuulumaan esim.: Oikeus toisten puolesta kantaa ja vastata
7778:  olkoon jokaisella hyvämaineisella Suomen alamaisella, joka ei ole
7779:  edusmiehen alainen. Ja sitten voidaan IZ §:stä pyhkiä pois sanat
7780:  •>ja siitä ei ole välipuhetta tehty.•> Silloin oikeus saa tutkia myöskin
7781:  niitä ehtoja, joissa on välipuhe tehty, ja määrätä mikä on kohtuulli-
7782:  nen. Muuta ei tarvita. Silloin olemme saaneet asianajajalain, joka
7783:  on paljoa parempi ja paljoa täydellisempi kuin koko se ehdotus, joka
7784:  nyt on meidän tarkastettavanamme ja tutkittavanamme.
7785:       Tämän mietinnön puolustukseksi on esitetty monenlaisia lausun-
7786:  toja täällä ja naurettaviakin. Viime kerralla joku tai jotkut puhujat
7787:  lausuivat esimerkiksi että ehdotus olisi hyväksyttävä, koska asian-
7788:  ajajat ovat tehneet vastalauseen sitä vastaan. Ja koska he ovat
7789:  tehneet vastalauseen, niin se kai todistaa, että eh<lotu,_ on hyvä ja
7790: että se pitäisi hvväksvä, muuten saisi Suomen kansa itkeä, kun asian-
7791:  ajajat ~auravat part~ans1! Tämmöiset puolustu.skeinot ovat sangen
7792: lapsellisia, ja osoittavat, että ne, jotka semmoisia käyttävät, itsekin
7793: tuntevat, kuinka heikko se laki on, jota he puolustavat. Sitten on
7794: väitetty, että tämä asia on niin kovin 'vähäpätöinen, ettei sillä kan-
7795: nata eduskunnan aikaa hukata. Mutta jos se on niin vähäpätöinen,
7796: niin miksi valiokunta on hukannut niin paljon aikaa siihen. Jos se
7797: olisi ehdotettu haudattavaksi jo valiokunnassa, niin ei siitä olisi tullut
7798: pitkää keskustelua eduskunnassa. Ettei se ole niinkään vähäpätöi-
7799: nen, osoittaa se, että hallituksen puolestakin on suuressa valiokun-
7800: nassa monella puhevuorolla puolustettu ehdotusta. On puolustettu
7801: sitä sillä, että kaikis.sa suurissa sivistysmaissa on asiamiesyhdistyksiä
7802: perustettu. Minä olen jo täällä sanonut, että löytyy kyllä asiamies-
7803: yhdistyksiä esim. Englannissa, mutta ei suinkaan Englannin kansa
7804: ole onnellinen, että sillä on tämmöinen yhdistys. Se koittaa vaikka
7805: turhaan päästä siitä. Sitä on puolustettu sillä, että Saksassa on
7806: semmoinen asiamiesyhdistys. Mutta jokainen tietää, että Saksa
7807: onkin poliisin ja militarismin maa, jossa säännöitetään ihmisen joka
7808: askel, jopa syöminen ja käyminenkin. Ei ole ihme, jos sinne on
7809: saatu myös asiamiesyhdistys, joka sitoo ihmisten kansallista vapautta
7810:              Oikeudenkäyntivaltuusmieh. ja julkis. asianajaj.        2I39
7811: 
7812: 
7813: käyttää ketä tahansa puolustamaan itseään oikeuksissa. Mutta
7814: onhan Ruotsikin sivistysmaa, eivätkä ruotsalaiset ole omistaneet
7815: asiamiesyhdistystä. Ruotsin kansa ei koskaan myös ole ollut orjana,
7816: niinkuin esim. Saksan kansa aikanaan on ollut, vaan se on ollut aina
7817: vapaa Pohjolan kansa ja sentähden se ei tänä päivänä vielä ole anta-
7818: nut itseänsä sitoa juristien holhouksen alaiseksi. Sitten on sanottu,
7819: että niinkauvan kuin ei asianajoyhdistystä löydy pelkillä tutkinnqn
7820: suorittaneilla asianajajilla, asiat lykätää~ käräjistä käräjiin, ja viipy-
7821: vät viipymistään. Mutta onhan nykyjään tutkinnon suorittaneita-
7822: kin asiamiehiä, jotka ajavat asioita, ja minä pyydän kysyä, koska ne
7823: viipyvät kauvemmin ja siirtyvät käräjistä käräjiin, silloin kun niitä
7824: on ajamassa yksinkertainen maamies, joka on tottunut asioitaan
7825: hoitamaan, vai silloin kun oikein oppinut juristi, joka tuntee kaikki
7826: meidän lakimme mutkat ja sokkelot, niitä ajaa. Minä tiedän tapauk-
7827: sia, joissa tutkinnon suorittanut asiamies on sotkenut asiat niin, että
7828: ne ovat kestäneet vuosikausia. Siinä väitteessä ettei asiat viipyisi kuin
7829: tutkinnon suorittanut ne ajaa ei siis ole mitään perää. Sitten on sanot-
7830: tu, että uusi oikeusrefonni vaatii myöskin asiamiesyhdistyksiä. Uutta
7831: oikensreformia me olemme jo odottaneet 30 vuotta eikä siitä ole vielä-
7832: kään mitään tullut ja voi vielä saada odottaa 30 vuotta, ellei ruveta
7833: parempaa kiirettä pitämään. Ja kun se vihdoin tulee, niin kyllä se luo
7834: asiamiehiä ja asiamiesasia mukaantnu sen mukaan. Me emme edeltä-
7835: käsin voi sitä määräillä. Meidän täytyy katsoa, kuinka olot nyt ovat
7836: kun nykyaloilla lakia luemme. Tämä nyt koskee alioikeuksia. Sitten
7837: on suuri valiokunta muuttanut 2 pykälän, joka koskee ylioikenksia,
7838: siihen tapaan, että yksityistapauksissa saapi myös muukin kuin se,
7839: joka ei ole julkinen asianajaja, käyttää puhevaltaa. Se tahtoo sanoa,
7840: jos joku naapuri tai joku mun ystävä lähtee hovioikeuskaupunkiin
7841: tai Helsinkiin, niin hän saa sillä kertaa jättää asiakirjat sisään. Mutta
7842: jos tahdotaan lähettää valmiit asiakirjat esim. jollekulle vahtimesta-
7843: rille, niin se ei käy laatuun. Jos käytetään vahtimestaria, niin hän
7844: ei saa esiintyä kuin yhden ainoan kerran. Koko lisäys on pelkästään
7845: silmäruokaa, joka ei asiata paranna juuri nimeksikään. Sentähden
7846: sekin lainpykälä, joka 1897 vuoden valtiopäivillä saatiin aikaan ja
7847: jota suuri valiokuntakin katsoi tavallansa sopimattomaksi, on koko-
7848: naan poistettava siihen suuntaan, että jokainen hyvämaineinen hen-
7849: kilö saa jättää sisään toisten asiakirjoja ja ajaa asioita eikä lisäksi
7850: uusia esteitä rakentaa oikeuksissa. Jos tahdotaan välttämättömästi
7851: atPmattiknnnittain asiamiehiä järjestää ja niille erikoisoikeuksia
7852: antaa sekä erikoistuomiovalta, silloin voidaan vaatia, että myös
7853: muissa ammattikunnissa on laadittava samanlainen järjestys, Voi-
7854: daan. ajatella esim. että suutarit saavat etnoikeuden, ettei kenkään,
7855: joka ei kuulu siihen ammattikuntaan, saa tehdä ihmisille kenkiä.
7856: Sehän olisi luonnollinen johtopäätös, mutta siihen kai ei tahdota
7857: mennä, sillä kaikki eriqikeutetut ammattikunnat itse asiassa tulevat
7858:                     Istunto 15 p. lokakuuta 1907.
7859: 
7860: 
7861: ehkäisemään kansalaisten vapaata toimintaa ja vapaata elämää.
7862: Ne tulevat ehkäisemään erittäin juuri maakansan vapaata toimintaa
7863: ja elämää. Minä jo muistutin edellisessä evästyskeskustelussa, että
7864: Suomen kansa on viimeisinä aikoina koulujen kautta kehittynyt yhä
7865: korkeampaan sivistykseen. Luulisi siis, että se myös kehittyy tunte-
7866: maan tavalliset kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet, niin että se
7867: itse voi ajaa oikeudelliset asiansa, joihin olot varsinkin maalaisia
7868: vaativat. Maaseudulla ihmiset ovatkin pakotetut useissa asioissa,
7869: jos tahtovat tai eivät, käyttämään oikeutta .Mikc;;ei siis kansalaisten
7870: annettaisi myös käyttää tätä oikeutta olematta sidottu asiamies-
7871: yhdistykseen? Minkätähden tahdotaan, minä voin sanoa ikäänkuin
7872: houkuttelemalla tai tyrkyttämällä, saada maalaiskansa tällaisen
7873: holhouksen alaiseksi, johon se ei tahdo millään tavalla mennä? Min-
7874: kätähden tahdotaan, kysyn minä vielä niiltä, jotka tätä lakia tahto-
7875: vat ajaa lävitse väkisin, semmoista lakia kansalle, jota se ei kaipaa
7876: ja jota se ei tahdo. Minä sentähden pyydän ehdottaa, että eduskunta
7877: loppukäsittelyssä tänä päivänä hylkäisi tämän lakiehdotuksen sen-
7878: tähden, että se on vaillinainen, ei ole kansanomainen ja sentähden,
7879: että meidän suomalainen kansamme ei sitä kaipaa eikä sitä tahdo.
7880:  (Hyvä! Hyvä!)
7881: 
7882:     Ed. Cederberg: Motståndarena till ifrågavarande lagförslag
7883: hafva förenats i sina angrepp mot detsamma förnämligast uti det
7884: påstll.endet, att den anda, som råder bland vårt lands sakförare, vore
7885: dålig, i det att en långt gången moralisk depravation bland dem
7886: skulle fått insteg, samt att det vore vådligt att låta dem samman-
7887: sluta sig till föreningar, emedan därigenom depravationen blott blefve
7888: större, och svårigheten för allmänheten att skydda sig mot deras
7889: skadliga värksamhet blott ökades. Tillika påstås från detta håll, att
7890: lagförslaget afsåge att monopolisera sakförareväsendet till förmån
7891: för dessa i sakförareföreningarna ingående omoraliska och deprave-
7892: rade advokater, hvilka därigenom försattes i tillfälle att genom höga
7893: taxor och andra ruedel trygga sin egen ställning till allmänhetens
7894: skada och fördärf.                         c
7895: 
7896: 
7897:     Uppenbart är att de, som i här angifna riktning uttalat sig i saken,
7898: tagit reda på hvarken lagstiftningens nuvarande ståndpunkt eller
7899: den förändring däri, som med lagförslaget verkligen afses, samt att
7900: de hafva ett tämligen dunkelt begrepp om de brister, hvaraf lagstift-
7901: ningen och sakförarene hos oss vidlådas, samt om den anda, som bland
7902: sakförarene allmänneligen råder. - En af de förnämsta grunderna
7903: till missnöjet med sakförarenes värksamhet ligger uti den process-
7904: ordning, som vid våra domstolar iakttages. Ehuru saken ofta är af
7905: så ringa vikt eller så enkel, att den borde och kunde vid ett samman-
7906: träde behandlas och afgöras, uppskjutes densamma från det ena
7907: sammanträdet till det andra, hvarigenom kostnaderna i hög grad
7908:             Oikeudenkäyntivaltuusmieh. ja julkis. asianajaj.       2141
7909: 
7910: 
7911: fördyras. Felet härtill står främst att sökas uti den rättegångsproce-
7912: dyr, som hos oss vunnit insteg, och hvars reformerande är en af den
7913: snarligen emotsedda rättegångsreformens närmaste uppgifter. Denna
7914: reform, så snart den kommer tili stånd, skall\ visst medföra ökade
7915: kraf på sakförarens insikt och förmåga, isynnerhet genom muntlig-
7916: hetsprincipens införande i rättegångsförfarandet, men Qen skall tillika
7917: vara egnad att undanrödja en stor del af det missnÖje, som emot
7918: advokaterna söker sig uttryck uti påståendet, att desamma för egen
7919: vinning förhala och fördröja målens afgörande och i och med det-
7920: samma fördyra processen. Detta missnöje skall kunna undanrödjas
7921: endast därigenom, att förändrade lagstadganden angående process-
7922: ordningen och sakförarene kommer till stånd; och är det just lagför-
7923: slagets syfte att afhjälpa en af bristerna härutinnan.
7924:     Men den, som en längre tid stått i vårt lands advokaters led, nöd-
7925: gas erkänna att äfven sådana fall kunnat iakttagas, då enskild advo-
7926: kat gjort sig skyldig till groft missbruk af sin ställning och därigenom
7927: bidragit att skada advokatståndets rykte. J ag menar härmed icke
7928: allenast de fall, då klient nödgats erlägga oskäligt högt arvode, utan
7929: fastmer sådana fall, då advokaten lånat sin kunskap, sitt vetande
7930: och sin erfarenhet för intressen, som varit fjärran från moral och god
7931: sed. Då sådana fall i regeln icke kunnat beifras, dels därför att de
7932: alltför lätt tangerat strafflagens gräns, dels därför att enskild måls-
7933: egande ej velat om saken väcka talan, hafva advokaterna, hvilkas
7934: goda rykte häraf berörts, icke varit i tillfälle att åstadkomma den
7935: felandes bestraffande eller ens gifva uttryck åt det ogillande, hvar-
7936: med de bedömt den felande sakföraren. Denna brist i lagstiftningen
7937: afser lagförslaget att afhjälpa genom öfverlämnande af bestraffnings-
7938: rätt åt sakförarerådet, hvilket valts bland advokaterna. J ag är
7939: öfvertygad om, att denna institution skall lätt fyllas med män, som
7940: skola förstå att i sina domar följa rättvisans grundsatser och häfda
7941: advokatståndets goda anseende, och jag protesterar lifligt emot det
7942: vid denna saks behandling fälda påståendet, att vårt lands advo-
7943: kater vore till moralen så fördärfvade och att deras rättsbegrepp
7944: vore förvildade, att ur deras midt icke kunde finnas personer, som
7945: ville och kunde tillbörligen upprätthålla institutionen. De fall, på
7946: hvilka jag här ofvan syftat, äro, enligt hvad jag säkert kunnat be-
7947: döma, undantagsfall och få icke tjäna till ett bedömande af advokat-
7948: ståndet i dess helhet.
7949:     Däremot tror jag mig med skäl kunna lämna åsido de omstän-
7950: digheter, som legat till grund för den ovilja, hvarmed flere här utta-
7951: lat sig om sakförarene. Ty jag tror mig kunna påstå att de, som
7952: i sina uttalanden ledts af denna ovilja, icke haft förmåga att förstå
7953: och rätt uppfatta de omdömen, de af andra hört om advokaterna.
7954: Vi veta, att det är en mycket vanlig sak, isynnerhet på landet, att
7955: rättssökande, som förlorat sin sak, gifva advokaten därtill skulden
7956: 2142                 Istunto 15 p. lokakuuta 1907·
7957: 
7958: 
7959: oftast uti fall, där icke den bästa advokat kunnat förändra utgången.
7960: Dessa af rätthafveri lidande rättssökande, hvilka man kunde kalla
7961: kverulanter, löpa från den ena till den andra för att omtala sin sak
7962: och den orättvisa de förmena sig hafva lidit af advokaten. Sedan
7963: de förgäfves sökt världslig rättvisa, blir ofta prästen och klockaren
7964: på landet den högsta instans, där de nedlägga sina bekymmer och
7965: klagomål både öfver domare och advokater. Sålunda bildas hos
7966: dessa tjänstemän omdölliet Olli rättvisans handhafvare och advo-
7967: katema. Att dessa Ollidömen, äfven Olli de kollipletteras med ytliga
7968: studier uti utländsk processrätt, icke blifva riktiga, därpå hafva vi
7969: enligt min tanke )lär fått fulla bevis.
7970:     Beträffande påståendet att lagförslaget skulle innebära en lliono-
7971: polisering till förlliån för sakförareföreningamas lliedlemmar, så kan
7972: dettai viss mån sägas vara fallet. Men denna llionopolisering, hvil-
7973: ken benämning dock icke är egentlig, är icke införd uti den omfatt-
7974: ning, att den, kunde sägas uti nällinvärd mån innebära en ändring af de
7975: grundsatser, solli för närvarande gälla. Den farhågan, att de offent-
7976: liga sakförarena framdeles blefve de ende, som af underrätt godkän-
7977: des att inför dem uppträda såsom sakförare, är utesluten därigenom,
7978: att lagförslaget bibehållit rätten för äfven andra än icke juridiskt
7979: hildaele att därstädes föra andras talan, blott de uppfylla de i I § af
7980: lagförslaget ollinämnda vilkor, hvilka icke äro strängare än de, som
7981: för närvarande gälla. Härigenom saknar talet om llionopolisering
7982: af sakförareväsendet, åtminstone beträffande underrätt, all grund.
7983: Då lagförslaget däremot inskränker rätten, att i öfverrätt föra
7984: andras talan, till de offentliga sakförarena, har härigenom i lag fast-
7985: ställts en regel, som i praktiken allaredan, sedan tillkollisten af r8g8
7986: års förordning, vunnit tillämpning, den regel nämligen att för inläm-
7987: nande af handlingar till Hofrätten och Senatens justitie departellient
7988: endast sådana sakförare anlitas, hvilka yrkeslliessigt utföra ombud-
7989: skap. Då denna regel är så allmän, att den endast sällan frångås,
7990: har lagförslaget beträffande rätten att föra andras talan i öfverrätt
7991: icke infört för vårt lands förhållanden, sådana de för närvarande
7992: gestaltat sig, främlliande beställiningar.
7993:     På af lliig här anförda grunder, anser jag de anmärkningar, solli
7994: mot lagförslaget uppställts, icke förtjäna afseende. Här har af den
7995: föregående talaren i dag gjorts särskilda anlliärkningar emot innehål-
7996: let utaf lagutskottets förslag. Bland annat anförde han, att såsom
7997: utskottet stiliserat 13 §, hvilken innehåller beställiningar angående
7998: sakförares plikt att biträda lliedellös part, utskottet infört en för-
7999: sälliring, i det att enligt detta förslag advokat vore skyldig att utan
8000: ersättning i rättegång biträda endast för groft brott anklagad person,
8001: solli ej själf kan bekosta sådant biträde, llien att däremot den skyl-
8002: clighet, solli lagen för närvarande ålägger advokat att äfven i andra
8003: lliål utan betalning biträda medellösa, vore ur lagförslaget bortfallen.
8004:              Oikeudenkäyntivaltuusmieh. ja julkis. asianajaj.      2143
8005: 
8006: 
8007: Den som bemödar sig att med någon uppmärksamhet läsa 13 §, har
8008: icke svårt att finna, att talaren tog miste. Där säges nämligen allde-
8009: les med tydliga ord att medlem af sakförareförening, så ock den, som
8010: fått tillstånd af någon domstol att där allmänt drifva mål, är skyldig
8011: att äfven utan betalning drifva mål för medellös part. Af samma
8012: tala1·e anfördes, att sakförareföreningarnas förnämligaste syfte blefve
8013: att åstadkomma sammanslutningar, hvarigenom advokaterna skulle
8014: tillförsäkra sig de största möjliga inkomster. Detta vore sålunda
8015: syftemålet med sammanslutningarna. Härutinnan tog talaren
8016: uppenbarligen miste. Om sådant skulle åsyftas med sammanslut-
8017: ningarna, om advokaterna trodde, att ingåendet af föreningar skulle
8018: utgöra ett medel för aflöningarnas höjande, så kan man då fråga sig,
8019: hvarför de icke tidigare bildat sådana föreningar, då ju ingenting
8020: hindrat dem att fritt åstadkomma sådana. Så hafva emellertid
8021: advokaterna icke gjort. Ingåendet af föreningar skulle härvidlag
8022: icke tjäna deras intressen. Detta bevisas genom detta enkla sakför-
8023: hållande. Talaren anförde bland många andra anmärkningar, hvilka
8024: jag icke vill göra mig mödan att bemöta, att lagutskottet därutinnan
8025: förfarit oriktigt, att det underkastat lagförslaget en grundlig bered-
8026: ning, ehuru detsamma icke vore af den art, att det skulle förtjäna
8027: en sådan beredning. Härtill vill jag endast eriura om, att lagut-
8028: skottet på grund af L. 0. ansett sig vara förpliktigadt att, äfven om
8029: det i princip icke skulle godkänna betänkandet, dock underkasta
8030: samtliga dess bestämningar en beredande granskning och därom
8031: afgifva utlåtande till landtdagen. Att utskottet härvidlag förfa-
8032: rit riktigt, torde väl icke kunna ifrågasättas.
8033:      J ag skall nu ytterligare blott beröra en fråga, som utaf den före-
8034: gående talaren nämdes, emedan jag i denna sak tror mig vara sak-
8035: kunnig, nämligen frågan, huruvida part, då han vänder sig till advo-
8036: kat, tager reda på, hvad han möjligen kan blifva skyldig för uppdra-
8037: get. J ag kan försäkra att regeln nog är den, att parter hos oss, syn-
8038: nerligast de parter, för hvilka betalningen af arvodet i någon mån
8039: är kännbar, taga reda på, hvilken ersättning advokaten fordrar för
8040: sitt besvär, och att sådana fall ofta nog inträffat, då domstol nedsatt
8041: det belopp, som advokat gjort anspråk på för sina tjänster, och som
8042: domstol funnit för högt. Ett motsatt påstående är således icke
8043: riktigt.
8044: 
8045:      Ed. Tulikoura: Tästä lakiehdotuksesta on jo puhuttu niin
8046:  paljon, etten siihen yksityiskohtaisesti ryhdy. Pyydän vaan yleis-
8047:  piirtein saada kosketella joitakuita kohtia sekä pääasiallisesti lähteä
8048: siitä näkökohdasta, mitä yhteinen kansa, kansan poh]akerrokset -
8049: 'Samoin kuin minäkin - oikeastaan tästä ajattelevat sekä millä ta~
8050:  valla ne odottavat tätä lakia. Tämähän ei olekaan mikään uusi
8051:  laki, kansa tuntee sen jotakuinkin hyvin. Sehän on vain jatkoa tai
8052:                       Istunto 15 p. lokakuuta 1907.
8053: 
8054: 
8055: täydennystä 1898 vuoden laille, ainoastaan sillä eroituksella, että
8056: 1898 vuoden laki antoi yksinoikeuden tai monopoolin jollekin mää-
8057: rätyn oppitutkinnon suorittaneelle henkilölle, kaikille nimittäin,
8058: jotka olivat siinä arvoasemassa. Mutta tämä lakiehdotus monopoli-
8059: seeraa asianajo-oikeuden vieläkin ahtaammalle, niin että yksinoikeus.
8060: jää ainoastaan niille, jotka kuuluvat johonkin asiamiesyhdistykseen.
8061: Yhteinen kansa on tuon lähes 10-vuotisen kokemuksen perusteella
8062: jo tarpeeksi kehittynyt tätä lakia arvostelemaan eikä siis voida sanoa,
8063: ainakaan tässä asiassa, kuten usein kuulee arveltavan, ettei kansa
8064: ymmärrä mitään. Kävisi pitkäksi luetella kaikkia tästä saatuja
8065: kokemuksia; kansa vaan kysyy niiden perustuksella: Minkätähden
8066: tätä kuormaa tahdotaan sen niskoille asettaa?
8067:     Mietinnön perusteluissa ja myöskin keskusteluissa on täällä huo-
8068: mautettu, että meidän asianajajakuntamme moraali olisi laskenut-
8069: ja että siis muka, saadaksemme tätä kohoamaan, olisi perustettava
8070: yhdistyksiä ja näiden käsiin annettava kansan oikeuksien valvomi-
8071: nen. Minä luulen ja tiedän myös kansan luulevan, että tämä ei ole
8072: oike::t tie, jo<;kin niin olisi, kuten täällä on sanottu jota minä en kui-
8073: tenkaan oikein usko, että meidän juristiemme moraali on laskenut
8074: niin tuntuvasti. Siis se selitys ei anna mitään tukea ainakaan kan-
8075: san käsitykselle, asiamiesyhdistyksien tarpeellisuudesta.
8076:     Sitten sanottiin että tämä lakiehdotus on tarpeen yhteisen kan-
8077: ~an edun tähden.         Mutta eivät ainakaan kansan pohjakerrokset,
8078: kansa11 köyhälistö, orlota tästä parannusta itselleen. 10-vnotisen
8079: kokemuksen perustuksella se jo tietää, mitä etuja voi siitä syntyä,
8080: jos jollekin ammattikunnalle annetaan kansan oikeuksien valvominen.
8081:     Pyydän viitata vaan muutamiin seikkoihin selittääkseni tätä
8082: väitettä. Onhan entisen lainkin nojalla ollut alioikeuksilla oikeus
8083: joko hyväksyä tai olla hyväksymättä joku henkilö asianajajaksi, ja
8084: kihlakunnanoikeudet ovatkin tätä valtaansa käyttäneet tavallisesti
8085: myöntäen, mutta josku> myös kieltäen. Täten saattaa kokemuksen
8086: perustuksella sanoa . onko ollut yhteiselle kansalle hyötyä niis3ä ta-
8087: pauksissa, joissa on kielletty joku kansanmies naapurinsa asiaa aja-
8088: masta. Huomattava on, että yhteisen kansan asioista ainakin suurin
8089: osa niistä ovat sellaisia, joissa ei vaadita erittäin suurta juriiclista
8090: tietoa vaan sitä enemmän asiantuntemusta, ja sitä on juuri eniten
8091: naapurilla tai olkoonpa pitempi ma tkainenkin, kun se on kansan kes-
8092: kuudessa elävä. Hän asiantuntijana useimmissa tapauk."issa jo
8093: oikeuden ensi istuntoon viepi kaikki, mitä asiassa tarvitaan, sekä
8094: todistajat että asiakirjat. Silloin oikeus voi jo ehkä ensi kerralla
8095: antaa päätöksensä ja kulungit tästä nousevat korkeintaan 25 tai
8096: 30 markkaan. Mutta kun tuollainen yhteisen kansan asia joutuu
8097: juristin käsiin, joka ei tunne asianomaista eikä hänen asiaansa muu-
8098: toin kuin mitä hänelle selitetään eikä voi missään tapauksessa tuntea
8099: itse asian ydintä, niin ensimäisissä käräjissä huomaa, että puuttuu
8100: jotakin, jotenka välttämättä täytyy pyytää lykkäys toisiin käräjiin;
8101:               Oikeudenkäyntivaltuusmieh, ja julkis. asianajaj.        2145-
8102: 
8103: 
8104:   mutta sielläkin ehkä vielä puuttuu jotain, ja niin joudutaan kolman-
8105:   teen jopa neljänteen. Ja tästä kaikesta on tietysti seurauksena
8106:   kalliit kulungit, jotka joutuu maksamaan kansan pohjakerroksiin
8107:   kuuluva köyhä. Ja kenelle on tästä siis ollut hyötyä? Ei ainakaan
8108:   tuolle yhteiseen kansaan kuuluvalle köyhälle, vaan asiamiehelle .
8109: . Näin tulisi myös käymään, kun asiamiesyhdistykseen kuuluvat hen-
8110:   kilöt rupeisivat yhteisen kansan asioita ajamaan, eivät he milloinkaan
8111:   voisi niitä tuntea, niinkuin sen omassa keskuudessa elävä nenkilö.
8112:   Tosin tässä lakiehdotuksessa kyllä on kohta, jonka perustuksella
8113:   oikeus saattaisi, milloin katsoisi sopivaksi, myöntää luvan asianaja-
8114:   miseen muillekin kuin asiamiesyhdistykseen kuulu·dlle. Mutta se
8115:   on sellainen takaportti, joka on pian suljettu, kyllä nuo muut henki-
8116:   löt melkein aina tulisivat laudalta lyödyiksi. Täten siis kansan köy-
8117:   hälistön asiat joutuisivat yksinomaan asiamiesyhdistysten hoidetta-
8118:   viksi ja siitä ei olisi mitään muuta odotettavana kuin suuria kustan-
8119:   nuksia. Nyt on tosin taksa määrätty, mutta sekin on koko joukon
8120:   korkeampi kuin mitä juristit tähän asti ovat alioikeuksissa palkak-
8121:   seen kantaneet. Ja poistunut olisi samalla se tasottava vaikutus,
8122:   joka kilpailulla tällaisissakin tapauksissa on ja joka kyllä asioiden
8123:   nykyiselläkin kannalla ollessa vaikuttaisi sen, etteivät asianajajat
8124:   voi kansaa ainakaan erikoisemmin nylkeä; mutta nyt astuisi tämän
8125:   lait~ terveellisen kilpailun sijaan monopoli. Myös luulen, jos niin olisi
8126:   että juristien moraali olisi laskenut, että sitä parhaiten olisi omiaan
8127:   kohottamaan tuo samainen vapaa kilpailu; monopooli sitävastoin
8128:   ei ole koskaan kohottanut.
8129:       Ja kun luulen, että tässä eduskunnassa on suurin joukko sellaisia,
8130:   joille tämän kansan vapaus ja valta ovat kalliit, niin rohkenen eh-
8131:   dottaa, että tämä lakiehdotus hylättäisiin.
8132: 
8133:      Ed. Sipponen: Samalla kuin yhdyn siihen, mitä ed. Vuori-
8134:  maa täällä on puhunut, tahdon lyhykäisesti kosketella asian periaat-
8135:  teellista puolta. Keväällä jo evästyskeskustelussa lausuin, että
8136:  minusta tämä asia periaatteellisesti sotii sitä vastaan, mitä meidän
8137:  kansassamme nykyään on vallalla, etf:ä pyritään kaikkialla toimi-
8138:  maan kansanvaltaiseen suuntaan. Tällä tahdottaisiin kansanvaltai-
8139:  suutta supistaa; eräs luokka asetettaisiin koko kansan holhoojaksi ja
8140:  niin kansa tulisi ikäänkuin meidän juristiemme holhouksen alaiseksi.
8141:  Mitä tulee siihen että semmoisia asianajajayhdistyksiä perustettai-
8142:  siin, niin katsoisin toiselta kannalta hyödylliseksi että meidän juris-
8143:  timme perustaisivat asianajajayhdistyksiä, jotka todellakin takaisi-
8144:  vat kansan asioille luotettavaa menestystä, ne voisivat sen tehdä
8145:  sillä tavalla ettei sen kautta tehtäisi mahdottomaksi yksilön vapautta
8146:  antaa asiansa kenen ajettavaksi tahansa. Jos tämmöinen asianajaja-
8147:  yhdistys olisi olemassa, joka herättäisi kansassa luottamusta ja jos
8148:  nuo yksilöt, jotka ovat muiden kuin asianajajayhdistysten jäsenten
8149:                      Istunto 15 p. lokakuuta 1907·
8150: 
8151: 
8152: huostaan uskoneet asian, ajaisivat asiansa huonosti, niin tämä kaikki
8153: päättyisi asianajajayhdistysten hyväksi. Silloin varmaan kansalai-
8154: set oivaltaisivat että siinä o,n luottolaitos, johon voipi uskoa asiansa
8155: ja niin ollen voisi asianajajayhdistys vaikuttaa maassamme todellakin
8156: paljon hyvää. Mutta jos se asetetaan niin ahtaaseen piiriin kuin se
8157: tässä asetetaan, silloin emme ainakaan me maalaiset voi mennä mis-
8158: sään tapauksessa sitä hyväksymään. Sillä nyt jo kansa ainakin
8159: meidän· paikkakunnalla evästyskeskustelussa antoi edustajillensa
8160: semmoista evästystä että entisetkin tämmöiset sitoumukset tulisi
8161: heti kukistaa ja että tulisi anomuksia tämmöisten lakien kumoami-
8162: sesta tehdä. Mutta kumminkin asioiden paljouden tähden ei näillä
8163: valtiopäivillä ole tämmöistä esitystä tullut tehdyksi. Toiselta puo-
8164: len, mikäli taas olen kuullut nykyisistä asianajajistamme, niin meidän
8165: kihlakunnanoikeuden jäsenet, nimittäin lautamiehet, tunnustavat
8166: että jos on maalaisia käräjissä ilman opillisia asianajajia, silloin on
8167: heidän paljon helpompi päästä asiasta oikeaan selvyyteen ja niin
8168: muodoin päättää asia. Opilliset asianajajat taas koettavat selvänkin
8169: asian käännellä sinne tänne, niin ettei oikeus tahdo saada selkoa.
8170: Mutta tämmöistä kansan epäluottamusta poistaakseen soisin että
8171: juristit tekisivät yhdistyksen, minkä vapaalla toiminnalla osoittaisi-
8172: vat todellakin tekevänsä maalle ja kansalle edullista palvelusta kuin
8173: myöskin samalla kohottaisivat ammatillista toimintaansa. Ihme-
8174: tellä minun täytyy sentään ehdotettua yhdistystä, joka eroo kaikista
8175: maamme yhdistyksistä, sillä meillä on paljo ammatillisia ynnä muita-
8176: kin yhdistyksiä, mutta ne eivät tahdo vähääkään sitoa muita kansa-
8177: laisia, kun taas tämä sitoisi koko kansan. Se ei jättäisi mitään kan-
8178: sanluokkaa semmoiselle vapaalle toiminnalle että se saisi itse antaa
8179: asiansa ajaa kenen tahansa, joka on rehellinen kansalainen. Yhdyn
8180: ed. Vuorimaahan siinä suhteessa että asia loppukäsittelyssä kumot-
8181: taisiin.
8182: 
8183:     Ed. Ylikorpi: Sen jälkeen kun ed. Vuorimaa on täällä asian
8184: puolesta valaisevasti puhunut, ei minulla ole syytä siihen enempi
8185: lisätä. Minä vaan yksinkertaisesti ehdottaisin että lakiehdotus
8186: hylättäisiin.
8187: 
8188:    Ed.    Alkio luopui puheenvuorostaan.
8189:     Ed. Ingman, Lauri: Pyydän lähinnä vastata muutamiin
8190: niistä huomautuksista, jotka ed. Vuorimaa on tehnyt. Tosin en
8191: voi käydä korjaamaan niitä mielivaltaisia kuvauksia, joita hänen
8192: mielikuvituksensa on luonut, kun hän on puhunut siitä, kuinka •>saat-
8193: taisi tapahtua•>, •>tulisi tapahtumaan•>, •>olisi mahdollista•> j. n. e. ja
8194: sitte käyttänyt kaiken mielikuvituksensa maalataksensa pöpöjä
8195:              Oikeudenkäyntivaltuusmieh. ja julkis. asianajaj.         2147
8196: -~~~~~-
8197: 
8198: 
8199: 
8200: 
8201:  seinään. Minä koetan vain vastata niihin asiallisiin huomautuksiin.
8202:  joita ed. Vuorimaa teki.
8203:      Ensinnäkin ed. Vuorimaa lausui, että köyhäin avunsaanti asian-
8204:  ajossa tulisi tämän lain mukaan huonommaksi kuin mitä se on van-
8205:  han lain mukaan. Yanhan lain mukaan köyhä saattaisi saada il-
8206:  maista asianajoa muissakin asioissa kuin tärkeissä rikosasioissa.
8207: Tämän lain mukaan hän voisi muka saada sellaista avustusta ainoas-
8208:  taan tärkeissä rikosasioissa. Tämä esitys on aivan väärä. I3 §:n
8209:  ensimmäisen momentin loppusanojen mukaan on asianajajayhdistyk
8210:  sen jäsen ja se> joka on saanut joltakin oikeudelta luvan siellä ylei-
8211:  sesti ajaa asioita, velvollinen an1stamaan niinkuin I3 §:n I mom:in
8212: lopussa sanotaan, •>maksutta muutakin varatonta asian0saista.•>
8213: Jos ed. Vuorimaa on tämän lukenut, huomaa hän että tässä jää-
8214: dään aivan samalle kannalle kuin ennen.
8215:      Sitä vastoin ei ole ed. Vuorimaan tarkoitukselle ollut soveliasta
8216: huomauttaa tämän lakiehdotuksen I.) ~:n jälkimäisestä momentista,
8217:  jossa sanotaan, että sellainen asianajaja, joka törkeästä rikoksesta
8218: syytetyn, varattoman henkilön pyynnöstä on ottanut häntä avus-
8219: taakseen, voi - vissillä rajoituksilla ~ saada yleisistä varoista kor-
8220: vauksen, jommoista hän nyt ei voi saada. Tämä tietysti on edis-
8221: tysaskel, joskin hyvin pieni.
8222:     Sitte ed. Vuorimaa toiseksi huomautti, että nykyään on mah-
8223: dollisuus päämiehellä vaatia asiamieheltä korvaus, jos asiamies on
8224: kelvottomasti ajanut hänen asiansa, turmellut sen, sanoen, että uusi
8225: laki ei sano siitä asiasta mitään. Asianlaita on se, että uusi laki ei
8226: kumoo ainoatakaan niistä lakimääräyksistä, jotka nykyään antavat
8227: päämiehelle tuommoisen oikeuden. Tämä asia siis jää täydellisesti
8228: entiselle kannalle. -Edelleen ed. Vuorimaa pahoitteli sitä, että vali<'-
8229: kunta on käynyt tätä lakiehdotusta yksityiskohtaisesti käsittele-
8230: mään eikä ole ilman muuta ehdottanut sitä hylättäväksi. Siinä valio·
8231: kunta ei ole muuta tehnyt kuin noudattanut V. J:n selviä määräyksiä.
8232: Jollei se olisi asiallisesti valmistanut esitystä, joka sille on lähetetty,
8233: niin se ei olisi menetellyt V. J:n mukaisesti.
8234:     Edelleen ed. Vuorimaa huomautti, että nyt muka muodostettai-
8235: siin sellainer: keskiaikainen ammattikunta, joka sa:si vissit tehtävät,
8236: joita ei kukaan muu ~aisi suorittaa. Tämä väite on myöskin aivan
8237: vaara. Ensinnäkin jää jokaiselle valta edelleen alioikeudessa valtuus
8238: miestointa suorittaa niinkuin ennenkin, ja yläoikeuksissakin tulee
8239: o1keus yksityistapauksissa tehdä tämä. Mutta vaikka olisikin muo-
8240: dostettu tuollainen ammattikunta. niin ihmettelen että juuri ed.
8241: Vuorimaa sitä niin kovin pahottelisi. Onhan nytkin monta ammatti··
8242: kuntaa, joilla on vissit tehtävät, joita eivät muut saa tehdä. Sellai-
8243: nen on sekin, johon ed. Vuorimaa ja minä kuulumme, pappien am-
8244: mattikunta. Sillä on myös vissit tehtävänsä, joita se yksinään suo-
8245: rittaa. Ei ole meillä syytä valittaa, ettemme pääse puoskaroimaan
8246:                       Istunto 15 p. lokakuuta 1907·
8247: 
8248: 
8249: joka alalla. Nyt kyseessä oleva ala sitä paitse ei tulisi meiltä kmn-
8250: maltakaan suljetuksi.
8251:      Vielä ovat sekä ed. Vuorimaa että Tulikoura puhuneet kansan
8252: mielipiteestä, köyhälistön mielipiteestä, aivan knin nämät herrat
8253: olisivat ottaneet kansan ja köyhälistön asian umkalle tänä iltana.
8254: Semmoinen puhe on turhaa ja tyhjänpäiväistä. Kansan edustajia
8255: lakivaliokunnassakin on ollut r6 kappaletta ja niiden joukossa sem-
8256: moisia, iotka ehkä suuremmalla syyllä kuin ed. Vuorimaa voivat
8257: kutsua itseään köyhälistön edustajiksi, 7 kappaletta, eikä yksikään
8258: ole ollut toista mieltä kuin valiokunnan muut jäsenet tässä asiass:ot.
8259:  (Hyväl) On turhaa ja tyhjänpäiväistä, jos joku yksityinen edus-
8260: taja ottaa urakalle muka kansan mielipidettä edustaa. Kansassa
8261: on tässä asiassa monenlaisia mielipiteitä, eivätkä ne mielipiteet, jotka
8262: mahdollisesti vallitsevat Kyminlaaksossa, silti vallitse yli koko mei-
8263: dän maamme.
8264:       Mitä sitten itse pääasiaan tulee, niin sanon siitä niinkuin majes-
8265:  teettirikos-pykälistäkin, että eihän tämä ole kaikkein suurimpia ja
8266: tärkeimpiä asioita, vaan kyllä niitä löytyy suurempiakin, uskallan
8267: kuitenkin olla sitä mieltä, että tämä laki, jos se tulisi hyväksytyksi,
8268: toisi mukanaan joitakuita etuja, ja että se vastaisi erästä tarvetta,
8269:  joka on olemassa hyYinkin tuntuvana kansassamme, nimittäin tar-
8270:  vetta saada asianajo paremmalle kannalle kuin millä se nyt on. Sa-
8271:  mat edustajat, jotka nyt ovat kivenkovaan vastustaneet tätä lakia,
8272:  ovat kilvan näyttäneet kuinka epäkohtia on olemassa, kuinka mei-
8273:  dän juristiasianajajamme venyttelevät asioita - siitä tiesi ed. Tuli-
8274:  koura kertoa - kuinka ne kiskovat ylen korkeita . palkinnoita toi-
8275:  mestaan - siitä tiesi ed. Vuorimaa kertoa. Mutta kun sitten luulisi
8276:  ehdotettavan, että laaditaan kireä laki, jotta kaikesta tästä tehtäisiin
8277:  loppu, ei sellaista ehdotetakaan, vaan annetaan asianajajain huti-
8278:  loida ja menetellä huolimattomasti asioissa ja kiskoa yhtäläisesti
8279:  kuin tähänkin asti; se 0:1. sellaista logiikkaa, jota minä en voi seurata.
8280:  Minä en näe tässä vastustuksessa mitään muuta kuin vanhoillisuuden
8281:  merkin, joka pelkää kaikkea uutta ja vastustaa sitä, pelkää. että olot
8282:  tuleYat huonommiksi, jos luovutaan vanhasta. Erittäinkin pelä-
8283:  tään tässä, että jos asianajajaoloihin kosketaan, niin asianajajat sit-
8284:   tenkin osaavat kääntää asian edukseen, vaikka laadittaisiin kuinka
8285:  tiukka laki.
8286:       Monet ovat p1 thuneet tuosta kuuluisasta •>monoponlh-asiasta.
8287:  Siitä näkyy tulevan oikea uskonkappale. Mutta ei siinä asiassa
8288:   sittenkään ole vähääkään perää. Ensinnäkin mitä asiamiesoikeuteen
8289:   alioikeuksissa tulee, niin vaikka tämän asian kääntäisi mitenpäin ta-
8290:  hansa, se jää sittenkin samalle kannalle, millä se nyt on. Nytkin
8291:   on sellainen määräys laissamme, että oikeudenkäyntiasiamiehenä
8292:   tai riitapuolen apulaisena käytettäköön ainoastaan hyvämaineista,
8293:   rehellistä ja sellaiseen toimeen kykenevää miestä, joka ei ole edus-
8294:             Oikeudenkäyntivaltuusmieh. ja julkis. asianajaj.         2149
8295:                                           -------~-~----
8296: 
8297: 
8298: 
8299: 
8300: miehyyden alainen. Se jää siis samalle kannalle, millä se nyt on.
8301: Ainoa eroitus on se, että naisellekin nyt avataan mahdollisuus esiin-
8302: tyä oikeudessa toisen valtuutettuna, joka seikka tietysti on pidet-
8303: tävä varsin huomattavana edistysaskeleena.
8304:      Täällä on pelotettu tuolla pykälällä. joka sanoo, että jos joku muu
8305: kuin asianajajayhdistyksen jäsen tahtoo ajaa asioita alioikeudessa,
8306: hakekoon siihen oikeudelta luvan. Sellainen määräys asiamiehestä
8307: alioikeuksissa on meillä ollut voimassa satoja vuosia, määräys että
8308: älköön käytettäkö siihen ketään, jota se oikeus, missä asiaa ajetaan,
8309: ei ole hyväksynyt ja joka ei ole siihen lupaa saanut. Tuollaisilla
8310: puheilla sitten, että tuomarit tulisivat menettelemään niin ja niin,
8311:  tuomarit tulisivat käyttämään muka lakia vallan väärin, niillä voi-
8312: daan ehkä yksinkertaisia peloittaa. Mutta jos täydellä todella ase-
8313: tutaan sille kannalle, että vaikka laitettaisiin kuinka hvvä laki ta-
8314: hansa, tuomarit käyttävät sitä väärin ja lautakunnat myös alistuvat
8315: sitä väärin käyttämään, niin kuka uskaltaa mitään lakeja säätää?
8316: Mitä hyötyä meillä on siitä, että lakeja säädetään, kun epäillään;
8317: että tuomarit alioikeuksissa käyttävät niitä väärin ja tuomarithovioi-
8318:  keuksissa myös käyttävät niitä väärin, vastoin lainsäätäjän tarkoi-
8319:  tusta? Eikö meillä toki nykyaikana ole keinoja, millä saada vir-
8320:  kamiehet käyttämään lakia oikein?
8321:      Mitä sitten yläoikeuksiin tulee, niin armollinen esitys ja lakivalio-
8322:  kunnan mietintö olivat asettuneet pääasiallisesti myös sille kannalle
8323:  kuin 18g8 vuoden asetus, nimittäin että ainoastaan lainoppineet
8324: saisivat ammattimaisesti niissä ajaa asioita. Mutta siinä oli vielä
8325:  eräs lisäys. :Vuoden 1898 asetuksen mukaan vaaditaan siltä, joka
8326:  tahtoo ajaa asioita ylioikeudessa, tuomarintutkinto. Nyt on lisätty
8327:  tuo 2 vuoden käytännöllinen toiminta. jonka kautta käytännöllistä
8328:  kokemusta olisi saavutettava. Voihan siitä lausua eri mielipiteitä
8329:  onko se niin välttämätöntä, mutta ei minun mielestäni missään ta-
8330:  pauksessa yleisön ainakaan pidä paheksua sitä, että asianajajat saa-
8331:  vat jonkun verran suuren~man kompetensin kuin mitä niillä nyt on.
8332:  Asianajajayhdistyksen jäseneksi voi siten jokainen tuollaisen tuo-
8333:  maritutkinnon suorittanut, sekä käytännöllisen harjoituksen hank-
8334:  kinut tulla, joten siinä ei ole minkäänlaista sulkua edessä. Mutta
8335:  suuri valiokunta on nyt tähän tehnyt erään muutoksen jolla mieles-
8336:  täni on varsin suuri merkitys, nimittäin sen, että yksityistapauksissa
8337:  saa sekin, joka ei ole julkinen asianajaja, ylioikeudessa ajaa asioita.
8338:  Minä luulen että siinä on tehty, mitä yleensä tahdotaan ja vaaditaan.
8339:  En nimittäin usko, luulen ed. Vuorimaan kaikista vakuutuksista huo-
8340:   limatta, että kansa vaatisi, että ylioikeuksiin pääsisi ammattimaisesti
8341:   ajamaan asioita kuka tahansa - nurkka-advokaatti tai käräjäkirjuri
8342:  - vaan tahdotaan että, jos on asianosaisella joku tuttu, joku luo-
8343:   tettava henkilö, joka ottaa hänen asiansa ajaakseen, hän saisi sen
8344:   tehdä. Siihen tämän lain kautta avaantuu tilaisuus. Se vahtimes-
8345: 2150                 Istunto 15 p. lokakuuta 1907·
8346: 
8347: 
8348:  tarisysteemi, jota ed. Vuorimaa niin ihailee, ei kuulu käyvän päinsä
8349:  syystä että asiamies voi joutua suullisesti esiintymään oikeuden
8350:  edessä, eikä sitä paitsi ole soveliasta, että vahtimestarit joutuisivat
8351:  ammattimaisesti ajamaan ihmisten asioita ylioikeuksissa. Asian-
8352:  laita ylioikeuksiin nähden on siis se, että sekin monopoolijärjestelmä,
8353:  joka nykyään on vallalla, suuren valiokunnan mietinnön hyväksy-
8354:  misellä suuressa määrin tulee heikonnetuksi.
8355:      Vielä muutama sana palkkioasiasta. Se on se, jossa kuuluu enim-
8356:  min valituksia, mutta sanotaan, ettei esillä oleva ehdotus siihen näh-
8357:  den tuo mitään parannusta. En minäkään luule, että tästä tulisi
8358: sellainen parannus, ettei yksityinen asianosainen edelleen voisi päästä
8359:  tilaisuuteen, jos tahtoo, maksamaan liikoja asianajajille: sitä ei mikään
8360:  laki voi estää. Mutta olen vakuutettu siitä, että tuntuvan parannuksen
8361: nyt ehdotettu laki toisi mukanaan. Ensin on huomattava, että
8362:  mikäli kaikkialta vakuutetaan, se taksaehdotus, jonka lakivaliokunta
8363: on muodostanut, on melkolailla. huokeampi kuin mitä nyt on yleistä.
8364: Yleisesti sanotaan, että esim. juristeja nykyään ei saa maaseuduille
8365: matkustamaan vähemmästä kuin IOo markasta päivässä. Mietin-
8366: nössä ehdotetussa taksassa on mainittu maksu alennettu puoleksi
8367: tästä. Sitte pidän tärkeänä, että tuomioistuimella on oikeus tasoit-
8368: taa myöskin sopimuksen kautta määrättyä palkkiota. Milloin siis
8369: yksinkertainen asianosaisen on tehnyt epäedullisen urakan - asian-
8370: ajaja on ehkä saanut häntä houkutelluksi siihen - niin, kun hän
8371: huomaa tulleensa petetyksi, on tuomioistuimella täysi valta korjata
8372: tapahtunut vääryys.
8373:      Ed. Vuorimaa kysyi, onko kukaan kuullut, että tuomioistuin olisi
8374: alentanut sen laskun, minkä asianajaja on esittänyt. Asianajajat
8375: taasen valittavat yhdestä suusta, että kun tuomioistuin esim.määrää
8376: oikeuskulut, se määrää ne niin alhaiseksi, ettei asianajaja saa juuri
8377: minkäänlaista palkkiota. Aivan vastakkaisia tiedonantoja sii:s_!
8378: Vaikka näin ollen tämä asetusehdotus ja määräys siitä, että tuomio-
8379: istuin saa tasoittaa sovittuja palkkioita, ei saa aikaan sitä, mikä on
8380: mahdotonta, nimittäin ettei yksityinen voisi maksaa liikoja, jos hä-
8381: nellä on halu siihen, niin se epäilemättä saa aikaan suuren parannuk-
8382: sen. Ja kaikista vakuutuksista huolimatta, kuinka kansa pelkää
8383: ja vihaa tätä asetusehdotusta, niin minä luulen, että on varsin ter-
8384: vetullut seikka kansalle, että se pääsee vähemmällä maksulla asian-
8385: ajossa.
8386:      Parannuksena pitäisin edelleen tuomioistuimille annetun määrä-
8387: yksen, että milloin ne huomaavat, että asianajaja on rikkonut, niit-
8388: ten pitää tehdä siitä ilmoitus asianomaiseen asianajajayhdistyksen
8389: osaston hallitukselle, samoin kun sen kohdan, josta jo puhuin, että
8390: tärkeässä rikosasiassa varaton syytetty saa ottaa asianajajan, jo-
8391: honka hän luottaa, jos hän saa hänet sellaisesta yleisistä varoista
8392: suoritettavasta maksusta, kuin hän voisi saada jonkun sellaisen asian-
8393:             Oikeudenkäyntivaltuusmieh. ja julkis. asianajaj.         2151
8394: 
8395: 
8396: aJaJan, joka yleisesti ajaa asioita siinä oikeudessa, missä syytettä
8397: käsitellään.
8398:     Miltä taholta siis asiaa katselen, en voi huomata muuta, kuin että
8399: on vallan tyhjänpäiväistä ja turhia pelotuksia tässä esitelty. Pelä-
8400: tään, että tuomioistuimet menettelisivät niin ja hovioikeudet menet-
8401: telisivät näin, aivan niinkuin ei olisi minkäänlaista valtaa pakottaa
8402: tuomarit ja hovioikeudet sovelluttamaan lakia oikein. Kun asian-
8403: laita on tämä, en voi muuta kuin pitää, kuin että jos tämä laki tulee
8404: hyväksytyksi, sillä jotenkin tärkeällä oikeushoidon alalla, jota se kos-
8405: kee, tulisi melkoisia parannuksia juuri yhteisen kansan hyväksi ai-
8406: kaan saaduiksi ja pyydän näin ollen puoltaa ehdotuksen hyväksy-
8407: mistä.
8408: 
8409:     Ed. Sirola: Ed. Ingman ei pidä siitä, että puoskareita tun-
8410: keutuu hänen ammattinsa alalle ja sen tähden hän pitää velvolli-
8411: suutenaan tukea toistakin ammattikuntaa, kun se koettaa samaa
8412: periaatetta toteuttaa. Nyt voi kuitenkin olla eri mieltä siitä, kutka
8413: oikeuden edessä esiintyvistä kansalaisista saavat kantaa •>puoskarien»
8414: nimeä. Ed. Cederberg on koettanut vastalauseelia poistaa sen käsi-
8415: tyksen lausumisen vaikutusta, että meidän asianajajasäätymme olisi
8416: turmeltunutta ja alentunutta kansalaisten silmissä. Tuollaisilla
8417: vastatauseilla sitä käsitystä ei voida poistaa ja sitä paitsi koko tätä
8418: lakiahan juuri lämpimästi puolustetaan vedoten siihen turmeluk-
8419: seen, joka asianajajasäädyssä vallitsee, ja jota tämän kautta pitäisi
8420: poistaa. Mutta se ahdas, ummehtunut juristihenki, joka meidän
8421: maamme niin oikeuslaitoksissa kuin asianajajalaitoksissa vallitsee,
8422: ei ole tällaisten lakien kautta poistettavissa, vaan päinvastoin se
8423: niistä vahvistuu. Ja siitä hengestä ovat tämän kansan pohjaker-
8424: rokset saaneet kyllikseen ja pyrkivät siitä irti. Heillä onkin vallan
8425: riittäviä syitä epäillä, että asianajajat, juristit ja heidän ystävänsä
8426: tätä asiaa ajaessaan eivät ole unohtaneet tämän säädyn etuja ja
8427: oikeuksia tässäkin asiassa valvoa.
8428:     Asianajajasäädyn puhdistuksen, joka todellakin on kipeästi tar-
8429: peen vaatima, täyt})' lähteä oikeuslaitoksen uudistuksesta. Sitä
8430: monopoliseeraustapaa vastaan, jonka tämä asianajajayhdistys joka
8431: tapauksessa itselleen valtaisi, on ed. Ingman y. m. huomauttaneet,
8432: että onhan sen yläpuolella yli-oikeudet, hovioikeudet ja muut sellaiset
8433: ja kysyi ed. Ingman, eikö ole keinoja saada virkamiehiä käyttämään
8434: lakia oikein. Kyllä siihen on keino ja se on kansanvaltainen kontrolli,
8435: mutta sellaista ei nyt ole meidän virkamiehiimme nähden voimassa ja
8436: kaikkien vähimmin oikeuslaitoksen virkamiehiin, jotka ovat eroitta-
8437: mattomat. Tämän aseman vuoksi ummehtunut henki onkin päässyt
8438: vallalle. Jos ed. Ingman haluaa tälle periaatteelle rakentaa, että
8439: virkamiehet oikeuslaitoksissa y. m. on saatava käyttämään lakia
8440: oikein, se on tulkitsemaan lain henkeä, kansan oikeuskäsitystä oikein,
8441:                                                                136
8442: 2152                Istunto 15 p. lokakuuta 1907·
8443: 
8444: 
8445:  niin silloin hänen täytyy lähteä siitä että tämmöinen reformi ensin
8446:  toteutetaan. Siis oikeuslaitoksen kansanvaltainen reformi, en.-'1en-
8447:  kuin sen yhteyteen voidaan mitään tämän tapaista ajatellakaan.
8448:  Siis jos tässä olisi kysymyksessä todellinen kansanvaltainen itsehal-
8449:  lintolaitos, näyttäisi asia toiselta, mutta ktm tämän asianajajalaitok-
8450:  sen kontrolli kulkee Yirkavaltaisia teitä, niin se sitä enemmän epäi-
8451: lyttää.
8452:      Täällä on jo kyllin puhuttu niistä kansalaisista, jotka kykenisivät
8453:  ja haluaisivat ajaa naapuriensa asioita, mutta joille laki tätä toimin-
8454:  taa paljon vaikeuttaa. Ei tarvitse enää koskea siihen. Mutta on
8455:  eräs seikka erittäin tarkasti huomattava. Asianajajayhdistys voi
8456:  eroittaa keskuudestaan sellaisen lainoppineenkin asianajajan, joka
8457:  käyttää sen mielestä väärin asianajajasäädyn arvoa, tai oikeastaan-
8458:  han se voi saada tämän eroittamisen aikaan tuomioistuimen avulla,
8459:  jossa vallitsee sama henki kuin asianajajayhdistyksenkin piirissä.
8460:  Nyt on köyhälistöllä, sosialidemokrateilla erityinen syy tätä kohtaa
8461:  varoa. Sillä ulkomailta saadut esimerkit osoittavat, eikä meillä
8462:  kotonakaan olla varsin kaukana siitä, että sosialidemokraattien
8463:  asiain ajamista voidaan asianajajasäädyn puolelta katsoa tämän
8464:  säädyn arvon alentamiseksi, ja missä senlaista ilmenee, kuten meillä
8465:  voi hyvin helposti ilmetä, siellä on erittäin syytä peljätä, että koko
8466:  sosialidemokratinen liike voisi jäädä ilman oikeutettuja asianajajia.
8467:  Köyhälistö voisi jäädä ilman niitä lainoppineita puolustajia, joita se
8468:  ehdottomasti tarvitsee, sillä minä olen todellakin ed. Ingmanuin ja
8469:  muiden tämän lain puolu~tajien kanss~ yhtämieltä siitä, ettänykyajan
8470:  erittäin sotkeutuneilla juriidmisillä suhteilla ei voi ilman syviä oikeus-
8471:  opillisia tietoja monestikaan menestyksellä ajaa asioita oikeuksissa.
8472:      Ed. Ingman panee painoa siihen, että asianajajayhdistyksen jäse-
8473:  neksi voi tulla muutkin kuin lainoppineet. Minä panen painoa siihen,
8474: että tästä asianajajayhdistyksestä ja koko asianajo oikeudesta voi
8475:  hyvin helposti tulla pois potkituksi sellainen, joka asianajajasäädyn
8476:  ja heidän liittolaistensa, tuomarinistuimelle päässeiden juristien,
8477: mielestä ale!ltaa tämän säädyn arvoa. Ja kun näin on, on reformin
8478: käytävä aivan päinvastaiseen suuntaan ja on meidän lähdettävä
8479: oikeuslaitoksen kansanvaltaistuttamisesta, meidän yliopistomme
8480:  ja sen juriidillisten opintojen avaamisesta uudenaikaisemmille tuu-
8481: lahduksille. Ja tätä tietä käy niiden epäkohtien poistaminen, jotka
8482:  vaivaavat meidän asianajajasäätyämme.
8483:      F,d. Vuorimaa huomautti, että tämä laki olisi jo alkuunsa pitänyt
8484: tappaa eikä kuluttaa kovin paljon aikaa siihen. Minä olen kummin-
8485: kin nämät huomautukset tahtonut tuoda esille ja arvelen, että se
8486: todellakin pitemmittä puheitta voitaisiin tappaa.
8487: 
8488:     Ed. Gripenberg: Pyydän saada lakivaliokunnan jäsenenä kiin-
8489: nittää eduskunnan huomiota siihen, että jos tämä lakiehdotus hy-
8490:             Oikeudenkäyntivaltuusmieh. ja julkis. asianajaj.        2 I 53
8491: 
8492: 
8493: 
8494: väksytään, Suomi taas on astunut askeleen useitten muiden maiden
8495: edelle, sillä silloin tämän lain kautta, kuten ed. Ingman jo on huo-
8496: mauttanut, naisille avautuu suuri, uusi ja tärkeä työala, asianajajan
8497: toimi. Mutta otaksun, että jos nyt naiset ovat samalla kannalla
8498: kuin useat puhujat, jotka tässä ovat puhuneet tätä lakiehdotusta
8499: vastaan, niin ehkä ne juuri tästä syystä tulevat sen hylkäämään.
8500:     Pyytäisin myös saada kiinnittää eduskunnan huomiota erääseen
8501: toiseen seikkaan, nim. että tämän lain mukaan naitu nainen yhä
8502: edelleen ei voisi olla asiamiehenä oikeudessa. Lakivaliokunnan
8503: enemmistö on ollut sitä mieltä ja itse olen samalla kannalla, että olisi
8504: epäjohdonmukaista suoda sille henkilölle, joka ei saa ajaa omia asiqi-
8505: taan, oikeus ajaa toisen asioita. Knten sanoin, en ole ehdottanut
8506: mitään muutosta, mutta tahdon huomauttaa asiasta, siitä syystä,
8507: että tämä pykälä on oivallinen esimerkki siitä, kuinka laajasti avio-
8508: miehen edusmiehyys vaikuttaa naidun naisen asemaan, vaikka niin
8509: usein saa kuulla, että se on tyhjä teoriia, joka ei tosielämässä mer-
8510: kitse mitään. Sillä se nyt on pieni asia tällä hetkellä, että naidulta
8511: naiselta suljetaan tämä uusi työ-ala, joka ehkä avataan hänen nai-
8512: mattomille sisarilleen. Sillä seikalla ei ole mitään käytännöllistä
8513: merkitystä. Mutta tämä pykälä vaikuttaa kaikkiin naituihin naisiin,
8514: joille ei ole suotu oikeutta olla asiamiehenä oikeuksissa, ja se vaikut-
8515: taa tietysti etupäässä naitujen naisten enemmistöön, kansan- ja työ-
8516: läisvaimojen laajoihin piireihin. Olen tahtonut saada tämän asian
8517: esille siitä syystä, että minä en ole koskaan ymmärtänyt sitä yhteis-
8518: kunnan logiikkaa, että naimattomille naisille yhä lisätään vapautta
8519: ja uusia oikeuksia, mutta naitu nainen jätetään melkein samaan ase-
8520: maan kuin ennen.
8521: 
8522:     Ed. Ahtnavaara: Tohtori Ingman vapauttaa minut asialli-
8523: sesta lausunnosta tässä asiassa, sillä minä yhdyn kaikissa kohdin
8524: häneen. Tahdon tässä kosketella ainoastaan muutamiin väitteisiin,
8525: joita hän ei kumonnut.
8526:     Täällä ruikutetaan niin paljon siitä, kuinka kansa muka ei tahdo
8527: tällaista lakia ja kuinka sitä tahdotaan kansalle tyrkyttää. Minä
8528: olen samaa mieltä, että jos tämä lakiehdotus kansalle selitetään
8529: sellaisena kuin ed. Vuorimaa täällä sen selitti, niin kansa on yhtenä
8530: miehenä sitä vastassa, ja minäkin olisin niiden joukossa. Mutta hän
8531: selitti lain säätökset aivan toisentaisiksi kuin ne ovat. Hän väitti
8532: tässä laissa olevan sellaisen monopoolin, jonka kautta asianajo koko-
8533: naan kielletään kaikilta muilta kuin asianajajayhdistyksiltä ja juris-
8534: teilta. Lakiehdotus ei nyt kuitenkaan ole sellainen, eikä siitä sellaista
8535: saa, vaikka sitä tyhjillä sanoilla, jotka eivät perustu mihinkään, kuinka
8536: paljon koettaa selittää väärin.
8537:     Vielä sanoi ed. Vuorimaa, että täällä pidettiin lakiehdotuksen
8538: puolesta naurettavia puheita silloin kuin asia lähetettiin valiokun-
8539:  2154                 Istunto 15 p. lokakuuta 16o7.
8540: 
8541: 
8542:   taan. Kyllä ne puheet minustakin osittain olivat sellaisia, että ne
8543:   olisivat saaneet jäädä pitämättä, ja näiden joukkoon minä luen yh-
8544:   deksi juuri ed. Vuorimaan silloin, ja nyt esitetyn lausunnon. Hän
8545:   sanoi äskettäin m. m., että kaikki ammattikunnat ehkäisevät kansan
8546:   kehitystä. On todellakin naurettavaa, tahi paremmin surkutelta-
8547:   vaa, jos hän omasta ammattikunnastaan näin ajattelee. Minä en
8548:   voi sitä auttaa, jos se kerta on hänen käsityksensä. Mutta minä
8549:   vaan vähän epäilen sitä.
8550:       Sitten täällä on puhuttu vapaasta kilpailusta. On ollut aika,
8551:   jolloin vapaata kilpailua on katsottu yksin autuaaksi tekeväksi.
8552:   Mutta nyt me kuulemme täältä vasemmistosta, että se vastustaa
8553:  vapaata kilpailua, ja yleensäkin ovat mielipiteet kääntyneet jo siihen
8554:  suuntaan, että vapaudelle on pantava rajoja silloin kun se on kan-
8555:  salle vahingoksi ja ehkäisee kansan kehitystä. Tässäkään ei ole
8556:  kysymyksessä mikään muu kuin rajain paneminen vapaudelle kan-
8557:  san hyödyksi.
8558:       Täällä on pelätty sitä, että tuomarit tulisivat tätä lakia väärin-
8559:  käyttämään. Mikäli nyt tähänastinen kokemus on osoittanut, ovat
8560:  meidän oikeudet ylipäänsä olleet tässä kohden aivan liiaksikin va-
8561:  paamielisiä. Ne ovat antaneet ajaa asioita ei ainoastaan ymmärtä-
8562:  mättömien henkilöiden, vaan sellaistenkin henkilöiden, joilla ei ole
8563:  kenenkään kansalaisen luottamusta tahi kunnioitusta. Sellaiset
8564:  henkilöt ovat paljon saaneet ajaa asioita alioikeuksissa. Tämä on
8565:  minusta liiankin pitkälle menevää vapaamielisyyttä.
8566:      Sitten on täällä ed. Sirola sanonut, että kun tämän lain kautta
8567:  voisivat asianajajat tuomioistuimen avulla erottaa keskuudestaan
8568:  asianajajia, niin sillä tavalla riistettäisiin köyhälistöitä asianajajat.
8569:  Mutta ei tämäkään väite pidä hitustakaan paikkaansa. Nykyisen-
8570:  kin lain mukaan on oikeuksilla ja tuomareilla oikeus kieltää asiaa
8571:  ajamasta sellaisen henkilön, jonka se katsoo väärinkäyttävän tehtä-
8572:  väänsä taikka olevan siihen sopimattoman, ilman että edes minkään
8573:  asianajoyhdistyksen tarvitsee tätä ehdottaa. Tässä kohden ei siis
8574: tuomareille ja oikeuksille tule mitään uusia oikeuksia, sillä aivan
8575: sama oikeus kuten sanoin on heillä jo olemassa. Enkä minä usko,
8576: että köyhäli'>tön asiat ovat niin huonoja, ettei niitä ajamaan saataisi
8577: asiamiehiä järjestetystäkin asianajolaitoksesta. Päinvastoin luulen,
8578: että köyhälistöllä on yhtä paljon kuin yläluokallakin sellaisia asioita,
8579: joita ajaa kuka kunniallinen asianajaja tahansa En ota asiaa niin
8580: puoluekannalta kuin ed. Sirola. Minä en to:;in näe asiassa niin erin-
8581: omaisen suurta edistystä enkä pidä niin kovin suurena vahinkona,
8582: jos asia nyt raukeekin. Enkä usko, että tämän kautta se ahdas ja
8583: ummehtunut henki, joka sanotaan vallit'>evan meidän oikeuksi'>amme
8584: paranee tai pahenee. Se pysyy entisellään. Mutta vähäinen pa-
8585: rannus on tässä k."Uitenkin tarjona, ja minä olen valmis ottamaan
8586: senkin vastaan. Jos tämä laki hyväksytään, saadaan sen kautta
8587:              Oikeudenkäyntivaltuusmieh. ja julkis. asianajaj.      2155
8588: 
8589: 
8590:  kuitenkin jonkunlaisia aitoja asianaJaJatn aivan mielivaltaisille sa-
8591:  noisinko nylkemisille, joita nykyään kyllä on tapahtunut hyvinkin
8592:  paljon. Kun kaikki puhujat täälläkin ovat tunnustaneet, että epä-
8593:  kohtia on tällä alalla paljon olemassa, niin miksemme sitte koeta näitä
8594:  epäkohtia edes vähemmälläkin tavalla ehkäistä? Me puhumme
8595:  paljon siitä, että on epäkohtia olemassa, ja kuitenkin olemme val-
8596:  miit hylkäämään senkin vähäisen, joka tarkoittaa epäkohtien kor-
8597:  jaamista. Minä luulen, että ehdotetun lain kautta korjattaisiin
8598: melko paljo näitä epikohtia. Minä en nimittäin ole valmis yhtymään
8599: siihen, että meidän asianajajat yleensä olisivat niin kehnoa väkeä
8600: että jos he yhdistyisivät ja pitäisivät kuria keskuudessaan, siitä ei
8601: muka olisi mitään hyötyä. Kyllä meillä on asianajajissa paljon
8602: aivan kelpo kansalaisia, ja minä olen vakuutettu, että he kyllä pitä-
8603: vät huolen siitä, että sellaiset asianajajat, jotka väärinkäyttävät
8604: asemaansa, saisivat siitä huomautuksen ja heidät estettäisiin väärin-
8605: käytöstä. Kun minä siis en näe tässä sitä monopoolia, josta on pu-
8606: huttu, vaan päinvastoin näen, että ylioikeuksiin nähden se mona-
8607: pooli, joka nykyään voimassaolevan lain kautta siellä on asianajoon
8608: nähden voimassa, on otettu tässä jonkun verran takaisin, kun nimit-
8609: täin on ehdotuksessa myönnetty, semmoisena kuin suuri valiokunta
8610: sen ehdottaa, että muutkin saavat tilapäisesti siellä asioita ajaa, niin
8611: se on parannus. Asettuessani tälle kannalle minä en pelkää ollen-
8612: kaan ottaa sitä kansan tuomiota päälleni, joka täällä on sanottu
8613: tulevan siitä, jos tämä laki hyväksytään. Minä puolestani tulen
8614: tämän hyväksymään ja senvuoksi olen tahtonut sen julkisesti sanoa,
8615: ettei voitaisi sanoa, etten uskalla kantaani ilmoittaa. Minä uskon,
8616: että kansa on järkevä ja että se punnitsee asian järjen mukaan eikä
8617: sen mukaan, miten asioita väärin esitellään, niinkuin tätäkin asiaa
8618: sanomalehdissä on väärin esitetty jo ennenkuin se tänne ehtikään.
8619: Muuten luulen, että täällä on kaikki puhuttu, mitä on asiasta sanotta-
8620: vaa, eikä tänä iltana ole mitään uutta tullut esille. Senvuoksi voi
8621: kai jo tästä asiasta äänestää.
8622: 
8623:     Ed. Sipilä: Puheenvuoroa pyytäessäni en ajatellutkaan ru-
8624: veta lähemmin arvostelemaan esillä olevaa lakiehdotusta-mielestäni
8625: on siitä jo tarpeeksi puhuttu. Mutta kun täällä on lausuttu epäi-
8626: lyksiä siitä, tokko olivatkaan aivan paikalleen osuvia huomautukset
8627: maalaisrahvaan ajatuskannasta tässä asiassa, niin ehkäpä täytyy
8628: minunkin, erittäinkin koska valitsijani ovat minua siihen kehoitta-
8629: neet, ilmoittaa että myöskin siellä maamme kolkassa, mistä minä
8630: olen, rahvas ylimalkaan on sitä mieltä, ettei tällaista lakia ainakaan
8631: vielä tarvita ja pelkää siitä koituvan vain hankaluuksia. Tietysti
8632: he eivät käsillä olevaa lakiehdotusta tarkemmin tunne, mutta kun
8633: minustakin näyttää tämä lakiehdotus siksi epäkypsältä, ettei se näy
8634: 2156                  Istunto 15 p. lokakuuta 1907·
8635: 
8636: 
8637: tyydyttävän ei laintuntijoita eikä - tuntemattomia, niin eikö lie
8638: parasta, että tämäkin ehdotus vielä tällä kertaa saa raueta.
8639: 
8640:     Senaattori Nybergh: Varma ja luotettava oikeudenkäyttö on
8641: tärkeä ehto yhteiskunnalliselle menestykselle, sillä lukuisat kansa-
8642: laiset tulevat tekemisiin oikeuksien kanssa osittain riita-asioissa,
8643: milloin on kysymys oikeuksien saavuttamisesta tai velvollisuuksien
8644: täyttämisestä, osittain rikosasioissa, milloin kansalaisella on täyty-
8645: mys esiintyä joko asian omistajana tai syytettynä. Mutta oikeuden-
8646: käytön varmuus ja sen mahdollisuus täyttää tarkoitustansa riippuu
8647: siitä, että on kunnollinen asianajajakunta. Pieniä asioita kyllä voi
8648: asianosainen itse ajaa, mutta suurempia asioita hän ei voi, varsinkin
8649: koska, kuta enemmän yhteiskunta kehittyy, sitä monipuolisem-
8650: maksi tulevat lait ja sitä laveammiksi. Hänen on siis täytymys
8651: kääntyä suuremmissa asioissa asianajajaan, ja jos asinajaja on huono
8652: ja pilaa hänen asiansa, niin se on auttamatonta. Siis on tärkeä yh-
8653: teiskunnallinen kysymys se, että saataisiin asianajajakunta, joka to-
8654: dellakin vastaa tarkoitustansa. Se on tärkeä jo nykyistenkin olojen
8655: vallitessa, mutta se on vielä tärkeämpää, jos otamme lukuun sen suu-
8656: ren oikeudenkäyntimenettely reformin, josta tässä on jo vähän puhut-
8657: tu ja joka meidän täytyy toteuttaa, jos tahdomme pysyä muiden
8658: sivistysmaiden vertaisina. Minä pyydän saada lausua muutaman
8659: sanan sen seikan selvittämiseksi.
8660:     Kuten tiedämme, on hyvin tavallista meillä, tästä jo lausuin
8661: suuressa valiokunnassa, että ainakin vähän suuremmat asiat lykä·
8662: tään istunnosta istuntoon, käräjistä käräjiin. Syynä siihen on, ettei-
8663: vät asianosaiset ole valmistautuneet asiaansa yhdellä kertaa perille
8664: ajamaan, ja että nykyinen oikeudenkäyntilakimme ei voi sitä heiltä
8665: ehdottomasti vaatia. Kun tuomari ei voi pitää tarkoin muistissaan
8666: mitä edellisessä istunnossa on tapahtunut, niin täytyy kaikki mitä
8667: asiassa esitetään, tarkasti merkitä pöytäkirjaan, ja asia päätetään
8668: ainoastaan sen nojalla, mitä on tullut pöytäkirjaan merkityksi.
8669: Uudenaikaiset oikeudenkäyntiperiaatteet eivät tyydy tällaiseen
8670: järjestelmään, iota pidetään puutteellisena ja useasti epäluotetta-
8671: vana, vaan vaativat, että tuomarin tulee ratkaista asiat sen välittö-
8672: män käsityksen mukaan, jonka hän asian suullisesta käsittelystä on
8673: saanut, toisin sanoen sen kokonaisvaikutuksen mukaan, minkä asian-
8674: osaisten ja todistajien suullinen kuulusteleminen on häneen tehnyt.
8675: Tämä järjestys vaatii ehdottomasti, että asiat eivät lykkäänny istun-
8676: nosta istuntoon, vaan, mikäli mahdollista, ajetaan loppuun yhdessä
8677: istunnossa. Mutta tämä taas edellyttää, että kaikki asialliset pe-
8678: rusteet yhdellä kertaa puolin ja toisin järjellisesti ja täydellisesti
8679: esitetään, ja että mikäli mahdollista kaikki todistukset asiantunte-
8680: muksella kootaan ja yhtaikaa esiintuodaan. Sellainen toiminta, jolla
8681: tietysti on varsinainen merkityksensä ja painonsa suuremmissa asi-
8682:              Oikeudenkäyntivaltuusmieh. ja julkis. asianajaj.       2157
8683: 
8684: 
8685: oissa, edellyttää kunnollisen asianajajan myötävaikutusta. Siihen
8686:  järjestelmään kuuluu myöskin, että rikosasioissa on oleva syytetyllä
8687: lainopillinen avustaja, jonka valtio hänelle hankkii ja palkkaa, jollei
8688: hän itse tahdo itselleen sellaista valita.
8689:      Tämä järjestelmä nyt kuten sanoin, vaatii kunnollisen asianajaja-
8690: kunnan olemassaoloa. Tässä on kyllä sanottu, jättäkäämme se asia
8691: siksi, kunnes tuollainen uudenaikainen oikeudenkäyntimenettely on
8692: saatu aikaan. Mutta pitäisihän toki valmistaviin toimiin ryhtyä
8693: ennenkuin tuo uusi oikeudenkäynti tulee toteutetuksi, sillä eihän
8694: niitä kunnollisia asianajajia silloin ole olemassa, jollei mihinkään
8695: toimenpiteisiin jo sitä ennen ryhdytä.
8696:      Tässä on jo useastikin huomautettu ja siitä ollaan kai yhtä mieltä,
8697: että asianajajakunta meillä ei ole tyydyttävällä kannalla. Syynä
8698: siihen on sama kuin mikä Ruotsissa on syynä samallaiseen asiantilaan
8699: nimittäin, että Ruotsi ja Suomi ovat ainoat sivistysmaat, missä ei
8700: mitään ole tehty asianajajakunnan parantamiseksi. Täällä eräs
8701: arvoisa edustajakin viittasi siihen, ei Ruotsissa ole mitään tehty
8702: asian hyväksi. Tämä juuri osottaa, että Ruotsi on siinä asiassa
8703: samalla tavalla takapajulla kuin mekin. Sitä on myös Ruotsissa vali-
8704: tettu ja siellä on lakiehdotuksia tehty samoin kuin meillä. Oli en-
8705: nen, etenkin 17-vuosisadalla muissakin sivistysmaissa paljo valituk-
8706: sia asianajoammatin huonosta tilasta, mutta sellaisia valituksia ei
8707: enää kuulu. Päinvastoin näissä sivistysmaissa, Saksassa, Rans-
8708: kassa ja Englannissakin on asianajajilla yleinen luottamus yhteis-
8709: kunnassa jo arvokas asema, mikä näkyy siitäkin, että tuomareita
8710: usein otetaan asianajajien piiristä. Tähän muutokseen on juuri
8711: ollut suuressa määrin syynä se, että on saatettu asianajajat itsehal-
8712: linnon perusteella omain valitsemainsa luottamusmiesttm. kontrollin
8713: alaiseksi ja sillä tavoin asianajajakunta ikäänkuin tehty moraalisesti
8714: vastuunlaiseksi yksityisten jäsentensä toiminnasta. On ajateltu,
8715: että asianajajien saattaminen valtionviranomaisten välittömän
8716: kontrollin alaiseksi olisi omiansa saattamaan heitä riippuvaiseen
8717: tilaan, josta taas voisi seurata, ett;ä yleisön luottamus asianajajiin
8718: vähenisi.
8719:     Kun nyt tällaista menettelyä muualla maailmassa on menestyk-
8720: sellä käytetty, näyttää luonnolliselta, että samaan keinoon pitäisi
8721: ryhtyä meilläkin, siis meilläkin järjestää asianajajat itse valitsemainsa
8722: luottamusmiesten kontrollin alaiseksi, hovioikeuksien ylivalvonnan
8723: alla. Tämä on tietääkseni ainoa keino, joka on mahdollinen ja muista
8724: keinoista ei tämän illan pitkässä keskustelussakaan ole ollut puhetta.
8725: Tässä on kyllä paljo puhuttu monopoolista, että asianajotoimi tulisi
8726: monopoliseeratuksi; siihen ovat jo eräät arvoisat puhujat Yastanneet.
8727: Tässä ei ole enemmän kysymys monopoolista kuin jos vaaditaan,
8728: ettei kukaan. saa yhteiskunnassa toimittaa lääkärintointa, jollei hä-
8729: nellä ole sitä varten tarpeellisia tietoja. Täällä kyllä asian ensi luke-
8730: 2158                Istunto 15 p. lokakuuta 1907·
8731: 
8732: 
8733: misessa väitettiin, että onhan siinä suuri ero, sillä ihmisten henki voi
8734: tulla vaaranalttiiksi lääkärin huonon toimen kauttaa, mutta ero-
8735: tus ei ole suuri, sillä huonon asianajajan kantta voi sattua niinkin,
8736: että kansalainen oikeudenkäynnissä voidaan tuomita elinkautiseen
8737: kuritushuoneeseen; mikä ei suinkaan ole mikään vähäpätöinen asia.
8738: Tältä niin sanotulta monopoliseemukselta onkin suuren valiokunnan
8739: muutosehdotuksen kautta riistetty kaikki näennäinenkin {>entstus,
8740: koska siinä on ehdotettu, että asioita saadaan ylioikeuksissa esiin-
8741: tuoda sellaisenkin henkilön kautta, jolla ei ole lainopillisia tietoja_
8742: kun hän vaan ei esiinny ammattimaisesti.
8743:     On täällä peloteltu etenkin ensi lukemisessa sillä, että jos kerran
8744: tämmöinen järjestelmä saadaan aikaan ylioikeuksissa, niin ei kestä
8745: kauan, ennenkuin sellainen järjestelmä myös alioikeuksissa pannaan
8746: toimeen. Tämän johdosta saan huomauttaa, että meidiin olomme
8747: maaseudulla ovat vielä niin vähän kehittyneitä, että ;;;iihen kuluu
8748: miespolvia ennenkuin semmoinen kysymys voi tulla puheeksi, ja
8749: ettei näytä minusta sopivalta, että nykyinen sukupolvi rupeaa hol~
8750: hojaksi seuraaville sukupolville, vaan saakoon siitä kukin aika-
8751: kausi päättää sikäli kuin asia vaatii.
8752: 
8753:    Ed. Aromaa V.: Huolimatta niistä lausunnoista, jotka täällä
8754: on lausuttu esillä olevan lakiehdotuksen puolesta, pyydän saada
8755: kannattaa ed. Vuorimaata ja rohkenen sentähden ehdottaa, että
8756: tämä lakiehdotus hylättäisiin.
8757: 
8758:     Ed. Valpas: Täällä eduskunnassa voi tulla sellainen huono
8759: tapa, että herra senaattori päättää keskustelun, käyttää viimeistä
8760: puhevuoroa. · Minä en oikein mielelläni salli sitä.
8761:     Herra senaattori on täällä kauniisti esittänyt sitä periaatetta,
8762: että pitäisi kehittää oikeusoloja sillä tavalla, että köyhät saavat
8763: maksutonta oikeusapua. Se on varsin ilahuttavaa, meillä luonnolli-
8764: sesti ei ole mitään sitä vastaan, sillä meidän puolueen ohjelmassa on
8765: maksuton oikeudenkäynti vaatimuksena. Mutta minä suuresti epäi-
8766: len, tokko se ensinkään toteutuu ehdotetun asianajajayhdistyksen
8767: perustamisen kautta, ainakin epäilen, onko tuollaisen yhdistyksen
8768: perustaminen sen välttämätön edellytys. Voidaanhan muillakin
8769: keinoilla järjestää maksuton oikeusapu köyhille.
8770:     Ne ulkomaan kokemukset, joista herra senaattori niin ylistävästi
8771: puhui, eivät ainakaan meikäläiselle ole esiintyneet edullisessa valossa.
8772: Herra senaattori mainitsi täällä Saksan esimerkkiä ja kertoi saksalai-
8773: sen lainkäyttöjärjestelmän korkeasta moraalisesta kannasta. Ehkä
8774: sitä voi arvostella niin herra senaattorin kannalta ja yleensä nykyisen
8775: hallitussuunnan kannalta ja suositella esimerkkinä meille. Mutta
8776: itse Saksassa arvostellaan sitä laitosta toisin. Siellä on jotenkin
8777: yleinen nimitys sille laitokselle luokkaoikeus, >>Klassenjustiz.>> Sen
8778:              Oikeudenkäyntivaltuusmieh. ja julkis. asianajaj.      ' 2159
8779: 
8780: 
8781: nimityksen antaa sille ainakin kaikki 3 I/4 miljoonaa sosia!idemo-
8782: kratista valitsijaa. Eikä löydy Europassa juuri monta maata, jossa
8783: niin paljon tuomitaan sosialidemokratteja vankeuteen kuin Saksassa.
8784: Siis meidän nykyisen hallituksen suunnan kannalta voidaan todella-
8785: kin siitä sanoa, että se on korkealla moraalisella kannalla!
8786:      Saksan asianajajayhdistyksillä on, niinkuin täällä on huomau-
8787: tettu, valta erottaa huonot ainekset joukostaan pois. Ja ne käyttä-
8788: vät sitä valtaa. Siitä on meikäläisissä sanomalehdissäkin ollut joskus
8789: esimerkkejä. Mainitsen nyt vaan yhden ainoan. Siellä eroitettiin
8790: eräs sosialidemokrattinen asianajaja ja kiellettiin hänet käyttämästä
8791: asianajovaltaa. Ja useissa valtiopäivämiesvaaleissa ovat porva-
8792: rillisten luokkien agitaattorit käyttäneet juuri sitä seikkaa, että hänet
8793: on erotettu asianajajayhdistyksestä, muka erittäin raskauttavana
8794: ja pahana asianhaarana ja yllyttäneet ihmisiä, ettei muka niin huo-
8795: noa miestä pitäisi valita. Kun moraalisesti muka korkealla kannalla
8796: oleva asianajajayhdistys on kerta erottanut, niin täytyy tietysti sel-
8797: laisen erotetun henkilön olla moraalisesti huonolla kannalla. Mitä
8798: arvelee Saksan kansa? Se henkilö- Stadthagen on sen nimi- on
8799: saanut kymmeniä tuhansia ääniä, istuu tänäkin päivänä Saksan
8800: eduskunnassa ja on valitsijain mielestä korkealla moraalisella kan-
8801: nalla. Tämä todistaa, että Saksan kansassa on suuressa määrässä
8802: toinen käsitys kuin porvarillisissa; ja siellä ovat asianajajayhdistykset,
8803: kun ne eroittavat semmoisia henkilöitä, vaikuttaneet sosialidemo-
8804: kratien vahingoksi. Meillä ehkä voisi käydä samalla lailla. Kun
8805: pelkään sitä vahinkoa, niin en kannata vielä tällä kertaa näitä asian-
8806: ajajayhdistyksiä, mutta jos joskus maailmassa kävisi niin, että Suo-
8807: messa olisi enemmistö sosiaalidemokraattisia asianajajia, niin luulta-
8808: vasti minä sitten kannattaisin semmoisten yhdistyksien perusta-
8809: mista. (Naurua!) Tekisin siis samalla tavalla kuin monet porvarit
8810: ovat tehneet. Mutta kun asia nyt ei ole tällä lailla, niin mielestäni
8811: pitäisi säilyttää kaikille puolueille vapaus perustaa omia asianajajain-
8812: yhdistyksiä: suomettarelaiset voisivat perustaa oman, perustuslailli-
8813: set voisivat perustaa oman ja sitten meidän sosialidemokraattien
8814: pitäisi perustaa myöskin oma. Kunkin puolueen asianajajat voisi-
8815: vat itse valvoa oikeuksiaan. Ehkä ei siten ollen työväenpuolueen
8816: asianajajia kiellettäisi ajamasta köyhälistön asioita.
8817: 
8818:     Kun yleiskeskustelu oli julistettu päättyneeksi ryhdyttiin py-
8819: kälittäin lakiehdotusta käsittelemään, jolloin
8820: 
8821:    1 §:n johdosta puheenvuoroa käytti:
8822:    Ed. Sirola: Ed. Gripenbergin lausunnon johdosta, kun hän
8823: huomautti, että tätä lakiehdotusta vastustamalla vastustaisi naisen
8824: mahdollisuutta saada asianajo-oikeus, pyydän vain merkitä, että
8825: 216o                 Istunto 15 p. lokakuuta 1907·
8826: 
8827: 
8828: mikäli meikäläisiin tulee, olemme joka päivä valmiit laventamaan
8829: naisen oikeuksia tällä alalla, niin naidulle kuin naimattomallekin,
8830: mutta koska tämä voitto tässä yhteydessä olisi liian kalliin hinnan
8831: alainen, emme sitä tässä voi tehdä. Olen tahtonut tämän merkitä
8832: ettei jäisi tästä keskustelusta harhaan johtavaa lausuntoa.
8833: 
8834:     Ed. Ingman: Luulen jäävän varsin epäselvän käsityksen ed.
8835: Sirolan lausunnon sisällöstä. Hän sanoi, että naisille myönnettävä
8836: oikeus tulisi maksamaan liian kalliin hinnan, mutta mikä se hinta
8837: olisi, siitä ei ed. Sirola tiedä sanaakaan.
8838: 
8839:    Ed. Sirola: Se on täällä selvästi sanottu.
8840: 
8841:    Ed. Mikkola: Tahdon viitata vastalauseeseni, mikäli koskee
8842: ensimäistä pykälää.
8843: 
8844:    1 § hyväksyttiin mietinnön mukaan.
8845:    2 §:n johdosta huomautti
8846: 
8847:     Ed. Alkio: Siltä varalta että tämä lakiehdotus tulee lopulli-
8848: sesti hyväksytyksi, ehdotan että toinen pykälä kokonaan poistettai-
8849: siin. Minä muuten olen koko lakiehdotusta vastaan, sanon tämän
8850: vaan siltä varalta että se hyväksytään.
8851: 
8852:    Kun ei kukaan kannattanut tehtyä ehdotusta, 2 § hyväk-
8853: syttiin.
8854:    3 §:n johdosta käytti puheenvuoroa:
8855:     Ed. Käpy: Minä uudistan tässä kohden vastalauseeni ja ehdo-
8856: tan että 2 momentin alku tulisi kuulumaan: •>Jos hakija on suoritta-
8857: nut toisessa pykälässä mainitut opinnäytteet sekä senjälkeen j. n. e.»
8858: Minusta on aivan tarpeetonta että tässä pykälässä sanotaan: •>jos
8859: hakija täyttää mitä I §:n I momentissa valtuusmiehistä säädetään,•>
8860: koska I §:n määräykset ovat yleisiä määräyksiä, eikä esim. 5 §:ään
8861: ole katsottu tarpeelliseksi ottaa samanlaista määräystä vaan siellä
8862: 2 momentissa sanotaan: •>asianajajayhdistykseen voipi muukin asian-
8863: ajaja kuin julkinen päästä, jos hän on suorittanut 2 §:ssä mainitut
8864: opinnäytteet,>> ja kuitenkin 5 §:ssä myös edellytetään, että hakija
8865: täyttää, mitä ensimmäisessä pykälässä on sanottu.
8866:    Ed.     Mikkola huomautti toisesta vastalauseesta.
8867:    Ed. Cederberg: J ag ber att få understöda det af hr Käpy
8868: gjorda förslaget.
8869:              Oikeudenkäyntivaltuusmieh. ja julkis. asianajaj.    2161
8870: 
8871: 
8872: 
8873:    Ed. Ingman L.          kannatti mietinnön ehdotusta.
8874: 
8875:    Äänestysesitys ja päätös:
8876:     Ken hyväksyy 3 §:n mietinnön mukaan, vastaa jaa; jos ei voittaa,
8877: on tässä kohden hyväksytty mietintöön liitetyn ensimäisen vasta-
8878: lauseen ehdotus.
8879: 
8880:     Äänestyksessä olivat ei-äänet voitolla, joten 3 §:ään nähden
8881: oli hyväksytty mietintöön liitetyn ensimäisen vastalau-
8882: seen ehdotus.
8883:   f§:t ll-5 hyväksyttiin keskustelutta.
8884: 
8885:   ~-6   §:n kohdalla huomautti
8886:    Ed. Mikkola mietintöön liitettyä toista vastalausetta sillä
8887: muutoksella kuitenkin että vastalause ei koske viimeistä momenttia
8888: tässä pykälässä.
8889: 
8890:    6 § hyväksyttiin mietinnön mukaan.
8891:    7 §:ään nähden ehdotti
8892:    Ed. Turkia että pykälän kolmas momentti poistettaisiin ja
8893: 
8894:    Ed. Tikkanen kannatti ed. Turkian tekemää ehdotusta.
8895: 
8896:    Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, hyväksyttiin vastatta-
8897: vaksij:"seuraava äänestysesitys:
8898: 
8899:    Ken hyväksyy 7 §:n mietinnön mukaan, vastaa jaa; jos ei voittaa,
8900: on tässä kohden hyväksytty ed. Turkian tekemä ehdotus.
8901: 
8902:    Äänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla, joten 7 § oli hyväk-
8903: sytty mietinnön mukaan.
8904:    §:t 8-15 sekä lakiehdotuksen· otsakirjoitus hyväksyt-
8905: tiin järjestänsä keskustelutta.
8906:    Sen jälkeen keskustelutta hyväksyttiin lakivaliokunnan lausun-
8907: not, jotka kohdistuvat alustavaan ehdotukseen säännöksiksi oikeuden-
8908: käyntivaltuusmiesten palkkion laskemisesta siihen kuuluvine taksa-
8909: ehdotuksineen.
8910: 2162                Istunto 15 p. lokakuuta 1907·
8911: 
8912: 
8913:    Nyt esitettiin vastattavaksi seuraava äänestysesitys:
8914: 
8915:    Ken hyväksyy lakiehdotuksen sellaisena kuin se nyt on erikois-
8916: keskustelussa hyväksytty, vastaa jaa; jos ei voittaa, on lakiehdotus
8917: päätetty hylättäväksi.
8918: 
8919:     Äänestyksessä annettiin 55 jaa- ja 121 ei-ääntä, joten eduskunta
8920: oli päättänyt hyljätä kysymyksessä olevan lakiehdotuksen
8921: 
8922:    Kun eduskunta siis ei ollut hyväksynyt suuren valiokunnan ehdo-
8923: tusta asiassa, oli lakiehdotus V. J. 57 §:n 3 kohdan mukaan palautet-
8924: tava suureen valiokuntaan.
8925:     Jäljellä oleva osa päiväjärjestyksestä siirrettiin ensi istuntoon.
8926: 
8927: 
8928:    Esitettiin ja pantiin pöydälle ensi istuntoon
8929:    valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 9 arm. esityk-
8930:                        koskee paloviinan valmistami-
8931: sen n:o 23 johdosta, joka
8932: sesta suoritettavaa veroa sekä sanotun veron käyttä-
8933: mistä ja jakamista,                       .
8934:    anomusvaliokunnan mietintö n:o 6 an. ehd. (n:ris 84
8935: ja 108) johdosta, jotka tarkoittavat raittiusopetuksen järjes-
8936: tämistä kouluihin,
8937:    sekä ed. v. Alfthanin ja Söderholmin ehdotuksesta ensi
8938: lauantain istuntoon
8939: 
8940:   laki- ja talousvaliokunnan mietintö n:o 4 arm. esi-
8941: tyksen n:o1 johdosta, teitten ja siltain tekemisestä ja
8942: kunnossapidosta maalla.
8943: 
8944:   Esitettiin ja lähetettiin suorastaan maatalousvalio-
8945: kuntaan vasta tuotu arm. esitys n:o 27, koskeva lakia
8946: maanvuokrasta maalla.
8947: 
8948:   Seuraava istunto oli oleva ensi torstaina klo I I a. p.
8949: 
8950:   Istunto päättyi klo 2,16 yöllä.
8951: 
8952:                                          Pöytäkirjan vakuudeksi:
8953:                                             F. W. Kadenius.
8954:                           Paloviinaverosta.
8955: 
8956: 
8957:        JJ. Torstaina 17 p. lokakuuta 1907
8958:                    klo 11 a. p.
8959:     Nimenhuudossa merkittiin poissa oleviksi ed. Castn!n, Huttu-
8960: nen, Kalliokorpi, Karlsson, Martikainen, Merinen, Merivirta, Mä-
8961: kelä, Nuotio, Paasikivi, Paloheimo, Rajala ja Rannikko.
8962: 
8963:     Ed. Merivirta ilmoitettiin sairaaksi ja maatalousvaliokunnan
8964: jäsenet olivat pyytäneet valiokuntatöittensä takia saada olla tois-
8965: taiseksi istunnosta poissa.
8966: 
8967:    Edellä oleva ilmoitus ja pyyntö hyväksyttiin.
8968: 
8969: 
8970:                 Muutos päiväjärjestykseen.
8971:     Puhemies ilmoitti että päiväjärjestykseen oli puhemiesneu--
8972: vostossa katsottu pitävän tehdä se muutos, että toisena järjestyk-
8973: sessä oleva asia, nimittäin lakiehdotus alkohoolipitoisten aineider
8974: valmistamisesta, maahan tuonnista, myynnistä, kuljetuksesta ja
8975: varastossa pidosta, siirretään kolmanneksi ja sen sijaan kolmas
8976: asia, joka koskee varain osoittamista valtiopäiväkustannusten
8977: suorittamiseen siirretään toiseksi, syystä että asiassa, joka koskee
8978: valtiopäiväkustannuksia, on pohjana arm. esitys.
8979: 
8980: 
8981: 
8982: 
8983: Ehdotus laiksi siitä verosta, joka paloviinan valmis-
8984:    tamisesta on suoritettava sekä tämän veron
8985:             käyttämisestä vuonna 1908.
8986:    Esitettiin ensi käsittelyn alaiseksi
8987:    valtiovarainvaliokunnan mietintö n :o 9, arm. es. n :o 23 joh-
8988: dosta, joka koskee paloviinan valmistamisesta suoritettavaa veroa
8989: sekä sanotun veron käyttämistä.
8990: 
8991:      Mietintöön sisältyvä lakiehdotus oli otettava kolmen eri kä-
8992: sittelyn alaiseksi, mietinnön muut ehdotukset, joita ponnet siv. 6
8993: ja 7 koskevat, olivat esitettävät vasta sitte, kun lakiehdotus oli
8994: lopullisesti käsitelty, koska niiden perusteena oli mainittu laki-
8995: ehdotus.
8996: 
8997:    Puheenvuoron saatuaan lausui:
8998:                    Istunto 17 p. lokakuuta 1907.
8999: 
9000: 
9001:   Ed. Estlander: J ag hade velat yrka på bordläggning af
9002: denna viktiga fråga för att kunna egna densamma ett noggrannt
9003: öfvervägande. Jag afstår emellertid därifrån med kännedom om
9004: den uppfattning, som i allmänhet och öfvervägande torde göra
9005: sig gällande inom landtdagen rörande lagstiftningens syfte och
9006: uppgift på detta område. Jag ser mig emellertid tvungen att i
9007: vissa afseenden beröra det betänkande, som nu föreligger till be-
9008: handling, trots det att jag icke hunnit egna detsamma den in-
9009: gående granskning, som jag för min del hade önskat. Det vore
9010: utan tvifvel riktigast att nu yrka på bordläggning af detta be-
9011: tänkande jämväl af den anledning att regeringens emotsedda pro-
9012: position rörande samma ämne icke ännu föreligger, och att
9013: sålunda---
9014: 
9015:     Puhemies:        Det är just regeringens proposition, som
9016: ligger till grund för detta betänkande. Frågan gäller bränvins-
9017: skatten och icke förbudslagen.
9018: 
9019:   Ed. Estlander:     J ag ber om ursäkt och ber att få afbryta.
9020:    Ed. Sundblom: Jag har anhållit om ordet för att beröra frå-
9021: gan om fördelningen af det anslag, som bör tillkomma kommu-
9022: nerna. Enligt nu gällande lag fördelas detta anslag af 400,000
9023: mark enligt mantal, men såväl i regeringens proposition som i
9024: utskottsbetänkandet föreslås, att detsamma härefter skall förde-
9025: las på grund af folkmängden. Ehuru jag förutsätter, att jag för
9026: min uppfattning icke kan vinna synnerligt understöd, då vederbö-
9027: rande utskott uttalat sig enhälligt, vill jag dock framhålla som
9028: min åsikt, att denna fördelningsgrund i många stycken icke är
9029: öfverensstämmande med rättvisa, särskildt när man tänker på de
9030: trakter af landet, där mantalssättningen är hög, enkannerligen
9031: vår långa kuststräcka och vår skärgård. Vi veta ju att man an-
9032: vändt brännvinspenningarna - som de kaUas - hufvudsakligen
9033: för folkskoleväsendet, och j ag kan af erfarenhet intyga, att många
9034: folkskolors tillkomst i hög grad befrämjats just därigenom, att
9035: man kunnat påräkna anslag från dessa medel. Emellertid kom-
9036: mer nu en minskning härvidlag att göra sig gällande, och en
9037: ganska stor minskning. Vi veta, att mantalssättningen i landet
9038: är mycket olika, mycket ojämn och, kan man säga, mycket orätt-
9039: vis, hvarför landet vore i behof af en genomgående skattereform
9040: och likaså en förmedling utaf mantalet. Detta är dock en fram-
9041: tidsfråga, som icke hör hit. Emellertid är det kändt, att en stor
9042: tunga hvilar å mantalet. Många utskylder, såsom t. ex. jord-
9043: skatten, utgå just på grund af mantal, medan lägenhetsinnehaf-
9044: vare knappast haft någon fördel af en hög mantalssättning. Den
9045:                            Paloviinaverosta.
9046: 
9047: 
9048: nu ifrågavarande har varit nära nog den enda. Äfven hör tagas
9049: i hetraktande, att utskylderna till kommunen till stor del åhvälf-
9050: vas mantalet. Nu är förhållandet sådant, att somliga kommuner
9051: enligt den nya fördelningsgrunden komma att få ganska stora
9052: tillskott. Häremot kommer naturligtvis ingen anmärkning att
9053: göras, ty om man erhåller ökade inkomster, är man ju helåten.
9054: Men när det gäller att minska och väsentligt minska inkomsterna
9055: för en del andra kommuner, ställer sig saken annorlunda. För-
9056: hållandet är nämligen det att, medan t. ex. Nylands Iän förlorar
9057: 26 'J<-;, kommer Aho och Björnehorgs Iän med sin ovanligt höga
9058: mantalssättning att förlora 34 o/o. I stället för att Aho och Björ-
9059: nehorgs län tidigare erhållit 99,ooo mark i rundt tai från dessa
9060: penningar, kommer länet härefter att få endast 66,ooo mark, och
9061: hvad skärgårdssocknarna heträffar, hlir skillnaden ännu större,
9062: t. ex. med afseende å Aland, som tidigare erhållit 8,436 mark 88
9063: penni, men nu kommer att få endast 3,308 mark 47 penni; alltså
9064: en minskning af 6r   ro.   Man kan visserligen framhålla, att det
9065: är riktigt att fördela dessa penningar enligt folkmängden, men
9066: man kan också framhålla, att det är riktigt att hihehålla den
9067: gamla fördelningsgrunden, ty dessa medel hafva dock icke förl<r
9068: rat sin karaktär af ersättning för den i tiden hönderna fråntagna
9069: husbehofshränningen. Det kan följaktligen sättas i fråga, om icke
9070: denna nya fördelningsgrund också är orättvis. Visserligen kan
9071: man invända, att dessa hrännvinsmedel icke spela någon synner-
9072: ligt stor roll uti kommunernas ekonomi. Detta kan ju vara fallet,
9073: när det gäller större kommuner, men i små kommuner med en
9074: folkmängd på par tusen personer kommer en minskning i hudge-
9075: ten af r ,ooo mark och därutöfver att värka icke så oväsentligt.
9076:      För min del håller jag före, att en minskning uti dessa anslag
9077: möjligen kunde komma att förhindra tillkomsten af_ nya folkhild-
9078: ningsanstalter. Ur flere synpunkter synes det mig därför välhe-
9079: tänkt, att landtdagen tager under öfvervägande, huruvida det icke
9080: vore skäl att hihehålla den gamla fördelningsgrunden, allra hälst
9081: landtdagen står i heråd att genom stiftande af förhudslag helt
9082: och hållet borttaga dessa penningar. Om man förutsätter, att
9083: denna nya lag kommer att träda i gällande kraft efter par år,
9084: svnes det mig finnas så mycket mindre anledning att nu frångå
9085:  cien gamla fördelningsgrunden. Man bör därför låta dessa pen-
9086: ningar fortfarande fördelas på grund af mantalet.
9087: 
9088: r- Ed. Mikkola:      Minä pyydän kaikissa suhteissa kannattaa ed.
9089: Sundblomin ehdotusta. Tämä kysymys oli samanlaisena esillä
9090: jo viimeisillä varsinaisilla valtiopäivillä. Valiokunta ehdotti sa-
9091: manlaista toimenpidettä kuin nytkin, mutta säädyt silloin päättivät
9092: pysyä vanhalla perustuksella, joka minun käsittääkseni on oikeu-
9093: z166              Istunto 17 p. lokakuuta 1907.
9094: 
9095: 
9096: denmukaisempi ja muutos siinä sitä vähemmin aiheutettu         kun
9097: toivotaan päästävän kieltolakiin.
9098: 
9099:   Ed. Storbjörk: På grund af den af hr Sundblom framförda
9100: motiveringen ber jag att få understöda hans förslag att vid för-
9101: delningen utaf brännvinsskatten kommunerna emellan mantals-
9102: sättning äfven härefter liksom förut måtte läggas till grund.
9103: 
9104:    Ed. Rosenqvist, G. G.:         Ekonomiutskottet har beträffande
9105: frågan om, huruvida mantalet skall hibehållas såsom grund vid
9106: fördelning af kommunernas andel i brännvinsskatten, ställt sig på
9107: samma ståndpunkt som ekonomiutskottet såväl vid sista som vid
9108: den nästföregående landtdagen, och såsom det synes mig, gjort
9109: detta på goda skäl. Då ärendet behandlades vid 1904-5 års
9110: landtdag, framträdde inom ekonomiutskottet en minoritet, som
9111: ville hibehålla mantalet såsom fördelningsgrund, förnämligast där-
9112: för, att en nödig utredning angående de omhvälfningar, som en
9113: ändring af fördelningsgrunden skulle åstadkomma, saknades.
9114: Denna utredning förebragte emellertid ekonomiutskottet vid se-
9115: naste landtdag och nämnda utredning visade bland annat att pro-
9116: portionen emellan städernas och landskommunernas andel i de
9117: olika länen icke i nämnvärd grad komme att ändras. Den visade
9118: äfven att visserligen betydande förändringar komme att ske i
9119: fråga om en del härad och komf'1uner, men tillika, att en betydlig
9120: orättvisa förefanns i den gamla fördelningsgrunden och att j ust
9121: rättvisa och billighet påkallade en förändring. Kändt är, såsom
9122: också det nuvarande ekonomiutskottet påpekat, att mantalet
9123: icke är någon rättvis fördelningsgrund, i det att detsamma va-
9124: rierar i betydlig grad i olika delar, ja, ofta nog i samma del af
9125: landet, hvarför icke heller dess historiska hetydelse synes påbjuda
9126: dess bibehållande i detta lika litet som i många andra afseenden.
9127: Det synes mig därför att skälen för afska:ffandet af mantalet så-
9128: som delningsgrund äro goda, och understöder jag därför eko-
9129: nomiutskottets förslag.
9130: 
9131:    Ed. Schybergson: Antingen vi stå inför en förbudslag, så-
9132: som några af de föregående ärade talarena hafva föreställt sig,
9133: eller icke, så få vi väl i hvarje händelse räkna med, att alkohol-
9134: lagstiftningen kommer att i den närmaste framtiden i väsentliga
9135: stycken undergå förändring. Vid sådant förhållande kan jag
9136: icke finna det vara skäl att i det afseende, hvarom nu är fråga,
9137: vidtaga en förändring. Det har sagts, att dessa brännvinsmedel
9138: icke spela en så stor roll i kommunernas ekonomi. Det har äf-~
9139: ven sin riktighet i fråga om ele kommuner, som genom den ifrå-
9140: gavarande förändringen skulle få några procents ökning uti an-
9141:                           Paloviinaverosta.                       2167
9142: 
9143: slaget för par år framåt. För de kommuner däremot, för hvilka
9144: förändringen skulle medföra minskning, skulle denna bli känn-
9145: bar och medföra en rubbning uti budgeten, som särskildt, där
9146: medlen användts tili bildningsändamål, ingaluoda vore önskvärd.
9147: Jag föreslår därför, att vi blifva vid det gamla.
9148: 
9149:    Ed. Ahmavaara: Manttaali on mitä sopimattomin ja van-
9150: hoillisin jakoperuste tässä asiassa. Kysymyksessä olevat varat
9151: en, niinkuin täällä on huomautettu, kunnissa ylipäänsä käytetty
9152: sivistystarkoituksiin ja sekin jo viittaa siihen, että ne on myöskin
9153: annettava henkiluvun perustuksella, sillä manttaalia ei tarvitse
9154: sivistää vaan ihmisiä. Ja kun sen ohessa näiden vähäisten varain
9155: jakaminen on niin kovin pieni asia kuntien taloudessa, niin minä
9156: tähänkin katsoen en näe olevan mitään syytä yhä pysyä tuolla
9157: <::ntisellä jo vanhentuneella jakoperustuksella, jonka vuoksi kan-
9158: natan siis valiokunnan mietintöä.
9159: 
9160:    Ed. Oljemark: J ag vill för min del i denna fråga understöda
9161: regeringens förslag, som jag ansett vara det riktigaste. Jag anser
9162: att det är oegentligt att dessa medel fördelas efter mantal, men
9163: att fördelningen bör ske efter den mantalsskrifna befolkningens
9164: antal. På grund af de skäl hr Sundblom tidigare framhållit, hål-
9165: ler jag dock före, att förändringen enligt utskottets förslag blefve
9166: alltför brådstörtad, och att densamma, om den med ens genomför-
9167: des, skulle göra sig mest kännbar för de kommuner, för hvilka
9168: densamma skulle innebära en minskning i inkomster. Jag finner
9169: det därför riktigast, att denna förändring sker stegvis i öfverens-
9170: stämmelse med det förslag, som framstälts af regeringen.
9171: 
9172:    Ed. Kares: Herra Sundblom on tässä esiintuonut ne ainoat
9173: syyt, joita ylimalkaan on esiintuotu sitä ehdotusta vastaan, minkä
9174: talousvaliokunta teki valtiovarainvaliokunnalle ja jonka valtiova-
9175: rainvaliokunta on hyväksynyt, kunnille menevän viinavero-osuu-
9176: den jakamisesta eri kuntien kesken. Nämä samat syyt tuotiin
9177: mvöskin talousvaliokunnassa esille, mutta katsottiin ne siellä sel-
9178: laisiksi, että ne eivät ansaitse mitään erityistä huomiota. Herra
9179: Sundblom mainitsi vanhan jakoperusteen puolustukseksi oikeas-
9180: taan vaan kaksi syytä. Ensinnä hän tuki vanhaa jakoperustetta
9181: sillä, että manttaalilla nykyään on niin paljon epäoikeutettuja, yli-
9182: määräisiä rasituksia ja, että näitä ylimääräisiä manttaalirasituksia
9183: ei aivan ensi tilassa saataisi pois. Olisin minäkin puolestani val-
9184: mis heti paikalla puolustamaan jaon pysyttämistä vanhalla poh-
9185: jalla, jos todellakin ne rahat, mitä kunnat viinaverosta saavat, tu-
9186: lisivat sellaisten kunnallisten menojen hyväksi, joihin manttaalia
9187:  verotetaan, mutta niinhän ei ole asian laita. Ei edes saa näitä
9188:                                                             137
9189: 2!68                 Istunto 17 p. lokakuuta 1907·
9190: 
9191: 
9192: varoja käyttää manttaaliverojen huojennukseksi.         Minä en siis
9193: ymmärrä lainkaan, mitenkä voidaan manttaalirasitusten liiallisuu-
9194: della puolustaa tuollaista jakoperustetta, kuin manttaaliperuste
9195: on, jolla muutoin ei ole minkäänlaista järkeä eikä minkäänlaista
9196: pohjaa olevissa oloissa.
9197:     Toiseksi toi herra Sundblom esille sen ajatuksen, että muutos
9198: varsinkin näin äkkipikaan tehtynä, kuin valiokunta sen ehdottaa
9199: ilman hallituksen ehdottamaa asteettain menemistä, tekisi suuren
9200: loven kuntien talouteen ja budgetiin ja hän mainitsi, että on erit-
9201: täin sentähden tämä vaarallista, että näitä rahoja on käytetty kan-
9202: ~akoulujen perustamiseen ja ylläpitämiseen maaseudulla.         Tämä
9203: peruste on taasen aivan yhtä löyhä ja horjuva kuin ensimmäinen-
9204: kin, löyhä jo sentähden, että jos näitä veroja on joissakin kun-
9205: nissa käytetty vakinaisten kansakoulumenojen maksamiseksi, niin
9206: on niitä silloin minun ymmärtääkseni - ainakin näin talousvalio-
9207: kunnassa ajateltiin - käytetty tavalla, jolla lainsäätäjä ei oikeas-
9208: taan ole tarkoittanut niitä käytettäviksi. On ollut tarkoitus, että
9209: näitä varoja käytettäisiin etupäässä sellaisiin sivistys- ja valistus-
9210: tarkoituksiin, mihin kuntien jäseniä ei saa verottaa. Kun näin
9211: on, ei saa jakoperustetta millään tapaa pitää entisellään sentäh-
9212: den, että jotkut kunnat ovat näitä varoja käyttäneet varsinaisten
9213: kunnallisten verojen suorittamiseen.
9214:     Kun vielä ottaa huomioon, että vähennys, mikä kunnille tulee,
9215: on verrattain pieni, niin pieni, että vaikka muutos kokonaan, ilman
9216: asteettain menemistä, toimeenpannaan, vähennys ei nouse muuta
9217: kuin enintäin I ,ooo mk joissakuissa harvoissa kunnissa, ja nämä
9218: kunnat enimmäkseen ovat Suomen varakkaimmissa seuduissa,
9219: jota vastoin lisäys tulisi suurten kuntien hyväksi seuduissa, jotka
9220: ovat Suomen harvimmin asuttuja. Tämänkin tähden on minusta
9221: vallan tarpeetonta ylläpitää tuollaista aivan asiatonta jakoperus-
9222: tetta.
9223:     On muuten merkillistä havaita eräs, sanoisinko, lystillinen il-
9224: miö, nim. se, että siltä taholta, josta vanhaa jakoperustetta nyt on
9225: ruvettu puolustamaan, on tämän puolustuksen tueksi tuotu se
9226: seikka, että me hyvin pian saamme perinpohjaisia muutoksia alko-
9227: holilainsäädäntöön, saamme kieltolain, ja kuitenkin samalta ta-
9228: holta on sekä valiokunnassa että, ellen pahasti erehdy, tullaan
9229: myös täällä eduskunnassa jyrkimmin vastustamaan näitä perinpoh-
9230: jaisia muutoksia alkoholilainsäädäntöön. Mutta nyt kun asialle
9231: voidaan käyttää hyväksi näitä pikaisia muutoksia, vedotaan niihin,
9232: vaikkakin niitä muuten niin jyrkästi vastustetaan.
9233: 
9234:    Ed. Kallio: Sen jälkeen kun pyysin puheenvuoroa on ed. Ka-
9235: res tuonut esiin samoja mielipiteitä, joita aijoin esittää sen väit-
9236: teen vastustamiseksi, joka täällä on ilmituotu manttaali-jakoperus-
9237:                           Paloviinaverosta.                     2If59
9238: 
9239: 
9240: teeiV puolesta. Lisäksi pyytäisin kuitenkin huomauttaa, että tässä
9241: on ollut ristiriita olemassa jo ennestään siihenkin nähden, vaikka
9242: on käytetty manttaalijakoperustetta, manttaalin puolustajat ei-
9243: vät ole tunnustaneet tilattomalla väestöllä olevan, manttaalin ol-
9244: lessa jakoperusteena, näihin viinaverotahoihin mitään osaa maa-
9245: seudulla, mutta kun he ovat muuttaneet kaupunkeihin, niin ovat
9246: he kuitenkin voineet vaikuttaa näiden rahojen vähenemiseen maa-
9247: laiskunnilta, sillä kaupungeissa on ollut aina vuodesta 1873 asti
9248:  100 henkeä vastaamassa yhtä manttaalia maalla.          Kaupunkien
9249: väkiluku on kasvanut maaseudun kustannuksella ja siten vähen-
9250:  tänyt maaseutujen osuutta. Tässä on siis toiselta puolen käy-
9251: tetty henkilölukua perusteena ja toiselta puolelta manttaalia.
9252: On siis aika jo korjata nämä ristiriidat ja sentähden onkin halli-
9253:  tus ottanut tämän epäkohdan huomioonsa. Talonpoikaissäädyssä
9254:  koetettiin tätä epäkohtaa parantaa edes sillä, että olisi saatu 150
9255:  henkeä kaupungeissa vastaamaan yhtä manttaalia maalla. Tämä
9256:  tapahtui viime valtiopäivillä, vaan kolme säätyä ei sitäkään oiket!-
9257:  tettua katsantokantaa hyväksynyt. Nyt on parannus kyseessä, ja
9258:  sentähden minä kannatan valiokunnan mietintöä.
9259: 
9260:   Ed. Torppa: Pyydän vaan viitata viimeisen puhujan lausun-
9261: toon, joka ilmaisee huomautuksen niitä m_uistutuksia vastaan,
9262: joita täällä on tehty valiokunnan tekemään ehdotukseen.
9263: 
9264:    Ed. Mikkola: Mitä täällä on mainittu siitä, että maaseudun
9265: tulot vähenevät kaupunkien hyväksi, niin pyydän huomauttaa että
9266: kaupungeilla ilman sitäkin on anniskeluvoittovaransa, joita jae-
9267: taan samoihin tarkoituksiin. Mutta ehdotetun jakoperusteen no-
9268: jalla tulevat kaupungit vieläkin edullisempaan asemaan ja seu-
9269: rauksena muutoksesta on siis oleva, että maaseudun ja vähävarai-
9270: sempain kuntain käyttövarat edelleen vähenevät ja varakkaam-
9271: pien ja väkirikkaampien lisääntyvät. Pian aikaansaatavan väkijuo-
9272: malainsäädännön muutoksen kautta tulee häiriö väliajalla ole-
9273: maan kaksinkertainen. Ne, jotka nyt väkiluvun nojalla saavat
9274: lisäystä, menettävät kaiken ja muutos tulee vastaisuudessa niiden
9275: talouteen siis sitäkin jyrkemmäksi.      Pienet kunnat menettävät
9276: niinikään silloin kaiken tulonsa, mutta niiden taloutta häiritään
9277: tällä väliaikaisella järjestyksellä jo ennen kuin se on välttämä-
9278: töntä. Sellaiseen toimenpiteeseen ei eduskunnalle minusta ole oi-
9279: keudellista eikä pakottaessa käytännöllistäkään syytä.
9280: 
9281:   F.d. Schybergson: I anledning af hr Kares yttrande ber jag
9282: få framhålla, att äfven de, som motsatt sig en förbudslag, dock
9283: måste räkna med möjligheten af en sådan eller åtminstone med
9284: vidtgående förändringar i fråga om alkohollagstiftningen, då det
9285:                      Istunto 17 p. lokakuuta 1907·
9286: 
9287: 
9288:  ju icke är obekant, huru majoriteten ställer sig      denna fråga.
9289:  Hr Kares' yttrande saknar sålunda all bas.
9290: 
9291:     Ed. Gustafsson: I likhet med hr Oljemark påyrkar jag anta-
9292:  gande af den bestärnning, som föreslås i propositionen, då den
9293:  bildar en lämplig öfvergång till det riktiga förfarandet i saken.
9294: 
9295:      Ed. Runeberg: Hr Schybergson har enligt mitt förmenande
9296:   framfört det enda, men mycket vägande skäl, som talar emot det
9297:   förslag, som utskottet framställt. Jag anser nämligen också för
9298:   min del att en fördelning efter den mantalsskrifna befolkningens
9299:   antal i alla afseenden är riktigare och att föredragas framför den
9300:   nuvarande fördelningen efter mantal. Men hvarje lag, afseende
9301:  att ändra bestående förhållanden, har tvänne slag af värkningar;
9302:  det ena den rubbning, den till en början medför i bestående för-
9303:  hållanden, den andra den förbättring, som en klokt afvägd lag in-
9304:  nebär, då förhållandena hunnit anpassa sig efter densamma. Den
9305:  första af dessa värkningar gör sig gällande för den närmaste ti-
9306:  den. En rubbning af bestående förhållanden medför alltid svå-
9307:  righeter och olägenheter. Den goda värkan af en ändamålsenlig
9308:  lag gör sig gällande uti framtiden. Såsom förhållandena här
9309:  ligga, så måste väl hvar och en vara öfvertygad om, att den nu-
9310:  varande brännvinslagstiftningen har en mycket kort tid för sin
9311:  tillvaro. Om man också kan hysa den föreställning, som jag är
9312: benägen att hysa, nämligen att det förslag till allmän förbudslag,
9313:  som föreligger i ekonomiutskottets betänkande, är egnadt att
9314: uppskjuta en lösning af frågan uti nykterhetsvänlig riktning,
9315: så måste man väl i alla fall hoppas, att en väsentlig omgestalt-
9316: ning utaf brännvinslagstiftningm är nära förestående. Under
9317: sådant förhållande kommer den nu föreslagna förändringen om
9318: skattens fördelning endast att hafva på sig den tid, under hvil-
9319: ken en rubbning af förhållandena värkar menligt på samhället,
9320: under det att den tid, då de gynnsammare värkningarna fram-
9321: träda, icke hinner komma att inträda. Under sådant förhållande
9322: vill äfven jag ansluta mig till det yrkande, hr Schybergson fram-
9323: ställde, att frågan icke nu skulle föranleda till åtgärd, utan man
9324: med afseende å skattens fördelning skulle låta det förblifva vid
9325: det gamla.
9326: 
9327:    Ed. Sundblom: Hr Kares har velat göra gällande, att kom-
9328: munerna skulle hafva förfarit oriktigt, då de användt de s. k.
9329: brännvinspengarna för understödande af folkskolväsendet. Enligt
9330: min uppfattning hafva kommunerna icke förfarit orätt, tv man
9331: bör erinra sig, att vi haft folkskolor i landet, innan vi fi~go en
9332: lag, som förpliktar kommunerna att inrätta sådana. Genom ota-
9333:                               Kieltolaki.                         2171
9334: 
9335: 
9336: 
9337: Iiga prejudikat har det blifvit bestyrkt, att dessa medel särskildt
9338: böra användas för folkskolorna.
9339: 
9340:      Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, lähetettiin käsitelty
9341: -asia suureen valiokuntaan.
9342: 
9343: 
9344: 
9345:      V arain osoittamisesta valtiopäiväkustannusten
9346:                      suorittamiseen.
9347:   Esitettiin ja eri kohdittain j ärjestänsä keskustelutta hyväksyttiin
9348: pöydällä ollut valtiovarainvaliokunnan mietintö n :o 8 arm. esi-
9349: tyksen n :o I 1 johdosta, joka koskee varain osoittamista valtio-
9350: päiväkustannusten suorittamiseen
9351: 
9352:     ja olivat p~tökset, mikäli ne koskevat määrärahoja, V. J :n
9353: '63 § :n mukaan olevat ehdolliset.
9354: 
9355: 
9356:  Lakiehdotus alkoholipitoisten aineiden valmistami-
9357:   sesta, maahan tuonnista, myynnistä, kuljetuksesta
9358:                ja varastossa pidosta.
9359:     Esitettiin pöydällä ollut talousvaliokunnan mietintö n:o 2 alko-
9360: holipitoisia aineita koskevan lainsäädännön uusimisesta tehtyjen
9361: es. ehd. (n :ris 1, 2, 5, 14, 17) johdosta.
9362:   Keskustelu:
9363:   Senaattori Ståhlberg:       Kun eduskunta nyt ryhtyy käsittele-
9364:  mään alkoholijuomakysymystä, jota koskevat asiat Senaatissa
9365: 'Ovat lähinnä Kauppa- ja Teollisuustoimituskunnan valmistetta-
9366:  vina, katson asian suuren tärkeyden tähden olevani velvollinen
9367: ,ensiksikin mainitsemaan niitä toimenpiteitä, joihin hallituksen
9368:  puolelta on ryhdytty uuden lainsäädännön aikaan saamiseksi tällä
9369: alalla.
9370:          Jo 26 p. toukokuuta 1904 asetti Senaatti sitä varten eri-
9371:  tyisen komitean ja vielä samana vuonna sai komitea valmiiksi
9372:  mietintönsä, jonka ovat allekirjoittaneet Allan Serlachius, Mikael
9373: Johnsson, Juhani Alin, F. Osk. Lilius ja Akseli Granfelt sekä
9374:  sihteerinä Matti Helenius.     Vuoden 1904-1905 valtiopäivillä
9375:  tuli sama kysymys esille säätyesitysehdotuksen kautta ja talous-
9376: valiokunta antoi siitä mietinnön, joka kuitenkin raukesi, kun kaksi
9377: säätyä jätti asian käsittelemättä. Mainittu komitean mietintö lä-
9378:  hetettiin Senaatissa 14 p. marraskuuta 1904 erityiseen valiokun-
9379: 2172                Istunto 17 p. lokakuuta 1907·
9380: 
9381: 
9382: taan, mutta oli vielä käsittelemättä, kun Senaatin kokoonpano
9383: joulukuussa 1905 vaihtui. Sitten Senaatti Raittiuden Ystäväin
9384: hakemuksen johdosta ja kun julkisuudessa oli alettu vaatia asian
9385: järjestämistä periaatteellisesti toiselle kannalle, kuin komitea ja
9386: valtiosäätyj en valiokunta olivat ehdottaneet, vaatia yleisen kielto-
9387: lain säätämistä, 3 p. maaliskuuta 1906 antoi kaksi matkarahaa
9388: Pohjois-Amerikan tähän kuuluvain olojen tutkimista varten. Ker-
9389: tomukset näiden matkain tuloksista saatiin tämän 1907 vuoden
9390: alussa Senaattiin ja sitten kuin asiaa oli toimituskunnassa val-
9391: misteltu, asetettiin huhtikuun 19 p :nä Senaatin valiokunta, jonka
9392: ehdotuksen pohjalla Talousosasto käsitteli asiaa ja 6 p :nä viime
9393: kesäkuuta teki siitä lopullisen päätöksensä. Painatustyön ja ve-
9394: näjänkielisen käännöksen valmistuttua Senaatin ehdotus valtio-
9395: päiväesitykseksi 2 p :nä heinäkuuta lähetettiin Kenraalikuvernöö-
9396: rin kansliaan edelleen toimitettavaksi. Mutta jonkun aikaa myö-
9397: hemmin alkaneen kesäloman tähden asian käsittely jäi siellä odot-
9398: tamaan Kenraalikuvernöörin virkaansa palaamista, niin että Se-
9399: naatin ehdotus ynnä Kenraalikuvernöörin lausunto vasta näinä
9400: päivinä lähetettänee K. Majesteetille esitettäväksi.
9401:      Mainittua esitysehdotusta laadittaessa oli tietysti velvollisuus
9402: lähteä siitä, että valmisteltavalla lainsäädännöllä oli tarkoitettava
9403:  täyttä totta, oli pyrittävä käytännöllisiin tuloksiin vallitsevain
9404:  epäkohtain poistamiseksi ja ehkäisemiseksi. Näin ollen ei voitu
9405: eikä saatu olla punnitsematta, tosiolojen nojalla, sekä lain aikaan-
9406:  saamisen että sen täytäntöönpanon mahdollisuuksia.
9407:      Molempia näkökohtia huomioon ottaen Senaatin lakiehdotuk-
9408:  sessa ei katsottu mahdolliseksi siirtyä nykyoloista täydellisen kiel-
9409:  tolain kannalle, vaikka tiedettiinkin sellaisen yleisen kieltolain
9410:  vaatimuksen saavuttaneen innokasta kannatusta. Mutta niinkuin
9411:  lakiehdotuksen perusteluissa on ehdotettu tarkemmin esitettäväksi,
9412:  kohtaisi mainitunlaista jyrkkää ja äkillistä muutosta varsin suuria
9413:  vaikeuksia, jopa voittamattomia esteitä, se kun ei ainoastaan pe-
9414:  rinpohjin järkähyttäisi niitä elinkeinoja, jotka harjoittavat alko-
9415:  holijuomain valmistusta ja kauppaa, vaan myöskin vaikuttaisi
9416:  suuresti Suomen kauppasuhteisiin ja valtion ja kuntain talouteen
9417:  sekä, kohdaten juurtuneita elämäntapoja, aikaansaisi joukottain
9418:  lainrikkomisia t~vattoman tuottavaksi käyväHä salakuljetuksella,
9419:  valmistuksella ja myynnillä.
9420:      Kaikkiin mainittuihin seikkoihin katsoen näytti Suomen alko-
9421:  holilainsäädännön entisen asteettaisen kehityksen jatkamisella tätä
9422:  nykyä olevan ilmeisiä etuja yleiseen kieltolakiin verraten, pidet-
9423:  täköönpä sitte tällä alalla lainsäädännön lopullisena tarkoituspe-
9424:  ränä kaikkien alkoholijuomien ehdotonta kieltoa taikka niiden
9425:  väärinkäytösten ehkäisemistä. Sitä käsitystä tukee myöskin ko-
9426:  kemus Suomen tähänastisesta alkoholijuomalainsäädännöstä, siinä
9427:                                Kieltolaki.                                2173
9428:                            ------------------------- --------------------------
9429: 
9430: 
9431:  kun juuri a~teettaisen kehityksen kautta on saavutettu parannus
9432:  toisensa jälkeen ilman pahoja häiriöitä ja onnistumattomia yri-
9433:  tyksiä, ja niinikään kokemus ulkomaiden lainsäädännöistä, joissa
9434:  kunnallinen kieltolaki on voittanut alaa, jopa sielläkin, missä
9435:  yleistä kieltolakia on yritetty. Senaatin lakiehdotuksessa onkin
9436:  sentähden tahdottu edelleen kehittää nyt voimassa-olevaa lain-
9437:  säädäntöä ja poistaa siinä olevia puutteita, liittyen pääasiallisesti
9438:  edellämainittuihin komitean ja valiokunnan ehdotuksiin, mutta
9439:  mennen monessa kohden melkoista pitemmällekin alkoholijuomien
9440:  ra j oituksissa.
9441:        Tärkeimmät siten syntyneet lakiehdotuksen periaatteet ovat:
9442:  kaikkien alkoholijuomien alistaminen samojen määräysten alai-
9443:  seksi, ainoastaan eräillä poikkeuksilla, näiden JUomain kaupan
9444:  yleensä kieltäminen maaseudulla ja tekeminen entistään enemmän
9445:  kaupunkikunnan päätöksestä riippuvaksi, kunnan ratkaisuvallan
9446:  jättäminen kuntalaisten yleisellä äänestyksellä käytettäväksi, täy-
9447: dellinen juomakaupan monopoliseeraus yleisiin tarkoituksiin voit-
9448: tonsa autaville yhtiöille, sekä alkoholijuomain paikkakunnasta
9449: toiseen lähettämisen rajoittaminen.
9450:       Että uusi lainsäädäntö alkoholipitoisista aineista on pakotta-
9451: van tarpeen vaatima, siitähän ei ole mitään epäilystä. Mutta mil-
9452: laiseksi en tämä uusi lainsäädäntö tehtävä?
9453:       Eduskunnan talousvaliokunta on puolestaan nyt esillä olevassa
9454: mietinnössä asettunut ehdottoman kieltolain kannalle. Mutta va-
9455: litettavaa on, että valiokunta niin perinpohjaista muutosta ehdot-
9456: taessaan on rajoittunut ikäänkuin kieltolain periaatteen julista-
9457: miseen, ensinkään valaisematta asiaa nykyisten, siihen vaikutta-
9458: vain tosiolojen esityksellä ja riittävästi osoittamatta, mitä sitte
9459: tehdään, miten suoriudutaan kun kieltolaki on julaistu. Mietin-
9460: nössä ei ole mitään selontekoa nykyisestä alkoholijuomain tuotan-
9461: nosta, tuonnista, kaupasta, niiden merkityksestä valtion ja kun-
9462: tain taloudelle y. m. s., joka kuitenkin olisi tarpeen lakiehdo-
9463: tuksen tosiasioihin nojautuvaa arvostelemista varten. Niinikään
9464: ei lakiehdotuksesta, enemmän kuin mietinnöstäkään käy esiin,
9465: miten on ajateltu taikka onko vielä ensinkään ajateltu tärkeitä
9466: puolia lain käytäntöönpanosta ja vaikutuksesta.         Lakkautetta-
9467: vain elinkeinojen järjestäminen ja yksin niiden korvausvaatimuk-
9468: sia koskeva lainsäädäntökin jätetään liikkeenharjoittajain itsensä
9469: vireille pantavaksi. Siitä, miten valtiovarastolle ja kunnallistar-
9470: peisiin on hankittava varoja niiden, miljooniin nousevain sään-
9471: nöllisten vuositulojen sijaan, jotka ne tulisivat menettämään, on
9472: tuskin viittaustakaan.     Vaikka aivan uusi toimiala, alkoholin
9473: valmistus ja kauppa ehdotetaan otettavaksi valtion huostaan, ei
9474: ole suunniteltu päåpiirteitäkään siitä, miten tämä liike, valtion
9475: virkamiesten toimitettavana eduskunnan päätettävän tulo- ja
9476: 2174                 Istunto 17 p. lokakuuta ICXJ7.
9477: 
9478: 
9479: menoarvion mukaan, kävisi päinsä. Ei mietintö myöskään tar-
9480: joa riittävää selvitystä siitä, tulisiko lakiehdotuksen määräyksiä
9481: noudattaen turvatuksi niidenkään tarkoituksien tyydyttäminen,
9482: jotka vielä tahdotaan jättää luvallisiksi, alkoholipitoisten aineiden
9483: saaminen lääkinnöllisiin, teknillisiin ja tieteellisiin tarkoituksiin,
9484: semminkin kun kuntain annettaisiin vaikkapa kokonaan kieltää
9485: poltto- valaistus- ja puhdistusaineeksi denaturoidunkin alkoholin
9486: sekä melkein kaikkien alkoholista valmistettujen teknillisten tuot-
9487: teiden myynti muualta kuin valtionvarastoista. Edelleen jääpi
9488: epäselväksi, olisiko esim. hiivan valm'istuskin luettava valtion
9489: monopoolin alaiseksi ja, jos valmistettaisiin saman verran hiivaa
9490: kuin nykyisinkin, niin mihin olisi pantava siinä saatava palo-
9491: viina, nykyään pari miljoonaa litraa, kun denaturoitavaksi tarvi-
9492: taan ainoastaan 1 / 5 siitä, ja vihdoin, miten saataisiin niistä, koko
9493: muuhun rangaistusjärjestelmään verraten suhteettoman anka-
9494: rista seuraamuksista, joille kansalaisten vapaus ja kotirauha eh-
9495: dotuksen mukaan pantaisiin alttiiksi, turvatuiksi aivan syyttömät-
9496: kään, esim. kotipanoisen, useinkin yli 2 % nousevan kaljan val-
9497: mistajat, jotka sitä myyvät taikka vain pitäv~t kotitarpeeksensa.
9498: Kaikki nuo ja monet muut seikat pitäisi olla valmiiksi selvitet-
9499: tyinä, suunniteltuina ja mahdollisiksi havaittuina, ennenkuin voi-
9500: daan ryhtyä itse yleisen kieltolain säätäruisestä päättämään. Täl-
9501: lainen itse pääasian ratkaisuun vaikuttava selvitys, jonka sikseen
9502:  jättäminen ilmeisesti on kokonaan toista kuin useinkin tavallinen
9503:  ja tarpeellinen täytäntöön panotaimien hallitukselle uskominen,
9504: olisi ollut sitäkin välttämättömämpi, kun tällaista ehdotonta kielto-
9505:  lakia ei ole missään muuallakaan yritetty eivätkä muiden maiden
9506:  olotkaan siis voi olla arvostelun pohjana ja toiminnan ohjeena.
9507:       Mitä taas lain toimeentulomahdollisuuksiin tulee, niin niistä
9508:  on valiokunnan mietinnössä verrattain laaja ja kylläkin valaiseva
9509:  selonteko. Mutta tässäkään kohden valiokunta mielestäni ei ole
9510:  kylliksi ottanut tosioloja huomioon eikä sen todistelulla liene toi-
9511:  veita tulla kaikissa kohdin tunnustetuksi paikkansa pitäväksi.
9512:       Kauppaliittojen kautta sopimuksentehneet valtiot rajoittavat
9513:  toimintavapauttaan; ja sikäli kuin ja niin kauan kuin kauppa-
9514:  liitto on voimassa, ei esim. ulkomainen tavaraintuonti enään ole-
9515:  kaan aivan vapaasti järjestettäviä sisällisiä asioita. Molempain
9516:  sopimuksentehneiden valtain arvosteltavaksi tulee silloin sekin,
9517:  mikä on katsottava kauppasopimuksen määräyksiin ja sen tar-
9518:  koitukseen soveltuvaksi, mikä ei. Kauppaliittojen tulkitsemiseen
9519:  vaikuttaa siten jossakin määrin oman maan rajojen ulkopuolel-
9520:   lakin oleva, kulloinkin vallitseva, kansainvälinen käsitys asioista.
9521:  Pidettäköönpä sitä kuinka valitettavana tahansa, tosiasia kaikissa
9522:   tapauksissa on, että nykyaikaisten kansojen käsitys alkoholijuo-
9523:   main käyttämisestä on toinen kuin se, johon Talousvaliokunnan
9524:                                Kieltolaki.                       2175
9525: 
9526: ehdotus perustuu. En puhu yksityisistä kieltolain harrastajista,
9527:  niitähän kyllä on kaikkialla, vaan kansojen käsityksestä sellai-
9528: sena kuin se ilmenee kansaneduskuntain ja hallitusten päätöksissä
9529:  ja toimenpiteissä. Sielläkin, missä on kieltolakeja, yleisiä taikka
9530: kuntain päätöksistä riippuvia, niinkuin Amerikassa ja Norjassa,
9531: ei kielletä eikä estetä alkoholijuomia omiksi tarpeiksi tuottamasta
9532:  ja käyttämästä. Mutta yleensä ovat lainsäädännöt ja uudet laki-
9533: ehdotuksetkin vieläkin selvemmin asettuneet sille kannalle, että
9534: eivät tahdo ehdottomasti kieltää alkoholijuomain käyttämistä, vaan
9535: estää niiden väärinkäyttämistä ja siitä johtuvaa turmiota. Kun
9536: esim. 'fanskassa eduskunnan molempain kamarien ja hallituksen
9537: vuonna 1903 yhteisesti asettama komitea viime heinäkuussa antoi
9538: seikkaperäiseen selvitykseen perustuvan mietinnön raittiuden
9539: edistämistoimista, ehdottaen m. m. samanlaisen kansanäänestyk-
9540: sellä käytettävän kielto-oikeuden maaseudulle kuin Senaatin ehdo-
9541: tuksen mukaan tulisi Suomen kaupungeille, niin siinä yleinen
9542: kieltolaki mainitaan tulevaisuuden ihanteena, jonka arvoa ja mah-
9543: dollisuuksia komitea ei käy tutkimaan. Maissa sellaisissa kuin
9544: Saksassa ja Sveitsissä, jotka sekä henkisessä .että taloudellisessa
9545: 5uhteessa ovat nykyajan korkeimmalla asteella ja joille tapain-
9546: turmelus ja rikollisuuskaan eivät suinkaan ole erityisesti luonteen-
9547: omaisia, ovat sellaiset alkoholijuomat, joita Talousvaliokunta vä-
9548: 1Iissä määrin käytettyinäkin pitää yksilöjä ja kansoja hävittävänä
9549: myrkkynä, vielä jokapäiväisenä ravinto- ja nautinto-aineena kaikis-
9550: sa kansankerroksissa. Niissä maissa, joiden kanssa on tehtynä
9551: Suomeakin koskevia kauppaliittoja, pidetään alkoholijuomain
9552: valmistusta, kauppaa ja erittäin maastavientiä kansantaloudelle
9553: tärkeänä elinkeinona, jonka etuja valtion on suojeltava ja edis-
9554: tettävä. Näin ollen on itsestään selvää, ellei siitä olisikaan suo-
9555: ranaisia todistuksia tuoreissa asiakirjoissa paljon vähäpätöisem-
9556: mistäkin aiheista, että vientimaat eivät tulisi olemaan välinpitä-
9557: mättömiä sellaisen tuonnin lain kautta kokonaan kieltämisestä,
9558:  joka nousee vuodessa yli puolen kuudetta miljoonan markan, siitä
9559: Ranskan osalle tullen puolen kolmatta ja Saksan osalle puolitoista
9560: miljoonaa. Näistä tosiasioista johtuvia vaikeuksia ja esteitä ylei-
9561: selle kieltolaine ei saa sillä olemattomiksi, että ei ole niitä näke-
9562: vinään tai että itselleen luulottelee niitä vain raittiuden vastusta-
9563:  jain juoniksi.
9564:      Sellaisten seikkain, kuin vasta mainittu, katsotaan kyllä muu-
9565: allakin olevan huomioon otettavia. Vertailun vuoksi mainitta-
9566: koon, että Norjan uutta, 1904 annettu alkoholilakia säädettäessä
9567: tehtiin ehdotus, että se joka ei ole oikeutettu myymään tahi
9568: anniskelemaan paloviinaa ja hedelmäviiniä, ei saisi niitä maahan
9569: tuottaa pienemmissä kuin 250 litran erissä, mutta tuollainen mää-
9570: räys jätettiin laista pois, koska sillä olisi - ainakin osaksi -
9571: Dllut kieltomääräyksen luonne ja se sentähden pidettiin soveltu-
9572:                     Istunto 17 p. lokakuuta 1907.
9573: 
9574: 
9575:  mattomana Ranskan ja Espanjan kanssa tehtyihin kauppasopi-
9576:  muksiin, joissa näille vakuutettiin Norjassa esteistä ja kielloista
9577:  vapaa kauppaoikeus. Ennen saman lain säätämistä oli Ranskan
9578:  ja Norjan välillä pitkällinen kirjevaihto siitä 1894 vuoden lakiin
9579: otetusta kiellosta, jonka mukaan kauppamatkustajat eivät saaneet
9580:  hankkia väkiviinajuomain tilauksia, ja Norjan puolesta pidet-
9581: tiin kiinni siitä, että tuo määräys ei ollut vastoin kauppaliittoa,
9582:  mutta tarjottiin lopuksi kauppanäytteille veronvapautta, jos vain
9583:  Ranskakin taipuisi samaan käsitykseen.         Mutta 1904 vuoden
9584:  laissa mainittu kielto iätettiin viineihin ulottamatta m. m. siitä
9585:  syystä, että sellainen toimenpide synnyttäisi uusia muistutuksia
9586: Ranskan puolelta ja vielä enemmän vaikeuttaisi kauppaliittosuh-
9587: teita tuohon maahan. Ja vaikka väkijuomiin nähden torjuttiin
9588:  muistutukset mainittua tilausten hankkimiskieltoa vastaan, lau-
9589: sutaan asiakirjoissa se käsitys, että olisi kauppaliittoa vastaan,
9590:  jos kiellettäisiin alkoholijuomia omiksi tarpeiksi Ranskasta tilaa-
9591: masta. Nämä esimerkit, tahtomatta väittää, että olot siellä ja
9592: täällä muuten olisivat aivan toisiinsa verrattavat, vain näytteeksi
9593: siitä, että muuallakin tällaisissa asioissa, samalla kuin pidetään
9594: kiinni siitä, missä katsotaan voitavan ja pitävän pysyä, samalla
9595: kuitenkin jopa ennakoitakin otetaan huomioon odotettavissa olevia
9596: vastaväitteitä sekä selkkauksien ja vaikeuksien välttämistä.
9597:      Niiden näkökohtain lisäksi, joita kauppaliittoja koskevia asi-
9598: oita arvosteltaessa yleensä on lukuunotettava, tulee meillä vielä
9599: se, että Suomen kauppaliittoja koskevat edut ja vaatimukset ovat
9600: ulospäin valtakunnan ulkopolitiikan edustettavina eivätkä tule val-
9601: '.rotuiksi ilman keisarikunnan viranomaisten välitystä. Sanon taas-
9602: kin, että tuo asiain tila kyllä saattaa tuntua hankalalta ja valitet-
9603: tavalta, mutta tosiasia sekin on, jota ei voi olla tämän luontoisessa
9604: asiassa lukuunottamatta; ja senkin tähden on ilmeisesti tärkeätä
9605: ulkonaisiin kauppasuhteisiin nähden asettua, ei herkkäin tuntei-
9606: den ja toivomusten nojaan, vaan sellaiselle kannalle, jonka pätevyys
9607: on selvästi ja sitovasti ja muitakin vakuuttavasti osotettavissa,
9608: tärkeä myöskin asian menestymiselle, jos voidaan, mikäli mahdol-
9609: lista, välttää selkkauksien tuottamista kauppasuhteisiin, joista
9610: äskettäinkin on sekä pienten väkijuomapullojen tullihuojennuksen
9611: lakkauttamisen että Ranskan lähettilään kieltolakiehdotuksia kos-
9612: kevan kirjelmän johdosta huomautettu, kuinka tärkeänä Venä-
9613: jän Kauppaministeriössä pidetään noiden suhteiden hyvinä säi-
9614: lymistä. Mainitunlaisellc kannalle asettuen voidaan jollakin pon-
9615: nella ja menestymisen mahdollisuudella nyt puheena olevaakin
9616: asiaa ajaa. Päinvastaisella menettelyllä sitä vastoin on varsin
9617: vähän toiveita päästä tarkoitetuille perille, jopa turhat yritykset
9618: saattavat suottakin hälyyttää vientimaiden liikepiirejä ja halli-
9619: tuksia ja heikontaa kauppaliittoil1in epäilemättä soveltuvainkin
9620:                                Kieltolaki.                        2177
9621: 
9622: 1ajoitusten, esim. sellaisten kuin Senaatin esitysehdotuksessa tar-
9623: koitettujen, toteutumismahdollisuuksia.
9624:       Siitä todistelusta, jonka nojalla talousvaliokunta on tullut pää-
9625: tökseen, että ,Venäjän kauppasopimukset vieraiden valtojen
9626: kanssa eivät millään tavalla saata olla oikeudellisena esteenä al-
9627: koholipitoisten aineiden tuontikieliolle Venäjän valtakuntaan"<
9628: on huomautettava, että asianomaisissa maissa alkoholijuo-
9629: mista ja niiden käyttämisestä vallitsevaan yleiseen käsityk-
9630: seen nähden mainittujen juomain tuontikieltoa tuskin saa-
9631: daan tunnustetuksi sellaiseksi terveyshoidolliseksi ja polii-
9632: sitoimenpiteeksi, joita varten kauppaliitoissa on poikkeus-
9633: määräyksiä varattu. Onhan samojen poikkeusmääräysten li-
9634: säksi katsottu tarpeelliseksi Rumanian kanssa vuonna 19o6 teh-
9635: dyssä kauppasopimuksessa vielä erityisesti mainita poikkeukset
9636: ,tarkotuksessa ulkomaisiin tavaroihin soveltaa maan lakien kiel-
9637: täviä ja rajoittavia määräyksiä samanlaisten tavarain valmistami-
9638: sesta, kuin myöskin kotimaista valmistetta olevain samanlaisten
9639: tavarain myynnistä tai kuljetuksesta maassa". Mitään sellaista e1
9640: kuitenkaan ole niissä kauppasopimuksissa, joilla nyt puheenaole-
9641: vaan asiaan nähden on käytännöllistä merkitystä.              Saksankin
9642: kanssa tehdyssä liittokirjassa vuodelta 1894 mainitut ,muita erit-
9643: täin tärkeitä näkökohtia silmälläpitäen annetut erikoiset kieltotoi-
9644: menpiteet" näyttävät tarkoittavan alkukielen mukaan, niinkuin
9645: ruotsalaisessa tekstissä sanotaankin ,prohibitiva undantagsåtgär-
9646: der'', siis viittaavan tilapäisiin, ohimeneviin toimenpiteisiin. Jonkun
9647: verran paremmalla syyllä näyttää - teoreettisesti - mainittu käsi-
9648: tys voivan nojautua siihen poikkeukseen, mikä on myönnetty niille
9649: tavaroille, jotka ovat tai tulevat olemaan valtion monopoolina.
9650:  Ivlutta ensiksikin varsinaisten viinien tuotantoa Suomessa ei voi
9651: tehdä valtion monopooliksi, koska niitä ei voida täällä valmistaa.
9652: Ja muutenkin jos tuollainen monopooliksi julistaminen ja siihen
9653: nojautuva tuontikielto kohdistettaisiin tavaroihin, joiden vienti
9654: on vientimaille tärkeä, jotka juuri sentähden on otettu kauppalii-
9655: ton erikoistariffiin, joita siis liittokirjassa edellytetään maahan
9656: tuotavaksi ja joiden tähden juuri vientimaa on myöntänyt vastaa-
9657: via etuja toisen maan tuotteille, niin ei ole suinkaan sanottu me-
9658: nestyksellä voitavan ajaa sitä käsitystä, että tuo olisi kauppalii-
9659: ton tarkoitukseen soveltuvaa. -         Sivumennen huomautettakoon
9660: sen johdosta, mitä valiokunnanmietinnön 19 ja 20 sivulla on sa-
9661: nottu, että kun Venäjän-Saksan vuonna 1894 tehtyyn kauppa-
9662:  liittoon kuuluvissa kirjelmissä ainoastaan loppupöytäkirjan 1 osa,
9663: vaan ei erikoistariffia koskeva 2 osa, mainitaan Suomeen sovellet-
9664:  tavaksi, niin sillä ei voi talousvaliokunnan kanssa katsoa todiste-
9665: tuksi, ettei tariffissa mainittuja tavaroita edellytettäisi koko val-
9666: takuntaan tuotaviksi. Sillä erikoistariffithan ovat, ja niihin vii-
9667:  tataan, itse liittokirjassa, minkä vaikutus yleensä sanotaan olevan
9668:                     Istimto 17 p. lokakuuta 1907·
9669: 
9670: 
9671: Suomeenkin ulotettava kaikissa soveltuvissa kohdissa, joihin so-
9672: ' eltuviin kohtiin erikoistari:ffin tullimaksujen määrät ja laskeruis-
9673: perusteet sellaisenaan ilmeisesti eivät kuulu; ja tuo loppupöytä-
9674: kirjan 2 osa taas sisältää juuri sellaisia lisämuistutuksia, jotka
9675: ovat ainoastaan Venäjän, vaan ei Suomen tullitaksaan soveltuvia.
9676:      Jos asiat jo kauppaliittokirjain tulkitsemiseen nähden yleen-
9677: säkin ovat kerrotulla kannalla, joten yleinen kieltolaki voisi vaa-
9678: tia toimenpiteitä ja annistuvia toimenpiteitä ei ainoastaan Suo-
9679: men ja Venäjän välisiä kauppasuhteita koskevan asetuksen, vaan
9680: myöskin verrattain nykyisin ulkovaltojen kanssa tehtyjen kauppa-
9681: liittojen muuttamiseksi, niin käytännöllisesti tulee vielä lisäksi se,
9682: että meillä nyt olisi kysymys valtion monopoolin toimeenpanemi-
9683: sesta juuri tuontikiellon aikaansaamista varten samalla kertaa.
9684: Ne voimat, jotka ulkoapäin nousevat kieltoa vastaan, tulevat sil-
9685: loin vaikuttamaan vastoin monopoolin aikaansaamistakin, niin
9686: että sitä koskevalle säännökselle todennäköisesti ei olisi saatavissa
9687: tarvittavaa vahvistusta.
9688:      Kun siis en voi nähdä yleisen kieltolain täytäntöönpanon ja
9689: toimeentulon mahdollisuuksia toisenlaisina, kuin olen esittänyt,
9690: niin minulla ei ole aihetta kajota siihen, mitä vastatoimenpiteitä
9691: sellaisen lain antaminen ehkä saattaisi aiheuttaa vientimaiden puo-
9692: lesta ja mikä merkitys niillä voisi olla Suomen ulkomaiselle kau-
9693: palle ja luotolle, eikä myöskään aihetta tarkemmin kosketella laki-
9694: ehdotuksen erikoissäännöksiä, jotka monessa kohdin näyttävät
9695: olevan kylläkin merkillisiä ja merkillisiin johtopäätöksiin joh-
9696: tavia.
9697:      Tuon ehdotuksen, yleisen kieltolain julistuksen, rinnalla sen-
9698: suuntainen kunnallisen kielto-oikeuden ja monapooliyhtiöiden jär·
9699: jestelmä, kuin Senaatin esitysehdotuksessa oleva, kieltämättä on
9700: vaatimattomampi ja yleisen alkohoolikiellon vaatijain kannalta
9701: Yaillinaisempi. Mutta sillä on kuitenkin se hyvä puoli, että se,
9702: mikäli ennakolta voi päättää, ei jäisi paljaaksi ehdotukseksi, jät-
9703: täen nykyiset epäkohdat korjaamatta entiselleen, vaan voisi tulla
9704: laiksi ja lakina ilman suuria häiriöitä täytäntöön pannuksi ja nou-
9705: datetuksi, samalla kuin se olisi nykyisistä oloista pitkä edistysas-
9706: kel yleisen kieltolainkin tarkoitusperään päin.
9707: 
9708:    Ed. Estlander: Jag skulle önskat, att denna fråga hade kun-
9709: nat genom bordläggning yttermera uppskjutas, ty med den bråd-
9710: störtade hast, hvarmed landtdagsarbetet numera bedrifves och till
9711: följd af det hopade arbete, som åsamkats de enskilda landtdags-
9712: männen, har det icke varit möjligt för mig åtminstone, att kunna
9713: med erforderlig noggrannhet öfverväga den viktiga fråga, som
9714: i förevarande betänkande behandlas. Jag afstår emellertid ifrån
9715: att göra ett sådant yrkande på bordläggning. J ag skulle också
9716:                                Kieltolaki.                        2179
9717: 
9718:  ha ansett, att det varit riktigast. att yrka på, att detta lagförslag,
9719:  såsom sådant, skulle bordläggas, intill dess propositionen rörande
9720:  samma ämne förelåge, och det sålunda vore kändt, hvilket förslag
9721:  i detta ämne komme att framställas. Ty om utvecklingen på det
9722:  förevarande viktiga lagstiftningsområdet skall kunna ske på till-
9723:  fredsställande sätt, kan landtdagen icke undandraga sig att sam-
9724:  värka med den statsmakt, af hvars sanktion landtdagens beslut är
9725:  beroende. Jag afstår emellertid också från detta yrkande med
9726:  kännedom om den sinnesförfattning, hvari pluraliteten af represen-
9727:  tationen för närvarande befinner sig beträffande denna lagstift-
9728:  ning. Däremot kan jag icke underlåta att yrka på återremiss
9729:  till utskottet för att detta antingen själft eller med biträde af sak-
9730:  kunnigt utskott måtte gifva en utredning om det svåra och ·icke
9731:  minst ur principiell synpunkt betydelsefulla spörsmålet, rörande
9732:  den ersättning, som, i händelse lagen antogs, till äfventyrs bör
9733:  komma idkare af flere betydande näringar till del. Utskottet har
9734: ansett, att frågan om statsutgifterna och statsinkomsterna icke får
9735:  spela någon roll uti denna lagstiftning. Äfven i det afseende,.
9736: som jag nyss berörde, kunde det blifva fråga om en väsentlig
9737: statsutgift, en utgift, om hvars belopp ingen utredning alls ifråga-
9738: satts. Men väsentligare är den rättsliga frågan, huruvida en er-
9739: sättning för det totala afskärandet af en näringsgren, och detta
9740: efter en ytterst kort tidsfrist, bör af staten erläggas, äfvensom
9741: huru en dylik ersättning bör beräknas. Ja, det skulle enligt min
9742: åsikt också vara af nöden, att det öfver hufvud skulle föreligga
9743: en utredning därom, huruvida ett dylikt totalt förbud, som i flere
9744: afseenden ingriper i näringsfriheten, skulle kunna utfärdas. Den-
9745: na fråga kan enligt min tanke icke, såsom utskottet velat göra
9746: gällande, Iämnas olöst, om öfverhufvudtaget det föreliggande lag-
9747: förslaget redan nu skall antagas. Det är också att märka, att in-
9748: skränkningar i näringsfriheten utöfvar de inskränkningar, som
9749: drabba den direkta produktioneo af alkoholhaltiga ämnen, komma
9750: att ske i samband med den beramade lagstiftningsgärden.
9751:       Hvad beträffar själfva det föreliggande lagförslaget, är jag
9752: såsom sagdt icke beredd att nu yttra mig i detalj. Jag utber
9753: mig dock att få uttala mig om lagförslagets allmänna karaktär.
9754: Jag kan icke känna mig öfvertygad om, att en absolut förbudslag
9755: vore ett riktigt medel att främja nykterhetens i och för sig goda
9756: sak. Y rkandena på en absolut förbudslag hafva enligt min tanke
9757: också allaredan skadat nykterhetssaken. Med yttre tvång, som
9758: städse har benägenhet att fl"amkalla reaktion, kan väl knappast en
9759: Yaraktig förbättring af ett missförhållande, hvilket säsom det
9760: ifrågavarande har sin rot i sedlig svaghet, ernås, och om någon-
9761: sin måste lagstiftaren och samhällsförbättraren se till att lagen
9762: stärker de sedliga och moraliska möjligheterna. Men detta lag-
9763: 218o               Istunto 17 p. lokakuuta 1907·
9764: 
9765: 
9766: förslag synes mig i många afseenden betänkligt just i detta hän-
9767: seende, i det att detsamma motarbetar hvad jag anser vara det
9768: första villkoret för en lyckobringande lagstiftning beträffande
9769: alkoholen och dess missbruk. En lagstiftning nämligen, som i
9770: mångas ögon komme att te sig såsom orättvis, skulle t. o. m.
9771: -värka förslappande på det allmänna omdömet om den, som på
9772: ett eller annat sätt sökt kringgå lagbudet. Ja, det skulle enligt
9773: min tro värka därhän, att brott emot själfva nykterhetens grund-
9774: sats komme att få sken af att här härflyta ur ett berättigadt begär
9775: att häfda invividens frihet. 1\Ien just genom att skapa och upp-
9776: rätthålla en allmän opinion gentemot misbruket af rusdrycker
9777: har nykterhetsrörelsen, enligt min åsikt, haft och har allt fram-
9778: gent sin synnerliga betydelse samt en uppgift, om hvars bestän-
9779: diga framgång intet tvifvel hade behöft råda. Att nu ersätta
9780: ett jämnt och säkert framåtskridande på öfvertygelsens och upp-
9781: lysningens väg med en skematisk tvånguppfostran, kan förvisso
9782: icke lända vare sig till samhällets eller till de enskilda medbor-
9783: garnes varaktiga båtnad. Ledd af dessa synpunkter, måste jag
9784: för min del finna den föreslagna lagstiftningsåtgärden vara för-
9785:  felad. Jag ber att få formulera det yrkande om återremiss, jag
9786: velat framställa, på följande sätt: Jag yrkar på återremiss till
9787:  utskottet för införskaffandet af sakkunnig och fullständig utred-
9788: ning därom, huruvida och enligt hvilka grunder staten ägde
9789:  utfärda totalt förbud mot tillvärkning inom landet af alkohol-
9790: haltiga ämnen, äfvensom uppgift rörande värdet af det kapital,
9791: som för närvarande är i häraf berörda näringar nedlagdt.
9792: 
9793:    Puhemies: J ag ber att få fråga om det var talarens mening,
9794: att förslaget skulle komma under omröstning eller om det var
9795: meningen, att detsamma skulle såsom ett uttaladt önskningsmål
9796: gå till utskottet. Detta är den enda form, under hvilken det-
9797: samma kan komma ifråga.
9798: 
9799:   Ed. Estlander: Min afsikt var att här uttala ett önskningsmål.
9800: 
9801:    Ed. Nevanlinna: Mitä siitä laista sanottaneekin, joka tänä
9802: päivänä ja tällä hetkellä on tämän eduskunnan käsiteltävänä, se
9803: ainakin on varma, ettei se ole mikään homejuttu eikä mikään
9804: K. M. armollinen ehdotus laiksi kaavojen ja mallien suojelemisesta
9805: eikä myöskään H. Majesteettinsa armollinen ehdotus järjestetyn
9806: notariolaitoksen toimeenpanoa varten. Tämä laki on yksi niistä
9807: kolmesta, j oidenka suhteen tämän kansan verraton enemmistö,
9808: sen uskaltaa huoleti sanoa, on ollut jo kauan aikaa selvillä, että
9809: ne ovat kaikkein tärkeimmät, joitten ratkaisua tältä uudelta edus-
9810: kunnalta odotetaan. Ne kolme ovat, tavallisilla triviaallisilla sa-
9811:                               Kieltolaki.                        218r
9812: 
9813: 
9814: noilla sanoen, torpparilaki, kunnallisen äänioikeuden uudistaminen
9815: ja kieltolaki. Tämä on yksi näistä. Onko se kolmas, vai toinen,
9816: yai ensimäinen niiden joukossa, se saattaa olla yhdentekevä, sitä
9817: on kai yleensä vaikea ratkaistakin, arvosteltakoon asiaa miltä kan-
9818: nalta tahansa. Omasta puolestani en epäile asettaa tätä nyt esillä
9819: devaa ensimäiseksi tässä joukossa. On omituinen sattuma, että
9820: näistä kolmesta asiasta tämä eduskunta ei kokoontuessaan saa-
9821: nut ottaa vastaan hallitukselta esitystä ainoastakaan. Toissa päi-
9822: vänä, eduskunnan viime istunnossa on tosin yksi näistä tullut, ja
9823: jos se valmistuu näillä valtiopäivillä, niin ei se ole sen seikan
9824: ansio, että se edes saapui. Ne kaksi muuta tämän viimeksi mai-
9825: nitsemani kolmannen kanssa ovat ainoat leivänmuruset kivien
9826: joukossa, jos täällä esillä olevia esityksiä katselee, kansan kipeim-
9827: pien ja suurimpien tarpeitten rinnalla. Tämä näiden joukossa
9828: c,leva kolmas, se joka nyt on esillä, on niinikään tullut esille
9829: eduskunnan omasta alotteesta.
9830:      Lakiehdotusten laatiminen vapaan aiotteen kautta, se ei yleensä
9831: ole mitään sellaista, jota olisi sääntönä suositeltava. On oikeas-
9832: taan aivan sairaloinen ilmiö, että lakiehdotuksia laaditaan kansa-
9833: laisten vapaasta alotteesta. Lainsäädäntö työ ei ole sellaista, jota
9834: sopii harjoittaa sivumennen, silloin tällöin, olkoonpa vaan, että
9835: valmistelemisesta on puhetta. Kaikkein vähimmin voi tällainen
9836: menettelytapa olla suositeltava ja olla eduksi silloin, kun on ky-
9837: symys mitä vaikeimmista asioista. Nyt on kuitenkin tapahtunut
9838: että tämä esillä oleva asia, joka on, sanottakoon se yhtä hyvin oitis
9839: kuin myöhemmin, vaikeimpia lainsäädäntötehtäviä, mitä ikinä
9840: saattaa eteensä ottaa, on täytynyt tällä tavalla valmistaa. Että
9841: sitä vastaan siis voidaan, senkin jälkeen kun se on käynyt edus-
9842: kunnan valiokunnan lävitse, tehdä monenlaisia muistutuksia, se
9843: on minusta niin luonnollinen asia, että olisi päinvastoin suorastaan
9844: käsittämätöntä, jollei painaviakin muistutuksia tällä tavalla syn-
9845: tynyttä lakiehdotusta vastaan voitaisi tehdä.         Ja ennen kaik-
9846: kea voitanee niitä kai tehdä, kun asiaa katsellaan hallitus-silmillä.
9847: Sillä hallitushan se on, jonka asiana yleensä tällaisten lakiehdo-
9848: tusten valmistaminen on ; sillähän on yleensä käytettävänänsä ne
9849: neuvot ja välineet, joilla lakiehdotukset voidaan saada pätevästi
9850: laadituiksi. Mutta tällä eduskunnalla ei nyt kerran ole ollut muuta
9851: neuvoa, ios se on tahtonut saada tämän asian edes esille, saadak-
9852: sensa sit.ä edes katsellaksensa ja harkitaksensa, onko se mahdol-
9853: linen vai ei, - sillä ei ole ollut muuta neuvoa, kuin menetellä
9854: tällä puutteelliseksi tunnustamallani tavalla.
9855:      Minä puhuin muistutuksista. Minä en ollenkaan niillä tar-
9856: koita niitä, jotka tulevat siitä pysyväisestä mielentilasta, ,sinnes-
9857: författning", jossa tämän arvoisan eduskunnan pienoisin vähem-
9858: mistö tämän asian suhteen on aina ollut ja varmaan tulee aina ole-
9859: 2!82                 Istunto 17 p. lokakuuta I907·
9860: 
9861: 
9862: ei tunnustettaisi oikeiksi, oikeuden mukaisiksi, kaikki sellaiset
9863: maan. Kaikki sellaiset puheet, jotka meillä ruikuttavat tuota kuu-
9864: luisaa yksityisten vapauden rajoittamista, lakien säätämistä, joita
9865: muistutukset jättävät meidät, joilla ei ole lämpimämpää, hehku-
9866: vampaa toivoa kuin että tämä laki on saatava voimaan, kokonaan
9867: kylmiksi. Yksityisen vapauden paljon puhuttuun rajoittamiseen
9868: me olemme valmiit joka hetki ja niin kauas kuin me luulemme
9869: sen välttämättömäksi kokonaisuuden hyväksi, ja tietystikin -
9870: sitä nyt tuskin tarvitsisi nimenomaan mainitakaan - niin kauas
9871: mennen kuin se ihmisoloissa voi olla mahdollista. Me tiedämme,
9872: että kaikkinainen lainsäädäntö, että koko valtion olemassa olo ei
9873: ole mitään muuta kuin yksityisen vapauden rajoittamista sikäli
9874: kuin kokonaisuuden menestymiselle katsotaan tarpeelliseksi. Ja
9875: sitte nuo puheet siitä, että tässä on kysymys lainsäädännöstä, jota
9876: laajat piirit eivät tunnustaisi oikeaksi, oikeudenmukaiseksi! Minä
9877: en ole sosialidemokraatti, mutta minä en ole koskaan salannut itsel-
9878: täni, että voi ymmärtää siltä puolelta niin usein kuuluvan puheen
9879: siitä, kuinka ne lait, jotka meidänkin maassamme - ja monessa
9880: muussa maassa vielä paljoa enemmän- ovat olleet ja ovat tänäkin
9881: päivänä voimassa, kuinka ne saattavat tuntua erinäisille kansanker-
9882: roksille epäoikeilta, oikeudet'tomilta. Onkohon tähän asti aina
9883: kysytty, ovatko kaikki lait olleet sellaisia, että kaikki kansanker-
9884: rokset ovat tunnustaneet ne oikeudenmukaisiksi? Onko hankittu
9885: siitä takeita ja varmuutta? Kun esim. vuonna 1900 säädettiin
9886: nykyinen maanvuokralaki, hankittiinko silloin selvyys, että se
9887: oli myös maanvuokraajien mielestä laki, joka oli oikeudenmukai-
9888: nen? Tuskin. Ja minä luulen, että ne kansankerrokset, jotka
9889: tulevat väittämään tätä lakia, jos se kerran aikaansaadaan, epä-
9890: oikeudenmukaiseksi, tulevat olemaan häviävän pieni osa niiden
9891: kerrosten rinnalla, jotka tähän saakka ovat väittäneet - syyllä
9892: tai syyttä, se on tällä kertaa yhdentekevä asia - erinäisiä lakeja
9893: oikeutta vailla oleviksi. Mutta se on kyllä totta, tämä pieni vä-
9894: hemmistö osaa pitää paljon suurempaa meteliä ja, tunnustettakoon
9895: sekin, sillä on myöskin erinäisiä ominaisuuksia, jotka tekevät, että
9896:  sen mielipiteet, sen väitteet on täytynyt ottaa koko joukon enem-
9897:  män huomioon. Kyllä minäkin olen selvillä siitä, että sen väitteet
9898:  ovat edelleenkin otettavat lainsäädännössä huomioon, mutta ei
9899: turhanpäiväisten fraasien nojalla. Ei sen nojalla, mitä se väittää
9900:  oikeudenmukaiseksi, vääräksi, vaan sen nojalla, saattaako sen
9901: vastustus kulloinkin kyseessäolevaa lainsäädäntötointa vastaan olla
9902:  sellainen, että tuo vastustus tahtoen tai tahtomatta on otettava
9903:  huomioon. Niin. Nämä tällaiset ruikutukset, ne eivät tässä asi-
9904:  assa paljon paina. Ja mainittu luokka saapi yleensä tästä lähtien
9905:  tottua siihen, että sen ruikutuksia ei oteta tällaisissa asioissa huo-
9906:  mioon. Sen vuoro on nyt tullut alistua.
9907:                                Kieltolaki.
9908: 
9909: 
9910:       Mutta on toisenlaisia näkökohtia, jotka tuovat mieleen
9911: 'aikeuksia tämän lain säätämisessä ja minä olen omasta puolestani
9912: iloinen, että se arvoisa hallituksen jäsen, joka muutama hetki
9913: sitten tältä paikalta puhui, toki jätti vähimpään mahdolliseen nuo
9914: tavalliset yläluokka-valitukset ja että hän kohdisti puheensa nii-
9915: hin vaikeuksiin, jotka ovat, luulen voivani vakuuttaa sen, niille
9916: olleet yhtä lähellä sydäntä, niille olleet yhtä paljon huolen aiheena,
9917: jotka tämän lain voimaanpanoa toivovat, kuin ikinä niille, jotka
9918: nähtävästi pitävät sen yleensä jo alun pitäen kaikissa oloissa
9919: sulana mahdottomuutena, ainakin niin paljon eteenpäin katsoen
9920: kuin ihmissilmä ulottuu. N ä m ä vaikeudet, ne tekevät kieltolain
9921: ystävät tällä hetkellä sydämessään vakaviksi, ne ne vapisuttavat
9922: sitä kansaa, joka hengessään tänä näivänä katsoo tähän huonee-
9923: seen enemmän kuin varmaankaan ainoanakaan päivänä tätä en-
9924: nen. Ja niiltä on kaikkein vähimmin halu sulkea silmänsä niillä,
9925: jotka tämän lain voimaanpanoa toivovat. Vaikeuksia he päin-
9926: vastoin tahtovat katsoa vakavasti silmästä silmään. Sillä heillä
9927: ei todellakaan ole halua tässä, jos niin saan sanoa, platoniseerata,
9928: vaan heillä on juuri halu saada asiat todella korjatuiksi.
9929:       l\1utta ensin vielä yksi asia. Ne, jotka vastustavat kieltolakia,
9930: kovin usein ainakin minun mielestäni kaikilla muistutuksillansa
9931:  kokonaan ampuvat sivu maalin, kun he ilmeisesti esiintyvät sillä
9932: tavalla, kuin olisi tarkoitus tämmöisen lainsäädäntötoimenpiteen
9933:  kautta siirtyä ilman muuta nykyisistä kurjaa kurjemmista oloista
9934:  ihannetilaan. Ei se ainakaan minun luullakseni ollenkaan ole tarkoi-
9935: tus. Kieltolain puoltajat ovat täysin selvillä siitä, että se asiantila,
9936:  joka sen voimaantultua syntyy, ei mahda myöskään olla aivan
9937:  ihanteellinen, edes mitä nimenomaan alkoholikysymykseen tulee.
9938:  Mutta, kaiken nimessä, millä muulla lainsäädäntötoimena yleensä
9939:  päästään ihannetilaan? Ei suinkaan yleensä ole kysymys muusta
9940:  l;:uin kahden pahan välisestä vallasta, semmoista on kaikki yh-
9941:  teiskunnallinen toiminta. Ja siinä suhteessa kieltolain puolustajat
9942:  kyllä ovat sitä mieltä, että sitä pahaa, mikä vallitsee nykyisissä
9943:  alkoholioloissa, ja sitä, mikä tulisi vallitsemaan kieltolain voi-
9944:  maan tultua, kaikkine salakuljetuksineen ja salapolttimoineen, ei,
9945:  niinkuin suomalainen sanoo, voi samana päivänä mainita. Ne
9946:  kyyneleet, jotka nyt vuotavat, ovat meriä, ne kyyneleet, jotka silloin
9947:  vuotaisivat, ovat: pisaroita. Ja ainakin minun täytyy puolestani
9948:  sanoa, että tämä ratkaisee minulle kokonaan asian.
9949:       Siirtykäämme nyt noihin vaikeuksiin. En tahdo ruveta herra
9950:  Senaattorin todistelua kohta kohdalta kumoamaan. Sitä varten
9951:  kaiketi talousvaliokunnan jäsenet lähinnä haluavat käyttää pu-
9952:  heenvuoroa, mutta arvatenkin suuressa valiokunnassa edelleien
9953:  tapahtuva käsittely on se, jossa tämän tulee tapahtua. Mutta
9954:  hiukan kuitenkin näistä vaikeuksista yleisesti.
9955:                     Istunto 17 p. lokakuuta 1907.
9956: 
9957: 
9958:     Kysymys tietysti kieltolain puoltajain kannalta on vaan suta,
9959: ovatko ne voittamattomia, ei mistään muusta. Lain voimaan-
9960: pano saa kysyä suuriakin uhrauksia, se ei meitä peloita. Sillä
9961: me olemme kerran vakuutetut, että se voitto, joka saavutettaisiin,
9962: on suurienkin uhrausten arvoinen, kaikenlaisten vapauden rajoit-
9963: tamisten, taloudellisten uhrausten, valtiotaloudellisten uhrausten,
9964: kaikkien uhrausten arvoinen, monta monituista kertaa tällaisten
9965: uhrausten arvoinen. Kysymys on sentähden siitä vain, ovatko
9966: vaikeudet voittamattomia. Niinhän väitetään. Olen kuitenkin
9967: iloinen siitä, että hallituksen arvoisa edustaja ei ole ainakaan
9968: aivan kategoorisella jyrkkyydellä, jos käsitin hänet oikein, tätä
9969: mahdottomuutta väittänyt, silti ollenkaan tahtomatta lieventää,
9970:  (johonka minulla tietysti ei mitään oikeutta olisikaan) sen taulun
9971: synkkyyttä, jonka hän toi esiin tämän Suomen kansan hartaim-
9972: man toivomuksen toteutumisen suhteen. Olkoon minusta kau-
9973: kana mikään moite siinä suhteessa. Vaikka koko maailma jota-
9974: kin toivoisi ja tahtoisi, jos mies on vakuutettu siitä, että se on
9975: mahdotonta ja että se ehkä vielä tulee hänen kansalleen jollakin
9976: tavalla turmiolliseksi, niin hän ei ole mikään mies, jollei hän suo-
9977: raan ja julkisesti sitä sano; hän on sitä komeampi mies kuta suo-
9978: remmin hän sen sanoo.
9979:      Mutta siitä nyt ei pääse, että se menettely, jota hallitus on
9980: tässä asiassa noudattanut, on sittenkin ollut omiansa synnyttämään
9981: mitä syvimmän surun tunteita laajoissa piireissä, joissa tämän
9982: asian ääretön merkitys oivalletaan. Se on kyllä luonnollista, että
9983: ne vaikeudet, joita tämän lain aikaansaamista vastaan on esiin-
9984: tynyt, ovat hallituksen silmissä ehkä vielä suuremmat kuin niiden
9985: jotka ovat sen ulkopuolella. Se on luonnollista. Sillä hallituksen
9986: velvollisuus on tietysti lähinnä pitää huoli siitä, että asiat suju-
9987: vat, ettei hullutuksiin hypätä, jos niin saan sanoa, sillä se tuntee
9988: lähinnä kantavansa siitä vastuunalaisuuden. Ta onhan kaksi vii-
9989: meistä vuotta antanut oivallisen tilaisuuden tä;sä meidänkin maas-
9990: samme huomata, mitenkä hallituspöydän viheriäisellä veralla on
9991: jäähdyttävä vaikutus hyvinkin merkillisessä määrässä.
9992:      Mutta tästä ei ole kysymys. Kysymys on vain siitä, että,
9993: mikäli on voitu huomata, hallitus ei ole katsonut kieltolakia aino-
9994: ankaan ponnistuksen arvoiseksi. Jos se olisi kieltolakia vastaan,
9995: jos se pitäisi sitä onnettomana ratkaisuna alkoholi-asialle, niin
9996: tämä tietvsti ei ole muuta kuin määrättv vakaumus. Mutta että
9997: hallitus, ~aikka se juuri vaikeuksista puhuu ja sanoo niiden ole-
9998: van esteenä ja lähinnä niiden, jotka muka eivät ole yksistään
9999: meidän itsemme ratkaistavina, puhuu niistä ilman, että se edes
10000: tiettävästi on yrittänytkään ainoaakaan ponnistusta, se on ollut
10001: masentavaa. Vaikka se ei muusta johtuisi kuin että se todellakaan
10002: ei katso tätä asiaa ponnistuksen arvoiseksi, niin se osottaa aina-
10003:                               Kieltolaki.                        2185
10004: 
10005: 
10006: 1<-in sen, joka kyllä valitettavasti on tietty ennenkin, eli että tä-
10007: män hallituksen eroittaa huimaava kuilu tämän kansan enemmis-
10008: töstä. Sillä on pohjiaan myöten toisenlaiset käsitykset ja toisen-
10009: laiset toiveet ja ihanteet kuin tämän kansan enemmistöllä. Se
10010: näkyy tässä asiassa.
10011:      Nyt noihin ponnistuksiin. Kieltolain ystävät olisivat toivo-
10012: neet, että ennenkuin hallitus ainakaan olisi mennyt niin sitovalla
10013: tavalla kuin se nyt valitettavasti on tapahtunut, maan rajojen ulko-
10014: puolelle asti julistamaan tämän lain toimeenpanon soveltumatto-
10015: maksi niihin säädöksiin, jotka osaltaan määräävät meidän kan-
10016: samme liikkuma-alan, että se sitä ennen olisi ainakin yrittänyt
10017: asiassa jotakin toiseen suuntaan tehdä, tai jos se ei olisi sitä-
10018: kään tahtonut, ettei se olisi ainakaan tuota tekoansa tehnyt. Sillä
10019: olkoon se sanottu suoraan, vanhojenkin miesten kesken on se
10020: hallituksen teko, että se on maanrajojen ulkopuolelle tämän mah-
10021: dottomuuden kansainväliseltä kannalta suoraan julistanut, ollut
10022: käsittämätön teko. (Hyvä! Hyvä!) Se on kyllä totta ja se tie-
10023: detään, että nykyinenkin hallitus jo nähtävästi alkaa olla jokseen-
10024: kin selvillä valtansa erinomaisesta rajoituksesta, pienuudesta, mei-
10025: dän asemamme kovin suurista aroista vaatimuksista. Tämä senaa··
10026: tin vaatimattomuus siitä, mitä se voi saada aikaan, menee nähtä-
10027: västi jo hyvinkin pitkälle. Ilmoittihan täällä muutamia viikkoja
10028: sitten herra siviilipäällikkö, ainakin minun silmissäni, hyvin on-
10029: nettoman näköisenä, ettei senaatti sille mitään mahda - tietysti
10030: eivät hänen sanansa olleet juuri nämät, mutta se oli sisällys -
10031: että eräs aliluutnantti, joka oli pitänyt pahaa meteliä kaduilla ja
10032: turuilla, yhä tänäkin päivänä istuu korkeimpana järjestysmiehenä
10033: Oulussa. Mitä hallitus sille voisi mahtaa, sillä eihän senaatti ni-
10034: mitä poliisimestareja! Niin, kyllähän on saatu havaita että nykyi-
10035: nen senaatti taitaa olla selvillä valtansa rajoista eikä luule yleensä
10036: erinomaisia voivansa aikaansaada arkaluontoisissa asioissa, esim.
10037: sellaisissa kuin tämä, josta myönnettäköön, että se tietysti hyvin
10038: läheltäkin koskettelee arkaluontoisia suhteita m. m. keisarikunnan
10039: kanssa. Mutta minä tahtoisin sittenkin omasta puolestani aja-
10040: tella suurempia siitä, mihin nykyinen senaatti pystyy. 'Sillä se on
10041:  sentään osottanut pystyvänsä yhteen ja toiseen! Tämä senaatti
10042: on m. m. pystynyt saamaan aikaan teon, jota minun tietääkseni
10043:  mikään edellinen suomalainen hallitus ei ole voinut saada aikaan
10044:  ja tuskinpa vain mikään tulevakaan pysty saamaan aikaan. Se
10045:  on pystynyt saamaan aikaan sen, että Venäjän keisari on hyljännyt
10046:  omat antamansa valtakirjat, vieläpä kääntynyt tässä asiassa Suo-
10047:  men pienen Suuriruhtinaskunnan säätyjen puoleen, jotta hän saisi
10048:  tämän muutoksen omaan tekoansa toteutetuksi. Ja se on sentään
10049:  jotakin! (Naurua). Mutta niinpä ei senaatti silloin mennytkään
10050:  edeltäkäsin Hänen Majesteetillensa julistamaan, että tähänhän on
10051: 2186                Istunto 17 p. lokakuuta 1907.
10052: 
10053: 
10054:  mahdoton suostua, että tätä ei voida panna toimeen, tätä ei voida
10055:  toteuttaa. Ei, se ei tehnyt niin, se teki toisin. Se teki niin, kuin
10056:  miehet tekevät silloin, kun jotakin todella tahtovat (naurua!) sil-
10057:  loin, kun he ovat päättäneet, että sen tulee tapahtua, kun he kat-
10058:  sovat sen välttämättömäksi, kun he katsovat sen kansan elinkysy-
10059:  !llykseksi, jota ilman mitä suurimmat edut menisivät kansalta huk-
10060:  kaan. Sitkeästi, verrattoman sitkeästi ja välittämättä siitä, että
10061:  ensin hylkäyskin tuli, senaatti, jos niin saan sanoa, piti päälle.
10062:  Ja se onnistui. Ja vaikka minulla nyt onkin toisellainen käsitys
10063:  kuin senaatilla siitä, oliko tämä asia näitten ponnistusten arvoi-
10064:  nen, niin minä tahdon aivan vilpittömästi lausua todellisen ihai-
10065:  luni sitä sitkeyttä, sitä tarmoa kohtaan, jota senaatti siinä osotti,
10066:  sillä se on miesten arvoinen, se on ihailun arvoinen. Näin me-
10067:  nettelee todellakin hallitus silloin, kun on kysymyksessä kansan
10068:  elinasiat.
10069:       Nyt on menettely ollut toinen. Mistä tämä erotus? Siitäkö,
10070:  että silloin oli kysymyksessä toimenpide, laki, joka oli kerrassaan
10071:  yhtä kuin tämän kansan kalleimpien etujen toteuttaminen tai to-
10072: teuttamatta jääminen, että tuon toimenpiteen onnistumisesta, joka
10073: tosin näytti niin uhkarohkealta, riippui satojen, tuhansien ja sa-
10074: tojentuhansien leskien ja orpojen kyyneleet, vaikeroimiset, ja että
10075: niinkuin painajaisesta kaikki nuo onnettomat pääsisivät, jos to-
10076:  dellakin tuo toimenpide saataisiin toteutetuksi, mutta että nyt on
10077: kysymyksessä vaan mitätön, määrätyn, puolueen päähänpisto~ ylä-
10078: luokan keskinäinen riitakapula, jolla ei ole minkäänlaista merki-
10079: tystä tämän kansan todellisesti kärsiville aineksille? Sillä ei suin-
10080: kaan erotus senaatin menettelyssä voine johtua ainakaan siitä,
10081: että tuota silloista toimenpidettä odottivat juuri tämän yläluokan
10082: ilotulitukset, jos ei maalliset, niin ainakin henkiset, mutta että
10083: kieltolain toimenpiteen toteentumista odottavat saman luokan ki-
10084: roukset ja sadattelut.
10085:      Niin, pahaa mieltä, syvää surua, on tämä, tämä nimenomai-
10086: nen teko senaatin puolelta, josta minä puhuin, herättänyt laajoissa
10087: piireissä ja on ollut todellakin masentavaa havaita, että Novoje
10088: Vremja on" laulanut samaa nuottia. On kyllä vielä sekin totta,
10089: että nykyisellä senaatilla tässä asiassa luultavasti on aivan erikoi-
10090: sia vaikeuksia. Eihän se ole mikään salaisuus kellekään, että ny-
10091: kyinen senaatti on epäluulojen alainen tahoilta, jotka pyrkivät kai-
10092: killa tavoilla rajoittamaan meidän itsenäisyyttämme, jotka pyrki-
10093: vät pääsemään meidän kimppuumme, jotka yleensä katselevat
10094: tuolla maan rajojen toisella puolen Argus-silmillä jokikistä il-
10095: miötä, joka vain suinkin saattaisi viitata siihen, että suomalaiset
10096: eivät tahdo aisoissansa pysyä. Me täällä kotona, me tiedämme
10097: kyllä, että nämä epäilykset ja epäluulot ovat kaikkea mahdollista-
10098: kin perää vailla, me tiedämme kyllä tämän senaatin täydellisen
10099:                               Kieltolaki.
10100: 
10101: 
10102: lojaalisuuden ja me hymyilemme vaan noille epäluuloille. Me
10103: tiedämme vielä enemmän, me tiedämme ennen kaikkea sen ryh-
10104: män ehdottoman lojaalisuuden, joka muodostaa kantaosan tämän
10105: senaatin kannattajajoukosta. Näkyyhän selvästi, että se tässäkin
10106: asiassa tuo samainen ryhmä taikka - jotta en sanoisi mitään va-
10107: romatonta, - että taloudellisesti mahtavat ainekset siinä rvh-
10108: mässä suorastansa toivovat eduillenså tässäkin kieltolakiasia'ssa
10109: turvaa siitä, että, jos tämä eduskunta tekeekin päätöksiä, ne kui-
10110: tenkin havaitaan korkeimmassa paikassa mahdottomaksi.
10111:     Mutta ne vaikeudet, jotka nyt jo ovat nousseet, m. m. tuon
10112: mainitsemani taantumuksellisen venäläisen mielipiteen äänenkan-
10113: nattajan palstoilla, tätä kansamme kipeintä tarvetta vastaan, ovat,
10114: luulen minä, monelle tuoneet senkin surullisen tunteen, että he
10115: ovat tulleet ajatelleeksi, mitenkä epäedullista, mitenkä onnetonta
10116: on meidän maallemme, että sen hallitusta turhanpäiten epäillään
10117: ja että sen lojaalisuutta epäillään sellaisissakin asioissa kuin tässä.
10118: jossa se nyt - hyvänen aika! - on puhdas kuin pulmunen lu-
10119: mella. Sillä nämä epäilykset ulettuvat yleensä, niinkuin nyt on
10120: nähty, kaikkiin pyrintöihin, joita meillä on olemassa. Senaatti
10121: on tietysti ainakin tässä asiassa nyt, niin pian kuin sen alamainen
10122: alistus Hänen Keisarilliselle Majesteetilleen ehtii Pietariin, tuleva
10123: täydellisesti puhdistetuksi myös niitten silmissä, jo!ka yleensä
10124: tuolla rajojen takana tämmöistä puhdistust<! kaipaavat. Toisin
10125: on valitettavasti laita niitten epäluulojen, jotka itse asiaa kohtaan
10126: on kohdistettu. Ne eivät häivy ainakaan senaatin alistuksen
10127: kautta, sillä siinä päinvastoin voidaan, kun vaan hyvä halu on.
10128: lukea suorastaan virallinen vahvistus näille epäluuloille.           -
10129:     Mutta oli miten oli, vaikeuksista oltanee kieltolainvstävien
10130: puolella selvillä, mutta ponnistusten arvoisena tätä asiaa pidetään
10131: ja nyt aijotaan juuri alottaa ponnistusten sarja. Tältä kansalta
10132: tulee kai tässäkin asiassa puuttumaan ja tulee varmasti puuttu-
10133: maan se kannatus, jonka sen henkisen ja aineellisen sivistysperin-
10134: nön suuremman osan omistajat voisivat tälle asialle antaa, jos he
10135: tahtoisivat. Mutta tämä kansa lienee tottunut semmoiseen ase-
10136: maan. Onhan tämän kansan täytynyt yleensä taistella kaikki elin-
10137: ehtonsa, alkeellisimmatkin, taistella ne tältä samalta osalta kan-
10138: saansa, jonka olisi tullut seisoa eturivissä sen vaatimusten myön-
10139: täjänä ja puolustajana, mutta joka onkin seisonut niitten sit-
10140: keimpänä vastustajana. Tämä kansa on tottunut tähän asemaan
10141: ja se aikoo koettaa tässäkin asiassa voimiansa tuossa epätasaisessa
10142: taistelussa.
10143:     Mutta vaikeuksia me emme saa asettaa liikoja. Pahemmasta
10144: ei meitä kahtasataa voitaisi syyttää, kuin jos me tässä asiassa,
10145: joka on vaikea kyllin, vaikeuksia läpeensä täysi, ganisimme sii-
10146: hen yhdenkään vaikeuden enemmän, kuin välttämättä tarvitaan.
10147: 2188               Istunto 17 p. lokakuuta 1907·
10148: 
10149: 
10150: Omasta puolestani olen vakuutettu, että talousvaliokunnan enem-
10151: mistön mietintöön tämmöisiä liikanaisia vaikeuksia on päässyt
10152: joukkoon. Vähin, minkä minä puolestani katson välttämättö-
10153: mäksi siitä poistaa, on se, joka ilmenee siinä muutosehdotuksessa,
10154: minkä ensimmäinen vastalause sisältää.        Omasta puolestani en
10155: olisi mistään iloisempi, kuin jos vaikeudet havaittaisiin voitetuiksi
10156: niin vähäisen muutoksen toimeenpanon kautta, sillä se vastaisi
10157: muutamilla pienemmillä muutoksilla sitä kantaa, jonka minäkin
10158: puolestani olin silloin omistanut, kun kirjoitin nimeni yhden niit-
10159: ten esitysehdotusten alle, joitten pohjalle tämä mietintö on laa-
10160: dittu. Mutta toiselta puolen en olisi mistään keveämmälle mie-
10161: lelle päässyt, kuin jos asian enemmässä käsittelyssä havaittaisiin,
10162: että vieläkin voitaisiin poistaa vaikeuksia, eteen vyöryneitä kiviä,
10163: enemmänkin, kuin tämän ensimmäisen vastalauseen hyväksymi-
10164: sen kautta voidaan niitä poistaa. En ole valmis tällä hetkellä sa-
10165: nomaan, missä määrin vielä voidaan tätä ehdotusta nykyisestäkin
10166: parantaa tältä kannalta, jolta puhun, mutta minä toivon, että se
10167: asiallinen käsittely, johon tämä lakiehdotus nyt, kansamme ver-
10168: rattoman enemmistön parhaitten menestyksen toiveitten seuraa-
10169: mana, lähetetään, on tässä kohden vieläkin löytävä keinoja ja
10170: mahdollisuuksia. ( Hyvähuutoja).
10171: 
10172:   Ed. Gripenberg luopui puheenvuorostaan.
10173: 
10174:     Ed. Huoponen:           Riemumielin ottanee kansa kaikkialla
10175: vastaan viestin siitä että lainsäädäntö kieltolain aikaansaamiseksi
10176: näinkin pian on saatu eduskunnan ratkaistavaksi. Kieltolain saa-
10177: minen on vuosikymmeniä ollut kansan hartaiden toivomusten ja
10178: vaatimusten esineenä. Nämä vaatimukset ovat kerta toisensa jäl-
10179: keen hyljätyt taholta, joka on kaikille tunnettu. Säätyeduskunnassa
10180: viinan valmistajat ja kauppiaat pitivät kyllä huolta siitä, että kielto-
10181: lain vaatimuksia pidettiin ilmassa liitelevinä utukuvina, joilla kansan
10182: todellisessa maaperässä muka ei ollut sanottavaa tukea. Nämä
10183: voimat, jotka sitkeästi vastustivat supistaviakin parannuksia alko-
10184: hoolilainsäädännössä, ovat suuremmaksi osaksi täältä. poissa ja
10185: suuri yhteiskunnallinen parannuskysymys, kieltolakiehdotus on
10186: nyt joutunut ratkaisun asemaan. Syystä sentähden kaikki ne,
10187: joille raittiusasian ajaminen vuosikymmeniä on ollut sydämen asiana,
10188: päästävät nyt helpoituksen huokattksen ja tervehtivät tätä päivää
10189: raittiuskansan suurena juhlapäivänä. Mutta ilo maailmassa ei liene
10190: ehdotonta, sekoittumatonta.      Niin tässäkin. Valiakunnan esitys-
10191: mietintö lakiehdotuksineen ei saanut tulla ilman vastalausetta
10192: eduskunnan ratkaistavaksi. Toisen vastalauseen kirjoittaja neronsa
10193: kaikella voimalla on tuonut esille järeän pelotustykistön, jolla aina
10194: tähän asti on voitu tuhota parannusvaatimukset tällä alalla. Ed.
10195:                                 Kieltolaki.
10196: 
10197: 
10198:    Sundblom ja hänen kanssatoverinsa, kansanopiston johtaja Olje-
10199:    mark, ovat ryhtyneet alkohoolilain puolustuskunnan uljaiksi rita-
10200:    reiksi. Olkoon tämä ilo asianomaisille kernaasti suotu. Koska
10201:    valiokunnan mietinnössä luonnollisestikin ei ole voitu torjua niitä
10202:    hyökkäyksiä, joita mainitussa vastalauseessa mietinnön hylkää-
10203:    miseksi esitetään, katson yksityisenä valiokunnan jäsenenä ja rait-
10204:    tiuden harrastajana voivani muutamin sanoin kajota noihin väit-
10205:    teisiin. Arvoisan hallituksen jäsenen esittämiin väitteisiin tullee
10206:    aikanaan valiokunnan valitsemat referentit antamaan vastauksia,
10207:    selvityksiä. Ne siis tällä kertaa voin sivuuttaa.
10208:         Vastalauseen kirjoittaja alkaa sillä, että >>juoppouden vastus-
10209:    taminen tehokkaalla lainsäädäntötoimenpiteellä ja sen ohessa rait-
10210:    tiustyön voimakas edistäminen on yhteiskunnan ehdoton velvolli-
10211:    suus.>> Kuinka kauan suosittamaansa toimintaohjelmaa olisi
10212:    noudatettava, että vastalausujainkin mielestä kieltolain vaatimus
10213:    voitaisiin eduskunnalle esittää, ei vastalauseesta käy selville, mutta
10214:    suuresti en erehtyne, jos väitän, ettei semmoinen ehdotus tämän
10215:    maailman aikana saisi tulla kysymykseen. Asia, vastalausujain
10216:    mielestä ei näet vielä ole pantu perinpohjaisen harkinnan alaiseksi,
10217:    vaan •>käden käänteessä>> esitetään eduskunnalle. Ja mikä kauhis-
10218:    tuttavampaa, vuosisatojen juurtuneesta katsantotavasta yksityi-
10219:    nen ihminen tahdotaan pakoittaa jättämään noiden viattomien
10220:    nautintoaineiden oluen ja viinin käytäntö. Todellakin sydäme-
10221:    töntö! Jos vastalauseen kirjoittaja olisi vähänkin tutkinut Suomen
10222:    raittiusliikettä ja alkohoolilainsäädäntöä, ei hän voisi puhua tuolla
10223:    tavoin. Hänelle olisi selvinnyt, että vakaumukseen perustuvaa
10224:    raittiustyötä meidän maassa on tehty useampia vuosikymmeniä.
10225:   .Samoin olisi selvinnyt sekin, että jo 22 vuotta sitten eli vuoden 1885
10226:   valtiopäivillä tehtiin ritaristossa ja aatelissa sekä talonpoikaissää-
10227:    dyssä anomus kieltolain aikaansaamiseksi. Onko 22 vuotta niin
10228:    lyhyt aika, että voidaan puhua kieltolain vaatimuksen tapahtuvan
10229:   >>käden käänteessä•>. Vuoden 1900 valtiopäivillä uudistettiin kielto-
10230:   lain vaatimus talonpoikaissäädyssä ja pappissäädyssä anottiin
10231:   kunnallista kielto-oikeutta. Edellistä anomusta, jonka allekirjoitti
10232:   suurin osa mainitun säädyn jäseniä, oli tukemassa satojen kunta-
10233: - kokouksien pöytäkirjanotteet ja satojen tuhansien kansalaisten vaa-
10234:   timus kieltolain aikaansaamiseksi. Puuttuvan ajan tähden en
10235:   voi esittää tarkempaa tilastoa tässä suhteessa vaan kehottaisin
10236:   vastalauseen kirjoittajaa tutkimaan vuoden 1900 valtiopäiväin
10237:    asiakirjoja sekä Suomen juomalakkolaisten toimesta koottua ti-
10238:   lastoa, joka löytyy Säätytalon kirjastossa.
10239:        Kuinka suurella ylenkatseella talousvaliokunta'{ silloin kohteli
10240:   kansan ponnistuksia kieltolain aikaansaamiseksi, osoittaa paraiten
10241:   vallokunnan kolme sivua käsittävä köyhä mietintö, jossa vaan
10242:   viritettiin vanhaa virttä lainkiertämisestä, salapoltosta ja salakul-
10243: 2190                 Istunto 17 p. lokakuuta 1707.
10244: 
10245: 
10246: jetuksesta,>> joka himmentäisi kansan oikeudenkäsitystä heikantaen
10247: sen kunnioitusta lakia kohtaan•>. Samanlaatuinen teema uudistuu
10248: herra Sundblomin valitusvirressä. Herra Sundblomille ja hänen hen-
10249: genheimolaisilleen tahdon valmistaa pienen ilon kertomalla kielto-
10250: lakikysymyksen vaiheista vuoden 1900 vuoden valtiopäivillä.
10251:     Kun talousvaliokunnan hylkäävä mietintö sekä yleistä kielto-
10252: lakia, että kunnallista kielto-oikeutta koskevien anomusten joh-
10253: dosta ensi kerran säädyissä esitettiin, päätti talonpoikaissääty
10254: pyytää armollista esitystä kieltolain aikaansaamiseksi. Sitä vastoin
10255: ritaristo ja aateli teki päätöksensä sitte vasta, kun oli tiedossa pap-
10256: pis- ja porvarissäädyn niiitä molempia anomuksia hylkääviit päätök-
10257: set. Asian niiin rauettua teki ritaristo ja aateli päiitöksensä. Siiiity
10258: hyväksyi ylimalkaisen ponsilauseen, ettii hallituksen tulisi tehdii
10259: havaintoja väkijuomaliikkeen viiärinkiiytöksistä ja antaa aikanaan
10260: arm. esitys. Sanomalehtien selostuksista saatiin tietää, ettii päii-
10261: vaikuttimena R. ja A:n piiätökseen oli se, ettei kansan turhaan tar-
10262: vitsisi vedota lakia säätävään kansaneduskuntaan. On muistettava,
10263: että siihen aikaan syystä vedottiin suuren kansalaisadressin mer-
10264: kitykseen hallitsijalle, jolla adressilla sortojärjestelmä tahdottiin
10265: saada kukistumaan. Kun kansa tällöin kääntyi omien kansalaisten
10266: valtiopäivämiesten puoleen huutavien epäkohtien poistamiseksi,
10267: niin lienee ollut vaikeata kokonaan hylätä itsetietoisuuteen herän-
10268: neen ja oikeuksiansa valvovan kansan hartaita ja oikeutettuja
10269: pyyntöjä, sen kansan, jonka ponteva ja yksimielinen toiminta
10270: kansalaisadressin aikaansaamiseksi oli ollut ihailun ja tunnustuk-
10271: sen esineenä R. ja A:n menettelyä voitanee kuitenkin verrata
10272: sisällyksettömään ulkonaiseen manööveriin, jolla kansa koetettiin
10273: saada keinotekoisesti rauhoitetuksi. Tämä ilmenee selvästi asian
10274: seuraavista vaiheista.      Kun talousvaliokunta ilmoitti säätyjen
10275: päätösten tuloksena olevan, että kaksi säätyä oli kahta vastaan,
10276: päätti talonpoikaissääty käytäntöön tullutta ja hyväksyttyä
10277: tapaa noudattaen pyytää toisia säätyjä yhtymään säädyn päätök-
10278: seen, ettei asia raukeisi. Talonpoikaissäädyn kutsumuksen joh-
10279: dosta R. ja A. pysyi ensimmäisessä päätöksessään, porvarissääty,
10280: niinkuin aina tämän laatuisissa anomuksissa, hylkäsi sen, jota vas-
10281: toin pappissääty teki eri päätöksen, jolla se hyväksyi armollisen
10282: esityksen aikaansaamisen ensi valtiopäiville kunnallisen kielto-oi-
10283: keuden perusteella. Tämän päätöksen teki pappissääty jo senkin
10284: tähden, että pappissäädyn aikaisemmin tekemä päätös armollisen
10285: esityksen johdosta, joka koski mallasjuomain valmistamista ja
10286: myymistä ja jonka mukaan kunnat olisivat saaneet kunnallisen
10287: kielto-oikeuden, ei ollut johtanut käytännöllisiin tuloksiin. Näin
10288: oli asian hyväksi saatu kolmen säädyn päätös. Yhteensovituksen
10289: pernstukseksi asetti valiokunta R. ja A:n tekemän päätöksen,
10290: jonka talonpoikais- ja pappissääty hyväksyivät. Mutta kun yhteen-
10291:                               Kieltolaki.
10292: 
10293: sovitus joutui R. ja A:n käsiteltäväksi, tapahtui aivan käsittämä-
10294: tön yllätys. Mainittu sääty ei ottanut yhteensovitusta käsitelläk-
10295: seen. Löytyneekö valtiopäivien historiassa toista samanlaista ta-
10296: pahtumaa, että sääty, jonka päätös on asetettu yhteensovituksen
10297: perusteeksi, ei ota tekemäänsä päätöstä käsiteltäväksi. Näin teki
10298: R. ja A. vuoden Igoo valtiopäivillä. Tämä ennen kuulumaton me-
10299: nettely aiheutui nähtävästi siitä yksinkertaisesta syystä, että yh-
10300: teensovituksen hyväksyminen olisi tietänyt edes pienen askeleen
10301: ottamista kyseessä olleen asian hyväksi, ja sitä mainittu sääty
10302: todellisuudessa ei tahtonut. Olen tästä tahtonut seikkaperäisem-
10303: min mainita osoitukseksi. millä tapaa maan korkea-arvoinen rita-
10304: risto ja aateli vielä Igoo vuoden valtiopäivillä harrasti parannuksia
10305: alkohoolilainsäädäntöön nähden.
10306:      Luotakoon sitten lyhyt silmäys I904-I905 vuoden valtiopäi-
10307: vien menettelyyn tällä alalla. Vastalauseen kirjoittaja huomauttaa,
10308: >>että mielipiteet ehdottoman raittiuden harrastajain tahoilla viime
10309: aikoina ovat kehittyneet liian nopeasti voidakseen herättää tar-
10310: peellista luottamusta>>. Tämän väitteen valaisemiseksi mainitaan,
10311: että vuoden I904-I905 valtiopäivillä olisi tyydytty kunnalliseen
10312: kieltolakiin. Aivan oikein. Olojen pakosta olisi siihen silloin tyy-
10313: dytty. Sillä olihan vastassa samat mahtavat voimat, jotka edelli-
10314: sillä valtiopäivillä kieräilivät tavalla, josta edellisessä mainitsin.
10315: Mutta saimmeko parannuksia aikaan? Meille teroitettiin, ettei
10316: ollut laillisia edellytyksiä tämmöiseen lainsäätämiseen. Jos vasta-
10317: lauseen kirjoittaja silloin olisi ollut talousvaliokunnan jäsenenä,
10318: niin arvelen, että hän olisi äänettömänä sivuuttanut tapahtumat
10319: vuoden I904-05 valtiopäivillä, sillä niin sitkeästi vastustettiin
10320: pienimpiäkin parannusyrityksiä tällä alalla. Niinpä sitä vaati-
10321: musta, että kaikki ZI vuotta täyttäneet naiset ja miehet saisivat
10322:  raastuvankokouksissa myöntää tai kieltää alkohoolijuomain val-
10323: mistamisen ja kauppaamisen, pidettiin raittiussairaaloisuuden
10324:  aiheuttamana mielettömyytenä, johon ei mitenkään voitaisi suos-
10325:  tua. Samoilla valtiopäivillä olisi tyydytty äänioikeusolojen jär-
10326:  jestämiseen talonpoikais- ja porvarissäädyssä. Silloin ei pyydetty
10327:  R. ja A:n eikä pappissäädyn hävittämistä. Esitykseen olisi suos-
10328: tuttu - niin vakuutettiin - mutta ei ollut laillisia edellytyksiä.
10329: Suurlakossa romahti säätyeduskunta kumoon. Jos moinen mul-
10330: listus olisi ollut edes kaukaisena aavissuksena vuoden I904-05
10331:  säätykokouksella, niin arvelen puolestani, että silloin olisi kyllä
10332:  edellytykset keksitty. Minä puolestani iloitsen siitä, että nuo
10333:  lailliset edellytykset puuttuivat, että päästiin kerta kaikkiaan
10334: oikealle tolalle. Toivon että mainitsemani esimerkki antaa valais-
10335:  tusta myöskin siihen vaikuttimeen, minkä vuoksi vuoden I904-
10336: os valtiopäivillä olisi tyydytty kunnalliseen kielto-oikeuteen ja
10337:  minkätähden nyt vaaditaan yleistä kieltolakia.
10338:                   Istunto 17 p. lokakuuta 1907·
10339: 
10340: 
10341:      Kun lisäksi otamme huomioon, että niitten eduskuntaesitys-
10342: ten alle, jotka tarkoittavat kieltolain aikaansaamista, on kirjoitettu
10343: II3 nimeä kaikista puolueryhmistä, pitäisihän tämän kaiken va-
10344: kuuttaa herra Sundblomille, että kansan yleinen mielipide mitä
10345: voimakkaimmin vaatii kieltolain aikaansaamista. Ei siis voida
10346: puhua •>käden käänteessä>> tapahtuvista uudistusvaatimuksista,
10347: vaan vuosikymmenien herkeämättämistä ponnistuksista kielto-
10348: lain aikaansaamiseksi. Ed. Sundblom väitti, että lain kautta ei
10349: saisi rajoittaa yksityisen ihmisen itsemääräämisoikeutta, kun on
10350: kysymyksessä alkohoolipitoisten juomien käsitteleminen ja käyt-
10351: täminen. Laki on aina pakkoa. Laki vaatii yksilöä noudattamaan
10352: aina jotain sääntöä, määräystä. Lain kasvattava voima on siinä,
10353: että sen noudattaminen kansan oikeustajunnassa muuttuu siveel-
10354: liseksi velvollisuudeksi. Jos väite siitä, että nautintohimoa lain
10355: pakolla ei saa estää, hyväksytään, tulee opiumia ja useita muita kasvi-
10356: alkaloiideja saada vapaasti käyttää ja nauttia, niinkuin alkohoolia-
10357: kin. Kyllä niitäkin voidaan käyttää. Jos suuret juokot ihmisiä
10358: niitä nautittuaan kuolevat, niinkuin alkohoolin nauttimisesta, mitä
10359: se tekee, kun vaan nautinnonhimo ja ihmisen vapaus säilytetään.
10360: Ihmisten turvallisuuden tähden ovat kuitenkin muut myrkyt poik-
10361: keuslain alaisia ja suletut apteekkeihin, joista niitä lääkärin mää-
10362: räyksestä saadaan. Poikkeuksena on vaan alkohooli, jota saadaan
10363: mielin määrin käyttää. Kun ihminen alkohoolijuomain huumaa-
10364: mana tekee verisiä rikoksia, surmaa usein rakkainpansa tai ka-
10365: dottaa kalleimman lahjan, järjenvalon, terveyden, työkyvyn, toi-
10366: mitetaan nuo onnettomat vankiloihin, houruinhuoneisiin, vaivais-
10367: taloihin. Onhan tämäkin tavallaan huolenpitoa, mutta kieltää
10368: semmoisten aineiden valmistus ja maahantuonti nautintoaineeksi,
10369: joitten seurauksista ihmiset joutuvat kielinkertomaUomiin olosuh-
10370: teisiin, se on herra Sundblomin mielestä ihmisyyden vapauden ra-
10371: joittamista. Alkoholin käyttämisen aiheuttama kansallispahe ei
10372: häntä vähääkään liikuta. Kaiuin huuto: >>olenko minä veljeni var-
10373: tija•>, kuuluu yhtä voimakkaasti kuin ennen.
10374:      On sanottu, että ankara laki ei voi kasvattaa siveellisyyttä ja
10375: luonteenlujuutta ja että sen täytyy jättää tilaa ihmisen vapaalle
10376: tahdolle ja toiminnalle voidakseen kaikissa kiusauksissa voitolle
10377: päästä. Vaikka tämä onkin myönnettävä, tulee meidän myös ottaa
10378: huomioon, että vapaus ja mahdollisuus pahaan, kiusaus sen teke-
10379: miseen, ei saa olla suurempi kuin, että se on suhteessa ihmisen si-
10380: veelliseen vastustusvoimaan. On kyllä niitä, jotka nähtävästi pe-
10381: lastuvat ilman ulkonaista vammaa ja vauriota, s. o. voivat käyt-
10382: tää näitä juomia kohtuudella. Sitä vastoin kaikki heikot luonteet,
10383: joita mikään inhimillinen voima ei voi pelastaa, ja niitä ei ole vähän,
10384: sortuvat ja vihdoin saavat sunnansa. En siis mitenkään voi hyväk-
10385: syä sitä mielipidettä, jonka ed. Sundblom vastalauseessaan tuo,
10386:                               Kieltolaki.                         2193
10387: 
10388: 
10389: esiin punaisena lankana, että alkoholijuomat ovat säilytettävät
10390: ihmisten vapauden tähden ja koekenttinä siveellisten luonteitten
10391: kasvattamista varten.
10392:      Mitä kieltolain noudattamiseen tulee, olen valmis tunnusta-
10393: maan, että semmoisia raukkoja tulee kyllin olemaan, jotka koet-
10394: taisivat saada juomahirnansa tyydytetyksi keinolla millä hyvänsä.
10395: Oman voiton pyyntöä, niinhyvin valmistukseen kuin kuletukseen
10396: nähden ei myöskään puuttuisi, mutta kansa kansana, siitä olen
10397: vakuutettu, noudattaisi tätä, niinkuin muitakin lakejansa. Poik-
10398: keuksia ei voi ottaa lukuun. Niinhän on aina laita. Minä rohke-
10399: nen epäillä, onko koskaan semmoista lakia säädetty, jota ei yksi tai
10400: toinen olisi rikkonut, kun on kysymyksessä lainsäädännön avulla van-
10401: hojen totuttujen ja kansan elämään syvälle juurtuneiden tapojen
10402: muuttaminen. Niinikään suuresti epäilen, menetteleekö lainsää-
10403: täjä silloin järkevästi, jos se lykkää suuren yhteiskunnallisen pa-
10404: rannuskysymyksen ratkaisemisen tulevaisuuteen sentähden, että
10405: mahdollisesti joku rikkoisi sitä vastaan, kysymyksen, jonka on-
10406: nellinen ratkaiseminen pelastaisi muistakin yhteiskuntaa tärisyttä-
10407: vistä kysymyksistä.
10408:      Vastustuksen voimakkaimmat peikot loihditaan tietysti esille
10409: kansainvälisissä kauppasopimuksissa. En kajoa seikkaperäisesti
10410: tähän kysymykseen, siihen myöhemmin tullaan kajoamaan. Viit-
10411: taan vaan valiokunnan mietintöön tässä kohden. Sen verran tah-
10412: toisin kuitenkin sanoa, kuten valiokunnan mietinnöstäkin käy sel-
10413:  ville, että jos esim. Saksan valtakunta terveyshoidollisista syistä
10414: on voinut pitää yllä kiellon lihan tuontia vastaan kaikista maista,
10415: luulisi alkoholiturmiollisuuden Suomelle olevan monin verroin
10416: vaarallisemman kuin Saksalle vieraan maan lihan syönti? Jos Suo-
10417: men kansa olisi yksimielinen, voisi se tehdä yleisen lakon ranska-
10418: laisten viinien käyttämistä vastaan. Luulen ettei mikään mahti
10419: maailmassa voisi meitä pakoittaa. juomaan heidän viinejään, jos
10420: vaan päättäisimme olla ilman niitä. Eikö tästä voisi tehdä sitä johto-
10421: päätöstä, että Suomen kansalla lainsäädäntötoimin on kieltämätön
10422: oikeus suojella itseään alkoholiturmelukselta? Ja vielä enemmän. Onko
10423:  oikeuden ja kohtuuden mukaista, että vieraan valtakunnan kansa-
10424: laiset saatetaan edullisempaan asemaan kuin oman valtakunnan
10425: kansalaiset? Tässä niinmuodoin olisi lähimmäisiä rakastettava enem-
10426:  män kuin itseään. Mutta ranskalaiset kieltävät meiltä luottonsa.
10427:  Onhan tällainen luottokielto paraillaan olemassa, vaikka arvaten-
10428:  kin heidän viinejään juodaan hyvinkin ahkeraan. Rautateiden ra-
10429:  kentamista varten on kostettu saada ulkomaalaista lainaa, vaan sitä ei
10430:  ole saatu. Luotto on poissa. Pitäkööt ranskalaiset rahansa ja vii-
10431:  ninsä. Eletään säästävämmin. Koetetaan tulla omin neuvoin
10432:  toimeen. Tällöin tulisi, jos Suomen luotto edelleen evättäisiin,
10433:  historian lehdille uusi aihe, semmoinen, että valistuksestaan ja
10434: 2194              Istunto 17 p. lokakuuta 1907.
10435: 
10436: 
10437: vapaudestaan kerskaava Ranskan kansa kielsi luottonsa pieneltä
10438: Suomen kansalta siitä syystä, että Suomen kansa ei suostunut alen-
10439: tamaan siveellistä kuntoaan ja aineellista asemaansa juomalla Rans"
10440: kan viinejä. Todellakin loistava todistus ihmisyyden kehittymi-
10441: sestä raakalaisuutta kohti.
10442:      Ed. Sundblom huomautti että kaikissa Euroopan maissa käy-
10443: tetään enemmän alkoholijuomia kuin meillä ja piti siitä syystä
10444: 1uonnottomana, että kieltolaki toimeenpantaisiin. Juuri se seikka,
10445: että täällä vähemmän juodaan, kehoittaa mitä voimakkaimmin
10446: Suomea antamaan tässä suhteessa ensimäisen esimerkin, josta,
10447: jos se muuallakin käytäntöön otettaisiin, syntyisi voimakas ehty-
10448: mätön verenkierto ihmiskunnan ruumiiseen, joka varmaan pelas-
10449: taisi monta kansaa pahuuden valtaan hukkumasta. Prof. Forel
10450: ()n sanonut: •>Toivon, että eteenpäin menette Suomessakin, sillä
10451: kaikkien meidän katseet ovat kääntyneet pohjoiseen päin. Ensi-
10452: mäinen valtio, Kanada, Norja vai Suomi, joka saa kieltolain aikaan,
10453: tulee tekemään kokonaan uuden käänteen asiain tilassa ja anta-
10454: maan voimakkaan sysäyksen eteenpäin raittinsriennoille Keski-
10455: Euroopassa.•> Muiden maiden kokemuksia on täällä usein varteen
10456: ()tettu, mikäli ne oleviin oloihin soveltuvat. Suomen eduskunnalla
10457: ()n nyt tilaisuus näin saadun lainan takaisin maksamiseen monin-
10458: kertaisesti, jos vaan kieltolaki hyväksytään.
10459:      Olen kosketellut muutamiin tärkeimpiin kohtiin ed. Sundblomin
10460: vastalauseessa. Siitä mitä edellä olen sanonut, käynee selville,
10461: että vastalauseessa esiintuodut väitteet kieltolain hylkäämiseen
10462:  nojaavat niin löyhille perusteille, että pienikin kosketus vasta-
10463: väiteimien tukipylväisiin luhistaa ne kaikilta perusteiltaan maan
10464: tasalle. Joka ainoa väite vastalauseessa on vaan elävänä todistuk-
10465: sena katumattoman esteistä. Aika kieltolaille ei ole sovelias, Suo-
10466: men kansa ei ole tarpeeksi voimakkaasti ilmaissut kieltolain vaati-
10467: muksia j. n. e. Ed. Sundblom kannattajajoukkoineen aikoo näin
10468: ()llen Suomen kansaa edelleen kuljettaa hyvien aikomuksien loppu-
10469: mattomilla teillä. Teidän aikeenne, hyvät herrat, tulevat haihtu-
10470: maan kuin tuhka tuuleen. Valveutunut Suomen kansa ei tule kul-
10471: kemaan teidän viittomillanne harhateillä. Milloinka aika kielto-
10472: lain saamiseen on soveliaampi, jopa suorastaan k~hoittavampi
10473: kuin nykyinen? Kyllä ajan merkkien pitäisi puhua kaikille selvää
10474:  ja ymmärrettävää kieltä. Onko Suomen kansalla varaa tuhlata
10475:  kansan siveellisiä voimia, tarmoa ja kuntoa nautinnonhimon altta-
10476: rille aikana semmoisena, jossa elämme? Ainoastaan raitis, siveel-
10477: lisesti tarmokas kansa on kovimpinakin koettelemuksen hetkinä
10478:  kestäväinen.
10479:      Lopetan sillä vakaumuksella että eduskunta hyläten ecl. Sunel-
10480:  blomin vastalauseen tulee Suomen kansan nouclatettavaksi hyväk-
10481:  symään kieltolakiehdotuksen valiokunnan esityksen mukaisesti.
10482:                               Kieltolaki.                         2195
10483: 
10484: 
10485:      Ed. v. Alfthan:       Det är öfverhufvudtaget något hopplöst
10486: att förvänta en fullt nykter och sakenlig diskussion i en nykterhets-
10487: fråga, men oberoende däraf, huru nu utgången blir, - och den är
10488: väl tämligen gifven, - är man väl dock skyldig att söka tili den
10489: kraft och värkan det hafva kan sakligt utreda densamma. När nu
10490: ekonomiutskottet kommer fram med ett lagförslag af så djupt
10491: ingripande betydelse som detta, så skulle man vänta en mycket
10492: kraftfull, sakenlig och något så när uttömmande motivering. Allt
10493: detta synes mig i hög grad saknas. Om vi nu se omkring oss i värl-
10494: den och se efter, i hvilka trakter man egentligen sökt att införa
10495: en absolut förbudslag, så finna vi, att särskilda regeringar, som
10496: sysslat med kolonisationsföretag i Afrika, Australien och Amerika,
10497: hafva utfärdat absoluta förbndslagar icke för sina egna undersåtar,
10498: men väl för dessa barbariska folkslag, hvilka hafva ansetts vara
10499: hemfallna åt undergång, ifall de sknlle sättas i tilifälle att komma
10500: åt alkoholhaltiga drycker. Ett sådant förfarande har därför insla-
10501: gits gentemot fullkomligt underlägsna folkraser, hvilka icke i likhet
10502: med de europeiska raserna visat sig kunna gå framåt i · kultur och
10503: civilisation utan sådana absolnta förbud. Det lagförslag, som nu
10504: föreligger, skulle sålunda ställa det finska folket au niveau med
10505: dessa folkslag, hvilka erfarenheten har visat icke kunna höja sig
10506: till någon slags kulturell ståndpunkt, om de äro i tillfälle att komma
10507: åt alkoholhaltiga drycker. Att nu uttala en sådan dom öfver det
10508: finska folket. förefaller mig vara väl vågadt. Men om å andra
10509: sidan en mycket stark och medveten folkopinion en gång genom
10510: sina ansvariga representanter förklarar, att detta folk är så be-
10511: skaffadt, att det bör på samma sätt behandlas, som de nu omnämnda
10512: folkraserna, så kan man sätta i fråga, huruvida icke allmän mänsk-
10513: lighet skulle fordra, att detta folk skulle ernå det förmynderskap
10514: i detta afseende, som det längtar efter, t. o. m. om detta icke skulle
10515: kunna genomföras annat än sådant ekonomiutskottet föreslagit
10516: genom en ansenlig ökning af polisstyrkan eller rättare sagdt genom
10517: inrättandet af ett särskildt nykterhetsgendarmeri.
10518:      Ekonomiutskottet talar på sid. 4 om att ett folk, som lifligt
10519: åstundar en sådan lag, äfven skall hafva vård därom, att den med
10520: tiden kommer att efterlefvas. Att en liflig åstundan på många håll
10521: förefinnes om tillkomsten af en sådan lag är otvifvelaktigt. Men
10522: om denna åstundan är lika liflig som valresultatet har gifvit vid
10523: handen, är mycket tvifvelaktigt, ty tyvärr har nykterhetsrörelsen,
10524: som från början var en ideel rörelse, åsyftande folketo; bästa, blifvit
10525: väsentligen prostituerad af de politiska partierna, i det att denna
10526: rörelse af dem har utnyttjats såsom ett politiskt kampmedel, i val-
10527: kampen. I hvad mån således en värklig sträfvan efter nykterhet
10528:  såsom sådan har legat tili grund för det uppnådda resultatet och
10529: i hvad mån en kombination af olika moment, afsedda att sätta
10530:                     Istunto 17 p. lokakuuta 1907.
10531: 
10532: 
10533: folkets lidelser i rörelse, gjort detta, är därför svårt att säga. Men
10534: därför kan man icke häller säga, att själfva förbudslagen såsom
10535: sådan, därest den skulle blifva faktiskt tillämpad, skulle uppbäras
10536: utaf samma flertal, som nu har sändt flertalet representanter tili
10537: denna enkammare.
10538:     På sid. 6 har utskottet med mycket lätt hand berört frågan om
10539: ersättningen. Detta har redan påpekats af hr Estlander men torde
10540: yttermera böra utaf stora utskottet närmare öfvervägas. Det synes
10541: mig att ekonomiutskottet i denna del skulle ha varit skyldigt att
10542: framhålla, hurusom de rättsliga förhållandena beträffande ölbryg-
10543: gerierna och brännvinsbrännerierna äro alldeles olikartade. Bränn-
10544: vinsbränningen utgör nämligen numera i hufvudsak ett krono-
10545: regal, som utgifves på arrende, medan ölbryggerierna äro att lik-
10546: ställas med andra starkt reglementerade näringar, hvarför deras
10547: ersättningsanspråk ställa sig alldeles olika. Jag anser också, att
10548: en utredning från sakkunnigt håll i denna del vore synnerligen af
10549: behofvet påkallad, och jag vill hoppas, att stora utskottet, om det-
10550: samma en gång vill pröfva saken samvetsgrant, skall införskaffa
10551: sådan utredning från vederbörande utskott.
10552:     Vidare talar utskottet på sid. 7 om den korumunala förbuds-
10553: lagen och säger, att den är fullkomligt värdelös, såsom förbuds-
10554: lagstiftningen uti Amerika har gifvit vid handen. J ag vill här
10555: eriura om att, när denna rena förbudslagstiftnings vänner så uttala
10556: sig, så tror jag, att de värkligen i väsentlig grad träffa det rätta,
10557: medan häremot utaf dem upphäfdes ett mycket starkt härskri, när
10558: samma påstående under ett tidigare skede af frågans ntveckling gjorde
10559: sig gällande. Det är påtagligt. att kommnnernas förbudsrätt icke kan
10560: bli fullt lika effektiv som ett absolut förbud, därest ett absolut
10561: förbud kan genomföras, men däremot är det icke sagdt, att icke en
10562: kommunal förbndslag skulle kunna utgöra ett framsteg och en för-
10563: bättring jämförd med den nu rådande lagen. Det är således med
10564: hänsikt till tillståndet, sådant det nu föreligger, som de olika för-
10565: slagen böra pröfvas. Då ju flertalet utaf förbudslagens förkämpar
10566: torde vara benägna att erkänna, att genomförbarheten utaf den
10567: förelagda lagen är så godt som ingen, så synes det mig vara deras
10568: plikt gentemot den rörelse, hvars förkämpar de säga sig vara, att öfver-
10569: lägga, huruvida icke nykterhetsrörelsen skulle kunna bättre be-
10570: främjas genom beslut om sådana lagar, som låta sig genomföras,
10571: än genom beslut om en lag, som icke låter genomföra sig, och ge-
10572: nom hvilket beslut hvarje förbättring i det nu rådande tillstån-
10573: det göres omöjligt, åtminstone för den närmaste tiden.
10574:     Senator Ståhlberg har redan i väsentliga delar belyst utskottets
10575: resonnemang om handelstraktaterna och monopolen. H vad nu
10576: monopolen såsom sådana beträffar, så utgöra monopolen i de länder,
10577:                               Kieltolaki.                        2197
10578: ---------· - - - - - - - - -
10579: 
10580: 
10581: där de förekomma såsom statens monopol, en form för indirekt
10582: beskattning, där staten underlägger sig endast rättigheten till för-
10583: säljning utaf en viss vara i ändamål att genom uppdrifna pris skaffa
10584: staten inkomster. Men ett monopol, som skulle bestå däri, att sta-
10585: ten skaffar sig detsamma icke för att sälja någonting, utgör icke
10586: något monopol alls. Det är ett tomt ordrytteri och att ett sådant
10587: tomt ordrytteri uti den realiteternas värld vid lefva uti skulle kunna
10588: undgå att väcka protest är gifvetvis alldeles utsiktslöst. H vad nu
10589: beträffar utskottets resonnemang med afseende å handelstrak-
10590: taterna i öfrigt, så är det alldeles påtagligt, att, då där talas om
10591: sundhetsåtgärder, så afses sådana, i hvilka båda de kontrahe-
10592: rande parterna erkänna, att dessa åtgärder äro utaf sanitär art,
10593: d. v. s. att det är fråga om sådana förhållanden, som från båda si-
10594: dorna anses vara hälsovådliga. Om utskottet skulle hafva litet
10595: närmare relaterat den korrespondens, sotp. egde rum mellan Öster-
10596: rikisk-Ungerska ambassaden och ministern för utrikes ärendena,
10597: hvilken korrespondens finnes i författningsförsamlingen tillika
10598: med traktaterna, så skulle däraf framgått klart och tydligt, att här
10599: endast är fråga om epidemiska kreatursjukdomar. Något annat
10600:  har det icke varit tal om.
10601:       Härmed vill jag lämna frågan om traktaterna och utskottets
10602:  allmänna motivering för att i korthet beröra några paragrafer uti
10603:  utskottets förslag, de där alldeles särskildt förtjäna att tagas under
10604:  öfvervägande af stora utskottet.
10605:       I § 7 behandlas frågan om apoteken. Utskottet föreslår där,
10606:  att man skulle få köpa maximum 20 gram. Följaktligen skulle
10607:  man väl icke häller få innehafva mera än 20 gram. I.åt oss nu an-
10608:  taga, att vi skulle hafva en familj om flere personer och att det ena
10609:  barnet behöfver en sorts medicin, det andra en annan. För hvem
10610:  af familjens medlemmar skall man då köpa 20 gram medicin, om
10611:  det behöfves olika SL)rter? E11er låt oss antaga, att förhållandet
10612:  skulle bli ännu mera kompliceradt, så att det utom de två sjuka
10613:  barnen skulle finnas en sjuk ko eller en sjuk häst, som icke är be-
10614:  tjänad af en så liten dosis som 20 gram. Då kommer vederbörande
10615:  i ett ganska svårt dilemma. Skall man köpa medicin åt kon eller
10616:  åt hästen eller åt barnen och åt hvilketdera af barnen? Det är
10617:  konsekvensen af sådana stadganden.
10618:       I § 15 har utskottet en bestämning, som på mig värkar mycket
10619:  förbluffande. Där säges i andra momentet: >>Om hos personer,
10620:  som icke äro berättigade att tillvärka eller destillera alkoholhaltig
10621:  ämne, påträffas därför afsedda redskap eller för tillvärkning af
10622:   alkoholhaltiga ämnen duglig sur tillmäskning, vare straffet o. s.
10623:   v.>> Nu är det så, att detta strängt taget hänför sig till hvarje deg
10624:   i jäsning. För fyratusen år sedan kände man redan till detta sätt
10625:   att ifrån vanlig deg få öl. Det var det gamla egyptiska ölet. Man
10626:                     Istunto 17 p. lokakuuta 1907·
10627: 
10628: 
10629:  finner ännu i de gamla egyptiska grafvarna hos mumierna små
10630:  silar, som åtföljt dem såsom husgeråd. Dessa silar begagnades
10631:  af folkningen sålunda, att de hade tråg med en öppning, där de pla-
10632:  cerade silen och, när degen jäste, silade de vätskan igenom. Det
10633:  var då ett slags primitivt öl, hvilket af egyptierna användes såsom
10634: rusgifvande medel, och det var ganska starkt. Vi skttlle således
10635:  med sträng tillämpning af 15 § komma därhän, att samtliga deg-
10636: tråg böra beläggas med beslag och innehafvarena straffas, första
10637:  gången med 100 mark och andra gången med böter icke utöfver
10638:  soo mark, hvilket förefaller mig väl drakoniskt.
10639:      I § 23 ingår en bestämning om husransakan, hvilket stadgande
10640:  jag anser vara det allra vådligaste utaf alla de bestämningar, som
10641:  denna lag innehåller. I 2 mom. säges: •>Om någon på giltiga skäl
10642: misstänkes för att olofligen tillvärka, eller innehafva upplag af eller
10643:  försälja alkoholhaltiga ämnen, må hos honom hållas husransakan,
10644: om sådan till sakens utredande anses erforderlig, af kronofogden
10645: eller kronolänsman å landet eller ledamot af magistrat, stadsfiskal
10646: eller polisman i staden.>> Detta har jag hört uppgifvas skall vara
10647: någon slags utvidgning af den bestående rätten i frågan, hvarom
10648: finnes stadgad i denna del i § 55 af gällande förordning angående
10649: fösäljning af brännvin. Men rättighet till en sådan kontroll för
10650: vederbörande polisman är här begränsad till innehafvaren af upp-
10651: lag afsedt till afsalu, således till partihandlarena med brännvin,
10652: hvilka innehafva minst 400 liter. Denna nya bestämning kommer
10653: däremot att utsträckas till hvar man. Nu frågas; är det skäl för
10654: ett folk, som så nyligen pröfvat på, hvad husransakan i oträngdt
10655: mål vill säga, att i lagen införa en bestämning, som gifver hvilken
10656: polisbetjänt scm hälst rätt att när som hälst och hos hvem som
10657: hälst, som han misstänker, föranstalta husransakan. Han säger
10658: sig göra det i syfte af upptäcka brännvin, men kan göra det i af-
10659: sikt att upptäcka det ena och andra, på sätt som erfarenheten gif-
10660: ver vid handen icke är önskvärdt för detta samhälle. Härmed
10661: skulle tillika öppnas på vid gafvel en port för den angifvelsemani,
10662: för hvilket vårt folk tyvärr har visat sig vara i så hög grad mottag-
10663: ligt. Är nu uppnåendet af förbudslag så viktigt, att för dess ernå-
10664: ende all sådan hänsyn skall vika och alla dessa olägenheter införas
10665: i vårt samhälle? Det är en sak, hvilken det synes mig att ekonomi-
10666: utskottet. när det föreslog dylikt, bort klarligen redogöra för och
10667: det synes mig att utskottet ärligt bordt säga till, att utskottet an-
10668: ser detta vara viktigare än allt annat. Eller har ekonomiutskottet
10669: tilläfventyrs icke alls beaktat denna konsekvens. Därom saknas
10670: hvarje utredning i betänkandet.
10671:      Vidare föreslår utskottet i särskilda paragrafer synnerligen
10672: drakoniska straff, fängelse, höga böter, ja, jag tror till och med
10673: tukthus. Frågas billigt, om nu icke så pass svåra straffbestämmel-
10674:                                Kieltolaki.                          2199
10675: 
10676: 
10677: ser smamngom tangerar strafflagens gebit, och huruvida icke ut-
10678: skottet bort bertäffande ansvarspåföljderna inhämta lagutskot-
10679: tets utlåtande. Det synes mig att, när så stränga ansvarspåfölj-
10680: der äro utsatta som i detta lagförslag, sådana näppeligen böra be-
10681: slutas utan att lagutskottet angifver yttrande i saken, och hoppas
10682: jag, att också stora utskottet skall hafva denna sida af saken i åtanke.
10683:       öfverhufvudtaget har jag vid läsningen af detta betänkande
10684: kommit till insikt om, att ekonomiutskottet själft anser att efter-
10685: lefnad af eller genomförande i praktiken af denna lag är så svår,
10686: att den utan användning af våldsamma straff och en massa detalj-
10687: bestämmelser alls icke kan leda till någon värklig påföljd. Frågas:
10688: är detta den rätta vägen man bör gå. Någonting, som endast med
10689: så stora svårigheter kan uppnås, är måhända en dålig metod till
10690: ändamålets ernående. Kanske vore det riktigare, att fortgå på
10691: den väg, som redan har blifvit bepröfvad och som värkligen gifvit
10692: goda, i andra delar också dåliga resultat.
10693:     Sedan jag nu varit i tillfälle att göra dessa påminnelser till stora
10694: utskottets beaktande, skall jag afstå från att denna gång gå vid-
10695: lyftigare in i frågan.
10696: 
10697:                         Uusi arm. esitys.
10698:    Asian käsittely tässä keskeytyi, kun eduskuntaan saapui se-
10699: naattori Castren esittelijäsihteeri Degerholmin seuraamana tuoden
10700: eduskunnalle arm. esityksen n:o 28 kulkukaupasta.
10701: 
10702:    Puhemies eduskunnan puolesta kiitti arm. esityksestä, jonka
10703: eduskunta oli ottava perustuslainmukaisesti käsitelläksensä.
10704: 
10705:      Ed. Ahlroos:        Det nu föreliggande lagförslaget är enligt
10706: mitt förmenande så motiveradt, att jag i detta afseende ingenting
10707: har att invända. Men då jag finner till betänkandet fogad en af-
10708: styrkande reservation, undertecknad af representanter från den sven-
10709: ska gruppen, och då man därigenom kunde komma till den uppfatt-
10710: ningen, att den svenska folkstammen i vårt land i dess helhet stode
10711: afvogt stämd mot rusdrycksförbudslagstiftningen, har jag tagit
10712: till ordet för att häfda, att äfven bland oss svenska talande rus-
10713: drycksförbudet har en stor skara gynnare.
10714:      I den andra reservationen säges det, att man i en hand-
10715: vändning vill bryta med århundradens åskådningssätt och tvinga
10716: den enskilda individen o. s. v. Detta åskådningssätt är mycket
10717: äldre än reservanterna själfva och passar icke in på detta århun-
10718: drade. Det ser ut, som reservanterna icke skulle känna flertalets
10719: af vårt folks fordringar. Alldeles liknande argumentering gjordes,
10720: då rösträttsfrågan :var på dagordningen, och ändå drefs den igenom.
10721:                                                               139
10722: 2200               Istunto 17 p. lokakuuta 1907·
10723: 
10724: 
10725: Det finnes flere lika genomgripande frågor, som icke kunna god-
10726: kännas af minoriteten, därför att denna icke följt med detta år-
10727: hundrades åskådningar och kraf.
10728:     Har något lagförslag så allmänt uppburits af folkopinionen,
10729: som det nu föreliggande? Och dock har man tidigare, utan att fråga
10730: folkviljan, infört en mängd förbud eller lagar, som de allmänt kaUas.
10731:     Det stora flertalet af vårt folk har lärt sig känna rusdryckernas
10732: natur och ödesdigra följder. De se i dem sin värsta fiende tilllycka
10733: och välstånd, och de kunna icke förhindra deras värkningar, så
10734: länge de finnas till. Därlör vilja de hafva frestelsen bort. De
10735: nya rättigheterna mana att skaffa oss mera vetande och kun-
10736: skap för att lugnt gå framåt på utvecklingens väg. Ofärdsåren
10737: borde hafva lärt förbudslagens motståndare, att vi under rusdrycker-
10738: nas invärkan degenererat och att vi nu under lyckligare omstän-
10739: digheter borde uppfostra.-; moraliskt och sedligt starkare. Flere
10740: upplysta och aktade medborgare, som under ofärdsåren sågo, huru
10741: långt rusdryckerna kunnat föra rättskänslan hos den enskilde indi-
10742: viden, afsvuro sig desamma och uppmanade andra att äfven lämna
10743: rusdryckerna och ställde sig sålunda i kamp mot denna sed.
10744:     Vidare hålla reservanterna på den utnötta frasen, att rusdrycks-
10745: förbrukningen minskas med en stegrad folkupplysning, skärpta
10746: straffbestämningar och socialt upplysningsarbete. De äro ju nog
10747: faktorer, som behöfvas i det vidt syftande uppfostringsarbetet.
10748: Men dessa medel allena förmå så försvinnande litet. Alla fallgropar
10749: måste fyllas. Förbannelsens boja - alkoholen - måste bringas
10750: ur världen i egenskap af njutningsmedel. Skulle en ökad upp-
10751: lysning allena bringa vår nations största stötesten ur vägen,
10752: då vore det ingen nöd, alkoholrötan utbreder sig lika svårt bland
10753: de ttpplysta och skolade som bland arbetare och allmogen J ag
10754: kunde ttppräkna familjeolyckor i otal, hvilka haft '3itt upphof från
10755: rnsdryckerna och detta just inom de burgnare samhällsklasserna.
10756: Det blefve en outtömlig källa för författarevärksamheten. Digra
10757: volymer kunde utgifvas och kanske vara till något gagn i kampen
10758: mot rusdrycknjutningen. Sorgliga romaner kunde skrifvas om
10759: ut-och kroglifvet äfvensom dess sviter.
10760:     Ville jag likt hr Castren taga tidningarna till hjälp, kunde jag,
10761: för att bevisa alkoholens del i brottsligheten, taga en stor del af
10762: kammarens tid i anspråk. Jag vill inskränka mig till att konstatera
10763: att roo-tal mindre fylleriförseelser hvarje vecka beifras af polisen
10764: i hufvudstaden, utan att nämna sådana brott som mord, knifhugg-
10765: ningar, hemfridsbrott o. s. v.
10766:     Det sociala upplysningsarbetet kan ej häller spela någon större
10767: roll, för att råda bot mot det nu ifrågavarande onda. Det kan en-
10768: dast något hämma farsoten. Ty medan tio ttpprättats hafva lika
10769: många fallit för frästelsen.
10770:                                 Kieltolaki.                         2201
10771: 
10772: 
10773: 
10774:      Ar det alldeles riktigt, att den ena medborgaren tillåtes att lag-
10775: ligen försälja och utskänka sådana drycker, som äro hälsovådliga
10776: samt moraliskt, sedligt och ekonomiskt ruinerande för den andra?
10777: Landet drager skatt af näringen på landets bekostnad. Således,
10778: vårt lands inkomster beräknas af regering och representanter till
10779: en del utgå från offer på folkets lidelser. Finnes häri någon moral?
10780: Befordrar denna uppfattning rättskänslan? Fängelser, sjukhus
10781: och polisen måste på landets bekostnad ökas, emedan man icke
10782: vill vara medveten om att orsaken till lagbrotten i de flesta fall
10783: just är rusdryckema.
10784:      Talet om den persomliga friheten har så många gånger tillbaka
10785: visats. Den personliga friheten är oinskränkt endast på en obebodd
10786: ö. I ett lagbundet samhälle inskränkes den med en mängd förbud:
10787:  förbud mot stöld, mord, förfalskningar o. s. v. Kränkes den per-
10788:  son1iga friheten t. ex. däraf att tuberkelmängd mjölk, trikinfyldt
10789:  fläsk, skämdt kött eller för hälsan menliga läskdrycker tagas i be-
10790:  slag, konfiskeras, förgöras? Rusdryckema höra ohjälpligen till
10791: samma kategori. Hvilken ny princip införes i lagstiftningen, om
10792:  samma lag utsträckes till de alkoholhaltiga njutningsmedlen? Vår
10793:  tid går ut på att mera förebygga än att bota. Samma väg
10794:  väg bör man väl också inslå på lagstiftningens område. Ej principen:
10795:  först brott - så straff; utan fast hällre: förebygga och aflägsna or-
10796:  saken till brotten. Skola då rusdrycksförsäljningslokalerna stå lag-
10797:  ligen öppna, ehuru alla veta, att däraf följa osäkerhet tilllif och lem-
10798:  mar, våldsdåd, dråp m. m. Enligt alla tiders och länders erfaren-
10799:  heter är alkoholen den fömämsta orsaken till brott, och däraf föl-
10800:  jer, att denna orsak måste aflägsnas. Alkohalen bör placeras bred-
10801:   vid cyankaliet, opiet m. fl. gifter i apotekarens skåp.
10802:       Det var majoritetens rätt man gick för nära, då husbehofsbrän-
10803:  ningen genom lag förbjöds. Och dock har folket lojalt underordnat
10804:  sig förbudet, emedan lagen var tili dess fördel. Landsbygden
10805:   bär därom det bästa vittne. Nu är det minoriteten af folket det
10806:   gäller, en egoistisk och njuJningslysten minoritet, som ofta i farans
10807:   stund och vid festliga tillfällen ropar ut: allt för fosterlandet.
10808:       Vidare hör man ofta sägas, att rusdrycksförbudet skulle öka
10809:   brottsligheten. Inte häller detta håller sträck, ty vi äro efl.se med
10810:   reservantema i att rusdryckema befordra brottsligheten. Då de
10811: . förbjudas, talar konsekvensen för, att brotten mot alla andra lagar
10812:   minskas utom till en tid - mot förbudslagen.
10813:       Sedan de förgiftade subjekten fallit undan, uppstår ett nytt
10814:   friskt och kraftigt finskt folk.
10815:       J ag vill ännu beröra handelstraktatema. Icke häller denna
10816:   stötesten var för oss främmande. Då lagförslaget uppgjordes, blefvo
10817:   vi nog hotade med dem. Handelstrakta tema ställde sig hindrande
10818:   i vägen, hette det. Isynnerhet öfverenskommelsema med Frankrike.
10819: 2202                 Istunto 17 p. lokakuuta 1907.
10820: 
10821: 
10822: För saken intresserade, åtminstone på svenskt håll, togo reda på
10823: traktaterna, studerade dem, läto lagkunniga tolka dem och uppvaktade
10824:  regeringsmedlemmar. Från regeringshåll svarades först, att de
10825: franska traktaterna ställde sig hindrande i vägen, men efter ett
10826: fördjupande i de enskilda punkterna, hvilka i tidningspressen fram-
10827: höllos, medgafs, att traktaterna juridiskt icke voro hindrande.
10828:     Den nya öfverenskommelsen med Frankrike har i I4 artikeln
10829: följande innehåll: >>Franska jord- och industrialster, som in-
10830: föras till Ryssland, skola underkastas enahanda behandling, som
10831: alster från den mest gynnade stat. De må icke i någon händelse
10832: eller under någon förevändning underkastas införselförbud, som icke
10833: skulle utsträckas till enahanda alster från hvarje annat land.>> Ett
10834: rusdrycksinförselförbud i Finland skulle själffallet träffa lika alla
10835: land. Ooch hvarken traktaternas andemening eller ordalydelse
10836: synes lägga något hinder därför.
10837:     Förbudslagen får icke blifva en politisk partifråga, utan en
10838: lycklig lösning af de reformkraf folket ställer på sina representan-
10839: ter och sin regering. Egoismen och intrigerna få icke spela in och in-
10840: värka hämmande på en förbättring, som gäller hela vårt lands
10841: väl och ve.
10842:     Lagförslaget går visserligen längre än t. ex. min motion. Ut-
10843: skottet har tagit steget fullt ut. För min del har jag ingenting
10844: däremot, om jag bortser från några oegentligheter, men jag hoppas,
10845: att stora utskottets lagkunniga skola egna välbehöflig kritik åt
10846: bristfälligheterna och att de blifva behörigen beaktade.
10847: 
10848:      Ed. Rosenqvist G. G.: J ag hade icke i dag ernat begära ordet
10849: i denna betydelsefulla och allvarliga fråga, dels emedan jag högst
10850:  ofullständigt hunnit sätta mig in i föreliggande betänkande, dels
10851: cemedan det nu är första gången ärendet behandlas. Men då diskus-
10852: sion en gång begynt i frågan, och då jag icke är medlem af stora ut-
10853: skottet, vill jag låta några ord åtfölja remissen till nämnda utskott.
10854: J ag är i själfva hufvudsaken icke fullt beredd att definitivt fatta po-
10855: sition; ej häller vill jag här utveckla de enligt min mening starkt
10856: vägande skäl, hvilka tala för allmän förbudslags införande. Men om,
10857: såsom jag tror, jag slutligen kommer att ställa mig i deras led, hvilka
10858: yrka på införandet af allmän förbudslag inom vårt folk, så gör jag det
10859: - dettakan jag redan nu säga- icke på grund af nu föreliggande ut-
10860: skttsbetänkande, utan trots detsamma. Ty detta betänkande lider en-
10861: ligt min uppfattning icke blott af logiska svagheter, utanäfveniåtskil-
10862: liga afseenden af brist på hvad jag ville kalla inre sanningshalt. J ag
10863: skul1e önska att, då Finlands folk tager ett så viktigt och betydelse-
10864: fullt steg på de sociala reformernas väg, d~tta skedde med ett kla-
10865: rare och mer oförvilladt medvetande om stegets värkliga innebörd
10866: än hvad som att döma af utskottsbetänkandet synes vara fallet.
10867:                                Kieltolaki.                        2203
10868: 
10869: 
10870: Och jag hade önskat att motiveringen för nödvändigheten af att
10871: taga detta steg erhållit en grundligare och fullt värdig form.
10872:      Jag skall icke nu, då det gäller ärendets fösrta behandling, uppe-
10873: hålla landtdagens tid med att utförligare motivera det omdöme
10874: jag här uttalat. Endast i tvänne afseenden skall jag lämna några
10875: antydningar.
10876:      Man angifver enligt min uppfattning på ett skeft sätt frågans
10877: värkliga innebörd, om man med utskottet låter förstå, att det vä-
10878: sentligen gäller frågan, huruvida >>enskilda medborgares mindre
10879: förmåner och inbillade rättigheter skola vika för hela folket:;; stora
10880: lifskraf>>. Vore detta frågans väsentliga innebörd, då vore den
10881: ytter!!t lätt 15st. Det tillfredsställer mig icke häller att, såsom ut~
10882: skottet gör på samma sida i betänkandet, tala om den höga mora-
10883: liska. ståndpunkten hos det folk, som nödgas taga ett dylikt steg.
10884: Det är fastmer en låg moralisk ståndpunkt hos folket, som bäst
10885: motiverar nödvändigheten att taga nämnda steg. Och, om ett
10886: folk måste taga det, så bör det ske icke under skryt och bombasti-
10887: ska tal, utan snarare med syndabekännelsens ödmjukhet.
10888:      Intresset för och sträfvan för ett nyktert folk och nykterism äro
10889: icke identiska. Än mindre är det förra identiskt med den nykte-
10890: rism, som begynt skylta i partiprogrammen, eller den nykterism
10891: som begagnar sig af nykterhetsintressena såsom bas för sin mono-
10892: mani att angripa den nuvarande regeringen. En fanatisk och
10893: fariseisk prägel har icke sällan gjort nykterismen motbjudande för
10894: värkliga nykterhetsvänner.
10895:      Då nu detta betänkande går till stora utskottet, ville jag för
10896: min del uppmana detsamma att söka rensa bort alla dylika element,
10897: och framför allt ville jag lägga utskottet på hjärtat, att utmönstra
10898: alla bestämningar i detta lagförslag, som fullfölja ett partikulariskt
10899: sedligt intresse på bekostnad af sedligheten såsom totalitet, med
10900: andra ord alla element, som vilja bekämpa ett ondt med medel,
10901: som äro värre än det onda, som man bekämpar, ty det gäller, äfven
10902: då man kämpar för sedlighet och nykterhet, att ändamålet icke
10903: helgar medlen.
10904: 
10905:     Senaattori Ståhlberg: Sen johdosta, mitä viimeisen edellinen pu-
10906: huja mainitsi hallituksen taholta ilmoitetun kauppaliitoista, pyy-
10907: täisin mainita, että ainakin senaatissa tietääkseni kauppaliitoista
10908: on ollut se käsitys, jonka minä toin esiin edellisessä lausunnossani.
10909: 
10910:    Ed. Bäck: Minäkin puolestani olen kieltolain ystävä. Mutta
10911: kuitenkin täytyy minun tunnustaa, että kun keväällä kirjoitin esi-
10912: tysehdotukseen nimeni, niin tein sen kauan epäiltyäni. En voinut
10913: nimittäin olla pitämättä raittiutta, )oka on vakaumuksen hedelmä.
10914: moraalisesti sunrempana, parempana raittiutta, joka johtuu kielto-
10915: 2204                   Istunto 17 p. lokakuuta 1907.
10916: 
10917: 
10918:  laista. Sittekin lopulta kirjoitin nimeni esitysehdotukseen; tein
10919:  sen pääasiallisesti siitä syystä, että hyvin tiesin, kuinka paljon
10920:  tuhoa juovutusjuomat ovat tuottaneet meidän kansallemme.
10921:      Olen ollut 8 vuotta pääkaupungissamme pappina, ja sillä ajalla
10922:  liikuin etupäässä proletariaattipiireissä. Tulin siellä melkein Uoka päivä
10923:  näkemään, kuinka paljon kurjuutta alkohooli tuo mukanaan. Tulin
10924:  monta kertaa koteihin, joissa ei ollut huonekaluja, ei vaatteita,
10925:  puhumattakaan ruuao;;ta, ja kun kysyin epätoivoiselta perheen
10926:  äidiltä, mikä oli syynä tähän kurjuuteen, niin oli vastaus: viina.
10927:  Voisin luetella paljon esimerkkejä siitä, mitä väkijuomat ovat tuo-
10928:  neet mukanaan meidän kansallemme. Mutta en tahdo sitä nyt
10929:  tehdä, koska pelkään, että täällä vielä tullaan käyttämään paljon
10930:  puheenvuoroja. Tahdon kuitenkin ohimennen mainita erään tapa-
10931:  uksen. Olin erään kuolevan langeuneen naisen vuoteen vieressä.
10932:  Hän kertoi että alkusyy hänen lankeemukseensa oli, että hänen
10933:  juopunut isänsä oli myynyt hänet. Kun pidän kiinni siitä, että
10934:  väkijuomat voivat tuottaa eikä ainoastaan voivat vaan tuottavat,
10935:  ja ovat tuottaneet meidän kansallemme niin äärettömän paljon
10936:  kärsimyksiä ja niin kauheita siveellisiä vaurioita, en ole voinut olla
10937:  kirjoittamatta nimeäni mainittuun esitysehdotukseen.
10938:      Vielä nytkin olen, niinkuin jo alussa sanoin, kieltolain ystävä.
10939: Mutta näinkin ollen en voi olla lausumatta muistutuksia sitä laki-
10940:  ehdotusta vastaan, joka meillä on tänä päivänä käsiteltävänä.
10941: Mielestäni on lakiehdotus annettu meille semmoisessa tilassa, että
10942: se on omiansa tekemään kieltolain melkein aivan mahdottomaksi.
10943: Epäilen, tokkohan minäkään voisin äänestää kieltolain hyväksy-
10944: mistä, jos se lopullisesti annettaisiin kamarille siinä muodossa kuin
10945: se meille tänä päivänä on tullut.                                     .
10946:      Täällä on jo kosketeltu muutamiin kohtiin lakiehdotuksessa;
10947: niin esim. ed. v. Alfthan kosketteli 7 pykälää. Minäkin olen huo-
10948: mannut juuri saman virheen, josta hän puhui. Mutta olen huo-
10949: mannut 7 §:ssä muutakin, jota tahtoisin suuressa valiokunnassa
10950: korjattavaksi. Ensinnäkin tuo määräys, ettei saisi ostaa alkohooli-
10951: pitoisia lääkeaineita enempää kuin 20 grammaa, on aivan mahdoton.
10952: Olen asunut paikkakunnalla, josta lähimpään apteekkiin on 9 penin-
10953: kulmaa. Ajatellaan nyt toki, ettei saisi ostaa enempää kuin 2f:
10954: grammaa lääkkeitä. Ihmiset, jotka asuvat seuduilla, jotka ovat niin
10955: kaukana apteekeista kuin se, josta puhuin, eivät ollenkaan voisi
10956: käyttää apteekkia ja kuitenkin on valiokunta mietinnössään taval-
10957: laan tunnustanut oikeaksi, että lääkkeitä käytetään, ei ole ainakaan
10958: tahtonut kieltää niiden käyttämistä. Varmalta taholta olen myös
10959: kuullut, että ne lääkkeet, joita käsikaupassa apteekista myydään,
10960: ovat suurimmaksi osaksi sellaisia, että alkohooli niissä on pääaines.
10961: Jos nyt määrätään, niinkuin 7 §:ssä on ehdotettu, että tällaisia lääk-
10962: keitä ei saada muuten kuin lääkärin reseptin nojalla, niin se tulee
10963:                                 Kieltolaki.                          2205
10964: 
10965: 
10966:  tuottamaan köyhälistölle suuria haittoja, puhumattakaan sellai-
10967:  sista seudnista ,joissa ei löydy lääkäreitä. Ajattelen nyt vaan tätä
10968:  Helsingin kaupunkia; jos joku sattuu sairastumaan pyhänä, niin on
10969:  monta kertaa melkein mahdotonta saada lääkäriä käsiinsä. Tah-
10970:  toisin siis tähän pykälään jonkunmoisen muutoksen tässä suh-
10971:  teessa.
10972:      Sitä paitsi on tämä mainittu pykälä hyvin epäjohdonmukainen;
10973:  sen mukaan sallitaan myydä apteekista nll<onaisiin tarkoituksiin
10974:  käytettäviä lääkkeitä. Mutta tiedän, että sellaisetkin lääkkeet ovat
10975: tulla väärinkäytöksen esineiksi. Apteekista myydään esim. riiga-
10976:  balsamia ulkonaisena lääkkeenä, niinikään halpausvettä, ja kui-
10977: tenkin käytetään näitä lääkkeitä monta kertaa ei ulkonaisiin tar-
10978: koituksiin vaan sisällisiin, niitä käytetään juovutusjuomina.
10979:      8 §:ssä olen myös huomaavinani jonkunmoista epäjohdonmu-
10980: kaisuutta. Jos verrataan 8 pykälää 5 pykälään, niin täytyy ehdot-
10981: tomasti tulla siihen johtopäätökseen, että apteekista ja rohdoskau-
10982: pasta saadaan myydä eetteriä, jota nykyisenkään lain mukaan
10983: ei saa ilman lääkärin määräystä ostaa.
10984:      Myöskin I I § on minun mielestäni hyvin merkillinen. Sano-
10985: taan nimittäin, että 8 ja 9 §:ssä mainittuja aineita ei saa antaa osta-
10986: jalle, jos on perusteellista aihetta luulla, että niitä tultaisiin käyttä-
10987: mään juovutusjuomiksi. Tahtoisin kysyä, milloinka apteekkarilla
10988: tai rohdoskaupan omistajalla on perustee11ista syytä otaksua, että
10989: ostaja tulee väärinkäyttämään pyytämäänsä tavaraa?
10990:      Täällä on tänä päivänä myös puhuttu niistä hirmuisista ran-
10991: gaistusmääräyksistä, joita on ehdotettu kekustelun alaisessa laki-
10992: ehdotuksessa. Minäkin olen valmis tunnustamaan näitä rangaistus-
10993: määräyksiä aivan liian suuriksi. Jos verrataan niitä esim. rikos-
10994: lain rangaistusmääräyksiin, niin ei voi tulla muuhun johtopäätök-
10995: seen kuin että tämä lakiehdotus, josta nyt on kysymys, menee
10996: paljon, paljon pitemmälle kuin rikoslaki aikanansa koskaan on men-
10997: nyt. Esim. salakapakoitsijoille ehdotetaan neljäkin vuotta kuri-
10998: tushuonetta.      Rikoslaissa ei ainakaan muutamissa tapauksissa
10999: anneta edes lapsenmurhaajille ja varkaille niinkään suurta rangais-
11000: tusta. Näyttää melkein siltä kuin valiokunnalla, joka on meille
11001: lähettänyt tämän mietinnön, olisi jo alusta pitäen ollut se vakau-
11002: mus, että tämä laki ei ole kansan vakaumuksen tulos. Jos se nimit-
11003: täin olisi ollut sitä mieltä, että kansa vaatii ja kannattaa kieltolakia,
11004: niin ei sen minun mielestäni olisi tarvinnut määrätä niin drakoonil-
11005: lisia rangaistusmääräyksiä kuin se nyt on tehnyt.
11006:     Vielä tahtoisin kajota 26 §:ään. Se on mielestäni kaikkein pahin
11007: ja huonoin pykälä koko lakiehdotuksessa. Tahtoisin kutsua mainit-
11008: tua pykälää bobrikoffilaiseksi pykäläkc:i. Se oikein opettaa kan-
11009: saamme ilmiantajiksi. Luulen, että lakimiesten keskuudessa on
11010: tultu siihen johtopäätökseen, että ilmiautoa ei lain kautta saa edistää,
11011: mutta tuntuu siltä kuin ne miehet, jotka istuvat siinä valiokunnassa,
11012: 2206                 Istunto 17 p. lokakuuta 1907.
11013: 
11014: 
11015: jonka mietintö tämä kyseessä oleva on, ne olisivat tällä 26 §:llä
11016: oikein tahtoneet ilmiautoa kasvattaa ja edistää. Toivoisin, että
11017: ainakin tämä 26 § tulisi, jollei kokonaan poistetuksi, niin kuitenkin
11018: suuresti muutetuksi.
11019:     Jos sitten tulemme 28 §:ään, niin täytyy minun sanoa, ,että se
11020: on paha takaväräjä, mutta ehkäpä mainittu pykälä on ollut ehdotto-
11021: man tarpeen.       En voi siitä päättää, mutta mieluummin olisin
11022: nähnyt, että tämä pykälä olisi jäännyt kokonaan pois ehdotuksesta,
11023: kun nimittäin muistan sitä salakapakoitsemista, mitä venäläinen
11024: sotaväki aina on harjoittanut ja luultavasti aina tulee harjoittamaan
11025: meidän maassamme.
11026:     I,opuksi en voi olla lausumatta ihmettelyäni siitä, että kun
11027: tätä raittiuskysymystä on tänäpäivänä täällä käsitelty, on osoi-
11028: tettu niin vähäistä poliitillista raittiutta. Kun ed. Nevanlinna
11029: puhui, niin tuntui melkein siltä kuin hän olisi ollut vihaisempi ny-
11030: kyiselle senaatille kuin juoppoudelle. Ehkäpä se kuitenkin on an-
11031: nettava ed. Nevaniinnalle anteeksi; muistot voivat hänellekin
11032: joskus tulla liian raskaiksi.
11033: 
11034:     Ed. Viljakainen:           Niinkuin odottaa saattoikin, on tätä
11035: valiokunnan mietintöä arvosteltu ankarasti sekä perustelujen ett'a
11036: lakipykälien suhteen. Perusteluista on löydetty vikoja monen laisia:
11037: ne ovat laihat, ne ovat farisealaiset, ne ovat puutteelliseti sanalla
11038: sanoen ne osoittavat suurta kykenemättömyyttä valiokunnassa.
11039:      Jos olisi ollut kirjoitettavana lihava kirja joko juoppoudesta
11040: tahi raittiudesta tahi niistä toimenpiteistä, mitä eri kansoissa on
11041: tehty molemmissa suhteissa, niin kyllä ainetta valiokunnalla olisi
11042: ollut ja kyllä siihen olisi osattu kenties valikoidakin yhtä ja toista,
11043: sillä siihen työhön valiokunnan jäsenet olisivat olleet tottuneita.
11044: Mutta oli aikomus siinä, mitä katsottiin tarpeelliseksi valiokunnan
11045: mietintöön ottaa, vain lyhyesti tehdä viittauksia niihin asianhaa-
11046: roihin, ja toivottiin että ne kansalaiset ja ne eduskunnan jäsenet,
11047: jotka milloinkaan eivät ole raittiusasiaa käsitelleet, hankkisivat
11048: nuo tarpeelliset selitykset ja tiedot jostakin muusta kirjallisuudesta,
11049: jota juuri viime aikoina on ilmestynyt tämän asian valaisemiseksi.
11050: Sieltä olisi senaattori Ståhlberg ensiksikin havainnut, että raittius-
11051: väen puolelta ei ole suinkaan salattu kansalta sitä, että tässä asiassa
11052: on edessä suuri taloudellinen kysymy!'. Siellä on sanottu, että se
11053: vähentää toistakymmenellä miljoonalla valtion tuloja. Tämän
11054: lisäksi voin vielä sanoa, että kansalle on seikkaperäisesti luennoissa
11055: selitetty, millä tavalla tuo vähennys tapahtuu, ja onpa tarkemmin
11056: määrätty se miljoonamääräkin, joka siitä tulee, se on likipitäen
11057: 15 miljoonaa. On myös viitattu valiokunnan mietinnön peruste-
11058: luissa, millä nämä miljoonat ovat korvattavissa, nim. verottamalla
11059: kansalaisia ja saattamalla kansalaista, joka on juoppoudesta päästy-
11060:                                 Kieltolaki.                         2207
11061: 
11062: 
11063: 
11064:  ään vaurastunut, tilaisuuteen pitää tuloveroilla huolta valtion tar-
11065:  peista. Se seikka ei valiokunnan mielestä kaivannut sen enempää
11066:  selitystä.
11067:      On myös moitittu sitä, että valiokunta ei ole selittänyt tarkem-
11068:  min, miten työväen, joka polttimoista ja panimoista jää työttö-
11069:  miksi, mitenkä sen käy. Maamme teollisuuslaitoksista erotetaan
11070:  joka syksy paljon lukuisemmin työväkeä, eikä niiden erottajilta
11071:  koskaan kysytä, mitenkä näiden erotettujen käy, ne vain pannaan
11072:  pois työstä. Näitä seikkoja valiokunnassa käsiteltiin, mutta huo-
11073:  mattiin, ettei tuota polttimoiden ja panimoiden työväkeä ollut niin
11074:  lukuisasti, että asia olisi kaivannut enempää selvittämistä.
11075:      Puutteena valiokunnan mietinnössä on myös mainittu, ettei
11076:  siinä ole selvitetty, mitenkä tämä laki on muissa kohdin toimeen-
11077:  pantava. On huomattava, että tämä laki, jos se hyväksyttäisiin,
11078:  astuisi voimaan vasta kolmen vuoden perästä. Sinä aikana ennät-
11079:  täisi hallitus antaa esityksen eduskunnalle lain toimeenpanosta ja
11080: •muista sen yhteydessä olevista asioissa, ja eduskunta kyllä ennättäisi
11081:  vielä järjestää sen tämän ajan kuluessa. Se ei kuulunut varsinai-
11082:  sesti tähän lakiin eikä sitä siis tähänkään tarvinnut laatia.
11083:      Täällä on ylistetty kunnallista kieltolakia ja moitittu yleistä
11084:  kieltolakia, onpa verrattu meidän kansan oloja muiden kansojen
11085:  oloihin ja sanottu, ettei missään ole tämmöistä kieltolakia olemassa.
11086:  Meillä nyt on, se myönnettäköön kansamme kunniaksi, oltu raittius-
11087:  työn alalla hiukan edellä muista kansoista. Mutta tuleehan vielä
11088:  nyt muistaa, että meillä onkin tällä kertaa syytä mennä paljon muista
11089:  edelle. Onhan meidän kansamme paremmassa tilaisuudessa kuin
11090:  mikään muu kansa ottaa osaa lainsäädäntöön ja ilmaista vakau-
11091:  muksensa siitä, mitä se pitää kansalle parhaana. Ei siis kelpaa se
11092:  puolustukseksi, ettei muuallakaan ole sellaista lakia.
11093:      Mutta meidän kansallamme on myöskin kokemusta, että tässä
11094:  asiassa ei kunnallinen kieltolaki auta. Sitä on nim. koeteltu ja ko-
11095:  kemukset ovat hyvin huonot. Meillä ei kunnioiteta kunnallista.
11096:  kieltolakia, vaan sitä pidetään pilkkana. Kun joku kaupunki päät-
11097:  tää kieltää poltettujen väkijuomain kaupan, niin toisesta kaupun-
11098:  gista, jossa ei ole mitään muuta kuin vähittäismyyjiä, joilla on oi-
11099:  keus ti.skinsä takaa ostajalle antaa vähissä erissä väkijuomia, lä-
11100:  hettää asiamiehensä siihen kaupunkiin ja maakuntaan kaupungin
11101:  ympärille myymään väkijuomia ja käymään väkijuoma-kauppaa.
11102:  Ja sen kaupungin asianomaiset ja poliisimiehet eivät estä ollenkaan
11103:  tuota lainrikosta, mikä kaupungeis~a tehdään. kun lähetetään muu-
11104:  anne väkijuomia. Ja meidän laic;sa on kuitenkin selvät määräykset
11105:  että joka avustaa toista saa sakkon. Helsingin kaupungi!"sa on useita
11106:  vähittäis-myyjiä, jotka kyllä pitävät huolen siitä, ettei kunnalli-
11107:  nen kieltolal-.1 merkitr,;e mitä:in. Luultava olisi, että jos saataisiin
11108: 2208                 Istunto 17 p. lokakuuta 1907.
11109: 
11110: 
11111:  kunnallinen kieltolaki, niin joku Naantali tai Tammisaari kyllä pi-
11112:  täisi huolen siitä, että maa saisi, mitä se tarvitsisi.
11113:      Tässä on syytetty raittiuden harrastajia kieltolaista. Mutta
11114:  asia on niin, että raittiudenharrastajat kyllä ovat kieltolakia toi-
11115:  voneet, mutta ajan, koska se on toimeenpantava, on määrännyt
11116:  kansa kokonaisuudessaan eikä suinkaan ehdottomasti raittiit. Se
11117:  on kansan tahdon ilmaus eikä siitä päästä. Kunnallisen kieltolain
11118:  ei katsota vastaavan tarkoitustaan, vaan on yleinen kieltolaki saa-
11119:  tava.
11120:      Todella heikko puoli valiokunnan mietinnön perusteluissa on
11121:  kansainväliset kauppasuhteet, sillä niiden selvittämiseen ei valio-
11122:  kunnalla ole ollut riittäviä asiantuntijoita eikä kukaan, jolla tässä
11123:  asiassa arveltiin olevan seikkaperäisemmät tiedot, ole suostunut va-
11124: liokuntaa avustamaan. Mutta kyllä sittenkin jotain toiveita tämän-
11125: kin puolen järjestämiseen lienee olemassa. Tuleehan muistaa,
11126:  että Suomeen nytkään ei saa tuoda paloviinaa ollenkaan. Luulisi
11127: tästä seuraavan, että ilman suurta vaikeutta saataisiin kielto myÖs•
11128: siihen, ettei tänne saa tuoda paloviinaväärennyksiä ja väärennettyjä
11129: poltettuja väkijuomia. En luulisi myöskään, että kansainväliset
11130: suhteet estäi:-oivät laatimasta lakia, joka vaatisi, että niitä ulkomai-
11131: sia väkijuomia, jotka tänne tuodaan, pitäisi aina seurata alkuperä-
11132: todistus siitä, että ne ovat oikeita. Ranskan kansahan on melkein
11133: kapinassa oikeiden viinien puolesta. Eiköhän olisi syytä että meil-
11134: läkin koetettaisiin avustaa tätä taistelua yhtymällä kieltämään,
11135: ettei tänne väärennettyjä viinejä tuotettaisi. Sitten vasta tulee kysy-
11136: mykseen, minkä verran Suomeen tuotettaisiin väkijuomia, jos vää-
11137: rennettyjen juomien tuonti olisi kielletty.
11138:      On myöskin kiinnitetty liian paljon huoniota siihem, että mono-
11139: poolilla ei saada ulkomaista tuontia tyreytetyksi. Meillä tunnetaan,
11140: että ulkomailta tuodaan vain noin 6 milj. litraa väkijuomia, mutta
11141: tässä maassa juodaan paloviinaa vähintään 8 milj. litraa. Kun poltto
11142: on 6 milj. ja vähän yli sen ja se sitten miedonnetaan tavalliseen
11143: kauppamää;-ään, niin saamme 8 mi1j. Täällä valmistetaan myös
11144: 19 miljoonaa litraa olutta. Jos nyt saisimme nämäkin kielletyiksi~
11145: niin kansa juopottelisi hyvin vähän ja siihen toki voisi toivoa halli-
11146: tuksen suostumuksen, että tämä kotimainen valmistus kiellettäisiin.
11147:     Täällä on käyty ankarasti lakipykäliä ja mietintöä vatsaan.
11148: Eihän nyt tarvitse toivoakaan, että ensimäinen kieltolaki meidän
11149: maassamme olisi syntynyt niin mallikelpoiseksi. ettei siihen puutteita
11150: ja muistutettavia kohtia olisi tullut. Mutta kyllä täällä on nähty
11151: siinä kentiesi liiankin paljon pahaa. Täällä on huomautettu että
11152: alkohoolipitoisten lääkkeiden saanti on tehty liian vaikeaksi,
11153: kun ei saa kuin 20 gr. Silloin kun poltettujen väkijuomain lakiin
11154: otettiin tuo 50 gr., oli maalaiskunnissa yleinen valitus siitä, että
11155: määrä tehtiin liian isoksi, koska näitä lääkkeitä käytettiin juopot-
11156:                               Kieltolaki.                       2209
11157: 
11158: 
11159: 
11160: teluaineina. Ed. Bäck tiesi, että on muitakin lääkkeitä, joita käy-
11161: tetään juopotteluaineena, mutta kuitenkin hän olisi toivonut niiden
11162: määrää suuremmaksi, eikä ottanut ollenkaan huomioon, että nuo
11163: ulkonaiset lääkkeet ovat valmistetut denaturoidusta, vaan sisäi-
11164: set lääkkeet denaturoimattomasta väkiviinasta ja siis on tehtävä
11165: oleellinen ero niiden välillä.
11166:     On paljon moitittu tuota kotitarkastuslakia, eikä oteta huo-
11167: mioon, että sama pykälä on paljon ankarammassa muodossa enti-
11168: sessä viinalaissa. Moitittu on myöskin korkeita rangaistusmäärä-
11169: yksiä ja kuitenkin ovat useimmat pykälät otetut vanhasta paloviina-
11170: laista, vaikka on kuitenkin iso ero sillä, valmistaako ja myykö joku
11171: tavaraa, jota toisella on lupa valmistaa, vai valmistetaanko sem-
11172: moista tavaraa, johon kellään ei ole lupa. Onhan edellinen toisen
11173: elinkeinon loukkaamista, jälkimäinen kansan oikeustajunnan louk·
11174: kaamista. Vanhassa paloviinalaissa ei ollut vielä uuden rikoslain
11175: latituudia ja sentähden ovat rangaistuspykälät vähän erilaisia
11176: kuin vanhan väkijuomalain.                      .
11177:     Täällä on lakitieteen tohtori Estlander puhunut elinkeinovapau-
11178: desta ja hän tarkoitti sillä väkijuomien valmistusta. On kai tohto-
11179: rilta jäänyt unohduksiin, että elinkeinolain 14 § eroittaa väkijuo-
11180: mat elinkeinoista pois ja että väkijuomia valmistetaan ja myydään
11181: luvalla; se on siis elinkeinolupa, joka tässä otetaan pois eikä elin-
11182: keinovapaus.
11183:     Mitä sitten tulee noihin korvauksiin, niin siinä on valiokunta
11184: tahallaan ehdottanut, että asianomaisten on itsensä sitä haettava,
11185: ja se tarkoittaa sitä, että niiden on näytettävä, mihinkä he perus-
11186: tavat nämä korvausvaatimuksensa. Tulee muistaa, että maamme
11187: viinapolttimot ovat perustetut ennen vuotta 1886 ja siihen asti
11188: oli Suomessa viinanpoltto väliaikaisesti järjestetty 10 vuodeksi
11189: kerrassaan. Jos silloin olisi kielletty tuo polttaminen tai palattu
11190: takasin kotipolttoon, niin olisivathan nuo polttimot siinäkin tapauk-
11191: sessa saaneet korvauksen, että he olisivat jääneet ilman oikeutta,
11192: vai oikeuttaako se, että he ovat saaneet tätä lupaa nauttia 20 vuotta
11193: hyvillä tuloilla, heidät saamaan korvauksen polttimoistaan?
11194:     Mitä tulee olutpanimoihin, niin on huomattava, että niiden oi-
11195: keuksia on supistettu monta kertaa ja hyvin arveluttavassa mää-
11196: rassa. Niiltä on ensin otettu maalaiskunnissa myyntioikeus, sitte
11197: niiltä on otettu oikeus myydä olutta majataloissa, ja kaupunki-
11198: kunnissa on niiden myyntioikeus ra~oitettu niin, että niillä on oi-
11199: keus perustaa ainoastaan yksi puoti, ja kunta on oikeutettu kaikki
11200: muut kieltämään. Seuraus tästä on, että moni oluttehdas, joka en-
11201: nen teki hyviä asioita, on lopettanut liikkeensä kokonaan ja joko
11202: ryhtynyt käyttämään huoneustoa muuhun tai repinyt sen alas.
11203: Näistä ei. ole kukaan vaatinut eikä saanut korvausta. Toisissa
11204: maamme kaupungeissa seisoo tyhjänä oluttehtaita ja käytetään niitä
11205: 22!0                 Istunto 17 p. lokakuuta 1907.
11206: 
11207: 
11208: vain sen verran, että saataisiin puoti pitää. Jos nämä ennättävät
11209: seisattua kokonaan, ei millekään anneta mitään korvausta. Tah-
11210: dotaanko nyt väittää, että ne oluttehtaat, jotka ova saaneet siksi
11211: runsaita voittoja, että ovat pysyneet näissäkin vastoinkäymisissä
11212: pystyssä, saisivat sen lisäksi vielä valtiolta korvauksia ja nuo muut,
11213: jotka ovat sortuneet, jäisivät tietysti ilman?
11214:     Näistä syistä valiokunta arveli, että eiköhän olisi parempi, jos
11215: näiden omistajain annettaisiin tehdä hallitukselle vaatimus korva-
11216: uksistaan ja perustella, mitä he vaativat korvattavaksi, ja hallitus
11217: sitten antaisi eri esityksen eduskunnalle, missä määrässä tätä kor-
11218: vausta on myönnettävä. Missään tapauksessa se ei kuulu kielto-
11219: lakiin, sillä tämä on yksinkertainen toimenpide, kieltolaki aijotaan
11220: pysyväiseksi.
11221: 
11222:      Ed. Gustafsson: I denna betydande kulturfråga anser jag
11223:  mig böra i korthet uttala min mening. Tager jag först saken prak-
11224: tiskt, kan jag icke finna det ändamålsenligt eller ens skickligt,
11225: att landtdagen nu besluter ett lagförslag i detta ämne, då regerin-
11226: gen i detsamma har en proposition färdig. Det är dock regeringen,
11227: som skall genomföra ifrågavarande lag med alla dessa svårigheter.
11228: Under de senaste årtiondena hafva rätt många i största välmening
11229: eller med andra afsikter bragt och delvis upphetsat stora folkmas-
11230: sor tili den något vidskepliga' tron på en förbudslags välgärningar.
11231: Men det finnes näppeligen tillräckligt många, som vore i stånd att
11232: i värkligheten, i regeringen genomföra lagen. Ty så många tra-
11233: kasserier, polisåtgärder och straff skulle lagen rikta mot en stor,
11234: hedervärd del af allmänheten, som brukar, men icke missbrukar
11235: öl och starkate drycker. Det är icke rätt och sannt, det påståendet,
11236: att härvid i lag ingen skillnad borde göras mellan bruk och miss-
11237: bruk. Förut har vinets lof hos kulturfolken sjungits af stora snillen,
11238: och med vanlig öfverdrift skall naturligtvis dess bruk nu sänkas i
11239: afgrundsdjup. Men ett ondt aflägsnas icke med att frestelsen med
11240: ens undanskymmes, utan därigenom att den småningom besegras
11241: under sedlig och kulturell kamp, dels med besvikningar, dels och
11242: slutligen med framgång. Dryckenskapslasten skulle under en för-
11243: budslag uppträda i hemliga former, vidrigare och farligare än hit-
11244: tills. Ty ett totalt förbud skulle frammana ett helt annat och mång--
11245: falt starkare motstånd än de nu gällande partiella restriktionerna,
11246: det kan också en måttligt utvecklad fantasi lätt föreställa sig. Lag-
11247: lydnaden i vårt land skulle yttermera rubbas, och förvirringen ökas
11248: jämte hyckleri och skenhelighet, moralens och sanningens motsatser.
11249: Det finska folkets sedliga motståndskraft har också i denna sak
11250: framträdt i mäktiga religiösa rörelser, nu senast i nykterhetsrörel-
11251: sen, hvilken dock sannerligen icke vunnit i sedlig styrka på det
11252: bekväma yrkandet på förbudslag. Alkoholmissbruket har tydli-
11253:                                Kieltolaki.                         22II
11254: 
11255: 
11256: gen aftagit i olika folklager, och det nuvarande tillståndet rätt-
11257: färdigar alldeles icke ett så förtvifladt och för vår kultur nedsättande
11258: experiment, som en brutal förbudslag. :hag och polis kunna ut-
11259: rätta något, om de vända sig mot utbrotten at påtaglig, grof last,
11260: men öfvergrepp leda tili bakslag. Sedemas förbättring, världs-
11261: förbättringen har icke haft, har icke och skall icke finna någon
11262: annan säker väg än det gradvisa framåtskridandet. J ag kan såle-
11263: des icke godkänna lagförslaget, men hoppas snart få vara med om.
11264: ärendets behandling på annan reellare grund. N u skall förslaget,
11265: såsom vissa andra jättefrågor här, blott förslösa tiden utan prak-
11266: tiskt resultat.
11267: 
11268:     Ed. Storbjörk: Jag har sedan långa tider varit fullt öfver-
11269: tygad om, att det vore lyckligast för vårt folk, om inga rusdrycker
11270: skulle förefinnas bland detsamma. Det var därför jag utan be-
11271: tänkande skref under motionen till allmän förbudslag. Jag kan
11272: icke ännu finna, att jag därvidlag skulle hafva begått något miss-
11273: tag. Äfven motståndarena till förbudslagen tyckas, genom det
11274: att de erkänna nödvändigheten af en restriktivare åtgärd mot
11275: förbrukningen af rusdrycker, erkänna, att alkoholen har sådan
11276: (:'genskap, att man ej vågar släppa den lös bland befolkningen, och
11277: att rusdryckerna hafva endast fördärfbringande föl j der.      Man
11278: har således tyst erkänt, att det vore lyckligare för vårt folk, om
11279: rusdrvckerna icke förefunnos, och därmed har man äfven erkänt,
11280: att d~t vore lyckligt att få en förbudslag. En annan sak är, om
11281: denna lag kan genomföras. Då därom hysas olika meningar, an-
11282: ser jag, att man nog kan våga försöket. Om ock ekonomiutskot-
11283: tets förslag till lag möjligen lider af brister, vill jag dock för
11284: min del uttala ett erkännande till utskottet för dess svåra arbete
11285: med lösningen af förbudslagsfrågan, och ett erkännande att det
11286: jämfördt med svårigheterna ganska väl träffat det rätta. För
11287: min del kan jag ej häller finna bristerna vara så svåra, att de
11288: icke vid behandlingen af lagförslaget i landtdagen och stora ut-
11289: skottet kunde afhjälpas, om blott god vilja förefinnes.
11290:      Lagförslagets § 26 mom. 2, hvilket tyckes hafva värkat mot-
11291: bjudande på en del talares moraliska känsla, förvånar mig ickc,
11292: men för min del kan jag icke finna, att momentet, såsom det nu
11293: lyder, skulle kunna föranleda den uppfattningen, att man därmed
11294: skulle uppamma det under Bobrikoffs tider så förhatliga angif-
11295: varesystemet. Mig synes som om momentets lydelse icke alls
11296: skulle förlora, om man utlämnade orden : ,hvem som hälst får
11297: för dem angifva slika brott", och i stället skulle bibehålla en så-
11298: dan lydelse: ,för slika brott må ej föräldrar och barn, äkta makar,
11299: bröder och systrar angifva hvarandra, ej häller en släkting den,
11300: hos hvilken han åtnjuter föda eller underhåll, ej häller foster-
11301: 22!2                 Istunto 17 p. lokakuuta 1907.
11302: 
11303: barn sina fosterföräldrar". Innehållet vore detsamma. Menin-
11304: gen synes vara, att man velat införa dessa bestämningar i para-
11305: grafen för att hindra möjliga familjetrakasserier och icke, såsom
11306: en del velat påstå, att man velat uppamma angifvaresystemet.
11307:     Hvad åter beträffar § 23 mom. 2 angående husransakan, sä
11308: äro icke häller dessa bestämmelser värre än hvad som gäller en-
11309: ligt vår nuvarande lag. Men jag skulle vilja att de, som stött
11310: sig på detta moment, äfven skulle läsa paragrafens 3 :dje moment,
11311: <iär det äfven påyrkas straff för olaga husransakan. Och jag tror
11312: att, om de på så sätt läsa paragrafen, så skola de finna, att den
11313: icke alls är anstötlig.
11314:     Utan att uppehålia mig vid de särskilda punkterna inom ut-
11315: skottets betänkande, så vill jag, på samma gång jag anser mig
11316: kunna godkänna lagförslaget, tilihakavisa de häntydningar, som
11317: l1är gjorts, att denna fråga skulle särskildt i den svenska landt-
11318: dagsmannagruppen hafva upptagits såsom någon partifråga. För
11319: min del anser jag, att själfva svenska folkpartiet står främmande
11320: för denna fråga såsom parti. Därför äro också olika medlem-
11321: mar af detta parti af så olika åsikter. Jag önskar hälst ansluta
11322: mig tili första reservationen, med undantag af hvad beträffar lag-
11323:  förslagets § r, .rörande hvilken jag skulie ansluta mig tili 3 :dj~
11324: reservationen om att alkoholgränsen melian svagare ocfi starkare
11325: rusdrycker skulle räknas tili 2 1 j 2 %.
11326: 
11327:     Ed. Hedberg: Utöfver det myckna, som både i längd och
11328: bredd redan talats i denna sak, återstår för mig föga att tillägga.
11329: Jag skulle därför äfven afstått ifrån att uttala mig, därest jag
11330:  icke såsom suppleant i ekonomiutskottet tili någon ringa del del-
11331: tagit uti behandlingen af det föreliggande ärendet. Detta delta-
11332: gande, hvad angår den slutliga behandlingen inskränkte sig en-
11333: <iast tili första paragrafen. I motsats tili utskottets flertal har
11334:  jag i utskottet framfört den mening, att i förbudslagens eget in-
11335: tresse och för nykterhetens befrämjande det vore fördelaktigast,
11336: att alkoholgränsen skulle sättas högre än utskottets flertal har
11337: föreslagit att ställa den. Framgången af förbudslagen är, då vi
11338: tänka på dess tiliämpning, själffallet beroende af den opinion,
11339: ·de sympatier, med hvilka densamma af folket i sin helhet emotta-
11340:  ges. Då vi ju måste erkänna, att många stötestenar i detta af-
11341:  seende ligga i vägen, så gälier att, så vidt möjligt, undanrödja
11342:  desamma. En sådan stötesten är nog den att, sedan förbudsla-
11343: gen kommit tili tillämpning, man skulie sakna en på samma gång
11344:  smaklig och närande dryck, hvilken kunde användas såsom er-
11345: sättning för de nu förekommande starkt alkoholhaltiga. Då så-
11346:  väl smakligheten som näringsvärdet i någon mån är beroende af
11347: .alkoholstyrkan och man också i Sverige, efter nogranna försök
11348:                               Kieltolaki.                       2213
11349: 
11350: 
11351: 
11352: har utrönt, att alkoholgränsen borde ställas till 2 1 j 4 %, måste
11353: det väl anses vara befogadt att hällre välja en något högre gräns
11354: än en lägre sådan och sålunda i stället för att nedgå tili 2 %
11355: ställa alkoholgränsen till 2 1/ 2 %. Jag har bedt att få anföra detta
11356: tili stora utskottets benägna beaktande på samma gång jag ber
11357: få uttala, att jag vid behandlingen af 7 §, vid hvilken paragrafs
11358: förberedande behandling jag äfven deltog, föreslog, att den däri
11359: ingående bestämningen om 20 gr såsom det mesta, som kunde på
11360: en gång försäljas, skulle utbytas emot 50 gr, en bestämning som
11361: äfven för närvarande är gällande, men hvilket förslag icke vann
11362: utskottets godkännande och icke häller finnes i betänkandet ens
11363: med ett ord omnämdt.
11364:      Hvad angår 3 §, ber jag få ansluta mig tili den första reser-
11365: vationen.
11366:      Slutligen ber jag att få uttala ett beklagande däraf, att denna
11367: sak, så god som den enligt min mening är, icke minst i dag
11368: gjorts tili en partifråga, ett medel, genom hvilket man sökt att
11369: rikta angrepp såväl emot regeringen som äfven emot enskilda
11370: samhällsgrupper. Såväl förbudslagen som nykterhetssaken vinna
11371: helt säkert icke på detta förfarande, utan skadas så mycket mer.
11372: Att jag undertecknat motionen tili förbudslag och fortfarande
11373: varmt understöder införandet af densamma, är ingalunda be-
11374: roende på att jag skulle ställa mig på samma ståndpunkt som
11375: den, hvilken på fjärde sidan i utskottets betänkande tagit sig ut-
11376: tryck. Fastmer är jag öfvertygad därom, att äfven de, som ställt
11377:  sig såsom motståndare tili förbudslagen, handla af fullt ädla mo-
11378: tiv och långt ifrån stå såsom försvarare af några egoistiska in-
11379: tressen. För min egen del har det motivet varit afgörande, att
11380:  just införandet af en förbudslag vore det enda egentligt värkande
11381: medlet, genom hvilket dryekesseden i någon mån kunde stäfjas.
11382: Jag ser just i dryckesseden orsaken tili rusdrycksmissbruket. Fin-
11383: ge dryckesseden nådestöten, skulle med detsamma också rus-
11384: drycksmissbruket med alla dess hemska påföljder vara ur världen.
11385: Jag kan icke häller slå döförat till för de uttalade önskningarna,
11386:  som icke minst från de svagas sida riktats tili folkrepresentan-
11387:  terna att rödja ur vägen en frestelse, hvilken de icke själfva
11388:  kunna öfvervinna. Att vårt folk har ett stort antal individer,
11389:  som ieke kunna motsti't denna frestelse, är ju ett bevis på svag-
11390:  het, låg kultur eller hvad man vill kalla det, men det är en sanning
11391:  att så förhåller sig, och då sådana personer finnas i tusental, så
11392:  är det lagstiftarens skyldighet att icke räcka den frestande bäga-
11393:  ren åt den, som icke har kraft att visa densamma ifrån sig. Ett
11394:  uttalande, åtminstone en antydning, gjordes här tidigare i dag
11395:  därom, att.. den svenska folkgruppen i landet, och kanske också
11396:  dess representanter under den förgångna tiden, skulle gjort sig
11397: 2214                Istunto 17 p. lokak-quta 1907.
11398: 
11399: 
11400: skyldiga tili ett ringaktande af nykterhetsarbetet, försummat sina
11401: plikter i detta afseende. Jag ber att få tilihakavisa denna insi-
11402: nuation med en erinran därom att just från svenska folkpartiets.
11403: 1andtdagsmannagrupp - äfven i denna del står ju dock den
11404: ena representanten helt oberoende af den andra - framträdt
11405: särskilda motionsförslag i sådant syfte samt vill vidare erinra om
11406: det egendomliga sakförhållandet, som här väl förtjänar omtalas,
11407: att just de organiserade nykteristerna på svenskt håll äro jäm-
11408: förelsevis talrikare än de finska, i det Finlands svenska nykter-
11409: hetsförbund räknar I 1,000 medlemmar, medan medlemmarne af
11410: Nykterhetens Vänner för närvarande enligt de uppgifter jag i
11411: dag kunnat erhålla, endast utgör 30,000, således ett egendomligt
11412: förhållande mellan en befolkning, som utgör 1 18 emot 7 18 •
11413: 
11414:     Istunto nyt keskeytettiin ja ilmoitettiin vielä olevan toista-
11415: kymmentä puheenvuoroa käyttämättä, ja oli uudelleen kokoon-
11416: nuttava kello 6 i. p.
11417: 
11418:    Istunto päättyi kello 3.43 1. p.
11419: 
11420: 
11421:    Kun kello 6 i. p. jälleen oli kokoonnuttu
11422: 
11423:     hyväksyttiin ensinnä ed. Pajarin pyyntö saada vapautusta yksi-
11424: tyisten asiain takia ensi lauantain istunnon alkuosasta.
11425: 
11426: 
11427:   Kieltolakiehdotuksen käsittelyä jatkettaissa käytti vielä pu-
11428: heenvuoroa.
11429: 
11430:    Ed. af Ursin: Olen aivan selvillä siitä, että minä puhun
11431: tältä paikalta suuren valiokunnan jäsenenä, mutta se käsitys,
11432: mikä minulla yleensä on suuresta valiokunnasta, ei mielestäni
11433: estä minua puhumasta täälläkin kysymyksessä olevasta asiasta.
11434:     Nyt kyseenalaisen lain toimeensaanuin mahdollisuudesta voi-
11435: daan olla eri mieliä. Senaattori Ståhlberg esitti asian niin, että
11436: laki saataisiin paremmin läpi ajetuksi, jos hallitus asettuisi myö-
11437: tenantavalle kannalle idän voimien suhteen. Minulla on tästä
11438: aivan toinen käsitvs. Missä nuo idän mahdit ovat meitä vastassa,
11439: on minusta aivan ~elvää, että kansaneduskunnan ja hallituksen yh-
11440: teinen ja yksimielinen menettely tekee paljon suuremman vaikutuk-
11441: sen asianomaisten vastustajain keskuudessa kuin jako mielipiteissä.
11442: Kun nyt kansan suuri enemmistö vaatii yleistä kieltolakia, olisi
11443: odottanut, että kotimainen hallitus olisi antanut tai ainakin
11444: luvannut vahvaa tukea tälle kansan yleiselle mielipiteelle. Mutta
11445:                                Kieltolaki.                          2215
11446: 
11447: 
11448: koska hallitus ei näytä lupaavan tätä tukea, niin saapi se myös-
11449: kantaa edesvastuun siitä, että mahdollisesti kieltolaki menee ku-
11450: moon. Ja jos kotimainen hallitus ehkä sittenkin, kaikesta toden-
11451: näköisyydestä huolimatta, taipuisi, mutta Suomen korkein edus-
11452: taja Pietarissa ei voisi, ehkä ei tahtoisikaan ajaa lakia läpi, niin
11453: minun käsitykseni mukaan h ä n kantaa mainitun edesvastuun,
11454: ja hänellä on täysi vapaus luopua toimestaan, jota hän ei voi
11455: hoitaa kansan enemmistön tahdon mukaan. Saman virheen alai-
11456: seksi, jonka kotimainen hallitus on tehnyt, ovat niin sanoakseni
11457: varsinaiset raittiusliikkeen johtajat joutuneet, kun he vielä 1904
11458: aivan yleisesti ja yksimielisesti yleisessä kokouksessaan vaativat
11459: vain kunnallista kieltooikeutta. Se oli sama rohkeuden puute vaa-
11460: timuksissa, kuin mitä hallitus nyt nähtävästi osottaa, ja sillä on
11461: myös ollut samat seuraukset. Erotus on vaan se, että mainitut
11462: raittiuden varsinaiset silloiset kannattajat myöhemmin ovat anta-
11463: neet perää kansan ilmeisesti ilmaistulle tahdolle, mutta hallitus ei.
11464: Olen syvästi vakuutettu, että tässäkin kysymyksessä hallituksen
11465: taipuminen kansan tahdolle antaisi paljon enemmän pontta ja
11466: perää koko raittiusasialle yleensä. Sillä ellei nyt kieltolaki me-
11467: nisikään läpi, niin olisi epäilemättä tämä yhteinen ponnistus aina-
11468: kin paljon auttanut siihen, että, jos siihen täytyy tyytyä ja jos
11469: siihen suostutaan kansan puolelta, se olisi ainakin saatu parem-
11470: min läpi menemään. T'åmä käsitys ei muutu siitä, että jonkun
11471: valtion rahantarve ja tämän valtion mukautuminen toisen valtion
11472: tahtoon voi nyt panna kysymyksessäolevan lain toimeensaanuin
11473: hyvinkin epäiltäväksi. Minusta on monasti suurempaa valtiollista
11474: viisautta kaatua ja taas nousta ylös kuin pysyä heiluen pystyssä
11475:  ja sitten aina edelleen seisoa tällä häilyvällä kannalla.
11476:      En ai jo enää tuhlata kovin monta sanaa tälle asialle, vaikka
11477: siitä voisikin puhua tuntikausia. En myöskään aijo tässä pitää
11478: minkäänlaista varsinaista raittiuspuhetta.         Minä pyydän vaan
11479: saada esittää Amerikan ministerin Everetin todenperäisen väit-
11480: teen kaikessa lyhyydessään alkoholin vaikutuksesta Yhdysvalloissa
11481:  IO vuoden kuluessa, vv. 186o-187o.         Silloin oli alkoholinpitois-
11482: ten juomain käyttö mainitussa maassa tuottanut kansalle 15 tu-
11483: hannen miljoonan Suomen markan suoranaiset ja 3 tuhannen mil-
11484:  joonan välilliset menot. Näihin ei vielä ole luettu niitä 50 mil-
11485:  joonaa, jotka se välillisesti tulen tai väkivallan kautta on hävittä-
11486: nyt. Sen lisäksi olivat väkijuomat tuhonneet 300,000 ibmiselä-
11487:  mää, pakottaneet 100,000 ihmistä menemaan vaivaistaloon
11488:  ja vähintäin I 50,000 aikaihmistä vankiloihin ja työhuoneisiin,
11489:  aikaansaaneet ainakin 2,000 itsemurhaa, tehneet 200,000 vaimoa
11490:  leskiksi ja miljoonan lasta isättömiksi.
11491:      Olen esittänyt nämä numerot kaikessa alastomuudessa, vaikka
11492:  ne ovatkin toisesta maasta, syystä, että tietääkseni ei ole muualta
11493:                                                               140
11494: 2216                 Istunto 17 p. lokakuuta 1907.
11495: 
11496: 
11497: virallisesti ministerin kautta saatu näin Iavealie ulottuvia epä-
11498: kohtia numeroilla todistetuiksi. Lisättäköön, että tämä hirveä tulos
11499: on monessa Euroopan maassa vielä kauheampi. Ja jos kohta
11500: meidänkin maamme ei suhteellisestikaan ole päässyt näin pitkälle,
11501: niin löytyy meillä kylläkin alkoholista johtunutta kurjuutta ja
11502: viheliäisyyttä ja uskallan sanoa, että pääasiallisesti nämä numerot
11503: mutatis mutandis pitävät meilläkin paikkansa.
11504:     Kun minä kerran kuljin Turun satamassa, syöksyi silmäini
11505: edessä onneton äiti miestänsä vastaan ja huusi: ,oletko jo juonut
11506: kaikki ne 30 markkaa, jotka tänään sait, mitä jääpi lapsille ja
11507: minulle!" Ja kun viimein eduskunnan istunnosta kello 1 12 2
11508: yöllä läksin kotiin, näin tämän talon edustalla entisen oppilaani,
11509: jolta olisi voinut odottaa paljonkin, patahumalassa hoipertelevan
11510: kadulla. Sydämeni kouristui kokoon ja kyyneleet tunkeutuivat
11511: silmiini. Ellei tätä elämän nestettä olisi yhtään ollut, toisin
11512: sanoen jos meillä jo olisi ollut täydellinen kieltolaki olemassa, niin
11513: olisi monella lapsella ollut leipää ja tuo lupaava nuorukainen olisi
11514: pelastunut hyvinkin hyödylliselle toiminnalle. Se, joka tämmöiset
11515: tosiasiat silmäin edessä vastustaa alkoholijuomain täydellistä hä-
11516: vittämistä paitsi lääkeopillisiin ja teknillisiin tarkoituksiin, se on
11517: mielestäni joko sydämetön tai on hän erityisesti intreseerattu
11518: alkoholista ja sen valmistajain menestyksestä, monasti kumpaakin.
11519:     Talousvaliokunta vuosien I904-1905 valtiopäivillä luuli voi-
11520: vansa vakuuttaa, että Gööteporin systeemin yksinomainen omak-
11521: suminen, joka epäilemättä olisi seurauksena kunnallisen kiellon
11522: hylkäämisestä eri kaupungeissa, vähentäisi alkoholijuomain me-
11523: nekkiä. Amerikan esimerkki taas on osoittanut, ettei osittai-
11524: nen kielto ole tehokas. Saman todistaa mvöskin esim. Kotkan
11525: kaupungin menettely, jossa ulkoapäin tuodut alkoholipitoiset juo-
11526: mat tekevät juoppouden vastustamisen kunnan puolelta tehotto-
11527: maksi, kun toiset kunnat, esim. lähellä oleva Hamina, ovat toi-
11528: sella kannalla. Kuluu varmaankin vielä paljon aikaa, ennenkuin
11529: kaikki kaupunkikunnat meillä, vaikkapa muutos kunnallisessa
11530: äänestystavassa saataisiin aikaan, asettuvat tävdelliselle raittiuskan-
11531: nalle, ·ja silloin löytyy aina takaportti, jonk~ läpi on paljoa hel-
11532: pompi kulkea kuin maan rajan yli. Suuremmat kaupungit, kuten
11533: N orjassakin, vastustaisivat kauemmin raittiutta ja rikastuisivat
11534: pienempien kustannuksella.
11535:     Siis yleinen kieltolaki ainoana tepsivänä keinona k a n s a n
11536: j a h a 11 i t u k s e n y h t e i s i 11 ä p o n n i s t u k s i 1 1 a.
11537: Kirous kaiken alkoholin vli! - Ehdotan valiokunnan mietinnön
11538: hyväksymistä.               ·
11539:   Ed. Järvinen ei käyttänyt puhevuoroansa.
11540:   Ed, Heikkilä luopui puheenvuorostaan,
11541:                               Kieltolaki.                         2217
11542: 
11543: 
11544: 
11545:     Ed. Tokoi: Se puheiden paljous joka tätä asiaa käsiteltäessä
11546: on täällä tullut näkyviin, osottaa miten tärkeä kysymys on.
11547:      Ensinnäkin en voi olla huomauttamatta erästä pientä sivusä-
11548: veltä, joka tämän kysymyksen yhteydessä tuli täällä ilmi melkein
11549: beti ensimmäisenä. Täällä keskustassa näyttää vaivaavan joku kal-
11550: vava katumuksen tunne eräästä menetetystä tilaisuudesta antaa
11551: sisunsa tulla ilmi hallitukselle ja sitä tahtovat korvata nyt joka
11552: tilaisuudessa. Täällä on annettu jylisevän tuomiopasuunan soida
11553: hallitukselle. Ed. Nevanlinna täällä lausui, että hallituspöydän
11554: viheriällä veralla on erittäin jäähdyttävä vaikutus. Ja kun sitä
11555: sanoo mies, joka sen kokemuksesta tietää, niin se meille täydelli-
11556: sesti todistaa sen seikan, ettei koskaan, olkoon hallituksessa mikä
11557: porvarillinen puolue tahansa, ole meillä odotettavissa sieltä suu-
11558: rempaa myötätuntoa kieltolaille. Se myöskin selvittää sen sei-
11559: kan, minkätähden ei hallituksen taholta ennenkään ole annettu
11560: suurempaa tunnustusta kieltolain harrastuksille. Samassa yhtey-
11561: dessä myös hän puhui Novoje Wremjasta ja venäläisestä taan-
11562: tumuksesta, mikä ennen kaikkea määrää jossakin määrin halli-
11563: tuksenkin suunnan. Se vaan tuntuu hiukan omituiselta siltä ta-
11564:  holta esitettynä. Se tuntuu niinkuin siinä olisi ollut hiukan orjan-
11565:  tappuroita, jotka juopuneen käsiä pistävät. Mutta joka tapauk-
11566:  sessa on asialla suuri merkitys siinä, että se todistaa meille täy-
11567:  dellisesti sen seikan etteivät raittiusasian esitaistelijat koskaan
11568:  voi luottaa porvarilliseen hallitukseen. Siitä syystä kansan syvien
11569:  rivien on ehdottomasti pidettävä tämä kysymys omana asianaan.
11570:       Hallituksen edustaja, senaattori Ståhlberg on luultavasti, ku-
11571:  ten luonnollista, tuonut esiin kaikki ne väitteet, mitkä hallituksen
11572:  puolelta tahdotaan esittää kieltolain vastustamiseksi. Ed. Vilja-
11573:  kaineo jo osittain niihin kohta kohdalta vastasikin, mutta tahdon
11574:  vielä muutamia kohtia hiukan kosketella, mikäli niitä muistan.
11575:  Ensimäinen väite, minkä hallituksen edustaja senaattori Ståhl-
11576:  berg täällä lausui, oli se, että yleinen kieltolaki synnyttäisi joukon
11577:  lainrikkomuksia. Se ainoastaan todistaa sitä, mitenkä vähän sillä
11578:  taholla tunnetaan kansan syviä ri.vejä ja kunnioitusta lakeja koh-
11579:  t:lan. Ensinnäkin on otettava huomioon se seikka, että kansan
11580:  syvät rivit ovat kunnioittaneet lakeja, sellaisiakin, jotka ovat syn-
11581:  tyneet vastoin sen myötävaikutusta. Ja nyt, kun on kysymys
11582:  laista, jonka koko kansa pitää sydämmen asianaan, laista, jonka
11583:  koko kansa on sanonut yhteisenä vaatimuksenaan, vielä epäillään,
11584:   että kansa rikkoisi tätä lakia!
11585:       Myöskin puhuttiin ulkomaiden esimerkistä ja tässä suhteessa
11586:   saaduista kokemuksista myöskin kunnallisen kieltolain puolus-
11587:   tukseksi. Minulla on hiukan kokemusta kunnallisesta kielto-
11588:   laista Amerikasta, jossa sitä jo käytetään. Olen tullut näkemään,
11589:   minkätähden juuri kapitalistinen yhteiskuntajärjestelmä ja sen
11590:   puolustajat suosivat kunnallista kieltolakia. Siitä syystä, että he
11591: 2218                 Istunto 17 p. lokakuuta 1907-
11592: 
11593: 
11594:   Yoivat käyttää kunnallisen kieltolakioikeuden tuottamia hyötyjä
11595:  omaksi hyväkseen, samalla kuin he yhtä hyvin voivat väkijuo-
11596:  mien avulla riistää kansan työn hedelmät.
11597:       Olin Coloradon valtiossa, jossa kunnallista kieltolakia ei ole,
11598:  mutta jossa eraassa kaupungissa, Colorado-Spring'issä, se
11599:  vallitsee. Arvatkaapa; kutka siinä kaupungissa asuvat. Siellä
11600:  asuvat sen valtion viinatehtailijat, sen suuret kapitalistit, jotka
11601:  siellä ovat väkijuomain turmiollisilta vaikutuksilta suojassa, mutta
11602:  jotka harjoittavat liikettään kaikkialla muualla, paitsi oman ko-
11603:  tinsa vieressä. Sekin todistaa että jokaisella ihmisellä olisi har-
11604:  rastus kieltolakiin, ellei se olisi ristiriidassa hänen rahanhirnansa
11605:  kanssa.
11606:      Ed. Viljakainen jo hiukan vastasi siihen väitteeseen, että.
11607:  kieltolaki muka saattaisi häiriötä kansan taloudelliseen elä-
11608:  mään ja myöskin ottaisi pois monta tulolähdettä valtiolta.
11609:  Kaikkein epäloogillisin väite ennen kaikkea on, jos sitä katso-
11610:  taan kansantaloudelliselta kannalta, ja siltä kannalta kai sitä täy-
11611:  tynee katsoa. Sillä mahtaneeko kansan talous siitä hyötyä, jos
11612:  kansan tarveaineita valmistetaan myrkyksi tai poltetaan ilmaan (
11613:  Ei suinkaan, vaan ennen kaikkea se siitä kärsii. Vaan se kielto-
11614:  laista on seurauksena, että kansan syvät rivit tulisivat silloin pa·
11615:  rempaan taloudelliseen asemaan ja ne tulisivat vastustuskykyi-
11616:  semmiksi kapitalistista yhteiskuntajärjestelmää vastaan, ja se pelko
11617:  tässä mahtanee sittenkin olla suurin.
11618:      On myöskin puhuttu siitä, miten hiivan valmistukseen tarvit-
11619:  see paljo polttaa viinaa ja kysytty, mihinkä loppu sitte käytettäi-
11620:  siin. On ollut aikoja meidän maassamme, jolloin tällaista hiivaa
11621:  ei tunnettukaan ja leipää saatiin kyllä silloinkin. Uskon ettei se-
11622:  kään väite ansaitse suurempaa huomiota.
11623:      Hallituksen edustaja hra Ståhlberg vielä lausui erään kum-
11624:  mallisen käsityksen siitä, mitenkä kansain käsitteet yleistä kielto-
11625: lakia vastustavat, siten kun ne hallitsijain ja eduskuntien päätös-
11626: ten kautta ovat ilmaistut. Minusta tuntui kummalliselta, että
11627: silloin puhutaan kansain käsityksestä, kun on puhe hallitsijain kä-
11628: sityksestä ja eduskuntain päätöksistä. Sillä vasta nyt, ja juuri
11629: meidän eduskunnassamme, ensi kerta kansan pohjakerrosten kä-
11630: sitys tulee lausutuksi ja se kyllin selvästi tulee näkyviin. Mutta
11631: sitäpä ei tahdo kapitalistinen yhteiskuntajärjestelmä tunnustaa.
11632: vaan vetoo hallitsijain ja muiden parlamenttien käsityksiin. Ei
11633: meidänkään maamme eduskunnassa ollut sama käsitys kieltolaista
11634: ennen, kun se on tänäpäivänä, siitä syystä ettei sen kautta silloin
11635: kansa puhunut, vaan verrattain harvat kansan kerrokset ja tie-
11636: tääkseni joka ainoassa muussakin parlamenttaarisessa maassa on
11637: kuitenkin koko naissukupuoli suljettu pois eduskunnassa mielipi-
11638: teitään lausumasta. Ei siis voi puhua kansan käsityksistä kun pu-
11639:                               Kieltolaki.                       2219
11640: 
11641: 
11642: hutaan hallitsijain ja noiden eduskuntain käsityksistä, sillä ne ei-
11643: vät vastaa kansan syvien rivien käsityksiä. Tänäpäivänä vasta
11644: te kuulette, mitkä ovat kansan käsitykset.
11645:     Täällä on vedottu kauppasopimuksiin, minkälaisena esteenä ne
11646: o0vat kieltolaille. Minä en ole kyllin pätevä niitä arvostelemaan,
11647: vaan ainoastaan tahdon viitata siihen tosiasiaan, mitä tämä todis-
11648: taa. Epäilemättä voi olla kauppasopimuksia, jotka ovat jossain
11649: määrin esteenä kieltolaille, ja ennen kaikkea niitä tahdotaan siksi
11650: tehdä. Tämä todistaa meille erään kumoamattoman tosiasian, ni-
11651: mittäin sen, ettei löydy mitään muuta taistelukeinoa, ei mitään
11652: muuta välikeinoa, jonka avulla kansan syvät rivit saavat tah-
11653: tonsa aj etuksi läpi kuin kansainvälinen sosiaalidemokratia. Se
11654: todistaa meille täydellisesti sen välttämättömyyden ja sen tarpeel-
11655: lisuuden taistelussa myöskin kansainvälistä, monipuolisesti järjes-
11656: tettyä kapitalistista yhteiskuntajärjestelmää vastaan.
11657: 
11658:   Ed. Söderholm luopui puheenvuorostaan.
11659: 
11660:   Ed. Suomalainen J.: Kannatan talousvaliokunnan mietin-
11661: töä sillä edellytyksellä että se muuttamatta hyväksytään.
11662: 
11663:   Ed. Perttilä, B.: Täällä on varsinkin hallituksen ja sitä kan-
11664: nattavan puolueen taholta äärettömästi hyökätty tätä esillä olevaa
11665: talousvaliokunnan mietintöä vastaan. Eikä ole ainoastaan sillä
11666: hyvä, että sitä on tehty täällä - se kai olisi vielä jonkun verran
11667: oikeata - , mutta kun kotimainen hallitus on nähnyt, että edus-
11668: kunnassa tulee tämäntapainen lakiehdotus syntymään, niin se on
11669: heti kiireen kautta koettanut lähteä selittämään niitä kauppasopi-
11670: muksia, mitä on olemassa Venäjän ja muiden valtojen välillä ja
11671: jotka myöskin koskevat Suomea, sellaiseen tapaan, jota tosiaan-
11672: kaan ei koskaan voisi odottaa semmoiselta hallitukselta, joka pal-
11673: velee sitä kansaa, minkä eduksi sen pitäisi toimia. Minä olen ol-
11674: lut aina siinä käsityksessä, että tehkööt hallitukset mitä hyvänsä,
11675: niillä on oma vakaumuksensa siitä, että he toimivat kansan hy-
11676: väksi. Mutta minä en parhaimmallakaan tahdolla voi löytää mi-
11677: tään semmoista näistä hallituksen puolelta tehdyistä kauppasopi-
11678: musten selvityksistä. Hallituksen taholta koetetaan selittää, että
11679: nämä kauppasopimukset, joita on olemassa eri maiden välillä, ni-
11680: menomaan sitovat ehdottomasti kaikki kieltolakimahdollisuudet.
11681: Niissä kuitenkin kaikissa sanotaan selvin sanoin, että kun kaik-
11682: kien maitten tuontitavarat pannaan samaan asemaan, ei siinä ta-
11683: pauksessa mitään esteitä ole. Mutta sitä meidän hallituksemme
11684: ja sen kannattajajoukko, jotka kai eivät ole aivan kaukana viina-
11685: porvareista, eivät. ole millään tavalla tahtoneet huomata. Minun
11686: mielestäni kaikista hallituksista on tämä nykyinen hallitus vienyt
11687: 2220                Istunto 17 p. lokakuuta 1907.
11688: 
11689: 
11690: tosiaankin rekordin vastustaessaan laajain kansankerrosten niin-
11691: hn oikeutettuja vaatimuksia kuin mitä kieltolaki on. Sen jäl-
11692: keen kun vaalit tähän eduskuntaan tapahtuivat, olisi senaatin kai
11693: pitänyt ymmärtää niin paljon, että tässä maassa ei ole yksinomaan
11694: vallassa se puolue, joka tähän saakka on tehnyt mahdottomaksi
11695: kaiken edistyksellisen lainsäädännön alkoholiasiassa. Tuo puolue
11696: on hyvin pieni osa kansasta. Kaikilla puolueilla, jotka ovat
11697: edustajia tänne lähettäneet, on ohjelmassaan kieltolaki, lukuunot-
11698: tamatta yhtä ainoata puoluetta. Ja siitäkään puolueesta ei voi
11699: sanoa, että se olisi kokonaan kielteisellä kannalla tässä asiassa,
11700: sillä, eilen väärin muista, on senkin Pl!Olueen listoilla ollut valit-
11701: sijayhdistyksiä, joilla kieltolaki on ollut tunnuslauseena ja kai ne
11702: ehdokkaat, jotka ovat niiden kautta tulleet tänne, ovat kieltolain
11703: puolustajia. Näin ollen jää hyvin pieni osa hallitukselle uskolli-
11704: seksi tässä asiassa.
11705:      Jos nyt olisi aikaisemmin Suomessa jonkunlaisia parannuksia
11706: alkoholilainsäädännön alalla koetettu saada aikaan, olisi kai tosi-
11707: aan viinaporvareilla niin siunattu aika käsissä, että tämänkin as-
11708: keleen ottaminen olisi heille paljon helpompi. Mutta samalla ta-
11709: valla kuin aina koetettiin tappaa kaikki yritykset saada kansan
11710: eduskunta kansanvaltaisemmaksi, samaten kuin ensi kerran pyy-
11711: dettäessä yleistä äänioikeutta ainoastaan kahteen säätyyn, tämä
11712: yritys tukahutettiin siinä hurskaassa toivossa, että saadaan kaikki
11713: pitää entisellään, samalla tavalla on hallitus myös alkoholilain-
11714: säädännön alalla koettanut tappaa kaikki pienimmätkin edistyspy-
11715: rinnöt. :Mutta siitä huolimatta täytyy sen lopultakin tulla, kaikesta
11716: siitä vastustuksesta ja kieräilemisestä huolimatta, jota tämän pa-
11717: rannuksen estämiseksi on tehty ja epäilemättä vielä tullaan te-
11718: kemään. Sillä minun käsitykseni on se, että hallitus, nähdes-
11719: sään kansaneduskunnan, niin laajalla äänioikeudella kokoonpan-
11720: nun eduskunnan siksi suuren enemmistön olevan yhtenä miehenä,
11721: yhtenä naisena tämän tämän asian takana, huomaa, että se ei ole
11722: oikealla tolalla ja korjaa niitä erehdyksiä, joita on tähän asti tehty.
11723:      Kuten sanottu, minä en ainakaan parhaalla tahdollakaan ole
11724: löytänyt niistä kauppasopimuksista, joita on esiintuotu, minkään-
11725: laista, joka tekisi mahdottomaksi kieltolain säätämisen. Mutta
11726: kyllä varmaankin hallitus nyt menettelyllään, jota se on noudatta-
11727: nut ja tulkinnallaan, jonka se näille asioille on antanut, on sen saa-
11728: vuttamisen tällä kertaa tehnyt mahdottomaksi; jos nimittäin hal-
11729: litus vähänkään pysyy sanoissaan, niin en todellakaan ymmärrä,.
11730: että sillä olisi mitään mahdollisuutta peräytyä.
11731:      Sitten mitä tulee tämän lain yksityiskohtiin nähden tehtyihin
11732: muistutuksiin, täytyy myöntää, että niihin kai on ollut jonkun ver-
11733: ran aihetta lakimiehen silmillä katsottuna. Mutta minun täytyy
11734: myös sanoa, että oikeastaan ne ryhmät, joilla on riveissään laki-
11735:                               Kieltolaki.                        2221
11736: 
11737: 
11738:  miehiä, keskustakin, joka kehuu puolustavansa tämäntapaista
11739: lainlaadintaa, ovat olleet niin välinpitämättömiä asian suhteen,
11740:  ettei pidetty huolta siitä, että talousvaliokuntaan, jossa tämänta-
11741: paisen asian tiedettiin tulevan valmisteltavaksi, olisi tullut yhtään
11742: lakimiestä. Me valiokunnassa kyllä olemme koettaneet tehdä,
11743: minkä olemme voineet ja koettaneet, mikäli on ollut mahdollista,
11744:  saada sivultapäin lakimiesten ja asianajajain tietoja käytettä-
11745: väksi niissä asioissa, joista emme ole olleet selvillä.
11746:      Täällä on ankarasti käyty kiinni niihin rangaistusmääräyksiin,
11747:  joita tämän lain rikkoumuksista on säädetty, sanottu että ne ovat
11748: aivan sietämättömiä. Mutta minä, samaten kuin raittiusväki
11749: yleensä ja sosiaalidemokraattinen puolue, olemme tässä kohden
11750: lähteneet siitä edellytyksestä, että suurimmat rikokset tätä lakia
11751: vastaan tulevat tapahtumaan sivistyneissä piireissä. Ja tältä kan-
11752: nalta lähtien täytyy pitää aivan oikeana, että myös rangaistukset
11753: tehdään niin ankariksi kuin mahdollista. Mitä sitten noihin pe-
11754: lattaviin kotirauhanrikkomisiin tulee, niin kyllä minusta sen, joka
11755: vaan tarkoin lukee tätä koskevan kohdan, täytyy tulla siihen kä-
11756: sitykseen, että mitään. sen suurempia kotirauhanrikkomisia ei tä-
11757: män lain voimaan astuttua tule tapahtumaan kuin tähänkään
11758: saakka; valiokunta on vaan koettanut ottaa nykyään voimassa
11759: olevasta rikoslaista ne rangaistusmääräykset, joita siellä on. Se
11760: täytyy tietystikin myöntää, että voi olla jonkun verran syytä
11761: epäillä rikosten alkuaikoina tulevan lukuisammiksi kuin tähän
11762: saakka on ollut samantapaisissa asioissa. Mutta kun ottaa huo-
11763: mioon ne rikokset, joita tähän saakka alkoholi on aikaansaanut
11764: tässä maassa, niin minä ainakin olen vakuutettu siitä, että rikok-
11765: set yleensä vähenevät, joskin nyt tämäntapaiset rikokset jossain
11766: määrässä voivat lisääntyä. Mutta kun vielä pitää mielessään, ku-
11767: ten sanoin, että rikokset tätä lakia vastaan tulevat tapahtumaan
11768: suurimmaksi osaksi sivistyneissä piireissä, niin silloin on myös
11769: niiden ilmisaaminen vaikeampi, siellä kun lakia paremmin osataan
11770: kiertää, kuten voi odottaa jo siitäkin päättäen, että useissa sano-
11771: malehdissä jo on julaistu kaikkia mahdollisia reseptiä, joiden
11772: avulla tätä lakia voidaan kiertää ja valmistaa sentapaisia juomia,
11773: joita on tässä koetettu estää.
11774:      Sitten on pidetty koko lailla suurena asiana sitä ettei aptee-
11775: kista saisi enempää kuin 20 grammaa alkoholipitoisia aineita.
11776: Mutta kun ottaa huomioon miten paljon valitetaan väärinkäy-
11777: töksiä tässä suhteessa sellaisissa paikoissa, varsinkin tehdaspai-
11778: koissa, joissa apteekki on olemassa, niin en tosiaan tiedä, onko
11779: tätäkään asiaa niin varsin suurena pidettävä. Jos hyväksyttäisiin
11780: 50 grammaa korkeimmaksi määräksi, niin se olisi aivan yhtä mie-
11781: livaltainen kuin 20 grammaakin; erotus so ja 20 gramman välillä
11782: olisi ainoastaan siinä, että 20 grammalla ei ole niin suurta mah-
11783: 2222                Istunto 17 p. lokakuuta 1907.
11784: 
11785: 
11786: dollisuutta juopotella kuin on so grammalla, mutta lääkinnölli--
11787: siin tarkoituksiin kyllä edellinen määrä riittää yhtä hyvin kuin
11788: jälkimäinenkin, sillä se on siksi suuri, ettei sitä voisi kerralla
11789: käyttää muuta kuin juopottelutarkoituksissa.
11790:      Mitä sitten tulee tämän lain 28 § :ään, johonka ed. Bäck erit-
11791: täin kävi kiinni, sanoen sen olevan oikein bobrikoffilaisen pykä-
11792: län, tahdon mainita, että olen kuullut sivulta käsin, - en tiedä
11793: varmaltako. mutta ainakin taholta, jota pidän varmana - että
11794: siinä kunnallisessa alkoholilainsäädännössä, joka hallituksen puo-
11795: ielta ollaan aikeessa esittää eduskunnalle, pitäisi olla aivan saman-
11796: lainen pykälä. Olen ainakin valiokunnassa puolustanut pykälää
11797: sentähden, että jos venäläiseltä sotaväeltä kielletään väkijuomain
11798: maahantuonti, seuraus on se, että niitä tuodaan kuitenkin, huoli-
11799: matta siitä että niitä täällä käytetään väärin. Jotka ovat Helsin-
11800: gissä asuneet jonkun aikaa, muistanevat, miten syntyivät venä-
11801: läiset kasarmit esim. Kampin kentälle, ne ovat syntyneet kaikki
11802: suomalaisia lakeja vastaan. Venäläisen sotaväen päällystön puo-
11803: lelta on annettu määräys, että sellaisia rakennuksia on sinne ra-
11804: kennettava huolimatta siitä, mitä suomalaiset lait ja rakennusjär-
11805: jestykset sanovat. Seuraus on ollut se, että suomalaiset kaikista
11806: laeista huolimatta ovat saaneet vaitiololla sivuuttaa tämän seikan.
11807: Olen ollut osallisena Helsingin valtuuston kokouksessa kysymyk-
11808: sessä olevaa asiaa keskusteltaessa ja samoin kuin kaikki toiset
11809: olen tullut siihen tulokseen, että on ollut vaikeneminen. Sama
11810: tulos olisi siitä, jos kiellettäisiin venäläiset tuomasta väkijuomia
11811: sotaväelle. Sitä eivät suomalaiset viranomaiset kykenisi estä-
11812: mään eikä saattamaan syytteeseen, vaikkakin se olisi ilmeinen
11813: lainrikos. Sentähden on tämä pykälä tullut; kun lainrikos pu-
11814: heena olevalta taholta on odotettavissa, on minusta selvempi, että
11815: poikkeuspykälä otetaan lakiin, joten sitä ei rikota siltä taholta,
11816: josta ei sitä voida estää.
11817:      Otettakoon vielä huomioon, että venäläistä sotaväkeä on ai-
11818: noastaan pienessä osassa maata turmelemassa tällä alkoholipitoi-
11819: sella aineella, sillä venäläistä sotaväkeä on suurimmaksi osaksi
11820: vain kaupungeissa, ja tulee siten hyvin vähässä määrässä sitä le ·
11821: vittämään. Jos uutta lakia ei muulla tavalla rikottaisi, niin mi-
11822: nusta laki olisi mitä parhain. Mutta kuten sanoin, minä pelkään,
11823: että sivistyneitten säätyläisten puolelta tullaan sitä enimmän rik-
11824: komaan ja niihin nähden täytyy olla ankarampia määräyksiä kuin
11825: mitä tähän saakka samanlaisesta rikoksesta on oJlut.
11826: 
11827:   Ed. Tikkanen ei käyttänyt puheenvuoroaan.
11828: 
11829:   Ed. Renvall: Pyysin puheenvuoroa ed. Nevanlinnan lausun-
11830: non johdosta ja hänen vielä puhuessaan. Siitä on nyt kulunut
11831:                               Kieltolaki.                         2223
11832: 
11833: 
11834:  melkein puoli vuorokautta, mutta minä kuitenkin tahdon sanotta-
11835: vani lausua, pysyen siinä suurpoliittisessa kehyksessä, jonka ed.
11836:  Nevanlinna rakastaa antaa tälle kieltolakikysymykselle.          Minä
11837: den tilaisuudessa suuressa valiokunnassa lausumaan mielipiteeni
11838: lakiehdotuksen yksityiskohdista.
11839:      Ed. Nevanlinna katsoi itsellään olevan syytä muistuttaa, ettei
11840: hän ole sosiaalidemokraatti, ja tämä hänen lausuntonsa ei herät-
11841:  tänyt suurempaa naurua eduskunnassa, joskin on tunnettua, että
11842: suomettarelaisuus samoin kuin kaikki natsionalismi on sosiaalide-
11843:  mokratiian sekä vastustaja että ehkä eniten pelätty kilpakosija
11844: kansan suosiosta. Minä sanoin : Tämä ed. Nevanlinnan lausunto
11845:  ei tuntunut naurettavalta. Olkootpa mielipiteet sosiaalidemokra-
11846: tiasta mitkä tahansa, minä kuitenkin luulin, että olisi jotakuinkin
11847: yleisesti voitu tuomita demagogia. Mutta minun mielestäni se
11848: suuri suosio, minkä herra Nevanlinna saavutti tällä lausunnolla,
11849: todistaa tämän luuloni vääräksi tässä eduskunnassa. Mitä sisälsi
11850:  herra Nevanlinnan puhe? Minä olen uudestaan saanut sen pika-
11851: kirjoituskansliasta lukeakseni. Hän lausui ensin, että lainlaadinta
11852: ei ole kansalaisten tehtävä, vaan että se on hallitukselle uskottava
11853: ja että hallituksella on aivan toiset apuneuvot kuin yksityisillä
11854: kansalaisilla, ja tähän vedoten hän myöskin sanoi, että tämä kiel-
11855: tolakiehdotus ei voi tulla mallikelpoinen. Mutta hän selitti, että
11856: siihen oli kuitenkin ryhdyttävä, jotta eduskunta kuitenkin saisi
11857: sen nähdäkseen, saisi sen katseltavakseen. Mutta me tiedämme
11858: kaikki, etteivät ne suuret eduskunta-esitykset ole laaditut sentäh-
11859: den, että me saisimme niitä katsellaksemme.           Me tiedämme
11860: kaikki, että tämä johtuu meidän epäterveestä puolue-elämäs-
11861: tämme. Olihan meillä tiedossa esim., että hallitus valmisteli
11862: torpparilakiehdotusta. Siitä huolimatta, että eduskunta kylläkin
11863: tulisi tilaisuuteen saada tämän katseltavakseen, ovat kansalaiset
11864: nähneet vaivaa pannakseen omatkin mielipiteensä pykäliin ja esit-
11865: tääkseen ne hallitukselle. Samalla tavalla on muissakin asioissa,
11866: niinkuin sanoin, tapahtunut. Tämä ei ole johtunut mistään
11867: muusta kuin epäterveellisestä puolue-elämästä. Mutta toivokaam-
11868: me, että siitä pääsemme, toivokaamme, että pääsemme siihen, että
11869: hallitukselle annamme kaikkine sen apuneuvoineen huoleksi laa-
11870: tia lait ja sitte arvostelemme ja kukistamme sen hallituksen, joka
11871: ei ole laatinut sellaisia lakeja, joita me tahdomme. Se kai on
11872: luonnollinen kehitys-suunta ja terveellisempää parlamentarismia,
11873: jota olisi saatava aikaan.
11874:      Hallituksen puolelta on selväpiirteisessä ja asiallisessa lausun-
11875: nossa, jonka suoruutta vastaan tuskin kellään voi olla mitään
11876: muistuttamista - en olekaan kuullut mitään muistuttamista siinä
11877: kohden lausuttavan - tuotu esiin hallituksen kanta. Sitä arvos-
11878: teltakoon, ja tyytymättömät olkoot valmiit kumoamaan ne väitteet,
11879: 2224                Istunto 17 p. lokakuuta I907·
11880: 
11881: 
11882: mitä siinä on esiintuotu. Sitähän olemme odottaneet. Mutta sii-
11883: hen toimeen ei herra Nevanlinna ryhtynyt. Hän sanoi, ettei hän
11884: anna arvoa niille ruikutuksille jotka on kotoisin yksityisen vapau-
11885: den pelätystä rajoittamisesta. Mutta onko sitten hallitus anta-
11886: nut arvoa näille ruikutuksille? Ed. Nevanlinna itse väitti, että
11887: niin ei ole asianlaita. Ed. Nevanlinna sanoi tahtovansa mennä
11888: rajoituksissa niin pitkälle, kuin ibmisolaissa vaan on mahdol-
11889: lista. Arvoisa edustaja siis tunnusti, että on olemassa raja, jonka
11890: yli me emme pääse, mahdollisuuden määräämät rajat.            Mutta
11891: juuri siihenhän hallituskin vetoa puolustaessaan omaa kantaansa.
11892: Hallitus juuri nimenomaan selittää, ettei se voi pitemmälle mennä
11893: syystä, että se katsoo, että on olemassa ylipääsemättömiä esteitä.
11894: Näitä hallituksen esittämiä syitä, niitä ei arvoisa edustaja ole
11895: vrittänytkään kumota. Mutta hän moitti hallitusta toisesta asi-
11896: ;sta, hän moitti sitä siitä, että hallitus jo edeltäkäsin on ilmoit-
11897: tanut nämä esteet voittamattomiksi ja että se on nämä esteet tällai-
11898: siksi sanonut rajantakaisille lain vastustajille. - Tässä nyt ei ole,
11899: arvoisa herra Ursin, kysymyksessä idän tuulet, vaan lännen tuu-
11900: let, niin että koko se tuttu virsi ei ollenkaan sovi tässä yhtey-
11901: dessä. - Mutta hallitus, jonka tulee valmistaa esitys, jonka tulee
11902: hankkia sille vahvistus H. K. Majesteetilta ja jonka pitää edus-
11903: kunnan edessä puolustaa sitä, sillä kai täytynee - minä uskallan
11904: käyttää herra Nevanlinnan rakastamaa sananpartta -kaiken jär-
11905: jen nimessä olla oikeutta punnitsemaan, onko laki mahdollinen
11906: tai tahdotaanko todella, että hallitus menisi hankkimaan H. Ma-
11907: jesteetiltaan vahvistusta jollekin esitykselle, josta sen myöhem-
11908: min tävtvisi tunnustaa, minkä se ennenkin tiesi, nim. että se on
11909: mahdoto~ aikaansaada.
11910:      Herra Nevanlinna viittasi tässä yhteydessä virkamieslakiin
11911: ja antoi hallitukselle tunnustusta siitä tarmosta, pontevuudesta
11912: ja taidosta, jolla se oli tämän asian läpi ajanut. Hän kuitenkin
11913: sanoi, että se laki oli paljoa pienemmästä merkityksestä, ettei
11914: sillä ollut mitään arvoa, ettei se ansainnut sitä suurta ponnis-
11915: tusta, mitä hallitus siihen pani. Minun mielestäni ei kuitenkaan
11916: ole perin pieni periaate se, joka siinä saatiin tunnustetuksi. Ei
11917: liene siinä kansanvaltiossa ja siinä yhteiskunnassa, jossa me suo-
11918: malaiset elämme, niinkään yhdentekevää, jos saamme hallitsijan
11919: tunnustamaan, ettei tässä maassa edes h ä n e n sanansa käy lain
11920: yläpuolella, vaan että hänenkin täytyy silloin, kun hän on laista
11921: luopunut, erehdyksensä tunnustaa ja korjata se, mikä tämän
11922: kautta on väärikäytetty. Minä sanon, että tämän lain voimaan-
11923: astuminen oli lainalaisen kansalaiselämän kulmakiven siirtämistä
11924: oikealle paikalle takaisin.
11925:      Minä uskallan kysyä, oliko hallituksen asema näihin molem-
11926: piin lakeihin, virkamieslakiin ja kieltolakiin nähden sama ja uskal-
11927:                                Kieltolaki.                        2225
11928: 
11929: 
11930: 
11931: lan myöskin toivoa, että jokainen, joka asiata vähänkin ajatte-
11932: lee, huomaa, ettei niin ole asianlaita. Sillä se laki, josta nyt on
11933: puhe, ei riipu yksinomaan hallitsijasta, ei yksinomaan .edes Suo-
11934: men eduskunnasta ja hallituksesta, vaan se riippuu, jos kansain-
11935: väliset sopimukset todellakin ovat sellaiset, miksi niitä on seli-
11936: tetty, niistä sopimuksista, joita meidän maamme hallitsija Ve-
11937: näjän valtion ja Suomen kansan yhteisenä edustajana on ulko-
11938: maitten kanssa tehnyt. Ei siis hallituksella minun ymmärtääkseni
11939: voi olla mitään keinoa voida pakoittaa hallitsijaa tässä kohden
11940: mukautumaan Suomen vaatimusten mukaiseksi.             Me tiedämme
11941: sitä paitsi kaikki, mikä asema meillä suomalaisilla on kansainväli-
11942: sessä politiikassa ja kansainvälisessä kauppapolitiikassa. Me
11943: olemme kuin olemmekin torpparikansa, isännät tekevät kauppoja,
11944: tekevät välipuheita ja sopimuksia ja me seuraamme mukana kau-
11945: panpäällisenä. Se on katkera asia, mutta se on totta.
11946:         Herra Ursin luuli, että me voisimme pelottaa Ranskaa,
11947: Espanjaa ja Italiaa sillä, että ministerivaltiosihteeri selittäisi luo-
11948: puvansa virasta, ellei hallitsija vahvistaisi eduskunnan päättämää
11949: kieltolakia, mutta minä uskallan kuitenkin epäillä, paljonko nämä
11950: valtiot siitä välittäisivät.
11951:     Ed. Nevanlinna oli kyllin jalomielinen tunnustaakseen senkin,
11952: että nykyinen senaatti on erityisesti epäluulojen alainen tahoilla,
11953: joissa pyritään itsenäisyyttämme rajoittamaan, ja hän viittasi
11954: Novoje Vremjaankin. Tahtoiko hän tällä sanoa, että täällä on
11955: mahdollinen toinenkin hallitus, joka ei ole samanlaisten epäluu-
11956: lojen alainen, jota Novoje Vremja ehkä voisi suopeammin kat-
11957: sella ja joka voisi tämän takia paremmin saada kieltolainkin
11958: aikaan, sellainen hallitus, jota ei ole epäilty, jota Novoje Vremja
11959: on suosinut ja jolle Suomen kansa viimeisissä vaaleissa myöskin
11960: on antanut synninpäästön päästämällä tänne 6o saman suunnan
11961: edustajaa? Sellainen hallitus meillä on ollut ja sekö nyt astuisi
11962: kieltolakia ajamaan? Ehkä. Mutta silloin minun mielestäni olisi
11963: ollut syytä ed. Nevanlinnalla, joka oli saman hallituksen jäsen,
11964: suoraan tässä sanoa, että hän on valmis lupaamaan eduskunnalle,
11965: että jos sellainen hallitus tulee, se myöskin ajaa tämän lain läpi.
11966: Jos ed. Nevanlinna ja ystävänsä todellakin ovat varmat siitä,
11967: että voivat saada aikaan kieltolain, niin silloinhan voi tulla kysy-
11968: mykseen hallituksen muutos. Minä en luule, että, jos tällaista va-
11969: kuutusta pätevillä syillä annetaan, eduskunta tulee siltä kanna-
11970: tusta kieltämään. Mutta muistettakoon kuitenkin, että tätäkään
11971: kauppaa kieltolaista ei saada kumminkaan käydä sillä, että teem-
11972: me itsenäisyytemme vieläkin pienemmäksi ja kiellämme laillisia
11973: oikeuksiamme ja kansalaiskunniamme.
11974:     Herra Nevanlinna, joka itse on tuon entisen epäluuloista va-
11975: paan hallituksen väkeä, ei ole kuitenkaan mitään lupausta anta·
11976: 2226                Istunto I7 p. lokakuuta I907·
11977: 
11978: 
11979: nut. Hän on puhunut paljon, on ehkä enemmän moittinut hal-
11980: litusta ja tuominnut ryhmiä ja luokkia, mutta hän ei ole mitenkään
11981: valaissut sitä asiata, joka tässä on esillä. Minä pyydän eduskun-
11982: nan jäseniä, kun ed. Nevanlinnan puhe tulee sanomalehtiin, tar-
11983: kastamaan, missä määrin se on millään tavalla valaissut esillä ole-
11984: vaa asiaa, viennvt sitä ratkaisuaan lähemmäksi tai edemmäksi.
11985: Ja tälle puheelle 'sitte niin vilkkaasti huudettiin hyvähuutoja kes-
11986: kustan puolelta, ja se on todellakin kuvaavaa.
11987: 
11988:    Ed. Laine, Maria: Koska minä ensimäisenä kansan naisena
11989: tässä kysymyksessä olen tilaisuudessa käyttämään puhevuoroa,
11990: en voi olla mainitsematta niistä surkeuksista, joita väkijuomat
11991: ovat tuottaneet varsinkin naisille ja lapsille. Maaseudun väki ei
11992: tunne sitä niin suuressa määrässä kuin kaupunkilaisköyhälistön
11993: naiset ja lapset. Miten onneton on niiden kotien ja niiden per-
11994: heiden tila, joiden varat väkijuomat kaikki vievät! Miten sur-
11995: keata on katsella niitä kolkko ja koteja! Ken on kulkenut tämän
11996: kaupungin hökkeleissä, hän ainoastaan tietää, millainen siellä on
11997: tila. Ei voi· silloin sanoa, että kunnallinen kieltolaki voisi pelas-
11998: taa, kun hyvin tietää, että tämä kaupunki ei ainakaan ensi kädessä
11999: toteuttaisi sitäkään vähäistä lakia.
12000:      Puhutaan hallituksen puolelta siitä surkeudesta, kuinka mil-
12001: joonat menevät hukkaan hallituksen kädestä, jos yleinen kieltolaki
12002: tulee voimaan. Minä ihmettelen todellakin, että voidaan tässä
12003: kysymyksessä sanoa niiden miljoonien jäävän tulematta takaisin,
12004: jotka nyt menevät aivan välittömästi hukkaan väkijuomien tuotta-
12005: mien vaurioiden takia. Kun tiedämme, miten äärettömät määrät
12006: -Gn niitä, jotka vankiloissa, sairaaloissa, hourujenhuoneissa ja
12007: muissa säilytetään, mihin valtion varat soluvat, niin silloin emme
12008: voi muuta kuin sanoa, että hallitus ei todellakaan ymmärrä kan-
12009: saansa eikä tahdo ymmärtää kansaansa, että se ei tiedä, että nuo
12010: rahat ovat veren hinta ja niitä ei saa sentähden käyttää läpi kä-
12011: sien, kun ne ovat niin katkerasti kansalta otetut.
12012:      Mitä kärsivät kunnat juoppoudesta, sen tietää jokainen.
12013: Vaivaisavustukset ja menot niistä onnettomista, joita kunta saa
12014: hartioillaan kantaa, ovat todistettavissa ilman sitä sanomatta.
12015: Täällä on puhuttu vakaumuksesta raittiusasiassa. Sanotaan, että
12016: sitä kunnioitetaan, jos se on vakaumusta. Kyllä se, joka tietää,
12017: millä pohjalla raittiustyötä tässä maassa aivan viime vuosiin asti
12018: on koetettu tehdä, tietää, että se on ollut vakaumuksen kasvatta-
12019: mista. Hän tietää myöskin, ettei vakaumus nyt enään auta. Ja
12020: selvää on, että hallitus pelätessään tuollaisen kieltolain, jota vas-
12021: taan se on jo asettunut, tulevan täällä päätetyksi, tietää hyvin,
12022: että se kantaa siitä suurimman taakan, mutta ehkä se ei usko
12023: sitä niin suureksi kuin se on silloin, kun kansa tulee sen niskaan
12024:                                Kieltolaki.                       2227
12025: 
12026: 
12027:  sälyttämään. Minä sanon, että 20 miljoonan uhraaminen, vaik-
12028:  kapa hallituksen varoista, sen sairaloisuuden parantamiseen, minkä
12029:  väkijuomat tuottavat, ei olisi liikaa silloin, kun sitä tahdotaan
12030:  uhrata kaikenlaisiin teurastuslaitoksiin.
12031:      On ihmetelty, että 4 vuoden rangaistus on pantu niille, jotka
12032:  rikkoisivat tätä lakia, koskei muka lapsen murhaajille ja varkaille
12033:  y. m. ole määrätty niin korkeata rangaistusta. Ei se joka yhden
12034:  ihmisen murhaa, koskaan ansaitse niin suurta rangaistusta, kuin
12035:  se, joka murhaa tuhansia ihmisiä. Kapakoitsijat ja väkijuomain
12036:  valmistajat ehdottomasti tekevät sen. Minusta se on liiankin lievä
12037:  rangaistus. Hallitus ei näy tätä ymmärtävän, sanon vielä kerran,
12038:  eikä suinkaan tule sitä niin kauvan vmmärtämäänkään, ennenkuin
12039:  se on kansalta kuullut oman tuomionsa. T~mäkin on yksi niitä
12040:  selviä todistuksia, että kansan täytyy kohdistaa toimintansa epä-
12041:  luottamuslauseen antamiseen tällekin hallitukselle. Niin kauvan
12042:  kuin tämä hallitus on paikallaan, me emme näy saavan niitä uudis-
12043:  tuksia läpi, joita niin välttämättömästi tällä haavaa kaipaamme.
12044: 
12045:       Ed. Soininen: Täällä on jo tänäpäivänä huomautettu, kuinka
12046:   vaikea se tehtävä oli, joka uskottiin talousvaliokunnalle, kun
12047:   sille jätettiin valmistettavaksi nämät eduskuntaesitykset alkoholi-
12048:   lainsäädännöstä. On huomattava, että tämä oli laki, joka jos
12049:   mikään koski aivan erinomaisen monelle elämän alalle, jonka
12050:   Yaikutukset olivat tuntuvissa mitä erilaisemmissa suhteissa, ja
12051:    jo sen kautta tuo ehdotuksen tekeminen oli vaikea. Tähän tulee
12052:   lisäksi, että tämmöistä lakia ei ole olemassa missään maailmassa
12053:   esikuvana. Se on suorastaan ensimäinen sellainen laki, joka oli
12054:   valmistettava. On vielä muistettava, että tämän talousvaliokun-
12055:   nan tehtävän pohjana ei ollut mitään hallituksen esitystä (siitä-
12056:   kin on jo tänäpäivänä huomautettu), eikä ollut edes odotettavissa
12057:   mitään hallituksen esitystä, joka kulkisi samaan suuntaan kuin
12058:   kansan toivomukset ja kuin sen tehtävän ilmeisesti tuli kulkea
12059: . joka oli talousvaliokunnalle uskottu. Talousvaliokunnan työvoi-
12060:   main riittämättömyyteen on täällä myöskin jo viitattu. Tahdon
12061:   huomauttaa lisäksi siitä, että melkein kaikki sen jäsenet, paria
12062:   kolmea lukuunottamatta, olivat ensikertalaisia. Näin ollen ei olisi
12063:   kumma, jos tässä mietinnössä olisi hyvin paljon puutteellisuutta,
12064:   ja minä olen varma siitä, että suuri valiokunta ja eduskunta, jonka
12065:   käsiteltäväksi tämä mietintö nyt on tullut, on osaava siitä pois-
12066:   taa nämä puutteet. Ehkä olisikin ollut parasta, että yksityiskoh-
12067:   taisempi keskustelu olisi tapahtunut suuressa valiokunnassa, en-
12068:   nenkuin se viritetään eduskunnassa, mutta kun jo on kajottu
12069:   mietinnön yksityiskohtiin, lienen minäkin valiokunnan puolesta
12070:   pakoitettu niihin kajoamaan.
12071:       On sanottu, että tämä lakiehdotus on liian lyhyt. Nyt on
12072: 2228                Istunto 17 p. lokakuuta 1907.
12073: 
12074: 
12075: huomattava, että raittius-asiaa on meidän maassamme jo parin
12076: vuosikymmenen kuluessa kirjallisuudessa esitetty jos jollakin ta-
12077: valla. On huomattava, että ne eduskuntaesitykset, jotka olivat
12078: talousvaliokunnan työn pohjana, jo sisälsivät perusteluita varsin
12079: runsaasti, ja on muistettava, että V. J. antaa sen selvän viittauksen,
12080: että· valiokunnan mietintöjen tulee olla lyhyitä. Kaikki tämä on
12081: tehnyt, että valiokunta ei ole katsonut olevan syytä kirjoittaa mi-
12082: tään paksua kirjaa tästä asiasta, vaan se on tyytynyt viittaa-
12083: maan eduskuntaesityksiin ja myöskin raittiuskirjallisuuteen ulko-
12084: puolella eduskunnan asiakirjoja.
12085:      Mutta varsinkin hallituksen edustaja on tuonut esiin, että
12086:  valiokunta olisi syrjäyttänyt monta aivan välttämätöntä asiaa
12087:  tässä mietinnössänsä, ja sitä minä en nyt kuitenkaan tahtoisi tun-
12088:  nustaa ainakaan siinä määrässä tapahtuneeksi kuin hallituksen
12089: edustaja tahtoi väittää.
12090:      On sanottu, ettei ole otettu huomioon sitä vaikutusta, minkä
12091: tämä laki mahdollisesti tuottaisi elinkeinoelämälle. Valiokunta on
12092:  siihen viitannut ja tahdon lisäksi mainita, että lienee tuskin enem-
12093: pää kuin noin 2,000-3,000 henkeä tässä maassa, jotka ovat sillä
12094:  tavalla kiinni väkijuomateollisuudessa, että niiden työstä kielto-
12095:  lain kautta tulisi loppu. Tämä ei ole suurempi luku kuin mikä
12096:  usein satunnaisista syistä joutuu työstä pois ja 011 pakoitettu ha-
12097:  kemaan toimeentuloansa muulla tavalla. Minä luulen, että kun
12098:  kansa varmaankin on oleva hyvin valmis hankkimaan työtä niille,
12099:  jotka tällä tavalla tulevat vapaiksi, tästä ei tule olemaan mitään
12100:  suurempia vaikeuksia. Päinvastoin luulen, että tälle osalle työ-
12101:  kansaa on oleva erinomainen etu, että se pääsee irti väkijuomate-
12102:  ollisuudesta, sillä niinkuin kaikki tietävät, on tämä työ erinomai-
12103:  &en epäterveellistä sekä siveellisesti että ruumiillisesti. Me tie-
12104:  dämme, että ne henkilöt, jotka tämän liikkeen palveluksessa ovat
12105:  työssä, joutuvat varsin suureen juoppouden vaaraan, ja tiedämme,
12106:  myöskin, että juoppous on heidän keskuudessaan yleisempi kuin
12107:  ehkä minkään muun kansanluokan keskuudessa. Vieläpä ovat hei-
12108:  dän perheensäkin vaarassa, sillä tiedämme, että mQni oluttehdas
12109:  antaa palkan lisäksi työntekijöille olutta ilmaiseksi, ja tämän he
12110:  vievät kotiinsa, ja sillä tavalla heidän lapsensa tottuvat väkij uo-
12111:  main nauttimiseen. Mitä taas terveyteen tulee, niin on tilasto
12112:  kaikissa maista osoittanut, että kuolevai~uus on verrattomasti suu-
12113:  rempi tässä kansaluokassa kuin missään muussa. Sentähden, minä
12114:  uudistan sen, on suorastaan etu ja onni näille työntekijöille, että
12115:  tästä liikkeestä tulee loppu.
12116:       Mitä taas siihen pääomaan tulee, joka on kiinnitetty tähän
12117:  liikkeeseen, niin on ed. Viljakainen jo siihen kajonnut ja vapaut-
12118:  tanut minut siitä enemmän puhumasta. Tässä vaan alleviivaan
12119:  sen seikan, että tämä on kysymys, joka voidaan ottaa esille aivan
12120:                            Kieltolaki.                           2229
12121: 
12122: 
12123: erikseen ja jonka oikea käsittelytapa onkin se. Totta kai se on
12124: niiden oma asia, jotka luulevat etujensa sen vaativan, pyytää kan-
12125: salta ja valtiolta korvausta liikkeestään. Minä pidän vieläkin va-
12126: liokunnan kantaa aivan oikeana, kun se on erottanut tämän kysy-
12127: myksen kieltolain käsittelystä.
12128:     Lisäksi on hallituksen edustaja sanonut, että valiokunta ei ole
12129: ottanut huomioon valtiotalouden vaatimuksia tässä kohden. Minä
12130: luulen, että valiokunnan asia ei missään tapauksessa olisi ollut
12131: lähteä yksityiskohtaisesti tätä asiata käsittelemään. Onhan niin,
12132: että jos tämä kieltolaki tulee hyväksytyksi, niin päätös on ehdol-
12133: linen, kunnes valtiovarainvaliokunta on selvittänyt, mistä varat
12134: saadaan. Mutta kaikkein vähimmän oli minusta talousvaliokun-
12135: nan tässä tapauksessa tarvis lähteä mihinkään yksityiskohtiin
12136: valtiotalouden alalla, kun se tiesi seisovansa semmoisen kansan
12137: mielipiteen edessä, joka olisi ilolla valmis alistumaan kaikkiin
12138: niihin seurauksiin, jotka kieltolain säätäminen mahdollisesti voi
12139: valtiolle tuottaa. Vielä on muistettava, että kieltolaki, jos se ehkä
12140: vähentääkin valtion tuloja jollakin kymmenellä miljoonalla, kui-
12141: tenkin lisää kansantaloudellista hyvinvointia paljon useammalla
12142: miljoonalla; sen lisän voi arvostella hyvinkin JOO miljoonaksi.
12143: Onhan sitäpaitsi vielä koko runsas aika siihen hetkeen, jolloin ta-·
12144: lousvaliokunta on ehdottanut tämän kieltolain astuvaksi voimaan,
12145: ja siihen mennessä on eduskunnalla varmaankin tilaisuus järjes-
12146: tää asiat. Minä en ollenkaan epäile, että kansa on valmis vaik-
12147: kapa väliaikaisen veron kautta järjestämään valtiotalouden siksi,
12148: kunnes asia saadaan muulla tavalla järjestetyksi.
12149:     Sitten hallituksen edustaja arveli, että me emme valiokun-
12150: nassa ole ottaneet huomioon sitä häiriötä, minkä kieltolaki tuot-
12151: taisi kuntien talouteen. Me tiedämme kaikki että kaupunkikun-
12152: nilla varsinkin tässä maassa on muutamia tuhansia, toisilla kym-
12153: meniäkin tuhansia tuloja tästä väkijuomaliikkeestä, ja tiedämme,
12154: että niitä käytetään· semmoisiin hyviin tarkoituksiin kuin torvi-
12155: soittokuntien hankkimisiin, kaupunkien koristamiseen istutuksilla,
12156: kansantajuisiin laulajaisiin j. n. e. ehkä toisissa paikoissa vielä
12157: enemmänkin tarpeellisiin tarkoituksiin. Mutta minä luulen, että
12158: jokainen meistä on selvillä siitä, että niin hyvät kuin nämät tar-
12159: koitukset ovatkin, niin kuitenkin kansa mieluummin on ilman
12160: noita etuja muutamia vuosia, kun se vaan saa jokaisen kotinsa
12161: raittiiksi, kun se pääsee siitä painajaisesta, joka sitä juoppouden
12162: ja väkijuomain väärinkäytön muodossa nyt rasittaa ja joka on
12163: muodostunut suoranaiseksi vitsaukseksi meidän kaupungillemme.
12164: Sitäpaitsi minä en luule, että näitä tarkoituksia on mahdoton
12165: muutamien vuosien perästä tyydyttää muulla tavalla kuin niillä
12166: rahoilla, jotka tähän saakka ovat tulleet väkijuomaliikkeestä.
12167:     Lisäksi on sanottu, että talousvaliokunta ei ole ottanut huo-
12168: 2230                Istunto I7 p. lokakuuta I907·
12169: 
12170: 
12171:  mioon, että sen ehdottarua kieltolaki tuottaisi jyrkän muutoksen
12172:  kansan elintavoissa. Minä en voi olla sitä mieltä, että tämä
12173:  muutos olisi mikään äkkinäinen muutos. Onhan kieltolakia saar-
12174: nattu tässä maassa ainakin 30 vuotta, ja onhan jo parinkymmenen
12175:  vuoden kuluessa kansa valtiopäivillä mitä kiihkeimmin vaatinut
12176: kauvaksi meneviä toimenpiteitä väkijuomaliikkeen supistamiseksi.
12177:  Niin innokkaasti on kansa tätä vaatinut, ettei ole mitään muuta
12178: sisällistä kysymystä, jossa olisi tullut lähimainkaan samaa yksi-
12179:  mielisyyttä ja tarmoa kansan toiminnassa esille. Ja onhan muis-
12180: tettava, että tällä hetkellä, minä uskallan sanoa 8o, ehkä 90 pro-
12181: senttia kansasta ilolla tervehtii tämmöist1 lakia, ja on valmis alis-
12182: tumaan niihin muutoksiin yksityiselämässä, mitkä tämä laki on
12183: omansa tuottamaan. Sopii kysyä : milloin on aika säätää kielto-
12184: lakia, ellei tämmöisissä oloissa? Onhan aivan selvää, että aina tu-
12185: lee olemaan joku pienempi prosentti kansaa, joka ei ota luo-
12186: puakseen entisistä tavoistaan.       Mutta kyllä minä luulen, että
12187: saisi odottaa maailman loppuun asti ennenkuin tämä prosentti hä-
12188: v•aiSI. Mutta jos sentähden, että tämmöinen pikkuinen joukko on
12189: vielä olemassa, sallitaan väkijuomaliikkeen jatkuvasti myrkyttää
12190: kansaa, niin voi käydä niin- minä toivon että se aika on Suomen
12191: kansasta kaukana - voi käydä niin kuin on käynyt esim. Rans-
12192: kassa ja Belgiassa, joissa hallitus tekee kaikki voitavansa saa-
12193: dakseen alkoholismin hävitykset vähenemään, mutta joissa kansa
12194: on siksi läpimyrkytetty, ettei se tahdo siitä luopua. Semmois-
12195: taleo asiain tilaa me odotamme, ennenkuin pidämme kansan kyp-
12196: syneenä kieltolain säätämiseen ?
12197:      On edelleen sanottu, ettei valiokunta olisi tarpeeksi ottanut
12198: huomioonsa, että tätä lakia hvvin suuressa määrässä tullaan rik-
12199: komaan. Valiokunta on siin~ vedonnut Suomen kansan koke-
12200: mukseen ja minä tahdon tässä lausua muutaman san(!.n lisäksi.
12201: Silloin kun kotipohto lakkautettiin, oli melkein joka talossa Suo-
12202: messa viinapolttimo ja oli viinaa. Jokaisella talonomistajalla oli
12203: oikeus, privileegio polttaa viinaa, ja yhteisen kansan tavat olivat
12204: kauttaaltaan viinan käyttämisen puolella. Mutta silloin päättivät
12205: '.•altiopäivät - ja se oli yläluokka, joka sen silloin pääasiallisesti
12206: päätti - että tuosta oli tehtävä loppu. Ja tästä tuli loppu; kansa
12207: kunnioitti lakia, niin että se luopui tästä tavastansa, niin juurtu-
12208: nut ja yleinen kuin se olikin. Siitä tuli niin jyrkkä loppu, että
12209: muutamien vuosien kuluessa ei nähty viinaa paljon ollenkaan
12210: tässä maassa, siihen määrään jyrkkä loppu, että asianomaiset vii-
12211: nanpolttajat huolestuivat siitä, ettei näistä etuoikeutetuista poltti-
12212: moista kylliksi levinnyt kansan keskeen viinaa. Viinavero alen-
12213: nettiin sekä muullakin tavoin koetettiin tehdä viinan saanti huo-
12214: keammaksi kuin se oli. Tosin silloin yksityiset rikkoivat tätä la-
12215: kia vastaan ja sehän oli aivan luonnollista. Salapolttaa ja salakul-
12216:                                Kieltolaki.                           2231
12217: 
12218: 
12219: jetusta oli, mutta kansa oli lojaali tälle laille ja se koetti näitä rik-
12220: koumuksia ehkäistä niin paljon kuin se voi. Ja kansa onnistui
12221: tässä tehtävässä. Vuosikymmeniä toisensa perästä ovat nämä ri-
12222: kokset vähentyneet ja nyt ne ovat aivan vähäpätöiset. Sillä ta-
12223: voin on kansa osoittanut, että se voi saada voimaan lain, jota se
12224: vakaasti tahtoo.
12225:      Näin käypi, jos kansa lojaalisesti noudattaa sitä lakia, jonka
12226: se säätää. Näin on käypä myöskin kieltolain. Mutta jos asetu-
12227: taan sille kannalle, jolle ed. Estlander täällä viittasi yläluokan
12228: mahdollisesti asettuvan, nimittäin että aijottaisiin uhmata tätä
12229: lakia, että levitettäisiin jonkunlainen sankarimaine niiden ympä-
12230: rille, jotka eivät alistuisi tämmöisen yksityisen vapauden sortoon,
12231: niin silloin me todellakin olemme tilassa, joka ennustaa mitä suu-
12232: rimpia vaikeuksia. Mutta minä olen varma siitä että Suomen
12233: kansa tällä hetkellä vakaasti vetoo yliluokan lojaalisuuteen tässä
12234: asiassa (Hyvä) ja se toivoo viimeisiin asti, että tämä sen toivo
12235: ei petä. Mutta jos se pettää, silloin minä en tiedä, minkälaiseen
12236: tilaan me joudumme. Silloin tulee kuilu ala- ja yläluokan välille
12237: niin suuri, että se on ehkä ylipääsemätön. Ja ennen kuin asiat
12238: ajetaan sille kannalle, minä pyytäisin yläluokan vähän arvelemaan
12239: ja ottamaan lukuun edesvastuunsa tämän asian vastustamisessa.
12240:  (Hvvä).
12241:   · Täällä on puhuttu siitä, että kauppaliitot tekisivät aivan voitta-
12242: mattomia vaikeuksia kieltolain hyväksymiselle. Siitä, mitä täällä
12243: on sanottu, en ole päässyt ollenkaan siitä käsityksestä, minkä va-
12244: liokunta on esittänyt mietinnössänsä, ja se käsitys on, että kaup-
12245: pasopimukset eivät millään tavalla juriidisesti, oikeuden kannal-
12246: 1a katsoen, pane esteitä kieltolain säätämiselle. Minä en tahdo
12247: ruvtta uudestaan latelemaan kaikkea sitä selvitystä asiassa, joka
12248: on itse kunkin edustajan silmäin edessä valiokunnan mietinnössä.
12249: Mutta eräs kohta senaattori Ståhlbergin lausunnossa vaatii kui-
12250: tenkin jonkunlaista huomautusta minun puoleltani. Hän arveli,
12251: että ei valtion monopooli, vaikka se säädettäisiin, voi koskea, jos
12252: minä ymmärsin oikein, esimerkiksi viinien valmistusta, koska
12253: tässä maassa ei voida viiniä valmistaa. Nvt on kutenkin asian-
12254: laita se, että tunnetaan muukin monopooli ·paitsi valmistusmono-
12255: pooli, esim. maah<}.ntuontimonopooli. Semmoinen monopooli on
12256: •1altiolla Sveitsissä juuri väkijuomiin nähden tai tarkemmin sa-
12257: noen paloviinaan nähden. Ja samanlainen monopooli on monessa
12258: muussakin valtiossa tätä nykyä Euroopassa. Valiokunta ei ole läh-
12259: tenvt arvostelemaan tätä kysymystä ja sen vaikeuksia käytännöl-
12260:  lis~n kauppapolitiikan kannalta. Siinä kohden täytyy tämmöinen
12261:  asia jättää isänmaallisen, valistuneen ja tarmokkaan hallituksen
12262:  haltuun. Jos hallituksella on hyvää tahtoa, niin se voi tehdä hyvin
12263:  paljon näiden vaikeuksien poistamiseksi, mutta jos siltä puuttuu
12264:                                                                141
12265: 2232                Istunto 17 p. lokakuuta 1907.
12266: 
12267: 
12268: tämä hvvä tahto, niin silloin asia todellakin on auttamattomasti
12269: hukassa, ainakin niin kauan kuin hallitus on semmoinen ja sillä
12270: kannalla.
12271:     Senaattori Ståhlberg on vedonnut edelleen opiniooniin, mieli-
12272: piteeseen ulkomailla, sen hallituspiireissä ja sen parlamenttipii-
12273: reissä. Olkoon niin, että mielipide näissä piireissä vielä on kiel-
12274: tolaille jotensakin vieras. Minä tahdon kuitenkin sanoa, että on
12275: olemassa maailmassa muukin mielipide. On olemassa kymmeniä
12276: miljoonia ympäri koko sivistyneen maailman, jotka hartaasti toi-
12277: vovat sitä hetkeä, milloin joku kansa astuisi ensimäisen askeleen
12278: siihen tilaan, jonka kieltolaki kansalle tuottaa. Se opiniooni on
12279: meidän puolella täysin varmasti. Ja minä tahdon mennä vielä
12280: pitemmälle. Ulkopuolella varsinaisia raittiuspiirejä on - minä
12281: olen siitä varma - semmoinen valtava mielipide, että kun joku
12282: kansa nousee puolustamaan kotiensa rauhaa, kun se nousee tais-
12283: teluun oman siveellisyytensä kohottamiseksi, niin on sitä terveh-
12284: dittävä myötätuntoisuudella eikä minkäänlaisella pilkalla eikä vas-
12285: tustamishalulla. Meillä on siitä todistus esim. siinä tapauksessa,
12286: jolloin Englannin hallitus vastusti Kiinan valtion yrityksiä säätää
12287: opiumin tuonnin kielto. Kävihän valtaava suuttumus läpi koko
12288: sivistyneen maailman, kun tahdottiin estää kansaa ehkäisemästä
12289: pahetta, joka sen omia rivejä tuhosi ja joka ihmiskunnalle, aina-
12290: kin suurelle osalle siitä tuotti mitä suurinta alennusta ja mitä
12291: suurimpia kärsimyksiä. Minä olen varma siitä, että tuo sama
12292: jalouden tunne Euroopan sivistyneissä kansoissa on asettuva
12293: meidän puolelle tässä taistelussa ja että se on vihdoinkin painava
12294: enemmän kuin se kylmä järki, joka mahdollisesti hallituspiireissä
12295: muuallakin tässä kohdin on vallalla.
12296:     Hallituksen edustaja kajosi muutamiin yksityiskohtiin tässä
12297: valiokunnan mietinnössä ja arveli että siinä on isketty kirves täy-
12298: dellisesti kiveen. Hän ei tahtonut niitä montakaan luetella, mutta
12299: mainitsi kuitenkin muutaman. Niin hän esim. sanoi, että ran-
12300: gaistusmääräykset ovat tässä aivan suunnattomat, jos minä muis-
12301: tan oikein. Nyt tahdon kuitenkin huomauttaa että alin rangais-
12302: tus, jonka valiokunta on ehdottanut esim. viinan valmistuksesta,
12303: on JOO markan sakko. Nykyisessä viinalaissa on alin rangaistus
12304: 75 mk sakkoa. Mutta nyt täytyy huomata, että rahan arvo on
12305: suuresti alennut siitä ajasta, jolloin nykyinen rangaistusmääräys
12306: säädettiin, niin että minä en voi pitää tätä sadan markan alinta
12307: sakkoa ollenkaan korkeampana kuin nykyinen oli, silloin kun se
12308: ~äädettiin. Valiokunnan ehdotuksessa on suuret n. s. latituudit,
12309: JOtka antavat tuomarille oikeuden määrätä pienempiä ja ankarim-
12310: pia rangaistuksia. Ja sehän on selvä, että tämmöisissä asioissa
12311: pitää olla hyvin suuri vapaus tuomarilla, koska rikokset saatta-
12312: vat olla niin aivan erilaiset. Enkä minä usko, että meidän tuo-
12313:                               Kieltolaki.                         2233
12314: 
12315: marit tätä nykyä ovat taipuvaisia määräämään liian korkeita ran-
12316: gaistuksia tämänlaatuisista rikoksista, pikemmin ehkä päinvas-
12317: toin. Sanottiin, että voi joku erehdyksestä tulla näiden rangais-
12318: tusten alaiseksi, esim. emäntä, joka panee kaljaa ja erehdyksestä
12319: tekee sen liian väkeväksi. Mikäli minulle on sanottu, ovat täm-
12320: möiset erehdykset harvinaiset. Ei se kalja tule erehdyksestä juo-
12321: vuttavaksi, jos sitä ei kerran juovuttavaksi tahdota, ainakaan ei
12322: usein. Mutta jos joku tahtoo olla aivan varma siitä, ettei täm-
12323: möistä erehdystä tapahdu, niin onhan, mikäli on selvitetty asian
12324: ymmärtäväitä taholta, helppoa tarkastaa vierteen väkevyyttä Hal-
12325: lingin mittarilla, joka on varsin yksinkertainen ja huokeahintai-
12326: nen kone. Jos se osottaa, että vierreväkevyys ei ole enempää kuin
12327: 5 ro,   saa olla täysin varma siitä, että sahti ja kalja ei tule väke-
12328: vämmäksi kuin 2 % alkoholipitoisuutta.
12329:      Kajottiin siihen, että kunnille on jätetty oikeus kieltää dena-
12330: turoidun alkoholipitoisen aineen kauppa ja pidettiin sitä, jos en
12331: väärin ymmärtänyt, aivan sopimattomana. Nyt on kumminkin
12332: asian laita se, että näiden denaturoitujen aineiden joukossa on
12333:  semmoisia kuin hajuvedet ja polituurit, joita me tiedämme käy-
12334: tettävän varsin runsaasti juovutusjuomina. Jonkunlaiseen toi-
12335:  menpiteeseen tämän väärinkäytön ehkäisemiseksi täytyy ryhtyä,
12336:  ja valiokunta piti juuri kunnan luvan siihen kaikkein käytännölli-
12337: simpänä. Siitä ei suinkaan ole vaaraa, että mikään kunta kieltäisi
12338: tämän denaturoidun aineen kaupan kokonansa, vaan jos joku ru-
12339:  peaisi käyttämään väärin tätä oikeutta, niin se siirrettäisiin luon-
12340:  nollisesti vaan toiselle. Ja jos niin kävisi, että joku kunta koko-
12341:  nansa kieltäisi, jota minä ei voi pitää uskottavana, niin saadaan
12342: sitä toisesta kunnasta. Eihän voi ajatella sellaista tilaa, että useam-
12343:  mat kunnat kieltävät pulituurin ja lakan kaupan. Ja onhan hal-
12344:  lituksen oma, kunnalliselle kieltolakioikeudelle rakennettu ehdo-
12345:  tus tunnustanut kunnille semmoisen vallan, että se voipi tämmöi-
12346:  sissä asioissa holhota yksityisiä jäseniänsä.
12347:      Vielä kajottiin hiivan valmistukseen, jonka valiokunta koko-
12348:  r.ansa on jättänyt mainitsemata. Se on totta, että sitä ei ole mie-
12349:  tinnössä mainittu, mutta ei se ole jäänyt valiokunnalta kokonaan
12350:  huomioon ottamatta. Valiokunta kylläkin on tietänyt sen, mitä
12351:  tässä mainittiin, että denaturoitua viinaa käytetään meidän maas-
12352:  samme noin 1 j 2 miljoonaa litraa, mutta hiivan valmistuksen ohella
12353:  valmistetaan noin 2 miljoonaa litraa. Ja siinä näyttää olevan
12354:  jonkunlainen vaikeus. Mutta toiselta puolen on valiokunta myös-
12355:  kin saanut tietoonsa, että denaturoidun viinan käyttäminen meillä
12356:  tulee todennäköisesti likeisessä tulevaisuudessa kasvamaan hyvin
12357:   runsaasti. Nykyänsä meillä kaikesta, mitä valmistetaan, denatu-
12358:  roidaan vaan noin 6 %, kun esim. Saksassa denaturoidaan 25
12359:   % ja käytetään teknillisiin ja tieteellisiin tarkoituksiin. On siis
12360: 2234                 Istunto 17 p. lokakuuta H)O'].
12361: 
12362: 
12363:  luultavaa, että valmistus tätä varten hyvinkin pian kasvaa. Toi-
12364:  seksi on valiokunnalla ollut tiedossa, että viimeisinä vuosina on
12365:  tuotu hyvin suuret määrät hiivaa Ruotsista. Tämä hiivan tuonti
12366:  Ruotsista on kasvanut parina viimeisenä vuotena tuntuvasti. Tämä
12367:  todistaa, että, ellei hiivaa riittävästi valmisteta Suomessa, voidaan
12368:  sitä saada ulkomailta. Ja lopullisesti on valiokunnalla ollut tie-
12369:  dossa, että käytetään ainakin Amerikassa hyvin hyvällä menes-
12370:  tyksellä jonkunlaista ainetta, jota nimitetään kuivatuksi hiivaksi.
12371:  Minä en tällä hetkellä tiedä sanoa, onko se todella kuivattua hii-
12372:  vaa, mutta sen minä olen kuullut vakuutettavan täysin päteväitä
12373:  ja tuotettavalta taholta, että se tekee aivan saman palveluksen ta-
12374:  loudessa kuin hiiva tekee. Tässä eduskunnassa on henkiliötä,
12375:  jotka ovat vuosikausia sitä itse kokeneet ja koettaneet.
12376:      Senjälkeen kuin hallituksen edustaja on tässä arvostellut ta-
12377:  lousvaliokunnan mietintöä, ovat muutkin käyneet sen kimppuun,
12378:  m. m. vapaaherra von Alfthan. Hän arveli, että Suomen kansa
12379:  julistaisi itsensä harhaariseksi kansaksi, tuommoiseksi ala-arvoi-
12380:  seksi roduksi, jos se säätäisi itsellensä kieltolain. Minä nyt tah-
12381:  toisin siihen vastata, että, jos me historian valossa katsoisimme,
12382:  mikä on vienyt maailman jaloimmat ja etevimmät kansat peri-
12383:  k~toon, niin luullakseni tulisi vastaukseksi se, että äärettömän
12384:  suuri osa siihen on juuri ollut alkoholin käyttämisellä. Ja minä
12385:  tahtoisin toiseksi vastata siihen, että semmoinen mies kuin Glad-
12386:  stone, Englannin pääministeri, on tunnustanut omasta kansas-
12387:  taan, joka ei suinkaan ole maailman ala-arvoisinta rotua, että
12388: englantia puhuvan kansan keskuudessa alkoholi vuosisatojen ku-
12389: luessa on tehnyt suurempaa tuhoa kuin nälkä, rutto ja miekka
12390:  yhteensä. Jos se on sillä tavalla tuhonnut maailman voimak-
12391: kaimpaa ja jalointa kansaa, niin kyllä Suomen kansa saa huo-
12392: letta säätää maallensa kieltolain julistamatta itsensä ala-arvoiseksi
12393: roduksi.
12394:      Sitte vapaaherra von Alfthan kosketteli täällä erästä valiokun-
12395: nan mietinnön pykälää, joka näytti herättävän hänen erinomaista
12396: i.loisuuttansa, sitä nimittäin, että hapan mäski saataisiin julistaa
12397: menetetyksi, jos sitä jossain tavataan, ja arveli, että silloin jokai-
12398: nen taikinapytty tässä maassa voisi tulla julistetuksi takavarik-
12399: koon. Vapaaherra von Alfthan mainitsi joku päivä sitten ole-
12400: vansa kemisti, mutta hän ei näy tietävän, että hapanta mäskiä
12401: ei käytetä muuhun kuin viinan valmistukseen, eikä se mihinkään
12402: muuhun kelpaa.
12403:      Ed. Rosenqvist on täällä myöskin käynyt tämän valiokunnan
12404: mietinnön kimppuun, mutta minun täytyy sanoa, etten tunne mi-
12405: tään erityistä halua käydä tässä vastaamaan hänen mielipiteisiinsä.
12406: Ne olivat niin ylimalkaisia ja niin laajalle kantavia siveysopil-
12407: lisia teoriioja, että luulen keskustelun niistä paraiten soveltuvan,
12408:                               Kieltolaki.                         2235
12409: 
12410: niinkuin hän itsekin sanoi, johonkin muualle eikä olevan paikal-
12411: laosa eduskunnan edessä.
12412:       Ed. Bäck myöskin on kosketellut tätä valiokunnan mietintöä
12413: ja tehnyt sen luullakseni monessa suhteessa jossain määrin onnis-
12414: tumattomaksi. Hän on esim. sanonut - tahdon vain ottaa muu-
12415: taman esimerkin - että on aivan merkillistä säätää semmoinen
12416: pykälä, jossa kiellettäisiin apteekeista alkoholipitoisten aineiden
12417: myynti, jos on perusteellistä syytä luulla, että sitä käytetään juo-
12418: vuttavaan tarkoitukseen. Nyt minä tahdon sanoa, että luulen
12419: tietäväni jotensakin varmaan, että juuri tämmöinen säädös on
12420: I:>iinä hallituksen aikomassa ehdotuksessa, jota tänne eduskun-
12421: taan odotetaan. Jos hallitus, jota ed. Bäck luultavasti ei kuiten-
12422: kaan pidä aivan typeränä, on katsonut sen mahdolliseksi, niin
12423: toki kai talousvaliokuntakin on saanut katsoa sen mahdolliseksi.
12424: Sama on sen toisen pykälän laita, jota ed. Bäck täällä mainitsi
12425: bobrikoffilaiseksi pykäläksi. Minun täytyy sanoa, että valiokunta
12426: todellakaan ei ollut aluksi ottanut sellaista pykälää lakiin, mutta
12427: kun se näki, että semmoinen pykälä on nykyisessä palo-
12428: viina-asetuksessa ja kun se myöskin tiesi varmalta taholta, että
12429: tämä perustuslaillinen hallitus aikoi semmoisen pykälän omaan
12430: ehdotukseensa panna, niin se tuli siitä viekoitetuksi, houkutelluksi
12431: päästämään tämän saman pykälän tuohon lakiehdotukseensa. Se
12432: oli varsin tarpeeton toimenpide, sillä yleinen laki säätää sen kui-
12433: tenkin aivan yleisesti noudatettavaksi tässä maassa, ja se ei siis
12434: olisi ollut ollenkaan tarpeellinen tässä lakiehdotuksessa. Se olisi
12435: ollut voimassa .sitä ilmankin.
12436:       Ed. Gustafsson on myöskin tässä ankarasti hyökännyt tämän
12437: lakiehdotuksen kimppuun. Minä en tahdo tässä enää väsyttää
12438: eduskuntaa kaikkia näitä väitteitä torjumalla. Tahdon vaan huo-
12439: mauttaa siitä, että se vakaumuksen työ ja se asteettainen edistys, jo-
12440: hon ed. Gustafsson tässä asiassa pani kaiken luottamuksensa, sitä
12441: on tehty esimerkiksi Englannissa puolen vuosisadan aikana sem-
12442: moisella tarmolla, johon tuskin mikään muu kansa kykenisi. Mutta
12443: mikä on ollut tulos? Tulos on se, että Englannissa nyt nautitaan
12444: ainakin yhtä paljon alkoholia kuin silloin, kun tämä taistelu alkoi.
12445: Englannissa on koko raittiusväki selvästi huomannut, että yksin-
12446: omaan vakaumukselle perustuva raittiustyö ei koskaan vie perille.
12447: Se on aivan välttämätön ja se on lain kannatuksen ehdoton edel-
12448: lytys, mutta aina on niitä, jotka käyttävät hyväksensä sitä rahan
12449: ansaitsemisen houkutusta ja sitä mukavuutensa ja himojensa
12450: tyydytystä, jonka vapaa alkoholiliike tarjoo. Sen vuoksi siinä
12451: täytyy olla vakaumukseen vetoavan työn rinnalla myöskin lainsää-
12452: däntötoimenpiteitä.
12453:       Talousvaliokunta on ollut tietoinen siitä, että tämä laki, joka
12454: nyt esitetään Suomen eduskunnalle, on oleva monessa suhteessa
12455:                    Istunto 17 p. lokakuuta 1907.
12456: 
12457: 
12458: erinomaisen tärkeä, ja myöskin tietoinen siitä, ettei se ole voinut
12459: saada tätä lakia mallikelpoiseksi näin ainakaan ensimäisessä luon-
12460: noksessa. Mutta sen minä voin vakuuttaa, että talousvaliokunta
12461: on tehnyt parhaansa tässä. Se jättää luottamuksella työnsä Suo-
12462: men kansan eduskunnalle viimeisteltäväksi ja valmisteltavaksi,
12463: niin että se tämän kansan suurta enemmistöä tyydyttää. (Hyvä!
12464: Hyvä! Hyvä!)
12465: 
12466:    Ed. Runeberg:         Hr talman! Jag är hr talmannen särskildt
12467: tacksam för att hr talmannen gifvit åt mig ordet omedelbart ef-
12468: ter det senaste andragandet, hvilket var af den art, att det måste
12469: för alla efterföljande talare bidraga till möjligheten af att hålla
12470: sig till saken. Den senaste talaren var en utaf de icke så alldeles
12471: många under dagens debatt, som värkligen med värme och sak-
12472: kunskap uttalade sig i själfva saken i och för sig, utan att använda
12473: densamma såsom underlag för angrepp mot den ena eller andra
12474: meningsriktningen, mot den ena eller andra samhällsklassen. Det
12475: har ju varit så många andra yttranden vid denna dags debatt, li-
12476: kasom vid många föregående, där man blifvit frestad att glömma
12477: hort själfva den sak, som varit föremål för öfverläggning, och
12478: trott att det gällt helt andra frågor. Jag kan visserligen icke vara
12479: så optimistisk i uppfattningen af sakförhållandena som den se-
12480: naste talaren i sitt andragande varit det, men jag gifver honom i
12481: många väsentliga delar rätt. Jag är för min del icke någon prin-
12482: cipiel motståndare mot en förbudslag. Jag är visserligen ense
12483: med den gamla biskopen Thomas därom, att ,frihet är det bästa
12484: ting, som sökas må all världen kring", och jag är också öfverty-
12485: gad om, att den enskildes frihet och frihet för enskilda samman-
12486: slutningar att göra sig gällande är en utaf de viktigaste och aUra
12487: mest betydelsefulla krafter, som värka för samhällets utveckling
12488:  och välhefinnande. Jag kan också alldeles icke vara ense med hr
12489:  Nevanlinna vid förmiddagens plenum därom, att hela lagstift-
12490: ningen skulle gå ut på att inskränka den enskildes frihet till för-
12491: mån för det allmänna. Tvärtom, en väsentlig del af lagstiftnin-
12492:  gens uppgift går ut på och bör gå ut på att aflägsna skrankor,
12493:  som hafva uppkommit under samhällsutvecklingens tidigare ske-
12494:  den och som hindra den enskilde och de enskilda sammanslutnin-
12495: garnas frihet. En annan väsentlig del af lagstiftningen går huf-
12496:  vudsakligen ut på att skapa former, som möjliggöra och befordra
12497:  den enskilde medborgarens och enskilda sammanslutningars fria
12498:  värksamhet för samhället. Men det finnes en del områden, där
12499:  detta icke gäller. Detta är de områden, där lagstiftningen måste
12500:  gå ut på att inskränka den enskildes frihet och begränsa den !ria
12501:  rörelsen till förmån för de svagare i samhället. En ganska vä-
12502:  sentlig del af lagstiftningen i våra dagar rör sig på den sociala
12503:                               Kieltolaki.                        2237
12504: 
12505:  skyddslagstiftningens område, och det är till detta område, som
12506:  efter mitt förmenande alkohollagstiftningen hör. Det gäller att
12507:  i den hänsynslösa konkurrensen i samhällslifvet skydda de mindre
12508:  motståndskraftiga, de svagare, och på detta område får man icke
12509:  skygga tillbaka fi)r att i väsentlig mån inskränka äfven en så clyr-
12510:  har sak som clen enskildes handlingsfrihet till förmån för clen sva-
12511:  gare. Den sociala ofärcl af allt möjligt slag, moralisk, och eko-
12512:  nomisk, som alkoholclryckerna vålla, är utaf så genomgripande
12513:  betydelse, att den fullt motiverar, - jag vore färclig att säga -
12514:  hvilka inskränkningar som hälst i clen enskildes frihet uncler för-
12515:  utsättning nämligen att dessa inskränkningar värkligen äro eg-
12516:  nade att lecla till det åsyftacle målet eller åtminstone att närma
12517:  samhället till det mål, som åsyftas. Skulle det afsedda målet vin-
12518:  t·as genom en förbudslagstiftning, så vore de offer utaf clen en-
12519:  skildes frihet, den enskilcles bekvämlighet, som däraf kräfvas,
12520:  utaf ringa och försvinnancle betydelse.
12521:      Efter mitt förmenande är det i hufvudsak just cletta, som frå-
12522:  gan gäller. Ar en förbudslag, såclan ekonomiutskottet föreslagit
12523:  den, egnad att i värkligheten närma oss det åsyftade målet? 1
12524:  cletta afseende kan man hysa berättigade tvifvelsmål. Det gäller
12525:  ju, då det är fråga om en lagstiftningsåtgärd, icke att i ele mest
12526:  skarpa och oförtydbara former uttala en allmän opinion, en all-
12527:  män meningsriktning, utan det gäller att omsätta denna me-
12528: nirtgsriktning i sådana lagbestämningar, som för det första kunna
12529:  genomföras i värkligheten och för det andra äro utaf den art, att
12530:  ele icke frammana reaktionära krafter, som omintetgöra det af-
12531:  sedda resultatet. I främsta rummet gäller det väl därför nu att
12532:  afgöra, huruvida en lag utaf det hufvudinnehåll, som ekonomi-
12533: utskottet här föreslagit, är möjlig att genomföra, om det är möj-
12534: ligt att få dessa föreslagna lagparagrafer till gällande lag. Ty
12535: annars blir det i själfva värket utaf hela förslaget ingenting an-
12536: nat än en opinionsyttring, sådan som man finner den uti resolu-
12537: tioner vid ett folkmöte, resolutioner, hvilka ju icke afse att direkt
12538: omsättas i en lag, som skall hafva bestånd i det värkliga lifvet.
12539:      Efter ele meddelanden, som en regeringsledamot under för ..
12540: middagens lopp afgaf och efter allt hvad man annars kan också
12541: redan ur utskottsbetänkandet bilda sig för åsikt i frågan, synes
12542: det nu vara alldeles otvetydigt, att clet åtminstone i den närmare
12543: framtiden icke är någon tänkbar möjlighet att få till lag ett för-
12544: slag utaf den art, som det nu föreliggande. Man har ansett och
12545: velat att regeringen bort tillsluta ögonen för ele bestående sak-
12546: förhållandena och oberoende af dem drifva igenom hvad rege-
12547: ringen - och jag för min del är i detta afseende alldeles ens~
12548: med den uppfattningen som från regeringens håll här tramstälts
12549: - betraktar och på grund af bestående traktater måste betrakta
12550: 2238               Istunto 17 p. lokakuuta 1907·
12551: ----     ·------------------·--··-~····---·
12552: 
12553: 
12554: 
12555: 
12556: såsom omöjligt. Genomförandet af en allmän förbudslag, omfat-
12557: tande äfven importförbud, påkallar otvifvelaktigt förberedande
12558: arbeten utaf helt annan art och helt annan omfattning än de, som
12559: hittills blifvit företagna. Jag kan tänka mig möjligheten utaf att
12560: en förändring eller ett upphäfvande utaf de traktater med främ-
12561: mande makter, som nu lägga ett oöfverstigligt hinder i vägen,
12562: skall ligga inom möjligheternas gräns. Men detta påkallar i
12563: hvarje händelse såsom redan antyddes ett ihärdigt och långvarigt
12564: arbete utaf helt annan art än hvad som kunnat försiggå vid den
12565: förberedande handläggning denna fråga hittills haft.
12566:     Jag nämnde att det i andra rummet, när det gäller att i värklig-
12567: heten genomföra lagstiftningsåtgärder, måste tagas i betrak-
12568: tande, huruvida dessa åtgärder äro af sådan art de frammana
12569: reaktionära krafter, som kunna vålla, att det åsyftade resultatet
12570: icke vinnes, ja, stundom slår öfver i motsatt riktning mot hvad
12571: man afsett. Hvar och en, som har tagit i betraktande det öde,
12572: som de mest välmenta lagstiftningsåtgärder icke säll.an haft, har
12573: funnit, att det kan hända, ifall icke förslaget är väl afvägdt med
12574: hänsyn till bestående förhållanden att resultatet trots de bästa
12575: möjliga afsikter i värkligheten blir ett annat eller motsatt, det
12576: marr afsett. Hr Soininen tycktes anse, att de reaktionära kraf~
12577: terna i denna fråga endast skulle göra sig gällande inom dc
12578: bildades led. Jag gifver honom rätt i att en stor fara kan hota
12579: äfven från detta håll. Men det är ingalunda endast inom de
12580: bildades led utan inom alla lager af folket, som man måste
12581: göra sig beredd på och vara fullt öfvertygad om att sådana reak-
12582: tionära krafter komma att göra sig gällande, när man försöker
12583: genomföra en allmän förbudslag. Det är väl snarare att vänta
12584: att uti de bildade lagren af folket känslan för lagens hälgd och
12585: betydelse för samfundslifvet skall vara starkare och att det därför
12586:  där skall vara lättare att öfvervinna de reaktionära krafter,
12587:  som kunna frammanas utaf själfva lagstiftningsåtgården.
12588:      Då nu frågans ställning är sådan, att man måste anse det
12589: icke vara tänkbart, att det nu föreliggande förslaget vid denna
12590:  landtdag eller i närmaste framtid skulle kunna, blifva någonting
12591:  annat än ett uttalande af en opinion, så är det åtminstöne för
12592:  mig svårt att inlåta mig på en detaljgranskning, afseende att
12593:  bidraga tili aflägsnande af oegentligheter, oklarheter och dylikt.
12594:  Men jag måste dock tili stora utskottets b~nägna öfvervägande
12595:  framställa, huruvida det icke skulle vara möjligt att nu ome-
12596:  delbart eller i den närmaste framtiden genomföra en allmän för-
12597:  budslag, begränsad tili tillvärkning utaf bränvin och öl samt
12598:  utskänkning af alla alkoholhaltiga drycker, men som skulle lämna
12599:  å sido importen. Det är ju visserligen sannt att därmed en lucka,
12600:  och en icke oväsentlig lucka lämnades uti lagstiftningen. Men
12601:                              Kieltolaki.                       2239
12602: 
12603: det råder väl dock intet tvifvel om, att icke den ojämförligt vä-
12604: sentligaste delen utaf den samhällsofärd, som alkoholdryckerna
12605: åstadkommer, är beroende på tillvärkningen inom landet och
12606: framför allt på utskänkningen af alkoholhaltiga drycker.        Ty
12607: det är i utskänkningen utaf de alkoholhaltiga dryckerna, som den
12608: förnämsta frestelsen och lockelsen ligger, och det är denna, som
12609: förnämligast befordrar och underhåller dryckesseden och, såsom
12610: hr Redberg vid förmiddagens plenum framhöll, är det väsentliga
12611: uti frågan att genom lagstiftning och på andra vägar arbeta emot
12612: dryckesseden. Om nu_ importen lämnas bort från förbudslags-
12613: stiftningen, så synes därmed möjligheten utaf dess genomförande
12614: oberoende af traktaterna med utländska makter vara för handen.
12615: Jag är icke för min del öfvertygad om att kommunal förbudslag
12616: skulle vara den lämpligaste vägen att inslå, men däremot tror jag,
12617: att hvarje restriktion, huru långt gående som hälst, riktad mot
12618: utskänkningen och mot brännvins- och öltillvärkningen har en
12619: mycket väsentligare betydelse. Jag vet icke om en omarbetning
12620: utaf lagen i det syfte jag afsett är möjlig att genomföras, men
12621: jag skulle vilja hemställa förslaget till stora utskottets bepröf-
12622: vande.
12623:     Det kunde såsom sagdt vara åtskilligt att anmärka, beträf-
12624: fande enskilda bestämningar i enskilda paragrafer, ty det :finnes,
12625: såsom hr Soininen också framhöll, många omständigheter, som
12626: göra att lagförslaget kan gifva full anledning till anmärkningar
12627: i vissa delar. Men då jag måste anse, att ett lagförslag utaf det
12628: väsentliga innehåll, som ekonomiutskottet nu förebragt, icke är
12629: möjligt att praktiskt genomföras, så kan jag icke förstå annat,
12630: än att det är förlorad tid att inlåta sig uti detaljgranskning utaf
12631: enskilda paragrafer.
12632: 
12633:    Ed. Schybergson: J ag kan i de flesta delar vara ense med
12634: den senaste talaren. Liksom han är också jag villig att på detta
12635: område erkänna det berättigade i långt gående restriktioner för
12636: vinnande af själfva målet: ett nyktert folk i detta land. Likasam
12637: han ser också jag kärnan uti denna fråga däri, huruvida det före-
12638: li~gande förslaget är sådant, att syftet därmed ernås och huru-
12639: vida öfver hufvud ett förslag kan framställas gående i samma
12640: riktning, som det nu föreliggande och ledande till detta syfte.
12641: För belysandet af denna sida af saken ber jag att få uppehålla
12642: mig vid en del af hr Soininens i så många afseenden förtjänst-
12643: fulla, med så stor värme framförda och så sakliga andragande,
12644: nämligen den del af detsamma, där han talade om husbehofsbrän-
12645: ningens upphörande och följderna däraf. Jag tror att han skil-
12646: drade följderna i någon mån oriktigt. Åtminstone i den del af
12647: landet, där hr Soininen nu är bosatt, voro lagöfverträdelserna
12648:                     Istunto 17 p. lokakuuta 1907·
12649: 
12650: 
12651: långt in på sjuttiotalet så allmänna, att man ingalunda kunde säga,
12652: att reformen villigt genomfördes eller att den nya lagen lojalt ef-
12653: terlefdes. Domstolarnas protokoll från dessa tider vittna nog-
12654: samt härom, och långt ifrån allt återfinnes uti dessa protokoll.
12655: Det var väl oriktigt då hr Soininen uppgaf, att sänkningen af
12656: brännvinsskatten skulle berott därpå, att brännerierna hade min-
12657: dre afsättning af sin vara än man fann önskvärdt. En sådan opi-
12658: nion har väl dock aldrig existerat i detta land, åtminstone icke
12659: inom de lagstiftande kretsarna, utan, när man nedsafte skatten,
12660: var det för att lägga ett hinder för lagöfverträdelserna.       Man
12661: visste, att detta var det enda medlet, man hade i sin makt för
12662: vinnande af detta ändarnål.
12663:     Men det är ntt icke så mycket för att korrigera hr Soininens.
12664: framställning i detta afseende, som jag uppehåller mig vid denna
12665: sida af frågan, utan för att beröra en annan synpunkt, som, så
12666: vidt jag vet, icke kommit fram under denna debatt, nämligen
12667: den, att genomförandet af restriktionerna efter husbehofsbrän-
12668: ningens afskaffande var möjligt endast därigenom att i försälj-
12669: ningen i städerna fanns så att säga en säkerhetsventil. Skulle
12670: redan då ett totalt förbud införts, så är det icke tvifvel om att
12671: myndigheterna icke hade kunnat rå med den olofliga tillvärk-
12672: ningen och den dryckenskap, som däraf skulle hafva följt. Det
12673: förhåller sig så med den mänskliga naturen, att man kan foga
12674: sig i hinder, som ställas i ens väg, men det totala förbudet söker
12675: man på sätt eller annat öfverträda. Hr Soininen har trott, att
12676: vårt folk, som så varmt önskat denna reform, också lojalt skulle
12677: foga sig i den, om den kommer till stånd. Jag kan icke annat
12678: förstå än att ekonomiutskottet med de drakoniska straffbestäm-
12679: melser, som det infört, har visat, att det själft tviflar härpå, och
12680: jag tror, att hr Soininen liksom några andra, hvilka hafva an-
12681: vändt samma uttryck som han, dock gjorde sig skyldig tili en
12682: orättvisa, då han tänkte sig, att motståndet mot lagen skulle kom-
12683: ma endast eller hufvudsakligen från de bildade klasserna. Fin-
12684: nes det icke annat motstånd än detta, så kan det lätt behärskas,
12685: ty de, som höra tili denna klass, äro få och koncentrerade, men
12686: däremot är det att befara, att just de djupa lagren, i synnerhet
12687: de, som äro aflägset boende och minst åtkomliga, äro de, som
12688: komma att känna sig mest frestade att öfverträda förbudet. Jag
12689: vill hoppas, att hr Soininen i detta afseende har rätt, jag orätt.
12690: Men åtminstone den erfarenhet, man under det sista året haft i
12691: de Östra delarna af detta land, vittnar icke godt om laglydnaden
12692: i detta afseende. Och då vårt folk för närvarande öfverhufvud
12693: befinner sig i en period, då laglighet och myndigheters påbud
12694: icke respekteras, så synes det mig vara en nog stor optimism att
12695: vänta sig någonting annat på ifrågavarande område, där frestel·-
12696:                             Kieltolaki.                      2241
12697: --~~----                                      ---------
12698: 
12699: 
12700: serna äro så utomordentligt stora och där förtjänsten för menige
12701: man på öfverträdelser är så betydande. Det är en j ämförelsevis
12702: lätt och inbringande näring att tillhandahålla folket på landsbyg-
12703: den alkohoi i en eller annan form och frestelsen därtill blir så
12704: mycket större, då absolut förbud föreligger, än, såsom förhål-
12705: landet nu är, då möjlighet förefinnes, att, om också undantags-
12706: vis, få sina behof tillfredsställda.
12707:      Det är nu detta, som jag för min del mest och framför allt
12708: befarar, att dryckenskapen efter ett sådant förbud icke skall min-
12709: skas utan snarare mera framträda på landsbygden, där den hit-
12710: tills lyckligtvis varit ringa nog, tack vare den omständigheten,
12711: att allmogen vetat, att den har en laglig möjlighet att, såsom jag
12712: sade, om också undantagsvis, få sina behof tillfredsställda. Det
12713: är ju svårt att på förhand förutsäga, huru sakerna komma att ge-
12714: stalta sig, men det händer icke så sällan, när man skjuter öfver
12715: målet, att man kommer ti11 ett resultat motsatt det man afsett.
12716: För mig spelar frågan om de miljoner, som statskassan går miste
12717: om, om de hundrataltusen, som kommunerna måste undvara, alls
12718: ingen roll, och lika litet har för mig den omständigheten någon
12719: 1Jetydelse, att näringsidkare, som syssla med denna handtering, gå
12720: miste om inkomsten från densamma. Allra minst finner jag det
12721: vara att beklaga, att arbetarena gå miste om denna sysselsättning.
12722: I den vägen är jag alldeles ense med hr Soininen. Jag tror äfven,
12723: att det vore lyckligt, om icke heller fabrikanter eller försäljare
12724: skulle hafva inkomst af denna näring, som ju dock i grund och
12725: botten är till skada för landet. Jag tror det vore lyckligt, om
12726: hela handteringen skulle monopoliseras, så att ingen däraf skulle
12727: hafva någon som helst vinning. I sådant fall kunde vi också
12728: mycket lugnt och mer objektivt än det i dag skett bedöma frågan.
12729: Och j ag tror att en utveclding i den riktningen vore lyckligare
12730: än regeringens förslag. Hvad som gör, att jag för min del så
12731: ;;trängt håller på, att icke all försäljning, icke all utskänkning
12732: skall upphöra, är det, att erfarenheten visat här liksom annorstä-
12733: des, att den lagliga försäljningen är det enda medlet att värkli-
12734: gen få öfverträdelserna och den dryckenskap, som baserar sig på
12735: lurendrejeri och olaglig försäljning, att upphöra. Försäljningen
12736: må, om den en gång monopoliseras, indragas, där omständighe-
12737: terna medgifva det, vidgas ut, där detta visar sig nödvändigt.
12738: Om däremot all laglig försäljning upphör, så hafva vi inga hän-
12739: der med den dryckenskap och de öfverträdelser af lagen, som åt-
12740: minstone ställvis kunna uppträda i högeligen oroande grad. Straff-
12741: bestämmelser hjälpa i sådant afseende till ingenting, ty där öf-
12742: verträdelserna taga öfverhand, där kan lag och myndigheter in-
12743: gmting vidare uträtta, och där är fara för handen, att hela lagen
12744: förlorar sin auktoritet.
12745: 2242                Istunto 17 p. lokakuuta 1907.
12746: 
12747: 
12748:       Jag behöfver icke gå in i en detaljkritik af den föreslagna la-
12749:  gen. Detaljerna i lagen hafva icke alls öfverraskat mig, ty en för-
12750:   budslag måste se ut ungefär såsom den föreliggande. Straffbe-
12751:  stämmelserna måste vara drakoniska. Det kan icke undvikas, då
12752:   man baserar och tror sig kunna basera hela systemet på lagbe-
12753:  stämningar, polis och tukthus. Men på samma gång jag säger,
12754:  att dessa bestämningar icke öfverraska mig, så vill jag dock
12755:  nämna, att, när jag läste igenom betänkandet, så hade jag känslan
12756:  af att hela detta samhälle komme liksom in i en tvångsanstalt,
12757:  skyldiga liksom oskyldiga, och jag tror, att luften här under så-
12758:  dana förhålianden blir tung, på samma gång dryckenskapen, så-
12759:  som jag har framhåliit, kommer att florera kanske icke blott i
12760:  städerna såsom hittills, utan också på landet.
12761:       Jag förmodar, att jag med detta andragande kommit under hr
12762:  ~.f Ursins och hans partivänners dom.      Han sade, att den, som
12763:  hade en uppfattning sådan som den jag uttalat, var hjärtlös eller
12764:  åtminstone djupt intresserad i spritaffärerna eller båda delarna.
12765:  Och någonting liknande vill jag minnas att äfven hr Perttilä ytt-
12766:  rade. Jag befinner mig dock i sådant fall i godt sällskap, ty hvad
12767:  man än må säga, så lär väl ingen i denna kammare kunna ifråga-
12768:  sätta, att den man, som i egenskap af chef för handels- och indu-
12769:  striexpeditionen utarbetat senatens förslag i detta ämne, är obe-
12770: tingadt varm för landets utveckling icke minst i nykterhetsvänlig
12771: riktning, och har intet som helst att skaffa med alkoholfabrikan-
12772: ternas krets, ej helier löper deras ärenden. Och jag befinner mig
12773:  i så mycket bättre sällskap som hr af Ursin slutade sitt anatema
12774: därmed, att nykterhetsrörelsens ledare ännu så sent som år 1904
12775: gjort sig skyldiga tili en liknande försummelse, som den regerin-
12776: gen nu låtit sig komma till last. Har man icke skjutit öfver må-
12777: iet i annat afseende, så har man säkert gjort det med angreppen
12778: mot regeringen i detta sammanhang. Och jag ber att ytterligare
12779: få framhålla, att jag omöjligen kan ansluta mig tili den uppfatt-
12780: ning, som uttalades af hr Nevanlinna, nämligen att den inhemska
12781: regeringen gentemot monarken borde iakttaga något slags hem-
12782: lighetsförfarande elier undvika att frainhålla sakerna sådana som
12783: de värkligen äro. Under de föregående åren ansåg jag det vara
12784: regeringens plikt att oförbehålisamt för monarken framhålia sak-
12785: läget och liksom då anser jag det äfven nu vara regeringens plikt
12786: att icke för monarken fördölja någonting, som kan leda tili upp-
12787: lysning i sak. Lojalitet i alit är det, som gagnar bäst och som
12788: slutligen äfven är den bästa diplomatin. Då vi här tro oss kunna
12789: dölja någonting och !eka politik, så är det dessutom vanligen fal-
12790: lt:t, att man i Ryssland har bättre reda på sakerna t. o. m. i de-
12791: talj än vi. Enligt min tanke har regeringen sålunda icke på nå-
12792: got sätt försyndat sig, då den öppet och ärligt framlagt, hvad som
12793:                                Kieltolaki.
12794: 
12795: 
12796: är dess uppfattning om handelstraktaterna och deras förbindande
12797: kraft. När man ärligt framlägger sin åsikt och sin uppfattning
12798: af en sak, kan man lugnt afvakta t. o. m. hrr af Ursins och Nevan-
12799: linnas dom.
12800: 
12801:     Ed. Lehtinen: Vaikka tästä esillä olevasta kysymyksestä on-
12802:  kin jo käytetty hyvin paljon puheenvuoroja, niin että edustajat
12803:  ovat jo väsyneetkin tämän käsittelyyn, niin sittenkin, koska ky-
12804:  symyksessä on yksi tärkeimpiä lakiehdotuksia, en saata olla täällä
12805: koskettelematta muutamien puheenvuoronkäyttäjien lausuntoihin
12806: enkä myöskään jättää hallituksen jäsenelle vastaamatta niihin väit-
12807:  teisiin, joita on tuotu hallituksen puolelta esille kieltolain vastus-
12808: tamiseksi. Sillä kansan pohjakerrokset, köyhälistö, työväestö ja
12809:  yleensä maaseudun väestö eivät ole tahtoneet enää sitä ajatliSta
12810:  saada päähänsä, että meidän porvaristossa löytyisi vielä niin
12811: piintyneitä, jotka uskaltavat nyt enää vastustaa kieltolakia silloin
12812: kun toivo sen saamisesta on kansan keskuudessa jo päässyt aivan
12813: yleiseksi, se on jo kansan vaatimuksena.
12814:      Ed. Nevanlinna, joka täällä piti suuren valtiollisen puheensa,
12815: ei siinä kohden, missä hän rajoitti tuon yhtymisensä kieltolakiin,
12816: todistanut tuota kieltolakivaatimustansa, hän rajoittui vaan sii-
12817: hen, että ainoastaan suostui toisen vastalauseen mukaan anta-
12818: maan kilpaileville yhtiöille väkijuomain valmistusoikeuden. Hän ei
12819: ainakaan todistellut sitä, miksi tuon yksinoikeuden myöntäminen
12820: ainoastaan valtiolle olisi huonompi. Minun käsittääkseni tämän
12821: kautta otettaisiin pitempi askel kuin jättämällä tuo oikeus ainoas-
12822: taan yhtiölle, niinkuin mainittiin, että nämä vielä voisivat kilpail-
12823: lakin ja nämä muka asian hyödyksi pääsisivät kilpailemaan. Minä
12824: luulen, että ed. Nevanlinnaa saadaan vielä hyvinkin suurella voi-
12825: malla pakottaa yhtymään siihen vaatimukseen, että tuo yksin-
12826: oikeus siirtyisi ainoastaan valtiolle, sillä minä luulen, että hänellä
12827: on siihen olemassa syitä, joita hän ei ole tahtonut kenties tällä
12828: kertaa mainita.
12829:      Ed. Bäckille en myöskään saata olla huomauttamatta, että on
12830: kyllä hyvin mukavaa kuulla, että löytyy henkilöitä, jotka säälivät
12831: toisten kärsimyksiä ja jotka eivät rikoksista sallisi niin suuria
12832: rangaistuksia, mutta tämä sama rangaistus siitä rikoksesta, joka
12833: johtuisi väkijuomain kauppaamisesta, koskee aivan samassa mää-
12834: rässä niitä rikoksia, nimittäin niitä itsemurhia, joita tehdään
12835: väkijuomain kauppaamisen johdosta ja joista minun tietääkseni
12836: ed. Bäck joka sunnuntai on valmis julistamaan monin kerroin
12837: suuremman rangaistuksen kuin mitä nyt on ehdotettukaan.
12838:      Sitte on täällä puhuttu lain kunnioituksesta, sillä tavalla, että
12839: kansan tulisi kunnioittaa lakia, sen tulisi kunnioittaa hallitusta,
12840: sen tulisi näitä kaikkia pitää kunniassa, ja kansan naisten täy-
12841: tyisi lapsiinsa kasvattaa tämmöinen kunnioituksen tunne. Se on
12842: 2244                Istunto 17 p. lokakuuta 1907.
12843:                                           -------------~------
12844: 
12845: 
12846: totta. Siitä kai meillä kaikilla on sama ajatus, ja olisi saatava
12847: vaikutetuksi, että niin tulisi olla. Mutta jos tämän hallituksen,
12848: kanta, jonka vakaumusta kansan tulisi kunnioittaa, joka niin lähei-
12849: sesti koskee kansaa, on päinvastainen kansan vakaumuksen kanssa,
12850: ja on sen kanssa ristiriidassa, niin kyllä minun on sitä mahdoton
12851: kunnioittaa. Minä voin kunnioittaa kyllä ihmisen vakaumusta
12852: yksityisenä henkilönä, mutta en sitä hänen .vakaumuksenaan hal-
12853: lituksen jäsenenä - sillä tämän kunnioituksen täytyy olla mo-
12854: lemminpuolista, hallituksen täytyy oppia ymmärtämään kansan
12855: vakaumusta ja kunnioittamaan sitä, silloin kansakin voi itses-
12856: tään kunnioittaa myös hallitusta ja maan lakeja.
12857:      Paljo on täällä puhuttu noista kauppasopimuksista ja vedottu
12858: niihin. Ed. Renvall sanoi, ettei tuuli nyt käy yksinomaan idästä
12859: vaati myös lännestä. Mutta lännen tuuli ei ole ollut aina yhtä
12860: vihainen kuin miksikä se nyt tahdotaan kuvata, se on joskus
12861: puhaltanut hyvinkin lämpimästi, ja täältä käsin on osattu vaikut-
12862: taa siihen , että tuo tuuli on ollut meille suotuisa. Miksikä ei
12863: nyt ole tehty samaten? Ja miksikä ei myös ole koetettu ajoissa
12864: vaikuttaa noihin idän tuuliin, onhan hallituksella kaksi jäsentä
12865: Pietarissa. Mitä varten oikeastaan heillä on tuo virkansa, mitä
12866: varten heillä on suuri palkkansa? Eivätkö he edusta siellä Suo-
12867: men kansaa, eivätkö he ole siellä sen etuja valvomassa. Ainakaan
12868: minun käsittääkseni ei heidän tehtävänsä siellä ole yksinomaan
12869: kuulostaa, mitä siellä ajatellaan, vaan heidän tehtävänsä lienee
12870: valmistaa maaperää tämmöisille asioille, tämmöisille kysymyksille,
12871:  joista tiedetään, että niiden ratkaisu tulee sieltäpäin riippumaan.
12872:      Herra senaattori täällä viittasi tulevaisuuden ihanteeseen, kåu-
12873:  kaiseen ihanteeseen, joka kyllä vielä toteutuu. Mutta tällainen
12874: kaukainen ihanne, jonka toteuttamista kaukaisesta tulevaisuudesta
12875:  >.aamme odottaa, se maksaa liian paljon muutamille osille kansaa,
12876: suurelle osalle sen pohjakerroksista, joita ei enään pelkkä sääli
12877:  tyydytä, jotka eivät pelkästä myötätunnosta ole hyvitettyjä, hei-
12878:  dän täytyy päästä vapautumaan, todella vapautumaan ja heti va-
12879:  pautumaan väkijuomain kirouksesta. Ne naiset, joita löytyy ei
12880: ainoastaan satoja vaan tuhansia, jotka ovat vaipuneet niin alas,
12881:  etteivät jaksa enään kohota, ne äidit ja lapset, jotka ovat aineel-
12882:  lisesti ja henkisesti sortuneita ja jotka lausuvat kirouksen sanoja
12883:  viinaliikkeelle, ne eivät tule hyvitetyiksi vaan sillä toivomuksella,
12884:  että tuo ihanne joskus, kaukaisessa tulevaisuudessa tultaisiin
12885: toteuttamaan, vaan ne vaativat nopeita toimenpiteitä. Vastauk-
12886:  sen tähän kansan odotukseen olisi pitänyt tulla jyrkkänä ja sel-
12887:  vänä, ei minään venyttelevänä, ei minään arvelevana.
12888:      Jos todella olisi ilmestynyt sellaisia esteitä, joita meidän
12889:  taholtamme ei olisi voitu poistaa, jotka olisivat meidän hallituk-
12890:  sellemme osoittautuneet ylivoimaisiksi, niin nehän olisivat olleet
12891:                                Kieltolaki.                         2245
12892: 
12893: vasta tulevaisuuden suruja, niistä olisi voitu päästä vasta myö-
12894: hemmin. Mutta edeltäkäsin, ennen kuin olisi nähty miten olisi
12895: käynyt, ei hallituksen olisi tarvinnut ryhtyä tuontapaiseen maa-
12896: perän valmistamiseen, jota nyt olemme saaneet huomata. Täl-
12897: lainen menettely on ollut hämmästyttävä. Ja maalaiskaosan edus-
12898: tajana olen pakotettu tässä mainitsemaan, että hämmästymätiä
12899: ei maaseudulla vastaanoteta tietoa, että tässä asiassa on näin jyrk-
12900: kää vastusta saatu täällä kokea. Ja kyllä näin ollen siitä kun-
12901: nioituksesta, jota sieltä hallitukselle toivotaan, ei voi paljon pu-
12902: hua, sillä se tulee olemaan varmasti ainoastaan pakollista, siitä
12903: tulevat vastaamaan, ei tosin eduskunnan enemmistö, vaan pieni
12904: oikeistoryhmä ja nykyinen kotimainen hallituksemme.
12905: 
12906:     Ed. Oljemark: Efter hvad som här senast yttrats i denna
12907: fråga, i all synnerhet af hr Runeberg och Schybergson, skulle jag
12908: för min del godt ktmna afstå från ordet, så mycket mer som det
12909: egentligen gäller en remissdebatt och frågan i ingen händelse skall
12910: komma till afgörande, men då jag för min del i hufvudsak förenat
12911: mig om den andra reservationen, hvilken här i dag, för att vara
12912: en reservation, har utgjort föremål för en rätt ingående uppmärk-
12913: samhet, särskildt från representanten Huoponens sida, så har jag
12914: ansett det vara skäl att ändå med några ord klargöra min stånd-
12915: punkt i frågan. Jag vill då nämna, att jag vid behandlingen af
12916: denna fråga inom ut<>kottet har ställt mig till en början på en af-·
12917: vaktande ståndptmkt. 1 Såsom hr Runeberg också redan framhållit, så
12918: kan man vid stiftandet af en förbudslag utg<l från något olika syn-
12919: punkter, beroende på huru långt man vill utsträcka förbudet. J ag var
12920: för min del absolut icke emot hvarje förbutislag som sådan, detta så
12921: mycket mer som jag ju vet, att vårt folk öfverhufvud önskar att
12922: få en sådan, men jag kunde icke godkänna den ståndpunkt utskot-
12923: tet ställt sig på vid behandlingen af frågan, en ståndpunkt, som jag
12924: ansåg vara alltför långt gående. Därför måste jag mot.<>ätta mig
12925: lagförslaget såsom sådant. Skulle det gällt att stifta en förbuds-
12926: lag med förbud mot tillvärkning, försäljning och möjligen införsel
12927: eller import af alkohol, då hade jag för min del också kunnat vara
12928: med om densamma, men då förbudet skulle utsträckas ända så långt
12929: som till upplag och förvaring af alkohol, hvilket också visat sig
12930:  medföra stora svårigheter, så kunde jag för min del icke förena
12931: mig om detsamma.
12932:     Hvad frågan återigen om en kommunal förbudslag vidkommer,
12933: till hvilken i den omtalade reservationen hänvisas, så måste jag
12934: säga, att jag icke är någon beundrare af en sådan. Dock har jag
12935:  ansett, att en sådan kunde vara lycklig såsom ett öfvergångsstad-
12936:  gande, under hvilket man kunde vinna erfarenhet, bl. a. om folk-
12937:  opinionen, ty sålunda skulle det vara i tillfälle att klart och tydligt
12938:                      Istunto 17 p. lokakuuta 1907.
12939: 
12940: 
12941:  manifestera sig, ocb man sknlle då på grundvalen däraf kunna
12942:  bygga vidare vid utfärdandet af en allmän förbudslag. Äfven från
12943:  håll, där man särskildt ifrar för allmän förbudslag, har man ansett,
12944:  att en sådan kommunal förbudslag kunde gå an såsom ett öfver-
12945:  gångsstadgande.
12946:      J ag vill icke nu för min del vidare upptaga kammarens upp-
12947:  märksamhet med denna fråga. J ag vill tili slut endast nämna några
12948:  ord med anledning af en rlel yttranden, som fällts här beträffande
12949: särskilda uttryck i reservationen. Då man där framhåller, att man
12950:  genom särskilda restriktioner, genom allmänt upplysningsarbete,
12951: särskildt socialt sådant, skulle befrämja nykterhetsstäfvandena,
12952: så anses detta föråldradt, betecknande en ståndpunkt som redan
12953: är öfvergifven, ehuru man särskildt också från deras sida, som ifra
12954: för den absoluta nykterheten, håller mycket på dessa samma syn-
12955: punkter och anser de åtgärder, som härmed ega samband, vara nog
12956: så nödvändiga, om vi också få förbudslag. Det förefaller. som om
12957: de, som ifra för absolut förbud, skulle hafva monopol på dessa
12958: åtgärder, men att, om sådant kommer från det andra hållet, man
12959: nära nog vill betrakta det såsom en lofsång eller ett försvar för dryc-
12960: kenskapen, såsom här vid något tillfälle har sagts. I det stora hela
12961: är det icke vidare tacknämligt att i en fråga som denna ställa sig
12962: mot den allmänna strömning, som nu gör sig gällande bland vårt
12963: folk, och hvilken strömning i många stycken är i hög grad lofvärd.
12964: Jag har för min del dock icke kunnat handla annorlunda än att följa
12965: min öfvertygelse, särskildt med hänsyn tili det lagförslag, som före-
12966: ligger, hvilket jag ansett i många stycken vara omöjligt att i prak-
12967: tiken genomföra. Men som jag tidigare framhållit, är jag nog be-
12968: redd att taga i öfvervägande mindre långt gående lagförslag i den
12969: vägen.
12970: 
12971:     Ed. Aalto: On yleisesti tunnustettu, että pienten kansojen
12972: voima on niiden korkeassa sivistyksessä ja että ne ainoastaan sen
12973: perustuksella voivat säilyttää itsenäisyytensä suurten kansojen
12974: rinnalla. Meidän kansamme on sen huomioansa ottanut. Kan-
12975: samme enemmistö näkee väkijuomissa suurimman esteen kansan
12976: sivistyksen ja hyvinvoinnin edistykselle ja siksi se tahtoo sen esteen
12977: poistaa, se tahtoo saada ne äärettömät voimat sivistyksen ja hy-
12978: veen palvelukseen, jotka nyt tuhlataan kiroukselle.
12979:     Nyt on Suomen kansalla oiva tilaisuus käydä sivistystyössä
12980: suurtenkin kansojen edellä ja näyttää niille esimerkkiä, miten
12981: pienikin kansa sivistyksen alalla saa suuria aikaan. Tämän
12982: esimerkin se voi näyttää säätämä1lä yleisen kieltolain. Tällä teol-
12983: laan tulee Suomen kansa ikuisesti piirtämään nimensä ihmiskun-
12984: nan sivistyshistorian lehdille. Meillä on nykyään hyvin yleisesti
12985: valitettu, että kansamme menee huimaavaa vauhtia rappeutumi-
12986:                                       Kieltolaki.                                 2247
12987: ---------- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - ---------------------------
12988: 
12989: 
12990: seen päin, että se on villiintynyt. Se on totta ja niin tullaan edelleen
12991: menemään, niin kauan kun väkijuomat saavat täällä villitystyötä
12992: tehdä. Tuota villiytymistä on koetettu ehkäistä hallituksenkin
12993: puolelta. Sen parantamiseksi on ponnistettu paljon. Miljoonia
12994: säästämättä on sitä koetettu ehkäistä. Mutta tässä kieltolaki-
12995: kysymyksessä, jossa on tilaisuus päästä käsiksi yhteiskunnan pa-
12996: himpaan paiseeseen, suurimpaan villityksen alkulähteeseen, tässä
12997: hallitus ei ole pannut kortta ristiin, vaan on päinvatoin tehnyt es-
12998: teitä kieltolaille, ja täällä hallituksen edustaja koettaa etsiä syitä
12999: ja esteitä asialle, kun päinvastoin tulisi koettaa etsiä kaikkia mah-
13000: dollisuuksia asian eteenpäin auttamiseksi. Tästä huolimatta tulee
13001: kansamme koettaa vastuksia pelkäämättä, olkoot ne kotoisia tai
13002: kyläisiä, pyrkiä tämän pahennuksentuojan ja kansan turmelijan
13003: kieltolailla sulkemaan pois keskuudestaan.
13004:     Työväki on meille jo pannut kieltolain toimeen kaikkialla mihin
13005: sen valta on ulottunut. Se on klubeistaan ja yhdistyksistään sul-
13006: kenut pois kaikki väkijuomat, aineellisia uhrauksia pelkäämättä.
13007: Tuo on esimerkiksi kelpaavaa niille, joiden tulee kieltolain voimaan-
13008: saamiseksi edelleen työskennellä.
13009:     Toiseen vastalauseesen en tahdo kajota, sillä sitä vastaan on
13010: jo erinomaisen asiallisesti puhuttu. Ja turhaapa onkin täällä ru-
13011: veta oikeastaan raittiusaakkosia opettamaan, sillä niiden opetta-
13012: minen sopii paljoa paremmin jonnekin muualle. Huomautan ai-
13013: noastaan, etteivät toisen vastalauseen tekijät ole seuranneet aikaansa
13014: tässä kysymyksessä. Täällä on aivan oikein huomautettu, että tu-
13015: lee koettaa saada lakiehdotuksesta pois kaikki ne kohdat, jotka
13016: vaikeuttavat sen toimeenpanoa, ja on sentähden suositeltu ensi-
13017: mäistä vastalausetta. Siksi tahdon lausua siitä muutaman sanan.
13018:      Ensimäisen vastalauseen tekijät sanovat että kieltolain toimeen-
13019: paneminen hidastuisi, jos valtion olisi pakko järjestää sille tähän
13020: asti vieraita teollisuuslaitoksia ja uusi virkakorieisto. Arvelevat
13021: kuluvan vuosia tämmöisen asian järjestämiseen. Myönnän että
13022: aikaa siihen jonkun verran tarvitaan, mutta sitähän onkin lähes
13023: 3 vuotta, ennenkuin valiokunnan ehdotuksen mukaan kieltolaki
13024: astuisi lopullisesti voimaansa. Jos eduskunta nyt, kuten minä us-
13025: kon, hyväksyy tämän lain, niin ryhtyköön hallitus kehutulla tai-
13026: dollaan ja tarmollaan ripeisiin toimiin siihen suuntaan, että laki
13027: saa pikaisesti lopullisen vahvistuksen. Jos hallitus niin toimii,
13028: jää sille yllin kyllin aikaa laitosten ja virkakoneiston järjestämiseen.
13029:  Jollei hallitus esim. parissa vuodessa voi noin pieniä asioita järjestää.
13030: niin kuinka sitten niin saarnattomalle hallitukselle voidaan uskoa
13031: suurempia tehtäviä? Ei myöskään voi ystävyydestäkään hallitusta
13032: kohtaan sen töitten helpottamiseksi, jättää näin tärkeätä asiaa
13033: keinottelijain käsiin. Hallituksenhall tulee nytkin tuntea viinaliike
13034:  ja pitää se tarkastuksen alaisena samoin kuin apteekkilaitoksia-
13035:                                                                             142
13036:                       Istunto 17 p. lokakuuta 1907·
13037: 
13038: 
13039: kin. Hallituksella siis nyt jo täytyy olla täydellistä asiantunte-
13040: musta näillä aloilla, ja lisää on aikaa hankkia, jos on halua.
13041:     Pelätään, ettei hallitus voisi seurata alkoholiteknillisten tuot-
13042: teiden kehitystä ja että me siis jäisimme takapajulle kehittyvästä
13043: tuotannosta. Mainitaan nimenomaan hammas-, hius- ja hajuvedet,
13044: joiden alalla pelätään taantumusta. Ovathan nuo aineet n. s. nob-
13045: lessiväen keskuudessa erinomaisen merkitseviä aineita, niillä kun
13046: voi suuressa määrässä lisätä herrasmaisuutta, jopa siihen määrään,
13047: että sen sokeatkin huomaa. Näin ollen on kyllä ymmärrettävissä
13048: se, että n. s. herrasväki on huolissaan, jos tuolla alalla tulee taantu-
13049: mus. Mutta käsittämätöntä on, miksi maalaisväki on huolissaan,
13050: kun tiedetään, että kansan suuri enemmistö katsoo mainitunlaio;;et
13051: aineet aivan tarpeettomiksi ja niiden käyttöä suureksi tuhlaukseksi,
13052: niinkuin se todelli<>uudessa onkin.
13053:     Mitä sitten valtiolle tähän asti vieraisiin teollisuuslaitoksiin
13054: tulee, niin ei kai tämä ole ensimäinen eikä viimeinen tapaus, kun
13055: näin tulee kehittyneitten olojen vallitessa tapahtumaan.
13056:     Tämän lain mukana vastaisuudessa sallitaan käyttää alkoholi
13057: pitoisia aineita ainoastaan lääkinnöllisiin, teknillisiin tai tieteelli-
13058: siin tarkoituksiin, siis koko kansalle hyvinkin tärkeisiin tarpeisiin.
13059: Aineet ovat siis saatavat niin halvoiksi kuin mahdollista.        Vasta-
13060: lauseen tekijät arvelevat niiden tulevan halvemmiksi yksityisten
13061: toimittamina.     V aHokunnan enemmistö on ollut päinvastaista
13062: mieltä. Täydellä syyllä voi olettaa, että jos tuon valmistuksen saa
13063: joku tai jotkut yhtiöt, niin he voivat toimia niin. että kaikki val-
13064: misteet tulevat tavattoman kalliiksi ja hiivan saanti vaikeaksi.
13065: Yhtiö voi asettaa liikkeeseensä monenlaisia kallispaikkaisia virkai-
13066: lijoita, ja kun sen lisäksi tulisi saada vielä 6 °/o korkoa liikkeeseen
13067: kiinnitetylle pääomalle, niin olisi hyvin todennäköistä, että tavara
13068: tulisi kovin kalliiksi. Mitään määrättyjä hintoja ei valtio voi etu-
13069: käteen määrätä, sillä tavara itse määrää hintansa. On hyvin tun-
13070: nettua n. s. anniskeluyhtiöiden huono toiminta ja miten sillä alalla
13071: keinotellaan, ja keinottelu luonnollisesti suurenisi kieltolain voi-
13072: maan astuttua. Vastaisuudessa tarvitaan alkoholipitoisia aineita,
13073: kuten on sanottu, noin soo,ooo litraa. Tämä määrä on siksi pieni,
13074: ettei sen valmistamiseen tarvita monia tehtaita, vaan voi sen tar-
13075: peen tyydyttää yksi keskikokoinen tehdas. Kun siis tarve tulisi
13076: olemaan niin pieni, niin on hyvin todennäköistä, ettei mitään kek-
13077: seliäisyyttä yksityisten puolelta voisi syntyä tavaran halpahintai-
13078: seksi saattamisesta. Paljoa suuremmalla syyllä valtio voisi saada
13079: tavaran halpana pysymään, se kun voisi asettaa omaan liikkeeseensä
13080: ainoastaan tarpeelliset virkailijat, eikä myöskään tarvittaisi har-
13081: joittaa valmistusta keinottelutarkoituksessa. Tarkastus väärinkäy-
13082: töksiin nähden voisi myös olla helpompi valtion omissa tehtaissa.
13083: On myöskin vielä otettava huomioon se seikka, että yhtiö, jolle
13084:                                Kieltolaki.                         2.249
13085: 
13086: 
13087: valtio mahdollisesti oikeutensa luovuttaa, äkkiä voisi tehdä vara-
13088: rikon, ja niin voisi joksikin aikaa näin tärkeä liike kokonaan sei-
13089: sahtua ja saattaa aikaan arvaamatoota vahinkoa. Liikkeen ollessa
13090: valtion hallussa ei tuollaista vaaraa voisi koskaan ilmetä. Voidaan
13091: sanoa, että perustetaan äkkiä uusi yhtiö, jos entinen kaatuu. Mutta
13092: kun vastalauseen tekijät arvelevat, ettei valtio voi vuosikansissa
13093: saada asiaa järjestetyksi, niin eihän voi odottaa, että yksityiset voi-
13094: vat tällaiset asiat niin vaan käden käänteessä järjestää.
13095:      Kilpailevista yhtiöistä ei taas voi olla puhettakaan, kun huo-
13096: mataan, että tarve tulee olemaan siksi pieni, ettei mitenkään kannata
13097: pitää monia tehtaita sitä varten. Ensimäisen vastalauseen 4 §:n
13098: toisessa momentissa sanotaan: ~)·Yhtiöön ei saa kuulua henkilöitä,
13099: jotka virkansa tai heille uskotun toimensa johdosta tulevat otta-
13100: maan osaa päätökseen alkohoolipitoisten aineiden valmistuksesta,
13101: maahan tuonnista, myynnistä, kuljetuksesta ja varastossa pidosta
13102: tahi joiden tulee tämän lain noudattamista valvoa•>. Tuollainen on
13103: hyvin huonoa logiikkaa raittiuden kannalta. Jo~. niinkuin vasta-
13104: lauseentekijät tahtoisivat, liike annettaisiin yhtiöitten käsiin, jotta
13105:  raittiusväkikin voisi asioihin vaikuttaa, perustamalla yhtiöitä tai
13106:  yhtiön, niin miksi he 4 §:n toisen momentin mukaan tahtovat estää,
13107:  ettei yksikään valtiopäivämies saisi kuulua näihin yhtiöihin, sillä
13108:  nehän tulevat ottamaan osaa alkohoolilain järjestämistä koske-
13109:  viin päätöksiin. Entäpä jos sellaiseen liikkeeseen pystyvät parhaat
13110:  voimat raittiusväen keskuudessa olisivat valtiopäiväedustajina ja
13111:  kuntain asettamina raittiuden valvojina, niin miten silloin kilpailun
13112:  kävisi? Kyllä se saattaisi aikaan monenlaista vahinkoa raittius-
13113:  liikkeelle.
13114:      Mitä sitten tulee niihin yksitytskohtaisiin huomautuksiin, joita
13115:  täällä on lakiehdotusta vastaan tehty, niin niihin on jo hyvin laa-
13116:  jasti ja asiallisesti vastattu sekä nimenomaan huomautettu, kuinka
13117:  muiden muassa ed. Bäck sitä arvosteli kovin löyhillä perusteilla.
13118:  Hän sanoi 19 §:stä, että siinä voidaan määrätä rikoksentekijälle
13119:  aina 4 vuotta kuritushuonetta. Tämä nyt on kaikkein korkein
13120:  ja se on nimenomaan sellaisille, jotka ottavat erityiseksi ammatik-
13121:  seen tällaisten aineitten valmistamisen. Hän sanoi, ettei varkaille
13122:  eikä lapsenmurhaajillekaan aina näin suurta rangaistusta määrätä.
13123:  Mutta eiköhän kuuluisille ammattivarkaille ja sellaisille, jotka otta-
13124:   vat ammatikseen lapsenmurhaamisen, määrätä paljon ankaram-
13125:   paa rangaistusta.
13126:       Mitä itse asiaan tulee, niin tästä voisi puhua kuinka pitkältä ta-
13127:   hansa. Ei tarvitsisi monenkaan kuukauden sanomalehdistä !ei-
13128:   kellä uutisia väkijuomain tuottamista turmioista. niistä voisi lukea
13129:   enemmän kuin pari tuntia, mutta arvelen että sen voi ehkä joku
13130:   toinen tehdä. Minä sanoin äsken, että hallitus on laittanut esteitä
13131:   kieltolaille. Se on sen tehnyt. Se tietää, että eduskuntaan ori jä-
13132: 2250                 Istunto 17 p. lokakuuta 1907.
13133: 
13134: 
13135: tetty yleistä kieltolakia koskevia esityksiä ja että siis eduskun-
13136: nassa jo valmistetaan yleistä kieltolakia, että eduskunnan enemmistö
13137: on täydelleen kieltolain kannalla. Mutta hallitus on siitä huolimatta
13138: laatinut kunnallisen kieltolakiehdotuksen. Ja vaikka hallitus on
13139: tiennyt, ettei se saa sitä eduskuntaan niin aikaiseen, että siitä näillä
13140: valtiopäivillä voitaisiin mitään valmista saada, niin se yleisen kiel-
13141: tolain edellä siitä huolimatta lähettää sen Pietariin ja vielä sellai-
13142: silla perusteilla, joka on häpeäksi meidän maallemme.
13143: 
13144:    Puhemies: Järjestykseen!
13145:     Ed. Aalto: Tuota kunnallista kieltolakia on hallituksen puo-
13146: lelta kai tunnollisesti valmisteltu. Ja että siinä todellakin on pi-
13147: detty huolta kansan hyvinvoinnista ja terveydestä, osoittaa sekin,
13148: että lakiehdotuksessa on sanottu, ettei paloviinaan saa sekoittaa
13149: epäterveeliisiä aineita. Jos tämä hallituksen lakiehdotus ehtii
13150: vielä tällä istuntokaudella tulla eduskuntaan, hidastuttaa se vain
13151: sen valiokunnan työtä, johon se tulee, koska armolliset esitykset
13152: ovat käsiteltävät ennen muita. Hallitus, jos se olisi ottanut kansan
13153: mielipiteen huomioon, olisi tehnyt kaikkein parhaiten. Sen ei olisi
13154: pitänyt lähettää ehdotustaan Pietariin, ennenkuin yleinen kieltolaki
13155: on sinne mennyt ja siellä ratkaistu.
13156:     Minä toivon, että valiokunnan mietintö tällaisenaan hyväksytään.
13157: 
13158:     Ed. Sundblom: Sedan jag anhöll om ordet, hafva en del syn-
13159: punkter, dem jag ärnat beröra, allaredan med tillräcklig tydlig-
13160: het framförts af särskilda talare, hvarför jag i den vägen afstår
13161: från ordet. Hr Huoponen har försökt att smula sönder min reser-
13162: vation och att förinta betydelsen af de synpunkter, som däri gjorts
13163: gällande. Själf tror han att detta lyckats honom. J ag för min del
13164: anser att ifrågavarande synpunkter helt säkert komma att öfver-
13165: lefva dagens debatt.
13166: 
13167:     Ed. Kares: Varsinkin ed. Renvallin puhe pakoitti minunkin
13168: talousvaliokunnan jäsenenä vähäsen lausumaan ajatuksiani, vaikka-
13169: kin keskustelu muuten jo riittäisi.
13170:     Ed. Renvall otti nim. puolustaakseen hallituksen lievimmin
13171: sanoen merkillistä kantaa tässä kieltolaki kysymyksessä. Minä sa-
13172: noin tahallani: merkillistä. Se ei vielä olisi niin merkillistä, että
13173: hallitus ajaa kunnallisen kieltolain asiaa. Sen me kieltolain ystä-
13174: vät vielä voimme yniiDärtää ja me voimme mahdollisesti ainakin
13175: jonakin hetkenä ajatella, kumpi kanta olisi tälle asialle eduksi.
13176: Mutta sikäli kuin olen kuullut ja herra senaattorin selityksestä täällä
13177: kävi selville, niin se tapa, millä tätä kunnallista kieltolakia on pe-
13178: rusteltu, se, että sen perusteluissa ruvetaan selittelemään muutamia
13179:                               Kieltolaki.                         2251
13180: 
13181: 
13182: peräti tärkeitä suhteita sellaisella tavalla, että ~en kautta tehdään
13183: sekä kunnalHnen että yleinen kieltolaki minun ymmärtääkseni
13184: melkein mahdottomaksi tässä maassa, se tapa on enemmän kuin
13185: merkillistä. Me kieltolain ystävät, raittiusväki olemme kyllä -
13186: emme mekään ole sokeita --- alusta alkaen tietäneet, että kieltolain
13187: edessä on peräti suuria vaikeuksia. Ja empimättä sanon, suurim-
13188: man vaikeuden me kieltolain ystävät olemme aina tietäneet tule-
13189: van siltä taholta, missä väkijuomaliikkeessä on kiinni suuria pää-
13190: omia. On niin luonnollista, että väkijuomaliikkeen taholta noste-
13191: taan kieltolakia vastaan sellainen melu, että se on vähällä liikuttaa
13192: sekä taivaan että maan. Me olemme olleet aivan valmiit siihen,
13193: että kun me kieltolain tuomme Suomen kansaneduc;;kunnassa esiin,
13194: sinä päivänä väkijuomapääomien puolelta ryhdytään kaikkiin
13195: keinoihin tämän lain vastustamiseksi. Pannaan soimaan kaikki
13196: vapauden torvet. huudetaan niin että korvia särkee siitä, miten tah-
13197: dotaan yksityisen vapautta polkea, mitenkä tehdään sen lisäksi
13198: äärettömän suurta taloudellista vahinkoa niille henkilöille, jotka
13199: ovat väkijuomaliikettä pitäneet toimenaan. Mutta nämät väki-
13200:  juomaliikkeestä elävät ovat myöskin olleet alusta alkaen varmat
13201: siitä, että heidän huudailtaan tässä maassa, heidän omassa maassaan,
13202: on aivan mitätön va.stakaiku. He ovat olleet varmat siitä että he
13203: eivät saa tämän maan suurta enemmistöä, he eivät saa tämän maan
13204: puhtaimmin ajattelevia joukkoja vakuutetuksi siitä, että heidän
13205: huudoillaan on asiallista perää.
13206:      Kun alkohaaliliikkeen ajajat ovat tämän ymmärtäneet, niin
13207: olemme me raittiusväki myöskin selvästi ymmärtäneet, että he
13208:  tulevat käyttämään apunaan väkevämpiä voimia, voimia sellaisia,
13209:  jotka hyvin helposti voivat tulla meidän kansallemme sellaisiksi,
13210: ettemme niitä voita. Väkijuomaliikkeen harjoittajat, ne jotka ovat
13211:  tästä liikkeestä eläneet, he tietävät, että heillä on tässä liikkeessä
13212:  osaveljiä yltympäri Euroopan, liikekumppaneita Europan suurim-
13213:  missa maissa.        Nämät ulkonaiset alkoholiliikkeen harjoittajat
13214:  ovat saatavat liikkeelle. Ja me olemme myöskin alusta alkaen ol-
13215:  leet selvillä siitä, että kun nämät ulkomaalaiset väkijuomain tuot-
13216:  tajat, ulkomaalaiset viinimaat lähtevät liikkeelle, niin ne ensiksi
13217:  tarttuvat kauppasopimuksiin, noihin merkillisiin kauppasopimuk-
13218:  siin, joista sekä senaatin että joka ainoan kansalaisen tässä ma-a.ssa
13219:  ja koko maailmassa täytyy tunnustaa, että niitä voidaan selittää
13220:  melkein mihin suuntaan tahansa, ja joista myöskin tiedetään, että
13221:  kukin kansa silloin, kun asia käy kipeäksi, selittää ne sillä tavalla,
13222:  mikä on asianomaiselle kansalle edukkainta. Me tiesimme, että
13223:  nämät ulkomaalaiset väkijuomain tuottajat tulevat aivan luonnol-
13224:  sesti selittämään kauppasopimuksia sillä tavalla, joka on heille
13225:   edullinen ja ja meidän asiatamme vastaan. En ymmärrä, miten
13226:   edes voisikaan muutoin olla.
13227: 2252                 Istunto 17 p. lokakuuta 1907·
13228: 
13229: 
13230:      Mitä nyt on meidän hallituksemme tämän suhteen tehnyt ja
13231: mitä olisi se voinut tehdä? Hallituksen edessä oli tässä kauppa-
13232:  sopimuskysymyksessä kaksi selitystapaa ja minä sanon empimättä:
13233: molemmat selitystavat ovat ainakin yhtä oikeita. Sitä ei voi ku-
13234: kaan kieltää, joka on näitä kauppasopimuksia vähänkään lukenut,
13235:  että talousvaliokunnan antama selitys niistä on ainakin yhtä oikea
13236: kuin sekin, minkä hallitus on antanut. Toinen näistä selitystavoista,
13237: mikä oli meidän hallituksemme edessä, oli se, jonka me varmasti
13238:  tiedämme ulkomaalaisten väkijuomatuottajain näistä kauppasopi-
13239: muksista antavan. Toinen oli se, jota talousvaliokunta on käyt-
13240: tänyt. Ja vieläkin sanon: herra senaattorinkin, joka täällä oli,
13241: täytynee tunnustaa, että kauppasopimuksen kirjaimen ja sana-
13242: muodon mukaan tämä talousvaliokunnan selitys on ainakin yhtä
13243: pätevä kuin tuo toinen. Ja meidänkään kansamme ei missään tapa-
13244: uksessa ole poikkeusasemassa toisista kansoista siihen nähden, että
13245: meilläkin on oikeus selittää kauppasopimuksia sillä tavalla, kuin se
13246: on meille edukkainta, samoin kuin jokainen muu kansa.
13247:      Minä vain huomautan kahdesta seikasta, jotka minun mie-
13248: lestäni näissä kauppa-asioissa tekevät päteväksi talousvaliokunnan
13249: kannan. Niistä on mietinnössä huomautettu, mutta sietänee ne
13250: vielä mainita.
13251:      Yksistään monopooliasia on kauppasopimuksien sanamuodon
13252: ja myös hengen mukaan selvästi sellainen pohja, että sen kautta
13253: voidaan kieltää väkijuomia maahan tuomasta.
13254:      Täc;c;ä herra senaattori aamupäivällä pitämä»sään pudeessa lau-
13255: sui erään ajatuksen, joka on meidän ac;iallemme vaarallinen ja joka
13256: sentähden täytyy tulla kumotuksi. Herra senaattori mainitsi,
13257: että ulkomaalahet voivat vedota vielä siihen, että monopooliasia
13258: on muka keksitty vaan sitä varten, jotta me voimme kieltää maa-
13259: hantuonnin. Minä tahdon eduskunnassa julkisesti saada sanotuksi
13260: sen, että tämä selitys on väärä. Ennen kuin edes kauppasopimuk-
13261: sista mitään puhuttiin, ennenkuin raittiusväelle oli selvillä se, että
13262: kauppasopimukset voivat panna esteitä tälle asialle, jo sitäkin
13263: ennen oli raittiusväellä selvillä, että kieltolain toimeenpanemiselle
13264: ja sen tehokkaalle valvomiselle tässä maassa on ehdottomasti vält-
13265: tämätöntä, että alkoholiliike tulee valtion monopooliksi. Se on
13266: siltä pohjalta, kuin se on monopooliksi tehty. Että se sitten myös~
13267: kin hyvin sopii kauppasopimuksiin, se on sitäkin ilahuttavampi
13268: asia, mutta että se olisi keksitty kauppasopimusten tähden, sitä
13269: vastaan minä panen aivan jyrkän vastalauseen.
13270:     Sitten toinen puoli, joka varmaan myös on pätevä, on se, että
13271: kauppasopimusten mukaan nyt kaikissa tapauksissa voidaan ter-
13272: veydellisistä syistä kieltää kaikenlaisten aineitten maahantuonti.
13273: Nyt tietysti ulkomaalaiset selittävät, ettei alkohooli ole mikään
13274: erityisen epäterveellinen aine, sen me kyllä tiedämme. He selittä-
13275:                                 Kieltolaki.                        2253
13276: 
13277: vät näin sentähden, että heille on epäedullinen tämä meidän seli-
13278: tyksemme. Mutta kaiken järjen nimessä - käytänkö taas sitä
13279: sanaa - kyllä kai me voimme toki selittää, että alkoholi on meille
13280: epäterveellinen, ainakin yhtä hyvin, kuin saksalaiset ovat selittä-
13281: neet, että ulkomaalainen liha on saksalaiselle vatsalle epäterveel-
13282: listä, ja yksin ja ainoastaan tällä pemstuksella kieltäneet lihan tuon-
13283: nin Saksaan. Jos tämmöinen selitys siellä on tepsinyt, niin kyllä
13284: kai mekin toki voimme alkoholiin nähden sellaiseen selitykseen
13285: tarttua.
13286:      Kun nyt asia on tällainen, kun siis voidaan selittää kauppasopi-
13287: muksia ainakin yhtä hyvin meidän kannalta kuin ulkomaalaisten
13288: kannalta, mitä tekee kotimainen hallitus? Se ei selitä kauppasopi-
13289: muksia siihen suuntaan, mikä olisi meidän kansamme edun mu-
13290: kaista, mikä olisi tämän suuren asian edun mukaista, vaikka se
13291: ehdottomasti olisi voinut selittää ne niin ilman totuutta polke-
13292: matta, ilman kauppasopimusten sanamuotoa vääristämättä. Se
13293: rientää, tämä meidän hallituksemme jo ennenkuin kieltolaki on
13294: esitetty, selittämään sellaiseen paikkaan, missä on vaikutusvaltaa
13295: tähän asiaan, selittämään kaikelle maailmalle: kauppasopimukset
13296: vastustavat ehdottomasti tuontikiellon säätämistä tähän maahan.
13297: Todella se on sellainen teko, joka ihmetyttää meitä kieltolain ystä-
13298: viä. Se on tämän teon kautta, pelkään minä, antanut sellaisen voi-
13299: makkaan aseen sekä kunnallista että yleistä kieltolakia vastaan
13300: ulkomaalaisten väkijuomatuottajien käsiin, että me tuskin koskaan,
13301: emme ainakaan pitkiin aikoihin saa sitä pois riistetyksi. Kun me
13302: esitämme sen selityksen, joka on meille edullisin, silloin voidaan ulko-
13303: maitten puolelta, tämän asian vastustajain puolelta viitata siihen,
13304: että Suomen oma hallitus on selittänyt asian toisella tapaa ja totta-
13305: han tämän selityksen täytyy olla pätevän. Suokaa anteeksi, herrat
13306: senaattorit, jos minun täytyy sanoa, että tuollaisella menettely-
13307: tavalla on revitty tai ainakin voidaan helposti repiä viimeisetkin
13308: juuret siltä auktoriteetilta, jota nykyinen hallituksemme vielä
13309: joissakin piireissä maassamme nauttii. Se olisi pieni vahinko
13310: mutta suurempi vakinho on se, että tällaisen menettelyn kautta
13311: revitään juuret ylimalkaan kaikelta hallitukselta meidän maassamme,
13312: juuret siltä luottamukselta, mitä kansan ehdottomasti tarvitsee
13313: varsinkin meidän levottomina aikoinamme tuntea hallitustansa
13314: kohtaan, Ja se jos mikään on kansallinen onnettomuus. Se kauppa-
13315: sopimuksista.
13316:     Muuten tämän keskustelun aikana on, niinkuin me raittiusväki
13317: ja kieltolain ystävät erinomaisen hyvin osasimme aavistaa, tuotu
13318: kieltolain vastustamiseksi sekä järeä tykistö että hienompi aseisto,
13319: on esitetty syitä sellaisiakin, jotka eivät mitään syitä ole. Mer-
13320: killisintä on kaikessa tässä vastustuksessa se, että on pengottu sel-
13321: laisia lainsäädelmiä, jotka ovat meidän alkoholilainsäädännös-
13322: 2254                Istunto 17 p. lokakuuta I907·
13323:             -------                  ---------------------------
13324: sämme ikivanhoja, joilla on niin sanoaksemme perintö-osa meidän
13325: alkoholilainsäädännössämme, on tuotu tällaisia lakipykäliä esiin
13326: ja sanottu: >>katsokaa, tuollaisia hullutuksia se talousvaliokunta
13327: esittää täällä.>> Eräskin lakimies sanoi eräästä kohdasta: Tämähän
13328: on rikosoikeudellinen monstrum, rikosoikeudellinen hirviö, ja kui-
13329: tenkin se »rikosoikeudellinen hirviö>>, on ollut meidän rikoslaissamme
13330: useita kymmeniä vuosia. Mutta kun talousvaliokunta on uskal-
13331: tanut sellaisia tuoda esille, silloin ne ovat >>suuria hirviöitä>>.
13332:     On sitten pelotettu tämän lain äärettömän lukuisilla rikko-
13333: misilla. Olkaa varmat, tämän lain vastustajat, kyllä me raittius-
13334: väki olemme myöskin tietäneet sen, että tätä lakia tullaan hyvin
13335: paljon rikkomaan. Sitä tullaan rikkomaan kaikilla tavoin, keksi-
13336: tään keinoja tuon lain kiertämisellä sitä rikkomaan. Siitä me olemme
13337: täysin selvillä. Mutta me olemme selvillä, eikä ainoastaan teoreet-
13338: tisesti selvillä, vaan tämän kansan elämää tuntevina, tämän kansan
13339: ajatustapaa tietävinä, me olemme selvillä siitä, että näitä rikoksia
13340: vastaan astuu joka paikassa kautta koko maanme tämän kansan
13341: parhaimmisto. Tämän kansan pu!ltaimmin ajatteleva aines astuu
13342: tämän lain puolustajaksi. Täällä on sanottu, herra Schybergson
13343: sen viimeksi sanoi, että talousvaliokunta nähtävästi itsekin epäilee
13344: lakinsa mahdollisuutta ja todistuksena siitä on muka se, että la-
13345: kiin on pantu niin ankaria rangaistusmääräyksiä. Ei, hyvä herra
13346: Schybergson ja kieltolain vastustajat, talousvaliokunta ei ole pannut
13347: näitä määräyksiä sitä varten, että se epäilisi kieltolain mahdolli-
13348: suutta. Se on pannut nämä ankarat rangaistusmääräykset sitä
13349: varten, että annettaisiin Suomen kansan parhaimmistolle, sen ja-
13350: loimmin ajattelevalle ainekselle aseet, joilla se taistelisi niitä voi-
13351: mia vastaan, jotka koettavat kieltolakia rikkoa, annettaisiin aseet,
13352: joilla se tukkisi ne alkoholivirrat, jotka kieltolain voimassa ollessa-
13353: kin vielä koettavat vuotaa tämän maan ja kansan ylitse.
13354:     On vielä huomattava että meillä kieltolain ystävillä on eräs
13355: suuri usko, ei ainoastaan usko, vaan tieteellisiin tutkimuksiin pe-
13356: rustuva varmuus, nim. se, että kun aikoja kuluu, kun uudet suku-
13357: polvet tulevat, ei niinkään monen kymmenen vuoden perästä, niin
13358: halu tämän kieltolain rikkomiseen käy yhä pienemmäksi ja pienem-
13359: mäksi. Se on tieteellinen totuus, tieteellinen kokemus, että alko-
13360: holin nautinnon turmio on nykyisen polven veressä, että on halu
13361: olemassa, mutta tämä halu se tietysti vähenee sitä mukaan mitä
13362: vähemmän se saa tyydytystä. Se vähenee niin että tulevassa suku-
13363: polvessa ei ole sitä rikoksiinkin pakottavaa alkoholihimoa, mikä
13364: on nykyisessä polvessa. Siihen me luotamme paljon, siihen me
13365: uskomme ja sitä me toivomme. Se on se polvi, johon me luomme
13366:  katseemme uskoessamme, että kieltolaki tässä maassa voi voimassa
13367:  pysyä. Tulevaan, nousevaan sukupolveen me panemme toivomme,
13368:                               Kieltolaki.                        2255
13369: 
13370: sukupolveen, joka on kasvanut kieltolain alla, kieltolain voimis-
13371: tuttavassa maaperässä.
13372:     Lopultakin, hyvät herrat, on tässä kysymys siitä, tahtovatko
13373: Suomen kansan edustajat vapauttaa Suomen kansan niistä kah-
13374: leista, missä se tähän asti on ollut. Tahtooko Suomen eduskunta
13375: auttaa Suomen kansaa nousemaan, kun se itse, tämä kansa, tahtoo
13376: nousta, kun se tahtoo vapautua. Jos Suomen kansan edustajat sitä
13377: tahtovat, niin he eivät anna epäilyksien eikä vastuksien peloittaa
13378: itseään. He tekevät kaikki, mitä voivat, ja vasta sitten, kun kaikki
13379: keinot on käytetty tämän tarkoituksen saavuttamiseksi, vasta sit-
13380: ten ru\·etaan etsimään muita teitä. Ja jos meidän kotimainen hal-
13381: lituksemme astuu tässä asiassa taistelevan kansan etupäähän, jos
13382: se tekee tämän kansan suuren asian hyväksi kaikki, mitä se voi,
13383: jos se tekee sen kaikella tarmolla, niin minä uskon, että tämä halli-
13384: tus saa amnestian monesta asiasta, josta Suomen kansa tällä kertaa
13385: on sille nyreissään. Mutta siihen tarvitaan hyvää tahtoa, tahtoa,
13386: joka ei säikähdä ensimmäistä vastustusta eikä ensimmäistä pe-
13387: 1otusta.
13388: 
13389:    Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, lähetettiin lakieh-
13390: dotus suureen valiokuntaan.
13391: 
13392: 
13393: 
13394:    Suomen Pankin käyttämättömistä voittovaroista.
13395:   Esitettiin pöydällä ollut pankkivaliokunnan mietintö n:o 6 Suo-
13396: men Pankin käyttämättömistä voittovaroista.
13397: 
13398:    Keskustelu:
13399:     Ed. Pohjanpato:           Valiokunnan mietintöä tarkastaessani
13400: huomaan että valiokunta ·myöntää pankin vararahaston lisäyksen
13401: tarpeelliseksi ja myös lainausliikkeen laajentamisen suotavaksi,
13402: mutta ei kuitenkaan, huolimatta näistä myönnytyksistä, ehdota
13403: vararahastoon enempää kuin 5 miljoonaa markkaa. Kun ottaa
13404: buomioon Suomen Pankin ohjesäännön 1 §:n, jossa pankin tarkoitus
13405: selvästi lausutaan, sanoissa >>maan raha-asiain pitäminen vakavalla
13406: ia tu.rvallisella kannalla•> •>sekä maan rahaliikkeen edistäminen ja
13407: helpottaminen•> ja sitte huomioon ottaa Suomen Pankin nykyiset
13408: <>mat varat, jotka tekevät noin 58 miljoonaa markkaa, nimittäin
13409: kantarahasto 25 miljoonaa ja entinen vararahasto noin 21 miljoo-
13410: maa, sekä nykyiset käytettävinä olevat voittovarat noin 12 miljoo-
13411: naa, niin käsittää heti, että pankin, jos mieli sen täyttää tämä
13412: tarkoituksensa, tulee ehdottomasti ja nopeasti lisätä vararahastoa,
13413: 2256                  Istunto 17 p. lokakuuta 1907·
13414:        -------------------
13415: sillä muussa tapauksessa ei Suomen Pankilla ole sitä merkitystä
13416: kuin sen ohjesääntö määrää ja maan etu ehdottomasti vaatii. Jos
13417: silmäilemme Suomen Pankin toimintaa, niin näemme, ettei siinä
13418: noudateta yksityisen liikemiehen periaatteita säästäväisyyteen näh-
13419: den. Suomen Pankin kotimainen lainausliike on noin 63 miljoonaa
13420: markkaa. Katsokaamme, millä tavalla tämä kotimainen lainaus-
13421: liike on järjestetty ja jaettu. Siitä tulee Helsingin osalle noin 20
13422: miljoonaa, Turun 3 1/2, Porin 5, Viipurin 8 ja Kotkan 4 1/2. Siis
13423: noihin kaupunkeihin menee 40 miljoonaa niistä 63 miljoonasta,
13424: jotka pankki on lainannut. Ja jos silmäilee sitte noita pieniä kontto-
13425: reita maaseudulla, ja katselee millä tapaa siellä lainausliikettä on
13426: harjoitettu, niin numeroista huomaa kokonaan mahdottomaksi,
13427: että liike noissa konttoreissa sellaisena kuin se nykyään on voisi
13428: kannattaa. Me näemme esim, Suomen Pankin kertomuksesta,
13429: että Vaasan konttorissa on Suomen Pankilla ulkona olevia saatavia
13430: ainoastaan 1,4oo,ooo markkaa, Oulussa 666,ooo markkaa, Kuopi-
13431: ossa 675,000 markkaa, Joensuussa 313,000 markkaa, Hämeenlin-
13432: nassa 435,000 markkaa ja Jyväskylässä 552,000 markkaa. Tällaiset
13433: pienet rahamäärät siis näissä kaupungeissa on lainattu ja kuitenkin
13434: ylläpidetään kalliita konttoreita. Myös huomataan, että siellä noille
13435: virkamiehille maksetaan palkkioksi menosäännön mukaan noin
13436: 17,500 markkaa konttoria kohti vielä lisättynä vuokralla, joka useis-
13437: sakaan näissä pienissä kaupungeissa, missä Suomen Pankilla on omat
13438: talot, ei suinkaan ole aivan vähäinen. Näin ollen nousevat hoito-
13439: kustannukset aina 4 1j2 prosenttiin saakka uloslainatusta pääomasta.
13440: Eikä siis tuollainen pieni lainaus, mikä siellä toimitetaan, ole eduksi
13441: pankille. Ei mikään yksityispankki menisi tuollaisia haarakontto-
13442: reita perustamaan, sillä se ei hyväksyisi sellaisia tuloksia. Nämä
13443: numerot siis selvästi todistavat, että Suomen Valtiopankin tulee
13444: lisätä pääomiaan voidakseen näissä haarakonttoreissaan edes sen
13445: verran enentää lainausliikettään, että ne eivät tuottaisi suoranaista
13446: tappiota, kuten niiden nykyisissä oloissa ehdottomasti täytyy tuottaa.
13447:     Minä ehdottaisin, että kun nyt voittovaroista määrätään, niin
13448: Suomen Pankin vararahastoon siirrettäisiin vähintäin 8 miljoonaa
13449: markkaa ja sillä tavalla tuettaisiin Suomen Valtion ainoaa suurem-
13450: paa rahalaitosta, jotta se saisi meidän maassamme sen merkityksen,
13451: mikä sillä ehdottomasti ja tinkimättä raha-asiain järjestäjänä
13452: tulee olla.
13453: 
13454:     Ed. v. Alithan: Den senaste ärade talaren har något berört
13455: frågan om dessa 5 miljoner mark, som 1904-1905 års landtdag
13456: anvisade till bevillningfonden. Det förhåller sig med dem på ett
13457: särskildt sätt. Landtdagen afslutades såsom bekant mycket hastigt
13458: och budgeten fick lof att regleras på ett par dagar. Det förelåg
13459: därför intet betänkande från bankutskottet om saken, utan ären-
13460:              Suomen Pankin käyttämättömistä voittovaroista.           2257
13461: 
13462: 
13463: det afgjordes på grund af en skrifvelse, i hvilken förslag om öfver-
13464: förande af dessa 5 miljoner som allmän reserv tili bevillningsfonden
13465: fanns upptaget. Landtdagen beslöt också att ställa dessa 5 miljo-
13466: ner i reserv, och därom afgick skrifvelse tili bankfullmäktige, som
13467: också bokfört dessa 5 miljoner i öfverensstämmelse därmed. Emeller-
13468: tid afgick tiet ingen skrifvelse tili regeringen om detta beslut, och något
13469: betänkande föredrogs icke häller, så att beslutet aldrig blef hem-
13470: stäldt tili stadfästelse och dessa 5 miljoner mark hafva aldrig
13471: hlifvit öfverförda tili bevillningsfonden. De hänföra sig sålunda
13472: tili en budgetperiod, som redan är öfverstånden. Därför äro dessa
13473: 5 miljoner mark fortsättningsvis disponibla, och måste innevarande
13474: landtdag fatta beslut om dem. Den värkliga disponibla vinsten
13475: under innevarande landtdag är sålunda icke 12,7oo,ooo mark utan
13476: 17,70o,ooo mark. Det är ju påtagligt att hela denna summa icke
13477: kan med ens uttagas från banken utan att åstadkomma allvarsamma
13478: rubbningar och det är att hoppas, att på grund af anförda sakför-
13479: hållande bankens fonder skola kunna förstärkas med i hufvudsak
13480: det belopp, som bankfullmäktige föreslagit. Då det emellertid i
13481: det nuvarande sakläget är svårt att öfverskåda, huru stor del af den
13482: disponibla vinsten eventuelt borde anvisas till användning för reg-
13483: lering af budgeten för nästa år, så vore det kanske lämpligt, att landt-
13484: dagen nu icke skulle skrida till något beslut i en eller annan riktning
13485: i denna del utan lämna frågan öppen, tili dess att budgetbetänkan-
13486: det inkommer, och då i sammanhang med den föreliggande bud-
13487: getkalkylen fatta bestämdt beslut i frågan. J ag skulle således
13488: tillåta mig föreslå, att detta bankutskottets betänkande åtminstone
13489: beträffande dess klämmar skulle bordläggas tili dess att budget-
13490: betänkandet inkommit och beslut fattas då, när hela kalkylen
13491: föreligger.
13492: 
13493:    Ed. Schybergson: · Afven inom bankutskottet var det fråga
13494: om, att detta betänkande kunde bordläggas, tilis det allmänna
13495: anslagsbetänkandet från statsutskottet inkommit. De två senare
13496: k!ämmarna kunna i ingen händelse definitivt afgöras, och då är
13497: det skäl, att betänkandet i dess helhet bordlägges tili dess, på sätt
13498: hr von Alfthan föreslagit. J ag understöder sålunda hans förslag.
13499: 
13500:     Ed. Ahmavaara:       Minä olisin kyllä halukas kannattamaan
13501: ed. Pohjanpalon ehdotusta, että näitä voittovaroja enemmän käy-
13502: tettäisiin pankin aseman turvaamiseksi, koska pankkivaltuusmie-
13503: het, joihin minullakin on ollut kunnia kuulua, ovat ehdottaneet
13504: kaikki voittovarat tähän tarkoitukseen. Mutta minä en kummin-
13505: kaan luule, että voittovarojen siirtämisellä vararahastoon, vaikka
13506: niitä hyvinkin tuntuva'lti siirrettäisiin, yksistään voitaisiin sitä
13507: epäkohtaa korjata, johon ed. Pohjanpalo viittasi. Pääasiallisena
13508:                    Istunto 17 p. lokakuuta If)07.
13509: 
13510: 
13511: syynä siihen että muutamissa haarakonttoreissa on verrattain pieni
13512: liike, on minun käsittääkseni se, että näitä konttoreita johdetaan
13513: vksinomaan virkamieskannalta eikä liikekannalta. Sitä todistaa
13514: ~ekin, että toisissa paikkakunnissa, vaikka ovat pienempiäkin, on
13515: haarakonttoreissa vilkkaampi liike kuin suurempien paikkakuntien
13516: konttoreissa. Mikäli minä tunnen, johdetaan tällaisia vähäliik-
13517: keisiä konttoreita siltä virkamieskannalta. että mitä vähemmän
13518: liikettä, sitä vähemmin työtä. Se on kuten sanottu, suurimpana
13519: syynä siihen, että muutamin paikoin näissä konttoreissa todellakin
13520: on liian vähän liikettä. Olen tämän tahtonut huomauttaa, että
13521: vaikka voittovarojen siirtäminen vararahastoon olisikin hyvin suo-
13522: tava, niin se ei yksistänsä voi korjata mainittua epäkohtaa.
13523: 
13524:     Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, hyväksyttiin vas-
13525: tattavaksi seuraava äänestysesitys:
13526: 
13527:     Ken tahtoo ryhtyä mietinnön asialliseen käsittelyyn, vastaa jaa;
13528: jos ei voittaa, on hyväksytty vapaaherra v. Alfthanin tekemä eh-
13529: dotus siitä että asian käsittely siirretään tapahtuvaksi yhteydessä
13530: valtion tulo- ja menoarvion kanssa.
13531: 
13532:     Äänestykses.c.;ä olivat ei-äänet voitolla, joten eduskunta siis
13533: oli päättänyt lykätä asian asiallisen käsittelyn siksi kuin valtion
13534: tulo- ja menoarvio tulee käsiteltäväksi.
13535: 
13536: 
13537: 
13538:    Kuntien veivoittamisesta palkkaamaan kätilöitä
13539:                 kuhunkin kuntaan.
13540:    Esitettiin pöydällä ollut anomusvaliokunnan mietintö n:o 5
13541: an. ehd. (n:o 121) johdosta kuntien veivoittamisesta palkkaamaan
13542: kätilöitä kuhunkin kuntaan.
13543: 
13544:     Keskustelu:
13545:     Ed. Gebhard, Hedvig: Selvästi näkee, että tämä valio-
13546: kunnan mietintö on varsin ristiriitaisten mielipiteitten tulos, tai
13547: jos tohtisi käyttää kenties rohkeata vertausta, että se on kovien
13548: synnytystuskien tuote. Kun näet lukee perustelut ponnen ensi-
13549: mäiseen osaan- ja sehän käsittää isomman osan mietintöä- mikä·
13550: ponsi juuri kohdistuu kysymyksessä esitettyyn anomukseen, niin
13551: lukee sen siinä pelossa ja vavistuksessa, että kaiken pääte on oleva
13552: kielto. Sillä niin omituinen on todellakin valiokunnan perustelu.
13553:     Ainakin tuntuu minusta, että se, tekisi mieleni sanoa, pöyristyt-
13554:                 Kuntien velvoitt. palkkaamaan kätilöitä.          2259
13555: 
13556: tävä tosiasia, joka on koko anomuksemme aiheena ja jonka valio-
13557: kuntakin nyt mietintönsä alussa panee merkille, nimittäin, että
13558: kokonaista 75 ojo maamme synnyttäjistä synnyttää lapsia ilman
13559: kätilön apua, ainakin minusta tuntuu tämä tosiasia niin puhuvalta,
13560: niin valtavalta, että sen muitta mutkitta olisi pitänyt taivuttaa
13561: valiokuntaa puoltamaan anomukse..<>samme tehtyä vaatimusta. Sillä
13562: entistä suuremmalla määrärahalla, jota senaatti äskettäin on eh-
13563: dottanut jaettavaksi kunnille, jotta ne saisivat palkata itselleen
13564: kätilön, on kuitenkin ollut niin mahtava vaikutus valiokuntaan,
13565: että se nyt lausuu, >>ettei tällä kertaa liene syytä eduskunnan puo-
13566: lelta tehdä ehdotusta asiassa>>. Vastapainoksi tähän väitteeseen
13567: panen minä sentähden merkille, että tämän vuoden alussa kokonaista
13568: 77 kuntaa oli kätilöä vailla. Jos kunnan keskimääräisen väkiluvun
13569: laskee 4,ooo:ksi, saadaan päälle 300,000 suuruinen asukasmäärä,
13570: jonka vaimot, tyttäret ja äidit eivät omasta kunna.<;taan voi saada
13571: opinkäyneen kätilön apua sillä hetkellä, jolloin jokaisen naisen henki
13572: on vaarassa. Ne 36,ooo markkaa, jotka senaatti nyt ehdottaa
13573: vuosittain jaettavaksi apuna kunnille kätilön paikkaamista
13574: varten, tekevät noin 76 markkaa kuntaa kohti, jos ne
13575: nimittäin jaetaan 470 maalaiskuntamme kesken. Näillä valtion-
13576: avuilla luullaan siis nyt olevan sellainen taikamainen vaiku-
13577: tus, että ne ilman meidän ehdottamaamme ulkonaista pakkoa
13578: palkkaavat itselleen kätilön. Vasta silloin, sanoo valiokt:nta, >>vasta
13579: silloin kun aivan vastahakoisia kuntia huomataan löytyvän, voivat
13580: pakotustoimenpiteet tulla kysymykseen>>. Ja etempänä se sanoo:
13581: >>silloin olisi aika velvoittaa vastahakoiset hankkimaan kätilö>> ja
13582: wasta silloin olisi säädettävä, että riittävä määrä kätilöitä on pal-
13583: kattava>>. Mutta minun yksinkertainen logiikkani tekee aivan
13584: päinvastaisia johtopäätöksiä. Nyt kun kätilöitä on niin riittä-
13585: mättömän vähän meidän maalaiskunnissamme, kun meidän ano-
13586: muksemme ja myös valiokunta itse mietinnössä osoittaa, nyt tar-
13587: vitaan pakotustoimenpiteitä. Mutta niitä tuskin tarvitaan kun
13588: me pääsemme niin pitkälle, että vain aniharvat kunnnat ovat niitä
13589: vailla. Minun logiikkani sanoo, että meillä nyt on enemmän syytä
13590: pakotustoimenpiteisiin 77 kuntaa vastaan kuin tulevaisuudessa
13591: ehkä 7 kuntaa vastaan. Minun mielestäni on meillä tulevaisuudessa
13592: päinvastoin vähemmän syytä siihen senkin vuoksi, että meillä
13593: silloin tietysti on paljon enemmän kunnanlääkärejä, paljon enem-
13594: män sairastupia, synnytyslaitoksia, paljon enemmän rautateitä, pal-
13595: jon enemmän telefooneja j. n. e., minkä kautta synnyttäjä hädän
13596: hetkenä voi saada apua. Minun logiikkani siis sanoo, että nyt 75
13597: ojo:ia synnyttäjistä on enemmän anomamme toimenpiteen tar-
13598: peessa, kun ehkä 5 ojo:ia joskus vastaisuudessa.
13599:     Mutta valiokunta on löytänyt vielä kaksi painavaa todistusta
13600: meidän vaatimustamme vastaan. Se lausuu, että kun muutamin
13601: 2260                 Istunto 17 p. lokakuuta 1907.
13602: 
13603: 
13604: paikoin maaseudulla tuskin vielä selvästi käsitetään kätilöiden suuri
13605: merkitys, pakolliset toimenpiteet eivät ehkä vastaisi tarkoitustaan,
13606: vaan voisivat mahdollisesti synnyttää sellaista vastenmielisyyttä
13607: kätilöitä vastaan, ettei heidän apuunsa turvauduttaisi. Mutta
13608: onko tämä todella kestävä peruste? Muuan saksalainen kirjailija
13609: on sanonut, että mitä enemmän kirkkoja, sitä enemmän kirkon-
13610: kävijöitä, mitä enemmän kapakoita sitä enemmän juoppoja, mitä
13611: enemmän säästöpankkeja ja säästötilaisuuksia, sitä enemmän
13612: säästöjä. Eiköhän tämän ajatuksen mukaisesti voisi jatkaa: mitä
13613: enemmän kätilöitä, sitä enemmän käyttävät synnyttäjät heidän
13614: apuaan. Yleisessä kätilökokouksessa Helsingissä v. 1904 lausui
13615: samassa hengessä eräs lääkäri päinvastoin kuin mitä valiokunta
13616: nyt sanoo: >>ilahuttavaa on huomata piirilääkärien lausunnoista apu-
13617: rahain tuottamasta hyödystä, että missä näitten apurahain avulla
13618: kuntiin on saatu kätilöitä, siellä myöskin selvästi on ollut huomattava
13619: edistys parempaan päin siinä, että kansa vähitellen on tullut huo-
13620: maamaan opinkäyneen kätilön tarpeellisuuden.>> Että asian laita
13621: siis on päinvastainen kuin valiokunta olettaa, todistavat ne koke-
13622: mukset, jotka lääkärit ja kätilöt itse meidän maassamme ovat teh-
13623: neet.
13624:      Valiokunnan toinen todiste vaatimustamme vastaan sisältyy
13625: seuraavaan lauseeseen, joka päättää perustelun ponnen ensimäisen
13626: osan: >>ennt::nkun kuntien veivoittamiseen voidaan ryhtyä>>, sanoo
13627: valiokunta, >>on pidettävä huolta siitä että kykeneviä kätilövoimia
13628: on riittävässä määrässä saatava>>. Mutta pitääkö tämä väite sitte
13629: paremmin paikkaansa kun edellinen? Ei se sitä tee. Se pitää niin
13630: vähän paikkaansa, että päinvastoin kätilöopetuksen johtaja meidän
13631: maassamme, professori Heinricius, jo vuonna 1904 ehdotuksessaan
13632: kätilöopetuksen uudistamiseksi lausui, >>ettei kätilöistä nyt ole puute.>>
13633: Ja kun tämä valiokunnan väite minusta tuntui peräti epäilyttävältä,
13634: niin olen suoraan kääntynyt professori Heinriciuksen puoleen ja
13635: kysynyt, onko tämä väite nyt tosiseikkojen mukainen. Ja hän
13636: vastasi, että päinvastoin nykyään on kyllä kykeneviä kätilövoimia
13637: riittävässä määrässä. Siis aivan päinvastoin kuin mitä valiokunta
13638: sanoo! Tämä käy ilmi esim. siitä, että joka vuosi yli 6o kurssin
13639: suorittanutta kätilöä päästetään opista.
13640:      Minun täytyy sanoa, ettei ole ihmeteltävä, että valiokunta
13641: tuollaisten motiivien jälkeen ei ole nähnyt syytä olevan puoltaa
13642:  hyväksyttäväksi anomuksessamme ehdotettua pontta. Enemmän
13643: ihmeteltävää on, että valiokunta, esitettyään tuollaisen perustelun
13644:  ja lisäksi lausuttuaan, että selvitys on hankittava, >>missä määrin
13645:  ja milloin olisi sovelias ryhtyä anomuksessa pyydettyihin toimen-
13646:  piteisiin», kuitenkin ponnessa ehdottaa, että tämä kysymys -
13647:  viipymättä otettaisiin valmisteltavaksi. Lopussa kiitos seisoo.
13648:                  Kuntien velvoitt. palkkaamaan kätilöitä.          2261
13649: 
13650: 
13651: Mekin, anomuksen tekijät, olemme tyytyväisiä, että ponsi tuli
13652: edes sellaiseksi.
13653:     Mutta sokeri pohjalla! Valiokunta on omasta alotteestaan
13654: lisäksi ottanut puheeksi kysymyksen, jota anomuksentekijät eivät
13655: ensinkään uskaltaneet kosketella, peläten siten saattavansa ano-
13656: muksensa liian tulenaralle alalle, nimittäin kätilöiden palkkausta
13657: koskevan kysymyksen. Juuri heidän kehnon kehnot palkkaus-
13658: olonsa maalaiskunnissa ovat syynä siihen, että ne monet kätilöt,
13659: jotka joka vuosi pääsevät opistosta, asettuvat kaupunkeihin eikä
13660: maaseuduille, että ne kaihtavat maaseutua, jossa heille maksetaan
13661: palkka, joka ei missään suhteessa ole järkevässä suhteessa heidän
13662: kouluutukseensa ja heidän vastuunalaiseen työhönsä. Tulot ovat
13663: monasti alemmat kuin tavallisen karjakon, tavallisen palvelijan.
13664: Valiokunnan ehdotusta kätilöiden palkan täydellisestä järjestämi-
13665: misestä minä sentähden mitä lämpimimmin kannatan. Tahtoisin
13666: kuitenkin saada sanotuksi, ettei kysymys ole sillä ratkaistu, niin-
13667: kuin valiokunta lausuu perustelussaan, että kuntien kätilöille an-
13668: nettaisiin valtioapu pohjapalkkana siihen tapaan kuin esim. kansa-
13669: koulunopettajille, joka minusta muuten näyttää olevan hyvin onnis-
13670: tunut ehdotus. Paitsi tätä pitäisi kätilöiden kunnalta saada pieni
13671: yksinkertainen asumus, mieluummin oma mökki. Mutta kenties
13672: kaikesta tärkein olisi, että heille taattaisiin pieni eläke. Tämä
13673: on kätilökuntamme hartaimpia toivomuksia, jota se yhä uudelleen
13674: on pohtinut kaikissa kokouksissaan ja jota se itse pienin voimin
13675: koettaa panna alulle yhteenliittymisien ja kaikenlaisten muiden toi-
13676: menpiteitten kautta. Valtion heille takaama vanhuudeneläke ei
13677: olisi ainoastaan yksi heidän palkkaedustaan, vaan yleisönkin vuoksi
13678: se olisi tärkeätä, sillä silloin voisivat vanhat ja heikontuneet siirtyä
13679: pois tältä .alalta. Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa onkin valtio
13680: varannut kätilöille tämmöisen vanhuudeneläkkeen, mutta meillä
13681: ei ole asia ennättänyt vielä edes valmistettavaksi. Kun ei valio-
13682: kunta nyt perusteluissaan eikä ponsissaan mainitse sanaa >>eläke>>,
13683: niin olen tahtonut huomauttaa, että tämäkin asia kuuluu palkkaus-
13684: etu-käsitteeseen. Mutta kun otaksun, että valiokunta itse on kat-
13685: sonut että näin on asian laita, en vaadi, että se erityisesti pantai-
13686: siin ponteen.
13687:     Sitten on tähän mietintöön liitetty vastalause. Minusta näyt-
13688: tää siltä, että tähän vastalauseeseen liitetyn ponnen sijassa yhtä
13689: hyvin olisi voinut olla kokonaan hylkäävä ponsi. Se olisi ollut suo-
13690: raa puhetta. Niin ta:~;kasti on tästä ponnesta karsittu pois kaikki,
13691: mikä antaisi aihetta tämän kysymyksen onnelliseen ratkaisuun
13692: lähimmässä tulevaisuudessa. Ei vaadita esitystä asiassa, ei pyy-
13693: detä nopeita toimenpiteitä, jätetään hallitukselle täysi vapaus toi-
13694: mia mihin suuntaan tahansa ja myöskin viivyttämään asiaa kuinka
13695: kauan tahansa. Lyhyestä perustelusta käy selville, että aihetta
13696: 2262               Istunto 17 p. lokakuuta 1907.
13697: 
13698: 
13699: tuollaiselle ponnelle on antanut se pelko että maalaiskunnat ase-
13700: tettaisiin tässä suhteessa pakon alaisiksi. Suurissa osissa maatamme
13701: -en tiedä muuta -saamme siis vastalauseen tekijäin ehdotuksen
13702: mukaan vastedeskin elää melkein samanlaisissa oloissa kuin nyt
13703: ja ne ovat suurissa osissa maatamme melkein samanlaisia kuin I700-
13704: luvulla Suomessa, j 0 1loin Hämeenlinnan piirilääkäri kerran vuosi-
13705: kertomuksessaan kirjoitti kätilöoloista Hämeenlinnassa: >>se, jolla
13706: varoja on, hän käyttää Porin kaupungin kätilöä>>. Se siis, jolla ei
13707: ollut varoja tai joka ei ehtinyt Poriin Hämeenlinnasta, hän sai
13708: olla ilman apua. En voi kuitenkaan olettaa, että vastalauseen te-
13709: kijät olisivat tällä kannalla, mutta sellaisenaan kuin heidän vasta-
13710: lauseensa nyt on, riippuu se tyhjässä ilmassa.
13711:     Pyydän saada kannattaa valiokunnan enemmistön ehdotta-
13712: maa pontta semmoisena miksi se nyt on tullut siinä toivossa, että
13713: tuo pieni sana >>viipymättä>>, joka siinä on, ei jää pelkäksi tyhjäksi
13714: koruksi, vaan että se osottaa pystyvänsä aikaansaamaan saman,
13715: mitä anomuksentekijät tarkoittivat alkuperäisenä vaatimuksellaan.
13716: 
13717:     Ed. Raunio: Ensiksikin minun täytyy myöntää ed. Red vig
13718: Gebhardille, että tämä mietintö tosiaan on käynyt sangen vaikeiden
13719: synnytystuskien läpi. Mutta täytyy myös selittää hiukan, millä
13720: perusteilla valiokunnan enemmistö ei tällä kertaa heti voinut aset-
13721: tua tuon velvoituksen kannalle. Se tapahtui sillä perusteella,
13722: että tämä kysymys on sellainen kysymys, joka ei suinkaan ole niin
13723: helposti ratkaistava kuin ensi silmäyksellä näyttää. Se juuri on ky-
13724: symys, joka on otettava käsiteltäväksi koko laajuudessaan. Kukapa
13725: sitä nyt muuten ei myöntäisi, että tuo tilasto, joka tässäkin mei-
13726: dän mietinnössämme on esillä, nimittäin, mitenkä suuri lasten kuo-
13727: levaisuus on maassamme jo ensimäisellä vuodella ja ensimäisellä
13728: vuorokaudellakin, - vastaavat numerot esim. naapurimaassamme
13729: Ruorsissa on ison joukon pienemmät,- on surullinen ja ettäsiinäsuh-
13730: teessa on tehtävä parannuksia. Mutta en voi olla mainitsematta -
13731: älkää kuitenkaa otaksuko, minun tahtovan alentaa kätilön avun
13732: merkitystä - että ainakin suuressa osassa kansaamme vaikuttavat
13733: tuollaisiin surullisiin numeroihin muutkin seikat. Tiedämmehän,
13734: että syvimmät juuret ovat haettavat ensinnä niistä kehnoista
13735: taloudellisista oloista, missä suuri osa meidän äitejämme elää. Työ-
13736: läisäiti täyttää luonnollisia velvollisuuksiaan sellaisissa oloissa,
13737: ettei ole muuta odotettavissakaan. Useinkin on työläisäidin asema
13738: liian raskasta raatamista aamusta iltaan ei ainoastaan niissä töissä,
13739: joita suurilukuinen perhe antaa äidille, vaan se on raatamista ansio-
13740: töissä käsityöläisenä tai suorastaan tehdastyöläisenä. Ja kaiken
13741: tämän rasituksen lisäksi huono ruoka ja kehnot asunto-olot sekä
13742: tarkoitustaan vastaamattomat vaatteet, ne ovat seikkoja, jotka
13743: eivät ole omiaan ylläpitämään äidin mielen rauhaa, joka olisi vält-
13744:                 Kuntien velvoitt. palkkaamaan kätilöitä.
13745: 
13746: 
13747: tämätön edellytys äidin voimien säilyttämiselle luonnolliseen teh-
13748:  täväänsä. Kaikki nämä seikat ovat siksi tärkeitä ja vaikuttavat
13749:  sillä tavalla että tuleva yhteiskunnan jäsen ei ole kyllin elinvoimai-
13750:  nen. Olen tahtonut vain mainita nämä muutkin seikat lisäksi yh
13751:  tenä tekijänä niihin numeroihin, jotka edellisellä sivulla ovat. Myös
13752:  tunnustan että suurena syynä tähän asiantilaan on se, että suuri
13753:  prosentti äitejä, niinkuin mietinnössä selvästi näkyy, noina hetkinä
13754:  täytyy olla ilman oppineen hoitajan avustusta. Sitä varten on-
13755:  kin kaikista esiintyvistä vastustuksista huolimatta valiokunta lopul-
13756:  lisesti ryhtynyt vaatimaan tulevaisuudessa kuntain veivoittamista
13757:  kätilön hankkimiseen.
13758:      Mietinnössä oleva tilasto osottaa, kuinka ainoastaan I/4 äitejä
13759:  meillä on tilaisuudessa käyttämään kätilön avustusta. Ja on luon-
13760:  nollista, että nämät ovat varakkaita äitejä, sellaisia, joilla on tilai-
13761:  suutta etsiä apua vaikka kauvempaakin; mutta varattoman on täs-
13762:  säkin suhteessa toista. Mutta se vaara, joka yhteiskunnalle koituu
13763:  siitä, ettei ole kunnollista apua tällaisissa tapauksissa saatavana,
13764:  ei esiinny ainoastaan lasten kuolevaisuudessa, vaan suurin vaara
13765:  on siinä, että tästä saattaa olla seurauksena äitien kivuloisuus,
13766:  että he useinkin menettävät terveytensä loppu ijäksi.         Ja saha-
13767: loisesta elämästä ei hyödy yhteiskunta enemmän kuin yksityinen-
13768:  kään. Sen vuoksi on valiokunnan enemmistö ollut sitä mieltä,
13769:  että on toimittava siihen suuntaan, että tulevaisuudessa jokainen
13770: kunta ehdottomasti on velvoitettava palkkaamaan ei ainoastaan
13771: yhden, vaan ri-Ittävän määrän kätilöitä. Mutta tällä kertaa on nyt
13772:  kuitenkin pidetty riittävänä, että valtio avustaa köyhiä kuntia
13773:  palkkaamaan itselleen kätilön. Tämä on riippunut ensinnäkin
13774:  siitä, että on toivottu saatavan vähin erin, niinkuin kansakoulu-
13775: laitoksessakin, vapaaehtoisuuden tietä kätilön tarve tunnetuksi
13776: ja sitä mukaan myös voidaan tulevaisuudassa pakoittaa kuntia,
13777:  ja toiseksi, siitä syystä että valiokunta ei ole voinut tehdä itse
13778: mitään varmaa ehdotusta kätilön palkkauskysymyksessä, vaan siinä
13779:  suhteessa on turvauduttava arm. esitykseen kätilöjen palkkausolojen
13780:  korjaamiseksi. Mitä muuten tuohon kätilöjen palkkaamiseen tulee
13781:  on se todellakin, kuten ed. Hedvig Gebhard lausui, aivan liian pieni.
13782: Sillä jos oletetaan, että kätilön todellakin tulisi antaa apuansa kai-
13783: kille, jotka sitä tarvitsevat, tulisi heidän oman asemansa ensin olla
13784:  turvattu. Sen vuoksi onkin valiokunta pyytänyt arm. esitystä,
13785:  jossa harkittaisiin, olisiko sopivinta myöntää kunnille valtioapua
13786:  vaan sikäli kuin ne takaavat riittävän määrän kätilön palkkaukseen
13787:  vai järjestääkö asia niin, että valtio maksaisi kullekin kätilölle
13788:  pohjapalkan samalla tavalla kuin kansakoulunopettajille. Mutta,
13789: kuten sanottu, näitä kätilöitä tulisi hankkia ei ainoastaan yksi joka
13790:  kuntaan, vaan riittävä määrä, sillä tunnettuahan on, että laajemmissa
13791: kunnissa yksi kätilö ei riitä suorittamaan sitä työtä, joka heillä on
13792:                                                                143
13793:                      Istunto 17 p. lokakuuta HJO'].
13794: 
13795: 
13796: tehtävänä. Eräs asiantuntija, jota valiokunta tässä asiassa kuu-
13797: lusteli lausui, että ainakin sataa synnyttäjää kohti tulisi olla yksi
13798: kätilö; ja nyt on laskettu keskimäärin jokaista ro,ooo asukasta
13799: kohti olevan 300 synnyttäjää, joten siis tarvitsisi useampaan suu··
13800: remmista kunnista kolmekin kätilöä. Tämän seikan luulen selvit-
13801: tävän varsin hyvin vastalauseen tekijöille, mitä varten olemme
13802: asettuneet lopullisesti velvoituksen kannalle, tu1koot tänä iltana
13803: tavalla tai toisella puolustamaan vastalausettaan, me puhummekin
13804: riittävistä kätilövoimista. Ei ole niinkään taattua, - vaikka olen
13805: kuullut arvoisain vastalauseen tekijäin vetoavan siihen - että kun
13806: tu1ee kunnallinen itsehallinto, niin asiat itsestään korjaantuvat,
13807: mutta niinkuin sanoin ei se ole niinkään taattua, ottavatko kunnat
13808: korkeita rasituksia kantaakseen, palkkaamalla riittävän määrän
13809: kätilöitä, ja eivätkö ne rupea vaatimaan yhdeltä ihmiseltä liikaa
13810: tässä suhteessa. Emme voi luottaa kunnalliseen itsehallintoon
13811: vielä mainitussa asiassa.
13812:     Muuten voidaan vastalauseen tekijäin mielestä kuntain velvoi-
13813: tusta vastustaa silläkin syyllä, että kansa ei vielä tunne tällaisten
13814: oppineiden hoitajaio tarvetta ja että on heidän mielestään siis ihan
13815: turhaa hankkia virkailijoita, joita ei käytetä. Kuitenkin jos on
13816: joitakin sellaisia seutuja, joissa on ennakkoluu1oista joukkoa, ei
13817: sitä enää niin laajalti ole, että se mitään merkitsisi, ei varsinkaan
13818: jos valiokunnan viittaamaan suuntaan palkkausolot järjestetään,
13819: nim. siihen suuntaan, joka minun mielestäni onkin tärkeintä, että
13820: kätilö saataisiin niihinkin paikkakuntiin, joissa sitä ei ole ennen käy-
13821: tetty. Kun nimittäin kaikista sellaisistakin määräyksistä huoli-
13822: matta, joita kätilön ohjesäännössä mahdollisesti on köyhien ilmai-
13823: sesta avustuksesta, useat varattomat äidit ovat saaneet itse
13824: maksaa avustuksen, se on tu1lut hyvin kalliiksi, sillä ei
13825: ole otettava humnioon ainoastaan kätilön palkkaus, vaan.
13826: täytyy ottaa huomioon monta muuta seikkaa, kuten, että
13827: useat äidit asuvat kaukana siitä paikasta, missä kätilö asuu, että
13828: heidän on hankittava kyyti, heidän on varattava sen varalta, että
13829: vieras virkailija, joksi he katsovat kätilöä, tu1ee perheeseen, hänelle
13830: on varattava mukavat elantotarpeet, hankittava ruokaa ja muuta.
13831: Kaikki nämä seikat ovat vaikuttaneet, että usea köyhä äiti on tä-
13832: hän asti koettanut pelastua ilman tuollaisen virkailijan apua. Mutta
13833: meidän ehdottamaamme suuntaan asiaa korjattaessa turvataan
13834: kaikille varattomille äideille synnytysapu ilmaiseksi. Silloin on
13835: ainakin varmaa, että suurin osa ja etupäässä kaikki ne varattomat,
13836: jotka tähän asti ovat turvautuneet poppomummon apuun, tu1e-
13837: vat käyttämään oppineita hoitajia. Ja luotetaanhan sitä monessa
13838: muussakin suhteessa etenevään valistukseen, niin voidaan siihen
13839: kai tässäkin suhteessa luottaa. Kun kansa sivistyy, oppii se myös
13840: panemaan arvoa terveytensä hoitamiselle, ja ainakin tässä suhteessa.
13841:                 Kuntien velvoitt. palkkaamaan kätilöitä.
13842: 
13843: 
13844:     Rouva Gebhardia näytti hiukan loukkaavan se että mietinnössä
13845: hänen mielestään on annettu jonkunlainen >>prikkaus>> nykyisille
13846: kätilöille. Sanoi puhuneensa professori Heinriciuksen kanssa tästä,
13847: ja kysyneensä eikö ole saatavissa kunnollisia kätilöitä, koska olemme
13848: mietinnössä siihen seikkaan viitanneet. Olkoon, että professori
13849: Heinricius on niin lausunut, tosiasia on, että harvat, ainoastaan
13850: pieni prosentti kätilöitä on saanut täydellisen tutkinnon, n. s. ko-
13851: neellisen tutkinnon. Ja se on painava seikka. Olen yksityistä tietä
13852: kuullut - en tiedä onko se totta - että lääkärit tahtovat olla vasten-
13853: mielisiä antamaan tätä tutkintoa kaikille, sillä heidän mielestään käti-
13854: löt jossain määrin tulisivat liian paljo sille alalle, joka oikeastaan kuu-
13855: luu heidän ammattiinsa. Sen vuoksi piti valiokunta tärkeämpänä vii-
13856: tata tuohonkin. Valiokunnan keskustelussa tuli sellaisia mielipiteitä,
13857: että kaikkialla ei mitenkään löydy sopivia kätilöitä, minkä kokemus-
13858: kin todistaa. Mahdotontaharr on valiokunnan enemmänkuineduskun-
13859: nankaan suoranaisesti vaikuttaa siihen, että kuhunkin virkaan
13860: ja toimeen saadaan ehdottomasti sopivia henkilöitä. Sitähän me
13861: emme tietysti kykene määräämään. Mutta siitä huolimatta pidimme
13862: sittekin tarpeellisena viitata siihenkin puoleen varsinkin kun kerran
13863: kunnat veivoitetaan kätilöitä riittävässä määrässä hankkimaan,
13864: olisi myös taattava, että ovat tehtäväänsä kykeneviä. Tässä asiassa
13865: on suuri merkitys sillä, jos tuo avustaja, joka sellaisena hädän
13866:  hetkenä tulee kotiin, jolloin äidille elämä muutenkin tuntuu mah-
13867:  dottomalta, kätilö on ammattitaitoinen sekä siveellisessä suhteessa
13868:  vastaa kaikkia niitä vaatimuksia, joita voidaan asettaa. Rohkenen
13869:  puoltaa valiokunnan mietintöä ja toivon ettei vastalausetta kukaan
13870:  tule kannattamaan.
13871: 
13872:     Ed. Ylikorpi: Niin oikeutetuksi kuin se vaatimus täytyykin
13873: tunnustaa, joka sekä anomuksessa että tässä valiokunnan mietin-
13874: nössä on esiintuotu, ja niin hartaasti kuin minä toivoisinkin, että
13875: jokainen, niin köyhemmät kuin rikkaammat, lapsensynnyttäjät
13876: saisivat todellista apua ja ammattiinsa perehtyneen henkilön hoi-
13877: toa, uskallan minä kuitenkin epäillä, että maalaiskansa ei vielä
13878: ole täysin kypsynyt vastaanottamaan tuollaista pakkolakia tässä
13879: asiassa. Minä epäilen sitä aivan samasta syystä kuin näkyy osa
13880: valiokunnan jäsenistäkin epäilleen, nim. että maaseuduilla tuskin
13881: vielä täysin ymmärretään kätilöiden suurta ja tärkeätä merkitystä,
13882: kun vielä lisäksi otetaan huomioon se seikka, että tästä yhtäkkiä
13883:  johtuisi kunnille hyvin tuntuvia lisärasituksia. Tämä voisi synnyt-
13884:  tää todellakin suurta vastenmielisyyttä, niinkuin sanottu, itse käti-
13885: löitäkin kohtaan, joka vastenmielisyys voisi mennä niinkin pitkälle,
13886: että heidän apuaan ainoastaan joku harva tulisi käyttämään. Koke-
13887:  muskin osittain viittaa siihen. Sillä paikkakunnalla, mistä minä
13888: olen, on kätilö ollut olemassa jo toistakymmentä vuotta, mutta on
13889:  ollut aivan harvinaista, että hänen apuaan on käytetty. Sentähden
13890: 2266                 Istunto 17 p. lokakuuta 1907.
13891: 
13892: 
13893: en usko, että tuollaiset pakolliset toimenpiteet olisivat kansalle
13894: mieluisia ja vastaisivat täysin tarkoitustaan. Päinvastoin luulen,
13895: että jos hallitus edelleenkin myöntää avustusta kunnille kätilöiden
13896: palkkaamiseksi, niin pian ehkä }''iästään siihen, että meillä on riit-
13897: tävä määrä kätilöitä, ilman minkäänlaisia pakkokeinoja.
13898:    Puhemies: Kaksi minuuttia on kulunut.
13899:    Ed. Ylikorpi: (yhä paikaltaan) Siitä syystä en voi kannat-
13900: taa mietintöä sellaisenaan, vaan kannatan vastalausetta.
13901:     Ed. Näs: I min hemtrakt hafva barnmorskor varit anstälda
13902: i flere kommuner redan för årtionden sedan och aflönats ur de ge-
13903: mensamma kommunala fonderna i hvarje kommun. Dessa barn-
13904: morskors nyttiga och nödvändiga värksamhet har fått ett allmänt
13905: erkännande i alla dessa kommuner, och jag tror att intet af dessa
13906: samhällen numera skulle vilja gå miste om deras människovänliga
13907: hjälpsamhet. Det är med kännedom härom som jag ber att på det
13908: varmaste få understöda förslaget. Man kan härvid framhålla, att
13909: förslaget påbjuder införandet af ett tvångssystem, men skulle
13910: staten så bidraga med löner åt barnmorskorna i alla kommuner i lan-
13911: det, så skulle lagförslaget, ifall det blir lag, betraktas såsom någonting
13912: helt annat än ett tvångsmedel. Och jag tror, att alla kommuner
13913: inom landet, därest detta statens bidrag mellankommer, skulle
13914: med intresse omfatta förslaget.
13915:    Ed. Torppa: Mikäli olen käsittänyt valiokunnan ehdottama
13916: ponsi ei ole yhtäpitävä mietinnön perustelujen kanssa. Johdon-
13917: mukaisuus mielestäni kuitenkin vaatisi, että ponsi olisi täysin
13918: yhtäpitävä sen kanssa, mitä valiokunta perusteluissaa esittää.
13919: Koska sitä vastoin valiokunnan mietintöön liitetyn vastalauseen
13920: ponsi jotenkin tarkoin vastaa niitä mieipiteitä, mitä mietinnön
13921: perusteluissa esitetään, jotka perustelut ymmärtääkseni pitävät
13922: yhtä todellisuuden kanssa, hyväksyn perustelut ja ehdotan niitten
13923: nojalla hyväksyttäväksi vastalauseen ponnen.
13924:    Ed. Huotari: Tämä kysymys on yksi niitä, jotka koskevat
13925: kipeimmin ja lähimmin työläisperhettä ja erittäin sen naisia, sillä
13926: ne joutuvat huonosta hoidosta suurimmaksi osaksi kärsimään.
13927: Lasten hoito on meillä niin huonolla kannalla, ettei kukaan voi sitä
13928: surkuttelematta nähdä. Sitä todistaa se suuri kuolevaisuus lasten
13929: keskuudessa ensimmäisillä ikävuosilla. Niinpä Viipurin maaseura-
13930: kunnassa kuoli vuonna 1905 1,219 syntyneistä ensimmäisellä ikä-
13931: vuodenaan 244 ja Viipurin kaupungin suomalaisessa seurakunnassa
13932: samana vuonna 504 syntyneestä 126. Ilahduttava ei ole seuraava-
13933: kaan tilasto samasta kaupunkiseurakunnasta. Vuonna 1895 oli
13934:                Kuntien velvoitt. palkkaamaan kätilöitä.          2267
13935: 
13936: 
13937: 295 kuolleesta 128 lapsia 1-3 ikävuodella. Vuonna 1903 oli
13938: niitä 353 kuolleesta 133· Vuonna 1904 olivat vastaavat luvut
13939: 356 ja 134 sekä vuonna 1905 428 ja 169. Viipurin maalaiskun-
13940: nassa oli vuonna 1895 452 kuolleesta 183 lapsia 1-3 ikävuo-
13941: della. Vuonna 1903 595 kuolleesta 260 lasta. Vuonna 1904 olivat
13942: vastaavat luvut 648 ja 295, vuonna 1905 720 ja 333· Tässä nume-
13943: roita, jotka puhuvat vakavaa kieltä, enkä uskoisi muuallakaan
13944: numeroiden olevan sen valoisampia. Suuri joukko lapsia kuolee
13945: ensimäisenä ikävuotenansa ja ketkä säilyvät kuolemalta, ovat heik-
13946: koja ja surkastuneita, niinpä silrnätaudit, huonokuuloisuus, risa-
13947: ja kaikenlaiset muut taudit ovat levinneet köyhälistön lasten kes-
13948: kuudessa. Tähän on suurimpana tekijänä köyhäin huonot asunnot,
13949: jotka ovat mahdottomat pikkulasten välttämlittömälle kehityk-
13950: selle, samoin ravinto, mutta suurena syynä on myöskin ymmärtä-
13951: mättömyys. Niinpä suuri osa kansaa meillä vielä pitää lapsen
13952: kuolemaa Jumalan sallimuksena ja kuitenkin on syynä hoidon
13953: puute ja ymmärtämättömyys. Meillä on kaikenlaisia karjan ja
13954: hevosenhoidon neuvojia palkattuina valtion puolesta, mutta ihmis-
13955: lapset jätetään oman onnensa nojaan ja ymmärtämättömän hoidan
13956: varaan. On siis aika että pienten lasten hoidolle meillä aletaan
13957: panna suurempaa huomiota. Ei ole varaa mE'illä uhrata suurta
13958: joukkoa ihmistaimia, vaikka ne ovatkin köyhän lapsia, vaan on
13959: saatava parempi hoito. Minusta ovat kätilöt sopivimmat uudistus-
13960: toimeen. He kansan seassa talosta taloon kulkiessaan ovat tilai-
13961: suudessa neuvomaan ja ohjaamaan lasten hoitoa oikeaan suuntaan.
13962: Heidän olisi pidettävä paikkakunnan äitien kanssa luentoja ja
13963: keskustelukokouksia, joissa selitettäisiin tätä t~rkeätä kysymystä.
13964: Mutta ennenkuin voimme vaatia kätilöitä tämmöiseen toimenpiteeseen
13965: on meidän ensin turvattava heille toimeentulo. Heille on val-
13966: tion puolesta maksettava tyydyttävä palkka niin että heidän ei
13967: tarvitse kaikenlaisilla sivutoimilla ansaita elatustaan, niinkuin
13968: nykyisin melkein joka paikassa maalla on välttämätöntä. Samoin
13969: on kätilöjen opetukseen ja kykyyn täyttämään nämä vaatimukset
13970: pantava suurempi huomio. Mutta eivät ainoastaan lapset joudu
13971: tietämättömyyden uhreiksi, vaan myös suuri joukko äitejä, enim-
13972: mäkseen työläisnaisten riveistä, sillä työläisnaiset ovat huonossa
13973: asemassa ja kärsivät suurta puutetta elannon suhteen siihenkin
13974: aikaan, hoidosta ja avusta puhumattakaan, ja näin joutuvat mo-
13975: net äidit ennenaikaiseen hautaan tai saavat ijäkseen vaikeita tauteja.
13976: Näihin oloihin on saatava parannusta, on saatava turvatuksi heille
13977: valtion tai kunnan puolesta kunnollinen hoito, eikä ainoastaan
13978: hoito, vaan myöskin toimeentulo sillä ajalla. Näistä epäkohdista
13979: ovat työläisnaiset useimmasti keskustelleet kokouksissaan ja on työ-
13980: läisnaisten liittohallinnon kehoituksesta lähetetty kunnille seuraa-
13981: vansuuntaisia anomuksia:       helppotajuisten kirjasten ja kätilö-
13982: 2268                Istunto 17 p. lokakuuta 1907.
13983: 
13984: 
13985: neuvojien kautta on levitettävä tietoja pienten lasten hoidosta en-
13986: nen ja jälkeen synnytyksen; vakinaista synnytysapua on myön-
13987: nettävä Varattomille synnyttäjille semmoisessa muodossa, että
13988: todella tarvitsevat voivat nöyryytyksettä sitä hyväkseen käyttää;
13989: joku kaupunkivirasto veivoitetaan vuosittain tekemään tarkan
13990: tilaston lasten terveysoloista ja kuolevaisuudesta eri varallisuus-
13991: asteella olevissa perheissä ja valvomaan, että kaikki ihmisalut saa-
13992: vat riittävän ja tarkoituksenmukaisen hoidon kotonaan tai yhteis-
13993: kunnan toimesta. Mutta nämä vaatimukset ovat jääneet sinne
13994: lepäämään.
13995:     Pyydän kannattaa valiokunnan mielipidettä, vaikka en voikaan
13996: sanoa, että se läheskään tyydyttää niitä vaatimuksia, joita minulla
13997: asian suhteen on. Tämä on askel parannukseen, jos se saadaan toi-
13998: meen, ja toivon, että arm. esitys asiasta saadaan niin pian kuin mah-
13999: dollista sen suuntainen, että todellakin niille, jotka nyt kärsivät
14000: näistä epäkohdista, koituisi todellinen parannus.
14001: 
14002:   - Ed. Pykälä: Tämä anomus on eduskuntaan tullut naisedus-
14003: tajien kautta, jotka tietysti paraiten tällaisia asioita tuntevat.
14004: Mutta voi asettaa kysymyksenalaiseksi, onko Suomen naisyhdistys
14005: ja naisliikkeen etunenässä kulkevat naiset jo mitään muuta teh-
14006: neet tämän asian hyväksi, vai yhtyvätkö yhtä kyytiä lainlaadin-
14007: taan. En ole ainakaan nähnyt yhtään lentokirjasta kansannaisten
14008: kädessä kulkemassa, jossa olisi selitetty tämän asian aakkosiakaan,
14009: niin tervetullut kuin se siellä olisi ollutkin. Ei tämä asia ole sillä
14010: korjattu, että asetetaan yksi tai kaksi kätilöä kuntiin. Tunnetaan-
14011: han kuinka moni saa näistä kätilöistä apua. Ne asuvat tavallisesti
14012: kirkonkylässä. Henkikirjurin rouva ottaa jo kuukautta ennen syn-
14013: nyttämistä sen itseänsä hoitamaan ja pitää sen vielä kuukauden
14014: jälkeen synnytyksen. Provastin rouva ehkä tarvitsee hänet jo- vä-
14015: hää ennen kuin hän henkikirjurilta joutaisikaan. Siten ne ovat kiinni
14016: koko vuoden 3-4 perheen kanssa. Ja jos tätä järjestelmää nou-
14017: datetaan, kyllä niitä paljo pitää silloin olla. Mutta on muistettava,
14018: että vanhempien kätilöitten ammattitaito on tavattoman vaja-
14019: nainen, niin että niitä hyvin vähän käytetään. Esim. siinä kun-
14020: nassa, jossa asun, on r6,ooo asukasta ja kätilöä käytetään tuskin
14021: 20 kertaa vuodessa. Sitävastoin taas niissä kunnissa, missä on ai-
14022: kaansa seuraava ja kykenevä kätilö, on häntä hyvin paljon käy-
14023: tetty. Riippuu siis kätilön käyttäminen suuresti hänen ammatti-
14024: taidostaan. Mutta pääpaino an sittekin laskettava siihen, että he-
14025: rätetään kansan itsetietoisuutta luennoilla ja lentokirjasilla. Jos-
14026: näin tapahtuu, silloin on voitettu paljon, eikä silloin minun käsi-
14027: tykseni mukaan tarvitse enään ryhtyä mihinkään pakkotoimen-
14028: piteisiin tässä suhteessa. Kyllä kunnat täyttävät 'elvollisuutensa
14029:                 Kuntien velvoitt. palkkaamaan kätilöitä.
14030: 
14031: 
14032: siinä kohden ilman pakkotoimenpiteitä, kun vaan saavat riittä-
14033: vän määrän valtioapua.
14034:     Minä kannatan valiokunnan mietintöä semmoisenaan.
14035: 
14036:      Ed. v. Alithan: Det är mig ett nöje att kunna understöda
14037: petitionsutskottets nu föreliggande betänkande. För mig är det
14038: alldeles klart, att af alla dessa petitioner, som blifvit ingifna beträf-
14039: fande sjukvård, denna är mest behjärtansvärd. J ag ställer det
14040: ändamål, som här afses, betydligt öfver både frågan om sinnessjuk-
14041: hus och om tuberkulossanatorier. Det har den stora fördelen att
14042: man med mycket mindre anslag uppnår mycket väsentligare och
14043: viktigare resultat. J ag kan därför icke fatta, huru det kommer
14044: sig, att tvänne representanter undertecknat reservationen emot
14045: denna ekonomiskt mindre påkostande sak, medan de utan betän-
14046: kande förordat 15 miljoner mark för sinnessjukhus och 2 I/2 mil-
14047: joner om året i underhållskostnader. Detta förefaller mig
14048: vara en synnerligen stor inkonsekvens. Hvad nu det beträffar
14049: a:tt ålägga kommunerna en plikt i detta hänseende, så skulle jag
14050: icke det ringaste tveka, lika litet som jag tvekar att förbinda staten
14051: till uppgifter för detta ändamål, hvilket är af den art att härför
14052: penningar under alla förhållanden måste anskaffas.             J ag kan
14053: sålunda på allt sätt tillstyrka utskottets kläm, sådan den här
14054: föreligger, då ju frågan om, i hvilken grad statsbidrag skall gifvas
14055: åt kommunerna, lämnas öppen och längre fram kommer till be-
14056: handling.
14057: 
14058:      Ed, Tulikoura: Pyysin puheenvuoroa kannattaakseni vasta-
14059: lausetta. Jotkut esiintyjät ovat täällä katsoneet vastalausetta
14060: siltä kannalta, kuin tahdottaisiin siinä vastustaa kätilöjen tarpeel-
14061: lisuutta, mutta se ei suinkaan ole tarkoitus. Kysymyshän on nyt
14062: siitä, mitenkä saataisiin kätilöitä kuntiin riittävä määrä. Mutta
14063: maalaiskunnat ovat sellaiset, että pakkolain kannalla ei ole niin-
14064: kään hyvää mahdollisuutta päästä tämän tarkoituksen perille
14065: kuin vapaaehtoisuuden tiellä. Siitä on meillä kokemusta muissa
14066: asioissa. Varmaa on, että kaikki semmoiset toimenpiteet, jotka
14067: asettavat kunnallishallituksia pakkolain alle, tulevat kohtaamaan
14068: jyrkkää vastarintaa. Ja jos kätilöasia järjestettäisiin pakkolain
14069: kannalle, niin olisi luullakseni heti kohta perään laadittava laki,
14070: että kaikkien synnyttäjien on käytettävä kätilön apua. Enkä luule
14071: olevan ensinkään tarpeellista asettua sille kannalle, koska on muita-
14072: kin teitä tarkoituksen saavuttamiseksi.
14073:    Puhemies: Kaksi minuuttia on kulunut.
14074:    Ed. Tulikoura: Tarkoituksen perille luulisin päästävän
14075: paljoa paremmin vapaaehtoisuuden tietä sillä tapaa, että hallituk-
14076:                      Istunto lokakuun 17 p. 1907·
14077: 
14078: 
14079: sen puolelta ryhdyttäisiin avustamaan kuntia kätilön hankkimisessa
14080: siten, että asetettaisiin joku pohja-apuraha, jonka kunta saisi val-
14081: tiolta määrättyä synnyttäjälukua kohtaan.           Tätä tietä tuo
14082: uusi toimi- tai virkakunta, miksikä sitä sanoisin, tulis.i kunnalle
14083: paljo suotuisemmaksi.        Nykyäänhän monessa maalaiskunnassa
14084: joissa kätilö jo on, on niitä vielä hyvin vähän käytetty. Jos nyt
14085: määrättäisiin niitä vielä lisään, olisi tuo ikävä sekä kunnille että
14086: kätilöille itselleen. Tahdon vielä viitata vähäiseen esimerkkiin
14087: kansakoulun alalla. Miten vastenmielistä olikaan alussa kansa-
14088: koulujen perustaminen, mutta kun kunnat sen itse ottivat asiakseen,
14089: niin oli jo silloin, kun osittainen, joskaan ei täydellinen, pakkolaki
14090: asetettiin, useimmissa kunnissa kansakouluja riittävä määrä. Sen
14091: vuoksi koska valiokunnan mietinnön ponsi asettuu pakkolain kan-
14092: nalle, kannatan vastalausetta, joka antaa tilaisuutta vapaaehtoi-
14093: suuden tietä päästä niitten tarkoitusten perille, joita anomusten
14094: tekijät ovat ajatelleet. Luulen, että tämä tie vie paljon pikaisem-
14095: min toivottuun tulokseen.
14096: 
14097:     Ed. Vuorimaa:           Minä täysin tunnustan anomuksen teki-
14098: jäin, niinkuin niidenkin puhujain ihmisystävällisen tarkoituksen,
14099: jotka ovat puoltaneet anomusvaliokunnan mietintöä. Mutta kun
14100: on kysymys jotenkin suuresta virkakunnasta, niin ei ainoastaan
14101: hyvä tarkoitus ole kyllin. Täytyy myöskin ottaa huomioon käy-
14102: tännölliset näkökohdat, täytyy kysyä, kuinka paljon työtä on sen
14103: virkakunnan jäsenillä, jota nyt aijotaan pakkolain kautta kuntia
14104: saada perustamaan. Lääkintähallituksen viimeisestä tilastosta sel-
14105: viää, että Suomessa on koko joukon yli 700 kätilöä ja että ne ovat
14106: avustaneet noin 23,000 synnyttäjää. Kun siten lasketaan, kuinka
14107: monta synnyttäjää jokainen kätilö on avustanut, huomataan,
14108: että ne ovat keskimäärin avustaneet kaupungeissa 27 synnyttäjää
14109: ja maaseuduilla 38 synnyttäjää. Maaseudun kätilöillä on siis ollut
14110: työtä 38 synnyttäjän luona ja kaupungin kätilöillä 27 synnyttäjän
14111: luona. Nyt ovat toiset lääkärit sitä mieltä, että yksi kätilö voi
14112: avustaa ainakin noin 150 synnyttäjää. Kun siis numeroista on
14113: tahrJotw päättäå. että olisi liian vähän kätilöitä, niin näi-=;tä työ-
14114: numeroista päinvastoin selviä:i, että kätilöillä <m liian vähät• syn-
14115: nyttäjiä ja jos pakkolakia tarvittaisiin, niin tarvittaisiin sellainen
14116: pakkolaki, joka pakottaa kaikki synnyttäjät hakemaan apua käti-
14117: !ön luona. Tullaan siis aivan vastaiseen tulokseen, kun otetaan ne
14118: numerot perustukseksi, jotka olivat työn pohjana. Maassa on 77
14119: kuntaa, joissa ei vielä ole kätilöä. Mutta niistä kunnista on suurin
14120: osa sellaisia, jotka ovat kaupunkien likeisimmässä ympäristössä.
14121: Turun ympärillä on 15 kuntaa semmoisen piirin sisässä, joka syn-
14122: tyy, kun vedetään 30 kilometrin säde sen ympärille, ja niissä useim-
14123: missa ei ole kätilöä, sillä ne käyttävät kaikkein mukavimmin kau-
14124:                 Kuntien velvoitt. palkkaamaan kätilöitä.        2271
14125: 
14126: 
14127: 
14128:   puugin kätilöä. Samalla tavalla on myöskin muiden kaupunkien
14129:  laita. Sitten on muutamia pieniä luotoseurakuntia Ahvenanmaalla,
14130: . joissa ei myöskään ole kätilöitä. Varsinaisia maalaiskuntia, joissa
14131:  vielä ei ole kätilöä, ei ole kuin r8, mutta näistäkin kunnista ovat
14132:   useimmat päättäneet ottaa kätilön ja hakeneet valtion apua sitä
14133:   varten. Mutta sitä ei ole myönnetty, kun sitä varten ei ole erityi-
14134:   siä valtion varoja. Jos nyt eduskunta päättäisi tehdä sellaisen ano-
14135:   muksen, että valtionvaroilla avustettaisiin kuntia kätilön paikkaa-
14136:   mista varten, niin minä olen varma, että yhden tai parin vuoden,
14137:   ehkä korkeintaan kolmen vuoden kuluessa kaikilla niillä kunnilla
14138:  olisi oma kätilö, jotka nyt sitä kaipaavat, ilman minkäänlaisia
14139:   pakkotoimenpiteitä. Mutta jos pyydetään. hallitukselta sellaista
14140:   esitystä, jossa kuntia pakoitetaan palkkaamaan kätilöitä riittävä
14141:   määrä, ja riittävä määrä lasketaan lapsensynnyttitjäin mukaan
14142:   kunnissa eikä käyttäjäin mukaan, niin silloin jouduttaisiin siihen
14143:  ~emaan, että moni kunta saisi palkata kaksi kätilöä ja kuitenkaan
14144:  ei yhdelläkään olisi kylliksi työtä. Syntyisi siis koko joukko virka-
14145:   miehiä, jotka rasittaisivat kuntia ja valtion budgetia, tekemättä
14146:   vastaavaa hyötyä. Mutta eikö meidän maassamme ole jo kylliksi
14147:   virkamiehiä että vielä otettaisiin uusia, joilla ei mitään työtä ole?
14148:  Tätä ennen on hallitus myöntänyt valtionvaroja s.ooo markkaa
14149:   vuodess11, joka summa on viime vuosina noussut 26,ooo markkaan.
14150:   Ensi vuodeksi on hallitus pyytänyt vahvistusta 36,ooo markalle
14151:   vuodessa. Kun se on jakanut näitä rahoja, niin se on ohjeenaan
14152:   pitänyt, että apua annettaisiin ainoastaan köyhemmille kunnille.
14153:   Mutta tässä avunjaossa on tapahtunut, että moni varakaskin kunta
14154:  ·on saanut avustusta. Semmoinen avunauto minun mielestäni ei
14155:   ole oikeudenmukaista, sillä amnsaanti riippuu monta kertaa siitä,
14156:   kuinka asianomaisen kunnan asiamiehet voivat hallitusmiesten
14157:  edessä kuvailla kuntansa köyhyyttä. Sentähden olisi minun mie-
14158:   lestäni eduskunnan yhdyttävä vastalauseen ponteen, joka ei vaadi
14159:   pakkotoimenpiteitä, pyytämällä, että hallitus antaisi yhtä paljon
14160:   avustusta, esim. 300 markkaa, jokaisen kätilön palkkaamiseksi.
14161:   Jos näin tehdään, niin voidaan olla varmat siitä, ettei minkiäänlai-
14162:  ~ia pakkotoimenpiteitä tarvita. Muuten en ymmärrä tarvittavan '
14163:   armollista esitystä kuin siinä tapauksessa, että tahdotaan asettaa
14164:   kunnille pakko, sillä muut toimenpiteet tässä asiassa ovat puhtaa.Sti
14165:   hallinnollista laatua. Kätilöopetus on hallinnollista laatua ja
14166:   samoin kätilösääntö.
14167:       Sentähden minä pyydän vielä eduskunnalle ehdottaa, että se
14168:  -ottaen huomioon nyt esittämäni näkökohdat hylkäisi valiokunnan
14169:   mietinnön ja hyväksyisi vastalauseen.
14170: 
14171:    Ed. Käkikoski: Tämäniltainen keskustelu on jos mikään
14172: todistuksena siitä, että valiokunnan enemmistön ehdottarua ponsi
14173:                         Istunto 17 p. lokakuuta 1907.
14174:           ----~-
14175: 
14176: 
14177: 
14178: 
14179:     on aivan välttämätön, nim. että kätilöasiassa tarvitaan tut-
14180:     kimusta ja tarvitaan arm. esitystä. Tässä huomautettiin aivan oi-
14181:     kein, että tämä mietintö on nähtävästi ankarien synny-
14182:     tystuskien tulos. Niin se todella onkin. Valiokunnassa ei ole ollut
14183:     käsiteltävänä ainoatakaan niin vaikeata kysymystä kuin tämä
14184:     kätilökysymys. Siitä on väitelty viikkokausia, ja niiden väittelyiden
14185:     tulos on se havainto että tämä asia on siksi vaikea, että sitä ei voi
14186:     ratkaista yksinään hallitus eikä yksinään eduskunta. Tässä on
14187:     nimittäin kovin monenlaiset suhteet kysymyksessä. Tässä on kysy-
14188:     myksessä hallituksen suhde kuntiin, hallituksen suhde kätilöihin,
14189:     kuntien suhde kätilöihin ja sitten kätilöiden suhde niihin, jotka apua
14190:     tarvitsevat. Siinä on kaikenlaisia epäselviä, vaikeita kysymyksiä,
14191:     joita ratkaistakseen täytyy hankkia tarkat tiedot.
14192:          Täällä on anomusvaliokunta saanut osakseen huomautuksia.
14193:     Rouva Gebhard huomautti siitä, että mietinnössä puhutaan riit-
14194:     tävien kätilövoimain puutteesta. Siinä kohdassa, jossa tästä puhutaan,
14195:     ei ole pantu pääpainoa siihen, että kätilövoimia ei ole kylliksi ---'-
14196:     vaikka sekin kyllä antaa aihetta ajattelemiseen, jos tahdotaan maan
14197:     koko kätilötarvetta tyydyttää - vaan tässä on, niinkuin ed. Rau-
14198:     nio on huomauttanut, erittäin pidetty silmällä sitä seikkaa, että
14199:     kätilökasvatusta on parannettava. Se kuitenkin on hallinnollinen
14200:     asia, eikä mietinnössä senvuoksi ole tahdottu siihen laajemmin
14201:     kosketella. Katsottiin kuitenkin tarpeelliseksi ikäänkuin evästyk-
14202:     senä tähän mietintöön panna pieni huomautus siitä, että hallituksen
14203:     on huomioon otettava myös kysymys kätilöiden kasvatuksesta;
14204:          Ed. Gebhard huomautti täällä siitä, ettei mietinnössä ole puu-
14205:     huttu kätilöiden asumuksista. Tästä asiasta keskusteltiin valio-
14206:     kunnassa hyvinkin paljon, ja oltiin siitä sitä mielipidettä, että tuo-
14207:     asuntokysymys on kylläkin tärkeä, kun kätilöasiata tahdotaan rat-
14208:     kaista, mutta se kuuluu niihin yksityiskohtiin, joita valiokunta ei
14209:     tahtonut kovin laajasti mietinnössään kosketella. Se oli valiokun-
14210:     nan mielestä yksityiskohta, joka voidaan tuoda esiin keskusteluissa
14211:     ja sitte ottaa huomioon arm. esityksessä. Sitä paitsi oli myös eri
14212:     mielipiteitä siitä, olisiko parasta se, että kunta antaisi kätilöille
14213: •   asumuksen, vai sekö, että kätilöt saisivat itse vapaasti valita asu-
14214:     muksensa, tietysti saaden siihen tarpeellista avustusta. Kun siis
14215:     tästäkin kysymyksestä oltiin erimielisiä, niin katsottiin paremmaksi
14216:     olla ottamatta sitä mietinnössä esille.
14217:          Ed. Pykälä täällä antoi pienen sivuiskun naisasian harrasta-
14218:     jille, sanoen, etteivät he muka ole tehneet mitään kätilöasian hyväksi.
14219:     En nyt uskalla tällä hetkellä puhua kaikkien naisasian harrastajaio
14220:     puolesta, mutta johtuu vaan mieleeni, että esim. aikakauskirjassa
14221:     >.>Koti ja Yhteiskunta>> on vuosien kuluessa aina tuon tuostakin
14222:     ollut puhetta kätilövoimain tarpeellisuudesta ja siitä epäkohdasta,
14223:                 Kuntien velvoitt. palkkaamaan kätilöitä.           2273
14224: 
14225: mistä tässä nyt on puhe. Tämä asia kuuluukin lähinnä lääkäreille
14226: ja •>Terveydenhoitolehdelle•>, jossa siitä kirjoitetaan alinomaan.
14227:      Ed. Vuorimaa puolusti täällä vastalausetta. Ed. Gebhard jo
14228: sanoi, että vastalauseessa oikeastaan ehdotetaan koko anomusta
14229: hyljättäväksi ja itse asiassa onkin laita niin, että arvoisat vastalau-
14230: sen tekijät valiokunnassa ovatkin tahtoneet tätä anomusta hyl-
14231: jättäväksi, ovat useampia kertoja ehdottaneet, että koko anomus
14232: ei antaisi aihetta mihinkään toimenpiteeseen. Ed. Vuorimaa esitti
14233: täällä numeroita siitä, mitenkä ;kätilöillä muka on vähän työtä.
14234: Ne numerot olivat minusta varsin hämmästyttäviä, sillä semmoisia
14235: numeroita en ole mistään löytänyt, ja ne numerot ovat myös aivan
14236: ristiriidassa niiden tietojen kanssa, joita olen saanut piirilääkäreiltä
14237: ja siitä kirjallisuudesta, joka on ollut saatavissa. Koska en ole mi-
14238: kään numeroihminen tällä alalla, en voi torjua numeroita numeroilla,
14239: mutta tosiasia on se, että kätilöitä tarvitaan enemmän ja että käti-
14240: löillä siellä, missä niitä maaseuduilla on, on monessa paikassa ylen-
14241: määräisesti työtä. Kaupungeissa on vähemmän, niissä kun on enem-
14242: män kätilövoimia. Jos nyt tällä tavalla jakaa avunsaajain luvun
14243: kaikkien kätilöiden osaksi, niin voi saada minkälaisia numeroita
14244: tahansa, mutta se on tosiseikka, että kätilöt ovat monessa paikassa
14245: sortumaisillaan liiallisen työn alla. Se on piirilääkärien todistus,
14246: ja kätilöiden tehtävä ei ole, niinkuin mikä tahansa muu työ, Siinä
14247: on yövalvontaa, mielen jännitystä ja rasitusta ylenmääräisesti,
14248: ja lääkärit ovat yksimielisiä siitä, että korkeintaan voi vaatia käti-
14249: löltä,. että hän avustaa sataa vuodessa ja sekin on jo hyvin paljon.
14250: Jos kätilöiden tarve tahdotaan saada täydellisesti tyydytetyksi,
14251: niin tarvitaan varsin suuri luku kätilöitä, enemmän kuin niitä
14252: nykyänsä on. On kyllä totta, että tässä on valtion avustus hyvin
14253: paljon merkinnyt. Kun tarkastaa numeroita, niin huomaa, että siitä
14254: lähtien, kun valtio alkoi avustaa kuntia kätilöiden paikkaamisessa,
14255: onkin heidän lukunsa suuresti lisääntynyt. Siitä on tietoja valio-
14256: kunnan mietinnössä. Lisätiedoksi mainittakoon vielä, että ennenkuin
14257: ruvettiin avustamaan, oli vuonna 1886 kätilön apua saaneiden syn-
14258: nyttäjäin luku 4,064, vuonna 1896 oli niiden luku 13,321, mutta
14259: muutaman vuoden kuluttua, vuonna 1904, jolloin jo oli saatu valtion
14260: avustusta neljän vuoden kuluessa, oli niiden lukumäärä 23,401.
14261: Tämä osoittaa näiden apurahojen suuren merkityksen. Mutta nuo
14262: apurahatkaan, vaikka niitä runsaastikin annettaisiin, eivät sitten-
14263: kään tätä kysymystä lopullisesti ratkaise. Tässä tarvitaan, siitä
14264: emme pääse, lopullisesti ja kenties lähimmässäkin tulevaisuudessa
14265: pakotustoimenpiteitä, mutta koska pakotustoimenpiteistä ollaan
14266: niin eri mieltä, niin välttämätöntä on, että tässä pannaan toimeen
14267: tutkimus, - yksityiset eivät sitä tutkimusta voi toimeenpanna,
14268: vaan hallitus, jolla on siihen tarvittavat apukeinot.
14269:     Nyt minua hämmästvttää vastalauseessa eräs seikka, nimittäin,
14270: että vastalausujat tahtovat antaa koko tämän tärkeän kysymyksen
14271:                     Istunto 17 p. lokakuuta 1907·
14272: 
14273: 
14274: yksinomaan hallituksen tehtäväksi. Ed. Vuorimaa kauniisti, il-
14275: man mitään ehdotti täällä vaan, että kehotettaisiin hallitusta an-
14276: tamaan jokaiselle kätilölle vähintäin 300 markkaa palkkaa. Halli-
14277: tus sen tekisi kysymättä eduskunnalta mitään. T:'nnä on vallan
14278: hämmästyttävää. Pienemmisssäkin asioissa on toivottu ,että edus-
14279: kunta saisi sanoa sanansa, varsinkin kun on kysymys niin suurista
14280: raha-avuista kuin tässä. Tässä jos missään :tarvitsee eduskunnan
14281: olla mukana lausumassa toiveita, ja paitsi sitä on kätilökysymyk-
14282: sessä monta muutakin seikkaa, joita hallituksen on vaikea aivan
14283: yksin ratkaista. Tarkoitan varsinkin tuota kohtaa, joka minun kä-
14284: sittääkseni on ydinkohta koko kätilökysymyksessä, nim. kysymys
14285: köyhien synnyttäjien avustamisesta.        Kätilöiden ohjesäännössä
14286: vuodelta 1879 on hyvin kauniita määräyksiä, niinkuin esim. 32
14287: §:ssä määrätään, että kätilön on varatonta synnyttäjää avustettava
14288: ilmaiseksi, onpa synnyttäjän saatava myös, jos hän on hädän alainen,
14289: katto päänsä päälle sekä tarpeellinen ylläpito. Mutta tuo pykälä
14290: jääpi monta kertaa kuolleeksi kirjaimeksi, koska kätilön, jonka
14291: tulee saman ohjesäännön mukaan ilmoittaa tästä kunnan virkaili-
14292: joille, on vaikeata joka tapauksessa tuota ilmoitusta viedä perille
14293: pitkän matkan, kiireellisten toimitusten ja monien muiden vaikei-
14294: den seikkain tähden. Asianlaita on nyt sillä tavalla, että vaikka
14295: ohjesäännöt ovat hyvinkin hyviä, eivät ne aina tuota sitä apua,
14296: mitä niillä on tarkoitettu. Tämmöisten sääntöjen tarkoituksen-
14297: mukaisiksi tekemiseksi on välttämätöntä, että myös kansanmiehet
14298: ja -naiset saavat olla lausumassa mielipiteensä, kun ne lopullisesti
14299: ratkaistaan. Nähdään kyllä, että tästä tulee paljon kustannuksia
14300: myös yksityisille. Paljo on valitettu niitä kustannuksia. Mutta,
14301: kun on kysymys äitien auttamisesta ja uuden ibmisolennon ke-
14302: hittämisestä, eivät silloin mitkään kustannnukset saa tuntua liian
14303: raskailta. Ed. Raunio on jo puhunut varsinkin köyhien äitien vai-
14304: keuksista. Ja ken tahansa on kansan keskuudessa liikkunut, hän
14305: voipi todistaa, ettei tässä ole vaarana ainoastaan hengenhätä, vaan
14306: kivuloisuus, joka on niin yleinen köyhissä naisissa maalla. Tosiasia
14307: on, että, kun joutuu kahdenkeskisiin keskusteluihin köyhien naisten
14308: kanssa, heillä on miltei aina valitettavanaan sairautta, joka johtuu
14309: puutteellisesta hoidosta elämän vaikeina hetkinä. Paitsi sitä on
14310: lasten hoidon takia aivan välttämätön kätilön apu. Tohtori Reijo-
14311: Vaara on Terveydenhoitolehdessä kirjoittanut hyvin paljon siitä,
14312: mitenkä lasten kuolevaisuus riippuu kätilövoimien puutteesta,
14313: ei vaan kuolevaisuus, vaan kivuloisuus. Lääkärit todistavat, että
14314: ihmisen vastainen terveys monta kertaa riippuu siitä, minkälaista
14315: hoitoa hän on saanut ensimäisinä elinhetkinään. Kun on tämmöi-
14316: sistä seikoista kysymys, niin yhteiskuntakin, jos se kitsastelee tässä
14317:  asiassa, joutuu kärsimään aineellistakin vahinkoa sen turvattomuu-
14318: den takia, mihin lapset esim. äidin kuoltua joutuvat.
14319:                 Kuntien velvoitt. palkkaamaan kätilöitä.           227s
14320: 
14321:     Kaikki ne puheet, joita täällä on pidetty vastalauseen hyväksi,
14322: eivät voi kumota sitä tosiasiaa, että tässä asiassa on pikaisesti
14323: pantava tutkimus toimeen, ja kun tutkimus on toimeenpantu, on
14324: saatava arm. esitys siitä, ja tämä taas on jätettävä eduskunnan
14325: tarkastettavaksi ja ratkaistavaksi.
14326: 
14327:     Ed. Raunio:        (Äänestyshuutoja!) Ed. Käkikoski myöskin
14328: täällä pääasiassa vastasi niihin väitteisiin, joita ed. Vuorimaa toi
14329: vastalauseen puolesta. En voi olla silti kuitenkaan mainitsematta
14330: vielä, että - suotakoon se anteeksi - minusta tuntuu siltä kuin
14331: tämä kysymys kätilöistä- koska se ei heitä niin läheltä koske kuin
14332: äitejä- olisi kysymys sellainen, että heidän kantaansa voisi verrata
14333: hyvin suuressa määrässä siihen vanhaan ennakkoluuloiseen kan-
14334: taan, jota vastaan lääketiede muinoin sai taistella. Ed. Vuorimaa
14335: viittasi täällä, kuinka meidän vaatimuksiemme mukaan tehtäisiin
14336: taas yksi suuri virkakunta, sellainen, jota kuitenkaan ei tarvittaisi.
14337: Minä luulen ensimmäisessä puheessani kyllin selvästi todistaneeni
14338: sen, mikä on ollut esteenä, että niillä paikkakunnilla, millä kätilöitä
14339: on ollut, ei ole niitä usein käytetty. En tahdo kajota siis siihen.
14340: Ja mitä tulee tuohon virkakuntaan, on se minusta yhtä välttämätön
14341: kuin nekin monen monet virkakunnat, joita miehet ovat usein tar-
14342: vinneet riidellessään ja laatiessaan lakeja, jotka ovat tavalla tai
14343: toisella syntyneet siitä, että he ovat keskenään riidelleet joistakin
14344: eduista. Kannatan siis edelleen valiokunnan enemmistön pontta.
14345: 
14346:     Ed. Gebhard, Hedvig: Tahdon ainoastaan sanoa ed. Pykä-
14347: lälle, etten ollenkaan ihmettele, ettei hän herra Pykälä, tiedä tällä
14348: alalla löytyvän kirjasia. Semmoisia löytyy kyllä, voin mainita
14349: hänelle esim. kirjan •>Raskauden viimeiset päivät». Jos nyt puhuisin
14350: samaan tapaan, yhtä ivallisesti kuin miehet täällä usein puhuvat,
14351: niin voisin lisätä, että olisi ehkä syytä hankkia se, sillä tämä mei-
14352: dän vastustajamme on kumminkin täällä julkisesti meille kertonut,
14353: että hänellä on 8 pikku Pykälää kotona. Mutta näillä kirjasilla on
14354: omituinen vaikutus, niin sanovat ne kätilöt, jotka ovat niitä levi-
14355: telleet, sellainen vaikutus, jota ed. Pykälä ehk' ei olisi odottanut.
14356: Ne, jotka ovat niitä lukeneet, rupeavat nimittäin käyttämään käti-
14357: löitä, eivätkä enää •>viisaita muijia>>. Kätilöitä tarvitaan siis enem-
14358: män kuin tähän asti. Muuten huomaa kyllä että asia on jokseenkin
14359: vieras näille miehille, jotka kumminkin ovat siitä puhuneet, sillä
14360: tosiaankin, ei kätilöpuutetta saada poistetuksi jonkun kirjasen kautta.
14361: Kun olen kuullut, kuinka monta miestä tä~lä on puhunut tätä asiaa
14362: vastaan, niin olen ajatellut: annappas, kun nämä miehet kerran kävi-
14363: sivät läpi sen, mitä heidän vaimonsa ja äitinsä ovat saaneet kärsiä,
14364: eivät ·he vastalausetta äänestäisi, vaan kyllä hekin silloin kannat-
14365: taisivat valiokunnan enemmistön pontta.
14366:                     Istunto 17 p. lokakuuta ICJ07·
14367: 
14368: 
14369:    Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, hyväksyttiin vastat-
14370: tavaksi seuraava äänestysesitys:
14371: 
14372:    Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön, vastaa jaa; jos ei voittaa,
14373: on vastalause hyväksytty.
14374: 
14375:    Äänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla, joten mietintö oli
14376: hyväksytty.
14377: 
14378:  Anomusehdotukset raittiusopetuksen järjestämisestä.
14379:                    kouluihin,                ·
14380:    Esitettiin ja keskustelutta hyväksyttiin pöydällä ollut ano-
14381: musvaliokunnan mietintö n:o 6 eduskunnalle tehtyjen an. ehd. (n:ris
14382: 84 ja 108) johdosta. jotka tarkoittavat raittiusopetuksen järjestä-
14383: mistä kouluihin.
14384: 
14385: 
14386:    Esitettiin ja pantiin pöydälle ensi istuntoon
14387: 
14388:     anomusvaliokunnan mietintö n:o J a eduskunnalle tehty-
14389: jen an.    ehd.   (n:ris 32 ja sr) johdosta mielisairaalain perusta-
14390: misesta,
14391: 
14392:    anomusvaliokunnan mietintö n:o 7 eduskunnalle teh-
14393: dyn an. ehd. (n:o 78) johdosta valtioavun myöntämisestä
14394: ,,Kansan Näyttämö" nimiselle teaatterille,
14395:     valtiovarainvaliokunnan mietintö n·o 10 arm. es. n:o
14396: 9 johdosta, joka koskee leimasuostuntaa,
14397: 
14398:     jonka johdosta puheenvuoroa käyttäen lausui
14399: 
14400:     Ed. Ahmavaara: Pyytäisin tätä mietintöä pöydälle panta-
14401: vaksi seuraavan jälkeiseen istuntoon, koska on niin paljon asioita,
14402: ettei se kumminkaan vielä joudu ensi istuntoon käsittelyn alaiseksi.
14403: 
14404:    Ed. v. Alfihan pyysi asiaa pöydälle           ensi istuntoon, koska
14405: se on kiireellinen.
14406: 
14407:     Ed. Nuorteva luopui puheenvuorostaan.
14408: 
14409:    Keskustelun päätyttyä esitti Puhemies eduskunnan vastattavaksi
14410: seuraavan äänestysesityksen
14411:                     Arm. es. n:o 28 kulkukaupasta.               2277
14412: 
14413:    Ken tahtoo valtiovarainvaliokunnan. mietinnön n:o ro pöydälle
14414: ensi istuntoon, vastaa jaa; jos ei voittaa, on se pantava pöydälle
14415: ensimäiseen seuraavan jälkeiseen istuntoon.
14416: 
14417:    Äänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla.
14418: 
14419: 
14420: 
14421:    Arm. esityksen n:o 28 kulkukaupasta
14422: 
14423:    oli puhemiesneuvosto ehdottanut ilman pöydällepanoa lähetet-
14424: täväksi lakivaliokuntaan.
14425: 
14426:    Puheenvuoroa käytti
14427: 
14428:    Ed. Söderholm: Arten af denna proposition är sådan, att
14429: en remiss till socialutskottet själffallet vore gifven, då socialut-
14430: skottet haft att handlägga också öfriga frågor, som beröra näringarna,
14431: men det är att specielt förhållande med denna proposition, som gör
14432: att socialutskottet kanske icke ensamt vore lämpligt att behandla,
14433: densamma, då där nämligen också beröres en viktig rättsfråga
14434: som icke direkte hör till ämnet, men hvaraf sakens afgörande dock
14435: kan bero. Frågor af denna art hafva vid denna landtdag icke hän-
14436: visats tilllagutskottet utan till grundlagsutskottet, som ju särskildt
14437: är tillsatt för att behandla sådana frågor som denna. J ag skulle
14438: därför hemställa om, att landtdagen, ifall landtdagen anser något
14439: annat utskott än socialutskottet böra handlägga frågan, ville re-
14440: mittera densamma till grundlagsutskottet.
14441: 
14442:     Ed. Cederberg:      J ag ber att få förena mig om hr Söderholms
14443: yttrande.
14444: 
14445:     Ed. Danielson-Kalmari: Kyllä minusta näyttää että puhe-
14446: miesneuvosolla on ollut riittävä syy ehdotukseensa että asia lykät-
14447: täisiin lakivaliokuntaan (Hyvä!).
14448: 
14449:     Ed. Listo:      Tämä asia on ollut esillä viime ylimääräisillä
14450: valtiopäivillä ja silloin sitä käsitteli talousvaliokunta, mutta se
14451: sai lausunnon lakivaliokunnalta. Lakivaliokunnassa istuu nyky-
14452: jään osa samoja jäseniä, jotka viime ylimääräisillä valtiopäivillä
14453: olivat lakivaliokunnassa ja asia on siis ennestään ainakin niille tun-
14454: nettu. Minun käsitykseni mukaan on siis aivan oikein ja hyvä että
14455: asia lähetetään lakivaliokuntaan. Siellä se tulee paremmin käsi-
14456: tellyksi.
14457:                     Istunto 17 p. lokakuuta 1907.
14458: 
14459: 
14460:     Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, hyväksyttiin vas-
14461: tattavaksi seuraava äänestysesitys:
14462: 
14463:    Ken tahtoo arm. esityksen lähetettäväksi lakivaliokuntaan,
14464: vastaa jaa; jos ei voittaa, on se lähetettävä perustuslakivaliokuntaan.
14465: 
14466:    Äänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla, joten arm. esitys n:o
14467: 28 oli päätetty lähettää lakivaliokuntaan.
14468: 
14469: 
14470:    Seuraava istunto oli oleva ensi lauvantaina kello I I a. p.
14471: 
14472: 
14473:    Istunto päättyi kello n.so yöllä.
14474: 
14475:                                              Pöytäkirjan vakuudeksi:
14476:                                                     F. W. Kadenius.
14477: 
14478: 
14479: 
14480:     34.     Lauantaina 19 p. lokakuuta 1907
14481:                    klo 11 a. p.
14482:   Nimenhuudossa merkittiin poissa oleviksi ed. Ehrnrooth, Erkko,
14483: Hokkanen, Nuotio, Pajari ja Vasastjerna.
14484: 
14485:     Ed. Erkko ja Hokkanen olivat sairauden takia estetyt saapumasta,
14486: ed. Brander ja Tikkanen pyysivät yksityisten asiain tähden vapau-
14487: tusta tämän päivän iltaistunnosta, ed. Vasastjerna yksityisten asiain
14488: tähden tämän päivän istunnosta, sekä ed. Karlsson vapautusta yksi-
14489: tyisten asiain tähden tiistaiksi, keskiviikoksi ja torstaiksi.
14490: 
14491:    Edellämainitut ilmoitukset ja pyynnöt hyväksyttiin.
14492: 
14493: 
14494: 
14495:              Leimasuostunnasta vuonna 1908.
14496:    Esitettiin ensi käsittelyn alaiseksi
14497: 
14498:    valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o     IO   arm. esityksen n:o 9
14499: johdosta, joka koskee leimasuostuntaa.
14500:                               Leimasuostunta.                         2279
14501: 
14502:     Keskustelu:
14503:     Senaattori V egelius: Valtiovarainvaliokunta on esillä olevassa
14504: mietinnössä tehnyt ehdotuksen progressioonin melkoisesta korotta-
14505: misesta siihen perintöveroon nähden, mikä meillä nykyään leima-
14506: veron muodossa suoritetaan perunkirjoituskirjoista. Minäkin olen
14507: samaa mieltä kuin valiokunta, että perintö on sellainen vero-esine,
14508: josta valtiolaitokselle voisi saada suuremmat tulot kuin näihin saakka
14509: on tapahtunut. Mutta valiokunnan nyt tehtyä esitystä vastaan
14510: voidaan arveluni mukaan kuitenkin tehdä vakavia väitteitä. Valio-
14511: kunta myöntää, että sen ehdotusta ei olisi pidettävä perintöveron
14512: lopullisena järjestelynä, vaan väliaikaisena toimenpiteenä. Erittäin
14513: huomauttaa valiokunta siitä kohtuuttomuudesta, joka aiheutuu
14514: meidän leima-asetuksemme määräyksistä, joiden mukaan ei vero-
14515: teta, kuten nykyaikaisissa perintöveroasetuksissa on laita, jokaisen
14516: perijän osuutta, vaan perinnön koko määrä, mikä kohtuuttomuus
14517: kävisi varsin tuntuvaksi sen jyrkemmän progressioonin kautta, minkä
14518: valiokunta on ehdottanut. Sen ohessa valiokunta huomauttaa,
14519: että meillä ei ole sellaista luotettavaa tilastollista selvittelyä, joka
14520: lainsäätäjälle tällä alalla olisi tarpeen. Kun valiokunta ei muutta-
14521: nut leimaveron perusteita, ei valiokunta myöskään ole ehdottanut
14522: yhtään niistä erilaatuisista määräyksistä, joita nykyaikaiseen pe-
14523: rintöverolakiin kuuluu, tämän veron pienempien tai suurempien
14524: karttaruis-yritysten ehkäisemiseksi, joita epäilemättä tulee ilmesty-
14525: mään paljon suuremmassa määrässä, kuta enemmän veroa korote-
14526: taan.
14527:     Koska, kuten valiokunta myöntää, nyt kysymyksessä oleva valio-
14528: kunnan ehdottarua toimenpide saisi väliaikaisen luonteen, olisi tä-
14529: män seikan, minun ymmärtääkseni, pitänyt kehottaa varsin suureen
14530: varovaisuuteen veron koroittamisessa. Kuitenkin tulisi tämä vero
14531: valiokunnan ehdotuksen mukaan suoritettavaksi suuremmista omai-
14532: suuksista korkeamman prosenttimäärän mukaan kuin muiden mai-
14533: den täydellisempäin perintöverolakien nojalla. Saksan valtakunnan
14534: lain mukaan vuodelta Igo6 on ylin määrä korkeimmassa asteikossa
14535: miljoonan Saksan markan perintöosuudesta 25 ojo, Ranskassa
14536: miljoonalta frangilta I8 ofo ja 50 miljoonalta 20 I/2 o;'o, Itaaliassa
14537: miljoonalta liiralta 22 ofo. Mutta tässä on vielä otettava huomioon,
14538: että veroprosentti näissä maissa lasketaan perintöosuuden eikä pesän
14539: koko säästön mukaan.
14540:      Mitä taas progressioomin tulee, alkaa se Saksassa korkeimmin
14541: verotetussa sukulaisuusluokassa Io ofo:sta ja nousee 25 ofo:iin saakka,
14542: siis 2 I/2 kertaa; Ranskassa se alkaa I5 ojo:sta ja nousee 20 I/2 ofo:iin
14543: asti, siinä siis progressiooni on paljon vähempi, ja Itaaliassa I5 ojo:sta
14544: alkaen 22 ofo:iin. Englannin perintöveroitus on sekä perintöosuus-
14545: veroa että koko jälkeenjääneen omaisuuden veroa. Jälkimäinen
14546:                                                                 144
14547: 228o                 Istunto 19 p. lokakuuta 1907.
14548: 
14549: 
14550: suoritetaan ylenevän eli progressiivisen veroasteikon mukaan, joka
14551: kohoaa jälkeenjääneen omaisuuden mukaan I:stä korkeintaan 8
14552: ojo:iin omaisuutta. Verrattuna tähän tulisi progressiooni valiokun-
14553: nan ehdotuksen mukaan korkeimmin verotetussa luokassa alkamaan
14554: o,8 ojo:sta ja kohoamaan aina 26,6 ojo:iin, siis esiintymään paljon
14555: jyrkemmässä muodossa ja laveammassa asteikossa kuin missään
14556: muussa maassa. Tähän tulee vielä lisäksi, että meillä, paitsi leima-
14557: veroa, on perinnöstä suoritettava I/4 kuolinpesäprosenttina, I/8
14558: pesän veroista velkoja vähentämättä köyhille, sekä kaupungeissa
14559: vielä tämän lisäksi perunkirjoitus ja perintöjakoprosentti, yhteensä
14560: I I/2 ofo, ja lopuksi kunnallisvero perintöosuudesta, joka voi nousta
14561: aina 3 ojo:iin ja sitäkin korkeammalle, jotenka koko veroitus, siihen
14562: ehdotettu leimavero laskettuna, muutamissa tapauksissa voisi nousta
14563: 30:kin ojo suuremmaksi.
14564:     Lopuksi huomautettakoon, että äkillistä siirtymistä nykyisestä
14565: melkoista alhaisemmasta asteikosta voitaisiin katsoa jotenkin koh-
14566: tuuttomaksi, varsinkin jos uusi väliaikainen tariffi tulisi olemaan
14567: voimassa ainoastaan lyhyen ajan, ja olisi lopullisessa lainsäädännössä
14568: uudelleen, seurauksena järkiperäisemmän perintöosuusveroituksen
14569: toimeenpanemisesta, määriteltävä.
14570:     Edellä sanotun perusteella minä puolestani en voi katsoa muuta
14571: kuin, että niillä ehdotuksilla, jotka vastalauseen tekijät ensimäisessä
14572: vastalauseessa ovat esittäneet, on paljon puolta, varsinkin kun tarve
14573: ei välttämättömästi vaadi suurentaruaan tätä veroa ensi tulevalle
14574: vuodelle, ja että niin suuri progressioonikorotus kuin valiokunta on
14575: ehdottanut ei missään tapauksessa olisi suotava.
14576: 
14577:     Ed. von Alfthan: Då jag med bekymmer sett det lagförslag,
14578: som statsutskottet uppgjort, så har jag ansett det vara min skyl-
14579: dighet att, innan saken kommer till behandling i stora utskottet,
14580: hvaraf jag icke är medlem, framhålla några synpunkter utöfver dem,
14581: jag haft äran i reservationen upptaga, och att ingå i en kritik utaf
14582: statsutskottets motivering. J ag skall då be att till först få konsta-
14583: tera, att statsutskottet varit fullkomligt enhälligt i fråga om att anse
14584: den nuvarande stämpelförordningen onödigt invecklad och uppbygd
14585: på mindre rationela grunder, hvarför både reservanterna och utskot-
14586: tet varit ense därom, att förordningen såsom sådan bör undergå en
14587: grundlig revision i sådant syfte som framhållits, nämligen att göra
14588: skatten till en fiskalisk skatt, som skulle vara egnad att tillföra stats-
14589: värket inkomst utan att onödigtvis inveckla rörelsen. Vidare ha
14590: utskottets samtliga medlemmar varit ense därom, att frågan om skatt
14591: på arf bör nyregleras i sådan riktning, att den göres mera gifvande,
14592: att den bygges på progressiva grunder och att den i högre grad träffar
14593: den större förmögenheten, än hvad härintills varit fallet. Så långt
14594: äro sålunda statsutskottets medlemmar samtliga ense. Menings-
14595:                             Leimasuostunta.                        2281
14596: 
14597: 
14598: skiljaktigheterna uppstå i fråga om, huruvida man nu för ett års
14599: tid skall skapa en ny arfslag, om hvilken man själf måste säga, att
14600: de värkningar, den kommer att ha på det ekonomiska lifvet i landet,
14601: alls icke varit underkastade någon som hälst pröfning. Detta vore
14602: ett förfarande, som enligt mitt förmenande i betänklig grad skulle
14603: få karaktären af hvad jag skulle vilja kalla lagstiftningsfjäsk. Då
14604: nu på grund af statsvärkets tillstånd någon nödvändighet att i detta
14605: afseende införa en förhöjd beskattning icke föreligger, så kunna vi
14606: lika gärna vänta ett år med i kraft trädande af en ny lag på detta
14607: Dmråde, enlag, hvilken borde vara grundligt förberedd, för att kunna
14608: leda till fruktbringande, af alla önskade resultat. Ett hastverk,
14609: som kunde åstadkomma ganska svåra störingar, skulle däremot
14610: kunna göra hela arfsskattsreformen impopulär och möjligen för-
14611: hindra tillkomsten utaf en förnuftig och praktisk arfslag.
14612:       1Jtskottet har uti sin motivering hufvudsakligast hållit sig till
14613:  någonting, som ingen människa, såvidt jag vet, bestrider, nämligen
14614:  till skälen för införande af en arfsskattelag öfverhufvudtaget. Där:
14615:  Dm tvistar ingen, och detta behöfver därför icke särskildt styrkas.
14616:  Men sedan har utskottet, för att finna hållbara skäl för den utaf ut-
14617: skottet föreslagna kolossala stegringen, på sidd. s-6 i betänkandet
14618:  anfört särskilda siffror, hvilka utskottet enligt mitt förmenande icke
14619:  hade bort anföra, enär dessa siffror sinsemellan äro fullkomligt in-
14620:  kommensurabla och sålunda icke egnade att belysa frågan, utan stäl-
14621:  la den uti ett falskt ljus. Hvad nu beträffar den första siffran eller
14622:  den procentsats utaf den uppskattade förmögenheten, som erlagts
14623:  i arfskatt, nämligen o,8 ojo, så hänför den sig till endast ett års sta-
14624:  tistik och till en bristfällig statistik. Den är sålunda i och för sig
14625:  ganska osäker. Dessutom är beträffande denna siffras värkligen
14626:  låga belopp att taga i betraktande, att större förmögenheter, som
14627:  enligt nu gällande förordning draga en högre procentsats i skatt,
14628:  öfverhufvud taget äro sällsynta i detta land i jämförelse med t. ex.
14629:  England eller andra rikare länder, och att sålunda procentsatserna
14630:   öfver hufvud taget under lika förhållanden beträffande hela beloppet
14631:   i Finland komme att utfalla lägre än annorstätles, detta beroende
14632:   på landets fattigdom. Men dessutom har, såsom redan den ärade
14633:   medlemmen af regeringen framhållit, hos oss hufvuddelen af arfs-
14634:   skatten icke uppburits af staten utan af kommunerna. Dtom den
14635:   af senator Wegelius omnämda procenten är särskildt i fjärmare led
14636:   arf underkastadt kommunalbeskattning till hela sitt belopp, hvilken
14637:   procent uppgår till mellan 3 och 4· Sålunda borde rätteligen denna
14638:   siffra, o,8 ojo, med hvilken de öfriga siffrorna jämföras, höjas till
14639:    mellan 5 och 6 eller någonting däromkring. Detta blir icke häller
14640:    exakt, emedan ännu andra omständigheter invärka, och man måste
14641:    reducera allt till fullt jämförbara siffror, men detta vore en mindre
14642:   miktig siffra än den utskottet här framfört.
14643: 2282                 Istunto 19 p. lokakuuta 1907.
14644: ---------------------------              -------------
14645: 
14646:      Vidare säger utskottet, att en procentsats utaf 26,4 icke kan anses
14647: innebära någon klandervärd öfverdrift. Detta är ju möjligt; det
14648: är tänkbart, att en väl ordnad arfslag skulle kunna i särskilda fall
14649: för staten reservera en så stor del af de största förmögenheterna.
14650: Detta är en fråga, som jag villlämna helt och hållet öppen, tills den
14651: blifvit föremål för en grundlig undersökning. Men hvad som är
14652: säkert, är att denna skatt dock icke kan uppbäras i form af stämpel-
14653: skatt. Ty enligt gällande författningar bör bouppteckning vara
14654: förrättad inom 3 månader efter dödsfallet, och bouppteckningsinstru-
14655: mentet skall vara belagdt med dessa stämpelmärken. Om vi nu
14656: tänka oss en förmögenhet, som är värderad till I miljon mark och
14657: ligger exempelvis uti en större handelsrörelse eller i en fastighet, så
14658: bör således 3 månader efter dödsfallet boet ha uppbringat 26o,ooo
14659: mark kontant, för att köpa stämpelmärken och lägga dem på boupp-
14660: teckningsinstrumentet. Detta kunde i många fallleda till fullkom-
14661: lig ruin för många sådana företag. Ifall så stor skatt skall uppbäras,
14662: så bör den uppbäras i rater och oberoende af bouppteckningsinstru-
14663: mentets vinnande af laga kraft. Man bör således, när man går till
14664: en arfsskattelag, som rör sig om så stora belopp, ändra själfva for-
14665:  men för uppbörden. Annars åstadkommer man mycket vådliga
14666: skakningar uti landets ekonomiska lif. Det är omständigheter utaf
14667: denna art, som jag för min del anser, att statsutskottet skulle ha bort
14668: ingå i pröfning utaf. Men statsutskottet har faktiskt icke haft tid,
14669: och som jag i reservationen påpekat, t. o. m. icke aktat nödigt att
14670: ingå i pröfning af dessa sidor af frågan. utan har blott tyckt, att
14671: detta är mycket enkla matematiska lagar, som man utan vidare till-
14672: lämpar på det praktiska lifvet.
14673:      Då sålunda, enligt hvad jag tror, alla medlemmar utaf landtdagen
14674: liksom också alla medlemmar af utskottet äro ense om denna reforms
14675: behöflighet, och skiljaktigheterna endast röra sig därom, huruvida
14676: reformen utan noggrann undersökning skall brådstörtadt genom-
14677: drifvas eller huruvida vi skola anhålla om utredning och underlag
14678: för reformens genomförande, så vill jag i det längsta hoppas, att ett
14679: tillräckligt stort arltal af landtdagens medlemmar skola finna det
14680: sätt att befrämja reformen, som jag haft äran föreslå i den af mig
14681: och hr N eovius undertecknade reservationen, i högre grad lända till
14682: fromma för saken än det brådstörtade tillvägagående, som af utskot-
14683: tets flertal har ansetts lämpligt.
14684:      J ag skall ännu be att få med några ord beröra den andra reser-
14685: vationen. Den andra reservationen utgör ju ögonskenligen en
14686: kompromiss, tillkommen på grund däraf, att en del medlemmar af
14687: utskottet dock började hysa betänkligheter för den af utskottet
14688: föreslagna skattens omedelbara tillämpning. Detta förslag har
14689: såsom alla kompromisser både sina förtjänster och sina fel. Dess
14690: förtjänst ligger däri, att dess tillämpande icke skulle i så hög grad
14691:                            Leimasuostunta.
14692: 
14693: 
14694: medföra störande påföljder, som den af utskottet föreslagna skatten.
14695: Dess felligger däri, att den försyndar sig emot själfva grundprincipen
14696: i fråga om den progressiva beskattningen af arf. Enligt den utaf
14697: de ärade reservanterna i andra reservationen föreslagna skalan skulle
14698: viha en tämligen stark stegring ända till I/2 miljon mark, men därut-
14699: öfver skulle ingen stegring inträffa. Således just där, hvarest man
14700: kunde säga att rikedomen begynner, skulle stegring icke förekomma
14701: och någon verkligt hög beskattning utaf den stora rikedomen skulle
14702: alls icke tillämpas. Detta synes mig fullkomligt försynda sig emot
14703: den progressiva beskattningsformens ide öfverhufvudtaget och
14704: särskildt emot iden om progressiv beskattning af arf. Det är klart,
14705: att man sist och slutligen måste komma till en maximigräns, utöfver
14706: hvilken man icke kan låta stegringen fortgå, men om denna gräns
14707: skall sättas vid ett så lågt belopp som det af reservanten i andra
14708: reservationen föreslagna eller om detta maximibelopp skall ställas
14709: högre upp på skalan, det är en fråga, hvilken endast kan afgöras
14710: efter det noggranna undersökningar beträffande skattens invärkan
14711: på det praktiska lifvet företagits. Dessa undersökningar saknas
14712: totalt, och ville jag under sådana förhållanden hoppas, att stora
14713: utskottet skall åt detta ganska viktiga lagförslag egna en ingående
14714: pröfning och beakta de skäl, som tala emot ett brådstörtadt förfa-
14715: rande.
14716: 
14717:     Ed. af Ursin: Se lyhyt aika, mikä enää on jäljellä valtiopäi-
14718: vien työajasta, melkein pakottaa hyväksymään esillä olevan mie-
14719: tinnön. Ja kuitenkin olisi valiokunta mielestäni ilman suurempia
14720: vaikeuksia voinut perunkirjoituskirjain Yerokorotuksen lisäksi voi-
14721: nut verottaa etupäässä vekselit, laskut y. m. s. paperit. Suostunta-
14722: valiokunta vuoden I897 valtiopäivillä poisti erittäin löyhillä perus-
14723: teilla edellisen jo voimassa olevan suostuntaveron, joka oli tuotta-
14724: nut noin 200,000 mk vuodessa. Valiokunnan täytyi kuitenkin tun-
14725: nustaa, että vekselivero yleensä on helppo kantaa, samoin kuin että
14726: se suureksi osaksi kohtaa suhteellisesti pääomavoimaisia ja vero-
14727: kykyisiä yhteiskuntaluokkia. Laskuja voisi niinikään haitatta
14728: verottaa, ja tämä verotus epäilemättä tuottaisi melkoisen lisän.
14729: Ranskassa esim. ei räätälinlasku tai joku muu senkaltainen ole ulos-
14730: ottovoimainen, ellei sillä ole IO centin leima. Voisi myöskin panna
14731: kysymykseen, onko se aivan asiallista, että melkein kaikki kirkolliset
14732: asiapaperit nykyään ovat leimasuostunnasta vapaat. En ole voinut
14733: olla lausumatta tätä muistutusta valiokunnan mietintöä vastaan,
14734: vaikka tunnustan, että ensi vuodeksi ehkä valitettavasti, kuten
14735: sanoin, täytyy tyytyä valiokunnan mietintöön. Valitan tätä sitä
14736: varten, että nykyään kysytään yhä suurempia valtion tuloja enkä
14737: mitenkään voi suostua siihen, että hallitus hankkisi tarvittavia ra-
14738: hoja etupäässä lisättyjen välillisten verojen kautta. Tämä mietintö
14739:                     Istunto 19 p. lokakuuta 1907.
14740: 
14741: 
14742: on siis leimasuostunnan suhteen sangen vaatimaton. Luulen, että
14743: valiokunta, jos se olisi ottanut lisäksi yllä mainitut kaksi veroesinettä,
14744: ensi vuodeksi olisi varannut I/2 miljoonan lisätuloja valtiolle.
14745: 
14746:     Ed. Palmen: Epäillen olen pyytänyt sanavuoroa ja nyt epäi-
14747: len vielä enemmän, käytänkö sitä, koska näen että hallituksen edus-
14748: taja, jolle aijoin vastata, jo on ennättänyt poistua. Joka tapauk-
14749: sessa olen tilaisuudessa suuressa valiokunnassa esittämään lähem-
14750: min asiaa, mutta niille monille, jotka ovat kuulleet, mitä mietintöä
14751: vastaan on lausuttu, lienee kuitenkin pari sanaa paikallaan.
14752:     Hallituksen edustaja lausui että yhtenä syynä, minkätähden ei
14753: pitäisi verokorotukseen ryhtyä, on se että uutta veroa ei tällä kertaa
14754: tarvita. Minun täytyy sanoa, että johonkin määrin kummastellen
14755: kuulin tätä väitettä. Valtiovarainvaliokunta ei vielä ole tullut las-
14756: kujensa loppuun, niin että meidän on mahdoton ennustaa, tullaanko
14757: yhtä lohduttavaan päätökseen kuin finanssipäällikkö täällä tuli.
14758: Mutta siitä päättäen, mitä tähän asti on nähty, tuntuisi kuin olisi
14759: kylläkin tarpeen se I/2 miljoonaa lisää vuodessa, mikä olisi minimi-
14760: tulo puheena olevasta verotuksesta. Mutta olkoonpa niin että uusia
14761: veroja ei tarvita vuodeksi rgo8, joka tapauksessa on niin monta epä-
14762: kohtaa ~meidän verolaitoksessamme, jotka vaativat korjausta ja
14763: jotka tulevat korjattaviksi ihan läheisessä tulevaisuudessa että val-
14764: tiovarainvaliokunnan enemmistö ei ole katsonut sopivaksi lykätä
14765: vuodeksi tai kahdeksi tuota uudistusta, jonka tarpeellisuuden, kuten
14766: vapaaherra von Alfthan aivan oikein huomautti, kaikki periaatteel-
14767: lisesti tunnustavat selväksi. Kysymys on yksinkertaisesti siitä, onko
14768: se verotusesine, joka kaikkien kansojen käsityksen mukaan on sopi-
14769: vin verotettavaksi, jätettävä huomioon ottamatta vai ei. Meidän
14770: täytyy tunnustaa että nykyiset asetuksemme ovat hyvinkin epä-
14771: tyydyttävät tässä suhteessa. Mietinnössä huomautetaan siitä että
14772: esillä olevan tilaston mukaan sopinee lukea noin o,8 prosentiksi se
14773:  veroitus, joka faktillisesti on maksettu verotettujen perintöjen sum-
14774: masta. Ei siis yhtäkään kokonaista prosenttia ole maksettu. Mutta
14775: kun otetaan huomioon, millä tavoin ja millaisten perusteitten mukaan
14776:  pesiä on arvioitu, voi huoleti sanoa, että ilmoitettu summa 0,8 on
14777: vähennettävä. Nostettu vero on todellisuudessa tuskin puoltakaan
14778: tästä määrästä, koska yleensä perintöjä verotettaessa on arvo luettu
14779: liian alhaiseksi. Tämä epäkohta on siksi suuri verrattuna siihen,
14780: miten muissa rikkaimmissa maissa perintöjä verotetaan ettei meidän
14781: mielestämme vuoden tai parin lykkäys olisi hyvä, kun kerran tahdo-
14782:  taan päästä parempiin oloihin. Ed. Alfthan on täällä uudestaan
14783:  esittänyt, mitä valiokunnassa sanottiin, että tarvitaan selvitystä.
14784:  Samaan myöskin viitattiin finanssipäällikön puheessa. Minun täy-
14785:  tyy sanoa, että se selvitys, joka on vaadittu, näyttää muutamissa
14786:  kohdin hyvin merkilliseltä. Pääselvitys olisi tietysti tietää, missä
14787:                             Leimasuostunta.
14788: 
14789: 
14790: suhteessa rikkaita henkilöitä tulee kuolemaan vuoden kuluessa ja
14791: sitä ei kuitenkaan tiedetä. Mutta se selvitys, joka kaikkien sivistys
14792: kansojen kokemuksen kautta on saavutettu, on tuo yksinkertainen
14793: periaate, ettei ole syytä sääliä, kun se, joka ilman omatta auc;;iottaan
14794: suuren varallisuuden saa, luovuttaa siitä osan yhteiskunnalle. Se
14795: teoriia on tunnustettu oikeaksi kaikissa sivistysmaissa ja varsinkin
14796: uudessa kansantaloudessa, että yhteiskunnan suojeluksen kautta
14797: on saatu kokoon ne suuret varallisuudet, jotka muutamat vainajat
14798: jättävät jälkeensä ja sentähden on aivan luonnollista että yhteis-
14799: kunta, joka on ollut tilaisuudessa ennen tosin johonkin määrin, mutta
14800: suhteellisesti vähän verottamaan tuota omaisuutta, saa ottaa osansa,
14801: kun se siirtyy toisen henkilön haltuun, jolla ei ole mitään ansiota
14802: siihen, että perintö on saatu kerätyksi. On kaikissa maissa tunnus-
14803: tettu, että vaimon ja rintaperillisten oikeus on arvosteltava toisella
14804: lailla kuin niiden, jotka joko sivuperillisinä tai ilman mitään suku-
14805: laisuuden perustetta joutuvat perimään. On aivan luonnollista,
14806: että jälkimäisessä tapauksessa voidaan asettaa vaatimukset paljoa
14807: korkeammalle.
14808:     Kun nyt sanotaan, että muutos on jyrkkä, niin minä tunnustan
14809: suoraan, että minun mielestäni - tulkoon tuo muutos nyt heti tai
14810: vuoden päästä tai kahden vuoden perästä - sen muutoksen tulee
14811: olla hyvin jyrkkä joka tapauksessa. Tähän asti on ollut niin, että
14812: vaikka on miljoonaperintö tullut toisen haltuun, siitä on ainoastaan
14813: I I/2 prosenttia vaadittu rintaperillisiltä ja 6 prosenttia niiltä, jotka
14814: eivät ole sukua kuolleen kanssa. Tuo määrä on liian alhainen. Jos
14815: tästä lähin nyt- minä ajattelen ihan äärimmäistä tapausta- mil-
14816: joonaperintö tulee verot~ttavaksi siten, että rintaperilliset saavat
14817: maksaa 6 I/2 prosenttia, eli tarkemmin sanoen 6,6 prosenttia, niin
14818: se ei ole muuta kuin umpisummassa yhden vuoden korko, jonka he
14819: luovuttavat valtiolle, yhteiskunnalle, yleishyödyllisiin tarkoituksiin.
14820: Minun mielestäni se ei ole mikään pelottava summa. Jokainen tun-
14821: nustanee, että tässä kohden on todellakin vara ottaa runsaasti se,
14822: mitä nyt on ehdotettu. Koetetaan pelotella tuolla äärimmäisenä
14823: tapaukselta, että miljoonaperintö menee sellaisille perillisille, jotka
14824: ovat hyvin kaukaista sukua tai eivät ensinkään sukua perinnön-
14825: jättäjän kanssa. Silloin tuo erotus todellakin voi nousta umpisum-
14826: massa noin neljänteen osaan pääsummasta, mutta minun täytyy
14827: sanoa suoraan, että, vaikka minä en lainkaan ole sosialisti, minä voin
14828: pelkäämättä lausua sen, että jos joku ilman omaa ansiotaan saa periä
14829: yhden miljoonan - mahdollisuuden ollessa myös että varat jäävät
14830: perimättä- niin hän luultavasti on suuresti kiitollinen, jos hän saa
14831: 3/4 siitä ja I/4 jää yhteiskunnalle. Kaikkien niiden puolesta, jotka
14832: muuten saavat kantaa suhteellisesti aivan raskaita veroja, minun
14833: täytyy sanoa, että on aivan oikein, että otetaan yhteiskunnalle run-
14834: sas osa tällaisessa tapauksessa. Se, joka ilman omaa ansiotaan saa
14835: 2286                Istunto 19 p. lokakuuta 1907.
14836: 
14837: 
14838: 750,000 markkaa lahjaksi, hän ei saa surra, jos nyt I/4 miljoonaa
14839: meneekin häneltä hukkaan. Hänelle kai olisi hvvin hauskaa saada
14840: sekin, mutta minä luulen että hän voi olla varsiti. tyytyväinen kaup-
14841: paan. Ainoastaan siinä äärimmäisessä tapauksessa, että henkilö,
14842: joka on perinnönjättäjän kanssa joko hyvin kaukaista sukua tai ei
14843: ensinkään sukua, saa tuon perinnön, a,inoastaan siinä tapauksessa
14844: tullaan tuohon korkeaan summaan 26,6 ojo. Ei sitäkään tapausta
14845: katsota luonnottomaksi, en pelkää tätä lausua, katsottakoon tätä
14846: mielipidettä mitenkä tahansa. Minä lisään, että ainakin sen kahden
14847: tai kolmen vuoden kuluessa, jolloinka tämä perintöverolaki tulisi
14848: olemaan voimassa, kunnes uusi ja parempi saadaan, meidän täytyy
14849: tyytyä siihen, että luultavasti tuo perintövero arvioidaan niin alhai-
14850: sen perusteen mukaan, että verosumma faktillisesti tulee olemaan
14851: vähäisempi. Tämä on ohimenevä epäkohta, joka voidaan kestää.
14852:     Missä meidän maassamme rikkauden raja alkaa, sitä on vaikea
14853: määritellä. Minun mielestäni joka tapauksessa se summa, r5o,ooo
14854: markkaa, jonka rajalla lisäverotus nykyänsä lakkaa, pikemmin on
14855: pantava suuremman rikkauden alirajaksi. Minun mielestäni 15o,ooo
14856: markasta ylöspäin r,ooo,ooo:aan rupeaa meidän oloissamme jo ole-
14857: maan todellista rikkautta, ellei sitä jo ole ennemmin, ja sentähden
14858: en ollenkaan sääli, että verotus tässä kohden tulee ankarammaksi.
14859: Meidän nykyinen verotus tässä kohden on siinä määrin vanhanaikai-
14860: nen ja kohtuuton, etten tahtoisi yhdelläkään vuodella pitentää sen
14861: olemassa oloa. Siitä syystä minä olen täydellä vakaumuksella valio-
14862: kunnassa kannattanut tätä muutosta. On mielestäni pikemmin
14863: maun kuin periaatteen asia, tahdotaanko määrätä raja puoleen tai
14864: koko miljoonaan, mutta joka tapauksessa on parempi, että ei jätetä
14865: muutosta määrättömäksi ajaksi eteenpäin. On tosin luvassa joku
14866: uusi leimasuostunta-asetus -ehkä ensi valtiopäiville, ehkä seuraa-
14867: ville - mutta niitä lupauksia ei voi vielä arvostella. Tässä on yksi
14868: mahdollisuus korjata ehkä räikeimpiä epäkohtia nykyisessä laissa.
14869: Siitä syystä minä sitä kannatan. Pyydän anteeksi, että olen jo tässä
14870: siitä puhunut, mutta kun hallituksen edustaja on katsonut tarpeelli-
14871: seksi siinä asiassa esiintyä koko eduskunnan kuullen, niin lienee tar
14872: peellista, että siihen heti vastataan.
14873: 
14874:     Ed. Schybergson: J ag är nog villig att gifva hr Palmen rätt i
14875: mycket af det han sagt, och om det gäller att välja emellan utskottets
14876: förslag och reservationen N:o 2, så finner jag utskottets förslag på
14877: skäl, som frih. von Alfthan har framhållit, vara att föredraga. Pro-
14878: gressionen bör nämligen icke stanna vid en förmögenhet af 5oo,ooo
14879: mark, utan snarare fortgå i högre grad för de höga förmögenheterna.
14880: Det råder ju intet tvifvel därom, att arfsskatten är en af de lämpli-
14881: gaste skatteformerna, och att den egentligen borde, särskildt beträf-
14882: fande andra än bröstarfvingar, sträcka sig mycket långt. Meni ett
14883:                            Leimasuostunta.
14884:             ----------                 ~~-~----·~~·~------
14885: 
14886: 
14887: 
14888: 
14889: afseende tror jag dock, att statsutskottet tagit miste, nämligen såvidt
14890: denna arfsskatt förbundits med stämpelskatten. Att den tidigare
14891:  fått inflyta i stämpelförordningen låter förklara sig däraf att den
14892:  hållits inom mycket anspråkslösa gränser, men när steget tages ut
14893:  så pass långt, som statsutskottet har gjort det, och i all synnerhet
14894: .om det kommer att tagas ut ännu längre, så måste bestämningama
14895: ·om skatten åtföljas af särskilda stadganden angående beskattning
14896:  af gåfva. Eljest ligger det nära till hands, att isynnerhet, hvad de
14897:  närmare släktleden beträffar, förmögenheten i en eller annan form
14898:  bortgifves innan dödsfallet och hela beskattningen därigenom blir en
14899:  nullitet. Å andra sidan åter borde donationer för allmänna ändamål
14900:  från sådan beskattning fritagas. Vidare borde icke arfvet såsom
14901:  sådant beskattas utan de skilda arftagarenes andelar.
14902:      Vi kunna måhända äfven utan antydda stadganden rå med en
14903:  sådan beskattning, som statsutskottet föreslår. Men vi måste dock
14904:  syfta till skild lag om arfsskatten, där alla omständigheter, som här-
14905:  med hafva gemenskap, ordnas. Om vi däremot bibehålla bestämningar-
14906:  na om arfsskatten i stämpelpappersförordningen, ~unna vi komma att
14907:  göra själfva id€m och saken en tvifvelaktig tjänst. Emellertid vore
14908:  jag icke obenägen att med min röst bidraga till förslaget och har
14909: ·endast velat framhålla dessa betänkligheter, velat framhålla, att vi
14910:  måste sträfva till stiftande utaf en särskild lag angående arfsskatten.
14911: 
14912:      Ed. v. Alithan: On nyt vanha tunnettu asia, että vanhem-
14913:  pien on hyvin vaikea nähdä virheitä lapsissaan. Siten on nyt va-
14914:  paaherra Palmenin laita esilläolevan lakiehdotuksen suhteen. Va-
14915:  paaherra Palmen on puolustanut sitä, mitä kukaan ei ole väittänyt-
14916:  kään vastaan. Että nykyinen laki on huono ja että se on korjattava,
14917:  siitähän me olemme kaikki yksimielisiä. Myös niistä perusteista,
14918:  joitten pohjalla tämä on korjattava, olemme kaikki yksimielisiä.
14919: Siitä ei nyt ole kysymys. Kysymys on siitä, onko tämä korjaus
14920:  nyt hätäisesti tehtävä vai voitaisiinko odottaa ensi kevääseen. Sii-
14921:  nä koko erimielisyys eikä missään muussa.
14922:      Sitte vapaaherra Palmen on sanonut, että r rfz ofo on liika vähän.
14923:  Mutta siihenhän tulee lisäksi ainakin r rfz ofo. On siis puhuttava
14924:  3 o,lo:sta, jos numeroita verrataan, mutta 3 ofo:kin on kyllä liika
14925:  vähän, sitä ei kukaan kiellä. Korjaus on tehtävä. Mutta onko
14926: se tehtävä nyt, ensi viikkona, vai ensi keväänä, siitä on kysymys.
14927:      Edelleen sanoi vapaaherra Palmen, että joskin henkilöltä, joka
14928: saapi miljoonan perinnön, otetaan 1(4-miljoonaa pois ja hän siis saa
14929: ·750,000 markkaa, on hän vielä sittenkin rikas mies.      Aivan oikein,
14930:  jos hän sattuu saamaantalletukset pankista. Mutta jos hän sattuisi
14931: perimään suuren liikkeen, missä rahoja ei ole, ne kun ovat vaan
14932:  kirjoissa, niin mistä hän silloin tuon I/4 miljoonan liikkeestään saa
14933:  irti kolmessa kuukaudessa. Kyllä vapaaherra Palmen on siksi suuri
14934: 2288                 Istunto 19 p. lokakuuta 1907.
14935: 
14936: 
14937: kauppamies, että hänen pitäisi hyvinkin nähdä, että syntyy suuria
14938: vaikeuksia saada puhdasta rahaa näin suuret summat irti ainakin
14939: näin vähäisessä ajassa.
14940:     Vielä on vapaaherra Palmen sanonut, että nykyään pesät arvioi-
14941: daan liian vähäarvoisiksi. Se on aivan totta. Siitä huomautetaan
14942: vastalauseessa myös, ja se juuri puolustaa sitä, että tulee olla erinäisiä
14943: säännöksiä, jotka määräävät, kenen on arvioitava pesät, jotta ne tu-
14944: levat oikein arvioiduiksi. Kaikkia tätä valtiovarainvaliokunta ei
14945: ole ehdottanut eikä ole voinut ehdottaa, vaan pitää määräykset siitä
14946: tulla uuteen perintölakiin.
14947:     Juuri nämä seikat ja etenkin se seikka, että tätä asiaa koskeva
14948: määräys lakia korjattaessa on otettava vallan pois tästä asetuksesta
14949: ja siitä laadittava aivan eri laki, viittaavat siihen, että tätä reformia
14950: ei voi nykyään onnellisella tavalla läpiviedä, mutta että sen aivan
14951: hyvinkin voisi tehdä ensi keväänä. Sentakia juuri minun mielestäni
14952: asia olisi siksi lykättävä. Vuoden aika on vähäinen juttu tämmöi-
14953: sessä reformissa, mutta suuri asia on, että reformi onmstuu.
14954: 
14955:     Ed. Tervaniemi: Kun olen suuren valiokunnan jäsen, en
14956: tahdo ruveta pitkiin puheisiin, mutta tahtoisin kuitenkin vähäsen
14957: lausua. Leimasuostunta-asetusta valiokuntaan lähetettäessä lausuin
14958: sen toivomuksen, että Lapin kihlakuntaan kuuluvat kunnat jätettäi-
14959: siin leimasuostunnasta vapaiksi samoin kuin ne ovat olleet vanhem-
14960: milta ajoilta aina viime vuoteen asti. Kun valtiovarainvaliokunta
14961: ei ole tätä ehdotustani ottanut huomioon, niin vetoan vielä tämän
14962: kansanvaltaisen eduskunnan terveeseen järkeen. Lyhyesti huo-
14963: mauttaen että etenkin kolme pohjoisinta kuntaa sijaitsevat etäällä
14964: pohjoisnapapiirissä, jossa kylmä, pitkä ja pimeä talvi vallitsee niin
14965: kauvan, että heidän olosuhteitaan ei voi verrata mihinkään muuhun
14966: kuntaan koko Suomessa, ehdotan, että Enontekijän, Inarin ja Uts-
14967: joen kunnat Lapin kihlakuntaa jätetään leimasuostunnasta vapaiksi.
14968: 
14969:      Ed. Vuolijoki, Väinö: Minä pyydän ensin kaiken väärinkä-
14970: sityksen välttämiseksi sanoa, että tämä ehdotus valtiovarainvalio-
14971: kunnan mietinnössä perintöv~roksi ei suinkaan ole mikään sosiaali-
14972: demokraattinen ehdotus. Kyllä sosiaalidemokraatit ottaisivat kai-
14973: ken perinnön, jos heillä vaan olisi valtaa siihen. (Hyvä!) He läh-
14974: tevät nimittäin siitä periaatteesta, että tähän maailmaan on kunkin
14975: synnyttävä taistelemaan samanlaisilla aseilla ja että on väärin, että
14976:  toisille annetaan rahakukkaro kaulaan ja toisille ei sitä anneta.
14977: Sosiaalidemokraatit ovat tähän valiokunnan ehdotukseen suostu-
14978: neet vastalausetta panematta ainoastaan käytännöllisistä syistä.
14979: Me tiedämme, ettei tietysti ole mahdollista kohta saada tuollaista
14980:  reformia läpi kuin me tahtoisimme, ja sentähden me tyydymme siihen,
14981: -mikä - tällä kertaa näyttää mahdolliselta.
14982:                               Leimasuostunta.
14983: 
14984: 
14985:     Niille epäilijöille, jotka luulevat, että tämä 20 prosentin verotta-
14986: minen olisi jotakin tavatonta, pyydän vain huomauttaa, että melkein
14987: kaikissa maissa verotetaan nyt jo yli 20 prosenttia kaukaista perintöä.
14988: Siksi vanhoillisessa maassa kuin Saksa, jossa, niinkuin tiedetään,
14989: äärimmäiset vanhoilliset vallitsevat, sielläkin jo verotetaan perintöä
14990: yli 20 prosenttia. Meillähän ei löydy ollenkaan wanhpillisia,>> Suo-
14991: messa kaikki ovat >>edistysmielisiä.>> Minusta tässä on nyt tilaisuus
14992: kerrankin näyttää, kuinka edistysmielisiä täällä ollaan.
14993:     Ed. Schybergson on aivan oikein huomauttanut, ettei ole sopiva
14994: tapa verottaa perintöä leiman yhteydessä. Valiokunta on hänen
14995: kanssaan yksimielinen siinä, että on parasta verottaa sitä eri vero-
14996: lailla, mutta ei valtiovarainvaliokunnalla ole ollut aikaa laittaa uutta
14997: perintöverolakia. Sen on täytynyt tyytyä korjaamaan vaan kaik-
14998: kein suurin epäkohta ja minä en pelkää tätä muutosta laatia, kun
14999: minä tiedän, että tämä asetus puutteineen tulee olemaan voimassa
15000: ainoastaan yhden tai kaksi vuotta. Juuri se, että on otettu tällainen
15001: verrattain jyrkkä askel nykyisistä oloista, pakottaa hallituksen änta-
15002: maan niin pian kuin mahdollista uuden perintölakiehdotuksen.
15003:      En saata olla mainitsematta vielä yhtä seikkaa, jonka vuoksi
15004: pidän erittäin tärkeänä, että tällä kertaa otetaan niin pitkä askel
15005: kuin tämän kamarin~ edistysmielisyys suinkin sallii. Me olemme
15006: saaneet hallitukselta esityksiä ja olen vakuutettukin siitä, niinkuin
15007: täällä jo ennenkin on sanottu, että niitä tulee niin paljon, kuin kamari
15008: vain jaksaa niellä. Minusta olisi tässä nyt esitettävä selvä periaate,
15009: että hallituksella olisi jonkun verran johtoa, minkä mukaan se tekee
15010: tulevan esityksen asiassa, että kamari todella saisi vain niellä eikä
15011: tarvitsisi pureksia. Pidän juuri sentähden erittäin tärkeänä, että
15012: tässä uskalletaan ottaa jyrkkä askel, lausua jyrkkä periaate, että
15013: hallitus on pakotettu sen pohjalla laatimaan kuta kuinkin auttavan
15014: perin tölakiehdotuksen.
15015:      Ed. Alfthan on kyllä vakuuttanut, että kaikki olemme yksimieli-
15016: set erittäin pitkällekin menevästä perintölakiehdotuksesta. Kuiten-
15017: kin hänen lausuntonsa on todistuksena siitä, että hän sentään ei ole
15018: taipuvainen menemään varsin pitkälle. Hän puhui siitä, kuinka
15019: ikävään asemaan joutuvat sellaiset miljoonaperijät, jotka saavat
15020: periä liikkeen tai kiinteimistön, jos siitä otetaan yksi neljäs osa. Jos
15021: hän perii tuollaisen miljoonaliikkeen, onhan hänellä vara myödä se ja
15022: saada sittenkin kolme neljäs osaa ilmaiseksi, jos valtio ottaa yhden
15023: neljäs osan. Eihän hän kadota mitään siitä. Jos hän niillä kapitaa-
15024: leilla, mitä hän saa, ei pysty sitä liikettä hoitamaan, niin tulee toinen,
15025:  joka siihen pystyy. Ei liike siltä mene nurin. Minusta tässä on
15026: pieni pukinsorkka, joka todistaa, ettei hän sentään ole niinkään tai-
15027: puvainen menemään varsin suuriin reformeihin tällä alalla.
15028:      Minä toivon, että nuot suuret sanat edistysmielisyydestä, joita
15029:                     Istunto 19 p. lokakuuta 1907.
15030:                                             -------------
15031: 
15032: täällä on niin äärettömän paljon puhuttu, eivät jäisi paljaiksi sanoiksi,
15033: vaan että ne tällä kertaa jossakin määrin vastaisivat tekoja.
15034: 
15035:     Ed. Nevanlinna: Olen käsittänyt valtiovarainvaliokunnan
15036: mietinnön perustelut siten, että valiokunta on yksimielinen siitä,
15037: että leima-asetuksemme täydellinen perinpohjainen uudistus on
15038: pikimmiten saatava aikaan. Toivoisin kuitenkin, että tämä tulisi
15039: lausutuksi myöskin eduskunnan nimenomaisessa päätöksessä, ja
15040: pyytäisin sentähden suurta valiokuntaa ottamaan harkittavakseen,
15041: eikö olisi syytä eduskunnan päätökseen tässä asiassa, sen lain lisäksi,
15042: jonka eduskunta tulee hyväksymään, ottaa tätä tarkoittava halli-
15043: tukselle tehtävä anomus, ja vielä, liittyen siihen, mitä ed. Schyberg-
15044: son ja monet muut ovat puhuneet siitä, että perintövero on sopima-
15045: ton leima-asetuksen yhteydessä, eikö ehkä olisi syytä myöskin tästä
15046: eduskunnan päätöksessä nimenomaan huomauttaa. kehoituksella
15047: hallitukselle ryhtyä pikaisiin toimiin erityisen perintölakiehdotuksen
15048: -esittämiseksi eduskunnalle.
15049: 
15050:     Ed. Haveri: Pyydän kannattaa ed. Tervaniemen tekemää
15051: -ehdotusta, että hänen mainitsemansa muutamat Lapin kihlakunnan
15052:  kunnat edelleen leimaveroista vapautettaisiin. Luulen, vaikka
15053:  hänen anomukseensa suostuttaisiin, että ei siitä valtion talous suuria-
15054:  kaan kärsisi. Hänen pyyntöönsä suostumallatekisimme noille kova-
15055: ·osaisille kunnille hyvän palveluksen auttaessamme niitä paremmin
15056:  kestämään kovaosaisessa taistelussaan luontoa vastaan.
15057: 
15058:     Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi ja ensimäinen käsit-
15059: tely loppuneeksi lähetettiin lakiehdotus suureen valiokuntaan.
15060: 
15061: 
15062: 
15063:       Lakiehdotus teiden ja siltain tekemisestä ja
15064:                kunnossapidosta maalla.
15065:    Esitettiin ensimäistä käsittelyä varten
15066: 
15067:    laki- ja talousvaliokunnan mietintö n:o 4 arm. esityksen n:o r
15068: johdosta, teiden ja siltain tekemisestä ja kunnossapidosta maalla.
15069: 
15070:     Keskustelu:
15071:     Ed. Schybergson: Det har sagts, att denna landtdåg i dess
15072: nuvarande sammansättning icke hinner afgöra ärendena. Men må
15073: man då ·också medgifva, att krafven äro tämligen stora, då det nu
15074: föreliggande omfattande betänkandet angående vägars och broars
15075:                    Teitten ja siltain tekemisestä y. m.
15076: 
15077: 
15078: byggande berör endast ett af de stora lagstiftningsärenden, som före-
15079: ligga tili afgörande vid denna landtdag. Då jag genomläste detta
15080: betänkande, konstaterade jag med tillfredsställelse att inom landt-
15081: dagen dock kan utföras ett godt lagstiftningsarbete. J ag hade alltid
15082: föreställt mig, att efter vår representationsreform sättet att behandla
15083: ärendena skulle förändras i den riktning, att regeringens propositioner
15084: antingen skulle godkännas i hufvudsak eller förkastas, men att en
15085: sådan fullständig omarbetning, som uti föreliggande fråga föreligger,
15086: icke från utskottens sida skulle kunna ifrågakomma. Det arbete,
15087: som utförts af lag- och ekonomiutskottet, är i själfva värket fullt
15088: jämförligt med hvad i sådana frågor vid tidigare landtdagar preste-
15089: rats. Hvems eller hvilkas förtjänsten häraf är, kan jag naturligtvis
15090: icke afgöra; jag konstaterar endast sakförhållandet.
15091:     Själfva frågan är emellertid af den art, att åtminstone icke jag-
15092: kan vara beredd att afgöra den utan att äfven statsutskottet däri
15093: afgifvit betänkande. Frågan är framför allt en beskattningsfråga,
15094: en fråga om aflyftning utaf vägounderhållningstungan ifrån den jord-
15095: egande klassen och dess öfverförande pä statsvärket i dess helhet.
15096: Det finnes utan tvifvel goda skäl för att en sådan aflyftning, åtmin-
15097: stone delvis, skall ega rum, men en så radikal åtgärd i detta afseende,
15098: som utskottet föreslår, synes dock vara betänkligt. Det gäller att
15099: påföra statsvärket i dess helhet en utgift på 4 miljoner mark, hvilken
15100: inom någon tid kan stiga till 6 miljoner eller mera, för ändamål, som
15101: hittills tillgodosetts genom natura prestationer, nog så betungande
15102: måhända, men dock i flere afseenden att föredraga framför en sådan
15103: beskattning, som nu här är i fråga. Jag vill blott framhålla att om vi
15104: inom en öfverskådbar tid få en länsrepresentation här i landet, eller
15105: en representation för de skilda valkretsarna, och ifrågavarande 4 eller
15106: låt oss säga 6 miljoner mark skulle fördelas emellan dessa, så skulle
15107: enhvar af dem ha att förfoga öfver närmare rjz miljon mark till
15108: ändamål, som för landtbefolkningen vore af betydelse, jämväl, där
15109: så finnes lämpligt, till vägars underhåll och förbättring. Skola vt
15110: nu taga dessa ofantliga summor i anspråk enbart för att aflyfta väga-
15111: tungan ifrån jordegarene, så göra vi det för oss omöjligt att i framtiden
15112: disponera nödiga belopp för icke blott för bättrande af kommunika-
15113: tioner, utan i fråga om sjukvård m. m. på landsbygden. J ag anser
15114: sålunda att det steg utskottet föreslår är mycket för stort och framför
15115: allt att frågan bör behandlas i sammanhang med frågan om en för-
15116: ändring öfver hufvud utaf beskattningssystemet i landet. I hvarje
15117: händelse anser jag att denna sak är otillräckligt förberedd, så länge
15118: icke statsutskottet därom har afgifvit betänkande, och jag hoppas,
15119: att stora utskottet, till hvilket frågan skall remitteras, ser tili att
15120: framför allt denna väsentliga brist i ärendets beredning afhjälpes.
15121: (Bra).
15122:                      Istrmto 19 p. lokakuuta 1907.
15123: 
15124: 
15125:      Ed. Storbjörk: Jag skulle hälst hafva sett, att denna fråga
15126: hade gått till stora utskottet utan föregående debatt, men då så nu
15127: icke skett, har jag icke kunnat underlåta att begära ordet i anledning
15128: af den föregående talarens yttrande. Denna fråga om aflyftning af
15129: vägaunderhållet ifrån jorden är icke ny. Den har långliga tider
15130: varit före. Den är äfven en fråga, hvilken landsortsbefolkningen
15131: följt med särskildt stort intresse, J ag skulle därför be, att man icke
15132: i stora utskottet skulle för frågans lösning ställa svårigheter, hvilka i
15133: själfva värket icke äro så alltför stora. Här är fråga om flere miljo-
15134: ner, som skulle fråndragas statskassan och hvilka skulle kunna an-
15135: vändas tili andra allmännyttiga ändamål äfven på landsbygden.
15136: Man skall dock betänka att under nuvarande förhållanden underhålls-
15137: kostnaderna in natura alls icke äro lättare att bära på landsbygden
15138: än kostnaderna per kontant. J ag vill blott erinra om att i trakter
15139:  nära, där jag bor, vägarna redan under flere år underhållits per kon-
15140:  tant och vägaunderhållarena hafva ansett, att de sålunda mycket
15141: lättare komma från saken än genom att utgöra vägaunderhållet in
15142:  natura. J ag tror också, att landsbefolkningen icke alls skulle rygga
15143:  tilihaka för att kontant betala underhållskostnaderna för vägarna
15144:  lika så gärna som in natura. Då hela folket drager nytta af de all-
15145:  männa kommunikationsvägarna, så bör också deras underhåll åhvälf-
15146:  vas staten i sin helhet. Landsbefolkningen har nog tunga ändå med
15147:  sina byavägar och egovägar, och det är för öfrigt ganska mycket,
15148:  som hvilar på den jordegande befolkningen.
15149: 
15150:     Ed. Pykälä: Pyytäisin pääasiassa sulkea suuren valiokunnan
15151: huomioon 32 sivulla olevan pykälän 32, jossa puhutaan talvilaiva-
15152: liikenteestä. Siinä tietysti tarkoitetaan merta, missä talvilaivalii-
15153: kettä harjoitetaan, s. o. Ahvenanmaan saaristoa ja Turun saaristoa.
15154: Mutta samassa pykälässä ei mainita sisävesistä mitään, vaikka kyllä
15155: tiedetään, että samanlaisia haittoja löytyy sisävesilläkin, Päijänteellä
15156: ja Kymin vesillä. Pääasiassa tahtoisin kuitenkin kiinnittää suuren
15157: valiokunnan huomiota niihin epäkohtiin, jotka tässä kohden vallitse-
15158: vat Vuoksella. Vuoksessa, jonka pituus Saimaasta Laatokkaan on
15159: 90 km, ei ole kuin 2 siltaa, ja maanteitä siellä kuitenkin kulkee tiheään,
15160: sillä tunnetaanhan, että Karjalan kannas ja Vuoksen laakso ovat
15161: Suomen tiheimmin asuttuja seutuja. Vuoksen jäätyessä jäätyvät
15162: tavallisesti selkäpaikat aikaisemmin kuin virtaavat kohdat. Näissä
15163: kulkee jää suurissa kappaleissa, niin ettei niistä mitenkään voi kulkea
15164: yli, ei lautalla eikä veneellä, vaan ainoastaan höyryaluksilla, ja sel-
15165: laisia ei vielä ole maanteiden ylläpitämistä varten. Kun jäät seisovat
15166: paikallaan, niin silloin pääsee siitä paikasta yli; vaikka ne eivät olisi
15167: jäätyneetkään niin vahvaksi, että voisi yli ajaa, niin voi jään särkeä
15168:  ja mennä yli lautalla. Mutta nyt saattaa käydä niin, että jonkun
15169:  tukkiyhtiön höyrylaivan täytyy mennä viemään kirjettä postiin tai
15170:                     Teitten ja siltain tekemisestä y. m.              2293
15171: 
15172: hakemaan isännöitsijää, ja silloin höyrylaiva ajaa jään säpäleiksi ja
15173: siten seisauttaa koko suuren maakunnan liikkeen niin kauvaksi kun
15174: jäät näkevät hyväksi kulkea, jolleivät ne uudestaan jäädy kiinni.
15175: Joka syksynä virran jäätyessä uudistuu sellaisia tapauksia, että yh-
15176: den ainoan tällaisen pikkuac;ian tähden seisautetaan kolmen ja use-
15177: ammankin maantien liike viikkokausiksi, ennenkuin jäät taas ovat
15178: seisottuneet. Tämä asia ehkä näyttänee vähäpätöiseltä, mutta kyllä
15179: me pidämme sitä niin tärkeänä, että se tässä olisi otettava huomioon.
15180: Sama laiva, joka virtapaikoissa päästää jäät irti, rikkoo myöskin
15181: selkäpaikoissa niin vahvat jäät, että niissä jo on hevosliike käymässä
15182: eikä ole muuta keinoa päästä yli kuin noista kahdesta sillasta.
15183:     Pyytäisin suuren valiokunnan huomioon kiinnittää, että 32 pykä-
15184: lään lisättäisiin, että sisävesillä, missä höyrylaivaliikettä harjoitetaan,
15185: senjälkeen kuin järvet jo ovat jäätyneet, se, joka rikkoo kulkuliik-
15186: keeltä jään, tuottamalla siten vastuksia liikenteelle, pitäköön tarpeel-
15187: lisen huolen siitä, ettei liike sen kautta tule kärsimään. Tämä kohta
15188: olisi välttämättömästi huomioon otettava, vaikka se lienee asia, jota
15189: ei valiokunta ole voinut varteen ottaa, koska tässä on kysymys
15190: ainoastaan erikoistapauksista, jotka koskevat vain muutamia paik-
15191: kakuntia.
15192:     Muussa suhteessa minä pyytäisin kannattaa ensimmäistä vasta-
15193: lausetta kyläteihin nähden. Valiokunnan enemmistö on jättänyt
15194: kylätiet yksityisten kansalaisten eli niiden niskoille, jotka niitä tar-
15195: vitsevat. Mutta ottain huomioon, että kauppaliikkeet ja tehdas-
15196: laitokset sijaitsevat ja yleensä kaikki virkamiehet asuvat maanteiden
15197: varsilla eivätkä siten tule kyläteiden ylläpitoon ollenkaan ottamaan
15198: osaa, niin löytyy myöskin kuntia, kuten Antrean kunta, jossa ei ole
15199: kuin jokunenkylä yleisen maantien varrella, mutta kyläteiden var-
15200: ressa sitä vastoin on koko suuren kunnan liike ja tällä tavalla tässä
15201: ei tulisi muuta kuin lisärasitusta, jos olot tulisivat nyt ehdotetuna
15202: tavalla järjestetyiksi.
15203:     Myös syntyy siinä kohden vaikeuksia, että jos kylätiet jäävät
15204: yksityisten huostaan eivätkä joudu kunnan ylläpidettäväksi, niitä
15205: on paljon vaikeampi tarpeen tullessa saada maanteiden joukkoon
15206: valtion kunnossa pidettäväksi. Tietysti kunta on vastassa sekä
15207: myöskin valtio koettaen saada niiden ylläpidon olemaan yksityisten
15208: niskoilla. Mutta kun ne olisivat kunnan ylläpidettävinä, olisi kunta
15209:  voimakkaampi saamaan ne lykätyiksi valtion kannatettaviksi. Olisi
15210:  mietinnössä vielä yhtä ja toista muutakin, johon olisi kajottava,
15211:  mutta koska mietintö menee suureen valiokuntaan, ehkä ne virheet
15212:  ja puutteellisuudet siellä tulevat poistetuiksi, joita laki- ja talous-
15213:  valiokunta ei ole ollut tilaisuudessa huomaamaan. Lopuksi pyytäisin
15214:  vaan, että suuri valiokunta ottaisi 32 pykälän suhteen tekemäni
15215:  muistutukset huomioonsa. Kannattaisin ensimmäistä vastalausetta,
15216: 2294               Istunto 19 p. lokakuuta 1907.
15217: 
15218: 
15219:     Ed. Schybergson: J ag kan icke rätt förstå, hvarför denna
15220: fråga skulle vara af den art, att den hade bort utan diskussion remit-
15221: teras tili stora utskottet, såsom en af de ärade talarena dock fram-
15222: hållit. Tvärtom finner jag det vara af ganska stor vikt att äfven
15223: den sidan af frågan, som jag i mitt föregående andragande berört,
15224: icke helt och hållet förbises. Hr Storbjörk har sagt, att redan nu
15225: väglagning mångenstädes betalas kontant. Jag vill tro att så sker,
15226: men mångenstädes, och troligen flerstädes är det dock förmånligare,
15227: att väglagningen är en natura prestation. Och äfven där den betalas
15228: kontant, gestaltar sig kostnaden antagligen betydligt lägre, då den
15229: enskilde aftalar om dess belopp, än om man, låt så vara på entrepre-
15230: nadauktion, utbjuder väglagning, och hvar och en vet, att ersättnin-
15231: gen tages från den, såsom man föreställer sig, outtömliga statskassan.
15232: J ag kan icke värja mig för tanken, att väglagning efter denna reform
15233: skulle blifva ofantligt mycket dyrare än den för närvarande är, utan
15234: att därför vägarna skulle blifva i väsentligare mån bättre. Hr Stor-
15235: björk har sagt, att det är nästan en naturrätt, att de allmänna vä-
15236: garna, som begagnas af alla, också skola betalas af alla. J ag behöfver
15237: dock knappast framhålla, att denna väglagningstunga ingått uti
15238: lägenheternas pris och att, om denna tunga aflyftes, man därmed
15239: endast skulle gifva en skänk åt de nuvarande jordegarena, hvilkas
15240: lägenheter, äfven eljes för närvarande stegrade i värde, därigenom
15241: yttermera skulle stiga i pris. J ag vet icke om det är jordegarne,
15242: som skattelindring främst skall komma till del. Då socialisterna
15243: vilja blifva fria all beskattning, och jämväl jordägarena skola fritagas
15244: därifrån, blifva inga skatter öfriga, med hvilka statens utgifter skola
15245: betalas. J ag finner, att den socialdemokratiska ståndpunkten i
15246: detta afseende dock är mer tilltalande, i det att skatten enligt deras
15247: förslag aflyftas från de mindre bemedlade, medan förevarande förslag
15248: afser skattelindring för en förmögnare klass af samhället.
15249: 
15250:     Ed. Luoma: Minä olen puolestani altis antamaan asianomai-
15251: selle valiokunnalle erityisen tunnustukseni siitä että valiokunta on
15252: pyrkinyt asettamaan tientekorasitusvelvollisuuden kaikkien Suo-
15253: men kansalaisten yleiseksi velvollisuudeksi ja pidän niinikään erityi-
15254: sesti hyvin harkittuna, että valiokunta, kuten se tässä on tehnyt, on
15255: erottanut säännökset tien verotuksesta teitten tekoa ja ylläpitoa
15256: koskevista säännöksistä. Mutta juuri viimeksi mainittu lakiehdotus
15257: sisältää uutuuden, joka minun mielestäni on omiansa herättämään
15258: sangen suuria arveluita.
15259:     VaHokunta ehdottaa nimittäin että myöskin kaupungit, se tietää
15260: kaupunkien asujamet, tulisivat, niin pian kuin tämä laki astuu voi-
15261: maan, ottamaan osaa yleiseen tientekovelvollisuuteen, tieverorasi-
15262: tukseen. Mikäli minä tunnen ei tähän suuntaan menevää ehdotusta
15263: tähän asti vielä koskaan ole tehty, milloin ikinä tientekorasitusta on
15264:                   Teitten ja siltaiu tekemisestä y. m.               2295
15265: 
15266: koetettu järjestää. Tällaisen menettelyn perustelee valiokunta sillä,
15267: että kaikille kaupungeille, olkootpa ne rautatieverkon yhteydessä
15268: vai ei, ovat sinne johtavat maantiet erittäin suuresta merkityksestä,
15269: eikä siis ole muuta kuin kohtuullista, että kaupunkienkin asukkaat
15270: käyvät yleisten maanteitten aiheuttamiin kustannuksiin osalliseksi.
15271: Valiokunta on kyllä varteen ottanut kaupungeille ja kaupunkien
15272: asujamille tähän asti kuuluneet velvollisuudet, myöntänyt että kau-
15273: punkien tonttimaan omistajat ovat velvolliset ylläpitämään kaupun-
15274: kien katuja, toreja ja yleisiä paikkoja; mutta mitä valiokunta ei näy
15275: laisinkaan huomanneen, ainakaan valiokunta ei siitä sanaakaan mie-
15276: tinnössä lausu, on se, että kaupungeilla on tätäkin nykyä, niinkuin
15277: ennemminkin, entuudestaan suuria maantieosuuksia ylläpidettävä
15278: ja että tämä maantierasitus, joka kaupungeilla on ja joka pienim-
15279: piinkin kaupunkeihin nähden käsittää kymmeniä kilometriä maan-
15280: tietä. rasittaa kaupunkeja ja kaupunkien asujamia kenties yhtä
15281: tuntuvasti ja monin paikoin tuntuvammin kuin yleisten maanteiden
15282: ylläpito rasittaa maata omistavaa maalaisväestöä. Jos siis tällainen
15283: ehdotus tulisi todella heti suoranaisesti sovelletuksi, tietäisi se sen,
15284: että kaupunkien asujamet tulisivat tässä suhteessa kaksin kerroin
15285:  verotetuiksi. Mutta valiokunnan perustelusta näkyy toki että valio-
15286:  kunta on arvellut, että ennenkuin tämä valiokunnan ehdottama laki
15287:  tulisi noudatettavaksi, niin olisi valtio ottanut myös haltuunsa kau-
15288:  punkien kadut ja yleiset paikat. Ei sentään koko laajuudessaan,
15289:  vaan ainakin kaupunkien pääkadut. Jospaniinkin kävisi että valtio
15290:  todella ottaisi myöskin kaupunkien pääkadut kustantaakseen, tien-
15291:  tekorasituksen siinä suhteessa haltuunsa, niin täytyy kysyä, mitkä
15292:  ovat kaupunkien pääkatuja, mitkä ovat syrjäkatuja. Kuka se on,
15293:  joka tämän määräilee, ja järjestelee, kunnallisetko vai valtion virka-
15294:  miehet?
15295:      Niinikään on minusta sangen arveluttavaa, tokko se alin vero-
15296:  määrä 1,200 markkaa, jonka valiokunta on ehdotuksessaan mää-
15297:  rännyt siksi tulomääräksi, jonka tulisi ottaa osaa tientekorasi-
15298:  tukseen, on oikeaan osattu. Päinvastoin on kokemus kaupungeissa,
15299:  kuten tunnettua, se että kaupunkien asujamet, joilla ei ole korkeam-
15300:  pia tuloja kuin 1,200 markkaa, töin tuskin jaksavat suorittaa niitä
15301:  kunnallisia ja kirkollisia veroja, jotka nykyisin heitä rasittavat.
15302:   Minä arvelen että olisi oikeampaan osattua, jos olisi tämä alin vero-
15303:   määrä, mikäli kaupunkien asujamia koskee, arvosteltu paljon kor-
15304:  keammaksi.
15305:       Ajan lyhyyden tähden en ole ehtinyt seikkaperäisemmin pereh-
15306:   tyä valiokunnan mietintöön, mutta olen kumminkin arvellut nämät
15307:   viittaamani asianhaarat olevan sitä laatua että sopii kiinnittää eri-
15308:   tyisesti suuren valiokunnan huomiota niihin.
15309: 
15310: 
15311:                                                                145
15312:                      Istunto 19 p. lokakuuta 1907.
15313: 
15314: 
15315:     Ed. Näs: Utskottet har vid utarbetandet af föreliggande lag-
15316: förslag sökt att efter bästa förmåga tillgodose alla berättigade kraf
15317: på rättvisa för alla samhällsmedlemmar. Härmed menar jag icke,
15318: att utskottet skulle hafva ansett sig vara ofelbart, ty det kunde ju
15319: hända att, då de skilda paragraferna komma under specialbehandling
15320: och debatteras i kammaren, mindre bristfälligheter däri skola kunna
15321: upptäckas och framdragas, förändras och afhjälpas, ifall majoritet
15322: därtill förefinnes i kammaren. Men i hufvudsak godkänner jag be-
15323: tänkandet, sådant som det är, och tillägger, att det nästan är för-
15324: underligt, för att icke säga förvånande, att man motsatt sig aflyf-
15325: tande af en tunga, som i århundraden, enligt min uppfattning orätt-
15326: vist, hvilat på jordbruket.
15327: 
15328:      Ed. Ahmavaara: Sen periaatteen, minkä valiokunta on oman-
15329: nut, hyväksyn minä täydellisesti. Minusta on ainoa oikea peri-
15330:  aate tässä se että kaikki kansalaiset tulevat ottamaan osaa kysy-
15331: myksessä olevaan rasitukseen. Yksityiskohdissa minulla on kyllä
15332: tätä lakiehdotusta vastaan muistuttamista, mutta niihin en koske,
15333: koska minä suuren valiokunnan jäsenenä olen siellä tilaisuudessa
15334:  niihin kajota.
15335:      Mutta minä pyysin puhevuoroa ed. Schybergsonin ehdotuksen
15336: johdosta että tämä asia lähetettäisiin valtiovarainvaliokuntaan.
15337: Minä en näe mitään syytä olevan lähettää tätä valtiovarainvalio-
15338: kuntaan ja luulenkin että sitä ehdotettiinkin ehkä tarkotuksessa
15339: viivyttää tätä asiaa. Sillä tässä ei ole ensinkään kysymys mistään
15340: uudesta verosta, tässä on vain entisen veron tasaus~ja jonkun verran
15341: uusille perusteille laskeminen kysymyksessä. Ja toisekseen, näiltä
15342: valtiopäiviltä ei kysytä tässä asiassa mitään rahamääriä. Laki
15343: ehdotetaan astuvan voimaan vasta monen vuoden päästä, nimittäin
15344: vuonna Igii. Silloin vasta tulee kysymykseen varain myöntäminen,
15345: jos niitä nimittäin tarvitaan, ja se on sen ajan huoli eikä nykyisten
15346: valtiopäiväin. Ei nyt tarvitse niin kovin pelätä sitä valtiovarain
15347: menoa, mikä tästä muka johtuu. Herra Schybergson on kai huo-
15348: mannut että tässä on toinen lakiehdotus, millä tavalla tähän tar-
15349: vittavat varat kootaan. Suurin osa niistä kootaan samoilta kan-
15350: salaisilta, jotka ennen ovat maantiet kustantaneet, rasitus tulee vaan
15351: vähän tasatuksi. Näin ollen ei valtiorahastolle tule olemaan niin-
15352: kään suuria rasituksia, sillä minä luulen että tuo tievero tulee tar-
15353: peelliseksi kantaa pääasiallisesti sillä tavoin kuin valiokunta ehdot-
15354: taa. En siis kuten sanoin näe mitään syytä olevan lähettää asiaa
15355: valtiovarainvaliokuntaan. joten vastustan sitä.
15356:     Ed. Luoman lausunnon johdosta pyydän lyhyesti huomauttaa
15357: että on kyllä totta että kaupungeilla on paljon teitä nimittäin katuja
15358: ylläpidettävänä, ja siltä kannalta katsoen näyttää todellakin että
15359: kaupunkilaiset tulisivat kaksin kerroin tätä rasitusta kantamaan ..
15360:                    Teitten ja siltain tekemisestä y. m.             2297
15361: 
15362: Mutta on huomattava että asianlaita maalaisilla on aivan saman-
15363: lainen. Paikallistiet, kyläntiet jäisivät edelleenkin tämän ehdotuk-
15364: sen mukaan kuntien ylläpidettäväksi, ja niistä on ainakin yhtä suuri
15365: rasitus kuin kaupungeilla kaduistaan. Kyllä siinäkin suhteessa on
15366: siis aivan oikein että kaupunkilaiset myös ottavat osaa tähän rasi-
15367: tukseen.
15368: 
15369:      Ed. Schultz: Jag ber att till alla delar få förena mig i det
15370: uttalande, som hr Luoma gjort angående skyldigheten för städerna
15371: att deltaga i landsvägsunderhållet. J ag har trott mig finna att
15372: utskottet i afseende å städernas landsvägsunderhåll gjort sig skyldigt
15373: till en viss inkonsekvens. Utskottet föreslår nämligen, att landt-
15374: dagen ville anhålla om, att nådig proposition skulle utarbetas an-
15375:  gående väg- och gatubyggnadsbesväret i städerna och att lagförslaget
15376:  måtte till landtdagens antagande öfverlämnas. Men på ett annat
15377:  ställe säger utskottet, att utskottet har utgått från den förutsättning,
15378:  att innan vägskatt i städerna komme att uppbäras, allmänna vägars
15379:  och gators byggnad och underhåll i städerna skall i lagstiftningsväg
15380:  ordnas på samma sätt, som beträffande landsvägarna är stadgadt.
15381:  Emellertid föreslår utskottet, att lagen om utgörande af vägskatten
15382:  och dess användning skall träda i kraft år I9II. Likväl finnes in-
15383:  genstädes antydt, huru förfaras skall, om någon lag angående gators
15384:  underhåll i städerna icke därförinnan blifvit godkänd eller trädt i
15385: 'gällande kraft. Jag anser, att en sådan lag först bör blifva gällande,
15386:  innan lagen om utgörande af vägskatten utfärdas, och jag anhåller
15387:  därför, att statsutskottet ville taga denna omständighet i betrak-
15388:  tande.
15389: 
15390:     Ed. Storbjörk: Om hr Schybergson fick den uppfattningen,
15391: att jag skulle ha:iva ansett frågan vara af mindre vikt, därför att jag
15392: önskade, att den hade remitterats till stora utskottet, innan debatt
15393: om den..:;amma skulle förekomma i kammaren, så var det naturligtvi<;
15394: ett misstag. Jag tror nämligen, att jag hyset fullt lika stort intresse
15395: för frågan som hr Schybergson själf. Men jag ansåg, att frågan var
15396: af den vikt, att jag gärna sku1le hafva hört gräddan.<; af kammaren
15397: åsikt, innan jag skul.le hafva velat börja med någon debatt i frågan.
15398: J ag vill icke heller inlåta mig i ordstrid med hr Schybergson, men
15399: jag har märkt och jag märker det allt ännu, att, då frågor om refor-
15400: mer förekomma i denna kammare och möjliga skäl till betänkligheter
15401: förefinnas, så utmålar man på yist håll i sin fantasi dessa betänldig-
15402: heter så stora, att, om vi skulle lyssna till dem vi icke skulle få några
15403: reformer alls. J ag vill blott hoppas att stora utskottet icke måtte
15404: hysa samma betänkligheter.
15405:                      Istunto 19 p. lokakuuta 1907.
15406: 
15407: 
15408:     Ed. Schybergson: I :'anledning af det senaste andragandet her-
15409:  jag få betona, att detta förslag om jordegarenas hefriande från lands-
15410: vägatungan icke får ställas i samma kategori som de reformer, hvilka
15411: vi stå i heråd att genomföra, snarare utgör det ett finansielt hinder
15412: för dessa andra reformer.
15413:     J ag hegärde ordet, då hr Ahmavaara hade det. Han ansåg,
15414: att mitt förslag om inhämtande af statsntskottets utlåtande i frågan
15415: var afsedt att fördröja ärendets he.handling och enkom tillkommet i
15416: detta syfte. J ag skulle he hr Ahmavaara vara försiktigare i sina
15417: uttryck. Sådana heskyllningar träffa visserligen icke så mycket
15418: den, mot hvilken de riktas, som de icke snarare återfalla på dem som
15419: framställa heskyllningen. Men jag har dock trott mig höra tilihaka
15420: visa den.
15421:     J ag vet icke, om hr Ahmavaara har läst igenom förevarande he-
15422: tänkande. Har han det gjort, så horde han funnit, att i detsamma
15423: ingår en kläm, där det uttryckligen förutsättes, att till statsutskottet
15424: skulle remitteras det i hetänkandet ingående utkastet tilllag om ut-
15425: görande af vägskatt och dess användning. För öfrigt her jag att i
15426: detta sammanhang, då det är fråga om den tnnga, som, på sätt hr
15427: Näs det framhöll, sedan århundraden helastat jorden, få framhålla,
15428: att klagomålen ifrån den jordegande hefolkningen dock öfverhufvud-
15429: taget äro icke så litet oherättigade. Redan denna omständighet, att
15430: tungan ålegat jorden i hundradetal år, innehär, att den ingått i dess
15431: pris och därför icke kan likställas med andra skatter. Äfven för
15432: öfrigt her jag att från min erfarenhet uti hypoteksföreningen få nämna
15433: att flertalet jordlägenheter i detta land, stora som små, under några
15434: få decennier hafva treduhhlats i värde, jämte det egarena dock haft
15435: hetydande inkomst ifrån dem genom skogsafvärkning. Det är allde-
15436: les påtagligt, att förmögenheterna här i landet i flertalet fall hildats
15437: genom egande af jord på landet och fastighet i stad. På detta håll
15438: finnes säkert mindre anledning till klagomål än på de flesta andra.
15439:   (~}(.,
15440:    -Ed. Listo: Minä saatan ymmärtää, että tämän mietinnön
15441: luettua useilla tämän kamarin arvoisilla jäsenillä on ollut suuria epäi-
15442: lyksiä siitä, onko laki- ja talousvaliokunta osannut oikeaan suuntaan,
15443: kun se on käynyt rakentamaan tielakiehdotustaan sille periaatteelle,
15444: että yleiset tiet olisivat valtiovaroilla rakennettavat ja voimassa pi-
15445: dettävät. Se on, niinkuin ed. Schyhergson jo huomautti, suuri meno-
15446: erä, joka täten valtion vastattavaksi tulisi pantavaksi. Ja eihän voi
15447: kieltää, etteikö se kansanluokka, joka tähän asti on koonnut varat
15448: tuohon menoerään, ole tätä ennen ollut niissä varallisuusoloissa ja
15449: siinä asemassa meillä, että se paremmin kuin muut kansanluokat,
15450: useimmat ainakin, on kyennyt kantamaan näitä kustannuksia. Mutta
15451: laki- ja talousvaliokunta on näyttänyt, että nämä epäilykset ovat
15452: sittenkin nyt jo voitettavissa. Sillä kehitys niin meidän maassamme
15453:                   Teitten ja siltain tekemisestä y. m.             2299
15454: 
15455: kuin muuallakin käy siihen suuntaan, että tällaiset menot voidaan
15456: ja pitää sälyttäää koko kansan kannettavaksi. Niinkuin tiedämme,
15457: ei meillä enää maata omistava luokka ole yksinään se, joka omistaa
15458: tuloja ja pääomia. Päinvastoin ne kansanluokat, jotka tähänasti
15459: ovat hyvinkin tukalasti tulleet työpaikoillaan toimeen ja jotka siis
15460: eivät ole kyenneet suorittamaan yhteisiin tarpeisiin mitään osaa siitä,
15461: rupeavat vähitellen ja päivä päivältä kohoamaan siihen tilaan, että
15462: nekin voidaan ottaa osallisiksi yhteiskunnan velvollisuuksien kanta-
15463: miseen. Ei ole sentähden muuta kuin kohtuullista, että ne rasitukset,
15464: jotka tähän asti ovat painaneet erityisiä kansanluokkia, mikäli mah-
15465: dollista, siirretään kaikkien tuloa nauttivien yhteiskuntaluokkien
15466: kannettaviksi.
15467:     Mitä nyt erittäin tulee tähän maantientekoasiaan, niin näemme
15468: arm. esityksen perusteluissa lausuttavan, että maantiet meillä, sitten-
15469: kun uudenaikaisemmat kulkuneuvomme, laivareitit ja rautatiet, jo
15470: ovat päässeet nykyiseen kehitykseensä,t ovat joutuneet kulkulaitos-
15471: verkossamille toisarvoisiksi, paikallista liikettä välittäviksi. Tämä
15472: on meidän hallituksellemme uusi kanta. Ainakaan sitä samaa kan-
15473:  taa ei muualla Euroopassa yleensä omisteta. Siellä käy kehitys,
15474: vaikkakin rautatieverkko on siellä verrattomasti paljo tiheämpi kuin
15475: meidän maassamme ja myöskin vesikulkureitit, kanavaverkot y. m. s.
15476: ovat paljon kehittyneempiä kuin meillä, sittenkin siihen suuntaan,
15477: että valtio yhä enemmän ottaa myös yleisten teitten rakentamisen
15478:  ja kunnossapitämisen vastattavakseen.
15479:     Ainoa valtio, missä kehitys on mennyt toiseen suuntaan, on
15480: Preussi. Siellä suuren verotusreformin yhteydessä .siirrettiin kus-
15481:  tannukset maanteistä, jotka sitä ennen olivat olleet valtion vastatta-
15482: vina, lääneille. Tämä tapahtui siitä syystä, että valtio tyytyi yk-
15483: sistään tulo- ja pääomaveroon ja antoi pienemmille piireille, lääneille
15484: ja kunnille, ne entiset verot, jotka eri yhteiskuntaluokat suorittivat,
15485: sillä ehdolla, että nuo piirit myös ottivat kustantaakseen niitä teh-
15486: täviä, joita varten noita luokkaveroja kannettiin. Sillä keinoin jou-
15487: tuivat maantiet siellä läänien ja kuntien vastattaviksi.
15488:     Toinen maa, missä kehitys ei myöskään vielä ole kulkenut siihen
15489: suuntaan, että valtio ottaisi maantiet huostaansa, on Englanti.
15490: Siellä päinvastoin ovat yleiset tiet jätetyt yksityisen yritteliäisyyden
15491: haltuun. Englannissa on suuria osakeyhtiöitä, joissa osakkaina
15492: kumminkin on kuntia ja ehkä laajempiakin yhteiskuntia, ja nämät
15493: yhtiöt rakentavat ja ylläpitävät suuret viertotiet sekä kantavat niistä
15494: tiemaksun. Kuitenkin on sielläkin järjestetty niin, että eräät suuret,
15495: kallishintaiset sillat rakennetaan kreivikuntien, jotka vastaavat mei-
15496: dän läänejämme, yhteisillä varoilla. Mutta viime aikoina kuuluu,
15497: että Englannissakin tätä järjestelmää on ruvettu moittimaan ja että
15498: yleinen mielipide rupeaa käymään siihen suuntaan, että huolenpito
15499: maanteistä olisi joutuva yhteiskunnan huostaan.
15500: 2300                Istunto 19 p. lokakuuta 1907.
15501: 
15502: 
15503:     Tätä yleistä kehityssuuntaa laki- ja talousvaliokunta puheena
15504: olevassa kysymyksessä on pitänyt silmällä. Kuinka se on onnistu-
15505: nut sitä lakiehdotuksessaan toteuttaa, sitä minä en voi ruveta tässä
15506: kehumaan; mutta kyllä tahdon suoraan tunnustaa, että koko ajan
15507: tätä lakiehdotusta valiokunnassa käsiteltäessä on ollut mielessä se
15508: suuri puute, mikä meidän yhteiskuntarakennuksessamme on ole-
15509: massa siinä, että meillä ei ole mitään pienempiin piireihin kuin koko
15510: kansaan ulottuvaa edustuslaitosta. Tämä asia olisi ollut paljon hel-
15511: pommin ja epäilemättä käytännöllisemmin järjestettävissä, jos meillä
15512: olisi olemassa läänin tai vaalipiirien edustuslaitos. Mutta tuskinpa
15513: meidän sentään käy seisauttaminen esillä olevaa reformikysymystä
15514: sen takia, että tulevaisuudessa - kuinka kaukaisessa tulevaisuudessa,
15515: sitä tietysti ei voi nyt arvioida,- ehkä saamme semmoisen ahtaam-
15516: man edustuslaitoksen. Saattaa kyllä olla vaikeuksia siinä, että
15517: valtio ottaa koko maata käsittävän maantieverkon huostaansa,
15518: mutta siitä on myöskin, niinkuin valiokunta on huomauttanut, moni-
15519: aita hyvin suuria etuja, ennen kaikkia se, että ne suuret eroavaisuudet
15520: tientekorasituksessa,- kantakoot sitä sitten erityiset tai kaikki kan-
15521: sanluokat - mitä tientekolahkojärjestelmän pohjalla on olemassa
15522: ja siihen järjestelmään tulisi jäämään, saadaan tasoitetuiksi. Onhan
15523: se sentään erinomaisen suuriarvoinen parannus. Ja toiseksi saadaan
15524: korjatuksi se epäkohta, että maantiet monessa paikassa maassamme
15525: ovat niin huonossa kunnossa, että ne eivät paljon maantien nimeä
15526: ansaitse, joka tapauksessa ovat suureksi rääkkäykseksi eläimille ja
15527: kiusaksi ihmisille. Kaikissa paikoissa, missä liike on suurempi,
15528: olemme kuulleet puhuttavan pohjattomista maanteistä. On vallan
15529: varmaa, että tästä epäkohdasta, joka on suorastaan häpeäksi kan-
15530: sallemme, emme pääse vähemmällä, kuin että saadaan parempi maan-
15531: tientekotapa ja että saadaan yhteiskunta yhteisillä voimilla pitämään
15532: sellaisia teitä kunnossa.
15533:     Mitä tulee kysymykseen kaupunkien osallisuudesta tieveron suo-
15534: rittamiseen, jonka valiokunta on ajatellut tarpeelliseksi niin pian
15535: kuin maantiet joutuvat yhteisesti voimassa pidettäviksi, niin on huo-
15536: mattava, että valiokunta mietintönsä 42 sivulla mainittuun kysy-
15537: mykseen nähden ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi ponsilau-
15538: seen, jossa pyydetään hallitusta toimittamaan tutkimus tie- ja katu-
15539: rasituksesta kaupungeissa ja sen perustuksella antamaan eduskun-
15540: nalle lakiehdotuksen, jonka mukaan kaupunkien valtatiet ja pääkadut
15541: myös tulisivat valtion rakennettaviksi ja voimassapidettäviksi. Sel-
15542: laisen tutkimuksen kautta tietysti on saatava selville, mitkä tiet ja
15543: kadut kaupungeissa ovat valtateiksi ja pääkaduiksi katsottavat.
15544: Toisessa paikassa mietinnössään huomauttaa valiokunta sitä paitsi,
15545: että semmoisina on pidettävät ne viertotiet tai muut kadut, jotka
15546: johtavat maalta torille, satamaan tai rautatieasemalle, ja siinä luul-
15547: lakseni onkin jotakuinkin vedettynä ääriviivat sille käsitteelle, josta
15548:                    Teitten ja siltain tekemisestä y. m.            2301
15549: 
15550: 
15551: 
15552: on puhe. Mutta saattaa olla mahdollista, että nämä ääriviivat täy-
15553: tyy jonkun verran laajentaa, koska valtion täytyisi maallakin ottaa
15554: huostaansa sellaisia teitä, joita nyt maanteinä voimassapidetään ja
15555: siksi nimitetään, vaikka liike niillä on siksi pieni, että ne paremmin
15556: olivat paikallisteinä hoidettavat. Sillä se, että ne nyt käyvät maan-
15557: teiden nimellä, tekee hyvin vaikeaksi valtiolle kieltää niiden vastaan··
15558: ottoa. Mahdollista on, että tulevaisuudessa tästä voitaisiin suoriutua
15559: sillä keinoin, että valtio jättää ne sopivan välipuheen kautta kylien
15560: tai asianomaisten paikkakuntain hoidettaviksi.
15561:     Täällä ed. Pykälä on kannattanut valiokunnan mietintöön liitet-
15562: tyä ensimmäistä vastalausetta, joka sisältää sen, että kuntien olisi
15563: velvollisuus ottaa yhteisesti voimassa pitääkseen kaikki kylätiet,
15564: sittenkun ne yksityisten toimesta on saatu tehdyksi ja kolme vuotta
15565: valmistumisen jälkeen on voimassa pidetty. En todellakaan tiedä,
15566: kuinka ed. Pykälä uskaltaisi mennä kotiinsa, jos sellainen laki täällä
15567: laadittaisiin. Voisi näet käydä niin, että hänet otettaisiin hyvin
15568: happamella naamalla siellä vastaan, sillä tästä järjestelmästä tulisi
15569: jotenkin sieviä menoja kunnille, ja niitä tulisi heti niin pian kuin
15570: tielaki astuisi voimaan. Pyydän huomauttaa sitä pientä tilastoa,
15571: joka on olemassa valiokunnan mietinnön 15 sivulla. Siinä mainitaan,
15572: että jo vuonna 1898 oli kyläteitä Porvoon maaseurakunnassa 126,
15573: Urjalassa 128, Säkkijärvellä 264, Kenmäellä ynnä Enonkoskella 207,
15574: Ilomantsissa 221, Kauhajoella 194 ja Alatorniossa 64 kilometriä.
15575: Kuinka monta kilometriä kyläteitä on siinä kunnassa, jossa ed. Pykä-
15576: län kotipaikka on, sitä en nyt osaa sanoa, koska en tarkoin tunne,
15577: mistä hän on kotoisin. Mutta jos otaksutaan, että paikallistien vuo-
15578: tuinen kunnossapito maksaa 50 markkaa kilometriltä, joka ei liene
15579: vallan paljon, niin tulisi Porvoon maaseurakunta heti saamaan 6,500
15580: markan vuotuisen menoerän, Urjala 6,6oo:n, Säkkijärvi 12,2oo:n,
15581: Kerimäki 10,3oo:n, Ilomantsi II,ooo:n, Kauhajoki 8,7oo:n ja Alator-
15582: nio 3,2oo:n markan suuruisen vuosimenon. Jos tähän tulisivat vielä
15583: lisäksi kaikki ne vastedes tehtäväin paikallisteiden vuosimenot, joita
15584: kunnat eivät millään tavoin voisi itseltään torjua, niin kyllä on pe-
15585: lättävissä, että kuntain niskoille saataisiin sellainen vyöry, joka joka
15586: tapauksessa hyvin ankarasti koskisi kunnanjäsenten veronmaksu-
15587: kykyyn. Ne kunnat, joita nyt on esimerkiksi mainittu, ovat sentään
15588: verrattain tiheästi asuttuja kuntia. Mutta jos ajattelemme sellaisia
15589: kuin esim. Kuusamo, Sodankylä ja Kuolajärvi, jotka ovat alueeltaan:
15590: Kuusamo 10,300, Sodankylä 19,000 ja Kuolajärvi 13,600 kilometriä,
15591: niin ymmärrämme, että jos niiden täytyisi ottaa vastaan paikallisia
15592: teitä, joita esim. tukkiherrat metsiään varten sinne rakentavat, min-
15593: kälaiseen hätään sellaiset kunnat joutuisivat. Meidän on vaan huo-
15594: mattava, saadaksemme oikean käsityksen siitä, minkälaiset tiepituu-
15595: det siellä voivat tulla kysymykseen, että koko Uudenmaan lääni on
15596: tasaluvuin II,ooo neliökilometriä, Hämeen lääni 17,900 ja Mikkelin
15597: 2302               Istunto ry p. lokakuuta I<J07·
15598: 
15599: 
15600: lääni 17,000 neliökilometriä. Siis Sodankylä on yksinään suurempi
15601: kuin jokainen näistä kolmesta läänistä ja Kuusamo tapailee jotakuin~
15602: kin Uudenmaan läänin kokoa. Minä arvaan, että kun tät~kysy­
15603: mystä näin vähän syvemmältä katselee, ensimmäinen vastalause ei
15604: tule herättämään eduskunnassa suurempaa huomiota.
15605:     Niinkuin valiokunnan mietinnöstä ja sen ponsilauseesta sivulta
15606: 49 näkyy, on valiokunta kaiken aikaa ajatellut, että valtiovarainvalio-
15607: kunnan tehtävänä olisi käsitellä tämän asian rahallista osaa. Laki-
15608: ja talousvaliokunta ei ole ollenkaan pitänyt itseään kykenevänä eikä
15609: myöskään sen tehtäviin kuuluvana ruveta tarkemmin pohtimaan
15610: kyseeseen pantua tieveroasiaa. Valiakunta on vain hyvin yksin-
15611: kertaisesti tehdessään luonnosta verolaiksi raapinut kokoon, mitä se
15612: on leikannut irti arm. esityksestä ja pannut siihen sitten pikkuisen
15613: kittiä väliin, niin että on tullut vähän kokonaisen näköistä. Kuinka
15614: tyytyväinen valtiovarainvaliokunta tähän tekeleeseen saattaa olla,
15615: jääköön sen arvosteltavaksi. Joka tapauksessa minusta tuntuu,.
15616: että kamarilla ei nyt olisi syytä syvemmältä käydä tämän tievero-
15617: luonnoksen kimppuun, sillä se ei ole parempaa arvoa valiokunnan
15618: mietinnössä enemmän kuin muuallakaan pyytänyt, kuin että se on
15619: luonnos; ja se on syntynyt juuri sillä tavalla kuin mainitsin.
15620: 
15621:      Ed. Kallio: En pidä odottamattomana sitä, että kaupunki-
15622: laisedustajat nousevat vastustamaan tätä mietintöä, joka on ra-
15623: kennettu niille periaatteille, että kaikki kansalaiset ovat velvolli-
15624: set ottamaan tähän rasitukseen osaa.
15625:      Ed. Luoma sanoi, että kaupunkikunnilla on myöskin maan-
15626: teitä tehtävänä, joka ehkä tulee heille monin paikoin yhtä ras-
15627: kaaksi kuin maaseuduillakin. Silloin ei luulisi olevan mitään va-
15628: littamisen syytä, kun kaikki tiet otetaan, sillä tulevathan silloin
15629: myös näiden kaupunkien maantiet tehdyiksi. Muuten pyytäisin
15630: yhtyä niihin oikeusperiaatteisiin, joita valiokunnan puheenjohtaja
15631: toi esille. Toivon että suuri valiokunta omaa nämä samat oikeus-
15632: periaatteet ja suo sille saman hengen, jonka valiokunta on ansiok-
15633: kaasti tälle mietinnölle antanut. Mitä ed. Schybergsonin ehdo-
15634: tukseen tulee, niin se ei lainkaan voine tulla päätöksen alaiseksi
15635: tässä käsittelyssä, kun mietintö lähetetään vasta suureen valio-
15636: kuntaan.
15637: 
15638:     Ed, Helle: Näihin asti on aina ikivanhoista ajoista tunnus-
15639: tettu se tosiseikka, että kiinteimistön omistajalla paremmin kuin
15640: minkään muun omaisuuden omistajalla on täydellinen toimeentulo
15641: turvattu. Tällaiseen kiinteimistöön kuuluvat etupäässä maat, sillä,
15642: joka omistaa maan, on varma omaisuus. Sitä ei saa millään ta-
15643: Yalla häneltä kulutetuksi, ellei hän sitä tahallaan haaskaa. Sen-
15644: takia on asetuttu myöskin semmoisille perusteille että ne, joilla on
15645:                  Teitten ja siltain tekemisesta y. m.           2303.
15646: 
15647: näin varma toimeentulon mahdollisuus, ovat saaneet ottaa osaa ve-
15648: t otukseen enemmän kuin sellaiset, joilla on epävarmempi toimeen-
15649: tulo. Ikivanhoista ajoista saakka ovat manttaalinomistajat etu-
15650: päässä saaneet ottaa osaa tietekorasituksiin, mikä kenties on joh-
15651: tunut siitä että niillä, joilla ei ole maata mailla, on niin epävarma
15652: toimeentulo, että ne ovat välttämättömästi tarvinneet syödäkseen
15653: ja toimeentullakseen ne muutamat pennit, joita he vuosittain ovat
15654: an:,;ainneet. Ajatellaanpa muonamiestä, joka kenties korkeimmas-
15655: sa tapauksessa ansaitsee 6oo mk - se on äärettömän hyvä tulo,
15656: mutta joskus semmoinenkin sattuu - tai pientorpparia, jonka
15657: tulot voivat nousta 6oo-7oo mk. He tarvitsevat tuon elääkseen,
15658: sillä onhan heilläkin perhe, josta tulee huolta pitää, ja yhteiskunta
15659: on valmis tuomitsemaan heitä, elleivät he elätä perhettään. Hy-
15660: vin harvoin ajatellaan, kuinka nämä kansanluokat voisivat hyvin
15661: elättää itseään. Minä uskon, että nekin, jotka valiokunnassa ovat
15662: asettuneet sille kannalle, että maalla 6oo markan tuloa nauttivat
15663: henkilöt ovat asetettavat tientekorasituk.siin osallisiksi, eivät ole
15664: milloinkaan kokeneet puutetta. Näemme että maanomistajat ovat
15665: tässä tehneet oivallisen keksinnön. He ovat nähneet, että maat
15666: ovat yhä enemmän siirtyneet yksityisten haltuun ja ovat Iie sil-
15667: loin keksineet sellaisen konstin, että asetetaanpas kaikki kansalai-
15668: set ottamaan osaa niihinkin rasituksiin, jotka tähän asti ovat ol-
15669: leet meidän yksinään suoritettavina. Täallä on monta kertaa moi-
15670: tittu senaatin, hallituksen vanhoillisuutta; sitä on syytetty monella
15671: tavalla, ett'ei se pidä kansan puolta ja että se etenkin unohtaa
15672: köyhälistön. Mutta valiokunta on asettunut paljon vanhoillisem-
15673: malle kannalle, kuin meidän kotimainen hallituksemme. Hallitus
15674: on toki mennyt niin ihmisellisesti, tai voisinko sanoa asteettain
15675: eteenpäin, että se on asettanut tätä veroa maksamaan vaan suh-
15676: teellisesti pienituloiset, asettuen Sao mk kannalle. Valiokunnan
15677: monen jäsenen olen kuullut syyttävän hallitusta siitä, mitä äsken
15678:  selvitin. Kun valiokunnan jäsenet pitävät aivan oikeutettuna
15679:  sitä, että asetutaan 6oo mk. perusteelle maaseudulla ja vielä tuo-
15680: vat esille niin valaisevan seikan, että jos asetutaan 6oo mk. vero-
15681: perusteelle, niin tulisi 75,7 prosenttia maalaisväestöstä olemaan
15682: vapaa tietekorasituksesta. Tämä osoittaa, että vain muutamat
15683:  harvat, 24,3 prosenttia omistavat maata ja kaikki toiset ovat hy-
15684: vin köyhää väestöä. Nyt koetettaisiin siitäkin vähästä, mikä
15685: tedellisesti on kunnallisveroa tuottavaa, lisää ja kuitenkaan ei
15686: tietekorasitus tulisi maataomistaville luokille kovinkaan suuria
15687: tuntumaan. Tämä on sitä porvarillista edistystä. Koetetaan saada
15688: kansalaisia ottamaan osaa rasituksiin selittämällä, että kaikki
15689: kansalaiset käyttävät maanteitä, ja kumminkin, mikäli olen maa-
15690:  seudulla liikkunut, olen huomannut, että etupäässä ne, jotka 6oo
15691: markan tuloja nauttivat, etupäässä marssivat jalkaisin. Torppari.
15692: 2304                 Istunto 19 p. lokakuuta 1907.
15693: 
15694: 
15695: jolla ehkä on 8oo mk. tulot, omistaa ehkä joskus hevoskaakin,
15696: mutta se käy talon taksvärkissä ja silloin käyttää kärryjänsä
15697: maantien rikkomiseen; hyvin vähän se jalkasin kävellessä näet
15698: kuluu. Minusta on hyvin kohtuullista, että veroperuste asetetaan
15699: jotakuinkin korkealle. Mutta, etteivät porvarit saisi järki pal-
15700: jon sanansijaa, kun tahdotaan niitä, jotka työväen luokkaan kuu-
15701: luvat, verotuksista ja rasituksista poistetuiksi, asetuo tuolle joten-
15702: kin alhaiselle kannalle, hallituksen kannalle ja yhdyn toiseen vasta-
15703: lauseesen.
15704:     Ed. Jalava: Minuakin melkein hämmästyttää valiokunnan
15705: mietintö, kun siinä on maalla veropohjaksi, josta ruvettaisiin mak-
15706: samaan tientekoäyrejä, asetettu 6oo markan tulo. Vaalien edellä
15707: kyllä agitatsioonitilaisuuksissa uskotteli jokainen puolue työväen-
15708: luokalle - mutta varsinkin suomettarelaiset sillä ratsastelivat -
15709: kuinka he ovat mäkitupalaisten ja torpparien ystäviä, kuinka he
15710: ajavat veronhuojennuksia valtiopäivillä, jahkapa he vaan sinne
15711: pääsevät. Tämäkö nyt sitä veronhuojennusta on? Minä ymmär-
15712: rän tämän päinvastoin siltä kannalta, että suomettarelaiset tuu-
15713: mivat, että jos uusi maanvuokralaki tulisikin tuottamaan jon-
15714: kunmoisia pieniä veron lievennyksiä noille mäkitupalaisille ja torp-
15715: pareille, mutta tällä lailla he voisivat päästä uusilla keinoilla ja
15716: uusilla veroilla taas niitä nylkemään. Minä en voi puolestani yh-
15717: tyä tähän valiokunnan mietintöön, vaan yhdyn toiseen vastalau-
15718: seseen. Ei sekään vielä vastaa minun mielipidettäni, että 8oo
15719: markasta pantaisiin veroäyri, mutta koska vastalauseen tekijät
15720: eivät ole korkeampaa pohjaa ajatelleet, niin voin minäkin yhtyä
15721: tähän. Pvvtäisin vaan lausua sen evästvksen suurelle valiokun-
15722: nalle, että ·s~ ottaisi tämän toisen vastalauS'een huomioon ja esittäisi
15723: lakiehdotuksen hyväksyttäväksi sen mukaan. Mutta jollei niin
15724: tule tapahtumaan, niin kyllä minunkin sitte täytyy yhtyä niihin,
15725: jotka ovat ehdottaneet koko lakiehdotuksen hylkäämistä.
15726:      Ed. Laakso: Koska ed. Helle on jo ilmaissut saman mieli-
15727: piteen, mikä minulla on, niin yhdyn häneen ja kannatan toista
15728: vastalausetta.
15729:      Ed. Hoikka, I.: Pyysin puheenvuoroa pääasiallisesti
15730: vastatakseni ja antaakseni selityksen ed. Pykiilän ylösalaisin, se-
15731: kaisin sinne tänne käypien käsitysten johdosta tästä valiokunnan
15732: mietinnöstä. Mutta koska valiokunnan hyvin arvoisa puheen-
15733: johtaja on siitä jo antanut selvityksen ja oikaisun, niin ei mi-
15734: nulla siinä suhteessa ole enempää sanottavaa. Täällä ovat eräät
15735: viimeiset puhujat moittineet 6oo markan sensusta liian alhaiseksi.
15736: Katson asianomaisen valiokunnan jäsenenä olevani velvollinen
15737: antamaan siihen pienen selityksen. Mitä minulla on onni ja kun·
15738: nia tuntea oloja Pohjolassa, niin siellä ovat kahden viimeisen
15739:                   Teitten ja siltain tekemisestä y. m.            2305
15740: 
15741:  vuosikymmenen ajalla perintötilat jakaantuneet useampiin osiin:
15742:  kahtia, neljäksi, viideksi; onpa tapahtunut, että kuuteenkin osaan
15743: on yksi maatila jakaantunut eri omistajille. Siis niiden taksoi~
15744:  tettavat tulot pienemmät 6oo markkaa. Nämä ovat kyllä tyyty-
15745:  väisinä koettaneet täyttää sen peräti raskaasti painavan rasituksen,
15746:  mikä siellä on ollut olemassa maanteitten ja siltain kunnossa-
15747:  pidosta. Jos nyt valiokunta olisi asettanut sensuksen 6oo mark-
15748:  kaa korkeammaksi, niin silloin olisivat kaikki pienemmät maa-
15749:  tilanomistajat jääneet osattomiksi ja tulleet kokonaan vapaute-
15750:  tuksi tästä kysymyksessä olevasta rasituksesta, syystä ettei niitä
15751:  voitaisi taksoittaa 6oo markan tuloista. Minä valiokunnan jäse-
15752:  nenä ollessani tein paljonkin suunnallisia laskelmia maatilallisista
15753:  siinä kunnassa, jossa minä asun, siihen nähden, mistä veroarvosta
15754: niitä on kunnallisissa rasituksissa taksoitettu. Jos sensus tehtäisiin
15755: 6oo markkaa korkeammaksi, niin- sen uskallan varmasti sanoa,
15756: enkä liioittele ollenkaan - Rovaniemen pitäjässä, jossa nyt on
15757: kuudetta kilometriä valmista maantietä voimassapidettävänä ja
15758: kun uusi maantie Rovaniemen kirkolta niin kutsutulle Antinie-
15759:  melle, jota väliä on runsaasti 7 peninkulmaa, pian valmistunee,
15760: tulee tientekorasitusta runsaasti kolmannes lisää. Voiko ajatella,
15761: että tällaisella paikkakunnalla, missä on niin paljon maanteitä,
15762: suurin osa maata omistavia kuntalaisia tulisi vapatetuksi tästä ra-
15763: s;tuksesta, josta heille kuitenkin kaikille täytyy ehdottomasti olla
15764: hyötyä? Sitä ei tarvinne kunnioitettavassa eduskunnassa selit-
15765: tää, mikä hyöty kansalaisille on maantiestä, eikä ainoastaan maan-
15766: omistajille, vaan yhtä suuressa määrässä jokaiselle, joka maan-
15767: tietä kulkee tai jotakin maantiellä kuljettaa tai muille kuljetuttaa.
15768:      Tämä seikka on minua- vaikka kyllä olen yksi niitä, jotka ovat
15769: raskaasti saaneet kantaa maantierasitusta - pakottanut valio-
15770: kunnassa kykyni mukaan valaisemaan tämmöistä kohtaa. Olen
15771: puolustanut sensusta niin alhaiseksi, että saataisiin sanottuun rasi-
15772: tukseen osallisiksi, mikäli mahdollista on, kaikki kansalaiset.
15773: 
15774:     Ed. Orasmaa: Koska asianomaisessa valiokunnassa olen ollut
15775: tilaisuudessa lausumaan mielipiteeni julki ja koska sitäpaitsi vas-
15776: talauseesta olen eroavan mielipiteeni ilmoittanut, ei minulla asian
15777: suhteen ole paljon lisättii,vää. Er~äseen kohtaan antoi ed. Ahma-
15778: vaaran lausunto aihetta kosketellakseni. Hän sanoi, ettei tämä
15779: asia ole siten käsitettävä, että se lähetettäisiin valtiovarainvalio-
15780: kuntaan. Me valiokunnassa tulimme päinvastaiseen käsitykseen.
15781: Saman mielipiteen esitti täällä jo ed. Listo. Valtiovarainvalio-
15782: kunnalle tahtoisin kuitenkin erityisesti huomauttaa toisesta vasta-
15783: lauseesta, jossa eroavat mielipiteeni olen ilmaissut, mikäli asia
15784: koskee valiokunnan enemmistön ehdottamaa verovelvollisuuspe--
15785: rusteita, 6oo mk. maalaisilla ja I ,200 mk. kaupunkilaisilla. Kau-
15786: punkilaisillahan tulisi kolmenlaatuisia tietekorasituksia kannetta-
15787:                      Istunto 19 p. lokakuuta 1907.
15788: 
15789: 
15790: vaksi, ensinnä katuosat, toiseksi torit ja kolmanneksi viertotiet,
15791: eli n. s. maantiet. Ja nyt tulevat päälliseksi maantierasitukset
15792: maalla. Tämä tuntuu kerrassaan mahdottomalta, etenkin köy-
15793: hiin työläisiin nähden, joiden tulot lasketaan nousevan 1,200 mk.;
15794: tämmöinen tulo täytyy kaupungissa saada halvimmankin työläi-
15795: sen, jopa kadunlakasijan - elääkseen.
15796: 
15797:    Puhemies: Kaksi minuuttia on kulunut, joten puhuja ehkä
15798: on hyvä ja siirtyy puhumaan puhujalavalta.
15799: 
15800:     Ed. Orasmaa: Kun vertaamme kaupunkityöläisten asemaa
15801: tähän veron maksuun, niin täytyy ehdottomasti tulla. siihen käsi~
15802: tykseen, että niitten täytyy maksaa tämä tierasitus niukasta lei-
15803: västään. Samoin on tuo 6oo mk. maalla liian alhaiseksi arvattu.
15804: Maalla täytyy torpparien ja mäkitupalaistenkin saada toki 6oo
15805: mk. vuosi tulo, jos mieli etenkin perhettään elättää. Nyt täytyisi
15806: heidän valiokunnan enemmistön ehdotuksen mukaan ryhtyä vielä
15807: tietekorasitukseen osaa ottamaan.
15808:     Näillä perusteilla olemme katsoneet 1 ,200 mk. rasitusperusteen
15809: liian alhaiseksi ja esittäneet, että maalla olisi veroperuste 8oo
15810: mk. ja kaupungissa 1,500 mk.
15811: 
15812:     Ed. Heininen: Katseltuani esillä olevaa lakiehdotusta maan-
15813: tieteosta ja kunnossapidosta maalla täytyy väkisinkin ihmetellä
15814: sitä tiejakoa, mikä 1 § :ssä on. 2 momentissa luetellaan teitä
15815: aina polkuteihin asti ja niistä huonompaa ei sitten enää olekaan
15816: maantien nimellä. Mutta mitä merkitsee vielä 3 momentti, jossa
15817: puhutaan paikallisteistä. 2 m01n. luetellaan kaikki tiet kaupun-
15818: kien, läänien, kuntien tai sellaisten paikkain välillä, missä
15819: tie katsotaan olevan yleisen hyödyn ja tarpeen vaatima.
15820: Lääneihin ja kuntiin ja paikallisteiksi on jaettu koko maa.
15821: Kaupungista kaupunkiin johtavat tiet ja näitten                 teitten
15822: varsilla on kyliä. Jos nämä tiet ainoastaan tulevat valtion
15823: huostaan ja kansan yleisillä varoilla tehtäviksi, . niin ei
15824: näitä teitä tulisikaan aivan paljon, sillä nykyisiä yleisiä teitä
15825: jäisi silloin kyläteiksi, mutta sanat ,sellaisten paikkain välillä,
15826: missä tie katsotaan olevan yleisen hyödyn ja tarpeen vaatima"
15827: antavat aihetta myöskin siihen käsitykseen, että kaupungissa asu-
15828: vat tehtailijat voivat rakentaa tehtaita maille, jotka ovat yleis-
15829: hyödyllisiä, ja niin saada niihin tien valtion kustannuksella. Näin
15830: kyllä tarvitsisi ollakin, sillä sellaisia teitä kulutetaan paljon. Ja
15831: valtion polkutiet ovat myös tarpeen tehtaan työläisille. Mutta
15832: nekin maanviljelijät, jotka asuvat hyvinkin kaukana näistä
15833: valtateistä ja niitten varsilta, kuitenkin joutuvat ottamaan
15834: osaa paitsi paikallisteitten tekoon, jota he itse käyttävät,
15835: myös yleisten teitten tekoon yhtä hyvin kuin niitten varsilla
15836:                   Teitten ja siltain tekemisestä y. m.
15837: 
15838: 
15839: asuvat, vaikka ei heidän sopisikaan niitä lainkaan käyttää, ei
15840: sovi sanoa sivukylien asukkaita asemansa puolesta aivan onnelli-
15841: siksi. Talvella ovat he lumen takana ja suvella noitten omien
15842: kurjien teittensä takana, joista saavat pitkät ajat raataa, ennen-
15843: kun pääsevät valtatielle hevonen väsyneenä, kun taas valtatien
15844: varrella olevat saavat olla levossa siihen asti, että toinen on sinne
15845: tullut, ja kerkiävät aivan hyvin, jos mennään kirkolle tai kaupun-
15846: kiin tai mihin hyvänsä, sillä heillä on aina hyvä maantie portin
15847: edessä.
15848:      Näin ollen tämä lakiehdotus tulee tasoittamaan ja paranta-
15849: maan yleisen maantien varrella asuvien entistä onnellisempaa ase-
15850: maa, mutta sitä vastoin pahentamaan pikallisteitten takana asuvain
15851: huonoa asemaa syystä, että I 3 § :ssä kielletään ottamasta tieteko-
15852: ainesta ilman omistajan lupaa - mikä luonnollista onkin, vaikka
15853: sitä tähän asti on saanut luvatta ottaa takamailta - jonka ei
15854: tarvitse, jos ei tahdo, lainkaan antaa santaa eikä soraa. Kun
15855: hän sen kerran voi kieltää ja on mahdotonta joka paikallistien
15856: osalle perustaa tiehallitusta, ei niitä perusteta paljon. Kyllä ne
15857: saavat jäädä sillensä . Kun kylien takamailla olevat torpparit
15858: ja pikkutilalliset, jotka ovat velvolliset tekemään kylistä lähtevän
15859: paikallistien, tavallisesti ovat köyhää väkeä, eivät suuta ostaa
15860: tieainesta. Niille on kylläksi, jos laittavat oman yksityisen tiensä,
15861: niin että pääsevät edes kylään.
15862:     Lakiehdotus yleiseltä luonteeltaan näyttää rasittavan köyhintä
15863: maanviljelysluokkaa niin suuressa määrässä, että sen vaurastu-
15864: minen ei voi tulla kysymykseen. Kulkuteitä sillä tarvitsee kyllä
15865: olla, niinkuin jokaisella ihmisellä on. Tosin puhutaan 15 § :n
15866: 3 momentissa valtion avustuksesta, jos tietä kokonaan puuttuu,
15867: mutta tietämätöntä on, miten paljon tämä satunnainen avustus
15868: tulisi olemaan. - Muuten en kannata mietintöä sellaisena kuin
15869: se on.
15870: 
15871:   Ed. Tichanoff: Tahdon vaan yhtyä toiseen vastalauseeseen.
15872: 
15873:     Ed. Ahmavaara: Ed. Schybergsonin ja ed. Orasmaan lau~
15874: suntojen johdosta pyydän lausua muutaman sanan.
15875:     Ed. Orasmaa valiokunnan jäsenenä vakuutti, että valiokunnalla
15876: on ollut tarkoitus, että tämä asia lähetettäisiin valtiovarainvalio-
15877: kuntaan. Valiokunnan arvoisa puheenjohtaja selitti täällä kui-
15878: tenkin aivan toisin ja valiokunnan perusteluissa sanotaan myös
15879: aivan toisin. Sivulla 49 sanotaan:     siltä varalta että eduskunta
15880: n y t    j o k a t s o i s i hyväksi päättää tieveron ottami-
15881: sesta . . ." Siis ainoastaan siltä varalta olisi asia lähetettävä
15882: valtiovarainvaliokuntaan ja minä vastustin juuri tätä. Sa-
15883: noin, että sitten on aika päättää tästä, kun se aika tulee lähem-
15884: mäksi, jolloin laki pannaan käytäntöön. Minä sittenkin olen kä-
15885:                        Istunto 1'9 p. lokakuuta 1907.
15886: 
15887: 
15888: sittänyt tämän kohdan paremmil'l kuin valiokunnan jäsen Oras-
15889: maa.
15890:     Ed. Schybergson otti loukkaantuakseen, kun minä sanoin,
15891: että hän viivytyksen tarkoituksessa ehdotti tätä asiaa valtiova-
15892: rainvaliokuntaan. Minä olen sitä mieltä, että toisen ihmisen
15893: motiiveja ei saa mennä arvostelemaan, niitä kun ei kukaan tiedä.
15894: Mutta kun ed. Schybergson nimenomaan vastusti tätä lakia ja
15895: sanoi, että se on epäkypsä ja tarvitsee harkitsemista, niin en
15896: minä katso tulkinneeni hänen motiivejansa muuten kuin mitä
15897: hän itse on sanonut, enkä luule, että tästä on syytä loukkaantua.
15898: Minä käsitän, että edusmiehellä on oikeus laillisella tavalla tahtoa,
15899: että asiat tulisivat tarkan harkinnan alaisiksi, jospa asia sen kautta
15900: viipyykin, ja kun ed. Schybergson katsoi lain kypsymättömäksi,
15901: oli hänellä oikeus ehdoittaa sen lähetettäväksi valtiovarainvalio-
15902: kuntaan, ja kun minä taas katson että se on kypsä, niin pidin tuota
15903: viivytystä moitittavana.
15904: 
15905:     Ed. Kirves: Jo silloin, kun valiokunnassa äänestettiin tästä
15906: asiasta, olisiko tientekorasitus otettava valtion huostaan ja olisiko
15907: verotettava kaikkia kansalaisia, saattoi käsittää, että tämä edus-
15908: kunta tai toisin sanoen tämän eduskunnan keskusta ja oikeisto
15909: ehdottomasti tulisivat kiittämään tästä ehdotuksesta valiokuntaa.
15910: Sillä sehän oli meillä jo silloin selvillä, että tässä Suomen köyhä-
15911: listö lahjoittaa niille, joilla ei mitään ole, toisin sanoen maatilojen
15912: omistajille, jotka ovat ovat niin tavattoman köyhiä, 6--7miljoonaa
15913: markkaa, ja tästä ·jo voi arvata, minkä tähden valiokunnan työ
15914: on tullut niin suuren tunnustuksen alaiseksi.                          ·
15915:     Täällä on sitten tahdottu erittäin huomauttaa siitä, mikä on
15916: ollut aiheena siihen, että tämä verosensus on asetettu niin alas.
15917: Väitetään, että muka vapautuisi niin ja niin paljon maa- ja kau-
15918: punkikuntalaisia tientekorasituksesta, jos verosensus korotettai-
15919: siin. Eivätköhän nämä arvoisat herrat tiedä, millä tavalla tak-
15920: soitus toimitetaan maalaiskunnissa ja kaupungeissa? Otetaanko
15921: tuloja niin tarkasti huomioon? Meidän pääoman omistajamme
15922: tunnustavat selvästi ja heidän täytyykin tunnustaa, että ne vero-
15923: perusteet, joita nykyään kunnissa käytetään, ovat niin vanhen-
15924: tuneita, ettei niitä missään tapauksessa voida noudattaa. Heidän
15925: täytyy tässä kohden tehdä toisin, kuin heidän oma säätämänsä laki
15926: maaraa. Sillä maalaiskunnissa erittäinkin sen progressiivisuus
15927: on asetettu niin alas, ettei kukaan voisi välttää suuria verotuksia,
15928: jos hänen tulonsa tarkasti otettaisiin huomioon. Minä voin väit-
15929: tää, että jos maalaiskunnissa ruvetaan tarkasti verottamaan, ei
15930: jää yhtään maalaiskuntalaista, jonka tulot ovat alle 6oo mark-
15931: kaa, vaan kaikkien, jotka tahtovat elää, täytyy saada 6oo mark-
15932: kaa vaikkapa millä tavalla, voidakseen elää. Samoin voidaan
15933:                    Teitten ja siltain tekemisestä y. m.
15934: 
15935: 
15936:  sanoa olevan asianlaita kupunkikunnissakin, jonka vuoksi mma
15937:  olisin toivonut tässä otettavan huomioon ne lain kiertämiset, joita
15938:  tähän asti on verotuskysymyksissä harjoitettu ja korotettaisiin
15939:  sensus toisessa vastalauseessa oleviin määriin.
15940:      Sitten on täällä erittäin huomautettu m. m. siitä, ettei suin-
15941: kaan olisi sallittava, että n. s. kylätiet eli paikallistiet joutuisivat
15942: kuntien huostaan. On m. m. viitattu suuriin numeroihin, suuriin
15943:  maa-alueihin ja asukasten harvalukuisuuteen ja sanottu että se
15944: tulisi kunnille erittäin raskaaksi. Mutta minä kysyn: ,Kukahan
15945: nyt laittaa paikallis- ja kylätiet? Eivätköhän juuri samat kunta-
15946: laiset, jotka asuvat harvaan asutuissa seuduissa? Ja jos nyt tasa-
15947: taan rasitukset niidenkin kesken, jotka ovat päässeet paremmille
15948:  sijoille suurien maanteiden viereen, niin ei suinkaan se olisi muuta
15949: kuin kohtuullista, sillä ei suinkaan kunta voi niitä rangaista siitä
15950: syystä, että ne ovat joutuneet syrjään maanteistä. Minä käsitän
15951: kuitenkin, että jos valiokunnan enemmistön ehdotus hyväksytään
15952: tällaisenaan, niin se on jonkunlainen rangaistus niille kuntalai-
15953: sille, jotka ovat joutuneet syrjään valtamaanteistä, ja se ei ole
15954: minun mielestäni oikeutettua.
15955:      Sitte, kuten toisessa vastalauseessa huomautetaan, on kaikissa
15956: maissa asetettu kiinteästä pääomasta suuremmat verot. Sitä pe--
15957: riaatetta olemmekin vastalauseessa noudattaneet, ja sen on myös
15958: valiokunta hyväksynyt yhden kerran, mutta saadakseen tämän
15959: viimeisen kohdan pois laista se äänesti kolmannen lukemisen toi-
15960: seksi, ja sillä menettelyllään sai aikaan, että asia yksinkertaisesti
15961: tuli pois meidän lakiehdotuksestamme.
15962:      Muuten en vielä saata olla huomauttamatta sivulla 20 olevasta
15963: huomautuksesta, missä on vedottu m. m . perustuslaillisuuteen ..
15964: Meillä, kuten tunnettua, aina ratsastetaan sillä, että meidän oi-
15965: keutemme ovat suojatut perustuslaeilla. Mutta nyt on manttaa-
15966: linomistajilla perustuslain mukaan oikeus tehdä maanteitä, ja kun
15967: he nyt tästä oikeudestaan tahtovat luopua, niin minä ihmettelen,
15968: ettei kukaan puhu heidän persoonallisesta oikeudestaan maantei-
15969: den tekoon. Tässä on taas sellainen omituisuus, joka täydelli-
15970: sesti osoittaa, millä tavalla meidän perustuslakejamme on tul-
15971: kittu ja yhä edelleen tulkitaan.
15972:      Hallitusmuodon 52 § :ssä sanotaan: ,Kuninkaallinen Majes-
15973: teetti pidättää kaikki Valtakunnan Säädyt heidän oikein saamis-
15974: sansa vanhoissa erioikeuksissa, eduissa, oikeuksissa ja vapauk-
15975: sissa; ja älköön mitään yhtä Säätyä koskevia uusia erioikeuksia,
15976: ilman kaikkien neljän Valtakunnan Säädyn tietoa tekemää muis-
15977: tutusta ja suostumusta, annettako ja myönnettäkö". Minä käsi-
15978: tän tämän sillä tavalla, että maantienteko on yksi niistä oikeuk-
15979: sista, joita maanomistajat ovat hankkineet itselleen perustuslain
15980: pyhyydellä. Mutta he eivät virka siitä mitään, enkä minäkään
15981: 23!0                 Istunto 19 p. lokakuuta 1907.
15982: 
15983: 
15984: enää puhu siitä. Sehän osoittaa johdonmukaisuutta heidän puo-
15985: leltaan.
15986:      Sitte täällä on huomautettu, että tievero- ja tientekoasia eroa-
15987: vat toisistaan, ja nyt ei muka saisi tienvero tulla kysymykseen.
15988: Se on myös, sanoisinko porvarillisten oikeustemppu, että kun he
15989: saavat hyväksytyksi tämän tielain, niin kyllä he ehdottomasti aja-
15990: \'at verotuslain myös läpi, sillä ei Suomen köyhälistöllä ole niin
15991: paljon edustajia, että se voisi vastustaa sitä, muuten kuin jättä-
15992: mällä asian toistaiseksi. Jos tahdomme olla johdonmukaisia, niin
15993: on meidän ehdottomasti hyväksyttävä molemmat yhtä aikaa eikä
15994: vaan jornpaakumpaa. Minä, kuten huomautin, olen toisen vasta-
15995:  lauseen kannalla, ja toivon, että ainakin ne, jotka ovat nykyisen
15996: l1allituksemme hyviä tukipylväitä, ottaisivat huomioon, että tässä
15997: on otettu hallituksen ehdotus pohjaksi, ja joskin siinä on tehty
15998: vähän poikkeuksia, niin sittenkin toivoisin, että ne, jotka ovat ot-
15999: taneet tukeaksensa hallitusta, tukisivat myös tätä toista vasta-
16000:  lausetta.
16001:      Samalla en malta olla ehdottamatta eräälle edustajalle, muis-
16002: taakseni ed. Luomalle, joka valitti sitä, että kaupunkilaisten sen-
16003:  sus on otettu liiaksi alhaalle, että hän yhtyisi kannattamaan toista
16004:  vastalausetta, jossa on otettu kaupunkilaistenkin ruinimi huo-
16005:  mioon. Ed. Luoman olisi sitäkin suuremmalla syyllä vastalau-
16006:  setta kannatettava, kun hän tietääkseni kuuluu kaupunkilaisten va-
16007:  Jitsemiin edustajiin. - Kannatan toista vastalausetta.
16008: 
16009:     FA Pullinen: Tarkoitukseni ei ole ruveta vastaamaan niihin
16010: vastaväitteisiin, mitä valiokunnan mietintöä vasta_an yleensä on
16011: tehty, sillä nehän ovat meille jo puolen vuosisataa tunnettuja, ja
16012: luulen, että ne eivät enään eduskunnassa tule saamaan suurem-
16013: paa kannatusta. Pyysin puheenvuoroa valiokunnan puheenjohta-
16014: jan, ed. Liston lausunnon johdosta, siinä kun hän mahtipontisesti
16015: hyökkäsi ensimmäistä vastalausetta vastaan. Hän lausui olevansa
16016: vakuutettu, että vastalause on niin heikko, että se ei tule herättä-
16017: mään kamarissa minkäänlaista huomiota. Tätä kantaansa todis-
16018: telee hän vetoamalla tilastoon, joka osottaa, että muutamissa kun-
16019: nissa on paljon teitä; ja kun niillä on paljon teitä, niin ne tulevat
16020: kalliiksi, jonka tähden niitä ei mitenkään voi ottaa kuntien ylläpi-
16021:  dettäväksi. Täällä on hänelle jo huomautettu, ~ttei eduskunta
16022: päättämällä, ettei teitä panna kuntain tehtäväksi, suinkaan saa
16023:  ihmisiä jättämään niitä tekemättä. Ne ovat kaikissa tapauksissa
16024:  tehtävät, eikä asia suinkaan siitä muutu, että ne jäävät kuntien
16025: huostaan. Vil jelys ja asutus tarvitsevat paikallisia teitä, ja ne
16026:  ovat tehtävät. Kysymys on vaan siitä, että se tientekorasitus,
16027:  joka koskee paikallisteitä, tulisi tasoitetuksi. Me olemme aina
16028: olleet tyytymättömiä siihen, että maantietekorasitus on ollut epä-
16029:                  Teitten ja siltain tekemisesta y. m.             23Il
16030: 
16031: 
16032: 
16033: tasainen, ja sitä on pyydetty tasoittaa. Siihen on valiokunnan
16034: enemmistö myös suostunut, kuten valiokunnan puheenjohtaja-
16035: kin, mutta samaa menettelytapaa ei myönnettäisi paikallisteille.
16036: Kun pyydetään paikallisteitä kuntien ylläpidettäväksi, niin ei sillä
16037: tarkoiteta mitään muuta kuin sitä, että paikallinen rasitus tulisi
16038: tasaisesti jaetuksi ja että se tulisi kohtaamaan myös niitä parempi-
16039: osaisia kuntalaisia, jotka tavallisesti asuvat valtamaanteiden var-
16040: silla. Yllämainittu ja samalla ainoa peruste, jonka ed. Lista tällä
16041: kertaa toi mielipiteensä pohjaksi, on minusta yhtä heikko kuin
16042: kaikki ne perustelut, jotka hän on valiokunnassa tuonut esiin mie-
16043: lipiteensä tukemiseksi. En tahdo ruveta lähemmin selvittelemään
16044: vastalauseen kantaa, sillä se mielestäni selviää vastalauseen pe-
16045: rustetuista. Olen, päinvastoin kuin edustaja Lista, vakuutettu,
16046: että suuressa valiokunnassa on niitäkin, jotka tulevat ottamaan tä--
16047: män vastalauseen paljon suosiollisempaan huomioon kuin valio-
16048: kunnan puheenjohtaja, ja toivon, huolimatta siitä, että se mahdol-
16049: lisesti hänestä ja monesta muusta tuntuu vastenmieliseltä, että
16050:  tientekorasitusten tasoittamista tässäkin suhteessa koetetaan ai-
16051: kaansaada.
16052: 
16053:     Ed. Malmivaara: Minä pyysin puheenvuoroa edustaja Kir-
16054: veen äskeisen lausunnon johdosta. Hän vainusi jotakin köyhä-
16055: listön sortoa piileväksi sen luonnoksen takana, jonka laki- ja ta-
16056: lousvalioklmta on pyytänyt eduskuntaa lähettämään valtiovarain-
16057: valiokunnalle tieveroa koskevassa asiassa. Minä olen äänestänyt
16058: 6oo markkaa alimmaksi verotuloksi siitä syystä että sillä paikka-
16059: kunnalla, jossa asun, jäisi siinä tapauksessa, että 8oo markkaa
16060: tulisi tieveron sensukseksi, 255 taloa kokonaan kaikesta tieverosta
16061: osattomaksi. Sitä vapautusta ne eivät pyydäkään nykyään ja sen-
16062: tähden näyttää tarpeettomalta vapauttaa heitä siitä maksusta.
16063: Köyhälistön sortoa minä en usko kenenkään valiokunnan enem-
16064: mistön joukossa tarkoittaneen sillä, että ovat alentaneet tämän
16065: sensuksen 8oo markasta 6oo markaksi, vaan ovat he pitäneet
16066: silmällä kohtuuden vaatimuksia. Ed. Kirves arveli, että nyt koe-
16067: tetaan saada maantieasetusta ajetuksi läpi siinä toivossa, että
16068: vast'edes kyllä sitten ajetaan läpi asetus maantieverosta, ja että
16069: vasemmistolla on vielä niin vähän ääniä eduskunnassa, ettei se
16070: kykene vastustamaan tienveroasetusta. Puhuja ei ole muistanut,
16071:  että kysymys tieverosta on suostunta-asia, ja aivanhan silloin on
16072: vasemmiston vallassa säätää nykyistenkin vaalien perustuksella
16073: tämä asia minkälaiseksi tahtovat.
16074:      Mitä tulee ed. Pullisen laatimaan ja puolustamaan vastalau-
16075:  seeseen kylä- eli paikallisteistä, on minun luullakseni ed. Pullinen
16076: niin innokas puolustamaan kantaansa siitä syystä, ettei hän tunne
16077:  oloja eri seuduilla meidän maatamme. Minä myönnän kernaasti,
16078:                                                             146
16079: 2312                Istunto 19 p. lokakuuta 1907.
16080: 
16081: 
16082: että olot hänen kotipaikallaan voivat olla sellaiset, että olisi suo-
16083: tava että paikallistiet tulisivat kuntien yhteisesti ylläpidettäviksi.
16084: mutta aivan toisin on laita esim. Pohjanmaalla. Siellä ottaa pai-
16085: koin nykyäänkin paikallisteiden ylläpitoon osaa luullakseni mel-
16086: kein joka ainoa talo, joka asuu maantien varressa rintakylissä,
16087: sillä niiden tilukset ovat osalta laitakylissä paikallisteiden ta-
16088: kana, ja paikallisteistä on niillekin jaettu osa. Kyllä valiokunta
16089: on luullakseni osannut aivan oikeaan, kun se on jättänyt oloja
16090: eri seuduissa maatamme silmällä pitäen, kunkin kunnan vapaasta
16091: harkinnasta riippuvaksi säädetäänkö paikallistiet kuntien yhtei-
16092: sesti ylläpidettäviksi vaiko niiden ylläpidettäväksi, jotka niitä
16093: teitä lähinnä tarvitsevat. Kun en kuulu suureen valiokuntaan,
16094: olen pitänyt tämän lausumista tarpeellisena, siinä toivossa, ettei
16095: suuri valiokunta hyvin pahasti menisi repelöimään laki- ja ta-
16096: lousvaliokunnan täysin perusteellista ja tyyneesti harkittua eh-
16097: dotusta.
16098: 
16099:      Ed. Pennanen: Pyydän ainoastaan muutamilla sanoilla vas-
16100:  tata siihen väitteeseen, joka vasemmiston taholta on tehty, etteivät
16101: asianomaisen valiokunnan jäsenet olisi katsoneet ja pitäneet sil-
16102: mällä myöskin köyhälistön asemaa. On sanottu, että ehdotettu
16103: alin verotettava tuloerä maalla, 6oo markkaa, on liian alhainen.
16104: Kun nyt silmäillään niitä numeroita, jotka löytyvät valiokunnan
16105: mietinnön 48 sivulla, niin huomataan että, jos alin verotettava
16106: vuositulo määrätään 8oo markaksi, niin jää kokonaista 40 %
16107: maamme tilanomistajista ja haitijoista vapaaksi tuosta verotuk-
16108: sesta - siis juuri sellaisia, joilla on kiinteätä maaomaisuutta,
16109: jonka tärkeydestä sosialistitkin niin paljon ovat huomautelleet.
16110: Samalla tavalla. jos 8oo markan tulo asetetaan rajaksi, jää torp--
16111: pareita, käsityöläisiä, koroillaan-eläjiä, alapäällystöä, palvelijoita
16112: ja muita työväenluokkaan kuuluvia kokonaista 93 % verotuksen
16113: ulkopuolelle ja ainoastaan 7 % tulisi mukaan. Minä nyt kuiten-
16114: kin luulen, että näiden yhteiskuntaluokkien keskuudessa on enem-
16115: män kuin 7 % sellaisia, jotka voivat maksaa kohtuullista tie-
16116: veroa. Jos sitten tuo alin verotettava tulo otetaan 6oo markaksi,
16117: niinkuin valiokunnan enemmistö on ehdottanut, silloin tulee ti-
16118: lanomistajia ja haltijoita 74 % mukaan ja siis vaan 24 ;/o jää ve-
16119: rotuksen ulkopuolelle; I 5 % tulee sitten tilattomain ja työväen
16120: luokkaan kuuluvia jäseniä verotettavaksi ja 85 % jää ulkopuolelle
16121: verotusta.
16122:      Ed. Kirves on sanonut, että nämä numerot ovat tulleet tällai-
16123: siksi siitä syystä, että verotus yleensä on ollut lievä. Voi niin
16124: olla että se on ollut lievä, mutta se on silloin luonnollisesti minun
16125: käsittääkseni ollut lievä yleensä, kohdannut lievästi kaikkia kan-
16126: salaisia. Sikäli kuin minä tunnen verotusoloja maalla, niin on
16127:                   Teitten ja siltain tekemisestä y. m.
16128: 
16129: 
16130: otetttu huomioon tähänkin asti se, ettei ole verotettu snna, m1ssa
16131: verotettavaa ei ole, vaikka nykyinen laki myöntää 200 markan tu-
16132: loista verotettavaksi. Missään tapauksessa ei kyseessä oleva tie-
16133: vero tulisi niin korkeaksi, että se yhden äyrin maksajille juuri sa-
16134: nottavia haittoja tekisi. Siis sen kokemuksen nojalla, mikä maa-
16135: laiskuntien verotuksesta tähän asti on, on valiokunnan enemmistö
16136: voinut hyvällä omallatunnolla asettua 6oo markan kannalle.
16137:      Mitä sitten tulee kaupunkikuntien alimpaan verotettavaan tu-
16138: loon, niin onhan se valiokunnankin ehdotuksessa puolta korkeampi
16139: kuin alin verotettava tulo maalaiskunnissa, eikä voitane väittää
16140: että elantokustannukset kaupungeissa ovat enempää kuin puolta
16141: kalliimmat kuin maaseudulla. Muuten on perin vaikea vetää-
16142: kään rajaa maaseudun ja kaupunkikuntien tulon välille. Jos ase-
16143: tetaan rinnakkain esim. Heinola ja Terijoki, niin voi panna ky--
16144: symykseen, kummassako elantokustannukset ovat kalliimmat.
16145:      Sitten pyytäisin lausua muutaman sanan ensimäisestä vasta-
16146: lauseesta, jota täällä on puolustettu. Vastalauseen tekijät moit-
16147: tivat valiokunnan enemmistöä siitä, että valiokunta on pysähty-
16148: nyt tavallaan puolitiehen uudistuksessa, kun ei ole paikallisteitä
16149: sosialiseerannut samalla tavalla kuin yleisiä maanteitä. Jos tämä
16150: on luettava valiokunnan enemmistölle viaksi, niin sama vika on
16151: myöskin vastalauseen tekijöillä, sillä hekin ovat jättäneet paikallis-
16152: teiden tekemisen kunnalliseksi asiaksi ja näitä paikallisteitähän
16153: voi olla toisissa kunnissa hyvinkin paljon, toisissa verrattain vä-
16154: hän. Tasoitusta ei siis tälläkään tavoin saataisi.
16155:      Valiokunta ei ole, kuten lakiehdotuksesta huomaa, tahtonut
16156:  panna esteitä kunnille ottamasta paikallisteitä haltuunsa, mutta
16157:  ei ole tahtonut niitä siihen pakottaa kuten vastalauseessa. Jos
16158:  sattuu olemaan sellainen kunta kuin Antrea, josta ed. Pykälä
16159: buomautti, että ainoastaan yksi kylä on valtamaantien varrella,
16160:  on sellaisessa kunnassa noiden takalistakylien verrattain helppo
16161:  toimia siihen suuntaan, että kunta ottaa paikallistiet ylläpitääkseen.
16162:      Muuten minun luullakseni sellaista yhteistyttämistä, jota vas-
16163:  talauseen tekijät ehdottavat, ei kai vielä joka paikassa maalla täy-
16164:  sin ymmärretä. Ajatellaan esim. sisäjärviemme repimiä kuntia,
16165: joissa suuri osa kunnan asukkaita elää saaristossa. Heidän on
16166:  itsensä kustannettava soutuvene, heidän on peninkulmien pituisia
16167:  selkiä soud~ttava kirkonkylään. Jos heidät sitten velvoitettaisiin
16168:  tekemään teitä manteressa asuville takalistokylille, niin luulen, et-
16169:  teivät he tällaista yhteisyyttä ainakaan vielä nyt ymmärtäisi.
16170:      Vastalauseen tekijät ovat sanoneet syrjäkyläläisten joutuvan
16171:  huonompaan asemaan, ellei heidän ehdotustaan hyväksytä. Mina
16172:  ajattelen, että voi olla toisin. Mitä nyt yleensä tuohon nykyiseen
16173:  taloudelliseen asemaan tulee, niin ei sen aina tarvitse syrjäkylissä
16174:  olla huonompi. Varsinkin maanviljelys ja karjanhoito käyvät
16175:                      Istunto 19 p. lokakuuta 1907.
16176: 
16177: 
16178: siellä monesti paremmin päinsä kuin suurten liiketeiden varsilla,
16179: missä laitumet alkavat käydä ahtaiksi. Syrjäkyläläisten on kyllä
16180: kustannettava nuo kylätiensä, ellei kunta niitä ota haltuunsa.
16181: Mutta sellaisille kansalaisille, jotka asuvat maantien varrella,
16182: Yoidaan valiokunnan tieveroehdotuksen mukaan panna lisää äy-
16183: rejä aina so% :tiin asti, jos he käyttävät maantietä koti ja liike-
16184: ajoihinsa, ja juuri tämä verolakiehdotuksen kohta turvaa syrjä-
16185: kyläläisiä. Tätä kohtaa väittävät vastalauseen tekijät epäoikeu-
16186: tetuksi. Minä päinvastoin luulen, että se säännös vie juuri sii-
16187: hen, että syrjäkyläläiset saavat tarpeellisen helpoituksen ja
16188: maantien varsilla asuvat tulevat ottamaan osaa kustannuksiin run-
16189: saammin.
16190:     Valiokunnan ehdotuksella on mielestäni se hyvä puoli että sen
16191: mukaan kunta voi johonkin syrjäkylään tehdä uuden kylätien.
16192: Vastalauseen tekijäin ehdotuksen mukaan on syrjäkyläläisten
16193: itsensä tehtävä tie ja saatava se niin hyvään kuntoon, että voi-
16194: vat pakottaa kunnan ottamaan sen vastaan, ja vaikkakin tuohon
16195: tarkoitukseen valtion apuakin jossakin määrin saataisiin, luulen
16196: minä, että se sittenkin monelle syrjäkylälle tuottaa aika paljon
16197: hankaluuksia, ennen kuin se saa tiensä sellaiseen kuntoon, että se
16198: kunnalle kelpaa.
16199: 
16200:    Ed. Johansson: J ag vill icke inlåta mig i en saklig diskussion
16201:  af frågan. Jag vill endast hafva sagdt, att jag i likhet med
16202:  öfriga partikamrater .icke kan biträda det förslag s o m m a j o-
16203:  ri te te n inom utskottet omfattat. Jag är nämligen tillräckligt
16204:  öfvertygad om att, ifall förslaget i denna punkt skulle vinna
16205:  slutlig sanktion, det skulle komma att hälsas med bitter ovilja
16206:  öfverallt ute i bygderna bland de folklager, som redan nu tyn-
16207: gas utaf allt för höga skatter. Man vore frestad inför ett dylikt
16208: lagförslag anställa en jämförelse mellan de inkomster och de
16209: utgifter, som en arbetare med en inkomst af 6oo mark har, men
16210: jag vill icke upptaga kammarens tid härmed denna gång; hoppas
16211: en annan gång kunna göra det. Jag vill blott nu påpeka att
16212: nämnda folkklass hittills skördat lejonparten af skattetungan och
16213: att den nu motser en lättnad härutinnan. Den vill ingalunda
16214: undandraga sig att betala skatter, men då man pålägger den
16215: skatter, som den mäste betala med hungriga magar, så har man
16216: gjort ett intrång i denna folkklass existensberättigande, man
16217: har lagt sten på bördan. Jag omfattar därför andra reserva-
16218: tionen.
16219: 
16220:   Ed. Listo:     Minä pyydän saada vähän täydentää äskeistä
16221: lausuntoani. Viittasin siinä, mihin suuntaan kehitys on käynyt
16222: ulkomailla, Huomautin sen käyvän siihen suuntaan, että valtio·
16223:                   Teitten ja siltain tekemisestä y. m.           2315
16224:                                                    ·-----·
16225: 
16226: rupeaa yhä enemmän ottamaan yleiset maantiet voimassapitääk-
16227: &een. Poikkeuksena tästä on Ruotsi. Siellä maantienteko edel-
16228: leen on tientekolohkojen asiana. Kuinka asianlaita on Pyr,e-
16229: neitten niemimaalla, Espanjassa ja Portugalissa, sitä en tarkoin
16230: tunne, enkä myös kuinka se on Kreikassa ja Turkissa, mutta
16231: luullakseni siellä on voimassa roomalainen tientekojärjestelmä,
16232: joka myöskin meillä on edelleen noudatettavana, nim. että ne,
16233: joitten katsotaan enimmin hyötyvän maanteistä, pitävät tiet kun-
16234: nossa. Venäjällä ainakin jonkun osan maanteistä, nim. ne, joilla
16235: katsotaan olevan strateegista merkitystä, kunnossapitänee valtio.
16236: 
16237:      Ed. Häkkinen: Täällä on kylliksi sanottu, että tämä lakieh
16238: <iotus on erinomaisen hyvä maanomistajille ja pyydän tuoda yh-
16239: den seikan esille, minkä lausun siinä toivossa, että suuri valio-
16240: kunta ottaa todella sen harkitakseen, millaiseen oikeussuhteeseen
16241: palstatilalliset joutuvat. Kuten tunnettu, on maassamme muo-
16242: dostunut suuri joukko n. s. palstatiloja. Palstatilanomistaja mak-
16243: saa maanomistajalle kohtuullisen hyvän hinnan. Palstatiloja vero-
16244: tetaan sillä tavalla, että se vero, mikä niistä määrätään, vähennetään
16245: pois talon ulosteoista. Siihen veroon otetaan laskuun maanteitten ja
16246: siltain voimassapitokustannukset m. m. Nyt kun maanomistajat
16247: vapautettaisiin maanteitten ja siltain kunnossapidosta ja tämä
16248: vero tulisi kaikkien kansalaisten maksettavaksi, tulisivat tietysti
16249: nuo palstatilatkin maksamaan sitä veroa, jota määrättäissä otet-
16250: taisiin heidän tulonsa palstatiloista huomioon, paitsi muita tuloja.
16251: Ja näin ollen tulisivat ne maksamaan kaksinkertaisesti siinä suh-
16252: teessa, ensin paistatilasta veroa ja sitten tämän lain mukaan myös.
16253:      Muuten en myöskään voi olla mainitsematta siitä, mistä jo
16254: keväällä lähetekeskustelussa mainitsin, että torpparit ovat ottaneet
16255: torpistaan verona tehdäkseen maanomistajain maanteitä ja siltoja,
16256: ja kun tämä ehdoitettu vero lisäksi rasittaisi heitä, tulisi se kak-
16257: sinkertaiseksi. En voi hyväksyä sitä.
16258: 
16259:    Ed. Huoponen: Suurella mielenkiinnolla olen kuullut sitä
16260: laulua, jota muutamia tunteja on lauleltu vasemmistolaisten ja
16261: kaupunkilaisporvarien, virkamiesten yhteisellä myötävaikutuk-
16262: ·sella. Pää-ääntä on erittäin ansiokkaasti ja taitavasti hoitanut
16263: vasemmisto ja ali-ääntä, barytoonia herrat porvarit, kaupunkilais-
16264: virkamiehet. Minusta on tämä yhtyminen erittäin onnistunut,
16265: siinä ei ole räikeää epäsointua, vaan kaunis sulosointuisuus. Jos
16266: en suuresti erehtyne, niin arvelen, että tämä on alkulaulu siihen
16267: hautausveisuun, joka aikonaan tullee laulettavaksi sittenkun tämä
16268: maanviljelijöille yleensä ja pikkuviljelijöille erittäin tärkeä ehdo-
16269: tus täällä hautaan lauletaan sosialistien ja kaupunkilaisporvariei1
16270: 2316                  Istunto 19 p. lokakuuta 1907.
16271: 
16272: 
16273: yhteisillä ponnistuksilla. Olen tämän havainnon tahtonut kama-
16274: rin pöytäkirjaan merkittäväksi.
16275: 
16276:      Ed. Kirves,: Huomautan, että yhtä vähän ed. Malmi-
16277: vaara kuin Pennanenkaan todistivat vääräksi sen ennen itsensä
16278: sekä minun lausumani vakaumuksen, että kunnallistaksoitus ei
16279: ole tarkoitustaan vastaava, ja sen perusteella ei pitäisi rakentaa
16280: tämmöistä lakiehdotusta.
16281:     Sitten pyydän huomauttaa ed. Pennaselle, että hän on sano-
16282: nut, että tämä taksoitus ei ole voinut olla tehokkaampi sentähden
16283: kun on semmoisia veronmaksajia, joilla ei ole mistä ottaa. Ja nyt
16284: on juuri ulotettu tämä laki semmoisiin, joilla ei ole mistä ottaa.
16285: 
16286:      Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi ja ensimmäinen kä-
16287: sittely loppuneeksi, lähetettiin lakiehdotus suureen valiokun-
16288: taan.
16289:     Lakiehdotus maalaiskansakoulujen opettajiston
16290:                   palkkauksesta.
16291:     Esitettiin toisen käsittelyn alaiseksi
16292: 
16293:     suuren valiokunnan mietintö n :o ro arm. esityksen n :o 21
16294: johdosta, joka koskee varojen osoittamista kansakoululaitosta
16295: varten vuodeksi r go8.
16296: 
16297:      E h d o t u s 1 a i k s i m a a 1 a is k a n s a k o u 1 u j en o p et-
16298: t a j i s t o n p a 1 k k a u k s e s t a.
16299: 
16300:                                    1 §.
16301:   Keskustelu:
16302:   . F.d. Hagman: V.aikka minä tiedän taistelevani mahtavia val-
16303: toja vastaan, ja että ne monet kymmenet tuhannet äänet, jotka
16304: yhtyvät minun mielipiteeseeni, eivät voi päästä tässä eduskun-
16305: nassa kuuluviin, niin siitä huolimatta kuitenkin rohkenen vielä
16306: tänäänkin taistella vakaumukseni puolesta ja olen iloinen, että
16307: olen tilaisuudessa sitä tekemään.
16308:      Mielipahaa ja moitetta kaikkialla kansakoulunopettajain pii-
16309: reissä, niinkuin muissakin piireissä, on herättänyt se, että mm
16310: hyvin arm. esitys kuin valiokunnan enemmistö ja myöskin ensi-
16311: mäisen vastalauseen tekijät ovat ehdottaneet maalaiskansakoulun-
16312: opettajain palkankorotuksen niin huolestuttavan alhaiseksi. Mie-
16313: lestäni tämä mielipaha ja moite on hyvin käsitettävissä. Täällä
16314: on jo ennen numerojen pohjalla vertailtu palkkaussuhteita mo-
16315:             Maalaiskansakoulujen opettajiston palkkauksesta.      2317
16316: 
16317: 
16318:  nissa ammattikunnissa palkkaussuhteisiin kansakoulunopettajakun-
16319:  nassa. On näytetty, että ammattikunnissa on suuri joukko työn-
16320:  tekijöitä, jotka kantavat yhtä suurta jopa suurempaakin palkkaa
16321:  kuin kansakoulunopettajat, vaikka nämä ammattikuntain työnte-
16322:  kijät eivät ole uhranneet läheskään niin suurta aikaa ja niin pal-
16323:  jon menoja valmistumistaosa varten ammattiinsa, kuin kansa-
16324:  koulunopettajat. Tämä mielestäni jo kehottaa meitä yhä edel-
16325:  leen ehdottamaan kansakoulunopettajille korkeampaa palkankoro-
16326:  tusta kuin mihin valtiovarainvaliokunta on suostunut.
16327:      Ei ole voinut olla herättämättä suurta ihmettelyä se seikka,
16328:  etta juuri siinä ryhmässä, joka täällä nimenomaan tahtoo puolus-
16329:  taa kansan syvien rivien ja köyhälistön etua, on asetuttu niin vasta-
16330:  hakoiselle kannalle kansakoulunopettajain palkankorotuskysymyk-
16331:  sen suhteen. Minun ymmärtääkseni kansakoulunopettaja ja kan-
16332:  sakoulunopettajatar jos kutkaan ovat tehneet erittäin suuren
16333: palveluksen juuri syvien rivien kansalaisille. Jos kutkaan, niin
16334:  juuri kansakoulunopettajat ja opettajattaret ovat olleet avullisina
16335: kohottamassa syviä rivejä, kohottamaan köyhälistönkin korkeam-
16336: malle sivistyskannalle. Sosiaalidemokraattisen puolueryhmän täy-
16337: tynee myöntää ja sen he ovat muuten rtJ.Onta kertaa toisten asiain
16338: yhteydessä mielipiteenään esittäneetkin, että tieto ja sivistys on
16339: voimaa. Tieto ja sivistys hankkivat ihmisille myöskin aseet ja
16340: neuvot käteen, että hän voipi itsellensä hankkia hyvän toimeentulon.
16341: On ihmeellistä, että etupäässä tämä edustajaryhmä ei ole tahtonut
16342: tunnustaa näille tienraivaa j ille sivistyksen alalla sitä palkankoro-
16343: tus ta, jonka he niin hyvin ansaitsevat, eivät ole tahtoneet tunnustaa
16344: sitä suurta palvelusta, minkä tämä kansalaisryhmä on tehnyt
16345: Suomen kansalle semmoisenaan.
16346:      Rohkenisin siis vielä tässäkin tilaisuudessa kerran vedota
16347: tämän edustajaryhmän puoleen ja pyytää, että se, jos suinkin
16348: mahdollista, sittenkin yhtyisi suurempaan palkankorotukseen kan-
16349: sakoulunopettajakunnalle kuin minkä se tähän asti tapahtuneessa
16350: käsittelyssä on tahtonut esille tuoda. Samassa kun tahtoisin, että
16351: tämä kansakoulunopettajain palkankorotus yleensä laskettaisiin
16352: suuremmassa luvussa kuin mitä se on laskettu arm. esityksessä,
16353: valtiovarainvaliokunnan mietinnössä ja nyt lopullisesti suuren va-
16354: liokunnan mietinnössä, tahtoisin tässä tilaisuudessa kosketella
16355: erästä toista asiaa, joka on yhteydessä tämän kysymyksen kanssa.
16356: Tämä asia on periaatteellista laatua ja valitan, että minun täytyy
16357: käyttää eduskunnan kallista aikaa tätä periaatetta koskettamalla,
16358: mutta koska tämä periaate kerran on herätetty esillä olevissa
16359: asiakirjoissa, niin meillä jokaisella lienee oikeus sanoa siitä mieli-
16360: piteemme.
16361:      Me tiedämme, että tähänastisena palkkausmäärän rajana lain-
16362: säädännössämme on ollut sukupuoli. Tiedämme, että kansakoulun-
16363: 2318                Istunto 19 p. lokakuuta 1997.
16364: 
16365: 
16366: opettajalle, niinkuin yleensä muillekin virkamiehille, on maksettu
16367: palkkaa sen mukaan kumpaan sukupuoleen hän on kuulunut.
16368: Tätä periaatetta vastaan ovat uudistuksen ystävät sotineet monta
16369: kymmentä vuotta. Edessämme olevat asiakirjat osoittavat, että
16370: lainsäätäjä vihdoin ja viimein on katsonut olevansa pakotettu
16371: luopumaan tästä periaatteesta erään toisen periaatteen hyväksi.
16372: Tietysti minä, niinkuin moni muukin, tunnustan, että tällä luo-
16373: pumisella on otettu askel edistvksen tiellä, mutta kuitenkaan ei
16374: tämä askel mielestäni ollut semmoinen kuin mitä olisi voinut
16375: toivoa. Tämä uusi periaate, jonka mukaan nyt tahdotaan korot-
16376: taa toiselle opettajaryhmälle palkkaa, nojautuu perhesuhteeseen.
16377:      Tahtoisin vastata muutamilla sanoilla siihen kysymykseen,
16378: onko tämä uusi periaate oikeutettu. Ensinnäkin lausuisin mieli-
16379: piteenäni, että tämä periaate, jota minäkin nyt tosin sanoin
16380: uudeksi, ei kuitenkaan itse asiassa, vaikutuksiltansa, ole niin-
16381: kään uusi. Se ei vaikutuksiltaosa suurestikaan eroa siitä, mihin
16382: on tultu, kun on menetelty vanhan periaatteen mukaan. En tahdo
16383: väittää ettei tämä perheenisyysperiaate voisi semmoisenaan olla
16384: oikeutettu. Se on suuri kysymys, joka kenties aikoinaan koko
16385: laajuudessaan tulee tämän eduskunnan käsiteltäväksi. Mutta mie-
16386: lestäni on odottamatonta ia omituista, että on tahdottu tehdä
16387: käsiteltävänämme oleva yksinkertainen kysymys kansakoulunopet-
16388: tajain palkankorotuksesta siksi kentäksi, jolla koetetaan toteuttaa
16389: tämä uusi perheellisyys-periaate. Tämä periaate tulisi mieles-
16390: täni kansakoulunopettajain palkankorotuksen alalla toteutetta-
16391: vaksi ikäänkuin sivumennen, jotakuinkin valmistumattomana.
16392: Jos meidän kansamme tulisi siihen päätökseen, että se tahtoo
16393: palkita perheellisyyttä, palkita miehiä ja naisia, joilla on lapsia
16394: ja jotka näitä lapsia elättävät, jos siis semmoinen periaate hyväk-
16395:  sytään, niin mielestäni se olisi sitten toteutettava toisilla keinoilla.
16396:  Minusta sitä ei olisi liitettävä yhteen tämän palkkauskysymyksen
16397:  kanssa, vaan olisi sen toteuttamiseksi silloin luotava uusi laitos,
16398:  uusi kansan institutsiooni, joka pitäisi tästä asiasta huolen. On
16399:  luonnollista, että jos tämmöinen laitos perustettaisiin, se tulisi
16400:  maksamaan kansalle sangen paljon, siitä syntyisi paljon kirjan-
16401:  pitoa, paljon työtä selvitysten aikaansaamiseksi siitä, mikä opet··
16402:  ta ja on tuleva perhepalkkaa saamaan mikä ei j. n. e. Mutta
16403:  mielestäni tämän periaatteen selvittely ei voi tulla kysymykseen
16404:  sen asian yhteydessä, joka meillä nyt on käsiteltävänä.
16405:       Minä sanoin äsken, .että tämä uusi perheellisyys periaate, jos
16406:  Ee hyväksytään. tulee vaikutukseltaan olemaan jotakuinkin sama
16407:  kuin tähänastinen mutta nyt jo hyljätty periaate. Asianlaita on
16408:  nim. se, kuten kaikki tiedämme, että suurin osa kansakoulujen
16409:  naisopettaj ista ovat naimattomia. Jos perheellisyyspohja tulisi
16410:  kysymykseen ja ensi kerran toteutetuksi tämän kysymyksen yh-
16411:              Maalaiskansakoulujen opettajiston palkkauksesta.      2319
16412: 
16413: 
16414:    teydessä, niin siitä minun ymmärtääkseJ1i ehdottomasti seuraisi.
16415:    että nämä naimattomat kansakoulunopettajattaret tulisivat poik-
16416:    keusasemaan, tulisivat samaan lapsipuolen asemaan, jossa ovat
16417:    tähänkin saakka olleet. Näin ollen minusta tämän uuden peri-
16418:    aatteen toimeenpaneminen merkitsisi ainoastaan näennäistä edis-
16419:    tymistä. Sillä silloin tultaisiin edelleen naimattomaita naisopet-
16420:    tajalta ottamaan 200 markkaa vuosittain ja siirtämään se naineen
16421:    miesopettajan ja osaksi myös naineen naisopettajan kukkaroon.
16422:    Ehdottomasti on valtio väärin menetellyt kun se on tehnyt niin-
16423:    kuin tähän asti. Kun A ja B päättävät mennä keskenänsä nai-
16424:    miseen ja A on virkamies, niin kolmannen henkilön, jonka tah-
16425:    don nimittää C :ksi, ja joka tässä tapauksessa on tuo naimaton
16426:   kansakoulunopettajatar, hänen pitää jäädä vähemmälle, hänen
16427:    pitää antaa A :lle ja B :lle se lisä, jonka he tarvitsevat elääkseen
16428:    CJ.violiitossa. Tällainen menettely ei minun mielestäni ole oikeu-
16429:    den mukainen. Jos A ja B tahtovat mennä naimiseen ja perus-
16430:   taa perheen, niin älkööt pyytäkö, että kolmannelta henkilöltä, joka
16431:   tekee saman palveluksen valtiolle kuin A, vähennetään palkkaa,
16432:   jotta A ja B saisivat sitä enemmän.
16433:        Minun käsitykseni on se, että kaikilla aloilla olisi samasta
16434:  työstä maksettava sama palkka, eikä sen mukaan, mihin kansa-
16435:   laisryhmään henkilö kuuluu, joka palkattavan työn suorittaa.
16436:   Mutta minä tiedän, että tämä periaate on semmoinen, jolle suuri
16437:  ·osa meidän kansaamme, etenkin vanhoilliset, ravistavat päätään.
16438:   Voin sen vuoksi jättää tuon periaatteen sikseen ja esitän erään
16439:  toisen katsantokannan, jonka minun mielestäni niittenkin kansa-
16440:   laisten, jotka eivät hyväksy tätä toista periaatetta, pitäisi voida
16441:  hyväksyä.
16442:       Silloin ~uin meidän maassamme kansakoululaitos perustettiin
16443:  useit" kymmeniä vuosia sitten, 40 vuotta takaperin, lähti suuri
16444:  joukko, satoja Suomen kansan sivistyneiden perheiden tyttäriä
16445:  seminaareihin hankkimaan itselleen valmistusta, voidakseen astua
16446:  syvien rivien keskuuteen opettamaan kansan lapsia. Suuri osa
16447:  näistä teki sen todellisesta asianharrastuksesta.         Nuorukaiset
16448:  taas, jotka lähtivät samaan toimeen, olivat suurimmaksi osaksi
16449:  toisista kansanryhmistä, ne kuuluivat pikkuviljelijöihin, osaksi
16450:  myös alempiin käsityöläisiin. K11n mainitsemani uuoret naiset.
16451:  käytyään läpi seminaarin, tulivat maaseudulle opettamaan kan-
16452: ·san lapsia, niin heidän vaikutuksensa, sitä ei voi kukaan kieltää.
16453:  oli todella semmoinen, että Suomen kansa voi olla kiitollinen
16454: ·siitä työstä, jonka he tekivät. Me tiedämme, että ensi alussa,
16455: kun kansakoulunopettajat alkoivat työnsä, heitä kohtasi suuri
16456: vastustus kansan puolelta. Kansakouluaate oli aivan uusi; emän-
16457: nät ja isännät maalla eivät tunnustaneet, eivät ymmärtäneet tun-
16458: ntistaa sitä etua, joka olisi heidän lapsillaan siitä, että he saisivat
16459: 2320                Istunto 19 p. lokakuuta 1907.
16460: 
16461: 
16462: tietoa ja valistusta. Mutta nuo sivistyneistä perheistä lähteneet
16463: naiset, ne, vuosia toimittuaan kansan keskuudessa vähitellen kään-
16464: sivät kansanmiesten ja -naisten mielet siihen suuntaan, että he
16465: yhä suuremmassa ja suuremmassa maarassä rupesivat tun-
16466: nustamaan kansakouluaatteen merkitystä, rupesivat ymmär-
16467: tämaan, että on hyvä panna lapsensa kansakouluun; ja
16468: ne, joilla oli valtaa kunnassa, rupesivat huomaamaan, että
16469: on hyvä perustaa kansakouluja niin paljon                 kuin mah-
16470: dollista. En tietysti tahdo sanoa, että tämän tuloksen aikaansaa-
16471: minen olisi yksistään kansakoulunopettajattarien ansio. mutta on
16472: ainakin hyvin suuri ansio heillä siinä. Tahdon vielä viitata siihen,
16473: kuinka nämä esitaistelijat kansakoulun palveluksessa, nämä naiset,
16474: saivat kärsiä myöskin taloudellisesti. Me tiedämme kaikki kuinka
16475: huoneustot siihen aikaan varsinkin maalaiskunnissa olivat huo-
16476: not, opettajatar sai asua vuosikausia kylmissä, vetoisissa huo-
16477: neissa, jonka johdosta hän joutui tautien alaiseksi, jotka monasti
16478: tekivät hänet kykenemättömäksi työhön jopa veivät monen opetta-
16479: jattaren ennenaikaiseen hautaan.
16480:      Miten on Suomen kansa palkinnut naisopettajaryhmää, joka
16481: tämän palveluksen on kansalle tehnyt? Se on sitä palkitessaan
16482: menetellyt mielestäni erittäin puolueellisesti. Se on miesopetta-
16483: jien hyväksi vähentänyt heidän palkkansa mahdollisemman pie-
16484: neksi. Olen laskenut kuinka paljon näiltä naimattomitta kansa-
16485: kouluopettajattarilta tällä tavalla on riistetty sitä omaisuutta, sitä
16486: palkkaa, joka heille olisi ollut tuleva. Jokaiselta on vuosittain
16487: otettu 200 markkaa jotta miesopettajan palkka olisi voinut tulla
16488: suuremmaksi. Laskettuna vaan 10 viimeksi kuluneelle vuodelle
16489: tämä naisopettajilta otettu palkanosa nousee yli 2 miljoonan mar-
16490: kan. Jos tämä summa olisi käytetty näiden naisopettajien palk-
16491: kaamiseen, niinkuin olisi pitänyt tehdä, niin he olisivat olleet pa-
16492: remmin tilaisuudessa hoitamaan terveyttänsä, olisivat voineet
16493: tulla taloudellisesti toimeen paremmin kuin mitä he ovat toimeen
16494: tulleet.   Jos nyt seurataan tätä, uutta periaatetta, joka on tullut
16495: voitolle molemmissa valiokunnissa, missä asia on ollut valmistetta-
16496: vana, niin nämä naimattomat kansakouluopettajattaret, naineisiin
16497: verrattuna, jäävät kuitenkin samaan poikkeusasemaan kuin tä-
16498: hänkin asti. En voi muuta kuin pitää tätä vääränä. En usko,
16499: että Suomen kansa, jos se antaisi naimattomalle naisopettajalle sa-
16500: man palkan kuin naineelle, tekisi sillä itsellensä vahinkoa. Jos
16501: uhrattaisiin näiden kunnollisten ja tunnollisten työntekijäin hy-
16502: väksi se, mitä heiltä on pidätetty ja aijotaan edelleen pidättää, niin
16503: minä luulen että se uhri kvllä maksaisi takaisin Suomen kansalle
16504: sen, mitä Suomen kansa sillä tavalla rahoissa menettäisi.
16505:     Tahdon vielä viitata erääseen seikkaan, joka mielestäni mvös-
16506: kin voisi tulla tässä vhtevclessä huomioon otetuksi. Luulen ~ar­
16507: masti ja kokemuskia 'on jo ruvennut sitä osoittamaan, että sivis-
16508:            Maalaiskansakoulujen opettajiston palkkauksesta.       2321
16509: 
16510: 
16511: 
16512: tyneet naiset tätä nykyä, kun kansakoulunopettajattaren palkka
16513: on kovin pieni, eivät enää valitse samassa määrässä kuin ennen tätä
16514: uraa. He ovat tilaisuudessa hankkimaan itsellensä parempipaikkai-
16515: sia toimia. He tekevät niin ja jättävät tämän uran, menevät toiselle
16516: alalle. Minä uskon, että jos kehitys tulee käymään tähän tapaan
16517: edelleenkin, niin siitä on Suomen kansalle sulaa vahinkoa. Luuli-
16518: sin sen vuoksi, että olisi riittävästi syytä antaa naimattomille kan-
16519: sakouluopettajattarille sama palkka kuin naineillekin.
16520:     Rohkenen siis pysyä samalla kannalla ja siinä ehdotuksessa,
16521: jonka tein silloin kun tämä asia oli ensi kertaa täällä eduskun-
16522: nassa käsiteltävänä, nim. että ne korotukset, joita ehdotetaan en-
16523: simmäisessä vastalauseessa, I ,ooo ja I ,500 mk, jaettaisiin tasan,
16524: niin että kaikki kansakouluopettajat ja -opettajattaret, huolimatta
16525: siitä ovatko perheellisiä taikka ei, saisivat I ,250 m :kan vuosi-
16526: palkan.
16527: 
16528:    Ed. Yrjö-Koskinen Y. K.: Se kysymys, joka meillä nyt on
16529: käsittelyn alaisena, ei ole mikään tavallinen palkkausasia. Tu-
16530: hansiin nouseva, kautta koko maamme ahertava kansakouluopet-
16531: tajain sankka parvi on kääntynyt Suomen uuden eduskunnan puo-
16532: leen pyytämään siltä sitä aineellista kannatusta, jota se menestyk-
16533: sellä toimia~seen välttämättömästi tarvitsee. Kysymys on nyt
16534: yksinkertaisesti siitä, tahtooko eduskunta sille myöntää riittävän
16535: leivän vaiko ei.
16536:     Lukemattomia kertoja on julkisuudessa jo osoitettu, että maa-
16537: laiskansakouluopettajien nykyinen palkka ei likimainkaan ole riit-
16538: tävä. Lähinnä on tähän nojattu siinä tätä asiaa koskevassa ano-
16539: muksessa, joka on useitten tämän eduskunnan arvoisten jäsenten
16540: allekirjoittama. Minä en sentähden katso syytä olevan kuluttaa
16541: eduskunnan aikaa mihinkään tämän tosiasian laajempaan esittä-
16542: miseen. Tahdon vaan lyhyesti saada mainituksi, että ellei edus-
16543: kunta nyt katso voivansa korottaa perheellisen opettajan pohja-
16544: palkkaa vähintäin I ,500 markkaan, tämä kysymys on katsottava
16545: joko kokonaan tai osittain jääneen ratkaisematta, riippuen tietysti
16546: siitä, millaiseksi päätös muutoin tulee.
16547:     Olen siis yhä edelleen ensimmäisen vastalauseen kannalla ja
16548: pyytäisin eduskunnalle suosittaa sen hyväksymistä. Mutta käy-
16549: tännöllisistä syistä katsoisin kuitenkin voivani yhtyä siihen muo-
16550: toon, jota suuri valiokunta asetuksen I ja 2 § :ille ehdottaa, tietysti
16551: muuttamalla pohjapalkan erät niinkuin ne ensimmäisessä vasta-
16552: lauseessa esiintyvät ja samoin palkankorotusten määrät. Ainoas-
16553: taan I § :n suhteen tahtoisin huomauttaa, että se mielestäni ei
16554: täysin vastaa sitä perustelua, joka suuren valiokunnan mietinnössä
16555: esiintyy. Siinä sanotaan nim. että mies- ja naisopettajalle, joka
16556: on perheensä pääasiallisena elättäjänä, on maksettava tämä kor-
16557: 2322                 Istunto 19 p. lokakuuta 1907.
16558: 
16559: 
16560:   keampi pohjapalkka. Perustelut, vaikka ne ovatkin hämäriä,
16561:   tahtoisin kuitenkin käsittää siten, että on tarkoituksena maksaa
16562:   tämä korkeampi pohjapalkka siinä tapauksessa, että perheellä on
16563:  lc.psia. Minusta olisi tämä saatava selvästi itse asetuksessakin nä-
16564:   kyviin. Tahtoisin siis muodostaa tämän 1 § :n semmoiseksi, että
16565:   valtion varoista maalaiskansakoulujen opettajiston palkkauk-
16566:  seksi suoritettava apuraha on vuoden 1908 alusta oleva 1 ,ooo
16567:  markkaa niin hyvin miespuoliselle kuin naispuoliselle opettajalle,
16568:  mutta korotetaan tämä yleinen peruspalkka I ,500 markaksi nai-
16569:  misissa olevalle tai olleelle mies- tai naisopettajalle, jolla on yksi
16570:  tai useampia lapsia ja joka on perheensä pääasiallisena elättäjanä
16571:  j. n. e.
16572:       Tietysti voi sanoa, että lausuntatapa ,perheensä pääasialli-
16573:  nen elättäjä" on jossain määrin hämärä. Mutta tarkoituksena kai
16574:  on ollut lausua, että mies- ja naisopettaja, jotka ovat keskenään
16575:  naimisissa ja molemmat siis nauttivat kansakouluopettajan palk-
16576:  kaa, eivät voi kumpikin tulla tätä korkeampaa palkkaa saamaan.
16577:       Minä en tähän asian puoleen sen pitemmälti nyt aijo kajota.
16578:  Sitä enemmän tahtoisin painostaa niitä seurauksia, joita palkan
16579:  riittämättömyys aina auttamattomasti tuo mukanansa.               Kun
16580:  palkka ei riitä elämän välttämättömimpiinkään tarpeisiin, niin
16581:  täytyy siihen hankkia lisäystä. Opettajan täytyy sentähden kat-
16582:  soa, mistä hän saisi lisätuloja ja uhrata aikaa, jota olisi käytettävä
16583:  kansakoulun palvelukseen, näiden sivutoimien suorittamiseen.
16584:  Elämän kova pakko johtaa tällä tavoin opettajaa enemmän tai vä-
16585:  hemmän syrjäyttämään päätehtävänsä, joka vaatisi oikeastaan
16586: kaiken hänen aikansa, kaiken hänen harrastuksensa ja voimansa
16587:  ja antautumaan muihin toimiin. Mutta se, joka tästä kärsii, on
16588:  Suomen kansakoulu ja sen oppilaat.
16589:      Niukka toimeentulo sitäpaitsi vaikuttaa sen, että opettaja ei
16590: voi hoitaa terveyttään sillä huolella, kuin hänen vaivaloinen vir-
16591: kansa välttämättömästi vaatisi. Ja kuitenkin terveydenhoito,
16592: muun muassa kelvollisen, voimakkaan ruuan nauttiminen muuta
16593: mainitsematta on virkeänä pysyminen, toimintakykyisenä pysy-
16594: misen ensimmäisenä, välttämättömänä ehtona, varsinkin sille, jon-
16595: ka niinkuin opettajan täytyy joka päivä työskennellä koulusalin
16596: turmeltuneessa ilmassa. Näiden terveydellisten ehtojen puut-
16597: teessa opettaja useassa tapauksessa ennemmin tai myöhemmin al-
16598: kaa surkastua, mieli masentuu, kun voimat pettävät, elämän hil-
16599: peä iloisuus sumenee, parhaatkin tarkoitukset lakastuvat. Ja en-
16600: nen pitkää opettaja on surkuteltavin olento, mitä ajatella saat-
16601: taa, olento, joka raskaalla mielellä kantaa työnsä ylivoimaista
16602: taakkaa hyvin tietäen, ettei hän milloinkaan enää kykene sitä kun-
16603: nollisesti suorittamaan. Ja kuka se on, joka tästä lopulta eniten
16604: kärsii? Se on taaskin Suomen kansakoulu ja sen oppilaat.
16605:             Maalaiskansakoulujen opettajiston palkkauksesta.    2323
16606: 
16607: 
16608:       Eduskunta on kyllä erinomaisen auliisti myöntänyt varoja
16609:   sairas-avuiksi kansakoulunopettajille ja siten ikäänkuin vuodat-
16610:  tanut palsamia niihin haavoihin, joita se huonon palkkausjärjes-
16611:  telmän kautta itse on ollut iskemässä. Mutta epäilemättä on pal-
16612:   jon järkevämpää myöntää riittävä palkka ja vähemmän sairas-
16613:  apua kuin menetellä päinvastoin.
16614:       Entä sitten opettajan henkinen terveys, hänen tietopuolinen
16615:  kehityksensä. Myönnettänee ehkä ilman pitempää todistelua
16616:  että tietopuolinen kehitys varsinkin opettajan toimelle on erino-
16617:  maisen tärkeä ja selvää myöskin on että opettaja, joka ei tässä
16618:  suhteessa menee eteenpäin, hän menee taaksepäin, sillä paikallaan
16619:  pysymistä ei tässä; yhtä vähän kuin muussakaan voi ajatella.
16620:  Mutta tietopuolinen kehitys, ollakseen mahdollinen, vaatii sekin
16621:  aineellista pohjaa. Ellei tätä ole, syntyy vajaus opettajan toimin-
16622:  nassa ja tämän vajauksen saa maksaa Suomen nouseva nuoriso.
16623:  Huomattava sitä paitsi on, että se tappio, joka tällä tavalla opet-
16624:  tajien huonon palkan tähden kohtaa kansakouluoppilaita, se hen-
16625:  kinen halla, joka mainitusta syystä kulkee heidän ylitsensä, se ei
16626:  kohdistu etupäässä varakkaampien lapsiin vaan juuri noiden vä-
16627:  häväkisten, joiden etuja tämän eduskunnan luulisi erityisesti hel-
16628:  livän. Näiden köyhimpien lapset, ne ne juuri ovat, jotka enim-
16629: min tulevat kärsimään siitä, että opettaja huonon palkkauksen
16630: vuoksi on pakotettu kääntämään huomionsa, harrastuksensa ja
16631: työnsä muuanne kuin kansakoulun alalle, ja ne ne ovat, joiden
16632: eduista tässä nyt arpaa heitetään.
16633:      Varsinkin nykyaikana, kun meidän kansamme on astunut ai-
16634: van uuteen valtiolliseen kehityskauteen, luulisi esittämieni näkö-
16635: kohtien tässä eduskunnassa herättävän yleistä vastakaikua. Tär-
16636: keätä yli kaiken nyt on, että Suomessa kasvaa kansa, joka on val-
16637: tiollisen kehityksemme tasalla ja joka kykenee täyttämään niitä
16638: suuria oikeuksia, joita uusi V. J. sille suo. Mutta tämän tarkoi-
16639: tuksen saavuttamiseksi - se kai myönnettänee - on kansakou-
16640: lulla erinomaisen tärkeä, suorastaan ratkaiseva merkitys. Tähän
16641: laitokseen ja sen opettajiin, niihin taajoihin joukkoihin, jotka
16642: Suomen salomailla valistuksen asiaa ajavat, niihin täytyy meidän
16643: etupäässä nojata tässä kansamme suuressa elinkysymyksessä. Jos
16644: sillä taholla huonon palkkauksen vuoksi ei kyetä pätevää työtä
16645: suorittamaan, jos riittämättömän palkan vaikutuksesta opettajan
16646: toiminta ja harrastukset hajoovat muuanne ja hänen työkykynsä
16647: lakastuu, niin vahinko siitä on, ei suinkaan etupäässä opettajien
16648: itsensä, vaan sen nousevan sukupolven, joka silloin, kun me jo le-
16649: päämme nurmen alla, on velvollinen maamme kohtaloja ohjaa-
16650: maan. Tämän nuorison puolesta, joka ei vielä itse voi asiaansa
16651: ajaa, minä rohkenen kääntyä Suomen uuden, kansanvaltaisen
16652: 2124               Istunto 19 p. lokakuuta 1907.
16653: 
16654: 
16655: eduskunnan puoleen ja minä toivon, viimeiseen saakka        toivon,
16656: että tämä ei ole turhaan tapahtunut.
16657: 
16658:    Ed. Gebhard, Hannes: Kansakouluopettajien palkankoro-
16659: tuksen puolesta on täällä jo toista kertaa keskusteltu ja siinä etu-
16660: päässä puhuttu koulun ja opettajien kannalta. Minä puolestani
16661: pyydän saada esittää tätä asiaa maaseudun vähävaraisten kansan-·
16662: kerrosten ja eritoten maanviljelyksen edistämisen kannalta.
16663:      Kun asiaa tältä kannalta katsoo, niin ei voi mielestäni tulla
16664: muuhun kuin siihen, että me suorastaan teemme vääryyttä maa-
16665: seudulle, jos emme valtion avulla koeta hankkia maalaisopetta-
16666: jille niin hyvää toimeentuloa kuin mahdollista. Kaikille pitäisi jo
16667: alkaa olla selvillä, että kaupunkilaisväestö ja kaupunkilaisedut
16668: yleensä tahtovat tunkeutua etualalle maalaisväestön kustannuk-
16669: sella. Tarkka silmä sen huomaa tuhka tiheään myöskin edus-
16670: kuntatyössä, sekä niin sanottujen ,porvarillisten" että myöskin
16671: sosialistiryhmän osallisuudessa tähän työhön. Ja tämä kaupunki-
16672: laisetujen etualalle tunkeutuminen johtuu siitä, että kaupunki-
16673: laisväestö yleensä omaa enemmän muodollista eli koulusivistystä.
16674: Jos siis maalaiset täällä nyt antavat äänensä pienempien palkko-
16675: jen hyväksi, niin he silloin myötiivaikuttavat siihen, että kehitys
16676: vastaisuudessakin tulee jatkumaan juuri tällä tavoin maalais-
16677: väestön vahingoksi.
16678:      Tämä yleiseltä kannalta.
16679:      Mutta jos katselee asiaa maanviljelyksen kannalta erityisesti,
16680: niin tulemme samaan tulokseen, nimittäin että maanviljelijät,
16681: äänestämällä pienempiä palkkoja omille kansakoulunopettajilleen,
16682: suorastaan vastustavat maanviljelyksen kehittymistä, siis vastus-
16683: tavat oman taloutensa vaurastumista.        Jokaiselle sivistyneelle
16684: maanviljelijälle lienee jo selvää, että tämäkään ammatti ei enään
16685: menesty, ellei ammattisivistys käy aikansa tasalla. Mutta am-
16686: mattisivistyksen on vaikea kohota ilman kunnollista pohjasivis-
16687: tystä. Se on heikko oppilas maamieskoulussa, se on ymmärtämä-
16688: tön kuulija maanviljelysluennoilla, se kykenee huonosti käsittä-
16689: mään uudenaikaista maanviljelyskirjallisuutta, jolla on huono
16690: pohjasivistys. Mutta pohjasivistys jääpi huonoksi pakostakin, jos
16691: opettajat pidetään riittämättömillä palkoilla.
16692:      Tähän vastataan pikkutilallisseutujen edustajain puolelta, Itä-
16693: Suomesta, Savosta ja Pohjanmaalta, eritoten nälkämailta, että
16694: pikkutilallisten taloudellinen ahdinkotila on tätä nykyä niin suuri,
16695: että heidän täytyy nyt ensin katsoa nykyaikaa, omaa ja perheensä
16696: taloudellista toimeentuloa, ennen kuin he voivat lähteä suuria uh-
16697: rauksia tekemään tulevien sukupolvien henkisen kehittymisen hy-
16698: väksi. Mutta ovatko nämä oikein ajatelleet tätä asiaa? Juuri
16699:            Maalaiskansakoulujen opettajiston palkkauksesta.     2325
16700: 
16701: 
16702: nmtten harvaan asuttujen köyhien seutujen osallisuus valtion tu-
16703: loihin on paljo pienempi kuin varakkaampien seutujen. Mutta
16704: puheenaolevasta valtion menoerästä nämä köyhät seudut tulisivat
16705: saamaan suhteellisesti vhtä suuren osan kuin varakkaammatkin,
16706: sillä kun kansakouluopettajain palkat jäisivät suurimmaksi osaksi
16707: kuntaan, hyödyttämään kuntalaisia, niin puheenaoleva palkanli-
16708: säys köyhissä kunnissa tulisi suuremmassa määrässä hyödyttä-
16709: mään kuntaa, kuin mistä tämä valtiomenojen korotus tulisi lisää-
16710: mään näitten kuntien osallisuutta valtion tuloihin.
16711:      Tämä nvt valtiotaloudelliselta kannalta, mikä kuitenkin itse
16712: asiassa on ~ielestäni paljon vähäarvoisempi, kuin ne näkökannat,
16713: jotka asian oikeastaan ratkaisevat.
16714:      Näitten köyhien seutujen tulee näet ottaa huomioon, että ne
16715: ovat siinäkin suhteessa muita alakynnessä, että niiltä seuduin pyr-
16716: kivät useimmat etevämmät opettajat hakemaan pois kaupunkei-
16717: hin ja etelä-Suomen varakkaampiin kuntiin. Tämän he teke-
16718: vät useista eri syistä: Kaupungit ja etelä-Suomen varakkaam-
16719: mat maalaiskunnat kykenevät omista varoistaan maksamaan opet-
16720: tajilleen parempia palkkoja; kaupungit ja etelä-Suomen varak-
16721: kaammat maalaiskunnat voivat tarjota paljo enemmän tuottavia
16722: sivutoimia; ja näillä seuduin on opettajilla paljo enemmän tilai-
16723: suutta henkiseen virkistykseen.
16724:      Siis, kuten sanoin, ·eduskunta suorastaan sortaisi kaukaisia
16725: köyhimpiä pikkuviljelijäseutuja, jos se määräisi valtion palkka-
16726: osuuden maalaiskansakouluopettajille alhaiseksi.
16727:      Mutta vielä on mielestäni yksi tärkeä syy, joka vaatii juuri
16728: maanviljelijäin, eritoten näitten köyhimpien seutujen pikkuvil-
16729: jelijäin edustajain antamaan äänensä pisimmälle menevän palkan-
16730: korotusehdotuksen puolesta, ja se on se, että sen kokemuksen mu-
16731: kaan, minkä minä olen saanut työskennellessäni Suomen maanvil-
16732: jelyksen palveluksessa, on kansakouluopettajilla ollut äärettömän
16733: suuri merkitys juuri köyhimpien pikkuviljelijäseutujen edistymi-
16734: selle, sillä tällaisilla seuduin ovat kansakouluopettajat useinkin
16735: ainoat, jotka pystyvät uudistusrientoj a ajamaan. Uudistusrien-
16736: toja voivat näet saada alulle ja johtaa ainoastaan ne henkilöt,
16737: joilla itsellään on tarpeellinen määrä muodollista sivistystä ja
16738: joitten taloudellinen asema samalla on sen verran turvattu, että
16739: heillä on aikaa tehdä ilmaiseksi työtä yleisten asioitten hyväksi.
16740: Sellaisia henkilöitä on tavallisesti ainoastaan maataiskuntien kir-
16741: konkylissä, mutta harvoin syrjäseuduilla. Näillä syrjäseuduilla
16742: on tosin siellä täällä ollut maakauppias, joka on harrastanut nuo-
16743: risoseuraliikettä. raittiusliikettä, kirjallisuuden ja sanomalehtien
16744: levittämistä. :\1utta kun meidän aikamme taloudelliset pyrinnöt
16745: maanviljelyksen kohottamiseksi ovat kysyneet sivistynyttä ja
16746: yleisiä asioita harrastavaa miestä alkuunpanijaksi ja johtajaksi,
16747:  2J26                 Istunto 19 p. lokakuuta 1907.
16748: 
16749: 
16750:   mm kauppiaat luonnollisesti ovat jääneet niille kylmiksi tai ru-
16751:   venneet vastustajiksi. Näissä maataiouden kohottamispyrinnöissä
16752:   ei pikkuviljelijöillä ole monessakaan kunnassa, poikkeuksia lu-
16753:   lmunottamatta, ollut muita turvanaan kuin juuri kansakouluopet-
16754:   tajat. Ne ovat, kuten sanottu, olleet ainoa ja useimmiten hyvä
16755:   tuki ja turva. Minä voin vakuuttaa, että useimmat niistä mo-
16756:   nesta sadasta osuuskunnasta, jotka on perustettu näillä kaukaisilla
16757:   seuduilla ja jotka nyt jo tuottavat silminnähtävää ja kouraan tun-
16758:  tuvaa taloudellista vaurastumista pikkutilallisten keskuudessa, ei-
16759:  vät olisi päässeet alullekaan ilman kansakouluopettajaa, että hyvin
16760:  monen niistä olisi vaikea vielä tänä päivänäkään toimia ilman opet-
16761:  tajan apua, ja että toiselta puolen sellaisille seuduille, joilla ei ole
16762:  pystyvää ja asianharrastavaa opettajaa, ei voida perustaa tällaisia
16763:  osuuskuntia. Olen näet omin korvin kuullut näin syrjäisillä seu-
16764:  duilla olevan osuuskunnan johtomiesten sanovan minulle, että he
16765:  ovat kyllä perustaneet Helsingistä lähetettyjen neuvonantajien
16766:  avulla osuuskunnan ja se olisi valmis toimimaan, mutta että he
16767:  eivät kykene panemaan sitä käytäntöön, ennen kuin saavat paikka-
16768:  kunnalle kansakouluopettajan. Ja vielä meidän on muistettava se
16769:  ylen tärkeä tosiasia, että tämän työn näitten osuuskuntien perus-
16770:  tamisessa ja johtamisessa kansakouluopettajat ovat tehneet ja te-
16771:  kevät vieläkin joko aivan ilmaiseksi tai mitättömän pienestä
16772:  palkkiosta.
16773:       Mitä tämä opettaa ja mihinkä tämä velvoittaa?
16774:       Se opettaa sitä, että etevä ja harras kansakouluopettaja etäi-
16775:  sillä seuduin varsinaisen virkatoimensa ohella toimii siinä mää-
16776:  rässä seutunsa taloudellisenkin vaurastumisen hyväksi, että voipi
16777:  sanoa, että monenkin seudun taloudellinen kohoaminen ainoastaan
16778:  odottaa tuollaisen opettajan tuloa paikkakunnalle.
16779:       Me olemme siis Suomen taloudellisessa elämässä saaneet ko-
16780: kea sen, minkä suuret ajattelijat yhteiskuntaopin alalla ulkomailla
16781: meille opettavat, nimittäin että valtion menot kansanvalistuksen
16782: kohottamiseksi saavat nousta hyvinkin korkealle, niin kauan kuin
16783: kokemus osottaa, että seurauksena on kansan tuotantokyvyn kas-
16784: vaminen, sillä silloin ne eivät koskaan voi kohota yli yhteiskun-
16785: t:an taloudellista voimaa. Ja he lisäävät, että tulevaisuudessa,
16786: sitä mukaa kuin valtiot tulevat kansanvaltaisemmiksi, valtion me-
16787: noerä kansanvalistuksen hvväksi tulee kasvamaan muita kaikkia
16788: suuremmaksi.                 -
16789:      Tämä opetus, minkä me täten olemme saaneet, se velvoittaa
16790: kaikkia meitä, jotka tässä eduskunnassa tositeossa harrastamme
16791: pikkuviljelyksen edistymistä, kansamme taloudellista vaurastU··
16792: mista, katsomaan, että etevät ja hartaat opettajat todella ajan
16793: pitkään voivat viihtyä syrjäisissä takapajulla olevissa köyhissä
16794: seuduissa. Näitten seutujen edustajain kannalta katsoen voi
16795: yleensä ymmärtää useimpien muitten virkamiesryhmäin palkan-
16796:            :Maalaiskausakoulujen opettajiston palkkauksesta.         2327
16797: 
16798: 
16799: korotusten vastustamista, mutta sitä ei voi ymmärtää, miten he
16800: voivat vastustaa valtion palkankorottamista sille vaatimattomalle,
16801: uutteralle hartaalle miehelle tai naiselle, joka aivan suoranaisesti
16802: toimii näitten seutujen taloudelliseksikin vaurastumiseksi. Tuo
16803: vastustaminen olisi minusta samaa, kuin jos he kieltäytyisivät
16804: vastaanottam~sta suurempaa valtion määrij.rahaa maanviljelyksen
16805: kohottamiseksi kotiseudullaan. Mutta sitä, joka sen tekisi, häntä
16806: 5uorastaan pidettäisiin kotiseutunsa vahingoittajana.
16807:     Pyydän nyt saada kääntyä erityisesti sosiaalidemokraattien
16808: puoleen. Useimmat Teistä olette maaseuduilta kotoisin ja kau-
16809: punkilaisetkin teidän joukossanne tiedätte, että alituisesti virtaa
16810: työväkeä maaseuduilta kaupunkiin. Kait te myönnätte sen, että
16811: tätä väkeä on sitä helpompi saada järjestymään ja harrastamaan
16812: yleisiä asioita, sen joukosta on sitä helpompi saada apumiehiä ja
16813: -naisia johtoon, kuta enemmän tietoja heillä on. Jo tästäkin syystä
16814: sosiaalidemokraatit muissa maissa itsetietoisesti haluavat lisätä
16815: sitä valtionmenoerää, joka tarkoittaa kansanvalistuksen paranta-
16816: mista. Ette suinkaan te tässä kohden tahdo olla tovereitanne ul-
16817: komailla huonommat? Mutta vielä suoranaisempi on se syy kan-
16818: sakouluopettajien palkkain korottamiseksi, että meilläkin jo ylei--
16819: sesti tunnetaan, että niillä ~öyhempien kansankerrosten lapsilla,
16820: jotka ovat saaneet paremman koulusivistyksen, on paljoa hel-
16821: pompi toimeentulon mahdollisuus kuin toisilla. Ja vielä: puo-
16822: lueena te olette ottaneet harrastaaksenne pikkuviljelijäluokan li-
16823: säämistä suurissa määrin. Mutta par'aikaa valmistumaisillaan
16824: oleva tilastollinen tutkimus meidän maalaisoloistamme todistaa epäi-
16825: lemättömästi, että ma3n hallinta sinänsä, olkoonpa se omalla tai
16826: vuokramaalla, ei yksin estä kurjuudesta, että päinvastoin löytyy
16827: hyvinvoipia seutuja, joissa ainoastaan harvoilla on maata, mutta
16828: sen sijaan hyvinkin köyhiä seutuja, vaikka niissä useimmilla per-
16829: heillä on omakin maa. Ja nämä seudut ovat köyhiä m. m. juuri
16830: siitä syystä, että kansanvalistus niissä on huono, että niillä ei ole
16831: yhtään korkeammalla sivistyksellä varustettua henkilöä, joka kyke-
16832: nisi toimimaan pikkuviljelijäin taloudellisen järjestymisen etune-
16833: nassa. Teidän maaohjelmanne kaipaa siis sen välttämättömän täy-
16834: dennyksen, että te vaaditte sellaisia uhrauksia kansansivistyksemme
16835: kohottamiseksi, että pikkuviljelysseudutkin voivat pitää eteviä kan-
16836: sakoulunopettajia. Ainoastaan sillä tavoin Te toimitte johdonmu-
16837: kaisesti sen yhteiskunnallisesti tärkeän päämäärän saavuttamiseksi,
16838: ettei maaseuduilta tulvaisi tarpeettoman paljon irtainta työväkeä
16839: kaupunkeihin ja tehdaspaikkoihin.
16840:     Mutta, lopultakaan tämäkään kysymys ei ole ainoastaan sen tai
16841: tämän kansanluokan yksityisetujen kysymys, vaan koko kansan
16842: menestymisen elinehto. Senpä vuoksi minun mielestäni tämän
16843: kansaneduskunnan kunniakin vaatii sitä verrattain pientä uhrausta,
16844:                                                                147
16845:                      Istunto I9 p. lokakuuta I907·
16846: 
16847: 
16848: josta tässä nyt on puhe. Tämä eduskunta on Euroopan kansanvaltai-
16849: sin, enimmäkseen pikkuviljelijäin ja työväen valitsema. Me olemme
16850: täällä valiokunnissa etupäässä uurastaneet näitten kansankerrosten
16851: elinehtojen helpoittamiseksi: me olemme toimineet siihen suuntaan,
16852: että maanomistajain rasitukset huojistuisivat muitten, etupäässä
16853: varakkaampien kansankerrosten kustannuksella, me olemme koetta-
16854: neet hankkia torppareille etuja maanomistajien kustannuksella, me
16855: olemme työskennelleet siihen suuntaan, että teollisuustyöväelle tulisi
16856: etuja työnantajien kustannuksella. Tämä meidän työmme ei ehkä
16857: lopullisesti kaikissa osissaan tällä kertaa valmistu, mutta se ei suin-
16858: kaan silti ole hukkaan mennyttä: se on valmistuva, kun me uudelleen
16859: kokoonnumme muutamien kuukausien kuluttua. Mutta millaisen
16860: arvostelun tulee historia antamaan tästä työstämme, jos me tämän
16861: ohella emme tahtoisi riittävästi helpoittaa myöskin niitten toimeen-
16862: tuloa, jotka työskentelevät näitten samojen kansankerrosten sivistä-
16863: miseksi? Eikö se tulisi sanomaan, että tähän Suomen ehsimäiseen
16864: kansanvaltaiseen eduskuntaan riensivät vähävaraisemmat kansan-
16865: kerrokset kilvan riistämään kukin itselleen etuja, mutta yksissä tuu-
16866: min ne kateellisesti unohtivat vähävaraisimmat henkisen työntekijät,
16867: nämät työntekijät, joitten toimeentulo vielä on käynyt vaikeaksi
16868: juuri samaan aikaan ja juuri siinä määrässä, kuin maanviljelijäin
16869: tuotteiden hinnat ja työväen palkat ovat kohonneet?
16870:     Ja mitä tullaan sanomaan ulkomailla tästä? Minä tapasin ke-
16871: sällä erään radikaalisia reformeja harrastavan, tunnetun skandina-
16872: vilaisen valtiopäivämiehen. Kun hän kuuli kertomustani meidän
16873: viime keväisestä kuukauden toiminnastamme, puolueohjelmistamme
16874: ja puolueittemme voimasuhteista, niin hän innostui ja lausui sen en-
16875: nustuksen, että sen sijaan että hän ja hänen puoluetoverinsa tähän
16876: saakka aina ovat tuoneet esille kulttuurimaita lännestä esimerkkeinä
16877: edistyspyrinnöillensä, tulisivat he vastaisuudessa arvattavasti kään-
16878: tymään itäänpäin, Suomeen, esimerkkejä hakemaan. Mutta kel-
16879: paammeko me esimerkiksi, jos me voimme näyttää ainoastaan kil-
16880: pailua eri kansanluokkien kesken omien taloudellisten etujen valvo-
16881: misessa ja yhteistoimintaa ainoastaan, kun on kysymys tinkimisestä
16882: uhrauksissa kansanvalistuspyrintöjen hyväksi. Eikö päinvastoin
16883: meidän arvomme alentuisi ulkomailla sekä sosialidemokratisten pii-
16884: rien silmissä, jotka kaikkialla muualla tietääkseni ajavat aivan toisen-
16885: laista politiikkaa, että myöskin niitten n. s. >>porvarillisten» piirien
16886: silmissä, jotka ovat olleet sympaatisia kansanvaltaisille reformeille,
16887: mutta joihin tällaisen kansanvalistuksen edistystä vastustava päätös
16888: meillä epäilemättä olisi omansa vaikuttamaan suorastaan taannutta-
16889: vasti.
16890:     Muistakaamme siis kaikki tätä asiaa päättäessä, mitä meiltä vaa-
16891: tii alempien kansankerrosten ja eritoten pikkuviljelyksen tosietu,
16892:            Maalaiskansakoulujen opettajiston palkkauksesta.      2329
16893: 
16894: 
16895: mitä meiltä vaatii tämän uuden eduskuntamme ja koko kansamme
16896: kunnia.
16897:     Pyydän yhtyä vapaaherra Yrjö-Koskisen ponteen esillä olevan
16898: lakiehdotuksen ensimäiseen pykälään nähden.
16899: 
16900:     Ed. Rantanen: Kun tästä opettajain palkankorotusasiasta
16901: on niin paljon kiistelty, puhuttu puoleen ja toiseen, niin en tahdo
16902: enempää käydä sitä penkomaan. Huomautan vaan lyhyesti, että
16903: ne lausunnot, joita täällä nytkin on annettu, että kun kansakoulun-
16904: .opettajain palkka korotettaisiin, niin sillä muka saataisiin kansa
16905:  kohoamaan valistukseen ja maatalous kukoistavalle kannalle, tuntu-
16906: vat todellisuudessa, ainakin minun mielestäni, olevan vaan hurskaita
16907: unelmia. Minä puolestani olen sitä mieltä, että tämä kansakoulun-
16908: opettajain palkkauksen korottaminen nykyhetkellä kävisi esteeksi
16909: kansan syvien rivien taloudellisten elinehtojen kohottamiselle. Il-
16910: moitan olevani jyrkästi vastustavalla kannalla kansakoulunopettajain
16911: palkkauksen korottamiseen nähden, ja ehdotan, että maalaiskansa-
16912: koulunopettajain palkkausjärjestelmä pysytettäisiin entisellään.
16913: 
16914:     Ed. Rosenqvist V. T.: Det synes mig vara fullt konstateradt,
16915: att folkskolelärarepersonalen är i behof af löneförhöjning. Och skulle
16916: man icke vara öfvertygad därom, så hade man bort blifva det af det
16917: kraftfulla, varma och sakrika andragande, som här framstälts utaf
16918: en person, hvars föregående lifsvärksamhet och nuvarande ställning
16919: .är sådan, att han säkerligen känner tili dessa förhållanden bättre än
16920: någon annan uti denna församling. Tili och med statsutskottet,
16921: som i detta afseende ställt sig på en mer än lofligt afvisande stånd-
16922: punkt, icke allenast föreslår en, om också obetydlig förhöjning, utan
16923: utskottet säger uttryckligen, att nämnda lärarepersonals löneförmå-
16924: ner icke mera kunna anses vara fullt tillfredsställande. Då utskottet
16925: emel1ertid icke kan förena sig ens om regeringens förslag tilllöneför-
16926: höjning anföras häremot hufvudsakligast tvänne skäl, och det är
16927: dessa jag ett ögonblick vill något granska. Å ena sidan komma
16928: landets tillgångar, förmenar man, att tagas i anspråk för genomföran-
16929:  det af reformer på samhällslifvets olika områden. Å andra sidan
16930: framhålles, att folkskolefrågan i större omfattning i en snar framtid
16931: kommer under behandling. Det är nu dessa skäl, som utskottet
16932: förebär, då det söker nedtrycka löneförhöjningen till den minsta
16933: möjliga. Hvad nu först det senare motivet beträffar, så synes det
16934: mig vara af den beskaffenhet, att det mer talar för en kännbar löne-
16935: förhöjning än mot en sådan. Ty oberoende af det obilliga, för att
16936: icke säga hårda i att låta folkskolelärarena ännu en tid bortåt lefva
16937:  på förknappningar, i detman väntar på reformer, synes det mig vara
16938: en fördel, att man, innan man upptager den vidt omfattande frågan
16939: om läroplikt, afgör eller fixerar de löneförmåner, som man anser en-
16940: 2330                   Istunto 19 p. lokakuuta 1907.
16941: 
16942: 
16943:  ligt rätt och billighet böra tillerkännas folkskollärarena. Med de
16944:  bestämda löneförmånerna som utgångspunkt kan man sedan bättre
16945:  beräkna de kostnader, som skolpliktsreformen fordrar. - En utaf de
16946:  viktigaste förutsättningarna för att en lärare eller uppfostrare skall
16947:  kunna fylla sin uppgift är, att han får utföra sitt arbete utan tryckande
16948:  näringsbekymmer, såsom här i dag redan har framhållits. Det är
16949:  icke rätt, och det är icke klokt, att man ställer det så, att brödbekym-
16950:  mer förmörka deras stig, hvilkas uppgift är att sprida ljus bland fol-
16951:  kets barn. I det sinne, som är uppfylldt af bekymmer, slå lätt miss-
16952:  nöje och bitterhet rot, men en med sin lott missnöjd och af lifvets
16953:  motigheter förbittrad lärare utöfvar på sina elever ett inflytande,
16954:  hvars skadlighet vanligen icke kan beräknas, men som säkerligen
16955:  ofta underskattas. För min del är jag öfvertygad om att, ifalllandt-
16956:  dagen nu besluter en icke alldeles obetydlig löneförhöjning åt landets
16957:  folkskolelärare, detta beslut skall få en betydelse, som väl kan jäm-
16958:  föras med många utaf de sociala reformer, som stå på dagordningen.
16959:      Alltså, löneförhöjning åt folkskollärarene, men efter hvilken prin-
16960:  cip och huru stor?
16961:      Den gamla principen var enkel; lärare fick högre lön än lärarinna.
16962:  Man utgick från den förutsättningen att läraren i allmänhet var gift
16963:  och därför behöfde mera till familjens underhåll, medan lärarinnan i
16964:  regeln icke var gift och därför behöfde mindre. Men principen hade
16965:  med sig det fula skenet att värdera lägre kvinnans arbete i undervis-
16966:  ningens tjänst än mannens. Man har därför nu sökt beröfva den
16967: gamla principen dess fula sken och fastslagit en skillnad icke mellan
16968: lärare och lärarinna utan mellan gift och ogift, hvilket nog i praktiken
16969: i de allra flesta fall kommer att blifva den gamla skillnaden mellan
16970: lärare och lärarinna. i det afseende är jag fullt ense med fröken Hag-
16971: man.
16972:      För min del erkänner jag, att det ligger mycket berättigande i
16973: den gamla principen, att staten gifver lön åt arbetaren allt efter som
16974: han eller hon behöfver för sin anständiga bärgning. Men det är en
16975: omständighet härvidlag, som gör, att jag dock icke kan omfatta denna
16976: princip: principen omsatt i praktiken leder tili orättvisor. Först och
16977: främst kan jag icke betrakta det, att en folkskollärare tager sig en
16978: hustru, såso111 i och för sig egnadt att öka hans utgifter. Fastmer
16979: är väl äfven hustrun en arbetskraft tili boet, för att nu ej alls tala om
16980: att hon äfven kan medföra ett eget kapital. Men annat är det ju,
16981: när till familjen äfven höra barn; då blifva utgifterna större. Emel-
16982: lertid göra alla de förefintliga förslagen, såväl propositionens som
16983: betänkandets och reservationens ingen skillnad 111ellan 0111 äkten-
16984: skapet är barnlöst eller icke, 0111 det finnes några barn eller många
16985: barn. Stora utskottets kläm gör icke häller någon skilinad emellan,
16986: 0111 äktenskapet är barnlöst eller icke. Det förslag, som i detta af-
16987: seende af frih. Yrjö-Koskinen här fra111stälts tili ändring af denna kläm
16988:             Maalaiskansakoulujen opettajiston palkkauksesta.         2331
16989: 
16990: 
16991: är därför fullt på sin plats. Detta förslag utsäger nämligen, hvad
16992: stora utskottet antagligen velat säga, ehuru det icke lyckats få fram
16993: det i klämmen. Men äfven enligt detta förslag göres icke någon skili-
16994: Jtad emellan om det finnes ett a två barn eller sex a åtta. J ag förstår
16995: nog att det icke är så lätt att härvidlag uppdraga gränsen. Men
16996: icke häller tager man hänsyn tili, att den ogifta läraren eller lärarin-
16997: nan möjligen kan hafva att försörja andra närstående anförvandter,
16998: hvilka äro ålderstigna eller sjukliga. Korteligen, jag kan icke tänka
16999: annat än att den också enligt min uppfattning berättigade principen
17000: skall i värkligheten komma att leda tili många orättvisor, och därför
17001: nödgas jag förkasta densamma och i dess ställe omfatta principen
17002: af lika lön för lika arbete. Men denna lön bör då ställas så hög, att
17003: ochså en gift familj med hushåll kan reda sig med densamma. Blir
17004: det sedan något öfver för en del ogifta lärare eller lärarinnor, så är
17005: det ju sannt, - och det skall man måhända komma att framhålla
17006: här - att öfverskottet kan missbrukas tili fåfänga och flärd. Men
17007: däremot kan invändas, att det är mer antagligt, att detta öfverskott
17008: skall komma att brukas på ett rätt sätt, tili egen utbildning eller
17009: andras hjälp.
17010:     När det slutligen gäller att bestämma lönens belopp, omfattar
17011: jag för min del propositionen, såsom också stora utskottet i hufvud-
17012: sak gjort det, men med den skilinad, att jag önskar tillägga det högre
17013: beloppet, eller 1,200 mark, samtliga folkskollärare och lärarinnor,
17014: oberoende af om de äro gifta eller ogifta. Totalutgiften i nu berörda
17015: afseende komme då att stiga högre än hvad propositionen beräknar
17016: den tili, men icke fullt så högt, som i första reservationen är upptaget.
17017: Och den summa, som då skulle ifrågakomma, vågar jag hoppas, att
17018: staten tili heder för sig själf och tili gagn för det allmänna skall förmå
17019: upp<,ffra för landets folkskollärarekår. Mitt förslag vore alltså i
17020: korthet det, att § 1 erhölle följande lydelse:
17021:     Det af statsmedel tili folkskollärarepersonalens på landet aflöning
17022: utgående bidraget skall från ingången af år 1908 utgöra 1,200 mark
17023: för såväl manliga sqm kvinliga lärare.
17024: 
17025:    Puhemies ilmoitti vielä olevan kolmattakymmentä puheenvuoroa
17026: käyttämättä, jonkavuoksi istunto nyt oli keskeytettävä, ja jälleen
17027: kokoonnuttava kello 6 i. p.
17028: 
17029: 
17030:     Ed. Kares ja Laine, Oskari saivat pyynnöstä vapautusta yksi~
17031: tyisten asiain tähden iltaistunnosta.
17032: 
17033: 
17034:     Istunto keskeytettiin kello 4,02 i. p.
17035: 2332                   Istunto 19 p. lokakuuta 1907
17036: 
17037: 
17038:     Kun kello 6 i. p. jälleen oli kokoonnuttu sai ed .. Suomalainen, J.
17039: yksityisten asiain tähden vapautusta iltaistunnosta, ed. Tikkanen
17040: samoin yksityisten asiain tähden vapautusta ensi tiistaiksi ja keski-
17041: viikoksi.
17042: 
17043: 
17044: Pankkivaltuusmiesten ja heidän varamiestensä sekä
17045:  pankin tilintarkastajain ja näiden varamiesten vaali.
17046:     Luettiin julki seuraava pöytäkirja:
17047: 
17048:               Suomen Eduskunnalle.
17049: 
17050:    Täten lähetetään Eduskunnalle pöytäkirja eilen toimitetusta
17051: pankkivaltuusmiesten ja heidän varamiestensä sekä pankin tilintar-
17052: kastajain ja näiden varamiesten vaalista. Kuten pöytäkirjasta
17053: näkyy on vaalin tulos seuraava:
17054: 
17055:                    Pankkivaltuusmiehiksi valittiin:
17056: 
17057:     Aleksanterin Yliopiston professori, filosofian tohtori, vapaaherra
17058:  Ernst Gustaf Palmen;
17059:      Keskusosuuskunnan, Osuuskauppojen keskusliikkeen prokuristi
17060:  Heikki Lindroos ja                      ·
17061:     Entinen senaattori Alexander Lennart Gripenberg: sekä
17062:     Maanviljelijä ja sahanomistaja Hjalmar Gabriel Palaheimo;
17063:     Keskinäisen Henkivakuutusyhtiö Suomen toimitusjohtaja Wil-
17064: 'helm Alexander Lavonius ja
17065:     Tehtaan-isännöitsijä kauppaneuvos Gösta Björkenheim.           .
17066:     Näistä kolme ensiksi mainittua valittiin olemaan osallisina
17067:  kaikissa valtuusmiesten käsiteltävinä olevissa asioissa.
17068: 
17069:              Pankkivaltuusmiesten varamiehiksi valittiin:
17070: 
17071:     Ensimäiseksi varamieheksi Senatin esittelijäsihteeri Akseli Au-
17072: gust Listo.
17073:     Toiseksi varamieheksi kauppias Karl Henrik Renlund.
17074:     Kolmanneksi varamieheksi kauppias Juho Santaholma.
17075:     Neljänneksi varamieheksi Lyseon lehtori, filosofian tohtori Hugo
17076: Magnus Johannes Relander.
17077:     Viidenneksi varamieheksi Vakuutustarkastaja, kollega, filosofian-
17078: maisteri Gustaf Onni Immanuel Hallsten.
17079:     Kuudenneksi varamieheksi lääkintöneuvos, lääketieteen lisen-
17080: <;iaatti Gustaf Rudolf Idman..
17081:            Maalaiskansakoulujen opettajiston palkkauksesta.          2333
17082: 
17083: 
17084:                   Pankin tilintarkastajiksi valittiin:
17085:    Kauppaoppilaitosten tarkastaja, professori, filosofian tohtori
17086: Ernst Jakob Valdemar Bonsdorff,
17087:    Sanomalehdentoimittaja Väinö Alfred Tanner,
17088:    Tukkukauppias Juho Lallukka ja
17089:    Tilanomistaja maanviljelysneuvos Karl Vilhelm Bruncrona.
17090: 
17091:                T ilintar kastajain varamiehiksi valittiin:
17092:    Ensimäiseksi varamieheksi Suomen Liikemiesten kauppaopiston
17093: johtaja, filosofian maisteri Kyösti Nestor Järvinen.
17094:    Toiseksi varamieheksi filosofian maisteri Väinö Vuolijoki.
17095:    Kolmanneksi varamieheksi puuseppä Jaakko Emil Perttilä.
17096:    Neljänneksi varamieheksi filosofian tohtori Arvid Neovius.
17097:        Helsingissä rg p. lokakuuta 1907.
17098:                             Emil Schybergson.
17099:                                              Kyösti Järvinen.
17100: 
17101:    Edellämainituista vaaleista oli H. K. Majesteetille kirjelmällä
17102: ilmoitus annettava.
17103: 
17104: 
17105:    Lakiehdotusta maalaiskansako~tlujen opettajiston          palkkauksesta
17106: edelleen käsiteltäessä käytti puheenvuoroa:
17107:     Ed. Karlsson: Då jag fullkomligt delar den uppfattning i före-
17108: liggande fråga, som af hr Rosenqvist före middagsrasten klart och
17109: tydligt frambars, vill jag inskränka mig till att understöda honom.
17110:     Ed. Sundblom: Då jag icke vill förlänga diskussionen utöfver
17111: det allra nödvändigaste, skall jag endast framlägga några statistiska
17112: uppgifter, egnade att ytterligare framhäfva behofvet af en grundlig
17113: förbättring af folkskollärarpersonalens löneförmåner. Finlands sven-
17114: ska folkskollärareförening har å utsända frågeformulär från olika
17115: delar af landet erhållit rzo svar, hvilka med allsköns tydlighet ådaga-
17116: lägga lärare- och lärarinnelönernas otillräcklighet, på samma gång
17117: de gifva vid handen, hvilka rent af försvinnande små belopp under
17118: nuvarande löneförhållanden kunna komma lärarepersonalens fort-
17119: satta utbildning och andliga förkofran till godo. De statistiska upp-
17120: gifterna äro i många afseenden upplysande och lärorika. De torra
17121: siffrorna utgöra ingen klagovisa, men de låta oss tydligen ana bröd-
17122: bekymren och de tala ett öfvertygande, klart språk, på samma gång
17123: de vädja till en för folkets bildning varmt nitälskande representation
17124: att inskrida och därmed sänka ett knippe solljus och nytt lefnadsmod
17125: i våra folkskollärares och lärarinnors hem. Det af fackmän bearbe-
17126: 2334                 Istunto 19 p. lokakuuta 1907.
17127: 
17128: 
17129: tade statistiska materialet visar, att, där lärares och lärarinnas hus-
17130: håll utgjorts af en enda person, d. v. s. läraren eller lärarinnan ensam,
17131: har skillnaden mellan inkomster och utgifter blifvit ett öfverskott af
17132: hela 9 mark; där hushållet utgjorts af 2 personer, förefinnes en brist
17133: af 14mark, medan ett 3 personers hushålllämnat en brist af rg8 mark,
17134: ett 4 personers 226 mark, ett 5 personers 195 mark, ett 6 personers
17135: 463 mark, ett 7 personers 404 mark och ett hushåll, som räknat från
17136: 8 till I I personer, en brist på 892 mark, allt per år. Härvid bör be-
17137: märkas, att i många fall bi-inkomster allaredan räknats med. Det
17138: som brister, har gifvetvis utjämnats genom biförtjänster eller ock
17139: åsamkat ökad skuldbörda. J ag rekommenderar den hopbragta
17140: statistiken till deras begrundande, hvilka vilja afspisa krafvet på ett
17141: rundligt lönetillskott med det ovederhäftiga talet, att folkskolläraren
17142: och lärarinnan allaredan hafva det bra. Då jag på goda grunder
17143: håller före, att en folkskollärarefamilj, antingen stödet är en lärare
17144: eller lärarinna, med vår tids höga lifsmedels priser icke kan komma
17145: tillrätta med en mindre grundlön af staten än r,5oo mark, kan jag
17146: icke häller instämma uti rektor Rosenqvists yrkande, utan upprepar
17147: mitt tidigare gjorda förslag om en grundlön af r,2oo mark för ogift
17148: lärare och lärarinna samt 1,500 mark för gift lärare eller lärarinna,
17149: som tillika har barn att försörja.
17150: 
17151:     Ed. N eovius, Dagmar: Principen om lika lön för lika arbete
17152: torde enligt mitt förmenande ligga denna på jämlikhet fotade kam-
17153: mare"särskildt varmt om hjärtat, isynnerhet i ett fall som detta, där
17154: det icke möter några större svårigheter att häfda densamma. Hr
17155: Rosenqvist har framhållit alla de skäl eller åtminstone de flesta, som
17156: kunna framhållas i detta afseende. Jag ber för min del endast att
17157: få påpeka ett par omständigheter till. Stora utskottet föreslår, att
17158: kammaren skall förena sig om propositionens förslag därhän att
17159: ogift lärare eller lärarinna skall få 1,000 mark som grundlön och den
17160: som har familj 1,200 mark. Rektor Rosenqvist föreslår däremot
17161: 1,200 mark för alla. Nu kunde det förefalla för en del som om total-
17162: summan i de båda olika fallen skulle komma att ställa sig mycket
17163: olika. Godkänna vi stora utskottets förslag, kommer slutsumman
17164: att bli 3,740,400 mark. Godkänna vi åter Rosenqvists förslag, så
17165: blir slutsumman 4,051,200 mark. Skillnaden är således endast
17166: 300,000 mark, hvilket icke kan anses mycket i ett fall, där det gäller
17167: så pass stora summor. Något sådant skäl, som att statens utgifter
17168: skulle bli alltför stora, anser jag därför man icke kan anföra för för-
17169: kastandet af hr Rosenqvists förslag. -Det är ju omöjligt att undan-
17170: rödja alla orättvisor. Sådana komma alltid att förefinnas, men det
17171: kan vara svårt att afgöra, hvar den större eller mindre orättvisan
17172: förefinnes. J ag undrar om skillnaden uti utgifterna för en ogift
17173: lärare eller lärarinna å ena sidan och en gift med ett barn å andra
17174:             Maalaiskansakoulujen opettajiston palkkauksesta          2335
17175: 
17176: 
17177: sidan skall vara större än skillnaden i utgifterna för en gift lärare med
17178: ett barn och en sådan med 7-10. Draga vi således gränsen emellan
17179: gift eller ogift, så blir skillnaden kanske mindre, än om vi låta löne-
17180: gränsen bestämmas af ett visst antal barn, hvilket ju dock blir allde-
17181: les omöjligt. Vidare kan en lärare, som har ett barn, förlora det-
17182: samma. Enligt utskottets förslag skall han i alla fall för hela sin
17183: framtid få uppbära den högre lönen. Där kommer således ännu en
17184: orättvisa till, om vi låta giftermålet vara det, som afgör lönens storlek.
17185: J ag ber således att få understöda rektor Rosenqvists förslag om r,zoo
17186: marks grundlön för såväl gift som ogift.
17187: 
17188:      Ed. Torppa: Kun minä suuressa valiokunnassa olen ollut
17189: toisella kannalla kuin mihin valiokunnanmietintö päättyy tässä
17190: opettajain palkkausasiassa, enkä ole mietintöön liittänyt eriävää
17191: mielipidettäni, katson velvollisuudekseni nyt esittää sen täällä edus-
17192: kunnassa .
17193:      .Minä olen suuressa valiokunnassa asiaa käsiteltäessä asettunut
17194: pääasiallisesti valtiovarainvaliokunnan mietinnön kannalle, kuiten-
17195: kin poiketen siitä eräissä kohdin, mikäli se koskee perheolojen perus-
17196: tuksella korotettua peruspalkkaa. Tähän nähden olen tahtonut
17197: a..:;ettua sekä mies- että naisopettajiin nähden samalle kannalle.
17198: Valiokunta sitävastoin on tehnyt eron perheoloihin nähden mies-
17199: ja naisopettajien välillä, vaikka valiokunta yksinäisiin opettajiin
17200: nähden on asettunut yhtäläisyyden periaatteen kannalle itse perus- ·
17201: palkkaan nähden. Minä nimittäin pidän oikeana, että on säilytettävä
17202: sama johdonmukaisuus perheoloissa olevillekin opettajille, kun kerran
17203: asetutaan itse peruspalkkaan nähden yhtäläisyyden kannalle mies- ja
17204: naisopettajiin nähden. Tässä palkankorotuksessa, jonka valtiovarain-
17205: valiokunta on ehdottanut perheolojen perusteella annettavaksi
17206: opettajille, on olemassa se määräys, että miesopettaja aina tulisi
17207: saamaan tämän palkankorotuksen, mutta naisopettaja ainoastaan
17208: poikkeustapauksissa, tapauksissa sellaisissa, jos hän on jäänyt leskeksi
17209: ja hänellä on lapsia hoidettavinaan ja elätettävinään, tai toisessa
17210: tapauksessa, jos hän on sattunut saamaan kykenemättömän miehen.
17211: Minä sen sijaan pidän oikeana, niinkuin sanoin jo, että tässäkin ta-
17212: pauksessa asetetaan mies- ja naisopettaja yhtenvertaisiksi. Mutta
17213: tämä yhdenvertaisuus eräissä tapauksissa veisi kuitenkin toisen opet-
17214: tajan alhaisempaan taloudelliseen asemaan kuin toisen, jollei tehtäisi
17215: mitään rajoituksia sellaisessa tapauksessa, jolloin mies- ja naisopet-
17216: taja menevät keskinäiseen avioHittoon ja molemmat hoitavat opetta-
17217: janvirkaa. Silloin tulisi heille edullisempi asema kuin opettajalle.
17218: joka vain yksinään hoitaisi opettajanvirkaa. Senvuoksi tahtoisin,
17219: että tämä asianhaara olisi otettava huomioon, kuitenkin niin, että
17220: tasoitus, mikäli mahdollista, tässäkin tulisi käymään keskitietä ja
17221: olen senvuoksi ehdotukseni muodostanut siten että, jos tällainen
17222:                     Istunto 19 p. lokakuuta 1907.
17223: 
17224: 
17225: keskinäinen avioliitto kahden virassa olevan opettajan kesken syn-
17226: tyy, saapi ainoastaan toinen heistä perheolojen perusteella korotetun
17227: peruspalkan. Ja olen arvellut, että se voitaisiin täsmällisyyden
17228: vuoksi määrätä miesopettajalle tulevaksi, täsmällisyyden vuoksi
17229: siitä syystä, että palkan tilauksessa ja palkkaa maksettavaksi mää-
17230: rättäessä olisi selvä,t täsmälliset perusteet olemassa, johonka hake-
17231: mus ja päätös perustuvat. Mutta että naisopettajatar ei tulisi kärsi-
17232: mään tässä tapauksessa mitään vääryyttä, jos mies kuolisi ennen
17233: häntä ja hän jäisi leskeksi, on mielestäni kohtuullista, että silloin
17234: miehelle tuleva korotettu peruspalkka pitäisi siirtymän leskelle, ja
17235: hän tässä tapauksessa tulisi taas säilyttämään sen edun palkkaan
17236: nähden, mikä on oleva muuten kansakoulunopettajalla tai opetta-
17237: jattarella, jotka eivät ole keskinäisessä avioliitossa.
17238:     Tämä minun ehdotukseni tähän ensimäiseen pykälään nähden
17239: tulisi olemaan aivan sama kuin valtiovarainvaliokunnan ehdotuksen
17240: alkuosa, mutta sen loppuosa, mikäli se koskee perheolojen perusteella
17241: korotettua peruspalkkaa, se tulisi hiukan muodostumaan siihen suun-
17242: taan, johonka olen täällä nyt lausunnossani viitannut. Ja olisi
17243: pykälä kokonaisuudessaan seuraava: valtiovaroista maalaiskansa-
17244: koulujen opettajiston palkkaukseksl suoritettava peruspalkka on
17245: 1908 vuoden alusta oleva 8oo markkaa niin hyvin miespuolisille kuin
17246: naispuolisille opettajille; mutta korotetaan tämä yleinen peruspalkka
17247: 1,000 markaksi naimisissa olevalle sekä mies- että naisopettajalle,
17248: kuitenkin siten, että jos mies- ja naisopettajalla keskinäisessä avio-
17249: liitossa ollessaan on kumpaisellakin opettajanvirka, saapi ainoastaan
17250: miesopettaja korotetun peruspalkan. Mutta jos tämmöinen nais-
17251: opettaja jääpi leskeksi, siirtyy hänelle miesvainajansa korotettu
17252: peruspalkka.
17253:      Olen tahtonut tehdä laskelman, minkälainen palkka opettajille·
17254: tulisi tämän valtiovarainvaliokunnan ja minun tekemäni ehdotukseth.
17255: mukaan, jotka pääasiassa menevät yhteen. Ensin yksinäiselle mies-
17256: ja naisopettajalle valtion myöntämä peruspalkka 8oo markkaa.
17257: Sitte asunto, lämpö ja valo 400 markkaa. Asunnon vuokraksi olen
17258: laskenut 200 markkaa, polttopuihin 180 markkaa ja valoon 20 mark-
17259: kaa, siis 400 markkaa. Opettajalle asetuksenmukaisen maan tu-
17260: loista 160 markkaa. Ja kunnalta sen laskelman mukaan, joka on
17261: ilmoitettu minulle opettajiston puolelta, että se tekee koko maassa
17262: keskimäärin 300 markkaa. Näin ollen tulisi yksinäiselle opettajalle
17263: palkkaa heti alussa 1,66o markkaa, 5 vuoden kuluttua ensimäisen
17264: palkankorotuksen jälkeen 1,820 markkaa, 10 vuoden kuluttua toisen
17265: palkankorotuksen jälkeen 1,980 markkaa, 15 vuoden kuluttua kol-
17266: mannen palkankorotuksen jälkeen 2,140 markkaa ja 20 vuoden ku-
17267: luttua neljännen palkankorotuksen jälkeen 2,300 markkaa. Per-
17268: heelliselle opettajalle samaa arviota noudattamalla tulisi ilman ko-
17269: rotusta 1,86o markkaa, ensimäisen korotuksen jälkeen 2,o6o, toisen
17270:            Maalaiskansakoulujen opettajiston palkkauksesta.       2337
17271: 
17272: 
17273: korotuksen jälkeen 2,260, kolmannen korotuksen jälkeen 2,460, ja
17274: neljännen korotuksen jälkeen 2,66o markkaa. Tässä en luullakseni
17275: ole tahtonut laskea liian korkeaksi niitä tuloja, mitkä ovat kunnilta
17276: opettajille tulevat. Olen pysähtynyt alimpaan rajaan. Onko tä-
17277: män ehdotuksen mukaan palkka riittävä ja kohtuudenmukainen
17278: maalaiskansakoulunopettajalle, siitä näkyy olevan eri mieliä. Sen
17279: kokemuksen nojalla, mitä minulla on maataisoloista ja maaseudun
17280: kansakoulunopettajien elämästä ja niistä vaatimuksista, joita heille
17281: tulee asettaa maaseudulla, pidän minä, että nykyään tämä palkka-
17282: määrä on oleva kohtuuden vaatimusten mukainen. Tästä voi kyllä
17283: tehdä vertailuja ylöspäin ja alaspäin ja ero on oleva huimaava. Mutta
17284: pysykäämme nyt vaan niissä piireissä, joissa nämä opettajat toimivat
17285: ja joissa he elävät. He elävät maaseudun kansan keskuudessa ja
17286: siis vaatimattomissa oloissa. Ja nämä olot opettajiin nähden täytyy
17287: myöskin säilyttää suhteellisen vaatimattomiksi, jos tahdotaan py-
17288: syttää kansakoulunopettajat kansan opettajina, eikä tehdä heistä·
17289: valtion hyväpalkkaisia virkamiehiä. Sillä minä katselen asiaa ei
17290: ainoastaan taloudellisen hyvinvoinnin edun kannalta yksin opettajiin
17291: nähden, mutta minä katselen asiaa siltä kannalta, mitä tulee vaikutta-
17292: maan itse kouluoloihin opettajain palkankorouts, korotus huimaa-
17293: vassa vauhdissa. Minä nimittäin en vastusta korotusta, minä olen
17294: tässä korotuksen puolella, mutta asteettaisen. Jos menemme ko-
17295: rottamaan hyvin runsaassa mitassa opettajain palkkoja, jopa niin
17296: runsaassa kuin täällä on ehdotettu, nimittäin· enemmällä kuin kah-
17297: den kertaiseksi, mitä ne nyt ovat, niinkuin naisopettajiin nähden
17298: tulisi olemaan täällä tehtyjen ehdotuksien mukaan, niin minä pelkään
17299: että me tekisimme liian huonon palveluksen kansakoululaitoksel-
17300: lemme. Henkilön, joka tahtoo hyödyllisesti, tehokkaasti ja vaikutta-
17301: vasti toimia ympäristönsä hyväksi, täytyy asettua samanlaisiin oloi-
17302: hin, samanlaisiin elämänvaatimuksiin ja tapoihin ympäristönsä
17303: kanssa.
17304:      Mitä tulee näihin palkkaetuihin, ehdotukseni perusteella, niin ovat
17305: ne jo verrattoman paljon suuremmat kuin sen kansan osan yleensä,
17306: minkä keskuudessa he toimivat. Ajatelkaamme tavallisen työläisen
17307: palkkaa. Naispalvelijan palkka on korkeintaan 400 markkaa - 1 I00-
17308: 200 markkaa itse palkka ja siihen lisäksielanto, jokayhteenlaskettuna
17309: nousee 400 markkaan- ja miespalvelijan palkka 200-400 markkaa,
17310: johon elantokustannukset lisää luettuna ei tee enempää kuin soo a
17311: 6oo markkaa.
17312:      Entä sitte ne pikkuviljelijät, joihin tässä kysymyksessä on ve-
17313: dottu, tilalliset torpparit ja heidän vertaisensa, minkälaiset ovat
17314: heidän tulonsa yleensä? Ne ovat sellaiset, että jos tahtoisimme ru-
17315: veta! niitä luettelemaan yksityiskohtia myöten, niin tulisimme useim-
17316: missa tapauksissa jotenkin hämmästyttäviin tulok.,iin. Jos kenen-
17317: kään elämä meidän maassamme on taloudellisesti tukalaa ja vaikeaa
17318:                       Istunto 19 p. lokakuuta 1907·
17319: 
17320: 
17321:  nykyään, niin se on juuri noiden pikkueläjäin, noiden pikkuviljelijäin,
17322: Onhan meidän maanviljelijäimme hartioilla m. m. kuormitettu eri-
17323:  koisrasituksia, joita ei ole millään muulla kansaluokalla tässä maassa,
17324:  ja jotka laskelman mukaan tekevät ro o/o kaikista heidän tulois-
17325: taan ainakin muutamissa scuduissa. Ja kun tähän lisäksi tulevat
17326:  alinomaa huimaavasti kohoavat kunnallismaksut, niin kyllä täytyy
17327: sen, joka vähänkin tuntee elämän todellisuutta, suoraan sanoa, että
17328:  jos maanviljelijä tahtoo säilyttää elämisen mahdollisuuden, niin
17329: tulee hänen supistaa elämänsä vaatimuksia ja vielä kuristaa koko
17330: lailla, niinkuin sanotaan, suolivyötä.
17331:      Kun siis, lukuun ottamatta muutamia harvoja pieniä poikke-
17332: uksia, suurkartanoiden omistajia joita toisissa seuduin maatamme
17333: -on, ja maaseudulla valtion palveluksessa eläviä virkamiehiä, maaseu-
17334: tuväestön olot ovat tällaiset, niin kyllä silloin opettajain ja heidän
17335: ympäristönsä asukkaiden välillä on jotensakin suuri taloudellinen
17336: ero. Minä en tällä ole tahtonut panna kiviä opettajain leipään, vaan
17337:  olen tahtonut ainoastaan huomauttaa sitä tosiasiaa, että meidän
17338: täytyy vakavasti punnita ja ajatella, aina kun lähdemme tällaisten
17339: kysymysten käsittelemiseen ja lopulliseen ratkaisuun, mitä ovat
17340: seuraukset niistä. Vaikka pelkään että minua väärin ymmärretään,
17341: täytyy minun huomauttaa, että en soisi meidän kansakoulnnopetta-
17342: jistamme tehtävän henkilöitä, jotka taloudellisesti eläisivät kovin
17343: paljo yläpuolella kansaansa, sitä kansaa, jonka keskuudessa he toimi-
17344: vat. Sillä olisihan mahdollista, että nyt ehdotetun suuren palkan-
17345: korotuksen jälkeen opettajain ja kansan kesken tulisi samallainen
17346: katsantokanta vallitsevaksi, joka on huomattavissa kansan ja virka-
17347: miesten välillä, ja silloin olisimme eroittaneet opettajat ja kansan
17348: toisistaan, joka ei olisi kouluoloillemme sinnaukseksi.
17349:      Kun minä olen rohjennut tuoda esiin tämän ehdotuksen ja lausua
17350: siihen perustuvan käsityskantani täällä julki, niin olisin voinut yhtä
17351: suurella, kenties suuremmalla syyllä lausua saman ajatuksen kuin
17352: ed. Hagman aamupäivällä alkaessaan tämän keskustelun. Kuten
17353: sanottu, voisin tämän saman sanoa suuremmalla syyllä, sillä jos oikein
17354: käsitän, olen heittänyt taisteluhansikkaan virkamiesluokkaa vastaan.
17355: Miten on käsitettävä se menettely, että virkamiehet etunenässä ovat
17356: kiihkeästi vaatimassa kaikkein korkeinta palkankorotusta opettajille?
17357: Jos oikein voin aavistaa. johtuu se osaksi ehkä siitä, että taitaa tulla
17358: joskus se hetki, jolloin tulee taisteltavaksi myös korkeapaikkaisten
17359: virkamiesten palkkojen alentamisesta (Hyvä, hyvä!) ja silloin luul-
17360: lakseni olisi hyvin edullista, jos olisi voitu kansakoulunopettajien
17361: palkat siihen asti korottaa mahdollisimman korkeaan huippuun;
17362: jotta ei vertailu tulisi niin äärettömän räikeäksi, kuin se muuten voi
17363: tulla. Mutta me emme nyt näillä valtiopäivillä näytä siihen ehtivän,
17364: -olen vain tässä tahtonut viitata tähän mahdollisuuteen.
17365:      Eräs seikka vielä. Tohtori Gebhard tunnettuna, innokkaana
17366:             Maalaiskansakoulujen opettajiston palkkauksesta.       2339
17367: 
17368: 
17369: maalaisten etujen ajajana on vienyt tämän kysymyksen maatalouden
17370: alalle, on pannut kysymykseen että, jos maanviljelijät mahdollisesti
17371: tulisivat täällä kaikkein korkeimmaksi ehdotettua palkankorotusta
17372: vastustamaan, tekisivät he äärettömän huonon palveluksen omalle
17373: asialleen. Vaikka en olekaan tieteellinen ammattimies, rohkenen
17374: kuitenkin epäillä, onko näillä kysymyksillä siinä määrin yhteyttä
17375: keskenänsä kuin tohtori Gebhard täällä sitä kuvaili. Sillä käsityk-
17376: seni on, etteivät kansakoulunopettajat ole saaneet kasvatustansa
17377: maataloutta varten, kasvatuksensa kun kohdistuu toiseen alaan,
17378: jossa on kyllä työtä. Minä epäilen olisiko eduksi, jos opettajia ryh-
17379: dyttäisiin varsinaisesti tähän ammattiin opastuttamaan; sillä silloin
17380: - ainakin minä pelkään sitä, - tuo pääasiallinen opetus suuresti
17381: tulisi kärsimään. Opettajilla tosin on vuodessa kolmasosa ajasta,
17382: paras kesänaika, opettajatoimesta vapaata aikaa, ja kenties tohtori
17383: Gebhard tarkoitti, että he tämän vapaa-ajan voisivat käyttää hyväk-
17384: sensä maatalousopetuksen antamiseen. Kyllähän ymmärtääkseni
17385: opettajilla tällä ajalla olisi hyvin paljon tehtävää juuri sillä alalla,
17386: mihinkä he varsinaisesti kuuluvat.
17387:     Olen vain tahtonut huomauttaa tästä seikasta sen vuoksi että
17388: tällä lausunnolla, johon minä juuri viimeksi viittasin, tahdottiin
17389: ymmärtääkseni hyvinkin pimittää, etten sanoisi mustata, maanvilje-
17390: lijäin käsitystä ja katsantokantaa tässä kysymyksessä.
17391: 
17392:     Ed. Järvinen: Jo silloin, kun ensimmäistä kertaa käsiteltiin
17393: kansakoulunopettajain palkankorotusta, lausuin mielipiteeni, ja kun
17394: tiedän, että jälkeeni tulee vielä puhumaan ehkä parisenkymmentä
17395: puhujaa, niin tällä kertaa koetan supistaa sanottavani mitä vähim-
17396: pään.
17397:     On todellakin hämmästyttävää nähdä sitä epäjohdonmukaisuutta,
17398: mitä täällä eduskunnassa asiain käsittelyssä useinkin vallitsee. Tänä
17399: päivänä klo 12-1 välillä oli puheenalaisena maanteiden ja siltojen
17400: teko; silloin väitettiin, että on aivan oikeuden ja kohtuuden mukaista,
17401: että jokainen henkilö meidän maassamme, jolla vaan on tuloja 6oo
17402: mk vuodessa, ottaa osaa tientekemiseen ja niihin kustannuksiin,
17403: mitä siihen tarvitaan. Kävipä ed. Malmivaara oikein puhujalavalla
17404: sanomassa, että sielläkin pitäjässä, missä hän on, on lähes 300 pien-
17405: viljelijää, joilla ei ole tuloja vuodessa edes 6oo mk. Mutta silloin,
17406: kun tulee kysymykseen verojen paneminen köyhälistöTie ja yhteis-
17407: kunnallisten rasitusten vierittäminen heidän hartioilleen, näyttää
17408: tuo 6oo markkaa hyvinkin hyvältä tulolta, joten ei olisi mitään syytä
17409: sääliä niin suuren tulon saajaa. Tänä päivänä kellon viisarit siirtyi-
17410: vät noin kolmen numeron päälle ja tuli esille kansakoulunopettajain
17411: palkankorotus, tuli kysymys tavallansa herroista. Silloin alettiin
17412: laulaa, käyttääkseni ed. Huoposen musikaalista vertausta, puheita
17413:                     Istunto 19 p. lokakuuta 1907.
17414: 
17415: 
17416: mitä surullisimmassa mallissa. Opettajien asunnot kuvailtiin mitä
17417: surkeimmiksi. Jo tämän edellisessä istunnossa niitä kuvailtiin to-
17418: dellakin surkeiksi, kylmiksi ja vetoisiksi, joissa saa reumatismia ja
17419: monenmoisia muita tauteja. Kuitenkin tietää jokainen, että koulu
17420: se on kulmakunnan komein talo ja opettajalla on siellä 3 tai 4 hyvin
17421: paperoitua, hyvin maalattua ja lämpimänpitävää huonetta. Sa-
17422: nottiinpa vielä, että opettaja poloinen ei jaksa palkallaan hankkia
17423: itselleen edes riittävää ravintoa, hän kuihtuu, surkastuu, näivettyy,
17424: laihtuu, kuivuu ja tulee oikein ryysyköyhälistön perikuvaksi. Vie-
17425: läpä hänen henkisen puolensakin sanottiin kutistuvan, kun hän niin
17426: pienellä palkalla ei jaksa hankkia itselleen kirjallisuutta.
17427:     Ylitirehtööri Yrjö-Koskinen sanoi, että opettajiston täytyy väki-
17428: sin tulla alakuloiseksi, sen mieli masentuu, hilpeytensä sumentuu, ja
17429: jotta ei niin kävisi, on hänen mielestään opettajien palkkaa korotet-
17430: tava, on vuodatettava palsamia opettajiston haavoille, parannettava
17431: mitä yhteiskunta on laiminlyönyt ja korotettava opettajiston palkka
17432: vähintäin r,soo markkaan. Jos sosialistipuolueen puhuja joskus
17433: kuvailee köyhän kansan kurjuutta, kuvailee niiden asunto-oloja ja
17434: sanoo, että sellaisella palkalla, minkä työläinen saa, soo-6oo mar-
17435: kalla, ei saa kunnollisia huoneita, ei lämpöä, ei valoa, ei kunnollisia
17436: vaatteita eikä ruokaa, puhumattakaan henkisestä ravinnosta, niin
17437: silloin porvarit aina sanovat, että soialistit kylvävät luokkavihaa,
17438: sirottelevat anarkismia kansan keskuuteen. Ja kuitenkin kumman
17439: tila on surkeampi, opettajan vaiko työläisen, kumman palkka on
17440: korkeampi opettajan vaiko työmiehen? Ensimäistä lukemista suo-
17441: ritettaessa toin jo esiin hyvinkin laajasti numeroita ja tilastollisia
17442: tietoja opettajain sekä koulun käynnistä että myöskin hänen virassaan
17443: saamasta palkasta, eläkkeestä y. m. Muistin vahvistamiseksi pyy-
17444: dän saada lyhyesti vielä kerrata sen. Opettajaksi tulemiseen tarvi-
17445: taan vaan neljä vuotta. Kouluajan kuluessa antaa valtio runsasta
17446: apua seminaarissa, koulumaksuja ei ole, opettajana ollessaan tulevat
17447: korotukset, eläkkeet, runsasta sairas-apua, kuuntelurahoja yliopis-
17448: tossa ja erityisiä heitä varten perustettuja kirjastoja. Voimmepa
17449: palauttaa muistiin opettajan lyhyen työvuoden, joka on kahdensadan
17450: päivän pituinen sekä loma-ajan parhaana suvisydämenä. Kun ottaa
17451: huomioon kunnan palkan, vapaan asunnon ja nytkin valtiolta per-
17452: heelliselle miehelle tulevan ehdotetun r,ooo markan pohjapalkan,
17453: niin täytyy sanoa että ne ruikutuspuheet, joita täällä on pidetty,
17454: ovat olleet aivan tarpeettomat. Ei työläisen palkka pysty kilpaile-
17455: maan opettajapalkkojen kanssa eikä myös pieniviljelijäin. Pyydän
17456: vielä lopuksi huomauttaa eräästä seikasta, eräästä tulolähteestä, joka
17457:  jäi minulta viime kerralla sanomatta. Valiokunnan mietinnössä
17458: nimittäin ehdotetaan go,ooo markkaa annettavaksi kansakouluilla
17459: pidettäviä jotkakursseja varten. Ahkera opettaja, joka tahtoo
17460: uhrata vähänkin voimiansa, voi lukukauden kuluessa pitää esimer-
17461:             Maalaiskansakoulujen opettajiston palkkauksesta.      2341
17462: ----------------
17463: kiksi 100 tuntia kestävät jatkokurssit haittaamatta erityisemmin
17464: koulunpitoansa, ja tulee hän siitä saamaan 250 markkaa. Kun puhu-
17465: taan palkan korotuksesta, voidaan silloin ottaa huomioon kaikki
17466: seikat ja siitä syystä olen tämän tulolähtee maininnnut.
17467:     Olen aina arvellut että opettaja yhteiskunnassa on vaan vähä-
17468: pätöinen jäsen, vaan yksinkertainen ratas yhteiskunnan koneistossa.
17469: Mutta niissä korupuheissa, joita täällä on pidetty, on lausuttu m. m.
17470: huudahduksia: mitä olisi meidän maamme ilman kansakoulunopet-
17471: tajia! Siinä on mielestäni jo liikaa. Minä tahtoisin sanoa, mitähän
17472: olisi meidän maamme ilman niitä satoja ja tuhansia, jopa miljoonia
17473: työmiehiä ja raatajia, jotka vuosien viedessä ovat korpia kääntä-
17474: neet, kivimäkiä kuokkineet ja itse pettua saaneet syödä. Mitä olisi
17475: nyt meidän maamme ilman työntekijöitä, raskaan työn raatajia.
17476: Ne ovat ne, jotka ovat hankkineet yläluokalle ruuan, puvut, tehneet
17477: palatsit, itse saaden tyytyä monta kertaa huonoon asuntoon ja
17478: huonoon ruokaan. Kun nämä joukot ovat kurjuudessa, kun heillä ei
17479: ole, kuhunka päänsä kallistaisivat ja kun heidän tulonsa on vaan
17480: muutama sata vuodessa, silloin on sosialidemokraattien velvollisuus
17481: valvoa näiden etuja kiinnittämättä huomiotansa yksin maan herrojen
17482: palkkojen korottamiseen. On aivan väärin ihmetellä, miksi eivät
17483: sosialidemokraatit suostu kohottamaan palkkoja I,.500 markkaan.
17484: On sanottu että se on sivistyksen halveksumista, kateutta sosialistien
17485:  puolelta, mutta sitä se ei suinkaan ole. Sosiaalidemokraattinen
17486:  puolue tahtoisi kaikille kansankerroksille saada riittävät elämän-
17487: ehdot, heidän mielestään eivät ole herrat parempia kuin talonpojat,
17488: isännät parempia kuin torpparit; tasa-arvoisuuden ja veljeyden aate
17489:  kehoittaa pysymään kohtalaisissa rajoissa herrojenkin palkkojen
17490: suhteen. Kuten jo alussa mainitsin, toin jo viime kerralla esiin syyt
17491:  ja perusteet laajemmin, joten en tällä kertaa tarvitse enempää jatkaa.
17492:  Kannatan suuren valiokunnan mietinnön loppuun liitettyä vasta-
17493:  lausetta.
17494: 
17495:     Ed. Paasikivi: Jos oikein käsitin ed. Torpan lausunnon erään
17496:  kohdan, niin tahtoi hän väittää, että ne virkamiehet, jotka tässä
17497:  eduskunnassa ovat kansakouluopettajien palkankorotusta puo-
17498:  lustaneet tai tulevat sitä puolustamaan, tekevät sen senvuoksi, että
17499:  muka sillä tavalla tulisivat itse tulevaisuudessa parempaan asemaan
17500:  puolustaessaan omia paikkojaan, kun niitä tahdotaan alentaa.(Oikein!)
17501:  Minun täytyy kuitenkin, jos nyt oikein käsitin hänen lausuntonsa,
17502:  ilmaista siitä paheksumisen. Tässä eduskunnassa on kyllä toisten
17503:  aikomuksia epäilty ja tuotu se julkisesti esillekin. mutta minä en
17504:  tähän asti ole kuitenkaan huomannut, että tällaista menettelyä on
17505:  pidetty asiaan kuuluvana, ja hyvä olisi, jos eduskunnassa voitaisiin
17506:  sellaisia lausuntoja toisten aikomuksista välttää ja pysyttäisiin vaan
17507:  asiallisella pohjalla.
17508:                      Istunto 19 p. lokakuuta 1907.
17509: 
17510: 
17511:      Mitä nyt tähän kansakouluopettajien palkankorotuskysymyk-
17512: seen tulee, niin on valiokunta vastustanut sitä kahdella perusteella.
17513: Ensiksikin sanotaan valiokunnan mietinnössä, että niin suurta koro-
17514: tusta kuin mitä hallitus on esittänyt, ei voida myöntää, kun runsaita
17515:  varoja kysytään uudistusten toimeenpanemiseen yhteiskuntaelämän
17516: eri aloilla. Näiden suoritettavien reformien toimeenpanemisen tur-
17517: vaamiseksi olisi siis tässä asiassa asetuttava kielteiselle kannalle.
17518: Tämä peruste olisi tietysti aivan oikea, jos tässä olisi kysymys jonkun
17519: tarpeettoman lisälahjan myöntämisestä opettajistolle. Mutta minun
17520: ymmärtääkseni tässä ei ole kysymyksessä muu kuin yksinkertaisesti
17521: se, mitä katsotaan välttämättömäksi kansakouluopettajille palkkana
17522: maksaa, jotta he saavat, tosin vaatimattomat, mutta kuitenkin vält-
17523: tämättömät elämäntarpeensa tyydytetyiksi. Ja samantapainen on
17524: se toinen peruste, joka lausutaan valiokunnan mietinnössä, nim, että
17525: kun kansakoulukysymys oppipakon yhteydessä lähimmässä tulevai-
17526: suudessa tulee esille, se seikka saattanee vaikuttaa opettajien palk-
17527: koihin. Minä en voi käsittää, missä suhteessa sekään voi vaikuttaa
17528: tähän asiaan, jos nim. kerran ollaan vakuutettuja siitä, että niin ja
17529: niin paljon on maksettava kansalmuluopettajalle, jotta hänen välttä-
17530: mättömän tarpeelliset menonsa tulevat tyydytetyiksi. Eihän siitä
17531: alemmaksi päästä, vaikka sitä tuon suuren reformin yhteydessä poh-
17532: dittaisiin kuinka moneen kertaan tahansa. Tässä on kysymys tie-
17533: tysti vain siitä, mitä katsotaan kohtuulliseksi palkaksi heille, jotta
17534: he siinä asemassa, missä ovat, voivat saada elämäntarpeensa tyydy-
17535: tetyiksi. Siinä kohden on tietysti katsantokanta eri henkilöillä eri-
17536: lainen, riippuen nähtävästi niistä oloista eri osissa maata, joissa kukin
17537: on elänyt. Eihän valtio voi eikä saa virkamiehilleen, olivat ne sitten
17538: ylempiä tai alempia, sellaisia palkkoja myöntää, että ne mihinkään
17539: ylellisyysmenoihin riittäisivät ja että niillä rikkauksia koottaisiin.
17540: Valtio siinä kohden ei edes kykenekään kilpailemaan yksityisten
17541: liikkeitten ja elinkeinojen kanssa. Siellä ne rikkaudet hankitaan,
17542: jos niitä ylipäänsä saadaan kokoon, vaan ei valtion palveluksessa.
17543: Minä kuitenkin luulen, että jos katsotaan oloja etelä-Suomessa -
17544: Hämeessä, Uudellamaalla ja länsi-Suomessakin - niin eivät kum-
17545: minkaan pikkuviljelijät ole semmoisessa asemassa kuin täällä muu-
17546: tamat puhujat ovat esittäneet, arvatenkin kokemuksiensa perusteella,
17547: niistä osista maata, joissa he ovat liikkuneet. Kyllähän me tun-
17548: nemme täällä Hämeessä esim. torppareita, joilla on 15 lehmää, ja
17549: joidenka rakennukset ovat sellaiset, että ne herättävät ihmetystä,
17550: puhumattakaan maanomistajista etelä- ja länsi-Suomessa. Eivät
17551: maanomistajat täällä päin niin kurjissa oloissa elä, kuin on kerrottu
17552: oloista Pohjanmaalla ja muutamissa muissa osissa Suomea. Tuskin-
17553: pa niin ollen voipi myöskään sellaisia yleisiä johtopäätöksiä tehdä
17554: yhden ainoan taikka vaan muutamien maan osien olojen perustuk-
17555: sella.
17556:            Maalaiskansakoulujen opettajiston palkkauksesta.         2343
17557: 
17558: 
17559:     Jos sitten katsotaan, minkälaiset palkkausolot kansakoulunopet-
17560: tajan-alalla ovat, niin siinä kohden on, niinkuin täällä jo moni on
17561: viitannut, huomioon otettava ne valmistuskulut, joita kansakoulun-
17562: opettajilla on saadakseen virkakelpoisuuden. Nämä valmistuskulut,
17563: niiden kuoletus ja korko, muodostavat pienipaikkaisilla virkamie-
17564: hillä huomattavan suuren menon, se on heillä paljon huomattavampi
17565: osa menoista knin korkeapaikkaisilla virkamiehillä. Jos katsoo, että
17566: kansakoulunopettajaksi valmistautuminen tulee maksamaan noin
17567: 2,500 a 3,000 mk, niin täytyy laskea noin 9-10 ojo koroksi ja kuole-
17568: tukseksi. Tämä tekee jo 250 a 300 markkaa, etenkin jos vielä ote-
17569: taan huomioon henkivakuutusmaksut. Sellainen kansakoulunopet-
17570: taja, jonka on täytynyt velkaa tehdä, pääsisi siis velattomaksi ehkä
17571: 15,.tai 20 vuodessa, ja sitä, että mies tai nainen pääsee 40-45 vuoden
17572: vanhana vapaaksi opintoveloista, ei voi katsoa liian aikaiseen tapah-
17573: tuvaksi. Tuohon 250 a 300 markkaan kuluu ainakin suuri osa kun-
17574: nan maksettavasta palkanavustuksesta.
17575:     Minäkään en voi havaita muuta, kuin että ne tulot, joita kansa-
17576: koulunopettajat nykyänsä nauttivat, eivät läheskään vastaa, mitä
17577: vastaavilla valtion palvelusmiehillä muilla aloilla on. Täällä on jo
17578: lähetekeskustelussa esimerkkejä paljonkin esitetty m. m. rautatie-
17579: palvelijakunnan alalta. Minusta näyttää, että kansakoulunopettajat
17580: sen alkuvalmistussivistyksen nojalla, jota heiltä vaaditaan, ovat
17581: asetettavat ainakin yhtäläiseen asemaan kuin esim. rautatien palve-
17582: luskuntaan kuuluvat henkilöt.
17583:     Mikä on nyt kohtuullinen palkkio, onko se 1,ooo, 1,2oo vaiko
17584: 1,500 markkaa. Kun ajattelen, mitä mies, vaimo ja esim. viisi lasta
17585: tarvitsevat tullakseen kohtuullisesti toimeen, en voi tulla muuhun
17586: päätökseen, kuin että 1,500 markassa ei ole liikaa. Sitävastoin
17587: katson, että yksi henkilö voipi 1,ooo markalla elää ainakin yhtä hyvin
17588: kuin perheellinen 1,500 markalla, ja niin katson voivani kannattaa
17589: ensimäistä vastalausetta sillä tapaa muodostettuna, kuin ed. Yrjö-
17590: Koskinen ehdotti. Siinä voisi kyllä ajatella jonkunlaisia muodostuk-
17591: sia, mutta en tahdo, vaikka olen suuressa valiokunnassa tehnyt toi-
17592: senlaisen ehdotuksen, sitä täällä uudistaa, koska en näe, että sillä
17593: olisi mitään voitettavissa.
17594:     Periaatetta, että perheellisyys tehtäisiin valtion palkan maksussa
17595: erilaisten palkkamäärien perustukseksi, on vastustettu nais-asian
17596: ajajain puolelta, vetoamalla lauseeseen: >>Samasta työstä sama palkka.
17597: Tässä on kuitenkin huomattava, ettei valtio määrää palkkoja virka-
17598: miehillensä työn hinnan mukaan, sillä ei kukaan voi sanoa, minkä
17599: hintainen jonkun virkamiehen työ on. Ei kansakoulunopettajien-
17600: kaan tvöstä voi kukaan ihminen sanoa, onko se 8oo markan, 1,ooo
17601: marka~, 1,500 markan vaiko 2,000 markan arvoinen, sillä työn hintaa
17602: ei saada selville muuta kuin kysynnän ja tarjonnan ja vapaan kilpai-
17603: lun kautta ja toistaiseksihan ei ole tarjonnan puutteesta ainakaan
17604:                                                               148
17605: 2344               Istunto 19 p. lokakuuta I907·
17606: 
17607: 
17608: ollut mitään tietoa. Mutta eihän tässä ole mitään vapaata kilpailua,
17609: se on kokonaan sulettu pois, ja valtio määrää palkat sen mukaan,
17610: kuin se katsoo virkamiehen ylläpidoksi olevan tarpeen. Kansakou-
17611: lunopettajien pohjapalkan laita on aivan samoin kuin sen palkkion,
17612: I,400 markkaa, jonka me saamme eduskuntatyöstä. Ei suinkaan
17613: siitäkään sanota, että se on sen työn hinta, jonka me täällä teemme,
17614: eikä voida sanoa, että täällä edes noudatetaan periaatetta: Samasta
17615: työstä sama palkka, vaan päinvastoin täällä maksetaan sama palkka
17616: eri työstä; palkka maksetaan jokaiselle huolimatta siitä, tekeekö hän
17617: paljon työtä vai vähän, tekeekö hän huonoa työtä vaiko hyvää. Edus-
17618: kuntakomiteassa olikin nimenomaan kysymys, pitääkö maksaa kaikille
17619: edustajille samallainen palkka, vai eikö olisi pitänyt tehdä sellainen
17620: ero, että helsinkiläisille maksettaisiin vähemmänkuinmaaseutulai~le,
17621: senvuoksi, että ajateltiin helsinkiläisten tarvitsevan vähemmän kuin
17622: maaseutulaisten. Mutta kun palkkio lopulta tuli suhteellisen pie-
17623: neksi ja ottaen huomioon muutamia muita näkökohtia, katsottiin,
17624: että on kuitenkin suotta ruveta tässä tekemään sellaista eroa, mutta
17625: sellaisen eron tekeminen olisi ollut periaatteellisesti aivan hyvin
17626: puolustettavissa ja jos palkkio olisi ollut suurempi, olisi eron tekemi-
17627: nen ollut vielä sitä enemmän hyväksyttävä.
17628:     No, kun siis ei ole mikään työn hinta määräämässä palkan suu-
17629: ruutta, vaan ne tarpeet, joita palkansaajilla on, on selvää, että per-
17630: heellisen henkilön, jolla on 6--J henkeä elätettävänä, tarpeet ovat
17631: suuremmat kuin sen, jolla on ainoastaan oma itsensä elätettävänä.
17632: Ja naisasian ajajain puolelta minusta ei pitäisi olla muistuttamista
17633: tätä vastaan, sillä onhan huomattava, että missä on perheellinen
17634: mies, siellä on myöskin yksi nainen kuluttamassa palkkaa, ja lain
17635: mukaan kuuluu vaimolle puolet palkasta. Se on hänen osansa, ja
17636: perheen emännän, aviovaimon työ on kuitenkin pantava etusijaan
17637: tässä yhteiskunnassa.
17638:    Voisi sanoa, että on turha tässä yhteydessä ryhtyä tällaisia laajoja
17639: periaatteita selvittelemään ja niistä kiinni pitämään, sillä nythän
17640: on esillä vain kansakouluopettajien palkkakysymys. No niin, jos
17641: tämä kysymys rajoittuisikin ainoastaan tähän, niin voisi tuon peri-
17642: aatteen sysätä syrjään. Mutta minusta ei ole niinkään yhdente~evä,
17643: mille kannalle Suomessa palkkauspolitiikkaan nähden asetutaan
17644: senjälkeen, kun naisasia on meillä mennyt niin pitkälle kuin se on
17645: mennyt, ja kun täällä on yleisesti tunnustettu naisen yhdenvertai-
17646: suus myös julkisessa elämässä. Kun minä olen kannattanut nais-
17647: asian ajajain vaatimuksia, niin olen katsonut, että siinä on täysi tosi
17648: takana, ja että tällä naisliikkeellä on realista pohjaa, se tahtoo sanoa
17649: että naisten joukossa on huomattava määrä niitä, jotka kykenevät,
17650: niinkuin miehetkin julkisessa elämässä, myös valtion virka-alalla
17651: työskentelemään. Ja minä ainakin olen luullut, jos minulle vielä
17652: elämänaikaa suodaan, saavani nähdä sen ajan, jolloin naisia virkoihin
17653:            Maalaiskansakoulujen opettajiston palkkauksesta.         2345
17654: 
17655: 
17656: hakijoina kaikilla aloilla tulee olemaan paljonkin, ja sillä tavalla
17657: tämä kysymys tulee nousemaan esille jokaisella alalla, mikä koskee
17658: valtion virkalaitosta. Jos niin ei käy, jos tässä tosiaankin on kysy-
17659: mys, niinkuin monet, niin sanotut naisasian ajajat miesten joukossa
17660: sanovat siitä, että joku yksityinen nainen pääsee dosentiksi yliopis-
17661: toon, joku toinen virkamieheksi tai virkanaiseksi johonkin keskus-
17662: virastoon, silloin minun täytyy sanoa että niillä anomuksilla, joita
17663: <>n tehty virkakelpoisuuden antamisesta naisille, ei ole ollut niitä
17664: edellytyksiä, joita ainakin minä olen luullut niillä olevan. Ja mi-
17665: nusta on ei ainoastaan ve.ltiovarojen tuhlausta, vaan myös vähän
17666: <>ikeutettua siinä, että valtio maksaa ne palkkamäärät, jotka on las-
17667:  kettu, sanokaamme 6-7-8 henkeä varten, yhdelle ainoalle. Tämä
17668:  uudistus tulee kyllä vaikutuksensa osottamaan hyvin monella alalla
17669:  ja meidän täytyy silloin asettaa olot sen mukaan, kuin otettu suuri
17670:  askel ja siitä johtuvat uudet olot vaativat.
17671:       Täällä on ehdotettu, että palkka korotettaisiin 1,250 markkaan
17672:  kaikille, miehille ja naisille, naimattomille ja naineille. Se tietäisi
17673:  valtion menoihin nähden samanlaista menoa kuin mitä ensimäisessä
17674:  vastalauseessa ehdotetaan. Minusta tämä ehdotus on hyvin vähän
17675:  miellyttävä. Tahtoisin melkein kutsua sitä sydämettömäksi ehdo-
17676:  tukseksi, sillä kun meillä kerran on käytettävissä tähän tarkotukseen
17677:  ainoastaan vissi summa, niin minusta ei ole paikallaan, että niin
17678:  -sanoakseni otetaan perheellisten opettajain aviovaimoilta ja lapsilta
17679:  se osa, minkä he hyvin tarvitsisivat, jotta se annettaisiin naisopetta-
17680:  jille, jotka eivät sitä niin kipeästi kaipaa. Senvuoksi en sitä voi kan-
17681:  nattaa. - Ja mitä tulee siihen ehdotukseen, joka myöskin on tehty,
17682:  ei tosin täällä, mutta suuressa valiokunnassa - ehkä se täälläkin
17683:   tulee tehtäväksi,- nimittäinettä kaikille opettajille annettaisiin r,soo
17684:  markkaa, sekä miehille että naisille, naineille ja naimattomille, niin
17685:  sitä on jo finanssisyistä vaikea toimeenpanna ja sitäpaitsi ei siihen
17686:   ole nähdäkseni mitään todellista syytä.
17687:      Tässähän on naisasian ajajain puolelta vain ymmärtääkseni vaadit-
17688:   tava sitä, että naiselle ei saa antaa pienempää palkkaa kuin miehelle
17689:  senvuoksi, että hän on nainen, ja siihen nämät uudet ehdotukset
17690:   tähtäävät.
17691:       Vihdoin haluaisin ed. Rosenqvistin lausunnon johdosta huomaut-
17692:   taa, että eivät ne käytännölliset vaikeudet, jotka tällaisen uuden
17693:   periaatteen käytäntöön sovelluttamisessa ilmaantuisivat, minun
17694:   ymmärtääkseni ole sen suuremmat kuin mitä lainsäätäjällä useissa
17695:   muissa tapauksissa on voitettavina, vieläpä ne ovat pienemmät.
17696:    Ed. Rosenqvist olisi, jos minä oikein häntä käsitin, valmis hyväksy-
17697:   mään tämän periaatteen, että nimittäin perheellisyyden nojalla teh-
17698:   täisiin ero palkan maksussa, vaan hän katsoo, että se käytännössä
17699:    veisi kohtuuttomuuksiin, jotka ovat yhtä suuria kuin mitä vanhan
17700:    tavan mukaan on esiintynyt. Hän mainitsi, että riippuen siitä, onko
17701:                         Istunto 19 p. lokakuuta 1907.
17702: 
17703: 
17704: perhe suurempi tai pienempi, menot ovat myöskin suuremmat tai
17705: pienemmät, mutta sitä ei ole tässä otettu lukuun. Ei olekaan, mutta
17706: ei tietysti olisi mahdotonta ottaa lukuun. Tässä on tosiaankin ole-
17707: massa niin silminnähtäviä tosiasioita, ulkonaisia seikkoja, joiden
17708: pentstukselle laki voidaan laatia, että kyllä siinä voisi tehdä vaikka
17709: kuinka monta astetta, jos katsotaan se tarpeelliseksi. Huomioon
17710: on kuitenkin otettava, ettei mitään lakia voi tehdä sellaiseksi, että
17711: se voi jokaiseen yksityistapaukseen soveltua, vaan se pitää tehdä
17712: niiden tapausten mukaan, jotka yleisimmin elämässä esiintyvät ja
17713: tämä laki on senvuoksi, mikäli se koskee palkkausta, perheellisiin
17714: opettajiin nähden tehtävä sen mukaan, mitä tilasto näyttää perhei-
17715: den suuruudesta. On laskettava, mitä mies, vaimo ja sellainen
17716: joukko lapsia, jotka tilaston mukaan meillä keskimäärin esiintyvät,
17717: kuluttavat, ja sille pohjalle on laki laadittava, vaikka se sitte yksityis-
17718: tapauksissa voi ankarammin ja lievemmin kohdata asianomaisia.
17719: Tämä on asianhaara, joka on olemassa jokaiseen lakiin nähden. Teh-
17720: täköön se kuinka hyvä tahansa, aina se yksityistapauksissa voi saada
17721: kohtuuttomuuksia, vieläpä todellisia vääryyksiä aikaan.
17722:     Minä siis puolustan ensimäistä vastalausetta sillä muodostuksella,
17723: jonka ed. Yrjö-Koskinen on siihen tehnyt.
17724: 
17725:      Ed. Nuorteva: Olen yksi sen anomuksen allekirjoittajista,
17726: jonka pentsteella tämä lakiehdotus on osaksi tehty. Olen alusta
17727: pitäen ollut palkankorotuksen puolella, ja tietysti pysyn yhä edel-
17728: leenkin siinä mielipiteessä. Mutta luulen, että tämän kysymyksen
17729: käsittely on suuressa määrin kärsinyt, niinkuin moni muukin asia -
17730: siitä, ettei sitä ole tahdottu käsitellä, niinkuin eräs edustaja sanoi, ilman
17731: vihaa ja ilman rakkautta. Epäilemättä se saisi yhä edelleen parhaim-
17732: man ratkaisun, jos me koettaisimme niin vähän kuin suinkin tehdä
17733: tästä kysymyksestä puolueasiaa, jota se missään tapauksessa ei ole.
17734: Minä tunnustan, että vaikea on pysyä tämän palkankorotuksen puo-
17735: lella kaiken sen - minäkin mainitsen sen sanan - ruikutuksen jäl-
17736: keen, jota lähetekeskustelussa saatiin kuulla. Todellakin vasten-
17737: mielistä oli se itseään ylistäminen ja kehuminen, jota täällä niin suu-
17738: ressa määrin tuli asianomaisten kansakoulunopettajain puolelta.
17739: Minä ainakin puolustan palkankorotusta, en sentähden, että meidän
17740: kansakoulunopettajamme olisivat niin suuria kulttuurin edistäjiä,
17741: enkä sentähden, että he olisivat niin äärettömän paljon tehneet kan-
17742: sanvalistuksen hyväksi. Minä puolustan sitä sentähden, että he
17743: eivät ole tätä tehneet. Sen nyt tietää jokainen, että kansakoulun-
17744: opettajat maaseudulla ovat hyvin vähäisessä määrin pidettyjä hen-
17745: kilöitä. Sekin keskustelu, joka täällä on kuultu, se vastustus, joka
17746: tämän asian osaksi on tullut, voisi suuressa määrin todistaa asian-
17747: omaisille tämän tosiseikan. Mistä johtuu vastenmielisyys heitä koh-
17748: taan? Se johtuu siitä, että kansakoulunopettajat meillä yleensä
17749:            Maalaiskansakoulujen opettajiston palkkauksesta.          2347
17750: 
17751: 
17752:  ovat siksi alhaisella kehitys- ja sivistyskannalla, että he eivät miten-
17753: kään voi käsittää tehtäväänsä sellaisena kuin heidän pitäisi se kä-
17754: sittää. Heillä ei ole riittävää sivistysmäärää voidakseen käsittää,
17755: ·että he eivät ole paikoillaan puolustaakseen omia etujaan ja omia
17756: yksityiskohtaisia katsantokantojaan ja omien suosikkiensa ja kan-
17757:  nattajiensa, pitäjän pomojen katsantokantoja, vaan että heidän
17758:  pääasiallinen tehtävänsä on kansan valistuksen laajentaminen tämän
17759: 'Sanan todellisessa merkityksessä. He ovat va.c;tenmielisiä yhteiselle
17760: kansalle, ja minä olen vakuutettu siitä. että tämä palkkain korottami-
17761:  nen ei suinkaan tule saamaan mitään erityistä kiitosta eikä tunnus-
17762: tusta kansan keskuudesta. Kuitenkin tahdon pysyä siinä kannassa,
17763:  jonka täällä lausuin, sentähden, että minä olen ehdottomasti sitä mieltä,
17764:  että se kulttuurin puute, se sivistyksen puute, joka meidän kansa-
17765:  koulunopettajaluokassa nykyään vallitsee, johtuu heidän huonosta
17766:  taloudellisesta asemastaan. Täällä on jo ennen sanottu - minä
17767:  toistan sen vielä kerran- että kansan sivistyksen hyväksi eivät mit-
17768:  kään uhrit ole liian suuria. Korotettu palkka tulisi ehdottomasti
17769:  vaikuttamaan siihen suuntaan, että kansakoulunopettajat saisivat
17770:  tilaisuuden täydellisesti tai ainakin jossain määrin vapautua siitä
17771:  riippuvasta asemasta kaikenlaisiin pitäjän porhoihin, kirkkoherroihin
17772:  ja pappeihin nähden, jossa he nykyään ovat ja joka mitä suurim-
17773:  massa määrässä vaikuttaa siihen että he ovat ja pysyvät vanhoilli-
17774:  sina, useimmis...:;a tapauksissa todelliselle kulttuurille vihamielisinä
17775:  olentoina. Toiseksi palkankorotus voisi vaikuttaa siihen suuntaan,
17776:  että he olisivat tilaisuudessa seuraamaan nykyajan kulttuurin vir-
17777:  tauksia, että he voisivat tulla sivistyneiksi sanan todellisessa merki-
17778:  tyksessä. Ja tämän itselleen hankkimansa korkeamman sivistys-
17779:  kantansa perusteella he kerrankin voisivat tulla siksi, mitä heidän
17780:  pitäisi olla - kulttuurin levittäjiksi. ,
17781:       Ed. Torppa puheellaan nähtävästi saavutti hyvinkin paljon kan-
17782:  natusta useiden eduskunnan jä.:;enten puolelta. Minusta ed. Torpan
17783:  puhe kuitenkin tuntuu hänen taholtaan niin usein kuullun vanhoilli-
17784:  sen kannan ilmaisulta. Hän luuli, että jos kansakouluopettajat saa-
17785:  vat paremmat palkat, niin heistä tulee suuria herroja, että he vie-
17786:  raantuvat kansasta. Sitä minä en ollenkaan usko. Ensinnäkin
17787:  sentähden, etten minä usko • heidän nykyäänkään olevan niin lähellä
17788:  kansaa. Päinvastoin me tiedämme, että kansakoulunopettajat ny-
17789:  kyään ovat hyvinkin kaukana kansasta, hyvin kaukana niiden lasten
17790:  vanhemmista, jotka muodostavat enemmistön heidän oppilaistaan.
17791:   Ja koska he nykyisissä huonoissa taloudellisissa oloissa ovat näinkin
17792:   vieraantuneet kansasta, niin minä en usko, että tämä korotettu
17793:   palkka vaikuttaisi vielä enemmän tähän suuntaan. Päinvastoin,
17794:   niinkuin äsken sanoin, oletan, että korkeampi palkka antaisi heille
17795:   tilaisuutta suuremman sivistysmäärän hankkimiseen, antaisi heille
17796:   tilaisuutta vapautumiseen siitä riippuvaisuudesta, jossa he nyt ovat,
17797:                     Istunto 19 p. lokakuuta If)07.
17798: 
17799: 
17800:  pakoittaisi heidät käsittämään tehtävänsä merkityksen ja vastuun-
17801:  alaisuuden, pakoittaisi heitä suorittamaan ne suuremmalla tunnolla
17802:  ja suuremmalla onnella ja voisi täten lähentää heidät kansaan.
17803:      Ed. Torppa vastusti palkkojen korottamista ja teki sen yllä esi-
17804: tettyjen periaatteiden nojalla. Hän saattoi sen tehdä sentähden,
17805: että hän ja hänen luokkansa, nim. tilalliset, saattavat kyllä tuntea,
17806: että kansakoulunopettajat ovat nykyään heitä lähellä, ja heidän kan-
17807: nallaan. Mutta en katso tätä asiain tilaa luonnolliseksi enkä kult-
17808: tuurin kehitykselle onnelliseksi, sillä se kanta, jolla vanhoillinen
17809: talollisluokka niin meillä kuin useimmissa muissa maissa on, on kaik-
17810: kea muuta kuin kulttuurin mukainen.
17811:      Puolustan korkeampaa palkkaa kansakoulunopettajille vielä
17812: toisestakin syystä. Olen nimittäin eduskunnalle yhdessä muiden
17813: kanssa jättänyt ehdotuksen oppivelvollisuuslaiksi. Olen vakuutettu
17814: siitä, että oppivelvollisuus meidän maassa ei menesty ilman kunnollista
17815: opettajakuntaa. Ja tämä oppivelvollisuus ei ole kaukana meistä.
17816: Se saattaa tulla käytäntöön jo jonkun vuoden perästä ja silloin on
17817: välttämätöntä, että kouluelämä ja kouluolot oppivelvollisuuden
17818: aikana jo alusta pitäen joutuvat oikealle tolalle, sivistyneen vapaan
17819: ja taloudellisesti vankan opettajakunnan käsiin. Minä en syrjäytä
17820: niitä näkökohtia, joita ed. Järvinen täällä toi esiin. Myönnän eh-
17821: dottomasti että ne ruikutukset ja valitukset, joita täällä opettajien
17822: ja heidän puolustajiensa puolelta oli kuultavina, hyvin vä-
17823: häisessä määrässä vastasivat todellisuutta.         Eivät kansakou-
17824: lunopettajat ole se sorretuin, se kaikista enimmän kärsivä
17825: luokka j. n. e. Se ei pidä paikkaansa vähässäkään määrässä.
17826: Jokunen lohdutus saattaa minulla kuitenkin olla näistäkin puheista.
17827: Toivon nimittäin että nuo samat herrat ja naiset, jotka täällä niin
17828: suurisuisesti puhuivat opettajain suurista kärsimyksistä, myös olisi-
17829: vat valmiit tunnustamaan näiden kärsimyksien löytyvän silloin,
17830: kun on puhe todellisistrl kärsimyksistä. Ehkä he silloin ovat valmiit
17831: näitäkin kärsimyksiä lieventämään. - Niinkuin sanoin en syrjäytä
17832: ed. Järvisen mainitsemia näkökohtia, mutta minä katson etteivät
17833: ne tähän kysymykseen vaikuta. Ensinnäkin sentähden että koro-
17834: tettu valtioapu kansakoulunopettajille ei missään määrässä vaikuta
17835: muiden reformien toimeenpanemiseen. Se useihinkin satoihin tu-
17836: hansiin nouseva lisä, joka tämän minunkin ehdottamani palkankoro-
17837: tuksen nojalla syntyisi, ei estä yhdenkään reformin toimeenpanemis-
17838: ta; kyllä ne voidaan toimeenpanna huolimatta siitä, että tämäkin
17839: pannaan toimeen.
17840:     On myöskin sanottu, että on väärin panna tämä reformi toimeen
17841: ensin ja vasta sitte toiset. No niin, tällä väitteellä on oikeutusta,
17842: mikäli se koskee sitä suurempaa tai vähempää tunteellisuutta, jota
17843: jokaisessa ihmisessä on. Mutta itse asiaan ei tämäkään vaikuta.
17844: Jos kerran tunnustetaan, että palkka, joka nousee 1:soo,aankin mark-
17845:            Maalaiskansakoulujen opettajiston palkkauksesta.        2349
17846: 
17847: 
17848: kaan, ei ole mikään sellainen, jonka alentamisesta voisi olla puhetta
17849: - minä omasta puolesta olen sitä mieltä, että meidän pitäisi toimia
17850: niin, ettei olisi ketään ihmistä maassamme, jolla olisi tätä pienempi
17851: palkka - jos kerran tunnustetaan tämä palkka kohtuulliseksi, niin
17852: minusta pitäisi suostua siihenkin, että tällainen palkka pannaan toi-
17853: meen kaikilla niillä aloilla, missä vaan mahdollista on tällaisen palkan
17854: toimeenpaneminen, kysymättä, missä ensin ja missä sitte.
17855:     Olen myöskin vakuutettu siitä, että tämän korotuksen toimeenpa-
17856: neminen ei myöskään muulla tavalla estä tällaisten palkkojen aikaan-
17857: saamista muillakin aloilla. Päinvastoin tämä olisi kehoittavana
17858: esimerkkinä siihen, että kaikilla muillakin aloilla niinpian kuin suin-
17859: kin suostutaan tuntuvaan palkankorotukseen samassa kun hyökä-
17860: tään suurten palkkojen kimppuun ja alennetaan ne kohtuulliseen
17861: määrään.
17862:     Mutta puhumatta kaikesta tästä, minä katson tätä palkankoro-
17863: tusasiaa ainoastaan kulttuurikysymyksenä eikä minään muuna, sillä
17864: mitään muuta se ei ole, mitään muuta se ei saa olla. Sen tunnusta-
17865: nee jokainen, että meidän kulttuurissamme on hyvin paljon paran-
17866: nettavaa. Ja missä se kulttuurityö alkaa? Se alkaa kansan lap-
17867: sissa. Nyt tätä kulttuurityötä ei kuitenkaan voida suorittaa, sillä
17868: meillä on opettajakunta, joka on henkisesti köyhä ja joka ei kykene
17869: tätä työtä suorittamaan.
17870:     Jo mainitsin, että minä puolestani katsoisin r,soo markkaa koh-
17871: tuulliseksi perheelliselle opettajalle. En tahdo tuhlata montakaan
17872: sanaa vastustaakseni niitä, jotka ovat täällä tahtoneet ratsastaa
17873: periaatteella: •>samasta työstä sama palkka.>> Minusta se tässä enem-
17874: män kuin missään muussa on ollut turhaa periaatteella ratsastamista.
17875: Jokainen kai tunnustanee sen olevan yhtä oikeutetun periaatteen,
17876: että perheellinen tarvitsee enemmän palkkaa kuin sellainen, jolla ei
17877: ole perhe elätettävänään. Jos katsomme työmääränkin kannalta
17878: asiaa, niin perheellinen henkilö suorittaa yhteiskunnalle enemmän
17879: työtä kuin perheetön, hän nim. elättää perhettään samassa kun hän
17880: koulussakin saa suuremman elämänkokemuksensa perusteella tarjota
17881: enemmän tietoa ja todelliseen elämään perustuvaa tietoa. Kuiten-
17882: kin oletan, että eduskunta tällä kertaa ei ole taipuvainen näin kor-
17883: keaan korotukseen ja sen vuoksi olen valmis äänestämään sitä pykä-
17884: lää, jonka suuri valiokunta on hyväksynyt, nimittäin että opettajain
17885: peruspalkaksi asetetaan r,ooo markkaa, joka sitte perheellisille koro-
17886: tetaan zoo markalla. Minä toivoisin, vaikka omasta puolestani
17887: puolustaisin tätä korkeampaa palkkaa, r,soo markkaa, että ainakin
17888: tämä alempi ehdotus voittaisi eduskunnan hyväksymisen, sillä sen
17889: me ainakin olemme velkapäät Suomen tulevalle kulttuurille.
17890: 
17891:     Ed. Storbjörk: Då sodalisterna, som till stor del äro lands-
17892: ortsbor, ställa sig afvisande i fråga om förhöjning af folkskollärare-
17893: 2350                 Istunto 19 p. lokakuuta 1907·
17894: --------------~-                                     --------
17895: 
17896: nas löner, kan man få en uppfattning att landsortsbefolkningen
17897: i allmänhet icke vore för en förhöjning. I en del landsorter kan det
17898: nog vara så, särskildt bland de äldre, hvars bildningsnivå är sådan,
17899: att de icke förmå sätta sig in i andras förhållanden. Deras egna äro
17900: dem nog. Men detta gifver icke en rätt bild af den allmänna upp-
17901: fattningen, åtminstone icke från den landsort,hvarifrån jag är hemma.
17902: En stor del af befolkningen där har likasom jag insett, att folk-
17903: skollärarenas löner äro så låga, att de, särskildt om de hafva familj.
17904: råkat i ekonomiskt betryck, och, för att hålla nöden borta, varit
17905: tvungna att se sig om efter bi-inkomster, hvilket förhållande tili
17906: oberäknelig skada värkat hämmande på deras upplysningsarbete
17907: äfven utom skolan, särskildt uti ungdomsföreningarna och landt-
17908: mannagillena, hvarest deras verksamhet, såsom hr Gebhard redan
17909: framhållit, är af stort värde för att hos folket väcka behofvet efter
17910: en större fackkunskap på jordbrukets område. Hr Rosenqvist
17911: framhöll den sanningen, att man bör borttaga brödbekymren från
17912: folkskollärarena för att icke ett berättigadt missnöje må hämma
17913: deras arbetslust. Men han framhöll äfven, att principen •>lika lön
17914: för lika arbete•> här bör införas. Detta är allt godt och väl. Men,
17915: då jag icke kan tro, att man med den föreslagna lönen r,zoo mark,
17916: skulle kunna hålla brödbekymren borta från en stor familj, och
17917: då man icke med ens ·kan höja lönen till det i sådant fall minst be-
17918: höfliga beloppet af 1,500 mark, nödgas jag ställa mig på en annan
17919: ståndpunkt än hr Rosenqvist. Äfven här i hufvudstaden äro de
17920: ledande af annan åsikt, då folkskoledirektionen har beslutit till-
17921: styrka åt lärare, hvilken har familj att försörja, en löneförhöjning
17922: till ett betydande belopp. Trots hr Torppas fruktan, hvilken jag
17923: för min del alls icke hyser, att folkskollärarena med denna löneför-
17924: höjning, som är afsedd endast att hindra brödbekymren, sknlle för-
17925: vandla'> till en tjänstemannakår, främmande för det verkliga folkets
17926: behof, vågar jag understöda hr Sundbloms förslag om löneförhöjning.
17927: 
17928:     Ed. Gripenberg: En ollut aikonut puhua muusta kuin tuosta
17929: uudesta palkkausperiaatteesta, josta täällä on ollut kysymys. Mutta
17930: herrain Torpan ja Nuortevan hämmästyttävien lausuntojen johdosta
17931: olen pakoitettu myös lausumaan pari sanaa asiasta yleensä. Yh-
17932: tyen täydellisesti vapaaherra Yrjö-Koskisen ja tohtori Gebhardin
17933: lausuntoihin, pyydän minä lämpimimmin saada kannattaa ehdo-
17934: tusta kansakoulunopettajiston palkankorotuksesta. Ja minä olen
17935: iloinen, kun saan tästä paikasta lausua, että minun mielestäni
17936: Suomen kansa on niin suuressa kiitollisuuden velassa näille vaati-
17937: mattomille työntekijöille, että kaikkein vähintä, mitä se voi tämän
17938: kiitollisuudenvelan suorittamiseksi tehdä, on, että se vapauttaa
17939: heidät edes pahimmista leipähuolista. Tahdon samalla panna
17940: jyrkän vastalauseen herra Torpan syytöstä vastaan meitä kohtaan,
17941:            Maalaiskansakoulujen opettajiston palkkauksesta.      2351
17942: 
17943: 
17944: jotka olemme tällä kannalla, ja lausua yhtä suuren paheksumisen
17945: herra Nuortevan tavasta puhua meidän maamme kansakoUlun-
17946: opettajista ja opettajattarista. Sillä minä olen varma siitä, että
17947: kaik.ki ne, jotka toisen tai toisen yhteiskunnallisen kysymyksen
17948: tai kulttuurityön johdosta ovat olleet tekemisissä Suomen kansa-
17949: koulun opettajien ja opettajattarien kanssa eri osissa maatamme,
17950: ovat tulleet samaan käsitykseen, nim. että heillä on mitä tärkein
17951: osa ja mitä suurin ansio siinä kehitystyössä, jonka päämäärä on Suo-
17952: men kansan kehitys tiedollisessa ja siveellisessä suhteessa.
17953:     Mutta minä en voi kannattaa sitä uutta palkkausperiaatetta,
17954: joka ilmestyy sekä hallituksen esityksessä että valtiovarainvalio-
17955: kunnan ja suuren valiokunnan mietinnöissä. Minä tunnustan,
17956: että perhe on yhteiskunnan parhain peruste, mutta minä en luule,
17957: että tämä periaate pitäisi sekoittaa tähän palkkausasiaan, koska
17958: siten tulisi syntymään uusia epäjohdonmukaisuuksia entisten si-
17959: jaan. Muistaakseni herra Rosenqvist ja neiti Neovius jo puhuivat
17960: muutamista näistä. Minä tahtoisin tähän lisätä, -ja olen varma
17961: siitä, että moni vaimo on minun puolellani, - että hyvin harvoin
17962: se vaimo, joka on perheensä pääasiallisena elättäjänä, tahtoo tätä
17963: tunnustaa. Jos valtio tahtoo tukea perheellisiä, tapahtukoon se
17964: toisella tapaa, mutta samasta työstä tulisi aina maksaa sama palkka.
17965: Kyllähän minä tiedän, että oppineet herrat sanovat sitä naisasian
17966: doktriniksi j. n. e. Mutta onhan tämä uusi periaate, jota nyt tahdo-
17967: taan saada käytäntöön, sekin aivan uusi, eikä sitä voi sanoa muuksi
17968: kuin semmoiseksi, joka ainakin vastaiseksi pysyy kansantaloudel-
17969: listen kirjailijain teoriiana. Se on ollut niin lyhyen ajan käytäntöön
17970: otettuna Saksassa, ettei siitä vielä voi olla mitään kokemusta. Oli-
17971: sin itse puolestani tahtonut korottaa peruspalkan kaikille sekä
17972: mies- että naisopettajille, naimattomille ja perheellisille vieläkin
17973: korkeammaksi kuin herra Rosenqvist on täällä ehdottanut, mutta
17974: koska ei ehdotukseni käytännöllisistä syistä saanut kannatusta suu-
17975: ressa valiokunnassa, niin täytyy minun yhtyä herra Rosenqvistin
17976: ehdotukseen. Tämän kaiken olen lausunut en ainoastaan omasta
17977: puolestani, en ainoastaan kaikkien niitten opettajattarien puolesta
17978: maaseudulla, jotka ovat kääntyneet minun puoleeni, vaan myös
17979: monien vaimojen puolesta, jotka huolestuneina ovat ovat lukeneet
17980: sanomalehdistä suuren valiokunnan päätöksestä, ja jotka ovat huo-
17981: lissaan juuri sen vuoksi, että he pelkäävät uuden palkkausperiaat-
17982: teen aikaansaavan aivan yhtä suuria vaikeuksia kuin vanha palk-
17983: kimsperiaate.
17984:     Lopuksi minä en voi olla huomauttamatta, että herra Paasikiven
17985: vastaus oli hyvin ontuva, kun hän puhui meidän, valtiopäiväedus-
17986: tajain palkasta, sillä eihän meiltä, Jumala paratkoon, ole vaadittu
17987: neljän vuoden valmistusaikaa eikä mitään tutkintoa. Se on minun
17988: mielestäni tämän kysymyksen ydinkohta, että ensin vaaditaan
17989: 2352                  Istunto 19 p. lokakuuta 1907·
17990: 
17991: 
17992: työntekijöiltä aivan sama valmistus, joka maksaa heille kaikille
17993: aivan yhtä paljon, mutta sitten maksetaan työstä, palkka suori-
17994: tetaan, aivan eri periaatteiden mukaan.
17995:     Pyydän saada yhtyä herra Rosenqvistin ehdotukseen.
17996: 
17997:     Ed. Riihelä:        Jo silloin kuin tätä kysymystä lähetettiin
17998: ensi kerran asianomaiseen valiokuntaan, lausuttiin tästä periaat-
17999: teellisesti puoleen ja toiseen ajatuksia ja vielä lähemmin käsiteltiin
18000: kysymystä silloin kuin asianomaista valiokunnan mietintöä lähe-
18001: tettiin suureen valiokuntaan. Koska minäkin olen ollut osallisena
18002: valtiovarainvaliokunnassa tämän asian käsittelyssä, vaikka vara-
18003: jäsenenä en ole ollut tilaisuudessa eriävää mielipidettäni julki tuo-
18004: maan, niin tahdon sen muutamalla sanalla lausua.
18005:     Täällä on monta kertaa jo huomautettu samaa periaatetta ja;
18006: myöskin huomautettu sitä vastaan että onhan se kaunis lause;
18007: samasta työstä sama palkka, jota periaatetta minäkin kannatan.
18008: Senjälkeen kun valtiovarainvaliokunta on antanut mietintönsä,
18009: on tämä asia jo suuressa määrässä muuttunut siihen suuntaan,.
18010: joka on minunkin mielipiteeni, nimittäin että kaikille opettajille,
18011: naisille ja miehille, naineille ja naimattomille maksettaisiin sama
18012: palkka. Täytyy kylla myöntää se, että perheolot vaatisivat suurem-
18013: paa palkkaa, mutta minun käsittääkseni ei se vielä sellaisenaankaan,
18014: kuin suuri valiokunta on ehdottanut, voi osua siihen että se oikean
18015: tarkoitusperänsä, ei ainakaan lähimainkaan, täydellisesti saavut-
18016: taisi. Meidän on otettava huomioon se seikka että useissa tapauk-
18017: ssa meidän opettajamme ovat vähävaraisia ja velkaantuneita jo
18018: koulua käydessään ja jo silloin kuin he astuvat toimeensa, joten
18019: heille olisi maksettava se palkka jo toimeen astuessaan, jonka he
18020: tulisivat tämän ehdotuksen mukaan saamaan vähän myöhemmin,
18021: eli perheelliseksi jouduttuaan.
18022:     Mitä tähän periaatteelliseen puoleen tulee, niin ovat sen useat
18023: puhujat jo täällä lausuneet, ja tässä kohden yhdyn minä pääasiassa
18024: ed. Hagmanin lausuntoon, ja samaa mielipidettähän edellinenkin
18025: puhuja täällä kannatti. Mutta kysymys on siitä, mikä olisi tällä
18026: kerralla riittävä peruspalkka. Useimmat puhujat tätä asiaa käsi-
18027: tellessään ovat lausuneet siihen suuntaan, kuin ratkaistaisiin kansa-
18028: kouluopettajien palkka nyt tällä kertaa kokonaisuudessaan. Minun
18029: mielestäni ei asianlaita nyt täydellisesti ole sillä tavalla, koska kun-
18030: nat kumminkin määräävät kansakouluopettajien palkat, ja tämä
18031: ehdotettu lisäys on vaan lisämaksuna kunnille. Monessa kunnassa
18032: on jo kansakouluopettajien palkat, joskaan ei riittävässä määrässä,
18033: korotettu, niin on kuitenkin kun tien lisämaksu tapahtunut sillä
18034: perusteella että nykyään on valtion korvaus ollut liian pieni. Jos
18035: nyt kokonaisuutta tavoitellaan korkealla palkan korotuksella, niin
18036: kumminkin tulee suuressa määrin olemaan eroavaisuutta eri kunnissa
18037:            Maalaiskansakoulujen opettajiston palkkauksesta.     2353
18038: 
18039: 
18040: opettajien palkkaan nähden. Jos tämä kysymys ratkaistaisiin
18041: siinä merkityksessä että olisi kysymyksessä opettajien palkkojen
18042: maärääminen kokonaisuudessaan, niin olisin minäkin altis kannat-
18043: tamaan jotakuinkin korkeampia palkkoja kuin mitä nyt suuri
18044: valiokunta ehdottaa. Mutta näillä perusteilla ja kuten valiokun-
18045: nassakin on ilmi lausuttu, kun tämä kysymys on vaan väliaikainen
18046: ja jokainen kai toivoo että koulukysymys kokonaisuudessaan tulee
18047: esille ja sen yhteydessä myöskin opettajien palkat, niin voidaan
18048: se silloin vasta lopullisesti määrätä.
18049:      En tahdo lausua siitä mitään, kuinka paljon meidän maanvil-
18050: jelyksemme nälkäseuduissa parantuisi siitä, jos opettajien palkat
18051: tällä kertaa korotettaisiin ehdotettuun korkeimpaan määrään,
18052: enkä myöskään siitä, etteikö heillä olisi meidän kansan kehityksessä
18053: suuri ansio takanaan. Minä kuitenkin käsitän heidän asemansa
18054: jo tähänkin saakka aivan toiseksi, minä nimittäin uskon että vaik-
18055: kakin he ovat olleet tähän saakka monessa paikoin pienellä pal-
18056: kalla, niin tunnollinen opettaja sittenkin on maansa ja kansansa
18057: hyväksi tehnyt kaiken sen, minkä hän on voinut.
18058:     Näin ollen minä hyväksyisin tämän suuren valiokunnan ehdo-
18059: tuksen, kumminkin mainitsemani periaatteen mukaan, nimittäin
18060: että kaikille myönnettäisiin sama palkka. Mietinnössä ehdotetaan per~
18061: heolojen perusteella, joka kumminkin pääasiassa vielä nytkin perustuu
18062: avioliittoon, alimmaksi palkaksi 1,000 markkaa ja korkeimmaksi
18063: 1,200 markkaa.      Minä kannattaisin peruspalkaksi 1,000 markkaa
18064: ja näin ollen hyväksyn suuren valiokunnan ponnen siihen saakka
18065: että apuraha on vuoden 1908 alusta oleva 1,000 markkaa ja niin
18066: hyvin miespuoliselle kuin naispuoliselle opettajalle. Ja toiselta
18067: puolen minä suuren valiokunnan ehdottamasta toisesta pykälästä
18068: hyväksyisin saman periaatteen mukaan sen ensimäisen osan, joka
18069: määrää palkan lisäyksen siten että 5, 10, 15 ja 20 vuoden palveltua
18070: joka kerta ylennys tulisi olemaan 200 markan suuruinen. Siis 2 §
18071: ensimäinen osa muutettuna siten että ylennys tulisi olemaan suuren
18072: valiokunnan ehdottarua korkeampi palkan ylennys.
18073: 
18074:     Ed. Ahlroos: Folksskollärarenas lönefråga har allsidigt
18075: behandlats af kammaren, så att representanterna redan borde hun-
18076: nit bilda sig en bestämd åsikt i densamma. Man har sagt, att prin-
18077: cipen att aflöna den gifta med högre lön än den ogifta icke är ny,
18078: men enligt mitt förenande är den det. Nu aflönas den kvinliga
18079: läraren lägre än den manliga. Men enligt förslaget blir skillnaden
18080: icke man eller kvinna, utan gift eller ogift. Därom kan jag icke vara
18081: ense. Den högre yrkesskickligheten, här de djupare kunskaperna
18082: och den större pedagogiska förmågan, äro de faktorer, som borde
18083: tala för den högre eller lägre aflöningen. Men då det åligger skol-
18084: direktionerna att välja lärarekrafter, så talar rättskänslan hos mig
18085: därhän, att lika arbete bör honoreras med lika lön. Godkännes prin-
18086: 2354                   Istunto 19 p. lokakuuta r907.
18087: 
18088: 
18089: dpen att den gifta familjeförsörjaren har större löneförmåner än den
18090: ogifta inom folkskolans område, anse statens lägre, ja, hvarför icke
18091: Dckså högre tjänstemän, betjänte och arbetare vid statens värk-
18092: städer sig berättigade att drifva samma princip igenom. Därifrån
18093: går iden lätt öfver till de korumunala tjänstemännen och arbetarena
18094: och äfven måhända till det privata området. Följden däraf blefve
18095: säkert den, att man afstår från att antaga en gift framför en ogift i
18096: sin tjänst och således motsatt den man nu eftersträfvar. J ag kan
18097: väl förstå, hvarför arbetarerepresentantema motsätta sig ifråga-
18098: varande löneförhöjning. På landsbygden anses folkskollärarena bilda
18099: mtens aristokrati och stå i kapitalismens tjänst. Men då arbetarena
18100: själfva fordra reformer, borde de äfven skänka samma rätt åt andra
18101: samhällsklasser, hvilka lida af samma oförrätt, som de. För egen
18102: del anser jag, att alla skäl, som anförts för folksskollärarenas löne-
18103: förhöjning, äro vägande, hvarför jag dristar föreslå, at r § skulle
18104: lyda så: det af statsmedel till folkskollärarepersonalens på landet
18105: aflöning utgående bidrag skall från ingången af år rgo8 utgöra
18106:  r,zoo mark för såväl kvinlig som manlig, ogift som gift lärare.
18107: 
18108:     Ed. Helkiö: Kaikin puolin yhtyen ed. Gebhardin täällä aamu-
18109: päivällä tekemään lausuntoon pyydän saada sitä kannattaa. Tä-
18110: män teen sentähden, että se varsin useissa kohdin kosketteli seik-
18111: koja, jotka minäkin vähäisestä kokemuksestani olen havainnut
18112: tosioloihin perustuviksi. Ollen seudulta, jossa vasta 13 vuotta sitten
18113: - ellen väärin muista - perustettiin ensimäinen kansakoulu, tun-
18114: nen, minkälaista eläminen yleensä on sellaisilla seuduilla, ja millä
18115: kannalla sivistysolot ovat siellä, missä ei edes kansakoulua ole ollut
18116: vaikuttamassa. Paikkakunta on pikkuviljelijäseutua. Ei tullut
18117: kysymykseenkään, että nämä takapajulla olevat pikkuviljelijät -
18118: puhumattakaan torppareista ja mökkiläisistä - olisivat siihen ai-
18119: kaan, kun kansakoulua ei vielä ollut, lähettäneet lapsiaan muihin
18120: kuntiin saamaan kansakoulusivistystä. Joka siis tahtoi saada
18121: alkeellisimmatkin tiedot ja pintapuolisimmankin yleiskäsityksen
18122: maatalous-, yhteiskunta- ja valtiollisista asioista, se sai kyllä joka-
18123: päiväisen työnsä ohessa suorittaa koko joukon ylimääräistä ponnis-
18124: tusta. Se sai istua iltamyöhäiseen, toisten nukkumaan mennessä,
18125: kirjojen ääreen ja etsiä niistä niitä tiedonmurusia, joita ajan elämä
18126: välttämättömästi nykyään vaatii. Kun tiedän, että tämä on ollut
18127: ei ainoastaan minun vaan tuhansien muiden osana ja kun sen li-
18128: säksi kokemuksesta tiedän, miten vaikeaa, miltei mahdotonta on
18129: semmoisilla seuduilla, missä kansa ei omaa edes kansakoulun tarjoa-
18130: maa sivistysmäärää, viedä näiden henkistä ja taloudellista kehitystä
18131: eteenpäin, niin en ole voinut luopua siitä ajatuksesta, että ainakin
18132: hyvä kansakoulusivistys on aivan välttämätön jokaiselle. Mutta hyvää
18133: kansakoulusivistystä ei meidän tarvitse ajan pitkään toivoa, jos tämän
18134:             Maalaiskansakoulujen opettajiston palkkauksesta.     2355
18135: 
18136: 
18137: sivistyksen jakajilta kielletään ne taloudellisen hyvinvoinnin ehdot,
18138:  jotka muuttuneet olosuhteet tekevät välttämättömiksi. Hyvää ja
18139: halpaa saa niin harvoin.
18140:      Ed. Nuorteva lausui täällä, ettei hän tahdo kansakouluopettajia
18141: pitää minään erinomaisen suurina kulttuurin edistäjinä meillä.
18142: Hyvähän on niin sanoa sellaisen, jolla on ollut onni tulla osalliseksi
18143: korkeammasta sivistyksestä ja opista. Mutta se, jonka täytyy tun-
18144: nustaa, ettei ole tuntiakaan saanut kouluopetuksesta hyötyä, antaa
18145: vähemmällekin sivistykselle ja opille hyvin huomattavan arvon.
18146:      Sanotaan, että kansakoulunopettajain palkkoja kyllä olisi pa-
18147: rannettava, mutta nykyoloissa ei voida siihen sanottavasti ryhtyä.
18148: Tärkeämmät asiat vaativat etupäässä ratkaisua. Tuhansien köyhien
18149: kotien hyvinvointia on ennen kaikken huolehdittava. Tamä myön-
18150: nettäköön, mutta juuri sentähden, että koko yhteiskunnan pyrki-
18151: mys nykyään suuntautuu korottamaan köyhempienkin kotien,
18152: puutteellisimpienkin perheiden henkistä ja etupäässä taloudellista
18153: hyvinvointia, juuri sentähden onkin minun mielestäni nyt aika myön-
18154: tyä myös kansakoulunopettajain oikeutettuun palkankorotuspyyn-
18155: töön. Eihän voida eroittaa kahta niin toistensa yhteydessä olevaa
18156: tekijää, kuin koti ja koulu ovat. Tuhannet maamme kodit ovat nyt-
18157: kin luottamuksella laskeneet lapsensa Suomen kansakoulunopetta-
18158: jien opetettaviksi. Vanhemmat, jotka rakastavat lapsiansa ja ko-
18159: ettavat tehdä kaikkensa niiden tulevaisuuden turvaamiseksi, ra-
18160: kastavat myöskin niitä opettajia, jotka heidän kanssaan väsymättä
18161: työskentelevät saman päämäärän hyväksi. Näiltäkö nyt sitte
18162: olisi kiellettävä ajanvaatima palkankorotus? Taikka väitetäänkö,
18163: että opettajilla olisi jo ennestään siksi suuret palkat, että ne siitä
18164: rikastuvat? Sitä ei ainakaan todista se, että monet opettajat vuosi
18165: kymmenien kuluessa töin tuskin ovat saaneet velkansa maksetuksi;
18166: onpa moni mennyt hautaankin, ennenkuin on tähän onnelliseen ase-
18167: maan päässyt. Masentavaa on myöskin kuulla monen opettajan
18168: lausuvan, etteivät he kesällä ole palkkojen niukkuuden tähden
18169: voineet mennä tervehtimään maan toisella äärellä mahdollisesti
18170: eläviä vanhempiaan. Varsinkin suuremman perheen elättäjä saa
18171: tällaisestakin pikku huvista luopua kesät toisensa perästä.
18172:     Minusta kansalaiset käsittävät asemansa ja opettajainsa aseman
18173: pintapuolisesti, jos he kehityspyrkimyksissään syrjäyttävät niin
18174: tuntuvan tekijän kuin kansakoulun opettajisto on. Ja tämä
18175: syrjäyttäminen tapahtuu minusta silloin, kun kansakoulunopetta-
18176: jat pakotetaan elantoansa varten turvautumaan sivuansioon. Täällä
18177: pelätään seurauksia; on sanottu, että kansassa ehkä syntyy katke-
18178: ruutta opettajistoa ja kansakoululaitosta kohtaan, jos opettajien
18179: palkkoja sanottavasti korotetaan. Siitäkös siis katkeruus, että
18180: opettajat voisivat tämän kautta paremmin tehdä yhteistyötä kan-
18181: sallisen pohjasivistyksen kohottamiseksi.
18182:                      Istunto 19 p. lokakuuta 1907.
18183: 
18184: 
18185:      Sanotaan myös, että opettajat parempain palkkaetujen nautti-
18186: joina vieraantuvat kansastaan, muodostavat herrasluokan ja aset-
18187: tuvat herroina kansansa hartioilla elämään. Tämä ei pidä paik-
18188: kaansa, sillä se seikka ei riipu turvatusta taloudellisesta asemasta.
18189: Jos näin olisi todella asianlaita, siinä tapauksessa kaikki meidän
18190: yhteiskunnalliset parannushommamme olisivat jotenkin epäiltä-
18191: vää laatua. Mutta onneksi tämä pelätty paha ei riipu, ei pal-
18192: koista eikä taloudellisesta toimeentulosta. Se riippuu ihmisistä
18193: itsestään. Huono toimeentulo tai varattomuus ei suinkaan pysty
18194: sen paremmin lähentämään ihmisiä toisiinsa kuin hyvä toimeentulo.
18195: Nähdäänhän usein kurkkuun asti velkaantuneita herrasmiehiä,
18196: jotka horjuvat konkurssin partaalla, ja jotka kuitenkin ovat hui-
18197: maavan kaukana kansasta. Ainoastaan syvempi elämän käsitys
18198: lähentää ihmisiä toisiinsa ja tekee heidät toistensa vertaisiksi. Mi-
18199: nulla on muuten, päinvastoin kuin ed. Nuortevalla, onni tuntea
18200: monta kansakoulunopettajaa, jatka kansanomaisessa elämässään
18201: kelpaavat kyllä esikuviksi muillekin.
18202:      Joku täällä lausui myös, että kansakoulunopettajat eivät ole
18203: saaneet sellaista maataloudellista opetusta, joka tekisi heidät mah-
18204: dolliseksi ajamaan niitä maataloudellisia pyrkimyksiä, joihin ed.
18205: Gebhardin lausunto tähtäsi. Suoranaisesti he todellakaan eivät
18206: siihen suuremmassa määrässä kykene - vaikka kyllä ,tunnen opet-
18207: tajia, jotka tähänkin pystyvät - mutta kyllä sitä enemmän välil-
18208: lisesti. Maanviljelyskin on nykyään sellainen ammatti, jota ei enää
18209: käy hoitaminen vain sillä vanhalla tavalla kuin esi-isämme ovat
18210: sitä harjoittaneet. Päinvastoin vaatii maanviljelys meillä nykyään jo
18211: jonkun verran herännyttä mieltä ja valistunutta ymmärrystä. Sen-
18212: tähden on, niinkuin alussa sanoin, pienimmillekin tiedonmuruille,
18213:  joita maanviljelijöille voidaan jakaa, annettava täysi arvo ja tunnus-
18214:  tus. Minä puolestani rakastan niitä, jotka tätä työtä tekevät, ja
18215: tahtoisin antaa heille sellaisen toimeentulon, ettei heidän tarvitsisi
18216: nykyään, kun muillekin koetetaan elämänehtoja siedettävimmiksi
18217:  ja paremmiksi tehdä, raskaan ja vastuunalaisen tehtävänsä lisäksi
18218:  kärsiä ja kitua puutteessa.
18219:      Ja tällaiseen valistustyöhön on meillä todella täysi syy, koska
18220:  esim. sillä seudulla, josta minä olen, on paljon kansalaisia, isäntiäkin,
18221:  jotka eivät ole edes kansakoulua käyneet. Jos siis tahdotaan to-
18222:  della kohottaa kansamme henkistä ja taloudellista tilaa, niin olisi
18223:  minusta ainakin niiden työntekijöiden, jotka tekevät tämän mahdol-
18224:  liseksi, antamalla alkusivistyksen Suomen köyhimmälle ja alhaisim-
18225:  malla kannalla olevalle väestölle, taloudellinen asema kaikissa suh-
18226:  teissa turvattava. Jos maanviljelysolomme yhä edelleen jäävät
18227:  sellaiseen kituvaan tilaan, missä ne suurimmalta osaltaan vielä
18228:  ovat, niin se on suorastaan kansantaloudellinen tappio, ja niin tun-
18229:  tuva, ettei tämä uhraus, jota nyt on ehdotettu kansakoulunopetta-
18230:            Maalaiskansakoulujen opettajiston palkkauksesta.         2357
18231: 
18232: 
18233: Jalll palkkojen korotuksen johdosta tehtäväksi, merkitse mitään
18234: sen rinnalla.
18235:     Pyytäisin kannattaa ed. Yrjö-Koskisen täällä esittämää pontta.
18236: 
18237:      Ed. Martikainen: •>Lapset tulevat kärsimään kun opetta-
18238: jilla on pieni palkka>>, lausui ed. Yrjö-Koskinen. Mutta minä uskon
18239: että lapset tulevat kärsimään paljon suuremmassa määrässä, silloin
18240: kun heillä ei ole ensinkään opettajia, ei edes noita pienipaikkaisia
18241: opettajia. Ja täytynee myöntää, että meillä Suomessa vielä on
18242: äärettömän paljon sellaisia seutuja, joissa ei ole ensinkään koulua,
18243: on sellaisia äänestysalueita, että ainoastaan pari, kolme alaikäistä
18244: lasta osaavat hiukan lukea. Siellä täytyisi ensin saada kouluja ja
18245: sitte vasta olisi toisessa sijassa otettava esille opettajain palkan-
18246: korotus. Mentäköön katselemaan oloja tuonne rajaseuduille, niin
18247: täytynee jokaisen ajatella, jokaisen näkevän ihmisen yhtyä minuun,
18248: sillä siellä on koulujen väliä pari- kolme- jopa neljäkymmentä
18249: kilometriä, siellä ei ole tilaisuutta nauttia edes sellaisten pienipalk-
18250: kaistenkaali opettajain opetusta, jommoisia meillä nykyään muu-
18251: alla on.
18252:      Täällä ed. Paasikivi sanoi että torppareillahan on talot ja tavarat,
18253: niin että ihmetyttää, heillä on 15 lehmää j. n. e. Mutta jos pistäy-
18254: dyttäisiin vaikkapa vaan ajatuksissa tuonne rajaseutuihin, niin
18255: nähtäisiin ettei siellä edes pohatoillakaan ole 15 lehmää, saati sitte
18256: torppareilla. Ja täytyneehän ed. Paasikiven myöntää, jos hän
18257: tarkoittaa Laukon torppareita, että nekin maksavat veroa isännil-
18258: leen I,ooo markkaa, ja varmaankin he mieluummin tällä summalla
18259: hankkisivat lapsilleen opettajan. Tahtoisin että hiukan otettaisiin
18260: huomioon niitä perusteita, joilla minä puolestani katson itseni vel-
18261: voitetuksi vastustamaan nyt ehdotettua ääretöntä opettajain
18262: palkankorotusta. Ne seudut, joista minut on tänne valittu, ovat
18263: todella sellaisessa asemassa, ettei niitä voi verratakaan Keski- ja
18264:  Länsi-Suomeen, eikä edes Pohjois-Suomenkaan oloihin. Siellä olot
18265:  ovat kerrassaan sietämättömät, toimeentulo kerrassaan niukka,
18266:  paljo on siellä torppareita ja vielä enemmän mökkiläisiä, joiden lap-
18267: silla ei ole kuin neliömetri lattiapinta-alaa, jossa he voivat asua ja
18268:  toimia, pari kuutiometriä ilmaa ja ummehtunutta sekin, hiukan
18269:  leipää ja vielä vähemmän vaatetta. Niissä seuduin elävät perheet-
18270:  km saman katon alla, jossa heidän elukkansa ja karjansa elää. Ei
18271:  niitä edes voi verratakaan opettajain lapsien oloihin ja asuntoihin,
18272:  siksi räikeä on ero.
18273:      Siellä on ihmisillä todellakin toisenlainen katsantokanta kansa-
18274:  kouluihin nähden kuin näissä seuduissa.. Kansakouluja se oppi-
18275:  maton kansa nykysinkin äärettömästi vihaa. Yksi syy siihen lie-
18276:  nee se, että kansa vertailee omiin elämäntapoihinsa opettajain elä-
18277:  mää, joilla heihin verraten on ruhtinaallinen toimeentulo. Kansa-
18278:              Istunto 19 p. lokakuuta 1907.
18279: ----------·-·-·----------------:-----
18280: 
18281:  koulujen rakentamiset y. m. nielevät heiltä myös summia, joita he
18282:  eivät jaksaisi mitenkään suorittaa. Ja kun olot ovat sellaiset, voi-
18283:  vat kaikenlaiset tsinovnikat, kaikenlaiset vehkeilijät harjoittaa
18284:  myyräntyötään, voivat ryhtyä toimenpiteisiin hankkimaan venäjän-
18285:  kielisiä kouluja, tarjoavat niitä kunnille ja antavat lapsille ruokaa
18286:  koulussa, sekä vaateapua. Tämä tulee todellakin ottaa huomioon.
18287:  Suomenkieliset kansakoulut ovat siellä täten joutuneet erittäin
18288:  pahaan asemaan ja tätä epäkohtaa on hyvin vaikea korjata. Ja
18289: .sitäkin vaikeammaksi se käy, jos kansakoulunopettajille vielä myön-
18290:  nettäisiin äärettömän suuri lisäpaikka, sillä johan ehdotus menee
18291:  yli sadan prosentin, kun sitä vastoin työläiset onnellisimmassa tapa-
18292:  uksessa lakkotaistelun avulla saavat ro tai 5 prosentin korotuksen.
18293:  Kaikista pienimmät ehdotetut lisäykset, nim. naisopettajien palkan-
18294:  korotukseksi 6oo:sta 8oo:aan markkaan tekee jo kokonaista 25 ojo,
18295:  eivätkä he vielä ole kerinneet yrittääkään lakkoon. Kuitenkin,
18296:  päästäksemme suurempisuuntaisiin kysymyksiin, uskallan yhtyä
18297:  Tokoin tekemään vastalauseesen.
18298: 
18299:    Ed. Vemmelpuu ja Nissinen luopuivat puheenvuorostaan.
18300: 
18301:     Ed. Kallio: Tämä valtionvarainvaliokunnan mietintö on syn-
18302:  nyttänyt tavattoman vilkkaan keskustelun ja muutamista lausun-
18303: noista on saanut melkeinpä sen käsityksen kuin tämä kysymys
18304: olisi ainoa epäkohta yhteiskunnallisessa elämässämme. Maamme
18305: kansakoulunopettajat eivät ole voineet palkan suuruudessa kil-
18306: pailla useimpien virkamiehien kanssa, joiden palkkoja on järjestetty
18307: hallinnollista tietä, vaan kumminkin ovat he anomuksellaan osot-
18308: taneet omaavansa tuon tunnetun katsantokannan, että meillä on
18309: rikas valtio, vaikka on köyhä kansa.
18310:     Myönnän, että kansakoulunopettajilla on ollut anomuksente-
18311: koon paljon suuremmat syyt kuin monilla muilla virkamiehillä,
18312: joiden palkanylennysanomuksista alituisesti näkee sanomalehdissä,
18313: vaan on huomattava, että jos niihinkin eduskunnan käsi ulottuisi,
18314: niin kyllähän ne purjehtisivat useimmiten kauniisti karille. Opettaja
18315: Pajari sanoi ensimäisen käsittelyn aikana, että ne edustajat, jotka
18316: eivät ole asettuneet ensimäisen vastalauseen kannalle, eivät ym-
18317: märrä opettajan tehtävää. Opettaja Pajarin esiintymisen ja lausun-
18318: non johdosta saa helposti sen käsityksen että opettaja Pajari ei kä-
18319: sitä opettajan asemaa yhteiskunnassa. Hän asettui minusta niin
18320: korkealle istuimelle, että tuskinpa sieltä voi enää lapsia nähdä.
18321: Kansakoulunopettajain työ on tärkeä, vaan ei olisi kai suotavaa
18322: että opettajien palkkauskysymys johdettaisiin samaan umpikujaan,
18323: johon monet muut virkamiesten palkat ovat johdetut, niin että niissä
18324: yleisesti vaaditaan nyt tasoittamista.
18325:     Tätä en sano näistä anomuksista ja näistä vastalauseista, joita
18326:            Maalaiskansakoulujen opettajiston palkkauksesta.          2359
18327: 
18328: 
18329: täällä nyt on ollut esillä, mutta sitä voi sanoa siitä kansakouluopet-
18330: tajien omasta anomuksesta, jonka he ovat tehneet.
18331:     Virkamiespaikoissa on meillä menty jo sellaiseen kohtuutto-
18332: muuteen, että esim. maalla monella rovastilla on paljon suurempi
18333: palkka kuin senaattorilla, vaikka työtä ja vastuuta ei voi verrata-
18334: kaan toisiinsa. Tällaisia vastakohtia on minusta syytä pitää sil-
18335: mällä. Tätä eivät kansakouluopettajat ole ottaneet huomioon
18336: anomustaan tehdessään, ja niin ovatkin he tulleet sellaiseen tulok-
18337: seen, että ovat anoneet enemmän kuin kolme kertaa suuremman
18338: palkan kuin mitä nykyään on. Tuon anomuksen mukaan kysyisi
18339: kansakouluopettajien palkkojen järjestely varoja 9,25J,200 markkaa,
18340: kun nykyisen laskuperusteen mukaan se tekee 2,98o,ooo markkaa.
18341: Jos tähän anomukseen olisi suostuttu, niin olisi kyllä sivuutettu
18342: palkan suuruudessa kaikki muut maat. Mutta tuota ei kai meidän
18343: valtiotaloutemme kestäne. Arm. esityksessä sanotaankin, että
18344: näin melkoinen yhden ainoan virkamiesryhmän palkkojen korotus
18345: yhdellä kertaa ei olisi oikeassa suhteessa maan nykyisiin rahavaroi-
18346: hin ja tämän suuntainen yritys tekisi epäilemättä vuosikymme-
18347: neksi eteenpäin mahdottomaksi sen pakollisen kansanopetuksen ai-
18348: kaansaamisen kaikille kouluijässä oleville lapsille, joka erittäin
18349: viime aikoina valtiollisten uudistusten johdosta on katsottava vält-
18350: tämättömäksi.>> Tämän anomuksen ovatkin mahdottomana sekä
18351: kouluylihallitus että senaatti jo hyljänneet. Kouluylihallituksen
18352: ehdotus, jota täällä on kannatettu tänäkin iltana, kysyy varoja
18353: 5,219,000 markkaa eli 2,239,000 markkaa enemmän kuin nykyisen
18354: järjestelyn mukaan. On huomattava että tämä ylennys tekee juuri
18355: saman summan, jonka nykyiset opettajien pohjapalkat tekevät.
18356: Tämäkin summa on minusta tällä kertaa yhdellä kertaa nostettuna
18357: paljon uskallettua, kun muistaa, että koulukysymys koko laajuu-
18358: dessaan tulee aivan pian esille, jolloin myös työsuhteet ollaan tilai-
18359: suudessa vertaamaan. V aliakuntakin on mietinnössään tunnusta-
18360: nut, että nykyinen järjestely ei ole tyydyttävä, mutta se ei ole perin-
18361: pohjaisesti pyrkinytkään tätä kysymystä ratkaisemaan nyt vielä,
18362: ennenkuin koulukysymyksen yhteydessä. Se on kumminkin tah-
18363: tonut poistaa niitä pahimpia epäkohtia, mitä nykyisessä järjestel-
18364: mässä on, siihen nähden, että naisen työ on toisessa suhteessa mie-
18365: hen työhön verraten, Sen on valiokunta tahtonut tasoittaa yh-
18366: den arvoiseksi. Täällä on sittemmin tehty siitä pienempiä eri
18367: muodosteluja ja ehdotuksia.
18368:     Toinenkin huomattava näkökohta ilmenee tässä valiokunnan
18369: mietinnössä sekä myöskin vastalauseessa, josta täällä on hyvinkin
18370: paljon puhuttu, nimittäin tuo perheellisyys-periaate. Minä en,
18371: vaikka olenkin valiokunnan mietintöön yhtynyt, ole tullut täydel-
18372: lisesti vakuutetuksi siitä, olisiko sopiva astua tuolle tielle, jota mei-
18373: dän palkkausoloissa ei ole ennen toteutettu. Minä teinkin siinä
18374:                                                                149
18375: 2360                 Istunto 19 p. lokakuuta 1907.
18376: 
18377: 
18378:  valmistelevassa osastossa, jossa tätä kysymystä käsiteltiin, sen
18379:  ehdotuksen että maksettaisiin ilman eroitusta 1,000 markkaa kai-
18380:  kille, 200 markan palkankorotuksella 5, 10, 15 ja 20 vuoden kuluttua.
18381:  Mutta tämä ehdotus ei saanut osastossa kannatusta ja sentähden
18382:  yhdyin minäkin valiokunnan mietintöön. Tämä valiokunnan eh-
18383:  dotus lisää menoerän 856,ooo markalla. On totta, että parannus
18384:  ei tulisi suuri, mutta tekisi ylennys kuitenkin 33 ofo opettajien
18385:  nykyisestä palkasta. Sen vuoksi ovat minusta myös sellaiset lau-
18386:  sunnot, kuin esim. opettaja Reiman, lievimmin sanottuna kevyt-
18387:  mielisiä. Hän nimittäin sanoi, että olisi ollut parempi, ettei olisi
18388:  niitä nostettu laisinkaan, kun korotetaan vaan tuon verran. Mutta
18389:  tulee muistaa, että tässä mietinnössä on opettajiston hyväksi tehty
18390:  muitakin parannuksia. Niinpä on opettajien ja opettajattarien
18391:  sairas-apuraha nostettu 70,000 markkaan. Ja sitä paitsi on huo-
18392:  mattava, että palkkausoloihin kuuluu myös eläke, joka on suuri
18393:  etuisuus. Siihen en kuitenkaan tahdo lähemmin nyt kajota, koska
18394:  siitä voisi sukeutua uusi keskustelu. On myöskin huomattava,
18395:  että monin paikoin maaseudulla tekevät kunnat verrattain suuria
18396:  uhrauksia opettajain palkkaan siihen nähden että ovat pitäneet
18397:  silmällä valtion palkkaa, vaikka toisin paikoin ne ovat mahdolli-
18398:  simman pienet. Ymmärrän täydellisesti sellaiset asialliset ja läm-
18399:  pöiset lausunnot palkankorotuksen puolesta kuin edustaja Hag-
18400:  manin, prof. Soinisen ja y. m., jotka ottavat asian puhtaasti peda-
18401:  googilliselta kannalta, vaan ed. Gebhardin innokas lausunto tuntui
18402:  minusta agitatsioonipuheelta. Kuullessa ed. Gebhardin lausuntoa
18403:  tuntui siltä, ettei ole tarvis tähän tehtävään muuta kuin suuri palkka,
18404:  vaan ei se edistys ja sivistys nouse yksistään sillä. Kyllä monasti
18405:  apulaispappi on paljon parempi saarnamies kuin monta kertaa
18406:  suuremmasti palkattu rovasti, joten asialla on muitakin puolia,
18407:  ei vaan palkka. Ed. Gebhard puhui sinne ja tänne eri kansaluokille
18408:  ja kehotti menemään äärimmäisiin palkanylennyksiin. En ih-
18409:  mettele, jos puhe teki sen vaikutuksen kuin Torppa täällä lausui.
18410:  Jos eduskunta nostaa kerrallaan ensimmäistä virkamiehien palkka-
18411:  usta 100 ojo:lla, - jota se lähimmin olisi ensimmäisen vastalauseen
18412:  mukaan, huomattavahan on että ylennys tekee saman kuin tähän
18413:  astinen pohjapalkka- niin ei täällä eduskunnassa olisi syytä moit-
18414:  tia kotimaista hallitusta niistä lukuisista palkanylennyksistä, joista
18415:  kuitenkin niin suurta huutoa on pidetty. Tähän nähden en voi
18416:  palkan korotuksissa mennä niin pitkälle kuin ensimmäisen vas-
18417:  talauseen tekijät. Olisin suonut että suuri valiokunta olisi hyväk-
18418:  synyt valiokunnan mietinnön. Vaan siihen nähden että omaksuu
18419:  sen katsantokannan, joka on tuotu esille yhtäläisen palkan puolesta
18420:  kaikille, voisin minä yhtyä siihen ehdotukseen, jonka täällä ed. Rii-
18421:  helä teki, joten maksettaisiin r,ooo mk. eroituksetta kaikille sekä
18422:  200 markan palkankorotus 5, 10, 15 ja 20 vuoden kuluttua.
18423:            Maalaiskansakoulujen opettajiston palkkauksesta.        236 I
18424: 
18425: 
18426:      Ed. Pajari: Vaikka minä kiipesin tänne puhujalavalle asti,
18427: pyydän kuitenkin etukäteen sanoa, etten minä eduskunnan jo
18428: pitkälle koeteltua kärsivällisyyttä kovin luj alle pane.
18429:      Minä olen ollut alusta lähtien, ennen jo, kuin asia eduskunnassa
18430: esille otettiinkaan, sitä mieltä, että tässä kysymyksessä ei pitäisi
18431: kansakoulunopettajain tehdä muuta kuin korkeintaan pyytää ano-
18432: muksen esittämistä eduskunnassa. Ja kun asia opettajapiireissä-
18433: kin puheeksi tuli, lausuin julkisesti tuon ajatuksen, ettei puhumi-
18434: nen tässä asiassa ollenkaan ole opettajan tehtävä, ja uskoin ajan
18435: tulleen siihen, että kansaneduskunta ilman opettajain puolestaan
18436: asiasta puhumatta huomaa, mitä sen velvollisuuteen kuuluu. Niin,
18437: minä pidin esiintymistäni kansakoulunopettajana tässä todistajana
18438: olemisena omassa asiassa. Mutta kun täällä on ilmennyt todistajia
18439: toisiakinomassa asiassaan, ja niitten todistukset ovat käyneet päin-
18440: vastaiseen suuntaan, niin olen minäkin pitänyt jo kerran ennen vel-
18441: vollisuutenani todistaa siltä puolelta, mitä minä pidän oikeana.
18442:      Minä en nyt ollenkaan pyydä lähteä koskettelemaan kysymystä
18443: mistään niistä periaatteista, joilla täällä tänä iltana on paljon rat-
18444: sastettu, periaatteesta erilaisiin palkkoihin nähden eri sukupuolille,
18445: mutta minä kuitenkin pyydän vielä huomauttaa sitä periaatetta,
18446: minkä tässä pitäisi olla kaikille ratkaisevana, nimittäin kysymystä
18447: siitä, onko kansakoulunopettajan asema tärkeä. Minusta nähden ei ole
18448: eduskunta sille riittävää tunnustusta antanut, eivät varsinkaan maa-
18449:  laisedustajat. Minä puolestani en niitä syytä, jotka eivät ole tätä
18450:  periaatetta täysin tunnustaneet, jotka ovat puolestansa asettaneet
18451:  kansakoulunopettajan, ketkä päiväpalkka- ja tuntipalkkatyömie-
18452:  hen asemaan, ketkä mihinkin muuhun, enkä liioin sitä ihmettele,
18453:  sillä lopultakin kai lienee kansakoulunopettajiston oma vika, että
18454:  ne ovat tämmöisen käsityksen heistä ja koko laitoksesta ja sen
18455:  merkityksestä maassa saaneet. Että opettajat toisin paikoin kai
18456:  ovat kovinkin kaukana kansastansa ja ympäristöstänsä, se riippunee
18457:  siitä maailmankatsomuksesta, mikä heihin on istutettu tai minkä
18458:  he ovat imeneet. Ja minun täytyy tunnustaa, että jossain määrin
18459:  lienee niin, että opettajat eivät ole pyrkineet ympäristöänsä ymmär-
18460:  tämään eikä heidän kanssansa yhteis- ja vuorovaikutukseen kasva-
18461:  tustyössä pääsemään. Tai lienee tuo vanhanaikainen katsanto-
18462:  kanta suuressa määrässä vielä opettajistossak n yleinen, että he ovat
18463:  vaan antajia eikä koskaan ottajia. Mutta ajan henkihän on muut-
18464:   tunut. Nythän jo nykyaikaisemmissa seminaareissamme semmoinen
18465:  henki opettajistoon viritetään, että he eivät saa olla kullan kylväjiä,
18466:   vaan kullan kaivajia. Heidän pitää kansan keskuudessa etsiä sitä
18467:   kultaa, mitä siellä todellisuudessa vielä on, ja sitä panna kiiltämään.
18468:   Jos tämä tehtävä kansakoulunopettajalle annetaan, niin hänen työnsä
18469:   on vaikeata, se on tavattoman vaikeata, siitä ei päästä. Ja jos ker-
18470:                       Istunto 19 p. lokakuuta 1907.
18471: 
18472: 
18473:  ran se on vaikea työ, niin pitäisi heidät asettaa täydellisesti riippu-
18474:  mattomaan asemaan, että he tuon vaikean työnsä voivat suorittaa.
18475:       Minä en ollenkaan ihmettele, jos ed. Torppa on voinut esiintyä
18476:  sillä tavalla, kuin hän on täällä esiintynyt, ja lausua sitä, mitä hän
18477:  on lausunut, sillä hän on itsekseen oppinut, itsetietoinen maanvil-
18478:  jelijä, joka tuskin milloinkaan sittenkään on osannut oikein asettua
18479:  opettajan kannalle, eikä hän liene tietääkseni varsinaisesti kansakou-
18480:  lun oppilaanakaan ollut. Kyllä minä olen niitä sellaisia it'3etietoisia ja
18481:  hyvin kehittyneitä maanviljelijöitä nähnyt hyvin paljon ja ne
18482:  eivät anna kansakoulunopettajan itseensä vaikuttaa eikä niillä
18483:  poloisilla olekaan mitään vaikuttamista heihin, ja semmoisissa pai-
18484:  koissa, missä tämmöisiä maanviljelijöitä sattuu olemaan, he hoi-
18485:  tavat yleiset asiat, sekä maanviljelykseen että muuhun yhteiskunnal-
18486:  liseen kehitykseen nähden että silloin kansakoulunopettajat voivat
18487:  olla syrjässä. Mutta tuommoisia paikkakuntiahan, joissa tämmöisiä
18488:  kehittyneitä valtiopäivämiehiä löytyy, lienee sentään vielä meidän
18489:  maassamme verrattain harvassa, eikähän suinkaan lakia sopisi lait-
18490:  tqa muutamia erityisiä paikkakuntia silmällä pitäen enempää
18491:  tässä suhteessa kuin siinäkään, että siellä Pohjanmaalla olot ovat
18492:  toisenlaiset, että siellä elämä ei tule läheskään niin kalliiksi kuin
18493:  jossakin muualla.
18494:      Tätä minä, niinkuin sanoin, en ihmettele. Mutta mitä minun
18495:  täytyy ihmetellä, niin se on niitä opettajatovereita, etupäässä opet-
18496: taja Järvistä, jotka ovat samanlaisia ajatuksia ilmituoneet, jotka
18497:  ovat samalla tavalla tahtoneet asettaa opettajan vaan koneellisen
18498: työihmisen asemaan. Jos ei olisi ollut edeltäpäin tiettyä eikä ku-
18499: kaan olisi sanonut, että mainitsemani edustaja on kansakoulunopet-
18500: taja, niin kyllä minä olisin ollut valmis lyömään vetoa kenen kanssa
18501: tahansa, ettei se ole nähnytkään kansakoulua, eikä tunne yhtään
18502: sen työtä. Opettaja Järvinen on täällä puhunut niistä erityisistä
18503: eduista, joita kansakoulunopettajilla on jatkokurssien ja monien
18504: muiden pitämiseen nähden, mutta minullakin on jonkun verran ko-
18505: kemusta, mitenkä esim. jatkokursseja pidetään· eikä minun koke-
18506: mukseni suinkaan ole sama. Saadaanhan niistä tosin eri korvaus
18507: ja jos niitä pidetään vain tätä korvausta silmällä pitäen, niin voivat
18508: ne olla hyvinkin helppoa sivntyötä. Mutta jos päämääränä on,
18509: että saataisiin paikkakunnan nuoriso niihin miehissä ja naisissa
18510: tulemaan ja niissä jotakin sielunsa ravinnoksi, jotakin hengen ylen-
18511: nystä saamaan, ja kehittymään ja viihtymään siellä, niin silloin
18512: se ei ole noin vaan tehtävä. Kyllä silloin täytyy opettajan niille
18513: valmistua ja niitä varten tutkia.
18514:      Minä olen yhtä mieltä ed. Nuortevan kanssa siinä, että me tar-
18515: vitsemme opettajapalkkain korotusta siitä syystä, että opettajat
18516: eivät ole kyenneet tekemään sitä tehtäväänsä, mikä heille kuuluu,
18517: he eivät ole kyenneet, niinkuin ed. Nuorteva sanoi, seuraamaan
18518:             Maalaiskansakoulujen opettajiston palkkauksesta.        2363
18519: 
18520: 
18521: nykyisiä aatevirtauksia eikä nousemaan tehtävänsä tasalle snna
18522: suhteessa. Sentähden ne saattavat olla, niinkuin minulla oli kunnia
18523: tässä asiassa edellisessä lausunnossani jo mainita, riippuvaisia kai-
18524: kenlaisi'ita pomoista, jotka ohjaavat yhteiskunnallista elämää
18525: ympäristössä, ja yleisestä mielipiteestä. Miksikäs eivät ne vöisi olla,
18526: minä voin yhtyä ed. Nuortevaan siinäkin, riippuvaisia jostain
18527: rovastistakin.     Riippuvaisuuden asema nyt ei ole milloinkaan
18528: eduksi.
18529:     Minä sanon että ei ainoastaan ed. Järvisen, vaan koko sen ryh-
18530: män edustajien esiintyminen tässä kysymyksessä on minua suuresti
18531: hämmästyttänyt; sillä minä puolestani olin saanut kokonaan
18532: toisenlaisen käsityksen tämän ryhmän periaatteista ja pyrkimyk-
18533: sistä tässä suhteessa.
18534:     Minä muistan, että suurlakon päivinä tuli minulle kirje eräältä
18535: entiseltä oppilaaltani, joka oli äskettäin päässyt kansakoulun
18536: opettajaksi ja jo muutamia vuosia semmoisena ollutkin. Tuo
18537: kirje tuli juuri silloin, kun kaikki liike seisahtui, etten saanut siihen
18538: vastata. Kirjeen saatuani olisin ollut vastaamaan kokonaan toisin,
18539: mutta kun sitten suurlakon jälkeen joudnin vastaamaan, oli vastaus
18540: aivan toisenlainen. Tämä nuori opettaja valitti kirjeessään niitä
18541: suuria velvollisuuksia, joita hänellä on ja joihin hän ei tunne ollen-
18542: kaan kykenevänsä, kun koko ympäristö - hän oli jonnekin syrjä-
18543: kulmalle joutunut opettajaksi - tulee häneltä kysymään kaiken-
18544: moisia asioita, ja tuo opettajatyö näyttää olevan niin kovin moni-
18545: mutkainen, vaativan niin kovin paljon eikä hän osaa asettua en-
18546: sinkään lasten kannalle, joten hän aikoi heittää koko alan ja mennä
18547: Helsinkiin puusepän ammattiin, missä oli ennenkin ollut. Hänen
18548: piti tehdä velkakirja sille miehelle, joka oli häntä koulunkäynti-
18549: aikana auttanut, eikä se ollut vähemmän kuin 3,6oo markkaa.
18550: Hän kirjoitti niin valittavasti niistä ristiriitaisista tunteista, jotka
18551: hänen sielunsa täyttivät. Kuten sanoin, jos olisin kohta saanut
18552: vastata, niin minä olisin sanonut, että kun kerta asia on sellainen,
18553: niin en käske olemaan sellaisissa ristiriitaisissa oloissa. ~ Sitten
18554: meni suurlakko ohi ja kansanvaltaisia tuulahduksia puhalteli yli
18555: koko maan. Silloin kirjoitin että kyllä minä luulen, että asiat
18556: muuttuvat tässä maassa, niin opettajien kuin muidenkin. Minä
18557: tiesin että tällä opettajalla oli sosialistisia taipumuksia ja kenties
18558: hän tänä päivänä lieneekin sosialisti. Hän oli pohjaltaan tuollainen,
18559: jonka täytyy tunnustaa kansan syvien rivien elämää. Minulla oli
18560: se usko, että nyt täytyy tehdä olot kaikille ihmisille siedettäviksi
18561: ja sellaisessa asemassa oleville varsinkin, joiden tarkoituksena on
18562: antaa kansalle pohjasivistystä. Sitä paitsi minä oli ollut vähän seuraa-
18563: vinani niitä aatesuuntia, joita sosialismi edustaa ja siellä olin minä
18564: löytänyt pohjan niille ajatuksille ja sitä ennen ja sen jälkeen tiesin
18565: varmasti vakuuttaa, että jos valta tulisi kansan käsiin, ei siltä ta-
18566:                       Istunto 19 p. lokakuuta 1907.
18567: 
18568: 
18569: holta ole syytä peljätä, sillä se on kunnostautunut suurlakossa mai-
18570: niosti ja se on hyvänä todistuksena siitä, mihin se pystyy.
18571:     Sentähden minä sanoin että minua hämmästytti tämä niin mo-
18572: nelta taholta lausutta ajatus ja varsinkin opettajien puolelta ajettu.
18573:     Tuo vanha periaate, että sivistys on valtaa, sehän lienee jo rat-
18574: kaistu. Puoli vuosisataa takaperin sanoi Suomen kansan kansal-
18575: lisuuden heräättäjä, että kaikilla kansoilla on oikeutta vain siinä
18576: määrin, kuin niillä on valtaa, ja valtaa ei ole ainoastaan aseellinen
18577: voima, vaan valtaa on sivistys; se on senkin tähden valtaa että
18578: sen kautta saadaan muut sivistyneet kansat tunnustamaan se kansa,
18579: joka tätä osoittaa, osaksi suuressa ihmiskunnassa.
18580:     Minä en nyt enää lähde ollenkaan polemiseeraamaan yksityisiä
18581: puhujia vastaan. Pyytäisin vaan mainita että ed. Torppa käsitti
18582: tohtori Gebhardin lausunnon kokonaan väärin sanoessaan hänen
18583: vaativan sitä että kansakouluopettajien pitäisi opettaa maanvilje-
18584: lystä. Tohtori Gebhard sanoi että kansakoulunopettajat antavat
18585: sen pohjan, jolle voidaan rakentaa sekä maanviljelystä että muu-
18586: takin tarpeellista tässä yhteiskunnassa. Sitä pohjaa vailla he
18587: ovat mahdottomat ottamaan vastaan mitään. ammattitietoja.
18588: 
18589:      Ed. Räsänen: Edustaja Torpan puheen johdosta en voi
18590: .olla lausumatta ihmettelyäni muutamien kierouksien johdosta.
18591:  Tulolasketmassaan hän arvioi opettajan asunnon 200 markaksi,
18592:  mutta ihmeellistä, että kun kunnat milloin joutuvat vuokran mak-
18593:  samaan rahassa, on sen arvo silloin tietääkseni ylimalkaan noin roo
18594:  markkaa ja saa olla kiitollinen, jos puista saa puolet ed. Torpan
18595:  laskelmasta, siis go markkaa. Ihmeellinen on myöskin mielestäni
18596:  pelko, että r,ooo ja r,2oo markkaa kohottaisi opettajan kansan
18597:  >>yläpuolelle>>, kun sen sijaan olisi tärkeätä, että opettajat olisivat
18598:  •>samoissa oloissa•> kuin kansa. Mutta mitä ed. Torppa sanoo siihen,
18599:  kun väitän, että on paikkakuntia sellaisia, joissa talonpoikaiskansa
18600:  on paljon yläpuolella opettajia. Olen ollut opettajana pitäjässä,
18601:  jossa on ollut harvinaista opettajan seurustelu talollisten kanssa
18602:  yksinomaan siksi, että opettaja ei ole voinut heille avata yhtä
18603:  kaunista ja mukavaa kotia, eikä kyllin arvokkaasti vastata
18604:  heidän vierasvaraisuuteensa. Sellaisia paikkakuntia on paljon. Ja
18605:  sielläkin, missä on harvinaista tuollainen talonpoikien suuren-
18606:  telu, pikkuviljelijä- tai tehdasseudussa, on erotus opettajan ja hänen
18607:  ympäristönsä välillä useasti ainoastaan näennäinen, johtuva siitä,
18608:  että opettajalla on usein enempi taitoa vähillä kustannuksilla laittaa
18609:  ruokansa maukkaammaksi kuin torpan ja talonemännän ja pitää
18610:  kotinsa siistinä, jopa tavallaan kaiiniinakin, vaikka huonekalut oli-
18611:  sivatkin suurimmaksi osaksi pakkauslaatikoista, kuten ne tavalli-
18612:  seti ovatkin, varsinkin nuorilla opettajilla.
18613:      Mitä ed. Torppa muuten tarkoittaa toivoessaan opettajan pysy-
18614:           Maalaiskansakoulujen opettajiston palkkauksesta.      2365
18615: 
18616: 
18617: vän samoissa oloissa? Samassako likaisuudessa ja henkisessä pi-
18618: meydessä? Surkeatapa silloin.
18619:     En tahdo puolustella luokkaani, päinvastoin merkitsen kiitol-
18620: lisuudella muistiin oikeutetut moitteet, mutta kysyn kuitenkin ed.
18621: Nuortevalta, kuinka laajalti ja kuinka paljon hän tuntee Suomen
18622: opettajaluokkaa, sen läheisyyttä ja kaukaisuutta kansasta y. m.
18623: seikkoja? Kaiken sen monipuolisen punnitsemisen jälkeen tahtoi-
18624: sin vaan sanoa: olemme ainoastaan ihmisiä, välistä parempia ,ta-
18625: vallisesti huonoja, kuten melkein kaikki te muutkin kuolevaiset.
18626: Henkisesti köyhiä me useasti olemme, mutta jos olette itse rikkaam-
18627: pia, niin ottakaa huomioon köyhyytemme syyt.
18628:     Ed. Järvisen puhe nyt kuten edelliselläkin kerralla sisälsi niin
18629: paljon sellaista, joka ei ole totta, esim. seminaarikustannuksista,
18630: opettajan työstä y. m. ettei niihin vähässä ajassa ehtisi vastaamaan
18631: ja pitkään puheeseen ei ole aikaa. Muistutan vaan Yastaukseksi
18632: ed. Soinisen puhetta viime kerralla. En ruikuta, en uhkaa. Vakuu-
18633: tan vaan vastustajille, että, jos toiveemme paremmista päivistä
18634: tuhoutuvat, aijomme me useimmat sittenkin elää ja tulla toimeenkin.
18635: Erotus on vaan se, että siinä mahdollisessa tapauksessa mekin,
18636: jotka ennen olemme joko kaiken tai melkein kaiken työmme kouluun
18637: panneet, tulemme hyvällä omallatunnolla hajoittamaan voimiamme
18638: sinne ja useat ainoastaan sinne, josta saamme rahaa. Ja tietäkää sitä
18639: nähdessänne vastaisuudessa, että se on meille pakko, älkääkä moit-
18640: tiko silloin meitä! Kun kerran toiveet niin pieniksi supistuvat,
18641: olen omasta puolestani valmis perheellisten eduksi luopumaan vaati-
18642: muksesta: >>samasta työstä sama palkka>>. Mutta kun erotus kerran
18643: tehdään, pyydän vielä alleviivata, mitä ennen olen sanonut: per-
18644: heellisyyden rajana ei saa olla vihkiminenraan ensimäisen lapsen
18645: syntyminen, siis samaa mitä ed. Yrjö-KosK:men esitti suuren valio-
18646: kunnan kantana, jota ei kuitenkaan ole keskustelussa huomioon
18647: otettu.
18648: 
18649:    Ed. Karhi luopui puheenvuorostaan.
18650: 
18651:     Ed. Aromaa:           Kansakoulunopettajat ovat saaneet täällä
18652: puolustusta siinä määrässä. että tosiaankin se panee jonkun verran
18653: hämmästymään. On ylistetty niiden työtä, enkä minäkään tahdo sa-
18654: noa, ettei se jonkun verran tunnustusta ansaitsisi. On ruikutettu
18655: niiden kurjuutta, mutta sitä en usko, että heillä kurjuutta niin
18656: suuresti on olemassa. Kansakoulunopettajat käsitän minä kansan
18657: lasten opettajiksi s. o. työtätekevän kansan lasten opettajiksi. Kun
18658: ero opettajan ja opetettavan kansaluokan välillä on niin huimaavan
18659: suuri, niin jos tämä ehdotus tulisi hyväksytyksi, siitä ehdottomasti
18660: oppilaat tulevat kärsimään. Uskallan vakuuttaa, että kansa-
18661: koulunopettajat eivät ole niinkään lähellä varsinaista työtäteke-
18662:                      Istunto 19 p. lokakuuta 1907.
18663: 
18664: 
18665: vää kansaa kuin täällä ehkä luullaan. Silloin kuin kansakoulu oli
18666: vapaa kaikesta puoluekiistasta, kaikesta puoluekatsantokannasta,
18667: oli sillä kansan suurempi luottamus, mutta sen jälkeen kun puolue-
18668: kiistat alkoivat, kärjistyä kireemmilleen, on myöskin kansan luotta-
18669: mus kadonnut ja se on tapahtunut siitä syystä, että kansakoulun-
18670: opettajat, kuten luonnollista on, kuuluvat johonkin puolueeseen,
18671: kuulukootpa sitten mihin puolueeseen tahansa ja kansa, joka kou-
18672: luuttaa lapsiansa puolueesta huolimatta, panee kouluun lapsensa
18673: ja usein toisin ajattelevat lapsensa kuin mitä kansakoulunopettaja
18674: ajattelee, saa kärsiä puolueen takia. Tässä syy, joka erottaa kansan
18675: ja kansakoulunopettajan jonkun verran toisistaan.
18676: 
18677:    Puhemies: Kaksi minuuttia on kulunut.
18678:     Näillä syillä täytyy minun puolustaa näiden opettajain palkan
18679: pysyttämistä entisellään. Tätä kenties, kuten täällä on usein sa-
18680: nottu, väitetään edistyksen vastustamiseksi. Mutta jos palkkaa
18681: niin huimaavaa vauhtia korotetaan kuin keskusta ja oikeisto on eh-
18682: dottanut, niin uskallan vakuuttaa, että se juopa, joka tulee varsi-
18683: naisen kansan ja opettajiston välille, ei suinkaan ole kiitettävä.
18684: Ja vielä olkoon sanottu, kun täällä on sanottu, etteivät maalaiset
18685: ainakaan tule kansakoulunopettajan palkankorotusta vastustamaan,
18686: vaikkapa kaikkein korkeimpaan huippuunsa, että minä olen kansan
18687: syvien rivien edustaja ja uskallan mennä ehdottamaan, että opet-
18688: tajain palkka toistaiseksi pysytetään entisellään.
18689: 
18690:     Ed. Yrjö-Koskinen, Y. K.: Täällä on sekä nyt että ensim-
18691: mäisessä lukemisessa i}flljon puhuttu periaatteesta: sama työ, sama
18692: palkka. Minun täyt~ suoraan sanoa, että ilmassa heiluvampaa
18693: periaatetta kuin tämä tuskin toista löytyy. Varsinkin kansakoulun
18694: alalla on se käytännössä jotenkin tuntematon. Viipurissa maksetaan
18695: kansakoulunopettajille toinen palkka kuin Tampereella, Helsingissä
18696: toinen kuin Turussa aivan samasta fyöstä. Ja oppikoulun alalla esiin-
18697: tyy sama ilmiö. Viipurin ja Helsingin opettajille maksetaan kalliin pai-
18698: kan lisäystä. Jos noudatettaisiin periaatetta >>sama työ, sama palkka•>,
18699: niin tietysti tuo kalliin paikan lisäys olisi annettava oppikonlu-
18700: jemme kaikille opettajille, sillä he kaikki suorittavat, kukin alallansa
18701: aivan saman työn kuin Viipurin ja Helsingin opettajat. Tämmöi-
18702: nen järjestely olisi kuitenkin ilmeistä valtiovarain tuhlausta, eikä
18703: se minun tietääkseni ole tullut edes kenenkään mieleen. Ei myös-
18704: kään ole kenenkään mieleen tullut, että se lisäpaikka, jonka Hel-
18705: singin ja Viipurin oppikoulunopettajat saavat, olisi riistetty muilta
18706: opettajilta, niinkuin täällä eräs arvoisa puhuja aamupäivällä su-
18707: vaitsi lausua väittäen, että se korkeampi palkka, jota kansakoulu-
18708: jen miesopettajat tähän saakka ovat nauttineet, olisi muka riistetty
18709:             Maalaiskansakoulujen opettajiston palkkauksesta.       2367
18710: -----
18711:  naisopettajilta. Olosuhteiden erilaisuus on aina oikeuttanut ja
18712:  tulee aina oikeuttamaan palkkojen erilaisuutta. Ja tämmöinen olo-
18713: suhteiden erilaisuus esiintyy myöskin perheellisyydessä, jonka tär-
18714:  keys yhteiskunnalle kaiketikin tunnustettanee ja joka juuri siitä
18715: syystä on oikeutettu yhteiskunnalta vaatimaan täyttä tunnustusta.
18716:      Ne, jotka >>sama työ, sama palkka>>- periaatetta täällä ajavat,
18717: ovat sitäpaitsi eräässä suhteessa tehneet sen tavalla, joka vaatii
18718:  minulta erityistä koskettelemista. Useat näistä puhujista ilmoitti-
18719:  vat ensimmäisessä lukemisessa, että he muka kannattavat ensim-
18720:  mäistä vastalausetta, ja samalla he mullistivai perustuksia myöten
18721:  ylösalasin juuri tämän saman ensimmäisen vastalauseen. Kun
18722:  vastalauseen allekirjoittajat olivat laskeneet, että perheellinen
18723: opettaja toimeentullakseen tarvitsee vähintäinkin I,SOO markan
18724:  pohjapalkan, jota vastoin naimaton opettaja yhtä hyvin ja oikeas-
18725:  taan paljoa paremmin tulee toimeen I,ooo markan pohjapalkalla,
18726:  niin nämä arvoisat puhujat, jotka selittivät kannattavansa ensim-
18727:  mäistä vastalausetta, vähentävät perheellisiltä opettajilta mikä
18728:  300, mikä 250 markkaa ja lisäävät 200 tai 250 markkaa naimatto-
18729:  mille-kaikki tyyni ainoastaan tuon ilmassa heiluvan periaatteensa
18730:  vuoksi. Toisin sanoen tämä tietää sitä, että he ottavat leivän suusta
18731:  lukemattomilta äideiltä ja lapsilta, joille palkan lisäys on suorastaan
18732:  toimeentulon ehto, antaakseen sen toisille, joille tämmöinen lisäys
18733: -ei ollenkaan ole välttämätön. Tällainen menettely on toiselta puo-
18734:  len mitä alastominta valtiovarain tuhlausta, samalla kuin se toiselta
18735: .puolen on suurimmassa määrässä sydämetöntä niitä kohtaan, jotka
18736:  todellakin ovat avun tarpeessa. Heille tarjotaan sitten korvauk-
18737: seksi joku institutsiooni, niinkuin täällä aamupäivällä puhuttiin,
18738: -ehkä joku elatuslaitos, johon he voisivat lähettää lapsensa. Erit-
18739:  täin minua oudoksuttaa se, että juuri naisedustajat ovat tämän
18740:  ajatuksen takana, vaikka on hyvin tiettyä, että heidän ajamansa
18741:  suunta tulee pahimmin koskemaan opettajain vaimoihin, sillä
18742:  opettajat itse aina selviävät jollakin tavalla ja heidän täytyy jo
18743:  perheensäkin vuoksi selvitä, ,sitä vastoin vaimot ja lapset ne saavat
18744: .enimmin kärsiä.
18745: 
18746:       Ed. Naaralainen: Täältä keskustasta tuotiin päivällä esiin
18747:   eräs ajatus, jossa ilmenee että maalaisväestö kannattaa muka opet-
18748:   tajain palkanlisäystä mitä lämpimimmin. Mutta mikäli minä ym-
18749:   märrän maalaisväestöä ja sen mielipiteitä, niin voin vakuuttaa,
18750:   ettei tämä ajatus ole totta ja tälle utelevalle kysymykselle ovat
18751:   täydelleen hyväksyttävän vastauksen antaneet edustajat Torppa
18752:   ja Järvinen. Muuten on suuressa valiokunnassa tehty vastalause
18753: · myöskin omiansa tulkitsemaan maalaisväestön mielipidettä.
18754:   Kannatan siis sitä.
18755:                    Istunto 19 p. lokakuuta I<J07.
18756: 
18757: 
18758:      Ed. Hedberg: J ag begärde ordet med anledning af hrr Yrjö-
18759:  Koskinens och Rosenqvists uttalanden, särskildt med anledning
18760:  däraf, att dessa uttalanden befäst rlen uppfattning jag tidigare
18761:  omfattat rörande behofvet af en afsevärd förhöjning af folkskol-
18762:  lärarenas löner. J ag kan emellertid icke fullt förena mig om något
18763:  af dessa herrars förslag och ber därför att få framställa ett annat
18764:  sådant, nämligen att den första paragrafen i det föreliggande lag-
18765:  förslaget skulle erhålla samma formulering som i stora utskottets
18766:  betänkande, med den förändring att det däri · ingående beloppet
18767:  r,ooo mark höjdes till r,zoo mark och r,zoo mark till r,soo. J ag
18768:  finner det af hr Rm;enqvist gjorda uttalandet vara en en nog så
18769:  bindande motivering för en afsevärd förhöjning, men jag kan å an-
18770:  dra sidan icke aflägsna från mig det intryck jag fått,då jag sett,
18771:  huru svårt många folksskollärare med stor familj verkligen haft
18772:  och hafva att komma till rätta i fråga om också det allra nödvän-
18773:  digaste och därpå grunda förslag om högre lön för gift lärare. -
18774:  På samma gång ber jag att få tillbakavisa några tidigare framstälda
18775:  skäl för en vägran af den föreslagna förhöjningen af folkskollärare-
18776:  nas löner: främst det att folkskollärarena själfva skulle genom ett
18777:  hot om sträjk, hvarom man genom någon tidningsnotis fått känne-
18778:  dom, gjort sig skyldig til1 en så stor försyndelse, att ensamt denna
18779: sak skulle vara anledning till att förvägra löneförhöjningen. I detta
18780:  afseende ber jag endast få uttala den meningen att, om ock några
18781: lärare gjort sig skyldiga till denna förlöpning, den i alla händel-
18782: ser är därhän obetydlig och gjord af några få, hvarför landets hela
18783: folkskollärarekår ej bör göras ansvarig för densamma. -En landt-
18784: dagsman har redan härförinnan framstält förslag om, att lönerna
18785: icke borde höjas, utan lärarena i stället förses med jord och så-
18786: lunda på sätt och vis göras till jordbrukare. Det var hr Näs,
18787: som vid olika tillfällen framlagt detta förslag tili förhöjning af
18788: lärarelönerna. Detta vore emellertid att åhvälfva de särskilda
18789: skoldistrikten förökade utgifter för inköp af jordlägenheter till
18790: sina respektive skolor, på samma gång det gjorde folkskolläraren tili
18791: en af staten aflönad jordbrukare, hvilken emellertid hällre borde
18792: få använda sina krafter till undervisning af de barn han har sig
18793: anförtrodda. Åtgärden blefve sålunda till skada för folkskolan.
18794: Tvärtom vore det ur många synpunkter önskligt, att folkskollära-
18795: renas hela lönebelopp skulle utgå från allmänna medel, ty folkskol-
18796: läraren blefve därigenom mera oberoende i sitt arbete, då han ej
18797: skulle tvingas att uppbära sin lön från de respektive skoldistrikten.
18798: Då emellertid en sådan åtgärd icke för närvarande kan realiseras,
18799: så må detta förslag hvila! Detta talar emellertid mot förslaget
18800: att distrikten skulle inlösa jordområden åt sina respektive skol-
18801: lärare. då detta hlefve en mycket betungande utgift för de respek-
18802: tera skoldistrikten.
18803:     Hvad angår den kalkyl landtdagsmannen Torppa gjorde, skulle
18804:            Maalaiskansakoulujen opettajiston palkkauksesta.       2369-
18805: 
18806: 
18807: jag önska korrigera ett par uppgifter. Han uppskattar bostadsför-
18808: månen och förmånen att hafva fritt lyse och värme till 400 mark.
18809: Det torde vara något högt tilltaget. J ag ville föreslå 300 mark.
18810: Vidare uppskattades det åt folkskollärarena af skoldistrikten an-
18811: slagna jordområdets afkastning till 160 mark, hvartill skulle komma
18812: ett bidrag af 300 mark, således sammanlagdt 460 mark. Emeller-
18813: tid är det bekant att folkskollärarenas hela bidrag från kommunerna
18814: pläga inlösas mot en summa af tillsammans 300 mark, således äfven
18815: här en felkalkyl på åtminstone 160 mark. - Jag har kännedom om
18816: de svårigheter, som tjänstemän äfven på landsorten hafva att öfver-
18817: vinna, då det gäller att komma till rätta med aflöningar så låga
18818: som 100 mark i månaden, hvilket belopp ju gemenligen utgör
18819: den lön, som unga präster på landsorten till en början åt-
18820: njuta, denna aflöning är ända därhän knapp, att i de flesta fall
18821: en rätt ansenlig skuldsättning måste ifrågakomma. Detta kan utan
18822: synnerlig olägenhet ske, då ju i regeln prästerna hafva utsikt till att
18823: åtminstone i en öfverskådlig framtid få rätt väsentligt förbättrade
18824: löneförmåner. Annat är däremot förhållandet med folkskolläraren,
18825: som har mindre utsikter i detta afseende. Ooh då jag af erfarenhet
18826: sålunda känner, med hvilka svårigheter det är förenaclt att komma
18827: tili rätta med 100 mark i månaden, så måste jag framhålla denna
18828: personliga erfarenhet såsom ett ytterligare motiv till de af hrr Yrjö-
18829: Koskinen och Rosenqvist framstälda till förmån för det förslag
18830: jag redan tidigare gjorde.
18831: 
18832:     Ed. Sillanpää: Minä käsitän hyvin sen kiivauden, jolla
18833: tätä palkkauskysymystä täällä on puollettu porvariston puolelta,
18834: sillä onhan tämä palkankorotus tuleva sille kansanluokalle, joka
18835: on sellaisessa yhteiskunnallisessa asemassa, että on pakko heitä
18836: ottaa huomioon, sillä he voivat jossain määrin vaikuttaa kansan
18837: mielipiteisiin. Palkankorotusvaatimus on luonnollinen siitä syystä,
18838: että kallistuneitten olosuhteitten tähden täytyy kansakoulun-
18839: opettajiston maksaa elannostaan kohonneitten hintojen mukaan.
18840: Tämä vaatimus on siis oikeutettu. Mutta yksi asia on minua täällä
18841: ihmetyttänyt, nim. se, ettei nuo kansan syvien rivien ystävät ole
18842: mitään maininneet esimerkiksi kiertokoulunopettajien palkkauksen
18843: suhteen, joitten vuositulot ovat noin 300 markkaa vuodessa. Näyt-
18844: tää, että ne kuuluisivat jo siihen luokkaan, joka saa tulla toimeen
18845: Dikealla proletaariaatin tavalla, taistella elämästä ja kuolemasta,
18846: olemassaolonsa puolesta. Sanotaan, että eihän kiertokoulunopet-
18847: tajat ole tuhlanneet suuria summia valmistuksekseen, mutta kyllä
18848: on sitten myöskin heidän asemansa nälkätaistelijan asema. Kuinka
18849: iloinen olisin, jos nämät lämpimät puheet naisten tasa-arvoisuudesta
18850: ulotettaisiin kansan pohjakerroksiin, jos nämä samat tasaarvoisuu-
18851: den sankarit todellakin astuisivat varsinkin niitten joukkoon,
18852: joitten ansiotulo esim. täällä kalliissa Helsingissä nousee 1 mark-
18853: 2370               Istunto 19 p. lokakuuta 1907.
18854: 
18855: 
18856: kaan ja r: 50 penniin päivässä. Minä en ole kertaakaan vielä näh-
18857: nyt näitä porvarillisia todellisten työläisten palkkataistelujen
18858: kannattajina. Tosin ed. Gripenbergin mukaan tästä tulisi työläi-
18859: sillekin hyötyä, jos kansakoulunopettajien palkat korotettaisiin,
18860: nim. siten että muutamat köyhälistön tyttäret saisivat sen onnen,
18861: .että pääsisivät palvelemaan kansakoulunopettajia. Kannatan sa-
18862: maa palkkaa sekä mies- että naisopettajille, naineille ja naimatto-
18863: mille. En voi hyväksyä naineelle miesopettajalle suurempaa palk-·
18864: kaa, siitä syystä, koska opettajan vaimo voi itse hoitaa taloutensa
18865: ·silloin kuin hän ei ota osaa opetustoimeen. Jos hän taas on opettaja,
18866: saa hän palkan ja voi palkata taloudenhoitajan itselleen. En voi
18867: hyväksyä sitä mielipidettä, että taloustoimi olisi häpeällistä opetta-
18868:  jankaan rouvalle enemmän kuin se on köyhälistön äideille. Meillä
18869:  on kyllä päässyt se mielipide vallalle, että joka lukeutuu sivisty-
18870: neihin, hänen täytyy vetäytyä kuoreensa, ja asettua yläpuolelle
18871:  jokapäiväisien taloustoimien, että häntä arvosteltaisiin säätynsä
18872:  mukaisesti. Juuri tämä mielipide on enentänyt sitä juopaa, joka
18873: {)n olemassa työläisten ja opettajiston välillä.
18874: 
18875:     Ed. Arajärvi: Kaikki eduskuntaryhmät ovat ottaneet oh-
18876: jelmaansa virkamiesten palkkojen järjestelyn. Tänään olemme ol-
18877: leet tilaisuudessa kuulemaan, mimmoiset ja kuinka kypsät käsit-
18878: teet itsekullakin tässä suhteessa on. Jos tähän tapaan jatkuu,
18879: niin, ennenkuin Suomen virkamiesten palkat on järjestetty, tämä
18880: sukupolvi kuolee ja asiat eivät muutu yhtään einettä.
18881:     Tällä kertaa on kansakoulunopettajat kuvattu sellaisiksi, että
18882: minä odotin johtopäätökseksi ehdotusta, että he kaikki tyyni eroi-
18883: tettaisiin viroistaan, etteivät turmelisi Suomen kansaa. Sitä ei ole
18884: kumminkaan kukaan tehnyt, mutta kyllä joku teki sen johtopää-
18885: töksen, ettei heille mitään pitäisi lisätä, ainoastaan maantietä
18886: 3-4 veroäyrin edestä, niinkuin kaikki olimme taipuvaisia edellisen
18887: keskustelun aikana heille hyväntahtoisesti suomaan. Joku taas on
18888: luullut seurauksien, jos palkankorotus myönnettäisiin, olevan niin
18889: arveluttavia, että opettajat tulisivat vielä hullummiksi kuin ne nyt
18890: jo tänäpäivänä ovat.
18891:     Kaikesta tästä huolimatta minä kumminkin puolestani olen
18892: vielä yhä edelleen sitä mieltä kuin olin allekirjoittaessani ensimäi-
18893: sen vastalauseen.      Minun mielestäni perheellinen miesopettaja
18894: tarvitsee r,soo markan pohjapalkan valtiolta. Ei minun mielestäni
18895: tässä sovi ollenkaan puhua samasta työstä ja samasta palkasta.
18896: Asian laita on näetten se, että Suomen kansa edelleenkin tarvitsee
18897: ja haluaa perheellisiä opettajia, sillä ne useissa paikoissa tekevät
18898: semmoisen työn, ettei perheetön kykene sitä suorittamaan. ja siitä
18899: työstä on minun mielestäni kohtuullista maksaa r,soo markan
18900: pohjapalkka . Tämä sitä mieluummin, kun siitä minun ymmärtääk-
18901:            Maalaiskansakoulujen opettajiston palkkauksesta.       2371
18902: 
18903: 
18904:  seni vastaisuudessa on suuri taloudellinen helpoitus kunnille, jos ne·
18905:  saavat korotetun palkan opettajille, silloin kun kunnille muuten
18906:  tulee ahtaammat ajat, järjestäessään kansakoulu-oloja sille kan-
18907:  nalle kuin uusi aika vaatii.
18908:      :Minä puolestani olen tätä kysymystä käsittänyt kokonaan
18909:  raha-asialliseksi kysymykseksi. Mieleeni on noussut yksinkertai-
18910:  taisesti kysymys siitä, ovatko Suomen raha-asiat semmoiset, että
18911:  ne sietävät sellaisen palkankorotuksen kuin olemme ehdottaneet
18912:  ensimäisessä vastalauseessa. Olen odottanut valiokunnassa ja täällä
18913:  eduskunnassa että yksikin ääni nousisi esittämään sellaisia näkö-
18914:  kantoja että Suomen finanssit eivät myöntäisi ehdottamaamme
18915:  korotusta. Mutta sellaista ei ole lausuttu. Ei yksikään ääni valio-
18916:  kunnassakaan tuonut mitään sellaista tosiasiaa esille. Se olisiki.tL
18917:  ollut koko lailla vaikeata, sillä me tiedämme sen, johon täälläkin
18918:  jo on viitattu, että rahoja on käytelty varsin runsaasti ja yhä edel-
18919: leen käytellään tämänkin luontoisissa asioissa sillä tapaa, ettei
18920:  saata vähintäkään kysymystä siitä tulla, eikö kansakouluopettajille
18921:  voitaisi myöntää sellaista palkkamäärää, mitä r:ssä vastalauseessa
18922:  on ehdotettu. Meillä korotetaan nimismiesten palkkoja sadoilla-·
18923: tuhansilla markoilla yhdellä kertaa, postivirkamiesten palkka-ano-
18924: mukset ovat myös sisällä, näimmepä lehdissä, samana päivänä
18925: muistaakseni, kun tämä kysymys oli ensi kerran esillä, että halli-
18926: tuksessa on kysymys kruununvoutienkin palkan nostamisesta
18927: tuntuvassa määrässä juuri silloin kuin eduskunnassa on kysymys
18928: näitten virkojen kokonaan lakkauttamisesta.
18929:      Rahoja siis näkyy löytyvän. Ja finanssipäälliköltä kuulimme
18930:  aamulla tältä toiselta puhujatuolilta että rahaa on, niin ettei edes
18931: tarvita lisättyä suostuntaveroa siinä muodossa, kuin valtiovarain-
18932: valiokunta on ehdottanut. Kun asia näin on, ja ne, jotka ovat
18933: lukeneet finanssirelatsioonin lävitse - lähimmässä tulevaisuudessa
18934: tulemme kuulemaan valtiovarainvaliokunnan lausunnon siitä, -
18935: ne, jotka, sanon minä, ovat tutusttmeet siihen, tulevat huomaamaan
18936: ehdottomasti sen tosiasian, että maan rahavarat sietävät kyllä tä-
18937: män luontoisen korotuksen ja koska ne sen sietävät, niin minusta
18938: ei pitäisi kenenkään, joka ymmärtää lasten ja kansanopetuksen tär-
18939: keyden maassa, panna ehdotustamme vastaan, erittäinkin semmoisena
18940: aikana, jolloin vanhemmat alkavat tulla siksi laiskoiksi, ettei kukaan
18941: enää välitä lastensa opetuksesta, vaan ne jätetään kokonaan opet-
18942: tajiensa huostaan.
18943:      Jo vanhat roomalaiset muistaakseni antoivat lastensa opetuksen
18944: ensimmäisille, paraiten pidetyille orjilleen tehtäväksi. Me sen sijaan
18945: palkkaisimme ne orjat, jotka lapsiamme opettavat ja kasvattavat,
18946: miltei huonommin kuin alhaisimmat valtion palvelijat muilla aloilla.
18947:     Mutta, jos niinkin olisi, ettei löytyisi rahavaroja muita kuin
18948: ne, mitkä nyt ovat käytettävissä, niin silloinkin minusta nousisi-
18949: 2372               Istunto 19 p. lokakuuta I907·
18950: ----------------------
18951: kysymys, käytetäänkö maassa edes ne rahavarat tasaisesti, jotka
18952: yleensä kulttuuritarpeisiin menevät. Meidän epäilemättä täytyisi
18953: nöyrästi myöntää, että niin ei ole asianlaita. Kun me korkeam-
18954: paan opetukseen maassa uhraamme 4 I/2 miljoonaa markkaa, em-
18955: mekä kansanopetukseen käytä enempää kuin tuon samaisen määrän,
18956: silloin asiat maassa eivät ole oikealla kannalla.
18957:      Nämät ovat näkökantoja, jotka minusta yhä edelleen vaikutta-
18958: vat sen, että en saata katsoa kohtuuttomaksi sellaista palkkaa,
18959: jota ensimmäisessä vastalauseessa esitetään eduskunnan hyväk-
18960: syttäväksi maan kansakouluopettajille. Minä en ole tullut vakuu-
18961: tetuksi vielä tämänkään päiväisistä puheista siitä että kansakoulun-
18962: opettajien tehtävä olisi niin vähäpätöinen, ala-arvoinen kuin miksi
18963: muutamat ovat tahtoneet sitä kuvata, ja kaukana siitä että opettaja-
18964: kunta itse olisi niin kelvotonta joukkoa, joksi useatkin ovat täällä
18965: lausunnoissaan heitä maalailleet.
18966:      Yhä edelleenkin siis puolestani kehottaisin eduskuntaa hyväk-
18967: symään ensimäisen vastalauseen.
18968: 
18969:        Ed. Vikman: Luovun puheenvuorosta.
18970: 
18971:      Ed. Nykänen: Tahdon vaan ilmaista mielipiteeni. Suuren
18972:  valiokunnan mietintö sisältää, että naineille annettaisiin 200 mark-
18973:  kaa enemmän kuin naimattomille. Mutta kun ajattelee tarkemmin
18974:  tätä asiaa, niin esim. meidän työmiehet, käsityöläiset ja maanvil-
18975:  jelijät ja tietääkseni muut valtion virkamiehetkään eivät saa täm-
18976:  mi:iisiä palkankorotuksia siitä syystä että ovat perheellisiä, vaan
18977:  heidän täytyy itse pitää huolen perheestään, niillä samoilla palkoilla
18978:  mitä heillä on olemassa.
18979:      Muuten olen sitä mieltä, että sekä naineille että naimattomille
18980:  maksettaisiin vuotuista palkkaa r ,ooo markkaa ja toisen pykälän
18981:  mukaan palkankorotusta 200 markkaa 20 vuoden palveluksesta
18982:  aina 5 vuoden perästä, joten koko korotus nousisi .sloo markkaan.
18983:  Muistaakseni ed. Riihelä teki semmoisen ehdotuksen, niin että siis
18984:  kannatan s;tä.
18985: 
18986:      Ed. Antila: Minä en ollut aikonut tässä asiassa käyttää
18987:  puheenvuoroa, olin nim. ollut siinä yksinkertaisessa luulossa, että
18988:  tässä suoriuduttaisiin vähemmällä mielenkiikolla kuin nyt on
18989:  tapahtunut. Mutta tämän keskustelun aikana olen tullut huoman-
18990:  neeksi, että ei ainoastaan nimeni oleminen vastalauseen alla ole
18991:  kylliksi, vaan että olen pakoitettu selvästi lausumaan ajatukseni
18992:  julki.
18993:      Minä olen kirjoittanut ensimmäisen vastalauseen alle ensinnäkin
18994:  siitä syystä, että on kulunut 20 vuotta siitä ajasta kuin kansakoulunc
18995:  opettajain palkkaa viimeksi on korotettu. Jos vaan tahtoo ottaa
18996:            Maalaiskansakoulujen opettajiston palkkauksesta.        2373
18997: 
18998: 
18999: huomioon, missä määrin vaatimukset ja elinkustannukset tämän
19000: 20 vuoden kuluessa ovat kohonneet, ja missä määrin kansakoulun-
19001: opettajain taloudellinen asema on tullut kireemmäksi, niin luulen
19002: että silloin voidaan huomata, että jos 20 vuotta takaperin nykyinen
19003: palkka olikin paikallaan, se nyt ei enään täytä vaatimuksia,
19004: vaan että kohtuus vaatii sitä korottamaan.
19005:     Toinenkin syy, jo kauan, niin kauan kuin olen kansakoulun-
19006: opettajain asemaa tuntenut, on pannut minut ajattelemaan että hei-
19007: dän taloudellisen asemansa tulee olla sillä tapaa turvattu, ettei heidän
19008: tarvitse kärsiä henkistä rasitusta taloudellisen puutteen ta-
19009: kia, sillä heidän työnsä rasittaa heitä henkisesti siinä määrin,
19010: että jos heillä vielä on taloudellisestakin puolesta henkistä rasitusta,
19011: niin he eivät sitä kestä. Minä luulen huomanneeni, että tämä rasitus
19012: on monessa opettajassa vaikuttanut sillä tavalla, että he eivät enää
19013: vanhemmalla ijällä ole täysin pystyviä tehtäväänsä täyttämään.
19014: niinkuin heidän toimensa vaatisi, johtaakseen niihin tuloksiin,
19015: joita lasten opetus edellyttää. Nämä seikat siis ovat minua pa-
19016: kottaneet kirjoittamaan ensimmäisen vastalauseen alle ja yhty-
19017: mään niihin, jotka nyt tahtovat kansakoulunopettajain taloudellisen
19018: aseman korjata.
19019:     Mitä muuten tulee siihen kiihkoon, jolla asiasta on keskusteltu,
19020: en voi muuta kun lausua siitä mielipahani, sillä epäilemättä tämä
19021:  tämmöisen kiihkon noin korkealle pääseminen monessa suhteessa
19022:  vahingoittaa meidän työtämme, mikä ei suinkaan olisi toivottavaa.
19023: 
19024:      Ed. Slätis: Landet står i stor tacksamhetsskuld till sin folk-
19025: skollärarekår. Lönen har från första början varit allt för knapp
19026: och numera är det konstateradt, att den är alldeles otillräcklig.
19027: Det erbjuder sig nu tillfälle för landet att korrigera detta fel. Det är
19028: minsann icke för tidigt, att lönen nu höjes, så att folkskollärarena
19029: kunna komma sig till en dräglig existens. Här har talats om
19030: att lönen vore för hög, att 1,000 mark och 1,200 mark vore alldeles
19031: för mycket. I den trakt, därifrån jag är hemma, i Vasa, betalas
19032: redan åt en vanlig stalldräng, som icke behöfver någon vidare ut-
19033: bildning, 1,ooo mark och fria husrum. Huru täcks man då bjudasamma
19034: lön åt folkets lärare, då vi veta, att folkskollärarena just i många
19035: trakter och kommuner äro de enda kulturbärarne. Det finnes
19036: mångenstädes inga andra än folkskollärarena, hvilka arbeta för
19037: folkets upplysning. Landtdagsmannen Gebhard har tidigare på
19038: ett tydligt och klart sätt betonat deras stora betydelse för en hel
19039: massa ekonomiska företag på landsbygden Också jag har under
19040: den tid jag stått i jordbrukets tjänst och värkat bland folket kommit
19041: till öfvertygelsen, att folkskolläraren är den enda person, till hvilken
19042: man kan vända sig icke endast i rent humanitära upplysningsfrå-
19043: 2374                Istunto 19 p. lokakuuta 1907.
19044: 
19045: 
19046: gor, utan också i mångfaldiga ekonomiska angelägenheter. På
19047: landsbygden har arbetet till förmån för den jordbrukande befolk-
19048: ningen och isynnerhet småbrukarena bedrifvits af folkskollärarne
19049: med intresse, energi och vakenhet; städse äro de redo att draga
19050: sitt strå till stacken. Folkskollärarena förutan hade det mången
19051: gång varit svårt att få till stånd landtmannaföreningar och gillen,
19052: som numera finnas öfverallt. Det är folkskollärarenas medvärkan,
19053: som landtbrukssällskapet måste taga i anspråk vid särskilda till-
19054: fällen, då det gäller att arbeta för landthushållningen. J ag har
19055: vid detta tillfälle, då så många förklenande uttalanden om folk-
19056: skollärarenas värksamhet afgifvits, funnit det ovärdigt att
19057: icke också för min del inlägga en gensaga mot dessa ofina och be-
19058: klagliga omdömen, isynnerhet från deras sida, hvilkas barns upp-
19059: fostran folkskollärarenas arbete i främsta rummet gäller.
19060:     Hvad sedermera lönen beträffar, så ställer jag mig på den stånd-
19061: punkt, som landtdagsmannen Sundblom intagit. Om man öfver-
19062: hufvudtaget vill tillerkänna familjen någon betydelse för samhäl-
19063: let, så bör detta också komma till synes i aflöningen. J ag anser
19064: för min del, att familjen har sin stora betydelse för samhället och
19065: att denna omständighet bör tagas med i räkningen när man bestäm-
19066: mer löneförmånerna. Det gäller nu icke att göra en åtskillnad
19067: mellan man och kvinna i fråga on samma arbete. utan skillnaden
19068: göres endast mellan gifta och ogifta personer. Jag understöder
19069: således för min del landtdagsmannen Sundbloms förslag.
19070: 
19071:     Ed. Rajala:     Mikäli olen tämä pitkän keskustelun kuluessa
19072: voinut asiaa harkita, olen tullut siihen tulokseen että ed. Torppa
19073: on käsitykseni mukaan osannut asian keskikohtaan katsottuna sii-
19074: hen mitä kansa jaksaa maksaa. Katson voivani lähinnä yhtyä
19075: siihen, mitä ed. Torppa täällä lausui, joskaan ei aivan täysin saata
19076: hyväksyä kaikkia niitä syitä, mitä hän toi esille.
19077: 
19078:     Ed. Runeberg: Då debatten efterhand gestaltar sig nära
19079: på till öppen omröstning, har jag ansett mig berättigad att äfven
19080: uttala min mening, om också den långt framskridna tiden kunde
19081: vålla några samvetsbetänkligheter emot att förlänga en redan nog
19082: lång debatt. J ag ber då helt enkelt att få förena mig om det för-
19083: slag, som af hr Yrjö-Koskinen under dagens plenum gjorts, och jag
19084: gör det på de grunder, som af honom vid förmiddagens plenum
19085: och af hr Nuorteva vid eftermiddagens plenum samt delvis äfven
19086: af hr W. T. Rosenqvist framstäfts. J ag kan nämligen för min del
19087: icke såsom folkrepresentant betrakta och bedöma denna fråga
19088: från någon annan synpunkt än folkskolans, folkbildningens fördel
19089: och gagn. Såsom enskild person kan jag ju hafva hänsyn till det
19090: ömmande uti folkskollärarenas ställning, eller möjligen ledas af
19091:             Maalaiskansakoulujen opettajiston palkkauksesta.         2375
19092: 
19093: 
19094: önskan att votera någon slags belöning för de förtjänster folkskol-
19095: lärarena hafva utvecklat om vår folkbildnings befrämjande. J ag
19096: kan taga hänsyn tili en eller annan liknande synpunkt. Men såsom
19097: folkrepresentant kan jag, då det gäller att besluta om användande
19098: af allmänna medel, icke se saken från någon annan synpunkt än
19099: folkskolans och folkbildningens bästa, och då kan jag icke komma
19100: till någon annan uppfattning än att en förhöjning af den lön, som
19101: nu tilldelas folkskollärarena, inom måttliga gränser med hänsyn
19102: till de medel vi hafva till vårt förfogande, utan tvifvel i väsentlig
19103: grad är egnad att befordra folkskolans och folkbildningens fördel.
19104: Ty om det också ingalunda är fallet, att ett arbetes värde skulle
19105: bero uteslutande på lönens storlek så .att man helt enkelt kunde
19106: höja lönen mer och mer och därigenom få allt bättre och bättre
19107: arbete. så lider det dock inom vissa gränser intet tvifvel, att en för-
19108: bättrad ekonomisk ställning skall göra tillgången på dugande kraf-
19109: ter, som egna sig åt detta värf, större och möjligheten för dessa lä-
19110: rarekrafter att utveckla och utbilda sig och egna sin tid och sitt
19111: arbete åt sitt kall jämväl allt större. Och från denna synpunkt
19112: sedt kan man väl icke komma till annat än att en förhöjning, sådan
19113: den föreslås i hr Yrjö-Koskinens kläm, icke är omåttlig och icke
19114: öfverskrider de resurser, som vi hafva att använda för folkbildnin-
19115: gens befrämjande. J ag ber sålunda att få förena mig om detta
19116: förslag. Men, då jag har stödt mig på hr Nuortevas motivering,
19117: så måste jag dock särskildt framhålla, att jag därmed icke har för-
19118: enat mig i hans dom öfver folkskollärarenas ståndpunkt, deras nu-
19119: varande bildning och arbete uti folkbildningens tjänst. Tvärtom
19120: hyser jag den öfvertygelse, grundad på den kännedom jag kunnat
19121: skaffa mig, att våra folkskollärare i stort sedt med värme hafva eg-
19122: nat sig åt befordrandet af folkets bildning och dess bildningsin-
19123: tressen och i stort sedt äfven hafva inlagt ett förtjänstfullt och
19124: värdefullt arbete på detta område. Men som sagdt jag anser
19125:  att denna omständighet icke får hafva och icke bör hafva något
19126: inflytande på frågans afgörande.
19127: 
19128:     Ed. Turkia: En ollenkaan ihmettele sitä epäjohdonmukai-
19129: suutta, jota eduskunnan porvaristo on osoittanut eri ammattikun-
19130: tien palkkauskysymyksiin nähden. Kun oli kysymyksessä leipurin-
19131: työntekijäin taloudellisen aseman parantaminen, niin eduskunnan
19132: oikeisto ja keskusta jotensakin yksimielisesti asettuivat sitä vas-
19133: taan. Kun nyt on kysymys kansakoulunopettajain palkkojen pa-
19134: rantamisesta, niin keskusta ja oikeisto ovat valmiit korottamaan
19135: palkkoja vähintäin toisella puolella. Mistä johtuu tämä epäjohdon-
19136: mukaisuus? Voitaisiinko väittää, että leipurintyöntekijät ovat pal-
19137: jon paremmassa taloudellisessa asemassa kuin kansakoulunopetta-
19138: jat? Tuskin yksikään voi sellaista väitettä tuoda esiin. Täällä käy-
19139:                                                                ISO
19140:                     Istunto 19 p. lokakuuta 1907.
19141: 
19142: 
19143: tettiin hyvin pitkiäja-miksipä en sanoisi- myös viisaasti kokoon-
19144: pantuja puheita, kun oli kysymys leipurilain 4 §:stä. Niissä pit-
19145: ktssä puheissa koeteltiin todistella, ettei leipurintyöntekijälle tar-
19146: vitse maksaa palkkaa edes rahassa, ei ollut kysymyksessä kuinka
19147: paljon, mutta keskustassa ja oikeistossa oli sellainen ajatus, että
19148: niiden palkanmaksusta ei ole väliä. maksetaanko se vanhoilla ruuan-
19149: tähteillä, kuluneilla vaatteilla ja kosteilla kellarikameroilla ja ra-
19150: halla vaan nimeksi, mutta toinen kanta on kokonaan kansakoulun-
19151: opettajain palkkauskysymykseen nähden porvaristossa. Mistä joh-
19152: tuu tämä epäjohdonmukaisuus? Se johtuu siitä, että yläluokkamme
19153: näihin aikoihin asti on kohdellut työväkeä ikäänkuin sellaisena
19154: välttämättömänä pahana, jota täytyy sietää yksinomaan sentäh-
19155: den. että siitä on ylälookalle hyötyä (Asiaan!) Porvaristo laskee
19156: kansakoulunopettajat kuuluviksi omaan luokkaansa ja sentähden
19157: pitää niille hankkia niin hyvä taloudellinen asema kuin suinkin
19158: voidaan. Tästä siis johtuu tuo epäjohdonmukaisuus ja se onkotosin
19159: porvarillisten katsantotavasta.
19160:     Erittäin huvittavan vaikutuksen teki täällä ed. Gebhardin
19161: väite. Hän nimittäin väitti, että jos maaseutuedustajat äänestä-
19162: vät täällä ehdotettuja suuria palkankorotuksia vastaan, niin he
19163: samalla vastustavat omaa etuansa. Tämä on täysin porvarillinen
19164: ajatus. Yleensä pervarismaailmassa vallitsee se käsitys, että ala-
19165: luokat sivistyvät sitä paremmin, mitä kovemmin niitä kuristetaan,
19166: mutta yläluokassa ei yksikään henkilö ole kylliksi sivistynyt, ellei
19167: hänellä ole Io,ooo markan vuositulo tai ainakin likipitäen niin suuri.
19168: Jos lähdetään tästä periaatteesta, että mikäli virkamiesten palk-
19169: koja lisätään, sikäli kansan pohjakerrosten hyvinvointi ja sivistys
19170: kasvaa, niin tullaan seuraaviin tuloksiin: Kun virkamiesten palk-
19171: koja korotetaan, lisääntyvät valtion menot. Valtion menoja täy-
19172: tyy korvata sillä, että veroja lisätään. Veroja suorittavat pien-
19173: viljelijät, työväki, torpparit ja sen sellaiset kaikkein raskaammassa
19174: muodossa. Siis: mitä enemmän köyhälistöä ja kansan pohjakerrosta
19175: verotetaan, sitä enemmän ne sivistyvät; mitä ahtaammassa talou-
19176: dellisessa asemassa ne ovat, sitä suuremmat sivistyksen mahdolli-
19177: suudet niillä on porvariston mielestä.
19178:      Kun tämä kysymys oli ensi kerran esillä, niin täällä useat pu-
19179: hujat lausuivat, että työväen palkat yleensä ovat paremmat kuin
19180: kansakoulunopettajain. Täällä tänä iltana on myöskin tuotu
19181: sentapaisia mielipiteitä esiin. Ettei tuollainen viheliäinen loru
19182: enään uudistuisi, pyydän verotustilastosta tuoda esiin muutamia
19183: numeroita.
19184:     Vuonna Igoo oli maalaiskunnissa verotettuja 752,8og, niistä
19185: 602,353 alle I,ooo markan tuloista. Yli I,ooo markan tuloista
19186: oli verotettu ainoastaan I50A53· Tämä oli maalaiskunnissa yh-
19187:  teensä. Torpparien joukossa, joidenka täällä on kehuttu saavan
19188:            Maalaiskansapoulujen opettajiston palkkauksesta.        2377
19189: 
19190: 
19191: hirmuisen suuret vuositulot, oli alle 1,ooo markan tuloja nauttivia
19192: 108,133· Itsellisiä ja palvelijoita, joitten tuloja täällä myös on
19193: kehuttu, oli 241,067; käsityöläisiä, joiden vuositulot menivät alle
19194: 1,ooo markan, oli 22,333. Työntekijöitä oli 59,820 ja muita eläjiä
19195: joilla oli alle 1,000 mkan vuositulot, oli 164,851. Kaikkiaan koko
19196: maassa, kaupungeissa ja maaseudulla yhteensä oli mainittuna
19197: vuonna verotettujen luku 899,896, niistä alle 1,000 markan tuloista
19198: 686,947 ja yli 1,000 markan ainoastaan 212,949. Tässä maassa ei
19199: siis ole kolmatta osaa koko verotettujen luvusta sellaista väkeä,
19200: joka nauttisi yli 1,000 markan vuosituloja. Tämä osoittaa sellaisen
19201: väitteen, että työväki on yleensä paremmin palkattua kuin kansa-
19202: koulunopettajisto, olevan sellaista lorua, jolla ei ole mitään arvoa.
19203:      Ed. Paasikivi täällä huomautti, että kun valtion virkamiehille
19204: suoritetaan palkkaa, niin pidetään silmällä sitä periaatetta, kuinka
19205: paljon virkamiehet tarvitsevat kunnollisesti elääkseen. Minä luu-
19206: len, että tuo on kovin rohkea väite. Eivätköhän virkamiehet todel-
19207: lakin tulisi kolmatta osaa pienemmillä palkoilla toimeen - etenkin
19208: ylemmät virkamiehet - kuin mitä ne nykyään saavat. Minä us-
19209: kallan väittää, että he eläisivät aivan hyvin, vaikka alennettaisiin
19210:  2/3 heidän palkoistaan.
19211:     Ed. Arajärvi arveli, että maan finanssit kyllä kannattavat, vaikka
19212:  opettajiston palkkoja korotettaisiinkin tuntuvassa määrässä. Hän
19213:  kertoi että muillekin virkamiehille on nostettu vähän päästä palk-
19214:  koja, ja että uusia palkankorotuspyyntöjä on yhä tekeillä. Minä
19215:  luulen, että kun tähän asti virkamiesten palkoista on tullut kysy-
19216:  mys, ei koskaan ole katsottu, kannattavatko maan finanssit vai
19217:  ei, mutta tästä lähtien, epäilemättä, mikäli tällaiset asiat tulevat
19218:  eduskunnan käsiteltäviksi, pannaan siihenkin painoa. Jos otetaan
19219:  huomioon, minkälaisissa olosuhteissa elää suurin osa Suomen kan-
19220:  saa, jos otetaan tarkasti huomioon ne tosiseikat, kuinka ahtaalla
19221:  monet tuhannet ovat, saadakseen ne verot kasaan, joita he nyky-
19222:  ään suorittavat, niin epäilemättä täytyy jokaisen myöntää, että
19223:  finanssiasioita tulisi hoitaa niin, että veroja ei tarvitsisi korottaa,
19224:  vaan päinvastoin olisi niitä alennettava, ja niitä voitaisi alentaa
19225:  siten, että virkamiesten palkkoja, etenkin ylempien, pienennettäi-
19226:  siin vähintäin 2/3.
19227:      Jos finam;sien kannattavuutta arvosteltaessa otetaan huomioon
19228:   ainoastaan sellaisia näkökohtia, kuten ed. Paasikivi teki, että jon-
19229:  kun torpparin läävässä on vielä 15 lehmää, niin kyllähän sillä ta-
19230:   voin finanssit jonkun aikaa kannattavat, mutta kuinka pitkälle,
19231:  ·se on toinen asia.
19232:      Minun mielestäni on kokonaan turhaa puhua opettajain palk-
19233:  kauskysymyksen yhteydessä siitä, että samasta työstä on makset-
19234:   tava sama palkka, sillä minä uskallan väittää, etteivät kaikki opet-
19235:   tajat tee samaHaista työtä; kuka kontrolleeraa, tekeekö jokainen opet-
19236:                      Istunto 19 p. lokakuuta 1907·
19237: 
19238: 
19239: taja samalla tavalla tehtävänsä. Minä luulen että täällä löytyy usei-
19240: takin henkilöitä, joilla on kotipaikoiltaan jonkunverran kokemusta
19241: että toinen opettaja saattaa tehdä monta vertaa paremmin tehtä-
19242: vänsä kuin toinen. Kun minkäänmoista pätevää kontrollia tehtä-
19243: vän työn hyvyydestä ei voida tällä alalla pitää, niin ei myöskään
19244: voida pysyä sen periaatteen pohjalla että samallaisesta työstä
19245: sama palkka. Tehdasteollisuudessa ja erityisissä ammattitöissä
19246: se sääntö kyllä pitää paikkansa, mutta tälle alalle sitä on jotensakin
19247: mahdoton sovittaa.
19248:     Ed. Gebhard lausui myös, että joillakuilla seuduin Suomea ovat
19249: kansakoulunopettajat ainoat, jotka kykenevät joihinkin uudistus-
19250: hommiin ja viemään sellaisia eteenpäin. Minä en tahdo millään ta-
19251: valla halventaa kansakoulunopettajien palveluksia edistykselle enkä
19252: väittää, ettei useat heistä olisi uudistusrientojen mukana. Mutta
19253: en voi hyväksyä sellaista kehumista, että kansakoulunopettajat
19254: yleensä olisivat uudistushommien etunenässä. Sillä kansakoulun-
19255: opettajien joukossa löytyy suuri osa sellaista väkeä, jotka ovat tai-
19256: puvaisia vastustamaan vähäpätöisempiäkin uudistuksia.
19257:     Muuten täällä on tahdottu vasemmistoa leimata, että se vastus-
19258: taa kansakoulunopettajain palkankorotusta. Vasemmisto hyväk-
19259: syy korotuksen, mutta ainoastaan siinä määrässä kuin valtiovarain-
19260: valiokunta on ehdottanut. Siis korotusta ei vastusteta, kysymys on
19261: ollut ainoastaan siitä, kuinka paljo korotetaan. Vasemmisto on
19262: määrännyt kantansa: se on asettunut samalle kannalle korotuk-
19263: seen nähden, kuin valtiovarainvaliokunnan enemmistö.
19264:     Ed. Käpy: Minä kannatan suuren Yaliokunnan mietintöä,
19265: kuitenkin sillä muutoksella, mitä korotetun peruspalkan myöntä-
19266: miseen tulee, jota ed. Y. K. Yrjö-Koskinen on ehdottanut. Py-
19267: kälä tulisi siis minun ehdotukseni mukaan kuulumaan: •>Valtio-
19268: varoista maalaiskansakoulujen opettajiston palkkaukseksi suori-
19269: tettava apuraha on rgo8 vuoden alusta oleva r,ooo markkaa niin
19270: hyvin miespuoliselle kuin naispuoliselle opettajalle; mutta korote-
19271: taan tämä yleinen peruspalkka 1,200 markaksi naimisissa oleville
19272: tai olleelle mies- tai naisopettajalle, jolla on yksi tai useampia lap-
19273: sia ja joka on perheensä pääasiallinen elättäjä~ j. n. e.
19274:     Ed. Knuutila, K.: En ollut aikonut jatkaa sitä suurta puhe-
19275: tulvaa, jota tässä asiassa on tänä iltana käytetty, samoin kuin sil-
19276: loinkin, kun asia oli ensimäisen käsittelyn alaisena. Mutta eräs
19277: keskustasta - johon minä myös lukeudun - annettu lausunto ta-
19278: vallaan velvoittaa minua tässä asiassa esiintymään. Tahdon ni-
19279: mittäin maamiehenä panna jyrkän vastalauseen sitä tapaa
19280: vastaan, jolla ed. Torppa on täällä tätä kysymystä eräässä kohden
19281: käsitellyt. Hän nimittäin on tahtonut tehdä epäluulon alaiseksi
19282: eräitä virkamiestaholta keskustasta annettuja lausuntoja, jotka
19283:            Maalaiskansakoulujen opettajiston palkkauksesta.         23 79
19284: 
19285: 
19286: ovat olleet myötätuntoisia opettajiston palkankorotuksen puolta-
19287: miselle. Minun mielestäni ei pitäisi olla mitään aihetta semmoisen
19288: lausunnon antamiseen ainakaan keskustan puolelta, jossa kaikki
19289: jäsenet ilman poikkeusta, samoinkuin koko ryhmä semmoisenaan,
19290: kannattaa virkamieskysymyksen täydellistä penkomista niin hyvin
19291: palkkaukseen kuin kaikkiin muihinkin kohtiin nähden.
19292:    Muuten itse asiassa olen sillä kannalla. mitä suuren valiokun-
19293: nan mietintö asiassa sisältää, sillä lisäyksellä, minkä ed. Yrjö-Kos-
19294: kinen siihen on tehnyt ja jonka lähemmin tekstasi täällä minua
19295: lähinnä edellinen puhuja, ed. Käpy.
19296: 
19297:      Ed. Söderholm: Man kan icke stifta lag för hvarje enskildt
19298: fall, utan lagstiftningen måste vara afsedd för genomsnittsfallen.
19299: Därigenom blir den orättvisa, som kan drabba uti hvarje enskildt,
19300: fall den minsta möjliga. Den kan falla på den ena eller andra sidan
19301:  om sträcket, men felet blir relativt litet. Det är denna omständig-
19302: het, som det synes mig. att man här bort fästa afseende vid. Går
19303:  man nu såsom stora utskottet och såsom friherre Yrjö-Koskinen
19304:  med flere, som understödt hans förslag, till en bestämning om att
19305: den förhöjda lönen skall bero däraf, att familjeförsörjningen hufvud-
19306:  sakligen ankommer på lärare eller lärarinna, som är gift, så har man
19307:  tagit upp en mycket ömtålig pröfningsfråga, som i de enskilda fallen
19308:  komme att föranleda stora svårigheter och leda till ojämnhet vid
19309:  beviljandet af förhöjningar. I detta afseende har den nåd. prop.
19310:  behandlat saken mycket klarare och enklare och är därför enligt
19311:  min tanke att förorda framför nämnda förslag. Hvad heträffar
19312: beloppet af den löneförhöjning, som ntt borde medgifvas, skulle jag
19313:  för min del icke vara obenägen att biträda en förhöjning till det
19314:  i första reservationen föreslagna belopp, men då härigenom en
19315:  relativt stor statsutgift på en gång komme att uppstå, är jag också
19316:  i detta afseende mest benägen att understöda det förslag, som ingår
19317:  i nåd. prop, och som hvad beloppet beträffar äfven blifvit af flere
19318:  talare förordadt. J ag föreslår alltså att första paragrafen i den nåd .
19319: .prop. oförändrad godkännes.
19320:     Ed. Eronen: Täällä on jo ed. Järvinen tuonut ilmi ne mieli-
19321: piteet, jotka minäkin hyväksyn. En siis tahdo pitemmältä kulut-
19322: taa eduskunnan aikaa puhevuorollani. Kumminkin kun valitsi-
19323: jani ovat minua evästäneet sillä toivomuksella, ettei kansakoulun-
19324: opettajien palkkoja niin suuressa määrässä ole korotettava kuin
19325: suuri valiokunta nyt on ehdottanut, tahdon vain lausua, etten
19326: voi sitä hyväksyä. Kannatan siis suuren valiokunnan mietintöön
19327: 1iitettyä vastalausPtta.
19328:    Ed. Soininen: Tahdon lausua lyhyesti sanottavani.
19329:    Olen jo kahdesti ollut tilaisuudessa tältä paikalta tuomaan esiin
19330: 2380                 Istunto 19 p. lokakuuta 1907.
19331: 
19332: 
19333: ne näkökohdat, jotka mielestäni vaativat kansakoulunopettajien
19334: palkan parantamista. Mielestäni ne ovat semmoiset, että vähän
19335: kummastuttaa, ettei niitä ole yksimielisesti hyväksytty. Tiedäm-
19336: mehän ja myönnämmehän kaikki, että elintarpeet tässä maassa
19337: 20 viimeisen vuoden kuluessa ovat nousseet varsin suuressa mää-
19338: rassa. Tiedämmehän me, että sen johdosta myöskin työväen pal-
19339: kat ovat nousseet kahdenkertaisiksi näiden 20 vuoden ku-
19340: luessa. samoin kuin useampien varsinkin alempien virkamiesten
19341: ja virkakuntien palvelushenkilöitten palkat. Mutta opettajain pal-
19342: kat eivät näiden 20 vuoden kuluessa ole nousseet yhdellä ainoalla-
19343: kaan prosentilla; ne ovat jääneet entiselleen. Se on epäkohta,
19344: joka on välttämättömästi korjattava.
19345:     Ed. Tnrkia täällä sanoi, että olisi väitetty, että opettajien pal-
19346: kat ovat yhtä huonot kuin työväen palkat. Sitä ei ole tehty. Qn
19347: vain sanottu, että ammattitaitoisimmat työmiehetkin saavat jo
19348: yhtä hyvän palkan kuin opettajat. Yleensä onkin täytynyt, ja niin
19349: on myös ed. Torppa tänä iltana tehnyt, on täytynyt mennä juuri
19350: työväen riveihin asti, ennenkuin on löydetty semmoisia palkkoja,
19351: jotka ovat vähemmät kuin opettajien palkat. Ed. Torppa juuri
19352: mainitsi maalaistyöväen, vieläpä palvelijatkin, näyttääksensä että
19353: on tässä maassa ihmisiä, joilla on pienempi palkka kuin opettajilla.
19354:  Pikkuviljelijät myöskin asetettiin jotenkin siihen samaan ryhmään.
19355: Mutta sitä ei enää minkäänlaisilla numeroilla todistettu. Ja minä
19356: luulen, että se olisikin vaikeanlaista todistaa. Sillä jos arvostellaan,
19357: niinkuin ed. Torppa teki, esim. asunto, jossa on kaksi huonetta
19358: ja keittiö ja lämpö vielä siihen lisäksi, noin 400 markkaan, niin on-
19359: han se jokaisella pikkuviljelijälläkin tässä maassa. Jos lisäksi ar-
19360: vostellaan yhden hehtaarin puhdas tulo 160 markaksi, niin ei tar-
19361: vitse pikkuviljelijänä olla monta hehtaaria. ennenkuin siitä jo nou-
19362: see summa, joka lähentelee opettajan palkkaa, meneepäsiitä ylikin.
19363: I.isäksi arvosteltiin varsin runsaaksi se, mikä annetaan korvaukseksi
19364: lehmän rehusta ja laitumesta. Jos kaikki tämä pannaan yhteen,
19365: niin minä olen varma siitä, että useimmat pikkuviljelijät saavat
19366: jotensakin samanvertaiset tulot kuin mitä maalla opettajilla on.
19367: En tahdo tätä millään tavoin jyrkästi väittää, on paljon pikkuvil-
19368: jelijöitä, joiden tulot eivät nouse tähän tasoon, mutta myös koko
19369: joukko niitä, joiden tulot tämän tason saavuttavat. Kohtalaisista
19370: tuloista ei edustaja Torppakaan enään puhunut mitään. Niiden
19371: omistajain tulot nousevat kaiketi yli opettajain palkan, jos heidän
19372: asuntonsa, ruokansa ja muu, mitä he saavat tiloistaan, arvostellaan.
19373: Ed. Turkia sanoi, että kolmasosa tämän maan veronalaisista on
19374: korkeammalla kuin opettajat - kuin I,ooo markan tuloissa. Se
19375: saattaa kyllä olla totta, minä en sitä kiellä, mutta luulen että tämä
19376: kolmasosa on se, joka ylipäänsä verot tässä maassa maksaa.
19377:     Ed. Torppa mainitsi sen vaaran opettajain palkankorotuk-
19378:             Maalaiskansakoulujen opettajiston palkkauksesta.         2381
19379: 
19380: 
19381: sesta, ' että opettaja kohoaisi liian korkealle kansan yläpuolelle
19382: ja v1eraantuisi kansasta. Minä nyt en saata uskoa, että muutama
19383: sata markkaa palkassa sinne tai tänne voisi vaikuttaa tuota. Ja
19384: pidän muuten sitä aivan erityisesti tärkeänä, että opettaja ei millään
19385: tavalla vieraannu kansasta. Minä näkisin toisen ja hyvin arvelut-
19386: tavan vaaran siinä, että opettajain palkat pidetään alhaisina, juuri
19387: kansaan nähden. Sen vaaran nim., että opettaja ei näin ollen
19388: kelpaisi kansan johtajaksi ja opettajaksi, sillä kyllä opettajalla
19389: on tehtävää muihinkin nähden kuin ainoastaan koululapsiin. Tänä
19390: nopeasti kehittyvänä aikana tulee joka paikassa olla niitä, jotka pysy-
19391: vät aikansa tasalla, ja voivat myöskin naapureitansa ohjata ymmär-
19392: tämään ajan ilmiöitä. Semmoiseksi käsittäisin erity1sesti opetta-
19393: jat kussakin paikkakunnassa. Mutta jos heille ei makseta semmoista
19394: palkkaa, että he voivat itseänsä kehittää ja sivistää, niin he eivät
19395: voi täyttää tätä tehtäväänsä.
19396:     Opettajain ammattivalmistus täytyy myöskin ehdottomasti
19397: ennen pitkää korottaa, sille täytyy asettaa suuremmat vaatimuk-
19398: set, mutta mitenkä asettaa suuremmat vaatimukset ammattival-
19399: mistukselle, mitenkä pitentää sitä vuodella tai parilla, jos opettajien
19400: palkat ovat entisellänsä? Nyt jo heidän opintovelkansa ovat niin
19401: suuret, kuin täällä tänä päivänä on osotettu. Menee näet noin 15
19402: vuotta ennenkuin he niistä pääsevät, vaikkapa käyttävätkin 250
19403: -300 markkaa korkojen maksamiseen ja velkojen lyhentämiseen.
19404: Heidän taloudellinen asemansa on sellainen, että on hyvin vaikea
19405: ajatella mitään lisävaatimuksia asetettaviksi opettajain ammatti-
19406: valmistukselle näissä oloissa.
19407:     Se mikä minua erityisesti on hämmästyttänyt tämän päivän
19408: keskustelussa niin kuin ennenkin, silloin kuin tämä kysymys on ol-
19409: lut esillä, on se, että siinä on nähty virkamiesten etujen valvomista, kun
19410: on tahdottu kansakoulunopettajien palkkoja kohottaa. Muualla maa-
19411: ilmassa luulen ajateltavan aivan päinvastai<>esti. On käsitetty asia
19412: niin, että juuri syvien rivien kohottamisen elinehto on se, että kan-
19413: sanopetus tehdään hyväksi. Kun Saksassa tahdotaan pitää kansan-
19414: opetusta huonona ja huokeana, niin tämä suunta ja pyrkimys
19415:  johtuu virkamiesten puolelta ja aatelisten tilanomistajain puolelta.
19416: He tahtovat pitää kansakoulunopettajain palkat niin alhaisina
19417: kuin suinkin mahdollista. Mutta kansa, proletariaatti, arvelee että
19418: rieto on valtaa, ja että tieto on rahaa. Minä luulen, että jokaisen
19419:  täytyy myöntää se, mikä jo on monasti sanottu tästä asiasta kes-
19420: kusteltaessa, ettei ole sen tehokkaampaa keinoa kohottaa kansan
19421: syvien rivien aineellista toimeentuloa kuin on sen opetuksen pa-
19422:  rantaminen. Olkoon kansalainen maanviljelijä, olkoon hän pikku-
19423: viljelijä, olkoon hän torppari, olkoon hän työmies tai käsityöläi-
19424:  nen, aina hän pääsee pitemmälle maailmassa, parempaan aineelli-
19425: seen asemaan, jos hänellä on kunnollinen pohjasivistys, jos hänellä
19426:                       Istunto 19 p. lokakuuta I<J07·
19427: 
19428: 
19429: on kelvolliset kansakoulutiedot. Tämä on niin alkeellinen, yleisesti
19430: tunnustettu totuus nykyaikana, että tuntuu oudolta, että sitä pitää
19431: uudestaan ja yhä uudestaan täällä sanoa.          Kansantalouden tut-
19432: kijat ovat yksimielisesti tulleet siihen käsitykseen, etteivät mit-
19433: kään pääomat ole paremmin sijoitetut eivätkä kanna varmempaa
19434: ja suurempaa korkoa kuin ne pääomat, jotka käytetään kansanope-
19435: tuksen parantamiseksi. Senvuoksi eivät taloudelliset näkökohdat
19436: saa estää tämmöistä valtiovarain käyttämistä.
19437:     F.d. Nuorteva sanoi, että pitäisi pyrkiä tässä maassa siihen,
19438: ettei olisi ketään, jolla ei olisi 1,500 markan tulot. Olen siinä ed.
19439: Nuortevan kanssa aivan samaa mieltä, se on ihanne, joka meillä
19440: luultavasti jokaisella on. Mutta tahtoisin sanoa, ettei ole mitään
19441: keinoa, joka niin varmasti ja niin nopeasti vie siihen päämaaliin
19442: kuin juuri se, että kansan opetusta parannetaan. Ja kansanopetus
19443: ei parane, ellei saada kykenevää väkeä kansakoulunopettajiksi,
19444: semmoista väkeä, jolla on aikaa ja tilaisuutta omistaa kaikki huo-
19445: lensa ja harrastuksensa tälle suurelle asialle, jonka ei tarvitse ajatella
19446: joka aamu ylös noustessaan, mistä nyt saisi tarpeelliset pennit per-
19447: heen elatukseksi. Tuo mielenrasitus ja työn häiritseminen tulee
19448: aina kostamaan itsensä juuri syvien rivien edun ja kehityksen es-
19449: tymisen muodossa.
19450:     Pyydän saada kannattaa ehdotusta, jonka vapaaherra Yrjö-
19451: Koskinen teki ja joka on pääasiassa yhtäpitävä minun allekirjoit-
19452: tamani anomuksen kanssa.
19453: 
19454:     F.d. Tainio:     On ollut sangen ilahuttavaa havaita, kuinka
19455: lämpimästi eduskunta kannattaa kansanvalistuksen kohottamista,
19456: ilahuttavimpia ilmiöitä, mitä täällä voi havaita, mutta olisi ehkä
19457: syytä toivoa, että tämä sama harrastus ilmenisi yhtä länpimänä
19458: silloinkin, kun kansanvalistusta koetetaan kohottaa toisia keinoja
19459: käyttämällä, sillä kansakoulunopettajien palkan parantaminen
19460: ei kuitenkaan liene ainoa eikä edes paraskaan keino sen päämää-
19461: rän saavuttamiseksi. Ikävän vaikutuksen sitä vastoin on tehnyt
19462: se puolueväri, mikä on tahdottu tälle asialle antaa. Fseat puhujat
19463: ovat erityisesti kääntyneet sosiaalidemokraattisen edustajaryhmän
19464: puoleen ja leimanneet sen kansakouluopettajien palkankorotuksen
19465: pahimmaksi vastustajaksi. Ja tämän päiväinen •>Suometar>> jo en·
19466: nakolta koettaa sitä käsitystä levittää ympäri maata, siten osoit-
19467: taen, että tässäkin on kysymyksessä suomettarelaisten kuuluisa
19468: puoluetaktiikka. Ilmi on kuitenkin tullut keskustelussa ja sen
19469: ulkopuolella, että kansakouluopettajien palkankorotuksen vastus-
19470: tajia lienee jokaisessa ryhmässä, ja keskustan takapenkeillä ehkä
19471: hyvinkin paljon. Ja tosiasia on myöskin se, että tämän korotuksen
19472: puolustajia, joihin minäkin kuulun, on myöskin joka ryhmässä,
19473:             Maalaiskansakoulujen opettajiston palkkauksesta.       2383
19474: 
19475: 
19476: niin että täytyy käyttää hyvin kettumaisia keinoja, ennenkuin tästä
19477: saadaan hyvää agitatsiooniasetta millekään puolueelle.
19478:      Ed. Turkia huomautti siitä katkerasta, sitkeästä vastarinnasta,
19479:  ja jarrutuksesta, joka eduskunnassa ja sen suuressa valiokunnassa
19480: on tullut ensimäisen työväen suojeluslain osaksi, saman lain osaksi,
19481:  mikä täällä ·vielä tänään tulee käsiteltäväksi, jos ehditään, lain
19482: työstä leipomoissa; se synnyttää kiusallisia huomioita ja mietteitä
19483:  tämän kysymyksen yhteydessä. Tuo kehuttu kansanvaltaisuus
19484:  ja kansanvalistuksen levittäminen näkyy olevan sangen yksipuo-
19485: lista, ja kuitenkin olisi toivottavaa, että sitä, kuten jo sanoin, riit-
19486: täisi vähän laajemmallekin alalle. Eikä olisi laisinkaan ihmeteltä-
19487:  vää, vaikkapa suuri osa vasemmistosta vastustaisikin tätä minun
19488:  mielestäni perin hyödyllistä asiaa ainoastaan sentähden, että ovat
19489: menettäneet toivonsa saavuttaa tällä kertaa eduskunnassa mitään
19490: tuntuvampia parannuksia sen kansaluokan asemaan, joka kuiten-
19491:  kin kipeimmin kärsii ja kantaa yhteiskunnan raskaimman taakan.
19492:      Tämän kansakouluopettajien palkankorotuskysymyksen yhtey-
19493: dessä muistuu mieleeni eräs omituinen asia. Vaalien edellä nämät
19494: samat kansakoulunopettajat suomettarelaisina ja nuorsuomalaisina
19495: agitaattoreina tiesivät kertoa kaikille, jotka uskoivat, kuinka hulluja,
19496: kuinka pähkähulluja nuo sosialistit ovat, kun tahtoisivat 350 mar-
19497: kan eläkettä raihnaisille ikälopuille työmiehille. Se oli mahdoton
19498:  vaatimus toteuttaa ja se osoitti parhaiten, mitenkä täällä vasemmis-
19499: tossa mennään rajattomuuksiin, mutta silloin oli todella kysymys ai-
19500: noastaan 350 markasta raihnaisille itseään elättämään kykenemät-
19501: tömille työläisvanhuksille. Mutta juuri se, että kansakouluopettajat
19502:  tuollaista saarnasivat, panee minun pakostakin äänestämään hei-
19503: ·dän palkankorotuksensa hyväksi, sillä heidän menettelynsä siinä
19504:  asiassa paraiten osoittaa, että heidän täytyy saada enemmän sivis-
19505: tystä, kuin mitä seminaari-;sa riittää, ja että heidän tulee saada va-
19506: roja ja tilaisuutta kehittämään itseänsä myös yhteiskunnallisissa
19507: kysymyksissä, etteivät toista kertaa enää niin tuhmilla aseilla
19508: agiteeraisi minkään puolueen hyväksi.
19509:      Täällä on kaikenlaisia motiiveja tuotu esiin opettajien palkan-
19510:  korotuksen puolesta. Niitä vastaan väittäminen olisi ajan huk-
19511: kaa. Mutta edelliselle puhujalle ed. Soiniselle minä haluaisin huo-
19512:  mauttaa, että kyllä hän sentään suuresti erehtyy, jos hän arvelee
19513: sen yhden kolmas osan kansaa, jota verotetaan yli tuhat markkaa,
19514:  suorittavan suurimman osan verosta, sillä välilliset verothan ovat
19515:  tärkein verotustapa maassamme ja niistä kai ne kaksi kolmasosaa,
19516:  joita ei voida veroittaa r,ooo markan tuloista, suorittavat kaksi
19517:  kolmannesta, ehkäpä enemmänkin. Ja voisiuhan minä ruveta tar-
19518: kastelemaan sitä, mistä tuo yksi kolmasosa saa varoja näitä veroja
19519:  maksaakseen ja varmasti voisin osoittaakin, että se johtuu noiden
19520: kahden kolmasosan työnriistämisestä.
19521:                     Istunto 19 p. lokakuuta 1907.
19522: 
19523: 
19524:    En lainkaan epäile sitä ed. Soinisen väitettä, etteivät kansa-
19525: opetukseen käytetyt varat tuottaisi hyvinkin suurta hyötyä, ehkä
19526: ovat suurinta korkoa tuottavia, vaan voisin asettaa epäilyksen alai-
19527: seksi juuri sen, onko tämä tapa käyttää varoja kansanvalistukseen
19528: paras. Mutta kuten sanoin, siitä en halua väitellä, haluan vaan
19529: ilmoittaa, että minä itse puolestani olen palkankorotuksen puolella
19530: samoin kuin ehkä useat muutkin ryhmästämme ja ettei se agitatsiooni
19531: aseeksi millekään puolueelle kelpaa.
19532: 
19533:     Ed. Häkkinen: Minua pidettänee jäävinä esiintymään tässä
19534:  asiassa, mutta pyydän eduskunnalle huomauttaa, etten aijo itse
19535:  palkkakysymyksestä hyvin paljo lausuakaan.
19536:      Tämän asian ensimäisessä käsittelyssä tu1i kuitenkin mainituksi
19537:  eräs seikka, jota en minä kansakoulunopettajana voi jättää käsittele-
19538:  mättä. Eräs arvoisa puhuja keskustasta tai oikeistosta - minä
19539:  en sitä varmaan muista - mainitsi siihen laatuun ajatuksensa,
19540:  että kansakoulunopettajain palkankorotusta hän ei oikeastaan kan-
19541:  nattaisi siitä syystä, että kansakou1u nykyään on sellaisessa kun-
19542:  nossa, ettei se vastaa kansan vaatimuksia. Minä luulen, että arvoi-
19543:  san puhujan kanssa minä ja monet muut kansakoulunopettajat, ehkä
19544:  melkein kaikki, olemme sitä mieltä, että todellakin kansakoulumme
19545:  on nykyään sellaisessa kunnossa, ettei se vastaa kansan oikeutettuja
19546:  vaatimuksia. Mutta ovatko opettajat syypäät siihen, että kansa-
19547:  kou1u on se kuin se nyt on, minä pyytäisin kysyä. Ei kansakoulu-
19548:  opettajisto ollut silloin olemassakaan, kun Suomen kansakou1u1aitos
19549:  pemstettiin. Minun täytyy kuitenkin mainita, että Suomen kansa-
19550:  kou1u1aitos on laskettu jaloille pemsteille, mutta näitä perusteita
19551:  ei ole voitu toteuttaa. Suomen kansakou1u on, niinkuin meidän
19552:  oppikou1umme ja kaikki oppilaitoksemme, muuttunut laitokseksi,
19553:  jossa vaan läksyjen päähän pänttääminen on pääasia, oppi elämää
19554:  varten, se tahtoo sanoa oppi sovitettuna elämään, se on jäänyt sivu-
19555:  asiaksi. Täällä hyvin liikuttavasti ed. Hagman päivällä lausui, että
19556:  valistuneen säädyn tyttäret läksivät asianharrastuksesta kansakou1u-
19557:  seminaariin ja sitte levittämään valistusta kansan syvien rivien kes-
19558:  kuuteen. On kyllä näin ollut, mutta minä luulen, että meidän semi-
19559:  naarimme ja myöskin ne, jotka ensimäisen oppinsa siellä saivat, ovat
19560:  saaneet itselleen semmoisen aatesuunnan, joka ei vastaa kansakou1un
19561:  pemstajain aatetta ja kansakoulu on siten tullut muodostuneeksi
19562:  semmoiseksi, kuin se nyt on, siitä syystä, että seminaarit ja ne arvoi-
19563:  sat asianharrastajat, ensimäiset opettajat yhtä vähän kuin myöhem-
19564:  minkään tulleet, eivät ole kyenneet toteuttamaan niitä aatteita.
19565:  Nyt on luullakseni jo yli koko maan käynyt voimakkaana säveleenä
19566:  se, että Suomen kansakou1u on muutettava sellaiseksi laitokseksi,
19567:  jossa opetus jaetaan elämää varten.
19568:      Minä tulen sitte vähän niitten puolesta puhumaan, joista täällä
19569:           Maalaiskansakoulujen opettajiston palkkauksesta.
19570: ------
19571: 
19572:  tuskin kukaan tai ainakin vain harvat ovat uskaltaneet paljo sanoa.
19573:  Ja on ihmeellistä, että naiset ovat unohtaneet naimisissa olevat sisa-
19574:  rensa. Tähän johtui mieleni etupäässä ed. Sillanpään huomautuk-
19575:  sesta, että tehkööt opettajan vaimot työtä. Minä tunnen paljon
19576:  opettajan vaimoja enkä minä tiedä niistä muuta, kuin että kyllä
19577:  minä olen nähnyt niitten aamusta iltaan puuhaamassa milloin lasten
19578:  kanssa, milloin lehmäin kanssa, milloin ylipäänsä kaikenlaisissa
19579:  talousaskareissa. Eivät ne jouten ole. Poikkeuksia tietysti lienee
19580:  niissäkin.
19581:      On vielä yksi asia, josta täällä eduskunnassa en ole kuullut kenen-
19582:  kään lausuvan mitään, vaikka on paljo puhuttu. Tahdotaan kyllä
19583:  naiselle ja miehelle yhtä suurta palkkaa periaatteen mukaan: samasta
19584:  työstä sama palkka, mutta ajatelkaapa, mikä siitä seuraa! Jos nyt
19585:  esim. olisikin miehen ja naisen palkka kummankin 1,000 markkaa,
19586:  saa nainen kyllä nostaa 1,000 markkaa, mutta mies vain 920 markkaa.
19587:  Voidaan kysyä: no, mihinkä joutui sitte se 8o markkaa? Se meni
19588:  leski- ja orpokassaan, eikä mies sitä kuuna päivinä itse saa, vaikka
19589:  hän eläisi kuinka kauan tahansa. En ymmärrä sentähden, että on
19590:  oikein korottaa valtioapua miehelle ja naiselle saman verta. Vaikka
19591:  en tässä nyt tahdo ruveta uusia summia määräämään, luulisin kui-
19592:  tenkin olevan syytä eduskunnan harkita tuota 8o markan eroa, jos
19593:  voittaa alaa tuo periaate: samasta työstä miehelle ja naiselle sama
19594:  palkka.
19595:      Täällä eräs edustaja niinikään asian ensimäisessä käsittelyssä
19596:  moitti opettajia itsekkäisyydestä ja lausui, että opettajat itsekkäi-
19597:  syydestä ovat lähteneet palkankorotusta anomaan. Niin, opetta-
19598:  jistossa tietysti on itsekkäitä, niinkuin, Jumala paratkoon, kaikissa
19599:  ihmisissä on itsekkäitä, mutta eiköhän sitä niin paljo pidä olla itsek-
19600:  käisyyttä ihmisessä, että, jos puute on, silloin koettaa puutteensa
19601:  poistaa.
19602:     Mutta kun tuo asia tuotiin esille sellaisessa yhteydessä, että tah-
19603: dottiin väittää, että opettajat olisivat estämässä, jarruttamassa
19604: yleensä köyhälistön aseman parantamista, niin minä uskallan väittää
19605: etteivät kaikki Suomen opettajat toki ole sellaisia. Minä uskallan
19606: väittää, että Suomessa on paljo kansakoulunopettajia ja -opettajat-
19607: taria, jotka jättävät tuon palkankorotuskysymyksen lepäämään,
19608: kauaksi lepäämään, jos muuten saataisiin jokaiselle Suomen maalals-
19609: perheelle oma koti. Minä luulen, että he ovat niin vähän itsekkäitä,
19610: että todella uhraavat palkankorotuksensa tuon jalon aatteen eteen,
19611: jos nimittäin palkankorotus tulisi estämään oman kodin hankkimista
19612: kaikille Suomen perheille.
19613:     Edellisessä keskustelussa täällä väitti eräs edustaja, että kansa-
19614: koulunopettajat ovat puolisivistyneitä. Tuo sivistyksen mittapuu,.
19615: mikä se sitte lieneekin, on ehkä niin väljä, että sitä voi selittää niin ja
19616: näin. Meissä tietysti on sivistyneempiä ja sivistymättömämpiä, niin
19617:                      Istunto 19 p. lokakuuta 1907·
19618: 
19619: 
19620: että siitä on oikeastaan vaikea sanoa sitä tai tätä. Tuntuu kuitenkin
19621: ikävältä, että opettajiston asema on ollut semmoinen, että se on ollut
19622: aina ylenkatsottu, halpa. Minä pidän ikävänä tätä asiantilaa sen-
19623: tähden, että koulu siitä kärsii. Minä katselisin kaikkea kansakoulun
19624: alalla vaan koulun itsensä kannalta eikä minkään muun. Olen val-
19625: mis kärsimään ylenkatsetta ja pilkkaa, mutta jos se tulee koulun
19626: vahingoksi, silloin ei se ole paikallaan.
19627:      Minä pyydän tuoda huomioon erään seikan. Suomen maalais-
19628: kansa, maanviljelijät yleensä, ovat jääneet oppineiden silmissä hal-
19629: veksituiksi, ylenkatsotuiksi. Mikä on siitä ollut seuraus näihin asti?
19630:  Juuri se, että maalaiskansa on pakannut vieraantumaan pääelinkei-
19631: nostaan, maanviljelyksestä, pyrkien semmoisille aloille, missä ihmis-
19632:  arvo ehkä on suurempi. Olisiko suotavaa, että kansakoulualalla
19633:  tulisi samoin käymään, että kansakoulunopettajat rupeaisivat ajat-
19634: telemaan: koska meitä niin halpoina pidetään, pitää meidän pyrkiä
19635: semmoisille aloille, joissa todellinen arvo ihmiselle tunnustetaan?
19636: Minä toivon, että jokainen kansalainen, jokainen edustaja täällä
19637: ajattelisi, ettei todellakaan olisi suotavaa, että näin kävisi.
19638:      Vielä on täällä mainittu, että kansakoulunopettajat eivät ole
19639: kulttuuritehtävää tarpeeksi suorittaneet. En tahdo ruveta kehu-
19640: maan, etteikö mahdollisesti näin olisi, mutta eihän voine yleensä
19641: sanoa, että kansakoulunopettajisto olisi ihan jälkeä jättämättä ollut.
19642: Meillä olisi monenlaisia todistuksia tuotavana, mutta jätän ne tässä
19643: .esittämättä syystä, että aikaa ei ole siihen. Pyydän vaan huomaut-
19644: taa opettajiston puolelta, että opettajisto vähäisten voimiensa mu-
19645: kaan on koettanut kulttuurityötä tehdä. Poikkeuksia niitä nyt
19646: tietysti on itsekussakin luokassa, pienemmässäkin. (Äänestys huu-
19647: toja!)
19648: 
19649:      Ed. Huoponen: Olen sitä mieltä, että kansan eduskunnan
19650: velvollisuuksiin kuuluu tehdä kaikki, mitä se suinkin voi, jotta jokai-
19651:  nen rehellinen, ahkera ja säästäväinen työntekijä, mies ja nainen,
19652:  saisi tässä maassa sellaisen toimeentulon, että hän säästäväisesti
19653: däen tulee ilman suurempia taloudellisia huolia toimeen. Mitä vir-
19654:  kamiesten palkkaukseen tulee, olen siinä jyrkästi sitä mieltä, että
19655: virkamiesten palkkoja, sitten kun sekin kysymys eduskunnassa saa-
19656: .claan esille, on suuresti alennettava, että virkamiesten palkat tulevat
19657: sopusuhtaisuuteen maan taloudelliseen asemaan katsoen. Täällä
19658: {)n usein osotettu, että varsinaiset työmiehet, m. m. rautatiepalvelija-
19659: kunta, saa jo paljon enemmän palkkaa kuin nykyinen kansakoulun-
19660: {)pettajisto. Vaikka arvostelen edellisten toimen suuriarvoiseksi,
19661: niin minä kuitenkin kansanvalistuksen lämpimänä harrastajana
19662: pidän kansakouluopettajain työn Suomen kansan hyväksi niin suuri-
19663: arvoisena, että eduskunnan mieluiseen velvollisuuteen pitäisi kuulua
19664: järjestää tämä asia niin, ettei se joka eduskunnassa tule käsiteitä
19665:            Maalaiskansakoulujen opettajiston palkkauksesta.        2387
19666: 
19667: 
19668: väksi. Kansakouluopettajathall kylvävät meidän lastemme sydä-
19669: miin sivistyksen siemeniä niin että heistä tulee semmoisia kansalaisia,
19670: jotka voivat vaikuttaa sekä aineellisen että henkisen tilan kohotta-
19671: miseksi hämärän mailta valoon ja valistukseen. Tämmöinen työ
19672: on suurempiarvoinen kuin raha. Raha on maallista, sivistys on
19673: enemmän kuin raha.
19674:      Minä en tahdo käyttää pitempää puhevuoroa, koska täällä jo on
19675: yleisesti huudettu äänestystä, vaan tahdon ainoastaan ilmoittaa että
19676: kannatan ed. Yrjö-Koskisen esittämää ehdotusta palkkaukseen näh-
19677: den. Mutta ennenkuin lopetan täytyy minun kuitenkin tehdä pari
19678: huomautusta.
19679:      Ed. Turkia on täällä tapansa mukaan esittänyt tilastoa ja käyt-
19680: tänyt sitä tilastoa, joka maanteiden ja siltain tekemisasiassa on esiin
19681: tuotu, osottaakseen, miten paljon tässä maassa on kansalaisia, joilla
19682: on hyvin vähäinen toimeentulo. Mutta aamupäivän istunnossa eräs
19683: toinen puhuja, ed. Kirves, käytti samaa tilastoa ja koetti väittää,
19684: että tulot siihen ovat merkityt erittäin alhaisiksi, että se siis ei ole
19685: todellisuuden kanssa yhtä pitävä. Siis näitä tilastoja voidaan käyt-
19686: tää mielensä mukaan, niinkuin tarve kulloinkin vaatii.
19687:      Ed. Tainio on täällä huomauttanut, että näinköhän me myöntäi-
19688: simme tuota vanhuuden vakuutusta, ainoastaan 350 markkaa, työ-
19689: miehille? Minä pyydän ed. Tainiolle ilmoittaa, että minä nyt kan-
19690: nattaisin tuhannenkin markan vanhuudenvakuutusta, jos sitä anovia
19691: olisi vaan 3,000 tai vähän yli, niinkuin kansakoulunopettajia. Mutta
19692: miljoonista tässä on kysymys, eikä niitä kahta asiaa voi verrata toi-
19693: siinsa.
19694:      Minä siis lyhyesti toivon, kun tämä puhe kenties on viimeinen,
19695: että eduskunta nyt todellisuudessa näyttää olevansa valistuksen
19696: ystävä, hyväksymällä kansakoulunopettajien palkkain korottamisen
19697: sillä tavalla, että me nyt kerta kaikkiaan pääsemme siitä ettei se
19698: aina uudelleen ja uudelleen tule päiväjärjestykseen.
19699: 
19700:     Ed. Hagman: Koska se korotusmäärä, jonka ed. Rosenqvist
19701: täällä aikaisemmin ehdotti, sisältää miltei aivan samaa kuin minun
19702: ehdotukseni sisälsi, niin minä luovun omasta ehdotuksestani ja yh-
19703: dyn ed. Rosenqvistin ehdotukseen.
19704: 
19705:    Äänestysesitykset ja päätökset:
19706:     I:o Ken vastaehdotukseksi valiokunnan mietinnölle hyväksyy
19707: ed. Riihelän tekemän ehdotuksen, vastaa jaa; jos ei voittaa, on vasta-
19708: ehdotukseksi hyväksytty ed. Rosenqvistin tekemä ehdotus.
19709: 
19710:    Äänestyksessä annettiin IIZ jaa- ja 69 ei-ääntä.
19711:                      Istunto 19 p. lokakuuta 1907.
19712: 
19713: 
19714:    2:o Ken vastaehdotukseksi hyväksyy ed. Riihelän tekemän
19715: ehdotuksen, vastaa jaa; jos ei voittaa, on ed. Rantasen tekemä ehdo-
19716: tus vastaehdotukseksi hyväksytty.
19717: 
19718:    Huutoäänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla.
19719: 
19720:    3:0 Ken vastaehdotukseksi hyväksyy ed. Riihelän tekemän
19721: ehdotuksen, vastaa jaa; jos ei voittaa, on vastaehdotukseksi hyväk-
19722: sytty ed. Torpan tekemän ehdotus.
19723: 
19724:    Huutoäänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla.
19725: 
19726:    4:0 Ken vastaehdotukseksi hyväksyy ed. Riihelän tekemän
19727: ehdotuksen, vastaa jaa; jos ei voittaa, on vastaehdotukseksi hyväk-
19728: sytty ed. Järvisen tekemä ehdotus.
19729: 
19730:    Äänestyksessä annettiin IOI jaa- ja 77 ei-ääntä, sekä r tyhjä lippu.
19731: 
19732:    s:o Ken vastaehdotukseksi hyväksyy ed. Riihelän tekemän
19733: ehdotuksen, vastaa jaa; jos ei voittaa, on vastaehdotukseksi hyväk-
19734: sytty ed. Yrjö-Koskisen tekemä ehdotus.
19735: 
19736:    Äänestyksessä annettiin II7 jaa- ja 57 ei-ääntä sekä r tyhjä lippu.
19737: 
19738:    6:o Ken vastaehdotukseksi hyväksyy ed. Riihelän tekemän
19739: ehdotuksen, vastaa jaa; jos ei voittaa, on vastaehdotukseksi hyväk-
19740: sytty ed. Arajärven tekemä ehdotus.
19741: 
19742:    Huutoäänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla.
19743: 
19744:    7:o Ken vastaehdotukseksi hyväksyy ed. Riihelän tekemän
19745: ehdotuksen, vastaa jaa; jos ei voittaa, on ed. Sundblomin tekemä
19746: ehdotus hyväksytty vastaehdotukseksi.
19747: 
19748:    Huutoäänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla.
19749: 
19750:    8:o Ken vastaehdotukseksi hyväksyy ed. Riihelän tekemän
19751: ehdotuksen, vastaa jaa; jos ei voittaa, on ed. Kävyn tekemä ehdotus
19752: hyväksytty vastaehdotukseksi.
19753: 
19754:    Äänestyksessä annettiin 99 jaa- ja 8r ei-ääntä.
19755: 
19756:    9:o Ken hyväksyy r §:n suuren valiokunnan mietinnön mukaan,
19757: vastaa jaa; jos ei voittaa, on sen sijaan hyväksytty ed. Riihelän te-
19758: kemä ehdotus.
19759:             Maalaiskansakoulujen opettajiston palkkauksesta.       2389
19760: 
19761: 
19762:     Äänestyksessä annettiin 85 jaa- ja g6 ei-ääntä sekä r tyhjä lippu,
19763: joten 1 §:ään nähden oli hyväksytty ed. Riihelän tekemä eh-
19764: dotus.
19765:    Päätöksen johdosta puheenvuoron saatuaan lausui
19766: 
19767:     Ed. Nix: Vid denna utgång af saken ber jag att få inlägga min
19768: reservation emot beslutet.
19769: 
19770:    Ed. Ahmavaara: Tämä päätös minun mielestäni on aivan koh-
19771: tuuton, kun sen kautta nostetaan naimattoman opettajan palkka
19772: 400 markalla, vaikkei hän olekkaan sen tarpeessa ja naineelle zoo
19773: markalla, joka kipeästi tarvitsisi isompaa korotusta. Sen vuoksi
19774: panen päätökseen vastalauseeni.
19775: 
19776:     Ed. von Alfthan: J ag ber att få förena mig om hr Nix' reser-
19777: vation.
19778: 
19779:    Ed. Storbjörk: J ag ville äfven förena mig om reservationen.
19780: 
19781:    Ed. Slä.tis: J ag förenar mig också om reservationen.
19782: 
19783:    Ed. Hedberg: J ag ber också att få förena mig om reservationen.
19784: 
19785:   2 § samoin hyväksyttiin ed. Riihelän tekemän ehdo-
19786: tuksen mukaisesti.
19787:    3 § hyväksyttiin muuttamatta.
19788:    Lakiehdotus oli siis menevä takaisin suureen valiokuntaan.
19789: 
19790: 
19791: 
19792:    Vaikkakin aika jo oli myöhäinen, esitti Puhemies istuntoa jatket-
19793: tavaksi ja lausui sen johdosta puheenvuoron saatuaan:
19794: 
19795:      Ed. Castren: Nojautuen työjärjestykseen olen sitä mieltä
19796:  ettei istuntoa olisi enää jatkettava, vaan että istunto lopetettaisiin.
19797:  Kun anomukset kansakoulunopettajien palkankorotuksesta lykät-
19798:  tiin valiokuntaan, syntyi lähetekeskustelu, joka kesti päivän. Kun
19799:  arm. esitys kansakoulunopettajain palkankorotuksesta lykättiin
19800:  valiokuntaan, soitettiin suuta yksi päivä. Kun sama asia on suu-
19801:  resta valiokunnasta eduskuntaan palannut, on puhuttu melkein yksi
19802:  vuorokausi. Minä olen sitä mieltä että työjärjestys on noudatettava.
19803: 2390                  Istunto 19 p. lokakuuta 1907.
19804: 
19805: 
19806:     Ed. Vuolijoki, V.: Kyllä minä rohkenen vastustaa herra
19807: Castrenin ehdotusta. Jos emme nyt koeta saada pöytää puhtaaksi,
19808: niin näiltä valtiopäiviltä ei tulla saamaan minkäänlaisia reformeja
19809: niinkuin on toivottu. Minä vaadin jyrkästi että istuntoa on jat-
19810: kettava, kunnes pöytä on puhdas.
19811: 
19812:     Ed. Castren: Minkäänlaisia suurempia reformikysymyksiä ei
19813: saada näillä valtiopäivillä päätetyiksi, jos tällaisella tavalla keskus-
19814: telua pitkitetään. Siihen nähden että torpparilaki tulee pantavaksi
19815: pöydälle ja siis eduskunnan jäsenillä täytyy olla tilaisuutta siihen
19816: perehtymään, on sitäkin enemmän syytä lopettaa tämä istunto jo nyt.
19817: Minä pyydän vielä saada mainituksi etteihän kukaan takaa etteikö
19818: leipurikysymystä leivota aina kello 8:aan asti aamulla.
19819: 
19820:        Ed. Pärssinen: Minä kannatan ed. Vuolijokea.
19821: 
19822:        Ed. Vasastjerna: Jag ber att få understöda hr Castren.
19823: 
19824:     Kun keskustelu asiasta oli julistettu päättyneeksi, hyväksyttiin
19825: vastattavaksi seuraava äänestysesitys:
19826: 
19827:     Ken tahtoo jatkaa päiväjärjestyksen käsittelyä, vastaa jaa; jos
19828: ei voittaa, ei jatketa asiain käsittelyä.
19829: 
19830:     Äänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla, joten istuntoa oli pää-
19831: tetty jatkettavaksi.
19832: 
19833: 
19834: 
19835: 
19836: Tarttuvien kasvitautien ja vahingollisten hyönteisten
19837:              tuhotöiden ehkäisemisestä.
19838:    Esitettiin toisen käsittelyn alaiseksi
19839: 
19840:    suuren valiokunnan mietintö n:o I I arm. esityksen n:o 25 johdosta,
19841: joka koskee tarttuvien kasvitautien ja vahingollisten hyönteisten
19842: tuhotöiden ehkäisemistä,
19843: 
19844:     ja hyväksyttiin se keskustelutta, joten asian toinen käsittely
19845: julistettiin päättyneeksi.
19846:                           Työstä leipomoissa.
19847: 
19848: 
19849:              Lakiehdotus paloapuyhdistyksistä.
19850:    Esitettiin toisen käsittelyn alaiseksi ja keskustelutta hyväk-
19851: syttiin
19852:    suuren valiokunnan mietintö n:o 12 arm. esityksen n:o I3 johdosta
19853: paloapuyhdistyksistä,
19854: 
19855:    joten asian toinen käsittely julistettiin päättyneeksi.
19856: 
19857: 
19858: 
19859:               Lakiehdotus työstä leipomoissa.
19860:    Esitettiin toisen käsittelyn alaiseksi
19861: 
19862:    suuren valiokunnan mietintö n:o 8 a arm. esityksen n:o 14 joh-
19863: dosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi työstä leipomoissa.
19864: 
19865:    Keskustelu:
19866:     Ed. Pärssinen: (Äänestys! Äänestys!) Koska täällä on jak-
19867:  settu kuunnella kymmenen tuntia kansakoulunopettajain palkoista,
19868:  niin jaksettanee kuunnella vielä puolen tuntia leipureistakin.
19869:      •>Surun lapseksi•> on eräs leipuri nimittänyt leipurilain ja toden
19870:  totta ymmärrän hyvin tuon kirjoittajan mielialan. Sillä mitä pa-
19871:  rannuksia on työväki saanut uudelta eduskunnalta- suuria sanoja,
19872:  leveitä lupauksia - siinä kaikki. Tuloksellisen työn asemasta näkee
19873:  työväki täällä pidettävän pitkiä keskusteluja kaikenmoisista asioista,
19874:  kuulee valiokuntain vitkallisesti jauhavan asioita ja lopun lopuksi
19875:  näkee suuren valiokunnan olevan sellaisen kompastuksen kallion, jolle
19876:  kaikki seisahtaa.
19877:      Varsinkin tämä pienokaisen leipurilain kohtalo on oivallinen todis-
19878:  tus niistä eri voimista, jotka eduskunnan vaikutuksen määräävät.
19879:     Kun tämä laki viimeksi oli eduskunnassa esillä niin näyttivät toi-
19880:  veet hieman lupaavilta. Eipä silti, että silloin kaikki ne, jotka tänään
19881:  kansakoulunopettajain palkkausasian yhteydessä puhuvat perheen
19882:  merkityksestä, jossa sivumennen sanoen minäkin olen heidän kan-
19883:  nallaan perhekysymyksessä - eipä silti, että he olisivat silloin nous-
19884:  seet lämpimästi puoltamaan leipureille itsenäisesti elävänä tilaisuutta
19885:  perheen perustamiseen. Päinvastoin he siinä kysymyksessä pysyivät
19886:  kylminä ja äänestivät perhettä vastaan. -En maltatätä olla mai-
19887:  nitsematta osoittaakseni, miten nämä luultavasti itseään loogillisina
19888:  pitävät henkilöt ovat leipurein perhekysymyksessä ja kansakoulun-
19889:  opettajain perhekysymyksessä olleet ristiriitaisia.
19890:                                                                ISI
19891:                        Istunto 19 p. lokakuuta 1907.
19892: 
19893: 
19894:     Mutta porvariston epäjohdonmukaisuus, hyvien tapojen ja sivis-
19895: tyksen harrastus joutuu vieläkin vaivaisempaan valoon, kun jou-
19896: dumme arvostelemaan heidän osoittamaansa •>tavatonta työväen
19897: ystävällisyyttä>> leipurien työajan määräämisessä. Se saatiin täällä
19898: eduskunnassa 48 viikkotunniksi, aika joka takaisi 8 tunnin työpäivän.
19899: Tämäkään tulos ei leipurien kannalta vastannut toiveita, sillä katsoen
19900: lain sallimaan runsaaseen ylituntien mahdollisuuteen saattaa pelätä,
19901: että työpäivä voisi tulla käytännössä IO tuntiseksi. Mutta työn-
19902: antajain leirissä tuli eduskunnan enemmistön päätöksen johdosta
19903: hätä. Saatamme kuvitella, että monen hyvin arvoisan porvarillisen
19904: edusmiehen telefooni soi ja onnettomat leipurimestarit ruikuttivat
19905: surkeuttaan, ja voimme arvata heidän väittäneen että, jos 48 tuntia
19906: leipurin työajaksi tulisi viikkoa kohti - ei koko leipuriliike kannat-
19907: taisi. Ja kukapa tietää ehkäpä uhkasivat he sulkea leipomot, tap-
19908: paa meitä lainlaatijoita ja Suomen kansaa nälällä. Noita kaikkia
19909: lienevät uhanneet, koska yhtäkkiä alkoi puhaltaa tuuli ei idästä ei
19910: lännestä vaan leipurityönantajain kammioista, tuuli niin voimakas,
19911: että suuri valiokunta peräytyi kravun askelilla ei edes 9 tunnin työ-
19912: päivään vaan 54 tunnin viikkotyöhön. Se oli oivaa, miten nuorsuo-
19913: malaiset, yhtä lukuunottamatta, suomettarelaiset yhtä lukuunotta-
19914: matta ja ruotsalainen puolue yhtä lukuunottamatta suloisessa so-
19915: vussa ja keskinäisessä ymmärtämyksessä äänestivät leipureille 54
19916: tuntia s. o. enemmän työtä, enemmän rasitusta pölyisessä ja kuumassa
19917: leipomossa, hehkuvien uunien ääressä. Tämän kaikki tekivät samat
19918: henkilöt, jotka toisessa paikassa ja toisissa asioissa puhuvat kansan
19919: sivistämisestä, reformeista ja näyttävät edistysystävällistä naamaria.
19920:     Mutta työväelle ei saa tämä olla yllätys. Työväen tulee tästä
19921: vain käsittää yksi lisätodiste siitä, ett'emme me köyhälistön edustajat
19922: vähemmistönä mitään mahda. Työluokan on tällaisista opetuksista
19923: viisastuttava, opittava vaatimaan itseltään yhä suurempia ponnis-
19924: tuksia asemansa parantamiseksi. Porvaristo ei mitään anna suo-
19925: siosta. Siltä on joka tuuma etuja alaluokalle uhrausten ja voimain-
19926: ponnistusten avulla voitettava. Ja työväen kasvava voima, todel-
19927: lisesti kansanvaltaisesti ajatteleva suuri kansan enemmistö se on,
19928: joka ajaa tällaiset pikku-uudistukset kun tämä leipurilaki ja suuretkin
19929: työväen taloudellista asemaa koskevat uudistukset läpi. Kun se
19930: vaatii niin täytyy oikeuden voittaa. Niinpä nytkin. En liioittele,
19931: jos sanon, että tämän leipurilain ratkaisua seuraavat joukkojen ute-
19932: liaat katseet, sillä he tämän lain ratkaisua pitävät enteenä sille, mihin
19933: suuntaan täällä eduskunnassa asiat rupeavat käymään.
19934:     Ja juuri tätä uteliaiden ja odottavain joukkojen kysyvää katsetta
19935: tulisi teidän herrat ja naiset porvarispuolueiden edustajat muistaa.
19936: Jos äänestätte 54 viikkotunnin puolesta, rohkenen ennustaa sen tule-
19937: van teille kalliiksi. Kaikki puheenne lainlaadinnan edesvastuulli-
19938: sesta on sanahelinää, jos tekonne sen kanssa ovat ristiriidassa.
19939:                          Tvöstä leipornoissa.                    2393
19940: 
19941: 
19942:    Tahdoitten eduskunnan työn alkamista rukouksella. Nyt on
19943: oikea hetki rukoukseen. Nyt kun käymme tästä asiasta äänestä-
19944: mään, nyt on soveliasta sitä ennen vaipua rukoukseen, että äänestys
19945: johtaisi sorrettujen kohottamiseen ja heikkojen turvaamiseen.
19946:    Minä rohkenen vielä ehdottaa, että 3 § I momentti tulee näin
19947: kuuluvaksi:
19948:    Leipomossa saa työntekijää käyttää työhön enintään 8 tuntia
19949: vuorokaudessa.
19950: 
19951:     Puhemies huomautti edellisen puhujan lausunnon johdosta,
19952: että V. J:n 57 §:n 3 kohdan mukaan on nyt äänestettävä ainoastaan
19953: eduskunnan edellisen päätöksen ja suuren valiokunnan nykyisen
19954: ehdotuksen välillä, siis siitä, hyväksytäänkö viikkotuntien luku-
19955: määrä 48:ksi vaiko 54:ksi.
19956: 
19957:     Ed. af Ursin: Suuri valiokunta on tässä kysymyksessä leiki-
19958: tellyt ylähuonetta Suomen eduskunnassa, epäilemättä samalla lopul-
19959: lisella seurauksella kuin Englannissa ja muualla, että yhä enemmän
19960: ruvetaan laajoissa piireissä huutamaan: ylähuone alas. Suomen
19961: kansaneduskunnan alahuone, johon kuuluu 200 jäsentä, on jo päät-
19962: tänyt 105 äänellä 83 vastaan, siis suurella enemmistöllä, että 48 tun-
19963: nin työaika viikossa otetaan käytäntöön. Tästä huolimatta on kui-
19964: tenkin ylähuone noin 4-5 äänen ~nemmistöllä noin 40 äänestäjästä
19965: päättänyt 54 tunnin työviikon käytäntöön ottamisen. Rohkenen
19966: toivoa, että Suomen kansaneduskunnan alahuone pitää arvoonsa
19967: kuuluvana pysyä tässä entisessä päätöksessään eikä sitä muuta,
19968: vaikka ylähuone onkin poikennut tästä, ja yhä edelleen itsepintaisesti
19969: pysynyt kiinni 54 viikkotunnissa.
19970: 
19971:    Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, hyväksyttiin vastat-
19972: tavaksi seuraava äänestysesitys:
19973: 
19974:     Ken hyväksyy lakiehdotuksen 3 §:n ensi momentin suuren valio-
19975: kunnan mietinnön mukaan, vastaa jaa; jos ei voittaa, on eduskunta
19976: tässä suhteessa päättänyt pysyä edellisessä päätöksessään.
19977: 
19978:    Äänestyksessä annettiin 87 jaa- ja 91 ei-ääntä, joten eduskunta
19979: 3 §:n ensi momenttiin nähden oli pysynyt entisessä päätöksessään
19980: 
19981:    4 § hyväksyttiin suuren valiokunnan mietinnön mukaan.
19982:    Asian toinen käsittely julistettiin päättyneeksi.
19983:  2394                  Istunto 19 p. lokakuuta 1907·
19984: 
19985: 
19986:         Lakiehdotus oikeudenkäyntivaltuusmiehistä ja
19987:                    julkisista asianajajista.
19988:     Esitettiin toisen käsittelyn alaiseksi
19989: 
19990:     suuren valiokunnan mietintö n:o 9 a arm. esityksen n:o 3 johdosta
19991:  oikeudenkäyntivaltuusmiehistä ja julkisista asianajajista, joka kes-
19992:  kustelutta hyväksyttiin, joten asian toinen käsittely julistettiin
19993:  päättyneeksi.
19994: 
19995: 
19996:                Mielisairaalain perustamisesta.
19997:     Esitettiin ja keskustelutta hyväksyttiin pöydällä ollut ano-
19998:  musvaliokunnan mietintö n:o 3 a an. ehd. (n:ris 32, sr) johdosta
19999:  mielisahaalain perustamisesta.
20000: 
20001: 
20002:    Anomusehdotus valtioavustuksen myöntämisestä
20003:       ,Kansan Näyttämö" nimiselle teaatterille.
20004:     Esitettiin pöydällä ollut anomusvaliokunnan mietintö n:o 7 edus-
20005:  kunnalle tehdyn an. ehd. (n:o 78) johdosta valtioavun myöntämisestä
20006:  >>Kansan Näyttämö•> nimiselle teaatterille,
20007: 
20008:     ja pantiin se ed. Kairamon ja Malmivaaran pyynnöstä
20009: vielä pöydälle ensi istuntoon.
20010: 
20011: 
20012: 
20013:     Esitettiin ja pantiin pöydälle ensi istuntoon:
20014: 
20015:     maatalousvaliokunnan mietintö n:o 3 arm. esityksen
20016:  n:o 27 johdosta, joka koskee lakia maanvuokrasta maalla;
20017: 
20018:   talousvaliokunnan mietintö n:o 3 kalastuslainsää-
20019: däntöä ja kalastuselinkeinon elvyttämistä koskevien an.
20020: ehd. (n:ris r6, 20, 2I, 3I, 57, 72, 195) johdosta;
20021:     työväenasiainvaliokunnan mietintö n:o 2 arm. esi-
20022: tyksen n:o r6 johdosta, joka sisältää elinkeinolain ehdotuksen,
20023:    jonka johdosta puheenvuoroa käyttäen lausui:
20024: 
20025:     Ed. Hjelt: Katson tarpeelliseksi huomauttaa tämän mietinnön
20026: lukijoille, että sitä vaivaa varsin merkillinen virheellisyys. Sivut
20027:                            Pöypällepanoja.                              2395
20028: 
20029: 2, 3 ja 4 ovat nimittäin, mikäli olen huomannut, suomalaisessa mie-
20030: tinnössä ainakin pääasia..~a sellaiset, kuin valiokunta on ne hyväk-
20031: synyt. Mutta ruotsalaisen mietinnön vastaavat sivut ovat osaltaan
20032: kotoisin luonnoksesta, jota valiokunta ei ole hyväksynyt. Samoin
20033: on ponsi jonkun verran erilainen erikielisissä mietinnöissä. Olen
20034: vielä huomannut, että suomenkielisessä mietinnössä nimeni puuttuu
20035: neljännen vastalauseen alta. Tahdon tämän huomauttaa siitä syystä
20036: että, kun valiokunnassa oli esillä kysymys mietinnön valmistamisesta,
20037: lausuttiin vakavia epäilyksiä siitä, oliko mahdollista ennättää saada
20038: tämä mietintö, silloin vielä osaksi käsikirjoituksena, kunnollisesti
20039: ladottua ja korrehtuuri asianomaisesti hoidettua. Valiokunnan
20040: arvoisa puheenjohtaja katsoi kuitenkin välttämättömäksi ajaa asiaa
20041: niin kiireellisesti, että se mietintö tänä päivänä jaettaisiin ja otti itse
20042: vastatakseen siitä, että mietintö tulisi oikeassa muodossa eduskun-
20043: nalle j aetuksi.
20044: 
20045:     Ed. af Ursin: Minä pyydän saada huomauttaa, että ruotsa-
20046: lainen kappale on korrehtuurissa jaettu, niinkuin usein tapahtuu,
20047: ja että ne •>suuret» virheet, joita ed. Hjelt täällä esitti, eivät ole suuria
20048: virheitä, vaan ne ovat hyvin korjattavissa. Ponnessa ei ole mitään
20049: muuta asiallista eroa kun että sana •>alamaisimmin» (underdånigst)
20050: on jätetty pois ruotsalaisesta tekstistä, joka herra Hjeltistä on ehkä
20051: hyvinkin suuri virhe ja sitte on myöskin joku pienempi virhe pujah-
20052: tanut suomalaiseen tekstiin. Ruotsalainen teksti on siinä asussa
20053: kuin se voi olla, kun se on vaan korrehtuurivedos;
20054: 
20055:    laki- ja talousvaliokunnan mietintö n:o 5 arm. esi-
20056: tyksen n:o 12 johdosta, joka koskee ehdotusta kyytilaiksi,
20057: 
20058:    anomusvaliokunnan mietintö n:o ~ a an. ehd. (n:ris
20059: 61, n6, 15) johdosta keuhkotautisairaalain perustami-
20060: sesta,
20061:    rautatievaliokunnan mietintö n:o :; joen perkauk-
20062: sia ja suon kuivatuksia koskevien an. ehd. (n:ris 7, II7, 164,
20063: 39) johdosta,
20064: 
20065:    rautatievaliokunnan mietintö n:o ~ Ahvenanmaan
20066: laivaliikettä koskevan an. ehd. (n:o 157) johdosta.
20067: 
20068: 
20069:   Seuraava istunto oli oleva ensi tiistaina kello 6 i. p .
20070: 
20071:   .Muuten oli puhemiesneuvoston ehdotuksen mukaan ensi viikolla
20072:                      Istunto 19 p. lokakuuta 1907.
20073: 
20074: 
20075: istuntoja pidettävä ensi tiistaina iltapäivällä, ensi torstaina iltapäi-
20076: vällä sekä ensi lauantaina arvattavasti aamupäivällä, jota paitsi oli
20077: katsottu välttämättömäksi pitää n. s. pöydällepaneistuntoja ensi
20078: keskiviikkona ja perjantaina
20079: 
20080: 
20081: 
20082:    Istunto päättyi kello 2,10 yöllä.
20083: 
20084:                                             Pöytäkirjan vakuudeksi:
20085:                                                 F. W. Kadenius.
20086: 
20087: 
20088: 
20089: 
20090:        35. Tiistaina 22 p. lokakuuta 1907
20091:                     klo 6 i. p.
20092:     Nimenhuudossa merkittiin poissa oleviksi ed. Karlsson, Naa-
20093: ralainen, Nuotio, Rissanen ja Tikkanen.
20094: 
20095:     Ed. Naaralaisen pyyntö yksityisasiain tähden saada vapau-
20096: tusta tämän päivän istunnosta sekä ed. Gustafssonin pyyntö virka-
20097: asiain tähden saada vapautusta huomispäivän istunnosta, hy-
20098: väksyttiin.
20099: 
20100:         Vapautuspyyntö valiokuntajäsenyydestä.
20101:     Puheenvuoron sai
20102: 
20103:    Ed. Estlander: Jag har tagit mig friheten hos landtdagens
20104: Talman anmäla min önskan att erhålla befrielse från ledamotskap
20105: i stora utskottet, och ber jag att få i korthet angifva orsaken här-
20106: till. Under de senaste veckorna har uti plenum och vid stora ut-
20107: skottets förhandlingar hopats ett större antal lagförslag och ären-
20108: den, hvilka såväl tili sin omfattning som till sitt innehåll varit af
20109: den beskaffenhet, att af den enskilde landtdagsmannen en längre
20110: och grundligare beredning hade bort egnas desamma, än hvad
20111: som för närvarande varit möjligt; Särskildt har detta varit
20112: omöjligt för den, hvilken liksom jag är ledamot i ett utskott,
20113: hvars arbete oafbrutet pågått och hvilket utskott ännu är upptaget
20114: af ärenden, som icke kunna lämnas å sido. Jag har vid sådant
20115: förhållande och då det icke varit möjligt att vid stora · utskottets
20116:                Vapautuspyyntö valiokuntajäsenyydestä.           2397
20117: 
20118: sammanträden utvärka den bordläggning af ärendena, som hade
20119: varit nödvändig för att om också nödtorftigt kunna sätta sig in
20120: i desamma, funnit det för mig omöjligt att fullgöra det inig
20121: ålagda arbetet på ett tillfredsställande och försvarligt sätt. Jag
20122: kan icke finna, att arbetet för närvarande, särskildt inom stora
20123: utskottet, bedrifves på sådant sätt, att det vore öfverensstäm-
20124: mande med syftet och grunden för ett ordnadt landtdagsarbete.
20125: På denna grund och~ då jag icke anser mig för egen del kunna
20126: bära ansvaret för det sätt, på hvilket jag under de nuvarande
20127: förhållandena är i tillfälle att deltaga i stora utskottets arbete,
20128: och då jag icke anser mig böra anhålla om befrielse från grund-
20129: lagsutskottets arbete, så har jag ansett mig ega rätt att fram-
20130: ställa begäran om befrielse från ledamotskapet i stora utskottet.
20131: 
20132:    Ed. Palmen: Minä voin sitä helpommin ymmärtää herra
20133: Estlanderin syyt, kun useat, ehkäpä useimmat suuren valiokun-
20134: nan jäsenet ovat yhtä tuskastuttavassa asemassa kuin hän. Mutta
20135: jos yhdelle tällainen vapautus myönnetään, niin pitäisi se myön-
20136: tää pian puolelle valiokunnalle, ja minä en ymmärrä, kuinka täällä
20137: silloin näin valtiopäivien lopussa voitaisiin saada asiat järjeste-
20138: tyiksi. Minä arvelen, että on saatava aikoinaan semmoinen jär-
20139: jestys luoduksi, että saadaan asiat tämän mutkikkaan aparaatin
20140: vastuksista huolimatta kulkemaan. Mutta jos nyt ruvettaisiin
20141: suostumaan vapautuspyyntöihin sitä mukaa kuin yksi tai toinen
20142: pyytää, niin se voisi viedä arveluttaviin tuloksiin.     Minä siis
20143: tällä haavaa en ole valmis puolustamaan tällaista ehdotusta.
20144: 
20145:   Ed. Ahmavaara:        Minä yhdyn edelliseen puhujaan.
20146: 
20147:   Ed. Setälä: Minä katson myös asiakseni yhtyä siihen, mitä
20148: ed. Palmen on lausunut. On kyllä sangen valitettavaa, ettei ole
20149: -voitu asettaa suuren valiokunnan kokouksia sillä tavalla, että
20150: niiden valiokuntien jäsenillä, joilla on paljo työtä, olisi tilaisuus
20151: ottaa myös osaa suuren valiokunnan neuvotteluihin. Mutta tämä
20152: on seikka, joka ei koske ainoastaan ed. Estlanderia, vaan ehkäpä
20153: useimpia muita valiokunnanjäseniä, ja siitä syystä ei minusta ole
20154: syytä vapauttaa ed. Estlanderiakaan suuren valiokunnan jäse-
20155: nyydestä.
20156: 
20157:     Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi hyväksyttiin vas-
20158: tattavaksi seuraava äänestysesitys:
20159: 
20160:      Ken hyväksyy ed. Estlanderin tekemän pyynnön päästä va-
20161: paaksi jäsenyydestä suuressa valiokunnassa, vastaa jaa; jos ei
20162: -<·oittaa, on pyyntö hylätty.
20163:                     Istunto 22 p. lokakuuta 1907.
20164: 
20165: 
20166:     Äänestyksessä olivat ei-äänet voitolla, joten eduskunta oli hyl-
20167: jännyt ed. Bstlanderin tekemän pyynnön.
20168: 
20169: Lakiehdotus tarttuvien kasvitautien ja vahingollisten
20170:        hyönteisten tuhotöiden ehkäisemisestä.
20171:     Esitettiin kolmannen käsittelyn alaiseksi
20172: 
20173:    suuren valiokunnan mietintö n :o 11 arm. esityksen n :o 25
20174: johdosta tarttuvien kasvitautien ja vahingollisten hyönteisten tu-
20175: hotöiden ehkäisemiseksi Suomessa,
20176: 
20177:     joka keskustelutta hyväksyttiin, joten arm. esitys lopulli-
20178:  sesti oli hyljätty.
20179: 
20180: 
20181:                Lakiehdotus paloapuyhtiöistä.
20182:     Esitettiin kolmannen käsittelyn alaiseksi
20183: 
20184:     suuren valiokunnan mietintö n :o 12 arm. esityksen n :o 13
20185:  johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi paloapuyhdistyksistä,
20186: 
20187:    joka samoin keskustelutta hyväksyttiin laki- ja talousvalio-
20188: kunnan mietinnön mukaan.
20189: 
20190: 
20191:               Lakiehdotus työstä leipomoissa.
20192:     Esitettiin kolmannen käsittelyn alaiseksi
20193: 
20194:    suuren valiokunnan mietintö n :o 8 a arm. esityksen n :o 14
20195: johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi työstä leipomoissa, joka
20196: samoin keskustelutta lopullisesti hyväksyttiin.
20197: 
20198: 
20199:      Lakiehdotus oikeudenkäyntivaltuusmiehistä ja
20200:                 julkisista asianajajista.
20201:     Esitettiin kolmannen käsittelyn alaiseksi
20202: 
20203:     suuren valiokunnan mietintö n :o q a arm. esityksen n :o 3
20204:  johdosta oikeudenkäyntivaltuusmiehistä ja julkisista asianajajista,
20205:                           Paloviinaverosta.                     2399
20206: 
20207:     ja sekin keskustelutta hyväksyttiin, joten kysymyksenalainen
20208: lakiehdotus oli lopullisesti hyljätty.
20209: 
20210: 
20211: Ehdotus laiksi siitä verosta, joka paloviinan valmis-
20212:     tamisesta on suoritettava sekä tämän veron
20213:             käyttämisestä vuonna 1908.
20214:    Esitettiin toisen käsittelyn alaiseksi
20215: 
20216:     suuren valiokunnan mietintö n :o 13 arm. esityksen n :o 23 joh-
20217: dosta, joka koskee paloviinan valmistamisesta suoritettavaa veroa
20218: sekä tämän veron käyttämistä.
20219: 
20220:     Puheenvuoroa käyttivät:
20221: 
20222:     Ed. Sundblom: Med hänvisning till den motivering, jag ti-
20223: '<iigare framställt, anhåller jag att § 2, senare momentet, måtte er-
20224: hålla följande lydelse: Till nyttiga korumunala behof att förde-
20225:  las mellan samtliga kommuner enligt mantal, inalles finska mark
20226: 400,000.
20227: 
20228:   Ed. Mikkola kannatti tehtyä ehdotusta.
20229: 
20230:   Ed. Cederberg: Jag har i stora utskottet förfäktat samma
20231: mening som framstälts af de föregående ärade talarena och vill
20232: för den skull äfven nu understöda deras förslag.
20233: 
20234:   Ed. Näs: Jag ber att få understöda hr Sundbloms förslag.
20235: 
20236:      Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, hyväksyttiin vas-
20237: tattavaksi seuraava äänestysesitys:
20238: 
20239:     Ken hyväksyy suuren valiokunnan mietinnön, vastaa jaa; jos
20240: ei voittaa, on ed. Sundblornin tekemä ehdotus hyväksytty.
20241: 
20242:      Aänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla, joten suuren valio-
20243: kunnan mietintö oli hyväksytty ja asian toinen käsittely julistet-
20244: tiie, päättyneeksi.
20245: 
20246: 
20247:     Lakiehdotus leimasuostunnasta vuonna 1908.
20248:    Esitettiin toisen keskustelun alaiseksi
20249:                      Istunto 22 p. lokakuuta ICJ07·
20250: 
20251: 
20252:    suuren valiokunnan mietintö n :o 14, joka koskee leimasuos-
20253: tuntaa.
20254: 
20255:     Valiokunnan tekemäin muutosehdotusten johdosta valtiovarain-
20256: valiokunnan asiasta antamaan mietintöön käytti puheenvuoroa
20257: 
20258:      Senaattori V egelius: Suuren valiokunnan ehtodus siitä,
20259:  että, kun perinnön antaja jättää jälkeensä kaksi rintaperillistä tai
20260:  useampia, leimamaksu perunkirjoituskirjasta on laskettava jokai-
20261:  sen perijän pesäosuuden mukaan, näyttää minusta, vaikkakin
20262:  periaatteellisesti oikealta, kun todellinen perintövero on kysymyk-
20263:  sessä, olevan omansa aikaansaamaan arveluttavaa hämmennystä
20264:  sovelluttaessa leimaveroon perunkirjasta.
20265:        Jotta leimamaksua voitaisiin suorittaa perintöosuuden mu-
20266:  kaan, olisi tarpeellista, että joka tapauksessa olisi käsillä selvitys
20267:  siitä, kuinka paljon jälkeenjääneestä omaisuudesta tulee kunkin
20268: _perillisen osalle. Perintö-osuusvero edellyttäisi oikeastaan, että
20269:  pesäjako on toimitettu, ennenkuin maksun suoritus voipi tulla
20270:  kysymykseenkään, sekä että jokaisessa tällaisessa tapauksessa kun-
20271:  kin pesäosakkaan osuus on tullut virallisesti selvitetyksi. Mutta
20272:  voimassa olevan perintölainsäädännön mukaan on perinnön jako
20273:  enimmiten ( nim. aina, paitsi kaupungeissa, mitä porvari$säätyyn
20274:  kt:uluviin henkilöihin tulee) yksityineh toimenpide, joka ei ole
20275:  minkään julkisen tarkastuksen alainen. Perinnön jakoa voi koko-
20276:  naan väittääkin, jos perilliset tahtovat elää jakamattamassa
20277:  pesässä. Mitä testamenttin saajaan tulee, niin tämä osuus määrä-
20278:  tään vasta asianmukaisen valvomisen jälkeen, jonka Perintö-
20279:  kaaren mukaan pitää tapahtua kuuden kuukauden kuluessa siitä
20280:  kun hän on saanut tiedon antajan kuolemasta ja testamentistä.
20281:  Mutta miten on mahdollista testamentin saajan osuutta erikseen
20282:  verottaa, kun perunkirjoituskirja saman Perintökaaren mukaan
20283:  on kaupungissa jo ennen neljän kuukauden kuluttua kuoleman
20284:  tapauksen jälkeen tuomarille annettava ja siis jo silloin leimalla va-
20285:  rustettava ?
20286:        Sitäpaitse edellyttäisi sellaisen perintö-osaveroituksen säätä-
20287:  minen muutosta siihen perintökaaren säädökseen, että perun-
20288:  kirjoituskirja tai jäljennös siitä saadaan sinetillä suljettuna jättää
20289:  tuomarille, jossa tapauksessa perunkirjoituksen sisältö siis ei jott-
20290:  tuisi tuomarin tietoon.        Tosin kyllä tulee toimitusmiesten voi-
20291:  massa olevan lain mukaan tässä tapauksessa päällystään merkitä
20292:  todistus siitä, että perunkirjoituskirja on varustettu leimalla
20293:  säädettyyn määrään, vaan arveluttavalta näyttää, että heille myös-
20294:  kin jätettäisiin oikeus arvioida perintöosain suuruus, niinkuin
20295:  tulisi käymään siinä tapauksessa, että suuren valiokunnan ehdotus
20296:  hyväksyttäisiin.
20297:                          Leimasuostunta.
20298: 
20299: 
20300:       Suuren valiokunnan ehdottama lisämääräys perunkirjalei-
20301: man laskemisesta perintö-osan mukaan edellyttäisi siis muutosta
20302: yleisen lain säädöksiin perunkirjoituksesta ja perinnön jaosta.
20303:       Tästä syystä ei näytä olevan syytä antaa kysymyksessä
20304: olevalle leimasuostuntaa koskevalle laille suuren valiokunnan eh-
20305: dottamaa sisältöä. Jotta puheenalaiset määräykset eivät tulisi
20306: sisältämään melkein voittamattomia käytännönisiä vaikeuksia,
20307: olisi joka tapauksessa välttämätöntä tehdä erinäisiä lisäsäädöksiä
20308: menettelytavasta niissä tapauksissa, jolloin tuomari heti ei voi
20309: perintö-osia arvioida.
20310:       Muissa osissa olen ennen lausunut mielipiteeni.
20311: 
20312:    F.d. Palmen: Se tuskastuttava asema, jossa, kuten jo on
20313: huomautettu, useat tämän eduskunnan jäsenet ovat, kun heidän
20314: yhtaikaa täytyy toimia erityisvaliokunnassa ja suuressa valiokun-
20315: nassa, tuo mukanaan sen, että jompikumpi velvollisuus on laimin-
20316: lyötävä.     Valtiovarainvaliokunnan jäsenistä useat, minä niiden
20317: joukossa, ovat asetettuina tähän asemaan katsoneet, että erityis-
20318: valiokunnan työ käy muitten velvollisuuksien edellä, ja siitä syystä
20319: en minä, samoin kuin pari muutakin valtiovarainvaliokunnan jä-
20320: sentä, saattanut olla saapuvilla eilen, kun suuren valiokunnan pää-
20321: tös tehtiin. Minä voin kuitenkin sanoa, että ne syyt, jotka voidaan
20322: esittää suuren valiokunnan ehdotusta vastaan, ovat varsin pai-
20323: navia. Vaikka me kaikki nyt vasta saamme käteemme sen lausun-
20324: non, niin voi kuitenkin huomata, ettei ainakaan tämä ehdotus kel-
20325: paa. Minä tiedän varsin hyvin, että numeroiden Iuetteleminen
20326: ei huvita, eikä suuri numerojen paljous oikeastaan todistakaan
20327: mitään, sillä on mahdotonta niitä seurata. Mutta muutamat nume-
20328: rot lienevät kuitenkin selvät. Jos hyväksytään arm. esitys eli
20329: entinen vero, niin perunkirjoituskirjoista saadaan tasasum-
20330: massa puoli miljoonaa ; jos hyväksytään valtiovarainvaliokunnan
20331: ehdotus, saadaan muutamia satoja tuhansia enemmän - ei tie-
20332: tenkään voi varmuudella määrätä, kuinka paljon, mutta joka
20333: tapauksessa saadaan tuntuvasti enemmän - ; jos hyväksytään
20334: suurenvaliokunnan ehdotus, vähennetään nykyinen perintövero
20335: muutamalla sadallatuhannella, kenties enemmällä. Tämä muutos
20336: tapahtuu senjohdosta, että kun keskimäärin pesiä jaettaessa on 2
20337: tai 3 perillistä ja siten lasketaan perinnönosuuden mukaan, niin
20338: samassa siirrytään paljon alhaisempaan veroluokkaan. Esimer-
20339: kiksi jos otetaan huomioon kymmenes luokka, jossa nykyisen kaa-
20340: van mukaan perinnön keskimäärä - päättäen nykyisestä tilas-
20341: tosta, olkoonpa se sitte tarkka tai ei - on noin vähän toista sataa-
20342: tuhatta markkaa, tulisi, jos vaan oletetaan, että on kolme tai neljä
20343: rintaperillistä, verotuksessa paljon alemmaksi, ja sen sijaan,
20344:                    Istunto 22 p. lokakuuta 1907.
20345: 
20346: 
20347: että rintaperilliset tähän asti ovat maksaneet puolitoista prosent·
20348: tia perinnöstä, ne vastedes pääsevät maksamalla 40 penniä. Jos ve-
20349: rohuojennuksia tahdotaan antaa, niin saattaa meidän verojärjestel-
20350: mässämme löytää paljonkin semmoisia tilaisuuksia, mutta minun
20351: täytyy sanoa , etten ole voinut käsittää, että näitä verohuojennuk-
20352: sia, jos niitä tahdotaan antaa, juuri annettaisiin, niinkuin tästä
20353: esimerkistä nähdään, niille, jotka saavat perinnön kautta vähintäin
20354:  roo,ooo, mutta enintäin rso,ooo markkaa. Minun täytyy sanoa,
20355: että verotus niihin nähden, jotka perivät, on paljo enemmän paikal-
20356: laan kuin monessa muussa tilaisuudessa. Sentähden minä edelleen
20357: pysyen siinä, mitä olen ennen lausunut, pysyn mielipiteessäni, että
20358: valtiovarainvaliokunnan ehdotus on parempi. Mutta jos niin olisi.
20359: että eduskunnan enemmistö arvelisi, että joku lievennys on tehtävä,
20360: niin se lievennys, joka esitetään toisessa vastalauseessa, on mah-
20361: dollinen, taikka myös se lievennys, mikä keisarillisen esityksen
20362: hyväksymisellä myönnettäisiin. Suuren valiokunnan ehdotus sitä
20363: vastoin on mielestäni ihan mahdoton.
20364: 
20365:     Ed. Hjelt: Suomessa kohdistuu perintövero siihen omaisuu-
20366: den lisäykseen, minkä perinnön saaja saa perinnön jättäjältä. Se
20367: ei tarkoita koko sen omaisuuden verottamista, joka jääpi säästönä
20368: perinnönjättäjän kuolinpesään. Senpätähden sallitaan esim. velko-
20369: jen vähentäminen pesän koko bruttomäärästä. Tahdotaan siis
20370: perintöveron kautta saada valtiolle osa siitä omaisuudesta, joka
20371: todellisuudessa joutuu perillisen käsiin. Kun perintöveron perus-
20372: tus on tämä, on epäilemättä tunnustettava vääräksi, että yksityiset
20373: perilliset saavat suorittaa veronsa sen prosenttimäärän mukaan,
20374: joka on sovitettava jälkeenjääneen omaisuuden kokonaisarvoon.
20375: Valiokunta on itsekin myöntänyt, että tässä on olemassa epä-
20376: kohta, mutta ei kuitenkaan esitä mitään keinoa epäkohdan poista-
20377: miseksi. Suuri valiokunta on tässä kohden ottanut sen askeleen,
20378: että se ensimmäisessä pannessaan ehdottaa, että milloin on kaksi
20379: taikka useampia rintaperillisiä, nämä suorittakoot perintöveronsa
20380: sen prosenttimäärän mukaan, joka kohdistuu kunkin perillisen
20381: perintöosuuteen. Nähdäkseni on suuri valiokunta tässä kohden
20382: osannut oikeaan, ja soisin, että eduskunta puolestaan tämän oikean
20383: verotusperusteen hyväksyisi.
20384:     Valtiovaraintoimituskunnan päällikkö äsken mainitsi, että täl-
20385: lainen muutos nykyiseen perintöveroitukseen kohtaa voittamat-
20386: tomia käytännöllisiä vaikeuksia. Luulen kuitenkin, että nämä
20387: vaikeudet eivät ole niin ankaranluontoisia. Totta kyllä on että
20388: perunkirjoitus on kokonaan jätetty perillisten omaksi asiaksi,
20389: mutta nytkin säädetään, että perunkirjoitukseen tulee ottaa osaa,
20390: mikäli mahdollista, kaikkien perillisten. Vaaditaan siis jo nyky-
20391: äänkin perunkirjoituksen alle kaikkien niiden henkilöiden nimet.
20392:                             Leimasuostunnasta.                    2403
20393: 
20394:  jotka ovat osakkaina jälkeenjääneessä omaisuudessa. Jos näitä
20395:  allekirjoituksia puuttuu tai jos puuttuu selvitystä siitä, kuinka
20396:  monta ja kutka ovat perillisiä, niin ei liene muuta kuin kohtuul-
20397:  lista, että tuomari veivoitetaan vaatimaan tarpeellista sukuselvi-
20398: tystä asian valaisemiseksi.
20399:      Mitä taas testamentteihin tulee, niin on kyllä totta, että saattaa
20400: kulua jonkunverran aikaa, ennenkuin kaikki testamentinsaajat
20401: ovat tiedossa. Silloin olisi, jos asia on epäselvä, kai mahdollista
20402: myöntää lykkäystä testamentin kartoittamisen suhteen, taikka, jos
20403: siihen ei suostuta, voivat ne testamentinsaajat, jotka ovat suoritta-
20404: neet korkeampaa testamenttiveroa, kuin asetus vaatii, pyytää resti-
20405: tutsioonia ja saavat siis periä takaisin, mitä ovat liiaksi suoritta-
20406: neet. Näitten tällaisten seikkojen ei siis mielestäni pitäisi olla
20407: voittamattomana esteenä, kun on kysymys saada perintöverotus
20408: oikealle pohjalle rakennetuksi.
20409:      Tahdon myöntää sen, että ehdotus perintöverotuksen rakenta-
20410: misesta uusille perusteille sekin puolestaan viittaa siihen, että on
20411: välttämättömän tarpeellista saada erikoinen perintöverotusta sa-
20412: moin kuin testamentti- ja lahjoitusveroitusta koskeva laki, mutta
20413: siksi kunnes sellainen saadaan, täytynee tyytyä puolitiaiseen pa-
20414: rannukseen.
20415:      Mitä tulee suuren valiokunnan puolesta ehdotettuun muutok-
20416: seen perintöveron laskemisen perusteissa, niin on selvä, että jos
20417: tällainen muutos hyväksytään, leimasuostunnan tuottamat tulot
20418: siitä jonkun verran vähenevät. Ne laskut, jotka valtiovarainva-
20419: liokunta tässä kohdin on esittänyt, ovat kuitenkin, kuten valio-
20420: kunta itsekin lausuu, rakennetut siksi epävarmalle pohjalle, että
20421: jos ne jonkun verran muutetaankin, ei kuitenkaan tarvitse katsoa
20422: niiden senvuoksi käyneen oleellisesti heikommaksi.          Se näkö-
20423: kohta siis mielestäni ei saisi estää suuren valiokunnan ehdottaman
20424: parannuksen hyväksymistä.
20425: 
20426:    Ed. von Alitban: Kun tämä asia oli ensi kerran esillä, olin
20427: minä tilaisuudessa puhumaan hätäisestä lainsäätämisestä.        Mi-
20428: käli minä voin ymmärtää, näyttää tämä nyt esillä oleva suuren va-
20429: liokunnan lausunto asiassa, että siinäkin on hyvin hätäisesti lakia
20430: laadittu. Ja kuitenkin tämä on sen arvoinen asia, että kun siihen
20431: ryhdytään, niin pitäisi sen tapahtua sillä tavalla, että siitä syn-
20432: tyisi jotain kelvollista. Täällä on jo viitattu niihin vaikeuksiin,
20433: jotka syntyisivät, jos suuren valiokunnan mietinnön ensimäinen
20434: ponsi tulisi hyväksytyksi. Vaikka periaate siinä on aivan oikea
20435: ja se sittemmin on toteutettava, niin se on mahdoton tämmöisessä
20436: asetuksessa, joka on yhteydessä leimasuostunnan kanssa.        Sitä
20437: periaatetta ei voi toteuttaa muuten kuin että säädetään aivan eri-
20438: näinen perintölaki.
20439:                     Istunto 22 p. lokakuuta 1907.
20440: 
20441: 
20442:      Mitä taas tulee niihin taskuihin, joihin herra Hjelt viittasi,
20443: niin on silminnähtävää, että tästä syntyisi tuloihin suuri vähen-
20444: nys. Kun viime valtiopäivillä nostettiin askel tuhannesta mar-
20445: kasta kolmeentuhanteen markkaan, niin jäi suuri joukko pesiä ai-
20446: van verosta vapaiksi, ja koska nyt kaikki ne osat, jotka tulisivat
20447: olemaan vaan 3,000 markkaa, pääsisivät aivan vapaiksi, niin
20448: tästä vähenisivät tulot hyvin suuressa määrin.          Kaikki muut
20449: luokat tulisivat taas verraten niin alhaisen prosentin alle, että
20450: tulo niistä kävisi aivan mitättömäksi. Mikäli minä voin arvata -
20451: sillä täällä ei ole mitään statistiikkaa, minkä pohjalle voisi raken-
20452: taa, - niin tulisi tulo vähenemään ainakin JOO,ooo markalla .
20453: Tässä siis ei ole kysymyksessä mikään vähäinen rahanmeno.
20454:      Mutta ei ainoastaan tässä asiassa ole muutosta tehty, vaan
20455: täällä momentissa C on toisella sivulla hyvin merkillinen ,pa-
20456: rannus", joka ansaitsee koskettelemista. Siihen on lisää pantu
20457: sanat: ,laskettuna jälelle jääneen omaisuuden kokonaisarvon mu-
20458: kaan". Minun ymmärtääkseni, koska vero tähän asti on laskettu
20459: nettoarvosta, tarkoittaa tämä muutosehdotus, että se olisi luet-
20460: tava bruttoarvosta. Ottakaamme esimerkki siitä, mihin tämän
20461: kautta tultaisiin. Ajatellaan, että olisi pesä, jossa olisi 6 miljoo-
20462: naa bruttoa ja 5 miljoonaa velkoja, siis yksi miljoonaa nettoa.
20463: Jos nyt vero laskettaisiin bruttotulosta, noista 6 miljoonasta, niin
20464: se voisi valiokunnan ehdottaman skaalan mukaan, kun kunnallis-
20465: verot pantaisiin lisää, nousta 30 :neen prosenttiin. Siis saisi pe-
20466: sän omistaja jollei hän olisi rintaperillinen, maksaa veroa liki 2
20467: miljoonaa markkaa. Tämä taas olisi aivan mahdotonta. Luulta-
20468: vaF.ti ei tämä olekaan aikomus, mutta sananmuodosta ei voi tulla
20469: muuhun käsitykseen. Tämmöinen lisäselitys, mikä tekee asian
20470: vaan epäselvemmäksi, onkin tullut mietintöön yö istunnon myöhäi-
20471: syyden takia.
20472:      Koska asia siis näyttää olevan sitä laatua, että se tuskin il-
20473: man sopivaa selitystä voidaan hyväksyä käytäntöön, niin eiköhän
20474: nyt sentään olisi parasta nyt hyväksyä tämä leimavero yhdeksi
20475: vuodeksi eteenpäin sellaisena kuin se nyt on, ja tyytyä siihen, että
20476: hallitus antaisi ensi valtiopäiville arm. esityksen uudesta perintö-
20477: laista. Saapihan sen sitten tehdä niin lujaksi kuin eduskunta suin~
20478: kin haluaa, ja silloin myös olisi paljon helpompi tehdä siihen
20479: muutoksia, kun koko vero olisi poistettu leima-asetuksesta.
20480:      Rohkenen siis yhä vieläkin pysyä siinä mielipiteessä, että
20481: tällä kertaa olisi paras hyväksyä puheenaolevassa kohdassa arm.
20482: esitys. Lisäksi voisi sitten hyväksyä ne kaksi lisäpontta, jotka
20483: suuri valiokunta on ehdottanut, ja jotka menevät aivan samaan
20484:  suuntaan kuin ne ponnet, jotka minulla oli vastalauseessani. Eh-
20485: dotan siis, että ensin hyväksyttäisiin leima-asetus niinkuin se on
20486:                            Leimasuostun ta.
20487: 
20488: arm. esityksessä, ja sitten lisättäisiin ne kaksi pontta, mitkä suuri
20489: valiokunta on ehdottanut.
20490: 
20491:     Ed. Hjelt: Ed. von Alfthan luuli löytäneensä suuren virheen
20492: suuren valiokunnan mietinnön c) kohdassa, arvellessaan valiokun-
20493: nan puhuvan perinnöksi joutuneen omaisuuden bruttoarvosta.
20494: Kysymyksessä on kuitenkin vallan toinen asia. Minusta pitäisi
20495: sen, joka on ollut mukana valtiovarainvaliokunnan työssä, heti kä-
20496: sittämän, mistä on puhe. Kysymys ei ole ensinkään siitä, onko
20497: perintö verotettava brutto-arvoltaan vai netto-arvoltaan: sitä ky-
20498: symystä ei oli valtiovarainvaliokunta eikä myös suuri valiokunta
20499: sonnellakaan koskenut. Kysymys koskee yksinomaan sitä, onko
20500: uusiin käsiin perintönä siirtyvä omaisuus pidettävä semmoisena
20501: kokonaisuutena, että sen mukaan perintövero on laskettava, ot-
20502: tamatta huomioon mihinkä osuuksiin perintö jaetaan - tässä
20503: merkityksessä on siis kysymys perinnön kokonaisarvosta - vai
20504: onko kunkin perillisen osuus verotettava erikseen. Näin ollen
20505: herra von Alfthanin lausunto oli taistelua tuulimyllyjä vastaan.
20506: 
20507:     Ed. Vuolijoki, V.: Kyllä meillä jo on ollut monta harmia
20508: siitä suuresta valiokunnasta, mutta ei ole vielä tällaista ollut kuin
20509: tällä kerralla. En tahdo epäillä niitä ehdotuksen tekijöitä, jotka
20510: suuressa valiokunnassa saivat kysymyksessä olevan päätöksen ai--
20511: kaan, että he olisivat lähteneet huonoista motiiveista. Mutta se
20512: päätös, johon suuri valiokunta on tullut, johtaa siihen, että koko
20513: perintöveron muutos ajetaan ~arille. Minä luulen että useat,
20514: jotka ovat kannattaneet tätä suuren valiokunnan ehdotusta ja
20515: jotka valiokunnassa äänestivät sen puolesta, eivät ole oikein otta-
20516: neet selville, kuinka mitättömän pieni meidän perintöveromme
20517: tähän saakka on ollut ja kuinka pieneksi se vielä tästä lähtien tu-
20518: lisi jäämään. Minulla on tässä muutamia valaisevia numeroita
20519: tässä suhteessa. Isossa Britaniassa tekee perintövero 38o mil-
20520: joonaa markkaa vuodessa, asukasta kohti 9 markkaa 17 penniä,
20521: Ranskassa 160 miljoonaa ja asukasta kohti 4,12, Alankomaissa
20522: asukasta kohti 3,89, Belgiassa 3,2 j. n. e. Meillä on perintövero
20523: tähän saakka tehnyt 25 penniä asukasta kohti. Jos otetaan huo-
20524: mioon, että valtiovarainvaliokunta on tämän korotuksen laskenut
20525: tuottavan noin kaksi kertaa sen summan, minkä se tähän asti on
20526: tuottanut, niin sittenkään ei vielä päästäisi edes kymmenteen osaan
20527: siitä, mitä se useissa maissa on tuottanut. Täällä ei siis todella-
20528: kaan ole kysymys siitä, että tahdottaisiin riistää perinnön saa-
20529: jilta heidän koko osansa. Se ehdotus, jonka valtiovarainvalio-
20530: kunta on tehnyt, on perin kohtuullinen ja alhainen verrattuna mui-
20531: den maiden oloihin. Se on vaan muutamissa suurissa miljoona
20532: perinnäissä ja niissä, jotka rupeavat sitä summaa lähenemään,
20533:                     Istunto 22 p. lokakuuta 1907.
20534: 
20535: 
20536: kuin se saavuttaa jotakuinkin sen rajan, mikä muissa maissa on.
20537: Minä huomautan, että useimmissa maissa, joissa viime aikoina on
20538: perintövero säädetty, lähdetään paljoa korkeammasta prosentti-
20539: määrästä kuin mitä meillä aletaan verottaa, 4 % esim. Anhaltin
20540: V. Igo6 säädetyssä perintölaissa. Meillä täällä aletaan 0,2 ro:sta.
20541: ja siitäkin tahdotaan vielä tinkiä. Hampurissa lähdetään 2 :sta
20542: prosentista progressiivisesti verottamaan.
20543:     En tahdo enää kosketella niitä epäilyksiä, joita on hallituk-
20544: sen taholta ja muiltakin tahoilta tuotu esiin, niistä vaikeuksista
20545: mitä on tämän lain käytäntöön panossa, kun ei samalla näy
20546: muita täydentäviä ja muuttavia määräyksiä.
20547:     Uskallan lausua sen toivomuksen, että ne, jotka suuressa valio-
20548: kunnassa näyttivät olevan verrattain korkean perintöverotuksen
20549: puolella, mutta sentään äänestivät tätä ehdotusta, joka on tullut
20550: suuren valiokunnan päätökseksi, 2 j 3 enemmistön saavuttamiseksi
20551: luopuisivat kannastaan ja äänestäisivät valtiovarainvaliokunnan
20552: ehdotuksen puolesta.
20553:     Minä siis pyydän saada kannattaa sitä ehdotusta, jonka ed.
20554: Palmen on tehnyt ja joka käy yhteen valtiovarainvaliokunnan
20555: mietinnön kanssa.
20556: 
20557:     Ed. Neovius, A.: Det resultat, hvartill behandlingen af före-
20558: varande ärende i stora utskottet utmynnat, synes mig vara ett ta··
20559: lande bevis för, i hvilken ringa mån detta ärende blifvit beredt
20560: för att afgöras i den riktning, som statsutskottet föreslagit. Jag
20561: vill därför understöda hr von Alfthans förslag, som öfverensstäm-
20562: mer med min tidigare åsikt, d. v. s. att propositionen måtte god-
20563: kännas och därutöfver de två sista klämmarna i stora utskottets
20564: betänkande antagas.
20565: 
20566:     Ed. Estlander: J ag bcr också att få understöda frih. von
20567: Alfthans förslag. Jag håller före, att, om en beskattning af det
20568: slag, som betänkandet afser, skall kunna antagas, så bör den vara
20569: mättlig och bör med försiktighet användas, isynnerhet då därmed
20570: i själfva värket införes en hittills ny princip uti arfsbeskattnin-
20571: gen. Det kan icke vara anledning att genast rycka upp denna
20572: &katt tili sådant belopp, att den ovedersägligen på ett kännbart
20573: sätt inkräktar på kapitalbildningen i vårt land. Det synes mig,
20574: att dylika förslag, som utskottet här förordat, redan i och för
20575: sig äro orättvisa, och då härtill kommer, såsom tidigare påvisats,
20576: att stora luckor uti lagförslaget förefinnas och att svårigheter
20577: vid dess tillämpning komma att inställa sig, jämte det äfven be-
20578: tänkligheter måste hysas i afseende å tillämpningen af en lag, af-
20579: fattad så som den närvarande, så anser jag däruti vara fullt skäl
20580: för Jandtdagen att för närvarande afböja förslaget. Det har re-
20581:                             Leimasuostunta.
20582: 
20583: 
20584: dan påpekats, hurusom hela denna beskattning borde införas så-
20585: som en särskildt form och icke instickas uti stämpelbevillnings-
20586: författningen. J ag ber i detta sammanhang att få påpeka en obil-
20587: lighet, som här icke särskildt blifvit omnämd, nämligen att
20588: åhvälfva domstolarna uppbörden af skatten uti dess nya, väsent-
20589: ligt förändrade omfång. Särskildt med hänsyn tili de brister,
20590: som här nu påpekats uti själfva skatteförfattningen, alla de luc-
20591: kor, som där förefinnas, och de oegentligheter, som torde komma
20592: att uti praktiken visa sig, synes det mig, att det för domstolarna
20593: blir en synnerligen betungande uppgift att omhänderhafva denna
20594: skatteuppbörd, som därjämte i och för sig är fullkomligt främ-
20595: mande för domarenas uppgift. På dessa skäl ber jag att få an-
20596: sluta mig tili det yrkande, frih. von Alfthan har gjort.
20597: 
20598:     Ed. Yrjö-Koskinen, Y. K.: Minä olen pyytänyt puheen-
20599: vuoroa kiinnittääkseni eduskunnan huomiota allekirjoittamaani
20600: vastalauseeseen, joka on valtiovarainvaliokunnan esillä olevaan
20601: mietintöön liitetty. Kun tämä asia oli esillä valtiovarainvalio-
20602: kunnassa, niin oitiin siitä yhtä mieltä, että perintöverotus olisi
20603: meillä perin pohjin uudistettava. Ja samoin oltiin jotenkin yksi·
20604: mielisiä siitäkin, että uudistus näillä valtiopäivillä ei ole mahdolli-
20605: nen aikaan saada. Kun sitte tällä pohjalla ryhdyttiin asiaa käsit-
20606: telemään, niin, niinkuin on tunnettu, valiokunta hajosi kolmeen
20607: ryhmään, joista ensimmäisen vastalauseen allekirjoittajat tahtoi-
20608: vat pysyttää nykyisen verotusjärjestelmän semmoisenaan siksi
20609: kuin uudistus saadaan toimeen, mahdollisesti jo ensi valtiopäi-
20610: villä. Sitä vastoin enemmistö tahtoi kehittää nykyisellä perus-
20611: tuksella verotusta jonkun verran eteenpäin, ja valiokunnan mie-
20612: tinnössä tämä kehitys on mennyt yhteen miljoonaan saakka, jota
20613: vastoin minä ja pari muuta valiokunnan jäsentä olemme arvel-
20614: leet, että se olisi keskeytettävä puolessa miljoonassa. Meidän eh-
20615: dotuksemme on pääasiallisesti aiheutunut siitä, että ne epäkohdat
20616: ja kohtuuttomuudet, joita nykyinen verotusperuste itsessään si-
20617: sältää, tulevat yhä räikeämmiksi, mitä korkeammalle mennään.
20618: Jos on perintönä esim. miljoonan omaisuus kolmannen asteen pe-
20619: rillisille, tulee, niinkuin jokainen, joka on mietintöä lukenut tietää,
20620: siitä valtiolle veroa 264,000 markkaa. Tämä nyt itsessään
20621: saattaa olla varsin paikallansa, vaikka itse veron suoritus
20622: mahdollisesti suurissa liikkeissä voi tuottaa melkoista hanka-
20623: luutta varsinkin niin kauan kuin mainittu suoritus ei ole lainlaa-
20624: dinnan kautta tarkemmin järjestetty. Mutta kohtuuttomuus as-
20625: tuu ilmi, jos ajattelee, että tämmöinen miljoonan perintö on jaet-
20626: tava kymmenelle perilliselle, jotka ovat tuota kolmannen a,;teen
20627: lajia. Silloin jokainen heistä saa IOO,ooo markkaa vähennettynä
20628: 26,400 :lla.     Sitä vastoin, jos on IOO,ooo markan perintö, joka
20629:                                                              152
20630:                     Istunto 22 p. lokakuuta 1907.
20631: 
20632: 
20633: menee yhdelle kolmannen asteen perilliselle, niin hän siitä menet-
20634: tää ainoastaan 6,600 markkaa. Tietysti tämä kohtuuttomuus,
20635: tämä erilaisuus samassa asemassa olevien perillisten välillä, tulee
20636: jossain, vaikka vähemmässä määrin näkyviin myösl<:in siinä ehdo-
20637: tuksessa, jonka me olemme tehneet; ja, joka päättyy puoleen mil-
20638: joonaan. Koko tämä kysymys, valinta näitten kolmen ehdotusten
20639: välillä, jotka täällä nyt valiokunnan puolelta esiintyvät, onkin
20640: sentähden suurimmalta osaltaan harkintakysymys. Sitä vastoin
20641: se ehdotus, jonka suuri valiokunta on tehnyt, on huono ja mah-
20642: doton. Se tuo esiin uuden periaatteen aivan äkkiarvaamatta,
20643: perustelematta, eikä vie sitä lävitse muuta kuin osittain. Se aset-
20644: taa toisen osan perillisiä toiseen asemaan, kuin toisen. Ja sitä pait-
20645: si, niinkuin täällä jo on htiomautettu, se tuottaa valtiolle aivan tur-
20646: hanpäiten noin puolen miljoonan vahingon vuodessa.
20647:      Minä näin ollen ja niillä perusteilla, jotka mainitsin, kan-
20648: natan yhä edelleen toista vastalausetta.
20649: 
20650:    Ed. v. Alfthan: Tietysti ei ollutkaan suuren valiokunnan ai-
20651: komus säätää mitään semmoista kuin minä täällä esiin toin,
20652: mutta sanan mukaan se on juuri sitä samaa. Jos on mietintö ja
20653: perustelut kädessä, silloin voi kyllä ymmärtää asian niinkuin ed.
20654: Hjelt selitti. Mutta laissa ei ole mitään perusteluja, ja kun
20655: on ainoastaan laki kädessä, niin sellainen ymmärtäminen käy
20656: hyvin vaikeaksi. Tämä nyt näyttää, mihin viepi, kun myöhään
20657: yöllä laaditaan keskustelussa yhtäkkiä muutoksia lakiin. Kun
20658: on kysymyksessä näin tärkeä asia, olisi se pitänyt lykätä takaisin
20659: asianomaiseen valiokuntaan, jotta se siellä olisi muodostettu sel-
20660: väksi. Nyt siitä on syntynyt vallan epäselvä määräys. Ja jos
20661: eduskunta nyt tahtoo pysyä tässä muutoksessa, jonka suuri valio-
20662: kunta on tehnyt, niin asia on ehdottomasti lykättävä takaisin val-
20663: tiovarainvaliokuntaan, että määräys tulisi selväksi laissa, sillä
20664: ehdotuksessa se nyt on aivan epäselvä.
20665:     En tahdo aivan pitkälle venyttää tätä keskustelua. Tahdon
20666: vaan lyhyesti sanoa toisesta vastalauseesta että sen hyväksyminen
20667: tietysti ei tulisi niin turmelemaan meidän taloudellista elämäämme
20668: kuin valiokunnan ehdottarua skaala tekee. Toinen vastalause on
20669: siinä suhteessa vähemmän vaarallinen, mutta se on taas periaat-
20670: teellisesti väärällä pohjalla. Sillä siitä me kaikki olemme yhtä
20671: mieltä, mikäli voin ymmärtää, että pitäisi tulla suurempi vero
20672: siinä missä alkaa suurempi rikkauskin. Ja tämä ehdotettu skaala
20673: loppuu juuri siinä, missä suurempi varallisuus alkaa. Se on siis
20674: periaatteellisesti väärä ja valiokunnan ehdottarua skaala on oi-
20675: keampi.      Mutta koko tämä asia on, niinkuin usea puhuja on
20676: sanonut, vielä semmoisessa tilassa ja vaatii siksi paljon vielä val-
20677:                          Leimasuostunta.
20678: 
20679: 
20680: mistusta että olisi - mma pysyn suna - paras tehdä valmistus
20681: ensin ja laki vasta sen jälkeen, eikä päinvastoin.
20682: 
20683:    Ed. Renvall: Pyysin puheenv.uoroa ainoastaan niiden nu-
20684: merotietojen johdosta, joita ed. Vuolijoki täällä toi esiin. Kun
20685: hän otti ilmoittaakseen, paljonko perintövero tuottaa Englannissa,
20686: Ranskassa ja Hollannissa, maissa, joissa kansallisvarallisuus on
20687: suurin, ja vertasi näitä numeroita siihen, mitä meidän perintövero-
20688: tuksemme on tuottanut, niin hän silloin liikkui alalla, jossa nume-
20689: rot eivät merkitse mitään, sillä tietystihän pienempikin prosentti
20690: suuresta pääomasta tuottaa enemmän kuin korkeakin pro-
20691: sentti mitättömästä pääomasta.      Meidän maamme lienee pää-
20692: omista Euroopan köyhin, eikä maatamme sovi verrata Euroopan
20693: pääomista rikkaimpiin maihin.
20694:     Samalla pyytäisin valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajalle
20695: huomauttaa, että se muutos, jonka suuri valiokunta on tehnyt, ei
20696: koske ainoastaan 100,000 markan perintöjä, vaan kaikkia, joten ei
20697: voi vedota siihen, että 100,000 markC!._n perinnön saaja kylläkin
20698: iaksaa maksaa, vaan asianlaita on niin, että se koskee kaikkia
20699: niitä, joihin perintövero yleensä ulottuu.
20700:     Ei ole myöskään tuotu esiin minkäänlaisia syitä sitä periaatetta
20701: vastaan, jonka suuri valiokunta on lausunut julki; sitä ei voida
20702: minun ymmärtääkseni vääräksi väittää. Toinen asia on, että se on
20703: mutkikas ja ilman perintölakia mahdoton toteuttaa, jonkatähden
20704: minä yhä edelleen pysyn ensimäisen vastalauseen ponsien kannalla
20705: ja pyydän niitä hyväksyttäväksi.
20706: 
20707:     Ed. Ahmavaara: Samaten kuin ed. Palmen en ole minäkään
20708: ollut tilaisuudessa ottamaan osaa tämän asian käsittelyyn suu-
20709: ressa valiokunnassa enkä äänestykseen siellji ; ja olenkin asiassa
20710: eri kannalla. En voi hyväksyä suuren valiokunnan päätöstä, sillä
20711: sen mukaan tapahtuisi tässä tuntuva perintöveron alennus, jota
20712: kuitenkaan ei kukaan ole vaatinut, ja jouduttaisiin siis aivan toi-
20713: saalle kuin on tarkoitus.
20714:      Olen valmis klannattamaan valtiovarainvaliokunnan mielipi-
20715: dettä. On kyllä totta, että sen ehdottarua prosentti perintöverosta
20716: on koko lailla korkea, mutta se nyt ei ole kuitenkaan niin mahdot-
20717: toman korkea, että siitä mitään vaaraa koituisi. Sukulaisella on,
20718: silloin kun hän perii miljoonan markkaa, määrätty 6, 6 % :n vero,
20719: joka tekee tuosta summasta 66,ooo markkaa, mikä summa kui-
20720: tenkaan ei ole aivan korkeaksi veroksi katsottava sellaiselle henki-
20721: lölle joka miljoonan markkaa on perinyt. Jos taas perijä on kau-
20722: kainen tai ei lainkaan sukulainen, silloin on prosenttimäärä
20723: 26, 4 °j 0 . Mutta vaikka tämä onkin koko lailla korkea prosentti,
20724: niin kyllä se, joka miljoonan on perinyt - mikä muuten meidän
20725:                     Istunto 22 p. lokakuuta I907·
20726: 
20727: 
20728: maassamme lienee hyvin harvinainen tapahtuma - voi tämän
20729: veron maksaa. Ja kun vielä lisäksi on huomattava, että tämä vero
20730: tulee joka tapauksessa ainoastaan väliaikaiseksi, yhtä vuotta kos-
20731: kevaksi, niin minusta ei ole mitään vaaraa olemassa.
20732:     Täällä on huomautettu, että valtiovarainvaliokunnan ehdotus
20733: olisi ainakin siinä tapauksessa kohtuuton, että joku perii kiintei-
20734: mistön, kun hänen muka tällöin olisi vaikeata saada tarpeellista
20735: määrää käteistä rahaa. Mutta harvoinhan tapahtuu, että koko
20736: perintö tulee kiinteimistön muodossa, ja jos nyt joskus niin sat-
20737: tuisikin käymään, niin kyllä henkilö, jolla on suuriarvoinen kiintei-
20738: mistö, saanee myös rahaa perintöveron maksamiseen.
20739:     Minua kyllä valiokunnassa koko joukonkin epäilytti näin kor-
20740: kea prosenttimäärä, johon valiokunta lopulta tuli, koska pelkäsin,
20741: niin kauan kuin perinpohjaista uudistusta perintöveron alalla ei
20742: ole aikaansaatu ja niin kauan kuin näin ollen ei esim. ole olemassa
20743: tarpeellista valvontaa yhteiskunnan puolelta siinä kohdin, että
20744: pesänkirjoitukset pidetään oikein, että, jos kovin korkealle men-
20745: nään, niin voi tapahtua väärinkäytöksiä. Sellaisiahan tapahtuu
20746: osittain nytkin jo, mikäli tiedänkin, ei tosin niin paljon perintö-
20747: veron takia, vaan enemmän toisten per'illisten perintöosuuden
20748: supistamistarkoituksessa. Että tällaista voisi tapahtua suurem-
20749: massa määrässä, jos perintövero kohotetaan kovin korkealle, se
20750: on minua pahimmin tässä asiassa arveluttanut, sillä tätenhän voi
20751: itse asiassa valtion saalis supistua hyvinkin vähiin. Mutta kun
20752: nyt on vain yhden vuoden aika kysymyksessä ja sen kuluessa
20753: tuskin suurempia väärinkäytöksiä voinee tapahtua, niin katson
20754: väliaikaisesti voivani kannattaa tätä valtiovarainvaliokunnan
20755: mietintöä, joskin valiokunnassa olin alussa alemman asteikon
20756: kannalla. Mutta kun se ei saanut kannatusta, niin yhdyn ennem-
20757: min tähän, kuin siihen että veroasteikko kohoaisi vaan soo,ooo
20758: markkaan asti, sillä sitä summaa haittaa aivan sama epäkohta
20759: kuin miljoonaa markkaakin, se nimittäin, että jos useammat peri-
20760: vät isomman perinnön, niin heiltä menee enemmän veroa valtiolle
20761: kuin jos he yksin pienemmästä pesästä olisivat saman määrän
20762: perineet.
20763: 
20764:    Ed. Cederberg: Tillägget till mom, a) uti r kap. § 6 gjor-
20765: des i stora utskottet kort innan diskussionen afslöts och man
20766: skred till omröstning, och därpå berodde det kanske, att detta
20767: förslag icke blef underkastadt all den pröfning, som det skulle
20768: hafva förtjänat. Här har redan anförts, att tillämpningen af
20769: stämpelpappersförordningen skulle komma att i betydande mån
20770: försvåras genom detta stadgande, emedan stämpelafgiftens be-
20771: lopp göres beroende utaf arfsandelens storlek, hvilken kan utrö-
20772: nas först efter det arfskifte i boet har egt rum. Hr Hjelt be-
20773:                           Leimasuostunnasta.
20774: 
20775: 
20776: mötte de inkast, som gjordes häremot, men det synes mig, som
20777: om det föreslagna stadgandet också skulle vidlådas af en otyd-
20778: lighet, nämligen i fråga om huru förfaras skall, om testamente
20779: äfven är gjordt, jämte det att arfvingarna erhålla en andel uti
20780: boet, d. v. s. om den legala arfsrätten konkurrerar med testa-
20781: mente. Antaga vi t. ex. att behållningen af ett bo utgör 1 j 2
20782: miljon mark, hvaraf 200,000 skola tillfalla en eller flere arfvin-
20783: gar, men 300,000 mark äro genom testamente disponerade, så bör
20784: enligt clet föreslagna staclgandet clen i arf faUna andelen af boet,
20785: 200,000 mark, beläggas med stämpelpapper enligt 1 1 kategorin,
20786: men man sväfvar i ·villrådighet huru stämpelafgiften för åter-
20787: stående 300,000 mark, hvilka äro disponerade genom testamente,
20788: skall beräknas. Man vore väl frestad att tro, att de borcle karte-
20789: ras efter 13 kategorin, som säger att, då behållningen utgör
20790: minst 300,000 mark, bör procentsatsen utgöra 2,4 tfo, men häre-
20791: mot känner man sig frestad invända, att den lindring uti afgiftens
20792: erläggande, hvarom här är fråga, är tillförsäkrad endast arfvin-
20793: gar, men icke testamenttagare. Man kan fråga sig, om det icke
20794: möjligen vore riktigare att först taxera hela boet efter 17 kate-
20795: gorin, d. v. s. med 3,6 tfo, emedan behållningen utgör 500,000
20796: mark, och sedermera vidtaga en reduktion af detta belopp i det
20797: förhållancle, i hvilket 2 står till 3· Man sväfvar emellertid i oviss-
20798: het om, hvilket beräkningssätt, som är det riktiga. J ag tror där-
20799: för, att stadgandets antagande skulle i tillämpningen komma att
20800: gifva anledning till olika tolkning.
20801:     Hvad beträffar den af frih. v. Alfthan gjorda anmärkningen
20802: mot mom. c), slutstycket, så är det ju uppenbart, att uttrycket
20803: ,kvarlåtenskap", som där användes, beror på ett misstag.          Uti
20804: mom. 1 användes öfverallt på ett otal ställen uttrycket ,behåll-
20805: ning", och bör naturligtvis också här ordet ,kvarlåtenskap" ut-
20806: bytas mot ,behållning", i händelse detta stadgande skulle anta-
20807: gas. Jag är på de skäl, som förut blifvit anförda, emellertid af
20808: den uppfattning, som förfäktas uti första reservationen, och om-
20809: fattar därför närmast clensamma. Skulle emellertid landtdagen
20810: ställa sig på annan ståndpunkt och antaga stora utskottets förslag,
20811: torde det under sådant förhållande vara nödvändigt att återremit-
20812: tera stadganclet till utskottet för att förtydligas.
20813: 
20814:     Ed. Koskelin: Niillä perusteilla, jotka esitetään mietinnön
20815: toisessa vastalauseessa, kannatan vapaaherra Yrjö-Koskisen teke-
20816: mää ehdotusta.
20817: 
20818:    Ed. Palmen: On vastenmielistä vielä kerran vedota kama-
20819: rin kärsivällisyyteen, mutta kun herra Renvall nimenomaan mi-
20820: nua vastaan suuntasi huomautuksen, että olisin puhunut vain sa-
20821: 2412                Istunto 22 p. lokakuuta 1907.
20822: 
20823: 
20824: dantuhannen markan perinnöistä enkä pienemmistä, niin täytyy
20825: minun sentään vastata. Oletin nimittäin, että kamarin mielestä
20826: on selvää, että kohtuuttomuus ilmeisesti on pahin, jos ruvetaan
20827: antamaan pyytämätöntä veronhuojennusta niille, jotka saavat pe-
20828: riä satatuhatta markkaa ja enemmän, mutta jos on tarpeen, niin
20829: kyllä voi jatkaa tätä samaa vt>rtausta alemmaksi. Siinä tapauk-
20830: sessa käy niin, että, ne, jotka nyt maksavat markan sadalta, saa-
20831: nevat vastedes maksaa noin 30 tai 20 penniä, riippuen siitä kuinka
20832: monta on perijää, ja ne, jotka nyt maksavat so--70 penniä sa-
20833: datta markalta, saavat sellaisen huojennuksen, että pääsevät 20
20834: pennillä tai aivan ilmaiseksi. Täten siis myönnettäisiin verohuo-
20835: jennusta kauttaaltaan kaikille jotka saavat periä, siitä huolimatta,
20836: että kaikkien maiden veropolitiikka käy siihen suuntaan, että täl-
20837: laisessa tapauksessa koetetaan koventaa määräyksiä. Tapahtu-
20838: koon siis tämä veronlievennys joko sille, joka periiiO,OOO tai sille
20839: joka perii Ioo,ooo, saati sitte miljoonan, en voi sitä pitää oikeana;
20840: meillä on kyllä tuhansia sellaisia tapauksia, jolloin veronlievetmys
20841: on paikallaan, mutta ei tässä.
20842:      Koska tämä kysymys nyt on varsinaisen käsittelyn alaisena ja
20843: on tehty monta erilaista ehdotusta, niin pyydän huomauttaa, että
20844: tämä on niitä kysymyksiä, joissa on 2 / 3 :n äänten enemmistö tar-
20845: peen. Tämä seikka on tärkeä kamarin jäsenten ottaa huomioon,
20846: sillä en usko, että täällä on yhtään jäsentä, joka tahtoisi, että pe-
20847: rintövero, siinä kehittymättömässä muodssa kuin se nykyään
20848: on, kokonaan lakkaisi. Näin ollen hajaannus mielipiteissä ja nämä
20849: monet eri ehdotukset saattavat olla arveluttavia, kun on niin vä-
20850: hän enään jälellä valtiopäiväin työajasta.
20851:      Pääkysymys on siis siinä, katsotaanko että tässä kohden on
20852: hyvä saada, niinkuin valtiovaliokunta on olettanut, 8oo,ooo mark-
20853: kaa, vai tyydytäänkö soo,ooo:een, kuten esityksessä on ehdotettu
20854: vai tahdotaanko suuren valiokunnan ehdotuksen mukaan vähen-
20855: tää summa 200,000 :een. Minun mielestäni on asia näiden nu-
20856: meroiden perustuksella selvä. Pysyn edelleen siinä toivomuk-
20857: scssa, että valtiovarainvaliokunnan alkuperäinen ehdotus hyväk-
20858: sytään.
20859: 
20860:    F.d. Listo: Pyydän saada yhtyä siihen lausuntoon jonka ed.
20861: Hjelt on täällä tehnyt. Hän on kannattanut suuren valiokunnan
20862: ehdotusta, ja minä pyydän myöskin saada kannattaa sitä sekä olen
20863: omasta puolestani vakuutettu siitä, että se tulee saavuttamaan tä-
20864: män kamarin enemmistön.
20865:     Olemme tässä keskustelussa nähneet, että suuren valiokunnan
20866: ehdotusta on hyvin ankarasti vastustettu ja tiedämme vielä, että
20867: eri mielipiteitä on olemassa niidenkin kesken, jotka kuuluvat vas-
20868: tustajiin. Tämä on saattanut minut ajattelemaan, mitenkä tämä
20869:                            Leimasuostunnasta.
20870: 
20871: 
20872:   asia, kun tullaan kolmanteen lukemiseen, lopullisesti päättyy.
20873:   Siinä nimittäin, jos mieli saada tästä jotain tulosta, tarvitaan 2 13
20874:   äänten enemmistöä; muuten asia raukee. Silloin me saatamme
20875:   joutua jokseenkin ikävään asemaan; asia olisi silloin oikeastaan
20876:  käsitettävä lopullisesti päättyneeksi, emmekä sille enää voisi mi-
20877:  tään. Koko kysymys perintöverosta leimasuostunnan kautta: tu·
20878:   lisi siis raukeemaan. Mutta sitä kai ei kukaan tässä kamarissa
20879:  halua. Meidän ei siis käsitykseni mukaan olisi päästettävä asiaa
20880:   sellaiseen tilaan, jossa sen ehkä täytyisi loppua nollaan, taikka
20881:   jossa meidän ainakin täytyisi keksiä sen uudestaan vireille saat-
20882:  tamiseksi keino, jota emme ehkä voisi pitää sellaisena, että sitä
20883:  olisi Valtiopäiväjärjestyksessä edellytetty.       Minun käsitykseni
20884:  mukaan meidän olisi sentakia nyt jo tämän toisen lukemisen ai-
20885:  kana koetettava saada selville, mitä perintöveroa 2 13 tämän ka-
20886:   marin jäsenistä oikeastaan tahtoo. Sentakia olisi mielestäni, kun
20887:   äänestetään suuren valiokunnan ehdotuksesta, toimitettava lippu·-
20888:   äänestys ja jos silloin ei saada 2 13 äänten enemmistöä sille ehdo-
20889:  tukselle, joka silloin voittaa, niin olisi päätös käsitettävä semmoi-
20890:   seksi, että toinen lukeminen ei ole silloin vielä päättynyt, vaan
20891:   että kamari on katsonut asian olevan lähetettävän valtiovarainva-
20892:   liokuntaan uuden lausunnon hankkimista varten.
20893:         ~Iinun ehdotukseni on siis, että jos äänestyksessä suuren valio-
20894: . kunnan mietinnöstä voittavan ehdotuksen puolelle ei ole annettu
20895:   :::1 3 kaikista äänistä, on asia lausunnon antamista varten valtio-
20896:   varainvaliokuntaan lähetettävä.        Valtiovarainvaliokunnalle jäisi
20897:   silloin tehtäväksi tämän keskustelun ja niiden äänestysten poh-
20898:   jalla, joita täällä tapahtuu, laittaa sellainen yhteensovitusehdotus,
20899:   jolla on parhaat toiveet saavuttaa toisessa ja kolmannessa luke-
20900:   misessa Valtiopäiväjärjestyksen mukainen enemmistö. Sillä kei-
20901:   noin olisimme varmasti pelastaneet tämän asian ja luulen, että
20902:   tällä menettelyllä me säästämme myöskin aikaa.
20903: 
20904:     Ed. Setälä: Pyytäisin saada kannattaa ed. Liston ehdotusta,
20905: sillä se minun mielestäni tässä tapauksessa olisi käytännöllinen ja
20906: sangen mukava menettelytapa, kun valitettavasti V. J :ssä ei ole
20907: otettu huomioon sitä seikkaa, että lisätty suostunta tällä tavoin
20908: saattaisi kokonaan raueta, jos se kolmannessa lukemisessa ei saa-
20909: vuttaisi kahden kolmanneksen enemmistöä. Tämä keino tarjoaisi
20910: tilaisuuden tehdä tarpeelliset korjaukset jo toisessa lukemisessa
20911: ja asia voisi sillä tavoin varmemmin ehtiä valmistua.
20912: 
20913:     Ed. Nevanlinna: Herra Listo on täällä tehnyt ehdotuksen
20914: siitä, millä tavoin olisi pelastuttava siitä pulmallisesta asemasta,
20915: johon hän pelkää eduskunnan tässä asiassa joutuneen. Minun
20916: mieleståni tässä asiassa jo on tehty tällainen ehdotus sillä eroi-
20917:                    Istunto 22 p. lokakuuta I907·
20918: 
20919: 
20920: tuksdla vaan, että se on paljon parempi. Sen on tehnyt vapaa-
20921: herra Palmen ja ehdotus on se, että tämä kamari aivan yksinker-
20922: taisesti hyväksyy valtiovarainvaliokunnan enemmistön tekemän
20923: ehdotuksen. Minun täytyy sanoa, että minua on oikeastaan oudok-
20924: suttanut kuulla, että asiaa, jos kohta se nyt onkin 2 j 8 enemmistön
20925: asia, täällä on jo ruvettu pitämään melkein kuin menetettynä. En
20926: ainakaan minä puolestani ole kuullut ainoatakaan lausuntoa, josta
20927: olisin saanut vähintäkään aihetta sellaiseen mielentilaan. Päin-
20928: vastoin minua hyvin suuresti hämmästyttäisi, jos tästä kamarista
20929: löytyisi kokonainen 1 / 3 , jonka kävisi miljonääriparkoja niin ylen-
20930: määräisesti sääliksi. Suuren valiokunnan ehdotusta pidän kyllä
20931: hyvin onnettomana, sillä se näyttää sotkeneen tämän asian, mutta
20932: en katso tarpeelliseksi kääntyä arvostelulla sitä vastaan. Se on
20933: täällä jo tehty ja minä toivon, että suuri valiokunta ei pane pa-
20934: haksi, jos en voi käsittää ehdotusta muuta kuin onnettomaksi
20935: erehdykseksi, jossa teoriian nimessä, joka löytyy kaikista parem-
20936: mista asiakirjoista ja sen vuoksi lienee tämän kamarin jäsenille
20937: tunnettu, on lähdetty tekemään ehdotus, joka, niinkuin täällä on
20938: osotettu, vie meidän tähän asti naurettavan pienen perintöverom-
20939: me vielä huikeasti alaspäin.
20940:      Sanoin jo, etten ole kuullut oikeastaan minkäänlaisia päteviä
20941:  syitä esitettävän valtiovarainvaliokunnan enemmistön ehdotusta
20942:  vastaan. Luulen, että ne kondenseeratussa muodossa esiintyvät
20943:  vapaaherra von Alfthanin vastalauseessa, mutta en minä ole voi-
20944:  nut niistä tulla vakuutetuksi ja arvelen, että moni muu on sa-
20945: massa asemassa. Jos se vero, jota valtiovarainvaliokunnan enem-
20946:  mistö ehdottaa, todella olisi aivan tavattoman korkea, silloinhan
20947:  voisi epäilyksiä syntyä, mutta onhan täällä esitetty, että se ei ole
20948:  sitä muuta kuin kaukaisimmissa sukulaisuus-suhteissa ja että sil-
20949:  loin, kun ei mitään sukulaisuutta ole olemassa, se saattaa miljoo-
20950:  nasta mennä jokseenkin noin 26 o/o :iin.
20951:      Herra finanssipäällikkö esitti täällä edellisellä kerralla nume-
20952:  roita, jotka lienevät ainakin niillä, jotka saattoivat kuulla herra
20953:  Senaattorin puheen, vielä mielessä, ja kävi niistäkin selville, että
20954:  useimmissa maissa verot samoissa tapauksissa nousevat yli 20 %.
20955:  Sanotaan, että tämä verotus tulee niin kohtuuton sentähden, että
20956:  meillä ei ole voimassa eikä voida hätäisesti panna toimeen tuota
20957:  vero--osuuksien verottamista, vaikka suuri valiokunta on sitä ta-
20958:  voitellut. Pyytäisin kuitenkin saada huomauttaa, että se koh-
20959:  tuuttomuus, joka - myönnettäköön se -- tässä tulee noiden mil-
20960:  jonääriparkojen osaksi, on perintöverossa suhteellisesti vähäinen
20961:  asia, sentähden että meillä perintöjä tähän asti on verotettu niin
20962:  kovin alhaisesti. Tämä on vero, joka tapaa pääomaa, eikä ole
20963:  sentähden huutavaksi vääryydeksi katsova, vaikkakin se koh-
20964:  taisi yhtenä vuonna vähän tuntuvarumin pääomia kuin mitä nor-
20965:                           Leimasuostunnasta.
20966: 
20967: 
20968: maalisesti katsottaisiin suotavaksi, kun nimittäin nämä samat pää-
20969: omat ovat saaneet tähän asti vuosien kuluessa olla kohtuuttomat!
20970: suuressa määrin rauhassa valtion vaatimuksilta.
20971:     Niinkuin sanottu, minä puolestani en voi vieläkään epäillä,
20972: ettei valtiovarainvaliokunnan enemmistön ehdotus voisi saavut-
20973: taa tarpeellista enemmistöä. Pyydän mitä lämpimimmin saada
20974: sitä kannattaa.
20975: 
20976:    Ed. v. Alfthan: J ag ville bara med anledning af hr Listos
20977: farhågor framhålla, att saken icke är så alldeles farlig. Det be-
20978: höfves icke 2 / 3 majoritet för· att blifva vid den gamla skatten,
20979: det fordras enkel majoritet. Hall icke förslaget till förhöjd skatt
20980: vinner 2 / 3 majoritet, återstå två möjligheter, den ena att antaga
20981: förslaget med sänkning af skatten, och detta kan också antagas
20982: med enkel majoritet, ty detsamma innefattar en betydlig sänkning,
20983: icke en förhöjning af bevillningen. Vinner icke heller detta för-
20984: slag majoritet, så måste man sist och slutligen omrösta, huruvida
20985: arfsskatten i dess helhet skall förfalla, eller om skatten skall för·-
20986: blifva vid det gamla, och då tror jag, att detta förslag vinner alla
20987: röster.
20988:    Ed. Setälä: On huomattava että jos ehdotus lisätystä suostun-
20989: 1tasta ei saavuta 2/3 :n enemmistöä, niin asia kokonaisuudessaan
20990: on silloin rauvennut, ja sen täytyy silloin alottaa uudelleen kierto-
20991: kulkunsa, mennä kaiketi erikoisvaliokuntaan ja sieltä tulla takaisin
20992: ja kulkea kolmen lukemisen lävitse. Muuta keinoa ei näytä siinä
20993: tapauksessa olevan. Mutta Ed. Liston ehdotus tarjoo eduskun-
20994: nalle tilaisuuden äänestyksen kautta ottaa selkoa, millä tai onko
20995: millään ehclotuksella toiveita saada 2/3 :n enemmistöä - tämä
20996: koskee yhtä hyvin valtiovarainvaliokunnan kuin suuren valio-
20997: kunnan ehdotusta, mitä ecl. Nevanlinna ei kai huomannut. Sillä
20998: tavalla voidaan ennen toisen lukemisen päättymistä saada sem-
20999: moinen ehdotus, jolle varmaan kolmannesa lukemisessa saadaan
21000: tarpeellinen 2/3 :n enemmistö.
21001:    Ed. Listo: Pyydän vain huomauttaa ed. von Alfhanille, että
21002: nykyinen leimasuostunta on hyväksytty ainoastaan kuluvan
21003: vuoden loppuun saakka,ja nyt on kysymys leimasuostunnan otta-
21004: misesta seuraavaksi vuodeksi. Tässä on siis kysymys uudesta
21005: verosta, eikä vanhan veron korottamisesta.
21006:    Ed. Alkio: Oli jo suuressa valiokunnassa, ennenkuin tämä
21007: ehdotus, joka sittemmin tuli suuren valiokunnan päätökseksi,
21008: tuli esiin, verrattain yleinen mielipide kannattamassa valtiova-
21009: rainvaliokunnan mietintöä. Ymmärtääkseni ainakin tuntuisi jon-
21010: kunmoiselta sekoitusyritykseltä, jos ruvettaisiin täällä nyt huo-
21011: 2416                Istunto 22 p. lokakuuta 1907·
21012: 
21013: 
21014: mattavammin kannattamaan suuren valiokunnan mietintöä. Mi-
21015: nusta ainakin tuntuu selvältä että jos tahdotaan päästä ottamaan
21016: jonkunlainen askel siihen suuntaan kuin valtiovarainvaliokunnan
21017: mietintö vaatii, silloin kaikkien, niiden, jotka eivät tahdo valvoa
21018: miljoonamiesten etuja, tulee puolustaa valtiovarainvaliokunnan
21019: mietintöä. Puolestani pyydän sitä kannattaa.
21020: 
21021:    Ed. Renvall: Luulen että on turhaa etsiä eduskunnan pöy-
21022: täkirjoista mitään miljoonamiesten etujen puoltamista. En ole
21023: täällä enkä muuallakaan kuullut niitä puolustettavan. Tällaiset
21024: lauselmat, niin huvittavia kun ne voivat olla jossain kronikassa,
21025: eivät asiallisessa keskustelussa voi tyyneesti ajatteleviin mitään
21026: vaikuttaa.
21027:     On ilmeistä jokaiselle, joka tahtoo asiaa ajatella että se muu-
21028: tos, minkä suuri valiokunta on ehdottanut, on täysin oikeuden-
21029: mukainen. Sillä ei suinkaan ole oikeudenmukaista että se, joka
21030: perii 100,000 markkaa ja se joka perii Io,ooo markkaa, saa yhtä
21031: suuren osan maksaa perinnöstä maassa, jossa kuitenkin koetetaan
21032: suurempia pääomia ankarammin verottaa. Ja niin tulee tapahtu-
21033: maan jos jossakin, sanokaamme 100,000 markan pesässä on 10
21034: lasta eli perillistä. Kaikki saavat silloin maksaa 100,000 markan
21035: luokan mukaan perintöveroa, vaikka kukin heistä saakin vain
21036: 10,000 markkaa. Tämä matematiikka pitäisi olla selvä valtiova-
21037: rainvaliokunnan jäsenillekin, vaikka he kuinkakin koettaisivat
21038: ehdotusta puolustaa. Miljoonamiehiä ei ole täällä puolustettu.
21039: vaan on ainoastaaan koetettu osottaa että tällaiset epäkohdat,
21040: jotka johtuvat leimasuostunnan ja perinnön sotkemisesta toisiinsa,
21041: eivät ole poistettavissa muulla tavoin kuin siten että saadaan todel-
21042: linen laki, joka valvoo, että kohtuus tulee noudatetuksi siten,
21043: että jokainen tulee todellisen perintönsä mukaan verotetuksi, ja
21044: joka myös katsoo että laki voidaan ylläpitää ja panna täytäntöön.
21045:     Me tiedämme kaikki, millä tavalla meidän maassamme perun-
21046: kirjoitus pidetään. Maaseuduilla se tapahtuu - ikävä on uudis-
21047: taa mitä suuressa valiokunnassa jo lausuin - siten että paraim-
21048: mat kylänmiehet perunkirjoituksen tekevät ja arvaavat omai-
21049: suuden, niinkuin tahdovat. Kaupungeissa, ainakin suuremmissa,
21050: kuten Helsingissä, missä suurimmat omaisuudet ovat, arvioidaan
21051: pesän omaisuus melkein samalla tavalla, kuten suuressa valiokun-
21052: nassa esitettiin. Tällaisissa oloissa, kun ehdotus ei sisällä mitään
21053: muuta kuin veron nimellistä korotusta, on avattu ovet sille väärin-
21054: käytökselle, että omaisuuden arvostelija arvaa omaisuuden sen
21055: mukaan halvemmaksi, mitä korkeammaksi vero nostetaan. Ny-
21056: kyinen leimasuostuntalaki ei tarjoa minkäänlaisia keinoja epäkoh-
21057: dan korjaamiseksi. Luullakseni ei löydy mitään verolakia, joka
21058: ei tarjoisi      jonkinlaisia takeita siitä, että lain määräyksiä ei
21059: voitaisi kiertää. Mutta tässä ei mitään sellaista ole. Kun asian-
21060:                           Leimasuostunnasta.
21061: 
21062: laita on näin, en tiedä, minkä tähden ruvetaan säätämään jonkin-
21063: laista nimellistä perintöverolakia, joka ei kuitenkaan ollenkaan tätä
21064: tarkotusta vastaa. Arvelen että voisimme tyyneesti odottaa siksi,
21065: kun hallitus ehtii valmistaa meille todellisen lakiehdotuksen. Tämä
21066: ehdotus on hutiloimalla tehty, rakennettu ilman perusteellisesti har-
21067: kittuja perusteita.
21068: 
21069:    Ed. Söderholm: Jag har bedt om ordet med andledning af hr
21070: Listos af hr Setälä understödda förslag.      För min del måste
21071: jag säga, att jag icke är tilltalad af sådana profomröstningar,
21072: ty någon rättslig betydelse kunna sådana icke hafva. Det är om-
21073: rö:otningen vid tredje behandlingen, som är den afgörande; detta
21074: vore nu ett försök att på förhand söka utröna, huru landet ligger
21075: inom representationen. Men då fallet är, att ingen är bunden att
21076: vid tredje behandlingen rösta såsom vid den andra, så behöfver
21077: en dylik profomröstning icke blifva afgörande för den slutliga om-
21078: röstningen. Men å andra sidan kan ett förfarande sådant som
21079: det föreslagna blifva ett tvång på den enskilda, som efter andra
21080: lösningen skulle önska ändra mening. Jag är därför icke benä-
21081: gen att biträda förslaget.
21082: 
21083:     Ed. Vuolijoki, Väinö: Minulla ei olisi mitään ed. Liston
21084: ehdotusta vastaan valiokuntaan lähettämisestä, jos vaan olisin
21085: vakuutettu, että asia siitä jollakin tavalla paranisi, mutta en ym-
21086: märrä, millä tavalla valiokunta voi ruveta tekemään yhteensovi··
21087: tusehdotusta tällaisessa asiassa, jossa lähdetään erilaisista peri-
21088: aatteellisista katsantokannoista.    Otaksutaan, että täällä ei tule
21089: ?,13 :n kannatusta millekään ehdotukselle. Minä en silloin voi ym-
21090: märtää mikä ed. Liston ajatus on. Tahtooko hän, ettei asteik-
21091: koa jatketa miljoonaan saakka vai mikä olisi välitysehdotus valio-
21092: kunnan ehdotuksen ja hänen ehdotuksensa välillä? Herra Liston
21093: ehdotus johtaa vallan päinvastaiseen tulokseen kuin minusta on
21094: useimmilla tarkotus. Itse periaate on kyllä oikea, että nimittäin
21095: pitäisi verottaa jokaista perinnön saajaa - niinkuin valtiovarain-
21096: valiokunta on mietinnössään sanonut - mutta tässä se johtaa
21097: suureen kohtuuttamuuteen sentähden, että meidän nykyinen pe-
21098: rintöveromme on alussa niin äärettömän pieniasteikkoinen.
21099: Useimmissa maissa, missä perintöä verotetaan, alotetaan jo rinta-
21100: perillisiltäkin 2 % :sta, muutamissa maissa 4 % :sta, ja siten,
21101: vaikka noustaan verrattain pienellä asteikolla, tulee perintöjen
21102: koko määrä tuntuvasti verotettavaksi, paljoa tuntuvarumin kuin
21103: mitä meillä nykyisen asteikon mukaan tapahtuu. Jos nyt vielä
21104: tätä kovin pientä asteikkoa alennetaan, niin on se perin nurinku-
21105: rista. Parempi on silloin ehkä jättää koko vero sikseen kuin että
21106: otetaan käytäntöön tällainen vallan väärä asteikko. Minä voisin
21107:                     Istunto 22 p. lokakuuta HJ07.
21108: 
21109: 
21110: vielä ymmärtää, jos voitaisiin se sovelluttaa myöskin kaukaisem-
21111: piin perijöihin, sillä epäkohta on tuntuvampi miljoonaperinnöissä.
21112: Jos tämä periaate, että verotettaisiin perinnönsaajia eikä ainoas-
21113: taan jäämistöä, olisi ulotettu myöskin niihin, silloin se olisi koh-
21114: tuudenmukaista. Mutta kun se ulotetaan, asteikon ollessa niin
21115: pieni, ainoastaan rintaperillisiin, niin siinä minusta ei ole mitään
21116: järkeä.
21117:     Ed. Renvall on lausunut, että on turhaa tuoda ulkomailta nu-
21118: meroita tässä asiassa; siellä muka omaisuudet ovat niin äärettö-
21119: män paljoa suuremmat, ettei niitä ole verrattava meidän maan
21120: omaisuuksiin. Mutta myöskin ero ulkomaitten kutakin henkilöä
21121: kohtaavan veron ja meidän maamme kutakin henkilöä kohtaavan
21122: veron välillä on suunnattoman suuri - esim. Englannissa se on
21123: 36 kertaa suurempi kuin meillä - ja asiain näin ollen voi minun
21124: mielestäni kyllä vertauksia tehdä, olkoon että Englanti on rik-
21125: kaampi ja pääomat siellä suurempia. Niinkuin olen jo monta
21126: kertaa huomauttanut, tämä verranto tulee vielä monta kertaa pa-
21127: remmaksi siitä syystä, että muis:sa maissa lähdetään verrattain
21128: korkeammasta prosenttimäärästä ; siellä aletaan verottaa r % :sta,
21129: kun meillä lähdetään 0,2 % :sta. Ja kun tilasto näyttää, että pie-
21130: niä pesiä on äärettömän paljon enemmän kuin suuria, niin asia
21131: tulee siksi kuin ed. Palmen on huomannut : tulo perintöverosta
21132: alenee suuressa määrässä, jos tällainen näkökanta, mikä ed. Liston
21133: ehdotuksessa on, hyväksytään. Minä vieläkin rohkenen toivoa,
21134: että saadaan 2 / 3 :n enemmistö valiokunnan alkuperäiselle ehdo-
21135: tukselle, ja vastustan asian valtiovarainvaliokuntaan lähettämistä.
21136: 
21137:    Ed. Estlander: Jag ville endast gifva tillkänna, att jag an-
21138: sluter mig tili den åsikt, som hr Söderholm här företrädt.
21139: 
21140:     Ed. Nevanlinna: Sen johdosta, että täällä on puhuttu koro-
21141: tetusta verosta, lienee tarpeellista huomauttaa, ettei tässä ole ko-
21142: rotctusta verosta kysymys missään muussa merkityksessä, kuin
21143: että sitä progressioonia, joka on nykyisessä laissa jo olemassa,
21144: vähän jatketaan. Lisäys siis tulee kohtaamaan ainoastaan suu-
21145: rimpia perintöjä. Mitä sitte vielä tulee niihin epäkohtiin, -
21146: joista täällä on puhuttu -- ettei veroteta perinnön osuuksia -,
21147: niin on huomattava, että ne epäkohdat eivät ala ensi vuodesta,
21148: vaan ne ovat tähän saakkakin olleet olemassa.
21149: 
21150:    Aänestysesitykset ja päätökset:
21151:    I :o. Ken hyvaksyy ed. Liston tekemän ehdotuksen, mitä kos-
21152: kee menettelytapaa äänestyksessä, vastaa ja; jos ei voittaa, on
21153: ehdotus hyljätty.
21154:                           Leimasuostunnasta.
21155: - - - - · ----·-·-
21156: 
21157:    Äänestyksessä annettiin 57 jaa- ja 127 ei-ääntä, joten ed. Lis-
21158: ton tekemä ehdotus oli hyljätty.
21159: 
21160:     2 :o. }\:en vastaehdotukseksi hyväksyy ed. v. Alfthanin teke-
21161: män ehdotuksen vastaa jaa; jos ei voittaa, on ed. Yrjö-Koskisen
21162: tekemä ehdotus hyväksytty vastaehdotukseksi.
21163: 
21164:     Huutoäänestyksessä olivat ei-äänet voitolla.
21165: 
21166:    3 :o. Ken hyväksyy ed. Yrjö-Koskisen tekemän ehdotuksen,
21167: vastaa jaa; jos ei voittaa, on ed. Palmenin tekemä ehdotus hy-
21168: väksytty.
21169: 
21170:     Huutoäänestyksessä olivat ei-äänet voitolla.
21171: 
21172:    4 :o. Ken hyväksyy suuren valiokunnan mietinnön tässä koh-
21173: den vastaa jaa; jos ei voittaa, on ed. Palmenin tekemä ehdotus
21174: hyväksytty.
21175: 
21176:     Huutoäänestyksessä olivat ei-äänet voitolla, joten eduskunta
21177: oli hyväksynyt ed. Palmenin tekemän ehdotuksen.
21178: 
21179:     Mietinnön siv. 3 olevan ponnen johdosta käytti puheenvuoroa:
21180: 
21181:     Ed. Hjelt: I~muen, että suuren valiokunnan päätös nyt e..sillä
21182: olevasta ensimmäisestä ponnesta syntyi melkeinpä epähuomiosta.
21183: Ponsi joutui äänestyksen alaiseksi, vaikka siitä ei ollut minkäänlaista
21184: keskusteluakaan. Sitä ei puollettu eikä vastustettu. Omasta puo-
21185: lestani katsoisin suotavaksi, että eduskunta tässä kohden ei hyväk-
21186: syisi suuren valiokunnan ehdotusta. Valiokunta esittää, nojautuen
21187: tässä kohden valtiovarainvaliokunnan mietintöön liitettyyn ensim-
21188: mäiseen vastalauseeseen, että hallitukselta pyyelettäisiin ehdotusta
21189: leima-asetuksen perinpohjaiseksi muuttamiseksi. Pyyntö tarkoittaa
21190: siis sitä, että ehdotuksessa kosketeltaisiin kaikkiin niihin monenlai-
21191: siin erilaisiin verokysymyksiin, jotka nyt ovat sattumuksen ja vanhan
21192: tavan takia joutuneet verotettaviksi leimasuostunnan kautta. Lei-
21193: masuostunta ei ole mitään muuta kuin veronkantomuoto; se ei sem-
21194: moisenaan muodosta minkäänlaista erityistä verotusta. Kun nyt
21195: kuitenkin on toivottava, että eduskunta aivan pian yhtyy pyytämään
21196: hallitukselta täydellistä ehdotusta verotusolojemme perinpohjaiseksi
21197: uudistamiseksi, niin olisi mielestäni hyvin vähän paikallaan että edus-
21198: kunta nyt menisi pyytämään tällaista osittaista vero-olojemme kor-
21199: jausta, vieläpä antamatta mitään lähempiä ohjeita hallitukselle siitä,
21200: mihin suuntaan ja millä tapaa leimasuostuntaverotus olisi korjattava.
21201: Jokainen, joka ottaa hiukankin silmäilläkseen niistä eri veroesineitä,
21202:                     Istunto 22 p. lokakuuta rgo7.
21203: 
21204: 
21205: joista leimasuostuntaa kannetaan, huomaa helposti, kuinka mah-
21206: dotonta on järjestää verotus-oloja ainoastaan pintapuolisesti korjaa-
21207: malla leimasuostunta-asetusta.
21208:     En katso tarpeelliseksi laajemmalta käsitystäni perustella. Lau-
21209: sun vain sen toivomuksen, että eduskunta ei ottaisi nyt tässä tilassa
21210: lausuakseen ehdotettua pyyntöä, koska se on siihen määrään tyhjä
21211: eikä voi tuoda minkäänlaisia tyydyttäviä tuloksia. Olemme muuta-
21212: man kuukauden jälkeen tilaisuudessa tässä kohden kiinnittämään
21213: hallituksen huomiota nurinkuristen vero-olojemme korjaamisen
21214: välttämättömyyteen. Voimme sen silloin tehdä aivan toisenlaisilla
21215: perusteilla ja toivottavasti paljon paremmalla tuloksella kuin pyy-
21216: tämällä parannuksia vain siihen verotuslaitoksemme pieneen pirs-
21217: taleeseen, joka nyt on puheenalaisena.
21218: 
21219:    Ponnet hyväksyttiin ja oli asia menevä takaisin suureen
21220: valiokuntaan
21221: 
21222:     Lakiehdotus maalaiskansakoulujen opettajiston
21223:                   palkkauksesta.
21224:    Esitettiin toista käsittelyä varten
21225: 
21226:    suuren valiokunnan mietintö n:o IO a arm. esityksen n:o 21 joh-
21227: dosta, joka koskee varojen osoittamista kansakoululaitosta varten
21228: vuodeksi Igo8.
21229: 
21230:    Puheenvuoron saatuaan lausui:
21231: 
21232:     Ed. Rosenqvist, V. T.: Så gärna jag, liksom många andra,
21233: hade önskat att den första enkammar-landtdagen visat sitt erkän-
21234: nande åt det bildningsarbete, som utförts af landets folkskollärarkår,
21235: genom att tillerkänna den en något mer kännbar löneförhöjning, så
21236: tror jag dock, att en vidare diskussion i denna sak är fullkomligt
21237: omotiverad. Alla skäl, som finnas, hafva redan framställts och
21238: upprepats vid föregående plena och i stora utskottet. Jag tager mig
21239: därför frihete:ti föreslå, att landtdagen nu utan vidare diskussion
21240: måtte godkänna stora utskottets förslag.
21241: 
21242:    Ed. Vemmelpuu: Viime kerralla kun tämä kysymys oli esillä
21243: eduskunnassa, tehtiin päätös, joka minusta ei tuntunut oikeuden-
21244: mukaiselta, sillä me tiedämme jokainen sen, että etupäässä juuri
21245: perheellinen opettaja kipeimmin kaipaa korotettua palkkaa, ja tehty
21246: päätös ei suinkaan ollut sen mukainen, että siinä olisi otettu huomioon
21247: tämä asiantila, sillä sen kautta naisten palkka tuli korotetuksi 400
21248:             Maalaiskansakoulujen opettajiston palkkauksesta.      242 I
21249: 
21250: 
21251: 
21252: markalla ja perheellisille lisäystä ainoastaan 200 markkaa. Tiedän,
21253: että se päätös, vaikka se ei ollutkaan lopullinen, on laajoilla aloilla
21254: herättänyt ihmettelyä ja oikeutettua paheksumista. Ja vaikka
21255: tästä suuren valiokunnan ehdotuksesta olisi sanottavaa yhtä ja toista,
21256: niin tahdon kuitenkin kannattaa sitä ja toivoisin, että yleensä kaikki
21257: sitä kannattaisivat, sillä sen kautta sittenkin tulevat asiat paremmin
21258: autetuiksi kuin edellisen päätöksen perustuksella.
21259: 
21260:     Ed. Vikman: Yhdyn edellisiin puhujiin.
21261: 
21262:    Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, hyväksyttiin vastatta-
21263: vaksi seuraava äänestysesitys:
21264: 
21265:     Ken hyväksyy suuren valiokunnan mietinnön, mitä tulee I ja
21266: 2 §:ään, vastaa jaa; jos ei voittaa, on eduskunta päättänyt, pysyen
21267: entisessä päätöksessä, hyljätä suuren valiokunnan ehdotuksen.
21268: 
21269:     Huutoäänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla, joten eduskunta
21270: oli hyväksynyt suuren valiokunnan mietinnön.
21271: 
21272: 
21273:           Ehdotus laiksi maanvuokrasta maalla.
21274:     Esitettiin ensi käsittelyä varten
21275: 
21276:    maatalousvaliokunnan mietintö n:o 3 arm. esityksen n:o 27 joh-
21277: dosta, joka koskee lain hyväksymistä maan vuokrasta maalla.
21278: 
21279:     Keskustelu:
21280:     Ed. Näs: Då det här väckta lagförslaget blifvit så sent ut-
21281: deladt, att åtskilliga fått det för kanske blott någon dag sedan, andra
21282: för några timmar sedan, så följer häraf, att man på intet vis hunnit
21283: sätta sig in i de många olika lagbestämmelserna i detsamma, hvarför
21284: jag anhåller om bordläggning till torsdagen för att yttermera kunna
21285: genomläsa och begrunda lagförslaget.
21286: 
21287:     Ed. Yrjö-Koskinen, B. S.: Päinvastoin kuin edellinen pu-
21288: huja minä ehdotan, että eduskunta nyt käsittelee asiaa ja yksimieli-
21289: sesti ilman keskustelua lähettää mietinnön suureen valiokuntaan.
21290: Jokainen ymmärtää mistä syystä.
21291: 
21292:     Ed. Danielson-Kalmari: Minun tarkoitukseni oli ehdottaa
21293:  jotenkin samaa kuin edellinen puhuja, sillä kenenkään edustajan
21294:  iokeutta ei sen kautta loukata, että asia niin pian kuin suinkin jou-
21295: 2422                 Istunto 22 p. lokakuuta 1907·
21296: 
21297: 
21298: tuu suureen valiokuntaan, jonne sen täytyy mennä. Kun se joutuu
21299: sieltä takaisin, silloin kaikilla on tilaisuus keskustella tästä asiasta.
21300: Mutta, jos se nyt viipyy, jos ei sitä heti vielä tänä päivänä lähetetä
21301: suureen valiokuntaan, niin on mahdollista, että ajan puutteessa
21302: tämä kysymys jää loppuun käsittelemättä.
21303: 
21304:    Ed. V asastjerna: J ag måste på samma skäl som hr Näs an-
21305: hålla om bordläggning af betänkandet till torsdagens plenum. Be-
21306: tänkandet uttelades först i motse kl. g-IO tiden.
21307: 
21308:     Ed. Vuolijoki, V.: Samalla kun panen vastalauseen tällaista
21309: tahallista jarrutusta vastaan - sillä se ei ole mitään muuta kuin
21310: jarrutusta - niin pyydän ehdottaa, että mietintö pantaisiin pöy-
21311: dälle lähinnä tulevaan istuntoon eli siis huomispäivän istuntoon.
21312: 
21313:    Ed. Häkkinen kannatti ed. Vuolijoen tekemää ehdotusta.
21314: 
21315:     F.d. Slätis: Om lagförslaget nu bordlägges, så förefinnes alls
21316: ingen utsikt att få det slutbehandladt vid denna landtdag. För min
21317: del skulle jag därför uppmana landtdagsman Näs, som anhållit om
21318: dess bordläggning, att återtaga sitt förslag, emedan lagen har en
21319: alldeles utomordentlig betydelse för hela vårt folk, hvilket otåligt
21320: väntar på densamma. Det är r6o,ooo torparefamiljer, som länge
21321: och väl väntat på lagen, och det vore sorgligt, om den icke hunne
21322: slutbehandlas under denna landtdag.
21323: 
21324:     Ed. Gebhard, Hannes: Voin varsin hyvin ymmärtää niitä
21325: edustajia, jotka tahtovat pyytää tätä mietintöä pöydälle, sillä tä-
21326: mähän on suurin lakiehdotus, mikä eduskunnan käsiteltäväksi tällä
21327: istuntokaudella on jätetty, ja samalla on se hyvin pitkälle menevä
21328: reformeissa. Mutta toiselta puolen minä pyytäisin panna pöydälle
21329: pyytäneitten edustajien sydämelle sen mahdollisuuden, että meidän
21330: asemamme Keisarikuntaan voi saada aikaan sen, että jos tämä laki-
21331: ehdotus ei näillä valtiopäivillä tule loppuun käsitellyksi, se voi lyk-
21332: kääntyä epämääräiseen tulevaisuuteen, jossa maamme voi piankin
21333: tulla hyvinkin arveluttaviin poliittisiin selkkauksiin. Silloin olisi
21334: meidän yhteiskunnalliselle, valtiolliselle ja kansalliselle eheydellemme
21335: erittäin tärkeätä, että olisimme saaneet torppariolomme - niinkuin
21336: ed. Slätis mainitsi nousee torppariperheiden luku noin r6o,ooo:een-
21337: järjestetyiksi sillä tavalla, että nämä tuntisivat itsensä yläluokan
21338: kanssa yhdeksi kansaksi, kun vaikeat olot tulevat. Tämän asian
21339: pyytäisin panna edustajain sydämelle ja siis yhtyä ed. Slätiksen
21340: kanssa vakavasti kysymään, eivätkö pöydälle anojat voisi luopua
21341: pyynnöstään ja koettaa perehtyä tähän lakiin sillä aikaa kun sitä
21342: käsitellään suuressa valiokunnassa.
21343:                                 Maanvuokralaki.                        2423
21344: 
21345:         Ed. Schybergson: Torparfamiljernas antal synes hafva ökats
21346:     ofantligt på de några månader, som förfltttit, sedan jag syysiat med
21347:     denna fråga. De voro Jo,ooo för några månader sedan och m1 hafva
21348:     de stigit till mer än roo,ooo. Hr Slätis sade, att deras antal utgjorde
21349:     r6o,ooo. Men detta värkar icke på frågan om ärendets bordläggning.
21350:     J ag förstår så väl dem, som yrka på att ärendet ntt omedellbart utan
21351:     diskussion skulle hänskjutas till stora tttskottet, och jag har för min
21352:     del tänkt rätta mig därefter, ehnru jag nog skttlle haft åtskilligt på
21353:     hjärtat i denna fråga. Men å andra sidan kan jag icke förtänka de
21354:     svenska talande representanterna, som först i dag på morgonen, och
21355:     sålttnda betydligt senare än öfriga landtdagsmän, hafYa fått betän-
21356:     kandet sig tillsändt, att de ville göra sig i någon mån förtrogna med
21357:     detsamma för att före remissen kunna göra sina anmärkningar, hvilka
21358:     eljes ingen betydelse hafva. Och jag kan icke förstå annat än att,
21359:     om vi gå in på herr Vnolijokis förslag om bordläggning tilli morgon,
21360:     så vinna vi därmed fullt samma mål som genom att öfverlämna ären-
21361:     det redan nu till stora utskottet. Med kännedom om .de ärade re-
21362:     presentanter, som yrkat på yttermera bordläggning, skulle jag önskat,
21363:     att hr Vuotijoki icke farit nt emot dem såsom han det gjorde, ty han
21364:     tog säkert miste, och jag hemställer till honom, huruvida han icke
21365:     ville återtaga sin beskyllning emot dem gående ut på att de med sitt
21366:     yrkande skulle åsyftat ärendets fördröjande.
21367:         Jag ber att få tillägga att plenum i morgon i sådant fall kttnde
21368:     bli ett diskussionsplenum, icke blott, såsom afsedt varit, ett bord-
21369:     läggningsplennm.
21370: 
21371:         Ed. Lehtinen: Ellispäivänä levisi täällä sellainen huhu, että
21372:     porvarilliset olisivat neuvotelleet jossakin kokouksessaan ja päättä-
21373:     neet, että kysymyksen ratkaisua ei ainakaan pitäisi jouduttaa. Minä
21374:     puolestani en tahtonut uskoa tätä huhua, joka levisi hyvin nopeasti,
21375:     mutta nyt näyttää kuitenkin siltä kuin siinä olisi jonkinlaista perää.
21376:     (Asiaan!-huutoja oikealta.) Minä yhdyn niihin, jotka pyytämällä
21377:     pyytävät, että ne, jotka tekivät ehdotuksen tämän kysymyksen
21378:     pöydälle jättämisestä, peruuttaisivat pyyntönsä, sillä ei voida olla
21379:     vannoja, onko meillä muussa tapauksessa aikaa ajaa se läpi tällä
21380:     istuntokaudella. Tämä asia se jos mikään pitää koko maan väestöä
21381:     jännityksissä, ja valiokunta on mitä suurimmasti ponnistellen työs-
21382:     kennellyt saadakseen lakiehdotuksen jo näinkin ajoissa eduskun-
21383:     nalle jaetuksi. Sentähden minä vieläkin kaikesta sydämmestäni
21384:     toivon, että ne edustajat, jotka pyysivät pöydällepanoa, peruut-
21385:     taisivat pyyntönsä.
21386: 
21387:        Ed. Paasikivi: Minä en ensinnäkään voi olla oikaisematta
21388:     ed. Schybergsonin huomautnsta siitä lukumäärästä, mikä tilaston
21389:     mukaan täällä mainittiin torppareita olevan. On totta, että käy-
21390:                                                                  153
21391: 
21392: 1
21393: 2424                Istunto 22 p. lokakuuta I907·
21394: 
21395: 
21396: tettiin sanaa >>torpparit» ja mainittiin heitä olevan r6o,ooo perhettä.
21397: Tämä oli erehdys. Mutta kun lukee torpparit ja mäkitupalaiset
21398: yhteen, niin on heitä tilaston mukaan r6o,ooo perhettä.
21399:     Mitä muuten tulee siihen, että ruotsinkielinen mietintö jaettiin
21400: vasta tänään, niin asian laita on se, että ruotsinkielinen kanslia vali-
21401: tettavasti ei saanut siihen istuntoon, jossa mietintö pantiin pöydälle,
21402: valmiiksi muuta kuin lakiehdotukset, ja ne silloin tietääkseni joettiin
21403: jokaiselle ruotsinkieliselle edustajalle. Vasta tänään valmistuivat
21404: mietinnön perustelut ja vastalauseet. Mutta itse lakitekstit kaikkiin
21405: niihin ehdotuksiin, jotka mietintö sisälsi, ovat olleet ruotsinkielisten-
21406: kin käytettävinä siitä asti kun mietintö pöydälle pantiin. Minä
21407: valitan, että asia on tällä tapaa viivästynyt, mutta se nyt ei ole au-
21408: tettavissa, kun on ollut niin kovin kiire kiirehdittävä, jotta ollenkaan
21409: olisi saatu tämä asia näillä valtiopäivillä käsiteltäväksi.
21410: 
21411:     Ed. Gebhard, Hannes: Minä pyysin puheenvuoroa oikeastaan
21412: ainoastaan vastatakseni ed. Schybergsonille, että siltä kannalta kuin
21413: minä tätä asiaa käsitän, on ihan samaa kutsutaanko vuokramiestä
21414: torppariksi tai mäkitupalaiseksi. Molemmilla on tätä nykyä tunne
21415: siitä, että heidän oikeudellinen asemansa on hyvin epävarma ja tä-
21416: män lakiehdotuksen tarkoituksenahan on molempien - siis r6o,ooo
21417: perheen - oikeudellisen aseman vakaannuttaminen sillä tavalla,
21418: että he voivat tuntea itsensä yhdeksi kansaksi parempiosaisten
21419: kanssa. Ruveta näin vakavassa asiassa laskemaan leikkiä, ei ole
21420: minusta paikallaan. Ed. Schyhergson on kannattanut ed. Vuolijoen
21421: ehdotusta, että pöydällepaneminen tapahtuisi huomisillan istuntoon
21422: klo 6, mutta mikäli minä tunnen on suurella valiokunnalla istunto
21423: huomenna klo rr:sta ja se ei siis pääsisi tätä asiaa silloin käsittele-
21424: maan. Siitä syystä minä vieläkin uudistan sen pyynnön, että tämä
21425: asia ilman pitkiä keskusteluja menisi jo tänään sunreen valiokuntaan,
21426: jotta se pääsisi huomenna asiaa käsittelemään.
21427: 
21428:    Ed. Söderholm: Den insinuation, som här gjordes mot den
21429: svenska gruppen, hade jag godt kunnat lämna obesvarad. Men då
21430: vid denna landtdag misstrogenheten tyckes vara lika stor som lättro-
21431: genheten, vill jag förklara, att någon sådan öfverläggning och något
21432: sådant beslut, som här antyddes, icke egt rum inom den svenska
21433: gruppen.
21434: 
21435:    Ed. v. Alfthan: J ag villmed anledning af hr Paasikivis an-
21436: märkning beträffande svenska kansliet framföra, att den finska
21437: texten till motiveringen lämnats åt kansliet, om jag ej missminner
21438: mig, på lördag morgon, och var det fysiskt nära nog omöjligt, fastän
21439: m~n arbetat natt och dag på tryckerierna, att tidigare leverera be-
21440: tänkandet. Detta ville jag fästa utskottets ordförandes uppmärk-
21441:                              Maanvuokralaki.1
21442: 
21443: samhet vid, på det att man måtte underlätta kansliets arbete, så
21444: att, då viktiga ärenden komma tili kansliet, detta icke sker i sista
21445: ögonblicket, utan efterhand när ärendena börja få bestämd gestalt.
21446: Hvad i öfrigt beträffar nu föreliggande fråga, skulle jag i likhet med
21447: hr Slätis hemställa om, att de ärade representanter, som anhållit
21448: om frågans bordläggning, ville återtaga denna anhållan. Jag förstår
21449: fullkomligt att de som landtbrukare vilja sätta sig in i förslaget.
21450: Men om icke synnerligt god vilja från alla håll vid denna landtdag
21451: kommer att förefinnas, så blir det omöjligt att genomföra de stora
21452: och viktiga frågor, som ännu förefinnas oreglerade, och jag skulle
21453: gärna se, att den svenska gruppen i sådant afseende ville föregå med
21454: godt exempel och underkasta sig olägenheter för att få något resultat
21455: till stånd.
21456: 
21457:     Ed. Estlander: J ag kan icke betrakta det annat än som upp-
21458: rörande och i hög grad orättfärdigt, att här enskilda landtdagsmän
21459: utsättas för ohemula beskyllnirigar och för påtryckning därför att
21460: de göra gällande den i I,. 0. dem medgifna rätten, och icke endast
21461: rätten utan ock skyldigheten att behandla ärenden först efter det
21462: de kunnat bilda sig ett eget och själfständigt omdöme, i stället för
21463: att förfara såsom här alltför ohöljdt uttalat<;, att landtdagsman nu
21464: borde göra. Skulle ett dylikt lagförslag som det ifrågavarande vid
21465: någon af de tidigare landtdagarna framlagts, så hade det ingalunda
21466: från ena dagen tili den andra behandlats i plenum utan diskussion
21467: och sedermera öfversändts tili ett utskott, där, såsom erfarenheten
21468: redan visat, behandlingen också företages efter vissa mallar och
21469: föreskrifter. Skulle icke någon annan här yrka på bordläggning,
21470: så komme jag åtminstone att göra det.
21471: 
21472:    Ed. Schybergson Jag skämtar icke med denna sak. Jag har
21473: egnat den för långvarigt och intresseradt arbete för att så göra. Men
21474: med personer, t. o. m. med hr Gebhard, kan jag omöjligen tillåta
21475: mig det.
21476: 
21477:      Ed. Paasikivi: Ed. Alfthanille pyydän vaan mainita, että
21478: suomenkielisen tekstin toimittamisessa ruotsinkieliselle kanslialle
21479: ei ole mitään viivyttelemistä valiokunnan puolelta osoitettu, vaan
21480: kaikki konseptit, mitä on valmistettu, on heti annettu ruotsinkieli-
21481: selle kanslialle. Mutta, kun aivan viimeiseen hetkeen asti on tekstiä
21482: täytynyt muuttaa, kun työn kiireellisyys sitä vaatii, niin tietysti
21483: siitä on aiheutunut kaikenlaisia hankaluuksia ruotsinkieliselle kans-
21484: lialle.
21485: 
21486:      Ed. Sundblom: Att försöka lägga ett sådant "'motiv tili grund
21487:  för hr Näs' uttalande, som här blifvit gjordt, är enligt min uppfattning
21488:                       Istunto 22 p. lokakuuta 1907.
21489: 
21490: 
21491: fullkomligt oriktigt, och borde alls icke få förekomma. Ett sådant
21492: moti v finnes säkerligen hos ingen af den svenska gruppen. Frågan
21493: om lega af jord på landet är af ytterligt ömtålig natur och många
21494: vänta på dess lösning. Jag förenar mig därför med dem, som riktat
21495: en vädjan till förslagsställarene att taga tillbaka förslaget om bord-
21496: läggning.
21497: 
21498:     Ed. Gebhard, Hannes : Ed. Estlander on suurella painolla
21499: moittinut meitä, jotka olemme koettaneet vaikuttaa siihen suun-
21500: taan, että asianomaiset ottaisivat takaisin pöydällepanovaatimuk-
21501: sensa. Tämä hänen lausuntonsa, samaten kuin monet muut ilmiöt
21502: osoittavat, että monet luulevat elävänsä vielä samoissa oloissa, kuin
21503: ennen suurlakkoa. He eivät huomaa, että eletään aivan toista elä-
21504: mää, ja että meidän edessämme, läheisessä tulevaisuudessa, voi olla
21505: vieläkin arveluttavampia aikoja, kuin ne, mitä on tähän eletty.
21506: Otetaan siis suuri edesvastuu päällensä, jos ei ymmärretä nyt aikaa,
21507: mitä tämäkin reformi tarkoittaa, mitä se voisi vaikuttaa meidän
21508: kansaamme. Jos me eläisimme vanhan säätyeduskunnan ajoissa
21509: ilman edelläkäynyttä suurlakkoa ja sortovuosia, silloin ei kukaan
21510: meistä tämmöistä vaatimusta tekisi. Mutta nyt on toinen aika ja
21511: minun mielestäni niittenkin, jotka niin pitävät kiinni muodollisesta
21512: ja laillisesta oikeudesta, pitäisi vihdoinkin ruveta ymmärtämään
21513: sitä. - Sitä paitsi on huomattava, että, kun ed. Estlander vetosi
21514: vanhan säätyeduskunnan tapoihin, kuinka silloin ei olisi muka voinut
21515: tulla kysymykseenkään tällainen pöydällepanokielto, niin pitää
21516: muistaa, että silloin ei ollut kolmea lukemista, vaan kaksi. Nyt
21517: on meillä kolme lukemista, jotenka nekin edustajat, joilla ei ole
21518: ollut tilaisuutta tutustua mietintöön ensimäiseen lukemiseen, voivat
21519: asiaan valmistautua kahteen seuraavaan lukemiseen, menettämättä
21520: sanottavasti mitään.
21521: 
21522:    Ed. Rosenqvist, G. G.: J ag är öfvertygad om att de landt-
21523: dagsmän, som anhållit om ärendets bordläggning, gjort det icke så-
21524: som jordbrukare, utan såsom landtdagsmän, medvetna om sin plikt
21525: såsom sådana. J ag begärde därför ordet för att i hufvudsak förena
21526: mig om hr Estianders uttalande.
21527: 
21528:      Ed. Ripatti: Kyllä me maalaiset toivoisimme tämän lain hy-
21529: väksymistä edes näillä valtiopäivillä, sillä tämä on siksi kipeä tarve
21530: meidän maalaisoloissamme. Pöydällepano on minusta aivan kun
21531: verukkeita ruotsalaisten puolelta, ja toivon että he peruuttaisivat
21532: pyyntönsä. Sillä jokainen hetki, joka menetetään, on melkein kuo-
21533: linisku asian valmiiksi saamiselle tänä syksynä. Vaikka ruotsalai-
21534: silla olisikin jotain kinaa siitä etteivät ole aikanansa saaneet mietintöä
21535:                              Maa vuokralaki.
21536: 
21537: 
21538: käsiinsä, niin ei siitä huolisi silti lähteä näin suurta yhteiskunnallista
21539: asiaa sortamaan.
21540: 
21541:     Ed. Sirola: Ed. Estlander on nimittänyt kuulumattomaksi
21542: sitä painostusta, jota eduskunnan kaikki ryhmät koettavat harjoit-
21543: taa kahta edustajaa vastaan saadakseen nämä luopumaan pöydälle-
21544: panovaatimuksestaan. Mutta minä en ymmärrä, millä nimityksellä
21545: nimitettäisiin sitä, että pari edustajaa koettaa tässä asiassa harjoit-
21546: taa hirmuista painostusta eduskunnan enemmistöä vastaan. Il-
21547: meistä on, että tämän eduskunnan enemmistö kuitenkin jollain ta-
21548: voin koettaa laittaa tämän maan asiat sellaisiksi, ettei lähinnä tule-
21549: vina vuosina enää tarvittaisi laukkuryssiä harjoittamassa maanjako-
21550: ja torppariagitatsionia, - mutta täällä koetetaan tehdä sitä mah-
21551: dottomaksi. Näihin henkilöihin on vedottu kauniin sanoin, heille
21552: on puhuttu totuutta jyrkemmässäkin muodossa, kurupihan heihin
21553: mahtanee vaikuttaa? Minä toivon että he, joiden jaloja motiiveja
21554: täällä on niin kauniisti puolustettu, voivat ehdotuksensa peruuttaa;
21555: ja näin ollen ed. Estlander jäisi yksin. Sillä minä en usko, että
21556: jumaluusopin professori Rosenqvistilla on otsaa yhtyä häneen hänen
21557: lausuntonsa jäU..-imäisessä pöydällepyyntöosassa.
21558: 
21559:     Ed. Vasastjerna: J ag förvånar mig att min anhållan om ären-
21560: dets bordläggning väckt en sådan storm. J ag finner det naturligt,
21561: att, när någon tiliföljd af för knapp tillmätt tid icke hunnit sätta sig
21562: in i en fråga, honom dock borde medgitvas tillfälle därtill. J ag vet
21563: ej om jag mis.-;förstod hr Vuolijoki, men det förefaller mig, som om
21564: han skulle ansett, att man utan vidare borde känna till och vara färdig
21565: att bedöma ett slikt betänkande som detta. J ag önskar ej gå lika
21566: lättsinnigt tillväga. J ag vill emellertid gifva tillkänna, att jag åter-
21567: tager mitt understöd af bordläggningsförslaget på det Yillkor, att
21568: betänkandet utan diskus.-;ion remitteras till stora utskottet och skall
21569: jag framdeles försöka göra min åsikt gällande, om jag finner skäl
21570: därtill. Emellertid synes det mig märkvärdigt, att man fordrar,
21571: det jag utan vidare skall vara färdig !ltt afstå från mitt yrkande på
21572: bordläggning, då jag ändå vid det flyktiga genomögnande, jag egnade
21573: betänkandet, kom till det resultat, att jag i många afseenden icke
21574: kunde godkänna betänkandet såsom sådant. Pluraliteten anser
21575:  antagligen detsamma acceptabelt, men efter den knapphändiga kän-
21576: nedom jag härom erhållit såge jag helst att frågan kunde på någon
21577: tid uppskjutas. Emellertid återtager jag min anhållan om ärendets
21578: bordläggning och hoppas att detta i någon mån måtte värka på
21579: vänstern så att, när vi någon gång hafva till behandling ett sådant
21580: betänkande, som vi för vår del vilja hafva fort undanstökadt, den
21581:  då måtte förstå våra känslor.
21582:                     Istunto 22 p. lokakuuta 1907.
21583: 
21584: 
21585:    Ed. Ahlroos: J ag vill äfven förena mig mecl dem af vår grupp,
21586: som anhållit att hr Näs i sakens intresse måtte taga sitt bordlägg-
21587: ningsförslag tillbaka.
21588: 
21589:    Ed. Arajärvi: Aijoin huomauttaa että kyllähän säätyedus-
21590: kunnan ajoiltakin löytyy tapauksia, joissa näin erittäin tärkeinä
21591: hetkinä on suostuttu lähettämään valiokuntaan mietintö, vaikka ei
21592: ole ollutkaan suomalainen kappale edes vielä jaettu.
21593: 
21594:     Kun keskustelu pöydällepanosta oli päätetty, hyväksyttiin vas-
21595: tattavaksi seuraava äänestysesitys:
21596: 
21597:     Ken tahtoo asian pöydälle huomiseen istuntoon, vastaa jaa; jos
21598: ei voittaa, on se pantu pöydälle ensi torstain istuntoon.
21599: 
21600:     Äänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla, joten mietintö oli pää-
21601: tetty panna pöydälle huomispäivän istuntoon.
21602: 
21603:    Päätöksen johdosta puheenvuoron saatuaan lausui:
21604: 
21605:   Ed. Nuorteva: Pyydän tehdä huomautuksen päätöksen johdosta.
21606: 
21607:    Puhemies: Sen laillisuudestako?
21608:    Ed.   Nuorteva: Ei!
21609:    Puhemies: Ei siitä muuten voi puhua.
21610: 
21611: 
21612:          Ehdotus laiksi elinkeinon harjoittamisen
21613:                         oikeudesta.
21614:    F.,sitettiin ensi käsittelyä varten
21615: 
21616:    työväenasiainvaliokunnan mietintö n:o 2 arm. esityksen n:o 16
21617: johdosta, joka sisältää elinkeinolain ehdotuksen.
21618: 
21619:    Keskustelu:
21620:    Ed. af Ursin: Koska aika nyt loppttpuolella on kallis, niin
21621: pyydän, että tämä työväenasiainvaliokunnan mietintö ilman kes-
21622: kustelutta lykättäisiin suureen valiokuntaan. Se voi siellä tulla
21623: keskustelun ja käsittelyn alaiseksi ja eri näkökohtia voidaan siellä
21624: tuoda esiin, ja sitten on eduskunta tilaisuudesse lausua niistä mieli-
21625:                              Elinkeinolaki.
21626: 
21627: 
21628: piteensä. Loppupuolella tätä meidän keskusteluaikaamme täytyisi
21629: mielestäni yleensä menetellä tällä tavalla, jotta pääsisimme tuloksiin.
21630: 
21631:     Ed. Räsänen: Elinkeinolain lähetekeskustelussa ehdotin va-
21632: lioknnnalle mietittäväksi, eikö voisi elinkeinolakiin lisätä pykälää,
21633: joka kieltäisi tupakan myynnin lap~ille alle I6 ikävuoden. Silloin
21634: jo miesväki ehdotukselleni hymyili ja valiokunta on osoittanut pitä-
21635: vänsä sitä niin vähäpätöisenä, ettei siihen ole kannattanut tietääkseni
21636: minkään verran huomiota kiinnittää. Olen kuitenkin varma, etten
21637: ole viimeinen enkä ainoa tuon asian ehdottaja, vaan että läheisessä
21638: tulevaisuudessa vaatimus tuohon suuntaan käy sangen voimakkaaksi
21639: raittiiden ja terveiden elämäntapojen harrastajain puolelta. Tie-
21640: tääkseni on aina tapa uutta rakennusta tehdessä tarkoin tutkia ja
21641: tarkastella jokainen aukko ja rako, ettei heti sen valmistuttua tar-
21642: vitsisi paikkaustyöhön tuhlata aineita ja aikaa. Samaa tarkkaa-
21643: vaisuutta toivoisin elinkeinolain rakentajilla olevan. Sillä jos tuo
21644: aukko jää korjaamatta, on se kai ensimmäinen kohta elinkeinolaissa,
21645: jonka paikkausta aletaan varmasti vaatia heti eduskunnan seuraavan
21646: anomuskauden alussa. Monet asianomaisen valiokunnan jäsenistä
21647: eivät taida ensinkään tietää ja toisilta on se nähtävästi unohtunut
21648: eduskunnan ravintolahuoneen sakeassa tupakan savussa, että tässä
21649: maassa on jo aika laaja kantajoukko jyrkästi tupakkaa vastusta-
21650: massa, joka on päättänyt alottaa siinä sangen tarpeellisen taistelun .
21651: .\luksi on tässä kysymys ainoastaan lasten tupakanpolttokiellosta.
21652: Eduskunta on kai kiitollinen, jos jätän esitelmöimättä, minkätähden
21653: kasvattajat ja opettajat pitävät sangen huolestuttavana ilmiönä
21654: lasten yhä yltyvää tupakkaraivoa ja tahtovat sitä vastaan taistel-
21655: lessaan saada avukseen myöskin lainsäädännön. Kysymyksellä on
21656: 1aajalle ulottuva siveellinen ja taloudellinen merkitys. Sen ymmär-
21657: tää jokainen ajatteleva kansalainen. Ulkomailla sekin lienee ym-
21658: märretty jo ennen. En suinkaan tahdo uskotella olevani ulkomaisten
21659: olojen tuntija tässä asiassa enemmän kuin muissakaan asioissa, mutta
21660: henkilöiden mukaan, jotka tietävät enemmän kuin minä, on Englan-
21661: nin parlamentin alahuoneelle esitetty lakiehdotus, jossa I6 vuotta
21662: nuoremmilta lapsilta kielletään tupakkan käyttäminen vieläpä omis-
21663: taminenkin 50 markan sakon uhalla. Sama rangaistus on henkilölle,
21664: joka I6 vuotta nuoremmalle myy tupakkaa. Uudistuessa sakko voi
21665: nousta aina I25 markkaan asti. Kristiaaniassa on valtuusto kiel-
21666: tänyt tupakanmyynnin I5 vuotta nuoremmille. Tanskan oikeus-
21667: ministeri on viime vuoden lopulla jättänyt valtiopäiville lakiehdo-
21668: tuksen lasten tupakanpolton rajoittamiseksi, jonka mukaan kunnal-
21669: lishallitukset voivat kieltää rajojensa sisällä myymästä tupakkaa
21670:  I6 vuotta nuoremmille lapsille. Rangaistukset 2-200 kruunuun.
21671:  Jopa J aappanissakin on olemassa kielto lasten ja nuorukaisten tu-
21672:                      Istunto 22 p. lokakuuta 1907·
21673: 
21674: 
21675: pakankäyttöä vastaan ulottuen sangen laajalle myöskin vanhempiin
21676: ja tupakankauppioihin.
21677:     Elinkeinolain ehdotuksen rz § ehdottaa •>myrkkyjen ja myrl-yn-
21678: sekaisten aineiden valmistuksen ja myynnin•> erityisissä laeissa ja
21679: asetuksissa annettujen tai annettavien ehtojen ja määräysten alai-
21680: seksi. Vaikka ei kukaan uskoisi että läheisessä tulevaisuudessa
21681: tupakka kokonaisuudessaaukio luetaan myrkynsekaisiin aineisiin,
21682: sanoo kuitenkin kokemus ja terve järki, että lapsille on tupakka
21683: vähintään sitä, ja olisi laimiinlyönninrikos, jos emme rupeaisi edes
21684: lapsia suojelemaan siitä. Rohkenen siis vieläkin toivoa ehdotuksel-
21685: leni eduskunnan kannatusta ja ehdottaa, että suuri valiokunta laatisi
21686: elinkeinolakiin pykälän, joka sakon uhalla kieltää myymästä tupak-
21687: kaa alle r6 ikävuoden oleville lapsille.
21688: 
21689:    F.d. Renvall: Minä pyysin puheenvuoroa ed. af Ursinin lau-
21690: sunnon johdosta. Voin käsittää, että sellaisessa asiassa kuin se, joka
21691: äsken oli esillä, vaadittiin asian lykkäämistä suureen valiokuntaan
21692: ilman keskustelua, mutta kyllä minun täytyy lausua huolestumiseni
21693: sen johdosta, että täällä on ehdotettu tällaista menettelytapaa aivan
21694: tavaksi. Ed. af Ursin on ehdottanut, että tästä lähtien kaikki kysy-
21695: mykset tällä tavoin lähetettäisiin suureen valiokuntaan. Minun
21696: käsitykseni on, että V. J. on erinäisiltä määräyksillä koettanut saada
21697: asiat niin monipuolisesti harkituiksi, kuin suinkin ja silloin minä
21698: katson sopimattomaksi että tehdään V. J:n kanssa ristiriidassa oleva
21699: ehdotus, joka koskee kaikkia vastaisia asiain käsittelyjä ja siis koettaa
21700: tehdä asioiden valmistamisen huonommaksi kuin miksi V. J. sen on
21701: tarkoittanut
21702: 
21703:     Ed. Schybergson: Hr af Ursins bekymmer för att detta be-
21704: tänkande skulle i allt för hög grad komma att framkalla diskussion,
21705: äro enligt min tanke tämligen öfverflödiga. Utskottet har ju hunnit
21706: endast med dendel af sin uppgift, som erbjuder det minsta intresset.
21707: I öfriga delar är den nåd. prop. fortfarande under behandling. J ag
21708: vill icke upptaga kammarens tid med några utläggningar i detalj.
21709: Så föga vän jag än är af tobaken, så gärna jag också skulle se, att
21710: densamma åtminstone i landtdagens trånga lokaliteter skulle und-
21711: varas, så kan jag icke förena mig med den första talarinnan och har
21712: heller ingenting annat att anmärka i sak. Men en liten formell kor-
21713: rigering ber jag att få göra, hvilken antagligen skulle komma allde-
21714: les för sent, om den blefve framstäld, efter det ärendet behandlats
21715: i stora utskottet. I utskottsbetänkandet säges, att bankrörelse såsom
21716: kändt enligt vår lag icke får utöfvas af annan än bolag, och utskottet
21717: har därför på tal om bankrörelse uteslutit orden •>som af bolag idkas.•>
21718: Såvidt jag känner till saken finnes emellertid icke något hinder för
21719: enskild man att utöfva bankrörelse. Det är endast sådan bankrö-
21720:                               Elinkeinolaki.                        243I
21721: 
21722: 
21723: relse, som af bolag idkas, hvilken är underkastad inskränkningar i
21724: lagstiftningen. Om min uppfattning är · riktig, så är utskottets ute- .
21725: slutning oriktig, och propositionens text bör i denna del återställas.
21726: 
21727:     Senaattori Ståhlberg: Kun työväenasiainvaliokunta esillä ole-
21728: vassa mietinnössä on ehdottanut hylättäväksi sen kauan vireillä
21729: olleen ja toteutettavaksi valmistellun ajatuksen, että olisi säädettävä
21730: uusi, täydellinen elinkeinolaki, niin pyydän hiukan kosketella tätä
21731: asian puolta.
21732:     Valiokunta on jakanut ehdotetun elinkeinolain kahteen eri lakiin,
21733:  joista toinen on laki elinkeinon harjoittamisen oikeudesta, toinen taas
21734:  laki teollisuusvaltuustoista ynnä järjestyssäännöistä kuin myös oppi-
21735:  ja työsopimuksista teollisuusammateissa. Viimemainitun lain nimi-
21736:  tyskin ilmituo varsin kuvaavasti valiokunnan tarkoituksen, ettei ole
21737: koetettava aikaansaada mitään kokonaista elinkeinolakia. Nyt
21738:  esillä olevasta laista on siten erotettu pois kaikki ne säännökset, jotka
21739: sisältävät tärkeimmät yhteiskuntapoliittiset uudistukset, ja niistä-
21740:  kin lupaa valiokunta vielä toisessa laissa vapauttaa koko kauppa-
21741:  elinkeinon, jättäen sen edelleen nauttimaan 1879 vuoden elinkeino-
21742:  asetuksen määräyksiä. Sellaiseen menettelyyn ei kuitenkaan ole
21743:  mitään pakottavata syytä siinä, että on ryhdytty alkutoimiin uuden
21744:  erityisen kauppalain aikaansaamiseksi, yhtä vähän kuin valiokunta
21745:  toisessa lakiehdotuksessa jättänee työsopimukset teollisuusamma-
21746:  teissa järjestämättä, vaikka lainvalmistelukunnalle jo onkin annettu
21747:  toimeksi erityisen työsopimuslain valmistaminen.
21748:      Mitä taas tulee säännösten sisällykseen, niin esityksestä päättäen
21749:  ja mahdollisesti sen ehdotuksia parantaen voisi yleiseen elinkeino-
21750:  lakiin saada sovitetuksi säännöksiä, jotka ovat ainakin yhtä hyvin
21751:  kauppaelinkeinoon soveltuvia ja vähintäin yhtä ajanmukaisia kuin
21752:  ne, jotka annettiin vuonna 1879, jopa sisältäisivät parannuksiakin
21753:  niihin verrattuna. Varsin luonnollista on, että asianomaisissa löytyy
21754:  niitä, jotka mieluummin tuollaisia muutoksia välttäisivät ja jäisivät
21755:  entiselleen, mutta sitenhän on kaikkien muidenkin reformilakien
21756:  laita. Yhden kohdan valiokunta nimenomaan mainitsee sellaisena,
21757:   joka olisi kauppaelinkeinoon sopimaton, nim. ammattivaltuustolai-
21758:   toksen. Jos nyt kuitenkin tämä valtuusto järjestettäisiin niin jous-
21759:  tavaksi, että voisi olla erityinen valtuusto kauppaa varten, jopa siinä
21760:   vielä työnantajat ja työnottajat voisivat erikseen käsitellä eritylsiä
21761:   asioitansa, niin pitäisi tällaisen laitoksen olla siedettävä myöskin
21762:   kaupan alalla. Kun muuten tähän kuuluva osa elinkeinolakia vielä
21763:  on valiokunnasta tulematta, niin luonnollisesti ei voida sanoa sitä
21764:   eikä tätä siitä, missä määrin tämä syy yleisen elinkeinolainsäätä-
21765:   mistä vastaan voisi olla paikkansa pitävä valiokunnan ehdotukseen
21766:   katsoen. Mutta näyttää kuitenkin siltä, että menetettäisiin melkoi-
21767:   sesti sekä käytännöllisiä että muodollisia etuja sillä, että täydellistä
21768:                      Istunto 22 p. lokakuuta 1907.
21769: 
21770: 
21771: elinkeinolakia ei tehdä nyt, kun se olisi aikaansaatavissa. Jos tähän
21772: kunluvat säännökset tulevat olemaan erillään eri laissa, jopa kauppaa
21773: koskevat määräykset etsittävinäl 1879 vuoden suurimmaksi osaksi
21774: kuruotusta elinkeinoasetuksesta hakemalta esiin, mikä siinä kulloin-
21775: kin on katsottava voimassaolevaksi, mikä ei, niin kyllä elinkeinolain-
21776: säädäntömme valiokunnan ehdottaman menettelytavan mukaan
21777: ainakin toistaiseksi tulee olemaan kaikkea muuta kuin selvälle kan-
21778: nalle järjestettynä.
21779:     Kun minulla nyt on puheenvuoro, en voi vielä olla huomautta-
21780: matta sitä, että valiokunnan lakiehdotuksen 15 § niissä kohdin, joita
21781: neljännessä vastalauseessa mainitaan, tuntuu varsin arveluttavalta.
21782: Jos on tarkoitus, että ajurien, nuohoojain y. m. sellaisten taksat
21783: olisi vahvistettava asianomaisten ammattilaisten edustajain ehdo-
21784: tuksen nojalla, mutta ei ehdottomasti olemalla niihin sidottuina,
21785: niin asia olisi selvemmin lausuttu. Jos tarkoitus taas on päinvastai-
21786: nen, niin joko yleisö pakotettaisiin virallisesti vahvistetun taksan
21787: kautta ehdottomasti alistumaan siihen, mitä tällaiset elinkeinon-
21788: harjoittajat yksipuolisesti määräisivät tai täytyisi taksojen jäädä
21789: vahvistamatta ja siten yleiselle liikenteelle tärkeiden toimien jäädä
21790: kokonaan järjestämättä, mitä korvauksen suuruuteen tulee.
21791: 
21792:     Ed. Hjelt: Minulla on aikanaan suuressa valiokunnassa tilai-
21793: suus kosketella niitä näkökohtia, jotka kauppa- ja teollisuustoimi-
21794: tuskunnan päällikkö äsken toi esille työväenasiain valiokunnan mie-
21795: tintöä vastaan. Katson siihen nähden paraimmaksi lykätä sanotta-
21796: vani suureen valiokuntaan.
21797:     Pyysin oikeastaan puheenvuoroa toista asiaa varten, nimittäin
21798: esittääkseni ehdotuksen, että esillä oleva mietintö lykättäisiin takai-
21799: sin työväenasiain valiokuntaan. Viime istunnossa oli ikävä velvolli-
21800: suuteni huomauttaa siitä, että valiokunnan jo silloin jaettu mietintö
21801: ei ollut kaikin puolin yhtäpitävä niiden päätösten kanssa, jotka
21802: valiokunta itse oli tehnyt. Asian laita on nimittäin se, että valio-
21803: kunnan jäsenille ei ole lainkaan suotu tilaisuutta itse lopullisesti tar-
21804: kastaa mietintöä, ennenkuin se eduskunnalle jätettiin. Kun sen-
21805: jälkeen olen saanut katsella mietintöä, lukea paremmin kuin viime
21806: istunnossa aivan häthätään, olen huomannut että siinä on ollut enem-
21807: mänkin virheitä kuin silloin heti oivalsin. Olen nyt, vertailemalla
21808: mietintöä valiokunnan hyväksymiin perusteluihin, huomannut että
21809: virheitä löytyy suomalaisessa painoksessa sivulla 2, 4, 6, 8, 9 ja IO.
21810: Sitä paitsi oli, kuten jo viime kerralla huomautin, mietinnön ponsi
21811: silloin erilainen ruotsiksi ja suomeksi, enkä tiedä varmaan- minulla
21812: on käsissäni vain alkuperäistä painosta kappale - onko se nytkään
21813: uudessa painoksessa korjattu. Mutta sen lisäksi huomaan nyt, että
21814: uudesta ruotsinkielisestä painoksesta ovat kokonaan hävinneet muu-
21815: tamat rivit, jotka löytyivät ensimäisessä ruotsalaisessa painoksessa.
21816:                              Elinkeinolaki.                           2433
21817: 
21818: Olin nim. lyhyellä motiveerauksella ilmoittanut yhtyväni neljänteen
21819: vastalauseeseen, joka koskee sitä lakiehdotuksen pykälää, johon
21820: senaattori Ståhlberg täällä äsken viittasi. Suomalaisessa painok-
21821: sessa vastalausetta ei ole löytynyt koskaan. Arvelen syyn tähän
21822: omituiseen asianlaitaan olevan sen, että kun olen allekirjoittanut
21823: edustaja Ehrnroothin laatiman ruotsalaisen vastalauseen, ja kun
21824: sitten eri kieliset painokset verrattiin toisiinsa, nähtävästi ei ole
21825: huomattu että suomenkielinen käännös oli puutteellinen. Vastoin
21826: minun kieltoani on nyt myöhemmin ruotsalaisesta painoksesta pois-
21827: tettu nimeni ja vastalauseeni, eikä ole, kuten olen vaatinut, lisätty
21828: suomalaiseen painokseen.
21829:     Kun mietintö esiintyy näin eriskummallisena, niin katson minulla
21830: olevan täysi oikeus vaatia, että eduskunta palauttaa mietinnön asian-
21831: omaiseen valiokuntaan sillä huomautuksella, että valiokunnan tulee
21832: noudattaa sellaista menettelytapaa työssään ja mietintönsä laati-
21833: misessa ja painattamisessa, että eduskunnalla on täydet takeet siitä,
21834: että mietintö esiintyy lopullisena ja juuri sellaisena kuin valiokunta
21835: on sen puolestaan hyväksynyt ja kuin valiokunnan jäsenet vasta-
21836: lauseisiin nähden voivat vaatia.
21837: 
21838:     Ed. Sivenius: Pyysin puheenvuoroa saadakseni kannattaa
21839: ed. af U rsinin tekemää ehdotusta tämän lakiesityksen lykkäämisestä
21840: suureen valiokuntaan ilman keskustelua. Mutta keskustelua on
21841: nyt venynyt siksi pitkälle ettei se oikeastaan maksa vaivaa.
21842: 
21843:     Ed. Vikman: Minun täytyy yhtyä kannattamaan ed. Hjeltin
21844: tekemää ehdotusta, niin masentavaa kuin se valiokunnan jäsenille
21845: epäilemättä onkin. Ed. af Ursinille tahtoisin huomauttaa että minua
21846: ihmetyttää se hätä, mikä hänellä tällä kertaa on asian lähettämisestä
21847: suureen valiokuntaan, josta valiokunnasta hän on ennen lausunut
21848: sellaisen arvostelun, että se on tyhjänpäiväinen laitos ja niinikään
21849: on siltä taholta kuultu väite, että heidän mielestään on se tapettava
21850: vaitiololla.
21851: 
21852:     Ed. Renvall: Niiden paljastusten jälkeen, joita valiokunnan
21853: jäsenet täällä ovat tehneet, on kyllin ymmärrettävissä, minkätähden
21854: valiokunnan puheenjohtaja tahtoi tämän asian saada niin hiljaisesti
21855: kuin suinkin siirretyksi suureen valiokuntaan. Minä kuitenkin luu-
21856: len, että se lyhyt keskustelu, mikä täällä tänään on tapahtunut, on
21857: tarpeeksi valaiseva ja että se osoittaa sekä tämän mietinnön muo-
21858: dollista merkitystä ja arvoa että myös on omiansa herättämään
21859: suuriakin epäilyksiä siitä, onko valiokunta ollenkaan osannut oikeaan
21860: tätä lakia suunnitellessaan. Senaattori Ståhlberg on jo täällä huo-
21861: mauttanut siitä huonosta palveluksesta, minkä valiokunta on tehnyt
21862: tälle tärkeälle reformilaille sen kautta, että se on lakiesityksen jaoitta-
21863: 2434                 Istunto 22 p. lokakuuta I907·
21864: 
21865: 
21866: nut eri lakeihin, joista puheenaoleva sisältää suhteellisesti paljon
21867: vähemmän mieltäkiinnittävää kuin mitä meillä on syytä, valiokun-
21868: nasta huolimatta, odottaa tästä laista tulevan. Kun minä olen
21869: hallituksen esityksen kannalla ja luulen, että se reformiharrastus,
21870: joka on niin ilmeinen hallituksen esityksessä, tulee paremmin pal-
21871: velluksi sen kautta, että tämä elinkeinolaki tulee koskemaan elin-
21872: keinoelämää kokonaisuudessaan, ja kun asian arvosteleminen tämän
21873: -esityksen pohjalla on perin vaikeata, niin pyydän saada ehdottaa,
21874: .että mietintö jätettäisiin pöydälle siksi, kunnes työväenasiain valio-
21875: kunnasta on tullut myös mietintö, joka koskee hallituksen esityksen
21876: toista osaa.
21877: 
21878:      Ed. af Ursin: Minä tahdon tässä puhua ainoastaan muodol-
21879: lisesta puolesta, johonka herra Hjelt on kajonnut. Siitä voisi tie-
21880:  tysti tulla sangen pitkä juttu, mutta toistaiseksi en tahdo kuluttaa
21881: aikaa tämmöisillä interiööreillä aivan liian laajasti. Voin ilmoittaa,
21882: .että tämä mietintö, josta minä nyt etupäässä vastaan, on aivan
21883: laillisessa järjestyksessä syntynyt ja että tästä seikasta ei mielestäni
21884:  tarvitsisi sen enempää keskustella. Herra Hjelt ei ole tuonut min-
21885: käänlaisia todistuksia lausuntonsa tueksi. Hän on vaan ilmoittanut
21886: .että valiokunnan mietinnössä on jonkunlaisia virheitä sivuilla 2, 4,
21887: .6, 8, 9 ja 10. Hän ei ole ilmoittanut, ovatko ne painovirheitä vai
21888: mitä ne ovat. Tietysti voi olla mahdollista, että painovirheitä on
21889:  joukkoon pujahtanut. Yksi siinä ainakin on, nimittäin sana •>edistys•>
21890: kun pitää olla •>edustus.•> Mitä ponteen tulee, niin se on käsikirjoi-
21891:  tuksen mukaan, - joka minulla on täällä näytettävänä - se on siis
21892: -oikein. Mitä taas siihen tulee, että herra Hjeltin nimi on joutuu ut
21893:  pois vastalauseesta, niin se on kyllä ikävä asia, mutta herra Hjelt
21894: .ei ole siihen kappaleeseen, joka valiokunnan viimeisessä istunnossa
21895: päätettiin sihteerille antaa, laillisessa ajassa pannut sitä vastalau-
21896: ·settaan, jota hän nyt siinä kaipaa. Olen nimenomaan kysynyt sitä
21897:  sihteeriitä ja hän on vakuuttanut väitteensä olevan aivan oikean,
21898:  joten koko se pitkä esitys, jonka herra Hjelt täällä toi esiin, on tuu-
21899:  lesta temmattu.
21900:      Mitä herra Vikmanin esitykseen tulee, niin se minusta ei myös-
21901:  kään ole juuri sen suuremman arvoinen. Muuten koko tämä pieni
21902: - mitenkä minä sanoisin - myrsky vesilasissa on syntynyt siitä,
21903:  että herra Hjelt etupäässä nähtävästi on tahtonut saada mietinnön
21904:  lykätyksi niin pitkälle eteenpäin kuin mahdollista. Sen ymmärtä-
21905:  vät kyllä ainakin puolet niistä henkilöistä, jotka ovat istuneet valio-.
21906: kunnassa. Kun asia hänelle ei ole onnistunut, niin hän nyt on pa-
21907: hoillaan.
21908:      Minä voisin tuoda koko joukon esimerkkejä, jotka näyttävät,
21909:  mitenkä varsinkin herra Hjelt on tahtonut joutavilla korjauksilla
21910: venyttää asiaa. Etenkin pyytäisin saada laskea nämä herra profes-
21911:                                Elinkeinolaki.                          2435
21912: 
21913:  sori Setälän arvosteltaviksi, koska hän on suomenkielen professori.
21914:  Oli esimerkiksi sanottu •>llsian johdosta syntyneestä>> piti korjata
21915:  >>tapahtuneesta;•> oli sanottu: •>esiintynyt toivomuksia erityisestä
21916: .lainsäädännöstä,•> piti olla: •>toivoa erityistä lainsäädäntöä;•> niinikään
21917:  sanat •>joka kohdistuu pyyntöön•> piti olla •>jossa pyydetään;•> •>tuoda
21918:  esiin•> piti kahdessa paikassa olla ~siintuoda•>, sitte korjattiin numero
21919:  2 a:ksi, koska 2 ei ollut muka hyvä, mutta kun se oli kaikissa paikoissa
21920:  näin korjattu, piti se taas korjattaman takaisin 2:ksi. Semmoisia
21921:  joutavia korjauksia esitti hän pitkin aikaa sillä seurauksella, että
21922:  vihdoin puolet valiokunnan jäsenistä suorastaan suuttuivat, ja jotta
21923:  ei asiasta tulisi sen pahempaa - mikä kyllä uhkasi tulla, - ryhdyin
21924:  minä ratkaisevaan, mutta lailliseen toimenpiteeseen ja laitoin mie-
21925:  tinnön valmiiksi täksi päiväksi. Ymmärrän kyllä aivan hyvin, että
21926:  se suuresti harmittaa herra Hjeltiä. Minä kuitenkin pyytäisin,
21927:  että herra Hjelt ei turhanpäiten viivyttäisi eduskunnan kallista aikaa
21928:  tämmöisellä joutavalla mielenpurkauksella, vaan antaisi mietinnön
21929:  tulla keskustelun alaiseksi. Jos hän tahtoo minua, joka olen laske-
21930:  nut mietinnön julkisuuteen, syyttää jostakin, niin minun mielestäni
21931:  hän voi käyttää jotakin toista foorumia. Mietintö on nyt esillä
21932:  laillisessa järjestyksessä.
21933:       Mitä herra Renvallin ehdotukseen tulee, että tämä asia lykättäi-
21934:  siin siksi, kunnes toinen puolisko elinkeinolakia koskevasta arm.
21935:  esityksestä tulisi käsittelyn alaiseksi, niin -voisi hän yhtähyvin pyy-
21936:  tää, että käsittely lykkääntyisi siksi, kuin kauppalaki tulisi, ehkä
21937:  vielä siksikin, kunnes saadaan erityinen laki maanviljelyksen alalla
21938:  kysymykseen tulevista elinkeinoista. Sillä tavalla me luultavasti
21939:  pääsisimme muutamia vuosia eteenpäin. jos tämmöisiä verukkeita
21940:  aina esitetään.
21941:       Mitä muitten esityksiin tulee, niin minä mielelläni yhtyisin vas-
21942:  taamaan niihin, mutta jätän kuitenkin vastaukseni siksi, kuin niitä
21943:  ehkä enemmän tulee.
21944: 
21945:    Ed.Bhrnrooth: J ag vill nu icke komma med interiörer från
21946: socialautskottets sammanträden - dem skola vi lämna därhän.
21947: Men jag kan icke undgå att konstatera, hvarthän det leder, då ären-
21948: denas behandling inom ett utskott på ett obehörigt sätt i onödan
21949: påskyndas. När socialutskottets betänkande N:o 2 vid senaste
21950: plenum bordlades, anmärktes det, att den svenska texten icke alls
21951: svarade emot den finska. Detta har nu rättats. Nu konstateras
21952: det åter, att den finska texten icke svarar emot utskottets beslut,
21953: och särskilda utskottsmedlemmar hafva på grund däraf ansett sig
21954: böra påyrka ärendets återremiss till utskottet. J ag ser att hr Hjelt
21955: ånyo har anhållit om ordet och jag tager för gifvet, att det är i syfte
21956: att närmare påvisa, i hvilket afseende en omotsvarighet emellan
21957: utskottets beslut och betänkandet förefinnes. J ag behöfver därför
21958:                      Istunto 22 p. lokakuuta 1907.
21959: 
21960: 
21961: icke vidare beröra denna punkt. J ag kan för öfrigt icke finna annat
21962: än att det, som utskottets ärade ordförande här har anfört i syfte
21963: att förringa värdet af de invändningar, som gjorts, egentligen icke
21964: har någon betydelse. J ag kan endast förena mig om hrr Hjelts och
21965: Vikmans uttalanden.
21966: 
21967:     Ed. Mikkola: Pyysin puheenvuoroa kannattaakseni ed. Ren-
21968: vallin ehdotusta mietinnön panemisesta pöydälle siksi, kunnes jatko
21969: siihen tulee.
21970:     Mitä sitten tulee siihen ehdotukseen, joka täällä on tehty, että
21971: asia nyt suorastaan lykättäisiin takaisin valiokuntaan, niin minun
21972: käsitykseni mukaan se ei käy päinsä V. J:n 57 §:n mukaan, jos ni-
21973: mittäin mietintöä on pidettävä valiokunnan mietintönä eikä ed.
21974: af Ursinin mietintönä. Jos sitä ei ole pidettävä valiokunnan mie-
21975: tintönä, en tahdo lausua, miten asia silloin olisi käsitettävä. Mutta
21976: jos mietintö pidetään valiokunnan mietintönä, on se käsiteltävä
21977: V. J:n 57 §:n mukaan, joka ei anna tilaisuutta sen lykkäämiseen
21978: suorastaan takaisin erikoisvaliokuntaan.
21979: 
21980:     Puhemies: Viimeisen puhujan lausunnon johdosta huomautan,
21981: että ed. Hjeltin ehdotus tarkoittaa mietinnön palauttamista valio-
21982: kuntaan, jotta se saatettaisiin sellaiseen muotoon, jonka valiokunta
21983: ja vastalauseen tekijät ov.at hyväksyneet; minusta on vaikeata kiel-
21984: tää tällaisen ehdotuksen äänestyttämistä, sillä itse teossa se sisältää
21985: juuri sen, ettei mietintö ole siinä asussa kun valiokunta on päättänyt
21986: sille antaa ja tietysti pitää mietinnön olla tässä asussa silloin, kun se
21987: esitetään ensimäiseen käsittelyyn.
21988: 
21989:     Ed. Hjelt: Aikomukseni ei ole ollut nostaa myrskyä vesilasiin.
21990: Aivan lyhyesti ja kuivasti olen käyttänyt oikeuttani vaatia, että
21991: valiokunnassa tehtäköön työtä sillä tavalla, että sen mietinnöt
21992: ovat oikeassa muodossa eduskunnan arvosteltavina. Valiokunnan
21993: arvoisa puheenjohtaja on tällä kertaa jättänyt käyttämättä minun
21994: mielestäni erittäin sopivaa tilaisuutta - olla puhumatta. Ja tämä
21995: pakoittaa myt ninua, ikävä kyllä, muutamin sanoin jatkamaan
21996: entistä puhettani.
21997:     Minä ensiksikin konstateeraan, että puheenjohtaja aivan hyvin
21998: tietää, että olen allekirjoittanut ruot<>iksi laaditun neljännen vasta-
21999: lauseen siinä ajassa, jonka valiokunta määräsi. Siis hänen väitteensä
22000: siinä kohden ei lainkaan pidä paikkaansa. Olen tästä maininnut
22001: valiokunnan ja ruotsinkielisen kanslian jäsenille, jotka itse ovat
22002: allekirjoitukseni nähneet ja myöskin nähneet minun kirjoittavan.
22003: Minua sentähden oudoksottaa, että puheenjohtaja tahtoo tätä
22004: tunnettua tosiasiaa kieltää. Minä tietystikään en moittisi vastalau-
22005: seeni poisjättämistä, jos olisin laiminlyönyt sitä, jota valiokunta
22006:                               Elinkeinolaki.                         2437
22007:                -------------~-----------
22008: 
22009: 
22010: 
22011: 
22012: jäseniltään vaatii. Minä myöskin valitan sitä, että valiokunnan
22013: puheenjohtaja on uudestaan uudistanut tuon väitteen jarrutuksesta,
22014: jonka perättömyyden hän hyvin tuntee. Ainakin hänen pitäisi
22015: tietää, että minun puoleltani ei ole yritettykään viivyttää valiokun-
22016: nan töitä. Olenhan minä nimenomaan ottanut ylityökseni valvoa
22017: mietintöä ja siinä tarkoituksessa kirjoittanut osan mietintöä uudes-
22018: taan. Olen siis tehnyt enemmän kuin mitä valiokunta oikeastaan
22019: voi jäseniltään vaatia. Mutta minä olen vaatinut ja vaadin, että
22020: työ valiokunnassa tehtäisiin järjellisellä tavalla, eikä sillä tavalla,
22021: että, kun joku ehdotus nostetaan, heti vaaditaan äänestystä ja nuija
22022: paukkuu pöytään. Kun näin menetellään, äänestys usein saattaa
22023: mennä aivan toiseen suuntaan kuin jäsenet, saatuaan hiukan miet-
22024: tiä, olisivat suoneet. Siksi onkin tullut pakko pyytää, että annettai-
22025: siin ainakin pari sekuntia miettimisen aikaa, ennenkuin puheen-
22026:  johtaja ilmoittaa keskustelun päättyneeksi.
22027:      Minä en olisi näihin seikkoihin kajonnut, mutta kun puheenjoh-
22028:  taja sitä suorastaan vaati, niin en ole voinut sitä välttää. Puheen-
22029:  johtaja luetteli täällä pieniä kielellisiä muutoksia. Voin ilmoittaa,
22030: etten minä ole niitä kaikkia esittänyt. Jos puheenjohtajan muisti
22031:  vain riittää, niin hän kyllä tämän tietää. Mutta en olekaan
22032:  noista kielellisistä pikkuseikoista puhunut, vaan siitä että perustelut
22033:  ovat osittain toiset, kuin valiokunta on hyväksynyt. Ja tänäpäi-
22034:  vänä olen konstateerannut, että tämä johtuu siitä, että sihteerille
22035:  jätettyä kappaletta mietintöä ei ole joka kohdalta noudatettu.
22036:      Minä nyt soisin, ettei olisi pakko jatkaa tällaista sanoisinko perhe-
22037:  olojen paljastusta. Hyvin keveällä kädellä koskettelin asiaa, pyy-
22038:  täen mietinnön palauttamista. Olisin siihen päättänyt puheeni,
22039:  mutta olen ikäväkseni ollut pakotettu hiukan jatkamaan. Tahdon
22040:  lisätä vielä sen, että jos tahdotaan valiokunnan työtä jouduttaa,
22041:  niin silloin sitä tehdään vakavasti ja tyynesti niin, että todellakin
22042:  jotakin valmista syntyy. Ei työ edisty sillä, että hätiköidääu ja
22043:  h.utiloidaan ja sitte saadaan takaläksyä.
22044: 
22045:     Puhemies: Kun täällä on tehty kaksikin ehdotusta, jotka
22046: tarkoittavat esillä olevan asian asiallisen käsittelyn keskeyttämistä,
22047: pyytäisin seuraavia puhujia kohdistamaan puheensa ainoastaan
22048: näihin keskeyttämisehdotuksiin, sillä niistä tulee ensin äänestet-
22049: täväksi ja vasta, jos nuo ehdotukset hyljätään, jatketaan asian kä-
22050: sittelyä.
22051: 
22052:      Ed. af Ursin: :Minä aijon ensiksi ehdottaa, että herra Puhe-
22053:  miehen rajoitus ei tulisi kysymykseen, syystä että lykkäys riippuu
22054:  siitä vastauksesta, jonka herra Hjelt tulee saamaan. Pyytäisin saada
22055:  puhua siitä.
22056:                       Istunto 22 p. lokakuuta 1907·
22057:                ------------------
22058: 
22059:     Puhemies: En voi sallia puhumista itse asiasta, vaan on koh-
22060: distettava puhe nyt näihin lykkäyspyyntöihin. Jos tahdotaan niitä
22061: perustella laajemmasti, niin sitä ei voi välttää, mutta on tietysti
22062: tässäkin rajansa, ei saa liikkua yhtä vapaasti kuin jos keskustelu
22063: koskisi itse asiaa.
22064: 
22065:       Ed af Ursin:          Herra Hjelt pakottaa minuakin puolestani
22066: ilmaisemaan muutamia asioita, jotka vastustavat lykkäystä valio-
22067:  kuntaan takaisin. Herra Hjelt on tuonut esille useampia syytök-
22068:  siä, joita hän ei ole millään tavalla perustellut tai todistanut. Minua
22069: suuresti kummastuttaa, että hän luulee voivansa saada jonkun
22070:  asian kääntymään toiselle toialle tuomalla esiin perustelemattomia
22071: syytöksiä minua kohtaan.
22072:  . Mitä tulee hänen vastalauseeseensa, täytyy minun nimenomaan
22073: huomauttaa, että valiokunnan suostumuksella päätettiin, että kaikki
22074:  vac;talauseet jätettäisiin herra sihteerille perjantaihin klo n:ksi
22075:  illalla. Herra sihteeri ilmoitti, että hän ei ole saanut herra Hjeltiltä
22076:  mitään vastalausetta, mutta että herra Hjelt oli suvainnut ruotsa-
22077: laiseen kappaleeseen kirjoittaa vastalauseensa ja lähettää sen
22078: toiseen painoon. Sillä tavoin hän sivuutti sihteerin, vaikka oli pää-
22079: tetty, että vastalause olisi hänelle, sihteerille, jätettävä. Herra
22080: Hjelt on siis ilmeisesti menetellyt vastoin valiokunnan päätöstä,
22081: ja hänellä ei saata olla minkäänlaista oikeutta vaatia, että hänen
22082: vastalauseensa on mietintöön tuleva. Se täytyi tietysti poistaa
22083: ruotsalaisesta kappaleesta, johon hän oli sen pannut, koska suoma-
22084: lainen on alkuteksti eikä siihen mitään vastalausetta ilmoitettu.
22085: Yhtä vähän on herra Hjelt perustellut muita väitteitään. Kaikki
22086: mietinnössä mnka esiintyvät suuret virheet ovat vielä mainitse-
22087: matta. Ne ovat epäilemättä vain pieniä painovirheitä.
22088:      Mitä siihen tulee, että minä olisin tässä ac;iassa hätiköinyt,
22089: niin minä luulen, että herra Hjelt tuskin voi sitä sanoa hyvällä
22090:  omallatunnolla, koska herra Hjelt on suorastaan jarruttanut tätä
22091: asiaa valiokunnassa; se olkoon kursailematta sanottu. Ainakin puo-
22092: let valiokunnan jäsenistä ovat siitä aivan varmoja, ja jotta siitä ei
22093: tulisi sen ikävämpiä seurauksia, niin minä käytin tuota keinoa,
22094: jota mainitsin ja joka on aivan laillinen ja josta minä vastaan. Tämä
22095: yritys, johon herra Hjelt nyt on ryhtynyt ja jota luultavasti hänen
22096: hengenheimolaisensa kannattavat, on uusi todistus samaan suuntaan.
22097: Minä sen takia en voi muuta kuin valiokunnan puheenjohtajana
22098: vakuuttaa, että tämä mietintö on täysin laillisesti syntynyt ja on
22099: sellaisena käsiteltävä. Ei herra Hjeltillä sen vuoksi ole minkään-
22100: laista syytä ehdottaa asian lykkäämistä valiokuntaan, koska se
22101: vaan tapahtuu siitä syystä, että hän on hyvin pahoillaan hänelle
22102: ansion mukaan tulleesta kohtelusta. Tämä on varsinainen syy.
22103: Ei ole myöskään valiokunnan mietintöä millään tavalla hutiloitu,
22104:                              Elinkeinolaki.                        2439
22105: 
22106: sekään ei ole täällä toteen näytetty. Jotta emme nyt joutavasti
22107: hukkaisi aikaa tähän jupakkaan, jonka jatkamista vastaan minulla
22108: muuten ei ole mitään, niin minä ehdotan että menisimme asialli-
22109: seen keskusteluun tai, kuten ehkä olisi parempi, suorastaan lopet-
22110: taisimme keskustelun ja lykkäisimme asian sinne, minne se kuiten-
22111: kin on tuleva, nimittäin suureen Yaliokuntaan.
22112: 
22113:     Ed. Pohjanpalo: Pyydän ainoastaan lyhyesti mainita kan-
22114: nattavani edustajain Hjeltin, Ehrnroothin ja Vikmanin ehdotusta.
22115: Pidän keskustelun tarpeettomana, sillä tunnen ed. Ursinin mieli-
22116: piteen valiokunnasta.
22117: 
22118:      Ed. Schybergson: Ehuru jag icke betviflar riktigheten af
22119: hvad hr Hjelt och öfriga medlemmar af utskottet anfört rörande
22120: uttskottförhållandena och tillkomsten af detta betänkande, så fin-
22121: ner jag det dock omöjligt för landtdagen att vid dessa uppgifter
22122: fästa afseende. Det är endast en rekvisition af utskottet själft ge-
22123: nom dess viceordförande, som kan föranleda betänkandets åter-
22124: sändande. Däremot finner jag ,att hr Renvalls förslag om bordläggning
22125: till dess återstoden af betänkandet inkommit är det riktigaste. Tyvärr
22126: fick jag af hr af Ursins första andragande (Ursin: frih. af Ur-
22127: sin) - ursäkta att jag tidigare användt oriktig titel- den uppfatt-
22128: ning, att den ifrågavarande återstoden måhända alls icke kommer.
22129: Han använde nämligen icke praesens »kun se tulee•>, utan en annan
22130: form •>kun se tulisi•>. Om så är förhållandet, att återstoden alls icke
22131: kommer, ja då är det så mycket nödvändigare att göra såsom hr
22132: Renvall föreslog, nämligen att bordlägga den första delen. Ty det
22133: vore alldeles för galet, om representationen skulle behandla en del
22134: af detsamma utan att sedan blifva i tillfälle att slutföra behand-
22135: lingen. I hvarje händelse finner jag hr Renvalls förslag vara det
22136: enda formelt riktiga.
22137: 
22138:      Ed. Hjelt: Tahdon vielä lausua ainoastaan pari sanaa. Voin
22139: vakuuttaa, että joka sana, jonka olen tässä asiassa lausunut, on ollut
22140: tarkoin harkittu, ja että kaikki, mitä kerroin, on tapahtunut. Ed.
22141: af Ursinin lausunto ei muuta mitään siitä, mitä jo ensi lausunnossa
22142: mainitsin, että nimittäin määrättynä aikana klo 10 illalla - siis
22143: tunti ennen kuin määräaika loppui - useiden läsnäollessa kirjoitin
22144: nimeni herra Ehrnroothin laatiman ruotsinJ....;elisen vastalauseen
22145: alle. Se oljenkorsi, johon ed. af Ursin nyt tarttuu, nimittäin ettei
22146: sihteeri muka ollut tätä vastalausetta saanut, ei kannata pitkälle,
22147: sillä, mikäli olen kuullut, ovat useat vastalauseet tulleet paljoa myö-
22148: hemmin sihteerin käsiin. Niitä on painatettu, mutta, kuten jo mai-
22149: nitsin, minunkin vastalauseeni, joka joutui aluksi mukaan ruotsa-
22150: laiseen painokseen, on nyt perästäpäin siitäkin hävinnyt.
22151:                                                              154
22152:                      Istunto 22 p. lokakuuta 1907·
22153: 
22154: 
22155:     Ed. af Ursin:       Herra Hjelt koettelee pää'3tä asiasta jos
22156: milläkin tavalla. Minulla nyt on sihteerin todistus tarjona, että
22157: minä olen oikeassa, vaikkapa hänet tänne vaadittaisiin persoonalli-
22158: sesti todistamaan. On siis aivan joutavaa, että herra Hjelt koette-
22159: lee päästä asiasta.
22160:     Herra Schyhergsonin lausunnon johdosta pyydän mainita, etten
22161: minä tarkoittanut, ettei asia milloinkaan tulisi esille. Tietysti se
22162: joskus tulee esille uudelleen, mutta ei tällä istuntokaudella. Koko
22163: asia siirtyy arvattavasti ensi istuntokauteen.
22164: 
22165:    Ed. Schybergson: Vet då icke landtdagens första vice-tal-
22166: man att ärende, som icke vid denna landtdag hinner sluthehandlas,
22167: måste, för att kunna vid en följande landtdag komma under hand-
22168: läggning, hlifva föremål för ny proposition, och att landtdagsärende
22169: sålunda icke kan uppskjutas från en landtdag till en annan?
22170: 
22171:     Ed. Valpas:         Herra Hjeltin esittämissä valituksissa on
22172: minun mielestäni suurin ~. että herra Hjeltin nimi on jäänyt pois
22173: vastalauseen alta. Kyllä tämä on tosiaankin suuri asia. Kokonai-
22174: nen nimi August Hjelt on jäänyt pois! Tulisihall eduskunnan olla
22175: kohtelias ja myöntää, että valiokunnan mietintö saisi lähteä hake-
22176: maan jostakin takaisin sitä nimeä. Arvelen, ettei välttämättö-
22177: mästi tarvitse työntää sitä työväenasiainvaliokuntaan, sillä suuri
22178: valiokunta on myös sellainen laitos, että siellä voi saada nimiä vasta-
22179: lauseiden alle ja uusia vastalauseitakin, jos niin tahtoo. Ehdottaisin,
22180: että herra Hjelt käyttäisi sitä tietä ja tekisi siellä suuressa valiokun-
22181: nassa ehdotuksen, että nimi August Hjelt painettaisiin oikein liha-
22182: villa kirjaimilla vastalauseen alle. Varmaan kannattaisin sitä eh-
22183: dotusta.
22184: 
22185:     Ed. Waljakka:        Valiokunnassa kun oli tämä elinkeinolaki-
22186: ehdotus esillä, niin päätettiin siellä äänestyksen kautta jakaa laki-
22187: ehdotus kahtia, ja siten enemmistö päätti sen jakamisesta. Omasta
22188: puolestani en ollut enemmistön kannalla, vaan pidin sopivampana,
22189: että ammattivaltuusto olisi ulotettava myöskin kauppa-alalle.
22190:     Mitä tulee tähän valiokunnan jäsenten keskinäiseen jupakkaan,
22191: niin voin mainita, että lakiteksti minun käsittääkseni jo valiokun-
22192: nassa lopullisesti tarkastettiin, samoin kuin perustelutkin. Tämä
22193: 15 § oli valiokunnassa äänestyksen alaisena, ja silloin esiintyi 8
22194: ääntä 8 vastaan. Vähemmistö liitti vastalauseen ja näkyy, että
22195: tästä suomettarelaisten valiokunnan jäsenten nimet on jääneet
22196: pois 4:nestä vastalauseesta ja siitä tämä keskustelu mahdollisesti
22197: on johtunut.
22198:                                Kyytilaki.
22199: 
22200: 
22201:     Ed. af Ursin: Minä tiedän aivan hyvin, että menetellään
22202: niinkuin hra Schybergson sanoi, mutta en tiedä, mistä aiheutui
22203: koko hänen huomautuksensa.
22204: 
22205:    Ken keskustelu oli julistettu päättyneeksi, hyväksyttiin vastat-
22206: tavaksi seuraavat äänestysesitykset:
22207: 
22208:     r:o. Ken vastaehdotukseksi asialliselle käsittelylle hyväksyy
22209: ed. Hjeltin tekemän ehdotuksen, vastaa jaa; jos ei voittaa, on vasta-
22210: ehdotukseksi hyväksytty ed. Renvallin tekemä ehdotus.
22211: 
22212:    Äänestyksessä olivat ei-äänet voitolla.
22213: 
22214:    z:o. Ken tahtoo asiallista käsittelyä jatkaa, vastaa jaa; jos ei
22215: voittaa, on ed. Renvallin tekemä ehdotus hyväksytty.
22216: 
22217:     Äänestyksessä annettiin 78 jaa-ääntä ja 93 ei-ääntä, joten pää-
22218: tettiin keskeyttää tämän asian käsittely, ja jatkaa sitä yh-
22219: dessä sen mietinnön kanssa, joka tulee annettavaksi loppuosasta
22220: tätä arm. esitystä.
22221: 
22222:                       Ehdotus kyytilaiksi.
22223:     Esitettiin ensi käsittelyä varten
22224: 
22225:    laki- ja talousvaliokunnan mietintö n:o 5 arm. esityksen n:o 12
22226: johdosta, joka sisältää ehdotuksen kyytilaiksi.
22227: 
22228:     Puheenvuoroa käytti
22229: 
22230:    Ed. Karhi lausuakseen: Ehdottaisin, että mietintö lähetettäisiin
22231: keskustelematta suureen valiokuntaan.
22232: 
22233:     Ed. Listo: Arm. esityksen johdannossa on tietoja siitä, mitä
22234: kyytilaitos on maksanut tämän edellisinä kyytikausina. Sitä vas-
22235: toin puuttuu tietoja siitä, mitä kyytilaitos maassamme maksaa
22236: nyt kuluvana kyytikautena, joka käsittää vuodet rgo6-Io. Va-
22237: liokunnan mietinnöstä puuttuu myöskin siitä tietoja. Tämä puute
22238: huomattiin vasta sittenkun mietintö oli painettu, ja virheen korjaa-
22239: miseksi pyydettiin senaatin kulkulaitostoimituskunnan hankki-
22240: maan puheena olevat tiedot. Tänä päivänä onkin saatu nuo tiedot,
22241: ja pyydän suullisesti ne mainita.
22242:     Kuvernöörien ilmoituksen mukaan tekevät kyydinpitokustan-
22243: nukset tänä vuonna 6o9,955 markkaa 78 penniä, mutta ilmoitetaan
22244: eräistä lääneistä, että siihen ei ole otettu tietoja kyytilaitoksen
22245:                      Istunto 22 p. lokakuuta I907·
22246: 
22247: 
22248: kustannuksista kaikissa kaupungeissa.       Ja lisäksi ilmoitetaan
22249: Oulun läänistä, että Hailuodon, Tervolan ja Kuhmoniemen pitä-
22250: jissä toimitetaan kyyditys osaksi vielä luonnossa. Voimme siis ar-
22251: vioida ,että kyydinpito tämä vuonna maksaa kaikkiaan noin 620,000
22252: markkaa. Kun se edellisenä kyytikautena teki 593,500 markkaa,
22253: niin nähdään, että kustannusten lisäys edelliseltä kyytikaudelta
22254: on aivan vähäpätöinen.
22255: 
22256:   Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, lähetettiin asia
22257: suureen valiokuntaan ja asian ensimäinen käsittely julistet-
22258: tiin päättyneeksi.
22259: 
22260: 
22261: V aitioavustuksen myöntämisestä ,Kansan Näyttämö"
22262:                 nimiselle teaatterille.
22263:    Esitettiin anomusvaliokunnan mietintö n:o 7 an. ehd. (n:o 78)
22264: johdosta valtion avustuksen myöntämisestä >>Kansan Näyttämö>>
22265: nimiselle teaatterille.
22266: 
22267:    Keskustelu:
22268:     Ed. Höijer:       Kun silmäilee lauantaisin tai pyhäaattoina
22269: ilmestyviä pääkaupunkimme sanomalehtiä, ei voi olla huolestutta-
22270: matta kansamme pohjakerrosten siveellisyyttä, sen henkistä kykyä
22271: ja tarmoa sekä kaikkea edistystä harrastavaa köyhälistön ystävää
22272: se huvi-ilmotusten paljous, joka niiden palstoja täyttää. Näistä il-
22273: moituksista päättäen näyttävät pelkät tanssi-iltamat olevan täällä
22274: Helsingissä ja semminkin sen esikaupungeissa hyvin tavallisia,
22275: ja niiden ohjelmista voimme sanoa samaa kuin usein leikillä on sa-
22276: nottu kaikista sellaisista iltamista, että ohjelman ensimäisenä nu-
22277: merona on tanssia, toisena samaa eikä kolmantenakaan parempaa.
22278:     Jokainen nuorison kasvatuksesta huolehtiva henkilö huomaa-
22279: helposti, miten turmiolliset siveellisessä ja muussakin suhteessa
22280: tällaiset iltamat ovat pääkaupunkimme kasvavalle työläisnuori-
22281: solle, jonka ainoa henkiseen kehitykseen käytettävä vapaa-ilta
22282: kuluu yksinomaan moiseen ala-arvoiseen puuhaan.
22283:     Kokemuksesta tiedän, mitä hyväohjelmaiset huvit ja erittäin
22284: hyvät näytelmät vaikuttavat huvitteluintoiseen ja tanssihaluiseen
22285: nuorisoon; sillä olen yli puolentoista vuosikymmentä ollut huvi-
22286: puuhien etunenässä sekä seuranäytelmien opastajana samalla
22287: paikkakunnalla. Siellä, kuten monessa muussakin paikkakun-
22288: nassa on tavallista, olivat nuoret alussa siksi huvitteluhaluisia, että
22289: miltei joka sunnuntai toimeenpantiin tavalliset tanssit, ja jos oli
22290: oikeat iltahuvit tai iltamat, niin nuoriso melkein poikkeuksetta
22291:                   Valtionavusta >>Kansan Näyttämölle>>           2443
22292: 
22293: nyrpeällä tuulella odotti tanssia, sen mielestä ohjelman päänumeroa.
22294: Vaikka en olekaan säädyllisen tanssin vastustaja, niin kuitenkin
22295: nuorison kasvattajana surin tuota henkisen köyhyyden todistusta
22296: ja päätin koettaa siihen muutosta tavalla tai toisella.
22297:     Puhumattakaan siitä, että jatkokursseilla, nuoriso- ja raittius-
22298: seuroilla y. m. tavalla koetettiin nuorisoa valistaa ja sivistää, niin
22299: ci myöskään unohdettu seuranäytelmän tarjoamaa apua huvittelu-
22300: haluisen yleisön, etenkin nuorten mieleen johtamiseen ylevämpään
22301: huvitukseen, varsinkin juuri näytelmätaiteeseen. Olipa jonkun
22302: aikaa näytelmäseurakin erään yhdistyksen haaraosastona, jonka
22303: jäsenistä ainakin osa kävi kansallisteaatterissa tutustumassa varsi-
22304: naiseen taiteeseen.    Ja vuosien vieriessä tapahtui paikkakunnan
22305: yleisössä, semminkin nnorisossa, hnomattavan suuri muutos sekä
22306: huvittelnn laadun että myöskin määrän snhteen. Nurkkatanssit
22307: pidettiin häpeällisinä. Iltamat, joita eri seurat toimivat, tulivat
22308: ohjelmiensa puolesta henkisesti rikkaiksi, tuo ennen yksinvaltias
22309: ohjelmanumero oli muuttunut nuorisoleikiksi, ja iltahuveissa,
22310: jotka toimeenpantiin yleisöä varten, voi kyllä eroittaa vieraan
22311: paikkaknutalaisen omasta; sillä ohjelman suorituksen aikana
22312: ensinmainitut joko renhasivat ulkona, eteisessä tai huvihuoneen
22313: nurkissa, odottaen omaa ohjelmaansa - tanssia.
22314:     Olisipa toki väärin sanoa, että tämän muutoksen aiheuttivat
22315: yksinomaan näytelmäkappaleet - eikä edellä lausumastani toivotta-
22316: vasti kukaan siihen käsitykseen tulekkaan -mutta kieltämättä he ovat
22317: olleet hyvinkin tärkeänä tekijänä sen paikkakunnan sivistystyössä
22318: ja tulevat edelleen monissa paikoissa olemaan, etenkin siitä syystä,
22319: että näytelmät ovat miltei ainoat henkisen ohjelman osat, joita huvi-
22320: yleisö mielenkiintoisemmin seuraa ja jotka juuri senvuoksi sivistä-
22321: västi ja jalostavasti vaikuttavat, jos ne vaan ovat hyväsisältöisiä
22322: - eikä muusta voi olla puhettakaan.
22323:    Kaikinpuolin kiitettäviä ja kannatettavia ovatkin senvuoksi ne
22324: yritykset, joita täällä pääkaupungissakin eri tahoilla on yritetty
22325: saada toimeen ehkäisemään tai korvaamaan noita siveellisesti
22326: ala-arvoisia, vieläpä turmiollisiakin nurkkatansseja y. m. arvelut··
22327: tavia huvitilaisuuksia. Ne ovat siis tehneet nuorisolle suuren pal-
22328: veluksen, jotka ovat toimittaneet sille tilaisuuden hengenjalostut-
22329: tamiseen huvinkin muodossa. Tämmöisiä tilaisuuksia epäilemättä
22330: ovat, kuten edellä luulen osoittaneeni, m. m. hyvät näytelmäesi-
22331: tykset, mutta vielä enemmän oikeat taidelaitokset, teaatterit, jotka
22332: ovat ala-arvoisten huvitusten vastapainona ja yleisen taideharras-
22333: tuksen kehittäjinä ja kasvattajina.
22334:     Tämmöisenä taidelaitoksena, etupäässä juuri köyhälistön kas-
22335: vatuslaitoksena on ilahuttavassa ja tunnustusta ansaitsevassa
22336: määrässä ollut se teaatteri, jonka tukalat taloudelliset olot ovat
22337: olleet eduskunnalle jätetyn anomuksen ja esillä olevan mietinnön
22338: 2444                Istunto 22 p. lokakuuta 1907.
22339: 
22340: 
22341: aiheuttajina, nim. >>Kansan Näyttämö~, tunnettu entisellä nimellä
22342: >>Työväenteatteri>>. Minun ei tarvinne paljon huomauttaa sen toi-
22343: minnasta, koska luulen sen monivuotisen työn olevan kaikille tun-
22344: netun ja valiokunnan mietinnössä kyllä esitetään se tukala talou-
22345: dellinen ahdinkotila, jossa tämä työväestön taidelaitos työskentelee.
22346: Onnittelen Helsingin yleisöä ja etenkin sen köyhälistöä, että sillä
22347: on tällainen sivistyslaitos, joka osaltaan opastaa raatajajoukkoja
22348: ylevään ja jaloon ja siten myöskin keventää kantamaan sitä kär-
22349: simysten taakkaa, mikä köyhälistön osana täälläkin vielä on. Ja
22350: jos me tänään annamme tälle laitokselle tarpeellisen avustuksen,
22351: niin teemme mahdolliseksi senkin, että tämä voi toisinaan välittö-
22352: mästikin ulotuttaa toimintaansa maaseudullekin, puhumattakaan
22353: siitä, että sen monet avustajat ihan itsestään valmistuvat pääkau-
22354: pungin ja maaseudun eri yhdistyksien ja seurojen näytelmien joh-
22355: tajiksi, ja siten tulee tämäkin näytelmätaiteen haara saamaan
22356: uutta tuulta purjeisiinsa sekä oikean ja paremman suunnan kuin
22357: mitä sillä tähän asti on ollut.
22358:     On epäilemättä suurta tunnustusta ja kiitosta ansaitseva se
22359: auttava käsi, jonka valiokunnan enemmistö ojentaa kysymyksessä
22360: olevalle taidelaitokselle. Mutta onkohan tämä tarpeeksi? Voiko
22361: tällä avustuksella kantaa taiteen lippua niin korkealla kuin asian-
22362: omaisten halu ja pyrkimys olisi sekä kansan pohjakerrosten henki-
22363: nen tarve tässä suhteessa vaatisi? Minä puolestani uskallan epäillä
22364: sitä ja olen vakuutettu, että useat muutkin eduskunnan jäsenistä
22365: ovat samalla kannalla. Toisin ajattelevain sydämille pyytäisin kui-
22366: tenkin laskea epäilyni, kun tänään käymme äänestämään avustuk-
22367: sesta >>Kansan Näyttämölle>>.
22368:      Omasta puolestani en epäilisi äänestää vieläkin suuremman
22369: erän puolesta kuin anomuksessa pyydetyn 40,000 markan, koska
22370: olen vakuutettu, että ne rahat tulisivat köyhälistön eduksi ja koko
22371: kansan parhaaksi. Mutta koska tiedän täällä oltavan vastakkaista-
22372: kin mielipidettä, täytynee tällä kertaa tyytyä vähempään.
22373:      Valiokunnan ehdottaman 20,000 markan erällä olisi kai laitos
22374: jotakuinkin turvattu taloudellisessa suhteessa, mutta tällä se ei
22375: kuitenkaan voisi paljoakaan toteuttaa äsken esittämääni näkökoh-
22376: taa, nim. vaikutuksensa ulottamista maaseudullekin, eikä myös-
22377: kään vapaalippujen suhteen.
22378:      Koska näin ollen viimeksi mainittu näkökohta on mielestäni
22379: hyvin tärkeä, ja koska myös olisi mitä suotavinta, että •>Kansan Näyt-
22380: tämö•> joko kokonaisuudessaan tai ainakin osa sen henkilöistä ulo-
22381: tuttaisi toimintansa myöskin maaseudulle, rohkenen kunnioitta-
22382: vimmin ehdottaa,
22383:                      että valiokunnan mietinnön ponnessa mainittu
22384:                   20,000 markan valtioapu muutettaisiin 25,000 mar-
22385:                   kaksi. -
22386:                   Valtionavusta »Kansannäyttämölle,.             2445
22387: 
22388:    Ed. Antila: Minä en puolestani pidä teaattereita siksi tär-
22389: keinä laitoksina, että niitä sopisi valtiovaroilla ruveta yhdessä
22390: ja samassa kaupungissa useampia ylläpitämään. Sentähden pyy-
22391: dän saada ilmoittaa yhtyväni tähän mietintöön liitettyyn vasta-
22392: lauseeseen ja ehdottaa että anomus ei antaisi aihetta mihinkään toi-
22393: menpiteisiin.
22394: 
22395:     Ed. Sipponen: Minä myös pyydän kannattaa vastalausetta,
22396: sillä jos rupeaisimme valtion avustuksella pitämään voimassa
22397: teaattereja kaikkialla, niin että koko Suomen kansa siitä hyötyisi,
22398: niin minkälainen rahallinen kulutus siitä tulisikaan, ja tarvitsemme-
22399: han kuitenkin rahoja niin kipeästi paljon tärkeämpiinkin tarkoi-
22400: tuksiin. Kun myöskään en voi pitää oikeutettuna, että meidän
22401: kansamme ja etenkin nuoriso oikein valtiollisesti opetetaan huvit-
22402: telemaan, ja kun lisäksi tällainen homma suurelle osalle maalaiskan-
22403: saamme, ainakin niille, jotka tuntevat syvempää vakautumista
22404: uskontoon, on hyvin loukkaavaa, niin pyydän yhtyä vastalauseeseen.
22405: 
22406:     Ed. Nuorteva: Kun tämä asia viime eduskunnan istunnossa
22407: pyydettiin pöydälle, saattoi odottaa, että se tulisi saamaan vas-
22408: tustusta osakseen. Pyytäisin kuitenkin saada huomauttaa, että
22409: tietääkseni ensi kerran työväestö kääntyy Suomen eduskunnan
22410: puoleen pyytämään kannatusta kulttuuriharrastuksilleen, ja toi-
22411: voisin, ettei tämä eduskunta tätä sen anomusta hylkäisi. On tur-
22412: haa täällä ruveta väittelemään edellisten puhujien kanssa teaatte-
22413: rin tarpeettomuudesta tahi tarpeellisuudesta. Tahdon vaan huo-
22414: mauttaa, ettei sen merkitys rajoitu suinkaan siihen, että se tarjoaa
22415: ainoastaan huvitustilaisuuksia, vaan sillä on myös suuri kas-
22416: vatusopillinenkin merkitys. Turhaa on myöskin väitellä uskonnon
22417: ja teaatterin välisestä suhteesta, johon edellinen puhuja viittasi,
22418: se veisi aivan liian pitkälle.
22419:      Tahdon vaan huomauttaa, että tällä teatterilla on aivan yhtä
22420: suuri oikeus saada valtion kannatusta kuin konsanaan millä muulla
22421: Suomen teatterilla tahansa. Tahtoi.sinpa itse puolestani asettaa sen
22422: merkityksen Kansallisteaatterinkin rinnalle. Siitä voi kehittyä malli-
22423: teatteri työväen taideharrastuksille yleensä ympäri maata, jotenka
22424: sen merkitys ei siis suinkaan rajoitu vaan Helsinkiin. Jos se saisi
22425: riittävän, suuremman kannatuksen kuin valiokunta on ehdottanut,
22426: niin se voisi ulottaa vaikutuksensa maaseudullekin. Puolestani
22427: olisin tietysti taipuvainen kannattamaan ed. Höijerin tekemää
22428: muutosehdotusta, mutta tyytyisin kuitenkin siihenkin, että edes
22429: valiokunnan ehdotus lyhentämättä hyväksytään. Olisi mielestäni
22430: suoraan sopimatonta, että Suomen Kansaneduskunta hylkäisi työ-
22431: väen taholta pyydetyn avustuksen sen oikeutetuille kulttuuri- ja
22432: taideharrastuksille.
22433:                       Istunto 22 p. lokakuuta 1907.
22434: 
22435: 
22436:     Ed. Heininen: Esillä olevan teatterinavustuskysymyksen
22437: johdosta laussuu valiokunta perustelunsa alussa, että näyttämö-
22438: taiteella on epäilemättä tärkeä sivistyksellinen tehtävä kaikkien
22439: kansankerrosten keskuudessa. Minun kumminkin kansan syvim-
22440: pien ja laajimpien kerrosten, varsinaisen työväen, köyhälistön edus-
22441: tajana täytyy sanoa suoraan, että olen asiassa jyrkästi valiokunnan
22442: mielipidettä vastaisella kannalla. Minun täytyy julkilausua tämä
22443: ensiksikin sentähden, että puheena oleva ja kaikkein kovimpia pon-
22444: nistuksia kärsivä kansankerros on täydellisesti halveksivalla kan-
22445: nalla kaikenlaisia pääkaupunkilaisen hienoston huviharrastuksia
22446: kohtaan, kuuluipa tuo hienosto sitten täällä oikealla edustettaviin
22447: porvarillisiin tai vasemmalla valtaa pitäviin sosiaalidemokraatteihin.
22448: Köyhä kansa ei näin itse asiassa ollenkaan ymmärrä, miksi heidän
22449: täytyy äärimmäisyyteen asti työssä ponnistella ja alituiseen tais-
22450: tella nälän kanssa, sillä välin kuin muutamat huvittelevat. Sa-
22451: masta yksinkertaisesta kansan varsinaisten kerrosten vakaumuk-
22452: sesta en mitenkään voi luopua. Ne numerot, joihin valiokunta viit-
22453: taa ja jotka osoittavat ,että lähes IJo,ooo markkaa kansamme
22454: varoja on käytetty vallan hyödyttömiin tarkoituksiin, ovat sangen
22455: ikäviä, varsinkin jos todenteolla tahdomme sanoa aikakauttamme
22456: sellaiseksi, joka vaatii syvälle käyviä parannuksia. Valiokunta tun-
22457: nustaa sen tosiasian, että yhteiskunnan pohjakenoksissa on pääs-
22458: syt vallalle arveluttava kiihko kaikenlaisiin arvottorniin iltamiin,
22459: nurkkatansseihin y. m. ,joissa vallitseva sävy on omiansa pilaamaan
22460: ja raaistuttamaan yleisön siveellistä kantaa. Valiokunta tunnustaa
22461: siis myöskin harrastavansa kansan siveellistä terveyttä, mutta näyt-
22462: tää tehneen asiassa sangen ikävän laskuvirheen. Asialaita on nim.
22463: se, että juuri yhteiskunnan pintakerroksista on levinnyt tuollainen
22464: kiihko kaikenlaisiin huonoihin harrastuksiin yhteiskunnan huo-
22465: nompiosaistenkin sekaan. Turhaa on siis turmeluksesta syyttää
22466: ensisijassa kansan pohjakerroksia. Nyt on kumminkin huomattava
22467: että tällä samalla luokalla on jo pitkät ajat ollut käytettävinään
22468: taidetilaisuuksia, mutta vaikutukset eivät suinkaan ole olleet sel-
22469: laiset, mitä valiokunta pentsteluissaan edellyttää. Valtio on puoles-
22470: taan jo käyttänyt. satoja tuhansia, ehkäpä miljooniakin eikä kukaan
22471: rehellinen ihminen voi kieltää sitä tosia-;iaa, että pahennus on vaan
22472: kasvanut. Jos me menemme asiasta hiukankin terveen arvostelun
22473: alalle, niin pääsemme heti selville siitä, ettei teaatterien laittamisella
22474: ja lisäämisellä pahennusta paranneta; toisenlaiset keinot siihen tar-
22475: vitaan.
22476:     Yhdyn sentähden kannattamaan ed. Pesosen vastalausetta
22477: siinä tarkoituksessa, ettei valtio tälle eikä muillekaan teaattereille
22478: tulevaisuudessa kannatusta antaisi.
22479:     Ed. Pennanen: Minä kannatan tätä valiokunnan ehdotusta
22480: tällaisenaan. Luulen että eduskunta antaa kyseissäolevalle, etu-
22481:                  Valtionavusta »Kansan Näyttämölle».              2447
22482: 
22483: 
22484: paassa työväestön keskuudessa toimivalle Kansannäyttämölle pa-
22485: raan tunnustuksen siten, että se ilman pitempiä keskusteluja hyväk-
22486: syy tämän valiokunnan ehdotuksen. Minä yhdyn ed. Nuortevan
22487: mielipiteeseen siinä. että meidän on turhaa täällä ruveta väittele-
22488: mään ja koettelemaan vaikuttaa toistemme mielipiteisiin teaatteri-
22489: taiteen tarpeellisuudesta ja sopivaisuudesta.
22490: 
22491:     Ed. Ahlroos:         J ag dristar föreslå, att kammaren enhälligt
22492: godkänner petitionsutskottets betänkande, dock med hr Höijers
22493: föreslagna tillägg, att 25,000 marks årligt statsbidrag måtte förordas.
22494: Det är bättre att arbetarena få besöka den konstanstalt de själfva
22495: önska och där förädlas, än att de besöka just >>nurkkatanssit>.
22496: 
22497:     Ed. Vikman: Pyysin puheenvuoroa myöskin kannattaakseni
22498: valiokunnan mietintöä. On tosin jonkun verran outoa että tälle
22499: teatterille on pyydetty avustusta nimenomaan eduskunnalta eikä
22500: hallitukselta, niinkuin kaikille muille teattereille tähän saakka.
22501: Minä toivon että tämä teatteri tulee täyttämään ne toiveet, joita
22502: varten sille avustus annetaan ja toivon että se voipi voimakkaasti
22503: työskennellä sillä avulla, minkä se nyt saa.
22504: 
22505:   Ed. Järvinen:     Kannatan ed. Höijerin ehdottamaa 25,000
22506: markan myöntämistä puheenaolevalle näyttämölle.
22507: 
22508:     Ed. Nix: Jag ber att på det varmaste få understöda utskotts-
22509: betänkandet. I en stad som Helsingtors gifves det nöjen af många
22510: handa slag, och dessa äro i många fall af mycket tvifvelaktig karak-
22511: tär. Teatern står mer under offentlig kontroll och detta borgar
22512: för, att de nöjen, som där erbjudas, skola vara tillnytta och fromma
22513: för civilisation och upplysning. Ett understöd sådant som utskot~
22514: tet föreslagit kan endast tjäna saken tili fromma. Därigenom möj-
22515: liggöres att fästa bättre krafter vid teatem och göra densamma
22516: mer tilltalande för de stora massoma, för hvilka den är afsedd.
22517: J ag vill därför på det varmaste understöda utskottets betänkande.
22518:     Ed. Runeberg:      J ag ber för min del att få understöda utskot-
22519: tets förslag.
22520: 
22521:     Ed. Gustafsson: J ag ber att få förena mig om hr Pennanens
22522: uttalande och förorda betänkandet.
22523:    Aänestysesitykset ja päätökset:
22524:    r:o Ken hyväksyy vastaehdotukseksi mietinnölle ed. Höijerin
22525: tekemän muutosehdotuksen, vastaa jaa; jos ei voittaa, on vasta-
22526: ehdotukseksi hyväksytty ed. Antilan tekemä muutosehdotus.
22527:                     Istunto 22 p. lokakuuta 1907.
22528: 
22529: 
22530:    Lippuäänestyksessä annettiin 103 jaa- ja 55 ei-ääntä, sekä r
22531: tyhjä lippu.
22532: 
22533:    2:o Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön, vastaa jaa; jos ei
22534: voittaa, on ed. Höijerin tekemä ehdotus hyväksytty.
22535: 
22536:    Huutoäänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla, joten valiokunnan
22537: mietintö oli hyväksytty,
22538:    ja koska kysymyksessä oli rahamäärä, oli päätös oleva ehdolli-
22539: nen ja menevä vielä valtiovarainvaliokuntaan.
22540: 
22541: 
22542: 
22543:   Kalastuslainsäädännön uudistamisesta ja kalastus-
22544:               elinkeinon elvyttämisestä.
22545:     Esitettiin talousvaliokunnan mietintö n:o 3 kalastuslainsäädän-
22546: töä ja kalastuselinkeinon elvyttämistä koskevien an. ehd. (n:ris 16,
22547: 20,21, 31, 57, 72, 195) johdosta.                          .
22548: 
22549:    Keskustelu:
22550:      F.d. Vikman: Sen tehtävän, joka valiokunnalla on ollut,
22551: on valiokunta mielestäni osaltaan suorittanut kylläkin hyvin.
22552: Se on nimittäin selvinnyt niistä monista sangen ristiin käyneistä
22553: anomuksista, joita kalastuselinkeinomme puolesta täällä tehtiin,
22554: sillä viisaalla tavalla, että se on ehdottanut komitean asettamista
22555: näitten olojen tutkimista ja järjestämistä varten. Siihen puoleen
22556: valiokunnan mietintöä minulla ei tietenkään ole mitään sanottavaa;
22557: yhdyn siihen täydelleen.
22558:      Mutta kun valiokunnalla on ollut sitten tehtävänä myöskin
22559: koettaa jollakin tavalla antaa auttavaa kättänsä siihen kalasta-
22560: jain anomukseen, joka koskee kalastusta haittaavien petoeläinten,.
22561: hylkeitten hävittämistä, on valiokunta käsittääkseni ollut sangen
22562: neuvoton. Näyttää nimittäin ilmeiseltä, että valiokunnassa ei ole
22563: ollut riittävää asiantuntemusta tässä suhteessa. En tahdo itsekään
22564: puolestani varsin suuresta asiantuntijasta käydä, mutta kuitenkin
22565: tahtoisin tehdä muutamia nimenomaisia huomautuksia.
22566:      On kuvaavaa, että 4 sivulla mietinnössä nimenomaan verra-
22567: taan hylettä, joka kalastajille tuottaa suuria tappiota, lintuihin,
22568: jotka maanviljelykselle ovat vahingollisia, ja joiden tappamista
22569: sen vuoksi palkitaan pienellä rahamäärällä. Se on todellakin sangen
22570: kuvaava ja naiivi vertaus. Jos joku vertaus tässä tulisi kysymykseen,
22571: <>lisi se epäilemättä sellainen, että verrattaisiin hylettä suteen tai
22572:                        Kalastuslainsäädännöstä.                   2449
22573: 
22574: karhuun tai sellaiseen petoon, joka todellakin tuottaa hyvin suurta
22575: ja kauas kantavaa tappiota kalastajille. Mietinnössä puhutaan
22576: kyllä paikka paikoin kahdesta eri hylkeestä, nimittäin kirjavasta
22577: hylkeestä ja harmaasta hylkeestä, mutta kun sitten päästään pon-
22578: siin saakka, unohdetaan kokonaan se seikka, että meidän merissä on
22579: kaksi aivan eri hylettä. Toisessa ponnessa nimittäin ehdotetaan
22580: kerta kaikkiaan viisi markkaa tapporahaksi. Nyt on asianlaita
22581: kuitenkin sellainen, että meillä on olemassa pieni kirjava hyle,
22582: joka on erinomaisen kiitollinen ammuttavaksi, siitä syystä että se
22583: tuottaa rasvallaan paljon enemmän kuin tuo suuri hyle ja on vahin-
22584: gollisuuteen nähden paljon vähäpätöisempi kuin jälkimmäinen.
22585: Eikä olekaan koskaan kalastajien mieleen juolahtanut pyytää,
22586: että annettaisiin tapporahoja tuollaisesta kirjavasta hylkeestä,
22587: vaan tappo-raha-anomukset, joita kalastajat ovat esittäneet, koh-
22588: distuvat aivan säännöllisesti siihen, että harmaasta hylkeestä tuol-
22589: lainen tapporaha maksettaisiin. Näin ollen olisi minun mielestäni
22590: toiseen panteen välttämättömästi pantava •>hylkeen•> sanan asemasta
22591: •>harmaan hylkeen'>, koska tämä harmaa hyle ainakin on kaksi
22592: tai kolme kertaa suurempi ja monin verroin vaarallisempi eläin
22593: kuin tuo tavallinen hyle.
22594:      Valiakunnan ponnessa on ehdotettu viisi markkaa tapporahaksi.
22595: Mutta minun mielestäni se on aivan tehoton, sillä tuo elukka on
22596: siksi vaikeasti pyydystettävä ja siksi vaarallinen jä vahingollinen,
22597: että niin pieni tapporaha ei paljoakaan merkitse. Minä puolestani:
22598: ehdotan tämän viiden markan tapporahan korotettavaksi kymme-
22599: neksi markaksi. En silloinkaan toivo tästä ehdotuksesta varsin suu-
22600: ria tuloksia, mutta luotan siihen, että se, mitä valiokunta ensimäi-
22601: sessä ponnessa ehdottaa, tulee tuottamaan paljoa suurempaa hyö-
22602: tyä knin tapporahat.
22603:      Koettaen supistaa lausuttavani mahdollisimman lyhyeen, huo-
22604: mautan vielä, että valiokunnan mietinnön neljännessä ponnessa
22605: on mielestäni myös sellainen kohta, johon välttämättömästi olisi
22606:  jotakin lisättävä. Kun tässä nimenomaan ehdotetaan, •>että valtion
22607: lainausrahastosta annettaisiin huokeakorkoisia kuoletuslainoja ka-
22608:  lansäilyke- ja suolauslaitoksien perustamista varten•> j. n. e., niin
22609:  on tässä jäänyt huomioon ottamatta eräs seikka, josta kalastajat.
22610:  sangen paljon, varsinkin Suomen lahden rannoilla ja etenkin Viipu-
22611:  rin läänin kalastajat kärsivät. Se on nimittäin se, että astiain teko,
22612:  semmoisten astioitten valmistus, joihin kaloja suolataan, on aivan
22613:  alkuperäisenä kannalla. Viipurin läänin kalastajat nimittäin aivan
22614:  säännöllisesti käyttävät suolausastioiksi vanhoja sillitynnyreitä,
22615:  joita he tuovat Virosta, silloin kun he keväisin vievät kalojansa
22616:  sinne. Tämmöisissä vanhoissa astioissa, joita he tähän saakka
22617:  miltei yksinomaan ovat käyttäneet, tulevat kalat tietysti siksi
22618:  huonoja, että niihen hinta markkinoilla tavallisesti on peräti ala-
22619: 2450                 Istunto 22 p. lokakuuta 1907·
22620: 
22621: 
22622: arvoinen. Kalastajien kesken on Viipurin lläänissäkin jo pieniin
22623: yrityksiin ryhdytty siinä suhteessa, että tällaista astiateollisuutta
22624: voitaisiin edistää.
22625:     Näin ollen minä ehdottaisin, että neljänteen panteen lisättäi-
22626: siin myöskin tämä seikka, sekä myöskin se, että avustusta ei annet-
22627: taisi ainoastaan perustamista varten, vaan myöskin avustamista
22628: varten. Ne yritykset näet, joihin kalastajat aivan viime vuosina
22629: ovat ryhtyneet, ovat varojen puutteessa olleet kituvaa laatua.
22630: Neljäs ponsi tulisi siis ehdotukseni mukaan kuulumaan jotakuinkin
22631: nam: että valtion lainausrahastosta annettaisiin huokeakorkoisia
22632: kuoletuslainoja kalansäilyke- ja suolauslaitosten, samoinkuin ka-
22633: lastajien käyttämien astioitten valmistusta tarkoittavien teolli-
22634: suusyritysten perustamista ja avustamista varten sellaisille•> j. n. e.,
22635: niinkuin ponnessa on.
22636: 
22637:      Ed. Hedberg: J ag begärde ordet för att innan ärendets be-
22638:  handling få korrigera ett tryckfel, som insmugit sig i den svenska
22639: texten på sid. 14. I sista klämmen har bortfallit ordet •>äfven~,
22640:  rnotsvarande ord återfinnes i den finska texten. Denna kläm borde
22641: ·sillunda lyda: •>att regeringen snarligen ville tillsätta en kommite,
22642: i hvilken äfven skulle inkallas representanter för den besuttna
22643: och obesuttna fiskarebe:folkningen o. s. v.•>
22644:      Hvad hr Vikmans uttalande betri:i.ffar, så måste jag säga, att
22645: det förefaller mig något egendomligt, att han uttalar sig di:i.rhän,
22646:  att utskottet vid behandlingen af detta ärende icke har haft någon
22647:  sakkännedom rörande sälen och sälskyttet, då jag vet mig stå
22648:  inför det sakförhållandet, att jag torde vara kanske den enda i denna
22649:  församling, som deltagit i sälfärder och skjutit helt visst flere sälar
22650:  än hr Vikman. J ag ber då att få säga, att hans uttalanden om grå-
22651:  sälens skadlighet framför vikarsälen icke hålla sträck. Det är väl
22652:  sannt att enligt de uppgifter vi från utländska akvarier hafva, an-
22653: gående dessa djurs förmåga att äta, gråsälen äter mellan 30-40
22654:  kg. fisk per djur och dygn, medan vikarsälen äter mellan IO och
22655:  15 kg., men vänder sig hr Vikman till skärgårdsbefolkningen, så
22656: skall han få höra, att hvad gråsälen äter mera i mängd, det äter vikar-
22657: sälen mera i ädel vara, i det att den företrädesvis håller sig tili sik,
22658:  medan gråsälen till hufvudsaklig del håller till godo med den i yttre
22659:  hafvet förekommande strömmingen. Dessutom borde beaktas,
22660: att gråsälen icke i lika hög grad som vikarsälen förstör fiskarens
22661:  bragder, utan undgås dessa skador af gråsälen, som håller sig längre
22662: ute i hafvet, medan vikarsälen t. o. m. kan göra fisket omöjligt,
22663: särskildt under höst och vinter, när den håller sig i skärgården
22664:  och i närheten af strändema, för att från näten hartploeka den
22665: fisk, som redan fastnat i dem. Att man betraktar saken också i
22666: Sverige pä detta sätt, framgår däraf att man tidigare där vid pre-
22667:                        Kalastuslainsäädännöstä.                  2451
22668: 
22669: 
22670: rmenng synes gjort skilinad mellan grå- och vikarsäl, men senare
22671: utbetalt samma premie för hvardera sälarten. Detta framgår af
22672: svenska landtbrukssällskapets redogörelse för år 1904, jämförd
22673: med samma berättelse för år 1905.
22674:     Hvad beloppet utaf premierna angår, så skulle jag ingalunda
22675: hafva någonting emot att premien skulle fastställas tili IO mk per
22676: stycke, ifall icke detta skulle medföra vissa faror. I Sverige har man
22677: nämligen stannat vid en premie utaf i medeltal 4 kronm; 28 öre, - det
22678: betalas något olika i de olika länen. Detta utgör 5 mark 99 penni.
22679: Skulle vi nu ställa premien här jämförelsevis mycket högre, så
22680: skulle den enda följden blifva den, att vi skulle få betala de svenska
22681: sälskallarna. De sälar, som skjutits i Sverige, skulle föras öfver
22682: hit och vi skulle få betala också för dem, som äro fångade på svenskt
22683: område. Det bästa torde därför nog vara att hålla sig tili vid pass
22684: samma belopp, som man stannat vid på andra sidan hafvet. J ag
22685: anser därför, att utskottets förslag härutinnan är det lämpligaste.
22686:     Hvad angår uttalandet rörande den 4 klämmen, så kan det
22687: hafva något för sig, oaktadt vid de salterier, som redan finnas star-
22688: tade, kärlfabrikationen ingår såsom en särskild del utaf salterierna,
22689: hvarför något skildt omnämnande af dem icke behöfde ifrågakomma.
22690: Hvad åter angår ett tillägg i sådan riktning att understöd ~>fortfa­
22691: rande•> skulle gifvas och det för kärlfabrikation, så ha just landt-
22692: brukssällskapen, åt hvilka medel enligt detta förslags fjärde kläm
22693: komme att anslås, möjlighet att understödja kärlfabrikationen
22694: genom att använda medlen till understöd af detta slag äfvensom
22695: för förbättrandet af den råvara, som infångats. (Bra!)
22696: 
22697:     Ed. Näs: Föreliggande fråga om fiskerinäringens höjande
22698: i vårt land har stått på dagordningen under flere föregående landt-
22699: dagar, utan att man lyckats få densamma tillfredsställande löst.
22700: De lagstiftningsåtgärder, som därunder vidtagits, hafva icke i
22701: allo varit egnade att befrämja utvecklingen af denna viktiga närings-
22702: gren. Sålunda har stadgandet af fisklysningstiden för åtskilliga
22703: fiskslag varit behäftad med större och mindre felaktigheter, hvar-
22704: om utskottet äfven i betänkandet med skäl erinrar. I nu gällande
22705: lag har en del fiskslag, såsom t. ex. strömmingen, utaf hvars fångst
22706: tusental familjer i vårt land hafva sin utkomst, lämnats helt och
22707: hållet utom lagens skydd. Man har däremot invändt, att detta fisk-
22708: slag förekommer så ymnigt i hafvet, och dess fortplantningsför-
22709: måga är så stor, att någon förminskning af stammen genom den
22710: årliga fångsten icke varit märkbar. Emellertid visar utskottet på
22711: sid. 9 i betänkandet, att fångsten af detta fiskslag under tiden från
22712: år 1884-1904 i betänklig grad reducerats och detta, oaktadt sinn-
22713: rikare fångstredskap numera kommit tili användning. Orsaken
22714: härtill är utan tvifvel den, att stammen genom ett onaturligt be-
22715: :2452               Istunto 22 p. lokakuuta I907·
22716: 
22717: 
22718: drifvet fiske i lektiden förminskats. Med ett sådant synbart faktum
22719: för ögonen anser jag det vara lagstiftarens ovedersakliga skyldig-
22720: het att göra äfven strömmingen mindre skyddlös i våra vatten-
22721: områden. Äfven andra förbättringar i vår nu gällande fiskerilag
22722: äro af behofvet påkallade, såsom t. ex. förändrade bestämmelser
22723: om maskoma för en del fiskarter. Uti frågan om längre mått
22724: för fångad och till salu hållen fisk vill jag för tillfället icke vidare
22725: uttala mig. Men i öfrigt ansluter jag mig tili betänkandet och
22726: ber att på det varmaste få understöda detsamma.
22727: 
22728:     Ed. Vaarala: Pyysin puheenvuoroa kannattaakseni valio-
22729: kunnan mietintöä, varsinkin mitä valiokunnan ponnen viimeiseen
22730: kohtaan tulee. On ymmärtääkseni valiokunta osannut tässä oikeaan
22731: kun se ehdottaa komitean asettamista tarkastamaan kalastuslain-
22732: lainsäädäntöä; sillä millään muulla tavalla ei tässä kohden voida
22733: saada senlaista korjausta aikaan, mikä tyydyttäisi kansan hartaan
22734: toivon. Siis kannatan lämpimästi valiokunnan mietintöä.
22735: 
22736:     Ed. Runeberg: Jag ber att i hufvudsak få ansluta mig tili
22737: ekonomintskottets nu föreliggande betänkande, men ville dock i
22738: afseende å enskilda punkter framställa några anmärkningar. Sär-
22739: skildt synes mig som om första klämmen i utskottets betänkande
22740: vore af den art, att den knappast borde omfattas af landtdagen.
22741: Utskottet begär i denna kläm >>att rcgeringen måtte taga under
22742: ompröfning, huruvida ej under vårvintem något lämpligt staten
22743: tillhörigt fartyg kunde ställas till förfogande för transport af fångst-
22744: män till platser, där gråsälen framföder sina ungar, ifall hugade
22745: båtlag i tillräcklig mängd anmäla sig>>. Den gäller såsom synes
22746: ett mycket i detalj ingående önskningsmål, men yrkar endast att
22747: regeringen skulle taga under ompröfning denna detalj. Öfverhufvud
22748: bör ju en landtdagspetition mera åsyfta större allmänna synpunk-
22749: ter, och om man ingår i detaljer, då hålla sig till sådana, där man-
22750: kan framställa ett bestämdt yrkande. Att anhålla att regeringen
22751: skall taga under ompröfning en detalj sådan som den hvilken i
22752: klämmen beröres förefaller mindre ändamålsenligt, så mycket
22753: mer som frågan synes vara något tvifvel underkastad. Utskottet
22754: själft säger i betänkandet å sid. 3 att >>inom utskottet hafva tvif-
22755: velsmål visserligen uttalats angående ändamålsenligheten af den
22756: föreslagna åtgärden>>. Och man kan i själfva värket vara berätti-
22757: gad att hysa tvifvelsmål. Det förefaller mig därför som om det
22758: vore riktigare att väl i motiveringen beröra frågan, men icke fram-
22759: ställa en bestämd kläm, om hvilken landtdagen dock svårligen kan
22760: bilda sig en bestämd åsikt.
22761:      Beträffande den andra klämmen har jag för min del ingenting
22762:  att invända. Tvärtom anser jag den vara af stor vikt och alldeles
22763:                         Kalastuslainsäädännöstä.                    2453
22764: 
22765: riktig. Om någon kunnat hysa något tvifvel och varit benägen att
22766: förena sig om de synpunkter, som hr Vikman här tidigare framhöll,
22767: så måste väl hvarje tvifvel vika inför den förkrossande sakkunskap,
22768: med hvilken frågan här nyss blifvit belyst. J ag är således alldeles
22769: ense om klämmen, men däremot måste jag framhålla tili expeditions-
22770: utskottet<; betänkande, ifall detta förslag blir beslut, att den moti-
22771: vering, som i betänkandet har framlagts, icke borde upptagas. Ut-
22772: skottet anställer å sid. 2 och 3 i det svenska exemplaret en beräk-
22773: ning öfver den skada sälen gör på fisk och tar såsom utgångspunkt
22774: antagandet, att sälen under ett dygn använder 5 kg fisk. Detta
22775: öfverensstämmer ju icke riktigt med hvad hr Redberg här nyss
22776: framhållit om de olika sälarternas konsumtionsförmåga, hvilken
22777: för hvardera angafs betydligt högre. V are härmed huru som hälst,
22778: så låter detta ännu säga sig, om det ock är svårt att beräkna det kvan-
22779: tum fisk, som hvar säl förtär om dagen, något som väl också mycket
22780: beror på tillgången för tillfället. Men när utskottet vidare säger:
22781: •>beräknas priset å ett kilogram fisk tili endast 20 penni, så förtära
22782: 4,500 sälar -     hvilket antal i Finland årligen aflifvas - fisk till
22783: omkring I,6oo,ooo marks värde on året» så är det väl alldeles ohåll-
22784: bart. Till grund lägges således antalet sälar, som aflifvats. Det
22785: är väl icke de aflifvade sälarna, som förtära fisken, utan det är de lef-
22786: vande, och dessa äro mångfaldt flere, men vi få intet begrepp om
22787: huru många de äro. Och så beräknas värdet af den uppätna fisken
22788: till 20 penni per kilogram. J ag vet icke hvarför man icke lika gäma
22789:  kunde säga IO penni eller 30 eller 40 penni, ty beträffande ofångad
22790:  fisk, som simmar fritt omkring i hafvet, tror jag att vi lika gäma
22791:  kunna sätta hvilket pris som hälst. Man kan icke veta om af den
22792:  någonting alls kommer i fiskarens båt och får något som helst salu-
22793:  värde. Nå ja, man kan ju beräkna huru som hälst, men man skall
22794:  icke göra beräkningar, som grunda sig på så fullkomligt - om icke
22795:  från luften gripna antaganden, eftersom de röra fisk -       så åtmin-
22796:  stone sådana att om dem måste sägas att de bära vatten. När ytter-
22797:  mera denna skottpremie för säl motiveras på sid. 4 med att sä-
22798:  len åtminstone är lika skadlig för fiskerinäringen som de foglar,
22799:  som premieras såsom skadliga för jordbruket, så håller detta icke
22800:  heller sträck, ty de roffoglar, som premieras, äro icke skadliga för
22801:  jordbruket, såvidt jag vet, utan för det nyttiga villebrådet.
22802:       Alltså ,denna motivering borde icke ingå i ständemas skrifvelse,
22803:  Själfva klämmen är jag emellertid fullkomligt ense om. Likaså
22804:  kan jag förena mig om de öfriga klämmarna, om man också beträffande
22805:  den sista angående tillsättandet af en komite kan vara berätt~
22806:   tigad att hysa en viss farhåga med hänsyn till det otal af komiteer,
22807:  som äro tillsatta och som begära.<; att tillsättas. Det gäller dock nu
22808:   en fråga, där det måhända mer än i många fall vore skäl att tillsätta
22809:   en komitk i synnerhet därför, att den nya fiskeriförordningen, som
22810: 2454                 Istunto 22 p. lokakuuta 1907.
22811: 
22812: 
22813: i många afseenden på ett så väsentligt sätt förändrat gällande lag-
22814: bestämningar på detta område, var så litet pröfvad, innan den an-
22815: togs som lag. Man bör nu kunna hafva åtminstone någon erfaren-
22816: het i hvad mån den kan vara ändamålsenlig, i hvad mån den
22817: kan påkalla förändring. J ag skulle således förena mig om kläm-
22818: marna med undantag af den första, hvilken jag föreslår att landt-
22819: dagen icke skulle omfatta.
22820: 
22821:     Ed. von Alfthan: J ag har ett mycket stort förtroende tili
22822: hr Runebergs kännedom om ämnesomsättningen hos människan,
22823: men beträffande sälen tror jag, att hr Hebderg kan tilimätas större
22824: vitsord. Om nu han beräknar sälen på en så knapp diet, som 5 kilo-
22825: gram, så vittnar detta blott om hans van1iga anspråkslöshet. Denna
22826: summa kunde nämligen godt två- eller tredubblas. Hvad det
22827: beträffar, att sälen ibland får nöja sig med mindre, så är det med
22828: den som med andra dödliga varelser. J ag har icke stor erfarenhet,
22829: men jag känner dock sälen som ett ganska väl nutrieradt djur, i
22830: hvars diet någon afknappning sällan förekommer. J ag kan således
22831: icke säga något ondt om denna motivering. Att här anföra sådana
22832: siffror är så tili vida belysande, som jag tänker att flertalet landt-
22833: dagsmedlemmar har en ganska ringa föreställning om, huru stor
22834: den skadan är som utöfvas af detta djur. Det kan därför vara ganska
22835: bra att en sådan här belysning rörande den skada sälen utöfvar
22836: finnes. J ag för min del var ganska okunnig om, att det kunde gälla
22837: så stora belopp, och är ganska tacksam för dessa upplysningar.
22838: Hvad sedan beträffar första klämmen, så har jag, ehuru jag icke
22839: hör till ekonomiutskottet, dock med ganska stort intresse följt
22840: med frågan. Och jag tror mig veta, att betänkandet beror på en
22841: kompromiss, emedan det förehåller sig så, att de egentliga skickliga
22842: sälfångarena tyvärr blott träffas uppe i Österbotten. Där behöfva
22843: de inga ångbåtar, utan de ligga i veckotal ute och drifva med isen,
22844: som stundom drifver ända ned från Kvarken till Åland, och slå
22845: därunder ihjäl sälar. Refolkningen i södra Finland vågar sig där-
22846: emot icke med sina båtar ut på drift i Östersjön. Det är sålunda
22847: dessa, som önska få en sådan ångbåt af staten. J ag vill nu lämna
22848: därhän, huruvida denna önskan är grundad på alldeles goda grunder.
22849: Det kan ju hända, att det kunde behöfvas experimenteras, angående
22850: hvad som härvidlag är nyttigt. Men om någon båt kan ställas till
22851: deras disposition, så är ändamålet behjärtansvärdt. Det kan gäma
22852: försökas. Nog har staten inlåtit sig på dyrbarare experiment än så.
22853:     I öfrigt är jag ekonomiutskottet mycket tacksam för detta
22854: betänkande, då saken ligger mig varmt om hjärtat. Jag tror dess-
22855: utom, att den har större betydelse, än man velat tillmäta densamma.
22856: Det är på det sättet, att landtbruket i landet blifvit på det varmaste
22857: omhuldadt som modernäring, medan t. ex. skogsbruket behandlats
22858:                        Kalastuslainsäädännöstä.                    2455
22859: 
22860: såsom styfbarn och fiskbruket icke alls behandlats. Likväl kunde
22861: utan tvifvel fisket vara källan till stora nationella rikedomar, om
22862: det skulle i någon mån vårdas och icke systematiskt vanvårdas.
22863: När nu fiskarbefolkningen själf vaknat till insikt om, att den måste
22864: med egna krafter göra något för saken och därvid vänder sig till
22865: samhället med en anhållan om hjälp, utan hvilken den icke kann
22866: komma någon hvart, fattiga som fiskarena äro och isolerade från
22867: hvarandra enhvar på sitt skär, åtminstone hvad hafsfiskarena
22868: beträffar, så synes denna vädjan vara synnerligen behjärtansvärd.
22869: öfverhufvudtaget synes mig, att denna landtdag, som visat ett
22870: mvcket ;:;tort intresse för alla reformer, som kosta penningar utan
22871: att direkt inbringa något, också borde börja intressera sig för att
22872: göra små utgifter för höjandet af landets nationella produktion,
22873: så att vi finge peningar att betala de kostsamma reformerna med.
22874: Det är äfven från denna synpunkt förevarande fråga synes böra be-
22875: traktas. Och de summor, som det här är fråga om, äro ytterst anspråks-
22876: lösa i jämförelse med de summor man har beräknat för t. ex. sjuk-
22877: hus och dylika saker. J ag tror faktiskt, att dessa summor använda
22878: af yrkesmän komme att rent nationalekonomiskt sedt blifva landet
22879: till mycket större fromma än alla dessa milda stiftelser tillsam-
22880: mantagna.
22881: 
22882:      Ed. Kares: Minä pyysin puheenvuoroa ed. Vikmanin pu-
22883: heen johdosta. Hän on nyt kuitenkin minun tietääkseni asian-
22884: tuntevalta taholta saanut, mitä hänelle kuuluu, niin että minä
22885: voisin oikeastaan luopua. Minä huomautan vain, että me emme
22886: ole hylkeen tapporahaa määrätessämme ylimalkaan vain ottaneet
22887: jotakin korkeata summaa, niinkuin ed. Vikman ehdoitti 10 mark-
22888: kaa, vaan me olemme tehneet suunnittaisia laskuja siitä, minkä-
22889: laisen tapporahan avulla hylkeenpyytäjät nykyisen tulomäärän val··
22890: litcssa voivat pyyntiä harjoittaa. Ja tämmöisten laskelmien pe-
22891: rustuksella olemme tulleet siihen ajatukseen, että, jos viisi mark-
22892: kaa hylkeeltä maksetaan, niin hylkeenpyytäjien päiväpalkka tä-
22893: män kautta tulee siksi korkeaksi, että he ainakin jossakin määrin
22894: taloudellista vahinkoa pelkäämättä voivat tuota pyyntiä harjoit-
22895: taa. Tämä päiväpalkka ei tule vieläkään korkeaksi tämän kautta,
22896: se ei nouse täyteen kolmeen markkaan ehdotetun tapporahan
22897: avulla, mutta on kuitenkin katsottu, että jos tämmöinenkin tappo-
22898: raha saadaan kuin viisi markkaa, niin hylkeenpyytäjät voivat har-
22899: joittaa tätä vaarallista tointa.
22900:     Ja samoin ei ole voitu myöskään eroittaa kirjavaa hylettä har-
22901: maasta tapporahan määräämisessä, sentähden että yleisesti ka-
22902: lastajaväen keskuudessa kuuluu valituksia yhtä paljon kirjavasta
22903: hylkeestä, niinkuin ed. Redberg mainitsi. Ja sitäpaitsi Ruotsin
22904: kokemus viittaa samaan suuntaan, sillä siellä on ollut pakko jä-
22905:                                                              I55
22906:                      Istunto 22 p. lokakuuta IfJ07·
22907: 
22908: 
22909:  lestäpäin ruveta myöntämään kirjavasta hylkeestä sama tapporaha
22910: kuin harmaasta. Se minun mielestäni tässä puhuu selvää kieltä,
22911: mitenkä välttämätöntä on, että nämä molemmat pannaan samaan
22912: luokkaan.
22913:      Mitä ed. Vikman puhui astiain valmistamisesta sekä siitä,
22914: että pitäisi avustaa näitä osuuskuntia eikä ainoastaan lainoja an-
22915: taa, niin se osoittaa, ettei hän ole tarkoin lukenut mietinnön 5 ja
22916: 6 sivua, jossa huomautetaan maanviljelys- ja kalastusseurojen teh-
22917: tävästä tässä suhteessa. Siellä tämä kysymys on otettu erityisen
22918: huomion alaiseksi.
22919:      Ed. Runeberg on senjälkeen kylläkin asiallisesti huomauttanut
22920: tämän mietinnön ensimmäisestä ponnesta. Me mietinnön kir-
22921: joittajat talousvaliokunnassa myönnämme kyllä, että tämä ponsi
22922: on ehkäpä liian ylimalkainen, se oli liian hapuilevaa, mutta se
22923: on aivan sen asian mukainen, mitä tässä tällä kertaa ajetaan.
22924: Sillä on todellakin valiokunnassa ollut suuria epäilyksiä siitä,
22925: missä määrin tämmöinen toimenpide on lainkaan tarkoituksen
22926: mukainen, onpa suorastaan väitetty asian tuntevalta taholta, että
22927: hylkeiden pyynti tämmöisen keinon kautta käy mahdottomaksi,
22928: mutta toiselta puolen on tietty, että Suomenlahden kalastajaväestö,
22929: joka hylkeenpyyntiä harjoittaa, aivan jyrkästi vaatii tätä, pitää
22930: tätä toimenpidettä, niinkuin ed. Vikmankin täällä näkyy pitävän,
22931: hylkeentappamisen A :na ja 0 :na, niin että jos se vain saadaan,
22932: on muka asia autettu. Vieläpä kalastajakokouksessa, mikä mark-
22933: kina-aikana täällä Helsingissä pidettiin, Suomenlahden kalastajat
22934: olivat tästä aivan yksimieliset.
22935:      Kun kerran tällainen mielipide on olemassa, niin valiokunta ei
22936: ole voinut jättää sitä huomioon ottamatta, vaan on tahtonut huo-
22937: mauttaa hallitukselle siitä, että hallituksen on tätä seikkaa tarkasti
22938: harkittava, tehtävä, niinkuin ed. Alfthan sanoi, kokeita ja näiden
22939: kokeiden perustuksella voidaan tässä kohden laajempiin toimenpi-
22940: siin ryhtyä. Minusta on siis tämä ponsi asianmukainen sellaisena,
22941: kuin tämä asia tällä kertaa on. Me emme voi pyytää mitään muuta,
22942: kuin että hallitus ottaisi asian harkittavakseen ja antaisi laivan, jos
22943: kylliksi hylkeenpyyntivenhekuntia retkelle ilmoittautuu.
22944:      Mitä niihin epäilyksiin tulee, joita ed. Runeberg lausui toisen
22945: ponnen perustetuista, niin, kun me kirjoitimme mietinnön, oli kyllä
22946: meilläkin selvillä, että hylkeiden ruokarahamäärästä voidaan laskea
22947: halpahintaisia vitsejä, kun lasketaan, mitä tapetut hylkeet vuodessa
22948: syövät. Mutta siitä huolimatta katsoimme kuitenkin asialle hyö-
22949: dyksi panna mietintöön tämmöisen laskelman, joka ei m1ssaan
22950: tapauksessa ole liian korkea, vaan päinvastoin liian alhainen. Se
22951: on omansa nävttämään eduskunnalle, mitenkä tässä todellakin on
22952: olemassa semmoinen kohta, joka vaatii pikaista apua, että tässä on
22953:                        Kalastuslainsäädännöstä.                  2457
22954: 
22955: olemassa kansantaloudellinen tappio, jonka korjaamiseksi kei-
22956: noja on ehdotettava.
22957:     Ja mitä lintuihin tulee, joista jo kaksi kertaa on täällä huo-
22958: mautettu, niin nekin ovat tähän mietintöön otetut vain esimerk-
22959: kinä siitä, että tapporahan maksaminen ei ole meillä mitään outoa.
22960: Niitä maksetaan linnuista, pieneromistäkin tuhoeläimistä kuin
22961: hylkeet, olkoot maanviljelystuhoeläimiä tai mitä tahansa. Sii-
22962: hen olisi voinut panna sudet ja karhut, niinkuin ed. Vikman tahtoi,
22963: mutta minun luullakseni se olisi ollut tarpeetonta. Siinä kohden
22964: kai ovat perustelut sellaiset kuin asian luonto vaatii.
22965:     Viimeisessä ponnessa ehdotetaan komiteaa, jota on pyydetty
22966: monessa anomuksessa, enkä minä voi ymmärtää, miten valiokunta
22967: olisi voinut selvitä kaikista niistä anomuksista, joita eduskunnassa
22968: on tehty, joissa useassa anomuksessa vielä asiantuntemuskin oli
22969: ollut hyvin vähäinen.
22970: 
22971:     Ed. Pykälä: Asiasta on niin paljo jo puhuttu, mutta kun
22972: tässä ovat muut lähteneet kalaan, lähden minä mukaan, sehän
22973: on täällä aina ollut periaatteena.
22974:      Ed. Vikman toi esille Suomenlahden kala-astiateollisuuden.
22975: On kyllä tosi, ettei siellä kala-astiateollisuus ole päässyt vauhtiin,
22976: mutta siihen on luonnolliset syynsä, kun Suomenlahden kalastajat
22977: myyvät kalansa tuoreena ilman suolaamatta. Ainoastaan kesän
22978: kuumimpana aikana, kun eivät kerkiä saada mihinkään kalojaan,
22979: ne suolaavat ja myyvät Viroon, mutta Viipurissa ei saa ostaa
22980: suolaista kalaa milloinkaan. Suolatuo kalan myynti on niin pientä,
22981: ettei ole astiateollisuus voinut kehittyä. En silti tahdo vastustaa
22982: valtioavun myöntämistä, jos on mahdollisuutta tämän elinkeino-
22983: haaran kehittämiselle.
22984:      Mitä sitten tulee riitaan kirjavasta ja harmaasta hylkeestä,
22985: mitä täällä on käyty, niin minä olen puhutellut merikalastajia
22986: ja ne vakuuttavat, että kummatkin kyllä ovat yhtä vaaralliset
22987: kalalle, mutta ettei kirjava hyle ole niin monilukuinen kuin harmaa,
22988: sillä sitä pyydetään enemmän kuin harmaata hylettä siitä syystä,
22989: että harmaan hylkeen pyytäminen on taloudelliseti vähemmän
22990: kannattavaa ja senvuoksi harmaa hyle on lisääntynyt enem-
22991: män. Kaikki merikalastajat ovat yhtä mieltä siitä, että jos ei
22992: hylkeen tapporahaa koroteta korkeammaksi, niin korkeaksi että
22993: hylettä kannattaa pyytää, niin kalastuselinkeino merellä tulee lä-
22994: himmässä tulevaisuudessa tykkänään mahdottomaksi. Muutamat
22995: Pohjanlahden kalastajatkin ovat minulle kertoneet, että yhtenä
22996: yönä voi harmaa hyle tehdä 50 markan vahingon yhdelle kalas-
22997: tajalle pyydyksen repimällä, puhumattakaan siitä, mitä se hävittää
22998: saalista, niin että kalastaja voi kärsiä kuukaudessa vahinkoa
22999:  100 :kin markkaa ainoastaan hylkeen repimistä pyydyksistä, joten
23000:                     Istunto 22 p. lokakuuta 1907·
23001: 
23002: 
23003: tuo ehdotettu summa 30,000 markkaa tähän tarkoitukseen on mi-
23004: tättömän pieni. Mutta minä toivoisin, että tehdään järkiperäisiä
23005: kokeita sillä alalla ja kohotetaan sitte tapporahat, jos saadaan suo-
23006: tuisia tuloksia.
23007:     Mitä taas muihin osiin valiokunnan mietintöä tulee, niin et}
23008: muuta ehdota kuin että ne hyväksyttäisiin sinällänsä, joten pääs-
23009: täisiin tästä pitkäveteisestä keskustelusta, josta ei kuitenkaan mi-
23010: tään etua asialle enään ole.
23011: 
23012:      Ed. Vikman: Minua puolestani ihmetyttää, kuinka kaksi pap-
23013: pia, pastorit Redberg ja Kares, ovat ottaneet niin pahakseen siitä,
23014:  että olen arvostellut heidän työtään. Minä tahtoisin huomauttaa,
23015: että sana hyle merkitsee ruotsiksi säl eikä suinkaan själ.
23016:      Täällä on varsinkin ed. Redberg kuvaillut oloja sellaisina,
23017: minkämoisia ne epäilemättä ovat Ruotsin rannalla ja myös osissa
23018:  Pohjanlahden rantaa, mutta minua on sekä valiokunnan mietintö
23019:  että tapahtunut keskustelu saanut yhä selvemmin vakuutetuksi
23020: siitä, että valiokunnassa ei ole tunnettu ollenkaan oloja Suomen
23021: lahdessa. Suomen lahden kalastajat nimittäin kärsivät yksin-
23022: omaan harmaasta hylkeestä. Ja tämä käsitys on niin yleinen mei-
23023: dän maassamme, että - viitatakseni vain yhteen esimerkkiin -,
23024: kun täällä viime vuonna oli koko maan maatalousseurain edusta-
23025: jain kokous ja siltä kokoukselta pyydettiin lausuntoa tässä asiassa
23026: - tietääkseni hallituksen taholta, - tämä kokous vksimielisesti
23027: lausui, että tapporaha olisi maksettava nimenomaan harmaasta
23028: hylkeestä.
23029:     Tämä harmaa hyle on siksi juuri Suomenlahden kalastajille niin
23030: liaitallinen, että sen kalanpyyntitapa on erinomaisen ovela. Mi-
23031: nunkin täytyy käyttää muutamia sanoja kuvatakseni oloja, koska
23032: näyttää siltä kuin olisi se tarpeen. Kun kalanpyytäjät lähte-
23033: vät Suomenlahdelle joko verkolle tai myöskin nuottakalastuk-
23034: selle, mutta varsinkin verkkokalastukselle, kesällä, jolloin yöt ovat
23035: val< isia, seuraavat nuo harmaat hylkeet suurissa laumoissa kalas-
23036: tajia ja osaavat ne tehdä johtopäätöksiä siitä, missä verkkojen
23037: merkit näkyvät, ja pitkän matkan päästä sukeltamalla ne lähesty-
23038: vät pyydyksiä ja poimivat pois jokainoan hailin verkoista ja
23039: häviävät heti tämän tehtyään pitkän matkan päähän ja näyttäytyvät
23040: siellä täällä. Ja vaikkakin kalastajat asettuvat veneineen ankku-
23041: riin itse kalastuspaikalle, hylkeet kuitenkin tällä tapaa tekevät
23042: niin sanoakseni järkiperäistä vahinkoa kalastajille tavattoman
23043: suuressa määrässä ja juuri senvuoksi on Suomenlahden kalasta-
23044: jien viha kohdistunut harrnaisiin hylkeisiin. Mutta niihin nähden
23045: ovat Suomenlahden kalastajat voimattomia siitä syystä, että
23046: harmaa hyle poistuu jään tullessa sikäli ulommaksi, mikäli meri
23047: käy jäähän ja tulee aina Itämeren rajalle saakka tekemään poi-
23048:                        Kalastuslainsäädännöstä.
23049: 
23050: kansa, jolloin se ei ole ollenkaan esim. Viipurin läänin kalastajien
23051:  saavutettavissa. Tältä kannalta katsoen on mielestäni tuotava
23052: erityisesti esille juuri ne omituiset olot, jotka Suomenlahdessa
23053: vallitsevat ja jotka varsinkin Viipurin läänin kalastajien kesken
23054: ovat niin paljon valituksia synnyttäneet.
23055:      Täällä on myös pidetty vähäpätöisenä sitä minun ehdotustani,
23056:  joka kohdistui neljänteen ponteen, ja jossa ehdotin astiateollisuu-
23057:  delle avustusta. Asianlaita on nyt kuitenkin sellainen, että sen
23058: .avustaminen minun mielestäni on erittäin tärkeä siitä syystä, että,
23059:  niinkuin jo äsken sanoin, Viipurin läänin kalastajat yhä edelleen
23060: eivät osaa suolata kalojansa, vaan suolaamatta ja järjestämättä
23061: latovat ne vanhoihin käytettyihin kala-astioihin, joita ne tuovat
23062: Virosta palatessaan vietyänsä sinne kaloja.
23063:      Ed. Pykälä koetti väittää, että kalan suolaamista harjoite-
23064: taan niin vähäsen Viipurin läänissä, että senvuoksi siellä ei ole
23065: astiateollisuutta syntynyt. Tämä kohdistuu ainoastaan Viipurin
23066: kaupungista itäänpäin olevaan osaan Suomenlahtea, nimittäin
23067:  sinne, mistä kala menee hyvin helposti ja nopeasti kaupan, var-
23068:  sinkin Pietariin. Mutta niin ei gle asianlaita ollenkaan niissä pi-
23069: täjissä, jotka ovat Viipurista länteenpäin. Näissä säännöllisesti
23070:  koko toukokuun ja kesäkuun kalastuksen tulokset juhannukseen
23071:  saakka suolataan ja viedään juhannusviikolla Viroon ja jälleen
23072: kun syyspuolella kesää kalastus alkaa, suolataan kaikki kalat ko-
23073: tona sellaisiin kelvottomiin astioihin, joita jo on käytetty ja vie-
23074: dään Mikonpäivän tieqoissa Viroon toisella retkellä. Ja kun m. m.
23075:  useamman kerran olen ollut tilaisuudessa ottamaan selville näitä
23076:  seikkoja varsinkin mitä kalojen hintaan tulee, pyydän huomaut-
23077: taa, että tällaisiin vanhoihin astioihin suolatut kalat on pakko
23078:  myydä esim. Räävelissä toisinaan kolmanneksesta siitä hinnasta,
23079: mikä kaloilla on ollut, kun ne järkiperäisellä tavalla ovat olleet
23080:  suolatut kunnallisiin astioihin. Näin ollen pyytäisin edelleen
23081:  saada kannattaa niitä ehdotuksia, joita täällä jo äsken tein.
23082: 
23083:     Ed. Hoikka: Mikäli minä käsitän on talousvaliokunta tätä
23084: mietintöä tehdessään onnistunut erinomaisesti katsoen niihin mo-
23085: niin anomusehdotuksiin, joita tässä asiassa on tehty. Tarkastel-
23086: lessani valiokunnan mietinnön perusteluja, täytyy minun tunnus--
23087: taa, että valiokunta on pannut erinomaisen tarkkaa huolta jokai-
23088: sen anomusehdotuksen sisältöön eikä mielestäni valiokunta olisi
23089: tällä kertaa voinut parempaa mietintöä tehdä kuin mitä nyt esillä
23090: oleva on. Se on ehdottanut anottavaksi hallituksen toimenpiteitä
23091: tässä kohden, mikäli ne mahdollisia ovat ja ottanut huomioon ne
23092: valitukset, joita etenkin Pohjolassa on esiintuotu kalastuksen kur-
23093: jasta kannasta, jolla kansalta kalastus on kielletty.    Näin ollen
23094: minä lämpimästi kannatan talousvaliokunnan mietintöä.
23095:                      Istunto 22 p. lokakuuta 1907.
23096: 
23097: 
23098:     Ed. Sundblom: Jag har visserligen icke skjutit någon säl.
23099: cj heller klubbat någon, men känner dock till ett och annat om sä-
23100: len, dess lefnadssätt och skadlighet. Gentemot frih. von Alfthan
23101: vill jag framhålla, att det ingalunda är blott i Österbotten man
23102: håller efter sälen. i-\fven i åländska skärgården äro fiskarena
23103: tvungna att bedrifva ett utrotningskrig emot denna sin arffiende,
23104: men på grund däraf att sälspäcket och skinnet nedgått i pris, är
23105: sälfångsten icke mera lönande. Därför är man tvungen att inslå
23106: på den väg ekonomiutskottet angifvit, d. v. s. att premiera sälen.
23107: Jag ville för min del gå ännu längre och skulle önska få sälen
23108: förklarad som skadedjur på samma sätt som lag- och ekonomiut-
23109: skottet betraktar älgen, men hvad sälen vidkommer med vida
23110: större skäl. Jag vill icke inlåta mig ,på sifferkalkyler, men vill
23111: dock säga, att när man uppgör beräkningar, måste man fästa af-
23112: seende vid den statistik, som finnes tili hands. Det är icke möj-
23113: ligt att uträkna, huru mycket fisk sälen i hafvet förstör, men på
23114: grund af ele uppgifter, som föreligga, kan man dock räkna ut, att
23115: sälen åstadkommer ofantligt stor skada. Jag vill nämna ett litet
23116: exempel från Kökar, som är nog så talande. Man hade skjutit en
23117: större gråsäl, och då den öppnades, fann man i dess inre 36 större
23118: och mindre gädclor, hvarken mer eller mindre. Enhvar må sedan
23119: kalkylera. Men jag skall icke vidare uppehålla mig vid sälens
23120: skadlighet; denna är af fiskarena så allmänt erkänd, att den ej
23121: behöfver diskuteras. Här har framhållits att vikarsälen icke är
23122: skadlig i samma mån som gråsälen ; gråsälen äter mera fisk och·
23123: vikarsälen anställer större skada på bragderna. Hvardera är lika
23124: skadlig och bör i samma mån premieras.
23125:      Det skulle vara mycket att säga om fiskerinäringen i allmän-
23126: het, men jag vill icke uppehålla tiden därmed, ty jag hoppas, att
23127:  iandtdagen skall blifva lika enhällig i sitt beslut, som ekonomiut-
23128: skottet varit, d. v. s. utan meningsskiljaktighet omfatta de kläm-
23129: mar, som här föreligga. Fiskerinäringen ligger nere och har
23130:  länge legat nere på grund af tvänne orsaker : dels hafva fiska-
23131:  rena själfva icke tillräckligt tagit tilivara sina intressen, dels
23132:  har representationen och regeringen alltför mycket underskattat
23133:  betydelsen af fiskerinäringen. Jag kan emellertid säga, att vår
23134:  fiskarebefolkning för närvarande rör på sig och det rätt duktigt.
23135:      Fiskarena sammankomma tili möten, bilda föreningar och an-
23136:  delslag och rådgöra ifrigt om, huru de skola kunna drifva upp
23137:  sin näring. N u vänta de med tillförsikt, att representationen
23138:  skall skänka fiskerinäringen ett kraftigt understöd, dels i form af
23139:  reformer och dels i form af rundliga anslag. J ag deltog senaste
23140:  söndag och måndag i ett fiskaremöte i Åbo. Och det är hufvud-
23141: sakligen för att få föra fram ett uttalande därifrån, jag nu be-
23142:  gärt ordet. 250 fiskare från sydvästra Finlands skärgård och
23143:                        Kalastuslainsäädännöstä.
23144: 
23145: 
23146: Aland hade kommit tillstädes för att diskutera sina lifsfrågor.
23147: Därvid framställdes många önskningsmål och påpekades många
23148: brister. Äfven betonades kraftigt betydelsen af att fiskarena
23149: själfva taga första steget och se till att de rycka upp sin näring.
23150: Det var dock isynnerhet en sak, fiskarena lade mig varmt på hjär-
23151: tat, nämligen de obesuttnas vanskliga ställning med afseende å
23152: fiskerätten, ty vår nuvarande fiskeristadga skiljer sig i detta af-
23153: seende så väsentligt från fiskeristadgan af 1865, att t. o. m. de
23154: besuttna ute i skärgården måste medgifva, att de obesuttna nu äro
23155: fullkomligt lottlösa och öfverlämnade åt öppna hafvet och de be-
23156: suttnas välvilja eller godtycke. Fiskaremötet kom öfverens om
23157: - märk väl att i mötet deltogo besuttna och obesuttna - att ut-
23158: tala den förhoppning, att representationen skyndsammeligen måtte
23159: reformera lagstiftningen med afseende å de obesuttnas fiskerätt,
23160: dock på sådana villkor, att ingens rätt må blifva gången för nära.
23161:     Det var i hufvudsak detta behjärtansvärda önskningsmål fi-
23162: skarena ville hafva framfördt och detta är, kan man säga, för
23163: dem en värklig lifsfråga. När jag ännu en gång uttalar den för-
23164: hoppningen, att landtdagen enigt måtte godkänna ekonomiut-
23165: skottets uttalande, bifogar jag ytterligare det yrkande att åtgär-
23166: der skyndsamt må vidtagas. Ty alltför länge har denna närings-
23167: gren legat nere och blifvit försummad. Nu är ingen tid att för-
23168: lora. Jag vågar orkså förutsätta, att den komite, som tillsättes,
23169: skyndsamt, grundligt och samvetsgrant skall taga sig värfvet an.
23170: 
23171:      Ed. Hedberg: Hr Näs uttalade sig visserligen icke, såvidt
23172: jag kan förstå, därhän att, det skulle invärka på den sak, hvarom
23173: fråga är. Jag vill dork yttra några ord med anledning af hans
23174: uttalande om strömmingen och behofvet af skydd för densamma.
23175: Det är ett faktum, att man för närvarande icke kan anse ens san-
23176: nolikt, att strömmingen skulle minskats. Den uppträder blott pe-
23177: riodvis på olika platser. Efter att några år hafva varit borta
23178: från en trakt, återvänder den i regel efter någon tid till densamma.
23179: Denna erfarenhet har gjorts äfven i Sverige. Jag ber få nämna
23180: att min sagesman rörande det sistsagda är vår landsman doktor
23181: Nordqvist i Lund. Enahanda uttalande har afgifvits äfven af
23182: danska fiskeriföreningens sekreterare J. Videbaek i Köpenhamn.
23183: Statistiska siffror från vårt eget land visa precis detsamma. Om
23184: landtdagsmannen Näs gjort sig mödan att genomläsa de i Sta-
23185: tistisk årsbok ingående uppgifterna i denna sak från år 19o6, så
23186: hade han funnit en förteckning öfver strömmingsfångsten ända
23187: från 1877 till 1905. Denna visar att fångsten af strömming stått
23188: mellan 9 och IO miljoner kilogram per år. Dessa siffror visa sig
23189: alldeles konstanta. Något skydd för strömmingen behöfva vi för
23190: 2462                Istunto 22 p. lokakuuta 1907.
23191: 
23192: 
23193: närvarande icke tänka på, då j u icke kan fastslås någon faktisk
23194: förminskning af detta fiskslag.
23195:     Hr Runeberg uttalade tvifvelsmål med afseende å första kläm-
23196: men. I den delen är han bemött af landtdagsmannen Kares. Han
23197: gjorde vidare några inkast rörande den statistik, angående sä-
23198: lens skadlighet, ·som ekonomiutskottet presterat i sitt betänkande.
23199: Att denna statistik emellertid förtjänar tagas på allvar vill jag
23200: stödja därmed, att äfven r8g8 års fiskerikomite, tili hvilken bland
23201: andra hörde en auktoritet på området, sådan som doktor Nord-
23202: qvist, anför en enahanda statistik. Komiten stöder sig just i af-
23203: set>nde å beräkningen af den skada sälen gör på likartade statis-
23204: tiska uppgifter, som nu ekonomiutskottet gör med förändrade
23205: värdcn. Jag ber att få uppläsa stycket. Det lyder: ,Enligt den
23206: officiella statistiken skall hos oss årligen dödas omkring 7,000
23207: sälar. Då enligt Benecke, Brehm m. fl. iakttagare mindre sälar
23208: i fångenskapen förtära IO-I5 skålpund, de större 3o--4o skål-
23209: pund fisk dagligen, inses lätt, hvilken ofantlig förödelse på tisk
23210: dessa djurarter åstadkomma. Antager man att en säl i medeltal
23211: förbrukar endast 5 kilogram fisk om dagen, så gör detta för
23212: hvarje säl 1,825 kilogram om året och 7,000 sälar r2,775,0<>0
23213: kilogram".
23214:     Vare detta nog sagdt härom.
23215:     Hr Vikman! Låtom oss i<;ke tvista om sälfångsten, utan
23216: lämna denna sak och komma öfverens om, att förhållandena rö-
23217: rande de tvänne olika sälarterna kunna vara något olika i olika
23218: delar af landet! Hvad Bottniska viken angår äro vi på det klara
23219: därom, att gråsälen och vikarsälen båda göra stor skada. Hvad
23220: Åland beträffar, hafva vi i afton fått uppgifter, som bestyrka mitt
23221: tidigare uttalande.     Hr Vikman tyckes icke tillerkänna någon
23222: betydelse åt den skada vikarsälen gör i Finska viken. Däremot
23223: har den ledamot i ekonomiutskottet, som känner förhållandena i
23224: sistnämnda vatten, jag ber få nämna hans namn, landtdagsman-
23225: nen Reima, lämnat motsatta uppgifter. Därom helt nyss till-
23226: spord vidblir han sin åt utskottet gifna uppgift, att vikarsälen i
23227: I~inska viken gör så pass stor skada på fiskbragder, att dess
23228: premiering är lika berättigad som gråsälens.
23229:     Något vidare torde jag icke bt>höfva tillägga.
23230: 
23231:   Ed. Reima: Ed. Vikman on ottanut tämän kirjavan hylkeen
23232: erityisesti suojellakseen. Niin paljon kuin minä tiedän asiasta -
23233: kovin laajat tiedot minulla ei siinä kyllä ole - niin vakuutetaan,
23234: että kalanpyydykset ovat kalastajille sangen kalliita laitoksia, ja
23235: kirjava hyle on mestari niitä repimään ja rikkomaan. Ei ole
23236: myöskään tuntematonta, että se myös syö kaloja., ja onkin se aika ·
23237: herkkusuu. On todistettavasti kerrottu, että yhdestä suuresta
23238:                        Kalastuslainsäädännöstä.
23239: 
23240: 
23241: verkosta on tavattu 20 lohenpäätä ja silloin on kirjava hyle teh-
23242: nyt tämän vahingon ja syönyt nämä lohet. Sitäpaitsi onhan va-
23243: liokunta omistanutkin tarpeellista huomiota harmaalle hylkeelle.
23244: Onhan sille pantu tapporahatkin, ja sitä paitsi ehdotettu, että
23245: valtio osottaisi vastaisuudessa laivoja, jotta harmaata hylettä
23246: päästäisiin sopivaan aikaan pyytämään ja hävittämään. Sille on
23247: siis mietinnössä osoitettu suurempaa huomiota kun konsanaan
23248: kirjavalle hylkeelle. Tämä toimenpide on aluksi vaan kokeeksi.
23249: Jos nähdään, että harmaa hyle on vaarallisempi, niin voidaan tätä
23250: tapporahaa ylentää ja keksiä uusia parempia keinoja sen hävit-
23251: tämiseksi, kunhan nyt ensin hyvään alkuun päästään.
23252:     Vielä pyydän lausua muutaman sanan astioista. Täällä mei-
23253: dän saaristossamme täytyy silakat kaikki latoa astioihin, silfä se
23254: on täällä ajan vaatimus. Mutta Suomenlahden peräpuolella on
23255: vielä tilaisuus saada silakoita hyvällä hinnalla kaupaksi toisella-
23256: kin tavalla, ilman astioihin latomista. Kalansaalis on siellä ke-
23257: vätkalastuksen aikana hyvinkin runsas, ja se pyydetään lyhyessä
23258: ajassa. niin ettei siellä joudeta uudenaikaisiin suolaamishommiin.
23259: Niin paljon kuin minä tiedän asiasta, niin jos näissä suurissa silli-
23260: tynnyreissä on silakat pantu sikin sokin, niin saadaan niitä viedä
23261: Venäjälle ilman tullia, mutta jos ladota.an ne uusiin astioihin, niin
23262: <m niistä maksettava tulli. Minä tiedän että ladotuista kaloista
23263: saadaan suhteellisesti paljon korkeampi hinta, mutta en. varrnaan
23264: tiedä, onko se hinta niin paljon korkeampi että se korvaa ne ku-
23265: lungit, jotka tästä uudesta suolaaruistavasta johtuvat. Ymmär-
23266: rän, että tähän uuteen latoruistapaan on vastaisuudessa ennemmin
23267: tai myöhemmin päästävä. Lämpimästi kannatan, että ruvetaan
23268: tähän asiaan panemaan suurempaa huolta ja että myöskin astia-
23269: tehtaiden perustamista kannatetaan valtionvaroilla.
23270: 
23271:     Ed. Ehrnrooth: J ag ber att få understöda hr Runebergs
23272: förslag, för såvidt det afser utmönstrande af den första klämmen,
23273: icke därför att jag skulle motsätta mig en åtgärd af det slag, som
23274: däri förordas, utan därför, att jag anser, att frågor af den spe-
23275: -ciella art, som här beröras, lämpligast borde upptagas endast i
23276: motiveringen och icke därjämte i en kläm.
23277: 
23278:     Ed. Runeberg: Alla talare, som här yttrat sig, hafva, såvidt
23279: jag uppfattat det, understödt utskottsbetänkandet med undantag
23280: :af första klämmen. Liksom hr Ehrnrooth nyss framhöll, har
23281: också jag motsatt mig första klämmen, icke på grund af att jag
23282:  skulle vara mot själfva saken, men därför att det efter mitt för-
23283: menande icke lämpar sig för en landtdagspetition att inlåta sig i
23284: en alldeles speciel detalj, där man tillika endast kan uttala sig i
23285: :alldeles allmänna ordalag. Om den bortlämnas, så är härigenom
23286:                      Istunto 22 p. lokakuuta 1907.
23287: 
23288: 
23289: regeringen ingalunda förhindrad att taga saken under ompröf-
23290: ning, utan bör tvärtom så mycket mer göra det, om det fram-
23291: hålles i motiveringen. Men en särskild petition om en sådan de-
23292: talj, framförd i allmänna ordalag, synes mig fortfarande olämplig.
23293:      Jag skall endast med några ord beröra frågan om motiverin-
23294: gen af andra klämmen, hvars stora betydelse jag eljes erkänner i
23295: alla afseenden. J ag för min del betviflar alls icke storleken eller
23296: mängden af den fisk, som sälen förstör. Tvärtom är jag alldeles
23297: ense med hr Redberg däri, att sälen är ett stort skadedjur för
23298: fisken, och anser, att denna skada kvantitativt är mångfaldigt
23299: större än utskottet beräknat. J\Ien man erhåller icke något be-
23300: grepp om storleken af denna förödelse genom att beräkna den ef--
23301: ter antalet dödade sälar, hvilket jl\ framgår omedelbart af följande
23302: stycke, där utskottet framhåller, att för någon tid tilihaka det
23303: dödades äfver 6,ooo sälar årligen och nu endast öfver 4,000. Den
23304: skada sälen anställer skulle således vara mycket mindre nu än
23305: för tio år sedan, om man följer utskottets sätt att beräkna för-
23306: störelsen af fisk. Detta visar ohållbarheten af en sådan beräk-
23307: ning. Jag tror öfverhufvud, att man bör underlåta att räkna i
23308: penningar någonting som icke kan beräknas i penningar. Det
23309: är fullt tillräckligt att framhålla, att sälen är ett för fiskeriet syn-
23310: nerligen skadligt djur, som anställer stor skada på fisk. Den
23311: kvantitet, som den förstör, är ju uppenbarligen mångfaldt större
23312: än hvad utskottet beräknat, men penningevärdet af den i hafvet
23313: fritt simmande fisken låter sig icke beräkna.
23314: 
23315:    Ed. Sundblom: För undvikande af missförstånd vill jag till-
23316: lägga, att ingen, som är förtrogen med fiskcrinäringen, under-
23317: skattar betydelsen af goda och hållbara fiskkärl, men man anser,
23318: och synes det mig med rätta, att frågan bör lösas af fiskarena
23319: själfva, utan anspråk på statens mellankomst.
23320: 
23321:    Ed. Soininen: Ed. Runebergin viimeisen lausunnon joh-
23322: dosta tahtoisin vaan lyhyesti huomauttaa, että perusteluissa si-
23323: vulla 2 ei suinkaan ole tarkoitettu ilmoittaa sitä hävitystä, joka
23324: vuosittain tapahtuu meressä olevien hylkeitten kautta, vaan se
23325: säästö, joka syntyy siitä, että mietinnössä mainittu määrä hyl-
23326: keitä vuosittain tapetaan. Senvuoksi minusta ei tämä perustelu
23327: ollenkaan korjausta tarvitse.
23328: 
23329:    Ed. Komu: Minun puolestani täytyy sanoa, etten ole mie-
23330: tintöä lukenut yhtä suurella tyydytyksellä kuin muutamat muut,
23331: sillä minä olin odottanut, että valiokunta enemmän olisi kääntä-
23332: nyt huomiotaan sellaisten asemaan, jotka harjoittaisivat ja joit-
23333: ten tarvitsisi harjoittaa kalastusta, mutta joilla ei ole siihen nyt
23334:                          Kalastuslainsäädännöstä.
23335: ---·-·-·-·---   --~   ------·-------··-----------------------
23336: 
23337: 
23338: tilaisuutta. Kuitenkin ponsien viimeinen osa näyttää lupaavan,
23339: ~Wi. jolloinkin tulisi esille saman suuntainen kysymys, jonka edus-
23340: taja Pykälä viime keväänä täällä esitti.
23341:      :Muuten, kun ponsien kolmannessa osassa esitetään apuva-
23342: roja annettavaksi kalastuselinkeinon edistämistä varten, en voi
23343: hyväksyä, kun ehdotetaan, että niitä annettaisiin kalastusyhdis-
23344: tysten ohella vaan maanviljelysseuroille, sellaisille, jotka ovat ot-
23345: taneet kalastuselinkeinon edistämisen huomioonsa. Saattaa olla,
23346: että maanviljelys-seurat nykyään ovat siinä suhteessa edellä
23347: muita seuroja, paitsi kalastusyhdistyksiä, mutta ei ole sanottu,
23348: ettei jo tämän vuoden lopulla, tai ensi vuoden alussa ilmesty esim.
23349: työväenyhdistysten ammattiosastoja, jotka ottavat edistääkseen ka-
23350: lastuselinkeinoa. Ja minä uskon, että tällaisilla on saaristossa pa-
23351: rempi menestys kuin maanviljelys-seuroilla. Sentähden tahtoisin
23352: antaa ponnen kolmannelle osalle tälla:isen alkumuodon: että
23353: eritytsille kalastuselinkeinon harjoittajien perustamille kalastus-
23354: yhdistyksille sekä muille sellaisille seuroille ja yhdistyksille, jotka
23355: ovat ottaneet kalastuselinkeinonkin edistämisen j. n. e.
23356: 
23357:   Ed. Hämäläinen K.: Minä pyydän saada kannattaa edellisen
23358: puhujan tekemää ehdotusta.
23359: 
23360:    Äänestysesitykset ja päätökset:
23361:   Ken hyväksyy mietinnön ensimmäisen siv. 13 olevan ponnen,
23362: vastaa jaa; jos ei voittaa, on hyväksytty ed. Runebergin tekemä
23363: ehdotus.
23364: 
23365:     Äänestyksessä olivat jaa-äänet           voitolla,   joten mietinnön
23366: tnsimäinen ponsi oli hyväksytty.
23367: 
23368:    Mietinnön toinen ponsi h:yväks:yttiin muuttamatta.
23369: 
23370:     Ken hyväksyy mietinnön 3 :unen ponnen, vastaa jaa; jos ei"
23371: voittaa, on siinä kohden hyväksytty ed. Komun tekemä ehdotus.
23372: 
23373:     Ä.änestvkssessä olivat       jaa-äänet    voitolla, joten mietinnön
23374: 3 :s ponsi oli hyväksytty.
23375: 
23376: 4 :s ja 5 :s ponsi hyväksyttiin muuttamatta.
23377: 
23378:   Talousvaliokunnan mietintö n:o 3 oli siis muuttamatta hy-
23379: väksytty ja päätökset määrärahoihin nähden ehdollisia, josta val-
23380: tiovarainvaliokunnalle oli ilmoitettava.
23381:                    Istunto 22 p. lokakuuta 1907.
23382: 
23383: 
23384:          Keuhkotautiparantolain perustamisesta.
23385:     Esitettiin pöydällä olleet anomusvaliokunnan mietinnöt n :ot
23386: 4 ja 4 a an. ehd. (n:ris 64, n6,15) johdosta keuhkotautiparanto-
23387: lain perustamisesta.
23388: 
23389:    Keskustelu:
23390:     Ed. Virkkunen: Kun valiokunnan tätä asiaa koskeva aikai-
23391: ~empi    mietintö oli eduskunnan käsiteltävänä, pääsi eduskunnassa
23392:  vallalle se käsitys, että kysymys keuhkotautiparantolain perusta-
23393: misesta, siitä aiheutuviin melkoisiin rahallisiin kustannuksiin näh-
23394: ,den, armollisena esityksenä olisi annettava eduskunnan käsiteltä-
23395:  väksi. Sen lisäksi huomautettiin asiantuntevalta taholta, että asia
23396:  kaipaisi vielä lisäselitystä ja senkin vuoksi olisi uutta valmistelua
23397: varten lykättävä valiokuntaan takaisin. Kysymys onkin sitten
23398: ()llut valiokunnassa uuden käsittelyn alaisena ja valiokunta on teh-
23399:  täväkseen käsittänyt ainoastaan uuden ponsimuodostuksen. Näi-
23400: den ponsien sisällys on osaksi kuitenkin käsittääkseni sellainen,
23401: -että jos eduskunta ne semmoisenaan hyväksyisi, se vaara saat-
23402:  taisi olla lähellä, että tämä meidän kansallemme niin tärkeä ja
23403:  mitä pikaisempia toimenpiteitä vaativan kysymyksen ratkaisu siir-
23404:  tyisi epätietoiseen tulevaisuuteen ja tuhannet maan kansalaiset,
23405:  mitään apua saamatta, yhä edelleen sortuisivat tuhoavan ja aivan
23406:  hämmästvttävässä määrässä meidän maassamme leviävän tuber-
23407: kuloosin· uhrina. Asian aikaisempi valmistelu,johon tämän ky-
23408:  symyksen edellisessä käsittelyssä viitattiin, ei mielestäni mitenkään
23409: de niin vaillinainen, ettei eduskunta sen perustuksella hallituk-
23410:  selta voisi anoa ja odottaa yksityiskohtaisempia ja pikaisempia
23411: toimenpiteitä kuin mitä valiokunta ehdottaa.
23412:      Eduskunnassa tämä kysymys on ollut esillä jo vuodesta 1891,
23413:  siis 16 vuotta, ilman että tuberkuloosin vastustaruistoimet ovat sa-
23414: nottaviin käytännöllisiin toimenpiteisiin johdattaneet, ei ainakaan
23415: ·sellaisiin kuin tämän asian tärkeys ja sen koko meidän kansallem-
23416: me joka hetki tuottava vaara olisi vaatinut. Jo 10 vuotta sit-
23417:  ten, v. 1897, valtiosäädyt katsoivat asian niin valmistetuksi, että
23418: ne m. m. anoivat pääasiallisesti varattornia keuhkotautisia varten
23419: aijotun sanatoorion perustamista yleisillä varoilla.            Tämän
23420: anomuksen lähimpänä seurauksena oli komitean asettaminen teke-
23421: mään yleistä ehdotusta toimenpiteiksi tuberkuloosin levenemisen
23422:  ehkäisemiseksi.     V. 1900 tämä komitea Keisarilliseen Senaat-
23423: tiin antamassaan laajassa mietinnössä kannatti yleensä valtiosää-
23424: tyjen anomusta, esittäen m. m. kansan parantolain perustamista
23425: maan eri osiin. Samalla laati komitea aivan tarkat ja yksityis-
23426: kohtaiset ehdotukset ja kustannusarviot ehdottamiansa parantoloita
23427:                Keuhkotauliparantolain perustamisesta.
23428: 
23429: 
23430: varten. Kaikki ne viranomaiset, joitten mielipidettä asiassa on
23431: myöhemmin kuultu, ovat, mikäli tiedän, puolustaneet komitean
23432: ehdotusta ja esittäneet keinoina tuberkuloosin vastustamiseksi m.
23433: m. kansanparantolain perustamista. Siitä huolimatta on kysy-
23434: myksen toteuttaminen lykkäytynyt vuodesta vuoteen, ilman että
23435: mitään tehokasta on asiassa aikaansaatu, ja sillä välin on tuber-
23436: kuloosi leviämistään levinnyt ja vienyt uhreikseen yhä useam-
23437: pia kymmeniä tuhansia meidän maamme väestöstä. Samaan ai-
23438: kaan kun tämä tauti useissa muissa Euroopan maissa on melkoi-
23439: sesti saatu vähenemään, on se meillä johdonmukaisesti käynyt yhä
23440: yleisemmäksi. Sen sijaan että meidän maassamme kymmenvuo-
23441: tiskaudella 1886--1895 tilastollisten tietojen mukaan 25,7 henkeä
23442: 10,000 asukasta kohti keskimäärin vuosittain kuoli tuberkuloosiin,
23443: on vastaava luku vuosina 1896--1900 ollut 27,2 sekä vuosina I90I
23444: -1905 29,1. Nämä numerot ovat jo itsessään kamalia, mutta
23445: suorastaan kauhistuttavaksi muuttuu asianlaita, kun otetaan lu-
23446: kuun että tätä nykyä joissakin maan osissa tuberkuloosiin kuol-
23447: leitten lukumäärä on 40--50 %, sanotaanpa Waasan läänissä pai-
23448: koin olevan 70 :kin % kaikista kuolleista.      Tämä tietää maan
23449: asujamistoon sovellettuna sitä, että viimeisenä kymmenenä vuonna
23450: tilastollistenkin tietojen mukaan on noin 8o,ooo ihmistä meidän
23451: maassamme kuollut tuberkuloosiin, niistä tietysti kaikkein suu-
23452: rin osa minkäänlaista järkiperäistä hoitoa saamatta. Mutta on
23453: muistettava, että tilasto ei voi käsittää likimainkaan kaikkia tu-
23454: berkuloosiin sortuneita, varsinkaan lapsia. Siten on varmaan tä-
23455: hän tautiin viime vuosina kuolleiden lukumäärä todellisuudessa
23456: paljon suurempi.
23457:      Tällaiset tosiasiat silmien edessä täytyy hämmästyksellä ky-
23458: syä: mikä perii väestön meidän maassamme, jollei nopeisiin toi-
23459: menpiteisiin ryhdytä tämän meidän kansamme elämää jäytävän
23460: tuhon torjumiseksi? Mikä on oleva sen kasvavan sukupolven
23461: kohtalo, joka tällaisissa oloissa alottaa elämänsä ja jo syntymi-
23462: sestään asti on tuomittu olemaan tuberkuloosin tartunnalle alt-
23463: tiina, useissa tapauksissa on sen idun jo edellisiltä sukupolviita
23464: perinyt? Tässä on totisesti tarpeen paljon tehokkaampia toimen-
23465: piteitä kuin yhä uudistetut anomukset, mietinnöt, ehdotukset ja
23466: lausunnot, joihin tuberkuloosin vastustusyritykset tähän asti mel-
23467: kein yksinomaan ovat rajoittuneet. Viimeisen vuosikymmenen
23468: kokemus osottaa, että tässä asiassa ei enää hurskailla toivomuk-
23469: silla päästä mihinkään, vaan siinä täytyy sekä hallituksen että.
23470: kansan eduskunnan mitä pikimmin ryhtyä kaikkiin toimenpitei-
23471: siin, jotka suinkin ovat mahdollisia. Ja yksi tällainen toimen-
23472: pide on kieltämättä parantolain perustaminen, ja ainakin joku
23473: sellainen laitos olisi heti perustettava. Olen jo maininnut, että
23474: tuberkuloosikomitean mietinnÖs'sä valmiit kustannusarviot tätä
23475:                    Istunto 22 p. lokakuuta 1907.
23476: 
23477: 
23478: ·varten ovat olemassa, jotka vähäisillä, työpalkkojen korotuksista
23479:  y. m. seikoista aiheutuvilla muutoksilla varmaan vieläkin kelpaa-
23480:  vat käytettäviksi. Kun lisäksi tulee, että hallitus, mikäli tiede-
23481:  tään, Ön ryhtynyt toimenpiteisiin tällaisen parantolan aikaansaa-
23482:  miseksi Etelä-Pohjanmaalle ja siis valmistanut asiaa, niin ei pi-
23483:  täisi olla mitään voittamattomia vaikeuksia antaa jo ensi valtio-
23484:  päiväkautena eduskunnalle arm. esitys asiassa.
23485:      Jos olen oikein ymmärtänyt sen keskustelun, mikä tapahtui
23486:  tämän asian edellisessä käsittelyssä, niin on täällä lausuttu jon-
23487:  kunlaisia epäilyksiä siitä, ovatko parantolat, siinä muodossa kuin
23488:  niitä meillä tähän saakka on ajateltu, tehokkain keino tuberku-
23489:  loosin vastustamiseksi. Minä tietysti en pysty tätä kysymystä rat-
23490:  kaisemaan, mutta tahdon kuitenkin huomauttaa, että parantoloita
23491:  ehdottamassa ovat olleet etevät ammattimiehet, ja ammattimies-
23492:  ten piireissä niillä vieläkin on paljon puolustajia. Sitä osoittaa
23493:  mielestäni sekin, että ainoat tehokkaammat toimenpiteet, joihin
23494:  meillä yksityisestä alotteesta on tuberkuloosin vastustamiseksi
23495:  ryhdytty, ovat ilmenneet juuri parantolain perustamisessa. Kä-
23496:  sitän varsin hyvin, ettei parantoloita missään tapauksessa voida
23497:  maahan perustaa niin lukuisasti, että ne likimainkaan riittäisivät
23498:  niille tuhansille potilaille, jotka parantolahoitoa tarvitsevat.
23499:  Mutta suurempi merkitys kuin varsinaisina parannuslaitoksina
23500:  onkin käsittääkseni parantoloilla siinä, että ne levittävät kansaan
23501:  oikeaa käsitystä taudin laadusta ja varsinkin sen hoitamiskeinosta
23502:  ja siten estävät tartunnan leviämistä yhä laajemmalle.
23503:      Kun mielestäni, niinkuin jo mainitsin, valiokunnan esittämä
23504:  ponsimuodostus on osaksi liian ylimalk<iinen ja semmoisena saat-
23505:  taa aiheuttaa sen, että nekin toimenpiteet, joihin hallitus on paran-
23506:  tolain perustamiseksi ryhtynyt, voivat siirtyä epätietoiseen tule-
23507:  vaisuuteen, niin pyytäisin saada muodostaa valiokunnan ehdot-
23508:  tamat ponnet vähän toisin. Minun ehdotukseni olisi, että edus-
23509:  kunta anoisi I :ksi että hallitus ensi istuntokautena antaisi edus-
23510:  kunnalle armollisen esityksen yhdestä tai useammasta yleisillä va-
23511:  roilla perustettavasta kansan parantolasta keuhko- ja risatautisia
23512:  varten ; 2 :ksi että eduskunta ensi tilassa saisi arm. esityksen yk-
23513:  sityisten tai kuntien alotteesta jo toimivien tai vast'edes perus-
23514:  tettavien keuhko- ja risatautiparantoloiden avustamisesta valtion-
23515:  varoilla; sekä 3 :ksi että eduskunnalle annettaisiin arm. esitys tu-
23516:  berkuloosin vastustamista tarkoittavista lainsäädäntötoimenpi-
23517:  teistä.
23518: 
23519:   Ed. Malmivaara kannatti edellistä puhujaa.
23520: 
23521:   F.d. Kivilinna: Kun täällä on eikä - en voi kieltää -
23522: syyttä ihmetelty sitä muotoa, joka valiokunnan ehdottamalla pon-
23523:                 Keuhkotautiparantolain perustamisesta.
23524: 
23525: 
23526: nella on, niin katson tarpeelliseksi antaa selvityksen siitä, kuinka
23527: se on syntynyt.
23528:      Kun tätä takaisin lykättyä asiaa valiokunnassa käsiteltiin ja
23529: siitä jo oli keskusteltu sekä piti ruvettaman äänestämään, selitti
23530: valiokunnan puheenjohtaja, että valiokunnalla ei ole muuta teh-
23531: tävää, kuin ottaa ponsi eduskunnan lähetekirjelmästä ja muodos-
23532: taa se sanallisesti; korkeintaan se sallittaisiin, ei mitään, joka vi-
23533: vahtaisi asialliseen muutokseen tai lisäykseen, eikä minkäänlaista
23534: äänestystä tämän asian johdosta sallittu. Näin ollen valiokun-
23535: nalla ei ollut muuta tehtävää - en tiedä, oliko meitä enemmistö
23536: vai vähemmistö, jotka olisimme tahtoneet toisella tavalla mene-
23537: tellä - kuin alistua tähän, ja katsoimme silloin, että jos emme
23538: ole muuta kuin eduskunnan kirjureita, niin ei ole tähän mietin-
23539: töönkään mitään lisä-selvitystä annettava, jota kuitenkin olisi an-
23540: nettavanamme ollut. Valiokunnan jäsenet katsoivat nim., että
23541: koska kerran johdonmukaisia ollaan, niin on oltava johdonmu-
23542: kaisia ,ad absurdum". En katso tarpeelliseksi sitä kääntää.
23543:     Tämä mietinnön synnystä. Suuri osa valiokunnan jäsenistä
23544: olisi tahtonut jonkun verran seikkaperäisempää ehdotusta juuri
23545: siihen suuntaan kuin ed. Virkkunen ehdotti, sillä ei voitane kiel-
23546: tää sitä tosiseikkaa, että tämä asia on varsin hyvin valmistettu.
23547: Pätevistä asiantuntijoista kokoonpantu komitea on tehnyt ehdo-
23548: tuksen, joka ammattimiesten lausunnon mukaan yhä edelleen pi-
23549: tänee paikkansa. Voitanee ehkä sanoa sen perusteella, että edus·
23550: kunnassa on vastaväitteitä sitä vastaan ilmennyt, että se näkyy
23551: yhä edelleen kaipaavan lisäselvitystä, mutta minä uskallan olla
23552: sitä mieltä, että jos eduskunta tahtoo odottaa sellaista selvitystä,
23553: jota vastaan ei yhtään vastaväitteitä nousisi, ei edes lääkärien
23554: puolelta, niin kyllä me silloin saamme odottaa tuomiopäivään
23555: asti ja ihmiset saavat rauhassa kuolla keuhkotautiin. Kun meillä
23556: siis jo on pätevä selvitys olemassa, niin ei mikään estä pyytä-
23557: mästä esitystä jo ensi istuntokaudeksi. Jos hyvää tahtoa on ole-
23558: massa, niin se varsin hyvin voidaan antaa.
23559:      On pantu kysymykseen myös, tokko parantolat ovat pidettä-
23560: vät pääasiana tässä taistelussa tuberkuloosia vastaan. Ja var-
23561: sinkin kun tätä asiaa viime kerralla käsiteltiin, lausuttiin, että
23562: valiokunta oli pannut aivan liian suurta painoa parantoloille. En
23563: tahdo väitellä tästä asiasta lääketieteelliseltä kannalta, mutta
23564: pyydän vaan mainita muutamia numeroita.              Muistaakseni ed.
23565: Runeberg viime kerralla mainitsi, että meillä on noin roo,ooo
23566: keuhkotautisairasta. Alennetaan nyt varovaisuuden vuoksi tuo luku
23567: 8o,ooo :een. Kahteen sellaiseen sairaalaan, jommoisia valiokunta
23568: on ehdottanut, mahtuu yht'aikaa 200 sairasta. Otaksutaan, että
23569: sairaat siellä ovat keskimäärin 3 kuukautta, mikä nyt on sangen
23570: pieneksi aikamääräksi katsottava, jos ajatellaan jonkunmoista pa··
23571:                     Istunto 22 p. lokakuuta 1907.
23572: 
23573: 
23574: rannusta saatavan aikaan. Näin ollen voisi siis noin 800 sairasta
23575: näitä parantoloita vuoden mittaan käyttää. Tämä tekee noin 1
23576: % maan kaikista keuhkotautisairaista. 20 vuoden kuluessa pää-
23577: sisi siis 20 % eli viides osa sairaista noihin kahteen parantolaan,
23578: joita valiokunta ensimäisessä mietinnössään ehdotti, jollei nim.
23579: näiden 20 vuoden kuluessa kaikki ole kuolleet tai tulleet sille as-
23580: teelle, etteivät parantolahoidosta enään kostu. Nuo jälellä olevat
23581: neljä viidesosaa saavat rauhassa kuolla, tarvitsematta ajatella-
23582: kaan koskaan pääsyä keuhkotautisanatorioon. En tahdo kuiten-
23583: kaan ehdottaa määräystä kahdesta sanatoriosta otettavaksi pan-
23584: teen. Jätän vaan eduskunnan harkittavaksi, vaaditaanko silloin
23585: liian paljon, jos pyydettäisiinkin perustettavaksi kaksi tällaista
23586: parantolaa. En siis, kuten sanottu, tahdo ehdottaa nimenomaan
23587: tätä lukua kaksi otettavaksi tähän ponteen, vaikka sitä oli valio-
23588: kunnassakin ajateltu, sillä onhan meillä tilaisuus päättää siitä
23589: siten, kun anomamme esityksen saamme, mutta tahdon kummin-
23590: kin kiinnittää huomiota tähänkin puoleen.
23591:     Mitä sitte tulee lisäselvitykseen, joka olisi ollut saataviss8.,
23592: niin se on etupäässä rahallista laatua ja minä luulen voivani an-
23593: taa ne numerot näin suullisestikin eduskunnalle yhtä varmaan
23594: kuin valiokunta ne konsanaan olisi antanut, sillä ne ovat juuri ne
23595: numerot, jotka olisivat tulleet valiokunnan mietintöön, ellei se
23596: puheenjohtajan määräyksestä olisi muodostunut sellaiseksi kuin
23597: se muodostui.
23598:     Takaharjun parantola, joka on juuri sen kokoinen, jota on
23599: ajateltu, eli 100 sairaalle aijottu, on maksanut hiukan enemmän
23600: kuin tuberkuloosikomitea laskee, noin 25 % enemmän eli noin
23601: 8oo,ooo markkaa kaiken kaikkiansa. Me ajattelimme varalta ot-
23602: taa laskujen pohjaksi vähän korkeamman summan, arviolta
23603: 900,000 markkaa.      Nuo kaksi sanatooriota maksaisivat silloin
23604: 1,8oo,ooo mk. Risatautiparantoloista ei ole kokemusta kotimaas-
23605: ta, mutta jos korotetaan tuberkuloosikomitean laskut siinäkin
23606: suhteessa 25 <Jo :lla, niin saadaan, että ne kaksi risatautiparan-
23607: tolaa, joita valiokunta viimein ehdotti, yhteensä tulisivat maksa-
23608: maan noin I,J50,ooo Smk. ja sisältäisivät silloin kaiken kaik-
23609: kiansa I 30 ympäri vuoden käytettävää sairassijaa ja sen lisäksi
23610: 50 kesäsijaa kumpainenkin. Yhteensä tekisi koko summa siis
23611: J,ISo,ooo markkaa, tai jos tasoitetaan summa vähän sillä perus·-
23612: teella, että arviot ovat runsaat, noin J,OOo,ooo markkaa. Minun
23613: nähdäkseni se ei ole sen suurempi rahamäärää, kuin että näin
23614: tärkeässä asiassa se voitaisiin verrattain pian, muutaman vuoden-
23615: kin kuluessa uhrata.
23616:     Mitä hoitokustannuksiin tulee, niin ovat ne nousseet koke-
23617: muksen mukaan paljonkin, noin kaksi vertaa kalliimmiksi kuin
23618: mitä tuberkuloosikomitea oli laskenut; Takaharjulla noin 18o,ooo
23619:                Keuhkotautiparantolain perustamisesta.            2471
23620:                                          ----~--~~-----·--~--~-~--
23621: 
23622: 
23623: 
23624: 
23625: markkaa yhteensä roo sairasta kohti. Laskemalla, että niistä
23626: jopa I 50,000 :kin maksettaisiin valtion puolesta, loput tulisivat
23627: sairasmaksuista, tulisivat hoitokustannukset keuhkotautiparan-
23628: toloista tekemään noin 300,000 markkaa. Risatautiparantoloista
23629: ei siinäkään suhteessa ole kokemusta, mutta yhtäläisten laskujen
23630: perusteella, korottamalla tuberkqloosikomitean laskut kahdenker-
23631: taisiksi, tullaan siihen tulokseen, että hoitokustannukset, otaksu-
23632: malla, ettei mitään sairasmaksuja maksettaisi, vaan kaikki paikat
23633: olisivat vapaat, tekisivät noin 172,000 markkaa vuosittain. Jos
23634: siitä nyt otetaan esim. 125,000 markkaa - sehän riippuu siitä,
23635: kuinka paljon vapaapaikkoja annetaan - valtion kustannuksella
23636: suoritettavaksi, niin tekisivät hoitokustannukset 25o,ooo, yhteensä
23637: siis keuhko- ja risatautiparantoloista noin 550,000 markkaa. Jos
23638: tähän pannaan lisäksi määräraha joitakin vapaapaikkoja varten
23639: nykyisissä parantoloissa, niin tultanee siihen ylimalkaiseen tulok-
23640: seen, että hoitokustannukset vaatisivat vuosittain noin 650,000 a
23641: 700,000 markkaa, jos nimittäin ehdottomasti suurin osa paikoista
23642: olisi vapaapaikkoja, ja ainoastaan pieni osa kuluista tulisi sairas-
23643: maksuilla kootuksi.
23644:     Niinkuin sanoin, nämä tiedot ovat nykyiseen kokemukseen
23645: perustuvia, varmimpia, mitä voidaan saada, ja siinäkin suhteessa
23646: minusta asia on varsin hyvin valmistettu, niin että eduskunta
23647: kylläkin voisi yhtyä ed. Virkkusen esittämään ponteen, jota mi-
23648: näkin pyydän kannattaa. Olen nimittäin jo valiokunnassa il-
23649: moittanut, että vaikka en vastalausetta teekään, kun minulla ei
23650: ole ollut tilaisuutta edes äänestää asiassa, tulen menettelemään
23651: olosuhteiden mukaan ja kannattamaan sitä ehdotusta, joka mah-
23652: dollisesti tehdään, ja jonka katson kannattamista ansaitsevan.
23653: 
23654:    Ed. Raunio: Koska minuakaan valiokunnan jäsenenä ei mi--
23655: tenkään tyydytä puheenjohtajan menettely tässä asiassa, päätin
23656: eduskunnassa lausua siitä eriävän mielipiteeni, varsinkin kun
23657: työläispiireihin nähden pidän aivan välttämättömänä saada heti
23658: kansanparantoloita aikaan ja kun olen nähnyt kuinka kauan tämä
23659: asia on ollut vireillä ja kuinka vähän siitä on ollut tuloksia, niin
23660: sitä suuremmalla syyllä olisin suonut, että valiokunta olisi aset-
23661: tunut vaativammalle kannalle. Tiedetään niinkuin täällä on mai-
23662: nittu, että tuollaisten parantolain välttämättömyys on työläispii-
23663: I"eissä ihan tunnettu asia. Vaikka täällä kyllä tuotiin esiin eriä-
23664: vä pielipide parantolahoidon merkityksestä, olen minä kuitenkin
23665: eri ·kannalla. Varsinkin kun tuberkuloosikomitea mietinnössään
23666: oli ehdottanut kuutta kansanparantolaa välttämättömänä, ja mei-
23667: dän ryhmä oli tehnyt anomuksen kahdeksan sellaisen perustami-
23668: sesta. Ja tiedän, että ne ainakin tulevat olemaan välttämättömiä,
23669: koska tuberkuloosikomitea oli mietinnössään asettunut paranto-
23670:                                                            156
23671:                    Istunto 22 p. lokakuuta 1907.
23672: 
23673: 
23674: loita puolustavalle kannalle, niin olisi minusta ihan lapsellista
23675: asettua niin epämääräiselle kannalle kuin valiokunta ponnessa aset-
23676: tuu. Sentähden minä mitä lämpimimmin pyydän kannattaa ed.
23677: Virkkusen esitystä asiassa.
23678: 
23679:   Ed. Alkio: Meidän on tehtävä jotakin keuhko- ja risataudio
23680: vastustamiseksi ja pyydän senvuoksi kannattaa ed. Virkkusen
23681: ponsia. Huomautan erityisesti että yksistään parantoloilla ei pit-
23682: källe päästä, vaan että asiassa lainsäädäntötoimenpiteitä tarvitaan.
23683: 
23684:     Ed. Runeberg: Jag vill icke nu ingå på själfva saken, utan en-
23685: dast fästa uppmärksamheten vid, att landtdagen, såvidt jag erin-
23686: rar mig, redan engång fattat beslut i denna fråga, och att beslu-
23687: tet var alldeles öfverensstämmande med det förslag, som utskot-
23688: tet nu gör. Beslutet gälde nämligen icke endast en anhållan om
23689: proposition i saken, utan också affattningen utaf klämmen. Jag
23690: tillät mig, när frågan föregående gång var före, att föreslå en
23691: kläm, som nära anslöt sig tili utskottets, ehuru den icke var fullt
23692: så detaljerad. Hr Danielson-Kaimari framhöll då, att äfven mitt
23693: förslag var för mycket detaljeradt, och föreslog en kläm, som
23694: var hållen i mer allmän form. Denna kläm godkändes utaf landt-
23695: dagen. Om nu, då förslaget kommer tilihaka från utskottet affat-
23696: tadt i öfverensstämmelse med landtdagens beslut, landtdagen
23697: skulle fatta ett annat beslut och remittera ärendet tillbaka tili ut-
23698: skottet igen, så kommer utskottet sannolikt med ett nytt förslag
23699: i öfverensstämmelse med det beslut landtdagen nu fattar, och så
23700: kan det uppstå en ny diskussion och landtdagen är oförhindrad
23701: att fatta ett tredje beslut i annan riktning o. s. v. Det förefaller
23702: mig som om vi icke kunde komma ifrån det, att denna kläm
23703:  står i fullkomlig öfverensstämmelse med den kläm, som utförligt
23704:  motiverades, röstades om och beslöts.
23705: 
23706:    Ed. Hagman: Edellinen puhuja on jo osaksi lausunut sen,
23707: mitä minulla on sanottavaa. Olisi tietysti ollut anomusvaliokun-
23708: nalle hyvin mieluisaa, jos eduskunta olisi osoittanut enemmän huo-
23709: miota sen ensimmäiselle mietinnölle. Kun niin ei tapahtunut, ei
23710: anomusvaliokunnalla ole ollut mitään muuta tehtävää, kuin minkä
23711: se nyt on tehnyt. Siinä pöytäkirjanotteessa, jonka anomusvalio-
23712: kunta sai eduskunnalta, sanotaan nimenomaan, että mietintö
23713: palautetaan anomusvaliokuntaan ,muodostettavaksi" - siis ei
23714: suinkaan anomusvaliokunnan uudestaan käsiteltäväksi, \'aan
23715: ,muodostettavaksi" - ,siten että sen arm. esityksen lisäksi, josta
23716: puhutaan mietinnön viimeisessä ponnessa, hallitukselta anotaan
23717: esitystä kansanparantolain perustamisesta keuhko- ja risatautisia
23718: varten valtion varoilla, niinkuin myöskin yksityisten tahi kuntien
23719:                 Keuhkotautiparantolain perustamisesta.           2473
23720: 
23721: alotteesta perustettujen tai tästä lähin perustettavien tuberkuloosi-
23722: parantolain kannattamisesta valtion avulla". 'I'ahdon tämän lisäksi
23723: muistuttaa että ed. Kivilinna jo silloin kuin mietintö oli edus-
23724: kunnassa käsiteltävänä, pyysi että eduskunta ei sitoisi anomus-
23725: valiokunnan käsiä, vaan että anomusvaliokunta saisi tehdä uusia
23726: ehdotuksia, mutta että tämä ed. Kivilinnan ehdotus äänestyksessä
23727: nimenomaan hylättiin, ja valiokunnalle annettiin toimeksi muo-
23728: dostaa sellainen ponsilause kuin siinä nyt on. Näin ollen en voi
23729: ymmärtää muuta kuin että valiokunta on tehnyt juuri niinkuin sen
23730: piti tehdä.
23731: 
23732:     Ed. Wirkkunen: Minä pyydän ed. Runebergin lausunnon
23733: johdosta mainita, että mikäli minä voin käsittää eduskunnan viime
23734: kerralla tekemä päätös ei sisältänyt muuta kuin asian palautta-
23735: misen valiokuntaan sitä varten, että valiokunnan muodostelun
23736: kautta pyydettäisiin arm. esidystä eduskunnalle. En senvuoksi
23737: käsitä, etä eduskunta tässä asiassa olisi enemmän sidottu kuin käsi-
23738: tellessään yleensä valiokuntien mietintöjä. Jos valiokunta on eh-
23739: dottanut ponnen johonkin muotoon, niin ei suinkaan mikään estä
23740: eduskuntaa antamasta sille toista muotoa, sitähän täällä tapahtuu
23741: ehtimiseen. 'I'ahdon vielä huomauttaa, etten minä ole tarkoittanut
23742: sitä, että tämä asia jälleen lykättäisiin valiokuntaan, vaan ainoas-
23743: taan että eduskunta hyväksyisi anomusvaliokunnan ehdottamat
23744: ponnet siinä muodossa, jonka minä olen niille antanut. Käsit-
23745: tääkseni tämmöisessä menettelyssä ei ole mitään ristiriitaista edus-
23746: kunnan entisen päätöksen kanssa.
23747: 
23748:     Ed. Ala-Kulju: Erityisesti minäkin tahtoisin alleviivata
23749: sitä, että eduskunnan on tehtävä kaikki, mitä voi, että mitä pikim-
23750: min ryhdyttäisiin parantoloita perustamaan, sillä tässä on todel-
23751: lakin kipeä tarve. Tartunta leviää ja saastuttaa joka vuosi satoja,
23752: aina enemmän ja enemmän. Sanotaan kyllä, että se on pieni
23753: prosentti, joka näissä parantoloissa tulee hoitoa saamaan. Niin
23754: onkin. Mutta meidän täyty parantoloita perustamalla toimia
23755: niin, että kun potilaat parantoloista tulevat kotipaikoilleen takai-
23756: sin, ne siellä levittävät paremman hoidon ymmärtämistä ja käsitystä
23757: miten näitä tauteja potevia paraiten hoidetaan, sekä antavat ope-
23758: tusta, kuinka voitaisiin ehkäistä tartuntaa, ettei se niin laajalti
23759: leviäisi ja niin paljon uusia uhreja saastutuksen kautta turmelisi.
23760: Sentähden mielestäni ed. Virkkusen ehdottamassa ponsimuodos-
23761: tuksessa olisi ikäänkuin voimakkaammin tätä asiaa alleviivattu.
23762: Yhdyn kannattamaan ed. Virkkusen ehdottamaa ponsimuodos-
23763: tusta.
23764: 2474                Istunto 22 p. lokakuuta 1907·
23765: 
23766: 
23767:     Ed. Rosenqvist, V. T.: J ag föreslår att landtdagen ville stå
23768: vid sitt förra beslut och således godkänna de klämmar, som finnas
23769: i petitionsutskottets betänkande, hvilka klämmar innehålla intet
23770: annat än hvad landtdagen har lämnat i uppdrag åt petitionsutskot-
23771: tet att framkomma med.
23772: 
23773:     Ed. Yrjö-Koskinen, B. S.: Olen tässä asiassa valmis hy-
23774: väksymään melkein mitä hyvänsä, kun ei tätä mietintöä vain lähe-
23775: tetä takaisin valiokuntaan. Minun nähdäkseni ed. Virkkusen kolme
23776: pontta eivät sisällä enempää kuin valiokunnan kaksi pontta, paitsi:
23777: että niissä on kahteen kertaan huomautettu, että asialla on kiire.
23778: Jos ei hallitus omasta ymmärryksestä kaiken sen jälkeen, mitä edus-
23779: kunnassa on tapahtunut, jo käsitä, että asia on kiireellinen, niin
23780: pelkään että yksi ja toinen sana ei liioin sitä tee. Minä puoles-
23781: tani toivoo, että eduskunta hyväksyisi ed. Rosenqvistin ehdo-
23782: tuksen, mutta jos katsoo tarpeelliseksi lisätä jotain kehoitta-
23783: vaista, niin liittäisi ensimmäiseen ponteen ,eduskunnalle" sanan
23784: jälkeen sanat ,ensi istuntokaudella".
23785:     Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi,
23786: 
23787:    Puhemies katsoen ed. Virkkusen tekemän ehdotuksen olevan
23788: soveltumattoman eduskunnan viime kerralla tekemään päätökseen,
23789: esitti ensin vastattavaksi seuraavan äänestysesityksen:
23790:     Ken hyväksyy Puhemiehen toimenpiteen kieltäytyä äänestyt-
23791: tämästä ed. Wirkkusen tekemästä ehdotuksesta, vastaa jaa; jos
23792: ei voittaa, on eduskunta päättänyt lähettää kysymyksen perustus-
23793: lakivaliokuntaan siinä tarkoituksessa kuin V. J :n 6g § :n toinen
23794: momentti sisältää.
23795:     Äänestysesitys hyväksyttiin ja äänestyksessä olivat jaa-äänet
23796: voitolla, joten Puhemiehen käsitys oli hyväksytty
23797:    Anomusvaliokunnan mietintö muuttamatta hyväksyttiin.
23798: 
23799: 
23800:    Esitettiin ja pantiin pöydälle ensi torstain istuntoon
23801:    rautatievaliokunnan mietintö n:o 3 an. ehd. (n:ris 7.
23802: n7, 164, 39) Johdosta, joka koskee joenperkauksia ja suon-
23803: kuivatuksia,
23804:     Ed. Castrenin ehdotuksesta, joka arveli että siitä epäilemättä
23805: tulisi viriämään hyvinkin pitkä keskustelu, ja jota ed. Kalli()
23806: kannatti.
23807:          Interpellatsiooni Salmin y. m. pitäjien lahjoitusmaista.     2475
23808: 
23809: 
23810:    Esitettiin ja keskustelutta hyväksyttiin.
23811: 
23812:    rautatievaliokunnan mietintö n:o lt: an. ehd. (n:o I57)
23813: johdosta, joka koskee Ahvenanmaan laivaliikettä.
23814: 
23815: 
23816: 
23817: 
23818: Salmin, Korpiselän ja Soanlahden pitäjäin lahjoitus-
23819:           maita koskeva interpellatsiooni.
23820:   Esitettiin, luettiin julki ja pantiin pöydälle huomispäivän,
23821: keskiviikon, istuntoon seuraava interpellatsiooni :
23822: 
23823:      Hallituksen tekemän esityksen johdosta vuosien 1863-64 ja
23824:  1867 valtiopäiville, hyväksyivät säädyt viimemainittuna vuonna,
23825: että, lahjoitusmailla vallitsevien epäkohtien poistamiseksi ja niillä
23826: asuvan väestön taloudellisen ja henkisen vaurastumisen edistä-
23827: miseksi, nämä tilat ostettaisiin valtiolle, sittemmin täydellä omis-
23828: tusoikeudella nykyisille asukkaille luovutettaviksi. V. 1873 osti
23829: Suomen valtio tämän valtiopäiväin päätöksen mukaisesti Salmin,
23830: Korpiselän ja Saanlahden lahjoitusmaat, kuten kauppakirjassakin
23831: mainitaan, ,sittemmin omistusoikeudella lampuodeille luovutetta-
23832: viksi".
23833:      Perintökirjojen antaminen lampuodeille on kuitenkin isonjaon
23834: y. m. toimitusten takia viipynyt, joten vasta viime vuosina ne on
23835:  jaettu lampuodeille Korpiselässä ja Saanlahdella ja vasta viime-
23836: kuluneena keväänä Salmin pitäjässä. Tämän pitkän väliajan kulu-
23837: essa ovat nämä lahjoitusmaat olleet Suomen valtion omaisuutta ja
23838:  lampuodit valtion lampuoteina.
23839:      Katojen johdosta 18go luvun alussa, etupäässä vuosina 1893
23840:  ja 1894, oli melkoinen j aukko lampuotej a elintarpeiden puutteen
23841: vuoksi joutuneet hädänalaiseen tilaan. Tätä käyttivät hyväkseen
23842: erinäiset kauppiaat ja metsäkeinottelijat antaakseen lahjoitusmai-
23843:  den lampuodeille, etenkin Salmin pitäjässä, elintarpeita y. m.
23844: velaksi. Nämä vdkasummat, joiden raha-arvo useimmissa tapauk-
23845: sissa nousi vain noin wo-200 ruplan vaiheille, annettiin lampuo-
23846:  deille erilaisilla ehdoilla, osaksi siten, että pantiksi niistä vaadittiin
23847:  hakkuu-oikeuksia lampuotien metsäpalstohin pitemmäksi ajanjak-
23848:  soksi, 25-30 vuodeksi, sen jälkeen kun lampuodit olivat saaneet
23849:  perintökirjansa, osaksi siten, että lampuoteja vaadittiin siirtämään
23850:  koko lampuotioikeutensa velan antajalle. Lampuodit, jotka eivät
23851: osaa lukea eikä kirjoittaa, ovat melkein poikkeuksetta ymmärtä-
23852:  mättä heille harhaan vievästi tutkitun siirtokirjan sisältöä ne puu-
23853:                     Istunto 22 p. lokakuuta I907·
23854: 
23855: 
23856: merkillään vahvistaneet ja useat jäiestäpäin tarjoutuneet suoritta-
23857: maan velkansa takaisin, jota tarjousta kuitenkaan ei ole
23858: yastaanotettu.
23859:      Saamiensa siirtokirjojen nojalla ovat mainitunlaiset keinot-
23860: telijat anoneet ja suureksi osaksi saaneetkin viranomaisilta lam-
23861: puotikirjat useihin lampuotitiloihin. Valtion, puutavaraliikkeiden
23862: maanostoja tutkimaan asetetun, komitean mietinnön mukaan, löy-
23863: tyi v. 1903 silloin kokonaan valtion omistamassa Salmin pitäjässä
23864: jo 41 tilaa, jotka olivat puutavaraliikkeiden hallussa. Kunnal-
23865: listaksoitusluetteloiden v. 1906 mukaan oli yksi puutavaraliikkeen-
23866: harjoittaja lampuotina 36 tilalla Salmio pitäjässä.
23867:    Näitä tiloja sekä useita muita, joihin heillä on siirtokirjat
23868: lampuodeilta, mutta joihin heitä ei ole lampuodeiksi vielä ase-
23869: tettu, vaativat mainitut keinottelijat haltuunsa ja niiden perintö-
23870: kirjat, kuten Korpiselän ja Saanlahden pitäjissä jo lienee tapahtu--
23871: nutkin, heille luovutettaviksi.
23872:     Tällaista asiain kehitystä täytyy pitää hallituksen leväperäi-
23873: syydestä johtuneena. Vastoin valtiopäiväin päätöksen tarkoitusta
23874: on se vahvistanut lampuodeiksi metsäkeinottelijoita, jotka eivät ai-
23875: jokkaan tiloja asua, ja mikä on surkeinta, hallituksella on myöskin
23876: täytynyt olla tiedossaan, minkälaiset keinottelut ovat olleet poh-
23877: jana näille lampuotioikeuksien siirroille ja että niissä parista sa-
23878: dasta ruplasta on keinoteltu keskimäärin I0,000-12,000 ruplan
23879: tiloja lampuotien hallusta pois.
23880:     Kun ottaa huomioon, että mainitut lahjoitusmaalampuodit
23881: ovat olleet valtion lampuoteja, joilla ei mitään oikeutta ollut
23882: tehdä sellaisia sopimuksia, joista nyt on kysymys, ja kun oli päi-
23883: vän selvää, mihin tarkoitukseen metsäkeinottelijat aikoivat hank-
23884: kimiaan tiloja käyttää, olisi hallituksen velvollisuus ollut, jos se
23885: lainkaan olisi halunnut huolia tehtävästään yhteiskunnan parhaan
23886: valvojana ja valtiopäiväin päätöksen toteuttajana, julistaa tällai-
23887: set sopimukset mitättömiksi. Myöskin ansaitsee mainitsemista,
23888: että hallitus aikaisemmin 1890-luvulla oli kieltäytynyt metsäkei-
23889: nottelijoita lampuodeiksi hyväksymästä, vaikka se sittemmin on
23890: kantaa muuttanut.
23891:     Yllä esiintuodun ohessa on Salmin pitäjässä jo usean vuoden
23892: kuluessa, vaikka kaikki maa onkin ollut valtion omaa ja niiden
23893: hoitoa varten on ollut erityiset valvojat, useat metsäkeinotteli-·
23894: jat harjoittaneet täydellistä metsänhaaskausta. Valaisevaa on li-
23895: säksi, että valtion omat paikalliset virkamiehet näihin metsäkei-
23896: notteluihin ovat osaa ottaneet.
23897:     Kaikki esille tuodut asianhaarat olen valmis asiakirjain mu-
23898: kaan yksityiskohtaisesti toteennäyttämään.
23899:     Koska mainitsemieni asianhaarojen vuoksi valtiopäiväin tar-
23900: koitus lahjoitusmaiden ostolla ainakin Korpiselän, Saanlahden ja
23901:                            Pöydällepanoja.                             2477
23902: 
23903: Salmio pitäjissä on melkoisessa määrin jäänyt saavuttamatta,
23904: pyydän asianomaisen hallituksen jäsenen vastattavaksi esittää
23905: seuraavan kysymyksen:
23906:     Minkävuoksi hallitus on lahjoitusmaiden ylimpänä valvojana
23907: sallinut edellä esiintuomieni seikkojen tapahtua ja mihin toimen-
23908: piteisiin aikoo hallitus ryhtyä, että perintökirjojen jaossa nämä
23909: tulisivat tiloja asuville lampuodeille eikä metsäkeinottelijoille luo-
23910: vutetuiksi.
23911:     Helsingissä, 22 päivänä lokak. 1907.
23912:                                                 Janne Martikainen.
23913: 
23914:     Esitettiin ja pantiin pöydälle ensi torstain istuntoon:
23915: 
23916:    pankkivaliokunnan mietintö n:o 7 ehdotetuista muu-
23917: toksista Suomen Pankin ohjesääntöön ja uudesta pan-
23918: kin vuosirahasäännöstä,
23919:    rautatievaliokunnan"'mietintö n:o 1 a eduskunnalle jäte-
23920: tyn an. ehd. (n:o 52) johdosta rautateitten hallinnossa ole-
23921: vien, maanviljelysammattia              rasittavien       epäkohtien
23922: poistamisesta.
23923: 
23924:     Ensi istunto oli oleva huomenna, keskiviikkona, k :lo 2 päivällä,
23925: jolloin oli esitettävä, paitsi mahdollisesti pöydälle pantavia
23926: asioita, äänestys interpellatsioonista sekä nyt pöydälle pantu eh-
23927: dotus maanvuokralaiksi.
23928: 
23929: 
23930:     Istunto päättyi kello 2,45 yöllä.
23931: 
23932:                                              Pöytäkirjan vakuudeksi:
23933: 
23934:                                                F. W. Kadenius.
23935: 
23936: 
23937: 
23938:   36. Keskiviikkona 23 p. lokakuuta 1907
23939:                  klo 2 p.
23940:    Nimenhuudossa merkittiin poissa oleviksi ed. Karlsson, Komu,
23941: Nuotio ja Tikkanen.
23942:    Ed. Huoposelle myönnettiin pyynnöstä yksityisten asiain täh-
23943: den vapautusta loppuosasta viikkoa.
23944:                     Istunto 23 p. lokakuuta 1907.
23945: 
23946: 
23947:  Lampuotisijoituksia y. m. Salmin kihlakunnassa
23948:   olevilla lahjoitusmailla koskeva interpellatsiooni.
23949:    Hyväksyttiin vastattavaksi seuraava äänestysesitys:
23950: 
23951:     Ken sallii ed. Martikaisen ehdottaman välikysymyksen P..sittämi-
23952: sen, va.<>taa jaa; jos ei voittaa, on kysymyksen esittäminen evätty.
23953: 
23954:     Äänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla, joten interpellatsiooni
23955: oli päätetty tehtäväksi.
23956: 
23957:    Päätöksen johdosta puheenvuoron saatuaan lausui:
23958: 
23959:     Ed. Kares: Minä äänestin tämän interpellatsioonin tekemistä
23960: vastaan. Minä en tehnyt sitä sentähden, että minä en pitäisi niitä
23961: epäkohtia, mitä interpellatisoonikysymyksessä kosketeltiin, kipeinä.
23962: Ne ovat todellakin kipeät ja niihin tarvitaan korjausta niin pian kuin
23963: mahdollista, mutta täytyy ihmetellä sitä, että tämmöinen interpel-
23964: latsiooni tehdään näin kovin myöhään, eduskunnan istuntoajan aivan
23965: viimeisinä hetkinä. Tämä myöhäinen aika vaikuttaa sen, että edus-
23966: kunta, vaikka se kuinkakin tahtoisi, ei enää tämän istuntokauden
23967: aikana voi minkäänlaista korjausta harkita tähän kipeään epäkoh-
23968: taan, mikä interpellatsioonissa1'on esiintuotu. Toiseksi tuntuu tä-
23969: män interpellatsioonin esiinottäminen vähemmän tärkeältä senkin
23970: tähden, että tiettävästi asetettu Viipurin läänin maatalouskomis-
23971: siooni on ottanut tämänkin painavan epäkohdan harkintflnsa alai-
23972: seksi ja on toivottava, että sieltä käsin tulee asianmukainen ehdotus
23973: epäkohdan korjaamiseksi. Kolmanneksi ei käy kieltäminen, että
23974: epäilyttää se seikka, että tämmöinen interpellatsiooni, kuin tämä,
23975: vie eduskunnalta paljo aikaa niiltä suurilta reformikysymyksiltä,
23976: jotka ovat kasaantuneet eduskunnan viime päiviin. Kieltolaki,
23977: torpparilaki, maantietekoasetus ja sen sellaiset vaativat meiltä siksi
23978: paljon aikaa, että minä en käsitä, millä tavalla eduskunta näille
23979: reformeille tappiota tuottamatta voi ennättää tällaiseen interpel-
23980: latsiooniin käydä käsiksi.
23981:     Minä sentähden pyydän pöytäkirjaan merkitä vastalauseeni
23982: interpellatsioonin esille ottamista vastaan tämmöiseen aikaan ja
23983: pyydän, että eduskunnan Puhemies sopisi asianomaisen hallituksen
23984: jäsenen kanssa siitä, että. . .
23985: 
23986:     Puhemies: Huomautan puhujalle, ettei saa lausua muuta mitään
23987: asiassa kuin päätöksestä eriävän mielipiteensä pöytäkirjaan.
23988: 
23989:    Ed. Ahmavaara: Luopuen puheenvuorostani ihmettelen vaan
23990: että keskustelua on herännyt.
23991:                             Maanvuokralaki.                         2479
23992: 
23993:     Ed. Setälä: Pyydän lausua epäilykseni siitä, onko paikallansa
23994: että, vaikka interpellatsionin esittämisestä ei saa keskustella, kuiten-
23995: kin päätöksen tekemisen jälkeen saatetaan tuoda esille vastalause,
23996: jossa asiallisia perusteita tuodaan esiin eikä sillä, jolla mahdollisesti
23997: olisi syitä interpellatsionin puolesta, ole ensinkään tilaisuutta tuoda
23998: niitä esille. Minun täytyy puolestani katsoa tätä kiertämiseksi,
23999: koska keskustelu välikysymyksen sallimisesta on periaatteellisesti
24000: V. J:ssä kielletty, niin vastalauseen tekijän pitäisi rajoittua siihen,
24001: että hän ilmoittaa, ettei hän ole äänestänyt interpellatsionin puolesta.
24002: 
24003:     Puhemies: Viimeisen lausunnon johdosta pyydän huomauttaa,
24004: että valtiopäivän järjestyksen 68 §:n mukaan se, joka ei ole yhtynyt
24005: tehtyyn päätökseen, on oikeutettu pöytäkirjaan ilmoittamaan eriä-
24006: vän mielipiteensä, ja kun se rajoittuu siihen, että puhuja esittää vain
24007: syyt, niin en katsonut voivani kieltää puhujaa lausumasta mielipi-
24008: <iettänsä.
24009: 
24010:           Ehdotus laiksi maanvuokrasta maalla.
24011:    Esitettiin ensi käsittelyn alaiseksi uudelleen pöydälle pantu
24012: 
24013:     maatalousvaliokunnan mietintö n:o 3 arm. esityksen n:o 27 joh-
24014: <iosta, joka koskee lain hyväksymistä maanvuokrasta maalla.
24015: 
24016:     Puhemiesneuvoston ehdotuksen mukaan oli siv. P,7 oleva ponsi
24017: siitä, että esilläoleva lainsäätämisasia käsiteltäisiin V. J:n 6o §:n 2
24018: momentissa säädetyllä tavalla kiireellisenä, otettava päätettäväksi
24019: toisen käsittelyn yhteydessä, sen jälkeen kun itse lakiehdotus on
24020: toisessa käsittelyssä käytelty.
24021: 
24022:     Keskustelu:
24023:      Ed. Estlander: Agrarutskottets föreliggande betänkande skil-
24024:  jer sig märkbart ifrån flere föregående reformförslag och synes vara
24025: ·Öfverhufvud;j förberedt och genomtänkt. Vare detta dock icke sagdt
24026: tili förslagets beröm, ty de nämnda egenskaperna bidraga enligt min
24027:  tanke blott tili att klarare framhäfva ensidigheten, missriktningen
24028: -och obilligheten i de grundprinciper, som legat tili grund för detsamma.
24029:       J ag vill dock icke här nu uttala mig om själfva förslaget tilllag
24030:  om lega af jorrl, utan blott uppehålla mig vid de föreslagna stadgan-
24031: ·dena om införandet af denna lag och dess tillämpning å därförinnan
24032: uppkomna legoförhållanden.
24033:       På sätt af desamma framgår skulle den nya lagen tilläggas åter-
24034:  värkande kraft bland annat med afseende å legogifvarens skyldighet
24035:  till ersättning åt brukaren för förbättringar å jorden, de där inträdt
24036:                        Istunto 23 p. lokakuuta 1907.
24037: 
24038: 
24039: under 25 år eller i vissa fall jämväl ännu vida längre tid tillbaka,
24040: räknadt från den dag, då den nya lagen träder i kraft.
24041:     Det skulle således gälla icke mer eller mindre än att draga under
24042: pröfning såväl de arrendekontrakt och legoförhållanden, hvilka på
24043: grund af för tiden gällande lagbestämningar värkat under denna
24044: långa, förflutna tidsperiod, som ock utreda och värdera den förbätt-
24045: ring jordlägenheterna under denna period i värkligheten undergått.
24046:     Då man tänker sig, hvilket antal lägenheter detta förfarande
24047: komme att beröra, hvilka utom legoaftalen invärkande förhållanden,
24048: som kunnat hafva sitt inflytande, hvilka förändringar i jordlägenhe-
24049: ternas brukningsplan, som kunnat mellankomma, slutligen brist-
24050: fälligheten i det utredningsmaterial, som komme att stå till buds,
24051: kan man ej annat än redan på grund häraf hysa de största betänklig-
24052: heter rörande utförbarheten af lagförslaget i denna punkt. Utom
24053: dessa praktiska legislativa betänkligheter kommer det, såvidt jag
24054: kunnat bedöma, att lämnas oafgjordt, huruvida dessa ersättnings-
24055: frågor skola behandlas af vanlig domstol eller af den till inrättande
24056: föreslagna specialdomstolen i legomål.
24057:     Det kan nämligen dragas i tvifvelsmål, huruvida dessa tidigare,
24058: å lag och laga aftal grundade rättsförhållanden kunna utan särskildt
24059: uttrycldig förldaring i lag dragas från allmän, behörig domstol och
24060: underläggas den nyinrättade undantagsdomstolen.
24061:      Berörda stadganden gifva emellertid anledning tili än mer vidt-
24062: gående invändningar ur rättslig synpunkt, på sätt i reservationen
24063: IV pag. 103 f. också är framhållet.
24064:     Att ett lagförslag tillägges retroaktiv värkan är i själfva värket,
24065: då fråga är om privaträttsliga stadganden, icke allenast ett undantag
24066: i alla länders lagstiftningar, utan ock i rättsvetenskapen allmänt
24067: erkändt som ett farligt och förkastligt medel, där det med lagstift-
24068: ningsåtgärden afsedda syftet dessförutan kan ernås. Ty därigenom
24069: vållas lätt en allmän rättsosäkerhet, djupt invärkande icke blott på
24070: enskildes och hela landets ekonomiska förhållanden, utan ock på
24071: själfva uppfattningen om lagens kraft och helgd och således på den i
24072: samhället värkande aktningen för gällande lag. Såsom reservan-·
24073: terna å pag. 104 säga är grundsatsen ~•att aftal emellan enskilda per-
24074: soner skola hållas i helgd - en grundsats -- hvars upprätthållande
24075: utgör en förutsättning ej blott för det nuvarande samhällets bestånd,
24076: utan öfverhufvudtaget för allt socialt samlif. Det är härpå den
24077: regel grundar sig, att ny lag icke får ingripa i rättsförhållanden, hvilka
24078: uppstått, medan äldre lag var gällande, en regel, som hos oss funnit
24079: uttryck bland annat i grundlagens stadganden om skydd för förvärf-
24080: vade rättigheter. Endast där samhällsintressen af stor vikt påkalla
24081: afvikelse från denna regel, kan en sådan afvikelse vara berättigad,
24082:                             Maanvnokralaki.
24083: 
24084: 
24085: och äfven då endast i den utsträckning, som behofvet oundgängligen
24086: kräfver.>>
24087:     En dylik vidtsyftande rubbning af sedan lång tid bestående rätts-
24088: förhållanden mellan jordegande och legotagare, som nu är ifråga,
24089: är emellertid på intet sätt nödvändig eller betingad af den föreslagna
24090: lagens ändamål.
24091:     Detta framgår till full evidens af en j ämförelse med motsvarande
24092: bestämningar i nåd. propositionen, om ock där jämväl i någon mån,
24093: ehurn utan jämförlighet i öfrigt, skattats åt berörda sträfvande.
24094:     Också framgår det af utskottsbetänkandets motiver pag. 76 med
24095: all önsklig tydlighet, att den ledande tanken varit helt annan, än hän-
24096: synen till hvad lagförslagets genomförande oundgängligen kräfver.
24097:     Syftet har varit ett alldeles utomliggande socialpolitiskt, nämligen
24098: begäret att få ett tillfälle att korrigera under förflutna tider uppkomna
24099: förmenta orättvisor, ett slags expropriation af en oskälig vinst, som
24100: jordegarena under äldre lagstiftnings skydd ansetts hafva skördat
24101: på brukarenas bekostnad. Någon utredning af att en dylik ohemul
24102: vinst uppkommit har visserligen ej kommit i fråga.
24103:     Detta är något helt annat än de anledningar, som enligt härintills
24104: gängse rättsuppfattning kunnat motivera en lags återvärkande kraft
24105: å den civila lagens och de privata rättsförhållandenas område. För
24106: agrarlagförslagets antagande och trädande i tillämpning är detta alls
24107: icke erforderligt.
24108:     Hvad utskottets förslag leder tili är att gifva ett slags lagstiftnin-
24109: gens auktoritet åt de yrkanden på inskränkandet eller jämväl upp-
24110: häfvandet af jordegarenas rätt till af dem utarrenderad jord, som på
24111: senare tid framställts. Ty annorlunda torde knappast utskottets
24112: motivering komma att värka på de håll, där benägenheten för att låta
24113: sig påvärkas i sådan riktning allaredan är stor nog.
24114:     Om ensidigheten och foglösheten i utskottets motivering i denna
24115: dellönar sig emellertid icke att söka här närmare orda.
24116:      J ag vill till slut endast påpeka ett förhållande i själfva jordlego-
24117: lagen, som är förknippadt med dessa stadganden om lagens återvär-
24118: kande kraft i fråga om vederlag. Jordegaren kan enligt stadgandet
24119: i § 2 af lagen angående hvad iakttagas bör vid tillämpningen af lego-
24120: lagen, jämförd med § 27 af jordlegolagen själf, undgå att utgifva
24121: den för förfluten tid fastställda ersättningen, om han förnyar kontrak-
24122: tet. Detta innebär, att om jordegaren icke är i stånd att utreda er-
24123: sättningen, han finner sig nödgad afstå från möjligheten af att under
24124: sitt eget bruk behålla sin jord eller möjligen på annat sätt disponera
24125: densamma, och tvingas afhända sig dispositionsrätten till densamma
24126: på en tid af minst 50 år, således oftast utöfver sin lifstid, mot ett ve-
24127: derlag, hvarom han icke ens får fritt med legotagaren öfverenskomma.
24128: Under sådana förhållanden beröra stadgandena i tillämpningsför-
24129: ordningen icke blott enskilda medborgares förvärfvade rätt tili jord-
24130:                       Istunto 22 p. lokakuuta 1907.
24131: 
24132: 
24133: -egendom och lagskyddade välfärd, utan ock hans fria dispositionsrätt
24134: öfver sin jord.
24135:     Jag har ansett mig böra redan vid detta tillfälle uttala dessa be-
24136: tänkligheter, hvilka lagförslaget särskildt i de af mig berörda delarna
24137: måste uppväcka.
24138: 
24139:     Ed. Söderholm: Det är i och för sig ett märkeligt faktum att
24140: .efter det vi för 5 år tillbaka fingo en ny jordlag, som ställer legota-
24141: garena i ett gynsammare läge tilllegogifvarena än öfverhufvudtaget
24142: någon annan legolag för närvarande i andra länder, vi ntt stå inför
24143: en ny lagstiftningsåtgärd i ämnet. Detta är i och för sig ett märke-
24144: ligt faktum. Men då denna fråga nu emellertid ansetts böra blifva
24145: föremål för initiativ såväl från representationens, som regeringens
24146: sida, så är det ett faktum, som man måste operera med.
24147:      Hvad beträffar den behandling detta ärende undergått, så gifver
24148: den mig anledning att i detta sammanhang beröra ett par omständig-
24149: heter i lagförslaget. Detsamma upptager, sådant det nu föreligger,
24150: en del nya former för tryggande af legoförhållandena. J ag ber i
24151: sådant afseende närmast få hänvisa till det andra kapitlet i utskotts-
24152: betänkandet, som hänför sig till inregistrering af legokontrakt. \.i
24153: hafva för närvarande i inteckningsinstitutet en fullt tillfredsställande
24154: form för tryggande af nyttjanderättens bestånd emot tredje man.
24155: Nu har utskottet infört därjämte ett konkurrerande institut, inre-
24156: gistrering, ett institut, som företer den skillnad från inteckningen
24157: att de vid intecki:J.ing påbjudna förnyelserna icke här skulle ifråga-
24158: komma. Jag tror utskottet icke tillräckligt beaktat, hvad allt detta
24159: innebär, om man nämligen ställer inregistreringen i sammanhang
24160: med den utaf utskottet föreslagna obligatoriska legotiden af minst
24161: 50 år. Då inregistrering af ett kontrakt sker, så kan en lägenhet
24162: vara odelad, men under loppet af 50 år kan denna lägenhet blifva
24163: styckad eller klufven i en massa lägenheter. Alla dessa graveras
24164:  dock af denna inregistrering. Huru skall man från ett enkelt register
24165:  kunna få reda på, för hvilka alla sakrätter dessa lägenheter häfta.
24166:  En sådan inregistrering förutsätter enligt min tanke ovilkorligen,
24167: att man skall hafva ett fastigboks system, som i hvarje ögonblick
24168:  kan lämna upplysning om gällande inregistreringar. Saken har stor
24169: praktisk betydelse. Då en af dessa lägenheter undergått försruj-
24170:  ning tvångsvis, så har legotagaren ett ersättningsanspråk emot köpa-
24171: ren, men huru skall hans talan ställa sig gentemot denna egare af en
24172: ringa del af hela den ursprungliga lägenhet, i hvilken han har sin
24173: sakrätt. Saken ter sig helt annorlunda för närvarande. Vi ha ett
24174: inteckningsinstitut med inteckningar, som om IO år kunna förnyas
24175: eller förfalla. Vi hafva dessutom det faktum, att legotiden för när-
24176: varande är relativt kort, hvarigenom dessa svårigheter icke alls kom-
24177:  ma att framträda. Men såsom utskottet har tänkt sig legotiden,
24178:                              Maanvuokralaki.                         2483,
24179: 
24180: 
24181:  skulle en inregistrering utan fastighetsbok, enligt min tanke, bli
24182:  ytterst svår att genomföra, jag vore färdig att säga omöjlig. Hvad
24183:   dessutom procedyren vid inregistrering beträffar, så vore det också
24184:  härvidlag anledning att göra detaljanmärkningar, men dem skall jag
24185:  för närvarande lämna.
24186:       Jag vill dessutom beröra en annan omständighet i jordlegolags-
24187:  förslaget. Man har i denna, privata rättsförhållanden berörande
24188:  lagstiftning infört ett väsentligt offentligt rättsligt moment uti lego-
24189:  nämnden. Denna legonämd har fått befogenhet icke endast att
24190:  pröfva kontrakt, men också att i vissa fall fungera som domstol. Och
24191:  det har gifvits regler för förfarandet inför den. Men dessa regler äro,
24192:  enligt min tanke långt ifrån full">tändiga och tillfredsställande. Enligt
24193:  57 § kan legonämden döma till böter, ifall part icke hörsammar kal-
24194:  lelse till densamma. Detta medför sj älffallet skyldighet för lego-
24195:  nämden att föra saköreslängd. Förandet af saköreslängd är redan
24196:  i och för sig en uppgift, som borde ligga utom en så sammansatt myn-
24197:  dighets uppgift, som legonämden. Men härtill kommer en annan
24198:  sak: om ett sådant förlikningsförfarande, som denna 57 § förutsätter,
24199:  skall ega rum, så bör det ske på de grunder, som annorstädes råda i
24200:  fråga om förlikningsförfarandet, d. v. s. det är ett försök att få en
24201:  tvist löst, som, ifall någondera parten uteblir, anses ha strandat, och
24202: hvarigenom saken kommer att gå till domstol. Något sådant är här
24203:  icke förutsatt. Det är förutsatt blott, att part, som icke infinner
24204: sig, kan dömas till böter. Men kommer han dock icke, så vet man
24205: icke, om domstol skall upprepa dessa böter, eller huru det skall för-
24206: faras, ty någon bestämning om tredskodom finnes här icke. Lika
24207: litet finnes här någon bestämning om rättsmedel för den händelse
24208: parten blir dömd till böter. Huru han skall få denna sak rättad,
24209: det vet man icke. Det finnes vis,.:;erligen en bestämning i 67 § om att
24210: »Den som icke nöjes med legonämndens beslut eller vill klaga där-
24211: öfver, att medlem i legonämnd varit jäfvig eller af annan orsak obe-
24212: hörig eller att annan felaktighet i legonämndens förrättning egt nrm,
24213: söke rättelse däri vid legodomstolen på stämning, som bör vederpar-
24214: ten tillställas inom sextio dagar efter den, då legonämndens beslut
24215: gafs.•> Det är icke vederparten, som är skuld till, att den uteblifne
24216: fått dessa böter, men denne skall stämma vederparten för att få rät-
24217: telse i ett legonämndens obehöriga förfarande. -Det är bestämnin-
24218: gar af detta slag, som göra att jag för min del icke kan känna mig
24219: öfvertygad om att detta lagförslag nu är i det skick, att det kan bli lag.
24220:      J ag skulle kunna gå vidare till kapitlet om rättegång i legomål,
24221: men jag har endast velat göra dessa antydningar för att man må
24222: komma underfund med, huru svårt det är att i detta ögonblick rösta
24223: för att detta förslag skall bli lag.
24224:      Hvad beträffar tilläggslagen om återvärkande kraft på bestående
24225: legoafta1, så delar jag hr Estianders mening. Jag ville tillägga, att
24226:                      Istunto 23 p. lokakuuta I')Oj.
24227: 
24228: 
24229: den omständigheten, att den nya lagen också skall gälla i fråga om
24230: upphörande af redan bestående legoaftal, enligt min tanke är alldeles
24231: omöjlig. Ett legoaftal skulle upphöra, låt oss säga, ett år efter den
24232: nya lagens trädande i kraft, men genom denna lag skulle det med
24233: ens förlängas på 50 år. Detta är ett ingrepp uti bestående rättsför-
24234: hållanden och jordegarens rätt att förfoga öfver sina intressen, som
24235: icke påkallas af någon praktisk nödvändighet. J ag kan tänka mig
24236: att den omständigheten, att på en gång flere olika legolagar skulle
24237: tillämpas på legoförhållandena, har kunnat betinga vissa inskränk-
24238: ningar till förmån för ett jämnare ordnande af legoförhållandena i
24239: framtiden, menen bestämning af det slag, jag ofvan antydt, har alls
24240: icke varit motiverad. Huru denna fråga skulle kunna lösas på ett
24241: riktigt och billigt och tillfredsställande sätt skall jag icke nu uppe-
24242: hålla mig vid.
24243: 
24244:    Ed. Näs: Jag har icke tänkt uppehålla kammarens tid för
24245: närvarande med längre diskussion i frågan, utan jag inskränker mig
24246: endast till tillkännagifvandet, att jag förbehåller mig rätt till vidare
24247: detaljgranskning angående denna sak, sedan den kornmit från stora
24248: utskottet, och jag då kommit i tillfälle att höra dess uttalande.
24249: 
24250:      Ed. Snellman: Pyydän vaan muutamiin kohtiin nähden lausua
24251: suurelle valiokunnalle toivomuksiani tämän maanvuokralain suhteen.
24252:      Tässä maanvuokralakiehdotuksessa on otettu lyhimmän vuokra-
24253: ajan määräksi 50 vuotta. Epäilen hyvin suuresti, onko tässä on-
24254: nistuttu lakiehdotuksen todellisessa tarkotusperässä turvata torp-
24255: pariväestön asemaa ja yleensä edistää tarpparilaitoksen kehitystä.
24256: Kun ajattelen sikäläisiä oloja Savossa,!jossa tilat ovat verrattain pieniä
24257:  ja jossa perheelliset tilanomistajat pitävät silmällä myöskin nuorem-
24258: pien jäsenten perheensä maahan kiinnittämistä ja niiden asuttamista,
24259: niin näyttää minusta että tällä lainmääräyksellä se tehdään heille
24260: kerrassaan mahdottomaksi. Näin pitkä vuokra-aika tekee tilan-
24261: omistajille mahdottomaksi säilyttää tilaisuutta siihen että he voisivat
24262: vastaisuudessa oman perheensä jäseniä kiinnittää oman maan omis-
24263: tajiksi, joten tällä määräyksellä minun ymmärtääkseni annetaan
24264: melkein kuolinisku useissa seuduin maata tarpparilaitoksen kehityk-
24265: selle ja edistymiselle, sillä moni tilanomistaja niin pitkän vuokra-ajan
24266: laissa ollen ei tule antamaan vuokrakontrahteja eikä ottamaan
24267: torppareja. Tässä kohdassa toivoisin siis suuren valiokunnan aset-
24268: tuvan arm. esityksen kannalle että lyhyin vuokra-aika jäisi 25 vuo-
24269: deksi.
24270:      Lakiehdotukseen on myöskin otettu määräys siitä että tämä laki
24271: tulisi ulottumaan taaksepäin ja siis suuressa määrin muuttamaan
24272: nykyisin voimassa olevia vuokrakontrahteja. Tätä myöskin pidän
24273: suuresti onnistumattomana. Sillä jos nyt tunnustetaan se periaate
24274:                            Maanvuokralaki.
24275: 
24276: 
24277: että laki voi ulottua taaksepäin, niin eivät tämänkään lain perusteella
24278: tehdvt kontrahdit anna vähintäkään tukea ja varmuutta siitä että
24279: ne tulevat paikkansa pitämään, sillä vastaisessa lainsäädännössä
24280: voitaisiin menetellä samalla tavalla. Tässäkin kohdassa siis toivoi-
24281: sin suuren valiokunnan asettuvan arm. esityksen kannalle.
24282:      Sitte lakiehdotukseen on otettu määräys työpäivän pituudesta
24283: päivätöissä. Tätä en myöskään pidä oikein onnistuneena että työ-
24284: päivän pituus on otettu tähän lakiin. Se on jonkinlainen tunnustus
24285: siitä ajasta, mitenkä pitkä työpäivä tulisi olemaan maalaistöissä;
24286: mutta minkä minä tunnen maalaisoloja, niin ainakaan siinä osassa
24287:  maata, mistä minä olen kotoisin, jossa maat ovat karuja, ei maan-
24288:  viljelijä elä niin lyhyellä työajalla kuin tässä lakiehdotuksessa on
24289: otaksuttu määräyksessä päivätöistä nimittäin I I tuntia kesä ja 9
24290:  tuntia talvikuukausina. On aivan varma että siellä maanmies ei
24291:  tule millään tavalla leivässä kiinni pysymään näin lyhyellä työajalla,
24292:  joten toivoisin tämän kohdan lakiehdotuksesta poistettavan.
24293:      I,akiehdotukseen olisi kyllä muitakin huomautuksia tehtävä,
24294:  mutta kumminkin jätän ne nyt tällä kertaa sikseen ajan lyhyyden
24295:  tähden, sillä en tahdo Yiivyttää eduskunnan tärkeätä aikaa. Nämät
24296:  tekemäni huomautukset ovat mielestäni kaikkein tärkeimmät ja
24297:  aivan välttämättömät ja käsittävät asioita, joita minun ymmärtääk-
24298:  seni on aivan mahdoton tähän lakiin panna, joten vaan näistä olen
24299:  tahtonut tällä kertaa huomauttaa.
24300: 
24301:      Ed. Paasikivi: Minä en aikonut tässä keskustelussa puhevuo-
24302:  roa käyttää, koska minulla on tilaisuus suuressa valiokunnassa tuoda
24303:  mielipiteeni esille, mutta koska täällä on kaksi suuren valiokunnan
24304:  jäsentä, herrat Estlander ja Söderholm, käyttäneet puheenvuoroa,
24305:  minä katson pitävän kuitenkin heille aivan lyhyesti vastata. Herra
24306:  Estlander on erityisesti käynyt kiinni niihin määräyksiin, joitten
24307:  kautta muutamissa osissa uudelle laille tulisi annettavaksi vaikutusta
24308:  taaksepäin ennen lain voimaan astumista syntyneisiin vnokrasopi-
24309:  muksiin. Ja siihen ovat yhtyneet muutamat muut puhujat. Tä-
24310:  män johdosta pyydän ensiksikin merkitä sen, että nykyään näkyy
24311:  olevan aivan yleinen se käsitys, että tälle uudelle laille on muuta-
24312:   missa osissa annettava takautuva vaikutus. Armollinen esitys on
24313:  asettunut sille kannalle, ja se on mennyt eräissä kohdin hyvin pit-
24314:   källe, pitemmälle kuin valiokunnan ehdotus, kun se on nim. esittänyt
24315:   määrättäväksi, että uuden lain määräykset, jotka koskevat vuokra-
24316:   miehelle annettavaa oikeutta siirtyä päivätyövuokrasta rahavnok-
24317:   raan, on heti pantava voimaan kaikkiin niihinkin sopimuksiin näh-
24318:   den, jotka ovat aikaisemminkin syntyneet, huolimatta siitä, minkä-
24319:   lainen ja kuinka selvä määräys aikaisemmassa sopimuksessa tästä
24320:   asiasta on. Edelleen pyydän niille juristeille, jotka ovat tätä oudok-
24321:   suneet, huomauttaa että vapaakaupan ja sopimusvapauden maassa,
24322:                      Istunto 24 p. lokakuuta 1907.
24323: 
24324: 
24325:  Englannissa, jo 25 vuotta sitten ei katsottu pitävän pelätä tällaista
24326:  uuden vuokralain vaikutuksen ulottamista myöskin vanhoihin sopi-
24327:  muksiin, kun siellä nim. jo v. 1883 ja vielä myöhemmin on määrätty
24328:  korvausta maksettavaksi niistä parannuksista, jotka olivat tehdyt
24329:  IO vuoden kuluessa ennen uuden lain voimaan asttunista.         Ja siitä
24330:  ajasta asti on kuitenkin asiain tila ja katsantokanta hyvin paljon
24331:  muuttunut. Jääköön tämä kysymys, joka on laaja kysymys, tässä
24332:  esille ottamatta.
24333:      Minä tulen sitten niihin muistutuksiin, joita herra Söderholm
24334:  teki, ensiksi rekisteröiruisjärjestelmää vastaan, niinkuin se tässä
24335: lakiehdotuksessa on ehdotettu. Siitä voimme suuressa valiokunnassa
24336: keskustella. Ne hankaluudet, jotka hän luetteli esim. tilan jaon
24337: kautta tulevan syntymään, eivät ole minun ymmärtääkseni voitta-
24338: IDattornia järjestää. Ja huomattava on, että tämä rekisteröiruis-
24339: järjestelmä tulee olemaan väliaikainen, sillä arvatenkin, jos ei en-
24340: simmäisen, niin toisen vuosikymmenen kuluessa saadaan meillä tuo
24341: hänenkin mainitsemansa kiinteistökirjajärjestelmä aikaan. Siitähän
24342: myös mielipide on varsin yleinen, ja silloin nyt ehdotettu rekisteröi-
24343: Inisjärjestelmä liitetään siihen.
24344:      Kun herra Söderholm sitten katsoi, että lakiehdotuksen 57 §:ssä
24345: olisi vuokralautakunnalle myönnetty oikeus tuomita sakkoihin sel-
24346: lainen asianosainen, joka ei noudata kutsua tulla vuokralautakunnan
24347: eteen sovittelua varten, niin siinä on hän väärin käsittänyt tämän
24348: lakiehdotuksen. Tässä ei ole vuokralautakunnalle myönnetty oi-
24349: keutta sakkoihin tuomita, vaan on määrätty ainoastaan, että sellai-
24350: nen asianosainen on tuomittava sakkoihin, ja se asia on käsiteltävä
24351: yleisessä tuomioistuimessa. Pyydän muuten huomauttaa, että
24352: tämä määräys on aivan samallainen kuin mikä on armollisessa esi-
24353: tyksessä elinkeinolaiksi, josta se on otettu. Siellä ammattivaltuusto
24354: on tässä kohden aivan samassa asemassa kuin vuokralautakunta, ja
24355: määräykset ovat melkein sanasta sanaan sieltä otetut, ainoastaan
24356: sillä erotuksella, että sakkomäärä on nostettu 300 markasta soo
24357: markkaan.
24358:      Olisi muihinkin täällä esitettyihin lausuntoihin vastattava, mutta
24359: Ininä en toivo tämän keskustelun, ainakaan suuren valiokunnan
24360: jäsenten puolelta, laajenevan järin pitkäksi, ja sen vuoksi rajoitun
24361: ainoastaan tähän.
24362: 
24363:     Ed. Listo: Minä olen pyytänyt puheenvuoroa sen tunnelman
24364: vallas!?a, joka minua suuren valiokunnan jäsenenä tätä nykyä hallit-
24365: see. Suurella valiokunnalla on kädet täynnä suuria asioita, joista
24366: jokainen mitä tuskallisimmalla tavalla odottaa päästäkseen sieltä
24367: jälleen tänne eduskuntaan. Täällä näkyy menevän taas päivä
24368: tämän asian evästyksessä, eikä sitä tietysti voi estää, sillä onhan
24369: jokaisella tässä eduskunnassa oikeus puhua niin paljon kuin tahtoo.
24370:                            Maanvuokralaki.
24371: 
24372: 
24373: Mutta missä voidaan säästää aikaa, niin se on eräitten lausuntojen
24374: tulkitsemisessa. Tulkitseminen näkyy täällä paisuvan aivan laa-
24375: jalle yli niiden rajojen, joita meidän voimassa oleva työjärjestyksem-
24376: me on asettanut. Työjärjestyksen 26 § sisältää nimittäin määräyk-
24377: sen, että täys-istunnossa ovat ruotsinkielisten lausuntojen ponnet
24378: kunkin lausunnon jälkeen tulkittavat. Ne tulkitsemiset, mitä nyt
24379: on tapahtunut, ovat paljon enemmän kuin mitä asianomaisten lau-
24380: suntojen ponsissa on.
24381:     Rohkenen sen tähden pyytää, että eduskunnan arvoisa Puhe-
24382: mies hyväntahtoisesti pitäisi huolta siitä, että tulkitseminen supis-
24383: tetaan määrättyihin ja tarpeellisiin rajoihinsa.
24384: 
24385:      Ed. Castren: Jokaisen lienee tunnustettava, että nykyään
24386: voimassaoleva vuokralaki 19 p:ltä kesäkuuta 1902, joka astui voi-
24387: maan 1904, on parannusten ja korjausten puutteessa. Viime aikojen
24388: tapahtumat ovat osottaneet, että puheenalainen laki kaipaa muu-
24389: tosta, mikäli koskee torppien, lampuotitilojen ja mäkitupalaisten
24390: vuokramiesten oikeudellisen aseman parantamista. Se kaipaa myös
24391: muutoksia, mikäli koskee korvauksen saantia parannuksista, koska
24392: nykyään voimassaolevan maanvuokralain nojalla vuokramies saa
24393: korvauksen parannuksiin panemista kustannuksistaan ainoastaan
24394: siinä tapauksessa ettei hänen katsota saaneen täyttä hyvitystä pa-
24395: rannuksien tuottaman hyödyn kautta.
24396:      Valiokunta on koettanut tehdä parhaansa parannusten aikaan-
24397: saamiseksi puheenalaisissa kohdin. Suuresti valitettava kuitenkin
24398: on, että muutamat niistä määräyksistä, joita valiokunnan enemmistö
24399: on ehdottanut säädettäviksi, ovat sitä laatua, etteivät ne vie tavoi-
24400: tettavaan tarkoitusperään, vaan tulisivat haitallisesti vaikuttamaan
24401: vuokraoloihin. Sellaisia on määräys lyhimmästä vuokra-ajasta,
24402: jonka valiokunnan enemmistö ehdottaa 50 vuodeksi ilman että asian-
24403: osaisilla olisi minkäänlaista oikeutta sopia lyhemmästä vuokra-ajasta.
24404: Nykyään voimassaoleva maanvuokralaki on ylimalkaan asettunut
24405: sille kannalle, että lyhimpänä vuokra-aikana olisi yksi vuosi, ja ai-
24406: noastaan kolmessa poikkeustapauksessa säätää mainittu laki vuokra-
24407: ajan ehdottomasti kymmeneksi vuodeksi. Näin on laita, milloin
24408: vuokrakirjassa ei ole lainkaan määräystä vuokra-ajasta, toiseksi jos
24409: suuullinen välipuhe vahvistetaan oikeudessa voimassaolevaksi, ja
24410: kolmanneksi jos vuokramies on poiskäskemättä saanut pysyä pai-
24411: kallaan 6 kuukautta sen jälkeen kun vuokralain aika on loppuun
24412: kulunut, jolloin katsotaan että uusi vuokrasopimus on tehty yhtä
24413: pitkäksi ajaksi kuin entinenkin sopimus, kuitenkaan ei ro vuotta
24414: pitemmäksi.
24415:      V aliakunnan enemmistö ehdottaa ehdottomaksi lyhimmäksi
24416: vuokra-ajaksi sen ajan, joka nykyisessä maanvuokralaissa on sää-
24417: detty pisimmäksi sallituksi vuokra-ajaksi. Tätä tällaista määräystä
24418:                                                             157
24419:                     Istunto 23 p. lokakuuta 1907·
24420: 
24421: 
24422: lyhimmästä vuokra-ajasta minä pitäisin erinomaisen haitallisena
24423: sekä maanomistajaan että vuokramieheen nähden. Minun käsityk-
24424: seni mukaan tulisi st>llainen määräys sekä ehkäisemään kaikkien
24425: vuokrasopimusten syntymistä uusien maa-alueiden vuokraamiseksi
24426: torpiksi ja mäkitupa-alueiksi että tekemään maanomistajat suuressa
24427: määrin vastahakoisiksi uudistamaan niitä vanhoja vuokrasopimuksia,
24428: jotka ennen uuden lain voimaan astumista ja sen jälkeen menevät
24429: umpeen. Lyhimmän vuokra-ajan säätäminen 50 vuodeksi tekisi mah-
24430: dottomaksi vuokranantajalle ja vuokramiehe!le sopia lyhemmästä
24431: vuokra-ajasta, vaikka kumpikin tahtoisivat solmia sopimuksensa
24432: lyhyemmäksi ajaksi. Lain ehdoton määräys estäisi heitä siitä.
24433: Valiokunnan enemmistö ei ole jättänyt tilaisuutta asianasaisille
24434: edes vuokralautakunnan suostumuksella sopia lyhemmästä vuokra-
24435: ajasta kuin 50 vuodesta. En tahdo tässä tilaisuudessa tuoda esiin
24436: kaikkia niitä turmiollisia vaikutuksia, jotka tulisivat olemaan seu-
24437: raamuksena tällaisesta määräyksestä, vaan rajoitun tällä kertaa
24438: ainoastaan tähän lyhyeen viittaukseen
24439:      Toinen, valiokunnan enemmistön ehdottama määräys, joka sekin
24440: seurauksissaan tulisi olemaan varsin haitallinen, on tuo valiokunnan
24441: maanvuokralakiehdotuksen 7 §:ssä oleva säännös, että kummallakin
24442:  asianosaisella on valta alistaa vuokramaksun korottaminen tai laske-
24443:  minen vuokralautakunnan tutkittavaksi, niin pian kun 25 vuotta
24444:  vuokra-ajasta on kulunut. Täten ei vuokranantajana eikä vuokra-
24445:  miehellä kummallakaan, olisi mitään oikeutta sopia vuokran koro-
24446:  tuksesta tai laskemisesta. Mutta jos jompikumpi olisi tyytymätön
24447:  vuokralautakunnan määräämään vuokramaksun ylentämiseen tai
24448:  laskemiseen olisi ainoa keino kääntyä vuokratuomioistuimen puoleen.
24449:  Tämä ehdotettu määräys olisi sitäkin haitallisempi, kun ei vuokra-
24450:  miehelle ehdoteta annettavaksi oikeutta sanoutua irti vuokrasopi-
24451:  muksesta, jos hän katsoisi korotuksen itselleen epäedulliseksi eikä
24452:  maanomistajalle oikeutta sanoa irti vuokrasopimusta, jos hän kat-
24453:  soisi vuokran alentamisen kohtuuttomaksi.
24454:       Varsin haitallisena pidän myös määräystä 27 §:ssä, joka koskee
24455:  korvauksen suorittamista vuokramiehen toimittamista parannuk-
24456:  sista. Valiokunnan ehdottaman pykälän nojalla olisi maannomis-
24457:  taja oikeutettu, sitte kun 50 vuotta, tuo lyhin vuokra-aika, on kulunut
24458:  umpeen, uudistamaan vuokrasopimuksen taas 50 vuodeksi, ilman että
24459:  vuokramies olisi oikeutettu vaatimaan vuokranantajalta korvauksen
24460:  suorittamista edelliseltä ajalta. Tämä ei suinkaan olisi edullista
24461:  sille vuokramiehelle, joka ei tahtoisi jatkaa vuokrausta pitemmäksi
24462:  ajaksi kuin ensimmäiseksi 50 vuodeksi. Mutta se ei olisi edullista
24463:  maanomistajallekaan. Uusimisien kautta kasvaisi korvaussumma
24464: kasvamistaan ja kun se vihdoin olisi suoritettava, saisi jälkeen tuleva
24465: sukupolvi suorittaa monen edellisen sukupolven aikana kuormittu-
24466: neet korvausmäärät. Sitä paitsi olisi puheenalainen säännös omiansa
24467:                              Maanvuokralaki.
24468: 
24469: 
24470: suuressa määrin vähentämään maakrediittiä, maaluottoa, koska
24471: maata rasittaisi hiljainen korvausmäärän vakuudeksi maalla lepäävä
24472: panttioikeus, joka siinä suvussa tulisi vaikuttamaan maan hintojen
24473: polkemiseen. Varmana seurauksena siitä tulisi olemaan maatilojen
24474: lainausarvon aleneminen ja vastenmielisyys sellaisille maatilanomis-
24475: tajille, joilla on torpparej a ja mäkitupalaisia. Jos vastamainittu
24476: säännös olisi haitallinen tilanomistajien maanluotolle, kävisi valio-
24477: kunnan ehdottaman maanvuokralain soveltamista aikaisemmin
24478: syntyneisiin vuokrasuhteisiin ehdottarua laki tilanomistajien maan-
24479: luotoTie kerra..;saan tutmiolliseksi, sen I §:ssä kun ehdotetaan säädet-
24480: täväksi että vuokramies olisi oikeutettu saamaan ennen tämän vuokra-
24481: lain voimaan astumista korvausta ainakin 25 vuodelta taaksepäin,
24482: jopa erinäisissä tapauksissa pitemmättäkin ajalta.
24483:       VaHokunnan maanvuokralakiehdotuksessa on vielä olemassa
24484: muutamia muitakin määräyksiä, jotka ovat sitä laatua että ne eh-
24485: dottomasti olisivat muutettavat, jos mieli saavuttaa se suuri tarko-
24486: tusperä, mikä uuden lainsäädännön aikaansaamisella tällä alalla
24487:  pitäisi olla, nimittäin torpparien, lampuotitilallisten ja mäkitupa-
24488:  alueitten vuokramiesten oikeudellisen ja taloudellisen aseman pa-
24489:  rantaminen kaikissa suhteissa. En kuitenkaan tahdo pitemmältä
24490:  kuluttaa eduskunnan kallista aikaa laajaperäisemmillä selityksillä.
24491:  Katson kuitenkin vielä asiaksi vastata muutamiin niihin muistutuk-
24492:  siin, joita on tehty toisissa kohdin valiokunnan lakiehdotusta vastaan.
24493:       V aHokunta on omasta mielestään luullut osanneensa oikeaan,
24494:  kun se on ehdottanut että kaikki vuokranantajan ja vuokramiehen
24495:  väliset riitaisuudet pitäisi tttlla sovittelun esineeksi vuokralautakun-
24496:  nan luona, joka esiintyisi asianosaisten riitaisooksien sovittajana.
24497:  Jos sovintoa ei saataisi aikaan, silloin vasta olisivat asianosaiset oikeu-
24498:  tettuja kääntymään vuokratuomioistuimen puoleen saadakseen rii-
24499:  taisuutensa ratkaistuiksi. Minusta tuntuu.siltä kuin olisi ed. Söder-
24500:  holmilla ollut se käsitys kuin olisi tässä kohden ratkaisuvaltaa an-
24501:  nettu vuokralautakunnalle. Niin ei kuitenkaan ole asianlaita.
24502:  Ymmärrettävissä on että jos täten sovinnon tiellä, jonka jälki aina
24503:  QU tasaisempi kuin riidan, saataisiin kaikki tai ainakin osa niistä
24504:   riitaisuuksista, jotka ilmestyvät vuokranantajan ja vuokramiehen
24505:  välillä, sovitetuiksi vuokralautakunnan edessä, niin olisi silloin otettu
24506:   tärkeä askel eteenpäin, vältetty riitaisuuksien kärjistymistä niin
24507:   kireiksi, että ne tekevät vuokranantajan ja vuokramiehen väliset
24508:  suhteet sietämättömiksi.
24509:      Ed. Paasikivi ou jo huomauttanut vääräksi ed. Söderholmin otaksu-
24510:   misen että vuokralautakunnalla olisi oikeus sakon uhalla velvoittaa
24511:   poisjäänyttä asianosaista saapumaan sovittelua varten vuokralauta-
24512:   kunnan eteen. Niin ei ole kuitenkaan asian laita. Puheenalaista oi-
24513:   keutta ei olisi vuokralautakunnalla vaan kihlakunnan-oikeudella.
24514: 2490                Istunto 23 p. lokakuuta 1907.
24515: 
24516: 
24517: Jollei joku asianosaisista, vaikka häntä olisikin sakotettu laiminlyön-
24518: nistä saapua vuokralautakunnan eteen sovitteluyritystä varten,
24519: ottaisi siitäkään ojentuakseen, voitaisiin hän uudestaan haastaa
24520: kihlakunnanoikeuden eteen ja jälleen sakottaa.
24521:     Eräs toinen arvoisa puhuja, ed. Snellman, on katsonut asiakseen
24522: kiinnittää eduskunnan huomiota valiokunnan maanvuokralakieh-
24523: dotuksen 20 §:n 2 momenttiin, joka kuuluu: >>Kun päivätyövelvolli-
24524: suutta suoritetaan vuokrasopimuksen nojalla, olkoon työpäivä, ellei
24525: lyhemmästä ajasta ole sovittu, enintään yksitoista tuntia pitkä kuu-
24526: tena kesäkuukautena ja keskimäärin yhdeksän tuntia muina kuu-
24527: kausina, ruoka-aikoja lukuun ottamatta.>> Valiokunnan enemmistö
24528: on katsonut tällaisen säännöksen aikaansaamisen tarpeen vaatimaksi
24529: sen takia että siten estettäisiin vuokranantaja mielinmäärin vaati-
24530: masta kuinka pitkä-aikaista työpäivää tahansa vuokramiehen suo-
24531: rittaessa päivätyövelvollisuutta. Tämä määräys on olemassa ainoas-
24532: taan niitä vuokramiehiä varten, jotka suorittavat vuokramaksunsa
24533: päivätyövelvollisuuden muodossa. Se ei suinkaan koske työpäivän
24534: pituutta muissa maalaisoloissa.
24535: 
24536:     Ed. Gebhard, Hannes: Minäkin olen toivonut, että tämä lähe-
24537: tekeskustelu tulisi olemaan aivan lyhyt. Mutta koska suuren valio-
24538: kunnan jäsenet ovat katsoneet voivansa siksikin laajalti tätä asiaa
24539: kosketella, niin annettanee anteeksi, jos sekin, joka ei kuulu suureen
24540: valiokuntaan, lausuu muutaman sanan.
24541:     Tätä maatalousvaliokunnan mietintöä vastaan on tuotu esille
24542: pääasiallisesti kaksi tärkeämpää moitetta. Toinen on se, että tämän
24543: ehdotuksen mukaan uusi pitkälle menevä maanvuokralaki tulisi
24544: ulottumaan liian kauvas taaksepäin, ja toinen on se moite, että tämä
24545: laki tulisi ulottumaan liian kauvas eteenpäin. Ne, jotka tämmöisiä
24546: muistutuksia lakiehdotusta vastaan tekevät, katsovat tätä vuokra-
24547: suhdetta minun mielestäni liian paljon kaupan kannalta, he pitävät
24548: tätä vuokravälipuhetta liian paljon kauppavälipuheen kaltaisena.
24549: Me, jotka olemme asettuneet maatalousvaliokunnan enemmistön
24550: kannalle, katselemme sitä siltä kannalta, jolta sitä minusta pitääkin
24551: katsoa. nim. maanviljelyksen kannalta. Maanviljelys menestyäkseen
24552: tarvitsee pitkää aikaa, vakaata jatkuvaisuutta. Sen vuoksi me
24553: itse asiassa emme ainoastaan pyri pitkä-aikaiseen, 50 vuotiseen
24554: vuokraan, kuten lakiehdotuksen kirjaimesta näkyy, vaan tarkoituk-
24555: semme on suorastaan tehdä vuokrasuhde tavallaan perinnöllisekc;i.
24556: Kun me ehdotamme, että vuokra aika on oleva 50 vuotta ja että näi-
24557: den 50 vuoden perästä maanomistaja on velvollinen joko jatkamaan
24558: sopimusta uudestaan 50 vuodeksi taikka maksamaan korvausta
24559: vuokramiehelle hänen toimittamistaan parannuksista edelliseltä
24560: ajalta, niin tämä tulee itse asiassa olemaan sitä, johonka me olemme
24561: pyrkineetkin, nim. että maanomistajat useimmissa tapauksissa tule-
24562:                             Maanvuokralaki.                         2491
24563: 
24564: 
24565: vat jatkamaan vuokrasuhdetta. Ainoastaan silloin, kun erityiset
24566: asianhaarat tekevät maanomistajalle välttämättömäksi ottaa vuokra-
24567: tilan omaan haltuunsa ja se käy hänelle taloudellisesti mahdolliseksi,
24568: ainoastaan silloin tulee vuokrasuhde lakkaamaan.
24569:     Tätä juuri maanviljelys kaipaa. Maanviljelijä, joka tahtoo
24570: viljellä maata nykyaikaiseen tapaan, nim. voimaperäisesti, kun hän
24571: tahtoo panna siihen kaiken liikenevän omaisuutensa, kaiken työ-
24572: voimansa, jopa sydämensäkin - se täytyy tapahtua, jos mieli saada
24573: maanviljelys kukoistamaan - hän ei voisi sitä tehdä, jos vuokra-
24574: aika olisi 25 vuotta ja korvaus sen jälkeen järjestetty niin, että hän
24575: tulisi omaisuuttaan hukkaamaan. Tätä vaatimusta on perustuslain
24576: kannalta tietysti ja ~>perustuslailliselta>> taholta m. m. sanottu epä-
24577: oikeutetuksi maanomistuksen rajoittamiseksi. Mutta onko se to-
24578: dellakin epäoikeutettua maanomistusoikeuden rajoittamista, jos me
24579: rajoitamme maanomistajan nykyistä oikeutta riistää itselleen
24580: torpparien omaisuutta? Minä olen tänä aamuna ollut tilaisuudessa
24581: keskustelemaan erään torpparin kanssa, joka on saanut so-vuotisen
24582: vuokrakontrahdin ja nauttinut sitä noin 30 vuotta. Hän on tilalleen
24583: omalla rahallaan laittanut rakennukset ja muokannut maata kylmään
24584: korpeen, hän on, oman arvoionsa mukaan, näinä 30 vuotena pannut
24585: siihen noin sooo markkaa omaisuuttansa. Jos hänellä vuokralla
24586: oleva maa ostettaisiin siitä arvosta, mikä saman kaltaisella maalla
24587: on, kun siihen ei ole mitään rakennettu ja kun sitä ei ole viljelty, niin
24588: sen hinta olisi noin I500 markkaa. Nyt hänellä on sellainen vuokra-
24589: kontrahti, että hänen pitäisi jättää koko torppaan panemansa pää-
24590: oma vuokra-ajan päätyttyä maanomistajalle ilman mitään kor-
24591: vausta. Tämäkö siis olisi perustuslaillisuutta? Eikö siis maatalous-
24592: valiokunnan ehdottarua maanomistusoikeuden rajoitus päinvastoin
24593: ole nykyaikaisen oikeustajunnan mukainen? Vai olisiko epäoikeu-
24594: tettua, että me rajoitamme maanomistajan nykyistä oikeutta riistää
24595: nuo sooo markkaa tuolta torpparilta? Maatalousvaliokunnan ehdo-
24596: tusta on myös moitittu siitä, että siinä tässä suhteessa mennään pi-
24597: temmälle kuin missään muussa maassa. Mutta meidän pitää ottaa
24598: huomioon, että meillä on vuokramiehiä suhteellisesti maanornistajain
24599: lukuun nähden paljoa enemmän kuin muissa maissa, paitsi Suur-
24600: britanniassa. Suurbritannia on siis ainoa valtakunta Euroopassa,
24601: joka on näissä maalaisasioissa huonommalla kannalla kuin Suomi.
24602: Mutta Suurhritanniassa onkin menty ja tullaan pian menemään maa-
24603: reformeissa paljoa pitemmälle kuin mihin tämä laki tähtää.
24604:     Vielä on moitittu tätä ehdotusta senvuoksi, että se tulisi ehkäise-
24605: mään uusien vuokrasopimusten syntymistä. On mahdollista, että
24606: se aluksi jonkun verran tulisi sitä tekemään muutamissa osi<>sa maata.
24607: Mutta tulee muistaa, että löytyy jo laajoja maakuntia- etelä-Pohjan-
24608: maa ja Satakunta - joissa yleensä jo on tehty vuokrasopimukset
24609: 50 vuodeksi. Sitäpaitsi pitää muistaa, että maanomistajat tulevat
24610: 2492                 Istunto 23 p. lokakuuta 1907.
24611: 
24612: 
24613: tarvitsemaan tilapäistä työväkeä- nim. kesäisin sellaista työväkeä,
24614: jota he eivät voi pitää vuosipalveluksessaan - tulevaisuudessa enem-
24615: män ja enemmän. Ja tämä tulee olemaan luonnollisena pakkona
24616: heille ottamaan vuokraajia maillensa. Mutta toiseksi nykyistä torp-
24617: parijärjestelmää, maan vuokraamista yksityiseltä työveroa vastaan,
24618: ei voi pitääkään niin erittäin suotavana. Päinvastoin on tarkoitettu
24619: - ainakin minä olen tarkoittanut - sitä, että tämä laki tulisi vai-
24620: kuttamaan maanomistajiin siihen suuntaan, että he rupeaisivat myy-
24621: mään osia heidän nykyään aivan liian laajoista maa-alueistaan, joita
24622: he eivät itsekään viljele taikka joita he viljelevät liian laajaperäisesti.
24623: Siis tätä lakiehdotusta vastaan siinä suhteessa kohdistettu moite
24624: käy päinvastoin enemmän sen kiitokseksi kuin moittimiseksi.
24625:     Tämä nyt niistä yleisistä moitteista, joita on tuotu lakiehdotusta
24626: vastaan. Sitten on herra Castn§n esittänyt vastalauseestaan muutamia
24627: kohtia, muun muassa sen että maatalousvaliokunnan ehdotus uudista-
24628: misesta ja korvauksen maksamisesta tulisi mukaolemaanepäedullinen
24629: maanomistajille, koska tuo korvaus-summa uudistettaessa tulisi mak-
24630: settavaksi vasta so:n vuoden perästä ja silloin lisättynä uuteen kor-
24631: vaussummaan kasvaisi mahdottoman suureksi. Jos kumminkin lukee
24632: tämän lakiehdotuksen oikein, niin tulee huomaamaan, että tätä
24633: kasvamista ei ole peljättävä; sitäpaitsi tulee ottaa huomioon se tärkeä
24634: näkökohta, että rahan arvo aina 50 vuotta eteenpäin alenee ja että
24635:  korvaus-summasta ei tultaisi suorittamaan mitään korkoa. Tämä
24636: ei siis tule olemaan kohtuutonta. Sitäpaitsi herra Castren esitti
24637: täällä suullisesti, että tämä kohta lakiehdotuksessa muka tulisi ole-
24638: maan maanomistajille epäedullinen. Mutta vastalauseessaan hän
24639:  aivan päinvastoin sanoo sivulla wg, että tämä sama kohta tulisi
24640: olemaan >>kaikin puolin edullinen maanomistajalle vaan ei vuokra-
24641: miehelle!» Tämä on niitä samoja epäjohdonmukaisuuksia herra
24642: Castrenin kannassa, joita me olemme monta kertaa ennenkin nähneet.
24643:      Herra Castren on toiseksi täällä ottanut puolustaakseen maata-
24644: lousvaliokunnan enemmistön ehdotusta siitä, että tähän maanvuokra-
24645: lakiin otettaisiin määräys myöskin päivätyön pituuden rajoittami-
24646: sesta. Tästä minä en katso olevani oikeutettu tältä paikalta kovin
24647: lavealti ainakaan tällä kertaa puhumaan, koska olen tästä kohdasta
24648: liittänyt mietintöön vastalauseen, johon pyydän viitata. Tahdon
24649: vain huomauttaa, että minun mielestäni valiokunnan enemmistön
24650: ehdotus ei tulisi olemaan niin paljon suojeluslaki torppareille, · kuten
24651: herra Castren arvelee, kuin päinvastoin suojeluslaki suurtilallisille.
24652: Sillä se tulisi oikeuttamaan suurtilanisen vaatimaan torppareiltaan
24653: I I tuntia kesällä ja keskimäärin 9 tuntia talvella, vuokrasopimuksen
24654:  rikkomisen uhalla. Sitä paitsi se tulisi suuressa ·määrässä monella
24655:  tavalla, niinkuin vastalauseessani olen esittänyt, saamaan aikaan
24656: arveluttavia häiriöitä varsinkin pikkutilallisten ja suurempien torp-
24657: parien suhteen työmiehiinsä.
24658:                              Maanvuokralaki.                           2493
24659: 
24660:     Lopuksi vielä sananen. Täällä on ainoastaan pari puhujaa
24661: minun vmmärtääkseni katsonut tätä maatalousvaliokunnan ehdotusta
24662: mahdottomaksi hyväksyä. Se on minusta merkki siitä, että edus-
24663: kunta kuitenkin näinä viimeisinä päivinään vielä voipi saada tämän
24664: tärkeän reformin aikaan. Me olemme kaikki ryhmät kehuneet ole-
24665: vamme reformiystäviä ja täällä on eräillä tahoilla riemuittu suuressa
24666: määrässä siitä, että on saatu niin radikaalinen sosiaalipoliittinen
24667: reformi aikaan kuin tuo pieni leipurilaki, jota me olemme leiponeet
24668: useampia viikkoja. Se koskee kumminkin ainoastaan paria tuhatta
24669: työmiestä ja 700 työnantajaa. Tämä laki tulee koskemaan 16o,ooo
24670: vuokramiestä ja noin 46,ooo maanomistajaa. Tämä on siis todellakin
24671: suureromoinen reformi. Tämä on semmoinen reformi, jota meidän
24672: maamme tarvitsee enemmän kuin teollisuusreformeja tällä hetkellä.
24673: Ja tämä reformi on myöskin sellainen, että jos me emme mitään
24674: muuta näillä valtiopäivillä saisi aikaan kuin tämän, niin me voisimme
24675: hyvällä omallatvnnolla täältä erota.
24676: 
24677:     Ed. Pykälä: Kaikista niistä varoituksista huolimatta, joita
24678: täällä joka istunnossa kuulee siitä, että käytetään eduskunnan aikaa
24679: turhanpäiväiseen keskusteluun, uskallan kuitenkin ottaa hetken.
24680: Koska kerran nuo varoittajat itse myöskin joka kerran sen unohtavat
24681: ja puhuvat tunnin jopa toistakin, vaikka heillä on tilaisuus suuressa
24682: valiokunnassa ja muissa tilaisuuksissa puhua, on heidän huomau-
24683: tuksensa siis tähdätty suoraan meitä maalaisedustajia vastaan.
24684: Täällä me nyt kuitenkin olemme ja sille ei mahda mitään.
24685:     Mitä sitte itse asiaan tulee, niin esillä oleva lakiehdotus on tietysti-
24686: kin kipeän tarpeen esille loihtima. Sitä ei voi kukaan kieltää. Minkä
24687: verran se käytännössä tulee vastaamaan niitä suuria toiveita, joita
24688: siihen on kiinnitetty, sen vasta tulevaisuus on näyttävä. Valiokunta,
24689: joka nyt puheenaolevaa asiata on pohtinut, on ollut kokoonpantu
24690: suurtilallisista, työmiehistä ja torppareista. Ei ainoatakaan pikku-
24691: tilallista ole ollut siellä mukana ja sen vuoksi tahdon minä katsoa
24692: tätä asiata pikkutilallisten kannalta. koska kerran olen seudusta,
24693: jossa on niitä, jotka omistavat 25 hehtaarista Ioo hehtaariin asti
24694: maata, eikä suurtilallisia ensinkään. Vaikka kohta en voisikaan
24695: asian kulkuun mitään vaikuttaa, olen pakotettu sen lähemmä 6,ooo
24696: valitsijamieheni puolesta, jotka pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta
24697: ovat noita pikkutilallisia, jotakin sanomaan. Siellä ei torpparijärjes-
24698: telmä ole suuri eikä se siellä myöskään ole päivän polttava kysymys,
24699: mutta siellä on eräs seikka, jonka tämä laki tulevaisuudessa tekee
24700: mahdottomaksi. Pikkutilalliset tästä lähtien eivät tule ottamaan
24701: torpparia, vaikka sillä saisivat enemmän kuin mitä hän vuosittain
24702: maksaa tilalle ulostekoja. Siihen tämä laki vie, se johtaa siihen
24703: pakkoviljelyslakiin, joka täällä myös on kynnyksellä. Pyydän otta-
24704: maan huomioon esim. Karjalan tehdasseudut Vuoksenlaaksossa,
24705: 2494                  Istunto 23 p. lokakuuta 1907.
24706: ---------
24707: 
24708: jossa on sellaisia pientiloja, joista jo mainitsin ja jokaisen tilan maalla
24709: noitten tehtaitten ympäristössä kymmeniäkin mökkejä. Tämä ase-
24710: tus nykyisillä säädöksillä johtaa siihen, että mainittu tehdasväestö
24711: ei tä<>tä lähin tule oman kodin onnea maistamaan. Joka näissä teh-
24712: dasseuduissa omistaa maita, se kyllä tietää varoa sitoutumasta min-
24713: käänlaisiin kontrahteihin. Paljon asuu etempänä tehtaista henki-
24714: löitä, jotka tilapäisesti tekevät työtä, joilla on pieni maatila, josta
24715: ansaitsevat lisätuloja, on kaunis koti. Sekin tulee tulevaisuudessa
24716: katkeamaan ja ne tulevat siirtymään talollisten nurkkiin, jos sieltä-
24717: kään saavat tilaa. Niin pitkälle tämä laki tähtää tulevaisuuteen,
24718: että kontrahti sen mukaan saattaa jatkua kolmanteen polveen s. t. s.
24719: kolmas polvi on silloin asioista määräämässä, kun tuo kontrahti
24720: menee umpeen. Voimme ajatPlla minkälaisiin tuloksiin se vie, kun
24721: aika siirtyy noin kaukaiseen tulevaisuuteen. Laki siis kieltää vapaan
24722: sopimuksen lyhemmälle kuin 50 vuoden kontrahtiajalle, vaikka
24723: asianosaiset kumpikin mielellään tahtoisivat lyh<rntää kontrahti-
24724: aikaa. Jos sovitettaisiin laki sellaisiin tapauksiin, jolloin on kysy-
24725: mys uutisviljelysten raivaamisesta viljelemättömään korpeen ja
24726: suurtilallisten torppareista, niin en ollenkaan lakia ihmettele. Minä
24727: vaan olen tahtonut huomauttaa näistä seikoista, jotta suuri valio-
24728: kunta koettaisi ottaa niitä huomioon ja sovittaa niitä lakiin, jos se
24729: olisi mahdollista.
24730:      Ed. Gebhardiin minä yhdyn siinä kohden, kun hän sanoi että
24731: esillä oleva laki suojelee suurtilallisia. Sitä tämä laki kyllä tekeekin,
24732: sen verran kuin minä olen ehtinyt siitä ottaa selvää. 86 §:ssä 58
24733: sivulla, jossa puhutaan suurtilallisten torpparien metsästys- ja kalas-
24734: tusoikeudesta, mainitaan viimeisessä kohdassa: vuokramies älköön
24735: nauttiko tilalle kuuluvaa metsästys- ja kalastusoikeutta, ellei sitä
24736: etua hänelle vuokrakirjassa ole myönnetty. Tällä tarkoitetaan
24737: ettei vuokramies, joka asuu rannalla, saa, vaikka kalat väkisin tulisi-
24738: vat pataan, niitä pitää, vaan täytyy hänen kaataa ämpäristä pois
24739: vesi, jos sinne joku ahven sattumalta on joutunut, ellei kontrahdissa
24740: nimenomaan ole määrätty että hänellä tähän on oikeus. Minkä
24741: verran esillä oleva laki soveltuu pikkutilallisten ja torpparien väli-
24742: siin suhteisiin, siitä olen jo maininnut, mutta minkä verran se sopii
24743: mäkitupalaisten ja pikkutilallisten välisiin suhteisiin sen jätän sano-
24744: matta. Niin edullinen se on torppareille ja tilattomille että minä
24745: lämpimästi kannatan sitä sinällänsä, koska kerran olen aina noitten
24746: väh"i:iväkisten ja heikkojen ystävä. Minä pyydän vaan huomauttaa
24747: herroille suurtilallisille myöskin - - - -
24748: 
24749:    Puhemies: Ei saa puhua muuta kuin puhujapaikalta.
24750:    Senaattori Nybergh: Myöntäen, että valiokunta on esillä ole-
24751: vaan lakiehdotukseen tehnyt useita asiallisia muutoksia, joita on
24752:                             Maanvuokralaki.                        2495
24753: 
24754: 
24755: parannuksena pidettävä, pyydän kuitenkin, vaikka aika onkin kyllä
24756: kallis, saada lausua epäilykseni muutamista kohdista, joissa valio-
24757: kunnan tekemät muutokset näyttävät minusta arveluttavilta.
24758:    Yksi näistä kohdista on toisen pykälän määräys, että vähin vuokra-
24759: aika on oleva 50 vuotta. Tämä vähin aika näyttää minusta vähem-
24760: män harkitulta, varsinkin mitä mäkitupa-alueen vuokraamiseen
24761: tulee. Asianlaita on nim. se, että ne näkökohdat, joita on pidettävä
24762: silmällä mäkitupien suhteen ja ne, jotka ovat otettavat huomioon
24763: torpparien suhteen, käyvät eriäviin suuntiin. Voidaanhan sanoa,
24764: että uusien torppien syntymistä ei lainsäätäjän tarvitse suosia, päin-
24765: vastoin pitäisi koko torpparijärjestelmästä tulevaisuudessa päästä.
24766: Sitä vastoin ei uusien asuntojen syntymistä mäkitupien muodossa
24767: pitäisi estää, koska väkiluvun yhä tapahtuva karttuminen tekee
24768: uusien asuntojen syntymisen tarpeen vaatimaksi, joskin pikkutilojen
24769: hankinta mahdollisimman suuressa määrässä edistetään. Mi'>Sä
24770: on kysymys mäkitupa-alueen vuokraamisesta lähellä kaupunkia,
24771: suuria kyliä tai tehdaslaitoksia, siinähän ehkä ilman haittaa voidaan
24772: tehdä vuokrasopimus 50 vuotiseksi, koska on otaksuttavaa, että
24773: vuokraoikeus tarpeen vaatiessa voidaan saada toiselle siirretyksi.
24774: Mutta kun syntyy kysymys mäkituvan perustamisesta syrjäiseen
24775: paikkaan, niin saattaa tapahtua, että molemmat asianosaiset, niin
24776: hyYin maanomistaja kuin vnokramieskin, katsovat 50 vuoden vuokra-
24777: aikaa liian pitkäksi. Varsinkin voisi maanomistaja olla vastahakoi-
24778: nen siihen nähden että hän lakiehdotuksen mukaan on velvollinen
24779: vuokrasuhteen loputtua Innastamaan vuokramiehen rakennukset.
24780: Mutta torpankin vuokraan nähden näyttää minusta, että voisi olla
24781: mahdollista tehdä vuokrasopimus lyhyempiaikaiseksi kuin 50 vuo-
24782: deksi. On nim. pelättävä, että useat maanomistajat eivät tahdo
24783: sitoa omia ja jälkeläistensä käsiä niin pitkäksi ajaksi, varsinkin kuin
24784: 50-vuotiset sopimukset tähän asti ovat useassakin p aikoin olleet
24785: tavattomat, ja että moni maanomistaja sentähden uuden lain as-
24786: tuttua voimaan ei uudistaisi niitä vuokrasopimuksia, joita entisen
24787: lain aikaan on tehty. Varovaisinta olisi siis tässä kohden määrätä
24788: 1yhimmäksi ajaksi 25 vuotta, ellei katsottaisi sopivaksi antaa vuokra-
24789: lautakunnalle oikeutta poikkeustapauksissa sallia vuokrasopimusten
24790: tekemistä lyhyemmäksi ajaksi kuin 50 vuodeksi.
24791:     Toinen erittäin tärkeä kysymys käsitellään 27 pykälässä. Tässä
24792: on säännöksiä vuokrasopimuksen uudistamisesta. Mainittu pykälä
24793: sisältää lyhyesti sanoen, että vuokranantajan vuokra-ajan umpeen
24794: kuluttua ei tarvitse silloin maksaa vuokramiehelle korvausta tämän
24795: tekemistä parannuksista, jos vuokranantaja tarjoutuu uusimaan
24796: vuokrasopimuksen vähintäin 50 vuoden ajaksi. Mutta vuokran-
24797: antaja ei kuitenkaan pääse velasta. Sen maksaminen siirtyy vain
24798: uuden vuokra-ajan loppuun, jolloin taas voitaisiin uudistamiseen
24799: nähden menetellä samalla tavalla, niin että korvaus voisi nousta
24800:                      Istunto 23 p. lokakuuta 1907.
24801: 
24802: 
24803: nousemistaan vuosisatojen kuluessa. Mielestäni voidaan epäillä,.
24804: onko tämä asiain järjestely kummankaan asianosaisen eduksi. Jos
24805: esim. vuokramies, sitten kun torpassa tai lampuotitilalla on mies-
24806: polven aikana tehty parannuksia, siirtää vuokra-alueen toiselle ja
24807: tämä alkaa käyttää vuokraesinettä vuokra-ajan vahingoksi muuhun
24808: kuin mitä sopimusta tehdessä on tarkoitettu,- esim. rakentaa siihen
24809: jonkun tehtaan, josta on haittaa, -niin vuokranantaja 40 pykälän
24810: mukaan on oikeutettu irtisanomaan vuokramiehen, mutta samalla
24811: tulee hän lakiehdotuksen mukaan velvolliseksi korvaamaan vuokra-
24812: miehen kaikki nuo vuosikymmenien kuluessa tehdyt parannukset ja
24813: joutuu siis irtisanomisen kautta suosta vetelään. Sellainen suku-
24814: polvesta sukupolveen siirtyvä maksamisen lykkääminen on myös
24815: omiansa, kuten täällä jo on mainittu, ajan pitkään vähentämään
24816: maanomistajan mahdollisuutta saada lainaa kiinnitystä vastaan.
24817: Vuokramiehelläkään tuskin on etua siitä, että hänellä on yhä kasvava
24818: saaminen, jota hän tuskin milloinkaan saa ulos.
24819:      Kolmas tärkeä kysymys on kysymys uuden vuokralain taakse-
24820: päin vaikuttavasta voimasta. Yleensä on tärkeänä periaatteena
24821: pidetty että siviililainsäädännölle ainoastaan poikkeustapauksissa
24822: ja varovaisuudella on annettava taaksepäin vaikuttava voima, koska
24823: hyvällä syyllä voidaan sanoa että, jos välipuheen tekijä olisi voinut
24824: aavistaa, että laki vastedes muuttaa hänen oikeuksiaan, hän kenties
24825: ei olisikaan ruvennut välipuheen tekemiseen. Mainitun periaatteen
24826: tärkeys ilmenee siinäkin, että milloin yksityisen omistamaa maata
24827: pakkoluovutuksen kautta otetaan yleiseen tarpeeseen käytettäväksi,
24828: hänelle on siitä annettava täysi korvaus. Armollinen esitys oli kyllä
24829: eräissä kohdin mennyt hyvinkin pitkälle, antaessaan uudelle vuokra-
24830: laille taaksepäin vaikuttavan voiman ennen lain voimaan astumista
24831: tehtyihin vuokrasopimuksiin. Vaan ei kumminkaan arm. esitys
24832: ole korvaukseen nähden tehdyissä parannuksissa katsonut voivansa
24833: ottaa lukuun muita parannuksia, kuin ne, jotka ovat tehdyt sen
24834: jälkeen kuin uusi laki astui voimaan. Valiokunta on tässä mennyt
24835: pitemmälle ja ehdottaa korvausvelvollisuutta kaikista parannuksista,
24836: jotka nykyinen vuokramies vuokra-aikanaan itse on tehnyt sekä
24837: jos hän itse on vähemmän kuin 25 vuotta viljellyt torppaa, jonka
24838: hän on saanut perinnön kautta, edeltäjänsäkin tekemistä parannuk-
24839: sista ei kuitenkaan pitemmältä ajalta kuin 25 vuodelta. Tässä kor-
24840: vausvelvollisuuden laajentamisessa näyttää valiokunta menneen
24841: liian pitkälle, vaikkakin tässä tulisi sovellutettavaksi tuo edellä ker-
24842: rottu säännös, että korvauksen maksaminen lykätään, jos maan-
24843: omistaja tarjoutuu uudistamaan vuokrasopimuksen. Maanomistaja,
24844: jonka alueella hänen torpparinsa ovat kauan pysyneet eläen hyvässä
24845: sovinnossa isäntänsä kanssa, tulisi siten suuremman korvausvelvolli-
24846: suuden alaiseksi, kuin sellainen maanomistaja, jonka alueella torp-
24847: parit eivät ole kauan asuneet. Jos tässä suhteessa taaksepäin vai-
24848:                             Maanvuokralaki.                         2497
24849:                --------------
24850: 
24851: 
24852: kuttava voima on säädettävä, joka kylläkin on arveluttavaa, niin
24853: pitäisi kai mainittua epätasaisuutta vähennettämän siten, että mai-
24854: nittu taaksepäin vaikuttava voima rajoitetaan määrättyyn ei liian
24855: pitkään aikaan nykyisen vuokramiehen kulunutta vuokra-aikaa.
24856: Tämän ohessa olisi mielestäni erittäinkin tässä kohden paikallaan
24857: säätää, että vuokranantaja on vapaa korvauksen maksamisesta, jos
24858: hän tarjoutuu uudistamaan vuokrakantrahtia entisillä ehdoilla.
24859: 
24860:     Ed. Häkkinen: Maatalousvaliokunta on nyt viimein jättänyt
24861: eduskunnalle mietintönsä, koskeva ehdotusta laiksi maanvuokrasta
24862: maalla. Jännitetyllä mielenkiinnolla ja osaksi kärsimättömyydellä
24863: ja levottomuudellakin on koko kansa sitä odottanut. Toisten odo-
24864: tusta on elvyttänyt toivo oikeuksiensa turvaamisesta ja elinebtojensa
24865: vaurastuttamisesta uuden lain kautta, mutta toisaalla on ollut kal-
24866: vava pelko ja vavistus siitä, että mahdollisesti odotettu lakiehdotus
24867: rajoittaisi heidän oikeuksiaan pitää yhä edelleen hallussaan kansam-
24868: me pääelinkeinon harjoitusraaka-aineen, maan. Tämän ohellahan
24869: he ovat saaneet orjuuttaa sadat tuhannet heikoimmista, vähäväki-
24870: simmistä kansalaisista. He ovat itseänsä rikastuttaneet toisten
24871: palkattomalla työllä ja omaisuuden riistämisellä monissa eri muo-
24872: doissa, jotta ovat voineet itse hekumoiden istua lihapatojen ääressä.
24873:     On luonnollista, että työn raskaan raatajain tunteet ja toivomuk-
24874: set ovat olleet toisenlaatuiset. He ovat toivoneet lakia turvaamaan
24875: epävarmaa taloudellista ja oikeudellista asemaansa, heidän toivo-
24876: muksensa on kansan suuren enemmistön toivomus, heidän toivomuk-
24877: sensa on kansan yleisen oikeuskäsityksen mukainen, siis semmoisena
24878: oikeutetumpi edellisten pyyteitä ja haluja, vaikka ne ovat näihin
24879: saakka olleet lailla suojellut ja varjellut. - Kaikki laillistettu, millä
24880: ehkäistään toisten kansalaisten luonnollisia oikeuksia, oikeuksia tehdä
24881: työtä elatuksekseen, on pidettävä laillisena ryöstönä ja yhteiskunnan
24882: turmiota tuottavana keinotteluna, mistä on päästävä, sitä parempi
24883: mitä pikemmin.
24884:      Kansamme suuri enemmistö, monet sadat tuhannet kansalaiset,.
24885: elävät maanviljelyksestä joko välittömästi tai välillisesti. Maan-
24886: viljelys on kansamme pääelinkeino, mutta maanviljelyksen harjoitta-
24887: minen menestyäkseen edellyttää pitempiaikaista varmuutta siitä, että
24888: viljelijä saa toisten riistämättä nauttia viljelyksestään saamansa
24889: hedelmät. Tällaista oikeutta ovat maassamme vailla yli I6o,oo()
24890: perhekuntaa, joilla on maata osaksi viljeltävänä. He eivät ole voineet
24891: luottamuksella toimia. Seuraus on ollut: maanviljelyksemme rappeutu-
24892: minen, niukka tuottavaisuus, elintarpeitten yhä suureneva puutos ja
24893: hintain kallistuminen, mistä luonnollisena seurauksena: köyhälistö-
24894: laumain kasvaminen, kodittomuus, työttömyys ja kurjuus. Jos
24895: tätä menoa jatkamme, olemme hukassa. Pelastus ei ole saavutettava
24896: sillä, että suojelemme maata harvain yksinomaisuutena ja sen vilje--
24897:                           Istunto 23 p. lokakuuta 1907.
24898:        ---   -------   ~~---~----------------    ------ - - - - - - -
24899: 
24900: 
24901: lemistä muutamien erikoisoikeutena; sillä olemme nähneet maan-
24902: omistajain yhä enemmän veltostuvan, yhä enempi vaipuvan tavoit-
24903: telemaan mukavuutta, helpompia päiviä torppariensa kustannuk-
24904: sella. He ovat myyneet melkein sukupuuttoon maamme metsät,
24905: suuren kansallisomaisuutemme, he ovat myyneet yhtiöille tuhan-
24906: sittain maanviljelystilojamme, heidän viljelystensä kasvukuntoisuus
24907: viljan tuotantoon nähden on alentunut, mutta vuokraajain verot
24908: nousseet kymmenkertaiseksi entisestään, sietämättömän korkeiksi.
24909: Samalla on torpparien, lampuotien ja mäkitupalaisten asunto-oikeus-
24910: kin varsin arveluttavasti järkytetty. Uudisasuntojen perustaminen
24911: maanviljelystarkoituksiin on tullut melkein mahdottomaksi.
24912:     Näin on edessämme yhteiskunnallinen kysymys, kysymys siitä,
24913: onko tarpeellista kiinnittää enempi ka~salaisia maanviljelyksen hyö-
24914: dylliseen toimeen, onko hankittava kansalaisille tilaisuus omien ko-
24915: tien perustamiseen suuremmassa määrässä kuin ennen, onko torppa-
24916: reille ja heidän vertaisilleen annettava laillinen turva liiallista vero-
24917: tusta ja riistämistä vastaan, minkä alaisina he tähän saakka ovat
24918: olleet, sekä katsotaanko kansalle hyödylliseksi ryhtyä tämänsuun-
24919: -taisiin toimiin.
24920:     Suomen kansan eduskunnalle on nyt esitetty lakiehdotus, minkä
24921: tarkoituksena olisi tämän yhteiskunnallisen kysymyksemme osittai-
24922: nen ratkaiseminen. Se on osa meidän agraaripolitiikkaamme kuulu-
24923: vaa lainlaadintaa. Se on yksi eduskunnan tärkeimmistä tehtävistä
24924: tällä istuntokaudella. Sentähden kun alamme sitä käsittelemään,
24925: tulee meidän tyystin punnita, mitä teemme, mitä tekemättä jätämme
24926: ja mitä voimme tehdä. Varsinkin tahtoisin viimeksimainittua seik-
24927: kaa painaa eduskunnan huomioon toivossa, että silloin jättäisimme
24928: mahdollisimman vähän tekemättä tässä tärkeässä kysymyksessä.
24929: -Tämän toivomukseni lausun sitä suuremmalla luottamuksella, kun
24930:  muistan melkein kaikkien puolueitten ennen vaaleja luvanneen valit-
24931: sijoilleen parantaa kyseessäolevaa yhteiskunnallista haavaa.
24932:     Vastaako nyt käsilläoleva lakiehdotus niitten toiveitten toteutu-
24933:  mista, joita kansan syvät rivit, sorronalaiset raatajat ovat oikeutetut
24934: -eduskunnalta vaatimaan? Myönnettävä on, että koko joukko oikeu-
24935: dellisia parannuksia siinä esitetään torppareille, lampuodeille ja
24936: mäkitupalaisille, mutta ei juuri mitään itsenäisten tilojen vuokraajille.
24937:  Vähäinen on myös niin kutsuttujen niittypalstain vuokraajain osa.
24938: Kauttaaltaan käy valiokunnan enemmistön mielipiteessä johtavana
24939: lankana, että vuokralaisen työn ja vaivannäön hedelmiin tulee olla
24940: vuokraajalla, maanomistajana suuri oikeus. Hänellä yksin tulee
24941: ~lla oikeus vuokratilan ansiottomaan arvonnousuun, mikä tuntunee
24942: vallan käsittämättömältä yleisen oikeusperiaatteen mukaan, mitä
24943: yhteiskunnallisessa lainlaadinnassa toki pitäisi noudatettaman. Sillä
24944: ainoastaan kansan oikeuskäsitteen periaatteelle rakennettu laki saa
24945: kansan enemmistön kannatusta ja arvoa. Vallan ulkopuolelle kaik-
24946:                              Maanvuokralaki.                         2499
24947: 
24948: kea oikeudellista turvaa maanomistajia vastaan jäävät tämän laki-
24949: ehdotuksen mukaan monet tuhannet tukki- ynnä muitten yhtiöitten
24950: ja yksityisten omistamien tilain vuokraajat sekä kaikki kruunun-
24951: tilojen, kuninkaankartanoitten, sotilas- ja siviilivirastojen sekä pappis-
24952: virkatalojen torpparit.
24953:     Siis on maanvuokralakiehdotuksessa puutteita ja aukkoja, mitkä
24954: tekevät sen valiokunnan enemmistön esittämässä muodossa vähem-
24955: min tyydyttäväksi. Jos eduskunta sen hyväksyisi semmoisenaan, ei
24956: se saisi kansan syvien rivien koko kannatusta. Työn raskaan raata-
24957: jista, vuokraviljelijöistä, jäisi edelleen suuret laumat epäoikeutettuun
24958: asemaan vuokratiloillaan.
24959:     Tämän on valiokunnan vähemmistö ymmärtänyt ja laatinut
24960: viidennen vastalauseen mietintöön, mikä vastalause laiksi hyväk-
24961: syttynä paremmin vastaisi kansan oikeutettuja vaatimuksia ja tur-
24962: vaisi vuokralaisille yleisemmin heidän työnsä hedelmiä ja oman kodin.
24963: Sellaisen lain kautta tulisi perintätilain maalla asuvain maanvuokra-
24964: laisten riistäminen mahdottomaksi. He saatettaisiin tasa-arvoisiin
24965: oikeuksiin muitten maanviljelijäin kanssa, mikä ehdottomasti elvyt-
24966: täisi kansamme taloudellista ja siveellistä hyvinvointia. Se toisi
24967: maahan tyytyväisyyttä ja uutta yritteliäisyyttä uskomattomassa
24968: mitassa. Siitä koituisi etua koko kansalle. Kun kansa on edus-
24969: kuntansa valinnut tänne laskemaan perustusta uudelle, onnellisem-
24970: malle Suomelle, kun häätämättömän oman kodin perustamisen edis-
24971: täminen ja pääelinkeinon elvyttäminen on katsottava tärkeimmäksi
24972: kulmakiveksi siinä toimessa, ja kun tässä lakiehdotuksessa olevan
24973: vastalauseen mukaan lainlaadinta epäilemättä on johtava sille suun-
24974: nalle, niin rohkenen evästyksenä suurelle valiokunnalle ehdottaa,
24975: että se tekisi eduskunnalle ehdotuksen viidennen vastalauseen mukai-
24976: sen maanvuokralain hyväksymisestä.
24977:      Päivä, jolloin Suomen kansaneduskunta hyväksyisi sellaisen lain,
24978: olisi säilyvä pyyhkimättömänä Suomen historian lehdillä ja pysyvä
24979: kiitollisen kansan muistossa. Suomessa on tuskin riemuisempaa
24980: hetkeä eletty kuin se päivä olisi, jolloin hyväksyttäisiin laki, joka
24981: turvaisi tuhansille perheille häätämättömän, kohtuullisilla veroilla
24982: rasitetun oman kodin ja luonnollisen elinkeinon, sekä valmistaisi
24983: suuremmille laumoille mahdollisuuden saada oma koti ja päästä
24984: hankkimaan leipää suoraan luonnosta, maaemosta.
24985:     Suomen kansan edustajat! Uskallan vedota teidän jalomieli-
24986: syyteenne, uskallan vedota teidän oikeuden tuntoonne ja uskallan
24987: vedota teidän solidaarisuuteenne syvien rivien kanssa. Te ette tahdo
24988: että oikeuksia vailla olevat lukuisat epätoivoiset vuokralaisperheet,
24989: jotka sydän täynnä toivoa odottavat elinkeinonsa turvaamista, ko-
24990: tiensa turvaamista, jotka itkusilmin ovat pyytäneet edustajiansa
24991: tekemään kaikkensa turvatakseen heidän, sorrettujen oikeutta riis-
24992:                       Istunto 23 p. lokakuuta 1907.
24993: 
24994: 
24995: toja ja ryöstöjä vastaan. Antaisimmeko heille leivän asemasta ki-
24996: ven? (Asiaan! Asiaan!)
24997:     Vaikka olen kannattava viidettä vastalausetta, minkä allekir-
24998: joittaja olen, on minulla kumminkin siitä eroavainen näkökanta
24999: sikäli, kun se koskee kolmatta osa<;toa tässä lakiehdotuksessa, jonka
25000: pyydän tässä merkitä. Kolmannen lakiosaston ng pykälä käsittää
25001: sellaisia vuokrakauppoja, jotka tehdään niittypalstojen vuokraa-
25002: mista varten. Minun mielestäni niitten palstojen vuokrakauppoja
25003: tehdessä voitaisiin sovelluttaa tämän lakiehdotuksen ensimmäistä
25004: osaa. Pyydän siis suurelle valiokunnalle evästykseksi saada huo-
25005: mauttaa tämän erikoisena vastalauseenani mietintöä vastaan.
25006: 
25007:      Ed. Mikkola: Vaikka minulla olisi suurempi määrä yksityis-
25008: kohtiin kohdistuvia muistutuksia lakiehdotusta vastaan tehtävä,
25009: en kuitenkaan aikonut käyttää niiden johdosta puheenvuoroa ennen-
25010: kun kysymys olisi tullut takaisin suuresta valiokunnasta. En sitten-
25011: kään aikonut koskea it<;e periaatteisiin, joissa minä olen useissa koh-
25012: din toisella kannalla kuin valiokunta, siitä syystä että täällä on niihin
25013: pääasiallisesti jo kosketeltu ja minulla olisi ollut tilaisuutta niihin
25014: kosketella vasta sitten myöhemmin. Mutta kun täällä on esitetty
25015: periaatteita, joita minä en millään tavalla voi hyväksyä tämän lain
25016: yhtä vähän kun minkään muunkaan lain pohjaksi ja perustaksi,
25017: niin en ole voinut jättää muutamilla sanoilla koskematta niihin.
25018:      Mitä lakiehdotukseen itsessään tulee, niin valiokunta minun mie-
25019: lestäni on tehnyt suuren työn ja ylimalkaan tehnyt hyvää työtä.
25020: Mutta eräissä kohdin on se kuitenkin antanut hyvän harrastuksensa
25021: mennä liian pitkälle ja joutunut näin liiotteluihin, jotka tekevät
25022: ,että tämä laki minun ymmärtääkseni tulisi olemaan käytännössä
25023: huono laki, jota vastaisuudessa. saadaan katua. Tässä hyvässä tar-
25024: koituksessa on nimittäin minun käsittääkseni toteutettu aivan liian
25025: pitkälle sitä periaatetta, jonka edustaja Gebhard aikaisemmin eräässä
25026: toisessa yhteydessä mainitsi valiokunnan tarkoituksena olleen, nim.
25027: ·että on hankitta"I.Ta etuja torppareille ja muille maanvuokraajille
25028: maanomistajien kustannuksella. Tätä periaatetta lainsäädäntötyön
25029: pohjaksi en minä puolestani voi pitää oikeutettuna enkä hyväksyä.
25030: Minä katson että maanomistajan oikeus ja maata omaamattoman
25031:  oikeus ja torpparin oikeus ja vuokramiehen oikeus ovat kaikki yhtä
25032: hyviä ja yhtä hyvin pyhinä pidettävät. Minä tahdon antaa kaikille
25033:  näille oikeutta, mutta en oikeutta toisen kustannuksella ja toisen
25034: häviöllä. Tämän päivän istunnossa mainitsi erl. Gebhard että tämän
25035: lakiehdotuksen perimmäinen tarkoitus oikeastaan <mkin ollut saada
25036: .aikaan perinnöllinen vuokra. Minun mielestäni on sekin periaate
25037:  sellainen, jota ei voida hyväksyä, jos onkin äärimmäinen tarkoitus
25038:  näin ollut, joka kuitenkaan ei tule esille itse lakiehdotuksessa. Laki-
25039: ehdotus näinvastoin on rakennettu, mikäli minä ymmärrän, nimen-
25040:                             Maanvuokralaki.                        2501
25041: 
25042: 
25043: 
25044: omaan sille kannalle että ainoastaan määräaikainen vuokra tulisi
25045: käytäntöön. Ja jos toisenlaisia periaatteita, kuin mitä itse lain
25046: sanat ja perustelut sisältävät, on tahdottu epäsuorasti saada aikaan,
25047: niin minä en pidä sellaista oikeana. Vielä mainitsi ed. Gebhard
25048: lausunnossaan että valiokunta on tahtonut että torpparilaitos koko-
25049: naisuudessaan tämän kautta, uuden lakiehdotuksen kautta,jvähitellen
25050: tulisi häviämään. Minun mielestäni on tämä ensiksikin ristiriidassa
25051: edellisen kohdan kanssa ed. Gebhardin lausunnossa, jossa väitetään
25052: että siitä syntyisi perinnöllinen vuokralaitos. Toiseksi löytyy ja
25053: pitäisi löytyä toisia keinoja, joilla tämä tarkoitusperä, nim. torppari-
25054: laitoksen häviäminen, saavutettaisiin, kuin se että uudet vuokrat
25055: tehdään mahdottomiksi ja vanhat asetetaan niin kohtuuttomille
25056: ehdoille että sopimuskumppanit tulevat siitä kärsimään ilmeistä
25057: vääryyttä. Täällä myöskin useat kerrat on viitattu siihen ja tah-
25058: dottu panna se joksikin ratkaisevaksi asianhaaraksi että torppareita
25059: ja mäkitupalaisia on 16o,ooo sen sijaan kuin maanomistajia on vaan
25060: 6o,ooo. Niinkuin jo alussa mainitsin, en voi käsittää että oikeudet
25061: saisivat olla erilaiset, olkoon lukumäärä suurempi tai pienempi.
25062: Pienemmällä lukumäärällä täytyy olla yhtä suuri oikeus kuin suu-
25063: remmalla lukumäärällä.          Ja minä puolestani luulen että maata
25064: omistava luokka tässä maassa on ollut ja on tänä päivänä vielä yhtä
25065: tärkeä kuin torppariluokka tai muut luokat konsanaan. Minun
25066: käsitykseni on se että maanviljelijä -ja maataomistava luokka, joka
25067: onneksi meillä on enimmäkseen pienviljelijöitä ja keskikokoisia vilje-
25068: lijöitä, se on ollut se, joka tässä maassa on kantanut aikojen kuluessa
25069:  valtiollisen ja yhteiskunnallisen taakan ja ollut sen taloudellisen ja
25070:  yhteiskunnallisen elämän ylläpitäjänä, kannattajana ja tukena.
25071:  Jos me nyt liikanaisessa innossa lainsäädäntötoimenpiteillä menemme
25072: siihen että sen tai tämän kansaluokan hyväksi tahdomme hävittää
25073:  tämän maata omistavan itsenäisen talonpoikaisluokan, tehdä sen
25074:  elämän sietämättömäksi, niin me teemme minun käsittääkseni ereh-
25075:  dyksen, joka myöhemmin on mahdoton korjata, me katkaisemme
25076:  maalta selkärangan. Minä toivon ja haluan, että torpparien ja
25077:  vuokramiesten ja tilattomien asema tulee parannetuksi, mikäli se
25078:  voi tapahtua oikeuden rajoissa. Mutta minä luulen, että esillä oleva
25079:  mietintö on mennyt niin hyvin kohtuuden kuin oikeuden rajojen
25080:  ulkopuolelle, ja sen vuoksi sitä kaikissa kohdin en voi hyväksyä.
25081:  Minä tarkoitan ennen kaikkea vuokra-ajan pituutta ja niitä määrä-
25082:  yksiä, jotka ovat sen kanssa yhteydessä, sekä lain taaksepäin vai-
25083:  kuttavaa voimaa, vieläpä kauvemmaksi taaksepäin, nim. korvaus-
25084:  velvollisuuteen nähden, siitäkin kun laki on astunut voimaan. Jos
25085:  asetutaan tälle kannalle, että ilman välttämättömintä pakkoa lain
25086:  taaksepäin vaikuttava voima täten ulotetaan kauvas, niin ollaan
25087:  kaltevalla pinnalla, jossa ei ole minkäänlaista suojaa yksityisen saa-
25088:  vuttamilla oikeuksilla. Sillä jos tänään väitetään että maanomista-
25089: 2502                  Istunto 23 p. lokakuuta I907·
25090: 
25091: 
25092: jat ovat saavuttaneet liiallisia oikeuksia, vaikka ne perustuvat-
25093: kin laillisiin sopimuksiin ja välipuheisiin, joihin kumpikin asianosai-
25094: nen on suostunut, niin voidaan huomenna tai ensi vuonna tulla sano-
25095: maan, että torpparit ovat saavuttaneet liikanaisia oikeuksia, tilatto-
25096: milla ei ole tällaisia oikeuksia ja siis täytyy torppareilta ottaa tilatto-
25097: mien hyväksi ne oikeudet, jotka he ovat tämän lain kautta saavutta-
25098: neet j. n. e. Kyllä minäkin olen sitä mieltä, että olot maassa ny-
25099: kyään ovat sellaiset, että jossakin kohden taaksepäin ulottuva vai-
25100: kutus on tälle vuokralaine annettava, mutta tämä ei missään tapa-
25101: uksessa saa mennä pitemmälle kuin hallituksen esitys on tässä suh-
25102: teessa mennyt. Enkä minä olisi taipuvainen kaikissa suhteissa
25103: menemään niinkään pitkälle kuin hallituksen esitys, vaan tahtoisin
25104: siinä kohden samaten kuin valiokuntakin, mikäli se koskee tämän
25105: taaksepäin vaikuttavan voiman supistamista. Mutta taas toiselta-
25106: puolen tahtoisin supistaa valiokunnan ehdotuksen siihen rajaan,
25107: minkä hallitus on esittänyt, koska pidän sen kaikissa tapauksissa
25108: sinä äärimmäisenä rajana, johon milloinkaan voidaan korvauksiin
25109: nähden torppateille mennä.
25110:     Minun mielestäni on tosin sekä laillisesti oikeutettu, että tarkoi-
25111: tuksenmukainen periaate, se, mitä valiokunta on ehdottanut vuok-
25112: rien, mitkä tähän asti on suoritettu päivätöissä, siirtämisestä rahassa
25113: maksettaviksi. Mutta oikeus korvauksen saantiin tehdystä paran-
25114: nuksesta on sellainen, joka koskee niin syvälti olevia oloja, että tästä
25115: lakiehdotuksesta seuraavat mullistukset tulisivat saattamaan olot
25116: paljon pahemmiksi kuin tähän asti. Täällä on sanottu, että jos
25117: torppari, joka työssä ja pääomassa on kiinnittänyt maahan esim.
25118: 5,000 markkaa ja nyt tai vastaisuudessa luovuttaa torpan, ei siltä
25119: ajalta, mikä on kulunut ennenkuin tämä laki astuisi voimaan, saisi
25120: korvausta, niin hän kärsisi mitä suurinta vääryyttä. Mutta se vää-
25121: ryys ei ole minun ymmärtääkseni niinkään suuri, sillä hän ei ole
25122: ryhtynyt tähän torpan hoitoon sillä edellytyksellä ja tiedolla, että
25123: hän saisi tällaista korvausta, eikä hän ole rahojaan eikä työtään kiin-
25124: nittänyt maahan myöskään sillä edellytyksellä, että hänelle tästä
25125: korvausta uuden perusteen mukaan maksettaisiin. Hän ei ole voi-
25126: nut tietää, että Suomessa 1907 olisi yksikamarinen eduskunta, joka
25127: laatisi hänen hyväkseen tällaisen taaksepäin vaikuttavan lain. Siis
25128: ei tässä kohden ole niinkään huutavaa vääryyttä, joka sellaisenaan
25129: oikeuttaisi tämän lainsäädäntötoimenpiteen. Ja toiselta puolen
25130: on vääryys maanomistajaa kohtaan tässä samassa tapauksessa yhtä
25131: suuri tai suurempikin sen kautta, että hän ei myöskään ole edeltä-
25132: päin voinut tietää, että hän tulisi maksamaan tällaista korvausta.
25133: Voipa sattua niinkin, että aivan toinen henkilö on ollut maanomis-
25134: tajana silloin, kun välipuhe on tehty ja nykyinen maanomistaja,
25135: jonka hallitusaikana korvaus tulee maksettavaksi, on ollut siinä va-
25136: kuutuksessa, ettei hän mitään tällaista tule maksamaan ja suoritta-
25137:                             Maanvuokralaki.
25138: 
25139: 
25140: nut jo edelliselle omistajalle täyden korvauksen talon hintana tuosta
25141: torpasta ja niistä parannuksista, joiden hän syystä on toivonut tule-
25142: van talon hyväksi.
25143:    Näin ollen, miltä puolen asiaa katsottaneekin, ovat minun käsi-
25144: tykseni mukaan nämä ennen kaikkea sellaisia vaarallisia ja arvelutta-
25145: via kohtia, joita suuren valiokunnan pitäisi lieventää ja tasoittaa,
25146: että tämä pääpiirteissään hyvä laki voisi tulla onneksi ja siunauk-
25147: seksi niin hyvin torppareille kuin maanomistajillekin.
25148: 
25149:      Ed. Vuolijoki, Sulo: En voi olla lausumatta paheksumustani
25150: .siitä, että suuren valiokunnan jäsenet täällä rupeavat evästämään
25151:  omaa valiokuntaansa ja unohtavat parlamentaarisen toiminnan
25152:  ensimäiset alkeet. Tämän paheksumiseni tahdon etenkin kohdistaa
25153:  ed. Castreniin, joka evästäessään suurta valiokuntaa menetteli ta-
25154:  vallaan oman valiokuntansa tahtoa ja sen laillansa tekemää pää-
25155:  töstä vastaan. Jos hän olisi tahtonut saada lakiehdotukseen asial-
25156:  lisia muutoksia, niin hän olisi vallan hyvin voinut jättää puheensa
25157:  suureen valiokuntaan, jos ei, niin hän olisi voinut jättää sen asian
25158:  toiseen käsittelyyn. Saman huomautuksen tahtoisin kohdistaa ed.
25159:  Häkkiseen, vaikka tosin mielestäni hänen puheensa ei olisi asiaa
25160:  auttanut edes toisessa käsittelyssäkään.
25161:      En tahdo ruveta kohta kohdalta puolustamaan tätä viidettä
25162:  vastalausetta, sillä siitä voisi sukeutua niin pitkä juttu, ettemme
25163:  kerkiäisi suuren valiokunnan kokoukseen, jonka pitäisi alkaa kello 7.
25164:  Pyydän ainoastaan huomauttaa tämän viidennen vastalauseen puo-
25165:  lustamiseksi erästä seikkaa, joka on tavallaan läpikäyvänä lankana
25166:  siinä, sitä nimittäin, että tämän vastalauseen kautta tahdotaan saat-
25167:  taa torpparit itsenäisten korkoa maksavien maanomistajien asemaan.
25168:  Saman periaatteen sanoo valiokunnan enemmistökin olevan itsellään,
25169:  mutta se ei ole tässä kohden tahtonut eikä uskaltanut ottaa täyttä
25170:  askelta, vaan asettanut puolitiehen, siinä kohden mielestäni kuiten-
25171:  kaan lainkaan onnistumatta.
25172:       Nyt on huomautettu tämän viidennen vastalauseen johdosta,
25173:  että se on puhtaasti porvarillinen vastalause, vaikka siinä on sosiaali-
25174:  demokraattien nimiä alla. Se on aivan oikea huomautus, se on puh-
25175:  taasti porvarillinen vastalause, siinä huomataan tuskin jälkiäkään
25176:  siitä, mitä teoriiassa ymmärretään sosiaalidemokraatisella katsanto-
25177:  kannalla. Mutta meidän täytyy toisinaan mukautua oleviin oloihin,
25178:  ja niin on tässäkin täytynyt tehdä. Kun taloudelliset olot ja ylä-
25179:  luokan sekä maanomistajien sosiaalipoliittinen ymmärtämättömyys
25180:  oli ajanut asiat semmoiseen umpikujaan, että täytyi ruveta perin-
25181:  pohjin uudistamaan lakia, jonka voimaan astumisesta ei ole kuin
25182:   muutama vuosi, kun torppariolot ympäri maata kärjistyvät sellaiselle
25183:  kannalle, että siitä olisi voinut tulla hyvinkin vakavia seurauksia,
25184:  ellei olisi ruvettu juuri sosiaalidemokraattisen puolueen taholta heitä
25185:                                                                IS8
25186:                       Istunto 23 p. lokakuuta 1907·
25187: 
25188: 
25189: suojaan ottamaan ja organiseeraamaan, niin näitä näkökohtia sil-
25190: mällä pitäen hyväksyi sosiaalidemokraattien puolue semmoisen
25191: ohjelman, joka tähtää vaan lähimpään tulevaisuuteen, tähtää vaan
25192: torppariluokan saattamista itsenäiseksi, jotta siltä ei voitaisi, kuten
25193: ed. Gebhardkin mainitsi, riistää kokonaan sen työn tuloksia.
25194:     Yleensä tämä valiokunnan enemmistön ehdottarua lakiehdotus
25195: on epätäydellinen. Olen ed. Castrenin kanssa samaa mieltä siinä,
25196: että on jonkun verran arveluttavaa mennä säätämään tämmöistä
25197: lakia, ellei samalla ole takeita siitä, että tulee jonkunlaisia pakkotoi-
25198: menpiteitä, joiden kautta voidaan tarmokkaasti edistää tilattoman
25199: väestön kysymyksen ratkaisua.
25200:     Senaattori Nybergh on täällä myös kosketellut sitä kohtaa, johon
25201: ed. Castren on pannut niin suuren painon, nim. 50 vuoden vuokra-
25202: aikaa. En ole minäkään lainkaan niin ehdottomasti vakuutettu
25203: kuin valiokunnan mietintö siitä, että 50 vuoden vuokra-aika olisi
25204: välttämätön. Jos nim. katsellaan tätä lakia yksistään, eikä katsota
25205: sitä yhteydessä jonkun viljelyspakkolain kanssa, jonka yhteydessä
25206: me sosiaalidemokraatit aina olemme tätä lakia suunnitelleet, silloin
25207: ei olisi ehdottomalla varmuudella mentävä väittämään, että maata-
25208: loudelliselle kehitykselle, torppariluokan hyvinvoinnille sekä tilatto-
25209: man väestön kysymyksen ratkaisulle olisi onnellisinta tuo 50 vuoden
25210: vuokra-aika. Sillä ellei säädetä minkäänlaisia pakkotoimenpiteitä,
25211: niin onhan itsestään selvää, että maanomistajat tavattoman vasten-
25212: mielisesti luovuttavat suuria alueita maastaan pois semmoisilla
25213: ehdoilla, joista he itse eivät edes saa määrätä, vaan josta määräämi-
25214: nen jää vuokralautakunnalle.
25215:     Senaattori Nybergh kosketteli myös 27 §, joka on yksi niitä kor-
25216: vauspykäliä, joista valiokunnassa syntyi ehkä enemmän erimieli-
25217: syyttä kuin mistään muusta kohdasta koko laissa. Olen hänen kans-
25218: saan aivan samaa mieltä, että tuo pykälä ei ole onnistunut, sillä minun
25219: mielestäni tätä pykälää pitää katsella yhteydessä 7 §:n kanssa, jossa
25220: määrätään, että vuokramaksua voisi 25 vuoden päästä vuokramie-
25221: helle korottaa vuokralautakunnan toimittaman katselmuksen kautta,
25222: jolloin tosin otettaisiin huomioon ainoastaan maan ansaitsematon
25223: arvon nousu, eli n. k. differentsiaalikorko. Ja jos sitä tässä yhtey-
25224: dessä tarkastetaan, niin johtuu siitä, että osa vuokratiloja tulee
25225: mahdollisesti jatkuvasti vuokralla hoidetuksi, mutta jos 25 vuoden
25226: päästä korotetaan torppareille vuokramaksua, niin he pakostakin
25227: joutuvat suorittamaan lisättyä vuokramaksua niistä korvauksista
25228: joita itse ovat tehneet, sillä tätä differetnsiaalikorkoa on käsittääkseni
25229: mahdotonta minkään vuokralautakunnan määrätä, se kun on maan
25230: paraillekin asiantuntijoille luullakseni ylivoimainen tehtävä.
25231:     Eräästä pienestä kohdasta tahtoisin vielä huomauttaa etenkin
25232: siitä syystä että läsnä on se hallituksen jäsen, jonka myötävaiku-
25233: tuksella tuo kohta on lakiehdotukseen tullut. Se on aivan vähä-
25234:                            Maanvuokralaki.
25235: ·----------------------------
25236: 
25237: pätöinen ja olen kyllä ollut mukana äänestämässä sitä lakiin, sillä
25238: minulla itse puolestani ei ole ollut mitään epäilyksiä siitä, mutta en
25239: voi ymmärtää, mitenkä juristit voivat panna tähän lakiin semmoisen
25240: kohdan, mikä minun ymmärtääkseni on aivan vasten lakiemme
25241: henkeä. 69 §:n alussa sanotaan, että vuokratuomioistuimena toimii
25242: kihlakunnanoikeus. Tässä annetaan siis kihlakunnanoikeudelle kom-
25243: petenssi joitakin spesiaalitehtäviä varten ja silloin meidän lakiemme
25244: mukaan sitä ei voi kutsua kihlakunnanoikeudeksi, vaan jollain muulla
25245: nimellä. Esim. 1892 vuoden asetuksen mukaan, jos kihlakunnanoi-
25246: keus pitää kat<>elmuksia pappilassa, kutsutaan sitä silloin kihlakun-
25247: nan katselmusoikeudeksi; ja tässä vielä lisäksi kihlakunnan lauta-
25248: kunta on kokoonpantu tavallisuudesta poikkeavalla tavalla ja kihla-
25249: kunnanoikeudelle annetaan kompetenssi spesiaalitehtäviä varten.
25250: Olen, kuten sanottu, ollut mukana äänestämässä tätä pykälää lakiin,
25251: sillä en ole tahtonut olla niin turhan tarkka tällaisessa kohdassa,
25252: mutta en voi ymmärtää, niitenkä juristit ovat voineet sen tehdä.
25253: 
25254:      Ed. Schybergson: Utskottets lagförslag innehåller ett stad-
25255: gande därom, att lagbestämningarna icke gälla om lega af sådan jord,
25256: som staten eller kommunen inköpt för att delas mellan den obesuttna
25257: befolkningen. Såsom lagen öfverhufvud af utskottet affattat<>, är
25258: denna bestämmelse äfven oundgängligen nödvändig, ty eljes skulle
25259: icke arbetet för den obesuttna befolkningen, för parcellering af jorden
25260: och för uppkomsten af småbrukare kunna genomföras. Den före-
25261: slagna lagens stadganden skulle vara i vägen därför på hvart enda
25262: steg. Men om så är förhållandet, huru skall man då reda sig med
25263: de lägenheter, som staten eller kommunen för ändamålet inköper,
25264: efter det denna lag redan trädt i gällande kraft. Man kan väl icke
25265: tänka sig att torparena på dessa lägenheter skulle få afstå ifrån sin
25266: rätt därför att fastigheten kommit i statens eller kommunens händer.
25267: Och icke blott detta. Det finnes för närvarande en rörelse i landet,
25268: som på allt sätt borde uppmuntras, nämligen den att jordegarena utan
25269: statens förmedling söka befrämja, försöka sträfva tili en parcellering
25270: af sina lägenheter och torparenas frigörelse. Det förgår knappast
25271: en dag på Hypoteksföreningen, då icke någon jordegare från landet,
25272: tillsvidare vanligen allmogemän, kommer och talar om sina planer i
25273: detta afseende och hör sig för om möjligheter härtill med afseende å
25274: lånen från Hypoteksföreningen. Hela detta sträfvande, som ju i
25275:  alla afseenden bör uppmuntras, motvärkas genom den nya lagen och
25276: i stället få vi, såsom herr Gebhard utsagt, de ärftliga arrendena. -
25277:  Är det då värkligen någon välsignelse med dem?
25278:      På tal om dessa ärftliga arrenden kan jag icke underlåta att om-
25279: nämna ett yttrande, som en af torparena uti agrarkomiten fälde om
25280: dem. Han ville, att agrarkomiten skulle bibehålla det ärftliga arren-
25281: det såsom en af formerna för arrendets afslutande och framhöll såsom
25282: 2500                  Istunto 23 p. lokakuuta 1()07.
25283: 
25284: 
25285:   skäl härför att man för dugande söner ju alltid har utvägar, men om
25286:   någon af ens söner är oduglig, en >>renttupoika>>, såsom han uttryckte
25287:   sig, så bör man reservera sig möjligheten att gifva honom ett ärftligt
25288:   arrende. Är det nu värkligen med olika jordbesittningsformer- man
25289:   vill slå ihjäl vår sträfvan att få jorden här i landet delad i små lägen-
25290:   heter, hvilka ägaren har fullt intresse af att bruka på bästa möjliga
25291:   sätt. J ag förstår mycket väl den socialistiska uppfattningen, enligt
25292:   hvilken statsvärket skall tillösa sig jorden och de forne torparena
25293:   skola blifva statsvärkets arrendatorer. Men dessa ärftliga arrenden,
25294:  kombinerade med eganderätten tili jord i enskild hand, äro ett oting.
25295:       Om man åter frånser dessa synpunkter och alls icke tänker på
25296:   denna viktiga frågas utveckling för landet öfverhufvud, utan endast
25297:  på de nuvarande torparenas intressen, så är det tvifvelaktigt, om ens
25298:   dessa komma att tacka oss för ett lagförslag sådant som det förelig-
25299:  gande.
25300:       Af föregående talare har redan framhållits, att det mången gång
25301:   är lika viktigt för torparen som för jordegaren att kunna afsluta ett
25302:   arrendekontrakt på kort tid. Det är i a11 synnerhet viktigt för ho-
25303:  nom. om han i annan händelse intet arrende får.
25304:       Äfven den legonämd, med hvilken man velat lyckliggöra torparena,
25305:  har två sidor. Det kan inträffa, att legonämden åtminstone på en
25306:  del orter blir så sammansatt, att den går jordegarens ärenden och då
25307:  komma torparena sannolikt icke att rosa den. Men om den ock,
25308:  såsom sannolikt är, i flertalet fall går torparenas ärenden, men icke
25309:  i så hög grad som de skulle önska, komma de icke häller att vara
25310:  tillfreds. Hvad som åtminstone är säkert, är att det blir en kamp
25311:  inom kommunerna emellan jordegareintresset och torpareintresset,
25312:  hvilka hvardera vilja sitta i högsätet i legonämden. Vi komma
25313:  därmed att få en tvistefråga ytterligare tili alla de öfriga.
25314:       En följd af att legonämden under vissa förutsättningar får fast-
25315:  ställa legan är vidare den, att torparen icke tillåtes sälja sin arrende-
25316:  rätt eller rättare, icke fått vid försäljningen betinga sig högre afträ-
25317:  dessumma än hvad som motsvarar de förbättringar, han nedlagt på
25318:  jorden. Äfven om torparen fått ett gynnsamt kontrakt, saknar
25319: han sålunda möjlighet att tillgodogöra sig det genom dess öfverlåtelse
25320: åt en annan. Han är tvungen att sitta kvar. Han blir den ärftliga
25321:  arrendatorn, som hr Gebhard ville hafva honom till. ·Men det är
25322: icke sagdt att han är nöjd därmed.
25323:       Hvad sedan beträffar denna ersättning, hvarom så mycket talats,
25324: så tänker jag mig, att den nog kan blifva stor i framtiden, och om
25325: den får höga sig år efter år i generationer, så kan den slutligen blifva
25326: så stor, att inteckningsinnehafvaren icke vidare har något att få.
25327: Och med denna rätt att få räkna ersättningen ända till 25 år tilihaka
25328: i tiden, skall torparen i många fall finna sig besviken i sina förvänt-
25329: ningar. Hr Gebhard har talat om en torpare, som nedlagt 5,000
25330:                             Maanvuokralaki.
25331: 
25332: 
25333: mark under tidemas lopp på sitt torp. J ag förmodar, att han hör
25334: till den kategori, som då han kom till torpet, icke egde någonting.
25335: Om han nu utöfver dessa 5,000 mark, som han nedlagt på själfva
25336: torpet, eger inventarier, låt oss säga, till 3 a 4,000 marks värde, så
25337: frågar man sig, hnru han kommit sig till dessa? Jo, därigenom, att
25338: arrendet varit lågt, och gjort det för honom möjligt att sålunda för-
25339: kofra sig. J ag kan i detta afseende ifrån min erfarenhet i Hypoteks-
25340: föreningen nämna, att isynnerhet då det gäller större herrgårdar,
25341: man mycket ofta kommer till det resultat, att torparenas arrenden
25342: äro låga i förhållande till de arealer, som de bruka. Detta sakför-
25343: hållande gifver icke sällan anledning till afkortning på värderings··
25344: summan. Det har förekommit fall, då värderingssumman på denna
25345: grund minskats med åtskilliga htmdratals tusen mark. Och min
25346: erfarenhet från landets största jordkomplex är den, att under de
25347: sista IO åren, samtidigt med det torpen gått framåt och förkofrats,
25348: torparen själf har ökat sin förmögenhet med 3 a 4,000 mark per år.
25349: Enligt den affattning, som denna lag nu har, skulle afdrag ifrån
25350: ersättningsanspråken göras för låga arrenden och jag tänker att er-
25351: sättningens belopp vid sådant förhållande i stort antal fall skulle bli
25352: iämförelsevis litet.
25353: .. Däremot kunna ersättningama i framtiden, om de höga sig år
25354: efter år, blifva så betydande, att t. o. m. inteckningsinnehaf-
25355:  varens intressen såsom jag sade trädas för nära. J ag har icke haft
25356: t.id att sätta mig in i lagförslaget därhän, att jag kunnat konstatera,
25357: hnruvida utskottet tillagt inteckningsinnehafvare företrädesrätt.
25358: I hvarje händelse bör sådan företrädesrätt tillerkänna"S dem, som
25359: hafva inteckning, före det lagen trädt i gällande kraft, ty eljes har
25360: man icke blott trädt jordegarens, utan också tredje mans rätt för när.
25361:  Det är omöjligt för kreditinstitnt att skydda sig emot en sådan even-
25362: tualitet.
25363:      J ag skall icke gå in i lagförslagets detaljer. J ag är ense med hr
25364: Mikkola därom, att denna lag, som utan tvifvel är framsprungen af
25365: den varmaste öfvertygelse och önskan att få förhållandena ordnade
25366: på bästa möjliga sätt, kommer att visa sig vara en olycklig lag för
25367: alla, som den kommer att beröra.
25368:      Herr Vuolijoki, Sulo, förklarade, att den af honom nndertecknade
25369:  reservationen icke alls var socialdemokratisk utan borgerlig. J ag
25370: har icke hunnit stifta tillräcklig bekantskap med den; för att uttala
25371: mig härom. Måhända är den bättre än utskottets förslag. J ag
25372: befarar dock, att så icke är fallet.
25373:      Både utskottets förslag och reservationen synas mig hafva fram-
25374: sprungit nr välmenande afsikter, men kommit att få en formulering
25375: sådan den naturligtvis gifvits af personer, som icke äro förtrogna
25376:  med det praktiska lifvet och dess kraf. Huru som hälst måste vi
25377:  vara beredda på, att, då denna lag kommer till stånd, vi hafva för
25378: 2508                Istunto 23 p. lokakuuta 1907.
25379: 
25380: 
25381: oss ett otal Laukkoaffärer. Det är 1cke något tvifvel om, att jord-
25382: egaren, hvarhälst han det förmår, kommer att uppsäga torparena,
25383: när deras kontrakt gått ut. Det har också hr Vuolijoki, om jag icke
25384: missförstod honom, konstaterat. Men i så fall är staten förpliktad
25385: att intervenera och den bör skaffa sig ressurser därtili. J ag upprepar
25386: därför det förslag, som jag framställde i sammanhang med Laukko-
25387: interpellationen, nämligen att regeringen måtte utvärka sig rätt
25388: att emittera ett tiliräckligt stort inhemskt lån för att inköpa, om icke
25389: lägenheterna i deras helhet, så torpen. Torpen kunde åtminstone
25390: tilisvidare blifva torp under kronan. J ag kan och har icke rätt att
25391: här närmare ingå på denna fråga, då den ligger på sidan om saken.
25392: Men jag har dock trott mig kunna ånyo påpeka denna lösning af
25393: frågan, som icke behöfver ställa sig oförmånlig för statsvärket, och
25394: som för de nuvarande torparena säkert vore den lyckligaste. Då
25395: jag i våras framställde förslaget, tänkte jag mig möjligheten af 4 I/2
25396: ojo obligationer. Såsom penningeförhållandena nu gestaltat sig,
25397: måste vi gå öfver till en högre räntefot, tili 5 ofo, men när tiderna
25398: blifva bättre kan en konvertering ega rum, i hvilket fall den finan-
25399: siella sidan af saken efterhand skulle komma att för statsvärket ge-
25400: stalta sig förmånligare.
25401:      Då det i går var fråga om ärendets bordläggning, sökte man ut-
25402: öfva påtryckning på dem, som yrkade bordläggning, att afstå från
25403: detta yrkande för att få ärendet omedelbart remitteradt tili stora
25404: utskottet. J ag tror att den debatt, som i dag egt rum, i sin mån
25405: ådagalagt, att man skall vara varsam vid att gå förbi de former, som
25406: L. 0. faststallt. En fråga, såsom denna, är utan tvifvel bråd-
25407: skande, men det är å andra sidan viktigt, att den diskuteras och be-
25408: lyses från olika sidor, och åtminstone jag är tacksam för att jag genom
25409: bordläggningen varit i tilifälle att fullgöra hvad jag anser vara icke
25410: blott min rätt utan min plikt, nämligen att, då jag icke är medlem
25411: af stora utskottet, redan nu uttala mina betänkligheter beträffandl'
25412: förslaget. Och jag tror att det vore gynnsamt för lagens affattning
25413: om vi i stället för att afgöra den nu, då vi hafva så mycket annat som
25414: ovilkorligen måste slutbehandlas, skulle företaga den tili afgörande
25415: i början af februari, då vi hafva bättre tid. Förslaget skulle därmed
25416: dock icke fördröjas för längre tid än några månader. Om så icke
25417: sker, kunna vi komma att göra oss skyldiga tili fel, som sedan icke
25418: äro lätta att afhjälpa. I talmanskonferensen framhölls i annat
25419: sammanhang att ett ärende, som nu är färdigt förberedt, kan vid
25420: nästa landtdag återupptagas antingen så, att regeringen öfverlämnar
25421: ny proposition med hänvisning tili sin garnla, eller att förslag väckes
25422: i motionsväg. Då skulle fackutskottets beredning föreligga färdig,
25423: icke såsom nu i landtdagens sista timme, utan i god tid så att både
25424: stora utskottet och plenum kunna egna frågan en allvarsam pröfning.
25425:      J ag hoppas att landtdagen icke i detta mitt uttalande ser en afsikt
25426:                             Maanvuokralaki.                       2509
25427: -------------------------
25428: att fördröja ärendets gång. J ag gör anspråk på att i fråga om torpa-
25429: renas bästa och småbrukets utveckling sedan många år hafva visat
25430: och hyst det intresse, att jag måste få stå öfver sådana misstankar.
25431: 
25432:     Ed. Rajala: En ole ajatellut pitää mitään pitkää esitelmää,
25433: niinkuin täällä on niitä ilmanki kylläksi pitkiä pidetty, mutta olen
25434: pyytänyt puheenvuoroa ainoastaan siitä syystä, ettei minulla ole
25435: tilaisuutta tuoda mielipidettäni suuressa valiokunnassa näkyviin.
25436: Kuten tiedämme, meidän nykyinen voimassa oleva lakimme herät-
25437: tää suurta tyytymättömyyttä kautta Suomen niitä henkilöitä koh-
25438: taan, joita tällä lailla on hallittu ja ohjattu sinne käsin että tämän
25439: lain rinnalla ja lain suojan kautta on tahdottu kaikki meidän vähä-
25440: varaisten omaisuus ryöstää suurempivaraisille henkilöille. Siitä
25441: syystä meidän pitäisi jokaisen ajatella sitä suurta epäkohtaa, mitä
25442: tässä kohden on ollut että se olisi ollut juuri pikaisesti poistettava.
25443: Kuten täällä monet puhujat ovat esittäneet ja tuoneet näkyviin, on
25444: arveltu että saattaisi tämä laki tuottaa suuria vaikeuksia Suomen
25445: kansalle, erittäinkin siinä suhteessa, kuten hallituksenkin edustaja
25446: mainitsi että, jos tehdään vuokrakirja 50 vuodeksi, niin se saattaa
25447: tuottaa epävarmuutta. Tässä on huomautettava näille kamarin
25448: herroille sitä asiaa että Pohjanmaan puolella, ·vaasan läänissä on jo
25449: käytetty kautta vuosisatojen sitä tapaa että vuokrakontrahdit on
25450: tehty 50 vuodeksi. Siellä ei tunnetakaan sen lyhyempää kantrahtia
25451: nykyajalla enempää kuin vanhallakaan ajalla. Me muistamme hy-
25452: vin sen ajan kun tämä maanvuokralaki asetettiin, joka nyt on voi-
25453: massa, minkäkaltaista tyytymättömyyttä se herätti kansassa sen
25454: vuoksi että oli asetettu 10-vuotisia 20-, 25-vuotisia ajanmääriä. Se
25455: herätti suurta tyytymättömyyttä näitä vuokraajia kohtaan. Pyy-
25456: dän vaan huomauttaa suuren valiokunnan jäsenille, että pitäisivät
25457: tätä silmällä ja katsoisivat sen kansan puoleen, joka kautta Suomen
25458: on niin mahdottoman tyytymätön sen johdosta että heidän omai-
25459: suuttansa ei turvata heille itselleen, vaan että se vielä lain kautta
25460: luovutetaan niille suurempivaraisille henkilöille. Olen aivan toi-
25461: sella kannalla kuin ed. Mikkola. Me tierlämme että satoja vuosia on
25462: kulunut siitä kun vuokralaisia on ollut ja satoja vuosia on näiden
25463: vuokraajien omaisuutta luovutettu niille suurvarallisille, joista jo
25464: on kyllin mainittu. Ehdotan että 18 § olisi muutettava ensimäisen
25465: vastalauseen mukaan ja 20 sekä 22 § toisen ja kolmannen vastalau-
25466: seen mukaan.
25467: 
25468:    Ed. Suomalainen, J.: Otin puheenvouron ed. Snellmanin lau-
25469: sunnon johdosta, jossa hän tulkitsi paikkakuntansa oloja Kuopion
25470: läänissä. Hän pelkäsi että maataolousvaliokunnan mietinnön vah-
25471: vin puoli, nim. 50 vuoden vuokra-aika, tulisi vaikuttamaan siellä
25472: ehkäisevästi torppariolojen kehitykseen, ja mainitsi, että vastaisuu-
25473: 2510                  Istunto 23 p. lokakuuta 1907.
25474: 
25475: dessa tilanomistajat tulisivat pitämään jälkeläistensä etua silmällä
25476: eivätkä antaisi vuokraviljelijöille maita lainkaan viljeltäväksi, jos
25477: täten rajoitettaisiin pikkutilallisten oikeuksia. Mutta niihin oloihin
25478: nähden, mitä minä tunne, nolisin sillä kannalla, että juuri nämä pikku-
25479: tilalliset paremmin kuin tähän asti pitäisivät silmällä jälkeläistensä
25480: etuja eikä kuten nykyään harjoittaisi maahuijausta perheitten
25481: keskuudessa, siten että virkein veljes lunastaa osuuden vähemmän
25482: virkeiltä veljiltään ja sisariltaan ja lähettää heidät maailman mark-
25483: kinoille rahalla elelemään. Nämä juuri lisäävät sitä erittäin runsasta
25484: tilattomien lukua, joka Kuopion läänissä on nykyajan ilmiö. Kun
25485: täten ovat joutuneet tilattomiksi, ei kestä kauvan, ennenkuin ovat
25486: köyhäin huoneessa. Sielläpäin on muodostunut hauska sananlasku,
25487: että >>talon perillinen ei viitsi ottaa torppaa viljeltäväkseen, kuin ih-
25488: miset eivät kutsuisi pitoihinsa.•> Niin ala-arvoisina siellä pidetään
25489: torpparia, ja se vaikuttaa, että tilattornia lisääntyy äärettömän suu-
25490: ressa määrin. Eräs lauselina ed. Snellmanin puheessa kuului, että,
25491: jos rajoitettaisiin työpäivän pituutta, niin ei olisi ainakaan sillä paik-
25492: kakunnalla mahdollisuutta elää eikä pysyä tiloillaan.
25493: 
25494:    Puhemies: Kaksi minuuttia on kulunut. Puhuja tekee hyvin
25495: ja jatkaa lavalta.
25496: 
25497:     Ed. Suomalainen, J.: Siinä kohden minä yhdyn ed. Snellmaniin.
25498: Mikäli minä tunnen niitä paikkakunnallisia oloja, on sielläkin osaksi
25499: kehittynyt eteläsuomalainen paroonimainen henki. Nykyaikana
25500: kun puitten hinnat ovat huimaavasti kohonneet, niin maanomistajat
25501: tahtovat käydä puurahojen aikana paroonin housuissa ja nauttia
25502: ylellisyydestä, mutta torpparien pitäisi heille pitää tilat kunnossa.
25503: Minäkin vakuutan, ett'ei siellä ainakaan voi elää eikä pysyä tiloillaan,
25504: ellei itse työtä tee. Mutta jos työtä tehdään, niin tämä näkökanta,
25505: josta ed. Snellman täällä puhui, voidaan todistaa vääräksi.
25506:     Mitä itse asiaan tulee, niin minä puolestani kannatan viidettä
25507: vastalausetta ja toivon, että suuri valiokunta koettaisi muodostaa
25508: mietinnön mainitsemani vastalauseen mukaiseksi.
25509: 
25510:     Ed. Heininen: Tämän esillä olevan lakiehdotuksen toisen
25511: pykälän ensimäiseen momenttiin ehdotan lisättäväksi: >>saatakoon
25512: vuokrasopimus tehdä perinnölliseksi, jos vuokranantaja ja vuokraaja
25513: keskenään katsovat sen sopivaksi.>> Olen velvollinen tämän esityk-
25514: sen tuomaan esille eduskunnassa syystä että sangen monella torppa-
25515: riluokkaan kuuluvalla henkilöllä on harras toivo saada edellä mainittu
25516: lisäys. Eikä voi kieltää ettei se olisi sopivakin jossain tapauksessa,
25517: erittäin silloin, kun torppa perustetaan aivan erilleen päätilan vilje-
25518: lyksistä raakaan, viljelemättömään maahan. Pitäisin suotavana
25519: että perustajan jälkeläiset saisivat polveutua esi-isäinsä konnulla,
25520:                              Maanvuokralaki.
25521: 
25522: jos he tahtovat siinä olla ja sitä kunnioittaa. Kun toisen pykälän
25523: ensi momentissa on kaksi aikamäärää, nin ehdotan, että suuressa
25524: valiokunnassa lisättäisiin siihen kolmas, •>ilman -määräaikaa perin-
25525: nöllisenä.•> 20 §:n toisessa momentissa puhutaan päivätyön suoritta-
25526: misesta vuokramaksuna, johon köyhän vuokraajan on täytyminen
25527: sitoutua; ehdotan tähän momenttiin lisättäväksi: •>Älköön päivätyön-
25528: tekijää velvotettako vaatimalla ylimääräisen raskailla tinkitöillä
25529: joita ei ,·oi suorittaa. Jos tinkityötä tahdotaan tehdä, tapahtukoon
25530: se työnantajan ja työntekijän vapaasta sopimuksesta.<<
25531: 
25532:      Ed. Paasikivi: Minä haluaisin vielä lausua pari sanaa ecl.
25533: Schybergsonin lausunnon johdosta. Hän katsoi pitävänsä saattaa
25534: julki mielipiteenään, että tämä laki on muodostunut valiokunnassa
25535: sellaiseksi kuin se on, arvatenkin senvuoksi, että siinä asiata valmis-
25536: teltaessa ei ole ollut käytännöllistä asiantuntemusta ja kokemusta.
25537:  Asianlaita on kuitenkin se, että tässä laissa ei ole yhtään ainoata
25538: sellaista periaatetta, joka ei löytyisi joko armollisessa esityksessä
25539: tai eräässä lakiehdotuksessa, joka on yksinomaan käytännöllisten,
25540: vanhojen kokeneitten maanviljelijäin malvistama. Ja huolimatta
25541: siitä, että herra Schybergson, joka kuitenkin on näyttänyt olevansa
25542: ei erehtymätön, katsoo voivansa esiintyä asiantuntijana tälläkin
25543: alalla, minä kuitenkin luulen, että se asiantuntemus, joka näitten
25544: lakiehclotuksien valmistamiseen on pantu, on sellainen, että tuskinpa
25545: Suomessa on lakiehdotuksia niinkään pitkän ja laajan asiantunte-
25546: muksen nojalla valmistettu. Se valmistustyö, joka, ennenkuin asia
25547: tuli valiokuntaan, oli tällä alalla tehty, on ollut harvinaisen suuri.
25548: Hallituksessa on asiata myöskin käsitetty arm. esitystä valmistel-
25549: taessa, ja tämä esitys sisältää myös jo suuren osan niitä periaatteita,
25550: joihin herra Schybergson katsoi pitävänsä kiinnittää huomiota.
25551:      Mitä tulee ed. Schybergsonin jo aikaisemmin julkituomaan ehdo-
25552: tukseen valtion obligatsionien liikkeeseen päästämisestä, jotta maan
25553: hankkimista tilattomalle väestölle ja torppareille sen avulla edistet·
25554: täisiin, niin se asia tulee arvatenkin esille ensi valtiopäivillä, silloin
25555: kun kysymys maan hankkimisesta tilattomalle väestölle tulee edus-
25556: kunnan käsiteltäväksi, luultavasti armollisena esityksenä. Tämä
25557: ajatus ei ole mikään aivan uusi, sitä on meidänkin piireissämme jo
25558: kauvemman aikaa tuumittu, mutta käytännöllisten maanviljelijäin
25559: puolelta on sitä vastaan tehty muistutuksia, jotka aikoinaan tuodaan
25560: esille.
25561:      Muuten minun täytyy mielihyvällä merkitä, että esilläolevaa
25562: lakiehdotusta vastaan tehdyt muistutukset ovat yleensä rajoittuneet
25563: ainoastaan erikoisk"")'symyksiin, sellaisiin kysymyksiin kuin vuokra-
25564: ajan pituuteen, kysymykseen siitä, millä tavalla vuokrasopimuksien
25565: uudistaminen on järjestettävä, ja kysymykseen, missä määrin laille
25566: on annettava taaksepäin vaikuttava voima, ja eikö siinä kohden
25567: 2512                 Istunto 23 p. lokakuuta 1907.
25568: 
25569: 
25570: joitakin rajoituksia valiokunnan ehdotukseen nähden olisi mahdol-
25571: lista toimeenpanna. Kun on niin äärettömän vaikea asia esillä ja
25572: näinkin hyvin on onnistuttn, niin minä näen siinä takeen, että tästä
25573: lakiehdotuksesta kuitenkin ehkä voi jo näillä valtiopävillä tulla laki
25574: ja se on erinomaisen ilahuttavaksi asianhaaraksi merkittävä.
25575: 
25576:      Ed. Hoikka, Isakki: :Minä hyväksyn valiokunnan mietinnön
25577:   kokonaisuudessaan ja rohkenen ehdottaa suurelle valiokunnalle että
25578:   se mikäli mahdollista tämän kauan toivotun ja torpparien taloudelli-
25579: . sen tilan parantamista tarkoittavan asian ajaisi perille.
25580: 
25581:      Ed. Gebhard, Hannes: Herra Mikkola on täällä polemisee-
25582:  rannut minua vastaan monessa kohdassa. En tahdo ruveta hänen
25583:  väitteitänsä korjailemaan. Tahdon vaan mainita, että hän on mo-
25584:  nessa suhteessa väärinkäsittänyt ja väärin esittänyt minun ajatuk-
25585:  siani.
25586:      Se kohta tässä lakiehdotuksessa, joka tuottaa paljon surua, on
25587:  tuo pitkä vuokra-aika 50 vuotta. Luullaan että se ei tule olemaan
25588:  maanomistajille eikä myöskään torppareille eduksi. Kumminkin
25589:  on, niinkuin ed. Paasikivi täällä sanoi, tätä 50 vuoden vuokra-aikaa
25590:  ehdottanut paristakymmenestä maanomistajasta kokoonpantu yksi-
25591:  tyinen komitea, joista muutamilla oli 10- zo- 30 torpparia kullakin.
25592:  Ja myöskin ovat torpparit kautta koko maan lausuneet saman toivo-
25593:  muksen kuin maanomistajat että lyhyin vuokra-aika olisi saatava
25594:  so vuodeksi.
25595:      Sitten on ed. Schybergson korvaukseen nähden luullut tulevansa
25596:  siihen päätökseen, että moni torppari tulisi olemaan tyytymätön,
25597:  kun hän siirtäessään vuokraoikeutensa toiselle tämän lain mukaan
25598:  olisi estetty saamasta siitä enemmän korvausta kuin mitä hän on
25599:  tähän torppaan pannut, että hän siis olisi estetty <<jobbaamasta>>, har-
25600:  joittamasta keinottelua. Tämä on todistus siitä, että asiaa siltä
25601:  taholta, jota herra Schybergson edustaa, katsotaan kaupunkilais-
25602:  kannalta eikä maanviljelyksen, kuten jo äsken huomautin.
25603:      Sitten herra Schybergson on väittänyt että perinnöllinen vuokra
25604:  ei olisi edullinen. Hän on vedonnut erääseen >>auktoriteettiin,>>
25605:  nimittäin erääseen torppariin - tai mikä hän lie ollut - agraariko-
25606:  miteassa, joka on puolustanut perinnöllistä vuokraa muka tarpeelli-
25607:  sena renttuja ja kuhnureita varten. Kumminkin herra Schybergson
25608:  toivoo itse että .
25609: 
25610:     Puhemies: Kaksi minuuttia on kulunut.
25611:     Ed. Gebhard: koko torppariasia ratkaistaisiin sillä tavalla että
25612:  torpparit tulisivat valtion perinnöllisiksi vuokralaisiksi. Mutta
25613:  hän ei ole esittänyt, mikä eroavaisuus siinä olisi, jos torpparit olisi-
25614:                            Maanvuokralaki.
25615:                                                    ------------
25616: 
25617: 
25618: vat tavallansa yksityisten maanomistajien perinnöllisiä vuokralaisia
25619: tai jos he olisivat valtion perinnöllisiä vuokralaisia. Minun tietääk-
25620: seni käytetään perinnöllistä vuokrajärjestelmää yksityisellä maalla
25621: esim. Tanskassa verrattain suuressa määrässä, eikä siellä ole tuotu
25622: esille minkäänlaisia haittoja siitä.
25623: 
25624:    Ed. Mikkola: Pyytäisin viimeisen arvoisan puhujan lausun-
25625: non johdosta mainita, että kun hallituksen esityksen pohjana oleva
25626: mietintö hallituksen asettamassa komiteassa valmistettiin, niin oli
25627: asiantuntijoiksi siihen kutsuttu torppareita kautta koko maan ja
25628: kaikki olivat yksimieliset siitä, että 25 vuoden aika ei suinkaan ole
25629: epäedullinen, vaan voi olla monessa tapauksessa . välttämätön, ja
25630: voin omasta tiedostani mainita, että olen tavannut satoja etten sa-
25631: noisi tuhansia maanviljelijöitä, jotka ovat olleet tässä suhteessa
25632: päinvastaisella kannalla kuin ed. Gebhard.
25633: 
25634:    Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, lähetettiin asia
25635: suureen valiokuntaan.
25636: 
25637: 
25638:    Esitettiin ja pantiin pöydälle ensi istuntoon
25639:    lakivaliokunnan mietintö n:o 4 arm. esityksen n:o z
25640: johdosta järjestetyn notarilaitoksen voimaanpanemisesta,.
25641: 
25642:     anomusvaliokunnan mietintö n:o 8 eduskunnalle teh-
25643: tyjen an. ehd. (n:ris 25, 107) johdosta, jotka tarkoittavat yhteis-
25644: koulujen ja muiden yksityisten alkeisoppilaitosten
25645: aseman parantamista,
25646:     rautatievaliokunnan mietintö n:o 5 edu<>kunnalle jä-
25647: tettyjen uusia rautateitä koskevien an. ehd. johdosta.
25648: 
25649: 
25650: 
25651:    Seuraava istunto oli oleva huomenna torstaina kello 6 i. p.
25652: 
25653: 
25654: 
25655:    Istunto päättyi kello 5,25 i. p.
25656: 
25657:                                              Pöytäkirjan vakuudeksi:
25658:                                                  F. W. Kadenius.
25659:                     Istunto 24 p. lokakuuta 1907·
25660: 
25661: 
25662: 
25663: 
25664:       37. Torstaina 24 p. lokakuuta 1907
25665:                   klo 6 i. p.
25666:    Nimenhuudossa merkittiin poissa oleviksi ed. Castren, Hok-
25667: kanen, Karlsson, Neovius A., Nuotio ja Pykälä.
25668: 
25669:    Ed. Neovius, A. ja Castren olivat ilmoittaneet että he valio-
25670: kuntatöiden takia ovat estetyt saapumasta tämän istunnon alku-
25671: puoleen, ed. Pykälä pyysi yksityisten asiain takia vapautusta tä-
25672: män päivän istunnosta, ed. Hokkanen sairauden takia vapautusta
25673: 5 päivän ajaksi.
25674: 
25675:     Edellä olevat ilmoitukset ja pyynnöt hyväksyttiin.
25676: 
25677: 
25678:    Teiden tekoa ja kunnossapitoa maalla koskevan
25679:              lakiehdotuksen käsittelystä.
25680:     Esitettiin ja luettiin julki seuraava suuresta valiokunnasta tul-
25681: lut kirjelmä n :o 19 lokakuun 23 p :ltä.
25682: 
25683:                      Suomen     Eduskunnalle.
25684: 
25685:     Käsitellessään Suureen valiokuntaan lähetettyä Laki- ja Talous-
25686: 'Valiokunnan mietinnössä N :o 4 alustavasti valmistettua ehdotusta
25687:  Laiksi teitten tekemisestä ja kunnossapidosta maalla on Suuri va-
25688:  liokunta, pitäen varsin tärkeänä, että puheenaolevan asian rahal-
25689:  linen puoli saataisiin selvitetyksi mikäli mahdollista pian, ja niin
25690:  varhain, että myöskin sitä koskeva ehdotus laiksi ehtisi tulla
25691:  näillä valtiopäivillä käsitellyksi, kysymyksen kiireelliseen laatuun
25692:  nähden kääntynyt Valtiovarainvaliokunnan puoleen pyynnöllä,
25693:  että sanottu valiokunta antaisi Suurelle valiokunnalle lausun-
25694:  tonsa vastamainitussa Laki- ja Talousvaliokunnan mietinnössä
25695: -olevasta luonnoksesta Laiksi tieveron maksamisesta ja sen käyt-
25696:  tämisestä.
25697:      Samalla kun Suuri valiokunta tästä kunnioittaen Eduskun-
25698:  nalle ilmoittaa, saa Valiokunta kunnioittaen pyytää Eduskun-
25699:  nan hyväksymistä tällaiselle. menettelylleen sekä samalla ehdot-
25700:  taa, että Eduskunta harkitsisi, eikö olisi mahdollista viipymättä
25701:  ottaa kysymyksessä olevaa lakiluonnosta Eduskunnassa ensimäi-
25702:  sen käsittelyn alaiseksi, koska Suuren valiokunnan mielipiteen mu-
25703:  kaan Suureen valiokuntaan lähetetyn lakiehdotuksen lopullinen
25704:            Teiden tekoa y. m. koskevan arm. es. käsittelystä.   25IS
25705: 
25706: 
25707: hyväksyminen mitä suurimmassa määrässä riippuu puheenaole-
25708: van raha-asian järjestelystä.
25709:                       V aHokunnan puolesta :
25710:                             U.   Brander.
25711:                                                  V. K. Simelius.
25712:     Puhemies ilmoitti puhemiesneuvoston tästä kirje1mästä ol
25713: leen sitä mieltä, ettei ole asianmukaista eduskunnan lausua mi-
25714: tään itse suuren valiokunnan menettelystä. Mitä tulee siihen,
25715: että puheenaoleva lakiluonnos otettaisiin ensimäiseen käsittelyyn,
25716: niin ei sekään puhemiesneuvoston mielestä ollut mahdollista, vaan
25717: arveltiin paraiten päästävän siihen tulokseen, jota suuri valio-
25718: kuntakin tarkoitti, sit~n että nyt suuren valiokunnan kirjelmän
25719: johdosta otettaisiin käsiteltäväksi se ehdotus, minkä laki- ja ta-
25720: lousvaliokunta mietinnössään n :o 4 sivulla 49 tekee ja jossa laki-
25721: ja talousvaliokunta ehdottaa, että eduskunta mietinnön antamista
25722: varten lähettäisi valtiovarainvaliokuntaan puheenaolevan luon-
25723: noksen laiksi tieveron maksamisesta ja käyttämisestä.
25724: 
25725:    Puheenvuoroa tämän johdosta käytti:
25726: 
25727:     Erl. Bstlander': Det var egentligen angående det af talmans-
25728: konferensen föreslagna formella förfarandet jag tänkte yttra mig.
25729: Det skulle gälla att upptaga ett ärende, som icke varit upptaget
25730: på föredragningslistan, och hvilket landtdagen således nu icke
25731: är beredd att handlägga. Det förefaller mig att detta vore
25732: oegentligt och att det kunde leda tili svårigheter och tili och med
25733: till missbruk. Jag skulle för min del därför icke kunna v.ara
25734: ense om det förslag talmanskonferensen har gjort.
25735: 
25736:    Puhemies: Viimeisen puhujan lausunnon johdo<;ta pyydän
25737: huomauttaa että asiaa on katsottu n. s. ilmoitus-asiaksi ja sellai-
25738: sena katsottu voitavan ottaa esille ilman että siitä oli mainittu
25739: päiväjärjestyksessä, varsinkin kun asiaa pidettiin kiireellisenä.
25740: Esityslistaan sitä ei edes olisi ennätetty ottaa syystä että esitys-
25741: lista painettiin aikaisemmin. Kun asia muuten on suuressa va-
25742: liokunnassa ollut käsiteltävänä, ja ainakin suuren valiokunnan
25743: jäsenet sen tuntevat, voitanee se nyt ottaa käsiteltäväksi.
25744: 
25745:    Ed. Ahmavaara: Ehdotan, että eduskunta hylkää laki- ja ta-
25746: lousvaliokunnan ehdotuksen, koska ei ole nyt vielä tarve mistään
25747: tieverosta, ja ryhtyy laillisessa järjestyksessä käsittelemään itse
25748: maantieasetusta.
25749:                     Istunto 24 p. lokakuuta 1907·
25750: 
25751: 
25752:     Ed. Ingman. L.: Minä kyllä luulen, että olisi voitu tulla
25753: tulokseen sitäkin tietä, kuin suuri valiokunta on ehdottanut, mutta
25754: luultavasti yhtä hyvin tullaan tulokseen sitäkin tietä, kuin puhe-
25755: miesneuvosto ehdottaa, ja pyydän sentähden puolestani kannat-
25756: taa puhemiesneuvoston ehdotusta.
25757: 
25758:     Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, hyväksyttiin vas-
25759: tattavaksi seuraava äänestysesitys:
25760: 
25761:     Ken hyväksyy puhemiesneuvoston tekemän ehdotuksen että
25762: valtiovarainvaliokunnalle annetaan toimeksi antaa mietintö pu-
25763: heenalaisesta lain luonnoksesta, vastaa jaa; jos ei voittaa, on eh-
25764: dotus hyljätty.
25765: 
25766:    Äänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla,         joten asiassa oli
25767: hyväksytty puhemiesneuvoston tekemä ehdotus.
25768: 
25769: 
25770:      Lakiehdotus leimasuostunnasta vuonna 1908.
25771:     Esitettiin toisen käsittelyn alaiseksi
25772: 
25773:    suuren valiokunnan mietintö n :o 14 a arm.. esityksen n :o 9
25774: johdosta, joka koskee leimasuostuntaa
25775: 
25776:     joka keskustelutta hyväksyttiin, joten asian toinen käsittely
25777: julistettiin päättyneeksi.
25778: 
25779: 
25780:    Lakiehdotus järjestetyn notarilaitoksen voimaan-
25781:                     panemisesta.
25782:     Esitettiin ensi käsittelyä varten
25783: 
25784:     lakivaliokunnan mietintö n :o 4 arm. esityksen n :o 2 johdosta
25785: järjestetyn notarilaitoksen voimaanpanemisesta.
25786: 
25787:     Puheenvuoroa käytti:
25788: 
25789:   Ed. Yrjö-Koskinen B. S.: Tämän mietinnön lukeminen on
25790: tehnyt minuun masentavan vaikutuksen. Niin paljo asiantunte-
25791: musta ja tunnollista työtä on valiokunta pannut asian käsittelyyn
25792: ja tulos on ollut kuitenkin hylkäävä. Olen omasta puolestani tul-
25793: lut siihen käsitykseen, että vastalauseet ovat oikeassa ja mietin-
25794:              Järjestetyn notarilaitoksen voimaanpanemisesta.
25795: 
25796: 
25797: nön ponsi on vaarassa. Siitä huolimatta rohkenen ehdottaa, että
25798: suuri valiokunta asiaa käsitellessään asettuu mietinnön kannalle.
25799: Eihän ole vähintäkään toiveita, että tämä asetus saataisiin tällä
25800: 1stuntokaudella, tuskinpa kahdella seuraavallakaan hyväksytyksi.
25801: Se kohtalo, jonka alaiseksi oikeudenkäyntivaltuusmiehiä koskeva
25802: lakiehdotus joutui, todistaa sitä riittävästi.
25803: 
25804:    Kun keskustelu oli päättynyt, lähetettiin asia suureen va-
25805: liokuntaan.
25806: 
25807:    Ehdotukset erinäisiksi muutoksiksi Suomen Pan-
25808: kin ohjesääntöön ja uudeksi pankin vuosirahasään-
25809: nöksi sekä
25810:   Ehdotus Suomen Pankin ohjesäännön 2 §:n 6 koh-
25811: dan muuttamisesta toisin kuuluvaksi
25812: 
25813:     Esitettiin ensi käsittelyyn
25814: 
25815:     Pankkivaliokunnan mietinnöt n :ot 7 ja I.
25816: 
25817:     Keskustelu:
25818: 
25819:    Ed. Vuorimaa: Sen verran mitä on ollut aikaa tarkas-
25820: taa tätä valiokunnan mietintöä, niin voi sanoa, että se ylipäätänsä
25821: on jotenkin hyvä. Kuitenkin olisi siinä muutamia kohtia, jotka
25822: sietävät muistutusta. Ensin me huomaamme, että valiokunta on 7
25823: sivun viimeisessä kohdassa tehnyt huomautuksen siitä, että Suo-
25824: men Pankin virkamiehet tekevät liika harvoja tunteja päivässä
25825: työtä, ja että sentähden olisi ehkä heidän työnsä lisättävä samaan
25826: määrään kuin yksityispankeissa. Samassa kappaleessa sivulla 8,
25827: jossa valiokunta tekee ehdotuksensa, se kuitenkaan. ei ole jyrkästi
25828: pitänyt kiinni siitä, että työaika olisi sama Suomen Pankin virka-
25829: miehille kuin yksityisille. Me tiedämme, että Suomen Pankissa
25830: tehdään työtä i<:ello · r r - 2 , mutta yksityispankeissa kello r o--1 / 2 4.
25831: Näin ollen erotus on kokonaista kaksi ja puoli tuntia päivässä.
25832: Samassa paikassa ehdotetaan ylimääräisiä virkamiehiä, jotka tar-
25833: vitaan sentähden, että nykyiset vakinaiset nykyisellä työajalla ei-
25834: vät voi tehdä riittävästi työtä. Mutta jos muutettaisiin sääntö
25835: semmoiseksi, että Suomen Pankin virkamiehet tekisivät saman
25836: työn, mikä yksityispankeissakin tehdään, niin olisi selvää, että
25837: saataisiin ottaa vielä paljon vähemmän ylimääräisiä kuin mitä
25838: valiokunta on ehdottanut. Minä pyytäisin sentähden ehdottaa
25839: 2518                Istunto 24 p. lokakuuta 1907.
25840: 
25841: 
25842: eduskunnalle, että se kääntäisi huomionsa tähän kohtaan ja lau-
25843: suisi mielipiteenänsä, että Suomen Pankin virkamiesten olisi teh-
25844: tävä yhtä monta tuntia päivässä työtä kuin yksityispankkienkin.
25845:      Sitten on toinen kohta, joka on tässä myöskin huomioon otet-
25846: tava. 16 sivun loppupuolella on nim. kulunkiarviossa ehdotettu
25847: pankin valtuusmiesten määräyksen mukaan käytettäväksi virka-
25848: miehille virkaloman hankkimista varten 26,000 mk. Tuolla sum-
25849: malla Suomen Pankin menosäännössä ei tosin ole suurta käytän-
25850: nöllistä merkitystä, mutta sillä on kuitenkin suuri periaatteellinen
25851: merkitys. Tällä summalla on tietysti tarkoitus palkata virkaate-
25852: keviä virkamiesten sijaan, jotka nauttivat kesälomaa. Mutta tä-
25853: tenhän tultaisiin noissa viroissa vissin ajan kuluessa maksamaan
25854: kaksinkertainen palkka. Ja jos nyt eduskunta hyväksyy tällaisen
25855: periaatteen, niin on luonnollista, että Hallituskin voi hallinnollista
25856: tietä myöntää virkamiehilleen ei ainoastaan muutamille, vaan kai-
25857: kille samaHaista lisäpalkkaa viransijaisten palkkaamiseksi. Tämä
25858: minun mielestäni ei ole oikein, sillä silloin joutuisimme siihen,
25859: että valtion menot vähitellen kasvaisivat koko joukon entistään
25860: suuremmiksi. Ja sitä paitsi tämähän olisi muita kansalaisia koh-
25861: taan suora kohtuuttomuus, sillä eihän maamies, kun tahtoo lo-
25862: malle mennä, voi saada mistään viransijaisen palkkaa, eikä työ-
25863: mieskään, vaan heidän täytyy itsekunkin jokaisen maksaa viran-
25864: sijaisensa. Sentähden pyytäisin ehdottaa, että periaatteen vuoksi
25865: tämä summa 26,ooo mk. pyyhittäisiin pois menosäännöstä.
25866: 
25867:     Ed. Ripatti: Edellinen puhuja on tuonut esiin ne mielipiteet,
25868: jotka aijoin lausua.     Erityisesti näyttää minustakin kohtuutto-
25869: malta tuo kohta, että virkalomia varten pitäisi määrätä erityinen
25870: summa menoarvioon, sillä jollemme yhdellä kertaa voikaan koko
25871: virkamiesolojamme järjestää, niin kumminkin on ryhdyttävä toi-
25872: miin, missä se on mahdollista, eikä aina vaan luottaa valoisaan
25873: tulevaisuuteen, jolloin kaikki yhdellä kertaa korjattaisiin.
25874: 
25875:     Ed. Kirves: Minua ihmetyttää se tapa, mitä tässä on nouda-
25876: tettu esim. kasöörien erehdysten suhteen. Pankkien kasööreille on
25877: myönnetty kaikkiaan 338,000 markkaa erehdysrahoja, kun toi-
25878: selta puolen määrätään elinkeinolaissa, että työntekijä saa ereh-
25879: dyksistään potkut. Toisia siis palkitaan erehdyksettä ja toisia ran-
25880: gaistaan; tämä ei mielestäni ole johdonmukaista ja toivoisin sen-
25881: vuoksi että läheisessä tulevaisuudessa koetettaisiin ottaa huo-
25882: mioon tämä seikka. Samalla pyydän kannattaa ed. Vuorimaan
25883: tekemiä muistutuksia.
25884: 
25885:    Ed. Schybergson: Med tjänstledighet i en bank förhåller det
25886: sig sålunda, att, äfven om tjänstemännen icke skulle vilja hafva
25887: tjänstledighet, så bör tjänstledighet dem påtvingas. Det är en
25888:               Muutoksista Suomen Pankin ohjesääntöön.
25889: 
25890: 
25891: regel, som framhålles i alla handböcker, och detta är nödvändigt,
25892: för att icke i bokföringen eller annorstädes underslef i någon form
25893: skall kunna under en längre tid insmyga sig. Skulle man göra,
25894: som hr Vuorimaa det föreslår, och ålägga tjänstemännen, att
25895: själfva aflöna sina vikarier, så kunde det leda därhän, att tjänste-
25896: männen alls icke skulle taga ledighet, hvilket vore skadligt både
25897: från den synpunkt jag redan framhöll och också från andra syn-
25898: punkter, då någon hvila utan tvifvel är för bankens tjänstemän
25899: önskvärd. Hvad sedan beträffar den ersättning, som under tjänst-
25900: ledighet beviljas, så kommer den, såsom utskottet i sitt betän-
25901: kande framhåller, bankens egna tjänstemän tili godo, endast så-
25902: vida de sköta kassörstjänster eller flyttat tili annan ort för att
25903: handhafva ett vikariat. När andra tjänstemän åtnjuta ledighet,
25904: ligger deras arbete mer eller mindre ner under tiden. Men i en
25905: bank är detta icke möjligt. När en kassör har ledighet, så måste
25906: en annan sköta kassan, och det är ett arbete, som man icke kan.
25907: med afseende i synnerhet å möjlighet tili missräkning för den,
25908: som är vid arbetet ovan, ålägga någon, utan att åtminstone er-
25909: sättning därför gifves. Icke häller kan man fordra, att någon
25910: skall resa tili annan ort för att sköta ett vikariat utan att få er-
25911: sättning därför. Hr Vuorimaas anmärkning i denna del skulle
25912: jag därför anse fullkomligt oberättigad.
25913:     Hvad sedan beträffar tjänstgöringen i Finlands bank, så är
25914: jag tveksam, huruvida icke bankutskottets yttrande i denna del
25915: är något för skarp, ty mig har försäkrats, att tjänstemännen äro
25916: tvungna att äfven under eftermiddagarna infinna sig tili arbete
25917: på banken. Hr Vuorimaas uppgift om att banken stänges kl. 2
25918: är oriktig, ty kunder emottagas ända tili kl. 3, och äfven därefter
25919: fortfar tjänstgöringen någon tid.
25920:     Hr Vuorimaas anmärkningar synas mig därför icke vara be-
25921: rättigade. De anmärkningar, som gjordes af andra, kunde jag
25922: icke höra.
25923: 
25924:    Ed. Ahmavaara: Kun meillä nyt ei liene enää tilaio:uutta
25925: ruveta pankin ohjesääntöä muuttamaan vaitipäivien loppupäivinä,
25926: on minusta jotenkin turhaa tuoda esiin seikkaperäisiä muutos-
25927: ehdotuksia.
25928: 
25929:   · Ed. Vuorimaa: Ed. Schybergsonin lausunnon johdosta
25930: pyydän huomauttaa, että vaikkakin yksityispankeissa viralliset
25931: tunnit ovat ro- 1 j 24, tehdään siellä vielä jälkeenpäin työtä kello
25932: 7 :ään asti, niin että kyllä se on oikein, mitä äsken lausuin.
25933:    Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, lähetettiin asia
25934: suureen valiokuntaan
25935:                                                            159
25936: 2520                Istunto 24 p. lokakuuta 1907·
25937: 
25938: 
25939:    Lakiehdotus alkoholipitoisien aineiden valmista-
25940:     misesta, maahan tuonnista, myynnistä, kulje-
25941:            tuksesta ja varastossa pidosta.
25942:     Esitettiin toisen käsittelyn alaiseksi
25943: 
25944:     suuren valiokunnan mietintö n :o 15, joka koskee ehdotusta
25945: laiksi alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta, maahan tuonnista,
25946: myynnistä, kuljetuksesta ja varastossa pidosta.
25947: 
25948:     Yleiskeskustelu:
25949:      Ed. Gripenberg: Kun se suuri hetki nyt on tullut, jolloin
25950:  kieltolaki, tuo kauvan odotettu ja kaivattu, käsitellään Suomen
25951:  eduskunnassa, sallittanee minun lausua muutamia sanoja niiden
25952:  puolesta, jotka hartaimmin, kärsimättömimmin ovat tätä lakia
25953:  odottaneet, nimittäin Suomen kodit ja Suomen naiset. Mietin-
25954:  nön toisessa vastalauseessa, jossa ehdotetaan tämän lakiehdotuksen
25955:  hylkäämistä, sanotaan, että tämä lakiehdotus on yksipuolinen,
25956:  sanotaan, ettei tätä lakia tultaisi noudattamaan, luetellaan kaikkia
25957:  niitä vaikeuksia, jotka tulevat olemaan seurauksena, jos kieltolaki
25958: aikaansaadaan. Myönnettäköön kernaasti, etä paljon vaikeuksia
25959:  alussa tulee syntymään. Olkoon, ettei tämä laki ole täydellinen.
25960:  Mutta meillä ei ole aikaa odottaa parempaa, sillä meidän kansamme
25961:  hukkuu alkoholiin. Ja me naiset, kotien ja lasten luonnollisina
25962:  edustajina, me vaadimme nyt kieltolakia. Meidät, naisedustajat,
25963:  kuulukaamme toiseen tai toiseen ryhmään, meidät on kansa lähet-
25964: tänyt tähän eduskuntaan sillä nimenomaisella käskyllä, että me
25965: emme saa levätä ennenkuin kieltolaki saadaan aikaan.
25966:      Sanotaan luultavasti, että nämät syyt ovat tunnesyitä, joita ei
25967: sovi ottaa esille lainsäätäjien kokouksessa. Siihen minä vastaan
25968: Henrik Ibsenin sanoilla: ,onko sitten järki aina oikeassa"?
25969: Eivätkö tosiasiat jo kylliksi ole osottaneet, mihin tällainen järki-
25970: politiikka alkoholikysymyksessä on meidät vienyt. Menkäämme
25971: köyhien asuntoihin täällä Helsingin etukaupungeissa, menkäämme
25972: huoneeseen, jossa nuori äiti päissään imettää lastaan, missä toi-
25973: nen äiti päissään pieksee lastaan, missä päihtyneet miehet tappele-
25974: ''at heikostisairaan vuoteen ääressä, huoneeseen, missä asukkailla
25975: tuskin on ruokaa tai vaatteita, missä kurj in köyhyys vallitsee,
25976: mutta missä on yllin kyllin väkijuomia. 'I'ämä kansa hukkuu alko-
25977: holiin, eivätkä mitkään muut reformit auta, ennenkuin kielto-
25978: laki on aikaansaatu. Lapset, kodit, nuoriso, tulevat sukupolvet,
25979: ylhäiset ja alhaiset, koko yhteiskunta tulee myrkytetyksi. Jos
25980: syntyy käytännöllisiä vaikeuksia, niin keksittäköön keinoja, joilla
25981: ne voitetaan. Jos osoittautuu, että lakia voidaan kiertää, niin kek-
25982:                               Kieltolaki.                        2521
25983: 
25984: 
25985: sittäköön keinoja, joilla sitä voidaan estää, mutta kieltolaki meidän
25986: täytyy saada. Kansan tahto on niin selvästi ilmaantunut tässä
25987: asiassa, että me voimme olla aivan varmat siitä, mikä se on.
25988:     Ennen kuin siis käydään tästä asiasta seikkaperäisesti keskus-
25989: telemaan, rohkenen vielä kerran toistaa, että me Suomen naiset
25990: vaadimme kieltolakia, me vaadimme sen itsemme, kotimme, las-
25991: ten ja nuorison pelastamiseksi.
25992:      Olen rohjennut ottaa muutamia minuuttia eduskunnan kallista
25993: aikaa, mutta olen tuntenut velvollisuudekseni esiintuoda tämän
25994: tervehdyksen ja tiedän puhuvani satojen tuhansien naisten
25995: puolesta.
25996: 
25997:     Ed. Rosenqvist G. G.: Det är otvifvelaktig att många och
25998: mångahanda ingalunda sökta utan värkliga svärigheter resa sig
25999: mot inforandet af en allmän förbudslag, sådan utskottet tänkt sig
26000: <lensamma. Dessa svårigheter hafva redan vid ärendets remiss
26001: tili stora utskottet på ett öfvertygande sätt blifvit framhållna
26002: utaf senator Ståhlberg, och det innebure, enligt min tanke, ett
26003: Iättsinne eller en af fanatism skapad förblindelse att tillsluta sina
26004: ()gon för dylika svårigheter. Härtill kommer, att själfva för-
26005: budsprincipen stöter på starka etiska och folkpedagogiska be-
26006: tånkligheter, hvilka kunna öfvervinnas endast under den förut-
26007: sättning, att ett tvångsmedel, sädant som allmän förbudslag, må-
26008: ete anses hafva blifvit nödvändigt för folkets uppfostran till nyk-
26009: terhet. Det förhåller sig nämligen med ,förbud" och ,tvång"
26010: på uppfostrans område i viss mån på samma sätt, som med det
26011: opuativa ingreppet vid botandet eller återställandet af den fy-
26012: siska hälsan. Operationen är motiverad och berättigad endast då
26013: hälsan inom organismen den förutan icke kan återställas. Likaså
26014:  kunna ,förbud" och ,tvång" äfven enligt en sund uppfostrings- .
26015:  metod stundom vara motiverade, men endast på lägre omyndig-
26016: hetsstadier och då beroende af uppfostringsmaterialets beskaf-
26017:  fenhct.
26018:      Man har ofta taiat om förbudslagen såsom ett framtidsideal.
26019:  Menar man därmed att ett sådant folktillstånd vore idealiskt och
26020: eftersträfvansvärdt, att en förbudslags nödvändighet allmänt må-
26021:  ste erkännas, så innebär ett dylikt tai ett fullkomligt misskän-
26022: nande af mälet för all uppfostran: fria, i inre mening fria person-
26023:  ligheter. Nyktert och i denna mening sedligt är endast det folk,
26024: - liksom den individ, - hvilket inifrån är mäktigt själfbehärsk-
26025:  ning, icke det, som utifrån behöfver stöd och förbud för att icke
26026: blifva en slaf under passionerna. Och en uppfostringsmetod, som
26027:  går ut på att i stället för att stärka den inre motståndskraften
26028:  blott söka resa yttre stöd och styltor samt aflägsna tillfällena tili
26029: frestelserna, är egnad att skapa miserabla människor. Det är
26030: 2522                Istunto 23 p. lokakuuta 1907·
26031: 
26032: 
26033:  den gamla munkmetoden, som inom klosterväggar söker fly
26034:  världen.
26035:      Men såsom det fanns en tid, då klostren voro motiverade,
26036:  så finnes det än tider och förhållanden, då äfven den förståndiga
26037:  uppfostraren måste tillgripa ,förbud" och ,tvång".         Det bör
26038:  blott ske med det klara medvetandet, att den inre själfbehärsk-
26039:  ningen är det slutliga målet och att den personliga friheten dock
26040:  är det högsta, hvilket endast i kärlekens tjänst får inskränkas.
26041:  Endast såsom ett till följd af folkets svaghetstillstånd motive-
26042:  radt och nödvändiggjordt pedagogiskt uppfostringsmedel låter en
26043:  förbudslag rättfärdiga sig.
26044:      Har ett folk kommit till insikt om, att detsamma endast på
26045:  förbudslagstiftningens väg slutligen kan blifva ett nyktert folk.
26046:  då må det icke tveka att inslå denna väg, men det bör då, såsom
26047:  jag vid ärendets remiss till stora utskottet uttryckte mig, taga
26048:  detta steg icke under skryt utan med syndabekännelsens ödmjuk-
26049:  het. Den sjuka, som slutligen såsom en sista utväg nödgas tiU-
26050:  kalla kirurgen, har ingen anledning att skryta öfver sin hälsa.
26051:      Hufvudfrågan blir då den: Är värkligen vårt folk i mora-
26052:  liskt afseende så svagt, att en förbudslag är nödvändig, eller är
26053:  det sådant, att det utan en sådan lag icke kan blifva herre öfver
26054:  dryckenskapens last, och är medvetandet om denna nödvändig·-
26055: het värkligen så kändt, att lagen kommer att respekteras och ef-
26056: terföljas.
26057:      Gäller det frågan om, huruvida en värklig och varaktig folk-
26058: opinion angående förbudslagens nödvändighet hos oss finnes, så
26059: har jag för min del svårt att lita på fakta, sådana som att de
26060: flesta partier upptagit yrkandet på förbudslag i sina program
26061: och att större delen af den nuvarande kammaren sannolikt kom-
26062: mer att ställa sig på förbudslagens ståndpunkt. Det nykterhets-
26063: intresse, som kombinerats med partiintressena och som skapats
26064: förmedels agitatoriska medel, är för mig en högst problematisk fö-
26065: reteelse. Den folkmening, den ,kansan tahto", för hvilken jag djupt
26066: böjer mig, är öfverhufvud något helt annat än den, som kommer
26067: till uttryck på agitatoriska folkmöten och partisammankomster.
26068: Men jag vet att djupa lidanden, att tunga suckar och innerliga
26069: böner skapat en folkopinion, som i alkoholdryckerna ser en fruk-
26070: tansvärd fara för vårt folk. Och såsom j ag icke vore en man,.
26071: om jag böjde mig för en af partiagitationer skapad folkmening,
26072: hvilken ena dagen ropar korsfäst, den andra hosianna, så vore
26073: jag icke människa, om jag icke toge hänsyn till en opinion och
26074: en folkvilja af det senare slaget.
26075:      En sådan opinion finnes otvifvelaktigt, och jag tror icke blott,
26076: att den är ren och äkta, utan äfven, att den är motiverad af en
26077: lång och sorglig erfarenhet beträffande vårt folks svaga mot-
26078:                               Kieltolaki.
26079: 
26080: 
26081: ståndskraft gentemot alkoholens frestelser, motiverad äfven däraf
26082: att alkoholmissbruket blifvit en folksed, på hvilken endast ett ki-
26083:  rurgiskt ingrepp synes kunna göra slut. Må då vårt folk hällre
26084: göra en syndabekännelse, buren af inre sanning, än att i falsk
26085:  själföfverskattning tillbakavisa ett nödvändigfunnet, om än mot-
26086:  bjudande uppfostringsmedel. De inskränkningar beträffande den
26087:  personliga friheten förbudslagen otvifvelaktigt medför, blifva
26088: <l.å påbjudna af kärlek tili folket, af kärlek till den ,svaga brod-
26089:  ren", och stå då icke i strid med utan äro konsekvenserna af den
26090: högsta frihet. Genom förbudslagens antagande skall då ock med
26091: -ctt slag osed brytas och ett genom långvarigt missbruk af alko-
26092: holhaltiga drycker skapadt öfvermäktigt befunnet ondt varda
26093:  undanrödjadt. Men skall detta steg leda tili välsignelse, skall det
26094: åsyftade målet värkligen vinnas och icke möjligen den sista vil-
26095:  lan blifva vä~re än den första, detta beror då i sista hand af fol-
26096:  ket själft, beror af i hvad mån ett värkligt, icke konstgjordt nyk-
26097:  terhetsintresse och ett värkligt, icke konstgjordt medvetande om
26098:  förbudslagens nödvändighet förefinnes.
26099:      Men om jag också sålunda i princip kan godkänna förbuds-
26100:  lagen, så följer dock icke däraf, att jag kan vara med om alla
26101: <Ie bestämningar, som förekomma i nu förevarande lagförslag.
26102: Jag har i detta afseende redan vid r-emissen tili stora utskottet
26103:  framhållit, att alla sådana bestämningar måste aflägsnas, hvilka
26104:  innebära en kränkning af allmänt moraliska grundsatser och
26105: hvilka äro egnade att göra luften ännu mera tung och sjukhus-
26106: messig, än den genom förbudslagen såsom sådan blir det.
26107:      Likaså har jag med godkännande af förbudslagsprincipen
26108:  tcke godkänt utskottets motivering och än mindre är jag beredd
26109: .att uttala mig i den svåra frågan om de utländska handelstrakta-
26110: terna. Jag beklagar att den utredning, utskottet i sist berörda af-
26111: seende presterat, är sådan, att den icke kan lämna någon bas för
26112: ett säkert bedömande af denna sida af saken.
26113: 
26114:     Ed. Malmivaara: Lyhyt ja tärkeä on eduskunnan jäljellä-
26115: oleva aika, mielipiteet kieltolakiin nähden ovat kai jo jokaisella
26116: vakaantuneet, puhuminen asiasta on sentähden tarpeeton. Kum-
26117: minkin tekee minunkin mieli ilmaista kantani tähän asiaan
26118: nähden.
26119:     Esilläolevassa lakiehdotuksessa on paljon puutteellisuuksia.
26120: Siinä näkyy monessa paikassa vasaran jäljet. Mutta sen tar-
26121: koitusperät ovat sitä laatua, että sille jaksaa antaa paljon anteeksi
26122: ja pitää sitä hyvänä. vaikkei se joka kohdassa hyvältä näyttäisi-
26123: R:ään. Onhan meillä aikaa puutteellisuuksia poistaa sitte, kun
26124: lain käytäntöön tultua saavutamme siitä kokemuksia. Ei nyt
26125: pitäisi muutamien vajanaisuuksien tähden tehdä vaikeaksi kielto-
26126: 2524                Istunto 24 p. lokakuuta 1<)07.
26127: 
26128: 
26129: lain toteutumista. Yhdestä seikasta vaan pyydän saada lausua
26130: midipiteeni. Sitä en tee herättääkseni eloon hyödytöntä keskus-
26131: lua, en myöskään tee mitään ehdotusta. Pidän vaan velvollisuu-
26132: tenani lausua pöytäkirjaan että eduskunnalla ei ole valtaa päättää
26133: siitä, täytyykö evankelisluterilaisen kirkon muuttaa traditsioo-
26134: niansa Herran Ehtoolliseen nähden ; se asia päätetään toisessa
26135: paikassa.
26136:     Vastoin niitä tunteita, mitkä näyttivät täyttävän edellistä
26137: arvoisaa puhujaa, tuntuu minusta että nyt on suuri juhlahetki.
26138: Meidän päätöksellämme on nyt suurempi kantavuus kuin koskaan
26139: ennen tehdyllä päätöksellä. Meille on annettu ääretön valta tänä
26140: hetkenä. Meillä on valta katkoa vankien kahleita, valta pyyhkiä
26141: onnettomien kyyneleitä äärettömät määrät pois, valta luoda toivoa
26142: toivattorniin koteihin, valta nostaa kurjimpia kansalaisiamme ra-
26143: pakosta hyödyllisempään elämään, valta pelastaa lukemattomista
26144: omantunnon vaivoista, valta estää monta itsemurhaa, monta huuta-
26145: vaa verityötä, luoda köyhille leipää ja mahdollisuutta henkiseen
26146: kohoutumiseen. Mahtaako yksikään edusmies olla käyttämättä
26147: tätä korkeata valtaa? Olkoon niin, ettei tämä lakiehdotus saavuta
26148: tällä kertaa vahvistusta. Mutta se saavuttaa sen kerran. Nyt
26149: sitä ensi kerran tarjotaan, kolmen kuukauden perästä toinen kerta,
26150: ja sitä tarjotaan uudelleen ja uudelleen, kunnes se on ajettu
26151: perille.    Sen hyväksymisellä tänä hetkenä on siten jo suuri
26152: merkitys. Toivottavasti eivät hallitusmiehemme etsi esteitä tämän
26153: lain toteuttamiselle, vaan yhdessä kansan ja eduskunnan kanssa
26154: koettavat aukaista sille tietä. Kerran me kumminkin viemme sen
26155: perille, sillä tämän lain puolella on Majesteettien Majesteetti.
26156: 
26157:     Ed. Soininen: Pyysin puheenvuoroa erään ed. Söderhol-
26158: min suuressa valiokunnassa tekemän ehdotuksen johdosta. Ed.
26159: Söderholm huomautti siellä että, jos varastossapitämisen kielto,
26160: josta on säädetty lakiehdotuksen 13 § :ssä, ulotetaan niihinkin va-
26161: rastoihin, jotka ovat hankitut ennen tämän lain voimaan astumista,
26162: niin sisältäisi tämä määräys perustuslain muutoksen. Tätä lakia
26163: siinä tapauksessa ei säädettäisi V. J :n 29 § :n säätämässä järjes-
26164: tyksessä, jonka mukaan perustuslakia ei eduskuntaesityksen kautta
26165: voi muuttaa. Harkittuani tätä huomautusta, olen tullut siihen
26166: päätökseen, että se on paikallansa, etä se on oikeutettu. Sillä hal-
26167: litusmuodon 2 § säätää että maata on hallittava keneltäkään mi-
26168: tään irtainta tai kiinteää omaisuutta ottamatta tai ottamatta ilman
26169: laillista tuomiota ja tutkintoa. Tämän kieltolain 13 § :n voi tulkita
26170: niin että se joutuisi ristiriitaan mainitun perustuslain kohdan
26171: kanssa, siinä kun ei tehdä mitään eroitusta erilaisten varastojen
26172: välillä.
26173:      Tämän johdosta pyydän ehdottaa seuraavan lisäyksen tämän
26174:                               Kieltolaki.
26175: 
26176: 
26177: lakiehdotuksen viimeiseen pykälään, jossa säädetään lain voimaan
26178: astumisen ajasta. Ehdotus muodostaisi 2 momentin 30 §:ään
26179: ja kuuluisi näin:      ,Ennen 1 päivää heinäkuuta 1909 maa-
26180: han tuotuja tai valmistettuja alkoholipitoisia aineita saakoot tämän
26181: lain voimaan astuttua pitää hallussaan ne, jotka ovat siihen aikai-
26182: semman lainsäädännön nojalla oikeutetut. Nämä varastot ovat
26183: aikanaan senaatin määräämille viranomaisille ilmoitettavat ja
26184: asianomaisesti merkillä varustettavat''.
26185:     Ehdotuksen teen sen vuoksi että puheena olevasta asiasta ei
26186: tulisi estettä lain hyväksymiselle ja ettei kansan hartain toivo-
26187: mus mistään muodollisista syistä raukeaisi tyhjään.
26188: 
26189:    Ed. Setälä: Talousvaliokunta on tässä mietinnössään lausu-
26190: nut mielipiteensä myöskin siitä, missä määrin Venäjän valta-
26191: kunnan kauppasopimukset voisivat olla esteenä sentapaisen alko-
26192: holipitoisia aineita koskevan lain säätämiselle, josta nyt on
26193: kysymys.
26194:    Minä tiedustelin kerran tätä as1aa eräältä eteväitä kansan-
26195: oikeuden tuntijalta, kysyin mitä mieltä hän tähän asiaan nähden
26196: olisi. Sain sen vastauksen, että hänen mielestään ainakin oli mah-
26197: dotonta antaa tämmöiseen kysymykseen vastausta muuten kuin
26198: aivan perinpohjaisen tutkimisen jälkeen, johon hän luuli voivan
26199: mennä ehkäpä kuukausiakin. Hän arveli, että olisi välttämätöntä
26200: tällaisen asian selvittämiseksi ensinnäkin historiallisesti tutkia
26201: missä merkityksessä eri sanoja on käytetty kauppasopimuksissa
26202: yleensä, ja toiselta puolen olisi myöskin välttämätöntä tutkia,
26203: missä merkityksessä eri sanoja on käytetty asianomaisten mait-
26204: ten lainsäädännössä. Minun täytyy tunnustaa, että tämmöinen lau-
26205: sunto oli omiaan minua pelottaruaan siinä suhteessa, että tuntuisi
26206: perin vaikealta, kun ei ainakaan minulla ole minkäänlaista asian-
26207: tuntemusta kansanoikeuden alalla, ruveta ilman muuta vastaamaan
26208: kaikesta siitä, mitä valiokunta tästä kysymyksestä on esiin tuonut.
26209: Valiokunnassa ei ole yhtään ainoata lakimiestä, sen asiantunti-
26210: joissa ei ole ollut ketään, joka olisi kansanoikeuden tuntija, vielä
26211: vähemmin auktoriteetti kansanoikeuden alalla. Siihen katsoen
26212: minusta tuntuu mahdottomalta, että eduskunta ottaisi semmoise-
26213: naan vastatakseen siitä selvityksestä, jonka talousvaliokunta täl-
26214: laisessa perin vaikeassa asiassa on antanut. Sillä jos eduskunta
26215: tässä erehtyisi, niin se minun ymmärtääkseni tulisi olemaan hy-
26216: vm haitallista eduskunnan lainselityksille yleensä. Eduskunnan-
26217: han täytyy monessa asiassa lausua mielipiteensä voimalla ja pon-
26218: nella, erittäinkin kun on kysymys meidän suhteistamme Venäjään.
26219: Epäilemättä olisi haitaksi meille, jos ottaisimme antaaksemme sem-
26220: moisen lainselvityksen, johon meillä ei ole riittäviä edellytyksiä.
26221:     Sen vuoksi minä rohkenisin ehdottaa, että eduskunta päättäisi,
26222: että toimitusvaliokunnalle annettaisiin toimeksi muodostella
26223:                    Istunto 24 p. lokakuuta 1907·
26224: 
26225: 
26226: perustelut, mitä niiden kauppasopimuksia koskevaan osaan tulee,
26227: siihen suuntaan, että alamaisessa vastauksessa mainittaisiin, että
26228: eduskunnan talousvaliokunta on mietinnössään esiin tuomillansa
26229: syillä esittänyt sen käsityksen, etteivät Venäjän valtakunnan
26230: kauppasopimukset muitten valtojen kanssa ole esteenä kyseessä
26231: olevalle alkoholilainsäädännölle, sekä että eduskunta puolestaan
26232: toivoo, että tämä käsitystapa on osoittautuva oikeaksi.
26233:     Tämä ehdotus ei koske itse lakitekstiä, vaan ainoastaan sen
26234: perusteluja. Eduskunnalla on tästä tilaisuus päättää toisen
26235: lukemisen yhteydessä millä hetkellä sopivaksi katsotaan. Jos asia
26236: sen ehdotuksen johdosta, jonka ed. Soininen äsken teki, tulee pa-
26237: laamaan suureen valiokuntan, niin mahdollisesti myöskin esittä-
26238: mäni asia tulisi paremmin harkituksi, jos suuri valiokunta saisi
26239: tehtäväkseen lausua mielipiteensä myöskin tästä kysymyksestä,
26240: jonka onnellista ratkaisua minä puolestani pitäisin eduskunnan ar-
26241: volle erinomaisen tärkeänä.
26242: 
26243:      Ed. Sipilä: Pyysin puheenvuoroa huomauttaakseni sitä santaa
26244: mistä ed. Malvivaara täällä jo ehti huomauttaa, nim. evankelis-
26245: luterilaisen kirkon oikeuksia tässä asiassa. Tahdon toki samalla
26246: käyttää tilaisuutta ilmituodakseni kantani minäkin tässä kysymyk-
26247: sessä. Minusta tässä kysymyksessä on yksi ainoa ratkaisu mah-
26248: dollinen. Puhutaan nykyaikana paljon sorrosta. En luule, että
26249: kansamme kärsii sortoa miltään puolelta niin paljon kuin alkoholi-
26250: juomista. Olemmehan tätä sortoa jo kylliksi kauvan kärsineet: On-
26251: han tuo hulluus - minä sanon suoraan juovutusjuomain käyttöä
26252: kansamme keskuudessa hulluudeksi, sillä sitä ei voi millään järki-
26253: syillä puolustaa - onhan se jo kylliksi kauvan täällä vallinnut, nyt
26254: on aika tehdä sen vallasta loppu. Ja tämä voidaan tehdä, kun
26255: kieltolaki hyväksytään. Minäkin sentähden tahdon puolustaa ja
26256: hnnattaa kieltolain hyväksymistä, hyväksymistä niillä muutok-
26257: silla, mitä suuri valiokunta on tässä viimeisessä lukemisessa eh-
26258: dottanut.
26259: 
26260:     Ed. Renvall: Ne lämpimät sanat, jotka täällä on lausuttn
26261: tulkitsevat selvästi, millä tunteilla Suomen kansan suuri enem-
26262: mistö odottaa kieltolakia.     On myöskin minun ymmärtääkseni
26263: luonnollista, että tämä asia on nyt tullut esille eduskunnassa, kun
26264: ensi kerran kansamme syvät pohjakerroksetkin pääsevät lausu-
26265: maan mielipiteensä ja jolloin Suomen naisetkin, jotka, niinkuin
26266: täällä eräs naisedustaja on lausunut, eniten ovat saaneet alkoholi-
26267: kirouksesta kärsiä, ovat mukana lakia laatimassa. Mutta joskin
26268: minä näitä tunteita ymmärrän hyvinkin, niin on minulla velvolli-
26269: suus rehellisyyden takia sanoa, että minulla ei voi olla sama op-
26270: timistinen käsitys kuin eräällä edellisellä puhujalla, että meillä
26271: tällä hetkellä on valta saada kieltolaki aikaan.      Minä en näe,
26272:                               Kieltolaki.                        2527
26273: 
26274: 
26275: että meillä on tällaista valtaa. Se valta, mikä meillä on, on valta
26276: lausua ilmi se mielipide, joka yleisenä liikkuu Suomen kansan laa-
26277: jimmissa kerroksissa. Meillä ei ole valtaa, mutta meillä on tilai-
26278: suus mielenosotukseen, ja minun mielestäni on koko tämän asian
26279: valmistelukin eduskunnassa ollut sellaista, että se pääasiallisesti
26280: on ollut mielenosotusta. Kerta toisensa perästä ovat ne henki-
26281: löt, jotka vuosien kuluessa ovat tätä asiaa harrastaneet ja käyneet
26282: raittiustyön etunenässä, huomauttaneet siitä, että tuskinpa tällä
26283: kertaa meillä kuitenkaan tulee kieltolaki tositeossa hyväksytyksi.
26284: Minä puolestani arvelen, että niillä on ollut täydet syyt tällai-
26285: seen epäilykseen, ja katson minä sentähden myöskin velvollisuu-
26286: -dekseni lausua julki sen mielipiteen, joka minulla tässä asiassa
26287: on, nimittäin että tämä tie ei vie toivotuille perille.
26288:     Ei kuitenkaan tämän lain laatiminen ja valmistaminen edus-
26289: kunnassa suinkaan ole ollut turha. Minä toivon, että se on herät-
26290: tävä yhä suurempaa harrastusta alkoholin tuhotöitten vastustami-
26291: seksi, ja että alkoholin vastustaminen pääsee syvemmälle kuin
26292: puolueohjelmiin, että todellakin meillä alkoholin käytäntö tulee
26293: pienemmäksi ja että kukin puolestansa ryhtyy asialliseen työhön
26294: niitten rajain sisällä, jotka yhteiskunnallamme on. Minä sen-
26295: tähden en myöskään toivo, niinkuin eräs arvoisa ja lämminsydä·-
26296: minen edustaja täällä on lausunut, että me kerta toisensa perästä,
26297: kolmen kuukauden perästä, viidentoista kuukauden perästä
26298: tuomme esille tämän saman ehdotuksen, vaan minä toivon, että
26299: niin pian kuin tämä laki ei ole vienyt niille perille, kuin täällä
26300: ehkä useammat toivovat, me silloin ryhdymme toista tietä alko-
26301: holitulvaa vastustamaan, nimittäin asettuen täydellisesti sen val-
26302: tapiirin sisäpuolelle, jonka meidän valtiollinen asemamme meille
26303: antaa. Minä luulen, että tällainen työ rehellisessä mielessä ja
26304: lähteneenä kansan rakkaudesta on ansaitseva vhtä suurta kiitosta
26305: kuin kieltolain ottaminen puolueohjelmiin, ainakin luullakseni
26306: suurempaa kiitosta, kuin jos kerta toisensa perästä tätä lakia eh--
26307: dottamalla, jos sen läpisaaminen osottautuu mahdottomaksi, vai-
26308: keutamme tosiasiallisten, pitkälle menevien uudistusten aikaan-
26309: saamista alkoholilainsäädännön alalla.
26310: 
26311:    Ed. Alkio: Minäkin pyydän saada tilaisuuden ilmoittaa kan-
26312: nattavani mietintöä sellaisenaan kokonaisuudessaan. Pyysin eri-
26313: tyisesti puheenvuoroa ilmoittaakseni myös sen, että kannatan ed.
26314: Soinisen täällä tekemää ehdotusta, vaikka teenkin sen hvvin vas-
26315: tenmielisesti, sillä edellytän, että se johtaa monenlaisii~ väärin-
26316: kävtöksiin. Mutta koska hallitusmuodon tutkiminen on minutkin
26317: saattanut siihen vakaumukseen, että tätä ei voida välttää, niin siitä
26318: syystä pyydän kannattaa ed. Soinisen lisäehdotusta.
26319:     Täällä on kirkonmiesten puolelta huomautettu siitä, että tämä
26320: lakiehdotus ei saisi tulla tarkoittamaan niitä erityisoikeuksia,
26321:                   Istunto 24 p. lokakuuta 1907.
26322: 
26323: 
26324: joita luterilaisella kirkolla tässä maassa on käyttää alkoholipi··
26325: toista viiniä. Olisin toivonut, että tätä ajatusta ei olisi täällä
26326: tuotu esille kirkon puolelta, sillä minä puolestani ajattelen, että
26327: jos kirkko täällä jää ainoaksi paikaksi, mistä alkoholipitoisia
26328: juomia kieltolain voimaan tultua saadaan, tulee se olemaan ka ..
26329: pakkalaitos ja jouduttamaan valtiokirkon perikatoa yhä voimak-
26330: kaammalla vauhdilla. Kun minun mielestäni ei mikään estä, ettei
26331: kirkko saata tarpeisiinsa käyttää alkoholiUomia juomia, niin mi-
26332: nun mielestäni oli tämän toivomuksen esittäminen tässä kokouk-
26333: sEssa aivan turha.
26334:     Jo evästyskeskustelussa on huomautettu siitä vaikeudesta,
26335: mikä syntyy kieltolain voimaan saamisessa ulkomaisten kauppa-
26336: wpimusten vuoksi. Kun kiinnittää huomiota valiokunnan perus-
26337: teluihin tässä suhteessa, niin on kenties oikeastaan huomiota pan-
26338: tava vain niihin kauppasuhteisiin ja sopimuksiin, jotka meillä on
26339: olemassa Ranskan kanssa. Mutta kun ajattelen sitä sivistys..
26340: historiallista merkitystä, mikä Ranskan kansalla yleensä on ollut
26341: varsinkin suuren vallankumouksen jälkeen, niin minä rohkenen
26342: asettua epäilemään sitä, josko Ransk<\n valtio uskaltaisi asettua
26343: sellaista suurenlaista uudistusreformia vastaan, joka on pää-
26344: asiassa kulttuurireformi, josko se uskaltaisi asettua vähäpätöisten
26345: kauppaetujensa vuoksi vastustamaan sitä, että eräässä kaukai-
26346: sessa Pohjolan maakolkassa laadittaisiin laki, joka estäisi tämän
26347: kansan juomasta niitä alkoholijuomia, joita Ranska valmistaa.
26348: Ja minä puolestani uskallan siis olla niin optimistinen, että toi-
26349: von Ranskan syrjäyttävän hyvinkin helposti niiden muutamien
26350: miljoonien rahalliset edut, jotka Ranskalla saattaa olla siitä, että
26351: Suomessa juodaan verrattain runsaasti, niinkuin yleisesti on tun-
26352: nettu, ranskalaisia liköörejä.
26353:     Sitten on ed. Renvall äskeisessä lausunnossaan huomauttanut
26354: siitä, että tämän asian valmistelu valiokunnassa ja eduskunnassa
26355: on ollut enemmän mielenosoituksen luontoinen. Minä en käsitä,
26356: vaikka asia niin olisikin ollut, että se olisi mikään vahinko tai
26357: häpeä eduskunnalle, sillä jos tämä eduskunta on kyennyt osoitta-
26358: maan jotakin mielenosoitusta sitä järjestelmää vastaan, joka
26359: meillä on kehittynyt edellisten valtojen vallanpitoaikoina, niiden
26360: voima-aikoina, jolloin väki j uomain käyttö maassamme on tullut
26361: min yleiseksi, en minä pitäisi sitä tälle eduskunnalle ollenkaan mi-
26362: nään häpeänä. Ja jos tämän mielenosoituksen tuloksena olisi-
26363: kin hiukan heikonpuoleisesti per.usteltu laki, en pitäisi sitäkään
26364: minään häpeänä, sillä joka tapauksessa Suomi tulee näin ollen
26365: olemaan ensimmäinen valtio, jossa kieltolaki täydellä tarkoituk-
26366: sella säädetään. Jos kohta se ei olekaan täysin perusteltu ja vuo-
26367: sisadoiksi kelvollinen, ei minusta mikään estä sitä, ettei tämä sama
26368: eduskunta jo muutamien vuosien kuluttua nähtyänsä mahdotto-
26369:                             Kieltolaki.
26370: 
26371: 
26372: muudet tässä laissa, ole valmis muuttamaan sitä silloisten asian-
26373: haarain ja vaatimusten mukaan.
26374:     Ed. Renvall myös huomautti siitä, että meille, sen jälkeen kun
26375: ulkomaiset kauppasopimukset tulevat asettumaan kaikin voimin
26376: ja keinoin meikäläisen väkijuomaliikkeen puolelle, kuten hän näh-
26377: tävästi ennusti, aukenee erityinen tilaisuus harjoittaa raittius-
26378: työtä vakaumukseen vaikuttamalla. Se on kyllä kauniisti sanottu,
26379: mutta ne, jotka tässäkin maassa ovat kokeilleet raittiustyön
26380: alalla, tietävät minkä verran vakaumukseen vaikuttamalla voi
26381: päästä eteenpäin siinä että ihmiset lakkaisivat väkijuomia käyt-
26382: tämästä; ja he ovat täydellisesti pessimistejä. Joka tapauksessa
26383: on raittiusliikkeen vaikutuksesta nyt jo saatu aikaan se, että
26384: meillä nykyään on eduskunnassa voimakas enemmistö, joka eh-
26385: dottomasti vaatii kieltolain säätämistä. Tämä Suomen kansan
26386: kansallinen mielipide on tässä nyt säädettävä laiksi. Joskin ul-
26387: komaiset voimat, joihin meidän valtamme ei riitä, tulevatkin sitä
26388: vastustamaan ja tekemään sen voimaanastumisen mahdottomaksi,
26389: siitä häpeä ei suinkaan lankea Suomen eduskunnalle.
26390: 
26391:     Ed. Perttilä, B.: Minulle ei ole ensinkään uutta se, että oi-
26392: kealta sanotaan: kun tämä yritys ei mene läpi, silloin te tau-
26393: kootte vaatimasta sitä, mitä nyt vaaditte. Se on ollut ainakin
26394: meille vasemmistolaisille hyvin tuttu sävel pitkiä aikoja. Minä
26395: en tiedä, mitä tässä kysymyksessä varsinainen raittiusväki tekee,
26396: mutta ainakin olen varma siitä, että sosiaalidemokraatit eivät
26397: koskaan tule peräytymään niistä vaatimuksista, mitä niillä on.
26398: Ne tulevat esittämään esityksiään siksi, kunnes ne saavutetaan.
26399: Minä siinä osassa, mikä koskee näitten vaatimusten uudista-
26400: mista, voin täydellä syyllä yhtyä ed. Malmivaaraan, vaikka en
26401: muissa osissa hänen puhettaan voi hyväksyä. Minulla nyt oi-
26402: keastaan ei tällä kertaa ole muuta sanomista, kuin että minä ai-
26403: van samoin kuin ed. Alkio yhdyn, niin vastenmielistä kuin se
26404: itse asiassa onkin, ed. Soinisen tekemään ehdotukseen. Olosuh-
26405: teet ovat semmoiset, että siihen on pakko tällä kertaa yhtyä.
26406: 
26407:     Ed. Nykänen: Vanhempina maailman aikoina annettiin kan-
26408: salle neuvo: älkää juopuko viinistä, josta paha meno tulee. Sil-
26409: loinen kansa tunsi, että juopumus aina saa pahennusta aikaan ja
26410: tuottaa turmiota kansan elämässä. Tämän totuuden on Suomen-
26411: kin kansan raittiusväki jo vuosikymmeniä oivaltanut, sillä se on
26412: tuntenut: juoppous saattaa pahennusta aikaan ja tuottaa turmiota
26413: Suomen kansalle. Ja sentähden on se tehnyt työtä juoppouden
26414: pahennuksen estämiseksi. Mutta tämä työ ei ole saattanut toi-
26415: votuille perille. Silti raittiustyö ei ole turhaan mennyt. Se on
26416: kansassa tuottanut paljo hyvääkin. Mutta sittekään se ei ole
26417: .2530               Istunto 24 p. lokakuuta 1907·
26418: 
26419: 
26420: lopputulosta saanut. Sentähden on kansan täytynyt turvautua
26421: yleiseen kieltolakiin, jotta siten saataisiin kansan elämä siveelli-
26422: .seksi ja jotta raittiudenharrastajat pääsisivät siihen toivottuun
26423: tulokseen, jota he useat vuosikymmenet ovat kansalle teroittaneet.
26424: Ja tunnettua on, että kansa odottaa tätä raittiusasian pääpontta,
26425: joka on, että täydellinen kieltolaki saataisiin ja kansa odottaa ja
26426: vartioi, koska todellinen päätös saadaan tässä kieltolaissa, joka
26427: nyt meillä on käsissä. Minäkin kansan miehenä toivon, että yk-
26428: simielisesti kannatettaisiin suuren valiokunnan mietintöä ja il-
26429: man pitkittä keskusteluitta se yksimielisesti hyväksyttäisiin, sillä
26430: s1tä toivoo kansa tällä hetkellä.
26431: 
26432:      Ed. Arajärvi: Varsin useat epäilemättä oudoksuivat jo en-
26433: simmäisessä tämän asian käsittelyssä, että hallituksen edustaja
26434:  yritti vierittää asiaa jo samalle kannalle kuin nyt eräät puhujat
26435: täällä, nim. että koko tämän asian käsittely eduskunnassa olisi
26436:  vaan jonkunlaista mielenosoitusta, kun ei muka löydy kieltolain
26437: edellytyksiä edes raittiusväen edellisessä toiminnassa.
26438:       Me muistamme, kuinka hallituksen edustaja alkoi lausuntonsa
26439:  sillä, että vielä vuosi pari takaperin koko raittiusliikkeen johtavat
26440:  henkilötkin olivat sillä kannalla, jota hallitus ei ainoastaan ole
26441: (Jtta1mt omakseen vaan vieläpä kehittänyt, astunut eräissä koh··
26442: <Ien askeleita eteenpäin.
26443:       Asianlaita on kumminkin se, että vaikkakin hallituksen muu--
26444:  tama vuosi sitten asettama komitea asettui sille kannalle, joka
26445: mainittu on, niin se tehtiin silloisten olojen pakosta, sen takia
26446: -ettei ollut mahdollista ajatellakaan, että 4-kamarisessa eduskun-
26447:  nassa voitaisiin saada lävitse sellaista ehdotusta, joka täällä nyt
26448:  juuri on menemäisillään. Kunnallisen kieltolain kannalle oli sil-
26449:  loin kaikkien niiden pakko asettua, jotka nyt ovat tämän ehdotto-
26450: man kieltolain kannalla. Emme siis suinkaan ole mielenosoittajia
26451: täällä.
26452:       Minä puolestani en kuulu niihin, jot}<:a edes uskaltaisivat edus-
26453:  kunnassa sillä lailla lausua kuin ed. Renvall lausui ja jonka ed.
26454:  Alkio sanoi tavallaan mielihyvällä voivansa hyväksyä. Me tiet-
26455: tävästi emme täällä ole mielenosoituskokouksissa. Eduskunnan
26456:  työ ja ehdotukset ovat aivan toisenlaisia. Suurempaa loukkausta
26457: eduskuntaa kohtaan minun ymmärtääkseni ei ollenkaan voi lau-
26458: .sua kuin se on, jonka ed. Renvall täällä teki nyt puheenalaisen
26459: .asian yhteydessä.
26460:       Ed. Setälän ehdotus taas teki minuun sen luontoisen vaiku-
26461:  tuksen niinkuin silläkin olisi ainakin osittain tarkoituksena avata.
26462: tietä sen luontoiselle selittelylle kauppatraktaateista, jolle hallitus
26463: .on jo aikaisemmin asettunut ja josta täällä ensimmäisessä kes-
26464: kustelussa annettiin eräältä taholta sangen ankara arvostelu.
26465:                               Kieltolaki.
26466: 
26467: 
26468:     Minua kuitenkaan ei niin paljo oudoksuta se, että ne, jotka
26469: eivät ole täysin vakuutettuja kieltolain välttämättömyydestä maal-
26470: lemme, lausuvat enemmän tai vähemmän tuohon tapaan meneviä
26471: ajatuksia. Mutta sitä enemmän on minua oudoksuttanut se, että
26472: useat kieltolain todelliset ystävätkin ovat eksyneet heidän kans-
26473: saan puhumaan siitä, kuinka tämä laki olisi heikonpuolisesti pe-
26474: rusteltu. Se saattaa kyllä olla mahdollista, mutta tuollaisen yli-
26475: malkaisen lausunnon saattaa omistaa minkä lain perusteluille ta-
26476: hansa.
26477:     Minun ymmärtääkseni, jos eduskunta kerran niin yksimieli-
26478: sesti kuin näyttää asettuu sille kannalle, että se hyväksyy kielto-
26479: lain semmoisena kuin suuri valiokunta nvt on ehdottanut, niin
26480: sen täytyy myöskin samalla asettua sille kannalle, että niin hyvin
26481: perustelut kuin itse lakikin on parasta, mitä on ollut mahdollista
26482: tämän eduskunnan nyt olevissa oloissa saada aikaan. Tämä edus-
26483: kunta ei, semmoisena kuin asianhaarat esiintyvät, ole kyennyt pa-
26484: rempaa aikaansaamaan.
26485:     Tätä minun ymmärtääkseni täytyy eduskunnan lausua ja siitä
26486: on myöskin pidettävä kiinni. Ellemme sitä tee, niin minun ym-
26487: märtääkseni itse kukin heikonnamme kieltolain läpimenemisen
26488: mahdollisuutta ja yhdymme siihen säveleesen, jota tämän lain
26489: vastustajain puolelta useissa eri äänilajeissa viritetään maassa ja
26490: maan ulkopuolella.
26491: 
26492:     Ed. Reima: Suuri yleisö on ollut hyvin ihmeissään, kuinka
26493: kieltolaki on täällä ensi kerralla saanut niin vähän vastustusta
26494: ja kuinka vähän sitä on vastustettu myös suuren valiokunnan
26495: kokouksissa.       Melkeinpä tekee mieli yhtymään siihen heidän
26496: mielipiteeseensä, että se on saanut vastustusta osakseen niin vähän,
26497: kun nyt on niin paljon pelastuksen portteja auki avattu; menköön
26498: asia vaan lävitse nyt, kyllähän siellä Pietarin tiellä kompastuu.
26499: Täällä on tänä iltana muun muassa sanottu, että jos nyt eduskunta
26500: hairahtuu päätöksessään ja laskee lävitse niin huonosti perustellun
26501: ja huonon lain, niin koko eduskunnan arvo ja laillisuuskin menee
26502: siitä nurin. Minä vaan ihmettelen, etteivät nämä puhujat, jotka
26503: näin pelkäävät tämän laillisuuden nnrin menemistä ja eduskunnan
26504: arvon alenemista, etteivät he, jos he todella ovat tämän asian ystä-
26505: viä ja samalla kansan ystäviä, ja todella tahtovat väkijuomien tuot-
26506: taman häpeän ja kurjuuden poistamista, ole ennen havanneet
26507: tässä asiassa. Onhan heillä todella ollut valta, ainakin olleet lähellä
26508: niitä piirejä, joilla on valtaa, voimaa ja viisautta. Miksei näitä kom-
26509: pastuskiviä ole selitetty, kun kerran niiden piireissä, joiden pitäisi
26510: a..<Uaa selvittää, on ollut heikkoja voimia, kuten on sanottu. Minun
26511: ymmärtääkseni, jos ovat asian ystäviä, olisivat he tehneet kaiken tä-
26512: män, he olisivat ennen selittäneet nämät karit ja kompastuskivet
26513: ja panneet voimat ja vallat meidän puolellemme, ja me olisimme
26514: 2532                 Istunto 24 p. lokakuuta 1907·
26515: 
26516: 
26517: silloin voittaneet nämä seikat. Näille puhujille pitäisi olla selvillä,
26518: että varsinaisella raittiusväellä, joka tätä työtä on etunenässä
26519: ajanut, on tähän asti ollut hyvin vähän sanomista ja hyvin vähän
26520: vaikutusvaltaa niissä piireissä, eikä sieltäpäin myöskään ole apua
26521: herkästi herunut. Myös talousvaliokunta on tätä asiaa käsitelles-
26522: sään saanut sen kokea, ja meitä hämmästyttää suuresti, ettei edes
26523: sekään ole saanut sen enempää apua.
26524:      Vielä uskallan käydä toiseen asiaan. Täällä myös sanottiin,
26525: että itse raittiuden harrastajat ovat täällä jo useamman kerran
26526: tuoneet esiin sitä pelkoansa, että kieltolaki mahdollisesti menee
26527: nurin. Niin me olemme täällä si.vumennen sanoneetkin, emmekä
26528: suotta, sillä semmoisia oireita ja esimerkkejä on kyllä olemassa.
26529: Minä taas vetoan edellisiin puhujiin. He ovat hyYin lähellä halli-
26530: tusta, ovat sen hengen heimolaisia. He ovat tietäneet, missä näitä
26531: takaportteja avataan auki. Jos tämä asia on heitä lähellä, niin miks-
26532: eivät he ole koettaneet niissä piireissä vaikuttaa ja selittää, mikä to-
26533: della on kansan mielipide tässä asiassa, mitä se vaatii, jos he nimit-
26534: täin todella kansaa tuntevat, niinkuin he sanovat tuntevansa,
26535: ja ovat siis selvillä siitä, että kansa ei tästä asiasta enää tule peräy-
26536: tymään.
26537:      Täällä on eräs toinen puhuja sanonut, että tämän kansan ei
26538: pidä töissään ja toimissaan mennä ulkopuolelle sen rajoja ja valtaa.
26539: Samoista suista ja samoista piireistä on ennen kuulunut aivan
26540: toisellaisia kehotuksia, aivan toisellaisia ääniä ja aivan toisel-
26541: laisia tekoja. On monessakin asiassa menty tukopuolelle niitä
26542: rajoja. Ja nyt taas, kun on kansan yksi tärkeämpiä eJämän kysy-
26543: myksiä esillä, miksi nyt juuri niistä piireistä, joissa ennen on ollut
26544: niin paljon rohkeutta ja pää pystyssä menty toista tietä, tämmöi-
26545: sessä kansan elink)'symyksessä sanotaan meille: Pysykää vaan kil-
26546: tisti rajoissa, älkääkä pyytäkö mitään enempää kun mikä tällä ker-
26547: taa on sopivaa.
26548:      Vielä samalta taholta sanotaan, että tästä puoleen, kun tämä
26549: asia nyt onnellisesti nurin saadaan, ei saisi enää puolueiden ohjel-
26550:  missakaan olla kieltolaki tunnusmerkkinä. Niin, raskaaltahan
26551: mahtaa tuntua, kun silloin vaaliaikana vaalilipuissa oli ylimpänä
26552: kirjoitus •>kieltolaki•>, ja nyt kuitenkin täytyy täällä enemmän tai
26553:  vähemmän vastustaa sitä. Se asia mahtaa kyllä tuntua raskaalta,
26554:  mutta sille emme mahda mitään että kansa on niin vaatinut. Vedo-
26555: taan jo siihen, että vakaumuksen työhön on taas oi~ein ryhdyttävä
26556: ja meitä ilahuttaa suuresti, että siltä taholta nyt edes siihen vedo-
26557:  taan. Me olemme koettaneet sitä tietä ktukea ja minun täytyy sa-
26558:  noa suoraan, että juuri niistä ~iireistä me olemme katkerimmat
26559:  vastustajat saaneet. Jos kieltämme taitamaton johtoväki tässä
26560: maassa on aivan toisella kannalla, jos se ei ole meitä ymmärtänyt,
26561:  niin se ei meitä niin ihmetytä, mutta kuin meidän samaa kieltä
26562:   puhuvat toiset piirit ovat jyrkästi olleet joko vastaan tai väliä-
26563:                               Kieltolaki.                       2533
26564: 
26565: pitämättömiä ja kylmät meidän vakaumuksemme työlle, joka on
26566: ollut niin raskasta ja vaikeata, tuntuu edes hyvältä, että se tule-
26567: vaisuudessa meitä auttaa. Sitä minä vaan suren että, kun joku vuosi
26568: sitten nämä herrat tekivät juomalakon ja julistivat koko kansalle,
26569: kuinka sen pitäisi seurata esimerkkiä ja sanoivat olevansa niin
26570: kauan siinä lakossa, kun tämä kieltolaki saataisiin, heille tämä
26571: aika tulee liian pitkäksi ja raskaaksi. Täytyy kai ulkomaille tehdä
26572: ~useampia matkoja, ellei kotimaassa voida siitä liitosta luopua.
26573: Paljon muuta olisi sanottavaa siitä asiasta, mutta täällä on kai
26574: moni kieltolain puolustaja esiintyvä tämän perästä. Minä olen
26575: tahtonut sanoa tämän etupäässä niille ystäville, joista täytyy sanoa:
26576: Jumala varjelkoon meitä semmoisista ystävistä. Ja minä vaan
26577: vielä muutamilla sanoilla sanon, että jos kansa mitään uudistusta
26578: hartaasti odottaa, niin se odottaa juuri tätä. Nyt lähdemme uuden
26579: Suomen vainioille kylvämään tulevaisuuden toukoa, mutta mei-
26580: dän kylvömme ei onnistu, vaikkapa tekisimmekin muita parannuk-
26581: sia kuinka paljon tahansa, jos myrkkysuohon kylvämme. Tehtä-
26582: köön mitä parannuksia tahansa, tämä viinaliike sen kukistaa.
26583: Sen pitäisi olla selvää meille kaikille. Mutta meille Suomen kan-
26584: san opettajille ja kasvattajille Helsingissä se on selvillä ainakin,
26585: että mitä me vuosien kuluessa rakennamme ja kylvämme Suomen
26586: lasten ja nuorison sydämiin, sen viinaliike kaikkine knrjuuksineen
26587: muutamissa viikoissa ja kuukansissa lyö nurin. Monet meidän
26588: parannustyömme täällä eduskunnassa menevät kuin tuhka tuuleen,
26589: jos emme suurinta kansan vihollista ensin kukista. Tämä on sitä
26590: ojan kaivamista Suomen myrkkysoilla ja silloin vasta kaikki muu
26591: kantaa hedelmää. Minua säälittää sittenkin ne, jotka uskaltavat
26592: tätä lakia, vaikkapa kauniimmassakin muodossa, vastustaa. Viina-
26593: liikkeen kurjuus painaa Suomen kansaa varsinkin tässä suurkau-
26594: pungissa ja sen laitakaupungeissa. Se huutaa, huutaa ankarasti
26595: kostoa niille, jotka vielä uskaltavat tämmöistä edistyksen pyörää
26596: koettaa seisauttaa, ja minä luulen että se kosto on niin suuri, että
26597: me toivoisimme vuorien niiden päälle lankeavan, jotka uskaltavat
26598: kansan pyhintä tahtoa nyt vastustaa, vaikkakin kauniiseen muo-
26599: toon puettuna. Se on kaikkein pahinta vastustusta, pahempaa
26600: kuin suora rehellinen vastustus.
26601: 
26602:     Ed. Kares: Ed. Renvall on tässä paljon puhunut mielenoso-
26603: tnksesta ja että tämä kieltolakihomma on kokonaan mielenosotus-
26604: luontoinen puuha. Minä en todellakaan tällaista juttelua lainkaan
26605: ymmärrä, varsinkin, kun ottaa huomioon, millä tavalla kieltolakia
26606: on valmistettu. Tämän kieltolain pohjaa on ensinnä olleet teke-
26607: mässä asiaan perehtyneet henkilöt, on ollut tekemässä myöskin
26608: eteviä lakimiehiä, sellaisia, joiden auktoriteettiä varmaan ed. Ren-
26609: vallkin kunnioittaa. Ja kun sen pohja oli valmis, oli sitä tarkasta-
26610: 2534               Istunto 24 p. lokakuuta 1907.
26611: 
26612: 
26613:  massa luottamusmiehiä kaikkien meidän poliittisten puolueiden
26614:  puolesta. Minä uskallan sanoa, että tuskinpa mitään niistä suurista
26615:  eduskuntaesitysehdotuksista, mitä tällä kertaa on jätetty eduskun-
26616:  nan harkittavaksi, on pohdittu niin kauan, valmistettu maaperää
26617:  sille niin kauvan ja myöskin valmisteltu niin sanoakseni kaikkien
26618:  puolueitten puolelta yhteisesti, kuin juuri kieltolakiehdotusta.
26619:  Ja minä uskallan myöskin hyvällä omallatunnolla väittää, että ta-
26620: lousvaliokunta on tehnyt asiassa vakavaa työtä, aikaa kysyvää
26621:  ja vaativaa työtä. Ja sitä on, tätä työtä, tätä vakavaa työtä,
26622: tehty sitä varten että tästä laista on todellakin aijottu täyttä totta.
26623: eikä minkäänlaista mielenosoitusta. Ed. Renvall sanoi myöskin,
26624: että täällä ovat monet niistäkin, jotka ovat raittiustyön etunenässä
26625: pitkän aikaa olleet, uudestaan ja uudestaan sanoneet tässä eduskun-
26626: nassa, että tästä laista ei tällä kertaa voi tulla mitään. Minä en,
26627: eikä luullakseni kukaan täällä eduskunnassa ole raittiustyön etu-
26628:  riveissä seisoneiden kuullut tämmöistä väittävän. Minä voin va-
26629: kuuttaa ed. Renvallille, että me emme sittenkään epäile tämän lain
26630: mahdollisuutta tulla toteutetuksi, emme ensinkään. Tietysti riip-
26631: puu tämäkin asia, niinkuin koko meidän lainsäädäntömme, suuressa
26632: määrin meidän asemastamme suureen naapurimaahan, mutta me
26633: kieltolain puolustajat, me emme voi ymmärtää muuta kuin että
26634: paraimmat tuossa suuressa naapurikansassa astuvat tukemaan Suo-
26635: men kansan pyrkimystä vapautumaan alkoholin kahleista. Me us-
26636: komme sen sitä mieluummin, kun Venäjällä, Venäjän kansalla
26637: on tämän asian yhteydessä puollettava niin kovin pienet, . tuskin
26638: mitkään rahalliset intressit. Minä en ymmärrä, mikä syy olisi
26639: sieltä päin astua vastustamaan meidän kieltolakimme toimeenpane-
26640: mista, toteuttamista, ja meillä kieltolain puolustajilla on sentähden
26641: myöskin luja luottamus siitä, että Suomen kansa tulee saamaan
26642: niin peräti yksimielisen äänensä, kuin se tässä asiassa on ollut, se
26643: tulee saamaan sen kuulluksi myöskin valtaistuimen korkeudessa.
26644:      Me uskomme siis tämän lain toteuttamiseen. Me uskallamme
26645: kehoittaa tämän lain vastustajiakin ottamaan tämän asian aivan
26646: täydellisesti vakavalta kannalta, ettei tulisi mitään yhtäkkinäistä
26647: yllätystä, sillä niin varmat me olemme sittenkin tämän lain tote-
26648: uttamisesta. Ja ed. Renvallinkin taitaa olla paras astua suoraan
26649: esiin. Minä muistutan vaan ed. Renvallille, että kansa siellä Savon
26650: sydänmailla, jonka luona me molemmat olemme usein käyneet
26651: puhumassa, se kansa on valinnut ed. Renvallin tähän eduskuntaan
26652: myöskin kieltolain nimessä, kieltolain merkin alla. Minä ihmettelen,
26653: miksei ed. Renvall siellä Savon kansan keskuudessa puhumassa
26654: käydessään, miksei hän siellä puhunut tätä juhlallista puhettaan
26655: mielenosotuksesta, miksi hän siellä vaikeni. Miksi ruvetaan
26656: mielenosotuksesta puhumaan vasta täällä eduskunnassa.
26657:      Minä vielä huomautan erästä seikkaa. Ed. Renvall viime ker-
26658:                               Kieltolaki.                          2535
26659: 
26660: ralla, kun oli kieltolaki esillä, puhui paljon siitä, että kieltolain
26661: puolustajat ovat unohtamaisillaan, että Suomen kansa on sittenkin
26662: vaan kurja raukka torpparikansa, jolla ei ole minkäänlaista itse-
26663: näistä sanomista. Jospa ed. Renvall tietäisi, kuinka peräti koo-
26664: millisesti tämä puhe vaikutti kuultuna hänen taholtaan, missä joku
26665: vuosi takaperin tuo torppariasema täydellisesti unohdettiin ja aja-
26666: teltiin, että me olemme ainakin rusthollarien arvoisia, jos ei enempää.
26667:     Suora vastustus on sittenkin tässä kieltolaissa aina kaikkein pa-
26668: ras. Suoraa vastustusta voivat kieltolain vastustajatkin kunnioit-
26669: taa, mutta vastustusta, joka vetäytyy yhden tai toisen tekovaipan
26670: taakse, sitä ei voi kukaan kunnioittaa, se herättää syvää sääliä.
26671:     Ed. Alkiolle, joka on kieltolain ystävä, minä tahtoisin huomaut-
26672: taa, että hänen puheensa, kun täällä muutamat miehet vakaumuk-
26673: sesta puhuivat kirkon asemasta tässä katsannossa, että hänen pu-
26674: heensa siitä, mitenkä kirkko saisi kapakan luonteen, vaikutti
26675: jotakuinkin pöyristyttävästi, kun se kuultiin hänen suustaan.
26676: Sitä sanaa minä en olisi toivonut kuultavan tällaisessa seurassa,
26677: kuin Suomen eduskunta.
26678: 
26679:     Ed. Hagman: Minä puolestani en ollut ollenkaan aikonut
26680: pyytää puheenvuoroa tämän asian käsittelyssä eduskunnassa,
26681: mutta muutamat lausunnot, jotka täällä ovat annetut, ovat kui-
26682: tenkin pakottaneet minua lyhyesti ilmaisemaan kantani. Kantani
26683: tosin ei ole tuntematon niille, jotka ovat minun eduskuntaan valin-
26684: neet, eikä se ole tuntematon niissä seuduissa, joissa olen toiminut.
26685: Sitä kantaa kieltolain välttämättömyydestä, jonka minä omaksuu,
26686: ei voida minkäänlaisilla vastustavilla puheilla muuttaa. Minä olen
26687: tämän kantani omaksunut jo useita kymmeniä vuosia sitten ja siinä
26688: olen yhä edelleen vakaantunut. Pyydän ilmoittaa, että minä en
26689: suinkaan tämän kieltolakiehdotuksen hyväksymistä pyydä ja eh-
26690: dota sen vuoksi, että kieltolain hyväksyminen olisi otettu puolue-
26691: ohjelmiin. Kaukana siitä. Minulle on aivan yhdentekevää, oliko
26692: tämä asia sen puolueen ohjelmassa, johonka minä lukeudun taikka
26693: ei. Ja olin muodostanut siitä mielipiteeni aikoja ennen, kuin mitään
26694: puolueohjelmia oli olemassa siinä merkityksessä, jossa niistä nyt
26695: puhutaan. Olen samaa mieltä, kuin monet muut puhujat siinä,
26696: että tällä kieltolailla, jos se hyväksytään, on niin suuri kantavuus
26697: meidän kansamme elinehtoihin ja menestykseen, että kylläkin mak-
26698: saa vaivaa sen edestä taistella tänä päivänä ja taistella vielä tästä-
26699: kin lähin.
26700:     Täällä on herra Renvall lausunut jonkinlaisena halveksumisena
26701: tätä lakiehdotusta vastaan, että se sisältäisi mielenosotuksen.
26702: Minusta tuo ei ole mikään semmoinen ominaisuus, että tämä laki-
26703: ehdotus siitä tulisi vähäarvoisemmaksi. En ymmärrä, minkätäh-
26704: den tahdotaan sellaista lakiehdotusta, joka sisältää mielenoso-
26705:                                                              I6o
26706:                    Istunto 24 p. lokakuuta IfJ07.
26707: 
26708: 
26709: tuksen, minkätähden sitä tahdotaan sen vuoksi halventaa. Täy-
26710: tyneehän meidän kuitenkin kaikkien myöntää, että useat semmoiset
26711: lakiehdotnkset, jotka ovat saaneet alkunsa kansaneduskunnassa,
26712: ovat tuloksia kansan mielenosotuksesta. Ei se seikka minun näh-
26713: näksedi ollenkaan heikonna käsittelyn alaisena olevaa mietintöä.
26714:     Mitä tulee noihin kauppasopimuksiin muitten maitten kanssa,
26715: niin minä tunnustan, etten osaa sitä asiaa arvostella, mutta minä
26716: elän siinä vahvassa toivossa, etteivät ne esteet, jotka tästä asiasta
26717: koituvat, kuitenkaan ole voittamattomia.
26718:     Mitä tämän lakiehdotuksen yksityiskohtiin tulee, niin se voipi
26719: kyllä sisältää puutteita, mutta en luule, että nämät puutteet ovat
26720: niin suuria, ettemme voisi sitä kuitenkin hyväksyä. Minä puolestani
26721: olen sitä mieltä, että esim. 28 § - minä en tahdo sitä kosketella lä-
26722: hemmin - semmoisena kuin se on otettu tähän mietintöön, että se,
26723: jos se tulee semmoisena siellä pysymään, sisältää kylläkin lannista-
26724: van heikkouden tunnustuksen. Se sisältää sen tunnustuksen, että
26725: me emme tällä laillamme ulotu kaikkiin asukaskerroksiin tässä
26726: maassa. Mutta toivon, että ehkä voidaan tämä puute jollakin ta-
26727: valla korjata. Mutta niinkuin, sanoin, tästä ja muista puutteista
26728: huolimatta, minä pyydän puolestani lämpimästi kannattaa tämän
26729: mietinnön sekä perusteluita, että siihen sisältyvää lakiehdotusta,
26730: ja toivon hartaasti, että Suomen eduskunta, kun se nyt on tilaisuu-
26731: dessa luomaan lain, joka kieltää alkohoolipitoisten juomain käy-
26732: tännön maassamme, että se todellakin tämän lain tänään hyväksyy.
26733: 
26734:     Ed. Sillanpää: Kun tämä keskustelu alettiin, puhuttiin
26735: tältä samalta paikalta niin kauniita sanoja meidän työläisnaisten
26736: puolesta. Ehkä sallittanee minun hieman puhua myöskin por-
26737: varisnaisten puolesta.
26738:     Väkijuomat tekevät tuhoa niin siellä kuin täällä, niin ylhäi-
26739: sössä kuin alhaisossa. Koti, jossa väkijuomat ovat päässeet her-
26740: raksi, on muuttunut, voipi sanoa, jokapäiväiseksi helvetiksi. Olen
26741: ollut tilaisuudessa niin monen ylhäisön perheessä näkemään sitä
26742: kurjuutta, mitä se synnyttää sielläkin, mitenkä se turmelee sen py-
26743: hyyden, jota kodilla tarkoitetaan.
26744:     Ymmärrän kyllä, miten täällä muutamat ovat vastustaneet kiel-
26745: tolain aikaansaamista, kuten esim. ed. Renvall on tehnyt, vaikkapa
26746: kuvaannollisestikin, sillä tämä toisi niin suuria muutoksia heidän
26747: elämäntapoihinsa. He ovat tottuneet aina jokapäiväisessä elämässä
26748: käyttämään väkijuomia nautintoaineena, kuten sitä sanotaan.
26749: Porvaristoluokassa on myöskin etua väkijuomain nauttimisesta,
26750: koska se tuottaa heille tavalla tai toisella omaisuutta. Väkijuomat
26751: ovat luonnollisesti se, joka pitää työväenluokkaa kapitalistien val-
26752: lassa. Väkijuomien avulla pakotetaan työväki alhaisista palkoista
26753: tekemään työtä, koska sillä, joka kaiken palkkansa uhraa väki-
26754:               Kieltolaki.      2537
26755: ---------------------------------
26756: 
26757: juomien alttarille, ei ole mahdollisuutta taistella parempien palkka-
26758: ehtojen, parempien olosuhteiden puolesta. Se himo, jonka väki-
26759: juomat ovat hänessä synnyttäneet, nielee kaiken tulon, minkä hän
26760: saa. Kapitalismi tietää kyllä sen ja sentähden se taistelee kynsin
26761: hampain pitääkseen köyhälistön edelleen siinä vallassa, minkä se
26762: on saanut väkijuomien avulla työväen ylitse. Täällä on sanottu,
26763: että on aivan mahdotonta saada kieltolaki hyväksytyksi Venäjän
26764: puolelta. Kaksi vuotta sitten sanottiin samaa yleisestä äänioikeu-
26765: desta. Silloin sanottiin sen olevan aivan mahdotonta, sitä ei tul-
26766: taisi muka hyväksymään Venäjällä, jos säädyt mahdollisesti sen
26767: hyväksyisivätkin. Kun puhuttiin naisten äänioikeudesta, oli se
26768: vielä mahdottomampi. Tuli aika, jolloin tämä tapahtui ilman suu-
26769: sempaa ponnistusta. On tehnyt hyvin ikävän vaikutuksen kan-
26770: saan se että hallituksen puolelta heti ensimmäiseksi mentiin vas-
26771: tustamaan kieltolain mahdollisuutta. Tuntui todellakin omituiselta,
26772: että hallitus, jonka pääasiana pitäisi olla koettaa saada kansallensa
26773: niin siedettävät olosuhteet kuin mahdollista, koettaa tasoittaa kaikki
26774:  ne kompastuskivet, mitä on olemassa, jotta kansa voi onnellisena
26775: tietänsä kulkea, jotta se voisi vaurastua ja voimistua, heti riensi meille
26776: kertomaan että se, mikä on kansan elinehto nykyään, kieltolaki, on
26777: aivan mahdoton toteuttaa.
26778:        Täällä on tänä iltana sanottu, että tämä lakiehdotus ei mene
26779: lävitse ja että ei olisi viisastakaan sitä toista kertaa uudistaa, koska
26780: toista tietä mahdollisesti pääsemme edes jossain määrin saman tar-
26781: koituksen perille. Mutta ainakin työläispiireissä ollaan sitä mieltä,
26782: että se uudistetaan, vaikkapa joka kuukauden päästä, siksi kunnes
26783: se saadaan hyväksytyksi. Kyllä aika kansan tahdon läpi hioo
26784:  vähitt>Jlen, ja se onkin välttämätöntä, sillä kansan tahto on korkein
26785:  laki. Kiistä uudistuksista, mitä Suomen kansa odottaa, on kielto-
26786:  laki ensimmäinen, sitä joka mökissä odotetaan, sitä jokainen köy-
26787: hiilistöön kuuluva vapistuksella vartoo, jännityksellä kysytään,
26788:  tuleeko kieltolaki hyväksytyksi näillä valtiopäivillä. Sen vuoksi,
26789:  kun tietää, että tämä kysymys on niin erinomaisen tärkeä, että se
26790:  on niin kipeä kohta, sentähden on ollut ikävää, että hallituksen puo-
26791:  lelta tätä lakia on ruvettu vastustamaan. Minä toivon, että me täällä
26792:  tulemme sen hyväksi tekemään kaiken voitavamme ja että emme
26793:  turhilla verukkeilla tahdo tehdä mustaa mustemmaksi kuin se on,
26794:  ':'illä meidän veh·ollisuutemme Suomen kansaa kohtaan on kielto-
26795:  lain aikaansaaminen.
26796: 
26797:    Ed. Danielson-Kalmari: Ensiksikin pari sanaa ed. Setälän
26798: ehdotuksen johdosta. Minusta näyttää aivan luonnolliselta, että
26799: kun on kysymys kauppasopimusten selvittämisestä Venäjän valta-
26800: kunnan ja ulkovaltojen välillä, niin Suomen edusktmnan tosiaankin
26801: täytyy lausunnossansa olla varovainen. Tämä varovaisuus ei mil-
26802: lään tavalla heikonna meidän lausuntomme kantavuutta ja voimaa.
26803:                    Istunto 24 p. lokakuuta 1907·
26804: 
26805: 
26806: päinvastoin se tulee sitä lisäämään ja vaikuttamaan sen, että lau-
26807: suntomme varmaan lasketaan tarkemman huomion alaiseksi kuin
26808: jos se esitetään muka asiantuntijain varmuudella. Tahtomatta
26809: siis vielä lausua mitään siitä, onko se sanamuoto ihan paikallaan,
26810: jonka ed. Setälä on täällä on ehdottanut, tahtoisin vaan lausua sen,
26811: että itse päätarkoitus hänen ehdotuksessaan olisi hyväksyttävä
26812: ja että siis eduskunta esittää lausuntonsa tästä asiasta semmoisella
26813: tavalla, että näkyy, ettemme me asiassa, joka koskee Venäjän
26814: valtakunnan suhteita ulkovaltoihin, vaadi tulkitsemisenemme rat-
26815: kaisevaa merkitystä. Mutta tämän asian yhteydessä tahdon vielä
26816: huomauttaa, että jos eduskunta, omaksuessansa aivan ehdotto-
26817: masti ja kantaessaan hallitsijan eteen talousvaliokunnan antaman
26818:  selityksen kauppasopimusten sisällyksestä, tällä menettelyllään
26819: tekisi varomattomuuden, niin kyllä valitettavasti meidän kotimai-
26820: nen hallituksemme jo on tehnyt itsensä samaan syypääksi. F.i
26821: siitä päästä mihinkään. Ikävää kummastusta on herättänyt se,
26822: että senaatti on rientänyt - mikäli sanomalehdissä on ollut näh-
26823: tävänä - selittämään, että nämä kauppasopimukset, niin kauan
26824: kun ne ovat voimassa, estävät Suomen kansaa saavuttamasta sel-
26825: laista kieltolakia, jota talousvaliokunta nyt ehdottaa.
26826:     Mutta minä en ole pyytänyt puheenvuoroa yksinänsä enkä pää-
26827:  asiassallisestikaan huomauttaakseni tästä. Täällä ovat useat puhu-
26828: jat jo lausuneet mielipiteensä ed. Renvallin äskeisen lausunnon joh-
26829: dosta eikä minun siis suinkaan tekisi mieli edelleen jatkaa näiden
26830: lausuntojen sarjaan. Mutta on kuitenkin eräs kohta vielä k6sket-
26831: telematta, joka luullakseni ansaitsee huomiota. F_.d. Renvall kuu-
26832: luu ryhmään, joka seisoo nykyistä hallitustamme lähellä. Onhan
26833: sanottu joskus näyttäneen siltä kuin hän olisi toisella jalalla seiso-
26834: nut tämän.j.hallituksen keskuudessa. Näin ollen herää ehdottomasti
26835: se ajatus, että mahdollisesti se käsityskanta, joka ilmeni hänen lau-
26836: sunnossansa, on vahvasti edustettuna senaatin keskuudessa. Ja
26837: jos niin olisi, olisi se tosiaankin surkuteltavaa, sillä minä en saata
26838: käsittää ed. Renvallin lausuntoa muulla tavalla kuin että eduskun-
26839: nan päätös esillä olevassa asiassa muka vain on mielenosoitus. Kun
26840: tämä mielenosoitus raukee tyhjiin viemättä perille, niin silloin pi-
26841: täisi eduskunnan luopuman yrittämästä tätä tietä s. o. lainsäädän-
26842: nön tai ainakin kieltolain tietä pääsemästä tarkoitetuille perille.
26843:     Jos hallitus käsittää asian siten, niin syntyy tämän kysymyksen
26844: alalla epäilemättä jyrkkä ristiriita sen ja eduskunnan ja Suomen
26845: kansankin välillä; siitä varmaankin jokainen on vakaantunut,
26846: joka parin, kolmenkymmenen vuoden kuluessa on seurannut niin
26847: valtiopäivillä kuin niiden ulkopuolella, miten raittiusliike meidän
26848: maassamme on syntynyt ja kehittynyt. Pienestä siemenestä,
26849: nuorten miesten ja naisten innostuksen synnyttämänä se alkoi.
26850: Valtiopäivillä, vanhassa eduskunnassa muutamat nuoremmat pa-
26851:                                Kieltolaki.                        2539
26852: 
26853: pit ja kansanmiehet ensin alottivat taistelun ja sitten sitä on jat-
26854: kunut kaikilla valtiopäivillä, ja askel askeleelta on syntynyt rajoit-
26855: tavia lainsäännöksiä. Liike on levinnyt syvälle kansan keskuuteen,
26856: niin että tätä nykyä tosiaankin täytyy puhua sellaisesta kansan tah-
26857: dosta, jonka edessä ed. Rosenqvistkin sanoi kumartuvansa. Se
26858: on olemassa, siitä ei nyt päästä, ja tämä lakiehdotus on juuri sen-
26859: laisen kansan tahdon ilmaus. Nyt esitetään, tässä asiassa lakieh-
26860: dotus, jyrkkä, se on kieltämätöntä, ehdottoman kieltolain pohjalle
26861: rakennettu lakiehdotus. Hallitus on jo ilmoittanut kantansa, se ei
26862: tällä hetkellä voi omistaa tätä lakia, se katsoo velvollisuudekseen
26863: vastustaa sitä. Mutta jos niin onkin, niin varmaankin meidän kan-
26864: samme on oikeutettu odottamaan, että hallitus, vastaanotettuaan
26865: eduskunnan hyväksymän lakiehdotuksen kaikitta edelläkäyvittä
26866: ennakkoluuloitta laskee sen tarkan ja suopean tarkastuksen alai-
26867: seksi. On mahdollista, että se niin tehdessään tulee huomaamaan,
26868: että ulkoapäin tulevat esteet ovat niin suuria, että ne tekevät lain
26869: aikaan saannin mahdottomaksi; on mahdollista, että hallitus tulee
26870: huomaamaan, että ehdotus semmoisenaan sisältää sellaisia sään-
26871: nöksiä, että se ei voi ottaa edesvastuulleen ehdottaa hallitsijalle sen
26872: vahvistusta. Jos kerran senaatti tulee siihen käsitykseen, että laki
26873: on sellainen, ettei se saata puoltaa sen vahvistamista, että siitä
26874: aiheutuisi rettelöitä ja vaikeuksia, että laissa on aukkoja tai mah-
26875: dottomuuksia, niin on luonnollista, että senaatin täytyy suoraan
26876: ilmoittaa tämä hallitsijalle ja huomauttaa, ettei se saata puoltaa
26877: lain vahvistamista. On ajateltavissa että näin käy, se on mahdol-
26878: lista. Me emme saa sulkea silmiämme siltä tosiasialta, että tässä
26879: laissa on säännöksiä, jotka tarkemmin pohdittuina huomataan
26880: liian keveiksi. Asian käsittely eduskunnassa jo näyttää, että aukkoja
26881: voidaan huomata ehkä sitten, kun laki on täällä lopullisesti hyväk-
26882: sytty. l,ain hartaimpien kannattajain puolelta on tänä iltana
26883: jo tuotu esiin kohta, joka ehdottomasti vaatii korjausta. Ei siis
26884: suinkaan ole mahdotonta, että tällaisia puutteita huomataan laissa
26885: ja että hallitus tulee siihen käsitykseen, ettei se saata puoltaa lain
26886: vahvistamista. Mutta mitä Suomen kansa silloin on oikeutettu
26887: odottamaan hallitukselta? Sitäkö, että se käsittää asian niin, että
26888: eduskunta nyt on tehnyt mielenosoituksen ja että sillä tämä kysy-
26889: mys on haudattu eikä Suomen hallituksella ole tähän asiaan nähden
26890: minkäänlaisia velvollisuuksia enään. Minä käsitän sen tehtävän
26891: aivan toisin. Sen tulee huomata, että tämä kysymys on nyt joutunut
26892: sille asteelle, että Suomen kansa tahtoo saada sen tyydyttävällä
26893: tavalla ratkaistuksi niin pian kuin se on mahdollista. Se tahtoo saada
26894: yleistä kieltolakia. Mitä tämä yleinen kieltolaki sisältää erityisiin
26895: määräyksiinsä nähden, siitä ei meidän kansamme ole eikä voi olla
26896: täysin selvillä. Ei suinkaan vallitse hartaitten raittiusmiesten-
26897: kään keskuudessa yksimielisyyttä ja varmaa vakaumusta siitä,
26898:                      Istunto 24 p. lokakuuta 1907·
26899: 
26900: 
26901: tarvitaanko kieltolaissa sellaista säädöstä valtion monopoolista,
26902: joka on otettu tähän lakiehdotukseen. Siinä kohden vallitsee eri-
26903: mielisyyttä, sen osoittaa jo ensimäinen mietintöön liitetty vastalause.
26904: Mutta joka tapauksessa liittyy yleiseen kieltolakiin määräys, että
26905: tässä maassa ei saa myydä eikä anniskella alkohoolijuomia. Ja tä-
26906: män pääsäännön perusteella sisältyy,- niin käsitän asian- kansan
26907: tahdon mukaan hallituksen koettaa saada niin pian kuin suinkin
26908: laki säädetyksi. Me emme tyydy siihen, että me kolmen kuukauden
26909: kuluttua uudelleen esitämme lakiehdotuksen, josta hallitus sanoo,
26910: että se on vaan mielenosoitus; ja kysymys on sillä taas vuoden
26911: ajaksi haudattu. Ei, tässä asiassa täytyy, kun kerran tämä liike on
26912: sillä tapaa vallannut kansan kaikki kerrokset kuin se on nyt jo teh-
26913: nyt, hallituksen astua etupäähän, sen täytyy käyttää kaikki ne
26914: apuneuvot, jotka ovat hallituksen käytettävissä, saadakseen aikaan
26915: lain, joka tyydyttää ihan varsinaisen ydinkohdan Suomen kansan
26916: vaatimuksessa. Jos ei se huomaa mahdolliseksi ehdottaa sellaista
26917: kieltolakia. jota raittiuden harrastajat ovat uneksuneet, niin esit-
26918: täköön se toisen, näyttäköön se yksityiskohtaisesti, minkätähden
26919: meidän täytyy tässäkin kysymyksessä, niinkuin niin monessa muus-
26920: sakin, rajoittua vähempään ja tyytyä siihen, mikä on saavutetta-
26921: vissa. Mutta sen velvollisuus on käyttää nyt hallituksen käytettä~
26922: vissä olevat voimat saadakseen tämän kysymyksen mielenosotusten
26923: alalta todellisen lainsäädännön piiriin ja saadakseen aikaan sellai-
26924: sen lain,josta kaikkien täytyy tunnustaa, että sillä on saavutettu
26925: se ja niin paljon kuin olevissa oloissa voidaan saavuttaa Suomen
26926: kansan tahdon ja tällä alalla niin hartaan ja voimakkaan toivo-
26927: muksen tyydyttäiniseksi.
26928:     Olen luullut tarpeelliseksi ed. Renvallin lausunnon johdosta
26929: huomauttaa, että varmaankin tämä vaatimus tulee asetettavaksi
26930: Suomen kotimaiselle hallitukselle.
26931: 
26932:     Ed. Järvinen: Jo satoja vuosia on ihmiskunta saanut tais-
26933: tella pahaa ja sanoisinko pahinta vihollistaan alkoholia vastaan.
26934: Väkijuomat ovat ehtineet tehdä suunnatonta turmiota, ovat täyt-
26935: täneet porttolat, vankilat, hulluinhuoneet, ovat riistäneet tuhan-
26936: sien perheiden onnen, vieneet leivän lasten suusta, työntäneet toivo-
26937: rikkaat nuorukaiset paheiden ja rikoksien tielle. Vielä ovat ne
26938: täyttäneet keinottelijain taskut kansan hiellä ja väellä kootuilla
26939: varoilla. Monta kertaa on taistelu tätä petoa vastaan näyttänyt
26940: toivottomalta, mutta sittenkin raittiusaatteen innostamat henkilöt
26941: ovat ponnistaneet voimiansa ja seuraus on ollut se, että nyt tässä uu-
26942: dessa eduskunnassamme meillä on ilo viettää sitä hetkeä, jota nyt
26943: vietämme. Mutta tätä kaunista hetkeä häiritsevät ikävät sora-
26944: äänet. Talousvaliokunnan mietintöön on liitetty loppuun vasta-
26945: lause, numero kaksi. Ja siinä vaaditaan - tahtoisin sanoa oikein
26946:                                 Kieltolaki.                          2541
26947: 
26948: 
26949: alleviivaten -     kieltolakiesityksen hylkäämistä. Niin omituisia
26950: tunteita kuin herättääkin tämä vaatimus, niin pidän kuitenkin
26951: tuon vaatimuksen aivan luonnollisena ja se, että moinen vastalause
26952: on tehty, sekin on yhtä luonnollista, sillä sen tekijäthän kuuluvat
26953: hallitusta kannattavaan puolueeseen. Minun käsittääkseni ei koko
26954: tämän meidän syntisen maapallon päällä mahtane löytyä sellaista
26955: hallitusta, joka kannattaisi ehdotonta kieltolakia ja mikähän siihen
26956: on syynä? Syynä on se, että väkijuomat ovat hallituksen käsissä
26957: aina erinomainen keino kansan henkiseen ja aineelliseen sortamiseen.
26958: Ne ovat porvarillisen hallituksen tukipylväät. Tahdon lyhyesti
26959: tuoda esiin ne syyt, mitkä juovutusjuomain kannattajilla oikeastaan
26960: on takanaan tukenansa. Meidän maassamme on poliisilaitos viimei-
26961: sinä aikoina, kuten tiedämme, kasvanut suunnattomasti. Sen yllä-
26962: pitoon täytyy kiristää kansan viimeisiäkin rahavaroja, mutta jos
26963: kansa pyytäisi tästä hiukan saada huojennusta, niin siihen vasta-
26964: taan porvariston ja hallituksen puolelta: se on mahdotonta, juoppo-
26965: ushan on niin yleistä, kuka sitten juopurreet roikaleet korjaisi put-
26966: kaan, korjaisi pois selviä ihmisiä häiritsemästä, kuka sitten korjaisi
26967: rikolliset linnan komeroihin, jos järjestysmiehiä ei olisi niin runsaasti.
26968: Mutta jos saataisiin kieltolaki, niin kyllä silloin ehdottomasti täy-
26969: tyisi vähentää poliisien lukumäärää ainakin kolmella neljänneksellä
26970: nykyisestä määrästä; sillä terveet ,selvät ihmiset eivät niitä tarvitse
26971: niin suurta määrää. Mutta tämän poliisilukumäärän pienentämi-
26972: nen toisi myös mukanaan surullisia seurauksia porvareille. Veisi
26973: paksun leivän monen herran suusta ja ja sitte ei olisi niin sankkoja
26974: parvia panna työväenaatetta vastustamaan ja kylläpä siinä onkin
26975: jo syytä vastustaa kieltolakia. Jokaisessa läänin pääkauptmgissa
26976: kohoaa kolkko rakennus, linna. Sinne sanotaan vietävän pahan-
26977: tekijöitä; mutta jos alamme tutkia syitä syvemmältä, mikä se on,
26978: joka tekee ihmiset rikollisiksi, varkaiksi, murhamiehiksi, niin siihen
26979: on aina vastauksena, se on alkohooli. Se on nykyisen yhteiskunnan
26980: valmistama ja jäsenilleen kauppaama viina. Yhteiskunta tarjoo
26981: elämää alkavalle nuorukaiselle myrkkylientä, ja kun se sen avulla
26982: istuttaa sammumattoman himon, kun se riistää terveyden, henkisen
26983: ja ruumiillisen tarmon, vie omaisuuden, jopa viimeisetkin riekaleet
26984: ja tekee rikolliseksi, sitte se tämän muumion ,josta ei ole jälellä
26985: kuin kuoret, taluttaa vankilaansa, imeäksensä siellä siitä, niinkuin
26986: hämähäkki imee kärpäsestä, viimeisetkin mehut. Jos kieltolaki
26987: saataisiin toimeen, onhan ymmärrettävää, että silloin vankilatkin
26988: vähentyisivät. Mutta tässä onkin se puoli, jota tahdotaan vastus-
26989: taa. Vankilalaitoksen turvissa elää suuri luku monenmoisia virka-
26990: miehiä ja onhan hyvä vielä ottaa joku rikollinen linnasta ja sanoa
26991: >>tällaiset te olette, työväki>>. Oli äskettäin eduskunnassa puhe
26992: houruinhoitolaitoksista. Tunnustettiin yleisesti, että mielenvikai-
26993: sia on niin suunnattoman paljon ja yhä heidän lukunsa lisääntyy,
26994: 2542                Istunto 24 p. lokakuuta 1907.
26995: 
26996: 
26997: että tarvitsisi uhrata ro miljoonaa markkaa ennenkuin voitaisiin
26998: edes vähimmässäkään määrässä auttaa näitä poloisia. Missä on syy
26999: näiden mielenvikaisten lisääntymiseen? Vastaus on: se on väki-
27000: juomat, jotka tekevät mielenvikaisia. Mutta kun on mielen-
27001: vikaisia, tarvitaan lääkäreitä, tarvitaan tirehtöörejä ja monenmoisia
27002: virkamiehiä; on siis kannatettava väkijuomia, tuumivat väkijuo-
27003: mien puoltajat.
27004:     Kaikkein tärkeimmät syyt, miksi väkijuomia puolustetaan,
27005: ovat sentään vielä esiintuomatta. Germaanilaisissa muinastaruissa
27006: kerrotaan että V alhallan taivaassa oli Mimerin lähde, joka siitä
27007: joi, tuli viisaaksi. Viinaa voidaan myöskin verrata lähteeseen
27008: ja kun kansa juo tästä lähteestä, niin siitä alkaa virrata yläluokalle
27009: rahaa monen moisia ja monen kaltaisia kanavia myöten. Siitä
27010: hyötyvät oluttehtailijat, viinatehtailijat, niiden osakkaiden omista-
27011: jat, lukemattomat kapakoitsijat, hienoimmista pääkaupungin ho-
27012: telleista porttolakapakkoihin saakka ja monenmoiset viinakont-
27013: rollöörit ja viinatarkastajat. Täytyy suoraan sanoa, että suuri
27014: osa sitä yleisöä, mikä vetelehtii 1ltasin Helsingin esplanaadilla,
27015: saa suuressa määrin tuloja viinasta.
27016:     Onpa sitten vielä väkijuomien puolustamiseen sekin syy että
27017: väkijuomien takia täytyy pitää paljon oikeuslaitoksia. Juovus-
27018: päissähän riidellään, tapellaan, tehdään rikoksia, tulee käräjä-
27019: iuttuja, ja ktm tulee käräjäjuttuja, tarvitaan myös asianajajia.
27020: Jos yleinen kieltolaki saataisiin aikaan, silloin käräjäjutut väheni-
27021: sivät, mutta myös monelta virkamieheltä ja juristilta leipä menisi.
27022: Tässä siis myös yksi niistä syistä, joka kehottaa suosimaan väki-
27023: juomia.
27024:     Tahtoisin vielä mainita eräästä laitoksesta, joka elää väki-
27025: juomien turvin. Se on panttilainauslaitos. Sinne vie perheen isä,
27026: joka on joutunut juomahimon turmelemaksi, omat sekä vaimonsa
27027: vaatteet. Sinne vie työmies työkalunsa, ja vieläpä rappiolle joutu-
27028: nut herrasmieskin vie sinne ylellisyyskaluj aan, saadakseen edelleen
27029: väkijuomia. Jos väkijuomat poistettaisiin, silloin nämä laitokset
27030: köyhtyisivät. Mutta tämä tietysti olisi herroille vastenmielistä,
27031: että tällainen kultalähde tukittaisiin.
27032:     Väkijuomien kirous kohtaa erittäinkin työväestöä. Jos herras-
27033: mies juo, jos hän viettää hotellissa yökaudet, niin ei se niin suuressa
27034: määrässä hänelle tunnu. Hänen työpäivänsä on lyhyempi kuin
27035: ruumiillisen työntekijän. Hänellä on aikaa aamulla ja päivällä
27036: virkistyä yön temmellyksistä. Eikä se tuota rahallisessa suhtees-
27037: sakaan hänelle suuria vaurioita. Hänellä on valtiolta suuret vaki-
27038: naiset tulot ja sijaispalkkiot silloin, kun tulee tarvis mennä kylpy-
27039: laitoksiin virkistymään talven juomisista. Ja vaikka vanhuuden
27040: päivinä herrasmiehellä ei olisi penniä säästössä ja vaikka ruumis
27041: olisi lahonnut pelkästä juomisesta, ei se mitään tee, saahan hän nm-
27042:                                Kieltolaki.                         2543
27043: 
27044: saan eläkkeen. Yläluokan lapset eivät joudu kurjuutta kärsimään
27045: eikä sen leskien tarvitse kyyneleitä vuodattaa. Mutta toista on työ-
27046: läisten laita. Kun työmies juo, niin menettää häu terveytensä;
27047: hänen ainoa kapitaalinsa, lihaksensa, alkavat surkastua ja lakastua,
27048: ja siitä on ensimmäisenä seurauksena, että hänen perheensä joutuu
27049: turmioon. Mutta tämä se juuri herroja porvareja miellyttää, että
27050: työväki kurjuudessa on. Itsetietoinen, valistunut ja hyvin toimeen-
27051: tuleva työväki se on porvariston pahin vihollinen. Kyllä porvarit
27052: ovat sen käsittäneet jo monia vuosikymmeniä taaksepäin, ja siinä
27053: on syy, miksi viinaa suositaan. On niin hyvä pitää tällaisia tie-
27054: dottomia, kurjuuteen vaipuneita työmiehiä niinkuin tahtoo, ajaa
27055: heitä niinkuin karjaa edelläusä. Itsensä rutiköyhäksi juoneesta
27056: työväenluokasta saadaan myös lakkorikkurit. Sillä muutaman
27057: päivän lakon perästä pakottaa nälkä tällaiset menemään työhön.
27058: Siinä on myös tärkeä näkökohta väkijuomien puolustamiseen.
27059:     Nämä esille tuomani syyt ovat mielestäni todelliset syyt siihen,
27060: miksi väkijuomia puolustetaan. Ne kaikenmoiset muut syyt,
27061: mitä haetaan, ovat vaan naamareja maskeraadinäytelmissä.
27062:     Tahtoisin lopuksi sanoa. että eduskunnan mielestä ei tarvittai<>i
27063:  mitään välittää kieltolain vastustajain esiintuomista haetuista
27064: syistä. Eräs roomalainen kirjailija lausuu: >>Oikeudessa ja totuu-
27065: dessa pysyvää miestä, sitä ei peloita, vaikka taivaat kappaleina
27066: hänen päällensä putoisivat.>> Samaa arvelen minäkin tästä edus-
27067: kunnasta. Vaikkapa ajautuisikin erään ryhmän vaikutuksesta
27068: kieltolaki karille ja vaikka ei mitään sillä alalla saataisi nyt aikaan,
27069: niin meidän siveellinen velvollisuutemme on kannattaa raittiutta
27070:  ja kieltolakia, meidän velvollisuutemme on näyttää, että kylmässä
27071: pohjolassa on kansa, joka osaa ja joka tahtoo panna viimeiset voi-
27072:  mansa raittiusaatteen hyväksi.
27073: 
27074:     Ed. Pennanen: En pyytänyt puheenvuoroa jatkaakseni
27075: sitä raittiusesitelmien sarjaa, jota asiaa käsitellessä on kuultu. Luu-
27076: len että ne alkaisivat jo riittää. En myöskään tahtoisi ruveta anta-
27077: maan letkauksia toisin ajattelevien mielipidettä vastaan, kuten
27078: täällä ed. Renvall, Reima ja Järvinen ovat tehneet. Luvallista on
27079: kaikille puolustaa omaa mielipidettään toisen mielipidettä vastaan,
27080: mutta silti on arvosteltava toisenkin mielipide vakaumukseen pe-
27081: rustuvaksi, eikä mistään huonoista motiiveista johtuvaksi. En
27082: myöskään pyytänyt puheenvuoroa vakuuttaakseni kantaani tässä
27083: asiassa, sillä valitsijani ainakin sen tuntevat. Olisin valmis jo
27084: asiaa käsittelemään yksityiskohdittain ja olen varma siitä että
27085: eduskunta hyväksyy kieltolain joko sellaisenaan kcin valiokunta
27086: on sitä ehdottanut tai jollakin vähemmillä muutoksilla. Mitä nii-
27087: hin kauppasopimuksiin tulee, joista täällä on paljon puhuttu, us-
27088: 2544                Istunto 24 p. lokakuuta 1907.
27089: 
27090: 
27091: kaUan toivoa että koko sivistynyt maailma on niitä tulkitseva sillä
27092: tavalla kuin eduskunta ne tulkitsee.
27093:      Ed. Sundblom: Då jag såsom medlem af ekonomiutskottet
27094: haft tillfälle att reservationsvis framlägga de olika synpunkter,
27095: hvilka betingat min ståndpunkt i frågan, har jag icke genom ett
27096: upprepande velat förlänga denna snart sagdt hetsiga diskussion.
27097: Men ett yttrande af hr Reima har uppkallat mig. Vid behandlin-
27098: gen af denna viktiga fråga har jag utgått därifrån, att förbudslags-
27099: yrkandet uppbäres af en ärlig, oskrymtad, djup och allvarlig öfver-
27100: tygelse. Denna ärliga öfvertygelse har jag för min del städse respek-
27101: terat. Häraf följer, enligt min uppfattning, att jag för min egen
27102: lika ärliga öfvertygelse har rätt att fordra respekt. Aktning för
27103: andras öfvertygelse och åsikter är första vilkoret för ett framgångs-
27104: rikt landtdagsarbete till fromma för land och folk. Då landtdags-
27105: man Huoponen med glödande vältalighet sökte göra troligt, att mina
27106: betänkligheter med afseende å förbudslagen voro liktydiga med de
27107: •>obotligas förhinder•>, och jämte en del andra talare tämligen tyd-
27108: ligt lät förstå, att jag skulle gå deras ärenden, hvilka i en fortsatt
27109: rusdryckshandtering hafva ekonomiska intressen att bevaka, sade
27110: jag intet, trygg i medvetandet, att beskyllningen var lika simpel
27111: som grundlös. Men när hr Reima säger, att de skola drabbas af fol-
27112: keto;; hämd, märk väl folkets hämd, hvilka hafva mod att öppet och
27113: på angifna skäl motsätta sig förbudslagen, måste jag med förtry-
27114: telse visa tillbaka ett slikt uttalande. Samtidigt ber jag att få hän-
27115: visa hr Reima till L. O:s 9 §, som lyder: •>Landtdagsman är pliktig
27116: att i utöfningen af sitt uppdrag så handla, som rätt och sanning
27117: bjuda. Han är därvid skyldig att iakttaga grundlagama och är icke
27118: bunden af några andra föreskrifter.»
27119:     Ed. Pärssinen: Minullakih olisi ollut pitkiä raittiusesitelmiä
27120: pidettäväksi, mutta jätin ne eduskunnan vähäsen ajan vuoksi pul-
27121: pettiini. Sanon ainoastaan pari sanaa, jotka johtuvat siitä, mitä
27122: täällä on tapahtunut.
27123:     Kun 14 päivänä kesäkuuta kieltolakianomukset tulivat eduskun-
27124: taan, niin näytti tuo päivä aamun sarastukselta siinä yössä, jota Suo-
27125: men kansa väkijuomien turmion kautta viettää. Mutta tämän
27126: alkaneen aamun taivaalle on kokoontunut hyvin synkkiä pilviä
27127: ja ne yhä synkempinä uhkaavat niitä toiveita, jotka liittyvät kielto-
27128: lakiin. Eduskunnassa on kuulunut soraääniä, kieltolakia vastusta-
27129: via ääniä; vieläpä on täällä saatu kuulla hallituksen edustajan puhu-
27130: van suoraan kieltolakia vastaan. Hän lausui m. m. siihen suuntaan,
27131: että väkijuomien valmistus on tärkeä elinkeinonhaara. jonka etuja
27132: valtion tulee valvoa. Tämmöinen puhe hallituksen edustajan puo-
27133: lelta oli korvapuusti koko kansalle, se osoitti, miten kauas halli-
27134: tus on eksynyt kansasta. Se ei käsitä, että aivan yleinen mielipide
27135: pitää väkijuomaliikettä turmiota tuottavana liikkeenä Ja että
27136:                                Kieltolaki.                         2545
27137: 
27138: tämä mielipide ei ole ainoastaan Suomeen levinnyt, vaan se on levinnyt
27139: myös muihin maihin ja· on siellä yhä kasvamassa. Päinvastoin
27140: hallituksen edustaja puhui, että hän tahtoo vedota kansojen mieli-
27141: piteeseen, joka muka ei ole kieltolain kannalla. Onko hänelle vie-
27142: rasta, että kansainvälinen raittiusliike on eteenpäin menemässä,
27143: että sellaiset voimakkaat puolueet, kuin sosialidemokratinen puolue,
27144: eri maissa ovat lähestyneet antialkoholista liikettä Itävallassa,
27145: Belgiassa. Saksassa ja Englannissa ja että tämä lähestyminen viit-
27146: taa yhä enemmän siihen, että sosialidemokratit ennen pitkää tule-
27147: vat seuraamaan Suomen sosialidemokratien esimerkkiä väkijuoma-
27148: kysymyksessä.
27149:     Vaikka näin voimakkaita mielipiteitä esiintyy kieltolain puo-
27150: lesta, vaikka sellaisessakin maassa kuin Ranskassa suuri kirjailija
27151: Zola on kirjoittanut paksuja teoksia väkijuomaliikettä vastaan -
27152: m. m. >>Ansassa>>, jossa on soo sivua, on läpikäyvänä lankana se
27153: ajatus, että on rikollista, että valtio valmistaa väkijuomia - niin
27154: sittenkin meidän hallituksemme tämmöisenä hetkenä kääntyy
27155: kansaa vastaan tällaisella puheella, sama hallitus, jolle vaalien edellä
27156: kerjättiin kannatusta. Ja nuorsuomalainen puolue, johon tietääk-
27157: seni ed. Renvall lukeutuu, lausuu vaaliohjelmassaan m. m. seuraavaa:
27158:     >>Se kansan yleinen voimakas mielipide, joka kieltolakia vaatii,
27159: osoittaa, että kansa itse myöskin tahtoo kieltolain noudattamista
27160: valvoa, ja sen rikkomista ehkäistä tehden siten hallitukselle kielto-
27161: lain monessa suhteessa vaikean valvontavelvollisuuden mahdolli-
27162: seksi ja tepsiväksi. Yleinen kieltolaki voi käydä tehokkaaksi vasta
27163: yhteydessä yleisen maahantuontikiellon kanssa. Tällainen on siis
27164: myöskin aikaansaatava ja hallituksen asiaksi jää syrjäyttää ne
27165: esteet ja vaikeudet, joita kauppasopimukset muiden maiden kanssa
27166: tässä suhteessa voivat tuottaa.>>
27167:     Tällä tavalla lausui nuorsuomalainen puolue hallituksesta ja näin
27168: käsitti se silloin hallituksen velvollisuuden. Se käsitti hallituksen
27169: velvollisuudeksi poistaa kaikki esteet kieltolain tieltä, ja nyt saman
27170: puolueen jäsen esiintyy täällä puhuen kieltolakia vastaan, että tätä
27171: lakia ei nyt voida voittamattomien esteiden tautta saada toteute-
27172: tuksi ja nyt Suomen kansan täytyy ruveta raittiusasiaa toisella ta•
27173: valla ajamaan, täytyy tyytyä vakaumuksen tietä sitä ajamaan_
27174: Se on loistava esimerkki siitä, minkälaisia keinoja voidaan käyttää,
27175: kun on valta kysymyksessä.
27176:     Tosiasia tällä hetkellä näyttää olevan se, että hallitus ja kansa
27177: ovat eri mieltä. Tämä on kummastuttavaa, kummastuttavaa sen-
27178: tähden, että kun samaisilla henkilöillä, jotka nyt istuvat hallituk-
27179: sessa, on ollut vaikeampia asioita ajettavana, niin silloin he eivät
27180: ole puhuneet voittamattomista esteistä. Nyt puhutaan siitä muka,
27181: että Venäjän hallituksen on kauppaetujensa ja valtiollisten sopi-
27182: mustensa vuoksi mahdotonta mitenkään hyväksyä meidän kielto-
27183:                     Istunto 24 p. lokakuuta 1907.
27184: 
27185: 
27186: lakiamme. Ja kuitenkin tiedetään, että Venäjän hallitus on monta
27187: kertaa ryhtynyt monin verroin uhkarohkeampiin toimiin kysy-
27188: mättä, mikä on mahdollista, mikä ei. Se on uskaltanut, kysymättä
27189: kansaltansa, alkaa hirveän Japanin sodan, jonka seuraukset ovat
27190: korvaamattomat. Se on uskaltanut sellaista ja nyt se ei muka us-
27191: kaltaisi kauppaetujensa vuoksi valmistaa pienelle Suomen kansalle
27192: kieltolakia. Missä on nyt johdonmukaisuus, kun tämmöistä puhu-
27193: taan?
27194:     Minä en tahdo ruveta täällä raittiusesitelmiä pitämään. Sanon
27195: ainoastaan lyhyesti, että kun Suomen kansa julistaa sodan väki-
27196: juomavihotlistaan vastaan, niin on todellakin surkuteltavaa, että
27197: sen hallitus ei tahdo tässä sodassa olla kansansa mukana. Ja sitä
27198: tulee tuomitsemaan tästä ei ainoastaan nykyinen sukupolvi, vaan
27199: tulevat sukupolvet tulevat lausumaan sille hallitukselle tuomionsa.
27200: 
27201:      Ed. Hoikka, 1: Jo 1885-vuoden valtiopäivillä tehtiin ano-
27202: musehdotuksia kieltolain saamiseksi. Granfelt, tuo tunnettu rait-
27203: tiusasian harrastaja, teki sellaisen säädyssään ja talonpoikaissää-
27204: dyssä eräät toiset henkilöt. Silloin näitä anomuksia täällä Hel-
27205: singin suuressa, koreassa viisauden kaupungissa, pidettiin järjettö-
27206: myytenä, ei sentään juuri viety anomusten tekijöitä Niuvaniemeen
27207: tai Lapinlahteen, mutta ei paljoa puuttunut. Mutta näitä anomus-
27208: -ehdotuksia, minä tiedän sen vakuuttaa, vaati jo silloin Suomen
27209: kansan suuri enemmistö, kansan alhaisemmat kerrokset. Tämä aate
27210: oQn nyt elänyt siitä asti, raittiusmiehet ovat tehneet työtä raittius-
27211: asian edistämiseksi, niinkuin tunnetaan. Tämä raittiusaate on nyt
27212:  jo niin laajalle ja syvälle juurtunut kansaan, minä tiedän sen vakuut-
27213: taa, ainakin siellä Pohjolassa, että käyköön nyt kysymyksessä ole-
27214: valle kieltolaille lopultakin miten tahansa, kansa ei tule eduskun-
27215: nassaan vaikenemaan niin kauan, kunnes se tässä tärkeässä asiassa
27216: saavuttaa todellisen toivomuksensa.
27217:      Ennen näitä valtiopäiviä niissä suurissa kansalaiskokouksissa,
27218:  joista on ollut kunniakin jo monta kertaa eri asioissa mainita, oli
27219: yleinen kieltolaki kaikkien vaatimus ja se vaatimus oli ankarana
27220: velvollisuutena edusmiehille esitetty. Ei näissä kansalaiskokouk-
27221: sissa, pidettiin ne sitten minkä puolueen puolesta tahansa, joko sosi-
27222: alistien tai nuorsuomalaisten tahi suomettarelaisen tahi ruotsalaisen,
27223:  ainoatakaan ääntä kuulunut, joka olisi ilmaissut vastustavaa mieli-
27224: -pidettä. Kaikkien kansalaisten yksimielisenä vaatimuksena oli
27225: kieltolain aikaansaaminen, ja tämä velvoitus esitettiin edusmie-
27226: hille, että heidän tulisi kieltolakia vaatia eduskunnassa. Näin ollen
27227:  käyköön, niinkuin jo mainitsin, nyt kysymyksessä olevalle kielto-
27228: lakianomukselle miten tahansa, mutta me raittiusmiehet me täy-
27229: tämme ensin kansan vaatimuksen ei ainoastaan aineellisesti, mutta
27230: henkisesti ja siveellisesti. Silloin kun me olemme siveellisen velvol-
27231:                              Kieltolaki.                        2 547
27232: 
27233: 
27234: 
27235: lisuutemme täyttäneet, silloin me olemme tehneet kaiken, minkä
27236: voimme ja silloin me olemme kansan edessä siitä tuomiosta
27237: vapaat, minkä kansa muussa tapauksessa olisi oikeutettu lan-
27238: gettamaan. Minä kysyn: kuka on se edusmies, joka tahtoo
27239: palata näiltä valtiopäiviltä kotiansa valitsijainsa ja kansan eteen,
27240: joka on tämän kalliin velvollisuuden meille pannut, ja ikäänkuin
27241: ojentaen myrkkypikarin sanoa: tässä on teille valtiopäiviltä tuli-
27242: aisiksi myrkkypikari; juokaa siitä ijankaikkinen ja maallinen on-
27243: nettomuus kansallenne?
27244: 
27245:    Ed. Pesonen: Olen talousvaliokunnan perusteluihin nähden
27246: samaa mieltä kuin ed. Setälä ja kannatan siis hänen ehdotustaan.
27247: 
27248:     Ed. Nissinen: Me emme tietysti voi vaikuttaa kansainväli-
27249: siin ulkomaisiin kauppasuhteisiin, mutta kieltolakiasian me voimme
27250: käsitellä yksinomaan maamme sisällisenä reformikysymyksenä.
27251: Kansamme suuri enemmistö vaatii voimakkaasti kieltolakia. Mei-
27252: dän, kansan valitsemien edustajien, on koetettava tämä kansan toi-
27253: vomus täyttää. Meidän on kansan vaatimusta puolestamme
27254: kuunneltava ja hyväksyttävä se tinkimättä. Meidän on siis teh-
27255: tävä kaikkemme voidaksemme saada kieltolain aikaan. V astuksia
27256: emme saa pelätä. Jos vastukset sittenkin tulevat, silloin on aika
27257: miettiä, mitä sitte on tehtävä.
27258:     Ed. Sillanpäältä tahtoisin kysyä, miksi hän tässäkin asiassa
27259: haki syytä hyökätä porvarien kimppuun. Eikö hän enää muista,
27260: että hänen rinnallaan valiokunnassa on istunut porvareita, jotka sa-
27261: malla hartaudella ovat kieltolakiasiaa ajaneet kuin hänkin. Ed.
27262: Sillanpään käsitys tästä asiasta kummastuttaa suuresti kaikkia
27263: niitä naisedustajia, jotka eivät kuulu hänen ryhmäänsä. Muista-
27264: kaamme, että järjestynyt raittiusliike meidän maassamme oli por-
27265: varillisen naisen alkama. Järjestyneen raittiusliikkeen alotti noin
27266: 30 vuotta sitte Hilda Hellman-vainaja Vaasassa.
27267:     Lopuksi, ollakseni lyhyt, lausun hartaana toivonani, että laki-
27268: ehdotus tulisi hyväksytyksi.
27269: 
27270:      Ed. Renvall:       Minä en olisi pyytänyt puheenvuoroa niiden
27271: persoonallisten parjausten johdosta, joilla kiihtynyt raittiusväki
27272: minua kunnioittaa. Minä voin ymmärtää, että he ovat hermostu-
27273: neita; kun eivät löytäneet ketään vastustajaa, niin täytyi heidän
27274: silloin tehdä itselleen joku vastustajakin.
27275:      Minä pyydän näin ollen ensiksi tästä pikakirjoittajan minulle
27276: antaman lausuntonipohjalla huomauttaa, että minä en ole puhunut
27277: siitä, ettei lainsäädäntötietä saisi rajoittaa alkohoolitulvaa maas-
27278: samme. Minä en ole puhunut siitä, että yksinomaan vakuutuksen
27279: tietä tästä lähin tehtäisiin työtä, vaan minun sanani kuuluivat ai-
27280:                     Istunto 24 p. lokakuuta I907·
27281: 
27282: 
27283: van toisin. Minä lausuin toivovani, että >>meillä todellakin alkoholin
27284: käytäntö tulee pienemmäksi ja että kukin puolestansa ryhtyy asial-
27285: liseen työhön niitten rajain sisällä, jotka yhteiskunnallamme on.>>
27286: Ja minä sanoin toivovani, että >>niin pian kuin tämä laki ei ole viety
27287: niille perille kuin täällä ehkä useammat toivovat, me silloin ryhdym-
27288: me toista tietä alkoholitulvaa vastustamaan, nimittäin asettuen
27289: täydellisesti sen valtapiirin sisäpuolelle, jonka meidän valtiollinen
27290: asemamme meille antaa.>> Siis, että me säädämme lakia sillä tavalla
27291: ja niiden rajojen sisällä, mihin Suomen lainsäädäntöoikeus ulottuu.
27292: Täällä on siis ilmeisesti lausuntouni väärennetty. Minä, niinkuin
27293: sanottu, olisin nämä syytökset herttaisen kernaasti jättänyt sik-
27294: seen, sillä minä en luule, että eduskunnalle on hyödyksi vastaukset
27295: tällaiseen syytökseen yhtä vähän kuin perättömät syytökset edus-
27296: kunnan työtä kaunistavat.
27297:      Pyysin puheenvuoroa ed. Danielson-Kalmarin lausunnon joh-
27298:  dosta. Minä olen ensiksi iloinen siitä, että hänelle keskustassa
27299: huudettiin •>hyvä•>. Minä voin omistaa runsaan osan siitä itselleni,
27300: sillä mikäli minä ymmärsin, me asiallisesti seisomme samalla kan-
27301: kanalla. Minä siis arvelen, että tässä ehkä muutkin ovat valmistu-
27302:  neet itselleen sijaa hallituksessa toisella jalalla. Minun ehdotukseni
27303: käy aivan yhteen sen ehdotuksen kanssa, jonka ed. Danielson-Kal-
27304:  man teki, että meidän ei pidä va;;taisuudessa tehdä lakiehdotusta,
27305:  meidän ei pidä vaatia hallitukselta lakiehdotuksia, joiden vahvis-
27306:  tamisesta meillä ei ole suurtakaan toivoa. Minä en vetoa ainoastaan
27307:  siihen, mitä kauppasopimukset sisältävät tai eivät sisällä. Mutta
27308:  meidän pitää ajatella, että koko se valtiotoiminta, jonka kautta
27309:  kieltolaki olisi läpi ajettava, on henkilöiden käsissä, jotka eivät ol-
27310:  lenkaan tunne meidän kansaamme eikä niitä virtauksia, joita siinä
27311:  liikkuu, ja, jos ~he ne tuntisivatkin, jäisivät niille aivan kylmiksi.
27312:  Meillähän ei ole minkäänlaista ulkonaista edustusta. Tämän asian
27313:  tulee ajamaan Venäjän virkavaltainen virkakoneisto, ulkoasiain-
27314:  ministeristöön kuuluvat henkilöt. Voimmeko edes toivoa niin pal-
27315:  joa, että nämä henkilöt tulevat tekemään muuta kuin mahdollisesti
27316:  ilmoittamaan tästä asiasta ulkomaalaisille hallituksille? Jos näillä
27317:  viimemainituilla on jonkunlaisia syitä esiintuotavana tätä lakia
27318:  vastaan, niin venäläiset viranomaiset kai nostavat olkapäitään.
27319:  Venäjän viranomaisille ei tämä asia luultavastikaali ole kalliimpi
27320:  sentähden että se on suomalainen asia. Eivät he tule paljoakaan
27321:  siitä välittämään.
27322:      Minä siis, kuten sanoin, yhdyn pääasiassa siihen, mitä valtio-
27323:  neuvos Danielson-Kalman täällä lausui. Saman mielipiteen oli
27324:  ennen täältä perustuslailliselta taholta jo lausunut professori Rune-
27325:  berg. Minä lopuksi kummastelen, että samat henkilöt, jotka huusi-
27326:  vat hyvä•>•> ed. Danielson-Kalmarille, äkäisesti hyökkäsivät minun
27327:  kimppuuni. Se ei todista aivan hyvää heidän arvostelukyvystään.
27328:                                  Kieltolaki.                           2549
27329: 
27330:      Ed. Söderholm: De talare, som hafva förordat förevarande
27331: utskottsförslag, hafva alla ntgått från den uppfattningen att, om
27332: förbudslagen kommer till stånd, allt socialt elände vore med ett
27333: slag ur världen. Så är det nu dess värre icke, om också missbmket
27334: af msdrycker otvifvelaktigt åstadkommer mycket ondt. En väsent-
27335: lig fömtsättning för genomförandet af förbudslagen är emellertid
27336: den, att de af ryska riket med andra makter ingångna handels-
27337: traktaterna icke sätta hinder i vägen. Lösningen af spörsmål af
27338: folkrättslig natur är emellertid ytterst svår, men särskildt i anled-
27339: ning däraf, att hänsyn måste tagas till den innebörd man i andra
27340: Iänder tillägger ordalagen i en traktat på grund af där erkänd tolk-
27341: ning af ord och uttryck med rättslig betydelse. Då frågan om trak-
27342: taterna, hvarom jag ej ser mig i stånd att, utan särskild undersök-
27343: ning, hvartill tillfälle saknats för mig, yttra någon mening, kan för-
27344: anleda hinder för stadfästelsen af förslaget till förbudslag, så borde
27345: enligt min tanke vännerna af folknykterhet hafva besinnat, att
27346: t. ex. genom kommunal förbudslag den mening, folkets stora flertal
27347: försäkras hysa, kan bringas till respekt långt säkrare än genom den
27348: nu föreslagna lagen. Jag kan vid sådant förhållande icke undgå,
27349:  att, på sätt jag redan i stora utskottet yttrat, förorda förkastandet
27350: af detta förslag och godkännandet af reservationen n:o II. Jag
27351:  gör det så mycket mer, som också innehållet i detta författnings-
27352: förslag gifver anledning till reflexioner, som icke äro tili förmån
27353:  för detsamma. J ag vill särskildt beröra de straffbestämningar,
27354:  som ingå uti förslaget i §§ 16 och 17 m. fl. Dessa bestämningar äro,
27355:  om man jämför dem med motsvarande bestämningar i strafflagen,
27356:  så stränga, att man omöjligt kan godkänna dem. För återfall i
27357:  oloflig införsel af alkoholhaltigt ämne kan man få fängelse minst
27358:  fyra månader, men högst fyra år. Det är oerhördt att tänka, att
27359:  man för återfall i sådan förbrytelse skulle få ända till fyra års fängelse.
27360:  Om man vållar eldsvåda eller öfversvämning eller t. o. m. fara vid
27361:  järnvägs begagnande, så att järnvägsolycka uppstår, kan det sträng-
27362:  aste straffet vara högst ett år. Det heter i § 19 att >>den, som gör
27363:  till yrke eller vana att olofligen tillvärka, destillera, tili landet in-
27364:  föra, försälja, tili salu utbjuda eller forsla alkoholhaltigt ämne,
27365:  straffas med fängelse ej under sex månader eller med tukthus i högst
27366:  tre år». Man kan sålunda komma ända till tre års tukthusstraff.
27367:  Tre års tukthusstraff är ett ganska allvarsamt straff, som exempel-
27368:  vis kan ådömas såsom högsta straff för koppleri. Men nog måste jag
27369:   för min del anse, att både rent kriminelt och moraliskt sedt koppieri
27370:  är ett något svårare brott än om man t. o. m. gjort till yrke att
27371:  tillvärka alkoholhaltigt ämne. Det är skäl af detta slag, som göra
27372:  att jag för närvarande icke skulle kunna biträda detta förslag.
27373:       J ag vill i detta sammanhang beröra det af hr Soininen redan
27374:  framhållna skäl, som talar emot, att förslaget nu skulle kunna
27375: 2550                 Istunto 24 p. lokakuuta 1907·
27376: 
27377: 
27378: såsom sådant godkännas, då det berör landtdagens lagstiftnings-
27379: initiativ. Hr Soininen har framhållit de skäl, som jag i stora utskot-
27380: tet anfört emot förslaget i dess nuvarande form, och kan jag i det
27381: afseendet åtnöja mig med att biträda hans yrkande.
27382:     Jag kan icke nu, då jag engång har ordet, underlåta att fram-
27383: hålla det, hvad man särskildt från socialistiskt håll velat göra gäl-
27384: lande, nämligen att regeringen och öfverklassen öfverhufvud skulle
27385: hafva intresse af att dryckenskapen ibland massorna florerar. Det
27386: är en beskyllning af sådant slag, som man kan tillbakavisa utan
27387: vidare.                        "
27388: 
27389:     Ed. Schybergson: Den försiggångna diskussionen har för
27390: ingen del föranledt mig att ändra ståndpunkt i frågan. Vksom
27391: vid detta ärendes första behandling befarar jag fortfarande, att vårt
27392: folk icke har den sedliga kraft och den laglydnad, som fordras för
27393: att en förbudslag skall kunna genomföras utan de allra beklagli-
27394: gaste påföljder.
27395:      Jag hade tänkt inskränka mig till denna anhållan, hälst diskus-
27396: sionen till en början rörde sig i rymder, där jag icke känner mig
27397: hemma. Den, som inledde debatten, sade ju rent ut, att allt sundt
27398: förstånd skulle i denna fråga lämnas åsido. Det hade här i denna
27399: diskussion alls ingen plats. Men efter det hr Danielson-Kaimari
27400: hade ordet, och i a1l synnerhet då hans i många afseenden så för-
27401: ståndiga uttalande följdes af lifliga applåder, fattade jag mod och
27402: beslöt att också för min del ännu yttranågraordidennasak. HrDa-
27403: nielson-Kalmari sade detsamma som vi, hvilka hafva uttalat tvif-
27404: velsmål om denna lag. Han sade, att denna lag var så bristfällig
27405: och att döma af dess hittillsvarande behandling visat sådana luckor,
27406: att det är antagligt att densamma, äfven om den får representatio-
27407: nens godkännande, skulle visa sig omöjlig. Han inrymde möjlig-
27408: heten af, att regeringen skulle stöta på sådana svårigheter, att lagen
27409: omöjligen kunde genomdrifvas. Han tänkte sig, att visserligen för-
27410: säljning och utskänkning skulle förbjudas, men såsom hr Renvall re-
27411: dan också påpekat, medgaf han, liksom hr Runeberg tidigare, att
27412: införsel icke skulle blifva förbjuden. Och öfverhufvudtaget ställde
27413: han sig på den mycket riktiga ståndpunkten, att det; bästa är en
27414: fiende till det goda. N år man icke det bästa, så skall man i alla
27415: fall söka nå det goda. Hans andragande afvek i så hög grad ifrån
27416: hr Malinivaaras och några andras, att det värkligen gjorde - jag
27417: ville säga Initt hjärta, men kanske jag föredrager att säga Initt
27418: förstånd helt godt. Det var för mig ytterst motbjudande att höra
27419: ett yttrande sådant, som hr Malmivaaras. Om vi icke få förbuds-
27420: lagen igenom, så skola vi upprepa vårt beslut därom gång efter
27421: gång, och helt och hållet taga afstånd ifrån möjligheten af att på
27422: annat sätt gagna nykterhetssaken. Sådan var hans tankegång.
27423:                               Kieltolaki.                          2551
27424: ----~~--------------~-~-
27425: 
27426: 
27427: 
27428: 
27429: J ag vill medgifva att hr Malmivaara med detta yttrande helt och
27430: hållet följt den första talarinnans hänvisning och lämnat allt för-
27431: stånd å sido.
27432:     Jag är hr Danielson-Kaimari rent af tacksam för hans andra-
27433: gande också därför, att det möjliggör för den nuvarande regerin-
27434: gen, liksom för den, som möjligen är beredd att träda i dess ställe,
27435: att, utan att hafva hela landets opinion emot sig, komma till en
27436: lösning af denna fråga, som står inom möjlighetens gränser.
27437:     Man bar talat rätt mycket om hr Renvalls andragande och
27438: kändt sig förbittrad öfver, att han rubricerat landtdagens beslut
27439: i detta fall såsom en opinionsyttring. Hr Renvall har oturen att
27440: ställa sina ord så, att de icke rätt väl behaga majoriteten inom denna
27441: kammare. Måhända är det hans fel, måhända åhörarenas. Det
27442: vill jag icke afgöra. Men när nu hr Danielson-Kalman, på samma
27443: gång han bemöter hr Renvall i detta afseende och på det sträugaste
27444: klandrar honom, säger, att han icke anser det sannolikt, att detta
27445: beslut kommer att leda tilllag i ämnet, så blir det beslut till hvilket
27446: o~kså han sålunda kommer att bidraga, icke en sådan allvarsam lag-
27447: stiftningsåtgärd, hvartill en stor majoritet är förpliktad. Det är
27448: enligt min tanke motbjudande, äfven då en minoritet tager sin upp-
27449: gift så föga ansvarsfullf, att den drifver på meningar, hvilka icke
27450: kunna förvärkligas. Men när majoriteten gör det, då finner jag,
27451: att egentligen ett strängare namn, än det hr Renvall begagnade,
27452: borde därom användas. Det vittnar icke om en värklig ansvars-
27453: känsla, om man med stor majoritet fattar ett beslut, om hvilket man
27454: förutsätter, att det icke förvärkligas, och man gör därigenom tillika
27455: den sak, som man vill tjäna, en stor otjänst; så de, som nu drifvit
27456: på förbudslagen. Hade de affattat den så, att den kunnat förvärk-
27457: ligas, så hade själfva saken därigenom vunnit. Nu däremot för-
27458: flyter den ena månaden efter den andra, utan att nykterhetslagstift-
27459: ningen går ett steg framåt. Är det på det viset man vill tjäna sin sak?
27460:     J ag begärde ordet medan hr Järvinen begagnade sig af sin ytt-
27461: randerätt. Han gjorde det emellertid på sådant sätt, att något
27462: bemötande från min sida icke kan komma i fråga.
27463: 
27464:     Ed. Ahmavaara: Kun minä en tässä asiassa ole käyttänyt
27465: puheenvuoroa edellisilläkään kerroilla, niin on kai minunkin vel-
27466: vollisuuteni merkitä kantani, koskapa täällä useat edustajat kat-
27467: sovat tarpeelliseksi merkitä kantansa joka ikinen kerta kun asia
27468: on esillä. Epäilevätkö he että heidän valitsijansa niin vähän heihin
27469: luottavat, kun pitää niin monasti kantaa esittää.                 ·
27470:     Mitä nyt itse asiaan tulee, niin minä puolestani olen jo suuressa
27471: valiokunnassa ollut tilaisuudsesa kannattamaan tätä lakiehdotusta
27472: ja teen sen nytkin. Enkä minä näe siinä mitään sen kummempaa
27473: mielenosoitusta kuin mitä kaikissa Jaeissa ilmenee. Lait ylipäänsä
27474:                                                              161
27475: 2552                Istunto 24 p. lokakuuta 1907.
27476: 
27477: 
27478: ovat mielenosoituksia siitä mitä kansassa liikkuu, mikä katsanto-
27479: kanta sillä on. Ja sellainen mielenosoitus on tässäkin laissa, mutta
27480: ei mitään muuta. Jos sitä ei ole voitu juriidisesti muodollisessa
27481: suhteessa aivan mallikelpoiseksi saada, niin syy ei ole laatijain, sillä
27482: he ovat parastansa koettaneet.                          ·
27483:     Minä en olisi kuitenkaan pyytänyt puheenvuoroa nytkään kan-
27484: nan merkitsemistä varten yksistään, mutta minä pyysin puheen-
27485: vuoroa ed. Reiman lausunnon johdosta. Hän nyt, niinkuin hän on
27486: ennenkin tehnyt, hyökkää kokonaisen ryhmän kimppuun siitä,
27487: että eräs siihen lukeutuva edustaja ei ole lausunut aivan sellaisia
27488: mielipiteitä kuin hän olisi tahtonut,           Ja kun hän meni
27489: niin pitkälle, että tulkitsi ed. Setälänkin lausunnon kieltolain vas-
27490: tustukseksi, niin minä luulen, että jokainen edustaja täällä huo-
27491: masi, kuinka vähän ed. Reima todellakin osaa valita niitä keinoja,
27492: joilla tätä tärkeää asiaa olisi ajettava. Ed. Setälän lausunto aina-
27493: kin lähti mitä parhaimmasta tarkoituksesta, ja minä luulen, että
27494: jos ed. Reima ei ennen sitä uskonutkaan, niin hän uskoo sen nyt, kun
27495: ed. Danielson-Kaimari on sitä kannattanut. Tähän ei olisi maksa-
27496: nut vaivaa kajota yksistään crl. Reiman lausunnon takia, mutta
27497: tässä on periaatteellinen puoli, johon minä tahdon kajota. Jos
27498: täällä asetutaan sille kannalle, että se joka on eri mieltä, leimataan
27499: heti mitä mustimmaksi asian vastustajaksi ja tuolla tavalla terro-
27500: riseerataan, niin kaikki vapaa mielipiteitten ilmaisu eduskunnassa
27501: tukahutetaan, ja sitä tapaa en tahtoisi Suomen eduskunnassa otet-
27502: tavan käytäntöön. Sitä on valitettavasti täällä esiintynyt muilta-
27503: kin tahoilta, mutta ed. Reiman lausunnoissa se on jo useita kertoja
27504: esiintynyt; se esiintyi hänen lausunnossaan kansakouluopettajain
27505: palkkausasiassa ja muistaakseni joissakuissa muissa lausunnoissa.
27506: Ei pitäisi kuitenkaan yksityisen henkilön lausunnon takia ruveta
27507: kokonaista ryhmää arvostelemaan, sillä jos minä esim. arvosteli-
27508: sin Suomen kansakouluopettajia sen käsityksen mukaan, minkä
27509: minä olen ed. Reimasta saanut, niin tekisin väärin heille. Ed. Ren-
27510: vall kyllä pystyy vastaamaan siitä mitä hän on sanonut, ja se olisi
27511: ollut kohdistettava häntä vastaan. Minä en tahdo kieltää ettei
27512: ed. Renvallin lausunnossa olisi ollut aihetta vastustukseen, mutta
27513: se olisi pitänyt kohdistaa kuten sanoin häntä vastaan. Ed. Reima
27514: on istunut talousvaliokunnassa ja hänen olisi pitänyt tietää, että
27515: siellä on ollut nuorsuomalaisia yhtä hartaita tämän asian harrasta-
27516: jia kuin hänkin. On halpaa käyttää tällaista asiaa puoluetarkoi-
27517: tn!-:siin, se on tämän suuren, kalliin asian halventamista, olkoon ed.
27518: Reima kuinka raittiusmies tahansa.
27519:      On hyvin hauska, että julkisissa kokouksissa ja eduskunnassa
27520: löytyy innokkaita raittiusaatteen kannattajia, mutta meillä olisi
27521: kaikilla, yhtään puoluetta siitä pois lukematta, keino ajaa raittius-
27522: asiaa vielä pontevammin kuin kauneilla juhlapuheilla. Se keino on
27523: se, että otettaisiin puolueissa käytäntöön, että jokaisen puolueen
27524:                               Kieltolaki.                          2553
27525: ~--·----·~------~--~--·---------------------~
27526: 
27527: 
27528: 
27529: 
27530: jäsenen tulisi luopua alkoholin käyttämisestä, että pantaisiin se
27531: toimeen varoitusten ja puolueesta erottamisen uhalla. Se on tep-
27532: sivä keino, ja jos me kaikki tähän keinoon ryhdymme, on kieltolaki
27533: tarpeeton. Tätä minä toivoisin, mutta tässä suhteessa on jokai-
27534: sella puolueella syntejä niskoillaan. Me puhumme kauniita puheita
27535: ja saamaamme juoppoutta vastaan, kun raittiusasia on esillä, mutta
27536: käytännössä naureskelemme tälle ja ryyppäämme, milloin asiaksi
27537: tulee.
27538:     Olkoon sanottu ed. Pärssiselle, kun hän täällä luki nuorsuo- ·
27539: malaisten ohjelmaa osottaakseen ettemme sitä muka seuraisi, että
27540: kyllä me olemme ohjelmamme kannalla, kyllä me olemme ajaneet
27541: raittiusasiaa ja tulemme sitä edelleenkin ajamaan. Ed. Pärssinen
27542: sanoi että se oli kuin kaunis aamusarastus, joka keväällä kesäkuun
27543: 14 p. tässä asiassa valkeni, mutta että tämä aamu alkaa hämärtyä.
27544: Minusta tämä aamu on nyt kirkkaampi kuin silloin oli. Ei ole
27545: vähintäkään syytä olla epätoivoinen tästä asiasta. Minä olen va-
27546:  kuutettu, että eduskunnan suuri enemmistö tulee tämän lakiehdo-
27547: tuksen hyväksymään, eikä meillä vielä ole aihetta ruveta mustia
27548: peikkoja maalaamaan, ennenkuin näemme miten tämän asian käy.
27549:  Puhutaan sitten niistä. Minä en tahdo ruveta saman arvoisan puhu-
27550:  jan kanssa väittelemään hallituksen kannasta ja hallituksen edus-
27551:  tajan lausunnosta täällä, sillä se ei nyt ole tarpeellista, jos pysymme
27552:  tässä asiassa. Mutta sen verran kuitenkin sanoisin että hallituksen
27553:  edustaja ei lausunut täällä niinkuin ed. Pärssinen tulkitsi. Minulla
27554:  sattuu olemaan muistissa nuo hallituksen edustajan sanat, kun hän
27555:  puhui että ulkomaan kansoilla on eri katsantokanta tässä asiassa
27556:  kuin meillä ja hän nimenomaan sanoi: •>semmoisena, kuin tämä
27557:  katsantokanta esiintyy näiden maiden parlamenteissa ja halli-
27558:  tuksissa.« Hän ei suinkaan väittänyt ettei siellä ajettaisi raittius-
27559:  aatetta. Muihin kohtiin en tahdo kajota, mutta kun minusta on
27560:  väärin että täällä väärin tulkitaan lausuntoja, olen tämän tahtonut
27561:  sanoa. V astustettakoon hallituksen kantaa, jos siihen on syytä,
27562:  mutta pysyttäköön totuudessa.
27563:      Ed. Järviselle olisi jotakin sanottavaa, mutta se on turhaa.
27564:  Me tunnemme kaikki sen tavan, millä hän esiintyy, ja se ei nyt taida
27565:  parantua, jos minä siitä puhuisin.
27566: 
27567:     Ed. Viljakainen: Pyysin puheenvuoroa ed. Pärssisen lausun-
27568: non johdosta, ja voisin kuitenkin olla mitään sanomatta hänelle,
27569: kun jo kaksi puhujaa on hänen puhettaan kosketellut. Se asia-
27570: kirja, jota hän näytteli, on todellakin nuorsuomalaisen puolueen oh-
27571: jelma ja puolue on sen edustajainsa kokouksessa hyväksynyt.
27572: Mutta sitä tehdessä ei ole luettu rikokseksi, jos joku yksityinen
27573: jäsen ajattelee asiasta toisinkin, eikä siis ole puolueen synniksi luet-
27574: tava, jos jollakin yksityisellä kieltolaista on toinen ajatus. Sellai-
27575: 2554                 Istunto 24 p. lokakuuta 1907.
27576: 
27577: 
27578:  sen katsantotavan lausuminen on välistä vähän vaarallistakin.
27579:  Ajatellaanpa, että saataisiin kieltolaki ja sitten ruvettaisiin katso-
27580:  maan, mikä puolue eheimmin oli tuon kieltolain takana, niin voisi
27581:  sattua, että puoluepettureita olisi Pärssisen puolueessa enemmän
27582:  kuin nuorsuomalaisessa, että niitten mielipide olikin asiassa toinen
27583:  ja toiselta se ohjelmassa näyttää, ja että olisi paras ehkä odottaa,
27584:  kunnes kieltolaki saadaan, jolloin nähdään kuka sitä uskollisimmin
27585:  noudattaa.
27586:      Täältä on pidetty pitkiä puheita siitä, mikä on tämän kieltolain
27587:  tarkoituksena sen johdosta, että täällä sanottiin, ettei se olisi muuta
27588:  kuin pelkkää mielenosotusta. Tulee kuitenkin muistaa, että kielto-
27589:  laki on ollut kansan toivomuksissa jo useita vuosia, ennenkuin tuli
27590:  puheeksikaan tuo kansainvälinen vaikeus, mikä täc;;sä asiassa on.
27591:  Mikään kansa ei muuta mielipidettään sen johdosta, mitä kansain-
27592:  väliset kauppasopimukset sanovat, vaan ne koettavat säätää lake-
27593:  ja sen mukaan, mikä on heidän oikeustajuntansa. Se, että Suo-
27594:  men kansan enemmistö ei ole muuttanut mielipidettään tämän
27595:  korkeamman politiikan mukaan, osoittaa vain sitä, että se pysyy
27596:  vakaumuksessaan, kunnes tulee näkyviin, että voittamaton este
27597:  on olemassa.
27598:      Täällä on myös vanhan tavan mukaan käytetty tilaisuutta
27599:  hyökätä ei vain puolueita vastaan, mutta myös hallituksen kimppuun.
27600:  Täällä on verrattu toisiinsa niitä voimia, mitä noitten kauppasopi-
27601:  musten tulkitsemisessa on ollut valiokunnan käytettävinä ja mitä
27602:  hallituksen. Jos tahtoo olla puolueeton, täytyy myöntää, että on
27603:  suuri ero niitten asiantuntijain välillä, joita valiokunnalla on ollut,
27604:  ja niitten, joita hallituksella on ollut käytettävänään. Tulee muistaa,
27605:  että ensistäänkin senaatilla on ollut tiedossaan, mitä meidän valtio-
27606:  oikeuden professorimme yliopistossa asiasta ajattelee, ja että senaa-
27607: tin keskuudessa myös on miehiä, jotka jonkun verran tuota asiaa
27608:  ymmärtävät.
27609:      Mutta se nyt sikseen. Eihän hallitus ole sidottu siihen, mitä
27610: eduskunta aikoo tehdä, eikä hallitusta voi langettaa siitä, että se
27611: on tehnyt yrityksen tulkita asioita toisinpäin, kun se ei vielä ole
27612: mihinkään toimeen ryhtynyt. Voihan sattua, että hallitus esittää
27613: eduskunnan päätöksen, ennenkuin sen oma mielipide on asiasta
27614: esitetty. Jos ei niin tapahdu, sitten vasta voidaan moittia.
27615:     Mitä nyt tulee tuohon, mitenkä kieltolain lopulta käy, niin sitä
27616: ei ainakaan tällä hetkellä eduskunta eikä kukaan voine varmaan
27617: sanoa. Mutta olipa asia miten hyvänsä, eduskunnan on toimittava
27618: niin kuin sen oma oikeustajunta sanoo, eikä korkeamman valtio-
27619: viisauden mukaan.
27620:     Täällä ovat lakimiehet koettaneet koko lailla halventaa tämän
27621: lakiehdotuksen arvoa, merkitystä ja myös kelvollisuutta. Tässä
27622: on käynyt niinkuin raittiusmiesten aina on käynyt, ettei ole ryhdytty
27623:                               Kieltolaki.                         2555
27624: 
27625: asiaa auttamaan, ennenkuin siihen on ollut pakko. Meidän herrat
27626: lakimiehemme ovat pitäneet kieltolain niin vähäarvoisena, ettei
27627: sitä varten ole kannattanut antaa hyviä neuvoja, ennenkuin tulee
27628: pakko, ennenkuin päästään lakia korjaamaan, vasta sitten heidän
27629: korkeampi taitonsa tulee esille.
27630:     Lopuksi pyydän saada kannattaa sitä lisäystä lain loppuun,
27631: jonka ed. Soininen teki.
27632: 
27633:      Ed. Nuorteva: Ensinnäkin tahdon ed. Sundblomille sanoa,
27634: että rehellistä vakaumusta kyllä kunnioitetaan, kunnioitetaan aina,
27635: milloin se on rehellistä vakaumusta. Minä pyydän esimerkkinä
27636: tästä kertoa, että kun tämä asia oli esillä suuressa valiokunnassa
27637: ja meidän oikeistolaisemme suurimmaksi osaksi lähtivät pois asian
27638: käsittelystä, tahtomatta pikkusormellakaan kajota tähän asiaan,
27639: ja kun ed. Söderholm, joka on tätä lakiehdotusta vastustavalla
27640: kannalla, jäi paikalleen ja asiallisesti teki huomautuksia sitä
27641: vastaan, niin hän - minä uskallan sen vakuuttaa - saavutti tuolla
27642: vastustavallakin osanotollaan suuren valiokunnan läsnä olevain
27643: jäsenten täydellisen kunnioituksen. Mutta niin ei ole suurin osa
27644: tämän lakiehdotuksen vastustajista tehnyt, vaan.he ovat ainoastaan
27645: rajoittuneet pilkkaamaan ja ilkkumaan lain vikoja, ja sellainen
27646: menettelv ei ole minkääntaisen kunnioituksen arvoista.
27647:     Se moite, joka on tullut ed. Renvallin osaksi hänen puheensa
27648: johdosta, on luonnollinen, sillä minusta henkilö, joka antaa itse-
27649: ään valita edustajaksi puolueohjelman perusteella, jossa on kielto-
27650: laki, on sillä tavalla sitoutunut siihen, että hänen ainakin pitäisi
27651: jättää ilkkumiset ja naureskelemiset sekä tuollainen ylimielinen
27652: käytöstapa, jota hän, niinkuin edelliselläkin kertaa asian esillä
27653: ollesssa, on osottanut. Rehellinen vastustus on aina kauniimpaa
27654: ja kunniakkaampaa kuin tällainen menettely.
27655:     Pyysin puheenvuoroa ed. Danielson-Kalmarin puheen johdosta.
27656: On luonnollista, että me tahdomme ottaa tämän lakiehdotuksen
27657: täysin vakavalta kannalta ja aijomme saada sen myös hyväksy-
27658: tyksi, mutta samalla myös on hartain toivomuksemme, että tämä
27659: laki saataisiin sellaiseen kuntoon, että siitä voitaisiin todella vas-
27660: tata. Mutta siihen nähden, että saurin osa meidän eduskuntamme
27661: juristeista ei ole katsonut tarpeelliseksi vähimmässäkään mää-
27662: rässä myötävaikuttaa tämän lain kunnolliseen asuun, meidän täy-
27663: tynee tyytyä siihen sellaisenaan kuin se on ja hyväksyä se sellaise-
27664: naan tehden siihen niitä korjauksia, joita rnahdolliseti voidaan
27665: tehdä. Ja tässä muodossa se sitten on lähetettävä perille, sillä
27666: joka tapauksessa tähän lakiin sisältyy kansan järkähtämätön tahto,
27667: joka ei ole hetkessä syntynyt eikä hetkessä poistu. Johdonmu-
27668: kaista on tietysti, että myös hallituksen on otettava tämä lakieh-
27669: dotus vakavalta kannalta eikä ilkkuen ja nauraen ja halveksien,
27670: 2556                Istunto 24 p. lokakuuta 1907.
27671: 
27672: 
27673: niinkuin moni on tehnyt ja niinkuin ainakin minusta senaattori
27674: Ståhlberg puheessaan, jonka hän piti tämän asian ensi kerralla
27675: esillä ollessa, tuntui tehneen.
27676:     Yhdyn siihen, mitä ed. Danielson-Kaimari lausui. Hallitus
27677: saattaa sillä suuremmalla asiantuntemuksella, mikä sen koneis-
27678: tolla, sen virkamiehistöllä on, lain teknilliseen puoleen nähden
27679: löytää tässä laissa sellaisia kohtia, jotka ovat korjauksen tarpeessa,
27680: ja se saattaa hyvinkin suuressa määrin katsoa tarpeelliseksi, että
27681: tämä laki olisi jollain tavalla toisenlainen. Mutta tällaisen oikeuden
27682: minä tahtoisin suoda hallitukselle ainoastaan tämän lain ulko-
27683: naiseen asuun nähden, sen juriidillisteknilliseen puoleen ja myös
27684: siihen nähden, mikäli se koskee soveltumista meidän nykyiseen
27685: elämäämme ja sen toteuttamista siellä, missä lopullinen ratkaisu
27686: on. Mutta minä en katso, että hallitus voi tällaista tehdä, jollei se,
27687: niinkuin ed. Danielson-Kaimari sanoi, asetu tätä lakia kohtaan,
27688: ei sille kannalle, jolla se nähtävästi nykyään on, vaan täydellisesti
27689: f'Uopealle, myötätuntoiselle kannalle.
27690:      Olen jo suuressa valiokunnassa katsonut tarpeelliseksi lausua,
27691: että minä ainakaan omasta puolestani en usko että meidän nykyi-
27692: nen hallituksemme tulee tätä lakia siltä kannalta katselemaan.
27693:      Vielä enemmän kannatusta hallituksen puolelta tarvitsee tämä
27694: laki, kun tulee kysymykseen sille vahvistuksen saaminen. Ed.
27695: Pärssinen teki varsin oikein, kun hän tältä puhujalavalta luki
27696: muutamia otteita nuorsuomalaisen puolueen ohjelmasta, jossa tämä
27697: puolue velvoittaa hallitusta poistamaan kaikki mahdolliset esteet
27698: tämän lain tieltä. Mutta mitä on tehty tässä suhteessa, millä
27699: tapaa koetettu poistaa näitä esteitä? Epäilemättä olisi meidän
27700: hallituksellamme ollut tässä kohden olemassa paljon mahdolli-
27701: suuksia, onhan Pietarissa kaksi suuripaikkaista ministeriä, jotka
27702: minun tietääkseni ovat siellä vartavasten puolustaakseen Suomen
27703: kansan oikeuksia ja valvoakseen, että sielläpäin asioihin vahvista-
27704: mista varten saadaan sellainen kannatus kuin niille kulloinkin on
27705: tarpeen. Olisi sangen hyvä saada kuulla niitä henkilöitä lähellä
27706: seisoviita ryhmiltä, onko mitään tehty tässä suhteessa näiden mei-
27707: dän hallituksemme jäsenten puolelta. En usko, että mitään sel-
27708: laista on tehty, en usko sitä siksi, että jos he olisivat sitä tehneet,
27709: niin ne olisivat toimineet kokonaan vastoin omaa vakaumustaan,
27710: joka kaikista päättäin on kieltolakia vastaan.
27711:      Mutta suurinta kannatusta hallituksen puolelta tarvitaan silloin
27712: kun laki on pantava käytäntöön, jos se nim. hyväksytään. Halli-
27713: tuksen menettelystähän kokonaan riippuu, millä tapaa tämä laki
27714: tulee käytännölliseen elämään sovellutetuksi, millä tapaa ase-
27715: tetaan rajoja tämän lain polkemiselle, millä tavalla yleensä turva-
27716: taan sen pystyssäpysymistä. Lyhyesti sanottuna tämä laki,
27717:  ensinnä sen korjaaminen, jos niin on tarvis, sen esittäminen toi-
27718:                               Kieltolaki.                       2557
27719: 
27720: sen kerran esityksen muodossa, sen puolustaminen Pietarissa
27721: ja sen voimaan astuttua valvominen, vaatii joka askelelia hal-
27722: lituksen tehokasta apua ja toimintaa. Tämän kysymyksen yh-
27723: teydessä näemme paljon kirkkaammin ja selvemmin kuin minkään
27724: muun kysymyksen yhteydessä sen surkean tosiasian, että elämme
27725: maassa, jossa kansa ja hallitus ovat kaksi toisilleen kerrassaan
27726: vastaista valtaa.
27727:     On asiasta jo niin paljon saarnattu ja puhuttu. Mutta emme-
27728: köhän nyt jo voisi jättää yleiskeskustelua ja ryhtyä yksityis-
27729: kohtaisesti, kohta kohdalta tätä lakia käsittelemään. Kun meitä
27730: tämän lain puolustajia tässä eduskunnassa on ehdoton enemmistö,
27731: pitäkäämme kunnianasianamme, että tämä laki tulee niin hyvässä
27732: ja täydellisessä muodossa meidän käsistämme kuin suinkin voi-
27733: missamme on. Ja jos tätä asiaa vastustavat juristit tahtovat
27734: tehdä niinkuin, ed. Söderholmia lukuunottamatta, suuressa valio-
27735: kunnassa tekivät, pidettyään ilkkuvan ja pilkallisen puheen läh-
27736: tivät pois, jos todella katsovat tällaisen menettelyn tarpeelliseksi,
27737: tehkööt nytkin siten, mutta me muut, me lain kannattajat teh-
27738: käämme me kaikki, minkä voimme, jotta se täydellisenä ja eheänä
27739: lähtisi käsistämme.
27740: 
27741:     Ed. Käkikoski: Pyysin puheenvuoroa sen ed. Schybergsonin
27742: lausunnon johdosta, että meidän kansallamme ei ole sitä lain-
27743: kuuliaisuutta ja siveellistä voimaa, jota tarvitaan kieltolain voi-
27744: massapitämiseksi. Tämän johdosta pyydän vain ilmoittaa, että
27745: muutaman päivän perästä eduskunnan käsiteltäväksi tulee ano-
27746: musvaliokunnalta mietintö, jossa puolletaan annettavaksi valtion
27747: kannatusta raittiuspiireille ja opiskelevan Nuorison Raittiuslii-
27748: tolle, joiden tarkoituksena on juuri tämän siveellisen voiman kas-
27749: vattaminen kansaamme. Toivottavaa on, että eduskunta silloin
27750: on antava voimakasta kannatusta tälle ehdotukselle ja että edus-
27751: kunta tekee sen silloin yksimielisesti, todella tukien niitä, jotka
27752: tahtovat auttaa niitä, jotka ovat heikkoja.
27753:     Kun kansamme pitää kieltolakia elinkysymyksenään, kun se
27754: harrastaa sitä niin, että vaalipäivänä vaivaisetkin tulivat kaukai-
27755: sista asunnoistaosa vaalipaikalle äänestääkseen väkijuomia pois
27756: maasta, kun maassamme on kymmeniätuhansia syvien rivien köy-
27757: hiä miehiä ja naisia, jotka vuosikymmeniä ovat uhranneet varoja
27758: ja voimia raittiustyöhön, ja kun opiskeleva nuoriso meidän maas-
27759: samme hehkuvin mielin tekee työtä kasvattaakseen koulunuorisoa
27760: raittiustyöhön, silloin meillä on jonkunmoisia takeita siitä, että
27761: meidän kansallamme on sitä siveellistä voimaa, jota tässä ky-
27762: sytään. Ja mikäli sitä ei ole, niin toivottavaa on, että sitä kan-
27763: saamme kasvatetaan. Varsinkin on suotavaa, että ed. Schy-
27764: bergson ja muut sivistyneeseen säätyyn kuuluvat eivät miehuut-
27765: 2558                Istunto 24 p. lokakuuta I907·
27766: 
27767: 
27768: tomilla vaikerruksilla heikennä tätä kansamme siveellistä voimaa,
27769: vaan tahtomaila kieltolakia ja sitten, kun se voimaan on tullut,
27770: pyhänä pitämällä sitä, antavat itse hyvän esimerkin siveellisestä
27771: voimasta ja sillä tavalla kasvattavat niitä, jotka ovat heikkoja.
27772:     Ed. Gripenberg on jo täällä lausunut ne tunteet, mitkä meitä
27773: naisedustajia innostuttavat tänä juhlapäivänä, jolloin kieltolaki on
27774: eduskunnassa esillä; minun ei tarvitse toistaa niitä. Täydestä
27775: sydämestä yhdyn siihen, mitä hän on lausunut.
27776: 
27777:    Ed. Danielson-Kalmari: Herrat Renvall ja Schybergson ovat
27778: lausuneet tyytyväisyytensä minun äskeiseen puheeseeni ja nimen-
27779: omaan herra Renvall mainitsi, että hän pääasiassa yhtyy minun
27780: lausuntooni. Tämä on hvvä. Minä olen siitä kiitollinen. Mutta
27781: pantakoon sitten myös hu~mio siihen, mikä oli pääasia minun lau-
27782: sunnossani. Se oli kehoitus hallitukselle - siitä huolimatta että
27783: hallitus on asettunut tässä kysymyksessä toiselle kannalle kuin
27784: eduskunnan -enemmistö, nyt suopeasti tarkastamaan eduskunnan
27785: hyväksymää lakiehdotusta ja tekemään voitavansa niiden esteit-
27786: ten poistamiseksi, jotka tätä lakia kohtaavat, ja ellei hallitus näe
27787: mahdolliseksi eduskunnan päätöksen pohjalla saada aikaan kiel-
27788: tolakia, niin valmistakoon se itse sellaisen lakiehdotuksen, joka
27789: on mahdollinen saada hyväksytyksi ja joka niin läheisesti kuin
27790: suinkin liittyy eduskunnan tässä asiassa pian tehtävään päätök-
27791: seen. Jos herrat Schybergson ja Renvall ja kaikki ne, jotka sei-
27792: sovat heidän kannallaan, todellakin sydämessään yhtyvät tässä
27793: kohden minun lausuntooni, niin silloin eduskunta yksimielisesti
27794: toimii tässä asiassa.
27795: 
27796:     Ed. Reima: Suuret herrat saavat täällä hyvinkin epäillä
27797: toistensa vaikutuksia ja vaikutelmia, kun puhuvat toisiaan vas-
27798: taan. Siitä olemme päässeet selville useamman kerran. He saat-
27799: tavat epäillä kokonaisia ryhmiä ja joukkoja, ja se on kaikki vaan oi-
27800: kein. Mutta jos me ensikertalaiset eksymme sellaisille poluille vä-
27801: hänkään, silloin kyllä varsinkin ed. Ahmavaara ottaa meitä isälli-
27802: sesti kurittaakseen. Siitä olemme hänelle useassa suhteessa kii-
27803: tollisiakin, sillä paljon opettamisen ja toivomisen varaahan
27804: meissä on. Mutta tekee se meihin hiukan kummallisen vaiku-
27805: tuksen, että meitä juuri ed. Ahmavaara opettaa. Sillä jos niitä
27806: keväisiä juttuja muistelemme, niin kyllä se on sillä tavalla, että
27807: hän itse etupäässä on meitä sille tielle johtanut, josta hän nyt
27808: meitä muistuttaa. Se siitä.
27809:      Minulla on tuolla Iausuntoni jo luettavana ja minä en siinä
27810: huomaa ryhmistä puhuneeni tällä kertaa mitään. Kun kansakou-
27811: lunopettajain ?.Siasta puhuin, silloin viittasin ryhmään. Mutta
27812: en tällä kertaa. Puhuin vaan niistä piireistä, joissa edelliset pu-
27813:                               Kieltolaki.                         2559
27814: 
27815: 
27816: hujat liikkuvat, ja se on jotain toista sentään. Ed. Ahmavaara
27817: muutenkin lausui, että olen useassakin asiassa puhunut niin.
27818: Minä en kuitenkaan ole täällä puhunutkaan mistään muista kuin
27819: näistä kahdesta asiasta. Sivumennen kerran puhuin hylkeistä.
27820: ja kyllähän sekin oli polemiseeraamista nuorsuomalaista vastaan,
27821: mutta en usko, että sekin oli loukkaus.
27822:      Siitä olen kuitenkin ed. Ahmavaaralie hyvin kiitollinen, että
27823: hänkin uskalsi ryhmänsä miestä oikaista juuri siinä, mitä me pi-
27824: dimme suurimpana loukkauksena, nimittäin että tämä ehdotus,
27825: joka nyt on esillä, olisi ainoastaan mielenosoitus. Se onkin sitä
27826: tavallaan kyllä, mutta se on myös mielenosoitus, jonka takana
27827: varmasti seisomme, ja tulemme käyttämään tulisiakin aseita sil··
27828: 1oin kun meidän mielestä niin tarvitaan.
27829:      Minä toivon, että jo voisimme päästä kohta kohdalta tätä
27830: lakia käsittelemään. Jos se kaatuu, niin me edelleenkin olemme
27831: sitä mieltä, että kaatumisen mahdollisuus on täällä aikaan saatu.
27832: 'I'äällä on tosin eräistä ,piireistä" tuotu esiin, että venäläinen
27833: vieras virkavalta on meitä vastassa. Ja mekin olemme edelleen
27834: sitä mieltä, että se valta on suurempi kuin meidän valtamme,
27835: mutta meidän omat valtamme ovat pahimmat loukkauskivet asialle
27836: asettaneet, sen sijaan että heidän piti valmistaa tietä tälle suurelle
27837: asialle. Jos tämä asia menee venäläisen virkavallan käsissä nu-
27838: rin, niinkuin nyt sanotaan ja ennustetaan - ja sen niskoillehan
27839: kaikki syytkin ollaan valmiit lykkäämään - niin me tulemme kui-
27840: tenkin vielä uudelleen esille tämän asian kanssa, - ja kerran kai
27841: ne kaatuvat, niinkuin sanotaan, Troijankin muurit.
27842: 
27843:     Ed. Runeberg:       Det kan icke, allra minst vid den redan
27844: långt framskridna tiden, falla mig in att inlåta mig på bemö-
27845: tande af de många uttalanden, innehållande angrepp mot olika
27846: tänkande, som under aftonens debatt förekommit. Det synes som
27847: om många af dessa angrepp skulle vittna om allt annat än nyk-
27848: terhet hos en del af dem, som uppträdt såsom den absoluta för-
27849: budslagens vänner. Men jag begärde egentligen ordet för att
27850: yttra några ord beträffande en fråga, som varit föremål för me-
27851: ningsutbyte mellan särskilda talare, nämligen frågan därom, hu-
27852: ruvida det nu föreliggande förslaget till absolut förbudslag är att
27853: betraktas blott såsom en meningsyttring eller som en värklig
27854: lagstiftningsåtgärd Det är naturligt att hvarje godkändt lagför-
27855: slag innebär en meningsyttring, i det lagen är lagstiftarens me-
27856: ningsyttring, men därmed är. det icke sagdt att hvarje menings-
27857: yttring innebär en värklig lagstiftningsmakt. I detta afseende ut-
27858: talade jag, redan då frågan remitterades till stora utskottet, mina
27859: tvifvelsmål om, huruvida godkännande af det nu föreliggande
27860: förslaget kttnde betraktas såsom en värklig lagstiftningsakt från
27861: 2560                 Istunto 24 p. lokakuuta I907·
27862: 
27863: 
27864: representationens sida. För en lagstiftningsakt fordras det näm-
27865: hgen icke endast att man skall hafva ställt för sig ett ädelt måt
27866: till hvilket man sträfvar. Det fordras också att man med lag-
27867: stiftarens öga skall taga i betraktande bestående förhållanden och
27868: afpassa lagparagraferna så, att de kunna tillämpas och kunna leda
27869: till det mål, mot hvilket man sträfvar. För att en sådan menings-
27870: yttring skall kunna bli en verklig lagstiftningsakt, fordras det
27871: därför för det första och viktigaste, att det skall finnas någon
27872: möjlighet för att meningsyttringen värkligen kan blifva lag.
27873: Jag är den första att erkänna, att mycket, som synes osannolikt
27874: i fråga om vinnande af stadfästelse på uttalanden af repesenta-
27875: tionen, i själfva värket icke är så omöjligt, som det kan synas,
27876: utan ofta med uthållighet och klokhet kan genomdrifvas. Men
27877: i denna fråga hafva vi dock att göra med hinder, som äro af helt
27878: annan art än de, som vanligen möta oss, då det är fråga om
27879: lagstiftning. Här ligga hindren däri, att vi i denna fråga, så-
27880: som redan hr Danielson-Kaimari antydde, icke röra oss inom
27881: gränsen för vår lagstiftnings befogenhet. Vi komma i beröring
27882: med mellanfolkliga traktater, som det alls icke ligger i vår makt
27883: att hafva något inflytande på, och om det också kan kännas tungt,
27884: att man skall vara bunden af sådana förhållanden, så få vi dock
27885: icke, när det gäller en allvarlig lagstiftning, tillsluta våra ögon
27886: för en så viktig omständighet och frånse densamma. Det afgö-
27887: rande ordet tillkommer icke oss och icke häller ensamt de ryska
27888: statsmännen, utan det ligger utom gränsen för hvarderas befo-
27889: genhet. Det synes nu mig som om det skulle vara otvetydigt,
27890: att dessa omständigheter för närvarande lägga ett oöfverstigligt
27891: hinder i vägen för förvandlandet af en meningsyttring från re-
27892: presentationens sida till lag, och jag för min det· måste beklaga,
27893: att sträfvandet att inskränka sig till en sådan meningsyttring i.
27894: värkligheten kommer att lägga hinder i vägen för genomföran-
27895: det af lagstiftningsåtgärder, hvilka skulle ligga inom vår lagstift-
27896: nings befogenhet och kunna genomföras samt i väsentliga delar
27897: leda tili det mål, som man vill eftersträfva. Jag underskattar
27898: ickc den betydelse för nykterhetsarbetet, som kan ligga äfven i
27899: nttalandet af en meningsyttring från den finska representatio-
27900: nens sida, om den också blir endast en meningsyttring, men jag
27901: beklagar, att detta lägger hinder i vägen för det omedelbart ge-
27902: nomförbara lagstiftningsarbete, som annars kunde komma tilT
27903: stånd. Då jag ansluter mig tili den uppfattning hr Danielson-Kai-
27904: mari här har uttalat, nämligen att regeringen bör göra allt, hvad
27905: i dess makt står för att åstadkomma en lag i så nära anslutning
27906: som möjligt tili det nu föreliggande lagförslaget, ville jag fram-
27907: hålla, att jag för min del fortfarande tänkt mig möjligheten af
27908: att en sådan lag skulle omfatta absolut förbud för tillvärkning
27909:                               Kieltolaki.
27910: 
27911: 
27912: och utskänkning samt stränga begränsningar beträffande handeln,
27913: men lämna importen ät sidan.
27914: 
27915:     Ed. Karhi:       En ole katsonut tarpeelliseksi julkituoda kan-
27916: taani moneen muuhunkaan kysymykseen nähden, sillä katson
27917: edullisemmaksi asian käsittelylle, että tässä eduskunnassa puhut-
27918: taisiin niin vähän kuin mahdollista. En ole katsonut tarpeelli-
27919: seksi merkitä kantaani tässäkään kysymyksessä, sillä valitsijani
27920: tietävät kantani aivan hyvin ilmankin, kuin sanomalehtien kautta.
27921: Suomen kansa voi olla hvvin iloinen että sillä on eduskunnassa
27922: hyviä raittiuspuhujia meiko lailla. Vahinko vaan että kuulija-
27923: kunta on liian kalliisti palkattu. Yhdyn ed. Ahmavaaraan siinä
27924: että jokainen puolue koittaisi omassa keskuudessaan vaikuttaa
27925: ehdottoman raittiuden hyväksi, minkä ne voivat. Mutta en ole
27926: kuitenkaan siinä suhteessa yhtä mieltä, että kieltolaki olisi sen-
27927: vuoksi tarpeeton, sillä ne ,villit", jotka jäävät ulkopuolelle puo-
27928: lueita, tarvitsevat tietenkin kieltolain. Johtuu mieleeni suurlakko-
27929: viikko. Kapakat olivat silloin suljettuina, mutta kun tämä viikko
27930: oli loppunut ja kun tuli kysymykseen, avataanko kapakat, vai an-
27931: netaanko olla suljettuina, niin muistan sen hetken, jolloin tältä
27932: kansalta vaadittiin päätös, kuinka se tuhansin miehin ja naisin,
27933: seisoen suurella torilla huudahti: Pitäkää kapakat suljettuina f
27934: Kaikki kannattivat kapakkain kiinni pitämistä. Johtuu myös mie-
27935: ieeni viimeinen Pohjolasta saapunut viesti, josta olemme sano-
27936: malehdistössä lukeneet, kuinka väkijuomilla on ollut osansa siinä
27937: haaksirikossa, suuressa merionnettomuudessa, jossa 21 naista me-
27938: netti henkensä. Tämäkin tapaus puhukoon voimakkaasti kielto-
27939: lain puolesta. Toivon että vihdoin kansan tahto tässäkin asiassa
27940: pukeutuisi laiksi.
27941: 
27942:     Ed. Perttilä, B.: Minun ei tarvitse täällä sentähden puhua
27943: että pitäisi valitsijoilleni ilmaista kantani tässä asiassa; se on
27944: heille selvä ennenkin. Minusta on yksi seikka, joka voisi tulla
27945: huomioon otetuksi tässä keskustelussa ja se on ne kauppasopi-
27946: mukset, joista tässä on paljon puhuttu. Kaikki ne lakimiehet,
27947: jotka ovat puhuneet että kauppasopimuksia on, jotka estävät tätä
27948: lakia hyväksymästä, eivät kuitenkaan ole esittäneet yhtään pykä-
27949: lää mistään kauppasopimuksista, joka estäisi tuontikiellon.
27950: Talousvaliokunta on niin hyvin kuin se on voinut, koittanut hakea
27951: kaikki pykälät, jotka kauppasopimuksissa vähänkin asettavat es-
27952: teitä, mutta ei ole löytänyt yhtään semmoista. Ja minä ainakin
27953: uskallan olettaa, että jos yhdessäkin kauppasopimuksessa Venä-
27954: jän ja ulkovaltojen välillä olisi ole.rnassa yksikin semmoinen pykälä,
27955: joka puhuisi kieltolain mahdollisuutta vastaan, niin se pykälä olisi
27956: kyllä täällä maalattu suurilla kirjaimilla meille kaikille.
27957:                        Istunto 24 p. lokakuuta !907·
27958: 
27959: 
27960:      Täytyy mennä muistissa taakse käsin ja vähäsen muis-
27961: tella, mitä silloin tehtiin, kun oli eduskunnassa kysymys viinaveron
27962:  korottamisesta.
27963:      Ed. Alfthan, joka aikoinaan ei ole kaikkein vähimmin tehnyt
27964:  työtä tämän kieltolain vastustamiseksi, teki työtä silloinkin joten-
27965:  sakin uutterasti. Täällä Suomessa ei ole kirjallisuutta, joka olisi
27966:  selittänyt niitä asioita, jotka silloin olivat tärkeitä ja joista tarvit-
27967: tiin tietoja. Se täytyi hankkia Venäjältä ja niiden tietojen hank-
27968: kimiseen ei ollut aikaa kuin yksi vuorokausi. Mutta kun tiedet-
27969: tiin, että jossakin käsin maailmassa on sellaista kirjallisuutta, joka
27970:  sotii sitä vastaan, mitä eduskunnassa varmaan olisi tullut pääte-
27971:  täväksi, niin se tietystikin täytyi hankkia. Samalla tavalla olisi
27972:  käynyt nytkin, jos kauppasopimuksissa olisi löytynyt jonkinlaisia
27973: pykäliä, jotka olisivat tehneet tässä suhteessa esteitä, niin niitä tie-
27974: tysti olisi täällä esitetty. Nyt on kuitenkin puhuttu hyvin yli-
27975:  malkaisesti aina hallituksen jäsenestä saakka, joka tässä asiassa on
27976: puhunut kauppasopimuksista, että ne asettavat esteitä kieltolaille,
27977:  ensinkään mainitsematta missä ja millä tavalla. Se, joka ei noita
27978: kanppasopimuksia ole nähnyt, vaan ainoastaan kuullut sen, mitä
27979: täällä eduskunnassa on niistä puhuttu, on varmaan tullut siihen
27980: käsitykseen, että joka maan kauppasopimus on äärettömän paksu
27981:  kirja, jossa on tuhansia lehtiä. Jos eh olisi ollut tilaisuudessa nä-
27982:  kemään enkä lueskelemaan niitä, olisin saanut sen käsityksen.
27983:  Mutta asia on sellainen, että kauppasopimukset ovat aivan pieniä
27984: kirjasia, joista hyvin vähällä vaivalla pääsee selville, mitä siellä on
27985:  ja mitä siellä ei ole. Minusta niiden lakimiesten, jotka ovat kiel-
27986: tolakia vastustaneet, olisi ollut velvollisuus tuoda esille, minkä
27987:  maan kauppasopimuksissa ja millä tavalla sille asetetaan esteitä,
27988:  mutta kaikista puheista huolimatta ei ole pienintäkään viittausta
27989:  siitä vielä annettu. Minun täytyy sanoa, etten voi tästä käsittää
27990:  muuta kuin sen, että kieltolain vastustaminen johtuu vastenmieli-
27991: syydestä itse asiaa kohtaan, huolimatta siitä, sanoivatpa kauppaso-
27992:  mukset mitä hyvänsä, sillä kauppasopimukset eivät missään ta-
27993:  pauksessa pane minkäänlaisia esteitä kieltolaille.
27994:      Jos se ehdotus, jonka ed. Setälä teki, hyväksyttäisiin, niin kylla
27995:  se minustakin antaisi sellaisen leiman, jota ed. Setälä sillä tarkoit-
27996: tikin, ettei eduskunta tosiaankaan usko omia päätöksiään mahdol-
27997: lisiksi ja sellaisen päätöksen tekemistä minä ainakin kaikin tavoin
27998:  vastustan. Jos valiokunta on valmistanut työnsä huonosti, niin
27999:  miksi ei ole korjauksia tehty tämän keskustelun kuluessa niiden
28000: 1akimiesten puolesta, jotka ovat asiassa puhuneet? Nyt olisi ollut
28001: tilaisuus sellaisia tehdä ja saada tarpeelliset muutokset aikaan.
28002: 
28003:    Ed. Pärssinen: Täällä on lausuttu että olisin vääristellyt
28004: hallituksen edustajan puheita. Pöytäkirjat tulevat näyttämään.
28005: olenko näin tehnyt vai enkö. Muuten näille lausunnoille annan sa-
28006:                               Kieltolaki.
28007: 
28008: 
28009: man arvon, kuin ed. Ahmavaaran lausunnolle keväällä, kun hän
28010: sanoi, että minä olin puhunut perättömiä siitä, mihin toimiin hal-
28011: litus oli ryhtynyt kieltolakia vastustaakseen. Perästäpäin on pöy-
28012: täkirjasta näkynyt, olenko ollut väärässä vai enkö. Se kirja, josta
28013: äsken luin lausunnon, oli nimeltä ,Nuorsuomalaisten ohjelma-
28014: kysymyksiä alustuksineen" ja sen sisältö oli syntynyt nuorsuoma-
28015: laisten eli perustuslaillisten suomenmielisten kokouksessa, joka on
28016: pidetty joulukuun 9-10 päivänä 19o6, ja totta kai siellä tehdyt
28017: päätökset ovat sitovia. Jos ne eivät sitä ole, niin silloin nuor-
28018: suomalaiset todellakin ovat unohtaneet vanhan suomalaisen sanan-
28019: laskun : ,sanasta miestä".
28020: 
28021:    Ed. Schybergson· I anledning af hr Danielson-Kalmaris
28022: yttrande ville jag endast nämna, att det var en försummelse
28023: af mig att icke afsluta mitt yttrande därmed, att jag finner hr
28024: Danielson-Kalmaris yrkande helt naturligt, nämligen yrkandet, att
28025: regeringen, efter det landtdagen med öfvervägande majoritet
28026: omfattat ett beslut, sådant som ekonomiutskottet förutsätter, skall
28027: låta utarbeta ett förslag i samma riktning inom möjligheternas
28028: område, såsom hr Danielson-Kaimari uttryckte det. Det var just
28029: detta hans yrkande, för hvilket jag uttalat min tacksamhet. Däri-
28030: genom möjliggjordes en afveckling i godo af denna fråga. Det hade
28031: varit önskligt att frågan redan nu hade fått en sådan formulering,
28032: att regeringe skulle utarbeta och förelägga landtdagen en pro-
28033: position ,innom möjligheternas område" i den riktning ekono-
28034: miutskottet i sitt förslag åsyftar. Men att däremot, såsom flere
28035: af talarena i afton hållit på, upprepa ett förslag, som visat sig
28036: orimligt landtdag efter landtdag och icke åtnöjas med någonting
28037: mindre än detta, det kallar jag det ,rena oförnuftet".
28038: 
28039:    Ed. Castren: En ole tähän saakka katsonut asiakseni esiintyä
28040: kieltolakikysymyksessä, koska minä kuulun niitten joukkoon, jotka
28041: ovat yhtyneet nuorsuomalaiselta taholta tehtyyn esitysehdotukseen
28042: kieltolain aikaansaamiseksi. Minun ei siis tarvinne vakuuttaa,
28043: että mma olen kieltolain kannalla ja että minä toivon tämän
28044: lakiehdotuksen vahvistamista.
28045:     Pyysin oikeastaan puheenvuoroa- torjuakseni niitä hyökkä-
28046: yksiä, joita tässä eduskunnassa erinäisten puhujien puolelta on
28047: tehty nuorsuomalaista puoluetta vastaan, jotka ovat väittäneet, että
28048: tämä puolue ei olisi pysynyt eikä pysyisi uskollisena ohjelmalleen.
28049: Tämän ovat kumminkin jo muut samaan puolueryhmään, johon
28050: minulla on kunnia kuulua, kuuluvat edustajat ehtineet tehdä.
28051: Tahdon ainoastaan lisätä sen, että nuorsuomalaiseen puolueeseen
28052: kuuluvat jäsenet eduskunnassa ovat näilläkin valtiopäivillä yhtä
28053: hartaasti kuin konsanaan minkään muun puolueen jäsenet koetta-
28054: neet vaikuttaa kieltolain aikaansaamiseksi sekä eduskunnassa että
28055:                      Istunto 24 p. lokakuuta 1907·
28056: 
28057: 
28058: talousvaliokunnassa. Mainitsen vain edustajien Viljakaisen ja
28059: Huoposen nimet. Ne syytökset, jotka on tehty puoluettamme
28060: vastaan, kilpistyvät siis tehottomina meistä.
28061:      Ed. Nuorteva on lausunut, että jos kieltolaki aikaansaadaan,
28062: hallituksen asiana on mitä tehokkaimmin toimia kieltolain yllä-
28063: pitämiseksi. Siinä on ed. Nuorteva aivan oikeassa. Mutta se ei
28064: yksistään riitä. Hallituksen täytyy, jos kieltolaki saadaan aikaan,
28065: saada mitä lujinta, mitä vakavinta kannatusta kansan puolelta.
28066: Kansan täytyy itsensä, jos raittiusaate on siinä elävänä, niinkuin
28067: minä tahdon uskoa, tehdä kaiken voitavansa itsekin valvoakseen
28068: tämän lain noudattamista. Minäkin tahdon toivoa, että kerran
28069: Troijan muurit kaatuvat. Minäkin tahdon uskoa, että juoppouden
28070: muurit romahtavat maahan. Sentähden onkin raittiuden ystävien,
28071: jos kieltolain aikaan saaminen kohtaisi ylitsevoittamattomia es-
28072:  teitä, tehtävä kaikki, mikäli heistä riippuu, lain aikaan aikaansaa-
28073: miseksi, joka niin ahtaalle kuin suinkin supistaa väkevien juomien
28074:  käyttämisen meidän maassamme. Ja tämän ohella on meidän
28075: kaikkein, jotka todella tahdomme raittiutta harrastaa, tehtävä
28076:  kaikki voitavamme raittiusaatteen elvyttämiseksi ja juurruttami-
28077:  seksi kansaamme.
28078:       Minä en voi olla lausumatta, että pitäisin hyvin harkittuna ja
28079:  mietittynä, jos eduskunta hyväksyisi ed. Setälän tekemän ehdotuk-
28080:  sen. Minä uskoisin, että tämän kautta kenties olisi poistettu yksi
28081: niitä vaarallisimpia loukkauskiviä, jotka mahdollisesti tulevat aset-
28082:  tumaan tämän lain hyväksymisen tielle. Jos eduskunta päättäisi
28083:  hyväksyä ed. Setälän ehdotuksen, olisi se ainakin, mikäli siitä
28084:  riippuu, tehnyt kaiken voitavansa tämän Ioukkauskiven poista-
28085:  miseksi. Minä pyytäisin siis puolestani lämpimästi saada suosittaa
28086:  eduskunnalle tämän ehdotuksen hyväksymistä.
28087: 
28088:     Ed. Söderholm: Jag begärde ordet i anledning af hr Pert-
28089: tiläs andragande. Det förefaller som om hr Perttilä skulle tro
28090: att, när det gäller att utreda bestämningar uti internationella för-
28091: drag, man endast skulle behöfva slå upp en bok och se efter hvad
28092: där stär, och sä skulle saken vara klar. Saken är nu långtifrån
28093: så enkel. Vore det sä enkelt, så skulle också ekonomiutskottet
28094: kunnat prestera en tillfredsställande utredning i saken. I de han-
28095: '<ielstraktater, som nu äro i fräga, rör man sig med begrepp så-
28096: dana som monopol, eller talas det om ,artiklar, som i hygieniskt,
28097: veterinärt eller den allmänna säkerhetens intressen eller också ur
28098: andra synpunkter äro af utomordentlig vikt", hvilka kunna för-
28099: anlP.da prohibitiva åtgärder o. s. v. Huru sådana begrepp och ut-
28100: tryck skola tolkas, kan icke afgöras endast efter en eller två län-
28101: ders rätt, utan man måste hafva reda på, huru tyskarna fatta de-
28102:  samma, huru fransmännen, spaniorerna, österrikarne, ungrarne,
28103: rumänierna, med ett ord alla traktatländer fatta dem, och detta är
28104:                               Kieltolaki.
28105: 
28106: 
28107: någonting, som icke är så alldeles lätt för en jurist hos oss. Ut-
28108: redningen ställer sig så mycket svårare, som handelsfördragelt
28109: hittills icke behöft befatta sig med frågor om rusdrycksförbud,
28110: d:i intet land ännu uppställt sådant. Därför har man ingen erfa-
28111: renhet härutinnan att Iita sig till, lika litet som någon litteratur
28112: utbildat sig om denna sak. Jag har därför icke med bästa vilja
28113: i världen, också om jag haft mera tid därtill, än hvad vid denna
28114: landtdag varit möjligt, kunnat bilda mig en mening i frågan.
28115: Jag måste fortsättningsvis uttala, att jag icke kan säga någonting,
28116: hvarken för eller emot, i denna sak.
28117: 
28118:    Ed. Soininen: Pyysin puheenvuoroa torjuakseni muutamia
28119: hyökkäyksiä, jotka oli tehty talousvaliokunnan katsantokantaa vas-
28120: taan, mutta kun aika on jo niin myöhäinen ja tässä vielä on yksi-
28121: tyiskohtainen käsittely suorittamatta, niin asian jouduttamiseksi
28122: luovun puheenvuorostani.
28123: 
28124:    Ed. Helkiö: Minulla olisi hyvä halu lausua vastalauseeni
28125: sen epäilyksen johdosta, joka täällä on esitetty, ettei muka tätä
28126: kyseessä olevaa kieltolakia voitaisi noudattaa, jos se vaivoin ai-
28127: kaansaataisiinkin. Täällä ovat puolueet koettaneet puhdistautua
28128: toistensa tekemistä syytöksistä, mutta minusta tämä täällä esitetty
28129: epäilys on syytös koko Suomen raittiuskansaa kohtaan, joka
28130: vuosikymmeniä on todistanut elämällään, että kieltolain vaatimuksia
28131: hyvin voidaan noudattaa. Ja minä voin omasta kokemuksestani,
28132: vaikka se kyllä on lyhyt, todistaa, että on sangen helppo noudat-
28133: taa kieltolakia silloinkin, kun väkijuomat tulevat ihan kurkkuun
28134: asti, kuten meillä nykyään. Uskon myöskin, että kaikki ne kan-
28135: salaiset, jotka vastaisuudessa kasvavat, jos meillä kieltolaki saa-
28136: daan, tulevat tätä helposti noudattamaan, koska silloin tulee Suo-
28137: men kodeista poistetuksi se surkeus, joka niissä nyt on, että lapset
28138: jo pienestä pitäen oppivat väkijuomia käyttämään. Jokainen tie-
28139: tää, että kodeissa kansalaisia kasvatetaan ja että ne tavat ja mieli-
28140: piteet, jotka kodeissa vallitsevat, saattavat säilyä usein elämän lop-
28141: puun asti. Minä siis torjun sellaiset kansaamme halventavat epäi-·
28142: lykset, joita täällä on lausuttu, ettei se muka kykenisi kieltolakia
28143: noudattamaan. Siksi tyyten eivät väkijuomat kuitenkaan vielä ole
28144: voineet kansaltamme sen siveellistä tarmoa riistää, ettei se rait-
28145: tiiseen elämään pystyisi, kun siltä poistetaan kiusaukset juopot-
28146: teluun. Ja tämän tekee kieltolaki.
28147: 
28148:    Ed. Sirola: Pyysin puheenvuoroa merkitäkseni sen omitui-
28149: sen ilmiön, että oikeistosta käsin on käytetty kaikki puhujataidon
28150: keinot todistaakseen, kuinka eduilinen kunnallinen kieltolaki on.
28151: Minä toivon, että tämä vakuutus, jota vielä seurasi edustaja
28152: Schybergsonin valitus, että kuukausia kuluu, ennenkuin sellainen
28153:                     Istunto 24 p. lokakuuta 1907.
28154: 
28155: 
28156: voidaan saada toimeen, sieltäkäsin saisi myöskin havainnollisia
28157: toteutumisia, niin että tämän oikeiston vallassa olevat kaupungin--
28158: valtuustot käytännössä tahtoisivat näyttää tälle kansalle, kuinka
28159: edullinen kunnallinen kieltolaki on ja miltä se toteutettuna näyt-
28160: tää, että tältäkin kannalta saataisiin harjoitusta ja opetusta tällä
28161: alalla eteenpäin mentäessä sitä päämäärää kohti, jonka sieltäkin
28162: taholta monet vakuuttavat olevan pyrkimyksen päämääränä. --
28163: Ja toisen seikan tahtoisin myös merkitä, sen, että ed. Runeberg
28164: on myöntänyt, että paljo, mikä mahdottomalta näyttää, voi mah-
28165: dolliseksi tulla; joten siis eduskunta huoleti uskaltaa tämän lain
28166: päättää toivoen kaikkea parasta ja etenkin sitä, ettei kotimaiselta
28167: taholta enää enempää tämän vahvistamisen esteitä tehtäisi.
28168: 
28169:   Ed. Schybergson: I anledning af hr Sirolas yttrande skulle
28170: jag hafva lust att använda det svenska ordstäfvet ,god morgon
28171: yxskaft". Jag vet icke att någon under denna diskussion taiat
28172: orn den kommunala förbudslagen och dess fördelar. Den frågan
28173: har helt och hållet lämnats åsido, åtminstone af mig.
28174: 
28175:   Ed. Sirola: Muistan jotakuinkin varmaan ed. Schybergsonin
28176: valittaneen, että ne toimet, jotka tässä suhteessa ovat mahdolliset,
28177: ja joina hän on pitänyt hallituksen toimenpiteitä tämän asian
28178: järjestämiseksi, tämän takia, että koetetaan mielenosotuksellisesti
28179: kieltolakia aikaansaada, pitkälle viivähtävät.
28180: 
28181:   Ed. Schybergson: Hr Siralas har alldeles icke följt med mitt
28182: yttrande.
28183: 
28184:     Yleiskeskustelu julistettiin päättyneeksi ja siirryttiin pykälit-
28185: täin tarkastamaan lakia.
28186: 
28187:     Lak1: alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta, maadan tuon-
28188: nista, myymisestä, kttljet1tksesta ja varastossa pidosta.
28189: 
28190:    1 §:n johdosta käytti puheenvuoroa
28191: 
28192:   Ed. Hedberg: J ag tror mig hafva gjort såval kammaren
28193: som förbudslagen en tjänst med att icke förlänga den allmänna
28194: diskussionen, isynnerhet som väl de medlemmar utaf denna kam-
28195: mare torde vara få, hvilka genom den allmänna diskussionen fått
28196: någon annan uppfattning i frågan, än de tidigare haft. Jag be-
28197: klagar fastmer, att denna lag kanske skadats tili väsentlig del
28198: genom några af de uttalanden, som åter i kväll kommit fram äf-
28199: ven från förbudslagens vänners sida. Detta beklagande gör jag
28200: både såsom förbudslagsvän och nykterhetsarbetare. Nykterhe-
28201:                                Kieltolaki.
28202: 
28203: 
28204: tens sak kan nämligen icke annat än skadas däraf, att densamma
28205: återigen blir använd såsom ett medel, med hvilket man söker att
28206: slippa åt politiska motståndare. Än är det regeringen, än enskilda
28207: grupper, än partier, som få sitta emellan. För min del vill jag,
28208: oaktadt det är i elft~ stunden, begagna mig af tillfället att i nyk-
28209: terhetssakens intresse få framställa den mening rörande § I, som
28210:  jag redan tidigare anfört, nämligen att alkoholgränsen borde
28211: ställas högre än såväl ekonomiutskottet som stora utskottet före-
28212: slagit. Jag har tidigare framhållit, och vänder mig ännu vid
28213: detta tillfälle med denna uppmaning tili förbudslagens och nyk-
28214: terhetssakens vänner, att man allvarligt bör öfverväga, huru vik-
28215: tigt det är att, om också folkets stora flertal står bakom förbuds-
28216: lagen, ännu flera samhällslager med sina sympatier värkligen
28217: sko1a komma att emottaga denna lag. Ett hinder i detta afseende
28218: är helt visst, att det icke, sedan förbudslagen, såsom jag hoppas,
28219: värkligen blifvit införd, finnes någon utväg för en stor del af
28220: samhällets medlemmar att erhålla de såväl smakliga som närings-
28221: kraftiga bordsdrycker, de hafva vant sig vid.           Detta berör i
28222: främsta rummet de folklager, som kanske hafva de största utvä-
28223: garna tili att kunna utfinna medel att omöjliggöra förbudsla-
28224: gens genomförande, om de nämligen så vilja. Jag vill härmed
28225: ingalunda säga att detta kommer att ske, men en fara föreligger
28226: härutinnan i alla fall, om icke lagen göres så sympatisk, som den
28227: kan göras. Detta kan emellertid ske, om alkoholgränsen ställes
28228: tiH 2 1 12 % i stället för 2 o/o, ty då skulle möjlighet förefinnas att
28229: få en hållbar och smaklig bordsdryck i stället för de starka alko-
28230: holdrycker, som, sedan förbudslagen trädt i kraft, komma att af-
28231: lägsnas. Jag fäster emellertid i denna sak icke så stort afseende
28232: vid dessa folklager och dess vanor, som fast mer vid den talrika
28233: allmoge, som, om alkoholgränsen ställes så låg som den föreslagna,
28234: helt visst kommer att med rootvilja emottaga denna lag. Jag
28235: tänker därvid främst på skärgårdsbefolkningen, som under sina
28236: långa fiskefärder är tvungen att proviantera för veckotal och där-
28237: vid icke kan taga med sig mjölk, utan fastmer måste hafva en
28238: näringskraftig dryck på sina färder. Då nu emellertid alkohol-
28239: halten är beroende utaf vörthalten, och det blir nödvändigt för
28240: allmogevärdinnor att vid tillvärkningen af det dricka de använda
28241: söka få näringsvärdet något större, och vi ingaluoda kunna tänka
28242: oss, att våra fiskarevärdinnor skola stå med sacharometern i hand
28243: för att taga reda på vörthalten, om den är 5 eller 7 %, så löpa vi
28244: fara, att de icke blifva i tillfälle att få en sådan dryck, som de
28245: icke blott af gamma! vana önska, utan behöfva och måste få, och
28246: därmed hafva vi ett betänkligt missnöje väckt. Då nu ingen
28247: fara egentligen föreligger, att en 2 112 procentig dryck skulle
28248: kunna användas för berusningsändamål, så tala de af mig nu
28249:                                                              !62
28250: 2568                 Istunto 24 p. lokakuuta 1907·
28251: 
28252: 
28253: omnämnda omständigheterna så kraftigt för alkoholgränsens
28254: ställande till 2 1 12 7o, att jag har ansett mig vid detta tillfälle böra
28255: förnya mitt förslag därom. Saken är nog icke så alldeles obe-
28256: tydlig. Man har sagt, att det endast gäller 1 / 2 o/o, men om sä
28257: är, så hvarför kan man då icke ställa den hällre något högre än
28258: lägre. För tillredningen af en smaklig, hållbar och näringskraftig
28259: dryck betyder det mycket, om man tillreder den af 7 o/o vörthalt
28260: enligt Ballings skala eller om procenthalten endast är 5· J ag ber
28261: därför i förbudslagens och nykterhetsidens intresse att få föreslå,
28262: att den första paragrafen måtte erhålla följande lydelse: ,Med
28263: alkoholhaltigt ämne förstås i denna lag alla ämnen, som innehålla
28264: mer än 2 1 12 volymprocerit etylalkohol vid     +  I5° C. Maltdryck,
28265: som är tillvärkad med en vörtstyrka af mer än 7 o/o enligt Ballings
28266: skala, anses alltid såsom alkoholdryck, om icke drycken varit
28267: under sådan särskild behandling, att den icke kunnat nå högre
28268: alkoholhalt än ofvannämnda".
28269: 
28270:    Ed. Sundblom: Då jag för min del icke tillhör dem, som hem-
28271: ligen eller öppet glädjas vid tanken därpå, att förbudslagen, sedan
28272: den af landtdagen med stor röstöfvervikt godkänts, skall vägras
28273: stadfästelse, utan fastmer räknar med den möjligheten, att det
28274: måhända skall lyckas regeringen att öfvervinna alla de svårigheter
28275: handelstraktaterna ställa i vägen, anser jag det vara min plikt att
28276: sökt från det föreliggande lagförslaget aflägsna en del stötestenar.
28277: Följaktligen är det min afsikt, ehuru jag principiellt icke ställer
28278: mig på förbudslagsståndpunkt, att taga del uti lagförslagets
28279: detaljgranskning, en granskning så mycket mera nödvändig, som
28280: stora utskottets behandling af frågan varit ytterst varsam, för att
28281: icke säga sammetslen. J ag skulle mycket gärna understöda hr
28282: Hedberg i hans yrkande, att gränsen emellan alkoholsvaga och
28283: alkoholstarka drycker fastställes till 2 1 / 2 o/o , men med hänsyn
28284: till ett tidigare fattadt beslut i annat sammanhang och äfven med
28285: hänsyn därtill att stora utskottet icke funnit anledning förändra
28286: denna bestämning, anser jag ingen möjlighet förefinnas att här ge-
28287: nomdrifva hr Hedbergs förslag. För att dock icke vår allmoge, som
28288: själf brygger åt sig sitt svagdricka, skall ställas i en belägenhet,
28289: som för den blir både svår och ohållbar, tillåter jag mig föreslå
28290: ett tilläggsmoment till den första paragrafen.. Jag skulle nämli-
28291: gen önska göra ett undantag för hembrygd, ty sist och slutligen
28292: måste det väl vara bättre att göra hembrygden fri från dessa
28293: bestämmelser, än att mot sin vilja uppamma lagöfverträdelser. Hr
28294: Redberg har tydligt och klart framlagt det omöjliga för våra
28295: bondhustrur och torparehustrur att kunna bestämma, om den dryck
28296: de tillreda är 2 % stark eller om den är exempelvis 2, 1 o/o· Må vi
28297: tänka på de konsekvenser, som häraf kunna följa. Utan att längre
28298:                               Kieltolaki.
28299: 
28300: uppehålla mig vid denna sak skall jag tillåta mtg läsa upp det
28301: tilläggsmoment jag önskar få hifogadt tili 1 §. Det lyder:
28302: ,Hvad i denna lag är stadgadt om alkoholhaltiga ämnen, gäller
28303: dock icke maltdrycker, åstadkomna genom hemhrygd med biträde
28304: endast af eget husfolk eller tjänare i hyggnader med vanlig in-
28305: redning för hushållssysslor. Sådana maltdrycker må icke till salu
28306: hällas''. Detta är, så när som på det sista tillägget, afskrifvet från
28307: statsutskottets betänkande N :o 5 sid. 20 § 9, och har jag däri tyckt
28308: mig finna stöd för det yrkande jag nu framställt.
28309: 
28310:  Ed. Ahlroos: J ag ber att på det varmaste få understöda hr
28311: Hedbergs förslag. Jag tror att detsamma är mycket lyckligt.
28312: 
28313:    Ed. Soininen: Ed. Sundblom jo mainitsi, että eduskunta ai-
28314: kaisemmassa tilaisuudessa on asettunut sille kannalle, että se on
28315: määrännyt kaksi prosenttia rajaksi juovuttavien tai väkevämpien
28316: ja miedompien mallasjuomien välille. Olisi epäjohdonmukaista,
28317: jos nyt määrättäisiin joku muu raja. Sitä paitsi tahdon vielä
28318: mainita, että Ruotsissa on määrätty vaan 2 1 j 4 prosenttia täksi ra-
28319: jaksi, joka siis on alempi kuin mitä herra Hedberg on ehdottanut.
28320: On huomattava, että useimmat sahti- ja kaljalajit, jotka Ruotsissa
28321: näkyvät olevan kaupaksi, ovat alkoholipitoisuudestaan vieläkin
28322: miedompia, keskimäärin 1,90 1o· On myöskin huomattava, että
28323: meillä täytyy kieltolakia säädettäessä varovaisuuden vuoksi pysyä
28324: alempana juovuttavan juoman rajaa. Sillä jos me asetamme ra-
28325: jan liian korkealle, niin saattaa siitä helposti olla seurauksena,
28326: että kieltolain vaikutus on suureksi osaksi turha, jos nim. siitä
28327: miedommasta mallasjuomasta voi tavallisia määriä juomalla juo-
28328: pua. Näistä syistä minä tahdon toivoa, että eduskunta pysyisi
28329: siinä päätöksessään, jonka se ennen on tehnyt toisessa yhteydessä.
28330: 
28331:     Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, hyväksyttiin vas-
28332: tattavaksi seuraava äänestysesitys:
28333: 
28334:     Ken hyväksyy 1 §:n mietinnön mukaan, vastaa jaa; jos ei
28335: voittaa, on I § hyväksytty ed. Hedbergin ehdottamaan muotoon.
28336: 
28337:     Äänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla, joten 1 § oli hyväk-
28338: sytty mietinnön mukaan.
28339:     2 §:n johdosta lausui puheenvuoron saatuaan
28340:    Ed. Sundblom:        Då denna § förelåg tili behandling inom
28341: ekonomiutskottet, tillät jag mig fästa uppmärksamheten vid de
28342: grundlagsstadganden, som under den föregående diskussionen
28343:                     Istunto 24 p. lokakuuta IfJ07·
28344: 
28345: 
28346: blifvit berörda, dock utan att vinna understöd. Jag vill att från
28347: paragrafen skulle borttagas stadgandet om upplag och förvaring.
28348: Då i dag blifvit framstäldt ett förslag utaf landtdagsman Soininen
28349: därhän, att en särskild paragraf bör tillkomma, gående i den rikt-
28350: ning jag velat få den andra paragrafen stiliserad, har jag följaktligen
28351: ingenting emot att denna paragraf godkännes, under förutsättning
28352: dock, att hr Soininens förslag går igenom. J ag ber därför att i detta
28353: sammanhang få understöda detsamma.
28354: 
28355:    Ed. Estlander; J ag ber att få understöda hr Sundblom.
28356: Dock fattade jag hans förslag så, att denna paragraf måste lämnas
28357: beroende, till dess att det stadgande, som hr Soininen har föreslagit,
28358: kommit under omröstning.
28359: 
28360:    Sen jälkeen 2 § hyväksyttiin.
28361: 
28362:    3 §:ään nähden lausui puheenvuoron saatuaan:
28363:     F.d. Nevanlinna: Tahtomatta pitkittää keskustelua laajem-
28364: milla perustetuilla, pyydän etupäässä niillä syillä, jotka ensimäi-
28365: sessä vastalauseessa on esiintuotu, saada ehdottaa, että tämä pykälä
28366: hyväksyttäisiin sanotun vastalauseen mukaan ja että se siis tulisi
28367: kuulumaan niinkuin siinä sanotaan: Alkoholipitoisten aineiden
28368: valmistus ja maadantuonti olkoon valtion yksinomaisena oikeutena.
28369: 
28370:     Ed. Hagman: Minä puolestani taas ehdottaisin, että edus-
28371: kunta hyväksyisi tämän pykälän siinä muodossa, jossa se on mie-
28372: tinnössä. Perustelut löytyvät mietinnössä sivulta, jonka numeroa
28373: nyt en mnista.
28374: 
28375:    Ed. Kares: Minäkään en tahdo eduskuntaa vaivata pitemmältä
28376: puolustamalla tätä vastalausetta, koska olen varma, että eduskun-
28377: nan jäsenet ovat itselleen muodostaneet asiasta mielipiteen. Minä
28378: kannatan ed. Nevanlinnan tekemää ehdotusta.
28379: 
28380:     Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, hyväksyttiin vas-
28381: tattavaksi seuraava äänestysesitys:
28382: 
28383:    Ken hyväksyy 3 §:n mietinnön mukaan, vastaa jaa; jos ei voittaa,
28384: on siihen nähden hyväksytty ed. Nevanlinnan tekemä ehdotus.
28385: 
28386:   Äänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla, joten 3 § oli hyväksytty
28387: mietinnön mukaan.
28388: 
28389:    §:t 4-5 hyväksyttiin keskustelutta.
28390:                                Kieltolaki.
28391: 
28392: 
28393:    6 §:ään nähden käytti puheenvuoroa
28394:      Ed. Soininen· Minun täytyy tehdä tähän pykälään aivan
28395: pikkuinen lisäys suuren valiokunnan erään päätöksen johdosta.
28396: Ehdotan, että loppusanat tässä pykälässä kuuluvat näin: >>Sääde-
28397: tyllä tavalla denaturoittua alkoholia 7, 8 ja 9 pykälissä mainituille
28398: jälleenmyyjille.>> Siis tuo numero 7 tulisi lisäksi. Syy on se, että
28399: suuri valiokunta on 8 §:ään lisännyt sanan >>eetteriä>> niiden aineiden
28400: joukkoon, joita ei voisi tavallisessa käsikaupassa apteekissa ja
28401: rohdoskaupassa myydä, eivätkä myös ne jälleenmyyjät voisi sitä
28402: tehdä, jotka mainitaan 9 §:ssä. Tämä kauppa tulisi siis estetyksi,
28403: ellei mainita apteekkia, josta se myydään lääkemääräystä vastaan.
28404: Tämä on vaan muodollinen lisäys, jonka tuo päätös on tehny--t vält-
28405: tämättömäksi.
28406: 
28407:    Ed. Hagman:        Pyydän saada kannattaa ed. Soinisen tekemää
28408: ehdotusta.
28409: 
28410:    Ed. Perttilä, B.:      Minäkin kannatan tehtyä ehdotusta.
28411: 
28412:    Vastattavaksi hyväksyttiin seuraava äänestysesitys:
28413: 
28414:    Ken hyväksyy 6 §:n mietinnön mukaan, vastaa jaa; jos ei voittaa,
28415: on tähän nähden ed. Soinisen..tekemä ehdotus hyväksytty.
28416: 
28417:     Äänestyksessä olivat ei-äänet voitolla, joten 6 §:ään nähden
28418: oli hyväksytty ed. Soinisen tekemä ehdotus.
28419: 
28420:    7 §:n kohdalla käytti puheenvuoroa
28421:     Ed. Bäck: Uti 7 § har stora utskottet företagit en ändring.
28422: Dock kan denna paragraf icke ens uti sitt nuvarande skick tillfreds-
28423: ställa åtminstone mig. Enligt det föreliggande förslaget får man
28424: irån apotek försälja läkemedel afsedt för utvärtes bruk i hvilken
28425: kvantitet som hälst. Enligt nuvarande brännvinsförfattning får
28426: man icke försälja dylika läkemedel i större kvantetiter än 50 liter
28427: åt hvarje köpare. Den nuvarande brännvinsförfattningen är så-
28428: ledes härutinnan mera förbudslagsvänlig än detta förslag. Vidare
28429: finnes det uti den föreliggande paragrafen en bestämmelse, som enligt
28430: min tanke är oklar. Där talas nämligen om >>läkemedeh, de där
28431: icke såsom hufvudbeståndsdel innehålla med eter, aromatiska eller
28432: färgämnen uppblandad alkohol. Man kan fråga: Hvad åsyftar
28433: paragrafen med ordet hufvudbeståndsdel? Man kan taga det i
28434: kvantitativ eller kvalitativ betydelse. Vi skola tänka oss t. e:,.:.
28435: läkemedlet valerianadroppar. I detta läkemedel är hufvttdbestånds-
28436: 2572                 Istunto 24 p. lokakuuta 1907·
28437: 
28438: 
28439: delen kvantitativt taget alkohol, kvarlitativt åter valeriana. J ag
28440: anser sålunda, att ordet >>hufvudbeståndsdel» är oklart och vågar
28441: därför föreslå följande ändringsförslag för paragrafens andra mo-
28442: ment: i afseende å försäljning af läkemedel, hvilka innehålla bränn-
28443: vin eller sprit gäller, hvad medicinatförfattningen föreskrifver. Dock
28444: må sådana utan läkarerecept icke försäljas i större mängd än 50
28445: gram åt hvarje köpare, så framt dessa läkemedel icke äro tillvärkade
28446: af denatureradt brännvin eller oanvändbara såsom berusningsmedel.
28447: 
28448:        Ed. Sundblom:      J ag ber att få understöda hr Bäck.
28449: 
28450:        Vastattavak.c;i hyväksyttiin seuraava äänestysesitys:
28451: 
28452:    Ken hyväksyy 7 §:n mietinnön mukaan, vastaa jaa; jos ei voittaa,
28453: on ed. Bäckin tekemä ehdotus hyväksytty.
28454: 
28455:     Äänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla; 7 § oli hyväksytty mie-
28456: tinnön mukaan
28457: 
28458:    8 §:ään nähden lausui mielipiteensä
28459:     Ed. V emmelpuu: Pyydän ehdottaa 8 §:n hyväksyttäväksi
28460: sellaisella muutoksella kuin on suuren valiokunnan mietinnössä.
28461: Siinä on otettu eetteri myös niitten aineitten joukkoon, joita saadaan
28462: myydä ainoastaan sellaisista apteekeista ja rohdoskaupoista, jotka
28463: ovat hankkineet siihen kunnan luvan. Ja se on aivan luonnollista,
28464: kun eetteriä ei tätä nykyäkään saa myydä apteekeista ja rohdoskau-
28465: poista muuta kuin lääkärin määräyksestä.
28466: 
28467:   Puhemies: huomautti suuren valiokunnan mietinnön juuri ole-
28468: van käsittelyn pohjana.
28469: 
28470:    Ed. V emmelpuu: Ehdotan siis 8 §:ää hyväksyttäväksi.
28471: 
28472:    Pykälä hyväksyttiin
28473:    ja samoin järjestänsä §:t 9-14
28474: 
28475:    15 §:n johdosta lausui puheenvuoron saatuaan
28476:     Ed. Söderholm: J ag gjorde tidigare anmärkning om, att
28477: straffbestämningarna uti detta förslag äro alldeles för höga, och
28478: jag ber nu att få föreslå, att straffbestämningama uti första mo-
28479: mentet af denna paragraf skulle vara vid återfall fängelse från
28480: och med 2 månader t. o. m. 2 år.
28481:                                Kieltolaki.                        2573
28482: 
28483:    Ed. Rosenqvist G. G.: Jag ber att få understöda hr Söder-
28484: holms förslag.
28485: 
28486:    Ed: Soininen: Minä jo eräässä edellisessä tilaisuudessa huomautin
28487: siitä, että rangaistusmääräyksien alin raja tämän ehdotuksen mukaan
28488: ei ole sanottavasti korkeampi kuin entisessä paloviina-asetuksessa.
28489: On ehdotettu tässä sadan markan sakkoa alimmaksi rangaistukseksi.
28490: Nykyään se on 75 markkaa. Mutta kun otetaan lukuun, että rahan
28491:  arvo on suuresti alennut, niin ei tätä sata markkaa nykyisissä oloissa
28492: voi pitää suurempana kuin 75 mk. oli silloin, kun tämä rangaistus
28493: säädettiin. Huomautin myös, että tuomareilla on tässä asiassa
28494: hyvin laaja valitsemisen mahdollisuus eri rangaistuksien, lievem-
28495: pien ja ankarampien, välillä, joka onkin aivan tarpeellista, kun
28496: rikokset ovat niin erilaatuiset. Minä puolestani luulen, että valio-
28497: kunta on ollut oikeassa, kun on myöskin tehnyt mahdolliseksi an-
28498: karien rangaistusten säätämisen, sillä tässä on muistettava, että
28499: juovutusjuomaliikettä harjoittavat miljoonien omistajat ja että
28500: vähäiset rangaistukset eivät riitä niiden rikosten ehkäisemiseksi,
28501: joita mahdollisesti tullaan tekemään näiden taholta.
28502: 
28503:     Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, hyväksyttiin vas-
28504: tattavaksi seuraava äänestysesitys:
28505: 
28506:     Ken hyväksyy 15 §:n mietinnön mukaan, vastaa jaa; jos ei voit-
28507: taa, on tähän nähden ed. Söderholmin tekemä ehdotus hyväksytty.
28508: 
28509:    Äänestyk.c;essä olivat jaa-äänet voitolla, joten 15 § oli hyväk-
28510: sytty mietinnön mukaan.
28511:     16 § aiheutti seuraavat lausunnot:
28512:     Ed. Sundblom: På de skäl jag uti min reservation fram-
28513: hållit, föreslår jag en ändring af § 16, senare momentet. En sådan
28514: affattning detta moment nu har kan icke af mig godkännas såsom
28515: varande alltför otydlig. J ag vill dock icke vidlyftigare motivera
28516: denna min åsikt, utan tillåter mig blott föreslå, att slutet af andra
28517: momentet ändras därhän, att efter ordet •>egendom•> må sättas punkt,
28518: och slutet af paragrafen erhålla följande lydelse: •>Har den brotts-
28519: lige tillgång, skall han utgifva dragarens, körredskapens eller far-
28520: kostens viirde.•>
28521: 
28522:    Ed. Söderholm : J ag begärde också ordet närmast med
28523: anledning af senare momentet i § 16. Det är nu påtagligt att para-
28524: grafen i denna dellider af en otydlighet i affattningen. Åtminstone
28525: kan det icke vara meningen, att en person, som har transporterat
28526: 2574                Istunto 24 p. lokakuuta I907·
28527: 
28528: alkoholhaltigt ämne utan att hafva kännedom därom, skall på
28529: denna grund gå förlustig dragare, fartyg eller annan egendom, låt
28530: också vara att han kan få ersättning af den skyldige. Det blefve
28531: väl då mycket sällan som han komme i tillfälle därtill. Emellertid
28532: synes det mig, att paragrafen icke blir fullt tydlig med det af hr
28533: Sundblom gjorda ändringsförslaget. J ag ber derför att få föreslå
28534: följande redaktion af andra momentet, senare meningen: >>Om
28535: brottet föröfvats af annan än den, som eger dragaren, körredskapen
28536: eller farkosten, och denna icke är i brottet delaktig, vare egendomen
28537: icke förbruten, men skall den brottslige utgifva dragarens, körred-
28538: skapens eller farkostens värde>>. Därjämte hade jag ämnat föreslå
28539: en ändring af straffbestämningarna i första momentet, men på grund
28540: af omröstningens utgång beträffande föregående paragraf under-
28541: låter jag att göra detta.
28542: 
28543:    Ed. Bäck: Pyysin puheenvuoroa kannattaakseni herra Sund-
28544: blomin ehdotusta. Mutta kuultuani herra Söderholmin ehdotuksen,
28545: kannatan mieluummin sitä. Luulen, että pykälä tulee selvemmmäkr.;i
28546: jos se muodostetaan siihen tapaan kuin herra Söderholm ehdotti.
28547: 
28548:    Ed. Sundblom: J ag visste icke att ett annat förslag skulle
28549: komma att fraiUStällas. Såsom varande icke jurist - liksom eko-
28550: nomiutskottets öfriga ledamöter - finner jag dock, att hr Söder-
28551: holms affattning af paragrafen är bättre än mitt förslag. Jag ber
28552: därför att med frångående af mitt få förena mig om. hans.
28553: 
28554:    Vastattavaksi hyväksyttiin seuraava äänestysesitys :
28555: 
28556:     Ken hyväksyy 16 §:n mietinnön mukaan, vastaa jaa; jos ei voit-
28557: taa, on ed. Söderholmin tekemä ehdotus hyväksytty.
28558: 
28559:    Huutoäänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla; 16 § oli hyväk-
28560: sytty mietinnön mukaan.
28561:    §:t 17-18 hyväksyttiin keskustelutta.
28562: 
28563:    19 §:n kohdalla lausui puheenvuoron saatuaan
28564:     Ed. Söderholm: Oaktadt det ändringsförslag jag tidigare
28565: gjort beträffande straffbestämmelser icke vunnit understöd, så
28566: är jag dock tvungen föreslå, att i denna paragraf tukthusstraffet
28567: utelämnas, enär enligt min tanke tukthusstraff icke synes påkalladt
28568: i detta fall. J ag föreslår därför följande lydelse: Den, som gör till
28569: yrke eller vana att olofligen tillvärka, destillera, till landet införa,
28570: försälja, till salu utbjuda eller transportera alkoholhaltiga ämnen,
28571:                                 Kieltolaki.                          2575
28572: 
28573: straffas med fängelse från och med sex månader tili och med två
28574: år och gäller i dessa fall etc. etc.
28575: 
28576:    Ed. Sundblom: Jag anhåller att få understöda hr Söderholm.
28577: 
28578:     Ed. von Alfthan: Jag bad om ordet i samma afsikt.
28579: 
28580:    Ed. Castren: Minä pyydän myöskin saada kannattaa ed.
28581: Söderholmin ehdotusta.
28582:                                       ~
28583:    Ed. Luoma:          Pyydän myöskin saada kannattaa ed. Söder-
28584: holmin ehdotusta.
28585: 
28586:    Keskustelun päätyttyä hyväksyttiin vastattavaksi seuraava ää-
28587: nestysesitys:
28588:     Ken hyväksyy 19 §:n mietinnön mukaan, vastaa jaa; jos ei voit-
28589: taa, on ed. Söderhoiruin tekemä ehdotus hyväksytty.
28590: 
28591:     Äänestyksessä annettiin II2 jaa- ja 6o ei-ääntä, joten 19 § oli
28592: hyväksytty mietinnön mukaan.
28593:    §:t 20-21 hyväksyttiin keskustelutta.
28594:     22 § aiheutti seuraavat puheenvuorot:
28595:     Ed. von Alfthan: Vid ärendets första behandling gjorde
28596: jag en anmärkning emot § 23. Det förefaller mig vara i hög grad
28597: nedsättande för Finland, om den finska landtdagen nu skulle ut-
28598: sträcka rätten för en polisman att anställa husransakan så att häraf
28599: hvarje finsk medborgare kan träffas. Då vi så nyligen genomgått
28600: ett tidehvarf, där så godt som hvarje finsk medborgare på ett eller
28601: annat sätt förnummit, hvad ett utsträckande af polisens godtycke
28602: vili säga, så synes det icke vara värdigt för Finlands nya folkvalda
28603: landtdag att af hvad skäl som hälst utsträcka rätten tili utöfvande
28604: af husundersökning till hvarje polisman. Det kan ju så olyckligt
28605: gå, att ett sådant beslut skulle vända sig som ett hårdt vapen emot
28606: oss själfva och användas på ett helt annat sätt än för kulturens
28607: befrämjande, såsom här är afsedt. Då jag icke kan firma mig i,
28608: att ett sådant beslut skulle fattas utan protest, så tager jag mig
28609: friheten här utan vidlyftigare motivering föreslå, att denna para-
28610: graf skulle återremitteras tili stora utskottet för att erhålla följande
28611: lydelse: Om någon på giltiga skäl misstänkes att ha till yrke eller
28612: vana att olofligen tilivärka, försälja, till salu utbjuda eller transpor-
28613: tera alkoholhaltiga ämnen, må hos honom hållas husransakan, om
28614:                      Istunto 24 p. lokakuuta 1997.
28615: 
28616: 
28617: · sådan till sakens utredande anses erforderlig, af kronans fogde eller
28618:   kronolänsman å landet eller ledamot af magistraten, stadsfiskalen
28619:   eller polisman i stad.
28620: 
28621:      Ed. Castren: Täällä valitettiin, että lakimiehet eivät ole muka
28622:  ottaneet osaa tämän lakiehdotuksen tarkastamiseen suuressa valio-
28623:  kunnassa. Nyt on kumminkin lakimiesten puolelta eduskunnassa
28624:  tehty erinäisiä muutosehdotuksia, mutta aivan kuuroille korville.
28625:  Tästä huolimatta uskallan huomauttaa eräästä virheestä käsillä
28626:  olevassa pykälässä. 23 §:n viit:q.eisessä momentissa sanotaan: •> Jos
28627:  tällaisessa kotietsinnässä ei rikkamusta ole ilmisaatu eikä pätevää
28628:  syytä etsinnön toimittamiseen havaita olemassa olleen, rangaista-
28629:  koon j. n. e.•> Täten laadittuna, vaadittaisiin momentin mukaan
28630:  laillista kotietsintöä varten kaksi seikkaa, ensinnäkin että rikkomus
28631:  olisi ilmisaatu ja toiseksi että on ollut pätevätä syytä etsinnön toi-
28632:  mittamiseen. Kuitenkaan ei tätä liene tarkoitettu. Tarkoitus
28633:  lienee kai, että vaaditaan foko, että rikkomus on saatu ilmi kotiet-
28634:  sinnössä, tai että pätevää syytä sen toimittamiseen on ollut. Tah-
28635:  toisin puolestani ehdottaa, että puheena oleva momentti tehtäisiin
28636:  yhtäpitäväksi rikoslain voimaanpanemisasetuksen 14 §:n viimeisen
28637:  momentin kanssa, joten se tulisi kuulumaan: •> Jos virkamies pitää
28638:  kotietsintöä ilman laillista syytä, rangaistakoon niinkuin rikoslaissa
28639:  on säädetty.•>
28640: 
28641:     Ed. Ahlroos      kannatti ed. Castrenin tekemää ehdotusta.':
28642: 
28643:      Ed. Rosenqvist G. G.: J ag ber få understöda frih. von Alfthans
28644:  förslag.
28645: 
28646:     Äänestysesitys ja päätös:
28647:     1:o Ken hyväksyy 22 §:n toisen momentin mietinnön mukaan,
28648:  vastaa jaa; jos ei voittaa, on ed. v. Alfthanin tekemä ehdotus hy-
28649:  väksytty.
28650: 
28651:     Aänestyksessä annettiin 123 jaa- ja 48 ei-ääntä, joten 22 §:n
28652:  toinen momentti oli hyväksytty mietinnön mukaan.
28653:     2:o Ken hyväksyy 22 §:n kolmannen mom. mietinnön mukaan,
28654:  vastaa jaa; jos ei voittaa, on ed. Castrenin tekemä ehdotus hy-
28655:  väksytty.
28656: 
28657:    Aänestyksessä olivat ei-äänet voitolla, joten ed. Castrenin teke-
28658:  mä ehdott\s 22 §:n kolmanteen momenttiin nähden oli hy-
28659:  väksytty.
28660:                               Kieltolaki.                         2577
28661: 
28662:    23 §:n johdosta lausui puheenvuoron saatuaan
28663:        Ed. Sundblom: Då jag vid behandlingen af § 29 ernar yrka
28664: på utmönstrande af andra momentet, föreslår jag den ändring i
28665: § 24 att mellanmeningen faller bort, d. v. s. att paragrafen erhåller
28666: följande lydelse: >>Rättighet att värkställa beslag tillkommer de
28667: i § 23 nämnda myndigheter. Beslag bör göras i två vittnens när-
28668: var.::>.>> J ag anser att den tilltänkta kommunala nykterhetspolisen
28669: icke kan tillerkännas rätt att göra beslag.
28670: 
28671:    Ed. Nix: J ag ber att få understöda hr Sundblom.
28672: 
28673:    F~. Soininen:       Kyllä minusta on aivan tarpeellista että näillä
28674: kunnallisilla viranomaisilla olisi oikeus tehdä takavarikko. Ajatel-
28675: laan että jossakin etsiessä löydetään tuommoinen viinavarasto,
28676: jos he menevät sitte poliisia hakemaan, niin kyllä se sillä aikaa
28677: korjataan sieltä pois.
28678: 
28679:     Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, hyväksyttiin vas-
28680: tattavaksi seuraava Aänestysesitys:
28681: 
28682:     Ken hyväksyy 23 §:n mietinnön mukaan, vastaa jaa; jos ei voit-
28683: taa, on ed. Sundblomin tekemä ehdotus hyväksytty.
28684: 
28685:    Äänestyksessä olivat jaa-äänetj voitolla; 23 § oli hyväksytty
28686: mietinnön mukaan.
28687: 
28688:    §:t 24-27 hyväksyttiin järjestänsä keskuo;telutta.
28689:    28 §:n kohdalla käytti puheenvuoroa
28690:     Ed. Sundblom: Såsom jag tidigare i min reservation fram-
28691: hållit, anser jag att förbudslagen icke gärna kan innehålla en para-
28692: graf sådan som § 28 uti ekonomiutskottets betänkande. J ag kan
28693: mer än väl tänka mig svårigheten att utmönstra en sådan paragraf,
28694: men jag anser svårigheten lika stor för nykterhetssträfvandena,
28695: om man bibehåller den. Man har sagt mig, särskildt här i Helsing-
28696: fors, att det utan svårighet låter sig göra att köpa brännvin från ry-
28697: ska kaserner, ehuru vi själfva hålla brännvin till salu. Huru ställer
28698: sig saken sedan, då brännvin ej mera fås? I hvarje stad, där rysk
28699: rnilitär är förlagd, kommer att uppstå en liflig kommers med bränn-
28700: vin. Vi veta ju, att ryssarna äro framstående affärsmän särskildt
28701: på detta område. Dessutom får man taga hänsyn till, att Svea-
28702: borgs liksom Viborgs fästningsområde bilda sådana afskilda områ-
28703: den, som ligga utom räckhåll för lagens väktare. Intet hinder lär
28704:                     Istunto 24 p. lokakuuta 1907·
28705: 
28706: 
28707: p1öta för ryska civila personer att inom Sveaborgs fästningsområde
28708: öppna handel med spritdrycker. J ag förmodar, att ingen gäma
28709: ser, att vi råka in i en sådan återvändsgränd. Många omständig-
28710: heter, hvilka det är öfverflödigt att närmare utlägga, tala för att
28711: paragrafen bör utgå.
28712: 
28713:    Puhemies: Det är mt fråga om § 28 enligt stora utskottets
28714: betänkande och § 29 enligt ekonomiutskotetts förslag.
28715: 
28716:    Ed. Sundblom: Såvidt jag hörde rätt, sades det § 28 enligt
28717: ekonomiu.tskottets förslag.
28718: 
28719:     Puhemies: Nej, nog är det § 28 enligt stora utskottets
28720: förslag. Nog måste jag anse att förslaget är för sentida väckt.
28721: 
28722:    Sen jälkeen pykälä hyväksyttiin:
28723: 
28724:    29 §:n johdosta vastattavaksi hyväksyttiin äänestysesitys:
28725:      Ken hyväksyy puheenalaisen pykälän mietinnön mukaan, vas-
28726: taa jaa; jos ei voittaa, on siihen päätetty toiseen momenttiin lisätä
28727: .ed. Soinisen ehdottarua lisämomentti.                   ~~j
28728: 
28729:     Äänestyksessä olivat ei-äänet voitolla, joten 29 §:ään oli pää-
28730: tetty toiseen momenttiin lisättäväksi ed. Soinisen ehdot-
28731: tarua lisäys.
28732: 
28733:    Lakiehdotuksen otsakirjoitus hyväksyttiin keskustelutta.
28734: 
28735:     Ed. Setälän jo ennemmin yleiskeskustelun kestäessä peruste-
28736: luista tekemään ehdotuksen nähden hyväksyttiin vastattavaksi
28737: seuvaava äänestysesitys:
28738: 
28739:     Ken hyväksyy ed. Setälän tekemän ehdotuksen, vastaa jaa;
28740: jos ei voittaa, on se hyljätty.
28741: 
28742:    Äänestyksessä olivat ei-äänet voitolla, joten ed. Setälän tekemä
28743: ehdotus oli hyljätty.
28744:    F,d. Söderholmin yleiskeskustelussa tekemään ehdotukseen
28745: nähden lakiehdotuksen hylkäämisestä, jota ed. Estlander nyt
28746: kannatti, hyväksyttiin vastattavaksi seuraava äänestysesitys:
28747:    Ken hyväksyy lakiehdotuksen sellaisenaan, miksi se erikoiskes-
28748: kustelussa on päätetty, vastaa jaa; jos ei voittaa, on ed. Söderhoiruin
28749: tekemän edhotuksen mukaan lakiehdotus hyljätty.
28750:                           Joenperkauksista y. m.                     257(}
28751: 
28752:   Äänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla; lakiehdotus oli hy-
28753: väksytty. Asia oli täten loppuun käsitelty, mutta kun oli tehty
28754: muutoksia, meni se takaisin suureen valiokuntaan.
28755: 
28756: 
28757: 
28758:            Joenperkauksista ja suonkuivatuksista.
28759:     Esitettiin pöydällä ollut rautatievaliokunnan mietintö n:o 3
28760:  joenperkauksia ja ja suonkuivauksia koskevien an. ehd. (n:ris 7,
28761:  II7, 164, 39) johdosta.
28762: 
28763:     Kemijoen koskien perkauksia sivulla 2 koskeva ponsi hyväk-
28764: syttiin keskustelutta, jota päätöstä vastaan
28765:     Ed.   Hoikka 1.       pani vastalauseensa.
28766: 
28767:     Lapuanjoen perkauksia siv. 3 koskeva ponsi.
28768: 
28769:     Puheenvuoroa käytti
28770: 
28771:       Ed. Malmivaara: En viivytä eduskuntaa kauvan. Lapuan,
28772:   Kauhavan, Yli- ja Alahärmän viljamaista, hedelmällisimmistä koko-
28773:   Suomessa, on joka kevät ainakin kolmen viikon ajan, juuri kylvön-
28774:   teon aikana, lähes ro,ooo hehtaaria neljättä peninkulmaa pitkänä
28775:   ja noin puoli peninkulmaa leveänä järvenä. Vesi sosialiseeraa näillä
28776:   viljamailla tavaroita, siirtäen niittylatoja toisten saroille, toisinaan
28777:   irtauttaen pohjamaata myöten ruispellot ja siirtäen ne toisen nii-
28778:   tylle. Miljooniin saa laskea ne vahingot, joita se esim. kesällä 1902
28779:   näillä mailla teki, kun muutamien vuorokansien rankkasateitten jäl-
28780:   keen tuo harvinaisen ihana maa kokonansa muuttui lainehtivaksi
28781:   järveksi. Tämä paha saadaan suurimmaksi osaksi poistetuksi ja
28782:   tulva regleeratuksi muutamien koskien perkaamisen kautta Ala-
28783:   Härmässä ja Jepualla sekä muutamien saarien poistamisen kautta
28784:   keskeltä jokea. Vuonna 1899 tehtiin hallitukselle tämän joen per-
28785:   kauksesta anomus. Useitten vuosien väliajan perästä on insinööriä
28786:   näkynyt liikkeellä, mutta valmista ei ole tullut. On väsytty jo tt
28787:   vuoden aikana odotukseen. Siitä syystä pyysin arvoisan eduskun-
28788:   nan apua asiassa, että saataisiin edes tutkimusta sen kautta kiireh-
28789:   dityksi. Tässä on nyt valiokunnan vastaus anomukseen. Valio-
28790: . kunta neuvoo: odotetaan vielä. Tämän asian esille ottaminen on
28791:   kumminkin jo vaikuttanut sen verran, että tänä kesänä taaskin on
28792:   muutamia insinöörejä liikkunut joen vartta pitkin, ja valiokunta
28793:   ilmoittaa, että ne ovat luvanneet nyt ennen vuoden loppua antaa
28794:   kustannusarvionsa. Vaikkapa asia päättyykin niin kuin valiokunta
28795:                     Istunto 24 p. lokakuuta IC}07.
28796: 
28797: 
28798: ehdoittaa, on sillä kuitenkin jo tämä tulos saavutettu. Minäkin
28799: siis koitan odottaa ja aijon helmikuussa uudestaan tuoda asian edus-
28800: kunnalle toivossa, että se silloin päättyy suotuisampaan ponteen.
28801: 
28802:    Ed.   Alkio luopui puheenvuorostaan.
28803:    Ponsi hyväksytiin.
28804:    Kokemäenioen tulvien laskemista koskeva ponsi sivulla 5·
28805: 
28806:    Keskustelu:
28807:      Ed. Ingman L.: Tämä valiokunnan mietintö on terveel-
28808: linen opetus siitä, kuinka voi joutua tekemään hyvälle asialle vahin-
28809: koa sillä, että siihen nähden tekee anomuksen, - ainakin jos asia
28810: tarkoittaa maanviljelyksen ja maanviljelijäin etua ja se joutuu rau-
28811: tatievaliokunnan käsiteltäväksi. Asianlaita on nim. se, että jos
28812: tämä rautatievaliokunnan ehdottarua ponc;;i tulee hyväksytyksi,
28813: Kokemäenjoen perkausasia tulee melkoisesti huonommalle tolalle
28814: kuin millä se olisi ilman tätä meidän tekemäämme anomusta. Valio-
28815: kunta on kyllä ollut tietoinen siitä mitä vahinkoja ja vaurioita Koke-
28816: mäenjoen tulvat vuosittain saavat aikaan. Ne ovat sen laatuisia.
28817: että on laskettu, että jos joki tulisi peratuksi tässä valiokunnan mie-
28818: tinnössä mainitun täydellisemmän suunnitelman mukaan, jäisi maata
28819: tulvista vapaaksi 2,623 hehtaaria peltoa ja 2,131 hehtaaria niittyä,
28820:  ja kokonaishyöty olisi se, että rantamaiden kapitaaliarvo nousisi
28821:  5,864,000 markkaa. Tämä perkauksen tuottama hyöty jakautuu
28822: siten, että maan arvon kohoaminen rantamailla Vanajaveden vesis-
28823: tössä Kuokkalankoskeen asti tekisi 2,488,ooo markkaa; sitten Pyhä-
28824: järven ympäristössä 88o,ooo markkaa, Kulo-, Rauta- ja Liekovesien
28825: ympärillä 940,000 markkaa sekä Karhiniemen ja Ketolankosken
28826:  vä1illä I,556,ooo markkaa, eli yhteensä, niinkuin mainitsin, 5,864,000
28827:  markkaa. Kustannukset taasen tästä täydellisemmän suunnitel-
28828:  man mukaan toimitetusta perkauksesta nousisivat 5,605,000 mark-
28829: kaan.
28830:      V aliakunta perustaa nyt hylkäävän lausuntonsa siihen, että
28831:  hyöty, mikä arvellaan saatavan perkauksen kautta, kun se on las-
28832:  kettu sen mukaan, minkä vahingon tulvat tavallisilla vuosina tekevät,
28833: ei ole muuta kuin276,ooo markkaa suurempi kuin laskukustannukset.
28834:  Nyt on kuitenkin asianlaita se, että valiokunnan olisi ollut hyvä
28835: -ottaa huomioon vielä pari seikkaa, jotka käyvät ilmi niistä asiakir-
28836:  joista, mitkä valiokunnalla on ollut käytettävinä. Ensinnäkin ni-
28837:  Inittäin on huomattava, että toisinaan sattuu Kokemäenjoessa sel-
28838:  laisia tulvia, jotka saavat aikaan niin suuria vahinkoja, että ne ovat
28839:  laskettavat miljoonissa. Siinä selonteossa, jonka yli-insinööri von
28840:                           Joenperkauksista y. m.
28841: 
28842: 
28843: Willebrand Tie- ja Vesirakennusten ylihallituksen toimesta on laa-
28844: tinut, mainitaan tästä m. m.: ~Mutta jos kuitenkin otetaan huo-
28845: mioon, että Kokemäenjoen varsilla ja Vanajan vesistön ympärillä
28846: olevat maat kahtena vesirikkaana vuonna, vv. I8g8 ja I899 kärsivät
28847: vahinkoja, jotka sen komitean laskelmien mukaan, joka asetettiin
28848: tutkimaan syytä vastamainittuina vuosina vallinneeseen ylen kor-
28849: keaan veteen, nousivat kummaltakin vuodelta yhteensä yli 2 miljoo-
28850: nan markan, näyttää veden korkeuden alentaminen ainakin eräissä
28851: osissa vesistöä tuiki välttämättömältä. Sellaisina osina ovat erito-
28852: ten mainittavat ylempänä vesistössä olevat järvet, Vanajavesi ja sen
28853: yhteydessä olevat järvet aina Vanajanselkään saakka sekä Pyhäjärvi,
28854: Kulovesi, Rautavesi ja Liekkovesi.» Tästä näkyy, että kahtena
28855: vuonna on sattunut vahinkoja, jotka yhteensä jo nousevat yli kah-
28856: den miljoonan markan, siis melkein puoleen siitä, mitä koko perkaus-
28857: yritys tulisi maksamaan. On kyllä selvää ettei näitä vaurioita koko-
28858: naan vältettäisi perkauksen kautta sellaisina kovina tulvavuosina,
28859:  mutta kuitenkin supistuisivat ne paljon vähempään kuin mitä nyt
28860: on asianlaita.
28861:      On sitten vielä eräs toinen seikka, jonka johdosta minun täytyy
28862: lausua ihmettelyni ettei valiokunta ole siihen ensinkään kiinnittänyt
28863:  huomiota. Tie- ja vesirakennusten ylihallituksessa on herätetty
28864:  kysymys siitä, että rantojen omistajain tulisi joksikin osaksi ottaa
28865:  osaa näihin laskukustannuksiin, koska heillä siitä olisi niin tuntuva
28866:  hyöty. Onhan se aivan oikea periaate, ettei valtion pidä yksin niin
28867:  sanoakseni lahjoittaa maanomistajille tällaista etua, vaan on vallan
28868:  luonnollista että he ottavat osaa kustannuksiin. Tie- ja vesiraken-
28869:  nusten ylihallitus onkin loppulausunnossaan, jonka se on antanut
28870:  senaattiin, juuri ehdottanut tätä menettelyä. En voi käsittää,
28871:  onko tämä lausunto ollut rautatievaliokunnalle kokonaan tuntema-
28872:  ton, koska se ei ollenkaan viittaa siihen, vaan ainoastaan niihin tut-
28873:  kimuksiin, joita insinööri von Willebrand on tehnyt. Olen ollut
28874:  tilaisuudessa tutustumaan tähän Tie- ja vesirakennusten ylihalli-
28875:  tuksen antamaan lausuntoon, jonka loppupuoli kuuluu näin: >>Yllä-
28876:  esitetyn perusteella ei Ylihallitus kat<>o voivansa puoltaa työn toi-
28877:  mittamista yksinomaan valtion varoilla, vaan jos asianomaiset maan-
28878:  omistajat saataisiin tuntuvarumin ottamaan osaa yrityksen kustanta-
28879:  miseen, näyttää hanke kuitenkin ansaitsevan tulla toteutetuksi.>>
28880:  Tie- ja vesirakennusten ylihallitus siis eräillä ehdoilla puoltaa han-
28881:  ketta toteutettavaksi ja se on juuri tähän kun minä perustan sen
28882:  väitteen että, jos valiokunnan ponsi hyväksytään, niin asia tulee
28883:   paljon huonommalle toialle kuin mitä se olisi ilman meidän teke-
28884:   määmme anomusta. Rohkenen kuitenkin toivoa, ettei eduskunta
28885:   näin mene hyvää asiaa pilaamaan, vaan päinvastoin antaa kanna-
28886:   tuksensa sille, niin että asiaa eteenkinpäin ajetaan järjellisellä tavalla.
28887:   Kun tämä asia vielä kaipaa valmistusta juuri siihen nähden, missä
28888:                    Istunto 24 p. lokakuuta 1907·
28889: 
28890: 
28891: maarin rantojen omistajat ovat halukkaat ottamaan osaa kustan-
28892: nuksiin, ja kun joka tapauksessa kustannukset tulevat nousemaan
28893: niin suuriksi että eduskunnalla pitää olla oikeus lausua ratkaiseva
28894: sanansa ennenkuin asia päätetään, niin pyydän ehdottaa että edus-
28895: kunta alamaisesti anoisi että hallitus, hankittuaan täyden selvityksen
28896: siitä, missä määrin Kokemäenjoen vesistön rantamaiden omistajat
28897: ovat halukkaat ottamaan osaa kustannuksiin, antaisi eduskunnalle
28898: esityksen sanotun joen perkaamisesta sikäli kuin se havaitaan talou-
28899: dellisesti kannattavaksi.
28900:      Ed. Luoma: Ed. Ingman on ennättänyt sanoa pääasian siitä,
28901: mitä minä olin aikonut lausua. · Tahdon vielä erityisesti painostaa
28902: sitä seikkaa, että olisi tiedusteltava, minkälaista kannatusta yksi-
28903: tyiset tilanomistajat ja kunnat antaisivat ehdotetulle perkaustyölle.
28904: Minulla on täysi syy otaksua, että sellaista kannatusta annetaan,
28905: sillä usein ennenkin on Kokemäenjokea perattaessa juuri yksi-
28906: tyisiltä tilanomistajilta saatu melkoiset määrät vapaaehtoisia päivä-
28907: töitä tähän tarkoitukseen. Rupeamatta lavemin luettelemaan,
28908: h1inka suuret määrät tällaisia päivätöitä on eri aikoina annettu,
28909: tahdon vaan mainita, että niiden luku nousee kymmeniintuhansiin.
28910: On siis mielestäni syytä, ennenkun asia kokonansa toivattomuuteen
28911: jätetään, tiedustella, missä määrin yksityistä kannatusta nytkin
28912: olisi saatavissa. Pyydän kannattaa ed. Ingmanin ehdottamaa
28913: pontta.
28914:     Ed. Knuutila K.: Maanmiehenä en ole voinut olla lausu-
28915:  matta suurta oudoksumistani siitä, että kaikki nämät niin hyvin
28916:  vesien laskua kuin soidenkin kuivatusta koskevat anomukset, joita
28917: eduskunnassa on tuotu esiin tänä istuntokautena, ovat valiokun-
28918:  nassa saaneet tämmöisen armottoman hylkäystuomion. Ehkä tätä
28919: ei tarvitse ehdottomasti merkitä siksi, että se olisi valiokunnan puo-
28920: lelta annettu todistus siitä, että tällä eduskunnalla ei olisi todellisia
28921: harrastuksia maanviljelyksen edistämiseksi ja kehlttämiseksi tässä
28922: maassa, vaan voinee ehkä ajatella, että tämä kaikki on voinut johtua
28923: siitä samasta syystä, mikä valiokuntaa on sen kaikissa muissakin
28924: mietinnöissä johtanut erityiseen hylkäävään tuomioon. Mutta
28925: vaikka näinkin olisi laita, niin siinäkin tapauksessa on tällainen me-
28926: nettely minun mielestäni hyvin epäoikeutettua ja joka tapauksessa
28927: hyvin raskas isku maanmiehille tässä maassa, joiden paraimmat
28928: toiveet niin monta kertaa ovat pettyneet vesistön tu1vien ja soistam-
28929: me nousevien hyisten hallojen aiheuttamina. Tätä maanmiehen
28930: kannalta mielestäni varsin oikeutettua pettymyksen tunnetta valio-
28931: kunnan esitetyn työn tuloksen johdosta en ole voinut olla katkeralle.
28932: mielellä eduskunnan pöytäkirjaan sanelematta, samalla kun Ininä
28933: tässä kysymyksessä pyydän saada kannattaa ed. Ingmanin tekemää
28934: ehdotusta.
28935:                          Joenperkauksista y. m,
28936: 
28937:    Ed. Leivo: Arvelen, että valiokuntaa etupäässä on elähyttä-
28938: nyt halu säästää, siitä tunnetusta syystä, että valtiovarat ovat riittä-
28939: mättömät, mutta luulen että tässä on säästäväisyys mennyt hieman
28940: väärään ja ikävään suuntaan. Tässä ehdottomasti tullaan, jos ei
28941: parannuksia saada aikaan, menettämään ajan pitkään paljon enem-
28942: män, kuin tällä varojen säästämisellä voitaisiin voittaa. Sentähden
28943: minä, pitäen maanviljelyksen edistämistä Kokemäenjoen viljavassa
28944: laaksossa tärkeämpänä kuin säästäväisyyttä, yhdyn täydellisesti ed.
28945: Ingmanin esittämään ponteen
28946: 
28947:     Ed. Sipilä: ;Mitä tulee väitteeseen, että valiokunta ei muka
28948: olisi tahtonut maanviljelijäin etua valvoa, niin saa se olla arvossaan.
28949: Tahtoisin vain tähän mietinnön ponteen nähden huomauttaa, että
28950: aikaisemmat laskut ja suunnitelmat on tehty I903 vuoden erittäin
28951: korkean tulvan mukaan ja siitä saatu tällaisia tuloksia, eikä siis
28952: tavallisina vuosina tapahtuneiden tu1vien mukaan. Valiokunta
28953: kyllä harrastaa ja on tiedustellut näitä asioita parhaan kykynsä
28954: mukaan, mutta on tullut huomaamaan, ettei ylen kallishintaisista
28955: perkaustöistä olisi vastaavaa hyötyä maanviljelykselle. On nimit-
28956: täin valiokunnalle ilmoitettu, että Kokemäenjoki, jos se vähem-
28957: mässä määrässä otettaisiin perattavaksi, olisi perattava yläjuoksultaan;
28958: mutta että täällä tulisi varsin pitkiä matkoja perattavaksi, joki kun
28959: melkein kauttaaltaan on matala ja kapea ja tu1isi perkaus sentähden
28960: kalliimmaksi kuin mitä siitä koituva hyöty aiheuttaisi. Kyllä valio-
28961: kunnassa oli esillä myös tuo kysymys maanomistajain avustuksesta
28962: -sitähän valiokunta tässä erittäin kaipasikin-, ja näytti se valio-
28963: kunnasta kummalliselta, etteivät maanomistajat, joita asia etupäässä
28964: koskee ja joille siitä eniten hyötyä olisi, ole vähimmässäkään mää-
28965: rässä näyttäneet minkäänlaista halua ottaa osaa tähän työhön ja
28966: sitä kannattaa. Valiokunta jätti tämän seikan mainitsematta.
28967: 
28968:    Puhemies:        Kaksi minuuttia on kulunut.
28969: 
28970:    Ed. Sipilä: kun se valiokunnan mielestä osoittaa, että rantojen
28971: omistajatkaan eivät tähän aikaan toivoneet mitään uutta toimen-
28972: pidettä.
28973:     V aliakunnan tässä esittämä ponsi ei ehkä liene aivan sanamuo-
28974: doltaan onnistunut. Ei valiokunnan tarkoitus suinkaan ole ollut
28975: ehdoittaa, että eduskunnan toimenpiteen kautta Kokemäenjoen
28976: perkaustyöt keskeytettäisiin, vaan on tahdottu lausua, että kun tätä
28977: asiaa hallituksen puolelta kaikella tarmolla on ajettu ja yhä edelleen
28978: ajetaan, niinkuin mietinnön perusteluissa on mainittu, niin ei valio-
28979: kunta katsonut eduskunnalla nyt olevan syytä ryhtyä tähän, vaan
28980: antaa näitten komiteain toimittaa tutkimuksensa loppuun ja saa-
28981: daan sitten nähdä tulokset. Mutta tietysti eduskunnalla vastedes
28982:                                                               163
28983:                       Istunto 24 p. lokakuuta 1907·
28984: 
28985: 
28986: on tilaisuus ryhtyä asiaan, jos näyttää ettei hallituksen toimenpiteet
28987: tuota toivottuja tuloksia.
28988: 
28989:     Ed. Schybergson: Det är utan tvifvel fatalt, om man såsom
28990: petitionär kommer till insikt om, att den petition man ingifvit icke
28991: gagnar, utan tvärtom skadar den sak man velat befordra. Men de
28992: ärade petitionärema kunna ju i detta fall dock trösta sig med att
28993: utsiktema för deras förslag, liksom för de öfriga, som i utskottsbetän-
28994: kattdet behandlas, äro tämligen nära nollpunkten. Och om också
28995: utsiktema skulle ökats än så många gånger, så hade de vid sådant
28996: förhållande dock blifvit lika med noll. J ag tror icke att dessa förslag,
28997: aUra minst efter en så ytlig utredning som den, hvilken här kunnat
28998: komma i fråga, kunna föranleda något som hälst positivt uttalande
28999: från landtdagens sida, utan måste det få bero vid järnvägsutskottets
29000: förslag, och petitionen icke till åtgärd föranleda.
29001: 
29002:    ~Ed. V emmelpuu: Koska kuulun Kokemäenjoenlaakson asuk-
29003: kaisiin ja olen juuri niiltä seuduin, missä tulvat usein raivoavat,
29004: niin kokemuksesta hyvin tiedän, että vesitulvat varsinkin muuta-
29005: Iuin seuduin siellä tekevät hyvin suurta vahinkoa valloittaen pellot
29006: ja niityt, jotka siten jäävät usein koko vuodeksi kylvämättä ja kyn-
29007: tämättä tuottaen omistajalleen ihan täydellisen katovuoden. Sitä
29008: suurempi on vahinko, kun hyvin tiedämme, että tämä jokilaakso,
29009: Kokemäenjoen ympäristö, on Suomen vanhimpia ja paraiten viljel-
29010: tyjä seutuja ja siellä ei ole veden valloitettavana korpia eikä erämaita
29011: niinkuin monissa maapaikoissa, vaan tasaisia viljavia peltoja vesi
29012: siellä ryöstää. Vielä on mainittava, että esimerkiksi Huittisten ja
29013: Kauvatsan pitäjien seutuvilla on pari puoleksi kuivunutta järven
29014: pohjaakin, joi<>sa kuivina kesinä saatetaan niittää heinää, mutta
29015: joissa tulvavuosina kalastetaan, mutta jotka joen perkauksen kautta
29016: muodostaisivat satojen hehtaarien suuruisen käyttökelpoisen maa-
29017: alueen, joka kykenisi elättämään monia tuhansia maamme asukkaita.
29018: Asi~kirjat todistavat kyllä, että tätä jokea on perattu jo noin 150
29019: vuotta takaperin, mutta nykyään ei noin 30 vuoteen ole sanottavasti
29020: juuri mitään tehty. Tutkimuksia siellä kyllä on toimitettu useam-
29021: pia kertoja ja paikkakunnan asukkaat tietävät kertoa, kuinka siellä
29022: tutkijat, herrat insinöörit ovat kulkeneet kyllä joen rannoilla, mutta
29023: sanovat myöskin, ettei siitä tulvat ole vähentyneet. Mitä hartain
29024: mielin asukkaat odottavat, että todellisiin toimenpiteisiin ryhdyt-
29025: täisiin. Olisin siis toivonut, että valiokunta olisi antanut suurempaa
29026: huomiota tälle asialle, koska tämä on tärkeä taloudellinen kysymys.
29027: Siinä ei saateta hyötyä ainoastaan nykyiselle sukupolvelle, vaan
29028: se on kysymys, jonka kautta voidaan monille tuleville sukupolville
29029: hankkia viljelyskelpoista maata ja siten lisätä isänmaamme viljeltä-
29030: vää pinta-alaa. Kannatan ed. Ingmanin ehdottamaa pontta.
29031:                         Joenperkauksista y. m.
29032: 
29033:    Ed. Setälä: Koska rautatievaliokunnan puheenjohtaja pam-
29034: vastoin kuin herra Schybergson on ollut sitä mieltä, että rautatie-
29035: valiokunnan ponsi on onnistumaton, niin minäkin puolestani tahtoisin
29036: suosittaa hyväksyttäväksi ed. Ingmanin pontta, jonka minä pidän
29037: onnistuneempana. Tahtoisin muuten yhtyä siihen, mitä muutamat
29038: edelliset puhujat jo ovat lausuneet huomauttaen, että tässä on kysy-
29039: mys maanviljelyksen eduista yhdellä Suomen vanhimmista ja vilja-
29040: vimmista seuduista, joita on täysi syy ottaa huomioon.
29041: 
29042:     Ed. Paasikivi: Minä olen myös yksi kysymyksessä olevan
29043: anomuksen allekirjoittajista, ja minunkin täytyy yhtyä ed. Ingmanin
29044: valitukseen, että olemme tällä anomuksella tulleet vahingoittaneeksi
29045: tätä asiata sen selvityksen - jos sitä selvitykseksi voi kutsua- ja
29046: ~hdotuksen kautta, jonka rautatievaliokunta asiassa on esittänyt.
29047: Ed. Ingman on jo maininnut, miten puutteellinen rautatievaliokun-
29048: nan selvitys tässä asiassa on, koska siinä on jätetty varsin tärkeitä
29049: asiaan vaikuttavia seikkoja kokonaan koskettelematta. Ponsi, jossa
29050: ehdotetaan, että >>eduskunta antaisi Kokemäenjoen perkauskysy-
29051: myksen vastaiseksi raueta>> tuntuu minusta sisältävän aivan toista,
29052: kuin mitä rautatievaliokunnan puheenjohtaja katsoi valiokunnan
29053: sillä tarkoittaneen. Sen nimittäin pitäisi tarkoittaa sitä, että, koska
29054: hallitus on ottanut tämän asian huolehtiakseen, valiokunta siinä
29055: luottamuksessa, että hallitus asiaa on ajava, ei katso eduskunnan
29056: puolelta tällä kertaa mitään toimenpidettä tarpeelliseksi. Jos olisi
29057: meillä enemmän aikaa, niin ehdottaisin, että asia lähetettäisiin ta-
29058: kaisin rautatievaliokuntaan paremmin selvitettäväksi, mutta koska
29059: sellaiseen toimenpiteeseen ei nyt ole tilaisuutta, niin pyydän saada
29060: kannattaa ed. Ingmanin pontta.
29061: 
29062:       Ed. Gustafsson:     J ag förenar mig med hr Setälä.
29063: 
29064:    Ed. Helkiö: Ne selvitykset Kokemäenjoen perkauksesta, jotka
29065: ~d. Ingman täällä mainitsi, olen minä rautatievaliokunnan varajä-
29066: senenä ollut tilaisuudessa hyvin tarkoin lävitse lukemaan. Olen
29067: myös, noudattaen asianomaisten oikeutettuja vaatimuksia, saatta-
29068: nut pääkohdat niistä julkisuuteen. Olen rautatievaliokunnassa
29069: asettunut sille kannalle, että olen puoltanut yli-insinööri Willebrand-
29070: in tekemää n. k. >>Vaihtoehdotus II:n<< mukaista joen perkaamista
29071: toimeenpantavaksi. Tämä minun ehdotukseni ei kuitenkaan saanut
29072: kannatusta.
29073:     Joka tietää, millä kannalla maanviljelysasiamme nykyään ovat,
29074: se kyllä ymmärtää, mitä merkitsee se, mikä kyllä mietinnössäkin
29075: tunnustetaan, että maanviljelijäin maat makaavat keskikesällä toisi-
29076: naan viikkokausia veden alla. Sellainen tuottaa epäilemättä yksityistä
29077: ja kansallistaloudellista vahinkoa, jota meidän täytyy koettaa pois-
29078:                      Istunto 24 p. lokakuuta 1907.
29079: 
29080: 
29081: taa. Ja koska tämä Kokemäenjoen perkausasia on sellainen, kuten
29082: mma jo valiokunnassa olin tilaisuudessa huomauttamaan, ettei se
29083: yksityisten toimesta milloinkaan tule tyydyttävällä tavalla toimi-
29084: tetuksi, niin on minun nähdäkseni eduskunnan tosiaan asiassa vai-
29085: kutettava sillä vallalla, mikä sillä on. Pyydän puolestani yhtyä
29086: herra Ingmanin ponteen.
29087: 
29088:     Ed. Kairamo: Ed. Ingmanin ehdottama ponsi tarkottaa ai-
29089: noastaan lisäselvityksen hankkimista asiaan, joka on mitä tärkein
29090: yhdelle maamme viljavimmista seuduista. Sen keskustelun perus-
29091: teella, joka asiassa on tapahtunut, on minusta syytä eduskunnan
29092: yhtyä kannattamaan tätä pontta. Pyydän siis saada siihen yhtyä.
29093: 
29094:    Ed. Nix: Då jag för min del finner det något förhastadt, att
29095: representationen skulle ornfatta en kläm, som upplästs endast en
29096: gång, så föreslår jag, att ärendet återremitteras till järnvägsutskottet,
29097: som skulle omformulera klämmen i sådan riktning, som järnvägs-
29098: utskottets ordförande förklarat, att utskottet egentligen tänkt sig
29099: densamma.
29100: 
29101:     Ed. Schybergson : Afven med en kläm sådan som hr Ingman
29102: föreslagit, gifver kammaren sitt stöd åt det rensningsarbete, hvarom
29103: nu är fråga. J ag kan icke värja mig för den tanken, att detta på-
29104: minner om förfarandet vid behandlingen af järnvägsfrågorna i Sverige
29105: och troligen också annorstädes. Man resonnerar: dit vill jag hafva
29106: banan, för där bor jag eller därifrån har jag bilfvit vald. Ungefär
29107: så har denna diskussion gestaltat sig, och jag finner det icke möjligt
29108: att blott därför beslnta sig för att understöda petitionen, så kärt
29109: det också vore för mig att få gifva åtskilliga af de ärade talarena, som
29110: jag personligen så högt värderar, denna hjälp uti deras lofliga sträf-
29111: vande. Också jag har bott vid Kumo älfs stränder och känner till
29112: dem. Och jag kan försäkra, att det på ofantligt många orter i detta
29113: land finnes möjlighet att med långt mindre belopp tillvinna jordbru-
29114: ket och odlingen ökade områden. J ag tror icke, att förslaget är
29115: sådant, att det borde föranleda detta direkta understöd från kam-
29116: marens sida, men jag medgifver att, då järvägsutskottets ordförande
29117: uppgifvit, att klämmen är annorlunda affattad än utskottet tänkt
29118: sig densamma, så är hr Nix' förslag om återremiss berättigadt. J ag
29119: förmodar, att så enkel som uppgiften är, en omredigering ännu hinner
29120: ske och får därför förena mig om hr Nix' förslag.
29121: 
29122:     Ed. Paloheimo: Sen mukaan kuin olen kuullut, ei rautatie-
29123: valiokunnalla enää nykyään pitäisi olla paljon töitä, jonka vuoksi
29124: minäkin yhdyn täydellisesti kannattamaan ed. Nixin tekemää ehdo-
29125: tusta.
29126:                          Joenperkauksista y. m.
29127: 
29128: 
29129:      Ed. Rapola: Tahtomatta venyttää tätä keskustelua pyydän
29130: vaan saada oikaista erään kohdan rautatievaliokunnan puheenjoh-
29131: tajan lausunnossa. Ne vahinkolaskut, jotka tässä valiokunnan
29132: mietinnössä ovat tehdyt, ovat vuodelta 1903, ja mainitsi valiokunnan
29133: puheenjohtaja, että Kokemäenjoen tulva silloin oli tavattoman
29134: suuri. "\'li-insinööri Villebrand sanoo kuitenkin virallisessa lausun
29135: nossaan vuoden 1903 tulvasta, että se oli melkein sellainen tai hiukan
29136: suurempi kuin Kokemäenjoen normaalitulvat. Tavattoman suuri
29137: tulva sattui sen sijaan vv. 1898 ja 1899, jolloin Kokemäenjoki oli
29138: noussut kaksi ja puoli metriä yli säännöllisen korkeuden ja jolloin
29139: myös tulvan tuottama vahinko vesistössä oli yli 2 miljoonaa markkaa
29140: sen laskun mukaan, jonka tulvan syitä tutkimaan asetettu komitea
29141: -oli tehnyt.
29142: 
29143:     Ed. Ingman, L.: Edustaja Schybergson lausui meille sen
29144: kohteliaisuuden, että me olemme pakoitetut puolustamaan tätä asiaa
29145: sentähden, että meidän valitsijamme niin tahtovat. (Sanasta sanaan
29146: ei hänen lausuntonsa kuulunut näin, mutta tämä oli kuitenkin ajatus).
29147: Minä pyydän sanoa, että jos asia olisi niin toivoton, niin turhaa olisi
29148: siitä ensinkään täällä puhua. Mutta minun ponteni ei itse asiassa
29149: sisällä mitään muuta kuin mitä Tie- ja vesirakennusten ylihallituksen
29150: senaattiin jättämä ehdotus sisältää, nim. että asian käsittelyä jatket-
29151: taisiin eteenpäin, erittäinkin niin, että tiedusteltaisiin rantain omis-
29152: tajilta, ovatko he halukkaita ottamaan osaa kustannuksiin. Mitä
29153: ponnessa on lisää, on vain se, että sitten annettaisiin eduskunnalle
29154: esitys tämän joen perkaamisesta, mikäli se havaitaan taloudellisesti
29155: kannattavaksi. Siis emme sido eduskunnan käsiä emmekä liioin
29156: hallituksen käsiä hyväksymällä tämmöisen ponnen.
29157: 
29158:     Ed. Schultz: J ag kan för min del icke finna att utskottets
29159: kläm skulle sätta något hinder i vägen för införskaffande af den ut-
29160: redning hr Ingman föreslagit. Utskottet föreslår, att landtdagen
29161: ville låta frågan om upprensning af Kumo älf tillsvidare förfalla.
29162: Ingenting hindrar således att intressenterna och strandegarena själfva
29163: taga initiativ och erbjuda åt regeringen de bidrag, de vilja utgifva,
29164: eller angifva, till hvilken del de vilja deltaga i arbetet. J ag tror,
29165: att det komme att gifva mera fart åt arbetet, än om de väntade, att
29166: l!egeringen skall taga initiativ. Ett skäl, hvarför utskottet har gifvit
29167: sin kläm denna formulering, är, såsom uti utskottsbetänkandet an-
29168: förts, att utaf staten blifvit tillsatt en komite, som har att undersöka,
29169: hvar lämpligt vattenfall kunde fås för åstadkommande af elektrisk
29170: drift af järnvägarna. Nu har utskottet funnit vid Kumo älf, i när-
29171: .heten af Kumo kyrka, en lämplig sådan kraft, som skulle åstadkom-
29172: mas sålunda, att en kanal skulle gräfvas genom ett näs. Om detta
29173: arbete komme att utföras, så skulle en stor del af de regleringsarbeten,
29174: 2588                 Istunto 24 p. lokakuuta 1907.
29175: 
29176: 
29177: som öfverstyrelsen för väg- och vattenbyggnaderna föreslagit till
29178: utförande, bortfalla. Då är det ganska naturligt, att man först in-
29179: väntar, huruvida arbetet för tillgodogörande af sagda vattenkraft
29180: blir utfördt eller icke, förrän man går till så stora regleringsarbeten,
29181: som här föreslagits. J ag skulle därför be att få föreslå, att utskottets
29182: kläm utan vidare godkännes.
29183: 
29184:     Ed. Kares: Tuntien hyvin Kokemäenjoen tu1vien maanomis-
29185: tajille tuottamat vahingot ja pitäen tätä valiokunnan mietintöä i~­
29186: kuna Kokemäenjoen tulvaseutujen maanviljelijöille täytyy minun
29187: kannattaa ed. Ingmanin tekemää ponsiehdotusta.
29188: 
29189:     Ed. Sipilä: Siihen, mitä täällä eräs puhuja mainitsi 1903
29190: vuoden tu1vasta, huomautan, että kyllä insinööri Villebrand on
29191: valiokunnalle ilmoittanut, että se tulva oli tavattoman korkea.
29192:     Nähdäkseni on tässä jäänyt kokonaan huomaamatta muuan eri-
29193: tyinen syy valiokunnan päätökseen. Täällä perusteimien lopu1la
29194: mainitaan nimittäin kanavasta, jota tuumitaan kaivettavaksi ja
29195: jonka kautta tämä Kokemäenjoen perkaus-asia koko lailla muuttuisi.
29196: Kun muutamat puhujat ovat väärinkäsittäneet minun huomautuk-
29197: seni mietinnön panteen nähden, tahdon senvuoksi vielä sanoa, että
29198: ed. Paasikivi varsin oikein esitti sen, mitä minäkin tahdoin lausua,
29199: että nim. valiokunnan mielipide on, että Kokemäenjoen perkaus-asia
29200: ei eduskunnan puolelta tätä nykyä anna aihetta mihinkään toimen-
29201: piteeseen.
29202: 
29203:     Ed. Ingman, Lauri: Mielestäni on jotenkin lapsellista olettaa,
29204: että kun Tie- ja vesirakennusten ylihallitus valmistaa kustannusarvion
29205: joen perkaamista varten, niin se ottaisi laskuperusteeksi tulvan sem-
29206: moisena vuonna, jolloin olisi aivan erikoisen korkea tulva, niinkuin
29207: rautatievaliokunnan puheenjohtaja on kaksi kertaa vakuuttanut.
29208: Päinvastoin on luonnollista, että koetetaan päästä jotenkin keskikoh-
29209: taan, jotta todella voitaisiin tehdä pätevä kustannusarvio. Minulla
29210: sattuu olemaan täällä insinööri v. Willebrandin lausunto asiasta,
29211: ja se mielestäni tukee tätä käsitystäni. Hän sanoo nim., että •>tässä
29212: kohden on huomattava, etteivät tulvat erityisinä kuivempina vuosina
29213: ole siinä määrin vahingollisia kuin 1903 vuoden tu1vat, jotka on
29214: otettu arvion perusteeksi, ja oli veden vaikutus kyseessä olevana
29215: vuonna sekä silloin sattuneen korkean veden että tämän pitkällisyy-
29216: den takia niin tuntuva, ettei ylemmistä maa-alueista saatu melkein
29217: mitään satoa.>> Ei tässä sanota sitä, että olisi ollut erikoisen korkea
29218: tulva vuonna 1903, vaan sanotaan ainoastaan, että erityisinä kuivina
29219: vuosina tulva on vähempi. Ja, kuten sanottu, luonnollista on, että
29220: laskun perusteeksi on pantu jotenkin keskimääräinen tulva.
29221:                           Joenperkauksista y. m.
29222: ----------------------------------------------
29223:     Ed. Leppänen: Täällä on tahdottu vähän viitata siihen suun-
29224: taan, ettei valiokunnassa olisi oivallettu sitä vastusta, mikä Koke-
29225: mäenjoen varsilla asuville on tulvista. Se on kyllä oivallettu, mutta
29226: täytyy myöskin ottaa huomioon, vastaako tuo hyöty, mikä perkauk-
29227: sista voitaisiin saada, niitä kustannuksia, joita perkaustyö tulisi
29228: maksamaan. Lähes 6 miljoonaa markkaa, jonka tämä perkaus
29229: tulisi maksamaan, on siksi suuri summa, että minun luullakseni mo-
29230: nissakin kohdin muualla maatamme voitaisiin nämä rahat paremmin
29231: käyttää maanviljelyksen hyödyksi. Siltä kannalta ei ole valiokun-
29232: nassa tahdottu asiaa vastustaa, etteivät nämätkin seudut tulisi aute-
29233: tuiksi siitä vitsauksesta, minkä tulvat matkaan saattavat. Täällä
29234: on mainittu, että maanomistajat ottaisivat osaa kustannuksiin, eikä
29235: niinkään pienessä määrässä, jos tämä perkaustyö toimitettaisiin.
29236: Heillä olisi siihen jo tilaisuutta ollut, sillä asetus vesiperäisten maitten
29237: kuivattamisesta olisi antanut heille oikeuden kääntyä hallituksen
29238: puoleen avun pyynnöllä; tällaisissa tapauksissa myönnetään I/3 avus-
29239: tukseksi ja 2/3 huokeakorkoiseksi lainaksi. Mutta valiokunnalle ei
29240: ole tunnettu, että Kokemäen joen puolella olisi yritettykään tehdä
29241: tällaista pyyntöä. Valiokunnassa on kuulusteltu asiantuntijana
29242: yli-insinööri Willebrandia, joka on ollut paikalla ja hän on tullut
29243: siihen tulokseen ja antanut sellaisia neuvoja, ettei ainakaan tällä
29244: kertaa voisi eduskunnan puolelta niin suuriin uhrauksiin ryhtyä.
29245: Hän on myös kertonut eräästä toisesta hankkeesta, jota suunnitel-
29246: laan sähkövoiman synnyttämistä varten sillä tavalla, että kaivet-
29247: taisiin kanava jonkun pitkän niemen poikki ja tästä saataisiin noin
29248: 3000 hevosvoimaa. Tämä kanava tietysti ottaisi koko joukon vettä
29249: Kokemäen joesta ja sillä tavalla vähentäisi näitä tulvia. Hän mai-
29250: nitsi, että mahdollisesti se voisi vaikuttaa sen että pienempi perkaus,
29251: jonka kautta joki on ajateltu ainoastaan 40 centtiä alennettavaksi,
29252: melkein sen verran voisi vaikuttaa Kokemäen joen alentumiseen
29253: juuri tämän kanavan kautta.
29254:     Täällä on myös ehdotettu, että asia lähetettäisiin takaisin valio-
29255: kuntaan. Tämä nyt kuitenkin on kerrassaan tarpeetonta, sillä valio-
29256: kunnassa ei voida tuoda asian eduksi syitä esille sen enempää eikä
29257: vähempää kuin on tuotu, koska valiokunnassa ei ole ollut puutetta
29258: asiantuntijain neuvoista. En myöskään luule, että mihinkään tulok-
29259: siin voitaisiin päästä senkään kautta, että edustaja Ingmanin ponsi
29260: hyväksytään. Vastaisuudessa voi tapahtua niin, että tämäkin joki
29261: tulee peratuksi, mutta olen edelleen sitä mieltä kuin valiokunnassa-
29262: kin, ettei asia tällä kertaa antaisi aihetta mihinkään toimenpiteeseen,
29263: sillä perkauskustannukset ovat siksi suuret, että niihin menevät
29264: rahat voidaan minun mielestäni jossakin toisessa kohdassa käyttää
29265: paljoa paremmalla tavalla.                       ,
29266: 
29267:    Ed. Sivenius: Minä olin valiokunnassa alkuperäisin sitä mieli-
29268:                     Istunto 24 p. lokakuuta 1907.
29269:                                                     ·---··-------
29270: 
29271: 
29272: pidettä, että tälle kysymykselle pitäisi ehkä saada vähän vahvempi
29273: pohja, mutta kun huomautettiin, että asianomaiset maanomistajat
29274: kysymyksessä olevan Kokemäen joen rantamilla eivät vielä ole vi-
29275: rallisesti tehneet mitään uhrauslupauksia Kokemäen joen laskemi-
29276: sesta, joista heidän maillensa olisi ollut erinomaisen paljon hyötyä,
29277: niin oli minustakin edullisempaa laskea tämä pohja hieman hylkää-
29278: vämmässä muodossa ilmoille, jotta maanomistajat kiirehtisivät näi-
29279: den uhrausten tekemiseen, joista heille olisi suoranaista etua. Näi-
29280: hin tulviin vaikuttavat sitä paitsi äärettömän suuressa määrässä
29281: tukit, jotka makaavat, niinkuin sanotaan tukkimiesten kielellä juopu-
29282: neina joen pohjassa. Olisi mielestäni hyvinkin suuri asia tämän
29283: joen vedenlaskulle, jos nämä tukitkin ensin saataisiin pois. Muuten
29284: näyttää minusta edelleen turhalta ruveta vaihtamaan munaa munaan,
29285: sillä kun kustannukset nousevat jotenkin samaan määrään kuin
29286: hyötykin tästä asiasta, niin voitaisiin esim. tilattoman väestön kan-
29287: nalta tässä asiassa sanoa, että lähemmä 6 miljoonan markan uhraus
29288: olisi ehkä edullisemmin käytetty tilattoman väestön asuttamiseksi
29289: kuin kysymyksessä olevien talonpoikien maiden kuivattamiseksi.
29290: 
29291:     Ed. Rantanen: Minunkin kai täytyy merkitä kantani että
29292: minäkin kannatan ed. Ingmania. Ed. Siveniuksen lausunnon joh-
29293: dosta tahdon huomauttaa että kun maanomistajat tekevät uhrauksia,
29294: niin sitä suurempi syy on eduskunnalla hyväksyä ed. Ingmanin eh-
29295: dottama ponsi. Ed. Sivenius mainitsi myöskin että tukit tekevät
29296: suurta haittaa, että tulvat vähenisivät, jos tukit otettaisiin pois.
29297: Voin mainita ed. Siveniukselle että viime kesänä esim. kyllä on nos-
29298: tettu Kokemäen joen pohjasta tuhansia tukkeja, mutta tukit
29299: eivät yksistänsä saa aikaan tulvia, kyllä siinä ehdottomassti täytyy
29300: ryhtyä joenperkaustoimiin hyvinkin suuriin. Täällä myöskin on
29301: huomautettu 1903 vuoden tulvasta. Minä olen myöskin tämän
29302: joen varrella asunut ja voin mainita että vuonna 1903 oli pikkusen
29303: tavallista korkeampi tulva, mutta viime vuosina on ollut joka kesä
29304: lähes yhtä korkeita tulvia, mennä vuonna hyvinkin suuri tulva.
29305: Kannatan ed. Ingmanin tekemää ehdotusta.
29306: 
29307:    Äänestysesitykset ja päätökset:
29308:     1:0 Ken vastaehdotukseksi mietinnön käsittelyn alaiselle koh-
29309: dalle hyväksyy ed. Ingmanin tekemän ehdotuksen, vastaa jaa; jos
29310: ei voittaa, on vastaehdotukseksi hyväksytty ed. Nix'in tekemä
29311: ehdotus.
29312:    Äänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla
29313:    z:o Ken hyväksyy mietinnön kysymyksen alaisen kohdan,
29314: vastaa jaa; jos ei voittaa, on hyväksytty ed. Ingmanin tekemä ehdotus.
29315:                          Joenperkauksista y. m.                      2591
29316: 
29317: 
29318:     Jaa-äänet olivat voitolla, joten mietinnön ehdotus oli hy-
29319: väksytty.
29320:     Konnunsuon kuivatust:t koskeva ponsi siv. 7·
29321: 
29322:       Ed. Pullinen: Valitan, että valiokunta tässäkin suhteessa
29323: -on ehdottanut anomuksen kysymyksessä olevan Konnunsuon kui-
29324:  vaamisesta hyljättäväksi. Tämä kysymys on ollut julkisen keskus-
29325:  telun aiheena jo puolen vuosisataa ja satoihin nousevien maanviljeli-
29326:  jöiden kesken, jotka asuvat tämän suon ympärillä, on se esillä mel-
29327: kein joka päivä. Mutta sittenkin näyttää varsin toivottomalta
29328: saada tämä asia lopullisesti ratkaistuksi. Syynä tähän luullakseni
29329:  on se, että tätä suota ei ole koskaan kunnolla tutkittu. Parhaan
29330:  todistuksen tässä suhteessa antavat tämän valiokunnanmietinnön
29331: perustelut. Siellä mainitaan, että tätä suota on tutkittu kolme eri
29332:  kertaa, ja saatu sellaiset tulokset, että ensimäisellä kerralla huomat-
29333:  tiin kustannusarvion nousevan I,Ioo,ooo markkaan, toisella kerralla
29334:  200,000 markkaan, ja kolmannella kerralla I28,ooo markkaan. Näin
29335:  suurien eroavaisuuksien täytyy johtua joko varsin erinlaisesta kat-
29336: santokannasta tutkittavaan asiaan nähden tai tutkijain puuttuvasta
29337:  ammattitiedosta. Aiheen jälkimäiseen otaksumiseen, nimittäin,
29338:  että tutkijoilla on ollut puuttuvat ammattitiedot, antaa se seikka,
29339:  että kahdella ensikerralla on tutkimuksen toimittanut piiri-insinööri
29340: ja niitten ammattikyky maanviljelyksen alalla ei meillä ole ollut
29341:  milloinkaan korkea. Kolmannella kerralla on tutkimuksen suorit-
29342:  tanut lääninagronoomi, jolta taas epäilemättä on puuttunut riittäviä
29343: insinööritietoja. Näin ollen olisi välttämätöntä saada aikaan am-
29344:  matillisesti pätevä tutkimus ja sitte vasta ryhtyä tätä asiaa lopulli-
29345: sesti ratkaisemaan. Kysymyksessä olevan suon suuruus ja ne monet
29346:  haitat, joita se tuottaa ympäristönsä viljelijöille, ovat siksi vaikutta-
29347:  via, että valtio mielestäni on suorastaan velvollinen tähän. Lisäksi
29348:  voisi tällä suolla, valtion omankin edun kannalta, olla suuri merkitys,
29349: sillä sopiYampaa paikkaa tilaUoman väestön asutukselle tuskin voi
29350: olla, koska mainittu suo on varsin lähellä vilkasliikkeistä seutua,
29351:  kaupunkeja ja tehtaita sekä rautateiden ja laivaliikkeen risteyksessä.
29352: Maanlaatu suon ympärillä on varsin hyvä ja siitä päättäen voisi itse
29353:  suollakin olla varsin suuria viljelysmahdollisuuksia. Tästä voisi
29354: ·siis tulla tilattoman väestön uudisasutukselle sopiva ja samal!a paljon
29355:  huokeampi paikka kuin moni niistä erämaan tiloista, joita valtio
29356: nykyisin ostaa ja paloittelee tilattomille.
29357:       Ottamalla nämä seikat huomioon, en voi ollenkaan pitää riittä-
29358: vänä niitä perusteluja, joilla valiokunta on ehdottanut tämän ano-
29359:  muksen hyljättäväksi. Nämä perustelut ovat lisäksi erehdyttäviä,
29360: sillä niissä mainitaan, että suon kuivaamisesta tulee hyötyä ainoas-
29361:  taan harvoille yksityisille, vaikka asia todellisuudessa on se, että
29362: 2592                  Istunto 24 p. lokakuuta 1907.
29363: 
29364: 
29365: kuivaus hyödyttää satoja pienviljelijöitä, joista monet, päinvastoin
29366: kuin mietinnössä sanotaan, ovat suorastaan riittävän viljelysmaan
29367: puutteessa; varsinkin Joutsenon pitäjässä ovat maat useissa kylissä
29368: karuja ja kunnollista viljelysmaata puuttuu monelta köyhältä. Syy
29369: siihen, että tämä kuivaus on jäänyt näin pitkälle, on juuri siinä, että
29370: sen rannalla asuvat ovat melkein poikkeuksetta vähävaraisia pikku-
29371: tilallisia. Ja kun he lisäksi asuvat eri pitäjissä, niin ei heillä ole ollut
29372: kylliksi kykyä eikä tilaisuutta yhteistoimintaan voidakseen ajaa tätä
29373: asiaa eteenpäin ja voidakseen pakottaa valtiota alapuolella asuvana
29374: laskemaan maaltaan pois veden, joka haittaa heidän viljelyksiään.
29375: Tähän olisi heillä mielestäni oikeus voimassa olevan lainkin nojalla.
29376:      Käsitykset suoviljelyksen etuisuudesta ja kannattavaisuudesta
29377: ovat myös, senjälkeen kuin viimeinen tutkimus tällä suolla toimitet-
29378: tiin, muuttuneet siksi paljon, että valtion, ollessaan suon omistajana,
29379: olisi yksinomaan viljelyksen kannalta uudelleen pantava toimeen
29380: tutkimus, sillä tällaista tointa ei voi pitää muuta kuin yksityistenkin
29381:  kannalta varsin tavallisena viljelystoimenpiteenä ja kustannukset-
29382: kaan tästä eivät suinkaan nousisi mahdottomiin.
29383:      Yllä esittämääni nojaten rohkenen toivoa, että eduskunta ryh-
29384: tyisi tässä asiassa avuksi, ja anoisi, että hallitus määräisi asianomai-
29385: sen maanviljelysinsinöörin Konnunsuon kuivaamiseksi toimittamaan
29386: seikkaperäisen tutkimuksen, ja että toimitetun tutkimuksen nojalla
29387: eduskunnalle annettaisiin arm. esitys mainitun suon knivaamisesta.
29388: 
29389:     Ed. Huoponen: Rantatievaliokunta käsitellessään mietinnössä
29390: esiintyviä anomuksia on ollut johdonmukainen: se on kerta kaikkiaan
29391: hylännyt kaikki kysymyksessä olevat asiat. Mikäli kerrotaan, oli
29392: valiokunta ensimmäisessä lukemisessaan hyväksynyt Konnunsuota
29393: koskevan anomusehdotuksen, mutta ollakseen johdonmukainen var-
29394: maankin tuo hylkäämisen basilli rupesi vaivaamaan saman valiokun-
29395: nan jäseniä siinä määrässä että ne tulivat aivan vastakkaisiin tuloksiin.
29396: Minä olen vakuutettu siitä että, jos eduskunta kiinnittää huomiota
29397: tähän kysymykseen, se antaa sille aivan toisellaisen merkityksen kuin
29398: rautatievaliokunta, sillä sitä se täydellisesti ansaitsee. Rautatie-
29399: valiokunta ei ole edes tähän mietintöön merkinnyt sitä tosiasiaa että
29400: tämä asia oli esillä jo 1904-05 vuoden valtiopäivillä. Talousvalio-
29401: kuntakin joka käsitteli tätä asiaa, antoi sille erittäin suuren huomion.
29402: Kuusi valiokunnan jäsentä puolusti anomusta ja kaikki nämä kuusi
29403: jäsentä mudostivat ainakin yhden joka säädystä, ne valioktmnan
29404: jäsenet, jotka puolustivat anomusta, olivat henkilökohtaisesti oppi-
29405: neet tuntemaan Konnunsuon suuren merkityksen eivätkä he voineet
29406: muu ta kuin hyväksyä tämän suon kuivaamista koskevan esityksen.
29407: Mutta kuten tietty, mietintö vastalauseineen ei päässyt niillä valtio-
29408: päivillä esille ollenkaan, ja mikäli kerrotaan, on tapahtunut sem-
29409: moinen omituinen sattuma että kaikki tätä kysymystä koskevat
29410:                         Joenperkauksista y. m.
29411: 
29412: asiapaperit ovat hävinneet. Valiokunta kauniisti sivuuttaa tämän
29413: kysymyksen. On otettava huomioon että valtio omistaaa 2,400 heh-
29414: taaria maata keskellä suota ja kolmen pitäjän: Jääsken, Lappeen ja
29415: Joutsenon pitäjäin talonpojat omistavat .;uon laitamaat. Suo on
29416: keskeltä matalampi ja keskellä on lampi, jonka syvyys on 29 jalkaa.
29417: Piiri-insinöörin tutkimuksen mukaan, joka on toimitettu v. r8JI,
29418: tulisi suon kuivatus maksamaan toista miljoonaa, jos suon perinpoh-
29419: jainen kuivaus tapahtuu. Mutta semmoista kuivausta ei kukaan
29420: järkevä ihminen vaadi. Pintapuolinen lruivaus tulisi maksamaan,
29421: niinkuin ed. Pullinen mainitsi, toistasataatuhatta markkaa. Tässä ei
29422: o1e miljoonista kysymys, vaan pienistä summista. Valiokunnan
29423: mietinnössä mainitaan että kuivaus tulisi maksamaan 53 markkaa
29424: hehtaari. Jos nyt 53 markalla saa hehtaarin viljelyskelpoista
29425: maata, niin minä luulen että sosiaalidemokraatit suurella ihastuk-
29426: sella tervehtivät tuommoista toimenpidettä, sillä eihän se maksa
29427: 5 ofo:n mukaan kuin 2 markkaa 50 penniä, ja sosiaalidemokraatit
29428: kuuluisassa pakkoluovutusehdotuksessaan ovat suostuvaiset maksa-
29429: maan aina kuuteen markkaan hehtaarilta, kun maata luo-vutetaan
29430: tarvitsijoille. Minä siistoivonettä ainakin vasemmisto mitä suurim-
29431: malla mielihyvällä kannattaisi tätä toimenpidettä että saadaan run-
29432: saasti valtion maata. Tämän lisäksi voidaan syystä 1.-ysyä, onko
29433: mahdollista että valtio on esteenä että pikkuviljelijät eivät saa maa-
29434: taan viljelyskuntoiseksi. Sanotaan ettei tarvetta ole tässä suhteessa
29435:  esitetty. Tarve on esitetty jo 40 vuotta sitten. Silloin kuvernööri
29436: piti kokouksia, joihinka saapui asianomaisia talonpoikia, ja jo silloin
29437: herätti kysymys niin suurta myötätuntoa että monet suostuivat
29438:  pitämään viemärit auki. Jos neljäkymmentä vuotta sitte pidettiin
29439:  suon kuivaaminen tarpeellisena, niin nykyään tämä vaatimus on
29440:  kasvanut paljoa suuremmaksi. Useille valtiopäiville ovat valitsija-
29441:  miehet yksimielisesti lausuneet edustajille sen toivomuksen että Kon-
29442:  nunsuo on kuivattava ja asianomaiset maanviljelijät tekivät ano-
29443:  muksen maanviljelysylihallitukseen, josta johtuikin agronoomi Cyl-
29444:  denin tutkimus, niin että tämä on vakava asia eikä suinkaan mikään
29445:  leikin asia, niinl."Uin näkyy että useat edustajat vaan hymyilevät,
29446:  kun tätä asiaa esitetään. (Naurua.) Ed. Pullinen on aivan oikein
29447:  huomauttanut että Jääsken, JoutSenon ja Lappeen seutuvilla on
29448:  paljon tehdastyöväestöä - Tainionkoski ja Enso ovat kai tunnetut
29449:  - ja nyt saataisiin helposti palstatiloja työväestölle. Jos eivät ne
29450:  kaikki sovi asumaan ympäristölle, niin pikkuviljelijät voivat vaihtaa
29451:  maitaan valtion kanssa ja luovuttaa maansa tehdastyöväen asutta-
29452:  vaksi. Katsottakoon tätä asiaa miltä puolen hyvänsä, ainakin val-
29453:  tion menot tässä suhteessa tulevat korvatuksi, sillä pintapuolinenkin
29454:  kuivaus vaikuttaisi että metsänkasvu valtion maa-alueilla monin
29455:  kerroin korvaisi kuivaukseen käytettävän rahamäärän. Minä sii&
29456:  lämpimästi kannatan ed. Pullisen ehdotusta ja toivonettä eduskunta
29457:  hyväksyisi tehdyn ehdotuksen.
29458: 2594                Istunto 24 p. lokakuuta 1907·
29459: 
29460: 
29461:     Ed. Pajari: Kieltämättä lienee maanviljelysolojen kehittä-
29462: minen Suomen kansan eduskunnan suurin ja tärkein velvollisuus, var-
29463: sinkin sellaisilla seuduilla kuin nyt kysymyksessäoleva, jossa olot
29464: ovat alkuperäisenä kannalla, maanviljelys kehittymätöntä ja maa
29465: sitäpaitsi karua.
29466:     Agronoomi Gylden, joka on siellä toimittanut tutkimuksia on
29467: lausunut, että paikkakunnalla on runsaasti viljelysmaata, mutta
29468: oloja tuntevat vakuuttavat päinvastoin. Kaikin puolin yhtyen
29469: siihen, mitä ed. Pullinen ja Huoponen ovat lausuneet, pyydän
29470: kannattaa tehtyä ehdotusta ja uskallan toivoa, ettei eduskunta
29471: sellaista yritystä kuin nyt kysymyksessäoleva, jätä huomioon-
29472: ottamatta.
29473: 
29474:     Ed. Pykälä: Nämä suonkuivaukset sattuvat erittäin onnet-
29475: tomaan aikaan, kun eduskunnan jäsenet näyttävät olevan erittäin
29476: vesiperäisellä tuulella kieltolain jälkeen. Jos tämä asia olisi sattu-
29477: nuf toiseen aikaan, niin luulenpa että olisi tultu paljon onnellisem-
29478: paan päätökseen. Täällä on ed. Pullinen ammattimiehenä puhunut
29479: tämän asian puolesta, samaten ed. Huoponen, joka myös osaltaan
29480: tuntee asian. Minäkin ainoastaan lämpimästi kannatan edellisiä
29481: puhujia siinä toivossa, että kysymyksessä oleva suonkuivaus ker-
29482: rankin saataisiin pois näyttämöltä, sillä ei se kuitenkaan väisty,
29483: ennenkuin se tulee lopullisesti ratkaistuksi. En lainkaan epäile,
29484: ettei se täten tulisi onnellisimmin ratkaistuksi.
29485: 
29486:     Ed. Castren: Kannatan ed. Pullisen tekemää ehdotusta.
29487: Onhan tähän aikaan polttavana kysymyksenä juuri tilattoman
29488: maalaisväestön asuttaminen.      Voitaisiinhan tämänkin suonkui-
29489: vaamisen kautta saada suunnaton ala kysymyksenalaista tarkoi-
29490: tusta varten. Puheenalaisen suon kuivattaminen ei ole mikään lei-
29491: kin asia, vaan hyvinkin vakava. Jos tahdotaan ryhtyä toimen-
29492: piteisiin tilattoman maalaisväestön asuttamiseksi, niin onhan asia
29493: sen arvoinen, että eduskunta päättää tutkimuksen toimeenpan-
29494: tavaksi.
29495: 
29496:     Ed. Sivenius: Minun täytyy valittaa, että minulla on var-
29497: sin huono lauluääni. Vahingosta voipi ehkä olla yhtä mieltä, mutta
29498: toinen saattaa tämänkin vahingon esim. Konnunsuosta kuvitella
29499: ehkä vähän liiallisesti ja värittää sitä mahdollisesti valitsijainsa
29500: edun mukaisesti. Sikäli kun minä tätä asiaa tunnen, olen tullut
29501: todellakin samallaiseen käsitykseen kuin tästä Kokemäenjoen asi-
29502: astakin, että kustannukset olisivat äärettömän suuret ja hyöty
29503: verrattain pieni. Täällä on puhuttu uuden tutkimuksen puolesta,
29504: että saataisiin asia muka vähän paremmin selville, mutta niinkau-
29505: van kuin meillä on sellaisia__tutkijoita kuin on, niin en käsitä, para-
29506:                          Joenperkauksista y. m.                     259S
29507: 
29508: nisiko asia siitä, että yhä uudelleen kolmas tutkimus sille uhrattai-
29509: siin. Ylipäänsä en luota niihin herrasmiehiin, jotka valtion varoilla
29510: kuljeksivat tutkimuksia tekemässä ja olen tällä kertaa sitä mieltä
29511: ettei kolmatta kertaa kannata lähettää niitä tutkimaan paikkaa,
29512: jossa he jo kaksi kertaa ovat olleet.
29513:     Täällä on valitettu, ettei perusteluissa ole otettu huomioon
29514: kaikkia niitä mahdollisia tilaisuuksia, milloin tästä Konnunsuon
29515: kuivaamisesta on puhuttu etenkin edellisilla valtiopäivillä. En
29516: tiedä, missä määrin tämä asia olisi parannut siitä, vaikka valiokunta
29517: olisi perusteluihin hankkinut ne monet kymmenet mahdolliset
29518: tilaisuudet, joista tässä asiassa on puhuttu, sillä niiden lukeminen
29519: käsittääkseni on äärettömän suuri.
29520:     On ihailtu sitä, että saataisiin 53 markalla hehtaari märkää suota,.
29521: 
29522:    Puhemies: Kaksi minuuttia on kulunut
29523:     Ed. Sivenius: - - mutta minusta se ei tunnu varsin ihail-
29524: tavalta. On sanottu, että tällä keinoin voitaisiin tilaton väestö
29525: asuttaa ja hankkia sille maata. Mutta vaikkakin tiedän - ja
29526: ylipäänsä ammattimiehet tietävät vielä paremmin -, että suo on
29527: erittäin viljelyksellistä, jos sitä hoidetaan siinä määrin, että se tuot-
29528: taa hyötyä, niin en minä todellakaan ole niitä, jotka ihailevat sitä,
29529: että asutettaisiin tilatonta väestöä soille, sillä ne ovat epäterveei-
29530: lisiä ellei muulle, niin ainakin asumiselle.
29531: 
29532:     Ed. Kuuutila, Mikko: Jos on ed. Huoposelle nevain kuivaa-
29533: minen sydämenasia, niin on se kyllä minullekin. Olen kauan aikaa
29534: odottanut, että tämä asia otettaisiin paremmin varteen, että
29535: kuivattaisiin soita ja viljeltäisiin niitä, sillä onhan olemassa monia
29536: esimerkkejä niistä paikoista, missä soita on kuivattu ja viljelty,
29537: saavutetuista hyvistä tuloksisfa. Esim. Suupohjalla ja Lapualla
29538: on muutamia satojatuhansia markkoja ehkä käytetty nevain kui-
29539: vaamiseen ja soiden viljelemiseen, jonka oli aikaansaanut eräs mies,
29540: jolla Helsingissä oli tavallista enemmän vaikutusvaltaa, ja nämä
29541: seudut ovat siellä pohjoisessapäin melkein etunenässä, mitä maan-
29542: viljelykseen tulee. Jos muualta loppuu heinät ja kaurat, niin kyllä
29543: niitä aina siellä on saatavissa.
29544:     Mutta mitä nyt tämän Konnunsuon kuivaamiseen tulee, niin
29545: tuntuu niiden tietojen perustuksella, joita siitä on saatu, mel-
29546: kein mahdottomalta ruveta sen suhteen mihinkään toimen-
29547: piteisiin täällä kertaa. Sanottiin, että ympäristönä on viljelys-
29548: maata !hyvin paljon, ja sanottiin että se on niin pohjatonta
29549: nevaa, että siinä ei ole kuin vähän laitoja, jotka kelpaavat vilje-
29550: lykseen. Näin olisi valiokunnalle tullut hyvin raskaaksi puolustaa
29551:                      Istunto 24 p. lokakuuta HJ07.
29552: 
29553: 
29554: sen kuivaamista. Minä kyllä olisin pitäny--t sitä hellävaraisemmin,
29555: mutta en tahtonut vastalausetta panna.
29556: 
29557:     Ed. Riihelä: Vaikka täällä onkin näitä kuivausasioita käsi-
29558: tellessä huomautettu, että puhutaan ainoastaan valitsijain tähden,
29559: niin uskallan sittekin lausua muutaman sanan. Tämä suo ei ole kai-
29560: kin paikoin aivan sellainen kuin valiokunnan tietoon on tullut,
29561: joskin näin laajalla suolla on monenlaatuista maata. Sikäli kuin
29562: tiedän vuokraa valtio vuosittain heinämaita mainitulta suolta,
29563: joka todistaa että suo on hyvää. Sitäpaitsi on siellä jonkun verran
29564: metsääkin, ja näin ollen valtion omankin edun kannalta on edullista
29565: kuivata suo. Valiokunta on pannut pääpainon siihen, että muuta-
29566: mat harvat yksityiset tulisivat kuivauksesta hyötymään, vaikka
29567: asukkaita on runsaasti ympäri suota. Täällä huomautettiin että
29568: he ovat sellaisessa asemassa, että he eivät voisi sitäkään osaa pitää
29569:  kunnossa, mikä heille kuuluu. Mielestäni olisi valtion velvollisuus
29570: kuivata, ja pitää kunnossa oma osansa, joka on keskessä ja alempana.
29571: Kannatan tehtyä ehdotusta.
29572: 
29573:     Ed. Schybergson: Kantor Huoponen har försökt att, liksom
29574: den herömda Kalevalasångaren, sjunga oss rakt in i kärret, men jag
29575: hoppas ändock att vi skola kunna rädda oss därifrån. En summa
29576: af 53 mark per hektar i dessa trakter är ingen liten summa, ej ens
29577: för mindre vattensjuka marker än dem, som här är fråga om. Det
29578: förefaller mig tämligen uppenbart, att det endast vore strandegarena,
29579: som skulle hafva någon nytta af den föreslagna uttorkningen, men
29580: att den för kronans område icke skulle vara till något gagn. Om
29581: affären är så bra som hr Huoponen det beskrifver, så förmodar jag,
29582: att statsvärket icke skulle hafva något emot att afstå sitt område
29583: åt de privata personer, hvilka sknlle taga uttorkningen om hand.
29584: Det är nog riktigt, att uttorkningen af kärr är en lofvärd sak, men
29585: också den måste man bedrifva med förstånd och företrädesvis välja
29586: de marker, som löna sig. Sådana finnes i detta land till ett så stort
29587: antal, att man icke behöfver utvälja sådana. som af allt att döma
29588: lämna ganska små utsikter tili ett godt ekonomiskt utbyte.
29589: 
29590:     Ed. Schultz: Jag har vistats en del år i de trakter, hvarom
29591: nu är fråga och har t. o. m. varit med om att själf odla en del af
29592: Konnunsuo stränder, och jag kan därför för min del konstatera,
29593: att utskottet träffat det rätta. Här omnämnes uti betänkandet,
29594: att en del af Konnunsuo består ända tili 29 fots djup utaf kärr-
29595: mossa, och jag känner för min del väl, att man ett 100-tal meter
29596: från Saima kanal inåt kärret stöter på hvit mossa, som är par fam-
29597: nar djup. J ag tror därför, att den landvinning, som där skulle kunna
29598: åstadkommas, är ganska ringa. Dessutom är jag alldeles öfvertygad
29599:                        Joenperkauksista y. m.                   2597
29600: 
29601: om, att det skulle gå såsom läneagronomen Gylden förutsatt, eller
29602: att, om också marken skulle torrläggas, så skulle befolkningen
29603: dock icke komma att odla densamma. Det förhåller sig nämligen
29604: så, att befolkningen i Lappvesi och Joutseno kommuner redan i
29605: årtionden har vant sig vid lodjesläpning i Saima kanal och är ganska
29606: litet inkommen i jordbruk. De ega själfva stora arealer med ut-
29607: märkt odlingsbar jord, som dock icke blifvit odlade, och det är
29608: därför högst osannolikt, ntt de skulle befatta sig med dylika kärr-
29609: marker.
29610:     Hr Huoponen framhåller, att den talrika arbetarebefolkningen
29611: vid Tainionkoski och Enso fabriker skulle komma att begagna sig
29612: af de marker, som här skulle kunna vinnas. Det tror jag för min
29613: del knappast. Det är nämligen 2o--3o km från Tainionkoski och
29614: Enso till Konnunsuo kärr, hvarför jag knappast tror, att dessa
29615: arbetare skulle komma dit för att odla dålig, eländig kärrmark.
29616: Jag anser därför, att utskottet har kommit tili ett lyckligt resultat
29617: i denna sak och får därför förorda, att utskottets kläm måtte god-
29618: kännas.
29619: 
29620:     Ed. Sipilä: Asiasta lienee jo riittävästi puhuttu, mutta kun
29621: tulin pyytäneeksi puheenvuoroa, niin sanon muutaman sanan ed.
29622: Huoposelle. Hän väittää että valiokunta johdonmukaisuuden takia
29623: on tämänkin anomuksen hyljännyt. Johdonmukaisuus johtuu siitä
29624: että valiokunnalle on jätetty niin mahdottomia anomuksia, että
29625: ne on ollut pakko hylätä. Tämä anomus on kaikista mahdottomin.
29626: Sillä tässähän ed. Huoposen itse allekirjoittamassa ponnessa ei
29627: ei pyydetty enempää eikä vähempää, kuin että kysymyksessä oleva
29628: Konntmsuo lähimmässä tulevaisuudessa valtion varoilla tutkittai-
29629: siin ja kuivattaisiin. Ed. Huoponen väittää ettei vaadita perinpoh-
29630: jaista kuivausta, mutta ponsissa sanottaan: tutkittaisiin ja kuivat-
29631: taisiin. Suo kuuluu olevan niin syvä, että sen kuivattamiseen
29632: menisivät ehkäpä kaikki valtion liikenevät varat. Puhuja
29633: sanoi että kuivatusta on puolustettu. Niin on, mutta kun ammatti-
29634: miehet ovat pitkän aikaa sitä vastustaneet, niin on valiokunnan täy-
29635: tynyt antaa enemmän huomiota näiden asiantuntijain puolueetto-
29636: mille lausunnoille kuin niille, jotka ehkä oman edun kannalta asiaa
29637: puolustavat. Ed. Huoponen sanoi, että 40 vuotta sitten sikäläiset
29638: maanomistajat lupasivat m. m. pitää viemärit auki. - Nuot lupaa-
29639: jat lienevät sittemmin päässeet eläkkeelle tahi ehkä kuolleet, sillä
29640: tätä nykyä ei mitään avustusta ole luvattu, ja asianomainen läänin-
29641: agronoomi tietää etteivät kuivatusojiakaan pitäisi kunnossa.
29642: 
29643:     Ed. 'Pullinen: Sen johdosta, että ed. Sivenius on maininnut,
29644: ettei ole ollenkaan luultavaa, että tilattomat menisivät asumaan
29645: tälle suolle, voin sanoa, että hän ei tunne tämän suon ympäristön
29646:                     Istunto 24 p. lokakuuta 1907.
29647: 
29648: 
29649: asutusta. Se on tiheästi asuttua paikkakuntaa, ja siellä on koko
29650: joukko tilattomia, ja todistettavasti on agraarikomitealle tilatto-
29651: man väestön puolesta jätetty anomus, että tämä tukimus toimi-
29652: tettaisiin, jotta ympärillä asuvat tilatlomat voisivat suota käyttää
29653: hyväkseen. Tämä jos mikään puhuu sen puolesta, että tällä suolla
29654: on merkitystä tilattoman väestön asutukseen nähden. Ed. Knuu-
29655: tila mainitsi, ettei tätä suota kannata käydä viljelemään, sillä sitä
29656: ei voi kuivata eikä sen laidoilla ole mitään merkitystä, vaikka valio-
29657: kunnan mietinnössäkin on mainittu, että niitä laitoja on kokonaista
29658: 440 hehtaaria viljelykseen kelpaavaa maata; siinä on lisäksi kehuttu,
29659: että maa on hyvää savipohjaista. Semmoinen maa, joka käsittää
29660: 440 ha:n alan ei ole mikään mitätön palanen; se ansaitsee huomiota
29661: varsin suuressa määrässä etenkin itä-Suomessa, missä on vähän
29662: viljelyskelpoista maata. Sitten mainittiin että 53 mk ha:lta tällaisen
29663: maan kuivattamisesta on vallan mahdoton summa - sen mainitsi
29664: ed. Schybergson. Ottamalla huomioon tämän maan laadun ja sen
29665: arvon on tämä käsittääkseni varsinkin viljelyksen kannalta aivan
29666: täydellisesti kannattava yritys, vaikkakin tutkimus tulisi samaan
29667: tulokseen, kuin mihin läänin agronoomi Gylden on tullut - minä
29668: puolestani tosin luulen, että jos maanviljelysinsinöörit tulisivat tut-
29669: kimuksen toimittamaan, niin pääsisimme vieläkin suotuisampaan
29670: tulokseen kuin vasta mainittu agronoomi Gy!den. Nämä rannan-
29671: omistajat - - -
29672: 
29673:    Puhemies: Kaksi minuuttia on kulunut.
29674:     Ed. Pullinen: - - - - - - - ovat niissä kokouksissa,
29675: joita kuvernöörit ovat siellä pitäneet, monesti tehneet lupauksia,
29676: joissa he sitoutuvat sekä pitämään yllä ojia, että muuten asiaa avus-
29677: tamaan, mutta yleiseltä taholta, kuvernöörien, siis hallituksen puo-
29678: lelta ei ole asiaa ajettu edelleen ja näin ollen maamiehet ovat kylläs-
29679: tyneet tarjoamaan sitä apua. Ei siis mitenkään voi maanviljeli-
29680: jöitä syyttää siitä, etteivät he olisi valmiit auttamaan asiaa ja ole-
29681: maan mukana. Siihen kyllä ovat valmiit, kun vaan saavat tilai-
29682: suutta. Ed. Schultz mainitsi, että puheena oleva suo on varsin huono
29683: ~eländig>> ympäristönsä puolesta. Tämä väite osoittaa, ettei hän suin-
29684: kaan ole käynyt sen ympäristöllä, sillä siellä on mitä parhaita maita,
29685: Suurin osa laitoja kasvaa heinää, joka myydään ympäristössä
29686: asuville tilallisille; valtio pitää siellä joka vuosi huutokauppaa.
29687: Vaikka siellä vesi vaivaakin, kasvaa siellä kuitenkin rehua, joka tosin
29688: on hyvin vähänarvoista, mutta karjarehun puutteessa ovat omat
29689: pitäjäläiset ja ja monet tilalliset muistakin pitäjistä pakoitetut teke-
29690: mään tällä vesiperäisellä suolla huonompiarvoistakin heinää. Minä
29691: puolestani olen ollut useimmissa niiden pitäjien maamiesseurojen
29692: kokouksissa, jotka sijaitsevat tämän suon ympärillä ja melkein kai-
29693:                          Joen'perkauksista y. m.                    2599
29694:                                            --------------------~
29695: 
29696: 
29697: 
29698: 
29699: kissa kokouksissa maamiehet ottavat esille tämän kysymyksen.
29700: Näin ollen tämä ei ole mikään niin vähäarvoinen kysymys. Sillä
29701: on sille paikkakunnalle varsin suuri taloudellinen merkitys ja syy
29702: siihen, että ne eivät ole voineet sitä itse ajaa, on todella se, että ne
29703: ovat kaikki vähävaraisia pikkuviljelijöitä. Minä toivoisin, että edus-
29704: kunta siinä maarassa kuin ehdotukseni sisältää, todella ryhtyisi
29705: avustamaan tätä asiaa.
29706: 
29707:     Ed. Huoponen: Ed. Schybergson lausui, että minä olen
29708: koettanut Väinämöisen tavalla laulaa eduskuntaa suohon. Se
29709: on täydellinen erehdys. Minun Iausuntoni tarkoitti sitä, että
29710: eduskunta ryhtyisi toimenpiteisiin, että mainittu suo saataisiin
29711: viljelyskelpoiseksi kuivaksi maaksi. Ed. Schybergson mainitsi, että 53
29712: markkaa on liian suuri kulu hehtarille saadessaan viljelyskelpoista
29713: maata. Minä en tiedä miten helpolla ed. Schybergson saa
29714: viljelyskuntoista maata - jos hän ollenkaan sellaista on koetta-
29715: nutkaan saada - mutta minä pyydän mainita, että minun vil-
29716: jelyskustannukseni ovat nousseet 200 a 250 markkaan, kun olen
29717: metsämaasta raivannut maata viljelykseen. Metsämaan raivaus
29718: ja ojitus maksaa keskimäärin 250 markkaa hehtaarilta ja se kan-
29719: nattaa. (Huutoa: kovemmin!)
29720:     Minä pyydän niille, jotka huutavat •>Kovemmin<<, kohtelijaimmin
29721: huomauttaa että te olette ennenkin koettaneet laskea leikkiä, mutta
29722: tässä nyt ei ole leikistä kysymys. Minä kyllä voin puhua niin että te
29723: kuulette, ilman mitään eri huomautuksia. Toivon, että eduskunta
29724: oivaltaa, ettei tässä ole leikittelemisestä kysymys, ja että se on
29725: viimeinen kerta kun tässä suhteessa mitään muistutuksia tehdään.
29726: (Asiaan!) ) Minä tulen asiaan, hyvät herrat.
29727:     Ed. Sivenius on sanonut, että hän ei tahtoisi tilatonta väestöä
29728: ~molle asumaan. Hänessä ei todellakaan mahda olla maanviljelijän
29729: vikaa. Se, jolla vähänkään on kokemusta maanviljelyksestä, tie-
29730: tää että suon viljelykseen ottaminen on tuottavinta ja halvinta.
29731: Että tilattomatkin ovat kiinnittäneet huomiota tähän onnettomaan
29732: Konnunsuohon, siitä voin mainita, että olen varmalta taholta saa-
29733: nut ti~tää, että tilattomat ovat lähettäneet agraarikomitealle eri-
29734: tyisen pyynnön siitä, että agraarikomitea ryhtyisi toimenpiteeseen,
29735: jotta tämä kysymyksessä oleva suo tutkittaisiin ja kuivattaisiin.
29736: Siinä siis on perää. · Eihän tietysti kaikki Enson ja Tainionkosken
29737: tehtaitten työväestö voi eikä sen tarvitse muuttaa sinne, mutta ne
29738: voivat saada lähellä asuviita maanviljelijöiltä tonttimaita ja nämä
29739: taas lisää sieltä, mistä on helposti saatavis.c;a viljelysmaata.
29740:      Kun oli kysymys luotanantamisesta pikkuviljelijöille, silloin
29741: Hypoteekkiybdistyksen esimies ed. Schybergson mainitsi, kuinka
29742: mahdotonta on antaa pikkuviljelijöille luottoa. Nyt olisi tässä oiva
29743: keino, millä kohottaa ja auttaa satojen pikkuviljelijäin asemaa siten,
29744:                                                               164
29745: 26oo                 Istunto 24 p. lokakuuta 1907·
29746: 
29747: 
29748: että he saisivat omaa maata ottaa. viljelykseen. Silloin myös
29749: eräs arvoisa edustaja sanoi, että >>me koetamme kaikki keinot, että
29750: pikkuviljelijät saavat oloihinsa parannusta•>. Nyt me panemme tei-
29751: dät, hyvät herrat, koetukselle, onko teidän puheissanne perää. Nyt
29752: on satojen pikkuviljelijäin edut kysymyksessä, jotka asuvat kol-
29753: messa pitäjässä Konnunsuon ympärillä. Onko oikeuden mukaista,
29754: että talonpoika estetään omaa maataan viljelemästä, valtion suosta
29755: kun tulee vettä, joka tekee viljelysyritykset mahdottomaksi?
29756: Eihän nyt ole kysymys muusta kuin tutkimuksen toimeenpane-
29757: misesta. Valiokunnan puheenjohtaja sanoo että Konnunsuon kui-
29758: vaaminen maksaisi enemmän kuin Suomen valtiovaroja on olemassa.
29759: Kysymyksessä on vain roo,ooo markan määräraha, jos pintapuo-
29760: linen kuivaus toimeenpantaisiin. Onko valtio nyt niin köyhä, ettei
29761: se voisi tämmöiseen uhraukseen käydä? Mutta me emme vaadi
29762: sitäkään. Me tyydymme ed. Pullisen ehdotukseen, että suo tutkit-
29763: taisiin, ja jos se olisi edullinen, sitten vasta kuivaus pantaisiin toi-
29764: meen. Mahdoton on saada perinpohjaista kuivausta toimeen suolla,
29765: jossa on 29 jalkaa syvä lampi keskellä. Jokainen käytännöllinen
29766: ihminen ymmärtää, ettei sitä joka paikasta voi kuivaksi saada.
29767: Mutta kun suurin osa suosta saadaan kuivaksi, niin silloin on jo
29768: tarkoitus saavutettu.
29769:     Minä siis lasken tämän asian jokaisen edustajan sydämelle ja
29770: olen viimeiseen asti vakuutettu, että todella tahdotte ryhtyä pikku-
29771: viljelijöitä käytännössäkin auttamaan ja hankkimaan tilattomille
29772: maata.
29773: 
29774:   Ed. Kivilinna:         Pyydän saada kannattaa ed. Pullisen eh-
29775: dotusta.
29776: 
29777:    Ed. Sivenius: Ed. Pullinen on sanonut, ehkä väärinkäsityk-
29778: sestä, että minä olisin vakuuttanut, että tilattomat eivät menisi
29779: suolle. Minä olen käsittääkseni vain sanonut, että en tahtoisi,
29780: että tilattornia sinne vietäisiin ja että he sinne menisivät. Muuten
29781: ed. Huoponen tahtoi todistaa, että tilattomat ovat agraarikomite-
29782: alle lähettäneet vaatimuksia suon kuivaamisesta. Mutta yhtä päte-
29783: västi kuin tirehtööri Huoponen voi tämän todistaa, voidaan todis-
29784: taa, että tilattomat ovat sitä vastustaneet. 'l'ämä vain senvuoksi,
29785: ettei syntyisi mitään yksipuolisuutta eikä väärinkäsitystä asiassa.
29786: 
29787:    Ed. Raatikainen: Kannatan agronoomi Pullisen tekemää
29788: ehdotusta siinä että tämä suo tutkittaisiin. Jos kohta tämä on
29789: tutkittu aikaisemmin, ovat viljelysalat ja suoviljelyksen teknilli-
29790: nen puoli kehittyneet vuosikymmenien kuluessa niin paljon että
29791: suo, joka 30-40 vuotta sitten ei ollut kannattava viljellä, saattaa
29792: nyt aivan hyvin olla sitä. Niinikään luulisin että harvassa on niin
29793:                          Joenperkauksista y. m.                     2001
29794: 
29795: 
29796: huonoja soita, jotka eivät hyvillä liikekohdilla ollen nykyään kan-
29797: nattaisi viljellä. Kannatan siis agronoomi Pullisen tekemää ehdo-
29798: tusta että tutkittaisiin ja sitten vasta kuivattaisiin, jos suo on vil-
29799: jelykseen sopiva. Muuten tuntuu vähän kummalliselta että tässä
29800: on sattunut niin paljon maataloudellisia asioita, jotka kaikki perät-
29801: täin täytyisi hyljätä. Minusta tuntuu siltä että rautatievaliokunta,
29802: joka näitä asioita on tutkinut, ei ole ollut maatalousasiain harrastaja
29803: asioita arvostellessaan. Ehkä siinä on liian paljon samaa vaikutusta,
29804: jota meillä yleensäkin on, että silloin kuin maanviljelyksen edut ovat
29805: kysymyksessä, silloin ei kannata uhrata mitään, silloinjätetäänkaikki
29806: oman onnensa nojaan. Mutta silloin kuin muita etuja on kysy-
29807: myksessä, silloin ei koskaan ole rahasta puute yhteiskunnan puolelta.
29808: 
29809:     Ed. Nykänen: Edellinen puhuja lausui tässä, ett'ei rautatie-
29810: valiokunnassa muka olisi ollut tämän asian tuntijoita. Onhan
29811: kyllä tosi, ettei siellä agronoomeja ollut, mutta kyllä joitakuita pikku-
29812: maanviljelijöitä, kuten minäkin, jotka harrastavat soiden kuivaa-
29813: mista. Nyt kuitenkin tutkimus on näyttänyt, että mainitulla suolla,
29814: jonka koko ala on 26I9 ha ja josta kruunu omistaa 2400 ha, on 29
29815: jalkaa syvä rahkasuo, ja minun käsitykseni mukaan, sen mukaan
29816: mitä minä soista ymmärrän, kun on 29 jalkaa syvä rahkasuo, niin
29817: on uutisviljelijällä vaikea asettua sitä viljelemään. Pidän ihan mah-
29818: dottomana sitä, mitä täällä muutamat ovat sanoneet, että sinne voi-
29819: sivat torpparit tai tilaton väesö asettua. En uskoisi sen ainakaan
29820: lähimmässä tulevaisuudessa tulevan tapahtumaan.                Kun sitä
29821: paitsi agronoomi Gylden, joka on myöhemmin pitänyt siellä tutki-
29822: muksia, sanoo, että sillä paikkakunnalla tuskin tultaisiin ojia pitä-
29823: mään kunnossa, vaikka ne sinne valtion kustannuksella laitettai-
29824: siinkin, niin on valiokunnassakin ruvettu epäilemään, ettei tämmöi-
29825: nen työ voi tulla koskaan kannattamaan.
29826: 
29827:     F.,d. Laine:    Pyydän kannattaa ed. Pullisen tekemää ehdotusta.
29828: 
29829:     Ed. Hämäläinen A. P .: Keskustelussa on tullut merkil-
29830: linen ristiriita näkyviin. Insinöörit, jotka ovat johtaneet tutki-
29831: musta, ovat huomauttaneet, että suolla on 29 jalkaa syvä rahkasuo,
29832: mutta ed. Huoponen taas sanoo, että siellä on 29 jalkaa syvä lampi.
29833: Kummallista on, ettei vielä ole saatu tietää, onko se lampi vaiko
29834: rahkasuo. Jos on näin hullusti, etteivät meidän insinöörimme
29835: sitä tiedä, niin pantakoon siinä tapauksessa tutkimus toimeen.
29836: 
29837:    Ed. Huoponen: Pyydän viimeisen lausunnon johdosta huo-
29838:  mauttaa, että se on lampi.
29839: 
29840:     Ed. Castren:      Muutama:"sana=:vielä.       Koko tämä keskustelu
29841:                     Istunto 24 p. lokakuuta HJCYJ.
29842: 
29843: 
29844: eduskunnassa osoittaa, että ne tiedot, jotka ovat olemassa puheena-
29845: olevasta suosta, ovat varsin ristiriitaisia, Katson tämän keskus-
29846: telun todistaneen, että tutkimus on tarpeen. Tässähän ei ole kysy-
29847: mys mistään pienestä viljelykseen otettavasta alasta, vaan . kysy-
29848: mys on niin suuresta alasta kuin 2619 ha. Sellainen suoala kannat-
29849: taa tutkimista valtion puolelta.
29850: 
29851:    Ed. Kuisma:       Minä kannatan ed. Pullisen ehdotusta.
29852: 
29853:    llänestysesitys ja päätös:
29854:    Ken hyväksyy mietinnön ehdotuksen, mitä Konnunsuon kui-
29855: vatusta koskee, vastaa jaa; jos ei voittaa, on tässä kohden hyväk-
29856: sytty ed. Pullisen tekemä ehdotus.
29857: 
29858:    Äänestyksessä annettiin 99 jaa- ja 51 ei ääntä, joten mietinnön
29859: ehdotus oli hyväksytty.
29860: 
29861:    Mietintö oli siis kokonaisuudessaan hyväksytty.
29862: 
29863: 
29864:     Siihen nähden että aika oli jo pitkälle kulunut, katsoi Puhemies
29865: tarpeelliseksi siirtää jälellä olevat asiat tuonnemmaksi. Ensi is-
29866: tunto oli kyllä aijottu vaan pöydällepanoistunnoksi, mutta oli siinä
29867: kuitenkin otettava käsiteltäväksi kulkulaitosrahastoa koskeva val-
29868: tiovarainvaliokunnan mietintö n:o 12, koska se on otettava kolmen
29869: käsittelyn alaiseksi.
29870: 
29871:    Puheenvuoroa käytti tämän johdosta:
29872: 
29873:    Ed. Mikkola: Minä ehdotan, että seuraava asia, joka koskee
29874: rautateitä, siirrettäisiin lauvantain istuntoon.
29875: 
29876:    Ed. Huoponen: Siihen katsoen, että luullakseni lauvantaina
29877: voi tulla paljon tärkeämpiä asioita esille, olisi parasta että asiat
29878: lykättäisiin perjantain istuntoon.
29879: 
29880:     Ed. Listo: Siihen nähden, että suurellevaliokunnalle on hy-
29881: vin tärkeätä saada käyttää huominen päivä, ehdotan, että asiat
29882: siirretään lauvantain istuntoon.
29883: 
29884:     Ed. Palmen:        Se mietintö, joka koskee kulkulaitosrahastoa,
29885: olisi kiireellisesti käsiteltävä siitä syystä, että siinä puhutaan
29886: valtiolainasta ja sen ehdoista, joten siinä on erityiset mutkat. Sen
29887:                             Pöydällepanoja.
29888: 
29889: 
29890: tähden olisi varsin tärkeätä, että se tulisi perjantaina käsiteltäväksi.
29891: Mutta sen kanssa yhteydessä on käsiteltävä valtiovarainvaliokun-
29892: nan mietintö n:o 7, joka jo on päätetty ottaa käsiteltäväksi samalla
29893: kertaa. Ainakin nämä molemmat asiat olisivat oikeastaan tällä viikolla
29894: oQtettavat esille, eikä niitä suinkaan pitäisi lykätä kauvemmaksi.
29895: 
29896:    Ed. Castren: Tahtoisin puolestani yhtyä siihen ehdotukseen,
29897: jonka Puhemies on tehnyt, että kaikki käsittelemättä jääneet asiat
29898: otettaisiin tämän päivän istunnossa esille. Ei auta meitä ollen-
29899: kaan se, että ne lykätään tuonnemmaksi. Rautatievaliokunnan
29900: mietintöä n:o 5 käsiteltäessä emme luultavasti tule pääsemään pit-
29901: kästä puhetulvasta ja jos se asia lykätään tuonnemmaksi, sattuu sen
29902: käsittely juuri silloin, kun meillä on kaikkein kiireellisin aika.
29903: 
29904:    Puhemiehen määrättäväksi jäi päiväjärjestyksessä jälellä ole-
29905: vien asioiden esittäminen eri päiviksi.
29906: 
29907: 
29908: 
29909:     Esitettiin ja pantiin pöydälle ensi lauantain istuntoon
29910:    valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 11 sen kerto-
29911: muksen johdosta, jonka Keisarillisen Senaatin valtiovaraintoimi-
29912: tuskunta on Suomen eduskunnalle antanut valtiovarain tilasta,
29913: 
29914:     ensi istuntoon
29915: 
29916:    valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 12 arm. esityk-
29917: sen n:o 20 johdosta, joka koskee kulkulaitosrahastoa,
29918: 
29919:     ensi lauantain istuntoon
29920: 
29921:    laki- ja talousvaliokunnan mietintö n:o 7 neljän edus-
29922: kunnalle jätetyn an. ehd. (n:ris 41, 43, 194, 44) johdosta lain-
29923: säädäntötoimenpiteistä evankelis-luterilaisen papiston
29924: palkkauksen uudestaan järjestämiseksi sekä papiston
29925: virkatalojen hallinnon siirtämiseksi seurakunnille.
29926: 
29927:     Seuraava istunto oli oleva perjantaina kello 6 i. p.
29928: 
29929:     Istunto päättyi kello' 3,15 yöllä.
29930: 
29931:                                               Pöytäkirjan vakuudeksi:
29932:                                                   F. W. Kadenius.
29933: 2004                 Istunto 25 p. lokakuuta I907·
29934: 
29935: 
29936: 
29937: 
29938:        JS. Perjantaina 25 p. lokakuuta 1907
29939:                     klo 6 i. p.
29940:    Nimenhuudossa merkittiin poissa oleviksi ed. Hokkanen, Huopo-
29941: nen, Häkkinen, Kiiskinen, Kivioja, Listo ,Merivirta, Nuotio, Paasi-
29942: vuori, Söderholm, Torppa.
29943: 
29944:     Ed. Merivirta ilmoitettiin tänään sairaaksi, ed. Perttilä
29945: pyysi vapautusta huomispäivänä kello 1-4, ed. af Ursin pyysi
29946: vapautusta huomispäivänä kello 6:sta jälkeen puolenpäivän, ed.
29947: Huoponen pyysi vapautusta yksityisten asiain takia ensi maanan-
29948: taihin saakka.
29949: 
29950:    Edellä olevat ilmoitukset ja pyynnöt hyväksyttiin.
29951: 
29952: 
29953: 
29954:                      Kulkulaitosrahastosta.
29955:    Esitettiin ensi käsittelyä varten
29956: 
29957:    valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 12 arm. esityksen n:o 20
29958: johdosta, joka koskee kulkulaitosrahastoa.
29959: 
29960:     Puhemies ilmoitti esitettävän ensi käsittelyä varten sen osan,
29961: mikä koskee valtiolainoja, johon kohdistuu ponsi mietinnön 13
29962: siv. Kulkulaitosennakkoarvio vuodeksi 1908 esitetään ainoaan
29963: käsittelyyn ja ja yhdessä sen kanssa ne kaksi pontta valtiovarain-
29964: valiokunnan mietinnöstä n:o 7, siv. 10, jotka asiasta edellisellä ker-
29965: ralla päätettäessä jätettiin tämän asian yhteydessä käsiteltäväksi.
29966: Kuitenkin oli puhemiesneuvostossa katsottu asianmukaiseksi että
29967: kulkulaitosrahaston ennakkoarvion käsittely sekä sen yhteydessä
29968: määrärahat vastaisia rautatierakennuksia varten otettaisiin käsi-
29969: teltäväksi vasta rautatievaliokunnan mietintöä käsiteltäessä, joka
29970: koskee uusien rautateiden rakentamista ja joka tulee huomenna
29971: esitettäväksi.
29972: 
29973:    Puheenvuoroa käytti:
29974: 
29975:     Senaattori M.echelin: Kun nyt olen saanut kuulla, että käsi-
29976: tellään ainoastaan kysymys valtiolainasta, niin minä tällä:".;_;kerralla
29977: luovun puheenvuorosta.
29978:                           Kulkulaitosrahasto.                   z60s
29979: 
29980:     Ed. Palmen:          Koska tähän mietintöön on sattunut pari
29981: painovirhettä, niin pyydän saada nyt jo ne korjata. Suomalaisessa
29982: mietinnössä sivulla 2 mainitaan paloviinarahoista kulkulaitos-
29983: rahastolle tuleva osuus 5 miljoonaa markaksi. Pitää olla 6 miljoonaa
29984: markkaa, niinkuin näkyy myös ruotsalaisesta mietinnöstä, joka tässä
29985: kohden on oikea. Tämä painovirhe on huomattu ja tulee oikaista-
29986: vaksi erinäisellä oikaisulehdellä. Samalla tahdon mainita, että ruot-
29987: salaisessa mietinnössä on 3 sivun keskipaikoilla vuosiluku 1901,
29988: vaikka pitää olla 1908. Nämä numerot ovat nyt oikaistavat.
29989:     Minä muuten en katso tarpeelliseksi lausua mitään tästä lainasta
29990: ennenkuin huomaan, esitetäänkö siinä asiassa jotain epäilyksiä.
29991: 
29992:    Sen jälkeen julistettiin keskustelu päättyneeksi, mitä koskee
29993: valtiolainoja.
29994: 
29995:    Ennakkoarvion käsittelyyn nähden lausui mielipiteenään:
29996: 
29997:     Ed. Nevanlinna: Minulla puolestani ei ole mitään tätä vas-
29998: taan. Edellytän nimittäin, että ne mahdolliset ehdotukset lausun-
29999: noiksi eduskunnan puolelta, jotka ehkä joku voisi katsoa tarpeel-
30000: lisiksi, voidaan ennakkoarvion yhteydessä tuoda esille.
30001: 
30002:    Eduskunta hyväksyi puhemiesneuvoston ehdotuksen tässä kohden
30003: 
30004: 
30005: 
30006:    Bsi~ettiin ja pantiin pöydälle
30007: 
30008:    ensi istuntoon
30009: 
30010:    lakivaliokunnan mietintö n:o 5 arm. es. n:o 28 johdosta,
30011: sisältävä ehdotuksen laiksi kulkukaupasta,
30012: 
30013:    ensi maanantain istuntoon
30014: 
30015:   pankkivaliokunnan mietintö n:o 8 Längmanin tes-
30016: tamenttirahastojen hoidosta,
30017:    anomusvaliokunnan mietintö 'n:o 9'' an. ehd. (n:o 92)
30018: johdosta, valtioavun myöntämisestä Pietarin suomalai-
30019: selle yhteiskoululle,
30020:    sekä ensi istuntoon
30021: 
30022:    valtiovaliokunnan mietintö n·o 15 arm. es. n:o 26 joh-
30023: 26o6               Istunto 26 p. lokakuuta H)07.
30024: 
30025: 
30026: dosta, joka koskee Suomen valtiovaroista V altakunnan
30027: rahastoon sotilastarpeisiin suoritettavaa apuruaksua,
30028:    sen jälkeen! kun Puhemies oli selittänyt asian ehdotettavan
30029: pöydälle ensi istuntoon siltä varalta että se mahdollisesti vielä
30030: pyydettäisiin pöydälle, jolloin se kumminkin ehtisi tulla päätetyksi
30031: ennen lopullisen budgetin hyväksymistä.
30032: 
30033: 
30034:    Ensi istunto oli oleva huomena kello I I a. p.
30035: 
30036: 
30037:    Istunto päättyi kello 6,33 i. p.
30038: 
30039:                                            Pöytäkirjan vakuudeksi:
30040:                                                F. W. Kadenius.
30041: 
30042: 
30043: 
30044: 
30045:        39.   Lauantaina 26 p. lokakuuta 1907
30046:                     klo 11 a. p.
30047:    Nimenhuudossa merkittiin poissa oleviksi ed. Heiskanen, Hokka-
30048: nen, Huoponen, Kolkki, Nuorteva ja Nuotio.
30049: 
30050:    Ed. Nuortevalle myönnettiin yksityisasiain takia vapautusta
30051: tämän päivän aamuistunnosta.
30052: 
30053: 
30054: 
30055:                  Lisäys päiväjärjestykseen.
30056:      Kun suurivaliokunta eilen jo oli ennättänyt käsitellä val-
30057: tiovarainvaliokunnan mietinnön kulkulaitosrahastosta, mikäli kos-
30058: kee valtiolainaa, katsottiin puhemiesneuvostossa olevan syytä ot-
30059: taa jo tänään toiseen käsittelyyn mainittu osa valtiovaliokunnan.
30060: puheenalaista mietintöä, kuitenkin sillä edellytyksellä että kenellä-
30061: kään ei olisi tällaista lisäystä vastaan mitään muistuttamista.
30062: 
30063:    Fbdotus hyväksyttiin.
30064:                              Paloviinaverosta.
30065: 
30066: 
30067:         Ehdotus laiksi siitä verosta, joka paloviinan
30068:         valmistamisesta on suoritettava sekä tämän
30069:             veron käyttämisestä vuonna 1908.
30070:       Esitettiin kolmannen käsittelyn alaiseksi
30071: 
30072:       yllämainittu ehdotus laiksi
30073: 
30074:     ja hyväksyttiin siihen nähden eduskunnan ennen toisessa käsit-
30075: telyssä tekemä päätös.
30076: 
30077:       Esitettiin ainoaa käsittelyä varten
30078: 
30079:     muut osat valtiovarainvaliokunnan mietintöä n:o 9, koskeva palo-
30080: viinaveroa ja sen käyttämistä, jotka olivat lykätyt tämän asian
30081: yhteydessä käsiteltäväksi
30082: 
30083:    nimittäin ponnet siv. 6 ja 7, ja ;hyväksyttiin ne järjestänsä kes-
30084: kustelutta
30085: 
30086:       joten asia oli loppuun käsitelty.
30087: 
30088: 
30089:   Ehdotus laiksi maalaiskansakoulujen opettajiston
30090:                   palkkauksesta.
30091:       Esitettiin kolmatta käsittelyä varten
30092: 
30093:       yllä mainittu ehdotus laiksi
30094: 
30095:   ja hyväksyttiin siihen nähden toisessa käsittelyssä tehty päätös.
30096: 
30097:       Esitettiin ainoan käsittelyn alaiseksi
30098:    muut osat valtiovarainvaliokunnan mietintöä n:o 6 arm. es. n:o
30099: 21, johdosta, joka koskee varojen osoittamista kansakoululaitosta
30100: varten vuodeksi 1908.
30101:      Ensimäinen apumaksun suorittamista kaup~tnkien kansakoulu-
30102: laitokselle koskeva kohta hyväksyttiiin keskustelutta,
30103:     toinen kohta, apumaksuut maalaiskansakoulujen varsinaisen opet-
30104: tajiston palkkaamista koskeva, aiheutti seuraavan lausunnon:
30105:    Ed. Palmen: Pyydän vaan huomauttaa että se summa,
30106: joka tässä on laskettu, tietysti tulee johonkin määrin muuttumaan.
30107: 26o8              Istunto 26 p. lokakuuta 1907.
30108: 
30109: 
30110: Monta ehdotusta on esitetty ja viimeksi on tullut välitysehdotus
30111: hyväksytyksi.    Lopullisesti summa on määrättävä tarkemman
30112: laskun mukaan kuin mitä tänään voi esittää, ja viimeksi määrätty
30113: summa - suunnilleen se jollakin kymmenellä tuhannella eroaa niistä
30114: summista, mitä täällä on harkittu- tulee esitettäväksi siinä mietin-
30115: nössä, jonka valtionvarainvaliokunta antaa kaikista rahamääräyk-
30116: sistä toivottavasti ensi tiistaina. Pyydän vaan valiokunnan puo-
30117: lesta että tämä summa ja muut tästä päätöksestä aiheutuvat tar-
30118: kemmin laskettavat määrät saavat jäädä avonaisiksi tullakseen
30119: määrättäviksi yhteydessä valtiovarainvaliokunnan annettavan mie-
30120: tinnön kanssa, joka tulee olemaan n:o 14.
30121: 
30122:    Ed.   v. Alfthan kannatti ehdotusta.
30123:    Tehty ehdotus hyväksyttiin
30124: 
30125:    3:s kohta, apumaksua opettajain ja opettajattarien paikkaamista
30126: mies- ja naiskäsitöiden opetusta varten koskeva, hyväksyttiin kes-
30127: kustelutta.
30128: 
30129:    4:s kohta, määrärahaa palkankorotukseen maalaiskansakoulujen
30130: varsinaiselle opettajistolle koskeva, aiheutti seuraavat lausunnot:
30131: 
30132:    Ed. Palmen: Tämä kohta on aivan samassa asemassa, kuin
30133: kohta 2, ja pyytäisin että siitä tehty päätös sovitetaan tähänkin.
30134: 
30135:    Ed. v. Alfthan: Kannatan ehdotusta.
30136: 
30137:    Ehdotus hyväksyttiin.
30138:     s:s kohta, määrärahaa maalaiskansakoulun opettajtston eläk-
30139: keisiin koskeva,
30140: 
30141:     6:s kohta, määrärahaa kaupunkien kansakouluopettajien eläkkei-
30142: siin koskeva, sekä
30143: 
30144:     7:s kohta, määrärahaa sairaiden kansakouluopettajien ja opetta-
30145: jattarien avustamiseen koskeva
30146: 
30147:    hyväksyttiin järjestänsä keskustelutta.
30148:    8:s kohta, apumaksua kansakoulutalojen         Ja käsityöhuoneiden
30149: rakentamiseen koskeva.
30150: 
30151:    Puheenvuoron sai:
30152:               Varojen osoitt. kansakoululaitosta varten.
30153: 
30154: 
30155:     Ed. Kirves : Minä olisin toivonut että tätä määrärahaa olisi
30156: korotettu. Nyt tulee ainoastaan 75 ofo kansakoulurakennuskus-
30157: tannuksesta valtiolta ja sitäkään ei usein saada kaikkia. Maalais-
30158: kansakoulut joutuvat huonoon asemaan. Voisi tuoda sellaisia esi-
30159: merkkejä että kansakoulurakennuksia on huutokaupalla julistettu
30160: myytäväksi yksinomaan siitä syystä ettei ole riittävästi rahaa
30161: niitten rakentamiseen; on pitänyt tehdä velkaa rikkaille porvareille
30162: ja ne ovat hankkineet itselleen huutokaupalla myyntioikeuden.
30163: Ja on kansakouluja, joita on jo kahteen kertaan myytäväksi kuu-
30164: lutettu, mutta onneksi ei ole tullut ketään huutajaa. Näin ollen
30165: olisin oikeastaan toivonut tätä kohtaa mietinnössä toisin muutet-
30166: tavaksi, mutta kun on aika näin lyhyt, niin jätän ainoastaan valtio-
30167: varainvaliokunnan harkittavaksi, eikö sitä jollakin tavalla sopisi
30168: korjata lähemmässä tulevaisuudessa.
30169: 
30170:    Ed. Pykälä:       Minä kannatan ed. Kirveen mielipidettä.
30171: 
30172:     Ed. Palmen:        Lienee jotakuinkin myöhäistä jättää valiokun-
30173: nan harkittavaksi, mitä nyt enää voisi korottaa, sittenkun valiokunta
30174: jo aikoja sitten on antanut mietintönsä. Puhujan pitäisi ainakin
30175: esittää joku varma ehdotus. Mutta koska ei tätäkään asiaa ole voitu
30176: käsitellä ilman että on ruvettu puhumaan •>rikkaista porvareista•>,
30177: niin pyydän muistuttaa, että edellisillä valtiopäivillä, ehkä kaikilla
30178: valtiopäivillä, joilla minä olen ollut mukana 20 vuoden kuluessa,
30179: on valtiopäivillä korotettu niitä varoja, joita kouluhallitus ja senaatti
30180: ovat kansakoululaitokseen anoneet, joten voisi tässä asiassa säästää
30181: tuota puoluesäveltä.
30182: 
30183:    Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, hyväksyttiin asiaa
30184: koskeva ensimäinen ja sitte toinen ponsi muuttamatta.
30185: 
30186:     Kohdat g-II, määrärahoja kirjastoja varten maalaiskansakou-
30187: lujen opettajille ja opettajattarille, stipendeiksi kuuntelua ja opinto-
30188: matkoja varten, havaintovälineiden hankkimiseksi maalaiskansakou-
30189: luihin, yliopistollisten jatkokurssien toimeenpanemista varten kansa-
30190: koulun opettajille ja opettajattarille
30191: 
30192:    hyväksyttiin järjestänsä keskustelutta.
30193:    q:s kohta, apumaksu,a oppikirjain ostoon maalaiskansakoulujen
30194: varattomille oppilaille
30195: 
30196:     aiheutti seuraavan ehdotuksen:
30197: 
30198:    Ed. Kirves:      Tämä kohta on samallainen kuin se, josta edelli-
30199: 2610                 Istunto 26 p. lokakuuta 1907·
30200: 
30201: 
30202: sellä kerralla huomautin. Pyysin valtiovarainvaliokunnan Jasema
30203: -ottamaan huomioon ei ainoastaan opettajain vaan oppilaidenkin
30204: sivistysvaalimuksia, mutta tässä minun mielestäni on viime mainittu
30205: jätetty jotenkin sivuasiaksi. Vedotaan siihen, että ei ole ennen-
30206: kään myönnettyä määrärahaa käytetty.           Mutta sitä ei ole ollut
30207: mahdollisuutta käyttää, kun summa on niin pieni, etteivät kunnat
30208: -ole voineet lisätä sitä 75 ofo, joka oli entisen asetuksen mukaan
30209: ollut lisättävä. Tässä on kyllä korotettu määräraha, mutta se on
30210: mielestäni vielä nytkin siksi alhainen, ettei se vastaa tarkoitustaan.
30211: Se on korotettu ainoastaan 40 ofo, mutta olisin suonut, että se olisi
30212:  korotettu ainakin 6o ofo. Minä ehdottaisin senvuoksi, että tämä
30213: kohta tulisi kuulumaan: Että eduskunta apumaksuksi oppikir-
30214: jain ostoon maalaiskansakoulujen oppilaille vuodeksi 1908 myön-
30215: täisi I5o,ooo markkaa.
30216: 
30217:     Ed. Paunu: Samalla kun lausun tunnustukseni valiokunt:J.alle
30218: siitä kannasta, jolle se on asettunut niihin kuntiin nähden, jotka
30219: tahtovat hankkia kaikille kansakoulunoppilaille opetusvälineet yh-
30220: teisellä kustannuksella, yhdyn kannattamaan ed. Kirveen tekemää
30221: ehdotusta.
30222: 
30223:   Ed. Eloranta, Heikkinen, Hämäläinen, A. P. ja Aro-
30224: maa, V. kannattivat ed. Kirveen ehdotusta.
30225:     Keskustelun päätyttyä        vastattavaksi hyväksyttiin seuraava
30226: .Aänestysesitys:
30227:     Ken hyväksyyy mietinnön käsittelynalaisen kohdan, vastaa jaa;
30228: jos ei voittaa, on ed. Kirveen tekemä ehdotus hyväksytty.
30229: 
30230:   Äänestyksessä annettiin 86 jaa- ja 104 ei-ääntä, joten oli hy-
30231: väksytty mainituksi määrärahaksi ed. Kirveen ehdotuksen
30232: mukaan 150,000 markkaa.
30233: 
30234:        Päätöksen johdosta puheenvuoron saatuaan lausui
30235: 
30236:     Ed. Danielson-Kalmari: Minun täytyy panna vastalause
30237: tätä päätöstä vastaan, ei suinkaan sen tähden, etten minä täysin
30238: -oivaltaisi sitä hyvää tarkoitusta, jota päätöksessä on pidetty sil-
30239: mällä, vaan vastalauseeni koskee sitä muodottomuutta, jota nouda-
30240: tetaan, kun valtiovarainvaliokunta tekee virallisiin asiakirjoihin
30241: perustuvan ehdotuksensa ja sitten täällä lopullisessa käsittelyssä
30242: tehdään muutosehdotus, joka koskee valtiovarojen käyttämistä,
30243: ja tämä ehdotus hyväksytään ilman että asia on ollut valiokunnan
30244: käsittelyn alaisena.] Jos tällaista menettelyä ruvetaan noudatta-
30245:                Varojen osoitt. kansakoululaitosta vaqen.          26II
30246: 
30247: 
30248: maan, niin me emme koskaan tiedä, minkälaisia päätöksiä eduskun-
30249: nassa syntyy. Se on tätä muodottomuutta vastaan, kun minun
30250: vastalauseeni on suunnattu.
30251: 
30252:    Ed. Castren: Minä pyydän             kaikissa osissa saada yhtyä
30253: edellisen puhujan vastalauseeseen.
30254: 
30255:     Vastalauseesen yhtyivät      niinikään ed. Kairamo, Schy-
30256: bergson, v. Alithan ja Ahmavaara.
30257:    15:s apumaksua kansanopistoille koskeva kohta
30258: 
30259:    aiheutti seuraavan keskustelun:
30260: 
30261:      Ed. Sivenius: Minä olisin hyvin mielelläni nähnyt, että
30262: valiokunta olisi edes perusteluissaan ottanut huomioon sen seikan,
30263: että näitä kansanopiston apurahoja olisi jaettu vähän suhteelli-
30264: semmin. Minusta tuntuu, että tässä tapauksessa tapahtuisi vää-
30265: ryys, jos kansanopistolle, jossa esim. on 30 oppilasta, jaetaan aivan
30266: samansuuruinen apuraha kuin sellaisellekin opistolle jossa on mah-
30267: dollisesti 130. Kun kuitenkin tämän määrärahan myöntäminen ei
30268: koske sen pitempää aikaa, vaan tulee 1908 vuoden valtiopäivillä
30269: uudestaan esille, niin olen sentähden valmis odottamaan siksi kun
30270: uusi ehdotus 1908 vuoden valtiopäivillä tä..,tä asiasta tehdään ja
30271: sitten vasta ottamaan huomioon sen, että suhteellisempi jako tässä
30272: asiassa tulisi kysymykseen, vaikka olisikin hyvin tärkeätä saada
30273: se jo tällä kertaa toimeen.
30274:     Ed. Vikman: Se ehdotus, joka tässä nyt tehtiin, on minun
30275: mielestäni siinä suhteessa arveluttava, että ne kansanopistot
30276: joissa on pienemmät oppilasmäärät, työskentelevät tavallisesti
30277: sellaisissa syrjäseuduissa, joissa kansanopiston tarve on hyvinkin
30278: suuri, mutta joihin liikeneuvojen huonouden vuoksi ei oppilaita voi
30279: siihen määrään tulla kuin paremmissa liikepaikoissa oleviin opistoi-
30280: hin. Koska minun mielestäni tämä seikka on otettava huomioon
30281: ja varsinkin kun meillä on niin lyhytaikainen kokemus, kuin puolen
30282: vuoden siitä, millä tavalla myönnetyt valtioavut kansanopistoihin
30283: vaikuttavat, niin soisin ettei sellaista ehdotusta ainakaan pitkään
30284: aikaan vielä tehtäisi. Meidän kansanopistomme ovat saaneet ensim-
30285: mäiset valtioapunsa vasta tämän vuoden kesäkuussa ja kokemU&
30286: on siksi niin vähäinen, että jonkun vuoden pitäisi niiden kaikkien
30287: saada toimia sillä 6,ooo markan avustuksella, mikä niillä tähän saakka
30288: on ollut.
30289:     Ed. v. Alithan:        Med anledning af hr Sivenius anmärkning
30290: i denna del, skulle jag önska få framhålla, att det är mycket tvifvel-
30291: 2612               Istunto 26 p. lokakuuta 1907.
30292: 
30293: 
30294: aktigt, huruvida det alls är önskligt att folkhögskoloma skola hafva
30295: ett mycket stort antal elever. Det är önskligt att det finnes ett
30296: stort antal folkhögskolor, men det är icke önskligt, att elevantalet
30297: skall stiga mycket högt i hvarje skola, emedan det ligger i hela
30298: dessa skolors art att utöfva ett intensivt personligt inflytande på
30299: elevema, och i samma mån, som elevantalet går öfver en viss gräns,
30300: blir möjligheten att invärka i sådant syfte, som utgör folkhögsko-
30301: lans grundide, försvårad. J ag skulle därför snarare vara villig
30302: fastställa en helt annan bestämmelse, nämligen, att, om en skola
30303: tager emot ett altför stort antal elever, så får den intet understöd
30304: alls. Det borde finnas en viss bestämd gräns, utöfver hvilken sko-
30305: lan icke borde gå, om den skall kunna fungera bra. Anmäler det sig
30306: flere elever, så skall man inrätta en ny skola. J ag skulle därför
30307: förbli vid statsutskottets förslag.
30308: 
30309:     Ed. Kares: Minä kyllä itse asiassa olen täydellisesti ed. Sive-
30310: niuksen kannalla. On omituista, että valtioapu on samanlainen
30311: kaikille opistoille, vaikka on opistoja, joiden vuosimeno nousee
30312: rs, r6, 17 tuhanteen markkaan ja toisia, jotka tulevat toimeen
30313: melkein niillä valtionavuilla, joita nykyään jaetaan. Tällaisen epä-
30314: kohdan täytyy tulla korjatuksi niin pian kuin mahdollista. Me
30315: olisimme ehdottaneet muutoksia ponteen, mutta samallainen ajatus-
30316: tapa, jonka ed. Alfthan toi esiin, vaikutti, että jätimme sen ensi
30317: vuoteen. Minäkin olen semmoisen kansanopiston johtajana, jossa
30318: on paljon oppilaita, huomannut, että ei ole onneksi, että kansan-
30319: opistot tulevat kovin suuriksi, ja sentähden olisi säädettävä joku
30320: vähin määrä, esim. 50 oppilasta, jolloin opisto saa täyden valtio-
30321: avun, mutta oppilasluvun mennessä siitä alaspäin sitä vähennettä-
30322: köön. Joku tämän suuntainen perustus olisi jaolle saatava, mutta
30323: kun on näin myöhäistä, niin luovun siinä suhteessa kaikista ehdo-
30324: tuksista.
30325: 
30326:     Ed. Hämäläinen K.: Minäkin yhdyn ed. Siveniuksen lau-
30327: suntoon, ja olisin, jos aikaa olisi ollut enemmän, ehdottanut mie-
30328: tinnön lähetettäväksi takaisin valtiovarainvaliokuntaan muistakin
30329: syistä. Tuo ed. Siveniuksen huomauttama valtioavun suhteetto-
30330: muus tulee nim. vielä suuremmaksi sen kautta, että tässä mietin-
30331: dössä ei panna minkäänlaisia ehtoja näille valtioapujen jakamiselle,
30332: jotenka saattaa tapahtua, että jotkut opistot saavat avustusta
30333: vaikkeivät sitä ansaitsisikaan, ja toiset opistot voivat jäädä sitä
30334: vaille, vaikka hyvinkin ansaitsisivat sen saada. Saattaahan esim.
30335: tapahtua, kuten oli laita Limingan kansanopistossa, että laitosta
30336: johdetaan niin huonosti, niin räikeässä puoluehengessä, että ei se
30337: saa oppilaita edes porvarillisista piireistä kuin rajoitetussa määrässä.
30338: Esim. mainitussa laitoksessa toissa vuonna tietääkseni oli oppilaita
30339:                    Varojen osoitt. kansanopistoille.            2613
30340: ----~~--------------------
30341: 
30342: 
30343: 
30344: 
30345: ainoastaan II, joka on niin pieni määrä, että, kun se vielä lisäksi
30346: aiheutuu huonosta johdosta, opisto todellakaan ei ansaitsisi valtio-
30347: apua. Mutta, kuten sanottu valiokunnan perustelut nyt eivät si-
30348: sällä minkäänlaisia takeita tällaisia väärikäytöksiä vastaan. Toi-
30349: selta puolen taasen, jos perustettaisiin joku kansanopisto, joka ei
30350: olisi puoluehenkeen katsoen aivan samanainen kuin nykyiset kansan-
30351: opistot, niin tämä mietintö ei takaa, että sellainen kansanopisto
30352: saisi valtioavustusta.
30353:     Näistä syistä olisin ehdottanut tämän kohdan takaisin valtio-
30354: varainvaliokuntaan, mutta kun, kuten sanottu, aika ei sitä salli,
30355: jätän sen tekemättä. Olen vaan vastaisen varalta tahtonut saada
30356: tämän mielipiteen lausutuksi.
30357: 
30358:     Ed. Kares: Edellisen puhujan viittauksen johdosta mma
30359: kansanopistomiehenä, joka luulen tuntevani Suomen kansanopiston
30360: oloja, tahdon panna vastalauseen sitä ajatusta vastaan, että kansan-
30361: opisto opetustyössään olisi millään tavalla toiminut puoluetarkoi-
30362: tuksessa. Tosin nykyinen kiihkeä puoluetaistelu opiston ympä-
30363: ristössä on voinut vaikuttaa sen, että joku puolue on karsain sil-
30364: min katsellut yhtä opistoa, toista suopeasti. Mutta tämä ei ole,
30365: sen uskallan vakuuttaa, kansanopistoissa olevan opetuksen syy,
30366: vaan siihen on yleinen puoluetaistelumme syynä. Uskon että kun
30367: aika vähänkin rauhoittuu, niin tämä hyvinkin pian haihtuu. Sitä
30368: paitsi ei valiokunnan ehdotus tässä kohden mitenkään estä minkään
30369: kansanopiston saamasta tätä valtionapua.
30370: 
30371:     Ed. Kivilinna: Yhdyn siihen, mitä ed. Kares äsken lausui.
30372: Hänen edelliselle puhujalle tahtoisin huomauttaa, että mitä nimen-
30373: omaan mainittuun Limingan opistoon tulee, luulen tuntevani oloja
30374: sen verran, että se puoluehenki, joka tavallaan johti opiston siihen,
30375: että siinä oppilasmäärä väheni, ei ollut kotoisin opiston sisä- vaan
30376: ulkopuolelta.
30377: 
30378:    Ed. Palmen: Kahden edellisen puhujan lausuntoon ei mi-
30379: nulla ole paljon lisättävää. Katson opetuksen vapauden ja kansan-
30380: opiston vapauden kannalta varsin arveluttavaksi, jos ruvettaisiin
30381: asettamaan mitään sensuurilaitosta mielipiteille.
30382: 
30383:     Ed. Pykälä: Ihmettelen sitä johdonmukaisuutta, että kansan-
30384: opistoille ruvettaisiin antamaan valtionapua suhteellisesti sen mu-
30385: kaan kuin niissä on oppilaita. Tämä johtaisi siihen että köyhällä
30386: paikkakunnalla oleva kansanopisto ei saisi valtioapua tuskin ensin-
30387: kään. Rikkaimmilla seuduilla ja liikepaikoilla olevat kansanopistot
30388: olisivat aina tilaisuudessa saamaan kaikilla keinoin kannatusta,
30389: mutta __ syrjäseuduilla,tsydänmaan_;-:_seuduilla olevat kansanopistot
30390:                       Istunto 26 p. lokakuuta 1907·
30391: 
30392: 
30393: eivät, koska niillä on vaikea köyhissä seuduissa saada oppilaita.
30394: Yhdyn täydellisesti ed. Vikmaniin siinä että valtionapu on oleva
30395: yhtäläinen kaikille opistoille katsomatta oppilasmäärään.
30396: 
30397:     Ed. Hämäläinen K.: Kun edustaja Kares vakuutti, että
30398: kansanopistot ovat toimineet >>puolueettomassa>> hengessä, niin täy-
30399: tyisi sitä kai uskoa, kun se tulee siltä taholta. Mutta me kumminkaan
30400: emme täällä vasemmistossa sitä käsitystä oikein tahdo hyväksyä.
30401: Sen lisäksi, mitä minä äsken mainitsin, tulee vielä se seikka, että näi-
30402: hin kansanopistoihin ei varattomat, työväenluokkaan kuuluvat
30403: henkilöt ole tilaisuudessa sanottavassa määrässä oppilaiksi pääse-
30404: mään. Senkin vuoksi olisi valtioavun antamisen ehtoja järjestettä-
30405: essä otettava tämäkin puoli huomioon ja ja saatava asia sille kan-
30406: nalle, että myöskin työväenluokkaan kuuluvat pääsisivät kansan-
30407: opistojen oppilaiksi.
30408:     Jos sitte otamme huomioon sen seikan, jonka ed. Palmen mai-
30409: nitsi, ettei pitäisi kansanopistoille asettaa minkäänlaista >>sensoria»,
30410: vaan antaa niiden toimia sellaisinaan ja sen hengen johtamina, joka
30411: vallitsee kansanopistojen perustajain jakannattajainjoukossa, niinsil-
30412: loin juuri pitäisikin taata, että valtioavustusta myönnettäisiin esim.
30413: sellaisellekin kansanopistolle, joka ehkä perustetaan sosialistiselta
30414: taholta. Nykyään sanotaan olevan olemassa 26 kansanopistoa ja
30415: sitäpaitsi varataan 8 uudelle perustettavallekansanopistolle perusta-
30416: miskustannukset ja valtioapu. Silloin tulee 34 kansanopistoa.
30417: Nämä kumminkin ovat sellaisia porvarillisia opistoja, joiden opetus-
30418: ohjelmakin on, varsinkin sosiaaliselta kannalta katsoen, hyvin
30419: yksipuolinen. Tämän huomioon ottaen olisi enemmän kuin oikeu-
30420: tettua sosialistiselta puolelta vaatia, jos sen taholta kansanopistoja
30421: perustettaisiin, valtioavustusta sellaisille opistoille. Mutta varmaa
30422: on, että jos tällaisilla ehdoilla, kuin valiokunnan mietinnössä, tätä
30423: apurahaa myönnetään hallituksen käytettäväksi, hallitus ei tulisi
30424: myöntämään avustusta semmoisille kansanopistoille, joita meikä-
30425: läiset perustaisivat.
30426: 
30427:     Ed. Oljemark: Här har redan tidigare framhållits det oegent-
30428: liga däri, att folkhögskolornas anslag skulle beräknas efter elevan-
30429: talet, då ju kostnaden och underhållet för en folkhögskola i hufvud-
30430: sak blir detsamma, om också elevantalet är något större eller mindre.
30431: J ag behöfver därför icke vidare uppehålla mig vid denna fråga,
30432: men jag ville särskildt gentemot den sista ärade talaren framhålla,
30433: att det icke är riktigt, som han ville göra gällande, att icke de obe-
30434: suttna eller mindre bemedlade skulle besöka folkhögskolorna. Så-
30435: dant har redan förekommit i ganska stor utsträckning, då det finnes
30436: stipendier för utdelning åt mindre bemedlade för att möjliggöra för
30437: dem att besöka folkhögskolan. Det finnes också skolor, där de
30438:                      Valtionavusta kansanopistoille.                2615
30439: 
30440: 
30441: obesuttnas antal går upp till mer än hälften af elevantalet, och många
30442: andra, där det närmar sig hälften af elevantalet. Det inlägg, som
30443: gjordes af den sista ärade talaren, eger sålunda icke sin riktighet,
30444: och jag ber därför att få tillbarkavisa detsamma.
30445: 
30446:     Ed. Kares: Ed. Oljemark huomautti, että muka menot ovat
30447: jotenkin samat, olipa oppilaita enemmän tai vähemmin. Asia ei
30448: ole faktillisesti niin. Sellaisissa opistoissa, joissa oppilasmäärä lä-
30449: henee sataa, kuten esim. siinä, missä allekirjoittanut työskentelee
30450: ja muutamissa muissa, on täytynyt ottaa kaksinkertaiset opettajat
30451: useissa aineissa, niin että niissä vuosimenot nousevat 17,000 mark-
30452: kaan, kun taas pienemmät opistot tulevat toimeen 12,000 markalla.
30453: Ed. Hämäläinen esitti erään hyvin hyvän ajatuksen, jota kansan-
30454: opistomiehet ovat aina kannattaneet, nimittäin sen, että tulisi ko-
30455: ettaa saada olot muodostumaan siksi, että niin paljon kuin mahdol-
30456: lista kaikki vähävaraiset voisivat kansanopistoissa käydä. Tans-
30457: kassa annetaan erityinen apuraha varattomain oppilaiden stipen-
30458: deiksi. Meillä kansaonpistonmiehillä oli ajatus jo näillä valtiopäivillä
30459: nostaa kysymys samasta asiasta, mutta arvelimme parhaaksi jättää
30460: ensi vuodeksi. Ajatusta on ehdottomasti kannatettava. Kyllä
30461: varattomia, työväestöön kuuluvia oppilaita on ollutkin kansan-
30462: opistoissa; esimerkiksi opistossa, minkä oloja paraiten tunnen,
30463: oli lähes 30, joissa sivumennen sanoen 1 parikymmentä sosialistia.
30464: 
30465:     Ed. Rosenqvist, V. T.:          Hvad frågan om understöd för
30466: folkhögskolorna med hänsyn till elevantalet i desamma beträffar,
30467: ville jag för min del framhålla, att lika nödvändigt, som det är att
30468: härvidlag fastslå ett minimum, lika nödvändigt, ja, kanske än mera
30469: nödvändigt är det att fastslå ett maximum. Fastslående af ett
30470: maximum är nödvändigt ifrån pedagogisk synpunkt, och anser
30471: jag de synpunkter, som i detta afseende framhållits af hr von Alfthan
30472: fullkomligt berättigade. Fastslående af ett minimuru åter är berät-
30473: tigadt mera från ekonomisk synpunkt. Om man då tänker sig
30474: såväl ett maximum som ett minimum, så är det elevantal, som
30475: ligger däremellan, sådant att man icke får göra statsunderstödets
30476: storlek däraf beroende. Ty, såsom redan framhållits, en folkhög-
30477: skola med något mindre antal elever kostar fullt ut lika mycket
30478: som en folkhögskola med ett större antal elever.
30479: 
30480:     Ed. von Alfthan: Herrar Vikman, Pykälä och några andra
30481: talare hafva berört behofvet af anslag ur statsmedel för åstadkom-
30482: mande af stipendier åt obemedlade elever för att göra det möjligt
30483: för dem att besöka folkhögskolan. Jag erkänner, att ett sådant
30484: behof föreligger, och att det vore önskligt, att man redan nu skulle
30485: kunna tillgodose detsamma. Om jag icke misstager mig, så finnes
30486:                                                               r6s
30487:                      Istunto 26 p. lokakuuta 190'].
30488: 
30489: 
30490: i den danska folkupplysningsbudgeten upptaget roo,ooo kronor
30491: för detta ändamål. Men ett initiativ i sådan riktning måste antingen
30492: väcka'> i nåd. prop. eller uti petition vid landtdagens början. Intet
30493: sådant har nu egt rum. Måhända skall regeringen finna skäl att
30494: taga under ompröfning, huruvida i nästa folkskolebudget ett anslag
30495: för ändamålet redan i nåd. prop. skall upptagas, och sker icke detta,
30496: så står det landtdagsmännen fritt att i petitionsväg redan nästa vår
30497: väcka initiativ i sådan riktning. Då emellertid nu intet initiativ
30498: blifvit i laga ordning väckt, kan icke häller önskningsmålet nu
30499: tillgodoses. Detta är en fråga, som står på sidan om den nu före-
30500: liggande klämmen och skulle jag därför föreslå, att denna sak nu
30501: skulle bortlämnas från dagordningen såsom varande olöslig vid detta
30502: tillfälle, och att klämmen skulle godkännas sådan den här föreligger.
30503: 
30504:    Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, hyväksyttiin IS
30505: kohta muuttamatta.
30506: 
30507:    Raittiustyön kannattamista koskeva siv. I I oleva ponsi.
30508: 
30509:    Keskustelu:
30510:     Ed. Storbjörk: Med hänsyn till den stora betydelse nykter-
30511: hetsarbetet har för vårt folks utveckling, hade jag önskat föreslå,
30512: att bidraget för understöd af nykterhetsarbetet skulle höjas. För
30513: att emellertid icke försvåra landtdagsarbetet genom att i landt-
30514: dagens elfte timme uppställa svårigheter i budgetens ordnande,
30515: hade jag ämnat afstå från föreslaget. Då nu emellertid förslaget i
30516: alla fall på grund af det föregående beslutet måste återgå till utskot-
30517: tet, så tager jag mig friheten föreslå, att anslaget skulle höjas från
30518: 2o,ooo tili so,ooo mark.
30519: 
30520:    Ed. Ahlroos: Afven jag ville, då betänkandet i alla fall åter-
30521: reinitteras till utskottet, föreslå att anslaget för nykterhetsarbetet
30522: måtte höjas från 20,000 till so,ooo mark. Utvecklingen på detta
30523: område har med enorma steg gått framåt och öfvertygelsearbetet
30524: bör, såsom det vid förbudslagens diskuterande erkändes, på allt
30525: sätt befrämjas. Men dettakan icke gå jämna steg med nykterhets-
30526: arbetet genom lagstiftningsåtgärder, om icke detsamma erhåller
30527: rundligt ekonomiskt understöd. J ag understöder därför hr Stor-
30528: björks förslag.
30529: 
30530:    Ed. Sundblom: Det har förvånat mig och många andra,
30531: att nykterhetsvännerna så litet vetat taga tillvara sina intressen,
30532: att statsutskottet afslutat sitt betänkande med ett yrkande på
30533: 2o,ooo mark. Landtdagen har visserligen i princip enats om att
30534:                      'Raittiustyön kannattamisesta.              2617
30535: 
30536: 
30537: införa förbudslag, men dels är tidpunkten för dess trädande i gällande
30538: kraft ännu icke inne, dels är det icke afgjordt, om förbudslagen kom-
30539: mer att bli godkänd eller ej. Under sådant förhållande kan jag icke
30540: finna det förenligt merl rättvisa, att nykterhetsarbetet afspisas
30541: med ett årligt anslag af 20,000 mark, hvilket per individ gör ungefär
30542: 7/IO penni. Med afseende å de båda andra klämmarna i motiveringen
30543: framhåller utskottet, att man icke ännu hunnit samla erfarenhet,
30544: men med afseende å nykterhetsarbetet förefinnes en sådan erfa-
30545: renhet, och den är så tydlig och klar, att någon tvekan icke kan råda
30546: därom, att ett vida rundligare anslag bör komma nykterhetsarbe-
30547: tet tillgodo. För min del skulle jag icke anse mo,ooo mark vara för
30548: mycket, men då jag knappast kan påräkna pluralitet för detta för-
30549: slag, förenar jag mig med hr Storbjörk.
30550: 
30551:     Ed. Palmen: Tänään on jaettu anomusvaliokunnan mietintö
30552: n:o II, joka päättyy siihen ehdotukseen, että Raittiuden Ystäville
30553: raittiuspiirien työn avustamiseen käytettäväksi myönnettäisiin
30554: 20,000 markkaa, ja s,ooo markkaa annettaisiin apurahaksi Suomen
30555: Opiskelevan Nuorison Raittiusliitolle. Mikäli olen ehtinyt tätä mie-
30556: tintöä katsella, on minulle epäselvää, onko tarkoitus, että tämän
30557: summan 20,000 markkaa pitäisi olla sama, joka jo ennen on olemassa,
30558: vai onko tarkoitus että paitsi tuota valtiovarainvaliokunnan ehdo-
30559: tuksen mukaan myönnettävää zo,ooo markkaa pitäisi vielä
30560: anomusvaliokunnan mietinnön mukaan myöntää 2o,ooo+s,ooo
30561: markkaa. Mietinnössä ilmoitettiin sen ohessa että vakinainen val-
30562: tioapu on ehdotettu korotettavaksi 3o,ooo markaksi. On aivan
30563: mahdotonta päättää näillä edellytyksillä, jos eduskunta vähänkin
30564: tahtoo käsitellä finanssiasioita, niinkuin sen pitää tehdä ja niinkuin
30565: jokainen yksityinen hoitaa omia asioitaan, että täytyy ensin tietää
30566: mitä pyydetään ja tutkia, mihin varoja käytetään. Ei jokaisen eh-
30567: dotuksen johdosta, joka viskataan esiin viittaamalla varsin kunni-
30568: oitettaviin näkökohtiin, että muka syvä siveellinen tarkoitus on sillä
30569: pohjana, mennä myöntämään kymmenin tuhansin kansan varoja.
30570: Minun täytyy sanoa, että asia nykyisellä kannallaan on jotakuinkin
30571: epäselvä, ja valtiovarainvaliokunnan pitää ehdottomasti tietää,
30572: mikä on tarkoituksena, tahdotaanko niiden 30,000 markan, josta
30573: tässä puhutaan, ja nyt puheena olevan 20,000 markan lisäksi vielä
30574: 25,000 mk. vai tarkoitetaanko tässä osittain samoja summia.
30575: 
30576:    Ed. Huoponen:      Kannatan valtiovarainvaliokunnan sekä
30577: anomusvaliokunnan ehdotusta.
30578: 
30579:    Ed. Listo: Raittiusliikkeen avustuksen laita on meillä jok-
30580: seenkin kummallinen. Se on niinkuin Archimedeksen ruuvi, jota
30581: käännetään ja väännetään ja aina se vaan käy paremmaksi ja pa-
30582:                     Istunto 26 p. lokakuuta 1907·
30583: 
30584: 
30585: remmaksi. Esillä olevassa mietinnössä ehdotetaan, että suostun-
30586: tavaroista annettaisiin raittiuspyrinnöille apurahaa 20,000 mark-
30587: kaa. Nyt on vasta saatu Keis. Majesteetin päätös, jonka mukaan
30588: Raittiuden Ystäville tulevan vuoden alusta on Vf!.kuutettu 30,000
30589: markan valtioapu. Tänä päivänä, viimeistään maanantaina, on
30590: käsiteltävänä anomusvaliokunnan mietintö n :o II, jonka mukaan
30591: Raittiuden Ystäville on vielä annettava valtiovaroja 20,000 mark-
30592: kaa vuodessa. Ruotsalainen raittiusliitto maassamme nauttii ylei-
30593: sistä valtiovaroista nykyään 5,000 markkaa vuodessa, ja tähän
30594: asti on Ylioppilaiden Raittiusliitto nauttinut 3,000 markan vuo-
30595: tuista apua - tämä kumminkin tänä vuonna loppuu eikä tiedetä,
30596: kuinka sen käy tulevaisuudessa. Kaikista näistä summista tulee
30597: kuitenkin niirt paljon, että jos edustaja Storbjörkin kannattama
30598: ehdotus vielä tulisi lisäksi, saataisiin I08,ooo markkaa vuodessa.
30599: Tämä on sentään jo.koko paljon meidän oloissa. Mutta joka ta-
30600: pauksessa, niinkuin jo alussa huomautin, tässä on olemassa se
30601: kummallinen seikka, että näitä valtioapuja annetaan milloin suos-
30602: tuntarahoista, milloin yleisistä valtiovaroista, milloin pyydetään
30603: niitä eduskunnalta, milloin hallitukselta suoraan. Asiassa on tu-
30604: lossa semmoinen sekasotku, ettei kohta pysytä sen perillä ollen-
30605: kaan. En tahdo vastustaa nyt puheena olevan määrärahan myön-
30606: tämistä, mutta kyllä olisi järjellisintä, että se siirrettäisiin koko-
30607: naan pois kansakoulubudgetista, johonka se ei lainkaan kuulu.
30608: Ed. Storbjörkin ehdotusta minä kuitenkin vastustan.
30609: 
30610:    Ed. Soininen: Minä pyysin puheenvuoroa sanoakseni, että
30611: ne 20,000 ja 5,000 markan määrärahat, joista puhutaan anomus-
30612: valiokunnan mietinnössä n :o II, ovat jotakin toista kuin mistä
30613: valtiovarainvaliokunnan mietinnössä on puhuttu. Anomusvalio-
30614: kunta on yksimielisesti anonut Raittiuden Ystäville 20,000 mar-
30615: kan kannatusta raittiuspiirien työn kannattamiseen.          Siitä ei
30616: pääseura täällä Helsingissä saisi mitään, mutta nuo muistaakseni
30617: 26 raittiuspiiriä ympäri maan saisivat rahat työnsä kannatuk-
30618: seksi.
30619:      Mitä taas 5,000 markkaan tulee, niin ne koskevat opiskelevan
30620: Nuorison Raittiusliittoa, joka tekee työtä enimmäkseen oppikou-
30621: luissa ja yliopistossa ja jota hoitavat eri henkilöt kuin Raittiuden
30622: Ystäväin seuraa.
30623:      Mitä lopullisesti tulee tähän valtiovarainvaliokunnan ehdotuk-
30624: seen, niin siinä mahdollisesti todellakin on jotakin väärinkäsitystä,
30625: sillä niin paljon kuin minä tiedän on- Raittiuden Ystäville ensi
30626: vuodeksi jo myönnetty 30,000 markan määräraha, joten tämä
30627: siis olisi ensi vuotta varten tarpeeton tai vähentäisi sitä määrä-
30628: rahaa, mikä todellisuudessa on olemassa. Eiköhän olisi parasta,
30629:                      Raittiustyön kannattamisesta:·
30630: 
30631: 
30632: että asia, jos mahdollista, tämän kohdan selvittämiseksi palautet--
30633: taisiin valiokuntaan.
30634: 
30635:     Ed. Kivilinna': Kun täällä on vedottu anomusvaliokunnan
30636: mietintöön, joka ei ~ielä edes ole pöydälle pantu, olen kai pakoi-
30637: tettu antamaan muutaman selityksen. Käsittääkseni anomusva-
30638: liokunta on riittävän selvästi lausunut, mitä se tarkoittaa. Se
30639: sanoo: ,Viime vuosina on Raittiuden Ystäväin s e u r a - - - -
30640: - - , saanut 20,000 markkaa vuosittain, ja sen lisäksi Säädyt
30641: viime valtiopäivillä määräsivät raittiustyöhön käytettäväksi 20,000
30642: markkaa, josta mainitun järjestön osalle on tullut 15,000 mark-
30643: kaa. (Se on yhden ainoan vuoden vasta saanut tätä viimeistä val-
30644: tioapua nauttia. Se myönnettiin näet viime vuonna ensi kerta).
30645: Siihen nähden, että seuran vakinainen valtionapu (ennen 20,000
30646: markkaa) on ehdotettu korotettavaksi 30,000 markkaan ja vii-
30647: meksi mainittu lisämääräraha (siis tuo I 5,000 markkaa) näilläkin
30648: valtiopäivillä taas myönnettänee, (se on se, joka nyt on kysymyk-
30649: sessä) on toiveita siitä, j. n. e. Tämä asia siis lienee aivan selvä.
30650: Raittiuden Ystävät ovat saaneet viime vuonna 20,000 markkaa
30651: vakinaista valtioapua ja 20,000 markkaa säätyjen myöntämää, yh-
30652: teensä siis 40,000 markkaa. Tästä kuitenkin on laskettava pois se
30653: 5,000 markkaa, joka on tullut ruotsalaisille. Jos vakinainen val-
30654: tioapu nousee IO,ooo markalla, niinkuin on ehdotettu, mutta joka
30655: en varsin epätietoista, nousee Raittiuden Ystäville tuleva summa
30656: 45,000 markkaan.      Se apuraha, jota anomusvaliokunta ehdottaa,
30657: tulee, niinkuin ed. Soininen jo sanoi, erikoiseen tarkoitukseen, jo-
30658: hon tähän saakka ei mitään valtionvaroja ole saatu, nimittäin
30659: raitiustyöhön raittiuspiirien kautta ympäri maaseudun ja minä
30660: voin vakuuttaa, sen kokemuksen perustuksella, mikä minulla ol-
30661: tuani osallisena näitten raittiuspiirien työssä on, että sitä tarvi-
30662: taan. Kokonaissumma raittiustyöhön suomenkielisten keskuu-
30663: dessa nousisi siis tällä tapaa ja jos lisätään vielä opiskelevan Nuo-
30664: rison Raittiusliitolle tulevat 5,000 markkaa, korkeintaan 70;000
30665: markkaan.
30666:     Minä olen pakoitettu menemään näihin asioihin, jotta saatai-
30667: siin yleiskatsaus. Minä en luule, että jos tähän summaan tultai-
30668: siin, se olisi paljoa. Se ei sittenkään, vaikka minulla ei ole nu-
30669: meroita saatavissa, lähentele sitä, mitä Ruotsissa myönnetään rait-
30670: tiustyöhön, nim. I Jfo kaikista viinaverorahoista. Minä en siis
30671: katso, että nimenomaan ed. Liston tekemät muistutukset ovat ol-
30672: lenkaan ·paikallaan.
30673:     Mitä kysymyksessä olevaan määrärahaan tulee, niin minä en
30674: sitä korotettavaksi tahtoisi,
30675: 
30676:    Puhemies: Kaksi minuuttia on kulunut.
30677:                       Istunto 26 p. lokakuuta 1907.
30678: 
30679: 
30680:   Ed. Kivilinna: sillä se on minusta tarkoitukseen aivan riit-
30681: tävä. Mitä me lisää tahdomme antaa, - että annettava on, sen
30682: lausuin äsken jo - sen me voimme antaa sitte, kun esille vede-
30683: tyt uudet anomukset tulevat esille.
30684: 
30685:  Ed. Kares: Tässä asiassa on varmastikin jotakin sotkua.
30686: josta eivät nekään, jotka ovat Raittiuden Ystävien lähellä, tällä
30687: kertaa voi antaa tässä selvitystä. Kun esillä oleva asia on sellai-
30688: nen, että se käy vaan yhden käsittelyn läpi, uskaltaisin ehdottaa,
30689: että asia palautettaisiin valtiovarainvaliokuntaan, jotta täysi selko
30690: saataisiin Raittiuden Ystävien tarkoituksiin pyydetyistä valtiova-
30691: roista, ja että sitte valtiovarainvaliokunta esittäisi ehdotuksensa
30692: eduskunnalle. Kannatan siis ed. Soinisen ehdotusta.
30693: 
30694:   Ed. Aalto:        Kannatan ed. Soinisen ehdotusta.
30695: 
30696:    Ed. Palmen:         V. J:n 63 §:n mukaan on päätös, joka tässä
30697: kohden tehdään, katsottava ehdolliseksi ja lopullinen päätös teh-
30698: tävä käsiteltäessä valtiovarainvaliokunnan mietintöä, joka koskee
30699: valtiovaraintarpeita. Valtiovarainvaliokunta parast' aikaa valmis-
30700: telee sellaista selvitystä. Koetetaan luoda semmoinen kulunkiar-
30701: vio, joka kaikissa kohdin on täydellisen selvä ja snna täytyy
30702: summien tulla ehdottoman varmoiksi. Minä siis tahdon tunnus-
30703: taa, että lykkäys, jonka ed. Soininen täällä ehdotti ja ed. Kares
30704: kannatti, käy laatuun.
30705: 
30706:   Ed. Ahlroos : J ag vill endast framhålla att, då petitionsut-
30707: skottet kommer att föreslå 20,000 mark åt Nykterhetens vänner
30708: och till Finlands studerande ungdoms nykterhetsförbund, hvarmed
30709: Finlands svenska nykterhetsförbund har ingenting att göra, så
30710: hafva vi, enligt den fördelning, som tidigare har skett, fått en-
30711: dast 5,000 mark. Det svenska nykterhetsarbetet har sålunda icke
30712: fått någon större uppmuntran.
30713: 
30714:  Ed. Suomalainen J.: Pyytäisin saada yhtyä ed. Liston teke-
30715: mään ehdotukseen.
30716: 
30717:    F..d. Yrjö-Koskinen Y. K.: Pyytäisin puolestani vastustaa
30718: asian palauttamista valtiovarainvaliokuntaan. Jos se sinne pa-
30719: lautetaan, on vaara tarjona, että se sille tielle jää. Emme ehdi
30720: saada asiaa uudestaan esiin, ennenkuin meno-arviomietintö on
30721: eduskunnalle esitettävä.
30722: 
30723:   Ed.~Valavaara: Minä ehdottaisin, että tämä kohta pyyhittäisiin
30724: mietinnöstä pois.
30725:                     Raittiustyön kannattamisesta.               2621
30726: ---------------------------------------
30727:    Ed. Arajärvi: Minun ymmärtääkseni kyseenalainen mietin-
30728: nön kohta voidaan hyväksyä ilman muuta. Se ei tuota häiriötä
30729: puolelle eikä toiselle. Jos nähdään, että jotakin epäselvyyttä on
30730: olemassa tässä suhteessa, mitä saattaa epäillä, niin voidaan se
30731: korjata varsin hyvin silloin, kun tulee kysymykseen anomusvalio-
30732: kunnan apurahan esitys raittiuspiirejä varten. Molemmat ovat
30733: tarkoitetut Raittiuden Ystävien kautta meneviksi. Jos myönne-
30734: tään tuo 20,000 markan apuraha, jota valtiovarainvaliokunta on
30735: ehdottanut, sopii sitte, kun anomusvaliokunnan mietintö tulee kä-
30736: sittelyn alaiseksi, päättää sen mukaan, kuin asianhaarat silloin
30737: näyttävät tarpeelliseksi.
30738:      Minä puolestani en siis näe olevan mitään syytä siihen, että
30739: tämä kohta hylättäisiin tahi valiokuntaan palautettaisiin, vaan eh-
30740: dotan, että valtiovarainvaliokunnan mietintö tässä kohden hyväk-
30741: sytään.
30742: 
30743:   Ed. Soininen: Sen johdosta, mitä täällä on sanottu, pyydän
30744: luopua ehdotuksestani.
30745: 
30746:     Ed. Käkikoski: Pyysin puheenvuoroa ehdottaakseni, että
30747: mietintö tässä kohden hyväksyttäisiin semmoisenaan. Teen sen
30748: siitä syystä, että valiokunta<1n lykkäytymällä asia voisi viipyä tai
30749: jollakin tavalla sotkeutua.
30750: 
30751:    Ed. Danielson-Kalmari: Täällä on mainittu anomusvaliokun-
30752: nan mietintö, jossa ehdotetaan niinikään varoja raittiustyön hy-
30753: väksi. Jos me noudatamme Valtiopäiväjärjestystä, niin emme voi
30754: hyväksyä sitä ilman että valtiovarainvaliokunta on antanut siitä
30755: lausunnon. Näin ollen kyllä tämä asia, joka niin läheisesti liittyy
30756: tuohon anomusvaliokunnan ehdotukseen, aivan hyvin voisi mennä
30757: valtiovarainvaliokuntaan. Mutta jos nyt hyväksytään puheena-
30758: oleva asia ilman lykkäystä, niin siitä vaan seuraa se, että päätök-
30759: sen täytyy olla ehdollinen. Ja kun tätä pidetään silmällä, niin mie-
30760: lestäni päätöksen teko nyt kyllä voi tapahtua, mutta siitä seuraa,
30761: että valtiovarainvaliokunta voi vielä ehdottaa sen muutettavaksi.
30762: 
30763:    Ed. Hämäläinen A. P .: Pyydän kannattaa ed. Valavaaran
30764: tekemää ehdotusta.
30765: 
30766:    Ed. Pärssinen: Minusta on tämä asia käynyt hyvin seka-
30767: vaksi ja tuntuu arveluttavalta, että lähdetään niin umpimähkäi-
30768: sesti näin tärkeätä asiata ratkaisemaan, joka ratkaisu voisi johtaa
30769: huonoihin tuloksiin. Kannatan sentähden ehdotusta että asia lykä-
30770: tään takaisin valtiovarainvaliokuntaan selvityksen saamista varten.
30771: 2622                   Istunto 26 p. lokakuuta 1907·
30772: 
30773: 
30774:     Ed. Listo: Se sotku, joka tässä on olemassa, ei ole juuri
30775: tällä hetkellä syntynyt. Sitä on ollut olemassa jo edellisinäkin
30776: vuosina. Minun käsitykseni mukaan on tarpeetonta riyt viivyttää
30777: tätä asiata enemmillä selvittelemisillä, ja pyydän senvuoksi saada
30778: uudistaa ehdotuksen, että valtiovarainvaliokunnan ehdottama mää--
30779: räraha hyväksytään. Kolmen kuukauden perästähän saamme
30780: uudelleen tämän asian valtiovarainvaliokuntaan, joka silloin voi
30781: ottaa siitä tarpeellisen selon.
30782: 
30783:    Ed. Reima: Minusta tässä ei ole mitään epäselvyyttä ole-
30784: massa. Raittiuden ystävät ovat jo kauvan aikaa saaneet tuntuvaa
30785: valtionapua, nimittäin 20,000 markkaa vuosittain. Viime vuosina
30786: työn laajenemisen ja suurenemisen tähden saivat Raitt. Yst. koro-
30787: tettua valtioapua. Nyt ed. Listan ilmotuksen mukaan tulisi apu-
30788: raha tänä vuonna pienemmäksi kuin mitä se oli viime vuonna.
30789: Jos kuitenkin tämmöisenä aikana, jolloin raittiuden ystävillä on
30790: työtä enemmän kuin koskaan ennen, vähentäisimme heille ennen
30791: myönnettyä määrärahaa, tekisimme väärin, jonka vuoksi ehdotan
30792: määrärahan hyväksyttäväksi tämmöisenään. Mitä toisille seu-
30793: roille pyydettyihin apurahoihin tulee, niin se ei ensinkään koske
30794: tätä asiaa.
30795: 
30796:    llänestysesitykset ja päätökset:
30797:     I :o Ken tahtoo kysymyksestä asiallisesti päätettäväksi, vastaa
30798: jaa; jos ei voittaa, on ed. Kareksen tekemän ehdotuksen mukaan
30799: ponsi lykätty takaisin valiokuntaan.
30800: 
30801:    Aänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla.
30802: 
30803:     2 :o ·Ken vastaehdotukseksi mietinnön ehdotukselle hyväksyy
30804: ed. Storbjörkin tekemän ehdotuksen, vastaa jaa; jos ei voittaa,
30805: on vastaehdotukseksi hyväksytty ed. Valavaaran tekemä ehdotus.
30806: 
30807:    Äänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla.
30808: 
30809:     3 :o Ken hyväksyy mietinnön ehdotuksen, vastaa jaa; jos et
30810: voittaa, on ed. Storbjörkin tekemä ehdotus hyväksytty.
30811: 
30812:        Huutoäänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla, joten mietinnön
30813: ponsi oli hyväksytty.
30814:     Toinen siv. I I oleva maamme nuorisoseuroja ·varten myön-
30815: nettävää apurahaa koskeva ponsi.
30816:                      Apurahasta nuorisoseuroille.
30817: 
30818: 
30819:   Keskustelu:
30820:     Ed. Viitanen: Kun en ollut tilaisuudessa osaaottamaan val-
30821: tiovarainvaliokunnan kokoukseen silloin, kun tehtiin päätösesitys
30822: apurahojen myöntämisestä nuorisoseurojen sivistystarkoituksiin,
30823: niin tahdon merkitä, että yhdyn toisen vastalauseen tekijöihin muu-
30824: ten, paitsi rahamääräin suhteen. Jos kerran nuorisoseurain sivis-
30825: tvstvötä valtion avustuksella kannatetaan, mikä minun mielestäni
30826: ~lisi erittäin suotava, niin on nähdäkseni aivan selvää, että tästä
30827: avustuksesta pääsevät osallisiksi nuorisoliikkeen kaikki eri haarat.
30828: Muuten joudumme pikkumaisuuteen, puolueellisuuteen. On sa-
30829: nottu, että sosialidemokraattinen nuorisoliitto toimisi puoluetarkoi-
30830: tuksessa.     Aivan samaa voimme sanoa vanhemmasta nuoriso-
30831: liikkeestä. Sosiaalidemokrattinen nuorisoliitto tekee sosiaali-
30832: ·demokrattista sivistystyötä, vanhempi nuorisoliitto tekee n. s. por-
30833: varillista sivistystyötä. Niitä eroittaa siis eri maailmankatsomus.
30834: Mutta nykyisin olemme kaikissa elämänkohdissa suuren maailman-
30835: katsomuksen tiehaarassa. Toinen tie vie edelleen harvain vallan
30836: ja auktoriteettien johtamaan suuntaan, toinen vie täydelliseen kan-
30837: sanvaltaan ja auktoriteettiuskosta vapaaseen suuntaan. Ihmiset
30838: <wat alkaneet ja tulevat yhä suuremmissa joukoissa eroamaan eri
30839: teille, varsinkin tälle jälkimmäiselle. Mutta tätä ei suinkaan voi
30840: sanoa puolueellisuudeksi. Se on uuden kehityksen luoma välttä-
30841: mättömyys. Kun tällaisia suuria uudistusvirtauksia ilmenee yh--
30842: teiskunnassa, on aivan luonnollista, että nämä virtaukset luovat
30843: myös omintakeiset sivistysharrastuksensa. Ja yksi tällainen on
30844:  juuri sosiaalidemokraattinen nuorisoliitto, joka tahtoo aivan sa-
30845: moin kuin vanhempi nuorisoliittokin tehdä työtä kansan nuorison
30846:  jalostamiseksi, sen sivistämiseksi itsekasvatuksen kautta, saadak-
30847:  seen sen siirretyksi tietämättömyydestä, välinpitämättömyydestä
30848: kaikkiin hyviin henkisiin harrastuksiin. Ero on vaan, kuten sa-
30849: noin, siinä, että sosiaalidemokraattinen nuorisoliitto toimii uudem-
30850: man, vapaaruman maailmankatsomuksen pohjalla kuin vanhempi
30851:  nuorisoliike. Tiedämme aivan hyvin sen historiallisen tosiasian,
30852: että eri aikoina ovat uudet aatevirtaukset tuomitut kerettiläisyy-
30853: deksi, niin kauvan kuin nämä uudet aatevirtaukset ovat vielä olleet
30854:  vähäisiä. Mutta kun ne ovat kasvaneet mahtavan suuriksi, niin
30855:  silloin on kansojen yleisesti täytynyt tunnustaa niiden oikeus. Ai-
30856: van samalla tavalla tulee käymään nuorisoliikkeenkin alalla. Suo-
30857: men eduskunta voi tällä kertaa, sen voimasuhteihin nähden, luon-
30858: nollisesti hylätä tämän avunpyynnön sosiaalidemokraattisen nuori-
30859:  soliiton valistustyöhön. Mutta jos se sen hylkää, niin se samalla
30860:  todistaa sen, että se tahtoo jyrkästi kiinnipitää vanhoista porva-
30861:  rillisista mielipiteistä sivistystyönkin alalla, sekä ettei se tahdo
30862:                    Istunto 26 p. lokakuuta 1907.
30863: 
30864: 
30865: suvaita uutta, vapaata katsantokantaa, joka eroaa siitä vanhoilli-
30866: 5uudesta, mihin on totuttu.
30867:     Sosialidemokratinen nuorisoliike tulee minun mielestäni sitä-
30868: paitsi käytännössä viemään pikemmin ja parempiin tuloksiin.
30869: Me tiedämme, että nuorisoliikkeessä tässä maassa, varsinkin sen
30870: alkuaikoina - ja nyt vieläkin useimmissa seuduissa - on yleensä
30871: huomattavana säätyrajoituksen luonne. Joskaan se ei olisi sille
30872: luonteenomaista, niin se kuitenkin, joko tieten tai tietämättään
30873: varsinkin palvelusväen keskuudessa kasvattaa sen käsityksen.
30874: Mutta sosiaalidemokraattinen nuorisoliitto ei tule koskaan omis-
30875: tamaan tätä piirrettä eikä sitä tulla koskaan siitä syyttämään, sillä
30876: se pyrkii pois kaikesta luulotellustakin säätyrajoituksesta. Ja
30877: samalla kuin sosiaalidemokraattinen nuorisoliitto sivistysriento-
30878: jensa ohella myöskin harrastaa taloudellisiakin asioita, niin se
30879: juuri innostaa työläisnuorisoa, esim. palvelusväkeä enemmän kiinni
30880: sivistysharrastuksiin kuin mitä vanhempi nuorisoliitto on kyennyt
30881: tekemään. Sentähden on minun mielestäni aivan välttämätöntä,
30882: että nyt, kun on kysymys nuorisoseurojen avustamisesta, myös so-
30883: siaalidemokraattinen nuorisoliitto pääsee osalliseksi tästä avus-
30884: tuksesta. Yhdyn sentähden toisen vastalauseen tekijöihin muuten.
30885: mutta ehdottaisin, että näitä varoja tultaisiin myöntämään Suomen
30886: nuorisoliitolle 20,000 markkaa, sosiaalidemokraattiselle nuorisolii-
30887: tolle IO,ooo markkaa ja ruotsinkielisille nuorisoseuroille 5,000
30888: markkaa.
30889: 
30890:    Ed. af Ursin: Varsinaiset nuorisoseurat- n. s. vanhat nuori-
30891: soseurat - viettävät, mikäli näyttää, monessa suhteessa hiukan
30892: kituvaa elämää. Minä en täällä tahdo lausua yhtään mitään siitä,
30893: onko tämä oire ikävä vain päinvastoin, mutta varmaa on, että toi-
30894: selta puolen sosialidemokraattiset nuorisoseurat viettävät hyvin-
30895: kin virkeätä elämää ja käyvät eteenpäin. Tähän viimemainittuun
30896: nuorisoliittoon kuuluu se nuoriso, jota elähyttävät samat aatteet
30897: kuin kahtaviidettäosaa Suomen kansasta. Tämähän on, voidaan
30898: sanoa, joku pienempi osa Suomen kansasta ja kun pyydetään kan-
30899: natusta näille nuorisoseuroille, niin pyydetään siis kannatusta jol-
30900: lekulle puolueliitolle. Jo edellinen puhuja on huomauttanut siitä,
30901: että tällainen väite on tuulesta temmattu. Tietysti voi sanoa, että
30902: nämä toiset nuorisoseurat edustavat jonkunlaista puolueryhmitystä,
30903: vaikka niiden puolella on 2 15 Suomen kansasta. Kaikessa ta-
30904: pauksessa on tämä vähemmistö nyt siksi suuri, että sen pyyntöä
30905: ei sovi sivuuttaa noin ilman mitään. Mutta sehän on mahdollista,
30906: että tämän eduskunnan enemmistö, joka edustaa 3 15 Suomen kan-
30907: sasta, sittenkin hylkää tämän vähemmistön pyynnön. Siinä ta-
30908: pauksessa voidaan olla varmat siitä, että tämmöinen hylkääminen
30909: tulee herättämään hyvin pahaa verta tässä suuressa vähemmis-
30910:                      Apurahasta nuorisoseuroille.
30911: 
30912: 
30913: tössä. Ja - huolimatta siitä, mitä pahaa tästä väitteestä nyt sa-
30914: nottaneekin, - se voi viedä semmoisiin tuloksiin, jotka eivät ole
30915: tälle enemmistöHekään suotuisia. Ruotsissa löytyy kaksi suurta
30916: nuorisoliittoa, jotka käyvät pitemmälle kuin meidän vanhat nuo-
30917: risoseurat, nim. sosialidemokraatinen ja anarkistinen nuorisoliitto.
30918: Asian laita on semmoinen, että viimemainittu anarkistinen nuo-
30919: risoliitto on virkeämpi kuin toinen. Sen myöntävät n. s. porva-
30920: rillisetkin henkilöt. Minä pelkään suuresti, että jos nyt kielletään
30921: sosialidemokraatiselta nuorisoliitolta tämä hyvin vaatimaton
30922: summa, - s,ooo mk. vastalauseessa - niin syntyy aivan psyko-
30923: loogisesti semmoinen toinen liitto, joka ehkei kenenkään mielestä
30924: tässä eduskunnassa olisi suotava. Ja kun se nyt on mainitulla
30925: tavalla syntynyt, niin voimme olla varmat siitä, että useammat,
30926: jotka ovat tämän apurahan hylänneet, tulevat taas sanomaan: siinä
30927: se nyt on, taas on anarkismi tässä maassa yltynyt, ja ehkäpä pan-
30928: naan tämä syytös, niinkuin tähänkin asti muissa suhteissa, so-
30929: sialismin niskoille. Jos nyt niin olisi, että hyljätään tämä pyyntö
30930: s. o. 2 j 5 :n kansastamme pyyntö, niin tietysti ei ole meillä mitään
30931: muuta kuin tyynesti odottaa, kunnes tuo 2 / 5 muuttuu 3 j 5 :ksi ja
30932: sitten ottaa oppia tästä menettelystä silloin kuin tämä uusi asian
30933: tila on saavutettu.
30934:      Että nyt ei kuitenkaan kaikkialla näitä nuorisoliittoja porva-
30935: rillisellakaan taholla muissa maissa arvostella yhtä tylysti kuin
30936: niitä nähtävästi arvostellaan täällä meillä, täytyy minun pyytää
30937: saada lukea pienen otteen eräästä Ruotsinmaan lehdestä, joka taval-
30938: lansa on tässä kohden valaiseva: ,Allmänhetens syn på de socia--
30939: listiska lärorna börjar redan en smula klarna. Annu kan naturligt-
30940: vis i en eller annan undangömd socken benämningen socialist
30941: tvinga kallsvetten ur gamla gummors pannor och få helvetes rys-
30942: ningar att kita efter ryggmärgen på dygdiga landthandlande. Men
30943:  det är numera icke så sällsynt att få höra de mest aktade med-
30944: borgare uttala sig med sympati eller åtminstone med någon mera
30945: tillnvktrad fasa om den fruktade socialismen"- sitte seuraa muu-
30946: tamien kunnioitettavien henkilöiden nimiä, jotka minä sivuutan-
30947:  ,Icke länge sedan utlät sig en teologieprofessor i Upsala på det
30948: mest iofordande sätt om våra socialdemokratiska ungdomsklubbar.
30949:  T. o. m. prester hör man då och då mer eller mindre i genomskin-
30950:  ligt syfte prisa socialismen såsom den kristligaste af alla läror".
30951:  Tämä on täysin porvarillisesta lehdestä ja minä pyytäisin laskea
30952:  varsinkin nämä lausunnot eduskunnan sydämmelle, etenkin mitä
30953:  tulee tuon teologiian professorin lausuntoon sosialistisista nuori-
30954:  soseuroista.
30955:      Tasapuolisuuden nimessä, jota täällä sanotaan yleensä kanna-
30956:  tettavan, minä pyydän saada kannattaa toista vastalausetta sem-
30957:  moisenaan.
30958:                      Istunto 26 p. lokakuuta 1907·
30959: 
30960: 
30961:    Ed. Komu: Koska tämäkään asia ei näy puhujain puutteesta
30962: kärsivän, niin luovun puheenvuorostani.
30963: 
30964:    Ed. Sipponen: Tässä kysymyksessä olevassa asiassa 30,000
30965:  markan myöntämisestä nuorisoseurojen avustukseksi ehkä lienen
30966: yksin toisella kannalla kuin muu eduskunta. Mutta tahdon tuoda
30967:  kumminkin käsitykseni ilmi, sillä käsillä oleva asia minun mieles-
30968:  täni koskettelee tärkeimpiä ja kalleimpia valtiollisia eli toisin sa-
30969:  noen kansallisia tehtäviä, sentähden kun siihen sisältyy nuorison
30970:  kasvatus, sillä sitä varten kai nuorisoseuroja avustettaisiin. Suu-
30971:  rin kansallinen kalleutemme on Suomen nuoriso, sillä nuorisosta-
30972:  han riippuu kansamme tulevaisuus ja voima, mikäli se meistä ih-
30973:  misistä on mahdollista. Nuorisosta ottavat lapsuuden ijässä kas-
30974:  vavaiset paljon elämän ominaisuuksia ja mielen innostusta, joka
30975:  viittoo polkua heidän nuorisoksi kehittymisensä tiellä. Siis mil-
30976:  lainen on nuoriso, millaiset pyrinnöt, toiminta ja aatteet,mistä sy-
30977: ·dämen iloa ja elämän toimia valaiseva, ylläpitävä ja hallitseva
30978:  voima, siitä se luo kuvan, siitä se kylvää siemenen jälkeen tule-
30979:  vaan nuorisoon. Samoin on nuoruuden aika se, joka hyvinkin vaka-
30980:  vasti määrää nuorisolle eteenpäin tulevan miehuuden ja vanhuuden
30981:  elämänuran, harrastukset, toimet ja pyrinnöt. Silloin omistetaan
30982:  sydämen ihanteet ja el:ämän toiminnan perustus lasketaaan, jonka
30983:  päälle tulevaisuuden toivo rakennetaan ; sillä enimmiten niin tapah-
30984:  tuu, että minkälainen on nuoruus, semmoinen on koko elämänai-
30985:  kuinen sydämen ja mielen ahkeroiva halu ja toimi. Suomalainen
30986:  sananlaskukin sanoo: Mitä nuorena oppii, sen vanhana muistaa.
30987:  Minä sydämestäni soisin ja toivon, että meillä on täällä paljon
30988:  valtioviisaita, ja samalta toivon, että ne ottaisivat nuorisoseurojen
30989:  toiminnasta tarkan vaarin, ja laskisivat niille vakavan perustan
30990: saattamalla nuorisoseuroissa nuorison sydämiin kylvetyksi sem··
30991:  moista oppia, elämän nautintoa ja sen innostuUavaa kuihtuma·-
30992:  tonta ja lakastumatonta voimaa, joka saisi kansamme nuorison
30993: Dttamaan ajasta vaarin sekä maalle hyödyksi ja kaunistukseksi
30994:  uhraamaan nuoruuden hehkuvan innon ja uhkuvan voiman. Sillä
30995: ei nuorisoseuramme ole tällä kertaa autetut, että niille uhraamme
30996:  kymmeniätuhansia markkoja. Se minusta tuntuu huolestutta-
30997:  valta, kun eduskunta menee myöntämään noin suuria summia
30998:  nuorisoseuroille, eikä ole tässä perusteluissa mainittu mitään,
30999:  miten nämä varat tulisi käyttää, tai mitään asiallista valvontaa
31000: niille. Minä en tunne sitä nuorisoliittoa, jolle nämä rahat tulevat
31001:  myönnetyiksi, mutta tunnen moniakin nuorisoseuroja maalais-
31002:  paikkakunnilla, ja olen tullut siihen käsitykseen, että ne olisi en-
31003:  sin saatava toimeliaalle ja vakavalle toiminnan pohjalle työsken-
31004:  telemään, joten niistä voisi olla sitten kansalle hyötyä, ja sitte mi-
31005: näkin olen valmis myöntämään vaikka enemmänkin avustusta.
31006:                      Apurahasta nuorisoseuroille.
31007: 
31008: 
31009: Vaan sitä en voi ainakaan näissä oloissa mennä nuorisoseuroille·
31010:  myöntämään. Sillä nykyisten nuorisoseurojen toiminta ainakin
31011: monessa paikoin maaseuduilla on kevytmielistä, huikentelevaista:
31012:  intohimojen vallattomuutta. Jos tätä saapi jatkua, jos sitä oi-
31013: kein valtiollisesti avustetaan, niin on se maallemme suuresti tur-
31014: miota tuottavaa, sillä useat nuorisoseurat ovat ummistaneet sil-
31015: mänsä kaikelle totuudelle, ja pääasiallisesti toimivat vaan turhuu-
31016: den huvien toimeenpanemisessa. Sentähden ovat kansamme sy-
31017: vissä riveissä maaseuduilla ne tuottaneet monille vanhemmille
31018: huolta, harmia ja sydämen surua. Sillä ne vanhemmat, jotka sy-
31019: dämestään haluaisivat ja tahtoisivat säilyttää nuorisolle elämän
31020: vakavuutta sekä saattaa nuorisomme ammentamaan sielun ja ruu-
31021: miin täyttävää iloa oikeasta ilon lähteestä, josta samalla sydämen
31022: puhtaus ja elämän innostus sekä sen kuihtumaton voima kaunis-
31023: taa ja vahvistaa nuorisoa, saattaen sen siveänä ja toimeliaana uh-
31024: raamaan nuoruudenkin uhkuvan voiman elämän todellisuuksien
31025: toimintaan, ovat suruksensa huomanneet, miten monet kevytmie-
31026: liset, turhuuden huvia toimeenpanevat nuorisoseurat ovat heille
31027: olleet esteenä tässä kalliissa toimessa, sillä ne koettavat vaikut-
31028: taa nuorisoon kaikilla keinoilla, ottaen huviensa puolustukseksr
31029: sanomalehtien ilmoitukset ja valtion suosiellisuuden sekä sen
31030: kannatuksen, jolla todistavat menettelynsä oikeaksi, ja näin lu-
31031: moavat valtion luvallisuudellansa monen nuoren sydämestä van-
31032: hempain neuvot, opetuksen ja omantunnon äänen.
31033:      Arvoisa eduskunta! Jos me menemme tätä kevytmielistä:
31034: nuorisoseurojen toimintaa edelleen ilman vakavaa toiminnan kor-
31035: jaamista jatkamaan, niin me saatamme tehdä maallemme huonon·
31036: palveluksen. Minä en tahdo mennä tässä tällä kertaa laveam-
31037: malti puhumaan, enkä eduskunnan kallista aikaa kuluttamaan.
31038: Lausun vaan muutamia kohtia.
31039:     Ensiksi: Jos kansamme nuoriso, niinkuin monet ainakin maa-
31040: laispaikoissa monissa paikoin, tulevat saamaan sitä jatkaa että
31041: nuoriso muodostuisi vaan huvinuorisoksi, niin niistä tulee tositoi-
31042: miin kykenemättömiä kansalaisia. Luodaan suuria mielikuvi-
31043: tuksia elämän onnesta ja ihanteista, näiden saavuttamisen toi-
31044: veilla innostetaan itsensä nuoruuden aikana. Ikä kuluu, tulee
31045: miehuuden aika, tulee perheen elatus, n. s. leipähuolet, jokapäi-
31046: väisen elämän vaatimat tarpeet astuvat esiin todellisuudessa ja
31047: nuo monet ihanat onnen tavoitukset pettävät. Tämä saattaa mo-
31048: nen elämän surulliseksi ja vaikuttaa tympäisevästi. Mikään ei
31049: enää tahdo tuntua hyvältä, ilo tuntuu kadonneelta ja turhalta.
31050: Kaikki tämä menee vielä sille mukiin, jolla on rikkautta, varoja
31051: ja oppia. Mutta jos köyhyys ja puute astuvat esiin, jos elämä
31052: vaatii tosi ponnistusta ja miehuutta toimeentulemiseksi, jos on
31053: käynyt toisin kuin ihanteellisesti oli toivottu, niin tämä saattaa.
31054:                     Istunto 26 p. lokakuuta 1907-
31055: 
31056: 
31057: monen huveissa kasvaneen nuoren epätoivoiseksi, alakuloiseksi,
31058: synkkämieliseksi, elämään kyllästyneeksi. Osa semmoisista saat-
31059: taa viettää päivänsä tyytymättömänä ja murheellisella mielellä,
31060: toimiansa tehden, tuntematta tyytyväisyyttä toimeensa. Ja toi-
31061: set niistä eläen toivattomuudessa tulevat yhteiskunnassa tekemään
31062: kaikellaisia turmiollisia tekoja itsensä elättämiseksi sekä siitä sur-
31063: keasta kateudesta, jolla he joutuvat kadehtimaan heitä onnelli-
31064:  sempien elämää, nimittäin niitten, joilla on varoja ja rikkautta.
31065: Kuin myöskin yksi osa, jotka näkevät ilot itsensä jättäneen ja ta-
31066: voitetun onnensa pettäneen, joutuvat tuskalliseen epätoivoon.
31067:      Tästä epätoivon kurjuudesta on näillä valtiopäivillä meille va-
31068:  semmalta puolen kyllin selvästi monessa puheessa tuotu esiin.
31069:  Saatettanee väittää että tämmöistä epätoivon kurjuutta tuo köy-
31070: hyys ja puute eikä huveissa vietetty nuoruus. Mutta minä en
31071:  sitä väitettä saata uskoa. Sillä meillä on monta todellista esi-
31072: merkkiä niistä, jotka ovat elämän tosioloissa ja Herran pelvossa
31073: nuoruutensa viettäneet sekä ovat joutuneet kurjassa köyhyy-
31074:  dessä ja puutteessa elämänsä päiviä viettämään, vaan ovat toi-
31075:  vorikkaina suurimmassakin kurjuudessa ponnistaneet ja saaneet
31076:  onnellisen voiton. Muistelkaamme vaan vaikka esi-isiemme his-
31077:  toriaa, joiden köyhyys ja kurjuus on ollut paljoa suurempi kuin
31078: nykyisinä aikoina on mahdollinen, mutta he eivät joutuneet epä-
31079:  toivoon silloinkaan, vaikka täytyi panna leipäänsä kolmin ker-
31080:  roin petäjäistä. Heillä oli nuoruutensa voima tallella, he pon-
31081: nistivat työssä miehuullisesti ja työllensä tuloksia toivoivat tai-
31082:  vaasta. He lohduttivat toisiansa elämän taistelussa: ,Vaikka ko-
31083:  kee, eipä hylkää Herra", ja niin toivonsa ilolla näkivät toteutuvan.
31084:  He jättivät kunniallisen kestävyytensä voiman kansansa kaunis-
31085: tukseksi. Mitä sanotaan meidän nykyisestä kansastamme, niistä,
31086:  jotka huvissa eläen ovat nuoruutensa päivät viettäneet, sen his-
31087: toria todistaa.
31088:       Toiseksi: Seikka joka herättää huolestuttavaa harmia mo-
31089:  nille vähävaraisille vanhemmille, on se nuorisoseurojen monipuo-
31090: linen juhlamaksujen nylkeminen, kun yhdestä juhlasta otetaan
31091:  jopa kolmekin maksua, nimittäin sisäänpääsymaksu, näyttämö-
31092:  maksu ja tanssimaksu, milloin markka, milloin 50 penniä, siis
31093:  maalaisvaroissa hyvinkin suuri meno. Eräs perheen isä, joka
31094: 'Oli vähänpuoleisissa varoissa, kertoi minulle tästä surunsa. Hän
31095:  sanoi: ,Tuo nuorisoseura on tullut minulle niin raskaaksi kuor-
31096:  maksi etten minä sitä mitenkään voi sietää, minulla kun on kolme
31097:  poikaa ja kaksi tytärtä ja niitä minä en voi saada mitenkään este-
31098:  tyksi sinne menemästä, vaan täytyy antaa rahaa vaikka viimei-
31099:  set, sillä niin ovat minunkin lapseni tulleet ylimielisiksi. Ja mi-
31100:  nulta menee rahaa noihin kiusallisiin remuihin enemmän kuin vuo-
31101:                      Apurahasta nuorisoseuroille.
31102: 
31103: 
31104: simaksuihin. Onpa kansa tästä tullut siis vastenmieliseksi nuo-
31105: risoseurojen toiminnalle.
31106:      Kolmas seikka on se, että nuorisoseurat saattavat kansamme
31107: nuorison pitämään Jumalan sanan halpana, kun ne sunnuntai- ja
31108: juhlapäivistä tekevät rohkiasti suuren turhuuden huvipäivän,
31109: josta kansamme saattaa kansojen hallitsijalta saada raskaan
31110: rangaistuksen.
31111:      Olen tässä esiintuonut muutamia niitä tosiseikkoja, jotka mi-
31112: mm ovat saattaneet sille kannalle, etten voi nyt avustusta myön-
31113: tää. En suinkaan tahdo nuorisoseurojen toimintaa vastustaa, jos
31114: ne rakennetaan todellisen toiminnan pohjalle, mutta jos ne saavat
31115: näin ainoastaan huvitoimikunnan aikaansaamiseksi, kaikenlaisen.
31116: kevytmielisyyden edistämiseksi toimia, niin minun täytyy sitä
31117: sentähden vastustaa ja ehdottaa että eduskunta tässä kohden ru--
31118: peaisi vakaviin toimenpiteisiin, että asiat tulisivat oikealle to-
31119: lalle johdetuiksi. En suinkaan tällä sano sitä että tuo nuoriso-
31120: liitto, jolle rahat annetaan, olisi sitä vaikuttanut tai ei, sillä minä
31121: en tunne sitä, mutta puhun ainoastaan vaan niiden olojen perus-
31122: tuksella, joita tunnen. Ja tästä johtuneella johtopäätöksellä minä
31123: en voi muuta kuin ehdottaa että eduskunta ei myöntäisi nuoriso-
31124: seurojen avustukseksi valtiovarainvalio!mnnan ehdottamaa 30,000
31125: markkaa.
31126: 
31127:     Ed, Vemmelpuu: Vastalauseen tekijät vaativat valtionapua
31128: nuorisoseuroille, jotka ovat syntyneet sosiaalidemokraatisen puo-
31129: lueen keskuudesta ajamaan määrättyä maailman katsomuskantaa
31130: ja kehittämään nuorisoa määrättyyn suuntaan, kuten vastalau-
31131: seessa suoraan sanotaan. Vastalauseen tekijät katsovat nämä
31132: seurat yhtä oikeutetuiksi saamaan valtionapua kuin varsinaiset
31133: ulkopuolellakin puolue-elämää toimivat seurat. Minusta ei to-
31134: dellakaan pitäisi mennä niin pitkälle vaatimuksissa, että valtio-
31135: apua pyydetään suorastaan puolueseuroille. Silloin olisi aivan
31136: luonnollista, että kaikkien puolueiden keskuudessa syntyvät nuo-
31137: risoseurat olisivat oikeutetut saamaan samanlaista valtionapua.
31138: Ruotsalainen puolue voisi perustaa seuroja sen puoluetarkoituksia
31139: ajamaan ja sitä maailmankatsomuskantaa edistämään, mikä heillä
31140: on; suomalainen, nuorsuomalainen puolue, ne voisivat tehdä
31141: myös samalla tavalla, perustaa nuorisoseuroja oman puolueensa
31142: keskuuteen, sillä tarvitseehan niidenkin kasvattaa nuorisoaan
31143: omaa maailmankatsomustaan ymmärtämään.
31144:     Meidän maamme varsinaiset nuorisoseurat ovat avoinna kai-
31145: kille kansalaisille puolueisiin katsomatta.    Kuulukoon mies ja
31146: nainen mihin puolueeseen tahansa, niin hän voi mennä näihin
31147: seuroihin, joita jo on olemassa, ja joiden tarkoitus on nuorison si-
31148: veellinen kohottaminen ja virkistävän huvin ja ajanvieton tarjoa-
31149:                        Istunto 26 p. lokakuuta 1907.
31150: 
31151: 
31152: minen. Ja koska ne ovat avoinna kaikille kansakerroksille ja kai-
31153: kille luokille, eivätkä aja minkään erityisen puolueen pyyteitä eikä
31154: minkään erityisen puolueen maailmankatsomuskantaa, niin niitä
31155: ei voi nimittää, kuten vastalauseessa tehdään, puoluelaitoksiksi,
31156: sillä niitä ne eivät ole. Jos yksi tai toinen seura on tehnyt itsensä
31157: syypääksi sellaiseen, niin se ei ole oikeutettu saamaan valtionapua.
31158:  Suomen Nuorison-Liiton johtokunta pitäköön huolta siitä, ettei
31159:  se päästä nuorisoseura-alalle mitään puoluehenkeä; jos se sitä ei
31160: voi tehdä, niin saakoon olla varma siitä, että vastaisuudessa tämä
31161: nuorisoliitto ei mitään valtioapua tule saamaan. Mutta jos tämä
31162: johtokunta kykenee pitämään huolta siitä, että seurat yhä edel-
31163: leenkin pysyvät kokonaan aattee\lisella pohjalla, niin ne minusta
31164: ovat oikeutetut sitä saamaan. Liittyköön sosiaalidemokraattisen
31165: puolueen nuoriso, jos se tahtoo valtioavusta osalliseksi tulla, näi-
31166: hin nuorisoseuroihin yhteiseen sivistystyöhön, sillä pitäisihän ai-
31167: nakin sivistyksen, luonteen kehityksen ja tapojen jalostamisen
31168: olla vhteistä kaikelle nuorisolle. Mitä varten meidän tarvitsee
31169: erott~a jo nuoruudesta pitäen eri puolueiden nuoriso eri ryhmiin
31170: ja siten ikäänkuin tehdä tuota raja-aitaa yhä jyrkemmäksi, miksi
31171: emme voi toimia yhdessä saman sivistyksen, luonteen jalostami-
31172: sen puolesta? Jos jonkun muun puolueen keskuudessa syntynyt
31173: nuorisoseura pyytäisi valtioapua, en, näillä samoilla perusteilla,
31174: voisi sitä kannattaa.
31175:      Muuten minä en myöskään voi ymmärtää niitä uhkauksia,
31176: joita sosiaalidemokraattien puolelta yleensä aina saadaan kuulla,
31177: jos heidän kaikkia toivomuksiaan muut eivät voi kannattaa, ja
31178: jommoisen ed. af Ursinkin äsken lausui. Turhilta tuntuvat mi-
31179: nusta tällaiset uhkaukset. Mitään ei minusta myöskään merkitse,
31180: että täällä, niinkuin ed. af Ursin teki, luetaan kappaleita joista-
31181: kin ulkomaalaisista sanomalehdistä, joita lehtiä emme lainkaan
31182: tunne, ja joiden kirjoittajista emme myöskään mitään tiedä. Täl-
31183: laista menettelyä saatan käsittää sitäkin vähemmin, kun muistan
31184: erään sosiaalidemokraattisen naisedustajan täällä jonkun kerran
31185: lausuneen, että sosiaalidemokratia Ruotsissa on suuresti takapa-
31186: julla, että siellä ei ole päästy siihen oikeaan sosiaalidemokraatti-
31187: seen henkeen kuin Suomessa. Näin ollen tuntuu minusta kum-
31188: m~lliselta, että lähdetään, kun on kysymys sosiaalidemokraattisen
31189: puolueen toiveiden ajamisesta, lukemaan mietteitä Ruotsin
31190: puolelta.
31191:     Minä kannatan valiokunnan mietintöä.
31192: 
31193:     FA. Rosenqvist, V. T.: Jag tror värkligen, att det är gan-
31194: ska betydelselöst att hålla långa andraganden i denna fråga.
31195: Hvar och en har sin ståndpunkt på förhand gifven och kommer
31196: att rösta därefter. Det skulle ju visserligen vara ganska frestande
31197:                       Apurahasta nuorisoseuroille.
31198: 
31199: 
31200: att litet närmare skärskåda de uttalanden, som här gjordes utaf en
31201: pedagog, hr af Ursin, men det är ju så, att, då en person med
31202: hull och hår har gifvit sig åt en riktning, så betraktar han sedan
31203: alla frågor, också pedagogiska, från denna riktnings ensidiga
31204: ståndpunkt. Jag skall därför icke uppehålla mig därvid, - det
31205: skulle ju icke heller tjäna till något - , utan fatta mig all-
31206: deles kort.
31207:     Ju mer ungdomsrörelsen kan vara fri från politik, desto bättre
31208: är det; denna princip ville jag för min del fastslå. Om jag då
31209: håller mig tili den reservation, för hvilken man nu här taiat så
31210: mycket, så medgifves i densamma uttryckligen, att Finlands so-
31211: cialdemokratiska ungdomsförbund värkar uti partisyfte. Därför
31212: är det icke berättigadt att understöda en sådan förening. Detta
31213: kan däremot icke med fog påstås om ungdomsrörelsen öfverhuf-
31214: vud i vårt land. Det händer väl, att äfven inom dessa ungdoms-
31215: föreningar någon gång på enskilda orter framträdt missförhållan--
31216: den i antydt afseende, men det hör icke till ungdomsföreningarnas
31217: pricip, som är ett arbete i upplysningens tjänst. Och om nu
31218: landtdagen besluter att afböja förslaget om understöd för Finlands
31219: socialdemokratiska ungdomsförbund, och gör det på den grund
31220: att denna förening arbetar i partisyfte, så ligger däri tillika en
31221: fingervisning för alla andra ungdomsföreningar att hålla sig
31222: ijärran från politiken. - Jag ber att få understöda utskottsbe-
31223: tänkandet.
31224: 
31225:     Ed. Kallio: Olen valiokunnassa äänestänyt tätä toista vas-
31226: talausetta vastaan, en siitä syystä, että se on sosiaalidemokraat-
31227: tinen, vaan siitä syystä että, kun valiokunnassa esitettiin tuon
31228: sosiaalidemokraattisen nuorisoliiton I §, niin kävi siitä liian räi-
31229: keästi selville, että tuon liiton tarkoituksena on luokkakasvatukseen
31230: terästää nuorisoa, kuten siinä muistaakseni sanat kuuluivat. Val-
31231: tiovarain antaminen tällaisiin tarkoituksiin olisi minusta kerras-
31232: saan mahdoton. Samalla syyllähän voitaisiin silloin minkä muun
31233: puolueen tarkoituksiin tahansa valtiovaroja vaatia, niinkuin täällä
31234: jo ed. Vemmelpuu huomautti. Ed. Viitanen täällä sanoi, että enti-
31235: set nuorisoseurat ovat myös puolueseuroja, mutta sitä hän ei vali-
31236: tettavasti kuitenkaan todistanut eikä voikaan pätevillä syill~ todis-
31237: taa. Nykyisissä nuorisoseuroissa on kymmeniä tuhansia jäseniä
31238: ja pidetään jo vuosittain tuhansittain esitelmiä. On huomattava,
31239: että nuorisoseuraliikkeellä on neljännesvuosisadan työ takanaan
31240: todistuksena siitä, että se on koettanut kaikkia kansan kerroksia
31241: kohottaa ja kehittää.
31242:     Täällä ed. af Ursin pelotteli meitä tulevaisuudeUa, että jos he
31243: joskus ovat enemmistössä, niin he myöskin tekevät sen vastapal-
31244: veluksen, että he tulevat hylkäämään näiden toistenkin seurojen
31245:                                                            !66
31246:                       Istunto 26 p. lokakuuta 1907·
31247: 
31248: 
31249: valtioavun. Tämäkin on hyvä kansan tietää. Hän luki täällä
31250: muun muassa eraan nuoren ruotsalaisen runoilijan, Ossian
31251: Nilssonin lausunnon sikäläisistä nuorisoseuroista; tämä runoilija
31252: on luultavasti näiden radikaalisimpien nuorisoseurojen toimimie-
31253: hiä eikä hänen sanalleen minun mielestäni senvuoksi ole juuri tä-
31254: män yhteydessä mitään arvoa annettava. Ed. af Ursin myös teki
31255: kummallisen johtopäätöksen siitä, että ellei nyt anneta tälle sosiali-
31256: demokraattiselle nuorisoliitolle valtiovaroja, niin se psykoloogi-
31257: sista syistä muuttuu anarkistiseksi. Kyllä ei näytä ed. af Ur-
31258: sinillakaan olevan kovin paljon toivomista tältä nuorisolta.
31259:     Ed. Sipposelle voisi paljonkin vastata, mutta minusta hänen
31260: lausuntonsa oli sitä laatua, ettei eduskunnan aika varsinkaan näin
31261: viimeisillä hetkillä ole aijottu tällaisiin luennoimisiin. Kannatan
31262: valiokunnan mietintöä.
31263: 
31264:    Ed. Merivirta: Jos minä olisin vakuutettu siitä, että nuoriso-
31265: seurat ovat todella sellaisia hyödyllisiä laitoksia, jommoisiksi niitä
31266: on ajateltu ja ylistetty, niin minäkin kannattaisin sydämmestäni
31267: valtioavun myöntämistä nuorisoseuraliitolle. Mutta se kokemus,
31268: mikä minulla on nuorisoseuroista, on ihan päinvastainen. Minä
31269: en ole saanut nuorisoseuroista muuta käsitystä kuin että ne ovat Ju-
31270: malasta vieraantuneen nuorison huvitteluseuroja ja tällä tavoin ovat
31271: herättäneet ja herättävät vakavamielisissä kristityissä pahennusta.
31272: Sen pitemmälle en tahdo tästä asiasta puhua.
31273:     Jos minulla on vähän toiveita ja hyviä ajatuksia nuorisoseu-
31274: roista ylimalkaan, niin sitä vähemmin on minulla vielä niitä sosiaali-
31275: demokraattisen nuorisoseuran toiminnasta.           Jos ei sovi puhua
31276: juuri paljon uskonnollisuudesta ja kristillisyydestä nuorisoseuroi-
31277: hin nähden ylimalkaan, niin vielä vähemmin voi siitä puhua sosiaali-
31278: demokraattisen nuorisoliikkeen yhteydessä. Tunnettuahan on, että
31279: sosialidemokraatit ovat ohjelmastaan ja toiminnastaan pyyhkineet
31280: pois viimeisetkin rippeet kristillisyydestä. Tähän suuntaan sosiaa-
31281: lidemokraattinen liike tahtoo ottaa nuorisenkin kasvatuksen, toi-
31282: sin sanoen sosialidemokraatit tahtovat ja koettavat juurruttaa
31283: nuorukaisten sydämistä jo varhain sen jälellä olevan jumalanpelon
31284: ja kristillisyyden, mitä he ovat saaneet joko kodissa tai koulussa.
31285: (Vasemmistosta: Vale! Oikeistosta: Oikein! Puhemies: Hiljaa!).
31286: Tämä on kuitenkin tunnettu tosiasia huolimatta vastaväitteistä.
31287: Minä sentähden jyrkästi vastustan sellaista anomusta, että ha-
31288: luttaisiin erityistä apurahaa sosiaalidemokraattisen nuorisoliik-
31289: keen turvaamiseksi. Jos näin menetellään, silloin - sanon sen
31290: suoraan- käytetään peräti väärin ja kelvottomasti valtion varoja.
31291: Murheella tätä katselevat kansalaiset, joille on kallista, millaiseksi
31292: Suomen nuoriso kasvatetaan, kasvatetaanko se Jumalaa pelkää-
31293:                      Apurahasta nuorisoseuroille.
31294: 
31295: 
31296: väksi, kristilliseksi nuorisoksi vai päinvastoin. Lyhyesti, minun
31297: kantani siis on eikä ainoastaan minun, vaan monen tuhannen kan-
31298: salaisen Suomenmaassa, ettei valtiovaroja olisi ensinkään käytet-
31299: tävä nuorisoseurojen tukemiseksi, ei ainakaan niin kauan, kun
31300: nämä nuorisoseurat eivät ole osoittautuneet todellisesti kristiUi-
31301: siksi nuorisoseuroiksi, ja kaikkein vähimmin olisi ryhdyttävä kan-
31302: nattamaan sosiaalidemokraattisen nuorisoliikkeen harrastusta.
31303:     Vastustan apurahan myöntämistä sekä Suomen Nuorisoliiton
31304: kannattamiseksi kuin myöskin sosiaalidemokraattisen nuorisoliik-
31305: keen turvaamiseksi.
31306: 
31307:      Ed. Ahmavaara: Ed. Viitanen lausui mielestäni aivan hyviä
31308: perusteita valiokunnan mietinnön puolesta ja sen vastalauseen
31309: hylkäämisestä, jota hän kuitenkin kannattaa. Hän sanoi että
31310: olisi puoluepikkumaisuutta, jos vastalause hylättäisiin, ja todis··
31311: taisi se että eduskunta tahtoo pysyä entisellä kannallaan. Näillä
31312: erittäin hyvillä syillä minä hylkään vastalauseen. Se olisi todel-
31313: lakin puoluepikkumaisuutta, jos täällä ruvettaisiin valtion yleisiä
31314: varoja puoluetarkoituksiin uhraamaan. Minusta sen vuoksi aivan
31315: hyvällä syyllä voidaan pysyä entisellä kannalla ja toivoisin että
31316: aina eduskunta pysyisi tällä kannalla, niin ettei se rupeaisi kenen-
31317: kään puolueen kukkaraita valtion varoilla täyttämään (hyvä!).
31318: Jos sosialidemokraattisen puolueen nuorisoliitto työskentelisi sa--
31319: malla perustalla kuin muut nuorisoliitot, nim. nuorison sivistyk-
31320: sen ja kansanvalistuksen edistämistä varten, niin silloin olisi tie-
31321: tysti annettava apurahaa. Mutta valiokunnassa luettiin sosiaalisen
31322: nuorisoliiton ohjelma -· ihmettelen ettei ole sitä pantu vastalau-
31323: seeseen - ja siitä kävi täysin selville, millä perusteella tämä liitto
31324: toimii. Siinä oli hyvin paljon voimasanoja, m. m. että tarkoi-
31325: tus on terästää nuorisoa luokkataisteluun sosiaalidemokraattisten
31326: aatteiden hyväksi ja muuta tämän tapaista siinä oli. Se olisi
31327: ollut pantava vastalauseeseen, jotta olisi tiedetty, mikä ohjelma
31328: tällä liitolla on. Eduskunta ei hylkää vastalausetta sen takia, että
31329:  siinä on pyydetty avustusta sosiaalidemokraattiselle nuorisoliitolle,
31330: se käy kyllä selville siitä, että on annettu apua Kansannäyttämölle.
31331:  Apua tullaan aina myöntämään sivistystarkoituksiin, mutta kyllä
31332:  silloin mentäisiin pitkälle, jos jokainen puolue koettaisi saada
31333:  puolueagitatsiooninsa hyväksi valtiovaroja.
31334:       Mitä sitten af Ursinin, tuon pedagoogin, uhkauksiin tulee,
31335:  ovat ne sitä laatua, että niihin ei juuri tarvitsisi kajota, ne kun
31336:  eivät ketään peloita. Tässä uhkauksessa samoin kuin vastalau-
31337:  seessakin on se hyvää, että siitä käy selville, että kun sosiaalide-
31338:  mokraatit tulevat enemmistöksi, käyttävät he valtiovaroja puo-
31339:  luetarkoituksiin. En sitä epäile enkä luule että sitä muutkaan,
31340:  jotka ovat tulleet tuntemaan tuon puolueen virkeätä puolueintoa
31341:                      Istunto 26 p. lokakuuta 1907·
31342: 
31343: 
31344: epäilisivät, ettei niin tule tapahtumaan. Mutta on hyvä Suomen
31345: kansan tietää, mitä tapahtuu, kun tämä puolue tulee enemmistöksi,
31346: että nim. se ei välitä koko Suomen kansasta, vaan ajaa puolue-
31347: etuja. Se on hyvä tietää. Kannatan valiokunnan mietintöä.
31348: 
31349:     Ed. Pajari: Epäilemättä tekisi eduskunta väärin, jos se tun-
31350: nustaisi sen periaatteen oikeutetuksi, mikä sisältyy vastalausee-
31351: seen, sillä silloin tultaisiin valtion puolesta kannattamaan sitä sai-
31352: raaloista elämäntilaa, joka meidän maassamme puolue-elämään
31353: nähden vallitsee. Pitäisi päinvastoin pyrkiä siihen että kaikki ih-
31354: miset ymmärtäisivät niitä syvällä olevia lähteitä, joista ihmisen
31355: elämä vuotaa, ymmärtäisivät antaa arvon toisellekin, jos tunnus-
31356: tavat ja tuntevatkin oman arvonsa. Nuorten varsinkin pitäisi so-
31357: pia samaan tupaan kehittymään, vaiistumaan ja ottamaan vastaan
31358: niitä vaikutuksia, joita heille vastaista yhteiskuntaelämän muo-
31359: dostamista varten annetaan. Luonnollista tietysti on, että kan-
31360: sakunnassa ehdottomana enemmistönä oleva katsantokanta määrää
31361: asiat ja jos meidän sosialisteilla oleva katsantokanta tulee enem-
31362: mistöksi, epäilemättä silloin valtiovarojakin käytetään niihin tar-
31363: koituksiin, joita silloin ainoiksi oikeiksi tunnustetaan. Mutta ku-·
31364: ten tunnettu, nyt eivät asiat ole vielä sillä kannalla.
31365:      Ed. Sipposen lausunnon johdosta olisi paljonkin sanottavaa,
31366: sillä se itse asiassa sisälsi hyvin paljon totta. Ne kuvaukset.
31367: joita hän täällä antoi, ne ovat tosiperäisiä kuvauksia. Olot, var-
31368: sinkin sillä puolella Suomea, mistä hän on kotoisin, ovat sillä
31369: kannalla. Nuorison melkein villi elämä, sen huvitteluhalu on pääs-
31370: syt nuorisoseurain kautta ikäänkuin luvallisiin, laillisiin muotoi-
31371: hin. Ovathan sen paikkakunnan sanomalehdet viime syksynä tien-
31372: neet kertoa pöyristyttäviä juttuja siitä, mitä nuorisoseurain ilta-
31373: mien yhteydessä on tapahtunut. Huvitteluhalu on päässyt ke-
31374: hittymään rajattorniin määriin, se on kieltämätön tosiasia.
31375:      Mutta ed. Sipponen ei yrittänytkään todistamaan, vaan päin-
31376: vastoin hän epäili sitä, onko tähän ollut syynä se seikka, että Suo-·
31377: men Nuorisoliitolle on valtiovaroja myönnetty. Minä puolestani
31378: luulen tietäväni, että se ei suinkaan ole ollut siihen syynä. Päin-
31379: vastoin se koettaa puolestaan vähentää semmoisia elämänilmiöitä
31380: nuorisoseuraliikkeessä. Tokkopa näitä varoja milloinkaan on
31381: käytetty ja pyydettykään huvitilaisuuksien järjestämiseen. Suo-
31382: men Nuorisoliitollahan tietääkseni on säännöt, joiden mukaan se
31383: varojaosa käyttää, ja etupäässä niitä käytettäneekin luentokurs-
31384: sien ja esitelmätilaisuuksien järjestämiseksi nuorisoseura-piireissä_
31385: Siihen tarkoitukseen ne tietysti ovat mitä luvallisimpia.
31386:     Nuorisoseurat ovat tähän asti. ainakin sikäli kuin minä tiedän.
31387: käsittäneet kaikki puoluevivahdukset ja puolueryhmitykset. Siinä
31388: nuorisoseurassa, jota minä lähimmin tunnen, taitaa olla suurin osa
31389: sosialisteja. Heitä on sekä johtokunnassa että muuten jäsenten
31390:                      Apurahasta nuorisoseuroille."
31391: -~--------~         -------------------~-
31392: 
31393: 
31394: 
31395: 
31396: joukossa tuntuvasti. He tietysti alkavat päästä määrääviksi, ja
31397: minun tietääkseni juuri niitä asioita, jotka ovat etualalla työväen-
31398: piireissä, lienee siellä etupäässä käytetty luentoaineinakin, eivätkä
31399: n. s. porvarilliset ole siitä ollenkaan pahentuneet. Meidän pitäisi-
31400: kin pyrkiä siihen, että ihmiset itse ymmärtäisivät valita ja tutkia
31401: kaikki ja pitää sen, minkä paras on.
31402:      Että Karjalan kansan keskuudessa ja osaksi kenties muualla-
31403: kin olot ovat sillä kannalla kuin on valitettu, siihen ei suinkaan ole
31404: itse nuoriso syypaa. Kyllä syypäät ovat ne vanhemmat, jotka
31405: ovat laskeneet asiat sellaiselle kannalle, kun eivät ole pitäneet
31406: huolta nuorison elämästä ulkopuolella kotia. He ovat kyllä istu-
31407: neet kädet ristissä ja valittaneet tämän maailman pahuutta. Mutta
31408: sillä ei maailma parane. Heidän olisi pitänyt tietää velvollisuu-
31409: tensa. Eiköhän liene lopultakin niin, että nuoriso on semmoinen,
31410: minkälaiset ovat vanhemmat, ja yhteiskunta sellainen, minkä-
31411: laisia ovat kaikki sen yksityiset jäsenet. Jos me tahdomme tule-
31412: vaisuudestamme huolehtia, niin meidän on juuri nimenomaan
31413: huomio kiinnitettävä nuorisoon. Ja kun tähän tarkoitukseen val-
31414: tionvaroja käytetään, niin sehän velvoittaa sekä hallitusta että
31415: kansan vanhimpia ottamaan nuorison elämänkin suuremman ar-
31416: vostelun alaiseksi kuin missä se tähän asti on ollut.
31417:      Valtiovarainvaliokunta ei ole perustelussaan sanonut mitään,
31418: mitenkä kyseessä olevia varoja on käytettävä, eikä minun mieles-
31419: täni se ole tarpeellistakaan, koskapa varojen käyttämistä varten
31420: Suomen Nuorisoliitolla on tarkat ohjesäännöt, ja näiden ohje-
31421: sääntöjen mukaan, sikäli kuin minä tiedän, ne eivät suinkaan tule
31422: kansan nuorison turmioksi. Minä siis lyhyesti pyydän kannattaa
31423: valiokunnan. mietintöä.
31424: 
31425:     Ed. V. Alithan: Detta anslagsbelopp, som i reservationen
31426: begäres, är ju icke stort, det skall erkännas, och personligen skulle
31427: jag gärna unna åt dessa ungdomsföreningar detta anslag, men jag
31428: kan dock icke vara med om att förorda det på särskilda grunder.
31429: Det gäller närmast en fråga om takt, och jag tänker att de socialis-
31430: tiska ledamöterna af kammaren ändock sist och slutligen skola be-
31431: hjärta denna sida af saken. Det är på det sättet med dessa ungdoms-
31432: föreningar, att de visserligen icke begränsa inträdesåldern nedåt så
31433: synnerligen långt, men de begränsa den alls icke uppåt. Och så mycket
31434: jag känner till ungdomsföreningar, tror jag, att i flera af dem finnas
31435: ungdomar af min ålder och af hr af Ursins ålder och andra sådana där
31436: motsvarande ungdomar. Strängt taget skulle sålunda ett partis
31437: samtliga medlemmar kunna sluta sig till ungdomsföreningar och i
31438: sådan form bära upp statsunderstöd, och det är detta som gör saken
31439: betänklig. J ag medgifver visserligen att inom de öfriga ungdorns-
31440: föreningarna - de icke-socialistiska ungdomsföreningarna - det
31441:                      Istunto 26 p. lokakuuta 1907·
31442: 
31443: 
31444: förhållande gör sig gällande att äldre i dem deltaga, och det är icke
31445: ens beklagligt, utan tvärtom önskvärdt. Men såvidt jag känner
31446: ungdomsföreningarna, så finnas där personer af alla möjliga partiskift-
31447: ningar, konservativa, liberala, radikala o. s. v., och just detta gör att
31448: dessa ungdomsföreningar såsom sådana ej drifva någon särskild politik.
31449: Att i ungdomsföreningarna diskuteras politiska frågor, det är natur-
31450: ligt, när dessa frågor äro på dagordningen. Det kan äfven vara upp-
31451: lysande för föreningarnas medlemmar och bidraga till deras utveck-
31452: ling som medborgare, men mig veterligen hedrifves i ungdomsförenin-
31453: garna öfverhufvudtaget icke politik. Då nu konsekvensen af be-
31454: viljandet af anslag för ungdomsföreningars grundande i ett särskildt
31455: partipolitiskt syfte skulle föra i sin sista utveckling därhän, att samt-
31456: liga partier skulle kunna börja bekosta sina partiorganisationer med
31457: statens medel, så skulle detta föra alldeles in absurdum. Det är
31458: därför detta anslag icke kan bevilj as. J ag hoppas det kommer att
31459: behjärtas af hrr socialister, och att de ickc kornma att betrakta det
31460: såsom partiförföljelse, om jag nu måste yrka på afslående af reser-
31461: vationen.
31462: 
31463:     Ed. Alkio: Pyysin puheenvuoroa pääasiallisesti selvittääkseni
31464: kahta seikkaa. Toinen oli se, että täällä ovat jotkut puhujat kaivan-
31465: neet selvitystä siitä, millä tavalla nuorisoliitto käyttää näitä varoja
31466: joista on kysymys, ja toinen se, että joku puhuja, muistaakseni ed.
31467: af Ursin, huomautti siitä, että viime aikoina on nuorisoseurojen kes-
31468: kuudessa havaittu lamautumista.
31469:     Ensiksikin huomautan siitä, että valtiovarojen myöntäminen
31470: tapahtui niin myöhään viime vuoden lopulla, samoin kuin määräys
31471: siitä, että varat on käytettävä sen vuoden sisässä, että niiden käyttä-
31472: misestä ei ole vielä saatu riittävästi selvää. Mutta minä voin antaa
31473: tietoja siitä, millä tavalla varoja on etupäässä käytetty ja millä ta-
31474: valla niitä aijotaan edelleenkin käyttää, jos niitä saadaan.
31475:     Niinkuin tunnetaan, on nuorisoseuroilla ollut suurin puute siinä,
31476: että taitavia neuvojia nuorisoseura-työn alalla ei ole ollut. Näitä
31477: varoja on käytetty siihen, että taitavia neuvojia on koetettu saada
31478: jokaisen keskusseuran piiriin kiertämään nuorisoseurojen keskuu-
31479: dessa antamassa neuvoja käytännöllisessä ja aatteellisessa nuoriso-
31480: seuratyössä. Sitten on pantu toimeen luentokursseja, joissa luentoja
31481: on pidetty kaikilta yleissivistyksenisiltä aloilta, mitä nuorisoseurojen
31482: harrastuspiiriin on saatettu lukea. Sitten on pantu toimeen esitel-
31483: mämatkueita, jotka ovat viipyueet noin päivän tai pari paikassaan
31484: pitäen useampia esitelmiä itsekasvatuksesta ja nuorisoseuratyöstä.
31485: Sen lisäksi on käytetty näitä apuvaroja myös kirjastojen perustami-
31486: seen ja lisääxniseen semmoisissa nuorisoseuroissa, jotka toimivat
31487: vaikeammissa oloissa. On myös pantu erilaisia kursseja toimeen,
31488:                       Apurahasta nuoriseseuroille.
31489: 
31490: 
31491: m. m. maatalouskirjanpitokursseja muutamissa tienoissa, kun on
31492: ajateltu että nuorisoseurojen on tässäkin suhteessa otettava alote.
31493:     Tämän lisäksi pyytäisin vielä huomauttaa, että varoja on etupäässä
31494: käytetty kesku'5seurojen toimenpiteen kantta, nim. siten, että Nuo-
31495: rison Liitto ei ole välittömästi niitä käyttänyt, vaan on ne jaettu
31496: keskusseurojen kesken, jotka ovat saaneet niitä vapaasti käyttää
31497: paikallisiin tarpeisiin edellä mainitulla tavalla.
31498:     Sitten tuohon toiseen asiaan, nim. että nuorisoliike olisi osoittanut
31499: väsähtymistä. Pyydän sen johdosta huomauttaa, että varsinkin
31500: nuorisoseuratyön alalla olivat routavuodet siksi painostavia, että
31501: kun ne ohi vihdoin menivät, on ollut todellakin ponnistusta ja työtä
31502: saada senlaatuinen työ, jota nuorisoseurat ovat edustaneet, uudel-
31503: leen vauhtiin. Jokainen tietää, että routavuosina varsinkin nuoriso-
31504: seuroja ja niiden kokoontumisvapautta ahdistettiin, jopa paljon seu-
31505: roja lakkautettiin ja uusien seurojen perustamiuen oli kokonaan
31506: ehkäisty. Kun routavuodet loppuivat, on puoluetoiminta ollut
31507: niin voimakas, että sellaisella työllä, jota nuorisoseurat edustavat,
31508: ei ole ollut varsinaisia edellytyksiä. Mutta viime aikoina varsinkin
31509: sen toiminnan kautta, joka on saatettu panna toimeen näiden val-
31510: tiovarojen avulla, on uudelleen näyttäytynyt varsin huomattavaa
31511: edistystä tällä alalla, joten siis saattanee varmana pitää, että nuoriso-
31512: seurojen työ, jos valtiovaroja yhä edelleen saadaan samaan tarkoi-
31513: tukseen, tulee uudestaan elpymään ja tulee olemaan voimakkaana
31514: vastapainona sille varsinaiselle puoluetoiminnalle, josta täälläkin
31515: on niin paljon valitettu.
31516:     Sitten täällä on myös puhuttu toisesta vastalauseesta, jossa eh-
31517: dotetaan sooo markan apurahan myöntämistä myös sosiaalidemo-
31518: kraatisille nuorisoseuroille. Minä ajattelen tästä asiasta sillä ta-
31519: valla, että nuorisoliike tässä maaassa on ollut etupäässä yhteiskun-
31520: nallinen allianssi ja että nuorisoseurojen keskuuteen on saattanut
31521: tulla yhteistoimintaan kaikenlaisten erilaisten ajatussuuntien edus-
31522: tajat ilman että sieltä on ketään pois karkoitettu. Nyt on asian-
31523: laita kuitenkin sillä tavalla että sosiaalidemokraattinen nuoriso-
31524: liike on syntynyt, mikäli minä olen ollut tilaisuudessa huomaamaan,
31525: pääasiallisesti silmällä pitäen puolueagitatsioonia. Minä kuitenkin
31526: luulen että sosiaalidemokraattinen nuorisoliike ei sellaisena saata
31527: pitkälle jatkua, jos nim. niitä. periaatteita, jotka tässä vastalauseessa
31528: on esiintuotu, aijotaan noudattaa. Vastalauseessa nim. sanotaan:
31529: ~Päätarkoituksena sosiaalidemokraattisella nuorisoliitolla samoin,
31530: kuin toisillakin nuorisoseuraliikkeillä, on kuitenkin nuorison kehittä-
31531: minen itsekasvatuksen avulla kunnon kansataisiksi ja siinä niillä
31532: on kaikilla työalaa, joka ansaitsee kaikinpuolista tukemista valtiou
31533: puolelta.>> Kun minä nyt ajattelen, että sosialismi sellaisenaan sit-
31534: tenkin on jotakin muuta kuin tavallinen puolueilmiö, ja kun arvelen,
31535: että tämä liike kehittyessään voisi muodostua, varsinkin jos edus-
31536:                        Istunto 26 p. lokakuuta ICJ07·
31537: 
31538: 
31539: kunta sille tunnustusta antaisi, sellaiseksi että se harjoittaisi nuorison
31540: kasvatusta siinä hengessä, joka näissä sanoissa ilmenee, niin minä en
31541: epäile puolustaa sooo markan apurahaa annettavaksi sille liitolle,
31542: joka toimii sen ajatuksen pohjalla, joka näissä lukemissani lauseissa
31543: ilmenee.
31544:     Mutta tämän lisäksi täytyy minun huomauttaa siitäkin että, jos
31545: sosiaalidemokraattinen nuorisoliike toimii tämän ajatuksen pohjalla,
31546: minä en tiedä, mikä estäisi sitä silloin yhtymästä Suomen Nuorison
31547: Liittoon, sillä Suomen Nuorison Liitto ei suinkaan pane esteitä sem-
31548: moiselle liikkeelle, joka toimii tämmöisellä ohjelmalla. Mutta sen
31549: lisäksi, huomauttaakseni vielä niille, jotka ajattelevat tämän apurahan
31550: vastustamista, vetoan siihen, että varsinaisella nuorisoliikkeellä on
31551: ollut erityisesti kysymyksenalaisena se, millä tavalla saataisiin myös
31552: niin sanottu palvelijanuoriso innostumaan senkaltaiseen valistus-
31553: työhön, jota nuorisoseurat tarkoittavat. Siinä suhteessa on tehty,
31554: minä voin sen vakuuttaa, monia eri kokeita. Täällä äsken sosiaali-
31555: demokraattien puolelta sanottiin että nuorisoliikkeen keskuudessa
31556: on säätyeroitus niin voimakas, että sen kautta on karkoitettu palve-
31557: lusnuoriso pois ja että sosiaalidemokraattisesta nuorisoliikkeestä ei
31558: koskaan tarvitsisi sellaista valittaa. Minä uskallan vakuuttaa että
31559: nyt jo on sellaista valitettu ja minullekin on sellaista kerrottu. Huo-
31560: mautan tätä ainoastaan siksi, että tuo ainoa muistutus, joka tä.ällä
31561: on nuorisoliikkeen toimintaa vastaan tehty, ei suinkaan pidä paik-
31562: kaansa, sillä luokkarajain käyminen ei suinkaan ole niin helppo ja
31563: selvä asia. Siinäkin tulee kai sosiaalidemokraattinen liike ennen
31564: pitkää saamaan huomattavia kokemuksia. Mutta niinkuin sanoin,
31565: kun sosiaalidemokraattisen nuorisoliikkeen tarkoituksena on ennen
31566: kaikkea herättää syvien rivien nuorisoa itsetietoiseen valistustoimin-
31567: taan ja siinä suhteessa kehittää heissä halua itsensä kasvattamiseen,
31568: niin jos sosiaalidemokraattinen nuorisoliitto voisi käyttää valtio-
31569: varoja siihen tarkoitukseen ja sillä tavalla kuin se äsken lukemissani
31570: sanoissa ilmenee, niin, kuten sanoin, minä en millään tavalla katsoisi
31571: itseäni edes oikeutetuksi vastustamaan näiden apurahojen myöntä-
31572: mistä myös sosiaalidemokraattiselle nuorisoliitolle. Toinen on asia,
31573: jos niitä aijotaan käyttää varsinaisiin puoluetarkoituksiin, mutta
31574: mikäli vastalauseesta käy ilmi, ei sellaista ajatusta ole.
31575: 
31576:      Ed. Martikainen: Minä olisin suonut, että porvarilliset edus-
31577: tajat olisivat tässä asiassa olleet edes yhtä rehellisiä kuin sosiaali-
31578: demokraatit. - Minä uskallan jaottaa nuorisoseuraliikkeen nyky-
31579: oloissa kahtia, porvarilliseen ja sosialistiseen. Kun katselee porva-
31580: rillisten nuorisoseurojen toimintaa, on se siksi porvarillista, että työ-
31581: läisnuoriso ei niissä viihdy. Piiat ja rengit siellä ovat inhottnja,
31582: se on selvä. Ja näille piioille ja rengeille tahtoisivat nyt sosiaalide-
31583: mokraatit myöskin saada sivistystä, kehitystä ja tietopnolisuutta
31584:                        Apurahasta nuorisoseuroille.
31585: 
31586: 
31587:  hankituksi ja hiukan verran siihen valtionavustusta. Niitten työ,
31588: ·olkoon se sitte porvarillisten tahi sosialististen nuorisoseurojen toi-
31589:  meenpanemaa, on todella niin suuren arvoista, että kansanvaltaisen
31590: ·eduskunnan pitäisi olla siksi myötätuntoinen, että nyt pyydetyt
31591:  apurahat myönnettäisiin· tinkimättä. Minä uskaltaisin olla siksi
31592:  radikaalinen, että satojatuhansiakin sellaiselle liikkeelle luovuttaisin.
31593:  Kun nyt eduskunnalla on monia muita tärkeitä tehtäviä edessä, en
31594: pitemmältä käytä eduskunnan aikaa, vaan ehdottaisin, että tämä
31595: nuorisoseuroille myönnettävä apuraha korotettaisiin 40,000 markaksi
31596:  ja jaettaisiin siten, että porvarillinen nuorisoliitto saisi 2o,ooo, sosiaali-
31597:  nen I5,ooo ja ruotsalainen 5,000 markkaa.
31598: 
31599:      Ed. Valpas: Tämän asian yhteydessä on käytetty tilaisuutta
31600:  hyökätäkseen, kuten tavallista, koko sosiaalidemokratiian kimppuun,
31601:   ja minä arvaan, että täältä vielä tulee perästä suuria miehiä, jotka
31602:  tekevät vielä kovempia hyökkäyksiä kuin tähän asti on tehty. Pap-
31603:  pistaholta on vedottu siihen vaaliaikana jo perin tarkkaan kulutet-
31604:  tuun keppihevoseen, että sosiaalidemokratiia on kova uskonnon hyl-
31605:  kääjä, uskonnon vihaaja, jumalan kieltäjä ja mikä lieneekään. Kui-
31606:  tenkaan ei ole kehdattu mainita, että meidän puolueemme ohjel-
31607:  massa on >>uskonto jätetty yksityisasiaksi,>> johonka sisältyy, että uskon-
31608:  nollisten ihmisten tulee saada perustaa vapaasti yhdistyksiä ja niissä
31609:  yhdistyksissä sitte edistää uskonnollista tunnettaan ja selvitellä
31610:  uskonnollisia ajatuksiaan. Siis ei tahdota hävittää uskontoa, ei
31611:  jumalanpelkoa, ei kristillisyyttä, mutta vaaditaan vapautta, vaadi-
31612:  taan niitä valtion kahleita pois, jotka siellä täällä ovat sellaisen va~
31613:  pauden tiellä.
31614:      Tämä nuorisoliike, jolleka etupäässä on ehdotettu valtioapua,
31615:  työskentelee, niinkuin tiedämme, myös kristillisellä pohjalla. Emme
31616: rsuinkaan me sosialistit ainakaan sen takia tahdo vastustaa valtio-
31617:  avun myöntämistä sille. Mutta sitäkin nuorisoliikettä on sillä ihan
31618:  rutivanhoilliselta kristillisyyden taholta silloin tällöin solvailtu.
31619:  Minä muistutan erään piispan lausuntoa, joka vakuutti, että se nuo-
31620:  risoliike ei ole sanottavasti vaikuttanut Suomen nuorison sivistämi-
31621:  seksi, joka lausunto suuressa määrässä on perätön.
31622:      Tuo porvarillinen nuorisoliike on, niinkuin täällä on huomautettu,
31623:  ihan ehdottomasti puolueliike. Sehän käy selville siitä, että sen
31624:  etunenässä on henkilöitä, jotka ovat tunnetut mitä ankarimmiksi
31625:  puoluemiehiksi. Sellaisia miehiä on m. m. ed. Kares. Kenessähän
31626: ·On havaittu puoluekiihkoa suuremmassa määrässä? Ja jos sellainen
31627:  henkilö menee nuorisoseuraan tai muualle saarnaamaan ja pitämään
31628: ·esitelmiä, niin onkohan luultavaa, että puoluetakki silloin jää pois.
31629:   Päinvastoin se puoluehenki, mikä yksilöissä ylipäänsä on, vaikuttaa
31630:  myös silloin, kun ne toimivat nuorison keskuudessa. Jos rehellisesti
31631:   tunnustetaan, niin kyllä on porvarillisten puolueitten tarkoitus nuo-
31632:                     Istunto 26 p. lokakuuta 1907.
31633: 
31634: 
31635: risoseurojen avulla vaikuttaa myös puolueen hyväksi. Ja tyhmiä
31636: ne olisivat, jos ne eivät näin tekisi. Ed. Alkio olisi myös mielestäni
31637: perin tyhmä, jos ei hän ollessaan mahtavan nuorisoliikkeen johdossa
31638: edistäisi puolueensa tarkoituksia ja koettaisi saada nuorisosta kasva-
31639: maan väkeä, joka tulisi äänestämään ed. Alkiota edelleen eduskun-
31640: taan.
31641: 
31642:    Puhemies: Järjestykseen!
31643:     Ed. Valpas: Tämä kuuluu välttämättä asiaan. Mutta vaikka
31644: tuo porvarillinen nuorisoliike vaikuttaa puoluenäkökantojen mukai-
31645: sesti, niin täytyy myöntää, että sillä on osaksi jalostava ja sivistävä
31646: vaikutus, se vetää nuorisoa pois pahoista seuroista, juopotteluista ja
31647: monista rikoksista ja edistää siinä suhteessa suuressa määrin Suomen
31648: kansan siveellistä puolta. Ja kun tämä seikka otetaan huomioon,
31649: niin on mitä lämpimimmin puollettava, että myös sitä nuorisoliikettä
31650: valtion varoilla tuetaan. Mutta minun ymmärtääkseni tämä seikka
31651: ei tee ollenkaan tarpeettomaksi myöskin työläisnuorisoliikkeen avusta-
31652: mista. Työläisnuorisoliike on etupäässä uuden ajan ilmiö. Se joh-
31653: tuu ehdottomasti taloudellisista syistä, niistä taloudellisista syistä,
31654: että työväkeä on tehty kapitalisteista riippuviksi palkkaorjiksi ja
31655: varsinkin siitä, että työväkeä on kasaantunut erikoisiin keskuspaik-
31656: koihin, teollisuuslaitoksiin, kaupunkeihin ja sillä tavalla tuotu myös.
31657: työläisnuoriso toistensa lähelle. Jollei tuolla nuorisolla ole mitään
31658: harrastuksia, niin vajoo se hyvin tunnetuista sosiaalisista syistä
31659: hyvin kurjaan tilaan. Tiedetään, kuinka puutteellinen työläisnuori-
31660: son kasvatus täällä Helsingissä ja eräissä kaupungeissa on. Siltä
31661: puuttuu kotikasvatus osaksi sen takia, että vanhemmat eivät saata
31662: kasvattaa nuoria, kun niitten täytyy olla päivät työssä. Kun äidit
31663: ovat päivät työssä, tehtaissa, leipomoissa tai muissa sellaisissa pai-
31664: koissa, niin silloin nuoria joutuu vetelehtimään huonoon katuelä-
31665: maan. Niitä, niinkuin tiedetään, liikuskelee kallioilla, ne muodoste-
31666: levat kaikeltaisia liigoja ja perehtyvät paheisiin. Jopa on nähty
31667: että ne muodostavat oikeita rosvokoplia, jotka menevät varastamaan
31668: milloin konjakkipulloja, milloin rommipulloja, milloin tunkeutuvat
31669: yksityisten huoneisiin, ryöstävät kelloja, sormuksia, ja myövät sekä
31670: panttaavat niitä, ostavat sitte rahoilla joko viattomia nautintoai-
31671: neita, mutta ostavat myös aivan turmiollisia aineita, väkijuomia tai
31672: muita sen sellaisia. Yhteiskunnan suoranainen velvollisuus olisi
31673: koettaa estää nuorisoa vajoomasta tuollaiseen elämään, estää niin
31674: suuressa määrässä kuin mahdollista. Kapitalistinen järjestelmä
31675: on niin huono, niin kurja, että kaikkea nuorisoa tuskin millään kei-
31676: noilla voidaan pelastaa. Kokemus suuremmista kaupungeista osoit-
31677: taa, että niissä nuorien henkilöiden rikollisuus kaikista sosiaalide-
31678: mokraattisista ja porvarillisista sivistävistä ponnistuksista huoli-
31679:                       Apurahasta nuorisoseuroille.
31680: 
31681: 
31682: matta yhä vaan on suhteellisesti kasvama."isa. Siitä huolimatta
31683: pitäisi koettaa vetää niin monta kuin mahdollista pois sieltä parem-
31684: paan vaikutuspiiriin. Ja sitä nuorisoa nyt, väitettäköön toiselta
31685: puolen mitä hyvänsä, on hyvin vaikea saada n. s. porvarillisiin nuo-
31686: risoseuroihin, joissa seuroissa on suuressa määrin toisenlainen tunne-
31687: elämä ja suuressa määrin toisenlaisia tarkoituksia kuin sen luontoisen
31688: nuorison asemaan soveltuu. Sillä siihen nuorisoon on elinkeskusta
31689: vaikuttanut siksi paljon, ettei se tahdo viihtyä niissä seuroissa, vaan
31690: näyttää kehitys menevän siihen suuntaan, että se nuoriso luo itsel-
31691: leen omantakeisia rientoja. Kun Itävallan nuorisossa alkoi tuollai-
31692: nen liike, niin selittivät he antamassaan julistuksessaan, että he
31693: koettavat vetää nuorisoa yhdistyksiinsä ja oman asian hyväksi tehdä
31694: edes sen verran kuin porvarilliset tekevät koiriensa ja hevostensa
31695: hyväksi silloin kuin tahtovat eläinsuojelusyhdistyksillä pelastaa niitä
31696: s. o. tahtovat jonkun verran yhteistoimilla auttaa itseään pois huo-
31697: noista oloista. Ja tosiaan on työläisnuorisolla kokonainen reformi-
31698: ohjelma esimerkiksi Itävallassa, jossa se vaatii itselleen lyhennettyä
31699: työaikaa, ja varsinkin kohdistuu huomio oppilasolojen korjaukseen.
31700: Itävallassa ovat ne menneet oppilasolojen korjauksessa koko pitkälle,
31701: ne ovat muodostaneet toimikuntia, jotka pitävät huolta siitä, että
31702: nuorison hyväksi ne lainsäännökset tulevat käytetyiksi, jotka nuo-
31703: rison asemaa tavalla tai toisella suojelevat. Nuo toimikunnat ja
31704: komiteat ovat panneet toimeen tutkimuksia, missä työnantajat
31705: rikkovat säännöksiä, paljastavat rikkomisia ja koettavat vetää työn-
31706: antajia edesvastuuseen ja sillä tavalla suuressa määrässä vaikuttavat,
31707: että nuorison asema ei ole tullut niin pahaksi kuin se olisi voinut
31708: tulla ja että niitä vähäisiä korjauksia lainsäädännössä, joita mah-
31709: dollisesti on voitu aikaansaada, on käytetty nuorison hyväksi. Täy-
31710: tyy myöntää, että tuollainen toiminta kasvattaa nuorisoa lailliseen
31711: henkeen, totuttaa nuorisoa kunnioittamaan niitä lakeja, joista sille
31712: on hyötyä. Böhmissä on m. m. nuorison toiminnalla saavutettu sen
31713: verran parannuksia, että iltakoulut on muutettu muutamissa pai-
31714: koissa päiväkouluiksi ja on siis iltakursseista päästy vapaaksi. Niistä
31715: maista kerrotaan, että työläisnuoriso useinkin ennen tätä nuoriso-
31716: liikettä oli hyvin pahankurista, se kyllä tahtoi itselleen parannuksia
31717: niin, että se kasaantai joukkoihin, jotka viskelivät rikki akkanoita
31718: ja tekivät kaikenlaista ilkivaltaa. Mutta nuorisoliikkeen vaikutuk-
31719: sesta on sen katsantokanta ainakin jonkun verran sielläkin muuttunut.
31720:     Täällä on väitetty, että sosiaalidemokraattinen nuorisoliike ei
31721: välitä mitään sivistysharrastuksista. Mutta kaikissa maissa, missä
31722: sosiaalidemokraattista nuorisoliikettä on, ovat sivistysharrastukset
31723: sen ensimmäisen huolen esineenä, ja on se siinä suhteessa saanut
31724: miltei ihmeteltäviä aikaan. Sosiaalidemokraattiseen nuorisoliik-
31725: keeseen kuuluu henkilöitä, joilla on niin hävyttömän pienet palkat,
31726: ettei luulisi niillä palkoilla voivan elääkään. Mutta näistä pienistä
31727:                      Istunto 26 p. lokakuuta 1907.
31728: 
31729: 
31730: paikoistaan he koettavat säästää ja muodostavat yhteisiä rahastoja;
31731:  kun eivät suuremmat herrat heitä auta, niin he hankkivat itselleen
31732: sivistysvälineitä ja taistelussaan näiden sivistysvälineidensä puolesta
31733: he osoittavat aivan hämmästyttävää urhoollisuutta ja kestävyyttä.
31734:  Monissa pienissä maissa, niinkuin Bulgariassa, koettavat he pitää
31735: yllä nuorisolehtiä, joita ei kovin paljon leviä ja joiden kannattami-
31736: seen täytyy nuorisoliikkeen luovuttaa vähiä varojaan. Sellaisissa
31737: maissa kuin Unkarissa, jossa valtaherrat vastustavat sosiaalidemo-
31738: kraattisen nuorison sivistyspyrkimyksiä, tämä nuoriso siitä huoli-
31739:  matta taistelee aatteittensa puolesta, hävyttömän santarmivallan
31740:  allakin. Se ylläpitää oinia lehtiään ja jos valtaherrat kieltävät
31741: heiltä kokoukset, niin kokoontuvat he IO:kin asteen pakkasessa
31742:  keskustelemaan asioistaan ja aatteidensa edistämiseksi työskentele-
31743:  maan. Itävallan nuorisoliike taas on järjestänyt itselleen hyvin
31744:  valistavia esitelmiä, ei ainoastaan sosialismin aloilta, vaan historian
31745:  ja muidenkin tieteiden aloilta, kuten esim. kirjallisuushistorian.
31746: Siellä kunnioitetaan runoilijoita suuresti, ja myös tiedemiehiä; m. m.
31747: Schillerin muistojuhliin ottaa sikäläinen sosiaalidemokraattinen nuori-
31748: soliike erikoisella mielenosoituksella osaa. N aapurimaassanime Ruot-
31749:  3issa taas on juuri sosiaalidemokraattinen valistusliike tuottanut ker-
31750:  rassaan suuremmoisia, hämmästyttäviä tuloksia. Tohtori Ursin jo
31751:  mainitsi täällä niistä kahdesta sosiaalidemokratian nimellä kul-
31752:  kevasta nuorisoliikkeestä, jotka siellä ovat olemassa. Toinen niistä
31753: -tunnetaan täällä nimellä >>hinke-berggreniläinen liike•>. Täällä on
31754: koetettu väittää, että meidän sosiaalidemokraattinen liike on saman-
31755:  lainen. Mutta ne herrat, jotka niin ovat väittäneet, eivät luonnolli-
31756: sesti ole tunteneet meikäläistä sosialidemokraatiiaa, eikä n. s. hinke-
31757:  berggreniläistä. Tuo liike on anarkisxniin vivahtavaa, se sotkee
31758: toisiinsa sosiaalidemokraattisia ja anarkistisia pyrintöjä. Alussa se
31759: liike on vetänyt verrattain runsaasti nuorisoa puoleensa. Oli aika,
31760: jolloin se oli eneministössä ja sosialidemokraattinen nuorisoliike
31761:  vähemmistönä niiden taistellessa keskenään. Mutta tämä oli ai-
31762:  noastaan sellaisena aikana, jolloin nuoriso oli siksi kehittämätöntä,
31763: -ettei se oikein ymmärtänyt nykyistä kapitalistista järjestelmää,
31764: -eikä ymmärtänyt niitä sosiaalidemokraattisia keinoja, joilla siitä on
31765:  vapauduttava, vaan turvautuu anarkismiin vivahtaviin ha,aveiluihin.
31766:  Lähes kaikissa muissakin maissa on sosiaalidemokraattinen nuoriso-
31767:  liike juuri alkuvaiheenaan osoittanut anarkismiin taipumusta, mutta
31768: sittekun sosiaalidemokraattinen sivistys on päässyt vaikuttamaan
31769:  nuorison keskuudessa, näyttävät tuollaiset vivahdukset vähenevän.
31770: Tanskassa oli 6oo anarkistista jäsentä, mutta kun siellä sosiaalide-
31771:  mokratia on päässyt vauhtiin on anarkistisessa ryhmässä enää jä-
31772: ·seniä vaan kahteen sataan. Ruotsissa on sosiaalidemokraattinen
31773:  nuorisoliike kasvanut varsin hämmästyttävässä määrässä. Ed.
31774: :af Ursin mainitsi, ettei se toimisi niin vilkkaasti kuin anarkistinen
31775:                        Apurahasta nuorisoseuroille.
31776: 
31777: 
31778: liitto. Se on erehdys. Siinä järjestössä on 17,000 maksavaa jäsentär
31779: kun taas hinke-berggreniläisessä järjestössä ei ole täyteen 4,000.
31780: Sitten tämä sosialistinen liike pitää yllä valistusvälineitä, erästä
31781: lehteä, jota joku vuosi sitte levisi vain muutamia tuhansia, mutta
31782: nykyään leviää sitä yli 40,000. Vieläkö parempaa todistusta sosiaali-
31783: demokraattisen nuorisoliiton sivistyksellisistä harrastuksista! Sa-
31784: malla se kustantaa myöskin kirjallisuutta, on julaissut 30 kirjallista
31785: teosta, joiden joukossa runoteoksia ja koko suuria teoksia.
31786:      Tällaisia esimerkkejä sosiaalidemokraattisen nuorison sivistys-
31787: harrastuksista voitaisiin vetää hyvin laajalti kaikista maista, var-
31788: sinkin Belgiasta, jossa se liike on koko lailla oivalla kannalla. Mutta
31789: tämäkin jo riittää osoittamaan porvarilliselta taholta tehtyjen väit-
31790: teiden mitättömyyttä ja perättömyyttä. Tämä liike menee ehdot-
31791: tomasti ilman valtioapuakin eteenpäin, kyllähän se on selvä asia.
31792: Me olemme täällä sentään heittäneet koetteeksi ehdotuksen että
31793: sosiaalidemokraattista nuorisoliikettä olisi valtionvaroilla avustettava
31794: koetteeksi niille porvarillisille, jotka ovat olleet olevinaan anarkismin
31795: vastustajia. On selvää, että anarkismi tulee versomaan etupäässä
31796: vähätietoisen nuorison keskuudessa, ja me selvästi osoitamme, että
31797: kun sosiaalidemokraattista valistusta levitetään nuorison keskuuteen,
31798: niin sitä saadaan vähenemään jossakassa määrässä. Nyt on her-
31799: roille asetettu koe eteen, tahtovatko he edistää anarkistista liikettä
31800: siten että eivät myönnä sosialistisille nuorisoseuroille varoja, vai
31801: onko heillä halu hävittää sitä ja edistää sosialistista liikettä, joka
31802: myöskin on vahingollinen porvarillisille, myöntämällä varoja.
31803:      Erittäin hyvä olisi, että sosialistiselle nuorisoliikkeelle avustusta
31804: myönnettäisiin. Mutta minun täytyy ihmetellä sitä sosiaalidemo-
31805: kraattien kainoutta, jota he tässä asiassa ovat osottaneet. Valtio-
31806: varainvaliokunnassa on suuri määrä sosiaalidemokraattisia jäseniä
31807: ja ne kehtaavat nyt tuoda sieltä julkisuuteen ehdotuksen, että por-
31808: varillisille seuroille myönnettäisiin 30,000 markkaa, mutta sosiaali--
31809: demokraattisille ainoastaan 5,000. (Hyvä.) Minä pyydän kysyä,
31810: mitä kohtuutta siinä on? Tohtori af Ursin mainitsi sitä tasapuoli-
31811: suudeksi. Mutta tahtovatko ne tasapuolisuuden edustajat tällä
31812: ehdotuksella ennustaa sitä, että ehkä ensi vuonna, jolloin nuo varat
31813: olisivat käytettävissä, sosiaalidemokraattisen liikkeen kannattajia
31814: olisi ainoastaan I/7 Suomen kansasta? Herra Wuolijoki! Tahdot-
31815: teka juuri sitä osottaa tuolla pienellä numerolla? Miksi ette tahdo-
31816: pysyä kohtuuden ja oikeuden kannalla, ja kohtuus ja oikeus ei ole
31817: tässä vähempi kuin että porvarillisille myönnettäisiin 3/5 siitä avus-
31818: tuksesta, joka kaikkiaan myönnetään, ja sosiaalidemokraateille zfs.
31819: Tältä kannalta meidän on lähdettävä, jos oikeuksia tahdotaan valvoa,
31820: eikä heittää pikkusyöttejä herroille, joita ei edes oikeuden kannalta
31821: voi puolustaa. (Hyvä.) Minä ehdottaisin nuorisoseuroille suurem-
31822: paa valtioapua kuin valiokunta on ehdottanut, mutta pelkään, että
31823:                       Istunto 26 p. lokakuuta 1907.
31824: 
31825: 
31826: valtioviisauden kannalta sanotaan, että kun valtiovarainvaliokunta
31827: on tehnyt ehdotuksensa, niin sen muuttamisesta olisi taas niin kau-
31828: hean suurta vaivaa, mietintö pitäisi lähettää takaisin valiokuntaan
31829: j. n. e. Minä sentähden tyydyn vaikka pahoilla mielin siihen, että
31830: vuodeksi rgo8 myönnettäisiin nuorisoseuroille 30,000 markkaa,
31831: mutta että jakoperuste tehtäisiin sellainen että Suomen Nuorisoliiton
31832: käytettäväksi niistä annettaisiin r8,ooo markkaa- s. o. 3/5· Nyt
31833: on eräs seikka otettava huomioon. On olemassa myös ruotsinkieli-
31834: nen nuorisoliitto. En tiedä, saavatko ruotsinkieliset seurat valtio-
31835: apua, mutta jolleivät ne saisi, niin minun mielestäni olisi nuo r8,ooo
31836: markkaa jaettava suomalaisen ja ruotsalaisen liiton, siis porvaril-
31837: listen nuorisoliittojen kesken esim. suhteellisesti väkiluvun mukaan
31838: tai jollakin muulla sopivalla tavalla. Jolieivät ruotsalaiset porvaril-
31839: liset nuorisoseurat saa mitään valtioapua, niin valvokoot ruotsinkieli-
31840: set edustajat nyt täällä niiden oikeuksia. Ehdotukseni toinen kohta
31841: tulisi kuulumaan: Suomen sosiaalidemokraattisen nuorisoliiton käy-
31842: tettäväksi suomenkielisen työläisnuorison valistamiseen g,ooo mark-
31843: kaa ja ruotsinkielisen työläisnuorison valistamiseen 3,000 markkaa.
31844: Ruotsinkieliset sosiaalidemokraattiset klubit, joita on olemassa,
31845: kuuluvat sosiaalidemokraattiseen nuorisoliittoon, joten siihen kuuluu
31846: kaksikielisiä seuroja. Ne saisivat yhteensä käyttää rz,ooo markkaa,
31847: ja minä olen varma siitä, että ruotsinkieliset ja suomenkieliset sosiaali-
31848: demokraattiset nuorisoseurat sopivat veljellisesti jakamaan nuo rahat
31849: oikeuden ja kohtuuden mukaisesti.
31850:     Lopuksi pyytäisin, että niistä valtiovarainvaliokunnan sosiaali-
31851: demokraattisista jäsenistä, jotka ovat tehneet puheenaolleen väärän
31852: ehdotuksen, joku luopuisi siitä ja yhtyisi kannattamaan tätä minun
31853: ehdotustani, jotta se saataisiin äänestyksen alaiseksi.
31854: 
31855:      Ed. Castren: Kieltämätön tosiasia on, että meidän kansamme
31856: nuoriso, kuulukoon mihin kansaluokkaan tahansa, kaipaa paljon
31857: enemmän tietoja ja paljon enemmän valistusta kuin nykyään on
31858: asianlaita. Kysymys on ainoastaan siitä,missä hengessä tätä tie-
31859: toa ja valistusta annetaan ja on annettava. Arvoisat vastalauseen-
31860: tekijät ovat käsillä olevaan valtiovarainvaliokunnan mietintöön
31861: liittämässään vastalauseessa m. m. ehdottaneet 5,000 markan val-
31862: tioavun myöntämistä Suomen sosiaalidemokraattisen nuorisoliiton
31863: toimikunnan käytettäväksi.
31864:      Mitä nyt ehdotukseen tulee, mikäli se koskee vastamainitun val-
31865: tioavun myöntämistä sosiaalidemokraattisen nuorisoliiton toimi-
31866: ktmnalle, on ainakin minulla toistaiseksi mainitun liiton toiminnasta
31867: hyvinkin vähä tietoja. Vastalauseen tekijät myöntävät itse, että
31868: puheenalainen sosiaalidemokraattinen nuorisoliitto alkoi vaikutuk-
31869: sensa ro päivä joulukuuta viime vuonna. Siis tämä liitto ei ole vielä
31870: toiminut edes vuottakaan, ja lienee siis jotensakin vaikea arvostella
31871:                       Apurahasta nuorisoseuroille.
31872: 
31873: 
31874: sen toiminnan laatua ja tuloksia. Mutta paitsi tätä seikkaa liittyy
31875: puheenalaisen valtioavun myöntämiskysymykseen muitakin seikkoja,
31876: jotka eivät kyllin valaise sitä seikkaa, onko kyseenalainen nuoriso-
31877: liitto ansainnut puheenalaista valtioapua. Vastalauseen tekijät
31878: ilmoittavat, että sosiaalidemokraattisen nuorisoliiton osastoissa on
31879: ollut keskustelun alaisena etupäässä yhteiskunnalliset kysymykset.
31880: Tätä en lainkaan epäile, mutta tuntemattomaksi jää, mihinkä hen-
31881: keen näitä yhteiskunnallisia kysymyksiä on käsitelty. Edelleen
31882: mainitaan keskustelun alaisena olleen antimilitarismi. Mihinkä
31883: henkeen tätä kysymystä on käsitelty? Onko kysymystä käsitelty
31884: ranskalaisen Herven henkeen? Sekin jää hämäräksi. Vastalauseen
31885: tekijät eivät siinä kohden ole antaneet minkäänlaista selvitystä.
31886: Vastalauseen tekijät myöntävät itse, että sosiaalidemokraattisessa
31887: nuorisoliitossa kehitetään nuorisoa >>määrättyyn suuntaan.>> Mihin
31888: suuntaan? Lain kunnioittamiseenko, vaiko sen ylenkatseeseenko?
31889:  Istutetaanko sosiaalidemokraattiseen nuorisoon sitä oppia, etteivät
31890: nykyiset yhteiskuntalait velvoita, vaiko päinvastaista? J uurrute-
31891:  taanko sanottuun nuorisoon sitä käsitystä, että lakia on noudatettava
31892: siksi kunnnes se laillisella tiellä muutetaan, vaiko sitä käsitystä, että
31893:  nykyiset lait ovat vain luokkalakeja, joitten yläpuolelle sosiaalide-
31894: mokraattinenliike voi ilman muuta asettua. Kaikki nuo kysymyk-
31895: set kaipaavat vastausta. Soisin siis, että sosiaalidemokraattiset
31896:  edustajat näihin vastauksen antaisivat.
31897:      Mikä muuten on sosiaalidemokraattisen nuorisoliikkeen ohjelma?
31898:  Julki luettakoon eduskunnassa tuo ohjelma, niin että jokainen kan-
31899: san edustaja voi sitä arvostella ja senkin nojalla päättää, onko valtio-
31900:  apua myönnettävä, vaiko kiellettävä.
31901:      Edelleen sanovat vastalauseen tekijät että päätarkoituksena
31902:  sosiaalidemokraattisella nuorisoliikkeellä on kuitenkin nuorison ke-
31903:  hittäminen itsekasvatuksen avulla >>kunnon kansalaisiksi.>> Tuo sana
31904:  >>kunnon kansalainen,>> riemastutti maalaisliiton johtajaa ed. Alkiota
31905:  siihen määrin, että hän ilman mitään oli valmis omasta puolestaan
31906:  myöntämään puheenalaiselle liitolle valtioavun. Minusta sietää
31907:  kumminkin tuo käsitys >>kunnon kansalainen>> jonkun verran selvittä-
31908:  mistä. Mitä ymmärtävät sosiaalidemokraatit kunnon kansalaisella?
31909:  (Naurua vasemmalta.) Ken heidän mielestään on kunnon kansa-
31910:  lainen? Onko heidän mielestään kunnon kansalainen se, joka kan-
31911:  nattaa nykyisiä yhteiskuntalaitoksia ja tahtoo niitä yhä kehittää
31912:  pääperusteiltaan yksityisomaisuuden ja persoonallisen vapauden
31913:  pohjalla, vai katsotaanko sitä kunnon kansalaiseksi, joka pyrkii
31914:  siihen, että nykyinen yhteiskuntajärjestys on kumottava, että sen
31915:  sijalle on asetettava yhteisomaisuus ja persoonallisen vapauden sijaan
31916:  valtion määräämisvalta. Katsovatko sosiaalidemokraatit että se
31917:  on kunnon kansalainen, joka tunnustaa tämän Suomenmaan kaikkine
31918:  laitoksineen kaikkien yhteiseksi isänmaaksi, vai onko se kunnon
31919:                         Istunto 26 p. lokakuuta 1907·
31920: 
31921: 
31922: kansalainen, joka kieltää tämän maan yhteiskuntajärjestyksineen ja
31923: oikeuslaitoksineen kaikkien meidän yhteiseksi isänmaaksi, julistaen,
31924: että köyhälistö ei sellaista isänmaata tunnusta, ja ettei sillä tätä
31925: nykyä sellaista ole. (Valhetta! vasemmalta) Tuokin kysymys
31926: kaipaa minun ymmärtääkseni ehdottomasti selvitystä, ennenkuin
31927: hyvällä omallatunnolla käy ratkaiseminen, onko puheenalaiseen
31928: tarkoitukseen valtionapua myönnettävä vaiko ei.
31929:     Minä siis toistaiseksi asetun odottavalle kannalle ja kaipaan
31930: selvitystä sosiaalidemokraattisten tässä eduskunnassa olevien jäsen-
31931: ten puolelta kaikkiin näihin kysymyksiin toivoen, että he ovat val-
31932: miit suoraan ja rehellisesti jokaiseen näistä kysymyksistä vastaamaan.
31933:     Edelleen minä kaipaan tietoja siitä, mitkä ovat sosiaalidemokraat-
31934: tisen nuorisoliiton liittotoimikunnan jäsenet ja mitkä henkilöt ne
31935: ovat, jotka innokkaimmin ovat puuhanneet tämän nuorisoliikkeen
31936: aikaansaamiseksi. Tähänkin toivon suoraa ja rehellistä vastausta,
31937: jääden siinäkin suhteessa odottavalle kannalle.
31938: 
31939:     Ed. Jalava: Ed. Sipponen Merivirran säestämänä on syyttä-
31940: nyt nuorisoa tai oikeastaan nuorisoseuroja, kuinka ne ovat vajou-
31941: tuneet ja kasvattaneet nuorison jumalattomuuteen. Minulla on
31942: tästä asiasta tietysti toinen mielipide.
31943:     Mitä ensinnäkin tulee siihen että nuorisomme on muka vajonnut
31944: jumalattomuuteen, niin sitä ei ole vajottaneet ainakaan nuorisoseu-
31945: rat, vaan kenties päinvastoin se että meillä on niin paljon sellaisia
31946: pappeja, jotka tahtovat esiintyä tuomareina ja ovat unohtaneet
31947: suuren mestarinsa käskyn: Älkää tuomitko ettei teitä tuomittaisi.
31948: Ed. Merivirta täällä oli valmis tuomitsemaan koko vasemmiston eli
31949: sosiaalidemokraatit jumalankieltäjiksi, mutta kuinkakan on hänen
31950: tuomionsa laita, jos vähän muistettaisiin sitä lausuntoa, jonka juuri
31951: mainitsin, jota suuri mestari on opettanut ja jota pitäisi ainakin
31952: pappien noudattaa, jos he tahtovat mestarin jälkiä seurata. Mutta
31953: se on myöskin tunnettu asia että tänä päivänä niinkuin ennenkin
31954: papit ovat niitä, jotka syövät leskien huoneet ja muodoksi pitävät
31955: pitkät rukoukset.
31956:     Mitä ensiksi nyt tulee siihen että nuorisoseurat muka ovat opetta-
31957: neet jumalattomuutta, niin sitä ei luonnollisesti voi kukaan muu
31958: lausuakaan kuin ahdasmieliset papit ja niiden sokeat seuraajat.
31959: Olisiko se tosiaankin parempi, jos ei nuorisoseuroja olisi ollut sivistä-
31960: mässä ja valistamassa nuorisoamme, että nuorisomme eläisi niinkuin
31961: se on ennenkin elänyt, kun ei vielä nuorisoseuroja ollut, että tavalli-
31962: sesti nurkkatanssit olivat yleisiä ja niissä kortinpeluu, juopottele-
31963: minen ja kaikki muu epäsiveellisyys rehoitti ylimmillään. Nuori-
31964: solla kun ei ennen ollut mitään yhteisiä edistysharrastuksia eikä ~i­
31965: vistyspyrintöjä, niin nurkkatanssit heidän sivistysahjojaan olivat.
31966: Tämä kai oli pappien mielestä kyllin suotava, se kai olisi sitä kristilli-
31967:                        Apurahasta nuorisoseuroille.
31968: 
31969: syyttä, jota entisajan nuoriso muka seurasi. Jokaisen täytyy tun-
31970: nustaa että kaikki edistysseurat ovat tehneet paljon sivistystyön
31971: eteen. Paikkakunnalla maaseudulla, mihinkä edistysseuroja, vaik-
31972: kapa nuorisoseurojakin, on perustettu, on se kantanut hedelmiä:
31973: sellaiset ilmiöt, jotka ennen olivat jokapäiväisiä asioita, kuten juo-
31974: potteleminen, tappeleminen, epäsiveelliset puheet ja muut sellaiset,
31975: ovat hävinneet jäljettömiin. Papisto ei ole kyennyt Suomen nuorisoa
31976: sivistämään, sentähden kansan täytyy itse perustaa itsellensä sivis-
31977: tyslaitoksia. Se sivistys, minkä kirkko on tehnyt, on ollut ja mennyt.
31978: Myönnettäköön että sillä on ollut ennen hyvin tärkeä tehtävä kansan
31979: sivistyttämisessä; onhan papisto opettanut kansalle lukutaidon, mutta
31980: papeilla ja kirkolla ei ole enää sitä merkitystä kuin sillä oli ennen,
31981: sillä valtiokirkon papit eivät yleensä enää pidä kansan sivistystar-
31982: peesta huolta. Ne vaan vetelehtivät palatseissaan pehmeillä höyhen-
31983: patjoilla ja välittävät viis siitä, mitä kansa kärsii ja minkälaiset nuori-
31984: solla on sivistysharrastukset, kunhan he vaan saavat kymmenykset
31985: kaikista kansan tuloista. Uskallanpa sanoa että jos ruvettaisiin
31986: arvostelemaan, vaikkapa puhtaasti uskonnolliselta kannalta, niin
31987: nuorisoseurat yhtähyvin kuin muutkin sivistysseurat ovat tehneet
31988: paljon enemmän uskonnonkin hyväksi sivistäessään kansaa, kuin
31989: mitä viime aikoina ovat kyenneet valtiokirkon papit tekemään.
31990:     Minä sentähden olisin itse puolestani suonut että nuorisoseura-
31991: liikkeelle olisi myönnetty enemmänkin rahoja kuin mitä tässä nyt
31992: on ehdotettu, mutta kun nyt on vaikea enää tehdä muutosta, niin
31993: tyydyn siihen rahamäärään, mikä on ehdotettu, mutta vaan niillä
31994: perusteilla kuin ed. Valpas toi esiin. Minä siis yhdyn kannattamaan
31995: hänen ehdotustaan. Mitä sitten tulee niihin kyselyihin ja tieduste-
31996: luihin, joihin ed. Castren tässä vaatii meidän sosiaalidemokraattien
31997: antamaan vastausta, niin huomautan että ovatkohan porvarilliset
31998: tuoneet tänne sääntönsä ja ohjelmansa luettavaksi ja nähtäväksi.
31999: Eiköhän niitä voida jossain muualla tarkastaa, ettei niitä tarvitse
32000: täällä tarkastaa. Ei täällä ole kansanopistojen ohjelmia eikä sään-
32001: töjä, ei Raittiuden Ystävien ohjelmia eikä sääntöjä eikä muidenkaan
32002: tarkastettu, vaikka niille on varoja myönnetty. Luuletteko, että
32003: sillä kykenette vastustamaan sosiaalidemokraattista liikettä, jos
32004: kiellätte sen nuorisoseurailta apurahan. Kyllä se on aivan yhtä
32005: turhaa, kuin koettaa kääntää aurinkoa radaltaan. Kyllä se liike
32006: pysyy, kasvaa ja voimistuu.
32007:      Pyydän vielä lisäksi huomauttaa niitä syitä, jotka meillä ovat
32008: saaneet sosiaalidemokraattisen nuorisoliikkeen syntymään. Se ei
32009: ole suinkaan tapahtunut sosiaalidemokraattisen puolueen eikä agi-
32010: tatsioonin vaikutuksesta, vaikka sellaista tahdotaan uskottaa. Ei,
32011: vaan nuorisossa on itse kasvanut tarve ja vaatimus siihen sen joh-
32012: dosta, etteivät porvarilliset nuorisoseurat ole kyenneet suorittamaan
32013: tehtäväänsä, niiden toiminnassa on kaivattu vapaampia tuulah-
32014:                                                                 I67
32015:                      Istunto 26 p. lokakuuta IfP7·
32016: 
32017: 
32018: duksia. Suomen nuorisoseurojen ohjelmassa on kyllä, että niiden
32019: tulee ajaa vapautta, veljeyttä ja tasaarvoisuutta, mutta todellisuu-
32020: dessa on asian laita niin - tunnen omasta kokemuksestani nuoriso-
32021: seuraliikettä, olen ollut siinä mukana- että jos maaseudulla nuoriso~
32022: seuraan liittyy joku renkimies tai palvelustyttö, tai joilla ei ole mitään
32023: herraskaista arvotitteliä, eikä ole manttaalimiehen poika tai tytär,
32024: niin kyllä hän on lapsipuolen asemassa, vaikkakin hän kuinka halu-
32025: aisi edistymisekseen toimia lauluseuroissa, näyttelyseuroissa j. n. e.,
32026: ei häntä päästetä mihinkään toimiin näissä seuroissa, vaan saa olla
32027: niinkuin lammas erämaassa. Sellainen luokkahenki vallitsee näissä
32028: nuorisoseuroissa, aivan ilmeisesti niissä halveksitaan työläisnuorisoa.
32029: Ja se on loukannut työläisnuorisoa, se on saattanut heidät kaipaa-
32030: maan sellaisia yhdistyksiä, joissa tuntevat, että tasa-arvoisuutta
32031: tahdotaan käytännössäkin toteuttaa eikä vaan paperilla. Tämä
32032: olkoon sanottu selvitykseksi tuolle paljon puhutulle pyrkimykselle
32033: luokkaeroon y. m. sellaiseen, jota muka nämä sosiaalidemokraatit
32034: niin suuresti edistävät.
32035:      Kuten jo lausuin, on aivan turha luulla, että valtioavun kieltä-
32036: misellä estettäisiin sosiaalidemokraattisen nuorisoliikkeen levene-
32037: mistä. Minä uskallan päinvastoin olla iloinen siitä, että niin teette,
32038: sillä täten te parhaiten saatte tuon liikkeen levenemään ja täten on
32039: ennen pitkää varmaa, että ne porvarillisetkin nuorisoseurat, jotka
32040: siellä täällä hajallaan meidän maassamme ovat, muuttuvat sosia-
32041: listiseksi. Kehityksen kulku, se tämän muutoksen saa aikaan, ei
32042: sitä minkäänlaisilla keinotekoisilla esteillä pysäytetä.
32043:      Kuten jo mainitsin, yhdyn kaikessa ed. Valppaan ehdotukseen,
32044: että siitä summasta, mikä on ollut tässä kysymyksessä myöntää
32045: nuorisoliitolle, annettaisiin suurempi summa sosiaalidemokraattiselle
32046: nuorisoliikkeelle, kuin mitä valiokunnan mietintöön liitetyssä vasta-
32047: lauseessa on ehdotettu.
32048: 
32049:    Ed. Koponen:         Pyydän pääasiassa saada kannattaa edellistä
32050: puhujaa.
32051: 
32052:      Ed. Laine, 0. F.: Olen seurannut nuorisoseuraliikettä
32053: Karjalassa ja tullut omasta kokemuksestani siihen huomioon
32054: että nuorisoseurat kyllä entisvuosina toimivat nuorison sivis-
32055: tämiseksi, mutta että ne viime aikoina ovat muodostuneet
32056: sellaisiksi, kuin täällä edellinen puhuja viittasi, nim. porvarillisen
32057: agitatsioonin tantereeksi. Ne kyllä vielä nykyäänkin panevat toi-
32058: meen luentokursseja, mutta niissä ei todellisuudessa kansaa sivistetä,
32059: vaan kylvetään luokkavihaa toisia puolueita kohtaan ja kasvatetaan
32060: porvarillisia agitaattoreita. Voin vakuuttaa ed. Vemmelpuulle,
32061: että kyllä nykyään nuorisoseurain ovet ovat suljetut sosialistisilta
32062: aineksilta. Viime talvena nuorisoseurojen huoneustojen ovet kyllä
32063:                       Apurahasta nuorisoseuroille.
32064: 
32065: 
32066: monessa paikoin aukesivat aivan vapaasti porvarillisten agitaatto-
32067: reille, mutta eivät sosialistisille agitaattoreille eikä edustajiJlekaan.
32068:      Ed. Merivirta täällä arveli, että nuorison kasvatusta ei olisi an-
32069: nettava sosiaalidemokraattien haltuun. Mutta yhtä hyvällä syyllä
32070: voin minä pitää aivan välttämättömänä ottaa nuorison pois nykyisten
32071: pastorienkin käsistä, sillä eipä juuri voi luottamusta herättää sellai-
32072: nen nuorison opettaja, sellainen pastori, jonka eräässä nuorisoseuran
32073: kokouksessa Kaukolan pitäjässä kuulin kohdistavan niihin, jotka
32074: uskaltavat liittyä sosiaalidemokraatteihin, ankararuman tuomion
32075: kuin minkä alaiseksi aikanaan Sodoma ja Gomorra joutuivat.
32076: 
32077:    Puhemies: Kaksi minuuttia on kulunut.
32078:    Hän sanoi että kuka uskaltaa liittyä sosiaalidemokraatteihin,
32079: ne viedään suuren suon laitaan ja ammutaan tykillä ja haudataan
32080: suohon.
32081: 
32082:     Ed. Käkikoski: Meidän kansamme on jo kauan kärsinyt siitä,
32083: että puoluejako meillä on niin jyrkkä, etteivät eri puolueihin kuulu-
32084: vat ihmiset voi sivistystyössäkään työskennellä yhdessä ilman keski-
32085: näisiä ennakkoluuloja. Tätä on pidetty sairaaloisena tilana, jonka
32086: on toivottu menevän pian ohi, mutta tämä tila ei voi helposti mennä
32087: ohitse, jos ihmiset jo nuoruuden päivistä ajetaan puolueaitauksiin ja
32088: heissä herätetään epäluuloa kaikkia niitä kohtaan, jotka eivät kuulu
32089: samaan puolueeseen. Me aikaihmiset olemme jo elämäntaistelussa
32090: muodostaneet puoluekantamme ja me saatamme kiivaastikin tais-
32091: tella keskenämme, mutta me olemme toki nuoruudessamille saaneet
32092: elää aikoja, jolloin erilailla ajattelevat ihmiset liian veristä vihaa
32093: tekivät sivistystyötä. Me saimme herätyksiä eri tahoilta ja opimme
32094: vertailemaan eri aatesuuntia toisiinsa. Siitä meidän käsitykseemme
32095: on jäänyt jotakin, jota me olemme oppineet pitämään arvossa. Minä
32096: puolestani tahtoisin säilyttää nuorisolle sen oikeuden, että se kehitys-
32097: ijällänsä saapi puolueholhouksesta vapaana katsella maailmaa, tu-
32098: tustua samanikäisiin niiistäkin piireistä, jotka ovat ulkopuolella
32099: hänen vanhempiansa ja lähempien omaistensa puoluetovereita ja
32100: näin vapaasti saa kerätä aineksia elämänkäsitykseensä. Meillä ei
32101: ole oikeutta kieltää sosiaalidemokraattisten nuorisoseurain synty-
32102: mistä ja minä en tahdo sui.11kaan estää nuorisoa saamasta vaikutuk-
32103: sia myöskin siltä taholta, ja Suomen vanhojen nuorisoseurojen ko-
32104: kouksista kyllä saa vaikutuksia sosialistien taholta, jos toiseltakin.
32105: Mutta jos eduskunta myöntää valtioapua erityisten puolueitten nuo-
32106: risoseuroille, silloin se periaatteessa hyväksyy sen kasvatustavan,
32107: joka jakaa nuorison puolueisiin ennen kuin sillä on tarpeeksi koke-
32108: musta ja ikää voidaksensa vapaasti valita. Tällainen kasvatustapa
32109: ylläpitää ahdasmielisyyttä ja estää kansaa sulautumusta ehjäksi ja
32110:                     Istunto 26 p. lokakuuta 1907.
32111: 
32112: 
32113: yksimieliseksi kansaksi, jonka jäsenet osaavat taistella keskenänsä,
32114: silloin kun puoluekysymykset ovat käsillä, mutta osaavat myöskin
32115: yksimielisesti yhtyä työhön silloin, kun isänmaa ja kansan etu sitä
32116: vaatii.
32117:     Ed. Valppaalle tahtoisin sanoa, että kyllä työväen nuorisolla on
32118: tilaisuutta saada kehitystä yleisissä sivistysseuroissa, jotka ovat
32119: ulkopuolella puoluetelämää, eivätkä ne niistä pois jää, elleivät so-
32120: siaalidemokraatit heitä niistä pois peloita.
32121:      Ed. Jalava täällä lausui muutamia syytöksiä maamme papistoa
32122: kohtaan, muun muassa sen, että se sivistys, minkä kirkko on jaka-
32123: nut, on ollut ja mennyt ja että nuorisoseurat ovat tehneet uskonnon
32124: eteen paljon enemmän työtä kuin papit. Nämä ovat sellaisia, sa-
32125: noisinko syytöksiä tai valheita, joita en tahdo ruveta torjumaan,
32126: mutta tiedän sen, että ne tulevat herättämään suuttumusta ja inhoa
32127: kautta maan. Tällaiset lausunnot eivät suinkaan herätä eivätkä
32128: lisää kansan luottamusta sosiaalidemokraattisiin nuorisoseuroihin.
32129:     Enempää en tahdo lausua. Yhdyn vaan lyhyesti kannattamaan
32130: valiokunnan mietinnön ponsia semmoisina kuin ne ovat.
32131: 
32132:      Ed. Rajala: (Äänestys! Äänestys!) Me olemme tässä kama-
32133: rissa nyt keskustelemassa nuorison sivistämisestä ja sen kehityksestä,
32134: mutta minä uskallan sittenkin sanoa, että Herran pelko on viisauden
32135: alku; jos sen periaatteen mukaan pyrittäisiin kehittämään nuoriso-
32136: amme, silloin se tosiaankin kehittyisi.
32137:      Ed. Jalava täällä hyökkäsi ankarasti valtion kirkkoa ja papistoa
32138: kohtaan. Tämän johdosta pyytäisin huomauttaa hänelle, että jos
32139: hän on vaan saanut todellisesti kirkollisen kasvatuksen, niin hänen
32140: pitäisi omasta kokemuksestaan tietää, mihin kirkollinen ja kristillinen
32141: opetus on häntä vienyt, onko se kuljettanut häntä siveellisyyteen
32142: vai siveettömyyteen.
32143:      Olen pyytänyt puheenvuoroa ainoastaan kannattaakseni ed. Sip-
32144: posen tekemää ehdotusta, ettei myönnettäisi lisävaroja varsinaisille-
32145: kaan, sitä vähemmän sosiaalidemokraattisen puolueen nuorisoseu-
32146: roille. Pyydän vain lisätä, että mielestäni ei ole missään tapauksessa
32147: käytettävä yhteiskunnallisia varoja tarkoituksiin, jotka eivät ole
32148: nuorisomme henkisenkään kehityksen eduksi.
32149: 
32150:      Ed. Tanner: Minua ihmetyttää, että täällä on vastustettu
32151: valtioavun myöntämistä Suomen Sosiaalidemokraattiselle Nuoriso-
32152: liitolle, vaikka samalla ollaan valmiit antamaan niinkin tuntuvia
32153: summia kuin zo,ooo ja 5,000 markkaa muille nuorisoliitoille. Jos
32154: tahdottaisiin olla johdonmukaisia, olisi tämä valtioavustus joko myön-
32155: nettävä kaikille tai kaikilta kiellettävä.
32156:      Pääsyynä, minkä vuoksi edelliset puhujat ovat tahtoneet kieltää
32157: valtioavun Sosiaalidemokraattiselta Nuorisoliitolta, on ollut väite,
32158:                       Apurahasta nuorisoseuroille.
32159: 
32160: 
32161: että se on puoluelaitos. Sellainen se kieltämättä onkin. Mutta sen
32162: perustaminen on ollut sula välttämättömyys juuri sen vuoksi, että
32163: toisenkarvaiset nuorisoseurat yhä huomattavarumin olivat alkaneet
32164: muuttua puoluelaitoksiksi, joiden pääasiallisimpana tarkoituksena
32165: on taistelu sosialidemokratian leviämistä vastaan. Haluan muu-
32166: tamalla otteella osottaa, että niin on laita.
32167:      Muistettanee ne jupakat, joita viime kesänä syntyi Eurassa pide-
32168: tyn Satakunnan nuorisonliiton kesäjuhlan yhteydessä. N norsuo-
32169: malaisten taholta huudettiin silloin, että koko kesäjuhlahomma oli
32170: puolueellinen, koska siinä ei muka oltu otettu heikäläisiä riittävästi
32171: huomioon. Laulujuhlien päätoimikunta lausuu tämän johdosta
32172: puolustuksekseen m. m. seuraavaa: >>Valmistavaa toimikuntaa syy-
32173: tetään siitä, että se ehdottaessaan jäseniä alatoimikuntiin olisi muka
32174: menetellyt puolueellisesti. Päätoimikunnan pöytäkirjoista käy kum-
32175:  minkin selville, että valmistava toimikunta esim. ohjelmatoimikun-
32176:  taan- ymmärtääksemme ainoa toimikunta, jonka pä'iitöksiin puolue-
32177: henki voisi vaikuttaa -ehdotti tasapuolisesti 6 henkeä kummastakin
32178:  puolueesta.>> Näillä >>kummallakin puolueella>> tarkotetaan tietysti
32179: Suomalaista ja nuorsuomalaista puoluetta. Sosiaalidemokratista
32180:  puoluetta ei luonnollisesti oteta lukuun ollenkaan, vaikka juuri se
32181:  vähää ennen tapahtuneissa vaaleissa oli osottautunut paikkakunnan
32182:  voimakkaammaksi puolueeksi. Samoin ei myöskään mainittu toimi-
32183:  kunta puhujaehdokkaiksi - niin >>tasapuolisesti>> kuin se sanookin
32184:  menetelleensä -      ollut asettanut ainoatakaan sosialidemokratia.
32185:  Sivultapäin annettujen kehotusten johdosta pyydettiin sitten kyllä
32186:  eräshi sosialidemokratiseen puolueeseen lukeutuvaa henkilöä pitä-
32187:  mään raittiusesitelmää. Tämäkin lienee kuitenkin tapahtunut
32188:  vastoin Satakunnan nuorisoliiton johtokunnan tahtoa, päättäen siitä,
32189:  että edellisenä vuonna Tyrväällä pidettyä laulujuhlaa valmistetta-
32190:  essa oli liiton johtokunnan puheenjohtaja sanonut, ettei lainkaan voi
32191:  tulla kysymykseen jonkun sosialidemokratin ottaminen puhujaksi.
32192:  Että ainakin Satakunnan nuorisoliitto on ottanut päätehtäväkseen
32193:  ryhtyä taisteluun sitä maailmankatsomusta vastaan, jolle sosialide-
32194:  mokratia rakentuu, muuttuen siis todelliseksi sosialidemokratiaa
32195:  vastustavaksi porvarilliseksi puolueliikkeeksi, kävi myös selvää sel-
32196:  vemmin ilmi mainitun liiton esimiehen viimekesäisestä kesäkokous-
32197:  avauspuheesta, jonka sisällön liitto sittemmin ykeimielisesti hyväk-
32198:  syi samassa kokouksessa hyväksyttyjen sääntöjen ensimäiseen py-
32199:  kälään.
32200:      Suomen Nuorisoliiton johtokunnan jäsen, professoriA. Grotenfelt,
32201:   lausui viime kesäisessä liiton kesäkokouksessa Inkeroisissa, puhues-
32202:  saan nuorisoseurojen tarkotuksesta, m. m. näin: >>Nykyaikana on
32203:  kansojen ja kansanluokkien taistelu kärjistynyt huippuunsa. Kas-
32204:   vatuksen sijaan vaaditaan nuorison aatteeksi ottamaan materialisti-
32205:   nen katsantokanta luokkataistelusta. Nuorisoseurojen on siis rat-
32206:                      Istunto 26 p. lokakuuta 1907.
32207: 
32208: 
32209: kaistava, onko luokkataistelun periaate tuleva nuorison periaatteeksi,
32210:  ja olisiko erehdys Jumalasta lähtenyt rakkauden voima, joka nuo-
32211: risoa. tähän asti on elähyttänyt.» Niin kertoo U. Suomettaren ko-
32212: kousreferentti ja jatkaa itse puolestaan: >>Puhuja asettui vastusta-
32213: maan luokkataistelun kantaa, sillä ihmisen velvollisuus on kohota
32214: muussa luomakunnassa tapahtuvan luokkataistelun yläpuolelle,
32215: voittamaan rakkaudella, minkä muut luomakunnan jäsenet voittavat
32216: vihalla ja raa'alla voimalla.>>
32217:     Tähän suuntaan käyvät kaikki puheet, joita viime aikoina nuo-
32218: risoseurojen kokouksissa on pidetty. Sosialidemokratisen maail-
32219: mankatsomuksen vastustaminen on asetettava nuorisoseurojen ohjel-
32220: maan, on niissä päävaatimuksena.
32221:     Vieläkin selvemmin kuin tähän ~ti mainitsemani puhujat lausui
32222: nämät ajatukset julki Kyminlaakson nuorisoseurojen johtomies,
32223: opettaja Keränen, Inkeroisten kesäjuhlassa. Hän siellä arvosteli
32224: edellisenä kesänä Kauhavan kokouksessa tehtyä nuorisoseurojen
32225: yhteiskunnallista ohjelmaa ja teki sen jotenkin kovakouraisesti.
32226: Asia oli kuitenkin siksi arka, että pitkän keskustelun jälkeen pää-
32227: tettiin, ettei siitä anneta lainkaan keskustella.
32228:     Samassa kokouksessa hyväksyttiin liitolle uudet säännöt. Näi-
32229: den sääntöjen I §:n mukaan on liiton tarkoituksena >>herättää ja
32230: vireilläpitää Suomen nuorisossa isänmaallisen hengen>> elähyttämän
32231: ja kristillis-siveellisen elämänkatsomuksen kanssa sopusoiutuista
32232: harrastusta kansalais-sivistykseen ja itsekasvatukseen.>> Kysyn,
32233: luuleeko kukaan täydellä todella että yksikään sosialidemokrati voi
32234: tämmöisen ohjelman pohjalla yhtyä niissä nuorisoseuroissa toimi-
32235: maan. Ja pykälä hyväksyttiin pitkän keskustelun jälkeen niin ettei se
32236: suinkaan ole hätiköiden tehty. Jos tämäntapaiselle liitolle annetaan
32237: kannatusta valtionvaroista, voidaan sitä yhtä hyvin antaa Nuorten
32238: Miesten Kristillisille Yhdistyksille.
32239:     Jo näistä lyhyistä otteista näkyy, mihin suuntaan maamme nuo-
32240: risoseurat haluavat käydä. Niiden toiminta on ollut sitä laatu'a
32241: etteivät varsinkaan maalaisköyhälistön jäsenet, rengit, piiat, torppa-
32242: rien lapset ynnä muut voi niissä viihtyä. Ja jos ne ovat niihin liitty-
32243: neet, on saattanut sattua että heitä sosialististen mielipiteittensä takia
32244: on erotettu. Niinpä kerrottiin joku aika sitten sanomaleh<!issä,
32245: miten Suonnejoen nuorisoseura on erottanut jäsenen siitä syystä että
32246: hän sosialidemokratina oli eri mieltä muiden jäsenten kanssa. Jos
32247: sosialidemokratinen nuoriso haluttiin liittää nuorisoseuraliikkeessä
32248: toimimaan, oli sen vuoksi suorastaan välttämätöntä että entisten
32249: puolueseurojen lisäksi perustettiin vielä sosialidemokratisetkin
32250: nuorisoseurat. Sosialidemokratiset nuorisoseurat toimivat rehelli-
32251: sesti puolueyhdistyksinä, mutta porvarilliset vetäytyvät kristillis-
32252: mielisyyden naamarin taakse. Siinä koko ero.
32253:     Pari arvoisaa puhujaa on ihmetellyt, minkälainen tarkoitus So-
32254:                        Apurahasta nuorisoseuroille.                   2653
32255: 
32256: sialidemokratisilla nuorisoseuroilla olisi, onpa ed. Ahmavaara nähnyt
32257: siinä jonkinlaisen hirvittävän laitoksen, jonka avulla kasvatetaan-
32258: >>terästettyjä vallankumousmiehiä•> tai:miten hänen sanansa sattuivat.
32259: Jottei siinä kohden jäisi epätietoisuudelle varaa, pyydän Sosialide-
32260: mokratisen Nuorisoliiton säännöistä lukea niiden toisen pykälän,
32261: jossa mainitaan tarkoitus, jota varten liitto toimii. Pykälässä sano-
32262: taan: •>Liiton tarkoituksena on tehdä selvää nuorisolle sosialidemo-
32263: kratisista periaatteista ja itsekasvatuksen kautta kehittää ja kasvat-
32264: taa kunnollisia taistelijoita yhteiskuntauudistajain riveihin.•> Siinä
32265: se kamala tarkotus, jota Ahmavaara ja muutamat muut ovat peljän-
32266: neet. Pyydän kysyä, eikö myöskin porvarillisten nuorisoseurain
32267: tarkoitus ole kasvattaa taistelijoita yhteiskuntauudistajain riveihin.
32268: Jos niin ei ole, niin en todella tiedä mitä hyötyä niistä on, sillä yhteis-
32269: kuntauudistajista kai kuitenkin kaikki vanhemmat kansalaiset ny-
32270: kyään tahtovat käydä.
32271:     Samassa pykälässä tarkemmin mainitaan, millä tapaa tätä tar-
32272: koitusta koetetaan toteuttaa. Se tapahtuu: r) •>perustamalla pai-
32273: kallisia osastoja kautta Suomen; 2) harjoittamalla voimakasta agi-
32274: tatsionia nuorison keskuudessa; 3) levittämällä nuorisolle sopivaa
32275: opettavaa, pääasiallisesti sosialistista kirjallisuutta; ja 4) toimitta-
32276: malla varsinaista sosialistista nuorisolehteä.>> Toivon, että ed.
32277: Castrenkin on tästä saava ne tiedot, joita hän halusi. Hänen muu-
32278: hun puheesensa, jolla hän tahtoi nähtävästi provoseerata pitempää
32279: puhetulvaa meidän puolelta, ei kannattane vastata.
32280:     Ed. Valpas oli hiukan tyytymätön siihen, ettei sosialidemokratien
32281: puolelta oltu enempi varoja pyydetty. Hän tosin kohdisti kysy-
32282: myksensä Vuotijoelle ja saanee kai tältä tarpeellisen vastauksen.
32283: Puolestani pyydän valiokunnan jäsenenä huomauttaa, että oli ta-
32284: vallaan vaikea pyytää enemmän, kun tämä nuorisoliitto on siksi
32285: nuori, ei täyttä vuottakaan vielä toimessa ollut, ja kun siinä viimeis-
32286: ten tietojen mukaan ei ole vielä enemmän kuin 5,000 jäsentä, kun
32287: taas porvarillisten liitoissa, mikäli olen saanut tietää, on 20,000 jäse-
32288: nen paikoille. Näin ollen pidimme luonnollisena, että jäsenmäärään
32289: nähden tyydyimme tähän; kun jäSenmäärä toivottavasti kohoutuu,
32290: voidaan pyydettyä määrärahaa seuraavina vuosina korottaa.
32291:     Pyydän kannattaa toista vastalausetta.
32292: 
32293:     Ed. Karhi: Vaikka minullakin olisi yhtä ja toista sanottavaa
32294: niistä syytöksistä, joita täällä on tehty nuorisoliikettä vastaan, niin
32295: minä kumminkin katsoen että tässä on aikaa liiaksi jo kulutettu, ja
32296: hyvä joukko kyseessä olevista määrärahoista tämän kautta vähen-
32297: netty, luovun.
32298: 
32299:    Ed. Malmivaara: Minä arvaan, että istuimet menisivät vie-
32300: läkin tyhjemmiksi kuin ne nyt jo ovat, jos virittäisin eloon väittelyn
32301: 2654                 Istunto 26 p. lokakuuta 1907.
32302: 
32303: 
32304: ed. J alavan ja muiden hänen kaltaistensa puhujien kanssa kirkon
32305: vaikutuksesta tai vaikuttamattomuudesta. Minä voin hänelle
32306: myöntää hyvällä syyllä, että hänen puheessansa, mitä tulee kirkkoon
32307: ja papistoon, oli paljon totta, mutta ainoastaan toinen puoli. Toinen
32308: puoli oli totuuden vastakohta. Minulle ovat tuntemattomat sosiaali-
32309: demokraattisen nuorisoliiton sekä säännöt että tähänastinen toiminta.
32310: Ja tämä pakoittaa minua, sitä sen enempi arvostelematta, asettu-
32311: maan samalle odottavalle kannalle kuin ed. Castren.
32312:     Mutta jos on totta, mitä ed. Valpas täällä puheessaan ilmoitti,
32313: että tämä nuorisoliitto pyrkii istuttamaan jäseniinsä todellista Juma-
32314: lanpelkoa, vaikkapa pitäenkin uskontoa jokaisen jäsenensä yksityi-
32315: senä asiana, ja jos tämä toteutetaan, niin minä olen varma siitä, että
32316: parin vuoden perästä ed. Merivirta ja Sipponenkin äänestävät sille
32317: nuorisoliitolle suurta valtioapua. Mitä muuten tulee noiden kahden
32318: mainitsemani edustajan lausuntoihin, ei minun tarvinnut niille ivalli-
32319: sesti hymyillä, vaan minä jaksoin niitä kuunnella kunnioittavasti,
32320: niin koruton ja vaatimaton kuin ed. Sipposen lausunto olikin. Mutta
32321: niin kaU\'as en uskalla mennä, kuin he menivät. Minulla on tiedos-
32322: sani, että Suomen nuorisoliitto säilyttää säännöissänsä pykälän, joka
32323: määrää tuota liikettä pysytettäväksi kristillisessä hengessä. Tie-
32324: dän kyllä, että liike ei ole onnistunut useassa seudussa toteuttamaan
32325: tätä määräystä, mutta syy siihen on johtajissa. Ja meillä papeilla-
32326: kin on paljon laimiinlyömisiä siinä suhteessa osanamme, ettemme
32327: ole kylliksi lähennelleet tätä liikettä ja koettaneet auttaa sitä ohjel-
32328: maansa toteuttamaan. Minua ilahduttaa jo sekin, kun tiedän että
32329: ihmiset pyrkivät kohti korkeita ihanteita; ja niin kauvan kuin tuota
32330: pyrkimystä ilmaistaan Suomen nuorisoliikkeessä olevaksi, niin minä
32331: kannatan valtioavun myöntämistä tälle liikkeelle, ja nyt tällä kertaa
32332: valiokunnan mietintöä.
32333: 
32334:     Ed. af Ursin: En huoli lausua paljon. Ainoastaan herra
32335: Valppaalle tahdon huomauttaa, että minä stenogrammin mukaan
32336: olen lausunut sen, että anarkistinen nuorisoliitto Ruotsissa on vir-
32337: keämpi kuin sosialistinen hyvin 'tietäen, että edellisen luku on pie-
32338: nempi, mutta pelkäsin ja pelkään vieläkin, että juuri toisen virkeyden
32339: takia se voittaisi vielä enemmän alaa ja sillä tavalla tultaisiin sem-
32340: moisiin tuloksiin, joita emme täällä millään tavalla hyväksy.
32341:     Minä en ole tahtonut esittää enempää kuin 5,000 markkaa, koska
32342: myös pelkään, että tämä ehdotus täällä hylätään ja minä tahdon,
32343: että kansalle näytettäisiin, kuinka vaatimattomiakin sosiaalidemo-
32344: kraattien puolelta tehtyjä pyyntöjä hyljätään.
32345:     Herra Castrenille tahdon sanoa sen lisäksi, mitä muut ovat lausu
32346: neet, että jos anttimilitarismilla tarkoitetaan herveismiä, niin se juuri
32347: on Ruotsin anarkistisessa ohjelmassa, ja että nuorisoliittomme täällä
32348: on samalla kannalla kuin sosiaalidemokraattinen puolueemme yli-
32349:                       Apurahasta nuorisoseuroille.
32350: 
32351: 
32352: paansä, toimii samaan ohjelman mukaan ja että semmoiseen ohjel-
32353: maan olen minäkin yhtynyt. Minä en tiedä, katsooko herra Castren
32354: minua tämän johdosta kuunolliseksi ihmiseksi.
32355: 
32356:     Ed. Vuolijoki, W.: Pyysin puheenvuoroa ed. Valppaan lau-
32357: sunnon johdosta. Hän ihmetteli, että valtiovarainvaliokunnan so-
32358: siaalidemokraattiset jäsenet ovat näin vaatimatonta summaa pyy-
32359: täneet. Kun nyt kumminkin on toistaiseksi tosiasia, että sosiaali-
32360: demokraattisen nuorison liitto vasta lyhytaikaisen toimintansa täh-
32361: den on saanut vain 5,000 jäsentä, kun taas toisilla nuorisoliitoilla
32362: on jäseniä paljon enemmän, niin me tahdoimme ottaa porvareilta
32363: senkin näennäisen aseen pois, jonka he olisivat saaneet vastustaessaan
32364: suurempaa summaa kuin sooo mk. Minä olen valmis äänestyksessä
32365: kannattamaan sitä ehdotusta, jonka toveri Valpas on tehnyt, mutta
32366: en tahdo kannattaa sitä nyt, että tämä pienempikin summa tulisi
32367: äänestyksen alaiseksi.
32368:     Ed. Castrenille tahdon vastata ed. Liston sanoilla, että jos hän
32369: aamukävelyllään tahtoo pistäytyä minun luonani, niin minä olen
32370: valmis hänelle luennoimaan sosiaalidemokratian aakkosista, ettei
32371: tarvitse kuluttaa täällä eduskunnan kallista aikaa. (Vasemmistosta:
32372: hyvä, hyvä!)
32373: 
32374:     Ed. M.erivirta: En tahdo pitkältä vaivata eduskuntaa niiden
32375: viittausten johdosta, joita minua kohtaan on tähdätty. Muutama
32376: sana vain. Minä olen hämmästyksekseni saanut kuulla, että sosiaali-
32377: demokraatit ovat mielestään parempia evankeliumin saarnaajia ja
32378: suuren Mestarin seuraajia, kuin mitä ne ovat olleet, jotka ovat hänen
32379: oppiansa tähän asti saarnanneet. Jos minä voisin olla vakuutettu
32380: siitä, mitä he väittävät, niin minä olisin valmis tänä päivänä luopu-
32381: maan papinvirastani ja tulemaan mitä innokkaimmaksi sosiaalide-
32382: mokraatiksi. (Vasemmistosta: hyvä, hyvä!), mutta toistaiseksi minä
32383: jään odottavalle kannalle.
32384: 
32385:     Ed. Johansson: J ag hade icke tänkt anhålla om ordet i denna
32386: sak, men ett uttalande af hr Rosenqvist har föranledt mig härtill.
32387: Hr Rosenqvist påstod att ungdomen arbetade bäst, då den stälde sig
32388: utom partierna. Detta hade också i allmänhet skett, om man undan-
32389: toge den socialdemokratiska rörelsen, som enligt talarens förmenande
32390: uteslutande arbetade i partisyfte, och förty icke var värd något som
32391: hälst statsunderstöd. Ett dylikt uttalande är alls ingen nyhet, det
32392: har uttalats från samma håll otaliga gånger förut, och dock torde det
32393: redan stå klart för enhvar, liksom för hr Rosenqvist, att detta utta-
32394: lande är ingenting annat än en af de många vackra fraser, som man
32395: alltid får höra från just samma håll. Tror hr Rosenqvist värkligen,
32396: att det Iänder vår ungdom till mycket gagn, att den utesluter alle-
32397:                      Istunto 26 p. lokakuuta 1907·
32398: 
32399: 
32400: handa politiska och samhälleliga spörsmål från sitt program för att
32401: i stället syssla med allehanda oskyldiga nöjen, åhöra föredrag om
32402: himlakroppar, insekter o. dyl., eller diskutera hvad som är fördelakti-
32403: gare att ega, hund, katt, ko eller häst, och annat i den stilen, höjande
32404: ungdomen på detta sätt i bildning och god sed. Jag tror det knappast.
32405: Ungdomstiden är dyrbar och får icke förspillas på dylika naiva spörs-
32406: mål. Icke häller skola vi på konstlad väg söka utestänga ungdomen
32407: från det politiska lifvet, i hvilket den dock förr eller senare, med eller
32408: mot sin vilja måste kasta sig in. Och icke undviker ungdomen parti-
32409: grälet och politiken genom att snällt resignera. Detta gräl skall förr
32410: eller senare uppstå, och vi böra minnas, att partigrälen härröra från
32411: gamla tider. Så gärna vi än skulle vilja undvika dem, så komma
32412: de alltid att fortbestå. Vilja vi föra våra ideer till seger, så måste
32413: vi kasta oss in i striden, ty utan strid ingen seger, utan strid ingen
32414: försoning. J ag tror att hvarje parti och hvarje ungdomssamman-
32415: slutning har detta klart för sig. J ag ber få understöda hr Valpas
32416: förslag.
32417: 
32418:    Ed. Kalliokorpi: Minä pyydän kannattaa ed. Martikaisen
32419: tekemää ehdotusta ja samalla pyydän ed. Merivirralle vakuuttaa,
32420: että kyllä se on totta, että sosiaalidemokraatit tahtovat N atsarealai-
32421: sen Mestarin opin siirtää kirkoista, kirjoista ja ihmisten huulilta
32422: kansan jokapäiväiseen elämään.
32423: 
32424:     Ed. Danielson-Kalmari: Minun tarkoitukseni ei suinkaan
32425: ollut sekaantua tähän keskusteluun, mutta sen meno on ollut sellai-
32426: nen, että nyt kuitenkin katson oikeaksi sanoa muutaman sanan.
32427: Se on nimenomaan ed. Valppaan lausunto, joka luullakseni sisälsi
32428: sellaista, jota meidän tulee ottaa huomioon. Hän siinä esitti esimer-
32429: keillä ulkomailta erään asian, joka kyllä lienee useimmille meille
32430: enemmän tai vähemmän tunnettu, mutta jolle ehkä ei ole annettu
32431: riittävästi huomiota. Hän mainitsi sen asian, että työväenluokkaan
32432: kuuluva nuoriso tätä nykyä ei viihdyn. s. porvarillisissa 'yhdistyksissä
32433: ei silloinkaan kuin nämä tarkoittavat yksinomaan sivistysharrastuk-
32434: sia. Ja niinhän asia esitetään ei yksistään meidän maastamme, vaan
32435: muistakin maista.
32436:     Kun asia on tällainen, niin valtion kannatus nuorisoseuroille voi
32437: tosiaankin muodostua jossain määrin puolueelliseksi siten, että
32438: vaikkei muodollisesti, niin tosiasiassa kannatetaan sellaisia seuroja,
32439: jotka käsittelevät valtiollisiakin kysymyksiä ja jotka näitten asiain
32440: käsittelemisessä tulevat levittämään mielipiteitä, jotka suuntautuvat
32441: sellaisia harrastuksia ja käsityksiä vastaan, jotka ovat laajalle levin-
32442: neet jonkun -erityisen kansankerroksen keskuuteen. Mutta tätä
32443: meidän ehdottomasti tulisi välttää. Sillä on ymmärrettävä, että
32444: tällainen valtion kannatus enemmän tai vähemmän valtiolliselle
32445:                       Apurahasta nuorisoseuroille.                  2657
32446:             ~~~~~~
32447: 
32448: 
32449: 
32450: 
32451: sivistystyölle on omansa herättämään katkeraa mieltä niissä kansan
32452: kerroksissa, jotka arvelevat, että tämä työ kääntyy välillisesti tai
32453: suoraan heitä vastaan.
32454:      Nyt on sosialistiselta taholta, samalla kun tätä on huomautettu,
32455: vaadittu, että pitäisi valtion avulla kannattaa sitä nuorisoseurojen
32456: työtä sosialistisessa hengessä, joka on heidän keskuudessaan pantu
32457: alulle. Mutta tässä nyt, jos näin meneteltäisiin, minun käsittääkseni
32458: jouduttaisiin vielä paljon enemmän väärälle uralle kuin kannatta-
32459: malla näitä vanhempia nuorisoseuroja. Sillä nämä vanhemmat
32460: nuorisoseurat ne kuitenkin ovat asettaneet tarkoitusperäksensä
32461: puolueettomuuden, vaikka vakuutetaankin monelta taholta, että ne
32462: eivät ole voineet tätä tarkoitusperää tyydyttävässä määrin saavuttaa.
32463: Sosialistisella taholla sitävastoin asetetaan puolueharrastus aivan
32464: julkisesti esiin, tunnustetaan se ja tahdotaan koko toiminta sen mu-
32465: kaan järjestettäväksi. Niissä säännöissä, joista täällä on luettu
32466: otteita, on nimenomaan kuultu, että toiminnan tulee tapahtua sosia-
32467: listisessa hengessä, se on: tämä toiminta aijotaan sunnata nykyistä
32468: yhteiskuntaa vastaan. Toivottavasti sosialistitkin myöntävät sen,
32469: ettei nykyinen yhteiskunta voi suostua siihen, että se kannattaisi
32470: tänlaista sitä itseään vastaan suunnattua puoluetyötä. Mutta jos
32471: tähän ei voida suostua, niin jää arveluttavaksi kannattaa toisia yh-
32472: distyksiä, joista työväen keskuudessa näkyy olevan se käsitys val-
32473: lalla, etteivät ne ole riittävästi puolueettomia.
32474:      Minä olen siis tullut siihen käsitykseen, että asiain ollessa nykyi-
32475: sellä kannalla eduskunta tekisi oikein, jos se pyyhkisi koko tämän
32476: puheenaolevan menoerän. Minä en suinkaan tällä tahdo saada sano-
32477: tuksi, ettei vastaisuudessa, ehkä läheisessäkin, uudestaan voisi virit-
32478: tää kysymystä valtioavustuksen antamisesta nuorisoseuroille, niin
32479: näille vanhoille nuorisoseuroille kuin myöskin sosialistisille. Mutta
32480: käsittääkseni tämä valtioapu voisi tulla kysymykseen vasta sitten,
32481: kun molemmilta tahoilta esitetään jotenkin riittäviä takeita siitä,
32482: että tarkoitus ei ole muu kuin todella yleissivistyksellinen. Näiden
32483: seurojen pitäisi epäilemättä voida järjestää toimintansa siten, että
32484: kaikki varsinainen puoluetoiminta, jota luultavasti ei voida niistä
32485: kokonaan sulkea pois, jää erilleen, ja että tämän rinnalla tulee kulke-
32486: maan puolueeton yleinen sivistämistoiminta Ja tätä jälkimäistä
32487: valtio epäilemättä voi kannattaa. Mutta ennenkuin valtioapu myön-
32488: netään, niin pitäisi olla paljoa tyydyttävämpi selvitys, kuin mitä
32489: tätä nykyä on olemassa, edes noihin vanhoihin seuroihin nähden
32490: siitä, että tosiaankin pyritään puhtaasti yleistä sivistämistä saavut-
32491: tamaan myönnetyllä valtioavulla.
32492:      Rohkenen tältä kannalta yhtyä niihin puhujiin, jotka ehdottavat,
32493: että näillä valtiopäivillä ei eduskunta myöntäisi valtiovaroja ollen-
32494: kaan nuorisoseuroille.
32495:                       Istunto 26 p. lokakuuta 1907.
32496: 
32497: 
32498:      Ed. Castren:          Katsoin asiakseni tehdä erinäisiä kysymyksiä
32499: ·eduskunnassa oleville sosiaalidemokraattiseen puolueeseen kuulu-
32500:  ville jäsenille saadakseni jonkunlaista valaistusta sosiaalidemokraat-
32501:  tisen nuorisoliiton toiminnasta, sen ohjelmasta, sen johtomie-
32502: histä kuin myös siihen, millä tavalla erinäiset kohdat vastalauseen-
32503:  tekijäin perustelmissa olisivat ymmärrettävät. Mutta, ikävä kyllä,
32504:  eivät nämä edustajat ole katsoneet asiaksensa vastata muihin kuin
32505:  ainoastaan kahteen kysymykseen ja niihinkin varsin vaillinaisesti,
32506:  varsin epämääräisesti. Kun kehoitin sosiaalidemokraattisen puo-
32507:  lueen jäseniä täällä lukemaan julki kokonaisuudessaan tuon sosiaali-
32508:  demokraattisen nuorisoliiton ohjelman, niin luettiin siitä ohjel-
32509:  masta ainoastaan parisen katkonaista pykälää. Niin paljon saatiin
32510:  tietää, että muutamassa tuon ohjelman pykälässä sanotaan, että
32511:  liiton tarkoituksena on tehdä selvää nuorisolle sosiaalidemokratian
32512:  periaatteesta ja itsekasvatuksen kautta kehittää ja kasvattaa kun-
32513:  nollisia taistelijoita yhteiskunta-uudistajain riveihin. Mutta mitä
32514:  ymmärretään noilla >>sosiaalidemokratian periaatteilla>>, joista on
32515:  tehty selkoa. Ovatko ne niitä periaatteita, joille kehittynyt sosiaali-
32516:  demokratia ulkomailla on asettunut vai ovatko ne niitä periaatteita,
32517:  joita kotimainen sosialidemokratiamme kannattaa. (Vasemmistosta:
32518:  Samoja.) Edelleen jää hämäräksi, mitä >>yhteiskuntauudistajoilla>>
32519:  tarkoitetaan. Tarkoitetaanko noilla yhteiskunnan >>Uudistajilla>>
32520:  sellaisia >>Uudistajia>>, jotka tahtovat poistaa nykyisen yhteiskunta-
32521:   järjestyksen ja luoda sen sijaan sosialistisen yhteiskunnan, sosialis-
32522:  tisen järjestyksen?         (Vasemmistosta: Kyllä!)      Viimemainittuja
32523:   uudistajiako tarkoitetaan. (Vasemmistosta: Niin!)
32524:       Toisesta pykäläkohdasta, joka ohjelmasta julki luettiin, tulimme
32525:  tietämään, että tarkoituksena on tuon sosiaalidemokraattisen
32526:  nuorisoliikkeen keskuudessa harjoittaa >>voimakasta agitatsioonia>>.
32527:  Minkä hyväksi? Tietysti sosiaalidemokraattisen liikkeen hyväksi,
32528:   (Vasemmistosta: Oikein!) Edelleen sanottiin tarkoituksen olevan
32529:   >>pääasiallisesti sosialistisen kirjallisuuden levittäminen, arvatenkin
32530:  sitä sosialistista agitatsioonikirjallisuutta, jota meikäläiset sosiaalide-
32531:   mokraatit levittävät (Tainio: Poliisi-interpellatsioonista tunnettua).
32532:   Mutta muihin kysymyksiini on kartettu vastata.
32533:       Ed. af Ursin on kuitenkin antanut jonkunlaisen vastauksen
32534:  kysymykseeni, millainen antimilitarismi olisi ollut sosiaalidemo-
32535:   kraattisen nuorisoliiton keskusteluesineenä. Ed. af Ursin on sanonut
32536:  ·että kysymystä antimilitarismista on käsitelty siten kuin sosiaali-
32537:   demokraattiset puolueet yleensä sitä käsittävät. Tiedämme kuiten-
32538:   kin, että sosiaalidemokraattiset puolueet ulkomailla ovat varsin
32539:   eriävällä kannalla tässä kysymyksessä. Minkä ulkomaisen sosiaali-
32540:   demokraattisen puolueen antimilitarismia meikäläiseen sosiaali-
32541:   demokraattiseen nuorisoon istutetaan, siihen ei kuitenkaan vastausta
32542:  ·ole annettu (Vasemmistosta: Suomen passiivisen puolueen! Nau-
32543:                      Apurahasta nuorisoseuroille.
32544: 
32545: 
32546: rua!). Koska siis on tahdottu vetäytyä heittämästä täyttä valoa
32547: sosiaalidemokraattisen nuorisoliiton toiminnan tarkoituksesta, koska
32548: ei ole ilmoitettu edes, ketkä ovat jäseninä liiton toimikunnassa
32549: ja jätetty mainitsematta mitkä ne henkilöt ovat, jotka etupäässä
32550: näiden muodostamista ovat puuhanneet, en minä, vaikka tahdon-
32551: kin olla valistuksen ja sivistysharrastusten kannattaja, voi ää-
32552: nelläni myötävaikuttaa valtioavun myöntämiseen kyseenalaiselle
32553: liitolle.
32554:      Ed. Vuolijoki on hyväntahtoisesti tehnyt minulle tarjoomuksen
32555: jonakuna ihanana aamuhetkenä pistäytyä hänen luoksensa saadakseni
32556: kuten hän sanoi, käsitystä sosiaalidemokratian alkuaatteista. Ku-
32557: ten tunnettua, on ed. Vuotijoki varsin nuori sosialidemokratian alalla;
32558: hän on niin sanottuja marraskuun sosialisteja (Naurua). Sen jälkeen
32559: kun hän astui sosiaalidemokraattien riveihin, on epäilemättä hänen
32560: aikansa kulunut muihin tehtäviin kuin kansantaloudellisen kirjal-
32561: lisuuden tutkimiseen. Senvuoksi luulisin ettei edustaja Vuotijoki
32562: ole oikea mies antamaan opetusta sosiaalisissa kysymyksissä. Ar-
32563: velen muutoin, että olen tutkinut sosialistisia kysymyksiä enemmän
32564: kuin ed. Vuolijoki. En sitä paitsi ole pyytänyt tietoa sosialidemo-
32565: kratiasta ylimalkain, sosialismin opeista ja periaatteista, vaan
32566: minä olen pyytänyt saada selvitystä sosialidemokraattisen liiton
32567: toiminnasta sekä selvitystä niistä sanoista ja lauseista, joita vasta-
32568: lauseessa löytyy. Jos minä nyt jonakuna kauniina aamuhetkenä
32569: näkisin hyväksi kääntyä edustaja Vuolijoen puoleen saadakseni
32570: tietoja tuon nuorisoliiton toiminnasta, niin pelkään pahasti, että
32571: noita tietoja yhtä vähän annettaisiin edusmies Vuolijoen kotona
32572: kuin tässä eduskunnassa. Sen vaan tiedän että yksi henkilö, joka
32573: innokkaasti on ajanut noiden sosiaalidemokraattisten nuorisoliitto-
32574: jen perustamista ja siinä tarkoituksessa matkustanut ympäri maata,
32575: on agitaattori Matti Autio. Kenties hänen nimensä ja vaikutuksensa
32576: on sosiaalidemokraateille tunnettu.
32577: 
32578:     Ed. Alkio:      Minä pyysin puheenvuoroa ed. Danielson-Kal-
32579: marin lausunnon johdosta, jossa hän ehdottaa, että tällä kertaa
32580: jätettäisiin valtionapu kokonaan nuorisoseuroille antamatta. Hän
32581: perusteli tätä ehdotustansa sillä, että ei ole annettu riittävää sel-
32582: vitystä siitä, mitenkä näitä ennen saatuja varoja on käytetty, ja
32583: toiseksi sillä - joka minusta tuntui hänelle olevan tärkeämpää -
32584: että olisi jäätävä odottamaan siksi, kunnes nuorisoseurat osattavat
32585: voivansa toimia puolueiden yläpuolella. Jos minä nyt käsitin oi-
32586: kein, asetetaan tässä valtioavun saamisen ehdoksi sellainen vaati-
32587: mus, että sitä noudattamalla ei mikään yhteiskunnallinen liike
32588: ~oskaan voi tulla sitä käyttämään. Jos vaaditaan, että sellaisen liik-
32589: keen, johon nykyhetkellä minun tietojeni mukaan kuuluu noin
32590: 40,000 Suomen nuorukaista ja neitosta, pitäisi toimia sillä tavalla,
32591: 266o                 Istunto 26 p. lokakuuta 1907·
32592: 
32593: 
32594: ettei mtssaan puoluetarkoituksissa, kun niitä tarkastetaan, voitaisi
32595: selittää, että ne ovat agiteeranneet yhden tai toisen puolueen hy-
32596: väksi, niin minun mielestäni olisi silloin parasta julistaa, että on
32597: mahdotonta koskaan antaa mitään valtioapua tällaiselle liikkeelle.
32598: Jokaisen kai täytyy käsittää, että kun eletään niin voimakkaiden
32599: aatevirtausten aikana kuin me nykyään elämme, niin tuntuisi mel-
32600: kein luonnottomalta, että juuri vereksin kansanaines ja voima,
32601: nuoriso, olisi niin vieras kaikelle täällä vallitseville puolueharrastuk-
32602: sille, ettei joissakuissa seuroissa joskus joku erikoissuunta tulisi
32603: enemmän vaikkuttamaan kuin toiset. Sen vuoksi minä ajattelen,
32604: että ed. Danielson-Kalmarin lausunto oli tässä tapauksessa jossain
32605: määrin vähemmän harkittu.
32606:      Sitten täällä lausuttiin, ettei ole annettu riittävää selvitvstä
32607: siitä, mitenkä näitä varoja on käytetty. Minä jo äsken huoma~tin,
32608: että kun vuotta ei vielä ole kulunut siitä, kun ensimmäinen annos
32609: näitä varoja saatiin, niin ei 9le vielä ehditty niitä kokonaan käyttää
32610: eikä siis myöskään voitu tarjota niistä pennin •p'äälle tarkkaa tili-
32611: tystä. Mutta jos luotetaan niihin tietoihin näiden varojen käyttä-
32612: misestä, joita tässä äsken annoin, niin minun mielestäni ei myös-
32613: kään tällä ed. Danielson-Kalmarin lausunnolla ole varsinaista ar-
32614: voa. Sillä jos nämä tarkoitukset myönnetään sellaisiksi, että niille
32615: voidaan antaa valtioapua, niin minun mielestäni tilitys on tois-
32616: arvoinen kysymys. Ja jos tilejä epäillään, niin se epäilys silloin
32617: kohdistuu persooniin, jotka ovat näitä rahoja käyttäneet, eikä siis
32618: sellaisena koske liikkeesen. Mutta tätä tilinpäätöstä, niinkuin
32619: sanoin, ei eduskunnalla vielä ole oikeutta vaatia, ennenkuin seuraa-
32620: vassa kokouksessa, jolloin sillä kyllä on se oikeus.
32621:      Lopuksi minun täytyy tulla siihen käsitykseen, että jos val-
32622: tiovarojen myöntäminen nuorisoliikkeen avustamiseen tällä kertaa
32623: täällä hylätään, niin se tapahtuu silmällä pitäen sitä seikkaa, että
32624: nuorisoseurat eivät ole asettuneet minkään erityisen puolueen pal-
32625:  velukseen, josta kai johtuu sekin, että täällä ei varsinaisesti kukaan
32626: ole voinut todistaa, että nuorisoseurat ovat palvelleet sitä tai sitä
32627: puoluetta (ovat!). Minun nähdäkseni ei sitä ehdotusta, jonka ed.
32628:  Danielson-Kaimari teki, saata semmoisenaan ottaa huomioon
32629:  (Äänestys, äänesty!>!).
32630: 
32631:     Ed. Schybergson: J ag hade haft för afsikt att framställa
32632: samma yrkande som herr Danielson-Kalmari, men afstått däri-
32633: från, då jag befarade att det intet understöd skulle hafva vunnit.
32634: Emellertid ber jag nu att få i allo understöda hans förslag om att
32635: anslaget för de finska, liksom de svenska ungdomsförbunden skulle
32636: få förfalla. J ag har ytterligare stöd för detta yrkande i hr Alkios
32637: andragande. Han framhöll att poHtiken för ingen del är utesluten
32638: från de andra ungdomsförbunden, äfven om den icke finnes uppta-
32639:                       Apurahasta nuorisoseuroille.                 2661
32640: 
32641: 
32642: gen i deras stadgar, såsom i det socialdemokratiska förbundets,
32643: och om en gång poHtiken tages upp, så kan den icke helt och hållet
32644: frigöra sig från partianstrykning, ty poHtiken måste ju gifvetvis
32645: blifva partipolitik i det ena eller andra partiets anda. Det synes
32646: mig hafva skäl för sig att statsvärket icke bör understöda sådant,
32647: och därför finnes enligt min tanke anledning att helt och hållet
32648: stryka anslaget i fråga. Därtili finnes också ett annat skäl. J ag
32649: tror att denna ungdomsförbundsrörelse i mångt och mycket, trots
32650: sin politiska anstrykning, gör godt, och jag tror att den äfven inom
32651: det socialdemokratiska partiet gör det. Det är bra att sådana
32652: ungdomsförbund bildas. Men någonting skola vi väl göra statens
32653: hjälp förutan. Det är icke skäl att vid hvarje rörelse, hvarje ini-
32654: tiativ genast vända sig tili staten för att få pekuniär hjälp, en hjälp,
32655: som dock hufvudsakligen kommer styrelserna och deras ledande
32656: personligheter tili gagn. Det finnes dessutom ännu en anledning,
32657: hvarför detta anslag mycket väl kan strykas, nämligen den att,
32658: såsom hr Alkio framhållit, anslaget tilisvidare har utgått mycket
32659: kort tid och delvis icke ens hunnit lyftas, så att det ännu icke har
32660: kunnat få någon betydelse för dessa ungdomsförbunds ekonomi.
32661: Dem beredes icke någon nämnvärd skada, äfven om anslaget för-
32662: faller.
32663: 
32664:     Ed. Söderholm: J ag medgifver att man kan hafva olika
32665: åsikt, huruvida ungdomsföreningarna såsom sådana skola åtnjuta
32666: statsunderstöd eller icke. Men då nu engång senaste landtdag
32667: redan har inslagit den väg, att gifva understöd åt ungdomsföre-
32668: ningarna, så tycker jag, att man icke har skäl att nu utan särskild
32669: orsak frångå detta. Hvad ungdomsföreningar i öfrigt beträffar,
32670: så måste man ju göra skillnad mellan ungdomsföreningar, som hafva
32671: tili uppgift att egna sig åt upplysning för dess medlemmar och en
32672: förening, som uteslutande sysslar med politik, eller för hvilken
32673: politiken utgör den nödvändiga förutsättningen. Att en förening,
32674: som behandlar kulturella frågor, också kommer att beröra politiska
32675: spösmål. då detta ju också är en sida af den mänskliga kulturen,
32676: är gifvet, men detta är dock en helt annan sak, än om man gör
32677: poHtiken tili sin uppgift. Skulle det komrna att visa sig att en
32678: förening af dem, som nu åtnjuta ttnderstöd eller komme att få så-
32679: dant, helt och hållet öfvergår tili en politisk agitationsförening,
32680: så bör denna förening betagas understödet. Men hvad de hittilis
32681: befintliga föreningarna beträffar, som åtnjuta understöd af statsmedel,
32682: så kan jag icke finna att desamma, oaktadt de icke hafva haft social-
32683: demokratisk grund, dock skulle hafva uteslutit rnedlemmar, som hysa
32684: socialdemokratiska ideer. Dessa rnedlemmar hafva kunnat få
32685: tilhöra. ungdomsföreningarna och där göra sin mening gällande
32686: tili den kraft och värkan det hafva kan. Men detta visar väl orn
32687: 2662                 Istunto 26 p. lokakuuta 1907.
32688: 
32689: 
32690: någonting, att föreningarna icke såsom sådana äro politiska, och
32691: att man därför icke har skäl att undandraga dem det understöd
32692: de tidigare fått. J ag skulle på denna grund be att få förorda utskot-
32693: tets förslag.
32694: 
32695:     Puhemies ilmoitti vielä olevan 6 puheenvuoroa pyydetty, joten
32696: istunto nyt oli keskeytettävä ja jälleen kokoonnuttava kello 6 i. p.
32697: 
32698:    Istunto keskeytyi kello 4,10 i. p.
32699: 
32700: 
32701: 
32702:                         Istunto klo 6 i. p.
32703:    Keskustelua jatkettaessa käytti puheenvuoroa:
32704:     Ed. Sirola: Olin pakotettu pyytämään puhevuoroa vastus-
32705: taakseni ed. Danielson-Kalmarin tekemää ehdotusta että nuoriso-
32706: seuroille ei annettaisi valtioavustusta.        Hänen lausunnossaan
32707: ilmenee ilahuttavana se tosiasioihin perustuva myönnytys, että
32708: nuorisoseurat eivät ole nähtävästi, silloin kun ne ovat valtiollisiin
32709: kysymyksiin kajonneet, voineet välttää puolueettomuutta. Se
32710: olisi minunkin mielestäni mahdotonta. Sillä sellaisessa yhteiskun-
32711: taelämässä, johonka meidän yhteiskuntamme nyttemmin on joutu-
32712: nut, olisi tuollainen valtiollinen puolueettomuus suorastaan pahek-
32713: suttava ja halveksittava. Kun nyt valtiollista valistustyötä teh-
32714: dään, täytyy sen tekijän asettua jollekin kannalle, puoluekannalle.
32715: Jos porvarilliset nuorisoseurat ovat keskustelleet yhteiskunnalli-
32716: sista kysymyksistä ja tulleet sosialismille vastakkaisiin tuloksiin, niin
32717: minulla ei ole mitään sitä vastaan muistutettavaa, sehän on heidän
32718: asiansa. Ja jos heille annetaan valtioapua yleisen valistuksen,
32719: vaitiollisenkin valistuksen s. o. luentojen kannattamiseksi, niin olen
32720: valmis sitä suhteellisesti kannattamaan sentähdenkin, että minusta
32721: kaikki valtiollinen valistustyö, porvarillinenkin, johtaa lopuksi
32722: oikeaan tulokseen, siihen että köyhälistö, joka kuulee mielipiteitä,
32723: jotka käyvät sen etuja vastaan, niistä käy tarkemmin ajattelemaan
32724: asemaansa ja tulee lopultakin siihen, mihinkä sen tulla täytyy,
32725: ajamaan omaa todellista etuansa.
32726:     Ed. Danielson-Kalmarin johtopäätös, että knn tätä valtiollista
32727: valistustyötä ei voida puolueettomasti tehdä, niin älköön sitä ollen-
32728: kaan kannatettako, hämmästytti minua. Sehän vivahtaa samaan
32729: kuin jos sanottaisiin: älkäämme tehkö mitään valtiollista valistus-
32730: työtä, jos emme voi tehdä sitä puolueettomasti. Meillä on yliopisto,
32731: meillä on kouluja y. m. joista me sosiaalidemokraatit väitämme
32732: että niissä annettu opetus ei suinkaan aina ole mitään puolueetonta
32733:                      Apurahasta nuorisoseuroille.
32734: 
32735: 
32736: tiedettä, vaan useinkin on opettajan yksilöllisten mielipiteitten
32737: ja käsityskannan värittämä, mutta silti ei meidän päähämme ole
32738: pistänyt ehdottaa että yliopiston ja koulujen valtioavut lakkautet-
32739: taisiin, vaan päinvastoin koetamme niitä lisätä ja koetamme vai-
32740: kuttaa niin että meidänkin käsityksemme tulisi näissä oikealla
32741: tavalla esitetyksi. Että ei vertaukseni koulujen ja yhdistysten
32742: välillä ole ollenkaan ontuva, siitä huomautan esimerkiksi, että valis-
32743: tuslaitoksia, joita avustetaan valtioavulla, on esim. raittiusseuroja
32744: raittiustyön tekemiseksi ynnä monia muita kaikellaisia seuroja,
32745: jotka siis asettuvat samaan asemaan kuin oppilaitokset, joita joskus
32746: maailmassa on yksityisesti ylläpidetty. Tästä, että valistustyötä
32747: tehdään kaikenpuolisesti, että eri mielipiteet tulevat julki, siitähän
32748: seuraa ainoastaan se, että vanhan kirjan lause >>kaiken koettelemi-
32749: sesta ja hyvän pitämisestä>> tulee toteutetuksi ja sosiaalidemokratia
32750: asettaa rauhallisesti käsityksensä porvarillisten käsitysten rinnalle
32751: ja antaa parhaan voittaa: kansan valita sen, mikä sitä miellyttää.
32752:     On erittäin tärkeää että tällaisena aikana kuin meidän aikamme
32753: on, harjoitetaan valtiollista valistustyötä niin paljon kuin mahdol-
32754: lista. Hyvähän yksityinen alote on ja ed. Schybergsonilla on siinä
32755: oikein, ettei kaikkia asioita pidä valtion niskaan ajaa. Mutta kun
32756: ajattelee, kuinka paljon meidän maamme nuorisoita nykyisin vaa-
32757: ditaan valtiollisessa suhteessa, ei todellakaan pidä pientä eikä
32758: edes suurtakaan uhrausta nuorisoseurojen työn avustukseksi liikana.
32759: Mehän muistamme että tätä uutta eduskuntaa kokoonpantaessa
32760: sen äänioikeudesta jäivät osattomiksi nuoret, ja me tiedämme
32761: kuinka paljon tyytymättömyyttä tämä on herättänyt nuorison
32762: keskuudessa ja kuinka harhaan johtavia toimenpiteitä ja käsityk-
32763: siä nuorison keskuuteen voi levitä, kun siltä on suljettu parlamen-
32764: taarisen ja valtiollisen toiminnan tie.
32765:     Toinen asia on sitte, jos ed. Danielson-Kalmarin kanssa sanoo, että
32766: yhteiskunta ei kernaasti maksa kukistajillensa palkkaa. Tässäkin
32767: on minulla pieni epäjohdonmukaisuus tai pieni historiallinen esi-
32768: merkki huomautettavana. Eräs Marxin elämäkerran kirjoittajia
32769: huomauttaa, >>kuinka peräti pienen palkkion Marx sai teoksestaan
32770: >>Kapitaali>> ja huomauttaa tämän jälkeen aivan kuin ed. Daniel-
32771: son-Kaimari äsken, ettei ihmettele porvarillisen yhteiskunnan
32772: huonosti palkinneen omaa haudankaivajaansa. Mutta joku aika
32773: takaperin meillä oli ilo merkitä ed että. Danielson-Kaimari ehdotti
32774: tämän teoksen suomentamista valtion varoilla. Näin käsityskannat
32775: muuttuvat ja semmoinen teos, joka on pidetty yhteiskunnan
32776: peräti vaarillisena ja yhteiskuntaa knmoavana, myönnetään myö-
32777: hemmin niihin kuuluvaksi, jotka porvarillistenkin mielestä ovat
32778: olleet rakentamassa sosiaalisen tieteen rakennusta. Tässä on il-
32779:  meinen vertauskohta. Sosiaalidemokraattiset nuorisoliitot julis-
32780:  tetaan täällä yhteiskunnan kumoojiksi ja ehkä ja ehkä ei kovin
32781:                                                              r68
32782:                      Istunto 26 p. lokakuuta 1907.
32783: 
32784: 
32785: pitkän ajan kuluttua myönnetään, että ne kumminkin ovat tehneet
32786: erinomaisen rakentavan työn ja ansainneet valtionavaroista avustuk-
32787: sen. Ollaan näet niinkuin ed. Castrenin lausunnosta ilmeni, erittäin
32788: taipuvaisia huomaamaan sosiaalidemokratian repivää puolta. Ja
32789: onhan se erittäin tärkeänä osana ohjelmassamme: koettaa voimi-
32790: emme mukaan kumota, kukistaa semmoista yhteiskuntajärjestel-
32791: mää, jota emme hyväksy. Mutta visusti jätetään huomaamatta
32792: - tahallaan tietysti - sosiaalidemokratian rakentava merkitys,
32793: se mitä sosialidemokratia haluaa asettaa tilalle silloin kuin kapita-
32794: lismi sortuu. Ei näet meidän uskomme itseemme, sosiaalidemo-
32795: kraattiseen liikkeeseen, ole niin suuri että luulisimme tämän liikkeen
32796: voivan kukistaa kapitalistisen järjestelmän, jos emme tietäisi että
32797: meillä on erittäin voimakas liittolainen, se on kapitalismi .itse, joka
32798: nopeasti rientää kukistamaan itsensä. Ja me tiedämme ja lukuisat
32799: esimerkit sen osoittavat, että jos kapitalistisella kannalla oleva
32800: yhteiskunta joutuu sellaisten suurten yhteiskunnallisten muutosten
32801: käsiin, jotka meidän maatamme nyt juuri järkyttävät, ja siellä
32802: ei ole lujaa sosiaalidemokraatista liikettä, silloin on anarkiia hel-
32803: posti vallassa. Viittaan vaan, mainitakseni nyt yhden tavallansa
32804: pätevän todistajan, kirjailija Arvid Järnefeltin Laukon ·juttua
32805: koskevaan kirjaseen, jossa hän huomauttaa, kuinka erittäin kii-
32806: tollinen maamme yläluokka saa olla siitä, että sosiaalidemokratia
32807: suurlakon myrskyissä jaksoi pitää yhteiskunnallisen järjestyksen
32808: yllä ja ohjata tämän suuren toimintakuohuu terveelliseen ja hyö-
32809: dylliseen reformitoimintaan. (Asiaan!) Tämä sosiaalidemokratian
32810: rakentava työ on juuri kaikkein tärkeintä. Se on juuri se, joka
32811: pitää yhteiskuntaa pystyssä silloin kuin kapitalismi hämmästy-
32812: neenä tarttuu jos minkälaisiin kuristustoimenpiteisiin pitääksensä
32813: yllä hukkuvaa valtaansa.
32814:     Sitte ed. Castn~nin monet kysymykset. Hän kysyi, minkä
32815: maan, minkä sivistysmaan sosiaalidemokratiaa meidän sosiaali-
32816: demokratiamme pitää esikuvanansa. Hän lähti tuosta ei suinkaan
32817: uudesta väitteestä, että meidän sosiaalidemokratiamme on kaikkein
32818: mahdottomin maailmassa, mutta sen sijaan jonkun toisen maan
32819: sosiaalidemokratia on erittäin hyväksyttävä ja ihailtava. Väite on
32820: vanha. Eihän ole kerran, kun Ranskan parlamentissa sanotaan,
32821: että J aures on yhteiskunnan vihollinen, isänmaan kavaltaja, kun
32822: sen sijaan Bebel on ihailtava patriootti. Ja Saksan valtiopäivillä
32823: osoittaa valtiokansleri yli Ranskan rajan ja sanoo Bebelille: kat-
32824: sokaa, mikä reformien ystävä ja käytännöllinen politikko on Jau-
32825: res ja sen sijaan te, Bebel ja kumppanit olette mitä halveksutta-
32826: vimpia isänmaan viholllsia. Tätä on kaikissa maissa veisattu
32827: ja me emme voi siihen mitään muuta vastata, kuin ettei meidän
32828: sosiaalidemokratia -- enemmän kuin minkään muun maan sosi-
32829: aalidemokratia - ole mistään matkittu, vaan on semmoinen
32830:                       Apurahasta nuorisoseuroille.
32831: 
32832: 
32833: kuin miksi se on tässä maassa kasvanut. Jokaisella maalla on
32834: sellainen sosiaalidemokratia, minkä se ansaitsee. Ja mitä tahansa
32835: meidän sosiaalidemokratiastamme sanottaneekin, on se tämän yh-
32836: teiskuntajärjestyksen tulos ja tuote ja sellaisena otettava.
32837:     Sama on hänen toisen kysymyksensä laita: minkälaista anti-
32838: militaristista agiteerausta suomalainen sosiaalidemokraattinen nuo-
32839: risoliitto harjoittaa, sellaistako kuin ranskalainen Herve tai muut.
32840: Siihen on sama vastaus annettava. Se harjoittaa sellaista kuin maassa
32841: oleva asema sen velvoittaa ja sen sallii harjoittavan. Saksalaiset
32842: sosiaalidemokraatit, joita täällä tässä suhteessa parempana pahana
32843: suositetaan, selittivät aivan suoraan kansainvälisessä kongressissa;
32844: että he ovat valmiit kaikilla keinoilla vastustamaan militarismia,
32845: mutta että he päästäksensä tarpeettomasti joutumasta kuritus-
32846: huoneen kanssa liian usein tekemisiin pidättävät itsellensä vapauden
32847: valita ne ja ne sanat agitatsioonissansa, sen sijaan että Ranskassa
32848: voivat vähemmillä vaurioilla puhua vähän jyrkempiäkin sanoja.
32849: Molemmilla tahoilla vakuutetaan, että mitä tahansa inhimillisiä
32850: keinoja sotien julmuuden lopettamiseksi voidaan käyttää, niitä
32851: käytetään, kun vaan sopivaa tilaisuutta on. Mitään muuta mekään
32852: emme tietysti voi sanoa. Suomen sosiaalidemokraatit ovat olleet
32853: mukana asevelvollisuuslakkoja toimeenpanemassa, ja he ovat tule-
32854: vaisuudessa alati määrittelevät kantansa, kunkin ajan kehityskau-
32855: den mukaan, minkälaista antimilitarismin menettelytapaa milloin-
32856: kin on käytännöllisin ja edullisin käyttää tuon saman tarkoituksen
32857: toteuttamiseksi.
32858:      Ja sitte ed. Castren kyseli henkilöitä, kutka ovat tuossa nuoriso-
32859: liitossa toimimassa? Nehän ovat julkisia henkilöitä, sanomalehdissä
32860: heidän nimensä usein mainitaan ja ja julkisissa kokouksissa, jossa
32861: se valitsee toimihenkilönsä. Jos jotain on näitä henkilöitä vastaan
32862: huomautettavaa, tuokoon porvarillinen sanomalehdistö, ja miksei
32863: heidän oikeuslaitoksensa, esille, mitä sillä on niitä vastaan sano-
32864: mista. Eivät porvarilliset puolueet riennä eroittamaan, eivätkä
32865: tiedä eroittaa keskuudestaan henkilöitä, joitten rikolliset teot
32866: vasta heidän tekonsa kautta tulevat julkisuuteen. Emme me enem-
32867: män kuin hekään voi mennä yksityisistä henkilöistä takuuseen,
32868:  mutta me tiedämme, että sosiaalidemokratia pitää rivinsä puhtaina,
32869: sikäli kuin sen oma etu ja tarkoitusperän puhtaus vaativat.
32870:      Pyydän yhä edelleen, että eduskunta hyväksymällä ed. Valppaan
32871: ehdotuksen tukisi suhteellisesti lasketuilla numeroilla valistustyötä,
32872:  tiedollista, valtiollista valistustyötä nuorison keskuudessa myöntä-
32873:  mällä kaikille maassa toimiville nuorisoseuroille apurahoja.
32874: 
32875:     Ed. Danielson-Kalmarl: Ed. Alkiota pyydän hyväntah-
32876: toisesti muistelemaan erästä pientä kirjoitelmaa, jonka hänen omasta
32877: pyynnöstänsä toista vuotta takaperin julkaisin hänen lehdessänsä
32878: >>Pyrkijä>>. Siinä minä lausuin käsitykseni nuorisoseurojen kaunasta
32879: 2666                 Istunto 26 p. lokakuuta 1907·
32880: 
32881: valtiollisiin kysymyksiin ja lausuin, että pidän aivan luonnollisena,
32882: itsestänsä selvänä asiana, että nämä seurat hartaasti seuraavat
32883: valtiollisia kysymyksiä ja keskuudessansa niitä pohtivat. Mutta
32884: samalla lausuin, että olisi toivottava, että nämä seurat koettaisivat
32885: säilyttää niin kauan kuin se on mahdollista eri aineksia keskuudes-
32886: sansa ja että ne siis seuroina, semmoisinaan pysyisivät puolueet-
32887: tomina. Aamupäivällä mainitsin, että näitä vanhempia seurojakin
32888: on syytetty siitä, että he eivät riittävässä määrin ole voineet
32889: pysyä puolueettomina. Minä tunnen liian vähän käytännössä näi-
32890: den seurojen toimintaa voidakseni varmuudella sanoa, onko tässä
32891: syytöksessä, joka tänään täälläkin on esitetty, perää tai kuinka paljon
32892: perää siinä on. Mutta sehän on kieltämätöntä, että sosiaalidemo-
32893: kraattinen puolue tyytymättömänä näihin vanhempiin nuorisoseu-
32894: roihin on päättänyt perustaa uusia niiden rinnalle, ja silloin käsit-
32895: tääkseni aivan välttämättömästi tulee tapahtumaan niin, että van-
32896: hatkin seurat entistä enemmän tulevat asettumaan määrätylle
32897: puoluekannalle. Niiden keskuudesta tulee yhä enemmän eroamaan
32898: ne ainekset, jotka ovat sosiaalidemokraattisen puolueen vaikutuksen
32899: alaisina. Nämä uudet sosiaalidemokraattiset nuorisoseurat tulevat
32900: toimimaan vanhojen rinnalla, riitakysymyksiä nousee paikkakunnalla
32901: niissä kylissä, joissa nämä seurat toimivat, juuri nuorison keskuu-
32902: dessa ja vanhemmat nuorisoseurat tulevat huomaamaan velvolli-
32903: suudeksensa asettua montaakin väitettä ja oppia vastaan, jota
32904: sosiaalidemokraattiset seurat levittävät. Silloin tulee juopa näiden
32905: seurojen välillä valtiollisessa suhteessa olemaan hyvinkin tuntuva.
32906: Mikä tulee nyt sitten olemaan asema, jos Suomen edukunta on
32907: kannattanut näitä vanhoja seuroja kannattamatta sosiaalidemo-
32908: kraattisia nuorisoseuroja? Tietysti se, että me sen kautta olemme
32909: tarjonneet sosiaalidemokraateille hyvän aiheen levittää herkkä-
32910: uskoisiin sitä käsitystä, että eduskunta rahoja määrätessään ajaa
32911: jonkunlaista puolue- ja luokkapolitiikkaa. Minä en tiedä, onko
32912: meidän tarpeellista antaa tällaista agitatsiooni välikappaletta va-
32913: semmistolle, välikappaletta, jota se ilmeisesti hyvin mielellänsä
32914: tulisi käyttämään. Mutta yhtä vähän on ymmärtääkseni meillä
32915: aihetta mennä asettamaan muutamia tuhansia markkoja, jos kohta
32916: ei tällä kertaa pyydetäkään enemmän kuin 5,000 markkaa, nuori-
32917: soseurojen käytettäväksi, jotka seurat omien sääntöjensä mukaan
32918: tulevat pääasiassa levittämään juuri puoluekatsantokantaa ja
32919: -käsitystä. On tarpeetonta, että me siirrämme, vaikkapa suhteel-
32920: lisesti pienenkin, rahamäärän sosialistisen puolueen - välillisesti
32921: sen puolueen kassaan.:- Mutta näin ollen siis ei myöntäminen tällä
32922: hetkellä kummallekaan seuralle ymmärtääkseni ole paikallaan.
32923: Pitäisi toki olla yksi yhteinen ala, jolla kaikki nuorisoseurat voivat
32924: kohdata toisensa rauhallisessa yhteistyössä, ja se on yleisen shistyk-
32925: sen ja tämän sivistyksen vaatimien tietojen levittämisessä.
32926:                      Apurahasta nuorisoseuroille.
32927: 
32928: 
32929:      Voitaisiin - viittasin siihen jo aamupäivällä ja pyydän vähän
32930: lähemmältä kehittää tätä ajatusta - ajatella asiaa sillä tavoin,
32931: että jonkun ajan kuluttua näiden eri seurojen toimikunnat' sopivat
32932: keskenänsä sellaisesta työtavasta, joka takaa sen, että levitettäessä
32933: vleisiä sivistäviä tietoja ei harjoiteta toimintaa toisen tai toisen
32934: puolueen hyväksi. Ei pitäisi mitenkään olla mahdotonta erottaa
32935: tätä yleissivistävää toimintaa varsinaisesta puoluetoirninnasta.
32936: Onpa vielä ajateltavissa, että nämä eri seurat harjoittaisivat tätä
32937: kummallekin ryhmälle yhtä välttämätöntä, yhtä tarpeellista alus-
32938: tavaa työtä jossain määrin yhteisesti jonkun yhteisen toimikunnan
32939: korkeimman valvonnan alaisena. Ja jos niin tapahtuisi, silloin meillä
32940: olisi hyvät takeet siitä, että se työ, joka tässä on kysymyksessä,
32941: tulee suoritetuksi nuorison sivistyksen, niin valtiollisen kuin muun
32942: sivistyksen kohottamiseksi ja silloin ymmärtääkseni eduskunta
32943: voisi kyllä määrätä varoja tämän työn hyväksi. Mutta tällä kertaa
32944: meillä ei ole mahdollisuutta järjestää asiaa siten, siihen tarvitaan
32945: lähenteleminen näiden eri seurojen välillä. Ymmärrän kyllä, että
32946: nyt jo toimivien nuorisoseurojen edustajat hyvin vastenmielisesti
32947: huomaavat ehdotuksen, joka johtaisi siihen, ett.:.t väliaikaisesti
32948: nämä nuorisoseurat jäisivät valtion kannatusta vaille, mutta minä·
32949: en sittenkään, vaikka olenkin nuorisoseurojen ystävä, voi tästä aja-
32950: tuksesta luopua vakuutettuna siitä, että kielto tällä kertaa on
32951: omansa suhteellisesti pian saattamaan tämän kysymyksen valtio-
32952:  avusta toiselle kannalle siten, että muuten ehdottomasti syntyvät
32953: ikävät ristiriidat saadaan vältetyiksi.
32954:      Ed. Sirola lausui paljon sellaista, joka ainoastaan hyvin kaukaa
32955:  on yhteydessä nyt esillä olevan asian kanssa. Meillä on kiire, se
32956:  myönnettänee, jos kohta tämän päivän keskustelu ei näytä sitä osoit-
32957:  tavan, ja tämän kiireen tähden en lähde keskustelemaan sosialis-
32958:  mista yleensä, josta ja jonka periaatteista meidän ehkä kerran täy-
32959:  tyy ryhtyä täällä puhumaan. Sitähän sosialistit, nimenomaan
32960:  herra Sirola muutaman kerran ennenkin ovat tehneet. Mutta vh-
32961:  teen kohtaan pyytäisin kuitenkin panna painoa. Näyttää nyt siltä
32962:  kuin sosiaalidemokraattisen puolueen johtajat entistä enemmän
32963:  tahtoisivat vakuuttaa yhteiskunnalle, että tämä puolue seisoo eril-
32964:  lään kaikesta anarkistisesta liikkeestä. Tämä on ilolla merkittävä.
32965:  Mutta kyllä siinä kohden vielä tarvitaan varmempia todistuksia
32966:  kuin mitä on annettu. Vielähän tuon tuostakin tapahtuu, että so-
32967:  siaalidemokraattisen puolueen suhteellisesti tunnettuja toimimiehiä
32968:  joutuu kanteen ja syytteen alaisiksi, jopa luullakseni todistetuiksi-
32969:  kin siitä, että he ovat olleet mukana puhtaasti anarkistisissa toi-
32970:  menpiteissä. Ja hyvä olisi varmaan. jos sosialistisen puolueen joh-
32971:  tajat, silloin kuin he vakuuttavat, että on eroa olemassa anarkismin
32972:   ja sosialismin välillä täällä Suomessakin, käyttäisivät vähän vakuut-
32973:  tavampia lauseparsia kuin esim. mitä ed. Sirola äsken käytti kun hän
32974: 2668                 Istunto 26 p. lokakuuta 1907.
32975: 
32976: 
32977: sanoi, että sosiaalidemokraattinen puolue - en aivan tarkalleen
32978: muista miten hänen sanansa sattuivat, - pysyy erillään anarkismista
32979: sikäli kuin oma etu ja tarkoitusperäin puhtaus sitä vaatii. Ainoas-
32980: taanko sikäli kuin oma etu y. m. sellaiset seikat sitä vaativat? Meitä
32981: on täällä useita, jotka toivomme, että vasemmisto tekee sitä suurem-
32982: massa määrässä kuin ainoastaan sikäli, miten oma etu puolueen
32983: käsityksen mukaan sitä vaatii.
32984: 
32985:    Ed.   Gustafsson:        För min del vill jag motsätta mig det
32986: af hrr Danielson-Kalmari och Schybergson         omfattade förslaget,
32987: att ifrågavarande anslag nu i hast skulle helt och hållet strykas.
32988: På grund af tidigare landtdagsbeslut och på grund af sitt faktiska
32989: upplysningsarbete hafva ju de i klämmen afsedda ungdomsförenin-
32990: garna eller förbunden all anledning att påräkna understöd. Detta
32991: är icke i samma mån fallet med socialdemokratiska ungdomsför-
32992: förbundet. J ag vill icke säga mera om det sistnämnda. Den i dag
32993: förda diskussionen kan vara en varning för alla dessa föreningar att
32994: framdeles söka komma till rätta utan några sådana understöd,
32995: som nu föreslagits. I alla fall har landtdagen framdeles en säkrare
32996: bas för en förändring i afseende å dessa understöd, vare sig i den rikt-
32997: ning att de skulle gifvas åt en gemensam upplysningsdelegation eller,
32998: såsom jag hoppas, åt alla nu ifrågavarande förbund. J ag under-
32999: stöder derför denna gång utskottsförslagets kläm, sådan den nu
33000: är affattad.
33001: 
33002:     Ed. Mikkola:         Minun käsitykseni mukaan on nuorisoseuro-
33003: jen tähänastinen toiminta ollut pääasiallisesti ja yksinomaan sivis-
33004: tyksellistä. Niiden vaikutus on ollut herättävää ja se on ollut val-
33005: tiollisista ja puoluepyrinnöistä vapaana. Se on tahtonut edistää
33006: ihanteellistä maailmankatsomusta, sillä sen tunnuslauseena on ollut:
33007: Nuorisolle korkeat ihanteet. Se on yhdistämällä huvin ja hyödyn
33008: koettanut ja useimmiten onnistunutkin nostamaan nukkuvat voi-
33009: mat aatteelliseen työhön ja herättämään nuorisoa kasvattamaan
33010: itseänsä ttllevaa elämäntehtäväänsä varten. Sitä liikettä vastaan
33011: on esim. kirkolliselta taholta huomautettu, että se on liiaksi vapaa-
33012: mielinen, se ei ole kylliksi sen suunnan mielipiteitä kannattava.
33013: Vanhoilliselta taholta on niinikään ollut sitä vastaan paljon muis-
33014: tuttamista. Ja nyt vihdoin on sosiaalidemokraattien taholta tah-
33015: dottu väittää, että se on liiaksi paljon ottanut osaa puolue-elämään
33016: tietysti käsitettynä niin, että se ottaa osaa ja edistää muiden puo-
33017: lueiden pyrintöjä kuin sosiaalidemokraattisen. Minusta kaikki nämä
33018: asianhaarat ovat ainoastaan todistuksena siitä, että nuorisoseura-
33019: liike todellakin on osannut oikeaan, on osannut pysyä erillään
33020: niin hyvin toisesta kuin toisesta äärimmäisyydestä, pysyä puhtaasti
33021: sivistyksellisenä liikkeenä, sellaisena kuin sen tarkoituskin on olla
33022:                      Apurahasta nuorisoseuroille.
33023: 
33024: 
33025: Ja tällaisena laitoksena minun käsitääkseni se ansaitsee yhteis-
33026: kunnan täydellisen tunnustuksen ja myöskin sen vähäisen valtio-
33027: avun, jota se vasta tuskin yhden vuoden kuluessa on nauttinut,
33028: mutta joka siltä nyt jo toisena vuotena tahdotaan riistää. Suomen
33029: nuoriso epäilemättä on uudelta eduskunnalta toivonut paljon. Se
33030: on ihanteellisena osana kansastamme toivonut, että tämä uusi
33031: kansanvaltainen eduskunta suo sen pyrinnäille ja yhteisille harras-
33032: tuksille täyden tunnustuksensa ja myöskin mahdollisimman suuren
33033: aineellisen kannatuksen. Ja kun se nyt kuulee, että puolelta ja toi-
33034: selta sen toimintaa epäillään, sen työtä tahdotaan tehdä mahdotto-
33035: maksi, niin minä olen vakuutettu siitä, että Suomen saloilla nuorison
33036: mielet tyrmistyvät ja se tuntee suuresti pettyneensä toiveissaan.
33037: Se saattaa merkitä tällä hetkellä vähän. Mutta onhan sanottu,
33038: että jos nuoriso tänään ei merkitse mitään, niin se huomenna ja lä-
33039: himmässä tulevaisuudessa voi merkitä kaikki ja merkitsee kaikki.
33040: En tahtoisi, että Suomen eduskunta, silloin kun se on auliilla kädellä
33041: muihin sivistystarkoituksiin uhrannut varoja, tahtoisi nyt aiheet·
33042: tomasti puolueellisuuden pelosta kieltää sen nuorisoliikkeeltä.
33043: Täällä on tahdottu ajaa sitä käsityskantaa, että nuorisoseura-
33044: liikkeenkin pitäisi olla valtiollisen puolue-elämän palveluksessa.
33045: Minä olen siinä suhteessa aivan toista mieltä ja toivoisin, että tämä
33046: liike edelleenkin pysyisi sivistyksellisenä liikkeenä, palvelematta
33047: nimenomaan enempää toista kuin toistakaan puoluetta, ja ettei
33048: minkääntaisen suhteellisuuden puolueitten mukaan näin ollen
33049: tarvitse näiden varojen jaossa tulla kys:ymyk<;een. ~<\ssanlaita
33050: kaikilla aloilla on se, että täydellistä, ehdotonta puolueettomuutta
33051: emme missään voi saavilttaa. Onhan täällä tässä eduskunnassa
33052: tuotu esiin väite, että esim. raittiusliike monessa kohden palvelee
33053: ja on palvellut puoluepyrintöjä, on väitetty, että kansanopistot
33054: ovat puoluelaitoksia, on sanottu että kansakoulunopettajat ovat
33055: suuressa määrässä eri valtiollisten puolueiden palveluksessa ja on
33056: samasta syystä tahdottu saattaa epäilyksen alaiseksi se apu, jota
33057: on pyydetty Suomalaiselle Kirjallisuuden Seuralle. Kaikesta tästä
33058: huolimatta on näille yrityksille kuitenkin eduskunta puoltanut va-
33059: roja, apurahoja valtion varoista. Ainakaan suurempaa syytä
33060: minun ymmärtääkseni ei ole täällä esitetyillä perustetuilla kieltää
33061: sitä avustusta nuorisoseuraliikkeelfä. Nuorisoseurain jäseniä yhtä
33062: vähän kuin muidenkaan seurain ja yhdistysten jäseniä ei tietysti
33063: voi estää yksityisinä kansalaisina kuulumasta siihen valtiolliseen
33064: puolueeseen, minkä pyrinnöt he pitävät oikeina, mutta se ei suin-
33065: kaan minun käsittääkseni oikeuta epäilemään niitä seuroja,
33066: joihin nämä jäsenet kuuluvat sellaisinaan puoluesenmiksi ja sen
33067: vucksi kieltämään niiltä kaikkea kannatusta ja kaikkea tunnustusta.
33068: Sen vuoksi ehdotan, että eduskunta tahtoisi hyväksyä valiokunnan
33069: mietinnön sellaisenaan. Omasta puolestani olisin toivonut, että näitä
33070:                       Istunto 26 p. lokakuuta I907·
33071: 
33072: 
33073: apurahoja olisi melkoisesti lisättv, koska liike on laajentunut ja kas-
33074: vanut ja sen johdosta tarvitsisi enemmän varoja. Kun minulla
33075: kuitenkaan ei ole mitään toiveita siitä, että esitys voisi saavuttaa
33076: eduskunnan kannatusta, koska tätäkin ehdotusta vastaan, minkä
33077: valiokunta on tehnyt, täällä on niin kauvan ja monilla syillä puhuttu,
33078: niin yhdyn ainoastaan kannattamaan valiokunnan pontta.
33079: 
33080:     Ed. Tainio:       En olisi pyytänyt puheenvuoroa puolustaak-
33081: seni toista vastalausetta, jonka alla minunkin nimeni on, mutta
33082: en voinut enää hillitä itseäni, kuullessani keskustan vaikutusval-
33083: taisen johtajan käyttävän tätä vastalausetta hyväkseen evätäkseen
33084: valtionavun myöskin porvarillisilta nuorisoseuroilta. Minä olen
33085: niihin niin suuresti rakastunut, etten millään muotoa tahtoisi niiltä
33086: valtioapua kieltää. Olen seurannut tätä porvarillista nuorisolii-
33087: kettä pitemmän aikaa länpimällä harrastuksena ja olen havainnut
33088: että ne tekevät menestyksellistä työtä kasvattaakseen kunnollisia
33089: suomettarelaisia, nuorsuomalaisia ja vikiinkejä. Ja tämän puolue-
33090: kasvatuksen olen laskenut niiden suurimmaksi ansioksi. Mielestäni
33091: on turhaa koettaakaan vaikuttaa nuorisoon sivistyttävästi, jollei
33092: samalla herätä puoluevaistoa, luokkavaistoa. Niille saattaa puhua
33093: paljon kaunista, historiasta, estetiikasta, kirkkohistoriasta ja kai-
33094: kista maailman hyvistä ja kauneista asioista, mutta ne pysyvät täy-
33095: dellisesti kylminä, jääkylminä, eivätkä viitsi kuulua sellaiseen
33096: seuraan, missä ei ole parempaa puhuttavaa, kuin sitä puhtaasti
33097: sivistävää. Mutta niin pian kuin ruotsalaiset nuorisoseurat mahti-
33098: pontisesti vetoovat siihen, että suomalaiset tahtovat hävittää
33099: ruotsinkielen tässä maassa, kun ne koii1entavat nuorison kielen
33100: ja kodin puolesta, ruotsalaisen sivistyksen puolesta vaaliuurnalle,
33101: mikä loistava tulos. Ahvenanmaalla 95 ofo kaikista kotosalla ole-
33102: vista meni vaaliuurnalle, kiitos suureksi osaksi nuorisoseurojen.
33103:  Samaten Turun ja Porin läänin ruotsalaisissa seuduissa ylipäänsä.
33104: Olen suuresti ihaillut sitä tehokasta poliittista kasvatusta, jonka
33105: nämä ruotsalaiset nuorisoseurat pystyvät jäsenilleen antamaan.
33106: Se on niiden hyvä puoli ja ne tarvitsisivat oikeastaan enemmän
33107: kuin 5,000 mk. Ne edustavat siksi hyvin puoluetarkoituksia. Ja
33108: jos ed. Alkio vielä kuuluisi suomettarelaiseen puolueeseen tai aikoisi
33109: lähimmässä tulevaisuudessa siihen yhtyä, näyttäisi edes sen suuntai-
33110: sia oireita, niin eipä ed. Danielson-Kaimari olisikaan kieltänyt
33111: valtioapua siltä liikkeeltä, jota hän johtaa. Tämä nuorisoliike,
33112: jossa hänellä on suuri päivätyö takanaan, oli niin kauvan porvari-
33113: puolueiden suosiossa, kun se ei osottanut vähintäkään itsenäisyyttä,
33114: mutta nyt kun havaitaan siinä epäilyttäviä oireita ryhtyä ajamaan
33115: pienen maalaisliiton asioita, on se vaarallista ja sen takia niiltä
33116: on valtioapu kiellettävä, kun ne harrastavat politiikkaa. Ne ovat
33117: harrastaneet politiikkaa ennenkin, mutta ne ovat viime vuosina
33118:                       Apurahasta nuorisoseuroille.
33119: 
33120: 
33121: tulleet tasapuolisemmiksi, tutkineet kaikkien puolueitten ohjelmia
33122: ja löytäneet nuorsuomalaisen ohjelman perin keveäksi samoin kuin
33123: suomettarelaistenkin. Sosialidemokraatteja he eivät ole uskalta-
33124: neet olla, niin paljon kuin se on heitä miellyttänytkin ja sentähden
33125: ovat he koettaneet löytää jonkun sekasikiön siltä väliltä.
33126:      Tässä porvaristo on asettanut itselleen ansan, johon niin mie-
33127: lellään itse tahtoisi pistää päänsä. Aluksi kuvattiin, kuinka ainoas-
33128: taan sosiaalidemokraattinen nuorisoliike on puoluetarkoitusta var-
33129: ten perustettu ja sen takia tahdottiin siltä evätä apu. Sitte tultiin
33130: havaitsemaan että kaikki muutkin ovat samanlaisia syntisiä; tut-
33131: kittiin niiden ohjelmaa tarkemmin ja huomattiin että on hyvä
33132: kieltää niiltä kaikilta apu, koska ne eivät enää edistä niitä tarkoituk-
33133: sia, joita porvarilliset valtapuolueet suosivat. Mutta kyllä olisi
33134: suuri vahinko, jos meidän sosiaalidemokraattinen anomus johtaisi
33135: noin sivistysvihollisiin tuloksiin. Sillä sittenkin nämä nuorisoseu-
33136: rat ovat tehneet suuren työn kansanvalistusliikkeen palveluksessa.
33137: Rohkenisin väittää suuremman työn kuin Kansanvalistusseura,
33138: jonka puolueettomuutta ei ole asetettu epäilyksen alaiseksi ja jota
33139: niin paljon kiitetään ja jolle valtioapua myönnetään.
33140:    Mitä muuten tulee siihen puolueettomaan sivistystyöhön, niin kyllä
33141:  se on kerta kaikkiaan mahdotonta. Jos on kysymyksessä historia, jos
33142: on historian opettajana ruotsalainen suomettarelainen tai sosialisti,
33143:  niin ne historiantunnit muodostuvat kokonaan erilaisiksi riippuen
33144: opettajan yksilöllisestä käsityskannasta tai siitä, mihin puolueryh-
33145: mään hän kuuluu. Jos on kysymys kansallistaloudesta, ihan sama
33146: seikka. Jos on kysymys uskonnosta, vielä enemmän herättää tämä
33147:  seikka huomiota.
33148:      Kun kerran tuli puhe uskonnosta, niin ed. Merivirralle ja muuta-
33149:  mille muille saman nuotin laulajille pari sanaa. On yhtä väärin,
33150: että Suomen valtio avustaa kirkkoa, kuin se että se avustaisi sosiaali-
33151: demokraattista nuorisoliikettä, sillä nehän kumpanenkin palvelevat
33152: puoluetarkoituksia ja ovat ihan yhtä yksipuolisia, valtiokirkko
33153: toisella äärimmäisenä sivustalla, toisella äärimmäisenä sosi-
33154:  aalidemokraattinen maailmankatsomus. Mutta sitä on pidetty
33155: ihan luonnollisena, että valtion ja yhteiskunnan pitää avustaa
33156: sitä oikeiston äärimmäistä siipeä ja asettua veriviholliseksi vasem-
33157: man siiven kanssa. Minä rohkenen kuitenkin väittää, että tämä
33158: sosialistinen maailmankatsomus ansaitsisi enemmän valtion kanna-
33159: tusta kuin kristillinen kirkko, sen takia että se on niin vanha ja sen
33160:  takia mätä. Se ei ole kristinuskon syy, sivumennen sanoen, että se
33161: on mätä, vaan se on mätä sentähclen, että se on saanut liian paljon
33162:  valtion apua.
33163:      Jos kerran halutaan pysyä puolueettomina, jota täällä niin jyr-
33164: kästi ovat vaatineet Ahmavaarat ynnä muut, niin silloin kaikki
33165: valtion kannatus olisi otettava pois kristilliseltä kirkolta ja kaikilta
33166:                     Istunto 26 p. lokakuuta 1907·
33167: 
33168: 
33169: uskonnollisilta yhdistyksiltä. Se olisi puolueettomuutta. Mutta
33170: herran nimessä, emmehän kukaan täällä halua olla puolueettomia,
33171: ei Ahmavaara enemmän kuin minäkään. Me kaikki olemme itse
33172: asiassa niin pinttyneitä puolueihmisiä kuin suinkin, vaikka jokainen
33173: katsoo asiakseen esiintyä puolueettomuuden varjolla. Miksi ei ole
33174: rehellisempi sanoa suoraan miten asia on ja esiintyä rehellisenä puo-
33175: lueihmisenä, sanoa että sosiaalidemokraattinen nuorisoliitto on
33176: puolueliitto, perustettu edistämään sitä maailmankatsomusta, jonka
33177: me sosialistit omistamme, mutta kuitenkin valtioavun arvoinen,
33178: monestakin syystä.
33179:     Täällä on jo ed. Valpas huomauttanut, että sosiaalidemokraat-
33180: tinen liike on anarkismin pahin vihollinen. Ed. Danielson-Kaimari
33181: sen johdosta kiinnitti siihen myöskin huomiota ja sanoi, että sosiaali-
33182: demokraatit pyrkivät vakuuttamaan sitä, mutta näytti, niin-
33183: kuin hän ei niitä vakuutuksia olisi uskonut. Minusta on kyllä tuh-
33184: maa, että ne sitä vakuuttavat, sillä pitäisihän se tietää muutenkin;
33185: onhan se niin yksinkertainen asia. No niin! Porvaristo ja anar-
33186: kismi ne ovat .oikeastaan yhtä (Naurua). Kumpanenkin suosii
33187: vapaata kilpailua taloudellisen ja teollisen elämän alalla ja kum-
33188: panenkin koettaa estää valtiota sekaantumasta yksilöiden tai
33189: luokkien välisiin asioihin. Ne tämän opin puoltajat, joilla on hyvä
33190: olla tässä yhteiskunnassa, ovat porvareita. Joilla on paha olla, niistä
33191: tulee anarkisteja. Mutta näitä kumpaakin suuntaa vastaan esiin-
33192: tyy sosiaalidemokraattinen liike, joka väittää anarkismin periaat-
33193: teet vääriksi, yhtä vääriksi kuin on nykyisen porvarillisen yhteis-
33194: kunnan perusteet. Sen takia on turhaa toivoa, että porvaristo kos-
33195: kaan ryhtyisi jäykkään taisteluun anarkismia vastaan, koska sen
33196: silloin täytyisi kieltää ne samat periaatteet, joita sen nyt täy-
33197: tyy joka päivä puoltaa, vaikka hieman toisessa muodossa. (Hyvä!)
33198: Mutta tässä anarkismia vastaan taistellessa, siinä näennäisessä tais-
33199: telussa sitä vastaan tehdään kuitenkin pieniä virheitä. Eduskunta
33200: myöntää kernaasti neljättä miljoonaa markkaa poliisilaitoksen
33201: ylläpitämiseen vuodessa. Toisin sanoen: kun me sosialistit olemme
33202: väittäneet. että tuo summa on liian suuri, niin porvarilliset sanovat,
33203: että se ei ole lainkaan liian suuri, kyllä sitä niin paljon poliiseja tar-
33204: vitaan. Tämän tarpeen edustaja Castren oli todistavinaan lukemalla
33205: eräitä puolianarkistisia lausuntoja sosialistisista sanomalehdistä. (Asi-
33206: aan!). Kyllä tämä kuuluu asiaan, herra Huoponen! Mutta jos sosiaali-
33207: demokraattinen nuorisoliitto ryhtyy taistelemaan anarkismia vas-
33208: taan, niin sillä ei arvella olevan mitään merkitystä. Ja kuitenkin
33209: se on se liike, joka yksinään pystyy tässä maassa anarkismin kukis-
33210: tamaan, sillä sen vaikutusvalta ulottuu juuri niihin piireihin, siihen
33211: nuorisojoukkoon, joka ei mene minkäänlaiseen porvarilliseen nuo-
33212: risoyhdistykseen. Nyt kun tästä valtioavusta on kysymys, on sa-
33213: malla kysymys siitä, koetetaanko niitä vetää järjestetyn yhteis-
33214:                       Apurahasta nuorisoseuroille.
33215: 
33216: 
33217: kunnan raJOJen sisäpuolelle, siihen poliittiseen ja parlamenttiseen
33218: taisteluun, jota sosiaalidemokraattinen liike käy, vai anne-
33219: taanko niiden yhä edelleen olla kaiken tämän ulkopuolella;
33220: koetetaanko meillä yhä edelleen tahallisesti kasvattaa anarkismia,
33221: että olisi tilaisuutta lisätä poliisijoukkoa -- että sitä olisi hyvä tar-
33222: peen tullen käyttää myöskin työläisten taloudellisen taistelun
33223: ehkäisemiseksi.
33224:      Miljoonat ovat todellakin silloin pieni asia edusktmnalle ja niille
33225: säästäväisille maalaisille, jotka niin mahtipontisesti lausuvat >>kym-
33226: mema tuhansia>>, mutta jos on kysymys 5,ooo käyttämisestä
33227: paljoa hyödyllisemmin, niin sitä on heillä otsaa kieltää. Vaikka
33228: lienee se säästäväisyys tarpeen näinkin pienessä asiassa, sillä aiko-
33229: vathan samat puolueet, jotka nyt kieltävät tämän 5,ooo, kohta
33230: myöntää 20 miljoonaa hyödyllisempiin tarkoituksiin. Meillä on vaan
33231: niin erilaiset käsitykset hyödystä ja vahingosta.
33232:      On ikävätä, että täällä ei ole kukaan esittänyt anomusehdotusta
33233: että kaikille puolueagitaattoreille annettaisiin vapaat matkat val-
33234: tion rautateillä. Mutta kyllä minä aijon tällaisen anomusehdotuksen
33235: ensi istuntokaudella esittää ja ollakseni tasapuolinen, kaikille puo-
33236: lueille, ei ainoastaan enemmistöpuolueille, vaan ruotsalaisillekin.
33237: Minä tarkotan sillä sitä että yleensä puoluetaistelun merkitys on
33238: paljon suuremmasta arvosta sivistystyössä kuin meillä koskaan luul-
33239: laan. Kiihkeä viine kesäinen vaalitaistelu kaikkine porvariston
33240: käyttämine vaiheineen ja petoksineen vaikutti Suomen kansaan
33241:  ainakin yhtä sivistyttävästi kuin kansakoulutyö IO vuotena. Sen
33242:  vaalitaistelun kautta Suomen kanssa astui hämmästyttävän askeleen
33243:  eteenpäin sivistyksen sekä yhteiskunnallisten asiain harrastamisen
33244:  ja käsittämisen tiellä. Tätäkö nyt pelätään, tätäkö tahdotaan estää?
33245:  Kyllä kaikki puolueet paraiten pystyvät yhteiskunnalliseen valis-
33246:  tustyöhön juuri puolueina ja sentähden niitä yleensä olisi avustet-
33247: tava eikä koetettavakaan asettua sille tekopyhälle ja teennäiselle
33248:  puolueettomuuden kannalle, joka kuitenkin kaikissa tapauksissa
33249:  käy mahdottomaksi eikä ole luonnollinen.
33250:      I.opuksi hyvälle ystävälleni herra Castrenille pari sanaa. Hän
33251:  ylpeili tiedoinaan sosiaalidemokraattisen liikkeen periaatteista.
33252:  Mutta hän nähtävästi oli silloin unohtanut ed. Palmenin lausunnon,
33253:  että tietäminen alkaa siitä, kun käsittää ettei mitään tiedä. En
33254:  minäkään näistä asioista paljoa tiedä, mutta jos hän epäilee että
33255:  ed. Vuotijoki on liian nuori sosialisti, niin minä tarjoutuisin hyvän-
33256:  tahtoisesti opastamaan herra Castrenia oikealle tielle. Minulla on
33257:  siihen eräitä edellytyksiä ja minä luulen että me käsittäisimme
33258:  toisemme tavattoman hyvin. Sitte hän lopetti puheensa sillä
33259:  hämmästyttäväitä ilmoituksella että eduskunta tietää, mitä sosiaali-
33260:  demokraattisen nuorisoliiton agitaattori Matti Autio on toiminut.
33261:  Minä olen ihan tietämätön tuosta kaikesta. En: tiedä onko
33262: 2074                 Istunto 26 p. lokakuuta 1907·
33263: 
33264: 
33265: hän toiminnt hyvää tai pahaa ja minä haluaisin siis ettemme jäisi
33266: tuollaiseen suureen tietämättömyyteen, vaan että hän ilmaisisi
33267: meille kaikki ne suuret synnit, joita hän on mahtanut tehdä. Ei
33268: mitään salaviittauksia, olkaamme avomielisiä.
33269:      Ed. Valpas on täällä moittinut meitä vastalauseen kirjoittajia
33270: siitä, että me olemme vaatineet liian vähän. Se saattaa hänen kan-
33271: naltaan olla oikein, mutta kyllä on parempi alkaa niin vaatimatto-
33272:  masti kuin me olemme alkaneet. Tuo 5,000 markkaa on niin pikkui-
33273:  nen summa, ettei se merkitse Suomen valtiotaloudessa paljon.
33274: Mutta tämän kautta meidän porvaripuolueemme ovat tilaisuudessa
33275:  näyttämään, haluavatko he edes kokeeksikaan myöntää tätä yhdeksi
33276:  vuodeksi ja senjälkeen lisätä tai kieltää, jos havaittaisiin että tuota
33277:  pientä summaa ei ole oikein käytetty. Sillä kyllä se summa on niin
33278: pieni, ettei sen tarvitsisi toisena vuonna uudistua, mutta kun tämä
33279:  nyt on ensikerta, niin minun mielestäni vastalauseen kir-
33280:  joittajat ovat menetelleet ihan oikein asettuessaan tälle vaatimatto-
33281:  muuden kannalle ja antaessaan porvarien näyttää oikean värinsä
33282: itse asiaan nähden, etteivät ne voi peloitella meitä summan suuruu-
33283: della.
33284:      Minä luonnollisesti puolustan toista vastalausetta jonka alle
33285: ·olen nimeni kirjoittanut.
33286:     Ed. Nils luopui puheenvuorostaan.
33287:    Ed. von Alithan:           Man har velat påstå, att diskussion
33288: i denna kammare ingenting tjänar till och icke öfvertygar någon
33289:  människa. J ag måste säga att hr Tainios sista andragande öfver-
33290:  tygat mig så starkt, att jag känner mig frestad att frångå den stånd-
33291:  punkt jag intagit i statsutskottet, där jag varit med om att förorda
33292: anslag åt ungdomsföreningarna. J ag har nämligen blifvit lifligt
33293:  öfvertygad om att de i så pass hög grad torde syssla med politik
33294:  allesammans, att det är olämpligt att för närvarande gifva något
33295: som hälst statsunderstöd, vare sig åt. den ena eller andra kategorin.
33296:  Då denna synpunkt icke blifvit framhållen i statsutskottet, så
33297:  blef intet förslag i den riktningen är väckt, men jag har ansett
33298:  mig fullkomligt berättigad att, sedan jag nu blifvit upplyst till
33299:  det bättre, frångå min ståndpunkt i utskottet och omfatta hr
33300:  Danielson-Kalmaris förslag.
33301:      Då hr Tainio försäkrade, att ett anslag af s,ooo mark åt sosial-
33302: ~emokratiska ungdomsföreningar skulle leda till att anarkin i landet
33303:  totalt skulle upphöra och att kostnaderna för polisen skulle kunna
33304:  minskas men miljoner, så måste jag medgifva, att det var för mig
33305: en mycket stark frestelse att rösta för detta anslags beviljande,
33306:  men jag kan dock icke tro, att värkan skall vara sä kraftig.
33307:       Hvad nu sist och slutligen ungdomsföreningarna beträffar, så
33308: har här, när fråga varit om att för dem stryka de anslag, hvilka de
33309: .å tnjutit endast under 2 år, talats om, att det skulle vara deras sista
33310:                      Apurahasta nuorisoseuroille.
33311: 
33312: 
33313: stund, att de skulle blifva begrafna i öfvermorgon, om de nu icke
33314: skulle få detta anslag. Åro dessa föreningar så svaga och dåliga
33315: institutioner, att de icke kunna stå på egna ben utan att enhvar
33316: får en 100 mark af staten, så förtjäna de icke att lefva utan kunna
33317: gärna dö. För egen del tror jag dock, att de äro mycket lifskraftiga
33318: institutioner, och jag tror att sådana institutioner, som lita på sig
33319: själfva, öfverhufvud växa till bättre i kraft, än om de till större
33320: eller mindre del skola vara beroende af statens understöd. J ag är
33321: också öfvertygad om att, ifall det nu befunnes olämpligt att med
33322: allmänna statsmedel understöda denna rörelse, så skall densamma
33323: nog vinna riklig ersättning för det frångångna statsunderstödet
33324: uti kraftigare understöd från alla medborgaregruppers sida allt i
33325: den mån, som de själfva göra sig med sin värksamhet förtjänta
33326: af sådana understöd. J ag förenar mig sålunda om hr Danielson-
33327: Kalmaris förslag, att hela denna post måtte strykas.
33328: 
33329:     Ed. Ingman, Lauri:             (Åänec;tys! Äänestys!). Edustajat
33330: Valpas ja Tainio ovat täällä kiinnittäneet huomiota siihen maail-
33331: mankatsomukseen, jolla lepää sekin työ, jolle toisessa vastalauseessa
33332: anotaan valtion kannatusta. Minun käsitykseni mukaan he tässä
33333: ovat juuri koskeneet asian ytimeen. Sillä ainakin kun minun on
33334: ratkaistava tämä kysymys, niin minulle on varsinainen pääkysy-
33335: mys se, millä maailmankatsantokannalla lepää tämä työ. Mutta
33336: kun minun on ollut muodostaminen siitä oma vakaumukseni, niin
33337: minä en ole voinut luottaa minkäänlaisiin juhlapuheisiin tai sanoma-
33338: lehtiä varten aijottuihin esityksiin. Jos niihin saisi luottaa, saisi
33339: sen käsityksen että sosiaalidemokraattinen liike uskonnollisessa
33340: suhteessa teroittaa kunnioitusta toisin ajattelevia kohtaan ja opet-
33341: taa nuorisolle vakavaa siveellistä maailmankatsomusta. Se on,
33342: jos saa uskoa herra Tainiota, vallan viheriä ja kukoistava puu,
33343: johon verraten esim. kirkko meidän maassamme on, niinkuin herra
33344: Tainio sanoi, vallan mätä. Minä olen kuitenkin toisesta lähteestä
33345: koettanut muodostaa itselleni käsitystä tässä asiassa, nimittäin
33346: nojaten siihen uskonnolliseen ja siveelliseen kirjallisuuteen, jota
33347: sosiaalidemokraattinen liike maassamme runsaassa määrässä levittää.
33348: Olen tullut siihen käsitykseen, että sosiaalidemokraattisen liikkeen
33349: maailmankatsomus -         nimittäin sosiaalidemokraattisen liikkeen
33350: meidän maassamme, - pääasiassa on se, mikä ilmenee sosialistien
33351: levittämissä Ingersollin teoksissa: •>Valitut teokset•>, •>Jumala ja
33352: perkeleet», Taivas ja helvetti•>. Ja se käsitys, jonka minä näistä saan
33353: ssoiaalidemokraattien maailmankatsomuksesta, eroaa melkolailla
33354: siitä käsityksestä, jonka herra Valpas ja herra Tainio ovat koettneet
33355: täällä antaa. (ed. Tainio: Ingersoll on porvari!).
33356:     Mitä ensinnä käsitteeseen •>Uskonto•> tulee, sanoo Ingersoll:.
33357: Tuo yksi sana •>Uskonto•> peittää muistomme näköpiirin näyillä
33358:                     Istunto 26 p. lokakuuta 1907·
33359: 
33360: 
33361: sodista, veritöistä, vainoista, sorrosta, kuolemasta. Tuo sana joh-
33362: dattaa mieleemme jokaisen koneen, jolla ihminen on kiduttanut
33363: ihmistä. Tuossa sanassa ovat kaikki menneisyyden tuliroviot ja
33364: vankiluolat, tuossa sanassa on tulevaisuuden ääretön ja ijankaik-
33365: kinen helvetti.•>
33366:     Vanhassa testamentissa opetetaan rakastamaan Jumalaa ylitse
33367: kaiken ja lähimmäistä niinkuin itseään. Ingersollin käsitys Van-
33368: han testamentin uskosta on tämä: •>Mahdotonta on kuvitella hal-
33369: veksittavampaa, vihattavampaa ja röyhkeämpää olentoa kuin
33370: juutalaisten Jumala. Hänessä ei löydy yhtään miellyttävämpää
33371: puolta. Maailman jumalaistarustossa ei löydy hänen vertaistaan.
33372: Häntä yksin ei tuska ja kyyneleet liikuta. Hän yksin iloitsee kivw1
33373: ja veren näöstä j. n. e.•>
33374:     Kristittyjen Jumalasta esittää Ingersoll saman käsityksen kuin
33375: juutalaistenkin. •>Niin kauan kuin kuninkaat ja papit eivät tehneet
33376: mitään pahempaa kuin tekivät kansaihmisensä kurjiksi, niin kauan
33377: kuin he vain tappoivat ja polttivat viattomia, ja avuttomia, niin
33378: kauvan Jumala oli tarkasti puolueeton, mutta kun joku rehellinen
33379: mies, joku jalo ja lempeä sielu julkilausui epäilyksensä raamatun
33380: totuudesta tai rukoili toista jumalaa tai samaa jumalaa toisella
33381: nimellä, silloin todellinen Jumala kuten haavotettu peto hyökkäsi
33382: uhrinsa kimppuun repiäkseen hänen värisevästä ruumiistaan hänen
33383: alastoman sielunsa.•>
33384:     Kristinusko maasamme opettaa, että löytyy ijankaikkinen
33385: elämä ja että meidät tuomitaan töittemme jälkeen, ja evankeliu-
33386: meissa on kaunis kuvaus siitä, kuinka viimeisenä päivänä kysytään
33387: meiltä, olemmeko me ruokkineet nälkäisiä, vaatettaneet alastomia,
33388:  juottaneet janoisia, käyneet vankien ja sairasten luona j. n. e. In-
33389: gersall esittää tästä samasta seuraavan kuvan: Tulee tuomiolle
33390: kunnon mies,joka rakastaa vaimoaan ja lapsiaan ja syntyy seuraava
33391: keskustelu:
33392:     •>Kuulutteko mihinkään seurakuntaan•>?
33393:     •>En. Ne olivat hyvin ahtaita ja ulkokullattuja minusta. He
33394: olivat aina onnellisia tietäessään jonkun toisen olevan helvetissä.~
33395:     •>Uskoitteko kylkiluutarinan?•>
33396:     •>Minkä kylkiluutarinan?       Tarkoitatteko tuota Aatamin ja
33397:  Eevan juttua? En. Minusta se oli enemmän kuin voin sulattaa.•>
33398:     >>Viekää hänet helvettiin.>>
33399:     Toinen taas sanoo kuuluneensa seurakuntaan ja Nuorten miesten
33400: kristilliseen yhdistykseen sitäpaitsi. Oli ollut pankin kasöörinä
33401:  ja karannut sadantuhannen dollarin ja naapurinsa vaimon kanssa.
33402:  He olivat laulaneet samassa kirkkoköörissä.
33403:     •>Oliko teillä vaimo ja omia lapsia?•>
33404:     •>Oli.•>
33405:     •> Ja te hylkäsitte ne?•>
33406:                      Apurahasta nuorisoseuroille.
33407: 
33408: 
33409:     •>Niin, mutta luottamukseni Jumalaan oli niin suuri, että olin
33410: vam1a, että hän pitäisi heistä huolen.•>
33411:     •>Uskoitteko kylkiluutarinaan?•>
33412:     •>Kyllä, tietysti. Monesti ajattelin, että jos raamatussa olisi
33413: vieläkin kummempia juttuja, niin voisin näyttää uskoni lujuutta.•>
33414:     •>Te siis uskoitte sen?•>
33415:     •>Kyllä kaikesta sydämestäni.•>
33416:     •>Antakaa hänelle harppu.~
33417:     Tämänsuuntainen nyt on sisältö siinä kirjallisuudessa, josta
33418: voi ottaa selvää, minkälainen se uskonnollissiveellinen maailman-
33419: katsomus on, se kunnioitus toisten vakaumusta kohtaan, toisten
33420: pyhimpiä tunteita kohtaan, jota sosiaalidemokraattinen puolue
33421: maassamme levittää.
33422:     Minä olen sitä mieltä, että tällä pohjalla olevaa valistustyötä
33423: on maassamme harjoitettu jo liiankin paljo eikä minusta valtiolla
33424: ole minkäänlaista syytä kannattaa tällaisella pohjalla olevaa va-
33425: listustyötä.
33426:     Sitte pyydän vielä huomauttaa eräästä seikasta. Minulle on
33427: kerrottu, että aikaisemmilta valtiopäivillä kerran oli Längmanin
33428: rahojen jaossa kova riita, niin kova riita, että vihdoin päätettiin
33429: siksi kerraksi jättää ne tykkänään jakamatta. Kun sitten seuraa-
33430: valla kerralla kysymys jaosta tu1i uudestaan esille. niin ne jaettiin
33431: suuressa yksimielisyydessä. Ehkä on syytä menetellä nuorisoseu-
33432: roille tarkoitettuihin apurahoihin nähden tällä kertaa samoin.
33433: 
33434: 
33435:   Ed. Rosenqvist. V. T.· Det är hr Danielson-Kalmaris för-
33436: slag, understödt af hr Schybergson, som särskildt gifvit mig an-
33437: ledning att nu anhålla om ordet. Att detta förslag har en förmåga
33438: att tillvinna sig sympati, därpå utgör frih. v. Alfthan det bästa
33439: exemplet. Han har i statsutskottet omfattat den ståndpunkt, som
33440: fått uttryck i utskottsbetänkandets kläm. Nu har han emellertid
33441: hastigt och lustigt öfvergifvit denna ståndpunkt och omfattat hr
33442: Danielson-Kalmaris förslag. Jag skall alltså hålla mig uteslu-
33443: tande till detta förslag och icke tili någon af de andra frågor,
33444: som här berörts i dag på eftermiddagen. Det är ju nu ett faktum,
33445: att senaste landtdag beviljat åt ungdomsföreningarna ett under-
33446: stöd. Vägrande af ett sådant understöd vid denna landtdag vore,
33447: synes det mig, motiveradt endast ifall dessa ungdomsföreningar
33448: visat sig ovärdiga ett dylikt understöd. Detta har jag emelleitid
33449: icke hört någon i dag påstå. Man kan möjligen säga, att dessa
33450: föreningar icke lämnat någon redogörelse för, huru de användt
33451: det understöd de erhållit. Men härtill kan framhållas, att de
33452: erhållit dessa sina understöd så sent, att de knappast ännu hun-
33453: nit afgifva någon redogörelse. Det som emellertid nu har gjort.
33454:                       Istunto 26 p. lokakuuta 1907·
33455: 
33456: 
33457: att man begynt tveka, om man alls skall gifva något understöd åt
33458: ungdomsföreningarna, är yrkandet från socialistiskt håll om un-
33459: derstöd för deras ungdomsförbund. Jag har redan på förmid-·
33460: dagen uttalat mig härom och skall icke nu upprepa, hvad jag då
33461: framhöll. Men jag har under middagsrasten sökt förskaffa mig
33462: exakta uppgifter beträffande de svenska ungdomsföreningarnas
33463: värksarnhet och kommit tili den öfvertygelse, att man på detta
33464: håll söker, såvidt man förmår, hindra politiken att vinna insteg i
33465: ungdomsrörelsen. Jag omfattar därför fortfarande utskottsbetän-
33466: kandet, och tillägger endast, att det synes mig vara ganska hårdt,
33467: ifall man indrager dessa understöd för de gamla föreningarna,
33468: därför att man icke vill gifva ett sådant åt den nya ungdomsföre-
33469: ning, som uppbäres af socialisterna.
33470: 
33471:    Ed. Raatikainen: Yleisesti tunnustetaan, että kansan yksi-
33472: löllinen kehittäminen on kansan elinehtoja, mutta samalla kuuluu
33473: myöskin, että maalaisnuoriso on kehityksensä puolesta kaikkein
33474: vähäosasinta meidän kansassamme.          Silloinhan pitäisi jotakin
33475: tehdä sen hyväksi, koska sillä ei ole ollut tilaisuutta saada edes
33476: kansakoulun oppia eikä ole ollut tilaisuudessa käymään edes kan-
33477: sanopistoissa.    Silloin pitäisi mielestäni antaa tälle nuorisolle
33478: avustusta siinä itsekasvatuksen työssä, johon se nuorisoseurojen
33479: kautta on ryhtynyt ja josta jo on hyvinkin huomattavia tuloksia
33480: nähty. Kun vanha eduskunta meillä jo antoi nuorisoseuroille apu-
33481: rahoja viime valtiopäivillä tunnustaen niiden työn, olisi minun
33482: mielestäni aivan häpeällistä, jos uusi kansanvaltainen eduskunta
33483: tahtoisin tuon apurahan kieltää. Kun tuolta kannalta ottaa asian,
33484: kun katsoo puolueasioita vähempänä tekijänä, niinkuin nämä asiat
33485: ovatkin olleet nuorisoseurojen työssä, niin ehdottomasti täytyy
33486: sanoa, että jos nuorisoliikkeelle annettaisiin valtion kannatusta,
33487: silloin se voisi myös tehokkaammin toimia, silloin se voisi saada
33488: kehittämistyönsä avuksi semmoisia kirjallisesti sivistyneitä voimia,
33489: joita sillä muuten ei ole käytettävänään; koska maalais-sivisty-
33490: neet pitävät monesti oikeutena ja velvollisuutenaan kohottaa harti-
33491: oitaan, kun heiltä tietojen antamista pyydetään. Muuten minä
33492: tässä asiassa kannatan valiokunnan mietintöä.
33493: 
33494:   Ed. Sirola: F.d. Danielson-Kaimari riensi yrittämään käyttää
33495: väärin lausetta, joka mahdollisesti on epätarkka. Se kuuluu :
33496: ,Sosialidemokratia pitää rivinsä puhtaina sikäli kuin sen oma
33497: etu ja tarkoitusperän puhtaus vaativat". Lauseen voisi sanoa tar-
33498: kemmin : ,Sosialidemokratian etu vaatii sen pitämään rivinsä
33499: vastustajista puhtaana". Mutta määritellessään, kutka ovat vas-
33500: tustajia, ei se kysy neuvoa porvarispuolueilta, vaan todellakin ha-
33501: kee itse vastustajansa ja määrittelee, kutka sen todelliset vastus-
33502:                      Apurahasta nuorisoseuroille.
33503: 
33504: 
33505: tajat ovat. - Minä en muuten ymmärrä, mitä ylösrakennusta ed.
33506: Ingman tarkoitti kamarille lukemalla erään porvarillisen ja hyvin
33507: tunnetun vapaa-ajattelijan teoksia. Tarkoittiko hän mahdolli-
33508: sesti tälle kirjalle vielä suurempaa menekkiä? - Muuten ed.
33509: Danielson-Kaimari - vaikka toivoikin - ei enää saa takaisin sitä
33510: agitatsioniasetta, minkä hän ja hänen potvaristoverinsa lausunnot
33511: ovat meille tänä iltana jo tarjoneet.
33512: 
33513:     Ed. Hakulinen: On suuresti valitettavaa, jopa huolestutta-
33514: vaa, että maassamme viime aikoina on ruvettu kytkemään kansan-
33515: valistustyötä puoluepyyteitten yhteyteen. Mitään muuta ei voi
33516: myöskään tietää erikoisen sosiaalidemokraattisen nuorisoliiton
33517: synty ja valtioavun anominen sille. Kun kerran sille uralle astu-
33518: taan, niin voidaan joutua hyvinkin arveluttaviin seurauksiin. Jo-
33519: han täällä esim. tänäpäivänä kuului ääniä siitä, että pitäisi olla
33520: erityisiä sosiaalidemokraattisia kansanopistoja. Seuraava askel
33521: kd olisi - c>.inakin jos ed. Tainio saisi asiat määrätä - puolue-
33522: kansakoulu, thkä vielä puolueoppikoulu j. n. e., ktm!i(>" vihdoin
33523: olisi päästy siihen, että kaikki valistus- ja kasvatustyö tehtäisiin
33524: puoluehengessä. (Sirola: Niinkuin nyt.) Jos millään alalla, niin
33525: ainakin kansanvalistuksen työkentällä tulisi meidän osata tehdä
33526: käsi kädessä sovinnollista yhteistyötä. Mitä enemmän rikkirevitty
33527: yhteiskunta on, sitä tarpeellisempi on myöskin, että on edes joi-
33528: takuita seuroja ja yhdistyksiä, joissa kansalaiset, mitä puolueväriä
33529: sitten ovatkin, voivat tavata toisensa, lyödä kädet yhteen ja yhtei-
33530: sin voimin toimia saman isänmaan hyväksi. Ja mitkäpä seurat
33531: siihen paremmin sopisivat kuin sivistysseurat ja niiden joukossa
33532: juuri nuorisoseurat, jotka ovat ottaneet kansan pohjakerrosten
33533: sivistämisen, sen nuorison henkisen kasvatuksen ohjelmaansa.
33534: Että valistustyötä todella voidaan puolueettomassa hengessä teh-
33535: dä, sitä ei toki kukaan, ei edes herra Tainio, täydellä vakaumuk-
33536: sella tahtone kieltää ja siitä on kyllä käytännössä saavutettu tar-
33537: peeksi kokemusta.
33538:    Miten turmiollisesti puoluepyyteet voivat vaikuttaa kansan-
33539: valistuksen asiaan, siitä on tämä päivä selvänä todistuksena. Uh-
33540: kaahan valtioapu tulla tykkönään kielletyksi Suomen nuorisolii-
33541: tolta. Uskallan väittää, että se olisi mitä suurin taka-askel ja
33542: että se herättäisi laajoissa kansankerroksissa suurta pettymystä.
33543: Suomen nuorisoliitolla on vuosikymmenien kunniakas ja hedel-
33544: mällinen tvö takanaan, niin että se on oikeutettu saamaan sen tun-
33545: nustuksen- ja kehoituksen, mitä valtioapu sen tukemiseksi tietää.
33546: Uhraammehan satojatuhansia maanviljelys- ja muille taloudelli-
33547: sille seuroille, miksemme uhraisi muutamia kymmeniä tuhansia
33548: kansan nuorison omavaraiselle pyrkimykselle kohota valistukseen
33549:  ja siveelliseen kuntoon! Senkö takia muka, että nämä seurat
33550:                                                            169
33551: 268o                Istunto 26 p. lokakuuta 1907.
33552: 
33553: 
33554: eivät kykenisi tekemään puolueetonta valistustyötä ! Mikäli minä
33555: nuorisoseurojen työtä tunnen, mikäli olen siinä mukana ollut, voin
33556: vakuuttaa, että se väite on tuulesta temmattu, ehkä muutamia val-
33557: lan harvoja poikkeuksia lukuunottamatta. Siitä syystä siis ei
33558: vleistä avustusta voi niiltä kieltää.
33559: · On sanottu, että seurat eivät ole vielä toimintaansa pohjanneet
33560: valtioavun turviin, kun ne ovat niin vähän aikaa saaneet nauttia
33561: tätä apua. Minä tiedän täydellä varmuudella, että monet keskus-
33562: seurat ovat juuri tähän valtioavun saantiin perustaneet vastaisen
33563: toimintansa ja suunnitelmansa. Olisi koko liikkeelle arvaamat-
33564: tomaksi vahingoksi, jos nämä suunnittelut ja jo alotetut toimen-
33565: piteet täytyisi peruuttaa.
33566:     On väitetty, että piiat ja rengit eivät tule nuorisoseuroihin
33567: eivätkä siellä viihdy. Minä kokemuksiin perustuen tiedän päin-
33568: vastoin. Minä olen nähnyt heidän sinne tulleen ja siellä hyvin
33569: viihtyneen. Missä näin ei ole asianlaita, siellä menkööt sosiaali-
33570: demokraattiset johtohenkilöt nuorisoseuroihin ja viekööt muka-
33571: naan kansan syvät rivit. Minä olen vakuutettu siitä, että jos he
33572: tahtovat tehdä puolueetonta nuorisoseuratyötä, niin he ovat sy-
33573: dämmellisesti tervetulleita nykyisiinkin nuorisoseuroihin. Jos he
33574: taas tahtovat perustaa omia seurojaan, niin sitoutukoot niiden
33575: säännöissä noudattamaan puolueettomuutta. Silloin he kyllä
33576: ovat tervetulleita myös Suomen Nuorisoliittoon, ja siten pääsevät
33577: osallisiksi valtion avustuksesta. Jos he sen sijaan eroavat ja vaan
33578: puoluetarkoituksissa toimivat, niin minun käsittääkseni he eivät
33579: voi myöskään olla oikeutettuja saamaan yleistä avustusta. Mutta
33580: älköön sen takia valtioapua kiellettäkö siltä nuorisoliikkeeltä, joka
33581: tahtoo ja, siitä olen vakuutettu, myös voipi puolueettomasti tehdä
33582: valistustyötä.
33583:     Minä toivon että valiokunnan mietintö hyväksytään ja että
33584: siis Suomen Nuorisoliitolle myönnetään apuraha ja että se kiel-
33585: letään Sosiaalidemokraattiselta N uorisoliitolta. On sanottu, että
33586: sosiaalidemokraatit saavat siitä agitatsioonikeinon, saakoot! Se ei
33587: voi minun päätökseeni vaikuttaa, ja luulenpa, että se agitatsiooni-
33588: keino olisi varsin heikko, sillä se olisi epäoikeutettu.
33589: 
33590:    Ed. Wikman: Minä en voinut olla pyytämättä puheenvuo-
33591: roa, kun kuulin että pari auktoriteettia, sellaista edustajaa, joilla
33592: on kyky viedä mukanaan suuria joukkoja toisia, on täällä aset-
33593: tunut kokonaan vastustamaan tällä kertaa avustuksen myöntämistä
33594: nuorisoliikkeelle. Olen ollut jonkun verran tilaisuudessa seuraa-
33595: maan nuorisoseurojen toimintaa, enkä ole tähän päivään saakka
33596: nähnyt muuta kuin kaksi yritystä tehdä niiden toimintaa puoluepe-
33597: liksi. Ensimmäinen on sosiaalidemokraattien anomus 5,000 markan
33598: myöntämisestä heidän omalle liitolleen, jonka puoluevärin he itsekin
33599:                                                    Apurahasta nuorisoseuroille.   268!
33600:                                                 ____ _
33601: -
33602:     -
33603:         ,
33604:             ~
33605:                 ~
33606:                     ~
33607:                         -
33608:                             _
33609:                                 ,
33610:                                     _
33611:                                         ,
33612:                                             ,
33613: ovat ilmeisesti täällä tunnustaneet. Toinen yritys on se, mikä
33614: sisältyy siihen epäävään ehdotukseen, mikä täällä eduskunnassa
33615: on tehty apurahojen antamisesta nuorisoseuroille. Minä käsitin
33616: nimittäin _niin, ettei tämmöistä epäämistä olisi tehtykään, jollei
33617: epäiltäisi ja jollei sen kautta tavallaan tunnustettaisi, että nuoriso-
33618: seurat toimivat puolueellisina yrityksinä. Kun asianlaita on täl-
33619: lainen, niin minä puolestani en voi muuta kuin lämpimästi suosi-
33620: tella valiokunnan mietinnön hyväksymistä. Nuorisoseurojen toi-
33621: minta on ehdottomasti vain herättävää laatua, se on pohjan ra-
33622: kentamista maailmankatsomuskannalle, joka voi olla sitte tuloksel-
33623: taan yhtä hyvin sosiaalidemokraattinen kuin porvarillinen. Se on
33624: siinä aivan samanainen kuin koulut ja kansanopistot ja esimerkiksi
33625: ylioppilaskunnat, joissa kaikissa keskustellaan ja pohditaan yh~
33626: teiskunnallisia asioita ei suinkaan siinä mielessä, että joku mää-
33627: rätty maailmankatsomuskanta osanottajien päähän pantaisiin,
33628: vaan että heidän silmänsä avautuisivat. Voin mainita, että esim.
33629: ed. Sirola ja minä olemme olleet samassa koulussa ja samassa
33630: osakunnassa, ja siellä yhdessä keskustelleet yhteiskunnallisista ky-
33631:  symyksistä, mutta kuitenkin me nyt istumme näin kaukana toi-
33632: sistamme.
33633: 
33634:         Puhemies: Kaksi minuuttia on kulunut; puhuja tekee hyvin
33635:     ja jatkaa lavalta.
33636:         Aivan sama on minun käsitykseni mukaan asianlaita nuoriso-
33637:     seuroihinkin nähden. Niissäkin tehdään vain tätä silmiä avaavaa
33638:     työtä, joka semmoisena ehdottomasti ansaitsee meidän kaiken kan-
33639:     natuksemme. Olisi todellakin eduskunnan puolelta hämmästyttä-
33640:     vä teko meidän nuorisoseuraliikettämme kohtaan, jos tämä edus-
33641:     kunta nyt yhdeksi vuodeksi lakkaisi jatkamasta sitä valtioavun
33642:     myöntämistä, joka viimeisessä säätyeduskunnassa sai niin onnelli-
33643:     sen ratkaisun.
33644: 
33645:        Ed. Runeberg:       Jag ber att få unterstöda den andra reser-
33646:     vationen. Jag måste nämligen anse, att äfven de socialdemokra-
33647:     tiska ungdomsförbunden afse och innebära ett värkligt bildnings-
33648:     sträfvande och att samhället i dess helhet har gagn af att befordra
33649:     ett sådant icke minst bland de samhällslager, hvarom här är
33650:     fråga. Man kan, om man så vill, beklaga, att icke alla medbor-
33651:     gare oberoende af klasser eller partier förena sig tili gemensamt
33652:     bildningsarbete och man kan säga såsom här blifvit sagdt, att
33653:     det står äfven den socialdemokr~tiska ungdomen fritt att deltaga
33654:     i en sådan samfäld sträfvan. Men sådant förhållandet i värk-
33655:     ligheten är, blir yrkandet på ett sådant slags samarbete ingenting
33656:     annat än en from önskan .. Den tid skall väl komma, då äfven so-
33657:     cialdemokraterna skola finna och känna sig såsom lika berättigade
33658: 2682                Istunto 26 p. lokakuun I907·
33659: 
33660: 
33661: och lika förpliktade medlemmar af samhället. Men vi måstc
33662: fatta vårt beslut med hänsyn tili den bestående värkligheten. Och
33663: sådan denna gestaltat sig, så måste vi väl anse det bättre, att
33664: de olika grupperna och klasserna af samhället arbeta på detta om-
33665: råde, ungdomsföreningarnas, arbeta för bildningssträfvanden,
33666: hvar på sitt håll, hällre än att någon del skulle vara utesluten.
33667: Den ungdom, som nu uppväxer, särskidt den socialdemokra-
33668: tiska ungdomen, skall väl i sinom tid förstå att bättre, än hvad
33669: fallet är med socialdemokratins nuvarande representanter i vårt
33670: land, uppfatta den egentliga innebörden af den stora arbetare-
33671: rörelse, i hvars teeken vår tid går fram. Jag för min del tror och
33672: hoppas, att den sträfvan, som funnit ett uttryck äfven i den so-
33673: cialdemokratiska ungdomsrörelsen, skall i sin mån medvärka här-
33674: till. Det är i korthet sagdt på dessa skäl, som jag ber få under-
33675: stöda den andra reservationen. För den händelse denna icke
33676: skulle vinna landtdagens bifall, kan jag icke anse annat än att hr
33677: Danielson-Kalmaris förslag, som likställer de olika ungdomsföre-
33678: ningarne, är det, som bör antagas, och ansluter jag mig till det,
33679: för den händelse andra reservationen icke godkannes.           Det
33680: kunde ju finnas oändligt mycket att tillägga i denna fråga, som
33681: redan framkallat en så lång, alltför lång diskussion, men just på
33682: grund af det sistantydda ber jag att få inskränka mig tili detta.
33683: 
33684:    Ed. Sundblom: Den som är förtrogen med ungdomsföre-
33685: ningsrörelsen och iakttagit den på nära håll, kan också intyga,
33686: att den på ett värksamt sätt bidragit tili väckelsen bland vårt
33687: folk, och den, som känner till föreningarnas gagneliga värksam-
33688: het, kan aldrig vara med om ett förslag, som afser att beröfva
33689: dem det understöd, hvarom statsutskottet hemstält. - Med af-
33690: seende å hr Tainio är det svårt att veta, när han menar allvar
33691: och när han skämtar. Han har sagt, att på Aland 95 % af val-
33692: männen infunnit sig till valurnorna. Detta är sant. Men därmed
33693: är ingalunda sagdt, att ungdomföreningarna göra 1 politik eller
33694: att de allena hafva förtjänsten häraf, ty som sådana hafva ung-
33695: domsföreningarna, åtminstone hvad Åland beträffar, icke på nå-
33696: got vis direkt deltagit i valrörelsen. Men att det finns en så-
33697: dan vakenhet bland folket, att 95 af hundra deltaga i vai, visar,
33698: att det gifves krafter, som arbeta för att föra folket framåt
33699: och göra det politiskt vaket. Häri hafva ungdomsföreningarna
33700: stor del, detta skall jag gärna och med nöje erkänna. Detta synes
33701: mig dock tala för ungdomsföreningarna, och icke emot dem.
33702: 
33703:    Ed. Huoponen:         Olen ollut mukana nuorisoseuratyössä
33704: useita vuosia, aina nuorisoliikkeen alkuajoista saakka, ja olen
33705: velvollinen todistamaan, että mikäli voin tuntea, ei minkäänlaista
33706:                      Apurahasta nuorisoseuroille.
33707: 
33708: 
33709: puoluetoimintaa ole nuorisoliikkeessä ollut havaittavissa. Aina-
33710: kin sillä paikkakunnalla, missä minä tunnen oloja, kuuluu nuoriso-
33711: seuraan jäseniä kaikista puolueista ja puolueryhmistä, jopa
33712: useissa seuroissa on enemmistö sosiaalidemokraatteja.         Aamu-
33713: päivän istunnossa mainittiin, että laulu- ja näytelmä-seuroihin ei
33714: otettaisi kernaasti renkejä, piikoja ja työväestöä. Kokemus on
33715: nyt kuitenkin päinvastainen.        Ainakin sillä paikkakunnalla,
33716: missä minä olen toiminut, on kaikkia eri kansanaineksia kaikista
33717: yhteiskunta luokista yhteistoiminnassa näissä seuroissa.        Jäse-
33718: ninä on ollut virkamies palvelijan ja rengin kera. Mitä siihen
33719: väitteesen tulee että nuorisoseuraiiike palvelisi puoluetarkoituksia,
33720: pyydän muistuttaa, että sortovuosina nuorisoliikkeen yleisissä ko-
33721: kouksissa nimenomaan päätettiin, että nuorisoliike ei millään ta-
33722: valla saa sekaantua politiikkaan. Olen Etelä-Karjalan nuoriso-
33723: seurojen johtokunnan jäsen. Ja kun viime keväänä sovittiin esi-
33724: telmän pitäjien kanssa, määrättiin nimenomaan ehdoksi, ettei min-
33725: käänlaisia puolueperiaatteita saa tulla kysymykseen.         Luulen,
33726: että näin on kaikilla muillakin seuduilla laita. Tämän pitäisi sel--
33727: västi osoittaa, että nuorisoseuraliike on pyrkinyt olemaan yli puo--
33728: lueitten . Minä siis kannatan lämpimästi valiokunnan mietintöä
33729: ja toivon, että eduskunta tulee myöskin hyväksymään sen.
33730: 
33731:     Ed. Slätis: Den långa diskussionen i förevarande sak har
33732: icke på långt när tillfredsställt mig. Det är därför jag också
33733: anhållit om att få uttala min åsikt. Jag är en varm vän af ung-
33734: domsföreningarna, och att här icke höra denna rörelse enhälligt
33735: uppböras af Finlands unga, nya representation, det känns värkli-
33736: gen sårande. På landsbygden har ungdomsföreningsrörelsen
33737: värkat mycket godt, och ändå har den haft att kämpa mot en hel
33738: massa ofördelaktiga omdömen och fördomar i stor mängd. J ag
33739: kan därför icke godkänna det uttalande, som här blifvit gjordt,
33740: att ungdomsföreningarna skulle lämnas utan understöd. Ej häl-
33741: ler kan jag godkänna den uppfattning, som har framhållits af
33742: några ärade medlemmar af representationen, att man borde fordra
33743: af föreningarna något slags garanti för att dessa medel, som
33744: ställas till deras förfogande, blifva rätt använda. J ag anser för
33745: min del, att detta icke vore det rätta sättet att taga ungdomen.
33746: De smulor, som representationen nu står i beråd att gifva ung-
33747: domsföreningarna för deras organisation, böra lämnas alldeles
33748: utan vilkor. Ifall icke ungdomsföreningarna skulle motsvara
33749: detta förtroende eller om det skulle visa sig att de icke kunna
33750: använda dessa medel, så hindrar ingenting representationen att
33751: vid en kommande landtdag vägra dem understöd. Jag ber där-
33752: för få förorda, att understöden för ungdomsföreningarna lämnas
33753: alldeles utan vilkor och med fullt förtroende tili ungdomen.
33754:                      Istunto 26 p. lokakuuta 1907.
33755: 
33756: 
33757:     För egen del kan jag dock icke biträda den uppfattning, som
33758: prof. Runeberg här uttalade, då han understödde andra reserva-
33759: tionen. Skall ungdomsföreningsrörelsen anses vara förtjänt af
33760: understöd, så bör dess mål vara fullkomligt ideelt, och man bör in·
33761: galunda skrifva på sin panna, att man drifver partipolitik i den ena
33762: eller andra riktningen. En ungdomsförening, som sålunda arbe-
33763: tar i socialdemokratisk riktning, bör icke få understöd, lika litet
33764: som en ungdomsförening, hvilken förklarar sig beredd att ar-
33765: beta i någon annan riktning eller tillhandagå något annat poli-
33766: tiskt parti. Ungdomsföreningsrörelsen är alltför hög och af en
33767: alltför vidt bärande ideel natur för att kunna.på detta sätt begrän-
33768: sas. Jag ber för min del att få understöda betänkandet sådant
33769: det är, och hoppas, att Finlands representanter icke för denna
33770: gäng skola bereda ungdomsrörelsens försvarare och vänner en så
33771: stor öfverraskning, som att nu lämna dem helt och hållet utan
33772: statsunderstöd efter det att rörelsen redan har åtnjutit sådant.
33773: 
33774:     Ed. Castren: Ettei ainoastaan sosiaalidemokraattinen nuo-
33775: riso, vaan sosiaalidemokraattisen puolueen täysikasvaneetkin jä-
33776: senet tarvitsisivat oikeata sivistystä, valistusta ja opetusta, siitä
33777: oli ed. Tainion viimeinen esiintyminen, kuten melkein kaikki hä-
33778: nen lausuntonsa tätäkin ennen, elävänä todistuksena. Ja jos mi-
33779: nulla olisi se vakuutus, että ed. Tainio istuutuisi sosiaalidemok-
33780: raattisen nuorison penkeille sen kera vastaan ottamaan todellista
33781: sivistystä, niin kenties olisin minäkin taipuvainen myöntämään
33782: valtioapua sosiaalidemokraattiselle nuorisoliikkeelle. Mutta kun
33783: minulla ei ole tätä vakuutusta, kun minä muistan tuota vanhaa sa-
33784: nanlaskua, että vaikeata on opettaa vanhaa koiraa istumaan, niin
33785: on tämäkin yksi syy, jonka takia minä en ole puheenalaisen valtio-
33786: avun myöntämiseen taipuvainen. Mutta se sikseen. Jokainen
33787: meistä lienee elävästi vakuutettu siitä, että suurin puute, joka
33788: tätä nykyä haittaa sosiaalidemokraatista liikettä, on juuri tietojen
33789: puute, ja että kuta enemmän työväen liikkeen harrastajat meidän
33790: maassamme omaavat tietoja, sitä järkevämmäksi sen suQnta muut-
33791: tuu. Etenkin olisi suuresti tarpeellista, että sosiaalidemokraa··
33792: tista liikettä lähellä oleva nuoriso saisi sosiaalipoliitillisia tietoja,
33793: ja että sille kansantajuisessa muodossa annettaisiin opetusta kaik-
33794: kien tieteitten aloilta. Mutta kun sosiaalidemokraattista nuoriso-
33795: liikettä ja sen toimintaa ei tahdota asettaa päivän valoon, kun
33796: koko tämä sosiaalidemokraattisen nuorisoliikkeen perustaminen ja
33797: johtaminen on mitä tunnottomimpien agitaattorien ja palopuhu-
33798: jien käsissä, niin on tässäkin seikka, joka minun ymmärtääkseni
33799: tätä nykyä tekee mahdottomaksi valtioavun myöntämisen sosiaali-
33800: demokraattisen nuorisoliiton kannattamiseksi. Mutta jos sosiaali-
33801: demokraattinen nuorisoliitto osottaa, että sitä todellakin elähyt-
33802:                      Apurahasta nuorisoseuroille.                2685
33803: 
33804: 
33805: tää sivistyksen jano ja tiedon halu, että se tahtoo pyrkiä tiedon
33806: kirkkaille lähteille, silloin vasta on aika uudestaan ottaa esille ky-
33807: symys valtioavun myöntämisestä puheenalaiselle liitolle.
33808:     Muuten en voi asettua sille kannalle, kuin ed. Danielson-Kai-
33809: mari, Runeberg ynnä useat muut. En voi asettua sille kannalle
33810: että sen takia, ettei tätä nykyä voida myöntää valtioapua sosiaali-
33811: demokraattiselle nuorisoliitolle, kiellettäisiin valtioapu myöskin
33812: maamme muilta nuorisoseuroilta. Valtioavun kieltäminen muilta
33813: nuorisoseurailta olisi sivistysvihollinen teko, teko, joka ei olisi
33814: omiansa antamaan oikeata käsitystä niistä sivistyspyrinnöistä,
33815: jotka kaikesta huolimatta pitäisi Suomen kansan eduskunnassa
33816: olla vallalla. Tällainen kielto olisi taka-askeleen ottaminen, johon
33817: ei olisi minkäänlaisia päteviä syitä. Senpätähden minä puolestani
33818: uskaltaisin kehoittaa eduskuntaa yhtymään valtiovarainvaliokun-
33819: nan nyt käsillä olevia ponsia kannattamaan ja myöntämään nuo-
33820: risoseuroille valtiovarainvaliokunnan ehdottaman valtioavun.
33821: 
33822:     Ed. Vuolijoki, Väinö: Ed. Castrenin aamupäivänlausunto
33823: pakottaa minut sanomaan muutaman sanan.
33824:     Minä en usko mitään pahaa ed. Castrenista. Minä luulen että
33825: hänen monet haukkumapuheensa täällä eduskunnassa sosiaalide-
33826: mokratiaa ja varsinkin meikäläistä sosiaalidemokratiaa vastaan
33827: tulevat tietämättömyydestä. Hänen kysymyksensä aamupäivällä
33828: ja muut esityksensä ovat minusta näyttäneet että hän ei todella-
33829: kaan tunne sosiaalidemokratiaa, ei muiden maiden enempää kuin
33830: meikäläistäkään. Sentähden minä tarjouduin pitämään pienen
33831: esitelmän hänelle. Hän epäili minun tietojani sosialismissa, koska
33832: ne muka ovat ,marraskuun" ajoilta. Epäilemättä ne olisivatkin
33833: pienet, minut löydettäisiin hyvin pian köykäiseksi sosialismissa,
33834: jos minun sosialismini olisi siltä ajalta, mistä ajasta ed. Castren
33835: on agraaripolitikoimisensa alkanut. Se nyt sattuu kumminkin ole-
33836: maan puolen vuosikymmentä aikaisemmalta ajalta eikä siltä mar-
33837: raskuulta, jota ed. Castren tarkoittaa.
33838: 
33839:     Ed. Turkia: Minä pyydän huomauttaa ed. Ingmanin pu-
33840: heen johdosta, kun hän uskotteli täällä, että Ingersollin teoksia
33841: on kustantanut ja levittänyt sosiaalidemokraattinen puolue ja sa-
33842: malla koetti uskotella, että teosten tekijä on sosiaalidemokraatti -
33843: ainakin kaikesta mitä hän esitti voi saada sellaisen käsityksen - et-
33844: tä väitettäessä tuollaista, ed. Ingman joko tietensä tai tietämättään
33845: valehteli. Muuten luulen, että se tapahtui tieten, sillä suometta-
33846: relaiset ennen vaaleja menettelivät samoin. Sitäpaitsi on joten-
33847: kin vaikea epäillä ettei sivistynyt, yläluokkaan kuuluva henkilö
33848: tietäisi, mikä mies oli Ingersoll. Mitä sen teoksen levittämiseen
33849: tulee, niin minä olen sitä mieltä, että suomettarelaiset ovat sen
33850: 2686                   Istunto 26 p. lokakuuta 1907·
33851: 
33852: 
33853: levittämiseksi tehneet suurimman palveluksen, sillä ennen vaaleja
33854: jokaisessa kokouksessa, pienissäkin, he lukivat Iingersollia ja us-
33855: kottelivat valheellisesti, että se on sosialistinen kirja.
33856: 
33857:     Ed. Ingman, L.: Minä en ole koettanut kenellekään luulo-
33858: tella että Ingersoll oli sosialistinen kirjailija. Minä vallan hy-
33859: vin tiedän ettei hän sitä ollut. Mutta toiselta puolen minä tiedän
33860: myös sen, -olen sen monelta eri taholta kuullut - että juuri so-
33861: sialistiagitaattorit mitä hartaimmin levittävät Ingersollin kirjoja.
33862: Olisin muuten herra Turkialle voinut esittää useitten muittenkin
33863: sosialististen kirjailijoiden, niinkuin ,Monistin", Jokisen y. m.
33864: samoja aineita koskettelt'via kirjoja, mutta katsoin riittävän, että
33865: esitin otteita tämän yhden kirjailijan teoksista.
33866: 
33867:     Ed. Pärssinen: Minä olen kuunnellut tänä päivänä tätä kes-
33868: kustelua ja muistui mieleeni keskusteluni erään kansanopiston-
33869: johtajan kanssa. Hän kääntyi nimenomaan minun puoleeni ja
33870: sanoi, että hän valittaa sitä, ettei hänen paikkakuunallaan ole mi-
33871: tään sivistystilaisuuksia köyhälistön nuorisolla, sillä nuorisoseu-
33872: roihin ne eivät tule. Hän kyseli, miten voisi perustaa sosialistisen
33873: nuorisoseuran, hän olisi halukas ottamaan niihin osaa ainoastaan
33874: senvuoksi. että hän olisi mielellään nähnyt työväen nuorison puu-
33875: hailevan sivistyshommissa. Täällä on pyydetty työväen nuori-
33876: solle valtioapua sen sivistystarkoituksia varten, ja tämän hyvän
33877: asian vika ei ole, että siihen on päässyt sekaan sosialismin punai-
33878: nen peikko, jota vastaan on koko päivä taisteltu. Minä ainakin
33879: olen tullut siihen johtopäätökseen ja vakuutukseen ettei ole muuta
33880: kuin ilmeinen tekosyy, kun sotketaan tähän sosialismin peikon
33881: pelkäämistä. Todellinen syy näyttää olevan se, ettei porvaristo
33882: välitä yhtään mitään työväen sivistysharrastuksista.
33883:     Mitä tulee vapaa-ajattelijoihin, niin niitä on kaikissa puolu-
33884: eissa, jos lienee niitä työväen puolueessakin.
33885: 
33886:    Ed. Turkia: Minä olen mielissäni siitä, että ed. Ingman pe-
33887: ruutti syytöksensä ja lupaan hänelle, kuten Ingersollin kirjassa
33888: sanottiin, harpun.
33889: 
33890:    Aänestysesitykset ja päätökset:
33891:    J :o Ken vastaehdotukseksi hyväksyy ed. Martikaisen tekemän
33892: ehdotuksen, vastaa jaa; jos ei voittaa, on vastaehdotukseksi hy-
33893: väksytty toisen vastalauseen ehdotus.
33894: 
33895:        Aänestyksessä olivat ei-äänet voitolla.
33896:                      Apurahasta nuorisoseuroille.
33897: 
33898: 
33899:     2 :o Ken va5taehdotukseksi hyväksyy toisen vastalauseen ehdo-
33900: tuksen, vastaa jaa; jos ei voittaa, on vastaehdotukseksi hyväksytty
33901: ed. Valppaan tekemä ehdotus.
33902: 
33903:    )\änestyksessä annettiin 136 jaa- ja 46 ei-ääntä.
33904: 
33905:     3 :o Ken hyväksyy mietinnön ehdotuksen, vastaa Jaa; jos et
33906: Yoittaa, on toisen vastalauseen ehdotus hyväksytty .
33907: 
33908:    .Aänestyksessä annettiin ro6 jaa- ja 74 ei-ääntä.
33909: 
33910:    4:0 Ken hyväksyy mietinnön ehdotuksen, vastaa jaa; jos et
33911: Yoittaa, on määrärahan antaminen evätty.
33912:     Äänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla, joten mietinnön
33913: ehdotus oli hyväksytty.
33914:    Vasta   tehtyä päätöstä     vastaan panivat vastalauseensa ed.
33915: Eloranta ja Salminen.
33916:     Siv. r I oleva viimeinen, helppotajttisten luentokurssien kan-
33917: nattamiseen m_yönnettä?;ää määrärahaa koskeva ponsi.
33918:    Keskustelu:
33919:    Ed. Valpas: Täällä eduskunnassa on lähes ilman vastalausetta
33920:  jo myönnetty porvarien käytettäväksi niin sanottuun valistus-
33921: tarkoitukseen koko lailla suuria summia. Niitä myönnettiin Suo-
33922: malaisen Kirjallisuudenseuralle so,ooo markkaa vuodessa, ilman
33923: että me silloin vaadimme niitä 2 / 5 sosiaalidemokraattien käytet-
33924: täväksi, mitkä äänestyssuhteiden mukaan olisivat meille tulevat.
33925: Äsken tehtiin päätös, jolla yläluokan luokkatarkoituksiin myönnet-
33926: tiin koko määrä eikä mitään sosiaalidemokraateille. Taas tulee
33927: samallainen menettely kysymykseen, nyt tulee kysymykseen mää-
33928: rärahan myöntäminen helppotajuisien luentojen toimeenpanemista
33929: varten. Kun on käytetty sanaa ,helppotajuinen", niin on sillä
33930: kai tarkoitettu, että näitä luentoja tultaisiin etupäässä toimeen-
33931: panemaan ,vähänymmärtäville työläisille", jotka, kun luennot hel-
33932: posti esitetään, saisivat asioista selkoa. Meillä on kokemusta täl-
33933: 1aisista luennoista, joita ylhäältä käsin tarjoillaan. Jotkut niistä
33934: voivat koskea puhtaasti tieteellistä ainetta, jossa ei paase
33935: puoleen eikä toiseen puolueellista väriä niihin lykkäytymään, mutta
33936: useimmat niistä ovat aiheeltaan sellaisia, että niissä aina tavalla
33937: tai toisella luennonpitäjän erikoinen puoluekarva saadaan esille.
33938: Sellaisia ovat historialliset luennot, sellaisia yhteiskunnalliset
33939: luennot, kansantaloudelliset lennot j. n. e. Kun tällaisia luen-
33940: 2688                 Istunto 26 p. lokakuuta If)07.
33941: 
33942: 
33943: toja on työväelle eri aikoina pidetty, ovat ne useinkin synnyttä-
33944: neet varsin katkeraa verta työväessä. Me olemme joskus joutuneet
33945: luennon jälkeen varsin kiivaaseen kahakkaan, joskus luennonpitä-
33946: jän kanssa, jos keskustelua on sallittu, missä keskustelussa sitten
33947: työväestö on osoittanut olevansa aivan eri mieltä kuin luennonpi-
33948: täjä. Keskustelussa on ilmennyt, että luento ei ole vastannut sitä
33949: hyötyä, sitä tarkoitusta, mikä sillä olisi pitänyt olla. Jos tahdot-
33950: taisiin kansan mielen mukaisia luentoja, niin voitaisiin ne järjes-
33951: tää kokonaan toisella tavalla kuin sillä tavalla, että ylhäältäpäin
33952: kaikkein armollisimmin tarjoillaan luentoja. Ne voitaisiin jär-
33953: jestää siten, että kansalaiset itse, joille luentoja kaupitellaan, sai--
33954: sivat valita ketä tahtovat luennonpitäjäksi ja miltä alalta tahtoi-
33955: sivat luennoita. Kun tällä tavoin on niitä järjestetty, ovat ne tul-
33956: leet joukkojen mielen mukaisia. Niitä on pidetty Helsingissä
33957: muun muassa nuorisoseurojen toimesta, työväenyhdistyksen toi-
33958: mesta, ja niihin on oltu ylipäänsä jotenkin tyytyväisiä. Niissä on
33959: käytetty porvarillisiakin yliopistomiehiä luennoitsijoina. Ja silloin
33960: kuin he ovat tulleet näin kansan valitsemina luentoja pitämään,
33961: eivät he ole uskaltaneet niin julkeasti kuin muuten esittää puolue~
33962: karvaansa, toiset eivät ollenkaan. Sitäpaitsi on valinnassa voitu
33963: ottaa huomioon tämäkin asian puoli, niin että on osattu pyytää vä-
33964: hemmän puolueellisia aineksia sieltä käsin ja sillä tavoin on tultu
33965: paremmin tyydytetyksi. Työväen keskuudessa on luentojen tarve
33966: ylen suuri ja on ollut vuosikausia. Tulee aina pyyntöjä meidän
33967: toimikunnille että hankkikaa siihen ja siihen kaupunkiin ja varsin-
33968: kin maaseudulle luennoitsijoita, mutta sosiaalidemokraattisella
33969: puolueella ei ole tarpeeksi varoja lähettää niin paljon luennonpitä-
33970: jiä kuin haluttaisiin, vaikka puolue kyllä on koettanut parhaansa
33971: mukaan ponnistella. Meidän taholta on pidetty kokonaisia luento-
33972: kursseja, kerrankin kaksi viikkoa yhtä mittaa, viisi luentoa joka
33973: päivä. Tällaiset kurssit koskivat suuressa määrässä tärkeitä asi-
33974: oita, verotusasioita, uutta vaalijärjestelmää ja sen sellaisia. Ne
33975: olivat osaksi varsin päteviä ja varsin tieteellistä laait;ua. Se
33976: osoittaa, että niitä kyetään kyllä siltäkin taholta toimeenpanemaan_
33977: Mutta varojen puute on yhäti suurena esteenä. Jos olisi varoja,
33978: niin saataisiin yliopistomiehiäkin mukaan ja sillä tavoin levitet-
33979: täisiin valistusta kansalaisten riveihin. Kun näitä rahoja ruvetaan
33980: eduskunnan puolelta antamaan, niin täytyisi täällä kerran asettua
33981: suhteellisen oikeuden kannalle, sen suhteellisen oikeuden, jota
33982: minä edellä puolenpäivän täällä esitin, nimittäin että 2 / 5 varoista
33983: myönnettäisiin sosiaalidemokraattisen ryhmän ja 3 / 5 porvarillisten
33984: ryhmäin käydettäväksi - näin suuri osa, niinkuin kansan toimit-
33985: taman äänestyksen perustuksella porvaristo on oikeutettu saamaan,
33986: myönnettäisiin porvareille. Tällä tavoin tyydytettäisiin molempia
33987: leirejä, molemmat voisivat käyttää näitä luentoja tarkoituksiaan
33988:              Määrärahasta helppotajuisiin luentokursseihin.     26&}
33989: 
33990: 
33991: vastaavalla tavalla. Tähän suhteelliseen oikeuteen vedoten pyy-
33992: dän esittää seuraavaa: että myönnettäisiin vuodeksi 1908 helppo-
33993: tajuisten luentojen kustantamiseen Kansanvalistusseuran ja
33994: Svenska Folkskolans Vänner nimisen seuran yhteisesti käyttttä-
33995: väksi 15,000 markkaa ja Suomen Työläisliiton ynnä Svenska Ar-
33996: betareförbundetin käytettäväksi 10,000 markkaa. Kun ehkä näitä
33997: järjestöjä ei täällä tunneta, pyydän huomauttaa, että Työläisliitto
33998: on toiminut vahvistettujen sääntöjensä varassa ja että siihen kuulu-
33999: vat kaikki sosiaalidemokraattisen puolueen suomenkieliset yhdis-
34000: tvkset sekä että Svenska Arbetareförbundetiin taas kuuluvat ruot-
34001: sinkieliset sosiaalidemokraattiset yhdistykset maassamme ja ne mo-
34002: lemmat liitot yhteensä muodostavat Suomen sosiaalidemokraat-
34003: tisen puolueen. Pyydän siis, että porvarit tällä kertaa noudattai-
34004: sivat oikeutta ja kohtuutta eivätkä aina antaisi meille hyviä agi-
34005: tatsiooniaseita.
34006: 
34007:   Ed. Eloranta: Minun ei tarvitse tarkemmin perustella ehdo-
34008: tustani, koska ed. Valpas on tehnyt samansuuntaisen ehdotuksen
34009: kuin minä aijoin esittää, vaan saan ainoastaan kannattaa tätä hänen
34010: ehdotustaan.
34011: 
34012:    Ed. Palmen: Me olemme saaneet tänään kuulla maksuttornia
34013: luentoja puolueasioista niin tarpeeksi että oikein hirvittää ru-
34014: veta uudestaan puhumaan, kun täytyy pelätä, että ehkä joku va-
34015: romaton sana voi avata uudestaan sulut, niin että tämä sama
34016: puhetulva alkaa. Mutta minun täytyy kuitenkin sen johdosta,
34017: että niin kauan olen saanut olla mukana valistustoimissa, antaa
34018: muutamia tietoja, jos kohta minun täytyy tunnustaa, että minulla
34019: ei ole mitään varmaa toivoa, että ne, jotka ennakolta katsovat
34020: kaiken, mitä porvarillisen puolueen taholta tehdään, olevan itse·-
34021: tietoista puolueellisuutta, tulevat tyydytetyiksi. En myöskään lii-
34022: oin luule voivani saada vakuutetuksi niitä, jotka ennakolta arve-
34023: levat, että Suomessa nykyään jokainen asia on järjestettävä siten,
34024: että annetaan 2 15 toiselle puolelle ja 3 15 toiselle.
34025:     Kysymys koskee yksinkertaisesti valistus- ja opetustyötä ja
34026: vaikka tältä lavalta on moninaisesti vakuutettu, että että on ihan
34027: mahdoton palvella valistustyössä olematta puoluemies ja ajamatta
34028: salaa tai epärehellisesti puoluetarkoituksia, niin uskallan kui-
34029: tenkin, vedoten kaikkien maiden kokemukseen väittää, että opet-
34030: tamisessa vieläpä historiankin opettamisessa on varsin mahdol-
34031: lista etsiä ja esittää totuutta niin pitkälle kuin inhimillinen vaja-
34032: vaisuus sen sallii. Siitä syystä minä en ole voinut olettaa, että ken
34033: vain kuuluu porvarilliseen puolueeseen, olisi mahdoton esittä-
34034: mään totuuden sanoja, vieläpä niille, jotka ovat sosialistia. Minä
34035: voin puhua kokemuksesta, sillä minä olen toiminut tässä kaupun-
34036:                      Istunto 26 p. lokakuuta ICJ07·
34037: 
34038: 
34039:  gissa ja tässä samassa salissa puhunut ja sali on ollut täynnä jär-
34040:   jestyneen työväen jäseniä, eikä kuuna päivänä ole minulle tapah-
34041:  tunut, että siinä olisi tullut loukkaavaa erimielisyyttä, joskin
34042:  moni ehkä on ajatellut toisin kuin minä. Se on yksinkertaisesti
34043:  valistustyö, joka tässä on kyseessä ja siinä kohden ei kysytä suh-
34044:  -delukuja. Voisin kernaasti omasta puolestani suostua siihen, että
34045:  8j5 ja vaikkapa 5 ,15 luennoitsijapaikoista joutuisi herrojen sosia-
34046:  listien haltuun, edellyttäen, että sosialistipuolueessa on henkilöitä,
34047:   joiden tiedot ja esityskyky sitä tehtävää kantavat. En ensinkään
34048:  :asetu tässä suhdeluvun kannalle, mutta oltuani näissä to1m1ssa
34049:  kauan aikaa mukana, voin sanoa, että varsinkin tässä kaupun-
34050:  gissa on meillä ollut hirvittävän vaikeaa saada luennoitsijoita,
34051:  vaikka toimikunnassa on istunut järjestyneitten edustajia. Ja
34052:  kun tulee lähimmiten puheeksi nämä varat, jotka nyt ovat ky-
34053:  seessä, niin voin mainita, että on ollut samanlaisia vastuksia, vie-
34054:  läpä niin, että sosialistit, joita on koetettu saada luennoitsemaan,
34055:  ovat jyrkästi kieltäytyneet rupeamasta siihen toimeen. Se opetus-
34056:  toimi, jota eduskunnan varoilla on ylläpidetty jo pian 2 vuotta,
34057: on järjestetty niin, että on koetettu pitää puoluekysymykset ul-
34058:  kopuolella tätä kysymystä. Kun ohjelma tehtiin, huomautettiin
34059:  siinä nimenomaan että valtiolliseen agitatsiooniin liittyviä esi-
34060: tyksiä ei oteta avustettavaksi. siinä huomautettiin sen lisäksi että
34061:  luennoitsijan tulee välttää kaikkia, mikä voi loukata yleisön tun-
34062: teita ja mikä on omiaan vähentämään luottamusta luennoimistoi-
34063:  meen. On oltu aivan ankaria; vieläpä päätettiin nimenomaan,
34064: koska tämä opetustoimi tapahtui keskellä vaaliagitatsioonia, ettei
34065:  yksikään luennoitsija, olipa kuinka tunnettu tahansa, voisi tulla
34066:  kysymykseen saamaan näitä varoja, jos hän samalla matkalla
34067: esiintyi valtiollisena puhujana. Siitä seurasi, että eräs meidän ete-
34068: vimmistä ruotsinkielisistä puhujistamme, professori Heikel, kun
34069: hän muuten teki matkan Pohjanmaalle, taisi jättää pitämättä
34070: luentoja, sentähden vain että hän oli kutsuttu puhumaan valtiol-
34071: lisista asioista. On siis kyllä koetettu välttää kaikkea, mikä on
34072: ollut puolueellisuutta. Sosialistien joukosta ei saatu luennoitsi-
34073:  joita muita kuin eräs henkilö, joka ei enää ole kotimaassa, insi-
34074: nööri Severi Alanne. Kaikki muut, joita pyydettiin, kieltäytyivät
34075: tulemasta; kielsivätpä sosialistit puoluelaisiaankin tulemasta luen·
34076: toihin. Mutta näitä luentoja on sittekin jatkettu, niin että maan
34077: kaikista ääristä, missä niitä on pidetty, on saatu kuulla, että yleisö
34078: on ollut erinomaisen tyytyväinen niihin. On satoja tuhansia kan-
34079: salaisia, jotka tällä tavoin ovat saaneet kuulla sivistävää opetusta
34080: erilaisten tieteitten alalta. On koetettu saada sekä yliopistomiehiä
34081: että muita luentoja pitämään. En voi vakuuttaa, että toimikunta
34082: on ollut paras. Jos siinä kohden saadaan apua, jos voidaan
34083: saada toimikuntaan muita, niin minä luulen että sekä Kansanva-
34084:              Määrärahasta helppotajuisiin luentokursseihin.      26<)1
34085: 
34086: 
34087: 
34088:  listusseura että Svenska Folkskolans Vänner hyvin tyytyväisinä
34089: ottavat vastaan avun. Pääasia on, että se valistustyö, minkä nä-
34090: mä molemmat seurat ovat ottaneet ajettavakseen, todellakin tulee
34091: suoritetuksi. Voin sanoa sen toimikunnan nimessä, joka näitä
34092: varoja on käyttänyt, ettei sen puolesta ole mitään estettä, kun
34093: vaan kykeneviä luennoitsijoita saadaan, vaikka kaikki 5 / 5 olisi-
34094: vat sosialistisia puhujia. Pyytäisin lisäksi, että jokainen, joka sii-
34095: hen ryhmään kuuluu, tahtoisi ilmoittaa, missä hyvät luennoitsi-
34096: jat ovat, sillä niille tarjotaan työtä. Tahdon lisätä, että varojen
34097: jaossa, välttääkseen tuota tuiki haitallista sentralisatsioonia eli
34098: keskityspolitiikkaa, jota valitettavasti on olemassa, on koetettu
34099: asettaa niin, että maaseudun järjestöt itse ryhtyvät toimeen, sa-
34100: moin kuin järjestyneiden työmiesten edustajat ovat mukana Hel-
34101: singin valistustyössä, eikä siitäkään puolen ole pelättävä mi-
34102: tään sellaista sortoa, jommoista ed. Hänninen näytti pelkäävän.
34103: Luulen, että tässä kohden on syytä hyväksyä valtiovarainvalio-
34104: kunnan tekemä ehdotus, sillä se perustuu jo 1 1 j 2 vuoden koke-
34105: mukseen ja eduskunta voi paremmin ensi keväänä arvostella
34106: asiaa, kun esitetään seikkaperäinen kertomus, miten varat ovat
34107: tulleet käytetyiksi.
34108: 
34109:    Ed. Yrjö-Koskinen B. S.: Siinä tarkoituksessa että tämän
34110: päiväistä ajatuksenvaihtoa ei enää toistettaisi, minä pyydän eh-
34111: dottaa, että eduskunta ei keskustele enää tästä asiasta, vaan äänes-
34112: tää (Hyvä!).
34113: 
34114:    Ed. Kirves: Minä oikeastaan en jaksa olla merkitsemättä
34115: tämän iltaisesta keskustelusta erästä kohtaa. Meidän porvarimme
34116: ovat erinomaisen hyviä kansan sivistäjiä. Mutta mihin suun-
34117: taan tämä sivistäminen käy, se on tänä iltana nähty. Kansakou-
34118: lujen rakentamista vartenkaan ei ole varoja enempää myönnetty,
34119: ne joutaa huutokaupalla myytäväksi.       Ei tahdottu varattomille
34120: kansakoulun oppilaille myöntää rahoja kirjojen ostamiseen muu-
34121: ten kuin äänestyksellä. Mutta kyllä porvarillisten tarkoituksiin
34122: riittää varoja. Olen tahtonut merkitä tämän tuloksena siitä kä-
34123: sityksestä, minkä minä olen saanut tämän iltaisesta eduskunnan
34124: keskustelusta.
34125: 
34126:     Ed. Mikkola: Kun vielä ei ole olemassa mitään vakinaista
34127: järjestöä näiden esiteimien toimeenpanemista varten ja kun koko
34128: toiminta vielä ei ole saanut varsinaista vakavaa muotoa, niin en
34129: minä puolestani luule, että näin ollen kansa näitä esitelmiä tällä
34130: kertaa myöskään niin erityisesti kaipaa. Ehdotan sen vuoksi,
34131: että näitä varoja tähän tarkoitukseen ei tällä kertaa ensinkään
34132: myönnettäisi; vaan niin pian kuin syntyy sellainen järjestö, joka
34133:                     Istunto 26 p. lokakuuta I907·
34134: 
34135: 
34136: varta vasten ja yksinomaan ottaa tehtäväkseen tällaisten esitei-
34137: mien toimeenpanemisen, silloin eduskunta myös on tilaisuudessa
34138: sitä varten varoja myöntämään. En myöskään luule, että sosiaali-
34139: demokraattinen puolue sen kautta, että nämä varat myönnettäisiin,
34140: niinkuin valiokunta on ehdottanut saisi erityisen agitatsiooni-
34141: aseen. Ei se sitä tarvitsekaan, sillä, mikäli minä olen huomannut,
34142: tämä puolue kyllä löytää sellaisia kaikista asioista, olkoot ne hy-
34143: viä taikka huonoja; ja jos ei muuten, niin vääntämällä asioita .
34144: 
34145:   ..Aänestysesitys ja päätös:
34146:     Ken hyväksyy mietinnön ehdotuksen, vastaa jaa; jos ei voit-
34147: taa, on hyväksytty ed. Valppaan tekemä ehdotus.
34148: 
34149:     Äänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla, joten mietinnön siv. I I
34150: oleva viimeinen ponsi oli hyväksytty.
34151: 
34152:     Edellä tehtyjen päätösten johdosta olivat siv. 13 olevan luet-
34153: telon numerot siis asianmukaisesti korjattavat.
34154: 
34155: 
34156:     Ehdotus laiksi teitten tekemisestä ja kunnossa-
34157:                     pidosta maalla.
34158:     Esitettiin toisen käsittelyn alaiseksi
34159: 
34160:      suuren valiokunnan mietintö n :o 16 arm. es. n :o 1 johdosta
34161: teitten ja siltain tekemisestä ja kunnossapidosta maalla.
34162: 
34163:     Yleiskeskustelu:
34164:    Ed. Castren: Pitkän pitkät ajat on Suomen maataviljelevä
34165: väestö vksinänsä kantanut tientekorasitusta. Tämän rasituksen
34166: lepäämi~en yksinomaan maataviljelevän kansan hartioilla saat-
34167: toi kyllä olla oikeutettu silloin, kun tämä kansanluokka muodosti
34168: pääasiallisimman kansanaineksen meidän maassamme.           Mutta
34169: ajat ovat siitä muuttuneet. Uusia varakkaampia kansanluokkia
34170: kuin maataviljelevä kansanluokka on astunut esille.       Tuntien
34171: tuon yhtä kansanluokkaa painavan rasituksen kohtuuttomuuden,
34172: on maataviljelevän väestön puolelta aina ensimmäisistä valtio-'
34173: päivistä alkaen jokaikisellä valtiopäivillä tehty anomuksia tämän
34174: rasituksen siirtämisestä muillekin kansanluokille. Sitkeän tais-
34175: telun perästä on vähitellen saatu tuota rasitusta ulotetuksi mui-
34176: hinkin kansanaineksiin, mutta vielä tänäkin hetkenä lepää pääosa
34177: tästä rasituksesta maataviljelevän kansan hartioilla. Ilolla on
34178:                       Teitten tekemisestä y. m.                 2693
34179: 
34180: 
34181: epäilemättä maataviljelevä kansanaines tervehtivä valiokunnan
34182: mietinnössä olevaa lakiehdotusta tientekorasituksen siirtämisestä
34183: valtiolle, se tietää: kaikkien kansanluokkien kannettavaksi.
34184: Maataviljelevä kansa on oikeutettu vaatimaan, että tämä rasitus
34185: jaetaan kaikkien maan verokykyisten kansalaisten kannettavaksi.
34186:      Rohkenisin siis ehdottaa, että eduskunta hyväksyisi käsillä-
34187: olevan lakiehdotuksen, riippumatta ja huolimatta siitä, mitenkä
34188: kysymys tieveron maksamisesta tulee järjestettäväksi. Epäiltävää
34189: nim. on, ehtiikö valt~ovaliokunta näillä! valtiopäivilläJ käsitellä
34190: laki- ja talousvaliokunnan luonnosta laiksi tieveron suorittamisesta
34191: ja sen käyttämisestä. Tämä verokysymys voidaan kyllä järjestää
34192: ensi valtiopäivillä, sillä laki- ja talousvaliokunnan ehdotuksen
34193: mukaan tulisi uusi laki teiden tekemisestä ja kunnossa pitämi-
34194: sestä maalla astumaan voimaan vasta vuonna 1911. On tosin väi-
34195: tetty, että selvitys pitäisi monenmoisessa suhteessa ensin hankitta-
34196: man, ennenkuin ryhdytään lopullisesti käsittelemään lakiehdotusta
34197: tientekovelvollisuuden siirtämisestä valtiolle.    Tarvittaisiin, on
34198: sanottu, ensinnä selon hankkiminen siitä, mitä tuo rasitus valtiolle
34199: siirrettynä tulisi maksamaan, ja mitä kaupungit tätä nykyä suo-
34200: rittavat katujen, torien y. m. julkisten paikkojen ylläpitämiseksi.
34201: Mutta sellaista selvitystä minun ymmärtääkseni ei tätä nykyä en-
34202: sinkään kaivata. Sellainen selvitys ehditään saada ensi valtio~
34203: päiville, jolloin tuo kysymys tieveron maksamisesta ja käyttämi-
34204: sestä olisi käsiteltävä.
34205:      Rohkenen uskoa, että arvoisa eduskunta oivaltaa, että viho
34206: viimeinkin maataviljelevä kansa on päästettävä yksinään kanta-
34207: masta tientekorasitusta ja että vihdoinkin päivä on koittava, jol-
34208: loin sen paino saadaan siirretyksi muidenkin kansanluokkien har-
34209: tioille. Ehdotan, että nyt käsillä oleva lakiehdotus hyväksyttäisiin
34210: riippumatta kysymyksestä, miten tievero on järjestettävä.
34211: 
34212:    Senaattori Schildt: Tahdon ainoastaan huomauttaa eräästä
34213: ristiriitaisuudesta, joka tässä valiokunnan mietinnössä ja sitä
34214: seuraavassa lakiluonnoksessa on. 14 § :n 1 mome_ntissa sanotaan :
34215: ,Maanteitten tekeminen ja kunnossapito on valtion varoilla suo-
34216: ritettava". Siitä päättäen olisivat sii!:l tiet yksinomaan valtionva-
34217: roilla rakennettavat ja ylläpidettävät. Mutta siinä lakiluonnok-
34218: sessa, joka on mietinnössä, sanotaqn 1 §:ssä: ,Kustannuksiin
34219: maanteitten ja yleisten polkuteitten rakentamisesta ja kunnossa-
34220: pidosta maalla on, mikäli yleiset valtiovarat eivät siihen riitä,
34221: suoritettava tieveroa tässä laissa olevien perusteitten mukaan".
34222: Jotta nämä eri kohdat t~lisivat sopusointuun toistensa kanssa eh-
34223: dotan että 1 momentti lakiehdotuksen 14 § :ssä tulisi kuulumaan
34224: seuraavalla tavalla: ,Maanteitten tekeminen ja kunnossapito on
34225: 26<}4               Istunto 26 p. lokakuuta I907·
34226: 
34227: 
34228: suoritettava osaksi valtiovaroilla, osaksi. tieverolla, kuten erityi-
34229: sessä tieverolaissa säädetään".
34230: 
34231:     Ed. Schybergson:          Landtdagen har beslutit att remittera
34232: till statsutskottet det utkast till lag om vägskatt, som har upp-
34233: gjorts af lag- och ekonomiutskottet. Men oberoende däraf före-
34234: ligger äfven uti lag- och ekonomiutskottets hufvudförslag, sådant
34235: det af stora utskottet tillstyrkts, denna § 14, om hvilken senator
34236: Schildt nyss talat, och hvilken innebär, att kostnaderna för vä-
34237: gars byggande och underhåll skola öfverflyttas på statsvärket.
34238: Afven med den ändrade formulering, som senatorn föreslog,
34239: blir detta i fullt mått förhållandet. Delvis med öfverskottsstats-
34240: medel, delvis med en skatt, som skall upptagas för ändamålet,
34241: skola kostnaderna bestridas för såväl vägars byggnad som för
34242: deras underhåll. Det är sålunda en öfverflyttning med hela be-
34243: loppet från de nuvarande vägabyggnadsskyldige på statsvärket.
34244:  Uti regeringens proposition föreslogs emellertid att endast IO
34245:  % skulle sålunda öfverflyttas, och jag för min del kunde vara
34246: beredd att betydligt höja denna procent, men att helt och hållet
34247: aflyfta den är dock ett för stort steg, och jag upprepar ännu,
34248: hvad jag vid ett föregående tillfälle framhöll, att denna fråga
34249: är af den art, att statsutskottets utlåtande därom skall inhämtas.
34250: Det är icke så viktigt att veta, huru dessa utgifter skola kunna
34251: bestridas, huru me del för-dem skola kunna anskaffas, sådant är sä
34252: att säga en uppgift, som enligt den gamla landtdagsordningen
34253: hade tillkommit bevillningsutskottet. Men frågan därom, huru-
34254: vida statsvärket öfverhufvudtaget bör taga på sig en så stor
34255: börda, det är den, som skall utaf statsutskottet framför allt be-
34256: redas. Jag vill icke säga, att jag icke gärna är med om att åt-
34257: minstone en stor del af vägbördan öfverflyttas ifrån dem, som nu
34258: bära densamma. Därtill finnes ju skäl också uti önskan att få vä-
34259: garna i ett bättre skick. De tillskottskostnader, som sålunda
34260: skulle komma i fråga, böra ju icke drabba de nuvarande vägbyg-
34261: garena.
34262:      Att handla såsom den första talaren under denna debatt och
34263: jämväl lag- och ekonomiutskottet föreslagit, nämligen att besluta
34264: sig för, att statsvärket skall öfvertaga denna börda, utan att
34265: samtidigt hafva utredt, huruvida statsvärket förmår det, och hu-
34266: ruvida det icke för mycket kommer att tynga budgeten, det är
34267: enligt mitt sätt att se sakerna en fullkomligt oriktig väg. 'I'y
34268: frågan om öfvertagandet af en finansiell börda och frågan om,
34269: huru utgiften därför skall bestridas, höra ju tillsamman lika väl
34270: som debet och kredit.      Man kan icke hesluta sig för en utgift,
34271: utan att man vet, hvarifrån man skall taga pengar till densamma.
34272: Skulle vi förfara på det viset i fråga om andra statsutgifter, så
34273:                        Teitten tekemisestä y. m.
34274: 
34275: begriper jag icke, hvart det skulle bära. I fråga om mycket min-
34276: dre än det, som här är på tai, föreskrifver L. 0. uttryckligt,
34277: att beslutet skall vara eventuelt och öfverlämnas till statsutskottet
34278: samt blifva beroende på, huruvida tillgång för ändamålet finnes.
34279: Skall man då besluta en utgift på 5 a 6 miljoner, som kanske
34280: stiga tili 10, utan en sådan utredning?
34281:     För min del anser jag, att ärendet bör bordläggas, tills stats-
34282: utskottets betänkande inkommit, och jag anser mig så mycket
34283: bättre kunna föreslå detta, som vi därmed icke komme att för-
34284: lora någon tid, utan i stället blifva i tillfälle att företaga till be-
34285: handling de finanspropositioner, som ligga oafgjorda, och som
34286: framförallt kräfva praeferens vid ärendenas afgörande. Jag yr-
34287: kar sålunda på detta ärendes bordläggning, tills statsutskottet in-
34288: kommit med det utlåtande, som landtdagen af statsutskottet in-
34289: fordrat.
34290: 
34291:    Ed. Karhi: Niinkuin usealle on tunnettu, on meidän maan-
34292: tieverkkomme rakennettu noin 300 vuoden ajalla. Sitä ennen
34293: löytyi hyvin vähän niitä, mutta senjälkeen on melkein kaikki saatu
34294: toimeen. Ja tämän työn ovat suorittaneet Suomen talonpojat. He
34295: ovat perustaneet tiet, panneet ne kuntoon ja ylläpitäneet niitä
34296: vuosisatoja. Oli luonnollista että entisaikaan, jolloin kauppa ja
34297: teollisuus oli kehdossaan, näin tapahtui, sillä maataviljelevä väestö
34298: oli silloin suurimpana enemmistönä maassamme. Mutta sen mu-
34299: kaan kuin kauppa ja teollisuus on kehittynyt, on myös näille lii-
34300: kealoille tarvittu enemmän kulkuneuvoja, ja ne kulkuneuvot, joita
34301: Suomen talonpojat ovat rakentaneet, ovat siis tulleet liikemies-
34302: tenkin hyödyksi. Olisi aivan luonnollista, että nämät liikkeet
34303: myös jollakin tavalla tulisivat ottamaan osaa siihen verokuor-
34304: maan, jota yksin talonpojat tätä nykyä kantavat. Sitä paitsi
34305: meidän maassamme on äärettömän suuri joukko hyväpalkkaisia
34306: virkamiehiä, jotka myös ovat vapaat tästä rasituksesta.           On
34307: luonnollista, että hekin tarvitsevat teitä, ja yhtä luonnollista on,
34308: että heidän tulisi ottaa osaa tähän tierasitukseen. Kaikki ajatte-
34309:  levat kansalaiset tunnustavatkin jo nykyään, että tässä on huu-
34310: tava vääryys, että yksinomaan talonpoikien on teitä ylläpitäminen.
34311: Ja tämä tunnustus on annettu ei ainoastaan nykyaikana, vaan jo
34312: noin so-6o vuotta sitten, ei ainoastaan ajattelevien kansalaisten
34313:  parissa, vaan valtiopäivilläkin vuonna 1863, niinkuin täällä mie-
34314:  tinnössä lausutaan. Jo silloin talousvaliokunta lausui tästä tie-
34315:  verorasituksesta seuraavaan tapaan: , Tientekovelvollisuuden jär-
34316:  kiperäistä järjestämistä koskevan kysymyksen oikeudenmukaisin
34317:  ratkaisu olisi senvuoksi epäilemättä se, että valtio ottaisi suorit-
34318:  taakseen näiden kulkuneuvojen kunnossapidon". Tuo periaate
34319:  lausuttiin jo silloin ja tuota periaatetta on vaadittu toteutetta-
34320:                                                               I70
34321:                     Istunto 26 p. lokakuuta 1907.
34322: 
34323: 
34324: vaksi siitä saakka, mutta tuloksetta. Kuurot ovat valtiosäädyt
34325: olleet tälle talonpoikien vaatimukselle, niin oikeutetuksi kuin tä--
34326: mä onkin tunnustettu. Moni lakiehdotuskin ja suunnitelma on
34327: tämän tieveron tasaamiseksi tehty, mutta ne eivät ole vahvistusta
34328: saaneet eivätkä lopulliseseti tulleet ratkaistuiksi.
34329:     Nyt on kuitenkin tämän eduskunnan valiokunta tehnyt sel-
34330: laisen lakiehdotuksen, joka melkeinpä, voi sanoa, täydellisesti tu-
34331: lee tyydyttämään maataviljelevää väestöä, ja minä mielihyvällä
34332: tunnustan, että tässä suhteessa on asianomainen valiokunta tehnyt
34333: suuren palveluksen juuri sanotulle väestölle. Kipeimmin koskee
34334: tientekorasitus varsinkin Pohjolan pienviljelijöitä, jotka hajal-
34335: laan asuvat tuolla korpien keskellä ja sydänmailla ja joiden täy-
34336: tyy ottaa osaa tientekorasitukseen huolimatta siitä, että he asuvat
34337: hajallaan ja vieläpä useasti kaukana niistä teistä, joita heidän tulee
34338: ylläpitää. Ja me tiedämme kaikki, että kun heidän kaukana asu-
34339: vina maanteistä täytyy kulkea pitkiä matkoja tientekopaikoille ja
34340: pitää äärettömän pitkiä tieosia yllä, on ollut liian suuri rasitus,
34341: mikä heidän on täytynyt tehdä tämän yhteisen tieverkon hyväksi.
34342: Näiden pienviljelijäin puolesta minä vaadin, että eduskunta nyt
34343: hyväksyisi tämän lakiehdotuksen, joka vastaa juuri pienviljelijäin
34344: toivomuksia. Minä toivoisin, että ne muutokset, jotka suuri va-
34345: liokunta on tehnyt lakiehdotuksen, hyväksyttäiisiin, ja myös kan-
34346: natan sitä ehdotusta, jonka hallituksen edustaja on tehnyt 14 §:n
34347:  I momenttiin. Siis kannatan valiokunnan ehdotusta suuren valio-
34348: kunnan ja herra senaattorin ehdottamilla muutoksilla.
34349: 
34350:    Ed. Snellman: Jo silloin kun lakiehdotus teitten ja siltain te-
34351: kemisestä ja kunnossapitämisestä oli ensi kerta eduskunnassa kä-
34352: sittelynalaisena suureen valiokuntaan lähettämistä varten, huo-
34353: masi oireita siitä, että sosialistit ja osa kaupunkilaisia tulevat tä-
34354: män maanomistajille ja erittäinkin pikkutilallisille tärkeän lakieh-
34355: dotuksen hautaamaan, ja nämä merkit näyttävät nyt yhä vahvistu-
34356: van. Mutta mikä on luonnottomampaa, kuin se että maantiet ja
34357: sillat ovat maanomistajien rakennettavat ja ylläpidettävät, kun
34358: kerran niitä kaikki kansalaiset tarvitsevat.        Näitten rasitusten
34359: poistaminen maanomistajilta on ollut kauvan vireillä aina valtio-
34360: päiviltä 1863-1864, tosin huonolla menestyksellä. Nyt kuitenkin
34361: viime aikoina yleinen mielipide on alkanut kehittyä siihen luuloon,
34362: että tämä kansanvaltainen eduskunta vihdoinkin vapauttaa maan-
34363: omistajat tästä suuresta luonnottomasta erikoisrasituksesta. Mutta
34364: laskut näyttävät nyt hyvinkin pettäviltä ja hyvät toiveet turhaan
34365: raukeavan ja maanomistajat sekä pikkutilalliset yhä edelleen jää-
34366: vän tämän suuren erikoisrasituksen painon alle. On ehdotettu,
34367: että käsiteltävänä oleva laki teitten ja siltain tekemisestä ja yllä-
34368: pidosta lopullisesti käsiteltäisiin ja päätettäisiin vasta sitten, kun
34369:                       Teitten tekemisestä y. m.
34370: 
34371: 
34372: valtiovarainvaliokunta on antanut lausuntonsa laista tieveron
34373: maksamisesta, joka lakiehdotus tässä tarkoituksessa on lähetetty
34374: valtiovarainvaliokuntaan. Mutta on hyvin epäiltävää, kerkiääkö
34375: valtiovarainvaliokunta näille valtiopäiville antaa lausuntoaan
34376: mainitusta lakiehdotuksesta. Kun laki tieveron mukaisesti on
34377: ehdotettu astuvaksi voimaan vasta vuonna I 9 I I, voisi sen hyvästi
34378: päättää vasta ensi valtiopäivillä, mutta nyt jo hyväksyä käsitel-
34379: tävänä olevan lain teitten ja siltain tekemisestä ja ylläpidosta, -
34380: jos siihen eduskunnalla on harrastusta ja hyvää tahtoa. Sillä val-
34381: lan hyvin voi arvata, minkä surullisen vaikutuksen tekee maan-
34382: omistajiin ja erittäinkin pikkutilallisiin, joiden taloudellinen ase-
34383: ma ei suinkaan ole loistava, jos tämäkin lakiehdotus nyt jää hy-
34384: väksymättä. Moni maanomistaja ja pikkutilallinen, joka tällöin
34385: on pettynyt toiveissaan, liittyy sosiaalidemokraattiseen puoluee-
34386: seen luulossa, että se muka vapauttaisi hänet erikoisvelvollisuuk-
34387: sista ja rasituksista ja turvaisi hänen taloudellisen asemansa.
34388: Kun tämä suurin puolueryhmä nyt on asettunut muutamien kau-
34389: punkilaisten kanssa kiertelevälle ja jarruttavalle kannalle heidän
34390: tärkeitä toiveitaan vastaan ehdottaen, että nämä lakiehdotukset
34391: ovat yhtenä käsiteltävät, mikä voi aiheuttaa sen, että kumpikin
34392: jää hyväksymättä, uskaltaisin kuitenkin pyytää ja toivoa, että
34393: nyt kysymyksessä oleva lakiehdotus hyväksyttäisiin jo ennen, kuin
34394: valtiovarainvaliokunnalta on tullut lausunto laista, joka koskee
34395: tieveron maksamista ja käyttämistä. Kanqatan siis siinä ed.
34396: Castrenin tekemää ehdotusta.
34397: 
34398:    Ed. Näs: Denna tunga har en mycket lång tid hvilat nästan
34399: uteslutande på en enda näringsgren, nämligen jordbruket. Jag
34400: anser därför tiden nu vara inne, att denna börda lättas också för
34401: jordbrukaren och till en väsentlig del öfverflyttas på andra sam-
34402: hällsklasser. Jag vill icke längre orda i saken, ty den föregående
34403: talaren har förekommit mig däri. J ag ber att få understöda be-
34404: tänkandet.
34405: 
34406:   Ed. Alkio:         Tästä asiasta keskusteltaessa eduskunnassa
34407: sekä suuressa valiokunnassa on tullut esiin eräs puoluekäsitys,
34408: jota ovat kannattaneet sekä äärimmäisimmän vasemmiston että
34409: äärimmäisen oikeiston edustajat, nim. se käsitys, että se lahja,
34410: jonka Suomen talonpojat tällä kertaa olisivat valmiit tarjoomaan
34411: Suomen valtiolle, ei heitä oikein miellytä, vaikka tämä lahja on
34412: niin suuriarvoinen, että, niinkuin täällä eduskunnassa jo ennen
34413: on mainittu, sen arvo nousee kaikkiaan samalle verralle kuin Suomen
34414: rautateiden arvo, siis tuonne 3-4 sataan miljoonaan markkaan.
34415: Sen vuoksi, kun kysymys on niin suuresta asiasta, sallittanee minun-
34416:                      Istunto 26 p. lokakuuta 1907.
34417: 
34418: 
34419: kin käyttää joku miimutti sen selvittämiseen, samalla kun puolus-
34420: tan sen nopean päätöksen jouduttamista.
34421:      Kysymys on ymmärtääkseni oikeastaan maalaisten ja kaupunki-
34422: laisten etujen ristiriidasta. Ja kun näen kaupunkilaisten kapitalis-
34423: min edustajain asettuvan tätä kysymystä jarruttavalle kannalle,
34424: ymmärrän täydellisesti heidän silloin valvovan luokkaetujaan.
34425: Ja kun kuulen kaupunkilaisten sosiaalidemokraattisten edustajain
34426: asettuvan tämän lahjan vastaanottamista vastaan nimenomaan mer-
34427: kiten syyksi, että kun kaupungin talonomistajain, joilla jo ennes-
34428: tään on katuosuutensa ylläpidettävänä, tientekorasitukset yhä
34429: kasvaisivat, niin siitä johtuisi vnokrain kohoaminen kaupungissa,
34430: niin silloin minä ymmärrän, että he asettuvat siinä luokkaetujensa
34431: puolesta taistelemaan maalaisten etuja vastaan. Mutta kun maa-
34432: laissosialistit, joiden edut ovat ainakin yhtä läheiset niiden isäntäin
34433: etujen kanssa, joiden maalla he asuvat, kuin kaupunkilaissosialis-
34434: tien edut ovat yhteisiä niiden isäntien kanssa, joiden taloissa he asu-
34435: vat, kun nämä maalaiset asettuvat vastustamaan sitä, että maalais-
34436: isänniltä, noilta pikkuviljelijöiltä poistettaisiin eräitä rasituksia,
34437: sitä en ymmärrä. Tämä kenties tekisi mahdolliseksi, että kun pikku-
34438: viljelys vähitellen vapautuisi niistä vuosisatojen kuluessa karttu-
34439: neista rasituksista, ja ne tulisivat siirretyksi valtion hartioille,
34440: niin pikkuviljelijät voisivat myös maksaa korkeampia palkkoja
34441: sille työväestölle, jota viljelyksen levitessä ja kehittyessä yhä enem-
34442: män tarvitaan. Minä en todellakaan käsitä, mitenkä maalaissosi-
34443: alistit saattavat tässä asettua kaupunkilaissosialistien kanssa rin-
34444: nakkain taistelemaan omia selviä luokkaetujaan vastaan kaupunki-
34445: laisetujen puolesta
34446:      Minä äsken sanoin, että tässä on kysymys eräästä lahjoituksesta,
34447: jonka Suomen talonpojat, valmistettuaan sitä, niinkuin täällä on
34448: sanottu, 300 vuotta, olisivat valmiit täydessä kunnossa jättämään
34449: Suomen valtiolle. Kun tätä lahjoitusta on valmistettu, niin ei se
34450: ole tapahtunut ilman valtion tarkastusta. Se tarkastus on tapah-
34451: tunut myöskin sillä tavalla, että kun virkamies ja porvari ovat
34452: ajelleet näitä maanteitä pitkin kesällä tai talvella, niin he ovat olleet
34453: sangen oveloita tarkastamaan, onko tiessä kuoppia, onko siinä lii-
34454: aksi lunta, ja tulokset he ovat useinkin saattaneet hyvinkin omantun-
34455: non tarkasti merkitä lähimmän kestikievarin päiväkirjaan muistutuk-
34456: seksi siitä, ettei talonpoika ole täyttänyt velvollisuuttaan, ei ole pi-
34457: tänyt teitä hyvässä kunnossa näille matkustajille, joita varten hei-
34458: dän on useinkin kiireimpinä työaikoina niitä pitänyt kunnostaa.
34459: Muistettakoon, että maantiet semmoisinaan on jo ammoisista
34460: ajoista nimitetty kruunun maanteiksi aivan oikeudettomalla syyllä.
34461: Sillä ne ovat Suomen talonpojan maanteitä, joita jokainen muu kan-
34462: salainen tässä maassa on saanut matkustaa talonpojan armoilla.
34463: Talonpoika tahtoisi nyt päästää ne, jotka ovat monessa suhteessa
34464:                         Teitten tekemisestä y. m.
34465: 
34466: 
34467: niin paljon paremmassa taloudellisessa asemassa kuin hän, olemasta
34468: tässäkin suhteessa heidän elättejään. Siksi talonpoika tekee nyt sen
34469: tarjouksen, että Suomen kruunu vihdoinkin, tämän pitkän val-
34470: mistuksen jälkeen saisi ottaa omansa haltuunsa, pitää kunnossa
34471: ne maantiet, joita valtio tarvitsee.
34472:     On huomautettu, että tarvittaisiin erityisiä laskuja, tutkimuksia
34473: ja perusteluita, ennenkuin voitaisiin velvoittaa kauptmkilaisetkin
34474: ottamaan osaa maanteiden kunnossapitoon. On sanottu, että kau-
34475: punkilaisilla on katurasituksensa ja että on melkein mahdotonta
34476: saada selvää, mitkä tulisivat olemaan sellaisia pääkatuja, jotka voi-
34477: taisiin tulevaisuudessa ottaa maanteiden kanssa samaan luokkaan.
34478: Nämä nyt ovat kaikki semmoisia parantumattomain esteitä, joita
34479: tuskin saattaa ottaakaan vakavalta kannalta muuta kuin silloin,
34480: kun niiden avulla on tarkoitus kysymystä jarruttaa. Senlisäksi huo-
34481: mautan siitä, että kaupunkien kadut tässä maassa eivät suinkaan
34482: ole arvoltaan kalliimmat kuin ne kylätiet, jotka yhä edelleen
34483: jäävät talonpoikien ja kaikkien maalaiseläjäin ylläpidettäväksi ja
34484: jotka monessa kunnassa ovat yhtä kalliita kuin maantiet ja joiden
34485: kunnossapito tulee aivan yhtä kalliiksi kuin maanteidenkin, siksi,
34486: että niitä on niin paljon pitemmältä. Huomautan vielä, kuinka paljon
34487: pienemmillä tuloilla niiden maalaisten täytyy elää, jotka näitä kylä-
34488: teitä ovat tähän saakka kunnossa pitäneet ja vastedeskin tulevat
34489: pitämään, kuin niiden, jotka kaupungeissa elävät nykyisen kapita-
34490: lismin kukoistuksen aikana, kaupan ja teollisuuden voittoaikoina.
34491: Ei minun tarvinne vertailua pitemmältä jatkaa. Luulen että jokai-
34492: nen on selvillä siitä, että kaupunkien katurasitukset ovat aivan
34493: lapsellisia verrattuna maaseututaisille sittenkin jäävään tienteko-
34494: rasitukseen, nimittäin siihen, joka johtuu kyläteiden tekemisestä
34495: ja kunnossapidosta. On sanottu, että myöskin se olisi jonkinlaisena
34496: esteenä tämän lain lopulliselle päättämiselle, että epäillään teiden
34497: kunnossapitämiseen tultavan käyttämään yleisiä valtiovaroja, sel-
34498: laisiakin, joiden kokoamiseen köyhälistökin tavalla tai toisella
34499: ottaa osaa. Minusta tämäkin on vaan eräs joutava veruke, sillä jos
34500: kerran tahdotaan asiaa auttaa onnelliseen päätökseen, niin jokainen
34501: tietää, että tämä asia ei minkäänlaista estettä tee sille, ettei teitä
34502: voitaisi nyt jo ottaa valtion huostaan. Sillä jokainen käsittää var-
34503: sin hyvin, että nykyään tulee Suomen yleiset valtiovarat niin tar-
34504: koin käytetyiksi muihin tarkoituksiin, ettei suinkaan silloin, kun
34505: maantiet tulisivat otettaviksi valtion haltuun, olisi kysymystäkään
34506: siitä, ettei niitä varten pitä:isi uutta veroa kantaa. Ja sellaisena siis
34507: tämä veruke ei ole minun mielestäni minkäänlaisena todellisena
34508: syynä estämään sitä, ettei tätä lakia saatettaisi hyväksyä ennen-
34509: kuin tuo tieverolaki on saatu hyväksytyksi. Sellaisena minä siis
34510: vastustan ed. Schybergsonin tekemää ehdotusta siitä, että asia
34511: nyt pantaisiin pöydälle, vaan ehdotan, yhtyen ed. Castreniin, että
34512:                     Istunto 26 p. lokakuuta 1907·
34513:             ~----~-------~-----~-------------
34514: 
34515: 
34516: 
34517: 
34518: asia käsiteltäisiin tällä kertaa loppuun siinä muodossa kuin on
34519: hän ehdottanut.
34520: 
34521:     Ed. Cederberg: Sedan stora utskottet beslutit hänskjuta
34522: frågan angående införande af lag om vägskatt till utlåtande utaf
34523: statsutskottet, och landtdagen godkändt detta stora utskottets
34524: förfarande, synes det mig ligga i sakens natur, att utskottsbetän-
34525: kandet icke bör upptagas till behandling, innan detta utlåtande
34526: inkommit, och är jag därför beredd att understöda det af hr Schy-
34527: bergson väckta förslaget, att ärendet skulle bordläggas, tills stats-
34528: utskottets betänkande har inkommit för att sedermera i samman-
34529: hang med detta yttrande upptagas till pröfning. J ag anser i lik-
34530: het med honom, att saken är af den natur, att dess finansiella sida
34531: ovillkorligen bör pröfvas i sammanhang med sj älfva saken. För
34532: öfrigt gifver ju också L. 0. stöd för detta betraktelsesätt, då uti
34533: § 43 mom. 2 säges, att till statsutskottet skall hänskjutas •>Kejsa-
34534: ren-Storfurstens i § 26 mom. 2 omnämnda propositioner om bevill-
34535: ning samt likaledes öfriga propositioner och af landtdagen väckta
34536: förslag angående finansiella frågor, som underligga landtdagens
34537: afgörande.•>
34538: 
34539:     Puhemies: Kun useammat puhujat täällä ovat ehdottaneet
34540: asian pöydällepanemista siksi, kun valtiovarainvaliokunnan mie-
34541: tintö tieverolaista on saapunut, ja tämä ehdotus, jos se hyväksytään,
34542: keskeyttää asian asiallisen käsittelyn, niin on tuosta ehdotuksesta
34543: ensin päätettävä. Pyydän sentähden, että seuraavat puhujat
34544: kohdistavat puheensa pöydällepanoasiaan. Sitten kun keskustelu
34545: pöydällepanosta on loppunut, päätetään, jatketaanko asiallista kä-
34546: sittelyä vai pannaanko asia pöydälle kuten on ehdotettu.
34547: 
34548:     Ed. Kirves: Minä en oikeastaan ymmärrä, mitä varten tällä
34549: asetusehdotuksella olisi niin kiire, ettei olisi aikaa odottaa valtio-
34550: varainvaliokunnan mietintöä, joka on niin läheisessä yhteydessä
34551: tämän asian kanssa. Kyllähän tämä oikeastaan on semmoista
34552: ed. Castrenin sosiaalidemokratiiaa, jonka hän ehdottomasti hyväk-
34553: syy, minä olen tämmöisen sosiaalidemokratian periaatteiden aja-
34554: misessa toista mieltä. En ollenkaan vastusta, että tätä asiaa ei
34555: ratkaistaisi siihen suuntaan, mihinkä se on menossa, mutta kun ei
34556: ole vähintäkään tietoa siitä, kuinka suuret ovat ne verotukset,
34557: joita esillä olevan asian hyväksyminen tuo mukanaan, niin sentäh-
34558: den minä kannatan ed. Schybergsonin tekemää ehdotusta, että
34559: tämä asia ratkaistaan silloin, kun tulee verotuskysymyksestä lau-
34560: sunto valtiovarainvaliokunnalta.
34561:     Minä kuulin, että valitovarainvaliokunta erinomattain kiiruh-
34562: taa verotuskysymystä ja lausuntoa siitä, ei siis ole epäilystä, ettei
34563:                        Teitten tekemisestä y. m.
34564:                                      -------------------
34565: se tulisi tänä eduskuntavuonna hyväksytyksi paljoa paremmin
34566: ja pikemmin kuin torpparilaki, kieltolaki ja kunnallinen äänioikeus
34567: ja muut sellaiset. Ne eivät ole porvarillisen sosiaalidemokrattien
34568: periaatteiden toteuttamista ja sen tähden he niitä niin vastustavat
34569: ja tätä kiiruhtavat. Kuten sanoin, toivoisin, että tämä asia jätettäi-
34570: siin pöydälle siksi, kunnes saadaan valtiovarainvaliokunnan lausunto.
34571: 
34572:    Ed. Aromaa V.: Pääasiassa yhdyn ed. Kirveeseen.
34573: 
34574:     Ed. Castren. Luulen, että hallituksen arvoisan edustajan
34575: ilmoituo;;, että esillä olevan lakiehdotuksen hyväksyminen ilman
34576: että sitä asetetaan yhteyteen lakiehdotuksen hyväksymisen kanssa
34577: tieveroäyristä, jos vaan hänen ehdottaruansa lisäys pannaan I4
34578: §:ään, on tehnyt sangen ilahuttavan vaikutuksen kaikkiin niihin,
34579: jotka uuden tientekolain aikaansaamista harrastavat. Minun ym-
34580: märtääkseni käypi tästä hallituksen arvoisan edustajan selvityk-
34581: sestä ilmi, että hallituskin on sitä mieltä että, jos ehdotettu lisäys
34582: tehdään I4 §:ään, niin ei valtiovaliokunnan selitys asiassa ole tarpeen
34583: eikä tieverolain hyväksyminen näillä valtiopäivillä välttämätöin.
34584: Minä puolestani vastustan mitä jyrkimmästi täällä tehtyä ehdotusta,
34585: että käsillä oleva asia pantaisiin pöydälle siksi, kunnes valtiovarain-
34586: valiokunta on antanut mietinnön laki- ja talousvaliokunnan luonnok-
34587: sesta tieverolaiksi. Kun suuri valiokunta puolestaan päätti ly-
34588: kätä tämän asian valtiovarainvaliokuntaan, ei se vähimmälläkään
34589: tavalla puolestaan tehnyt nyt käsilläolevan lakiehdotuksen hyväk-
34590: symistä riippuvaksi valtiovarainvaliokunnan lausunnon antami-
34591: sesta, vaan asettui se sille kannalle, että olisi suotavaa, jos valtio-
34592: varainvaliokunta ehtisi tehdä ehdotuksen tieverolaiksi, joten kävisi
34593: mahdolliseksi päättää näillä valtiopäivillä myöskin siitä asiasta.
34594: Suuri valiokunta ei siis minun käsittääkseni ole ehdoksi tienteko
34595: lakiehdotuksen hyväksymiselle asettanut valtiovarainvaliokunnan
34596: annettavan mietinnön hyväksymistä tieveroäyriasiassa.
34597:     Ed. Cederberg ei tosin ole uskaltanut väittää, että tientekolaki-
34598: ehdotuksen hyväksyminen ilman että valtiovarainvaliokunta on
34599: antanut mietinnön asian rahallisesta puolesta olisi ristiriidassa
34600: V. J:n kanssa, mutta hän on katsonut, että asian luonto vaatisi
34601: niin meneteltäväksi. Minä nyt puolestani en katso että asian luonto
34602: sellaista menettelyä vaatii. Asian luonto vaatii sen että hyväksymme
34603: näillä valtiopäivillä tientekolakiehdotuksen ja jätämme seuraa-
34604: vien valtiopäivien asiaksi hyväksyä lakiehdotuksen tieveroasiasta.
34605: Jos ed. Schybergsonin tekemä ehdotus hyväksyttäisiin, sisältäisi
34606: se sen, että molempien lakiehdotusten hyväksyminen olisi pantu
34607: riippuviksi toisistaan taikka että lakiehdotus tientekoasiassa olisi
34608: tällä kertaa jätetty raukeamaan. Kun en voi tällaista menettelyä
34609: hyväksyä, rohkenen ehdottaa, että eduskunta päättäisi nyt viipy-
34610:                       Istunto 26 p. lokakuuta 1907.
34611: 
34612: 
34613: mättä ryhtyä tämän asian käsittelyyn odottamatta valtiovarain-
34614: valiokunnan lausuntoa asiassa. (Hyvä! Hyvä!)
34615: 
34616:     Ed. Vuorimaa:           Kysymyksessä oleva lakiehdotus on oi-
34617: keastaan ensimäinen suurempi reformikysymys, joka on asetettu
34618: eduskunnan ratkaistavaksi, ja jonka tarkoitus on poistaa vuosi-
34619: satojen vääryydet verotuksen alalla. Sen kautta nostetaan maata-
34620: viljelevän    väestön hartioilta verotaakka, joka yksinomaan
34621: on sitä painanut. Mutta sillä ei ole ainoastaan se merkitys. Sillä
34622: on myöskin suuri kansantaloudellinen merkitys. Sen kautta tulee
34623: valtiovaroista 4 miljoonaa markkaa leviämään sen kansan keskuu-
34624: teen, joka kaipaa pääomaa ja joka kaipaa myös usein työtä maa-
34625: seudulla, nim. pikkutilallisten, torpparien ja itsellisten, sillä ne ovat
34626: ne, ·jotka juuri suurimmaksi osaksi tulevat olemaan maanteitten
34627: urakkamiehiä, ja siis myöskin nauttimaan tuloja tästä. Se ei ole
34628: vähäksi arvattava, kun ottaa huomioon että joka kuntaa kohti
34629: tulee noin ro,ooo markkaa. Sen kautta jo moni pientilallinen
34630: ja moni itsellinen, jolla on hevonen, saa tarpeellisen toimeentulonsa.
34631: Ja sillä on vielä laajempi merkitys. Se estää nyt monen, joka on
34632: työnpuutteessa ja on pakotettu lähtemään kaupunkiin siellä lisää-
34633: mään köyhälistön rivejä, sinne menemästä.
34634: 
34635:    Puhemies: Pyydän huomauttaa puhujalle että olisi koh-
34636: distettava puhe pöydällepanoon.
34637: 
34638:     Ed. Vuorimaa: Mitä sitten siihen tulee että tämän laki-
34639: ehdotuksen yhteyteen on kytkettty verojärejstelmä, jonka tähden
34640: tämä ehdotus täytyisi lähettää valtiovarainvaliokuntaan, niin en
34641: minä, niinkuin ed. Casrenkaan, voi ymmärtää, minkätähden se on
34642: tarpeellista.   Jos hyväksytään hallituksen edustajan mielipide
34643: tässä, niin se on vallan tarpeeton. Mutta voidaan myöskin mene-
34644: tellä esim. sillä tavalla että hyväksytään verojärjestelmä.-hdotuk-
34645: sen sijaan semmoinen ponsi esim. että hallitus ensi- tai seuraaville
34646: valtiopäiville valmistuttaa esityksen eduskunnalle, jossa tehdään
34647: selvää, kuinka suuri määrä valtion ylijäämävaroista voidaan käyt-
34648: tää tähän ja kuinka paljon tarvitaan lisää suostuntavaroja. Sil-
34649: loin voi tulla kysymykseen esim. että näitä varoja ei kanneta ollen-
34650: kaan sen verojärjestelmän mukaan, mikä on kyseessä. Voidaan
34651: ajatella että se esim. kannetaan vekseliveron muodossa. Ajatel-
34652: laan että määrätään leimasuostuntaa vekselille 20 penniä roo mar-
34653: kalta. Sillä saadaan nykyisen diskonton mukaan lähes 3 miljoonaa
34654: tuloja. Sentähden minä en voi ymmärtää, minkätähden ed. Schy-
34655: bergson ynnä muutamat muut ovat tahtoneet tätä asiaa pöydälle
34656: ja valtiovarainvaliokuntaan. Sillä jos se sinne menee, niin on var-
34657: maa, ettei näillä valtiopäivillä tätä suurta reformikysymystä voida
34658:                        Teitten tekemisestä y. m.
34659: 
34660: 
34661: ratkaista. Näyttää siis siltä kuin ed. Schybergsonin tarkoitus olisi
34662: kohta alussa jarruttaa ensimäistä suurempaa reformikysymystä
34663: verotusalalla, mikä eduskunnalla on ratkaistavana. Minä puoles-
34664: tani sentähden jyrkästi vastustan sen pöydälle panoa.
34665: 
34666:     Ed. Merinen:        Pääasiassa yhdyn niihin, jotka ovat esittä-
34667: neet asian pöydällepanemista, mutta kuitenkin perustelen sen,
34668: millä oikeudella voidaan vaatia sitä pöydälle.
34669:     Täällä on mietinnössä sanottu, niinkuin ed. Castrenkin sanoi,
34670: että tienteko on erityisten kansanluokkien hartioilla ja samalla
34671: että ne ovat eri asioita, verotuskysymys ja tämä. Kuitenkin ovat
34672: ne erottamattomasti yhteydessä toistensa kanssa. Ei kai kukaan
34673: väittäne sitä, ettei tientekovelvollisuus olisi verosta manttaaliin
34674: pannun maan omistajille, eivät ne vaan noin ilman ole sitä ruven-
34675: neet kunnossa pitämään. Siitä syystä manttaaliin pannussa maassa
34676: on niin surkean pieni rahavero. Tämä on samanluontoinen kysy-
34677: mys kuin on esim. ehdotuksessa maanvuokralaiksi, kun maanvuok-
34678: raaja siirtyy päivätyövelvollisuudesta rahamaksun kannalle. Kuinka
34679: voitaisiin ajatella että otettaisiin pois vero päivätöistä eikä asetet-
34680: taisi vielä veroa, jota he rahassa tulisivat maksamaaan. (Asiaan!)
34681: Nyt on kysymys asiasta. - Sitä paitsi on vielä periaate minulla
34682: vastakkainen, joka täällä on verokysymykseen nähden ehdotettu,
34683: nimittäin manttaaliin pantu maa on suorana vastaavana määränä
34684: siitä että he tekevät yhteiskunnalle työtä. Yhteiskunnalle tiet
34685: tosin kuuluvat, joka tapauksessa minä olen sillä kannalla että ne
34686: kuuluvat kaikkien tehtäväksi, mutta ei ennenkuin on vastaava
34687: määrä siitä verosta manttaalin pannun maan omistajien maksettava.
34688: Ja silloin vasta, kun he maksavat ensin sen vastaavan määrän,
34689: mikä nykyään menee teiden ylläpitoon, niinkuin se on laskettu,
34690: siitä ylöspäin vasta yleisen tuleveron mukaan. (Huuto: pöydälle-
34691: panosta on kysymys!) Minä perustelen juuri pöydälle panoa.
34692:     Muuten tahtoisin huomauttaa ed. Alkiolle, kun hän sanoi että
34693: manttaalin pannun maan omistajat lahjoittavat tiet yhteiskunnalle,
34694: että he lahjoittavat veronsa yhteiskunnalle, ja senhän tekisivät
34695: kaikki ihmiset, sellainen lahjoitus on hyvä tehdä, vaikka he
34696: nyt maksavat sen veronsa työn muodossa. Eräässä osassa maata
34697: tehdään huono palvelus pientilallisille, niinkuin täällä on suurta
34698: ääntä pidetty, sillä, että asetetaan maksamaan se määrä verostaosa
34699: rahassa, minkä he nyt tekevät tienä yhteiskunnalle, sillä kun se summa
34700: täytyisi maksaa rahassa, niin moni pientilallinen tulisi arvelutta-
34701: vaan asemaan.
34702:     Siis on aiYan oikeutettu ehdotus se, minkä ed. Schybergson
34703: teki, että asia pannaan pöydälle siihen saakka että verokysymys
34704: on ratkaistu.
34705:                     Istunto 26 p. lokakuuta 1907·
34706: 
34707: 
34708:     Ed. Listo: Minusta tuntuu, että me suotta kiristämme itse-
34709: ämme sellaiseen pieneen kiivauteen, joka tekee tämän asian eteen-
34710: päin viemisen mahdottomaksi. Täällä on hallituksen edustaja
34711: ehdottanut· yhteen pykälään tässä laissa, pykälään, joka on tämän
34712: lain tärkein, sellaisen muutoksen, joka minun käsitykseni mukaan
34713: sisältää varman lupauksen hallituksen puolelta, että se tulee teke-
34714: mään voitavansa tämän lain toteuttamiseksi. Onko näin ollen,
34715: kun kaikilta vaikuttavilta tahoilta on enteitä tämän asian menesty-
34716: miselle, mitään syytä täällä kamarissa asettaa loukkauskiviä sen
34717: eteen? Ei tämä laki tule lopullisesti hyväksytyksi sillä, että me
34718: toimitamme nyt seikkaperäisen toisen lukemisen. Me voimme
34719: sen varsin hyvin nyt toimittaa ja me voimme sen perästä odottaa
34720: valtiovarainvaliokunnan mietintöä, jota siltä on tieverosta pyydetty.
34721: Mutta jos teemme niinkuin ed. Schybergson on tahtonut, s. o. pa-
34722: nemme pöydälle sen siksi, kuin veroasia on tullut, silloin voimme
34723: piankin tehdä asialle sen palveluksen, ettemme ehdi saada sitä
34724: loppuun käsitellyksi. Minun käsitykseni mukaan, jos nyt suori-
34725: tetaan toinen lukeminen, emme saa sitä niin menemään, ettei asian
34726: olisi mentävä takaisin suureen valiokuntaan, ja johon kierroksissa
34727: sinne ja sieltä kuulu sen verran aikaa, että valtiovarainvaliokunta
34728: ehtii saada valmiiksi tieveromietintönsä. Minä omasta puolestani
34729: pyytäisin vakuuttaa niille, jotka ehkä pelkäävät, että tässä jotain
34730: yllätystä tulee tapahtumaan, sekä niille, jotka tahtovat ensin saada
34731: tietää, mitä tämä reformi tulee maksamaan, etten minä puolestani
34732: tule antamaan ääntäni tälle tielaille vähemmällä kuin että saadaan
34733: verokysymys samalla kertaa hyväksytyksi.
34734: 
34735:    Puhemies: Kaksi minuuttia on kulunut.
34736:     Ed. Listo: Minä pyydän vaan lyhyesti saada vastus-
34737: taa ed. Schybergsonin ehdotusta tämän asian pöydällepanosta ja
34738: pyydän kehottaa kamaria ryhtymään nyt tielakiehdotusta ensi-
34739: mäisestä pykälästä alkaen käsittelemään. I,uullakseni erikoiskä-
34740: sittely on noin parissa tunnissa suoritettu, jos nyt ryhdytään siihen,.
34741: mutta jos tätä väittelyä jatketaan, niin menee meiltä pari tuntia
34742: pelkästään kysymykseen, pannaanko tämä asia pöydälle vaiko ei.
34743: 
34744:     Ed. Torppa: Minä voin pääasiassa yhtyä edelliseen puhu-
34745: jaan mitä asian pöydällepanemiseen tulee, viittaamalla kaikkeen
34746: siihen, mitä hän sanoi siitä johtuvan, ja vielä lisäten sen että mi-
34747: nuunkin teki erittäin miellyttävän vaikutuksen se ilmoitus, mikä
34748: täällä hallituksen edustajan puolelta tähän lakiehdotukseen näh-
34749: den tehtiin, ja kun minä, jos asia tulee yksityiskohtaisen käsittelyn
34750: alaiseksi, olen ainakin puolestani, elleivät muut sitä tee, tekevä sel-
34751: laisen muutosehdotuksen tähän lakiin, johon hallituksen edustaja.
34752:                        Teitten tekemisestä y. m.
34753: 
34754: 
34755: viittasi, niin nam ollen ja jos tämä tulisi saamaan kyväksymisen,
34756: tämä lakiehdotus tulisi menemään takaisin valiokuntaan muodos-
34757: tettavaksi siihen suuntaan, ja siitä olisi seurauksena että sen jäl-
34758: keen vasta kun asia palaisi jälleen eduskuntaan, olisi toinen luke--
34759: minen loppuun suoritettu. Ja silloin olisi, mikäli minä voin tietää,
34760: tämän kysymyksen verotuspuoli jo meillä käsittelyn alaisena,
34761: ja silloin ei olisi sitä estettä olemassa tämän kysymyksen käsitte-
34762: lyyn, jota on pelätty.
34763:     Minä siis toivon että eduskunta näitä näkökohtia silmällä pitäen
34764: katsoo syytä olevan ryhtyä tämän lakiehdotuksen yksityiskohtai-
34765: seen käsittelyyn.
34766: 
34767:     Ed. Danielson-Kalmari: Minä lansun sen toivomuksen,
34768: että ne arvoisat edustajat, jotka ovat pyytäneet tätä asia pöydälle,
34769: luopuisivat, sitte kun asiassa tapahtunut keskustelu on riittävällä
34770: tavalla osottanut että heillä ja eduskunnan kaikilla jäsenillä tulee
34771: vielä olemaan tilaisuus arvostella tätä kysymystä yhteydessä eri-
34772: tyisen tieverolain kanssa. Sillä, niinkuin ed. Listo ja Torppa ovat
34773: huomauttaneet, hallituksen edustajan tekemä muutosehdotus jo
34774: vaikuttanee, että tämä lakiehdotus siirtyy takaisin suureen valio-
34775: kuntaan, joten toinen lukeminen jatkuu vielä, kun se sieltä palaa.
34776: 
34777:     Ed. Heikkinen:           Olen tyytyväinen valiokunnan mietin-
34778: töön ja siitä hallituksen edustajan täällä antamaan lausuntoon.
34779: Täällä on sanottu, mikä on kiire tämän asian kanssa. Jos minkään
34780: asian kanssa on kiirettä, niin se on tämän, sillä juuri tämän asian
34781: ratkaisua pienviljelijät maalla sangen kipeästi kaipaavat. Tämä
34782: maantierasitus on myös omiaan osaltaan johtan1aan kansaa maa-
34783: seudulta kaupunkiin ja Amerikkaan. Toivoisin siis, että tämän asian
34784: kanssa pidettäisiin kiirettä. Yhdyn ed. Castrenin asiassa antamaan
34785: lausuntoon.
34786: 
34787:    Ed. Storbjörk: J ag hyser till alla delar samma uppfattning
34788: som hr Castren och anser, att lagförslaget borde behandlas obero-
34789: ende af statsutskottets utlåtande om vägskatten. En bordlägg-
34790: ning torde möjligen hafva tili följd, att hela lagförslaget vid denna
34791: landtdag skulle falla, hvilket är långt ifrån önskvärdt.
34792: 
34793:     Ed. Paunu:        Tämän lakiehdotuksen paraana tarkoituksena
34794: on poistaa pienviljelijäin hartioilta niitä liiallisia rasituksia, joita
34795: heillä on ollut maanteiden kunnossapidosta. Mutta minua epäi-
34796: lyttää, saavutetaanko tätä tarkoitusta, niin kauan kuin ei ole vero-
34797: lilia hyväksytty. Saattaa käydä aivan päinvastoin, että näitä
34798: rasituksia siirretään vielä köyhempäin, vielä vähävarasempain
34799: niskoille. Sillä mikä estää, jos me tielain tällä kertaa hyväksymme
34800:                     Istunto 26 p. lokakuuta 1907.
34801: 
34802: 
34803: ja jätämme verolain toiseen aikaan, täällä eduskunnassa tulemasta sel-
34804: laiseen päätökseen, että kaikki, joilla on 300 markkaa tuloja, otta-
34805: vat osaa verotukseen. Täten ei olisi lainkaan saavutettu parannusta,
34806: vaan jouduttu aivan päinvastaiseen tulokseen, silloin olisi vedetty
34807: kaikkein köyhin maalaisväestö ja vielä kaupunkilaistyöväestökin
34808: mukaan. Tästä syystä lämpimästi kannatan ed. Schybergsonin
34809: tekemää ehdotusta. Ihmettelen muuten, minkätähden tämän lain
34810: <>n niin erinomaisen kiire, eihän kuitenkaan esim. maanvuokralakia,
34811: josta myöskin olisi koko lailla etua juuri köyhälistölle, tällä tavoin
34812: kiirehditä.                                              ~
34813: 
34814:     Ed. Slätis: J ag ber också för min del att få understöda hr
34815: -castren och motsätter mig således bordläggningen.
34816: 
34817:     F..d. Bäck:    Det är ingalunda för tidigt, att landsvägstungan,
34818: som hittills uteslutande hvilat öfver den jordbrukande befolknin-
34819: gen, nu sist och slutligen blir aflyftad. J ag anser det framlagda
34820: förslaget om bordläggning vara mycket olyckligt och får af allt
34821: mitt hjärta ansluta mig till dem, hvilka hafva yrkat på, att frågan
34822: nu måtte upptagas till behandling och afgörande. Hela den jord-
34823: brukande befolkningen ute på landet, som har fått arbeta under
34824: svåra omständigheter, väntar ifrigt på, att den lag, som ntt före-
34825: ligger till behandling, måtte godkännas. Hälst hade jag sett att
34826: de herrar, hvilka yrkat på bordläggning, godhetsfullt hade återta-
34827: git sin anhållan.
34828: 
34829:     Ed. Cederberg: J ag kan icke förstå hrr Listos och Torppas
34830: yttrande att nu, sedan vi fått en förklaring utaf den närvarande
34831: ledamoten af regeringen, en så särdeles >>ilahuttava>> förklaring,
34832: så skulle alla stötestenar vara undanrödjade beträffande den finan-
34833: siella frågan. I denna riktning gick deras utlåtande. Om jag fat-
34834: tade hr senators förslag rätt, så innebar det endast en formell ändring
34835: uti ut<;kottets förslag, d. v. s. att vägarnas byggande och under-
34836: håll skulle bestrida:s med dels statsmedel, dels medel, som uppbrin-
34837: gas genom vägskatt. Detsamma är emellertid meningen med utskot-
34838: tets förslaget, sådant det redan föreligger. IO ojo af hela kostna-
34839: derna äro föreslagna att gäldas af statsmedel. Icke kan jan finna,
34840: att vi genom det förslag, som här omnämndes, skulle hafva fått
34841: sakens finansiella sida utredd. Hvad beträffar den vädjan, som
34842: gjorts till mig, att nu afstå från yrkandet på bordläggning, så kan
34843: jag för min del icke ändra min åsikt, innan jag får höra några skäl
34844: härför. Jag har icke hört anföras ett enda skäl, utom det som
34845: nyss nämndes. Här har dessutom talats om huru landsvägstungar
34846: redan i 300 är hvilat på den mantalsatta jorden, och att tiden nu
34847: vore inne att aflyfta densamma. Men om den nu har hvilat härpå
34848:                        Teitten tekemisestä y. m.
34849: 
34850: 
34851: i 300 år, så hvarför kan den icke få göra det i ännu 3 dagars tid.
34852: Detta är väl omöljigt enligt några talares åsikt, men jag kan som
34853: sagdt icke finna att några skäl anförts, som skulle rubba den af
34854: mig framställda åsikten.
34855: 
34856:     Ed. Ahmavaara: Niille, jotka ihmettelevät, miksi tällä
34857: asialla pidetään niin kiirettä, pyydän lyhyesti vastata. En rupea
34858: niiden kanssa, jotka eivät pidä tätä lakia ollenkaan tärkeänä, väit-
34859: telemään sen puolesta. Sanon vaan että meille maalaisille on tämä
34860: laki erittäin tärkeä. Mutta pitäisihän käsittää niidenkin, jotka
34861: vastustavat, että kaikki muutkin lait viipyvät sitä mukaa kuin
34862: kaikki kasaantuvat yhteen läjään, totta kai on torpparilaille ja
34863: muillekin tärkeille lakiehdotuksille eduksi, että saadaan tällaisia
34864: asioita pois tieltä.
34865:     Sitten on puhuttu, että voidaanhan määrätä vaikka 400 mar-
34866: kasta, maksettavaksi tieveroa. Pitäisihän valtiopäivämiehen tie-
34867: tää että tässä asiassa, koska se on suostunta-asia, pitää olla 2/3
34868: äänten enemmistö, joten siis sosialisteilla on täysin vallassaan hy-
34869: väksyä tai hylätä tämä verotusasia, ei sitä porvarit yksin voi päättää.
34870:     Mitä sitten tulee siihen otaksumiseen, että valtiovarainvalio-
34871: kunta ehtisi tämän tienverolakiehdotuksen valmistaa näillä valtio-
34872: päivillä, niin olen melkein varma, että se on mahdottomuus. Meillä
34873: on vielä antamatta laaja mietintö, joten loppupäivät menevät sii-
34874: hen. Ja jos tämä tieveroasia joutuisikin viimeisinä päiYinä, niin
34875: ei se ehtisi enää kulkemaan suureen valiokuntaan ja sieltä tänne.
34876: Se on suorempaa minusta, että ne, jotka tahtovat lykätä tämän
34877: nyt esillä olevan lain siksi kuin tuo toinen tulee käsiteltäväksi,
34878: äänestävät että eduskunta sen kokonaan hylkäisi. Minä puoles-
34879: tani siis vastustan ehdotetun asian lykkäämistä ja ehdotan, että
34880: ruvetaan kohta käsittelemään asiaa.
34881: 
34882:     Ed. Slätis: Gentemot her Cederberg skulle jag endast vilja
34883: framhålla, att den finansiella sidan egentligen ingenting har med
34884: saken att skaffa. Om en gång en orättvis tunga förefbnes, från
34885: hvilken jordbruket bör befrias, så rättar man denna orättYisa till
34886: först och ser sedan efter, hvarifrån pengama skola tagas, och för
34887: den saken finnes det tid nog.
34888: 
34889:     Ed. Schybergson· Den sista ärade talaren sade tydligare
34890: än någon föregående, att det gäller en finansiell fråga. Det är en
34891: fråga om aflyftande af skatt från småbruket, såsom man med en
34892: viss förkärlek har velat framhålla det. Men faktiskt är det ett
34893: aflyftande af skatt från egarena af den i mantal satta jorden, till
34894: hvilka också jag för öfrigt hör. Hr Alkio tog sålunda, då han trodde
34895: att jag representerade stadsintressena, grundligt misste. Vare sig:
34896:                      Istunto 26 p. lokakuuta 1907.
34897: 
34898: 
34899: att mitt förslag är lyckligt eller olyckligt, för att begagna hr Bäcks
34900: nttryck, så kan jag gicke finna annat, än att vi göra orätt uti att
34901: behandla en eminent finansiell fråga, sådan som denna, utan att
34902: statsutskottet däröfver afgifvit yttrande. Vi skola sedan försöka
34903: tillmötesgå rusthållareintressena, så långt vi det kunna.
34904: 
34905:     Ed. Paunu: Pyydän vaan ed. Ahmavaaralie huomauttaa,
34906: -että kyllä minä tiedän miten .verolaki tulee täällä ratkaistavaksi,
34907: mutta jos nyt hyväksytään tämä laki, niin eihän se maanomistajia
34908: liikuta, minkälainen verolaki tulee, kun he saavat rasituksen valtio-
34909: rahaston niskoille. Jos taasen tahdotaan, ettei yksinomaan valtion
34910: varoilla maanteitä yllä pidetä, on meidän suostuttava vaikka minkä-
34911: laiseen verolakiin.
34912: 
34913:    Kun keskustelu pöydällepanosta oli julistettu päättyneeksi,
34914: hyväksyttiin vastattavaksi seuraava äänestysesitys:
34915: 
34916:     Ken tahtoo jatkaa tämän kysymyksen asiallista käsittelyä,
34917: vastaa jaa; jos ei voittaa, on ed. Schybergsonin ehdotuksen mukai-
34918: sesti päätetty panna asia pöydälle siksi, kun valtiovarainvaliokun-
34919: nan mietintö tieverosta on tullut käsiteltäväksi.
34920: 
34921:     Äänestyksessä annettiin 92 jaa- ja 89 ei-ääntä, joten oli pää-
34922: tetty jatkaa asiallista käsittelyä.
34923: 
34924:    Päätöstä vastaan merkitsi vastalauseensa ed. Suomalainen J.
34925: 
34926:     Puuheenvuoroa käytti senjälkeen:
34927: 
34928:     Ed. Cederberg: Såsom här redan tidigare under diskussionen
34929: flerfaldigt påpekats, har utskottet uti § 14 af lagen infört ett stad-
34930: gande af det innehåll, att byggande och underhåll af landsvägar
34931: härefter skulle bekostas af statsmedel, och har utskottet därjämte
34932: uppgjort ett förslag tilllag om vägskatt, enligt hvilket till betäckandet
34933: af kostnaderna för landsvägars byggande och underhåll på landet,
34934: för såvidt allmänna medel därtill icke förslå, en progressiv vägskatt
34935: skulle uppbäras af all kommunal beskattning underkastad inkomst,
34936: såväl i stad som på landet. Förslaget innebär enligt min tanke
34937: införandet utaf en allmän, hela landet omfattande progressiv in-
34938: komstbeskattning för landsvägarnas i landet byggande och under-
34939: håll, och medför därigenom ett aflyftande utaf landsvägstungan
34940: från dem, som den hittills ålegat, d. v. s. den mantalssatta jorden,
34941: samt dess öfverflyttande på andra samhällsklasser och institutio-
34942: ner. Då man tager i betraktande storleken utaf all den inkomst,
34943: som i hela vårt land, såväl i stad som på landet, är kommunal he-
34944:                        Teitten tekemisestä y. m.
34945: 
34946: 
34947: skattning underkastad med undantag af den inkomst, som erlägges
34948: från den mantalssatta jorden, så är det alldeles uppenbart, att
34949: "<ien nu föreslagna reformen skall hafva till följd, att den mantals-
34950: satta jorden härefter blir så godt som befriad från landsvägstungans
34951: utgörande, och att detta sker på bekostnad främst af städernas
34952: invånare. J ag kan för min del icke finna skäl att genom en all-
34953: män inkomstbevillning söka utjämna den tunga, som byggandet
34954: {)Ch underhållet af landsvägarna för närvarande medför. Klago-
34955: målen öfver landsvägstungan hafva främst riktat sig mot den ojämn-
34956:  het, hvarmed densamma är fördelad på den mantalssatta jorden,
34957:  i det att den uti en del glest befolkade delar af vårt land, särskildt
34958:  i de nordliga kommunerna, i Uleåborgs och Kuopio län, är så hög,
34959:  att den värkar hämmande på jordbrukets och därtill hörande bi-
34960:  näringars utveckling och förkofran. Lagstiftningens uppgift på
34961:  detta område har man ansett vara att åstadkomma ett utjämnande
34962:  utaf landsvägstungan, så att den skulle jämnare än hittills drabba
34963:  hela den manfalssatta jorden i landet äfvensom all kronojord, hvar-
34964:  vid man tillika tänkt sig, att kronan skulle bidraga med ett ytterli-
34965:  gare tillskott till vägbyggnadsbesvärets lättande.
34966:       Det utskottsförslag, som nu föreligger till behandling, skjuter
34967:   emellertid öfver detta mål, i det att förslaget innebär ett aflyftande
34968:   af vägtungan från kommunerna och dess öfverflyttande på andra
34969:  samhällsklasser. Uti en framtid kan det blifva en nödvändighet
34970:   att införa allmän progressiv inkomstskatt för bestridande af kost-
34971:   naderna för ökade statsbehof, men något skäl att tillgripa en sådan
34972:   allmän hela landet omfattande progressiv inkomstskatt en-
34973:   dast för landsvägstungans aflyftande finnes enligt min tanke
34974:   icke. Reformen skulle i afsevärd mån vara förfelad, om den skulle
34975:   utföras i enlighet med utskottets förslag. Härmed vill jag ingalunda
34976:   hafva sagdt, att icke en förändring af de bestående förhållandena
34977:   beträffande landsvägarnas underhåll och byggande är högeligen
34978:   påkallad, men lösningen utaf denna fråga bör enligt min tanke gå
34979:   uti en något annan riktning. Såsom utskottsförslaget nu förelig-
34980:   ger, kan man icke undgå att lägga märke till den obillighet, som
34981:   ligger däri, att den mantalssatta jorden skall blifva så godt som
34982:   befriad från tungan, men ännu större är den orättvisa, som ligger
34983:   däri, att densamma öfverflyttas på andra skattedragan ie, hvilka
34984:   redan förut äro nog så tungt besvärade med onera af enahanda
34985:   slag. Härmed menar jag städernas gårdsegare och städernas
34986:   öfriga innevånare, hvilka bära en likartad tunga i form utaf
34987:    byggande och underhåll af gator, torg och andra öppna
34988:    platser. Det byggnadsbesvär, som sålunda särskildt åligger stä-
34989:    dernas gårdsegare, består däri, att de icke endast äro enligt gällande
34990:    lag förpliktade att underhålla de gatuandelar, som gränsa till deras
34991:    gårdar, utan därjämte äro skyldiga att deltaga uti den del af kom-
34992:                     Isiunto 26 p. lokakuuta 1907.
34993: 
34994: 
34995: munens bttdget, som hänför sig tili allmänna gators och platsers
34996: byggande och underbåll. Uppenbart är enligt min tanke att en
34997: särskildt framträdande orättvisa skulle tillskyndas just dessa klas-
34998: ser af medborgare.
34999:     Men förslaget innebär orättvisa också emot andra samhälls-
35000: klasser, emot löntagare, hvilkas lön är sådan, att den just förslår
35001: för tillfredsställandet af de nödvändigaste behofven. Dessa lön-
35002: tagare skulle äfven i en rätt betungande mån drabbas af denna skatt.
35003: J ag åsyftar personer med en inkomst på 1,500 a 2,000 mark, såsom
35004: folkskollärare, andra vid undervisningsanstalter anställda perso-
35005: ner, fabriksarbetare, personal anställd vid järnvägarna o. s. v.
35006: Dessa, för hvilka utgörandet af en sådan skatt hittills varit fullkom-
35007: ligt främmande, skulle härefter nödgas bära densamma. Något
35008: tvifvel råder väl ingaluoda om, att ett missnöje härigenom skulle
35009: spridas uti mycket vidsträckta lager af vårt folk, ett missnöje,
35010: som man väl icke kan säga att skulle vara så alldeles obefogadt.
35011:     Då jag har tänkt mig en lösning af denna fråga, så har jag före-
35012: ställt mig, att den borde ske i sådan riktning, att staten skulle öfver-
35013: taga byggandet och underhållet af vägarna med en v'iss procent
35014: af kostnaderna, exempelvis 50 ojo, och att den öfriga delen skulle
35015: utgöras genom vägskatt, hvilken skulle uppbäras främst utaf dem,
35016: hvilka byggandet och underhållet af vägarna för närvarande åligga.
35017: Jag tillåter mig för den skull föreslå, att landtdagen icke måtte
35018: godkänna det föreliggande betänkandet, utan antaga propositio-
35019: nen, dock med sådan ändring att det statsbidrag, som man där tänkt
35020: sig att för detta ändamål skulle ifrågakomma, skulle höjas tillso o.fo.
35021: 
35022:     Ed. Heininen·          Mietinnön I §:n 2 momentissa sanotaan:
35023: >>Maantieksi sanotaan kesä- ja talviajotietä sekä jalkamiehiä ja
35024: ratsastajia varten aijottua polkutietä, joka välittää yleistä
35025: kulku-yhteyttä kaupunkien, läänien, kuntain tai sellaisten paikkain
35026: välillä, missä tie katsotaan olevan yleisen hyödyn ja tarpeen vaatima>>.
35027: Tuo sana >>yleinen hyöty>> maantien määrääjänä on siksi epäselvä
35028: käytännössä, että se synnyttää riitaa, sillä jos toinen sanoo johon-
35029: kin paikkaan aijottua tai jo rakennettua tietä, jota tarvitsisi kun-
35030: nossa pitää, yleishyödylliseksi, niin toinen aivan hyvällä menestyk-
35031: sellä voi sitä vastaan väittää, ettei se olekaan mikään yleishyö-
35032: dyllinen. Tästä syntyy helposti riitaa ja oikeudenkäynti, joka voi
35033: jatkua ro:kin vuotta, kuten kokemus jo entisyydestäkin näyttää;
35034: tunnen tieriitoja, jotka ovat kestäneet yli puolen kolmattakymmentä
35035: vuotta sittekään lopullisesti päättymättä. • Mitkä tällaisten riito-
35036: jen kustannukset ovat, sen voi arvata jokainen ajatteleva ihminen.
35037: Edellä kerrotuo tapaisten riitojen välttämiseksi ehdotan ensimäi-
35038: sen pykälän toiseen kohtaan lisättäväksi sanat: >>kuntain kirkoille
35039: ja kirkonkyliin». Ei ole mielestäni nim. sopimatonta, vaikka maan-
35040:                        Teitten tekemisestä y. m.
35041: 
35042: 
35043: tie ulotetaankin kuntain kirkoille sikäli kuin se on mahdollista,
35044: sikäli kuin ne eivät sijaitse vesien takana, luodoilla j. n. e. Ja kun
35045: kaikki kunnat siinäkin tapauksessa tulevat ottamaan osaa tienteko-
35046: rasitukseen, vaikka se rasitus tasoituksen tähden tuleekin valtion
35047: haltuun, niin siitä syystä ehdotan I §:n 2 momentin lisäyksineen
35048: kokonaisuudessaan kuulumaan: >>Maantieksi sanotaan kesä- ja talvi-
35049: ajoa sekä jalkamiehiä ja ratsastajia varten aijottua polkutietä,
35050: joka välittää yleistä kulkuyhteyttä kaupunkien, läänien, kuntien,
35051: kirkonkyläin tai sellaisten paikkojen välillä, missä tie katsotaan
35052: olevan yleisen hyödyn ja tarpeen vaatima>>.
35053:     Mitä tulee paikallisteihin, pidän asian sellaisena, että viidettä
35054: lukua mietinnössä en voi lainkaan hyväksyä, sillä jos paikallistie
35055: tehdään luonnossa, niinkuin tähänkin saakka, ja sen tulevat teke-
35056: mään ainoastaan ne, jotka sitä tarvitsevat, niin tämän lain mukaan
35057: on se paikoittain mahdotonta, syystä että 13 §:ssä kielletään otta-
35058: masta tientekoainesta toisen maalta ilman erityistä lupaa. Ja tun-
35059: nen sitäpaitsi aivan hyvin käytännöstä, ettei ole useimmissa pai-
35060: koin yksityisen mahdollista saada tientekoainesta, sillä eihän voi
35061: pakkoluovutuksen kautta hankkia itselleen sitä. Ja toiselta puo-
35062: len jos paikallistie otettaisiin kunnan yhteiseen hoitoon ja kulut
35063: siitä suoritettaisiin kunnan yhteisiksi tarpeiksi kootuista varoista,
35064: silloin tulisivat sellaiset köyhätkin henkilöt, jotka tuskin voivat
35065: ansaita vuodessa neljääkään sataa markkaa, ja jotka tietä eivät
35066: koskaan kuluta, ottamaan osaa tähän tientekorasitukseen, mikä
35067: tietysti ei ole lainkaan oikeuden mukaista. Sentähden ehdotan,
35068: että eduskunta hylkäisi kysymyksessä olevan lakiehdotuksen vii-
35069: dennen luvun ja anoisi alamaisesti ensi tulevalle eduskuntakokouk-
35070: selle armollista esitystä paikallisteistä. Ymmärrän varsin hyvin,
35071: ettei sitä ole vielä tähän asti keritty aikaan saamaan.
35072: 
35073:     Puhemies kehoitti puhujia pysymään yleiskeskustelun ra-
35074: joissa ja esittämään erityisiin pykäliin ja lukuihin kohdistuvat
35075: muutosehdotuksensa vasta sitte, kun ne esitetään käsiteltäviksi.
35076: 
35077:     Ed. Schybergson: I mitt förra yttrande nämnde jag, att
35078: jag skulle vara benägen att gå rusthållareintressena till mötes,
35079: såvidt sådant blott var möjligt. J ag gör detta icke blott för att
35080: återvinna deras välvilja och bevågenhet, - den har jag väl defi-
35081: nitivt förlorat - , utan därför, att jag anser sakliga skäl tala här-
35082: för. Jag antydde redan i mitt föregående yttrande, att särskildt
35083: den förbättring utaf vägar och broar, som till följd af förhållandens
35084: utveckling kräfves, påkallar · en större lindring uti de vägaskyldiges
35085: besvär än propositionen föreslår. Dock må vi komma ihåg, att
35086: också i propositionen lindringen är ganska väsentlig, ty till de kate-
35087: gorier, som hittills ensamt hafva burit vägatungan, har nu kommit
35088:                                                             171
35089:                     Istunto 26 p. lokakuuta 1907.
35090: 
35091: 
35092: en mängd andra, särskildt kronan med dess fastigheter. Och där-
35093: utöfver föreslås att kronan skulle deltaga ytterligare med ro ojo utaf
35094: totalkostnaden. J ag är villig att gå lika långt som hr Cederberg
35095: och föreslå att dessa ro ojo skulle ökas till 50 ojo. Därmed borde
35096: de byggnadsskyldige vara tillfreds, ty det är ju dock en afsevärd
35097: lättnad, som därigenom skulle dem beviljas.
35098:     H vad sedan beträffar de många lockmedel, som under den
35099: föregående diskussionen användts för att få utskottets förslag
35100: mera tilltalande, så ber jag bland annat att få framhålla, att den
35101: arbetsförtjänst, som påpekats komma torpare och obesuttna till
35102: del, tillfaller dem alldeles lika väl efter regeringens proposition.
35103: Hvad åter småbrukarena beträffar, som hvar enda en, åtminstone
35104: af det ungfinska partiets talare, fört i fält i denna fråga, så bestå
35105: dessa tillsvidare icke af andra än sådana, som hafva hemman med
35106: i mantalsatt jord. Antalet småbrukare i egentlig mening är så ringa
35107: att däraf ingen synnerlig nummer kan göras.
35108:      En anledning, hvarför jag föredrager regeringens proposition
35109: framom utskottsbetänkandet, är den, att jag tänkt mig att därmed
35110: större hushållning skulle kunna genomföras. Ty de vägbyggnads-
35111: lag, som bildades antingen af hvarje kommun för sig eller af flere
35112: tillsammans, komme att se till att kostnaderna icke blifva för höga,
35113: då i alla fall 50 ojo af kostnaderna fölle på deras del, men om kost-
35114: naderna i dess helhet drabba hela landet, så blir frestelsen nog
35115: stor för den enskilda vägstyrelsen att bygga både mycket och dyrt,
35116: då det ju ändå med så liten del drabbar dem, medan fördelen helt
35117: och hållet kommer dem till godo.
35118:      Vidare finner jag att propositionen har ett företräde framom
35119: utskottsbetänkandet däri, att byavägar icke ställas uti en så styf-
35120: moderlig ställning, som utskottet har föreo;;lagit.
35121:      J ag erkänner, att utskottsbetänkandet i vissa delar har före-
35122: träden framom propositionen, och det vore väl, om dessa skulle
35123: kunna tillgodogöras, men jag anser mig icke böra föreslå återremiss
35124: till utskottet, emedan tiden är så kort, att denna frågas afgörande
35125: redan vid denna landtdag, hvarpå man satt så stor vikt, därigenom
35126: skulle kunna omöjliggöras. Hr Cederbergs förslag, som afser anta-
35127: gandet af propositionen med denna ändring af ro ojo till 50 ojo,
35128:  behöfde icke medföra sådant dröjsmål, och om också propositionen
35129: i några detaljer påkallar ändring och om utskottsbetänkandet i
35130: en del detaljer är bättre, så hinna nödiga ändringar vid en följande
35131: landtdag göras. Lagen är ju icke häller afsedd att omedelbart
35132:  träda i gällande kraft. Mitt förslag är sålunda detsamma, som hr
35133:  Cederbergs eller att regeringens proposition, hvilken också utskot-
35134:  tet gifvit sitt fulla erkännande, måtte godkännas med den ändring,
35135:  att de nuvarande vägbygnadsskyldige i stället för ro ojo skulle
35136:  få 50 ojo i bidrag af allmänna medel. Detta vore dock en afsevärd
35137:                        Teitten tekemisestä y. m.
35138: 
35139: 
35140: lättnad för en samhällsklass, som ingalunda är af de sämst lottade.
35141: Jag upprepar hvad jag sade, då frågan föregående gång var före,
35142: att ägandet af jord, med den värdeökning, som jorden har haft
35143: att uppvisa under de sista decennierna, till icke ringa del har kon-
35144: stituerat de skäligen goda förmögenheterna, som dock finnas på
35145: landet och som hafva fått sitt uttryck bland annat uti de stora
35146: bankdepositionerna såväl i sparbankerna som i privatbankerna.
35147: J ordegandet har för ingen del varit den sämsta affären här i landet,
35148: huru mycket jordbrukarcna än klagat. J ag har personligen och ge-
35149: nom min verksamhet varit i tillfälle konstatera att egandet af jord,
35150: såsom man också annorstädes iakttagit, varit det säkraste sättet
35151: till ekonomisk förkofran. Det är därför icke skäl att från jord-
35152: ägarena aflyfta hela denna börda. Hälften kan vara nog för en gång.
35153: 
35154:      Ed. Storbjörk: Det synes tydligt, att hr Cederberg är stadsbo
35155: och löntagare. Icke ens hr Schybergson är en sådan rusthållare
35156: som han benämnt bönderna. Det framgår af hans förslag, att äf-
35157: ven han mera är löntagare än hvad han är rusthållare, åtminstone
35158: om man jämför honom med sådana rusthållare, som äga fem kor
35159: och kanske ej ens en häst. J ag kan därför dela hvarken hr Ceder-
35160: bergs eller hr Schybergsons uppfattning om beskattningen för vä-
35161: gars och broars byggande och underhåll. Att aflyfta skatten från
35162: mantalet är något, som enligt mitt förmenande ingen rätt tänkande
35163: människa borde motsätta sig. Det är icke meningen, att den jord-
35164: ägande befolkningen skall blifva obeskattad för vägarnas underhåll.
35165: Den kommer nog att blifva beskattad för sina inkomster från jord-
35166: bruket lika så väl som andra för sina inkomster. Hr Cederberg
35167: nämnde, att städerna hafva stor tunga med underhållet af gator
35168: och öppna platser. Men för min del anser jag, att städernas under-
35169: håll af gator och öppna platser, med hänsyn till den egendom stads-
35170: borna besitta, icke betunga dem mer i jämförelse med hvad jord-
35171: brukarena äro betungade med underhållet af sina byavägar. Där-
35172: för anser j ag skäl icke vara att fritaga städerna från underhållet
35173: af allmänna vägar. Skulle det förslag, som hrr Cederberg och Schy-
35174: bergson framställt, vinna antagande, så komme icke städerna att
35175: blifva beskattade. D. v. s. staten skulle bidraga med 50 ofo, och väg-
35176: underhållet skulle fortfarande hvila på mantalet. En sådan lösning
35177: kan man icke kalla en rättvis lösning; den är endast en half lösning.
35178:  J ag skulle derföre fortfarande yrka på ,att utskottets förslag till
35179: lag om vägars och broars byggande och underhåll skulle i hufvud-
35180: sak läggas till grund. J ag är villig att medgifva en sådan stilisering
35181:  af I mom. § 14, som senator Schildt har föreslagit. J ag motsätter
35182:  mig sålunda hrr Cederbergs och Schybergsons förslag och vill hålla
35183: mig till lag- och ekonomiutskottets betänkande.
35184:                      Istunto 26 p. lokakuuta 1907.
35185: 
35186: 
35187:     Ed. Söderholm: Lag- och ekonomiutskottet har i föreva-
35188: rande ärende icke blott i väsentligt <lfseende ändrat de grundprin··
35189: ciper, på hvilka den nåd. propositionen är bygd, utan på samma
35190: gång föreslagit, att en sedan sekler tillbaka å den i mantal satta
35191: jorden hvilande tunga skulle aflyftas. Då en så genomgripande
35192: och på de bestående ekonomiska förhållandena invärkande ändring
35193: enligt min tanke icke borde genomföras, innan tillförlitlig utredning
35194: om dess invärkan på statens finansiella förmåga presterats, hvilket
35195: vid denna landtdag ej gärna mera kan ske, nödgas jag vidhålla
35196: mitt i stora utskottet gjorda yrkande på afböjande af propositio-
35197: nen för närvarande. J ag gör det så mycket hällre som, då vi nu hafva
35198: årlig landtdag, det vore en god parlamentarisk praxis, som häri-
35199: genom skulle införas. Om ett ärende som detta icke är utaf omedel-
35200: bart brådskande natur, så kommer helt säkert frågans afgörande
35201: för framtiden att vinna genom ett uppskof. Med afseende härå
35202: har jag icke häller skäl att vidare inlåta mig på själfva frågan
35203: såsom sådan.
35204: 
35205:      Ed. Listo: Ed. Söderholm on pitänyt tätä asiaa semmoisena,
35206:  jonka ratkaisemista ei olisi kiirehdittävä. Hän piti hyvänä parla-
35207: mentaarisena tapana, että tällaiset suuret, tärkeät asiat eivät ole
35208: niitä, joissa tulee kiirehtiä, vaan on otettava ne perinjuurin. Minä
35209: en tiedä mitä mittapuuta ed. Söderholm tässä suhteessa haluaa käyt-
35210: tää. Tämä tieasia on ollut päiväjärjestyksessä jo riittävän kauvan,
35211: sillä se otettiin esille vuonna 1863, silloin kun meidän valtiopäivämme
35212: ensimäisen kerran tulivat kokoon. Ja kyllä se siitä lähtien - mikäli
35213: minä tunnen, ja olenhan minä näinä aikoina vähän ollut tilaisuudessa
35214: sitä penkomaan,-on ollut miltei jokaisilla valtiopäivillä puheena. Ei
35215: tässä nyt siis ole mikään niin hätäinen ratkaisu tekeillä. Mutta jos
35216: tätä asiaa jatketaan vaikka 40 vuotta eteenpäin, niin kyllä me sitten-
35217: kin tulemme siihen hetkeen, jolloin se on ratkaistava hyvin äkkiä.
35218: Kaikkien suurien asioiden laita on se, että kun niissä siirry-
35219: tään aivan uudelle periaatteelle, niin kyllä ratkaisu tulee tapahtu-
35220: maan jokseenkin jyrkästi. Niille, jotka suurta varovaisuutta tah-
35221: tovat noudattaa, se esiintyy aina aika lailla radikaalisena, mutta
35222: sille ei v0i mitään.
35223:      Tämä ehdotus ei ollenkaan estä siirtämästä nykyistä tienteko-
35224: rasitusta vähitellen, asteettain, niiden hartioilta, joita se nyt painaa.
35225: Minä luulen, että kun valtiovarainvaliokunta tuopi tieveroehdotuk-
35226: sensa esiin, edustajat Söderholm, Cederberg ja kutka täällä nyt ovat
35227: pelänneet tätä siirtymistä tulevat hämmästyksekseen huomaamaan,
35228: että nykyiset tientekovelvolliset saavat jokainen edelleen ottaa tätä
35229: tienverorasitusta kantaakseen. Mutta kyllä epäilemättä se tulee
35230: siirtymään sellaisillekin hartioille, jotka eivät ole sitä tähän asti kan-
35231: taneet, ja minun täytyy suoraan tunnustaa, että se tulee ehkä paina-
35232:                        Teitten tekemisestä y. m.
35233: 
35234: 
35235: maan eräitä hartioita sen verran, että se ensimäisinä vuosina tuntuu
35236: vähän oudolta. Sillä asianlaita on todellisuudessa se, että ne suuret
35237: omaisuudet, joista ed. Schybergson puhui, eivät ole yksistään maan-
35238: omistuksesta näinä viimeisinä aikoina syntyneet, vaan ne ovat syn-
35239: tyneet vielä suuremmassa määrässä, kuin maanomistuksesta, kapita-
35240: listisista liikeyrityksistä, jotka hyvin suuressa määrässä ovat sijoi-
35241: tetut kaupunkeihin. Se on heti sanottava avonaisesti, että se tierasi-
35242: tus, josta on puhe, tulee melkolailla painamaan niitä, mutta se ei
35243: vallan varmasti tule painamaan ketään siinä määrin, että hän ei
35244: vallan hyvin jaksaisi sitä kantaa. Mikäli minä nyt jo olen saanut
35245: kuulla niistä laskelmista, joita paraillaan tehdään, ei tämä maantie-
35246: asia kokonaisuudessaan tule olemaan niinkään hirvittävä, kuin mik-
35247: sikä se täällä on kuvattu. Koko vuosimeno kaikkiaan, voin sanoa
35248: kalliimpien arviolaskujen mukaan, yleisten maanteitten tekemisestä
35249: ja kunnossapidosta valtion toimesta tulisi olemaan noin 4,200,000
35250: markkaa vuodessa. Laskut tarvitsevat vähän vielä tarkistamista,
35251: mutta eivät ne mainitusta summasta sanottavasti ylitse mene. Tämä
35252: meno on ollut maataviljelevän luokan yksinään kannettavana; nyt
35253: on tarkoitus jakaa se yli koko kansan, ja kaikessa pääasiassa tulee se
35254: varallisten luokkien kannettavaksi. Vähävaraisempia luokkia se
35255: tulee painamaan, lukuunottamatta nykyisiä tientekorasitusta kan-
35256: tavia pikkuviljelijöitä, erittäin lievästi, niin että minä luulen täällä
35257: liian aikaiseen pöpöillä peloteltavan.
35258:      Mutta jos täällä kerran pöpöistä ruvetaan puhumaan, niin kyllä
35259: minulla ehkä on mahdollisuus myöskin pöpöillä pelotella, kun otetaan
35260: puheeksi herrojen Cederbergin ja Schybergsonin ehdotukset. Nämät
35261: edustajat tarjoavat hyvin alttiisti 50 ojo kaikista tientekokustan-
35262: nuksista maksettaviksi yleisestä valtiovarastosta, tietämättä ollen-
35263: kaan, onko sillä varoja tätä suorittaa. Ja tämä annettaisiin siis
35264: apurahaksi nykyisille tientekovelvollisille arm. esityksessä olevan
35265: järjestelmän mukaan. Armollisessa esityksessä oleva järjestelmä
35266: edellyttää, että tehdään tientekolohkojen menoista kulunkiarviot ja
35267: niiden perustuksella määrätään tieäyrit ja velotaan sitten maksu-
35268: velvollisia tieäyrien mukaan. Tiedot näistä knlunkiarvioista kootaan
35269: sitten yhteen ja ilmoitetaan ne hallitukselle, jolloin hallitus määrää
35270:  IO prosenttia kulunkiarvioiden sisällyksestä annettavaksi yleisistä
35271: valtionvaroista apurahaksi. Nämä apurahat annetaan sitten niille1
35272: joiden tiemenot nousevat keskimääräisen kustannuksen yläpuolelle.
35273: Yläpuolella olevasta summasta valtio antaisi tästä apurahasta kor-
35274: keintaan 3/4. Näyttäisihän hyvin kauniilta, jos IO prosentin sijaan
35275: saataisiin käyttää 50 prosenttia kaikista menoista, mutta en ole oikein
35276: varma - pyytäisin siinä kohden kääntyä kysymyksellä herrojen
35277: ehdotuksentekijäin puoleen-, onko hyviä takeita siitä, etteikö voi-
35278: taisi kruuvata eli kohottaa kulunkiarviot joksikin korkeiksi ja sen
35279: kautta lisätä melkoisesti valtiomenoja. Ei suinkaan liene niin vallan
35280:               Istunto 26 p. lokakuuta 1907·
35281:          --------------------------
35282: 
35283: vaikeaa, varsinkaan jos, kuten ed. Schybergson äsken lausui, tekee
35284: mieli rakentaa oikein hyvin ja pulskasti, sillä keinoin saada joksikin
35285: pian valtioapuraha nousemaan jollakulla miljoonalla, tai sanotaanpa
35286: nyt vain yhdelläkin. Onhan sitä siinäkin. Kyllä minulla siis on
35287: suuret epäilykset kustannusten halpuudesta, mikä ed. Cederbergin
35288: ehdotuksen perustuksella saataisiin. - Pyydän lisäksi huomauttaa
35289: että meidän ei käyne armollista esitystä ottaminen niin aivan umpi-
35290: mähkään, sillä kyllä siinä on muitakin puutteita kuin se järjestelmä,
35291: josta nyt on ollut puhe. M. m. armollisessa esityksessä olevat sää-
35292: dökset kyläteistä ovat siinä määrin puutteelliset, että sitä alaa, nim.
35293: kyläteitä koskevan lainsäädännön uusimista armollisen esityksen
35294: pohjalla emme juuri edistäisi. Jos niin on, että meidän on asetuttava
35295: asiassa arm. esityksen kannalle, niin kyllä silloin tulen yhtymään
35296: ed. Söderholmiin, että meidän on äänestettävä kumoon koko asia,
35297: sillä kyllä me muuten, ainakin eduskunnan kannalta nähden, hyvin
35298: umpisilmin menisimme tässä suuressa asiassa päätöstä tekemään.
35299: 
35300:     Ed. Bäck: Enligt hr Schybergson sknlle landtmannens ställ-
35301: ning vara rätt lysande. Det finnes dock fakta, som bevisa raka
35302: motsatsen. Det ä.r nämligen fallet, att landsbefolkningen på
35303: många ställen, åtminstone i Österbotten, allt mer skyndar sig att
35304: befria sig från sin jord. Och frågar man, hvarför män, hvilkas för-
35305: fäder i århundraden innehaft ett och samma hemman, nu äro färdiga
35306: att sälj a den fäderneärfda torfvan, får man till svar: >>N aturligtvis
35307: är det bättre att hafva kapitalet på banken, där man får 5 ojo, än i
35308: jorden, som ändå lämnar endast 3, högst 4 o/o.>> Detta torde bevisa,
35309: att hr Schybergsons uttalande om det lyckosamma resultat, som
35310: jordbruket lämnar, icke riktigt håller streck.
35311:     I likhet med hr Storbjörk ville också jag påpeka, att det icke är
35312: meningen att befria den jordbrukande befolkningen från landsvägs-
35313: skatten. Afven denna befolkning kommer att i likhet med alla
35314: andra deltaga i besväret. Bönderna blifva taxerade enligt sina in-
35315: komster, och i proportion till sina inkomster komma de att bära
35316: samma skatt, som nu, enligt betänkandet, kommer att läggas äfven
35317: på stadsbornas skuldror. Ifall det finnes jordbrukare, hvilka hafva
35318: så små inkomster, att de icke drabbas af landsvägsskatt, så är det ju
35319: icke mer än rättvist, att de blifva befriade från densamma. I likhet
35320: med hr Listo anser äfven jag, att det är bättre att helt och hållet
35321: rösta omkulllandsvägsfrågan, än att godkänna det förslag, som fram-
35322: ställts utaf hr Cederberg. J ag hoppas att utskottsbetänkandet
35323: ändock sist och slutligen måtte godkännas. J ag har redan i dag
35324: en gång sagt-och jag vill ännu förnya mitt yttrande- att vår jord-
35325: brukande befolkning befinner sig i så svåra omständigheter och arbe-
35326: tar under så tunga ekonomiska bördor, att det är tid på att vi befria
35327: den från den börda, som hittills uteslutande hvilat på densamma.
35328:                         Teitten tekemisestä y. m.
35329: 
35330: 
35331:     Ed. Schultz: J ag skulle be att få understöda hr Söderholms
35332: förslag. Frågan är ej tillräckligt beredd, och den kan ej annat än
35333: vinna på att blifva ytterligare bordlagd till nästa gång.
35334: 
35335:     Ed. Schybergson: I mina unga dagar läste jag en skildring,
35336: som kallades >>Silmänkääntäjä.>> J ag kunde knappast vänta att hr
35337: Listo skulle göra sig förtjänt af denna benämning, såsom han det
35338: gjort nu, då han sökte visa, att 50 ojo skulle vara mer än 100 ojo.
35339: Om statsvärket enligt hr Cederbergs och mitt förslag skulle bidraga
35340: med so ojo af kostnaderna, men enligt utskottet med hela kostnaden,
35341: så måste väl hr Cederbergs förslag dock ställa sig för statsvärket
35342: lindrigare. Herrar jordägare må skrufva upp kostnaderna hurusom
35343: hälst, de äro ännu mindre hindrade att skrufva upp kostnaderna,
35344: då dessa i deras helhet drabba statsvärket.
35345:     Emellertid skall jag icke känna mig olycklig, om hr Listos eventu-
35346: ella förslag, att lagen då hällre denna gång må förkastas, skulle vinna
35347: majoritet. Ty det är ju icke värre än att vi på den bas, som nu lagdts,
35348: om ock med någon modifikation i fråga om lättnaderna för de nuva-
35349: rande vägabyggnadsskyldige, skulle kunna få ett beslut till stånd
35350: under nästa landtdag. Det kan ju hända att den procentsats, som
35351: jag och hr Cederberg föreslogo, är för hög. Men må det förlåtas oss.
35352: om vi begått ett misstag, då vi föreslogo 50 i stället för t. ex. 25 o.fo,
35353: då man vägrat egna ärendet den behandling, som det bort undergå,
35354: nämligen i statsutskottet. Jag är ingalunda främmande därför,
35355: att de stora förmögenheterna finnas i städerna, och när en inkomst-
35356: skatt liksom en arfsskatt införes, så är det i städerna de hufvudsak-
35357: liga skattebeloppen äro att påräkna, då inkomsterna på landet i
35358: annan form än genom värdestegring af jorden öfverhufvudtaget äro
35359: relativt små. Men därför böra vi icke nu med ens aflyfta ett betyd-
35360: ligt belopp ifrån dem, för hvilka det i alla fall är i fullt mått möjligt
35361: att erlägga skatten. J ag finner att med alla de nya utgifter som
35362: förestå och med den betydande beskattning, som däraf måste följa,
35363: man icke bör aflyfta en så betydande beskattning från en samhälls-
35364: klass, som väl kan bära den. Härigenom minskas möjligheten att
35365: framdeles för andra ändamål beskatta dem, som redan nu sknlle
35366: träffas däraf.
35367: 
35368:     Ed. Slätis: J ag har icke mycket att tillägga, sedan hr Schy-
35369: bergson här har beriktigat sitt tidigare uttalande om att de stora
35370: förmögenheterna icke finnas på landet utan i städerna och att således
35371: jordbesittningsrätten på landet icke i samma mån eller på långt när
35372: i lika hög grad är egnad för kapitalanhopning, som jordbesittnings-
35373: rätten i städerna.
35374:     Hr Bäck har redan tidigare framhållit, huruledes jordbrukarena
35375: öfverhufvudtaget kämpat med stora svårigheter. Den saken borde
35376:                      Istunto 26 p. lokakuuta 1907·
35377: 
35378: 
35379: icke häller vara för hr Schybergson, såsom värkställande chef för ett
35380: af landets största penningeinstitut, obekant, i hvilken mån våra
35381: mindre jordbrukare äro skuldsatta och huru svårt det ter sig för dem
35382: att afbetala på sina skulder. En annan omständighet, som också
35383: den kanske mer än mycket annat är egnarl att åskådliggöra den
35384: ställning, under hvilken våra jordbrukare arbeta eller i allmänhet
35385: jordbruksnäringens rentabilitet, är den företeelse, som vi dagligdags i
35386: allt mera stigande grad kunna iakttaga, nämligen inflyttningen till
35387: städema. Vore landtbruket så indräktigt, så lönande och efter-
35388: sträfvansvärdt, så skulle vi icke under en lång följd af år hafva be-
35389: höft hevittna en dylik företeelse. Staten gör allt sitt till för att
35390: underlätta jordbrukarens svåra värf och för att fästa folk vid jorden
35391: och motvärka den skadliga inflyttningen till städerna. Redan under
35392: en längre tid har det varit regeringens i landet förnämsta omsorg att
35393: göra jon1bruket så indräktigt, lönande och tilldragande som möjligt.
35394: Det är därför alldeles omotiveradt att peka på den mindre jordbru-
35395: karen och småbrukaren såsom den, hvilken samlar kapital. Det
35396: vore skönt om så vore fallet, men tills dato är det icke så. Vi hafva
35397: allt ett godt stycke väg ännu att arbeta på för jordbrukets höjande,
35398: innan vi kunna göra det så lönande, att det skulle kunna motsvara
35399: förvärfvet på andra områden. Hr Bäck har här framhållit, hurusom
35400: jordbruket i van1iga fall och under gynsamma förhållanden endast
35401: kan lämna 5 ojo afkastning på det i detsamma nedlagda kapitalet.
35402: Det är dock att observera, att detta gäller endast under de allra gyn-
35403: sammaste förhållanden. Ofta mötes jordbrukaren af svåra förluster,
35404: och den ränta han kan påräkna är vida lägre än som angafs. Allt
35405: bör således göras för att höja jordbruksnäringen och för att göra den
35406: mera tilldragande. En helmassa onera och skatter hvila dessutom
35407: af ålder på jordbruket. Nu är vårt land och dess representation
35408: i tillfälle att aflyfta en af dessa öfverhöfvan dryga och af gammalt
35409: betungande skatter för jordbrukaren, nämligen vägskatten. Någon-
35410: ting annat har icke här kunnat anföras till dess försvar än det, som
35411: hrr Schybergson och Cederberg anfört, nämligen att jorden af gam-
35412: malt har burit detma skatt, och att jordbrukaren således är van vid
35413: densamma. Men det är nog en klen tröst detta. Om man ser ute-
35414: slutande till denna, så skulle man således komma därhän, att ingen
35415: beskattning, huru orättvis och ensidig den än må vara, borde aflyftas
35416: af det enkla skälet, att skattdragaren varit van vid densamma. Det
35417: är en bevisföring, som jag för min del åtminstone icke kan gilla. På
35418: många ställen i landet, t. ex. i en mängd af Österbottens svenska
35419: kommuner, är landsvägstungan så stor, att den måste räknas ända
35420: till 4 och 5 ojo af lägenhetens netto inkomster, d. v. s. vida högre
35421: än utskylderna uti de mest beskattade städerna. J ag ber därför
35422: för min del att få understöda betänkandet. Min innerligaste önskan
35423:                        Teitten tekemisestä y. m.
35424: 
35425: 
35426: är, att representationen måtte godkänna lagen i fråga, sådan den är
35427: här föreslagen.
35428: 
35429:     Bd. Cederberg: J ag ber att få erinra dem, hvilka kritiserat
35430: mitt uttalande, att jag icke har hållit på, att vägbyggnadsbesväret
35431: skulle fortfarande bibehållas i samma form och i lika tryckande mån
35432: som detsamma hittills förefunnits. Jag har erkänt, att en lindring
35433: i dess utgörande bör åstadkommas, men jag har ansett, att, utskottets
35434: betänkande icke innebär den lycldigaste lösningen, och jag tror att,
35435: om utskottet icke skulle hafva gått så långt som det gått, d. v. s.
35436: utsträckt befrielsen så långt och å andra sidan öfverfört skatten på
35437: andra samhällsklasser i ·så vidsträckt mån, så skulle utskottets för-
35438: slag icke vara så motbjttdande, och man skttlle kunnat tänka sig ett
35439: försök att åstadkomma någonting på utskottets bas; men ntt är det
35440: -otänkbart.
35441:     Till hr Listo, som gjorde den förfrågan, httrtt jag tänkt mig att
35442: den i propositionen föreslagna ttppskattningen af vägkostnaderna
35443: kttnde något så när bibehållas inom måttliga gränser, i händelse staten
35444: bidroge med så hög andel som 50 o,to, vill jag svara, att samma nack-
35445: del förefinnes hos utskottsförslaget, den nämligen att, om vägbygg-
35446: nadskostnaderna öfverflyttas på det allmänna, desamma otvifvel-
35447: aktigt blefve vida högre än hvad de för närvarande äro. Om någon
35448: nackdel i afseende å underhållskostnadernas beräknande förefinnes,
35449: hvad beträffar propositionen, så förefinnes densamma i lika hög grad
35450: enligt utskottsbetänkandet, och detta medgifves äfven i utskottets
35451: motivering, och otvifvelaktigt kommer det att så vara fallet, om den
35452: föreslagna lagen kommer till tillämpning. Här framhölls utaf hr
35453: Listo, i afsikt att lugna dem, som tänkt sig en orättvisa i utskotts-
35454: förslaget, att vi, sedan han hunnit slutföra sina beräkningar - jag
35455: vet icke, om landtdagen kommer att få del af dem eller om hr Listo
35456: gjort dem för sin privata räkning - komme att förvåna oss öfver
35457: att hvar och en (>>jok'ikinen>>), som hittills burit denna tunga, äfven
35458: framdeles komme att drabbas af densamma. Hr Bäck åter, som
35459: iörfäktar samma mening som hr Listo, yttrade sin glädje öfver att
35460: utskottsbetänkandet, om det antages, komme att medföra, att den
35461: mantalsatta jorden ändtligen befrias från den tunga, som hittills
35462: legat å densamma. De tyckas sålunda hafva någorlnnda olika upp-
35463: fattning om lagens påföljder. J ag tror för min del att, om man för-
35464: söker förnuftigt ordna frågan på utskottsförslagets bas, man måste
35465: tänka sig, att en lägsta inkomst på 8oo a I,ooo mark blefve den, som
35466: drabbades af skatten, således äfven de mindre hemmansegarena.
35467: Cenom tillämpning af samma inkomstberäkning för andra samhälls-
35468: klasser, komme personer med, såsom jag skulle anse, tämligen an-
35469: språkslösa inkomster att drabbas af en tunga, hvilken jag beträffande
35470:  dem betecknar som orättvis. J ag kan icke inse annat än att, om
35471:                      Istunto 26 p. lokakuuta ICJ07.
35472: 
35473: 
35474: dessa små löntagare skola bära skatten i samma mån som jordega-
35475: rena på landet, löntagarena tillfogas en orättvisa, och grundema
35476: härför hafva redan blifvit anförda, hvarförejag icke behöfver upprepa
35477: dem.
35478: 
35479:     Ed. Näs: Gentemot påståendet, att jordbrukarena och isyn-
35480: nerhet de mindre bland dem skulle samla kapital af sitt jordbruk,
35481: vill jag inlägga mitt veto. De mindre jordbrukarenas inkomster
35482: äro så pass små och begränsade, isynnerhet i våra dagar, att däraf
35483: icke kan uppstå något öfverskott. Förrän emigrationen begynte
35484: från de trakter, där jag är hemma, voro nästan alla bönder skuld-
35485: satta. Nu hafva de visserligen genom hemsända penningar från
35486: sina bortavarande anförvandter eller därigenom, att de själfva varit
35487: ute och förtjänat något, kunnat till någon del reglera sina skulder.
35488: Dessutom har det förekommit skogsförsäljningar å de små hemmanen,
35489: hvarigenom man också fått medel, med hvilka man betalat sina
35490: skulder. Det är allt. Men från själfva jordbruket har icke erhållits
35491: större inkomster nu än förut, och hvad skogsförsäljningen från de
35492: små hemmanen beträffar, så har hemmanens kapitalvärde genom
35493: dem i samma mån fallit. J ag ämnar icke tillägga något vidare, utan
35494: ansluter mig till hr Bäcks andragande.
35495: 
35496:     Ed. Nuorteva: Ed. Snellman äsken nähtävästi erehtyi, kun
35497: hän sanoi, että sosiaalidemokraatit ovat liittyneet niihin, jotka ovat
35498: tätä lakia vastustaneet. Ainakin tästä mietinnöstä päättäen, johon
35499: ei ole liitetty mitään vastalausetta sosiaalidemokraattien puolelta,
35500: hänen olisi pitänyt huomata, että niin ei ole tapahtunut. Meillä
35501: ei ole mitään sitä vastaan, että tämä periaate toteutetaan, että yleiset
35502: tiet, sillat j. n. e., jotka ovat yhteiskunnan käytettävinä, myös joutu-
35503: vat koko yhteiskunnan kustannettaviksi. Kysymys on ainoastaan
35504: siitä, millä tavalla kootaan ne rahat, joilla nämä maantiet, sillat ja
35505: senkaltaiset pidetään yllä, ja kysymys on myöskin siitä, että ennen-
35506: kuin tämä laki voidaan hyväksyä, täytyy olla täydellisiä takeita
35507: siitä, millä tavalla nämät rahat kootaan. Minä en voi ollenkaan
35508: yhtyä siihen väitteeseen, jonka ed. Cederberg äsken teki, että tällai-
35509: sen rasituksen siirtäminen yhteiskunnan kaikille luokille olisi epä-
35510: oikeutettu. Päinvastoin minusta se olisi aivan oikein, että yhteis-
35511: kunnan kaikki eri kerrokset ottaisivat osaa tällaisen rasituksen kan-
35512: tamiseen. Mutta minä en voi mitenkään kannattaa ed. Schyberg-
35513: sonin ehdotusta, että osa tästä rasituksesta joutuisi suoritettavaksi
35514: yleisistä valtionvaroista, yhtä vähän kuin voin kannattaa sitä peri-
35515: aatetta, mikäli se ilmenee tässä valiokunnan mietinnössä. Meidän
35516: ryhmämme, uskon minä, on valmis hyväksymään tämän lain sellai-
35517: sena kuin se on, mutta sillä ehdolla että ne varat, joilla tientekora-
35518: situs ylläpidetään, kokonaan kootaan verotuksen kautta.
35519:                         Teitten tekemisestä y. m.
35520: 
35521: 
35522:    Puhemies: Kaksi minuttia on kulunut.
35523:     Ed. Nuorteva: Verorahat ovat nimittäin paljon halvempia
35524: rahoja köyhälistölle kuin yleiset valtiovarat. Minä luulen, että jos
35525: valtio olisi pakoitettu suorittamaan, niinkuin ed. Schybergson eh-
35526: dotti, 50 ojo tientekorasituksesta, niin tällainen menettely tulisi
35527: ehkä suuremmassa määrässä rasittamaan yhteiskunnan köyhimpiä
35528: kerroksia. Yleiset valtiovarat, sellaisina kuin ne nykyään ovat,
35529: kootaan välillisten verojen kautta ja nämä vä1illiset verot ovat enim-
35530: mäkseen köyhempien kansankerrosten hartioilla. Niinkuin jo sanoin
35531: ja niinkuin täällä on monta kertaa sanottu, jos eduskunta suostuu
35532: siihen, että annetaan riittäviä takeita siitä, että ne varat, joilla teiden
35533: ja siltain teko kustannetaan, kootaan progressiivisen verotuksen
35534: kautta ja että tämä verotus alotetaan niin korkealta, että yhteiskun-
35535: nan köyhimmät kerrokset pääsevät siitä vapaiksi, niin meidän taholta
35536: ei tarvitse odottaa mitään vastustamista tälle laille, ja me asetumme
35537: tälle kannalle sentakia, että me pidämme tämän kannan aivan oikeu-
35538: dellisena, ei sentähden että me niin erityisesti rakastaisimme niitä
35539: rusthollareita ja tilanhaltijoita, jotka tämän kautta pääsevät vapaiksi
35540: oikeudettomasta, myönnettäköön se, rasituksesta.
35541:     Erään toisen seikan pitäisi osoittaa sama asia. Eduskunnalle
35542: on nimittäin jaettu kyytilaitos-mietintö, joka myöskin suuressa mää-
35543: rässä helpoittaa talollisten rasituksia. Siihenkään lakiin eivät sosiali-
35544: demokraatit ole liittäneet mitään vastalausetta, sentakia että he
35545: katsovat senkin oikeudelliseksi.
35546:     Minä siis näillä perusteilla pidätän itselleni oikeuden, kun I4 §
35547: tulee käsiteltäväksi, ehdottaa siihen sellaisen sanamuodon, joka takaa
35548: sen, että se periaate tulee hyväksytyksi, että kustannukset ovat suo-
35549: ritettavat kokonaan verotuksen kautta. Minä tein saman ehdotuk-
35550: sen suuressa valiokunnassa, mutta suuri valiokunta oli silloin yksi-
35551: mielinen siitä, että se ehdotus oli ehdottomasti typerä ja muodoton.
35552: Mutta kun hallituksen edustaja on tehnyt saman ehdotuksen ja siis
35553: osoittanut olevansa yhtä typerä kuin minä, niin ehkä minä uskallan
35554: tehdä sen uudelleen.
35555: 
35556:     Ed. Huoponen: Sadattuhannet talonpojat kautta Suomen suu-
35557: rimmalla jännityksellä odottavat tämän kysymyksen onnellista rat-
35558: kaisua. Kun kysymys nyt ·jo on ollut puolen vuosisataa päiväjär-
35559: jestyksessä, on aika saada se pois. En olisi pyytänyt puheenvuoroa,
35560: ellei vasemmistolaisten esiintyminen siihen olisi nimenomaan antanut
35561: aihetta. Muistutan nimittäin, että niissä tuhansissa kokouksissa,.
35562: joita vaaliagitatsioonin aikana toimeenpanivat vasemmistolaiset,
35563: kaikki puhujat vakuuttivat talonpojille, että maanteiden ja siltain
35564: tekeminen tietysti on valtion velvollisuus. Ja kun erittäin Karja-
35565: lassa on pikku talonpoikia, tuskin mitään muita, on aivan luonnolli-
35566:                         Istunto 26 lokakuuta 1907.
35567: 
35568: 
35569: nen asia, että Karjalan talonpojat, joille tämmöisiä etuja sosialistit
35570: lupasivat, antoivat luottamuksensa sosialisteille. Minä tahdon vii-
35571: meiseen saakka uskoa, että tämä lupaus nyt tulee toteutetuksi, kun
35572: -on oiva tilaisuus, sillä olisihan todella suuri pettymys, jos he saisivat
35573: tietää, että silloin, kun voitaisiin täyttää tämä lupaus, siitä velvolli-
35574: suudesta vetäydytään pois.
35575:      Muuten tämän kysymyksen onnellisella ratkaisemisella olisi paljon
35576: suurempi merkitys, kuin mitä sitä nyt sivusta katsoen voisi
35577: luulla. Minä nimittäin omasta puolestani olen aina suuresti surrut
35578: luokkataistelua ja minä olen tehnyt kaiken voitavani, että nämä kär-
35579: jistyneet olot saataisiin lievennetyiksi. Jos nyt kysymyksessä oleva
35580:  asia taas tulee hyljätyksi, ja varsinkin kaupunkilaisperiaatteet, por-
35581:  varilliset näkökohdat siihen vaikuttaisivat, niin tämän asian hylkää-
35582:  minen tietäisi uuden luokkataistelun alkamista. Maalaiset nousisi-
35583:  vat kaupunkilaisia vastaan, kaupunkilaiset maalaisia vastaan. Tämä
35584: tietäisi minusta suurta onnettomuutta. Se olisi Suomen maalle ja
35585:  kansalle suurin turmio, mitä voisi ajatella. Minä sentähden lasken
35586: jokaisen edustajan sydämelle, ennenkuin tämän asian lopullisesti
35587:  ratkaisee, onko syytä, että tämmöisen kysymyksen tähden uusi luok-
35588:  kataistelu jälleen eloon viritetään. Minä pyydän kohteliaimmin
35589:  ehdottaa, että nyt käydään pykälittäin käsittelemään tätä kysy-
35590:  mystä ja osoitetaan, ettf>i tahdota jarruttaa. Tämän kysymyksen
35591:  pikainen ratkaiseminen viepi meitii siihen, että maavuokralaki ja
35592:  monet muut yhteiskunnalliset parannuskysymykset saadaan läpi
35593:  ajetuksi. Siis pikaisiin toimiin!
35594: 
35595:    Yleiskeskustelu päätettiin ja Puhemies ilmoitti, että ed. Cederberg-
35596: in ja ed. Söderholmin yleiskeskustelun kuluessa tekemät ehdotukset
35597: tulisivat äänestettäviksi vasta sen jälkeen kuin lakiehdotus oli pykä-
35598: littäin tarkastettu, joten siis pykälittäinen tarkastus mainittuihin
35599: -ehdotuksiin nähden oli oleva ehdollinen.
35600: 
35601:    Ehdotus laiksi teiden ja siltain tekemisestä ja kttnnossapidosta
35602: maalla.
35603: 
35604:     §:t 1--3 hyväksyttiin järjestänsä muuttamatta.
35605: 
35606:     4 §:n johdosta käytti puheenvuoroa:
35607:     Ed. Schultz: J ag skulle he att få förorda lag- och ekonomiut-
35608: skottets förslag, att minsta bredden på landsvägarna skulle bestämmas
35609: tili fyra meter. Stora utskottet har föreslagit, att bredden skulle
35610: ökas tili fem meter, och anför som skäl, att det är billigare att under-
35611: hålla en bredare väg än en smalare. Det kan nog vara fallet i vissa
35612: .delar af landet, isynnerhet där grunden består af lera eller lös jord,
35613:                        Teitten tekemisestä y. m.
35614: 
35615: 
35616: men om gnmden består af sand eller grus, så är det säkert, att det blir
35617: dyrare att underhålla en fem meter bred väg än en fyra meter bred.
35618: I Tavastland, där jordmånen mest består af grus och sand, hafva
35619: landsvägarna vanligen endast ett spår. För ett par tiotal år tilihaka
35620: föreskrefs det, att vägarna skulle utvidgas tili 20 fots bredd med den
35621: påföljd, att sidorna af vägen äro gräsbevuxna och nästan aldrig an-
35622: vändas. Det är sålunda tämligen onödigt på många ställen i vårt
35623: land att hafva vägarna fem meter breda, och vore det därför, såsom
35624: lag- och ekonomiutskottet har föreslagit, bättre att bibehålla fyra
35625: meter.
35626: 
35627:    Ed. Martikainen: Minä vastustan neljää metriä, sillä siinä
35628: eivät vastaantulijat vaikeudetta pääse väistämään toisiansa. Vä-
35629: himmäksi leveydeksi ehdotan 4 I/2 metriä.
35630: 
35631:     Ed. Storbjörk: J ag skulle be att få understöda hr Schultz'
35632: förslag.
35633: 
35634:    Ed. Suomalainen, A., kannatti ed. Martikaisen ehdotusta.
35635: 
35636:     Ed. Ahmavaara: Minä kannatan suuren valiokunnan mietin-
35637: töä. Nykyinenkin laki määrää, että maantien pitää olla 5 metriä
35638: leveä tai toisin sanoen8-I2 kyynärään leveä, enkä minä voi ymmär-
35639: tää, mitä syitä on mennä sitä kaventamaan. Neljän metrinlevyinen
35640: tie on niin kapea, ettei siinä kunnolla -pääse ohi ajamaan, ja toiseksi
35641: sellaisen tien ylläpito tulee niin paljon kalliimmaksi, että se piankin
35642: voittaa sen aivan mitättömän kustannuksen, joka syntyy leveämmän
35643: tien tekemisestä. Jos tietä ajetaan aivan reunoja myöten, niin se
35644: lohkeilee alituiseen, ja kun yhtä uraa aina kuljetaan, niin ei mikään
35645: voima voi pitää tietä kunnossa. Sen vuoksi suuressa valiokunnassa
35646: kaikki maanomistajat, joilla oli asiasta kokemusta, puolustivat tien
35647: leveyden säilyttämistä sellaisena kuin nykyinen laki määrää, eli s.
35648: metrinä. (Äänestykseen!)                         ·
35649: 
35650:    Ed. Nix: J ag ber att få understöda hr Schultz' förslag om fyra.
35651: meter. Det är att observera, att byavägar äro intagna under denna
35652: paragraf, och har lag- och ekonomiutskottet därför beslutit sig för
35653: fyra meter. J ag ber att få understöda detta förslag.
35654: 
35655:    Aänestysesitykset ja päätökset:
35656:     I:o Ken 4 §:ään nähden vastaehdotttkseksi hyväksyy ed. Schult-
35657: zin tekemän ehdotuksen, vastaa jaa; jos ei voittaa, on ed. Martikaisen
35658: ehdotus vastaehdotukseksi hyväksytty.
35659:                       Istuato 26 lokakuuta 1907.
35660:         -------
35661: 
35662:    Äänestyksessä olivat ei-äänet Yoitolla.
35663: 
35664:    2:o Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön 4 §:ään nähden,
35665: vastaa jaa; jos ei voittaa, on ed. Martikaisen tekemä ehdotus hyväk-
35666: sytty
35667: 
35668:    Huutoäänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla, joten 4 § oli hy-
35669: väksytty_ mietinnön mukaan.
35670:    §:t 5-11 hyväksyttiin järjestänsä keskustelutta.
35671:    12 §:n kohdalla käytti puheenvuoroa
35672:      Ed. Storbjörk: J ag skulle föreslå att till paragrafens andra
35673: moment, som lyder: >>Lag samma vare beträffande ersättning för
35674: sådan inskränkning i nyttjanderätt till mark på ömse sidor om lands-
35675: väg,>> skulle tilläggas: >>som i 7 och 8 §§ säges>>.
35676: 
35677:    Pykälä hyväksyttiin muuttamatta sekä samoin 13 §.
35678:    14 §:n johdosta puheenvuoron saatuaan lausui:
35679:     Ed. Nuorteva: Viitaten siihen, mitä äsken sanoin, pyytäisin
35680: ehdoittaa I4 §:n I mom:lle seuraavan sananmuodon: >>Maanteiden
35681: teko ja kunnossapito on suoritettava valtiovaroilla, jotka tätä tar-
35682: koitusta varten kootaan erityisessä verolaissa säädetyllä tavalla.>>
35683: Tämä pykälä siis edellyttää että varat maanteiden ylläpitämiseksi
35684: kokonaisuudessaan kootaan verotuksen kautta, ja että yleisiä valtio-
35685: varoja tähän tarkoitukseen ei käytettäisi penniäkään. Samalla
35686: tällainen sananmuoto ehdottomasti edellyttää, että on olemassa eri-
35687: tyinen verotuslaki, jossa lähemmin määritellään tapa, millä progres-
35688: siivinen maantievero kootaan.
35689: 
35690:     Ed. Karhi: Minä pyytäisin esittää tämän pykälän ensimäiselle
35691: momentille seuraavan muodon: >>Maanteiden tekeminen ja kunnossa
35692: pitäminen suoritetaan osaksi yleisestä valtionrahastosta, osaksi tie-
35693: verolla, kuten erityisessä tieverolaissa on säädetty>>.
35694: 
35695:     Ed. Listo: Minä pyydän saada yhtyä ed. Karhiin. Käsityk-
35696: seni mukaan ed. Karhin ehdotus eli se muodostus, joka oli hallituksen
35697: edustajan ehdotuksessa, ei ole muodollisesti vallan tyydyttävä, mutta
35698: koska sen pohjalla näyttää olevan paraat enteet, ainakin mikäli tällä
35699: kertaa voidaan nähdä, tämän asian onnelliseen loppuun saattamiseksi,
35700: niin luulen, että toistaiseksi olisi syytä hyväksyä tämä muodostus.
35701: Onhan sitten suurella valiokunnalla tilaisuus sitä parantaa. Minä
35702:                        Teitten tekemisestä y. m.
35703: 
35704: 
35705: luulen, ettei ed. Nuorteva oikein riittävästi ole harkinnut ehdotustaan,
35706: sillä otaksukaamme, että yleiseen valtiorahastoon on kerääntynyt
35707: satoja miljoonia säästövaroja, niin mitä järkeä olisi kantaa tieveroa,
35708: vaikka ilman sitä tultaisiin toimeen.
35709: 
35710:    Ed. Eloranta kannatti ed. Nuortevan ehdotusta.
35711: 
35712:    Ed.    Nix:    J ag ber att få understöda hrr Karhi och Listo.
35713:    Ed. Aromaa kannatti ed. Nuortevaa.
35714: 
35715:    Ed. Cederberg: J ag ämnade föreslå, att med behandlingen af
35716: denna paragraf skulle anstå, tills statsutskottet inkommit med utlå-
35717: tande angående den finansiella sidan af frågan, och att paragrafen
35718: sedermera skulle upptagas till slutlig behandling i sammanhang med
35719: den föreslagna lagen angående utgörande af vägskatt.
35720: 
35721:    Ed. Storbjörk: På samma gång jag motsätter mig hr Ceder-
35722: bergs förslag, ber jag att få understöda hr Karhis förslag.
35723: 
35724:     Ed. Ahmavaara: Minäkin kannatan ed. Karhin ehdotusta.
35725: Minusta ei nyt ole oikein sopivaa, että kun kerran on hyljätty sama
35726: ehdotus, jonka ed. Cederberg nyt teki, se uudestaan tehdään samassa
35727: istunnossa.
35728: 
35729:     Ed. Heimonen: Minä en missään tapauksessa voi yhtyä ed.
35730: Karhin ehdotukseen, sillä se on kerrassaan harhaanvievä. Siinä
35731: tapauksessa voitaisiin vaikka vaan yhdellä prosentilla veroittaa ja
35732: kaikki muu ottaa valtion varoista lakia rikkomatt::).. Väkisinkin
35733: tulee siihen vakuutukseen, että ed. Nuortevan ehdotus on sittenkin
35734: paras, jota kannatan.
35735: 
35736:     Ed. Cederberg: Det förslag jag senast gjorde är ingalunda det-
35737: samma, som jag tidigare framställt. Då yrkade jag på att behand-
35738: lingen af lagen i dess helhet skulle anstå. Nu afser mitt förslag blott
35739: att med behandlingen af den paragraf, som närmast hänför sig till
35740: vägskatten, skulle få anstå.
35741: 
35742:     Ed. von Alfhan: J ag skulle be att få understöda hr Cederbergs
35743: förslag.
35744: 
35745:     Äänestysesitykset ja päätökset:
35746:     r:o Ken tahtoo ryhtyä asiallisesti päättämään I4 §:stä, vastaa
35747: jaa; jos ei voittaa, on eduskunta ed. Cederbergin ehdotuksen mukai-
35748:                       Istunto 26 p. lokakuuta 1907·
35749: 
35750: 
35751: sesti päättänyt lykätä päätöksen teon tästä pykälästä siksi, kun laki
35752: tieverosta tulee käsiteltäväksi.
35753: 
35754:     Äänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla.
35755: 
35756:    z:o Ken vastaehdotukseksi hyväksyy ed. Nuortevan tekemän
35757: ehdotuksen, vastaa jaa; jos ei voittaa, on ed. Karhin tekemä ehdotus
35758: vastaehdotukseksi hyväksytty.
35759: 
35760:     Äänestyksessä annettiin 8I jaa-ääntä ja IOI ei-ääntä.
35761: 
35762:    3:0 Ken hyväksyy I4 §:n mietinnön mukaan, vastaa jaa; jos ei
35763: voittaa, on ed. Karhin tekemä ehdotus hyväksytty.
35764: 
35765:     Äänestyksessä olivat ei-äänet voitolla, joten oli hyväksytty
35766: 14 §:ään nähden ed. Karhin tekemä ehdotus.
35767:     15 § esitettäessä käytti puheenvuoroa:
35768:     Ed. Pullinen: Sen johdosta että tähän mietintöön liitetty
35769: vastalause koskee juuri esillä olevaa pykälää tahdon huomauttaa,
35770: että olen täydelleen sitä mieltä, että tientekorasitus ei tule tämän lain
35771: kautta kylliksi tasoitetuksi, kun kerran paikallistiet jäävät harvojen
35772: yksityisten ylläpidettäväksi. Seurauksena tästä on se, että paikallis-
35773: teiden sekä teko että kunnossapito tulee vaikeutetuksi ja sen takia
35774: myös koko viljelyksen kehitys. Kun täällä kuitenkin on väitetty,
35775: että paikallistiekysymys ei tällä kertaa vielä ole kylliksi valmistettu
35776: ja sen täydelliseen pohtimiseen ei ole nyt aikaa, niin katson voivani
35777: luopua enemmästä vastalauseen kannattamisesta. Tämän teen kui-
35778: tenkin sillä edellytyksellä, että katson paikallistieasian voitavan
35779: eroittaa yleisiä maanteitä koskevasta laista ja että se näin ollen voi-
35780: daan ottaa erikseen läheisessä tulevaisuudessa tarkastettavaksi ja
35781: muutettavaksi - sekä lisäksi siitä syystä, että pidän yleisen maan-
35782: tierasituksen siksi epätasaisena ja nopeata tasoitusta kaipaavana,
35783: että se ei siedä mitään viivytystä.
35784:     Näistä syistä yhdyn kannattamaan esillä olevaa pykälää siinä
35785: muodossa kuin suuri valiokunta sen on esittänyt.
35786: 
35787:     Ed.     Laine. 0.: Vaikka minäkin edelleen olen vastalau-
35788: seen kannalla ja hyväksyn kaikin puolin ehdotetun menettelyn, niin
35789: niistä syistä, joita ed. Pullinen esitti, minä tällä kertaa luovun vasta-
35790: lauseen kannattamisesta.
35791: 
35792:    Pykälä hyväksyttiin muuttamatta.
35793:                              Kulkukaupasta.
35794: 
35795: 
35796:   §:t 16-58, eri lukujen otsakirjoitukset sekä lakieh-
35797: dotuksen otsakirjoitus hyväksyttiin järjestänsä keskuste-
35798: Iutta.
35799: 
35800:    l,opuksi hyväksyttiin vastattavaksi seuraavat äänestysesi-
35801: tykset:
35802:     I:o Ken hyväksyy lakiehdotuksen mietinnön mukaan, vastaa
35803: jaa; jos ei voittaa, on arm. esitys hyväksytty ed. Cederbergin
35804: yleiskeskustelussa tekemän ehdotuksen mukaan.
35805: 
35806:     Äänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla.
35807: 
35808:     2:o Ken hyväksyy lakiehdotuksen mietinnön mukaan, vastaa
35809: jaa; jos ei voittaa, on se ed. Söderholmin yleiskeskustelussa tekemän
35810: ehdotuksen mukaisesti hylätty.
35811: 
35812:     Äänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla.
35813: 
35814:   Eduskunta oli siis hyväksynyt lakiehdotuksen mietin-
35815: nön mukaan, vaan kun oli tehty muutos suuren valiokunnan eh-
35816: dotukseen, niin oli asia palautettava suureen valiokuntaan.
35817: 
35818: 
35819: 
35820:                 Ehdotus laiksi kulkukaupasta.
35821:     F.sitettiin ensi käsittelyä vm-ten
35822: 
35823:    lakivaliokunnan mietintö n:o 5 arm. es. n:o 28 johdosta, kulku-
35824: kaupasta, joka keskustelutta lähetettiin suureen valiokun-
35825: taan, joten ensi käsittely julistettiin päättyneeksi.
35826: 
35827: 
35828:          Kysymys Suomen valtiovaroista valtakunnan
35829:           rahastoon sotilastarpeisiin suoritettavasta
35830:                         apumaksusta.
35831:    Esitettiin pöydällä ollut valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o
35832: I3 arm. es. n:o 26 johdosta, joka koskee Suomen valtiovaroista valta-
35833: kunnan rahastoon sotilastarpeisiin suoritettavaa apumaksua,
35834: 
35835:   joka ed. Castrenin ja Pykälän ehdotuksesta pantiin vielä
35836: pöydälle ensi istuntoon.
35837:                      Istunto 26 p. lokakuuta I907·
35838: 
35839: 
35840:    Valtiovarainvaliokunnan ehdotukset kulkulailos-
35841:                       rahastosta.
35842:    Esitettiin toisen käsittelyn alaiseksi
35843:    suuren valiokunnan mietintö n:o I7 arm. es. n:o zo johdosta.
35844:    Puheenvuoroa käytti
35845: 
35846:    Ed. Renvall pyytäen mietinnön pöydälle panoa.
35847: 
35848:    Ed. von Alfthan: Då jag håller före, att landtdagen icke får
35849: arbeta under den förutsättning, att landtdagstiden med säkerhet
35850: skall förlängas, så vill jag för min del yrka på, att landtdagen skulle
35851: behandla dessa järnvägsfrågor ännu i natt. Vi använde sex timmar
35852: under dagens lopp för diskussion af en bagatellfråga, och det synes
35853: mig, att vi nu rättvisligen böra göra straffarbete och behandla järn-
35854: vägsfrågorna och kommunikationsfondens betänkande ännu i natt.
35855: 
35856:    Ed. Renvall luopui ehdotuksestaan.
35857: 
35858:    Mietintö hyväksyttiin ja asian toinen käsittely julistettiin
35859: päättyneeksi.
35860: 
35861: 
35862:                 Kertomus valtiovarain tilasta.
35863:    Esitettiin pöydällä ollut valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o I I
35864: sen kertomuksen johdosta, jonka Keisarillisen Senaatin valtiovarain-
35865: toimituskunta on Suomen eduskunnalle antanut valtiovarain tilasta.
35866: 
35867:    Pul1eenvuoroa käyttäen lausui
35868: 
35869:     Ed. Huoponen: Pyytäisin ehdottaa, että kun näin rasittava
35870: istunto on ollut ja nyt on sunnuntai-aamu, eiköhän olisi syytä lopet-
35871: taa tällä kertaa. (Ei-huutoja!)
35872: 
35873:    Sen jälkeen hyväksyttiin alkuosa mietintöä siv. 8 saakka sekä
35874: mainitulla sivulla oleva ponsi.
35875: 
35876:    Siv. g - I I olevat kohdat sekä ponsi siv. I I hyväksyttiin kes-
35877: kustelutta.
35878: 
35879:    Siv. I I - I 5 olevat kohdat hyväksyttiin keskustelutta.
35880:    Siv.   I5-22   koskevia kohtia esitettäessä käytti puheenvuoroa:
35881:                     Kertomus valtiovarain tilasta.
35882: 
35883: 
35884:    Ed. Estlander: På sid. r6 under mom. z har statsuttkottet
35885: framhållit, hurusom den på grund af sparsamhetsskäl nödvän-
35886: <liga reduktionen af tjänstemännens antal vid statssekreteriatet
35887: ännu icke har egt tum, hvarför utskottet finner sig böra fram-
35888: hälla nödvändigheten af, att de af 1904-1905 års statsutskott på-
35889: yrkade åtgärderna bringas i verkställighet. Häraf kunde man
35890: få den föreställningen, att de åtgärder, som statsutskottet vid
35891:  1904-1905 års landtdag påyrkade, skulle ha bestuckit sig däri,
35892: att af sparsamhetsskäl yrkades på, att tjänsterna vid statssekre-
35893: teriatet skulle minskas. Detta gifver emellertid en oriktig före-
35894: ställning om hvad statsutskottet vid berörda landtdag föreslog.
35895: Det väsentligaste var ju dock att framhålla, hurusom vid detta
35896: ämbetsverk hade emot lag anställts icke-finska medborgare äfven-
35897: som ock huru dessa omöjligen kunde på ett tillfredställande sätt
35898: sköta sina befattningar. Jag hemställer, huruvida icke detta ut-
35899: tryck : ,på grund af sparsamhetsskäl", är något oriktigt användt.
35900: Det är kanske icke nödvändigt att här göra något uttryckligt för-
35901:  slag. För min del hade jag gärna sett, att detta uttryck hade
35902: kunna undvikas.
35903: 
35904:     Ed. N eovius, A.:        Statsutskottet vid 1904-05 års
35905: 1andtdag gjorde anmärkningar i två afseenden, det ena att vid
35906: värket funnos icke-finska medborgare, det andra, att där funnos
35907: för många tjänstemän. Den första anmärkningen beröres uti
35908: mom. 1 punkt 2, där det talas om, att den anmärkning, som gällde
35909: icke-finska medborgare i värket, icke i allo blifvit tillgodosedd.
35910: Det senare mmpentet berörde frågan om, att där funnes för många
35911: tjänstemän, och att man önskade en minskning, således en bespa-
35912: ring. Det kan hända att ordet ,sparsamhetsskäl" icke är väl
35913: valdt, men en besparing åsyftade ju anmärkningen.
35914: 
35915:   Ed. Estlander: Jag måste vidhålla, att uttrycket «sparsam-
35916: hetsskäl" värkligen är vilseledande. Det kan naturligtvis icke
35917: hafva varit statsutskottets eller landtdagens år 1904-1905 me-
35918: ning att af sparsamhetsskäl tjänster skulle indragas, för såvidt
35919: de nämligen behöfdes för värkets behöriga skötsel, utan anled-
35920: ningen var, att där funnos tjänster, som icke behöfdes. Men
35921: detta är nu icke precis detsamma, som att af sparsamhetsskäl en
35922: reduktion i antalet platser skulle ske. Jag skulle därför anse, att
35923: det här använda uttrycket är i någon mån vilseledande och borde
35924: ändras.
35925: 
35926:   Ed. Palmen: Minä tahdon vaan huomauttaa, että valtiova-
35927: rainvaliokunnan asia on katsoa valtiovarainhoidon kannalta tätä
35928: asiaa; ne muut kysymykset eivät kuulu valtiovarainvaliokunnalle.
35929: 2730                 Istunto 26 p. lokakuuta 1907·
35930: 
35931: 
35932:   Ed. Castren:       Minä pyydän saada kannattaa herra Estlan-
35933: derin ehdotusta.
35934: 
35935:     Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, hyväksyttiin vas-
35936: tattavaksi seuraava äänestysesitys:
35937: 
35938:    Ken hyväksyy mietinnön kysymyksenalaisen kohdan, vastaa
35939: jaa; jos ei voittaa, on ed. Estlanderin tekemä ehdotus hyväksytty.
35940: 
35941:    Äänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla, joten siv.15-22 olevat
35942: kohdat oli hyväksytty
35943: 
35944:   Siv. 22-25 valtiotuloja koskevat kohdat hyväksyttiin           kes-
35945: kustelutta.
35946: 
35947:    Siv. 25-36 valtiomenoja koskevia kohtia esitettäessä käytti
35948: puheenvuoroa :
35949: 
35950:    Ed. Söderholm: Utskottet har anmärkt beträffande härads-
35951: rätterna, att den häradshöfdingarna tillfallande expeditionslösen
35952: icke är någon lämplig form för deras aflönande. Detta är ju i
35953: princip mycket riktigt, men det är att märka, att utskottet i stället
35954: föreslår, att denna expeditionslösen skulle ersättas med en stämpel-
35955: skatt, och att häradshöfdingarna skulle få ersättning i form af
35956: fast aflöning. Men då nu rättegångsreformen står för dörren
35957: och i sammanhang med denna en omreglering af häradshöfdin-
35958: garnas aflöning i det syfte utskottet föreslår är att förvänta, så
35959: synes det mig, att någon anledning att för närvarande skrida till
35960: den föreslagna reformen icke förefinnes. Hvad beträ:ffar utskot-
35961: tets förslag om expeditionslösens förändring till stämpelskatt, så
35962: är det icke alldeles lämpligt, ty för att en stämpelskatt skall kom-
35963: ma i fråga, måste det vara någon expedition, som belägges med
35964: stämpel. Nu är det icke sagdt, att expeditioner komma till stånd
35965: i alla mål. I det förslag till ombildning af rättegångsväsendet,
35966: som af rättegångskomiten uppgjorts, har komiten föreslagit en af-
35967: gift, som den skulle erlägga, hvilken anlitar domstolen, och detta
35968: är enligt min tanke en mycket lämpligare form, som väl också i
35969: sinom tid kommer till tillämpning. Jag skulle därför föreslå, att
35970: hvad nu omnämnts om häradsrätterna, skulle utgå ur betän-
35971: kandet.
35972: 
35973:      Ed. Estlander: Jag skall till först anhålla att få understöda
35974: hr Söderholms förslag. Hvad jag själf tänkte yttra hänför sig
35975: till § 32 i betänkandet, öfverst på sidan. Utskottet framhåller
35976: däri, ,att i slutet af år 1905 en mängd, särskildt högre tjänste-
35977:                    Valtiovarain tilasta: valtiomenot.            2731
35978: 
35979: 
35980: män, af politiska skäl öfverfördes till pensionstagarenes klass,
35981: ehuru flere af dem ännu icke ens uppnått pensionsåldern". Ut-
35982: skottet afser med det uttalande, som därå följer, att regeringen
35983: skulle uppmanas söka, bereda bemälda personer tillfälle att ånyo
35984: inträda i statens tjänst. Detta uttalande sker sålunda till förmån
35985: för personer, hvilkas offentliga värksamhet landet ofta haft an-
35986: ledning att, visserligen med mycket blandade känslor, eriura sig,
35987: personer, hvilka fortfarande, enligt havad utskottet säger sig veta,
35988: rikta sin sträfvan pä att återfä sina tidigare platser i statens
35989: tjänst. Skulle nu ett dylikt uttalande, som det här föreslagna,
35990: blifva af landtdagen godkändt, så synes det mig, att det utan tvif-
35991: vel måste gifva anledning till en missuppfattning. Det kan väl
35992: icke vara troligt, att dessa personer skulle åtnöjas med hvilka
35993: tjänster som hälst och sålunda, dä de tillträdde en tjänst med re-
35994: lativt blygsam aflöning, gå förlustiga sina pensioner, hvilkas höga
35995: belopp med skäl fästat statsutskottets uppmärksamhet vid sig,
35996: utan det kan, såvidt man får döma af uttalandets knapphet och
35997: bristande motivering, icke afses annat, än att dessa personer
35998: skulle erhålla andra tjänster, motsvarande ungefär dem de tidi-
35999: gare innehaft. Då emellertid, som bekant, deras tidigare be-
36000: fordran ofta nog skedde utan iakttagande af hvad grundlag stad-
36001: gar rörande befordringsgrunderna, sä skulle ett dylikt uttalande
36002: icke kunnat afse annat, än att bereda dessa personer en olaglig
36003: fördel framför andra tjänstsökande. Detta skulle visserligen stå
36004: i uppenbar strid till hvad utskottet här säger, nämligen att dessa
36005: personer endast i laglig ordning böra beredas tillfälle att inträda
36006: i statstjänst, men om man icke tolkar detta uttalande såsom jag
36007: nu här gjort, och som det utan tvifvel kommer att tolkas, sä synes
36008: det mig, att det icke har någon mening alls. Då jag för min del icke
36009: kan vara ense om ett dylikt uttalande, hvilket på intet sätt öfver-
36010: ensstämmer med den ställning senaste landtdag i fråga om afske-
36011: dandet af tjänstemän, som olagligt tillträdt sina tjänster, intog, så
36012: ber jag att få med detta uttalande förena mig om den reseryation,
36013: som i denna punkt åtföljer betänkandet.
36014: 
36015:     Ed. v. Alfthan: Jag anhöll om ordet för att uttala mig om
36016: den afdelning af betänkandet, som rör tullverket, men med an-
36017: ledning af hr Estianders andragande kan jag icke annat finna, än
36018: att han icke läst betänkandet riktigt i den del han nu angriper.
36019: Statsutskottet har ingalunda, såvidt jag kunnat fatta både utta-
36020: landena inom utskottet och i betänkandet, velat gifva någon som
36021: hälst praeferens ät dessa tjänstemän, som på grund .if tjänste-
36022: mannalagen blifvit afskedade från sina tidigare innehafda tjän-
36023: ster. Statsutskottet har endast velat uttala, att dessa personer,
36024: för så vidt deras tjänstemeriter i öfrigt berättiga dem att med
36025:                     Istunto 26 p. lokakuuta 1907·
36026: 
36027: 
36028: andra söka täfla om tjänster, måtte få täfla om dessa tjänster på
36029: samma vilkor och oberoende af det sakförhållande, som har för-
36030: anledt såväl tjänstemannalagen som alla dess påföljder. Statsut-
36031: skottet, som, sin plikt likmätigt, bör vaka öfver att statsutgifterna
36032: icke utöfver det nödvändiga förhöjas, särskildt beträffande tjän-
36033: stemannakåren, skulle enligt min öfvertygelse icke hafva fyllt sin
36034: plikt, om detsamma icke påpekat ett sakförhållande, som är allde-
36035: Ies manifest, eller att det finnes ett antal tjänstemän, som mycket
36036: väl kunna göra nytta, lika väl som en massa andra tjänstemän i
36037: landet, och hvilka genom att återinträda i ordinarie tjänst skulle
36038: åstadkomma en besparing på den nu öfverhöfvan stegrade extra
36039: pensionsstaten. Det är icke fråga om någon som hälst praefe-
36040: rens. Vid alla tjänsters besättande komma, utom tjänsteår, lämp-
36041: lighet och gagn i fråga. Det som är det väsentliga och viktiga
36042: är, att vid besättandet af tjänster i detta land inga som hälst parti-
36043: politiska synpunkter få göra sig gällande. Annars komma vi in
36044: i ett mycket osundt system, sådant som förefinnes i Amerika, och
36045: hvilket ingaluncla är eftersträfvansvärdt. Det är endast denna
36046: tanke, som ligger till grund för statsutskottets betänkande i denna
36047: del, och jag måste säga att jag för min egen del känner mig pliktig
36048: ah fasthålla vid denna ståndpunkt.
36049:     Emellertid bad jag om ordet för att för min del föreslå en
36050: strykning af en del af statsutskottets betänkande, för så vidt det
36051: rör tullvärket, nämligen från och med andra tredjedelen af sid.
36052: 29 och ända tili slutet. Jag vill ingaluoda förneka att tullvärket,
36053: liksom andra mänskliga institutioner, kan hafva särskilda brister
36054: och att icke förbättringar i detsamma skulle kunna genomföras,
36055: men jag kan å andra sidan icke finna, att statsutskottets kritik,
36056: särskildt i de detaljer utskottet har angripit, skulle fullkomligt
36057: vara på sin plats. Jag skall försöka att vara kort. Jag har här
36058: ett aktmaterial, som jag icke på något sätt i sin helhet skall förete.
36059: Jag skall endast hålla mig tili vissa hufvudpunkter.
36060:     För det första klandras det förhållande, att senaten beviljat
36061: åt betjänte vid tullvärket ett extra dyrtidstillägg, uppgående till
36062:  135,000 mark, utgörande 20 % af deras tidigare löner. Nu för-
36063: håller sig saken så, att den lägre betjäningens såväl vid järnvä-
36064: garna som vid postvärket aflöningar mycket starkt förhöjdes
36065: omedelbart efter storsträjken, medan tullbetjäningen blef vid
36066: ett förhållandevis mycket dåligt ekonomiskt läge. Det uppstod
36067: dä ett starkt och berättigadt missnöje, och yrkanden framställdes
36068: på en löneförhöjning om icke mindre än 100 %· Nu var det
36069: ett kändt sakförhållande, att lönerna voro mycket ojämnt förde-
36070: lade inom staten, så att lönerna på en del orter voro relativt
36071: mycket för höga, på andra alldeles för små. Hela saken behöfde
36072: regleras. En sådan reglering kunde dock icke utan förberedande
36073:                    Valtiovarain tilasta: valtiomenot.            2733
36074: 
36075: undersökning genomföras, och tillsattes också för ändamålet en
36076: komite, som numera slutfört sitt arbete. Detta föreligger till
36077: tullstyrelsens utlåtande, hvilket torde falla i den närmaste fram-
36078: tiden. Och torde denna definitiva lönereglering, som just afser
36079: att bortskaffa det missförhållande statsutskottet klandrar, antag-
36080: ligen i den aUra närmaste framtiden ega rum. För att emellertid
36081: undvika sträjker och andra påföljder inom detta viktiga upp-
36082: bördsvärk måste någon åtgärd vidtagas, och då vidtogs den nöd-
36083: fallsåtgärden ad interim att öfver hela linjen höja betjäntes lö-
36084: ner med 20 o/o. Detta synes mig icke vara på något sätt klan-
36085: dervärdt, utan tvärtom.
36086:     Vidare har utskottet vidlyftigt på sid 30 och början af sid.
36087: 31 klandrat en åtgärd af senaten beträffande tillsättandet af tjän-
36088: stemän. Den näst föregående regeringen hade utgifvit ett för-
36089: fogande, enligt hvilket tjänster vid tullvärket skulle besättas en-
36090: dast med vilkor att tjänstemännen i alla afseenden skulle under-
36091: kasta sig eventuella ·löneregleringar, äfven nedåt.       Detta den
36092: förra senatens förfarande torde få sin förklaring däri, att, en-
36093: ligt tidigare praxis, en tjänst betraktades såsom förvärfvad rätt
36094: i alla afseenden, också beträffande sportler. Det torde finnas
36095: tradition i sådant hänseende gående rätt långt tillbaka.
36096: Nu uppkom hela denna fråga därigenom, att förre assessorn i
36097: tullstyrelsen, Lagerlöf, vid ansökan af tullförvalttaretjänsten i
36098: Uleåborg i en skrifvelse, af hvilken jag har afskrift, anhållit att
36099: blifva vid sina tidigare löneförmåner bibehållen.         Däraf upp-
36100: stod en korrespondens mellan tullstyrelsen och regeringen, hvil-
36101: ken föranledde, att hela denna fråga principielt kom till pröfning.
36102: Regeringen biföll till att bibehålla assessor Lagerlöf vid hans in-
36103: nehafvande löneförmåner, men fann tillika, att regeringen såsom
36104: sådan icke hade rättighet att ställa upp vilkor beträffande i sta-
36105: ten uppställda löner, men att tj änstemännen beträffande sportler
36106: öfverhufvudtaget enligt allmän lag voro skyldiga att underkasta
36107: sig de förändringar, som kunde komma att ega rum. Jag be-
36108: sitter icke den juridiska lärdom, att jag skulle kunna säga, hvi\ken-
36109: dera uppfattningen som är den strängt riktiga beträffande sport-
36110: lerna, om den gamla traditionen eller det af regeringen genom
36111: detta förfogande i skrifvelsen till tullstyrelsen framställda på-
36112: ståendet är det riktiga. Men jag hoppas, att det senare skall vara
36113: fallet, emedan det i hvarje fall skulle innefatta en mindre byrå-
36114: kratisk ståndpunkt än den, som tidigare har häfdats här i lan-
36115: det. Jag finner sålunda, att statsutskottet icke haft fullt fog för
36116: det klander utskottet här uttalat beträffande tullstaten, och jag ber
36117: därför att få föreslå, att hela motiveringen, börjande i den sven-
36118: ska texten på sid. 29 från orden: ,Såsom den mest i ögonen
36119: 2734                 Istunto 26 p. lokakuuta 1907·
36120: 
36121: 
36122: fallande nya posten i dessa utgifter framträder o. s. v." och ända
36123: till slutet, måtte ur betänkandet utgå.
36124: 
36125:     Ed. Ahmavaara: Minäkin pyydän kosketella sitä samaa lau-
36126: suntoa sivulla 32, joka minun vastalauseessani on ehdotettu pois-
36127: tettavaksi ja josta eräs edellinen puhuja on maininnut. Tässä
36128: sanotaan nimittäin, (kun on puhe virkamieslain nojalla eroite-
36129: tuista virkamiehistä): ,Mutta koska ne epäilemättä tuntuvasti
36130: lisäävät edellisistä päättäen jo muutenkin ylen määrin noussutta
36131: eläkemenosääntöä, on valiokunta tahtonut ne tässä puheeksi ottaa.
36132: Valiokunta sen tähden pitää velvollisuutenaan huomauttaa, että
36133: hallituksen pitäisi laillisessa järjestyksessä antaa tilaisuutta näille
36134: virkamiehille palata valtion palvelukseen, johon he ovat osotta-
36135: neet pyrkivänsä. Valiokunta ei ole voinut vähäksi arvostella sitä
36136: säästöä, joka näin saavutettaisiin".
36137:     Kyllähän täällä on sanottu, että valtiovarainvaliokunnan asiana
36138: on yksistään antaa lausuntoja rahallisesta puolesta ja ehdottaa
36139: säästöjä, missä se katsoo tarpeelliseksi. Mutta kyllä minun mie-
36140: lestäni sentään täytyy olla joku raja tuolla säästäväisyydellä, ettei
36141: sen nimessä mennä vaatimaan sellaista, mikä ei ole oikeutettua.
36142: Kun virkamieslain nojalla erotettuja virkamiehiä on jo useita vir-
36143: koihin asetettu ja kun ne epäilemättä tulevat tästäkin lähin saa-
36144: maan virkoja sikäli kuin heidän virka-ansionsa ja kansalaiskun-
36145: tonsa heitä niihin oikeuttavat, niin mitä syytä on painostaa halli-
36146: tusta, että sen pitäisi erityisesti näitä henkilöitä virkoihin nimit-
36147: tää. Siitä tulee epäilemättä se käsitys ja sitä tullaan käyttämään
36148: sen tarkoituksen hyväksi, että näiden virkamiesten pitäisi ennen
36149: muita saada virkoja. Mutta minun mielestäni se on aivan väärin,
36150: sillä kyllä kai ne virkamiehet, joiden palveluksen hyödystä on
36151: hyvinkin eri mieliä maassa olemassa, ovat jo tulleet palkituiksi,
36152: kun he ovat saaneet nauttia suuria virkapalkkoja samaan aikaan,
36153: kuin muita, lainkuuliaisia, virkamiehiä erotettiin eivätkä saaneet
36154: mitään tuloja, sekä sittemmin muistaakseni kaksi vuotta lakkautus-
36155: palkkaa ja nyt eläkettä. Tämän jo, kuten sanoin, pitäisi riittää.
36156: Se nyt kyllä menee mukiinsa, jos olisi kysymys ainoastaan noista
36157: virkamiehistä, joissa - minä myönnän sen - oli paljon sellaisia,
36158: jotka menettelivät vakaumuksensa mukaan niinkuin menettelivät.
36159:  Mutta sen ohessa meillä on ei ainoastaan virkamieslain nojalla,
36160: vaan muutenkin sellaisia viime aikoina erotettuja virkamiehiä,
36161: joita minun luullakseni niin kansanvaltainen eduskunta kuin
36162: meidän ei tahdo erityisesti rekomendeerata valtion palvelukseen.
36163: Puheenaolevaa lausuntoa tultaisiin tietysti käyttämään heidänkin
36164: hyväkseen ja he itse epäilemättä tulisivat viittaamaan siihen, että
36165: eduskunnan päätöksessä on tuollainen lausunto, jonka nojalla he
36166: katsoisivat olevansa oikeutetut saamaan virkoja. Tätä voisivat
36167:                     Valtiovarain tilasta: valtiomenot.             2735
36168: 
36169: siis kaikki erotetut kuvernöörit ja heidän uskolliset kätyrinsä
36170: tuolta surullisen kuuluisalta ajalta käyttää hyväkseen ja sen vuoksi
36171: tämä lausunto pitäisi minun mielestäni ehdottomasti poistaa. En
36172: tahdo tässä pitemmälti aikaa kuluttaa. vaan ehdotan, että tuo vasta-
36173: lauseessani mainitsema lauselma poistettaisiin.
36174:      Sitten pyydän saada kajota vapaaherra von Alfthanin lausun-
36175: toon, mikäli se koskee puhetta tulliasiasta, nimittäin että entinen
36176:  senaatti olisi määrännyt, että tullihallitukseen vastedes nimitettä-
36177: vien uusien virkamiesten pitää alistua palkkasuhteessa tehtäviin
36178: muutoksiin. Minusta edellisen senaatin päätös ja nykyisen senaa-
36179:  tin kirjelmä tullihallitukselle ovat pääasiallisesti samalla kannalla;
36180: ero on vaan muodollista laatua eikä sen vuoksi minun mielestäni
36181: -se lausunto, joka mietinnössä esiytyy, ole ollenkaan oikeutettu.
36182:  Minä kannatan sen poistamista.
36183: 
36184:     Ed. Lagerlöi: Niiden muistutusten johdosta, joita täällä on
36185: tehty, pyydän minä saada puhua pikkuisen vastaukseksi.
36186:     Mitä ensiksi tulee herra Söderhoiruin arveluun, että valiokun-
36187: nalla ei olisi ollut aihetta lausuntoansa kihlakunnanoikeuksien eli
36188: <>ikeastaan kihlakunnantuomarien palkkauksen muodon paranta-
36189: misen suhteen, pyydän saada huomauttaa, että valiokunta on pan-
36190: nut pääpainon sille, että paikkaaminen sivusaatavain muodossa
36191: on lopetettava. Meitä on lohdutettu sillä, että suuri oikeusreformi
36192: on pian tulossa. Valiokunnassa on arveltu, ettei ole mitään var-
36193: muutta siitä, ettei se voi viipyä hyvinkin kauvan, ja kun tuoma-
36194: rein paikkaaminen sivusaatavilla herättää pahennusta, niin valio-
36195: kunnan mielestä on ollut täysin aihetta tähän muistutukseen. Herra
36196: Söderholm on muuten arvellut, ettei olisi käytänn()Histä kantaa
36197: oikeusmaksuja leimaveron muodossa. Siitä voi olla eri mieliä;
36198: valiokunnassa ei ole tällekän asialle pantu varsin suurta painoa.
36199: Se on paremmin esimerkkinä tuotu esille, koska luultavasti hyvin
36200: kävisi päinsä sitä muotoa käyttää.
36201:     Eläkkeitten ja lakkautuspalkkain suunnaton lisääntyminen on
36202: antanut valiokunnalle aihetta muutamiin huomautuksiin poikkeus-
36203: lain nojalla erotettujen virkamiesten suhteen. Valiokunta on pi-
36204: tänyt velvollisuutenaan huomauttaa, että hallituksen pitäisi lailli-
36205: sessa järjestyksessä antaa tilaisuutta näille virkamiehille palata
36206: valtion palvelukseen. johon he puolestaan ovat osoittaneet pyrki-
36207: vänsä, eikä valiokunta ole voinut vähäiseksi arvostella sitä säästöä,
36208: joka näin saavutettaisiin. Herrat Ahmavaara ja Koskeiin ovat
36209: vastalauseessaan ja herra Ahmavaara sitten täällä ehdottaneet,
36210: että eduskunta mietinnöstä poistaisi tuon lausunnon, arvellen,
36211: että siihen ei olisi ollut syytä, koskapa noita virkamieslain nojalla
36212: erotettuja virkamiehiä on jo useita asetettu jälleen valtion palve-
36213: lukseen ja epäilemättä tulee edelleen saamaan virkoja sen mukaan
36214:                      Istunto 26 p. lokakuuta 1907·
36215: 
36216: 
36217: kuin heidän virka-ansionsa ja kansalaiskuntonsa heitä niihin oi-
36218: keuttavat. Sen ohessa on vastalausujat ja ed. Ahmavaara taas
36219: täällä lausuneet, että osa näistä erotetuista virkamiehistä on sellai-
36220: sia, ettei heidän palveluksestaan liene maalle hyötyä, ja on täällä
36221: joku muukin puhuja tämän yhteydessä lausunut sen pelon, että
36222: jos eduskunta hyväksyy valiokunnan lausunnon, se voisi tulla vaa-
36223: ralliseksi painostukseksi hallitukselle nimittää virkoihin henki-
36224: löitä, joilla ei ole niitä edellytyksiä, mitä virkamiehiltä täytyy
36225: vaatia. Lisäksi on kamarissa puhuttu se, mikä täällä äsken on
36226: kuultu.
36227:      En tahdo myötävaikuttaa siihen, että kysymys poikkeuslain
36228: nojalla erotetuista virkamiehistä kokonaisuudessaan taas joutuisi
36229: kamarin riitojen esineeksi, mutta minun täytyy kumminkin lausua
36230: se vaatimaton luuloni, että hallituspuolueiden tässä asiassa esiin-
36231: tyneet puhujat esiintymisellään mahdollisesti tekevät sille halli-
36232: tukselle, jota he kannattavat, karhunpalvelukseen. Siltä, joka on
36233: seurannut asioita, ei ole voinut jäädä huomaamatta, että oikeus-
36234: toimituskunnan päällikön viime-keväisestä varmasta kannasta huo-
36235: limatta ja jotensakin selvässä vastakohdassa siihen autonomiaan,
36236: joka silloin pidettiin hovioikeuksille tarpeellisena, senaatti nyt jo,
36237: eikä aivan harvoissa tapauksissakaan, on korjannut autonomisen,
36238: korkean tuomioistuimen toimenpiteitä hyvin tuntuvasti ja siinä
36239: noudattanut semmoisia näkökohtia, joita minä silloin edustin. Kun
36240: minä olin myötävaikuttamassa siihen, että valiokunnan mietin-
36241: töön tuli se lausunto, jota tässä nyt on moitittu, niin olin minä ai-
36242: nakin omasta puolestani siinä aivan varmassa vakaumuksesa, että
36243: siinä vointini mukaan olin tukemassa sitä hallitusta, jonka lojaa-
36244: liseen oppositsiooniin minä kuulun, ja että voimieni mukaan koe-
36245: tir. lisätä sitä auktoriteettia, joka siltä joskus Turun hovioikeu-
36246: teen nähden näyttää puuttuvan. Minä toivon että tälle lausunnolle
36247: tässä mietinnössä ei sen enempää tehdä, enkä minä oikein ym-
36248: märrä, miten se on siitä poistettavissakaan, se kun nyt on kerran
36249: siinä. Kamari voi kyllä päättää, että kamari ei hyväksy sitä,
36250: mutta mikään ,poistaminen" mietinnöstä olisi tapahtuva, sitä en
36251: osaa sanoa. En tiedä miten on ennen sellaisissa tapauksissa tehty.
36252:      Sitten on ed. v. Alfthan, muistaakseni ed. Ahmavaaran kan-
36253: nattamana, moittinut valtiovarainvaliokuntaa siitä tuloksesta, jo-
36254: hon valiokunta on tullut, ja siitä mielipiteestä, jonka valiokunta on
36255: lausunut sen johdosta, että on peruutettu se senaatin päätös, jolla
36256: oli säädetty, että virkanimityksiin tullilaitoksessa oli liitettävä ehtQ
36257: nimitetäväin virkamiesten velvollisuudesta vastedes alistua muu-
36258: tettujen määräysten alaiseksi.
36259:      On tahdottu Iuulotella sitäkin, en muista miten sa-
36260: nat sattuivat, että se näkökanta, jolle senaatti näin menetellen
36261: en asettunut, merkitsisi jotakin vapaampaa käsitystä virkamies-
36262:                    Valtiovarain tilasta: valtiomenot.           2737
36263: 
36264: temme asemasta, kuin tähän saakka on vallinnut,ja siis olisi hy-
36265: vin kiitettävä. Tämän johdosta sallittanee minun ilmoittaa, mitä
36266: asiakirjat tästä sisältävät.
36267:     Helmikuun 1 p :nä 1905 päätti senaatti Keisarilliselle Majes-
36268: teetille tehdä alamaisen esityksen tullilainsäädännön ja tullitaksan
36269: tarkistamista varten asetettavasta komiteasta. Tässä alamaisessa
36270: esityksessä huomautti senaatti, että Suomen voimassa oleva tulli-
36271: lainsäädäntö oli vähitellen muodostunut vanhemmista säädök-
36272: sistä, ilman että sitä varsinaisesti oli alistettu perinpohjaisemman
36273: uudistuksen alaiseksi. Liike-elämän kehittyessä oli viime aikoina
36274: tullut kieltämättömäksi totuudeksi, ettei se useissa kohdin van-
36275: hentuneine määräyksineen voi enää täysin vastata tarkoitustaan.
36276: Sen säädösten huomattavimpana puutteena voi sanoa olevan epä-
36277: tarkkuuden ja ylimalkaisuuden, niitä kun useinkaan ei voi so-
36278: vittaa nvkvisen vilkastuneen tavaravaihdon moniin muotoihin.
36279: Huomatta;a on senaatin mielestä sen ohella, että samalla kun si-
36280: säinen lainsäädäntö oli maassa sellaisilla aloilla, jotka läheisesti
36281: koskivat tulliasioita, kehittynyt ajan vaatimusten mukaan, oli
36282: tullitoimeen kohdistuvat säädökset, muutamia yksityiskohtaisem-
36283: pia poikkeuksia lukuun ottamatta, jääneet vanhalle kannalle ja
36284: sellaisina voineet toisinaan tulla ristiriitaaukio muiden hallinnol-
36285: listen asetusten kanssa. Samaa oli osaltaan sovitettava Suo-
36286: messa voimassa olevaan tullitaksaan, joka senaatin mielestä niin-
36287: ikään oli korjausta kaipaava sekä kokoonpanonsa, että puutteelli-
36288: suutensa vuoksi. Sen nykyinen laitos oli tosin, sanoi senaatti,
36289: siksi myöhäiseltä ajalta kuin vuodelta 1886, mutta oli se ainoas-
36290: taan metrijärjestelmän vaatima sovitus 1869 vuoden tullitak-
36291: sasta, jonka tullimäärät siis edelleen itse asiassa olivat suurim-
36292: malta osaltaan voimassa. Viime vuosikymmenen kuluessa oli kui-
36293: tenkin yleiseen liikkeeseen ilmestynyt verraton luku uusia, ennen
36294: tuntemattomia tavaralajeja, joiden tullikäyttelyä vaikeutti se,
36295: ettei niistä tariffissa löytynyt mitään määräystä. Ettei tavarain
36296: käyttelyssä sen vuoksi oltu saatu eri tullikamarien kesken tarpeel-
36297: lista yhtäläisyyttä oli luonnollista. Tämä seikka osaltaan oli ai-
36298: heuttanut valituksia tavarain omistajain puolelta ja aikaansaanut
36299: sen, että tullitaksaa oli käytännössä täytynyt täydentää tullihalli-
36300: tuksen kiertokirjeillä ja senaatin yksityistapauksia varten anta-
36301: milla entispäätöksillä, mitkä luonnollisesti eivät voineet olla sa-
36302: massa määrässä tarkoituksen mukaisia kuin yhtenäisesti kokoon-
36303: pantu tullitaksa. Senaatti anoi siis, että Keisarillinen Majesteetti
36304:  suvaitsisi antaa senaatille toimeksi asettaa komitean tarkastamaan
36305:  Suomen voimassa olevaa tullilainsäädäntöä ja tullitaksaa sekä
36306: oikeuttaisi senaatin siinä suhteessa antamaan lähempiä määräyksiä
36307: komitean kokoonpanosta, työstä y. m. siihen kuuluvista seikoista.
36308: Tämän johdosta annettiin huhtik. 13 p :nä v. 1905 senaatille lupa
36309:                     Istunto 26 p. lokakuuta 1907·
36310: 
36311: 
36312: asettaa komitea tarkastamaan Suomessa voimassa olevaa tulli-
36313: lainsäädäntöä ja tullitaksaa sekä oikeutettiin senaatti antamaan
36314: lähempiä määräyksiä komitean kokoonpanosta, sen toiminnasta
36315:  ja muista asiaan kuuluvista asianhaaroista, kuitenkin siten, että
36316: komitean laatimat ehdotukset olivat Hänen Majesteetilleen vah-
36317: vistettaviksi alistettavat. Ja koska komitea todenmukaisesti tulisi
36318: myös tekemään ehdotuksen tullilaitoksen virka- ja palvelusmies-
36319: ten palkkaetujen ja virkatehtävien uudestaan järjestämisestä,
36320: määräsi senaatti toukokuun 30 päivänä 1905, että tullihallituksen
36321: tuli tullilaitokseen kuuluvia virkoja avonaiseksi julistettaessa
36322: asettaa se ehto, että virkojen vastaanottajain oli alistuttava niihin
36323: muutettuihin määräyksiin, joita virkaa seuraaviin palkkaetuihin
36324:  ja velvollisuuksiin nähden vastedes ehkä annetaan. Mutta syk-
36325: syllä vuonna 19o6 näkyy tullihallitus senaatille esittäneen, että
36326: määräys ennen mainituista ehdoista virkoja haettavaksi julistet-
36327: taessa saisi raueta. Syyksi tähän oli tullihallitus ilmoittanut m.
36328: m., että vanhemmat virkamiehet muutamissa tapauksissa voisivat
36329: epäillä, tulisiko heidän hakea avonaiseksi joutuneita virkoja tulli-
36330: laitoksessa, jos ei ollut mitään vakuutta siitä, että palkkaussään-
36331: töön otetut palkkaehdot ja siitä riippuvat eläke-edut tulisivat ai-
36332: nakin pääasiassa jäämään entiselleen. Kun senaatti lokakuussa
36333:  1906 käsitteli tätä asiaa, huomasi senaatti, että senaatin vuonna
36334:  1905 määräämä ehto ei ollut voinut tarkoittaa palkkaussäänntöön
36335: otettuja varsinaisia palkkamääriä, vaan ainoastaan tullivirkamie-
36336: hille voimassa olevan sivusaatavataksan mukaan tulevia korvauk-
36337: sia muutamista virkatoimituksista. Tämän johdosta ja koska se-
36338: naatti oli sitä mieltä, että virkamiehet ilman semmoista ehtoakin
36339: olivat velvollisia alistumaan niiden muutettujen lakimääräysten
36340: alaisiksi, jotka ehkä voidaan säätää erityisiin virkamiesten teh-
36341: täviin ja niistä sivusaatavataksan mukaan heille maksettaviin eri
36342: korvauksiin nähden, harkitsi senaatti kohtuulliseksi määrätä,
36343: että virkoja tullihallituksessa haettavaksi julistettaessa tätä ehtoa
36344: ei enää tullut asettaa.
36345:     Tästä on nyt valiokunnassa ja muistaakseni täälläkin tah-
36346: dottu vetää se johtopäätös, että senaatti virkamiesten oikeuksiin
36347: nähden on asettunut vapaamielisemmälle kannalle kuin ennen ja
36348: että toimenpidettä siis ei olisi pitänyt moittia, vaan paremmin
36349: kiittää. Jos tämän toimenpiteen pätevyyteen voisi luottaa, saat-
36350: taisi tässä puheessa olla jonkunlaista perää. Mutta sen puheen
36351: merkitvstä vähentää suuressa määrin kaksi seikkaa. Senaatin
36352: lausunto siitä, ettei senaatin toimenpide vuonna 1905 ole voinut
36353: tarkoittaa varsinaisia palkkaussääntöön otettuja palkkamääriä,
36354: sisältää tarkemmin selitettynä sen, että senaatilla ei olisi ollut
36355: valtaa ilman eri alistamista tätä ehtoa nimityksiin liittää. Tämä
36356: käsityskanta senaatin, toimivallasta on meidän maassamme outo
36357: ja uusi, ja hyvin monessa tapauksessa on senaatti ennen osottanut
36358:                    Valtiovarain tilasta: valtiomenot            2739'
36359: 
36360: aivan toista käsitystä, jonka säilyttäminen meille olisi ehkä yhtä
36361: tärkeä kuin se uusi maanvoitto, jonka senaatti lokakuussa 19o6
36362: luuli virkamiesten oikeuksien alalla tehneensä. Niinpä lokakuussa
36363: 1903 senaatti siviilitoimituskunnan päällikön - jona siihen ai-
36364: kaan oli senaattori von Troil - esityksestä ilman edelläkäynyttä
36365: alistamista kirjeessä kaikille kuvetnööreille antoi sen käskyn,
36366: että kun lääninhallintoon kuuluvia virkoja julistetaan haettaviksi,
36367: siihen julistukseen on pantava se ehto, että virkaan niJ.nitettävien
36368: tuli alistua niiden muutettujen säännösten alaiseksi, joita palkka-
36369: etujen ja virkatehtävien suhteen mahdollisesti voitaisiin antaa.
36370: Sama ehto oli pantava virkavahvistuskirjaan.         Tuomarien suh-
36371: teen pantiin sellainen ehto toimeen vielä yksinkertaisemmalla ta-
36372: valla. Se tapahtui jo 1870-luvulla, jolloin tuomarit vielä nimitti
36373: Hänen Majesteettinsa Keisari. Silloin menetettiin sillä tavoin,
36374: että ilman edelläkäynyttä alistamista, kun alistettiin jonkun tuo-
36375: marin nimittäminen, pantiin se ehto jo alistukseen ja joutui se
36376: sillä lailla myöskin valtakirjaan. Kun sitten nimittämisoikeus
36377: siirtyi senaatille, niin seurattiin taaskin ilman eri alistusta samaa
36378: menettelyä, jota vieläkin noudatetaan. Piirilääkärit on jo hyvin
36379: kauvan nimitetty samanlaisilla ehdoilla matkarahoihin nähden, ja
36380: mikäli minä olen voinut saada tietää, - minä olen sitä asiaa ky-
36381: sellyt - , ei tästäkään ole koskaan mitään alistusta tehty.
36382:      Epäilen suuresti, voiko sille uudelle periaatteelle, jonka se--
36383: naatti kirjelmässään tullihallitukselle on proklameerannut, myön-
36384: tää sitä pätevyyttä ja kantavuutta, että sitä todellisen tarpeen sat-
36385: tuessa tultaisiin noudattamaan. Ainakaan ei tehty näin, kun vuonna
36386: 1885 uusi palkkaussääntö tullilaitoksessa otettiin käytäntöön.
36387: Silloin myönnettiin päinvastoin niille virkamiehille, jotka ilman
36388: ehtoja oli nimitetty ennen uuden palkkaussäännön astumista voi-
36389: maan, oikeus valita uuden ja vanhan palkkaus-säännön välillä,
36390: sivusaatavat siihen luettuina, enkä ollenkaan epäile, ettei sama
36391: vanhempi oikeuskäsitys, kun tullilaitoksen reformi meillä mah-
36392: dollisesti tulevaisuudessa saadaan läpiajetuksi, taas voita jalan-
36393: sijaa ja tule määrääväksi.
36394:      Minä rohkenisin olla sitä mieltä, että valtiovarainvaliokunnan
36395: lausunto tästäkin asiasta on ollut hyvin perusteltu, paikoillaan ja
36396: sattuva, ehkä liian lievä.
36397:      Se reformi, jota tullialalla ,entisen senaatin" aikana, kuten
36398: tässä on tapana sanoa, koetettiin saada alulle, on nimittäin ki-
36399: peän tarpeen vaatima. Tätä ei ole täällä suorastaan kielletty,
36400: mutta ei myöskään ole sitä suorastaan myönnetty. Minä en ole
36401: kovin usein vaivannut kamaria tältä paikalta. Minä toivon sen-
36402: tähden, että minulle annetaan anteeksi, jos minä tällä kerralla pu-
36403: hun vähän laveammin, kun on esillä semmoinen asia, jonka minä
36404: ehkä tunnen vähän paremmin kuin moni muu kamarin jäsen
36405: 2740                 Istunto 26 p. lokakuuta 1907.
36406: 
36407: 
36408: Olen nimittäin nuorena miehenä palvellut 6 vuotta tullivirastossa
36409: ja myöhemmin olen 7 vuoden aikana ollut liikemiehenä tekemi-
36410: sissä tullin kanssa, joten ehkä tunnen siitä yhtä ja toista.
36411:     Suomen tullilaitos, semmoisena kuin se nykyään esiintyy, on
36412: aivan vanhentunut. Sen järjestö, laitokset ja toimintamuodot pe-
36413: rustuvat melkeinpä kaikessa siihen asiain tilaan, joka vallitsi tällä
36414: hallinnon alalla Ruotsin vallan loppuaikoina. Eron jälkeen Ruot-
36415: sista häädyttiin kyllä jossakin määrin muodostelemaan tullioloja
36416: maamme uutta valtiollista asemaa silmälläpitäen, mutta tapah-
36417: tui se aivan väliaikaisesti, ainoastaan sen verran kuin uudet olot
36418: ja ennen kaikkea venäläisten hallitusmiesten painostus siihen ni-
36419: menomaan pakoitti. Järjestelmälliset muutokset supistuivat sii-
36420: hen, että korkein tullihallinnollinen johto ja toimivalta siirtyi
36421: Ruotsin kollegioilta Suomen senaatin talousosastolle ja että väli-
36422: töntä keskushallintoa varten perustettiin Ruotsin tullihallitusta
36423: vastaava erityinen Suomen tullihallitus. Paikallinen rannikko-
36424: rajan tullivartioiminen jäi entisille meritullikamareille, joitten lu-
36425: kua lisättiin silloin perustetuilla Eckerön ja Degerbyn tullikama-
36426: reilla, mutta maarajalla Venäjäii vastaan olleet rajatullikamarit
36427: poistettiin. Viipurin läänin yhdistyksen jälkeen muuhun Suo-
36428: meen lisääntyi meritullikamarien luku Viipurin ja Haminan tulli-
36429: kamareilla, mutta Venäjältä tullittomasti tapahtuvan tavaran-
36430: tuonnin takia jätettiin koko maaraja Venäjää vastaan ilman min-
36431: käänlaista tullivartiota. Rajanjärjestelykirjan kautta maaliskuun
36432:  10 päivältä 1810 oli maarajan suhteen Ruotsia vastaan sovittu,
36433: että kaiken rajaliikkeen siellä tuli saada tapahtua mahdollisimman
36434: vapaasti ja esteettömästi, minkätähden katsottiinkin mahdolliseksi
36435: uskoa koko pohjoisen maarajan vartioimineo Tornion tullika-
36436: marille.
36437:      Suomen tullilaitoksen ensi järjestelyn tuloksena oli siis, että
36438:  sen korkein johto uskottiin senaatille, keskushallitukseksi perus-
36439: tettiin tullihallitus ja paikallisina eliminä toimivat meritullikama-
36440: rit maamme silloisissa 20 rannikkokaupungissa sekä nuo uudet
36441: tullikamarit Eckerössä ja Degerbyssä. Nämä tullikamarit esiin-
36442: tyivät Ruotsin aikuisten asetusten mukaisesti ei ainoastaan tulli-
36443: verojen kantopaikkoina, vaan myöskin rannikkoseutujen tullirajo-
36444: jen vartioimisen ylläpitäjinä heidän kesken säädetyn piirijaon mu-
36445: kaan. Sisämaahan, maarajalle Venäjää vastaan ja Norjan rajalle
36446: ei ulotettu mitään tullihallintoa ja pitkällä maarajalla Ruotsia vas-
36447: taan toimi ainoastaan 9 miehinen vartijakunta.
36448:      Tämän ulkonaisen järjestelyn ohessa säädettiin, että Ruotsin
36449: aikuinen tullilainsäädäntö siihen kuuluvine taksoineen ja määrä-
36450:  yksineen toistaiseksi soveltuvissa osissa jäisi käytäntöön.
36451:      Veronkantolaitoksena ei tullilaitoksella vielä Ruotsin vallan ai-
36452: koina ollut mitään suurempaa merkitystä, koskapa tulliverot vallin-
36453:                    Valtiovarain tilasta: valtiomenot.
36454: 
36455: 
36456: neen suojelusjärjestelmän johdosta ja loppuaikoina epäedullisten
36457: taloudellisten ja sotaisten aikojen vaikutuksesta olivat supistuneet
36458: aivan vähiin. Valtion rahatalouden vähäisenä ollen ei sentähden
36459: ole ihmeteltävää, että tullivirkamiesten ja palvelijakunnan palk-
36460: kaus vanhastaan oli asetettu sille kannalle, että se ainoastaan pie-
36461: neksi osaksi perustui valtion maksettavaan palkkaukseen, vaan että
36462: sen enimmäkseen suorittivat tullissa kävijät kaikenmoisista virka-
36463: tehtävistä maksettavien sivusaatavien muodossa, mihin ei vähäi-
36464: senä ja useitten alempien tullivirkailijain palkkojen yli nousevana
36465: lisänä aina on liittynyt yksityisten liikkeenharjoittajain maksamat
36466: palkkiot virkailijain heidän puolesta laatimista tavarain ja laivain
36467: tulliselvityksessä vaadittavista ilmoituskirjoista ja muista toimi-
36468: tuskirjoista. Käsitettävissä on myöskin, että tullivirkamiehiltä näin
36469:  ollen ei vaadittu sanottavaa lukujen kautta saavutettua kirjasi-
36470:  vistystä, sen vähemmin alaan kuuluvaa tietopuolista ammattitai-
36471:  toa, supistpen tämä hyvissäkin tapauksissa miltei yksinomaan vir-
36472:  kapaikoissa saavutettuun asian tuntemukseen ja työkykyyn, mi-
36473:  kä tärkeimmässä tullaustoimituksessa eli tullitaksan käyttämisessä
36474:  ennen kaikkea perustui joksikin osaksi kussakin tulikamarissa hy-
36475:  väksi harkittuun tahi tavaksi tulleeseen käyttöön, mutta ennen
36476:  kaikkea kumminkin itsekukin persoonalliseen tuntemukseen kaup-
36477:  patavarain valmistuksesta ja käyttämisestä jokapäiväisessä elä-
36478:  massa. Yleneminen virkauralla tullivartijasta tahi tullikirjurista
36479:  tullinhoitajaan asti ei silloin eikä paljoa myöhäisempäänkään ai-
36480:  kaan ollut mikään harvinainen ilmiö. Mutta kaikki, sekä enem-
36481:  män että vähemmän tietopuolisen virkavalmistuksen saaneet, virka-
36482:  ja palvelusmiehet näyttävät täysin määrin omauneen maassamme
36483:  -vanhastaan vallinneen virkavaltaisuuden sen kaikkine huonoine
36484:  puolineen.     Todistuksina tästä ilmenee tullitoimistoissa, huo-
36485:  1inmtta kaiken liike-elämän seisahduksesta, heti alunpitäen kruu-
36486:  nunvarojen anastuksia, yksityisten nylkemisiä sekä lahjojen otta-
36487:  mista ja huolimattomuutta kaikkea salakuljetusta kohtaan. Nä-
36488:  mät seikat ovat hyvinkin silmiin pistävät jo 1820-luvulla kohta
36489:   sen jälkeen, kun Venäjän tullitariffin korkeita veromääriä oli ru-
36490:  vettu kantamaan, mutta koetetaan niitä vielä silloin vastustaa sekä
36491:   tullihallituksesta että senaatista, mutta vähän myöhemmin eli
36492:   183o-luvulla näyttää perinpohjainen turmelus vallinneen koko tul-
36493:   lihallinnossa, paikallisista tullitoimistoista alkaen johtoon saakka.
36494:       Jos pidämme silmällä niitä historiallisia tosiasioita, jotka nyt
36495:   olen ehkä kuivasti kyllä esittänyt, ja vertailemme niitä tullilaitok-
36496:   sen ja yleensä tullihallinnon nykyiseen tilaan, ei syrjästä katsoja
36497:   voi pidättää suurta kummastustaan. Ranskan vallankumouksen
36498:   jälkeinen vuosisata äärettömine edistyksineen kaikilla henkisen
36499:   ja aineellisen tuotannon aloilla on vierinyt jättämättä tuskin huo-
36500:   mattavia jälkiä maamme kansainvälistä tavaranvaihtoa välittävän
36501: 2742                 Istunto 26 p. lokakuuta 1cy:>7.
36502: 
36503: 
36504:   tullilaitoksen rakenteeseen, järjestöön ja lainsäädäntöön. Tulli-
36505:   virkakoneisto, senaatin korkeimmasta johdosta alkaen tullitoimis-
36506:   toihin asti, on näet saanut jäädä entiselleen, jähmettyen vanhoihin
36507:   kaavoihin ilman pienimpiäkään oireita kehitykseen viranomaisten
36508:  omasta alotteesta. Tullitoimen suuresti kasvaessa on tulliasioita
36509:   käsittelevien virkamiesten lukumäärää tietysti sekä senaatissa että
36510:   tullihallituksessa lisätty. Mikäli uusia rannikokaupunkej a on pe-
36511:   rustettu tai kanava- tai rautatieliikkeen välityksellä tullaamatto-
36512:  mien tavarain kuljetus merisatamista sisämaan kaupunkeihin kat-
36513:   sottu mahdolliseksi, on tullikamareita kaupunkeihin perustettu,
36514:  niin että niitä tätä nykyä löytyy kaikissa maamme kaupunkeissa
36515:  paisi Lappeenrannassa, Kajaanissa, Heinolassa ja Lahden kau-
36516:  pungissa. Puhumatta venäläisten tavarain tullausta varten rauta-
36517:  tien yhteyteen perustetuista tullitomistoista Terijoella, Viipurissa
36518:  ja Lappeenrannassa, esiintyy ainoana mainitta~ana uudistuksena
36519:  tullilaitoksemme rakenteessa tullitoimisto Pietarissa. Senaatille
36520:  ja tullihallitukselle on tulliasiainhoitoon ja siinä esiintyvien kysy-
36521:  mysten ratkaisuun nähden jätetty laaja valta. Mutta vaikka tulli··
36522:  asiain käsittely näissä korkeissa virkapaikoissa vaatisikin aivan
36523:  erinäistä tietopuolista ammattisivistystä ja monipuolista perehty-
36524:  mistä käytännöllisiin toimiin, ei näille vaatimuksille täytettäissä
36525:  tulliasiain esittelijäin paikkoja senaatissa eikä nimitettäissä tulli-
36526:  hallituksen päätirehtöörejä ja jäseniä ole annettu pienintäkään
36527:  merkitystä, vaan on paikat täytetty silmällä pitäen aivan toisia nä-
36528:  kökohtia, minkätähden onkin aivan asian mukaista, ettei tulliasi-
36529:  oille senaatissa eikä enimmäkseen tullihallituksessakaan voi tulla
36530:  ammattimiehen valmistelua ja että periaatteellisia tullikysymyksiä
36531:  käsiteltäessä asiaan perehtymistä ja asian ymmärrystä ei voi odot-
36532:  taakaan löytyvän tullihallituksessa, sen vähemmän senaatissa.
36533:  Muuten on selvää, että tulliasiain käsittelyä varsinkin korkeimmis-
36534: sa virkapaikoissa vaivaa liiallinen muodollisuus ja hitaus, niin että
36535: kiireellisimmätkin tullauskysymykset kuukausittain, jopa vuosit-
36536: tain saavat odottaa ratkaisua tullihallituksessa tullakseen senaa-
36537: tissa valituksen sattuessa vasta toisten vuosien kuluttua lopullisen
36538:  ratkaisun alaisiksi.
36539:       Jäännöksenä entisten aikojen elinkeinolain säädännöistä ja
36540: kaupunkien erikoisoikeuksista esiintyy meillä vieläkin tullilain-
36541: säädännössä se periaate, että tullitoimistoja täydellisillä tullaus-
36542: oikeuksilla eli n. s. varsinaisia tullikamareita asetetaan ainoastaan
36543: kaupunkeihin, mutta että sellainen pitääkin löytyä jokaisessa kau-
36544: pungissa, jolla voi olla tuontia ulkomailta. Kun useat kaupun-
36545: geistamme ovat aivan vähäpätöiset, on tästä seurauksena, että val-
36546: tio näiden kaupunkien tullikamarin hoitoa varten asettaa ainoas-
36547: taan mahdollisimman vähäpätöisen henkilökunnan ja että kaupun-
36548: git puolestaan vielä niukemmin täyttävät velvollisuutensa liiken-
36549: nettä ja tullihallintoa kohtaan. Tarkkojen määräysten ja kaiken
36550:                    V altiovarain tilasta : valtiomenot            2743
36551: 
36552: valtiokontrollin pakoituksen puutteessa eivät isommatkaan kau-
36553: pungit katso velvollisuudekseen täyttää noita tehtäviään lähes-
36554: kään heidän satamiensa välittämän liikkeen vaatimusten mukai-
36555: sesti, pitäen tuulaakia ja muita liikennemaksuja pikemmin kau-
36556: pungin muihin tarpeisiin käytettävänä veroituksena. Kaupunkien
36557: erikoisoikeudet selittävät myöskin sen seikan, että maamme tulli-
36558: kamareita ei ole perustettu ja aikojen kuluessa muodostettu
36559: maamme yleisiä liiketarpeita silmällä pitäen, vaan yksityisten
36560: kaupunkikuntien pyyteitten tyydyttämiseksi. Tämän mukaisesti
36561: ei tullilaitoksemme olekaan mikään ulkomaista kauppaliikettäm-
36562: me vastaava tullitoimistojärjestelmä, vaan on ainoastaan virka-
36563: kompetensiltaan samanarvoisten, kaupunkioikeuksia osoittavien
36564: tullauspaikkojen moninaisuus, missä niitten peräti paikalliseen
36565: tarkoitukseen nähden tavarain tullauttajien tulee itsensä tahi
36566: varta vasten valtuutettujen asiamiestensä kautta suorittaa kaikki
36567: tullauksiin kuuluvat toimitukset ja tehtävät. Tullitoimistoissa
36568: palveleviha virkamiehiltä ei vieläkään vaadita minkäänlaisia tulli-
36569: hallinnon alalla välttämättömiä erikoisammattitietoja, eikä sel-
36570: laisia vaadita tullihallituksessakaan eikä korkeimpaa johtoa hoi-
36571: tavassa virastossa. Kaikkiin virkoihin tullitoimistoissa riittää
36572: mahdollisimman alhaisin yleinen virkatutkinto, ja senkin voi vält-
36573: tää verrattain helposti saavutettavan erikoisvapautuksen kautta.
36574: Kun tullitoimistojen jokapäiväisiin tehtäviin kuitenkin kuuluu ei
36575: ainoastaan monimutkaisen, kaikissa suhteissa vanhentuneen ja
36576: nykyajan tavar~in valmistusta vastaamattoman tullitaksan käyt-
36577: täminen, vaan myöskin monenkaltaisen kauppaliikkeen eri aloihin
36578: kuuluvien kysymysten selvittäminen, on helposti käsitettävissä,
36579: että tullivirkamiehemme usein eivät riittävästi pysty virantoimi-
36580: tuksiinsa ja tuottavat taitamattomuutta ja riitämättömiä tietoja
36581: osoittavan menettelynsä kautta asianomaisille useinkin korvaa-
36582: mattomia vahinkoja. - Yhtä ikäviin ja laadultaan halpamaisiin-
36583: kin ilmiöihin tullivirkailijain asemassa antaa aihetta heidän
36584: palkkausmuotonsa. Tässäkin suhteessa ollaan vanhoillaan. Valtio
36585: suorittaa näet palkkauksen muodossa ainoastaan osan virkapaik-
36586: koja seuraavista tuloista. Toinen, melkoinen osa tuloista kanne-
36587: taan sivusaatavina. Kolmannen palkkauslajin muodostavat eräit-
36588: ten virkailijain tullissa kävijäin puolesta laatimista tulli-ilmoitus-
36589: kirjoista ja muista selvityksiä varten tarvittavista toimituskir-
36590: joista näiltä kantamat palkkiot. Kun tullihallituksessa, mikäli mi-
36591: nulle on ilmoitettu, ei toimiteta mitään tarkastusta näitten sivu-
36592: saatavamaksujen kannosta, ovat tullitoimistot monissa paikka-
36593: kunnissa kehittyneet todellisiksi yksityisten nylkemislaitoksiksi,
36594: joissa liikkeenharjoittaja tahi vieläkin enemmän tullissa tilapäi-
36595: sesti kävijä ei saa paljonkaan liikkua, ennenkuin häntä kohtaa
36596: monenlaiset ja yhä uudistuvat maksuvaatimukset.
36597:                                                              173
36598: 2744                Istunto 26 p. lokakuuta 1907·
36599: 
36600: 
36601:      Sama vanhoillisuus, minkä edellä olemme huomanneet tulli-
36602: laitoksen rakenteessa, esiintyy myöskin tullilaitosta koskevassa
36603: lainsäädännössä. Maallemme vieraat Ruotsin-aikuiset tullivero-
36604: lait eli n. s. tullitaksat ovat kyllä saaneet väistyä venäläisten,
36605: meille vieläkin vieraampien tullitariffien tieltä, joista tariffi vuo-
36606: delta 1859 pääasiallisissa osissaan meillä vieläkin on voimassa
36607: 186g vuoden tullitaksan nimellä. Ehkä tähän tulliverolakiin vii-
36608: meksi mainitun vuoden jälkeen on tehty joukko muutoksia ja
36609: uudistuksia, kuvastuvat siinä kumminkin vielä pääasiallisesti
36610: viime vuosisadan keskivälillä vallinneet teollisuus- ja kauppaolot
36611: semmoisina kuin ne esiintyivät Venäjän kauppapolitiikassa.
36612: Periaatteena taksassa on, että teollisuudessa käytettävien raaka-
36613: aineiden tuonnin tulee olla tullivapaan, mutta että samat aineet,
36614: mikäli ne ovat tulleet jonkun valmistuksen alaisiksi, ovat tullimak-
36615: suina veroitettavat. Kun tämä periaate kumminkin esiintyy tak-
36616: sassa johdonmukaisesti myöskin sellaisten tuotteiden ja valmis-
36617: teiden veroittamisessa, joita ei voida maassamme valmistaa ja
36618: joita täällä ainakin osaksi tarvitaan aineksina muitten tavarain
36619: valmistuksessa, vaikuttavat tullimäärät monessa suhteessa ehkäi-
36620: sevästi kotimaiseen tuotantoon. Taksa vilisee tämmöisiä tapauk-
36621: sia, mutta mainitakseni esimerkkejä ovat melkeinpä kaikki ke-
36622: mialliset tuotteet suhteellisesti korkeasti verotetut, vaikka maas-
36623:  samme löytyy ainoastaan muutamia hyvin vaatimattomia teolli-
36624:  suusyrityksiä tällä alalla, mikä seikka m. m. vaikuttaa meidän
36625: melkoiseen nahkateollisuuteen sen, että tämä teollisuuden haara
36626: on pakoitettu valmistuksissaan käyttämään miltei yksinomaan
36627: luonnon tuottamia parkitusaineita ja sen kautta väkisinkin pysyt-
36628: tämään valmistuksensa vanhentuneella, muitten maitten nahka-
36629: tuotteisiin verraten toisarvoisella kehityskannalla. Yhtä epä-
36630: edulliset ovat värjäys- ja maaliaineitten tullit. - Nykyajan teol-
36631: lisuudessa käytettävien koneitten hoitoa varten niin ylen tärkeät
36632: öljy-, rasva- ja kaikenlaiset voiteluaineet ovat myöskin melkoi-
36633:  sesti veroitetut, vaikka niitä meillä ei ensinkään, taikka ainakin
36634: aivan vähäpätöisinä lisäaineina voidaan saada hankituksi. - Sel-
36635:  laisetkin metallien puolivalmisteet ovat taksassa kovasti veroite-
36636: tut, joita maamme vähän kehittyneissä teollisuusoloissa ei ensin-
36637:  kään valmisteta ja voidaan käyttää ainoastaan raaka-aineina. -
36638:  Merkillisinä omituisuuksina mainittakoon vielä, että hienoimmat
36639:  paperilajit ovat kalliin tullin alaisia, mutta että koko joukko niistä
36640:  valmistettuja paperiteoksia ovat tullivapaat, niinkuin myöskin,
36641:  että sitruunamehu on tullivapaa, ehkä sitruuneille on säädetty
36642:  tulli. - Huomattava on myöskin, että epäkohdat tulliveroituk-
36643:  sessa esiintyvät vieläkin enemmän useitten, taksan antamisen jäl-
36644:  keen muuttuneitten valmistustapojen kautta. Monituisten, joka-
36645:  päiväisessä elämässä käytettyjen tarvekatujen suhteen vallitse-
36646:                   Valtiovarain tilasta: valtiomenot.           2745
36647: 
36648: Yat taasen sellaiset tullimääräykset, että, jos jokin esine tuodaan
36649: maahan eri osina, tullimaksut usein nousevat melkoisesti yli ulko-
36650: mailla valmiiksi kokoonpannun esineen tullin. Semmoisia ovat
36651: esim. jalkineet, lastenvaunut ynnä monet muut. Tämän tähden
36652: tällaisten tavarain valmistus pelkästään tulliolojen takia on meillä
36653: useimmiten sula mahdottomuus.
36654:      Tullitaksamme vanhoillisuus, joka viimeisten 50 vuoden ke-
36655: hityksestä ei tiedä niin mitään, olisi kumminkin jossakin määrin
36656: autettavissa senaatin ja tullihallituksen antamien taksaselitys-
36657: ten ja päätösten kautta tullijutuissa sekä järjestelmällisesti joh-
36658: detun käytännön kautta. Tähän ei tullihallintomme kuitenkaan
36659: ole suoraan sanoen pystynyt, eikä sellaista tullihallinnon tilan ja
36660: erittäin siinä puuttuvien ammattitietojen takia ole voitu panna
36661: kysymykseenkään.
36662:      Paitsi tulliverolakeja eli -taksoja kuuluu tullilainsäädäntöön
36663: lavea, ulkomaisten tavarain tuontia, säilytystä, tullikäyttelyä,
36664: edelleen kuljetusta ja jälleenvientiä y. m., maahantuontia ja sieltä
36665: tapahtuvaa vientiä koskeva lainsäädäntö, mihin ohje- ja järjes-
36666: tyssääntöjen muodossa liittyy lukuisia määräyksiä tulliviran-
36667: omaisten virkatehtävien järjestämisestä ja suorittamisesta sekä
36668: virka-asemasta, velvollisuuksista ja oikeuksista.      Koko tämä
36669: monipuolinen ja tärkeä lainsäädäntö perustuu Ruotsinvallan ai-
36670: kuisiin asetuksiin. Näitä on kyllä 18oo-luvun kuluessa pariin
36671: kertaan ulkoasultaan uudistettu ja lisäyksilläkin varustettu. Höy-
36672: ryaluksilla, rautateitse ja postin kautta tapahtuvan liikkeen jär-
36673: jestämiseksi on nim. ollut pakko antaa muutamia pintapuolisia
36674: säännöksiä, mutta huolimatta liikeneuvojen kehityksestä on tulli-
36675: muodot ja niiden käyttämisen helpoittamista tarkoittavat laitok-
36676: set pysytetty melkein entisellään. Mikäli ihka uusia liikennemuoto-
36677:  jakin on syntynyt, kuten tavarain kuljetus rautatietä ja postin
36678: välityksellä, on tyydytty kaikkein välttämättömimpiin väliaikai-
36679: siin toimenpiteisiin, ryhtymättä mihinkään yleisiin tavaraintuontia
36680:  järjestäviin toimenpiteisiin. Kun tähän vielä tulee, että kaikkeen
36681:  tuflikäyttelyyn liittyy monimutkaisten, enimmäkseen kirjallisten
36682:  tullimuotojen täyttäminen, ja että asetuksista kerrassaan puuttuu
36683:  koko joukko nykyisiä liikemuotoja varten tullitoimeen nähden
36684:  välttämättömästi tarpeellisia määräyksiä, joitten täydentäminen
36685:  näin ollen jää tulliviranomaisten harkinnasta ja mielivallasta
36686:  riippuvaksi, voi itsekukin mielessään kuvitella, mihin tukalaan
36687:  asemaan tavarantuoja pelkästään tullimenettelyä varten tehtyjen
36688:  vaatimusten takia voi joutua, ja ettei hän useinkaan voi suoriutua
36689: muuten kuin tullivirkailijoille heidän avustaan maksettavien palk-
36690:  kioitten ja hyvitysten kautta. Mitä vihdoin tulee tullitoimistojen
36691:  sisälliseen työjärjestykseen, on sekin vanhentunut paljotöisine ja
36692:  siitä huolimatta vaillinaisine tilikirjoineen.
36693:                     Istunto 26 p. lokakuuta 1907·
36694: 
36695: 
36696:       Tulliverojen kannon ohella on tullilaitokselle uskottu Suomen
36697:  tullirajojen vartioiminen. Maamme syrjäinen asema ja verrat-
36698:  tain vähäiset kauppasuhteet ulkomaan kanssa ovat kuitenkin vai-
36699:  kuttaneet sen, että tälle tullihallinnon haaralle on omistettu vähän
36700:  huomiota. Ruotsin vallan aikana ei Suomi tietystikään muodos-
36701:  tanut itsenäistä tullialuetta, vaan kuului maa tullioikeudellises-
36702:  sakin suhteessa täydellisesti Ruotsiin, jonka tähden huomataan-
36703:  kin että maan silloisten tulliviranomaisten asiana oli vartioida
36704:  ainoastaan meren rannikkoja ja valtakunnan rajaa Venäjää vas--
36705:  taan. Eron jälkeen Ruotsista muodostui Suomi kyllä omaksi
36706:  tullialueeksi, mutta tänäkin päivänä on maaraja keisarikuntaa
36707:  vastaan Suojärveltä pohjoiseen päin sekä Norjan raja jätetty ai-
36708:  van auki, koskapa sinne ei ole asetettu minkäänlaisia tulliviran-
36709:  ommsm.
36710:       Aina vanhoista ajoista on vartioimistoiminta supistunut pit--
36711:  kin rajoja toimitettaviin tullimiesten tarkastusmatkoihin, mitä
36712:  menettelyä nytkin käytetään kaikkialla. Varsinainen vartio- eli
36713:  n. s. patrullikulku rannikkoja pitkin toimitetaan sitä varten ra-
36714:  kennetuilla höyryaluksilla, jota paitsi useampaan tullikamaripiiriin
36715:  on sijoitettu yhteensä 21 purjealusta piirien rannikkopalvelusta
36716:  varten. Kun näistä patrullipursista runsaasti puolet on vanhuu-
36717:  den puolesta hyljätty ja niiden sijaan vuokrattu tavallisia avo-
36718:  naisia purjeveneitä, eikä purjealukset nykyoloissa enään ollen-
36719:  kaan sovellu rannikkovartioimiseen, saanee huoleti laskea, että
36720:  kustannukset näitten 21 purren miehistöä ja niiden käyttämiä
36721:  aluksia varten ovat minkäänlaisetta hyödyttä aivan turhaan käy-
36722: tetyt. Itsestään ja asian luontoon nähden on myöskin selvää,
36723: että rannikkovartioiminen, joka perustuu pelkästään pitkillä väli-
36724: matkoilla liikkuviin vartiostoihin eli n. s. patrulleeraukseen, niin-
36725: kuin sen terminus technicus kuuluu, ei voi taata paljon minkään-
36726: laista varmuutta, koska salakuljettaja vartioston liikkuessa pit-
36727: kin rajaa paikasta toiseen aina voi hankkia itselleen tilaisuutta
36728:  huomaamatta pujahtaa rajan poikki.           Erehdykseksi ja yleis-
36729: ten varain tuhlaukseksi tulee sentähden arvostella nykyistä jär-
36730: jestelmää, että satoja tuhansia pannaan tullihöyryalusten hank-
36731: kimiseen, mitkä taas vuosittain nielevät toisia satoja tuhansia
36732: kunnossa- ja käytännössäpitokustannuksilla ja miehistöjen palk-
36733: kauksina ilman vähintäkään näkyvää tulosta.
36734:      Olen tässä omistanut huomiota melkeinpä kaikille tullihallin-
36735: non eri aloille, en hakeakseni tilaisuutta moitteeseen, vaan tul-
36736: lakseni vakuutetuksi ja vakuuttaakseni muita siitä, ettei suna
36737: löydy yhtäkään puolta, jonka muuttamattomaksi jättämistä voisi
36738: puolustaa, tahi joka ei kauttaaltaan olisi jo aikoja sitten kerras-
36739: saan vanhentunut ja kiireellisten korjausten tarpeessa. Siitä, mi-
36740: ten tämän ylen tärkeän virkalaitoksen parantaminen ja tyydyt-
36741:                    Valtiovarain tilasta: valtiomenot.            2747
36742: 
36743: tävään kuntoon saattaminen olisi toimitettava, puuttuu minulta
36744: asiantuntemusta. Minusta tuntuu kumminkin siltä, kuin tässä ei
36745: olisi voittamattomia vaikeuksia olemassa. Otaksun näet, että
36746: virkalaitos, joka välittää kansainvälistä tavarainkuljetusta, tulee,
36747: mikäli maamme omituiset tarpeet ja muut olot sallivat, olla jär-
36748: jestetty kansainvälistä liikettä silmälläpitäen. Niinpä tapaamme
36749: melkein kaikkialla ulkomailla uudesta muodostettuja tai muo-
36750: dostuvia tullilaitoksia, jotka muistqttavat toinen toistansa, ja
36751: kaikkialla pyritään mitä suurimpaan yhtäläisyyteen, mikä ilme-
36752: nee ei ainoastaan hallinnon pääpiirteissä, vaan yksityiskohdissa-
36753: kin, kuten tulliilmoituskirjoissa ja kaavakkeissa. Meidän tulisi
36754: kaiketi siis, sihnälläpitäen sivistysmaiden tullihallinnollisia oloja
36755: ja omia suhteitamme, työskennellä siihen suuntaan, että tullilai-
36756: toksemme, sen ohessa kuin se mu~tten saisi kansanomaisemman
36757: leiman, rakenteeltaan liittyisi mahdollisimman läheisesti vastaa-
36758: viin virkalaitoksiin ulkomailla. Uudistustyön ensimäisiä periaat·
36759: teita tulisi olla pyrkimys saada tullilaitos niin järjestetyksi, että
36760:  sen toimistot asetettaisiin ainoastaan maan todellisten liikeolojen
36761:  ja tarpeitten eikä kuten nyt kaupunkikuntien pikkuetujen mu-
36762: kaan. Näin ollen tulisi kyllä joukko pieniä tullikamareita pois-
36763: tetuksi, mutta tämmöisestä toimenpiteestä pelätyt hankaluudet
36764:  saataisiin vältetyiksi suurempiin tuontisatamiin tullikamarien
36765: yhteyteen perustettavien tulliasioimistoim.istojen kautta sekä käyt-
36766: tämällä tullihallinnon hyväksi sitä avusfl{sta, minkä rantateitten
36767:  ja postilaitoksen toimistot voisivat ja olisivat velvolliset tässä
36768: suhteessa jättämään. Jälelläolevat tullitoimistot pitäisi sitävas-
36769:  toin, missä vaan tarve niin vaatisi, varustettaman riittävillä ra-
36770: kennuksilla, tavarasuojilla ja tullausvälineillä; ja niille olisi an-
36771: nettava erinäisiä kauppahallinnollisia tehtäviä, niin että liikkeen
36772: harjoittaj ille tullin sekaantumisesta tavaraliikkeeseen voisi olla
36773: tästä sekaantumisesta johtuvaa häiriötä vastaavaa hyötyä muissa
36774:  suhteissa. Tullivirkailijoissa vieläkin löytyvä virkavaltaisuus
36775: olisi kerrassaan lopetettava, mihin parahiten tepsivänä keinona
36776:  pidän, että virkakunnan palkkansolot järjestetään ajanmukaiselle
36777: kannalle, johon epäilemättä kuuluu kiinteä valtion palkka ja sivu-
36778:  saatavien s~tpista.1ninen siihen määrään, että erityistä korvausta
36779: voi tulla kysymykseen ainoastaan virantoimituksista virkavapaalla
36780:  ajalla. Pitkällisiin ja vaikeasti poistettaviin väärinkäytöksiin
36781: nähden kuuluu myöskin asiaan että tullivirkailijat, ulkomaisten
36782:  esimerkkien mukaan, kielletään, minkäänlaista palkkiota vastaan
36783: av'Hstamasta tullissa kävijöitä tullitoimiston virka-alaan kuuluvissa
36784: asioissa. Tullihallinnon alalla palveleviita on vaadittava sellaista
36785:  erikoisvalmistusta, että se takaa tavarain tullauksen ja muitten
36786:  tullitehtävien asianmukaisen toimituksen, mikä taasen edellyttää,
36787:  että tulliverolainsäädäntö perinpohjin uudistetaan ja että sen vas-
36788:                     Istunto 26 p. lokakuuta If)07.
36789: 
36790: 
36791: taiselle kehittymiselle omistetaan tarpeellista huolta. Tulliasiain
36792: kiireelliseen laatuun nähden on vihdoin katsottava, että järjeste-
36793: tään olot niin, että viivytystä mahdollisimman paljon vältetään ja
36794: että juoksevat asiat päivien eikä kuukausien kuluttua tullihalli-
36795: tukseen ja senaattiin saapumisen jälkeen saadaan ratkaistuiksi.
36796:     Minä voisin vielä vaivata kamaria muutamilla detaljeilla.
36797: mutta en tahdo sitä tehdä (Hyvä! Hyvä!) Minä luulen että
36798: tämä riittää. (Hyvä!) Minä luulen näyttäneeni, että tässä olisi
36799: tarvittu reformeja ja niitä tarvitaan ja minä luulen, että kun val-
36800: tiovarain valiokunta moitti senaattia siitä että se on ryhtynyt sem-
36801: moiseen toimenpiteeseen, joka mahdollisesti voipi vaikuttaa vii-
36802: vyttävästi tai vaikeuttavasti tämän reformin aikaansaamiseen, niin
36803: siihen oli valiokunnalla hyvät syyt.
36804: 
36805:    Ed. Renvall: Minä olen tarkastanut viimeisen puhujan pu-
36806: huessa eduskuntaa ja huomannut, ettei ole ollut ketään, joka olisi
36807: seurannut tuota puhetta. Minä luulen että eduskunta on niin vä-
36808: synyt, ettei se enää tahdo asiain käsittelyä jatkaa, ja sentähden
36809: pyydän tämänkin asian pöydällepanoa. (Hyvä ! Hyvä !) .
36810: 
36811:     Ed. Pohjanpalo: Minä ilolla merkitsen, että valtiovarain-
36812: valiokunta on niin selväpiirteisesti, kuten tässä yksi sen jäsenistä
36813: on tuonut esiin, käsittänyt tämän perin tärkeän asian. Joka
36814: liikemiehenä on ollut tekemisessä meikäläisen tullilaitoksen kanssa,
36815: hänen on täytynyt tulla aivan samaan tulokseen kuin ed. Lager-
36816: Iöf tässä seikkaperäisesti esitti. Tullilaitoksemme kaipaa perin-
36817: pohjaisia korjauksia. Ja jokainen liikemies on vuosikymmeniä
36818: jo ihmetellyt, miks'ei sitä korjata, vaikka siinä yleisesti puu-
36819: toksia nähdään. Minä siis kaikissa suhteissa yhdyn ed. Lager-
36820: Iöfiin.
36821: 
36822:     Ed. Castren: Kannatan ed. Renvallin pöydälle pyyntöä,
36823: joka tarkoittaa sitä, että sekä mietinnön käsiteltävänä oleva että
36824: myöskin vielä käsittelemätön osa pannaan pöydälle. Mutta minä
36825: ulotan ehdotukseni vieläkin kauemmaksi. Ehdotan, että nyt lo-
36826: petettaisiin istunto. N ojaudun siinä kohden työjärjestykseen }a
36827: toivon että saan kannatusta. (Hyvä ! Hyvä !) .
36828: 
36829:    Ed. Runeberg: Jag hade tänkt yttra mig i sak, men då
36830: förslag om bordläggning göres, måste det väl först afgöras.
36831: För min del vill jag icke understöda förslaget om bordläggning.
36832: 
36833:   ~Kun    kaksi puhujaa oli pyytänyt asiata pöydälle, pantiin se
36834: pöydälle ensi istuntoon.
36835:                           Pöydälle panoja.                    2749
36836: 
36837: 
36838:     Anomusehdotus rautatiehallinnossa olevista, maanvil-
36839: jelysammattia rasittavien epäkohtain poistamista kos-
36840: keva rautatievaliokunnan mietintö n:o 1 a pantiin pöy-
36841: dälle ed. Kairamon, Paloheimon ja Castrenin ehdotuk-
36842: sesta ensi tiistain istuntoon.
36843: 
36844:    Muut esityslistalla vielä jäljelläolevat asiat siirrettiin puhe-
36845: miehen ehdotuksesta ensi istuntoon.
36846: 
36847: 
36848: 
36849:     Esitettiin ja pantiin pöydälle ensi istuntoon
36850:      talousvaliokunnan mietintö n:o 4 arm. es. n:o rg joh-
36851: dosta, joka koskee suosiuntaveroa mallasjuomain valmis-
36852: tamisesta.
36853:     Laki- ja talousvaliokunnan mietintö n:o 6 arm. es.
36854: n:o I5 johdosta, joka koskee muutettuja määräyksiä hir-
36855: ven metsästämisestä
36856:      aiheutti seuraavat lausunnot:
36857:     Ed. Kairamo: Siihen nähden, että tämä asia jo ennen on
36858: eduskunnassa saanut aikaan hyvin pitkällisen keskustelun ja koska
36859: on pelättävissä, että se taas uudistuisi - vestigia terrent - , minä
36860: puolestani rohkenen ehdottaa että tämä asia pantaisiin pöydälle
36861: tämän istuntokauden viimeiseen istuntopäivään.
36862: 
36863:     Ed. Castren ja v. Alfthan kannattivat edellisen puhujan
36864: tekemää ehdotusta.
36865:    Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi pantiin mietintö
36866: pöydälle tämän istuntokauden viimeiseksi päiväksi.
36867:      Maatalousvaliokunnan mietintö n:o 4 perustellusta
36868: päiväkysymykseen siirtymisestä ed. S. Vuolijoen tekemän välikysy-
36869: mykseh johdosta, joka koskee Laukon sukutilan lunasta-
36870: mista ja sen maalla asuville vuokraajille luovuttamista,
36871: aiheutti seuraavat puheenvuorot: j
36872:      Ed. Castren ehdotti mietintöä pantavaksi pöydälle ensi is-
36873: tuntoon.
36874:      Ed. Renvall: Kun miljoona-asia on esillä maanantaina, olisi
36875: syytä panna tämä asia, josta luonnollisesti tulee pitkä keskus-
36876: telu, pöydälle ensi tiistain istuntoon.
36877:                    Istunto 26 p. lokakuuta 1907.
36878: 
36879: 
36880:    Ed. Palmen: Minäkin pyytäisin asiata pöydälle ensi tiistain
36881: istuntoon, sillä puhumattakaan esityksestä 20 miljoonan jättä-
36882: misestä Venäjän valtakunnan rahastoon on maanantaina myös-
36883: kin esillä kaikki rautatieasiat.
36884: 
36885:   Ed. Söderholm kannatti viimeksi tehtyä ehdotusta.
36886: 
36887:   Mietintö pantiin pöydälle ensi tiistain istuntoon, sekä
36888: samoin
36889:    anomusvaliokunnan mietintö n:o 10 an. ehd. (n:o 147)
36890: johdosta, joka tarkoittaa sisävesillä kulkevien rannikko-
36891: laivojen päälliköille säädettyjen kelpoisuusehtojen
36892: muuttamista sekä sellaisen kelpoisuuden saavuttami-
36893: seen soveltuvien merimieskoulujen perustamista.
36894:    Anomusvaliokunnan mietintö n:o 11 an. ehd. (n:ris
36895:                              Raittiuden Ystäväin ja
36896: 155, 159) johdosta, joka tarkoittaa
36897: Suomen Opiskelevan Nuorison Raittiusliiton kan-
36898: nattamista vuotuisella apurahalla,
36899:    pantiin pöydälle ensi istuntoon, koska se koski määrära-
36900: hoja ja oli saatava päätetyksi, ennenkuin valtion tulo- ja meno-
36901: arviosta päätetään.
36902: 
36903:     Ed. Oljemarkille myönnettiin äänestyksen jälkeen vapautusta
36904: ensi maanantaiksi ja tiistaiksi.
36905: 
36906: 
36907: lnterpellatsiooni Salmin kihlakuntaan y. m. kuuluvien
36908:                 lampuotitilojen asiassa.
36909:    Senaattori Ignatius oli ilmoittanut vastaavansa ed. :Martikai-
36910: sen tekemään välikysymykseen ensi keskiviikon iltaistunnossa.
36911: 
36912: 
36913:     Seuraava istunto oli oleva ensi maanantaina kello 6 i. p. ja
36914: sen jälkeen oli täysi-istuntoja pidettävä myöskin seuraavana tiis-
36915: taina ja keskiviikkona iltapäivällä, jotta suuri valiokunta voisi
36916: tehdä työtä aamupäivin.
36917: 
36918:    Istunto päättyi kello 3,30 yöllä.
36919:                                        Pöytäkirjan vakuudeksi:
36920:                                            F. W. Kadenius.
36921:                      Palokuntatalon vuokraaminen.                 2751
36922: 
36923: 
36924: 
36925: 
36926:     40. Maanantaina 28 p. lokakunta 1907
36927:                  klo 6 i. p.
36928:   Nimenhuudossa merkittiin poissa oleviksi ed. Hokkanen, Lepistö,
36929: Merinen ja Nuotio.
36930: 
36931:    Ed. Merinen ilmoitettiin sairauden takia olevan poissa tämän
36932: päivän istunnosta.
36933: 
36934: 
36935:                Palokuntatalon vuokraaminen.
36936:     Ennen päiväjärjestykseen siirtymistä ilmoitti Puhemies että,
36937: kun senaatti oli vuokrannut huoneuston eduskunnalle vain täksi
36938: vuodeksi ja jättänyt eduskunnan valtaan määrätä, onko vuokra-
36939: sopimus käsittävä myöskin seuraavia vuosia siksi kun oma eduskunta-
36940: talo saadaan, kansliatoimikunta oli katsonut asiakseen kysymystä
36941: valmistella ja ehdottaa puolestaan, että eduskunta jättäisi sen huo-
36942: leksi tämän vuokrasopimuksen tekemisen ja sen yhteydessä olevat
36943: asiat.
36944: 
36945:    Kansliatoimikunnan ehdotus hyväksyttiin.
36946: 
36947: 
36948:              Lakiehdotus leimasuostunnasta.
36949:    Esitettiin kolmanteen käsittelyyn
36950: 
36951:    suuren valiokunnan mietintö n:o 14 a ann. es. n:o 3 johdosta.
36952: joka koskee leimasuostuntaa.
36953: 
36954:    Puheenvuoroa käytti
36955: 
36956:      Ed. v. Alfthan: L. 0. § 6r stadgar att, därest icke två tredje-
36957: delar utaf landtdagens i omröstningen deltagande ledamöter bifallit
36958: till förökad bevillning, så skall förslaget härom anses förfallet. Nu
36959: torde mången hafva gjort sig frågan, huru denna stämpelbevillnings
36960: öde skulle gestalta sig, om en tredjedel eller mer än en tredjedel utaf
36961: landtdagens medlemmar skulle motsätta sig antagandet af stämpel-
36962: förordningen i den form, densamma vid frågans tidigare behandling
36963: erhållit. För egen del kan jag icke finna annat än att naturligtvis
36964: förslaget om ökad bevillning vore förfallet, om mer än en tredjedel
36965:                      Istunto 28 p. lokakuuta 1907·
36966: 
36967: 
36968: röstat mot detsamma. Men härmed är ingalunda förslaget om stäm-
36969: pelbevillning såsom sådan i sin helhet förfallet, utan återgår ärendet
36970: då till statsutskottet, som eger att framställa nytt förslag i saken.
36971: När detta nya förslag inkommit, så måste det emellertid, enligt
36972: samma paragraf, jämförd med § 57 i L. 0., undergå behandling i tre
36973: läsningar och passera genom stora utskottet, hvilket visserligen blir
36974: ett tidsödande, men eventuelt icke utsiktslöst förfarande. Skulle
36975: emellertid så gå, att en sådan behandling utaf ett nytt förslag icke
36976: skulle medhinnas, så skulle därmed ännu icke hela stämpelförordnin-
36977: gen såsom sådan hafva förfallit, utan skulle väl i så fall komma till
36978: tillämpning Regeringsformens § 46, som stadgar på följande sätt:
36979: •>Riksens Ständers sammankomster vara ej längre än högst tre må-
36980: nader: och på thet ej I..andet med långa Riksdagar må besväradt
36981: varda, som hittills skedt, så kan Kongl. Maj:t vid then tiden Riks-
36982: dagen afkunna, och them hvar til sin ort hem skicka: Och skulle i
36983: sådan händelse ingen ny bevillning vara fastställd, tå förblifve thet
36984: vid then gamla.•> Om de nödvändiga omgångarna beträffande be-
36985: handlingen utaf ett nytt förslag icke skulle utaf landtdagen med-
36986: hinnas, så förblir det, såvidt jag kan förstå Regeringsformens stad-
36987: gande, vid den gamla stämpelförfattningen oförändrad. Då jag icke
36988: nu kunnat komma från de betänkligheter jag tidigare har hyst be-
36989: träffande de svåra rubbningar för särskildt handel, industri och större
36990: jordbruksrörelse, som de utaf landtdagen i andra läsningen antagna
36991: formerna för stämpellagen skulle kunna komma att medföra, så nöd-
36992: gas jag för min del yrka uppå, att landtdagen måtte nu beträffande
36993: lagen rösta nekande.
36994: 
36995:    Vastattavaksi hyväksyttiin seuraava äänestysesitys:
36996: 
36997:     Ken hyväksyy ehdotuksen laiksi leimasuostunnasta vuonna rgo8
36998: sellaisena, kuin se on toisessa käsittelyssä päätetty, vastaa jaa; ken
36999: sitä ei tee, vastaa ei; jos ei vähintään 2/3 annetuista äänistä ole jaa-
37000: ääniä, katsotaan nyt esillä oleva ehdotus perunkirjoituskirjoista
37001: menevistä leimoista rauenneeksi.
37002: 
37003:      Äänestyksessä annettiin r6r jaa- ja 27 ei-ääntä, joten eduskunta
37004: riittävällä enemmistöllä oli hyväksynyt: puheenalaisen lakieh-
37005: dotuksen.
37006:    Edellisen yhteydessä esitettiin käsiteltäväksi valtiovaliokunnan
37007: mietinnön n:o IO siv. IJ oleva ponsi •>että eduskunta leimasuostunnan
37008: tulot vuodelta rgo8 arvioisi 3 miljoonaksi markaksi,>>
37009: 
37010:    ja hyväksyttiin mainittu ponsi keskustelutta.
37011:                                  Kieltolaki.                           2753
37012: ---~------,~~-~~~~
37013: 
37014: 
37015: 
37016: 
37017:   Lakiehdotus alkoholipitoisten aineiden valmistuk-
37018:   sesta, maahan tuonnista, myynnistä, kuljetuksesta
37019:                 ja varastossapidosta.
37020:    Esitettiin suuren valiokunnan mietintö n:o I5 a, joka koskee
37021: ehdotusta laiksi alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta, maahan
37022: tuonnista, myynnistä, kuljetuksesta ja varastossapidosta.
37023: 
37024:     joka keskustelutta hyväksyttiin ja asian toinen käsittely ju-
37025: listettiin pää ttyneeksi.
37026: 
37027: 
37028: Suomen valtiovaroista valtakunnan rahastoon sotilas-
37029:       tarpeisiin suoritettavasta apumaksusta.
37030:     Esitettiin pöydällä ollut valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o I3
37031: arm. e:.ityksen n:o 26 johdosta, joka koskee Suomen valtiovaroista
37032: valtakunnan rahastoon sotilastarpeisiin suoritettavaa apumaksua.
37033: 
37034:    Keskustelu:
37035:     Ed. Estlander: J u mera tiden har lidit, dess mer har det be-
37036:  sannat sig hvad reservantema i särskilda besvärsutskottet vid I<)04-
37037:  I<)05 år!:' landtdag vamade för och befarade, nämligen att i följd af
37038:  de förhållanden, hvarunder landtdagen då var nödsakad att skrida
37039: till afgörande, dess beslut skulle på grund af ett möjligen oförsiktigt
37040:  affattande af ständemas svar i framtiden gifva anledning till anspråk,
37041:  dem landet hvarken ville eller kunde tillmötesgå. Att svarets affatt-
37042: ning då icke utföll i allo tillfredsställande har vid den behandling,
37043:  den nu förevarande nåd. prop. undergått i grundlagsutskottet, sär-
37044: skildt visat sig. En framträdande brist uti landtdagcns svar å pro-
37045: positionen vid I904~-I905 års landtdag synes mig hafva varit den,
37046:  att rättsfrågan då behandlades uti sväfvande ordalag och att särskildt
37047: hvad som yttrades rörande I878 års vämepliktslag var så obestämdt,
37048:  att icke gäma missförstånd kunde förekommas. Därjämte egnades
37049: icke en tillräcklig uppmärksamhet åt det tillvägagående, som hade bort
37050: inslås för att bifall till propositionen skulle fullständigt hafva tillgodo-
37051: sett föreskrifterna för lagstiftningsåtgärden på de områden, som af
37052: beslutet berördes, nämligen värnepliktslagstiftningen och grundlagen.
37053: Vid ärendets behandling år I<)05 var jag i tillfälle att, jämte det jag
37054: motsatte mig behandlingen af propositionen, samtidigt eriura om, att
37055: landtdagen borde tydligt uttala sig rörande I878 års vämepliktslag,
37056: i, den mån densamma af beslutet berördes
37057:  ,~ Jag har nu i reservation till det utlåtande, grundlagsutskottet
37058: enligt landtdagens föreskrift afgifvit, yttrat mig angående de for-
37059: 2754                 Istunto 28 p. lokakuuta H)07·
37060: 
37061: 
37062: mella förutsättningama, under hvilka enligt min tanke ett beslut om
37063: bidrag af nu ifrågavarande art kunde af landtdagen fattas och sär-
37064: skildt också om huruvida nåd prop. nu borde och kunde upptagas
37065: till behandling. J ag vill därför icke här upptaga tiden med att
37066: ytterligare framhålla de skäl jag i reservationen anfört. Det synes
37067: mig att grundlagsutskottet icke tillfylles motiverat sitt påstående.
37068: Särskildt kan det icke enligt rnin tanke bortresonneras, att det före-
37069: slagna bidraget till ryska riksskattkammaren måste betraktas såsom
37070: förknippadt med frågan om ett vederlag för att 1878 års värneplikts-
37071: lag icke för närvarande är i tillämpning. Finska statsmedels använ-
37072: dande till ifrågavarande ändamål kan därför blott ske med ändring
37073: af 1878 års vämepliktslag, och då sådan ändring icke skett, utan
37074: denna lag endast faktiskt är satt ur tillämpning, så kan däraf inga-
37075: lunda, såsom ut<;kottet gör det, härledas, att utgifter för militära
37076: .ändamål kunde beslutas, oberoende af hvad sagda lag innehåller.
37077:  Att, såsom jag uti reservationen utvecklat, propositionen i anledning
37078: af dess emot grundlag stridande utgångspunkt och uppfattning icke
37079:  borde upptagas till saklig behandling, därom har jag emellertid icke
37080: för afsikt att nu väcka förslag, enär denna uppfattning uppenbarligen
37081: icke inom landtdagen allmännare hyllas. Däremot nödgas jag på de
37082: andra grunder jag i min reservation utvecklat, yrka på afslag å den
37083:  nådiga propositionen.
37084:      Utöfver hvad jag haft anledning i reservationen framhålla finner
37085: jag rnig föranlåten att yttra några ord om de förutsättningar, under
37086:  hvilka landtdagens beslut år 1905 fattades, samt om den politiska
37087:  synpunkt, hvarur jag nödgas betrakta frågan för närvarande. Såsom
37088: förutsättningar för landtdagsbeslutet år 1905 har allmänt uppfattats,
37089:  att monarken uti propositionen förklarat sig erkänna landtdagens
37090:  rätt till del i värnepliktslagstiftningen, äfvensom erkänt att denna
37091: lagstiftning skulle slutligen ordnas under landtdagens medvärkan
37092:  uti grundlagsenlig väg. Vidare har såsom en förutsättning för beslutet
37093:  erkänts, att en proposition uti antydda syfte skulle så fort som möj-
37094:  ligt tillställas landtdagen. Hvad beträffar den förra förutsättnin-
37095: gen, så stöder den sig på ordalagen uti manifestet af den 29 mars
37096:  1905 samt prop. tilllandtdagen samma år, hvilken prop. jämväl är
37097:  af sagda datum. Då det uti dessa aktstycken antyddes, att Hans
37098:  Majestät bifallit till Finlands ständers underdåniga framställning
37099:  angående ordnandet af militärväsendet i storfurstendömet, ansågo
37100: sig ständema häraf kunna sluta till existensen af de förutsättningar
37101:  jag nyss antydde. Enligt min tanke kan denna uppfattning svårli-
37102: gen hålla stånd inför en granskning. Uttrycken uti ifrågavarande ma-
37103:  nifest och proposition, som man då stödde sig på, kunna svårligen an-
37104:  ses hafva inneburit mera än hvad ordalagen gifva vid handen, nämligen,
37105:  att Hans Majestät bifallif till inställandet af uppbådet för dåvarande
37106:  år äfvensom bifallit till att 1901 års olagliga vämepliktsförfattning
37107:        Venäjän valtakunnan rahast. sotilastarp. suorit. apumaks.   2755
37108: 
37109: 
37110: tillsvidare skulle inställas. Men något allmänt bifall tili den fram-
37111: ställning ständerna gjorde med afseende å värnepliktsfrågan kan
37112: man icke läsa ur dessa aktstycken. Därtili kommer ännu att äfven
37113: det limiterade bifall, som sålunda å monarkens sida uti berörda akt-
37114: stycken innehålles, var förknippadt med ett förbehåll, nämligen
37115: beträffande frågans slutliga ordnande, i det att med afseende därå
37116: hänvisades tlll den för begränsandet af områdena för rikets allmänna
37117: och den lokala finska lagstiftningen särskildt nedsatta komitens
37118: arbete. Det heter nämligen att, innan denna komite, den s. k. Ta-
37119: gantseffska komiten, hade fullgjort sina arbeten, kunde icke det
37120: slutliga ordnandet af värnepliktsfrågan ega rum. Denna omstän-
37121: dighet visar enligt min tanke uttryckligen på, att monarken förbe-
37122: hållit sig möjlighet, att det slutliga afgörandet rörande den finska
37123: värnepliktslagstiftningen skulle kunna undandragas landtdagen och
37124: förbehållas monarken ensam. Detta visar också, att förutsättnin-
37125: gen för det bidrag, som landtdagen år 1905 ansåg sig kunna gifva
37126: för en kort begränsad tid, nämligen den förutsättning, att detta bi-
37127: drag skulle blifva endast temporärt, icke häller var för handen. Be-
37128: lysande i detta afseende är det utlåtande, som generalguvernören
37129: afgaf rörande förslaget tili prop. vid 1905 års landtdag och hvilket
37130: omtalas å pag. 8 i grundlagsutskottets skrifvelse tili statsutskottet.
37131: Det heter där rörande den Tagentseffska komiten: Innan denna komi-
37132: te slutfört sitt arbete vore det enligt generalguvernörens mening
37133: ovisst, huruvida till den lokala lagstiftningens område komme att
37134: öfverföras några värneplikten rörande frågor. Med anledning häraf
37135: ansåg generalguvernören icke möjligt vara att i prop. till landtdagen
37136: angående vakansafgiften framhålla, på sätt senaten föreslagit, be-
37137: hofvet af militärfrågans ordnande >>under grundlagsenlig medvärkan
37138: af Finlands ständeu Det torde kunna tagas för riktigt, om man
37139: säger, att dessa grunder icke förblifvit obeaktade vid den slutliga
37140: redigeringen af propositionen. Och de aktstycken, hvilka senare till-
37141: kommit och som värkat å denna sak, utesluta icke häller att allt
37142: fortfarande denna uppfattning upprätthålles och ligger till grund
37143: jämväl för · den nu förevarande nådiga propositionen. ~-
37144:      Förutsättningarna för att landtdagen år 1905 gaf sitt bifall till
37145: den då ifrågavarande propositionen förefunnos sålunda i värklighe-
37146: ten icke. Och de förefinnas enligt min tanke ännu mindre nu än
37147: då. Ty de förutsättningar, hvarå ständernas svar byggde, synas
37148: icke hafva vunnit gehör på högsta ort. Ja, det framstår i belysning
37149: af de aktstycken, som grundlagsutskottet varit i tillfälle att genomgå
37150: och i sitt betänkande refererat, såsom tvifvelaktigt, om dessa förut-
37151: sättningar i ständernas svar alls blifvit för monarken framställda.
37152: Detta med afseende jämväl särskildt å rätten att disponera öfver
37153: statsmedlen. Detta kan man sluta bl. a. däraf, att den dåvarande
37154: senaten på ett ofullständigt och, såsom det nu efteråt måste framstå,
37155:                    Istunto 28 p. lokakuuta I907·
37156: 
37157: 
37158: vilseledande sätt framställt för monarken innebörden och betydelsen
37159: samt anledningarna tili att landtdagen delvis biföll till 1905 års pro-
37160: position. Den, som tagit kännedom om senatens uttalande af den
37161: 6 juni 1905 rörande ständernas svar å ifrågavarande proposition,
37162: hvilket utlåtande finnes refereradt å pag. 12 i grundlagsutskottets
37163: betänkande, kan härom bilda sig ett omdöme.
37164:      Utom att man således måste betvifla, huruvida dessa af stän-
37165: derna såsom uttryckliga förutsatta omständigheter blifvit för H. M:t
37166: framställda, så måste man också hafva för ögonen, vid bedömandet
37167: af nuvarande situation, att alltjämt en väsentlig inkongruens är be-
37168: stående mellan de i propositionerna både 1905 och till innevarande
37169: landtdag uppställda fordringarna å ena sidan, och å andra sidan de
37170: förutsättningar och yrkanden, som ständerna i sitt svar år 1905
37171: angåfvo. Medan propositionen utlofvade ett inhiberande af 1901
37172: års författning genom inställandet af uppbåden, och gjorde detta
37173: emot att landtdagen skulle bevilja ett penningevederlag för tre år,
37174: svarade landtdagen med att för ett år bevilja ett dylikt vederlag,
37175: men icke såsom ett vederlag för befrielsen från rgor års olagliga vär-
37176: neplikt, utan emedan landtdagen i beviljandet såg en utväg att få
37177: lag återstäld på . värnepliktens område. Det var sålunda ett slags
37178: vakansafgift för att den gällande värnepliktslagen af år 1878 icke i
37179: enlighet med dess bestämningar fullgjordes. Således innehöll pro-
37180: positionen ett yrkande, och ständernas svar utgjorde ett svar på nå-
37181: gonting helt annat.
37182:      Oafgjorda och otydliga förblefvo härvid också sådana väsentliga
37183: omständigheter, som att propositionen stod på en helt annan bas än
37184: ständernas svar, i ty att propositionen utgick från en helt annan upp-
37185: fattning om ständernas rätt att deltaga uti beslutande om de stats-
37186: medel, som för ändamålet skulle användas. Med andra ord, genom
37187: detta ständernas svar och på det sätt detta veterligen blifvit för mo-
37188: narken framstäldt, hafva icke förutsättningarna för landtdagens
37189: dåvarande beslut kommit tili sin rätt. Icke häller blef då tydligt
37190: klargjordt Finlands värkliga å 1878 års lag grundade skyldighet med
37191: afseende å deltagande i det ryska kejsaredömets försvar. Det synes
37192: mig därför svårt för landtdagen att nu, jag ville säga ånyo, söka
37193: upprätthålla de förutsättningar, som man 1905 trodde sig finna för
37194: den dåvarande öfverenskommelsen, såsom man kallat det, emellan
37195: folk och monark. Ett bifall till propositionen nu synes mig icke
37196: vara egnadt annat än att förlänga det farliga missförhållande, som
37197:  alltj ämt i denna fråga består. Och att proposition om ett slutligt
37198: ordnande af värnepliktsfrågan för närvarande icke föreligger, och att
37199: det sålunda icke förefinnes någon utsikt att inom en öfverskådlig tid
37200: få undanrödjade de djupt ingripande oegentligheter, de i strid med
37201: lag bestående förhållanden, som nu äro rådande, också detta synes
37202: mig häntyda på, att landtdagen nu saknar erforderlig visshet om att
37203:        Venäjän valtakunnan rahast. sotilastarp. suorit. apumaks.     2757
37204: 
37205: 
37206: dess grundlagsenliga rättigheter, hvad denna fråga beträffar, erkän-
37207: nas och att dess medvärkan enligt grundlag komme att äskas för
37208: frågans slutliga lösning. Ett bifall under sådana förhållanden synes
37209: mig därför lätteligen få karaktären af ett godkännande af de principer,
37210: å hvilka propositionen bygger. Och man skulle af ett bifall kunna
37211: draga jämväl den slutsatsen, att Finland afstode från fordran på en
37212: egen värneplikt enligt de konstitutionella och nationella grundsatser,
37213: som r878 års värnepliktslag innehåller.
37214:     Under sådana förhållanden kan jag icke erkänna att det för när-
37215: varande förelåge en förbindelse för landtdagen att bifalla tili proposi-
37216: tionens syfte, och vill jag därför sluta med att, under åberopande
37217: jämväl af hvad jag i min reservation yttrat, yrka på afslag å den
37218: nådiga propositionen.
37219: 
37220:     Ed. Näs: I det väsentligaste förenar jag mig med den · före-
37221: gående ärade talaren, men ville jag därutöfver tiliägga, att jag finner
37222: mig synnerligen tilitalad, af hvad som är sagdt i den första reservatio-
37223: nen angående omgestaltning af vårt militärväsende. Finland be-
37224: höfver enligt mitt förmenande icke någon stående, kostsam arme tili
37225: försvar mot yttre makter. Med Ryssland hafva vi varit förenade i
37226: nära ett sekel och under hela denna tid stå tt under dess mäktiga
37227: skydd, och det är med detta land, som vi nu hafva att på grundlags-
37228: enlig väg uppgöra våra mellanhafvanden. Icke häller tror jag, att
37229: vårt land med sina jämförelsevis små resurser skulle komma att be-
37230: traktas såsom någon läckerbit för andra makter och därför af dem
37231: ockuperas. Den enda tilifredsställelse, som man möjligen kunde
37232: påräkna af att hafva stående trupper hos oss, vore den, att af dessa
37233: hafva skaffat sig en med förlof sagdt tärnligen duktig, men dyrbar
37234: landsprydnad. Ett ordnadt milisväsende i och för upprätthållandet
37235: af den inre ordningen i landet synes mig vara det lämpligaste och på
37236: samma gång det biliigaste att få tili stånd. Det skulle otvifvelaktigt
37237: komma att framstå såsom en glanspunkt på världshistoriens blad,
37238: om Finlands enkammare, den första i värklig folkmening samman-
37239:  satta representation, skulle genom afböjande af anslag för militära
37240: ändamål sålunda understöda de ideella sträfvanden, som alltmer och
37241: mer högljudt af folken öfverallt i den civiliserade världen gjort sig
37242:  förnimbara. Kärlekens läror hafva predikats för folken i årtusenden,
37243:  och likväl har det råa våldet och barbarismen icke allena<;;t fortbestått
37244: såsom under hednatiden, utan i förvånansvärd omfattning också i
37245: vår tid utvecldat sig ur den lumpna tanken om krigens nödvändighet.
37246:  Liksom de uppkomna individuella tvisterna kunna slitas genom
37247:  ransakning och dom, kunna också folkliga mellanhafvanden få en
37248:  lösning. Skulle de medel, som man nu slösar på militarismen, an-
37249:  vändas tili prodttktiva ändamål, så skulle världen se helt annor-
37250:  lunda ut.
37251:                       Istunto 28 p. lokakuuta 1907·
37252: 
37253: 
37254:      Ed. Renvall: Viime istunnossa, jossa tämä asia oli esillä, lau-
37255: sumani sanat pakottavat minua nytkin esiintymään. Samalla ta-
37256:  valla kuin silloinkin arvostelen minä tätä asiaa momenttina sen risti-
37257:  riidan ratkaisemisessa, jonka IyOI vuoden laittoman asetuksen so-
37258: velluttamisyritykset saivat aikaan. Tällainen katsantokanta on
37259:  mielestäni täysin sopusoinnussa todellisen asiaintilan ja tosiolojen
37260: kanssa, enkä voi ymmärtää, että tätä asiaa voitaisiin muulla tavalla
37261: selittää, ilman että silloin tosiasiat jollain tavalla väännettäisiin
37262: kieroon.
37263:      On kyllä sanottu, että tällainen ristiriidan sovittaminen hallitsijan
37264:  ja kansan välillä ei ole mahdollinen. Mutta minä rohkenen kuiten-
37265: kin tässäkin kohden olla toista mieltä. Minä en voi olla huomioon
37266:  ottamatta, että meidän valtiomuotomme juuret, ja vielä voimassa-
37267: olevissa kohdissaankin, ulottuvat aina Maalain kuninkaankaareen asti
37268:  ja että meidän valtiomuotomme tulkitseminen on riippuva ainoastaan
37269: vuosisatoihin mahtuvain virtausten ja käsitystapojen arvostelemi-
37270: sesta. Ja kun tarkastaa Ruot!'Oin- Suomen valtiopäiväin kehitystä
37271: ja niitä alkumuodostuksia, joista se lopullisesti rakentui, niin luulen
37272: minä niistä voitavan löytää jotenkin pitkälle meneviä ja selviä todis-
37273: tuksia siitä, että kansan ja hallitsijan välillä voi syntyä ristiriitojen
37274: sovittelemisia tavalla, joka on hyvin läheistä sukua nyt olemassa-
37275: olevan ristiriidan kanssa.
37276:      Minä en tahdo tässä yksityiskohtia luetella. Tahdon ainoastaan
37277: huomauttaa, että tällaisia sovitteluja ja tällaisia toiselta puolelta
37278: kansan eduskuntansa kautta ja toiselta puolen hallitsijan välisten
37279: ristiriitojen järjestelyjä on tapahtunut niinkin laajalle ulottuvina
37280: kuin hallitsijain vallasta syöksemiseen ja uusien hallitsijasukujen
37281: asettamiseen valtaistuimelle. Ylimalkaan onkin tällainen käsitys
37282: ristiriidasta ja sovittelusta hallitsijan ja eduskunnan välillä minun
37283: ymmärtääkseni täydellisesti sopusoinnussa sen dualistisen hallitus-
37284: muodon kanssa, jonka suojassa me yhä elämme ja joka on saanut
37285: ilmauksensa myös nykyään voimassaolevissa perustuslaeissa, esim.
37286: hallitusmuodon vahvistuksessa, ja joka asettaa valtapiirin eduskun-
37287: nalle ja toisen valtapiirin hallitsijalle ja näitä valtapiirejä järjestä-
37288: mään suvereenisen lain. Kun lisäksi ottaa huomioon, että sen jäl-
37289: keen kun Suomi erityisenä valtiona on yhdistetty Venäjään, Suomen
37290: suuriruhtinas samalla myös itsessään kantaa koko valtakunnan hal-
37291: litsijavallan ja hallitsijaedesvastuun, niin ymmärtää helpostikin,
37292: että ristiriitaa voi syntyä ja että hänen molemmat hallitsijavelvolli-
37293: suutensa voivat toisinaan johtaa tekoihin ja tapauksiin, joita me
37294: emme voi oikeiksi tunnustaa, ja jotka ovat omiaan saamaan aikaan
37295: ristiriitoja. Tällainen ristiriita on minun ymmärtääkseni sekin,
37296: jonka lopputilejä me nyt tänne olemme kutsutut lopullisesti järjes-
37297: tämään.
37298:      Perustuslakivaliokunta antaa meille valtiovarainvaliokunnan
37299:         Venäjän valtakunnan rahast. sotilastarp. suorit. apumaks.    2759
37300: 
37301: 
37302: mietintöön liittämässä lausunnossaan seikkaperäisen, virallisiin asia-
37303: kirjoihin perustuvan kertomuksen siitä, millä tavalla tätä ristiriitaa
37304: on koetettu sovittaa ja saada päättymään. Se selittää meille, miten
37305: ovat syntyneet ne sovinnonehdot, joista arm. esitys on ilmaus ja
37306: joille se on rakennettu. Pyydän saada tätä asiaa valaista yksityir;-
37307: kohtaisemmin, varsinkin sentähden, että minun mielipiteeni, kuten
37308: jo viime kerralla huomautin, perustuu näiden sovittelujen oikeaan
37309: ymmärtämiseen, ja varsinkin sentähden että, mikäli minä voin kä-
37310: sittää, se esitys näistä sovitteluista, jonka eräs toinen eduskunnan
37311: jäsen viimein antoi, ei ole virallisten asiakirjain kanssa yhtäpitävä.
37312:     Suuri anomus, päätetty uudenvuoden aattona I904, sisälsi pyyn-
37313: nön hallitsijalle palauttamaan laillisuuden ja varsinkin mitä sotilas-
37314: asiaan tulee ehdottamaan valtiosäädyille niitä toimenpiteitä, jotka
37315: ristiriidan ratkaisemiseksi olivat välttämättömät, mutta joihinka
37316: ei voitu ilman valtiosäätyjen myötävaikutusta ryhtyä. Tähän sää-
37317: tyjen sovintopyyntöön vastasi hallitsija armollisella esityksellä 29
37318: p:ltä maaliskuuta seuraavana vuonna ja samana päivänä päivätyllä
37319: armollisella julistuskirjalla. Tämän julistuskirjan kautta lakkau-
37320: tettiin laittomat kutsunnat ja ilmoitettiin samalla sekä julistuskir-
37321: jassa että myöskin samalta päivältä olevassa armollisessa esityk-
37322: sessä, että hallitsija oli peruuttanut nämä kutsunnat sitä vastaan,
37323: että Suomen valtiovaroista Venäjän valtakunnan rahastoon siirret-
37324: täisiin 30 miljoonaa, 10 miljoonaa vuodessa, eli, niinkuin sanat kuulu-
37325: vat >>ollen samalla Suomen valtiovaroista tammikuun 1 p:stä 1905--
37326: 1907 loppuun suoritettava vuotuinen apulisä sotilastarpeiksi.'>
37327:     Esityksessä lausuttiin, että maan varoihin nähden oli katsottu
37328: kohtuulliseksi määrätä tämän apulisän suuruus IO miljoonaksi mar-
37329: kaksi, jonka suorittamiseksi olisi sotilasrahastoon vuotuisten tulojen
37330: 1,200,000 markan lisäksi vuosien 1905, 1906 ja 1907 kuluessa valtio-
37331: rahastosta sotilasrahastoon sanottua tarkoitusta varten vuosittain
37332: siirrettävä 7,ooo,ooo markkaa. Puuttuvan määrän hankkimiseen
37333: varainhoitokautena 1905-1907 ehdotti Keisarillinen Majesteetti
37334: valtiosäädyille, että Suomen Pankin voittovaroista osoitettaisiin
37335: r,8oo,ooo mk vuodessa.
37336:     On syytä tarkastaa, millä tavalla tämä esitys on syntynyt.
37337:     Me huomaamme, että siinä on kolme asiaa. Ensiksi siinä on suo-
37338: ritettava sotakorvaukseksi määrätty 1o,ooo,ooo mk. Toiseksi
37339: on siinä tämä 10 miljoonaa jaettu kahteen erityiseen erään: 7,oo,ooo
37340: markkaa ilmoitetaan siirrettäväksi valtionrahastosta sotilasrahas-
37341: toon ja 1,8oo,ooo jätetään säätyjen osoitettavaksi Suomen Pankin
37342: voittovaroista. Ja kolmanneksi on siinä ~itten tämä kolmivuotinen
37343: aikamääräys.
37344:     Se arvoisa eduskunnan jäsen, joka viime kerralla antoi jonkin-
37345: laisen historiallisen kuvauksen tämän asiakirjan synnystä, koetti
37346: osoittaa, että esitys oli, niinkuin sanat kuuluivat, >>täydellisesti suo-
37347:                                                                174
37348:                      Istunto 28 p. lokakuuta 1907·
37349: 
37350: 
37351: malaiselta taholta lähteneen tarjouksen mukainen.•> Kun näitä sa-
37352: noja tutkimme virallisten asiakirjain valossa, niin täytyy meidän
37353: tunnustaa, että ne sisältävät totuuden siinä, että tämä esitys oli täy-
37354: desti sopusoinnussa suomalaiselta taholta tehdyn tarjouksen kanssa,
37355: mutta kiellettävä on, että tämä lause soveltuu niihin neuvotteluihin,
37356: joita silloinen puhuja tarkoitti. Ed. Danielson-Kaimari lausui itse-
37357: kin puheessaan, että sekä aikamääräystä että myös sitä kohtaa siinä
37358: arm. esityksessä, joka koski näiden osotettavien varojen jakoa kahtia,
37359: ei löytynyt siinä sovintotarjouksessa, joka tehtiin muutamien perus-
37360: tuslailliseen puolueeseen kuuluvien etevien valtiopäivämiesten puo-
37361: lelta. Se kirje, johonka ed. Danielson-Kaimari sekä puheenaole-
37362: vassa lausunnossaan että sittemmin hänen ynnä muutamien muitten
37363: perustuslakivaliokunnan jäsenten allekirjoittamassa vastalauseessa
37364: vetoaa, on 19 päivältä tammikuuta 1905 ja siinä ehdotetaan keisa-
37365: rillista käskykirjettä, joka määräisi joko, että rgor vuoden sotilas-
37366: asetuksen kaikkinainen sovelluttaminen tai ainakin vuonna IQOS
37367: toimitettava asevelvollisten kutsunta on viipymättä lakkautett~va
37368: ja kaartinpataljoona täydennettävä vapaaehtoisilla ja samaan
37369:  aikaan keisarillista esitystä valtiopäiville ro miljoonan markan suu-
37370:  ruisen vuotuisen rahamaksun väliaikaisesta suorittamisesta, siksi
37371: kuin sotilaskysymys tulee valtiosäätyjen myötävaikutuksella lo-
37372: pullisesti j ärjestetyksi.
37373:      Verratkaamme tämän kirjeen sisältöön ja äsken toistamiini sa-
37374:  noihin virallisia asiakirjoja.
37375:      Noin kuukautta myöhemmin kuin tämä kirje on päivätty eli
37376: helmikuun 17 päivänä antoi silloinen senaatti lausuntonsa valtiosää-
37377:  tyjen suostuntamenoarviota koskevasta esityksestä. Siinä silloinen
37378: senaatti ehdotti ensiksikin, että rgor vuoden laiton asevelvollisuus-
37379:  laki olisi sovellutettava ainoastaan kaartinpataljoonan täydentä-
37380:  miseksi; z:ksi että kunnes asevelvollisnusasia valtiosäätyjen myötä-
37381:  vaikutuksella olisi ratkaistu, vuosittain olisi suoritettava valtakun-
37382:  nan rahastoon vakanssimaksua määrätty rahamäärä, jonka suuruus
37383:  maan varoihin katsoen senaatin mielestä oli vahvistettava 9 miljoo-
37384:  naksi markaksi vuodessa. Kaartinpataljoona laskettiin silloin mak-
37385:  savan I miljoona markkaa ja 9 miljoonaa oli suoritettava sen yli,
37386:  niin että siinä meillä ovat nuo ro miljoonaa, jotka sitten tulivat ruh-
37387:  tinas Obolenskin määräyksen mukaan esitykseenkin. (Sivumen-
37388:  nen tahdon tässä huomauttaa, että kun ed. Aug. Hjelt viime kerralla
37389:  tätä asiaa käsiteltäessä lausui, että senaatin ehdottarua määrä oli
37390:  6---J miljoonaa markkaa, hän ei puhunut totta.) 3:ksi sisälsi silloisen
37391:  senaatin lausunto seuraavat sanat: •>Mutta kun nämät tulot, kun ensin
37392:  vähennetään rahastosta suorastaan maksettavat menot, mitkä nou-
37393:  sevat I miljoonaan markkaan, siihen luettuina kustannukset kaartin-
37394:  pataljoonan ylläpidosta, nousivat ainoastaan r,8oo,ooo markkaan
37395:  vuodessa, niin olisi puheena olevaa tarkoitusta varten valtiorahastosta
37396:  sotilasrahastoon vuosittain siirrettävä 6 miljoonaa markkaa. Sen
37397:         Venäjän valtakunnan rahast. sotilastarp. suorit. apumaks.       2761
37398: 
37399: 
37400: lisäksi tarpeelliset varat, mitkä tekevät 1,2oo,ooo markkaa vuodessa,
37401: voitaisiin esittää valtiosäädyille osotettavaksi Suomen Pankin voitto-
37402: varoista.>> Ja kun käännämme perustuslakivaliokunnan lausunnon
37403: lehden, niin luemme esitysehdotuksesta seuraavan kohdan, joka
37404: sisältyy, niinkuin sanottu, silloisen senaatin esitysehdotukseen: >>Kun
37405: sotilasrahaston käytettävissä olevat tulot, jotka, kun rahaston menot
37406: vähennetään sen tuloista, nousevat noin 1,8oo,ooo markkaan vuo-
37407: dessa, eivät riitä tämän menon suorittamiseen, niin on Keisarillisen
37408: Majesteetin armollinen aikomus siirrättääkunakin vuosista 1905, 1906,
37409: 1907 valtiorahastosta sotilasrahastoon sanottua tarkoitusta varten
37410: 6 miljoonaa markkaa ja on Keisarillinen Majesteetti tahtonut täten
37411: ehdottaa, että valtiosäädyt Suomen Pankin voittovaroista osoittai-
37412: vat sen rahamäärän, suuruudeltaan 1 ,Soo,ooo markkaa vuodessa,
37413: joka tämän lisäksi tarvitaan ylläesitetyn menon suorittamiseen va-
37414:  rainhoitokautena 1905-1907.
37415:      Ne arvoisat edustajat, jotka tahtovat näitä asiakirjoja tosioloihin
37416:  verrata, huomaavat että tässä silloisen senaatin ehdotuksessa löytyy
37417:  juuri se, minkä ed. Danielson-Kalman luuli löytävänsä puheena ole-
37418:  vasta yksityisestä kirjeestä, ja se löytyy tässä paljon täydellisem-
37419:  pänä.
37420:      Voidaan tähän sanoa, että miljoonatarjous silloisen senaatin puo-
37421: lelta tapahtui sentähden, että tällaiselle rahavastikkeen tielle oli
37422:  astuttu perustuslailliselta taholta. En ole katsonut asiakseni ottaa
37423: lähemmin selvää siitä, missä ensin on syntynyt ajatus saada asevel-
37424:  vollisuuskonfliktimme järjestetyksi rahavastikkeen kautta, mutta
37425:  varmaa on, että tämä ajatus silloin oli hyvinkin lähellä ehkä jokaisen-
37426:  kin mielessä, useain valtiopäiväryhmäin mielessä. Ainakin on var-
37427:  maa, että tämä perustuslailliselta taholta tehty sovinnon tarjous jo
37428: silloin oli senaatin tiedossa. Minä tiedän, että ainakin yksi silloisen
37429:  senaatin jäsen oli tietoinen tästä neuvottelusta. Hän itse oli kut-
37430:  sumassa neuvotteluun osaa ottavia Pietariin. (Ja tässä yhteydessä
37431:  saan taaskin huomauttaa, että ed. August Hjeltin lausunto siinäkin
37432:  on väärä, kun hän sanoi, että perustuslailliselta taholta tapahtuneet
37433:  sovittelut tapahtuivat >>suurimmassa salaisuudessa kotimaisen halli-
37434:  tuksen selän takana.>>) Miljoonatarjous olkoon siten syntyisin sieltä
37435:  tai täältä, se on pienempi asia, mutta se, mikä käy esille puheena ole-
37436:  vasta asiakirjantarkastuksesta, on, että silloinen senaatti ehdotti
37437:  miljoonavakanssiveroa suoritettavaksi siihen saakka, että sotilas-
37438:  asia tulisi laillisella tavalla järjestetyksi, ja että se silloisen ehdotuk-
37439:  sensa rajoitti kolmivuotiseen rahainhoitokauteen, ja toiseksi, että
37440:  1904-1905 v:n valtiopäiville annetun esityksen valtiosäätyjen ra-
37441:  hanmyöntämisoikeutta rajoittava kohta löytyi jo silloisen senaatin
37442:  ehdotuksessa. Tämä senaatin esitysehdotus muuttui kuitenkin
37443:  jos.sakin määrin sen kautta, että kenraalikuvernööri ruhtinas Obo-
37444:  lenski ei arvellut olevan sopivata ylläpitää kallista kutsuntalaitosta
37445:                       Istunto 28 p. lokakuuta 1907·
37446: 
37447: 
37448: yksinomaan kaartinpataljoonan täydentämiseksi ja että hän sen-
37449: tähden tekikin sen muutoksen siihen, että tämä sotilasvero korotet-
37450: tiin 9:sta 10 miljoonaan. Koko tämä miljoonatarjous on siten sellai-
37451: sena, kuin se esityksessä ilmenee, kokonaan sopusoinnussa silloisen
37452: senaatin kannan ja esityksen kanssa.
37453:      Olkoon tässä yhteydessä sanottu, että Suomen silloinen kenraali-
37454: kuvernööri näkyi paremmin käsittävän ja ymmärtävän maassa val-
37455: litsevan mielialan kuin se hallitus, joka silloin oli maatamme johta-
37456: massa. Sillä se, joka silloin oli mukana, tiesi hyvinkin, että Suomen
37457: valtiosäädyt eivät koskaan olisi suostuneet siihen, että 1901 vuoden
37458: asevelvollisuusasetus olisi tehty lailliseksi säätyjen myötävaikutuk-
37459: sella, vaikkapa koskien vain kaartinpataljoonan täydentämistä.
37460: Ja se tiesi myöskin aivan hyvin, miten tosioloihin perustumaton oli
37461: se senaatin lausunto, jonka senaatti antoi 4 päivänä maaliskuuta
37462: 1905 ja joka löytyy perustuslakivaliokunnan lausunnossa sivulla
37463: 6-7 ja joka päättyi lausunnolla siitä, että senaatti luulee voivansa
37464: vakuuttaa, että kutsunnat voisivat tapahtua ilman häiriöitä, jos
37465: saataisiin aikaan suomalainen sotaväki, joka nimeksi olisi suomalai-
37466: nen, mutta suureksi osaksi kuitenkin venäläinen, jossa yhdessä syn-
37467: typeräisten suomalaisten kanssa myöskin olisi Suomessa asuvia venä-
37468: läisiä, joka ainoastaan rauhanaikana olisi sijoitettu Suomeen, jossa
37469: ainoastaan joukkojen välittömän päällystön tulisi osata suomenkieltä
37470: ja jonka ainoastaan taloudenhoito olisi suomalaisille viranomaisille
37471: uskottu. On varma, että tällainen ehdotus ei olisi voittanut mitään
37472: suosiota eikä kannatusta sen mielipiteen keskuudessa, joka silloin
37473: ylläpiti laillista vastarintaa Suomessa.
37474:      Jos siis näennäisesti ed. Danielson-Kalmarilla oli oikein, kun hän
37475: lausui, että >>se väliaikainen järjestely, joka valtiosäätyjen ja hallitsi-
37476: jan päätöksen kautta tuli toimeen vuonna 1905, oli sellainen, kuin
37477: herra Mechelinin kirjeessä oli ehdotettu,>> niin on täysin totuuden
37478: mukainen se tosiasia, että 1905 vuoden esitys oli juuri sellainen, kuin
37479: silloinen senaatti sen tahtoi.
37480:      Silloisen senaatin turmiollinen vaikutus tällä alalla jatkui tämän-
37481: kin jälkeen. Valtiosäädyt oliv-at suostuneet miljoonien maksamiseen,
37482: mutta ne olivat korjanneet sen epäperustuslaillisen valtiosäätyjen
37483: vallan rajoittamisen, minkä silloisen senaatin ehdotuksen kanssa
37484: yhtäpitävä esitys sisälsi, ja ne olivat julkilausuneet ja julkituoneet
37485: ne edellytykset, joittenka nojalla suostumus heidän puoleltaan oli
37486: mahdollinen. V altiosäädyt olivat hyväksyen maksun suorittamisen
37487: vuodeksi tehneet vastatarjouksen ristiriidan ratkaisemiseksi, tuoden
37488: esille myöntämisensä edellytyksenä muutamia seikkoja, joita ne
37489: vaativat hallituksen tunnustamaan. Valtiosäädyt vaativat sotilas-
37490: asian pikaista järjestelyä ja ratkaisua sekä valtiosäätyjen perustus-
37491: laillisen oikeuden tunnustamista tälläkin alalla.
37492:      Kun nyt esillä oleva esitys viime kuussa jaettiin eduskunnalle,
37493:         Venäjän valtakunnan rahast. sotilastarp. suorit. apumaks.      2763
37494: 
37495: 
37496:  niin herätti se ainakin minussa mieliharmia sentakia, että se sisälsi
37497:  ehdotuksia, jotka olivat kylläkin täysin sopusoinnussa vuonna 1903
37498:  valtiosäädyille jätetyn esityksen kanssa, mutta jossa ei sanallakaan
37499:  sanottu, millä kannalla h!lllitsija oli niihin edellytyksiin nähden,
37500:   joita valtiosäädyt vuonna 1905 olivat esittäneet hyväksymisensä
37501:   ehtoina ja edellytyksinä; ei siinä ollut sanaakaan siitä, mitä oli tehty
37502:  sotilasasian järjestämiseksi, millä tavalla tämä asia aijottiin järjestää,
37503:   ja aijottiinko siinä tunnustaa eduskunnalle koko se valta, se oikeus,
37504:   mikä sillä perustuslakien mukaan on. Olipa siinä vielä sekin pyy-
37505:   dettyjen varojen kahtiajako, jota valtiosäädyt vuonna 1905 olivat
37506:   paheksuneet.
37507:       Tämä outo asia selviää kuitenkin jossain määrin, kun tarkastamme
37508:  sitä virallisten asiakirjain sarjaa, joka käsittää ajan valtiosäätyjen
37509:   miljoonamyöntämisen jälkeen.
37510:       Mikäli näistä käy ilmi, niin on jotenkin varma, että hallitsija
37511:   6 p:nä heinäkuuta 1905 vahvistaessaan valtiosäätyjen päätöksen
37512:   asiassa ei ollut saanut ainakaan mitään virallista tietoa valtiosääty-
37513: . jen vastauksen todellisesta sisällyksestä. Silloinen senaatti antoi
37514:  nim. lausuntonsa valtiosäätyjen vastauksesta miljoona-asiassa
37515:   samassa kirjelmässä, missä senaatti lausui mielipiteensä valtiosää-
37516:   tyjen muista tulo- ja menoarvion järjestämistä koskevista päätök-
37517:   sistä. Käyttäen hyväkseen sitä, että valtiosäädyt olivat myöntä-
37518:   neet kaikki suostunnat vain yhdeksi vuodeksi, peitti silloinen se-
37519:   naatti valtiosäätyjen vastauksen kansakouluja, pelikortteja, mallas-
37520:   veroa j. n. e. koskevain suostuntain joukkoon eikä sanonut sanaakaan
37521:   niistä tärkeistä perustuslaillisista seikoista, joilla valtiosäädyt olivat
37522:   mielipiteensä perustelleet ja joille koko heidän kantansa oli raken-
37523:   nettu. Senaatin lausunto ei edes koskenut sitäkään perustuslailli-
37524:  sesti niin tärkeää kohtaa, jossa valtiosäänyt puolustivat Suomen
37525:   kansan eduskunnan finanssioikeutta. Se kuului vain - minä pyy-
37526:   dän arvoisia edustajia seuraamaan perustuslakivaliokunnan lausun-
37527:   toa sivulla 12 - : >>Edelleen ovat Valtiosäädyt Teidän Keisarillisen
37528:   Majesteettinne asiassa antaman armollisen esityksen johdosta suos-
37529:  tunut siihen, että vuodelta 1905 sen siirron tapahduttua valtion ra-
37530:   hastosta sotilasrahastoon, josta Teidän Keisarillinen Majesteettinne
37531:  Dn suvainnut antaa armollisen käskyn, käytettävissä olevat- varat
37532:   suoritettaisiin valtakunnanrahastoon sekä että se määrä, joka tätä
37533:  paitsi tarvitaan, jotta siirto nuosisi IO miljoonaan markkaan, osotet-
37534:   taisiin suostuotarahaston varoista, ei kuitenkaan enempää kuin
37535:   r,6oo,ooo mk.>> Silloinen senaatti kyllä alamaisuudessa puoltaa
37536:   armollista vahvistusta valtiosäätyjen päätökselle, mutta mitä mer-
37537:   kitystä sillä oli, kun ei hallitukselle esitetty päätöksen ydintä? Kun
37538:   ruhtinas Obolenski tarttui samaan menettelyyn ja lausunnossaan
37539:   teki päänumeron raha-asiain järjestämisestä vaan yhdeksi vuodeksi,
37540:   pahoitellen tätä asiaa ja siten kokonaan hänkin salaten ratkaisevan
37541:                       Istunto 28 p. lokakuuta If)07.
37542: ---------------------
37543: ristiriidan periaatteellisen puolen, niin olivat Suomen valtiosäädyt
37544: saaneet puhua tuuleen. Sillä tuskinpa voimme olettaa, että Suomen
37545: silloinen ministerivaltiosihteeri Linder, joka seisoi silloista senaattia
37546: niin lähellä, olisi hänkään noudattanut toista menettelyä lopullisessa
37547: esittelyssään.
37548:      Suomen laillinen eduskunta oli kokoontunut saamaan aikaan
37549: sovinnon hallituksen kanssa sillä alalla, jolla tuhova ristiriita oli syn-
37550: nyttänyt mitä suurinta ja laajalle ulottuvaa sekasortoa. Se oli pun-
37551: ninnut, se oli päättänyt, se oli sanansa valinnut, se luuli saavansa
37552: äänensä hallitsijan kuuluviin; olihan Suomen kansa niin kauvan ollut
37553: eroitettuna suoranaisesta yhteydestä hallitsijansa kanssa. Mutta
37554: Suomen laillinen eduskunta ei sekään saanut ääntänsä niin pitkälle
37555: kuuluviin kuin hallitsijaan asti. Kotimainen virkavalta, joka näh-
37556: tävästi luuli paremmin kuin kansaneduskunta ymmärtävänsä maan
37557: parasta, hallitus, joka koko olemassaolonsa aikana oli täydellisessä
37558: ristiriidassa kansan oikeustajunnan kanssa, se painoi alas eduskunnan
37559: äänen, piilotti sen pelokkaasti arkistoonsa, riisti siltä kaiken ponnen
37560: ja sisällyksen ja esitti sen hallitukselle sisällyksettömänä, verettö-
37561: mänä ja kokonaan harhaan vievänä. Millä nimellä tällaista surullista
37562: tosiasiaa on nimitettävä, sen jätän sanomatta. Vasta kauvan sen-
37563:  jälkeen, kun marraskuun järjestelmän muutos oli tapahtunut, kun
37564: nykyinen senaatti jo oli ollut toimessaan puoli vuotta, tuli Suomen
37565: hallitus virallisten asiakirjain mukaan tilaisuuteen esittämään Suo-
37566:  men valtiosäätyjen todellisen kannan.
37567:      Melkein vuosi senjälkeen kuin Valtiosäätyjen vastaus oli annettu,
37568:  herätti nykyinen kenraalikuvernööri uudestaan kysymyksen tästä
37569:  miljoona-asiasta. Ja omituista on, että kenraalikuvernööri asettuu
37570:  samalle kannalle kuin arm. esitys 29 p:ltä maaliaskuuta 1905. Koti-
37571:  mainen hallitus, nykyinen senaatti, taas asettuu samalle kannalle
37572:  kuin Suomen valtiosäädyt ja arvelee, että Hänen Keisarillinen Majes-
37573:  teestinsa hyväksymän 1905 voden valtiosäätyjen päätöksen kautta
37574:  puheenaoleva asia oli ratkaistu toisin kuin armollisessa esityksessä
37575:  oli esitetty ja että Hänen Keisarillinen Majesteettinsa oli vahvista-
37576:  malla valtiosäätyjen päätöksen tunnustanut valtiosäätyjen esiintuo-
37577:  man oikeusperusteen päteväksi.
37578:      Ennen esittämäni valossa huomaa, miten heikko hallituksen ase-
37579:  ma oli, sillä tosiolojen valossa se ei pidä paikkaansa. Hallitsijalle
37580:  ei oltu esitetty valtiosäätyjen edellytyksiä, niitä ehtoja, joilla niiden
37581:  päätös tehtiin, ja silloin ei tietysti myöskään voitu sanoa, että hal-
37582:  litsija hyväksymällä tämän päätöksen samalla oli hyväksynyt valtio-
37583:  säätyjen lausumat edellytyksetkin. Kenraalikuvernööri lausuikin,
37584:  ettei valtiosäätyjen päätöksen vahvistaminen 1,8oo,ooo markan
37585:  myöntämisestä yhdeksi vuodeksi ollenkaan tiedä, että Hänen Kei-
37586:  sarillinen Majesteettinsa olisi yhtynyt niihin perusteluihin, joilla
37587:  kosketellussa päätöksessä oli vastustettu apumaksun myöntämistä
37588:         Venäjän valtakunnan rahast. sotilastarp. suorit. apumaks.    2765
37589: 
37590: 
37591: vuosiksi I906-1907. Ja vieläpä hän lisää, että mitä tulee 8,2oo,ooo
37592: markan siirtämiseen sotilasrahastosta valtakunnanrahastoon, niin
37593: tämä kysymys ei ollut ollenkaan ollut valtiosäätyjen harkittavana
37594: eikä ollut annettuna niiden tutkittavaksi, koska armollisessa esityk-
37595: sessä oli ainoastaan mainittu, että vuosittain kolmen vuoden aikana,
37596: I905-I907 tuli valtiorahaston varoista siirrettäväksi 8,2oo,ooo mark-
37597: kaa valtiorahastoon sekä että tätä tarkoitusta varten valtiorahas-
37598: tosta sotilasrahastoon oli siirrettävä 7,ooo,ooo markkaa vuodessa,
37599: mutta tästä oli puhe armollisessa käskykirjeessä 29 päivältä maalis-
37600: kuuta I905 ratkaistuna kysymyksenä. Ei tähänkään väitteeseen
37601: voinut koskea valtiosäätyjen vastaus, koska sitä ei koskaan oltu hal-
37602: litsijalle esitetty, vaan sitä tuki se tosiasia, että kenraalikuvernöörin
37603: väite oli sopusoinnussa esityksen kanssa 29 päivältä maaliskuuta
37604: I905, joka taas oli tehty silloisen senaatin ehdotuksen mukaisesti.
37605:      Esitystä ei kuitenkaan tullut I906-o7 vuoden valtiopäiville,
37606: syistä, joita minä en tunne, ei tullut, vaikka kenraalikuvernööri niin
37607: oli tarkoittanut, vaan asia lykkääntyi taasen vuodeksi eteenpäin.
37608: Ja kun silloin alkaa uusi kirjevaihto nykyisen kenraalikuvernöörin
37609: ja senaatin välillä, niin asettuvat nytkin kumpaisetkin samalle kan-
37610: nalle. Kenraalikuvernööri nytkin vetoaa siihen käsitykseen, jolle
37611: hallitsijan rauhantarjous v. I905 oli rakennettu ja joka, niinkuin sa-
37612: noin, oli sopusoinnussa silloisen senaatin tekemän ehdotuksen kanssa.
37613: Nykyinen hallitus taas uudestaan asettuu sille kannalle, mille valtio-
37614: säädyt olivat asettuneet vastatessaan armolliseen esitykseen. Loppu-
37615: tuloksen näemmekin: nykyinen esitys on sekin yhä vielä täydelli-
37616: sesti sopusoinnussa sen ajatuksen, sen kannan kanssa, joka vallitsi
37617: I905 vuoden armollista esitystä.
37618:      Tällaiset ovat lyhykäisesti näitten virallisten asiakirjain esittämät
37619: tosiasiat, ja näitten asiakirjain pohjalla tulee meidän nyt määrätä
37620: kantamme tässä kysymyksessä.
37621:      Mikä on tässä historiallisessa valossa velvollisuutemme?
37622:      Minä en voi katsoa että meidän asemamme nyt olisi sellainen, että
37623: me olisimme riippumattomia hallitsijan v. I905 tekemästä tarjouk-
37624: sesta eikä myöskään silloisen eduskunnan tekemästä päätöksestä.
37625: Minun ymmärtääkseni on Suomen laillinen eduskunta pyytänyt hal-
37626: litsijaa esittämään esityksen, johon sisältyisi hänen puoleltaan rauhan
37627: ehdot. Hallitsija on tähän pyyntöön suostunut ja antanut esityksen
37628: keväällä I905, jonka valtiosäädyt periaatteellisesti hyväksyivät.
37629: Tosin valtiosäädyt silloin rajoittivat päätöksensä yhdeksi vuodeksi
37630: ja lausuivat julki edellytykset vastaiselle maksujen suorittamiselle,
37631: mutta kun näitä ehtoja, näitä edellytyksiä ei ole hallitsijalle esitetty,
37632: niin ei voida katsoa, että nämä voisivat olla häntä sitovia. Mutta
37633: sen sijaan on yhä vieläkin se miljoonien suorituksen periaatteellinen
37634: hyväksyminen, joka sisältyy I905 vuoden valtiosäätyjen päätökseen,
37635: Suomen nykyistäkin laillista eduskuntaa, minun ymmärtääkseni,
37636:                     Istunto 28 p. lokakuuta 1907.
37637: 
37638: 
37639: sitova. Minä sentähden en voi päästä muuhun tulokseen, kuin
37640: että meidän velvollisuutemme on nytkin hyväksyä miljoonien suo-
37641: ritus. Mutta me emme kuitenkaan saa nyt uudestaan tehdä sitä
37642: erehdystä, minkä muutamat edustajat ovat luulleet 1905 vuoden val-
37643: tiosäätyjen tehneen, kun ne eivät suorastaan lausuneet, miksikä
37644: ajaksi tämä miljoonien suoritus oli tapahtuva. Me emme myöskään
37645: saa jättää paikkaamatta sitä, mitä meidän silloinen kotimainen halli-
37646: tuksemme on rikkonut, vaan meidän täytyy nyt saada tämä asia
37647: pois päiväjärjestyksestä. Meidän täytyy kyllä suostua miljoonien
37648: maksamiseen, mutta meillä on samalla velvollisuus se tehdä siten,
37649: että käy ilmi, että tämä on lopullinen suoritus, että Suomen eduskunta
37650: ei vastaisuudessa tule sotilasvakanssimaksuja suorittamaan sen takia,
37651: että siltä lainvastaisesti on riistetty kotimainen, kansallinen sotaväki.
37652:     Valtiovarainvaliokunnan mietintö on minun mielestäni tässä
37653: kohden erittäin heikko. Se jättää avoimeksi taas kysymyksen, miksi
37654: ajaksi tämä miljoonien suoritus on tapahtuva. Se sanoo vieläkin,
37655: että tällainen väliaikainen velvollisuuden suoritus voi olla paikallaan,
37656: kunnes on palautettu sellainen tila, joka on perustuslain mukainen.
37657: Tällainen lausunto minun mielestäni tekisi mahdolliseksi hallitsijalle
37658: uudestaan kääntyä eduskunnan puoleen pyytäen, että eduskunta
37659: taas suostuisi ro miljoonan suoritukseen, ellei asevelvollisuusasiaa
37660: siksi saada järjestetyksi, joka lienee mahdotonta. Ja siten me yhä
37661: olisimme saman kysymyksen edessä, sitooko tämä päätös meitä taas
37662: ensi vuonna suorittamaan nämä ro miljoonaa markkaa. Tällaista
37663: väärinkäsitystä ei enää saa hyväksyä. Sellaista ei enää saa jäädä
37664: olemaan, vaan meidän on ymmärtääkseni nyt selvästi lausuttava,
37665: että tästä lähin ei Suomen eduskunta tule hyväksymään minkään-
37666: laista vakanssisuoritusta hävitetyn kansallisen sotaväkensä korva-
37667: uksena. Ja sentähden pyytäisin ehdottaa, että eduskunta ei hyväk-
37668: syisi valtiovarainvaliokunnan pontta sivulla 4 tällaisenaan, vaan
37669: pienellä muutoksella ja lisäyksellä ehdottaisin, että eduskunta päättäisi
37670: 20 miljoonaa markkaa Suomen valtiovaroista valtakunnan rahastoon
37671: maksettavaksi loppusuorituksena I904-05 vttosien valtiopäivillä arm.
37672: esityksessä pyydetystä 30 miljoonan erästä.
37673: 
37674:     Ed. Arokallio: Eduskunnalla on syytä olla kiitollinen perus-
37675: tuslakivaliokunnalle siitä seikkaperäisestä selonteosta, jonka se on
37676: antanut tätä armollista esitystä edeltävistä toimenpiteistä ja lausun-
37677: noista. Epäilemättä on tämä selonteko poistanut monta hämärää
37678: kohtaa, niinkuin tässä viimeinen arvoisa puhuja yksityiskohtaisem-
37679: minkin vastikään on esittänyt. Siitä näkyy muun muassa, että enti-
37680: nen senaatti jo 17 p. helmikuuta 1905 esitti väliaikaiseksi toimenpi-
37681: teeksi 9 miljoonan suorittamisen vakanssimaksuna valtiorahastoon
37682: säilyttämällä laittoman asevelvollisuusasetuksen vuodelta rgor ja
37683: sen määräämät kutsunnat, vaikkakin tosin ainoastaan kaartinpa-
37684:         Venäjän valtakunnan rahast. sotilastarp. suorit. apumaks.   2767
37685: 
37686: 
37687: taljoonaa varten. Näin tapahtuessa oletti silloinen senaatti kutsun-
37688: tain voivan tapahtua ilman häiriöitä, niinkuin perustuslakivaliokun-
37689: nan kirjelmästä valtiovarainvaliokunnalle sivulla 7 on sanottu. Tätä
37690: senaatin esitystä silloinen kenraalikuvernöörikään ruhtinas Obolenski
37691: ei pitänyt tarkoitustaan vastaavana, vaan katsoi parhaaksi ehdottaa
37692: että 1901 vuoden asevelvollisuusasetuksen sovelluttaminen koko-
37693: nansa lakkautettaisiin, samalla kun senaatin ehdottarua vakanssi-
37694: maksu korotettiin yhdellä miljoonalla. Sekä senaatin ehdotuksen
37695: että kenraalikuvernöörin siihen tekemän oikaisun pohjalla syntynyt
37696: armollinen esitys 29 päivältä maaliskuuta 1905, joka vasta viime
37697: hetkessä joutui 1904-1905 vuoden valtiosäätyjen päätettäväksi,
37698: saavutti siinä suhteessa valtiopäivien hyväksymisen, että IO miljoo-
37699: nan maksun suoritus hyväksyttiin yhdeksi vuodeksi ja niillä edelly-
37700: tyksillä, kuin tässä usein on mainittu, että sotilasasia lopullisesti
37701: ratkaistaisiin eduskunnan myötävaikutuksella sekä että n. s. rahalli-
37702: nen vastike suoritettaisiin ainoastaan lyhyeltä määrätyltä ajalta ja
37703: että sotajoukkojen asettamista siinä tarkoituksessa annetun perus-
37704: tuslaillisessa järjestyksessä säädetyn lain perusteella ei viivytettäisi
37705: yli tarpeellisen ajan. Kun tieto tästä valtiopäiväin päätöksestä
37706: levisi maakuntaan, kohtasi sitä kaikkialla riemu ja ihastus. Helpo-
37707: tuksen huokaus pääsi kaikilta, kun oli päästy vapaaksi inhotuiksi
37708: tulleista kutsunnoista eikä kukaan silloin miljoonamaksua valittanut.
37709: Tämä valitus on myöhempää keksintöä. Kesällä 1905 oli tyytyväi-
37710: syys yleinen siitä, että valtiopäivät olivat sovittelutarjouksen vastaan
37711: ottaneet ja siihen vastatarjouksena vastanneet. Sekä 1904-1905
37712: valtiopäivien päätös kuin myöskin varsinkin vastauskirjelmä antavat
37713: nähdäkseni tukea sille ajatukselle, että valtiosäädyt periaatteessa
37714: hyväksyivät 30 miljoonan maksamisen, vaikkakin eri syistä rajoitti-
37715: vat myöntymyksensä yhteen vuoteen. Mutta olkoonpa niinkin,
37716: !että 1904--1905 valtiopäivien päätös tässä miljoona-asiassa ei olisi-
37717: kaan nykyistä eduskuntaa juriidisesti sitova, niin ei voi kieltää sitä
37718: tosiasiaa, että vuosien 1904-1905 valtiopäivien päätöstä meidän
37719:  akimiehetkin eri tavalla tulkitsevat, ja suuri osa kansaamme katsoo
37720: tällaisella päätöksellä olevan sellaisen luonteen että se asiallisesti
37721: rajoittaa nykyisen eduskunnan päätäntävaltaa, niinkuin perustus-
37722: lakivaliokunnan kirjelmään liitetystä ensimäisestä vastalauseestakin
37723: näkyy. Kun näin on ja kun lisäksi on vielä otettava huomioon, että
37724: silloinen senaatti lausunnossaan valtiosäätyjen alamaisesta vastauk-
37725: sesta 6 p. kesäkuuta 1905 ei hallitsijalle esiintuonut valtiosäätyjen
37726: esittämiä edellytyksiä ja ehtoja, niinkuin viimeinen puhuja tässä
37727: vasta pitemmältä selitti, vaan, niinkuin perustuslakivaliokunnan
37728: vastauskirjelmästä valtiovarainvaliokunnalle sivulla 12 näkyy, antoi
37729: lausunnon ainoastaan samassa kirjelmässä ja samassa yhteydessä,
37730: missä senaatti lausuu mielipiteensä valtiosäätyjen muista tulo- ja
37731: menoarvion järjestämistä koskevista päätöksistä, niin olisi minun
37732:                      Istunto 28 p. lokakuuta 1907·
37733: 
37734: 
37735: mielestäni sangen arveluttavaa, jos eduskunta kieltämällä maksaa
37736: vaaditut 20 miljoonaa antaisi aihetta siihen syytökseen, että Suomen
37737: kansa ei täytä sitoumuksiansa. Meidän suomalaisten tulee olla tun-
37738: nollisia lupaustemme täyttämisessä ja siinä suhteessa mennä niinkin
37739: pitkälle, että maksamme riidankin alaisen maksun. Näin tehdes-
37740: sämme on meillä hyvä omatunto ja oikeus puolellamme ja silloin,
37741: ahdingonkin tullessa, ylivoimakaan ei meitä kukista. Samalla siis
37742: kun pidän kansallisena velvollisuutenani äänelläni myötävaikuttaa
37743: sen 20 miljoonan markan maksamiseen, josta valtakunnan rahasto-
37744: syyllä tai syyttä katsoo jo I904 ja Igos vuosien valtiopäiviltä saa-
37745: neensa velkakirjan eli sitoumuksen, samalla on minulla se luottamus
37746: Suomen Suuriruhtinaaseen, että hän kyllä aikanaan on antava armol-
37747: lisen esityksen sotilaskysymyksen lopullisesta perustuslainmukaisesta
37748: järjestämisestä, varsinkin kun hänelle annetaan selvä tieto niistä
37749: edellytyksistä ja niin sanoakseni ehdoista, joilla I904 ja Igos vuoden
37750: valtiopäivät ovat suostuneet suorittamaan puheena olevat miljoonat.
37751:     Minä myöskin, niinkuin viimeinen puhuja, pidän tätä maksua
37752: lopullisena suorituksena ja tahtoisin siis ne sanat lisättäväksi, mitkä
37753: hän täällä esitti tähän valtiovarainvaliokunnan mietinnön ensimäi-
37754: seen ponteen.
37755: 
37756:     Ed. Luoma: Kun valtiovarainvaliokunnan esilläolevaan mie-
37757: tintöön oheenliitetyn kolmannen ja osittain myös ensimäisen vasta-
37758: lauseen tekijät ovat vaatineet arm. esityksen hylkäämistä sen syyn
37759: nojalla, että toimenpiteet sotilasasian järjestämistä varten ovat halli-
37760: tuksen puolelta jääneet suorittamatta, ja siten panneet tässä asiassa
37761: pääpainon ja ratkai~evan merkityksen tälle asianhaaralle, olen minä
37762: rohjennut pyytää sanavuoroa vastustaakseni tätä nähtävästi sangen
37763: laajalle levinnyttä, mutta kieltämättä harhaan viepää katsantokan-
37764: taa.
37765:     Syy tämän katsantokannan kierouteen on se, että siinä asetutaan
37766: alun pitäen arvostelemaan puheenaolevaa asiaa nykyisten olosuh-
37767: teitten kannalta, vaikka asian koko luonto ja laatu vaatii sen harkin-
37768: taa yksinomaan Igos vuoden tapahtumain pohjalla. Ja silloin,
37769: vuonna Igos, ei todellakaan pantu pääpainoa sotilasasian järjestä-
37770: miselle. Niin suuri oli silloin katkeruus asevelvollisuuskutsuntoja
37771: kohtaan, niin suuri inho Igoi vuoden lainvastaista asevelvollisuus-
37772: asetusta vastaan, semmoinen pelko, ettei kansamme asevelvollinen
37773: nuoriso jaksaisi kestää isänmaallisessa taistelussa, ja ennen kaikkea
37774: niin harras laillisten olojen kaipuu, että pääpaino silloin pantiin kut-
37775: suntain peruuttamiseen ja Igoi vuoden asetuksen lakkauttamiseen,
37776: maksoi mitä maksoi. Todistuksena siitä on tuo aikoinaan toimeen-
37777: pantu ja laajoissa piireissä lämpimällä myötätuntoisuudella kanna-
37778: tettu yksityinen yritys saada Igoi vuoden asetus suoritettavaa va-
37779: kanssimaksua vastaan lakkautetuksi. Todistuksena siitä on, kuten
37780:         Venäjän valtakunnan rahast. sotilastarp. suorit, apumaks.    2769
37781: 
37782: 
37783: edellinen lausuja mainitsi, se yleinen ja yksimielinen riemu, jolla koko
37784: maa Yastaanotti tiedon sanotun lain peruuttamisesta, sekä ennen
37785: kaikkea se asianhaara, että 1904-1905 vuoden valtiosäädyt katsoi-
37786: vat voivansa periaatteessa myöntää puheenaolevan apumaksun,
37787: vaikka sen suoritus usein mainituista käytännöllisistä syistä sillä
37788: kertaa supistui ro miljoonaan markkaan.
37789:     Mutta nyt, kun kutsunnat jo kolmisen vuotta ovat peruutetut,
37790: nyt kun 1901 vuoden asetus on kokonaan lakkautettu, unhotetaan
37791: nämä asianhaarat ja ehdoksi puheenaolevan apumaksun myöntämi-
37792: selle asetetaan joko yksinänsä tai muitten ehtojen ohessa se, onko
37793: sotilasasian katsottava tulleen lopullisesti järjestetyksi. Mutta pää-
37794: painon asettaminen tälle asianhaaralle on nykyisissäkin oloissa minun
37795: mielestäni kerrassaan kohtuuton. Tiedetäänhän nimittäin, että
37796: nykyinen hallitus 21 päivänä joulukuuta 1q05 eli kohta sen jälkeen,
37797: kun hallitusohjakset oli sille annettu, kiinnitti Keisarin ja Suuriruh-
37798: tinaan huomion uuden sotilaslain aikaansaamisen välttämättömyy-
37799: teen tehden alamaisen esityksen siihen suuntaan, vaikka tästä esityk-
37800: sestä valitettavasti ei ollut tarkoitettua tulosta. Tiedetäänhän nyt-
37801: temmin niinikään, että senaatti kohta tämän perästä ryhtyi uusiin
37802: valmistaviin toimenpiteisiin asiassa, jotka suoritettiin jo syksyllä
37803: 1006, vaikka uutta alamaista esitystä hallitsijalle ei nyt vielä ole voitu
37804: esittää. Ja tiedetäänhän, että senaatti siinä alamaisessa kirjelmässä
37805: viime toukokuun 30 päivältä, jonka se lähetti Majesteetin käskystä
37806: laatimansa arm. esityksen ohella apumaksuista sotilastarpeita varten,
37807: on erityisesti huomauttanut, kuinka tärkeää olisi, että esityksestä
37808: selviäisi, ettei kysymyksessä olevaa apumaksua ole tarkoitettu uudis-
37809: tettavaksi, ja että Suomen kansa tahtoo suorittaa avustuksensa
37810: maansa ja keisarikunnan puolustukseksi pitämällä voimassa sota-
37811: väkeä eikä rahavastikkeita maksamalla. Tiedetäänhän ennen kaik-
37812: kea, että semmoista vakaautuuutta yleistä kansanopinioonia, joka
37813: hallitsijan luona olisi omansa tukemaan kotimaisen hallituksen esi-
37814: tystä sotilasasian järjestämiseksi, ei ole ollut eikä, ikävä kyllä, vielä
37815: nytkään ole olemassa. Sillä tunnettuahan on, että kansamme kes-
37816: kuudessa ollaan peräti häilyvällä kannalla tässä asiassa. Sen osoit-
37817: taa m. m. juuri esilläolevaan valtiovarainvaliokunnan mietintöön
37818: liitetty ensimäinen vastalausekin. Kun nimittäin yhtäällä toivo-
37819: taan sotilaslaitoksen järjestämistä vakinaisen, seisovan sotaväen
37820: pohjalle ja että 1878 vuoden asevelvollisuuslaki, jota ei ole kumottu,
37821: viipymättä pantaisiin käytäntöön, yaaditaan taasen toisaalta kan-
37822: sallismiliisiä, kolmannelta taholta arvellaan palkkasotilasjärjestel-"
37823: mää entisen ruotusotaväen tapaan edullisimmaksi, vihdoin löytyy
37824: todella niitäkin, jotka olisivat alttiit pysyväisenkin vakanssimenon
37825: suorittamiseen, pitäen sitä pienelle kansalle parhaimpana järjeste-
37826: lynä.
37827:      Kun varsinaisen kansan käsitteet sotilasasian järjestämisestä
37828: 2770                  Istunto 28 p. lokakuuta 1907·
37829: 
37830: 
37831: ovat näin häilyviä, näin epäkypsiä, en minä ole omasta puolestani
37832: osannut oudoksua, ettei hallitus vielä ole esittänyt seikkaperäistä
37833: ehdotusta tässä suhteessa. Vielä vähemmän sopii minusta tätä asian-
37834: haaraa asettaa ehdoksi nyt kysymyksessä olevan apumaksun myön-
37835: tämiseen. Sitä vastoin on täysin paikallaan, että samalla kun 1904-
37836: 05 vuosien valtiopäivien sitoumus lopullisesti otetaan suoritettavaksi,
37837: eduskunta päättää alamaisessa vastauskirjelmässään vakavasti ja
37838: päättävästi anoa, että sotilasasia dipymättä otettaisiin järjestettä-
37839: väksi.
37840:    Kun esilläoleva valtiovarainvaliokunnan mietintö menee tähän
37841: suuntaan, pyydän minä puolestani saada kannattaa sen molempia
37842: ponsia muuttamatta.
37843: 
37844:      Ed. Vuorimaa: Tämä asia on epäilemättä poliittisesti tärkein
37845: kaikista niistä asioista, joita eduskunnassa tänä vuonna esitetään.
37846: Sentähden, ja kun evästyskokouksessa on mainittu, että pari suo-
37847: malaisen ryhmän edustajaa on eriävällä kannalla, ja minä olen
37848: yksi niistä, pyydän saada julkituoda kantani.
37849:      Mitä nyt asian oikeudelliseen puoleen tulee, niin olen siinä vakau-
37850: muksessa, ettei armollisen esityksen käsitys, että viitattu maksu olisi
37851:  joku vakanssi- tai korvausmaksu Venäjän valtion rahastoon laimin-
37852: lyödystä sotilasvelvollisuuden täyttämisestä, ole oikea. Korvausta
37853:  voidaan vaatia vaan siinä tapauksessa, että on jotain laiminlyöty
37854: tai ollaan jotain velkaa. Mutta se ei ole Suomen kansan syy, että
37855:  siltä on väkisin otettu aseet pois, että sotaväkemme on hävitetty ja
37856: että se on estetty täyttämästä asevelvollisuuttaan. Jos esim. maan-
37857:  omistaja anastaa torpparilta hänen juhtansa ja työkalunsa ja estää
37858: häntä täyttämästä veropäiväänsä, ei suinkaan maanomistaja ole
37859:  katsottava oikeutetuksi vaatimaan korvausta lainvastaisesta menet-
37860: telystään. Suomen kansa ei ole mitään laiminlyönyt, ei ole siis myös-
37861: kään velvollinen korvausta maksamaan, pikemmin oikeutettu saa-
37862: maan korvausta niistä miljoonista, joita se on tämänkin asian tähden
37863:  saanut maksaa aivan suotta. (Hyvä!)
37864:      Mutta asialla on toinenkin, sanoisinko, historiallinen puolensa.
37865:  Historia todistaa, että kansat usein, syyllä tai syyttä.· saavat kärsiä
37866: valtiollisten keikausten, kaappausten ja vastakaappausten tuottamat
37867: vauriot. Mekin olemme eläneet ja yhä elämme sellaisessa ajassa,
37868: jolloin valtiollisessa elämässä ei ole mitään periaatetta, mitään johtoa,
37869: kaikki on vaan oikkujen varassa. Ja sentähden ei ole ihme, että
37870: Suomen kansa saa maksaa katkerat vahinkorahat. Sen ovat 1904-
37871: 05 valtiopäivät tunnustaneet, kun ne myöntyivät armolliseen esityk-
37872: seen JO miljoonasta ja määräsivät siitä kolmannen osan maksetta-
37873: vaksi, jättäen seuraaville eduskunnille jäännösmaksun määräämisen.
37874: 'I'ekivätkö ne siinä viisaasti, siitä ei nyt tässä ole kysymys, vaan siitä,
37875: että ne periaatteessa hyväksyivät. armollisen esityksen, joka koski
37876:         Venäjän valtakunnan rahast. sotilastarp. suorit. apumaks.   2771
37877: 
37878: 
37879: 30 miljoonan siirtämistä Venäjän valtiovarastoon. l'ällä eduskun-
37880: nalla on kyllä juriidinen oikeus kieltää edeltäjänsä tunnustarua peri-
37881: aate ja kieltää jäännöksen maksamisen. Mutta täytyy myös kysyä,
37882: onko sillä myös siveellinen ja kansaoikeudellinen valta siihen. Jos
37883: toinen valtiomahti, tässä tapauksessa eduskunta, ei täytä edeltäjänsä
37884: vaikkakin vaan periaatteellisesti hyväksymiä sitoumuksia, vaan
37885: peräytyy niistä väittämällä, ettei se hyväksy edeltäjänsä tekoa, mihin
37886: silloin valtiollisessa elämässä jouduttaisiin? Eikö siihen, että myös
37887: toinen valtiomahti, hallitsija, tunnustetaan oikeutetuksi samoin
37888: menettelemään? Ja mitä se meidän asemassamme merkitsee, tie-
37889: tää jokainen. Olen siis sitä mieltä, että kun edelliset valtiopäivät
37890: ovat suostuneet maksamaan osan armollisessa esityksessä vaaditusta
37891: 30 miljoonan markan summasta ja hyväksyneet periaatteessa armoUi-
37892: sen esityksen, niin nykyisen eduskunnan on suoritettava edeltäjänsä
37893: sitoumus.
37894:      Mutta kaikella maksulla täytyy olla edellytyksensä. Ja siten
37895: tulen kolmanteen puoleen asiassa. Miksi myönsivät valtiopäivät
37896: tämän maksun? Siksi, että maahan palautettaisiin laillinen järjes-
37897: tys sotilasasiassa; se sisältyy jo armollisen esityksen sanamuotoonkin
37898: vuodelta 1905. Mutta onko nyt laillinen järjestys palautettu, onko
37899: hallitus täyttänyt sanansa ja miljoonasiirron edellytyksen? Siihen
37900: meidän täytyy vastata: ei. Ei ole vielä minkäänlaista tietoa siitä,
37901: onko aikomustakaan palauttaa laillista järjestystä, mutta sen sovi-
37902: tun hinnan loppuosa kyllä vaaditaan. Mitä on Suomen kansan
37903: eduskunnan velvollisuus asian näin ollen tehdä? Onko tyydyttävä
37904: siihen, että peitetään asian oikea laita, että heitetään syy yksinomaan
37905: kotimaisen hallituksen niskoille? Minä luulen, ettei ole täyttä syytä
37906: siihen. On kyllä osattu alotetta tehdä ja käskeä kotimainen hallitus
37907: ryhtymään toimenpiteisiin ilmankin kotimaisen hallituksen alotetta.
37908: Mutta kotimainen hallitus ei ole tehnyt, mitä se on voinut, ja mikä
37909: sen velvollisuus olisi ollut, silloin kun olot olivat tämän asian ratkai-
37910: sua varten suotuisat. Mitä on siis eduskunnan tehtävä? Minusta
37911: ei eduskunta voisi muuta kuin, samalla kuin se myöntää 20 miljoo-
37912: naa periaatteellisesti, selittää, että rahat maksetaan vasta sitte, kun
37913: hallitsija on antanut Suomen kansalle armollisen manifestin, jossa
37914: vakuutetaan, että maan sotilasasia järjestetään perustuslaillisella
37915: tavalla, eduskunnan myötävaikutuksella, sekä ettei mitään varojen
37916: siirtämistä voi ennen tulla kysymykseen. On lausuttu tätä vastaan
37917: arveluja poliittiselta kannalta, tällainen menettely voisi muka johtaa
37918: jälleen suureen perustuslailliseen taisteluun ynnä muuhun sellaiseen.
37919: Mutta jos hallitsijalla on mieli eduskunnan myötävaikutuksella jär-
37920: jestää suuriruhtinaskunnan sotilasasiat, mikä estää häntä silloin anta-
37921: masta tällaista vakuutusta Suomen kansallensa? Semmoinen ei
37922: hänen arvoansa alentaisi, vaan päinvastoin, koska hän on perustus-
37923: laillinen hallitsija. Ellei hallitsijana taas ole tätä aikomusta, on
37924:                     Istunto 28 p. lokakuuta 1907.
37925: ---~------------~~~~~~~~~--~~-~~--~~~~-
37926: 
37927: 
37928: 
37929: 
37930: mahdotonta välttää perustuslakitaistelua, ja liian kallis hinta olisi
37931: mielestäni maksettu kolmen kuukauden lykkäyksestä. Helmikuussa
37932: voi tapahtua, että saadaan uusi armollinen esitys ro, ehkä 15 miljoo-
37933: nankin siirrosta Venäjän valtiorahastoon, ja kotimainen hallitus taas
37934: tietysti sen samalla tavalla esittää eduskunnalle kuin tämänkin. Ja
37935: kuka takaa, että poliitilliset edellytykset saavuttaa rauhallista ja
37936: laillista ratkaisua tässä kysymyksessä ovat silloin niinkään suotuisat
37937: kuin nyt.
37938:     Niinkuin valtiovarainvaliokunnan finanssikertomuksesta ilmenee,
37939: ovat Suomen valtiovarat siksi heikot, että tämmöinen jatkuva l)'m-
37940: menien miljoonien siirtäminen maan ulkopuolelle ennen pitkää saat-
37941: taisi Suomen valtiobudgetin epäjärjestykseen ja lamauttaisi m. m.
37942: kaiken tuon niin kipeän tarpeen vaatiman reformityön maamme
37943: suuren tilattoman väestön aseman parantamiseksi. Pidän sitäpaitsi
37944: ro miljoonaa markkaa Suomessa liian suurena suhteellisena sotilas-
37945: rasituksena. Jos sotilasrasitukset Venäjällä kääntyvät niin suuriksi,
37946: että ro miljoonaa olisi suhteellinen luku Suomea varten, niin on otet-
37947: tava huomioon, etteivät todelliset sotilaskustannukset Suomessa
37948: verrattuna suomalaisen asevelvollisen sivistyskantaan ja sotilasyllä-
37949: pitokustannuksiin, nouse niin suuriksi kuin viralliset numerot osoit-
37950: tavat Venäjän asevelvollisuudesta ja sen sotalaitoksesta. Ja ne
37951: paljastukset sotapäälliköjä ja kenraaleja vastaan ja jutut, jotka ny-
37952: kyään Venäjällä käydään, osoittavat, että Venäjällä ehkä joku sata-
37953: nen miljoona ruplaa vuosittain menee tsinovnikkojen avariin taskui-
37954: hin. Jos siis sotilastaakka järjestetään rahanmaksukannalle, niin
37955: perusteeksi ovat otettavat todelliset menot. Tämmöinen on minun
37956: vakaumukseni, ja olisin valmis siitä tekemään erityisen ehdotuksen-
37957: kin. Mutta kun nykyään ei näytä olevan mitään toivoa siitä, että
37958: sille tulisi mitään merkitystä, niin ei minulla ole muuta valittavaa
37959: kuin ainoastaan äänestää niiden kanssa, jotka hyväksyvät valiokun-
37960:  nan ponnet, koska en voi yhtyä siihen periaatteeseen, että miljoonat
37961: eivät ole missään tapauksessa maksettavat.
37962: 
37963:     Ed. Turkia: En tahdo kajota kysymyksen poliittiseen puoleen,
37964: enkä myös tahdo käydä selittelemään sitä, kuinka taloudellisesti
37965: hyödyllistä olisi maalle että nuo kysymyksessä olevat miljoonat
37966: säilytettäisiin edelleenkin maamme valtiovarojen yhteydessä. Tah-
37967: don syventyä asiaan ainoastaan silmällä pitäen sitä, mitä perustus-
37968: lait sanovat tämän kysymyksen käsittelystä ja ratkaisusta.
37969:     V. J:n mukaan ei eduskunnalla ole oikeutta tehdä päätöstä tai
37970: hyväksyä sellaista lakia, joka on voimassa olevan perustuslain tai
37971: muun lain kanssa ristiriidassa tai sitä vastaan. V. J:ssä määritel-
37972: lään myös, miten perustuslain muuttamisen ja kumoamisen tulee ta-
37973: pahtua. Kun nyt on kysymyksessä 20 miljoonan markan myöntämi-
37974: nen Venäjän valtiorahastoon käytettäväksi Venäjän sotilastarpeisiin,
37975:        Venäjän valtakunnan rahast. sotilastarp. suorit. apumaks.   2773
37976: 
37977: 
37978: niin täytyy ensiksi tarkastaa, löytyykö sellaisia voimassa olevia la-
37979: keja, jotka ovat ristiriidassa kyseessä olevan myönnytyksen kanssa.
37980: Kun tällaiseen tarkastukseen ryhdytään, niin helposti tulee siihen
37981: tulokseen, että löytyy laki, joka ei ainoastaan ole ristiriidassa kysy-
37982: myksessä oleYan apumaksun suorituksen kanssa, vaan suorastaan
37983: sitä vastaan, ja se laki on vuoden 1878 asevelvollisuuslaki.
37984:      Mainitussa laissa määritellään tarkasti, miten Suomen kansan
37985: tulee suorittaa asevelvollisuuttaan, miten se ottaa osaa yleensä ase-
37986: velvollisuusrasituksen suoritukseen. Sen lain 122 §:ssä, jolla on perus-
37987: tuslain luonne, määrätään, mistä varoista tähän tarkoitukseen mene-
37988: vät kustannukset suoritetaan ja miten siihen tarkoitukseen saadaan
37989: lisävaroja, jos niitä tarvitaan. Mitenkään ei mainitusta laista kukaan
37990: voi saada sellaista käsitystä, että Suomen kansa voisi asevelvollisuu-
37991: tensa suorittaa myös rahassa, että Suomen kansa voisi suorittaa ase-
37992: velvollisuutensa siten, että suoritettaisiin ro miljoonaa markkaa
37993: vuodessa Venäjän valtakunnan rahastoon. Tällaista käsitystä ei
37994:  kukaan voine saada asevelvollisuuslaista. "\r:ksinpä henkilöt, jotka
37995:  ovat myöntymisen kannalla, ovat samaa mieltä minun kanssani.
37996: Niinpä ed. Danielson-Kalmari lausui, kun tämä kysymys oli viime
37997:  kerralla esillä viime kuun ro päivänä m. m. seuraavaa: •>Kun 1878
37998:  vuoden valtiosäädyt hyväksyivät asevelvollisuuslain, niin nimen-
37999: omaan he ilmoittivat käsittävänsä asian siten että .vastaisuudessa
38000:  ei saisi Suomen valtion varoja käyttää sotilaallisiin tarkoituksiin
38001:  muuten kuin mainitussa laissa määrätyssä järjestyksessä.•> Siis
38002:  kyseessä olevan apun1aksun suoritus on ilman kiertelemättä asevel-
38003:  vollisuuslakia vastaan. Kun siis vuoden r878 asevelvollisuuslaki
38004:  on niin jyrkästi kyseessä olevan apumaksun myöntämistä vastaan ja
38005:  kun siitä huolimatta löytyy edustajia, jotka ovat myöntämisen kan-
38006:  nalla, niin täytyy tarkastaa, onko mainittu laki sitten voimassa, vai
38007:  onko se joskus kumottu
38008:     Tähän saakka ovat kaikki porvarit, etenkin ne, jotka ovat esiin-
38009:  tyneet perustuslaillisina, kaikissa mahdollisissa ja mahdottomissa
38010:  tilaisuuksissa selittäneet, että laki on niin kauan voimassa kuin se
38011:  laillisessa järjestyksessä kumotaan. Nyt nousee siis kysymys, onko
38012:  r878 vuoden asevelvollisuuslaki laillisessa järjestyksessä kumottu? Jos
38013:  tämä kysymys tehdään kenelle tahansa täällä olevalle, niin jokaisen
38014:  täytyy myöntää, että sitä ei ole kumottu, vaan se on voimassa. Sen
38015:  kumoarniseksi ei edes hallituksen taholtakaan ole koskaan tehty edes
38016:  esitystä. Mistä sitten johtuu se lain halveksuminen ja lainpyhyyden
38017:  kieltäminen, jota porvaristo osoittaa r878 vuoden asevelvollisuus-
38018:  lakia kohtaan? Miten voidaan käsittää, että ne, jotka tähän saakka
38019:  ovat perustuslaillisuudesta kerskuneet ja aina vähän päästä täällä
38020:  selittäneet, että voimassa olevien lakien halveksiminen johtaa anar-
38021:  kismiin ja muuhun rikollisuuteen, miten voidaan selittää, että nyt
38022:  nämä samat ovat valmiit halveksimaali voimassa olevaa lakia, jopa
38023: 2774                Istunto 28 p. lokakuuta 1907.
38024: 
38025: 
38026:  niin suuressa määrässä, että ovat valmiit tekemään sitä vastaisen
38027:  päätöksen? Mihin nojautuvat silloin lain pyhyyttä ylistävät porva-
38028:  rit, mihin he perustavat silloin kantansa?
38029:       Perustuslakivaliokunnassa selittivät porvarilliset, että vaikka
38030:  vuoden r878 asevelvollisuuslakia eilaillisessa järjestyksessä ole ku-
38031:  mottu tai muutettu - siis toisin sanoen: vaikka se onkin nykyään
38032:  voimassa - niin koska nykyään vallitsee sellainen väliaikainen tila,
38033:  että voimassa olevaa asevelvollisuuslakia ei käytännössä toteuteta,
38034:  niin siinä tapauksessa voidaan myöntää kysymyksessä oleva apu-
38035:  maksu Venäjän valtakunnan rahastoon. Jos nyt kysytään vaikka
38036:  keneltä tahansa, mistä on syntynyt se väliaikainen tila, että vuoden
38037:  r878 asevelvollisuuslakia ei käytännössä toteuteta, niin vastaa jokai-
38038:  nen, että se on syntynyt siten, että hallitsija vuonna rgor sen syrjäytti
38039: käytännöstä. Jos taas kysytään, tapahtuiko tuo syrjäytys perustus-
38040: lain mukaan, niin jokainen vastaa kieltävästi. Siis nykyinen väli-
38041:  aikainen tila, että voimassa olevaa asevelvollisuuslakia ei käytän-
38042:  nössä toteuteta, on syntynyt perustuslain vastaisesti, siis laittomasti.
38043: Toisin sanoen: nykyinen väliaikainen tila on lainvastainen tila. Mutta
38044: mistä johtuu se, että tämä väliaikainen, lainvastainen tila on porva-
38045: rien mielestä niin suuriarvoinen, niin pyhä, että sen vallitessa voidaan
38046: tehdä päätöksiä, jotka ovat voimassa olevaa lakia vastaan? Se
38047: johtuu siitä, että säädyt vuosien rgo4-I905 valtiopäivillä hyväk-
38048: syivät tämän lainvastaisesti syntyneen väliaikaisen laittomuustilan,
38049: samalla kun myönsivät ro miljoonan markan apumaksun vuotta
38050: rgo5 kohti. Sanomattakin on jokaiselle selvä, että tämä myöntä-
38051: minen tapal1tui voimassa olevaa asevelvollisuuslakia vastoin.
38052:      Jos nyt teemme kysymyksen: Millä oikeudella säädyt voivat
38053: vuosien rgo4-1905 valtiopäivillä myöntää ro miljoonan markan
38054: apumaksun Venäjän valtakunnanrahastoon, vaikka tämä myöntä-
38055: minen oli voimassa olevaa asevelvollisuuslakia vastaan, -niin ehkä
38056: ed. Danielson-Kaimari vastaa, että säädyt käyttivät n. s. suspendee-
38057: rausoikeutta, s. o. oikeutta syrjäyttää voimassa olevaa lakia. Ed.
38058: Danielson-Kaimari väitti perustuslakivaliokunnassa, että eduskun-
38059: nalla ja hallitsijalla on tuollainen oikeus. Mutta jos kysymme keitä
38060: juristilta tahansa, löytyykö perustuslaissamme minkäänlaista tukea
38061: tuollaiselle oikeudelle, niin jokainen rehellinen juristi vastaa, että
38062: sellainen oikeus on pemstuslaillemme kokonaan tuntematon, se on
38063: sille vieras. Siis säädyt, tehdessään päätöksen, joka oli voimassa
38064: olevaa asevelvollisuuslakia vastaan, turvautuivat oikeuteen, jota ei
38065: perustuslakimme tunne. Mutta kun säädyt kerran ovat hyväksy-
38066: neet tämän laittomasti syntyneen väliaikaisen laittomuustilan, on
38067: se muuttunut porvarien mielestä niin pyhäksi, että tämä nykyinen-
38068: kin kansan eduskunta voisi tehdä saman päätöksen ja hyväksyä nuo
38069: kyseessä olevat 20 miljoonaa markkaa. Tällaista näyttää olevan
38070: porvarien logiikka laillisuudesta.
38071:         Venäjän valtakunnan rahast. sotilastarp. suorit. apumaks.    2775
38072: 
38073: 
38074:     Vuoden 1772 Hallitusmuodon 50§ ja samoin Valtiopäiväjärjes-
38075: tyksen 27 § sisältävät periaatteen, että Suomen valtionvarat on käy-
38076: tettävä maan hyödyksi ja parhaaksi. Minä en ainakaan voi käsit-
38077: tää, millä tavalla nämä kyseessä olevat varat tulevat käytetyiksi
38078: maan hyödyksi ja parhaaksi, kun ne annetaan Venäjän valtakunnan-
38079: rahastoon ja käytetään venäläisen sotaväen ylläpidoksi. Minä toi-
38080: voisin, että joku niistä, jotka ovat myöntämisen kannalla, selittäisi-
38081: vät tämän, millä tavoin voidaan käsittää, että nuo varat samalla
38082: tulevat maamme hyödyksi ja parhaaksi.
38083:     Marraskuun manifestissa lupasi hallitsija syrjäyttää vuoden 1901
38084: asevelvollisuuslain kaikesta voimastaan ja vaikutuksestaan. J okai-
38085: nen kai myöntää, että tämä miljoonakysymys on syntynyt tuon
38086: laittoman asevelvollisuuslain vaikutuksesta. Tuon asevelvollisuus-
38087: asetuksen vaikutuksia poistettiin- esimerkiksi kunnat, jotka olivat
38088: tuomitut uhkasakkoihin, vapautettiin niistä, samoin kuin myös
38089: kaikki sellaiset seuraamukset, jotka olivat tulleet asetuksen vastusta-
38090: misesta y. m., poistettiin - mutta miksi ei myöskin tätä miljoona-
38091: kysymystä ole pyyhkäisty pois päiväjärjestyksestä, kun kerran on
38092: luvattu, että asevelvollisuusasetus poistetaan kaikesta voimastaan
38093: ja vaikutuksestaan. Jos pysyttäisiin aivan kirjaimellisesti hallitsijan
38094: sanoissa tähän kysymykseen nähden, niin voisimme anoa, että nuo
38095: J4,23o,ooo markkaa, jotka vuosilta 1902-1904 maksettiin, perun~
38096: tettaisiin Suomen kansalle takaisin; samoin myös ne 1o,ooo,ooo, jotka
38097: suoritettiin vuodelta 1905. Siihen olisi marraskuun manifestin pe-
38098: rusteella ainakin parempi oikeus, kuin siihen, että nyt entisten lisäksi
38099: myönnetään 2o,ooo,ooo.
38100:     Kysymys apuvarojen suorittamisesta on samalla kysymys siitä,
38101: aijommeko pysyä laillisuuden pohjalla vai lnisummeko edelleen
38102: laittomuuden Iinkasta tietä, niinkuin routavuosien alt1sta saakka
38103: on luisuttu.
38104:     Niinkuin alussa mainitsin, en tahdo kajota tämän asian poliitti-
38105: seen puoleen. Olen koettanut todistella, että kyseessä olevan apu-
38106: maksun myöntäminen on voimassa olevia lakeja vastaan, ja sillä
38107: perusteella minä ehdotan, että kysymys hylättäisiin ja samalla kään-
38108: nyttäisiin hallitsijan puoleen, anoen että eduskunnalle annettaisiin
38109: esitys vuoden 1878 asevelvollisuuslain kumoamisesta ja yleisen kan-
38110: sanpuolustuksen järjestämisestä.
38111: 
38112:    Ed. Viljomaa:       Pyysin puheenvuoroa sen johdosta, että
38113: perustuslakivaliokunta tässä asiassa antamassaan lausunnossa on
38114: johtunut siihen mielipiteeseen, ettei 1904-05 vuosien valtiopäi-
38115: vien päätös miljoona-asiassa sisällä mitään asiallisesti velvoittavaa
38116: nykyiseen eduskuntaan nähden tässä kysymyksessä. Kuten tuohon
38117: lausuntoon liitetystä ensimäisestä vastalauseesta näkyy, olen il-
38118: moittanut tässä kohden eriävän mielipiteeni, mutta kun tuo vasta-
38119:                                                                I75
38120: 2776                 Istunto 28 p. lokakuuta 1907·
38121:        ---------------------------------------------
38122: lause on tehty aivan lyhyvin ja ylimalkaisin sanoin, niin pyydän
38123: saada tässä tilaisuudessa lähemmin esittää kantani tässä kohden.
38124:     Kaikissa maissa on tunnustettu, että valtion ja yhteiskunta-
38125: laitosten varjeleminen hyökkäyksiltä ja vaaroilta on yhtä kunnia-
38126: kas kuin välttämätönkin kansalaisvelvollisuus, joskin tämän vel-
38127: vollisuuden täyttäminen aikojen kuluessa eri maissa on pukeutunut
38128: erilaisiin muotoihin. Meidän maan puolustuslaitos, joka vielä 1772
38129: vuoden hallitusmuodon mukaan lepäsi pestausluontoisen ruotu-
38130: jakolaitoksen pohjalla, asetettiin r878 vuoden asevelvollisuuslain
38131: kautta yleisen asevelvollisuuden kannalle ja tämän lain nojalla
38132: asetettavan sotaväen tarkoitus oli, kuten tuossa laissa nimenomaan
38133: sanotaan, varjella isänmaata ja valtaistuinta sekä samalla myös
38134: vaikuttaa keisarikunnan puolustukseen.
38135:      Minkälaisten vaiheiden alaiseksi tämä meidän kansallinen
38136: sotavoimamme ja 1878 vouden laki myöhemmin joutui ja mitä
38137: tunteita se meissä herätti, sen tietävät kaikki. Vastoin Suomen
38138: kansan tahtoa, hallitsijan yksipuolisesta määräyksestä ja siis perus-
38139: tuslain vastaisella tavalla lakkautettiin 1878 vuoden laki käytän-
38140: nöstä ja säädettiin uusi asevelvollisuusasetus vuodelta rgoi. Luon-
38141: nollisesti eivät tällaiset tapaukset voineet olla aikaansaamatta
38142: ristiriitaa ja taistelua Suomen kansan ja sen hallitsijan välillä,
38143: taistelua, jossa saadut haavat eivät vieläkään liene umpeen kas-
38144: vaneet. Kun säädyt sitten pitkän ja synkeän ajan perästä vihdoin-
38145: kin kutsuttiin koolle vuonna 1904, nousi luonnollisesti niiden eteen
38146: kysymys siitä, oliko Suomen kansa nyt laillisten edustajainsa kautta
38147: antautuva sovittelun tielle, käyvä rauhanneuvotteluun hallitsi-
38148: jaosa kan55a, vai tahtoiko se edelleenkin pysyä taistelun kannalla.
38149:     Säädyille ei ollut sovitteluun mitään oikeudellista velvoitusta.
38150: Eihän Suomen kansa ollut tässä asiassa ollut väärällä puolella.
38151: (Kovemmin!) Sehän ei ollut vaatinut muuta kuin saada käyttää
38152: puolustusvelvollisuuttaosa voimassa olevan lain mukaisesti niin kauan
38153: kuin sitä E'i oltu laillisessa järjestyksessä voimattomaksi tehty.
38154: Mutta säädyt ryhtyivät kuitenkin rauhanneuvotteluihin. Niiden
38155: syiden luetteleminen, jotka johtivat tämän askeleen ottamiseen,
38156: ei ole tässä tarpeen. Olivatpa ne mitä laatua tahansa, niin tosiasi-
38157: ana kuitenkin pysyy, että Suomen kansa, laillisten edustajainsa
38158: kautta, ilmoitti haluavansa saada ristiriidan lopetetuksi ja tar··
38159: josi hallitsijalle sitä varten sovintoa.
38160:     Sovittelujen tarkoitusperä eli ristiriidan lopettaminen ja soti-
38161: laskysymyksen saattaminen lailliselle toialle olisi pikaisimmin
38162: ja vähimmällä vaivalla saavutettu, jos hallitsija olisi suostunut
38163: peruuttamaan rgor vuoden asetuksen ja panemaan r878 vuo-
38164: den lain jälleen täytäntöön. Mutta siihen ei hallitsija ainakaan
38165: mitä tu1i viimemainittuun lakiin ollut taipuvainen, mikä tiettä-
38166: västi johtui siitä syystä, että hallitsija piti välttämättömänä eri-
38167:        Venäjän valtakunnan rahast. sotilastarp. suorit. apumaks.   2777
38168: 
38169: näisten muutosten aikaansaamisen 1878 vuoden lakiin. Säädyt
38170: taas puolestaan eivät ainakaan voineet antaa tunnustustaan 1901
38171: vuoden asetukselle. Jos nyt hallitsija ja eduskunta olisivat jyr-
38172: kästi pitäneet kiinni aikaisemmasta kannastaan, niin luonnolli-
38173: sesti olisivat silloin kaikki sovittelunyritykset rauenneet tyhjiin.
38174:     Molemmin puolin oltiin kumminkin valmiit myönnytyksiin.
38175: Hallitsija myöntyi olemaan panematta täytäntöön 1901 vuoden
38176: asetusta ja säädyt suostuivat sellaiseen asiain tilaan, että 1878
38177: vuoden lakia edelleenkin ja siksi kuin sotilaskysymys tulisi lailli-
38178: sessa järjestyksessä lopullisesti ratkaistuksi oltaisiin panematta
38179: täytäntöön eli pidettäisiin suspendeerattuna.
38180:     Jotta ei sen pitäväisyyttä, mitä tässä olen esittänyt, pantaisi
38181: epäilyksen alaiseksi, pyytäisin saada viitata tässä kohden ei ai-
38182: noastaan ensimäisessä vastalauseessa mainittuun kirjelmään ken-
38183: raalikuvernöörille, vaan myöskin säätyjen suureen anomukseen
38184: 31 päivältä joulukuuta 1904. Tässä anomuksessa lausuvat valtio-
38185: säädyt toivovansa, >>että heinäkuun 12 päivänä 1901 annettua
38186: asevelvollisuusasetusta on, peruuttamalla hetimiten kutsunnat,
38187: lakattava käyttämästä, kunnes kysymys asevelvollisuudesta Suo-
38188: messa tulee perustuslain mukaisessa järjestyksessä ratkaistuksi
38189: ja että kutsunnasta poisjääneille tai muuten 1901 vuoden asetuksen
38190: täytäntöön panoa varten 'määrätyt seuraamukset saavat raueta,
38191: ja kun väliaikaisia toimenpiteitä saattaa olla tarpeen siihen asti
38192: kuin sotilaskysymys tulee laillisesti järjestetyksi, saanevat val-
38193: tiopäivät vastaanottaa semmoisia toimenpiteitä tarkoittavan arm.
38194: esityksen, joihin ei voida hallinnollista tietä ryhtyä.»
38195:     Sovitteluille, jotka eduskunnan taholta pantiin alulle sen vai-
38196: kutusvaltaisimpien puolueitten johtomiesten kautta, asetettiin
38197: siis pohjaksi, toiselta puolen hallitsijan tahto, ettei 1878 vuoden
38198: lakia ainakaan toistaiseksi sovellutettaisi, ja toiselta puolen edus-
38199: kunnan tahto, ettei 1901 vuoden asetusta pitänyt sovelluttaa.
38200: Sitä paitsi tunnustivat säädyt, kuten edellä mainitusta anomuk-
38201: sesta käy selville, että sotilasasian lopulliseksi ratkaisemiseksi
38202: tarvittiin valmistusaikaa ja että sen johdosta saattoi olla tarpeen
38203: sellaisiakin väliaikaisia toimenpiteitä, joihin tarvittiin hallitsijan
38204:  ja eduskunnan yhteisvaikutusta.
38205:      Näin tekemånsä anomuksen johdosta sai Suomen kansan edus-
38206:  kunta hallitsijalta vastaan ottaa kaksi asiakirjaa. Toinen oli kei-
38207:  sarillinen manifesti 16/29 p:ltä maaliskuuta 1905, jossa 1901 vuo-
38208:  den asevelvollisuusasetus toistaiseksi käytännöstä lakkautettiin;
38209:  toinen taas oli armollinen esitys valtiosäädyille samalta päivältä;
38210:  jossa ehdotettiin 1o,ooo,ooo markan vuotuisen apumaksun suorit-
38211:  taminen Suomen valtiovaroista valtakunnan rahastoon vuodelta
38212:  1905, 1906 ja 1907 ja lausuttiin, ettei valtiosäätyjen anomusta
38213:  sotilaslaitoksen järjestämisestä voida lopullisesti ratkaista, ennen-
38214:                     Istunto 28 p. lokakuuta 190'7·
38215: 
38216: 
38217:  kuin yleisvaltakunnallisen ja Suomen paikallisen lainsäädännön
38218: alojen toisistaan rajoittamista varten asetettu suomalais-venäläi-
38219: nen n. k. Tagantsewin komitea olisi suorittanut loppuun tehtävänsä.
38220:     Sisälsikö tuo armollinen esitys apumaksuehdotuksineen uuden
38221: vaatimuksen hallitsijan puolelta vaiko sellaisen toimenpiteen,
38222: jonka säädyt mainitussa suuressa anomuksessaan jo olivat edellyt-
38223: täneet ja mille ka.Qnalle oli Valtiosäätyjen asetuttava tähän ar-
38224: molliseen esitykseen nähden, siinä kaksi kysymystä, joihin valtio-
38225: säätyjen nyt oli annettava vastaus.
38226:     Valtiopäivien erityinen valitusvaliokunta, jonka tuli lausua
38227: mielipiteensä asiasta, sanoo kirjelmässään 15 p:ltä huhtikuuta
38228: 1905, jonka valtiosäädytkin hyväksyivät ja joka myös on otettu
38229: valtiosäätyjen päätökseen, tästä kohdin seuraavaa: >>Kun nyt
38230: käsiteltävänä oleva armollinen esitys tarkoittaa semmoista edellä-
38231: mainitussa anomuksessa viitattua väliaikaista toimenpidettä, jo-
38232: hon ei käy hallinnollista tietä ryhtyminen, ei V altiosäädyille natn
38233: tehty ehdotus ole mikään uusi anomuksesta riippumaton asia,
38234: vaan niitä sotalaitokseen alaan kuuluvia kysymyksiä, jotka ano-
38235: muksen johdosta ovat kaivanneet ratkaisua.>> Ja totta tosiaan-
38236: kaan ei tämä väliaikainen toimenpide apumaksun suorittamisesta
38237: ollut mikään hallitsijan oma keksintö.          Puhumattakaan siitä,
38238: että Suomen senaatti oli hallitsijalle tällaista toimenpidettä esit-
38239: tänyt, lausuivat mainitut valtapuolueitten johtomiehet edellämai-
38240: nitussa kirjelmässään kenraalikuvernöörille, että olisi oikenden-
38241: mukaista, että Suomi tämän väliajan kuluessa suorittaisi apumak-
38242: sua Venäjän sotilasrahastoon ja että tämä apumaksu kohtuuden
38243: mukaan olisi määrättävä ro,ooo,ooo markaksi vuodessa.
38244:     Mutta eiköhän valtiosäätyjen sittenkin olisi tullut hyljätä
38245: armollinen esitys? Olihan sotilaskysymyksen lopullinen ratkaisu
38246: tehty riippuvak.'li Tagantsewin k0mitean töitten loppuun suoritta-
38247: misesta ja saatteihan armollisen esityksen saaminen kysymyksen
38248: lopulliseksi järjestämiseksi näin ollen siirtyä epävarmaan tulevai-
38249: suuteen. Eduskunnassa ei puutumutkaan sellaisia ääniä, jotka tah-
38250: toivat hyljätä armollisen esityksen nimenomaan esiintuomalla
38251: mainitun epäilyksen, kuten selville käy erityisen valitusvaliokunnan
38252: lausuntoon liitetystä vastalauseesta, jossa mainitaan suuressa
38253: anomuksessa edellytetyn, että hallituksen ja valtiosäätyjen välillä
38254: saataisiin aikaan selvitys laillisen järjestyksen palaamiseen nähden
38255: kysymyksen koko laajuudessa tai ainakin sen pääasiassa ja sano-
38256: taan edelleen: >>Kun hallitus ei ole menetellyt näin, vaan ainoastaan
38257: asettanut aseveh·ollisuusasian lopullisen järjestämisen likeisempään
38258: taikka kaukaisempaan tulevaisuuteen, on näitä väliaikaisia toimen-
38259: piteitä koskeva kysymys olennaisesti toisessa tilassa, kuin mitä
38260: Valtiosäädyt odottivat.>>
38261:     Mutta silloisten valtiopäiväin valtava enemmistö ei asettunut
38262:         Venäjän valtakunnan rahast. sotilastarp. suorit. apumaks.    2779
38263: 
38264: 
38265: arm. esitykseen nähden hylkäävälle kannalle. Se katsoi voivansa
38266: hyväksyä tämän ehdotuksen, koska sen mielestä niiden rauhan-
38267: neuvottelujen tarkoitus, jotka oli pantu alulle hallitsijan ja kansan
38268: välillä, nimittäin että laittomalla kannalla oleya sotilasasia saatet-
38269: taisiin lailliselle tolalle, oli saavutettu edellämainitun julistuskirjan
38270: kautta maaliskuun 29 päivältä 1905. Tätä koskeva kohta erityisen
38271: valitusvaliokunnan lausunnossa kuuluu seuraavasti: >>Tässä näyt-
38272: tää ensi sijassa olevan otettava harkittavaksi, ovatko ne perustus-
38273: lainvastaiset olosuhteet, jotka sotilaslaitoksen alalla ovat vallin-
38274: neet siitä lähtien, kun asevelvollisuusasetus heinäkuun 12 päivältä
38275: vuonna 1901 annettiin, tulleet poistetuiksi viimeksikuluneen maa-
38276: liskuun zg päivänä annetun arm. julistuskirjan kautta. Valtiosää-
38277: tyjen vaatimuksista tässä kohden on tärkein, että kysymys Suo-
38278: men asevelvollisuudesta olisi perustuslainmukaista tietä ratkaistava.
38279: Kun Keisarillinen Majeisteetti oli mainitussa julistuskirjassa
38280: ilmoittanut suostuneensa Suomen valtiosäätyjen alamaiseen esityk-
38281: sen Suuriruhtinaanmaan sotilaslaitoksen järjestämisestä. niin ei
38282: julistuskirjan sisällys, mikäli tässä asiassa tarpeelliseen uuteen
38283: lainsäädäntöön tulee, saata olla muuta kuin myönnytys siitä, että
38284: valtiosäädyillä on oikeus ottaa tähän lainsäädäntöön osaa, vaikka
38285: se ajankohta, jolloin lakiehdotus valtiopäiville annetaan, vielä
38286: riippuu eräästä julistuskirjassa mainitusta erityisestä asianhaarasta,
38287:  (nimittäin Tagantsewin komitean töistä). Valtiosäädyt olivat myös
38288: osaltaan ottaneet huomioon, että asevelvollisuusasian lopullisen
38289: ratkaisun täytyi joka tapauksessa kysyä valmistuksia, ja pyysivät,
38290: etta 1901 vuoden asetuksen soveltaminen lakkautettaisiin siten,
38291: että kutsunnat hetimiten lakkautettaisiin.              Tämänmukaisesti
38292: on Keisarillinen Majesteetti julistuskirjan kantta toistaiseksi lak-
38293: kauttanut sanotun asetuksen soveltamisen ja siten poistanut mai-
38294: nitut perustuslainvastaiset olot. - - - Kun asevelvollisuuteen
38295: perustuvat sotajoukot, ainoastaan kaartinpataljoonaa lukuunot-
38296: tamatta, vuonna 1901 hajotettiin, ei tämä toimenpide perustunut
38297: lakiin eikä mihinkään suomalaiselta taholta annettuun aiheeseen.
38298:  Tos silloin sotilaslaitoksen alalla alkanutta lainvastaista hallintosuun-
38299: taa edelleen jatkuisi, mutta rahallista apua sotilaallisiin tarkoituk-
38300: siin Suomen sotilasmenojen vähäisen määrän perusteella kuiten-
38301: kin vaadittaisiin, olisi olemassa täysin päteviä ja oikeudellisia
38302:  syitä kieltäytyä semmoista apumaksua suorittamasta, ilman että
38303: sen kautta millään tavalla olisi syrjäytetty Suomen velYollisuudet
38304:  mitä puolustuslaitokseen tulee, jotka velvollisuudet, edellyttäen
38305:  tähän kuuluvien kysymysten laillista järjestämistä, kansan edus-
38306: kunta aina on tunnustava.•>
38307:      Ja samasta asiasta lausuu vuosien 1904-05 valtiopäivien valtio-
38308:  var~nvaliokunta seuraavaa: •>Asian oikeudelliseen puoleen nähden
38309: valtiovaliokunta yhtyy erityisen valitusvaliokunnan lausuntoon ja
38310:                       Istunto 28 p. lokakuuta 1907.
38311:                                                -----···---~----
38312: 
38313: 
38314: 
38315: 
38316: katsoo valtiosäätyjen saattavan hyväksyä Suomen valtiovaroista
38317: ehdotetun maksun suorituksen, se kun on Keisarillisen Majesteetin
38318:  armollisesta suostunmksesta valtiosäätyjen esitykseen I90I vuo-
38319: den asevelvollisuusasetuksen soveltamisen lakkauttamisesta aihe-
38320: utunut väliaikainen toimenpide<<.
38321:      Mainitut valiokuntien lausunnot, jotka ovat sanasta sanaan
38322: otetut valtiosäätyjen päätökseen eli vastauskirjelmään hallitsi-
38323: jalle ja joilla siis on Suomen kansaan nähden sitova voima, käsitti-
38324: vät tahdon ilmauksen, joka lyhyesti sanottuna on seuraava: Koska
38325: sotilasa<>ia hallitsijan ja säätyjen yhtt:isvaikutuksella on saatettu
38326: lailliselle tolalle, niin valtiosäädyt, myöntäen, että sotilasasian lo-
38327: p~llinen ratkaiseminen voi tapahtua vasta sen valmistamiseen
38328: tarpeellisen väliajan kuluttua, pitävät oikeana ja kohtuullisena,
38329: että Suomen kansa sotilasmenojensa vähäisen määrän perusteella
38330: ja katsoen Suomen velvollisuuksiin puolustuslaitoksen suhteen
38331: tältä ajalta suorittaa valtakunnanrahastoon sotilaallisia tarkoituk-
38332: sia varten rahallista apua.
38333:      Jos nyt säätyjen päätös olisi sisältänyt ainoastaan tämän ylei-
38334: sen, periaatteellisen lausunnon, niin ei yksistään sen perusteella
38335: olisi voitu siirtää rahoja valtakunnanrahastoon. Tätä varten oli
38336: valtiosäätyjen päätökseen pantava, kuten siihen pantiinkin, yksi-
38337: tyiskohtaisemmat, vuosimaksuun ja aikamäärään nähden tarkem-
38338: mat määräykset.
38339:      Näitä yksityiskohtaisia määräyksiä pohtiessa jakautuivat mieli-
38340: piteet alussa kuitenkin kahtia. Kaksi säätyä tahtoi myöntää kol-
38341: meksi vuodeksi, mutta toiset kaksi ainoastaan yhdeksi vuodeksi;
38342: yhteensovittelujen jälkeen tuli viimemainittu mielipide kuitenkin
38343: säätyjen päätökseksi. Tähän ei kuitenkaan ollut syynä, että ehdo-
38344: tettua kolmen vuoden aikaa olisi pidetty liian pitkänä, sillä olisi-
38345: vathan säädyt tuollaisen asian kokonaisuudessaan päättämiseen
38346: niin ratkaisevalla tavalla vaikuttavan syyn - rehellisyyden nimessä
38347: - lausuneet julki tai ainakin hyväksyessään apumaksun ainoas-
38348: taan yhdeksi vuodeksi väittäneet lausua, että tämä apumaksu
38349: >>tällä kertaa•> oli hyväksytty vuodeksi. Yksinomaisena syynä ettei
38350: apumaksua myönnetty koko vaaditulta ajalta, mainitsevat val-
38351: tiosäädyt erään aivan toista laatua olevan aiheen. Valtiovalio-
38352: kunnan edellämainitussa mietinnössä näet sanotaan: •>Valtiopäi-
38353: vien äkillisen lopettamisen johdosta, josta säädyille vasta eilen
38354: ilmoitettiin, samoin kuin sen johdosta että valtiovaroja koskevat esi-
38355: tykset myöhään annettiin valtiosäädyille, ei valtiovaliokunta kuiten-
38356: kaan ole voinut laatia täydellistä tulo- ja menoarvion järjestelmää.
38357: Tällä perusteella ja kun on kysymyksessä Suomen valtion meno-
38358: arviossa näin huomattava määrä, ei valtiovaliokunta katso näillä
38359: valtiopäivillä voivansa puoltaa sanotun maksun suorittamista vuotta
38360: pitemmäksi ajaksi.•>
38361:        Venäjän valtakunnan rahast. sotilastarp. suorit. apumaks.   2781
38362: 
38363: 
38364:     Edellämainitut valtiosäätyjen lausunnot näyttävät siis puhu-
38365: van selvää kieltä näillä valtiopäivillä uudistetun apumaksu-
38366: vaatimuksen myöntämisen puolesta. Mikäli sekä perustuslaki-
38367: valiokunnassa että valtiovarainvaliokunnassa esitetyistä vasta-
38368: lauseista samoinkuin eduskunnassa tapahtuneista keskusteluista
38369: voi päättää, tulee suuri osa eduskuntaa kuitenkin asettumaan
38370: täs.sä asiassa ehdottomasti kieltävälle kannalle. Niitä syitä vastaan,
38371: joita hylkäämisen tueksi on esitetty, pyydän saada esiituoda muu-
38372: tamia huomautuksia.
38373:     Ensinnäkin väitetään, ettei sellaista laitonta asiaintilaa kuin
38374: se, mihin sotilaskysymys oli joutunut 1878 vuoden lakia hallitsi-
38375: jan puolelta kohdanneen menettelyn johdosta, voida muuttaa lait-
38376: liseksi sen kautta, että eduskunta jälkeenpäin - väliaikaisesti
38377: tai pysyväisesti - antaa siihen hyväksymisensä. Vaikkei mitään
38378: pätevää perustetta tälle väitteelle olekaan esiintuotu, tahdon kuitenkin
38379: ·viitata erääseen, tätä kysymystä valaisevaan aikaisempaan tapauk-
38380: seen, nimittäin siihen että Yhdistys- ja Vakuuskirja, kuten tiedämme,
38381: oli ainoastaan kolmen säädyn, pappis-, porvaris- ja talonpoikais-
38382: säädyn hyväksymä ja sen julkaisu siis oli perustuslainvastainen.
38383: Jälkeenpäin antoi kuitenkin aatelissääty tähän lakiin nähden hy-
38384: väksymisensä ja siinä ollut vika katsottiin sen kautta tulleen kor-
38385: jatuksi.
38386:     Sitten väitetään, ettei meidän perustuslaissamme ole mitään
38387: säännöstä tai muotoa sellaisen valtiomahtien toiminnan varalle,
38388: jota lain suspendeeraus tietää, ja että hallitsijan ja valtiosäätyjen
38389: päätös meidän sotilaskysymyksemme järejsetämisestä väliaikai-
38390: selle kannalle siis on perustuslain vastainen. Asian laita on nyt
38391: kuitenkin se, että Hallitusmuodon 18 § tuli, Suomen jouduttua Ve-
38392: näjän yhteyteen, hallitsijan ja eduskunnan yhtäpitävän tahdon
38393: mukaan suspendeeratuksi, siten, ettei Suomi moneen kymmeneen
38394: vt1oteen asettanut mainitun pykälän edellyttämää ruotusotaväkeä,
38395: vaan suoritti tätä rasitusta vastaavan maksun valtiorahastoon.
38396: Ja sama Hallitusmudon pykälä suspendeerattiin myös 1878 vuo-
38397: den lain kautta, kuten sen 2 §:ssä nimenomaan s~notaan. Kui-
38398: tenkaan ei kukaan tähän asti lie kyennyt eikä edes tahtonutkaan
38399: väittää, että Porvoon valtiopäivät ja 1878 vuoden lainsäätäjät
38400: olisivat rikkoneet perustuslakia. Muuten tuntuu kummalliselta,
38401: että samat henkilöt, jotka kuten VI vastalauseen allekirjoittaja,
38402: edellisillä valtiopäivillä olivat mukana säätämässä Suomen ensi-
38403: mäistä poikkeuslakia, nyt ratsastavat muodoilla. Eivät suinkaan
38404: he tahtoneet väittää, että meidän perustuslakimme edellyttäisi
38405: se11aisenkaan kuin poikkeuslain säätämistä ja sisältäisi siihen näh-
38406: den nimenomaisia määräyksiä.                        ·
38407:     Edelleen sanotaan, ettei eduskunnan pitäisi tutkia käsillä ole-
38408: vaa asiaa, koska annollineo esitys on rakennettu väärälle perustalle,
38409:                     Istunto 28 p. lokakuuta 1907·
38410: 
38411: 
38412: siinä kun hallitsija näyttää olevan sitä käsityskantaa, että hänellä
38413: olisi oikeus yksipuolisesti määrätä yleisen valtiovaraston ja sotilas-
38414: rahaston käyttämisestä. Tähän huomautettakoon vain, että armol-
38415: linen esitys on ainoastaan ehdotus eikä semmoisenaan \·oi vastoin
38416: eduskunnan tahtoa vähentää eduskunnan lainmukaista oikeutta
38417: noitten rahastojen suhteen.
38418:     Löytyy niitäkin, jotka tahtovat kieltää apumaksun sillä perus-
38419: teella, että Suomi on köyhä ja että se siis tarvitsee paremmin näitä
38420: pyydettyjä miljoonia sellaisiin tarpeisiin, kuin suurten reformi-
38421: kysymystensä toteuttamiseen. 'l'ällaisia väitteitä täytyy mieles-
38422: täni pitää Suomen kansan arvoa alentavina ainakin toisten kanso-
38423: jen silmissä. Esi-isämme pitivät aikoinaan vuosisatojen kuluessa
38424: yllä Yuosittain parikymmentä tuhattakin sotamiestä, vaikka kan-
38425: san lukumäärä ja varallisuus oli tuskin enemmän kuin 1j1o
38426: siitä mitä se nyt on. Olisiko Suomen kansa tosiaankin nyt niin
38427: paljon mennyt alaspäin, että se tahtoo itselleen niitä rahoja, jotka
38428: - kohtuuden mukaan ainakin - kuuluvat sille kansalle, joka yk-
38429: sinään ja - ainakin mitä tulee viime vuosiin - Suomen kansan
38430: omalla suostumuksella on pitänyt huolta koko valtakunnan ja siis
38431: myöskin Suomen puolustuslaitoksesta, vaikka samainen kansa,
38432: mitä tulee sen valtavaan enemmistöön, on paljon köyhemmässä ti-
38433: lassa kuin mitä Suomen kansa on.
38434:     Sitten vastustetaan miljoonien myöntämistä silläkin väitteellä,
38435: että tuollainen myöntäminen sisältäisi perustuslain muutoksen,
38436: jota varten kuitenkaan ei ole jätetty mitään armollista esitystä.
38437: Jos nyt olisi kysymyksessä esim. 1878 vuoden asevelvollisuuslain
38438: suspendeeraus, niin silloin tässä puheessa voisi olla perää. Mutta
38439: kuten tunnettu, on tuo asevelvollisuuslain suspendeeraus tapahtu-
38440: nut jo enuen eikä nyt siis ole kysymyksessä mikään perustuslain
38441: muutos, vaan ainoastaan niitten rahakysymysten järjestäminen,
38442: jotka ovat olleet seurauksena tästä asevelvollisuuslain toistaiseksi
38443: käytännöstä pidättämisestä.
38444:     Edelleen sanotaan, että sotilasrahaston varoja tuon samaisen
38445: asevelvollisuuslain 122 §:n mukaan ei saa käyttää muuhun kuin
38446: suomalaisen sotaväen tarpeisiin. Tämän johdosta rajoitun ainoas-
38447: taan huomauttamaan, ettei valtiovarainvaliokunta ole tämän ra-
38448: haston käyttämisestä nyt puheenaolevaan tarkoitukseen tehnyt-
38449: kään mitään ehdotusta, mikäli minä olen havainnut sen mietinnöstä.
38450:     Lopuksi väitetään, että Suomen valtiovarat ovat perustuslain
38451: mukaan käytettävät maan hyödyksi, ja tarkoitetaan tällä tietysti
38452: sitä, että nyt puheena oleva maksun suoritus ei tapahtuisi maan hyö-
38453: dyksi. Tämän johdosta pyytäisin vain kysyä, kummastako on enem-
38454: män ainakin rahallista hyötyä maalle, siitäkö, että täällä ylläpide-
38455: tään esim. 12 tuhatta suomalaista sotamiestä, niinkuin aikaisemmin
38456: on suunniteltu, ja niiden ylläpidoksi suoritetaan ainakin parikym-
38457:         Venäjän valtakunnan rahast. sotilastarp. suorit. apumaks.   2783
38458: 
38459: 
38460: mentä miljoonaa markkaa, puhumattakaan kaikesta siitä, että tuol-
38461: lainen joukko parhaassa miehuuden ijässä olevia nuorukaisia pide-
38462: tään poissa rauhallisesta työstä, vai siitäkö, että Suomi uhraamaHa
38463: sotilaallisiin tarkoituksiin kaikkiaan kymmenen miljoonaa mark-
38464: kaa vuodessa suorittaa tuon määrän Venäjän valtakunnan
38465: sotilasrahastoon.
38466:     Kuten jo sanoin, en minä tulkitessani valtiosäätyjen 1904---o5
38467: vuosien valtiopäivillä tekemää päätöstä ole voinut tulla muuhun
38468: käsitykseen kuin että siinä periaatteessa hyväksyttiin puheena
38469: olevan apumaksun suorittaminen myöskin vuosilta 1906 ja 1907,
38470: ja että tuo päätös siis sisältää sellaisen velvoituksen nykyisellekin
38471: eduskunnalle, että jos me hylkäisimme nyt vaaditun apumaksun,
38472: niin voitaisiin meitä tosiaankin syystä syyttää siitä, mitä joka-
38473: päiväisessä elämässä kutsutaan sanansa syömiseksi. Enkä minä
38474: myöskään parhaalla tahdollani ole voinut löytää pätevää perustetta
38475: sellaiselle käsitykselle, että eduskunta rikkoisi perustuslakia, jos se
38476: myöntäisi nyt vaaditun rahamäärän, mikä muuten tietäisi samalla
38477: senkin, että vuosien 1904-05 valtiopäivät mainitulla päätöksellään
38478: rikkoivat perustuslakia, sillä kysymyksessähän nyt on aivan sama
38479: asia. Näin ollen täytyy minun kannattaa valtiovarainvaliokunnan
38480: mietintöä. Ja mitä tulee ed. Renvallin mainitun mietinnön ponteen
38481: nyt tekemään lisäykseen, niin ei minulla sitäkään vastaan ole mi-
38482: tään sitä vähemmin, kun se ei minun mielestäni sisällä minkäänlaista
38483: asiallista muutosta valtiovarainvaliokunnan mietinnön ponteen.
38484:     Suomen kansa tällä hetkellä kohdistaa tämän asian vuoksi
38485: varmaankin tavallista tarkemman huomion eduskuntaansa, ja se
38486: toivoo ja luottaa, että kukin edustaja kohdastansa, kun hän laskee
38487: lippunsa äänestysuurnaan, tekee sen tyynen harkinnan perusteella
38488: saavutetun vakaumuksen turvissa. Ja varmaankin on kaikissa yhtei-
38489: nen ja harras se toivomus, ettei tämän asian ratkaisua, tulkoonpa
38490: se minkälainen tahansa, kuitenkaan seuraisi minkäänlainen kon-
38491: flikti Venäjän ja Suomen välillä. Tällainen taistelu on aina epäta-
38492: saista, kun on kysymyksessä niin epätasaiset voimasuhteet kuin
38493: mitkä vallitsevat Venäjän ja Suomen välillä. Taistelua ei kuiten-
38494: -kaan aina voi välttää, eikä sitä saakaan välttää, silloin kun asia sitä
38495: vaatii. Ja jos me olemme taistelussa oikealla puolella, niin ei tais-
38496: telu suinkaan ole toivoton. Mutta jos me tällaisessa taistelussa
38497: olemme sillä puolella, että meidän päällemme lankeaa vääryyden
38498: varjoakaan, niin pelkäänpä, että sellainen taistelu käy liian epä-
38499: tasaiseksi.
38500: 
38501:     Ed. Palmen:       Valtiovarainvaliokunta on tässä asiassa an-
38502: tanut aivan lyhyen lausunnon. Asianlaita on aivan selvä. Perus-
38503: tuslakivaliokunta on ottanut kysymyksen oikeudellisen puolen
38504: selvitettäväksi. Valtiovarainvaliokunnalla ei ollut mitään syytä
38505:                     Istunto 28 p. lokakuuta 1907·
38506: 
38507: 
38508: kertoa uudestaan, mitä toinen valiokunta jo oli esittänyt. Tar-
38509: peetonta on täälläkin ruveta uudelleen esittämään noita asioita,
38510: jotka ovat tulleet aivan selvitetyksi sillä, mitä painetussa mietin-
38511: nössä on silmiemme edessä. Minä huomautan vaan yhdestä sei-
38512: kasta, joka kenties on jäänyt muutamille epävarmaksi. Se on aivan
38513: ilmeinen tarkoitus, että mikä vastaus annetaankin, jos se tulee muo-
38514: dostumaan näiden valiokuntien mielen mukaiseksi, niin vastaus
38515: Keisarilie on annettava molempien valiokuntien lausuntojen perus-
38516: teella. On aivan ilmeistä, että kun kaksi valiokuntaa on tällä lailla
38517: yhdysvaikutuksessa, niin eduskunnan ei tarvitse uudistaa kaikkia
38518: perusteluita. Seuraa itsestään, että vastaus perustuu kaikkeen
38519: siihen, mitä on tuotu valiokuntien puolesta esille. Niin tapahtui
38520: ylimääräisillä valtiopäivillä 18gg, jolloin säätyjen lakivaliokunta
38521: ja asevelvollisuusvaliokunta antoi kumpikin oman mietinnön
38522: ja molemmat nämä mietinnöt solmittiin sitte yhteen poista-
38523: malla tarpeetonta, mutta pitämällä kaiken, mikä oli asiaan vai-
38524: kuttavaa ja tärkeätä, ja sillä lailla syntyi se vastauskirjelmä,
38525: joka Suomen kansan nimessä silloin annettiin, asiakirja, joka kuten
38526: tunnettu on niitä, joiden muisto ei häivy vuosisatoihin. Jos niin
38527: olisi, että valtiovarainvaliokunnan jokseenkin lyhyessä ajassa synty-
38528: neessä mietinnössä sattuisi olemaan jotakin sellaista epäselvyyttä,
38529: jonka eräs edellinen arvoisa puhuja on siinä löytänyt, kun hän oli
38530: kiinnittänyt huomiota sanoihin sivulla 3 >>väliaikaisesta velvolli-
38531: suudesta, joka olisi paikallaan, kunnes on palautettu sellainen tila,
38532: joka on perustuslain mukainen>>, ja koetti tästä vetää johtopäätök-
38533: set, että muka olisi tarkoitettu ulottaa verovelvollisuutta pitkälle,
38534: niin minä pyydän vaan huomauttaa, että hän on jättänyt huomaa-
38535: matta, mitä seuraavalla sivulla sanotaan, kun nimenomaan huoma-
38536: utetaan että se järjestely, joka 1904-05 vuoden valtiopäivillä
38537: tässä asiassa tapahtui, on ehdotetun suorituksen kautta katsottu
38538: loppuun saatetuksi. Mutta olkoonpa niinkin että tämä valiokun-
38539: nan lausunto ei ole onnistunut, niin se on aivan selvää että tämän
38540: eduskunnan luottamusmiehet toimitus- ja tarkastusvaliokunnissa
38541: voivat, kun aikaa heille myönnetään enemmän kuin meillä oli,
38542: katsoa, ettei tule ristiriitaisuutta vastaukseen. Sillä lailla kyllä
38543: itse vastaus voi syntyä näiden molempien lausuntojen perusteella,
38544: edellyttäen että eduskunnan päätös käy näiden lausuntojen mukaan.
38545:     Tämä muodosta, mutta nyt itse asiaan.
38546:     Me olemme saaneet kuulla täällä hyvin pitkiä, sanon suoraan,
38547: osittain väsyttävän pitkiä selityksiä.      Täällä on puhuttu muo-
38548: dollisuudesta ikäänkuin lain muodollisuudet olisivat pääasia.
38549: Täällä on ruvettu virittämään uudestaan tuota vanhaa tuhannesti
38550: käsiteltyä ja melkein loppuun käsiteltyä kysymystä, kenen oli syy
38551: siihen, että Suomen kansalle viimeiset vuodet m. m. asevelvollisuus-
38552: kysymyksen kautta ovat tulleet hyvin synkäksi muistoksi. Tuo-
38553:         Venäjän valtakunnan rahast. sotilastarp. suorit. apumaks.   278S
38554: 
38555: 
38556: hon perustuslakien selitykseen ovat ruvenneet sellaisetkin, jotka
38557: muutoin eivät näy rakastavan perustuslaillisuutta, niinkuin herra
38558: Turkia. Herra Estlander ja herra Renvall ovat kosketelleet hienon
38559: juridiikan kysymyksiä ja viimeisten vuosien riitakysymyksiä.
38560: Minun täytyy suoraan sanoa, että kun katselen kelloa, kuinka siinä
38561: minuutit lentävät eteenpäin, kun muistan, kuinka pitkä esityslista
38562: meillä tänä päivänä on edessä, niin minä monesti olen ihmetellyt,
38563: että on uskallettu niin paljo aikaa uhrata niille. Nuo muodollisuu-
38564: det, vaikkapa ne juurtuisivatkin niin arvokkaaseen asiakirjaan
38565: kuin oli vanha maalaki, jonka merkitys ei ole vieläkään tauonnut,
38566: sittekun viidettäsattaa vuotta on kulunut sen antamisesta, ovat sitä
38567: laatua, etteivät ne tässä suhteessa määrää. Täytyy muistaa mitä
38568: Snellman sanoi eräässä tapauksessa. Hän huomautti että kansain-
38569: välisiä valtiollisia kysymyksiä ei ratkaista asianajajan sukkelalla
38570: viisastelulla. Ihan toiset näkökohdat ovat tarpeen kansainväli-
38571: sessä keskustelussa. Ja jos nyt olisikin todistettavissa kaikki, mitä
38572: ed. Renvall on esittänyt- joka minun mielestäni ei ole asian laita
38573: - niin hän olisi todellakin voinut valita toisen ja sopivamman
38574: tilaisuuden esittääksensä niitä asioita. Tähän asiaan ne peräti
38575: vähän vaikuttavat. Minä en tahdo kuluttaa aikaa puhumalla
38576: herra Turkian perustuslain selityksestä. Muistui mieleeni karhun
38577: kömpelö tanssi, kun hän rupesi siihen. Ed. Turkian oikea ala on,
38578: minä tahtoisin sanoa, haukuskella porvarillisia, ja tämän velvolli-
38579: suuden hän uskollisesti on täyttänyt aivan yhtä monta kertaa kuin
38580: hän on sanan.vuoroa käyttänyt ja me osaamme sen ulkoa. (Asi-
38581: aan!) Mutta tämä on minun mielestäni jotakin. aivan toista, mikä
38582: kuuluu tähän kysymykseen, tähän debattiin.
38583:     Minä luulen että Suomen kansa, niinkuin kansat yleensä, kun on
38584: suuri ratkaiseva kysymys edessä, ei tahdo kuulla pieniä asioita.
38585: Suuret näkökohdat silloin tulevat kysymykseen ja me voimme
38586: kyllä helposti ymmärtää, että tässä on täysi syy muistaa jotakin
38587: tärkeämpää kuin sellaista, oliko se tai se herra oikeassa siinä riidassa,
38588: tekikö entinen senaatti siinä tai siinä jonkun virheen tai tekeekö
38589: nykyinen senaatti täällä jonkun virheen. Isänmaan etu tässä on
38590: kysymyksessä, (Vasemmistosta: Ohoo!) ja silloin minun täytyy
38591: sanoa, että jokainen, olkoonpa millä kannalla tahansa, joko nykyi-
38592: seen tai entiseen hallitukseen nähden, on velvollinen ottamaan
38593: huomioansa vain sen, mitä hänen mielestään kansan hyöty ja paras
38594: nykyänsä vaatii. Ja kun hän muistelee, millainen tila oli noina
38595: aikoina tämän vuosisadan alussa, jolloin ei ainoastaan Suomen
38596: kansan ulkonainen turvallisuus ja sen paras aarre, laillisuus, ollut vaa-
38597: rassa, vaan jolloin tultiin niin pitkälle, että sisällinen eripuraisuus
38598: oli hajoittanut tämän kansan kahteen leiriin, niin kyllä hän todel-
38599: lakin mahtanee tunnustaa, että kun tarjoutui tilaisuus päästä
38600: pois näistä onnettomuuden päivistä, kun poistui se asetus, joka var-
38601:                     Istunto 28 p. lokakuuta 1907·
38602: 
38603: 
38604: sinkin sai kansalaiset nousemaan toinen toistansa vastaan, kun saa-
38605: tiin tuo 1901 vuoden asevelvollisuusasetus ~aikutuksiltaan lakkau-
38606: tetuksi, niin ilo oli suuri. Riemu oli niin vilpitön, että kyllä sillä
38607: hetkellä todellakin ne olivat harvassa, jotka eivät ajatelleet, että
38608: mikään hinta ei ollut liian kallis, jotta päästäisiin semmoisesta
38609: loukkauskivestä. Silloin jos koskaan Suomen kansan edustajat,
38610: mikäli minä saatoin kehitystä seurata, tunnustivat että parempi
38611: oli laiha sopu kuin lihava riita. He koettivat siis tehdä, mihi kukin
38612: kat'loi mahdolliseksi sillä hetkellä, jotta päästäisiin jäll<:>en entistä
38613: parempaan asemaan, jotta kansa eheänä voisi ruveta rakentamaan
38614: Suomen kansan tulevaisuutta.
38615:      Kun nyt koetetaan kaivaa esille vanhat riitakysymykset, niin
38616: me tietysti siirrymme loitommaksi siitä, mitä meidän ennen kaik-
38617: kea täytyy pitää silmällä, nimittäin, mitä tämä kysymys tällä het-
38618: kellä merkitsee. Minä puolestani olen käsittänyt asian niin, että
38619: tällä kertaa sekä ulkonaiset että sisälliset syyt vaativat meitä vaka-
38620: vasti harkitsemaan, onko näinkin suuri ja tuntuva uhraus kuin
38621: 20 miljoonanluovuttaminen, todellakin maan hyödyksi ja parhaaksi.
38622: Tästä on kysymys, ja kun silloin ajattelen lähinnä Suomen kansan
38623: ulkonaista asemaa, niin minun täytyy tunnustaa, että monessa koh-
38624:  den luulen näkeväni nykyisen hetken muistuttavan niitä aikoja,
38625:  jolloin mahtava myrsky, osaksi kansamme tietämättä, oli nouse-
38626: massa meitä vastaan idässä. En voi salata itseltäni tosiasioita,
38627: jotka viittaavat siihen, eWi vihamielisyys Venäjällä meidän pientä
38628: kansaamme kohtaan on kovin suuri, vieläpä kasvamassa. Me
38629: -olimme samassa tilassa Bo-luvulla ja go-luvun alussa, vaikkemme
38630: pitkiin aikoihin huomanneet niitä uhkaavia merkkejä, joista saat-
38631: toi päättää, että ukkosiima oli alkamassa. Paljon olisi silloin voitu
38632: tehdä, jos ajoissa olisi käsitetty, miten asema oli muuttunut, miten
38633: valtiollinen taivaamme oli synkistynyt. Nyt ovat merkit paljon sel-
38634: vemmät, mutta minun mielestäni asia on muutamissa kohden
38635: paljon vaikeampi, siksi vaikea, että se, jos mikään, vaatii kansalaisia
38636: jättämään vanhat riidat, upottamaan unohduksen jokeen vanhan
38637: kannan, jotta Suomen kansa kerrankin voisi seisoa eheänä tärkeässä
38638: kysymyksessä.
38639:      Ennen oli kyllä myöskin paljon vihollisia Suomen kansalla,
38640: mutta nuo kadehtijat ja vastustajat olivat parhaasta päästä ammatti-
38641: politikoitsijoiden ja virkamiesten joukossa. Mutta jos Suomen kansa,
38642: kun kansainvälinen sopimus on tai sen ainakin luullaan olevan
38643: olemassa, tahtoo määrätä kantansa yksin, ikäänkuin kaikki riip-
38644: puisi meidän tahdostamme, niin me voimme helposti saavuttaa
38645: varsin ikävää kansallista ristiriitaa. Alkäämme salatko itseltämme,
38646: -että, kun joku yksityinen tai kansakunnat seisovat vastatusten,
38647: niin jokainen sopimus on tulkittava molemminpuolisella myönty-
38648: väisyydellä; muutoin tullaan riitaan, konfliktiin.           Yksityisten
38649:         Venäjän valtakunnan rahast. sotitastarp. suorit. apumaks.     2787
38650: 
38651: 
38652: välillä on asia helposti järjestetty; he menevät oikeuteen. Kansa-
38653: kunnat ovat siinä onnettomassa asemassa, että ne, huolimatta siitä,
38654: että toinen Haagin konferenssi on äsken päättynyt, eivät voi vedota
38655: mihinkään oikeuteen, joka ratkaisee, mikä on oikein ja mikä on
38656: vaann.      Kansakuntain keskisessä taistelussa ratkaisevat aivan
38657: toisellaiset näkökohdat, liioin jos epäsuhta on suuren suuri voimien
38658: välillä.
38659:     Minä siitä syystä - sanon sen suoraan - katson äärettömän
38660: raskaaksi uhriksi, jos Suomen kansa täytyy luovuttaa nuo määrä-
38661: rahat, mutta en ymmärrä, että Suomen kansa on oikeutettu sano-
38662: maan, että meidän yksipuolisen tulkinnan kautta asia on ratkaistu.
38663: Paljon syitä on olemassa, jotka voivat puhua sen käsityksen puolesta,
38664: mikä Venäjällä pidetään oikeana, ja Venäjällä tämä käsitys, että
38665: Suomen kansa on velvollinen maksamaan vielä 20 miljoonaa lisää,
38666: on siksi tunnustettu, että tuo summa jo aikoja sitten Venäjällä on
38667: hyväksytty valtion menosäännössä (Väärin!). Kun asia on tällai-
38668: nen, niin en ymmärrä muuta, kuin että kieltäminen viepi koko
38669: tämän kysymyksen hyvin ikävään suuntaan. Se ei ole enää taiste-
38670: lua Venäjän virkavaltaa vastaan, vaan Venäjän kansalaiset yli
38671: koko laajan valtakunnan, jotka kantavat äärettömän raskaita
38672: kuormia sotavarustuksen vuoksi, jotka vähän aikaa sitten ovat
38673: nähneet tuhansittain, kymmentuhansittain kansalaisia Jaaneen
38674: vieraille maille sodan uhriksi, he eivät voi käsittää sitä velvollisuu-
38675: den täyttämiseksi, jos Suomen kansa nyt, oltuaan vuosikausia
38676: vapaana sotarasituksista ja sotataakasta, vielä kieltäytyisi kanta-
38677: masta osaansa siinä kohden.
38678:     Katson siis asiaa siltä kannalta, että tässä on kansainvälinen
38679: sopimus olemassa tai ainakin sopimus, jota toinen puoli katsoo
38680: ehdottomasti sitovaksi. Meillä katsotaan a.<:>iaa eri tavalla, useat
38681: pitävät sopimusta sitovana, toiset epäilevät, yksimielisyyttä meillä
38682: ei ole, mutta minun täytyy tunnustaa, että jos aivan puolueetto-
38683: mat tulisivat tarkastamaan tätä kysymystä, niin he luultavasti
38684: katsoisivat Suomen kansan velvolliseksi suorittamaan tämän sum-
38685: man. Asian näin ollen en voi katsoa oikeaksi, että heikompi puoli
38686: ilman muuta sanontuu irti velvollisuudestaa.n sitteu, kun olemme jo
38687: saaneet sen, mikä muutamia vuosia sitten oli kaikkien mielessä
38688: suurin etu, mitä hetkeksi voitiin vaatia, että päästiin asevelvolli-
38689: suusasetuksesta. Minä pelkään todellakin, että jos tuollaisella kiellolla
38690: viskataan hansikas itäiselle naapurille vasten sihniä, niin sillä on alettu
38691: taistelu, joka voi tulla paljon pahemmaksi. Jokainen kansalainen
38692: Venäjällä, joka itse tietää, mitä sotakuorma siellä merkitsee, hän
38693: voi sanoa, saattaa paheksua, että valloitettu kansa pääsee kaikesta
38694: kuorma.<:>ta, kun valloittaja kantaa mitä raskaimman kuorman.
38695: Kyllä se taistelu tulee Suomen kansalle äärettömän vaikeaksi,
38696: paljon vaikeammaksi kuin mikään taistelu, minkä Suomen kansa
38697:                       Istunto 28 p. lokakuuta 1907.
38698: 
38699: 
38700:  <>n konsanaan kestänyt, jos todella joudutaan siihen, että tällainen
38701:  suuttumuksen myrsky meitä vastaan nousee, ei sadan tuhannen
38702:   politikoitsijan tai virkamiehen piiristä, vaan rupeaa saamaan jalan-
38703:  sijaa kansan taajoissa riveissä.
38704:        Mutta puhuessani tässä, sanon suoraan: ulkonainen kysymys
38705:   merkitsee paljon, omat sisälliset kysymykset merkitsevät vieläkin
38706:  enemmän. Mitä merkitsee tämän eduskunnan tähänastinen työ?
38707:  Meidän täytyy ttmnustaa, että nyt, kun voimme sormilla lukea,
38708:   kuinka monta työpäivää on jälellä, tunkeutuu entistä tuskastut-
38709:   tavammin jokaisen mieleen se ajatus, että peräti vähän on saatu
38710:   aikaan. Ainoastaan toivo, että saamme jatkaa työtä, voi elähyttää
38711:   meitä uusiin ponnistuksiin, kun pian täytyy erota. Mutta luuleeko
38712:   kukaan, että jos tänne uudelleen kokoontuessamme on edessämme
38713:   semmoinen taistelu, jonka rinnalla kaikki, mitä Suomen kansa on
38714:   miesmuistiin kärsinyt, vaalenee, luuleeko kukaan, että tällöin to-
38715:   dellakin on otollinen aika panna toimeen kaikkia niitä suuria uudis-
38716:   tuksia, joita olemme hautoneet mielessämme tänne tullessamme?
38717:   Minun täytyy katsoa asiaa tältä kannalta, ja siitä syystä, juuri
38718:   tältä sisäisen kehityksen kannalta, arvelen, että todellakin on
38719:   maan hyödyksi ja parhaaksi, jos me tässä kohden koetamme vält-
38720:   tää loukkauskiveä, joka voi kaataa Suomen onnen, jos me koetamme
38721:   saada tässä semmoisen sopimuksen aikaan, joka takaa Suomen kan-
38722:   salle ja sen eduskunnalle täydet mahdollisuudet työskennellä eteen-
38723:   päin.
38724:        Kun katselee sitä esityslistaa, joka tänään on pöydällä, huomaa
38725:   jokainen, että seuraava asia tämän jälkeen on laajalle haarautuva
38726:   kysymys siitä, miten maamme kulkulaitosta voimme uudistaa.
38727:   Mutta ken on lukenut valtiovarainvaliokunnan mietinnön, huoman-
38728:   nee myös, että kaikki mahdollisuus jatkaa kehitystä tällä alalla
38729:   riippuu siitä, onko Suomen kansalla se luotto ulkomailla, että se
38730:   voi saada rautatielainan. Luuleeko kukaan, jos uudistuvat edel-
38731:   liset sorronajat, että ulkomailla katsotaan Suomen asema niin
38732:   turvatuksi, että rahamiehet menisivät uskomaan meille suuria sum-
38733:    mia, jotka ovat välttämättömän tarpeen, ellemme tahdo kerrassaan
38734:   lakkauttaa kehitystä, joka on luvannut äärettömän paljon? Minä
38735:   mainitsen tämän kysymyksen ainoastaan siitä syystä, että se on
38736:   lähinnä päiväjärjestyksessä. Voin luetella kymmenittäin yhtä tär-
38737:    keitä kysymyksiä; tyydyn ajan lyhyyden vuoksi huomauttamaan,
38738:   että meillä vielä jokaisella on verekset muistot siitä, mitä suuri val-
38739:    tiollinen taistelumme merkitsi sisälliselle elämällemme, kuinka kaikki
38740:   yhteiskunnalliset riennot, jotka vaativat rauhallista työtä, silloin
38741: . joutuivat vaaraan. Se näkökohta minusta merkitsee kaikkein
38742:   enimmän. Minä luulen, että kaikki ne uudistukset, jotka eivät
38743:    vielä ole päässeet alullekaan meidän tähänastisen työmme kautta,
38744:    jotka ovat vain toiveita, joiden toivomme kenties kolmen istunto-
38745:        Venäjän valtakunnan rahast. sotilastarp. suorit. apumaks.   2789
38746: 
38747: 
38748: kauden kuluttua suurimmaksi osaksi olevan suoritetut, ne riippuvat
38749: siitä, että Suomen kansalle ja sen eduskunnalle todellakin suodaan
38750: sen verran rauhaa ja ulkonaista turvaa, että me voimme toteuttaa
38751: tuumiamme. Mutta jos syntyy, niin kuin olen monesti kuullut
38752: jokaisen myöntävän mahdolliseksi, tämän kiellon kautta uusi
38753: kansainvälinen taistelu, jonka rinnalla edellinen on ollut mitätön,
38754: niin on se samaa kuin tunnustaa, että meidän päätöksistämme
38755: täällä riippuu, tuleeko se polvi,'joka nyt edustaa Suomen kansaa ja
38756: Suomen maata, tilaisuut6en tekemään sitä rauhallista työtä, joka
38757: meille on kaikista kallein.
38758:      Kysytään ivallisesti, mitenkä tämä suuri, raskas uhraus on
38759: kansan hyödyksi ja parhaaksi. Minä koetan, rupeamatta lain
38760: tulkitsemiseen . ja asianajotemppuihin, vastata, että jos tällä suu-
38761: rella uhrauksella todellakin saavutetaan se että uhkaava riita Suo-
38762: men ja Venäjän välillä saadaan poistetuksi, jos me pääsemme sii-
38763: hen, että voidaan rauhallisesti työskennellä, niin nuo varat ovat
38764: käytetyt kansan hyödyksi ja parhaaksi. Kaikki Euroopan kansat
38765: nykyänsä kantavat kuormia. Ei taida olla Euroopassa monta kan-
38766: saa, joka pääsee niin helpolla kuin Suomen kansa; muut kansat nur-
38767: kumatta kantavat näitä kuormia, koska ne katsovat, että ulkonai-
38768: nen turvallisuus on se ehdto, jonka suojassa sisällinen edistystyö
38769: vo1p1 versoa. Pienimmätkin kansat, jotka eivät nauti täyttä itse-
38770: näisyyttä, eivät liioin voi heittää ylpeästi sikseen kaikkia valtiol-
38771: lisen viisauden vaatimuksia, niiden tulee ottaa se huomioon.
38772:      En mene pitemmälle; hetki on siksi tärkeä, että epäillen olen ryh-
38773: tynyt puhumaan. Minun täytyy sanoa, ettei yksityinen koskaan
38774: tunne omaa vähyyttään paremmin kuin semmoisina hetkinä, jol-
38775: loin isänmaan kohtalo saattaa olla kyseessä kymmeniksi vuosiksi.
38776: Mutta silloin ei saa kysyä omaa vähyyttään, vaan jos velvollisuus
38777: vaatii lausumaan vakaumuksensa, niin se on lausuttava. Minun hor-
38778: jumaton vakaumukseni on, että tässä kohden Suomen kansa syystä
38779:  voipi moittia, jos sen edustajina emme ota huomioon, mitä vaatii
38780: kansamme asema ja, uskallan lisätä, kansan kunnia. Kansamme
38781: kunnia, kansamme onni vaatii, että lupaukset, jos juriidisilla tem-
38782:  puilla voidaankin niitä tehdä epäilyksenalaisiksi, täytetään, että
38783:  kansamme saa tehdä työtä rauhassa, että sen voimia ei kuluteta
38784:  arveluttaviin taisteluihin, jotka, jos ennustamme edellisten vuosien
38785:  kokemuksen perusteella, aivan helposti muuttuvat sisälliseksi
38786:  taisteluksi, ja se olisi suurin vaara, joka meidän kansaamme voi
38787:  kohdata. (Hyvät Hyvät).
38788: 
38789:    Ed. Antila : Jouduttuani esillä olevan kysymyksen eteen,
38790: ei tuolla ulkopuolella edesvastuuttomasti soittamaan suuta, vaan
38791: arvostelemaan, onko todellakin Suomen kansan onni ja etu vaativa,
38792: että nämät miljoonat ovat myönnettävät, otan ensiksi huomioon
38793: 2790                 Istunto 28 p. lokakuuta 1907·
38794: 
38795: 
38796: 1904-05 vuosien valtiopäivien menettelyn tässä asiassa. Jouduin
38797: luonnollisesti ajattelemaan, oliko mainittujen valtiopäivien menettely
38798: tässä asiassa oikea. On sanottu, että tällä kysymyksellä on kansain-
38799: välisten kysymysten luonne ja kun tämän ottaa huomioon, ei sil-
38800: loin juohdu mieleen ed. Turkian tavalla ruveta arvostelemaan ky-
38801: symystä laillisuuden kannalta, sillä kansainvälisiä kysymyksiä
38802: ei ratkaista kirjoitettujen perustuslakien eikä muiden lakien mu-
38803: kaan, vaan me tiedämme, miten niitä ratkaistaan, ja minä puoles-
38804: tani sanon, että Suomen kansa on onnellinen, kun se ei ole joutunut
38805: ratkaisemaan tätä kysymystä sillä tavalla kuin monet muut kan-
38806: sat ovat ristiriitoja keskenään ratkaisseet.
38807:     Kun tältä kannalta olen asiaa arvostellut, olen hyvin helposti
38808: tullut selvään ja epäämättömään johtopäätöksee~, siihen, että
38809: nämä rahat ovat myönnettävät. Meidän pieni kansamme ei voi,
38810: jos se tahtoo rauhassa edistyä ja kehittyä, niinkuin täällä on sanottu,
38811: heittää taisteluhansikasta silloin, kun se pääsee asiasta verrat-
38812: tain kohtuullisella uhrauksella. Tätä on mielestäni niiden muis-
38813: tettava, jotka asiassa ovat asettuneet kieltävälle kannalle. Hy-
38814: vin monet kansalaisista ovat, kun asiasta on noussut kysymys,
38815: tuimasti uhanneet kieltävänsä rahat, ovat sanoneet, että meitä ei
38816: ole oikeus tällä tavalla verottaa. Mutta ne, jotka ovat joutuneet
38817: tutkimaan asian syitä ja perusteita, ovat muuallakin kuin tässä
38818: edustajahuoneessa joutuneet siihen lopputulokseen että rahat sit-
38819: tenkin ovat myönnettävät. Olen jo valtiovarainvaliokunnnassa,
38820: kun asiasta on ollut kysymys, äänestänyt niiden kanssa, joiden nimet
38821: ovat mietinnön alla ja pidän aivan varmana, että jos eduskunta
38822: mietinnön hyväksyy, se silloin tekee palveluksen, jonka hyvä vai-
38823: kutus ei ulotu ainoastaan vuosikymemniin, vaan vuosisatoihin.
38824: 
38825:     Ed. Ahmavaara:         Esillä oleva kysymys 20 miljoonan mar-
38826: kan myöntämisestä Venäjän valtakunnan rahastoon on epäile-
38827: mättä tärkeä, ehkä tärkeimpiä asioita, mistä eduskunnan näillä
38828: valtiopäivillä on päätettävä. Senvuoksi onkin varman kannan omaa-
38829: minen asiassa ollut hyvin vaikeaa kaikille niille, jotka eivät ohjel-
38830: mansa mukaan ilman muuta voi panna vastaan. Asia on ainakin
38831: minulle ollut vaikea ja olen sen takia paljon itseni kanssa taistellut.
38832:     Kaikki myönnämme että olemme velvolliset ottamaan osaa
38833: valtaistuimen, maamme ja sen kautta keisarikunnan puolustukseen,
38834: kuten 1878 vuoden asevelvollisuuslaissa sanotaan, ja näin ollen ei-
38835: vät paljon merkitse sellaiset puheet, joita on kuultu että sotilas-
38836: taakka on epäinhimillistä, tyrannimaisuutta ja raakuutta osoitta-
38837: vaa. Sitä se epäilemättä on. Mutta niin kauvan kun kansojen
38838: katsantokanta on sillä kehitysasteella kuin se nyt on, ei meidän
38839: pieni kansa voi saada tässä muutosta aikaan; meidän tulee seurata
38840: ajan katsantokantaa. Siitä, niinkuin sanoin, ovatkin kansamme
38841:        Venäjän valtakunnan rahast. sotilastarp. suorit. apumaks.     2791
38842: 
38843: 
38844: edustajat ehkä jotenkin yksimieliset, että sotilastaakasta emme
38845: voi kokonansa kieltäytyä. Mutta myönnettävä on, että meidän
38846: perustuslakimme mukaan osanoton sotilasrasitukseen tulisi tapah-
38847: tua oman sotaväen kautta. Ja ellei olisi tapahtunut välillä
38848: mitään selkkauksia, niin epäilemättä asia niin olisikin. Kun 1904
38849: --os vuoden valtiopäivät katsoivat velvollisuudekseen maan edun
38850: mukaiseksi tehdä, sanoisinko, aselevon siinä kovassa ja vaikeassa
38851: laillisuustaistelnssa, jota silloin käytiin, niin he eivät katsoneet voi-
38852: vansa vaatia toiselta riitapuolelta täydellistä oikeutta; jos he sen
38853: olisivat voineet tehdä, niin he epäilemättä silloin olisivat vaatineet,
38854: että 1878 vuoden asevelvollisuuslaki olisi ilman muuta pantava
38855: käytäntöön ja siis kasarmit heti täytettävät suomalaisella sotaväellä.
38856: Mutta sitä he eivät katsoneet voivansa tehdä, vaikka minä luulen,
38857: ettei kukaan tunnollinen ihminen voi kieltää, ettei sama ednskunta
38858: parhaan kykynsä ja voimansa mukaan koettanut laillisuutta pelas-
38859: taa ja maan oikeuksia puolnstaa.
38860:      On valitettavasti niin, että kansainvälisissä oikeustaisteluissa
38861: ja ristiriidoissa ei vielä meidänkään päivinämme oikeus ja totuus
38862: saa määrätä, vaan niissä määrää usein voimasuhteet. Onhan
38863: suurtenkin kansain välillä vielä niin, että kun ne ovat aikansa tais-
38864: telleet, niin sen, joka miekanmittelyssä on sortunut, täytyy taipua
38865: voittajan vaatimuksiin, kysymättä mikä on oikeus. Ja niin on vali-
38866: tettavasti meidänkin suhteemme ja taistelumme kanssa.
38867:      Meidän täytyy minun käsittääkseni pitää kiinni siitä sopimnk-
38868: sesta, jonka vuosien 1904--os valtiopäivillä maan eduskunta teki
38869: hallitsijan kanssa. Tähän sopimuksee)l -- tulkittakoon sitä nyt
38870: Inillä tavalla tah,.ansa -- sisältyy se, että laillisestikin, sitovasti
38871: myönnettiin vuotta 1905 kohti pyydetyt Io miljoonaa. -Toisen
38872: riitapuolen vaatimuksena alunpitäin oli, että tämä suoritus tulisi
38873: tapahtumaan kolmena vuotena.            Eduskunta ei silloin ainakaan
38874: kieltänyt tätä ehtoa, vaan se paremmin, ainakin minun käsittääk-
38875: seni, periaatteellisesti myöntyi siihen, mutta täytännöllisistä syistä
38876: ei laillisesti sitoutunut suoritukseen muuta kuin yhdeltä vuodelta.
38877:  Kun minun käsittääkseni nämät miljoonat periaatteessa on myön-
38878:  netty, niin meidän on tämä sitoumus täytettävä. Sillä jos sellainen
38879: kansa kuin meidän, jonka koko oikeus, koko itsenäisyys perustuu
38880: lupauksiin ja vakuutuksiin, ei itse puolestaan täytä lupauksiaan,
38881:  vaan koettaa niistä lainopillisilla selittelyillä ja advokaattisilla
38882:  tempuilla päästä vapaaksi, niin eiköhän tällainen menettely
38883:  olisi sille mitä vaarallisinta tulevaisuuteen katsoen. Jos me vaa-
38884:  dimme toiselta puolen sanoissa ja juhlallisissa lupauksissa pysy-
38885:  mistä, joille meidän oikeutemme perustuvat, niin meidän täytyy
38886:  myöskin itsemme ehdottomasti täyttää lupauksemme, vaikkapa
38887:  ne vaikeiltakin tuntuisivat. Siltä kannalta minä otan tämän
38888:  asian, ja siltä kannalta katsottuna __:_ vaikka myönnän, että tun-
38889:                                                                176
38890:                      Istunto 28 p. lokakuuta ICJ07.
38891: 
38892: 
38893:  teeni, jos minä niitä seuraisin, puhuvat kieltävästi - järkeni selit-
38894:  tää kumminkin, että nämä pyydetyt miljoonat ovat annettavat.
38895:      Voidaan sanoa kyllä: Tämähän on soveliaisuuspolitiikkaa,
38896:  hyötypolitiikkaa, sehän. on sitä samaa, josta perustuslailliset -· eli
38897:  niinkuin täällä on sanottu •>nimiperustuslailliset» - ovat muita
38898:  moittineet. J,ausuihan täällä myös lähetekeskustelus.<;a eräs edus-
38899: taja, nimittäin ed. Hjelt, että kun kerran perustuslailliset puolus·
38900:  tavat näiden miljoonien myöntämistä, niin se on samaa kuin he
38901:  pitäisivät hautauspuhetta perustuslaillisuudelle. Minun vaan täy-
38902:  tyy ihmetellä, ettei tämä edustaja ja muut, jotka tällaista väittä-
38903:  vät, ole huomanneet, että jos niin olisi asianlaita, tämä hautaus olisi
38904:  tapahtunut jo vuonna 1905, silloin kuin nuo 10 miljoonaa myön-
38905:  nettiin. Mutta niin ei ole käynyt, koska tuo perustuslaillisuus
38906:  on vastuksena vielä näilläkin valtiopäivillä, niin hyödyn politiikkaa
38907: se onkin mutta sittenkin perustuslaillista.
38908:      Minä voin tässä suhteessa vedota erääseen ulkomaalaiseen
38909:  auktoriteettiin, - koska tietysti ei minun vakuutuksilleni panna
38910: suurtakaan arvoa. Minä rohkenen sanoa, että unkarilainen Frans
38911:  Deak lienee pantava esikuvaksi perustuslakitaistelussa ja perustus-
38912: laillisuuden ymmärtäjänä. Hän asettuu kumminkin aivan samalle
38913: kannalle eduskunnan harjoittamaan soveliaisuuspolitiikkaan nähden.
38914:  Kun oli moitittu, että hän, joka ennen oli niin ritarillisesti tais-
38915:  tellut perustuslain puolesta, taipui myöntymään Itävallan hallituk-
38916: sen vaatimuksiin, vaikka Itävalta ei ollut täyttänyt Unkarin kan-
38917: san kaikkia vaatimuksia, niin hän vastasi seuraavasti: •>Muutamat
38918: sanovat ehkä, että tämä on opportunismia, soveliaisuuspolitiikkaa.
38919: Sitäpä se onkin. Kun on pul1e siitä, että toimeenpaneva valta
38920: noudattakoon voimassa olevaa lakia, silloin opportunismi ei saa olla
38921: määräävänä, sillä lakeja, jotka eivät ole laillisella tavalla muutetut,
38922: täytyy tarkasti noudattaa, mutta lakia laatiessa on juuri opportu-
38923: nismi se, jota ei käy syrjäyttäminen. Se lainlaatija, joka ei ota tätä
38924: huomioon, luopi harvoin hyvän, tarkoituksenmukaisen lain. Jo-
38925: kainen valtiosääntö, jokainen laki, jokainen laitos on syntynyt
38926: opr:ortunismin vaatimuksesta ja on niin kauvan tarkoituksen mu-
38927: kainen, kuin se vastaa sitä.>> Tälle samalle kannalle minä asetun
38928: ja minä pyydän viitata tätä niille, jotka sanovat, että perustuslail·
38929: lisuus nyt kysymyksessä olevassa asiassa olisi kärsinyt haaksirikon.
38930: Perustuslaillisuus on juuri siinä, etta mikään kansalaisryhmä tai
38931: yksilö tai virkamies ei ole oikeutettu poikkeamaan laista, s. o. siitä
38932: mitä laki määrää; mutta kansan laillinen eduskunta, joka on kansan
38933: puolesta valtuutettu päättämään maan kohtaloista, on oikeutettu
38934: ja sen tulee ottaa huomioon myöskin mitä maan hyöty ja sen asema
38935: vaatii ja mistä se luulee kansalle olevan hyötyä. Siinä juuri on ero
38936: perustuslaillisuuden ja laittomuuden välillä.
38937:      I,ähetekeskustelussa ja osittain tänä iltana on kuultu ja tullaan
38938:        Venäjän valtakunnan rahast. sotilåstarp. suorit. apumaks.   2793
38939: 
38940: 
38941: kai vielä enempi kuulemaan, kuinka kansa ei muka suvaitse, että
38942: miljoonat myönnetään, vaan tulee sen tuomitsemaan. Minä en mene
38943: sanomaan, mitä kansa todella sanoisi tästä, sillä sitä lienee meidän
38944: kenenkään vaikea mennä vakuuttamaan, me kun tunnemme
38945: kukin vaan osan kansaa. Mutta se, minkä tahtoisin sanoa, on, mitä
38946: tuo sama unkarilainen suurmies sanoo, ja joka on aivan toista,
38947: kuin mitä täällä on esitetty. Hän sanoo: Kun kansa on kerran
38948: valinnut meidän edustajakseen, ei se odota, että me menisimme
38949: pyytämään siltä neuvoa ja kysymään, miten meidän on tehtävä,
38950: mutta se päinvastoin odottaa meiltä neuvoa, sillä kansalla, ja kan-
38951: salaisilla yleensä ei ole tilaisuutta perinpohjin perehtyä kuhunkin asi-
38952: aan, mikä on eduskunnan ratkaistavana, ja tuntea kaikkia siihen
38953: vaikuttavia syitä, ja senvuoksi ei edusmiehen ole kansalta kysyttävä
38954: neuvoa asioista, joita sillä ei ole ollut tilaisuutta tuntea yhtä hyvin
38955: kuin edustajalla itsellään, mutta hänen on selitettävä kansalle
38956: asian ja tekonsa syyt ja perusteet. Ja minä olen varma, että jos
38957: näin tehdään, niin Suomen kansa ei tule tuomitsemaan niitä, jotka
38958: nuo miljoonat myöntävät. Mutta minä tahtoisin vielä sanoa, että,
38959: jospa nyt niin olisikin, että osan kansalaisten tai suurtenkin joukko-
38960: jen harhaanviety mielipide tuomitsisi tämän menettelyn, minä sitten-
38961: kin olisin valmiimpi ottamaan tämän tuomion vastaan, koska se
38962: koskee vain minua it<>eäni persoonallisesti, kuin sen että saisin
38963: kansalta aploodeja ja tulisin kukitetuksi, olisin tietoisena siitä,
38964: että olen tehnyt työn, josta kansalle ei ole hyötyä. Puhun tämän
38965: vakuuttaakseni, että me, jotka olemme vakuutetut, että maan etu
38966: vaatii tätä myönnytystä, tekisimme väärin, jos toisin asiasta päät-
38967: täisimme vain senvuoksi, että voimallisesti sanotaan kansalaisten
38968: sitä tuomitsevan. Tämä on todellakin liian vakava asia, jotta
38969: se voitaisiin panna agitatsioonikeinoksi tahi jotta voitaisiin ottaa
38970: huomioon, mistä hyvä- tai alashuutoja saapi. Tässä täytyy jo-
38971: kaisen edustajan syvimmän vakaumuksensa mukaan päättää.
38972: Ja niitä, joitten vakaumus on toinen kuin minun, minä kunnioitan,
38973: kunpa vaan heidän toimintansa johtuu todellisesta vakaumuk-
38974: sesta, vaikkakaan en heidän kantaansa hyväksy.
38975:       Edustaja Turkialle pyydän sanoa muutaman sanan.               En-
38976: sinnäkin minä kiitän häntä siitä, että hän esiiL.tyi tällä kertaa asi-
38977: allisesti, asiallisemmasti kuin minä olen koskaan enn._n kuullut ed.
38978: Turkian esiintyvän. Minun täytyy myöntää, että hän toi hyviä
38979: syitä kannalleen. Minä kunnioitan niitä syitä. Mutta minä en voi
38980:  niitä sovittaa tähän, asiaan. Sillä tässä ovat ensinnäkin meidän
38981: lainoppineemme perustuslakivaliokunnassa selittäneet toisin perustus-
38982: lakejamme kuin edustaja Turkia ja minä luotan heihin ja heidän tie-
38983:  toihin tällä alalla enemmän kuin edustaja Turkian tietoihin. Pyy-
38984:  dän edustaja Turkialle vastata hänen kysymykseensä, mitenkä voi-
38985:  daan selittää näitten rahojen myöntämisen tulevan maan hyödyksi
38986: 2'794                  Istunto 28 p. lokakuuta 1907.
38987: 
38988: 
38989: ja parhaaksi, että se minun kannaltani yksinkertaisesti on selitet-
38990: tävissä siten, että kun minä poulestani katson tulevan maalle tur-
38991: miota, jos ei näitä rahoja myönnetä, minä kun pelkään, -minä en
38992: tahdo pelottaa ketään, puhun vaan oman käsitykseni, -- että Suo-
38993: men kansa, jos sen eduskunta kieltää nämä rahat, joutuisi sellai-
38994: siin selkkauksiin, sellaisiin taisteluihin, joista me emme niinkään
38995: helposti olisi selvillä, vaan niistä voisi koitua maalle turmiota,
38996: kun minä tästä olen vakuutettu ja kun näitä selkkauksia välttääk-
38997: seni tulen myöntämään rahat, niin minä katson, että nämät mil-
38998: joonat, vaikka se onkin hyvin suuri summa maamme varoihin näh·
38999: den, näin ollen tulevat maan eduksi käytetyiksi.
39000:     Minä luonnollisesti puolustan valtiovarainvaliokunnan mietin-
39001: töä, koska olen ollut osallisena sitä laatimassa, mutta minä myön-
39002: nän, että kova kiire oli ja että perustelut ehkä eivät kaikin paikoin
39003: tulleet niin sitovia, niin vakuuttavia ja niin täsmällisiä, kuin niitten
39004: olisi pitänyt tulla. Senvuoksi minä kyllä olen valmis hyväksymään
39005: parannuksia, mitä tässä suhteessa tehdään. Ja minusta oli paran-
39006: nus edustaja Renvallin ehdotus tähän ponteen nähden, joten pyy-
39007: dän häntä kannattaa. Minä nimittäin myös olen sillä kannalla,
39008: että eduskunnan nyt, jos se nämät rahat myöntää, on sanottava
39009: ensinnäkin se, että eduskunnalla on oikeus päättää koko summan
39010: hyväksymisestä taikka hylkäämisestä eikä vain tuon 3,6oo,ooo
39011: markan, jota armollisessa esityksessä P:Y'Ydetään. Tämä on hyvin
39012: voimallisesti vastauksessa esiintuotava niillä perusteilla, kuin perus-
39013: tuslaldvaliokunta ja valtiovarainvaliokunta ovat esittäneet. Toiseksi
39014: on myös minusta selvästi sanottava se, että tällä myönnytyksellä
39015: Suomen kansa on täyttänyt sen sitoumuksen, minkä edelliset val-
39016: tiopäivät ovat tehneet, on täyttänyt kaikki ne ehdot, mitä hallitsija
39017: sotilasasian lailliselle järjestämiselle oli asettanut, ja että se odottaa
39018: nyt hallitsijan puolelta sotilasasiain järjestämistä perustuslake-
39019: jamme tyydyttävällä tavalla.
39020: 
39021:      Ed. Yrjö-Koskinen, B. S.: Joka ainoa tämän eduskun-
39022: Jian jäsen, saapuessaan tänä iltana istuntoon, oli jo sitä ennen
39023: järjellään ja omassatunnossaan ratkaissut, mille kannalle hän
39024: aikoi kysymyksessä asettua. Hän oli tehnyt sen sitä varmem-
39025: min, kun tiesi, että tällä kertaa mahdollisesti riipp~u hänen äänes-
39026: tään, kummalle puolelle ratkaisu kääntyy. Minä pyytäisin ky-
39027: syä: mitä tämä puheiden pitäminen tänä iltana oikeastaan tar-
39028: koittaa? Luullaanko, että yksi ainoakaan tämän eduskunnan jä-
39029: senistä puheiden johdosta muuttaa kantansa? Ja minä kysyn
39030: vielä: onko sopivaa, että eduskunnassa viimeisinä istuntokauden
39031: päivinä pidetään tällaista puhenäytelmää, silloin kun on käytävä
39032: heittämään arpaa isänmaan kohtalosta. (Hyvä! Hyvä!).
39033:        Venäjän valtakunnan rahast. sotilastarp. suorit. apumaks.   2795
39034: 
39035: 
39036:    Ed. Danielson-Kalmari:             (Äänestys! Äänestys!). Minä
39037: olin odottanut, että tänään ainakin ne, jotka käsittävät, että
39038: hetki on tärkeä, koettaisivat suunnata keskustelun siihen kysy-
39039: mykseen, joka on pääasia, nim. onkp Suomen eduskunnan mah-
39040: dollinen myöntää se rahamäärä, jonka hallitsija siltä vaatii.
39041: Meillä on ennen ollut tilaisuus luoda katsaus taaksepäin tämän
39042: kysymyksen esihistoriaan, ja kuten sanottu, minä odotin, ettei
39043: tänään tämä esihistoria tulisi ainakaan laajalti esille. Kuitenkin
39044: on ed. Renvall pitkässä puheessaan sitä kosketellut ja tehnyt
39045: sen kääntymällä nimenomaan erästä lausuntoa vastaan, jonka
39046: minä annoin, kun nyt esillä oleva armollinen esitys lähetettiin
39047: valiokuntaan, ja hän on tehnyt sen sellaisella tavalla, että minun
39048: on mahdotonta sivuuttaa hänen lausuntoaan täydellisellä äänettÖ-·
39049: myydellä.
39050:      Minä myönnän, että hänen asemansa tänä iltana on ollut vai-
39051: kea, sillä hän tuli sanoneeksi, kun kysymys ensi kerralla oli
39052: esillä, että minun silloin tekemäni esitys oli puolue-tarua. Kun
39053: hän sittemmin on ollut tilaisuudessa perehtymään asiakirjoihin,
39054: niin virallisiin kuin epävirallisiin, on hänen varmaankin täyty-
39055: nyt tunnustaa itselleen, että minun Iausuntoni oli joka kohdassa
39056: tosiasiain mukainen. Ja herra Renvall on vielä toisessakin suh-
39057: teessa tänään ollut vaikeassa asemassa. Hän teki syyskuun 10
39058: p :nä - muistaakseni se oli IO p :nä, kun asia oli esillä - ehdo-
39059: tuksen, joka tarkoitti sitä, että armollisessa esityksessä tehty
39060: vaatimus hyljättäisiin. Nyt olemme kuulleet, että hän on joh-
39061: tunut aivan vastakkaiseen ehdotukseen, siihen, että eduskunnan
39062: tulisi myöntää hallituksen vaatimat varat. On ymmärrettävää,
39063: että näin ollen on tarvittu jonkun verran asianajajan taitoa, jotta
39064: voitaisiin peräytyminen peitellä. Siitä tavasta, jolla hän on teh-
39065: nyt sen, täytyy minun sanoa, että tosiasiat joutuivat siinä hyvin-
39066: kin räikeällä tavalla syrjään. Siinä ei lainkaan astunut riittä-
39067: västi esiin se kieltämätön tosiasia, että Suomen eduskunnan luot-
39068: tamusmiehet vuonna 1905 pääkohdissa ehdottivat sen sovittelun,
39069: joka sitten toteutui, kun eduskunta teki päätöksensä silloin pyy~
39070: detyistä miljooneista. Sen sijaan ed. Renvall tahtoi esittää asian
39071: sillä tavalla että armollinen esitys r6j29 p :ltä maaliskuuta 1905
39072: oli täydellisesti sopusoinnussa - kerran hän· sanoi vain ,sopu-
39073: soinnussa", kerran ellei useammin hän sanoi ,täydellisesti sopu-
39074: soinnussa" - sen ehdotuksen kanssa, jonka silloinen senaatti oli
39075: asiasta hallitsijalle esittänyt. Ja tässä nyt tosiasiat ovat aivan
39076: toiset, sillä armollinen esitys ei jättänyt valtiosäätyjen päätettä-
39077: väksi koko anottua rahamäärää. Silloinen senaatti puolestaan
39078: oli ehdottanut, että eduskunta saisi päättää koko rahamäärästä.
39079: Armollinen esitys ei sisältänyt lainkaan selvää tunnustusta siitä,
39080: että asevelvollisuusasia oli lopullisesti ratkaistava Suomen perus-
39081:                     Istunto 28 p. lokakuuta 1907.
39082: 
39083: tuslakien mukaan valtiosäätyjen myötävaikutuksella.           Silloinen
39084: senaatti oli ehdottanut hallitsijalle, että hän esityksessään antaisi
39085: aivan nimenomaisen lupauksen, että asevelvollisuusasia oli lo-
39086: pullisesti järjestettävä maamme perustuslakien mukaan Suomen
39087: valtiosäätyjen myötävaikutuksella. Onko näin ollen oikein väit-
39088: tää, että senaatin ehdotus oli täydellisessä sopusoinnussa armoUi-
39089: sen esityksen kanssa?
39090:      Ja vielä yksi seikka. Senaatti silloin oli pitänyt silmällä ei
39091: hetken voittoa vain, mutta myöskin tulevaisuutta ja tulevaisuu-
39092: den tähden se oli valmis tyytymään siihen, että Suomen kansa
39093: sillä hetkellä voittaisi näennäisesti vähemmin kuin mitä edus-
39094: kunnan luottamusmiehet olivat ehdottaneet. Senaatti ei ehdotta-
39095: nut kutsuntain täydellistä lakkauttamista, vaan se ehdotti jär-
39096: jestelyä, jonka kautta kutsuntain lakkauttaminen olisi tullut täy-
39097: delleen lailliseksi, koska Suomen eduskunnalta, Suomen valtio-
39098: säädyiltä olisi pyydetty valtuutusta niiden jatkamiseen. Ja niin-
39099: kuin siitä aikaisemmin on ollut puhe, tarkoitus oli sillä tavoin
39100: säilyttää Suomen kansalle edes pieni oman sotaväen keskus, jonka
39101: ympärillä sitten maamme sotalaitoksen uudistaminen olisi voinut
39102: tapahtua.
39103:      Ed. Renvall on vielä puhunut siitä, että silloinen senaatti
39104:  esitti hallitsijalle valtiosäätyjen vastauksen miljoonaasiassa ai-
39105: van puutteellisesti - erehdyttävästi muistaakseni hänen sanansa
39106: kuului. Minä puolestani en tahdo mennä lainkaan arvostelemaan,
39107:  oliko senaatin menettely oikea, kun se kirjelmässänsä hallitsijalle
39108:  rajoittui puhumaan yksistänsä rahamäärän myöntämisestä vuo-
39109:  deksi 1905. Minä en myöskään tiedä, onko valtiosäätyjen vastaus
39110:  hallitsijalle esitetyssä esitysnootissa kerrottu tarkemmin, kuin se-
39111: naatin alistuksessa, mutta sitä johtopäätöstä, jonka ed. Renvall
39112: tässä teki, minä en voi katsoa oikeaksi. Hän nimittäin väitti, että
39113:  hallitsija ei ole saanut tietää, mitä valtiosäädyt tästä asiasta ovat
39114:  lausuneet, ja hänen esityksensä sisälsi ilmeisesti sen olettamuksen,
39115:  että silloinen senaatti ei olisi mvöhemminkään tullut esittämään
39116:  näitä valtiosäätyjen perusteluja ·hallitsijalle. Minä oletan, että
39117:  kun olisi noussut kysymys miljoonain suorittamisesta vuosilta
39118:  1906 ja 1907, niin ketkä Suomen miehet olisivatkaan olleet Suo-
39119:  men hallituksessa, he silloin olisivat hallitsijalle esittäneet, mitä
39120:  eduskunta tästä asiasta oli sanonut. Ja minä oletan, että se suo-
39121:  malainen mies, joka on ollut esittämässä maamme asioita hallit-
39122:  sijalle melkein koko sen ajan, joka on kulunut suurlakosta, ei
39123:  suinkaan ole laiminlyönyt velvollisuuttaan saattaa hallitsijan tie-
39124:  toon, mitä eduskunta vuonna 1905 tästä asiasta lausui. Sillä
39125:  hänen aikanaan virisi, niinkuin asiakirjoista näemme, jo viime
39126:  vuoden keväällä, kysymys näiden miljoonain suorittamisesta vuo-
39127:  silta 1906 ja 1907, ja silloin se hetki tuli, jolloin 1905 vuoden vai-
39128:        Venäjän valtakunnan rahast. sotilastarp. suorit. apumaks.   2797
39129: 
39130: 
39131:  tiopäiväin lausunto tässä kohden ehdottomasti oli hallitsijan tie-
39132: -toon saatettava.
39133:      Kun täten tässäkin istunnossa ed. Renvallin lausunnon joh-
39134:  dosta minun on täytynyt luoda katsaus taaksepäin, niin olisi mi-
39135:  nuila kyllä lausuttava lisää siihen, mitä mainitsin, kun asia ensi
39136:  kertaa täällä oli esillä, mutta en tahdo suinkaan siinä mennä pit-
39137:  källe. Sanon vaan sen, että viralliset asiakirjat näyttävät, että
39138:  nykyinen senaatti on koettanut säilyttää Suomen kansan suoritta-
39139:  masta nyt pyydettyjä rahavaroja vuosilta 1906 ja 1907. Tämän
39140:  harrastuksen isänmaallinen tarkoitus on selvän selvä ja kaikkea
39141:  tunnustusta ansaitseva, mutta ei se saa estää sitä tosiasiaa lausu-
39142:  masta, että tämä menettely sittenkin on omansa herättämään epäi-
39143:  lyksiä. Sillä kieltämätöntähän on, että eduskunnan luottamus-
39144: miehet, samalla nykyisen kotimaisen hallituksemme johtavat jäse-
39145: net aikoinaan tarjosivat I0 miljoonaa vuodessa siksi kun asevel-
39146: vollisuusasia saataisiin lopullisesti eduskunnan myötävaikutuk-
39147:  sella sovituksi. Ja sitten valtaan tultuansa, suurlakon muutosten
39148:  jälkeen, he ovat käyttäneet muuttunutta valtiollista asemaa pc-
39149:  lastaakseensa Suomen kansaa näiden rahamääräin, heidän itsensä
39150: {-duskunnan puolesta ja nimessä tarjoamien rahamääräin suoritta-
39151:  misesta. Tämä kuitenkin antaa aihetta vakaviin epäilyksiin ja
39152: asian meno on osoittanut, että se oli valtiollinen erehdys, ettei Suo-
39153:  men senaatti pysynyt siinä tarjouksessa, jonka sen johtomiehet
39154: olivat kansan eduskunnan jäseninä aikanaosa tehneet ja joka peri-
39155: aatteellisesti sisältyi myöskin vatiosäätyjen päätökseen vuodelta
39156:  I905·
39157:      Se nyt entisyydestä. Nyt on ratkaistava, mitä tällä hetkellä
39158: on tehtävä ja silloin minun käsittääkseni se, mitä on tapahtunut ja
39159:  joka on nähtävänä niin virallisissa kuin epävirallisissakin asia-
39160: kirjoissa, kehottaa meitä täyttämään, mitä on enemmän tai vähem-
39161: män sitovasti, enemmän tai vähemmän muotoja noudattaen Suo-
39162: men kansan puolesta luvattu. Tämä yksinänsä riittäisi minulle nyt
39163: pyydettyjen varain myöntämiseen. Mutta sen ohessa minäkin,
39164: niinkuin useat puhujat täällä, olen täysin vakuutettu siitä, että
39165:  näiden varain myöntäminen tällä hetkellä tapahtuu Suomen kan-
39166:  san hyödyksi ja parhaaksi. On itsestänsä selvää, että valtiovarain-
39167: valiokunnan puheenjohtaja on laajemmalta esittänyt minkätähden
39168:  hän ja hänen kanssaan mainittu valiokunta on katsonut rahain
39169:  myöntämisen maamme edun mukaiseksi. Minä rajoitun siihen,
39170:  että minä täydestä vakaumuksesta yhdyn hänen lausuntoonsa.
39171: 
39172:   Ed. Alkio: Minä voisin muuten kyllä luopua puhevuorosta,
39173: mutta kun edustan niitä, jotka kieltävät varojen myöntämisen Ve-
39174: näjän sotilaslaitoksen hyväksi, niin pyydän kuitenkin saada il-
39175: maista ajatukseni.
39176:                      Istunto 28 p. rokakuuta 907.
39177: 
39178:     Jo siinä lausunnossa, jonka tämän asian johdosta annoin silloin
39179: kun se ensi kerran oli esillä eduskunnassa, mainitsin pääasiassa
39180: ne syyt, minkävuoksi olin johtunut siihen, että minun täytyi kan-
39181: san edustajana asettua näiden varojen myöntämistä vastustamaan.
39182: Tahtoisin tähän vain lisätä vielä sen, että mielestäni me nykyhet-
39183: kellä seisomme aivan samanlaisen aseman edessä kuin helmi-
39184: kuussa T899 - tämä on minun mielipiteeni - ja kun minä puo-
39185: lestani olen aina pitänyt erehdyksenä helmikuun manifestin sil--
39186: loista julkaisemista, jota myös pidettiin muodollisena asiana, niin
39187: samalla tapaa käsitän tämän. Meidän on nyt pitäminen kiinni siitä,
39188: ettemme laske semmoisia tapoja käytäntöön suhteessamme Venä··
39189: jään, etteme ala tunnustamaan sellaisia myönnytyksiä, jotka ken-
39190: ties tavaksi tultuaan tulevat olemaan raskaana painona Suomen
39191: kansan vastaiselle menestymiseiie.
39192:      Arm. esitys jo sellaisenaan panee voittamattomia esteitä varo-
39193: jen myöntämiselle, siksi että esityksessä ei ensikään mainita siitä,
39194: millä tavalla hallitus aikoo vastaisuudessa sotilaslaitoksen maas-
39195: samme laillisella tavalla järjestää. Senvuoksi on minun mielestäni
39196: selvää, että kun tässä suhteessa ei ole minkäänlaisia takeita an-
39197: nettu siitä, että hallitus tulisi ensimäisessä tilassa, ennenkuin
39198: uusia varoja samalla tavalla kysytään, järjetämään sotilaslaitoksen
39199: laillisella tavalla, katson velvollisuudekseni vastustaa arm. esityk-
39200: sen hyväksymistä.
39201:      Kun minulla sen lisäksi on aavistus, että tällä asialla on ver-
39202: rattain paljon yhteistä sen kehityksen kanssa, minkä helmikuun
39203: manifesti toi Suomen oloihin, kun minä epäilen, että tarkoituksena
39204: tässä on koettaa saada eräs Suomen tärkeimpiä valtiollisen itse-
39205: näisyyden ilmiöitä, nimittäin kotimainen sotilaslaitos, vähitellen
39206: syrjäytetyksi sillä tavalla, että sotilaslaitosta tässä maassa ei enää
39207: tulla järjestämään Suomen perustuslakien määrittelemällä tavalla,
39208: vaan että meidän sotilaslaitoksemme tulee vastaisuudessa järjes-
39209: tettäväksi sillä tapaa kuin helmikuun manifesti määritteli siitä,
39210: millä tavalla Suomessa yleisvaltakunnallisia asioita järjestetään --
39211: kun minä pelkään, että meillä on tässä edessämme kysymys, jota
39212: ennen kaikkea ajatellaan rajan tuolla puolen järjestettäväksi yleis-
39213: valtakunnallisena asiana, niin minä senvuoksi en katso oikeudekseni
39214: tällä kertaa myöntää niitä varoja, varsinkin siihen nähden, että
39215: arm. esitys ei anna minkäänlaisia takeita siitä, että Suomessa saa-
39216: taisiin sotilaslaitos vastaisuudessa järjestää maassamme voimassa-
39217: olevan perustuslain mukaan.
39218:      Tässä ovat myös useammat puhujat tuoneet esiin arveluita siitä,
39219: mitä seurauksia olisi, jos tällä kertaa näiden varojen myöntämistä
39220: vastustettaoisiin ja se kiellettäisiin. Minun mielestäni on kansan-
39221: eduskunnan uskallettava lausua hallitsijalle selvästi mielipiteensä
39222:  (Hyvä!). Me olemme routavuosina tottuneet valittamaan sitä tosi-
39223:        Venäjän valtakunnan rahast. sotilastarp. suorit. apumaks.   2799
39224: 
39225: 
39226: asiaa, että hallitus ei ole -· missä määrin se on ollut siihen tilai-
39227: suudessa, en tiedä - aina lausunut asioissamme kansan selvää
39228: mielipidettä Venäjän hallitsijalle, joka samalla on myös Suomen
39229: hallitsija. Me olemme nyt tulleet siihen asemaan, että Suomen
39230: kansalla on tilaisuus selvästi itse ilmaista mielipiteensä hallitsijal-
39231: leen. Eihän tämä mielipiteen ilmaisu siltä ole mikään kapinan-
39232: julistus! Ellei Suomen eduskunta uskalla ilmaista hallitsijalle,
39233: että me emme voi myöntää minkäänlaisia varoja sotilaslaitoksen
39234: ylläpitämiseksi tässä maassa, ennenkuin olemme saaneet selvyyden
39235: siitä, että tänne palaavat täysin lailliset olot, niin kuka sen uskal-
39236: taa? Jos eduskunta tämän lausum!sen tilaisuuden syrjäyttää,
39237: käsitän minä puolestani asian siten, että eduskunta silloin ei ole
39238: tehnyt sitä velvollisuutta, minkä kansa on sen tehtäväksi pannut.
39239:      Kun tulen uudestaan siihen, että meillä mahdollisesti joskus
39240: vastaisuudessa taasen on asema sellainen, että kansanedustajain
39241: suun kautta ei saa puhua hallitsijalle, vaan että yksin hallitus pu-
39242: lmu hallitsijan kanssa, niin en käsitä, miten silloin kansalaiset
39243: voivat velvoittaa hallitusta uskaltamaan sitä, mitä kansan edus-
39244: kunta ei ole uskaltanut.
39245:      'räällä on sitäpaitsi tätä mietintöä puolustettu tavalla, joka
39246: <.rveluttavassa mitassa antaa varojen myöntämiselle erään luon-
39247: teen, jota sille ei ainakaan pitäisi antaa. Perustelussaan lausun
39248: nimittäin valiokunta, että näiden varojen käyttäminen voidaan
39249: katsoa olevan maan hyödyksi ja parhaaksi. Kun minä en tätä lau-
39250: semuotoa saata hyväksyä, koska mielestäni nämä varat eivät ole
39251: maan hyväksi käytetyt, eivätkä vastedes voi tulla tällä tavalla
39252: käytetyksi maan hyödyksi, en tämänkään johdosta voi myöntää
39253: tämän mietinnön perusteella näitä varoja annettavaksi.
39254:      Sitten ed. Ahmavaara huomautti, että vuoden 1905 valtiopäivät
39255: olivat myöntäneet nämät varat ja että näin ollen meidän velvol-
39256: lisuutemme olisi, ollaksemme lojaalisia, myöskin vahvistaa tämä
39257: myönnytys, ettemme advokaattitempuilla pyrkisi sitoumuksistam-
39258: me vapautumaan. Nyt kuitenkin sanoo perustuslakivaliokunta,
39259: jonka lausunto on tähän mietintöön yhdistetty tällä tavalla: ,Valio-
39260: kunnan mielipide on siis, että 1904-05 vuoden valtiopäivien pää-
39261: tös perustuslain mukaan velvoittaa rahamaksun suorittamisen
39262: ainoastaan vuodelta 1905, joten siis eduskunta perustuslain kan-
39263: nalta on vapaa harkitsemaan, onko rahamaksua myönnettävä myös-
39264: kin vuosilta 15)06--o7''. Ja kun minä tässä suhteessa luotan pe-
39265: rustuslakivaliokunnan auktoriteettiin, täytyy minun paheksua, että
39266:  täällä on lausuttu sellainen ajatus, että muka advokaattitempuilla
39267: pyrimme vapautumaan siitä, johon kerran olemme sitoutuneet
39268: vain vuodeksi 1905.
39269:       Minä siis vastustan näitten varojen myöntämistä tämän lau-
39270:                     Istunto 28 p. lokakuuta If)07.
39271: 
39272: suntoni perusteella viittaamalla vielä siihen, mitä olen ennen ollut
39273: tilaisuudessa lausumaan.
39274: 
39275:   Senaattori M.echelin: Katson velvollisuudekseni esillä ole-
39276: vassa kysymyksessä käyttää puheenvuoroa, mutta vain lyhykäi-
39277: sesti, ryhtymättä koskettelemaan sellaisia seikkoja, joilla ei ole
39278: merkitystä pääasiaan nähden.
39279:     Valtiovarainvaliokunnan ehdottaman määrärahan myöntämi-
39280: nen on, vakaumukseni mukaan, maamme edun vaatima. Syyt sen
39281: myöntämiseen ovat niin painavat, että niiden edestä pitäisi väistyä
39282: kaikkien epäilysten, joita eräiltä näkökohdilta sitä vastaan on
39283: voitu esiin tuoda.
39284:     Tässä ei tarvitse tulla kysymykseen mistään maamme oikeu-
39285: desta luopuminen. Tässä on ainoastaan kysymys niitten raha-
39286: asianluontoisten väliaikaisten toimenpiteitten lopullisesta järjestä-
39287: misestä, jotka havaittiin tarpeen vaatimiksi vaikeassa ajankoh-
39288: dassa.
39289:     Että tätä asiaa voidaan järjestää lainmukaisella tavalla, sen
39290: on perustuslakivaliokuntakin osoittanut. Ja eduskunnalla on ti-
39291: laisuus vastauksessaan täydellisesti lausua mielipiteensä tämän
39292: asian yhteydessä olevista kysymyksistä.
39293: 
39294:     Ed. Snellman: Täällä on puhuttu tänä iltana miljoonain
39295: myöntämisen ja vastustamisen puolesta. Minä puolestani olen
39296: vastustavalla kannalla ja kantani perustan seuraavaan:
39297:     Vuoden 1878 asevelvollisuuslaki on tänäkin päivänä voimassa.
39298: Sen lain ovat valtiopäivät ja hallitsija yhtenä säätäneet, vaikka
39299: tosin hallinnollisella toimenpiteellä on sitte sotajoukkomme ha-
39300: joitettu. Ja kun arm. esityksessä ei ole vähintäkään viittausta
39301: ja takeita siitä että tämä mainittu asevelvollisuuslaki tulisi jäl-
39302: leen käytäntöön, eikä siitäkään että eduskunnalle annettaisiin ti-
39303: laisuus koko sotilaskysymyksemme toisin järjestämiseen, enem-
39304: pää kuin siitäkään ettei korvausvaatiminen tulisi jatkumaan, niin
39305: minä puolestani en nyt tällä kertaa voi näitä vaadittuja varoja
39306: myöntää valtakunnan rahastoon, vaan yhdyn kolmanteen vasta-
39307: lauseeseen.
39308: 
39309:     Ed. Raunio:       Koska täällä on asia jo kyllä laajasti esitetty
39310: niiden puolelta, jotka myöntävät nämä varat käytettäväksi Ve-
39311: näjälle, täytyy minun tulkita niitä tunteita, joita kansan syvät
39312: rivit tämän asian johdosta tuntevat. Kansa odottaa, että ne va-
39313: rat, joita se työtaakan rasittamana ja verojen painostamana mak-
39314: saa yhteiskunnalle, käytettäisiin maan ja kansan henkiseksi ja
39315: aineelliseksi hyödyksi parhaalla tavalla. Sen suurin toivo on
39316: päästä osalliseksi sivistyksestä ja saada suuriakin taloudellisia pa-
39317:        Venäjän valtakunnan rahast. sotilastarp. suorit. apumaks.   2801
39318: 
39319: 
39320: rannuksia, joihin yhteiskunnan varat tyyten hupenisivat. Mutta,
39321: katkeruudekseen kansa huomaa, että kokonaista 20,000,000 sen
39322: varoista aijotaan käyttää tarkoitukseen, joka sotii sen oikeus- ja
39323: sivc'vs-käsitteitä vastaan. Se kärsii vielä enemmän, kun nuo va-
39324: rat - menevät Venäjän sotilastarkoituksiin.            Kansa ei voi
39325: hyväksyä sitäkään perustetta tahi pitää pätevänä, oikeutta-
39326: vana syynä noiden rahojen myöntämiseen sitä, että ne otetaan jon-
39327: kunlaisena korvauksena siitä hyvästä kuin meidän asevelvollisuu-
39328: temme lakkautettiin. Sittenkin mieluummin se olisi suonut jär-
39329: jestyvän tämän asian perustuslain mukaisesti, johon edellytykseen
39330: 1905 vuoden valtiosäätyjenkin päätös näyttää nojautuvan. Kan-
39331: san pohjakerrokset ymmärtävät jo arvostella sen valloituspoli-
39332: tiikan laatua, jota suuret valtiot harjoittavat. Ne tietävät siinä
39333: piilevän yksityistuottajan ja omistajan edut. Ja ne huomaavat
39334: myös, että naapurimaassamme noita heidän miljooniaan käyte-
39335: tään kapitalismin ja byrokratian lujittamiseksi. Kansamme itse-
39336: tuntoon heränneenä käsittää myöskin, että Venäjän nykyinen po-
39337: l~tiikka kansan pohjakerroksiin nähden harjoittaa kaikkea mah-
39338: dollista väkivaltaa siellä olevan köyhälistön vapauspyrkimyksillc.
39339: Se luja veljeys ja yhteistunne, joka jo on herännyt ja on vält-
39340: tämätöntä eri maiden proletariaatin välillä, sekä on luonnollinen
39341: seuraus kapitalismista, herättää syvää myötätuntoa Venäjän köy-
39342: hälistön taistelulle, sille taistelulle, jota se käy, päästäkseen kapi-
39343: talismin ja byrokratian kahleista. Sitä varten on katkeruus myös-
39344: kin niin syvä, kun tiedämme meidänkin 20 miljoonaamme oivaksi
39345: tueksi, ,sisällisen kurin ja rauhan pitämisessä" niinkuin sitä sa-
39346: notaan silloin, kun kansan reformi- ja vapautusharrastuksia kah-
39347: lehditaan. Jos siis kansamme katkeruus on suuri, kun ei sillä ole
39348: tilaisuutta uhratuilla 20 miljoonalla kohottaa omaa asemaansa,
39349: niin sitä katkeruutta vielä lisää käsitys siitä, mikä merkitys noilla
39350: varoilla on Venäjän köyhälistölle.
39351:      Niissä asiakirjoissa vuodelta 1877-78, jotka ovat syntyneet
39352: I..äsitellessä arm. esitystä Suomenmaan säädyille yleisen asevel-
39353: vollisuuden toimeenpanemisesta maassa, lausutaan mietinnössä
39354: seuraavaa: että yleisen asevelvollisuuden periajatuksia noudat-
39355: taessa monissa paikoin on menty liiallisuuksiin siten, että se on
39356: vaikuttanut vahingollisesti ja lamauttavasti kansan aineellisessa
39357:  ja henkisessä kehityksessä. - Kuinka paljon suurempi syy
39358: meillä on näistä 20 miljoonasta sanoa sillä tavalla. Kuinka taan-
39359: tumukselliselta nykyinen menettely hallituksen puolelta meidän
39360: silmissämme näyttää! Saman asian käsittelyssä vuonna 1877-78
39361: on eräs Gustaf Silfversvan vastalauseessaan sanonut seuraavaa:
39362: ,Minä en pidä arvostelua kestävänä sitä. kun pakotetaan ase kä-
39363: dessä puolustamaan isänmaatansa silloin kuin ei pakkotarve
39364: vaadi". Ja vielä hän lausuu: ,Valtion voima yksityisen persoo-
39365: 2802                Istunto 28 p. lokakuuta 1907.
39366: 
39367: 
39368: nan ylitse ei ulotu niin pitkälle että häntä voisi pakoittaa tekoihin,
39369: jotka sotivat hänen uskonnollista ja siveellistä vakaumustaan
39370: \'astaan". Kuinka kaukana meidän valtiomiehemme ja hallituk-
39371: semme ovatkaan noista ihanteista!         Uskontakin siveyskäsittei~
39372: neen saa syrjäytyä, kun on kysymys joukkomurhasta muutaman
39373: eduksi, ja kokonaisen kansan, ainakin sen pohjakerroksien vakau-
39374: mus saa astua syrjään 20 miljoonan kysymyksessä. Hallitus ei
39375: näy kansan vakaumukselle panevan arvoa.
39376:      Hyvin arvaan, että valtioviisaat sanovat lyhytnäköisyydeksi
39377: vastustusta kysymyksessä olevassa asiassa. Kuitenkin tuntuu kan-
39378: san suurimman osan mielestä asia toiselta. Muistelkaamme vaan
39379: aikoja taaksepäin. Johtakaamme mieleemme toimintatavat ja
39380: voitot. _,_ Tämä nykyinen menettely on mielivaltaa j'a se ei aina-
39381: kaan herätä kunnioitusta, sitä uskoa, joka kansalla on ollut ja
39382: tulisi olla hallitukseen. Päinvastoin kansa näkee että taantumuk-
39383: sellinen väkivalta on sitä vastaan käymässä ja sen voitettavana,
39384: ennenkuin sen henkinen ja aineellinen asema paranee.            Äsken
39385: mainitsemani vastalauseentekijä lausuu vielä, että hänen mieles-
39386: tään hyvin laitettu kansallismiliisi eli kansanpuolustus on meidän
39387: maallemme ainoa sovelias sotalaitos. SiHoin jo siis omaksui hän
39388: ne käsitteet isänmaan puolustuksesta kuin meidänkin aikamme
39389: kansan pohjakerrokset. Me työläisnaisetkin, jotka kärsimme ny-
39390: kyisestä sotalaitoksesta, koko siitä hengestä, joka siellä vallitsee,
39391: joka vaikutuksillaan turmelee nuorukaisten siveelliset käsitteet ja
39392: raaistaa heidän sydämensä, olemme valmiit hyväksymään yhteis-
39393: kunnallisen ja valtiollisen elämämme vielä tällä asteella ollessa
39394: tuollaisen kansan puolustuslaitoksen, kun tiedämme että rauhan-
39395: aate, se omantunnon sivcyskäsitteen mukainen yhteiskuntatila on
39396: toistaiseksi vielä mahdoton toteuttaa niin kauvan kuin valtiot ja
39397: yksityiset kilpailevat yksilöllisistä eduistaan. Me olemme valmiit
39398: kasvattamaan poikiimme velvollisuudentuntoa ulkopuolella ka"
39399: sarmielämän vaikutuksia ja vapaaehtoisuuden tiellä. Toivomme
39400: on, että asevelvollisuusasia järjestetään kansan oikeudentuntoa
39401: vastaavalla tavalla ja mieluummin laillisessa järjestyksessä ja 20
39402: miljoonaa käytettäköön oman kansan hyödyksi.
39403:      Kaiken tämän nojalla yhdyn valtiovarainvaliokunnan mietin-
39404: töön liitettyyn ensimäiseen vastalauseeseen.
39405: 
39406:     Ed. Runeberg:      Redan vid den debatt, som egde rum, då
39407: den nåd. prop. remitterades till utskott, var jag i tillfälle att
39408: framhålla de synpunkter, från hvilka enligt mitt förmenande
39409: denna fråga borde betraktas. J ag skall icke nu inlåta mig på
39410: dem. 1\Ien jag framhöll då tillika, att jag icke kunde definitivt
39411: uttala mig förrän en fullständig utskottsberedning i frågan före-
39412: låg, och jag ber nu på grund af den utredning, som föreligger,
39413:        Venäjän valtakunnan rahast. sotilastarp. suorit. apumaks.   28o3
39414: 
39415: 
39416: särskildt i grundlagsutskottets betänkande, för hvilket jag liksom
39417: väl sannolikt flertalet af landtdagens medlemmar är utskottet
39418: uppriktigt tacksam, att få uttala, att den tvekan, som möjligen
39419: tidigare hade kunnat förefinnas, helt och hållet har gifvit vika.
39420: Och jag måste uppriktigt säga, att tili aflägsnande af hvarje
39421: spår af tvekan i icke oväsentlig mån bidragit den reservation,
39422: som hr Estlander bifogat betänkandet, och det yttrande, han i
39423: clag afgifvit. Det synes mig att, om emot förslaget att utbetala
39424: clen fordrade summan icke kan anföras några mera vägande rätts··
39425: liga skäl, än ele hr Estlander uti sin reservation framhållit, så är
39426: detta ett bevis för att verkligt betydande sakliga skäl icke kun-
39427: nat anföras. En fråga af den natur som förevarande kan ju
39428: icke afgöras genom långsökta juridiska konstruktioner.
39429:      Jag skulle icke hafva begärt ordet, om jag icke därtill hade
39430: blifvit föranledd genom hr Turkias anclragancle, då han med stor
39431: säkerhet framhöll detsamma, som han i sin reservation uttalat,
39432: nämligen att ingen väl kunele påstå, att utbetalandet af dessa
39433: medel vore tili landets gagn och bästa. Sedan jag begärde ordet,
39434: hafva särskilcla talare framhållit, huru som clet just är ifrån syn-
39435: punkten af landets gagn och bästa, som denna fråga måste be-
39436: dömas och från synpunkten däraf, som man måste komma till
39437: det resultat, att denna utbetalning bör ske. J ag kan helt och hål-
39438: let förena mig om det yttrande, som i cletta afseende nyss gjordes
39439: utaf frih. Palmen, och jag vill därför icke upptaga tiden med
39440: att utförligare inlåta mig på ett bemötande af hr Turkias påstå-
39441: ende. Jag vill endast fråga hr Turkia, om aldrig hos honom
39442: vaknat en tanke på, att landets gagn och bästa befordras genom
39443: allt, som befäster landets kreclit i detta ords vidsträcktaste he·
39444: märkelse, ekonomiskt, moraliskt och politiskt. J ag vill fråga ho-
39445: nom, om icke landets gagn och bästa mer än af någonting annat
39446: lider på, om förtroendet för landet på vägande grunder bringa.;;
39447: att svikta, om icke landets gagn och bästa på det allvarligaste
39448: skadas, ifall man med skäl kan säga att med detta folk kan man
39449: icke ingå en öfverenskommelse, ty, då det gäller att uppfylla den,
39450: så finner detsamma på undanflykter för CJ:tt undgå uppfyllandet
39451: af sina förpliktelser. Jag vill fråga hr Turkia, om han tror, att
39452: landets medel endast användas tili landets gagn och bästa, då de
39453: användas inom landets gränser. Man kunde ju anföra exempel af
39454: mångahanda slag. Jag vill nämna blott ett. Jag vet icke, om
39455: i Frankrikes grundlag på samma sätt som i Finland finnes i ord
39456: uttaladt, att statsmedlen skola användas blott tili landets gagn
39457: och bästa, men jag vet, att denna grundsats för hvarje land är
39458: den afgörande vid beslutandet om användningen af landets me-
39459: del. Tror hr Turkia, att ele miljarder, som Frankrike utbetalade
39460: till Tyskland, icke användes till landets gagn och bästa, fastän de
39461:                     Istunto 28 p. lokakuuta HJ07.
39462: 
39463: 
39464: öfverlämnades åt motståndare, och tror hr Turkia, att, om för-
39465: hållandet sedan fredsslutet mellan Frankrike och Tyskland hade
39466: förändrats så, att Frankrike hade förmått att undandraga sig ut-
39467: betalandet af dessa miljarder, detta land skulle hafva gjort det?
39468: Frågan om landets gagn och bästa är den afgörande för mig lik-
39469: som för andra, och det är hänsynen tili landets gagn och bästa
39470: och landets ära, som främst är afgörande för mig, då jag tilistyr-
39471: kcr godkännandet utaf dessa medels utbetalande.           .
39472:      Det hade ju varit önskvärdt, om statsutskottet skulle hafva
39473: varit i tillfälle att fullständigare och bestämdare motivera de
39474: klämmar, till hvilka det kommit, och framhålla de förutsättningar,
39475: under hvilka anslaget kan beviljas, men som här redan framhål-
39476: lits, så är det väl själffallet, att landtdagens svarsskrifvelse kom-
39477: mer att grunda sig uppå hvardera de utskotts uttalanden, som nu
39478: föreligga, och att skrifvelsen i väsentlig mån måste upptaga hvad
39479: grundlagsutskottet framhållit.
39480:      Hvad lydelsen af själfva klämmen beträffar, så ber jag att fa
39481: förena mig om hr Renvalls förslag.
39482: 
39483:     Ed. N eovius, A.: Vid den sak, som är föremål för dagens öf-
39484: verläggning, har från första början kommit att häfta en icke ringa
39485: oklarhet. För dem, hvilka i denna oklarhet finna en nödvändighet
39486: att bevilja ifrågavarande bidrag, framstår det som en synnerligen
39487: angelägen sak att för framtiden göra allt, hvad som kan göras,
39488: för att undvika att samma oklarhet vidare måtte låda vid detta
39489: ärende. Det hade varit önskligt, om statsutskottet kunnat i sitt
39490: betänkande införa ett förslag till svarsskrifvelsens lydelse och
39491: om landtdagen hade haft den nödiga tiden för att om ett sådant
39492: förslag öfverlägga och hesluta. Då hade hvarje landtdagsman
39493: varit på förhand viss om, hvad som i svarsskrifvelsen komme att
39494: ingä och hade sålunda kunnat hedöma, hvad han varit med om icke
39495: Llott med afseende å klämmarna, utan äfven med afseende å moti-
39496: veringen. Som saken nu ligger, finnes ju ingen annan utväg än
39497: att expeditions·- och justeringsutskotten få utföra arbetet att sam-
39498: manställa svarsskrifvelsen, men i liknande fall förut hafva dessa
39499: utskott tili sin ledning haft de betänkanden, som specialutskot-
39500: ten i förekommande ärende aflåtit. Hvad nu föreliggande fråga
39501: beträffar, synes mig en tillfredsställande sådan ledning saknas i
39502: det betänkande, som således bör ligga till grund för svarsskrif-
39503: velsen, nämligen statsutskottets betänkande. Det är förklarligt,
39504: att det blifvit kort, men det innehåller tankar, det har genom-
39505: trängts af en anda, som jag för min del icke kan godkänna. Och
39506: det är i betraktande däraf, som jag sett mig tvungen att tili be-
39507: tänkandet foga en reservation. Ty skulle nu statsutskottets be-
39508: täukande utan vidare godkännas, så hade expeditionsutskottet
39509:        Venäjän valtakunnan rahast. sotilastarp. suorit. apumaks.   28o5
39510: 
39511: 
39512: tili sin ledning väsentligen detta betänkande, och då skulle vi
39513: kunna befara, att utskottet icke visste hvad landtdagens åsikt
39514: varit, exempelvis i frågan om vederlagsteorin. Ty det .är på
39515: denna teori utskottets majoritet ställt sig, åtminstone efter orda-
39516: lydelsen i betänkandet. Man kan säga, att expeditionsutskottet
39517: kunde till stöd för sitt redaktionsarbete använda äfven grund-
39518: lagsutskottets betänkande. Det är äfven fallet i viss mån ; men då
39519: dessa betänkanden särskildt i fråga om vederlagsteorin stå i strid
39520: mot hvarandra, blir för expeditionsutskottet uppgiften att formu·-
39521: lera, hvad landtdagen velat, rätt invecklad. Här gäller, som jag
39522: antydde i början, att undvika missförstånd, och då vi nu icke
39523: kunna här besluta svarsskrifvelsens innehåll, synes det mig åt-
39524: minstone af vikt, att klämmarna innehålla åtminstone så mycket,
39525: att svarsskrifvelsens anda och riktning blefve angifna. Det är
39526: denna tanke, som föranledt mig att formulera mina klämmar nå-
39527: got vidlyftigare, än hvad som torde vara alldeles vanligt. Det
39528: är tre omständigheter, som synas mig böra fastslås : 1) repre-
39529: sensationens rätt i fråga om dispositionen af statsmedlen; 2) hu-
39530: ruvida man vill ellet icke vill godkänna vederlagsteorin - jag
39531: för min del godkänner den icke; 3) att man bör hafva omsorg
39532: därom att, då nu beslut fattas om bidrag, oaktadt den förutsätt-
39533: ning, hvarunder föregående landtdag fattade sitt beslut, icke blif-
39534: vit uppfyld, detta icke skulle fattas så, som skulle med dagens
39535: beslut denna förutsättning annulleras. Dessa tre omständighe-
39536: ter synas mig böra utsägas på ett sätt, som är säkerställdt mot
39537: missförstånd, och det är detta jag sökt göra i tredje reservationen.
39538: Jag tillåter mig föreslå, att denna reservation måtte godkännas,
39539: dock med den ändring, att den andra klämmens sista rader skulle
39540: få lydelsen : ,skall af statsmedel för ryska riksskattkammaren er-
39541: läggas''.
39542: 
39543:      Ed. Söderholm: J ag ber enda">t att i korthet få ansluta mig
39544: tili de synpunkter, som uttalats i hr Neovius' reservation och som
39545: nu vidare af honom utvecklats. Emellertid har jag icke kunnat
39546: förena mig om de klämmar, som ingå i reservationen, detta på
39547: den grund att de synas mig icke stå i full öfverensstämmelse med
39548: hvarandra. I den första klämmen förklarar reservanten, att han
39549: 1cke kan godkänna propositionen, i den andra säger han, att han
39550: beviljar det begärda anslaget. Det är denna formella inkonsek-
39551: vens som föranleder mig att föreslå, det landtdagen ville omfatta
39552: en något annorlunda formulerad kläm. Jag tillåter mig nämligen
39553: vördsamt hemställa, att landtdagen skulle godkänna en kläm af
39554: följande innehåll:
39555:      att landtdagen, under uttalande af att de förutsättningar, från
39556: hvilka den nåd. propositionen utgår beträffande dispositionen af
39557:                     Istunto 28 p. lokakuuta 1907.
39558: 
39559: finska statsmedel, stå i strid med Finlands författning och äro
39560: egnade att medföra en inskränkning af folkrepresentationens
39561: grundlagsenliga själfbeskattningsrätt; samt
39562:     att dessa förutsättningar förty icke kunna af landtdagen god-
39563: kännas, heslutat att,
39564:     enär Finlands Ständers svar å nåd. propositionen vid 1904-o5
39565: års landtdag angående bidrag tili ryska riksskattkammaren läm-
39566: nat rum för den tolkning, att sådant bidrag tili tio miljoner mark
39567: ställts i utsikt äfven för åren 1906 och 1907, och under vidhållande
39568: af den tili grund för sagda svar liggande förutsättningen att mili-
39569: tärfrågans lösning i grundlagsenlig ordning icke vidare fördröjes,
39570:     ytterligare ett belopp af tjugu miljoner mark skall af finska
39571: statsmedel en gång för alla tili ryska riksskattkammaren erläggas.
39572: 
39573:    Ed. Setälä:          Se asia, joka on käsiteltävänä, on tosiaankin
39574: siksi vakava, että sitä ei saata kuitata vain tavallisilla prosessi-
39575: väitteillä, joita asianajaja tekee, kun hän alottaa riitajutun puo-
39576: lustuksen.
39577:      Minä en tahdo tässä laajalti puhua tämän asian oikeudelli-
39578: sesta puolesta, koska minä täydellisesti seison niiden mielipiteiden
39579: takana, joita perustuslakivaliokunta tähän nähden on esittänyt.
39580: Kuitenkin tahtoisin sanoa muutaman sanan sen johdosta, että
39581: eräs puhuja voimakkaasti on pannut painoa siihen, että me emme
39582: ole oikeutetut missään tapauksessa myöntämään kyseessä olevaa
39583: rahamaksua, koska 1878 vuoden asevelvollisuuslaki ei ole lailli-
39584: sessa järjestyksessä kumottu. Tämä laki ei suinkaan ole kumottu
39585: laillisella tavalla, päinvastoin, sen syrjäytys on tapahtunut ker-
39586: rassaan laittomasti. Mutta tosiasia joka tapauksessa myöskin
39587: on, että Suomen valtiosäädyt 1904-DS vuosien valtiopäivillä ei--
39588: vät katsoneet voivansa vaatia suomalaisten sotajoukkojen uudel-
39589: leen asettamista tämän lain mukaan. Mikä siihen lienee ollutkin
39590: syynä, ei ole tässä yhteydessä syytä laajemmalti arvostella.
39591: Pääsyynä epäilemättä oli se, että katsottiin, että 1878 vuoden
39592: laki oli sen jälkeen, kuin se oli hallitsijan mahtikäskyllä käytän-
39593: nöstä lakkautettu, jo siksi vanhentunut, että ei tahdottu pyytää
39594: sitä semmoisenaan uudelleen käytäntöön pantavaksi. Eihän nyt
39595: sosiaalidemokraattienkaan puolelta ole, ainakaan valtiovarainva-
39596: liokunnassa, katsottu voitavan edes yhtyä siihen, että pyydet-
39597: täisiin asevelvollisuusasian järjestämistä perustuslaillista tietä,
39598: vaan on sen sijaan pyydetty esitystä miliisin asettamisesta.
39599:      Mutta aivan riippumatta siitä, mitä me ajattelemme 1878
39600: vuoden asevelvollisuuslaista, joka ei missään tapauksessa ole oi-
39601: keudellisesti kumottu, on eduskunnalla epäilemätön oikeus joko
39602: myöntää tai kieltää määrärahoja, jotka se harkitsee myönnettå·
39603: viksi tai kiellettäviksi - sitä ei asevelvollisuuslaki estä. Asevel-
39604:        Venäjän valtakunnan rahast. sotilastarp. suorit. apumaks.    2807
39605: 
39606: 
39607: vollisuuslaki sisältää kyllä sen, että kustannukset suomalaisesta
39608: sotaväestä suoritetaan osittain sotilasrahastosta, osittain niistä
39609: rahoista, mitä eduskunta sen lisäksi myöntää.       Mutta mitään
39610: enempää kuin mitä sanat sisältävät, emme ole oikeutetut tästä joh-
39611: tamaan. Mitä sotilasrahastoon tulee, niin on siitä puhuttu pe-
39612: rustuslakivaliokunnan mietinnössä.       On huomautettu, mitenkä
39613: se on syntynyt jaotuslaitoksen tuloista, mutta myöskin mitenkä
39614: ensimäiset suomalaiset valtiopäivät, Porvoon valtiopäivät, katsoi-
39615: vat olevansa oikeutetut yhdessä hallitsijan kanssa määräämään
39616: miten näitä varoja oli vastaisuudessa käytettävä; Porvoon valtio-
39617: päivät nimittäin myönsivät jaotuslaitoksen tulot kruunun rahas-
39618: toon. Niitä käytettiin Porvoon valtiopäivien jälkeen eri tavoilla:
39619: osittain ruotujakoisen sotaväen eläkkeihin, lyhyenä aikana
39620: ruotujakoisen sotaväen ylläpitoon, mutta hyvin suureksi osaksi
39621: maassa sijaitsevaa venäläistä sotaväkeä varten, vieläpä semmoi-
39622: siinkin tarkoituksiin, jotka olivat kokonaan ulkopuolella sotilas-
39623: tarpeita, niinkuin esim. 1868 vuoden rautatielainan vuotuismak-
39624: sujen suorittamiseen. Asevelvollisuuslain r 22 § sisällyksellään
39625: kyllä sai aikaan sen, että sotilasrahasto, jonka käyttämisestä hal-
39626: litsija 1809 :n jälkeen oli yksin määrännyt, tuli eduskunnan ja
39627: hallitsijan yhteisesti käytettäväksi, mutta se seikka, että meillä
39628: tällä hetkellä ei ole mahdollisuutta sitä käyttää suomalaisen sota-
39629: väen hyväksi, ei minun ymmärtääkseni missään tapauksessa ra-
39630: joita eduskunnan valtaa määrätä tästä rahastosta sillä tavoin, kuin
39631: eduskunta näkee parhaaksi, pysyen niiden rajojen sisällä, joihin
39632: eduskunnan valtapiiri ulottuu. Minä puolestani katson, niinkuin
39633: perustuslakivaliokunta, että eduskunta on vapaa harkinnassaan,
39634: mvöntääkö se nämä varat vai kieltääkö se. Se on oikeutettu ne
39635: myöntämään, jos se katsoo tämän rahamaksun olevan maan hyö-
39636: dyksi ja parhaaksi, niinkuin perustuslaissa sanotaan. Se on oi-
39637: keutettu myös ne kieltämään, jos katsoo maan hyödyn sitä vaa-
39638: tivan. Tässä ei ole kysymys siitä, mitä meidän oikeutemme vaa-
39639: tii, vaan siitä, mitä maan hyöty ja paras vaatii; tällä kertaa siis
39640: todellakin on esillä kysymys opportunismista.
39641:      Minä tunnustan, että mitä minuun itseeni tulee, tämän kysy··
39642: myksen harkinta on minulta vaatinut kovaa sisällistä taistelua.
39643: Ei suinkaan siksi, että minä ennakolta katsoisin tämmöisen raha-
39644: maksun suorittamisen mahdottomaksi sovittaa kansan hyötyyn
39645: ja parhaaseen. Minä olen sitä mieltä, että se, minkä kansa suo-
39646: rittaa kansallisen olemassaolonsa puolesta, se on sekin maan hyö-
39647: dyksi ja parhaaksi. Maailman mahtavimmatkin kansat ovat
39648: saaneet maksaa nöyryyttäviä maksuja esim. sotakorvausten muo-
39649: dossa, ovat saaneet maksaa rosvovaltioille saadaksensa olla rau--
39650: hassa ryöstöiltä j. n. e. Kumpi puhtaasti rahalliselta kannalta
39651: arvostellen meille todellisuudessa käypi kalliimmaksi. 20 miljoo-
39652:                                                               I77
39653: 2808                Istunto 28 p. lokakuuta 1907.
39654: 
39655: 
39656: nan suoritusko vai sen kieltäminen, se jääköön tässä sikseen, sitä
39657: on hyvin vaikea ehkäpä mahdotonkin edeltäpäin arvostella.
39658: Mutta se, mikä minulle on tehnyt tämän asian vaikeaksi ja tu-
39659: kalaksi arvostella, on kysymys siitä, millä tavoin tämän asian
39660: ratkaisu vaikuttaisi kansan siveelliseen voimaan, kansan elinky-
39661: kyyn, sillä tämä se on maan parhaalle ja hyödylle tärkeämpi
39662: kuin raha.
39663:      1904-05 vuosien valtiopäivien päätös oli sovittelutoimi. Me
39664: tiedämme, millä tavalla se hallitsijan puolelta käsitettiin, se oli
39665: semmoinen muoto, jolla hallitsija katsoi voivansa vastoin voi-
39666: makasta venäläistä mielipidettä peräytyä. Tämän rahamaksun
39667: loppusuoritus olisi silloisen sovittelun loppuun saattaminen. Sen
39668: kieltäminen taas on, sen me jokainen ymmärrämme, jyrkän risti-
39669: riidan, jyrkän konfliktin luominen uudelleen. Eteemme siis as-
39670: tuu se kysymys, olisimmeko me valmiit kestämään tämän uuden
39671: ristiriidan kaikkine poliittisine, moraalisine, taloudellisine vai-
39672: keuksineen. Kysymys on siitä, voisimmeko me voimalla nousta
39673: vastarintaan silloin, kuin tässä eduskunnassa ehkä kieltävä päätös
39674: tehdään parin kolmen äänen enemmistöllä. Kysymys on siitä,
39675: voimmeko me tarmolla ja menestyksellä nousta vastarintaan,
39676: kun sekä eduskunnan ulkopuolella että itse eduskunnassa on pal-
39677: jon niitä, jotka väittävät, että tuo rahamaksu on myönnetty, jol-
39678: lei juuri suoraan, niin ainakin välillisesti vuosiksi 1906 ja 1907?
39679: Ja olisiko meillä yleensä, nykyisen eripuraisuuden vallitessa, tässä
39680: kovassa ristiriidassa, joka olisi kansamme edessä, keinoja saada
39681: aikaan sitä ainoata vastarintaa, jQka meidän oloissamme on mah-
39682: dollinen ja tehoava, passiivista vastarintaa? Ja olisiko meillä
39683: voimaa voittaa sitä siveellistä turmiota ja hajaannusta, joka, niin-
39684: kuin viime sortovuodet osoittavat, varmaankin yhtä suuressa mää-
39685: rin taaskin näyttäytyisi silloin kuin meidän olisi tarkoitus vasta-
39686: rinnassa seisoa? Minusta tuntuu, niin nöyryyttävää kuin se on-
39687: kin, siltä, että tähän täytyy vastata kieltävästi. Minusta näyttää
39688: siltä, että me tällä hetkellä, joka nyt on, olemme liian heikot soti-
39689: maan, - meidän täytyy siis tehdä rauha ja maksaa sotakustan-
39690: nukset!
39691:      Se on, niinkuin sanoin, nöyryyttävää. Olisihan suurta ja
39692: olisi kansanistuntoa kohottavaa, jos Suomen kansa voisi sanoo,
39693: että se ei suostu mihinkään, minkä se pitää kohtuuttomana, vaan
39694: se on valmis taistelemaan puolestaan. Mutta jos me tunnemme
39695:  vähäväkisyytemme, silloin me emme voi muuta kuin sitä, että
39696:  meidän täytyy säästää taistelumme semmoiseen kohtaan, jossa
39697: kysymys on enemmästä kuin 20 miljoonasta, semmoiseen kohtaan,
39698:  jolloin on kysymys sellaisesta, josta emme voi luopua taistelematta
39699:  viimeiseen asti.
39700:      Minä lopetan tähän. Minunkin tulee sanoa, että valtiovarain-
39701:        Venäjän valtakunnan rahast. sotilastarp. suorit. apumaks.   28o<}
39702: 
39703: 
39704: valiokunnan mietinnössä on erinäisiä kohtia, joihin en puolestani
39705: tahtoisi yhtyä. Minä luulen, että se tarkoitus, joka ed. Neo-
39706: viuksen ja Söderholmin ehdotuksilla oli, olisi voitu voittaa sillä,
39707: että perustelu olisi saatu jonkun verran toiseen muotoon kuin
39708: missä se esiintyy mietinnössä.         Mutta koska kuitenkin pidän
39709: erittii;in tärkeänä, että ponsien kautta tulee lausutuksi, mihin suun-
39710: taan perustelut ovat kirjoitettavat, niin katsoisin voivani yhtyä
39711: ed. Söderholmin esittämiin ponsiin, joihin minulla oli tilaisuus
39712: jo aikaisemmin tutustua, ennenkuin ne eduskunnalle luettiin.
39713: 
39714:     Ed.     Hjelt: Ed. Renvallia ei vaivaa mikään erityinen kai-
39715: nous, kun hän luulee voivansa tähdätä erittäin musertavan iskun
39716: valtiollista vastustajaa kohtaan, eikä silloinkaan, kun hän luulee
39717: voivansa tehdä palveluksen nykyiselle hallitukselle. Innokkaam-
39718: paa, oman arvqnsa alttiimmin uhraavaa palvelijaa hallitus tuskin
39719: voinee löytää. Tänään herra Renvall pitkässä lausunnossaan
39720: jälleen on suorittanut näytteet, jotka, mitä virkaintoon tulee, ovat
39721: kaiken kiitoksen yläpuolella. Mutta tämä into on taas tälläkin
39722: kertaa vienyt hänet harhateille, - tahdon sen uskoa, ei vastoin
39723: parempaa tietoa.
39724:     Herra Renvall tässä paikassa lausui, että kaksi kohtaa sitä
39725: lausuntoa, jonka 10 päivänä syyskuuta annoin esillä olevaa asiaa
39726: koskevassa lähetekeskustelussa, eivät olleet totuudenmukaiset.
39727: Tämän herra Renvallin esittämän Ioukkaavan väitteen minä
39728: mitä jyrkimmin torjun, täydellisesti perusteettomana. Lausun-
39729: toni oli kaikilta kohdiltaan sopusoinnussa todellisuuden kanssa.
39730: Minulla on nimittäin se käsitys edustajan velvollisuudesta, että
39731: hän ei saa, kaikkein vähimmin asiassa niin arkaluontoisessa ja
39732: niin tärkeässä kuin esillä oleva, lausua mitään, jota hän ei tiedä
39733: oikeaksi ja josta hän ei ole hankkinut täyttä varmuutta.
39734:     Lähetekeskustelussa lausuin, että kun silloinen senaatti alussa
39735: vuotta 1905 valmisteli kysymystä asevelvollisuusasian ratkaise-
39736: miseksi, se teetti tarkan selonteon kaikista niistä menoista, joita
39737: maamme asevelvollinen sotaväki oli vuotta kohti aiheuttanut, ja
39738: tämän selonteon pohjalla aluksi ehdotti, että maamme Venäjälle
39739: suoritettava sotavero saisi supistua vastaavaan määrään, eli noin
39740: 6-7 miljoonaan markkaan vuodessa. Nyt herra Renvall kieltää
39741: tämän tosiasian viittaamalla tuohon kaikllle eduskunnan jäse-
39742: nille vanhastaan hyvin tunnettuun asiaan, että entinen senaatti 17
39743: päivänä helmikuuta 1905 ehdotti valtakunnan rahastoon vakanssi·-
39744: maksuna suoritettavan summan 9 miljoonaksi markaksi. Herra
39745: Renvall puhuu siis senaatin virallisesta esitysehdotuksesta, minä
39746: taas puheessani selvin sanoin viittasin niihin alustaviin neuvotte-
39747: luihin, joissa senaatti yritti saada niin sanotun vakanssimaksun
39748: supistumaan mainitsemaani määrään, 6-7 miljoonaan markkaan.
39749: 28!0                Istunto 2il p. lokakuuta 1907.
39750: 
39751: 
39752: Herra Renvall ei, vaikka Iausuntoni löytyy jo painetussa pöytä-
39753: kirjassa, ole tietävinäänkään siitä, mistä minä puhuin.
39754:     Mitä tulee siihen historialliseen tosiasiaan, jonka mainitsin,
39755: niin tiedonantoni siitä perustuu täydellisesti luotettavaan lähtee-
39756: seen. Luulen olevani oikeutettu mainitsemaan, että m. m. se en-
39757: tisen senaatin jäsen, joka välitti senaatin neuvottelut silloisen. ken-
39758: raalikuvernöörin, ruhtinas Obolenskin kanssa, vielä päivänä en-
39759: nenkuin lähetekeskustelu tapahtui vahvisti antamani tiedot kai-
39760: kin puolin oikeiksi. Asian valaisemiseksi lienee syytä vielä lisätä,
39761: että sittekun ruhtinas Obolenski ensin oli tuntunut taipuvaiselta
39762: kannattamaan senaatin puolelta tehtyä yllämainitsemaani ehdo-
39763: tusta, hän sittemmin ilmoitti, että hänen oli mahdotonta hallit-
39764: sijan edessä puoltaa näin vähäistä summaa, kun oli hänelle tehty
39765: tarjous suuremmasta, eli 10 miljoonasta markasta.
39766:     Herra Renvall iski myöskin toiseen kohtaan lausuntoani yrit-
39767: täen kieltää senkin todenperäisyyttä. Olin lausunut, että kun sil-
39768: loisen vastustuspuolueen etevimmät miehet Pietarissa tarjosivat
39769: mainitsemani summan, he toimivat salaisuudessa. Herra Renvall
39770: rohkeasti väittää, että näin ei menetelty. Luulen että herra Ren-
39771: vall olisi tehnyt ajamalleen asialle suuremman palveluksen, jos hän
39772: olisi ollut tähän seikkaan kajoamatta. Voisin puolustuksekseni
39773: lukea osan siitä tärkeästä kirjeestä, joka perustuslakivaliokunnan
39774: ensimäisessä vastalauseessa mainitaan, mutta mieluummin minä
39775: sen väitän. Ehkä yksin tämä viittaus riittää             herra Ren-
39776: vallill ekin.
39777:     Kun tulin tämänpäiväiseen istuntoon, aikomukseni ei ollut
39778: ottaa osaa tähän pitkään ja jännittävään keskusteluun. Herra
39779: Renvallin täysin aiheettomat ja minua syvästi loukkaavat väitteet
39780: ovat pakoittaneet minua ylläantamaani selitykseen. Tahdon li-
39781: sätä, että minusta on tuntunut ylen vastenmieliseltä ryhtyä tällai-
39782: seen persanalliseen puolustuspuheeseen ja siihen kiinnittää edus-
39783: kunnan huomiota hetkenä niin tärkeänä, niin juhlallisena kuin
39784: on tämä hetki, jolloin eduskunta käy tekemään päätöstänsä asiassa,
39785: jonka ratkaisusta riippuu koko isänmaan onni.
39786: 
39787:    Ed. Sirola: Ed. Ahmavaara on varoittanut maallikoita
39788: menemästä kovin pitkälle lainopillisissa selityksissä, koska se
39789: helposti muistuttaa karhun tanssia. Hänen asettumisensa tälle
39790: kannalle on mielestäni erittäin ilahuttava, koska hän useasti on
39791: kuuntelijoilleen tästä esimerkkiä näyttänyt. Olen hänen kanssaan
39792: samaa mieltä, olen niiden lukuisten puhujien kanssa samaa mieltä,
39793: jotka ovat sanoneet, ettei tällaisia kysymyksiä juridiikalla eikä
39794: asianajajain tempuilla ratkaista. Minä olen halukas näiden vii-
39795: meisten väittelyjen johdosta, joita ed. Hjelt sanoi jännittäviksi,
39796: mutta jotka meille syrjäisille ovat jotakuinkin kuivia, sanomaan
39797:         Venäjän valtakunnan rahast. sotilastarp. suorit. apumaks.   28II
39798: 
39799: 
39800: samaa myöskin asian diplomaattisesta puolesta, siitä, kuka on mi-
39801: näkin hetkenä esiintynyt julkisemmin tai salaisemmin, kuka
39802: meidän valtiomiehistämme on ollut viisain ja tyhmin, kuka on
39803: rakentanut sovintoa yhtä miljoonaa halvemmalla ja yhtä miljoo-
39804: naa kalliimmalla ja niin pois päin. Minä jätän tämänkin puolen
39805: asiasta sikseen. Sillä asia on todellakin hyvin paljon vakavampi.
39806: Mutta en minä ed. Ahmavaaran kanssa ole yhtä mieltä siitä, että
39807: meidän on juristeja sokeasti uskottava ja etenkin tämän kysy-
39808: myksen yhteydessä minun uskoani horjuttaa suuresti se, että ju--
39809: ristit ovat eri mieltä. Kun yksi juristi puhuu yhtä ja toinen
39810: toista, on tietysti harkittava näiden kesken ja valittava.
39811:      Ed. Turkia lausunnossaan perustui pätevän henkilön, plSlm-
39812: män juriidisen vastalauseen laatijan esitykseen pääkohdissansa, ja
39813: mikäli sillä tiellä on saavutettavissa, se tuli vksinkertaisesti esi-
39814: tetyksi. Voin siis jättää juriidisen alan sillli. lausunnolla, joka
39815: on allekirjoittamassani vastalauseessa. Se on se, että perustuslain
39816: estämättä tällaisessa asiassa eduskunta päättää, kieltää tai myöntää.
39817:      Mutta kun tällaiseen asiaan käydään käsiksi, on myöskin ky-
39818: syttävä, millä tavalla niistä on päätös tehtävä. Meidän V. J:mme
39819: säätää eräissä kysymyksissä määräenemmistön 2/3. Jätän sivuun
39820: ne käsitykset, joita voi olla siitä, pitääkö tällaista määräenemmis-
39821: töä olla vai eikö. Se on tosiasia, että uuteen V. J :een ilman vasta-
39822: lausetta tuli määräys, että perustuslain muutoksista ja uusista
39823: rahaeristä, joita kansan maksettavaksi sälytetään, on eduskunnan
39824: tehtävä päätöksensä siten, että tällaisten uusien myönnytysten ja
39825: lain muutosten hyväksi täytyy eduskunnassa saada 2 13 enemmistö.
39826: Jos meidän täytyy jokaisesta pienestä perustuslain muutoksesta,
39827: jokaisesta pienestä suostunnasta äänestää 2 13 :lla, niin ilman juri-
39828: diikkaa: eikö jokaisessa edustajassa toki asune se vakava vakau-
39829: mus, että jos minkäänlaisia tapauksia varten tällainen määräenem-
39830: mistö on säädetty, niin tottakai tällaisia. Jos asian rahallisesta puo-
39831: lesta päästäisiinkin tällä muodollisella selityksellä, että ei ole kysy-
39832: mys uudesta rasituksesta, ei uudesta verosuostunnasta, vaan eräitten
39833:  säästyneitten varojen siirtämisestä, niin on heti sangen likellä ky-
39834:  symys; eikö näiden rahojen tilaa valtiorahastossa ole täydennet-
39835: tävä uudella suostunnalla ja uudella verolla?
39836:      Mielestäni tämä puolikin painaisi sangen paljon, asian rahalli-
39837:  nenkin puoli vaatisi määräenemmistön. Mutta myöskin asian lailli-
39838: nen puoli. Perustuslakivaliokunta käyttää melkein 27 kokonaista
39839:  sivua kertoaksensa eräitä historiallisia ilmiöitä meidän maassam-
39840:  me, jotka osoittavat, että Suomessa on hallitsijan sanalla perustus-
39841:  lain vastaisessa järjestyksessä poistettu perustuslakiluonnetta oleva
39842:  asevelvollisuus, sivuutettu, jätetty käytännöstä pois.       Sanotaan:
39843:  ,väliaikaisesti". Niin kyllä, mutta myönnetään heti, että se väli-
39844:  aika ei ole vieläkään loppunut. Säädyt ovat tällaiseen väliaikai-
39845: 2812                 Istunto 28 p. lokakuuta 1907·
39846: 
39847: 
39848: seen tilaan askel askeleelta myöntyneet. Itse periaatetta, että
39849: asevelvollisuuslaki olisi lakkautettu, ei ole suomalaisten taholta
39850: koskaan tunnustettu, vaan on, kuten huomautin, tähän väliaikai-
39851: seen tilaan pakosta taivuttu. Itse muotoperustuslailliselle peri-
39852: aatteelle on tämä, kuten täällä on jo lähetekeskustelussa ja n1Uul-
39853: loinkin osoitettu, sangen kova kolaus. Sillä vaikkapa perustu-slaki-
39854: valiokunta kahdellakymmenelläseitsemällä sivullaan on näitten mil-
39855: joonien vaatimuksesta alati puhunut eroittamattomassa yhteydessä
39856: itse asevelvollisuuslain sivuutuksen kanssa, tekee se kuitenkin
39857: pitkän hyppäyksen 27 sivulla ja sanoo: ,Jos siis olisi kysymys
39858: rahaveron asettamisesta perustuslainmukaisesti järjestetyn puo-
39859: lustuslaitoksen sijaan, ei se olisi mahdollista ilman perustuslain
39860: muutosta". - Jos siis olisi kysymys rahaveron asettamisesta tä-
39861: män puolustuslaitoksen sijaan, niin se olisi perustuslain muutos.
39862: Kumminkin olen minä kuunnellut jokseenkin tarkasti perustuslail-
39863: listen puhujain lausuntoja, joita he täällä ovat antaneet, ja he
39864: säännöllisesti - ed. Renvall y. m. - käyttävät sanaa ,korvaus",
39865: joka sana jo yksinänsä riittää selittämään heidän kantansa. Minä
39866: en voi käsittää kuinka voidaan erottaa tätä rahamenoa itse ase-
39867: velvollisuusasian yhteydestä. Minä en voi muuta kuin pitää sitä
39868: juuriidillisena yrityksenä muotoperustuslaillisten taholta säilyttää
39869: viimeinen riekale laillisuutta, siten että selitetään tämä asia ulko-
39870: puollen sen oikeata yhteyttä. Eikö myöntäjäin todellakin olisi sel-
39871: vempi sanoa: Tässä tapahtuu Suomen perustuslaillisen aseman
39872: sivuutus asevelvollisuuden alalla; siihen myönnytään täksi ker-
39873: raksi, mutta siihen näkyy olevan välttämätöntä myöntyä. Se on
39874: kyllä muodotonta, sillä perustuslaki ei tunne sellaista tapaa, että
39875: lakia sivuutettaisiin ja miten sellaisissa tapauksissa menetellään.
39876: Perustuslaki ei sitä tunne, mutta historia tuntee lukuisia sellaisia
39877: tapauksia. Niiden, jotka nyt haluavat pysyä edes jossakin mää-
39878: rin laillisuuden kannalla, pitäisi toki sanoa: koska tässä tapahtuu
39879: vaikkakin väliaikainen perustuslain sivuutus, niin tehtäköön päätös
39880: siitä sellaisella tavalla kuin V. J. säätää silloin kun perustuslakia
39881: on muutettava, jopa silloinkin kun se on tulkittava. Ja jos tämä
39882: ei ole mitään muuta, niin on tämä toki perustuslain selitys.
39883:      On paljon puhuttu, ed. Luoma, Palmen, y. m., siitä suuresta
39884: ilosta, joka kansassa syttyi, kun saatiin v. 1905 tietää, että laitto-
39885: mat kutsunnat oli lakkautettu. No, ilo oli kohtalainen. Tosin pit-
39886: kin maata varustaututtiin asevelvollisuuslakkoihin, tosin olivat Ve-
39887: näjän tapaukset antaneet jonkun verran rohkeutta ja toivoa, niin
39888: ettei enää oltu epätoivoisia näiden asevelvollisuuslakkojen me-
39889: nestyksestä, mutta kuten sanottu, suuri osa kansaa, jolle tällainen
39890: siveellinen ja valtiollinen ristiriita oli kiusallinen, tunsi koko lailla
39891: iloa. Mutta uskallan vakuuttaa, että se ilo loppui, kun sähkö-
39892: sanoman jälkeen tulivat tiedot, jotka sanoivat, että se ilo oli mak-
39893:        Venäjän valtakunnan rahast. sotilastarp. suorit. apumaks.   2813
39894: 
39895: 
39896: sanut Io,ooo,ooo mk: Säädyt olivat suureen anomukseen koon--
39897: neet ne laittomuustapaukset, joiden poistamista vaadittiin, ja Suo-
39898: men kansa odotti tuloksia tästä anomuksesta. Kun kuultiin että
39899: ensimmäinen tulos oli kokonaisuuteen nähden koko lailla pieni -
39900: sillä asevelvollisuusasetusta ei edes peruutettu, vaan tällä hetkellä
39901: jostakin erityisestä syystä jätettiin kutsunnat toimittamatta -
39902: heräsi epäilemättä ajatus, että jos tämä pieni pirstale laillisuuden
39903: palauttamisesta maksaa Io,ooo,ooo - jälkilaskuista ei silloin
39904: vielä tietty - niin kuinka kalliiksi laillisuus kokonaisuudessa tu-
39905: leekaan! Elettiin joku aika eteenpäin. Suurlakon tapaukset an-
39906: toivat tälle kansalle uusia opetuksia ja osoittivat että miljooniin
39907: verraten voidaan paljoa halvemmallakin saada laittomuudet pais-
39908: tettua, vieläpä yhtä ja toista kaupan päällekin.
39909:      Tässä on myös juhlallisesti otettu esille sana ,kansainvälinen",
39910: puhuttu ,kansainvälisistä sopimuksista", Suomen kansan hyväk-
39911: symästä maksuerästä, joka nyt on suoritettava. Eiköhän käytetä
39912: vääriä, ainakin epätarkkoja sanoja. Minun mielestäni voisi pal-
39913: jon paremmin ,kansainvälinen"-sanan sijaan sanoa ,virkailijain-
39914: välinen'', sillä sitähän nämä sovittelut tällä alalla ovat olleet. Ja
39915: jos nyt oudostuttavan kauvas uskalletaan mennä sanoilla leikki-
39916: misessä, niin on sitä ainakin laulu sellainen kuin jotkut puhu-
39917: jat täällä ovat laulaneet, että jos me emme anna näitä 20 miljoo-
39918: naa Venäjän ,kansalle", niin sen syvät rivit suuttuvat! - - Jos
39919: nämä rahat tahdotaan antaa Venäjän kansalle, sille Venäjän kan-
39920: salle, joka on meille tämän eduskunnan antanut, niin sen kansan
39921: osoite on toinen. Ja valaistakseni hieman tätä esimerkkiä, pyydän
39922: huomauttaa, että Suomen kansa tänä hetkenä palkitsee sitä Ve-
39923: näjän kansaa siten, että järjestysvaltamme tämän kaupungin jo-
39924: kaisesta asunnosta vieläpä ulkomaille menevistä laivoistakin hakee
39925: käsiinsä venäläisiä matkustajia, ottaakseen selville onko se passi,
39926: jota he taskussaan kantavat, heidän omansa vai onko syytä epäillä,
39927: että se on jonkun toisen ja jos jonkunlaista epäilystä ilmenee, lä-
39928: hetetään asianomainen keisarikuntaan. Pieni esimerkki siitä, millä
39929: tavalla voidaan Venäjän kansal.le maksaa joitakuita todellisia
39930: kunniavelkoja!
39931:      Ed. Wuorimaan lausunto oli huvittava. Hän teki kysymyk-
39932: sen, joka tämän asian ydin itse asiassa onkin, sen: kannattaako
39933: ostaa 20 miljoonalla 3 kuukauden rauhaa? Täällä on vakavasti
39934:  vakuutettu monien puhujien puolelta, että tämä on viimeinen
39935: kerta, kun Suomen kansa tällaista maksuerää suorittaa. Mutta
39936:  samalla ovat monet puhujat vakuuttaneet, että hallitsijalle
39937: on tämä vieläkin aivan lyhyt aika - semmoisia lausuntoja on an-
39938:  nettu - saada tätä asiaa lailliselle tolalle. Jos siis ollaan sitä
39939: mieltä, ettei vielä ensi valtiopäiviin saakka saada asevelvollisuus-
39940: asiaa lailliselle tolalle, niin kuinka voidaan silloin otaksua ettei
39941:                     I~tunto   28 p. lokakuuta I907·
39942: 
39943: 
39944: myöskin silloin tätä samantapaista maksua vaadittaisi. Ja kun nyt
39945: jo sitoudutaan silloin ainakin olemaan maksamatta, niin kuinka
39946: voidaan saada meitä vakuutetuksi siitä, että pula silloin on hel-
39947: pompi, että ristiriita silloin on yksinkertaisempi kuin nyt! Näistä
39948: lausunnoista olen minä tullut siihen käsitykseen, joka minulla jo
39949: ennenkin on ollut, siihen, että tämä ristiriita voi olla aivan yhtä
39950: hyvin edessä muutaman viikon kuluttua kuin nytkin, ja sil-
39951: loin ne syyt, kaikki ne mustat peikot, jotka tämän asian yhteydessä
39952: ovat maalatut seinälle, ne kohdistuvat myös siihen myöhempään,
39953: ja silloin muistuttavat todellakin niitten lausunnot, jotka sano-
39954: vat: , Maksetaan nyt", ,syvä vakaumuksemme on, että se on nyt
39955: maksettava" j. n. e., usein käytettyä vertausta eläimestä, joka pis-
39956: tää päänsä pensaaseen ja luulee sillä välttäneensä vaaran.
39957:     On puhuttu niin juhlallisesti ja tullaan vielä puhumaan siitä,
39958: mitä meidän maamme ulkomainen luotto kärsii siitä, että täällä
39959: vallitsee perustuslaillinen ristiriita. Mutta voivatko nämä puhu-
39960: jat vakuuttaa, että maamme luotto paranee siksi ajaksi, mikä tässä
39961: nyt on kysymyksessä. Kun ei ole hallitsijan taholta, kuten kaik-
39962: kialta myönnetään, minkäänlaista vakuutusta olemassa siitä, että
39963: lähemmässä tulevaisuudessa olisi toivoa saada tämä asia perus-
39964: tuslailliselle tolalle, - tällaista toivoa ei ole kovinkaan rohkeasti
39965: uskallettu lausua - kun nyt tällaista tietää, niin minä kysyn: ko-
39966: hoaako Suomen kansan ulkomainen luotto, vielä ennenkuin tämä
39967: varma asiantila vakiintuu, että Suomen kansa tällä, kuten vielä
39968: useammalla muullakin alalla saa nauttia sitä itsemääräämisoi-
39969: keutta, joka on taloudellisen luoton pohjana?
39970:      Kun täällä niin hirveästi noilla routavuosilla peloitellaan,
39971: niin tekee mieli mennä toiseen, sanoisinko, liiallisuuteen, tekee
39972: mieli huomauttaa, mitä kaikkea hyötyä noista routavuosista sen-
39973: tään meille on ollut, kuinka paljon kulisseja on alas romahtanut,
39974: kuinka paljon valheellisia puheita ja valheellisia käsityksiä on re-
39975: vitty rikki ja kuinka monessa asiassa me nyt saamme kuulla ja
39976: puhua yksinkertaisen todellisuuden selviä sanoja ja juuri tämän
39977: myrskyn vaikutuksesta, joka nämä kulissit kaatoi. Että kulissi-
39978: maalarit ovat noloja, sitä minä en ihmettele ja pidän sen aivan
39979: asianmukaisena.
39980:     Asiastahan tietysti voisi puhua paljon. Minä olen pitänyt
39981: velvollisuutenani nämä jotkut seikat tuoda esille vain pieneksi
39982: vastapainoksi sille 6 tunnin keskustelulle, lausunnoille, jotka ovat
39983: pääasiassa ja miltei kokonaan koskeneet tuon myöntämisen vält-
39984: tämättömyyttä. Olen siis valtiovarainvaliokunnan vastalauseen
39985: tekijöitten kanssa samaa mieltä, että sekä laillisista että asialli-
39986: sista syistä ei ole näitä varoja nyt myönnettävä ja ehdotan, että kun
39987: näistä päättämään käydään, silloin noudatetaan sitä tapaa, jota
39988:        Venäjän valtakunnan rahast. sotilastarp. suorit. apumaks.   2815
39989: 
39990: 
39991: valtiopäiväjärjestys määrää perustuslain muutosta tai          selitystä
39992: tehtäessä.
39993: 
39994:     Ed. Sundblom: På samma gång jag förenar mig om de all-
39995: männa synpunkter, hvilka gjorts gällande uti hr Neovius' reser-
39996: vation, ber jag att få understöda de af hr Söderholm föreslagna
39997: Jdämmarna.
39998: 
39999:      Ed. Schybergson: Hr Neovius har med fullt skäl framhål-
40000: lit önskvärdheten af att den oklarhet, som vidlådt denna fråga,
40001: skall gifva vika för fullkomligt tydliga och icke på minsta vis oklara
40002: bestämningar. Denna sida af saken hade bekymrat äfven mig,
40003: hälst det ju icke kan nekas, att grundlags- och statsutskottens
40004: betänkanden, hvilka, såsom frih. Palmen mycket riktigt har fram-
40005: hållit. båda skola läggas till grund för landtdagens svarsskrifvelse,
40006: icke i alla hänseenden stämma öfverens. Min afsikt hade därför
40007: varit att föreslå, att justeringen af svarsskrifvelsens skulle förbe-
40008: hållas landtdagen, såvidt denna icke hunnit åtskiljas, förrän skrif-
40009: velsen är färdig. Sådant har passerat förut bland annat mecl tull-
40010: petitionen vid 1891 års landtdag och jämväl med petitionen vicl clenna
40011: landtdag om ny regeringsform, ty utskottsbetänkandet innehöll ju
40012: svarsskrifvelsen ord för ord, sådan den afsågs att definitivt blifva
40013: affattad. J ag förmodar också att, om nu beslutet, såsom jag vill
40014: hoppas, kommer att gå i den riktningen, att de 20 miljonerna be-
40015: viljas, så mycket tid skall blifva oss öfrig, att landtdagens svars-
40016: skrifvelse kan af landtdagen själf justeras. Det synes nig vara
40017: vanskligt att uti en så viktig fråga åhvälfva expeditions- och juste-
40018: ringsutskotten detta ansvar. .Men huru än motiveringen kommer
40019: att affattas, så ligger det dock vikt uppå, att själfva klämmarna
40020: innehålla det man vill hafva utsagdt. J ag är ense med hr Neovius
40021: därom att i klämmarna bör ingå såväl det, att landtdagen anser
40022: beviljandet af hela summan, icke blott en del däraf, ankomma på
40023: des.<> beslut som också det, att de 20 miljonerna utgöra slutlikvid
40024: för det belopp, hvarom fråga varit, äfvensom också slutligen det,
40025: att landtdagen emotser proposition om ett slutligt ordnande utaf
40026: vår militärfråga. I viss mån är detta förhållande äfven med stats~
40027: utskottets klämmar. Den första, som innebär att vi bevilja de 20
40028: miljonerna, utsäger nämligen att landtdagen fattat beslutet om
40029: beloppet i dess helhet. Den senare klämmen återigen utsäger, att
40030: landtdagen emotser definitivt ordnande utaf vår militärfråga.
40031: Men hvad som brister är, att ingendera klämmen uttryckligen fram-
40032: håller, att afsikten är att härmed göra slutlikvid i den fråga, som
40033: väcktes vid 1904-05 års landtdag. J ag kan icke värja mig för
40034: att äfven motiveringen, oaktadt statsutskottets ordförande på ett
40035: tämligen tillfredsställande sätt förklarat saken, kan lämna rum
40036: för tvekan i detta afseende.
40037:                      Istunto 28 p. lokakuuta 1907.
40038: 
40039: 
40040:      Hr Renvalls tillägg, om hvilket hr Runeberg förenat sig, är
40041: däremot egnadt att undanrödja all otydlighet i dessa afseenden,
40042: och jag kunde därför förena mig om hr Renvalls förslag. Men jag
40043: tror dock, att hr Neovius' klämmar, sådana de formulerats utaf
40044: hr Söderholm, hafva företräde i fråga om koncission, och det är
40045: endast ett uttryck uti hr Söderholms formulering, som hos mig
40046: framkallat någon tvekan, nämligen uttrycket >>en gång för alla».
40047: Detta uttryck är icke ett fullt vårdadt uttryck. Det lämpar sig
40048: icke häller för en betalning, som sker i två rater. Det hade kunnat
40049: användas vid 1904-05 års landtdag, om den hade beviljat alla 30
40050: miljonerna. Men då frågan nu är andra gången före och det gäller
40051: att bevilja restbeloppet, om jag så får säga, så är formuleringen
40052: >>en gång f{)r alla~ icke fullt lycklig. Och om denna formulering
40053: gifves den tydnigen, att landtdagen därmed vill förhindra framtida
40054: landtdagar att taga upp frågan om ett vederlag i penningar, så an-
40055: ser jag formuleringen också sakligt lämna mycket öfrigt att önska,
40056: ty vi hvarken böra eller kunna binda representationens göranden
40057: och låtanden i detta afseende för framtiden. Hr Renvalls formu-
40058: lering är i detta afseende lyckligare, och jag föreslår därför, att hr
40059: Söderholms förslag antages med den ändring, att orden •>en gång för
40060: alla•> utbytes mot orden •>såsom slutlig betalning af det i nåd. prop.
40061: till 1904-05 års landtdag äskade beloppet». Differensen i sak
40062: emellan dessa förslag, hr Renvalls, hr Neovius' och hr Söderholms
40063: är icke sådant, att icke samtliga förslagsställare böra kunna förena
40064: sig om en gemensam formulering. Hr Neovins är måhända icke
40065: nöjd härmed, så till vida att han väl sknlle vilja taga vederlags-
40066: teorin, som han benämnt den, en gång för alla afdaga, men jag
40067: tänker att hufvudsaken för honom dock är, att denna teori nu icke
40068: på något sätt erkännes, utan frågan lämnas öppen. Detta mitt
40069: förslag i sak.
40070:      Då jag vid ärendets remiss till ntskottet uttalade mig, gaf jag
40071: uttryck åt betänkligheter i fråga om 20 miljonernas anvisande ur
40072: militiefonden och tänkte mig, att de snarare borde uttryckligen
40073: anvisas ur andra disponibla statsmedel. Sedan dess har jag emeller-
40074: tid blifvit uppmärksamgjord därpå, att min uppfattning om mili-
40075: tiefonden var oriktig, d. v. s. att militiefonden i själfva verket icke,
40076: såsom jag hade föreställt mig, allt sedan 1809 uteslutande användts för
40077: finska militärens behof, och där den icke för sådant ändamål tagits i
40078: anspråk, inbesparats. Sakförhållandet är ett motsatt, och det kan
40079: vara skäl att här upplysa om, huru man förut fattat frågan om
40080: denna fonds användning naturligtvis också med hänsyn till
40081: landets gagn och nytta. I värneplitkspropositionen till 1877-
40082: 1878 års landtdag framhålles, att bland kostnader, som varit af-
40083: sedda att bestridas från denna fond, förekommo följande: 324,000
40084: mark för en kasernbyggnad för ryska militären i Åbo, 344,000
40085: mark för en manege i Helsingfors, 336,500 mark för en tillbyggnad
40086:        Venäjän valtakunnan rahast. sotilastarp. suorit. apumaks.   2817
40087: 
40088: 
40089: af kommendantshuset i syfte att där inrymma plats för ryska stabs-
40090: chefen och andra ryska militära embetsmän, 170,ooo mark för
40091: inlösandet af tomt för ryska junkarskolan, 83,000 mark för bygg-
40092: nader afsedda för officerare vid den ryska militären i Tavastehus,
40093: wo,ooo mark för krutmagasin likaså för ryska militären i Tavaste-
40094: hns. Detta vittnar sålunda om att vi också förut användt militie-
40095: fonden för ändamål, som med den inhemska militären haft ingen-
40096: ting gemensamt. Och om också dessa utbetalningar efter värne-
40097: pliktens införande reducerats, så finnes också från tiden efter 1877
40098: -1878 betydande belopp, som för ingen del hafva varit afsedda för
40099: vår värnepliktige militär. Det bör också märkas att 122 § af. L.
40100: 0. säger, att militiefondens disponibla tillgångar skola "användas
40101: för den värnepliktige militären, d. v. s. den del af militiefonden,
40102: som icke på annat sätt blifvit använd.
40103:     Hr Sirola talade om, att denna fråga rätteligen borde afgöras-
40104: med kvalificerad majoritet, Äfven jag hade arbetat mig in i den
40105: tankegången, att så borde ske, och det berodde delvis på, låt oss säga,
40106: brist på moraliskt mod. J ag hade önskat, att 2/3 af denna kammare
40107: skulle erfordras för anslagets beviljande, för att sålunda
40108: icke de borgerliga grupperna ensamt skulle få bära ansva-
40109: ret för saken, utan äfven vänstern komma med i räkningen och
40110: nödgas i fullt mått känna sitt ansvar. Men när jag närmare stu-
40111: derade mig in i frågan, fann jag, att jag måste öfvergifva
40112: denna tankegång. Anslagsfrågor afgöras enligt vår landtdags-
40113: ordning med enkel majoritet. Därifrån kunna vi icke komma.
40114: Om ruedel härför icke kunna beredas på annat sått än genom upp-
40115: tagande af lån eller nu skatt, kunna de beviljade anslagen undergå
40116: en yttermera justering och eliminering för att debet och kredit
40117: skola gå ihop. Men så länge vi hafva öfverskottsstatsmedel, de
40118: där kunna för ändamålet anlitas, så är enkel majoritet för afgörande
40119: af sådana frågor tillfylles. J ag har också lugnat mig i fråga om de·
40120: farhågor jag tidigare hyst beträffande beslutets fattande med blott
40121: och bart enkel majoritet. J ag har tyckt mig finna, att opini-
40122: onen i landet allt mer utvecklat sig i den riktning, att be-
40123: viljandet af dessa ruedel är en nödvändighet, (Bra!) och att därför
40124: en yttermera splittring och oro inom landet icke kan väckas, hnru
40125: mycket man än vill göra en nummer häraf.
40126:     Då frågan senast var före, sökt jag klargöra den situation, som
40127: skulle uppstå, i händelse dessa tjugu miljoner icke af landtdagen
40128: beviljades. Och jag jämte några andra, som gjorde sammalunda,
40129: fingo uppbära anmärkningen för att därmed hafva försökt skrämma
40130: npp landtdagens medlemmar. J ag beklagar om mitt yttrande
40131: lämnade ett sådant intryck. För min egen del är jag icke uppskrämd
40132: en för sådan situation.     J ag är i den vägen i någon mån af samma
40133:  mening som hr Sirola, att nämligen också stormen har sin betydelse
40134:                      Istunto 28 p. lokakunta 1907.
40135: 
40136: 
40137: i nationernas lif och kan bidraga till att utveckla nationens för-
40138: måga att fortsätta seglatsen. Men jag kan dock icke neka tili att,
40139: då man varit ute för en svår storm, man gärna reparerar
40140: skadorna, innan man kastar sig i en ny. Det var därför jag också
40141: ville göra klart för mig och för andra, huruvida icke de svårigheter,
40142: vi komme att gå till mötes, dock äro sådana, att vi kanske hälst
40143: borde söka undgå dem för att samla krafter till de nya stormar,
40144: de nya svårigheter, som utan tvifvelliksom under vårt folks tidigare
40145: historia äfven i kommande tider skola erbjuda sig i rikligt mått.
40146:     Hr Setälä sade, att det är förödmjukande att gå till detta beslut.
40147: J ag kan icke dela hans uppfattning. Fattigdom och svaghet äro
40148: ingen skam, innan man själf skämmes för dem och försöker gifva
40149: sig sken af att vara starkare än man är. J ag skämmes icke för
40150: att höra till den Iilla finska nationen och arbeta efter kraft och för-
40151: måga på dess utveckling och framåtskridande, men jag skämmes,
40152: då man försöker att göra oss till mer än hvad vi äro och försöker
40153: att gifva det hela ett sken, som icke på något sätt motsvaras af
40154: värkligheten. (Bra! Hyvä!).
40155: 
40156:     Ed. Hoikka, I.: Tänä päivänä tänne tullessani ei ollut ai-
40157: komukseni ensinkään käyttää puheenvuoroa, mutta kun eräiltä
40158: tahoilta, niinkuin on kuultu, on lausuttu koko kansan nimessä kan-
40159: san vaatimuksena olevan, että nyt kysymyksessä olevain rahain
40160: myöntämistä olisi vastustettava, niin tähän nähden olen velvoitettu
40161: lausumaan muutaman sanan.
40162:     Heinä- ja elokuun ajalla, jota eduskunnassamme kutsumme loma-
40163: ajaksi, kulkeissani Kemijärven, Rovaniemen, Tervolan kunnissa
40164: sekä Kemin maaseurakunnassa ja Kemin kaupungissa kuin vielä
40165: Oulun kaupungissa, tänne viimeksi tullessani, kansalaiset kaikki-
40166: alla, keitä ikinä tapasinkin, niin suomalaiseen puolueeseen kuulu-
40167: vat kuin myön n. k. perustuslailliset nuorsuomalaiset, sanalla sa-
40168: noen kaikki puolueisiin katsomatta, antoivat ei ainoastaan toivo-
40169: muksena, vaan ankarana velvollisuutena minun tehtäväkseni
40170: myöntää kysymyksessä olevat miljoonat. Ja koska minun oma
40171: vakaumukseni on aivan sama, niin minä teen sen aivan hyvällä omalla-
40172: tunnolla. Mutta tämä asia kaipaa vielä perusteellisempaa selitystä
40173: sillä tietysti moni tekee itsellensä kysymyksen, minkätähden kansa
40174: siellä kaukaisessa pohjolassa on tällä käsityskannalla. Se on sen-
40175: tähden, että kansa siellä tuntee siveellisen velvollisuutensa isän-
40176: maatansa ja hallitsijaa kohtaan. Kansa siellä käsittää, että,
40177: jos ei näitä kyseessä olevia miljooneja myönnettäisi, Suomen kansa
40178: joutuisi arvetuttavaan tilaan, ja että asia on tällainen, sen selvästi
40179: käsittää myöskin koko Suomen kansa.
40180:      Kun kerran jouduin puheenvuoroa pyytäneeksi, en voi olla ~
40181: pyydän eduskunnalta sitä kyllä anteeksi - ikävällä valittamatta,
40182:        Venäjän valtakunnan rahast. sotilastarp. suorit. apumaks.   2819
40183: 
40184: 
40185: että niin monen monet arvoisat oppineetkin puhujat ovat puhuneet
40186: lähes seitsemän tiiman aikana aivan yhtä ja samaa, vaikka eri sa-
40187: namuodoissa, tuhlaten - minä rohkenen sanoa tuhlaten - edus-
40188: kunnan kallista aikaa näinä viimeisinä päivinä, näinä viimeisinä
40189: hetkinä, jolloin meillä olisi niin mahdottoman paljon tehtävänä
40190: isänmaamme ja kansan hyväksi. Näissä pitkissä keskusteluissa
40191: näkyy kokonaan unohtuneen, miten paljon meillä vielä on suoritta-
40192: matta. On liian rohkeata minun puoleltani huomauttaa, että nä-
40193: mät harvat päivät, joita meillä vielä on jälellä, käytettäisiin ly-
40194: hempiin puheisiin kuin mitä täällä valitettavasti on tapahtunut
40195: ei ainoastaan tär,ä päivänä, vaan koko tällä viimeisellä aikakau-
40196: della jälkeen sen kun lomalta tulimme.
40197:     Kannatan valtiovarainvaliokunnan mietintöä ja teen sen hy-
40198: vällä omallatunnolla.
40199: 
40200:     Ed. Kairamo: Keskustelun alussa on ed. Renvall väittänyt
40201: totuudesta poikkeavaksi ed. Hjeltin antaman esityksen niistä val-
40202: mistavista töistä, jotka talvella rgos silloisessa senaatissa suori-
40203: tettiin    asevelvollisuusriitaisuuksien    sovittamiseksi.    Koska
40204: lienee suotavaa, että tämä historiallisesti kylläkin tärkeä kohta
40205: saapi sen valaistuksen, mikä sille voidaan hankkia, ja koska minä
40206: sen läheltä tunnen, katson velvollisuudekseni mainita, että ed.
40207: Hjeltin kertomus on oikea. Se on oikea siinä, että valmistavissa
40208: neuvotteluissa St>naai.in puolelta hallitsijan edustajalle Suomessa
40209: tehtiin ehdotus eli tarjoumus sellaisen rahavastikkeen suorittami-
40210: sesta, joka oli tuntuvasti pienempi kuin se, johon valtiopäivät sit-
40211: te suostuivat. Se on tosiasia, että kenraalikuvernööri aluksi
40212: tuntui olevan taipuvainen tähän tarjoomukseen suostumaan. Mutta
40213: senaatille ilmoitettiin sittemmin, että kenraalikuvernööri katsoi
40214: mahdottomaksi siihen tyytyä sitten kun silloisen valtiopäiväenem··
40215: mistön johtomiesten puolelta hänelle oli luvattu toinen melkoista
40216: korkeampi summa, se, jonka valtiopäivät sitte myöskin myönsivät.
40217: Luonnollista on, että tiimä tiedonanto ei voinut olla vaikuttamatta
40218: asian sitä seuraavaan käsittelyyn, sillä ei ollut mitään aihetta olet-
40219: taa, että tarjoumus olisi tehty ilman riittäviä takeita siitä, että se
40220: myöskin voitaisiin täyttää.
40221: 
40222:     Ed. Castren: Monen monelle edustajalle lienee käsillä ole-
40223: van asian ratkaisu ollut varsin vaikeata ja varsin raskasta. Enem-
40224: män kuin yksi t..~män eduskunnan jäsenistä lienee kerran toisensa
40225: perästä käynyt tilille omantuntonsa ja järkensä kanssa, ennenkuin
40226: hän on tullut sisälliseen selvyyteen siitä, mitä hänen on tehtävä,
40227: onko hänen myönnettävä vaiko kiellettävä pyydetty rahamaksu.
40228: Ensimäinen kysymys, mikä jokaisen tunnollisen edustajan on ollut
40229: ratkaistava, on kysymys siitä, sotiiko 20 miljoonan markan myöntä-
40230:                     Istunto 28 p. lokakuuta 1907
40231: 
40232: 
40233: minen Venäjän valtakunnan rahastoon laillisuutta vastaan, estääkö
40234:  perustuslaki kyseessäolevan rahamaksun suorittamista vaiko ei.
40235: Kysymys, joka toisessa sijassa on ollut ratkaistavana, jokaisen
40236: €duskunnan jäsenen päätettävänä, on se, onko tarkoituksenmukai-
40237: sempaa maksaa köyhän maamme varoja toiselle maalle vaiko olla
40238: niitä maksamatta. Suuret parannukset kysyvät, kuten tunnettu,
40239: tätä nykyä suuremmassa määrin kuin konsanaan ennen maamme
40240: varoja. Onko näin ollen 20 miljoonan markan siirtäminen Venäjän
40241: valtakunnanrahastoon puolustettavissa vaiko ei?
40242:     Ensimäistä näistä kysymyksistä harkitessani, nim. kysymystä
40243: siitä, asettaako laillisuus esteitä varojen myöntämiseen, en ole
40244: voinut tulla muuhun päätökseen kuin samaan, jota perustus-
40245: lakivaliokunnan mietintö edustaa. Voimassa oleva perustus-
40246: laki ei estä kyseenalaista rahamaksun myöntämistä.
40247:     Entäs tuo toinen kysymys tarkoituksenmukaisuudesta? Me
40248: tiedämme kaikki, että varoja tarvitaan maan hankkimiseksi tilat-
40249: tomalle maalaisväestölle, ja että kysymyksenalaisena on niin suuri
40250: ja tärkeä parannus kuin invaliditeetti- ja vanhuudenvakuutus-
40251: laitos. Varojamme siis tarvitsisimme puheenalaisia tarkoituksia
40252: varten. Mutta kun minä toiselta puolen olen ottanut lukuun kan-
40253: samme nykyisen aseman ja sen sisällisen tilan - olemmehan tätä
40254: nykyä heikko, rikkirevitty ja särjetty kansa, enemmän särjetty
40255: kuin koskaan ennen - ja kun tämän lisäksi olen ottanut lukuun
40256: kaikki ne seuraamukset, jotka voivat kiellosta johtua, painuu vaaka
40257: €hdottomasti varojen myöntämisen puolelle.
40258:     Tahdon siis ilmoittaa puolestani kannattavani ed. Söderholmin
40259: ehdotusta melkein samansuuntaisella lisäyksellä kuin se, jonka
40260: ed. Schybergson on tehnyt. Ehdotukseni valtiopäivien päätök-
40261: seksi olisi näin kuuluva:
40262: 
40263:                   että eduskunta, lausuen, että ne edellytykset,
40264:              jotka Suomen valtionvarojen määräämisoikeuteen näh-
40265:              den ovat arm. esityksen lähtökohtana, ovat ristirii-
40266:              dassa Suomen valtiosäännön kanssa ja johtaisivat
40267:              eduskunnan itseverotusoikeuden rajoittamiseen sekä
40268:              ettei eduskunta näin ollen voi niitä hyväksyä, on päät-
40269:              tänyt,
40270:                  että koska Suomen valtiosäätyjen vastaus arm.
40271:              esitykseen 1904--05 vuoden valtiopäiville rahamak-
40272:              sun suorittamisesta Venäjän valtakunnanrahastoon
40273:              on antanut aihetta sellaiseen tulkitsemiseen, että IO
40274:              miljoonan markan rahamaksu olisi luvattu myös
40275:              vuosilta 1906 ja 1907, ja pitäen kiinni siitä edellytyk-
40276:              sestä, joka oli sanotun vastauksen pohjana, että soti-
40277:              laskysymyksen ratkaisua perustuslain mukaisessa jär-
40278:        Venäjän valtakunnan rahast. sotilastarp. suorit. apumaks.   2821
40279: 
40280: 
40281: 
40282:              jestyksessä ei kauvemmin viivytetä yli välttämättö-
40283:              män ajan, vielä 20 miljoonaa markkaa maksetaan
40284:              valtion varoista Venäjän valtakunnanrahastoon loppu-
40285:              suoritukseksi 1904--05 vuoden valtiopäiviltä pyyde-
40286:              tystä 30 miljoonan erästä.
40287: 
40288:     Jos eduskunta puolestaan päättäisi hyväksyä tällaisen ponnen,
40289: olisi se myöntänyt kyseenalaiset varat ensinnäkin vaarinotta-
40290: malla sen, että suoraan ja selvästi anottaisiin, ettei eduskunta
40291: ole voinut hyväksyä arm. esityksessä esiintyvää käsitystä, ettei
40292: eduskunnalla olisi oikeutta päättää varojen myöntämisestä ylei-
40293: sistä valtionvaroista. Toiseksi olisi tällaisen ponnen kautta selvästi
40294: lausuttu, että edellytyksenä eduskunnan hyväksymiselle on asevel-
40295: vollisuusasian järjestäminen perustuslaillista tietä. Ja kolmanneksi
40296: lausuttaisiin ehdotetussa ponnessa, että nyt tapahtuva suoritus
40297: olisi lopullisena pidettävä. Tuntien syvästi sen edesvastuun, joka
40298: tällä maallemme ratkaisevalla hetkellä painaa eduskunnan jäsenen
40299: bartioita, jonka tulee ei ainoastaan kansansa, vaan myöskin jälki-
40300: maailman edessä vastata menettelystään tässä asiassa - tuntien
40301: syvästi tämän edesvastuun lasken minä kuitenkin lippuni sille puo-
40302: lelle, joka katsoo puheenalaisten varojen myöntämisen välttämät-
40303: tömäksi.
40304: 
40305:     Ed. Renvall:       On todellakin ikävä ehkä päättää tämä kes-
40306: kustdu vastaamalla niihin muistutuksiin, joita minun edellisen
40307: Jansuntoni johdosta on tehty. Mutta kun kuitenkin niiden joukossa
40308: on sellaisiakin, joihin tuskin voi jättää vastaamatta, täytyy minun
40309: siihen ryhtyä, niin vastenmielistä kuin se onkin.
40310:     Syy, minkätähden minä tämän kuvauksen annoin siitä, millä
40311: tavalla tämä miljoonaesitys oli syntynyt ja sen myöhenmmistä
40312: vaiheista, oli se, että aivan oikein, niinkuin ed. Danielson-Kaimari
40313: lausui, minä edellisellä kerralla olin sanonut hänen esityksensä
40314: puoluetaruksi, ja minä luulen nyt virallisilla asiakirjoilla näyttä-
40315: neeni asian monessa kohden niin olleen. Myöskin on totta, että
40316: minua pakoitti esiintymään se tosiasia, että virallisiin, minulle ennen
40317: tuntemattomiin asioihin syventyminen oli saanut minut toiseen
40318: mielipiteeseen.    Siihen ei ymmärtääkseni tarvittu suurtakaan
40319: asianajajataitoa, siihen tarvittiin ainoastaan vetää ne johtopäätök-
40320: set, jotka itsestään johtuivat minun mielipiteeni mukaan siinä va-
40321: lossa, missä ne esiintyvät virallisten asiakirjojen pohjalla.
40322:      Että minä en ole ehkä tarpeellisessa määrin painostanut sitä
40323:  osaa, mikä perustuslailliseen puolueeseen kuuluvilla valtiopäivä-
40324:  miehillä oli tämän miljoonakysymyksen syntymiseen, oli tietysti
40325: se, että tässä kohden herra Danielson-Kaimari oli niin räikeitä vä-
40326:  rejä käyttänyt. Kun minä olen sanonut että silloinen esitys oli
40327: 2822                  Istunto 28 p. lokakuuta 1907.
40328: 
40329: 
40330:  yhtäpitävä senaatin esityksen kanssa, niin on tätä vastaan ed.
40331:  Danielson-Kaimari huomauttanut, että minä en maininnut, että
40332:  silloinen senaatti esitti asian ratkaistavaksi valtiosäätyjen perustus-
40333:  lainmukaisella myötävaikutuksella. Tätä lauselmaa, joka löytyy
40334:  eräässä välilauseessa, en todellakaan tullut lansuneeksi sentähden,
40335:  että me kaikki tiedämme, että sama ryhmä, jonka mielipidettä sil-
40336:  loinen senaatti esitti, oli aikaansaanut Tagantsewin komitean, joka
40337:  sitten esityksessä esitettiin tieksi ristiriidan ratkaisemiseen.
40338:      Valtiosäätyjen esityksen johdosta hallitsijalle pysyn kaikessa
40339:  siinä, mitä olen sanonut, ja pyydän viitata viralliseen asiakirjaan,
40340:  sellaisena kuin se · esiintyy perustuslakivaliokunnan mietinnössä,
40341:  ja minä en voi hyväksyä sitä katsantotapaa, ettei Suomen hallituk-
40342:  sella, joka on hallitsijan neuvonantaja ja Suomen kansan mieli-
40343:  piteitten esiintuoja valtaistuimen edessä, olisi silloin ollut oikeutta
40344: lausua julki mitä Suomen valtiosäädyt olivat sanoneet. Minä en
40345: voi katsoa, että vasta myöhemmin tuli aika, jolloin valtiosäätyjen
40346: päätös oli saatettava hallitsijan tietoon.
40347:      Nämä ovat nyt pieniä muistutuksia, joilla ei ole suurta
40348: merkitystä, eivätkä luullakseni mitenkään horjuta niitä johto-
40349: päätöksiä, joita minä olen tehnyt.
40350:      Ed. Hjeltille tahdon myös huomauttaa pari sanaa. Ed. Hjelt
40351: on sanonut että minä olen väärin esittänyt hänen mielipidettään
40352: ja salannut sitä tosiasiaa, että kun hän puhui 6-7 miljoonan markan
40353: vastikkeesta, hän tarkoitti aikaisempia toimenpiteitä, jota vastoin
40354: minä olen asian väärin esittänyt ja hän on lukenut lauselmia viime
40355: kerralla pitämästään puheesta. Minä pyydän lukea aikaisemman
40356: lausunnon. Se kuuluu: •>Ed. Danielson-Kaimari jo ohimennen mai-
40357: nitsi että sitä rahamäärää ro miljoonaa vuotta kohden, jota 1905
40358: vuoden valtiopäiville annetussa armollisessa esityksessä vaadittiin
40359: Venäjälle maksettavaksi. ei esitetty siinä anomusehdotuksessa,
40360: jonka silloinen kotimainen hallitus oli valmistanut.•> l\Iutta minä
40361: väitän ja asiakirjat ovat edessäni, että se juuri siinä oli 9 miljoonana
40362: markkana. Fd. Kairamon lausunto ei mvöskään, niin varovaisiin
40363: sanoihin kuin se oli puettu, tässä kohde~ mitään todistanut. Se
40364: seikka että alussa tuntui siltä kuin ruhtinas Obolenski olisi tähän
40365: yhtynyt, ei ole mikään painava sananparsi. Ja huomattava on se,
40366: että silloin senaatin tarkoitus oli ehkä joku miljoona halvempi,
40367: mutta laiton asevelvollisuusasetus valtiosäätyjen hyväksymänä,
40368: ja toinen oli ehkä joku miljoona enemmän, mutta ilman tätä laitonta
40369: asetusta.
40370: 
40371:    Ed. Komu:      En olisi tämän kysymyksen johdosta pyytänyt
40372: puheenvuoroa muussa tapauksessa, vaan kun on pari puhujaa
40373: Oulun läänistä esiintynyt niillä terveisillä, että miljoonat ovat
40374: luvattavat Venäjän valtakunnanrahastoon sotilastarkoituksiin, ja
40375:        Venäjän valtakunnan rahast. sotilastarp. suorit. apumaks.    2823
40376: 
40377: 
40378: kun minulle on annettu Oulun seuduilta aivan toisenlaisia eväitä,
40379: katson velvollisuudekseni ilmaista niiden suunnan.
40380:     Kun on ensikertalaisena lainlaatijakunnassa ja kun tietää,
40381: mitenkä monella tavalla voidaan tulkita eri lainpaikkoja, on odot-
40382: tanut jännityksellä, millä tavalla valiokunnat asian käsittävät.
40383: Valiokunnissa, joissa tämä kysymys on ollut, ei niitten yksilöt
40384: ole olleet yhtä mieltä. Perustuslakivaliokunta sanoo, ettei ole es-
40385: teitä miljoonain siirtämiselle ja valtiovarainvaliokunta taasen lau-
40386: suu mielipiteenään, että miljoonat siirrettyinäkin tulevat maan
40387: hyödyksi. Mutta molempien valiokuntien mietinnöissä on myös
40388: vastakkaisia enemmän tai vähemmän jyrkkiä mielipiteitä vasta-
40389: lauseitten muodossa. Näin ollen eivät valiokunnat ole voineet
40390: ainakaan kokonaisuudenaan muuttaa eduskunnan yksityisten jä-
40391: senten käsitteitä.
40392:     Ja ne käsitteet ei- ammattipolitikoitsijain kannalta ottaakseni
40393: ovat helposti ymmärrettävät, selvät.
40394:     Jos miljoonien luovuttamisen tueksi voitaisiin esittää keisari-
40395: kunnan joukkojen estäneen meidän maatamme kohti suunnatun
40396: vihollisen hyökkäyksen, olisi kysymys vielä hyvin käsitettävissä.
40397: Mutta mitään sellaista >>kunniavelkaa>> me emme tunne. Ei kukaan,
40398: nekään, jotka luovuttamista puolustavat, ole voineet osoittaa
40399: meidän maatamme kohtaan ulkoapäin olevan olemassa edes sodan
40400: uhkaa. Suurvaltojen hallituksilla käsittääkseni onkin etelämpänä
40401: lämpimämpiä, helpommin sulavia alueita valloituspolitiikkansa
40402: tyydyttämiseksi kuin käydä kylmän niememme kimppuun. Ja
40403: vaikka olisi sodan uhka, epäilen, tulisiko se parhaiten poistetuksi
40404: miljoonien esitettyyn tapaan käyttämisellä.
40405:     Jo aikaisemmin, silloin, kun tämä miljoonakysymys ilmeni,
40406: kuultiin tehtävän vertauksia, mitenkä kustannukset Suomen koti-
40407: maisesta sotaväestä nousivat kyseenalaista summaa suuremmiksi.
40408: Vertailu on myöhemminkin uusittu, mutta se minusta nähden on
40409: lievä puolustus luovuttamiselle. Jos aikaisemmin joukkojen hyö-
40410: dyttömään koossapitämiseen on vuosittain uhrattu 12, 15 tai 20
40411: miljoonaa, ei se suinkaan pakoita nyt tuhlaamaan 10 miljoonaa.
40412: Tuhlaamista minun mielestäni, sekä henkistä että aineellista tuhlaa-
40413: mista, on parasten miesten vuosikausiksi kasarmeihin kytkeminen
40414: ja niissä elättäminen. Millä nimillä rahastoja nimitetäänkin, ovat
40415: ne kuitenkin suurten joukkojen kokoamia, ja ne tulevat tarvitse-
40416: maan näitä miljoonia nykyään parempiin tarkoituksiin kuten tar-
40417: vitsevat miehensä parempiin tehtäviin
40418:     Mutta tuhlaavallakin varojen käytöllä on eroavaisuutta. Koti-
40419: maisten, lakien pohjalle, olkoon vaikka luokkalakienkin, muodos-
40420: tettujen joukkojen hyväksi rahojen käyttö on kokonaan toinen
40421: kuin siirtää miljoonia rajan taakse. Minä en luule kantavani rotu-
40422: vihaa, enkä tahdo kieltää ansaittua urhollisuutta, mutta edustaen
40423:                                                               178
40424: 2824                Istunto 28 p. lokakuuta I907·
40425: 
40426: 
40427: yhtenä sitä pohjalaista väestöä, jota kovat ajat ovat aina kovimmin
40428: kohdanneet, minä en voi kysymyksen yhteydessä olla muistutta-
40429: matta, että kyseenalaiset miljoonat ovat tarkoitetut joukoille,
40430: jotka aikaisemmin, pari vuosisataa sitte, olivat saaneet tehtäväkseen
40431: täällä Suomessa tehdä Pohjanmaan autioksi, ja jotka yhä edelleen
40432: näyttävät omassa kotimaassaan olevan alistetut samantapaisiin
40433: tehtäviin.
40434:     Mutta asiain tila, missä nyt ollaan, velvoittaa pitemmällekin
40435: kuin kieltämään nuo kyseessä olevat miljoonat, velvoittaa myös
40436: huolehtimaan, että maan puolustus vastaisuudessa tulee järjeste-
40437: tyksi.   Siihenkin nähden hyväksyn           valtiovarainvaliokunnan
40438: mietintöön liitetyn ensimäisen vastalauseen.
40439: 
40440:    Ed. Hämäläinen, K.: Kannattaen kaikissa suhteissa valtio-
40441: varainvaliokunnan mietintöön liitettyä ensimäistä vastalausetta,
40442: luovun puheenvuorosta.
40443: 
40444:     Ed. Gustafsson: I afseende å det jag här anser vara hufvud-
40445: sak förenar jag mig om den reservation hr G. G. Rosenqvist i grund-
40446: lagsutskottet afgifvit. J ag anser sålunda en klar fordran föreligga,
40447: hvilken det tillkommer landtdagen att all båld juridik till trots
40448: honorera. I formellt afseende godkänner jag hr Renvalls kläm.
40449: J ag antager att de synpunkter, som i hrr Neovius och Söderholms
40450: dock något vidlyftiga klämmar framställts, skola i landtdagens
40451: svarsskrifvelse till fullo beaktas på grund af föreliggande betänkanden
40452: och det uttalande hr Rosenqvist gjort. Såvidt denna fråga gäller
40453: grundlag, förenar jag mig om statsutskottets andra kläm under
40454: förutsättning, att den får en riktigare uttrycksform.
40455: 
40456:     Ed. Heikkilä: (Äänestys!) Ed. Hoikka sanoi kansan siellä
40457: Pohjolassa tahtovan, että nämä kysymyksen alaiset miljoonat
40458: myönnetään. Puhuiko edustaja totta vai ei, puhuiko hän koko
40459: totta vai pnolitotta, se ei kuulu minulle. Mutta kansan joukossa
40460: on myös toisenlaista käsitystä. Valitettavaa sanoa, mutta niin on
40461: asian laita, että sen keskuudessa on mielipiteitä, jotka vastustavat
40462: tätä miljoonain myöntämistä jo silläkin perusteella, että epäilevät,
40463: kykeneekö Venäjän hallitus käyttämään niitä edes omankaan
40464: kansansa tosihyväksi.
40465:    Mutta eihän ole tarpeen puhua kansan mielipiteestä tässä a.'5iassa;
40466: sehän on jokaiselle meille tuttu. Kuitenkin niiden varalta, jotka
40467: eivät ole yhteydessä kansan kanssa, ilmoitan, että monissa paikoin
40468: Helsingin ulkopuolella tänä yönä valvotaan ja odotetaan ja pyyde-
40469: tään, heti kun päätös on tehty, telefoonitse tietoa siitä lähettämään.
40470: Kansan mielipide lienee yhtä selvä kuin meidänkin mielipiteemme.
40471: Kysymys on vaan siitä, lausummeko me täällä kansan mielipiteen
40472:         Venäjän valtakunnan rahast. sotilastarp. suorit. apumaks.   2825
40473: 
40474: 
40475: vai lausummeko ehkä jonkun muun mielipiteen, lausummeko mieli-
40476: piteen, joka ei ehkä ole edes meidän omamme.
40477:     Minä en voi vaijeta sen vaaran suhteen, joka minun käsitykseni
40478: mukaan uhkaa, jos eduskunta nyt lähtee sille kaltevalle pinnalle,
40479: millä arm. esitykseen myöntyminen on arveluttavan pitkä askel. Kuten
40480: muistetaan sisältyy tämä ro miljoonan sotilasmaksu vuoden rgor
40481: asevelvollisuuskäskyyn. Jos nyt taas myönnytään sen laittoman
40482: asetuksen vaatimukseen, jopa kahdeksi vuodeksi kerrallaan, tulee
40483: se siten jo käytännössä vakiintumaan. Jälelle jää siitä asetuksesta
40484: enään ainoastaan toinen puoli, ja se on Suomen poikain astuminen
40485: asevelvollisuuttaan suorittamaan Venäjälle venäläisissä joukoissa.
40486: Sitä kai emme tahtoisi. Muistammehan, miten vastenmieliseltä
40487: silloin tuntui, kun sellaista yritettiin ja kuinka käytännössä mah-
40488: dottomaksi se osottautui. Täällä saattaa olla edustajia, jotka eivät
40489: välitä siitä, onko meidän pojillemme vastenmielistä tuon laittoman
40490: asetuksen, jonka yhtä puolta nyt tahdotaan miljoonain myöntä-
40491: misellä toteuttaa, onko pojillemme vastenmielistä sen toisen puolen
40492: toteuttaminen, astuminen sotapalvelukseen Venäjälle.             Saattaa
40493: olla niitä, jotka eivät siitä välitä, eivätkä edes siitä tiedä. Mutta ei
40494: suinkaan ainakaan enemmistön käsitys ole sellainen. Jos meidän
40495: nyt lienee vaikea vastustaa mainitsemaani rgor vuoden laitonta
40496: asetusta, on se sitte, kun siihen olemme jo puoleksi myöntyneet,
40497: vielä monta kertaa vaikeampaa. Silloin nim. tulee taisteltavaksi
40498: ei ainoastaan ulkonaista pakkoa, vaan myös eduskunnan omaa
40499: entisyyttä vastaan, silloin tulee jo kysymykseen eduskunnan peräy-
40500: tyminen omalta alkamaltaan uralta, tulee ponnistettavaksi takaisin
40501: se vastamäki, jota nyt myönnytystä tehden luisutaan alas.
40502:      Minäkin siis yhdyn niihin, jotka vastustavat näiden miljoonien
40503:  myöntämistä, yhdyn senvuoksi, että muuten tulisi vakiinnut-
40504:  tuksi, kuten sanoin, käytännössä tuon laittoman asetuksen yksi
40505: puoli.
40506: 
40507:      Ed. Vikman kannatti · ponsiyhdistelmää              ed.   Castrenin
40508: esittämässä muodossa.
40509: 
40510:    Ed. N eovius, A.: Då hr Söderholms kläm i sak är öfverens-
40511: stämmande med klämmarna i tredje reservationen, så frångår jag
40512: mitt första förslag och förenar mig om hr Söderholms med den
40513: ändring i en detalj, som af hr Castren föreslogs.
40514: 
40515:    Ed. Söderholm: För att förenkla den slutliga omröstningen,
40516: ber jag äfven att få biträda det af hr Neovius nu gjorda förslaget.
40517: 
40518:    Ed. Laine, Maria Sofia: (Äänestys! Äänestys!) (Puhe-
40519: mies: Hiljaa!) Tässä on ihan hermostuttanut, kun~on saanut kuulla
40520: 2826                Istunto 28 p. lokakuuta 1907·
40521: ---------------------------------------
40522: 
40523: koko illan selitettävän laillisuutta ja juridiikkaa. Keskusta on
40524: >>onneksi>>, tavallisuuden mukaan, pysynyt yhtä laittomana kuin
40525: on ennenkin ollut. Luulevatko porvarit todella, että joku Mechelin
40526: tai Björnberg Pietarissa hienoilla diplomaattisilla tempuilla onnis-
40527: tuvat pelastamaan tämän maan kohtalon? Erehdytte. Tässä
40528: ei ole kysymys laillisuudesta eikä juridiikasta, vaan siitä, tahdom-
40529: meka myöntää nuo 20 miljoonaa sen vapausliikkeen tukahdutta-
40530: miseksi ja sen kansan kuristamiseksi, joka on meille sillä liikkeellä
40531: lunastanut ne oikeudet, jotka meillä nyt ovat. Suomen köyhälistö
40532: ja Venäjän köyhälistö, sen varsinainen kansa, ne tuntevat itsensä
40533: ehdottomasti yhteensidotuiksi, ne ovat selvillä siitä, että toisen tai
40534: toisen kuristaminen, tuon vapausliikkeen tukahuttaminen on ehdotto-
40535: masti yhtä suuri häviö meille kuin heillekin.
40536:      Me emme saa olla raukkoja, emme saa olla pelkureita, kun on
40537: kysymys sellaisesta kuin tänä iltana on ollut! Meidän täytyy uskal-
40538: taa sanoa se mielipide, joka kansassa todellisuudessa vallitsee!
40539: Meidän täytyy siis uskaltaa kieltäytyä antamasta noita 20 miljoonaa!
40540: Ja sentähden minä toivon, että ne, jotka ovat pitäneet tässä niitä
40541: laillisuus- ja juridiikkasaarnoja, käsittävät tällä hetkellä että nyt
40542: on kysymys siitä periaatteellisesta asianratkaisusta, johon etupäässä
40543: tullaan huomio kiinnittämään siihen päätökseen nähden, jonka tänä
40544: iltana teemme. Me emme saa myöntää! Ja sentähden minä
40545: kannatan ensimäistä vastalausetta.
40546: 
40547:     Ed. Hjelt: Minä en ollut täällä salissa, kun ed. Renvall äsken
40548: käytti puheenvuoroa, mutta minulle on kerrottu, että hän siinä
40549: edelleen koetti ylläpitää ensi lausunnossaan tekemiään väitteitä.
40550: Minusta on tämä hänen yrityksensä potkia tutkainta vastaan siinä
40551: määrin epätoivoinen, että minun ei tarvitse siihen tuhlata sanoja.
40552: Minä vain viittaan edelliseen lausuntooni sekä siihen lausuntoon,
40553: jonka ed. Kairamo antoi ja jossa hän ilmoitti tiedonautoni oikeaksi.
40554: Minä pidän selvänä, että hän tuntee asian paremmin kuin ed. Ren-
40555: vall. Jos ed. Renvall kaipaa enempiä selityksiä, niin hän voi saada
40556: ne yksityisesti - keskustelun jälkeen.
40557:     Ed. Schybergson: J ag förenar mig om det förslag, som fram-
40558: stälts af hrr Neovius och Söderholm och som skiljer sig endast med
40559: några få ord, men icke i sak, från det jag gjorde gällande i mitt för-
40560: sta andragande.
40561:     Ed. Renvall: Minä en ollenkaan epäile, etteivät edustajat
40562: Hjelt ja Kairamo tiedä paljonkin, jota täällä ei ole kerrottu. Minä
40563: vaan sanon, että ed. Hjeltin lausunto silloin, kun asia oli viime ker-
40564: ralla esillä, ei ole totuuden kanssa yhtäpitävä. Hän on sanonut,
40565: että silloisen senaatin esitysehdotuksessa oli pienempi määrä ehdo-
40566: tettu, mutta sitä ei siinä ollut.
40567:        Venäjän valtakunnan rahast. sotilastarp. suorit. apumaks.   2827
40568: 
40569: 
40570:     Ed.    Nevanlinna:         Eräs arvoisa puhuja vasemmistosta
40571: on äskettäin pannut merkille, että keskusta tänä iltana on ollut
40572: yhtä laiton kuin ennekin. Minä en tiedä, kuinka mielissään arvoisa
40573: puhuja tästä on, luulen kuitenkin voivani panna merkille, että hän
40574: on sanoissaan, että keskusta on tänä iltana ollut yhtä >>laiton>> kuin
40575: ennenkin, osannut aivan oikeaan. Ja minä luulen myös, että minkä-
40576: laisia vasemmiston tunteet sen johdosta lienevätkin, ne, jotka täällä
40577: tällä haavaa istuvat vasemmistoa vielä vasempana, samoin kuin
40578: myöskin ne, jotka istuvat keskustaa oikeampana, ainakin ovat siitä
40579: hyvillänsä. Mutta enemmän kuin mitä mieltä ne ovat, merkitsee
40580: minulle se vakaumus, että maa ja kansa kiittävät siitä, että tämä
40581: keskusta nyt on yhtä >>laiton>> kuin ennenkin. Siinä vakaumuksessa
40582: minä annan lippuni valiokunnan enemmistön ehdotuksen puolesta.
40583: 
40584:     Ed. Hjelt: Minä huomaan, että ed. Renvall ei näin myöhään
40585: yöllä enää jaksa lukea tarkkaan sisältä. Minä en löydä lausunnostani
40586: yhtään sanaa siitä, että senaatti olisi esitysehdotuksessaan esittä-
40587: nyt kiistanalaista määrää ja siitä on juuri kysymys. Ed. Renvall
40588: siis ilmeisesti väitteessään erehtyy.
40589: 
40590:     Ed. Castren: (Äänestysl Äänestys!) (Puhemies: Hiljaa!)
40591: Ed. Nevanlinnan viimeisen lausunnon johdosta pyytäisin ainoastaan
40592: saada sanotuksi, että perustuslaillinen suomenmielinen eduskunta-
40593: ryhmä katsoo tässä asiassa seisovansa laillisuuden kannalla, samalla
40594: kannalla, jolla se ennenkin on seisonut.
40595: 
40596:    Äänestysesitykset ja päätökset:
40597:    r:o Ken vastaehdotukseksi lopulliseen äänestykseen hyväksyy
40598: ed. Söderholmin tekemän ehdotuksen, vastaa jaa; jos ei voittaa,
40599: on vastaehdotukseksi hyväksytty ed. Turkian tekemä ehdotus.
40600: 
40601:     Äänestyksessä annettiin 105 jaa- ja 90 ei-ääntä sekä yksi tyhjä
40602: lippu.
40603: 
40604:    z:o Ken vastaehdotukseksi hyväksyy ed. Söderholmin tekemän
40605: ehdotuksen, vastaa jaa; jos ei voittaa, on hyväksytty vastaehdo-
40606: tnkseksi ed. Estlanderin tekemä ehdotus.
40607:    Huutoäänestyksessä myönnettiin jaa-äänten olevan enemmistönä.
40608: 
40609:    3:0 Ken vastaehdotukseksi hyväksyy ed. Söderholmin tekemän
40610: ehdotuksen, vastaa jaa; jos ei voittaa, on ed. Alkion tekemä ehdotus
40611: hyväksytty vastaehdotukseksi.
40612:     Äänestyksessä annettiin I04 jaa- ja 91 ei-ääntä.
40613: 2828                   Istunto 28 p. lokakuuta 1907·
40614: 
40615: 
40616:    4:0 Ken vastaehdotukseksi hyväksyy ed. Söderholmin tekemän
40617: ehdotuksen vastaa jaa; jos ei voittaa, on siinä tarkoituksessa ed.
40618: Castrenin tekemä ehdotus hyväksytty.
40619: 
40620:      Äänestyksessä olivat ei-äänet voitolla.
40621: 
40622:    5:o Ken vastaehdotukseksi hyväksyy ed. Castrenin tekemän
40623: ehdotuksen, vastaa jaa; jos ei voittaa, on ed. Renvallin tekemä
40624: ehdotus vastaehdotukseksi hyväksytty.
40625: 
40626:      Äänestyksessä myönnettiin jaa-äänten olevan voitolla.
40627: 
40628:    6:o Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön, vastaa jaa; jos ei
40629: voittaa, on ed. Castrenin tekemä ehdotus hyväksytty.
40630: 
40631:     Äänestyksessä annettiin 65 jaa- ja 50 ei-ääntä sekä 75 tyhjää
40632: lippua.
40633: 
40634:      Mietintö oli siis hyväksytty.
40635:      Puheenvuoroa käytti tämän jälkeen:
40636: 
40637:     Ed. Söderholm lausuakseen: Jämlikt 67 § L. 0. skall sluten
40638: omröstning ske genom sedlar, å hvilka ja och nej finnas genom
40639: tryck anbragta, och hvilka i öfrigt äro lika. Resultatet af den om-·
40640: röstning, som nu delgifvits landtdagen, utvisar, att 75 blanka sed-
40641: lar blifvit afgifna. J ag ber vid sådant förhållande att få hemställa
40642: till hr Talmannen, huruvida denna omröstning kan anses giltig.
40643: 
40644:    Tulkin sairastumisen johdosta selvitti sihteeri edellisen puhujan
40645: lausunnon suomeksi.
40646: 
40647:     Puhemies: Ed. Söderhoiruin lausunnon johdosta ilmoitan
40648: tulkitsevani Vaitiopäiväjärjestystä dten, että ainoastaan ne liput,
40649: joissa on •>jaa•> taikka ~ei•>, otetaan huomioon, ja niitä taas, jotka
40650: ovat tyhjiä, käsitellään niinkuin niillä ei olisi äänestetty ollenkaan.
40651: Sikäli kun minä tiedän, on käytäntö tähän asti aina ollut sellainen.
40652: 
40653:      Ed. Haveri tahtoi merkittäväksi vastalauseensa päätöstä vastaan
40654: 20   miljoonan myöntämisestä
40655: 
40656:        ja yhtyivät tähän vastalauseeseen ed.   Heikkinen, Pykälä,
40657: Mänty sekä Alkio.
40658:      Ed. Nuorteva: Olen syvästi vakuutettu siitä, että eduskunnan
40659:                Tyhjien lippujen antamisesta äänestyksessä.
40660: 
40661: 
40662: nyt tekemä päätös ajan pitkään osoittautuu olevan Suomen kansan
40663: turmioksi. Minä sentähden pyydän pöytäkirjaan ilmoittaa vasta-
40664: lauseeni.
40665:      Ed. Castren: Sallittanee minunkin lausua mielipiteeni
40666: tapahtuneesta äänestyksestä. On tietysti mahdotonta kontrol-
40667: leerata ketkä yksityiset ovat tyhjillä lipuilla äänestäneet. Vaikea
40668: ei kuitenkaan ole ymmärtää, mikä ryhmä on äänestäessä tyhjiä
40669: lippuja käyttänyt. Minun käsittääkseni ei tällaista äänestystä
40670: olisi lailliseksi katsottava, vaan uusi äänestys toimitettava. Täl-
40671: laisesta menettelystä voisi olla seurauksena, että täällä ainoastaan
40672: yksi tai kaksi edustajaa antaisi äänestyksessä >>jaa->> taikka >>ei->>lipun
40673: ja muut äänestäisivä tyhjillä lipuilla. Se ei suinkaan voi olla Valtio-
40674: päiväjärjestyksen tarkoitus. Jollei puhemies katso että ed. Söder-
40675: holmin ja minun käsitykseni on oikea, pyytäisin, että Puhemies an-
40676: taisi vakavan kehoituksen eduskunnan jäsenille tässä kohden nou-
40677: dattaa Valtiopäiväjärjestystä.
40678:     Puhemies: Kehoittaisin ensiksi niitä, jotka tahtovat panna
40679: vastalauseen tehtyä päätöstä vastaan, ilmoittamaan vastalauseensa.
40680: Sitten vasta, olisi käytettävä puheenvuoroja siitä asiasta, josta ed.
40681: Söderholm puhui ja joka kuuluu tämän äänestysasian laillisuuspuo-
40682: leen. Muuten menevät puheenvuorot liian sekaisin.
40683: 
40684:      Ed. Kannisto ja Siren yhtyivät ed. Nuortevan vastalau-
40685: seesen.
40686: 
40687:     Ed. Turkia: Katsoen siihen, että tämän päätöksen teko,
40688: kyseessä olleen apumaksun suorituksen suhteen, on eduskunnan ja
40689: koko Suomen kansan arvoa alentava, pyydän saada merkitä vasta-
40690: lauseeni pöytäkirjaan tätä päätöstä vastaan.
40691: 
40692:   Vastalauseeseen yhtyivät vielä ed. Räsänen, Eloranta,
40693: Karhi, Tikkanen, Aalto, Laine, M.. S., joka yhtyi ed. Turkian
40694: tekemään vastalauseeseen, Ingman A., ed. Nuortevan vastalausee-
40695: seen, Naaralainen, Eronen, Perttilä, V., Tichanoti, Valpas,
40696: Lindroos, joka yhtyi ed. Nuortevan vastalauseeseen, Parta-
40697: nen, Salo, Laakso, M.ömmö, Helle, Paasivuori, joka yh-
40698: tyi ed. Turkian vastalauseesen, M.äkelin ed. Turkian vastalau-
40699: seeseen, V alavaara ja Salminen ed. Nuortevan vastalauseeseen,
40700: Hämäläinen, K. ja Huotari ed. Turkian vastalauseeseen, sa-
40701: moin Raunio ja Pohjaväre; Orasmaa, Huttunen, Lehti-
40702: nen, Aromaa, V. ed. Nuortevan vastalauseeseen, Kirves, Hei-
40703: monen ed. Turkian, vastalauseeseen, Häyrynen ja Paunu ed.
40704: Nuortevan vastalauseeseen, Kalliokorpi, Martikainen ed.
40705: Turkian vastalauseeseen; Hämäläinen, A. P ., Suomalainen,
40706:                    Istunto 28 p. lokakuuta 1907.
40707: 
40708: 
40709: A., Laine, 0. F. erl. Nuortevan vastalauseeseen, Jalava, Mä-
40710: kelä, Rantanen, F., Koponen, Vuolijoki, S. ed. Turkian
40711: vastalauseeseen, Sivenius ed. Nuortevan vastalauseeseen, Pärssi-
40712: nen ed. Turkian vastalauseeseen, Rantanen. S., Aromaa, E.
40713: ed. Nuortevan vastalauseeseen.
40714: 
40715:     Ed.    Hoikka, M.: Yhdyn vastalauseeseen. Tänä yona
40716: on vedetty arpaa, jonka ratkaisua Suomen kansa hyvin jännityksellä
40717: odottaa, arpaa siitä .
40718: 
40719:    Puhemies: Ei saa puhua. Saa panna vastalauseensa ja
40720: lyhyesti perustella, mutta ei saa jatkaa keskustelua.
40721: 
40722:    FA. Hoikka, M.:        Minä yhdyn      ed.      Nuortevan vastalau-
40723: seeseen.
40724: 
40725:   Ed. Sillanpää: ilmoitti yhtyvänsä ed. Nuortevan vastalauseeseen
40726: ja samoin ed. Suomalainen, J., Mantere sekä V aljakka.
40727: 
40728:    F.d. Pennanen: Pyydän ilmoittaa, että olen äänelläni kan-
40729: nattanut tämän päätöksen syntymistä.
40730: 
40731:    Puhemies: Ei se kuulu asiaan.
40732:    Ed. Järvinen: yhtyi ed. Nuortevan vastalauseeseen.
40733: 
40734:     Ed. Listo: Minä olen siinä käsityksessä, että tyhjien äänestys-
40735: lippujen antamista ei voida estää, koska äänestys tapahtuu sulje-
40736: tuilla lipuilla, ja on minulla myös sama käsitys kuin arv. Puhemie-
40737: hellä, että tyhjiä lippuja ei ole huomioon otettava. Tästä johtuu,
40738: että näitä tyhjiä lippuja ei myöskään ole luettava eikä, kun äänes-
40739: tyksen tulos julistetaan, kamarille ilmoitettava.
40740: 
40741:     Ed. Runeberg: J ag kan icke finna annat än att den, som af-
40742: gifver tom röstsedel, handlar i uppenbar strid emot L. O.s stadgan-
40743: den. Den utaf hr Söderholm påpekade 67 § stadgar uttryckligen,
40744: huru dessa röstsedlar skola vara beskaffade, och att det anmärkta
40745: förfarandet praktiskt kan leda tili fullkomligt upphäfvande af
40746: hela omröstningsresultatet, framgår af andra momentet i samma
40747: §, där det står: >>Vid omröstning om förslag, som kan antagas med
40748: enkel röstöfvervikt, bör Talmannen före sedlarnas uppräkning
40749: aflägga en bland dem. Befinnes vid sammanräknandet rösterna
40750: lika delade, skall den aflagda sedeln öppnas och afgöra belutet.>>
40751: Talmannen kan själffallet icke se på valsedeln, om den är tom eller
40752: innehåller ja eller nej. Om han då till den aflagda sedeln kommer
40753:               Tyhjien lippujen antamisesta äänestyksessä.
40754: 
40755: 
40756: att taga en tom sedel och rösterna befinnas lika, så är det denna af-
40757: lagda toma sedel, som skall upptagas och afgöra beslutet. Huru
40758: skall i sådant fall förfaras?
40759: 
40760:     Ed. Schybergson: J ag vill hoppas, att den yttersta vänstern
40761: efter denna diskussion skall lefva tili sin förbättring och att vi icke
40762: skola behöfva upplefva något sådant som det nu passerade fram-
40763: deles. Vi kunna darför låta det blifva därvid.
40764:     A andra sidan kan jag icke underlåta att påpeka det komiska
40765: i att yttersta vänstern man efter man högtidligt inlägger reserva-
40766: tion emot ett beslut, på hvars affattning de genom att inlämna
40767: blanka sedlar undandragit sig att inverka. Ty formelt är det
40768: emot utgången af den sista omröstningen de reservera sig. De hafva
40769: således aflämnat reservation emot ett beslut, mot hvilket de icke
40770: afgifvit sina röster, utan till hvars tillkomst rle tvärtom medverkat.
40771: De hafva i själfva verket med sina blanka sedlar åstadkommit detta,
40772: att ele 65 rösterna nu blifvit majoritet.
40773:     J ag upprepar ännu, att j ag hoppas att yttersta vänstern skall
40774: lefva till sin förbättring, såsom un:gclom det brukar, och afstyrker
40775: hvarje vidare åtgärd i frågan.
40776: 
40777:    Ed. Gustafsson: J ag anser saken böra förbli vid hr Talman-
40778: nens förklaring. Det finnes ingen möjlighet att förekomma att
40779: toma röstsecllar inlämnas.
40780: 
40781:    Ed. Tainion pyynnöstä sihteeri tulkitsi ruotsalaiset lausunnot.
40782: 
40783:     Ed. Tainio: Ed. Schybergsonin luulen suuresti erehtyvän,
40784: jos hän ajattelee vasemmiston vastalauseitten tarkoittavan viimeistä
40785: äänestystä, tietysti ne tarkoittivat itse- asiaa.
40786: 
40787:    Puhemies: Siitä ei ole kysymys, vaan sen laillisuudesta,
40788: saako äänestää tyhjillä lipnilla vai ei.
40789: 
40790:     Ed. Renvall:      Pyydän saada kannattaa sitä käsitystä, jonka
40791: ed. Listo täällä on esittänyt.
40792: 
40793:     Ed. Eloranta: Minun mielestäni ei voi määrätä, tuleeko
40794: äänestäjän antaa tyhjä lippu vai ei, sillä kun äänestys kerran on
40795: salainen, niin yleinen määräys ei voi sitä missään tapauksessa
40796: rajoittaa, eikä sitä edellytä Valtiopäiväjärjestyskään.
40797:    Keskustelu julistettiin päättyneeksi.
40798:    Mietinnön toiseen ponteen nähden hyväksyttiin vastattavaksi
40799: seuraava äänestysesitys:
40800:                     Istunto 29 p. lokakuuta H)O'].
40801: 
40802: 
40803:     Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön toisen ponnen, vastaa
40804: jaa; jos ei voittaa, on tässä kohden ensimäisen vastalauseen toinen
40805: ponsi hyväksytty.
40806:    Äänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla.
40807:     Mietintö oli siis kokonaisuudessaan hyväksytty, ja oli
40808: päätös V. J:n 63 §:n mukaan oleva ehdollinen mitä raha-asiaan
40809: tulee.
40810:    Muut päiväjärjestyksessä olevat asiat siirrettiin ensi istuntoon.
40811: 
40812:    Istunto keskeytettiin klo 3,50 yöllä, jonka jälkeen I/4 tunnin
40813: kuluttua eduskunnalla oli yksityinen istunto.
40814: 
40815:    Seuraava istunto oli oleva tiistaina klo 6 i. p.
40816: 
40817:    Istunto päättyi klo 4,30 yöllä.
40818: 
40819:                                           Pöytäkirjan vakuudeksi:
40820:                                                F. W. Kadenius.
40821: 
40822: 
40823: 
40824:       41. Tiistaina 29 p. lokakuuta 1907.
40825:                    klo 6 i. p.
40826:    Nimenhuudossa merkittiin poissa oleviksi ed. Castren, Höijer
40827: Nuotio, Oljemark, Tainio ja Valavaara.
40828:     Ed. Höijer oli pyytänyt vapautusta tämän päivän istunnosta
40829: ja samoin ed. Tainio ja Valavaara yksityisten asiain takia.
40830:     Ed. Castren oli ilmoittanut voivansa saapua vasta myöhemmin
40831: istuntoon.
40832:    Edellä olevat ilmoitukset ja pyynnöt hyväksyttiin.
40833: 
40834: 
40835:     Toimitus- ja tarkastusvaliokuntain tehtävistä
40836:                valtiopäiväin päätyttyä.
40837:     Esitettiin ja luettiin julki seuraava valtiovarainvaliokunnalta
40838: tullut kirjelmä n:o :)0 lokakuun 29 p:ltä I90J:
40839:      Toimitus- ja tarkastusvaliok. tehtävät valtiopäiväin päätyttyä. 2833
40840: 
40841: 
40842:               Suomen Eduskunnalle.
40843: 
40844:    Siihen nähden, että näillä valtiopäivillä samoin kuin edellisilläkin
40845: Eduskunnan alamaisten vastausten ja kirjelmäin laatimiseen on var-
40846: sinaisen valtiopäivätyön kestäessä ollut varsin vähän aikaa, käy tar-
40847: peelliseksi jättää tämä työ Toimitus- ja Tarkastusvaliokunnille; ja
40848: saa Valtiovarainvaliokunta sentähden, nojautuen ennen saavutet-
40849: tuun kokemukseen, kunnioittavimmin ehdottaa:
40850: 
40851:                   että Eduskunta päättäisi jättää valitsijamiesten
40852:               toimeksi Toimitus- ja Tarkastusvaliokuntaan, kumpai-
40853:               seenkin, valita neljä varajäsentä entisten varajäsenten
40854:               lisäksi;
40855:                   että Eduskunta tahtoisi määrätä, että Eduskunnan
40856:               työjärjestyksen 10 §:n säännöksiä ei ole Toimitus- ja
40857:               Tarkastusvaliokuntain varajäseniin sovelluttaminen;
40858:                   että Toimitusvaliokunnan tehtäväksi jätettäisiin
40859:               valtiopäiväin päätyttyä niin hyvin harkita ja määrätä
40860:               ne palkkiot ja menot, jotka aiheutuvat Toimitus- ja
40861:               Tarkastusvaliokuntain toiminnasta, kuin myöskin tar-
40862:               kastaa ja hyväksyä kaikki valtiopäiväin loppuessa vielä
40863:               hyväksymättömät, valtiopäiväkustannuksia varten oso-
40864:               tetusta määrärahasta maksettavat laskut ja pitää huol-
40865:               ta niitten suorittamisesta;
40866:                   että Toimitusvaliokunta valtuutettaisiin sille hen-
40867:               kilölle, jonka Toimitusvaliokunta siihen valitsee, usko-
40868:               maan myöhemmin jätettyjen laskujen tarkastamisen,
40869:               hyväksymisen ja suorittamisen sekä
40870:                   että Eduskunta Toimitusvaliokunnan huoleksi jät-
40871:               täisi täydellisen tilin laadittamisen kaikiEta valtiopäivä-
40872:               kustannuksista näillä valtiopäivillä, mikä tili on annet-
40873:               tava 1908 vuoden valtiopäiväin Valtiovarainvaliokun-
40874:               nan tarkastettavaksi.
40875: 
40876:     Tämän ohessa saa Valtiovarainvaliokunta Eduskunnalle ilmoittaa,
40877: että valiokunta Valtiopäiväjärjestyksen 43 §:n nojalla on määrännyt
40878: Toimitus- ja Tarkastusvaliokuntain pääkaupungissa asuvien jäsenten
40879: palkkion I5 markaksi jokaiselta päivältä, jona kokousta pidetään.
40880: Ne jäsenet taas, jotka eivät ole pääkaupungissa asuvia, saavat saman
40881: palkkion koko siltä ajalta, minkä heidän täytyy siellä oleskella, sekä
40882: matkapäiviltä, minkä ohessa heidän valiokuntatöistä ehkä johtuvat
40883: matkakustannuksensa on heille korvattava.
40884:                  Valtiovarainvaliokunnan puolesta:
40885:                            F. G. P4lmen.
40886:                                                    -~.   Vartiovaara.
40887:                      Istunto 29 p. lokakuuta 1907.
40888: 
40889: 
40890:    Kirjelmässä tehdyt ehdotukset hyväksyttiin.
40891: 
40892: 
40893: 
40894:   Valtiovarainvaliokunnan ehdotukset kulkulaitosra-
40895: hastosta, mikäli ne koskevat rautatierakennuksiin
40896:  otettavaksi päätettyä kuoletuslainaa ja lyhytaikaista
40897:                      velaksiottoa.
40898:    Esitettiin kolmannen käsittelyn alaiseksi
40899: 
40900:    suuren valiokunnan mietintö n:o 17 arm. es. n:o 20 johdosta, joka
40901: koskee kulkulaitosrahastoa.
40902: 
40903:    Toimitettavaa lippuäänestystä varten hyväksyttiin vastattavaksi
40904: seuraava äänestysesitys.
40905: 
40906:     Ken hyväksyy rautatietarkoituksiin otettavaksi päätettyä kuole-
40907: tuslainaa ja lyhytaikaista velaksiottoa koskevat ehdotukset sellaisena,
40908: kuin ne asian toisessa käsittelyssä on päätetty, vastaa jaa; ken sitä ei
40909: tee, vastaa ei; jollei vähintäin 2/3 annetuista äänistä ole jaa-ääniä,
40910: katsotaan nyt tehdyt ehdotukset näistä asioista rauenneiksi.
40911: 
40912:      Anestyksessä annettiin rR3 jaa- ja 2 ei-ääntä, joten lainanotto
40913: <>li hyväksytty.
40914: 
40915: 
40916: 
40917: 
40918:   Rautatievaliokunnan ehdotukset uusista rautatie-
40919:                    rakennuksista.
40920: 
40921:    Esitettiin pöydällä ollut rautatievaliokunnan mietintö n:o 5 edus-
40922: kunnalle jätetyistä uusia rautateitä koskevista anomusehdotuksista.
40923: 
40924:    Yleiskeskustelu:
40925: 
40926:     Ed. Yrjö-Koskinen B. S.: Olen ennen pari kertaa yrittä-
40927: nyt kehoittaa eduskuntaa jossakin määrin hillitsemään puheiden
40928: pitoa. Minä teen tällä kerralla vielä yhden yrityksen. Jos yksi
40929: eduskunnan jäsen, nyt esillä olevaa asiaa käsiteltäessä käyttää pu-
40930:         Rautatievaliok. ehdotukset uusista rautatierakennuksista.   28.35-
40931: 
40932: 
40933: hevuoroa saadaksensa <<omaa rataansa•> koskevan hylkäävän esitvksen
40934: jollakin tavalla muutetuksi, niin kaikkien muide; ei ainoasta~n oi-
40935: keus, vaan velvollisuuskin on myös käyttää puheenvuoroa puolus-
40936: taakseen >>omaa rataansa.>> Ja minä tahdon ilmoittaa eduskunnalle,
40937: että siinä tapauksessa minäkin aijon puolustaa Jyväskylän-Jämsän
40938: -Lahden rataa, ja aijon puhua puolen tuntia, sillä minulla on monta
40939: arkkia uusia numerotietoja, jotka aijon lukea kaikki tyyni. (Naurua.)
40940: Pyydän siis arvoisia edustajia tarkoin harkitsemaan, mitä aikovat
40941: tänä iltana tehdä. (Naurua.) Se, joka täällä ensinnä avaa suunsa
40942: tekee aivan saman työn, kuin se, joka vetää tapin mahdottoman
40943: suuresta vesitynnyristä (Yleistä naurua), ja semmoisesta vesityn-
40944: nyristä, jota ei mikään ihmisvoima kykene sulkemaan (Yleistä nau-
40945: rua), ennenkuin viimeinen vesipisara on juossut maahan.
40946:     Rohkenen sen vuoksi eduskunnalle tehdä kaksi ehdotusta.
40947:     Ensimäinen on se, ettei kukaan, jolla on sydämellämä >>oma rata,>>
40948: puhu siitä halkaistua sanaa. (Hyvä, hyvä!) Tulos tietysti on ihan
40949: sama, puhutaanko vai ollaanko puhumatta. Sillä silloin kun täällä
40950: keskusteltiin Konnun suosta (tai lammesta), niin ei suurinkaan kau-
40951: nopuheliaisuus saanut valiokunnan mietintöä järkytetyksi.
40952:     Minun toinen ehdotukseni on, että valiokunnan mietinnössä
40953: kaikki ne ponnet, joissa valiokunta ehdottaa rautateitä rakennetta-
40954: viksi, hyljätään. Monestakin syystä ei ole tällä hetkellä laisinkaan
40955: sopiva tilaisuus ottaa rautatieasioita puheen alaisiksi, vaan ne voi-
40956: daan varsin hyvin järjestään jättää tulevaan istuntokauteen. (Hyvä!)
40957: Jos kuitenkin eduskunta tässä asiassa on toista mieltä, niin minä
40958: puolessani vaadin, että mietintö lähetetään takaisin valiokuntaan,
40959: sillä siinä on varsinkin kappaleessa •>Koiviston radasta>> niin paljon
40960: virheitä, ettei sitä tämmöisenä ollenkaan voi käsitellä.
40961:     Minä pyydän,:että eduskunta tällä kertaa ei huuda minun puheel-
40962: leni hyvä, vaan sen sijasta kerrankin noudattaa mitä ehdotan. (Hyvä!
40963: Hyvä!)
40964: 
40965:    Ed. Palmen: Meidän edessämme on nyt oikeastaan kolme
40966: mietintöä. Ne koskevat samoja asioita siinä määrin, että minun
40967: mielestäni ei voi puhua rautatievaliokunnan mietinnöstä n:o 5 kos-
40968: kettelematta valtiovarainvaliokunnan mietintöjä n:o 7 ja n:o 12.
40969: Ne ovat erottamattomassa yhteydessä, ja sentähden minun täytyy
40970: herra Puhemiehen suosiollisella luvalla kosketella näitä jälkimäisiäkin.
40971: Minä oletan, että sillä todellakin paraiten voin valaista tätä asiaa.
40972:    On aina vaikea asema valtiopäivillä, kun kaksi eri valiokuntaa
40973: käsittelee samoja asioita. Näin on asian laita tässäkin. Valtio-
40974: varainvaliokunnan velvollisuus on käsitellä kahta armollista esitystä,
40975: ja niitten johdosta sekä ryhtymättä tarkastamaan niitä anomuksia,
40976: jotka ovat lähetetyt rautatievaliokuntaan, valtiovarainvaliokunta
40977: on antanut mietintönsä n:o 7 ja n:o 12. Se, joka on tänä kiireisenä
40978:                      Istunto 29 p. lokakuuta 1907.
40979: 
40980: 
40981: aikana ehtinyt tutustua näihin valtiovarainvaliokunnan mietintöihin,
40982: muistanee, että niissä tullaan päätökseen, joka jo semmoisenaan
40983: aivan sotii rautatievaliokunnan mietintöä n:o 5 vastaan. Valtio-
40984: varainvaliokunta on mietinnössään n:o 7 siinä lähemmin esitetyistä
40985: syistä katsonut velvollisuudekseen huomauttaa, että kehityksen
40986: suuntaaminen luonnolliselle toialle ehdottomasti vaatii, ettei uusia
40987: lupauksia anneta uusia ratoja päättämällä, ennenkuin ne radat,
40988: joitten rakentamisesta valtiomahtien päätös on olemassa, lähestyvät
40989: valmistumistaan. Kuten lähemmin näkee saman mietinnön edelli-
40990: seltä sivulta, on viime valtiopäivillä luvattu siksi paljon, että se on
40991: lähes 7-kertainen summa siitä, mitä silloin oli käytettävissä. Tavalli-
40992: sen laskun mukaan menee 5--6 vuotta, ennenkuin suunnilleen pääs-
40993: tään näistä lupauksista, jotka tietenkin ovat valtiomahdeille sitovia.
40994: Mutta koska valtiovarainvaliokunta varsin hyvin käsitti, mikä ääret-
40995: tömän kova isku tämmöinen pitkä odotus on niille seuduille, missä
40996: osittain jo kauan, osittain muutamia vuosia on odotettu rautateitä,
40997: niin valiokunta toiselta puolen otti harkitaksensa, voisiko kenties
40998: rakentaa rautateitä suuremmalla summalla vuosittain, kuin mitä
40999: viime aikoina on ollut sääntönä. Valiokunta on mietinnössä n:o 7
41000: esitetyistä syistä tullut siihen käsitykseen, että 7 miljoonaa markkaa
41001: vuodessa, joka hallituksen esityksessä on otettu johdoksi, on jota-
41002: kuinkin alhainen. Äänestyksen perästä tuli valiokunta siihen pää-
41003: tökseen, että IO miljoonaa markkaa vuodessa voitaisiin käyttää tä-
41004: hän tarkoitukseen. Sekä enemmistö että vähemmistö valiokun-
41005: nassa olivat siitä yhtä mieltä, ettei sovi ruveta rakentamaan sillä
41006: tavoin, että yhtenä vuonna rakennetaan paljo ja seuraavana tai joina-
41007: kuina seuraavina täytyy laskea työntekijät lomalle ja lakkauttaa työ.
41008: Pääasia on tulla siihen, että tuo työ, joka on kansallemme niin tärkeä
41009: ja saattaa kokonaiselle maakunnalle tuntua ihan uuden kehityksen
41010: alkajalta, käy säännöllisesti ja tasaisesti. Siinä vaan oli erimieli-
41011: syyttä valtiovarainvaliokunnassa, että muutamat uskalsivat mennä
41012: pitemmälle, muutamat, minä niiden joukossa, olisivat tahtoneet su-
41013: pistaa tämän summan vähä vähempään määrään, nimittäin 9 mil-
41014: joonaan, josta minä asianomaisissa virastoissa kuulusteltuani sain
41015: sen vastauksen, että sen avulla voitaisiin jotakuinkin jouduttaa töitä
41016: siinä määrässä kuin mietinnön ponsi edellyttää, nimittäin että Karja-
41017: lan radalla tultaisiin johonkin määrättyyn päätekohtaan, Lieksan
41018: eli Pielisjärven kirkonkylään. Minä yhä edelleen ja varsinkin sitten
41019: kun kysymys kulkulaitosrahastosta tuli valiokunnan harkittavaksi,
41020: olen vakaantunut siinä mielipiteessä, että olisi varovampaa tyytyä
41021: vähempään summaan, nim. 9 miljoonaan, mutta tietenkään minä en
41022: niin lyhyellä ajalla kuin nyt on ollut käytettävänä sekä ammatti-
41023: miesten tietojen puutteessa ole voinut tehdä hyvin varmaa päätöstä
41024: siinä kohden.
41025:     Joka tapauksessa on hyvin tärkeää, että tällä kertaa, kun on käsi-
41026:         Rautatievaliok. ehdotukset uusista rautatierakennuksista.   2837
41027: 
41028: 
41029: teltävänä rautatievaliokunnan mietintö n:o 5, otetaan huomioon,
41030: mitä toinen valiokunta on esittänyt, sillä tuntuu kuin alettaisiin ra-
41031: kentaminen katon harjasta, jos ensin päätetään rautatievaliokunnan
41032: mietinnön mukaan eri radoista ja anomuksista ja sitten vasta kysy-
41033: tään, onko siihen varoja. Minä puolestani en voi sanoa muuta kuin
41034: -että ne laskut, jotka valtiovarainvaliokunta on saanut tarkastaa ja
41035: jotka se on havainnut oikeiksi, ovat siksi varmoja, siksi päteviä, että
41036: ehdottomasti kolmen, neljän vuoden kuluessa on jotakuinkin aikaista
41037: mennä päättämään uusista radoista. Minun täytyy vielä muistuttaa,
41038: että jos tahdotaan antaa sitovaa merkitystä edellisten valtiopäivien
41039: päätöksille, niin saattaa ainakin olettaa, että se yhdysrata, jota varten
41040: parast' aikaa erityinen komitea on työssä, olisi ikäänkuin ensimäisenä
41041: vuoroon tuleva. Kun nyt rautatievaliokunta on tehnyt muutamia
41042: -ehdotuksia, niin se siinä kohden asettuu aivan päinvastaiselle kan-
41043: nalle. Tämän kamarin velvollisuutena on silloin olla tuomarina,
41044: sillä sen ei sovi yhtä mietintöä tarkastaessaan toimia yhdellä tavalla,
41045: toista mietintöä tarkastaessaan päinvastaisella. Toinen tai toinen
41046:  keino on valittava: joko rautatievaliokunnan mietintö semmoisenaan
41047: on hyväksyttävä, ja jos se hyväksytään suunnilleen, on hylättävä
41048:  valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 7 tai ainakin suuri osa siitä,
41049:  ja samassa täytyy muuttaa se menosääntö, joka on valtiovarainvalio-
41050: kunnan mietinnössä n:o 12, sillä muuten ei voida mitenkään saada
41051:  yhtenäistä päätöstä
41052:      Asian näin ollen, ja kun tuo suuri periaatteellinen näkökohta on
41053:  mukana, tulen minä suunnilleen samoihin tuloksiin kuin edellinen pu-
41054:  huja. Minä en katso mahdolliseksi tällä kertaa ruveta anomusmie-
41055:  tinnön yksityiskohtaiseen tarkastukseen. Rautatievaliokunnan mie-
41056:  tintö n:o 5 koskettelee kysymyksiä, joiden tärkeyden minä täydelleen
41057:  oivallan, ja minä voin lisätä, että minulla, ollen itse yhtenä anomuk-
41058:  sentekijänä, joka valitsijamiesten pyynnöstä olen esittänyt harkitta-
41059:  vaksi, onko eräs linja huomioon otettava, tietysti kyllä voisi olla
41060:  halua esittää näitä asioita. Mutta minun täytyy ottaa huomioon
41061:  ne yleiset näkökohdat, jotka ovat esitetyt esityksissä n:o 17 ja 20 ja
41062:  joista vielä mielestäni valtiovarainvaliokunta on voinut erikseen
41063:  säestää ja tukea. Rautatievaliokunnan mietinnön tarkastus viepi
41064:  sen ohessa siihen, että meidän täytyy tehdä koko merkillinen luokitus,
41065:  jonka syitä minä ainakaan en ole valiokunnan mietinnöstä saanut
41066:  itselleni selviksi. Sillä minä havaitsen siitä, että yhdestä radasta
41067:  on annettava esitys ensi vuoden valtiopäiville, toisesta tullaan siihen,
41068:  että asia on tutkittava ja esitettävä 1909 vuoden valtiopäiville, kol-
41069:  mannesta sanotaan, että se on tutkittava silmävaraisesti ja taloudelli-
41070:  sesti, jonka jälkeen se on valtiopäivillä esitettävä - se on Oulun-
41071:  Kuusamon rata, - neljännestä sanotaan, että se on vain silmämää-
41072:  räisesti tutkittava, viidennestä samoin, että se on silmämääräisesti
41073:  tutkittava, mutta myös taloudellisesti. Vihdoin tullaan kahteen
41074:                          Istunto 29 p. lokakuuta 1907.
41075: 
41076: 
41077:     viimeiseen, jotka ovat vaan taloudellisesti tutkittavat. Minä olen
41078:     turhaan vaivannut aivojani tullakseni selville, onko tässä ollut pe-
41079: 
41080: 
41081: -   rusteena joku syvämietteinen suunnitelma, joka on johtanut rauta-
41082:     tievaliokuntaa. Joka tapauksessa on nyt jotakuinkin tarpeetonta
41083:     tutkia tätä asiaa lähemmin ja vielä turhempaa on minun tietääkseni
41084:     ruveta erikoisesti esittämään yhden tai toisen radan an<:ioita. Sillä
41085:     minä tunnustan kernaasti: kaikki nämä radat tekisivät erinomaista
41086:     hyötyä, mutta jos ne puheet, jotka kunkin radan puolesta pidetään,
41087:     esitetään tänään tai huomenna, niin ei mitään toivoa ole inhimilli-
41088:     sesti nähden neljään, viiteen vuoteen nähdä niistä tulevan hedelmiä.
41089:     Nämä puheet pidetään epäilemättä kolme, neljä vuotta liian aikaiseen
41090:     ja se todellakin tuntuu varsin arveluttavalta, kun meillä kerran mui-
41091:     takin ja tärkeitä kysymyksiä on pöydällä. Näin ollen minä myöskin
41092:     olen tullut siihen käsitykseen, että erinomaisen suotavaa olisi, että
41093:     voisimme rajoittaa näitä ehdotettuja tutkimuksia. Täytyy huomata,
41094:     että ne 30,000 markkaa, jotka ehdotetaan käyttövaroiksi tutkimuksia
41095:     varten, eivät riitä aivan pitkälle. Meidän täytyy muistaa, että jos
41096:     tänään päätettäisiinkin yhdestä tai toisesta radasta, että se on tutkit-
41097:     tava, niin se päätös on verrattain vähänarvoinen. Sillä täällä seisoo
41098:     jo ikäänkuin jonossa pitkä joukko ehdotuksia, jotka enemmin tulevat
41099:     tavalla tai toisella päätettäviksi. Ja lopullisesti pitää tunnustaa,
41100:     että nuo lupaukset, jotka ovat annetut useita vuosia sitten, eivät
41101:     vielä ole sitovia, jos onkin pyydetty joskus saada esitystä niistä.
41102:     Muistettakoon vielä lisäksi, että mitä pitempi aika erottaa tutkimusta
41103:     siitä hetkestä, jolloin rata todellakin on päätettavä, sitä epäluotetta-
41104:     varuman perusteen tämä tutkimus tarjoo.
41105:         Minä toivon, että nämä huomautukset tunnustetaan olevan siksi
41106:     periaatteellista laatua, että ne ansaitsevat keskustelun alussa tulla
41107:     huomioon otetuiksi. Minä siis en lähde puhumaan erityiskohdista
41108:     rautatievaliokunnan mietinnössä n:o 5· Olen ainoastaan tahtonut
41109:     muistuttaa, miten syvästi asiaan vaikuttavat ne ehdotukset, joita
41110:     valtiovarainvaliokunta on tehnyt mietinnöissään n:o 7 ja rz, jotka
41111:     ovat ikäänkuin kaksi puolta samaa asiaa. Tulen lopuksi siihen sa-
41112:     maan, mitä alussa sanoin, että nämä kysymykset ovat niin erotta-
41113:     mattomassa yhteydessä, ettei voi toiseen kajota koskettelematta
41114:     toista, jollei tahdota noudattaa tuota sääntöä, että vasen käsi ei tiedä,
41115:     mitä oikea tekee. Se on sääntö, joka ei ainakaan eduskunnalle ole
41116:     sopiva tärkeissä asioissa, joilla on mitä suurin finanssiaalinen merkitys
41117: 
41118:        Senaattori M.echelin: Kulkulaitostoimituskunnan v. t. päällik-
41119:     könä katson asiakseni lausua muutaman sanan esilläolevista kysy-
41120:     myksistä. Ensiksikin tahtoisin saada pääasiallisesti yhtyä siihen,
41121:     mitä vapaaherra Palmen on esiintuonut.
41122:        Valtiovarainvaliokunta on tarkastaessaan uutisrakennuksiin. val-
41123:     miilla radoilla ja niiden liikkuvan kaluston lisäämiseksi ehdotettua
41124:         Rautatievaliok. ehdotukset uusista rautatierakennuksista.                               2839
41125:                         ----- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - · - - - - -
41126: 
41127: 
41128: määrärahaa havainnut, että asiassa tehtyjä ehdotuksia vaivaa jon-
41129: kunmoinen epävarmuus, joten sitovaksi aijotun menosäännön perus·
41130: teeksi on vaikea ottaa näitä ehdotuksia, sekä lausunut, että puheen-
41131: alaisten menojen tarkastus ei ole mahdollinen muuten kuin suurpiir-
41132: teisen ja pitkiksi ajoiksi eteenpäin valmistetun suunnitelman nojalla.
41133: Myönnettävä on, että valmiilla radoilla toimitettavien uutis- ja muu-
41134: tosrakennuksien suunnitelmaa on haitannut jonkunmoinen epävar-
41135: muus sikäli, että suunnitelmaan otettu työ joskus on lykätty johonkin
41136: myöhempään vuoteen tai jaettu useampaa vuotta kohti kuin alussa
41137: oli tarkoitettu, jonka ohessa myöskin jo valmistettuihin ehdotuksiin
41138: on voitu tehdä joku muutos, aiheuttava ensiksi lasketun kustannus-
41139: määrän lisäystä tai vähennystä. Tämä saa osaksi selityksensä siitä_,
41140: että puheenalaiset rakennussuunnitelmat tätä ennen on tehty kolmen
41141: tai useamman vuoden ajanjaksoksi ja jo senvuoksi eivät ole voineet
41142: olla täysin tarkkoja. Ne ovat olleet ainoastaan likimääräisinä perus-
41143: teina tarpeellisten rahamäärien laskemiseen. Nyttemmin kun edus-
41144: kunta vuosittain kokoontuu, on kai suurempi varmuus laskelmissa
41145:  aikaansaatavissa. Mitä taas tulee sellaisten töitten suurpiirteiseen
41146: ja pitkiksi ajoiksi laskettuun suunnitelmaan, täytyy minun olla sitä
41147: mieltä, ettei semmoisella suunnitelmalla olisi suurta käytännöllistä
41148:  merkitystä. Johtavana periaatteena tulee tietenkin olla se, että
41149:  valmiilla radoilla ainoastaan semmoisia uutisrakennuksia on tehtävä,
41150:  jotka ovat tarpeelliset, ja että säästäväisyyden näkökohtia sekä hal-
41151:  van ja kestävän työn vaatimusta on pidettävä silmällä. Sentähden
41152:  ovat suunnitelmat perustettavat niistä puutteista ja tarpeista saavu-
41153:  tettuun kokemukseen, jotka liikenteen lisääntymisen kautta astuvat
41154:  näkyviin. On syytä olettaa, että jo useina vuosina niin suuriksi nous-
41155:  seet menot mainituista uudisrakennuksista ovat melkoisesti vähene-
41156:  vät sitte kun suurempien kaupunkien asemarakennukset on saatu
41157:  valmiiksi. Niihin tarkoituksiin menevät suuret pääoman uhraul...'Set
41158:  ovat valitettavasti välttämättömät. Meidän maamme ei ole tässä
41159:  kohden poikkeus muista maista. Kaikkialla, missä liikenne tärkeillä
41160:  kaupunkipaikoilla on monenkertaisesti lisääntynyt, on asemia suu-
41161:  rilla kustannuksilla uudestaan rakennettu. Tässä kohden on meillä
41162:  niinkuin muuallakin pidettävä silmämääränä, ettei tyydytetä ainoas-
41163:  taan lähintä tarvetta, vaan myöskin vastaista liikenteen lisäystä.
41164:  Valiokunnan vastamainittuun lausuntoon yhdyn kuitenkin sikäli,
41165:  että on pyrittävä saamaan aikaan määrätty suunnitelma ja määrä-
41166:  raha jo semmoisia suurenpuolisia töitä varten, joiden suorittaminen
41167:  on jaettava useampaa vuotta kohti. Sen ohessa katson olevan pai-
41168:  kallaan, että tilinteko määrärahain käyttämisestä uutisrakennuksiin
41169:  ja liikkuvaan kalustoon valmiilla radoilla on joka valtiopäivillä an-
41170:  nettava valtiovarainvaliokunnalle.
41171:       Kun valiokunta on puoltanut esityksessä mainittuihin tarkoituk-
41172:  siin määrättyjen määrien hyväksymistä, ei minusta näy olevan tar-
41173:                                                                                         179
41174:                      Istunto 29 p. lokakuuta 1907·
41175: 
41176: 
41177:   vis lausua sen enempää tästä mietinnön osasta. Valiokunta on te-
41178:   kemässään kulkulaitosrahaston ennakkoarvion ehdotuksessa siten
41179:   muuttanut tähän asti noudatettua järjestelmää, että on siihen otta-
41180:   nut valtion rautateitten vuodelta lasketut menot ja tulot sen sijaan
41181:   kun tähän asti ainoastaan näiden erien ero on laskettuna liikenne-
41182:   voittona pantu tulopuolelle. Tähän ehdotukseen nähden tahdon
41183:   lausua, että se asiallisesti ei sisällä mitään muutosta ja että sitä muo-
41184:   dollisessa suhteessa voi katsoa perustelluksi sillä, että myöskin vuo-
41185:   tuinen yleinen valtion tulo- ja menoarvio n. k. bruttojärjestelmän
41186:   mukaisesti sisältää nuo molemmat erot.
41187:       Sen johdosta mitä valiokunta on lausunut valtion rautateiden
41188:   vakinaisesta menosäännöstä (viides osasto) sekä sen johdosta mitä
41189:   se on aikaisemmin lausunut 7 sivulla, katson olevan ilmoitettava,
41190: · että sen komitean työt, joka on asetettu selvittämään syitä siihen
41191:   että rautateiden taloudellinen tulos on huonompi, lähenevät loppuan-
41192:   sa ja että komitean mietintö ja ehdotus voitanee eduskunnan ensi
41193:   vuoden istuntokaudella edustajille jakaa. On odotettavissa, että
41194:   komitean työn kautta saatava selvitys on puolestaan olennaisesti
41195:   edistävä sellaisten uudistusten aikaansaamista rautateiden hallin-
41196:   toon, joiden kautta menot saadaan vähenemään. Samoin kuin val-
41197:   tiovarainvaliokuntakin, pitää senaatti erittäin tärkeänä tätä asiaa ja
41198:   sitä tarkoitusperää, jota on pyrittävä saavuttamaan.
41199:       Valtiovarainvaliokunnan tekemää kulkulaitosrahaston ennakko-
41200:   arvion ehdotusta vastaan minulla, niinkuin lausunnostani jo on voi-
41201:   nut käydä ilmi, ei ole mitään muistutettavaa.
41202: 
41203:      Ed. Mikkola: Se ehdotus, minkä ed. Yrjö-Koskinen täällä
41204:  teki, ei voi minun mielestäni olla mahdollinen muulla kuin kahdella
41205:  tavalla, nim. joko siten että kysymys palautettaisiin takaisin valio-
41206:  kuntaan, jonne se tietysti ajan lyhyyden vuoksi tulisi haudatuksi,
41207:  tai siten, että asiaa, niinkuin valtiopäiväjärjestys vaatii, ruvetaan
41208:  yksityiskohdittain käsittelemään. Siihen kuluu aikaa, niin että
41209:  tämä jälellä oleva valtiopäiväkausi kuluu keskusteluihin.
41210:      Minä olin aikonut, en puhua yksityiskohdista, vaan esittää eräitä
41211:  periaatteita rautatievaliokunnan mietinnön johdosta yleensä. Mutta
41212:  kun täällä on tehty ehdotus, että toista tai toista tapaa noudattaen
41213:  kysymys näistä kaikista rautateistä joko hyljättäisiin tai jätettäisiin
41214:  toistaiseksi, niin minä en nyt, ennenkuin saan nähdä, minkälaista
41215:  menettelytapaa eduskunta rupee noudattamaan, tahdo alottaa kes-
41216:  kustelua edes näistä yleisistä periaatteista. Tahdon ainoastaan huo-
41217:  mauttaa, että jos yksityiskeskusteluun mennään, jos kerran on yksi-
41218:  tyiskohdittain käsiteltävä kutakin eri rataa, ja jos silloin ei päätöksiä
41219:  tehtäessä ensimäisestä ponnesta alkaen näytä noudatettavan sitä
41220:  periaatetta, että kaikki esitykset ilman muuta - olkoon tutkimus
41221:  ehdotettu tehtäväksi, olkoon rata ehdotettu rakennettavaksi tai rata-
41222:         Rautatievaliok. ehdotukset uusista rautatierakennuksista.   2841
41223: 
41224: 
41225: suuntahyljättäväksi-hyljätään,niin minä katson oikeudekseni ja vel-
41226: vollisuudekseni pidättää itselleni silloin uudestaan puheenvuoron, esit-
41227: tääkseni ne syyt, joita olen aikonut esittää sekä yleisesti että näihin
41228: ratoihin nähden, joitten rakentamista tai tutkimista minä pyytäisin
41229: erittäin eduskunnalle suosittaa.
41230:     Minun tarkoitukseni siis on, etten tahdo ryhtyä yleiseen enkä
41231: yksityiseen keskusteluun, vaan odotan siksi, kunnes eduskunta on
41232: ensimäisestä valiokunnan ehdotuksesta päättänyt. Jos päätös tulee
41233: tässä kohden olemaan hylkäävä, vaikka valiokunta on ehdottanut
41234: sen tutkimuksen toimeenpantavaksi, en tule puhevuoroa käyttämään.
41235: Mutta niin pian kuin eduskunta näyttää käytännössä noudattavansa
41236: toista menettelytapaa, niin minun täytyy ryhtyä puolustamaan niitä
41237: ratoja, joitten suhteen minä katson valiokunnan jättäneen huomioon
41238: -ottamatta erittäin tärkeitä ja painavia syitä.
41239: 
41240:     Ed. Sipilä: Pyysin puheenvuoroa ainoastaan oikaistakseni erään
41241: koomillisen virheen mietinnössä. Siinä sanotaan sivulla 23, että
41242: rata, josta siinä puhutaan, kulkisi m. m. Kuolemajärven ja Säkki-
41243: järven pitäjien kautta. Se nyt on kerrassaan erehdys, joka on tullut
41244: siihen ainoastaan sen kautta, että on ajateltu ratavyöhykettä 20
41245: kilometriä kummallekin puolelle, jolloin se myöskin tulisi koskemaan
41246: näitä pitäjiä. Mutta näitten kautta ei rata kulje, ja on >>Kuolema-
41247: järven ja Säkkijärven•> siis pyyhittävä pois. Tämä on tuollainen
41248: virhe, joka on niin törkeä, ettei sitä ole edes huomattu.
41249:     Ed. Naaralainen: Koska täällä on tullut ilmi se seikka, ettei
41250: meillä ole varoja nykyään mihinkään uusiin ratoihin, niin on aivan
41251: mahdotonta mitään yksityisrataa suositella, jota varten minä olin
41252: erittäin ottanut puheenvuoron. Tahdon siis kannattaa ed. Yrjö-
41253: Koskista siinä, että mietintö palautetaan takaisin rautatievaliokun-
41254: taan, ettei se taasen tulisi auki revityksi täällä enään.
41255:     Muuten olisin voinut ehkä sanoakin, että Suolahden-Suonenjoen
41256: radan sijalle tulisi Viipurin-Koiviston rata.
41257:     Ed. Nevanlinna: Senaatin talousosaston herra varapuheen-
41258: johtaja on kosketellut erinäisiä kohtia valtiovarainvaliokunnan mie-
41259: tinnössä kulkulaitosrahastosta, jotka ovat samoja, joista minäkin
41260: haluaisin lausua muutaman sanan. Mutta ennenkuin tässä suhteessa
41261: käytän nyt saamaani puheenvuoroa, pyytäisin saada tietää, katsooko
41262: herra Puhemies asianmukaiseksi että nyt, kun keskustelu kuitenkin
41263: näyttää koskevan vaan uusien rautateiden rakentamista, otetaan
41264: esille kysymys valtionrautateiden tulo- ja menoarvioista. Minun
41265: puheenvuoroni tulisi koskemaan vaan sitä.
41266: 
41267:     Puhemies: Sikäli kuin täällä yleiskeskustelussa jo on tällä alalla
41268: liikuttu, on edustaja Nevanlinnalla oikeus käyttää puheenvuoroa
41269:                      Istunto 29 p. lokakuuta 1907.
41270: 
41271: 
41272: siinä tarkoituksessa kuin hän sanoi.     Mutta tietysti, kun siirrytään
41273: itse mietintöön, jossa nämä tulo- ja menoarviot ovat esitetyt, on pu-
41274: huja tilaisuudes.<>a silloinkin lausumaan mielipiteensä.
41275: 
41276:    Ed. Nevanlinna: Käsitän asian siten, että näin ollen lienee
41277: sopivinta, että tämä osa keskustelua lykkääntyy toistaiseksi.
41278: 
41279:     Ed. Schybergson: J ag befarar att uppmaningen till begräns-
41280: ning af diskussionen icke skallleda till resultat, men för min del skulle
41281: jag föreslå en utväg, som i detta afseende vore effektivare och som
41282: jag finner under nuvarande förhållande också vara i I,. 0. grundad,
41283: nämligen att detta petitionsmemorial icke företages till behandling,
41284: innan samtliga propositioner bJifvit slutbehandlade. Det hindrar
41285: icke, såsom statsutskottets ordförande också i talmanskonferensen
41286: framhöll, att vid behandlingen af kommunikationsbetänkandet
41287: budgeten kunde lämnas öppen, för den händelse detta petitionsbe-
41288: tänkande skulle, emot allt hvad sannolikt är, föranleda tili upptagande
41289: utaf något belopp i jämvägsbudgeten. Mitt förslag vore, att detta
41290: ärende ·upptages först sedan betänkanden angående propositioner
41291: och andra ärenden, hvilka böra tilläggas företräde och tili hvilka jag
41292: då också hänför frågans angående Finlands Bank, blifvit slutförda.
41293: 
41294:    Puhemies: J ag skulle he att få påpeka, att förslaget är så pass
41295: obestämdt, att det är svårt att upptaga detsamma till omröstning.
41296: 
41297:     Ed. Schybergson: J ag ber att få precisera mitt förslag därhän,
41298: att detta ärende skulle upptagas först sedan regeringens propositioner
41299: och betänkandena rörande Finlands Bank blifvit slutbehandlade.
41300: 
41301:    Ed. Bäck: J ag ber att få understöda den föregående talaren.
41302: 
41303:    Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, hyväksyttiin v;astatta-
41304: vaksi seuraava äänestysesitys:
41305: 
41306:     Ken tahtoo jatkaa mietinnön asiallista käsittelyä, vastaa jaa;
41307: jos ei voittaa, on eduskunta ed. Schybergsonin tekemän ehdotuksen
41308: mukaan päättänyt, että mietintö otetaan asiallisesti käsiteltäväksi
41309: vasta sitte, kun arm. esitykset ja Suomen Pankkia koskevat k}1iy-
41310: mykset ovat käsitellyt.
41311: 
41312:    Äänestyksessä olivat ei-äänet voitolla, joten oli päätetty siir-
41313: tää mietinnön asiallinen käsittely, siksi kun kaikki arm. esi-
41314: tykset ja Suomen Pankkia koskevat esitykset ovat loppuun käc;i-
41315: tellyt.
41316:    Valtiovar. valiok.laatima kulkulaitosrahast. ennakko-arvio v. 1<)08. 2843
41317: 
41318: 
41319: Valtiovarainvaliokunnan laatima kulkulaitosrahaston
41320:             ennakko-arvio vuodeksi 1908.
41321:    Esitettiin pöydällä ollut valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o
41322: 12 arm. es. n:o 20 johdosta, joka koskee kulkulaitosrahastoa, mikäli
41323: se tätä ennen vielä on käsittelemättä.
41324: 
41325:    Yleiskeskustelu:
41326:     Ed. Nevanlinna: Valtiovarainvaliokunnan mietintö kulkulai-
41327: tosrahaston tulo- ja menoarviosta on saman kohtalon alainen kuin
41328: niin monet muut esitykset ja mietinnöt kaikkein tärkeimmistä asi-
41329: oista näillä valtiopäivillä. Se tulee nim. eduskunnan kä.c;iteltäväksi
41330: viimeisellä hetkellä. Minä en mainitse tätä syyttääkseni tai moit-
41331: tiakseni siitä valtiovarainvaliokuntaa, ymmärrän päinvastoin erin-
41332: Drnaisen hyvin, että seikat, jotka olen valmis tunnustamaan ylivoi-
41333: maisiksi, ovat tähän olleet syynä. Mutta minä en voi kuitenkaan
41334: olla tätä asiantilaa, tällaisen mietinnön niin kovin myöhään esille-
41335: tulemista, suuresti valittamatta. Tämä on näet ensinnäkin asia, joka
41336: ei voi lykkääntyä ja on siinä suhteessa vielä kovemman kohtalon
41337: alainen kuin jotkut muut vaikka kylläkin tärkeät asiat. Se täytyy
41338: saada näinä jäljellä olevina hetkinä loppuun käsitellyksi. Mutta
41339: näin ollen ei ole juuri muuta mahdollisuutta kuin hyväksyä valtio-
41340: varainvaliokunnan mietintö. Pyydän taaskin, ettei minua käsi-
41341: tettäisi sillä tavalla kuin tämän kautta olisin sanonut, että tällainen
41342: hyväksyminen tässä tapauksessa olisi mahdottomuus. Tarkoitan
41343: vain sitä yleistä valitettavaa seikkaa, että kun kerran mietintö tulee
41344: näin myöhään, ei juuri ole mitään mahdollisuutta tehdä siihen muu-
41345: toksia, vaikkakin havaitsisi niitä tarpeellisiksi. Sillä muutosten
41346: tekeminen tämäntapaisiin ehdotuksiin, jotka koskevat raha-asioita,
41347: joissa on kysymys kymmenistä, jott' en sanoisi sadoista miljoonista,
41348: ei yleensä ole mahdollista, jos nim. tahtoo välttää suuria erehdyk-
41349: siä, ilman perinpohjaista ja seikkapcräistä valmistami~ta. Jollei
41350: poikkeustapauksia ota lukuun, niin on toisin sanoen tällaisten muu-
41351: tosten tekemistä varten välttämätöntä, että asia voidaan palauttaa
41352:  takaisin valiokuntaan. Sellaista mahdollisuutta ei esim. tämän
41353:  mietinnön suhteen, mikäli saatan asiaa käsittää, ole olemassa. Yksi-
41354:  tyisellä valtiopäivämiehellä ei siis näin ollen ole juuri muuta vaalia
41355:  kuin myöskin puolestansa yhtyä valiokunnan ehdotuksiin.
41356:      Omasta puolestani olen tyytyväinen, että, mikäli olen voinut
41357: asiaan perehtyä, useimpiin kohtiin katsoenluulen voivani ilman epäi-
41358:  lyksiä tähän ehdotukseen yhtyä. Mutta en voi salata dtä, että mie-
41359:  tintöä lukiessa kuitenkin erittäin elävästi tulee mieleen, että tämä
41360:  käsillä oleva asia sisältää myöskin sellaisia kohtia, joiden suhteen ei
41361:  voi ilman muuta aivan tyynellä mielellä yhtyä valiokunnan tekemiin
41362: 2844                 Istunto 29 p. lokakuuta 1907.
41363: 
41364: 
41365: ehdotuksiin. Valiokunnan perustelut kulkulaitosrahaston tulo- ja
41366: menoarviomietinnössä sisältävät näet jo omastakin puolestaan viit-
41367: tauksia erinäisiin erittäin arveluttaviin kohtiin rautateiden taloudessa,
41368: kohtiin, jotka suurimmassa ylimalkaisuudessaan kyllä ovat aivan
41369: yleisesti tunnetut, mutta joiden suhteen tarkempi seikkaperäinen
41370: selvitys puuttuu, niin että se, mikä tiedetään, on oikeastaan vain,
41371: että asiat eivät ole niinkuin niiden pitäisi olla ja että korjausta olisi
41372: aikaan saatava. Siitä huolimatta valiokunta ei ole katsonut voi-
41373: vansa, mitä varsinaisiin ehdotuksiin tulee, jotka mietinnön lopussa
41374: tavataan, itse menoarvioehdotuksessa ja sen numeroissa tehdä näistä
41375: perusteluistansa mitään johtopäätöstä siten, että se olisi voinut muut-
41376: taa esim. ann. esityksen ehdotuksia. Ne alat, joita tässä tarkoitan,
41377: koskevat lähinnä valtionrautateiden n. s. ylimääräistä menoarviota,
41378: valmiiden rautateiden menoja uutisrakennuksiin ja liikkuvan kalus-
41379: ton lisäämiseen. Mutta en tarkoita yksinomaa11. näitä kohtia. Myös-
41380: kin valtionrautateiden n. s. vakinainen menoarvio ja se ehdotus, jonka
41381: valiokunta tässä suhteessa tekee, panee hiukan epäilemää:1. Valio-
41382: kunnan mietinnöstä käypi selville - se mainitaan nimenomaan mie-
41383: tinnön alkupuolella - että valtionrautateiden vuotuinen menoarvio,
41384: joksi rautatiehallitus tekee ehdotuksen ja alistaa sen senaatin tar-
41385: kastettavaksi ja joka sitten stsällytetään valtion yleiseen tulo- ja
41386: menoarvioon, säännöllisesti on ollut melkoista suurempi kuin todelli-
41387: set menot. Erotus, todellisten menojen vähemmyys, verrattuna
41388: ennakkoarvioon, on vaihdellut miljoonan ja 2 miljoonan vaiheilla.
41389: Näin onkin asianlaita. Säännöllisesti on se menoarvioehdotus, jonka
41390: rautatiehallitus tekee juoksevia menoja varten, aina ollut hyvin
41391: runsaasti laadittu, niinkuin sitten vuoden päätyttyä tilinpäätös on
41392: osoittanut. Tämä on oikeastaan arveluttava seikka, se ainakin
41393: viittaa arveluttaviin oloihin. On tietysti erittäin ymmärrettävää,
41394: että, niinkuin jokainen hallitus on sitä tyytyväisempi kuta suurem-
41395: mat varat sillä on, joilla se voi liikkua, niin myöskin jokainen hallin-
41396: nollinen viranomainen mieluummin näkee, että hänellä on vapaa
41397: liikunta-ala, runsaasti rahoja käytettävänä. Ja Suomen rautatie-
41398: hallitus ei suinkaan tee tässä kohden mitään poikkeusta yleisinhi-
41399: millisestä luonteesta, pikemmin päinvastoin.          Jo pitemmän ajan
41400: kuluessa eikä suinkaan vain aivan viimeisinä vuosina on rautatie-
41401: hallitus myöskin jokseenkin säännöllisesti - kahta viimeistä vuotta
41402: en tarkkaan tunne - saanut halunsa tyydytetyksi. Sen runsaita
41403: menoarvioita ei senaatissa yleensä ole karsittu ·- niinkuin sanottu,
41404: kahta viimeistä vuotta en tässä suhteessa tunne - vaan jokseenkin
41405: umpimähkään on sen menoarvioehdotukset hyväksytty, ja toisinaan
41406: yhdellä ainoalla kohdalla satoihin tuhansiin, jopa miljooniin nouse-
41407: vat menoerät, joita se on tahtonut esim. lumenluontiin raiteilta,
41408: myönnetty ilman muuta, ilman tarkempaa selvitystä, niinikään
41409: polttoaineisiin niin ja niin monta sataatuhatta tai miljoonaa. Ja
41410:    Valtiovar, valiok.laatima kulkulaitosrahast. ennakko-arvio v. 1908 2845
41411: 
41412: 
41413: mikä on myönnetty, se on sitten tullut vahvistettuun menoarvioon
41414: ja siis tullut rautatiehallituksen käytettäväksi. Että näiden eräin
41415: täytyy olla tavattoman runsaasti lasketut, se näkyy m. m. siitä, että
41416: ne eivät ole tulleet loppuun käytetyiksi; toisinaan on ollut huimaa-
41417: viakin eroavaisuuksia. On näyttäytynyt, että rautatiehallitus on
41418: arvioinut erinäisiä kustannuksia, kuten lumenluontikustannukset,
41419: satojatuhansia markkoja suuremmiksi kuin mihin ne todellisuudessa
41420: sittemmin ovat nousseet. Eikä näin suuria eroavaisuuksia voi se-
41421: littää esim. tässä menoerässä yksistään lumentulon erilaisuudesta
41422: eri vuosina, sillä tämmöisiä suuria erehdyksiä laskuissa, jotten muuta
41423: sanoisi, esiintyy kaikellaisissa erissä, jotka eivät ole luonnonilmiöiden
41424: kanssa missään yhteydessä eivätkä niistä riippuvaiset. Erotukset
41425: osattavat vain sitä, että rautateiden vakinainenkin menosääntö on
41426: ollut erinomaisen runsaasti otettu ja ettei siis ole ankaraa säästäväi-
41427: syyden järjestelmää yritettykään noudattaa.
41428:     Minä kyllä ymmärrän, että valtiovarainvaliokuntaa on saattanut
41429: peljättää mennä vähentämään sitä, mitä rautatiehallitus taas ensi
41430: vuodeksi itsellensä tahtoo. Eikä minullakaan ole tietoa siitä, onko
41431: mahdollisesti näissä nyt huomauttamissani epäkohdissa aivan kahden
41432: viimeisen vuoden kuluessa saatu muutosta aikaan, onko nimenomaan
41433: rautatiehallinnolle teroitettu, että katsoen siihen, että niin monet
41434: vuodet osattavat että se tahtoo itsellensä liikanaisia määrärahoja,
41435: joita se ei edes itsekään jaksa käyttää. Rautatiehallituksen tulee
41436: tarkemmin perustella nuo vuosirahasääntönsä eikä suinkaan itsel-
41437: lensä ottaa suurempia määrärahoja kuin mitkä ovat välttämättömän
41438: tarpeelliset. Minä, niinkuin sanottu, en varmasti tiedä, olisiko mah-
41439: dollisesti tällaisen tähän saakka tässä maassa jokseenkin tuntematto-
41440: man ankaran kurin järjestelmä viimeisinä parina vuonna pantu toi-
41441: meen. Rohkenen kuitenkin, siihenkin katsoen, mitä senaatin herra
41442: varapuheenjohtaja keväällä ilmoitti siitä, että toimenpiteisiin ei ole
41443: voitn yleensä ryhtyä rautateiden talouden korjaamiseksi, kun ei
41444: asetettu komitea vielä ole antanut mietintöänsä, otaksua, että mitään
41445: perinpohjaisempaa järjestelmän muutosta rautatien vakinaisen
41446: budgetin laadinnassa ei vieläkään ole tapahtunut. Kuten sanottu
41447: minä kyllä ymmärrän, jos valtiovarainvaliokuntaa, joka valtiopäi-
41448: vävaliokuntana tietysti on syrjässä rautateiden asioista, on epäilyt-
41449: tänyt ainoastaan sen nojalla, että se näkee, että todelliset menot ovat
41450: säännöllisesti pienemmät kuin miksi ne arvioidaan, mennä vähentä-
41451: mään sitä, mitä rautatiehallitus nimenomaan sanoo tarvitsevansa .
41452: .Mutta valtiovarainvaliokunta onkin mennyt vielä vähän pitem-
41453: mälle, se on hiukan lisännytkin summaa, johonka rautatiehallituksen
41454: vakinainen vuosirahansääntöehdotus en<:i vuodelle päättyy. Jollei
41455: ole annettu nimenomaisia tietoja siitä, että ensivuotinen menoarvio
41456: on tehty aivan uusien ankarien säästäväisyysperiaatteitten nojalla,
41457: niin minä kuitenkin rohkenisin luulla, että ainakin tämä lisäys on
41458:                        Istunto 29 p. lokakuuta H)0'7.
41459: 
41460: 
41461: tarpeeton. Mutta tässä minä juuri tulen sellaiseen tapaukseen, joka
41462: osottaa, miten ikävässä asemassa on sekä yksityinen valtiopäivä-
41463: mies että eduskunta, kun tällaiset asiat tulevat aivan viime hetkellä
41464: esille. Kuinka paljon tässä voitaisiin vähentää, on minun mahdo-
41465: tonta sanoa ja samoin lienee se mahdotonta jokaiselle, jos tunnolli-
41466: sesti tahdotaan menetellä. Asia pitäisi lykättämän takaisin valtio-
41467: varainvaliokuntaan, jotta se voisi ottaa kysymyksestä tarkempaa
41468: selkoa. Mutta kun se nyt ei liene mahdollista, en minä puolestani
41469: näe muuta kuin että minun täytyy tässä kohden hyväksyä valtio-
41470: varainvaliokunnan ehdotus. Katson voivani sen tehdä siihen näh-
41471: den että toivon saavani kannatusta eräälle ehdotukselle, joka on sitä
41472: laatua, että se pitäisi v01taman hyväksyä ilmankin takaisinlykkää-
41473: mistä ja jonka minä pyydän saada myöhemmin esittää.
41474:      Mutta, niinkuin sanottu, lähinnä kohdistuu minun epäilykseni
41475: kuitenkin valtiorautateitten ylimääräiseen menosääntöön, niihin
41476: kahteen erään, joilla jo kauan on ollut niin huimaava rahallinen mer-
41477: kitys rautateiden ja koko Suomen valtion taloudessa, nimittäin erään
41478: uutisrakennuksia (asemarakennuksia ja kaikeltaisia kasarmeja varten
41479: palveluskunnille, veturitalleja varten j. n. e.) ja sitte tuohon yhtä sään-
41480: nölliseen, miljooniin nousevaan menoerään, uutta, uutta, uutta liikku-
41481: vaa kalustoa varten valtion rautateillä. Nämä miljoonaerät ovat ym-
41482: märtääkseni kaikkein tärkeimmät. Pyydän saada viitata niihin
41483: lausuntoihin, joita valtiovarainvaliokunnalla on näistä asioista mie-
41484: tinnössään ja jotka kumpikin osottavat, että valtiovarainvaliokunta
41485: kiitettävällä huomiolla on pannut merkille nämä rautateittemme
41486: kipeät kohdat. Mutta ajan vähyys ja se selvityksen puute, joka
41487: niinkuin viittasin, näissä a"ioissa vallitsee, on nähtävästi estänyt
41488: valtiovarainvaliokuntaa tekemästä mitään nimenomaisia johtopää-
41489: töksiä lausunnoistansa. En rohkene väsyttää eduskuntaa nt1111e-
41490: roilla, mutta pyydän kuitenkin esittää erään todistuksen, joka kai-
41491: keti tunnustetaan päteväksi, siitä, että suurenmoinen epätalous val-
41492: litsee valtionrautateiden uutisrakennuksissa ja uuden liikkuvan ka-
41493: luston hankkimisessa. Se komitea, johon minä tässä juuri viittasin,
41494: joka on asetettu valtionrautateitten taloutta tutkimaan vuosien
41495: 1904-I905 valtiopäivien valtiovaliokunnan tekemän ja säätyjen
41496: hyväksymän pyynnön mukaisesti, on pari päivää sitten julaissut
41497: mietintönsä, jonka ensimäinen osa tänään on edustajille jaettu.
41498: Mikäli olen eräästä sanomalehtireferaatista, joka päivemmällä oli
41499: nähtävänäni tästä mietinnöstä, huomannut, lausuu komitea, esitetty-
41500: änsä muutamia numeroita siitä tavattoman huonosta rahallisesta
41501: tuloksesta, joka saavutetaan meidän valtionrautateillämme, että
41502: nämä n~merot ilman muuta riidattomasti osoittavat, että enemmän
41503: kuin yksi syvälle käypä epäkohta on olemassa valtionrautateitten
41504: taloudessa. Mitä tulee uutisrakennuksiin, niin komitea nimenomaan
41505: sanoo, että ennen kaikkea on huomio kiinnitettävä siihen, että kaik-
41506:    Valtiovar. valiok.laatima kulkulaitosrahast. ennakko-arvio v. H}08.   2847
41507: 
41508: 
41509: kiin mahdollisiin toimenpiteisiin ryhdytään, kaikkiin ikinä ajatel-
41510: tavissa oleviin toimenpiteisiin on ryhdyttävä, jotta supistuksia
41511: saadaan aikaan sellaisten tuottamattomien lisärakennusten suhteen,
41512: jotka vaan voisivat lisätä niiden rahasummien suuruutta, mitkä
41513: valtionrautateihin on sijoitettava. Ja liikkuvasta kalustosta sanoo
41514: tämä sama komitea, että sen mielestä ensi sijassa toistaiseksi on kiin-
41515: nitettävä huomio olemassa olevan liikkuvan kaluston käyttämi-
41516: seen tarkoitukseensa entistä tarkemmin, ennenkuin uutta suurem-
41517: min joukoin hankitaan.
41518:      Yhden numerotiedon pyydän myös saada e<;ittää. Jos vuonna
41519: 1904 jokaista valtionrautateiden tavaravaunua olisi käytetty yhtä
41520: paljon kuin vuonna 1900 käytettiin kutakin samanlaista vaunua -
41521: ennenkuin suunnaton miljoonasade rupesi rautatiehallituksen yli
41522: putoamaan uuden liikkuvan kaluston hankkimiseksi (putoamaan
41523: nimittäin erityisen suuressa määrässä) - jos niin olisi tapahtunut,
41524: niin vaunujen lukumäärä 1904 - minulla ei ole tietoja vuodelta
41525: 1905, vaikka siltäkin vuodelta tilasto on olemassa, -- olisi voinut
41526:  II,IJO sijasta olla 10,260 eli 910 kappaletta vähempi. Raha-arvol-
41527: taan edustavat nuo liikavaunut, 910 tavaravaunua, runsaasti 3 mil-
41528: joonaa markkaa. Siis kolme miljoonaa markkaa oli jo vuonna 1904
41529:  aivan turhaan kiinnitetty yksistään tavaravuonuihin. On nimittäin
41530: huomattava, että tämä lasku ei perustu sen suurempaan käyttö-
41531: intenssiteettiin kuin mikä oli saavutettu jo vuonna 1900, joten siis
41532:  täytynee voida otaksua, että sama intenssiteetti olisi ollnt mahdol-
41533: linen myös 1904, vaikkakin ottaa huomioon stWi välin tapahtuneen
41534:  vähäisen kehityksen rautatieverkossamme. Kolme miljoonaa on
41535:  sangen huomattava summa. Ajatelkaamme vaan millä tavalla tässä
41536:  maassa sekä hallituksessa että eduskunnassa punnitaan, arvellaan
41537:  ja tuumitaan, jos on kysmys jostakusta määrärahasta sivistykSelli-
41538: .siin tarkoituksiin, olkoonpa se nyt vain vaikka IO,ooo tai so,ooo mk,
41539:  taikka vallankin, jos olisi puhe esim. tuberkuloosisairaalasta, joka
41540:  voisi maksaa 3 miljoonaa. Silloin me olisimme elävästi vakuutetut,
41541:  että se on houreita, se on mahdottomuus. Mutta rautateiden talou-
41542:  den hallinnossa on tähän maahan päässyt jo ainakin kymmenkunnan
41543:  vuoden kuluessa semmoinen käsitys juurtumaan, että siellä miljoonat
41544:  liikkuvat aivan niinkuin markat tai kymmenpenniset koko muussa
41545:  valtiontaloudessa.
41546:      Tämä ei minun luullakseni voi muuttua koskaan, jos rautatie-
41547:  hallinto yleensä aina vaan saapi kaikki, mitä se pyvtää tai ainakin
41548:  enimmän osan siitä, mitä se pyytää; ei se silloin k~skaan saa sitä
41549:  pakkoa, joka sillä tulisi olla, jotta se epäkohdat korjaisi. Nyt näkyy
41550:  kyllä niistä tauluista, jotka on liitetty arm. esitykseen näistä uutis-
41551:  rakennuksista ja liikkuvasta kalustosta, että hallitus on vähin kar-
41552: sinut rautatiehallituksen ehdotuksia. Eikä tämä· ole mitään uutta,
41553:   kyllä niitä on täytynyt karsia jo useina vuosina, sillä rautatiehalli-
41554:   tuksen vaatimukset ovat olleet aivan määrättömät. Mutta tämä
41555:                      Istunto 29 p. lokakuuta 1907.
41556: ----------------------------------
41557: 
41558: karsiminen on nyt tapahtunut, niinkuin valiokuntakin huomauttaa,
41559: vaikka välillisesti, hyvin keveällä kädellä ja ennen kaikkea kovin
41560: ylimalkaisesti. Hallitus on tässä voinut vedota hyvin vanhaan käy-
41561: täntöön. Minun sallittanee mainita, että pitkät ajat 18R0-luvulle
41562: asti hallitus ei koskaan tehnyt mitään esityksiä, pyytänyt mitään
41563: erityisiä määrärahoja uutta liikkuvaa kalustoa ja uusia rakennuksia
41564: varten valmiilla rautateillä. Kaikki nämät menot vähennettiin
41565: ilman muuta rautateiden hruttotulosta ja ilmoitettiin, että näin ollen
41566: jääpi eduskunnan käytettäväksi niin ja niin suuri nettotulo. Mutta
41567: nämät menot rupesivat kasvamaan huimaavasti, ja sittekuin se hurs-
41568: kas, vaikka perin vähän kaukonäköisyyttä todistava olettamus, johon
41569: viime keväänä tämän saman asian lähetekeskustelussa viittasin, oli
41570: jäänyt toteutumatta, että nim. puheenaolevat menot uutta liikku-
41571: vaa kalustoa ja uusia rakennuksia varten valmiilla radoilla, piakkoin
41572: osoittautuisivat ohimeneviksi, niin ettei niitä kohta tarvitsisi ottaa
41573: huomioon, niin tuli hallitukselle ·dhdoin pakko suostua eduskunnan
41574: nimenomaiseen pyyntö();,, ;:ttä vast'edes eduskunnalle olisi annettava
41575: erityinen tieto siitä, mitä varoja hallitus aikoi käyttää näihin tarkoi-
41576: tuksiin. Tämä tiedonantaminen tapahtui sillä tavalla, että kulku-
41577: laitostoimituskunta liitti arm. esitykseen rautatiehallituksen teke-
41578: män ehdotuk~.:n. Jos hallituksella oli siihen jotakin muistuttamista,
41579: teki se muistutuksensa arm. esitykseen tekstissä muuttamatta itse
41580: laskua.
41581:     Kun vain meidän kanslioissamme ja arvatenkin muuallakin yksi-
41582: kin malli pääsee kiit'täntöön, niin siitä ei päästä irti, vaikka mikä
41583: olkoon. Niin on tapahtunut tässäkin. Tuo mainitsemani malli on sit-
41584: ten kulkenut uskollisesti kaikkien kulkulaitospropositsioonien lävitse.
41585: Rautatiehallituksen ehdotus uutisrakennuksiksi ja liikkuvan kaluston
41586: lisäämiseksi liitetään propositsiooniin ja hallitus tekee siihen muistu-
41587: tuksia. Ei tässä siis ole mikään erityinen nykyisen senaatin >>synti•>
41588: kysymyksessä. On kohtuullista tunnustaa tämä, mutta on ikävätä
41589: ettei nykyist:ssä arm. esityksessä myöskään ole mitään ansioita, jotka
41590: olisivat uusia. Päinvastoin täytyy melkein sanoa, että tällä kertaa
41591: menettely on saavuttanut sen keveyden, kuin on mahdollista saa-
41592: vuttaa. Jlman muuta katkaistaan rautatiehallituksen ehdotusten
41593: loppusummasta joku osa pois ja puhutaan aivan suurimma<;sa yli-
41594: malkaisuudessa erityisistä menoista j. n. e. Tämä tämmöinen on
41595: erinomaisen kuvaavaa meidän hallinnollemme, sillä tämmöistä se
41596: yleensä on. Mutta siitä on välttämättömästi saatava loppu. Onko
41597: laitaa, että e<fuskunnan pitää istua ja tarkastaa, mitä rautatiehalli-
41598: tus on suunnitellut? Totta kai eduskunnalla täytyy olla oikeus
41599: kysyä: Mitä arvelee maan hallitus; mitkä ovat ne työt, jotka se:
41600: katsoo välttämättämiksi ja missä on täsmällinen luettelo niistä?
41601: Tähän meidän on välttämättömästi päästävä, ja se on hyvin koh-
41602: tuullinen vaatimus.
41603:   Valtiovar. vaiiok. laatima kulkulaitosrahast. ennakko-arvio v. 1908.   2849'
41604: 
41605: 
41606:      Jollen minä käsittänyt väärin senaatin herra varapuheenjohtajaa,
41607: niin hänellä näkyi olevan epäilyksiä tällaisten täsmällisten tietojen
41608: ja luettelojen suhteen, jotka olisivat annettavat jokaisille valtiopäi-
41609: ville asianomaisena vuonna suoritettavista uutisrakennustöistä.
41610: Minä rohkenen olla sitä mieltä, että nämä epäilykset ovat aivan ai-
41611: heettomat. Herra varapuheenjohtaja viittasi jo siihen, että meillä
41612: nykyään on yksivuotiset varainhoitokaudet eikä kolmevuotiset, ja
41613: tämähän jo muuttaa asiaa äärettömästi. Jos kolmivuotisten varain-
41614: hoitokausien aikana vielä voitiinkin esittää joitakuita syitä tuon
41615: käsityksen hyväksi, ettei ennakolta voida niin tarkkaan tarpeita
41616: tietää, ja ettei voida sitoa hallituksen käsiä, niin n)rt ei pitäisi voida
41617: tällaistä ,·äittää. Suureksi osaksi tuo puhe silloinkin oli paikkaansa-
41618: pitämätöntä puhetta, sillä kyllä minä luulen, että monessa muus.<>a
41619: maassa, jossa todella valtiollinen vapaus on vallalla, jossa vallitsee"
41620: ankara kuri ja järjestys hallinnossa eikä virkamiesvallattomuus ja
41621: leväperäisyys, niinkuin meillä valitettavasti vain liian suureksi osaksi,
41622: missä parlamentti pitää hallitusta niin sanoakseni aisoissa, tiedetään,
41623: mitä kolmena vuonna tarvitaan ja ainakin tiedetään, mitä yhtenä
41624: vuonna tarvitaa;:. Sillä siellä täytyy tietää. Se on selvää, ettei
41625: hallitusta mikään eduskunta, joka on järkevä, aseta minkäänlaiseen
41626: vaikeaan välikäteen. Se antaa sille tietysti jonkun summan siltä
41627: varalta, että jotakin odottamatonta tapahtuisi, ja mitä pienempiin
41628: uutisrakennustöihin valtionrautateillä tulee, niin minä luulen, että
41629: valtiovarainvaliokunta yhtä vähän kuin kukaan muu tahtoo panna
41630: 1..7symykseen muutosta siinä suhteessa, että niinkuin ennenkin on
41631: tarpeellinen määräraha osotettava pienempiä uutisrakennuksia var-
41632: ten rautateillä sille varalle, että esim. sattuu rakennettavaksi joku
41633: silta, kaivo tai vahtitupa, joita ei voi ruveta ennakkoarviolla luettele-
41634: maan, mutta joita varten täytyy olla määräraha käytettävänä. Minä
41635: olen elävästi vakuutettu siitä, että hyvällä tahdolla- eikä sitäkään
41636: edes paljoa tarvita- täst'edes pitää voida saada sellainen asiain tila
41637: aikaan, että rautatiehallinto tekee tarkan suunnitelman eduskunnalle"
41638: suuremmista töistä, jotka se seuraavan vuoden kuluessa aikoo suo-
41639: rittaa.
41640:     Mitä tulee kysymykseen liikkuvasta kalustosta, niin valtiovarain-
41641: valiokunta viittaa siihen, että se toivoo niiden komiteatöitten piak-
41642: koin valmistuvan, joista niin usein on ollut puhe. Ne ovat nyt jfr
41643: lähellä valmistumistansa, kun ensimmäinen osa mietintöä jo on jaettu.
41644: Ja herra varapuheenjohtaja myöskin lausui, että oli syytä odottaa,
41645: oli syytä toivoa, että tässä suhteessa asiat paremmin muodostuvat.
41646: Niin, kyllä nyt jo tietystikin pitää meillä kaikilla olla vähän oikeutta
41647: ja syytä odottaa, että asiat paranevat, mutta herra varapuheenjoh-
41648: taja lienee kanssani yhtä mieltä siitä, etteivät ne itsestään parane.
41649: Eivät ne parane sillä, että odotellaan ja toivotaan ja lausutaan, •>että
41650: on syytä sitä odottaa•> j. n. e. vaan siihen vaaditaan vielä hyvin paljon
41651:                     Istunto 29 p. lokakuuta ICJ07·
41652: 
41653: 
41654: sekä vaivaa että harmia ja ennen kaikkea tarmoa siltä mieheltä, joka
41655: <>n kulkulaitosten etunenässä hallinnossa, ennenkuin paraimmista-
41656: kaan komiteatöistä mitään todellisia parannuksia lähtee. Nyt on
41657: meillä se onneton asiaintila, ettei meillä ole ollenkaan ketään kulku-
41658: 1aitospäällikköä. Että senaatin talousosaston herra varapuheen-
41659: johtaja muitten töittensä ohessa nykyään sitä tointa koettaa hoitaa,
41660: sehän on kyllä tunnettua, mutta vakinaista pää.Uikköä ei ole, ja se on
41661: mielestäni myöskin yksi ikävimpiä seikkoja siinä tukalassa asemassa,
41662: jossa nykyinen senaatti nähtävästi on, - se nimittäin että näin tär-
41663: keitä paikkoja täytyy pitää auki. Sillä kyllä ne vaatisivat miehensä,
41664: ja tämä paikka vallankin. Olisi enemmän, kuin mitä ainakin minä
41665:  katsoisin olevani oikeutettu vaatimaan, että senaatin varapuheen-
41666:  johtaja saattaisi missään tapauksessa vakinaisen toimensa ohessa
41667: hoitaa tätä tehtävää sillä tavalla kuin olisi välttämätöntä, jos mieli
41668: saada jotakin puhdistusta ja jotakin parannusta rautateitten aivan
41669: kerrassaan onnettomiin taloudellisiin oloihin. Mutta siinäkin toi-
41670: vossa oltaessa, että kulkulaitospäälliköksi voidaan kohta saada tar-
41671: mokas ja kykenevä mies, vaaditaan erittäin pontevia toimenpiteitä.
41672:  Komiteat ovat hyvät, mutta muistaakseni minä kuulin täällä, juuri
41673: kun viimeksi näistä asioista oli eduskunnassa puhe erään entisen
41674:  kulkulaitospäällikön meillä sanoneen, että kaikkein paras komitea
41675: -on se, jossa on vaan yksi mies, ja kun se mies on kunnollinen. Uuden-
41676:  kin rautatiekomitean ehdotukset tulevat helposti uppoamaan viras-
41677: tojen asiakirjoihin, jollei ole miestä, joka todellakin rupee niitä to-
41678:  teuttamaan.
41679:      Eduskunnalla on tässä suhteessa ainoastaan yksi tehtävä. Se ei
41680:  tietysti voi ruveta hallitsemaan rautateitä. Sillä ei voi olla muuta
41681:  tehtävänä, kuin että se koettaa osoittaa hallitukselle, että se on sel-
41682:  villä siitä, mihin olisi pyrittävä, ·että se näyttää tietä hallitukselle
41683: sillä voimalla ja tarmolla, että hallitus voipi nähdä, että eduskunnalla
41684:  on tosi mielessä.
41685:      Tähän katsoen ja uudestaan vedoten siihen, mitä minä tässä
41686:  esitin nykyisen senaatin asettamaan rautatiekomitean äskettäin
41687:  antamasta lausunnosta, ja myös katsoen siihen, että minun seuraavan
41688: .ehdotukseni ei pitäisi sisältää mitään muuta kuin johtopäätöksen
41689:  tekemisen niistä perustetuista, jotka sisältyvät valtiovarainvaliokun-
41690:  nan mietintöön, minä rohkenen kunnioittaen ehdottaa, että eduskunta
41691:  vastauskirjelmässään esillä olevaan armolliseen esitykseen kulkulai-
41692:  tosrahaston tulo- ja menoarviosta vuodelle 1908 tahtoisi lausua:
41693:      että valtion rautateitten hallinnossa, niin hyvin mitä tulee sään-
41694:  nöllisen liikenteen hoitoon kuin varain käyttämiseen rautateillä suo-
41695:  ritettaviin uudisrakennustöihin ja liikkuvan kaluston lisäämiseen,
41696: -on noudatettava ankaraa säästäväisyyttä;
41697:      että vast' edes esitettäessä eduskunnalle varain osottamista uutis-
41698:  rakennuksiin valmiilla radoilla esityksiin olisi liitettävä niin hyvin
41699:    Valtiovar. valiok.laatima kulkulaitosrahast. ennakko-arvio v. 1'}08.   .z85I
41700: 
41701: 
41702: seikkaperäinen selonteko kaikista niistä rakennustöistä, joitten suo-
41703: rittamisen a.'>ianomaisena varainhoitovuotena hallitus katsoo tarpeel-
41704: liseksi, kuin myöskin selvitys kunkin suoritettavaksi ehdotetun sua-
41705: remman rakennustyön kokonaiskustannuksista; sekä
41706:     että seuraavan kerran esitettäessä eduskunnalle varain osoitta-
41707: mista valtionrautateitten liikkuvan kaluston lisäämiseksi, eduskun-
41708: nalle annettaisiin selonteko siitä, mihin toimenpiteisiin hallitus on
41709: ryhtynyt, jotta olemassa oleva liikkuva kalusto tulisi täydellisemmin
41710: kuin tätä nykyä tarkoitukseensa käytetyksi.
41711:     Kuinka tarpeellista olisi, että eduskunta saisi tietää juuri koko-
41712: naiskustannuksen suoritettavista suurista rakennustöistä, siis saisi
41713: tiedon siitä, paljonko kukin sellainen työ tulee lopullisesti maksa-
41714: maan, johonka siltä pyydetään joku osa varoja, se selvinnee, kun
41715: ajattelee, että tässä maassa on ryhdytty rakentamaan esim. miljoonia
41716: maksavia asemarakennuksia, ilman että eduskunta milloinkaan,
41717: myöntäissään niihin jonkun miljoonan tai puolen miljoonaa erällään,
41718: on tietänyt, paljonko ne lopultakin kerran tulevat maksamaan.
41719: 
41720:    Senaattori M.echelin: Pyysin puheenvuoroa huomauttaak-
41721: seni ainoastaan, että kyllä minä ja senaattikin hyvästi tiedämme,
41722: ettei komitean mietintö sellaisenaan vielä voi paljoa vaikuttaa,
41723: jollei ryhdytä niihin toimenpiteihin, joihin komitean lausunto an-
41724: taa aihetta. Siitä neuvosta minä siis vain pyydän kiittää herra
41725: Nevanlinnaa. Ymmärrettävissä on myöskin, että senaatissa tar-
41726: vitaan uusi kulkulaitostoimituskunnan päällikkö, ja minä toivon,
41727: että sellainen päällikkö pian tulee nimitetyksi. Minä olen kyllä
41728: yhtä mieltä herra Nevanlinnan kanssa siinä, ettei sellaista tär-
41729: keää toiminnanhaaraa, joka kuuluu kulkulaitostoimituskunnan
41730: tehtäviin, voida hoitaa toisen toiminnan kanssa yhteydessä muuta
41731: kuin väliaikaisesti.
41732:     Mitä siihen tulee, ettei löytyisi minkäänlaista säästäväisyyttä
41733: rautateiden hallinnossa, niin sitä ei ole vielä täydellisesti toteeu-
41734: näytetty. Se voi riippua monenlaisista asioista; viime vuosina
41735: kentiesi on tuhlattu rahoja syystä, ettei kaikki vielä ole hyvästi
41736: järjestetty, mutta täytyy myöskin muistaa, mitä kaikkea on rau-
41737: tatiehallituksen keskuudessa tapahtunut vuosina 1903-o4-os.
41738: Siitä on voinut jonkun verran jälkiä jäädä. Minä en tahdo pit-
41739: kittää keskustelua.
41740: 
41741:    Ed. v. AUthan: Hr Nevanlinna har beklagat, att utskotts-
41742: betänkandet har kommit så sent tili landtdagen, att tidens knapp-
41743: het nu icke medgifver en ingående behandling utaf detsamma.
41744: Jag är också färdig att beklaga, att det kommit något sent. Det
41745: beror väl därpå, att statsutskottet strängt taget endast haft tvfi
41746: månader på sig att slutföra sina arbeten, som omfatta en stor
41747: 2852                Istunto 29 p. lokakuuta 1907.
41748: 
41749: 
41750: mängd betänkanden, och att statsutskottet fått arbeta med syn-
41751: nerligen oerfarna krafter, hvad beträffar särskildt området för
41752: utskottets arbeten. Men emeller_tid är nu statsutskottet icke en-
41753: samt skyldigt tili att denna behandling kommit så sent. Den
41754: har dock legat fem dagar på landtdagens bord. Landtdagen har
41755: funnit det skäligt att för diskussionen om ett anslag åt ungdoms-
41756: föreningarna anslå sex timmar, som kanske varit bättre använda
41757: på detta i finansielt hänseende viktigare ärende. Så synes hr
41758: Nevanlinna Iikaleeles lägga utskottet tili last, att utskottet icke
41759: ingått i en mer detaljerad kritik af järnvägsstyrelsens förvalt-
41760: ning, och icke gjort förslag tili missförhållandenas afhjälpande.
41761: Det hacle dock varit skäl att hr Nevanlinna med den motivering,
41762: som finnes i utskottsbetänkandet i denna del, skulle jämfört,
41763: hvad utskottet i betänkandet n :o I I i anledning af relationen om
41764: statsverkets tillstånd säger beträffande svårigheten för statsut-
41765: skottet att utöfva en effektivare statsrevision. Där säges på sid.
41766: 8 i klämmen: ,att landets revisionsväsen borde så ordnas, att
41767: finansförvaltningens såväl formella som sakliga del blefve fullt
41768: tillräckligt oeh noggrannt kontrollerad", samt å sid. I I : ,att
41769: landtdagen måtte i sinom ticl föreläggas nådig proposition om så-
41770: dant tillägg tili gällande Landtdagsordning, att lancltdagen er-
41771: hölle rätt att utse sakkunniga statsrevisorer, hvilka ålåge att un-
41772: >Cler tiden emellan lancltdagarna verkställa nödiga förarbeten för
41773: d·en granskning af finansförvaltningen, hvilken enligt 27 och 43
41774: §§ Landtdagsordningen ankommer å landtdagen och dess stats-
41775: utskott". Det är just känslan af att icke ligga inne med den sak-
41776: kunskap eller med de nödvändiga faktorer, på hvilka man skall
41777: bygga fullständigare förslag, som bland annat föranledt stats-
41778: cttskottet att afstå från att göra upp några mer detaljerade för-
41779: slag, hvilka hr Nevanlinna saknar i betänkandet. Och torde
41780: >Clet blifva äfven för framtiden för statsutskottet tämligen omöj-
41781: Iigt att i väsentligare delar tilimötesgå en sådan önskan, om icke
41782: materia! genom lämpliga förarbeten står tili buds. Hvad sär-
41783: skildt beträffar den dåliga ekonomi, som vid statsjärnvägarna
41784: gjort sig gällande eller åtminstone det dåliga resultat, som eko-
41785: nomin där gifver vid handen, så hafva tidigare landtdagar tagit
41786:  fasta härpå. och den stora komite, som nu har lämnat första de-
41787: 1en af sitt betänkande, blef just tillsatt med anledning af en sådan
41788: kritik. När man gifver sig tili en så grundlig och genomgående
41789: undersökning af en förvaltningsgren, som dock ligger bakom
41790: detta arbete, så är det skäl att först få detta materia! tili hands
41791: och sedan på grund af verklig kunskap och icke på grund af plöts-
41792:  liga ideer komma fram med reformförslag. Det synes mig så-
41793: lunda vara tämligen befogadt att icke göra några plötsliga för-
41794: .ändringar omedelbart, förrän man skaffar sig den kunskap om
41795:    Valtiovar. valiok. laatima kulkulaitosrahast. ennakko-arvio v. 1<)08.   2853
41796: 
41797: 
41798: .sakförhållandena, som skall utgöra grunden för de förändrin-
41799: gar man vill föreslå.
41800:      Det är ju nog ett faktum, att under de senare budgetperio-
41801: clerna kostnaderna för nybyggnader å de gamla banorna: och för
41802: ny rörlig materiel blifvit väsentligt stegrade, men detta har nog
41803:  berott, utom på trafikstegringen öfverhufvud och utvecklingen
41804: af de ekonomiska förhållandena, också därpå, att en stor del af
41805: viha banor, som blifvi~ mera teoretiskt än praktiskt färdig-
41806:  byggda, i ganska halffärdigt skick upplåtits tili trafik, så att
41807:  de under de närmast följande åren slukat ganska stora summor
41808:  för att komma verkligt i ordning. För det andra beror det därpå,
41809: att särskildt den södra stambanan, från att hafva varit en lokal-
41810:  bana, öfvergått till en verklig stambana med stor trafik och un-
41811: der pågående trafik fått lof att ombyggas från en bana för lokal-
41812: trafik till en för stortrafik. Det är en period, som ju kan före-
41813:  komma under en banas lifstid, om man så får säga, men när den
41814:  är öfverstånden och hanan byggd för stortrafik, så minskas vä-
41815:  sentligt dessa kostnader, hvarför de till en stor del kunna betrak-
41816: tas såsom en öfvergående svårighet i statsjärnvägarnas utgifts-
41817:  stat. Hvad nu beträ:ffar det förhållandet att utskottet i någon
41818:  mån har beräknat högre utgifter än hvad i förslaget fanns upp-
41819:  taget, så torele det icke vara för hr Nevanlinna obekant, att sär-
41820:  skildt brännmaterialet, som spelar en så stor roll vid statsjärn-
41821:  vägarnas utgiftsstat, under innevarande år blifvit mycket dyrt,
41822:  och att ett stort antal leverantörer, som öfvertagit stora kon-
41823:  trakt beträ:ffande leverans af ved åt statsjärnvägarna dels vid
41824:  Savolaksbanan och också i södra Finland, funnit det för sig för-
41825:  delaktigare att rygga dessa kontrakt och betala ro % i plikt
41826:  framom att fullgöra sin åtagna förbindelse. Och detta medför
41827:  nödvändigheten för statsjärnvägarna att köpa upp ved, hvar de
41828: kunna få, ty de kunna icke gärna stoppa trafiken.
41829:      Jag vill icke nu gå vidlyftigare in i saken. Det är att hoppas
41830:  att framdeles betänkandet skall komma i bättre tid och att ut-
41831:  skottet skall hafva bättre tid att fördjupa sig i denna viktiga del
41832:  af vår ekonomiska förvaltning.
41833: 
41834:    Ed. Nevanlinna: Vapaaherra v. Alfthanin lausunnosta
41835: minä mielipahakseni huomaan, että hän on käsittänyt minut jota-
41836: kuinkin täydellisesti väärin.     Luulen nimenomaan sanoneeni
41837: 1uonnolliseksi asiaksi, että valtiopäivävaliokunnalta ei mitenkään
41838: voi odottaa eikä vaatia mitään seikkaperäisiä ehdotuksia täl-
41839: laisissa asioissa. Ainoa mitä olen rohjennut valtiovarainvalio-
41840: 1mnnan suhteen esittää, on se, että olen luullut tarpeelliseksi tehdä
41841: johtopäätökset ponsiin niistä perusteluista, joita valiokunta on
41842:                    Istunto 29 p. lokakuuta 1907·
41843: 
41844: 
41845: esjttänyt.   Minun muistutukseni koskivat          kokonaan   rautatie-
41846: hallintoa.
41847: 
41848:    Ed. Palmen: !Vfinä tahdon käyttää puheenvuoroa tunnus-
41849: taakseni, että minä en ole käsittänyt ed. Nevanlinnan lausuntoa
41850: miksikään moitteeksi valtiovarainvaliokuntaa vastaan, vaan kat-
41851: son päinvastoin, että hän on, niinkuin on tapana sanoa, pannut
41852: pilkun i :n päälle. Olen aivan valmis kannattamaan hänen pon-
41853: siansa, ja jos ei valtiovarainvaliokunta olisi niin tulisessa kiireessä
41854: saanut tehdä työtä ja jos olisi voitu omistaa tälle kysymykselle
41855: edes yhtä monta päivää kuin sille nyt on saatu omistaa tunteja,
41856: niin olisi epäilemättä menty asiassa syvemmälle. Minä siis olen
41857: sillä kannalla, että kysymys saa varmemman muodon, jos tähän
41858: liitetään jonktmlainen ponsi, joka tulee otettavaksi alamaiseen
41859: kirjelmään.
41860:      Kun täätlä on valitettu siitä, että me valtiopäiväin yhdennell'ä-
41861: toista hetkellä saamme käsitellä näin tärkeitä asioita, tahdon vaan
41862: huomauttaa, kuinka tukalassa tilassa valtiovarainvaliokunta on.
41863: Kysymys kulkulaitosrahastosta on ehdottomasti riippunut palo-
41864: viinaverosta ja se kysymys ei ollut ratkaistavissa ennen kuin ta-
41865: Jousvaliokunta antoi meille lausuntonsa. Talousvaliokunta on
41866: taas ollut muissa asioissa kiinni siinä määrässä, ettei voinut heti
41867: antaa tätä lausuntoa. Aikaa veivät myös ne laajat laskut ja tut-
41868: kimukset, jotka johtivat valtiovarainvaliokunnan antamaan kyl-
41869: läkin lyhyeeseen mietintöön paloviinaverosta. Minun muuten ei
41870: tarvinne muistuttaa, että valiokunnan mietintö n :o 7 on kolme
41871: viikkoa ollut tämän kamarin pöydällä ja että mietintö n:o 12 on
41872: samoin ollut päydällä niin kauan, että jo sen pääkohtaan, nimittäin
41873: lainanottoon nähden on ehditty kolmanteen käsittelyyn.
41874:      Minä valitan suuresti, että hallituksen edustaja on lähtenyt
41875: pois istunnosta, sillä minun olisi täytynyt hänen lyhyeeseen vas-
41876: taukseensa tehdä muutamia huomautuksia.             Valtiovarainvalio-
41877: kunta ei ole voinut jättää huomioon ottamatta, että kun tulevat
41878: kysymykseen semmoiset suuret yritykset kuin uudet asemaraken-
41879: nukset Helsinkiin, Pietariin ja Viipuriin, jotka kysyvät toista-
41880: kymmentä, ehkä kaksikymmentä miljoonaa, niin olisi ensimäinen
41881: tehtävä tehdä suunnitelma koko työstä semmoisena kuin se tulee
41882: valmiina olemaan. Mutta valtiopäiväin valtiovarainvaliokunta
41883: ei ole koskaan saanut muuta kuin palasia, muuta kuin ,membra
41884: disiecta" näistä suunnitelmista nähdäkseen ; tutkimusta, etsimistä
41885: on ollut tarpeen, ennenkuin on saatu tietää, mikä oikeastaan on
41886: tarkoitus. Tämä hajanaisuus esiintyy elävästi tässäkin esityk-
41887: sessä, joka meillä nyt on kädessä, siinä kun vaan mainitaan, etili
41888: Viipuriin tarvitaan 400,000 mk., mutta ei sanota mitään siitä,
41889: mitä työt siellä ennen ovat tulleet maksamaan. Sama on laita
41890:  Valtiovar. valiok.laatima kulkulaitosrahast. ennakko-arvio. v. 190R.   2855
41891: 
41892: 
41893: mu;hin asemiin nähden. Tämä on hyvin kuvaavaa sille onnetto·
41894: malle järjestelmälle, joka meillä on vallitsemassa. Tahdon erik..:
41895: seen huomauttaa, että kun rautatiehallitus 8 "päivänä helmikuuta
41896: tänä vuonna antoi ehdotuksen, joka otetaan hallituksen esityk-
41897: seen supistetussa muodossa, niin on kyllä omituista, että sama
41898: rautatiehallitus 26 päivänä heinäkuuta samana vuonna antaa senaa-
41899: tille uuden ehdotuksen, jossa se nähtävästi ei tiedäkään, että edel··
41900: listä ehdotusta on supistettu, rautatiehallitus päinvastoin panee
41901: puolitoista miljoonaa lisää, vaikka sen olisi pitänyt tinkiä pois osa
41902: edellisestä summasta! Kun vertaa näitä molempia ehdotuksia toi-
41903: siinsa, huomaa lisäksi, että ne osittain ovat tehdyt eri tavalla, jo-
41904: ten luulisi, ettei niitä sama henkilö ole tehnytkään: eihän edes ole
41905: noudatettu samaa järjestelmää. Luulisi edellisen konseptin ka-
41906: donneen, koska tehdään osittain aivan uusi ehdotus ja uudet nu.
41907: merot. Niinpä valtiovaliokunnan jäsenten täytyi tehdä rekisteri,
41908: voidakseen varmentaa, että nuo ehdotukset osaksi tarkoittavat sa·
41909: moja tmta. Tämä tekee ehdotuksen arvostelemisen niin vaikeaksi
41910: ja todistaa siinä määrin hajanaisuutta, että vaikka tämä tapaus
41911:  nyt itsessään ei merkitse niin paljoa kuin se, mitä on tehty suu-
41912: riin asemiin nähden, niin se kuitenkin on mainittava.
41913:       Minä olen samoin kuin herra Nevanlinna ollut aivan selvillä
41914:  siitä, että tässä on kysymys järjestelmästä, joka on vallinnut
41915: kauvan : siksipä herra Mechelinin viittaus routavuosiin tässä ta--
41916:  pauksessa oli aivan turhaa. Epäkohdat ovat paljon vanhempia.
41917:  Ja kun tässä on täydelleen puoluetaistelujen ulkopuolella oleva,
41918:  mutta koko kansan taloudellisia oloja koskeva, tuiki tärkeä kysymys,
41919:  niin me olemme voineet tässä puhua aivan ilman mitään sellaista
41920:  kiihkoa, joka on välistä tehnyt kamarin keskustelut ikäv*si. Me
41921:  olemme kaikessa samaa mieltä, mihin tässä täytyy pyrkiä, ja· siitä
41922:  syystä ei ole mitään ambitsioonia tai muuta estettä olemassa, joka·pi-
41923:  dättäisi minua tunnustamasta, että ne ponnet, jotka herra Ne-
41924:  vanlinna täällä on esittänyt, ovat täydelleen oikeat. Uudistan
41925:  siis kannattavani niitä.
41926: 
41927:     Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, hyväksyttiin si-
41928: tä seuranneessa erityiskäsittelyssä mietinnön siv.' 1-,--3 oleva kohta,
41929: samoin
41930: 
41931:     kulkulaitosrahaston menoja vuodelta 19o8 siv. 3-1 I,
41932: 
41933:     k1~lkulaitosrahaston   tuloja vuodelta 1908 siv. 12-13,
41934:    kulkulaitosrahaston ennakkoarviota vuodeksi 1908· siv. 14-15
41935: koskevat kohdat mietinnön mukaan
41936:     sekä tämän lisäksi ed. Nevanlinnan. tekemät ehdotukset,
41937:                                                                   180
41938:                     Istunto 29 p. lokakuuta 1~.
41939: 
41940: 
41941:     joten valtiovarainvaliokunnan mietintö n :o     I2   oli   loppuun
41942: käsitelty.
41943: 
41944:     Päätökseen sisältyi myöskin valtiovarainvaliokunnan mie-
41945: tinn-össä n :o 7 siv. 10 olevien kahden ponnen hyväksyminen, jo-
41946: ten mainittu mietintökin oli loppuun käsitelty.
41947: 
41948: 
41949:               Bhdotus laiksi kulkukaupasta.
41950:    Esitettiin toista käsittelyä varten
41951: 
41952:    suuren valiokunnan mietintö n:o 18 arm. es. n :o 28 johdosta,
41953: joka koskee kulkukauppaa,
41954: 
41955:    ja ryhdyttiin heti pykälittäin käsittelemään lakivaliokunnan
41956: mietintöön n :o 5 sisältyvää lakiehdotusta.
41957: 
41958:                      Laki kulkukaupasta.
41959:   §:t 1--5 hyväksyttiin järjestänsä keskustelutta.
41960:                                6 §.
41961:   Keskustelu:
41962:     Ed. Ehrnrooth: 6 §, sådan den föreligger enligt stora ut-
41963: skottets förslag, vidlådes af en otydlighet. Afsikten är att ut-
41964: veckla den rätt till själfförsörjning, som anses böra tillkomma
41965: enhvar titan a"fseende · å medborgarskap, men såsom paragrafen
41966: nu är affattad, så komme densamma att törhända leda därhän, att
41967: densamma blir tillämpad på fall, för hvilka den icke är afsedd,
41968: d. v. s. för sådan näring, som utöfvas med biträde af legda ar-
41969: betare. Man kunde i praktiken komma därhän, att exempelvis
41970: hyrkuskrörelse kunde utan den i näringslagen föreskrifna nä-
41971: ringsanmälan bedrifvas, oafsedt om därvid användes legda biträ-
41972: den eller icke. Då nu uppenhart är, att denna paragraf bör be-
41973: gränsas till sådana fall, som afse ren själfförsörjning, så ber jag
41974: att få föreslå att paragrafen hlefve förändrad i så måtto, att efter
41975: oråen ,rättighet att" skulle tilläggas orden ,tili själfförsörjning''.
41976: 
41977:    F.d. Ahlroos: Jag finner för min del också, att paragrafen
41978: vidlådes af en oegentlighet, vid hvilkcn jag fäst min uppmärksam-
41979: het. Medan landets egna medborgare äro underkastade närings-
41980: lagen för idkande af hyrkusk-, legoroddare- och stufvare-yrken,
41981:                          Laki kulkukaupasta.
41982: 
41983: 
41984: skulle utlänningar enligt paragrafens ordalydelse fritagas från
41985: en dylik förpliktelse. Jag anser jämväl, att dessa sysselsättningar
41986: icke kunna hänföra sig till gårdfarihandeln. Våra egna med-
41987: borgare äro dessutom underkastade kommunala reglementerin-
41988: gar, som enligt denna paragraf icke skulle komma i fråga för
41989: utlänningar. Jag dristar mig därfor föreslå, att hyrkusk-, lego-
41990: roddare- och stufvare-yrkena måtte utstrykas från lagförslaget.
41991: 
41992:     Ed. Hjelt:      Nähdäkseni on 6 § !>aanut aivan luonnottoman
41993: sisällyksen, kun se nyt suuren valiokunnan tekemän lisäyksen jäl-
41994: keen käsittää ajurin, palkkasoutajan, lastaajan, hiojan ja muut
41995: senkaltaiset ammatit. Siihen katsoen soisin, että eduskunta hy-
41996: väksyisi § :n stinä muodossa, minkä lakivaliokunta sille on anh-
41997: nut, kuitenkin eräällä muutoksella, nim. samalla, johon herra
41998: Ehrnrooth lausunnossaan viittasi. Ehdotan siis, että 6 pykälä kuu-
41999: luisi: ,Oikeus omaksi elatuksekseen kokoilla ja ostella" j. n. e.
42000: Kuten herra Ehrnrooth huomautti, on sekä elinkeinolaissa että siinä
42001: esityksessä uudesta elinkeinolaista, minkä hallitus on valtiopäiville
42002: antanut, nuo 6 § :ssä mainitut ammatit kaikki lueteltuina. Koko
42003: luonteeltaan ne kuuluvatkin yleiseen elinkeinolakiin eivätkä la-
42004: kiin, joka koskee - kulkukauppaa.
42005: 
42006:    Ed. Castren:        Minä pyytäisin saada kannattaa ed. Hhrn-
42007: roothin tekemää ehdotusta.
42008:     Ed. Hjeltin lausunnon johdosta pyydän saada huomautetuksi,
42009: että viime valtiopäivien talousvaliokunta ja valtiosäädyt poisti-
42010: vat kulkukauppaa koskevasta asetusehdotuksesta kyseessä olevat
42011: sanat, mutta kun lakiehdotus joutui Pietariin, ei sitä vahvistettu.
42012: Näille valtiopäiville annettu arm. esitys on ollut käsiteltävänä
42013: Venäjän ministerikomiteassa, jossa puheenalaiset sanat pantiin
42014: arm. esitykseen. Jos nuo sanat, jotka ed. Hjelt on ehdottanut
42015: poistettaviksi, pysytetään, voisi siitä olla seurauksena, ettei laki-
42016: ehdotusta korkeimmassa paikassa hyväksyttäisi. Siitä taasen olisi
42017: seurauksena, ettei sortovuosina laitonta tietä ilmestynyt kulku-
42018: kauppaa koskeva asetus tulisikaan poistetuksi, joten yhä edel-
42019: leen laittomuus jäisi vallitsemaan tällä alalla.
42020: 
42021:    Ed. Hä.mäläinen, K.: Siihen nähden että ajurin-, palkka-
42022: soutajan- ja lastaajantoimet eivät koske kulkukauppaa, vaan ovat
42023: sellaisia elinkeinoja, joista määräykset kuuluvat yleisen elinkeino-
42024: lain alaan, poisti lakivaliokunta hallituksen esityksestä sen osan
42025: pykälää, jossa määräyksiä näistä ammateista oli ja antoi 6 § :lle
42026: muodon, josta mainitut määräykset· puuttuvat.
42027:     Samasta syystä kun lakivaliokunta jätti tämän alkupuolen
42028: pois pykälästä ja koska tämän pykälän pysyttämistä siinä muo-
42029:                     Istunto 29 p. lokakuuta 1907.
42030: 
42031: 
42032: dossa kuin suuri valiokunta on ehdottanut, ei ole millään asialli-
42033: sella syyllä voitu puolustaa, vaan ainoastaan niillä syillä, mitkä
42034: ed. Castren mainitsi, ja kun ei tuollaisia syitä voitane ottaa huo-
42035: mioon ja lähteä tuollaisia näkökohtia silmällä pitäen lain kohtia
42036: muodostelemaan, ehdotan, että tämä pykälä hyväksyttäisiin siinä
42037: muodossa, minkä lakivalokunta sille on antanut.
42038: 
42039:     Puhemies: Minun käsittääkseni ed. Hämäläisen tekemä eh-
42040: dotus on sama kuin ed. Ahlroosin.
42041: 
42042:     Ed. Mikkola:       Vaikka minäkin olen sitä mieltä että nama
42043: sanat ,harjoittaa ajurin-, palkkasoutajan- j. n. e. ammattia", eivät
42044: varsinaisesti kuulu tähän lakiin ja lakivaliokunnassakin myös
42045: olin mukana poistamassa niitä tästä lakipykälästä, niin niillä pe-
42046: rusteilla, jotka ed. Castren on maininnut, tahtoisin kuitenkin eh-
42047: dottaa, että eduskunta hyväksyisi sen muutetun muodon, jonka
42048: pykälä on saanut suuressa valiokunnassa. Myöskin, koska py..
42049: kälän tarkoitus hallituksen esityksessäkin lienee ollut, että se
42050: koskisi ainoastaan ammattia itsensä elättämistä varten, minä pyy-
42051: elän yhtyä kannattamaan sitä lisäystä, jonka ed. Ehrnrooth on
42052: tehnyt.
42053: 
42054:    Ed. Jalava:      Minä pyydän lyhyesti yhtyä ed. Hämäläiseen
42055: lausuntoon, että eduskunta hyväksyisi 6 § :n sen mukaan kuin se
42056: on lakivaliokunnan mietinnössä.
42057: 
42058:     Ed. Paasikivi: Minä pyytäisin saada kannattaa tämän py-
42059: kälän hvväksvmistä siinä muodossa kuin suuri valiokunta sen
42060: on ehd~ttanut, kuitenkin ed. Ehrnroothin. tekemällä lisävksellä.
42061: Sanojen: ,harjoittaa ajurin-, palkkasoutajan-, lastaajan-, ·hiojan-
42062: ja muuta senkaltaista ammattia" ·poistamiseksi tästä laista on
42063: tuotu ainoastaan muodollisia syitä, nimittäin että määräys näistä
42064: ammateista ei oikeastaan kuulu tähän lakiin. On tosin myönnet-
42065: tävä, että asianlaita on sellainen, mutta kun tässä on kysymyk-
42066: sessä näin pieni ja vähäpätöinen asia, niin minusta kuitenkin täl-
42067: laisen muodollisen epämukaisuuden voisi sallia, jotta tästäkin
42068: kauvan ritkuneesta asiasta päästäisiin ja saataisiin se järjestetyksi.
42069: 
42070:   Äänestysesitykset ja päätökset:
42071:     I :o. Ken vastaehdotukseksi 6 § :lle hyväksyy ed. Ehrnroothin
42072: tekemän ehdotuksen, vastaa jaa; jos ei voittaa, on vastaehdotuk-
42073: seksi hyväksytty ed. Abiroosin tekemä ehdotus.
42074: 
42075:    Huutoäänestyksessä myönnettiin jaa-äänten olevan voitolla.
42076:                         Laki kulkukaupasta.
42077:                                      -----
42078:     2:0. Ken hyväksyy 6 § :n mietinnön mukaan, vastaa jaa; jos
42079: ei voittaa, on sen sijaan ed. Ehrnroothin tekemä ehdotus hy-
42080: väksytty.
42081: 
42082:     Äänestyksessä olivat ei-äänet voitolla, joten 6 §:ään nähden
42083: oli hyväksytty ed. Ehrnroothin tekemä ehdotus.
42084: 
42085:    7 § hyväksyttiin keskustelutta ja samoin lakiehdotuksen
42086: otsakirjoitus.
42087:     Lakivaliokunnan mietinnön n :o 5 siv. 3 ja 4 olevia ponsia
42088: esiteltäessä annettiin seuraavat lausunnot:
42089: 
42090:   Ed. Listo: Minä ehdotan, että tämä enstmamen ponsi-
42091: lause poistetaan, sillä samalla sivulla vähäisen ylempänä valio-
42092: kunta perusteluissaan sanoo samaa. Tämä ponsi on sitä paitsi
42093: jo korkeimmassa paikassa entuudestaan hyvin tunnettu, sillä
42094: viime ylimääräisillä valtiopäivillä valtiosäädyt lausuivat tämän
42095: saman asian Majesteetille paljon perinpohjaisemmin ja selvem-
42096: min kuin nyt.
42097: 
42098:    Ed. Castren: Katson asiakseni vastustaa viimeisen puhu-
42099: jan ehdotusta. Pidän nim. tarpeellisena, että eduskunta nimen-
42100: omaan ponnessa lausuu, että tuo sortovuosina ilmestynyt laiton
42101: asetus lakkaa olemasta voimassa. Tällä seikalla on siksi suuri
42102: merkitys, ettei sitä käy piilottaminen yksinomaan perusteluihin,
42103: vaan on se lausuttava varsinaisessa ponnessa.
42104: 
42105:   Ed. Söderholm: Det yrkande, som hr Listo nu framställt,
42106: gjordes i dag i stora utskottet och bemöttes där sålunda att, då
42107: omnämnandet af 1900 års olagliga förordning uteslutits ur för-
42108: fattningens ingress, det hade synts lagutskottet vara riktigt, att
42109: saken icke sköts undan utan blef omnämd på sådan plats, att
42110: den alltid måste anses vara bindande. N aturligtvis behöfver
42111: sagda kläm icke ingå i den författning, som sedan stadfästes, och
42112: den omständigheten att klämmen ingår i betänkandet och landt-
42113: dagens svarsskrifvelse utgör därför intet hinder för stadfästelsen.
42114: Jag skulle förty föreslå, att klämmen måtte kvarstå.
42115: 
42116:   Ed. Käpy yhtyi kannattamaan ed. Listan mielipidettä.
42117: 
42118:    Ed. Mikkola: Minunkin täytyy vastustaa ed. Listan esi-
42119: tvstä. Ponsi on välttämätön sentähden, että muuten saisi se
42120: r'ubrikin muutos, jonka valiokunta on tehnyt, sen muodon kuin
42121: tahtoisi eduskunta tässä salata jotakin tai luopua siitä oikeuskä-
42122: 286o              Istunto 29 p. lokakuuta 1<)07.
42123: 
42124: 
42125: sityksestä, jolla kansamme aikasemmin on ollut. Minä katson,
42126: ettei se voi olla eduskunnan arvon mukaista ja vielä vähemmän,
42127: koska edelliset säätyvaltiopäivät ovat nimenomaisen ponnen siitä
42128: hallitsijalle esittäneet.
42129: 
42130:    Ed. Listo: Koska hallituspuolue pitää tämän ponsilauseen
42131: niin erinomaisen tärkeänä, että saattaa arvata sitä kotimainen
42132: hallituksemmekin haluavan, niin minä peruutan ehdotukseni. Ei
42133: minulla ole tässä asiassa mitään erityistä aihetta ruveta taistele-
42134: maan hallituspuoluetta vastaan.      ·
42135: 
42136:    Ed. Danielson-Kalmari: Kun herra Listo on peruuttanut
42137: ehdotuk!!ensa, niin minun ei tarvitse sanoa muuta kuin että olin
42138: aikonut huomauttaa, että tämä ponsi minun ymmärtääkseni aivan
42139: hyvin voi jäädä paikoilleen. Sen säilyttämistä ei kuitenkaan
42140: tarvitse vaatia niin juhlallisesti kuin herra Listoa edellinen pu-
42141: huja teki.
42142: 
42143:    F..d. Ingman, L.: Armollisen esityksen ingressissä on nyt
42144: samoi!i kt<in edellisellä kerralla kumottujen asetusten joukossa
42145: mainittu laittomassa järjestyksessä syntynyt asetus heinäkuun 2
42146: p :Itä 1900. Nyt on kuitenkin valiokunta ja myös eduskunta pää-
42147: töksen kautta, joka äsken tehtiin ingressiin nähden, katsonut so-
42148: piYaksi muodostella tätä toisin, niin että kyseessä olevaa ase-
42149: tusta ei siinä mainita eikä nimenomaan mitään muutakaan ·ase-
42150: tusta. Niin ollen on peräydytty täydellisesti siltä kannalta, jolle
42151: viime valtiopäivät vastauksessaan armolliseen esitykseen nähden
42152: asettuivat, ne kun silloin mainitsivat tämän asetuksen kumottujen
42153: joukossa. Kun nyt tässä asiassa, joka on tärkein, on peräydytty,
42154: niin kyllä mielestäni on aivan turhaa silloin enää soittaa perustus-
42155: laillisuuden kelloa ponsissa. Mutta koska hallituspuolue tahtoo
42156: sitä vielä vähän kilistellä, niin ei minullakaan ole mitään syytä
42157: sitä vastustaa.
42158:    Ed. Söderholm: Om jag icke förstod hr Ingman orätt, så
42159: nämnde han, att senaste landtdag, som behandlade denna fräga,
42160: skulle uti ingressen till den af landtdagen antagna lagen hafva
42161: intagit bestämning om att 1900 ärs förordning upphäfts. Detta
42162: är icke fallet. Det var därför att 1900 års förordning utläm-
42163: nats från ingressen, som vid senaste landtdag den kläm kom tili,
42164: hvilken nu också ingår i betänkandet.
42165:   Ed. Castren: Ed. I,iston lausonnon johdosta pyydän saada
42166: sanotuksi, etten minä tässä asiassa ole puhunut enkä ole ollut
42167: oikeutettu puhumaan hallituksen puolesta, vaan olen tuonut esille
42168: oman käsityskantani.
42169:                          Laki kulkukaupasta.
42170: 
42171: 
42172:   Ed. Ingman, L.: Ed. Söderholmin lausunnosta minä huo-
42173: maan, että olen erehtynyt sikäli, että peräytyminen alkoi jo viime
42174: valtiopäivillä.
42175: 
42176:   Ed. Paasikivi: Ed. Castrenin lausunnon johdosta pyydän vaan
42177: huomauttaa, että minä ainakin luulen, että hän tässä asiassa noi-
42178: hin edellisiin pykäliin nähden on puhunut juuri hallituksen
42179: puolesta.
42180: 
42181:    Ed. Castren: Ed. Paasikivi saa luulla, mitä hän tahtoo. En
42182: ole kyseen alaisiin pykäliin nähden puhunut hallituksen puolesta,
42183: vaan asian puolesta.
42184: 
42185:    Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, hyväksyttiin mai-
42186: nitut ponnet sitä tapausta varten, että lakiehdotus kolmannessa
42187: käsittelyssä hyväksytään.
42188: 
42189:    Muuten oli asia menevä takaisin suureen valiokuntaan.
42190: 
42191: 
42192:  Ehdotukset erinAisiksi muutoksiksi Suomen Pankin
42193:     ohjesääntöön ja uudeksi Pankin vnosirahan-
42194:                      säännöksi.
42195:    Toiseen käsittelyyn esitettiin
42196: 
42197:     suuren valiokunnan mietintö n :o 19 arm. es. n :o 7 johdosta,
42198: joka koskee Suomen Pankille 19 p :nä helmikuuta 1895 annetun
42199: ohjesäännön 2 § :n 6 kohdan, semmoisena kuin se kuuluu armolli-
42200: sessa asetuksessa 10 p :ltä heinäkuuta HIOI, muuttamista toisin
42201: kuuluvaksi,
42202: 
42203:    joka keskustelutta hyväksyttiin, joten asian toinen käsittely
42204: julistettiin päättyneeksi.
42205: 
42206: 
42207:   Ehdotus laiksi mietojen mallasjuomain kaupasta.
42208:    Esitettiin ensi käsittelyä varten
42209: 
42210:    talousvaliokunnan mietintö n :o 4 arm. es. n:o 19 johdosta,
42211: joka koskee suostuntaveroa mallasjuomain valmistamisesta
42212: 
42213:    joka keskustelutta lähetettiin sunreen valiokuntaan.
42214: 2802                Istunto 29 p. lokakuuta 1907·
42215: 
42216: 
42217:               Kertomus valtiovaraston tilasta.
42218:    Esitettiin pöydällä ollut valtiovarainvaliok:unnan mietintö n :o 1 1
42219: sen kertomuksen johdosta, jonka Keisarillisen Senaatin valtio-
42220: varain toimituskunta on Suomen eduskunnalle antanut valtio-
42221: varain tilasta.
42222:    Sh•. 25-35 oleva kohta ,valtiomenot".
42223:    Keskustelu:
42224:    Ed. Renvall: Minä tahdon ilmoittaa kannattavani vastalau-
42225: setta. Minun täytyy totellakin ihmetellä, että vastalauseen alla
42226: on ainoastaan kaksi nimeä; luulin kuitenkin, että tämä asia olisi
42227: vaatinut valiokunnan enemmistön puolelta jonkinlaista selitystä.
42228:     Siinä lauset:;ssa, mikä vastalauseessa ehdotetaan mietinnöstä
42229: poistettavaksi, sanotaan, että ,hallituksen pitäisi laillisessa järjes-
42230: tyksessä antaa tilaisuutta niille virkamiehille palata valtion pal-
42231: velukseen, johon he ovat osoittaneet pyrkivänsä". Minä en
42232: voi tätä lausetta lukea muulla tavoin kuin siten, että siinä myös-
42233: kin on jonkunlainen lausunto siitä, että hallitus on estänyt heitä
42234: pääsemästä niihin virkoihin, joihin he laillisilla pätevyysehdoilla
42235: voivat päästä. Tämä asia on kuitenkin jo ennen ollut eduskun-
42236: nassa käsiteltävänä. Minä en voi muuta ymmärtää kuin että tämä
42237: lause on viimeinen surkea jäte n. k. Lagerlöfin petitsioonista, ja
42238: kun tämän kohtalo kerran eduskunnassa on ratkaistu, niin olisin
42239: luullut, että valtiovarainvaliokunnalla ei olisi ollut syytä koettaa
42240: salaisesti sitä piilottelemaHa tämmöiseen ponteen, saada asia esille.
42241: Olen kuitenkin kiitollinen siitä, että vastalauseen tekijät ovat asian
42242: paljastaneet, ja pyydän, että eduskunta hyväksymällä vastalauseen
42243: asettuisi samalle kannalle kuin silloinkin oli, kun se tappoi sen
42244: anomusehdotuksen, jonka jälki tämä on.
42245:    Ed. Paasikivi: Lähetekeskustelussa minä tein samanlaisen eh-
42246: dotuksen kuin minkä valiokunta sivulla 32 on mietintöönsä otta-
42247: nut ja mielihyvällä senvuoksi havaitsen sen ja kannatan täysin
42248: valiokunnan mietintöä. En voi olla ihmettelemättä, kuinka hei-
42249: koilla perusteilla vastalauseentekijät, ed. Ahmavaara ja Koskeiin
42250: ovat tässä kohden vaatineet valiokunnan mietintöä muutettavaksi.
42251: Heillä on ainoastaan kaksi köykäistä perustetta. Ensimmäinen
42252: ilmenee heidän sanoissaan : , - - ei mielestämme ole vähintä-
42253: kään syytä tällaiseen lausuntoon, koskapa näitä lain nojalla ero-
42254: tettuja virkamiehiä on jo useita asetettu jälleen valtion palvelukseen
42255: ja tulevat he epäilemättä edelleenkin saamaan virkoja sen mukaan
42256: kuin heidän virka-ansionsa ja kansalaiskuntonsa heitä siihen oi··
42257: kenttaa." Onhan kuitenkin tunnettua, että tässä kohden juuri
42258:                    Kertomus valtiovaraston tilasta.
42259: 
42260: 
42261: viranomaisten puolelta on suurta mielivaltaa harjoitettu ja että
42262: senaatti on viimeisinä aikoina muutamissa tapauksissa katsonut
42263: olevansa pakoitettu korjaamaan ja muuttamaan niitä toimenpi-
42264: teitä, joihin sen alaiset viranomaiset ovat tehneet itsensä syypäiksi.
42265: Tämä perustelu ei niinmuodoin ollenkaan ole tosiasioiden kanssa
42266: yhtäpitävä, eikä sillä senvuoksi minun nähdäkseni ole mitään arvoa.
42267:     Edelleen sanovat vastalauseen tekijät, että osa puheenalaisista
42268: erotetuista virkamiehistä on sellaisia, ettei heidän palveluksestaan
42269: liene maalle hyötyä ja tässä kohden pelkäävät jotakin painostusta
42270: hallitukseen nähden, jos eduskunta puheenaolevan lausunnon hy-
42271: väksyisi. Nythän on on kuitenkin asianlaita sellainen, että virkoja
42272: haetaan, että viranomaiset, jotka virka-anomuksesta päättävät
42273: tutkivat, missä määrin virkojen hakijat ovat päteviä.
42274: 
42275:    Puhemies: Kaksi minuuttia on kulunut.
42276:     Ed. Paasikivi : Ja tällainen menettely on tietysti välttämätön
42277: kaikkiin virkamiehiin nähden. Meidän maassa on kyllä sekä van-
42278: hoja että nuoria virkamiehiä, joista voidaan hyvällä syyllä sanoa,
42279: että heidän palveluksesta ei liene maalle hyötyä. Mutta hallituksen
42280: ja viranomaisten asia on katsoa, missä määrin virkamiehet pystyvät
42281: täyttämään virkatehtävänsä kelvollisesti ; siinä kohdin on asianlaita
42282: aivan sama sekä niihin virkamiehiin nähden, jotka poikkeuslain no-
42283: jalla ovat virastaan erotetut, että kaikkiin muihin virkamiehiin näh-
42284: "<ien. Sen vuoksi minusta tämä toinenkin peruste on jotenkin aihee-
42285: ton. Minä sen vuoksi kuten sanottu, kannatan valiokunnan mietin-
42286: nössä sivulla 32 olevan lausunnon pysyttämistä ja katson, että sel-
42287: laiseen eduskunnalla on tosiaankin suuri aihe jo valtion raha-asiain
42288: kannalta. Sillä sitä muodottoman suurta eläkesääntöä, ioka meillä
42289: nykyään on, ei voida saada vähenemään muuten kuin. vaatiman~
42290: kaikkia eläkkeelläolevia virkamiehiä, jotka ovat niissä ruumiin ja
42291: hengen voimissa, että he kykenevät maata ja kansaa palvelemaan.
42292: ottamaan vastaan virkoja ja sillä tavoin tekemään hyötyä palkasta.
42293: jonka he kansan varoista nostavat. Tämä on tosiaan niin yksinker-
42294: tainen velvollisuus, että luulisi jokaisen hallituksen sen itsekin ym-
42295: märtävän, ja ikävää on, että eduskunnassa täytyy tällaisia yksinker-
42296: taisia totuuksia esiintuoda.
42297: 
42298:    Ed. Castren: Olen pyytänyt puheenvuoroa käsilläolevassa val-
42299: tiovarainvaliokunnan mietinnössä olevan lausunnon johdosta, jo-
42300: hon kaksi edellistä puhujaa jo ovat koskettaneet. Minustakin
42301: tuntuu tuo 32 sivulla oleva lausunto, jossa huomautetaan, että hal-
42302: lituksen pitäisi laillisessa järjestyksessä antaa tilaisuutta sorto-
42303: vuosien laittomille eläkettä nauttiville virkamiehille palata valtion
42304: palvelukseen, johon he ovat osottaneet pyrkivänsä, aiheettomalta.
42305:                       Istunto 29 p. lokakuuta 1907·
42306: 
42307: 
42308: Mitä tietää oikeimmittain tuo lausunto? Tietääkö se sen, että hal-
42309: litus muka olisi antanut puheenataisille sortovuosien virkamie-
42310: hille, jotka virkamieslain nojalla joutuivat viroistaan pois eläkettä
42311: vastaan, tilaisuutta palata valtion palvelukseen laittomassa järjes-
42312: tyksessä, vai mikä on tarkoitus? Miten olisi tuollainen tilaisuus
42313: hallituksen puolelta annettava? Mitä tarkoitetaan sanoilla: ,pa-
42314: lata vation palvelukseen"? Luonnollistabao on, ettei mikään
42315: mahti maailmassa voi estää puheenalaisia sortoajan virkamiehiä
42316: hakemasta virkoja ja saamasta virkoja, jos omaavat enemmän
42317: taitoa, kokemusta ja ennen kaikkea kansalaiskuntoa kuin kilpaili-
42318: jansa. Minäkään en voi valtiovarainvaliokunnan enemmistön
42319: menettelyssä nähdä mitään muuta kuin yrityksen saada osa
42320: Lagerlöfin hylätystä anomuksesta eduskunnassa hyväksytyksi.
42321: Sisälsihän Lagerlöfin anomus m. m. moitteita hallitusta vastaan
42322: sen takia, ettei hallitus muka ollut virkamiehiä asettaessa nou-
42323: dattanut perustuslain määräyksiä ja että erinäiset virkakunnat
42324: olisivat näitä määräyksiä muka laiminlyöneet. Jos vasemmisto,
42325: joka oli kumoamassa Lagerlöfin anomusta, tahtoo, että sorto-
42326: vuosien laittomat virkamiehet tulevat yhä edelleen maata ja kan-
42327: saa hallitsemaan, niin äänestäkööt puheenalaisen lausunnon hy-
42328: väksymisen puolesta. Minä ainakin seison johdonmukaisesti
42329: sillä kannalla, jolle eduskunta asettui ed. Lagerlöfin anomusta
42330: käsiteltäessä, enkä voi tätä lausuntoa hyväksyä. Yhdyn edusta-
42331: jien Ahmavaaran ja Koskelinin vastalanseeseen.
42332: 
42333:     Ed. Mikkola:      Kun täällä oli rautatieasioista kysymys,
42334: niin ehdotti eräs puhuja, ettei olisi laskettava irti sen suuren vesi-
42335: tynnyrin tappia, josta puhetulva pitkäksi aikaa tulisi virtaamaan.
42336: Nyt on sama eduskuntaryhmä, jonka puolelta tämä ehdotus teh-
42337: tiin, tahtonut kuitenkin aukaista sen vesitynnyrin tapin, voidak-
42338: seen sammutta keskustan nähtävästi tavattoman pitkälle kehitty-
42339: nyttä virkapaikkojen janoa. Minä puolestani en tahdo tästä vi-
42340: rittää pitkää keskustelua. Pyydän vaan yhtyä vastalauseeseen,
42341: katsoen omasta puolestani, että perustelut, mitkä vastalauseessa
42342: on esitetty, ovat tämän kysymyksen ratkaisuun täydn riittävät_
42343: 
42344:     Ed. Runeberg: J ag begärde ordet vid senaste lördags natt-
42345: plenum närmast mt>d anledning af ett uttalande utaf hr Estlander
42346: uti nu föreliggande fråga. Hr Castrens yttrande synes mig hvila
42347: åtminstone i viss mån uppå samma förutsättning som hr Estlanders,
42348: nämligen att ett uttalande i den riktning, som statsutskottet före-
42349: slagit, skulle stå i strid med innebörden af tjänstemannalagen utaf
42350: den 22 december 1906. Det är nu detta, som efter mitt förmenande
42351: hvilar på en alldeles oriktig uppfattning. Tjänstemannalagen
42352: af den 22 december HJ06 innehåller icke något, som skulle berättiga
42353: den uppfattning, att ett aflägsnande enligt denna lag från innehaf-
42354:                    Kertomus valtiovaraston tilasta.
42355: 
42356: 
42357: vandet af tjänst borde likställas med en afsättning från tjänsten
42358: eller sålunda med någonting, som skulle innebära en minskning
42359: utaf de olagliga tjänsteinnehafvarenas medborgerliga dygd vid
42360: bedömandet af framdeles skeende tjänsteansökning. Tjänstemanna-
42361: lagen af den 22 december 1906 innebär efter mitt förmenande in-
42362: genting annat än ett på lagstiftningsväg åstadkommet upphäfvande
42363: af giltigheten af en del olagliga förfoganden. Cenom denna lag upp-
42364: häfdes verkan utaf dessa olagliga åtgärder och återställdes såvidt
42365: möjligt förhållandena i det skick de voro, förrän dessa olagliga för-
42366: foganden vidtogos. De tjänstemän, som genom denna lag aflägs-
42367: nades från sina platser, ställas sålunda uti samma ställning, som
42368: om de olaga utnämningarna alls icke skulle hafva existerat. De
42369: tjänster de innehaft på grund af de olagliga förfogandena kunna
42370: icke tagas i betraktande såsom en rekommendation vid en senare
42371: skeende ansökan, men icke häller som ett hinder för utnämning tili
42372: nya tjänster, och det är detta åskådningssätt, som väl ligger tili
42373: grund för statsutskottets uttalande.
42374:     Man kan ju vara af olika mening om lämpligheten af att utskottet
42375: berört denna fråga. Det är väl knappast af finansiella härisyn
42376: som statsut.c;kottet har velat göra detta uttalande. Frågan har
42377: en väsentligen annan innebörd än den finanr.iella. J ag kan icke
42378: häller finna att statsutskottet på något lyckligt sätt formulerat
42379: detta sitt yrkande. I den form det nu har kan det möjligen göra
42380: det intryck, som om det vore en särskild rekommendation för dessa
42381: genom tjänstemannalagen ifrån sina platser aflägsnade tjänstemän,
42382: en rekommendation för erhållande af de nya tjänster, emot hvilka
42383: de rikta sin sträfvan, såsom statsutskottet med en kanske icke
42384: fullt lycklig vändning uttryckt sig. Sålunda har uttalandet upp-
42385: fattats af reservanterna och kanske af andra. Å andra sidan har
42386: statsutskottet skjutit i bakgrunden eller i en mellanmening undan-
42387: gömt det, som väl dock borde vara hufvudsaken, nämligen att dessa
42388: tjänstemän endast i laga ordning åter kunna anställas i statens
42389: tjänst, det vill säga utan någon hänsyn i en eller annan riktning
42390: ti11 den tjänst de olagligen innehaft. Oaktadt jag sålunda icke
42391: kan anse, att statsutskottet har haft fullt skäl att upptaga frågan,
42392: och icke häller finner, att statsutskottet formulerat sin mening
42393: på ett fullt lyckligt sätt, så skulle jag för min del dock tillstyrka
42394: godkännandet utaf statsutskottets förslag, emedan ett förk~tande
42395: af detsamma skulle innebära ett förkastande af själfva saken, hvilket
42396: jag för min del icke kan vara med om. Förkastas detsamma utaf
42397: landtdagen, sä skulle man därmed uttala det, som hr Castren ville
42398: få fram, nämligen att tjänstemannalagen borda toikas så, att af-
42399: lägsnandet af tjänstemän från deras platser tillika innebär en ned-
42400: skattning utaf deras medborgerliga dygd. J ag tillstyrker sålunda
42401: för min del godkännandet utaf statsutskottets förslag.
42402: 2866                 Istunto 29 p. lokakuuta 1907.
42403: 
42404: 
42405:      Ed. Palmen: Minä luulen todellakin, että jos valtiovarain-
42406:  valiokunnan jäsenet olisiyat tulleet ajatelleeksi, että nämät muu-
42407: tamat rivit voisivat olla aiheena siihen, että päästäisiin uudelleen
42408: tuohon jo monasti käytettyyn puheaineeseen, nim. laillisuuskysy-
42409:  mykseen sen koko laajuudessa, niin meillä olisi ollut hyvin helppo
42410:  ajan säästämiseksi uhrata nuo pari lausetta. Mutta ei tultu todel-
42411: lakaan ajatelleeksi, että tällä vedetään tynnyrin reijästä se tappi,
42412:  jota nyt ei luultavasti enään mikään maailman mahti saa kolmeen
42413:  neljään tuntiin sijaansa. Minun tähtyy nim. tunnustaa, ettei meillä
42414:  kellään valtiovarainvaliokunnassa ollut sitä naivista käsitystä
42415:  kuin ed. Renvallilla, että jos panee jotakin mietintöön, niin se on
42416:  •>pantu piiloon•>. Päinvastoin olemme olleet sitä mieltä, että mikä
42417:  pannaan mietintöön, se pannaan luettavaksi, mutta ed. Renvall
42418: kai ei nähtävästi pidä tapana lukea mietintöjä, koskahän tarvitseeeri-
42419: tyistä viittausta vastalauseessa. Se olkoon hänen asiansa. Mutta hel-
42420:  posti olisi voinut jättää koko asian tällä kertaa sikseen, sillä se tulee
42421:  pian uudelleen esille. Huomenna, jos kaikki käy hyvin, annetaan
42422:  mcille valtiovarainyaliokunnan viimeinen mietintö, ja minä toivon,
42423: ~ttä silloin saadaan paremmat ja pätevämmät syyt kuin mitä. tässä
42424: .on. Minä olen nim. samalla kannalla kuin ed. Runeberg, että
42425:  minä tunnustan, että tässä mietinnössä lauseparsi ei ole onnistunut,
42426:  mutta en tahdo nyt kuluttaa kamarin kallista aikaa kt-rtomalla
42427:  mitä Turun hovioikeus, eräät virkailijat senaatissa y. m. ovat teh-
42428:  neet kumotakseen sitä perustuslain määräystä, jonka perusteiden
42429: mukaan päästään virkoihin.
42430:      Mutta sitävastoin minä tahdon jo tänään mainita yhden seikan,
42431:  joka todellakin ansaitsee tulla huomioon. Ne laskut, jotka valtio-
42432:  varainvaliokunta on tehnyt siitä, mitä Suomen kansa tätä nykyä
42433:  maksaa eläkkeiden muodossa, vievät niille perille, että se on vuo-
42434:  tuisesti koko 5,250,000 markkaa! Tämä summa tulee esitettäväksi
42435:  meidän viimeisessä mietinnössämme ja minun täytyy sanoa, että
42436:  5 I/4 milj. eläkkeissä todellakin on jotakin niin yksinäistä laatua
42437:  koko Euroopassa, että valtiovarainvaliokunta olisi arvottornin
42438:  valiokunta näillä valtiopäivillä, jos ei se etsisi jotain tapaa päästä
42439: sellaisesta epäkohdasta. Yksi keino on tullut mainituksi nyt esillä
42440: olevassa mietinnössä ja minä luulen, että se pitää paikkansa, vaikkapa
42441: olisi voinut saada sanat paremminkin lausutuiksi. Mutta kysymys
42442: tulee uudelleen esille mietinnössä n:o 14 ja toivottavasti se silloin
42443:  tunnustetaan olevan sellainen lausunto, jota ei voida pistää piiloon,
42444: ei edes mietintöön. Se tulee silloin toivottavasti myös alamaiseen
42445:  kirjelmään Hänen Majesteeltileen ja silloin on meidän tarkoituksemme
42446:  voitettu, vaikka tämä kamari tai sen enemmistö tai lähinnä sen oi-
42447:  keisto tahtoisi ·nyt vaivata itseään pyyhkimällä mietinnöstä muu-
42448: tamia rivejä, jotka eivät kuitenkaan tämän mietinnön aiheuttamaan
42449: alamaiseen kirjelmään voi tulla, sillä ne eivät muodosta mitään pontta.
42450:                      Kertomus valtiovaraston tilasta.
42451: 
42452: 
42453:    Ed. Söderholm: Det är jn allvarsamma siffror, som stats-
42454: ntskottet här hänvisar till, men detta synes mig dock icke utgöra
42455: anledning för statsutskottet att gifva åt regeringen en anvisning
42456: om, huru regeringen bör förfara vid besättandet af tjänster, eller
42457: med andra ord huru regeringen bör tolka grunrllag. Det är på dessa
42458: skäl jag skulle önska att frågavarande uttalande icke skulle ingå
42459: i betänkandet, och ber jag därför att få förorda reservationens kläm.
42460: 
42461:     Ed. Vuolijoki, V.: Valtiovarainvaliokunnan sanat näky-
42462: vät todella saattuneen onnettomasti, koska niitä tulkitaan niin
42463: toiselta kuin toiseltakin puolen väärin. Ainakaan minun tarkoi-
42464: tukseni ei ole näillä sanoilla ollut sanoa mitään muuta kuin sitä,
42465: että verrattain nuorille virkamiehille, joille on myönnetty suuria
42466: däkkeitä ja joita eläkkeitä ei luultavasti ole toivoa saada niiltä pois.
42467: olisi valmistettava tilaisuus päästä valtion palvelukseen. Se on
42468: yksil).omaan valtion rahatalouden kannalta kuin minä ja, minä
42469: luulen, minun ryhmäni olemme tähän lauseeseen yhtyneet tarkoit-
42470: tamatta sitä tulkittavaksi millään muulla tavalla. Minä yhdyn ed.
42471: Runebergiin ja pyydän saada kannattaa että mietinnössä oleva
42472: lause jäisi tuollaiseksi.
42473: 
42474:    ·Ed. Castt·en: Ed. Palmen on esiintynyt varsin nru.v1sena
42475: esillä olevassa asiassa. Ja kun en ole oppinut tuntemaan ed. Pal-
42476: menia juuri naiviselta puolelta, en voi pitää hänen naivisuuttaan
42477: muuna kuin teeskentelynä. Valtiovarainvaliokunnassa on asia
42478: ollut keskustelun alaisena ja eri mielipiteitä siinä tuotu esille, josta
42479: vastalause on todistuksena. Ed. Palmenin väite että, jos muka
42480: 'Taliokunnan enemmistöllä olisi ollut aavistusta siitä, että asia ote-
42481: taan puheeksi eduskunnasm ja että laillisuuden kysymys täällä
42482: jälleen viritetään, se kernaasti olisi voinut luopua riidan alaisen
42483: lausunnon ottamisesta mietintöön, ei siis pidä paikkaansa.
42484:       Puheenalainen lausunto sisältää sortovuosien virkamiesten
42485: suosittamista hallitukselle. Ed. Palmen on pääsyynä kyseen-
42486: alaisen lausunnon ottamiseen mietintöön maininnut, että Suomen
42487: valtio tätä nykyä suorittaa 5 I/4 miljoonaa markkaa eläkkeissä.
42488: Se on tunnettu asia ja se on korjattava a.c;ia. Mutta tahtooko ed.
42489: Palmen väittää, että Suomen valtio tätä nykyä suorittaa noille
42490: kotimaisille laittomille virkamiehille eläkkeissä sanotun summan?
42491: Tähän summaan on luettuna ne eläkkeet, joita suoritetaan venä-
42492: läisille sortovuosina täällä olleille virkamiehille ynnä joukolle laillisia
42493: virkamiehiä sekä myöskin sortoajan entisille laittomille kotimai-
42494: sille virkamiehille. Minä puolestani olen vakuutettu siitä, että valio-
42495: kunnan enemmistö, paitsi mahdollisesti ed. Vnolijokea, jonka to-
42496:  dellakin pidän naivina, on ollut aivan itsetietoinen siitä, mitä pu-
42497: heeksi tullut lausunto sisältää, ja tahtonut tarkoituksenperäisesti
42498: 2868                 Istunto 29 p. lokakuuta 1907.
42499: 
42500: 
42501: suosittaa puheenalaisia virkamiehiä hallitukselle. Eduskunnasta
42502: riippuu, tahtooko se hyväksyä lausunnon käsillä olevaan mietintöön
42503: otettavaksi, tahtooko se antaa kannatuksensa vaatimukselle, joka
42504: oli saanut sijansa ed. Lagerlöfin tässä eduskunnassa kumottuun ano-
42505: mukseen. Kentiesi on tuon lausunnon panemisella mietintöön
42506: tarkoitettu sitäkin, että siten saataisiin jalusta tuon suomettare-
42507: laisista kokoonpannun koalitsioonihallituksen perustamiselle (Nau-
42508: rua keskustassa), jota eräillä tahoilla tätä nykyä puuhataan. Minä
42509: puolestani pysyn sillä kannalla, jolle eduskunta asettui ed. I..ager-
42510: löfin anomusta käsitellessään ja hylkään lausunnon.
42511: 
42512:       Ed. Estlander: Statsutskottets ordförande har visat den
42513: själföfvervinning att erkänna, att ordalagen i det ifrågavarande
42514: stycket i betänkandet icke precis återgifva hvad de enligt hans
42515: förmenande egentligen syftat till att återgifva, ach att de sålunda
42516: äro tämligen ilta valda. Det hade väl varit för mycket begärdt,
42517: att han också skulle erkänt, att själfva detta uttalande, sådant
42518: det nu faktiskt föreligger, är föga på sin plats. Om man därmed
42519: velat syfta till att ur ekonomisk synpunkt beröra frågan om de
42520: höga pensionerna, så hade detta bort göras på ett helt annat sätt,
42521: men det kan väl knappast på allvar ifrågasättas, att detta uttalande,
42522: allra minst efter den diskussion, som förekommit både vid detta
42523: plenum och föregående, kunde få den betydelse, som statsutskottets
42524: ordförande nu fortfarande tyckes vilja inskränka detsamma till.
42525: Nog är det ju klart efter allt, hvad som här sagts, hvad man menar
42526: med detta uttalande och hvad detta uttalande komme att innebära,
42527: om det finge kvarstå och omfattades af landtdagen. Det har redan
42528: framhållits, och behöfver endast i korthet åtempprepas att, för så
42529: vidt därmed endast skall sägas, att ifrågavarande afskedade tjän-
42530: stemän må söka konkurrera om platscma med lika herättigade
42531: andra personer, så är uttalandet i dess nuvarande form vilsele-
42532: dande och äfven öfverflödigt, om man icke därmed menar en
42533: besl..-yllning mot regeringen för att hafva förfarit olagligt vid tjänste-
42534: utnämningar. Vill man åter säga något annat än detta, så innebär
42535: uttalandet, att man önskar göra en påtryckning på regeringen,
42536: att ställa dessa tjänstemän uti en fördelaktigare ställning än de äro
42537: berättigade tili. Antingen, eller. Under sådant förhållande vill
42538: jag för min del hoppas, att landtdagen skall draga i betänkande
42539: att godkänna detta uttalande på så lösliga gmnder, som här fram-
42540: lagts, och med den hevisning samt mot den bakgmnd, som komme
42541: att gifvas detsamma af vissa andraganden i detta sammanhang.
42542:      En ärad talare, hr Runeberg, har gjort några påminnelser
42543: gentemot ett uttalande af mig vid föregående behandling af ärendet.
42544: Det förefaller mig som om hr Runeberg icke hade uppfattat hvad
42545: jag senaste gång yttrade, och vill jag förmoda, att detta beror på,
42546:                    Kertomus valtiovaraston tilasta.
42547: 
42548: 
42549: att yttrandet afgafs vid en långt ftamskriden tid af plenum. Det
42550: var därför naturlig.t, att den rätta innebörden och syftet med
42551: mitt uttalande kunde undgå talaren.
42552: 
42553:     Ed. Renvall: Luettavaksi aijottuun voi aivan yhtä hyvin
42554: piilottaa rauenneita yrityksiä, kuin voidaan koettaa sotkea asioita
42555: puhumalla, niinkuin ed. Palmen täällä viimeksi on tehnyt. Hän
42556: on koettanut tehdä uskottavaksi, että ne, jotka ovat moittineet
42557: valtiovorainvaliokunnan mietinnössä olevan lauseen ottamista sinne,
42558: olisivat tehneet sen säälistä näitten virkamiesten eläkkeitä kohtaan,
42559: joista on kysymys. Minä pyydän saada sanotuksi niille, jotka ei-
42560: vät sitä tiedä, että minä olen ollut mukana perustuslakivaliokun-
42561: nassa silloin, kun virkamiesasetus tehtiin, mutta silloin minä jyr-
42562: kästi vastustin kaikkea eläkkeitten myöntämistä henkilöille, jotka
42563: ovat virkoihin nousseet rikkoakseen maan lakeja.
42564: 
42565:     Ed. Neovius, A.: Jag vill endast nämna att i utskottet om-
42566: röstning egde rum beträffande formuleringen af denna paragraf,
42567: och att den formulering, som jag ansåg mig kunna godkänna, starmade
42568: i minoriteten.
42569: 
42570:     Ed. Ahmavaara: Minä rohkenen epäillä, että tämä puheena-
42571: oleva lausunto ei ole yksi~tään säästäväisyyssyistä mietintöön tul-
42572: lut. Valiokunnan keskustelukin ~itä kyllin osoittaa. Jos tällä lau-
42573: sunnolla nyt voitaisiin ~itä 5 I/4 miljoonaa markkaa, minkä Suo-
42574: men kansa maksaa virkamiehille eläkkeinä, mikä on kauhistuttava
42575: summa, tuntuvammin supistaa, niin silloin tuo näkökanta pitäisi
42576: paikkansa. Mutta se on aivan mitätön summa, mikä virkamies-
42577: lain nojalla erotetuille virkamiehille eläkkeinä maksetaan verrat-
42578: tuna koko tähän summaan. Jos tällä voitaisiin edes saada eläkkeitä
42579: pois niiltä senaattoreilta,- kuvemööreitlä ja muilta semmosilta kor-
42580: keammilta virkamiehiltä, jotka viime aikoina erotettiin ja joitten
42581: eläkkeet muistaakseni tekevät 400,000 markkaa, niin olisi kyllä
42582: syytä puhua, että tällä tarkoitetaan säästää. Mutta näihin tämä
42583: lause ei koske. Tämä ei koske muuta kuin pääasiallisesti eräitä
42584: Turun hovioikeuden entisiä herroja tuomareita ja virkamiehiä
42585:  ja joitakuita muita. Siis hyvin vähän säästäväisyyttä sillä edis-
42586: tetään. Mainitun lausunnon antamiseen ovat vaikuttaneet muut
42587:  näkökannat ja syyt, ne nimittäin, joita minä viime lauvantain istun-
42588:  nossa lausuin ja jotka minttn ja herra Koskelinin vastalauseessa
42589:  on esitetty. Minä nyt olen sitä mieltä, että tällaista lauselmaa
42590:  ei olisi jätettävä mietintöön siitä syystä, että sitä käytetään väärin.
42591:  Epäilemättä sen tarkoituksena on antaa etuoikeus noille erotetuille
42592:  virkamiehille. Tällaiseen lausuntoon ei ole mitään syytä, kun näitä
42593:  erotettuja virkamiehiä on jo nimitetty virkoihin ja epäilemättä
42594:                     Istunto 29 p. lokakuuta 1907.
42595: 
42596: 
42597: vastedes tullaan nimittämään heidän virka-ansionsa mukaan. Pi-
42598: täisikö eduskunnan vielä noitten muutamien herrojen tähden mennä
42599: painostamaan hallitusta ja käskemään sitä antamaan heille ennen
42600: muita virkapaikkoja! Saapa nähdä, jos tämä lausunto mietintöön
42601: jää, eikö tulla toitottamaan sanomalehdissä, että eduskunta on täl-
42602: laista vaatinut. (Aivan oikein!) Täällä sanotaan keskustasta:
42603: aivan oikein; minä olen siis oikeassa oletnksessani. - Muuten pyy-
42604: dän ed. Palmenille huomauttaa, ettäkyllä me valiokunnassasanoimme
42605: selvästi pelkäävämme, että tästä pikkuasiasta tulisi pitkä keskustelu.
42606: Ei siis pidä paikkaansa, että hän olisi tahtonut jättää tämän lausun-
42607: non pois, jos olisi tiennyt siitä tulevan keskustelua.
42608: 
42609:      Ed. v. Alithan: J ag var redan, när saken första gången
42610: var före, i tillfälle att i korthet utlägga min mening. Då denna fråga
42611: gjorts till en stor statsaktion, anser jag det vara min skyldighet att
42612: klarlägga min ståndpunkt i densamma. J ag erinrar mig ett möte
42613: på detta samma rum för ungefär två år tilihaka efter storsträjken,
42614: då hland annat programmet för detta enkammarsystem, .som vi nu
42615: hafva, accepterades. J ag var då i tilifälle att uttala en mening,
42616: som jag icke fnnnit skäl att förändra, nämligen, att sedan förhål-
42617: landena hragts tili det normala, en fullkomlig afskrifning ntaf re-
42618:  volutionsperioden hör ega rum och inga vidare efterräkningar komma
42619: i fråga. Enligt min öfvertygelse äro samhället och staten icke
42620: hetjänta med att man försöker i oäncllighet ntsträcka påföljderna
42621: af ett revolutionärt tillstånd. Ett samhälle trifves häst under lugna
42622: och normala förhållanden, och de höra eftersträfvas. Se vi tilihaka
42623: i historien på de stora hrytningama hos andra folk, så har alltid
42624: en sund sträfvan att aflägsna hrytningens sjukliga företeelser
42625: gjort sig gällande och ju snarare, ju förr man kommer tili normala
42626: förhållanden, desto hättre är det. När vi nu engång hafva lyckats
42627: komma därhän, att, heträffande .tjänsterna i landet, hvilka äro en
42628: så rysligt viktig del af de offentliga angelägenheterna; en återgång
42629: tili det normala i hufvudsak har egt rum, så hör enligt min lifliga
42630: öfvertygelse det förgångna afskrifvas. Vi skola hörj a på nytt. Vi
42631: skola skåda framåt och försöka på olika områden åstadkomma ett
42632: så godt tilistånd som möjligt. J ag har tidigare under denna landt-
42633: dag i likhet med hr Schyhergson varit i tilifälle att uttala mig i
42634: sådan riktning. Det är ett sådant åskådningssätt, som varit för
42635: mig väsentligt ledande, och därför har för mig denna del utaf frågan
42636: varit icke en oväsentlig hagatell, utan haft hetydelsen af en öfver-
42637: tygelse heträffande det hästa för landet.- Det är ju möjligt, att jag
42638: misstager mig, men det är en ärlig öfvertygelse, och jag vill här
42639: gifva åt den ett ärligt uttryck. Detta heträffande sakens princi-
42640: piella del.
42641: - Hvad den materiella delen af saken heträffar, så är det ju påtag-
42642:                     Kertomus vultiovaraston tilasta.
42643: 
42644: 
42645: ligen bekymmersamt, att ett land med en så liten totalhudget som
42646: vårt skall vara betungadt med en så stor pensionsstat. Det finnes
42647: många områden, på hvilka vi åtminstone i den närmaste framtiden
42648: icke kunna göra någonting åt detta. Det är möjligt att nya regler,
42649: framställda på området, i framtiden kunna leda till mindre ogynn-
42650: samma förhållanden, men när ett missförhållande är så manifest
42651: som detta, så bör det vara med sund statsekonomi öfverensstäm-
42652: mande, att vi åtminstone på de områden, där sådant är möjligt,
42653: eftersträfva en förbättring.
42654:     Då jag som sagt för egen del är benägen att afskrifva följderna
42655: utaf hela den stridsperiod, vi hafva upplefvat, och då jag icke kan
42656: clölja för mig, att antagligen en stor del utaf de yngre tjänstemän,
42657: som nnder särskilda förhållanden erhöllo alldeles för höga platser,
42658: skola kunna på ett tillfredsställande sätt fylla tjänsteåliggandena
42659:  på platser i öfverensstämmelse med deras verkliga meriter, och då
42660:  härigenom en besparing kan åstadkommas, anser · jag, att man
42661:  bör sträfva i den riktning jag antydde, för så vidt icke annan mans
42662:  rätt på något sätt därigenom trädes för nära. Det är detta, som för
42663:  mig varit den ledande synpunkten, då jag för min del i hufvudsak
42664:  ställt mig på den ståndpunkt, som kommit till uttryck i betänkan-
42665:  det. J ag erkänner gärna, att uttrycket hade kunnat vara bättre
42666:  afvägt, men förhållandet är sådant, att arbetet i utskottet skett un-
42667:  der synnerligt högtryck vid utarbetandet af detta betänkande,
42668:  hvarför uttrycket icke kunnat tillräckligt noggrannt väljas. (Aä-
42669:  nestys huutoja.)
42670: 
42671:     Ed. Rosenqvist, V. T.: Af den förda diskussionen synes
42672: framgå, att nu omordade uttalande på 32 sid. i statsutskottets
42673: betänkande, hvilket uttalande ju hänför sig till en något ömtålig
42674: fråga, kan tolkas på olika sätt. De, som vilja bibehålla detta utta-
42675: lande, erkänna äfven, att det icke erhållit en fullt lycklig affatt-
42676: ning. Och då uttalandet icke kan anses vara nödvändigt för betän-
42677: kandet, utan fastmer något olämpligt i detta sammanhang -,
42678: detta synes mig också hr von Alfthans senaste yttrande hafva be-
42679: styrkt -, skulle också jag för min del hälst se, att det utginge från
42680: betänkandet, hvarför jag förenar mig om reservationens kläm.
42681: 
42682:      Ed. Danielson-Kaimari: :Minusta on jotenkin yhdenteke-
42683: vää, jääkö tämä lausunto mietintöön vai ei, sillä minä en luule,
42684: että se tulee suuresti vaikuttamaan valtiontalouteen. Mutta tällä
42685: lausunnolla olisi saattanut olla merkityksensä, ja tämä merkitys
42686: olisi ollut valtiollista laatua, siinä tapauksessa nimittäin, että
42687: sille olisi tahdottu antaa määrätty ja kauvaksikin kantava sisällys.
42688: Asiahan on se, että suuri osa Suomen kansaa, ainakin se osa, jota
42689: noin 6o edustajaa tässä eduskunnassa lähinnä edustaa, on sitä mieltä,
42690:                                                              181
42691:                      Istunto 29 p. lokakuuta H)O'].
42692: 
42693: 
42694: että kahden viimeisen vuoden kuluessa tässä maassa on valtioval-
42695: taa käytetty puoluekiihkon ja puoluevainon tyydyttämiseksi.
42696: Valtiovarainvaliokunnan esittämä lausunto olisi voinut olla osotteena
42697: siitä, että eräällä taholla olisi tahdottu haihduttaa tätä käsitystä.
42698: Ja jos näin olisi asianlaita, niin sillä olisi voinut olla merkityksensä.
42699: Se keskustelu, joka nyt jo on tapahtunut, on aivan riittävästi näyt-
42700: tänyt, että ainakin laajalta niissä piireissä, jotka seisovat nykyistä
42701: hallitusta lähinnä, ei ole minkäänlaista halua haihduttaa tätä mai-
42702: nitsemaani käsitystä, eikä minun käsittääkseni suinkaan ole kesktt&-
42703: tan asia tässä kohden mennä millään tavoin asian todellista laitaa
42704: hämmentämään. (Hyvä!)
42705: 
42706:     Ed. Estlander: Det är rätt egendomligt att här höra en fram-
42707: skjuten politiker göra denna sak enbart till en penningefråga, en
42708: annan framskjuten politiker eriura om, att den är en stor foster-
42709: ländsk fråga af utomordentlig bärvidd, och en tredje angifva, att
42710: frågan helt och hållet är en partifråga. J ag har redan i två yttranden
42711: framhållit, att frågan enbart är en partifråga, men jag antager,
42712: att det senaste andragandet gjort det klart för alla.
42713: 
42714:     Ed. Ahlroos: Då äfven jag uppfattat saken så, att reser-
42715: vanternas mening icke varit att hindra normala färhållandenas
42716: utveckling, utan att de åsyftat ett fasthållande af att statstjänst
42717: i främsta rummet icke måtte beredas åt de från olaglighetsperio-
42718: den afskedade tjänstemännen, dristar jag mig omfatta reservationen.
42719: 
42720:     Ed. Kallio: Tästä mietinnössä olevasta lauseesta oli kyllä
42721: valiokunnassa keskustelua ja oli toinenkin ehdotus, mutta se muo-
42722: dostelu ei tullut hyväksytyksi. Minäkin tunnustan, että tämä muoto
42723: on epäonnnistunut ja sentähden en olekkaan sitä valiokunnassa kan-
42724: nattanut. Minusta kuitenkin on sille täällä annettu liian suuri
42725: merkitys. Tällaisella ajatuksella voi kyllä olla merkitystä ulos-
42726: päin, mutta voi olla merkitystä myös niihin nuoriin miehiin nähden,
42727: jotka ansiotta ovat joutuneet nauttimaan valtion eläkettä, joten
42728: tämä on huomautus hakemaan sellaisia virkoja, joihin pystyvät.
42729: Minusta on tälle lauseelle tämän keskustelun kautta annettu liian
42730: suuri merkitys ja siten ovat sen kannattajat minun luullakseni
42731: voittaneet enemmän kuin mitä asia todellakin olisi ansainnut.
42732: 
42733:     Ed. Castren: (Äänestys, äänestys!) Minä en voi muuta kuin
42734: olla kiitollinen ed. Dauielson-Kalmarille siitä, että hän aivan avoi-
42735: mesti on lausunut sen merkityksen, jonka hän katsoo tällä lausun-
42736: nolla voivan olla, eikä ole suinkaan pukeutunut siihen naivisuuden
42737: vaippaan kuin ed. Palmen. Ed. von Alfthanin lausunto ei minua
42738:                    Kertomus valtiovaraston tilasta.               2873
42739:     ·------------------------·-----
42740: 
42741: lainkaan kummastuta, vaikka se kenties saattaisi olla omiaosa
42742: muita kummastuttamaan, sillä hänen kantansa ja hänen puuhansa,
42743: joihin minä edellisessä lausunnossani viittasin, ovat minulle kyllä
42744: tunnetut.
42745: 
42746:    Äänestysesitykset ja päätökset:
42747:     Ken hyväksyy mietinnön ehdotuksen, mitä koskee 4:ttä
42748: pääluokkaa, kihlakunnanoikeuksia, vastaa jaa; jos ei voittaa, on
42749: tässä kohden hyväksytty ed. Söderholmin tekemä ehdotus .
42750: 
42751:    .Äänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla, joten 4:nteen pääluok-
42752: kaan, kihlakunnanoikeuksiin nähden mietintö oli hyväksytty.
42753: 
42754:     Ken hyväksyy mietinnön ehdotuksen 6:nteen pääluokkaan,
42755: tullilaitokseen nähden, vastaa jaa; jos ei voittaa, on ed. v. Alfthanin
42756: ehdotus tässä kohdin hyväksytty.
42757: 
42758:    Äänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla, joten 6:nteen pääluokkaan
42759: nähden oli hyväksytty mietinnön ehdotus.
42760: 
42761:    I:o Ken vastaehdotukseksi mietinnön ehdotukselle, mitä koskee
42762: 15 pääluokkaa, eläkkeitä valtion rahastosta, hyväksyy ensimäisen
42763: vastalauseen ehdotuksen, vastaa jaa; jos ei voittaa, on ed. Söder-
42764: bolmin ehdotus tässä kohdin hyväksytty.
42765: 
42766:    Äänestyksessä olivat ei-äänet voitolla.
42767: 
42768:     z:o Ken hyväksyy mietinnön käsittelynalaisen kohdan, vastaa
42769: jaa; jos ei voittaa, on ed. Söderholmin tekemä ehdotus hyväksytty.
42770: 
42771:    Äänestyksessä annettiin 132 jaa- ja 44 ei-ääntä, joten mietinnön
42772: ehdotus IS pääluokkaa, eläkkeitä valtion rahastosta koskevaan koh-
42773: taan nähden oli hyväksytty.
42774: 
42775:    Siv. 35 mietinnön loppuun saakka olevat kohdat ynnä siv. 40
42776: oleva ponsi hyväksyttiin muuttamatta.
42777: 
42778:     Puheenvuoron tämän jälkeen saatuaan lausui:
42779: 
42780:    Ed. Kairamo:        Kun mietinnön 23 sivulla on pnhe tuloista
42781: kruununmetsistä, sanotaan m. m., että se järjestelmä, jota kruunun~
42782: metsien hoidossa noudatetaan, ei ole ajan vaatimuksia vastaava
42783: ja samalla sivulla kehotetaan hallitusta ottamaan harkittavakseen,
42784: eikö yliikäisten ja täysikasvuisten puitten myyntiä varsinkin Ou-
42785:                      Istunto 29 p. lokakuuta 1907·
42786: 
42787: 
42788: lun läänissä voitaisi melkoisesti lisätä. Koska nämä lauseet mieles-
42789: täni ovat pidettävät vähemmän tarkoin harkittuina, tai niitä aina-
42790: kaan ei ole kylliksi perusteltu, mutta sen sijaan on pelättävissä,
42791: että ne saattavat häiritsevästi vaikuttaa valtion talouteen tällä tär-
42792: keällä alalla, pyydän saada tässä kohdin merkitä pöytäkirjaan
42793: vastalauseeni eduskunnan päätökseen.
42794: 
42795:     Ed. Paloheimo:       Pyydän saada yhtyä ed. Kairamon vasta-
42796: lauseeseen.
42797: 
42798: 
42799:  Längmanin testamenttirahastojen hoidosta ja niistä
42800:      kertyneiden korkovarojen käyttämisestä.
42801:    Esitettiin pöydällä ollut pankkivaliokunnan mietintö n:o 8
42802: Längmanin testamenttirahastojen hoidosta ja niistä kertyneiden
42803: korkovarojen käyttämisestä ja sen eri kohdat keskustelutta järjes-
42804: tänsä hyväksyttiin.
42805: 
42806: 
42807: Raittiuden Ystäväin ja Suomen Opiskelevan Nuorison
42808:        Raittiusliiton kannattamisesta vuotuisella
42809:                       määrärahalla.
42810:      Esitettiin pöydällä ollut anomusvaliokunnan mietintö n:o I I
42811: eduskunnalle tehtyjen an. ehd. (n:ot 155, 159) johdosta, jotka kos-
42812: kevat Raittiuden Ystäväin ja Suomen Opiskelevan Nuorison Raittius-
42813: liiton kannattamista vuotuisella apurahalla.
42814: 
42815:    KeskustelU:
42816:     Ed. Storbjörk: Då jag vid plenum i sista lördags, när stats-
42817: utskottets betänkande n:o 6 angående anslag för nykterhetsarbe-
42818: tets befrämjande behandlades, dristade mig föreslå, att anslaget
42819: skulle ökas från 20,000 till so,ooo mark, motsades detta mitt förslag
42820: särskildt på grund däraf, att till kammarens behandling hade kommit
42821: ett annat betänkande n:o I I från petitionsutskottet, hvilket äf.,.
42822: ven föreslår ett anslag för nykterhetsarbetet af 20,000 mark. Man
42823: sade att nykterhetsmänniskorna, äro lik en skruf, som går lättare
42824: ju längre man vrider in den, och ansåg detta såsom en liknelse däraf,
42825: att ju mer man gifver nykterhetsmänniskorna, dess mer begära de.
42826: Jag har icke nu ämnat tilihakavisa denna beskyllning, då jag icke
42827: genast var i tillfälle att göra det, emedan jag ej då kunde sätta mig
42828: in i föreliggande betänkande, då det förelåg i sådan dräkt, att jag
42829: ej förstod detsamma. Då afslaget stödde sig på detta betänkaride,
42830:                      Raittiustyön kannattamisesta.                2875
42831: 
42832: kan jag icke finna, att icke kammaren egentligen skulle varit med
42833: om förhöjning, ifall ej petitionsutskottet äfven föreslagit ett anslag
42834: af 20,000 mark. Emellertid grundar sig detta anslag på petitioner
42835: till förmån för Nykterhetsvännerna och en förening inom student-
42836: kåren. Men då sålunda mitt förslag om förhöjning till so,ooo mark
42837: afslogs, måste nu ifrågavarande 2o,ooo mark räknas såsom anslag
42838: för nykterhetsarbetet, oberoende af om detta utföres bland den
42839: finska eller svenska befolkningen, och då Nykterhetens Vänner icke
42840: utsträcka sin verksamhet till den svenska befolkningen, hvilkas nyk-
42841: terhetsarbete är underordnadt Finlands Svenska Nykterhetsför-
42842: bund, skulle dessa 20,000 mark icke komma nykterhetsarbetet
42843: inom den svenska befolkningen till godo. På grund af detta dristar
42844: jag mig nu föreslå, att klämmarna i detta betänkande skulle få
42845: en annan formulering. Hälst skulle betänkandet kanske böra
42846: återgå till petitionsutskottet, men då landtdagen närmar sig sitt
42847: slut, är detta ej mera möjligt, men skall jag för min del anse, att
42848: saken kunde hjälpas, om klämmarna fingo en sådan lydelse: Att
42849: en summa stor zo,ooo mark årligen måtte tilldelas >>Nykterhetens
42850: Vännen, som i samråd med Finlands Svenska Nykterhetsförbund
42851: eger använda dessa medel tili understödjande af nykterhetsarbetet,
42852: och att ett årligt understöd stort s,ooo mark måtte beviljas nykter-
42853: hetsföreningar, bildade inom Finlands studentkår.
42854: 
42855:     Ed. Palmen: Koska viimein tätä asiaa esiteltäessä oli epä-
42856: selvää mikä summa raittiuden edistämiseksi on annettu, niin lienee
42857: paikallaan antaa siitä tieto.          Puhumattakaan siitä summasta,
42858: zo,ooo markasta, jonka tämä eduskunta on myöntänyt siihen tar-
42859: koitukseen, on hallitus I2 päivänä lokakuuta I907 suostumalla
42860: Raittiuden Ystävien pyyntöön antanut korotetun valtioavun
42861: 30,ooo+s,ooo markkaa; yhteensä siis raittiuden edistämiseksi 55,000
42862: markkaa.
42863:     l\Iitä nyt puheenaolevaan rahamäärään tulee, pyydän huomaut-
42864: taa yhdestä seikasta, joka koskee sekä tätä rahamääräystä että
42865: muitakin rahamääräyksiä, jotka nyt tulevat esille. Minun täy-
42866: tyy huomauttaa, että jos eduskunta todellakin tahtoo saada vai-
42867: kutuksensa finanssiasioihin selväksi ja varmalle pohjalle perustu-
42868: vaksi, niin täytyy sen ottaa huomioon, että on määräaika, jolloin
42869: sopii tehdä päätöksiä. Ei aina voi tehdä päätöksiä ja vaatia että
42870: ne samana hetkenä pannaan toimeen. Valtiovarainvaliokunta on
42871: nyt koettanut uudella tavalla järjestää kaikki Suomen valtion me-
42872: not ja tulot kokonaisuudessaan. Tämä työ on tällä kertaa ollut
42873: tavallista vaikeampi. Oli oletettu, että me saisimme viime lauan-
42874: taina tietää eduskunnan päätöksen tässä suuressa asiassa, miljoona-
42875: asiassa, ja toivottiin, että silloin voisimme tänään tai huomennajättää
42876: viimeisen mietintömme. Nyt on aikaa lyhennetty sekä yhdeltä
42877:                       Istunto 29 p. lokakuuta H)O'].
42878:              --------
42879: 
42880: että toiselta taholta. Päätös tässä suuressa asiassa tehtiin, kuten
42881: tunnettu, vasta tänä aamuna ja huomenna täytyy valtiovarain-
42882: valiokunnan suuren mietinnön olla valmis. Siitä syystä on hyvin
42883: vaikeaa, jos nyt ruvetaan uusia rahamääräyksiä ehdottamaan
42884: vuoden rgo8 menosääntöön. Ei kukaan, joka ei ole ollut mukana
42885: semmoises.-;a työssä, voi ajatella, mikä vaara siitä tulee, jos suureen
42886: menosääntöön, joka nousee roo miljoonaan tai enempään, ruvetaan
42887: pikkumääriä viskaamaan viime hetkellä esille. On aivan välttä-
42888: mätöntä, että eduskunta kerta kaikkiaan tunnustaa, että joku
42889: fatalji- aika, joku määräaika, tässä kohden on olemassa, sillä ei voi
42890: vaatia mahdottomia valtiovarainvaliokunnalta. Pitäisi tänä yönä
42891: saada sen mietintö n:o 14 valmiiksi, mutta kamarin pöydällä ei ole
42892: ainoastaan tämä ehdotus, vaan on muitakin ehdotuksia, jotka tar-
42893: koittavat rahamääriä. Kysymyksessä olen minä jo päivällä sanonut,
42894: että joskin niin suuri ja tärkeä asia kuin miljoonakysymys täytyy
42895: ottaa menosääntöön, niin muita kysymyksiä ei voi määräaikaan ulot-
42896: taa. Yhtä vähän kuin on voitu ottaa mietintöön tai laskuun sem-
42897: moisia päätöksiä, joitten ponsissa ei ole selviä numeroja ja joista
42898: eduskunta ei siis ole selvää päätöstä lausunut, yhtä vaikeaa on nyt
42899: enää ruveta hyväksymään uusia menoja, ellei eduskunta tahdo
42900: myöntää, että finanssiasioita koskeva mietintö saa myöhästyä
42901: muutamia vuorokausia lisää. Minä uskallan siis pyytämällä pyy-
42902: tää, että pidetään silmällä, että mitä päätöksiä tänään ja lähimpinä
42903: päivinä tehdäänkään, älköön vaadittako, että ne rahamääräykset
42904: enää järjestetään rgo8 vuoden menosääntöön. Onhan aika kolmen
42905: kuukauden perästä nostaa uusia ehdotuksia asiassa; voihan odottaa
42906: vuoteen 1909. Meidän täytyy tottua siihen että uudet rahamää-
42907: räykset tulevat ratkaistaviksi vähää ennen, eikä vasta valtiopäivien vii-
42908: meisinä päivinä. Täällä on syystä huomautettu, että se on vaikeaa,
42909: kun suuret mietinnöt tulevat valtiopäivien loppuaikoina. Ei \roi
42910: koskaan olla vältettävissä, että suuri rahamäärämietintö tulee
42911: ihan viime päivinä, mutta jotta sen laskut voisivat tulla tarkaksi,
42912: ja jotta voitaisiin välttää erehdyksiä, joita suuressa kiireessä työs-
42913: kennellen helposti voi tulla, pyytäisin esittää sen periaatteen
42914: hyväksyttäväksi, että jonkunmoinen fataljiaika, jonka valitovarain-
42915: valiokunta voi harkita, on noudatettava kaikkiin uusiin rahamää-
42916: räyksiin nähden.
42917:     Mielestäni täytyy siis tyytyä siihen, että tällä kertaa tämä
42918: rahamääräys ja muutkin, jotka vielä ovat pöydällä, saavat jäädä
42919: odottamaan johonkin toiseen vuoteen, joko sitte tällä kertaa hylä-
42920: tään ehdotukset tai tyydytään ihan n. k. platooniseen tunnustuk-
42921: seen. Eduskunta tekee viisaasti, jos se nyt tunnustaa tässä kohden
42922: sen periaatteen, jonka nyt ensi kerran esitämme: on noudatettava
42923: määräaika, jonka jälkeen ei enää ole mahdollista panna suureen
42924: rahamääräysmietintöön uusia menoja. Siitä syystä minä siis roh-
42925:                      Raittiustyön kannattamisesta.               2877
42926: 
42927: kenen ehdottaa, ettei määrätä uusia menosummia siihen mietin-
42928: töön, joka valtiovarainvaliokunnan velvollisuus on juuri nyt vii-
42929: meistellä näinä kahtena tuntina, jotka vielä voivat olla valiokunnalle
42930: työaikaa.
42931: 
42932:     Ed. Ahlroos: J ag erkänner, att det senaste andragandet
42933: var alldeles berättigadt, och för min del kan jag också understöda
42934: detsamma. Men om kammaren skulle besluta sig för beviljande
42935: af de ifrågavarande anslagen, ville jag understöda hr Storbjörks
42936: motivering för anslag åt •>Nykterhetens Vänner». Hvad åter beträffar
42937: anslaget till •>Finlands Studerande Ungdoms Nykterhetsförbund>>,
42938: så har från detsamma utgått olika organisationer, hvilka arbeta i
42939: samma syfte. Anslaget sknlle bättre försvara sitt ändamål, om det
42940: delades mellan olika nykterhetsorganisationer inom Finlands stu-
42941: dentkår, hvarför jag föreslår att ett årligt understöd skulle beviljas
42942: föreningar, hildade inom Finlands studentkår.
42943: 
42944:      Ed. Pykälä: Olen uskaltanut vielä käyttää näitä ly-
42945: hyitä hetkiä, koska niitä kaikki muutkin käyttävät, vieläpä kaksi
42946: ja kolmekin kertaa puhuakseen samasta asiasta.
42947:      Minä myöskin vastustan tämän mietinnön ehdotusta, että Suo-
42948: men Raittiuden Ystäville myönnettäisiin 20,000 markkaa, vaikka
42949: ehkä vähän toisilla perusteilla kuin edellinen arvoisa puhuja. Täällä
42950: oli tehty selväksi, että Suomen Raittiuden Ystävät nauttivat apua
42951: ss,ooo markkaa. Voi myöskin panna kyseeseen, eikö niitä varoja
42952: käytettäne vähän niinkuin puoluenäkökantoja silmällä pitäen.
42953: Jokainen muistaa viimeisen suuren raittiuskokouksen edelliset
42954: viikot, millainen raivo silloin oli puolueitten sanomalehdissä, kun
42955: raivottiin siitä, mikä puolue saisi Raittiuden Ystävien toimikun-
42956: nan huostaansa. Kokouksessa tämä puolueraivo nousi niin korke-
42957: alle, että täytyi suhteelliset vaalit ottaa käytäntöön, kun ei voitu
42958: enään muuten sopia niistä. Minä katson että raittiusasia on siksi
42959: tärkeä, että sen pitäisi olla yläpuolella puolueitten, mutta niin ei
42960: näy olevan laita. Koska näkyy olevan näistä johtajasijoista niin
42961: ääretön kilpaljuoksu, niin täytyy joku puoluetarkoitus tässä olla.
42962:      Myöskin pyytäisin huomauttaa siitä vuosirahasäännöstä, minkä
42963: Raittiuden Ystävät ovat tässä kuluvalle vuodelle tehneet. Heillä
42964: on kokonainen byrokraattinen virasto hoidettavanaan, jonka palk-
42965: kaukseen menee r8,ooo markkaa ja matkalaskut nousevat 2,000
42966: markkaan. Siis enemmän kuin kolmasosa varoista menee virka-
42967: miesten palkkoihin. Aina huudetaan suuripaikkaisia virkamiehiä
42968: ja virastoja ja samat huntajat ovat tuollaisen viraston muodostaneet.
42969:      V aHokunnat näkyvät olevan erittäin anteliaita kaikille pyytä-
42970: jille, jotka anovat varoja sivistys-, raittius-, y. m. tarkoituksiin.
42971: Mutta minä en ole vielä nähnyt yhtään ainoata mietintöä, jossa
42972:                       Istunto 29 p. lokakuuta 1907.
42973: 
42974: 
42975: olisi mitään myönnetty maamme pääelinkeinon maanviljelyksen
42976: parantamiseksi. Suonkuivaukset, joenperkaukset ja muut sellai-
42977: set äänestetään oikein joukolla kumoon, niin ettei edes tutkimuksia
42978: toimeen panna. Koska on asetuttu näin puolueellisesti ajamaan
42979: maan asioita, niin olen minäkin pakoitettu sen valitsijaryhmän puo-
42980: lesta, joka minut on valinnut, panemaan vastaan tämän summan
42981: myöntämistä tällä kertaa. Minä tiedän kyllä, että minua vastaan
42982: aukaistaan kokonainen ampiaispesä, mutta uskallan kumminkin
42983: pyytää, että eduskunta hylkäisi tämän mietinnön.
42984: 
42985:     Ed. Soininen: Minä pyytäisin saada huomauttaa, että se
42986: määräraha, jota täällä nyt anotaan, ei tulisi Raittiuden Ystäväin
42987: keskusseuralle, vaan raittiuspiireille. Se on siis kokonaan eroitettava
42988: niistä varoista, jotka ovat äskettäin myönnetyt tälle keskusseuralle, ja
42989: sen vuoksi puhe kaikista seuran suurista rahapalkoista ainakin
42990: tässä yhteydessä on vailla kaikkea perää. Tiedämmehän - aina-
42991: kin useat - että meidän raittiustyömme on jaettu 20 raittiuspiirin
42992: kesken, jotka ulottavat vaikutuksensa yli koko maan, kukin omalle
42993: alueelleen. ja niiden työ on raittiusasian edistämiseksi erittäin tär-
42994: keä. Tähän saakka ne kuitenkin ovat tehneet työtä hyvin niukoissa
42995: varoissa, ja senvuoksi ei niiden työ ole voinutkaan olla niin voima·-
42996: peräistä kuin olisi ollnt suotavaa. Nyt näin kieltolain aattona
42997: jokainen ymmärtää, että niiden tehtävä tulee vielä monta vertaa
42998: tärkeämmäksi kuin tähän asti, kun on yleinen mielipide saatava
42999: valveille ja hereille valvomaan sitä, että kieltolakia pidetään pyhänä.
43000: Ja erittäin tulisi näiden piirien kohdistaa työnsä nuoren polven
43001: kasvattamiseksi yhä edelleenkin raiEiusmieliseksi. Jos taas kielto-
43002: lakia ei saada tällä kertaa, niinkuin joku ja monetkin täällä ovat
43003: ennustaneet, niin on tämä työ vielä sitäkin tärkeämpi. Joka tapa-
43004: uksessa olemme nyt semmoisessa käänteessä, että voimaperäinen
43005: raittiustyö on aivan välttämätön. Minä sen vuoksi olisin sitä mieltä,
43006: että nämä rahat, 20,000 mk., jotka on ehdotettu raittiuspiireille
43007: annettaviksi, olisivat erinomaisen hyvin käytetyt.
43008:     lVIitä noihin s,ooo:teen tulee, jotka on pyydetty Suomen Opis-
43009: kelevan Nuorison Raittiusliitolle, niin on huomattava, että tämän-
43010: kin seuran työ on varsin tärkeää: siinähän kasvatetaan raittius-
43011: mieliseksi niitä vaikutusvaltaisia kansalaisia, joiden tulevaisuu-
43012: dessa tulee ohjata ja määrätä tämän kansan kohtaloita. Jos tah-
43013: domme kehittyä raittiiksi kansaksi, niin on aivan ensi sijassa tär-
43014: keätä. että raittiusystävällistä mieltä ja asian ymmärtämistä kas-
43015: vatetaan siinä nuorisossa. joka ottaa käsiinsä kansan ohjakset.
43016: 
43017:    Puhemies: Kaksi minuuttia on kulunut.
43018:    Ed.   Soininen: ---Minä siis en voi muuta kuin lämpimim-
43019:                      Raittiustyön kannattamisesta.               2879
43020: 
43021: min suositella molempien näiden määrärahojen hyväksymistä
43022: ylipäänsä. Mutta minut?- täytyy sanoa, että ne näkökohdat, jotka
43023: vapaaherra Palmen täällä äsken toi esille, ovat sitä laatua, että
43024: ne kaiketikin ovat huomioon otettavat, ja sen vuoksi en rohkene
43025: ehdottomasti pyytää näiden määrärahojen myöntämistä tällä
43026: kertaa, niinkuin olisin muussa tapauksessa tehnyt.
43027:     Ed. Storbjörkin ehdotusta tai ainakin sen tarkoitusta pyydän
43028: saada kannattaa, mutta olisin kuitenkin sitä mieltä, että sen muo-
43029: dostelu ei ollut aivan onnistunut. Mielestäni tässä oleva ponsi
43030: olisi saava semmoisen lisäyksen, että siinä mainittaisiin myöskin
43031: Svenska Nykterhetsförbundet ja että Raittiuden Ystävien piireille
43032: annettaisiin I5,000 mk. ja tuohon toiseen seuraan kuuluville 5,ooo
43033: mk. Mitä Opiskelevan Nuorison Raittiusliitolle ehdotettuun sum-
43034: maan tulee, niin siinä ei herra Storbjörkin ehdotus ymmärtääkseni
43035: ollut paikallansa, ensiksikin siitä syystä, että tämä työskentelee
43036: muuallakin kuin ylioppilasnuorison keskuudessa ja toiseksi siitä
43037: syystä, että se kai käsittää sekä suomen- että ruot<;inkielisen yliop-
43038: pilas- ja koulunuorison.
43039:     Viimeisen puhujan viittaus siihen, että Raittiuden Ystävät ja
43040: raittiustyö eivät ansaitse kannatusta senvuoksi, että siinä on il-
43041: mestynyt puoluehenkeä, on sitä laatua, että siihen tuskin sen enem-
43042: män on syytä koskea; eihän toki liene mahdollista, että tällä syyllä
43043: koetettaisiin kuristaa raittiustyötä tässä maassa. Jos siinä on il-
43044: mestynyt puoluehenkeä, niin sitä pitää kitkeä pois, mutta ei sillä
43045: verukkeella saa tältä työltä kannatusta kieltää.
43046:     Jätän eduskunnalle harkittavaksi, onko tällä kertaa mahdollista
43047: myöntää ja saada menoarvioon nämä summat, mutta joka tapauk-
43048: sessa pyydän saada niiden tarkoitusta lämpimästi kannattaa.
43049: 
43050:     Ed. Kivilinna: Pyysin puheenvuoroa ed. Pykälän puhuessa,
43051: en esiintyäkseni >>ampiaisena>>, vaan tehdäkseni muutamia asialli-
43052: sia oikaisuja. Jos ne sitten lienevät >>ampiaispistoja>> niin lienevät
43053: ne ansaittuja. Olin kuulevinani ,että ed. Pykälä mainitsi Raittiu-
43054: den Ystävien valtioavun nousevan nyt jo 55,000 markkaan. Ellen
43055: kuullut väärin, niin se oli täydellinen erehdys, sillä tähänastinen
43056: apuraha on ollut 20,000 markkaa. Sitä on ehdotettu korotetta-
43057: vaksi 3o,ooo:ksi - onko se myönnetty, sitä en varmaan voi sanoa.
43058: (On!\ Olkoon siis 30,000 mk. Sen lisäksi tulee I5,ooo markkaa
43059: niistä zo,ooo:sta, jotka täällä aivan äskettäin myönnettiin yhteisesti
43060: Raittiuden Ystäville ja Svenska Nykterhetsförbundet'ille. Siitä tu-
43061: lee 45,000 markkaa eikä 55,000.
43062:     Mitä tulee sitten tuohon syytökseen puolueellisuudesta, niin on-
43063: han mahdollista, että kysymyksessä olevan yhdistyksen, niinkuin
43064: muidenkin, yksityisissä piireissä on ilmestynyt puoluehenkeä. Mutta
43065: syytös siitä, että Raittiuden Ystävät ylipäänsä käyttäisivät raha-·
43066: :z88o              Istunto 29 p. lokakuuta 1907.
43067: 
43068: 
43069: varoja puoluetarkoituksiin, on sitä laatua, että minä puolestani
43070: ainakin jyrkästi sen torjuu.
43071:     Yhdyn muuten siihen, mitä ed. Soininen lausui. Tämä määrä-
43072: raha on anottu raittiuspiireille, ja tiedän omasta kokemuksestani
43073: toimittuani erään raittiuspiirin piiritoimikunnassa ja samoin erään
43074: raittiuspiirin esimiehenä, että siinä rahaa ja varoja kipeästi kaiva-
43075: taan. Ja kyllä se työ on sitä laatua, että luulisin siitä lähtevän
43076: hyötyä niin maamiehille kuin muillekin, sillä kyllä minun ymmär-
43077: tääkseni on raittius hyvä maamiehillekin.
43078: 
43079:     Ed. Hämäläinen, K.: Minä katson, että valiokunta ei ole
43080: esittänyt sellaisia perusteita ehdotustensa tueksi, että näitä ehdo-
43081: tuksia voitaisiin kannattaa. Tässä eduskunnassa on käsittääkseni
43082: jo kyllin monta kertaa myönnetty rahoja sellaisiin yrityksiin, joit-
43083: ten suhteen ei tarkoin tunneta, tulevatko niihin annetut varat
43084: tarkoituksenmukaisesti ja hyödyllisesti käytetyiksi. -- Annan tie-
43085: tysti täyden arvon raittiustyölle ja pidän sitä tärkeänä, mutta kun,
43086: kuten sanottu, tällaisissa tapauksissa ei ole varmuutta siitä, tule-
43087: vatko varat todella käytetyiksi tarkoituksenmukaisesti ja kun
43088: lisäksi otan huomioon ne näkökohdat, jotka ed. Palmen mainitsi,
43089: en saata kannattaa valiokunnan ehdotusta. - Niistä hommista,
43090: joita valtion varoilla kannatetut seurat, m. m. Raittiuden Ystävät
43091: ovat toimeenpanneet, on olemassa monia huonoja kokemuksia
43092: hyvienkin ohella. - Käsittääkseni ed. Pykälän ehdotus oli sellainen
43093: että molemmat mietinnössä olevat ehdotukset hylättäisiin. Minä
43094: pyydän tätä ehdotusta sellaisenaan kannattaa.
43095: 
43096:     Ed. Räsänen:         En tahdo ruveta pitemmältä väittelemään
43097: ed. Pykälää vastaan ja tuhlaamaan aikaa. Huomautan vaan lyhy-
43098: esti, että samojen valitsijain tänne lähettämänä kuin ed. Pykäläkin,
43099: seison ilolla ja pelotta sen anomuksen takana, josta mietintö on ai-
43100: heutunut, sillä olen varma, että soiden kuivaamiseen ja koskien
43101: perkaukseenkin tarvitaan raittiita kansalaisia. Ja juuri kansalais-
43102: ten raitistuttamiseenhan Raittiuden Ystävät näitä varoja tarvitse-
43103: vat. Olen varma, että nämä rahat tulevat käytetyiksi meidän
43104: valitsijaimme, niin ed. Pykälän kuin minunkin, hyväksi. Täällä on
43105: puhuttu niin paljon vakaumukseen perustuvasta raittiustyöstä.
43106: Osotettakoon nyt todellakin, että silloin kun tosityössä voidaan
43107: sellaista työtä kannattaa ja auttaa,myös todellisuudessa ymmär-
43108: retään sen arvo. Vaikka raittiustyö kyllä suurimmaksi osaksi
43109: onkin vapaaehtoista, palkatonta työtä, ei voi kuitenkaan odottaa
43110: voimaperäisen raittiustyön menestyvän yksinomaan hyvänteke-
43111: väisyysurheiluna.
43112:     Mitä tulee raittiusliikkeen suhteeseen pu alueisiin, yhdyn siinä
43113: kohden kaikessa ed. Soiniseen.
43114:                     Raittiustyön kannattamisesta.              2881
43115: 
43116: 
43117:    Ed. v. Alfthan: Såsom det redan flere gånger tidigare
43118: framhällits, stadgar L. 0. § 63, att ett beslut som detta är vill-
43119: korligt. Ett slutligt beslut skulle nu förutsätta, att det skaU
43120: vara möjligt att upptaga anslaget i budgeten. Detta är numera
43121: faktiskt alldeles omöjligt. Så långt har ändå arbetet på budget-
43122: betänkandet fortskridit, att det icke mer går för sig. Under
43123: sådant förhållande kan jag ej inse annat, än att detta betänkan-
43124: des ändamäl måste vänta på att blifva tillfredsställdt med stats-
43125: understöd tili nästa period. Hall penningar behöfvas för det
43126: angifna ändamålet, kunna de fås från de anslag, som vi tidigare
43127: beviljat för nykterhetens befrämjande. Jag kan icke tänka mig
43128: annat än att, om beslut nu fattas om detta anslag, statsutskottet
43129: i morgon kommer att anmäla, att det icke haft tid att taga irr
43130: anslaget i budgeten, och då är det lika långt som bredt.
43131: 
43132:    Ed. Käkikoski: Edustajat Soininen, Kivilinna ja myöskin
43133: Räsänen ovat oikeastaan sanoneet sen, mitä minä tahdoin sanoa.
43134: Pyysin puheenvuoroa oikaistakseni niitä muutamia väärinkäsi-
43135: tyksiä, joita on tämän anomuksen tarkoituksesta. Pyydän erit-
43136: täin painostaa sitä, että pyydetyt 20 tuhatta markkaa eivät tule·
43137: Raittiuden Ystäväin päätoimikunnan käytettäväksi, vaan rait-
43138: tiuspiireille jaettaviksi kautta koko maan. Raittiuspiirien luku
43139: on, kuten huomaamme meille jätetystä kertomuksesta Raittiuden
43140: Ystäväin toiminnasta, kolmattakymmentä ja ne liikkuvat hyvin
43141: pienillä rahavaroilla, mutta nyt tämmöisinä aikoina olisi tärkeätä,
43142: että ne voisivat laajentaa ja tehdä tarkoituksenmukaisemmaksf
43143: toimintansa.
43144:      Mitä sitten tulee Opiskelevan Nuorison Raittiusliiton puolesta
43145: tehtyyn anomukseen, ei voi olla muuta kuin yksi mieli siitä, että
43146: on tärkeä että sivistynyt nuoriso kulkee raittius-asiassa etupäässä.
43147: Sivistyneen nuorison kautta voimme saada raittiustyöhön sitä
43148: innostusta ja lennokkaisuutta, mikä tähän aikaan on tarpeen.
43149:      Minä käsitän ne painavat syyt, joita ed. Palmen on tuonut
43150: esiin anomuksen hylkäämiseksi. Mutta asian tärkeyteen katsoen
43151: pyytäisin vakavasti panna valtiovarainvaliokunnan mieleen, että
43152: koetettaisiin, jos mahdollista, vielä ottaa huomioon anomukset,
43153: sillä jos nämät anomukset jäävät tuloksettomiksi, täytyy sanoa
43154: että raittiusasia, vaikka kieltolaki saataisiinkin hyväksytyksi,
43155: lähtee tavallansa siipirikkona tästä eduskunnasta. Nyt, jos mil-
43156: loinkaan, on tarpeellista, että tehdään raittiustyötä voimakkaam-
43157: min kuin koskaan ennen.
43158: 
43159:    Ed. Jalava: Niin lämmin raittiuden ystävä kuin olenkin,
43160: täytyy minunkin anomuksen suhteen yhtyä niihin, jotka ovat
43161: anomusvaliokunnan mietinnön ehdottaneet hyljättäväksi.
43162:                     Istunto 29 p. lokakuuta 1907.
43163: 
43164: 
43165:     Kun on sanottu että varat eivät tule Raittiuden Ystäväin
43166: päätoimikunnalle, vaan että ne jätetään raittiuspiireille, niin voi
43167: buomauttaa että Suomen valtiovaroista on jo myönnetty useita
43168: kymmeniätuhansia Raittiuden Ystäväin päätoimikunnalle, joten
43169: käsittääkseni se voi tästä rahasummasta jakaa raittiuspiireille,
43170: jolloin erityinen varain myöntärpinen raittiuspiireille on tarpee-
43171: ton. Silmäillessä Raittiuden Ystäväin vuosikertomusta näkee
43172: sitäpaitsi että säästäväisyyttä ei oikein ole noudatettu. Kerto-
43173: muksen r8 sivulta, jossa on r8o7 vuoden kulunkiarvio, käy limi,
43174: että virkaillijoille maksetaan koko hyviä palkkoja: sihteerin
43175: palkka on 5,000 markkaa, toimitusjohtajan 4,500 markkaa ja
43176: Toivon Liiton sihteerin palkka 3,000 markkaa; ja edelleen viran-
43177: omaisten matkakustannukset nousevat 2,500 markkaan. En tar-
43178: koita sitä, etteivät viranhoitajat tarvitsisi työstään kunnollista
43179: palkkaa, vaan kyllä pidän palkkoja liian korkeina ainakin siihen
43180: nähden, kuinka vähän näillä on työtä, joten siis säästäväisyyttä
43181: ei ole noudatettu. Olen niinikään kuullut että luennoitsijoille mak-
43182: setaan tavallisen hyviä palkkoja, 200-250 markkaa sekä matka-
43183: kulut lisäksi - vaikka eihän näitä nyt erityisen korkeina itse
43184: asiassa voi pitää. Esittäisin tällä kertaa että anomus hylättäsiin.
43185: 
43186:     Ed. Suomalainen, A.: Pyydän yksinkertaisesti saada kan-
43187: nattaa ed. Palmenin lausuntoa.
43188: 
43189:      Ed. Hedberg: J ag erkänner riktigheten af de vägande skäl,
43190: som framhållits mot möjligheten af att nu bevilja det föreslagna
43191: anslaget. Om emellertid någon utväg till sådant beviljandc
43192: skulle kunna påfinnas, så ber jag att för denna händelse få un-
43193:  derstöda det förslag, som hr Storbjörk gjorde, dock, hvad
43194: angår första klämmen, med den formulering, som hr Soininen
43195:  gifvit densamma. Jag ber få erinra om, att intet hinder för
43196:  görandet af detta förslag kan anses föreligga däri, att ingen sär-
43197:  skild petition i detta afseende föreligger. Såväl utskottet som
43198: landtdagen äro i sin fulla rätt att både göra och omfatta ett sä-
43199: dant förslag och därmed låta rättvisa ske äfven mot de svenska
43200:  talande nykterhetssammanslutningarna. Hvad däremot angår
43201:  senare klämmen, ber jag få förena mig om hr Storbjörks förslag
43202:  med särskild erinran clärom, att nykterhetssammanslutningarna
43203:  bland stuclenterna numera äro tvänne, en svensk och en finsk --
43204: llågot, som landtclagsmannen Soininen kanske ej hacle sig bekant
43205: - , och hvilka kommit till ståncl på gnmd däraf, att man ansett
43206:  sig bättre kunna drifva nykterhetssaken, då de svenska och
43207:  finska nykteristerna arbeta hvar för sig.
43208: 
43209:     Ed. Castren:      Nyt esillä oleva asia on tietysti sitä laatua
43210:                      Raittiustyön kannattamisesta.
43211: 
43212: 
43213: että sen pitäisi ansaita eduskunnan kannatusta. Mutta kuten
43214: valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja ja eräs sen Jasen ovat se-
43215: littäneet, on aivan mahdotonta, jos eduskunta päättäisikin esillä
43216: olevan mietinnön ponnet hyväksyttäviksi, ehtiä saada ponsissa
43217: hyväksytyt rahaerät yleiseen budgettimietintöön otetuksi. Asian
43218: näin ollen, jott'ei näyttäisi siltä että eduskunta kannattamatta
43219: ponsien tarkoitusta hylkäisi ne, pyytäisin ehdottaa seuraavan
43220: muodon eduskunnan päätökselle: Vaikka tunnustaen käsillä ole-
43221: van mietinnön ponsissa lausutun tarkoitusperän, katsoo edus-
43222: kunta kuitenkin ajan lyhyyteen nähden asiakseen tällä kertaa jät-
43223: tää asian raukeamaan.
43224: 
43225:     Ed. Gustafsson: Mot hr Storbjörks, om jag rätt uppfat-
43226: tade, understödda förslag måste jag anmärka, att det ej blifvit
43227: framställdt vid sådan tidpunkt och i sådan form, att det kunnat
43228: pröfvas af utskott.
43229: 
43230:     Ed. Aalto: Täällä on tehty useampia syytöksiä Raittiuden
43231: Ystäviä vastaan. Niihin minä en tahdo kajota. Pyydän vaan
43232: huomauttaa, että jos paljo on mennyt matkakustannuksiin, niin
43233: on myös huomattava, että viime vuonna pidettiin Raittiuden Y s-
43234: tävien toimesta 955 esitelmää ympäri maata, joten täytyy ottaa
43235: huomioon, että kyllä silloin jo kuluu matkarahojakin.
43236:     Mitä tulee sitten tähän sivistystyöhön, niin myönnettiin nuo-
43237: risoseuroille ja tilapäisten esiteimien pitoon yhteensä 55,000 mark-
43238: kaa. Jos vertaa työtä, joka tehdään raittiusjärjestöissä, niin kyllä
43239: täytyy myöntää, että työ niissä on paljoa voimakkaampaa ja kan--
43240: salle paljon suurempaa hyötyä tuottavaa, joten tältäkin kannalta
43241: katsoen pitäisi raittinsjärj estöille myöntää tämä pyydetty määrä-
43242: raha. Kun vielä ottaa huomioon, että paikallisseurojen menot
43243: ja tulot, jotka juuri ovat näiden piiritoimikuntien vaikutuksen
43244: alaisina, tekevät noin 300,000 markkaa vuodessa, niin tämä 20,000
43245: on ainoastaan pieni määrä siitä, joten valtio kyllä voisi tämän
43246: avun mvöntää.
43247:     Mitä sitten tulee siihen, että olisi raittiustyön alalla huomattu
43248: puolueellisuutta, niin kyllähän se puolueellisuus nykyään tuppaa
43249: joka paikkaan. Tuppaahan se kirkollisellekin alalle. Yksin pa-
43250: pin vaalissakin puolueellisuus nykyään myllertää. Mahdollisesti
43251: on jotakin puolueellisuutta ollut raittiustyössäkin, mutta minun
43252: täytyy tunnustaa, että minä raittiusmiehenä olen hyökkäillyt niin
43253: sosialisteja kuin porvareitakin vastaan, kun asia on vaatinut.
43254: Täytyy hyökätä puolueitten niskaan. koska puolueitten ohjelmissa
43255: virallisesti on kieltolaki ja sitä ei aina tarpeeksi tunnusteta; käy-
43256: tännössä silloin täytyy siitä huomauttaa, mutta tämän tulee ta-
43257:                      Istunto 29 p. lokakuuta I9fY7.
43258:                                             -----
43259: 
43260: pahtua sillä tavalla, ettei katsota enemmän yhden kuin toisen-
43261: kaan puolueen etua.
43262:      Kun on huomautettu, ettei pyydettyä summaa enää voida
43263: -ottaa ensi vuoden menoarvioon, niin minä pyydän ehdottaa, että
43264: -eduskunta lausuu periaatteessa kannattavansa esilläolevaa ano-
43265: musta, mutta kun ajan lyhyyden vuoksi ei sitä ehditä ottaa vuo-
43266: -den 1908 menoarvioon, niin täytyy anomus tällä kertaa jättää
43267: huomioon ottamatta.
43268:      Minä teen tämän raskaalla mielellä. Mutta kun on mahdo-
43269: tonta ottaa sitä tähän menoarvioon, niin täytyyhän ainakin peri-
43270:  aatteessa sitä kannattaa. Muuten minä pidän ilahuttavana il-
43271:  miönä sitä, että valiokunta puolueisiin katsomatta on yksimieli-
43272:  sesti anomusta kannattanut.
43273:      Ed. Kares: On ollut pikkusen outoa kuulla tässä eduskun-
43274: nassa juuri niiden puolelta, jotka ovat innokkaimmin olleet
43275: kieltolakia laatimassa toisten mukana, sitä, että vastustetaan tätä
43276: anomusta, jossa pyydetään Raittiuden Ystäville apurahaa.
43277:      Meidän täytyy olla selvillä siitä, että kieltolain voimassapy-
43278: symiselle maaperä voidaan valmistaa vain tarmokkaan raittius-
43279: työn kautta ja erittäin sellaisen raittiustyön kautta, jota tehdään
43280: pitkin Suomen saloseutuja. Juuri tällaista raittiustyötä varten
43281: on ajateltu sitä rahasummaa, mikä nyt kyseessä on.
43282:      Täällä on syytetty Raittiuden Ystäviä puolueellisuude!lta.
43283: Minä olen ollut myös Raittiuden Ystävien vuosikokouksissa.
43284: l\1inä myönnän, että siellä ovat puolueet törmänneet toisiaan vas-
43285: taan jotenkin ankarasti ; välistä olemme mekin sieltä tulleet pois
43286: voitettuina, välistä taas voittajina. Mutta minä uskon, että on-
43287: nellisemmin, kuin tuskin mitkään muut seurat, ovat Raittiuden
43288:  Ystävät osanneet järjestää asiansa puolueoloihin nähden niin,
43289: että kaikki puolueet voivat toimia käsi kädessä raittiustyön hy-
43290: väksi Raittiuden Ystävien seurassa. Syytös Raittiuden Ystäviä
43291: kohtaan tässä suhteessa on siis hyvin vähän arvoinen.
43292:      On mvös moittien mainittu Raittiuden Ystävien toimimie-
43293:  hilleen må'ksamia palkkoja. Ne ovat kyllä näennäisesti korkeat .
43294:  mutta jos vertaa niitä palkkoihin, joita ylimalkaan tämän suun-
43295: taiset valistusseurat, jotka käyttävät palvelukseensa siksikin op-
43296:  pineita miehiä kuin Raittiuden Ystävät ovat käyttänee.t, ovat
43297: maksaneet, niin Raittiuden Ystävien maksamat palkat eivät ole
43298: -ollenkaan korkeammat kuin muissakaan seuroissa.
43299:       Minusta nämä anomukset ovat kannatettavia.         Mutta kun
43300: asiat ovat tulleet niin myöhään valiokunnasta, niin minä puolestani
43301:  yhdyn edustaja Aallon ehdotukseen.
43302:    Ed. Storbjörk:     Erkännande att hr Soininens förslag tili
43303: <>mformulering af första klämmen är formelt riktigare än mitt
43304:                      Raittiustyön kannattamisesta.                 2885
43305: 
43306: förslag, ber jag att få förena mig om hr Soininens formulering
43307: af den första klämmen. Däremot skulle jag fortfarande vilja
43308: vidhålla mitt förslag angående andra klämmen.
43309: 
43310:     Ed. Pesonen:        Jo anomusvaliokunnassa oli vallalla se kä-
43311: sitys, että kysymyksessä olevia anomusehdotuksia ei ennätetä
43312: näillä valtiopäivillä loppuun käsitellä. Asian suuren tärkeyden
43313: vuoksi valiokunta kuitenkin ryhtyi epätoivoiseen yritykseen, te-
43314: kemään mietintöä asiasta. Kun minä alunperin olen ollut sitä
43315: mieltä, että kysymystä ei ehditä näillä valtiopäivillä loppuun suo-
43316: rittaa, niin olen pakotettu kannattamaan hylkääviä ehdotuksia.
43317: Mutta ettei tämä hylkäys saisi sitä leimaa, että eduskunta on vasta-
43318: hakoinen asialle, kannatan sitä perusteltua hylkäystä, jonka ed.
43319: Castren ehdotti.
43320: 
43321:     Ed. Käkikoski: Ed. Kareksen lausunnon johdosta tahtoi-
43322: sin vain sanoa pari sanaa valiokunnan puolustukseksi. Ed. Ka-
43323: res huomautti, että mietintö on niin myöhään tullut valiokunnasta.
43324: Ei se niinkään myöhään tullut, mutta se on ollut eduskunnan pöy-
43325: dällä monta päivää. Minä valitan sitä, että eduskunnan on täy-
43326: tynyt muihin asioihin käyttää niin paljon aikaa, ettei ole jäänyt
43327: tilaisuutta tämän mietinnön käsittelemiseen. Tosiaankin sangen
43328: surullinen pettymys raittiuden ystäville, sekä opiskelevan nuori-
43329: son että raittiuspiirien jäsenten keskuudessa, on se, että tämän
43330: asian täytyy tällä tavalla ajan puutteen takia raueta. Onhan toki
43331: hyvä, että eduskunta antaa moraalisenkin kannatuksen tälle
43332: asialle ; ehkä sitten ensi valtiopäivillä on helpompi saada aineellista
43333: kannatusta.
43334: 
43335:    Äänestysesitykset ja päätökset:
43336:     1 :o. Ken hyväksyy mietinnön ensimäisen ponnen sellaisenaan,
43337: vastaa jaa; jos ei voittaa, on ecl. Soinisen tekemä tätä koskeva
43338: ehdotus hyväksytty.
43339: 
43340:    Aänestyksessä olivat ei-äänet voitolla, joten mietinnön en-
43341: simäiseen ·ponteen nähden oli hyväksytty ed. Soinisen tekemä
43342: ehdotus.
43343: 
43344:    2 :o. Ken hyväksyy mietinnön toisen ponnen sellaisenaan, vas-
43345: taa jaa; jos ei voittaa, on e<i. Storbjörkin muutosehdotus siinä
43346: hyväksytty.
43347: 
43348:    Aänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla ...
43349: 2886               Istunto 29 p. lokakuuta I907·
43350: 
43351: 
43352:     3:0. Ken vastaehdotukseksi mietinnön ehdotuksille hyväksyy
43353: ed. Castrenin tekemän ehdotuksen, vastaa jaa; jos ei voittaa, on
43354: ed ..Aallon ehdotus vastaehdotukseksi hyväksytty.
43355: 
43356:    ;\änestyksessä olivat ei-äänet voitolla.
43357: 
43358:    4 :o. Ken vastaehdotukseksi hyväksyy ed. Aallon tekemän eh"
43359: dotuksen, vastaa jaa; jos ei voittaa, on ed. Palmenin tekemä eh-
43360: dotus vastaehdotukseksi hyväksytty.
43361: 
43362:    !\änestyksessä olivat jaa-äänet voitolla.
43363: 
43364:     5 :o. Ken hyväksyy valiokunnan, mietinnön semmoisena, miksi
43365: se äänestyksissä on muodostettu, vastaa jaa; jos ei voittaa, on ed.
43366: Aallon tekemä ehdotus hyväksytty.
43367: 
43368:    Aänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla, joten mietintöön näh-
43369: den oli hyväksytty ed. Aallotil. tekemä ehdotus.
43370: 
43371: 
43372: Rautateiden hallinnossa olevien maanviljelysammattia
43373:         rasittavien epäkohtain poistamisesta.
43374:     Esitettiin pöydällä ollut rautatievaliokunnan mietintö n :o r a
43375: an. ehd. ( n :o 52) johdosta rautateiden hallinnossa olevien, maan-
43376: viljelysammattia rasittavien epäkohtain poistamisesta.
43377: 
43378:    Keskustelu:
43379:     Ed. Gebhard, Hannes: Tämän mietinnön lähetti edus-
43380: kunta rautatievaliokuntaan takaisin, jotta se ottaisi huomioon
43381: mietinnön perusteluissa mitä eduskunnassa oli keskustelussa tuotu
43382: esille ja muodostaisi sille ponnen an9musehdotuksen ponnessa
43383: mainittuun tapaan. Pyydän saada mielihyvällä merkille panna,
43384: että valiokunta on todella ottanut huomioon eduskunnan lausu-
43385: man toivomuksen, sillä perustelut ovat nyt sekä anomusehdotuk-
43386: sen että myöskin eduskunnassa tapahtuneen keskustelun mukai-
43387: set ja että ponsikin sisällöltään on sellainen, joksi eduskunta
43388: sen toivoi. Ponnen sananmuoto on kumminkin mielestäni vä-
43389: hemmin onnistunut, jonka vuoksi pyydän saada ehdottaa sen
43390: näin kuuluvaksi : että hallitus ryhtyisi sellaisiin toimenpiteisiin,
43391: joiden kautta mietinnössä esitetyt Suomen valtion rautateitten hal-
43392: linnossa vallitsevat ja erittäin maanviljelysammattia painavat epä-
43393: kohdat ensi tilassa korjattaisiin.
43394:            Rautatiellä vallits. maanvilj. haittaav. epäkohdista.         2887
43395: 
43396: 
43397:     Ed. Laine, 0.:        Rautatievaliokunta on lähettänyt edus-
43398: kunnalle toisen parannetun laitelman mietinnöstään n :o I kos-
43399: keva rautateitten hallinnossa olevain, maanviljelysammattia rasitta-
43400: vien epäkohtien poistamista, ja onkin valiokunta tämän uuden mie-
43401: tinnön luomisessa onnistunut paremmin kuin ensimäisen. Mie-
43402: lestäni on valiokunnan ponsi kuitenkin liian ylimalkainen ja lii-
43403: aksi hyvään tahtoon luottava. Se komitea, joka oli asetettu tut-
43404: kimaan vaunujen puutteen syitä rautateillämme ja ehdottamaan
43405: keinoja näiden epäkohtien poistamiseksi, antoi tästä mietintönsä
43406: viime vuoden lopulla ja valiokunta kertoo mietinnössään, että tä-
43407: män komitean mietinnöstä käypi selville hyvin räikeitä epäkohtia,
43408: jotka vaikuttavat vaunujen puutteeseen rautateillämme, kuten
43409: että vaunujen purkaminen käy liian hitaasti, että kuormitetut ja
43410: tyhjät vaunut lähetetään kovin hitaasti, että vaunuja lähetetään
43411: vajanaisesti kuormitettuna j. n. e., ja lisää valiokunta, että tämän
43412: komitean mietintö ei kuitenkaan olisi antanut rautatiehallitukselle
43413: aihetta enempään kuin kiertokirjeen julkaisemiseen asianomaisilk
43414: virkamiehille erinäisistä järjestystoimenpiteistä näiden epäkohtien
43415: poistamiseksi, ja vielä huomauttaa valiokunta, että tällä toimen-
43416: piteellä ei kuitenkaan ole saavutettu toivottua tulosta. Mieles-
43417: täni olisi rautatiehallituksen pitänyt kiireellisesti ryhtyä paljoa
43418: tarmokkaampiin toimenpiteisiin, kuin mihin se valiokunta il-
43419:  moituksen mukaan on ryhtynyt. Sillä eihä.n tässä ole kysymyk-
43420:  sessä ainoastaan se, että maanviljelijöitä haittaavat epäkohdat
43421:  heidän tavarainsa kuljetuksessa tulisivat korjatuiksi, vaan ky-
43422:  symyksessä on samalla valtionrautateiden rappiolla olevan talou--
43423:  dellisen aseman korjaaminen yleensä. Kun rautatiehallitus ei kui-
43424:  tenkaan ole parempaa toimintatarmoa osoittanut, tuntuu siltä kuin
43425:  tuo hallitus ei kykenisi tarkoitustaan vastaavasti toimimaan ja
43426:  valiokunnan mietintönsä alkupuolella esittämien perusteitten no
43427:  jalla olisi odottanut, että valiokunta olisi ponnellaan enemmän
43428:  tätä tähdännyt tai oikeammin esittänyt tähän suuntaan käyvän eri-
43429:  koisponnen, jossa olisi huomautettu hallitukselle, että tässä on kii-
43430:  reellisesti ja tarmokkaasti ryhdyttävä sellaisiin toimenpiteisiin,
43431:  että rautatiehallitus saadaan täysin kykenevästi sen hoitoon us-
43432:  kottua maamme suuriarvoista kansallisomaisuutta tarkoitustaan
43433:  vastaavasti hoitamaan. Kun nyt kuitenkin on niin paha onni koh-
43434:  dannut tämän mietinnön käsittelemistä, että se jo kolme kertaa
43435:  on jäänyt muiden asiain tähden pöydälle seuraavaan istuntoon ja
43436:  meillä on vaan muutamia päiviä jälemi, en rohkene enää esittää
43437:  tähän suuntaan menevää uutta pontta, sillä se aiheuttaisi myös
43438:  tavallaan mietinnön korjaamista sekä sen palauttamista valio-
43439:  kuntaan ja näin tämä hyvä asia voisi hukkua sinne. Olen siis
43440:   pakotettu hyväksymään mietinnön ja yhdyn ecl. Gebhardin
43441:  ehdottamaa pontta kannattamaan.
43442:                                                                    182
43443: 2888                Istunto 29 p. lokakuuta 1907·
43444: 
43445: 
43446:     Ed. Pullinen: Koska olin viime kerralla mukana kannatta-
43447: massa mietinnön lähettämistä takaisin valiokuntaan, niin pyydän
43448: nyt mielihyvällä mainita, että tämä uusinnos asiallisuuteen sekä
43449: äänilajiin nähden on varsin suuressa määrässä muuttunut eduksi
43450: ei ainoastaan mietinnölle itselleen, vaan myöskin itse asialle.
43451: Mietinnöstä käypi nyt selville, että rautateittemme käytössä maan-
43452: viljelysammattiin nähden on olemassa epäkohtia ja luettelon
43453: monipuolisuudesta päättäen on niitä olemassa varsin arvelutta-
43454: vassa maarassa. Siitä käypi lisäksi selville, että nämä epäkohdat
43455: eivät rautatiehallituksen puolelta ole antaneet aihetta muuhun kuin
43456: hyvin tavallisen kiertokirjeen lähettämiseen . Toisaalta on mie-
43457: tinnön perusteluissa varsin selviä ohjauksia siihen, millä tavalla
43458: näitä epäkohtia olisi pyrittävä poistamaan. Ainoa kohta, missä
43459: mielestäni on vielä käytetty liian epämääräisiä sanoja, on kysy-
43460: mys rahtisuhteitten järjestämisestä. Olen sitä mieltä, että
43461: muutamaiv maanviljelystarvetavarain ja maanviljelystuotteiden
43462: rahdit ovat siihen määrään kalliit, että viljelyksen kehitys välttä-
43463: mättä vaatii saamaan ne alennetuiksi, ja ellei se voi tapahtua
43464: muulla tavoin, on otettava koko rahtitaksa tarkastuksen alaisksi,
43465: sillä ei liene epäilemistä ettei olisi mahdollista monien ylellisyys-
43466: tavarain rahteja kohottaa eduksi maanviljelystarvetavarain kule-
43467: tukselle sekä myöskin eduksi koko rautatien taloudelle. Kun mie-·
43468: lestäni kuitenkin mietinnön ponsi varsinkin siinä muodossa, kuin
43469: ed. Gebhard on sen esittänyt, antaa hallitukselle aihetta sekä vel-
43470: voitusta siihen, että se tarpeen tullen tässäkin suhteessa ryhtyy
43471: parannuksia tekemään, niin yhdyn kannattamaan ed. Gebhardin
43472: tekemää pontta.
43473:      Mitä tulee mietinnössä löytyvään vastalauseeseen, niin ei se
43474: mielestäni ole muuta kuin mielen-ilmaus hallituspuolueeseen kuu-
43475: luvien jäsenten puolelta, - ikävä kyllä, että näitten joukossa on
43476: kaksi maanviljelijää - siitä, että he hienotuntoisuudesta halli-
43477: tusta kohtaan tahtovat välttää niitä suoria ja samalla selviä sekä
43478: lisäksi oikeutettuja sanoja, joita mietinnön perustelu sisältää.
43479: Toivon, ettei eduskunta antaisi tälle vastalauseelle minkäänlaista
43480: huomiota.
43481: 
43482:     Ed. Sipponen: Ed. Laineen huomautuksen johdosta, että va-
43483: liokunta ei olisi kyllin tarmokkaasti velvoittanut hallitusta ryhty-
43484: mään toimenpiteisiin vaunujen puutteen poistamiseksi eikä otta-
43485: nut tätä erityisesti ponsiin, tahdon mainita, että valiokunta on
43486: perusteluissaan erityisesti alleviivaunut tätä koskevan lausun-
43487: tonsa, mutta se ei ole voinut ottaa sitä loppupanteen syystä, että
43488: eduskunnan päätöksen mukaan piti loppuponnen olla samallaisen
43489: kuin anomuksentekijäin ponsi oli. Kun perusteluissa kerta on
43490: sanottu, että rautatiehallitus olisi velvoitettava ryhtymään tarmok-
43491:            Rautatiellä vallits. maanvilj. haittaav. epäkohdista.   288<}
43492: 
43493: 
43494: kaihin toimenpiteisiin valtionrautateillä nykyään vallitsevan vau··
43495: nuopuutteen poistamiseksi, ei valiokunta enää katsonut voivansa
43496: vakavammalta kannalta tätä asian puolta ottaa.
43497:     Mitä tulee sitten siihen, ettei ole saatu halvempaa hinnoitus-
43498: järj estelmää maanvil j elystarvetavaroille ja maanvilj elystuotteille,
43499: niin valiokunta ei ole katsonut olevan itsellään syytä mennä teke-
43500: mään uutta luokitusta, vaan puolsi näitä sen sijasta kaikkein hal-
43501: vimpaan luokitukseen.
43502: 
43503:     Ed. Bäck: Det var ingalunda på grund af några partiintres-
43504: sen reservanterna skrefvo sin reservation, utan helt enkelt där-
43505: för, att de icke kunde instämma i den motivering, som ingår i
43506: detta järnvägsutskottets betänkande. Jag kunde nämna flera
43507: ställen i motiveringen, som väl äro egnade att underkastas kritik,
43508: men jag vill icke upptaga kammarens tid därmed. Jag vill blott
43509: päpeka en enda omständighet. På sid. 5 i det svenska betän-
43510: kandet läsa vi i kursivstil: ,att järnvägarna skulle skyldigkännas
43511: att genom sina funktionärer själfva emottaga godset i vagnarna
43512: och granska att detsamma befinner sig i oskadadt skick". Om
43513: detta stadgande vinner tillämpning, kommer det att bereda järn-
43514: vägsbetjäningen stora svårigheter. Vi skola antaga att man pi
43515: järnvägen transporterar en jordbruksmaskin. Är det då järn-
43516: vägsbetjäningens sak att granska denna maskin och se till att
43517: den befinner sig i oskadadt skick? Det behöfves ju en viss fack-
43518: kunskap för att kunna konstatera detta. Såsom sagdt, det var
43519: icke utaf hänsyn för regeringen, utan endast emedan vi icke
43520: kunde instämma i motiveringen, som vi bifogade reservationen.
43521: 
43522:     Puhemies: J ag ber att få fråga den senaste ~alaren,
43523: om hans yttrande gällde motiveringen i dess helhet eller de kur-
43524: siverade ställena?
43525:    Ed. Bäck: Mitt uttalande gällde motiveringen öfverhufvud.
43526:      Ed. Leppänen: Rautatievaliokunnan jäsenten puolesta ei olisi
43527:   ruvettu tästä asiasta ollenkaan puhumaan, semminkin kun aika
43528:  on näin täpärällä ja yö jo myöhänä, mutta puhumiseen antaa kui-
43529:  tenkin aihetta ed. Pullinen, joka on tahtonut kiinnittää eduskun-
43530:  nan huomiota valiokunnan mietintöön liitettyyn vastalauseeseen,
43531: .tehden sen sillä tavalla, että tämä vastalause on tehtynä ainoastaan
43532:   silmälläpitäen sitä, että vastalauseentekijät ovat olleet hallituspuo-
43533:   luetta. Itse asiassa on tämän vastalauseen tekemiseen johtanut
43534:   se, että vastalauseentekijät ovat periaatteessa alkuaan olleet toi-
43535:   sella kannalla kuin anomuksentekijät, ja näistä periaatteista eivät
43536:  ·vastalauseentekijät ole voineet luopua. Mutta kun eduskunta on
43537:  päättänyt, että ponsi on tehtävä sen muotoiseksi kuin anomuk-
43538:                      Istunto 29 p. lokakuuta I907·
43539: 
43540: 
43541: sessa on, niin ponsi on kyllä muodostettu sellaiseksi, mutta itse
43542: perusteista ei vastata, eivätkä vastalauseentekijät ole olleet osalli-
43543: sina perusteluita laatimassa.
43544:     ivlinä pyytäisin, varsinkin sentähden etten ollut eduskunnassa
43545: läsnä kun tämä asia oli ensi kerran käsiteltävänä, lausua asiasta
43546: sen mielipiteeni, minkä olen valiokunnassa siitä saavuttanut.
43547:     Anomuksen ensimäisessä kappaleessa teroittavat anomuksente-
43548: kijät, että valtion rautateitä ei ole valtiontaloudelliselta kannalta
43549: kunnollisesti hoidettu, s t. s. ne ovat huonotuloiset, ja sitä pi-
43550: täisi pitää silmällä tätä anomusta otettaessa käsittelyn alaiseksi.
43551: Onko nyt anomuksentekijäin tarkoitus ollut se, että rautatieta·-
43552: loudessa, joka nykyään antaa ainoastaan r ~0 :n voittoa, olisi muu-
43553: tokset tehtävä siinäkin tapauksessa, että tämä voitto menisi vie-
43554: läkin alemmas, vai olisiko pidettävä silmämääränä sitä, että tulot
43555: pysyisivät tasalla ja mahdollisesti vielä lisääntyisivät? Kaikki--
43556: han myöntävät sen, minkä rautatiehallituskin myöntää, että epä-
43557: kohtia tässä on olemassa ja että ne olisivat kaikella tavalla kor-
43558: jattavat. Mutta valiokunta tuli ensi kertaa tätä anomusta käsi-
43559: tellessään siihen tulokseen, että anomus ei vie toivotuille perille_
43560: Rautateiden hallinto ja virkakoneisto ovat kokonaan uudistettavat,
43561: mutta tässä tahdotaan tehdä ainoastaan paikkauksia yhdessä koh--
43562: dassa. Jos näitä paikkauksia tehdään, niin ne tavalla tai toisella
43563: viivyttävät tuon koneiston kokonaan uudistamista, jota kaikilta
43564: tahoilta tahdotaan. Ja tässä uudistuksesa olisi enemmän otettava
43565: huomioon, että tätä koneistoa tulisi hoitaa enemmän valtion
43566: afäärin kannalta kuin että se tulisi olemaan jonkunlaisena valtion
43567: virastona. Rautatiealalla, niinkuin muillakin aloilla, on murros-
43568: aikansa, ja ne alkuperäiset säännökset, joidenka pohjalla on koe-
43569: tettu näitä asioita järjestää, ovat siksi vanhentuneita, että ne kai-
43570: kissa tapauksissa vaativat uusiutumista. Sitä ei kaivata ainoas-
43571: taan meillä, vaan Ruotsissakin on jo koetettu saada aikaan kai--
43572: kenlaisia uudistuksia. M. m. on tahdottu, että rautatiehallituk-
43573: sessa pitäisi olla edustettuna muitakin kuin ainoastaan rautatie-
43574: alalle kuuluvia henkilöitä, kuten liikemiehiä, jotka rautateitä tule-
43575: vat enimmän käyttämään. Toivottavaa olisi, että niin tapahtuisi
43576: täälläkin. Ja kun kerran on niin suuret epäkohdat olemassa, niin
43577: täytyyhän tehdä jonkunlaisia uudistuksia.
43578:     Minä nyt vielä kajoan valiokunnan ensimäiseen mietintöön,
43579: joka on lähetetty korjattavaksi sen takia, että tämä ensimäinen
43580: mietintö ei olisi vienyt toivottuun tulokseen. Tämä on kyllä osit--
43581: tain totta, mutta valiokunta on ens1ma1sessä mietinnössään
43582: koettanut mennä niin pitkälle kuin mahdollista saadakseen kai-
43583: killa aloilla epäkohdat poistetuiksi. Anomuksessa on siv. 6 vii-
43584: dessä eri· kohdassa harvennetuilla sanoilla lueteltu ne, joita olisi
43585: erityisesti silmälläpidettävä. Jo ensimäinen valiokunnan mietintö
43586:            Rautatiellä vallits. maanvilj. haittaav. epäkohdista.       2891
43587:                                          . ---~-~---- --~-~---~-----
43588: 
43589: 
43590: 
43591: sanoo ponsissaan tämän, ja kun se kerran sen sanoo ponsissaaan,
43592: niin se on silloin vakuuttava. Mutta mikäli minä keskustelupöytä-
43593: kirjoista sain selville, niin ensimäisessä istunnossa tapahtuneessa
43594: keskustelussa lausuttiin erittäinkin moitteita siihen valiokunnan
43595: mietinnön ensimäiseen ponteen nähden, että muka rautatiehalli-
43596: tusta yhä edelleen olisi velvoitettava ryhtymään tarmokkaisiin
43597: toimenpiteisiin. Tällä ikäänkuin annettaisiin rautatiehallituk-
43598: selle tunnustus siitä, että se on jo kovinkin paljon tehnyt. Se
43599: kyllä on tehnyt, siitä ei päästä mihinkään ; se on asettanut komi-
43600: tean, joka on tätä asiaa tutkinut ja tehnyt esityksiä epäkohtien
43601: korjaamiseksi. Pyytäisin lukea ainoastaan ponnet:
43602:     ,että asemat veivoitetaan mahdollisimman kiireellisesti pur-
43603: kamaan saapuneet kappaletavaravaunut sekä sellaiset kokonaiset
43604: vaununlastit, joiden purkamista säädetyssä ajassa ei ole alotettu;
43605: jotta tämä kävisi päinsä, ovat asemat varustettavat riittävillä ja
43606: sopiville paikoille sijoitetuilla makasiineilla ja laitureilla, telefoo-·
43607: nitse tahi, missä sellaista ei ole, ilmoituskortilla antamaan tieto
43608: vastaanottajalle saapuneista vaununlasteista, ja lähetettäessä tila-
43609: väisiä vähintäin 5 vaununlastia käsittäviä lähetyksiä sähkösano-
43610: malla ilmoittamaan siitä vastaanottoasemalle, ilmoittaen tavaran
43611: vastaanottajan, vaununlajin ja vaunujen lukumäärän, sekä että
43612: rautatien oman tavaran vastaanottajat veivoitetaan mitä kiireim-
43613: min purkamaan se; että asemien ei sallita pitää vaunuja varalla
43614: muuta kuin kappaletavaraa varten; että liikennöitsijöitä ilmoi-
43615: tuksella huomautetaan välttämättömyydestä tilata hyvissä ajoissa
43616: tarvittavat vaunut, ja että rataosilla, joilla eläinkuljetuksia usein
43617: esiintyy, sellaisia järjestetään toimitettaviksi määrättyinä päivinä
43618: viikossa; ja että hankitaan enemmän vaununpeitteitä ja kootaan
43619: ne kaikilta muilta paitsi kaupunkiasemilta peitevarikoiksi, että
43620: laitetaan tilavia, läinmitettäviä kuivatushuoneita vaunupeitteiden
43621: nopeaa kuivattamista varten kaikille vaununpeite-asemille, että
43622: muut asemat, laiturit ja vaihteet, joilla on kappaletavaraliikettä.
43623: varustetaan ainoastaan yhdellä tahi mahdollisesti kahdella peit--
43624: teellä käytettäviksi tavaran peittämiseen paikalla; sekä että kaikki
43625: 1·autatien omat kuljetukset suuremmassa maarassä sovitetaan
43626: suoritettaviksi mikäli mahdollista heinä-, marras- ja joulukuulla,
43627: tahi yleensä sellaisina aikoina, jolloin yksityisliikenne on pienim-
43628: mällään".
43629:      Tämä komitean päätös on aiheuttanut sen, että rautatiehalli-
43630: tus on lähettänyt kiertokirjeen, jossa m. m. mainitaan - tahdon
43631: lukea ainoastaan tärkeimmät kohdat - : ,että asianomaisten lii-
43632: kennetarkastajain tulee pitää huolta siitä, etteivät vaunut, las-
43633: tattuina tahi lastaamattomina, seiso asemilla kauemmin kuin tar-
43634: peellista on, siinä tarkoituksessa määrätä tarpeellisia täydennys-
43635: junia lähetettäviksi, antaa määräyksiä siitä, milloin ja kuinka
43636:                      Istunto. 29 p. lokakuuta HJO'].
43637: 
43638: 
43639: asemien tulee ilmoittaa niille jääneistä vaunuista sekä yksissä
43640: neuvoin asemapäällikköjen ja liikennöitsijäin kanssa järjestää
43641: nopeakulkuisia ylimääräisiä tavarajunia lyhyillä lastaus- ja pur-
43642: kamisajoilla; että vaunuraportit virkaedesvastuun uhalla suurim-
43643: malla huolellisuudella ovat laadittavat siten, ettei vaunuja mil-
43644: lään ehdoilla saa pitää varastossa mahdollisesti tulevia tavaroita
43645: varten; että kappaletavaraa, joka on saapunut katetussa tavara-
43646: vaunussa, ei saa, kunnes se ulosotetaan, säilyttää vaunussa, vaan
43647: on niin pian kuin mahdollista purettava makasiiniin ; että koko-
43648: naisissa vaununlasteissa saapuneet tavarat, joiden purkamiseen
43649: määrätyn ajan kuluessa ei ole ryhdytty, ovat tämän ajan kuluttua
43650: purettavat, ollen tämä purkaminen mahdollisimman nopeasti toi-
43651: mitettava; että sellaisilla asemilla, joilla telefooni löytyy, tulee
43652: asemapäällystön virkakeskustelulla ilmoittaa tavaranvastaanot-
43653: tajalle tavaran saapumisesta, varsinkin kun on puhe kokonaisista
43654: vaununlasteista".
43655:     Tämä kiertokirje on lähetetty helmikuulla ja anomus on
43656: tehty näiden valtiopäivien alussa, eikä siis ole niiden väliä kuin
43657: joku parisen kuukautta, niin ettei ainakaan kokemusta ole kyl-
43658: liksi tältä parin kuukauden ajalta tuomitsemaan näitä toimen-
43659: piteitä tai hyväksymään ne kunnollisiksi. Se vaan on varma,
43660: että rautatiehallituksen puolelta on ryhdytty toimenpiteisiin,
43661: eikä ole ensinkään aihetta svyttää rautatievaliokuntaa siitä, että
43662: se on kehoittanut eduskunt~å hyväksymään sellaisen ponnen,
43663: että rautatiehallitusta yhä edelleen velvoitettaisiin toimimaan
43664: tähän suuntaan. Rautatiehallitus on nyt pyytänyt tarkastajien
43665: paikkaamista varten 10,000 markkaa vuosittain ja on se tähän
43666: tarkoitukseen saanut täksi vuodeksi 5,000 markkaa. Näyttää siis
43667: siltä, että tätä kiertokirjettä tahdotaan kaikessa tapauksessa saada
43668: noudatetuksi.
43669:      Sitten on keskustelussa, eritoten ed. Gebhardin puheesta, kun
43670: asia viime kertana oli eduskunnassa esillä, kuulunut, etteivät
43671: anomuksentekijät tarkoitakaan, että maanviljelysammattitarpeille
43672: yksinomaan tulisi etuoikeutta. Mutta anomuksen 6 sivulla sano--
43673: taan, että rautatielaitoksemme veivoitetaan tavaravaunuja tila-
43674: tessaan antamaan etusijan maanviljelysammattitarpeiden kuljet-
43675: tamiselle. Ei siis päästä mihinkään siitä että tarkoitus on ollut,
43676: joka anomuksessa myöskin mainitaan, että todellisuudessa avo-
43677: vaunut peitteineen ajan pitkään käyvät rautatielaitoksellemme kal-
43678: liimmiksi kuin umpivaunut. Ensimäisessä valiokunnan mietin-
43679: nössä oli koetettu saada selville, että asianlaita on päinvastoin,
43680: mutta siitä huolimatta kuuluu mielipiteitä, että ne ainakaan eivät
43681: tulisi kovin kalliiksi. Nämä tiedot vaunujen hinnpista on valio-
43682: kunta ottanut rautateiden päärahastosta. Jos mistään, niin aina-
43683: kin sieltä saaduilla todistuksilla pitäisi olla varmuutta.
43684:            Rautatiellä vallits. maanvilj. haittaav. epäkohdista,
43685: 
43686: 
43687:     Muuten minä luulen, että tämä nyt korjattu mietintö, vaikka-
43688: kin se on saanut kiitosta osakseen, on heikompi kuin ensimäinen
43689: mietintö. Jos mietintö hyväksytään tällaisena, se mielestäni vä-
43690: hemmän voi korjata epäkohtia rautatiehallinnossa kuin ensimäi-
43691: nen mietintö mahdollisesti olisi voinut sitä tehdä. Tässä toisessa
43692: mietinnössä, sivulla 4 harvennetussa toisessa kappaleessa, pannaan
43693: pääpaino siihen, että valtionrautatiet velvoitettaisiin virkaili-
43694: jainsa kautta itse vastaanottamaan tavarat tavaravaunuihin ja
43695: tarkastamaan, ovatko tavarat ehjät ja onko niin paljon kuin lähet-
43696: täjä on ilmoittanut sekä siitä antamaan sitovan todistuksen, jotta
43697: lähettäjä sen nojalla pystyisi hankkimaan itselleen korvauksen
43698: mahdollisesta vahingosta. Minä luulen, että tämä saa kaiken-
43699: laisia selkkauksia aikaan.
43700:     Onko tarkoitus sitte, että jos pakataan joku kone laatikkoon,
43701: separaattori esimerkiksi, täytyisi purkaa ja tutkia, onko kaikki
43702: kappaleet siinä, ja antaa sen mukaan todistus. Jos tätä ei tehdä
43703: ja ilmoitetaan, että separaattori on otettu vastaan täydellisenä ja
43704: sieltä lähettäjä on mahdollisesti unohtanut jonkun kappaleen, tai
43705: se on kokonaan rikkinäinen, rautatien on tietysti siitä vastattava.
43706: Tämän nykyisen uudistetun mietinnön hyväksymisestä olisi seu-
43707: rauksena, että siinä tulisi etusija annettavaksi yhdelle käyttäjä--
43708: luokalle, joka tavallaan tulisi silloin eroamaan toisista, ja toiseksi,
43709: että umpivaunuja tultaisiin lisäämään suuressa summassa, josta
43710: olisi se seuraus, että kun sisämaasta kuljetetaan tavallisesti puuta-
43711: varaa satamaan, vaunut satamaan tullessaan ovat tävnnä. mutta
43712: kun ovat avovunuja, täytyy ne tyhjinä viedä takaisin. Taas jos
43713: satamasta viedään sisämaahan rautateitse siirtomaan tavaroita,
43714: katetuissa vaunuissa ei voi kulettaa puutavaroita, ja ne tulevat
43715: kulkemaan tyhjinä takaisin. Siitä ei vaununpuute yhtään poistu,
43716: vaan se on saatava poistetuksi sillä, että riittävästi suuria peit-
43717: teitä varattaisiin, paremmin kuin sillä, että ruvettaisiin avonaisia
43718: vaunuja muuttamaan umpivatmuiksi.
43719:     Niinkuin äsken sanoin, niin tällä uudistetulla mietinnöllä ei
43720: saada sitä toimeen, mitä olisi voitu saada ensimäisellä mietin-
43721: nöllä, sillä ensimäinen mietintö olisi suuremmassa määrässä pois-
43722: tanut epäkohtia. Eduskunnan päätöksen pakottamana on kui-
43723: tenkin valiokunta tehnyt toisen mietinnön samanlaiseksi kuin
43724: anomuskin, ja siten on siitä saatu sellainen epäsikiö, joka luulta-
43725: vasti ei tule pitemmän päälle tyydyttämään ketään. Sen huonot
43726: perustelut enemmän vakaannuttavat entisen epätyydyttävän jär-
43727: jestelmän kuin sen pitäisi sitävastoin se poistaa.
43728:     Muutoin ed. Gebhardin lausunnossa, viime kerran kun oli
43729: asia esillä, on kummallinen kohta, jossa sanotaan, että kun va-
43730: liokunnassa on siksi paljon maalaisia, ne eivät tahtoisi ajaa
43731: sitä asiaa, jota maalaisten ystävinä anomuksentekijät ovat teh-
43732:                     Istunto 29 p. lokakuuta I<)Oj.
43733: 
43734: 
43735: neet. Se täytyy minun jyrkästi torjua, sillä jos ed. Gebhard
43736: olisi sanonut, ettei niillä ole ymmärrystä, niin se olisi vielä ym-
43737: märrettävissä, mutta että on tahdottu kieltää niiltä tahto, on
43738: enemmän kuin toivottavaa. Minun mielestäni, jos tämä anomus
43739: hyväksytään semmoisena kuin valiokunnan toinen mietintö on,
43740: niin sillä ei saada muuta kuin pikkuinen paikkaus aikaan siinä
43741: virkakoneistossa, joka kaikkialla on saanut tyytymättömyyttä ai-
43742: kaan. Nyt muutamien kuukausien perästä kokoontuvat valtio-
43743: patvat. Minun mielestäni olisi asialle eduksi, että se jätet-
43744: täisiin sillensä tällä kertaa, niinkuin muutkin rautatieasiat
43745: sitten otettaisiin se perinpohjin uudistettavaksi, koetettaisiin-
43746: sc ulottaa kaikille rautatiehallinnon ja käytännön aloille, ja koe-
43747: tettaisiin uudistaa mikäli mahdollista koko virkakoneisto.
43748: 
43749:    Ed. Sivenius: .Minusta on vastenmielistä tällä kertaa enaa
43750: puhua tästä, sillä sitä on jo minun mi"elestäni tarpeeksi jauhettu.
43751: Mutta kun kerran vastalauseentekijä rohkenee pidättää edus-
43752: kuntaa puolen tuntia tässä asiassa, täytynee minunkin siihen jos-
43753: sain määrin tällä kertaa kajota.
43754:     Vastalauseentekijät ovat takertuneet tuohon kursiveerattuun
43755: lauseeseen, joka löytyy mietinnön 4 sivulla, jossa puhutaan että
43756: rautatien velvollisuus on itse vastaanottaa tavarat ja katsoa että
43757: ne ovat ehjät. Täällä on ed. Leppänen puhunut, kuinka separaat-
43758: tori voi olla vaillinainen ja rautatie saa vastata siitä. Pyydän
43759: huomauttaa, että sellainen ei ole tarkoituksena. Toiseksi on täällä
43760: mainittu jostain maanviljelyskoneesta, joka olisi rikki lähetet--
43761: täissä. Jos kone on lähetettäissä rikki, on kai lähettäjän tarkoi-
43762: tus lähettää romurautaa tai koneensa johonkin korjattavaksi ja
43763: se on taas toinen kysymys. Tuollaiset saivartelut olisivat paikal-
43764: laan jossain muualla, mutta ei eduskunnan puhujalavalla. Sit-
43765: ten ed. Laine on valittanut, että ponsi on liian ylimalkainen. Va-
43766: liokunta ei voi mitään sille että ponsi on ylimalkainen, kun ky-
43767: symyksessä olevat virheetkin ovat niin monet ja laajat ja valio-
43768: kunnan näin ollen täytyi ehdottomasti tulla siihen lopputulokseen,
43769: että jotakin ylimalkaisempaa täytyi silloin sanoa, kun kerran tah-
43770: dottiin lyhyessä muutamia rivejä sisältävässä ponnessa parantaa
43771: suuria asioita. Täällä on myöskin ed. Laine puhunut että pon-
43772: nessa olisi pitänyt mainita kiireellisistä toimenpiteistä. Ponnessa
43773: mainittiin, että ensi tilassa olisivat korjaukset tehtävät, ja minä
43774: käsitän, että kun puhutaan ensi tilasta, niin silloin on puhe kiireel-
43775: lisyydestä.
43776:      Silloin kuin tämä mietintö ensi kerran oli täällä esillä, pääsi
43777:  se tulemaan jonkun verran laimeampana valiokunnasta siitä yk·
43778:  sinkertaisesta syystä että maamme porvarilliset sanomalehdet ovat
43779:  opettaneet ainakin sosialisteille sitä, että olisi käytettävä hienom-
43780:                             Pöydällepan oja.
43781: 
43782: 
43783: paa kieltä eikä haukkuvaa. Ajattelimme että ehkä voisi käydä
43784: päinsä puhua virastoille ja korkeille herroille kaunista kieltä, mutta
43785: Helsingin herrat ovat nyt opettaneet ja näyttäneet, että kyllä niitä-
43786: kin pitää haukkua, ja ~tiksi saimme tehtäväksemme laatia uuden
43787: mietinnön haukkuvamman ja terävämmän, lisätä siihen suolaa ja
43788: pippuria, kuten sanat kuuluivat. Ellei se nyt tyydytä, en voi
43789: muuta kuin asettaa suuren kysymysmerkin sen asian eteen, että
43790: mikä nyt vielä pitäisi olla vikana?
43791:    Ed. Leppänen huomautti, että tämä mietintö olisi epäsikiö,
43792: joka pitäisi jättää sillensä.   Minä en tiedä sitä niin varmasti.
43793: kumpi lienee epäsikiö, valiokunnan mietintö vaiko ed. Leppäsen.
43794: 
43795:    Äänestysesitys ja päätös:
43796:     Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön, vastaa jaa; jos ei voit-
43797: taa, on sen sijaan hyväksytty ed. Hannes Gehhardin tekemä eh-
43798: dotus.
43799: 
43800:     Äänestyksessä annettiin 97; jaa- ja 57 ei-ääntä, joten mie-
43801: tintö oli hyväksytty.
43802: 
43803:     Puhemiehen     tällä välin poistuttua, johti puhetta ensimäinen
43804: varapuhemies.
43805: 
43806: 
43807:  Kysymys perustettuun päiväjärjestykseen siirtymi-
43808:     sestä välikysymyksen johdosta, joka koskee
43809:        Laukon sukutilan lunastamista ja sen
43810:             maalla asuville vuokraajille
43811:                    luovuttamista.
43812:    Esitettiin yllämainittua asiaa koskeva maatalousvaliokunnan
43813: mietintö n :o 4,
43814:    jonka johdosta puheenvuoroa käyttäen lausui
43815:  Ed. Ingman, L.: Siihen katsoen, että aika on niin pitkälle kulunut
43816: ja tästä luultavasti syntyisi pitkäkin keskustelu, rohkenen minä
43817: pyytää asiaa pöydälle (Hyvä-huutoja.)
43818:    Kun ed. Pohjanpalo oli kannattanut edellisen puhujan ehdo-
43819: tusta jätettiin asia pöydälle ensi istuntoon.
43820: 
43821:      Puhemiehen lausuttua arvelunaan että pöydällepano ehkä kä-
43822: sitti sitä että muutkin asiat pannaan pöydälle ensi istuntoon,
43823:    lausui puheenvuoron saatuaan :
43824:                     Istunto 29 p. lokakuuta 1907.
43825: 
43826: 
43827:     Ed. Renvall: Pyydän vaan yhtyä herra Puhemiehen ehdo-
43828: tukseen, mutta kuitenkin ehdolla, että pöydällepane tapahtuisi nyt
43829: tässä istunnossa.
43830: 
43831:    Ed. Kairamo:                           * tekemää ehdotusta.
43832:                       kannatti ed. Renvallin
43833: 
43834:     Puhemiehen julistettua seuraavat päiväjärjestyksessä nume-
43835: roilla II, 12, IJ ja 14 merkityt asiat pöydälle pannuiksi
43836: 
43837:    käytti puheenvuoroa
43838: 
43839:     Ed. Castren lausuakseen: Pyytäisin huomauttaa, että jokai-
43840: nen näistä asioista on erittäin esitettävä ja jokainen näistä asioista
43841: on erittäin pöydälle pyydettävä. Semmoinen umpimähkäinen pöy-
43842: dällepano ei minun ymmärtääkseni ole sopusoinnussa Valtiopäivä-
43843: järjestyksen kanssa.
43844: 
43845:   Puhemiehen mainittua käsittäneensä, että pyydettiin kaikki
43846: yhtä aikaa pöydälle,
43847: 
43848:     .::sitettiin järjestänsä ja pantiin pöydälle ensi istuntoon täksi
43849: päiväksi päydälle pannut numeroilla II, I2, 13 ja 14 merkityt
43850: asiat.
43851: 
43852: 
43853:    Esitettiin ja pantiin pöydälle
43854: 
43855:     perustuslakivaliokunnan mietintö n:o 3 eduskunnassa
43856: tehtyjen ehdotusten (adressiehd. n:o I, an. ehd. n:ot 48, 6o) joh-
43857: dosta, jotka tarkoittavat laillisesta järjestyksestä vielä val-
43858: litsevien poikkeusten poistamista; ja
43859:    perustuslakivaliokunnan mietintö n:o 4, koskeva ker-
43860: tomusta hallituksen toimenpiteistä niiden päätösten
43861: johdosta, jotka Suomen maan valtiosäädyt 190lf:-05
43862: vuosien valtiopäivillä ovat tehneet, sekä eduskunnassa teh··
43863: tyjä ehdotuksia, (adressiehdotus n:o I, an. ehd. n:ot 48, 6o,) jotka
43864: tarkoittavat laillisessa järjestyksessä vielä vallitsevien
43865: poikkettksien peruuttamista.
43866:     Pöydällepanon johdosta puheenvuoroa käyttäen lausui vielä
43867: 
43868:     Ed. Castren:        Pöydällepanopyynnöt koskevat perustus-
43869: lakivaliokunnan mietintöä n:o 3 ja perustuslakivaliokunnan mietin-
43870: töä n :o 4· Puolestani en saanut selville, mihinkä päivään mietinnöt
43871:                          Laki kulkukaupasta.                      2897
43872: 
43873: 
43874: tulisivat pöydälle pantaviksi.    Pyytäisin senkin seikan selvitettä--
43875: väksi.
43876: 
43877:     Ed. Setälä: Viimeksimainittuja asioita ei tarvitse pyytää
43878: pöydälle, sillä ne ovat itsestäänkin pöydälle menevät. Minä puo-
43879: lestani ehdottaisin, että ne pannaan pöydälle tämän päivän is-
43880: tuntoon.
43881: 
43882:    Mainitut asiat pantiin pöydälle ens1 istuntoon.
43883: 
43884: 
43885:    Seuraava istunto oli oleva keskiviikkona klo 6 i. p.
43886: 
43887: 
43888:    Istunto päättyi kello I ,23 yöllä.
43889: 
43890:                                         Pöytäkirjan vakuudeksi :
43891:                                                F. W. Kadeniu.s.
43892: 
43893: 
43894: 
43895:    42. Keskiviikkona 30 p. lokakuuta 1907
43896:                   klo 6 i. p.
43897:    Nimenhuudossa merkittiin poissa oleviksi ed. Hoikka, I., Nuor-
43898: teva, Nuotio ja Paloheimo.
43899: 
43900:    Ed. Paloheimo ilmoitettiin sairaaksi. Ed. Hoikka, I., pyysi va-
43901: pautusta tämän päivän istunnosta.
43902: 
43903:    Ilmoitus ja pyyntö hyväksyttiin.
43904: 
43905: 
43906: 
43907:                Ehdotus laiksi kulkukaupasta.
43908:    Esitettiin toisen käsittelyn alaiseksi ja keskustelutta hyväk-
43909: syttiin
43910:    suuren Yaliokunnan mietintö n:o 18 a ann. es. n:o 28 johdosta,.
43911: joka koskee kulkukauppaa,
43912: 
43913:    joten asian toinen käsittely julistettiin päättyneeksi.
43914:                    Istunto 30 p. lokakuuta 1907.
43915: 
43916: 
43917: Ehdotukset 'erinäisiksi muutoksiksi Suomen Pankin
43918: ohjesääntöön ja uudeksi Pankin vuosirahasäännöksi.
43919:    Esitettiin toiseen käsittelyyn ja keskustelutta hyväksyttiin
43920: suuren valiokunnan mietintö n:o 20, ehdotetuista muutoksista
43921: Suomen Pankin ohjesääntöön ja uudessta Pankin vuosirahasään-
43922: nöstä,
43923: 
43924:    joten asian toinen käsittely julistettiin päättyneeksi.
43925: 
43926: 
43927: 
43928:   Ehdotus laiksi mietojen mallasjuomain kaupasta.
43929:    Esitettiin toista käsittelyä varten
43930: 
43931:    suuren valiokunnan mietintö n:o 21 arm. es. n:o rg johdosta, joka
43932: koskee suostuntaveroa mallasjuomain valmistamisesta.
43933: 
43934:    Laki mietojen mallasjttomain kaupasta.
43935: 
43936:    1 § hyväksyttiin keskustelutta
43937:    2 §:n johdosta käytti puheenvuoroa
43938: 
43939:     Ed. Slätis: Första meningen af § 2 är så otydligt stiliserad, att
43940: en korrigering är nödvändig. Jag skulle därför föredå, att första
43941: meningen skulle erhålla följande lydelse: »Svag maltdryck, vid hvars
43942: tillverkning användts äfven andra ämnen än malt, såsom sackarin
43943: eller annat dylikt ämne, afsedt att försötma drycken, må icke till
43944: sah1 hållas•>.
43945: 
43946:      Ed. Kares: Sikäli kuin voin käsittää tätä ed. Slätiksen lausun-
43947: toa, niin oli kai tarkoituksena sanoa, että ruotsalaisessa käännöksessä
43948: on jotakin epäselvyyttä. Minun mielestäni ei valiokunta mahda
43949: sille mitään. Se on ruotsalainen kanslia, joka käännöksen toimittaa:
43950: valiokunta ei sitä toimita, niin että valiokunnassa asia ei paranisi.
43951: 
43952:     Ed. Listo: Minä luulen, että ed. Slätiksen huomautuksen pitää
43953: raueta, sillä toimitusvaliokunnallehan on jätetty tehtäväksi korjata
43954: kielelliset virheet.
43955: 
43956:     Puhemies: Viimeisen puhujan lausunnon johdosta pyydän vaan
43957: huomauttaa, että mielestäni tällaisesta esityksestä voidaan äänes-
43958: tyttää.
43959:           Välikysymys, koskeva Salmin y. m. lahjoitusmaista.       2899
43960: 
43961: 
43962:    2 § hyväksyttiin muuttamatta.
43963: 
43964:    3 §:n johdosta lausui puheenvuoron saatuaan
43965:     Ed. Runeberg: Stora utskottet har gifvit denna § följande
43966: lydelse: •>Den, som säljer eller till salu utbjuder svag maltdryck,
43967: hvari honom veterligen ingår ämnen, hvars alkoholhalt öfverstiger
43968: två volymprocent, straffas o. s. v.•> Såvidt jag kan finna, borde det
43969: väl heta: •>svag maltdryck, hvars alkoholhalt öfverstiger två volym-
43970: procent'>. J ag har svårt att förstå hvad man afser med uti maltdryck
43971: ingående ämnen, hvars alkoholhalt öfverstiger två volymprocent.
43972: Om jag ej missförstått paragrafen beror detta uttryck måhända på
43973: ett misstag.
43974: 
43975:    Pykälä hyväksyttiin sekä samoin §:t lt:-5 ja lakiehdo-
43976: tuksen otsakirjoitus.
43977: 
43978:    Mietintö oli siis hyväksytty ja asian!toinen käsittely julistettiin
43979: päättyneeksi.                           ··
43980: 
43981: 
43982:  Interpellatsiooni eräiden lampuotilahjoituksia y. m.
43983:   Salmin, Korpiselän ja Soanlahden lahjoitusmailla
43984:              koskevien seikkojen johdosta.·
43985:    Esitettiin ulkopuolella päiväjärjestystä oleva ed. Martikaisen
43986: tekemä välikysymys ylläolevasta asiasta johon vastaukseksi lausui
43987: 
43988:     Senaattori Ignatius: Vastaukseksi ed. Martikaisen interpellat-
43989: siooniin pyydän saada lukea seuraavaa:
43990:     Vaikkakin Korpiselän, Saanlahden ja Salmin lahjoitusmaiden
43991: hallinto on kuulunut valtiovaraintoimituskunnalle, joka myöskin
43992: on käsitellyt lampuotioikeuksien siirtoa koskevat asiat, ja välikysy-
43993: mys siis ei suoranaisesti kohdistu minuun hallituksen jä.o;;enenä, tah-
43994: don kuitenkin, mikäli niukka aika sen sallii, siihen vastata.
43995:     Interpellatsiooni koskee nim. myös vanhempia oloja, joihin ny-
43996: kyisellä hallituksella ei ole ollut mitään osaa, mutta jotka käyvät
43997: pääasiallisesti selville perinnöksi ostoa koskevista kirjoista ja muista
43998: asiakirjoista, jotka ovat jätetyt kamaritoimituskunnalle ja siellä
43999: säilytetään.
44000:     Korpiselän, Saanlahden ja Salmen rälssilahjoitusmaat ostettiin
44001: Aunuksen vuorilaitoksen hallitukselta 20 p:nä maaliskuuta 1873.
44002: Hinta oli 400,000 ruplaa. Ennenkuin tilat voitiin valtiopäiväpää-
44003: töksen mukaan täydellä omistusoikeudella lampuodeille jättää, oli
44004: isojako ja verollepano niillä toimitettava. Riitaisuuksien ja pitkät-
44005:                     Istunto 30 p. lokakuuta 1907·
44006: 
44007: 
44008: listen oikeudenkäyntien takia päättyivät isojaot vasta vuosina r88g
44009: ja r8g6 sekä verollepanot r8g2 ja r8gg.
44010:     Elokuun rs p:nä rgoo päätti senaatti sitten, että perintökirjat
44011: olivat lampuodeille annettavat paitsi sellaisessa tapauksessa, jossa
44012: lampuotioikeus oli riidanalainen. Tämän johdosta annettiin Korpi-
44013: selän asukkaille, niiden joukossa 7 kappaletta Osakeyhtiölle N. S.
44014: Arppen perilliset, 6 eräälle maakauppiaalle ja 2 piirilääkäri Herman
44015: Bäckmanille ja hänen kuoltuaan vielä 2 hänen oikeutensa omistajille,
44016: siis kaikkiaan 17 perintökirjaa muille kuin lampuodeille. Soanlah-
44017: den lampuotitiluksille annettiin kaikkiaan 154 perintökirjaa, niistä
44018: 8 Värtsilän osakeyhtiölle, 2 kauppias Kaarle Nissinille ja yksi kruu-
44019: nunnimismies Kaarle Bäcklundille. Tämän vuoden alussa on an-
44020: nettu perintökirja 8gg tilukselle Salmin pitäjässä, niistä 6 eräälle
44021: Sortavalassa asuvalle kauppiaalle. Jäiestäpäin on vielä 30 perintö-
44022: kirjaa annettu asianomaisille lampuodeille. gr tilukselle, jotka
44023: oston kautta ovat joutuneet metsänomistajille ja sahayhtiöille ja
44024: joiden tarupuotioikeus on riidanalainen, ei perintökirjoja ole annettu.
44025:      Kaikki nyt mainitut perinnöksiostot eivät ole, jollei perintökirjain
44026: lunastusta lukuunoteta, tuottaneet lampuodeille mitään kustannuk-
44027: sia. Kmunu myytti nim. lampuodeille yhteisesti eroitetusta metsä-
44028: maasta niin paljon sahapuita, että lahjoitusmaiden koko ostohinta
44029: sillä voitiin suorittaa ja siitä vielä jäi 159,799 mk 74 p:iä jaettavaksi
44030: lampuotein kesken. Korpiselän, Soanlahden ja Salmin lahjoitus-
44031: maiden asukkaat ovat siis, vastoin Viipurin läänin muiden lahjoitus-
44032: maiden asukkaita, nauttineet sitä harvinaista etua, että ovat saaneet
44033: tilansa ilmaiseksi. Heidän väitetty hädänalainen tilansa ei siis aina-
44034: kaan ole saanut alkuansa tilojen perinnöksiostosta.
44035:     Sinä pitkänä aikana, joka kului ennenkuin perintökirjat annet-
44036: tiin, olivat lampuodit siinä asemassa, että he olivat saman tilan sekä
44037: vuokraajia eWi tulevia omistajia. Tämä välitila on suuressa määrin
44038: -ollut syynä siihen valitettavaan hämmennykseen ja oikeudelliseen
44039: epävakaisuuteen, joka varsinkin viime vuosina, jolloin lahjoitustilat
44040: -ovat joutuneet metsäkeinottelun esineeksi, on vallinnut. Maakaaren
44041: 6 luvun 6 §, joka silloin oli voimassa, sääsi: >>Lampuodin ei ole lupa
44042: irtisanoa maata kesken vuokrakautta, ellei hän hanki toista asukasta,
44043: johon maanomistaja kohtuuden mukaan voipi tyytyä.>> Ilmeisesti
44044: tämän lainkohdan nojalla on Viipurin läänin kuvernööri, jonka se-
44045: naatti, sen jälkeen kuin puheena olevat lahjoitusmaat olivat tulleet
44046: valtion omiksi, oli määrännyt niiden ylihoitajaksi, ottanut harkitak-
44047: seen lampuotioikeuksien siirtoa ja siinä hyväksynyt yhtiötkin tilojen
44048: ~uusiksi vuokramiehiksi. Senaatti on kyllä useampia kertoja ryh-
44049: tynyt sellaisiin toimenpiteisiin, jotka ovat olleet hallituksen vallassa
44050: estääkseen niitä valitettavia metsäkeinotteluja, joiden uhriksi ym-
44051: märtämätön kansa näillä seuduin on joutunut. Esimerkkinä saan
44052: mainita, että senaatti valtiovaraintoimituskunnan kirjeessä maalis-
44053:            Välikvsymys, koskeva Salmin y. m. lahjoitusmaita.         2<)0!
44054: 
44055: 
44056: 
44057: kuun 21 päivänä 1893 käski Viipurin läänin kuvernöörin huomautta-
44058: maan lampuoteja siitä, etteivät he saisi myydä tai luvatta ·vuokrata
44059: toisille lampuotitiloihin kuuluvaa maata, ja käskettiin kuvernöörin
44060: samalla kuulutusten kautta saattamaan yleisön tietoon se oikeudelli-
44061: nen epävarmuus, joka seurasi lampuotitilusten siirtoa, ostajalla kun
44062: ei ollut ehdotonta oikeutta perintökirjan saantiin. Kirjeissä helmi-
44063: kuun 18 päivältä 1896 ja maaliskuun 30 päivältä 1898 muistutti
44064: senaatti edelleen kuvernööriä tästä. Että siitä huolimatta erinäi-
44065: sissä tapauksissa lampuotioikeus on kuvernöörin suostumuksella
44066: siirretty lampuotitilojen ostajille, on kyllä valitettavaa. Mutta tuo-
44067: mioistuinten korkeimmassa oikeusasteessa annetuilla päätöksillä on
44068: lausuttu käsitys, että se, jonka kuvernööri on lampuodiksi hyväksy-
44069: nyt, on pidettävä tilan oikeana haltijana. Tuo tuomioistuinten
44070: kanta on sitova perintökirjoja annettaessa, eikä perintökirjaa siis
44071: voida kieltää siltä, joka näyttää olevansa asianomaisesti lampuodiksi
44072: hyväksytty, jos nimittäin asia muutenkin on riidaton taikka synty-
44073: nyt riita lainvoiman Saaneella päätöksellä ratkaistu. Sivumennen
44074: tahdon tässä mainita, että ainoa yhtiölle annettu perintökirja tämän
44075: senaatin aikana on annettu talolle n:o 2 Saanlahden pitäjänHav"'tlvaa-
44076:  ran kylässä, ja se annettiin sitten kun senaatin oikeusosasto tuomiolla
44077:  marraskuun I I päivältä 1906 oli tuominnut asukasoikeuden siihen
44078:  Värtsilän Osakeyhtiölle. Salmissa on, kuten sanottu, noin sata tilaa,
44079:  joita mainitut ostajat vaativat omikseen. Niille ei ole kuitenkaan
44080:  perintökirjoja annettu, koska ne ovat riidanalaiset.
44081:      Se verrattain alhainen sivistyskanta, jolla Salmin kihlakunnan
44082:  väestö on, on, kuten nyt esittämästäni käy selville, pakoittanut halli-
44083:  tusta ryhtymään jossakin määrin lampuotien holhoojaksi. Tätä
44084:  holhoustilaa ei luonnollisesti kuitenkaan ole voitu ulottaa pitemmälle
44085:  kuin laki sallii.
44086:      Vielä voin mainita, että senaatti viime kesäkuun 5 päivänä asetti
44087:  komissioonin tutkimaan maanviljelysoloissa esiintyviä epäkohtia
44088:  Viipurin läänissä ja antamaan lausuntoa ja ehdotusta siitä, mihin
44089:  toimenpiteisiin näiden epäkohtien poistamiseksi olisi ryhdyttävä.
44090:  Tätä komissiooni, jonka puheenjohtaja ja jäsenet ovat paikallisia
44091:  oloja tuntevia miehiä, ei ole vielä loppuun saattanut tehtäväänsä.
44092:      Koska valtiopäivät eivät asettaneet mitään rajoituksia lampuo·
44093:  tien oikeudelliselle asemalle sinä väliaikana, joka kesti, kunnes perin-
44094:  tökirjat heille annettaisiin, niin hallituksen toimintaa rajoitti yleinen
44095:  laki. Ettei silloisen hallituksen puolelta taasen tehty esitystä valtio-
44096:  päiville tässä kohden, riippunee siitä, että ne epäkohdat, jotka kei-
44097:  nottelut ovat aikaansaaneet, ovat syntyneet nyt vuosikymmeniä
44098:  näiden lahjoitusmaiden oston jälkeen, jota paitsi määräykset itse
44099:  ostokirjoissakin olisivat mahdollisesti ehkäisseet toimenpiteitä tässä
44100:  suhteessa.
44101: 
44102:      Keskustelu:
44103:                      Istunto 30 p. lokakuuta 1907·
44104: 
44105: 
44106:      Ed. Martikainen: Kuten odotettavaa oli, on hallituksen vas-
44107:  taus välikysymykseen ollut varsin epätyydyttävä. Vastauksessaan
44108: hallitus on mielestäni antanut vaan lisää puolustusta väitteilleni,
44109: että juuri hallituksen leväperäisyys on ollut aiheena siihen, että olot
44110:  lahjoitusmailla ovat kehittyneet sellaisiksi ja niin onnettomiksi, kuin
44111:  ne nyt tällä kertaa ovat. Toiseksi kieltäytyi hallitus vastauksessaan
44112:  tyydyttävällä tavalla ratkaisemasta kysymystä perintökirjain jaosta
44113: sekä niillä seuduin, missä perintökirjoja ei vielä ole jaettu, että var-
44114: sinkin siellä, missä ne ovat jaetut.
44115:     Mitä ensinnä hallituksen leväperäisyyteen tulee lahjoitusmaitten
44116: ylimpänä hoitajana ja valtiopäiväpäätösten toteuttajana, on tosin
44117: esimerkkejä siitä, että hallituksella on ollut pisarainen hyvää tahtoa
44118:  näitten asiain eduksi toimiakseen, niinkuin käsissäni olevista asia-
44119: papereista tahdon osoittaa. Edessäni on senaatin lähettämä kierto-
44120: kirje Viipurin läänin kuvernöörille 21 päivältä maaliskuuta r8q3.
44121: Tämä kirjelmä, joka on neuvoksi lahjoitusmaitten hoidosta kuver-
44122: nöörille lähetetty, on loppuasassaan seuraava: >>Ja tulee herra Kuver-
44123:  nöörin -asianomaisten lahjoitusmaitten hoitajan kautta muistuttaa
44124: lampuodeille, että näillä ei ole ennen verokirjain saamista oikeutta
44125: myydä ja ilman lupaa vuokrata lampuotitilaan kuuluvaa maata ja
44126: sen ohessa uuden kuulutuksen kautta kiinnittää yleisön huomiota
44127: siihen epävarmuuteen, joka on olemassa lampuotitilan suurempien
44128: tai pienempien osien siirtosopimuksissa, koska näitten tilojen nykyi-
44129: set haltijat eivät ehdottomasti ole oikeutettuja saamaan verokirjaa
44130: tiloihin, jotka valtiovaraintoimituskunta Keisarillisen Senaatin pää-
44131: töksen mukaan täten saa herra Kuvernöörin tietoon ja noudatetta-
44132: vaksi antaa.>>
44133:     Tämän lisäksi on vieläkin selvempi kirjelmä lähetetty r8 päivänä
44134: helmikuuta r8g6 Viipurin läänin kuvernöörille: >>Sittenkuin Herra
44135: Kuvernööri kirjeellä 4 p. viime tammikuuta on jättänyt vaaditun
44136: selityksen niistä syistä, joiden nojalla Saksan alamainen, pakarimes-
44137: tari A. W. Handmann, joka alamaisesti on pyytänyt vaimoineen ja
44138: alaikäisine tyttärineen tulla Hänen Majestettinsa alamaiseksi Suo-
44139: messa otetuksi, on otettu lampuodiksi edesmenneen lampuodin Josef
44140: Antinpoika Vesterisen hallitsemalle lampuotitilalle n:o 5 kooltaan
44141: 5/76 manttaalia Raivolan kylässä Kivennavan pitäjää, on Keisarilli-
44142: nen Senaati asiasta tänään tapahtuneessa esityksessä vedoten Senaa-
44143: tin kirjeessä finanssitoimituskunnalta Herra Kuvernöörilie 21 p:ltä
44144: maaliskuuta v. r8g3 antamaan ohjeeseen asiassa lisäksi tahtonut
44145: muistuttaa Herra Kuvernööriä, että lampuodeilla lunastetuilla lah-
44146: joitusmailla ennen kuin perintökirjat ovat jaetut, ei ole oikeutta
44147: myydä tai ilman lupaa vuokralle antaa lampuotitiloille kuuluvata
44148: maata sekä tehdä sopimuksia metsän tahi muun tilaan kuuluvan
44149: nautinnon myymisestä; sekä että jos lampuodin vaihtaminen yhdestä
44150: tai toisesta laillisesta syystä käy tarpeelliseksi, Herra Kuvernöörin
44151:           Välikysymys, koskeva Salmin y. m. lahjoitusmaita.           2903
44152: 
44153: 
44154: asiana on etupäässä sellaiseksi ottaa lahjoitustilojen lunastamistilai-
44155: suudessa lampuotitiloilla, lampuodeiksi kirjoitettujen lampuotien
44156: laillisia perillisiä, jos he ovat halukkaita ottamaan vastaan lampuo-
44157: titilat, ja laillista estettä heidän hyväksymistään vastaan muuten
44158: ei löydy, sekä ainoastaan päinvastaisessa tapauksessa sellaisia hen-
44159: kilöitä, jotka eivät ole sukulaisuussuhteissa alkuperäisille lampuo-
44160: deille, koska toisellainen menettelytapa lampuotioikeuteen nähden
44161: on ristiriidassa lahjoitusmaiden lunastamisen tarkoituksen kanssa.
44162: Tämän sekä että Herra Kuvernöörin asiana on vuosittain ennen
44163: Helmikuun loppua valtiovaraintoimituskuntaan lähettää täydellinen
44164: luettelo edellisenä vuonna tapahtuneista muutoksista lahjoitusmait-
44165: ten alle kuuluvien lanipuotitilojen asukasoikeudessa, sisältäen m. m.
44166: mistä syystä lampuodin vaihto on tapahtunut sekä missä sukulaisuus-
44167: suhteessa uudet lampuodit ovat entisiin osakkaisiin, saa toimitus-
44168: kunta, Keisarillisen Senaatin päätöksestä, herra Kuvernöörin tiedoksi
44169: ja noudatettavaksi antaa.
44170:        H. Molander.                        Alex. Lundqvist.•>
44171:     Vuonna I8Q8 on senaatti niinikään muistuttanut kuvernööriä
44172: seuraavalla kirjeellä:
44173:      •>Herra    Kuvernöörin tekemiä luetteloita lampuotitiloista
44174: valtion lunastamilla, vielä ei perinnöksi myydyillä lahjoitus-
44175: mailla läpikäytäessä on valtiovaraintoimituskunta havainnut,
44176: että erinäisiä henkilöitä, joitten ei voida otaksua olevan lampuoti-
44177: tilojen alkuperäisten haltijain perillisiä samoin kuin myös toimini-
44178: miä on merkitty lampt10titilojen haltijoiksi, joista käy esille, että
44179: lampuotioikeudet ovat olleet kaupanalaisina. Koska mainitunlais-
44180: ten siirtojen hyväksymisen kautta säätyjen tarkoitus lahjoitusmait-
44181: ten lunastamisella tulee tyhjäksi tehtyiksi sekä koska yllämainitut
44182: siirrot ovat tehdyt ristiriirlassa Keisarillisen Senaatin erinäisiä kertoja
44183: ja viimein kirjeissä valtiovaraintoimituskunnalta 2I päivältä maalis-
44184: kuuta I893 ja I8 päivältä helmikuuta I896 herra Kuvernöörilie anta-
44185: man määräyksen mukaan, että lampuodeilla, ennen kuin perintökir-
44186: jat ovat annetut, ei ole oikeutta myydä tai ilman lupaa vuokralle
44187: antaa lampuotitiloille kuuluvaa maata, on toimituskunta tahtonut
44188: kiinnittää herra Kuvernöörin huomiota niihin vaaroihin, jotka ovat
44189: seurauksena siitä, että perintökirjoja ei anneta sellaisille henkilöille,
44190: jotka ovat lampuodeiksi merkityt ja nämä tällaisessa tapauksessa
44191: ryhtyvät oikeudenkäyntiin valtiota vastaan.
44192:        A. Charpentier.                          Alex. Lundqvist.•>
44193:     Mutta kuten aina porvareillamme on tällaisiinkin asioihin hyvää
44194: tahtoa, jää se kuitenkin siihen tahtoon ja harvoin tulee täytetyksi,
44195: niin näissäkin asioissa. - Minä unohdin vielä esittämättä kuvernöö-
44196: rin kuulutukset. Ne kuuluvat seuraavasti:
44197: 2904                Istunto 30 p. lokakuuta 1907.
44198: 
44199: 
44200:     »Suomen Keisarillisen Senaatin antaman käskyn mukaan saan
44201: täten ilmoittaa, ettei lampuodin tilojen luovutuksiin myönnetä, ellei-
44202: vät vastaanottajat ole likimpiä perillisiä, niinkuin pojat, vävyt ja
44203: veljet tahi sukulaiset, joilla on jotain perintöoikeutta, jonka tähden
44204: typövieraat älkööt vaivatko minua tai läänin hallitusta, sillä heidän
44205: hakemukset hyljätään muitta mutkitta. Muuten saan varoittaa
44206: kaikkia lampuoteja metsäpalstojen kaupasta ja kaikesta muusta
44207: metsäkaupasta, sillä heillä ei ole minkäänlaista oikeutta semmoisiin
44208: kauppoihin, joihin kavalat kujekeinottelijat heitä houkuttelevat ja
44209: viekoittelevat petollisessa tarkoituksessa, sillä yksinkertainen lam-
44210: puoti ei tajuile, mitä omaisuutta hänellä on metc;ässä vastaisuudessa.
44211: Vieläkin voipi lampuodille, joka tästä varoituksesta huolimatta an-
44212: tautuu luvattorniin metsäkauppoihin, seurata se ikävä kohtalo, että
44213: hänet häädetään lampuodin tilastaan eikä saa perintökirjaa.
44214:     Viipurin I,ääninkonttorissa 23 p. maaliskuuta r8g6.
44215:                             A. Gripenberg.
44216:                                          Gust. Wm. Fagerlund.~>
44217: 
44218:                   >>Kuulntus.
44219: 
44220:     Koska Keisarillinen Suomen Senaatti useiden viimeisinä aikoina
44221: tekemien alamaisten valitusten johdosta antamistani päätöksistä
44222: lampuodin tilojen luovuttamisasioissa on huomioon ottanut, että
44223: lahjoitusmaiden lampuodit ovat usein antamistani kielloista huoli-
44224: matta harjoittaneet kauppaa lampuodin tiloillaan sekä luovuttaneet
44225: niin hyvin koko tilat kuin tilanosia halullisille ostajille; mutta koska
44226: ei lampuodeilla ole semmoisiin kauppoihin minkäänlaista oikeutta,
44227: kun tilat lampuotitiloina eivät ole heidän eivätkä lampuodit vielä ole
44228: perintökirjoja saaneet, niin saan täten ilmoittaa:
44229:     r) ettei luovutuksia muille kuin rintaperillisille tästä lähtien
44230: myönnetä;
44231:     2) ettei lampuodin tiloja saada jakaa muuten kuin perheirlen ja
44232: veljesten kesken, sekä että vähin tilanosa saa olla r/8 arvioruplan
44233: veroisena;
44234:      3) ettei kellään lampuodilla ole oikeutta luovuttamaan tilanosaa
44235: yhdelle lapselle toisten lasten vahingoksi, sekä naimattomilla ja ti-
44236: lalla elävillä tyttärillä on sama oikeus tilan hallintoon kuin pojilla;
44237:     4) että vanhempien, jotka tahtovat luovuttaa lampuodin tilansa
44238: lapsilleen, tulee luotettavasti toteen näyttää, että heidän, joko van-
44239: huuden ja kivuloisuuden tähden tahi muusta pakottavasta laillisesta
44240: syystä, on pakko luovuttamiseen;
44241:     5) ettei vieraiden hakemuksia lampuodin tilojen luovutusten
44242: hyväksymisestä ensinkään tule käsiteltäväksi;
44243:           Välikysymys, koskeva Salmin y. m. lahjoitusmaita.       2905
44244: 
44245: 
44246:    6) ettei kuolleen lampuodin leskellä ja perillisellä ole mitään
44247: oikeutta lampuodin tilansa luovuttamiseen;
44248:    7) että kuolleen lampuodin perillisten tulee oman turvallisuu-
44249: tensa tähden täällä ilmoittaa isänsä kuolemasta ja hakea hallinto-
44250: oikeutta hänen jättämään lampuodin tilaan;»
44251:    8 kohta koskee muita pienempiä huomautuksia.
44252: 
44253:     Kun näin ollen paperit monta eri kertaa ovat toteennäytettä-
44254: västi kuvernöörin käsien k~utta lähteneet liikkeelle, niin totta kai
44255: kuvernööri on silloin tiennyt asian juoksun ja tärkeyden, samoin
44256: myös senaatti lienee selvillä näistä asioista. Mutta kuitenkin sa-
44257: moihin aikoihin, jolloin nämä julistukset julkiluettiin kirkoissa ja
44258: julkinaulattiin jo sanotuilla seuduilla ja Salmissa, tapahtui kuitenkin
44259: joukottain mainitunlaisia met'3änostoja, joita oli kovasti kielletty
44260: tekemästä. Nämät metsänostajat eivät kumminkaan konsanaan
44261: ole näillä tiloilla käyneet. Jos muutamilla tiloilla olisivatkin käy-
44262: neet, niin he eivät kuitenkaan ole useampia tilojansa edes nähneet.
44263: Hallituksen toimesta ovat ne kuitenkin hyväksytyt lampuodeiksi,
44264: joista pöytäkirjoissani löytyy erityinen luettelo. Minulla on täällä
44265: esim. eräs asiapaperi- se on tosin ruotsinkielinen, enkä sen vuoksi
44266: sitä ymmärrä ja sitä vähemmän sitä ymmärsivät kai Salmin lampuo-
44267: dit, joille nämä paperit olivat toimitetut, joten ne jäivät oman on-
44268: nensa nojaan selityksiä vaille, - kuvernööri Gripenbergin 31 päi-
44269: vältä lokakuuta 1898 tekemä päätös. Pyydän, että eduskunnan
44270: notario lukisi sen. (Notario lukee):
44271: 
44272:    »Guvernörens öfver Viborgs Iän utslag i nedan närmare omför-
44273: mälda ärende. Gifvet i Viborg å I.andskontoret, den 31 Oktober
44274: 1898.
44275: 
44276: så finner jag skäligt tili ansökningen bifalla och härmed antaga Kom-
44277: merserådet Carl Borenius till landbo å en tolftedel l1j12) af frälse-
44278: donations hemmanet N:o 14 i Peltois by och Salmis socken, utgörande
44279: denna tolftedel.)/I6 arviorubels skatt, med rättighet för Carl Borenius
44280: att å detta landboskap i sinom tid erhålla hehörigt skattebref derest
44281: han ordentligen fullgör sina landboskyldigheter ocb behörigen afhör-
44282: dar sig sina frälseräntor samt öfriga utskylder och onera.
44283:     Ort och tid fiirttt'3krifna.
44284:                               A. Gripenberg.
44285:                                             Gust. W:m Fagerlund».
44286: 
44287:     :Minä en ole tämän asiapaperin sisälläpidosta päässyt täysin vielä
44288: selville, mutta sen verran kuitenkin tiedän, että se on yksi niitä ku-
44289: vernöörin päätöksiä, joita on hyvin paljo Salmin tiloihin nähden
44290:                       Istunto 30 p. lokakuuta 1907·
44291: 
44292: 
44293: vahvistettu ja tilat siten tukkikeinottelijain kädin joutunut. Täl-
44294: laista menettelyä on pitkin matkaa harjoitettu; senaatti ja kuver-
44295: nöörinvirasto on antanut julkisia lausuntoja ja sen jälkeen hyväk-
44296: synyt samoja syrjäisiä henkilöitä haltijoiksi, joita kuvernööri mainit-
44297: see julkaisussaan •>typövieraiksi.•> Näitä samanluontoi5ia lausuntoja
44298: ja papereita voisi lukea pitemmänkin sarjan, mutta kuluttamatta
44299: siihen enempää eduskunnan aikaa tahdon siirtyä toiseen asiaan.
44300:     Yoitanee väittää, ettei hallitur ole tiennyt kaikista niistä huijauk-
44301: sista, joita on liittynyt lampuo~ioikeuksien siirtoon metsäkeinutte-
44302: luina. Kuitenkin: jo lukemani senaatin ja kuvernöörin kirjelmät
44303: ja kuulutukset todistavat, että asianomaisdla taholla niistä on hy-
44304: vinkin seh·ästi tietty. Suotakoon minun kuitenkin tuoda esiin asian
44305: valaistukseksi hiukan verran yksityiskohtaisiakin tietoja. Olen
44306: tutkinut 68 Salmin pitäjässä sijaitsevaa erinäistä lampuotitilaa, jotka
44307: melkein poikkeuksetta ovat joutuneet tukkihuijareille, siten kuin
44308: välikyselyssä on esitetty.
44309: ~   Pöytäkirjassa, jonka paikan päällä erään asianajajan ja jäävittö-
44310: mien henkilöiden läsnäollessa olen valmistanut, kuuluu esim. 5 §
44311: seuraavasti:
44312:       •>Lampuodit Petter Timofejeff Petjala tai Padatschu, J egor
44313: Wasiljeff Larikka, Wasilij Jegoroff I,arikka, Feodor Wasiljeff
44314: Larikka, Ivan Ivanoff Larikka, Feodor Grigorjeff Patanen tai Pa-
44315: datschu ja Gauril Stepanoff !vakka, kaikki Tiialan kylästä, esittävät
44316: kruunun sekä kunnan verokuitit, viimeksi vuoden 1907, joiden, sa-
44317: moin kuin muidenkin aikaisempien vuosien verokuittien, sisällöt
44318: sanovat täysin yksinään suorittaneensa ja joiden mukaan: 3/13 ti-
44319: lasta n:o 1, haltija konsuli Carl Borenius, asuja Petter Timofejeff
44320: Petjalan eli Padatsellun leski Paraskeva; I/6 osa tilasta n:o 2 verot-
44321: taan 5/I2 arv. rupl. Jegor Wasiljeff ja Wasil Jegoroff Larikan ni-
44322: messä; s/8 osaa tilasta n:o 2 Feodor Wasiljeff Larikan nimessä; s/8
44323: osaa tilasta n:o 2 konsuli Carl Boreniusen nimessä, viljelijä Ivan Iva-
44324: noff Larikka; 1/4 osasta tilaa n:o 1, 2/3 osaaFeodorGrigorfejffGrigori
44325: Semenoff Patasen 1. Padatschun lesken Natalian nimessä ja tilasta
44326: n:o 7 z/8 arv. rupl. Gauril Stepanoff Ivakoffin sekä tilaan kuuluva
44327: ulkopalsta eli 1/8 osa arv. rupl. konsuli Carl Boreniusen nimessä, mer-
44328: kittiin; jonka jälkeen asianomaiset kertoivat, että he huonoina ai-
44329: koina, noin 13 vuotta sitten, kun kruunu ei lainkaan näkynyt huo-
44330: lehtivan heidän sangen kipeästä toimeentulostaan, olivat elämisen
44331: ehdon vuoksi olleet pakotetut avunpyynnöillään kääntymään enti-
44332: sen metsänhoitaja S. A. RoseUin puoleen, joka kuten paikkakunnalle
44333: oli levitetty tieto auttaisi lampuoteja heidän hädässään sitä vastaan
44334: että nämä velkansa vakuudeksi luovuttaisivat Rosellille panttioi-
44335: keuden johonkin osaan tilan metsästä siihen saakka, kunnes lampuo-
44336: dit saisivat tiloilleen perintökirjat, jonka jälkeen Rosell olisi oikeu-
44337: tettu ellei muusta uiin tuosta pantatusta metsästä velkansa korkoi-
44338: neen perimään; ja olivatkin kertojat eri suuruisissa alempana maini-
44339:           Välikysymys, koskeva Salmin y. m. lahjoitusmaita.         2907
44340: 
44341: 
44342: tullia erillä tulleet Rosellilta autetuiksi sitä vastaan, että Rosell,
44343: antaen heille tavalliset puotivastakirjat, oli käskenyt niitten nojalla
44344: puodistaan tavaroita ottamaan sekä samalla vakuurlekseen takaisin
44345: maksusta itselleen pidättänyt panttioikeuden tilojen ulkometsäpals-
44346: toihin, mutta myös vaatineen kertojien puumerkin erääseen paperiin,
44347: jonka, sitä tarkemmin kertojille selittämättä, oli sanonut sisältävän
44348: Rosellille valtakirjan että Rosell mille minkin ajan kuluessa toimit-
44349: taisi tilat perintöluontoi~iksi; etteivät kertojat kukaan todellisuudessa
44350: olleet luvanneet Rosellille >>arvioista>> niin mitään, vaikka Rosell
44351: sellaistakin oli vaatinut. Kertojat olivat RoseUin kanssa sopineet,
44352: että Rosell pantiksi pidättämiänsä metsäpalstoja vastaan antaisi
44353: heille vastakirjoihin tehtyjen merkintöjen mukaan seuraavat määrät
44354: rahoja, nim.: 350, 500, 500, 450, 150 ja 430 ruplaa, itsekukin erä mai-
44355: nitsemilleni eri henkilöille. Tästä määrästä ovat asianomaiset alem-
44356: pana jäljennetyn luettelon mukaan erikseen saaneet, suurimmaksi
44357: osaksi kauppatavaraa, yhteensä 853 ruplan 8o kopeekan arvosta, josta
44358: summasta kukin erikseen ovat aikanaan osansa korkoineen Rosellille
44359: ja hänen jälkeisilleen tarjonneet, ilman että nämä olisivat tarjottua
44360: vastaanottaneet, mutta sitävastaan on kertojilta pidätetty vuonna
44361: 1902 joulukuun 1 päivänä jaettuja »tasinkorahoja>> yhteensä 3,989
44362: markkaa 48 penniä (nämät tasinkorahat ovat metsänmyynnistä jää-
44363: neitä liikarahoja, joita jaettiin lampuodeille) kuten alempana oleva
44364: luettelo lähemmin osoittaa« (jota lienee tarpeetonta lukea).
44365:     «Näytteeksi minkälaiset vastakirjat ent. metsänhoitaja Rosell oli
44366: kertojille jättänyt, pyysi Petter Timofejeijeff Petjala tai Padatschu
44367: hänen kappaleensa kokonaan pöytäkirjaan jäljennettäväksi.» (Se-
44368: kään ei ole tarpeellinen lukea, siinä ilmoitetaan puotitavaraa, jauhoja
44369: suolaa j. n. e. 158 ruplan 34 kopeekan arvosta.)
44370:      Nämä mainitut henkilöt, kun heidän tilansa olivat joutuneet
44371: noiden kavalain kujekeinottelijain käsiin, kuten kuvernööri sanoo,
44372: ryhtyivät pahaa aavistaen hankkimaan oikeuksiaan takaisin ja siihen
44373: heillä ei ollut muuta tietä kuin oikeusistuimen kautta. Tässä on
44374: silloisen kruununnimismiehen J. 01likaisen antama puoltalause oi-
44375: keudenkäyntiä varten siitä, minkäläisen kohtalon alaisina tässä esi-
44376: merkissä mainitsemani viisi tilaa ovat olleet.
44377:     Sitten on Salmin silloinen kruununnimismies, siihen vaadittuna,
44378: antanut asiassa seuraavan lausunnon:
44379:     «Kruununnimismies Salmin pitäjässä Salmissa. Maaliskuun 20
44380: :pltä 11)03 N:o 122.
44381:       Viipurin läänin herra Kuvernöörille.
44382:    Palauttaen Kuvernöörinvirastoon välipäätöksen kuluvan Maalis-
44383: kuun 7 p:ltä n:o 12.423 asiakirjoineen, saan minulta vaadittiksi lau-
44384: stmnoksi nöyrimmästi selittää seuraavaa:
44385:    että valittajain hallinnossa olevat lampuotitilat ovat aikanaan
44386: 2908                   Istunto 30 p. lokakuuta 1907.
44387: 
44388: 
44389: joutuneet entiselle Metsänhoitaja J. A. Rosellille, joka taas on puo-
44390: lestaan siirtänyt ne Kauppaneuvos Carl Boreniukselle, jonka jälkeen
44391: tilat ovat Lääninhallituksen määräyksestä kaikissa veroluetteloissa
44392: olleet Kauppaneuvos Boreniusen nimessä, ja on vuonna r8gg ja 1900
44393: maksetut näille tiloille kuuluvat n. s. tasinkorahat silloin läänin Herra
44394: Kuvernöörin Marraskuun 20 päivältä 1899 n:o 14,330 antaman
44395: määräyksen mukaan lähetetty lääninrahastoon Viipurissa säilytettä-
44396: väksi kunnes riitaisuudet asianomaisten välillä päättyisivät. Sittem-
44397: min ovat valittajat jättäneet Keisarilliseen Senaattiin Suomessa yh-
44398: teisen valtakirjan, jossa he anoivat, ei ainoastaan takaisin saada ta-
44399: sinkorahat, vaan myöskin että tilain siirrot peruutettaisiin, ja lienee
44400: tämä asia vielä Keisarillisessa Senaatissa päättymättä. Mitä valit-
44401: tajain valituskirjain sisältöön tulee, on se, sen mukaan kun usein
44402: näitä asioita kuulusteltuani olen selville saanut, useammassa kohden
44403: totuuden kanssa yhtä pitävä, sillä täytyy otaksua, että vaikkakin
44404: valittajat ovat antaneet metsäpalstansa saamiensa rahojen vakuu-
44405: deksi, niin pitäisi heillä olla oikeus saada takaisin tilansa metsineen,
44406: kun he maksavat velkansa, ja että valittajoiden tiloille kuuluvat,
44407: lääninrahastossa säilytettävät tasinkorahat täysin riittänee näiden
44408: velkojen maksamiseen, sillä valittajain velat tehnevät ilman korkoja
44409: 933 ruplaa Bo kopeekkaa ja tallennetut tasinkorahat yhteensä noin
44410: 9,000 markkaa - on päivän selvää. Tästäkin jo näkyy kuinka luon-
44411: nottomia: nämä kaupat ovat, sillä ensinnäkin tileiltä saadut tasinko-
44412: rahat ovat monta vertaa suuremmat kuin velat ja sitten vielä menee
44413: valittajoilta tilat ja metsät. Kun näitä metsän- tahi tilankauppoja
44414: on tehty, on silloin jo ollut tiedossa että näiltä titoilta otetaan tasinko-
44415: puita ja valittajat saavat niistä tulevat rahat, mutta luontoon me-
44416: nevä asiahan on, etteivät valittajat ole näitä rahojaan myyneet.
44417:  Kauppaneuves Borenius on tosin laillisessa järjestyksessä saanut
44418: hallintooikeuden valittajain tiloille, mutta Ininun ymmärtääkseni
44419: lampuodeilla tarkoitetaan ainoastaan sellaisia henkilöitä, jotka itse
44420:  asuvat tilalla ja viljelevät sekä hoitavat sitä, jota kauppaneuvos
44421:  Borenius ei ole tehnyt, vaan valittajat ovat yhä edelleen raataneet
44422: tilan hyväksi, kumminkaan saamatta nauttia muuta hyötyä kuin
44423:  niukan ja hiellä ansaitun leipänsä, Inikä seikka jo puolestaan on suo-
44424:  ranaisena vaikuttimena siihen, että kysymyksessä olevat kaupat
44425:  oli~ivat peruutettavat ja valittajat saatavat täysiin oikeuksiinsa.
44426:  Nytkin; kun kaikille muille lampuodeille on katovuoden takia myön-
44427:  netty lupa myydä rajoitettu määrä puita hallitsemiltaan tiloilta, on
44428:  valittajoilta sekin elatuksen apu Kauppanetlvos C. Boreninksen toi-
44429:  menpiteestä riistetty, joka todellakin on surkuteltava kohtalo.
44430:      Näiden· esittämäini seikkain pemsteella rohkenen nöyrimmästi
44431:  kaikin puolin· puolustaa valittajain hakemusta.
44432:                                                      J. T. Ollikainen.•>
44433:           Välikysymys, koskeva Salmin y. m. lahjoitusmaita.          2909
44434: 
44435: 
44436:     Siis nimismies, joka silloin oli lahjoitusmaiden hoitajana ja lähim-
44437: ruin tiesi näiden lampuotien tukalan aseman, oli tässä kohden jotenkin
44438: jalosydäminen, ja selitti avonaisesti, miten asian laita todellisuudessa
44439: oli. Huolimatta siitä on näiden tilojen, kuin myös monen muun
44440: tilan juttu vielä avoimena.
44441:     Erityiset paikalla olevat henkilöt ovat arvostelleet kysymyksessä-
44442: olevat tilat seuraavasti:
44443:     Petter Timofejeff Petjalan eli Padatschun 25,000 ruplan arvoiseksi,
44444: Jegor ja Wasili Larikan 30,000 ruplan, Feodor Wasiljeff I,arikan
44445: :2o,ooo ruplan, Ivan Ivanoff Larikan 5o,ooo ruplan, Feodor Grigorieff
44446: Patasen rs,ooo ruplan, Gavril Stepanov Ivakon 18,ooo ruplan arvoi-
44447: seksi, ja yhteensä 158,ooo ruplaa, ja se erä, minkä he olivat lainaksi
44448: saaneet, teki vaille 1,ooo ruplaa, siis ei yhtä prosenttia tilain arvosta.
44449: Tämänkin summan he ovat, kuten mainitsin, saaneet pääasiassa
44450: puotitavaroissa, josta tilainanastajat vielä sittekin ovat voiton nyl-
44451: keneet.
44452:     29 §tässä pöytäkirjassa todistaa jokseenkin samaan tapaan:
44453:     »l,ampuodin leski Audotja Timofeijeff Mulju esitti kruunun vero-
44454: kuitit vuodelta 1907, N:rot 1,II5 ja 1,II7, joiden mukaan Ivan Mul-
44455: jun leski Audotja Mulju ja Konsuli Carl Borenius asuvat tilasta N:o
44456: 16 Peltoisiin kylässä edellinen r/8 osaan ja jälkimäinen rj12 osaan,
44457: sekä kertoi, että aviomiehensä Ivan Mulju yleisen hädän pakoitta-
44458: mana oli sekaantunut tilaan kuuluvasta ulkopalsta.c;ta jonkinlaisiin
44459: kauppoihin entisen metsänhoitajan S. A. Rosellin kanssa, jolta oli
44460: saanut nyt esiinannetun vastakirjan, josta nähtiin An puolelta, että
44461: Mulju oli saanut tavarassa ja rahassa yhteensä 300: - ruplaa ja Per
44462: puolella tehty seuraava merkintö: »>895. 4/4 Pr. Kontrahti N:o 1
44463: 900. -sekä 1/3 300 •>-' tässä on muutamia ruotsalaisia sanoja, joita
44464: en lue-» ettei tiedä kuinka Borenius saanut osan tilasta hallintoonsa,
44465: mutta kumminkaan ei Borenius ole tilaa kolmannettakaan osalta
44466: viljellyt, tahi muita lampuotivelvollisuuksia täyttänyt, vaan sen on
44467: koko tilaa kohtaan Mulju virheettömästi tehnyt; että vuoden 1903
44468: aikana oli Viipurin puutavarayhtiö metsänvartija Hodeijeffin ilmoi-
44469: tuksen mukaan salopalstalta pois vienyt 4,ooo kappaletta tukki-
44470: puita. Samana vuonna oli saman yhtiön puolesta ilmoitettu, ettei
44471:                           c
44472: 
44473: 
44474: 
44475: M\.tljulla ole Rosellin kanssa mitään tekemistä; ettei ole saanut perin-
44476: tökirjaa. Arvostelee tilan kokonaisuudessaan vieläkin olevan 15,000
44477: ruplan arvoisen.•>
44478:      Perintökirjan jakopäivänä, huhti- ja toukokuun vaiheilla tänä
44479: vuonna ei näiden lampuotien huomautuksia eikä heidän selityksiään
44480:  asianomaiset perintökirjainjakajat ottaneet mihinkään huomioon.
44481: Sen osotteeksi 20 §:stä seuraava kohta: »Merkitään, että kaikki 16
44482: tässä tilaisuudessa saapuvilla olevaa asianomaista sanoivat olleensa
44483: perintökirjojen jakotilaisuudessa, jossa lampuodeille ei ollut annettu
44484: laisinkaan puhevuoroa, vaan olivat viranomaiset sen jyrkästi kieltä-
44485:                    Istunto 30 p. lokakuuta 1907.
44486: 
44487: 
44488: neet. Sitävastaan oli Konsuli Boreniusen paikalla olleen asiamie-
44489: hen varatuomari Mohergin puhe merkitty pöytäkirjaan, puhuipa
44490: mitä ja kuinka kauan.~
44491:     Tämä jo osottaa hiukan verran puolueellisuutta.
44492:     Pitemmälle en tässä nyt tahdo pöytäkirjan lukemista tällä kertaa
44493: jatkaa; pyydän vaan esittää erään yhteenvedon näistä tämänluon-
44494: toisista tapauksista, jonka muodostaa •>yleiskatsaus metsäkauppa-
44495: keinottelijoiden toiminnasta, osassa Salmin pitäjää 1893-tq24/40']•>.
44496: Tämä yleiskatsaus on tässä tutkimuspöytäkirjassa mainituista py-
44497: käli~tä kerätty.
44498:     Siinä on ensinnäkin paikkakunnalla kuuluisaksi tunnettuja nimiä,
44499: sellaisia kuin veljekset Hosainoff, Rosell & Borenius ja kauppias
44500: M. A. Röppänen. Tässä on 64 eri tilaa, joista on tarkat tiedot ja
44501: niistä yhteenveto. Ensinnäkin selvenee, että lampuodit ovat saaneet
44502: näitä panttauskirjoja vastaan rahaa tai rahan alaista tavaraa 23,197
44503: ruplan 67 kopeekan edestä. Panttiarvo heidän tiloilleen oli tosin
44504: suurempi, nim. 35,068 ruplaa 88 kopeekkaa. Mutta jäävittömäin
44505: henkilöiden, kuten senaikuisen metsän- ja näiden suurjakojen aikana
44506: toimineen luottamusmiehen, kunnallislautakunnan esimiehen, poliisi-
44507: konstaapeli Ahokkaan ja paikkakunnan muidenkin asiantuntevien
44508: henkilöiden lausunnon perusteella nämä tilat ovat yhteensä vähin-
44509: tään 1,002,200 ruplan arvoiset, mutta ovat menemäisillään 23,197
44510: ruplasta 67 kopeekasta.
44511:     Siis 2,03 ojo ovat lampuodit hyötyneet näistä onnettornista kau-
44512: poistaan.                 ,
44513:     Jos eduskunta haluaa lisää kuulla, niin kyllä tässä paksussa vih-
44514: kossa on monta samantapaista seikkaa. Mutta minä uskon, että
44515: nämä muutamat esimerkit jo ovat sen verran valaistuksena, että hal-
44516: lituksen olisi pitänyt ryhtyä tepsivämpiin toimenpiteisiin, estääkseen
44517: tällaista vehkeilyä jatkumao;ta.
44518:     Mitä sitte tulee siihen lampuotitilojen ja metsien haaskaukseen,
44519: josta välikysymyksessä mainitsin, käy pitämästäni tutkimuksesta
44520: Salmin lampuotitiloilla selville, että useiden lampuotien metsät olivat
44521: metsäkeinottelijat, ties millä tavalla, mutta asianomaisten lahjoitus-
44522: maiden hoitajan estämättä putipuhtaaksi ryöstetyt, niin että ne oli~
44523: vat monessa tapauksessa melkein niinkuin nuotalla vedetyt. Sen
44524: todisteeksi pyydän vielä lukea 49 pykälän tästä pöytäkirjasta:
44525:      •>Itsellisen vaimo Madrona Mulju kertoo, että kun miehensä
44526: Ilja Muljun isä Grigorei Mulju, joka silloin asui isänsä jälkeen
44527: 1 I/8 arv. ruplan suuruista osaa tilasta N:o 14 Peltoisin kylässä,
44528: noin 14 vuotta sitten oli mennyt toisiin naimisiin, leski Natalia
44529: Makoin kanssa, oli kohta -sen -perästä -väkivallalla- talosta. pois---
44530: ajanut, sekä poikansa Iljan, tämän vaimon sekä heidän lapsensa.
44531:  Kaksi vuotta tämän perästä, kuten Madrona muisteli Maaliskuun
44532: aikana, oli Salmin silloinen kruununnimismies Aleksander Weledejeff
44533:            Välikysymys, koskeva Salmin y. m. Jahjoitusmaita.        291 I
44534: 
44535: 
44536:  kutsuttanut Ilja Muljun asuntoonsa. Täällä olivat Weledejeff sekä
44537:  Grigori Mulju ehdottaneet Ilja Muljulle, että tämä, niinkuin äitinsä
44538:  perintönä sekä isältään hänelle lankeavan osuutensa, ottaisi maini-
44539:  tusta tilasta haltuunsa yhden tschupun arvon kiinteätä. Tähän ei
44540:  Ilja Mulju ollut suostunut, mutta oli Weledejeff vakuuttanut anta-
44541:  vansa Ilja Muljulle tiedon, jos Grigori Mulju rupeaisi muiden kanssa
44542:  tilan suhteen joihinkin kauppoihin. Samana syksynä, Ilja Muljun
44543:  mentyä Venäjälle työnansiolle, oli Grigori Mulju myynyt koko tilan
44544:  8oo ruplasta veljekset Hosainoffille. Neljä vuotta tämän jälkeen,
44545:  kun Ilja Mulju oli palannut Venäjältä, olivat sekä Ilja että Madrona
44546:  Mulju menneet Impilahden pitäjässä silloin asuneen, Sortavalan kihla-
44547:  kunnan nykyisen henkikirjurin Alrik Åkermanin luokse, ja pyytäneet
44548:  tämän nostamaan riidan veljekset Hosainoffia vastaan puheenalai-
44549:  sesta tilankaupasta ja olikin Åkerman suostunut riidan nostamiseen
44550:  urakalla, vaatien siitä palkkioksi I/3 osan koko tilasta. Åkermanin
44551:  vaatimukseen olivatkin puolisot Muljut suostuneet ja sen kirjallisella
44552:  sopimuksella vahvistaneet. Todistajina olivat saapuvilla olleet ta-
44553:  lollinen Adolf Manström Tulemalta ja nykyinen Nurmisaaren postin-
44554:   kuljettaja, entinen tullivartija Forsman. Neljä vuotta tämän jäl-
44555:   keen oli Åkerman Manströmin myötä lähettänyt Muljulle asiapape-
44556:   reita, paitsi mainittua sitoumuskirjaa, niiden joukossa senaatin pää-
44557:   töksen osattava asian kuuluvan kuvernöörille. Kaksi vuotta taka-
44558:   perin olivat jättäneet asianajon erään metsänostaja Almin huoleksi
44559:   Viipurissa; tämä pitänyt asiapapereita takanaan likelle viime Huh-
44560:   tikuussa tapahtunutta perintökirjojen jakoa, jolloin erään Paksunie-
44561:   men kautta olivat saaneet paperit takaisin seulott.tina ja sinettisi-
44562:   teistä irti päästettyinä. Saaneet tietoonsa että Veljekset Hosainoit'it
44563:   olivat saaneet perintökirjan. V~10sh,a I90S-IC)o6 olivat Hosahoff'it
44564:   pitäjän puunleimaajan ilmoituksen mukaan Uuksun salopalstalta
44565:   kaataneet ja poisvieneet 8,ooo kantoa (kruununluontoisesta metsästä),
44566:   joiden joukossa oli ollut suuri paljons kymmensylisiäkin hirsiä; että
44567:   viimekin talvena olivat Hosainoff'it samalta metsäpalstalta ottaneet
44568:   suuren joukon propsipuita. - Kaikkea tätä ennen oli Hosainoff'ien
44569:   toiliu$ta tilalle kuuluva Mantsin metsäpalsta melkein kokonaan
44570:   metsästä puhdistettu. Siihen aikaan kun Hosainoffit hävittivät
44571:   metsää Uuksun palstalla, oli Ilja Mulju vieraidenmiesten kera käy-
44572:   nyt nimismies Sundqvistin luona, pyytämässä että tämä lahjoitus-
44573:   maiden täkäläisenä hoitajana antaisi Hosainoffeille kiellon puita
44574:   ottamasta, koska tila silloin vielä oli pidettävä kruunun omaisuutena
44575:   ja kuti Ilja Mulju Grigori Muljun poikana tahtoisi metsän säilyttää,
44576:   koska hänellä m. m. äitinsä perintönä on osa tilasta ja hän muutoin-
44577: - kin.aikoisi päästä kaikkiin hänelle kuuluviin oikeuksiin tilan suhteen.
44578:   Tähän oli Sundqvist sanonut »ei voivansa kieltoa antaa, koska
44579:   hänellä ei siihen ole viranomaisen määräystä.~ (Ja kuitenkin hän oli
44580:   lahjoitusmaiden hoitaja.) Tilalle kuuluneiden metsien arvon, jotka
44581:                     Istunto 30 p. lokakuuta 1907.
44582: 
44583: 
44584: olivat I luokan metsiä, arvosteli poliisikonstaapeli Ahokas, samoin
44585: kuin muutkin z8,ooo:ksi, sekä pohjan 3,ooo:n eli yhteensä 3r,ooo
44586: ntplan arvoiseksi, jotka summat eivät ole liioiteltuja nykyisin met-
44587: sänhintain korkeiksi kohottua•>.
44588:     Vuonna rgo6, jolloin Salmin pitäjä vielä oli kokonaan valtion
44589: omaa, olivat lampuodit saaneet lahjoitusmaiden hoitajalta ja kuver-
44590: nööriitä luvan kotitarpeiksi ja myytäväksi metsästään ottaa %,539
44591: hirttä ja 9,074 syltä halkoja. Kuitenkin on tänä keväänä yksin
44592: Tuleman ja Miinalan jokivarsilta ja siltä väliseudulta Salmin pitä-
44593: jässä uitettu 321,702 hirttä ja II,I4I rosvosyitä halkoja. »Rosvo-
44594: syli~ on paikkakunnalla nimenä sellaisella sylellä, jota metsähuijarit
44595: käyttävät ostoissaan; se sisältää yli 14 metrikuutiota puuta.
44596:     Mitä paikallisten virkamiesten osanottoon näihin huijauksiin
44597: tulee, mainittakoon, että kruununvuoti Weledejeff (nykyisin Sorta-
44598: valassa) ja henkikirjmi Åkerman samc,in Osakeyhtiö Åkerman'in
44599: nimellä Salmin kihlakunnassa metsäkeinottelua harjoittavat. Mai-
44600: nittu Åkerman on sitäpaitsi hankkinut itselleen ainakin yhden lam-
44601: puotitilan Sahnissa, eikä ole sitä hoitamassa.
44602:     Yllä esittämästäni luulen todellakin selvinneen millaisia huijauksia
44603: Salmin pitäjässä ja muillakin lahjoitusmailla on tapahtunut ja miten
44604: viranomaiset ovat niihin suhtautuneet. Näin ollen hallituksen toi-
44605: minta lahjoitusmaiden ylimpänä valvojana on pidettävä varsin epä-
44606: tyydyttävänä, enkä luule, että muuhun tulokseen porvarillisetkaan
44607: puolueet t~sä asiassa voisivat tulla.
44608:     Mitä sitten kysymykseen perintökirjojen jaosta tulee, on se mie-
44609: lestäni, kun ottaa huomioon miten lampuotitilat ovat varsinaisten
44610: lampuotien käsistä pois joutuneet, selvä. \' aikka hallitus itse on
44611: ennen luetuissa kirjE"issään julistanut, että lampuodilla ei ole oikeutta
44612: myydä tai vuokrata lampuotitiloja tahi tehdä sopimuksia niiden
44613: metsien myynnistä. Tästä seuraa mielestäni välttämättömästi, että
44614: kaikki mainitsemani lampuotien tekemät sopimukset ja siirtokirjat
44615: julistetaan voimattomiksi ja että perintökirjat annetaan varsinaisille
44616: lampuodeille ja siellä, missä ne jo ovat muille annetut, niiltä otetaan
44617: pois ja luovutetaan lampuodeille takaisin, kuin myös, että kaikki ne
44618: valtion virkamiehet, jotka ovat jossain suhteessa tehneet itsensä syy-
44619: päiksi edellä mainittuihin asianhaaroihin, asetetaan syytteeseen
44620: virkarikoksesta ja tuomitaan korvaamaan asianomaisille kaikki ne
44621: vahingot, jotka heidän virkatehtävien laimiinlyömisestä ja suora~
44622: naisten rikosten kautta ovat aiheutuneet.
44623:     Kun hallitus kuitenkaan ei ole asettunut tälle, mielestäni ainoalle
44624: oikealle kannalle, ehdotan, että tämä asia lykättäisiin perustuslaki-
44625: valiokuntaan.
44626: 
44627:     Senaattori Ignatius: Viimeinen puhuja olisi kuitenkin voinut
44628: lisätä sen, ettei hallitus ole antanut perintökirjaa Rosellille ja Bo-'
44629:            Välikysymys koskeva Salmin y. m. lahjoitusmaita.           2913
44630:                            ----------------
44631: 
44632: reniukselle; hänen olisi totuuden vuoksi ollut mainittava siitä. Muu-
44633: ten tahdon mainita, että kun Borenius on uhannut haastattaa halli-
44634: tuksen r;iitä, että hän ei ole saanut perintök:irjaa, niin riippuu asia
44635: tietysti tuomioistuimista.
44636: 
44637:      Ed. Arokallio: Tässä interpellatsioonissa eli välikyselyssä ker-
44638:  rotut epäkohdat lahjoitusmailla Raja-Karjalassa ovat tosioloihin
44639:  perustuvat, samaten kuin myöskin se itse asiassa valaiseva lausunto,
44640:  jonka interpellatsioonin tekijä vasta antoi. Mutta vaikka näin onkin
44641:  vaikka hallituksella on ollut tiedossa ne monenlaiset keinottelut
44642:  mitä on ollut lampuotitiloilla, niin ei kuitenkaan liene syytä sanoa,
44643: -että hallitus tieten ja tahallaan on jättänyt lahjoitusmaa-asiat kei·
44644:  nottelun varaan. Interpellatsioonissa mainittuihin väärinkäytöksiin
44645: -ei ainakaan nykyinen hallitus mitenkään ole syyllinen, niinkuin se-
44646:  naatin kamaritoimituskunna-n päällikkö vasta on esittänytkin. Ny-
44647:  kyisen hallituksen toimesta on päinvastoin viime toukokuussa ase-
44648:  tettu erityinen komissiooni näitä epäkohtia tutkimaan. Komis-
44649:  siooni on heti ryhtynyt tähän tärkeään työhönsä ja viime elokuussa
44650:  pitämissään kokouksissa Korpiselän Ägläjärvellä, Suojärvellä ja
44651:  Salmissa koettanut itse paikkakunnalla välittömästi ottaa selkoa
44652:  sikäläisten lampuotien tarpeista ja heidän keskuudessaan vallitse-
44653:  vista epäkohdista. Nämä epäkohdat ovat pääasiassa sellaiset kuin
44654:  interpellatsioonin tekijä on maininnut. Toivottavasti komissiooni
44655:  piakkoin on jouduttava tnietintönsä asiassa valmiiksi.
44656:      Hallitus on, kuten sen puolelta on huomautettukin, noudattanut
44657:  sitä periaatetta, että lampuotioikeuksia ei olisi siirrettävä muille kuin
44658:  likeisille perillisille, erittäin rintaperillisille, ja lampuotioikeuhien
44659:  menettämisen uhallakin on lampuoteja kielletty ryhtymästä kaup-
44660:  poihin keinottelijain kanssa, niinkuin niistä papereistakin näJ.:yy, joita
44661:  täällä vastikään luettiin. ·Lääninhallituksen kautta on annettu kuulu-
44662:  tuksia kirkoissa, ja vuodelta 1893 on <;ellainen kirje Salmin pitäjää var-
44663:  ten niinkuin vasta mainittiin, ja vuonna 1896 oli samansisältöinen
44664:  kirje Korpi<:elän ja Suojärven kirkoissa kuulutettavana. Kun kuitenkin
44665:  näistä hallituksen toimenpiteistä huolimatta, huolimatta niistä kuulu-
44666:  tuksista, joita kuvernöörit antoivat lampuodeille, siirtoja on tapahtu-
44667:  nut ja valituksia niistä saapunut senaatin talousosastoon, niin talous-
44668:  osasto ei ole siirtoja hyväksynyt. Niinpä senaatin talousosastoesim. 18
44669:  päivä lokakuuta v. x8g8, jolloin luullakseniensikerran tämmöinenasia
44670:  valitustietä tuli senaattiin, eräässä Karjalassa laajalti tunnetussalam-
44671:  puotijutussa ei myöntänyt siirtoa, niinkuin sanat kuuluivat ruotsiksi:
44672:  »då åboskap å landbondehemman icke få öfverlåtas åt annan person.~
44673:  koska lampuotioikeutta ei voida toiselle henkilölle siirtää. Hallituksen
44674:  puolelta ei liene katsantokanta muuttunut nytkään, eikä senaatin ta-
44675:  lousosastossa senkään jälkeen liene ollut ratkaistavanasellaisiaasioita,
44676:  lukuunottamatta joitakuita, joissa päätös on ailteutunut senaatin
44677: 2914                Istunto 30 p. lokakuuta 1907.
44678: 
44679: 
44680:  oikeusosaston ennen tekemästä päätöksestä. Yleensä on rahvas
44681:  tietänyt, että tarupuotioikeutta koskevia siirtoja ei kihlakunnanoi-
44682:  keudessa tutkita, vaan kuuluvat ne kuvernöörinYira<>toon. Se on
44683:  ollut yleinen käsitys, ainakin Karjalan kannaksella kihlakunnan
44684:  oikeudet katsoivat asiaa samalta kannalta. - Minulla sattuu ole-
44685:  maan kaksi kihlakunnanoikeuden päätöstä, toinen Kivennavan, toi-
44686:  nen Valkjärven kihlak.unnanoikeudesta, toinen vuodelta 189;1 ja
44687:  toinen vuodelta 1Rqz, joista molemmista päätöksistä selvenee, ettei
44688:  kihlakunnanoikeus silloin ole pitänyt itseään l)forumina» käsittele-
44689:  mään lampuotiriitoja. Päätöksessä sanotaan, että kihlakunnanoi-
44690:  keus ei ole pitänyt itseään oikeutettuna päättämään valtion omista-
44691:  maan lahjoitusmaahan kuuluvien maatilojen hallintooikeussuhteista
44692:  eikä siis voi ottaa asiaa tutkittavakseen.
44693:      Tälläinen oli silloinen käsitys sekä rahvaassa että kihlakunnan-
44694:  oikeudessa ja se oli yleinen Karjalan kannaksella, sillä lampuotitiloja
44695:  katsottiin täydellisesti kruunun-luontoisiksi, joissa kruunu on isän-
44696:  tänä. Myöhemmin on lampuotiomistusoikeuksista nostettuja rii-
44697:  toja otettu kihlakunnanoikeuksissa käsiteltäviksi ja valitusten kautta
44698:  saatettu niitä riitoja aina ylioikeuteen asti. Siellä annetuista pää-
44699:  töksistä hallitus eli senaatin talousosasto ei luonnollisesti ole edes-
44700:  vastuussa, joskin ne eivät ole olleet lampuodeille epäedulliset. Omasta
44701:  puolestani tuntuu siltä, että tarkoitus lampuotitilojen lunas-
44702:  tuksella olisi paremmin saavutettu, jos myöskin kihlakunnan-
44703:  oikeudet olisivat edelleen pysyneet sillä kannalla, kuin ne olivat I8go-
44704:  luvulla Karjalan kannaksella, sillä muodollisesti oikeita lampuoti-
44705:  omistusoikeuden siirtoja ei silloin olisi tarvinnut oikeuksissakaan
44706:  vahvistaa silloin, kun oli havaittavissa, että siirrot olivat tapahtuneet
44707:  keinottelutarkoituksessa.
44708:      Lopuksi en voi olla mainitsematta, että joskin leväperäisyyttä
44709:  on vallinnut lahjoitusmaa-asiain hoidossa, se on pääasiallisesti lähim-
44710:  män viranomaisen syy. Nämä asiat on nim. jätetty melkein yksin·
44711:  omaan edttelijästä ja kuvernööristä riippuviksi. Siitä on tietysti
44712:  myös hallitus edesvastuussa ja tämän kuvernöörinviraston menette-
44713:  lystä täytyy ylimmän hallituksenkin vastata, mutta tämä menettely
44714:  on pitkältä ajalta, se ei ole nyt vasta toimeenpantu. Näiden lam-
44715:  puotiasiain hoito on jätetty, niinkuin jo mainitsin, yksinomaanesitte-
44716:  lijästä ja kuvernööristä riippuvaksi. Sen vuoksi sortovuosien aikana
44717:  \ iipurin läänin venäläinen kuvernööri vahvistikin lampuotisiirtoja
44718:  mielensä mukaan ja juuri siltä ajalta ovat melkein useimmat ne siir-
44719:  rot ja tapauksetkin, joita interpellatsioonin tekijä luettelee, ja ikävä
44720:  on myöskin mainita, että sama mies, joka on varmentanut kuvernöö-
44721: .rin päätökset, on ollut taipuvainen näitä siirtoja puolustamaan.
44722:  Silloin aikaisemman hallituksen määräykset ja kiertokirjeet joutuivat
44723:  unohduksiin ja lupia metsänhakkuuseen lampuotien metsistä myön-
44724:  nettiin· kenelle sattui. Mikä siihen myöntämiseen aina. oli syynä,
44725:  sitä on vähän vaikea selittää.
44726:           Välikysymys, koskeva Salmin y. m. lahjoitusmaita.       2915
44727: 
44728: 
44729:     Lampuotitilojen siirtoja vahvistettiin myöskin tutkimatta, tuliko
44730: valtion alkuperäinen tarkoitus toteutetuksi vaiko ei. Paikallisten
44731: virkamiestenkin sanotaan ottaneen osaa näiden lupien hankkimiseen.
44732:     Minä puolestani tunnustan interpellatsioonin tekijällä olleen
44733: aihetta tekemään tämän kyselyn, mutta kun nykyinen hallitus ei ole
44734: syyllinen interpellatsioonissa esiintyviin väärinkäytöksiin ja kun
44735: hallituksen toimenpide todistaa, että se on ryhtynyt ottamaan lähem-
44736: min selkoa näistä epäkohdista, niin minä puolestani ehdottaisin, että
44737: eduskunta siirtyisi päiväjärjestykseen.
44738: 
44739:     Ed. Pykälä: Vuoden 1863 valtiopäivillä tehtiin ehdotus lah-
44740: joitusmaiden lunastamisesta, vaan silloin se lykkäytyi 1867 vuoden
44741: valtiopäiville, jolloin se ratkaistiin. Silloisilla kansan edustajilla
44742: tietystikin oli sydämen asiana kohottaa muiden kansalaisten tasalle
44743: oikeudellisessa turvallisuudessa tuo kovia kokenut Karjalan kansa,
44744: joka vuosisatoja on lahjoitusmaaorjuutta kärsinyt. Ikävä kyllä,
44745: että silloin jäi eduskunnassa tekemättä minkäälaista esitystä tämän
44746: lahjoitusmaakysymyksen johdosta. Se heitettiin vain virkamiesten
44747: mielivallasta riippuvaksi ja tätä tietä se on kulkenut hamaan tähän
44748: päivään a..c:;ti ja johtanut siihen, missä se nyt on.
44749:     Isojakoa kesti lahjoitusmailla toisissa 25 vuottakin ja tämä iso-
44750: jaon aika oli sellainen, ettei kukaan tahtonut rakentaa huoneita, ei
44751: viljellä maita, ei laittaa aitaa. Kaikki meni rappiolle, elettiin päi-
44752: västä toiseen. Kun isojaon päättyessä annettiin tiloille perintökirjat,
44753: niin näiden mukana seurasi niin raskaat verot, - jos eivät olleet
44754: helppoja lampuotiaikanakaan, - ettei rappiolle mennyt maa eikä
44755: muut sivuelinkeinot voineet viedä talonpoikia taloudelliseen hyvin-
44756: vointiin. Joka ainoa vuosi julistettiin sanomalehtien kautta sadot-
44757: tain maatiloja myytäväksi Karjalan kannaksella kruununveron räs-
44758: teistä. Tätä huutokauppaa jatkui vuosikymmeniä, mutta silloin
44759: hallitus ei vielä nähnyt, oliko mitään korjattavaa, onko tähän asiaan
44760: tullut mitään vierasta, voidaanko sitä auttaa. Hallitus katseli rau-
44761: hallisesti tuota menoa. Nämät huutokaupoissa myydyt tilat jou-
44762: tuivat vieraiden ulkomaalaisten sekä usein kotimaisten tukkikeinot-
44763: telijain ja maakauppiaiden käsiin. Isonjaon aikana, kun hallitus
44764: omisti lahjoitusmaat, asetti se myöskin väliaikaisia metsänhoitajia
44765: valvomaan metsänhoitoa. Mutta mitä nämä metsänhoitajat teki-
44766: vät? He nostivat hallitukselta palkkansa, siinä oli heidän tehtä-
44767: vänsä. Yhtäkään kertaa he eivät tehneet talonpojille selvää minkä
44768: arvoiset heidän metsänsä olivat ja mitenkä heidän tulisi menetellä.
44769: Talonpojat äärimmäisessä hädässään pyysivät lääninhallitukselta lu-
44770: paa myydä jonkun satakunnantukkipuuta saadakseen juoksevia asi-
44771: oita ja veroja varten rahaa. Metsänhoitaja ei tietysti tähän antanut
44772: puoltolausettaan, se ehdottomasti kumottiin. Lampuoti siirsi hädis-
44773: sään koko tilansa jollekin tukkiyhtiölle tai metsäkeinottelijalle ja
44774:                        Istunto 30 p. lokakuuta ICJ07.
44775: 
44776: 
44777: sai siitä jonkun vaivaisen satamarkkasen. Tämän siirron läänin-
44778: hallitus mielellään hyväksyi.
44779:     Tässä hallituksen edustaja sanoi, että Korpi<;elän, Soanlahden ja
44780: Salmin lahjoitusmaat olivat siinä onnellisessa. asemassa, ettei heillä
44781: ollut mitään lunastusmaksuja, jota vastoin toisilla lampuodeilla nämä
44782: lunastusmaksut olivat sietämättömät. Mistä se johtuu? Siitä, että
44783: Korpiselän, Salmin ja Soanlahden lahjoitusmailla oli metsää niin
44784: paljon, että siellä ensin leikattiin kruununpuistoiksi useampien mil~
44785: joonien arvosta, sitten myytiin osa talonpoikien tilojen lunastushin-
44786: noiksi ja loput jätettiin metsäkeinottelijoille. Mutta toisin oli asia
44787: Karjalan kannaksella, missä kaikki metsät otettiin kruununpuistoiksi.
44788: Siellä ovat talonpojat siitä saakka useimmiten saaneet kruununpuis.,
44789: toista ostaa yksin polttopuutkin rakennustarpeista puhumatta.
44790: Metsät, jotka olivat useimpien miljoonain arvoiset, siirrettiin valtiolle
44791: muutamilla sadoilla tuhansilla. Löytyi vielä koskia, jotka olivat
44792: miljoonien arvoiset. Ne otettiin valtion lukuun ja talonpojille säly-
44793: tettiin sellaiset veromaksut, että ainakin noin I/4 kaikista talon-
44794: pojista joutui menettämään tilansa noiden raskaiden verojen tähden.
44795: Ei pidä ymmärtää minua niin, että tahtoisin sanoa, ettei se ollut
44796: hyvä toimenpide hankkia tuolta Karjalan kannakselta yhteistä kan-,
44797: sallisomaisuutta, mutta se olisi pitänyt hankkia niin, että nuo kovia
44798: kokeneet talonpojat eivät olisi joutuneet pois tiloiltaan, vaan että
44799: heillekin olisi tullut osa, sillä sittenkin olisi jäänyt yhteistä kansallis.,-
44800: omaisuutta. Mutta niin on nyt kuitenkin käynyt ja sille ei mitään
44801: mahda.
44802:     Sieltä on käynyt lähetystö lähetystön perästä senaatissa selvittä.,
44803: mässä asiata. Minäkin olen ollut viisi eri kertaa sellaisessa lähetys~
44804: tössä, mutta kaikki on ollut tuloksetonta. Ei ainakaan voi sanoa,
44805: että hallitus olisi ollut tietämätön tästä asiasta, päinvastoin se on
44806: ollut hyvinkin tietoinen asiain kulusta.
44807:     Tässä sanottiin, että se oli lahjoitusmaa-esittelijä, joka oli suurin
44808: tekijä näiden siirtojen ja asioiden tälle kannalle menossa, kuten ko-
44809: missioonin jäsen, ed. Arokallio tässä mainitsi. Mutta minä menen
44810: vielä alemma. Syynä olivat lahjoitusmaan hoitajat, jotka väliaikai-
44811: sesti hallituksen puolesta lähetettiin lahjoitusmaita hoitamaan.
44812:  Useimmasti ne olivat henkikirjureita ja kruununvouteja, jotka olivat
44813: tavalla tai toisella useimmissa tapauksissa sekoittuneet metsäkeinot-
44814: teluun. Se lausunto, minkä tämä lahjoitusmaan hoitaja antoi, oli
44815: A ja 0; sillä tavalla päätettiin asiat lääninhallituksessa ja kun sieltä
44816: valitettiin senaattiin, vaikka kuinka tosiperustuksilla, niin se jätet-
44817: tiin huomioon ottamatta ja sanottiin vain: tätä alamaisuudessa nou-
44818: datettakoon. Niin suuria herroja olivat nämät lahjoitusmaiden
44819: hoitajat, että jos lampuoti joutui niiden kanssa hyviin väleihin,
44820: hän antoi uloskäskyn tuolle lampuodille, jonka suku vuosisatoja oli
44821: asunut isänsä tilaa, ja otti jonkun suosikkinsa hänen sijaansa. Ja
44822:           Välikysymys, koskeva Salmin y. m. lahjoitusmaita.       2917
44823: 
44824: 
44825: sillä hyvä. Siis mielivalta ja virkavalta on vallinnut lahjoitusmailla
44826: sanan täydessä merkityksessä.
44827:      Jätän mainitsematta muita seikkoja, jotka nykyään ovat päivä-
44828: järjestyksessä lahjoitusmailla. Hallituksella löytyy oma Laukko-
44829: kysymyksensä myöskin lahjoitusmailla, nim. Ristseppälän lahjoitus-
44830: mailla. Siellä on niin korkeat verot, ettei koko lahjoitusmailla ole
44831: missään, ja kun isojako kävi ja uudet nautinnot tulivat käytäntöön,
44832: niin pyydettiin,       että     järjestettäisiin   uusi veronlaskemus.
44833: Siihen Viipurin lääninhallitus antoi heti kieltävän vastauksen. Lam-
44834: puodit tekivät silloin maksulakon eivätkä maksaneet lampuotiveroja.
44835: ~illä välin ehtivät asiat niin pitkälle, että lampuotimetc;istä myytiin
44836: jo lähemmän puolen miljoonan markan edestä puita. Lampuodit
44837: tekivät uuden anomuksen, että näillä metsärahoilla kuitattaisiin
44838: heidän veronsa, että he sillä tavoin pääsisivät tuosta painavasta
44839: verotaakasta irti. Viipurin lääninhallituksessa vastattiin tähän
44840: pyyntöön: Teillä ei ole mitään tekemistä asian kanssa, tyytykää
44841: siihen, mitä hallitus määrää. Kun Fagerlund-vainaja oli läänin-
44842: hallituksen esittelijänä, niin hän antoi aina jokaiselle vuositilin.
44843: Mutta sittemmin, kun Fagerlund kuoli, ei ole ainoatakaan tämmöistä
44844: tiliä annettu, ei pyytämälläkään. Kun tällainen päätös oli langetettu,
44845: Ristseppälän lahjoitusmaiden lampuodit manattiin oikeuteen ja
44846: tuomittiin joka ainoa maksamaan kolmivuotiset verot ja luulen, että
44847: par'aikaa niitä mitataan ulos - en ole vielä saanut varmempaa tie-
44848: toa, mutta kun tuomio viime talvena langetettiin, tietysti ulosmit-
44849: tausta nyt toimitetaan -, vaikka lääninrahastossa on niin paljon
44850: rahaa sisällä. Heille tehdään suorastaan kiusaa ja ehkäistään heidän
44851: taloudellista kehitystään. Tämän lääninhallituksen päätöksen joh-
44852: dosta Ristseppälän lampuodit viime keväänä lähettivät lähetystön
44853: senaattiin ilmoittamaan hallituksen jäsenille asian tärkeyttä. Pari
44854: päivää sitten olin asianomaisen esittelijäsihteerin puheilla ja kuulin,
44855: ettei vielä ole ryhdytty mihinkään toimenpiteisiin senaatin puolelta.
44856: Tietysti myydään ensinnä lampuotien omaisuus putipuhtaaksi näistä
44857: verorästeistä. Sitte vasta ryhdytään taas komiteain avulla ottamaan
44858: selvää, initä asiassa on tehtävä.
44859:      Minä palaan tähän komiteaan, josta myös asianomainen senaat-
44860: tori täällä mainitsi, että se on asiantuntijoista kokoonpantu. Komi-
44861: tean jäsenet voivat kyllä olla asiantuntijoita, mutta valitettavasti
44862: heissä ei ole lahjoitusmaitten tuntijoita, paitsi minkä verran ed. Aro-
44863: kallio niihin on kerinnyt perehtyä, lulrutmottamatta tohtori Hainaria,
44864: joka on ainoa lahjoitusmaitten tuntija koko komiteassa. Vielä voi-
44865: vat ne henkilöt, jotka tähän komiteaan ovat asetetut, tulla nautti-
44866: maan kansan luottamusta. Kansassa yleensä liikkuu se mielipide,
44867: että tämä komitea on asetettu sitä tarkoitusta silmällä pitäen, että
44868: komitean työn tulos olisi niin mieluinen kuin mahdollista hallituk-
44869: selle, jotta epäkohdat eivät tulisi paljastetuiksi. Jos kuka tahto(}
44870:                     Istunto 30 p. lokakuuta 1907.
44871: 
44872: 
44873: ottaa selvää tämän komitean kokoonpanosta, niin pikemmin siihen
44874: käsitykseen jää. Miksei hallitus voi lahjoitusmaan seuduilta mää-
44875: rätä asiantuntijoita tähän komiteaan? Sellaisia kyllä olisi löytynyt.
44876: Mitä tarvitsee Viipurin kaupungista niitä määrätä.
44877:     Tämän pitemmältä en tahdo jatkaa tällaista luetteloa, jota voisin
44878: lukea vaikka lauantai-iltaan asti. Tosiasiain perusteella mainitsen
44879: vaan, että hallitus on ollut suurimpana syyllisenä Karjalan kannak-
44880: sen maiden siirtymiseen venäläisille. Ennenkuin Kivennavan pitä-
44881: jässä annettiin perintökirjat, Kivennavan pitäjän muutamat kylät
44882: oli paloiteltu niin pieniksi huvilapalstoiksi, ettei hallitus tiennyt kelle
44883: antaa perintökirjat. Ei suinkaan ollut tietämätöntä senaatissa,·
44884: enemmän kuin lääninhallituksessakaan, että tällä tavalla on mene-
44885: telty, mutta sen johdosta ei hallitus ole ryhtynyt mihinkään toimen-
44886: piteisiin. Nyt vasta on saatu komitea, kun oikea aika on mennyt
44887: sivu.
44888:     Minä katson, että tämä on yksi tärkeimpiä kysymyksiä, mitä
44889: eduskunnalla on ratkaistavana. Pyydän ehdottaa, että se lähetetään
44890: perustuslakivaliokuntaan.
44891: 
44892:     Ed. Gebhard, Hannes: Pyytäisin, että asia pantaisiin pöy-
44893: dälle huomiseksi, sillä tämä on mielestäni siksi tär~eä kysymys, että
44894: olisi tarpeellista saada aikaa voidakseen muodostaa itselleen tarkan
44895: käsityksen sekä hallituksen jäsenen vastauksesta että myöskin siitä,
44896: mitä välikyselyn tekijä täällä on esittänyt.
44897: 
44898:     Ed. Pajari: Pyydän kannattaa ed. Gebhardin ehdotusta pöy-
44899: dällepanosta.
44900: 
44901:      Puhemies: Kun kaksi edustajaa on pyytänyt asiaa pöydälle,
44902: on kysymys pöydällepanosta ensin otettava ratkaistavaksi. Pyydän
44903: siis, että seuraavat puhujat kohdistaisivat lausuntonsa ainoastaan
44904: tähän seikkaan. Sitten, kun on ratkaistu, pannaanko asia pöydälle
44905: huomiseksi vai jatketaanko keskustelua, voi tulla puheeksi asiallisen
44906: keskustelun jatkaminen.
44907: 
44908:     Ed. Martikainen:        Minä yhdyn pöydällepanoon.
44909: 
44910:   Ed. Vuolijoki, V.: Aioin käyttää puheenvuoroa tässä kysy-
44911: myksessä, mutta en näe pöydällepanoonkaan mitään estettä olevan.
44912: 
44913:    Ed. Kirves: Kyllä minäkin yhdyn niihin, jotka anovat asiaa
44914: pöydälle.
44915:                Yksityiskoulujen aseman parantemisesta.             2919
44916: 
44917: 
44918:    Aänestysesitys ja päätös:
44919:     Ken tahtoo jatkaa kysymyksen asiallistal käsittelyä, vastaa
44920: jaa; jos ei voittaa, on päätetty panna asia pöydälle huomispäivän
44921: iltaistuntoon.
44922: 
44923:     Äänestyksessä olivat ei-äänet voitolla, joten kysymys oli pää-
44924: tetty panna pöydälle huomispäivän iltaistuntoon.
44925: 
44926: 
44927: 
44928:  Yhteiskoulujen ja muiden yksityisten alkeisoppilai-
44929:            tosten aseman parantamisesta.
44930:    Esitettiin pöydällä ollut anomusvaliokunnan mietintö n:o 8
44931: an. ehd. (n:ot 25 ja 107) johdosta, jotka tarkoittavat yhteiskoulujen
44932: ja muiden yksityisten alkeisoppilaitosten aseman parantamista.
44933: 
44934:    Keskustelu:
44935:     Ed. Palmen:         Siihen nähden että on peräti tärkeä saada
44936: vakaantunut käsittelytapa niille kysymyksille, jotka koskevat kan-
44937: san varoja, olen uskaltanut pyytää sananvuoroa lausuakseni uudel-
44938: leen, mitä erään toisen asian johdosta jo on huomautettu.
44939:      Jos katselee tätä mietintöä, joka meille on jaettu, niin huomaa,
44940: että se tarkoittaa vakinaista valtionmenoa, joka arvatenkin vas-
44941: taa puolen miljoonan maksua vuodessa. Tämä on itsessään tuntuva
44942: uhraus. On luonnollinen vaatimus, että sellainen asia tulee tarkan
44943: harkinnan alaiseksi. Minä sen johdosta tahdon heti sanoa, että
44944: tietenkin on mahdotonta ilman muuta mennä hyväksymään mietintö,
44945: sillä hyväksyminen tietysti tarkoittaa, että nämä uudet periaatteet
44946: tulisivat jo ensi vuonna noudatettaviksi. Minä hetkenä hyvänsä
44947: jaetaan tänään kamarille valtiovarainvaliokunnan viimeinen mie-
44948: tintö, jossa menot ovat lasketut vuodeksi 1908. Anomusvaliokun-
44949: nan ehdotus, jos sitä kannatetaan, ei siis voi saada käytännöllistä
44950: merkitystä ennenkuin vuodeksi 1909, ja silloin on tietenkin parempi,
44951: että asia otetaan todellisen tarkastuksen alaiseksi ensi vuoden valtio-
44952: päivillä. Todelliseen tarkastukseen lasken minä senkin, että kysy-
44953: myksen taloudellinen puoli tulee tarkemmin määritellyksi. Minä
44954: oletan, että tämä mietintö tarkoittaa, että jos se olisi tullut hyväk-
44955: sytyksi esimerkiksi viikko sitten tai vaikkapa kolme päivää sitten,
44956: niin hetimiten otettaisiin valtionmenosääntöön tarpeellinen summa,
44957: sillä tietenkin kaikki koulut rientäisivät saamaan suurennettua
44958: valtioapua. Siinä tapauksessa, että tämä kysymys nyt tulee anomus-
44959: valiokunnan mietinnön perusteilla käsiteltäväksi, voisi kamari suos-
44960:                                                              I84
44961: 2920                 Istunto 30 p. lokakuuta 1907.
44962: 
44963: 
44964: tua periaatteellisesti, että 4,000 markkaa luokkaa kohti on annettava.
44965: On tosin saanut perusteluista nähdä, että ollaan laskettu, että meno
44966: nousee vissiin määrään, arviolta 450,000 markkaan, mutta vielä jäisi
44967: epätietoiseksi, kuinka suuri osa on otettava ensi vuoden valtio-
44968: menosääntöön. Minun mielestäni ovat kuitenkin finanssikysymyk-
44969: set sitä laatua, että periaatteellisen ehdotuksen ohessa tulee näky-
44970: viin kysymyksen numeroissa esiintyvä merkitys. Se valiokunta,
44971: joka tutkii asian, tehköön sen periaatteellisesti, niinkuin anomus-
44972: valiokunta on tehnyt, mutta myös selvittämällä, mitä senjohdottarua
44973: päätös vaikuttaisi lähimmän vuoden menosääntöön. Erityiseen pon-
44974: teen on silloin sovitettava se meno, joka valiokunnan kannasta
44975: senraa. Tässä tapauksessa siis olisi voitu ehdottaa päätettäväksi.
44976: että 4,000 markkaa valtioapua annetaan luokkaa kohti, mutta li-
44977: säksi olisi pitänyt huomauttaa, että jos tämä sääntö tulee vahviste-
44978: tuksi ensi vuoden alkupuolella, aiheutuu siitä meno saman vuoden
44979: aikana. Tietysti suuri määrä kouluja tulee heti hakemaan koro-
44980: tettua apua, ja jos siihen suostutaan, voisi päätöksestä aiheutua
44981: meno, joka vuodeksi rgo8 ehkä nousee 225,000 markkaan. Siinä·
44982: tapauksessa kamarin olisi ollut helpompi tämän erityisselvityksen
44983: perusteella tehdä päätöksensä. Se tietäisi mitä tuo uusi periaate
44984: tulisi vaikuttamaan lähimpään aikaan, edellyttäen, että yksityis-
44985: koulujen lukumäärä pysyy samana kuin se tähän asti on ollut,
44986: ja kamari tietäisi, miten paljon arviolta on otettava lukuun lähim-
44987: män vuoden menosääntöön.
44988:     Minä panen suurta painoa tähän jälkimäiseen puoleen asiaa.
44989: On tietysti kamarille suuri etu, jos se saa kuulla asiaa valmi::taneen
44990: valiokunnan mielipiteen, mikä on lähimmän vuoden ajaksi tarpeel-
44991: linen meno ja milloin se päätös pitäisi olla täydessä voimassa. Ei
44992: voi näet vaatia, että kaikki tämmöiset asiat olisivat käsiteltävät
44993: valtiovarainvaliokunnassa, sillä valtiovarainvaliokunnan tulisi siinä
44994: tapauksessa juurta jaksain käsitellä miltei kaikkia kysymyksiä,
44995: jotka koskevat rahamenoja. Me voimme sanoa että jos puhtaat
44996: lainssäädäntöasiat jätetään pois, niin epäilemättä puolet, ehkä
44997: suurempi osa muita kysymyksiä kohdistuu tavalla tai toisella
44998: valtion finanssihoitoon. On sula mahdottomuus valtiovarainvalio-
44999: kunnalle ruveta tutkimaan kaikkia näitä erityiskysymyksiä. Olen
45000: ennen eräässä toisessa asiassa - se koski silloin houruinhoitoa -
45001: huomauttanut samasta asiasta. On luonnollista että siinäkin
45002: kuten jokaisessa muussa asiassa tiedetään muutoksen periaatteel-
45003: linen merkitys, mutta on parasta saada samassa selvitys, mitä
45004: se likimpään vuoteen merkitsee, jos nimittäin anomuksentekijät
45005: ja asianomainen valiokunta tahtovat, että jo ensi vuonna otetaan
45006: tämä menoerä budgettiin. Kysymyksellä on aivan periaatteelli-
45007: nen merkitys. Nyt esillä olevan asian ratkaisu ei tällä hetkellä,
45008: edellyttäen että kamari tahtoo käsitellä kysymystä, tule muuta kuin
45009:                Yksityiskoulujen aseman parantamisesta.
45010: 
45011: 
45012: platooniseksi. Annetaan periaatteellinen tunnustus, että olisi hyvä
45013: runsaammin kannattaa yksityiskouluja. Mutta oikea käsittely-
45014: tapa edellyttää, että raha-asioissa ei ainoastaan lausuta toivomuk-
45015: sia, vaan myöskin tullaan kysymyksen lopulliseen ratkaisuun niin,
45016: että se summa on lopullisesti määritelty, joka on suoritettava.
45017:      Minä uudistan että tämä käsittelytapa, joka nyt on otettava
45018: noudatettavaksi, on hyvin tärkeä eduskunnan koko työtavalle.
45019: Sillä meidän täytyy tunnustaa, että jos yleensä ajattelee, että kaikki
45020: kysymykset, jotka koskevat finanssihoitoa, ovat yhden ainoan
45021: valiokunnan käsiteltävänä, joten muut valiokunnat ainoastaan
45022: saisivat suunnilleen viitata kysymysten tärkeyteen ottamatta
45023: huomioon asian lähintä merkitystä, niin valtiovarainvaliokunnan
45024: tehtävä kasvaa liian suureksi. Sen työ on jo nytkin siksi suuri,
45025: ettei se siedä lisäystä. Mutta tahdon erikseen huomauttaa, että
45026: mitä enemmän me vaadimme että jokainen kansan edustaja tutus-
45027: tuu finanssihoitoon, tottuu käsittelemään, miten tärkeä tämä
45028: valtiovarainvaliokunnan usein vaikea työ on, sitä tärkeämpi on,
45029: että jokainen valiokunta tulee käsittelemään tällaisia kysy-
45030:  myksiä koko laajuudessaan. Valtiovarainvaliokunnan asiaksi jääpi
45031: silloin vain lausua miten nuo varat ovat hankittavat. Sillä tavoin
45032:  kasvattaa kamari jäseniänsä ja valiokuntia siihen, että me kaikki
45033:  yhä paremmin tutustumme valtiovarastomme tilaan. Siinä tapaUk-
45034:  sessa tulee jaettu vastuuvelvollisuus vallitsevaksi, mikä on varsin
45035:  tärkeää, jos kerran pidetään silmällä sitä toivomusta, että kansan
45036: edustajat kaikki voivat arvostella näitä kysymyksiä, jotka yhdeltä
45037:  puolen ovat kansan tärkeimpiä ja toiselta ovat vaikeimpia käsitellä.
45038:      Asiain näin ollen en voi muuta kuin ehdottaa, että tämä mie-
45039:  tintö, kun se tUlee näin myöhään, ei tällä kertaa voi aiheuttaa pää-
45040:  töstä 1908 vuoden mencisääntöön, saa raueta. Päätös, jossa yleensä
45041:  tunnustetaan kysymyksen periaatteellista puolta, olisi peräti vähä-
45042:  arvoinen. Ensi vuotena koUlut eivät saisi penniäkään lisää, jos
45043:  nyt hyväksytäfin mietintö, mutta jos se otetaan uudelleen esille
45044:  ensi vuonna ja silloin myöskin määrätään kuinka paljon asianomai-
45045:  nen valiokunta ehdottaa 1909 vuoden menosääntöön otettavaksi,
45046:  niin kysymys tUlee tarkastuksen esineeksi, joka on varmempi kuin
45047:  mitä nykyään on mahdollista sekä samalla on kouluille tuottava.
45048:      Mitä nyt sanoin on jotakuinkin läheisessä yhteydessä sen pää-
45049:  töksen kanssa, joka tehtiin eilen, jolloin Raittiuden Ystäville pyy-
45050:  detty avustus näin myöskin jäi päättämättä. Samoin tässäkin olisi
45051:  tehtävä. Kolme kuukautta ei ole pitkä aika ja sen jälkeen voi
45052:   kysymyksen esittää uudestaan, ja jos silloin pidetään huolta siitä,
45053:  että se ja se ynnä muut jotakin tuntuvaa rahamenoa aiheuttavat
45054:   asiat joutuvat hyvissä ajoin käsiteltäväksi, jotteivät vasta valtio-
45055:   päivien viime hetkellä ole siirrettävät valtion menosääntöön, niin
45056:  sekin olisi suuri voitto meidän koko työlle. Nämä valtiopäivät
45057:                         Istunto 30 p. lokakuuta I907·
45058: 
45059: 
45060: ja se tulinen kiire, joka oli viime viikolla, todistaa kyllä, että on
45061: syytä ajoissa ottaa huomioon, kuinka vastedes voitaisiin saada
45062: työtaakkaa paremmin jaetuksi. Ja minä luulen, että yksi keiM
45063: siihen, vieläpä varsin tärkeä, olisi, että finanssikysymykset tulisi-
45064: vat jokainen erityisvaliokunnassaan niin valmiiksi pohdituiksi
45065: ja selvitetyiksi, että eduskunta voisi lähettää valmiit ponnet valtio-
45066: varainvaliokunnan tietoon. Valtiovarainvaliokunnan asia olisi
45067: sitten ehdottaa, mistä varat on hankittavat siihen tarkoitukseen,
45068: edellytettynä tietysti, ettei jätetä jotakin tarkoitusta riippuvaksisiitä,
45069: mitä varoja vielä tärkeimpien päätöstep. toteuttamiselta jääpi jälelle.
45070: 
45071:      Ed. Kairamo: Puolestani minäkin arvelen, että näin myö-
45072:  hään kuin tämä asia nyt on tuotu esiin, sitä tuskin voidaan hyväk-
45073:  syä ainakaan siinä muodossa, missä mietintö nyt on. Pyytäisin
45074:  kuitenkin saada lyhyesti kiinnittää eduskunnan huomiota pariin
45075:  kohtaan, koska arvelen, että asian vastaisessa käsittelyssä siitä
45076:  kenties saattaa olla jonkun verran hyötyä.
45077:      Aivan yleisesti tahtoisin ensimäiseksi sanoa, että mielestäni
45078:  tässä mietinnössä puhutaan liian paljon oikeuksista ja liian vähän
45079:  velvollisuuksista. Kun pyydetään enemmän kuin puoli miljoonaa
45080:  markkaa tähän tarkoitukseen, niin on minusta oikeus vaatia var-
45081:  mempia takeita, kuin mitä nyt mietintö tarjoo, siitä, että nämä
45082:  varat käytetään täysin tarkoitustaan vastaavalla tavalla. Tiede-
45083:  tään, että yksityiskouluissa vuosimaksut yleensä ovat koko lailla
45084:  korkeat. Mietinnön perusteluissa on viittaus siihen, että vastai-
45085:  suudessa, j os lisätty valtionavustus myönnetään, voitaisiin vaatia
45086:  myös vapaapaikkoja varattomille oppilaille. Tosin työskentele-
45087:  vät yksityiskoulut tätä nykyä verrattain ahtaissa oloissa, mutta
45088:  on tunnettua, että poikkeuksiakin löytyy, ilman että missään tapa-
45089:  uksessa olisi säädetty mitään helpotuksia varattomia oppilaita var-
45090: ten. Mitenkä todellisuudessa on erikoistapauksissa menetelty,
45091: sitä minä en tietysti tunne. Valiokunnan viittaus vapaapaikkoihin
45092: on jäänyt ainoastaan perusteluihin, mutta minusta tuntuu kuin
45093: se olisi siksi tärkeä asia, että se ansaitsisi tulla huomioon otetuksi
45094: myöskin ponsissa. Sillä jollei nyt eduskunta mitään tä.<>sä suhteessa
45095: nimenomaan säädä, niin on pelättävä, että köyhät lapset saavat
45096: odottaa helpotuksia hyvin kauan, huolimatta siitä että valtion
45097: avustus kenties tuntuvasti kohotetaan.
45098:     Tämän nojalla jo pyytäisin ehdottaa, että mietintö palautet-
45099: taisiin valiokuntaan, jotta se muodostaisi senlaatuisen ponnen
45100: kuin olen maininnut.
45101:     Tähän on minusta syytä senkin vuoksi, että kun eduskunta
45102: aikaisemmin käsitteli maanviljelyslyseon valtionavustusta, katsot-
45103: tiin tarpeelliseksi nimenomaan säätää valtioavustuksen ehdoksi
45104: että helpotuksia myönnettäisiin varattomille oppilaille. Mainittu
45105:                Yksityiskoulujen aseman parantamisesta.
45106: 
45107: 
45108: debatti maanviljelyslyseon perustamisesta tarjoo toisenkin vertaus-
45109: kohdan.      Debatin kuluessa lausui anomusvaliokunnan arvoisa
45110: puheenjohtaja m. m. suunnilleen näin: On huomattava, että niit-
45111: ten monien puutteitten joukossa, joita tämä suunnitelma kärsii,
45112: on myöskin se, että ei ole missään mainittu siitä, minkälaisia kel-
45113: poistmsehtoja vaadittaisiin koulun johtajilta ja opettajilta. On
45114: tunnettu tosiasia, että tämä puutteellisuus, jos se on puutteellisuus,
45115: kohdistuu ei vaan tulevaan maanviljelyslyseoon, vaan yleensä
45116: kaikkiin yksityiskouluihin, siitä asti kun yksityiskoulut ylimal-
45117: kaan ovat valtionavustusta nauttineet.            On tosiasia, että
45118: esim. nuori ylioppilas voi hoitaa yksityiskoulussa semmoisia tehtä-
45119: viä, joita varten valtionkoulussa vaaditaan melkoista suurempia
45120: pätevyysehtoja. Kansakoulunopettajatai voi niinikään olla suuren
45121: yksityiskoulun johtajattarena. _Minä nyt en tahdo puolestani väit-
45122: tää, että tämä olisi mikään epäkohta, en tunne, onko tästä vapau-
45123: desta ollut mitään suurempaa haittaa. Minä käsitän ainakin,
45124: että koko joukon suurempi vapaus tässä suhteessa saattaa olla
45125: paikallaan yksityiskoulussa kuin mitä valtionkoulussa katsotaan
45126: tarpeelliseksi. Mutta minä käsitän myöskin, että aivan rajaton va-
45127: paus saattaa synnyttää huolta niissä, jotka ovat yksityiskoulujen
45128: hartaita ystäviä. Enkä suinkaan tahdo tässä suhteessa lähteä
45129: kiistelemään anomusvaliokunnan arvoisan puheenjohtajan kanssa.
45130: Kuitenkin rohkenen olla hänen kanssaan siinä suhteessa eri mieltä,
45131: että tämän kysymyksen selvittäminen ei kuulu maatalousvalio-
45132: kuntaan, vaan sille valiokunnalle, jonka mietintö nyt on käsittelyn-
45133: alaisena, ja jonka puheenjohtajana ed. Hagman on toiminut.
45134: Ennenkuin niin suuria avustuksia myönnetään, olisi minusta pai-
45135:  kallaan että tämäkin kysymys selvitettäisiin. On mahdollista,
45136: että kun selvitys saadaan, havaitaan, että nykyinen vapaus on
45137:  tarkoituksenmukainen, ja me voimme silloin myöskin mielihyvällä
45138: sitä kannattaa. Mutta toistaiseksi on kysymys vaan sillä kannalla,
45139:  jolla se jo on ollut vuosikymmeniä, eikä minusta ole ilman muuta
45140: selvä, että tämä kanta on mahdollisimman paras kanta.
45141:      Minä pyytäisin senvuoksi ehdottaa, että mietintö palautettaisiin
45142:  anomusvaliokuntaan selvityksen saamista varten nyt mainituissa
45143:  suhteissa.
45144: 
45145:     Ed. Gustafsson: Den omständighet, som af statsutskottet
45146: ordförande nu för andra gången med mycket stor vidlyftighet be-
45147: rörts, synes icke hindra landtdagen att fatta beslut i den riktning
45148: allmänna petitionsutskottet nu föreslår. Det gäller icke, såsom
45149: i den fråga, som i går förhandlades, och hvari afslag delvis på denna
45150: grund af landtdagen beslöts, ett bestämdt understödsbelopp, som
45151: borde utan vidare upptagas i budgetsförslaget. Här gäller fram-
45152: för allt ett uttalande från landtdagens sida af den grundsats, att
45153:                     Istunto 30 p. lokakuuta 1907·
45154: 
45155: 
45156: samma understödsbelopp, som hittills af staten beviljats de privata
45157: läroverken, gosskolor och flickskolor, och sedermera äfven samsko-
45158: lors lägre klasser, skulle utsträckas också tili de högre klasserna
45159: i samskolor och äfven - enligt min reservation -· tili jämförliga
45160: fortsättningsklasser vid fruntimmersskolorna, vidare att samunder-
45161: visning skulle komma tili användning i fullständiga statsläroverk.
45162: och slutligen att åt lärare vid privatskolor sknlle beviljas vissa
45163: med statsskollärarena.s förmåner jämförliga ekonomi.ska rättigheter.
45164: Det är sålede;; n1.er en grundsats, som här uttalas, och det ttllhör
45165: sedermera regeringen att se till, huru den i detalj kan genomföra
45166: dessa gnmdsatser. Regeringen har nu redan, isynnerhet på senare
45167: tider, beviljat ganska rikliga anslag åt privata läroverk och äfven •
45168: mindre sådana åt samskolans högre klasser. Det skulle således
45169: nu gälla att taga steget fullt ut. Liksom det skulle tillhöra regerin-
45170: gen att i detta afseende utfärda detaljbestämningar, så gäller detta
45171: i all synnerhet det, som hr Kairamo här berörde, nämligen att be-
45172: stämma, på hvilka villkor dessa nnderstöd borde utgifvas. Det kan
45173: icke vara någon nödvändighet för landtdagen att i detalj bestämma
45174: dessa vilkor. En del beröres i utskottets betänkande och ett all-
45175: mänt mindre nödigt sådant finnes också uti utskottets första kläm,
45176: nämligen, att skolan borde matsvara ett verkligt behof. Likaså
45177: kan det icke häller tillkomma landtdagen att i detalj bestämma,
45178: på hvilka vilkor lärarena vid privata skolor kunde få delvis samma
45179: förmåner som statsskollärare. Det är tillräckligt, som jag redan
45180: hade äran nämna, att principen uttalas. J ag tror således, att ett
45181: beslut i denna riktning skulle hafva en ganska stor betydelse för
45182: regeringens åtgörande i saken, och tänker mig att, om stora belopp
45183: faktiskt komma att af regeringen beviljas, landtdagen har tillfälle
45184: att behandla dessa frågor från finansiell synpunkt vid uppställan-
45185: det af statsbudgeten. J ag tillåter mig således förorda upptagandet
45186: af frågan, och likaså att landtdagen skulle hålla sig till de all-
45187: männa grundsatser, som föreslagits i betänkandet och i första reser-
45188: vationens kläm, men icke ingå på dylika detaljer, som här specielt
45189: af hr Kairamo berördes.
45190: 
45191:    Puhemies: F'öreslog talaren nu antagande af sin reservation?
45192:     Ed. Gustafsson: Om jag skall göra särskildt yrkande, före-
45193: slår jag detsamma, som jag i min reservation föreslagit.
45194: 
45195:     Ed. Hagman:        Edellinen puhuja on jo kajonnut niihin ~yi­
45196: hin, joiden perusteella valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja tah-
45197: toi jättää tämän anomuksen käsittelyn alaiseksi, niin että minä en enää
45198: sano siitä asiasta mitään.    Mutta koska ed. Kairamo osoitti eri-
45199: tyisesti minulle anomusvaliokunnan puheenjohtajana sen kun-
45200:                Yksityiskoulujen aseman parantamisesta.
45201: 
45202: 
45203: nian, että hän mainitsi minut, niin minä pidän mieluisana velvol-
45204: lisuutenani siihen parilla sanalla vastata.
45205:     Voin kyllä tavallaan · olla samaa mieltä niiden yksityiskohtien
45206: suhteen, joista ed. Kairamo puhui, nimittäin ensinnäkin sen asian
45207: suhteen, joka koski vapaapaikkoja. Olisi tietvsti hyvin edullista,
45208: jos yksityiskoulut voitaisiin korotetulla valtionavulla saattaa sii-
45209: hen asemaan, että ne voisivat tarjota enemmän vapaapaikkoja
45210: oppilaillensa, kuin mitä ne tähän asti ovat voineet tarjota. Minä
45211: luulen puhuvani miltei kaikkien Suomen yksityiskoulujen opet-
45212: tajain ja johtajain puolesta, kun sanon, että suurena mielipahan
45213: ja surun aiheena yksityisissä kouluissa on ollut juuri se seikka, ettei
45214: ole voitu tarjota enemmän vapaapaikkoja oppilaille ja että on
45215: ollut täytymys määrätä lukukausimaksut niin suuriksi kuin
45216: ne nyt ovat. Kukapa paremmin kuin me opettajat olisi voinut tun-
45217: tea, kuinka ikävätä, kuinka väärin ja kansalle epäedullista on,
45218: että rahan avulla huonopäisiä ja monasti myöskin haluttomia oppi-
45219: laita kuljetetaan koulun lävitse ja viedään lopullisesti yliopiston
45220: kynnyksen yli, kun sitävastoin köyhien vanhempain lasten, jotka
45221: eivät voi suorittaa lukukausimaksuja, täytyy joko olla kokonaan
45222: kotiluun pääsemättä tai keskeyttää koulunkäyntinsä keskiluokilla.
45223: Se on todella mielelle käyvää, kun kerran toisensa perästä täytyy
45224: olla todistajana ja nähdä, miten hyväpäisten, lahjakasten ja jalo-
45225: luontoisten nuorukaisten ja nuorten neitosten täytyy keskeyttää
45226: koulunkäyntinsä sentähden, että heillä ei ole varaa suorittaa koulu-
45227: maksuja eikä maksuja kortteereista j. n. e.
45228:     Mitä muuten tulee koulujen suhteeseen näihin vapaapaikkoihin,
45229: niin luulen voivani vakuuttaa, että yksityiskoulut ylipäänsä ovat
45230: koettaneet tässä ::uhteessa tehdä voitavansa ja ainakin siinä koulussa,
45231: missä minä työskentelen, on sangen paljon vapaaoppilaita ja hyvin
45232: suurelle prosentille on myönnetty alennuksia maksuissa yli niiden
45233: alennusten, jotka sisaruksille on myönnetty. Olen myöskin puo-
45234: lestani laskenut sen verran ennakkuudelta, että jos voitaisiin ttt1e-
45235: vaisuudessa myöntää semmoinen korotus, jota valiokunta pannes-
45236: saan pyytää ja joka nousisi 32,000 markkaan koulua kohti, niin minä
45237: todellakin uskon, että voitaidin vapaapaikkoja suuremmassa mää-
45238: rässä valmistaa oppilaille kuin mitä nyt on voitu tehdä, ja voitaisiin
45239: myös, mitä lukukausimaksuihin tulee, enemmän alennuksia suoda
45240: vähävaraisille oppilaille.
45241:     Mutta tämä tietysti ei ole kuitenkaan ainoa meno, johon valio-
45242: kunnan ehdottamaa korotettua valtioapua olisi käytettävä. Voin
45243: olla samaa mieltä ed. Kairamon kanssa siinäkin suhteessa, että olisi
45244: varsin suotavaa että yksityiset koulut voisivat palvelukseensa
45245: kiinnittää opettajia, joilla olisi täydellisempi hakukelpoisuus kuin
45246: mikä monella niistä nyt on. Mutta on otettava varteen juuri se
45247: seikka, että yksityiskouluilla on niin pienet tulot, että niillä ei
45248: ole varaa palkata monta semmoista opettajaa, jotka ovat täysin
45249:                      Istunto 30 p. lokakuuta 1907·
45250: 
45251: 
45252: hakukelpoisia. Me tiedämme, että semmoiset opettajat hakevat
45253: valtion kouluihin. Yksityiskoulut meidän maassamme ovat vuosi-
45254: kymmeniä saaneet olla siinä ikävässä asemassa, että ne ovat, niin-
45255: kuin täällä sanottiin, ottaneet nuoren ylioppilaan palvelukseensa.
45256: Mutta ne ovat usein kyllä kasvattaneet häntä niin, että hänestä
45257: on tullut hyvä opettaja. Hän on sillä aikaa, kun hän on palvellut
45258: yksityiskoulussa, harjoittanut täällä Helsingissä lukujansa, suorit-
45259: tanut kandidaattitutkinnon ja auskulteerannul määräkuukaudet
45260: normaalilyseossa, ja kun hän täten on muodollsen hakukelpoisuu-
45261: den vihdoin voittanut, silloin on hän jättänyt yksityisen koulun
45262: ja mennyt valtion palvelukseen, jossa hän on saanut paremman pal-
45263: kan ja monta muuta etua. Tämä on yksityisille kouluille tietysti
45264: ollut monta kertaa ja ylipäänsäkin hyvin epäedullista, vaikka toi-
45265: selta puolen yksityiskoulun työntekijät ovat kyllä huomanneet
45266: sen, että yksityiskoulu on tässä suhteessa voinut tehdä opetusasi-
45267: alle ja kansalle palveluksen kasvattaessaan opettajia, jotka sitten
45268: hyvin ovat kelvanneet valtion kouluun.
45269:     Jos siis ehdotettu valtioavun korotus saataisiin ,niinkiun minä
45270: hartaasti toivon, niin sitä kuitenkaan ei voida yksinomaan käyttää
45271: oppilasmaksujen alentamiseen taikka vapaapaikkojen valmistami-
45272: seen, vaan täytyy välttämättömästi varata osa korotuksista opetta-
45273: jien palkkojen ylentämiseen ja tuon määräaikaisen palkankorotuk-
45274: sen mahdolliseksi tekemiseen.
45275:     Täällä ed. Kairamo muistutti keskustelua maanviljelyslyseosta.
45276: Oli tietysti aivan oikein se, minkä hän luki. Mitä maanviljelys-
45277: lyseoon tulee, joka ei vielä ole edes syntynytkään, niin minusta
45278: ei kuitenkaan siihen syyllä voi verrata nyt toimessaolevia yksityis-
45279: kouluja, joilla monella jo on takanaan vanhat traditsioonit ja ko-
45280: kemus, sillä maanviljelyslyseosta emme vielä tiedä minkälaiseksi
45281: se tulee. Kun puheenalaiset yksityiset koulut maassamme ovat
45282: pyytäneet valtioapna, niin ne ovat aina hakemuksiinsa liittäneet
45283: tarvittavat selvitykset koulun toiminnasta yleensä, opettajista j. n. e.
45284: Hallitus on joka kerta ollut tilaisuudessa harkitsemaan ja arvoste-
45285: lemaan, onko koululle annettava valtioapua, onko sen toiminta
45286: semmoinen, että sille voidaan antaa valtioapua, vai ei. Mitä maan-·
45287: viljelyslyseoon tulee, niin sellainen arvosteluhan on aivan mahdo-
45288: ton, koska tuota koulua ei vielä ole olemassa muuta kuin paperilla.
45289:     Mitä muuten tulee ehdotettuun anomukseen, niin en minäkään
45290: usko, että on niin aivan suuri vahinko, joskaan ei asia nyt tulisi
45291: päätetyksi. Minä uskallan lausua tämän sentähden, että minä tie-
45292: dän viime vuosien kokemuksesta, että maamme hallitus omasta
45293: alotteestaan on ruvennut korottamaan yksityiskoulujen valtioapua.
45294: Tämänvuotinen menosääntö jo osoittaa, että hyvin monelle yksi-
45295: tyiskoululle on valtionapua korotettu, vieläpä sangen tuntuvasti,
45296: niin että on kouluja, joilla on valtioapua aina 27,000 markkaan
45297:                Yksityiskoulujen aseman parantamisesta.
45298: 
45299: 
45300: asti. Ja sen mukaan, mitä olen yksityistä tietä kuullut näinä viime
45301: päivinä, niin lienee korkeimmassa paikassa suostuttu myös niihin
45302: korotuksiin, joita useat koulut pyysivät viime keväänä ja joiden
45303: hakemusta koulutoimen ylihallitus ja senaatti puolsivat. Nämä
45304: asiat minusta osoittavat, että me lähimmässä tulevaisuudessa
45305: hallinnollistakin tietä saamme korotusta yksityiskouluille. Mutta
45306: siitä huolimatta mielestäni kyllä olisi hyvä, että ensi istuntokau-
45307: della tämä asia otettaisiin uudestaan esille ja silloin valmistettai-
45308: siin siinä parempi selonteko.
45309:     Vielä sananen. Täällä on puhuttu siitä, että asia on tullut
45310: niin myöhään esille. Se on kyllä totta, mutta muistettakoon, että
45311: valiokunnasta tämä mietintö tuli jo viikko sitten, vai oliko se jo
45312: ennemminkin, joten se on ollut pöydällä kauan aikaa. Ja sillehän
45313: valiokunta ei ole voinut mitään, niin valitettava kuin a..<;ia onkin.
45314:     Jos tämä mietintö kuitenkin nyt otetaan käsittelyn alaiseksi,
45315: niin siinä tapauksessa pyydän saada suosittaa sen ponnet hyväk-
45316: syttäviksi.
45317: 
45318:     Ed. Pesonen: Valiokunnan mietinnön 4 sivulla on seuraava
45319: lausunto: >>Siihen nähden että maalla toimivien yksityisoppilai-
45320: tosten valtioavun saanti on tammikuun 10 p:nä 1907 annetun
45321: annollisen asetuksen ja Keisarillisen Senaatin siihen nojautuvan
45322: kirjeen kautta tehty erityisesti vaikeaksi siten, että niiltä vaaditaan
45323: sellaisten ehtojen täyttämistä, jotka kaupungissa toimivien yksi-
45324: tyiskoulujen suhteen eivät ole tulleet kysymykseen, on Valiokunnan
45325: enemmistön mielestä syytä lausua, ettei se puolestaan ole huo-
45326: mannut mainittujen erikoismääräysten antamiseen olevan aihetta.>>
45327: Tämä valiokunnan enemmistön lausunto, jossa en ole ollut mukana,
45328: osottaa aivan oikeaksi sen ed. Kairamon väitteen, että valiokun-
45329: nan enemmistö on ollut taipuvaisempi puolustamaan etuja yksi-
45330: tyiskouluille kuin asettamaan niille vaatimuksia. Sillä siinä kir-
45331: kollisasiain toimituskunnan kirjelmässä, johonka valiokunnan enem-
45332: mistö ei ole huomannut mitään aihetta olevan, asetetaan juuri sel-
45333: laisia vaatimuksia. Valiokunnan enemmistö on arvellut, että maa-
45334: seudulla oleville yksityiskouluille ei ole asetettava mitään erityi-
45335: siä ehtoja kuin kaupungissa oleville yksityiskouluille. Tämä valio-
45336: kunnan enemmistön käsitys on kuitenkin erehdyttävä, koska olo-
45337: suhteet maalla ovat siihen määrään toisenlaiset kuin kaupungeissa,
45338: että on luonnollista että hallitus asettaa erityisiä ehtoja niille kou-
45339: luille, jotka maaseudulle syntyvät. Kun valiokunnan enemmistön
45340: lausunnosta saa sen käsityksen, että kirkollisasiain toimituskun-
45341: nan kirjelmä on pahansuopa maaseudun yksityiskouluille ja sisäl-
45342: tää vallan kohtuuttomia ehtoja, niin pyydän lukea puheenaolevat
45343: ehdot. Ne ovat seuraavat: •>että kysymyksessä olevia apurahoja
45344:  voidaan myöntää vasta sittekun oppilaita" on ollut vähintään
45345:                           Istunto 30 p. lokakuuta 1907.
45346: -----------------·-~·   ----~~----     ------
45347: 
45348: kaksi vuotta toiminnassa; että oppilasluku sellaisessa koulussa,
45349: valtioavun lakkauttamisen uhalla, ei saa olla alle 50 kahdella alim-
45350: malla luokalla yhteensä, eikä keskimäärin alle ro kolmella ylimmällä
45351: luokalla; että kansakouluopetuksen siinä kunnassa, jossa kysy-
45352: myksessä oleva oppilaitos ylläpidetään, tulee olla järjestettynä
45353: tyydyttävällä tavalla; että oppilaitoksen tulee asutus- ja asunto-
45354: oloihin sekä etäisyyteen nähden toisista samanlaisista oppilaitoksista
45355: täyttää todellista sivistystarvetta paikkakunnalla; että kouluhuoneus-
45356: ton, asemaan ja tilavuuteen sekä muihin seikkoihin nähden, lääkärin
45357: antaman todistuksen mukaan tulee vastata terveydenhoidon vaa-
45358: timuksia; että luotettava selvitys, joka samalla sisältää tulo- ja
45359: menoarvion, on valtioapua haettaessa annettava niistä taloudelli-
45360: '>ista takeista, jotka oppilaitoksen voimassapysymiseen nähden ovat
45361:  olleet olemassa vähintäin 5 vuoden aikana siitä kun apuraha on
45362:  sille myönnetty; että oppilaitoksen opettajain tulee olla virkakel-
45363:  poiset; sekä että kysymyksessä olevan valtioavun hakemuksissa
45364: tulee olla ilmoitus lukukausimaksujen määrästä sekä vapaapaik-
45365: kojen luvusta kuin myöskin muista seikoista, joilla voi olla merki-
45366: tystä asiaa harkittaesa.•>
45367:      Veisi liian pitkälle, jos ryhtyisin yksityiskohdittain tarkasta-
45368: maan, kuinka peräti oikeutetut ne ehdot ovat, jotka kirkollisasiain
45369: toimituskunta tässä kirjelmässä asettaa maaseudun yksityiskou-
45370: luille. Tahdon vain viitata siihen, kuinka tärkeää on vaatia, että
45371: opettajina on virkakelpoisia henkilöitä, joilla ei luonnollisesti tar-
45372: koiteta henkilöitä, jotka ovat pätevät, kompetentit hakemaan
45373: vastaavaa valtiovirkaa, vaan henkilöitä, jotka ovat kykeneviä
45374: opettajatoimeen.      Tämmöinen vaatimus on aivan paikallaan.
45375: Varsin onnettomasti on käynyt valiokunnan enemmistölle siinä,
45376: että se ei ole nähnyt mitään aihetta siihenkään tämän kiertokirjeen
45377: määräykseen, että kysymyksessä olevan valtioavun hakemuksissa
45378:  tulee olla ilmoitus lukukausimaksujen määrästä sekä vapaapaikko-
45379:  jen luvusta. Tämä on, sanon, onnetonta valiokunnan enemmistön
45380: puolelta, kun se itse kuitenkin seuraavalla sivulla, 5 sivulla, lausuu
45381: nam: •>Valiokunnan mielestä olisi hallituksen kannatusta myön-
45382: täessään asetettava lukukansimaksuihin ja vapaaoppilaspaikkoi-
45383: hin nähden määrättyjä ehtoja, jotka takaisivat, että yksityis-
45384:  ten oppilaitosten käyttäminen tulisi mitä laajimmille kansan
45385: kerroksille, varattomiliekin mahdollisekd.•>      Se ei ole nähnyt
45386: aihetta kirkollisasiain toimituskunnan kirjelmän määräykseen va-
45387: paaoppilaspaikoista, vaikka se itse on nähnyt olevan syytä aset-
45388: taa juuri samanlaisen määräyksen. En ollenkaan epäile sitä, että
45389: valiokunnan enemmistöllä on hyvää harrastusta saada yksityis-
45390: kouluihin vapaaoppilaspaikkoja, niinkuin mietinnöstäkin näkyy,
45391: mutta samalla sillä on ollut hyvä halu moittia kirkollisasiain toimi-
45392: tuskunnan kirjelmää, vaikk'ei siihen ole ollut mitään aihetta.
45393:                Yksityiskoulujen aseman parantamisesta.
45394: 
45395: 
45396:      Ed. Viljakainen:          Jos olisi kysymys tämän asian joudut-
45397: tamisesta ensi vuoden tulo- ja menoarvioon, niin täytyisihän myön-
45398: tää, että asia olisi myöhäistä. Mutta eihän tässä ole kysymyS-
45399: siitä, joutuuko tämä valtioapu tänä lukuvuonna tai edes ensi luku-
45400: vuonnakaan oppilaitosten hyväksi; kysymys on siitä, saavatko
45401: yksityiset oppilaitokset valtioapua ja koska ne saavat. Jos nouda-
45402: tettaisiin sitä menettelyä, jota valtiovarainvaliokunnan puheen-
45403: johtaja on esittänyt, niin oltaisiin ensi keväänä aivan samassa
45404: asemassa kuin nytkin. Silloinkin olisi liika myöhäistä saada sitä
45405: seuraavan vuoden tulo- ja menoarvioon. Ei olisi anomusvaliokun-
45406: nan mietintö valmis, ennenkuin viime tilaisuudessa, ei ehdittäisi
45407: ottaa sitä valtiovarainvaliokunnan mietintöön ja niin lykättäisiin
45408: asia vielä pitemmälle. Myönnetään kyllä, että valtiovarain laskel-
45409: mat ovat juonikkaat ja suuritöiset, mutta myönnettävä on sekin,
45410: että monessa paikassa meidän maassamme tehdään laskelmia,.
45411: jotka ovat vielä juonikkaammat tehtävät, mmittäin laskelmia
45412: yksityiskoulujen vuosimenoista ja tuloista. Niissä on nimittäin
45413: aina se vika, että tulot eivät riitä ruenoille ja ettei korkeillakaan
45414: luh..'"Ukausimaksuilla saada, mitä tarve vaatisi, vaan että pitää kou-
45415: lun huoltajain erityisenä huolena vielä olla se, millä tuo puuttuva
45416: erä täytetään ja mitä keinoja sen täyttämiseen on käytettävä.
45417: Ja jos tältä kannalta asiaa katsotaan, niin nyt juuri on sovelias aika
45418: päätöksen tekemiseen. Jos tänä koossaoloaikana saadaan pääte-
45419: tyksi, että yksityiskoulut ovat määrätyllä summalla avustettavat
45420: vuosittain, niin voi hallitus, jos eduskunnan päätös saa vahvistuksen,
45421: ottaa ensi vuoden tulo- ja menoarvioehdotukseensa nämä erät,
45422: ja silloin eduskunta kyllä saa tietää, mitenkä paljon varoja tarvi-
45423: taan, ja raha-asiainvaliokunnan työ ei suinkaan sen kautta tule
45424: vaikeammaksi eikä myöhästymään. Sitä vastoin, niinkuin jo olen
45425: huomauttanut, myöhästyisi se, jos se jäisi päättämättä. Mutta.
45426: koulujen johtokunnat tietäisivät, jos se olisi jo valtion tulo- ~a
45427: menoarvioesityksessä, ensi keväänä, että ne vuoden rgog alussa
45428: voisivat päästä nauttimaan korkeampaa valtioapua ja voisivat siis
45429: jo ensi keväänä nauttia jotakin helpotusta tulo- ja menoarvionsa
45430: tekemisessä. Ja sentähden olisi, vaikka aika onkin täpärällä, hy-
45431: vinkin tärkeätä, että asia nyt päätettäisiin.
45432:      Täällä on arveltu, että asia on liian vähän vähän valmisteltu
45433: ja että se ei vielä ole kypsynyt päätökseen. Kyllä asiaa on val-
45434: mistettu jo ennenkin ja tulokset ovat olleet jotenkin samat, sillä
45435: hyvin seikkaperäisesti käsitteli yleinen anomusvaliokunta jo vuonna
45436: 1905 tätä asiaa ja, niinkuin sanottu, tnlokset olivat johonkin mää-
45437: rin samat.
45438:      Täällä on huomautettu siitä, ettei valiokunnan mietinnös..o;;ä
45439: ole riittävää selontekoa siitä, missä tilassa nämä koulut ovat, pat-
45440: joko niitä on ja ovatko kaikki edes valtioavun tarpeessa ja vielä,
45441:                     Istunto 30 p. lokakuuta 1907.
45442: 
45443: 
45444: antavatko ne oppilaille vapaasijoja. Meillä tässä maassa on hal-
45445: litus, joka valvoo, että koulut ovat kunnossa ja tarkastajat, jotka
45446: katsovat, että koulut vastaavat tarkoitustaan. On jotenkin yhden-
45447: tekevää, onko tuo eri kouluissa toimiva opettaja korkeasti oppinut
45448: vai muuten taitava opettaja, pääasia on se, että se saa oppilaat op-
45449: pimaan, niin että ne läpäisevät kurssit ja saavuttavat sen tieto-
45450: määrän, joka koululta vaaditaan. Ja hallituksen asia koulun avaa-
45451: mista myöntäessään on katsoa, että koululla on ne edellytykset,
45452: jotka menestykselliseen toimintaan vaaditaan ja ettei sellaisia
45453: kouluja päästetä syntymään, joissa ei näitä ehtoja täytetä. Nämä
45454: -ovat asioita, jotka eivät kuulu eduskunnan päätäntö- eikä huoleh-
45455: timisalaan, vaan ne ovat hallituksen tehtäviä.
45456:     Mitä oppilasmaksuihin tulee, niin siinäkin ovat ainakin kau-
45457: punkien yhteiskoulut, korkeista lukukausimaksuista huolimatta,
45458: paremmassa asemassa kuin valtion oppilaitokset. Valtion oppi-
45459: laitoksissa on kerta kaikkiaan määrätty prosentti vapaaoppilas-
45460: paikkoja, niin että vaikka olisi kuinka etevä oppilas tarjolla, se ei
45461: pääse vapaaoppilaaksi, jos tuo prosenttimäärä on täytetty. Niin
45462: -ei ole yksityiskouluissa. Siellä kiinnitetään huomiota siihen, että
45463: ei etevää oppilasta varattomuuden tähden hylätä, vaikkapa tuo
45464: prosentti jollakulla määrällä tulisikin suuremmaksi kuin miksi
45465: se on aijottu. Yksityiskouluissa voidaan sitäpaitsi toiselle luokalle,
45466:  jos tarve vaatii, ottaa enemmän vapaaoppilaita ja toiselle jättää
45467:  vähemmän, joka järjestelmä tuskin käynee valtion kouluissa päinsä.
45468:     Tunnettu asia on myöskin, että tämä 4,000 markkaa luokkaa
45469:  kohden ei ole edes puolet siitä, mitä maamme täydelliset oppilaitok-
45470: set maksavat, ja että valtiolle sillä laillakin säästyy suuria summia.
45471: Olen kotoisin kaupungista, jossa näihin asti on ollut valtiolla yksi
45472: oppilaitos omanaan ja jossa on ollut kolme yliopistoon viepää oppi-
45473: laitosta yksityisten kannatettavana ja niistä yksi vielä rinnakkais-
45474: ·OSastoilla varustettu. Siellä saa pitää hyvinkin suurta tointa,
45475:  mitenkä nuo koulut viedään eteenpäin ja saadaan pysytetyiksi
45476:  semmoisessa kunnossa, että ne vastaisivat tarkoitustaan. Koke-
45477:  muksesta tiedetään, että yksityiskoulut voivat paremmin järjestää
45478: ja myöntää oppilailleen helpotuksia opinnoissaan kuin valtion
45479:  kouluissa, ja tulokset kuitenkin ylioppilastutkinnoissa useimmissa
45480: tapauksissa tuskin lienevät huonommat kuin parhaimmissa valtion
45481: lyseoissa. Tuntuu sentähden jotenkin joutavalta vastustaa tämän
45482: asian lopullista päättämistä, kun sen pitkistäminen ei suurtakaan
45483:  valaistusta asialle tuottaisi. Minä siis kannatan valiokunnan mie-
45484: tintöä ja sitä, että asia nyt ratkaistaan.
45485: 
45486:     Ed. V uorimaa: Minä uskallan olla toista mieltä kuin ed.
45487: Palmen, mitä tämän asian rahalliseen puoleen tulee. Jos eduskun-
45488: nalla on joku tärkeä ja kallis asia, jota se tahtoo läpi ajettavaksi,
45489:                 Yksityiskoulujen aseman parantamisesta.            2931
45490: 
45491: 
45492: niin sillä on oikeus siitä päättää kysymättä ensin valtiovarainvalio
45493: kunnalta lupaa, vaikka tämä olisi kuinkakin mahtava. Ajatellaan
45494: esimerkiksi, että valtiovarainvaliokunta, kun siltä kysyttäisiin tästä
45495: asiasta, antaisi siitä epäävän päätöksen, sanoisi, ettei ole valtio-
45496: varoja sitä varten. Siinäkin tapauksessa on eduskunnalla oikeus
45497: päättää, että asia toimeenpannaan, ja ilmoittaa hallitukselle, että
45498: hallitus tulkoon seuraaville valtiopäiville esityksellä, miten ja mistä
45499: varat ovat saatavat. Minusta tuntuu sentähden ed. Palmenin
45500: väite siltä, kuin tahdottaisiin tätä asiata todellakin, niinkuin viimei-
45501: nen puhuja lausui, •>jarruttaa•>.
45502:      Kuitenkin ou tällä asialla erinomaisen suuri merkitys. Sillä
45503: on suurempi kansallinen merkitys, kuin mitä ensi silmäyksestä voisi
45504: päättää. Mietinnön hyväksymisellä perustetaan nim. uusi peric
45505: aate kouluoloihimme. Sen kautta saadaan korkeampi kouluopetus
45506: siirtymään maalle, ja tämän siirtymisen kautta tehdään mahdol-
45507: liseksi, että nekin kansankerrokset, joitten nyt on ihan mahdoton
45508: tai erittäin vaikea saada korkeampaa sivistystä, voivat tulla siitä
45509: osallisiksi. Valiokunnassa on tässä kysymyksessä ollut vastakkain
45510: kaksi jyrkkää mielipidettä. Toinen periaate, joka on julkituotu,
45511: tahtoo korkeamman sivistyksen ja kouluopetuksen säilyttämistä
45512: niille luokille, joilla nyt on sivistyksen etuoikeus maassa, se tahtoo
45513: sanoa pääasiallisesti varalliselle kansanluokalle, koska vastaisessa
45514: tapauksessa muka syntyisi liian suuri oppinut proletariaatti ja myös
45515: liian suuri kilpailu virkamiesalalla. Toinen mielipide on katsonut
45516: kilpailua terveelliseksi ja niin monien syitten puoltavan Riirtämistä
45517: maaseudulle, että tämä siirto olisi mitä pikimmin toimeenpantava
45518:     Tällaisella siirrolla olisi ensiksikin suuri taloudellinen merkitys.
45519: Koulut maaseudulla tulevat paljon huokeammiksi kuin kaupun-
45520: gissa ja ne, jotka korkeampaa sivistystä tahtovat, voivat paljon
45521: vähemmällä varallisuudella hankkia tämän itsellensä maalla kuin
45522: kaupungeissa ja sentähden ne velkaantuvatkin paljon vähemmän,
45523: kuin jos niitten täytyy kalleissa kaupungeissa kouluttaa itseään.
45524: Me tiedämme, kuinka meidän virkamiesluokkamme on velkaantunut
45525: tullessaan virkaan ja kuinka sentähdenkin nykyisen järjestelmän
45526: mukaan on välttämätöntä, että sillä on kovin suuret palkat. Tämä on
45527: epäkohta, joka riippuu siitä, että itse sivistyksen saaminen tulee
45528: niin suhteettomasti kalliiksi.        Maaseudulla sitävastoin oppilas
45529: voipi asua kodissaan, voipi asua tuttavissaan, häneltä ei kulu pal-
45530: joa mitään hyyryihin ja ruokaa hän saa omasta kodistaan. Tämä
45531: nyt taloudelliselta puolelta.
45532:     Mutta tällä siirrolla on myös toinen merkitys, nim. siveel.tinen.
45533: Me tiedämme, että maaseutuelämä suojelee paljoa paremmin nuo-
45534: rukaisia siveellisessä suhteessa kuin kaupunkilaisten usein räikeä
45535: elämä. Siellä ne eivät ole sen viettelyksen ja sen houkutuksen
45536: alaisina ollessaan enemmän kodin ja tuttavien piirissä kuin tulles-
45537: 2932               Istunto 30 p. lokakuuta 1907.
45538: 
45539: 
45540: saan vieraaseen kaupunkiin ja jäädssään itse hoitamaan itseänsä
45541:  vuosikausiksi melkein ilman minkäänlaista johtoa.
45542:      Kolmanneksi on sillä suuri kansallinen merkitys. Se merkitys
45543: on siinä, että maaseudulla koulus-;;a kävijät ovat koko ajan sen
45544: kansanaineksen yhteydessä, josta ne ovat lähteneet. Sitävastoin
45545: he kaupungissa kouluaikana, juuri ::.inä aikana, jolloin ihminen
45546: -ottaa enimmän vaikutuksia itseensä, tulevat saamaan vaikutuksia,
45547:  jotka viemittavat heitä tavallaan siitä juuresta, josta he ovat läh-
45548: teneet.
45549:      Sitten sillä on vielä yksi merkitys, jota myöskään ei ole vähäksi
45550: katsottava, ja se on se, että sen kautta, että korkeammasta sivistyk-
45551: sestäkin tulevat osaa saamaan suuremmat kansankerrokset kuin
45552:  tähän asti, vältetään suuressa määrässä sitä, että meidän virkamies-
45553:  uralle tulee heikkoja elementtejä, se tahtoo sanoa pölkkypäitä,
45554: joita nyt väkisin ajetaan kouluuralle ja koulun läpi ja sitten vuosi-
45555: palvelusansion mukaan kohoavat viroissaan. Sen kau.tta tulee enem-
45556: män virkeätä, enemmän toimellista, enemmän työkykyistä väkeä.
45557:  Ei tätäkään ole katsottava pieneksi asiaksi.
45558:      Kaikista näistä syistä tällä asialla on sangen suuri merkitys
45559: ja se on asia, jota ei voi pitemmäk<>i lykätä. Sentähden minä puo-
45560:  lestani katsoisin tarpeelliseksi ja välttämättömäksi, että eduskunta
45561:  päättäisi nyt hyväksyä kannatuksen juuri semmoisena, kuin valio-
45562:  kunta on sen ehdottanut, nim. 4,000 markkaa luokkaa kohden.
45563:  Sillä jos edustaja Rosenqvistin vastalause hyväksyttäisiin, joka eh-
45564:  dottaa myönnettäväksi valtioapua, kuitenkaan ei 4,000 markkaa
45565: ~nempää, niin se tahtoisi sanoa, että hallitus saisi esim. maalais-
45566:  yhteiskoulujen korkeimmille luokille antaa ainoastaan 2,500 mar-
45567:  kaa, kun se ehkä kaupunkilaisyksityiskouluille antaa 4,000 markkaa.
45568:  Tämä tulisi suureksi haitaksi maalaiskouluille, sillä maalaiskouluilla
45569:  on tukala rahallinen asema sen kautta, että maalla ei löydy niin
45570:  paljon yksityisiä varallisia, jotka voisivat varoistaan koulua kan-
45571:  nattaa, kuin kaupungissa. Nyt onkin osoittautunut, että maalais-
45572:  koulujen täytyy sentähden palkata opettajavoimia, jotka eivät ole
45573:  täysin kompetentteja opetusta antamaan. Sitäpaitsi löytyy siellä
45574:   paljon enemmän köyhiä oppilaita, jotka eivät kykene vuosimaksu-
45575:  ansa suorittamaan, kuin kaupungeissa. Kaikista näistä syistä
45576:  -on välttämätöntä, että maalaiskoulut saavat yhtä suuren valtio-
45577:  avun kaikille luokille, myös ylemmille, kuin kaupunkilaiskoulut.
45578:      Ed. Kairamon väitteeseen, että jos mietintö semmoisenaan
45579:  hyväksyttäisiin, varattomat oppilaat saisivat odottaa vapaapaik-
45580:  koja ehkä kauankin, pyydän vain huomauttaa, ettei asia ole niin.
45581:  Mietinnön 5 dvun loppupuolella selvästi lausutaan, että hallituksen,
45582:  myöntäissään valtionapua, pitää ottaa huomioon, että se määrää
45583:  riittävän määrän vapaapaikkoja annettaviksi oppilaille. Sitä-
45584:   paitsihan kuuluu koulun omaan etnun antaa niin paljon kuin mah-
45585:                Yksityiskoulujen aseman parantamisesta.             2933
45586: 
45587: dollista vapaaopetusta, sillä sehän on kannatusyhdistys, joka juuri
45588: toimii maakoulun ja maakansan kehittämiseksi ja nostamiseksi
45589: korkeampaan sivistykseen.
45590:      Mitä siihen tulee, että on maalaisyhteiskouluissa opettajia,
45591: jotka eivät ole kompetentteja, niin, kuten jo sanoin, se on kyllä totta,
45592: mutta se korjaantuu sillä, että maalaiskoulut saavat kylläksi valtio-
45593: apua, niin että ne voivat ensiksikin antaa opettajilleen palkkoja,
45594: jotka vastaavat kutakuinkin kaupunkilaiskoulujen palkkoja, ja
45595: toiseksi kun ne saavat sen edun, kun siirtyvät yksityiskouluista
45596: valtion kouluihin, niin silloin varmaankin he myöskin valmistuvat
45597: sillä tavalla, että he niin pian kuin mahdollista saavat lukea itsel-
45598: lensä virkavuosia.
45599:      Mitä vihdoin tulee ecl. Pesosen lauselmiin ja polemiikkiin valio-
45600: kunnan enemmistöä vastaan ja siihen hallituksen kirjelmään, jonka
45601: hän täällä suvaitsi lukea, niin kyllä asia on semmoinen, mikä myös-
45602: kin selviää luetuista kirjelmistä, että hallitus on pannut semmoisia
45603: ehtoja yksityiskouluille, jommoisia ei ole millään muilla kouluilla.
45604: Se on ed. Pesosen yksityinen mielipide ja hän tulkitsee hallituksen
45605:  kirjelmää, niint.."Uin hän tahtoo, mutta se tulkitseminen on aivan
45606: päin mäntyä.
45607:      Muuten pyydän vielä huomauttaa, että on maan budgetille
45608: suuri hyöty siitä, että niin paljon kuin mahdollista ruvetaan edis-
45609: tämään yksityisiä yhteiskouluja, sillä ne tulevat enemmän kuin
45610:  puolta huokeammiksi kuin valtion koulut. Me tiedämme, että val-
45611: tion koulut maksavat noin qo,ooo markkaa vuodessa samalla oppi-
45612: lasmäärällä, jolla yksityiskoulut maksavat ainoastaan JZ,ooo, jos
45613:  hyväksytään mietintö. Siitä selviää, kuinka edullista on, että edus-
45614:  kunta alkaa tarmolla ajaa sitä koulupolitiikkaa, että yksityiskouluja
45615:  koetetaan edesauttaa niin paljon kuin mahdollista, jolloin saadaan
45616:  vähentää ehkä joku osa valtion kouluista.
45617: 
45618:       F.,d. Pärssinen: Tämäniltainen keskustelu osoittaa, mi-
45619: tenkä tästä kysymyksestä, jos se siirretään toistaiseksi, vieläkin
45620: voi viritä samallainen pitkä keskustelu. Minun nähdäkseni ei ole
45621: mitään hyötyä asian lykkäämisestä valiokuntaan ja sen vuoksi
45622: mma kannatan          sen  ratkaisemista tänä      iltana.   Yhteis-
45623: koulun merkityksestä ei myöskään ole tarpeellista tässä puhua.
45624: Olisi vain noloa, että kansan eduskunta, jossa sukupuolet ovat tasa-
45625: arvmsma, tarpeettomasti jarruttaisi tätä asiaa, ja sen vuoksi
45626: on minun mielestäni luovuttava sen siirtämisestä vastaiseen. Mitä
45627: tulee valtioapuun, jota on suunniteltu, on se minusta pieni, varsin-
45628: kin kun eräät yksityiskoulut maaseudulla toimivat hyvin huonoissa
45629: taloudellisissa oloissa. Ehdotan senvuoksi, että valtioapu 4,ooo
45630: markkaa nostettaisiin 5,ooo:een. Silloin on minusta kuitenkin pai-
45631: kallaan lisätä ponteen määräys vapaaoppilaspaikoista. Sellainen
45632: 2934                Istunto 30 p. lokakuuta 1907.
45633: 
45634: 
45635: ajatus on kyllä perustelujen 5 sivulla, mutta tulee asia selvemmäksi.
45636: jos ensimäisen ponnen loppu kuulujsi: •>ehdolla, että koulussa pide-
45637: tään varattomia oppilaita varten määrätty vähin prosenttiluku
45638: vapaapaikkoja>>. Minä siis lämpimästi kannatan, että asia nyt
45639: ratkaistaan valiokuntaan lykkäämättä, ja yhdyn mietintöön teke-
45640: milläni muutoksilla.
45641: 
45642:     Ed. Tulikoura: Tämän kamarin jäsenille on tietysti sanomatta-
45643: kin selvillä se epäjohdonmukaisuus, mikä on kouluoloissamme, nim.
45644: että oppikoulumme ovat olleet sijoitetut kaupunkeihin ja erittäin-
45645: kin suurempiin kaupunkeihin. Tästä on ollut seurauksena, että ai-
45646: noastaan kaupunkilaiset ja varakkaimmat maalla ovat voineet hank-
45647: kia lapsilleen tilaisuuden päästä oppikouluihin. Täten on moni te-
45648: rävä kyky Suomen saloilla, kansan pohjakerroksissa, jäänyt käyt-
45649: tämättä isänmaan palvelukseen, mikä olisi ollut kylläkin tarpeel-
45650: lista ja myöskin mahdollista, jos tällaista kykyä olisi voitu ajoissa
45651: hioa ja valmistaa. Ja toiselta puolen, kuten ed. Hagman jo täällä
45652: viittasi, kaupunkilaisten sekä varakkaimpien maalaisten lapset
45653: rahalla ajetaan läpi jokaisen luokan, ylioppilaaksi asti, eikä tästä
45654: suinkaan kartu tietoa eikä taitoa eikä virkakunta semmoisissa oloissa
45655: parane. Jotta näitä epäkohtia saataisiin korjatuiksi, on yksityis-
45656: ten alotteesta alettu perustaa yksityisiä ja yhteiskouluja joko maa
45657: seudulle tai pikkukaupunkeihin. Nämät tietysti tähän saakka
45658: ovat kärsineet kannatuksen puutetta, josta johtunee sekin, mistä
45659: ed. Kairamo yhteiskoulujen nykyistä asemaa moitti, ettei se muka
45660: ole kaikin puolin tarkoitustaan vas·,;aava.
45661:    Puhemies: Kaksi minuuWa on kulunut.
45662:     Ed. Tulikoura: Koska tähän on syynä kannatuksen puute,
45663: niin olisi edullisempaa, että ne saisivat enemmän kannatusta.
45664:     Mitä sitten siihen asiaan tulee, että valtiovarainvaliokunnan
45665: puheenjohtaja ed. Palmen epäili tämän olevan liian myöhäistä
45666: ja että ensi helmikuussa kokoontuva eduskunta voisi paremmin
45667: sen tehdä, niin minun mielestäni tämä on kyllin sopiva aika. Ensi
45668: helmikuussa voi taaskin olla liian myöhäistä saada kannatus mää-
45669: rätyksi 1909 vuotta varten, sillä ehkä asia taaskin viipyisi valio-
45670: kunnassa viimeiseen päivään. Syystä tai toisesta ei valiokunta sil-
45671: loinkaan ehtisi, mutta nyt se kuitenkin ehti sopivaan aikaan. Tä-
45672: män johdosta siis kannatan valiokunnan mietintöä.
45673: 
45674:     Ed. Virkkunen: Minä olen samaa mieltä kuin ed. Palmen,
45675: että tämä kysymys suurena rahaeränä ei enää tällä istuntokaudella
45676: voi tulla hyväksytyksi. Kun kuitenkin asiasta on sukeutunut peri-
45677: aatteellinen keskustelu, niin pyydän saada sitä muutamalla sanalla
45678: kosketella.
45679:                Yksityiskoulujen aseman parantamisesta.              293S
45680: 
45681: 
45682:      Minä luulen, että ne ehdotukset, joita anomusvaliokunta mie-
45683: tinnössään on tuonut esille, tullaan mielihyvällä ottamaan vastaan
45684: niissä meidän kansamme laajoissa piireissä, jotka käsittävät kor-
45685: keamman kouluopetuksen merkityksen ja ovat varsinkin yksityis-
45686: kouluja lähellä. Onhan yksityiskoululaitos meidän maassamme
45687: etenkin viime vuosina niin kehittynyt, että se nuoriso, joka tätä
45688: nykyä nauttii opetusta kuntien tai yksityisten omistamissa kor-
45689: keammissa oppilaitoksissa, jo lukumäärältään lähentelee kymmentä-
45690: tuhatta ja jonkun verran nousee yli valtionkouluissa opis-
45691: kelevan nuorison. Tämä seikka jo yksistään osottaa, kuinka tär-
45692: keä yksityiskoulu meidän maamme sivistyseduille on.
45693:      Täällä on huomautettu, että tätä koululaitoksemme osaa hait-
45694: taavat suuret puutteellisuudet. Minäkin tiedän, että puutteelli-
45695: suuksia on paljon tällä alalla olemassa. Ne säädökset esim., jotka
45696: määräävät opettajain aseman ja opetuksen valvonnan näissä oppi-
45697: laitoksissa, ovat peräisin r8so-luvulta, jolloin yksityiskoululaitosta
45698: sen nykyisessä merkityksessä meidän maassamme ei vielä edes
45699: ollut olemassa. Sanomattakin on selvä, että ne ovat aivan vanhen-
45700: tuneet ja nykyoloihin kerrassaan soveltumattomat. Opettajain
45701: pätevyysehdoista ei ole tähän päivään saakka annettu minkään-
45702: laisia säädöksiä ensinkään. Kun olot ovat tällä kannalla, niin ei
45703: ole kumma, että yksityiskoulujen toiminnasta ja niissä annetun ope-
45704: tuksen tuloksista on ollut ja yhä on sellaistakin käsitystä, mikä ei
45705:  ole näille oppilaitoksille edullinen. Minä luulen kuitenkin, että tasa-
45706:  puolinen arvostelu on huomaava, että tässä käsityksessä on paljo
45707:  liioitteluakin. Sillä tosiasia, jota ei kukaan kouluoloihin perehtynyt
45708:  voine kieltää, on se, että opetuksen tuloksia ei määrää yksin opet-
45709:  tajan muodolliset pätevyysehdot, vaan ne riippuvat paljon enem-
45710:  män hänen luontaisista opettajalahjoistaan ja siitä hartaudesta,
45711:  millä hän on toimeensa antautunut. Sen kokemuksen nojalla,
45712:  minkä, minä olen yksityiskouluista saanut, on käsitykseni se, että
45713:  nämä oppilaitokset puutteellisista säädöksistä ja aivan niukasta
45714:  valtion kannatuksesta huolimatta kuitenkin, harvoja poikkeuksia
45715:  lukuunottamatta, ovat yleensä tyydyttävällä menestyksellä teh-
45716:   tävänsä suorittaneet.
45717:       Valiokunta ei ole enemmän kuin anomuksentekijätkään ottanut
45718:  harkitakseen mainitsemiani lainsäädännöstä aiheutuvia epäkohtia
45719:  eikä se ole siten tehtäväkseen käsittänyt yksityiskoulukysymyksen
45720:  uudelleen järjestämistä koko laajuudessaan. Sen sijaan se ehdottaa
45721:  valtioavun korottamista ja opettajain taloudellisen aseman paranta-
45722:  mista. Se onkin välttämätön edellytys, jos mieli näille oppilaitok-
45723:  sille voida asettaa korkeita vaatimuksia ja saada niihin kiinnitetyksi
45724:  tehtäväänsä täysin pystyviä opettajavoimia. Nykyisten ~ää­
45725:  dösten mukaan ei täysiluokkaisen yliopistoon johtavan yksityis-
45726:                                                               I8S
45727:                       Istunto 30 p. lokakuuta 1907.
45728: 
45729: 
45730: koulun valtioapu ole 2o,ooo markkaa suurempi, vaikka sitä viime
45731: aikoina erit}isissä tapauksissa on lisätty joillakin tuhansilla markoilla.
45732: Että tämä summa, joka oikeastaan onkin laskettu vaan 5-luokkaista
45733: oppilaitosta varten, täysiluokkaiselle koululle on aivan riittämätön,
45734: käy selville jo siitä, että valtion täydellisesti ylläpitämien oppilai-
45735: tosten vuosirahasääntö, rakennuksia lukuunottamatta, nousee noin
45736: nelikertaiseen summaan. Se, minkä kustannukset menevät vli
45737: valtioavun, täytyy yksityisen koulun hankkia osaksi kuntien, osaksi
45738: kannatusyhdistysten suorittamilla lisämaksuilla ja korotetuilla op-
45739: pilasten lukukausimaksuilla, mutta useimmissa tapauksissa se han-
45740: kitaan niukentamalla opettajain palkkaetuja ja supistamalla
45741: muutenkin koulun välttämättömiä menoja. Tämä koituu lopulta
45742: väkisinkin itse oppilaitoksen vahingoksi, joskaan siitä aiheutuyat
45743: haitat eivät aina heti ole huomattavissa. Täällä on jo huomautettu,
45744: että kykenevämmät opettajat siirtyvät mikäli mahdollista parem-
45745: mille paloille, tavallisesti valtion oppilaitoksiin, ja alituiset opettaja-
45746: vaihdokset ovat jo itsessään sellainen seikka, joka haitallisesti vai-
45747: kuttaa opetustyön tuloksiin. Koultm kustannusten sälyttäminen
45748: suuremmassa määrässä kannatusyhdistysten niskoille on sekin aivan
45749: kohtuutonta. Tämä rasitus tulee nimittäin ensi sijassa kohtaamaan
45750: syrjäisten paikkakuntien vähävaraisia asukkaita . Tällaiset paikka-
45751: kunnat ovat nimittäin jätetyt yksinomaan yksityiskoulun varaan,
45752: kun valtio sitä vastoin isompien kaupunkien väestölle täydellisesti
45753: kustantaa ainakin yhden, mutta tavallisesti useampiakin eri oppi-
45754: laitoksia.
45755:     Tältäkin kannalta on kaiken kohtuuden mukaista, että valtio
45756: kannattaa yksityiskouluja sellaisella avustuksella, että se riittää
45757: niiden välttämättömiin menoihin. On mainittu, että hallituksella,
45758: myöntäessään yksityiskouluille korkeamman kannatuksen, täytyy
45759: olla myös oikeus määrätä kelpoisuusehdot niiden opettajille ja
45760: muutenkin asettaa nämä oppilaitokset yksityiskohtaisempien sää-
45761: dösten alaiseksi kuin tähän asti on ollut laita. Käsittääkseni ei
45762: mikään estä hallitusta panemasta valtioavun ehdoksi mitä määrä-
45763: yksiä se katsoo asian vaativan. Ja osaksi on hallitus jo siihen
45764: ryhtynytkin. Mutta oudoksumista ja paheksumistakin on herät-
45765: tänyt se, että uusi järjestelmä on kohdistettu yksinomaan maaseutu-
45766: kouluihin, ja ne tässä suhteessa asetettu toiseen asemaan kuin
45767: kaupungeissa sijaitsevat. Tällaiseen oppilaitosten jaoitukseen ei
45768: käsittääkseni ole minkäänlaista oikeutettua syytä, sillä hyvässä
45769: maaseutukylässä koulu viihtyy yhtä hyvin, joissakin suhteissa
45770: paremminkin kuin kaupungeissa. Sen yuoksi olen samaa mieltä
45771: kuin valiokuntakin siinä, että maaseutuoppilaitokset olisivat vapau-
45772: tettavat siitä epäedullisesta erikoisasemasta, johon ne valtioavun
45773: saamiseen nähden viimeisten säännösten kautta oyat asetetut,
45774:                Yksityiskoulujen aseman parantamisesta.            2937·
45775: 
45776: 
45777: ja ne uudet määräykset, joihin katsotaan olevan syytä, olisivat ulo-
45778: tettavat kaikkiin yksityiskouluihin ilman erotusta.
45779:       Ensimäisessä pannessaan valiokunta ehdottaa valtioavun korot-
45780: tamista yksityiskoulttille 4,000 mk:aan luokkaa kohti, joka yliopis-
45781: toon johtavalle oppilaitokselle tietäisi 32,000 mk. Tähänastisen
45782: kokemuksen nojalla voitaneekin tätä summaa pitää riittävänä,
45783: joten minä en voi yhtyä siihen ehdotukseen, joka täällä on tehty,
45784: että valtioavun korkeimmaksi määräksi pantaisiin s.ooo mk. luok-
45785: kaa kohti. Hyvin harkittuna en voi pitää sitä, että valiokunnan
45786: ehdottamat 4,000 mk. olisivat myönnettävät ilman poikkeusta
45787: jokaiselle oppilaitokselle, jonka katsotaan vastaavan todellista
45788: tarvetta ja joka muuten täyttää säädetyt ehdot. Jokaista koulua
45789: pitävät tietysti sen omistajat todellista sivistystarvetta vastaavana,
45790:  mutta kaikki koulut eivät sittenkään samassa määrässä tätä ehtoa
45791:  täytä. Onhan meillä vielä useillakin paikkakunnilla kouluja, joiden
45792:  opetuskieli on toinen kuin koulua ympäröivän väestön ja jotka ni-
45793:  menomaan ovat aijotut etusijassa harvalukuisista säätyläisperheistä
45794:  lähteneen nuorison sivistystarvetta tyydyttämään. Ei ole kohtuu-
45795:  denmukaista, että valtio tällaisille kouluille antaa saman aineellisen
45796:  kannatuksen kuin niille oppilaitoksille, joiden tarjoama opetus ei
45797:  ole rajoitettu mihinkään erityiseen kansanryhmään. Omasta puo-
45798:  lestani olen sitä mieltä, että ensinmainitsemani oppilaitokset eivät
45799:  olisi oikeutetut yleisistä varoista saamaan kannatusta ollenkaan.
45800:  Eri paikkakuntien koulut saattavat paitse sitä tarvita erilaista
45801:  kannatusta, yhteiskoulut ehkä suurempaa kannatusta kuin tyttö-
45802:  koulut, sellainen oppilaitos, jolla on suurempia lahjoituksia hallus-
45803:  saan, tulee toimeen pienemmällä valtionavulla kuin se koulu, joka
45804:  on tällaista etua vailla. Kaikkeen tähän nähden luulisin oikeammak-
45805:   maksi, että eduskunta anomuksessaan ehdottaisi valtionavustuksen
45806:   korkeimman määrän, joten yksityisissä tapauksissa jäisi jotain
45807:   tilaa harkinnalle.
45808:        Mitä toiseen ponteen tulee, jossa ehdotetaan, että yhteisopetus
45809:   otettaisiin laajemmalti käytäntöön valtionkouluissakin, niin se on
45810:   mielestäni aivan oikeaan osattu. Yhteisopetus on meillä jo kiiras-
45811:   tulen kestänyt, eikä vaitiollakaan enää ole minkäänlaista todellista
45812:   syytä rajoittaa sitä ainoastaan oppikoulun alemmille asteille. On-
45813:   han valtio jo sen läpi koulun periaatteessa tunnustanutkin osittain
45814:   myöntämällä valtion kannatusta yhteiskoulujen ylemmillekin luo-
45815:    kille. En kuitenkaan katso, että valtion tätä aatetta toteuttaak-
45816:   seen tarvitsee ottaa haltuunsa joku nykyisistä yhteiskouluistamme,
45817:   niinkuin valiokunta mietinnössään ehdottaa.          valtio ylläpitää
45818:   jo tätä nykyä joillakin paikkakunnilla lyseoita, joissa on jotenkin
45819:    vähän oppilaita ja joiden rinnalla samalla paikkakunnalla on oppi-
45820:    laita tulvillaan olevia yhteiskouluja. Mikään ei ole luonnollisempaa
45821:   kuin että tällaisten lyseoitten ovet avataan myöskin tyttöoppilaille
45822:                      Istunto 30 p. lokakuuta 1907.
45823: 
45824: 
45825: ja kun kouluihin lisäksii hankitaan johtajatar, niin yhteiskoulu on
45826: valmis aivan vähäisellä järjestelyllä. Erityisen valtion yhteiskou·
45827: lun järjestäminen jonkuntaiseksi vastaisten yhteiskoulunopettajain
45828: kehitvslaitokseksi, niinkuin valiokunta arvelee tarkoituk:o.enmukai-
45829: seksi, on mielestäni aiheeton. Sillä kokemusta ei liene siitä, että nv-
45830: kyinen opettajain valmistus olisi riittämätön tai soveltumat~n
45831: yhteisopetuk:;enkin vaatimuksiin.
45832:      Kolmannessa ponnessa valiokunta ehdottaa yksityiskoulun-
45833: opettajain taloudellisen aseman parantamista. Se on epäiiemättä
45834: kipeän tarpeen vaatima, sillä yleensä tunnetut ovat näiden opetta-
45835: jien niukat palkat, ja tämä seikka jos mikään vaikuttaa opettaja-
45836: voimien heikkouteen ja myöskin niiden alituisiin muutoksiin. J on-
45837: kun verran korjautuu tämä asia, jos valtioapu näille kouluille tulee
45838: korotetuksi, mutta puheenalaisten opettajain taloudellinen asema
45839: ei sittenkään tule sellaiseksi, että he voifivat työskennellä siinä
45840: taloudellisen varmuuden tunnossa, mikä heidän työnsä menestyk-
45841: selle on välttämätön. Valtio myöntää koulujensa opettajille määrä-
45842: aikaifia palkkion-lisäyksiä ja turvaa siten heidän taloudellisen ase-
45843:  mansa sinä ikäkautena, jolloin perheen lisääntymisestä aiheutuvat
45844: menot kysyvät perheen ylläpitäjäitä suurempia tuloja. Kai-
45845: ken kohtuuden mukaan olisi pyrittävä siihen, että myöskin yksi-
45846: tyiskoulujen valtionvirkoihin hakukelpoiset opettajat pääsisivät
45847: nauttimaan samaHaista etua, sillä heillä on tässä suhteessa saman-
45848: laiset tarpeet ja samat ansiot kuin valtion koulujen opettajilla.
45849: Kun kuitenkin asian järjestäminen saattaa vaatia enemmän selvity~tä,
45850: niin voitaisiin toistaiseksi tyytyä valiokunnan ehdotukseen, että
45851: yksityiskoulusta valtion kouluun siirtyvä opettaja saisi palkkion
45852: lisäystä varten lukea hyväkseen osan yksityiskoulussa palvele-
45853: miansa vuosia. Tätä ajatusta vastaan on mainittu vastalanseessa,
45854: että tällaisen edun myöntäminen yksityiskoulujen opettajille saat-
45855: taisi nämä opettajat edullisempaan asemaan kuin valtion kouluissa
45856: palvelevat täysin hakukelpoiset sijaisopettajat, vieläpä edullisem-
45857: paan asemaan kuin kollegatkin. Mitä tulee kollegain asemaan
45858: tässä suhteessa, niin siinä on olemassa ilmeinen epäkohta, jonka lä-
45859: heisessä tulevaisuudessa täytyyy tulla korjatuksi. Tämän seikan
45860: nojalla ei siis pitäisi vastustaa olojen ajanmukaista parannusta
45861: toisella alalla. Valtion koulussa palvelevat sijaisopettajat ovat kyllä
45862: palkkionlisäystä vailla. Kun kuitenkin valioktmtakin ehdottaa,
45863: että yksityiskoulujen opettajille tässä suhteessa suotaistin oikeus
45864: laskea hyväkseen ainoastaan osa ennen palvelemiansa vuosia,
45865: niin se epäsuhta, joka tästä uudistuksesta näyttää johtuvan, voi-
45866: daan asian lopullisessa järjestelyssä helposti saada poistetuksi.
45867: Voisihan asian järjestää esim. sillä tavalla, että yksityiskoulun opet-
45868: taja siirtyessään vcltion kouluun saisi palkkion lisäystä varten
45869: laskea yk<sityiskoulussa palvelemansa vuodet, viittä ensimäistä
45870:                 Yksityiskoulujen aseman parantamisesta.            2939
45871: 
45872: vuotta kuitenkaan lukuun ottamatta. Mutta kun asian järjestä-
45873: minen tälläkin tavalla voi sisältyä valiokunnan ehdottamaan pon-
45874: teen, joskaan ei sen pemsteluihin, niin mielestäni olisi puheenalai-
45875: nen ponsi semmoisenaan hyväksyttävä.
45876:     Olen siis sitä mieltä, että valiokunnan ehdottamat ponnet voi-.
45877: taisiin hyväksyä, ensimäinen kuitenkin pienellä muutoksella. Mutta
45878: kun ensimäinen ponsi, niinkuin valtiovarainvaliokunta puheenjoh-
45879: taja on pätevillä syillä huomauttanut, ei voi raha-asiana enää tällä
45880: valtiopäiväkaudella tulla hyväksytyksi, niin on mielestäni parasta,
45881: että asia kokonaisuudessaan tällä kertaa raukee.
45882: 
45883:       Ed. Rosenqvist, V. T .: Det hade säkerligen varit till för-
45884:  del för frågans behandling, ifall densamma kunnat upptagas
45885:  vid landtdagen i så god tid, att den sedan hade kunnat remitteras
45886:  till statsutskottet. Men om också detta icke skett, så kan jag ej
45887:  förstå, att det vore så alldeles nödvändigt att nu afstå från att
45888:  behandla frågan. Många talare hafva också redan ingått på en
45889:  utförlig behandling af densamma, icke minst den sista talaren.
45890:  Fasthålles vidare, att det, som yrkats uti utskottets klämmar, mera
45891:  bör betraktas såsom ett program, med bänsyn till det understöd
45892:  man önskar bevilja privata läroverk, än såsom något, hvilket
45893:  omedelbart borde sättas i verket, så synes ytterligare skäl före-
45894:  ligga att behandla frågan. Slutligen bör det icke bäller förbises,
45895:  att andra klämmen, hvilken har en ganska stor principiell betydelse,
45896:  i själfva verket ingcnting har att göra med sakcns ekonomiska
45897:  sida; detsamma är äfven fallet med tredje klämmen. Det skulle
45898:  såledcs egentligen enrlast vara första kläm.nen, som nu icke borde
45899:  komma under behnndling.
45900:       I början af diskussionen framhölls utaf en talare, herr Kairamo,
45901:  att förslaget horde återremitteras t11l utskottet, för att utskottet
45902:  måtte uppställa några villkor för beviljande af statsunderstöd
45903:  åt dessa skolor. Såmm ett sådant villkor nämndes, att frielevs-
45904:  platserna borde fixeras, och ett annat villkor hänförde sig till frågan
45905:  om lärarenas kompetens. .För min del har jag ansett dessa villkor
45906:  vara af den beskaffenhet, att ilet tillhör regeringen att uppställa
45907:  desamma. J ag vill dock yttra några ord särskilrlt om lärarenas kom
45908:  petens, då denna fråga är af ganska stor vikt. Det kan ju anses
45909:  såsom ett fel, att utskottet icke upptagit denna viktiga sida utaf
45910:  saken. Men först och främst beröres denna fråga alldeles icke uti
45911:  petitionerna, och vidare har man vid föregående landtdagar, då
45912: ·dylika frågor varit före, icke häller tagit hänsyn till denna sida
45913:  af saken. J ag för min del står i detta afseende alldeles på samma
45914:  ståndpunkt som hr Kairamo och anser, att detta är en omständig-
45915:  het, som hittills mer än lt>fligt förbisetts, och i hvilket afseende
45916:  i själfva verket någonting borde göras. Men med denna fråga
45917: 2940                 Istunto 30 p. lokakuuta 1907.
45918: 
45919: 
45920:   sammanhänger flere andra, på hvilka utskottet nödvändigtvis
45921:   hade bort ingå, ifall den upptagit densamma. Härmed samman-
45922:   hänger frågan om en mera effektiv inspektion öfver privatskoloma,
45923:   än som under närvarande förhållande kan komma i fråga. Hänned
45924: . sammanhänger vidare frågan om lagstiftningen beträffande privat-
45925:   skoloma, hvilken äfven berörts utaf den senaste ärade talaren.
45926:   Denna lagstiftning är nämligen så föråldrad och så bristfällig, att
45927:   den omöjligen kan tillämpas på de förhållanden, som för näryarande
45928:   förefinnas, då privatskolorna blifvit en betydande makt i skolvärl-
45929:   den. På alla dessa frågor har utc;kottet emellertid icke ansett sig
45930:   kunna eller böra ingå.
45931:         Uti utskottsbetänkandet beröres hufvudsakligen tre omstän-
45932:   digheter, som sedan hafva fått sitt uttryck i de tre olika klämmarna.
45933:   Hvad den första klämmen beträffar, så har jag i min uppfattning
45934:   fått delvis understöd utaLhr Virkkunen, ehuru jag nog förmodar,
45935:   att han ändå icke kommer att omfatta min kläm. Jag är af samma
45936:   mening som han, att det icke är skäl att noggrannt fixera summan
45937:   till 4,000 mark per klass. Det finnes, och det kan komma att finnas
45938:   flere skolor, som hafva donationer. Det finnes skolor, som på gnmd
45939:   af lokala förhållanden kunna komma ti11 rätta med mindre anslag
45940:   än andra. Hvarför skall man då fixera summan precis ti11 4,000
45941:   mark? Därför har jag affattat min kläm i så allmän form som
45942:   möjligt. Hr Vuorimaa har misstänkt, att då jag uppställt klämmen
45943:   i denna allmänna form, jag dänned hade åsyftat, att ett icke fullt
45944:   understöd skulle komma de utaf honom och af mågna andra i utskot-
45945:   tet så varmt omhuldade skoloma på landsbyggden till del. På
45946:   dem har jag alldeles icke tänkt, då jag affattade min kläm, men
45947:   däremot har jag såsom exempel hänvisat till de femklassiga flick-
45948:   skoloma. Hvad fr:igan om skolorna på landsbyggden beträffar,
45949:   har hr Vuorimaa framställt förhandlingama ut i utskottet uti en
45950:   fullkomligt skef dager. Han säger, att inom utskottet har gjort
45951:   sig gällande två principielt olika uppfattningar. Den ena uppfatt-
45952:   ningen skulle gått ut på, att den högre bildningen fort-
45953:   farande borde bevaras åt de klasser, som hittills uppburit
45954:   denna bildning, d. v. s. åt de förmögnare klassema. J ag har varit
45955:    närvarande vid alla de sammanträden i utskottet, där denna fråga
45956:    behandlats, och någonting sådant har aldrig uttalats inom utskottet.
45957:   Orsaken, hvarför man varit emot dessa skolor på landsbyggden,
45958:   är en helt annan. Man har varit af den uppfattningen, att vi i
45959:    allmänhet hafva för mycket lärda skolor, att vi få för mycket stu-
45960:    denter. Man har trott, att om man nu komme att inrätta en mängd
45961:    till en början femklassiga skolor på landsbyggden, dessa icke i längden
45962:    skola förblifva femklassiga, utan utveckla sig tili åttaklassiga,
45963:   såsom alla skolor hos oss visat en bestämd tendens till. Man kom-
45964:    me då säkerligen att få för mycket skolor och för mycket studenter.
45965:    Det är från denna synpunkt man uttalat sig emot dessa skolor,
45966:                Yksityiskoulujen aseman parantamisesta.            2941
45967: 
45968: 
45969: och man bar därvid bållit för, att när utvecklingen bittills gifvit vid
45970: banden, att städema af flere skäl ärö mera lämpliga såsom skolorter
45971: än kJrrkobyar ocb andra byar på landet, så vore det icke skäl att nu
45972: särskildt betona, att skolor på landsbyggden borde understödas.
45973: Detta har varit minoritetens i utskottet ståndpunkt och ingalunda
45974: den af br Vuorimaa framställda.
45975:     Samma uppfattning bar, skulle jag tro, också gjort sig gällande
45976: uti den skrifvelse, som ecklesiastik-expeditionen sändt tili skol-
45977: öfverstyrelsen beträffande villkoren för dylika skolors understön.
45978: I denna skrifvelse finnes docken punkt, som jag för min del icke kan
45979: godkänna, men alla de andra punktema anser jag vara fullkomligt
45980: på sin plats. Den punkt, som jag icke kan godkänna, är den, som
45981: bestämmer, att antalet (>lever på de två lägsta klasserna skola vara
45982: tillsammans so. Det bänder ju, att utvecklingen kommer att visa,
45983: att skoloma på landsbyggden blifva fullt ut lika goda som skolor
45984: uti städema, men det är äfven att beakta, att regeringen bittills
45985: icke, såvidt jag känner, afslagit någon enda anbållan om understöd
45986: för en skola på landsbyggden.
45987:      I detta sammanbang, vid frågan om för många skolor, ville jag
45988: ytterligare påpeka en omständigbet. H varifrån tror man, att vi
45989: skola erhålla kompeteta lärare till alla dessa många skolor. Jag
45990: tror mig ega någon erfarenbet beträffande lärarekompetensen
45991: och jag betviflar för min del bögeligen, att man skall finna tillräck-
45992: ligt antal verkligen kompetenta lärare för de många skolor, man
45993: nu äflas med att anlägga. Det är också från denna synptmkt man
45994: uttalat sig emot skolor på landsbyggden.
45995:      Hvad den andra k1~mmen beträffar, så skall jag icke vidare
45996: uppebålla mig vid densamma, emedan därom rådt fullkomlig enig-
45997: bet uti utskottet. Ocb såvidt jag kunnat observera, har icke bäller
45998: någon vid detta plenum uttalat sig emot deuna kläm.
45999:      Hvad slutligen den sista klämmen angår, föreslår jag i min
46000: reservation, att densamma belt och hålliet måtte utgå, och jag anser
46001: mig i reservationen ha motiverat detta mitt förslag. J ag ämnar
46002: därför icke vidare uppehålla mig vid dessa motiv, men vill dock
46003: nämna några ord i denna sak med anledning af hvad hr Virkkunen
46004: i detta afseende framhållit. Han liksom jag är utaf den uppfatt-
46005: ningen att man bör så begå, att privatskollärarenas ställning må
46006: blifva bättre, än den förr nätYarande är. Men han anser sig kunna
46007: godkänna utskottets kläm, hvilket jag dock icke kan göra. Hr
46008: Virkkunen erkänner, att för närvarande oegentligheter förefinnas
46009: med hänsyn till lärarenas i statens skolor rätt att få räkna sig sina
46010: tjänsteår tili godo med hänsyn till erhållande af löneförhöjning,
46011: men han säger tillika, att i den närmaste framtiden den oegentlig-·
46012: het, som ntt råder med bänsyn till kolleger vid deras befordran
46013: till lektorer, säkerligen blir afskaffad. Jag vill eriura om, att
46014:                      Istunto 30 p. lokakuuta 1907.
46015: 
46016: 
46017: för 6--R år sedan flere lärare ingingo till regeringen med anhållan
46018: om att dessa oegentligheter måtte afskaffas. Denna anhållan möttes
46019: emellertid med ett bestämdt afslag. Men hr Virkkunen känner
46020: kanske bättre än jag, ifall man nu är på väg att taga iniatitiv i detta
46021: afseende och söka åstadkomma ett bättre sakernas tillstånd, och
46022: jag skulle ingenting hällre önska än detta. Flir då denna förändring
46023: åvägabragd, så skall jag vara den första att också i detta afseende
46024: vilja lagstifta för privatskollärarena. Men nöden är väl här icke
46025: så trängande, att man borde vika bort från den prindpen, att staten
46026: kke bör lämna åt lärarena vid privatskolor större fördelar, än lära-
46027: rena i statens egna skolor för närvarande åtnjuta. Men om också
46028: en förändring vidtages med hänsyn tili kolleger och lektorer, så
46029: står dock fortfarande kvar den orättvisa, för h viiken tjanstförrät-
46030: tande Iärare vid statcns skolor äro utsatta, och hvilken jag"tror
46031: är större, än hr Virkkunen anser densamma vara.
46032:     Jag ber korteligen att få förorda första och tredje klämmen
46033: efter min reservation och andra klämmen cfter uttskottsbetänkandet
46034: 
46035:      Ed. Paasikivi: Mitä itse siihen asiaan tulee, jota anomus
46036: tarkoittaa, niin se kvllä minunkin mielestäni on kannatusta an-
46037: saitseva. Se keskustelu, joka eduskunnassa on tänä iltana ollut,
46038: on kyllä osoittanut asianlaidan niin olevan. Minä en tahdokaan
46039: siitä sen enempää puhua. Olen pyytänyt puheenvuoroa lausuak-
46040: seni muutamia ajatuksia niitten, minun täytyy sanoa, vähän har-
46041: kittujen käsityksien johdosta, jotka edustajissa näkyvät pääse-
46042: vän vallalle, mikäli koskee valtionraha-asiain hallintoa ja niitä
46043: periaatteita, joita tämän eduskunnan pitäisi koettaa tällä alalla
46044: saada toteutumaan.
46045:      On tunnettua, että meidän valtiovarojen hallinnon alalla on
46046: olemassa jyrkkä dualismi eli kahtiajako, niinkuin sanotaan, halli-
46047: tuksenvarojen ja eduskunnan varojen välillä. Tämä kahtiajako
46048: on syntynyt käytännön kautta, ja sillä ei oikeastaan ole minun
46049: käsittääkseni ehdotonta pohjaa meidän perustuslaeissamme, vaan
46050: perustuslakien mukaan pitäisi valtion tulo- ja menoarvion olla
46051: yhtenäinen. Tämä asiain tila, että nim. on erotettu toiselta puo-
46052: len hallituksen rahastot ja niitten joukossa etupäässä yleinen val-
46053: tiorahasto, joka on suurin meidän rahastoistamme, ja toiselta
46054: puolen eduskunnan rahastot, on saanut aikaan sen, että kun kai-
46055: kenlaisia anomuksia määrärahojen myöntämisestä erinäisiin tar-
46056: koituksiin on tehty säätyeduskunnassa, on ylipäänsä rajoituttu
46057: siihen, että on anottu määrättyyn tarkoitukseen myönnettäväksi
46058: niin ja niin suuri määräraha. Ja tarkoitus on ollut, että hallitus
46059: tutkii ja harkitsee asian, ja jos se havaitsee sen hyväksi, niin se
46060: myöntää määrärahan yleisestä valtiorahastosta, ja jos se taas· ei
46061: asiata havaitse hyväksi, niin se hylkää sen, ja silloin eduskun-
46062:               Yksityiskoulujen aseman parantamisesta.          2943
46063: 
46064: 
46065: nalla tietysti ei ole ollut mitään muuta tehtävää kuin koreasti
46066: olla tyytyväinen ja koettaa seuraavalla kerralla uudestaan, kun-
46067: nekka mahdollisesti korkeitten hallitusherrojen mieli tulisi taipu-
46068: vaiseksi. Tällaisesta menettelytavasta, jota säätyeduskunnan ai--
46069: kana on noudatettu, olisi koetettava mahdollisuuden mukaan
46070: luopua, sillä huomattava on, että valtiorahaston menot, niinkuin
46071: sen tulotkin, vaikuttavat niitten varojen suuruuteen, jotka edus-
46072: kunnan täytyy hankkia. Valtion menot ovat suoritettavat valtion
46073: vakinaisilla tuloilla, joihin kuuluu ennen muita valtiorahaston
46074: tulot, mutta jos ne eivät riitä, on eduskunnan hankittava lisää
46075: varoja. Siten jokainen menoerä, joka valtiorahastosta suoritetaan
46076: ja valtiorahaston menosääntöön pannaan, vaikuttaa eduskunnan
46077: veronmyöntämisoikeuteen. Tästä havaitaan, että eduskunnan
46078: tulee tarkastaa ja tarkasti käsitellä kaikki nekin kysymykset, jotka
46079: koskevat yleistä valtiorahastoa. Sen vuoksi on johdonmukaisesti
46080: pidettävä kiinni siitä menettelytavasta, että kun on kysymys
46081: yleisestä valtiorahastostakin suoritettavista menoeristä, - sel-
46082: laisista, jotka eduskunta haluaa saada valtiorahastosta makset-
46083: taviksi -, se on tehtävä vasta sen jälkeen kuin tarkat laskut
46084: ovat tehdyt siitä, sietääkö yleisen valtiorahaston varat ja meno-
46085: sääntö sellaista menoa. Tästä seuraa, että valtiovarainvaliokun-
46086: nan tulee antaa lausuntonsa ja tehdä laskelmat aina, kun on ky··
46087: symys tällaisista menoista, menköötpä ne sitten mistä rahastosta
46088: tahansa. Tämä kanta ei ole ainoastaan teoreettisen ajattelun tu··
46089: los, vaan se on saanut ilmaisunsa nykyisen valtiopäiväjärjestyk-
46090: sen 63 § :ssä. Siinä sanotaan: ,Jos eduskunta on ottanut tut-
46091:  kiaksensa asiaa, joka koskee määrärahan myöntämistä edus-
46092: kunnan käytettävinä olevista varoista taikka valtiovarastaa kos:-
46093:  ke•vaa anomusta, ennenkuin valtiovarainvaliokunta on antanut
46094: mietinnön valtion varoista ja tarpeista, on sellaisesta asiasta
46095: tehty päätös katsottava ehdolliseksi ja lopullinen päätös tehtävä
46096:  käsiteltäessä valtiovarainvaliokunnan mainittua mietintöä, ellei
46097:  eduskunta jossakin tapauksessa toisin määrää". Tämä koskee
46098:  siis ei ainoastaan niitä määrärahoja, jotka eduskunta tahtoo mak-
46099:  ~ttavaksi suostuntavaroista, ja joista laki käyttäa sanoja: ,edus-
46100:  kunnan kävtettävinä olevista varoista", vaan mvöskin valtiova-
46101:  tastoa ylee~sä, joka käsittää etusijassa juuri yleisen valtiorahas-
46102:  ton varat. Tässä on lausuttu periaate, jonka toteuttamiseen on
46103:  pyrittävä, nim. että myös yleisen valtiorahaston tulot, menot ja
46104:  varat ovat käsiteltävät tässä eduskunnassa pääasiallisesti sa-
46105:  malla tapaa ja samassa järjestyksessä kuin ne kysymykset, jotka
46106:  koskevat määrärahoja suostuntavaroista. Tosin eduskunta voi
46107:  mainitun V. J :n 63 § :n nojalla tehdä sellaisenkin päätöksen, että
46108:  kysymys ei ole ainoastaan ehdollises:ti ratkaistava, jos eduskunta
46109:  jossakin tapauksessa tahtoo tällaisen asian heti lopullisesti rat-
46110: 2944                  Istunto 30 p. lokakuuta 1907·
46111: 
46112: 
46113: kaista. Mutta on ilmeistä, että lainsäätäjän tarkoitus on ollut,
46114: että tällaista tapaa käytetään ainoastaan, kun se on tuiki välttä-
46115: mätöntä. Minun nähdäkseni ei nyt esillä oleva tapaus ole sel-
46116: lainen, että tässä välttämättä olisi poikkeusmenettelyä käytettävä,
46117: koska esillä oleva yksityiskoulujen avustusta koskeva asia ei
46118: kärsi siitä että se siirtyy tuleviin valtiopäiviin.
46119:      V. J:n 63 §antaa myöskin vastauksen ed. Vuorimaan huomau-
46120: tukseen, että eduskunnan ei tarvitse kysyä valtiovarainvaliokun-
46121: nalta lupaa, ennenkuin se saa jonkun menon päättää taikka hy-
46122: väksyä jonkun anomuksen, joka koskee valtionvaroja. Eduskun-
46123: nan ei tarvitse pyytää lupaa, jos se nimenomaan päättää, että
46124: asia on lopullisesti käsiteltävä. mutta jos se ei katso välttämättö-
46125: mäksi tehdä tällaista päätöstä, niin sen tosiaan täytyy pyytää
46126: valtiovarainvaliokunnalta ,lupa". On hyvä, että tämä ,lupa" on
46127: kysyttävä, sillä tässä eduskunnassa tosiaankin finanssi-asioita kä-
46128: sitellessä tuntuu pyrkivän voimaan jonkun verran kevytmielinen
46129: menettelytapa. En voi muuksi sanoa ed. Vuorimaan lausuntoa,
46130: kun hän lausui, että eduskunta päättää menon ja sitten on halli-
46131: tuksen asia hankkia rahoja tai ehdottaa eduskunnalle, mistä ne
46132: ovat hankittavat. Jos täällä tällaista menettelyä noudatetaan,
46133: niin kyllä valtion raha-asiat voivat joutua heikkoon tilaan. Aina
46134: kun eduskunta päättää jotakin raha-asioista, on sen, minun aja-
46135: tukseni mukaan, tehtävä tarkkoja laskuja ja katsottava, että valtion
46136: tulo- ja menoarvio pysyy tasapainossa. Jos ei siitä periaatteesta
46137: kiinni pidetä, niin ei tiedetä, mihin lopulta joudutaan. Ainoas-
46138: taan kun tässä pysytään, myöskin mikäli koskee yleistä valtiora-
46139: hastoa, silloin eduskunta voi vaatia hallitusta ottamaan varteen
46140: sen anomukset. Jos eduskunta tekee ylimalkaista anomuksia ja
46141: päätöksiä, anoo milloin soo,ooo, milloin miljoonaa, milloin tekee
46142: ehkä 6 miljoonan päätöksiä, niin mitä arvonantoa se voi vaatia
46143: hallituksen puolelta sellaisille päätöksille. Toista on, jos edus-
46144: kunta voi sanoa, että on laskettu ja havaittu, että valtion finans-
46145: sit sietävät sellaisen menon kuin puheena on, silloin hallituksella
46146: ei ole - edellyttäen että laskut ovat oikeat - mitään raha-asial-
46147: lista syytä hylätä eduskunnan tekemiä anomuksia. Ja meidän
46148: eduskuntamme arvo kai vaatii, että säännöksi on koetettava saada
46149: se, että kun eduskunta tekee päätöksen, niin hallitus sen vahvistaa.
46150: Mutta se vaatii varovaisuutta ja tarkkuutta eduskunnan puolelta.
46151:      Täällä on ed. Hagman esittänyt hyvin omituisia mielipiteitä.
46152: Hän sanoi, ettei se nyt ole niin tärkeää, tuleeko tämä anomus
46153: täällä käsitellyksi ja hyväksytyksi, sillä hallitus kuitenkin järjestää
46154: asian, huolimatta siitä, mitä eduskunta tässä asiassa tekee. Tämä
46155: on. lievimmin sanoen, omituinen käsityskanta. Meidän on ennen
46156: kaikkea asetuttava sille kannalle, että ylipäänsä kaikki menot,
46157: mitä valtionvaroista suoritetaan - etenkin, kun menot ovat niin
46158:          Yksityiskoulujen aseman parantamisesta. 2945
46159:    -------------------------------
46160: 
46161:  suuria, kuin mitä nyt on kysymyksessä, - ovat eduskunnassa
46162: harkittavat ja tarkastettavat, älköönkä hallitus ilman eduskun-
46163: nan harkintaa ryhtykö suurempiin menoihin ollenkaan. Sellainen
46164: käsitys, joka esiintyi ed. Hagmanin lausunnosta, ei mielestäni sen
46165:  vuoksi ole hyväksyttävä. Nyt kysymyksessä oleva meno ei ole
46166:  mikään pieni, soo,ooo markan lisäys meidän pieneen menoar-
46167:  vioomme ei ole aivan vähäinen asia. Ja kuitenkin on ed. Pärs-
46168:  sinen katsonut sopivaksi ilman muuta ehdottaa lisättäväksi sitä
46169:  125,000 markalla vuodessa. Tämä on tosiaan varovaisuuden puu-
46170: tetta. Puolen miljoonan markan erä voi saattaa suorastaan tasa-
46171:  painon tulojen ja menojen välillä valtion taloudessa järkytetyksi
46172:  ja voipa tehdä erityisen veronkin välttämättömäksi. Sen vuoksi
46173: .en ainakaan minä voi olla ratkaisemassa tätä asiaa, tällaista puo-
46174:  len miljoonan markan vuotuista menoerää, joka sitä paitsi tulisi
46175:  pysyväiseksi, -jos olisi kysymys yhden, kahden tai kolmen vuo-
46176:  den kuluessa maksettavasta summasta, niin asia olisi toinen, mutta
46177:  tässä on kysymys P:ysyväisestä puolen miljoonan markan erästä
46178:  - ennenkuin valtiovarainvaliokunta on tehnyt laskut ja katsonut
46179:  voivansa sitä puolustaa. Sen vuoksi yhdyn ed. Palmenin lausun-
46180:  toon ja pyydän vielä erityisesti huomauttaa, etten ole tällä lausu-
46181:  nut vastustavani anomuksen tarkoitusta, mutta siinä tilassa kuin
46182:  asia nyt on, en katso voivani ottaa sitä nyt lopullisesti ratkais-
46183:  tavaksi.
46184: 
46185:    Ed. Pohjanpalo: Pyydän vain lausua muutaman sanan ano-
46186: musvaliokunnan mietinnön ponnen johdosta. Valiokunta on eh-
46187: dottanut vuotuisen avustuksen 4,000 markaksi luokkaa kohti.
46188: Jos sitä vertaa aikaisempaan avustukseen, mitä yhteiskoulut ovat
46189: saaneet, on tämä tuntuva lisäys; mutta se, joka on ollut tekemisissä
46190: yhteiskoulun talouden kanssa, hänen täytyy myöntää, että sillä
46191: avustuksella ei sittenkään voida jatkuvasti ylläpitää yhteiskou-
46192: luja kaikissa maamme paikkakunnissa. En tahdo sanoa ettei voi
46193: olla poikkeuksia, mutta löytyy paljon sellaisia paikkakuntia, missä
46194: tuo summa ei missään suhteessa riitä, vaan täytyy siellä vuosittain
46195: kääntyä yksityisten kansalaisten puoleen, että saataisiin aukot täy-
46196: tetyiksi. Huomioon ottamalla tämän tahtoisin yhtyä ed. Pärssi-
46197: seen siinä, että tämä valtionavustus korotetaan. Ei suinkaan mah-
46198: tane olla tarkoitus, että yhä edelleen sälytetään yksityisten sivis-
46199: tyksenharrastajain niskoille, varsinkin suomalaisten, sellaisia lisä-
46200: maksuja, että heidän tulisi suuremmassa määrin kouluttaa lapsiaan
46201: omalla kustannuksellaan kuin muiden.
46202:     Jos vertaa nykyään annettavia avustuksia, niin huomaa, että
46203: ruotsinkielisissä valtion oppikouluissa, (niinkuin ne meillä nyt
46204: ovat), jokainen oppilas tulee maksamaan 442 markkaa vuodessa
46205: ja suomenkielisissä 321 markkaa. Ruotsinkielisissä yhteiskou-
46206:                        Istunto 30 p. lokakuuta ICJ07·
46207: 
46208: 
46209: luissa maksaa oppilas nykyjään valtiolle 107 mk. ja suomenkieli-
46210: sissä 101 mk. Säästäväisvyshän olisi hvvä, mutta en käsitä,
46211: miksi tässä yhteiskoulupuuhås:<>a tahdottaisiin sälyttää yksityisten
46212: niskoille niin suuri ero kuin tässä on olemassa; sillä jos vertaa
46213: yksityisiä yhteiskouluja valtion ylläpitämiin varsinkin ruotsinkie-
46214: lisiin kouluihin, niin huomaa, että ne maksavat 4 ja suomenkie-
46215: liset 3 kertaa enemmän. Minun mielestäni on päästy hyvin huo-
46216: kealla, jos päästään 5,000 markalla luokkaa kohti, onhan silloin to-
46217: dellisuudessa jo säästetty toinen puoli. Huomioon otettava mak-
46218: suerä, joka näillä yhteiskottluilla on suurempi kuin miksi sitä mo-
46219: nikaan ajattelee, on tuo rasittava valtiolaina, mikä talon ra-
46220: kennuksiin nähden on tavallisesti 100,000 markasta aina 300,000
46221: markkaan ja, kuten tiedämme, on siitä maksettava korkoa 4%.
46222: Voimme siis laskea, että keskimääräinen valtioapu yhteiskoulua
46223: kohden on 200,000 mk., ja tuo siis valtiolle takaisin 8ooo markkaa
46224: vuodessa oli siis 1 ,ooo markkaa luokkaa kohti.
46225:      Toivon, että kun nyt aijotaan korjata näitä yhteiskouluoloja,
46226: niin ne korjattakoon sillä tavalla, ettei joka ainoa vuosi tarvitse
46227: yhä edelleen ja uudelleen tulla pyytämään lisättyä valtionavus-
46228: tusta. Kannatan siis 5,000 markan avustusta luokkaa kohti sil-
46229: mälläpitäen sitä summaa, mikä näiden yhteiskoulujen täytyy
46230: suorittaa takaisin valtiolle, joten ne todellisuudessa eivät sitten-
46231: kään tule valtiolle maksamaan enemmän kuin 4,000 markkaa luok-
46232: kaa kohti, sillä valtiokaan ei laske korkoa koulurakennuksilleen.
46233: 
46234:    Ed. Käkikoski: En ollut aikonut puhua tästä asiasta. Mutta
46235: ed. Pesosen lausunnon johdosta kuitenkin pyysin puheenvuoron.
46236: Olisin kyllä voinut siitä luopuakin sen jälkeen kuin ed. Vuorimaa
46237: jo vastasi ed. Pesoselle, mutta koska ed. Rosenqvist on lausun-
46238: nossaan tuonut esiin erään periaatteellisen seikan, josta minulla
46239: on toinen mielipide kuin hänellä, niin pyydän kuitenkin vaivata
46240: eduskuntaa hetken aikaa.
46241:     Ed. Pesonen luki ne vaatimukset, joita hallitus on asettanut
46242: ehdoiksi maalaiskoulujen valtioavun saannille, ja hänen mieles-
46243: tään ne vaatimukset eivät ole kohtuuttomat. Mutta ed. Vuorimaa
46244: sekä ed. Rosenqvist huomauttivat jo siitä, että ne ovat liian suuria
46245: siihen nähden, että samanlaisia vaatimuksia ei ole kaupunkilais--
46246: kouluille asetettu. Kun valiokunnassa tästä keskusteltiin, silloin
46247: ed. Pesonen sanoi, että nämä vaatimukset ovat sangen terveelli-
46248: siä, sillä hallitus niiden kautta hillitsee sitä liiallista koulujen pe-
46249: rustamisintoa, joka maaseutulaisissa vallitsee, ja hänen mielestään
46250: oli hallituksen velvollisuuskin jollain tavoin tätä intoa hillitä. Näis-
46251: tä asioista keskusteltaessa tulivat todella ilmi ne kaksi vastakkaista
46252: mielipitettä, joista ed. Vuorimaa huomautti. Ed. Rosenqvist tosin
46253: sanoi, ettei semmoiseta mielipiteiden eroavaisuutta ole olemassa~
46254:                Yksityiskoulujen aseman parantamisesta.            2947
46255:                                       ---------------------------
46256: mutta kyllä se selvästi ilmeni. Sanottiin kyllä, ettei tahdottu estää
46257: köyhän lapsia pääsemästä oppikouluihin, mutta kyllä puhujien kä-
46258: sitykseen sittenkin sisältyi tämmöinen estäminen ; myönsihän ed.
46259: Rosenqvist äsken, että pelätään tulevan ,liian paljon ylioppilaita".
46260: Ne ,liiat" ylioppilaat, ne tulevat tosiaan maalaislasten ja yleensä
46261: köyhien lasten piiristä.
46262:      On sanottu, että kun tulee niin paljon oppikouluja käyneitä,
46263: mistä niille kaikille virat saadaan. Mutta minä olen sitä mieltä,
46264: ettei kaikkien ylioppilaiden ja oppikouluja käyneiden tarvitsekkaan
46265: saada virkaa. Minusta on sivistys meidän maassamme alhaisella
46266: kannalla niin kauvan kuin jokainen oppikoulun käynyt, kunhan
46267: hän vaan jaksaa tarpeellisen ajan odottaa, voi saada viran. Vasta
46268: silloin ovat minusta asiat oikealla tolalla, kun oppikoulun käyneitä
46269: on niin paljo, etteivät läheskään kaikki voi virkoja saada. Aino-
46270: astaan ne. jotka ovat erikoisen eteviä tai jotka kykynsä ja tieto-
46271: jensa puolesta parhaiten voivat toisten kanssa kilpailla, ne pääs-
46272: kööt virkoihin, olkoot ne sitten kansan lapsia tai säätyläisten lap-
46273: sia, toiset palatkoot takaisin ja tarttukoot auran kurkeen.
46274:      Sanotaan myöskin, että pelätään täten syntyvän oppiuutta köy-
46275: hälistöä. Minusta ei tuo ole mikään pelottava seikka, että tulee
46276: oppiuutta köyhälistöä, sillä jos oppi on varakkaille tarpeellinen,
46277: niin sitä enemmän köyhälle, jotta hän paremmin voisi pitää puo-
46278: lensa elämän taistelussa. Ja varma on, että mitä enemmän oppia
46279: ruumiillisen työntekijäin keskuudessa on, sitä enemmän köyhyys
46280: vähenee.
46281:      Niiden puolelta, jotka vastustavat oppikoulujen perustamista
46282: maalaiskuntiin, on sanottu myös, että ihmiset eivät aina hyvistä,
46283: jaloista vaikuttimista pane lapsiaan kouluun, että siihen monta
46284: kertaa vaikuttaa turhamaisuus, tahdotaan saada lapset l..ohoamaan
46285: korkealle, tahdotaan saada heidät herrasväeksi. Ja kyllähän täy-
46286: tyy myöntää, että tämmöisissä asioissa turhamaisuudellakin on
46287: merkityksensä. Mutta huomattava on, ettei opinhalu suinkaan
46288: aina alkuasteellaan esiinny aivan puhtaassa muodossa. Kyllä
46289: monta kertaa sillä, joka opin osallisuuteen pyrkii, saattaa olla tur-
46290: hamaisuutta ja muita vähemmän kauniita vaikuttimia, mutta kun
46291: hän joutuu opin osallisuuteen, sivistyksen vaikutuksesta nuo rik-
46292: karuohot vähitellen kuihtuvat, hän jalostuu opin ja henkisen työn
46293: kautta, ja hänestä voi tulla hyödyllinen työntekijä isänmaalle.
46294:      On sanottu, että tätä kysymystä on vaikea tänä iltana rat
46295: kaista rahallisista syistä. Saattaa olla niin, en kykene sitä puolta
46296: niin tarkasti arvosteleman. Mutta olen käsittänyt asian siltä kan-
46297: nalta, että on tärkeätä ratkaista periaatteelliset seikat tässä koulu-
46298: kysymyksessä. Eihän käsittääkseni hallituksen silti ole välttämä-
46299: töntä jo ensi vuonna maksaa niitä summia, jotka tässä tulevat
46300: kysymykseen. Tärkeämpää on, että ratkaistaan se periaate, että
46301: maalaiskouluille annetaan avustusta samojen perusteiden mukaan
46302:                      Istunto 30 p. lokakuuta 1~7·
46303: 
46304: 
46305: kuin kaupunkilaiskouluille, ja että koulut yleensä asetetaan kes-
46306: kenään tasaarvoisiksi sekä myös se, että yksityiskoulujen palve-
46307: luksessa olevat opettajat tulevat osallisiksi samanlaisista eduista
46308: kuin valtion koulujen palveluksessa olevat. Juuri siitä syystä,
46309: että hallitus on asettanut vaikeuksia maalaiskouluille, olisi tär-
46310: keätä, että eduskunta tämän asian ratkaisisi. Jos on vaikea mi-
46311: tään summia ruveta määräilemään, niin voisihan summan maa-
46312: räämisen jättää vastaiseksi ja antaa ensimäiselle ponnelle esim.
46313: tämäntapaisen muodostuksen: että yhteiskouluille ja muille yk-
46314: sityisille alkeisoppilaitoksille, jotka, toimikoot kaupungeissa tai
46315: maalla, vastaavat todellista tarvetta, valtion varoista myönnet-
46316: täisiin kannatusta yhtäläisten periaatteiden mukaan ja pitemmäksi
46317: ajaksi kerrallaan.
46318:     En kuitenkaan tahdo esittää tätä minään varsinaisena ehdo-
46319: tuksena. Toivon vain, että eduskunta periaatteessa asettuisi mie-
46320: tinnön kannalle.
46321: 
46322:    Ed. Arajärvi:       Olen anomuksen laatija, josta nyt on kysy-
46323: mys, ja minun täytyy valittaa sitä seikkaa että sen johdosta syn-
46324: tynyt mietintö on ollut pöydällä niin kauvan aikaa että ne paina-
46325: vat syyt, joita on tuotu esille, saavat aikaan nyt sen, että tuskin
46326: valiokunnan ehdotuksia, ainakaan kaikkia voidaan enää tänään
46327: ottaa päätännön alaisiksi.
46328:      Minuun ainakin ovat täällä tehdvt lausunnot tehneet sen vai-
46329: kutuksen, että ainoastaan toinen valiokunnan ponsi voitaisiin nyt
46330: hyväksyä. Että ensimmäinen ja kolmas valiokunnan ponsi tii}iy-
46331: nec jättää hvväksvmättå., on ikävä seikka, mutta koska se ei v:li-
46332: kuta· kummf11kaa~ mitään yksityiskoulujen tulo- ja menoarvioon
46333: v. 1908, niin hyväksyminen voitanee jättää. Sillä jos eduskun-
46334: nassa ensi istuntokaudella asia heti otetaan käsittelynalaiseksi,
46335: niin päätös tulee kumminkin siksi hyvissä ajoin koulujen johto-
46336: kuntien tietoon, että ne voivat hyvästi lukuvuoden 19Q8-o9 asioita
46337: järjestäessään ottaa huomioon sen kannan, jolle eduskunta sil-
46338: loin asettuu.
46339:      Voinee myöskin, jos asia jää ensi vuodeksi, yksityiskoulu-
46340: asia tästä viivytyksestä hyötyä, sillä luulen puolestani että ne
46341: näkökannat, joita ed. Virkkunen toi esiin ensimmäisen valiokun-
46342: nan ponnen suhteen, ovat sellaiset että jos ne otetaan huomioon,
46343:  niin asia voittaa. Samaten puolestani uskon että valiokunnan
46344: kolmas ponsi ensi kerralla laaditaan sen luontoiseksi, kuin me
46345: anomuksemme 3 ponnessa ehdotamme ja jonka valiokuntakin
46346: on periaatteessa hyväksynyt. Ei nim. tarvita sanottavasti aikaa
46347:  ja valmistelua siihen että ehdotuksemme myöskin käytännössä
46348: voidaan toteuttaa. Ainoastaan ne näkökannat toteuttamalla voi-
46349:  daan yksityiskoulujen opettaja-asia järjestää sillä tavalla että
46350:                Yksityiskoulujen aseman parantamisesta.          2949
46351: 
46352: mainitut koulut eivät ole sellaisia kestikievarilaitoksia, jommoi-
46353: siksi ne nyt ovat muodostuneet. 2 å 3 vuotta korkeintaan ny-
46354: kyään säilyvät valtion virkoihin hakukelpoiset opettajat yksityis-
46355: kouluissa. Ja asiaintila ei ymmärtääkseni tässä suhteessa muutu,
46356: vaikkakin hyväksyttäisiin valiokunnan kolmas ponsi ja vaikka-
46357: kin valtionapu myönnettäisiin sillä tavalla yksityiskouluille kuin
46358: mietinnön ensimmäisessä ponnessa esitetään. Ainoa keino mi-
46359: nun ymmärtääkseni on se, että rvhdvtään toden teolla niihin toi-
46360: menpiteisiin, joita anomuksemme kolmannessa ponnessa esite-
46361: tään.
46362:      Kun nämä näkökannat otetaan huomioon, silloin voidaan
46363: myöskin ottaa huomioon ne puolet asiassa, joita esitämme
46364: anomuksemme toisessa ponnessa, jotka valiokunta on kokonaan
46365: jättänyt huomioon ottamatta, mutta jotka nyt tämäniltaisessa
46366: keskustelussa ovat havaitut sangen asiallisiksi ja tärkeiksi yksi-
46367: tyiskouluja järjestettäessä oikealle tolalle.
46368:      Samalla voitanee myöskin ottaa eduskunnassa ja sitä ennen
46369: valiokunnassa perinpohjaisen harkinnan alaiseksi koko koulupo-
46370: litiikka semmoisenaan, jossa lienee otettava huomioon yhtä pal-
46371: jon raha-asialliset näkökannat kuin myöskin ne opetusopilliset,
46372: joihin täällä tänä iltana etupäässä on viittailtu.
46373:      Puolestani näen siis asiat sellaisiksi että voimme tällä kertaa
46374: hyväksyä ainoastaan valiokunnan toisen ponnen ja että asia voit-
46375: taa, jos !.'nsimmäisen ja kolmannen ponnen suhteen menetellään
46376: niin että ne tulevat käsittelyn alaisiksi eduskunnan ensi istunto-
46377: kaudella.
46378: 
46379:   Erl. Ahlroos:       J ag har begärt ordet för att understöda fru
46380: Pärssinen i den af henne föreslagna klämmen angående bere··
46381: dande af frielevsplatser vid de här ifrågavarande läroverken.
46382: 
46383:    Ed. Virkkunen: Siltä varalta, että ed Palmenin ehdotus ei
46384: saisi eduskunnan enemmistön kannatusta, vaan mietinnön ponnet
46385: joutuisivat äänestyksen alaisiksi, minä pyytäisin saada ensimäisen
46386: ponnen sijaan ehdottaa: että yhteiskouluille ja muille yksityi-
46387: sille alkeisoppilaitoksille, jotka - toimik(){)t kaupungissa tai
46388: maalla - vastaavat todellista tarvetta, valtiovaroista myönnet-
46389: täisiin entistä runsaampi kannatus, ei kuitenkaan 4,000 markkaa
46390: enempää luokkaa kohti, sekä pitemmäksi ajaksi kerrallaan kuin
46391: tähän asti.
46392: 
46393:   Ed. Söderholm: För min del är jag fullt ense om det be-
46394: hjärtansvärda ändamål, man velat tillgodose med förevarande
46395: petition, men då de omständigheter, som framhållits från stats-
46396: utskottets sida, enligt min tanke äro så vägande, att det är omöj-
46397:                    Istunto 30 p. lokakuuta 1907·
46398: 
46399: 
46400: ligt för landtdagen att denna gång genom att godkänna petitio··
46401: nen tvinga statsutskottet att göra en stor ändring i den af utskot-
46402: tet uppgjorda budgeten, skall jag afstå från att påyrka petitionens
46403: godkännande, i förhoppning att saken i god tid kommer upp vid
46404: nästa landtdag.
46405: 
46406:   Ed. Kairamo: Ed. Virkkusen ja Rosenqvistin lausuntojen
46407: johdosta pyydän saada peruuttaa tekemäni ehdotuksen ja yhtyä
46408: ed. Palmeniin, sekä samalla, siltä varalta että ed. Palmenin ehdo-
46409: tus ei tulisi hyväksytyksi, myös kannattaa ed. Virkkusen esittä-
46410: mää pontta.
46411: 
46412:    Ed. Sundblom: Då jag i allt väsentligt ställer mig på
46413: samma ståndpunkt som hr Gustafsson, ber jag att få förena mig
46414: om hans reservation samt understöda den af honom föreslagna
46415: klämmen.
46416: 
46417:   Ed. Gustafsson:      Jag befarar att om landtdagen skall göra
46418: upp en detaljerad budget i denna fråga för det första året, som
46419: kommer i fråga, detta skall visa sig vara en omöjli:;het att göra.
46420: På grund af en petition, måste det tillhöra regeringen att upp-
46421: göra en detaljerad budget.
46422: 
46423:   F..d. Söderholm: För den händelse att landtdagen emot för-
46424: modan skulle ingå uti behandling af förevarande petition, ber
46425: jag att få understöda hr Rosenqvists reservation.
46426: 
46427:    Aänestysesitykset ja päätökset:
46428:    1 :o. Ken vastaehdotukseksi mietinnön ensi ponnelle    hyväk-
46429: syy ed. Pärssisen tekemän ehdotuksen, vastaa jaa; jos ei voittaa,
46430: on vastaehdotukseksi hyväksytty ed. Rosenqvistin tekemä ehdotus.
46431: 
46432:     Äänestyksessä olivat ei-äänet voitolla.
46433: 
46434:     2:o. Ken vastaehdotukseksi hyväksyy ed. Rosenqvistin teke-
46435: män ehdotuksen, vastaa jaa; jos ei voittaa, on ed. Gustafssonin
46436: tekemä ehdotus hyväksytty vastaehdotukseksi.
46437:     Äänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla.
46438: 
46439:    3 :o. Ken vastaehdotukseksi hyväksyy ed. Rosenqvistin teke-
46440: män ehdotuksen, vastaa jaa; jos ei voittaa, on ed. Virkkusen te-
46441: kemä ehdotus hyväksytty vastaehdotukseksi.
46442:    Äänestyksessä olivat ei-äänet voitolla.
46443:             Pietarin suomalaisen yhteiskoulun kannattamisesta.         2951
46444: 
46445: 
46446:    4 :o. Ken hyväksyy mietinnön ensimäisen ponnen, vastaa Jaa;
46447: jos ei voittaa, on ed. Virkkusen tekemä ehdotus hyväksytty.
46448: 
46449:    Aänestyksessä olivat ei-äänet voitolla.
46450: 
46451:     s:o. Ken hyväksyy mietinnön kolmannen ponnen, vastaa jaa;
46452: jos ei voittaa, on se ed. Rosenqvistin tekemän ehdotuksen mukaan
46453: päätetty poistettavaksi.
46454: 
46455:    1\änestyksessä olivat jaa-äänet voitolla.
46456: 
46457:   6 :o. Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön sellaisena, joksi se
46458: nyt on päätetty, vastaa jaa; jos ei voittaa on eduskunta ed. Pal-·
46459: menin ehdotuksen mukaisesti päättänyt että anomukset eivät anna
46460: aihetta mihinkään toimenpiteisiin.
46461: 
46462:    Aänestyksessä      olivat ei-äänet voitolla,    joten mietintö oli
46463: hyljätty.
46464: 
46465:   Valtioavun myöntämisestä Pietarin suomalaiselle
46466:                   yhteiskoululle.
46467:     Esitettiin pöydällä ollut anomusvaliokunnan mietintö n :o 9
46468: an. ehd. ( n :o 92) johdosta valtioavun myöntämisestä Pietarin
46469: suomalaiselle yhteiskoululle.
46470: 
46471:   Keskustelu:
46472:    Ed. Palmen:        (Aänestys!) Tämä as1a on aivan samaa
46473: luonnetta kuin se, joka eilen ratkaistiin päätöksellä, joka kumosi
46474: mietinnön, ja samaa laatua kuin se, joka äsken päättyi äänestyk-
46475: sellä, niin että johdonmukaisuus mielestäni vaatii ilman keskus-
46476: telutta jättämään ehdotetun rahamäärän myöntämisen tulevaan
46477: vuoteen. (Hyvä! Kannatetaan !)
46478: 
46479:    Ed. Rosenqvist, G. G.: Utom de skäl, som hr Palmen an-
46480: fört för att denna petition nu måtte förkastas, förefinnas enligt
46481: min mening äfven andra, hvilka tala för, att detta petitionsbe-
46482: tänkande icke nu måtte till åtgärd föranleda. Utskottets betän-
46483: kande innehåller, synes det mig, icke tillräcklig utredning, för
46484: att man nu skulle kunna besluta sig för att godkänna petitionen
46485: i fråga. Utskottsbetänkandets svaghet i detta afseende vill jag
46486: endast med några ord påpeka.
46487:     Af utskottets uttalande sid. 2 finner man, att en anhållan hos
46488: regeringen skett om statsunderstöd för ifrågavarande skola, men
46489:                                                                  r86
46490:                      Istunto 30 p. lokakuuta 1907·
46491: 
46492: 
46493: att denna anhållan blifvit förkastad. Däremot får man icke reda
46494: på skälen till förkastandet. ,Utskottets flertal har - heter det
46495: i betänkandet -- vid pröfningen af ärendet kommit till den slut-
46496: sats, att skälig anledning till de betänkligheter, hvilka anförts
46497: mot beviljandet af understöd åt finska samskolan i S:t Peters-
46498: burg, åtminstone numera icke förefinnas". Men hvilka dessa
46499: betänkligheter varit, och hvarför de åtminsj:one numera icke fö-
46500: refinnas, därom får man icke någon klarhet på grund af utskotts-
46501: betänkandet.
46502:     Betänkandet slutar med den kläm, ,att finska samskolan i S :t
46503: Petersburg på fastställda villkor tillsvidare måtte af finska stats-
46504: medel beviljas ett årligt understöd af 4,000 mark för enhvar af
46505: de fem lägre klasser, som äro i verksamhet". Men hvilka dessa
46506: villkor äro, och i hvad mån ifrågavarande skola uppfyller dessa
46507: villkor, därom får man icke häller tillfredsställande besked.
46508: Utskottets ordförande har uti sin reservation uttryckligen fram-
46509: hållit, att de villkor, som borde fastställas vid beviljandet af un-
46510: derstöd af finska statsmedel åt finska samskolan i S :t
46511: Petersburg, enligt reservatens mening icke i utskottets betän-
46512: kande klargjorts, och af den första reservationen finner man, att
46513: åtminstone två utaf dessa i utskottsbetänkandet delvis antydda
46514: villkor icke uppfyllas utaf ifrågavarande skola.
46515:     Således : man får icke veta, på hvilka grunder regeringen af-
46516: slagit en anhållan sådan som denna, man får icke tillfredssällande
46517: besked om, hvilka vilkor böra uppställas för anslagets beviljande,
46518: och man får icke veta i hvad mån den ifrågavarande skolan upp-
46519: fyller dessa okända vilkor. Allt detta visar, synes det mig, att
46520: den utredning man behöfde, för att kunna i positiv riktning af-
46521: göra petitionen, saknas.
46522: 
46523:    Ed. Castren yhtyi edellisen puhujan lausuntoon.
46524: 
46525:    Ed. Rosenqvist, V. T.: Jag ämnar icke alls ingå i diskussion
46526: af saken. Jag vill blott framhålla, att om kammaren vill handla
46527: konsekvent, så upptager den icke denna fråga till behandling.
46528: J ag förenar mig alltså med hr Palmen.
46529: 
46530:   Ed. Kirves: Minun täytyy olla toista mieltä tässä asiassa kuin
46531: useiden muiden. Minä nimittäin otan sen ensimmäiseksi lähtö-
46532: kohdaksi, että ne, joiden lapsille tästä tulisi hyötyä, ovat pakoi-
46533: tetut jokapäiväisen leipänsä hankkimiseksi siirtymään maan ra-
46534: jojen ulkopuolelle ja ovat jo tällä tavoin rangaistut eivätkä voi
46535: nauttia samaa isänmaan suojaa, jota täällä meillä kaikilla toisilla
46536: kehutaan kotimaassa olevan. Näitä olotiloja tuntee ainoastaan se,
46537: joka on elänyt Pietarin työväen keskuudessa sekä katsellut ja tar-
46538:           Pietarin suomalaisen yhteiskoulun kannattamisesta.       2953
46539: 
46540: 
46541: kastellut heidän elämäntapojaan ja toimeentulojaan. Muuten
46542: minun täytyy surkutella sitä seikkaa, että anomusvaliokunta ei
46543: ennen näitä asioita lähettänyt edusknutaan kuin muita mietinnöitä,
46544: ei ole lähettänyt sellaisia ensimmäisiksi, joiden ponnet päättyvät
46545: rahamyönnytyksiin. Jos näin olisi tehty, niin minä uskon, ettei
46546: kukaan edustaja olisi vastustanut tämän anomuksen hyväksy-
46547: mistä.
46548:      Toinen painava seikka, joka tässä mielestäni on huomioon
46549: ()tettava, jos tämä hyväksytään, on se, ettei tällaisenaan ole mieles-
46550: täni ajattelemistakaan, että Pietarin suomalainen yhteiskoulu voisi
46551: tulla tätä valtioapua nauttimaan, sillä näillä ehdoilla, mitkä tässä
46552: ()n pantu, ei voi asiaa Pietarissa saada hyväksytyksi, jos ei siellä
46553: vallan viime aikoina ole lievempi suunta päässyt vallalle. Minä
46554: sentähden ajattelen, että vaikkakin kulunkiarvio on hyväksytty,
46555: eduskunnan ei pitäisi kieltää sitä määrättyä summaa, mutta minä
46556: pansisin vähän toisenlaisia ehtoja, kuin mitä valiokunta on pan-
46557:  nut.
46558: 
46559:   Puhemies: Kaksi minuuttia on kulunut.
46560:   Ed. Kirves: Sepä oli paha. - Täällä voidaan kyllä sanoa, että
46561: ehdoitta ei myönnetä valtion varoja mihinkään tarkoitukseen,
46562: mutta kun muistamme sen toissayönä tekemämme päätöksen 20
46563: miljoonasta, niin voidaan väittää että suurempia summia on myön-
46564: netty ilman ehtoja ja sentähden tälle asialle ei olisi pitänyt panna
46565: näin raskaita ehtoja. Minä ehdottaisin, että valiokunnan toinen
46566: ehto tulisi kuulumaan seuraavalla tavalla: ,Ehdoksi valtioavun
46567: myöntämiselle olisi asetettava se että kysymyksessä olevan koulun
46568: opetusohjelma on muodostettava samaan tapaan kuin Suomen
46569: vastaavien . oppilaitosten, lukuunottamatta Venäjän historian ja
46570: maantiedon oppitunteja". Tämä on huomioon otettava seikka,
46571: ja jos muut ehdot poistettaisiinkin, niin tätä toista ehtoa minä
46572: en tahdoisi poistaa sentähden, että siinä tulisi jonkun verran mai-
46573: nituksi, millä ohjelmalla koulun täytyy työskennellä. Voidaan
46574: väittää Venäjän historian ja maantiedon opettamista venäjän-
46575: kielellä vääräksi, mutta minun luullakseni ei ole toivoakaan, että
46576: se voitaisiin saada suomenkieliseksi. Ja minun mielestäni siitä P.i
46577: juuri olisi haittaa, sillä ne suomalaisten lapset, jotka Pietarissa käy-
46578: vät koulua, ovat siellä syntyneet ja kasvaneet, niin ettei heidän
46579: kielitaitonsa tee haittaa, jos näissä kahdessa aineessa käytettäi-
46580: siinkin venäjänkieltä. Toisena ehtona minä vielä mainitsisin,
46581: että määrätty summa vapaapaikkoja olisi varattomille oppilaille
46582: varattava. Tämä on välttämätöntä, jos Suomen eduskunta tah-
46583: too saada jotakin sivistystä kansallisen olemuksen pohjalla tai
46584: tahtoo turvata niitä kansalaisia, jotka siellä ovat, saamaan edes
46585: 2954                  Istunto 30 p. lokakuuta 1907·
46586: 
46587: 
46588: hinkankin kotimaisen tapaista sivistystä suomenkielellä. Jos taas
46589: Suomen eduskunta tahtoo, että Suomen kansalaisten lapset· siellä
46590: vieraantuvat kaikesta. suomalaisesta kulttuurista ja kehityksestä,
46591: niin silloin kiellettäköön tämä valtioapu.
46592:     Tämän tähden minä mainitsemillani syillä toivoisin, että edus-
46593: kunta hyväksyisi tämän valiokunnan mietinnön ponnen iltnan
46594: pitempiä keskusteluja. Se ei minun mielestäni ole niinkään suuri
46595: summa verrattuna niihin summiin, joita olisi tarvittu kotimaisiin
46596: yhteiskouluihin, jos valiokunnan mietintö olisi hyväksytty.
46597: 
46598:    Ed. Yrjö-Koskinen, Y. K.: Koska ne näkökohdat, jotka ed.
46599: Palmen on julkilausunut, ansaitsevat täyttä huomiota, niin minä-
46600: kin yhdyn häneen. Minä valitan vain, ettei anomusvaliokunta ole
46601: kyennyt saamaan tätä asiaa aikaisemmin esille ja toivon, että .se
46602: tulee uudestaan ensi valtiopäiville ja silloin paremmalla menes-
46603: tyksellä.
46604: 
46605:    Ed. Kivilinna: Jollei täällä olisi lainkaan kosketeltu kysy-
46606: myksessä olevan asian asialliseen puoleen, niin minulla ei olisi ollut
46607: mitään syytä käyttää puheenvuoroa. Kun kumminkin näin. on
46608: tehty, niin täytynee minun, niin lyhyesti kuin mahdollista., siltä
46609: varalta, että päätös ei tulisi olemaan hylkäävä, vastata esitettyihin
46610: muistutuksiin.
46611:     Minäkin ya\itan sitä seikkaa, että tämä asia on tullut näin
46612: myöhään esille. Siihen on nyt syynä. Ensinnäkin tottumatto-
46613: muus arvostelemaan sitä nopeutta, jolla asioita voidaan käsitellä,
46614: ja sitten muutkin seikat. :Minun täytyy sanoa, että asiain käsit-
46615: telyn järjestys valiokunnassa on riippunut seikoista, joihin va-
46616: liokunta kokonaisuudessaan ei ole suuremmassa määrin myötä-
46617: vaikuttanut. Että se siinä suhteessa ei ole valtaansa käyttänyt,
46618: se nyt tietysti voidaan lukea sille viaksi, mutta mainittakoon tiimä
46619: seikka kumminkin tosiasiallisena syynä asian näin myöhään esille
46620: tulemiselle.
46621:     Väite, ettei valiokunta olisi esittänyt niitä ehtoja, joilla tämä
46622: valtioapu olisi myönnettävä, ei minun käsittääkseni pidä paik-
46623: kaansa. Sanotaanhan suoraan valiokunnan mietinnössa, että ,Suo-
46624: men viranomaisille olisi tavalla tai toisella toimitettava tilaisuutta
46625: seuraamaan tämän koulun toimintaa ja tutustumaan sen elä-
46626: mään''. Se olisi ensimäinen ehto. Toinen ehto: ,että kysymyk-
46627: sessä olevan koulun opetusohjelma on muodostettava samaan ta-
46628: paan kuin Suomen vastaavien oppilaitosten". ,Kolmanneksi on
46629: välttämätöntä, että kannatettavan koulun opetus tapahtuu suotuen
46630: kielellä" niillä poikkeuksilla, kuin valiokunta sitten mainitsee.
46631: Sen mukaan kuin asiantuntevalta taholta on ilmoitettu, void~
46632:           Pietarin suomalaisen yhteiskoulun kannattamisesta.     2955
46633: 
46634: 
46635: nämä ehdot nykyoloissa täyttää. Siihen ei ole mitään vastusta
46636: -olemassa. Minun käsittääkseni ne eivät itse asiassa eroa ed.
46637: Kirveen mainitsemista ehdoista, lukuun ottamatta vapaapaikkoja,
46638: joista valiokunta ei ole puhunut mitään.
46639:        Se mitä ensimäisessä vastalauseessa on väitetty, että koulu
46640: toistaiseksi ei ole ollut niin järjestetty, kuin valiokunta katsoo
46641: tarpeelliseksi, ei ainakaan täydelleen pidä paikkaansa; sillä koulu
46642: noudattaa nykyänsä samaa ohjelmaa kuin Viipurin yhteiskoulu.
46643: ::\tiiten kauvan se sillä ohjelmalla on toiminut, sitä en varmaan
46644: osaa sanoa, sillä koulun ohjelma on ollut monen muutoksen alai-
46645: sena ja valiokunta on minun käsittääkseni syyllä pitänyt vähem-
46646: män tärkeänä, onko tämä koulu ihan muodollisesti voinut täyttää
46647: -ohjelman suhteen kaikki vaatimukset. Pääasia on, että se on
46648: siihen pyrkinyt ja että se siihen on päässyt. Voin lisätä, että on
46649: ilmoitettu tämän koulun puolesta, että se tulee alistumaan niihin
46650: ehtoihin, jotka valiokunta on ajatellut, ja järjestämään koulun
46651: toiminnan niitten mukaan.
46652:        Hylkäävän päätöksen puolesta esitetään vielä lisäksi ensimäi-
46653: sessä vastalauseessa, että kaksi ainetta, Venäjän historia ja Venä-
46654: jän maantiede, tulisivat opetettaviksi vieraHa kielellä, Venäjän
46655: kielellä. Nyt kai on niin, että jollei tätä poikkeusta meidän
46656: oloissa tehdä, ei minkäänlaista valtioapua ole ajateltavissa. Sen
46657: takia onkin minusta toinen vastalause hyvin omituinen.. Se on
46658: kyllä tavallaan myöntävä ja näyttää koululle ja Pietarin suoma·-
46659: Jaistetl sivistysharrastuksille myötätuntoiselta, mutta itse asiassa
46660: ,;e sisältää peitctyn kiellon, sillä jos se tulisi hyväksytyksi, niin
46661: - minkä vastalauseen tekijäkin varmaan aivan täydelleen tietää
46662: - ei koulu missään tapauksessa valtioapua tulisi saamaan. En-
46663: simäinen vastalause ainakin siinä suhteessa on paljon suorempi.
46664:        Minä ymmärrän että pelätään sitä vierasta ainesta, joka ehkä
46665: Pietarin suomalaisten keskuudesta tulisi. En tahdo siihen ky-·
46666:  symykseen lähemmin puuttua, huomautan vaan, että tällä ainek-
46667: sena kaikessa tapauksessa tulee olemaan Suomen kansalaisoikeu-
46668: det, ja paljon enemmän peljättävä se on, jos se tulee aivan vie-
46669: raana aineksena tänne, kuin jos se on käynyt läpi oppilaitoksen,
46670:  jossa on ohjelma Suomen koulujen mukainen ja opettajat valitut
46671:  samoja kompetenssiehtoja silmälläpitäen kuin Suomenkin kou--
46672: luissa.
46673:        Niille näkökohdille, joita cd. Palmen on esittänyt, annan
46674: täyden arvon enkä sen takia ehdottomasti tahdo vaatia että mie-
46675: tintö käsitellään. Uskallan kuitenkin lausua sen toivomuksen,
46676:  että katsoen tämän määrärahan pienuuteen ja todellakin kipeään
46677: tarpetseen Pietarin suomalaisten keskuudessa, voitaisiin tässä
46678: kohden tehdä poikkeus.
46679:                    Istunto 30 p. lokakuuta I9fY7.
46680: 
46681: 
46682:     Ed. Pärssinen: Ensimäisen vastalauseen kirjoittaja on
46683: ehdottanut, että kysymyksessä oleva anomusehdotus hyljättäisiin.
46684: Minä en voi yhtyä häneen enkä niihin, jotka hänen kanssaan
46685: ajattelevat samalla tavalla. Kun tietää, että Pietarissa on 35,ooo
46686: henkinen suomalainen väestö ja että siellä ympärillä vielä on
46687: suomalainen maaseutuasutus, niin tuntuu hvvin tunnottomalta,
46688: että Suomen valtiolta ei riittäisi varoja noin laajan väestön kes-
46689: kuuteen rakennetun suomalaisen koulun kannattamiseen. Minä
46690: siis puolustan anomuksen hyväksymistä, mutta tahtoisin siihen
46691: kuitenkin saada vähän muutoksia. Minä taasenkin pidän tuota
46692: ehdotettua apurahaa kovin pienenä ja ehdotan sen korotettavaksi
46693: 5,000 markkaan luokkaa kohti. Minä olisin mielelläni nähnyt,
46694: että siinä tapauksessa, että tuo koulu tulee kasvamaan 8-luok-
46695: kaiseksi, valtioapua heti olisi annettu kaikille luokille. Mutta
46696: kun se päätös nyt tuskin lienee niin välttämätön, en sitä tähän
46697: ehdotukseen lisää. Vielä tahtoisin tähän panteen muiden ehto-
46698: jen lisäksi asetettavan, että so  ro koulun oppilaista saa vapaan
46699: paikan. Kun tämä valtionapu nousee luokkaa kohti suurem-
46700: maksi, niin tietääkseni pitäisi voida antaa noin suuri määrä
46701: vapaapaikkoja, sillä suurin osa Pietarin suomalaista väestöä on
46702: myöskin hyvin vähävaraista ja sille täytyy varata tilaisuutta
46703: käydä tässä koulussa. Minun mielestäni ei pitäisi tässä kysy-
46704: myksessä peljätä uhrauksia .....
46705: 
46706:    Puhemies: Kaksi minuuttia on kulunut. Puhuja tekee hy-
46707: vin ja tulee lavalle.
46708: 
46709:    Ed. Pärssinen: Täytyy sanoa lauseeni loppuun. Kun on
46710: annettu sellaiseen tarkoitukseen kuin Venäjän sotilaslaitoksen
46711: kannattamiseen 20 miljoonaa, niin olisi ihan häpeä, ellei edus-
46712: kunta jollakin lailla koettaisi edes korjata tuota väärää menette-
46713: lyä, myöntämällä varoja oikeihin tarkoituksiin. Tietysti täm-
46714: möinen apuraha ei kykene olemaan minään puhdistuksena, mutta
46715: olisi se edes jonkunmoinen osoitus, että tunnemme velvollisuu-
46716: temme kansalaisiamme kohtaan rajan takana.
46717: 
46718:    Ed. Schybergson:         J ag förenar mig om det, förslag som
46719: framställts af hrr Palmen, Rosenqvist och Castren, men då dessa
46720: hafva vädjat tili ett konsekvent förfarande från kammarens sida,
46721: så hafva de synbarligen ställt nog stora kraf på den. Yttrandena:
46722: i denna fråga vittna nämligen om, att det icke är så noga med
46723: konsekvensen. Flere, som hafva förkastat de föregående petitio-
46724: nerna på den grund hr Palmen gjort gällande, tyckas nu icke
46725: vara benägna härför. Jag är därför tvungen att lägga andra
46726: skäl tili dem, som tidigare anförts för ett förkastande af för-
46727:           Pietarin suomalaisen yhteiskoulun kannattamisesta.   2957
46728: 
46729: 
46730: slaget om ett understöd åt en finsk skola i S :t Petersburg. Man
46731: synes gå ut från den synpunkten, att vi skulle kunna bestämma
46732: om en sådan skolas program, och hr Kivilinna har sagt, att
46733: skolan nu arbetar efter samma program som skolorna i Viborg.
46734: Men hr Kivilinna har synbarligen icke reda på, huru det går till
46735: i S :t Petersburg med dylika saker. I dag har man ett program,
46736: i morgon ålägges man af regeringen att följa ett helt annat, eller
46737: också stänger regeringen skolan. Det är ett fåvitskt företag att
46738: försöka där införa något slags finskt skolväsende. Det räcker
46739: säkerligen icke många månader, åtminstone icke många år, innan
46740: vi betacka oss för denna skola och lika gärna skulle se, att ele-
46741: verna i den besökte ryska läroverk, eller än hällre att de, som
46742: det kunna, sökte sig in till skolor i Finland.
46743:     Jag vill emellertid för ingen del säga, att j ag 'icke ömmar
46744: för de landsmän, som af omständigheterna hafva · förlagts utom
46745: landets gränser, och att det kan finnas anledning att ekonomiskt
46746: bistå dem i deras sträfvanden, särskildt hvad beträffar upplys-
46747: ning och skolgång för deras harn.       Men äfven nu har finska
46748: statsverket medelbart bidragit till de finska läroverkens i S :t
46749: Petersburg underhåll såtillvida, att dessa åtnjuta anslag ifrån
46750: monarkens dispositionsmedel. Det är denna väg, som är den
46751: riktiga. Statssekreteriatet är, långt bättre än myndigheterna
46752: här i landet kunna göra det, i tillfälle att öfvervaka att medlen
46753: användas riktigt, och om det visar sig, att dispositionsmedlen
46754: icke äro tillräcklig·a för att tillgodose ifrågavarande ändamål,
46755: så må de då ökas, men något slags direkta statsanslag med öf-
46756: vervakning härifrån öfver deras användning är den renaste ab-
46757: surditet.
46758:     Jag afstyrker därför detta förslag såväl på de skäl, som hr
46759: Palmen har anfört, som på dem, hvilka jag nu tillåtit mig
46760: framhålla.
46761: 
46762:   Ed. N eovius, D.: J ag ber att få förena mig med dem, som
46763: anse, att kammaren borde förfara konsekvent och denna gång
46764: lämna dctta betänkande åt sitt öde. Men eftersom detsamma en
46765: gång blifvit föremål för diskussion, ber jag tillika att få om-
46766: nämna en sak. Då jag finns upptagen som en utaf dem, som
46767: deltagit i ärendets behandling, vill jag påpeka, att jag endast
46768: gjort detta delvis, och därigenom icke blifvit i tillfälle att un-
46769: derteckna någon reservation. Jag ber därför nu att få förena
46770: mig om den reservation, som inlämnats af hrr Rosenqvist och Pe-
46771: sonen. Vidare ville jag rätta en uppgift. Det har nämnts i af-
46772: ton, att utskottets ordförande skulle hafva varit orsaken till, att
46773: denna fråga så sent kommit upp. Om jag icke alldeles miss-
46774: minner mig, är det dock rätt länge sedan denna fråga första
46775:                   Istunto 30 p. lokakuuta 1907.
46776: 
46777: 
46778: gången upptogs till behandling i utskottet. Utskottet lämnade då
46779: i uppdrag åt en eller flere af dess medlemmar att införskaffa upp-
46780: gifter om denna skola. Dessa uppgifter fick utskottet emeller ..
46781: tid ganska länge vänta på. - Här har vidare anmärkts om, att
46782: detta betänkande så sent anländt till kammaren. Jag vill påpeka,
46783: att det legat på bordet åtskilliga dagar.
46784: 
46785:    Ed. Kirves: Kun täällä valiokunnan taholta on puhuttu, et-
46786: teivät nämä ehdot ole sellaisia, että ne olisivat esteenä apurahan
46787: saamiselle, niin minä näitä valiokunnan ehtoja kannatan ja luo-
46788: vun oman ehdotukseni ensimäisestä kohdasta, mutta ehdotuksen
46789: toisen kohdan tahtoisin pitää paikallaan, koska se sisältää sen
46790: että 50 % olisi vapaita oppilaspaikkoja.
46791: 
46792:    Ed. Raunio: Otin puheenvuoron kannattaakseni ed. Pärs-
46793: sisen ehdotusta. lVImiten pyydän herra Schybergsonille huo--
46794: mauttaa, että anomusvaliokunnassa kyllä oli nähtävänä, minkä
46795: verran mihinkin tarkoitukseen on käytetty niitä varoja, joista
46796: hän mainitsi ja joita hän ehdotti yhteiskoulun kannattamiseksi.
46797: Pääasiassa on niitä varoja käytetty niin sanotun kirkkokoulun kan-
46798: nattamiseksi ja yhteiskoululle ei ole jäänyt mitään. Koska Pietaris-
46799: sa on työtätekevää suomalaista väestöä, joka tulee lapsiansa kou-
46800: luttamaan, on myöskin välttämätöntä, että Suomen valtiova-
46801: roista myönnetään kannatusta puheenaolevalle koululle. Muis-
46802: taakseni ainoastaan I,ooo ruplaa on yhteiskoulu saanut niistä va-
46803: roista, joista ed. Schybergson mainitsi.
46804: 
46805:    Ed. Pesonen: Niiden näkökohtien lisäksi, joita on kysy-
46806: myksessä olevaa anomusehdotusta vastaan esiintuotu vastalau-
46807: seessa, jonka allekirjoittaja minäkin olen, tahdon vielä mainita,
46808: että minun käsitykseni mukaan Suomen kansan ei ole kasvatettava
46809: itselleen virkamiehiä maan rajojen ulkopuolella sille vieraassa
46810: maaperässä. Sen johdosta että täällä on puolustettu vielä suu-
46811: rempaa apurahaa kuin mitä valiokunnan ponnessa on ehdotettu,
46812: pyydän huomauttaa että Pietarin suorpalaisella koululla on tätå
46813: nykyä tuloja, osittain myöskin Suomen valtiovaroista, kaikkiaan
46814: vähän yli 40,000 ruplaa. Näistä tuloista tulee osa myöskin pu-
46815: heena olevalle yhteiskoululle. Ei siis ole mitään syytä tälle kou-
46816: lulle ehdottaa suurempaa valtion kannatusta kuin omassa maassa
46817: sijaitseville yksityiskouluille.
46818: 
46819:    Ed. Danielson-Kalmari: Jos ed. Schybergsonin esiintuo-
46820: mat näkökohdat pitäisivät kaikin puolin paikkansa ja olisivat rat-
46821: kaisevia, niin siitä olisi seurauksena, että tätä kysymystä ei pi-
46822: täisi vastedeskään ottaa esiin. Minä en kuitenkaan luule niitä
46823:           Pietarin suomalaisen yhteiskoulun kannattamisesta.    2959
46824: 
46825: 
46826: ratkaiseviksi ainakaan siinä laajuudessa kuin ed. Schybergson
46827: on ajatellut. Tahdon mainita tämän, koska kuitenkin minäkin
46828: tulen siihen lopputulokseen, että niiden näkökohtien perustuk-
46829: sdla, jotka ovat määränneet eduskunnan äskeiset päätökset fi-
46830: nanssiasioissa, eduskunta tekee oikein, jos se tällä kertaa jättää
46831: esilläolevan anomusehdotuksen huomioon ottamatta.
46832: 
46833:    Ed. Kivilinna: Ed Danielson-Kaimari on jo osittain vas-
46834: tannut ed. Schybergsonin tekemiin huomautuksiin. Pyydän kui-
46835: tenkin lisätä vielä muutaman sanan.
46836:     Me tiedämme varsin hyvin, miten epävarmassa asemassa
46837: yleensä oppilaitokset Venäjällä työskentelevät, mutta niin peräti
46838: epävarmassa asemassa ei puheenalainen koulu kuitenkaan ole,
46839: kuin hän tahtoi väittää. Valiokunnalle on nimenomaan ilmoitettu,
46840: että Venäjän viranomaiset ovat valmiit antamaan yksityiskoulujen,
46841: jotka eivät missään suhteessa halua saada Venäjän valtiokoulu-
46842: jen oikeuksia, nrrattain vapaasti järjestää kurssinsa ja oppi-
46843: suunnitelmansa, kunhan ne vaan alistuvat päästämään virallisen
46844: tarkastajan kouluunsa. Siinäkin tapauksessa, että kävisi niin-
46845: kuin ed. Schybergson lausui, että nim. koulun ohjelma yhtäkkiä
46846: muuttuisi, niin ei sekään käsittääkseni olisi esteenä tämän ano-
46847: muksen hyväksymiselle, sillä kun valiokunta on ehdottanut tätä
46848: apurahaa myönnettäväksi ainoastaan toistaiseksi ilman mitään
46849: määräaikaa, niin silloin se tietysti voidaan viranomaisten puo-
46850: lesta lakkauttaa, niin pian kuin ei enää ole syytä sitä edelleen
46851: myöntää. En siis suinkaan voi suostua niihin syihin, jotka ed.
46852: Schybergson on esittänyt. Sen sijaan voin kyllä alistua niihin,
46853: jotka ed. Palmen on tuonut esiin, ja niillä perusteilla suostuu sii-
46854: henkin, että tämä asia tällä kertaa raukeaa, niin mielelläni kuin
46855: soisinkin päinYastaista.
46856: 
46857:    Ed. Suomalainen, J.: Pyydän saada kannattaa ed. Kir-
46858: veen tekemää ehdotusta sellaisena kuin se hänen muodostelemanaan
46859: kuuluu. Ed. Pesoselle pyydän huomauttaa, että nyt ei ole kysymys
46860: virkamiesten kasvattamisesta siellä päin, vaan ainoastaan kansan
46861: sivistämisestä.
46862: 
46863:     Ed. Kirves:      Minua ihmetyttää, että täallä otetaan kaikki
46864: asiat yksistään virkamieskannalta. Minä en ole ottanut asiaa siltä
46865: kannalta. En uskoisi sitä mielipidettä suomalaisen suusta lähte-
46866: neeksi että Venäjällä valmistetaa_n meille virkamiehiä, mutta kun
46867: sen on lausunut ilmi uskonnonopettaja, niin täytynee sitä pitää
46868: täytenä totena.
46869:                     Istunto 30 p. lokakuuta IC)07.
46870: 
46871: 
46872:    Aänestysesitykset ja päätökset:
46873:     I :o. Ken vastaehdotukseksi mietinnölle hyväksyy ed. Kirveen
46874: tekemän ehdotuksen, vastaa jaa; jos ei voittaa, on vastaehdotuk-
46875: seksi hyväksytty ed. Pärssisen tekemä ehdotus.
46876: 
46877:     },änestyksessä olivat jaa-äänet voitolla.
46878: 
46879:     2 :o. Ken vastaehdotukseksi ed. Palmenin tekemälle ehdotuk-
46880: selle hyväksyy mietinnön ponnen, vastaa jaa; jos ei voittaa, on
46881: ed. Kirveen tekemä ehdotus vastaehdotukseksi hyväksytty.
46882: 
46883:     l\änestyksessä annettiin IOS jaa- ja 65 ei-ääntä.
46884: 
46885:     3 :o. Ken hyväksyy mietinnön ponnen, vastaa jaa; jos ei voit-
46886: taa, on eduskunta ed. Palmenin ehdotuksen mukaan päättänyt
46887: ettei anomus anna aihetta mihinkään toimenpiteesen.
46888: 
46889:     Aänestyksessä olivat ei-äänet voitolla, joten eduskunta       oli
46890: hyväksynyt ed. Palmenin tekemän ehdotuksen, ettei ano-
46891: mus tällä kertaa anna aihetta mihinkään toimenpiteeseen.
46892: 
46893:     Päätöstä vastaan merkitsi vastalauseensa ed. Suomalainen J.
46894: 
46895: 
46896: Bvankelis-luterilaisen papiston palkkauksen uudestaan
46897:   järjestämisestä ja papiston virkatalojen hallinnon
46898:              siirtämisestä seurakunnille.
46899:     Esitettiin pöydällä ollut laki- ja talousvaliokunnan mietintö
46900: n :o 7 neljän eduskunnalle jätetyn an. ehd. (n :rot 41, 43, 194, 44)
46901: johdosta lainsäädäntötoimenpiteistä evankelis-luterilaisen papis-
46902: ton palkkauksen uudestaan järjestämise1{si sekä papiston virka-
46903: talojen ha!linnon siirtämiseksi seurakunnille.
46904: 
46905:    Keskustelu:
46906:   Ed. Castren pyysi asiaa pöydälle.
46907: 
46908:    Puhemies: Viimeisen puhujan lausunnon johdosta huo-
46909: mautan että asia jo pantiin pöydälle viime istunnossa. Nyt se
46910: täytyy ratkaista, koska se on valiokunnan mietintö, jota ei voi
46911: enää pöydälle panna. V. J :n 56 § :ssä säädetään : ,,Valiokunnan
46912: mietintö on, kun se ensi kerran esitetään, pantava pöydälle. Seu-
46913: raavalla kerralla esiteltäessä on se, keskusteltua tai keskustelutta,
46914:               Papiston palkkaus ja virkatalojen hallinto
46915: 
46916: 
46917: vielä pöydälle pantava, jos kaksi jäsentä tai useampi sitä pyytää,
46918: mutta kun asia kolmannen kerran tulee esille, älköön sitä enää
46919: pöydälle pantako". Tässä ei siis auta muu kuin asian käsitte-
46920: leminen.
46921: 
46922:    Ed. Gebhard, Hannes: Minä en ole voinut täydelleen yhtyä
46923: valiokunnan ehdottamiin ponsiin, jotka koskevat pappilain järjes-
46924: täm~::>tå.
46925:     Mitä ensiksikin tulee kolmanteen ponteen, jossa ehdotetaan,.
46926: että seurakuntain itsensä päätettäväksi jätetään kysymykset ny-
46927: kyisten virkatalojen asuinrakennusten ynnä tavallisten ulkohuo-
46928: neitten säilyttämisestä pappiloille, niin uskallan epäillä, onko tämä
46929: ehdotus käytännöllinen. Joku kymmenkunta vuotta sitten on Nor-
46930: jassa tämä sama pappilakysymys ratkaistu sillä tapaa, että suuret
46931: pappilat ovat pienennetyt niin että papille on jäänyt asunto ja jon-
46932: kun verran maata, ja suurin osa pappiloista on jaettu joko omis-
46933: tusoikeudella tai vuokralla tilattomille. Ja sikäli kun minä olen
46934: ollut tilaisuudessa tästä asiasta kuulustelemaan sekä pappeja että
46935: seurakuntia, oltiin siellä molemmin puolin sangen tyytyväisiä sel-
46936: laiseen järjestelyyn. Minä luulen nim. että niin kauvan kuin seu-
46937: rakunnat tahtovat hyviä pappeja pitää, on se seurakunnan omalta
46938: kannalta edullisempaa, että papeilla on varma asunto seurakunnas-
46939: sa. Voi näet ajatella sitä, että kun pappi tulee seurakuntaan hän ei
46940: saa vuokratuksi itselleen sopivaa asuntoa lähellä kirkkoa taikka ei
46941: edes haluakaan sen vuoksi että asunnot siellä ovat kalliit, silloin hän
46942: siirtyy asumaan aivan syrjään. Sitäpaitsi on luullakseni edul-
46943: lista seurakunnalle, että pappi on jossain määrin pikkuviljelijä
46944: hänkin. Hän tulee silloin ymmärtämään seuraknutalaistensa enem-
46945: mistön tarpeita, iloja ja suruja, paremmin kuin jos hän on pelkkä
46946: virkamies. Siitä yksimielisyydestä päättäen, jolla valiokunta on
46947: tällaisen ehdotuksen tehnyt, voipi peljätä, että seurakunnat tulisi-
46948: vat hyvin suuressakin määrin jättämään pappinsa ilman asuntoa.
46949: Tämmöinen yksimielinen ja radikaalinen ehdotus, on - niin pel-
46950: kään - aivan luonnollinen reaktsiooni siitä minun mielestäni on--
46951: nettomasta asetuksesta vuodelta 1892, joka koskee nykyisten pap-
46952: piJoiden kunnossapitoa, ja siitä että suuri osa nykyisistä papeista
46953: on asettanut seurakunnille aivan kohtuuttomia vaatimuksia pap-
46954: piloihin nähden. Minä pelkään, että tämä Iuonollinen reaktsiooni
46955: menee aivan liian pitkälle, jos se toteutetaan sillä tavalla kuin kol-
46956: mas ponsi tässä ehdottaa.
46957:      Mitä taas siihen osaan suurista pappiloista tulee, joka, jos
46958: papeille jätettäisiin pienempi osa, tulisi ensimäisen ponnen mukaan
46959: tilattomille pienempinä palstatiloina luovutettavaksi vuokraa vas-
46960: taan, niin siihenkin nähden toivoisin muutosta siihen mitä valio-
46961: kunta ehdottaa. Ensimmäisessä ponnessa siv. 1 r sanotaan, että
46962:                     Istunto 30 p. lokakuuta 1907.
46963: 
46964: 
46965: pappiloista lohkaistavat maanviljelystilat olisivat annettavat pi-
46966:  tempiaikaista vuokraa vastaan, mutta tonttimaista ei sanota edes
46967: sitäkään. Olen ollut tilaisuudessa keskustelemaan tästä asiasta
46968: muutamien etevien kunnallisviranomaisten kanssa ja olen kuullut
46969: heidän epäilevän, että jos seurakunnalle annetaan täysi valta mää-
46970: rätä vuokraehdot, olisi hvvin luultavaa, että seurakunta tulisi
46971: usein kohtuuttomillakin ehdoilla luovuttamaan tällaisia palstoja
46972: vähävaraisille. Tässä ei siis riitä sanoa ainoastaan tuo pitempi-
46973: aikainen vuokra, vaan olisi ponnessa lausuttava, että tällaiset tilat
46974: ovat luovutettavat kohf<uullisilla ehdoilla.
46975:     Minulla ei ole mitään halua uusia ponsia näihin ehdotuksiin
46976: laatia; kokemukseni viime yötyöstä tällä alalla minua pelottaa.
46977: Laadin silloin erään ponnen, joka oli kielellisesti parempi kuin
46978: mietinnön ponsi, mutta sisällykseltään ihan sama, mutta enem-
46979: mistö ja muiden muassa myös Suomen kielen professori vastusti
46980: semmoista parannusta. Ehdotan siis, että tämä asia lykätään ta-
46981: kaisin valiokuntaan ponsien muodostamista varten tähän suuntaan
46982: kuin olen esiintuonut.
46983: 
46984:     Ed. Huoponen: Koska ·eduskunnan ensunamen toiminta-aika
46985: lähenee nopein askelin loppuaan, ja eduskunnalla on suuria työ-
46986: määriä suoritettavanaan sitä ennen, ja siihen katsoen että nyt jo
46987: {)n puoliyön hetket käsissä, eikä vielä päivälistaa tämän päivän
46988: istunnossa ole saatu puoliväliin, rohkenen minä kunnioittaen eh-
46989: dottaa, että eduskunta hyväksyisi ilman keskustelua valiokunnan
46990: mietinnön ponsineen. Tässähän pyydetään vaan armollista esi-
46991: tystä, ja eduskunnalle jää kyllä aikaa sitten perinpohjaiseen har-
46992: kintaan. Monet käytännölliset syyt puhuvat minun mielestäni
46993: erittäin voimakkaasti sen puolesta, että eduskunta tekisi erittäin
46994: järkevästi, jos se hyväksyisi mietinnön ilman pitempää keskus-
46995: telua (Hyvä! Hyvä!).
46996: 
46997:     Ed. Oljemark: J ag anhöll egentligen om ordet för att begära
46998: bordläggning, men efter den upplysning, som meddelandes af hr
46999: talmannen, måste jag afstå. Jag skulle i stället he att få understöda
47000: det förslag, som gjordes af hr Gebhard, att frågan skulle äter-
47001: l"emitteras till utskottet.
47002: 
47003:    Ed. Cederberg: J ag ber att med ngåra ord få beröra den se-
47004: nare delen af utskottsbetänkandet. J ag är icke af den åsikt som hr
47005: Huoponen, att ämnets vikt vore sådan, att man saklöst kunde an-
47006: taga betänkandet utan någon som hälst kritik. Frågan angående
47007: förändrad disposition af prästerskapets boställen är enligt min tanke
47008: af så stor vikt, att densamma skulle ha kräft en mera ingående gransk
47009: ning än hvad utskottet, enligt hvad jag af detta betänkande finner,
47010: hunnit egna densamma. Frågans lösning hänger ihop med hela jord-
47011:                 Papiston palkkaus ja virkatalojen hallinto.
47012: 
47013: 
47014: spörsmålet eller frågan angående anskaffande af jord åt den obesuttna
47015: befolkningen, hvilket spörsmål i den närmaste framtiden torde komma
47016: att blifva en af landtdagens viktigaste uppgifter; och det hade onekli·
47017: gen varit riktigare, om ärendet i denna del hade beredts icke af lag·
47018: och ekonomiutskottet utan af agramtskottet, till hvilket frågor af
47019: detta slag otvifvelaktigt höra.
47020:      Till ntgångspnnkt för den ifrågasatta reformen kräfves en så vidt
47021: möjligt klar utredning angående eganderätten till de ifrågavarande
47022: boställena. En sådan utredning får icke lämnas å sido, förrän man
47023: tänker sig den detaljerade riktning, i hvilken frågan bör lösas.
47024: Eganderättsspörsmålet kom fram och debatterades redan vid den
47025: landtdag, som närmast gaf upphof till 1892 års författning angående
47026: de ecklesiastika hoställena, och föranledde den bland annat en be-
47027: handling af ämnet af en af våra mest framstående rättslärde. Vid
47028: frågan om eganderätten borde man också lägga märke till att saken
47029: är en priviligierad fråga, i det att prästerskapet genom 1723 års pri-
47030: vilegier är tryggadt vid besittningsrätten till sina boställen, och tror
47031: jag på denna gnmd och äfven på grund af särskilda i gällande kyrko-
47032: lag ingående stadganden, att lagstiftningsåtgärder i ämnet icke kunna
47033: vidtagas, utan att saken varit föremål för pröfning vid allmänt kyrko-
47034: möte.
47035:     Utskottet säger, att det vid bedömandet af denna fråga icke ansett
47036: nödigt att söka utreda hvem den lagliga eganderätten till sagda bo-
47037: ställen tillhör. Dock förekommer det i motiveringen ett särskildt
47038: uttalande, hvilket synes gifva stöd för att utskottet på sätt och vis
47039: engagerat sig för den uppfattning, att boställena vore tillhöriga för-
47040: samlingama. Det säges nämligen på sid. 10 i ntskottets betänkande:
47041: >>En minoritet inom utskottet har omfattat tanken att förvaltningen
47042: af de ecklesiastika hoställena borde tillerkännas kommunen,>> men
47043: säger dock utskottet: •>Detta vore enligt majoritetens åsikt onatur-
47044: ligt, enär boställena äro kyrkliga, hvilkas afkastning bör komma för-
47045: samlingsändamål till godo.>> Då har användes uttrycket >>kyrklig,<'
47046: är begreppet enligt min tanke oegentligt, ty boställena äro icke an-
47047: slagna för kyrkan, utan för prästerskapet. Det är eljes en förväxling,
47048: som ntskottet äfven på andra ställen gör sig skyldig till. Vidare
47049: säger utskottet: >>Enligt utskottet-; förmenande vore att beklaga,
47050: om församlingarne tillerkändes rätt att afyttra >>sina>> ecklesiastika
47051: boställen, enär i slikt fall en värdefull kyrklig fa.o;tighet förverkades.»
47052: Uttrycket >>kyrklig>> är, såsom nämndt, här oegentligt och dessutom
47053: gifver talet om, att församlingen sknlle afyttra sina ecklesiastika bo-
47054: ställen, anledning till nppfattningen, att församlingarna enligt ntskot-
47055: tets tanke sknlle vara boställenas egare. I motiveringen förekom-
47056: mer dessutom en mängd andra uttryck, hvilka jag icke anser vara
47057: hållbara, såsom påståendet, att hoställena under nuvarande förhål-
47058: landen ingalunda kunna betraktas såsom ett tillskott i prästlönen,
47059:                      Istunto 30 p. lokakuuta 1<)07.
47060: 
47061: 
47062: utan såsom förminskning, ett uttalande, hvarom jag ville ingalunda
47063: vara med. Också vid refererandet af sakens behandling vid tidigare
47064: landtdagar har utskottet icke fullständigt återgifvit densamma.
47065: Man får en skef uppfattning exempelvis vid läsningen af sista stycket
47066: på sid. 8, där det talas om de planer, man tidigare hyst angående
47067: styckning af boställena. Afven förekommer i betänkandet enskilda
47068: uttryck såsom om att prästgårdarne vore palatsiika byggnader och
47069: annat, hvilket, i förbigående sagdt, icke kan anses vara riktigt. Trots
47070: denna bristfälliga motivering utmynnar utskottsbetänkandet i tem-
47071: 1igen detaljerade klämmar, hvilka icke uppbäras af motiveringen i
47072: betänkandet. I första klämmen säges sålunda att församlingen
47073: skulle förvalta boställena såsom samfäld skogsmark. Man sväfver
47074: härvidlag i ovisshet huruvida utskottet tänkt sig att lagens stadganden
47075: angående användning af samfäld skogsmark skulle komma tili till-
47076: lämpning. Det vore väl dock icke meningen, utan måste väl ut-
47077: trycket •>samfäld skogsmark» fattas i helt annan mening, än hvari
47078: den i lag i allmänhet fattas.
47079:      Andra klämmen synes mig icke häller vara lyckligt affattad.
47080: Här talas om intäkt från boställena, ehuru i första klämmen nämnts,
47081: att desamma borde utskiftas till dels skogsmarker, dels parceller, dels
47082: arrendelägenheter. Och då det vidare talas om prästerskapets af-
47083: löningsfond, lämnas icke upplysning om, huru denna fond skulle
47084: bildas, utan omnämnes endast att afkastningen från boställena och
47085: deras byggnadsfond skulle komma denna aflöningsfond till godo.
47086:  Beträffande tredje klämmen är jag åter fullkomligt ense med den
47087: första ärade talaren. J ag finner det högst betänkligt, att åt försam-
47088: lingarna öfverlämna en sådan rätt, som i denna kläm finnes omnämnd,
47089:  helst densamma måste anses till väsentlig grad stå i strid mcd den
47090:  befogenhet, församlingarna öfverhufvud kunna anses ega tiU bo-
47091: ställena.
47092:       Då jag på grund af hvad jag här i största korthet varit i tillfälle
47093:  att anföra icke ville godkänna motiveringen, ej häller klämmarne,
47094:  så tillåter jag mig, då tiden är så knapp, att numera genom återremiss
47095:  till utskott ett nytt förslag icke kan tänkas framlagdt vid denna
47096:  landtdag, vördsamt föreslå, att landtdagen måtte för närvarande
47097:  afböj a förslaget.
47098: 
47099:     Ed. Bäck: Olen mielihyvällä lukenut käsillä olevan mietinnön.
47100: Jos ne toivomukset, jotka tässä mietinnössä esitetään, todellakin
47101: toteutetaan, niin tulee moni epäkohta papiston palkkauksessa pois-
47102: tetuksi. Ensinnäkin järjestetään papiston palkkaus järjellisemmin;
47103: toiseksi tulevat pappien palkat tasoitetuiksi ja kolmanneksi vapaute-
47104: taan papit virkataloista, joka seikka on omiaosa vaikuttamaan siihen
47105: suuntaan, että papit enemmän voivat antautua varsinaiseen tehtä-
47106: väänsä. Toivon siis, että ne toivomukset, jotka tässä mietinnössä
47107:               Papiston palkkaus ja virkatalojen hallinto.             2<)65
47108: 
47109: 
47110: ·esitetään, toteutetaan. Mutta vaikka lausunkin tämän toivomuksen,
47111:  niin täytyy minun kuitenkin toiselta puolen yhtyä siihen lausuntoon,
47112:  jonka edellinen puhuja antoi. Sen tähden minäkin uskallan ehdot-
47113:  taa, että tämä mietintö nyt tällä kertaa ei antaisi aihetta mihinkään
47114:  toimenpiteeseen. Minä uskon, että ensi valtiopäivillä voidaan asiaa
47115: perusteellisemmin harkita ja että silloin saadaan sellainen mietintö.
47116: jossa ei ole niitä epäkohtia, joista ed. Cederberg puhui.
47117: 
47118:      Ed. Pärssinen: Kun täällä on esitetty tämän valiokunnan
47119: mietinnön hyväksymistä ja minulla on tässä asiassa vastakkainen
47120: mielipide, niin olen pakoitettu lausumaan ajatukseni.
47121:      Kun tämä esillä oleva asia tulee eduskunnalle sen johdosta, että
47122: tästä ovat porvaripuolueet tehneet anomuksia ja laki- ja talousvalio-
47123: kunta on asian käsitellyt, niin me emme pääse siitä, että meidän täy-
47124: tyy tämän suhteen määrätä kantamme, siis joko hyväksyä valiokun-
47125: nan mietintö ja sen ehdottamat ponnet tai hyljätä koko asia, tai
47126: -ehdottaa jotakin toisenlaisia ponsia. Minä myönnän, että pappien
47127: palkkaus tulee vasta silloin järjestetyksi, kun päästään valtion ja
47128: kirkon erottamiseen, mikä ajatus on ainakin minun yksityisen mieli-
47129: piteeni. Samoin myönnän, että kun perustuslakiemme mukaan
47130: kirkko vielä on valtion, tulevat sellaisetkin henkilöt, jotka eivät ha-
47131: luaisi olla siinä osallisina, maksamaan pappien palkkoja. Ainoa ja
47132: oikea periaate on se, että ken tahtoo pappia käyttää ja häntä tarvit-
47133: see, hän maksakoon tälle palkan. Olen tämän yhteydessä tahtonut
47134: lausua tästä yksityisen mielipiteeni. Se ei silti edusta minun ryh-
47135:  mäni mielipidettä, sillä näissä kysymyksissä on tietysti jokaisella
47136: omat ajatuksensa. Tässä yhteydessä ei siis ollenkaan voida puuttua
47137: tähän kirkon ja valtion eron ratkaisemiseen, ja koska seurakunnat
47138: tässä papiston palkkausasiassa jäävät yhä ennalleen, niin on kyllä
47139:  välttämätöntä kannattaa jotakin parannusta, sillä kirkon ja valtion
47140: ero on sellainen kaukainen päämäärä, joka saattaa vielä siirtyä ehkä
47141:  hyvinkin kaukaiseen tulevaisuuteen. Yleensä on kansassa suurta
47142:  tyytymättömyyttä sitä tapaa vastaan, millä papit ovat palkatut,
47143:  niin että on välttämätöntä saada korjauksia nykyiseen palkkaus-
47144:  järjestelmään.
47145:      Mutta se tapa, millä valiokunta ehdottaa tuota korjausta, tai ne
47146:  ajatukset, jotka valiokunta toivoisi tulevan esille tässä hallituksen
47147:  annettavassa esityksessä, ovat sitä laatua, etten minä ainakaan mi-
47148:  tenkään voi niitä hyväksyä enkä niihin yhtyä. Mietinnössä lausu-
47149:  taan, että se esitys, joka annettaisiin vuoden 1909 valtiopäiville, tulisi
47150: sisältämään m. m. seuraavia asioita: siinä suunniteltaisiin papiston
47151:  palkkaus määrättäväksi rahassa ja määrättäväksi vähintäin 3000
47152:  markan suuruiseksi. En voi hyväksyä sitä, että mennään edus-
47153:  kunnan puolelta lausumaan, kuinka suuri papiston palkan ehdotto-
47154:  masti pitää olla. Minun mielestäni todellisen uskonnon opettaminen
47155:                     Istunto 30 p. lokakuuta 1907·
47156: 
47157: 
47158: on sitä laatua, että sitä ei kukaan suurellakaan palkalla voi toimittaa
47159: tarkoitustaan vastaavaksi, ellei hänellä siihen ole korkeampaa kutsu-
47160: musta, ja senvuoksi en minä voi lainkaan hyväksyä sellaista periaa-
47161: tetta, että määrättäisiin joku vif:si ehto, millä rahalla joku ihminen
47162: antautuu jumalansanaa ihmi,.ille puhumaan.
47163:     Sitte on toiseksi lausuttu, että jokaisen r6 vuotta täyttäneen
47164: tulisi ottaa osaa henkilömaksun kautta papiston palkkaamiseen.
47165: Minun mielestäni on tämä ajatns hylättävä. Ainoastaan täysi-
47166: ikäisiä voidaan sellaiseen velvoittaa ja täysi-ikäisten tulee maksutto-
47167: masti toimittaa nuorille ja alaikäisille henkilöille sellaista kasvatta-
47168: vaa uskonnonopetusta, jota papiston tehtävä tarkoittaa.
47169:     Kolmannessa ponnessa lausuttu ajatus, että ylen korkeat palkat
47170: olisi alennettava, on taas niin ylimalkainen, ettei sillä mitään todel
47171: lista korjausta nähtävästi edellytetäkään. Neljännessä ponnessa
47172: ehdotetaan monenlaisia palkankorotuksia, ja turvataan sillä tavalla
47173: uskonnon opettajille hyvä toimeentulo. Minä olen koko todellisen
47174: uskonnon opettamisesta siksi vastakkaista ajatuskantaa, etten voi
47175: hyväksyä myöskään tätä neljättä pontta ja niitä aineellisia etuja,
47176: joita sen kautta tahdotaan papeille turvata. Senvuoksi tämän ano-
47177: musvaliokunnan mietinnön ensimäisen kohdan suhteen asetnn aivan
47178: hylkäävälle kannalle niihin ponsiin nähden, jotka siinä on esitetty.
47179: Kun seurakunnat palkkaavat pappinsa, olkoon niillä oikeus itse mää-
47180: rätä pappinsa palkka; ne, jotka käyttävät pappia, määrätkööt hänen
47181: palkkansa, se on mielestäni ainoa oikea periaate Ehdotan senvuoksi,
47182: että tämä kohta kuuluisi: että papiston palkkaus jätetään seurakun-
47183: tain järjestettäväksi, jossa tehtävässä niille myönnetään täysi itse-
47184: hallintooikeus yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden perustuksella.
47185:     Tulemme sitte valiokunnan mietinnön toiseen osaan, joka koskee
47186: sitä tapaa, jota ruvettaisiin noudattamaan suurten pappilain virka-
47187: talojen suhteen. Nykyään herättää nimittäin hyvin laajalle levin-
47188: nyttä harmia se, että pappien hallussa on suuria virkataloja, jotka
47189: ovat osaksi viljelemättömiä ja joiden viljelyksestä ainakin hyöty
47190: tulee yksityisille, nim. papille. Tässä ehdotetaan, että näiden virka-
47191: talojen hallinto dirrettäisiin asianomaisille ~eurakunnille. Se on
47192: minustakin paikallaan, sillä nämä virkatalot ovat sitä laatua, ettei
47193: niiden omistusoikeudesta vaan noin tuostaan voi määrätä, niiden
47194: omistamista ei voi esim. siirtää asioiden nykyisellä kannalla ollessa
47195: esim. kunnille. Yhdyn siis siihen, että virkatalojen hallitus siirre-
47196: tään asianomaisille- seurakunnille. Mutta olen tässäkin suhteessa
47197: valiokunnan kanssa toista mieltä siinä, miten näitä virkataloja olisi
47198: hallittava. Valiokunta nim. menee niin pitkälle, että se nimenomaan
47199: edellyttää, että seurakunnalla on pappien palkkausrahasto kuin
47200: myöskin virkatalojen rakennusrahasto, ja tahtoisin senkin ajatuksen
47201: tähän esitykseen, että seurakunnan tulee pitää nämä virkatalojen
47202: asuinrakennukset ynnä tarpeelliset ulkohuoneet pappiloina ja jättää
47203:                Papiston palkkaus ja virkatalojen hallinto.
47204: 
47205: 
47206: papeille pienempi maa-alue. Mutta nämä pappilat ovat nyt useissa
47207: tapauksissa sellaisia suuria rakennuksia, että niistä riittää muuhun-
47208: kin tarkoitukseen kuin papin käytettäväksi. Ja minun mielestäni
47209: on kovin papillista kytkeä tässä kohden seurakunnan kädet ja mää-
47210: rätä, että niiden tulee nämä kaikki edelleen säilyttää papeille. Kun
47211: nyt uudemman ajan vaatimusten mukana ja ruvettaessa paranta-
47212: maan kansan pohjakerrosten asemaa nousee monenlaisia tarpeita,
47213: joihin noita huoneustoja voitaisiin käyttää ja kun niissä on myös
47214: suuria ulkorakennuksia ja muita sellaisia, niin saattaa löytyä hyvin-
47215: kin kipeitä tarpeita, joihin kaikkia noita voidaan käyttää, jos anne-
47216: taan seurakunnille tässä suhteessa vapaat kädet.
47217:     Minä ehdotan siis valiokunnan mietinnön jälkimäiseen osaan
47218: nähden seuraavaa: -        ensimäisen kohdan, koskeva kirkollisten
47219: virkatalojen metsiä ja maita, hyväksyn sellaisena kuin se on tässä
47220: mietinnössä -: >>että vuotuinen tulo näistä virk<>taloista käytetään
47221: pappien palkkaukseen ja ylijäämästä saa eduskunta päättää>>
47222: sekä kolmannen ponnen tilalle: •>että seurakunnille myönnetään
47223: oikeus käyttää virkatalojen rakennuksia niihin tarkoituksiin, jotka
47224: he näkevät hyödyllisiksi;•> viimeiseksi, että nämä asiat ratkaistaan
47225: yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden perustuksella.
47226:     Tämä minun esitykseni ei johda mihinkään sellaiseen, että pa··
47227: piston asemaa tulisi vahingoitetuksi, vaan se tulisi kohtuuden mu-
47228: kaan järjestetyksi, ja tässä järjestämistavassa tulisi noudatetuksi
47229: ne periaatteet, jotka sitte ovat seurakunnissa vallalla, kun kirkko ja
47230: valtio erotetaan. Silloinhan jokainen yksityinen seurakunta järjes-
47231: tää pappinsa palkkauksen ja antaa sille sellaisen huoneuston kuin
47232: tahtoo j. n. e. mutta sitä ei ulkoapäin tähän pakoteta.
47233:     Muuten, vaikka viittasin tässä kirkon ja valtion eroon, en tahtoisi
47234: mitenkään, että tästä kysymyksestä tämän asian yhteydessä viritet-
47235: täisiin mitään keskustelua, sillä se ei kuulu tähän. Asian nykyisellä
47236: kannalla ollessa nimittäin on perustuslain mukaan jokaisen seura-
47237: knutalaisen otettava osaa pappien palkkaukseen, ja koska olosuh-
47238: teet ovat kovin suhteettomat, niin tämäntapaista korjausta, mitä
47239: tässä on ehdotettu, voi pitää hyvin kohtuudenmukaisena ja sellaiseen
47240: tulokseen vievänä, että vähävaraistenkin oikeus tulee turvatuksi.
47241:     (Aänestys! Aänestys!)
47242: 
47243:    Ed. Vuorimaa: Minä myöskin pidän tämän asian niin tär-
47244: keänä, ettei sitä vaan ole summakaupalla hyväksyttävä, niinkuin
47245: eräs edellinen puhuja täällä ehdotti. Minulla olisi nimittäin muuta-
47246: mia huomautuksia tehtävä ponsiin, jotka koskevat papiston palk-
47247: kausta.
47248:    Ensimäisessä ponnessa on pantu vähimmäksi palkkamääräksi
47249: papistolle oppikoulujen uskonnonopettajien pohjapalkka. Mutta
47250: minun mielestäni semmoinen määritelmä on aivan mielivaltainen
47251:                                                              187
47252:                       Istunto 30 p. lokakuuta 1907·
47253: 
47254: 
47255:   ja voi johtaa monenlaisiin vaikeuksiin, kun sitä seurakunnissa toteu-
47256:   tetaan. Uskonnonopettajan pohjapalkka on sellainen, jota voidaan
47257:   muuttaa mielin määrin; hallitus voi vuoden tai muutaman perästä
47258:   määrätä sen soo markkaa tai 1,000 markkaa korkeammaksi. Seu-
47259:   raus olisi, että samallainen korotus alkaisi käydä ympäri kaikkia
47260:   Suomen seurakuntia. Minusta olisi parempi, että määrättäisiin
47261:   rahassa se vähin paikkamäärä, mitä papistolle maksetaan, ja minun
47262: ~ mielestäni olisi silloin pienemmäksi palkaksi määrättävä 3,000 mark-
47263:   kaa. Mutta sitten olisi myös määrättävä papiston korkein palkka. Tun-
47264:   nettu on, että mitä suurin ja räikein epäkohta on siinä, että papiston
47265:   palkka on niin äärettömän epätasainen: että on pappeja, jotka saavat
47266:   vuosipalkkaa 1,ooo tai 1,200 markkaa, ja toisia taas, jotka saavat
47267:   30,000 markkaa. Sentähden minun mielestäni olisi myöskin rajoi-
47268:   tettava tämä mielivalta ja korjattava se väärä järjestelmä, joka siinä
47269:   suhteessa nykyään on olemassa. Minun mielestäni korkeimmaksi
47270:   palkaksi, mitä yhdelle pappismiehelle voitaisiin määrätä, olisi pan-
47271:   tava 6,ooo markkaa. Tätä vastaan voidaan kyllä sanoa, että se
47272:   tulisi olemaan liian pieni ja tulisi ehkä supistamaan seurakuntien
47273:   itsemääräämisvaltaa, ja että se myös tulisi tekemään haittaa siinä
47274:   suhteessa, että on suuria seurakuntia, joissa on paljo työtä, ja pieniä
47275:   seurakuntia, joissa on vähemmän työtä, jotenka toiset samasta pal-
47276:   kasta saisivat tehdä enemmän työtä. Mutta sitä vastaan pyydän
47277:   huomauttaa, että yksi mies ei missään tapauksessa ennätä tehdä
47278:   enemmän kuin hän ennättää. Vaikka hänelle maksettaisiin kuinka
47279:   suuri palkka, hän ei kuitenkaan tee muuta kuin yhden miehen työn.
47280:   Jos löytyy suuria seurakuntia, joissa ei yksi pappi jaksa toimittaa
47281:   esim. kirkkoherran virkaa ja kansliavirkaa, jommoisia seurakuntia
47282:   k7llä löytyykin, niin silloin voipi siitä palkasta, mikä jää yli, kun
47283:   palkka tällä tavalla tasoitetaan, saada esim. jonkun ·virallisen apu-
47284:   laisen tai muunnimellisen papin, joka hoitaa sen, mitä varsinainen
47285:   pappi yksinään ei osaa hoitaa. Useissa seurakunnissa semmoinen
47286:   ei tietysti tule kysymykseen.
47287:       Minä uskaltaisin siis ehdottaa, että 1 § muodostettaisiin seuraa-
47288:   vaan tapaan: että seurakunnat maksaisivat palveluksessaan oleville
47289:   papeille määrätyn, rahassa maksettavan palkan, joka ei saisi olla
47290:   3,000 markkaa pienempi sekä 6,ooo markkaa suurempi, ja jonka suu-
47291:   ruuden sekä tasoituksen pappien kesken heidän virkatehtäviinsä
47292:   nähden seurakunnat itse saisivat viranomaisten valvonnan alla pide-
47293:   tyissä kirkonkokouksissa määrätä. - Tämän ehdotuksen teen sitä
47294:   suuremmalla syyllä, kun minun mielestäni suuremmista palkoista
47295:   ei ole mitään hyötyä, ei papeille itselleen eikä seurakunnille. Sillä
47296:   joka vähänkin tuntee oloja, on huomannut, että liian suurilla pal-
47297:   koilla ei ole mitään siunausta papin omassa elämässä ja vielä vähem-
47298:   män on seurakunnilla. Samoin voidaan huomauttaa, ettei suinkaan
47299:               Papiston palkkaus ja virkatalojen hallinto.
47300: 
47301: 
47302: pappi sentähden ole sen parempi virkansa toimittaja että hänellä
47303: on suurempi palkka kuin jos hänellä on kohtuullinen palkka.
47304:     Toisen pykälän toiseen panteen nähden olisi minulla myös pieni
47305: muutosehdotus tehtävä. Sen loppupuolella sanotaan: >>sekä tarpeen
47306: vaatiessa sen lisänä vuosittain toimeenpantavassa taksoituksessa
47307: asteettaisen tuloveron pohjana säädettävä maksu.>> Siitä näkyy että
47308: asetettaisiin jonkunmoisia arvostelulautakuntia, jotka toimeenpani-
47309: sivat erityisen kirkollisen taksoituksen. Mielestäni on se mutka,
47310: joka vaan tulee tuottamaan suotta kustannuksia seurakunnalle ja
47311: jota voidaan korjata sillä tavalla, että asetettaisiin sen sijaan sanat:
47312: •>kunnallistaksoituksen mukaan>>, sen mukaan miten kunnassa varoJa
47313: taksoitetaan. Tätä vastaan voidaan väittää, että Suomessa voi olla
47314: paljon henkilöitä, jotka eivät kuulu luterilaiseen kirkkoon, ja että
47315: niitä tulee olemaan enemmän vielä, kun laki uskonnonvapaudesta
47316: ehkä ensi valtiopäivillä jo hyväksytään. Mutta se väitös ei ole pai-
47317: kallaan, sillä kunnallistaksoituksessa taksoitetaan myöskin ne, jotka
47318: kuuluvat itse seurakuntaan, seurakunnan jäseninä. Edellisen joh-
47319: dosta tulee kolmas ponsi sentähden kokonaan tarpeettomaksi. Sen-
47320: tähden ehdottaisin, että se poistettaisiin.
47321:      Neljäs ponsi on myöskin sellainen, johon en voi hyvällä omalla-
47322: tunnolla yhtyä. Siinä ehdotetaan että 5, 10, 15 vuoden jälkeen ko-
47323: rotettaisiin pappien palkat. Olen ylipäänsä kaikkia palkkojen koro-
47324: tuksia vastaan vissien vuosimäärien kuluessa, mitä tulee kaikkiin
47325: virkamiehiin, ei ainoastaan pappeihin. Pidän sen epäjohdonmu-
47326: kaisena asiana, koska he eivät kuitenkaan tee sen enempää työtä
47327: kuin ennenkään ja koska pidän tarpeellisena, että alusta asti mak-
47328: settaisiin semmoiset palkat että ilman velkaantumista kohtuullisesti
47329: eläen tulee toimeen. Mutta ponnessa on kuitenkin eräs kohta, joka
47330: sietää ottaa harkinnan alaiseksi, ja se on se kohta, että papitkin voi-
47331: vat sairauden tai vanhuuden tähden joutua semmoiseen tilaan että
47332: eivät voi virkojanssa täyttää. Sentähden pitäisi olla jonkinlainen
47333: määritelmä siitä, kuinka tehdään heillekin mahdolliseksi silloin luo-
47334: pua viroistaan. Ja neljännen ponnen sijaan tahtoisin sentähden
47335: ehdottaa näin kuuluvan: >>Että asetettaisiin harkinnan alaiseksi,
47336:  miten sairauden ja korkean ijän tähden työkyvyttömille papeille
47337: virastaluopuminen kävisi mahdolliseksi.•>
47338:      Nämät näkökohdat tahtoisin huomioon otettaviksi papiston tule-
47339:  vassa palkkauksessa. Mitä itse virkataloihin tnlee, täytyy minun
47340: yhtyä osaksi ed. Gebhardin lausumaan mielipiteeseen. Mutta kun
47341:  hän ei tehnyt mitään varsinaista ehdotusta kolmannen ponnen muo-
47342:  dostamisesta, pyytäisin saada ehdottaa, että se muodostettaisiin
47343:  seuraavaan tapaan: >>Että papiston asumapaikaksi jätetään nykyi-
47344:  sistä virkataloista pienempi maa-alue sekä tarpeelliset rakennukset
47345:  ja että seurakunnalle itsensä päätettäväksi jätetään näiden raken-
47346:  nusten vastainen kunnossapito.>> Jos hallituksen esityksessä, jonka
47347:                      Istunto 30 p. lokakuuta 1907.
47348:                                      -----           ---~-----------
47349: 
47350: 
47351: 
47352: 
47353:  se anomuksen johdosta tekee, nämät periaatteet toteutetaan, niin on
47354:  meillä kohta useita seurakuntia, jotka eivät tarvitse minkäänlaista
47355: -varsinaista kantoa tai verotusta toimittaa, sillä niillä on metsäkas~
47356:  soja ja niin suuria pappiloita, että niiden vuokraamisesta tulee vallan
47357:  riittävästi papiston palkkaukseen. Sentähden ehdotan että mietintö
47358:  hyväksyttäisiin semmoisilla muutoksilla kuin olen ehdottanut.
47359: 
47360:     Ed. Sipponen: Kun ed. Yuorimaa on tehnyt samansuuntai-
47361: sen muutosehdotuksen ponsiin, kuin minunkin oli aikomus tehdä,
47362: niin vhdvn kannattamaan hänen ehdotustansa. Evästvskokouk-
47363: sissa ·mo~essa seurakunnassa paikkakuunallamme oli nini.. puhetta
47364: pappien palkkauksesta ja melkein joka seurakunnassa lausuttiin se
47365: toivomus, että pappien palkat järjestettäisiin 3,000 ja h,ooo markan
47366: välille.
47367: 
47368:      Ed. Kallio: Niissä anomuksissa, joiden tuloksena on tama
47369: mietintö, on seikkaperäisesti osoitettu niitä räikeitä epäkohtia, jotka
47370: papiston palkkauksessa nykyään vallitsevat. Papisto, joka on on-
47371: nistunut tähän asti pitämään r/4 valtaa käsissään lainsäädäntö-
47372: työhön nähden, on sen kautta voinut säilyttää sen vanhan historialli-
47373: sen pohjan, joka ammoisista ajoista on tällä alalla ollut. Valtiosää-
47374: dyt ovat koettanet>t aina vaan paikkailla tuota vanhaa järjestelmää
47375: siitä huolimatta, vaikka kansan oikeustajunta on aikoja sitten tuo-
47376: minnut käytännössä olevat pappispalkkauksen perusteet ja maksu-
47377: tavat. Asia on kumminkin nyt jo niin kärjistynyt huippuunsa, että
47378: se on syvästi alkanut järkyttää papiston tehtävää kansan kesktm-
47379: dessa. Käsillä olevaan mietintöön on otettu sangen asiallis~ti ja
47380: kuvaavasti esitys siitä, mihin on tultu. Mietinnön 4 sivulla sanotaan,
47381: että >>kirkon korkealle tehtävälle kansan kasvattajana aikaa ja ijäi-
47382: syyttä varten on tämä tyytymättömyys jo tullut sangen haitalliseksi,
47383: ja kun ei ole oikein, että tämän tehtävän toteuttaminen pannaan
47384: vaaranalaiseksi ulkonaisten epäkohtien säilyttämisen kautta, eikä
47385: tyytymättömyys varmaankaan poistu, ellei sen syitä poisteta, on
47386: valiokunta katsonut välttämättömäksi perinpohjaisiin uudistuksiin
47387: ryhtymisen pappien palkkaukseen nähden.>> Tämä on todellisuutta
47388: hyvin kuvaava lausunto, ja yleensäkin on valiokunnan pyrkimys ja
47389: suunta jokseenkin ajan hengen tasalla. Uskoisin, jos tämä suunni-
47390: telma toteutettaisiin, siitä koituvan hyötyä kirkolle sekä sisään että
47391: ulospäin. Kumminkin minusta näyttää niinkuin tässä mietinnössä
47392: olisi jonkunlaista painostusta ja pelkoa siitä, että kunnallisen itse-
47393: hallinnon vallitessa palkat tulidvat liian pieniksi. Sekä perusteluissa
47394: että ponsissa painostetaan nim. nimenomaan sitä, että alin palkka
47395: ei saisi olla pienempi kuin uskonnonopettajan palkka. Minäkin
47396: olen sitä mieltä, ettei nuoria pappeja saa jättää siihen asemaan, jossa
47397: ne tähän asti ovat olleet. Mutta minusta tulisi tässä olla kunnalli-
47398:                  Papiston palkkaus ja virkatalojen hallinto.         2971
47399: 
47400: 
47401: .sella itsehallinnolla niin vapaat kädet kuin suinkin, vaikkapa peri-
47402: .aatteessa sanottaisiinkin, että näitten palkkojen tulee suhtautua
47403:  samassa sivistysasemassa olevien palkkoihin.
47404:      Ponsiin nähden en minäkään ole täysin tyytyväinen, minullakin
47405: olisi yhtä ja toista näitten suhteen muistutettavaa, mutta minulla
47406:  on hyvin vähän toivoa siitä, että näin keskiyön istunnossa uudet
47407: -ehdotukset tulisivat menemäänn läpi, ja sentähden en tahdo tehdä
47408:  muutosehdotuksia. Pitäisin suurena voittona jo senkin, että mie-
47409:  tintö tässäkin muodossa saataisiin läpiajetuksi. Onhan eduskun-
47410:  nalla tillaisuus sitte, kun komitea asiaa on pohtinut ja asiasta annetaan
47411:  esitys eduskunnalle, myöskin puolestaan sitä perinpohjaisemmin
47412: .käsitellä, kunhan nyt vaan suunta hyväksytään.
47413:      Täällä on ed. Gebhard pitänyt mietintöä liian pitkälle menevänä
47414:  ja vapaamielisenä ja noussut vastustamaan kunnallista itsehallintoa
47415:  pappien asunnon suhteen. Minun täytyy sanoa, että ed. Gebhard
47416: on tässä asettunut virkamieskannalle ja koettanut taaskin ruveta
47417:  niin sanoakseni paikkaamaan vanhaa vaatetta. Kyllä minusta siinä
47418:  kohden, jossa ed. Gebhard teki muistutuksen valiokunnan mielipi-
47419:  dettä vastaan pappiloitten suhteen, oli hänen esityksensä taantu-
47420:  musta. Minusta juuri tämä kohta valiokunnan mietinnössä on va-
47421:  paimpia ja paraimpia.
47422:      Ed. Bäck myöskin antoi suuren tunnustuksen mietinnölle, mutta
47423:  hän kuitenkin lopussa tuli sangen kummalliseen tulokseen ja ehdotti
47424:  sitä kokonaan hylättäväksi.
47425:      Ed. Vuorimaa on tehnyt joukon muutosehdotuksia, joilla minä
47426:  luulen olevan jokseenkin pieniä mahdollisuuksia mennä läpi. Hän
47427:  asettui lausunnossaan näennäisesti hyvin kohtuulliselle kannalle
47428:  palkkojen suhteen ja rajoitti sekä alimman että ylimmän palkan,
47429:  mutta kun loppulaskelmiin päästiin, niin tultiin huomaamaan, ettei-
47430:  vät ne olleet niinkään kohtuullisia, sillä hänen palkkanssysteemiinsä
47431:  kuului, niinkuin ed. Cebhardinkin, ehdottomasti punstellit, joista
47432:  kuitenkin nykyisen järjestelmän mukaan juuri on tullut suurimpia
47433:  loukkauskiviä papiston palkkauksessa. Minä tässä suhteessa toivoisin,
47434:  että komiteakin, joka tulee tätä asiaa käsittelemään, jää samalle
47435:  periaatteelliselle kannalle, kuin valiokuntakin on jäänyt.
47436:      Kuten sanoin, minä en tahdo tehdä muutosehdotuksia, vaikka
47437:  en erinäisiä kohtia ponsissa hyväksykään, sillä tuleehan eduskunnalle
47438:  tilaisuus näitä perinpohjin käsitellä sitten, kun e~itys annetaan. Minä
47439:  toivon, että eduskunta hyväksyy mietinnön. Tämä olisi yhtenä
47440:  lisänä siihen verrattain lalliaan tulokseen, jonka eduskunta nyt voi
47441:  kansalle tarjota.
47442: 
47443:    Ed. Söderholm: Jag har anhållit om ordet med anledning af
47444: d~t oegentligaförfarandet från utskottets sida att låta betänkandet
47445: utmynna i en sådan mängd detaljerade klämmar, att de redan i och
47446: 2972                 Istunto 30 p. lokakuuta H)O'J.
47447: 
47448: 
47449: för sig bilda ett helt lagförslag. Skulle nu landtdagen godkänna
47450: dessa, komme landtdagen att binda sig själf gentemot en framtida
47451: proposition. Ty det är väl icke meningen, att landtdagen nu skall
47452: omfatta dessa detaljer, då det sedan i propositionen kunde komma
47453: att införas andra rletaljer, hvilka landtdagen möjligen vore benägen
47454: att godkänna. J ag måste åtrninstone för min del yrka på, att landt-
47455: dagen icke måtte inslå detta förfarande. Skulle utskottets klämmar
47456: blott innehålla, att man begär proposition i den riktning, att prästernas
47457: löner måtte betalas i penningar och på samma gång prästboställenas
47458: framtida ställning ordnas, då hade förslagen haft den allmänna form,
47459: att de kunnat omfattas och gifva anledning till vidare lagstiftnings-
47460: åtgärder i ämnet, utan att landtdagen blefve onödigt bunden. Men
47461: då så icke skett, måste jag yrka, att betänkandet förkastas.
47462: 
47463:     Ed. Malmivaara: Olisi ollut suotavaa, että arvoisat puhujat
47464: olisivat muistaneet, ettei tänä yönä ole kysymyksessä papiston palkan
47465: järjestäminen, vaan ainoastaan kääntyminen hallitsijan puoleen
47466: anomuksella, että saataisiin 1909 vuoden valtiopäiville esitys asiassa.
47467: Kun nyt kumminkaan näin ei ole ollut laita, täytynee minun kysyä
47468: eduskunnan kärsivällisyyttä muutamilla sanoilla vastatakseni eräi-
47469: siin kohtiin edellisissä puheissa.
47470:     Ed. Gebhard on vaatinut muutosta valiokunnan mietinnön toisen
47471: osan 3:nteen ponteen siihen suuntaan, että seurakunnat tulisivat
47472: velvoitetuiksi joka tapauksessa hankkimaan papeillensa asunnon ja
47473: vähän maata, samaan tapaan kuin Norjassa on laita. Se ponsi, jota
47474: valiokunta ehdottaa, ei lainkaan estä seurakuntia siihen tapaan
47475: asiaa ratkaisemasta. Valiokunnan mielestä on parempi ja kauniimpi
47476: antaa nyt jo seurakunnille suurempi vapaus, kuin niillä on ennen
47477: ollut nautittavana, eikä ollenkaan luullut olevan syytä peljätä, että
47478: seurakunnat toiseen suuntaan tätä vapauttansa käyttäisivät.
47479:     Ed. Cederberg on luullut löytävänsä paljon vikoja valiokunnan
47480: vaatimattomassa mietinnössä. Minä luulen varmaan, että se olisi
47481: paljon täydellisempänä eduskunnan käsiteltävänä tänä yönä, jos
47482: hän vanhana tottuneena lakimiehenä olisi ollut sitä laatimassa, mutta
47483: kun meiltä on puuttunut hänen neuvojansa aikanansa, on se nyt
47484: vaillinainen eikä tällä kertaa siitä parane. Kuitenkin on varmaa,
47485: että siitä sellaisessakin kunnossa ollen tulee selville suuren yleisön
47486: toivo ja vaatimus papiston palkkauksen regleeraukseen nähden juuri
47487: nykyhetkellä. Enkä luule eduskunnan tekevän päätöstä, joka tuiee
47488: suurta enemmistöä evankelis-luterilaisesta kansastamme loukkaa-
47489: maan, jos se anomuksen siihen suuntaan hyväksyy.
47490:     Ed. Pärssinen on asettunut sille kannalle, ikäänkuin kirkko ja
47491: valtio meillä jo olisivat erotetut. Sitä ne nyt eivät vielä ole. On mah-
47492: dollista, että kehitys siihen suuntaan käy, kumminkin on vielä tuo
47493: ratkaisu l.yrmmenien vuosien takana, eikä tästä syystä nyt auta pitää
47494:                Papiston palkkaus ja virkatalojen hallinto.         2973
47495: 
47496: siitä kannasta vielä kiinni, vaan täytyy koettaa saada aikaan tälläkin
47497: alalla, jossa on olemassa kipeä epäkohta, parannuksia sellaisia, kuin
47498: nykyoloissa on mahdollista.
47499:     Ed. Vuorimaa on ehdottanut sellaista muutosta valiokunnan
47500: ponteen, että papin korkein palkanmäärä säädettäisiin6,ooomarkaksi.
47501: Hän on myöskin maininnut, että papeilla on 30,000 markkaankin
47502: nousevia palkkoja. Minäkin olen kuullut yhdestä sellaisesta papista,
47503: mutta pyydän saada konstateerata sen tosiasian, että se pappi par-
47504: haillaan on vaalissa virkaan, josta on palkkaa IO,ooo markkaa, ja
47505: tämä saattaa minua epäilemään, liekö hänellä todellakin nykyisessä
47506: virassaan niin mälyttömän suurta palkkaa, kuin ed. Vuorimaa on
47507: maininnut, jos hän nimittäin tarkoitti samaa miestä kuin minä.
47508:     Minusta olisi tarpeetonta seurakunnan vapauden rajoittamista
47509: mennä määräämään, minkä verran se saa papillensa palkkaa antaa
47510: Eihän pidettäisi oikeana, että työnantajalle pantaisiin määrä: niin
47511: paljon saat maksaa palkkaa työmiehellesi, enempää et. Nykyisen
47512: katsantotavan mukaan, joka on paljon lähempänä Jumalan sanaa
47513: kuin entinen, on pappi seurakunnan palvelija, ja isännällä täytyy
47514: minusta olla täysi vapaus määrätä, minkä verran hän tahtoo palveli-
47515: jallensa palkkaa maksaa: Ed. Vuorimaan ehdotus saisi aikaan sel-
47516: laisen asiain tilan, että vaikka seurakunnat haluaisivatkin maksaa
47517: enemmän kuin 6,ooo markkaa, eivät ne enää olisi siihen tilaisuudessa.
47518: 6,ooo markkaa on suuri palkka toisissa osissa maatamme, toisic;sa
47519: osissa se voi olla pieni.
47520:     ll.finä pyytäisin sentähden arvoisaa eduskuntaa hylkäämään tä-
47521: mänkin ed. Vuorimaan ehdotuksen, niinkuin se on monta hänen
47522: ehdotuksistaan jo tätä ennenkin hyljännyt.
47523:     Ed. Söderholm on moittinut sitä, että valiokunta on ponsiinsa
47524: ottanut liian paljon detaljeja. Minä pyydän saada huomauttaa
47525: yhdestä sanasta, joka on valiokunnan suomalaisessa mietinnössä
47526: sivulla 6 olevassa ponnessa; se on sana >>pääasiassa>>. Tämä sana si-
47527: sältää minun mielestäni sen, että hallitus ei suinkaan ehdottomasti
47528: ole sidottu niihin detaljiviittauksiin, joita valiokunnan ponsissa anne-
47529: taan. Näiden ponsien mukaan pyydetään hallitukselta pääasiassa
47530: tähän suuntaan kä-ypää esitystä. Tämä myöskin saa aikaan sen,
47531: että ed. Söderholmin väite ei pidä täysin paikkaansa. Jos valiokunta
47532: olisi nämä detaljit jättänyt ainoastaan perusteluihin, olen minä täysin
47533: vakuutettu, että täällä olisi esiintynyt joitakuita puhujia moittimaan
47534: valiokuntaa siitä, että on niin muodottomasti menetellyt, ettei ponsi-
47535: lauseissa ole yksityiskohtia määritellyt.
47536:     Eräs kipeimpiä epäkohtia, joille pyydetään korjausta Suomen
47537: ensimäiseltä yksikamariselta educ;kunnalta, on papinpalkkaus.
47538: Moni muu suuri reformikysymys jää ratkaisuaan odottamaan näiltä
47539: valtiopäivillä. Mahdollisuutta minusta näyttäisi olevan saada edes
47540: tämä 1.yrsymys sen verran eteenpäin viedyksi, että parin vuoden
47541: 2974                 Istunto 30 p. lokakuuta 1907·
47542: 
47543: 
47544: kuluttua päästäisiin tarkemmin määrittelemään mihin suuntaan
47545: pappien palkkaus on järjestettävä. Ikävää sitävastoin olisi, jos
47546: tämäkin kysymys nyt hautaantuisi, minkä se ehdottomasti tekee,
47547: jos niiden arvoisain puhujien ehdotus hyväksytään, jotka ovat vaati-
47548: neet kysymystä valiokuntaan takaisin lähetettäväksi.
47549: 
47550:      Ed. Pullinen: Ed. Gebharrl huomautti että, jos pappien vir~
47551: kataloasia järjestetään sillä tavoin kuin valiokunta ehdottaa, että
47552:  nim. seurakunnille jätetään täydellinen vapaus käyttää nykyisiä pap-
47553:  piloita mihin tahansa sekä määrätä pappien asunnosta niinkuin itse
47554: tahtovat, niin olisi se liian täydellinen reaktsiooni nykyisistä oloista.
47555: Valiokuntakin on kyllä a atellut tätä samaa seikkaa, mutta se on
47556: ollut sitä mieltä että, jos todellakin tahdotaan parantaa nykyisiä
47557: oloja, on tämä reaktsiooni tehtävä varsin perinpohjaiseksi. Meidän
47558: nykyinen voimassa oleva asetuksemme, joka koskee pappien virka-
47559: taloja, on sellainen, että se on ollut omansa aikaansaamaanniin suuria
47560: epäkohtia, että ne eivät tule korjatuiksi, ellei tapahdu aivan täydel-
47561: lisiä muutoksia; eikä valiokunta ole nähnyt olevan mitään muuta
47562: keinoa kuin sen, että seurakunnille tässä suhteessa annetaan täydelli-
47563: nen vapaus. Ellei sitä annettaisi, kehittyisivät asiat vähitellen aivan
47564: samaan tilaan kuin ne nyt ovat, sillä itsestään nousisi kysymys siitä,
47565: minkälaisten rakennusten tulee olla sekä kuinka suuret ja mukavat.
47566: Seurakunnat velvoitettaisiin vähitellen pitämään ja palkkaamaan
47567: virkatalolautakuntia ja silloin olisimme melkein samassa tilassa kuin
47568: nyt olemme. Olisimme säilyttäneet puustellimme tai ainakin vä-
47569: hitellen niihin pääsisimme. Tätä ikävää ja epävarmaa tilaa ei valio-
47570: kunta mitenkään ole tahtonut säilyttää, vaan ehdottaa, että seura-
47571: kunnille dinä suhteessa jätettäisiin täydellinen vapaus.
47572:     Toisena syynä siihen, että tällainen vapaus tahdotaan saavuttaa,
47573: on meidän nykyisten pappilaimme virkatalojen liiallinen suuruus.
47574: Rakennukset niissä nimittäin ovat kohtuuttoman suuret ja suurem-
47575: mat kuin vastaisuudessa papeille ajatellaan asunnoksi ja jos edelleen-
47576: kin pysytettäisiin seurakunnille velvollisuus hankkia papillensa
47577: asunto, niin pakoitettaisiin niitä edelleen ylläpitämään näitä kohtuut-
47578: toman suuria rakennuksia - rakennuksia, joita epäilemättä voidaan
47579: käyttää muihin tarkoituksiin suuremmalla hyödyllä kuin pappien
47580: asunnoiksi Näin ollen toivon, että eduskunta ei ryhtyisi kannatta-
47581: maan ed. Cebhardin ehdotusta muutokseksi valiokunnan mietinnössä.
47582:     Myöskin pyydän vastustaa ed. Vuorimaan ehdotusta, että pa-
47583: peille määrättäisiin korkein paikkamäärä, sillä seurakunnat ensinnä-
47584: kin ovat eri suuret, niin että siinäkin suhteessa voisi koitua eri suuret
47585: työt ja jos määrätään korkeimmaksi palkaksi ainoastaan 6,ooo mark-
47586: kaa, niin puolestani pelkään selbisia seurauksia, että kykeueviä 1·.1ie-
47587: hiä ei kylliksi mene kirkon pah·elukseen, ja siltäkin kannalta on Mie-
47588: lestäni Hturi vaara peljättävänä, ellei jätetä seurakunnille tilaisuuttrt
47589:               Papiston palkkaus ja virkatalojen hallinto.             2975
47590: 
47591: 5Unrempar. palkkaa maksaa. :Minusta se myöskin loukkaisi seura-
47592: kunnallista vapautta ja sen vuoksi minä puolustaisin valiokunnan
47593: kantaa, et6 seurakunnille täs<;:i suhtces'>a on amletta,·a vapaat kädet
47594: määrätä palkka nii:..1 korkea~i kuin se kat<;oo it$ellensä ja seurakun-
47595: 11alliselle elämälle ,.;opivaksi.
47596:      Mitä tulee siihen, että valiokunta on esittänyt alimman palkan
47597: va$taamaan uskonnonopettajain palkkaa, on se tehty siin11 tarkoituk-
47598: sessa, että olisi takeita siitä, että seurakunnat todellakin maksavat
47599: kunnollisia palkkoja ja että bmnolliset nuoret miehet sillä tavoin
47600: voisivat jonkunmoisella varmuudella ryhtyä luketr.aan itsensä pa-
47601: -piksi tietoisina siitä, että tulevat saamaan kohtnulli<>en palkan työ<>tä;
47602: JOnka ovat elämänsä työksi valinneet.
47603:      Mitä muuten tulee tähän mietintöön ja sen ponsiin, niin sanotta-
47604: koon sen puutteelli~tmksista ja sen ulkoasusta ja muodosta mitä ta-
47605: hansa, niin olen vakuutettu, ettii valiokunta on siinä pääasiassa tuo-
47606: nut esiin ne puutteet, jotka tällä haavaa ovat kirkollisen elämän
47607:  alalla :neillä varsin riiikeitä. Siinä on myöskin osapuilleen viitattu
47608: se snunta, millä tavalla varsin snuri osa kansasta tahtoisi saada tä-
47609: män pappien palkkauksen sekä pappien virkataloasian jiirjestetyksi.
47610:  Ja kun tå.ssä ei ole muuta kysymyksessii kuin arm. esityk'>en pyytä-
47611: minen, niin minä snnresti valitan, että tåällä on tuotu esiin sellaisia
47612: ehdotuksia, että tämä asin kokonaisuudessaan hyljättäisiin. Minä
47613: käsitän, että täällä esitetyt muutosehdotukset ovat melkein samassa
47614: tarkoituksessa tehdyt, sillä jokainen käsittää, ettemme enää kuu-
47615: nolleen ehdi tähän muutoksia tekemään.
47616:      Jos eduskunta ntpeaa kannattamaan näitä muutosehdotuksia
47617:  tai mietinnön hylk3ämistä, niin se mielestäni antaa hyvin huonov
47618: vastauksen kansalle siinä, mit..1. ~e odottaa ja ajattelee. Kansa epäi-
47619: lemättä toivoo, että eduskunta jo tällä kertaa koossa ollessaan panisi
47620: alkuun tämän näin tärkeän parannushankkeen eikä jättäisi sitä tule-
47621: vaisuuteen virumaan.
47622:      Tahdon vielä lmomauttaa eräästä seikasta, joka tässä suhteessa
47623: minusta veivoittaisi jouduttaruaan asiaa. Me tiedämme, että ny-
47624: kyään voimassaolevaa asetusta pappien palkkauksesta ei ole vielä
47625: sovitettu läheskään kaikkiin seurakuntiin maassamme. Ja kun se nyt
47626:  jo on huomattu varsin sopimattomaksi, ennenkuin se on kaikkialla
47627: käytäntöönkään otettu, niin olisi syytä jouduttaa niin pian kuin mah-
47628: dollista muutoksia siihen, etteivät kaikki seurakunnat tulisi kärsi-
47629: mään niistä epäkohdista, mitkä tämä uusi asetus on mukanaan
47630: tuonut.
47631:      Kaikista näistä syistä toivoisin, että eduskunta hyväksyisi tämän
47632: mietinnön siinä asussa kuin se on esitetty.
47633: 
47634:    Ed. Pajari: Pelkään, että suurin osa niistä puheista, jotka
47635: eduskunnassa on pidetty, on taidettu pitää sentähden, että tiedetään
47636:                      Istunto 30 p. lokakuuta 1907.
47637: 
47638: 
47639: kansan lämpimästi harrastavatlniitä asioita, jotka ovat kysymyksessä.
47640: Jos on ollut syytä puhua tältä kannalta monesta muusta asiasta, on
47641: niin laita varsinkin tässä kysymyksessä, ja minä tunnustan rehelli-
47642: sesti, että minäkin olen sentähden pyytänyt puheenvuoroa. Nyt
47643: kysymyksessäoleva epäkohta on niin lähellä kansaa, että kansalaiset
47644: kaikki järjestään sen tuntevat ja huomaavat. Epäilemättä on yh-
47645: teiskunnassamme vielä monia. tärkeämpiä ja räikeämpiä epäkohtia,
47646: mutta ne eivät ole niin lähellä varsinaista kansaa, rahvasta, että ne
47647: olisivat kansan silmissä niin huutaviksi käyneet.
47648:     Mitä sitte tulee nyt kysymyksessäolevaan mietintöön, niin minä
47649: sen tunnustan, että se on hyvä. Olisin kuitenkin puolestani suonut
47650: siinä olevan vielä jyrkempiä parannusvaatimuksia kuin siinä on, ja
47651: olisin suonut, että ne ajatukset, joita esim. ed. Pärssinen esitti, olisi-
47652: vat olleet paremmin näkyvissä kuin ne siinä ovat.             ·
47653: 
47654:    Puhemies: Kaksi minuuttia on kulunut; ehkä puhuja tekee
47655: hyvin ja jatkaa lavalta.
47656: 
47657:     Ed. Pajari: Ed. Pärssinen näkee tämän mietinnön alusta lähtien
47658: huonoksi siitä syystä, että ne anomukset, joidenpohjalla se on syntynyt,
47659: ovat lähteneet porvarilliselta taholta. Minä kuitenkin näen ne ajatuk-
47660: set. mitkä hän! esille toi, hyviksi, vaikka ne tulivatkin sosialistiselta
47661: taholta. Seurakunnallinen vapaus on tässä suhteessa täydellisesti
47662: säilytettävä, mutta siihenhän mietintö kokonaisuudessaan pyrkiikin,
47663: varsinkin mitä tuohon puustellien hoitoon ja niiden järjestämiseen
47664: tulee. Minun täytyy ihmetellä, mitenkä esim. semmoinen lausunto
47665: puolustaa paikkaansa, minkä ed. Bäck täällä antoi. Hänkin tun-
47666: nusti tämän mietinnön kaikin puolin hyväksi, aivanpa ihanteelliseksi,
47667: mutta kuitenkin hän lopuksi ehdottaa sen hylkäämistä.
47668:     Minulla oli muuten mielessäni samat ajatnkset kuin ed. Vuori-
47669: maalla, että nimittäin pitäisi määrätä sekä alin että korkein palkka.
47670: Se ei suinkaan saisi tulla kykyjen tielle tällä alalla, sillä minun mie-
47671: lestäni kykyjä ei osteta rahalla. Jos ihmisen mielessä on herännyt.
47672: papin tehtävä elämäntehtäväksi, jos hän sen virkansa täyttää kut-
47673: sumuksesta, niin luultavasti korkea palkka ei ole hänelle määrää-
47674: vänä. Siinä minä olen täydellisesti yhtä mieltä ed. Pärssisen kanssa.
47675: Mutta jos nyt niin on, että tämä korkeamman palkan määrääminen
47676: pidettäisiin suorastaan rajoituksena semakuntaiu itsehallinnolle,
47677: niin en minkään tahdo sitä ehdottaa. Minä puolestani kyllä luulen,
47678: että sellainen pappi, jonka seurakunta on huomannut tehtäväänsä
47679: erittäin pystyväksi, voisi saada seurakunnalta persoonallista palkan-
47680: korotusta, joka sitte jäisi papinvaihteessa pois. Alimpana palkkana
47681: minä ed. Vuorimaan kanssa pitäisin 3,000 markkaa, sillä jos palkan-
47682: määrääminen jäi.si vapauden varaan, niin saattaisi muutamassa seu-
47683: rakunnassa olla enemmistönä sellaiset mielipiteet, ettei koko pappia
47684:                Papiston palkkaus ja virkatalojen hallinto.             2977
47685: 
47686:   ollenkaan tarvittaisi, ja siellä sitte määrättäisiin palkka niin pieneksi,
47687:   että sillä ei saataisi mitc~än pappia. Se epämääräinen määritelmä
47688:   taas, joka on valiokunnan mietinnössä, että sama palkka, mikä on
47689:   koulujen uskonnonopettajilla, olisi alimpana palkkana, ei sovi eikä
47690:   tyydytä, sillä nehän palkat eivät liene niin tarkasti määrätyt, ja tu-
47691:   levana tai seuraavana vuonna ne mahdollisesti jo ovat muuttuneet.
47692:       Minä siis kuitenkin pyydän lopulta kannattaa ed. Vuorimaan
47693: . tekemiä ehdotuksia ponsilauseeksi, mikäli asia koskee pappien palk-
47694:   kausta. - Puustellikysymyksessä minä puolestani en voi häneen.
47695:   yhtyä, vaan. pitäisin siinä parempana valiokunnan tekemää pontta.
47696: 
47697:      Ed. Mikkola: Että syylle käypiä epäkohtia papiston palk-
47698: kauksessa nykyään on olemassa, todistaa mielestäni paremmin kuin
47699: mikään muu se seikka, että neljä eri anomusehdotusta niitten muut-
47700: tamiseksi näillä valtiopäivillä on tehty. Mutta että asia yksityis-
47701: kohdissaan ei ole täysin selvä, osoittaa toiselta puolen se seikka, että
47702: kukaan näistä anomuksentekijöistä ei ole katsonut olevansa valmis
47703: laatimaan lopullista eduskuntaesitystä kysymyksestä. Ja niin
47704: ansiokkaaksi kui11. minä puolestani tunnustankin valiokunnan mie-
47705: tinnön, niin katson siinä olevan kuitenkin yhden suuren vian ja se
47706: vika on siinä, että valiokunta on näin lyhyessä ajassa valmistatta-
47707: vaksi ja päätettäväksi esittänyt liiaksi yksityiskohtiin menevän ehdo-
47708: ttlksen, on tahtonut liiaksi rajoittaa sekä hallituksen että hallituksen
47709: asettaman komitean päättämis- ja ehdottamisvaltaa. Minusta olisi
47710: valiokunta menetellyt oikeammin, jos se, kuten anomuksentekijätkin,
47711: olisi mietintönsä perusteluissa esittänyt ne näkökohdat, jotka valio-
47712: kunta katsoi olevan ratkaisevina tässä kysymyksessä, ja muodosta-
47713: nut pontensa aivan yleisin sanoin, johon eduskunta ilman pitempiä
47714: valmisteluja ja ilman pitempiä perusteluja olisi voinut yhtyä. Minun
47715: mielestäni ne, jotka täällä erityisistä syistä ovat ehdottaneet koko
47716: kysymyksen tällä kertaa hyljättäväksi, ovat tehneet asialle huonon
47717: palveluksen. ~e lykkäävät vähintäin yhdeksi vuodeksi kysymyk-
47718: sen ratkaisun eteenpäin, kysymyksen, jonka kaikki puolueet ja suurin
47719: osa eduskuntaa on tunnustanut siksi polttavaksi, että se ehdotto-
47720: masti vaatii pikaista ratkaisua. Kun nyt kumminkin valtiopäivät
47721: kohta ovat lopussa ja tämänkin istunnon aika jo on kulunut melkoi-
47722: sesti yli puoliyön, niin on eduskunnalle minun ymmärtääkseni mah-
47723: dotonta ruveta käsittelemään ja päättämään yksityiskohdista ja
47724: sillä tavalla sitomaan käsiänsä tai tulevaa eduskuntaa, samaten kuin
47725: hallitusta tai hallituksen asettamaa komiteaa. Tästä syystä minä
47726: pyytäisin ehdottaa sellaisen ponnen, jonkatoivoneduskunnan koko-
47727: naisuudessaan voivan hyväksyä, ja joka sisältää ainoastaan mitä
47728: yleisimmin sanoin pääsuunnan muutoksiksi sekä papiston palkkauk-
47729: sen että pappilain vastaiseen käytäntöön nähden, ja se ehdotus kuu-
47730: luisi näin: >>että Eduskunta anoisi Hänen Keisarilliselta Majesteetil-
47731:                      Istunto 30 p. lokakuuta If)Oj.
47732: 
47733: 
47734: taan armollista esitystä 1909 vuoden valtiopäiville papiston palk-
47735: kauksen uudestaan järjestämisestä maamme evankelis-luterilaisissa
47736: seurakunnissa siihen suuntaan, että pappien palkka tulisi kohtttulli-
47737: ~eksi ja rahassa määrätyksi, sekä papiston virkatalot tarkoituksen
47738: mukaisesti käytetyiksi.•> Silloin jäisi hallitukselle ja hallituksen aset-
47739: tamalle komitealle vapaat kädet tehdä ehdotus, silloin jäisi myös
47740: eduskunnalle paremmalla ajalla kuin nyt tilaisuus tutkia, onko se
47741: esitys ja ehdotus, jonka hallitus tekee, hyväksyttävä, vai onko toinen
47742: asetettava sen sijaan. Mutta kaikissa tapauksissa tulisi kysymys
47743: perinpohjaisesti ja asiantuntemuksella valmistetuksi ainakin yhtä
47744: vuotta aikaisemmin kuin jos koko kysymys syystä tai toisesta tällä
47745: kertaa saisi raueta.
47746: 
47747:     FA. Laine, 0. F.: Tunnustaa täytyy, että pappien palkkaus-
47748: järjestelmässä on paljon epäkohtia. V aan en katso niitä enää tässä
47749: tarvittavan ruveta luettelemaan, kun ne ovat kyllä jo tänä iltana
47750: ilmitulleet, mutta koska minunkin valitsijani ovat evästäneet minua
47751: sillä mielipiteellä, että pappien palkkaus on asetettava rahapalkaksi,
47752: niin yhdyn kannattamaan ed. Pärssisen t~kemää ehdotusta.
47753: 
47754:     Ed. Pykälä: Minä en katso olevan syytä enää puhua mitään,
47755: koska jo on puhuttu samaa a.c;iaa uiin monet kerrat. Ed. Vuorimaa
47756: perusti asiaa hyvästi, mutta se päättyi yhtä onnettomasti kuin ta-
47757: vallisesti. En voi kannattaa ed. Vuorimaan ehdotusta, vaan pidän
47758: valiokunnan ehdotusta parempana. Eihän tässä vielä ole kysymyk-
47759: sessä laki, vaan ainoastaan ehdotus. Kun se kerran tuodaan uudes-
47760: taan tänne, voidaan sitä tarkemmin tutkia. Kannatan valiokunnan
47761: mietintöä, se on ainoa mahdollinen .
47762:                                 "   .
47763:                                     J '"l'
47764:     Ed. Torppa: Täällä keskustelun alussa ilmeni muutamia lau-
47765: suntoja, jotka kävivät siihen suuntaan, että tämä valiokunnan ehdo-
47766: tus olisi jätettävä siksensä. Näiden lausuntojen johdosta minä pyy-
47767: täisin erittäin kiinnittää eduskunnan huomiota siihen asialliseen ja
47768: valaisevaan lausuntoon, jonka ed. Malmivaara tähän kysymykseen
47769: nähden on esiintuonut. Ja kun minä tähän viittaan, niin se tietää
47770: samaa kuin että minä pääasiassa yhdyn siihen. Näin ollen minä
47771: toivoisin, ettei enää jatkettaisi keskustelua, vaan valiokunnan mie-
47772: tintö semmoisenaan hyväksyttäisiin.
47773: 
47774:     Ed. Sipilä: Yö on taasen aamuun siirtymässä ja senvuoksi
47775: en tahdo paljon aikaa tuhlata. On täällä kuitenkin eräs kohta, joka
47776: minusta vaatii huomauttamista. Mietinnön 7 sivulla nimittäin pon-
47777: sien 4 kohdassa ehdotetaan, että pappi saisi palkankorotuksia määrä-
47778: vuodet palveltuansa samassa seurakunnassa. Tuo määräys •>samassa
47779: seurakunnas.<>a>>__ ei minusta ole onnellisesti osattu. Hyvälahjainen
47780:               Papiston palkkaus ja virkatalojen hallinto.         2979
47781: 
47782: 
47783: pappi voi kyllä palvella pitemmänkin ajan samassa seurakunnassa ja
47784: menestyksellä, mutta kun me täällä papintutkintoa suoritimme, huo-
47785: mautti professori meille, että jos on pappeja, niin on pappiparkojakin,
47786: ja kun semmoinen pappiparka tulee yksin hoitamaan seurakuntaa,
47787: ei ole suinkaan toivottavaa, että hän perin kauvan siellä viipyisi.
47788: Olen itse nähnyt, mihin seurakunta joutuu, kun kyvytön ja haluton
47789: pappi oli lähes 30 vuotta ollut saman seurakunnan hoitajana. Oli
47790: kerrassaan surkeata nähdä sitä rappiotilaa, mihin siellä oli jouduttu.
47791: Nyt näkyy tämä ehdotus ikäänkuin pitävän toivottavana, että papit
47792: pysyisivät niin kauvan kuin mahdollista paikallaan. Muualla kuuluu
47793: pidettävän hyödyllisempänä, että papit muuttavat noin 3-4 vuoden
47794: kuluttua uudelle työalalle.
47795:     Kuten sanottu, en pidä tätä ehdotusta onnistuneena enkä tar-
47796: peellisena, mutta muutoin toivoisin, että tämä mietintö tällaisenaan
47797: hyväksyttäisiin, jotta alote asiassa piammiten saataisiin.
47798: 
47799:     Ed. Arokallio: Minäkin pyydän kaikissa suhteissa saada yh-
47800: tyä ed. Malmivaaran lausuntoon. Suuressa määrin korjautuvat seu-
47801: rakunnan ja papiston välit, kun papiston palkkauskysymys saadaan
47802: järjestetyksi osapuilleen siihen suuntaan kuin valiokunta nyt on
47803: ehdottanut. Minä toivoisin, et~1. eduskunta ei palauttaisi tätä mie ·
47804: tintöä valiokuntaan, vaan sen semmoisenaan hyväksyisi.
47805: 
47806:     Ed. Bäck: Herra Pajari ja eräs toinen edustaja täällä ovat ih-
47807: metelleet sitä, että minun lausuntoni päättyi siihen ponteen, johonka
47808: se .todella päättyi. Tahdon heille selvitykseksi mainita, että tein
47809: ehdotukseni siitä syystä, etten voinut yksityiskohtaisesti hyväksyä
47810: mietintöä, en perusteluja enkä ponsia, vaikka hyväksyn sen ajatuk-
47811: sen, joka punaisena lankana käy mainitun mietinnön ja sen ponsien
47812: lävitse. Minun mielestäni siinä ei ole mitään ihmeteltävää.
47813: 
47814:     Ed. Hämäläinen, K.: Mietinnön ponsissa on kohtia, joitten
47815: suhteen ei ole hyvä tehdä ratkaisua näin vaan silmänräpäyksessä.
47816: Niissä nmiden muassa viritetään kysymys eläkelaitoksen muodosta-
47817: misesta papeille. - Siihenhän pyritään yleensä tällä alalla myöskin
47818: että seurakunnat saavat itse vapaasti valita pappinsa ja vapaasti
47819: määrätä pappiensa palkkaussuhteet, ja tältäkin kannalta katsoen
47820: näitä valiokunnan ponsia ei voida pitää onnistuneina. Pääasia on
47821: kumminkin, että tätä asiaa ei haudata, ja kun pitempään keskuste-
47822: luun ja pohtimiseen ei ole aikaa, olisi minusta tyydyttävä sellaiseen
47823: ponteen, joka ei tarpeettomasti sido puoleen eikä toiseen. Yksi
47824: niistä anomusehdotuksista, joiden johdosta tämä mietintö on syn-
47825: tynyt, päättyy seuraavaan ponteen: että hallitus ryhtyisi toimeen
47826: niin pian kuin mahdollista armolli$en esityksen antamiseksi kansan-
47827: eduskunnalle pappien palkkauksen perustelun järjestämisestä koh-
47828: 2980                 Istunto 30 p. lokakuuta 1907.
47829: 
47830: 
47831: tuulliseksi rahapalkkioksi. Minusta tämäntapainen esitys tuottaisi
47832: tarkoitetun hyödyn, eikä sen kautta tulisi mitään harkitsematonta
47833: hyväksytyksi. En kuitenkaan tahdo tehdä tällaista ehdotusta.
47834: Ed. Mikkolan ehdotus sisälsi jotakuinkin samaa ja kannatan sitä.
47835: 
47836:     Ed. Nykänen: Mitä pappien palkkauskysymykseen tulee, on
47837: "Se minun mielestäni niin tärkeä, että olisi saatava komitea sitä perin-
47838:  pohjaisesti tutkimaan. En pidä valiokunnan ehdottamia ponsia
47839: onnistuneina, mutta koska luulen, että ed. Mikkolan ehdottamilla
47840: ponsilla paremmin päästävän tarkoitetuille perille, kannatan hänen
47841:  ponsimuodostustaan.
47842: 
47843:      Ed. Sundblom: Då hr Mikkolas uttalande i denna sak står i
47844: fttll öfverensstämmelse med min egen uppfattning, vill jag för denna
47845: gång inskränka mig till att understöda den af honom föreslagna
47846: klämmen.
47847: 
47848:     Ed. Gustafsson: J ag ber att också få nnderstöda hr Mikkolas
47849: kläm. Mot betänkandets alltför speciella klämmar å sid. 7 ber jag
47850: att få anmärka: att den tredje punkten icke öfverensstämmer med
47851: den första, då enligt denna församlingen bör bestämma lönerna, och
47852: endast en minimilön där skulle i lag fastställas; vidare, att i andra
47853: 1dämmen det icke tydligt utsäges, isynnerhet om densamma jämfö-
47854: res med sid. 5 i betänkandet, att icke-lutheraner framdeles böra vara
47855: helt och hållet befriade från att erlägga skatt till den lutherska 1..-yr-
47856: kan. Om hr Mikkolas kläm antages, så hoppas jag, att en upplyst
47857: regering tydligt och fttllständigt kommer att i sin proposition följa
47858: religionsfrihetens grundsatser.
47859: 
47860:    Ed. Schybergson: Minä en pidä valiokunnan ponsia niin
47861: huonoina kuin täällä on väitetty, mutta herra Mikkolan ponsi on
47862: parempi ja yhdyn sen vuoksi siihen.
47863:     Ed. Cederberg: Jag hade också till en början tänkt föreslå
47864: en kläm af enahanda innehåll, som hr Mikkolas, men då jag vid när-
47865:  mare granskning fann, att motiverna innehöllo en mängd oriktigheter
47866: ()ch voro så svaga, ansåg jag mig handla riktigast i att föreslå ett
47867: afböjande af petitionen. J ag finner icke skäl, att frångå min tidi-
47868: :gare uppfattning på grund af allt det myckna, som här talats.
47869:    Ed. Pennanen: Tämä keskustelu on ainakin minulle vakuut-
47870: tanut, että valiokunta on osannut osapuilleen oikeaan tehdessään
47871: ehdotusta. Onhan tämän valiokunnan mietinnön taakse voinut
47872: käydä valiokunta kokonaisuudessaan puolueryhmitystä katsomatta,
47873: mutta täällä keskustelussa on melkein jokainen puhuja esiintynyt
47874: omalla ehdotuksellaan.
47875:               Papiston palkkaus ja virkatalojen hallinto.
47876: 
47877: 
47878:     Ed. Mikkola on esittänyt kylläkin ponnet, jotka ylimalkaisuudes-
47879: saan kai tyydyttäisivät kaikkia niitä, jotka ovat yksityis-kohtiin
47880: muutosehdotuksia ehdottaneet. Mutta minun käsittääkseni ed.
47881: ::VIikkolankin ehdotuksen hyväksyminen tietäisi tämän asian tappa-.
47882: mista tällä kertaa. Tuskin sitä ehdotusta ilman muuta voisi saada
47883: sovitetuksi tähän mietintöön ja tämän perusteluihin. Asia olisi kai
47884: lähetettävä minun käsittääkseni valiokuntaan ja sieltä se tuskin enää
47885: kerkiäisi eduskunnassa käsiteltäväksi. Tämän asian tärkeyteen
47886: nähden ja katsoen siihen, että on kysymyksessä ainoastaan esityksen
47887: pyytäminen, joka pääasiassa kävisi tähän suuntaan, toivon, että edus-
47888: kunta ilman muuta hyväksyisi mietinnön sellaisenaan.
47889: 
47890:     Ed. Malmivaara: Ed. Hämäläiselle pyydän saada huomaut-
47891: taa, että mietinnön 7 sivulla olevassa 4:nnessä ponnessa, kun puhutaan
47892: papiston eläkeoloista, anotaan ainoasti sitä että ne asetettaisiin har-
47893: kinnan alaisiksi. Tämän verran luulisi nyt voitavan anoa hallituk-
47894: selta.
47895:     Ed. Sipilä sanoi, että pappiparat eivät koskaan pääsisi korote-
47896: tuista palkoista osallisiksi, vaan ainoastaan hyvälahj aiset papit.
47897: Asianlaita on aivan päinvastainen, sillä pappiparat pysyvät aina
47898: samassa virassa sekä pääsevät siten korotuksesta osallisiksi, mutta
47899: hyvälahjaiset usein muuttelevat seurakunnasta toiseen. Kun ed.
47900: Sipilän otaksuman premissit ovat näin ontuvia, niin on tietysti johto-
47901: päätös samoin ontuva.
47902:     F,d. Gustafsson pelkäsi, että ne, jotka eivät kuulu luterilaiseen
47903: kirkkoon, tulisivat tämän mietinnön mukaan osallisiksi papiston
47904: maksuida. Mikäli minulla on tiedossa, on se komitea, jolle hallitus
47905: on antanut tehtäväksi ehdotuksen laatimisen uskonnonvapauslaiksi,
47906: asettunut sille kannalle ensimäisessä lukemisessa, että sen ehdotta-
47907: man säännöksen kantta tuo luonnoton epäkohta poistuu, joka nyt
47908: määrää eri-uskotaisen maksamaan luterilaiselle papistolle palkkaa
47909: omistamansa kiinteimistön puolesta. Ei ole siis enään syytä pelätä
47910: senkään epäkohdan säilymistä.
47911: 
47912:     Ed. Schybergson: Jos ed. Mikkolan ponsi hyväksytään, niin
47913: siitä on se seuraus, että toimitusvaliokunta kirjelmää laatiessaan
47914: pyyhki pois suurimman osan perusteluja, ja siitä siis tulee jotenkin
47915: yleinen anomus, joka tässä kysymyksessä onkin parasta.
47916: 
47917:    Ed. Koivisto: Ne monet muutosehdotukset, joita tämän kes-
47918: kustelun aikana on tuotu esiin, eivät ole mielestäni yleensä tämän
47919: mietinnön arvoisia. Pidän suurena onnettomuutena, jos tämä
47920: mietintö hylättäisiin, niinkuin monet puhujat ovat esittäneet. Kan-
47921: natan valiokunnan mietintöä.
47922:                      Istunto 30 p. lokakuuta I907·
47923: 
47924: 
47925:     Ed. Vuorimaa: Kun ed. Mikkolan ponnet sisältävät, mitä
47926: minun ehdotukseni tarkoittavat, niin pyydän saada luopua ehdotuk-
47927: sistani ja kannattaa ed. Mikkolan ponsia.
47928: 
47929:     Ed. Knuutila, M.:         Annan suuren tunnustuksen sille mie-
47930: tinnölle, joka on eduskunnalle jätetty. Siinä on tuotu esiin kaikki
47931: se, mitä kansa ·nykyään odottaa, se tyynnyttää sitä tyytymättö-
47932: myyttä, joka kansassa on tähänastisen palkkausjärjestelmän joh-
47933: dosta ollut vallalla. Minä hyväksyn kokonaisuudessaan mietinnön
47934: perustelut ja ponnet sellaisinaan, sillä sen viittaamaan suuntaan voi-
47935: daan paraiten suorittaa tässä suhteessa, mitä kansa nyt kaipaa.
47936: 
47937:       Ed. Perttilä, V.: Se mielipide, jota minä edustin valiokun-
47938: na..o;;sa, on tämän esityksen neljännellä sivulla perusteluissa esitetty.
47939: Se pääasiassa sopii ed. Mikkolan ehdotukseen, joskin joitakin pie-
47940: nempiä eroavaisuuksia siinä on, jotenka minäkin kannatan ed. Mik-
47941: kolan ehdotusta.
47942: 
47943:     F.d. Kirves: Ed. Pennasen huomautuksen johdosta pyydän
47944: ilmoittaa, että valiokunnassa pidettiin sellaista kiirettä, ettei vasta-
47945: lausetta keritty saada mietintöön. Se oli kyllä jo kirjoitettuna,
47946: mutta ei ennätetty antaa puheenjohtajalle, ennenkuin mietintö oli
47947: viety painoon. Kun vastalauseeseen aijotut ponnet olivat kuitenkin
47948: jotenkin samanlaisia kuin ed. Mikkolan ehdottamat, niin pyydän
47949: senvuoksi kannattaa Mikkolan ehdottamia ponsia.
47950: 
47951:    Ed. Pajari: Jott'ei tarpeettomia äänestyksiä tuli~i, luovun.
47952: kannattamasta ed. Wuorimaan ehdotusta ja yhdyn ed. Mikkolan
47953: ehdotukseen.
47954: 
47955:    Äänestysesitykset ja päätökset:
47956:     I:o Ken hyväksyy mietinnön viisi ensimäistä pontta, vastaa
47957: jaa; jos ei voittaa, on tässä kohden hyväksytty ed. Pärssisen ehdot-
47958: tama pon~i.
47959: 
47960:    Aänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla.
47961: 
47962:     2:o Ken mietinnön ensi ponnen ensi momentille vastaehdotuk-
47963: seksi hyväksyy ed. Gebhardin tekemän ehdotuksen, vastaa jaa; jos
47964: ei voittaa, on siihen nähden ed. Pärssisen tekemä ehdotus hyväksytty
47965: vastaehdotukseksi.
47966: 
47967:    Aänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla.
47968:      Interpellatsiooni Suomen kansalaisten vangitsemisen johdosta. 2983
47969: 
47970: 
47971:     3:0 Ken hyväksyy mietinnön kolmannen ponnen, vastaa jaa; jos
47972: ei voittaa, on siihen nähden ed. Gebhardin tekemä muutosehdotus
47973: hyväksytty.
47974: 
47975:    Aänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla.
47976: 
47977:    4:0 Ken hyväksyy mietinnön toisen ja kolmannen ponnen,
47978: vastaa jaa; jos ei voittaa, on tässä kohden ed. Pärssisen tekemä eh-
47979: dotus hyväksytty.
47980: 
47981:    Aänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla.
47982: 
47983:     s:o Ken hyväksyy mietinnön ensimäisen ponnen, vastaa jaa; jos
47984: ei voittaa, on siinä kohden hyväksytty ed. Gebhardin tekemä ehdotus.
47985: 
47986:    Huutoäänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla.
47987: 
47988:    6:o Ken hyväksyy mietinnön ponnet sellaisina kuin ne nyt on
47989: päätetty, vastaa jaa; jos ei voittaa, on ed. Mikkolan tekemä ehdotus
47990: tässä kohden hyväksytty.
47991: 
47992:    Aänestyksessä annettiin s6 jaa- ja II4 ei-ääntä.
47993: 
47994:     7:0 Ken hyväksyy ed. Mikkolan tekemän ehdotuksen, vastaa
47995: jaa; jos ei voittaa, on eduskunta ed. Cederbergin tekemän ehdotuksen
47996: mukaisesti päättänyt, ettei asiassa ryhdytä mihinkään toimenpiteisiin.
47997: 
47998:    Aänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla joten eduskunta oli päät-
47999: tänyt hyväksyä ed. Mikkolan tekemän ehdotuksen.
48000: 
48001: 
48002: 
48003:    Muut päiväjärjestyksessä jälellä olevat asiat siirrettiin kello 6 i. p.
48004: pidettävään istuntoon.
48005: 
48006: 
48007:   Interpellatsiooni Pietarissa tapahtuneiden Suomen
48008:         kansalaisten vangitsemisten johdosta.
48009:    E~itettiin   ja luettiin julki seuraava interpellatsiooni:
48010: 
48011:    På grund af § 32 L. 0. anhåller undertecknad vördsamt om Landt-
48012: dagens samtycke till framställancle af nedanföljande interpellation:
48013: 
48014:    Den zo dennes häktades i__ Petersburg under ett tillfälligt besök
48015:                                                                 I88
48016:                     Istunto 30 p. lokakuuta 1907.
48017: 
48018: 
48019: därstädes fyra finska medborgare, nämligen fru Aino Malmberg,
48020: vicehäradshöfdingen Johannes Gummerus, redaktör Filemon Tider-
48021: man och studeranden Volter Stenbäck. Den förstnämda frigafs 3
48022: dagar senare, medan de öfriga, såvidt är kändt, fortfarande hållas
48023: häktade. Då intet är bekant om orsaken till dessa häktningar och
48024: ryktet velat förmäla, att de skulle föranledts af hemliga ryska polis-
48025: agenters angifvelser, afseende förmenta brottsliga handlingar, hvilka
48026: de häktade skulle hafva begått inom Finlands gränser, har denna
48027: tilldragelse väckt ett stort och pinsamt uppseende äfvensom oro bland
48028: medborgare i vidsträckta kretsar. Ett allmänt kändt sakförhållande
48029: är nämligen, att häktningar i Ryssland fortfarande ofta verkställas
48030: på alldeles lösa grunder, hvilket dock icke hindrar, att de häktade
48031: kvarhållas i fängelse under en lång tid, utan att deras sak upptages
48032: tili rättslig undersökning. Fullkomligt oskyldiga personer under-
48033: kastas sålunda icke sällan ett långvarigt fängelses alla vedervärdig-
48034: heter.
48035:      1\Ien uti ifrågavarande fall tillkommer härutöfver en anledning
48036: till oro af allmännare bärvidd. Om det skulle visa sig riktigt, att,
48037: såsom ryktet redan trott sig veta, sagda häktningar föranledts af
48038: misstankar om brottsliga handlingar, de där skulle begåtts på finskt
48039: område, skulle de tillika utgöra en kränkning af hela landets rätt.
48040:  Ty enligt naturen af Finlands statsrättsliga ställning och enligt gäl-
48041: lande strafflag bör beifrandet af brott begångna på finskt område
48042: ankomma å finsk myndighet och finsk domstol. Att vaka däröfver,
48043: att denna grundsats icke må kränkas, blir därför en dubbelt viktig
48044: uppgift, främst för landets regering, men äfven för folkrepresenta-
48045: tionen.
48046:      Under alla omständigheter synes landets regering böra ega ut-
48047: vägar att tillförlitligt få erfara hvad som lägges finske medborgare
48048: tilllast, då de utom landets gränser blifvit beröfvade sin frihet. Att
48049: förhjälpa landsmän till sin rätt hör äfven till de uppgifter, som åligga
48050: bland andra vederbörande finska ämbet.werk i Petersburg.
48051:      J ag anhåller förty vördsamt att till vederbörande medlem af
48052: senaten få framställa följande fråga:
48053: 
48054:                  Hvad har tillgjorts för att erfara orsaken tili dessa
48055:               häktningar och för att bereda de häktade allt det rätts-
48056:               skydd, hvartill de, efter sig företeende omständigheter,
48057:               kunna vara berättigade?
48058: 
48059:    Helsingfors, den 30 Oktober 1907.
48060:                                                     Arvid NeoYJius.
48061: 
48062:   Puhemiesneuvoston ehdotuksen mukaan asia pantiin pöy-
48063: dälle ensi istuntoon, joka tätä varten oli pidettävä kello 2,3opäivällä.
48064:                            Pöydällepanoja.                           21}85
48065: 
48066: 
48067:    Esitettiin ja pantiin pöydälle kello          2,30   päivällä pidettä-
48068: vään istuntoon
48069: 
48070:    valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 14 arm. esit. n:o
48071:                      varojen hankkimista niihin tar-
48072: 22 johdosta, joka koskee
48073: peisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä,
48074:    ja kello 6 i. p. pidettävään istuntoon:
48075: 
48076:    lakivaliokunnan mietintö n:o 6 Keisarillisen Senaatin
48077: prokuraattorin eduskunnalle antaman kertomuksen johdosta,
48078: joka koskee lainkäyttöä ja lakien voimassapitämistä
48079: maassa.
48080: 
48081:    Ed. Viitaselle myönnettiin vapautusta yksityisten asiain takia
48082: torstain istunnosta.'
48083: 
48084: 
48085:    Istunto päättyi kello 3.20 yöllä.
48086: 
48087:                                              Pöytäkirjan vakuudeksi:
48088:                                                F. W. Kadenius.
48089: 
48090: 
48091: 
48092: 
48093:       4:5. Torstaina 31 p. lokakuuta 1907
48094:                klo 2,:50 päivällä.
48095:    Nimenhuudossa merkittiin poissa oleviksi ed. Danielson-Kai-
48096: mari, Gebhard, Hannes, Heimonen, Kares, Nuorteva, Nuotio,
48097: Paasivuori, Räsänen, Tainio ja Viitanen.
48098: 
48099:    Ed. Danielson-Kalmari, Gebhard, Hannes, ja Räsänen olivat
48100: ilmoittaneet olevansa estetyt saapumasta tähän istuntoon.                    •
48101:     Ed. Ripatti pyysi yksityisten asiain takin vapautusta iltaistun-
48102: nosta. Ed. N uorteva oli sairauden takia estetty saapumasta tämän
48103: patvan istuntoon ja ed. Tainio niinikään estetty sairauden takia
48104: toistaiseksi ottamasta osaa valtiopäivätöihin, ed. Gripenberg pyysi
48105: vapautusta perjantain iltaistunnosta ja lauantaista ulkomaanmat-
48106: kaa varten.
48107:    Edellämainitut ilmoitukset ja pyynnöt hyväksyttiin.
48108:                         Istunto 31 p. lokakuuta 1907.
48109: 
48110: 
48111:        Varajäsenistä toimitus- ja tarkastusvaliokuntaan.
48112:        Valitsijamiehiltä saapuneessa kirjelmässä ilmoitettiin valituksi
48113:     varajäseniksi tarkastusvaliokuntaan: ed. Hjelt, Luoma, Neo-
48114:     vius, D. ja Turkia, sekä toimitusvaliokuntaan: ed. Soini-
48115:     nen, Renvall, v. Alfthan ja Sirola.
48116: 
48117: 
48118:     Ed. A. Neoviuksen tekemä välikysymys asiassa, joka
48119:        koskee eräiden Suomen kansalaisten äskettäin
48120:            tapahtunutta vangitsemista Pietarissa.
48121:        Vastattavaksi hyväksyttiin seuraava äänestysesitys:
48122: 
48123:         Ken sallii ed. Neoviuksen tekemän välikysymyksen asettamisen
48124:     asianomaiselle hallituksen jäsenelle, vastaa jaa; jos ei voittaa,
48125:     on välikysymyksen teko evätty.
48126: 
48127:        Äänetyksessä olivat jaa-äänet voitolla, joten eduskunta oli
48128:     suostunut välikysymyksen tekemiseen.
48129: 
48130: 
48131: 
48132:     Valtiovarainvaliokunnan ehdotukset varojen hankki-
48133:      misesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion
48134:                        tulot eivät riitä.
48135:         Esitettiin pöydällä ollut valtiovarainYaliokunnan mietintö n:o
48136:     I4 arm. es. n:o 22 johdosta, joka koskee varojen hankkimista niihin
48137:     tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä.
48138: 
48139:        Puheenvuoroa käytti
48140: 
48141:         Ed. Vuolijoki, V.: Vaikkakin sosiaalidemokraattiselta kan-
48142:     nalta olisi paljokin muistutettavaa menoarviota vastaan, niin
48143: •   valiokunnassa emme kumminkaan ole tahtoneet panna vastalausetta
48144:     emmekä tässäkään tahdo ottaa puheeksi ajan vähyyden tähden,
48145:     koska se ei kumminkaan johtaisi mihinkään tulokseen, muuta
48146:     kuin yhden asian.
48147:         Tahtomatta enää virittää sitä pitkää keskustelua poliisilaitok-
48148:     sesta, joka täällä on ollut, pyydän Ininä vain huomauttaa, että
48149:     1904-os vuosien valtiopäivät lausuivat toivomuksenaan, että
48150:     poliisilaitoksen menoja olisi supistettava. Niitä päinvastoin, niin-
48151:     kuin tiedetään, on lisätty, ja nyt ei kukaan voine kieltää, että ajat
48152:      Varain hankkiminen tarpeisiin. joihin valtion tulot eivät riitä. 2987
48153: 
48154: 
48155: eivät enää ole niin levottomat, kuin ne silloin olivat, niin että vaikka
48156: olisikin sitä mieltä, että silloin oli tarpeen noin suuren poliisivoiman
48157: ylläpitäminen, minun mielestäni ei ole mitään syytä ensi yuodeksi
48158: pitää ylimääräistä poliisia.                     .
48159:     Minä pyydän sentähden viitaten toiseen Yastalauseeseen, ehdottaa
48160: että eduskunta hyväksyisi ensi vuoden kulunkiarvioon poliisi-
48161: alitosta varten 1,835,000 markkaa, joka on 1,goo,ooo vähemmän,
48162: kuin mitä kulunkiarvioon on otettu.
48163:     Ed. Kairamo: Minä pyydän saada lyhyesti kiinnittää edus-
48164: kunnan huomiota siihen mietinnön kohtaan, joka koskee kruumm-
48165: metsien tuloja.
48166:     Valiokunta on laskenut, että kruununmetsien tulot tänä vuonna
48167: nousevat g,1oo,ooo markkaan. On kuitenkin minulle tunnettua,
48168: että jo elokuun lopussa nämät tulot nousivat g,300,000 markkaan.
48169: Kun vielä otetaan lukuun vuoden neljä viimeistäkin kuukautta,
48170: niin voidaan varmasti laskea, että tulot kruununmetsistä tänä
48171: vuonna nousevat lähelle 10 miljoonaa. Kun valiokunta laskee,
48172: että ensi vuonna kruununmetsien tulot nousevat ainoastaan 8 1/2
48173: miljoonaan, niin on minusta selvää, että tämä arvioiminen on pi-
48174: dettävä erittäin varovaisena.
48175:     Muuten on valiokunta katsonut mahdolliseksi, että puutavaran
48176: myyntiä kruununmetsistä varsinkin Oulun läänissä melkoisessa mää-
48177: rässä lisätään ja valiokunta on myöskin lausunut toivomuksena,
48178: että hallitus ryhtyisi erikoisiin toimenpiteisiin tätä varten. Tässä
48179: suhteessa on huomautettava, että tämän vuoden kuluessa on yksin
48180: Oulun läänissä tarjottu myytäväksi noin 1,77o,ooo puuta, mutta
48181: että tästä summasta lähes puoli miljoonaa puuta on jäänyt myy-
48182: mättä senvuoksi, että niistä mitään tarjoamusta ei ole tehty. Luon-
48183: nollista on, että puutavarain myynnillä on määrärajansa, joita ei
48184: voida mielivaltaisesti sivuuttaa. Niinkuin on ilmoitettu, on esteenä
48185: erityisesti Oulun läänissä m. m. työvoimien, työväen puute. Näin
48186: ollen tuntuu siltä, kuin ei tällä hetkellä ainakaan olisi syytä vaatia
48187: mitään erityisiä toimenpiteitä puutavaran myynnin paisuttamiseksi.
48188: Tuntuu siltä, kuin metsähallitus jo olisi siinä suhteessa ryhtynyt
48189: kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin. Muuten tahtoisin mielihyvällä
48190: panna merkille, että tässä mietinnössä valiokunta on selvittänyt
48191: edellisen lausuntonsa juuri mitä kruununmetsien hoitoon tulee.
48192:     Ed. Nevanlinna: En tahdo sanoa, ettei esillä olevaa valtio-
48193: varainvaliokunnan mietintöä, niin tärkeää asiaa kuin se koskee-
48194: kin, voitaisi ilman muuta hyväksyä, mutta rohkenen kuitenkin
48195: pyytää, että mietintö pantaisiin pöydälle tämän päivän ilta-istun-
48196: toon. Teen tämän ehdotuksen sentähden, että luulen olevan muita-
48197: kin kuin minä, jotka olivat siinä käsityksessä, että tässä päiväistun-
48198: nos.c;a tulisi kysymykseen vain pöydällepanoja.
48199:                   Istunto 31 p. lokakuuta 1907.
48200: 
48201: 
48202:    Ed. Turkia kannatti ed. Nevanlinnan ehdotusta.
48203: 
48204:    Mietintö pantiin pöydälle iltaistuntoon.
48205: 
48206: 
48207: 
48208:    Päiväjärjestyksessä ollut perustuslakivaliokunnan mie-
48209: tintö n:o 5 ei ollut ed. Setälän ilmoituksen mukaan vielä saapunut,
48210: joten asian käsittely raukensi.
48211: 
48212: 
48213: 
48214:    Seuraava istunto oli oleva kello 6 i. p.
48215: 
48216: 
48217: 
48218:    Istunto päättyi kello 3 i. p.
48219: 
48220:                                          Pöytäkirjan vakuudeksi:
48221:                                                   F. W. Kadenius.
48222: 
48223: 
48224: 
48225: 
48226:       44. Torstaina 31 p. lokakuuta 1907
48227:                   klo 6 i. p.
48228:   Nimenhuudossa merkittiin poissa oleviksi ed. Aalle, Nuotio,
48229: Nykänen, Ripatti, Tainio ja Sipponen.
48230: 
48231:     Ed. Sipponen ja Aalle ilmoitettiin sairaiksi, ed. Slätis ja Oras-
48232: maa pyysivät yksityisten asiain tähden vapautusta huomispäivän
48233: iltaistunnosta ja lauantain istunnosta.
48234: 
48235:    Nämä ilmoitukset ja pyynnöt hyväksyttiin.
48236: 
48237: 
48238:                  V altiopäiväin päättäjäiset.
48239:    Kenraalikuvernööriitä Puhemiehelle tulleessa kirjelmä<>Sä il-
48240: moitettiin, että valtiopäiväin päättäjäiset tapahtuvat keisarillisen
48241: palatsin valtaistuinsalissa marraskuun z päivänä.
48242:                                Kieltolaki.
48243: 
48244: 
48245: Lakiehdotus alkoholipitoisien aineiden valmistuksesta,
48246:      maahantuonnista, myynnistä, kuljetuksesta
48247:                 ja varastossapidosta.
48248:     Esitettiin kolmatta käsittelyä varten suuren valiokunnan mie··
48249: tintö n:o IS a, joka koskee ehdotusta laiksi alkoholipitoisten ai-
48250: neiden valmistuksesta, maahan tuonnista, myynnistä, kuljetuksesta
48251: ja varastossa pidosta.
48252: 
48253:    Puheenvuoroa käyttäen lausui
48254: 
48255:     .Ed. Soininen:       Tämä asia on nyt likipitäen loppuun käsi-
48256: telty eduskunnassa. Hetkisen päästä epäilemättä puheenjohtajan
48257: nuijanlyönti on vahvistanut kieltolain nyt esillä olevassa muodossa
48258: tämän eduskunnan päätökseksi. Asia ei sitä varten kaivanne
48259: mitään puheita, enkä ole. puheenvuoroa sitä varten pyytänytkään.
48260: Mutta me tiedämme, että tähän päättyy vasta ensimäinen jakso
48261: kysymyksen käsittelystä. Täältä menee asia kotimaisen halli-
48262: tuksen ja edelleen hallitsijan harkittavaksi ja päätettäväksi. Asian
48263: tärkeyteen nähden ja siihen nähden, että täällä viime keskustelussa
48264: annettiin kotimaiselle hallitukselle jonkinlaisia neuvoja ja evästyk-
48265: siä, olen katsonut velvollisuudekseni lausua muutaman sanan.
48266:      Puheena oleva lakiehdotus on tahoilta, joilla ei puutu kokemusta
48267: ja yleisten asiain tuntemusta, saanut osakseen ankaraakin arvos-
48268: telua. On sanottu, että se on puutteellinen, jopa mahdoton, että
48269: se olisi kaivannut aivan toisenlaisia valmistuksia ja olisi rakennet-
48270: tava toisenlaiselle pohjalle.    Ja siitä syystä on kotimaiselle halli-
48271: tukselle annettu se enemmän tai vähemmän selviin sanoihin puettu
48272: neuvo, että se tämän lain hylkäisi ja esittäisi eduskunnalle toisen-
48273: laisen lain. Omituista tässä arvostelussa on kuitenkin ollut se,
48274: että se on ollut ylimalkaista, summittaista, yksityiskohtia karttele-
48275: vaa. Mistä se on riippunut, sitä en lähde tässä päättelemään..Mutta
48276: seurauksena siitä on, että on turvauduttava suureksi osaksi arvaa-
48277: misiin, kun tahtoo tehdä itselleen selkoa siitä, mitkä nämä puutteet
48278: ovat. Nuo hämärät viittaukset tarkoittavat ehkä lakiteknillisiä
48279: puutteita, joita ei olisi huomattu tai tahdottu ottaa huomioon.
48280: Jos muistutukset ovat tätä laatua, niin tahtoisin sanoa, että ne
48281: tuskin voinevat olla riittävänä syynä hallitukselle ehdottamaan lakia
48282: hvlättäväksi. Ensiksikin on luultavaa, että nämä lakiteknilliset
48283: puutteet eivät ole siinä määrin arveluttavaa laatua, että ne teki-
48284: sivät koko lain mahdottomaksi. Onhan tämä lakiehdotus käynyt jo
48285: monen kiirastulen läpi sekä suuressa valiokunnassa että täällä
48286: eduskunnassa. Jos talousvaliokunta olisi jättänyt lakiin aukkoja
48287: ja virheitä, niin olisihan ollut tilaisuutta ne myöhemmissä käsitte-
48288: lyissä korjata. Mutta vaikkakin niitä vielä laissa olisikin - ja
48289:                      Istunto 31 p. lokakuuta 1907·
48290: - · - · · · ~.----------------------
48291: 
48292: 
48293: 
48294: jossain määrinhän niitä aina on - niin onhan eduskunnalla joka
48295: vuosi tilaisuus niitä poistaa ja korjailla, sitä myöten kuin kokemusta
48296: niistä saadaan.
48297:      Voipi myöskin ajatella, että arvostelu koskee lain perusteita
48298: ja sitä olotilaa, joka tässä maassa syntyisi, jos sellainen laki kuin
48299: esillä oleva tulisi toimeen. Tämän ovatkin muutamat puhujat
48300: avonaisesti sanoneet. He tahtovat lain rakennettavaksi jotenkin
48301: sille pohjalle, että kauppa ja anniskelu olisi kielletty, mutta maahan-
48302: tuonti yksityistä tarvetta varten sallittu. Minulla puolestani on
48303: se vakaumus, että tämmöinen ei ole se kieltolaki, jota Suomen
48304: kansa on tahtonut ja tarkoittanut ja jota säätämään se on meidät
48305: tänne lähettänyt. Eikä semmoinen kieltolaki olisi kansalle onneksi.
48306: Se saisi aikaan minun vakaumukseni mukaan, lyhyesti sanoen,
48307: että tällä varsin yleisesti aivan maalaiskyliä myöten juotaisiin
48308: ulkomaalaisia värjätyitä paloviinoja kotimaisen tavaran sijasta.
48309: Ja toiseksi saisi se aikaan, että ulkomaiden kauppaedut alkoholi-
48310: liikkeestä kasvaisivat monta vertaa suuremmiksi kuin ne nyt ovat,
48311: ja siten myöskin tekisi tulevaisuudessa tuontikiellon aikaansaami-
48312: sen paljoa vaikeammaksi kuin se nykyään olisi. Ja kun lisäksi
48313: ajan pitkään ei ehkä tyydyttäisi siihen, että ulkomaalaisen tavaran
48314: kauppa kukoistaisi, mutta kotimaisen olisi kielletty, niin olisi vaara
48315: tarjona, että tämäkin jälleen päästettäisiin vapaaksi. Kieltolaki,
48316: joka jättäisi maahantuonnin vapaaksi, olisi siis sekä tehoton että
48317: tulevaisuudessa sangen vaarallinen. I,uulen senvuoksi, että koti-
48318: mainen hallitus eksyisi harhaan, jos se jättäisi tekemättä kaiken
48319: voitavansa tämän lain kannattamiseksi ja puolustamiseksi, siinä
48320: toivossa että kansa suostuisi niille toisenlaisille perusteille raken-
48321: nettuun lakiin. Luulen myöskin, että hallitus erehtyy, jos se luulee,
48322: että tässä eduskunnassa mikään muu ryhmä kuin mahdollisesti
48323: oikeisto antaa kannatuksensa näin vaillinaiselle ja vaaralliselle
48324: kieltolaille.
48325:      Mutta ehkä nuo mahdottomuudet, joista on puhuttu, ovatkin
48326: ensi sijassa tarkoittaneet kauppasopimuksista lähteviä vaikeuksia.
48327: Mitä niihin tulee, niin eihän kukaan ole kieltänyt, ettei niitä saattaisi
48328: olla. Mutta kun toiselta puolen ottaa huomioon, ettei täällä kukaan
48329: ole voinut näyttää toteen eikä edes väittää, etteikö näitten sopi-
48330: musten sanamuoto olisi meille edullinen, vieläpä tavallisen järjen
48331: mukaan suorastaan sitovasti meidän puolellamme; kun lisäksi ot-
48332: taa huomioon, että meillä vuosikymmeniä on ollut oma tullitariffi,
48333: osittain korkeampi kuin Venäjän liittotariffi, niin, vieläpä suoras-
48334: taan tuontikielto tavaraan nähden, jonka tuonti Venäjälle on ollut
48335: sallittu, ja kun lopullisesti vielä ottaa huomioon, että nyt oikeastaan
48336: ei ole puhettakaan mistään ehdottomasta tuontikiellosta, vaan ai-
48337: noastaan tuonnin monopoliseeraamisesta ja supistamisesta, niin
48338: täytynee puolueettomasti ja vakavasti harkiten myöntää, että siinä
48339:                                 Kieltolaki.
48340: 
48341: 
48342: on tosiasioita, joitten perustuksella kannattaisi hallituksen tehdä
48343: vakavia ponnistuksia, saadakseen eduskunnan käsityksen tunnus-
48344: tetuksi ja esteet poistetuiksi.
48345:     Lopuksi on lakia vastustavalta taholta tuotu esiin, että Suomi
48346: saisi kärsiä tappiota rahamarkkinoilla, jos se säätäisi kieltolain.
48347: On arveltu, että Ranskan rahalähteet meiltä tukittaisiin. Minä
48348: tahdon edellyttää pahinta, edellyttää, että näinkin kävisi. Mutta
48349: muistettakoon toiselta puolen, että kieltolaki merkitsee Suomen
48350: kansalle monia kymmeniä miljoonia vuotuista säästöä, jos otetaan
48351: lukuun alkoholiliikkeen sekä välittömät että välilliset tuhot. Muis-
48352: tettakoon, että miljoonia, jotka nyt menevät ulkomaille, jäisivät
48353: kotimaahan ja olisivat mahdollisesti valtionkin käytettävissä koti-
48354: maisen lainan muodossa. Muistettakoon edelleen, että meille saat-
48355: taisi aueta muualla rahamarkkinoita menetettyjen sijaan, muualla,
48356: jossa osattaisiin antaa jotain arvoa kansalle, joka päättävästi roh-
48357: kenee ryhtyä taisteluun alkoholiliikkeen jättiläisvoimia vastaan.
48358: Ja ennen kaikkea pidettäköön mielessä, että jos ei niin kävisikään.
48359: jos jäisimme avutta yksin seisomaan, niin on tällä askeleella, jonka
48360: Suomen kansa nyt astuu, niin laaja kantavuus, niin suuri merkitys,
48361: ei ainoastaan sen omissa oloissa, vaan koko ihmiskunnan taistelussa
48362: paremman ja onnellisemman tulevaisuuden hyväksi, että meidän
48363: todellakin kannattaa jotain uskaltaa ja jotain uhrata sen vuoksi.
48364:     Näin ollen rohkenen puolestani vedota hallitukseen, toivoen,
48365: että se ei näkisi tässä nyt pian eduskunnan puolesta hyväksyttä-
48366: vässä laissa mitään mielenosoitusta, vaan sitä, mitä se on: täyttä,
48367: vakavaa totta.
48368:     Suomen kansaa ei tyydytä, jos tunnen sen oikein, että se on
48369: saanut päättää kieltolain, vaan se odottaa hartaasti, ja miltei hen-
48370: keään pidättäen tämän kieltolain toteuttamista. Sitä ei voi tyy-
48371: dyttää mikään muu. Se on vaativa sitä uudestaan ja uudestaan,
48372: kunnes sen saapi.
48373:     Eduskunta on nyt tehnyt tässä asiassa tehtävänsä ja täyttänyt
48374: velvollisuutensa. Tietäköön ja täyttäköön hallitus omansa! (Hyvä!
48375: Hyvä! Hyvä!)
48376: 
48377:     Ed. Malmivaara:       Minä rohkenen ehdottaa, että arvoisa
48378: eduskunta ilman pitempää keskustelua hyväksyisi esillä olevan
48379: lakiehdotuksen sekä osoittaaksensa, minkä arvon se tämän
48380: tärkeän kysymyksen onnelliselle ratkaisulle antaa, ilmaisisi tämän
48381: hyväksymisensä seisoalleen nousemalla. (Hyvä!)
48382: 
48383:     Ed. Aalto: Pyydän yhtyä ed. Soinisen er.iintuomiin mieli-
48384: piteisiin ja tahtoisin vielä lisätä, ettei kansa tyydy ainoastaan siihen,
48385: että se uudestaan ja uudestaan vaatii tätä asiaa päätettäväksi;
48386: vaan on aivan luonnollista, että jos hallitus menettelee tässä asi-
48387:                     Istunto 31 p. lokakuuta 1907.
48388: 
48389: 
48390: assa vastoin kansan mielipidettä, niin on aivan selvä, että silloin
48391: hallitus saa kansan vihan päällensä. Ja minä toivoisin että hallitus
48392: menettelisi niin, ettei kansan tarvitsisi erityisemmin vielä suurem-
48393: massa määrässä kuin tähän saakka hallitusta kohtaan osoittaa
48394: vihaansa. Minä toivon myöskin, että hyväksyttäisiin tämä laki
48395: yksimielisesti.
48396: 
48397:    Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, hyväksyi eduskunta
48398: lakiehdotuksen sellaiseksi, miksi se kolmannessa käsittelyssä oli
48399: päätetty, samalla seisaalleen nousten.
48400: 
48401:    Asia oli siis lopullisesti käsitelty.
48402: 
48403: 
48404: Valtiovarainvaliokunnan ehdotukset varojen hankki-
48405:   misesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion
48406:                   tulot eivät riitä.
48407:    Esitettiin pöydällä ollut valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o .
48408: 14 arm. esityksen n:o 22 johdosta, joka koskee varojen hankkimista
48409: niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä
48410: 
48411:    sekä sen yhteydessä kysymys Suomen Pankin käyttä,mättö-
48412: mistä voittovaroista
48413: 
48414:    ja ponsilauseet kappaleista n:o 2 ja n:o 4 valtiovarainvaliokun-
48415: nan mietinnössä n:o 6, joka koskee varojen osoittamista kansa-
48416: koululaitosta varten vuodeksi 1908.
48417: 
48418:    Yleiskeskustelu:
48419:     F.d. Tokoi: Pyytäisin kannattaa ed. Vuotijoen edellä puolen-
48420: päivän tekemää ehdotusta, että eduskunta hyväksyisi toisen vasta-
48421: lauseen perusteella poliisilaitoksen menosäännön.
48422: 
48423:     Ed. Nevanlinna:         Eräs pieni huomaamattomuus, joka on
48424: valiokunnan mietintöön pujahtanut, olisi minusta suotava saada
48425: korjatuksi. Asia on nimittäin niin tärkeä, että minusta siinä ei
48426: pitäisi tulla virheellistä sananmuotoa itse eduskunnan vastaus-
48427: kirjelmään. Se on valiokunnan mietinnössä siv. 17 loppupuolella,
48428: jossa puhutaan eläkemenosäännössä aikaan saatavista vähennyk-
48429: sistä. Minä rohkenen ehdottaa, että eduskunta antaisi toimitus-
48430: ja tarkastusvaliokunnalle tehtäväksi kolmannessa lauseessa lo-
48431: pusta lukien, joka alkaa sanoilla: •>valiokunnan mielestä on huo-
48432: mattava•> j. n. e., tehdä sellaisen muutoksen, että sanojen: •>joka
48433:      Varain hankkiminen tarpeisiin. joihin valtion tulot eivät riitä; 2995
48434: 
48435: 
48436: ilmenee siinä, että vakinaisia eläkkeitä on myönnetty virkamiehille,.
48437: ennenkuin he ovat» j. n. e. pantaisiin sanat: ~)joka ilmenee vakinaisten
48438: eläkkeiden myöntämisessä virkamiehille) j. n. e.
48439: 
48440:    Ed. Yrjö-Koskinen, Y. K.: Minä pyydän kannattaa
48441: ed. Nevanlinnan ehdotusta. Itse ajatus näissä lauseissa on kyllä
48442: näinkin selvä, niin ettei mitään erehdystä saata syntyä, mutta
48443: minäkin myönnän, että se lause, jonka hän on maininnut, on onnis-
48444: tumattomasti laadittu ja siihen suuntaan muutettuna, kuin hän on
48445: ehdottanut, olisi se saatu kelvolliseen muotoon.
48446: 
48447:     Kun yleiskeskustelu oli julistettu päättyneeksi, ryhdyttiin käsit-
48448: telemään mietintöä yksityiskohdittain.
48449:    Mietinnön siv. I - I B oleviin kohtiin nähden ei kukaan enää
48450: haltmnut käyttää puheenvuoroa, joten hyväksyttiin vastattavaksi
48451: seuraava äänestysesitys:
48452:    Ken hyväksyy mietinnön kysymyksenalaisissa kohdissa sellai-
48453: senaan, vastaa jaa; jos ei voittaa, on ed. Nevanlinnan tekemä eh-
48454: dotus tässä kohden hyväksytty.
48455:     Aänestyksessä olivat ei-äänet voitolla, joten ed. Nevanlin-
48456: nan tekemä muutosehdotus oli hyväksytty.
48457:    Siv. I8-zo olevat kohdat hyväksyttiin keskustelutta.
48458:     Siv.   20-32   sisältyviin kohti1'n nähden käytti puheenvuoroa:
48459: 
48460:      Ed. Schybergson: 1 klämmen sid. 30 föreslår statsutskottet,
48461: att af Finlands Banks vinstmedel 10 miljoner mark öfverföres
48462: till Finlands Banks reservfond. Den del af saken, som närmast be-
48463: rör statsutskottet, är deu, att af Finlands Banks vinstmedel utöfver
48464: de 5 miljoner mark, om hvilka beslut fattats redan vid 1904-1905
48465: års landtdag, skall till bevillningsfonden öfverföras 2,789,470 mark
48466: 65 penni. Den andra sidan af sakeu, nämligen att 10 miljoner mark
48467: kunna öfverföras till Finlands Banks reservfond, bör besluta.'3 i
48468: sammanhang med den definitiva behandlingen af bankutskottets
48469: betänkande i detta ämne. J ag tillåter mig därför föreslå, att kläm-
48470: men här ändras sålunda, att den skulle komma att lyda: att af
48471: Finlands Banks vinstmedel utöfver det belopp af 5 miljoner mark,
48472: hvarom beslut fattats vid redan 1904-1905 års landtdag, till be-
48473: villningsfonden öfverföras 2,789,470 mark 65 penni.
48474: 
48475:     Ed. Palmen: Minä tahdon ainoastaan ilmoittaa, että valtio-
48476: tiovarainvaliokunnan puolesta ei mikään estä, etta ponsi tulee
48477: 2994                Istunto 31 p. lokakuuta IfJ07-
48478: 
48479: 
48480: täydennetyssä muodossa hyväksytyksi. Ajatus on sama, vaikka
48481: jälkimäinen muoto selvittää paremmin asian perustelun.
48482: 
48483:    Ed. Ahmavaara:          Pyydän saada kannattaa ed. Schyberg-
48484: sonin ehdotusta.
48485: 
48486:      Ed. Estlander: J ag hade önskat uttala mig angående det,
48487: som i betänkandet å pag. 23 rörande militiefonden är sagdt.
48488:      J ag finner här, att utskottet ansett sig ha anledning såsom all-
48489: män lagtolkning uttala, att ordalagen i 122 § af 1878 års värne-
48490: pliktslag icke utgöra hinder för användandet af militiefondens
48491: tiltgångar äfven för andra ändamål än den finska militärens ut-
48492: rustning och underhåll. Emot detta uttalande vill jag för min del
48493: reservera mig, och kan hänvisa tilt den motivering, jag i annat sam-
48494: manhang haft anledning gifva, nämligen i reservationen tili grund-
48495: Jagsutskottets betänkande, som ingår i statsuskottets åberopade
48496: hetänkande n:o 13.
48497: 
48498:    Ed. Söderholm: För min del hyser jag också tvifvelsmål
48499: angående riktigheten af det uttalande, som här förekommer, men
48500: då nu en gång landtdagen 1904-1905 omfattat en sådan tolkning,
48501: att ett användande af militiefonden för andra ändamål än 122 §
48502: i 1878 års värnepliktslag afser kunde komma i fråga genom ett
48503: enkelt beslut af regent och folkrepresentation, så vill jag icke göra
48504: något yrkande, att detta uttalande i statsutskottets betänkande
48505: skulle utgå.
48506: 
48507:    Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, hyväksyttiin siv.
48508: 32 olevaanponteen nähden vastattavaksi seuraava äänestys-
48509: -esitys:
48510:    Ken hyväksyy mietinnön hysymyksessä olevan kohdan sellai-
48511: senaan, vastaa jaa; jos ei voittaa, on tässä kohden hyväksytty ed.
48512: Schybergsonin tekemä!muutosehdotus.
48513: 
48514:      Äänestyksessä olivat ei-äänet voitolla, joten panteen nähden
48515: -oli hyväksytty ed. Schybergsonin tekemä ehdotus.
48516: 
48517:    Siv. 33-42 olevin kohtia käsiteltäessä
48518: 
48519:    käytti puheenvuoroa
48520: 
48521:     Ed. Hämäläinen, K.:             Poliisi-interpellatsioonin yhtey-
48522: dessä oli minullakin tilaisuus lausua mielipiteeni maan poliisilai-
48523: t oksesta, niin että tässä suhteessa saatan ilman enempiä peruste-
48524:      Varain hankkiminen tarpeisiin, joihin valtion tulot eivät riitä.   2995
48525: 
48526: 
48527: luja yhtyä toiseen vastalauseeseen.        Mutta minä tahtoisin tehdä
48528: muistutuksen menoerää vastaan mietinnön sivulla 38 >>Sotilastar-
48529: peita varten>>. Tässä ei ole tosin tarkemmin selitetty näitä menoja,.
48530: miten ne tulisivat käytettäviksi, mutta ne lienevät aijotut saman-
48531: laisiin tarkoituksiin kuin vastaavat summat tämän vuoden tulo-
48532: ja menoarviossa. Tässä tämän vuo<len tulo- ja menoarviossa on
48533: jotakuinkin yhtä suuri summa olemassa sotilastarkoituksia varten;
48534: siinä on erityisiä määrärahoja: kenraalikuvernöörin käyttövaroja
48535: 6,ooo markkaa, satunnaisia yleisiä tarpeita varten keisarillisen
48536: senaatin käytettäväksi sotilaallisiin tarkoituksiin 15,000 markkaa,
48537: satunnaisia yleisiä tarpeita varten valtiovaraintoimituskunnan käy-
48538: tettäväksi 5,000 markkaa, korjauskustannuksiin so,ooo markan
48539: määräraha, sekalaisia arvaamattomia menoja varten so,ooo markkaa,
48540: kustannuksiin sotaväen leiripaikkoihin ja leirikokouksista 8,162
48541: markkaa, kaupunkien katuvalaistuksen ja palolaitoksen avustami-
48542: seksi sotilasrakennusten puolesta sekä näiden rakennusten ja katu-
48543: osien kunnossapitoa varten 19.449 markkaa; sitte on >>menoja Suo-
48544: meen sijoitetusta venäläisestä sotaväestä>> sellaisia kuin pöytära-
48545: hoja komendanteille, komendanttihallituksen esiupseerille ja komen-
48546: danttiadjutanteille 13,227 markkaa, kuljetuskustannuksiin 8o,ooo
48547: markkaa ja sekalaisiin menoihin 6,024 markkaa.
48548:     Minä oletan, että tämä menoerä tässä mietinnön sivulla 3g
48549: tarkoittaa menoja juuri samanlaisiin tarkoituksiin.       'fässä mie-
48550: tinnössä mainitaan ylisotaoikeus, menoja lakkautetusta kadetti-
48551: koulusta ja Suomeen sijoitetusta sotaväestä ja nämä menoerät
48552: ovat kokonaisuudessaan 3I<),OOO mk. Minä arvelen, että kun m. m.
48553: Suomen sotaväen entiset rakennukset ovat ilman vuokraa venäläi-
48554: sellä sotaväellä käytettävänä, niin on väärin, että tähän tarkoituk-
48555: seen - rakennusten korjaukseen y. m. - myönnetään hallituksen
48556: käytettäväksi suomalaisten rahoja.         Ktm venäläinen sotaväki
48557: pitää hallussaan Suomen valtiolle kuuluvaa omaisuutta, niin päin-
48558: vastoin sietäisi tulla maksua toiseen suuntaan. Edelleen ovat
48559: sellaiset menot kuin pöytärahat venäläisille upseereille y. m. sitä
48560: lajia, etten saata niiden myöntämistä hyväksyä. Minä arvelen,
48561: että tuollaisiin tarkoituksiin pitäisi senaatin pikemminkin jo tn"tyä
48562: osottamaan varoja siitä 20,ooo,ooo markan suuruisesta häpeäverosta,
48563: jolla tämän eduskunnan porvarit ovat äskettäin vahvistaneet
48564: Venäjän >>mainehikasta armeijaa>>. Ja sen vuoksi kun hyväksyttäviä
48565: selvityksiä mietinnöstä puuttuu näiden varojen käyttämisestä
48566: ja ne näyttävät tulevan käytettäviksi tavalla, joka näkyy tämän
48567: vuoden tulo- ja menoarviosta, ehdotan, että tämä mainittu meno-
48568: erä mietinnön sivulta 38 kokonaan pois pyyhittäisiin.
48569: 
48570:    F,d. Tikkanen kannatti ed. Hämäläisen ehdotusta.
48571:                      Istunto 31 p. lokakuuta 1907.
48572: 
48573: 
48574:    Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, hyväksyttiin siv.
48575: 37 olevaan kohtaan nähden ,joka koskee kaupunkien poliisilaitosta,
48576: seuraava äänestysesitys:
48577: 
48578:     Ken hyväksyy mietinnön kysymyksenalaisen kohdan, vastaa
48579: jaa; jos ei voittaa, on ed. Vuolijoen ehdotuksen mukaan toinen
48580: vastalause tässä kohden hyväksytty.
48581: 
48582:    :'\änestyksessä annettiin gr jaa- ja 88 ei-ääntä, joten mietinnöt~
48583: kysymyksenalainen kohta oli hyväksytty.
48584: 
48585:    Päätöksen johdosta lausui:
48586: 
48587:    Ed. Turkia:       Pyydän panna vastalauseeni päätöstä vastaan,
48588: koska se sisältää luonnottomassa määrässä kansan varojen tuhlaa-
48589: mista.
48590: 
48591:    Edelläolevaan vastalauseeseen yhtyivät ed. Suomalainen,
48592: J., Höijer, Siren, Hokkanen, Rantanen, S., Laine, Os-
48593: kar Fredrik, Heikkinen, Jalava, Kalliokorpi, Salminen.
48594:    Siv. 38 olevaan >>menofa Suomeen sijoitetusta sotaväestä>> koskevaan
48595: kohtaan nähden hyväksyttiin vastattavaksi seuraava äänestys-
48596: esitys:
48597:     Ken hyväksyy mietinnön kysymyksenalaisen kohdan, vastaa
48598: jaa; jos ei voittaa, on ed. Hämäläisen tekemä ehdotus tässä koh-
48599: den hyväksytty.
48600: 
48601:    Ään~styksessä annettiin I04 jaa- ja 8r-ääntä, joten kyEymyk-
48602: senalaisessa kohden midintö oli hyväksytty.
48603: 
48604:    St'v. 43 olevan kohdan johdosta käytti puheenvuoroa:
48605: 
48606:     Ed. Palmen: Sen tavattoman kiireen tähden, joka on ollut
48607: tätä mietintöä laadittaessa, on tapahtunut, että ponteen on pantu
48608: sanat >>yllä esitetyssä laajuudessa>>.     Semmoinen sananmuoto
48609: on tietenkin vähemmän sopiva, kun ponsi vanhan tavan mukaan
48610: olisi otettava valtiopäiväpäätökseen, ja myöskin siihen julistukseen,
48611: joka annetaan asiassa. Sillä jos kerran viitataan ylempänä
48612: esitettyyn selvitykseen, edellyttää se, että noin 8 sivua tulisi
48613: otettavaksi valtiopäiväpäätökseen, -- mikä monesta syystä on
48614: vähemmän sopiva. Koska tämä asia ainoastaan yksityisesti on
48615: voinut tulla neuvottelun alaiseksi valtiovarainvaliokunnan jäsenten
48616: kesken, siitä ei ole näet myöhemmin valiokunnan puolesta tehtyä
48617:          Varain hankkiminen tarpeisiin, joihin valtion tulot eivät riitä.   2997
48618:    ...
48619: päätöstä olemassa, voivat valiokunnan jäsenet, mikäli he ovat
48620: ehtineet tähän perehtyä, kuitenkin ehdottaa muodollisen muutok-
48621: sen, joka paremmin soveltuisi tähän aineeseen. Ponsi silloin kuuluisi
48622: näin:
48623:      >>Eduskunta, hyväksyen valtiovarainvaliokunnan edellä ole-
48624: van laskelman valtion tuloista ja menoista vuodeksi rgo8, päättäisi
48625:     että vuodeksi rgo8 eduskunnan erikseen päättämiin menoihin
48626: valtiopäiväkustannusten suorittamiseksi, kansakoululaitoksen kus
48627: tannuksiin, H. F. Antellin testamenttaamain kokoelmain hoitoon
48628: sekä keisarikunnan valtakunnanrahastoon maksettavan raha-
48629: määrän suorittamiseksi, mikäli vakinaiset valtiovarat valtiopäivillä
48630: tehdyn laskelman mukaan eivät niihin riitä, osoitetaan suostunta··
48631: rahastossa vuoden rgo7 päättyessä oleva säästÖ•> j. n. e.
48632:     Kuten sanottu, tämä muutos on puhtaasti muodollinen, mutta
48633: tarjoaa sen edun, että ponsi semmoisenaan voi tulla valtiopäiväpää-
48634: tökseen; muuten täytyisi toimitusvaliokunnan siinä kohden tehdä
48635: jonkunlainen muodollinen korjaus, joka tietenkään ei ole suotava.
48636: Pyydän siis saada useiden, ehkä useimpien valtiovarainvaliokun--
48637: nan jäsenien kannatuksella ehdottaa, että tämmöinen muodollinen
48638: muutos hyväksyttäisiin.
48639: 
48640:     Ed. v. Alithan: Jämte det jag ber att få understöda det
48641: förslag till omredigering af klämmen, som af frih. Palmen gjordes,
48642: tillåter jag mig att beträffande den tredje klämmen få fästa upp-
48643: märksamheten vid följande: Nyss fattade landtdagen beslut om kläm-
48644: men på sid. 30 i betänkandet, hvilken sakligt är af fullkomligt samma
48645: innehåll som tredje klämmen på sid. 41. Emellertid är denna kläms
48646: riktigaste plats icke på sid. 30. Därifrån kan den i sin helhet utgå,
48647: då den blifvit så omredigerad, som hr Schybergson föreslog, och i
48648: stället införas här som tredje kläm.
48649: 
48650:     Ed. Ahmavaara kannatti ed. Palmenin tekemää ehdotusta.
48651: 
48652:     Ed. Danielson-Kalmari: Tässä on nyt siis kysymyksessä
48653: koko valiokunnan tarkastaman ja muodostaman laskelman hyväk-
48654: syminen. Tämä ymmärtääkseni antaa minulle oikeuden lausua pari
48655: sanaa siitä ehdotuksesta, joka äsken oli äänestyksen alaisena ja joka
48656: koski yksityistä kohtaa laskelmassa. Tämä taas saattaa lausu-
48657: maan pari sanaa yleensä eduskunnan oikeudesta näissä kysymyk-
48658: sissä.
48659:     Niinkuin siinä kirjelmässä, jonka eduskunta on päättänyt lä-
48660: hettää hallitsijalle uuden hallitusmuodon säätämisestä, on alle-
48661: viivattu - niin sanoakseni -, niin meillä epäilemättä on oikeus
48662: yhdessä hallit'3ijan kanssa päättää valtiovaroista, niiden käyttä-
48663: misestä - mitä laatua ne ovatkin - siinä tapauksessa, ettei halli-
48664: tus tule toimeen vakinaisilla valtion tuloilla. Ja kun on kieltämä-
48665:                       Istunto 31 p. lokakuuta IC)07.
48666: 
48667:                                                                       .
48668:  tön tosiasia, että hallitus ei vuosikymmeniin ole tullut toimeen vaki-
48669:  naisilla valtiotuloilla, niin siitähän seuraa, että eduskunta voi vaatia
48670:  ja on pakotettu vaatimaan itselleen tilaisuutta käyttämään sitä
48671:  oikeutta, jonka Yhdistys- ja Vakuuskirjan s:s kohta niin rajatto-
48672:  masti sille tunnustaa. Tätä oikeutta - ja tahtoisin lisätä - tätä
48673:  velvollisuutta onkin valtiovarainvaliokunta tässä mietinnössään
48674:  johdonmukaisesti ehdottanut käytettäväksi. Mutta se ehdotus,
48675:  joka äsken tehtiin ja josta viimeksi äänestettiin, sehän koskee sel-
48676:  laista valtiomenoa, joka on määrätty erityisen asetuksen kautta,
48677:  ja siis äskeinen äänestys, joka äsken tapahtui, olisi, jos se olisi toisin
48678:  päättynyt, johtanut siihen, että eduskunta, kieltämällä erään meno-
48679:  erän, olisi pyrkinyt muuttamaan asetusta, jonka antamiseen hallitus
48680:  on ollut täysin oikeutettu. Se olisi minun käsittääkseni ei ainoastaan
48681:  väärä, mutta suorastaan laiton menettely eduskunnan puolelta.
48682:  Ja koska on kerrassaan tärkeätä, että eduskunta on varuillaan
48683:  tällaisia ehdotuksia vastaan, jotka voivat johtaa meidät kokonaan
48684:  laittomille ja sentähden vaarallisille urille, niin on toivottava, että
48685:  vastedes, kun tällaiset kysymykset nousevat esille, valtiovarain-
48686:  valiokunnan jäsenet eivät katso niitä niin vähän huomiota ansaitse-
48687:  viksi kuin he ilmeisesti tällä kertaa tekivät, kun eivät ottaneet ol-
48688:  lenkaan valaistaksensa tehdyn ehdotuksen kantavuutta.
48689:      Mitä sitten tulee itse tähän suureen pääkysymykseen, joka nyt on
48690:  esillä, niin pyydän yhtyä siihen muodostettuunehdotukseen,jonkaval-
48691: 'tiovarainvaliokunnan puheenjohtaja nyt esitti. Näyttää minusta
48692:  siltä, että eduskunta hyväksymällä sen ja ylipäänsä tämän valio-
48693: kunnan mietinnön kehittää eduskunnan vaikutusta raha-asiain
48694:  alalla, ja kehittää sitä täydelleen laillisella tavalla, tavalla sem-
48695: moisella, josta me todella voimme vastata ja joka varmaankin
48696: sentähden lopulta vie perille.
48697: 
48698:    Ed. Schybergson: Minä pyydän saada yhtyä herra v. Alfthanin
48699: ehdotukseen, mitä tulee kolmanteen ponteen. Niin myös herra
48700: Palmenin ehdotukseen.
48701: 
48702:    Äänestysesitykset ja päätökset:
48703:     r:o Ken hyväksyy mietinnön ensimäisen ponnen siv. 43, vastaa
48704: jaa; jos ei voittaa, on tässä kohden ed. Palmenin tekemä ehdotus
48705: hyväksytty.
48706:    Äänestyksessä olivat ei-äänet voitolla, joten mietinnön ensi-
48707: mäiseen ponteen nähden oli hyväksytty ed. Palmenin te-
48708: kemä ehdotus.
48709:     2:o Ken hyväksyy mietinnön kolmannen ponnen siv. 43, vastaa
48710: jaa; jos ei voittaa, on ed. v. Alfthanin tekemä ehdotus hyväksytty.
48711:     Varain hankkiminen tarpeisiin, joihin valtion tulot eivät riitä. 2999
48712: 
48713: 
48714:   . Huutoäänestyksessä olivat ei-äänet voitolla, joten ed. v. Alf-
48715: thanin tekemä ehdotus oli hyväksytty.
48716:    Siv. 44 oleva ponsi hyväksyttiin keskustelutta, joten koko
48717: mietintö oli loppuun käsitelty.
48718: 
48719:    Edellisen yhteydessä esitettiin pankkivaliokunnan mietinnöstä
48720: n:o 6 ne kolme pontta, jotka ennen olivat lykätyt edellisen asian
48721: yhteydessä käsiteltäväksi.
48722: 
48723:    Puheenvuoroa käyttäen lausui
48724: 
48725:    Ed. Schybergson: J ag föreslår att första klämmen ändras
48726: sålunda, att landtdagen ville besluta, att af Finlands Banks vinst-
48727: medel skall öfverföras 10 miljoner mark till Finlands Banks reserv-
48728: fond, och att de öfriga klämmarna uteslutas.
48729: 
48730:     FA. v. Alfthan: J ag ber att få understöda hr Schybergsons
48731: förslag. Det omfattar samma belopp, som i statsuttskottets betän-
48732: kande var afsedt att öfverföras.
48733: 
48734:    Ed. Palmen: Minä tahdon vaan sanoa, että tämä muu-
48735: tos ikäänkuin seuraa siitä, mitä jo päätettiin. On siis mielestäni
48736: aivan luonnollinen asia, että tehty ehdotus hyväksytään.
48737: 
48738:    Ed. Schybergson: Mitään asiallista muutosta pankkivalio-
48739: kunnan ehdotukseen siinä ei ole.
48740: 
48741:     Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, hyväksyttiin vas-
48742: tattavaksi seuraava äänestysesitys:              •
48743:     Ken hyväksyy pankkivaliokunnan mietinnön kysymyksenalai··
48744: set kohdat, vastaa jaa; jos ei voittaa, on ed. Schybergsonin tekemä
48745: ehdotus hyväksytty.
48746: 
48747:     Äänestyksessä myönnettiin ei-äänten olevan voitolla,              joten
48748: oli hyväksytty ed. Schybergsonin tekemä ehdotus.
48749: 
48750:    Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä n:o 6 siv. 2 ja 4 olevat
48751: varojen osoittamista kansakoululaitosta varten vuodeksi H)08 käsittä-
48752: vät kohdat, jotka samoin kuuluivat nyt käsiteltävänä olleen asian
48753: yhteyteen, katsottiin edellä tehtyjen päätösten nojalla myöskin
48754: nyt käsitellyiksi, joten ei niihin nähden muuta päätöstä ollut tarpeen.
48755: 
48756: 
48757:                                                                 I89
48758:                      Istunto 31 p. lokakuuta 1907.
48759: 
48760: 
48761:  Bd. Martikaisen tekemä välikysymys eräitten lam-
48762:     puotisijoituksia y. m. Salmin, Korpiselän ja
48763:      Soanlahden lahjoitusmaatiloilla koskevien
48764:                   seikkojen johdosta.
48765:         Puhemiehen sijalle astui ensimäinen varapuhemies, ilmoit-
48766: taen kumminkin Puhemies asian käsittelytavasta päätettäessä
48767: jälleen itse johtavansa puhetta.
48768: 
48769:     Keskustelu:
48770:     Ed. Gebhard, Hannes: Saimme eilen kuulla täällä lyhyen,
48771: mutta surullisen kappaleen Suomen valtion asutuspolitiikan his-
48772: toriasta. Toivottavasti se oli pitkän, erehdyksillä alotetun ja ereh-
48773: dyksillä jatketun ajanjakson historian surullisen surkeita loppu-
48774: kappaleita. Olemme kuulleet, kuinka valtion, sekä eduskunnan että
48775: hallituksen, yhteiset erehdykset ovat vieneet siihen, että tuo kirottu
48776: kullan jano tempaa valtaansa etäisessä maakunnassa kaikki kansan-
48777: kerrokset. Siellä näemme lääkärit, seminaarin lehtorit, metsän-
48778: hoitajat, nimismiehet ja kruununvoudit, mutta ei ainoastaan virka-
48779: miehet, vaan myöskin kauppiaat ja tilallisetkin, vieläpä itse lam-
48780: puoditkin, kaikki kilvan koettavan kiertää lakeja viekkaudella,
48781: hankkia valtion avulla saatuja omaisuuksia toisiin käsiin, kuin
48782: mitä valtio on ne tarkoittanut. Hyvin luultavaa on vielä, että
48783: tuollaisessa etäisessä maakunnassa samaten ktm Ruotsin Norrlan-
48784: nissa, raha on vaikuttanut niihink!n, jotka eivät itse ole tiloja osta-
48785: neetkaan, mutta joilla on ollut tekemistä näitten kauppojen kanssa.
48786: Ja koko tätä surkeata rappeutumista, kaikkien kansankerrosten
48787: yhteistoimintaa valtion tarkoitusperien tyhjäksi tekemiseksi, kaik-
48788: kea tätä kullalhl. huokuttelemista suoranaisiin oikeuden polkemi-
48789: siin, vieläpä käyttäen hyväkseen sortovuosien yleistä hämmennystä
48790: ja venäläisen vallassaolijan - Mjäsojedoffin - tietämättömyyttä,
48791: ehkäpä muitakin ominaisuuksia, on ollut johtamassa yksi sorto-
48792: vuosina mitä suosituimmista suurkapitalisteistamme. Syynä tähän
48793: kaikkeen kurjuuteen on kuitenkin pääasiallisesti se, että aikoinaan
48794: päätettiin luovuttaa tilat lampuodeille täydellä omistusoikeudella
48795: ja että tästä periaatteesta on itsepintaisesti pidetty kiinni, vaikka
48796: jo pitemmän aikaa on voitu nähdä, mihin se tulisi johtamaan. Jo
48797: r8go-luvun alulla ruvettiin näet julkisuudessa esittämään näitä vaa-
48798: roja, joista on nyt puhe, ja vaatimaan hallitusta yleensä muutta-
48799: maan suuntaansa maanhankinnassaan tilattomille siten, että maata
48800: annettaisiin, ei enään täydellä omistuso~eudella, vaan ainoastaan
48801: perinnöllisellä vuokralla tai siten rajoitetulla omistusoikeudella,
48802: että vähävaraiset uutistilalliset suojattaisiin kapitalistien keinotte-
48803: lulta. Mutta turhaan. Jyrkimpänä täyden omistusoikeuden kan-
48804:     Välikysymys Salmin y. m. lahjoitusmailla olevista epäkohdista.   3001
48805: 
48806: 
48807: 
48808: nalla seisojana nähtiin silloin asianomainen toimituskunnan pääl-
48809: likkö senaatissa, silloin sama henkilö kuin tätä nykyäkin. Mutta
48810: hänen kannallaan seisoivat myöskin asianomaiset keskusvirastot,
48811: kuten metsänhoitohallitus ja maanmittaushallitus. Uudempi suunta,
48812: joka tahtoo, että maata hankittaisiin tilattomille ainoastaan niin
48813: rajoitetulla hallintaoikeudella, että ne voisivat pitää tilat omanansa,
48814: on kuitenkin tuosta hallituksen puolelta tapahtuneesta vastustuk-
48815: sesta huolimatta viime aikoina tunkeutunut yhä valtavarumin
48816: yleisön mielipiteeseen. Siihen on nähtävästi suuressa määrin vai-
48817: kuttanut se tutkimus asiasta, jonka tilattoman väestön alikomitea
48818: teki mietinnössään kruununmetsien asuttamisesta. Se selvitys,
48819: jonka se hankki juuri perinnöksi ostoista - ei tosin silloin Viipurin
48820:  läänissä, vaan muissa osissa maata -, näytti, kuinka täydellinen
48821: omistusoikeus oli vienyt samoihin tuloksiin kuin Salmissa nykyään.
48822:  Ja se selvitys, joka hankittiin vastaavasta lainsäädännöstä ulko-
48823:  mailla.. on nähtävästi vähitellen vaikuttanut siihen, että tämä
48824: käsityskanta on päässyt siinä määrin vallalle, että meillä tässä kan-
48825:  saneduskunnassa, ainakin puolueohjelmista päättäen, valtava enem-
48826:  mistö jo on tällä kannalla. Tämä minun mielestäni velvoittaa
48827: hallitusta tulevaisuudessa jättämään tuon vanhan täyden omistus-
48828:  oikeuden kantansa, jos nim. koko hallituksella se on sama kuin
48829:  kamaritoimituskunnan' päälliköllä on ollut tähän saakka. On jo
48830:  vihdoinkin aika lakata käyttämästä valtion varoja ja valtion maa-
48831:  omaisuutta sillä tavalla, että se vie niin surkeihin tuloksiin, kuin
48832:  mihin Salmin kihlakunnassa nyt on tultu.
48833:      Mutta tämä ei yksin riitä.
48834:      Jos kerran täydellä vakaumuksella omistaa tämän kannan,
48835:  niin minun mielestäni johdonmukaisuus vaatii asettamaan kapi-
48836:  talistiselle liikkeelle maanomistukseen nähden sellaisia rajoituksia,
48837:  joita minulla oli kunnia keväällä eduskunnalle esittää, nim. saada
48838:  rajoituksia tukkiyhtiöiden ja muiden metsähuijarien maan anasta-
48839:  miselle ja myöskin saada oikeus valtiolle ja kunnille, silloin kun tarve
48840:  sitä vaatii, tällaisilta maanomistajilta, tukkiyhtiöiltä ja muilta
48841:   metsänhuijareilta, pakkoluovutuksen kautta hankkia maata tilat-
48842:   tomille. Minun mielestäni siis ne ankarat opetukset, jotka tämä-
48843:   kin interpellatsiooni antaa, velvoittavat hallitusta antamaan meille
48844:  lähimmässä tulevaisuudessa eSityksiä tähänkin suuntaan menevästä
48845:  lainsäädännöstä.
48846:       Tämä tulevaisuuteen nähden.
48847:      Mitä sitten tulee niihin tiloihin, joita interpellatsiooni tarkoit-
48848:  taa, niin lienee jokseenkin vaikeata enää saada mitään parannuksia
48849:   aikaan niihin tiloihin, joille jo on annettu perintökirjat. Sitä vas-
48850:   toin niihin tiloihin, joilla ei vielä ole perintökirjoja ja jotka ovat
48851:   joutuneet sellaisten haltuun, joita valtio ei ole tarkoittanut, niihin
48852:   nähden minun mielestäni vielä pitäisi voida saada pelastusta. Kui-
48853:  3002                  Istunto 31 p. lokakuuta 1907.
48854: 
48855: 
48856:   tenkin katsoisin jokseenkin toivottomaksi ryhtyä toimenpiteisiin
48857:   sen tarkoitusperän hyväksi, että nuo tilat, jotka nyt ovat tukki-
48858:   yhtiöillä ja muilla sellaisilla >>lampuodeilla>>, joille niitä ei ole tarkoi-
48859:   tettu, siirtyisivät jälleen niille lampuodeille, jotka jo kerran ovat
48860:   ne luovuttaneet. Sillä nuo Andrejt, Iivanit ja Feodoroffit eivät
48861:   minun vakaumukseni mukaan kuitenkaan itse kykene niitä hallit-
48862:   semaan, jos he saavat ne täydellä omistusoikeudella. Ja minä en
48863:   ymmärrä, mitä syytä tuollaisille henkilöille todellakaan on lahjoit-
48864:   taa täydellä omistusoikeudella sellaisia omaisuuksia kuin tässä
48865:   on kysymyksessä, kymme~iä tuhansia ja satoja tuhansia kullekin.
48866:   Sitä paitsi nuo entiset lampuodit jo ovat minun mielestäni rikkoneet
48867:   valtion asettamia ehtoja vastaan, siihen määrään, että he, ainakin
48868:   jos voi luottaa kuvemöörien senaatin käskystä antamiin kiertokir-
48869:   jeisiin, olisivat häädettävät lampuotitiloiltaan. Mutta jos sitä vas-
48870:   toin nuo tilat, joihin ei vielä ole perintökirjoja annettu, voitaisiin
48871:   saada valtion omaisuudeksi, niin sellainen toimi minun miel~täni
48872:   todella olisi ponnistusten arvoinen. Ja minä omasta puolestani
48873:   olen valmis menemään niinkin pitkälle, että jos tällaiseen asiain
48874:   järjestelyyn tarvitaan uusia lainsäädäntötoimenpiteitä, niin niihin-
48875:  kin olisi ryhdyttävä, ja toivoisin, että eduskunta nykyisessä kokoon-
48876:  panossaan ei voisi kieltää myötävajkutustaan tässä ac;iassa. Tämä
48877:  on kuitenkin aivan yksityinen mielipiteeni kysymyksen ollessa
48878:   vielä niin vähän selvitetty kuin se nyt on. Mutta voitanee kai aja-
48879:  tella muitakin ja vähemmän radikaalisia keinoja asian järjestämi-
48880:  seksi. On hyvinkin luultavaa, että pätevä juriidinen komisdooni,
48881:  joka pantaisiin tutkimaan noita onnettomia kauppakirjoja, joiden
48882:  nojalla siirrot ovat tapahtuneet, löytäisi sellaisia muodollisiakin
48883:  virheitä, että jo näiden nojalla voitaisiin siirrot peruuttaa, varsin-
48884:  kin jos tuomioistuimiin voitaisiin saada enemmän uudenaikaisem-
48885:  paa yhteiskuntapoliittio;ta katsantotapaa.
48886:       Joka tapauksessa on kuitenkin tämä asia siksi tärkeä, että edus·
48887:  kunnan olisi vaikea ilman muuta syrjäyttää se ja siirtyä päiväjär-
48888:  jestykseen, vaikka aika onkin jo täpärällä. Toivossa, että voitai-
48889: siin vielä lyhyessäkin ajassa saada ehdotus perustelluksi päiväjär-
48890:  jestykseen siirtymiseksi, rohkenen ehdottaa asian lähettämistä
48891: maatalousvaliokuntaan.
48892:      Pyydän vielä lisätä, että tällä ei suinkaan ole tarkoitus antaa
48893: mitään epäluottamusta nykyiselle hallitukselle, sillä kaikillehan on
48894: selvää, että tällä hallituksella tässä asiassa ei ole enemmän eikä
48895: vähempää syytä kuin millään edelliselläkään. Tämä siis ei ole
48896: mikään puoluekysymys, vaan vakavien huolien ilmaisu jo vuosi-
48897: kymmeninä jatkuvan onnettoman järjestelmän johdosta, ilmaisu,
48898: jonka tarkoituksena olisi tukea hallitusta, jos se tahtoo lähteä
48899: taisteluun yhteisten etujen puolesta ahneita yksityis-pyyteitä
48900: vastaan.
48901:     Välikysymys Salmin y. m. lahjoitusmailla olevista epäkohdista. 3003
48902: 
48903: 
48904:     Ed. Riihelä: Interpellatsioonin tekijä täällä jo kuvasi tätä
48905:  kysymystä ja laajoilla asiakirjoilla valaisi niitä epäkohtia, joita
48906: Salmin kihlakunnan lahjoitusmailla on syntynyt sen johdosta,
48907:  että lahjoitusmaatiloja on joutunut tukkiyhtiöitten ja yksityisten
48908: metsänkeinottelijoitten haltuun. Koska minäkin olen saanut per-
48909:  sanallisesti puhutella useita näitä tilattomiksi jääneitä lampuoteja
48910: .eri kunnissa, pyydän asiasta lausua muutaman sanan.
48911:      Sikäli kuin tiedän, lienee hetkellinen puutos ja hätä pakoittanut
48912: heitä turvautumaan tilojensa siirtoon tai muutamissa tapauksissa
48913:  lainaamaan vastaista myyntiä varten.        Luonnollista on, että he
48914:  eivät silloin tunteneet sitä arvoa, mikä niillä tiloilla oli ollut met-
48915: sissa. Suurin epäkohta, kuten eqellinen puhuja täällä jo mainitsi,
48916: lieneekin alkujaan ollut siinä, että tällaisissa onnettomissa oloissa
48917:  eläjät eivät tunteneet omaisuutensa arvoa, ja ettei tiloja lunas-
48918: tettaessa ollenkaan järjestetty asioita sille kannalle, että nyt ky-
48919: seessä oleva menettely olisi tullut mahdottomaksi. Sikäli kuin
48920: tiedän, on, kuten täällä on ilmoitettu, suuri joukko siirtoja ta-
48921: pahtunut yksityisille liikemiehille ja tukkiyhtiöille, mutta kun
48922: eri aikoina on ollut hyvin vaikea saada vahvistusta näihin siirtoi-
48923: hin, on kielletty siirto tukkiyhtiöille, mutta samalla myönnetty
48924:  paikkakunnan talollisille, joista useista on ilmoitettu, että ·he jo
48925: ovat tehneet sopimuksia tukkiyhtiöitten kanssa. Tulee siis, sil-
48926: loin kun perintökirjat saadaan, vielä osa lampuotitiloja siirty-
48927: mään tukkiyhtiöitten haltuun.
48928:      Kun kuulee näitten tilojen entisten asukasten valituksia, niin
48929: säälin tunne valtaa mielen. Ollessaan Venäjän valtwn lampuo-
48930: teina oli heillä lupa laajalta kasketa ja viljelyksiään tätä tietä laa-
48931: jentaa ja olivat he siis ainakin siinä suhteessa paremmassa ase-
48932: massa kuin nyt, jolloin kaikki tämä on kiellettyä niiltä, jotka
48933: nyt elävät tukkiyhtiöitten lampuoteina. Sitä paitsi esim. Suo-
48934: järvellä ja siinä osassa Korpiselkää, joka kuuluu Suojärven lah-
48935: joitusalueeseen, missä on tavattoman runsaat metsät, kuten tiede-
48936: tään, jaetaan ylijäämiä varoja miljoonia niille lampuodeille, joilla
48937: tilat vielä ovat hallussaan.     Onpa Suojärven kunnalla aikomus
48938: muodostaa miljoonan markan kunnallisrahastokin sivistystarpeita
48939: varten. Arvaa, miten mieli masentuu niitten, jotka ovat muuta-
48940: masta tuhannesta markasta siirtäneet kymmeniin tuhansiin nou-
48941: sevan omaisuutensa toisille, tuntematta ollenkaan sen arvoa.
48942:      Mitä eduskunta tälle kysymykselle enään voi? Koska aika on
48943: jo näin lopussa ja koska, jos tämä kysymys valiokuntaan lähete-
48944: tään, se tarvitsisi siksi laajaa perustelua päiväjärjestykseen siir-
48945: tymiseksi, että minun nähdäkseni sellainen nyt enää ei olisi mah-
48946: <iollinen, en näe muuta mahdollisuutta kuin kannattaa ed. Aro-
48947: kallion täällä aikaisemmin tekemää ehdotusta päiväjärjestyksen
48948: siirtymiseksi.
48949:                      Istunto 31 p. lokakuuta 1907.
48950: 
48951: 
48952:     Ed. Pykälä lausui sellaisia ajatuksia, joihin mma en voi olla
48953: muutamalla sanalla kajoamatta, vaikka ne mielestäni eivät oikeas-
48954: taan mitään vastausta ansaitsisi. Hän tahtoi liikkua koko kysy-
48955: myksen ulkopuolella, puhui asioista ja virheistä, mitä on afkoi-
48956: naan tapahtunut Karjalan kannaksen lahjoitusmailla, mikä tie-
48957: tääkseni ei ole tämän kyselyn sisällä ollenkaan. Kävikin selville,
48958: että hänen tarkoituksensa oli vain moittia hallitusta, mikäli tulee
48959: komitean asettamiseen.      Hänen lauseensa tässä kohden kuuluu :
48960: ,Kansassa yleensä liikkuu se mielipide, että tämä komitea on
48961: asetettu sitä tarkoitusta silmällä pitäen, että komitean tulos olisi
48962: niin mieluinen kuin mahdollista hallitukselle, jotta epäkohdat ei-
48963: vät tulisi paljastumaan". Mitä tämä lause sisältää, senhän jokai-
48964: nen arvaa. Ovathan ne suuria voimasanoja. Hän lausui vielä tästä
48965: komiteasta, että ne henkilöt, jotka komiteaan ovat asetetut, eivit
48966: voi tulla nauttimaan kansan luottamusta. Mitä tällä lauseella tar-
48967: koitetaan? Minä luulen tässä kohden vastaukseksi kelpaavan ed.
48968: Fykälän täällä tänä istuntokautena erästä lakia arvostelk·.ssaan
48969: lausumat sanat, ettei se olisi niin huono, ,jos minä olisin ollut sitä
48970: laatimassa". Muuta vastausta hän ei kaivannut. Kyllähän nämä
48971: lauseet ovat voimalauseita, mutta eivät ne minun mielestäni pue
48972: itsetietoistakaan kansanedustajaa .
48973: 
48974:    .Ed. Repo:      .Ei kukaan, joka tuntee oloja niillä seuduilla,
48975: joista interpellatsioonissa on puhe, voi kieltää, että epäkohdat
48976: siellä ovat huutavat. Ne seikat, jotka välikysymyksen tekijä on
48977: esiin tuonut, ovat surkeita tosiasioita. Vuoden 1867 valtiopäivien
48978: päätöksen mukaan lampuotitilat olivat lunastettavat perintötiloi-
48979: hin ja luovutettavat viljelijöille täydellä omistusoikeudella niin
48980: pian kuin kruunu on saanut tiloihin laillisen kiinnityksen. Lu-
48981: nastus oli tapahtuva isostajaosta ja verollepanosta huolimatta.
48982: Valtiosäädyt lienevät arvelleet, että lampuodit verrattain pian sai-
48983: sivat perintökirjat, eivätkä senyuoksi tarkemmin maaranneet
48984: heidän oikeudellista asemaansa sillä ajalla, joka kului lahjoitus-
48985: maan oston ja perintökirjain jakamisen välillä. Mutta tästä on
48986: lahjoitusmailla johtunut ikäviä epäkohtia. On poikettu valtiosää-
48987: tyjen alkuperäisestä järjestyksestä. Perintökirjat annettiin lam-
48988: puodeille vasta sitten, kun isojako ja verollepano oli toimitettu, ja
48989: aika venyi vuosista vuosikymmeniin. Tällä välin .lampuotitilain
48990: omistajat rupesivat metsäkauppoihin metsäkeinottelijain kanssa.
48991: Salmin kihlakunta oli näiden metsäkeinottelujen luvattu maa.
48992: siellä kun kansa oli enemmän luonnonlapsen kannalla eikä ollut
48993: tottunut pitämään metsiään missään arvossa. Senvuoksi siellä
48994: metsäyhtiöt saivat tilaisuuden äärettömiin metsähuijauksiin.
48995: Asiain näin ollen hallituksen velvollisuus olisi ollut tarmokkaasti
48996: estää näitä metsäkeinotteluja ja tiloien joutumista tukkiyhtiöiden
48997:    Välikysymys Salmin y. m. lahjoitusmailla olevista epäkohdista. 3005
48998: 
48999: 
49000: haltuun. Tähän olisi hallituksella ollut syytä vielä enemmän sen-
49001: kin tähden, että niin kauvan kuin lampuodit eivät olleet saaneet
49002: perintökirjoja, he kyllä olivat näiden kontujen omistajia, mutta
49003: he omistivat ne sillä tavalla kuin alaikäinen omistaa omaisuu-
49004: tensa. He olivat tilainomistajat, mutta he eivät olleet niiden
49005: täysivaltaisia haltioita ennen perintökirjan saantia. Heidän hol-
49006: hoojanaan oli keisarillinen Suomen senaatin talousosasto sekä lä-
49007: himpänä valvojana Viipurin läänin kuvernöörinvirasto, jossa, ku-
49008: ten täällä eduskunnassa jo on mainittu, oli erityinen virkamies
49009: näitä toimia varten. Tämä virkamies ei liene ollut aivan tehtä-
49010: väinsä tasalla, koska hän noiden asiain esittelijänä on ehdottanut
49011: siirrot hyväksyttäviksi, vaikka, niinkuin täällä jo interpellat-
49012: sioonin tekijä mainitsi, Viipurin läänin kuvernöörinvirasto oli se··
49013: naatin käskystä erityisten kuulutusten kautta ilmoittanut, ettei
49014: se näitä siirtoja tulisi hyväksymään. Mutta siitä huolimatta sama
49015: virasto oli näitä siirtoja vahvistanut. Näissä asioissa olisi tie-
49016: tysti pitänyt tiedostaa pääholhoojan, senaatin mielipidettä. Mutta
49017: jos nyt kuitenkin kuvernöörinvirasto on näitä siirtoja hyväksynyt
49018: vastoin omia julistuksiaan, niin minun luullakseni olisi senaatin
49019: talousosaston pitänyt ja sillä, minun käsitykseni mukaan, olisi
49020: ollut oikeus kumota nämä kuvernöörinviraston päätökset, koska
49021: varsinaisena holhoojana on ollut juuri senaatin talousosasto ja
49022: etupäässä katsoen vielä siihen, että lahjoitusmaiden lunastuksella
49023: on nimenomaisena tarkoituksena ollut saattaa lunastetut maat
49024: sen väestön haltuun ja omaisuudeksi, joka niitä on viljellyt, eikä
49025: suinkaan metsäyhtiöiden omaisuudeksi, jotka käyttämällä hy-
49026: väkseen valistumattoman väestön tietämättömyyttä houkuttelivat
49027: itselleen tilat polkuhinnasta metsäkeinottelun tarkoituksessa.
49028: Interpellatsioonin tekijä on jo maininnut monta seikkaa, millä
49029: tavalla nuo tilat ovat joutuneet tukkiyhtiöitten haltuun ja monta
49030: muuta epäkohtaa voisi vielä esiintuoda. Mutta niiden yksityis-
49031: kohtainen esiintuominen ei kuitenkaan liene tässä tarpeellista.
49032: Ylipäänsä noissa metsäkaupoissa käytettiin sitä tapaa, että
49033: ensin annettiin lampuodeille jonkun verran lainaa. Ja kun usein
49034: kävi, että lampuodille tuli uusi rahantarvis ja oli pakotettu kään-
49035: tymään velanantajan puoleen uudelleen, niin annettiin lisää ja
49036: tehtiin siirtokirjat tähän lampuotioikeuteen. Koska nyt hallituk-
49037: sen sekä silloisen kuvernöörinviraston tiedossa oli, että tällaista
49038: metsäkeinottelua käytettiin, niin ei näitä siirtoja olisi kuvernöö-
49039: rinviraston pitänyt hyväksyä, tai jos se ne hyväksyi, niin minun
49040: käsittääkseni olisi senaatin velvollisuus ollut estää siitä. Tällä
49041: tavalla on näitä Salmin kihlakunnassa olevia tiloja joutunut ääret-
49042: tömän huokeasta hinnasta tukkiyhtiöitten haltuun.        Oikeudelli-
49043: selta kannalta en voi sanoa mitenkä asianlaita on, voiko nyt nuo
49044: lampuotitilakaupat purkaa: se tietysti riippuu monesta asianhaa-
49045: 3006                Istunto 31 p. lokakuuta I907·
49046: 
49047: 
49048: rasta. On sattunut jo tosin tapauksia, että oikeudet ovat näistä pää-
49049: töksiä antaneet - niinpä muistaakseni eräästä Korpiselällä tapah-
49050: tuneesta lampuotioikeuden siirrosta. Eräs leski siellä oli siirtänvt
49051: Iampuotioikeuden joillekin puutavaraasioitsijoille, mutta kun le"'s-
49052: ken poika pääsi täyteen ikään, haki hän lampuotioikeutta itselleen
49053: tähän tilaan ja senaatin talousosasto antoi pojalle Iampuotioikeu··
49054: det takaisin. Nyt rupesivat ostajat oikeustietä juttelemaan ja
49055: muutama aika takaperin senaatin oikeusosasto on julistanut os-
49056: tajan sen tilan täysivaltaiseksi omistajaksi. Tästäkin siis näkyy,
49057: että hvvin suuri ristiriita vallitsee näihin omistusoikeuksiin näh-
49058: den, kun tila kerran on siirretty. Voi olla niin, että tämä johtuu
49059: monesta muodollisesta seikasta itse kaupanteossa, mutta kaikessa
49060: tapauksessa olisi nyt hallituksen velvollisuus yhä suuremmassa
49061: määrässä kiinnittää huomiota tähän seikkaan ja saada nama
49062: epäkohdat poistetuiksi. Sillä ken oloja tuntee, hän tietää, että
49063: väestön köyhyyden ja kehittymättömyyden tähden yhä useampia
49064: tiloja on tällaisella keinottelukaupalla luisumassa maanomistajan
49065: käsistä tukkiyhtiöitten haltuun, joille maanviljelys ei ole minkään
49066: arvoinen.
49067:      Herra senaattori välikysymykseen vastatessaan m. m. mainitsi,
49068: että interpellatsiooni koskee myöskin vanhempia oloja, joihin ny-
49069: kyisellä hallituksella ei ole ollut mitään osaa ja että senaatti viime
49070: kesäkuun 5 päivänä on asettanut komissioonin tutkimaan maan-
49071: viljelysoloissa esiintyviä epäkohtia Viipurin läänissä sekä anta-
49072: maan lausunnon ja ehdotuksen siitä, mihin toimenpiteisiin näi·
49073: den epäkohtien poistamiseksi olisi ryhdyttävä. Tämä komissiooni,
49074: jonka puheenjohtaja ja jäsenet ovat paikallisia oloja tuntevia
49075: miehiä, ei ole vielä lopettanut tehtäväänsä.       Ei kukaan edes
49076: väittänekään, etteivät pu!Jeenalaiset epäkohdat olisi pitempiaikaisia
49077: kuin nykyisen hallituksen aikana tapahtuneita, mutta kumminkin
49078: täytyy vaatia, että hallitus ryhtyisi pontevampiin ja pikaisempiin
49079: toimiin tässä asiassa kuin mitä se tähän asti on tehnyt.
49080:      Mitä muutoin tuohon komissiooniin tulee, on se, mikäli minä
49081: tiedän, kylläkin tutkinut tätä asiata ja kiinnittänyt siihen huomio-
49082: taan sekä koettanut ottaa selvää näistä seikoista. Sikäli kuin
49083:  tiedän, kylläkin tutkinut tätä asiata ja kiinnittänyt siihen huomio-
49084:  Mutta mitä tuohon komissioonin kokoonpanoon tulee, tahtoisin,
49085:  sikäli kuin asioita tunnen, siitä hiukan mainita. On epäilyksen
49086: alaista, tokko hallitus komissioonia kokoon pannessaan on onnis-
49087: tunut, sillä mikäli tunnetaan, on komissioonin jäsenistä ainoas-
49088: taan tohtori Hainari se, joka perinpohjin tuntee nämä Raja-
49089:  Karjalan olot. Hänestä kyllä voi sanoa, niinkuin hallituksen edus-
49090:  taja on sanonut yleensä komissiouin jäsenistä, että hän on pai-
49091:  kallisia oloja tunteva ja muutenkin asiaan innostunut, mutta
49092:  ovatko kaikki toiset komissioonin jäsenet tehtävänsä tasalla, siitä
49093:     Välikysymys Salmin y. m. lahjoitusmailla olevista epäkohdista. 3007
49094: 
49095: 
49096: voidaan olla eri mieliä. Niinkuin edellä jo mainitsin, olisi halli-
49097: tuksen velvollisuus ryhtyä nyt pikaisiin toimenpiteisiin näiden epä-
49098: kohtien korjaamiseksi, koska sekä lampuotien kesken että yleensä
49099: niissä piireissä, jotka näitä asioita tuntevat, ollaan eri mieltä siitä,
49100: voidaanko nämä lampuotitilojen siirrot purkaa ja saattaa tilat
49101: entisille omistajille vai ovatko ne, vaikkapa keinokaupalla tehdyt,
49102: ikipäiviksi heidän käsistään menneet.
49103:     Ed. Gebhard manitsi, ettei hänen mielestään muka olisi en--
49104: sinkään paikallaan, että nämä tilat joutuisivat niiden entisten omis-
49105: tajien haltuun täydellä omistusoikeudella, vaan olisivat ne en-
49106: nemmin otettavat valtion huostaan. Mikä menettely tässä on
49107: paras, se tietysti on jätettävä asianomaisten harkittavaksi, mutta
49108: minun käsitvkseni on, että kaikessa tapauksessa tässä olisi toi-
49109: menpiteisiin. ryhdyttävä ja senvuoksi kannatan ed. Gebhardin te-
49110: kemää ehdotusta interpellatsioonin lähettämisestä maatalous-
49111: valiokuntaan.
49112: 
49113:    Ed. Vuolijoki, V.: Kuten täällä jo on sanottu, ei nykyinen
49114: hallitus tässä asiassa suinkaan ole mikään erityinen syntipukki.
49115: Päinvastoin se on noudattanut aivan samaa menettelytapaa, jota
49116: on noudatettu aina vuodesta 189.3 asti. Mutta tämä ei minun
49117: mielestäni suinkaan saa pidättää moittimasta hallitusta. Minä
49118: olisin ollut vhtä valmis moittimaan edellisiäkin hallituksia tällai-
49119: sesta menettelytavasta.
49120:     Hallitukselle ei suinkaan ole ollut tietämätöntä, että sen omat
49121: virkamiehet, kruununvoudit, nimismiehet, henkikirjurit ovat ol-
49122: leet suurimpia keinottelijoita, että ne ovat muodostaneet tukki-
49123: yhtiöitä, että lahjoitusmaitten hoitajat ovat olleet metsäyhtiöitten
49124: kasöörina j. n. e. Eikö silloin olisi voinut vaatia hallitukselta,
49125: että sen olisi pitänyt sekaantua asiaan vähän toisella tavalla kuin
49126: käyttämällä tuota meillä sangen yleistä keinoa asettamalla komi-
49127: tea? Kun epäkohdat ovat kasvaneet vuosi vuodelta, kun vuosit-
49128: tain viedään useampia satoja tuhansia tukkeja kruununmetsistä,
49129: se tahtoo sanoa lampuotien metsistä, jotka eivät vielä ole saaneet
49130: perintökirjaa - ja kaikki tämä ei ole mielestäni voinut olla hal-
49131: litukselle tuntematonta, - niin ei mahtane olla paljon, jos sanoo,
49132: että hallitus, joka 'ei ole kyennyt tällaista estämään ja aikanaan
49133: väliin tulemaan, ei ole menetellyt oikein.
49134:     Mutta tällä asialla on minusta sangen yleislaatua oleva mer-
49135: kitys. Kun täältä vasemmalta joskus on puhuttu luokkaoikeudesta,
49136: niin on silloin vaan hymähdetty tältä oikealta puolen ja
49137: pidetty että se on noita tavallisia sosialidemokraattisia lauseta-
49138: poja. Mutta tuskin voi löytää parempaa esimerkkiä kuin tämä
49139: luokkaoikeudesta ja sen harjoittamisesta. Senaatti lähettää ku-
49140: vernöörille määräyksen, että kuvernööri ei saa antaa tukkiyhtiöille
49141: 3008                Istunto 31 p. lokakuuta 1907.
49142: 
49143: 
49144: lampuotikirjoja ja kuvernööri lähettää edelleen kiertokirjeen, jossa
49145: sanotaan, että lampuodeilla ei ole minkäänlaista oikeutta myödä
49146: lampuotioikeutta ja että perintökirjaa ei missään tapauksessa tulla
49147: antamaan metsäkeinottelijoille. Kuitenkin sama kuvernööri samana
49148: vuonna - ja se ei ole mikään Bobrikoffin aikainen kuvernööri,
49149: vaan kuvernööri Gripenberg - ja seuraavana vuonna antaa
49150: useita perintökirjoja metsähuijareille. Kun tästä tulee oikeuden-
49151: käynti ja mennään aina ylimpään oikeuteen asti, senaatin oikeus-
49152: osastoon, niin siellä tehdään päätös, että koska kuvernööri on
49153: antanut lampuotikirjan näille tukkihuijareille, niin niille on an-
49154: nettava perintökirja. Ja talousosasto nojaa oikeusosaston pää-
49155: tökseen, niinkuin täällä herra senaattori lausui: ,tuomioistuimen
49156: korkeimmassa oikeusasteessa on lausuttu käsitys, että se, jonka
49157: kuvernööri on lampuodiksi hyväksynyt, on pidettävä tilan oikeana
49158: haltiana". Sehän on todellakin hyvin omituinen oikeuden ym-
49159: pärikierto. Ja meille tietysti sanotaan, että sitä ei voi purkaa, se
49160: on korkeimman oikeuden päätös ja siihen hallintaviranomaiset
49161: eivät voi mitään. Minä en todellakaan ymmärrä mikä menette-
49162: lytapa tässä hallituksen puolelta olisi oikea, mutta minusta tuntuu,
49163: että suurimman virheen on tehnyt se kuvernööri, joka on antanut
49164: tuommoisen lampuotikirj an, ja että se kuvernööri olisi saatet-
49165: tava edesvastuuseen tuosta teostaan ja saatettava maksamaan
49166: noille lampuodeille, jotka ovat tulleet ~ääryyttä kärsimään, siitä
49167: vääryydestä, joka heille on tapahtunut.
49168:     Tässä on todellakin tapahtunut niin suuria vääryyksiä, on tul-
49169: lut esille interpellatsioonin tekijän lausunnosta niin suuria epä-
49170: kohtia, että jos missään, niin tässä on yhteiskunnan kiireen kautta
49171: riennettävä auttamaan. Jollei hallituksella ole keinoja, niin tä-
49172: män eduskunnan täytyy lainsäädännön kautta löytää keinot, joilla
49173: tuollaiset mitä suurinta yhteiskunnallista mädännäisyyttä osoit-
49174: tavat epäkohdat saadaan korjatuiksi. Vaikka minäkään en luule,
49175: että tässä voidaan antaa minkäänlaista epäluottamuslausetta hal-
49176: litukselle - keskusta luultavasti ei ole halukaskaan siihen -
49177: niin ehdottasin kumminkin tämän asian lähettämistä valiokun-
49178: taan, että hallitus ainakin saisi tukea siitä lausunnosta, joka valio-
49179: kunnasta tulee, jos hallituksella nimittäin, niinkuin minä edellytän
49180: näiden lausuntojen jälkeen, on halua korjata näitä epäkohtia.
49181: Sitä suuremmalla syyllä voisi se sen tehdä, jos eduskunta olisi
49182: lausunut käsityksensä ja siis tavallaan tukenut hallitusta. Koska
49183: perustuslakivaliokuntaan epäilemättä tänä iltana tulee toinen inter ·
49184: pellatsioonikysymys lähetettäväksi, niin yhdyn ecl. Gebharclin ehdo-
49185: tukseen, että tämä asia lähetettäisiin maatalousvaliokuntaan.
49186: 
49187:    Ed. Kirves:       Kun nyt kerran on avattu Suomen historian
49188:     Välikysymys Salmin y. m. lahjoitusmailla olevista epäkohdista. 3009
49189: 
49190: 
49191: mustat lehdet, niin minäkin pyydän lisätä niihin osastani joita-
49192: kuita numeroita.
49193:      Täällä on interpellatsioonin tekijä tehnyt selkoa ainoastaan
49194: Salmin pitäjässä tapahtuneista vääryyksistä, jota vastoin on jää-
49195: nyt pois toiset pitäjät niin sanotulla Salmin kihlakunnan lahjoi-
49196: tusmaa-alueella. Näitä asioita tutkimassa on ollut komitea vuon-
49197: na 1883, ja on se antanut lausuntonsa senaatille 1 päivänä hel-
49198: mikuuta 1884. Tässä lausunnossa sen aikuinen komitea, joka
49199: oli asetettu nimenomaan lahjoitusmaita varten, tekee erinäisiä
49200: ehdotuksia lahjoitusmaalla asuvien olojen parantamiseksi, ja m.
49201: m. tekee ehdotuksen hallitukselle laiksi kunnallismetsistä. Komi-
49202: tea toisin sanoen silloin on ehdottanut, että niillä iahjoitusmailla,
49203: joilla on mahdollista muodostaa kunnallisia yhteismetsiä, niitä
49204: muodostettaisiin, jota vastoin niillä lahjoitusmailla, joista nyt on
49205: kysymys, ei ole ollut suoranaista oikeutta muodostaa kunnallis-
49206: metsiä          siitä saimme käsityksen eilen kamaritoimituskunnan
49207: päiillikön lausunnosta - , sillä nämä lahjoitusmaat myytiin sillä
49208: ehdolla, että ne täytyy luovuttaa omistusoikeudella niillä asuville
49209: lampuodeille. Ja sentähden minun mielestäni tässä eivät ed. Geb-
49210: hardin ehdottamat rajoitukset oikeastaan voi tulla voimaan niit-
49211: ten suhteen, jotka nyt vielä ovat niitä senaikuisia lampuoteja.
49212: toisin sanoen, jotka eivät vielä ole tilojaan myyneet.
49213:      Mitä sitten tulee hallituksen menettelyyn, niin täällä on lau-
49214:  suttu jo että hallitus on asettanut sinne 'virkamiehiä, jotka ovat
49215: edistäneet ainoastaan keinotteluja. Hallitus on antanut rahoja
49216:  suuret summat perustaakseen sinne mallitaloja muutamille semi-
49217: naarin lehtoreille, jotka ovat vieneet ympäristönsäkin perikatoon.
49218: Me Viipurin-lääniläiset olemme tietysti kaikessa kehityksessä
49219: alakynnessä ja tarvitsemme neuvoja, mutta emme toki kuiten-
49220: kaan maanviljelyksessä tarvitse seminaarin lehtorien neuvoja,
49221:  jotka itse eivät edes kertaakaa vuodessa käy perustamillaan malli-
49222: taloilla. Samaa voidaan sanoa niistä maanviljelijöistä, joita Vii'-
49223:  purin lääniin on haalittu ympäri Suomea ja valtion kustannuk-
49224:  sella annettu niille hyvin edullisia ehtoja. Niistä voidaan sanoa sa-
49225:  maa, että ne ovat ympäristönsä rasituksena.
49226:      Täällä senaattori Ignatius mainitsi, että Saanlahden pitäjän
49227:  Havuvaaran kylässä on annettu muutamia perintökirjoja Värtsilän
49228:  osakeyhtiölle, toisin sanoen muistaakseni hän sanoi, että on annettu
49229:  ainoastaan yksi tämän senaatin aikana, mutta tämä sama kylä on
49230:  Värtsilän osakeyhtiön hallussa, niin ettei siitä ole kuin kolme
49231:  tilaa jäljellä. Kolmella tilalla on talot itsellään, mutta odotetaan
49232:  niittenkin tulevan pakkoluovutettaviksi Värtsilän yhtiölle. Täm-
49233:  möinen asianlaita on siinä kylässä, josta eilen mainittiin, että on
49234:  ainoastaan yksi perintökirja annettu Värtsilän osakeyhtiölle. Pa-
49235:  remmat eivät ole olot Korpiselän pitäjässä. Siellä esim ..i\.gläjär-
49236: 30I0                Istunto 31 p. lokakuuta 1907.
49237: 
49238: 
49239: -ven kylässä on kolmetoista tilaa, jotka ovat osakeyhtiön Hallbergin
49240:  hallussa. Minä en tahdo enään koettaa saada eduskunnan pöytä-
49241:  kirjaan asiakirjoja minä päivänä nämät siirrot ovat tapahtuneet,
49242:  kun asia kuitenkin on totta, eikä eduskunnan pöytäkirjat mieles-
49243:  täni kaipaa niin pitkiä selittelyjä tämän asian suhteen.
49244:      Sen lisäksi on tämä sama osakeyhtiö Hallberg vielä koettanut
49245:  saada kuuden palstatilan omistusoikeuden, toisin sanoen siirron
49246:  kuudella palstatilalla itselleen erään asioitsija Romppasen kautta,
49247: ja kahdelle palstatilalle asunto-oikeuden asioitsija Huurinaisen kaut-
49248:  ta. Nämät asioitsijat olivat tunnetut jo kauvan ennen sortovuosien
49249:  järjestelmää, he ovat olleet ensimäisiä välittäjiä, he ovat osta-
49250: neet tiloja itselleen, tehneet toisin sanoen valekaupan, ja sitte sor-
49251:  tovuosien aikana siirrettiin ne varsinaisille omistajilleen, tukki-
49252:  yhtiöille. Kun ei ennen sortovuosia saatu siirtää tiloja suorastaan
49253:  puutavarayhtiöille, niin käytettiin tämmöistä keinoa, että ennen
49254:  sortovuosia tehtiin muodollisia kauppoja ja sortovuosina sitten
49255:  siirrettiin tilat varsinaisille omistajilleen.    Siellä paikkakunta-
49256:  laisten kertomusten mukaan on tapahtunut jonkunlaisia omituisia
49257:  kauppakirjan-tekotapoja. Kauppakirjat on tehty jokseenkin sa-
49258:  laa. Täällä minulla on joukko nimiä, mutta en nyt pidä niitä niin
49259:  tarpeellisina mainita, kenenkä asiaa mikäkin minun selostukseni
49260:  koskee, ne ehkä tulevat myöhemmin komitean mietintöön. Eräs-
49261:  kin mainitsi, että hänen tilansa, noin 1 1 / 2 arvioruplaa, meni sa-
49262:  dasta markasta. Kauppakirja tehtiin ja kiellettiin, että ,älä nyt
49263:  suinkaan näytä papille äläkä opettajalle tätä kirjaa", ja sitten
49264:  jonkun ajan perästä, kun oli kaupat tehty, pyydettiin häntä uudes-
49265:  taan sen isännän luo ja pyydettiin vaihtamaan kauppakirjaa.
49266:  Sitten kun hän vaihtoi kauppakirjan, oli siinä kauppa tehty poh-
49267: .iineen, vaikka hän lupasi tilasta ainoastaan metsän määrävuosiksi.
49268:  Tätä kertoi eräs <)0-vuotias ukko polvillaan Korpiselässä. Tämä
49269:  on ainoastaan yksi varjokuva niistä, mitä siellä on tapahtunut,
49270:  minä en tahdo pitemmältä jatkaa, vaikka niitä olisi niin paljon
49271:  kuin tässä eduskunnassa vain haluttaisiin kuulla. Toiset mainit-
49272:  sivat siellä, että heidän tilansa meni 8o ruplasta arvioruplan tila,
49273:  puolen arvioruplan 8o kopeekasta ja yhdestä hamehestakin kuu-
49274:  lui menneen eräs puolen arvioruplan tila. Sillä tavalla siellä saa-
49275: tiin maatiloja. Kun siellä maita on runsaasti, ei luonnollisesti
49276: yksinkertainen rahvas ymmärrä maan arvoa, mutta kyllä keinot-
49277:  telija aina ymmärtää.
49278:      Täällä senaattori Ignatius huomautti, minkä nojalla kuver-
49279: nööri on vahvistanut siirtoja, mutta minun ajatukseni mukaan
49280:  ei tämä Maakaaren 16 luvun 6 § johtanut siihen, että kuvernöö-
49281: nllä olisi ollut oikeus siirtää yhtään tilaa tukkiyhtiölle. Minä
49282: olen saanut Suomen kruununluontoisista tiloista päinvastoin toi-
49283: sen käsityksen, nimittäin sen, että niiden asukasoikeuksia ei saisi
49284:     Välikysymys Salmin y. m. lahjmtusmailla olevista epäkohdista. 3011
49285: 
49286: 
49287:  luovuttaa muihin kuin maanviljelystarkoituksiin. Ja nämä tilat
49288:  täytynee pitää kruununluontoisina, koska ne on valtiosäätyjen
49289:  myötävaikutuksella lunastettu valtion laskuun, joskin on pantu
49290:  määräksi, että ne, jotka niitä viljelevät, saavat niihin omistus-
49291:  oikeuden.
49292:      On selvää, että kun tämmöistä harjoitetaan, niin silloin me-
49293:  nee koko maatalous, koko kansantaloudellinen asema nurin niissä
49294:  pitäj issä, joissa tuollaista on harjoitettu. Mainitsen maatalou-
49295:  den alalta muutamia numeroita, jotka voivat olla omiaan todista-
49296:  maan, mihinkä tilaan Salmin kihlakunnan pitäjät ovat vajonneet.
49297:      Soanlahdella esim. on 10 o/o tilallisia, maanviljelijöitä, joilta
49298: ei ole ollenkaan hevosta, ja I I o/o ilman karjaa; Suojärvellä on 5
49299:  % ilman hevosta ja 2 % ilman karjaa ; Suistamolla on 71 j 2 %
49300: ilman hevosta ja 15 ~ft:, ilman karjaa; Impilahdella 6 o/o ilman he-
49301: vosta ja 1 o/o ilman karjaa; Salmissa saman verran. Minä en
49302: vielä huomauttanut Suojärven lampuotien oloja.           Nämä ovat
49303:  joutuneet myös yhtä huonoon asemaan, joskaan siellä ei ole ti-
49304: lansiirtoja suhteellisesti niin suuressa määrässä tapahtunut tukki-
49305: yhtiöille kuin esim. Korpiselän pitäjässä. Mutta suuri luku siel-
49306: läkin on tiloja, joiden kanssa on markkinoitu; siellä olevat kaup-
49307: piaat, jotka osittain sanovat olevansa maataviljelevää väestöä.
49308: ovat nimittäin siellä olleet suurena tekijänä näiden talojen jaka-
49309: misessa. Kun nyt tällä tavalla on mennyt talot ja niiden mukana
49310: metsät, niin on luonnollista, että tyytymättömyys kasvaa väes-
49311: tössä senkin vuoksi, että siellä on suuri joukko semmoista kansaa,
49312: joka on elänyt paljaasta metsästyksestä. Viljelysmaat siellä kun
49313: ovat huonot, ja maanviljelys alhaisella kannalla, mutta metsän-
49314: riistaa siellä aikoinaan oli hyvin paljon ja vielä sitä on nytkin,
49315: mutta nyt on metsästys heiltä kielletty ja he ovat joutuneet sem-
49316: moiseen asemaan, että minä uskon, etteivät tämän eduskunnan
49317: jäsenet niiden asemaa kadehdi. Sama on laita kalastuksen kanssa.
49318: Missä järviä on, ovat ne jääneet tukkiyhtiön metsien sisälle ja
49319: Suojärvi on esim. ruukkien alueella, ja sielläkin on kalastus hy-
49320: vin hankala, metsästyksestä puhumattakaan.
49321:      Kun nyt hallitus kerran on asettanut näitten henkilöitten hol-
49322: hoojaksi, mutta hallituksen omat virkamiehet ovat olleet siellä
49323: suurimpana syynä asukkaitten nylkemiseen, ja - jos saan käyt-
49324: tää erään oikeistolaisen puhetta, kun hän sanoi että kansan on
49325: vastattava virkamiestensä vääryyksistä, - minä myös sanon,
49326: että kansan on tässä kohden vastattava virkamiestensä vääryyk-
49327: sistä ja palautettava nuo tilat entisille omistajilleen tavalla millä
49328: hyvänsä. Siellä muutamat ajattelevat sukulunastusta, mikä hei-
49329: dän mielestään ei olisi niinkään vaikeaa, kun kerran hallituksen
49330: takana on heidän metsärahojaan niin äärettömän paljon, että
49331: niillä voitaisiin täydellisesti suorittaa heidän velkansa ja palaut-
49332: JOI2                 Istunto 31 p. lokakuuta   IC)07.
49333: 
49334: 
49335: 
49336: taa tila heille itselleen takaisin. Minun mielestäni olisi tämä ai-
49337: noa oikeutettu ajatus, joka tällä hetkellä saattaisi tulla kysymyk-
49338: seen, jos kerran tahdotaan jakaa heille oikeutta, mikä on halli··
49339: tuksen ja tämän eduskunnan asia.
49340:       Jo 1884 vuoden komitea ehdotti erityisiä kansansivistyslai-
49341: toksia, ehdotti kansan sivistytettäväksi näillä lahjoitusmailla,
49342: mutta tuotakaan ehdotusta ei ole ottanut huomioon senaikuinen
49343: l~allitus enempää kuin ehkä silloinen säätylaitoskaan, eli toisin
49344: sanoen senaikuiset valtiopäivät. Niinpä on siellä koulujenkin
49345: laita. Niitä ei ole saatu, ennenkuin venäläiset ovat ruvenneet val-
49346: mistamaan venäläisiä kouluja, panneet sinne ministerikouluja,
49347: jolloin vasta suomalaiset ovat alkaneet herätä ja tuumia, että
49348: kyllä kai se kansa tarvitsee sivistystä sielläkin ja avustaneet sinne
49349: muutamia kouluja. Mutta niitä on sittenkin niin harvassa, että
49350: saadaan ainakin parisataa vuotta tällä järjestelmällä mennä eteen-
49351: päin, ennenkuin voidaan ollenkaan ajatella, että kansa siellä pää-
49352:  sisi vähänkään seuraamaan sitä kehitystä ja sitä edistystä, joka
49353: muussa osassa Suomea virtailee.
49354:       Kun täällä puhutaan näistä kemiteoista ja arvostellaan niiden
49355:  jäseniä, joista täällä herra senaattori huomautti, niin minun mie-
49356: lestäni on tässä menty hiukan harhaan. On nimittäin otettava
49357:  huomioon, että tämän komissioonin tehtävä ei ole yksin näiden
49358:  lahjoitusmaiden tutkiminen, sen toimena on myös tutkia, missä
49359:  määrin tilaton väestö on Viipurin läänissä lisääntynyt. Jos siis
49360:  lähdetään arvostelemaan komiteaa ja sen jäseniä, on ensin tiedet-
49361:  tävä, mikä sen komitean tehtävä on. Muuten olen samalla kan-
49362:  nalla kuin ed. Pykälä ja Repo, että komitean jäsenet eivät tule
49363:  koskaan meitä tyydyttämään.           Minua ei tyydytä, jos ne ovat
49364:  muusta puolueesta kuin mihin minä kuulun, suomettarelaisia ei
49365:  tyydytä, jos ne ovat muusta puolueesta kuin siitä, mihin he kuu-
49366:  luvat, maalaisliittolaisia ei tyydytä, jos ne eivät ole siitä puo-
49367:  lueesta, johon he kuuluvat j. n. e. Tämä on minun logiikkaani ja
49368:  tältä kannalta minä asioita tässä kohden ja tässä kysymyksessä
49369:  etupäässä ajattelen.
49370:        Täällä on ed. Pykälä vielä huomauttanut niistä kalliista hin-
49371:  noista ja veroista, joilla lahjoitusmaa-alueita rasitetaan. Mutta
49372:  nämä kysymyksessä olevat lahjoitusmaat ovat niin halpahintaisia,
49373:  että niiden omistajat ovat saaneet kymmeniätuhansia palkaksi
49374:  siitä, että ovat ruvenneet maanomistajiksi, siis asianlaita on siinä
49375:  suhteessa täydelleen niinkuin kamaritoimituskunnan päällikkö
49376:  huomautti, nämä olot ovat olleet kadehdittavia muihin Viipurin
49377:  läänin lahjoitusmaaoloihin verrattuna. Muuten saan vielä ed. Pykä-
49378:   lälie sen johdosta, kun hän huomautti verojen lahjoitusmailla ol-
49379:   leen liian kalliit ja raskaat, mainita, että valiokunnan mietintö osot-
49380:   taa, että näiden lahjoitusmaiden maksuehdot eivät ole olleet lähes-
49381:    Välikysymys Salmin y. m. lahjoitusmailla olevista epäkohdista. 3013
49382: 
49383: 
49384: kään niin raskaat kuin ne, joita on asetettu niille, jotka tahtovat
49385: hankkia maata agraarikomitean ehdotuksen mukaan. Komitean
49386: mietinnössä on sanottu, että ne maksavat korkeintaan noin 5 Cjo
49387: pääomaa ja kuoletusta, ja tässä on kuitenkin jo otettu verotuk-
49388: setkin mukaan, mutta agraarikomitean ehdotuksen mukaan nämä
49389: maksut tulevat koko joukon suuremmiksi.
49390:      Täällä on myös ed. Repo huomauttanut, että hallituksen pi-
49391: täisi toimia pikemmin. Minäkin olen siinä kohdin samaa mieltä.
49392: Mutta eri mieltä ollaan siitä, mitenkä tuo toiminta olisi tapah-
49393: tuva. Minun mielestäni on siinä tehty oikein, että perintökirjat
49394: on pidätetty, kun asiat ovat olleet riidanalaisia. Mutta tämä rii-
49395: danalaisuus on minun mielestäni johdettu harhaan, kun se on annet-
49396: tu tuomioistuimen haltuun, vaikka se, ollen taloudellinen kysymys,
49397: kuuluisi suorastaan talousosaston ratkaistaviin kysymyksiin. Ku-
49398: ten ed. Arokallio viime kerralla asiaa käsiteltäessä huomautti,
49399: ovatkin muutamat tuomioistuimet kieltäytyneet näitä asioita rat-
49400: kaisemasta. Ja epäilemättä asia onkin väärällä tolalla, jos se ei
49401: mene sitä laatua, joka on säädetty noudatettavaksi muihin kruu-
49402: nuntiloihin nähden. Tämä asia on pidettävä siksi tärkeänä, että
49403: minäkin, jotta nyt asetetun komitean ehdotuksia ruvettaisiin to-
49404: teuttamaan eikä niitä hylättäisi, niin heikkoja kuin ne useissa
49405: kohdin ovatkin, ehdottaisin asian lähetettäväksi valiokuntaan
49406: jotta hallitus voisi nähdä, että eduskunta ryhtyy turvaamaan ko-
49407: mitean ajatuksia, jotka eivät voine olla muuta kuin pääpiirteis-
49408: sään samanlaisia kuin minä ehdotin, siis että tilat siirretään en-
49409: tisille omistajilleen ja tukkiyhtiölle korvataan niiden antamat ra-
49410: hat, sillä onhan hallituksella hallussaan heidän omia rahojaan,
49411: joita näin ollen voidaan käyttää _tilojen palauttamiseen. Sentäh-
49412: den kannattaisin ed. Gebhardin tekemää ehdotusta, että näillä pe-
49413: rusteilla asia lähetettäisiin maatalousvaliokuntaan.
49414: 
49415:     Senaattori Nybergh: Kuten täällä senaat~' ori Ignatius eilen
49416: mainitsi, ovat kaikki ne lampuotisiirrot, jotka ovat näyttäytyneet
49417: riidanalaiseksi, jätetyt oikeuden tutkittaviksi ja päätettäviksi.
49418: Tätä tapaa on käytetty jo useita vuosia, ja se riippuu siitä, että
49419: näitä tiloja ei ole voitu katsoa kruununluontoisiksi, vaan rälssin-
49420: luontoisiksi. Valtion ostamat lahjoitusmaat olivat silloin, kun ne
49421: ostettiin, rälssinluontoisia omistajain käsissä, ja tämä rälssinluon-
49422: toisuus on pysynyt niissä myös senjälkeen kun ne ovat joutuneet
49423: valtion huostaan. Tämä seikka on, kuten sanoin, ollut syynä sii-
49424: hen, että nämä asiat ovat joutuneet oikeuksien tutkittaviksi, ja
49425: se on myös luultavasti ollut syynä siihen, että kuvernööri on
49426: näitä siirtoja tutkittaessa asettunut höllemmälle kannalle kuin
49427: kruununtiloihin nähden, koska tässä tavallaan on voitu vedota
49428: yleisen lain määräyksiin, joiden mukaan lampuoti on oikeutettu
49429: 3014               Istunto 31 p. lokakuuta 1907·
49430: 
49431: 
49432: siirtämään vuokraoikeutensa toiselle henkilölle, jota voidaan koh-
49433: tuuden mukaan pitää siihen sopivana. Samainen seikka myös on
49434: vaikuttanut, että oikeudet, kun ne ovat näitä riitoja ratkaisseet,
49435: ovat asettuneet sille kannalle, että kun kuvernööri kerran on hy-
49436: väksynyt nuo siirrot, niin on nykyisillä haltijoilla oikeus saada
49437: näille tiloille perintökirjat. I,uonnollisesti ne riidat, jotka vielä
49438: ovat vireillä, ratkaistaan näiden samojen periaatteiden mukaan,
49439: sillä eihän ole mahdollista, että oikeudet asettuisivat yhden ker-
49440: ran yhdelle, toisen kerran toiselle kannalle. Näin ollen, mikäli
49441: tämä kysymys voi tarkoittaa niitä siirtoja, joista ei vielä ole an-
49442: nettu perintökirjaa, on kai ilmeistä, ettei siinä kohden voida saada
49443: mitään muutoksia aikaan. Ainoa mahdollisuus olisi ryhtyä jol-
49444: lain tavoin lainsäädäntötietä parantamaan asiaa, tai muuten koet-
49445: taa auttaa näiden tilanhaltijain taloudellista asemaa.
49446: 
49447:     Ed. Leppälä:       Tärkeä, tärkeämpi kuin ehkä moni edustaja
49448: hmleekaan, on esillä oleva asia. Onnettomat ovat olot tässä suh-,
49449: teessa Karjalassa ja syyllisenä on koko muu Suomi. Kaikki siis,
49450: mitä on vallassamme, on te!Jtävä, muuten Karjala vieraantuu
49451: meistä yhä kauvemmas. Nyt on Yielä hyvä aika, tuonnempana
49452: se voi olla mvöhäistä. Uskallan sentähden toivoa, että edus-
49453: kunta lähettäisi esillä olevan asian maatalousvaliokuntaan. Edus-
49454: kunta tällä ilmaisee hyvän tahtonsa auttaa karjalaisia veljiään.
49455: Sen enempää siinä kohdassa emme nyt voi. Hallitus ehkä voisi
49456: siihen komiteaan, jonka se on valinnut näitä asioita tutkimaan ja
49457: järjestämään, valita muutamia asiantuntijoita paikkakunnilta. Se
49458: toivomuksena hallitukselle, ei moitteena.
49459:     Tämän asian yhteydessä on tuon tuostakin kumpuillut eräs
49460: toinen asia, joka minuun on tehnyt syvemmän vaikutuksen, ni-
49461: mittäin karjalaisten alhainen sivistyskanta. Hallituksen edustaja
49462: nimenomaan sanoi, että karjalaisten alhaisen sivistyskannan täh-
49463: den eivät he ole voineet karjataisille lampuodeille perintökirjoja
49464: antaa, vaan on heidän sen sijaan täytynyt asettua jonkunlaiseen
49465: holhoojan asemaan. Meidän on siis myös käytettävä jokainen
49466: esiintuleva tilaisuus karjalaisten sivistyksen korottamiseksi. Mi-
49467: nua surettaa syvästi, että erään sellaisen tilaisuuden laskimme
49468: käsistämme. Se tapahtui rautatievaliokunnan mietinnön hylkää-
49469: misen yhteydessä. Luulisin nim. että se osanoton intressi, joka
49470: kaikkialla on tullut kärsivän, henkisesti ja taloudellisesti takapa-
49471: julle jääneen Karjalan kansan osaksi, olisi saanut eduskunnan hy-
49472: väksymään rautatievaliokunnan mietinnössä s.en osan, joka tar-
49473: koitti Sortavalan-Suojärven rataa. Sillä olisi voinut olla suuri
49474: merkitys tähänkin asiaan nähden; olisi ikäänkuin päästy lähelle
49475: heitä. Tämän sanottuani toivoisin ettei kukaan edustaja aset-
49476:     Välikysymys Salmin y. m. lahjoitusmailla olevista epäkohdista. 3015
49477: 
49478: 
49479: tuisi vastustamaan asian lähettämistä maatalousvaliokuntaan, vaan
49480: että kaikki yksimielisinä sitä puolustaisivat.
49481: 
49482:      Ed. Pykälä.: Ed. Gebhard huomautti sen koko järjestelmän
49483: nurinkurisuutta, jolla lahjoitusmaakysymys lepää. En voi sanoa,
49484: onko mikään järjestelmä, olkoon se vaikka kuinka hyvä tahansa,
49485: perille viepä, ellei sitä toteuteta. Mitä lahjoitusmaajärjestelmään
49486: tulee, niin sinänsä sillä ei ehkä ole vikaa, vaan on siihen päässyt
49487:  sellaisia kasvannaisia, jotka siihen eivät kuulu. Ei tullut myös-
49488: kään järjestelmää ajetuksi sillä tarmolla kuin oli aikomus. En
49489: luule, että ed. Gebhardin esittämä järjestelmä niinkään ilolla otet-
49490: taisiin vastaan kuin hän luuli. Onhan tällä järjestelmällä muuten
49491: tilaisuus näyttää mihin se kelpaa, nyt kun l'l:hjoitusmaiden kanta-
49492: tiloja jaetaan. Sopii koettaa. Y ritettäköön kahta järjestelmää
49493: rinnakkain, niin nähdään, kumpi vie perille. Se siitä.
49494:       Ed. Riihelä huom~utti minulle myös siitä, mitä minä lausuin
49495: lahjoitusmaakomiteasta eli n. s. Karjalaisesta komiteasta. Hän
49496:  sanoi, ettei maksa vaivaa vastata niihin viittauksiin, joita minä
49497:  illalla tein. On hyvin helppo sanoa näin ja halveksua, mutta ei
49498: ole yhtä helppo kumota niitä väitteitä, mitä tein. Päinvastoin
49499: ryhtyi cd. Riihelä persoonallisiin viittauksiin minua kohtaan.
49500:  Minä saan todella onnitella, että komitealla on ollut niin suurta
49501: asiantuntemusta käytettävänään kuin ed. Riihelä mainitsi, että
49502: hän on s-6 talonpoikaa puhutellut persoonallisesti näi,stä asioista.
49503: Todellakin suuri auktoriteetti !
49504:       Muut ovat samasta asiasta jo puhuneet, minä pyydän vaan
49505: huomauttaa, että mitähän ed. Riihelä ajattelisi, jos Suomenlah-
49506: den kalastajista muodostettaisiin komitea tutkimaan Luumäen
49507: tervanpolttoa, tai Kivennavan ja Pyhäjärven talonpojista komitea
49508: tutkimaan satamaoloja Viipurin kaupungissa. Huomautan vaan
49509: näistä vastakohtina, lähtemättä pitemmälle.
49510:       On myöskin selvitetty sitä, minkäaikainen hallitus olisi suu-
49511: rempi syyllinen epäkohtiin, joita on huomattu. Sen verran kuin
49512: tunnen asioita, niin tuskin minkäänaikainen hallitus lienee syy-
49513: tön samassa määrässä kuin se, jolloin senaattori Charpentier oli
49514: rahaasiain toimituskunnan päällikkönä. Minulla ei ole tällä ker-
49515: taa asiakirjoja käytettävissä, mutta tiedän varmaan, että silloin
49516: kumottiin Korpiselän lahjoitusmailla useita siirtoja, jotka olivat
49517: kestäneet 18 vuotta, ilman muitta mutkitta, syystä että ne olivat lait-
49518: tomat, ja annettiin perintökirja lampuotitilain entisille asukkaille.
49519: Senaatissa on ollut eri katsantokantoja eri miesten aikana. Char-
49520: pentierin erottua tuli Neovius ja silloin astui taas vanha järjes-
49521: telmä käytäntöön. Minkä verran kamaritoimituskunnan pääl-
49522: liköllä asiassa on osaa, en tiedä.    Luulen, etteivät ne suoraan
49523: kuulu hänen crityisalaansa. vaan on lahjoitusmaa-asioissa raha-
49524:                                                              !90
49525: 3016                Istunto 31 p. lokakuuta 1907·
49526: 
49527: 
49528: asiain toimituskunnan päällikkö antanut päätöksiä, mikäli olen
49529: tullut tuntemaan.
49530:     Pitemmälti vaivaamatta eduskunnan aikaa en ryhdy, tapani
49531: mukaan, väittelyihin; minut pakoitettiin siihen suorastaan, väit-
49532: tämällä m. m. että olisin johtanut kysymyksen pois oikealta ural-
49533: taan, nim. Salmin kihlakunnasta. Siihen antoivat aihetta senaat-
49534: tori Ignatiuksen esiintuomat viittaukset ja vertaukset eri lahjoi-
49535: tusmaa-alueiden välillä. Hän m. m. mainitsi komitean, joka ko-
49536: konaisuudessaan on saanut asian tutkiakseen. Jos siten meninkin
49537: vähän syrjään, olin siihen oikeutettu, ja nähtävästi oli puhemies-
49538: kin samaa mieltä, koska hän ei minua oikaissut.
49539:     On ehdotettu kysymyksen lähettämistä maatalousvaliokun-
49540: taan. Olen päinvastoin sitä mieltä - kuten eilen illallakin -
49541: että se olisi lähetettävä perustuslakivaliokuntaan. Kysymys ei ole
49542: mikään maataloudellinen, vaan ennen kaikkea perustuslakia kos-
49543: keva; vasta toisessa sijassa maataloudellinen. En minäkään tahdo,
49544: kuten eilen illalla sanoin, antaa suoranaista epäluottamuslausetta
49545: hallitukselle. Toin vaan näkyviin epäkohtia, joita hallitus voisi
49546: tutkia, kuka on syyllinen ja kuinka asia on korjattava. Uudistan
49547: pyyntöni, että asia lähetetään perustuslaki- eikä maatalousvalio-
49548: kuntaan.
49549: 
49550:      Ed. Kivilinna: Siihen, mitä ed. Gebhard täällä aikaisemmin
49551: lausui, ei minulla ole paljon lisättävää. Voin kaikessa pääasialli-
49552: sesti yhtyä häneen. Minustakaan tätä kysymystä ei ole käsiteltävä
49553: siltä kannalta, annetaanko tässä luottamuslause vai epäluottamus-
49554: lause nykyiselle hallitukselle. Sillä ne epäkohdat, joista tässä on
49555: puhe, ovat todella sellaisia, että ne ovat tulos pitkinä aikoina
49556: noudatetusta järjestelmästä, harhaan vievästä, onnettomaan tulok-
49557: seen johtavista katsantokannoista, jotka ovat lyöneet leimansa
49558: niinhyvin hallinnollisiin toimenpiteisiin kuin ymmärtääkseni myös
49559: tuomioistuimen tapaan käsitellä näitä asioita. Pääasia on tässä
49560: se, että asia tulee autetuksi, - niin paljon kuin sitä yleensä aut-
49561: taa voi. Minusta on käynyt selville, että tässä voidaan jotakin
49562: tehdä ja ehkä hyvinkin paljon. Kumminkaan en katso pääasiaksi
49563: sitä, että saataisiin estetyiksi riidanalaiset tilansiirrot ja mahdol-
49564: lisuuden mukaan puretuiksi jo tehdyt siirrot, vaan yhdyn siinäkin
49565: suhteessa ed. Gebhardiin, että oloja näillä seuduilla ei saada oi-
49566: kealle pohjalle, jollei ryhdytä järjestelmän muutokseen, joka mah-
49567: dollisesti ja hyvin luultavasti vaatii lainsäädäntötoimenpiteitäkin.
49568: Minä voin kyllä käsittää, että sellainen suunnitelma, sellaiset toi-
49569: menpiteet, jotka perustuvat omistusoikeuden rajoittamiseen, eivät
49570: näiden seutujen talonpoikia miellytä, mutta minun täytyy
49571: sittenkin pysyä siinä katsantokannassa, että rajoittamaton omis-
49572: tusoikeus varsinkin niin perin kehittymättämissä oloissa, kuin
49573:     Välikysymys Salmin y. m. lahjoitusmailla olevista epäkohdista. 3017
49574: 
49575: 
49576: siellä, ei ole paikallaan. Se johtaa kaikellaisiin epäkohtiin, tar-
49577: joaa tilaisuutta keinotteluille, jopa suoranaisiin petoksiin paljoa
49578: enemmän kuin se monissa muissa osissa maata tarjoakaan.
49579: 
49580:   Puhemies: Kaksi minuuttia on kulunut.
49581:    Ed. Kivilinna: Eduskunnan aika on tosin täpärällä, ja epä-
49582: varmaa on, kykeneekö valiokunta enää tälle asialle mitään teke-
49583: maan. Siinä toivossa, että kumminkin jotain voidaan tehdä,
49584: puolustan minäkin tämän asian lähettämistä maatalousvaliokun-
49585: taan.
49586:     En voi kumminkaan tässä yhteydessä olla valittamatta sitä
49587: seikkaa, että tällainen tärkeä asia on tuotu esille näin myöhään,
49588: tällaisessa ajankohdassa, joka tekee perin vaikeaksi ryhtyä perus--
49589: teellisemmin sitä käsittelemään, niinkuin se ansaitsisi. Luulisin
49590: omasta puolestani, että asia ei olisi kärsinyt, vaikkakin sen kä-
49591: sittely olisi lykätty ensi istuntokauteen, mutta kun nyt niin ei ole
49592: tapahtunut, niin meillä ei ole muuta keinoa, kuin koettaa tehdä
49593: tästä, mitä suinkin voidaan.       Minä toistan vielä: paaasia on
49594: koettaa saada ~aämä onnettomat olot korjatuiksi. Aivan täydelli-
49595: nen sivuseikka on se, mikä vika milloinkin ja kullakin hallituk-
49596: sella tai yksityisillä hallintoviranomaisilla tässä asiassa on ollut,
49597: sillä vika on vanhassa järjestelmässä, jota kaikki tähän saakka
49598: ovat noudattaneet.
49599: 
49600:     Ed. Söderholm: I sitt andragande gjorde hr Gebhard före-
49601: varande interpellation till utgångspunkt för ett yrkande om revi··
49602: sion af grunderna för rättigheten att innehafva jord. Då detta
49603: enligt hr Gebhards yttrande borde ske i lagstiftningsväg, kan
49604: jag lämna det därhän. Men därjämte uttalade hr Gebhard, om
49605: jag förstod honom rätt, att man borde se till, att domstolarna
49606: skulle blifva besatta med personer, som hade en annan syn på
49607: de socialpolitiska förhållandena, än hvad för närvarande är fal-
49608: let. I all dess dunkelhet anser jag detta yttrande vara sådant, att
49609: det icke utan vidare kan förbigås. Domstolarnas uppgift är ju
49610: att skipa rätt, d. v. s. domaren bör i hvarje fall efter bästa
49611: förstånd och samvete söka utreda, huru lagen bedömer det före-
49612: varande fallet. Det tillkommer ej domaren att söka realisera den
49613: ena eller andra sociala eller nationalekonomiska teorin, och för
49614: sådant ändamål försöka tumma om lagen för att den skall passa
49615: in på hans teori. Uppställer man den regeln, att domarens uppfatt-
49616: ning om saker och ting får träda i stället för den, hvarpå lagen
49617: är grundad, då komma vi nog tili långt olyckligare förhållanden
49618: än dem, som gifvit anledning till förevarande interpellation.
49619:     Hvad själfva saken vidkommer, motsätter jag mig icke dess
49620: 3018                Istunto 31 p. lokakuuta ICJ07·
49621: --------------------
49622: utredning i utskott, men då utskottens mandat utgä med mor-
49623: gondagen, kan jag ej finna, att en sådan åtgärd skulle lända tili
49624: något praktiskt resultat för denna gång.
49625: 
49626:      Ed. Renvall: Minunkin täytyy ihmetellä ja valittaa sitä, että
49627: tämä asia on tullut näin myöhään esille. Minä toivon, että se ei
49628: ole tapahtunut mistään sivutarkoituksesta, vaan että siihen on ollut
49629: syynä riittämätön aika tai jokin muu pätevä seikka. Minä en voi
49630: nähdä, että asia nyt voi johtaa mihinkään käytännölliseen tulok-
49631: seen. Meillähän ei ole aikaa jäljellä kuin yksi päivä ja mitä voisi
49632: valiokunta tänä yhtenä päivänä saada aikaan? Täällä on tuotu
49633: esiin pitkä valitus- ja syytösluettelo viranomaisia vastaan alkain
49634: alimmasta asteesta ja ulottuen aina korkeimpaan tuomioistui-
49635: meen ja korkeimpiin viranomaisiimme. Ja minun mielestäni olisi
49636: eduskunnalla täysi aihe käydä näitä valituksia tarkastelemaan.
49637: mutta minä luulen, että siihen ei riitä huomispäivä. Jos näiden
49638: asiakirjojen kokoonsaanti on vienyt näin paljon aikaa, niin tus-
49639: kinpa niiden juriidineo valaiseminen vm tapahtua yhdessä
49640: päivässä.
49641:    Ed. Gebhard on lausunnossaan selittänyt, ettei tässä olisikaan
49642: asian laillisen puolen valaiseminen kysymyksessä, vaan että meillä
49643: tässä on sopiva tilaisuus kehittäää suurta agraaripoliittista ohjel-
49644: maa. Minä en tiedä, mitenkä ed. Gebhard, vaikka hän ainakin
49645: oman lausuntonsa mukaan on tällä alalla kaiken hvvän aikaan-
49646: saanut, voi olla valmis yhtenä päivänä esittämään ~ellaisen ihka
49647: uuden ohjelman, että valiokunnan kaikki jäsenet siihen voivat
49648: yhtyä ja että sitten vielä eduskunta voisi sen hyväksyä. Minä
49649: arvelen, etta tällaisen agraaripolittisen ohjelman kokoonpano ja
49650: jo painattaminenkin veisi niin paljon aikaa, ettei meillä ole aikaa
49651: sen pohtimiseen. Jos taas on kysymyksessä vain jonkunlainen
49652: lauselma. jossa kehoitettaisiin hallitusta ryhtymään toimenpitei-
49653: siin ilman että siinä tarkemmin selitettäisiin minkälaisiin, niin
49654: minä en tiedä, mitä hyötyä olisi tällaisen lauselman valmistaini-
49655: sesta valiokunnassa, ellet se olisi jollakin tavalla perusteltu, ellei
49656: tuotaisi esiin jonkinlaisia osviittoja hallitukselle siitä, millä
49657: tavalla sen pitäisi menetellä. Mutta niiden esiintuomisen ja pohti-
49658: miseen menee aikaa sekä valiokunnassa että täällä. Ja sitähän
49659: meillä ei ole. Minä näin ollen en voi nähdä, että valiokunta-
49660: työstä voi olla asialle mitään hyötyä.
49661:      Minä en myöskään voi uskoa, että hallitus tulisi ryhtymään
49662: tarmokkaampiin toimenpiteisiin sentakia, että joku valiokunta
49663: antaa jonkun umpimähkäisen lausunnon, kuin perustuen niihin
49664: asiallisiin paljastuksiin ja esityksiin, joita täällä jo on tuotu
49665: esille.
49666:    Minä näin ollen arvelen. että hallitus tulee kummassakin ta-
49667:     Välikysymys Salmin y. m. lahjoitusmailla olevista epäkohdista. 3019
49668: 
49669: 
49670: pauksessa tekemään saman, sen, mitä se harkitsee asiassa voi-
49671: vansa tehdä, joten valiokuntaan lykkääminen minun mielestäni
49672: tuntuu turhalta. Minä puolestani en kuitenkaan tahdo valiokun-
49673: taan lykkäämistä vastustaa. Mutta katson, että asia olisi menevä
49674: ed. Pykälän ehdotuksen mukaan perustuslakivaliokuntaan eikä
49675: maatalous valiokuntaan.
49676:      Lopuksi pyydän saada sanotuksi, että jos ainoastaan tullaan
49677: antamaan jonkunlainen ylimalkainen lausunto eduskunnan puo-
49678: lelta, joka ei mitään asiallista sisällä, niin siitä tuskin voidaan
49679: löytää mitään lähtökohtaa tuleville moitelauseille.
49680: 
49681:      Ed. Castren: En voi olla lausumatta mielihyvääni siitä, että
49682:  kyseenalainen välikysymys on nostettu, se kun koskee kipeimpiä
49683:  epäkohtia Viipurin läänissä, kysymystä lahjoitusmaitten lampuoti-
49684:  tilojen siirrosta, kysymystä siitä, voipika lampuotitiloja siirtää
49685:  tukkiyhtiölle, jotka vaan metsien hakkuuta varten haluavat niitä
49686:  itselleen ja siten syrjäyttää se alkuperäinen tarkoitus, mikä sekä
49687:  valtiosäädyillä että hallituksella on ollut lahjoitusmaakysymyk-
49688:  seen nähden.
49689:      Että asiat kyseenalaisiin lampuotitiloihin nähden ovat sillä kan-
49690:  nalla, kuin ne nykyään ovat Viipurin läänissä, se ei suinkaan ole
49691:  nykyisen hallituksen vika. Vika on kansan entisessä eduskun-
49692: ·nassa, valtiosäädyissä, ja senaikuisissa hallituksissa, valtiosää-
49693:  dyissä, joilla ei ollut tarpeeksi sosiaalipoliittista ymmärrystä kä-
49694:  sittämään, että lampuotitilojen haltijoita olisi ollut suojattava
49695:  lainsäännöksillä. joutumasta keinottelun uhreiksi, entisissä halli-
49696:  tuksissa, jotka eivät ole valtiosäädyille jättäneet esitystä puheen-
49697:  alaisten epäkohtien ehkäisemiseksi. Jos joku, niin on nykyinen
49698:  hallitus osoittanut, että se oivaltaa nämä epäkohdat, sillä se on
49699:  omasta alotteestaan jo ennenkuin eduskunnassa vielä oli asiasta
49700:  kysymystä herätetty, asettanut komitean puheenalaisia epäkohtia
49701:  tutkimaan ja ehdottamaan toimenpiteitä niitten poistamiseksi.
49702:  Tämä jos mikään osoittaa, että välikyselyssä esille tuodut epäkoh-
49703:  dat ovat tarpeellisessa määrin kiinnittäneet nykyisen hallituksen
49704:  huomion puoleensa.
49705:      Ed. Pykälä on ottanut lausuakseen halventavia sanoja halli-
49706:  tuksen lahjoitusmaaoloja tutkimaan asettaman komitean kokoon-
49707:  panosta. Komiteassa on kuitenkin jäsenenä sosiaalidemokraatti-
49708:  nen kansanedustaja Kirves, joka itse on syntynyt lahjoitusmaa-
49709: alueella ja perinpohjin tuntee puheenalaisia oloja. Edelleen on
49710:  siinä jäsenenä maalaisliittoon kuuluva maanomistaja Kilpiäinen,
49711:  joka hänkin varsin hyvin tuntee Viipurin läänin olot. Vielä on
49712:  jäsenenä komiteassa tohtori Hainari, joka on erinomaisen pereh-
49713:  tynyt ja syventynyt lahjoitusmaakysymykseen Salmissa, Saanlah-
49714:  della ja Korpiselässä. Vielä on lainopillisena jäsenenä komi-
49715: 3020                Istunto 31 p. lokakuuta 1907.
49716: 
49717: 
49718: teassa - lainopillista jäsentähän ehdottomasti siinä tarvitaan
49719: asessori Nordgren, joka on istunut käräjiä Muolassa ja oppinut
49720: tuntemaan Viipurin läänin oloja jo kauan ennenkuin ed. Pykälä
49721: oli Viipurin lääniä edes nähnytkään, sillä edustaja Pykälä on
49722: Viipurin läänissä ollut varsin vähän aikaa. Edelleen on jäsenenä
49723: komiteassa edustaja Arokallio, joka on ollut pappina Viipurin
49724: läänissä 28 vuotta, m. m. Sakkolassa, Metsäpirtissä ja Uudella-
49725: kirkolla. Vielä sellainen Viipurin läänin luottamusmies kuin Juho
49726: Hietanen Uudeltakirkolta. Lisäksi agronoomi Kurikka, joka pe-
49727: rinpohjin tuntee Salmin, Suistamon ja Korpiselän oloja. Vih-
49728: doin edustaja Riihelä, joka myöskin on mies, joka tuntee Viipurin
49729: läänin oloja kauttaaltansa. Puheenjohtajana on kauppaneuvos
49730: Hackman, joka lienee paras lahjoitusmaitten tuntija Suomessa.
49731: Sanottaneen, niinkuin täällä on sanottu, että hän harjoittaa saha-
49732: liikettä ja metsänostoa. Olkoonpa niin. Mutta minä ainakin tun-
49733: nen kauppaneuvos Hackmanin niin rehelliseksi ja niin kunnolli-
49734: seksi mieheksi, ettei se seikka lainkaan tule vaikuttamaan hänen
49735: mielipiteisiinsä komiteassa, ja tämä käsitys lienee yleinen Viipu-
49736: rin läänissä. Paitsi sitä minulla on se täysi vakaumus, että joskin
49737: vastoin kaikkea otaksumista komitean puheenjohtaja, mikä ei
49738: vähimmässäkään määrin ole luultavaa, ryhtyisi komiteassa aja-
49739: maan sahayhtiöitten asiaa, niin tulisivat komitean kaikki jäsenet
49740: siinä kohden yksimielisesti seisomaan häntä vastaan.                 •
49741:      Minä satun minäkin edustamaan osaa Viipurin lääniä enkä
49742: ainakaan minä ole kuullut muuta kuin suurinta tyytyväisyyttä lau-
49743: suttavan sekä lampuotitilain haltijain että muun yleisön puolelta
49744: siitä tavasta, millä komitea nykyään on kokoonpantu. En siis
49745: voi antaa minkäänlaista arvoa ed. Pykälän komiteaa vastaan teh··
49746:  dylle säädyttömälle hyökkäykselle.
49747:      Asiain näin ollen ei suinkaan liene syytä tähdätä taasen nuo-
49748:  lia, niin mieluista kuin se olisikin, nykyistä hallitusta vastaan,
49749:  semminkin kun tiedetään, että nykyinen hallitus ei ole vielä käsi-
49750: tellyt muuta kuin yhtä ainoaa lampuotitilain siirtokysymystä.
49751:      Lahjoitusmaakysymykseen on agraarikomiteakin kosketellut
49752:  perustelmissaan. Sittenkun on tehty selkoa lahjoitusmaitten ltt·
49753:  nastamisesta, sanotaan komitean perustelmissa :
49754:       ,Tämä lunastustoiminta on ollut valtiosäätyjen erityisen huo-
49755:  lenpidon esineenä ja sen suuri merkitys on siinä, että siten huo-
49756:  mattava osa isänmaata taloudellisesti on voitu liittää muuhun
49757:  Suomeen. TulGkset eivät kuitenkaan ole läheskään vastanneet
49758:  lunastustoimintaan kiinnitettyjä toiveita. Syynä on ollut se, ettei
49759:  tilan saajat, joitten omistusoikeus jätettiin suojaamatta, olleet ta-
49760:  loudellisesti kypsyneitä oikein arvostelemaan ja käyttämään sitä
49761:  tiloilla olevan metsän takia suuriarvoista pääomaa, joka heille .
49762:  luovutettiin. Se seikka, että tilat on luovutettu talonpojille ilman
49763:    Välikysymy~,   Salmin y. m. lahjoitusmailla olevista epäkohdista. 302r
49764:    ·-----------------,----------~--------~·~---
49765: 
49766: 
49767: 
49768: 
49769: minkäänlaista omistusoikeutta suojaavaa määräystä, on johtanut
49770: siihen, että melkoinen osa heistä on menettänyt saamansa tilat ja
49771: että arvokas metsäpääoma useastikin jo ennen, kuin perintökirjat
49772: tiloihin on annettu, on polkuhinnasta joutunut kotimaisten ja ul-
49773: komaisten yhtiöitten, metsäkeinottelijain ja koronkiskurien kä-
49774: siin. Tilaliisilie annetun arvokkaan metsämaan muodostaminen
49775: yhteismetsäksi olisi epäilemättä ollut yksi keino, jolla olisi voitu
49776: estää arvokkaan metsäpääoman joutumista vieraisiin käsiin, vaan
49777: ei edes sitäkään keinoa käytetty. Lunastustoiminta on näin ollen
49778: menettänyt tärkeän osan kansantaloudellista merkitystään ja ke-
49779: hoittaa vastaisuuden varalta, kun valtio ryhtyy paljo varoja vaa-
49780: tivaan tilattoman maalaisväestön asuttamistoimeen, toisin me-
49781: nettelemään".
49782:     En voi muuta kuin lausua sen toivomuksen, että hallitus ot-
49783: taisi vakavan harkitsemisen alaiseksi, mitenkä lampuotitilojen
49784: siirtoja keinottelijoille ja tukkiyhtiöille voitaisiin ehkäistä.
49785:     Lopuksi minun täytyy lausua muutama sana oikaistakseni
49786: erästä kohtaa edustaja Gebhard'in lausunnossa.
49787:     Ed. Gebhard on väittänyt, että niin sanotulle ,alakomitealle''
49788: jossa herra Gebhard oli jäsenenä, tulisi ansio siitä, että kysymys
49789: omistusoikeuden rajoittamisesta mikäli koskee valtion avustuk-
49790: sella tilattomalle maalaisväestölle hankittavaa maata on tullut
49791: päiväjärjestykseen. Kun niin sanottu ,alakomitea" toukokuun 25
49792: päivänä 1901 asetettiin, sai se toimekseen kaikin puolin tutkia ky-
49793: symystä tilaUoman väestön aseman parantamisesta. Ensimmäi-
49794: senä ,alakomitea" työn tuloksena ilmestyi syyskuun 21 p:nä
49795: 1901 sen pienehkö mietintö n :o 1, joka sisälsi ehdotuksen uusiksi
49796: määrävksiksi tilaUoman väestön lainarahaston lainausliikettä var-
49797: ten. Mainitussa tilaUoman väestön alakomitean mietinnössä ei
49798: ,alakomitea" lainkaan asettunut sille kannalle, että maata valtion
49799: avustuksella olisi hankittava tilattomalle maalaisväestölle rajoi-
49800: tetulla omistusoikeudella. Päinvastoin asettui ,alakomitea", ku-
49801: ten sen mietinnön 37 ja 38 sivulla olevasta ehdotuksesta lisä-
49802: säännöksiksi voimassa olevaan asetukseen tilaUoman väestön laina-
49803: rahaston käyttämisestä käy esille, rajattoman omistusoikeuden
49804: kannalle. Se muun muassa ehdotti tilatonta maalaisväestöä var-
49805: ten maan ostamista tonttipaikoiksi ja omien asuntojen rakenta-
49806: mista omalle alalle sekä pienempien maanviljelystilojen ostamista
49807: ))täydellä omistusoike'ltdella". Noin kolme vuotta myöhemmin
49808: eli 20 p :nä huhtikuuta 1904 julkaisi ,alakomitea" mietintönsä
49809: n :o 2, joka koskee kruununmetsämaitten asuttamista ja joka mi-
49810: mm käsittääkseni on varsin arvokas teos - sanon sen sekä asian
49811: vuoksi että sen vuoksi, ettei ed. Gebhard aivan yksin jäisi ylistä-
49812: mään laatimansa mietinnön ansiota. Tässäkin mietinnössään on
49813: ,alakomitea" asettunut sille kannalle, ettei maan hankkiminen vai--
49814: 3022                Istunto 31 p. lokakuuta I<J07·
49815: 
49816: 
49817: tion avustuksella tilattomalle väestölle rajoitetulla omistusoikeu-
49818: della voisi tulla kysymykseen, sillä mietinnön 227 sivulla sanotaan :
49819: ,Koska se oikeudellinen asema, mikä alakomitean ehdotuksen mu-
49820: kaan olisi puheenaolevien tilojen haitijoille myönnettävä, siis tu-
49821: lisi niin suurten rajoitusten alaiseksi kuin mitä edellisestä on käy-
49822: nvt -esille, on selvää, että se ei voi tulla omistusoikeudeksi".
49823: ,:A.lakomitea" ehdotti sen vuoksi kruunun metsämaiden asutta-
49824: misen tapahtuvaksi perinnöllisen vuokran muodossa. Tosin te-
49825: kee ,alakomitea" mietintönsä 6 luvussa laajaperäisesti selkoa muu-
49826: tamien ulkomaiden uudenaikaisessa lainsäädännössä esiintyvistä
49827: asutusmuodoista valtion hankkimalla tai valtion avulla hankitulla
49828: maalla. Mutta puheenalaisesta lausunnosta (Ed. Vuolijoki, V.:
49829: Asiaan!) käy kumoamattomasti esille, että ,alakomitea" toisessakin
49830: mietinnössään oli sillä kannalla, ettei rajoitettua omistusoikeutta
49831: voitaisi käyttää maanhankinnassa tilattomalle maalaisväestölle.
49832:     Palatakseni edustaja Martikaisen välikyselyyn täytyy minun
49833: epäillä, olisiko syytä lähettää sitä valiokuntaan, siihen nähden että
49834: tuskinpa vaan asianomainen valiokunta valtiopäivien viimeisellä
49835: hetkellä ehtisi sitä perusteellisemmin käsitellä. Minusta tuntuu
49836: tällä kertaa riittävän että eduskunnassa lausutut mielipiteet ovat
49837: tulleet hallituksen korviin, jonka asiana pitäisi olla sellaisiin toi-
49838: menpiteihin ryhtyminen, jotka olisivat omiansa poistamaan lah-
49839: joitusmaitten lampuotitilojen hallinto-oloissa vallitsevia epäkohtia.
49840: Ehdotan siis että eduskunta siirtyisi yksinkertaiseen päiväjär-
49841: jestykseen.
49842: 
49843:      Ed. Huoponen: Minäkin olen kiitollinen siitä, että väliky-
49844: selyn tekijä on esiintuonut tämän erittäin tärkeän ja suuremmoi-
49845: sen epäkohdan lahjoitusmaaoloissa eduskunnan ja hallituksen
49846: huomion esineeksi. Sekä siinä perustetussa, jonka välikyselyn-
49847: tekijä on täällä esittänyt, että niissä monissa lausunnoissa, joita
49848: asian puolesta on täällä annettu, on mitä selvimmin osoitettu, että
49849: huutavia epäkohtia näissä onnettomissa lahjoitusmaaoloissa val-
49850: litsee. Minäkin voisin näistä oloista puhua yhtä ja toista, mutta
49851: kun en mitään uutta valaisua tässä voi esiintuoda ja aika jo on
49852: sangen myöhään kulunut, arvelen, että tekisimme oikein, jos nyt
49853: tyytyisimme jo niihin lausuntoihin, jotka asian hyväksi täällä
49854: on annettu, jotta voitaisiin käsitellä myös niitä muita kysymyksiä,
49855: jotka päiväjärjestykseen kuuluvat ja jotka minun ymmärtääkseni
49856: vievät eduskunnalta sangen paljon aikaa. Minäkin puolestani
49857: lausun hallitukselle sen lämpimän toivomuksen ja varman vakau-
49858: muksen, että hallitus ryhtyy kaikkiin toimenpiteihin, että perintö-
49859: kirjat annetaan ainoastaan asianomaisille lampuodeille ja heidän
49860: perillisilleen eikä suinkaan metsäkeinottelijain hyväksi. Jos voi-
49861: sin olla vakuutettu siitä, että joku valiokunta yhdessä päivässä
49862:     Välikysymys Salmin y. m. lahjoitusmailla olevista epäkohdista. 3023
49863: 
49864: 
49865: voisi saada jonkinlaista tulosta aikaan, kannattaisin mitä innok-
49866: kaimmin asian lähettämistä valiokuntaan, mutta kun minulla ei
49867: voi olla semmoista vakaumusta, niin minäkin puolestani yhdyn
49868: esitykseen, että eduskunta siirtyy yksinkertaiseen päiväjärjes-
49869: tykseen.
49870: 
49871:     Ed. Martikainen: Jos lienee suuri vaara ja mielikarvaus
49872: syntynyt niistä selkkauksista, joita näiden perintökirjain jako on
49873: aikaansaanut ja siitä, ettei perintökirjoja ole asianomaisille henki-
49874: löille annettu, niin vielä suurempi huoli ilmenee eräitten salaisten
49875: panttikirjain johdosta, joita siellä on äärettömän paljon tehty
49876: noin kymmenen ja toistakymmentä vuotta takaperin. Nämä tilat,
49877: vaikka ovatkin saaneet perintökirjat, ovat kuitenkin niin tark-
49878: kaan vehke1lijöiden sitomia, etteivät lampuodit saa edes poltto-
49879: puita ottaa omasta metsästään, ei aidaksia eikä mitään. Yhden
49880: tällaisen sopimuskirjan pyytäisin tässä todisteeksi esittää. Se
49881: on lyhyt ja selvä.
49882:      ,Minä allekirjoittaja siirrän salopalstan, joka on Miinalan
49883: joen varrella veljeksille Hosainoville kuuluva tilaan N :o 13 Hii-
49884: van kylään, sovitusta hinnasta 225 ruplaa. Hosainovit saavat
49885: ottaa kaikki puut, mitä kelpaa. Perintöpäätös on hankittava ti··
49886: lanomistajan ja ilmoitettava Hosainoville, siinä päivästä on
49887: sovittu 2 5 vuotta puiden ottoaikaa Hosainov ensi vuotena maksaa
49888: 100 ruplaa ja viimiset 5 vuotta 25 ruplaa. Jos kruunu ei myönnä
49889: ylläsanottua salopalstan siirtoa, niin maksan minä Hosainoville
49890: otetut rahat takaisin 6 koron kansa. Otettuja rahoja vastaan
49891: siirän koko tilani huoneiden kansa takavarikkoon Hosainoville
49892: niin kauvaksi kuin puut tulee otetukse tahi rahasin maksetukse,
49893: velkani, joka Todistetaan. Salmissa 15 päivä lokakuuta 1895·
49894: 
49895:                                          Filip Andreijeff Ryöky.
49896:           Todistavat:
49897:   Vasilei Petroff Kettu.       CTerraH'b <l>H.J1IIOh'b JiaKHHOB'b.«
49898: 
49899:     Tämän luontoisia asiapapereita siellä liikuskelee vallan useita
49900: saman metsäkeinottelijan Hosainoffin toimesta.          Mainittu Ho-
49901: sainoff on ollut viisaampi kuin Borenius, joka on sallinut, että
49902: perintökirjat tulevat lampuodeille, ja koettanut vaikuttaakin sii-
49903: hen suuntaan, että ne tulisivat mahdollisimman pian. Mutta
49904: sitä tarkoitusta hän on kuitenkin käyttänyt hyväkseen ja näin
49905: ollen. sitonut .nuo raukat sellaisiin kahleisiin, joissa he huokaile-
49906: vat elämän ja kuoleman välillä. Ehkä eduskunta ilman tarkempia
49907: selityksiä tämän asiapaperin ymmärtää, minkälainen seuraus
49908: niistä mahtaa olla. Tässähän sopimuksessa selvästi sanotaan,
49909: että jos kmunu ei myönnä ylläsanotun salopalstan siirtämistä,
49910: 3024                Istunto 31 p. lokakuuta 1907.
49911: 
49912: 
49913: niin maksaa lampuoti Hosainoffille rahat 6 koron kanssa takaisin.
49914: Tässä on siis selvästi panttioikeus. Näiden selville saamiseksi
49915: olisi hallituksen taholta ryhdyttävä tarpeellisiin ja tarmokkaisiin
49916: toimenpiteisiin. Mutta jos sitä vaikka kehoittaisi julkisesti tai
49917: yksityisesti, niin minä luulen. että se kehoitukseen jää.
49918:     Siihen, mitä eilen esiintoin hallituksen antaman selityksen joh-
49919: dosta välikyselyyni, tahdon lisätä seuraavaa:
49920:     Kuten senaattori Ignatius mainitsi, olisi valtiovaraintoimi-
49921: tuskunnan päällikön asiana ollut vastata välikyselyyn, sillä tämän
49922: toimituskunnan tehtävänä on ollut lahjoitusmaiden ylin valvonta.
49923: ja sen tulee olla myös vastuunalaisuudessa lahjoitusmaiden hoi-
49924: dossa tapahtuneista väärinkäytöksistä.        Kamaritoimituskunnan
49925: tehtävänä on vaan ollut lopullinen perintökirjain jako, ja tämän
49926: vuoksi onkin sen päällikkö hyvin voinut vetäytyä senaatin oi-
49927: keusosaston tekemien päätösten taakse ja olla antamatta niistä
49928: täsmällistä vastausta välikyselyssä mainittuihin seikkoihin. Ku-
49929: ten senaattori Ignatius myöskin mainitsi, on kyllä suurin osa
49930: lahjoitusmailla tapahtuneita väärinkäytöksiä tapahtunut ennen
49931: nykyisen hallituksen aikaa, r8go luvulla ja alkupuolella 1900 Iu ..
49932: kua. Mutta huomattava on, että nykyinen hallitus on jatkanut
49933: edeltäjiensä polkemaa tietä. Kuten kamaritoimituskunnan pääl-
49934: likkö eilisessä vastauksessaan mainitsi, on muiden muassa viime
49935: keväänä, siis tämän hallituksen kukoistusaikana, Sairuin pitäjässä
49936: jaettu eräälle metsäkeinottelijalle perintökirjoja 6 tilaan. Var-
49937: sinaiset tilaa asuvat lampuodit eivät siis ole siinä tapauksessa
49938: onnistuneet. Ja nämä tilat, mikäli minä tiedän tänä päivänä tar-
49939: kastamissani senaatin asiapapereissa, olivat suurimpia tiloja mitii
49940: Salmissa voi olla ja suurin niiden joukossa. Sitäpaitsi asettui
49941: senaattori Ignatius nimenomaan sille senaatin oikeusosaston kan·
49942: nalle ,että se, jonka kuvernööri on hyväksynyt lampuodiksi, on
49943: pidettävä tilan oikeana hal~ijana ja että tämä päätös on sitova
49944: perintökirjoja jaettaessa, eikä perintökirjoja siis voida kieltää
49945: siltä, joka näyttää olevansa asianomaisesti lampuodiksi kyväk-
49946: sytty''. Siis kuvernöörin lausuntoon perustetaan kaikki, vaikk<l
49947: kuvernööri ei olisi ensinkään asiantuntija näillä aloilla. Tämä
49948: merkitsee, että Salmissa ainakin puolen sataa tilaa joutuisi met·
49949: säkeinottelijoille, suureksi osaksi samalle Boreniukselle, jolle se
49950: naattori Ignatius eilen mainitsi ,ei vielä annetun yhtään perintö·
49951: kirjaa".     Vielä enemmän tämä kanta voi vaikuttaa Suojärven
49952: pitäjän lampuotien perintökirjojen jaossa, jotka eivät vielä ole
49953: tapahtuneet. Nykyisen hallituksen aikana on myöskin tapahtunut
49954: suuri osa niitä metsänraiskauksia, joista välikyselyssä ja eilisessä
49955: keskustelussa mainitsin, sekä sellaista paikallisten viranomaisten
49956: osanottoa metsähuijauksiin, joista myökin on esimerkkejä esiin-
49957: tuotu. Kaikkeen tähän ei senaattori Ignatius ole vastauksessaan
49958:     Välikysymys Salmin y. m. lahjoitusmailla olevista epäkohdista. 3025
49959: 
49960: 
49961:  edes kosketellut. En näin ollen voi olla tyytyväinen hallituksen
49962:  puolelta annettuun vastaukseen, edes mitä nykyiseen hallitukseen
49963: tulee. Siitä, mitä eilen senaattori Ignatius ja minä esiintoimme, käy
49964:  esiin, että hallitus varsin leväperäisesti on toiminut lahjoitus-
49965:  maiden valvojana. Viipurin läänin kuvernööri ja hänen alaisensa
49966:  virkamiehet ovat voineet hyväk~yä metsäkeinottelijoita lampuo-
49967:  deiksi vastoin senaatin, jopa omiakin määräyksiään. Tämän
49968: johdosta ja koska on välttäJ.!lätöntä tehdä loppu maassa vallitse-
49969:  vasta virkavallasta ja virkamiesten velttoudesta, on välttämätöntä.
49970: -että, kuten eilen mainitsin, kaikki virkamiehet, jotka ovat kysy-
49971: myksessä oleviin asioihin sekaantuneet, asetetaan syytteen alaisiksi.
49972:       Mitä muihin esiintuomiini asianhaaroihin tulee, olisi välttämä-
49973: töntä asettua sille senaatin 18go luvulla hyväksymälle kannalle,
49974: josta jo eilen mainitsin, että kaikki lampuotien tekemät sopimukset
49975:  tilojensa siirrosta, metsän myynnistä y. m. julistettaisiin voimat-
49976: tomiksi, koska lampuodilla ei mitään oikeutta ole tehdä tällaisia
49977:  sopimuksia. Tästä periaatteesta seuraisi, että kaikki ne metsä-
49978:  kauppasopimukset, joita lampuodit jo toistakymmentä vuotta sit-
49979:  ten, erinäisten huijarien kanssa ovat tehneet ja joiden kautta
49980:  heiltä tulisi metsännautinto 25, jopa 30 vuodeksikin omilta mail-
49981:  taan kokonaan kielletyksi, kuten näistä todistuskappaleista, joita
49982:  äsken luin, selviää, sekä ne lampuotioikeuksien siirtokirjat, joita
49983:  metsäkeinottelijat ovat itselleen hankkineet, mutta joiden nojalla
49984:  heitä ei ole vielä lampuodeiksi hyväksytty, samoin jäisivät ilman
49985:  sitovaa voimaa ja että perintökirjat annettaisiin lampuodeille.
49986:  Niissä tapauksssa jälleen, jolloin metsäkeinottelijat mainitunlais-
49987:  ten siirtokirjojen avulla ovat lampuodeiksi lahjoitustiloille hyväk-
49988:  sytyt, on heille nykyään senaatin oikeusosaston päätöksen mu-
49989:  kaan perintökirjat annettava. Edellä oleva kuitenkin jo osoittaa,
49990:  että tällaiset henkilöt ovat vastoin annettuja määräyksiä ja siis
49991:  rikoksellisesti lampuodeiksi hyväksytyt. En voi yksin porva-
49992:  rillisettakaan kannalta katsoa kohtuuden mukaiseksi, että, kuten
49993:  senaatin oikeusosasto on tehnyt, tällaisen väärän päätöksen no··
49994:  jalla annetaan metsäkeinottelijoille perintökirjat. Jo tavallinen
49995:  kohtuus vaatisi, että tällaiset kuvernöörin väärin hyväksymät lam-
49996:  puotisiirrot tulisi julistaa pätemättömäksi, ja näin olisi oikeus-
49997:  -osaston mielestäni ollut tehtävä. Perintökirjat tulisi siis tässäkin
49998:  tapauksessa antaa varsinaisesti tilaa asuville lampuodeille eikä sel-
49999:  laisiksi nimellisesti hFäksytyille keinottelijoille. Mitä jälleen
50000:  niihin paikkakuntiin, kuten Korpiselän ja Saanlahden pitäjiin
50001:  tulee, joissa perintökirjoja jo on jaettu metsäkeinottelijoille ja
50002:  yhtiöille, olisi, koska tämä jakaminen on tapahtunut samanlaisten
50003:  väärinkäytösten perusteella, perintökirjat keinottelijoilta otetta-
50004:  va pois ja annettava tilaa varsinaisesti asuville lampuodeille.
50005:       Tähän suuntaan olisin toivonut hallituksen vastauksen väli-
50006:                     Istunto 31 p. lokakuuta HJO'].
50007: 
50008: 
50009: kyselyn johdosta tapahtuvan. Tätä odotin sitä suuremmalla syyllä,
50010: kun täten hallitus olisi voinut edes jossain määrin korjata niitä
50011: epäkohtia, jotka sen leväperäisyyden kautta lahjoitusmailla ovat
50012: päasseet niin laajalle leviämään ja siellä hävittäneet kaiken luot-
50013: tamuksen hallitukseen ja kaikkiin sen alaisiin virkamiehiin. Kun
50014: tämänsuuntaista vastausta ei ole hallituksen puolesta annettu ja
50015:  kun asia kipeästi kaipaa tarmokasta toimenpidettä, yhdyn ed.
50016: 'Gebhardin tekemään ehdotukseen, että asia lähetetään maatalous-·
50017: valiokuntaan.
50018: 
50019:    Ed. Gebhard, Hannes: Ed. Castrenilla on tunnettu taitonsa
50020: viedä keskustelu syrjään pääasiasta.        Niin vastenmielistä kuin
50021: onkin lähteä näille hänen syrjäpoluilleen, katson kumminkin vel-
50022: vollisuudekseni korjata eräitä väärinkäsityksiä hänen puoleltaan.
50023: Hän tahtoi todistaa, että niin kutsuttu Tilattoman väestön alako-
50024: mitea on ollut täyden omistusoikeuden kannallla, esittämällä tä-·
50025: män komitean ensimäisestä mietinnöstä eräitä kohtia. Jos hän olisi
50026: lukenut tämän mietinnön alun, niin hän olisi nähnyt, että alako-
50027: mitea nimenomaan sanoi, että se ei ollut valmis silloin laatimaan
50028: lopullisia ehdotuksia, vaan että se erityisten asianhaarojen pa-
50029: kosta teki tuon mietinnön ·vi.iliaikaiseksi. Yksi niitä erityisiä
50030: asianhaaroja, jotka sitä pakottivat siihen, oli se, että silloin vält-
50031: tämättömästi tahdottiin lisätä valtiovarain käyttämistä n. s.
50032: ,Tilattoman väestön lainarahaston" kautta. Mutta alakomitea
50033: oli tutkimusten kautta nähnyt, että kunnat olivat aivan uskomat-
50034: tomaila tavalla väärin käsittäneet tämän lainarahaston tarkoituksen
50035: ja sen vuoksi väärin käyttäneet valtiolainojaan. Yksi väärinkäy-
50036: töksiä oli se, että kuntien mahtavammat miehet, jotka Tilattoman
50037: väestön rahastoja hoitavat, lainasivat omille torppareilleen valtion
50038: varoja ainoastaan torpantilojen parantamiseksi, vaikka asetuksen
50039: tarkoitus oli torppareista tehdä tilallisia. Sen vuoksi ja erityisistä
50040: muista, aivan poliittisista syistä me supistimme silloin tehtäväm-
50041: me ainoastaan silloisen asetuksen selventämiseen, ehkäi~täksemme
50042: tällaisia ja muita väärinkäytöksiä sillä väliajalla, joka tulisi kulu-
50043: maan, kunnes tämä kysymys saisi lopullisen ratkaisunsa. Ja, ku-
50044: ten sanottu, tämä meidän tarkoituksemme on puheenaolevan mie-
50045: tinnön alussa lausuttu. Herra Castrenin todistustapa oli siis jok-
50046: seenkin rohkea.
50047:     Mitä sitten tulee alakomitean toiseen mietintöön, niin herra
50048: Castren tahtoi väittää, ettei sekään ole asettunut rajoitetun omistus-
50049: oikeuden, vaan perinnöllisen vuokran kannalle. Tämä nyt on ai-
50050: nakin käytännölliseltä sosiaalipoliittiselta, vaikkei ehkä juridi-
50051: selta kannalta, sanan saivarrusta. Jos näet lähdetään vuokran
50052: kannalta ja mennään niin pitkälle omistusoikeutta kohti, kuin
50053: alikomitea on ehdottanut, taikka jos lähdetään omistusoikeuden
50054:     Välikysymys Salmin y. m. lahjoitusmailla olevista epäkohdista. 3027
50055: 
50056: 
50057: kannalta ja mennään niin pitkälle rajoituksissa kuin alakomitea
50058: on mennyt, niin tulemme jotenkin samaan päätökseen. Siis ei herra
50059: Castrenin sanansaivarrus todista mitään, vaan pitää kuin pitää-
50060: kin minun väitteeni paikkansa, että alakomitea on toisen mietin-
50061: tönsä kautta tehnyt käänteen yleisessä mielipiteessä rajoitetun
50062: omistusoikeuden puolelle.
50063:     Mitä sitten tulee itse välikysymyksen valiokuntaan lykkäämi-
50064: seen, jota täällä on monelta taholta vastustettu, niin sillä, minä
50065: uudistan sen, ei ole tarkoituksena saada mitään perinpohjaista
50066: tutkimusta aikaan, vaan ainoastaan antaa sille eduskunnan puolesta
50067: enemmän tunnustusta, kuin mitä se saapi, jos nyt päätetään siir-
50068: tyä ilman muita perusteluja päiväjärjestykseen. Sen tarkoituk-
50069: sena on saada aikaan yleinen ponsi, jonka ympärille minä aina-
50070: kin toivon eduskunnan aivan yksimielisesti voivan kokoontua.
50071: 
50072:     Ed. Estlander: Sådant jag kan finna sakens närvarande läge
50073: och utan att uttala mig om de invecklade rättsförhållanden, hvilka
50074: uppstått i samband med donationsgodsens inlösande, måste jag hålla
50075: före, att i den sak, som genom interpellationen dragits under landt-
50076: dagens pröfning, antingen allaredan föreligger utslag af landets högsta
50077: domstol, eller också det förhållande, att ifrågavarande rättsanspråk
50078: och hvad med dem har sammanhang kunna och böra pröfvas af ve-
50079: derbörande judiciella myndigheter. Då så är fallet, kan jag icke
50080: annat finna, än att det är tvifvelaktigt, huruvida landtdagen nu bör
50081: häri ingripa. Och likaså förefaller möjligheten af ett ingripande
50082: genom särskild lagstiftning i flere afseenden oklar. Hvad återligen be-
50083: träffar ekonomiska eller andra dylika åtgärder, som kunde af styrel-
50084: sen vidtagas, så torde styrelsen allaredan, såsom också här antydts.
50085: dragit försorg om dylika och torde styrelsen hafva uti den här före-
50086: lupna diskussionen kunnat finna anledning till, måhända, ytterligare
50087: sådana åtgärder. Önskas återigen en utredning om de sakförhål-
50088: landen, särskildt de juridiska omständigheter, som äro förenade med
50089: de frågor interpellationen berör, synes det mig ovedersägligt, att en
50090: dylik utredning bör lämnas af grundlagsutskottet. Och vore det
50091: tid härtill, så skulle jag för min del gärna förorda en dylik utredning,
50092: som måhända är af nöden för rättsbegreppens klarande i denna sak.
50093: Då emellertid interpellationen blifvit väckt i sista skedet af landt-
50094: dagen och något resultat af dess öfversändande till grundlagsutskottet
50095: i och för beredning icke skäligen kan numera väntas, nödgas jag för
50096: närvarande understöda förslaget om enkel öfvergång till dagordningen.
50097: 
50098:     Ed. Kirves: Pyydän vaan lyhyesti lisätä äskeiseen lausuntonni
50099: sen, että vielä nytkin met.<>äherrat vastustavat tilattoman väestön
50100: vaatimuksia, sillä kun tilaton pyytää esim. saada vuokrata joltakin
50101: kntununmaalta torpanpaikan, niin hän saa useinkin odottaa 3-4
50102: 3028                   Istunto 31 lokakuuta 1907·
50103: 
50104: 
50105: vuotta, ennenkuin saa edes vastausta. Ja kun luulen, että tämä asia
50106: tulee näin asianomaisten herrain korville, niin pyydän sen liittää
50107: edellisen Iausuntoni jatkoksi.
50108: 
50109:    Ed. .Martikainen: Täällä on moitittu sitä, etten ole tätä asiaa
50110: tuonut jo aikaisemmin esille. Se johtuu osaksi siitä, että minulle ovat
50111: muutamat hallituksen asettaman komitean jäsenet ilmoittaneet, että
50112: se komitea tulee antamaan ensin mietintönsä käynnistään täällä
50113: Karjalan rajamailla, ja tätä minä olen odottanut viimeiseen hengen-
50114: vetoon saakka, mutta turhaan, ja kun luulin, että hallitus on kah-
50115: denvaiheilla siitä, kenelle se antaa lahjoituskirjat. Asian tärkeyteen
50116: katsoen, ja täyttääkseni vehmllisuuteni lampuoteja kohtaan, rohke-
50117: nin, vaikka viime hetkellä, esittää asiani toivoen että eduskunnan
50118: myötätuntoisuus painostaisi hallitusta ainakin odottamaan siksi,
50119: että voitaisiin nostaa suurempi jyry, ellei tämä auta!
50120: 
50121:    .Aänestysesitykset ja päätökset:
50122:    Ken hyväksyy ehdotuksen: •>Kuultuansa annetun selityksen edus-
50123: kunta siirtyy päiväjärjestykseen,» vastaa jaa; jos ei voittaa, on edtls-
50124: kunta päättänyt lykätä asian valiokuntaan, jonka tulee ehdottaa
50125: perusteltu siirtyminen päiväjärjestykseen.
50126: 
50127:    Äänestyksessä annettiin 54 jaa- ja 125 ei-ääntä.
50128: 
50129:     Ken hyväksyy asian lykkäämisen perustuslakivaliokuntaan,
50130: vastaa jaa; jos ei voittaa, on eduskunta päättänyt lykätä asian maa-
50131: talousvaliokuntaan.
50132: 
50133:    Äänestyksessä annettiin 44 jaa- ja II5 ei-ääntä, joten asia oli
50134: päätetty lähettää maatalousvaliokuntaan, jonka tulee eh-
50135: dottaa perusteltu siirtyminen päiväjärjestykseen.
50136: 
50137: 
50138: 
50139:    Kysymys perustettuun päiväjärjestykseen siirtymisestä väliky-
50140: symyksen johdosta, joka koskee Laukon sukutilan lunasta-
50141: mista ja sen maalla asuville vuokraajille luovutta-
50142: mista.
50143:    Esitettiin pöydällä ollut maatalousvaliokunnan mietintö n:o 4
50144: perustellusta päiväjärjestykseen siirtymisestä ed. S. Vuotijoen teke-
50145: män välikysymyksen johdosta, joka koskee Laukon sukutilan lunas-
50146: tamista ja sen maalla asuville vuokraajille luovuttamista.
50147:        Maata!. valiok. miet. n:o 4: välikysymys La ukon asiassa.     3029
50148: 
50149: 
50150:    Keskustelu:
50151:      St>naattori Nybergh: Esillä olevaan maatalousvaliokunnan mie-
50152: tintöön liitetyssä toisessa vastalauseessa ovat muutamat valiokunnan
50153: jäc;enet moittineet senaattia siitä, ettei se ryhtynyt mihinkään toi-
50154: menpiteisiin Tottijärven ja Vesilahden kuntien anomuksen johdosta,
50155: että valtio ostaisi Laukon sukutilan. Sitten sanotaan vastalauseessa
50156: nam: •Nielä suuremmassa määrässä moitetta ansaitsevaa on se mie-
50157: lipirle, minkä senaattorit Nybergh ja Me•.:helin asiaa esitettäessä lau-
50158: suivat, että muka sanottu anomus yksinomaan sentähden olisi hy-
50159: lättävä, koska sitä ei ollut tehnyt sukutilan haltija.•> Tämän joh-
50160: dosta pyydän saada lausua muutaman sanan asian selvittämiseksi.
50161:      Senaatin enemmistö oli asettunut sille kannalle, että Tottijärven
50162: ja Vesilahden kuntien anomus ei voinut aiheuttaa toimenpiteisiin
50163: ryhtymistä pääa.c;iallisesti siitä syystä, että oli epäiltävää, voiko hal-
50164: litus asianomaisen sukutilan haltijan pyynnöstäkään kumota tai
50165: muuttaa puheenaolevan sukutilan-säädöksen määräyksiä, johon vielä
50166: lisäksi tuli se seikka, ettei kyseenalainen anomus ollut oikean asian-
50167: omistajan&. o. parooni Standertskjöld-Nordenstamin tekemä. Minä-
50168: kin myönsin ja myönnän nytkin, että saattaa olla eri mieliä siitä.
50169: voiko hallitus muuttaa fideikomissisäädöstä, ennenkuin eduskunnan
50170: myötävaikutuksella erityinen laki siitä on saatu aikaan, jossa suh-
50171: teessa senaatti antoikin oikeustoimituskunnalle tehtäväksi ryhtyä
50172:  valmistavilu toimenpiteisiin. Huomattava on myöskin, että Ruot-
50173: sissa on katsottu tarpeelliseksi tätä tarkoitusta varten saada aikaan
50174: laki, joka annettiin jo vuonna 18m. Tarkoin harkittuani asiaa kat-
50175: son kuitenkin, syistä, jotka olisivat liian laveat tässä mainita, voivani
50176: tulla siihen johtopäätökseen, että hallitus voisi ilman sellaista lakiakio
50177: muuttaa fideikomissisäädöksen, jos päteviä syitä sellaiseen muutok-
50178: seen esiintuodaan. Tämä oli syy, miksi minä ja senaatin varapu-
50179: heenjohtaja emme tässä kohden yhtyneet enemmistön mielipitee-
50180: seen.
50181:       Kuten jo edelläsanotusta ilmenee, on pidettävä tarkoin silmällä,
50182:  että tässä asiassa on kaksi eri kohtaa, toinen fideikomissisäädöksen
50183:  muuttaminen, toinen Laukon tilan valtiolle myyminen. Fideikomis-
50184:  sisäädös perustuu tavallisesti ja tässäkin tapauksessa testamenttiiu,
50185:  jossa aikaisempi talonomistaja on säätänyt, että talo on määrätyssä
50186:  järjestyksessä perittävä hänen suvussaan miehestä mieheen. Kaik-
50187: kialla on oltu yhtä mieltä siinä, että tällaista säädöstä ei saa muuttaa,
50188:  jollei esiintuoda päteviä syitä, tavallisesti se syy, että talon suku-
50189:  tilana pitäminen ei enää vastaa aijottua tarkoitustaan taikka ei enää
50190:  ole tilanhaltijan edun mukaista. Tämä asia on luonnollisesti suku-
50191:  tilan haltijan itsensä alkuunpantava ja selvitettävä ja vasta sitten.
50192:  kun hän on saanut luvan fideikomissisäädöksen muuttamiseen joko
50193:   siten, että toinen tila pannaan alkuperäisen sukutilan sijaan tai siten,
50194: 3030                     Istunto 31 lokakuuta 1907.
50195: 
50196: 
50197:  että sukutilan hinta pannaan julkiseen rahalaitokseen ja ainoastaan
50198:  korko siitä saadaan vuosittain kantaa, vasta sitten voi tulla kysymys
50199:  sukutilan myymisestä, jossa suhteessa tietysti valtiokin voipi omasta
50200:  alotteesta esiytyä ostajana.
50201:       Samalla kun olen katsonut asiakseni ilmituoda nämä näkökoh-
50202:  dat, pyydän saada käyttää tilaisuutta vähän kosketellakseni maa-
50203:  talousvaliokunnan lauselmia, jotka ovat sivuilla 4i-50, ruotsalai-
50204:  sessa painoksessa sivuilla 46-49. Tässä tehdään hallitus ·miltei
50205:  vastuunalaiseksi siitä, ett~ sovintoa sukutilan omistajan ja torppa-
50206:  rien kesken ole saatu aikaan. Tästä sanotaan m. m., että jos hallitus
50207:  sellai<;en henkilön kautta, jolla olisi ollut tarpeeksi auktoriteettia,
50208:  esim. heti sen jälkeen kuin kihlakunnanoikeus oli velvoittanut torp-
50209:  parit muuttamaan pois torpistaan, olisi vakavasti esittänyt lakko-
50210:  laisille jatkuvan niskoittelun seurauksia ja ettei mitään toimenpiteitä
50211:  sukutilan lunastamiseksi lakon kestäessä hallituksen puolelta ollut
50212:  odottaminen, tämä arvatenkaan ei olisi voinut olla heihin selventä-
50213:  västi vaikuttamatta. Senlaatuista hallituksen puolelta varoittajaksi
50214:  rupcamista olisi kuitenkin varsin luultavasti voitu käsittää puolueei-
50215:  liseksi esiintymiseksi tilan omistajan puolustajana, ja semmoinen
50216:  toimenpide olisi sen vuoksi ollut arveluttava, varsinkin kun ei ollut
50217:  tietoa siitä, missä määrin toinen tai toinen asianosainen oli rikkoutu-
50218:  neeseen väliin syypää. Kuinka vähän perää mainitussa valiokunnan
50219: esiintuomassa arvelussa kuitenkin on, näkyy selvästi siitä, että kun
50220: Hämeen läänin kuvernööri joulukuulla 1906 kävi paikkakunnalla ja
50221: esitti lakkolaio:ille, ettei häätöjen lykkäämistä ollut odotettava, ja
50222: koetti taivuttaa heitä sovinnon tekemiseen, ei siitä ollut mitään seu-
50223: rausta, vaan jäivät lakkolaiset taipumattomiksi, vaikka muutamia
50224: häätöjä jo oli toimitettu ja talven pakkaset olivat lakkolaisten edes.c;ä.
50225:      Valiokunnan mietinnössä arvellaan myös, että jos hallitus olisi
50226: heti asettanut erityisen komitean pohtimaan torpparilainsäädännön
50227: parantamislqrsymystä ja siihen vielä kutsunut muutamia torpparien
50228: luottamusmiehiä, sekin olisi ollut omansa taivuttamaan torppareita
50229: sovitteluun. Tämän johdosta huomautettakoon, että senaatti jo
50230: keväällä 1906 asetti komitean valmistamaan ehdotuksia tilatloman
50231: väestön aseman parantamiseksi, johon komiteaan kutsuttiin jäseniä
50232: eri puolueista ja kansankerroksista, m. m. myös torppareista. Tämä
50233: komitea, jonka jäsenet osaksi olivat valtiopäivämiehiä, ei kuitenkaan
50234: voinut alottaa varsinaista tointansa ennenkuin valtiopäivien syys-
50235: kuun jälkipuoliskolla rgo6 päätyttyä. Jo lokakuun alussa alkoi eri-
50236: tyinen tämän komitean osasto maanvuokralakia käsittelemään.
50237: Mutta joskin erityinen komitea maanvuokralain säädäutöä varten
50238: olisi asetettu ja siihen kutsuttu mitä miehiä tahansa, niin tällaisella
50239: toimenpiteellä olisi - varsinkin siihen kiihottuneeseen mielentilaan
50240: nähden, joka asianomaisis.•>a piireissä vallitsi - ollut jotakuta mer-
50241: kitystä ainoastaan, jos samalla olisi voitu lakkolaisille ja niille, joiden
50242:         Maata!. valiok. miet. n:o 4: välikysymys Laukon asiassa.     3031
50243: 
50244: 
50245: neuvoja he lakkoa jatkaessaan kuuntelivat, vakuuttaa missä määrin
50246: torpparilainsäädäntö tulisi parannetuksi. Senkaltaisen vakuutuksen
50247: antaminen kuitenkin luonnollisesti olisi ollut mahdoton. Toista olisi
50248: ollut, jos jo 1906 vuoden valtiopäivillä olisi voitu antaa esitys maan-
50249: vuokralain parantamistoimenpiteistä, joka kuitenkin valmistustöitten
50250: puutteessa ei ollut mahdollinen.
50251:     Muuten tämä osa valiokunnan mietintöä oikeastaan ei ollenkaan
50252: kuulu esillä olevaan välikysymykseen, joka tarkoittaa saada vastausta
50253: siihen, minkätähden valtio ei ole ryhtynyt lunastamaan Laukon suku-
50254: tilaa. Lähempi kajoaminen mainittuun mietinnön osaan on sentäh-
50255: den tarpeeton.
50256: 
50257:     Ed. Vuolijoki, S.: Ennenkuin voi täysin ymmärtää Lau-
50258: kon lakkoa, sen syntyä, sen kehitystä ja sitä, että tuo lakko niin har-
50259: vinaisella itsepintaisuudella jatkui niin leppymättömän kauan, ihan
50260: äärimmäisiin seuraamuksiin saakka, täytyy ottaa lukuun ne omitui-
50261: set historialliset olot, mitkä meillä torpparilaitoksen kehitykseen ovat
50262: vaikuttaneet.
50263:     Torpparilaitos meillä kehittyi ensin aateliston tiloilla ja se on
50264: painanut leimansa vuosisadoiksi koko torpparilaitokseen. Lainsää-
50265: däntövalta oli suureksi osaksi aateliston vaikutusvallan alainen ja
50266: lainsäädäntö sen johdosta asettui yksipuolisesti maanomistajain etua
50267: suojaavalle kannalle. Kitjassessaan •>Tutkimuksia ja ehdotuksia
50268: torpparikysymyksessä•' lausuu tästä seikasta tohtori Hannes Gebhard
50269: m. m. seuraavaa: »Kun muistelee, että kuningas Kristofferin maan-
50270: lain mukaan maanvuokraosta sai käyttää ainoastaan kruunun ja
50271: aatelin tiloilla, mutta että talonpoika ei saanut ottaa talonpojalta
50272: vuokraa ja että aatelin etuoikeuksiin vuodelta 1723 kuului m. m.
50273: valta pienemmistä rikoksista, niskoittelemisesta ja huolimattomuuk-
50274: sista asian mukaan kurittaa ja rangaigta talonpaikiansct ja yksityisiä
50275: palvelijoitansa (§ 31) ja että tätä pykälää ei vielä liene muodollisesti
50276: kumottu, niin selviää meille ainakin osaksi, miten torppariolot ovat
50277: voineet kehittyä sellaisiksi kuin ne muutamissa osissa maatamme
50278: tätä nyk")'ä ovat.>>
50279:     Koko torpparijärjestelmälle antaa päivätyövuokra määräävän
50280: luonteen. Tämmöisen päivätyövuokran, päivätyövelvollisuuden suo-
50281: ritus ei ole Euroopan sivistysmaidenkaan maatalouden historiassa
50282: suinkaan vieras. Mutta se on poistettu siellä oloihin ja uudempaan
50283: taloudelliseen järjestelmään soveltumattomana jo aikoja sitten.
50284: Huomattiin nimittäin, että se ei ollut enää taloudellisesti tuottavai-
50285: nen ja että se sitä pait.:;i johti alinomaisiin riitaisuuksiin. Meillä
50286: tämä tällainen päh·ätyöjärjestelmä on sen sijaan säilynyt näihin
50287: päiviin asti, joskaan se ei meillä koskaan ole ollut suoranaisesti yhdis-
50288: tetty maaorjuuteen. Oli siis luonnollista, että meilläkin täytyi kehi-
50289: tyksen johtua yleensä samaan suuntaan kuin se suurissa sivistys-
50290:                                                                19I
50291: 3032                 Istunto 31 p. lokakuuta 1907·
50292: 
50293: maissa oli johtunut. Niinpä onkin meillä aikoja sitte vallinnut tyyty-
50294: mättömyyttä torppariluokan keskuudessa, mutta suuremmaksi tuo
50295: tyytymättömyys tu1i vasta sen jälkeen, kun oli säädetty uusi maan-
50296: vuokralaki, josta laista torpparit olivat toivoneet oloilleen edes jotain
50297: merkittäviä parannuksia. Niinpä kerrottiin m. m. eräässä lausun-
50298: nossa Suomen Talousseuralle, päivätty 19 p. elokuuta 1903, että
50299: Mustialassa oli ollut torpparilevottomuuksia, samoin Jokioisissa.
50300: Edelleen kerrotaan tässä lausunnossa, että Mustialassa hallinto viikon
50301: ku1uessa suostui torpparien vaatimukseen työpäivän lyhentämis-
50302: kysymyksessä ja samalla moititaan hallinnon menettelyä ankarasti.
50303: Etenkin moititaan sitä, että työnantajat kesken vuotta rupeevat työ-
50304: päivää lyhentämään. Tämmöisiä lausuntoja löytäisi paljonkin,
50305: joissa kiihoitetaan maanomistajia olemaan myöntymättä alustalais-
50306: tensa vaatimuksiin työpäivän lyhentämisestä.
50307:     Lakkoja rupesi sen johdosta syntymään suurten kartanoiden
50308: alustalaisten keskuudessa, kun kartanoiden omistajia kiihoitettiin
50309: kaikin tavoin olemaan suostumutta alustalaistensa vaatimuksiin.
50310: Torpparilakkoja oli ennen sunrlakkoa, ennen valiokunnan mietinnössä
50311: mainittua Tampereen torpparikokousta, samoin suurlakon jälkeen ja
50312: jälkeen Tampereen torpparikokouksen. Suurlakon jälkeen rupesi
50313: lakkojen luku vaan yhä lisääntymään, mikä onkin varsin luonnollista,
50314: sillä nuo rettelöt syntyivät yleensä päivätyövuokran luonteesta.
50315: Tästä seikasta, nimittäin päivätyövuokrasta ja päivätyövelvollisuu-
50316: den suorittamisesta, lausuu tohtori Hannes Gehhard kirjassaan,
50317: >>Pienviljelijät kokoon>>, sivu 24, m. m. seuraavaa: >>.Sillä juuri tuo
50318: työsuhde tekee torpparilaitoksen niin sietämättömäksi Etelä-Suomen
50319: suurtiloilla. Suuret torpparit, jotka talondessaan voivat olla tilallis-
50320: ten vertaiset, omistavat usein kaksi hevosta ja 8-ro lehmää, pide·
50321: tään isäntien renkien vertaisina, siinä riidellään joutavista asioista,
50322: huonoista hevosista, pienistä ajokaluista, pienistä sontakoreista y. m.
50323: semmoisista. Lisäksi tulee, että torpparin usein pitää jättää omat
50324: heinänsä pilaautumaan korjatakseen isännälle hyvällä säällä. Tästä
50325: on loppu tehtävä meillä, samaten kun siitä on aikoja sitte tehty
50326: loppu suurissa sivistysmaissa.>>
50327:      Jos tämmöisiin ummehtuneisiin oloihin tulee semmoinen kansan-
50328: valtainen tuulahdus kuin suurlakko meillä oli ja kun kartanoiden
50329: omistajia vielä yläluokan taholta kiihotetaan, niin on itsestään selvää,
50330: että mitä vakavimpia levottomuuksia syntyy. Niin kävi Laukossa.
50331: Laukon lakko on vaan yksi rengas siinä levottomuuksien ketjussa,
50332: minkä yläluokan ymmärtämättömyys oli manannut esiin.
50333:     Maatalousvaliokunta ei kuitenkaan ole jaksanut käsitellä asiaa
50334: tältä kannalta, vaan on mennyt tekemään kaikenlaisia valiokunnalle
50335: ala-arvoisia viittailuja ja väitteitä. Valiokunnan mietintö onkin
50336: aivan tuommoinen tavallinen umpimähkäinen syytöskirja, jommoisia
50337: jokaisen maan porvaristo aina rustaa syytääkseen kaiken syyn
50338:         Maata!. valiok. miet. n:o ..p välikysymys Laukon asia<;sa.   3033
50339: 
50340: 
50341: niistä levottomuuksista, mitkä se itse on aiheuttanut, sosiaalidemo-
50342: kraattien niskaan. Stiililtään on se aivan kuin sanomalehtiartikkeli
50343: eikä mikään valiokunnan mietintö. Se ei ole mikään puolueeton
50344: selonteko, vaan hyvinkin subjektiivinen. Se muistuttaa enemmän
50345: jotakin suomettarelaista puoluekirjoitusta kuin mitään valiokunnan
50346: mietintöä. Suomettarelainen puoluekirjoitus se juuri onkin, ja suo-
50347: mettarelaisten asema valiokunnassa on tässä suhteessa ollut harvi-
50348: naisen edullinen. Alkupuolen mietintöä, jossa pannaan syy Laukon
50349: lakosta sosiaalidemokraattien niskaan, ovat suomettarelaiset saaneet
50350: laadituksi perustuslaillisten maatalousvaliokunnan jäsenten suosiolli-
50351: sella avulla, ja loppupuolen taas, jossa ajetaan syy hallituksen nis-
50352: kaan, ovat he saaneet aikaan sosiaalidemokraattien suosiollisella
50353: avulla.
50354:      Maatalousvaliokunnan suomettarelaiset mietinnön muovailijat
50355: ovat lähteneet mietintöä kirjoittamaan juuri sillä nimenomaisella
50356: tarkoituksella, että siitä syntyisi syytöskirja sekä sosiaalidemokraat-
50357: teja että hallitusta vastaan, ja kun he tältä epätieteelliseltä, sanoi-
50358: sinko, puolueraivon sokaisemalta kannalta ovat lähteneet, on heidän
50359: tarkoituksilleen tietystikin paremmin sopinut kuvata oloja Laukon
50360: läänissä ennen lakkoa torppareille taloudellisesti edullisiksi, niin
50361: edullisiksi kuin suinkin. Sivulla 8 vakuuttaa valiokunta, että ainoas-
50362: taan 6 häätää oikeuden kautta on Laukon läänissä tapahtunut noin
50363: parinkymmenen vuoden kuluessa. Tämäkin on mielestäni jo hir-
50364: vittävä luku ja tämän yhteydessä tulee ottaa huomioon, että useim-
50365: mat häädöt eivät suinkaan tapahdu oikeuden kautta, vaan ainoa.c;-
50366: taan ylössanomisen nojalla. Ainoastaan verrattain harvoin torppa-
50367: rit ylössanomisen jälkeen turvautuvat oikeuteen.                     , ..
50368:       Lisäksi kertoo valiokunta, että vuonna I8QI eräs torppariryhmä
50369: oli sanottu· ylös tiloiltaan, mutta että he muka pääsivät ~toisille ti-
50370: loille.•> Ikävä vaan, että valiokunta on unohtanut mainita, mihinkä
50371: noitten •>toisten tilojen•> entiset asukkaat olivat joutuneet. Sivulla
50372:  Io vakuuttaa valiokunta, että nautintoja torppareilta ei ole tosi-
50373: asiallisesti vähennetty. Toisessa vastalauseessa tuodaan kuitenkin
50374: esiin muutamia tosiseikkoja tästä nautinnon vähentämisestä. Mai-
50375:  nittakoon tässä laitumen kielto, josta torppareille luvattiin IO mark-
50376: kaa korvausta vuosittain, mutta jota ainakaan useat torppareista ei-
50377: vät ole saaneet.
50378:       Kerrassaan huvittava on valiokunnan väite tinkitöistä sivulla 12.
50379: Siinä valiokunta kertoo eduskunnalle, minkä käsityksen maatalous-
50380:  valiokunnan jäsenet Kairamo ja Paloheimo olivat saaneet tinkitöistä
50381: Laukossa, sen sijaan, että valiokunta olisi stwainnut mainita edes
50382:  joitakuita esimerkkejä niistä tingeistä, mitä kartanon töissä vaadit-
50383:  tiin. Valiokunnalla olisi kai ollut helppo saada ed. Castrenin kautta
50384:  muutamia ssiallisia tietoja Laukon tinkitöistä, ed. Castren kun on
50385:  muitakin mainitun sukutilan haltijan antamia tietoja valiokunnalle
50386: 3034                 Istunto 31 p. lokakuuta 1907·
50387: 
50388: 
50389: välittänyt. Mutta tingeistä ed. C'astren vaikeni valiokunnassa vi-
50390: susti. Oikein havainnollisesti osoittaakseen, miten kohtuullisia
50391: tingit Laukossa muka olivat, valiokunta vakuuttaa sivulla 12, että
50392: •>kesken jääneet urakat on annettu käydä täydestä päivtityöstä, kun
50393: mies on ollut koko päivän työssä.•> Tämähän todistaa aivan päin-
50394:  vastoin, kuin mitä valiokunta on tahtonut tämän lausunnon kantta
50395:  todistaa, sitä, että silloin kuin kartanosta on pantu työ tingille, on
50396:  tapahtunut, että sitä tinkiä ei ole saatu yhdessä päivässä suoritetuksi,
50397:  ja jokainen maanviljelystä ja maatalousoloja vähänkin tunteva hen-
50398:  kilö tietää, että jos mies tingillä viipyy jälkeen klo 3:n tai jälkeen
50399:  klo 4:n, se tinki on silloin ollut liian suuri.
50400:      •>Muita säännöttömyyksiä» kertoo valiokunta myös Laukossa
50401:  olleen, vaikka se ei ole ryhtynyt niistä tekemään •>tarkempaa selkoa.•>
50402:  Niitä muutamia •>muita säännöttömyyksiä•> luetellaan nyt toisessa
50403:  vastalauseessa, ~a luulen, että vastalauseen tekijät ovat valmiit todis-
50404:  tamaan oikeiksi niitä •>muita säännöttömyyksiä,•> ainakin osittain,
50405:  vaikka täällä eduskunnassa istunnossa.
50406:      Huvittavin kuitenkin kaikista valiokunnan tekemistä väitteistä
50407: on se, minkä se tekee sivulla 6, että muka verot Laukossa •>ovat olleet
50408:  muihin Hämeen ja yleensä Etelä-Suomen torpanveroihin verrattuina
50409: kohtuulliset, vieläpä, sen mukaan kuin asianttmtijat valiokunnassa
50410: ovat ilmoittaneet, melkoista huokeammat kuin monen muun lähi-
50411: seudun kartanon torpilla.•> Kun tätä mietintöä valiokunnassa tar-
50412:  kastettiin ja valiokunnan jäsenet pyysivät saada tietää mietinnön
50413: kirjoittajilta, mihin torpanveroihin mietinnön kirjoittajat ovat ver-
50414: ranneet torpanveroja, kun he ovat rohjenneet lausua tällaisen väit-
50415: teen, niin tuli vastaukseksi: *ei tämä ole mikään tenttitilaisuus.•>
50416: Vastalauseen tekijät olivat sentähden pakoitetut ottamaan nämä
50417: muutamat asialliset tiedot torpanveroista yleensä ympäri Suomen,
50418: mitä saatavissa oli, vastalauseeseensa. Niitten mukaan huomaa,
50419: että torpanverot hehtaaria kohti yleensä yli koko Suomen, mikäli
50420: tietoja oli, ovat ei ainoastaan pienemmät kuin Laukossa, vaan vie-
50421: läpä melkoista pienemmät. Aivan samantapaisten laskujen mukaan
50422: kuin valiokunta on saanut Laukon torpparien verot keskimäärin
50423: hehtaaria kohti noin 35-36 markaksi, saadaan vastaavat luvut
50424: Satakunnan, Turun ja Porin läänin pohjoisen tarkastusalueen kruu·
50425: nuntorppareille 24 markaksi. Lnhangosta vastaavat luvut ovat
50426: myöskin miltei puolta pienemmät, Tuusulassa, Vihannissa ja Hump-
50427: pilassa samoin. Hauholla tosin yleensä torppien vuokramaksut
50428: pintayksikköä kohti, jos otetaan lukuun pienemmätkin torpat, ovat
50429: suuremmat kuin Laukossa, mutta jos otetaan lukuun ainoastaan
50430: niin suuret torpat kuin Laukossa, niin vuokramaksu pintayksikköä
50431: kohti on melkoista pienempi. Ikaalisissa, jossa tosin on käsiraha
50432: käytännössä, vaikkakin se. vastalauseen tekijöiltä on jäänyt vasta-
50433: lausee.'l.<>a huomauttamatta, on myöskin vuokramaksu hehtaaria kohti
50434:        Maata!. valiok. miet. n:o 4: välikysymys Laukon asiassa.       3035
50435: 
50436: 
50437: melkoista pienempi ja tämän käsirahan suurm1s ei ole siellä kuin kesJ...1.-
50438: määrin 300 markkaa. Kun nämät asialliset tiedot tuotiin valiokun-
50439: nassa esille, silloin kun mietintöä tarkastettiin, niin se ei aiheuttanut
50440: muuta muutosta valiokunnan mietintöön kuin sen, että ennen näiden
50441: tietojen esille tuomista vakuutettiin valiokunnan mietinnössä, että
50442: verot Laukossa ovat olleet >>erittäin kohtuulliset<<, ja sen jälkeen vain
50443: <<kohtuulliset.•> Siis sana •>erittäin•> putosi pois. Ja kun valiokun-
50444: nalla on tällainen pohja, kun se on kuvannut olot I.aukossa sellaisiksi,
50445: kuin se on tarkoituksilleen parhaaksi katsonut, on sen varsin helppo
50446: lähteä jatkamaan ja todistamaan, että lakkoon on ollut syynä
50447: kiihoitus.
50448:     Valiokunta kertoo laajasti Tampereen torpparikokouksesta ja
50449: lausuu kaikenlaisia arveluita sen johdosta. Valiokunta siteeraa si-
50450: vulla 17 pari siellä valmistettua pontta ja siteeraa ne sellaisessa yh-
50451: teydessä, että moinen julkeus tosiaankin hämmästyttää niitä, jotka
50452: vähänkin tätä asiaa tuntevat. Valiokunta siteeraa nämät ponnet
50453: semmoisessa yhteydessä, että muka näiden ponsien kautta olisi tar-
50454: koitettu kiihoittaa torppareita tekemään lakkoja, koska muka nämä
50455: ponnet takaisivat heille sen, että jos heidät häädetäänkin torpistaan,
50456: he kuitenkin pääsevät sinne takaisin. Tosiasia on kuitenkin se, että
50457: siinä alustuksessa, jonka nojalla nämä ponnet laadittiin, ei mainittu
50458: sanaakaan lakkojen tekemisestä ja koko näiden ponsien laatimisen
50459: tarkoitus oli aivan toinen. Sen voi vakuuttaa jokainen, joka siellä
50460: oli läsnä, ja sitä huomautettiin valiokunnassakin, ilman että kuiten-
50461: kaan tätä pontta siirrettiin mihinkään toiseen yhteyteen.
50462:     Sivulla 18 on valiokunta myös painattanut 3 pontta, vaikka mie-
50463: lestäni niiden sisällys osoittaa aivan päinvastaista kuin mitä valio-
50464: kunta tahtoisi väittää. Siinähän sanotaan, että lakkoa ei saa alot-
50465: taa millään torpan alueella, ennenkuin vähintäin 2 viikkoa sen jälkeen,
50466: kun asiasta on ilmoitettu torpparien keskustoimiknnnalle.
50467:     Kuulopuheiden mukaan kertoo valiokunta sivuilla 16-17, että
50468: lakkoon kiihoittavia puheita pidettiin Tampereen torpparikokouk-
50469: sessa, mutta kun eräs valiokunnan jäsen, joka samalla on torpparien
50470: keskustoimikuntaan kuuluva, ilmoitti, että ainakin hän on Tampe-
50471: reen torpparikokouksessa lakoista varoittanut, niin tästä huolimatta
50472: otettiin valiokunnan mietintöön kerrassaan hämmästyttävällä jul-
50473: keudella sivulle 45 lause, että >>mikäli painetuista pöytäkirjoista käy
50474: selville, ei Tampereen torpparikokouksessa ole lakoista varoitettu.•>
50475: Kun on ollut puhe kiihoittavista puheista, niin on siis valiokunnalle
50476: todistuskappaleeksi kelvannut joku kuulopuhe, mutta kun on ollut
50477: kysymys päinvastaisista puheista, ei ole todistukseksi kelvannut
50478: edes valiokunnan jäsenen oma vakuutus. Yleensä on torpparien
50479: keskustoimikunta koettanut kehoittaa torppareita asiallisesti
50480: miettimään olojansa. Siitä on todistuksena m. m. se kirjallisuus-
50481: luettelo, mikä torpparien keskustoimikunnan kiertokirjeessä vasta-
50482: 3036                 Istunto 31 p. lokakuuta 1907.
50483: 
50484: 
50485: lauseessa sivulla 73 on painettuna. Siinä suositellaan torpparien
50486: luottamusmiesten luettavaksi m. m. seuraavia teoksia: •>Torppari-
50487: oloista Suomessa, kirj. Akseli Wan~n•>, •>Laki maanvuokrasta maalla,
50488: selittänyt t:ri K. J. Ståhlberg•>, •>Laki maanvuokrasta maalla, selityk-
50489: sillä varustanut Alarik Hernberg•>, •>Omaa maata tilattomalle väes·
50490: tölle? ja •>Torpparikysymys•>, hinta 50 penniä, y. m. Hannes Geb-
50491: hardin julkaisuja, ynnä mitä muuta torpparikysymyksessä torppa-
50492: rien ystävät tai vastustajat kirjoittavat. Tässä ei siis torpparien
50493: luottamusmiehille suositella ollenkaan sellaista kirjallisuutta kuin
50494: Bebelin •>Nainen•> tai Bellamyn •>Vuonna 2000•>, vaan siinä suositellaan
50495: kirjasia, jotka Suomen porvarilliset asi~tuntijat O\'at torpparioloista
50496: kirjoittaneet, sekä torpparilain selityksiä. Jos näitäkin pidetään
50497: kiihoittavina, niin silloin en tosiaankaan tiedä, mitä sanotaan. Mah-
50498: dollisesti joku tohtori Gebhardin kirja voitaisiin sillä tavalla käsittää,
50499: mutta ainakaan senaattori Ståhlbergin kirjaa ei suinkaan voitant
50500: kiihottavana pitää. Myöskin se kiertokirje, mikä valiokunnan mie-
50501: tinnössä mainitaan sivuilla rg, 21 ja 22, todistaa mitä selvimmin, että
50502: tarkoitus ei suinkaan ole yllyttää torppareita ajattelemattomiin
50503: tekoihin, vaan päinvastoin on tämän kiertokirjeen lopussa kehoitus,
50504: josta käy ilmi, että on tahdottu aivan päinva<~taista. Siinä sanotaan:
50505: ~anomuksilla emme voi saavuttaa muuta kuin pieniä helpotuksia,
50506: vaatimuksilla ja lakoilla ehkä hiukan enemmän, mutta ehkä voimme
50507: menettääkin. Mutta silloin ja aina muistamme, että yksi keino on
50508:  jälellä, ja se vie varmaan perille; se on valtiollinen taistelu. Laki
50509: on korjattava, ja se tapahtuu vaan eduskunnassa. On siis saatava
50510: eduskunta kokoon ja siihen edustajia sellaisia, että he todella ajavat
50511: kansan asiaa.•> Onko tällä kiertokirjeellä, jonka valiokunta on myös
50512:  todistuskappaleena painattanut tähän mietintöönsä, tarkoituksena
50513: kiihoittaa torppareita anarkistisiin tekoihin, vai onko sillä tarkoituk-
50514: sena saattaa heitä huomaamaan, että heidän tulee laillisilla keinoilla
50515:  koettaa saada korjatuksi ne epäkohtlat, mitkä heidän olojaan rasit-
50516:  tavat. Minä luulen, että jokainen vastaa tähän, että ainakaan tä-
50517:  män kiertokirjeen tarkoitus ei ole ollut kiihoittaa alustalaisia ajattele-
50518:  mattomiin anarkistisiin tekoihin.
50519:      Myös talvella, silloin kun nuo julmat häädöt pantiin Laukossa
50520:  toimeen, lähetti torpparien keskustoimikunta kirjeen, jossa se ni-
50521:  menomaan teroitti eduskuntataistelun suurta merkitystä.
50522:       Ei torpparien keskustoimikunta ollut myöskään Laukon lakon
50523:  suhteen suinkaan toimeton. Heti kun keskustoimikunnalle saapui
50524:  tieto, että I,aukossa uhkaa lakko, lähetti keskustoimikunnan silloinen
50525:  sihteeri Laukkoon torpparien ammattiosastolle kirjelmän, joka on
50526:  luettavana valiokunnan mietinnön sivulla 26. Siinä sanotaan m. m.
50527:  »Välttäkää lakkoa niin paljon kuin mahdollista. Ennen kaikkea
50528:  esiintykää arvokkaasti ja ärsyttämättä isännän kanssa, jos tapaukset
50529:  sille kohdalle sattuvat, että sovittelu on mahdollista. Harkitkaa
50530:        Maatal. valiok. miet. n:o 4: välikysymys Laukon asiassa.   3037
50531: 
50532: 
50533: tarkoin mitä teette. Onko olonne niin huonot, että huoletta voi
50534: panna kaikki alttiiksi.>> Tämä kirje saapui kuitenkin liian myöhään
50535: perille, sillä lakko oli silloin jo alkanut. Vaikka tämäldn tosiseikka
50536: tuotiin valiokunnassa esiin, ei sitä kuitenkaan mietinnöstä käy ilmi.
50537: Kun keskustoimikunnalle sitte saapui tieto, että lakko kaikesta huo-
50538: limatta oli alkanut, lähetti keskustoimikunta heti jäsenensä Merisen
50539: Laukkoon sillä nimenomaisella määräyksellä, että hänen tulee koet-
50540: taa saada lakko loppumaan. Toukokuun 29 päivänä, siis vähän
50541: toista viikkoa sen jälkeen kun lakko alkoi, oli Merinen kolmen Laukon
50542: torpparien valitseman luottamusmiehen kanssa tilanhaltijan puheilla
50543: kysymässä, millä ehdoilla tilanhaltija suostuisi lopettamaan lakon.
50544: Tilanhaltija kuitenkin kieltäytyy soyitteluista viitaten paraillaan
50545: vireillä oleYaan oikeudenkäyntiin hänen ja torpparien kesken. Tämän
50546: kaiken on ed. Merinen valiokunnac;sa kertonut ilman että mietintöön
50547: tuli mitään muutosta. Siihen määrin olivat siis mielet kiihtyneet
50548: Laukossa, että torpparien keskustoimikunnan sovitteluyritykset
50549: eivät johtaneet mihinkään tulokseen. Seurauksena oli kuitenkin,
50550: kuten valiokunnan mietinnössäkin kerrotaan, oikeusjuttu. Laukon
50551: lakkolaiset joutuivat luokkaoikeuden kynsiin ja asianajajain vaiku-
50552: tuksen alle, mikä ei suinkaan ollut heille onneksi. Asianajajakseen
50553: saivat he tuomari Eino Nyyssölän Lahdesta, mutta kaikista ponnis-
50554: tuksista huolimatta tuomittiin he muuttamaan torpista pois viimeis-
50555: tään heinäkuun 15 päivänä. Torpparit eivät muuttaneet. Pää-
50556: syynä siihen, etteivät he muuttaneet, oli ensiksikin se, etteiYät he
50557: uskoneet tilanhaltijaa niin annottomaksi, että tämä vastoin omaa
50558: etuansakin ryhtyisi vaatimaan häätöpäätöksen toimeenpanemista,
50559: sekä se, että heidän asianajajansa oli saattanut heidät siihen hmloon,
50560: että häätöpäätökset hm·ioikeudessa muuttuisivat. Muun muassa
50561: kirjeessään 30 päivältä elokuuta Iqo6 vakuutetaan Nyyssölän & Lau-
50562: rilan asianajotoimiston puolelta, että >)häätöpäätökset luttltavasti
50563: muuttuvat hovioikeudessa.>> Siis valiokunnan väite, että torppareihin
50564: oli istutettu se vakaumus, ettei häätöä toimeenpantaisi, on aivan
50565: oikea, vaikkakaan valiokunta ei ole katsonut hyYäksi ilmoittaa,
50566: mistä se vakaumus pääasiassa oli torppareihin tullut. Nyt alkoi
50567: torppareille murheellinen aika. Koko porvarillinen maailma oli
50568: ikäänkuin liittoutunut heitä vastaan. Vesilahden isäntäyhdistys
50569: lähetti Laukon sukutilan vapaaherralliselle haltijalle myötätuntoi-
50570: suusadressin. Vesijärven ja Tottijärven suomettarelaiset ja nuor-
50571: suomalaiset tilalliset tulivat joko itse tai lähettivät palvelijoitaan
50572: lakonrikkureiksi Laukon paroonin vainioille ja tämä tapahtui puh-
50573: taasta myötätuntoisuudesta, sillä palkkaa eivät he tästä ottaneet.
50574: Oikeuslaitokset nylkivät lakkolaisia. Yksin oikeuspöytäkirjain lu-
50575: nastamiseen on heiltä mennyt yli 3,100 markkaa. Hovioikeus on
50576: niellyt aivan suunnattomasti, kokonaista·yli 6,700 markkaa. Näihin
50577: 3038                  Istunto 31 p. lokakuuta 1907·
50578: 
50579: 
50580:  tulee lisäksi vielä asianajajain palkkiot ynnä muut kulut, nousten
50581:  yhteensä parin kymmenen tuhannen korville.
50582:      Ja nyt tulen siihen kohtaan, jossa olen maatalousvaliokunnan
50583:  kanssa samaa mieltä. Maatalousvaliokunta on tullut siihen pää-
50584:  tökseen, että torpparien keskustoimikunta ei ollut tehtäväänsä täy-
50585:  sin kypsynyt. Se on aivan totta. Kun kerran meillä oli semmoinen
50586:  ruotsalaisvanhoillinen yläluokkahallitus, niinkuin Suometar siitä
50587:  sanoi, niin torpparien keskustoimikunnan olisi tietysti tullut tehdä
50588:  kaikki voitavansa pakottaakseen tätä hallitusta luomaan huomiota
50589:  torppariliikkeeseen muullakin tavoin kuin lähettämällä poliic;eja
50590:  Laukkoon. Tätä varten olisi torpparien keskustoimikunnan tarvin-
50591:  nut edes yrittää saada aikaan jotakin samanlaista yli koko maan
50592:  mitä Laukossa tapahtui, jotta siten hallituksen ja myös agraariko-
50593:  mitean huomio olisi enemmän kääntynyt torppariliikkeeseen. Mutta
50594:  mitään tällaista ei torpparien keskustoimikunta kuitenkaan tehnyt.
50595:  Seurauksena onkin m. m. se, että torpparilaki ei näillä valtiopäivillä
50596:  tule valmiiksi. Olen ollut mukana torpparien keskustoimikunnassa
50597:  enkä tule itselleni koskaan antamaan anteeksi sitä, että en ole äänel-
50598:  läni pannut vastaan silloin, kun torpparien keskustoimikunta on
50599:  epäröinyt käyttää hyväkseen kohtalon sille valmistamaa tilaisuutta.
50600:      Torppareilla oli siis häätöpäätökset niskassa. Hovioikeudessa
50601:  heidän asiansa viipyi, niinkuin siellä suuripaikkaiset virkamiehet
50602:  varsinkin viime aikoina ovat ruvenneet asioita viivyttämään. Ratsu-
50603:  mestari Calonius kävi heitä aina sivutöikseen piiskaamassa. Ei siis
50604:  ihme, että torpparit hätääntyivät. He hätääntyivät ja kääntyivät
50605:  armollisen hallituksen puoleen. Ensin he pyysivät sovittelua. Tästä
50606:  ei kuitenkaan ollut mitään tulosta. Uudelleen kääntyivät torpparit
50607:  armollisen hallituksen puoleen, pyynnöllä että hallitus lunastaisi
50608:  Laukon sukutilan valtiolle. Taaskaan ei mitään tulosta. Ei siis
50609:  tule ihmetellä, jos köyhälistön edustajat silloin myös kääntyivät
50610: hallituksen puoleen kysymyksellä, mitkä snrt ovat aiheuttaneet,
50611: että hallitus puolestaan kieltäytyy Laukon läänissä valtaan päässei··
50612: den pitkien riitaisuuksien Sovinnolliseksi ratkaisemiseksi lunasta-
50613: masta mainittua sukutilaa valtiolle. Ei tule myöskään kummastella,
50614: jos köyhälistön edustajat haluavat lausua kotimaiselle hallitukselle
50615: paheksumisensa sen johdosta, että hallitus ei heidän mielestään ole
50616: tarpeellisella tarmolla tässä kiusallista huomiota herättäneessä asi-
50617: assa toiminut. Ja toiseen vastalauseeseen liitetyssä ponnessa tah-
50618: tovat he nyt lausua hallitukselle ty)rtymättömyytensä ensiksikin
50619: useinmainitun sukutilan lunastamista koskevan asian johdosta.
50620: Heitä on etenkin hämmästyttäneet ne motiivit, joilla hallituksen
50621: enemmistö senaatissa tehdyn pöyi:äkirjan mukaan sekä hallituksen
50622: täällä antamien selityksien mukaan sekä silloin, kun asiaa ensi kerran
50623: käsiteltiin, että nyt, etenkin nämä motiivit siis, joihin hallitus on
50624: epäävän päätöksensä perustellut, ovat köyhälistön edustajia kum-
50625:         Maatal. valiok. miet. n:o 4: välikysymys Laukan as1assa.      3039
50626: 
50627: 
50628: mastuttaneet. Hallituksen enemmistö on pääasiassa kahteen syy-
50629: hyn perustellut epäävän päätöksensä, ensiksikin siihen, että hallituk-
50630: sen enemmistön mielestä ei ole varmaa, voidaanko tämmöiseen toi-
50631: menpiteeseen, kuin sukutilan lunastamiseen valtiolle, ryhtyä ilman
50632: lainsiiädäntötoimenpiteitä, ja toiseksi sentähden, että mainittu ano-
50633: mus, jossa sukutilaa pyydettiin valtiolle lunastettavaksi, ei ollut
50634: oikean asianosaisen tekemä.
50635:     Mielestämme hallituksen velvollisuus olisi ollut hankkia jonkin-
50636: lainen varmuus siitä, voidaanko tosiaankin semmoista sukutilaa kuin
50637: I.aukon sukutila on valtiolle lunastaa vai ei, ja jos hallitus olisi tullut
50638: siihen päätökseen, että sitä ei voida, niin sitte vasta perustaa tuolle
50639: epäävän päätöksensä. Mutta ~itä ei hallitus kuitenkaan ole tehnyt,
50640: on heti vaan nojautunut tuohon muodolliseen seikkaan, josta hallitus
50641: ei ole ollut edes varma, tokko se todellakin olisi esteenä ollut.
50642:     Toiseksi tahtovat sosiaalidemokraattiset edustajat tässä vasta-
50643: lauseeseen liittämässään ponnessa lausua tyytymättömyyttä halli-
50644: tuksen sovittelutoimenpiteestä, ja maatalousvaliokunnan mietintö
50645: on mielestäni kaikesta huolimatta tässä kohden pääkohdiltaan oikea.
50646: Pitemmälti en tahdo tässä tätä kysymystä koskea, koska mielestäni
50647: se kuuluu parhaiten valiokunnan enemmistön tehtäviin, kuin vä-
50648: hemmi~tön.
50649:      Nyt olen kuullut muutamien muodollisuuksia rakastavien her-
50650: rojen lausuvan epäilyksensä siitä, voiko eduskunta ponteen, jonka
50651: se välikysymyksen johdosta hyväksyy, panna mitään muuta kuin
50652: Laukon sukutilan valtiolle lunastamista koskevan asian, koska muka
50653:  välikysymys ei mitään muuta sisältänyt. Vaikka nyt mentäisiinkin
50654: tässä toisen vastalauseen ponnessa tavallaan interpellatsioonin rajo-
50655: jen ulkopuolelle, ei se ainakaan sosiaalidemokraatteja suinkaan pe-
50656: lota, sillä meidän mielestämme voi eduskunta miltei koska tahansa
50657: lausua tyytymättömyyttä hallituksen menettelyyn. Mutta tässä
50658: kysymyksessä olevassa ponnessa ei sitä paitse mennäkään ulkopuo-
50659: lelle välikysymyksen rajoja. Välikysymyshän koski sitä, miksi
50660: hallitus riitaisuuksien sovinnolliseksi ratkaisemiseksi ei ollut niin ja
50661: niin menetellyt. Koko kysymyksen henkihän puhui riitaisuuksien
50662: sovinnollisesta ratkaisemisesta, tuo sukutilan lunastaminen valtiolle
50663: on vaan vksi momentti siinä. Eikä meillä eduskunnassa tällaisia
50664: muotoja oie kovinkaan tarkkaan ennen yleensä noudatettu, vaan on
50665: esim. hallituksen esityksiä jotenkin mielivaltaisesti muutettu. On
50666: kyllä totta, että välikysymyksen suhteen on eduskunnalla syytä olla
50667: varuillaan vastausta antaessaan, sillä eihän hallitus tiedä edeltäpäin
50668: varustautua vastaamaan muuta kuin juuri siihen kysymykseen,
50669: jonka interpellatsiooni sisältää. Mutta hallituskin on tällä kertaa
50670: käsittänyt interpellatsioonin juuri siten, kuin se mielestäni on ollut
50671: käsitettäväkin, ja virallisessa vastauksessaan senaattori Ignatiuksen
50672: kautta on hallitus myöskin kosketellut hallituksen suhdetta sovitte-
50673:                      Istunto 31 p. lokakuuta 1907.
50674: 
50675: 
50676: luihin I.aukon sukutilan haltijan ja hänen alustalaistensa välillä.
50677: Meillä on mielestäni siis täysi syy lausua ponnessa mielipiteemme
50678: hallituksen menettelystä tässä suhteessa.
50679:       Mutta palatakseni vielä hetkeksi itse asian ytimeen. Jätetäänpä
50680: koko toinen vastalause huomioon ottamatta, otaksutaan, että kaikki
50681: seikat, jotka mainitaan toisessa vastalauseessa, ovat valetta alusta
50682: loppuun saakka, otaksutaan, että koko tilasto, mikä toiseen vasta-
50683: lauseeseen on liitetty, ei yhdessäkään kohdin pidä paikkaansa -
50684: mahdollisesti siinä onkin virheitä - pysytään vaan kokonaan mie-
50685: tinnön kannalla, pidetään vaan kiinni mietinnöstä, mitä me silloin
50686: huomaamme:> Me huomaamme ensiksikin, että I,aukossa ennen
50687: lakkoa oli silloin tällöin toimeenpantu häätöjä oikeuden kautta.
50688: Me huomaamme, että ainakin metsätingit ovat Laukossa olleet koh-
50689: tuuttomia. Valiokunta kertoo, että vastoin sopimusta oli laitumia
50690: torppareilta vähennetty ja leipomatupia kielletty. Ja sanottakoon
50691: niistä metsähoidon tai muulta kannalta katsoen mitä tahansa, on
50692: kuitenkin tosiasia, että ne tapahtuivat vastoin sopimusta. !,aukon
50693: torpparit olivat vailla kirjallisia kontrahteja. Muita säännöttömyyk-
50694: siä vakuuttaa valiokunta myös siellä olleen. Toisaalta näemme va-
50695: liokunnan mietinnöstä, että Laukon sukutilan haltijana on ollut
50696: yksi tyypillisimpiä sen kansanluokan jäseniä, jonka asettaman ikeen
50697: alla Suomen suomalainen kansa on saanut vuosisatoja huokailla.
50698:  Ja kun nämä ottaa huomioon, niin tulee siihen päätökseen, että paitsi
50699: tuota tavallista luokkataistelua Laukon alustalaisten ja Laukon
50700: haltijan välillä, tuo taistelu on ollut myöskin rotutaistelua. Ei
50701: sosiaalidemokratian yleensä tulisi teroittaa tätä rotutaistelua, mutta
50702: eiliän voi ummistaa silmiään sille tosiasialle, että yhtä hyvin kuin
50703: se oli luokkataistelua, se oli samalla luokkataistelua suomalaisen ja
50704:  ruotsalaisen rodun välillä. Ja jos tämän ottaa huomioon, luulen,
50705: että jotakuinkin vaikeaa on varsinkin keskustan suomalaisten talon-
50706:  poikain edustajain mennä antamaan sille hallitukselle luottamuk-
50707: sensa tämän asian johdosta, joka pitkin matkaa on asettunut Lau-
50708: kon ruotsinkielisen sukutilan haltijan puolelle ja menetellyt tosin
50709:  aivan siten, kuin voi odottaa siltä hallitukselta, joka on noussut sen
50710:  kansanluokan keskuudesta. Keskustan suomalaisten talonpoikain
50711: edustajille täytyy olla tämmöisessä tapauksessa jotakuinkin vaikea
50712:  antaa luottamuslause hallitukselle, jonka se tietää lähteneen sen
50713:  puolueen keskuudesta, joka täällä silloin istui, kun muut kunnioit-
50714: taakseen kieltolakipäätöstä nousivat seisomaan. Ettekö te muista,
50715:  mitenkä juuri sen kansanluokan, sen yläluokan taholta, jonka kes-
50716:  kuudesta hallitus on kokoonpantu, sen taholta sekä teitä että teidän
50717: suurmiehiänne on häväisty, ettekö muista, mitenkä teitä itseänne
50718:  on kohdeltu vuosikymmenien kuluessa! Jokaisen teidän isänne ja
50719:  \ 7 aarinne voi teille kertoa, miten teidän on täytynyt oikeuslaitoksissa
50720: 
50721:  menetellä, miten teidän on täytynyt menetellä joka paikassa, missä
50722:         Maatal. valiok. miet. n:o 4: välikysymys Laukon asiassa.     3041
50723: 
50724: 
50725: on tullut kysymykseen pieni asiakirja, sitähän ette ole saaneet kir-
50726: joittaa omalla kielellänne. Ja jos te tämän kaiken muistatte, niin
50727: luulen, että teidän päätöksenne silloin tulee hiukan toisellainen kuin
50728: mihin johtopäätökseen maatalousvaliokunnan suomalaiseen puo-
50729: lueeseen kuuluvat jäsenet valiokunnassa ovat tulleet. Jos te nyt
50730: vielä menette antamaan kannatuksenne ja tunnustuksenne sille hal-
50731: litukselle ja sille puolueelle, joka tätä hallitusta kannattaa ja joka
50732: ei ole asettunut vastaan silloin, kun niitä miehiä, joita te kunnioitatte,
50733: on häväisty ja kaikin tavoin solvaistu, niin mitenkä te luulette voi-
50734: vanne vastata valitsijoillenne, kun he kysyvät teiltä, millä tavalla
50735: te olette menetelleet hallituksen suhteen ja täyttäneet lupaukset,
50736: joita ennen vaaleja teitte. Luulen, että teidän on jotenkin vaikea
50737: esiintyä puhtaalla omallatunnolla niiden valitsijain edessä, jotka
50738: ovat samaa rotua kuin nuo Laukon torpparit ja ovat samaa rotua ja
50739: samaa verta kuin ne miehet, millekä sen puolueen taholta, jonka
50740: keskuudesta hallitus on noussut, ei ole koskaan tunnustusta eikä
50741: kiitosta annettu.
50742: 
50743:     Puhemies: Sen johdosta että täällä on kannatettu toista vasta-
50744: lausetta, pyydän ilmoittaa, etten katso voivani äänestyttääsitä pontta,
50745: johon toinen vastalause päättyy ja joka on sivulla 79, sellaisenaan.
50746: Mintm mielestäni siinä on eräs lause, joka ei sovi itse välikysymyksen
50747: kehyksiin. Ponnen loppuosassa on nimittäin sanat: »ja Hallituksen
50748: toimenpiteet Laukon ja Tottijärven sukutilain haltijan ja hänen
50749: alustalaistensa välillä vallinneitten riitaisuuksien sovinnolliseksi rat-
50750: kaisemiseksi>>, joka päätelmä tai lause sisältää, niin sanoakseni, epä-
50751: luottamuslauseen hallitukselle myöskin sen toiminnasta puheenalais-
50752: ten riitaisuuksien sovinnolliseksi ratkaiseiniseksi. Välikysymys on
50753: kuitenkin tässä, aivan V. J:n tarkoituksen mukaan, tarkoin määri-
50754: telty: se koskee hallituksen toimenpiteitä Laukon »fideikomissill»
50755: lunastainiseen nähden sekä fideikomissin luovuttamisesta sen maalla
50756: asuville nykyisille vuokraajille. Siitä tehtyyn anomukseen onkin
50757: hallitus, välikysymyksen sanojen mukaan, antanut kieltävän pää-
50758: töksen. Nyt on siis kysymys hallituksen toimenpiteistä tähän kysy-
50759:  mykseen nähden. Siihen keskittyy välikysymyksen ponsikin, ja
50760:  mielestäni on V. J:n 32 § tässä tulkittava siten, että sen päätelmän,
50761: minkä eduskunta välikysymyksen johdosta antaa, täytyy rajoittua
50762:  juuri tähän kysymykseen. On kyllä huomautettu, että hallituksen
50763: jäsenet itse ovat kosketelleet myöskin niitä yrityksiä, joita hallituk-
50764: sen puolelta tehtiin saadaksensa Laukon fideikomissin omistajan
50765: ja hänen alustalaistensa riitaisuudet sovinnolla ratkaistuksi, ja että
50766:  myöskin eduskunnassa muutamat puhujat ovat samaa asian puolta
50767:  kosketelleet. Mutta tämä seikka ei voi laajentaa välikysymystä
50768: :sellaisenaan. Välikysymys on V. J:n mukaan tarkoin määriteltynä
50769:  jätettävä kirjallisesti eduskunnalle ja eduskunta sitte äänestyksellä
50770:                      Istunto 31 p. lokakuuta 1907·
50771: 
50772: 
50773: ratkaisee, onko välikysymys tehtävä vaiko ei. Jos välikysymykseen
50774: tahdotaan tehdä jonkinlainen laajennus, on tällaista laajentamista
50775: käsiteltävä aivan niinkuin uutta välikysymystä. Siis siitä on edus-
50776: kunnan äänestämällä erikseen ratkaistava, saako sellaisen tehdä.
50777:     Kaiken tämän johdosta ja koska puheenalainen välikysymys
50778: rajoittuu ainoastaan kysymykseen Laukon fideikomissin lunasta-
50779: misestaja tilanluovuttamisesta vuokraajille, mutta toisen vastalauseen
50780: ponsi sisältää päätelmän, joka ei sovi näihin välikysymyksen puittei-
50781: siin, vaan menee niiden ulkopuolelle ja tämä minun ymmärtääkseni
50782: ei ole sopusoinnussa V. J. 32 § kanssa, en katso voivani äänestyttää
50783: tätä pontta sellaisenaan. Olen tahtonut siitä heti huomauttaa,
50784: jotta, jos eduskunta hyväksyy minun käsitykseni, ehdotuksentekijä
50785: voi tehdä toisen ehdotuksen.
50786: 
50787:     Ed. Vuolijoki, S.: Koska tämän ponnen, voidakseen tulla,
50788: semmoisena kuin olen Sl;11 ehdottanut, äänestyksen alaiseksi, täytyy
50789: kai V. J :n mukaan mennä perustuslakivaliokuntaan, ennenkuin se
50790: saa semmoisen muodon, tulee minun, koska puhemiehen käsitys
50791: on toinen ja aikaa on vähän jälellä, suostua peruuttamaan ponnen
50792: loppuosa, niin että se tulee koskemaan ainoastaan Laukon sukutilan
50793: valtiolle lunastamista.
50794: 
50795:     Puhemies: Sen jälkeen kuin ed. Vuolijoki on täällä peruutta-
50796: nut ehdotuksensa, sikäli kuin se koskee sitä osaa puheenalaista pontta,
50797: jota minun muistutukseni koski, katson, että keskustelua voidaan
50798: jatkaa.
50799: 
50800:     Ed. Castren: Laukka-nimiseen sukutilaan kuuluvat I,aukon
50801: säteri ja Sipilän rälssitila Vesilahden pitäjästä sekä Tottijärven säteri
50802: ynnä rälssitilat Yli- ja Ali-Tolppa, Yli- ja Ali-Lammi, Siuvo, Klemola,
50803: Jutila, Etu- ja Perä-Rouhu, Hyriäinen, Itä- ja Länsi-Karukka ynnä
50804: Heikkilä Tottijärven kappelista. Sukutilan yhteydessä viljellään
50805: lisäksi Puntus- ja Komppa-nimisiä, Vesilahdella olevia rälssitiloja,
50806: jotka sukutilan nykyinen haltija vapaaherra Herman Standertskjöld-
50807: Nordenstam omistaa. Koko tilaryhmä käsittää noin 16,ooo tynnö-
50808: rinalaa maata, josta noin 3,8oo on viljeltyä ja noin 12,000 tynnörin-
50809: alaa haka- ja metsämaata. Tilaryhmän koko pintaalasta kuuluu
50810: Puntuksen ja Kompan tiloihin lähimain 1,000 tynnörinalaa, joista
50811: noin 180 tynnörinalaa viljeltyä. Tässä luvussa eivät kumminkaan:
50812: ole tilain vesiosuudet, joiden suuruudesta ei tätä nykyä ole varmaa
50813: tietoa ollut saatavana.
50814:     Sanotusta I6,ooo tynnörinalasta on kartanon omassa ruokossa
50815: noin 1,300 tynnörinalaa viljeltyä ja 1,700 tynnörinalaa metsämaata.
50816: Koko muu maa, lukuunottamatta lähes I,ooo tynnörinalaa metsä-
50817: maata, joka on äskettäin kylvetty ja sen tähden kaikesta nautinnosta
50818:         Maatal. valiok. miet. n:o 4: välikysymys Laukon asiassa.      3043
50819: 
50820: 
50821: erotettuna, on luovutettuna lampuotien ja torpparien viljeltäväksi.
50822: Lampuotitiloja ja torppia, joista useimmat, ja varsinkin suuremmat,
50823: ovat, niin kauvan kuin muistaa voidaan, siirtyneet isältä pojalle,
50824: oli vähää ennen lakon puhkeamista luvultaan I43· Niistä oli 14
50825: n. s. lampuotien hallussa, jotka asuivat edellä mainittuja, sukutilaan
50826: kuuluvia rälssitiloja. Ainoastaan Jutilasta oli eräs takamaa luovu-
50827: tettuna torpparille, joka suoritti vuokraaLaukon kartanoon. Lam-
50828: puodeilla oli hallussaan 30, 40 tai 50, jopa eräällä 70 ja yhdellä Ios:kin
50829: tynnörinalaa viljeltyä maata ja jotakuinkin yhtä paljo laidunta.
50830: 4 vuokraajaa oli n. s. mäkitupalaisia. Varsinaisia torppareja oli
50831: 125 ja heillä oli hallussaan viljeltyä maata, millä 70, millä 3 tynnörin-
50832: alaa tai sillä välillä, siten että 23 torpparina oli 40---70, I8:11a 20-40,
50833: 9:llä I0-20, 35:1lä 5-Ioo ja 41:llä vähemmän kuin 5 tynnörinalaa.
50834: Joka torpparille kuului sen lisäksi eri hakamaa, alaltaan lähimain
50835: viljelysmaan kokoinen, ja useimmilla oli sitä paitsi syöttöoikeus sitä
50836: varten luovutetulla kartanon yhteisellä laidunmaalla. Lisäksi oli
50837: torppareilla oikeus muulta metsämaalta ottaa erittäin määrätyiltä
50838: paikoin kaikki tarpeelliset metsäntuotteet. Paitsi kolmea torpparia,
50839: jotka maksoivat vuokransa kokonaan rahassa, suorittivat muut
50840: torpparit vuokran etupäässä päivätöinä. 62 lampuotia ja torppa-
50841: ria suoritti n. s. hevospäivätöitä. Sen lisäksi suoritettiin osin rahaa,
50842: osin ruista, osin taas munia, puolukoita ja seipäitä, jotka viimeksi
50843: mainitut olivat talon metsästä hakatut.
50844:     Niissä oikeusjutuissa, joita vapaaherra Standertskjöld-Norden-
50845: stam on Lempäälän pitäjän ja Tottijärven kappelin käräjäkunnan
50846: kihlakunnanoikeudessa käynyt erinäisiä torpp::~,reja vastaan suoritta-
50847: mattomain vuokramaksujen perimiseksi, on kihlakunnanoikeus
50848: paikkakunnalla käypäin hintain nojalla arvioinut hevospäivätyön
50849: 4 markako:;i, jalkapäivätyön 2 markaksi, hehtolitran rukiita I2 mk
50850: 50 penniksi, 30 seipään valmistuspalkan 9 markaksi, 20 kappaletta
50851: munia kaikkiaan markaksi ja 5 litraa puolukoita yhteensä 50 penniksi.
50852:     Tämän laskun mukaan tekee torpparien suorittama vuokra,
50853: laskettuna ainoastaan pääasiallisesti viljeliylle maalle, 18-19 mark-
50854: kaa tynnörinalalta, mutta jos otetaan lukuun myöskin torpparien
50855: asunto, oikeus pohtopuiden saantiin, laitumen käyttöön y. m. huo-
50856: kean hinnan mukaan laskettuina, niin nousee torpparien vuokra
50857: keskimäärin 4, 5 tai 6 markkaan, muutamien osalle vieläkin vähem-
50858: mäksi, toisten 7, 8 tai 9, yhden IO, yhden I I ja yhden 13 markkaan
50859: tynnörinalalta viljeltyä maata. Tuo näennäisesti iso ero tulee tie-
50860: tenkin siitä, että astmnon y. m. hinnoitus vaikuttaa eri lailla, kun se
50861: on jaettava vähemmälle kuin isommalle tynnörinalamäärälle. Kun
50862: ottaa huomioon, että viljellyn maan hinta paikkakunnalla on 400-
50863: 6oo markkaa tynnörinalalta, niin näkee, etteivät lampuodit ja torp-
50864: parit maksaneet vuokranaan edes korkoa heidän hallussaan olevan
50865: peltomaan hinnasta.
50866:                      Istunto 31 p. lokakuuta 1907·
50867: 
50868: 
50869:      Mainittuja juttuja käsiteltäessä ovat lampuodit ja torpparit kui-
50870: tenkin väittäneet, ettei hevospäivätyötä saata arvioida 3 markkaa
50871: suuremmaksi eikä jalkapäivätyötä enemmäksi kuin I markaksi 50
50872: penniksi, ja sen nojalla lakkolaiset ovat järjestään hakeneet keisa-
50873: rillisesta Turun hovioikeudesta muutosta kihlakunnanoikeuden
50874: päätökseen. Jos tämä käsitys, jolla siihen aikaan kuin vuokrat
50875: määrättiin, on ollut puolensa, olisi oikea, ei vuokra tietenkään nousisi
50876: läheskään sanottuihin määriin.
50877:      Ottaakc;emme vielä esimerkin, täytyy vuokraajan, jolla on hal-
50878: lussaan 40 tynnörinalaa viljeltyä maata,5en laskelman mukaan, jonka
50879: äskettäin lakon vuoksi otetut uudet vuokraajat ovat tehneet, saada
50880: tavallisina vuosina siemenen lisäksi seuraava sato:
50881: 
50882:           50 hl rukiita           a r2:5o     625:- mk
50883:           8o hl kauroj a             6:-      480:- ..
50884:           10 hl ohria               IO:--     Ioo:- ,
50885:           40 hl perunoita            4:-      r6o:-
50886:           4 hl herneitä           " rs:-       6o:-
50887:           20,000 kg heiniä        ,-:o6     I,200:- ,
50888:           ruis- ja kauranolkia                300:- "
50889:                                    Yhteensä 2,925:- mk.
50890: 
50891:    Jos siihen lasketaan
50892: 
50893:           asunnosta       . . . . . . . . . . . IOO:- mk
50894:           3 hevosen, noin I2 nautaeläimen,
50895:             siinä hiehot, sekä Io lampaan
50896:             laitumesta     . . . . . . . . . . . r86: -
50897:           30 vanhasta halkosylestä, 4 mark-
50898:             kaa syleltä kantorahaa . . . . . I20: -
50899:           muut metsätuotteet, siinä käsitöi-
50900:             hin menevät puut . . . . . . . . 20: - ,
50901:           tekevät vuokraajan tulot . . . . . 3,35I: - mk.
50902: 
50903:     Kun taas vuokra kihlakunnanoikeuden vasta mainitun laskel-
50904: man mukaan nousee 750:- 8oo markkaan ja menot vuokramaan
50905: viljelemiseen vuokramaksun lisäksi enintään I,ooo markkaan, on
50906: vuokraajalla sen mukaan tuloja I,55o-I,6oo markkaa vuodessa,
50907: mutta ne nousevat todella, karjanhoidon ja siitä koituvien tulojen
50908: takia, vähän suureminiksikin.
50909:     Laskipa vuokraajain vuokramaksut miten hyvänsä, niin se paik-
50910: kakunnalla yleinen ja torpparienkin oikeudenkäynnin kestäessä
50911: oikeaksi myöntämä käsitys käy toteen, että Laukon vuokrainiesten
50912: vuokramaksut ovat olleet vähäiset ja että heidän taloudellinen ase-
50913:        Maatal. valiok. miet. n:o 4: välikysymys Laukon asiassa.    3045
50914: 
50915: 
50916: mansa on yleensä ollut ainakin yhtä hyvä kuin enimpäin talollisten.
50917: I,aukossa ei sitä paitsi nyt otettujen uusien torpparien ole tarvinnut
50918: maksaa käsirahaa, joka muuten on paikkakunnalla tavallinen ja
50919: usein melko iso.
50920:      Päivätyöt ovat epäilemättä olleet sopivimpana vuokran mak-
50921: samismuotona, kosk'ei tilan etäisyyden takia ennenaikaan työansiota
50922: ole ollut saatavana. Noin 15 vuotta takaperin vaihdettiin kyllä
50923: monen vuokraajan pyynnöstä heidän päivätyönsä rahaveroksi,
50924: mutta hyvinkin pian vuokraajat palasivat uudestaan päivätöin
50925: maksamiseen.                       ,
50926:      Ainoastaan kuudella torpparilla oli ennen lakkoa kirjallinen kont-
50927: rahti. Niitä oli tosin noin 15 vuotta sitten tarjottu kaikille vuokraa-
50928: jille, mutta mainittua vähäistä määrää lukuun ottamatta kaikki
50929: muut olivat pitäneet parempana asua torppiaan vanhan tavan mu-
50930: kaan, polvi polvelta, suullisen välipuheen nojalla. Nykyisen maan-
50931: vuokralain 65 §:ssä olevain säädösten mukaan olivat sentään suulliset
50932: välipuheet, kun sukutilan haltija ei ollut niitä sanonut irti ennen
50933: 19 p:ää kesäkuuta 1904, voimassa 19 p:ään kesäkuuta 1912, ja sitä
50934: paitsi oli vuokraajilla saman lain mainitun ja 63 §:n nojalla, joka laki
50935: muutenkin oli heihin sovellutettavissa, oikeus tuomioistuimen pää-
50936: töksestä saada kirjalliset kontrahdit, jollei niitä heille suosiolla an-
50937: nettu. Vuokraajat eivät kuitenkaan lainkaan pyytäneet kirjallisia
50938: kontrahteja. He olivat päinvastoin, sikäli kuin nyt on tietoon tullut,
50939: eräässä vähää ennen lakkoa pidetyssä kokouksessa lausuneet, etteivät
50940: huoli niistä kirjallisista kontrahdeista, joita tiesivät vapaaherra
50941: Standertskjöld-Nordenstamin aikovan maanvuokralain säädösten
50942: mukaisesti heille tarjota.
50943:      Väite, että tyytymättömyys Laukon oloihin olisi jo kauvan aikaa
50944: ollut vallalla vuokramiesten keskuudessa, on perää vailla. Vuokra-
50945: miehet tulivat nim. yleensä hyvin toimeen, heillä oli muiden koti-
50946: eläinten lisäksi, pienemmillä 2-3, useimmilla 4, 5 tai 6, monella
50947: 1D-15 lehmää, useimmilla 1-2, monella 3, jopa muutamilla 5:kin
50948: hevosta. Tunnettua on, että moni Laukon vuokramiehistä, jotka
50949: ylipäänsä ovat olleet varakkaiden maineessa, ovat koonneet torppa-
50950:  riksi huomattavan varallisuuden. Veronsa he kuuluvat maksaneen
50951: kartanoon yleensä hyvästi. Vieläpä on vuokramiehiä varten ole-
50952: massa kartanosta saadulla avulla perustettu lainamakasiini, jota etu-
50953: päässä lampuodit ja torpparit itr;e hoitivat ja joka hyvin tyydytti
50954: heidän viljalainatarpeensa.
50955:      Niiden kiihoittajain toiminta, jotka routavuosina julistivat mait-
50956:  ten pian tulevan jaettaviksi torpparien ja tilattomain kesken, ei liene
50957: ollut vaikuttamatta myöskään Laukon torppareihin, mutta varmasti-
50958: kaan ei erehdy olettaessaan, että varsinainen levottomuus Laukon
50959:  torppareissa on peräisin Tampereella kevättalvella 1906 pidetyn
50960: torpparikokouksen lähinnä edelliseltä ja jälkeiseltä ajalta. Vähää
50961:                       Istunto 31 p. lokakuuta H}07.
50962: 
50963: 
50964: jälkeen kokouksen huhuttiin, että seuraavana kesänä 40,000 torppa-
50965:  ria oli koko maassa tekevä lakon. Huhun vakuuttivat todeksi ko-
50966: kousta lähellä olevat henkilöt. Laukon torpparit kutsuttiin kerta
50967:  toisensa perästä kokouksiin. Tunnettu agitaattori, vähää ennen
50968: Siuron sahalta erotettu koneenhoitaja, Ville Leskinen, oleksi viikko-
50969:  kausia heidän keskuudessaan ja kulki torpasta torppaan, kiihoittaen
50970:  torppareita.
50971:      Pelkurina ja valonarkana, kuten hänen salakähmäiselle työllensä
50972: sopi, väitti Leskinen sittemmin, haastettuna oikeuteen vastaamaan
50973:  niistä rikoksista, joita Laukossa toimiskellessaan oli tehnyt, ettei
50974: hän suinkaan ollut harjoittanut kiihoitusta lakon aikaansaamiseksi,
50975:  vaan kaikkien lakkojen periaatteellisena vastustajana päinvastoin
50976:  mitä tarmokkaimmin työskennellyt lakkoa vastaan. Hänen toimin-
50977: tansa saatiin sentään täysin toteen näytetyksi, niin salakähmäisesti
50978: kuin oli koettanutkin sitä harjoittaa.
50979:      Kiihoittajat saivat pian apua työssään muutamilta torppartilta,
50980: erittäinkin N. 'relkältä, josta sittemmin tu1i lakon johtaja. Nämä
50981: ottivat muokatakseen palvelusväkeä. Vastahakoisille selitettiin
50982: osittain että lakkolaiset ajavat heidät ehdottomasti pois kartanosta,
50983: osittain että lakkoa on kestävä niin kauvan kuin vapaaherra Stan-
50984: dertskjöld-Nordenstamin on pakko sekä myöntyä toipparien vaati-
50985: muksiin että palveluksestaan erottaa lakkoon yhtymättömät: ja
50986: lakkolaiset tu1isivat kyllä pitämään huolta siitä, etteivät lakkoon
50987: liittymättömät saaneet muualtakaan työtä. Jos he taas yhtyivät
50988: lakkoliikkeescen, taattiin heille m. m. palkka koko lakkoajalta, mutta
50989: vastakkaisessa tapauksessa tulisivat he palkkansa menettämään.
50990:      Paria poikkeusta lukuun ottamatta oli palvelusväki, vaikka
50991: useimmat oli aluksi saatukin merkitsemään nimensä n. s. lakkolis-
50992: taan, siksi ttmnollista ja rohkeaa, että pyyhkivät nimensä pois siitä
50993: ja edelleenkin täyttivät velvollisuutensa.
50994:      Vasta sitten kun suunnitellun lakon valmistustyöt oli suoritettu,
50995: sai vapaaherra S. tierlon vuokraajain äkkiä syntyneestä tyytymättö-
50996: myydestä siten, että hänelle annettiin kirjelmä, jossa vuokraajat
50997: vaativat:
50998:      1) että työpäivä oli lyhennettävä 10 tunniksi kesällä ja 7 tun-
50999: niksi talvella sekä järjestettävä torpparien antamain tarkkain mää-
51000: räysten mukaan eli niin, että työpäivä oli kestävä klo 6:sta aamulla
51001: klo 6:een illalla, aamiaisväli klo 8--9 ja päivällisaika klo 1-2;
51002:      2) että kaikki »tinkityöt» ja niinikään kaikki kilpailu työssä kar-
51003: tanon ja torpparien hevosten vd.lillä tuli ehdottomasti poistaa ja
51004: •>ihmisellinem kohtelu työnantajan ja päivätyöläisten kesken oli
51005: otettava käytäntöön;
51006:     3) että jos •>taksvärkkärit» vaativat työnjohtajien, jotka heidän
51007: mielestään rikkoivat viimekc;i mainittua määräystä, erotettavaksi
51008: paikastaan, tätä vaatimusta tu1i ehdottomasti noudattaa, toisin sa-
51009:         Maata!. valiok. miet. n:o 4: välikysymys Laukon asiassa.    3047
51010: 
51011: 
51012: noen vuokramiehet vaativat itselleen oikeuden erottaa pehtori tai
51013: vouti, jos nämä vuokraajain mielestä kohtelivat heitä tylysti;
51014:      4) että päivätyöläisten pirtti (•>taksvärkkipirtti•>) oli uudestaan
51015: rakennettava ja erityinen pesutupa laitettava;
51016:      5) että päivätyöläispirtti oli joka päivä kartanon toimesta sii-
51017: vottava;
51018:      6) että päivätyöläispirttiin oli hankittava rauta<>ängyt ja makuu-
51019: vaatteet joka työmiehelle; ja
51020:      7) että vuokraajien hevosille luovutettu talli oli pantava samaan
51021: kuntoon kuin talon oma talli ja tarkoitustaan vastaava suojus raken-
51022: nettava päivätyöläisten työkaluille.
51023:      Näistä vaatimuksista on ensiksi hnomantettava, ettei niissä ole
51024: ollenkaan puhetta vuokramaksun vähentämisestä; tässä on siis erit-
51025: täin varteenotettava seikh:a, joka paremmin kuin mikään muu todis-
51026: taa, etteivät torpparit itse pitäneet vuokria liian suurina. Mitä
51027: ennen kerrottuihin vaatimuksiin tulee, tarkastelen niitä kohta koh-
51028: dalta, esittäen millä tavoin sukutilan hoitajat käsittivät ne.
51029:      Ensimmäisessä kohdassa esitetyn vaatimuksen suhteen juohdu-
51030: tettakoon ensiksi mieleen Laukossa jonkun aikaa ennemmin koe-
51031: tetun 10 tuntista työpäivää siten, että työtä oli, ulkomaiseen malliin
51032: ja neuvoteltua muutamien muiden seudun suurehkoin maatilanomis-
51033: tajain kanssa, tehtävä klo 6-1 ja 3-7, joilla välin oli puolen tunnin
51034: aamiais- ja päivällisaika, mutta silloinkin oli vuokraajain pyynnöstä
51035: palattu vanhoilleen, 13-tnntiseen työpäivään. Vähää ennen lakon
51036: puhkeamista se vähennettiin 12-tnntiseksi. Vaikka ajatus työpäivän
51037: lyhentämisestä IO-tuntiseksi tuskin lienee ensinnä syntynyt vuokraa-
51038: jissa itsessään, näytti puheena olevaan vaatimukseen viipymättä
51039: suostuminen vuokranantajan puolelta arveluttavalta, koska 1o-tunti-
51040: nen työpäivä ei ollut käytännössä paikkakunnan muilla tiloilla eikä
51041: silloin vielä muuallakaan maassa. Työpäivän pituus oli siihen ai-
51042: kaan yleensä 12, muutamin paikoin I I tuntia. Työpäivän lyhen-
51043: tämisasia kaipasi ehdottomasti neuvottelua seudun maanviljelijäin
51044: kesken yhtäläisen menettelytavan aikaansaamiseksi, koska ei ollut
51045: sopivaa, että työpäivän pituus toisilla tiloilla oli toisenlainen kuin
51046: toisilla. Sellainen neuvottelu tuntui tarpeelliselta senkin takia,
51047: että oli välttämätöntä tarkkaan harkita, tokko maanviljelys Suo-
51048: messa, kesät kun meillä ovat niin lyhyet, salli työpäivän lyhentä-
51049: mistä 10-tuntiseksi.
51050:     2. kohdassa mainittuja n. s. tinkitöitä taas on vanhoista ajoista
51051: asti tehty l,aukossa, niinkuin paikkakunnan muillakin tiloilla, ja
51052: enimmäkseen torpparien itsensä pyynnöstä. Etenkin paremmat
51053: työmiehet ovat mieluimmin tehneet urakkatöitä, joita he ovat pitä-
51054: neet itselleen edullisina. Päivätyöläiset saivat silloin aivan itsenäi-
51055: sesti järjestää työpäivänsä, heidän ahkeruuttansa ei tarvinnut ollen-
51056: kaan valvoa j. n. e. Tinkityöt ovat enimmäkseen olleet yhtäläisiä
51057:                                                               192
51058:                      Istunto 31 p. lokakuuta 1907·
51059: ---------------------------------------~----
51060: 
51061: 
51062: 
51063: 
51064: kuin vuosikymmenet takaisin päin, niin että esim. samain sarkain
51065: kyntäminen on vuodesta toiseen kuulunut samaan urakkaan. Kun
51066: kartanon omatkin työmiehet ovat saaneet suorittaa urakkatöitä, on
51067: luonnollista, että siitä on saattanut syntyä kilpailua talon ja torppa-
51068: rien hevosten välillä, koska kartanonkin työmiehet ovat pyrkineet
51069: saamaan >>tinkinsä>> loppuun niin varhain kuin suinkin päästäkseen
51070: vapaiksi lopuksi päivää. Torpparit ovat usein saaneet urakkansa
51071: suoritetuiksi varsin aikaiseen päivällä. Mutta jos jolloinkin on sat-
51072: tunut, ettei päivätyöläinen ole saanut päivässä päätetyksi urakkaansa,
51073: on päivätyö kuitenkin pidetty tehtynä. Muissa kuin puheena ol-
51074: leessa kohdassa ei mitään kilpailua talon ja torpparien hevosten kes-
51075: ken ole sattunut ollenkaan. Jos sillä ehkä tarkoitetaan, että Lau-
51076: kassa niinkuin muuallakin, sopivissa töissä n. s. etuajajat ovat työn
51077: etunenässä, niin siihen on syynä täytymys saada työ järjestetyksi,
51078: mutta se ei mitenkään synnytä mitään kilpailua mainitussa kohdin.
51079:     Ihmisellisen kohtelun vaatimukseen voitiin panna sitä vähemmän
51080: huomiota, kuin sen yleisessä sanamuodossa ei ollut edes viittausta,
51081: missä kohdin torpparien kohtelu talon puolelta olisi antanut syytä
51082: muistutuksiin. On luonnollista, että kaikilla maatiloilla väliin sat-
51083: tuu selkkauksia työnjohtajain ja työväen kesken. Siihen saa vain
51084: yhä nouseva valistus, eikä vähemmin päivätyöläisissä itsessään,
51085: parannusta.
51086:     Vaatimus, että päivätyöläisten tulee saada oikeus oman mielensä
51087: mukaan erottaa työnjohtajat, oli niin mieletön, ettei sen hyväksy-
51088: minen saattanut tulla puheeksikaan.
51089:     Mitä sitten tulee 4· ja 7· kohdassa esitettyihin, päivätyöläispirt-
51090: tejä ja heidän hevosilleen laitettavia talleja koskeviin vaatimuksiin,
51091: niin asian laita oli se, että niiden kunnossa pitäminen on vanhoista
51092: ajoista asti ollut torpparien itsensä velvollisuutena, josta onkin mää-
51093: räykset vanhemmissa kontrahdeissa olemassa. Sittenkin oli kartano
51094: ollut aikeissa sopivan tilan tullen rakentaa uudet rakennukset van-
51095: hojen sijaan, jotka aikoinaan oli laitettu niin tarkoituksen mukai-
51096: siksi kuin silloisissa oloissa vain oli ollut mahdollista, mutta sen jäl-
51097: keen kuin oli saatu kuulla torpparien yhden äkin käyneen tyyty-
51098: mättömiksi mainittuihin rakennuksiin, ei uudestaan rakentamista
51099: ollut ennen lakon alkamista ennätetty alottaakaan.
51100:     >>Taksvärkkipirtin>> siivoominen oli niinikään vanhastaan ollut
51101: päivätyöläisten itsensä tehtävänä, vaikka kartanon oli ollutkin pakko
51102: siivota se, kun päivätyöläiset olivat jättäneet sen tekemättä.
51103:     Kuudennen kohdan vaatimus taas, että kartanon on toimitettava
51104: rautasängyt makuuvaatteineen jokaiselle työmiehellc, raukeaa omaan
51105: mahdottomuuteensa.
51106:     Puheena olevassa kirjelmässä vaadittiin lopuksi, että vapaaherra
51107: Standertskjöld-Nordenstamin oli annettava vastaus vuokraajain
51108: vaatimuksiin toukok. 12 p:nä klo 12 Joenperän torpassa.
51109:        Maata!. valiok. miet. n:o 4: välikysymys Laukon asiassa.     3049
51110: 
51111: 
51112:      Viimeksi mainittu seikka samaten kuin kirjelmän muoto ja
51113: useimpien vaatimusten laatu oikeuttavat tekemään sen johtopää-
51114: töksen, että aikomuksena ei lainkaan ollut saada neuvotteluilla
51115: puheena olevia muutoksia aikaan, vaan pikemminkin saada kaikesta
51116: huolimatta lakko syntymään. Vaadittua vastausta ei annettu, vaan
51117: sen sijaan ilmoitettiin torppareille, että he itse niinkuin ennenkin oli-
51118: vat tilaisuudessa saapua kartanoon keskustelemaan ehkä tarpeelli-
51119: sista muutoksista.
51120:      Yli-Pihnalan torpan lähettyellä pidetyn kokouksen perästä tn1i
51121: sunnuntai-iltana, toukok. zo p:nä, IS0-200 miestä, osin kartanon
51122: alustalaisia, mutta suureksi osaksi syrjäisiäkin Tampereen tehdas-
51123: lakkojen malliin järjestettyinä ja joukko punaisia lippuja liehumassa,
51124: työväen-marssia laulaen, !,aukon kartanoon, jossa joukon johtaja,
51125: agitaattori Leskinen mahtailevin tavoin vaati vapaaherra S:ltä vas-
51126: tausta torpparien vaatimuksiin. Vphra S. antoi tiedoksi, ettei hän
51127: ruvennut keskusteluihin syrjäisten kanssa, mutta kyllä omain torp-
51128: pariensa, samalla kehoittaen väkijoukkoa poistumaan. Siitä äityi
51129: I,eskinen latelemaan häväistyssanoja vphra S:sta ja sadattelemaan
51130: häntä. Väkijoukko, jonka mieliala ilmeni monasti illan kuluessa
51131:  uudistetuissa jyrisevissä >>alas•>-huudoissa, vetäytyi sittemmin vähän
51132:  syrjään päärakennnksesta. Leskinen, Telkkä y. m. pitivät siellä
51133:  kiihoittavia ja sukutilan haltijaa solvaavia puheita, I,eskinen
51134:  julistaen talon lakkotilaan, jonka tn1i alkaa seuraavana aamuna klo
51135:  9, minkä perästä ei kukaan muu kuin vphra S. ja hänen rouvansa
51136:  saanut tehdä työtä kartanossa; kovia uhkauksia lausuttiin vielä
51137:  niille, jotka ehkä tulivat työhön. Lakkolaisten julistettiin ottavan
51138:  kaiken määrääruisvallan talossa >>korpilain ja nyrkki<•allan>> mukaan.
51139:  Maito oli kaadettava maahan j. n. e.
51140:       Jotta kaikki työ kartanossa olisi estynyt ja jotteivät velvollisuu-
51141:  dessaan pysyneet torpparit olisi päässeet päivätyöläispirttiin, otti
51142:  sen haltuunsa 18-miehinen vartijasto, jota ei edes paikkakunnan
51143:  nimismies apulaisineen saanut lähtemään siitä, ennenkuin lisäpoliiseja
51144:  ennätti muutaman päivän perästä tnlla Hämeenlinnasta.
51145:       Töiden lakattua toukok. 2r p:nä klo 9 koetti vartijasto vielä,
51146:  vaikka turhaan, saada navettapalvelijat, jotka hoitivat kartanoiden
51147:  yhteensä noin 250 lehmää, yhtymään lakkoon.
51148:       Toimitettuina pois I~aukon ja Tottijärven kartanon päivätyöläis-
51149:  pirteistä asettuivat torpparien panemat vahdit läheisiin torppiin ja
51150:  pitivät viikkokausia kartanaita piiritettyinä estäen työhön haluk-
51151:  kaita pääsemästä työhön, viskellenpä vielä kiviäkin heidän jälkeensä
51152:  ja törkeästi soimaten niitä, jotka eivät sittenkään suostuneet luopu-
51153:  maan työstä. Maitokin täytyi viikkomäärin kulettaa poliisin turvin
51154:  kartanoista laivaan, jottei sitä olisi päästy kaatamaan maahan.
51155:       Muutamien päivien kn1uttua lakon puhkeamisesta tuli Laukkoon
51156:   nykyinen kansanedustaja Merinen kahden torpparin seurassa ja
51157:                      Istunto 31 p. lokakuuta I907·
51158: 
51159: 
51160:  tarjoutui välittäjäksi, sanoen Helsingissä olevan torpparihallituksen
51161:  jasenenä ja lähettinä saaneensa sen julkiseksi toimekseen. Hänelle
51162:  selitettiin, ettei vphra S., niin kauvan kuin torpparit yhä jatkoivat
51163:  sopimustensa rikkomista, jo senkään tautta voinut ruveta neuvotte-
51164:  luihin heidän kanssaan, että he tietenkin olisivat pitäneet siitä ehkä
51165:  syntyviä sopimuksia heidän pakotuksestaan aikaan saatuina eikä
51166:  vapaaseen suostuntaan perustuvina. Työhön palaavien torpparien
51167: kanssa sitä vastoin oli kartanon holhooja valmis ryhtymään keskuste-
51168:  luihin ja sovitteluihin. Lakkolaiset, jotka heille piakkoin annettavan
51169:  varoituksen saatuaan yhä aikoivat niskoitella työvelvollisuutensa
51170:  täyttämisessä, olivat lain mukaan menettäneet oikeutensa torppiin
51171:  ja vphra S. oli vaativa heidät häädettäviksi. Hra Meristä kehoitet-
51172:  tiin ilmoittamaan ja selvittämään nämät seikat torppareille. Jos
51173:  hän velvollisuutensa mukaan sen teki, eivät torpparit voineet hetkeä-
51174:  kään olla epätietoisia, mitä seurauksia jatkuva.<;ta niskoittelusta
51175:  oli tuleva. Niin pimitettyjä torpparit eivät myöskään voineet olla,
51176:  etteivät olisi käsittäneet, miten väärin oli, että he puolestaan yhä
51177:  vain nauttivat kartanosta kaikkia heille sopimusten mukaan kuuluvia
51178:  etuja, mutteivät sensijaan itse täyttäneet velvollisuuksiansa vuokran-
51179:  autajaa kohtaan, vaan sitä tarkoitusta varten, että tuottaisivat
51180:  tälle suunnatonta vahinkoa, siten että maanviljelystyöt tärkeimpänä
51181:  ja kiireimpänä työaikana jäisivät tekemättä. Yksistään se etu,
51182:  jonka lakkolaistorpparit anastivat itselleen sillä, että viime talvena
51183:  käyttivät kartanon metsää vuokravelvollisuuttaan täyttämättä,
51184:  nousee alhaisen laskun mukaan 9-1o,ooo markkaan. Jokaisen
51185:  puolueettoman henkilön pitäisi olla selvillä siitä, että torpparit me-
51186:  nettelyllään itse a.<;ettuivat voimassa olevan oikeusjärjestyksen ulko-
51187:  puolelle.
51188:      Maanvuokralain 43 §:n 5 kohdassa säädetään, että viljelijä on
51189:  menettänyt vuokraoikeutensa, jos hän, saamastaan varoituksesta
51190:  välittämättä, jättää tulematta itse tai lähettämättä toisen työkykyi-
51191:  sen henkilön suorittamaan hänelle kuuluvaa työvelvollisuutta.
51192:      Sen mukaisesti annettiin jokaiselle lakkolaiselle erikseen varoitus.
51193:      Tarka.'>taessa niitä toimia, joihin vphra S. lakon vuoksi ryhtyi,
51194:  huomaa, että ne kaikki olivat aivan lain mukaisia, mutta että sen
51195:  ohella oli otettu tarkasti huomioon se seikka, että torpparit, tai aina-
51196: 'kin enimmät heistä, olivat eksytettyjä, jonka tähden kartanonhaltijan
51197:  puolelta väitettiin kaikkia toimia, jotka olisivat työhön takaisin
51198:  haluaviita torppareilta vaikeuttaneet työhön palaamista.
51199:      Kun vuokraajat eivät edes varoituksen saatuaan tulleet työhön,
51200:  kun vphra S:iä yhä mitä törkeimmin häväistiin ja lakkolaiset uhkaili-
51201: vat häntä väkivaltaisuuksilla, ja -kun vphra S:n oli pakko saada tor-
51202: pat haltuunsa voidakseen siten hankkia maatalouteensa välttämättö-
51203: män tarpeellista työvoimaa, nähdään vphra S:n ryhtyvän haastatta-
51204: maan vuokraajia käräjiin, missä hän yllä mainitun säädöksen nojalla
51205:         Maatal. valiok. miet. n:o 4: välikysymys Laukon asiassa.   3051
51206: 
51207: 
51208: vaati purettaviksi heidän vuokrasopimuksensa, jotka nämä jo puo-
51209: lestaan olivat omavaltaisesti rikkoneet.
51210:      Silloin ainakin olisi vuokraajain ja heidän lakimiesasianajajansa
51211: pitänyt älyä, ettei ennemmin mainitussa, vphra S:lle annetussa kir-
51212: jelmässä lueteltujen valitusten nojalla saattanut vähimmässäkään
51213: määrässä puolustaa sellaista lakivastaista menettelyä, jonkalainen
51214: työstä kieltäytyminen ja samalla kaikkien, ainoastaan työvelvolli-
51215: suuden suorittamisesta johtovien etujen nauttiminen oikeastaan oli.
51216: Jotta kumminkin olisi voitu saada lakolle edes jonkin verran oikeu-
51217: tuksen varjoja, kehoitettiin jokaista vuokramiestä kaivelemaan
51218: muististaan, mitä vääryyksiä hän mielestään, johon kiihoituspuheet,
51219: lakon tapahtumat ja halu saada puolustus niin tepsiväksi kuin suin-
51220: kin, olivat jättäneet jälkeensä, olisi muka kärsinyt vuosikymmeniä
51221: taaksepäin. Torpparien kertomukset pantiin paperille ja ne lähe-
51222: tettiin heidän lakimiehelleen vastineen laatimiseksi. Siitäpä syystä
51223: sitten vastine tulikin sisältämään paljon aivan toisenlaisia muka
51224: epäkohtia, kuin ne huonoiksi huudetut olot, joiden korjaamista torp-
51225: parit olivat edellä mainitussa, vphra S:lle ennen lakkoa annetussa
51226: kirjelmässä vaatineet. Jo tästä seikasta ynnä äsken kerrotusta tie-
51227: tojen hankkimistavasta täytyi puolueettomasti asiata harkittaessa
51228: tulla siihen käsitykseen, ettei näille myöhäisille väitteille voi antaa
51229: ratkaisevaa merkitystä. Mainitun vastineen mukaan eivät epä-
51230: kohtina Laukossa esiintyneet yksin päivätyöläispirttien ja tallien
51231: kerrotut puutteellisuudet ja rasittavat >>tinkityöt•> ynnä kilpailu kar-
51232:  tanon ja torpparien hevosten välillä, vaan myös seuraavat seikat,
51233:  joihin vastalauseentekijätkin nojautuvat, nimittäin:
51234:  · 1) että torpparien veroja oli omavaltaisesti korotettu;
51235:      2) että torppareilta oli otettu heille kuuluvia tiluksia, vähentä-
51236: mättä. silti vuokraa vastaavassa määrin;
51237:      3) että torppareita oli pakotettu hevospäivätöiden sijasta teke-
51238:  mään useampia jalkapäiviä;
51239:      4) että, vaikka useimpain torpparein tuli tehdä vain päivä vii-
51240:  kossa, torppareja oli pakotettu kiireinä työaikoina olemaan viikko ja
51241:  enemmänkin yhteen mittaan työssä ja siten tekemään päivätöitä
51242:  ennakolta;
51243:      5) että torppareita oli pakotettu kelirikon aikana tekemään n. s.
51244:  postipäiviä ja muuten n. ~. lakaisupäiviä korvauksetta;
51245:      6) että suoritettuja päivätöitä ei ollut merkitty torpparien vasta-
51246:  kirjoihin;
51247:      7) että Tottijärvellä olevia torppareita oli vasten sopimuksia
51248:  pakotettu tekemään päivätyönsä Laukon kartanossa, joka on I I/2
51249:  peninkulman päässä Tottijärven kartanosta;
51250:      8) että torpparit, joille oli luvattu kohtrahdit, eivät sentään
51251:  olleet niitä saaneet;
51252:                      Istunto 31 p. lokakuuta 1907.
51253: 
51254: 
51255:      9) että vuokraajat oli pakotettu torpparien rakennuksista maksa-
51256:  maan paloapumaksut, mutta tulipalon satuttua eivät taas olleet
51257:  saaneet paloapua;
51258:      IO) että torpparit oli pakotettu hävittämään leipomapirttinsä ja
51259:  laittamaan leivinuunit varsinaisiin pirtteihinsä;
51260:      II) että päivätyöläispirttiä oli kä}1:etty eläimiä teurastettaessa.
51261:      Jokainen torppari esitti nämä seikat vastineessaan, jonka jok'-
51262:  ikinen kuitenkin sitten oikeudessa oikaisi sikäli, että vain osa väite-
51263:  tyistä epäkohdista kohdistui häneen. Niille torppareille, jotka il-
51264:  moittivat jonkun määrätyn vääryyden, mikä muka oli heille itselleen
51265:  tehty, myönnettiin pyynnöstä lykkäystä, jotta voisivat todistaa
51266:  väitteensä. Mutta juttuja lykkäyksen perästä uudelleen käsitel-
51267:  täessä ei yksikään torppari tuonut todisteita siitä, että ilmoittamansa
51268:  vääryydet olivat todellakin hänen osaksensa tulleet. Tämä seikka,
51269:  jos mikään, on omiaan valaisemaan näiden väitettyjen vääryyksien
51270:  laatua. Siitä huolimatta saattaa olla syytä tarkastaa niitä vähän
51271:  tyystemminkin.
51272:      Oikeudessa kysyttäessä, minkä puolesta torppareille annetut
51273:  tinkityöt olivat olleet kohtuuttomia, on torpparien asiamies il-
51274:  moittanut syytöksen tarkoittavan erästä jo 6 a 7 vuotta takaperin
51275:  toimitettua, tykkönään tilapäistä metsänajoa, johon myöskin väi-
51276:  tös talon ja torpparien hevosten kilpailusta sanottiin kuuluvan.
51277:  Epäkohdat selitti asiamies olleen siinä, että urakka oli määrätty
51278:  sen halkomäärän mukaan, mikä kartanon hevosilla oli vedätetty hy-
51279:  vällä kelillä, mutta ettei ollut otettu huomioon teiden välistä olleen
51280:  ummessa. Tätä väitettään eivät torpparit kuitenkaan ole pysty-
51281:  neet näyttämään toteen, joten syytös, että kohtuuttomat urakka-
51282:  työt ovat mnka olleet pysyväisenä epäkohtana Laukossa, osottau-
51283:  tui perättömäksi.
51284:      Mitä sitten tulee I. ja 2. kohdassa mainittuihin väitteihin, että
51285:  torpparien vuokria on muka omavaltaisesti korotettu ja torppareilta
51286: otettu heille kuuluvia tiluksia, niin saattaa olla syytä muistaa,
51287:  että kirjalliset vuokrasopimukset tehdään määrätyksi ajaksi, jonka
51288:  kuluttua uusi sopimus laaditaan, silloin useimmiten vuokramaksua
51289:  korottaen ja muutenkin muuttaen vuokramiehelle tulevia etuja,
51290: mutta että suullaiset sopimukset Laukossa ennettäin tehtiin Iniltei
51291: poikkeuksetta määräämättömäksi ajaksi ja kummallakin asian-
51292: osaisella oli oikeus milluin hyvänsä sanoa sopimus irti. Kun torpat
51293: semmoisen sopimuksen nojalla olivat saman suvun hallussa polvesta
51294: polveen, on luonnollista, että olojen muututtua joskus muutettiin
51295: vuokriakin ja niinikään myös torppiin kuuluvia tiluksia. Laukossa
51296: oli sen vuoksi noin 15 vuotta takaisin päin torppien tiluksia jonkun
51297: verran järjestetty maanmittarin tekemän ehdotuksen mukaan, jol-
51298: loin molemminpuolisen suostumu~sen nojalla oli vähin muutettu
51299: torppien maita.
51300:        Maatal. valiok. miet. n:o 4: välikysymys Laukon asiassa.   3053
51301: 
51302: 
51303:     Kihlakunnanoikeudessa onkin torpparien asiamies myöntänyt,
51304: että muistutus kohdistuikin vain laitumen vähentämiseen yhtei-
51305: sellä metsämaalla, eli siihen seikkaan, että edellä mainitusta metsä-
51306: maasta noin T,ooo tynnyrinalaa, jotka oli kylvetty metsän uudestaan
51307: kasvattamiseksi, ei enää saatu käyttää. Mainitun puidensieme-
51308: nillä kylvetyn alueen suojelemistointen ei olio;i pitänyt nostattaa
51309: torppareissa tyytymättömyyttä, kun jälellä oleva noin J,ooo tyn-
51310: nörin alaan nouseva metsämaa oli enemmän kuin riittävä tyydyttä-
51311: mään heidän laiduntarpeensa.
51312:     Agronoomin töimittaman arvion mukaan on noin 10 vuotta
51313: sitten eräiden torppien veroja myöskin molemmin puolin siihen
51314: suostuitua hiukan korotettu, jota vastoin muutamien torpparien
51315: vuokraa samalla alennettiinkin.
51316:     Olen jo lausuntonialussa näyttänyt, että kaikki nykyiset vuokrat
51317: ovat vhäkin erittäin vähäisiksi katsottavat.
51318:     3· -ja 4· kohdassa puheenaolevista muistutuksista, että muka
51319: torppareita on pakotettu hevospäivän sijasta tekemään useampia
51320: jalkapäiviä sekä vasten sopimuksia tekemään päivätöitä useita päi-
51321: viä peräkkäin, on mainittava torpparien asi?.miehen täytyneen
51322: kihlakunnanoikeudessa osin tunnustaa, etteivät muistutukset ol-
51323: lenkaan koskeneet isoon osaan torppareita, osin taas muissa tapauk-
51324: sissa viitata edellä mainittuun, lähes kymmenen vuotta takaisin
51325: päin tapahtuneeseen satunnaiseen metsänajoon.
51326:     Torpparien on siten täytynyt myöntää, että ilmoitukset pysy-
51327: väisten epäkohtain olemassa olosta Laukossa sanotuissa kohdin
51328: eivät ole pitäneet yhtä todellisuuden kanssa.
51329:     Mitä tulee .'). kohdassa tehtyyn muistutukseen eli siihen, että
51330: torppareita on pakotettu tekemään n. s. postipäiviä ja lakaisupäi-
51331: viä, jota viimeksi sanottua työtä, puutarhan lakaisemista keväin,
51332: torpparien lapset ovat vanhoista ajoista asti tehneet erittäin mie-
51333: lellään, he kun silloin saivat ruoan kartanosta, niin on asian laita
51334: sellainen, että sanotut tehtävät kuuluivat osalle torppareita hei-
51335: dän sopimusteosa mukaan; ja torpparien asiamies onkin oikeudessa
51336: myöntänyt niin hyvin sen, ettei muistutus lainkaan koskenut suurta
51337: osaa torppareita, kuin senkin, että päivät oli aivan oikein laskettu
51338: torppareille hyväksi.
51339:      Kuudennen kohdan alla kerrotun muistutuksen laita taasen,
51340: ettei suoritettuja päivätöitä ollut merkitty muka torpparien vasta-
51341: kirjoihin, on niin, että kartanon puolesta oli torppareille annettu
51342: vastakirjat ja koetettu saada heidät aina tuomaan vastakirjansa
51343: mukanaan kartanoon, jotta tehdyt päivätyöt olisi voitu niihin heti
51344: merkitä, mutta ihan mahdotonta kuuluu olleen saada kaikki torppa-
51345: rit noudattamaan sellaista järjestystä. Mitään sanottavaa erimieli-
51346: syyttä ei kuitenkain ole sattunut tehdyistä päivätöistä, koska varta
51347: 3054                 Istunto 31 p. lokakuuta 1907·
51348: 
51349: 
51350: vasten otettu kirjanpitäjä merkitsee ne kartanossa tarkkaan kir-
51351: joihin.
51352:      Kihlakunnanoikeudessa onkin torpparien asiamiehen, jokaisen eri-
51353: tyisen torpparin kohtaa häneltä erikseen kysyttyä, ollut pakko
51354: myöntää, ettei hän tahtonut väittää kartanon hoitajain kieltäyty-
51355: neen vastakirjoihin merkitsemästä torpparien tekemiä päivätöitä.
51356:      Tulee sitten 7· kohdassa esitetty syytös, että Tottijärvellä asuvia
51357: torppareita on pakotettu suorittamaan päivätyönsä Laukossa.
51358: I,aita on, niinkuin vphra S:n asiamies oikeudessa selitti, se, että
51359: enimmät torpparit asuvat Tottijärvellä, mutta maanviljelys on
51360: sitä vastoin I,aukossa monta vertaa laajempi kuin Tottijärven karta-
51361: nossa. On siis tilain hoidon vuoksi aivan välttämätöntä, että suu-
51362: rempi osa TotHjärvellä asuvia torppareita tekee päivätyönsä Lau-
51363: kan kartanossa. Näin on ollut sopimusten mukaan vanhaEtaan laita
51364: eikä pienintäkään muutosta ole siinä kohdin tehty ainakaan kym-
51365: meneen viime vuoteen.
51366:     Tämänkään muistutuksen suhteen ei torpparien asiamies ole
51367:  voinut esittää muuta kuin että hänen yksityisen mielipiteensä mu-
51368: kaan päivätyöt ovat tehtävät siinä kartanossa, johon torpat kunlu-
51369: ,-at, mutta sehän olisi, mitä niihin moniin vuokraajiin tulee, joilla
51370: on kokonaiset lampuotitilat hallussaan, aivan mahdotonta.
51371:      Ennen mainitsemani tosiasia, etteivät torpparit itse ole huoli-
51372: neet kontrahdeista, kumoo sen 8. kohdassa esitetyn väitteen, ettei
51373: torpparien ole onnistunut saada niitä. Osotuksena siitä luottamuk-
51374: sesta, joka torppareilla on ollut suullisten välipuheiden pitämiseen
51375: ja noudattamiseen sukutilan haltijan puolelta, mainittakoon, että
51376: kun lakon aikana työhön palanneille torppareille tarjottiin kirjalli-
51377: sia kontrahteja, nämä epäsivät tarjouksen, sanoen pitävänsä oikeut-
51378: taan yhtä turvattnna suullisilla välipuheilla, joiden nojalla he pol-
51379: vesta toiseen olivat viljelleet tilukdansa.
51380:     Vihdoin tulee 9· kohdassa mainittu kysymys palovakuutusmak-
51381: suista. Kenkään ei moittine, että torppien rakennukset pidetään
51382: vakuutettuina. Yhtä luonnollista on, että torpparit itse, niinkuin
51383: sopimuksetkin velvoittavat, suorittavat vakuutusmaksut. Tuli-
51384: palon sattuessa on mainittujen sopimusten mukaan puolet palo-
51385: avusta joutunut kartanolle korvaukseksi uusiin rakennuksiin tar-
51386: vittavista puista, toinen puoli taas vuokraajalle, jonka on siitä pi-
51387: tänyt toimittaa rakennustyö.
51388:     Torpparit eivät ole myöskään voineet ilmaista kuin jonkun
51389: ainoan tapauksen, jolloin vuokraaja ei olisi saanut osaa paloavusta.
51390: Niissä tapauksissa on kumminkin vuokraajan oikeus osan saantiin
51391: paloavusta ollut niin epäiltävä, etteivät torpparit ole edes vaivautu-
51392: neet vaatimaan sitä. Nämä tapaukset luetellaan Työmies-lehdessä
51393: syyskuun 7 p:nä. Koska eräs maatalousvaliokunnan jäsen, joka
51394: lienee sanotussa lehdessä olleen kirjoituksen sepittäjä, valiokunnassa
51395:        Maata!. valiok. miet. n:o 4: välikysymys Laukon asiassa.   3055
51396: 
51397: 
51398: asiaa käsiteltäessä esitti siellä juuri samat tapaukset kuin nuo
51399: >>Työmiehen•> julkaisemat ja koska vastalauseentekijätkin niihin
51400: kajoovat, lienee syytä niihin t•rikohtaisesti kosketella.
51401:     Ensiksi mainitaan Rajaniemen saunan palovakuutus. Asian
51402: laita on kumminkin se, ettei vuokraaja ottanut rakentaakseen
51403: kartanon metsästä hakattavista puista uutta saunaa palaneen
51404: sijaan, joka oli kartanon oma niinkuin muutkin torpan rakennukset.
51405: Sen asemesta Rajaniemi laittoi omista hirsistään saunan ja vei
51406: sen torpasta muuttaessaan, noin 5-6 vuotta sitten, mukanansa.
51407: Siinä syy miksei Rajaniemi voinut saada palovakuutusrahaa.
51408:     Sen jälkeen puhutaan I,illträskin ja Suonpään riihistä. Ne
51409: ovat kuitenkin palaneet mt~utamia vuosikymmem"ä sitten ja ennen
51410: kartanon nykyisen pehtorin tuloa, jonka tähden niistä ei ole enää
51411: ollut saatavissa tietoa puheena olevassa kohdin. Sentähden saat-
51412: tanee varmasti väittää, että, jolleivät vuokraajat ole saaneet osaansa
51413: palovakuutuksesta, syy siihen on ollut sama kuin vasta kerrotussa
51414: tapauksessa.
51415:     Kihlakunnanoikeudessa eivät edes vuokraajat itse maininneet
51416: puheena ollutta tapausta, mutta sitä he eivät suinkaan olisi jättä-
51417: neet tekemättä, jos olisivat katsoneet siihen minkäänlaista syytä
51418: olevan.
51419:     Oikeudessa puhui Suonpää sitä vastoin syksyllä 1905 palaneesta
51420: saunasta, josta oli palovakuutusta maksettu 6R markkaa, hänen
51421: saamatta siitä puolta määrää. Osansa paloavusta eli 34 mark-
51422: kaa on Suonpää sentään saanut viime kevännä siten, että vastaava
51423: määrä maksamatoutu vuokraa oli pyyhitty pois. Ennen lakon puh-
51424: keamista keväällä rgo6 tätä asiata tuskin olisi voitu järjestää.
51425:     Mikäli tulee Kevensijan riiheen, joka myöskin paloi kymmen-
51426: kunta vuotta sitten ja joka oli vakuutettu 6o markasta, ja mikäli
51427: asiasta nyt enää on voitu selvää saada, ei todellakaan osaa tästä
51428: paloavusta ole maksettu Kevonsijalle. Mutta Kevonsijan jään-
51429: tiin paloapuosaansa vaille lienee syynä se, ettei Kevonsijakaan
51430: ollut ottanut talon hirsistä rakentaakseen uutta riihtä, jollaista tor-
51431: passa ei nykyään ole. Kevonsija on muuten niitä torppareita,
51432: jotka ovat sopineet talon kanssa.
51433:     Tosin sanotussa lehdessä sanotaan vielä viides tapaus, mutta
51434: kun kirjoituksessa ei ole voitu ilmoittaa edes, mitä torppaa tarkoite-
51435: taan, on tietenkin ollut mahdotonta kumota moinen väite.
51436:     Niinkuin esittämistäni seikoista näkyy, supistuvat väitteet
51437: saamattomista paloapuosista muutamiin kymmeniin markkoihin.
51438: Mitenkä perusteettornia ja epätodenmukaisia puheena olevat väit-
51439: teet tilanomistajan muka sopimuksen vastaisesta paloapujen pi-
51440: dättämisestä todella ovat, näkyy siitä, mitä edellä on sanottu, sekä
51441: myöskin siitä toteen näytettävissä olevasta seikasta, että, ktm va-
51442: hingonvalkea on sattunut torppiin kuuluvia heinälatoja heinineen
51443:                      Istunto 31 p. Jokakuuta 1907.
51444: 
51445: 
51446:  tuhoamaan, vphra S. on omista aineistaan rakennuttanut uudet
51447:  ladot ja maksutta niihin ajattanut ja siis torppareille ilmaiseksi
51448:  antanut saman heinämäärän, joka oli palanut.
51449:      Torpparien kihlakunnanoikeudessa esittämissä muistutuksissa
51450:  on vielä eräs 10. kohdassa esitetty, jossa on se torpparien valitusten
51451:  arvostelulle hyvin tärkeä, näennäisesti raskauttava syytös, että
51452: torpparit on muka häädön uhalla pakotettu hävittämään leipomo-
51453:  pirttinsä ja laittamaan leivinuunit asttinpirtteihinsä. Asian oikea
51454: laita on kumminkin, että noin kymmenkunta vuotta takaisin päin
51455: oli ollut kyseessä erityisten leipomopirttien (•>pakaritupien•>) poista-
51456: minen pohtopuiden säästämiseksi ja leivinuunien laittaminen
51457: heidän asuinpirtteihinsä, mutta koko asia sai raueta, ennenkuin mi-
51458: hinkään toimiin sen toteuttamiseksi ryhdyttiin, ja se on torpparien
51459: täytynytkin kihlakunnanoikeudessa myöntää ynnä sen mukaan
51460: sekin, että syytös on ollut aivan perää vailla.
51461:      Vihdoin näkyy senkin väitteen perättömyys, että päivätyöläis-
51462: pirttiä on muka käytetty teurastukseen, jo siitä, että kartanossa on
51463: erityinen teurastushuone. Asiasta selkoa otettaessa on päästy sel-
51464:  ville siitä, että lakon johtaja, Nestor Telkkä, oli kerran luvattomasti
51465:  töhrinyt pirttiä saamailaan metsäotuksella.
51466:      Siitä, mitä edellä on sanottu, käy selville, että ne seikat, jotka
51467: torpparien puolesta heidän asiamiehensä kihlakunnanoikeudessa
51468: esitti lakon syiksi, ovat samalla tavalla kuin •>Työmiehen•> esittämät
51469: ja minun ennemmin kumoamani väitteet pontta ja perää vailla.
51470:      Edellä mainitsemassani •>Työmiehen•> numerossa luetellaan sa-
51471: moin kmn vastalauseenkin tekijäin puolelta on tehty lisäksi muu-
51472: tamia Laukossa vallitseviksi väitettyjä, torppareille haitallisia
51473: epäkohtia. Näistäkin muka epäkohdista on taas heti sanottava,
51474: etteivät ne ole nostattaneet torppareissa tyytymättömyyttä, koska-
51475: kapa torpparit eivät ole ennen esittäneet niitä vttokranantajalle
51476: eivätkä oikeudessa.
51477:      I,ehti mainitsee ensin kaksi torpparien hallussa ollutta myllyä
51478: hävitetyksi. Sekin oli tehty - toimenpiteen sopivaisuudesta saat-
51479: taa muuten ehkä olla eri mieltä - toistakymmentä vuotta sitten
51480: ja siihen oli ollut syynä se, että myllyä lähellä asuvat torpparit
51481: olivat eri vuokrasta käyttäneet niitä ja lisäksi ottaneet jauhatus-
51482: maksun muilta vuokraajilta, ja että se seikka oli synnyttänyt näissä
51483: tyytymättömyyttä. Toinen mylly siirtyi kartanolle yhtä aikaa
51484: kuin Joenpohjan kylä, jossa mylly oli, otettiin kartanon viljeltä-
51485: väksi. Toinen mylly hävitettiin ja sen jälkeen kaikki torpparit
51486: saivat käyttää lähellä olevaa isompaa myllyä suorittamalla pienen
51487: jauhatusmaksun myllyyn otetulle myllärille. Lisättäköön, että
51488: puheena olevat torpparien käyttämät myllyt olivat vähäpätöisiä
51489: ja hyvin rappiolla.
51490:      Vielä kerrotaan •>Työmiehessä•>, että torppareita oli päivätöiden
51491:          Maatal. valiok. miet. n:o 4: välikysymys Laukon asiassa.    3057
51492: 
51493: 
51494:   lisäksi pakotettu kartanon metsäajoihin ja metsänhakkuihin.
51495:   Näitä töitä torpparit ovat kuitenkin tehneet aivan vapaasta tah-
51496:   dostaan ja saaneet niissä aivan saman palkan kuin muutkin palkatut
51497:   työmiehet. Onhan yleisesti tietty asia, etteivät vain torpparit,
51498:   vaan maata omistavat talollisetkin läpi maan käyvät talvisin työn-
51499:   ansiolla metsätöissä. Niinpä on monasti sattunut, että Laukon
51500:   torpparit ovat sillä keinoin saaneet hyvää lisäansiota ja sen sijaan
51501:   lähettäneet huonompia miehiä päivätöihin.
51502:      , Edelleen mainitaan sanotussa •>Työmiehen•> numerossa, että
51503:   eräitä torppareita oli pakotettu veronsa lisäksi tekemään kokonaista
51504:   52 jalkapäivää vuodessa 5 hehtolitrasta rukiita. Sen asian laita on
51505:   taasen niin, että muutamat lähellä kartanoa asuvat vuokraajat ovat
51506:   n. s. muonatorppareita, jotka muonamiesten tavoin otetaan vä-
51507:   häksi aikaa täydentämään työvoimaa eivätkä siis ole varsinaisia
51508:   torppareita. He tekevät sopimuksen mukaan 2-3 jalkapäivää vii-
51509:   kossa ja saavat heidän kanssaan tehtyjen sopimusten nojalla -
51510:   paitsi asuntoja ja tiluksiltaan saamaansa hyötyä sekä oikeutta tehdä
51511:   heinää määrätyltä alalta kartanon niittymailta - sovitun määrän
51512:   viljaa. Päivätöiden teko perustuu siis sopimukseen eikä mihinkään
51513:   pakotukseen, ja jos ottaa lukuun muonatorpparien asuntona, poltto-
51514:   puina y. m. nauttimat edut, niin huomaa, että heillä on, heidän oma
51515:   maanviljelyksensä kun kysyy vain hiukan työtä ja he monena päi-
51516:   vänä viikossa saattavat hankkia lisätyöansiota, paljoa edullisempi
51517:   asema kuin varsinaisilla torppareilla.
51518:        Tulee sitten sen väitetyn vääryyden vuoro, että torppari Kalle
51519:   Tapolan äidille oli luvattu eläke, jota oli maksettukin viisi vuotta,
51520:   mutta sitten kuitenkin heretty suorittamasta.
51521:        Laukassa on ollut, ja on yhäkin, tapana kartanon puolesta va-
51522: , paaehtoisesti maksaa vanhoille torppareille ja torpparien leskille
51523:   eläkettä. Yllä mainittu tapauskin on jälleen sattunut niin kauvan
51524:   aikoja sitten, ettei ihan varmaa selkoa siitä ole enää ollut saatavissa.
51525:   Mutta kun eläkkeen saaja, niinkuin •>Työmiehessä>> kerrotaan, oli
51526:   mennyt uusiin naimisiin ja siis saanut toimeentulonsa turvatuksi
51527:   muulla tavoin sekä vielä m~mttanut pois torpasta, niin tuskinpa
51528:  kummastuttanee, että mihinkään sitoumukseen perustumattoman
51529:   eläkkeen maksaminen loppui. Jollei hän vienyt pirttiä mennessään,
51530:   josta •>Työmies•> niinikään puhuu, niin siihen on kai ollut syynä se,
51531:  ettei pirtti ollut hänen tai että hänen omistusoikeutensa siihen
51532:  oli ainakin hyvin kiistanalainen tahi että pirtti oli niin rappeutu-
51533:  nut, jotta ei ole katsottu maksavan vaivaa muutattaa sitä muuanne.
51534:       Lopuksi •>Työmies•> puhuu mielivaltaisista häätämisistä ja mai-
51535:  nitsee niistä ensiksikin, että Kalle Peränoja, joka oli v. I8go ottanut
51536:  haltuunsa 5-6 tynnyrinalaa kooltaan olevan Peränojan torpan,
51537:  oli v. Igoz häädetty siitä.
51538:          Ainaisten riitainsa vuoksi, joita Peränojalla oli kartanon
51539:                     Istunto 31 p. lokakuuta 1907·
51540: 
51541: 
51542: hoitajan kanssa, sanottiin hänet kyllä irti Peränojan torpasta ja
51543: kihlakunnanoikeuskin velvoitti hänet muuttamaan v. 1902. Tuo-
51544: miota ei sentään pantu täytäntöön, vaan asia sovittiin niin, että
51545:  Peränoja, joka itse varakkaana miehenä halusi suurempaa vuokra-
51546: tilaa, omasta tahdostaan sai haltuunsa Yli-Lammin rälssitilan,
51547: jotenka hän joutui entistä parempaan asemaan. Tila oli hänen
51548: hallussaan lakkoon saakka. Peränojan torppa luovutettiin Kalle
51549:  Peränojan ehdotuksesta eräälle hänen sukulaiselleen.
51550:     Toinen tapaus oli Kalle Järvenpään juttu. Hänellä oli hallus-
51551: saan hyvin vähäinen alue, joka toimitetun järjestelyn vuoksi oli
51552: kylvettävä metsäksi. Kun sen lisäksi Järvenpää ei ollut moneen
51553: vuoteen tehnyt yhtään päivätyötä, sanottiin hänet irti ja velvoi-
51554: tettiin muuttamaan, mutta hänenkään suhteensa ei päätöstä pantu
51555: täytäntöön, vaan hän asui senkin jälkeen monta vuotta torpassa
51556: vuokraa ollenkaan suorittamatta, kunnes hän viimein itsestään
51557: muutti poikansa luo, joka asui sukutilaan kuuluvaa Länsi-Karukan
51558: rälssitilaa.
51559:     >>Työmiehessä•> kerrotaan vielä torpparien hyväksi perustetusta,
51560: ennen mainitsemastani lainamakasiinista, että palkkio sen kirjain
51561: pidosta oli vastoin oikeutta otettu makasiinin varastosta, Yaikka
51562: kartanon oli siitä korvauksetta huolehdittava. Tässä on taasen suo-
51563: rastaan valheellinen syytös. 1\IIakasiinia varten vahvistettujen
51564: sääntöjen 6 §:ssä säädetään näet, että johtokunta valitsee maka-
51565: siinin isännöitsijän, jonka tulee enintään kolmen ruistynnyrin
51566: vuosipalkasta toimittaa makasiinin kirjanpito ja tilitys. >>Työ-
51567: miehen•> väite, että kartanoon oli 18 vuotta takaisin päin otettu ma-
51568: kasiinista laina, maksamatta sitä takaisin, on kaikkea perää vailla.
51569:     >>Työmies•> ei ole voinut kumota sitä tosiasiaa, että vuokrat
51570: QVat Laukossa olleet vähäisiä, mutta lausuu, etteivät häädettyjen
51571: sijaan otetut torpparit uudet maksa senkään vertaa, mitä oli ennen
51572: torpista suoritettu. Onhan kuitenkin päivän selvää, etteivät uudet
51573: torpparit ensimäisenä vuotenaan voineet suorittaa täyttä vuokraa,
51574: varsinkin kun oli epävarmaa, tokko he edes ennättivät toimittaa
51575: kevätkylvöä ja olot olivat epävarmoja torpissa, joihin entiset asuk-
51576: kaat yhä koettivat tunkeutua. Jo aikoja ennen lakkoa oli tapana,
51577: että uudet torpparit saivat ensi vuoden vuokran aivan anteeksi.
51578:     Jokaisen, joka tahtoo puolueettomasti katsella asiata, täytyy
51579: huomata, miten etsittyjä ja teennäisiä syytökset l,aukossa vallitse-
51580: viksi väitetyistä epäkohdista oikeastaan ovat olleet ja miten suoras-
51581: taan mitättömiksi ne kutistuvat, kun asioita tyystemmin tarkastaa.
51582:     Kuitenkin ovat erinäiset sosiaalidemokraattisen puolueen puhujat
51583: suvainneet lähetekeskustelussa uudistaa samat syytökset kuin
51584: oikeudenkäynnissä peruutetut tai kumotut sekä kuvata olot Lau-
51585: kossa aivan väärässä valossa. Niinpä on edustaja Vuolijoki lähete-
51586: keskustelussa väittänyt, että torppareille olisi useiden vuosien mit-
51587:         Maatal. valiok. miet. n:o 4: välikysymys Laukon asiassa.   3059
51588: 
51589: 
51590: taan lupailtu kirjallisia kontrahteja, joita kuitenkaan ei ole niille
51591:  annettu. Aikaisemmin olen näyttänyt, että torppareille todella
51592: on monen monituista kertaa tarjottu kirjallisia kontrahteja, mutta
51593: etteivät he ole niitä huolineet. Se sosialistisettakin taholta lähete-
51594: keskustelussa myönnetty seikka, että torpparit ovat yleensä polvi
51595: polvelta pitäneet hallussaan samaa torppaa, näyttää paraiten,
51596: että torpparit ovat tunteneet oikeutensa tnrvatuksi suullisillakin
51597: välipu.lteilla
51598:      Edustaja Vuotijoki on lisäksi uudistanut sen väitteen, että
51599: •>veroa on lisätty harva se vuosi häädön uhalla•> ja että •>ei poikkeus-
51600: tapauksessakaan vähennetty veroa, vaan vähennettiin etuja, vähen-
51601: nettiin laitumen käyttöä, metsän käyttöoikeutta, vähennettiin niit-
51602: tyjä•>. 'tämän väitteen perättömyyden olen jo ennemmin laajalti
51603: osottanut. Samaten on kaikkea perää vailla edustaja Vuolijoen
51604: väitös, että •>häädön uhalla pakotettiin myös tekemään tinkitöitä,
51605: semmoisia tinkitöitä, että jäävittömäin todistajain mukaan meni
51606: yhdeltä mieheltä kaksikin hevospäivää tinkitöihin, minkä kartanon
51607: työnjohtaja katsoi, että hänen olisi pitänyt suorittaa yhdessä päi-
51608: vässä•>, ja että >>verona oli muun muassa hevospäiviä, mutta aivan
51609: mielivaltaisesti muutettiin niitä kartanon herran puolelta miespäi-
51610: viksi ja lisättiin aivan mielivallan mukaan•>.
51611:      Ennemmin olen jo huomauttanut, miten torpparit itse tässä
51612: kohdin ovat viitanneet vaan yhteen ainoaan tapaukseen, tuohon
51613: noin kymmenkunta vuotta sitten toimitettuun paperipuitten
51614: metsänajoon. Torpparit eivät ole myöskään oikeudessa esittäneet
51615: vähintäkään selvitystä siitä, että heillä edes tässäkään heidän
51616: ilmoittamassaan tapauksessa olisi ollut oikeata syytä valituksiin,
51617: seikka, jonka ei olisi pitänyt jäädä ed. Vuotijoelta huomaamatta,
51618: jos hän olisi ottanut vaivakseen lukea oikeuden pöytäkirjat.
51619:      Edelleen on ed. Vuolijoki lausunut, että •>vaikka välipuheissa
51620: oli mainittu, että veron pitää olla jaettuna tasaisesti pitkin vuotta,
51621: niin siitä huolimatta kartanon herra kuitenkin piti oikeutenaan
51622: ottaa muutamista torpista kaikki verot kesällä•>.
51623:     Tässä on taas uusi täysin perätön syytös. Yhtään torpparia
51624: ei ole pakotettu vastoin sopimuksia tekemään päivätöitään yksis-
51625: tään kesällä, jos ne kerran on pitänyt tehdä muina määrättyinä
51626: vuodenaikoina. Aivan toinen asia on, että osa vähäisempiä torppa-
51627: reita, jotka ovat tehneet vain vähemmän määrän päivätöitä, muu-
51628: tamat ainoastaan kymmenen vuodessa, sopimusten mukaan ovat
51629: suorittaneet ne kesällä, jolloin apupäiviä tarvittiin.
51630:     Tämä ed. Vuolijoen väitös on lisätodistuksena siitä, miten sosi-
51631: alistisella taholla koetetaan puoluepolitikan vuoksi vääristellä
51632: luonnollisimpia seikkoja.
51633:     Eivät edes torpparit itse, oikeudessa taikka sen ulkopuolella,
51634: ole väittäneet mitään sellaista epäkohtaa Laukassa olevaksi, kuin
51635: 3060                Istunto 31 p. lokakuuta 1907.
51636: 
51637: 
51638: ed. Vuoliojen esittämä. Tosin torpparit ovat lausuneet, että osa
51639: heistä on pakotettu jäämään useiksi päiviksi peräkkäin työhön,
51640: joten he ovat tulleet tehneiksi päivätöitä etukäteen, mutta he ovat
51641: samalla ilmoittaneet, että tämä muka epäkohta on ollut olemassa
51642: usein mainitussa metsänajossa.
51643:     Ed. Vuolijoki on lisäksi lähetekeskustelussa lausunut, että torp-
51644: parit on pakotettu tekemään niin sanottuja ylipäiviä ja että >>niistä
51645: ei maksettu penniäkään korvausta>>. Torpparit ovat kuitenkin,
51646: niinkuin ennen olen osoittanut, ylipäivistä saaneet saman maksun
51647: kuin muutkin palkatut työmiehet ja he ovat pitäneet näitä ylitöitä,
51648: jotka on tehty vapaasta tahdosta ja ilman minkäänlaista pakotusta,
51649: edullisina sen lisätulon vuoksi, jonka he ovat saaneet siitä, että ovat
51650: lähettäneet muita, huonompia työmiehiä päivätöihin.
51651:     Ed. Vuolijoki on vielä väittänyt, että torppareita, jotka ovat
51652: sitoutuneet tekemään päivätöitä Laukon kartanossa, on muka
51653: häätöä uhaten pakotettu tekemään niitä Tottijärven tilalla.
51654:     Tämä syytös myöskin osaltaan näyttää, miten tarkasti ed.
51655: Vuolijoki katsonut asiakseen tutkia I.(aukon oloja. Tahdon kui-
51656: tenkin edellyttää, että ed. Vuolijoki on tällä lausunnollaan
51657: oikeastaan tarkoittanut päinvastaista eli että torppareita on pa-
51658: kotettu tekemään päivätöitä Laukossa, vaikka ovat asuneet Totti-
51659: järvellä. Ennemmin on jo tämän väitteen täydellinen perättö-
51660: myys todistettu, jonka vuoksi tämäkin ed. Vuolijoen syytös menee
51661: myttyyn. Lisättäköön kuitenkin, että torpparit, juuri sen tähden
51662: ettei heidän olisi tarvinnut kulkea aika pitkiä matkoja torpistaan
51663: työpaikalle, ovat saaneet sopimuksen mukaan ja omasta pyynnös-
51664: tään tehdä päivätyönsä joka toinen tai joka kolmas viikko ja olla
51665: 2-3 päivää peräkkäin työssä, vaikka vuokranantajalle olisi ollut-
51666: kin edullisempaa, jos torpparit olisivat tehneet v~ikko-päivätyönsä
51667: säännöllisessä järjestyksessä.
51668:      Herra Vuolijoki uudistaa myöskin torpparien oikeudessa esit-
51669: tämän muistutuksen sukutilan haltijan pidättämästä paloavusta,
51670: mutta antaa sille sen muodon, että torppari oli aina, kun rakennus
51671: oli palanut, pakotettu laittamaan uuden sijaan, jota vastoin vphra
51672: S-N oli nostanut koko paloavun. Tämä vääristely voidakseen
51673: sillä perustella väitöstään, että Laukossa oli harjoitettu >>joh-
51674: donmukaista ryöstöjärjestelmää>>. Ei ole voineet olla edustaja Vuoli-
51675: joelle tuntematonta, että torpparit itse ovat kihlakunnanoikeu-
51676: dessa maininneet ainoastaan kaksi tapausta, jolloin paloapua olisi
51677: pidätetty ja jolloin se oli noussut yhteensä 64 markkaan. Mikä asian
51678: todellinen laita on ollut näissä kahdessa tapauksessa, olen jo edellä
51679: esittänyt.
51680:      Päivätyöläispirtistä uudistaa herra Vuolijoki syytöksen >>että
51681: siinä teurastettiin kaikki, mitä kartanossa yleensä teurastettiin>>,
51682: välittämättä lainkaan siitä, että syytös on aivan perätön ja että
51683:        Maatal. valiok miet. n:o 4: välikysymys Laukan asiassa.   3o61
51684: 
51685: 
51686: -ainoastaan Telkkä, lakon johtaja, oli ennen esitetyllä tavalla lu-
51687: vattomasti ja kartanon työnjohtajain siitä tietämättä ottanut pir-
51688: tissä teurastaakseen saamansa otuksen.
51689:      Edustaja Vuolijoen hyvää uskoa saattaa syystä epäillä, kun
51690: bän rohkenee väittää, että •>eilen väärin muista, oli Laukon torp-
51691: parien kontrahtien lopussa vielä se huomautus, että torpparien piti
51692: kulkea hattu kädessä kartanon portaiden ohi, katsomatta siihen,
51693: istuiko siellä herrasväkeä vai ei».
51694:      Kuvatakseen sukutilan haltijaa ahnaaksi verenimijäksi ja kis--
51695: kuriksi väittää edustaja Vuolijoki, että •>yleensä vuokravuoden al-
51696: kaessa ei vuokraaja ensinkään tiennyt, mitenkä korkeaksi hänen
51697: rasituksensa nousevat, sillä näiden ylipäivien avulla voi kartanon
51698: nerra seurata aivan pienimpiäkin vivahrluksia vuokralaistensa maksu-
51699: kyvyssä•>. Laukon torpparit olisivat siis ed. Vuolijoen mukaan
51700:  vuokramaksujensa puolesta olleet niin oikeudettomassa asemassa,
51701: että ainoana ja todellisena vuokramaksujen määräämisen rajana
51702: olisi ollut heidän maksukykynsä, jonka mukaan riistäjä-sukutilalli-
51703:  nen huippuunsa kehitetyin tavoin järjesteli vaatimuksiansa. Mi-
51704:  nun sallittanee lausua tämän kuvauksen ja ed. Vuolijoen koko
51705: lausunnon lähetekeskustelussa todistavan täydellistä sen tunnolli-
51706: suuden puutetta, jota täytyy vaalia valtiopäiväedustajalta hänen
51707:  valtiollista tointaan täyttäessänsä. Niinkuin ennen on osotettu,
51708:  on vuokramaksujen suuruuden laita l,aukon sukukartanossa ollut
51709:  aivan päinvastainen ed. Vuolijoen väittämälle: vuokramaksut
51710:  ovat todellisuudessa olleet l,aukossa vähäisemmät kuin miltei
51711:  missään koko maassa.
51712:       Puheena olevan edustajan objektivisuuden puutetta kuvaavana
51713:  mainittakoon vihdoin se seikka, että, kun sukukartanon haltiiaa
51714:  on ed. Vuolijoen lausunnossa kuvailtu äsken kerrotulla tavalla,
51715:  torpparien väkivaltaisuuksien alkamaa ja yhä uudistetun lain-
51716:  rikoksin jatkamaa menettelyä esitellään siten kuin jos he nöyrinä
51717:  armonpyytäjinä olisivat kääntyneet kovasydämisen isäntänsä
51718:  puoleen (•>torppareilla ei siis ollut mitään muuta keinoa kuin kään-
51719:  tyä kartanon herran puoleen pyytämään jonkunlaista huojennusta•>).
51720:      Minä maalailen niinkuin minua huvittaa maalailla!
51721:      Ed. Nuortevan lausunto lähetekeskustelussa todistaa yhtä vä-
51722:  häistä tunnollisuutta. Todistukseksi siitä mainittakoon ainoastaan
51723:  seuraava lause: •>He (torpparit) olivat jo vuosikausia saaneet tun-
51724:  tea m1:tii tärkeimpiä loukkauksia tuon kartanon omistajan puolelta.•>
51725:      Eriskummallinen oli ed. Merisen lausunto lähetekeskustelussa.
51726:  Siinä muun muassa väitettiin, että Laukon torpparit olivat, varoi-
51727:  tuksen saatuaan, toukok. ZC) p:nä tarjoutuneet palaamaan työ-
51728:  hön. Väite on kaikkea perää vailla. Sen jälkeen kuin torppareita
51729:  oli kehoitettu palaamaan työhön ja heille selvitetty, mitä seurauksia
51730:   jatkuvasta niskoittelemisesta saattoi olla, kieltäytyivät nämä hra
51731:                        Istunto 31 p. lokakuuta 1907.
51732: 
51733: 
51734:  Merisen johdolla sitä tekemästä, jollei heidän usein mainittuja
51735:  monessa kohdin tuiki mahdottomia vaatimuksiaan hyväksytty.
51736:  Herra Merinen on tuikeasti moittinut kihlakunnanoikeutta siitä,
51737:  että tämä oli muka hylännyt torpparien pyynnön sen seikan toteen-
51738:  näyttämisestä, että he olivat ilmoittaneet olevansa halukkaita
51739:  palaamaan työhönsä. Tämä hra Merisen moite on tykkänään
51740:  aiheeton. Yksikään torppari ei ole oikeudelta pyytänyt lykkäystä
51741:  näyttääkseen toteen, että hän on ollut halukas palaamaan työhön.
51742:      Torpparit anoivat kyllä lykkäystä todistaakseen, että heidän
51743:  väittämänsä epäkohdat olivat olleet vallalla I,aukossa, epäkohdat,
51744:  jotka heidän vastineensa mukaan tuli pitää lieventävinä asianhaa-
51745:  roina heidän rikkoessaan sopimuksensa. Sitä va<;toin he lausuivat
51746:  oikeudessa, ja pitivät siitä viimeiseen asti kiinni, että he eivät
51747:  tahtoneet palata työhön.
51748:      I,ähetekeskust.elussa lausui vielä ed. Merinen vapaaherra S:in
51749:  torppareja vastaan nostamien juttujen käsittelystä: •>Jos kantaja
51750:  ei voi mitään todeksi näyttää, niin on vastaaja vapaa, sillä kantajalla
51751:  pitää olla kantaessansa pentsteita ja todistuksia. Niitä perusteita
51752:  ei todistettu kantajan puolelta ja kun vastaajan puolelta oli vasta-
51753:  väitteitä, niin niitä ei saatu todistaa. Kaiken oikeuskäsitteen
51754:  nimessä silloin täytyy kysyä, ovatko ne perusteet, joilla se laillinen
51755:  tuomio syntyi, laillisia.•> Tämä ed. Merisen lausunto todistaa täy-
51756:  dellistä kykenemättömyyttä yksinkertaisimpien oikeussääntöjen
51757:  ja niihen sovelluttamisen käyttämiseen. Se osottaa sellaista käsit-
51758:  teiden hämmennystä, että täytyy ihmetellä, kuinka •>Torpparien
51759:  Keskuskomitea•> on saattanut uskoa torpparien kohtalon hra Merisen
51760:  käsiin. Tunnustivatharr torpparit itse oikeudessa, että he saamas-
51761: taan varoituksesta välittämättä olivat kieltäytyneet täyttämästä
51762:  velvollisuuksiansa. Kun kanne perustui juuri tähän seikkaan,
51763: oli tietysti kanne todistettu eikä mitään lisätodistelemisia tarvittu.
51764:      Vihdoin en voi äänettömänä sivuuttaa ed. Turkian lausuntoa
51765: evästyskeskustelussa. Hän koetti numeroilla todistaa torpparien
51766: vuokramaksujen olleen niin korkeita, että torpparit siitä syystä
51767: olivat ryhtyneet lakkoon. Torpparit itse eivät ole kuitenkaan
51768: kyenneet väittämään, että niin on ollut laita. Niinkuin ennen olen
51769: esittänyt, ei enimpien torpparien vuokra ole ollut enempää kuin
51770: 4-7 markkaa tynnyrinalalta viljeltyä maata, jota vastoin sosiali ·
51771: demokraattisen puolueen omassa, näillä valtiopäivillä annetussa
51772: ehdotuksessa viljelyspakkoa koskevan lain säätämisestä, ·~9 §:ssä,
51773: viljelemättömän maan vero on ehdotettu IO markaksi r:sen luokan
51774: maasta ja 8 markaksi 2:sen luokan maasta hehtaarilta laskien.
51775:      Vielä muutamia sanoja ed. Turkian numeroilla ja laskelmilla
51776: leikkimisestä.
51777:     Ed. Turkia on sanonut, että Laukossa on ollut noin rso torppaa,
51778: ]ota vastoin hänen tilastonsa koskee ainoastaan r28:aa (miksi ti-
51779:         Maatal. valiok. miet. n:o 4: välikysymys Laukon asiassa.       3063
51780: 
51781: 
51782: lasto rajoittuu tähän lukuun, ei puhuja ilmoittanut), joissa torpissa
51783: on ollut muka 686 ha peltoa; se tieto tuskin kuitenkaan edes 128:n
51784: miten hyvänsä valitun torpparin suhteen saattaa olla oikea, kun
51785: kaikilla torppareilla yhteensä on noin I,2oo-r,300 ha peltoa, nii-
51786: tyn ja metsämaan lisäksi. Torpparien veroja laskiessaan arvioi
51787: ed. Turkia hevospäivätyön 6 markaksi ja miespäivätyön 3 markaksi
51788: 50 penniksi, jota vastoin torpparit itse edellä mainituissa oikeus-
51789: jutuissa olivat arvostelleet hevospäivätyön 3 markaksi ja jalka-
51790: päivätyön I markaksi 50 penniksi ja niin lujasti pitivät kiinni tästä
51791: käsityksestänsä, että he ainoastaan sen nojalla anoivat hovioikeu-
51792: dessa muutosta kihlakunnanoikeuden päätökseen, jossa päivätyöt
51793: oli arvattu 4 markaksi ja 2 markaksi. Kun laskuja toimitetaan moi-
51794: sella tavalla, niin ei voi kummastuttaa, että sanottu edustaja joutuu
51795: tuloksiin, joiden mukaan torpparien vuokramaksut ja sukutilalliset
51796: tulot nousevat enemmän kuin kahta vertaa suuremmiksi todt>lli-
51797: sia. Ed. Turkia saa siten· vuokramaksun nousemaan keskimäärin
51798: 71 markkaan 95 penniin hehtaarilta, vaikka se itse asiassa, niinkuin
51799: ennemmin, tarkkojen la.skelmien perusteella ja an•ioiden päivä-
51800: työt kihlakunnanoikeuden ennen mainitun päätöksen mukaan.
51801: on osotettu, ei nouse edes kolmannekseenkaan siitä.
51802:        Nojautuen yllä sanotulla tavalla syntyneihin laskelmiinsa huu-·
51803: dahti ed. 'l'urkia kerskuen lähetekeskustelussa: »Eikö tällainen
51804:  verotus jo kykene tarpeeksi kiihoittamaan, vieläkö siinä tarvitaan
51805:  erityisiä agitaattoria kiihoittamassa. Työväestön keskuudessa kut-
51806:  sutaan yleensä tuollaista verotusta nylkemiseksi!» Ed. Turkian
51807:  koe aivan yksipuolisilla laskelmilla ja perättömillä jaarituksilla
51808:  heittää sumua eduskunnan silmiin on tällä kertaa yhtä huonosti
51809:  onnistunut kuin ennenkin. Voitonriemu oli kenties liian aikaista.
51810: Se lienee valiokunnan mietinnön ilmestymisen jälkeen pikemmin
51811:  tappioksi merkittävä.
51812:        Täytyy kysyä, jaksavatko sosialistiset puhujat edes itsekään
51813:  uskoa sellaisten lausuntojen kuin edellä kerrottujen, jos kohta
51814:  niiden tarkoituksena onkin ,·irittää kiihoitusta torpparien keskuu-
51815:  dessa, ajan pitkään voivan edistää sitä asiata, jota he ajavat.
51816:        Eiköhän torpparien vihdoin viimeinkin täydy tulla älyämään, että
51817:  moiset heidän omatekoisten edusmiestensä turhanpäiväiset intoilut
51818:  ja häikäilemättömät tosiasiain vääristelyt kuluttavat vain eduskun-
51819:  nan kallista aikaa ja viivyttävät sitä todellista lainsäädäntyötä torp-
51820:  parien hyväksi, johon sekä hallitus että muu yhteiskunta pyrkii.
51821:         Saattaahan tietysti tilalla, jolla on puoliväliin toistasataa torp-
51822:  paria, sattua, että jokuista torpparia joskus on voinut kohdata
51823:  jo1.."11 kohtuuttomuus. Mutta vaikkei otakkaan huomioon, että
51824:  yksin lakon tehneet torpparitkin ovat yksityisesti myöntäneet
51825:   aina saaneensa oikeutetut vaatimuksensa täytetyksi, mieskohtai-
51826:  sesti käännyttyään vphra S:iin, on muistettava, että lailliset keinot
51827:                                                                  193
51828:                    Istunto 31 p. lokakuuta 1907.
51829: 
51830: 
51831: ovat joka tapauksessa olleet torpparien käytettävissä päästäkseen
51832: nauttimaan luuituja tai todellisia oikeuksiaan. On sentähden lei-
51833: mattava mitä moitittavimmaksi teoksi, kun on kuvilteltu torppa-
51834: reille, että he rankaisematta saattoivat jättää sopimuksenmukai-
51835: set velvollisuutensa täyttämättä, s. o. panna toimeen lakon ja jat-
51836: kaa sitä, itse jääden nauttimaan kaikkia niitä etuja, joiden vastik-
51837: keena päivätyövelvollisuus oli.
51838:      Maanvuokralain 44 §:n säädös, että, jos siihen tekoon, josta
51839: vuokraoikeuden menettäminen on seurauksena, liittyy oleellisesti
51840: lieventäviä asianhaaroja tahi jos vuokranantaja tai hänen edusta-
51841: jansa on antanut syytä siihen, tuomioistuimen on harkittava, onko
51842: vuokraaja katsottava oikeutensa menettäneeksi, ei myöskään mi-
51843: tenkään voinut antaa torppareille sellaisia toiveita, että he niin
51844: törkeään sopimuksen rikkomiseen, kuin tällaiseen työlakkoon,
51845: ryhtyneinä, jolloin he vielä, koettamalla saattaa vuokranantajansa
51846: aivan taloudellisen häviön partaalle, f>yrkivät kiristämään tältä
51847: suostumusta osittain aivan mahdottomiin vaatimuksiin, edelleen
51848: saisivat nauttia vuokraoikeuttansa. Sanotun säädöksen ei voi kat-
51849: soa soveltuvan ainakaan sellaisiin tapauksiin, joissa vuokramiehet
51850: liittyvät yhteen ja tahallaan jättävät suorittamatta työ- ja muut
51851: velvollisuutensa kiristääkseen vuokranantajaa.
51852:      Niin ollen kihlakunnanoikeus ei voinut muuta kuin tuomita
51853: vuokraoikeudet menetetyiksi ja velvoittaa lakkolaiset muuttamaan
51854: kihlakunnanoikeuden määräämässä, kohtuulliseksi katsomassa ajassa.
51855:      Alussa oli vain neljä torpparia pysynyt erillään lakosta, mutta
51856: varoituksen saatuaan menivät jo muutamat, ja haasteen saatuaan
51857: yhä useammat, takaisin työhön, niin että lakossa olemattomia oli
51858: silloin 34· Heidän lakkoon yhtymisestään ei vphra S. ollut sen pe-
51859: rästä tietävinäänkään. Kaikki oikeustoimenpiteet peruutettiin hei-
51860: hin nähden. Kesäistä työpäivää lyhennettiin yhdellä tunnilla,
51861:  joten työpäivän pituus tuli yksitoistatuntiseksi, joka tuntimäärä
51862: nykyään on paikkakunnalla yleinen. Suostuttiin myöskin muuta-
51863: miin muihin toivomuksiin, joita työhön palanneet torpparit esit-
51864: tivät.
51865:      Kihlakunnanoikeuden aimettua päätöksensä vuokrasopimuksen
51866: rikkomisesta nostetuissa jutuissa palasi taas moniaita torppareita
51867: työhön. Kaikki muut jatkoivat lakkoa ja valittivat päätöksistä
51868: Turun hovioikeuteen.
51869:      Se seikka, ettei useampia torppareita palannut täyttämään
51870: velvollisuuksiaan, on luettava yksinomaan sen tunnottomun kii-
51871: hoituksen syyksi, jota yhäkin harjoitettiin torpparien keskuudessa,
51872: siinä tarkoituksessa että he pysyisivät lujina ja jatkaisivat sillä
51873: sopimuksen rikkomisen ja lain syrjäyttämisen tiellä, jolle olivat
51874: astuneet.
51875:        Maatal. valiok. miet. n:o 4: välikysymäs Laukon asiassa.   3o65
51876: 
51877: 
51878:      Kihlakunnanoikeuden julistettua muutamissa ensiksi vireille
51879: pannuissa jutuissa päätöksensä, joissa kontrahdit tuomittiin riko-
51880: tuiksi ja torpparit velvoitettiin muuttamaan, huomattiin torppa-
51881: reissa taipumusta palata velvollisuuksiansa täyttämään. Mies
51882: mieheltä puhuttiin siitä heidän keskuudessaan. Myöskin vphra
51883: S:n asiamies ehdotti, että kaikki torpparit menisivät seuraavana
51884: päivänä työhön sillä ehdolla, että sen jälkeen ruvettaisiin keskus-
51885: telemaan heidän tekemistään vaatimuksista. Torpparien asiamies
51886: puolestaan sanoi olevansa valmis hyväksymään ehdotuksen. Sillä
51887: pohjalla olisi siis ratkaisu ollut mahdollinen ja kysymyksenä oli
51888: vain, olivatko jäljellä olevat oikeusjutut muitakin samaksi päiväksi
51889: haastettuja torppareita vastaan jätettävät sikseen vaiko sovintoa
51890: odotellessa vaan muodon vuoksi ajettavat päätökseen.             Nämä
51891: käräjäpaikalla tapahtuvat neuvottelut olivat juuri onnistumaisil-
51892: laan, kun sinne saapui sosiaalidemokraattien lähettämä agitaattori,
51893: seurassaan eräs Jokioisten torppari, kertomaan, että Jokioisten
51894: tilan omistava yhtiö oli sopinut torppariensa kanssa. Sanotun tilan
51895: torpparit olivat tehneet lakon yhtä aikaan Laukon torpparien
51896: kanssa, ja heidätkin oli paikkakunnan kihlakunnanoikeus muuatta
51897: päivää aikaisemmin velvoittanut määräajan kuluessa lähtemään
51898: torpistaan.      Jokioisten torpparien kanssa syntynyttä sovintoa
51899: käyttivät nyt hyväkseen sosiaalidemokraattiset agitaattorit. He
51900: julistivat peittelemättä ja saivat myös torpparit uskomaan, ettei
51901: kihlakunnanoikeuden päätökset olleet minkään arvoisia, koska
51902: Jokioisten torpparit niistä huolimatta olivat onnistuneet saada
51903: vaatimuksensa hyväksytyiksi.
51904:      Saman päivän iltana pidettiin !,aukon torppareita varten iso
51905: kokous Lempäälän työväenyhdistyksen talolla, jossa oli saapuvilla
51906: sekä heidän asiamiehensä että eräitä sosiaalidemokraattisia agitaat-
51907: toreita, jotka pitivät kiihoittavia puheita. Jokioisten torpparien
51908: sanottiin saaneen loistavan voiton.       Laukon lakkoakin oli jatket-
51909: tava, kunnekka torpparit olivat saaneet kaikki vaatimuksensa
51910: hyväksytyiksi.
51911:      Vastuu mainittujen sovintokokeiden myttyyn menemisestä koi-
51912: tuu sekin sosiaalidemokraattien lähettämille kiihoittajille ja samalla
51913: koko sosialidemokraattiselle puolueelle. Se on myös heidän ja mai-
51914: nitun puolueen syy, että Laukon lampuodit ja torpparit ovat
51915: nykyisessä surkeassa tilassaan.             ·
51916:      Syyskesällä kävi vphra S:n puheilla vielä yksi lakkolaisten
51917: lähetystö. Vphra S. luuli aluksi lähetystön, jossa oli yksistään
51918: torppareita, tulevan pyytämään riitajuttujen lopettamista. Lähe-
51919: tystö pysyi kuitenkin kaikissa torpparien entisissä vaatimuksissa,
51920:  joista muutamat, niinkuin ennemmin olen näyttänyt, olivat mah-
51921:  dottomia hyväksyä. Mutta ei siinä kyllin. He lisäsivät niihin
51922:  kirjallisesti ja todistajain läsnäollessa vielä uusia, niiden joukossa
51923: 3066                Istunto 31 p. lokakuuta 1907.
51924: 
51925: 
51926: yhden, kahta mielettömämmän vaatimuksen, sen, että sukutilan
51927: haltijan tuli häätää lakkoon yhtymättömät torpparit ja velvoittaa
51928: heidät korvaamaan lakkokulut.
51929:      Lähetystö vaati siis, että velvollisuudessaan pysyneet torp-
51930: parit, luvultaan 38, armotta ja säälimättä piti karkoitettaman
51931: kodeistaan ja konnultaan ainoastaan siitä syystä, etteivät olleet
51932: liittvneet laittomasti lakon tehneihin, vaikka tämä itse aikoivat
51933: pal~ta työhön, jos heidän ehtoihinsa myönnyttiin. Sosiaalidemokra-
51934: kraattinen sanomalehdistö oli kyllä nostanut suuttumuksen huudon
51935: lakon tehneitten torpparien häätämisestä, jota oli kuvailtu epä-
51936: inhimillistä tylyyttä osoittavaksi raakuudeksi, mutta sen sijaan
51937: nyt lakkolaistorpparit itse vaativat, sosiaalidemokraattisen sanoma-
51938: lehdistön myöntyessä, että sukutilallisen piti säälimättä ryhtyä
51939: ajamaan pois torppareita, jotka eivät olleet suostuneet sopimuksi-
51940: ~nsa ja lakia rikkomaan. Tämä jos mikään osoittaa, mitenkä oi-
51941: keuden tunto näissä sosiaalidemokraattisen kiihoituksen t:threissa
51942: oli pimcnnyt omaan yhteiskuntaluokkaan kuuluvia vertaisiansa-
51943: kin kohtaan, vaikka sosiaalidemokraattien taholta on nimenomaan
51944: väitetty lakon syyksi niitten epäkohtain poistamista, joiden pai-
51945: narnina kaikki Laukon sukutilan torpparit muka huokailivat.
51946:     Niin ollen ja kun vphra S. oli pannut peruuttamattomaksi eh-
51947: doksi, että sovitteluihin voitiin ryhtyä vasta sen jälkeen kuin torp-
51948: parit olivat palanneet työhön, mutta kun lakkolaisia ei voitu saada
51949: täyttämään tätä ehtoa eivätkä he toiselta puolen myöskään ottaneet
51950: nottdattaakseen kihlakunnanoikeuden päätöstä, vaan oikeuden
51951: määräämän muuttoajan päKtyttyäkin yhä pysyivät torpissa ja vas-
51952: ten oikeutta nauttivat kaikkia niihin kuuluvia etuja, näki vphra
51953: S. joutuneensa siihen epäilemättä hänellekin tuskalliseen asemaan,
51954: että hänen tuli joko luopua kaikkien niiden vuokramiesten hallussa
51955: olevien torppien veroista ja eduista, joirlen vuokrasopimukset oli
51956: julistettu rikotuiksi, ja samalla yhäkin olla suuren maataloutensa
51957: hoitamiseen tarpeellista työvoimaa vailla taikka ryhtyä takuun
51958: nojalla panettamaan täytäntöön kihlakunnanoikeuden päätöksiä,
51959: s. o. häädättämään lakkolaisia. ·
51960:     Alioikeuden päätökset voi nimittäin lain mukaan panna täy-
51961: täntöön, vaikkeiv.ät olekaan saaneet lain voimaa, kun vphra S. antoi
51962: takuun kaikista ehkä syntyvistä kulungeista ja vahingoista.
51963:     1'uskinpa vaan on ihmeteltävää, että sukutilan haltija valitsisi
51964: jätkimäisen keinon, sillä uhkasihan taloudellinen häviö häntä ja
51965: hänen perhettään, jos vain silloinen tila olisi yhä edelleen jatkunut.
51966:     Lokakuun lopussa vphra S. sentähden jätti yksitoista päätöstä
51967: täytäntöön saatettaviksi ja siihen toimeen käytiin marraskuun
51968: puolivälissä. Torppareille luvattiin silloin kahden viikon muutto-
51969: aika, jos hyvällä suostuivat sen tekemään. Ensimäinen torppari,
51970: jonka luona toimitusmiehet kävivät, ennemmin mainittu Kalle (Perän-
51971:         Maatal. valiok. miet. n:o 4: välikysymys Laukon asiassa.    3067
51972: 
51973: 
51974: oja) Bök-Yli-Lammi sitoutuikin muuttamaan sanotussa ajassa,
51975: jonka tähden hänen luonaan alotettu toimitus keskeytettiin. Hän
51976: lausui sitä paitsi, niinkuin näytti, vilpittömästi haluavansa sovintoa
51977: ja sai, niinkuni Tampereen sosiaalidemokraattinen äänenkannattaja
51978: 9Kansan Lehti•> myönsikin 20 ja 22 päivänä marraskuuta 1906,
51979: neuvon ottaa muiden torpparien kanssa harkitakseen, eikö heidän
51980: olisi parasta palata työhön ja siten tehdä sovinto mahdolliseksi.
51981: Kumminkin oli muutamaa päivää myöhemmin samassa >>Kansan
51982: Lehdessä•> Yli-Lammin selitys, jossa hän valitti antamaansa lupa-
51983: usta eikä sanonut sitä pitävänsä. Nähtävästi olivat kiihoittajat
51984: toimituksen keskeydyttyä harjoittaneet pakotusta häneen.
51985:     Toiseen torppaan, jossa häätö oli toimitettava, oli jo kerinnyt
51986: kokoutua suurehko väkijoukko.           Leskinenkin, joka kuitenkin
51987: jonkun ajan kuluttua pudisti tomun jaloistansa ja hävisi teille tietä-
51988: mättömille, oli saapusalla. Torpan haltija, Viktor Stenvik, ei tahto-
51989: nut tietää mistään vapaaehtoisesta muutosta. Sillä välin väki-
51990: joukko oli täyttänyt pirtin, niin etteivät harvalukuiset toimitus-
51991: miehet enää voineet päästä sisään. Mitä törkeimpiä häväistys-
51992: sanoja viskattiin toimitusmiehiä ja heidän aputaisiansa vasten sil-
51993: mla. Uhkailtiinpa väkivaltaisestikin käydä käsiksi heihin. Väki-
51994: joukko lauloi Työväenmarssia ja muita lauluja. Nestor Telkkä
51995: uhmaillen julisti, ettei häätöjä saanut jatkaa, muuten he väkisin
51996: estävät ne. Sanalla sanoen, torpparit sosiaalidemokraattisen agitaat-
51997: torinsa johtamina tekivät itsensä syypäiksi törkeään virkamiehen
51998: ja hänen lakiin perustuvain virkatointensa vastustamiseen. Mutta
51999: ei sillä hyvä. Kun häätö oli sittenkin toimitettu ja kruununvouti
52000: lähtenyt torpasta, tehivät torpparit itsensä syypäiksi vielä uuteen-
52001: kin lainrikokseen, sillä torppari Stenvik anasti vielä samana iltana
52002: torpan haltuunsa toisten torpparien avulla.
52003:     Tätä väkivaltaa ylistetään •>Kansan Lehden•> mainitussa, marrask.
52004: 22 p:n, numerossa.      Seuraavan tammikuun 5 päivänä sama lehti
52005: kerskuu, ettei marraskuussa aijottua kihlakunnanoikeuden pää-
52006: tösten toimeenpanoa ollut saatu suoritetuksi, kun lakkolaiset oli-
52007: vat estäneet sen.
52008:     Täytäntöönpanot katsoi vphra S. silloin välttämättämiksi
52009: sekä ennenmainituista syistä että viranomaisten auktoriteetin vuoksi.
52010: Sukukartanon haltija piti sitä tarpeellisena siitäkin syystä, että lakko-
52011: laiset ja heinän agitaattorinsa - Leskisen jälestä niitä ilmestyi uu-
52012: sia, mikäli kerrotaan, Torpparien Keskustoimikunnan palkkaamina
52013: - julkisesti selittivät, ettei häätöjä ollut saatu toimitetuiksi lakko-
52014: laisten vastustuksen takia ja että siis lakkoon yhtymättömät, jotka
52015: tekivät päivätyönsä, olivat huonommassa asemassa kuin lakkolai-
52016: set, jotka yhäkin niskoittelivat niitä suorittamasta. Muita kihla-
52017: kunnanoikeuden antamia tuomioita ruvettiin siis taas panemaan
52018: 3068                Istunto 3 r p. lokakuuta ICJ07.
52019: 
52020: 
52021: täytäntöön tammikuussa, jolloin lälleen IO päätöstä annettiin siten
52022: varten kruununvoudille.
52023:     Epäilemättä olivat kertomukset siitä hädän alaisesta tilasta,
52024: johon torpparit olivat joutuneet häätöjen vuoksi, samaten kuin
52025: monen monituiset muutkin tarinat torpparien oloista osin suuresti
52026: perättömiä, osin totuuden vastaisesti väritetty. Häätöhän vai-
52027: kuttaa aina sääliä herättävästi voimakkaimpiinkin luonteisiin.
52028: Tässä tapauksessa pakotettiin torpparit jättämään olot, joita he
52029: itse olivat sanoneet niin sietämättömiksi, että ne olivat saattaneet
52030: heidät ryhtymään päättömään lakkoonsa.
52031:     Kun tuntee kruununvouti Granbergin, saa olla varma, ettei ku-
52032: kaan häädetyistä ole joutunut todelliseen hätään. Vphra S. oli sitä-
52033: paitsi laittanut toimitusmiehille sanan, että säälittävissä tapauksissa
52034: oli hellävaroin meneteltävä. Niinpä kaikki vanhukset saivat jäädä
52035: torppiin heille neuvottuihin asuntoihin. Nelisenkymmentä lakko-
52036: laisten perheisiin kuuluvaa vanhusta ja sairasta saa yhäkin apua
52037: Laukosta. Mahdollisesti tarvittavan köyhänavun antamisesta oli
52038: senaatin alotteesta pidetty tointa. Sitä ~arten oli eräs lääninhalli-
52039: tuk.'len virkamiec; tullut Hämeenlinnasta Tottijärvelle. Jälkeenpäin
52040: laitettiin tilapäinen köyhäintalo vphra S:n sitä varten luovutta-
52041: maan torppaan. Köyhänapuun . turvauduttiin kuitenkin varsin
52042: vähän.
52043:     Etteivät häädöt olleet odottamattomia torppareille, näkyy
52044: paraiten siitä, että he olivat ennättäneet kuljettaa pois arvokkaam
52045: man omaisuutensa. Luultavasti he olivat myöskin kuulustaneet
52046: asuntoa muualta.
52047:     Aluksi ei sukukartanon haltija pyytänyt kuin vain muutamia
52048: häätöjä toimeenpantavaksi sekä siitä syystä, että ne häädetyt,
52049: joilla ei ehkä ollut asuntoa tiedossa ja joiden arveltiin vastahakoi-
52050: sesti turvantuvan köyhänapuun, olisivat saattaneet asettua asu-
52051: maan muiden lakkolaisten luo, että myös sen vuoksi, että toivot-
52052: tiin jo toimitettujen häätöjen saavan torpparit tajuamaan menette-
52053: lynsä oikeudenvastaiseksi ja luopumaan lakosta, joten uusia häätöjä
52054: ei olisi enää tarvittukaan.
52055:     Muiden tuomioiden täytäntöönpanon lykkäämisellä tarkoitet-
52056: tiin siis torpparien omaa parasta, eikä siihen suinkaan ollut syynä
52057: tulevaksi otaksutun taantumuksen odottaminen, niinkuin edustaja
52058: Nuorteva on lähetekeskustelussa väittänyt
52059:     Torpparit lisäsivät kumminkin taas aikaisempain lainrikostensa
52060: lukua. Häädetyt torpparit mtmttivat näet kaikki häädön perästä
52061: takaisin entisiin torppiinsa.
52062:     Muista lakkolaisista palasi kuitenkin osa työhön, muutamien
52063: harvain suhteen ei voitu päätöksiä panna täytäntöön sairaustapausten
52064: takia ja muista syistä. Loput, 76 torpparia, häädettiin huhti- ja
52065: toukokuussa. Niistä on sittemmin 5 otettu uudestaan torppareiksi
52066:         Maatal. valiok. miet. n:o 4: välikysymys Laukon asiassa.   3069
52067: 
52068: 
52069:  uusien sopimusten pohjalla. Muut häädettyjen torpateli 71 torpantilaa
52070:  on annettu uusille vuokraajille.
52071:      Mutta tähän ei vielä pääty torpparien tekemäin lainrikkomusten
52072:  sarja. Kaikki häädetyt torpparit ryhtyivät omankädenoikeudella
52073:  anastamaan halkoja ja puita torppien halkovarastoista ja metsästä.
52074:  Kaikki häädetyt torpparit ottivat omavaltaisesti yhä edelleen
52075:  käyttääkseen sukutilan yhteistä laidunta karjansa, hevostensa,
52076:  lehmiensä, vasikkainsa ja lampaittensa syöttömaana ja noin puolet
52077: heistä jatkavat sitä vielä tänäkin päivänä. Miltei kaikki häädetyt
52078:  torpparit ryhtyivät vielä päälle päätteeksi luvattomasti kylvämään
52079: ennen heidän hallussaan olleiden torppatilain viljelysmaat kauraksi,
52080: ohraksi, sekuliksi, hemeiksi ja perunoiksi. Eräät häädetyt torppa-
52081:  rit menivät niinkin pitkälle, etteivät ainoastaan korjanneet viljaa
52082: kyh·etyiltä pelloilta, vaan tekivät heinänkin niityiltä, kaikki tämä
52083: vasten kihlakunnanoikeuden päätöstä ja poliisin nimenomaisesta
52084: kiellosta välittämättä. Osa torppareista meni vieläkin loitommaksi.
52085: He syöttivät tahallansa elukoitaan kylvöheinäniityillä, jotka oli
52086: häätöjen perästä otettu kartanon omaan huostaan. Sen vuoksi suku-
52087: tilan hallinto katsoi olevan syytä moisen tahallisen syötön ehkäise-
52088: miseksi menetellä sillä tavoin kuin aitausasetus v:lta r864 luvatto-
52089: masta svöttämisestä säätää, s. o. hallinto otti elukat takavarikkoon
52090:  ja anto( samalla kahdella lautamiehellä anioida vahingon, joka las-
52091: kettiin 237 markaksi, ja kuulutti, että omistajat saivat noutaa
52092: pidätetyt eläimet suoritettuaan arvioidun korvauksen.
52093:      Miten tätä elukkain omistajain lainvastaista menettelyä kuva-
52094: taan, näkyy eräästä kirjoituksesta, joka, otsakkeena •>Laukossa taas
52095: riistäjät työssä•>, ilmestyi sosialistisessa •>Kansan Lehdessä•> ja lai-
52096: mattiin siitä •>Työmieheen•> äskeisen syyskuun 24 p:nä.
52097:     Jos kokoo yhteen lakkolaistorpparien, lakon alusta tähän saakka,
52098: tekemät sopimusten ja lain rikkomiset, niin näkee, että ne muun
52099: muassa seuraavissa kohdin ovat syrjäyttäneet lain, nimittäin siinä:
52100:      että he omavaltaisesti ovat rikkoneet tekemänsä sopimukset;
52101:      että tämä on tapahtunut yksissä tuumin sekä tehdäkseen vuok-
52102: ranantajalle mahdottomaksi tilan viljelemisen ja sillä keinoin ki-
52103: ristääkseen itselleen oikeudenvastaisia etuja;
52104:      että he vuokranantajan vahingoksi ovat jääneet käyttämään
52105: :asuntoa ja polttopuita ja nauttimaan muita ainoastaan sovitun
52106: vuokramaksun suorittamista vastaan heille torpista tulevia etuja;
52107:      että he sen lisäksi ovat vuokranantajaan nähden tehneet itsensä
52108: syyllisiksi uhkaukseen, väkivaltaan ja kotirauhan rikkomiseen,
52109: joista rikoksista laki säätää vankeusrangaistusta. mihin kihla-
52110: kunnanoikeus onkin tuominnut 18 lakkolaista;
52111:      että he ovat kieltäytyneet noudattamasta laillisen tuomioistui-
52112: men päätöstä kontrahtien menettämisestä ja pois muuttamisesta,
52113:                     Istunto 31 p. lokakuuta 1907.
52114: 
52115: 
52116: vaikka se oli heidän velvollisuutensa sen jälkeen kuin edellä mai-
52117: nittu takuu oli annettu;
52118:     että he ja heidän puoluelaisensa ovat estäneet virkamiestä tämän
52119: täyttäessä virkavelvollisuuttaan;
52120:     että he häätöjen tapahduttua ovat anastaneet uudestaan enti-
52121: set tiluksensa;
52122:     että he, sittenkun mitä itsepintaisimman vastustuksen jälkeen
52123: olivat poistetut torpistaan, ovat tahallaan syöttäneet elukoitansa
52124: tilan laitumella ja kylvöheinäniityillä; ja vihdoin
52125:     että he luvattomasti vielä häätöjen jälkeenkin ovat anastaneet
52126: sukutilalle kuuluvia halkoja ja puita.
52127:     Tosiaankin tämän kaiken jälkeen tekee mieli kysyä, kumpiko
52128: asianosainen on oikeastaan ollut oikeussuojan tarpeessa, lakon teh-
52129: neet torpparitko vai Laukon sukutilan haltija, ja kenenkä oikeastaan
52130: on syy torpparien nykyiseen surkeaan tilaan, sukutilallisenko vai
52131: hallituksenko vaiko sosialististen villitsijäin ja heidän kerallaan
52132: koko sosiaalidemokraattisen puolueen.
52133:     Sosiaalidemokraattiselta taholta on hellittämättömästi kielletty
52134: lakon syntyneen ja jatkuneen agitatsioonista. Väärää ja perätöntä
52135: puhetta. Kuka muu kun sosiaalidemokraattisen puolueen >>Torppa-
52136: rien Kesku<>toimikunta>>, jonka sosialistisissa lehdissä julkaistujen
52137: kehoitnksien allekirjoittajina m. m. ovat esiintyneet kansanedusta-
52138: jat Sulo Vuotijoki ja Yrjö Sirola, olisi ollut siksi harras asiaan,
52139: että olisi lähettänyt surkean kuuluisan agitaatt01i Leskisen kunkau-
52140: sittain pitämään kokouksia torppareille ja kiihottamaan niitä. Ei suin-
52141: kaan kukaan ajatteleva ihminen voi kuvitella tämän agitaattorin,
52142: eikä hänen kierteleväin vertaistensa torpparikiihotnksen alulla,
52143: kuukausimäärin omilla varoillaan kustantaneen villitsemistyötään
52144: Lankon sukutilan torpparien keskuudessa.
52145:     Leskinen itse oli torpparikesknstoimikunnan jäsen. Hän oli
52146: sosiaalidemokraattisen puolueen luottamusmies, sen lähettämä ja
52147: osaksi palkkaama agitaattori. Osa agitatsioonikustannnksista ki-
52148: ristettiin onnettomien torpparien kukkarosta miehen palkkaami-
52149: seksi, joka sittemmin oikeudessa pelkurimaisimmalla tavalla kielsi
52150: ja siis petti heidät.
52151:     Kumoamattomana tosiasiana pysyy siis ja tulee aina pysy-
52152: mään, että agitatsiooni, jonka uhreiksi torpparit joutuivat ja johon
52153: he itsekin, kun heitä kihlaknnnanoikeudessa syytettiin torppien
52154: uudelleen anastamisesta, nimenomaan vetosivat lieventävänä asian-
52155: haarana, siten itse tunnustaen tämän sosiaalidemokraattien kieltä-
52156: män tosiasian, oli sosiaalidemokraattisen puolueen toimeen panema,
52157: puolueen, joka on omin valtoinsa a<;ettunut torpparien edusmieheksi,
52158: tulos sellaisena kuin !,aukon lakossa nyt on saatu.
52159:     Ja millainen on lisäksi sosiaalidemokraattisen sanomalehdistön
52160: kanta ollut lakon kestäessä? Koko lakon ajan on tämä sanoma-
52161:         Maatal. valiok. miet. n:o 4: välikysymys Laukon asiassa.    3071
52162: 
52163: 
52164: lehdistö mitä kiihkeimmin kannattanut ja puolustanut lakkolais-
52165: ten tekoja. Kiihoituksen torppareissa synnyttämää tyytymättö-
52166: myyttä on kaikin ajateltavissa olevin tavoin lietsottu ja pidetty
52167: vireillä. Laukon olot on mitä tunnottomimmin vääristelty. Luu-
52168: totettuja epäkohtia on kuvailtu mitä räikeimmin värein. Lakko
52169: on aina ja alati esitetty ei vain velvollisuuden mukaiseksi, vaan
52170: vieläpä ylistystä ja kiitosta ansaitsevaksi teoksi. Väitti ja lausui-
52171: han sen lähetekeskustelussa edustaja Vuolijoki aivan peittelemättä,
52172: kun sanoi, että •>Laukan ja Tottijärven torpparit eivät olleet ainoastaan
52173: oikeutetut, vaan vieläpä velvollisd ryhtymään lakkoon.•> Tällainen
52174: käsite oikeurlesta ja laista on miehellä, joka itse on valittu lakia
52175: laatimaan. Mitä tuo edustaja Vuolijoen väite sisältää? Sen, että
52176: Laukon lakkolaiset rikkoessaan lain turvaamia välipuheita ja pol-
52177: kiessaan lakia menettelivät oikein, jopa velvollisuutensa mukaisesti.
52178: Keitä kohtaan oli Laukon torppareilla edustaja Vuolijoen väittämä
52179: lakkovelvollisuus? Sosiaalidemokraattista puoluettako, jonka puo-
52180: luetarkoitusten välikappaleiksi ja uhreiksi torpparit olivat joutu-
52181: neet? Lakkoon yhtymättömiä torppareita taa.'5 ja niitä, jotka pala-
52182: sivat täyttämään velvollisuuksiansa, on sosiaalidemokraattisessa
52183: sanomalehdistössä moitittu, häväisty ja parjattu suorastaan pahan-
52184: tekijöiksi. Niitä talollisiakin, jotka sukutilan haltijalle tukalim-
52185: pana aikana, kun koko vuoden sato oli korjaamattomaun pilaantua.
52186:  auttoivat häntä, heitäkin on sosiaalidemokraattien sanomalehdissä
52187: häväisty, teko, johon edustaja Nuortevakin teki itsensä syypääksi
52188: lähetekeskustelussa.
52189:      Valiokunnan mietinnöstä näkyy, ettei ainoastaan sosiaalidemo-
52190: kraattien sanomalehdistö, vaan myös sosialistien johtajat ovat
52191: edistäneet ja kannattaneet lakkoa ja sen jatkamista ja siten toimi-
52192: neet mitä tehoisimmin !,aukon selkkauksien pitkittämiseksi.
52193:      Sanottu sanomalehdistö on käyttänyt koko Laukon juttua
52194: reklaamina sosiaalidemokraattiselle puolueelle, joka siten on koet-
52195:  tanut saada vuokramiehet, maamme lampuodit ja torpparit, pau-
52196: loihinsa ja sotakannalle maanomistajia vastaan, sen sijaan että
52197: vuokramiehiä olisi pitänyt kehoittaa odottamaan vuokralainsää-
52198: dännön alalla tehtäviä parannuksia, jotka jokainen ajatteleva ih-
52199: minen tässä maassa pitää välttämättöminä.
52200:      On ja täytyy olla selvänä, ettei Laukon sukutilan haltija, ja
52201: kaikkein vähimmin hallitus, ole saattanut torppareita siihen perin
52202:  surkuteltavaan asemaan, jossa ne nyt ovat. Syy on yksinomaan
52203:  sosiaalidemokraattisen puolueen.
52204:      Merkille pantavaa tuossa Laukon lakkojutussa on sekin, että,
52205: samoin kuin Leskinen paljasti halveksittavaa pelkuruutta osottavan
52206: luonteensa, kun hän julkeni, niinkuin ennen on esitetty, oikeudessa
52207:  väittää, ettei hän vähimmässäkään määrin ollut kehoittanut torppa-
52208:  reita lakkoon, vaan kaikkien lakkojen jyrkkänä vastustajana päin-
52209:                      Istunto 31 p. lokakuuta 1907.
52210: 
52211: 
52212: vastoin varoittanut torppareita siihen antautumasta, ja sitten,
52213: tuomittuna vankeusrangaistukseen agitatsioonitoimintansa harjoit-
52214: taessaan tekemistänsä lainrikoksista, pudistaen tomun jaloistaan
52215: hävisi ja jätti eksyttämänsä torpparit oman onnensa nojaan, samoin
52216: koettaa sosiaalidemokraattinen puolue hartioiltansa pudistaa kai-
52217: ken vastuun onnistumattoman lakon synnystä ja jatkumisesta,
52218: osoittaen samallaista puuttuvaa rohkeutta, kuin Leskinen, vastata
52219: kiihoituksensa seurauksista.
52220:     Milloin pöyhkeyttä, milloin pelkuruutta!
52221:     Sosiaalidemokraattisen puolueen ja sosialistien sanomalehdis-
52222: tön vallassa olisi ollut lakon estäminen, mutta sen sijaan ne tekivät
52223: kaiken voitavansa päinvastaisen tuloksen aikaansaamiseksi. Kun
52224: <>ikeusjutuista oli selvinnyt, mihin tilaan torpparit perheineen
52225: tulisivat joutumaan, olisi sosialistisen puolueen vallassa ollut tor-
52226: jua se kova kohtalo, joka torppareita uhka<>i, kehoittamalla näitä
52227: uudestaan ryhtymään velvollisuuksiansa täyttämään ja sitten ru-
52228: peamaan sukutilan haltijan kanssa neuvotteluihin erinäisten väi-
52229: tettyjen epäkohtien poistamisesta. Ennen kaikkea olisi ollut sosi-
52230: alistisen puolueen velvollisuus, puolueen, joka itseottamanaan
52231: oikeudella toitottaa olevansa sorrettujen luokkien puolustaja,
52232: vakavasti teroittaa torpparien huomioon niitä vaaroja ja niitä
52233: seurauksia, joihin he nykyisen maanvuokralain 43 §:n säädösten
52234: mukaan antautuivat lakkoansa pitkittäessään. Mutta sitä se ei
52235: tehnvt.
52236:     ios mikään todistaa sosialistisen puolueen tunnottomuutta,
52237: niin ainakin tuo seikka, eikä ainoastaan se, vaan myös se torppareille
52238: tuhoisa, häikäilemätön agitatsiooni, joka synnytti lakon ja kaikista
52239: sukutilan haltijan, kuvernöörin, poliisiviranomaisten ja muiden
52240: asianomaisten varoituksista välittämättä piti sitä voimassa ja yllytti
52241: torppareita uusiin ja yhä uusiin lain rikkomisiin, joista johtui vie-
52242: läkin tumtiollisemmat seuraukset näille.
52243:     Tässä eivät auta mitkään puolustelut, eivät mitkään kieltele-
52244: miset; sosialistien kiihotustyö ja sosialistinen puolue, ne ne yksin
52245: ja ainoastaan yksin ovat viime kädessä syypäät lakkolaistorpparien
52246: nykyiseen kovaan kohtaloon. Kaikki koetukset vierittää vastuu
52247: omilta toisten niskoille, sukutilan haltijan, hallituksen, yhteiskunnan,
52248: <>vat aivan hyödyttömiä.      Minä tiedän mitä Te, herrat sosialistit
52249: tähän vastaatte. Nykyinen maanvuokralaki on luokkalaki, on vuok-
52250: ramiehelle kohtuuton ja epäedullinen. Sen alle ei ole alistuminen.
52251: Tämä vastaus, tämä väite ei kelpaa. Maa on lailla asuttava, ja lakia
52252: on noudatettava, kunnes se laillisella tavalla muutetaan, eikä lail-
52253: lista muutosta puheena olevassa tapauksessa olisi tarvinnut kau-
52254: vankaan odottaa. Jos jokainen yksityishenkilö, jos jokainen kansan-
52255: luokka, joka syystä tai syyttä katsoisi taloudelliset tai henkiset
52256: etunsa poljetuiksi, syrjäyttäisi oikeusjärjestyksen suojaamat välipu-
52257: heet, omistusoikeuden, ja siten oikeusjärjestyksen kokonaisuudessaan,
52258:        Maatal. valiok. miet. n:o 4: välikysymys Laukun asiassa.   3073
52259: 
52260: 
52261: niin heitettäisiin kansamme takaisin oikeudettomuuden ja anarkian
52262: tilaan, kansamml.", jonka katkeria kokemuksiaan muistaen pitäisi
52263: ennen muita pyrkiä pitämään lakia ja oikeusjärjestystä pyhänä.
52264:     Olen tässä, saatavina olleiden lähteiden nojalla, koettanut kuvata
52265: sitä taustaa, jota vastaan tämä välikyselyasia heijastuu oikeassa
52266: valossaan.
52267:     Välikyselyyn nähden on ennen kaikkea buomautettava, että
52268: sosialistinen puolue, joka, niinkuin ennen on osotettu, itse on vas-
52269: tuussa Laukon torpparien onnettomuuksista, on kaikkien väbim-
52270: män ollut oikeutettu panemaan hallitusta syytteeseen siitä muka
52271: moitittavasta menettelystä, ettei se ole saattanut lakon tehneitä
52272: torppareita suotuisampaan asemaan joko ostamalla I,aukon suku-
52273: tilan tai ennen häätöjä ryhtymällä tarmokkaisiin välitysyrityksiin,
52274: kuin siihen, mihin heidän eksytyksensä olivat heidät saattaneet.
52275:     Silti on sosialistinen puolue erinäisten edustajiensa välityksellä
52276: byvin mahtipontisesti esittänyt hallitukselle tiedustelun, miksikä
52277: hallitus ei ole, Laukon sukukartanoa ostamalla, rientänyt lakkolais-
52278: ten avuksi. Mutt'ei sillä hyvä. Maatalousvaliokunnan sosialisti-
52279: set jäsenet ovat vielä liittäneet valiokunnan mietintöön vastalauseen,
52280: joka päättyy ehdotukseen, että hallitukselle olisi annettava epä-
52281: luottamuslause sen menettelyssä Laukon asiassa. Tämä vasta-
52282: lausujain ehdotus epäluottamuc;lauseen antamisesta hallitukselle
52283: on leimattava tuiki aiheettomaksi, jopa suorastaan päättömäksi.
52284:     Mitä ensinnäkin Laukon sukutilan ostamiseen tulee, olivat pai-
52285: navat muodolliset syyt sen esteenä. Vpbra Standertskjöld-Nor-
52286: denstam ei ole tilan omistaja, vaan hänellä on se hallussaan IS/27
52287: p:nä helmik. 1873 tehdyssä testamentissa olevan sukukartano-
52288: sääteen nojalla, joka on asianomaisesti vahvistettu noudatettavaksi
52289: ja jonka mukaan tila kaikkine siihen kuuluvine maineen ja muineen
52290: on polvi polvelta tarkkaan määrätyssä järjestyksessä siirtyvä säätä-
52291: jän suvun jäsenille, eikä sukutilasääntöön, jota pitää säädekirjan
52292: -sanain mukaan koskematta nondatettaman ja voimassa pysytettä-
52293: män, saa tehdä tai myöntää mitään muutosta. Voimassa olevan
52294: lainsäädännön mukaan ei ole sentähden hallituksen vallassa tilan
52295: lunastaminen eikä sellainen muutoksen tekeminen sukukartano-
52296: sääntöön, että se omaisuus, jota sanottu sääntö koskee, vaihdettaisi
52297: rahasummaan. Tosin on senaatin vähemmistö ollut sitä mieltä,
52298: että !,aukon sukutila olisi voitu ostaa, jos sukutilan haltija olisi
52299: sitä anonut ja anomukseen olisi suostuttu. Mutta tämä väbemmistö-
52300: kin on myöntänyt, että eri mieltä saattaa olla asian oikeudellisesta
52301: puolesta. Ruotsissa, jossa ennen v. r81o samat lait olivat voimassa
52302: fideikomissisääteistä, kuin nykyään meillä, ei katsottu oltavan
52303: oikeutettuja ollenkaan tekemään muutoksia sukukartanosääteihin
52304: tai siihen omaisuuteen, joista niissä oli käyttömääräyksiä, ennen-
52305: kuin hallitsija ja eduskunta olisivat hyväksyneet asiasta uurlen lain.
52306: 3074                 Istunto 31 p. lokakuuta 1907
52307: 
52308:     Tunnettua on, ettÄ hallitus on meilläkin päättänyt ryhdyttäväksi
52309: laatimaan lakiehdotusta asiasta.
52310:     Vastalauseen tekijät ovat kuitenkin tahtoneet, että hallituksen
52311: olisi pitänyt sitä odottamatta heti käydä käsiksi sukutilan lunasta-
52312: miseen. Jokaisella, joka hituisenkaan tahtoo ajatella asiata, pitäisi
52313: kuitenkin olla selvillä, että hallitus ei voinut käydä toimenpitee-
52314: seen, jonka laillisuus oli epäiltävissä, ja vielä enemmän se saattoi
52315: sen tehdä, kun oli se mahdollisuus olemassa, että aivan määrää-
52316: mättömän ajan kuluessa joku niistä, jotka sukukartanosäännön
52317: nojalla olivat oikeutetut nykyisen haltijan perästä pääsemään
52318: tilan hallintoon, saattoi, vaikka lupa sukutilan myymiseen olisikin
52319: korkeimmasta paikasta saatu, moittia kauppaa ja tuomioistuin
52320: julistaa sen kumotuksi.
52321:     Mutta tämän muodollisen syyn lisäksi oli yhtä painavia asial-
52322: lisiakin syitä tilan ostoa vastaan. Sitä anottiin aikana, jona
52323: laajat rettelöt olivat vallalla sukutilan haltijan ja hänen vuokra-
52324: miestensä kesken, rettelöt, joiden kulkua jännitettyinä seurattiin
52325: koko maassa. Vuokraajat olivat tehneet itsensä syypäiksi sopimus-
52326: ten rikkomiseen ja sen lisäksi lakon kestäessä mitä vakavinta laatua
52327: oleviin lain rikkomisiin eikä heitä ollut millään järkisyillä saatu
52328: lopettamaan lakkoa. Tilan lunastaminen heitä varten olisi sen-
52329: tähden ehdottomasti käsitetty torppareille heidän oikeudenvastai-
52330: sesta menettelystään annetuksi palkinnoksi.
52331:     Mutta ei siinä kyllin. Laukon sukukartanon osto ja lakko-
52332: laistorppareille myynti olisi ollut merkkinä Suomen kenties kaikille,
52333: noin 8o,ooo:een nousevalle torpparille samanlaiseen menettelyyn.
52334: Sosialistien vaatimat toimenpiteet olisivat varmaankin sytyttä-
52335: neet maassa roihun, senranksiltaan arYaamattoman, mutta joka
52336: tapauksessa tuhoisan, ei vain maanviljelyselinkeinolle ja maanviljelys-
52337: luotolle, vaan myös maamme sisäiselle rauhalle, saattaen samalla
52338: häviöön ja kurjuuteen tuhansittain maanomistajia ja kenties vielä
52339: enemmän torppareita, sillä valtio olisi tietenkin ollut kykenemätön
52340: yhdellä haavaa ryhtymään tuhansien maatilain ostoon. Toiselta
52341: puolen olisivat maanomistajat saattaneet joutua kiusattkseen saada
52342: syntymään todellisia tai suorastaan panna toimeen teennäisiä
52343: lakkoja torpparien keskuudessa, voidakseen sitten hyvästä hinnasta
52344: myydä tilansa valtiolle.
52345:     Mutta vaikkei olisikaan mainitsemiani muodollisia ja asiallisia
52346: esteitä ollut olemassa, ei hallitus sittenkään olisi kyennyt ostamaan
52347: tilaa, koska sukutilan haltija ei sanonut puolestaan millään ehdoin
52348: suostuvansa myymään fideikomissiansa, jos se olisi ostettu lakko-
52349: laistorppareille myytäväksi. Tilan myyntiin taas olisi tarvittu
52350: niin hyvin sen nykyisen haltijan kuin ainakin hänen vanhimman
52351: poikansakin, sukukartanon tulevan omistajan, suostumus, mutta
52352:         Maatal. valiok. miet. n:o 4: välikysymys Laukon asiassa.   3075
52353: 
52354: 
52355:  tämäkin sanoi epäävänsä suostumustaan sukutilan myyntiin lakon
52356:  t.ehneitä torppareita varten.
52357:       Hallituksella ei tietystikään ollut aihetta virallisesti tiedustaa
52358:  sukutilan haltijan mielipidettä a.c;iasta jo siitäkään syystä, että se
52359:  lienee ollut hallitukselle muutenkin tiettynä. Ainakin oli tämä
52360:  seikka senaatin varapuheenjohtajan tiedossa. Ettei hallitus saat-
52361:  tanut hylkäävää vastaustaan siihen Tottijärven kunnan anomuk-
52362:  seen, että tila lunastettaisiin lakkolaistorppareille jaettavaksi,
52363:  perustaa yksityisesti saatuun tai hankittuun selvitykseen, vaan
52364:  että se muodollisesti syistä vetosi siihen seikkaan, ettei ~ille ollut
52365:  toimitettu selvitystä, suostuiko sukutilan haltija myymään tilansa,
52366:  on päivän selvää.
52367:       Edellä lausumastani pitäisi olla selvän selvää, ettei hallitus
52368:  mitenkään ole voinut ryhtyä Laukon sukukartanoa ostamaan.
52369:       Yhtä mahdotonta oli hallituksen ruveta sitä pakkolunastuksella
52370:  hankkimaan, kuten hallituksen, ed. Sirolan lähetekeskustelussa
52371:  lausuman mielipiteen mukaan, olisi pitänyt tehdä. Siihen ei nykyi-
52372:  nen pakkolunastuslaki anna hallitukselle minkäänlaista valtaa,
52373: ·ei edes, vaikka tilan sukukartanoisuus ei olisikaan ollut esteenä.
52374:  Luullakseni ed. Sirola tarkemmin ajateltuaan myöntää, ettei perus-
52375:  tuslaillinen hallitus voi vasten lakia käydä pakkolunastustoimiin.
52376:   Kenties ed. Sirolan lausunnon tarkoituksena olikin vain, että hän
52377:  itse ja hänen puoluelaisensa vaan näyttäytyisivät idästä päin
52378:  tulleiden pakkoluovutusaatteiden kannattajilta.
52379:       Siinä perustellun päiväjärjestyksen ehdotuksessa, jonka vasta-
52380:  lauseen tekijät ovat laatineet, on vielä epäluottamuslause halli-
52381:   tukselle siitä, ettei tämä muka ole tarpeeksi ajoissa ja kyllin tar-
52382:  mokkaasti koettanut saada sovintoa aikaan sukutilallisen ja lakon
52383:  tehneiden torpparien kesken.
52384:       Tässä kohdin hallitus yhtä vähän ansaitsee epäluottamuslauseen
52385:  kuin sukukartanon ostoasiassakaan, se kun on tehnyt voitavansa
52386:   riidan lopettamiseksi.
52387:       Hallituksen kehotuksesta oli Hämeen läänin kuvernööri käynyt
52388:  syksyllä 1905 Vesilahdella ja Tottijärvellä kehottamassa lakkolai-
52389:  sia rupeamaan sovitteluihin sukukartanon haltijan kanssa. Sa-
52390:   massa tarkoituksessa oli kuvernööri yksiin aikoihin kääntynyt
52391:  vphra S:n Tampereella asuvan asiamiehen puoleen. Vähän jälemmä oli
52392:  lakkolaistorpparien edustajia käynyt vphra S:n asiamiehen pa-
52393:   keilla. Mainitut edustajat olivat tälle kertoneet, että hallitus oli
52394:   heille kuvernöörin välityksellä esittänyt sovinto-oikeuden asetta·
52395:   mista, johon vphra S:n olisi ollut valittava kaksi jäsentä ja lakko-
52396:   laistorpparien kaksi sekä kuvernöörin viides puheenjohtajaksi.
52397:   Torpparien edustajat eivät olleet kuitenkaan sanoneet hyväksy-
52398:   vänsä sovinto-oikeuden asettamista muulla ehdolla kuin sillä, että
52399:   sovinto-oikeuden päätös oli oleva molempia asianosaisia velvoit-
52400:                     Istunto 31 p. lokakuuta ICJ07.
52401: 
52402: 
52403: tava ainoastaan, jos kaikki sen jäsenet olivat päätöksestä yksimieli-
52404: siä. Torpparit tahtoivat nimittäin turvata itsensä sellaiselta sovinto-
52405: oikeuden päätökseltä, joka jossakin kohdin olisi ollut heitä vastaan.
52406: Päämiehensä kanssa neuvoteltuaan vphra S:n asiamies oli antanut
52407: torppareille sen vastauksen, että vphra S. suostui keskusteluihin
52408: sovinto-oikeuden asettamisestakin ainoastaan sillä ehdolla, että
52409: torpparit ensin ryhtyvät täyttämään päivätyövelvollisuuttaan.
52410: Yksiin aikoihin myöskin senaatin siviilitoimituskunnan päällikkö
52411: oli vphra S:n asiamiehelle esittänyt sovintolautakunnan asettamista
52412: ilmoittaen samalla hallituksen arvelleen lakit. toht. Leo Ehrnroothia
52413: sopivaksi puheenjohtajaksi siihen. Sen johdosta ja päämiehensä
52414: mielipidettä kysyttyään vphra S:n asiamies oli siviilitoimituskunnan
52415: päällikölle antanut saman vastauksen kuin ennemmin torpparien
52416: edustajille näiden Tampereella käydessä.
52417:     Sovinnon aikaansaamiseksi oli sitä paitsi ·vphra S:n luona Hel-
52418: singissä käynyt, yksityisesti, eräs hallituksen jäsen ja hallituksen
52419: toimesta virallisesti esittelijäsihteeri Nordman. Silloinkin vphra
52420: S. oli antanut saman vastauksen kuin ennen.
52421:     Kun vphra S. siis ei luopunut siitä kannastaan, että torpparien
52422: tuli ensin heretä lakosta, ennenkuin keskustelut ja sovinto-oikeuden
52423: asettaminen saattoivat tulla kysymykseen, koettivat viranomaiset
52424: vähää ennen lopullisten häätöjen alkamista vielä viimeisen kerran
52425: saada torppareita palaamaan työhön. Torpparien edustajat ynnä
52426: muutamat Tampereen sosiaalidemokraattiseen puolueeseen kuuluvat
52427: johtomiehet ja vphra S:n asiamies olivat kutsuttuina eri kertoja
52428: koolle Tampereen raatihuoneelle, jossa Tampereen pormestari
52429: korkeain viranomaisten kehotuksesta koetti mitä vakuuttavimmalla
52430: tavalla selvittää torppareille, että asiain silloisella kannalla ollen
52431: riita voitiin saada loppuun ainoastaan siten, että vuokraajat pala-
52432: sivat täyttämään velvollisuuksiansa, ja että, jos niin kävi, oli toi-
52433: veita riidan lopettamisesta molempain asianomaisten tyydytykseksi.
52434: Tämä koe meni myttyyn, kun torpparit kieltäysivät hyväksymästä
52435: keskusteluihin ryhtymisen ehtoa~
52436:     Tästä näkyy siis, että hallitus on tehnyt, mitä vain on laillisesti
52437: voinut, sovinnon saamiseksi ennen häätöihin ryhtymistä ja niiden
52438: lopettamista, jonka tautta ehdotus ~i~päluottamuslauseen antami-
52439: sesta hallitukselle siitä syystä, ettei se muka ole ryhtynyt välittä-
52440: mään puheena olevassa riidassa, on perin aiheeton.
52441:     Tämä asian aineellisesta puolesta.
52442:     Mutta sillä on toinenkin puolensa. Minun mielestäni vastalau~
52443: seen tekijöillä ei ole ollut muodollista oikeutta, kuten nyttemmin
52444: Puhemies itsekin on ilmoittanut, ehdottaa epäluottamuslausetta
52445: sovittelukysymyksestä. Perustellun päiväjärjestyksen ehdotus ei
52446: saa mennä välil.":yselyn rajoja ulomma. Kuuluihan vastalauseen
52447: tekijäin, edust .. Vuotijoen y. m., esittämä välikysely seuraavasti:
52448:         Maatal. valiok. miet n:o 4: välikysymys Laukon asiassa.      3077
52449: 
52450: 
52451: ·>Mitkä syyt ovat aiheuttaneet, että hallitus on kieltäytynyt myötä-
52452: vaikuttamasta Laukon fideikomissin lunastamiseen ja sen luovut-
52453: tamiseen tilan nykyisille torppareille•>.
52454:      Tässä tiedustelussa ei siis sanallakaan kajota niihin syihin,
52455: joista hallituksen moitittu kanta riitapuolien väliseen sovitteluun
52456: oletetaan johtuneeksi.
52457:      Jos mieli vastalausujain saada muodollinen oikeus sellaisen
52458: perustellun päiväjärjestyksen ehdottamiseen, jossa hallitusta moiti-
52459: taan sen muka toimettomuudesta lakkorettelöissä, olisi välikyse-
52460:  lyssä pitänyt olla seuraavantapainen lisäys: •>ja mikä on ollut syynä
52461: siihen, ettei hallitus ole ryhtynyt sellaisiin välitystoimiin, joilla
52462: olisi saatu lopetetuksi torpparien ja tilanhaltijan väliset riitaisuudet».
52463:      Se kanta, jolle vastalausujat puheena olevassa kohdin ovat aset-
52464: tuneet, edustaa sitä käsitystä, että eduskunta voisi jonkun väli-
52465: kyselyn johdosta antaa hallitukselle epäluottamuslauseen välikyse-
52466: lystä syrjässä olevassa asiassa, vaikkei hallituksella olisi ollut ti-
52467:  laisuutta antaa siitä minkäännäköistä selitystä. Sellainen menet-
52468:  tely, jos mikään, olisi interpellatsiooni-oikeuden räikeätä väärinkäyt-
52469:  tämistä, interpellatsio-oikeuden, joka on kansaneduskunnalle suotu
52470:  kallisarvoinen oikeus, mitä ei mikään eduskunta, joka on vähänkin
52471:  arka arvostaan, saa käyttää väärin eikä alentaa, sitä vähemmän,
52472:  kun välikyselyoikeus siten menettäisi kaiken tehonsa. Kaikelta
52473:  tältä silmänsä ummistaen, ovat vastalauseen tekijät, ainoastaan puo-
52474:  luepoliittisia pyyteitä silmällä pitäen ja syrjä:~rttäen kaikki oikeu-
52475:  den ja tunnollisuuden käsitteet, juljenneet eduskunnalle esittää
52476:  edellä jo mainitsemani ehdotuksensa perustelluksi päiväjärjestyk-
52477:  seksi, johon myöskin sisältyy epäluottamuslause hallitukselle,
52478:  huolimatta siitä, että kaikki nyt esittämäni vastaväitteet oli va-
52479:  liokunnassa tuotu esille.
52480:      Edustaja Vuotijoki on nyt tosin suostunut jättämään vastalau-
52481:  seesta pois sen kohdan, mikä koskee epäluottamuslauseen antamista
52482:  hallitukselle sen välitystoimista.
52483:      Mutta mille kannalle nyt eduskum1an sosialidemokraattinen
52484:  puolue on asettuva puoluelaistensa vastalauseeseen? Onko sosiaali-
52485:   demokraattinen puolue kansan eduskunna.<>sa ryhtyvä vastalausee-
52486:  seen vai hylkäävä sen? Onko sosiaalidemokraattinen puolue, joka
52487:  sanoo tässä maassa ajavansa korkeamman oikeuden asiata, hyväk-
52488:  syvä vastalauseen, jossa muodollinen ja aineellinen oikeus, puolu-
52489:  eettomuus ja oikeudentunto tallataan jalkoihin! Jos sosiaalidemo-
52490:  kraattinen puolue sen tekee, jos se yhtyy vastalauseeseen, on se
52491:  sillä julistanut oman tuomionsa, tuomion, joka on omiansa saatta-
52492:  maan sokeimmatkin tässä maassa näkemään, että tuo puhe vää-
52493:   ryyksien poistamisesta ja oikeuden valtaan pääsemisestä, joka alati
52494:  on sosiaalidemokraattien huulilla, on paljasta suun soittoa, pelkkää
52495:                     Istunto 31 p. lokakuuta 1907.
52496: ---------~-------------
52497: 
52498: 
52499: 
52500: 
52501: sanahelinää, jolla ei olekaan muuta tarkoitusta kuin verhota itsek-
52502: käisyyttä ja kaiken totuuden ja oikeuden tunnon puutetta.
52503: 
52504:     Varapuhemies: Täällä on vielä pyydetty useampia puheen-
52505: vuoroja, mutta koska aika jo on kulunut hyvin pitkälle, täytyy kes-
52506: keyttää asian käsittely ja jatkaa tämän päivän jälkimäisessä
52507: istunnossa kello 6 i. p.
52508: 
52509:    Ed. Vuolijoki, S.: Tahtoisin kysyä Puhemieheltä, tahtooko
52510: hän siinäkin tapauksessa käyttää Valtiopäiväjärjestyksen hänelle
52511: myöntämää oikeutta keskeyttää istunto, jos eduskunta olisi sitä
52512: vastaan? (Huutoja: Lähdetään pois! Jatketaan!)
52513: 
52514:      Varapuhemies: Tosin puhemies V. J :n mukaan voisi keske-
52515: :y1:tää istunnon, mutta kyllä minä voin jättää eduskunnan ratkaista-
52516:  vaksi, tahtooko se keskeyttää vaiko jatkaa.
52517: 
52518:    Ed. Vuolijoki, S.:        Tämän Puhemiehen selityksen jäl-
52519: keen tahtoisin ehdottaa, että istuntoa jatkettaisiin siksi, kun asia
52520: on loppuun käsitelty.
52521: 
52522:     Ed. Ahmavaara: Minä puolestani ehdottaisin, että istunto
52523: nyt lakkautettaisiin, koska kello jo on 3· Kyllä se riittää tällä ker-
52524: ralla. Jos nyt jatketaan, niin menee keskusteluun vielä tämä yö
52525: ja huominen päiväkin.
52526: 
52527:     Ed. Orasmaa: Pyydän vain huomauttaa, että työaika on
52528: vähissä ja asioita on vielä paljon jälellä. Ehdotan siis tämän pe-
52529: rusteell~. että eduskunta jatkaisi asian käsittelyä. Pyydän kannat-
52530: taa ed. Vuolijokea.
52531: 
52532:    Ed. Bäck: Minä saan yhtyä ed. Ahmavaaran ehdotukseen.
52533: Jatkaa vielä istuntoa ei ole muuta kuin narripeliä.
52534: 
52535:    Vastattavaksi hyväksyttiin seuraava äänestysesitys:
52536: 
52537:     Ken tahtoo istuntoa jatkettavaksi siksi, kunnes asia on loppuun
52538: suoritettu, vastaa jaa; jos ei voittaa, niin asian käsittely keskeyte-
52539: tään ja istunto lopetetaan, sekä jatketaan käsittelyä istunnossa
52540: kello 6 i. p.
52541:     Äänestyksessä annettiin 39 jaa- ja 91 ei-ääntä, joten asian käsit-
52542: tely nyt päätettiin keskeyttää ja istunto lopettaa sekä käsittelyä
52543: jatkaa istunnossa kello 6 i. p.
52544:    Päätöksen jälkeen puheenvuoron saatuaan lausui:
52545:          Vastalause ensim. Varapuhemiehen menettelyä vastaan.      3079
52546:                                                     --------
52547: 
52548:     Ed. Kairamo:       Kun viimeinen puhuja niin kauan käytti
52549: puheenvuoroa, oli jokseenkin luonnollista, että, niin väsyneet ja
52550: rasittuneet kuin edustajat nyt ovat, kaikki eivät jaksaneet sitä
52551: loppuun asti kuunnella. Eri edustajien kautta oli sitä paitsi ihnoi-
52552: tettu, että herra Varapuhemies olisi heille ilmoittanut, että niin pian
52553: kuin tämä puhevuoro on käytetty, niin Varapuhemiehen aikomus
52554: on siirtää keskustelun jatkaminen seuraavaan istuntoon. Luottaen
52555: tähän tiedonautoon ovat useat edustajat lähteneet pois istunnosta,
52556: niiden joukossa myöskin semmoisia, jotka ovat pyytäneet puheen-
52557: vuoroa. Olisi voinut tapahtua, että äsken lopetettu äänestys olisi
52558: saanut toisen ratkaisun kuin mitä siitä nyt kuitenkin on tullut,
52559: mutta siinä tapauksessa olisi puhevuoro riistetty niiltä edustajilta,
52560: jotka olivat sitä pyytäneet ja luottaen herra Varapuhemiehen
52561: sanoihin lähteneet istunnosta pois. Mintm täytyy senvuoksi panna
52562: vastalauseeni herra Varapuhemiehen menettelyä vastaan.
52563: 
52564:     Varapuhemies: Tämän johdosta pyydän vaan huomauttaa,
52565: että minä, mikäli minusta persoonallisesti riippui, olin halukas lo-
52566: pettamaan, niinkuin äsken ehdotinkin. Mutta kun sitä vastustet-
52567: tiin, katsoin hyväksi asettaa eduskunnan tahdon oman tahtoni
52568: yli ja laskin asian äänestyksen alaiseksi.
52569: 
52570:     Ed. Palmen: Minä olen yksi niitä, joka muiden pyynnöstä
52571: olen kysynyt herra Varapuhemieheltä, onko istuntoa jatkettava.
52572: Kun kahdesti nudistettuani kysymykseni sain aivan ehdottomasti
52573: selvän vastauksen, että ed. Castrenin puhe jäisi istunnon viimei-
52574: seksi, niin minä ainakin käsitin tämän vastauksen ratkaisevaksi,
52575: koska puhemiehellä on oikeus tämmöisiä asioita ratkaista. Tämän
52576: tiedon annoin useille eduskunnan jäsenille, ja koska useat edustajat
52577: tämän johdosta ovat menneet pois, luottaen siihen, että minä lau-
52578: suin totuuden, niin minun täyttyy pöytäkirjaan merkitä, että olisi
52579: vallan ikävä entispäätös tuleville. ajoille, jos joku ryhmä, mikä ta-
52580: hansa - en tahdo tässä syyttää yhtä tai toista - voisi kestämällä
52581: kauemmin saavuttaa voiton sentähden, että muut luottavat puhe-
52582: miehen sanaan. (Hyvä!)
52583: 
52584:    Muut päiväjärjestyksessä jälellä olevat asiat siirrettiin kello 6
52585: pidettävään istuntoon.
52586: 
52587:   Päiväjärjestykseen merkitsemättä jäänyt perustuslakivalio-
52588: kunnan mietintö n:o 5 opetustointa koskevien asetus-
52589: ehdotusten antamisesta arm. esityksinä eduskunnan
52590: käsiteltäväksi, (an. ehd. n:o 55).
52591:     pantiin pöydälle kello 2,30 pidettävään istuntoon.
52592:                                                              194
52593: 3080              Istunto I p. marraskuuta I907·
52594: 
52595: 
52596:  Välikysymys Pietarissa äsken vangittujen Suomen
52597:               kansalaisten asiassa.
52598:     Ilmoitettiin, että senaatin varapuheenjohtaja senaattori Mechelin
52599: kello 8 i. p. vastaa tehtyyn välikysymykseen, joka koskee Pie-
52600: tarissa äsken vangittujen suomalaisten asiaa.
52601: 
52602:     Pöydällepanoistunto oli oleva kello 2,30 päivällä ja varsinainen
52603: istunto kello 6 i. p.
52604: 
52605: 
52606:    Istunto päättyi kello 3,25 yöllä.
52607: 
52608:                                         Pöytäkirjan vakuudeksi:
52609:                                            F. W. Kadenius.
52610: 
52611: 
52612: 
52613:    45.     Perjantaina 1 p. marraskuuta 1907
52614:                    klo 2,30 i. p.
52615:    Puhetta johti ensimäinen Varapuhemies.
52616: 
52617:     Nimenhuudossa merkittiin poissa oleviksi ed. Gripenberg, Kos~
52618: kinen, Nuotio, Ripatti, Snellman ja Tainio.
52619:     Vapautusta sai ed. Koskinen yksitysten asiain tähden tämän
52620: ja huomispäivän istunnosta, ed. Snellman tämän päivän iltaistun-
52621: nosta ja huomispäivän istunnosta, ed. Valavaara yksityisten asiain
52622: tähden tämän päivän jälkimäisestä istunnosta ja huomispäivän is-
52623: tunnosta.
52624: 
52625:   Anomusehdotukset opetustointa koskevien asetus-
52626:       ehdotusten antamisesta arm. esityksinä
52627:             eduskunnan käsiteltäviksi.
52628:    Esitettiin pöydällä ollut perustuslakivaliokunnan mietintö n :o
52629: S opetustointa koskevien asetusehdotusten antamisesta arm. esi-
52630: tyksinä eduskunnan käsiteltäviksi ( an. ehd. n :o SS).
52631: 
52632:   Keskustelu:
52633:  Ed. Rosenqvist,G.G.: Jag har begärt ordet, icke för att yttra mig
52634:  sak - därtill är j ag icke beredd - utan endast för att fä till
52635:    Opetustointa koskevien asetusehd. antamisesta arm. esityksinä. 3081
52636: 
52637: 
52638: protokollet antecknadt, att jag, ehuru medlem af grundlagstitskot-
52639: tet, icke deltagit i behandlingen af detta ärende, sådant det nu
52640: föreligger och omfattande äfven universitetet. Då utskottets ma-
52641: joritet i landtdagen sista stund, ehuru vi icke haft ro eller hvila
52642: hvarken natt eller dag, och ehuru vi icke fått tid att samvetsgrannt
52643: bereda oss för arbetet, vare sig vid plena eller utskott, nödvändigt
52644: skulle drifva denna fråga, - då den i dess nuvarande form
52645: första gången kom före i utskottet, - tili afgörande, återstod för
52646: mig ingenting annat än att förklara, det jag nödgades afhålla
52647: mig från ärendets behandling, emedan detta, hvad mig beträffar,
52648: hade inneburit lättsinne, ett groft lättsinne.
52649: 
52650:   Ed. Estlander: J ag anhåller att få tili protokollet göra samma
52651: anmälan som hr Rosenqvist, G, G.,detta på i hufvudsak samma
52652: skäl som han.
52653: 
52654:    Ed. Setälä: Minä tahtoisin edellisten lausuntojen johdosta
52655: ainoastaan mainita, että ehdotus täksi anomukseksi oli ollut jo
52656: aikaisemmin valiokunnan jäsenten tiedossa, vaikka kiireellinen
52657: työ muitten asiain selvittämiseksi esti sitä aikaisemmin esille ot-
52658: tamasta. Valiokunnan enemmistö katsoi näin ollen mahdolliseksi
52659: ottaa tämän asian vielä käsiteltäväksi, varsinkin kuin valiokunnan
52660: nyt esillä oleva ehdotus ei periaatteellisesti sisällä mitään muuta
52661: kuin mitä on lausuttu eduskunnan hyväksymässä anomuksessa
52662: uuden hallitusmuodon säätämisestä, jossa sanotaan sivulla 6:
52663: ,Hallitusmuodossa olisi lausuttava, että eduskunta on oleva osal-
52664: lisena maamme yliopistoa ja koululaitosta koskevien perussään-
52665: nösten määräämisessä".
52666: 
52667:     Ed. Rosenqvist, G. G.: Då den senaste talaren ville göra
52668:  troligt, att detta betänkande icke skulle innehålla något annat
52669:  än hvad som redan finnes utsagdt i petitionsmemorialet angående
52670:   en ny regeringsform, ber jag att få säga några ord.
52671:       I petitionen om en ny regeringsform uttalades den allmänna
52672:   principen, att landtdagen eger rätt att deltaga i bestämmandet af
52673:   grunderna för universitetets samt skolornas i landet organisation.
52674:   Här är emellertid därjämte fråga om något annat. Här är frå-
52675:   gan långt mera specificerad. Här är bland annat fråga om hvilka
52676:   sidor af universitetets lagstiftning böra göras tili en landtdags-
52677:   angelägenhet, och såsom sådana sidor nämnas i betänkandet fö-
52678: . reskrifter, som reglera undervisningsområdena och undervis-
52679:   ningsspråket vid universitetet, grunderna för universitetets sty-
52680:   relse, lärarekårens rättsliga ställning och delaktighet i ledningen
52681:   af de angelägenheter, som angå undervisningen. Hvad allt dessa
52682:   svaga bestämmelser innebära och om de öfverhufvud lämna nå-
52683: 3o82              Istunto I p. marraskuuta 1907·
52684: 
52685: 
52686: gon sida af universitetets lagstiftning öfrig, är nu svårt att af-
52687: göra, och kan jag för min delnu icke ingå härpå. Saken är emel-
52688: lertid den, att det här är fråga om inskränkningar i universitetets
52689: rätt att själfständigt ordna och utöfva sin verksamhet, hvadan
52690: frågan således är mera omfattande än att den blott skulle hän-
52691: föra sig till den allmänna principen, som i petitionen om rege-
52692: ringsform kommer till tals.
52693: 
52694:     Ed. Setälä: Edellisen puhujan lausunnon johdosta tahtoisin
52695: mainita, että hän on nähtävästi osaksi väärin käsittänyt sen,
52696: mikä on sanottu mietinnössä sivulla S· Se, mitä tässä - esimerk-
52697: kinä - puhutaan opettajiston oikeudellisesta asemasta ja sen
52698: osallisuudesta opetusasiain johtoon, tarkoittaa koulun opettajia.
52699: Mitä yliopistoon tulee, mainitaan sen opetusalat, opetuskieli sekä
52700: sen hallinnon perusteet, mutta tämä onkin ainoa, mitä yliopiston
52701: lainsäädännöstä on sanottu. Sanat ,koulun eri asteet, muoto ja
52702: kieli, opettajiston oikeudellinen asema ynnä koulun hallinnon pe-
52703: rusteet", jotka tavataan lauseen jälkipuolessa, tarkoittavat ainoas-
52704: taan koulua. Yliopiston lainsäädännöstä on siis ehdotettu edus-
52705: kunnalle siirtyviksi ainoastaan nämä kolme asiaa: Opetusalat,
52706: opetuskieli ja hallinnon pentsteet, ja tämän on katsottava liki-
52707: määrin vastaavan sitä, mitä hallitusmuotoanomuksessa tarkoite-
52708: taan yliopistoa koskevilla ,perusäännöksillä".
52709: 
52710:     Ed. Gustafsson: Äfven mig förefaller detta betänkande
52711: något förhastadt, och det synes mig icke vara nödigt för landt-
52712: dagen att nu i sista timmen taga upp detta ärende. Skulle en
52713: administrativ åtgärd eller, såsom i klämmen mindre exakt sä-
52714: ges, lagstiftningsåtgärd af en genomgripande betydelse vidta-
52715: gas utan landtdagens hörande eller i en riktning, som icke af
52716: landtdagen skulle godkännas, är det ju då tillfälle för landtdags-
52717: representanterna att väcka fråga om petition och möjligen mo-
52718: tion i ärendet. Det är betecknande att universitetet också indra-
52719: gits i denna fråga, ehuru petitionen egentligen gällde skolorna,
52720: och att bland de saker, som röra universitetet, främst nämnes
52721: dubbleringen af vissa lärarebefattningar. Jag ber med afseende
52722: därå få anmärka att, om petitionen, såsom det synes, är riktad
52723: mot en viss bildningsform här i landet, denna dock icke på ett
52724: afgörande sätt beröres af dylika åtgärder. Också från denna
52725: synpunkt synes en åtgärd från landtdagens sida nu icke vara så
52726: synnerligen nödvändig. Jag för min del yrkar på att petitionen
52727: måtte förkastas.
52728: 
52729:    Ed. Setälä: Minulle puolestani on aivan uutinen, että tämä
52730: anomus olisi tarkoitettu kohdistumaan erityistä sivistysmuotoa
52731:                           Pöydällepanoja.
52732: 
52733: 
52734: vastaan meidän maassamme. Siitä ei valiokunnassa ainakaan ole
52735: ollut ensinkään puhetta, eikä se ole ollut tarkoituksena tällä
52736: enempää kuin silläkään anomuksella, joka tehtiin hallitusmuo-
52737: dosta, minkä eduskunta yksimielisesti hyväksyi.    .
52738:     Edellinen puhuja mainitsi sen mahdollisuuden, että eduskunta
52739: voisi tehdä eduskuntaesityksen yliopistoa koskevista asioista.
52740: Sehän ei valtiopäiväjärjestyksen mukaan kuitenkaan ole mahdol-
52741: lista, niin kauan kuin yliopistolainsäädäntö on hallinnollinen.
52742: Eduskuntaesitys saadaan tehdä ainoastaan sellaisista asioista,
52743: jotka riippuvat hallitsijan ja eduskunnan yhtäpitävästä pää-
52744: töksestä.
52745: 
52746:     Ed. Runeberg: Då Vice-talmannen i dag på morgonen till-
52747: kännagaf dagens plenum kl. 1 / 2 3, benämnde han det ett bordlägg-
52748: ningsplenum och förklarade detta plenums ändamål vara att bord-
52749: lägga de ärenden, som upptoges på föredragningslistan. Denna
52750: omständighet i förening med den, att betänkandet utdelades först
52751: under senaste natt, har väl gjort, att flertalet af representanterna
52752: icke varit i tillfälle att sätta in i betänkandet. Under sådana
52753: omständigheter skulle jag för min del anhålla att plenum äfven
52754: med afseende å detta betänkande skulle bli ett bordläggnings-
52755: plenum. Jag anhåller således om detta ärendes bordläggning.
52756: 
52757:    Ed. N eovius A.: På de skäl, som professor Runeberg
52758: framhållit, ber jag att få understöda hans förslag om bord-
52759: läggning.
52760: 
52761:    Ed. Ahlroos ja Palmen kannattivat pöydällepanoa.
52762: 
52763:    Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, pantiin mietintö
52764: pöydälle iltaistuntoon.
52765:    Esitettiin ja pantiin pöydälle iltaistuntoon:
52766: 
52767:  maatalousvaliokunnan mietintö n:o 5perustellusta päiväjär-
52768: jestyksen siirtymisestä ed.J.Martikaisen tekemän välikysymyksen
52769: johdosta, joka koskee lahjoitusmaaoloja Viipurin läänissä.,
52770: 
52771:     jonka johdosta puheenvuoroa käytti
52772: 
52773:   Ed. Paasikivi: Ruotsinkielistä kappaletta tätä mietintöä
52774: painetaan parasta kättä, mutta se tuskin ehtii tähän istuntoon,
52775: joka arvatenkin pian päättyy. Ruotsinkielisestä kansliasta on
52776: kuitenkin luvattu, että tämä mietintö ruotsinkielisessä asussaan
52777: toimitetaan väliajalla, ennen iltaistuntoa, jokaiselle ruotsinkieli-
52778:                    Istunto 1 p. marraskuuta 1907.
52779: 
52780: 
52781: selle jäsenelle kotiin. Jonkun hetken päästä mahdollisesti ruot-
52782: sinkielinen kappale olisi saatavissa, mutta arvatenkin istunto sitä
52783: ennen loppuu. Sen vuoksi ehdottaisin, että mietintö nyt kuitenkin
52784: pantaisiin pöydälle.
52785: 
52786:    Istunto päättyi kello 3 i. p.
52787:                                           Pöytäkirjan vakuudeksi:
52788:                                               F. W. Kadenius.
52789: 
52790: 
52791:    46. Perjantaina 1 p. marraskuuta 1907
52792:                  klo 6 i. p.
52793:    Nimenhuudossa merkittiin poissa oleviksi ed. Arajärvi, Gri-
52794: penberg, Heikkilä, Huoponen, Koskinen, Nuotio, Orasmaa, Palo-
52795: heimo, Slätis, Snellman, Tainio ja Valavaara.
52796: 
52797:     Vapautusta sai ed. Heikkilä yksityisten asiain tähden tämän
52798: illan ja huomispäivän istunnoista; ed. Eronen, Salminen, J. Jär-
52799: vinen samoin huomispäivän istunnosta.
52800: 
52801: 
52802:                 Sähkösanoma eduskunnalle.
52803:     Ilmoitettiin, että eduskunnalle oli Viron kansan raittiusseuro-
52804: jen keskustoimikunnalta saapunut onnittelusähkösanoma kielto-
52805: lakiasian ratkaisun johdosta ja sen olevan kansliassa nähtävänä.
52806: 
52807: 
52808:     Puhemies kehoitti edustajia jättämään osoitteensa kansliaan
52809: jotta heille voitaisiin lähettää valtiopäiväin jälkeen ilmestyvä
52810: osa pöytäkirjaa.
52811: 
52812: 
52813:                Muutoksia päiväjärjestykseen.
52814:    Päiväjärjestykseen      ilmoitettiin   puhemiesneuvoston     tehneen
52815: seuraavat muutokset:
52816: 
52817:     5 :s asia, joka koskee prokuraattorin kertomusta, siirretään
52818: 4 :uneksi, 5 :uneksi otetaan 7 :s asia, joka koskee ed. Martikaisen väli-
52819: kyselmää, 6 :uneksi 4 :s asia sisävesien rannikkolaivojen päälliköi··
52820:  den kelpoisuudesta, ja 7 :nneksi opetustointa koskevat anomuseh-
52821: .dotuk8et.
52822:    Maatal. valiok. miet. n:o 4: välikysymys Laukon asiassa.      3o85
52823: -----
52824: 
52825:  Kysymys perustettuun päiväjärjestykseen siirtymi-
52826:    sestä välikysymyksen johdosta, joka koskee
52827:       Laukon sukutilan lunastamista ja sen
52828:            maalla asuville vuokraajille
52829:                   luovuttamista.
52830:    Esitettiin jatkuvan käsittelyn alaiseksi
52831: 
52832:    maatalousvaliokunnan mietintö n :o 4,
52833: 
52834:     jossa puheenvuoroa ensinnä käyttivät ne, jotka sitä jo eilen
52835: olivat pyytäneet.
52836: 
52837:     Ed. Kairamo: Ensimäinen perustelua varten valiokuntaan
52838: lähetetty välikysymys on nyt eduskunnan arvosteltavana. Se on
52839: humulla ja rummutuksella nostettu, se on, niinkuin sen laatijat-
52840: kin myöntävät, hiukan puutteellisesti kokoon pantu ja hoidettu
52841: ja se siirretään nyt, kaikesta päättäen, sangen vaatimattomolla ta-
52842: valla pois eduskunnan päiväjärjestyksestä. Se on sanalla "sanoen
52843: välikäysymys, joka mielestäni kaikin puolin soveltuu yhdeksi edus-
52844: kunnan ensimäisen istuntokauden päänumeroksi.
52845:     Se huomio, joka sekä eduskunnassa että sen ulkopuolella on
52846: annettu Laukon jutulle, on varmaankin ollut suurempi kuin mitä
52847: monen paljon tärkeämmän asian osaksi on tullut, ja maatalous-
52848: valiokunta on senvuoksi katsonut velvollisuudekseen hankkia sille
52849: verrattain perinpohjaisen valaistuksen. Jos eduskunta nyt sekä
52850: mietinnöstä että siihen liitetystä toisesta vastalauseesta voi muo-
52851: dostaa itselleen täysin objektiivisen käsityksen tästä asiasta, niin
52852: lienee kuitenkin syytä siihen otaksumiseen, että tällä kysymyk-
52853: sellä ei sittenkään ole aivan turhaan eduskuntaa vaivattu.
52854:     Maatalousvaliokunnan tehtävä ei suinkaan ole ollut helppo.
52855: Minkälaisia ne vaatimukset ovat, jotka valiokunnalle on asetettu,
52856: näkee esim. toisesta vastalauseesta, jossa sivulla 57 m. m. viita-
52857: taan siihen, että Laukon rettelöitä arvosteltaessa olisi pitänyt
52858: tahi ainakin voinut ottaa huomioon ne periaatteet, joille eduskun-
52859: nan vastaisuudessa toivottavasti säädettävä uusi maanvuokralaki
52860: maatalousvaliokunnan ehdotuksen mukaan rakentuu.
52861:     Valiokunta ei ole voinut ruveta tutkimaan kaikkia niitä kir-
52862: javia väitteitä, jotka on tullut esille Laukossa vallitsevista epäkoh-
52863: dista, vielä vähemmin julistamaan, mitkä niistä ovat pidettävät
52864: väärinä, mitkä oikeina. Epäkohtia on ollut, räikeitäkin, siitä
52865: lienevät kaikki puolueettomat yksimieliset. Mutta valiokunta ei
52866: ole voinut pitää todistajain kuulustelua ja ilman tämmöistä kuu-
52867: lustelua tietysti ei objektiivinen arvostelu kaikissa tapauksissa
52868: ole mahdollinen. Joskin senvuoksi useat yksityisseikat on täy-
52869: 3086               Istunto 1 p. marraskuuta 1907.
52870: 
52871: 
52872: tynyt jättää ratkaisematta sikseen, niin rohkenen kuitenkin us-
52873: koa, että sen selvityksen nojalla, jonka mietintö antaa, ajatte-
52874: leva lukija voi muodostaa itselleen käsityksen pääasiasta.
52875:      Vastalauseen tekijät ovat puolestansa moittineet valiokun-
52876: taa siitä, että se ei muka ole kylliksi ottanut huomioon, mitä torp-
52877: parien puolelta on tuotu esille, mutta sen sijaan antanut aivan
52878: liika paljon painoa niille tiedoille, jotka kartanon puolesta on
52879: ilmoitettu. Erittäinkin on pidetty tärkeänä se torpparien asia-
52880: miehen tekemä promemoria, joka esitettiin kihlakunnan-oikeu-
52881: dessa ja joka sisältää useita lakkopuuhia valaisevia kohtia.
52882:  Näistä väitteistä osoittautui kuitenkin oikeudessa suuri osa pe-
52883: rättömäksi ja helppo on myös tätä asiakirjaa lukiessa huomata
52884: että asiamies on liian paljon luottanut päämiestensä kertomuksiin.
52885: Siinä löytyy semmoisia lauseita kuin, että ,vuokraa harva se
52886: vuosi aivan mielivaltaisesti korotettiin", ettei ,vuokramiehiä
52887: poikkeustapauksissakaan ole kohdeltu ihmisinä". Joskus tapah-
52888: tuneita vääryyksiä esitetään tässä promemoriassa sääntöinä, mikä
52889: myös vastalauseessa nimenomaan myönnetään.            Niin sanotaan
52890: esim., että kullakin kartanon ajomiehellä on käytettävänä 2 a 3
52891: hevosta, joita hän muuttaa vähintään joka ruokavälillä ja ajaa
52892: siis jokaisella hevosella korkeintaan puolipäivää. Ilmeisesti väärä
52893: on myöskin se väite, että torpparit olisivat kehoittaneet palkollisia
52894: toimimaan omin päinsä, sekoittamatta vukramiehiä lakkoon.
52895: Tämmöiset kohdat, joihin useat muut läheisesti liittyvät, osot-
52896: tavat mielestäni, että valiokunta on ollut oikeassa, kun se on käyt-
52897: tänyt tätä promemoriaa varovaisesti. Valiokunta on sitä vas-
52898: toin koettanut perehtyä asiaan juuri kihlakunnanoikeuden pöy-
52899: täkirjan nojalla. Sitä paitsi perustuvat useat mietintöön otetut
52900: lauseet niihin kertomuksiin, jotka kaksi valiokunnan jäsentä,
52901: käydessään paikkakunnalla, sai täysin puolueettomilta henki-
52902: löiltä, jotka eivät millään tavalla olleet rettelöihin sekaantuneet.
52903: Näiden todistaj ien nimeä tietysti mietinnössä ei ole erityisesti
52904: mainittu. Sen sijaan on syytä ed. Vuolijoen edellisen puheen
52905: johdosta nimenomaan viitata siihen, että valiokunta ei ole katso-
52906: nut voivansa täysin varmana ja todistettuna tosiasiana esittää
52907: kaikkea sitä, mitä yksi tai toinen valiokunnan jäsen on siellä
52908: esiintuonut, koska hän on ollut tavallaan jutussa asianosainen,
52909: vaikka ei tosin suuremmassa määrässä jäävillinen.
52910:      Muuten alkaa jo Laukon tapausten ympäri muodostua todel-
52911: linen tarinakehä. Toinen vastalause sisältää myös todistuksia
52912: siitä, että kun yksi väite perättömänä tapetaan, kohta esiintyy
52913: uusia sijaan, joista ennen ei ole mitään kuultu eikä puhuttu.
52914: Tämä vakavuuden puute todisteluissa osoittaa puolestansa, kuinka
52915: paljon liioittelua jutussa on alusta pitäen ollut. Ja sen vuoksi
52916: on täytynyt lähteä hakemalla hakemaan syitä ja vastasyitä auk-
52917:         Maatal. valiok. miet. n:o 4: välikysymys Laukon asiassa.   3087
52918: 
52919: 
52920: kojen peittämiseksi. Pyydän saada lyhyesti kajota muutamiin
52921: näistä väitteistä.
52922:     Yhtenä pääkohtana lakkojutussa on tuo tunnettu ,taks-
52923: värkkipirtti". Lähetekeskustelussa mainitsi ed. Vuolijoki, S.,
52924: että siinä teurastetaan kaikki, mitä kartanossa yleensä teuras-
52925: tetaan.    Kartanon puolesta taas ilmoitetaan, että on olemassa
52926: erityinen maja teurastusta varten ja että pirtissä ei ole muuta
52927: sentapaista ollut kuin että yksi mäyrä siellä· nyljettiin ja että
52928: tätä tuskin tarvitsee mainita sen siivottomuuden rinnalla, mitä
52929: päivätyöntekijät siellä välistä ihan tahallaan harjoittavat.
52930:     Täällä eduskunnassa, viimeksi eilen illalla, ja sitäpaitsi luke-
52931: mattomissa kokouksissa maaseudulla on väitetty, että suomen-
52932: mielisiä isäntiä olisi suuressa määrin sekaantunut lakkoon ja lak-
52933: korikkureina vastustaneet torpparien oikeutettuja vaatimuksia.
52934: Nämä, 'kuten sanotaan, senaattori Kairamon puoluetoverit osot-
52935: tautuvat kuitenkin aivan vaatimattomiksi työntekijöiksi, jotka
52936: olivat eri talojen palveluksessa eivätkä lukeutuneet mihinkään
52937: varsinaiseen valtiolliseen puolueeseen. Talolliset olivat tässä suh-
52938: teessa kutakuinkin yksimielisiä huolimatta siitä mihin puolueeseen
52939: he kuuluivat. Kaiken kakkiaan on tällaisia apupäiviä, lakonrik-
52940: komispäiviä suoritettu erään paikkakunnan oloja tarkasti tun-
52941: tevan henkilön ilmoituksen mukaan kaikkiaan noin 20 työpäivää.
52942: Se ei luultavasti ole voinut paljonkaan vaikuttaa asiain menoon.
52943:     Lähetekeskustelussa väitettiin niinikään tilanhaltij asta, että
52944: hän ei ole tehnyt edes yhtään ainoaa latoa koko sinä hallintoai-
52945: kana, jona hän on Laukossa asunut, eikä myöskään mitään
52946: muuta hyödyllistä. Paikkakuntalaiset taas väittävät, että koko
52947: nykyinen Tottijärven kartano on nykyisen tilanhaltijan raken-
52948: tama pienestä suurimpaan asti, ja voidaan nähdä paljon muuta-
52949: kin, joka on ilmeisesti vasta myöhäisenä aikana saatu aikaan.
52950:     Eräs arvoisa edustaja, joka moneen kertaan on esiintynyt jon-
52951: kinlaisena tilastollisena erikoistutkijana, on myöskin lähetekes-
52952: kustelussa esittänyt numeroita, joilla hän koettaa osottaa, miten
52953: tavattoman suuria etuja nykyinen tilanhaltija on nauttinut. Näi-
52954: den väitteittensä tueksi on m. m. laskettu että torpparien työpäivä-
52955: arvo nousee muka 31 / 2 markkaan jalkapäivästä ja 6 markkaa he-
52956: voispäivästä. Sitä vastoin ovat torpparit väittäneet, että vastaavat
52957: 2 ja 4 markkaa, joita valiokunta on laskuissaan käyttänyt, jo
52958: ovat vallan liialliset. Sitäpaitsi on tämä tilaston tekijä tehnyt
52959: sen huomattavan virheen, että kun voitto kartanon karjanhoidosta
52960: lasketaan, se yksinkertaisesti lisätään siihen, mitä päivätöiden arvo
52961: tietää. Jokaiselle maatalouden tuntijalle sitävastoin pitäisi olla sel-
52962: vää että voittoon karjanhoidosta jo sisältyy päivätöiden arvo. Tuo
52963: huimaava summa J40,ooo markkaa, joka tällä tavalla saavutetaan
52964: on semmoinen, ettei yksikään valiokunnan jäsen ole semmoista
52965: 3{>88              Istunto 1 p. marraskuuta 1907.
52966: 
52967: 
52968: laskua kannattanut, enkä tiedä löytyykö eduskunnassa toista edus-
52969: tajaa, joka voisi siihen yhtyä. Minä siis voisin edustaja Turkian
52970: tehtäväksi jättää sen, millä tavalla - minä en tahdo sanoa kum-
52971: mastako päästä - tämä summa olisi lyhennettävä; ehdolla kui-
52972: tenkin, että hän sen tekee sillä tavalla, että häntä voidaan uskoa.
52973: Tahtoisin tähän vaan lisätä, että tämmöinen suhdaton tulojen nos-
52974: taminen on selitettävä ainoastaan, jos ottaa asian kateuden ja
52975: luokkavihan lietsomisen kannalta, mutta sitävastoin on vaikea
52976: ymmärtää miten tämmöinen menettely soveltuu sille, joka tahtoo-
52977: ajaa torpparien etua. Vai mitenkä saattaa olla torppareille edul-
52978: lista, että maakartanon arvoa huimaavasti nostetaan juuri sillä het-
52979: kellä, jolloin sama maakartano vaaditaan torpparien lunastet-
52980: tavaksi?
52981:      Minä tulen nyt ensimäiseen vastalauseeseen. Tässä tuodaan
52982: esille ainoastaan se väite, että valiokunta ei muka olisi ollut
52983: oikeutettu perustelmiinsa ottamaan sivuilla 46 a so olevaa arvos-
52984: telua hallituksen kannasta ja menettelystä. Vastalauseen tekijät
52985: sitävastoin eivät katso, että se kertomus hallituksen välitystoimen-
52986: piteitä, jotka tavataan sivuilla 37-38, olisi asiaan kuulumaton.
52987:  Mutta jos niin on ja valiokunta siis on oikeutettu sovitteluyri-
52988: tyksistä asiallisesti kertomaan, niin lienee vaikea esittää mitään
52989: vakavaa syytä, jonka nojalla valiokunta olisi ollut esteeilinen
52990: niistä lausumaan myöskin mielipiteensä. On kyllä tunnettu asia,
52991:  että eräällä taholla katsotaan nykyisen hallituksen arvostelemi-
52992: nen sangen arkatuontoiseksi asiaksi ja voidaan pitää varmana,
52993:  että jokainen tämänsuuntainen huomautus siellä leimataan ala-
52994:  arvoiseksi. Tämän yleisesti tunnetun tosiseikan vahvistaminen
52995: erityisessä vastalauseessa voidaan senvuoksi käsittääkseni sitä mie-
52996:  luummin sivuuttaa, koska arvoisat vastalauseen tekijät kuitenkin
52997: yhtyvät mietinnön ponteen.
52998:      Sitävastoin olen pakoitettu tässä yhteydessä lyhyesti kosket-
52999: telemaan hallituksen arvoisan edustajan lausuntoa eilisesä istun-
53000: nossa. Siinä viitataan muun muassa niinkutsuttuun agraarikomi-
53001:  tean asettamiseen keväällä 1906 ja esitetään tämä senaatin päätös-
53002:  sellaisena vuokraolojen uudistusta tarkoittavana toimenpiteenä,
53003:  joka - valiokunnan toivomuksen mukaisesti - olisi voinut vai-
53004: kuttaa alkavan agraariliikkeen taltuttamiseksi. Tähän on ensiksi
53005: huomautettava, että agraarikomitean kokoonpano eri puolueista,
53006:  niinkuin sanottiin, oli ainakin siinä suhteessa arveluttavan puut-
53007: teellinen, että siihen ei kuulunut ainoatakaan henkilöä, jota todel-
53008:  lakin olisi voitu katsoa sosiaalidemokraattisen puolueen edustajaksi.
53009:      Toiseksi eivät julkisuudessa esitetyt tosiseikat suinkaan viittaa
53010:  siihen, että uuden vuokralakiehdotuksen valmistaminen alkupe-
53011:  räisesti olisi kuulunut agraarikomitean tehtäviin. Koska julkiset
53012: tiedonannot agraarikomitean toiminnasta yleensä ovat olleet suh-
53013:         Maatal. valiok. miet. n:o 4: välikysymys Laukon asiassa.   3089
53014: 
53015: 
53016: teelliset sekä lukuisat että runsaat, niin on vaitiolo mainitussa
53017: suhteessa kokonaan selittämätön, jos vuokralain uudistus todel-
53018: lakin oli komitealle annettu, ja se on anteeksiantamaton laimin-
53019: lyönti aikana, jolloin kymmeniintuhansin nouseva torppariväestö
53020: juuri kaipasi rauhoittavia tietoja hallituksen aikeista maanvuokra-
53021: kysymykseen nähden. Jos mainittu tehtävä, niinkuin toistaiseksi
53022: olisin taipuvainen otaksumaan, alusta pitäen ei kuulunut agraari-
53023: komitealle, vaan vasta myöhemmin sille uskottiin, niin osoittaa
53024: juuri agraarikomitean asettaminen ja sille valmistettu ohjelma,
53025: että hallitus silloin ei ollut selvillä torppariliikkeen kantavuudesta
53026: eikä sen vuoksi myöskään oivaltanut tehtäväänsä sen suhteen.
53027: Mutta jos näin on, niin en voi pitää hallituksen arvoisan jäsenen
53028: lausuntoa tässä kohden niin suorana, kuin mielestäni sopii odottaa,
53029: kun hallituksen puolesta eduskunnalle annetaan tarkoin harkittu
53030: selvitvs tärkeässä asiassa.
53031:      Mitä muuten tulee hallituksen pitkälliseen toimettomuuteen
53032: Laukoo rettelöiden suhteen, niin mitään uutta ei tässä kohden
53033: ole tuotu esiin. Mutta kun hallituksen arvoisa Jasen on nimen-
53034: omaan selittänyt, että hallituksen ryhtyminen sovittelijatoimeen
53035: varsin luztlta·vasti olisi voitu käsittää puolueelliseksi esiintymiseksi
53036: tilanomistajan puolustajana, niin minä en, huomioon ottaen yleistä
53037: olotilaa maassa, puolestani rohkene tässä kohden epäilyksiä lausua.
53038:      Minä palaan vielä toiseen vastalauseeseen. Minä voin siinä
53039: olla lyhyt, koska eräs arvoisa valiokunnan jäsen on luvannut va-
53040:  laista niitä muistutuksia, jotka vastalauseen tekijät ovat tehneet
53041: mietinnössä esitettyjä torpparien verojen suuruutta koskevia mieli-
53042: piteitä vastaan. Muut muistutukset ovatkin mielestäni verrattain
53043: toisarvoisia. Niitä on kyllä koetettu etsimällä etsiä ja että tässä
53044:  hätä tosin on ollut suuri vastalauseentekijäin keskuudessa, sen
53045:  todistaa m. m. se mainio natsionalistisaarna, jolla ed. Vuotijoki
53046:  eilen illalla huusi meidän ennen niin halveksituo rusthollarimme
53047:  avukseen rotutaistelussa. Sekin yksi kirjava lehti niiden lisäksi,
53048:  joita ennestään jo niin runsaasti löytyy Laukon jutun historiassa.
53049:       Mitä veroihin muuten tulee, niin tahtoisin huomauttaa, että
53050:  vertailu naapuripitäjän muutamaan kartanoon on mietinnössä
53051:  tahallaan esitetty sillä tavalla, kuin siellä on, nimittäin mainitse-
53052:  matta mitään erityistä nimeä. Meidän tarkoituksemme ei ollut
53053:  mainita nimiä ja ne, jotka tarvitsevat tämmöisiä tietoja ylen suu-
53054:  rista veroista, saavat tietysti hankkia ne tiedot itselleen toista
53055:  tietä kuin eduskunnan maatalousvaliokunnan kautta.
53056:       Tinkitöistä tahtoisin ainoastaan mainita, että mikäli valiokun-
53057:  nassa on tuotettavalta taholta ilmoitettu, ne eivät olleet pakollisia
53058:  eikä niitä, mikäli on voitu saada selville, yleensä voitu katsoa
53059:  liiallisiksi. Mutta mahdollsesta on, että siinäkin on löytynyt epä-
53060:                    Istunto I p. marraskuuta 1907.
53061: 
53062: 
53063:  kohtia. Semmoinen lie jotensakin tavallista suurissa kartanoissa,
53064:  missä tilanhaltija ei itse valvo töitten suorittamista.
53065:      Tampereella pidetyn torppariedustajakokouksen. johdosta on
53066:  valiokunnassa kyllä mainittu, että siellä m. m. on pidetty myöskin
53067:  yksi varoittava puhe. Tätä seikkaa ei meidän, valiokunnan enem-
53068:  mistön mielestä kuitenkaan ole pidettävä senlaatuisen;t, että se
53069:  sanottavasti olisi voinut vaikutaa tämän kokouksen yleiseen luon-
53070:  teeseen. Mietinnössä mvöskin sanotaan ainoastaan, että sosiaali-
53071:  demokraattisen puoluee~ johtomiesten puolelta ei mitään sem-
53072:  moista puhetta pidetty, ja se on väite, jota toistaiseksi ei ole mil-
53073:  lään tavalla ole vääräksi todistetu.
53074:      Monessa eri tilaisuudessa on koetettu osoittaa, että puolue-
53075:  johto olisi aivan viaton siihen kiihotukseen, jota lakon yhteydessä
53076: on harjoitettu. Mietinnössä käy myöskin selville, että se erikoi-
53077: nen torpparien keskustoimikunta, joka asetettiin torpparien etuja
53078:  valvomaan, ei, mikäli valiokunnan tietoon on tullut, semmoise·
53079: naan suinkaan ole mitään tämmöistä kiihotustyötä harjoittanut.
53080: Valiokunnan enemmistön mielestä kiihotustyötä on kuitenkin ollut
53081: olemassa ja on sitä tarmokkaasti jatkettu puolueen sanomalehdis-
53082: tössä ja puoluejohdon suostumuksella.
53083:      Niiden todistusten lisäksi, joita mietinnössä on esitetty, tahtoi-
53084: sin tässä suhteessa vielä esittää muutaman tosiseikan, joka on siinä
53085:  suhteessa valaiseva. Minä tahtoisin nimenomaan sanoa, että valio-
53086: kunnan jäsenet eivät voi lähemmin todistaa, mistä nämä toi-
53087: menpiteet ovat saaneet alkunsa ja ovatko ne ylimalkain läheisessä
53088: yhteydessä puoluejohdon kanssa vaiko ei.
53089:      Tässä on ensiksikin mainittava, että kun lakko sunnuntaina
53090: toukokuun 20 p :nä päätettiin, pitivät lakoklaiset kokouksen, jossa
53091: päätettiin että lakko on seuraavana maanantaina julistettava.
53092: Tässä lakkolaisten kokouksessa tehtiin pöytäkirja, jossa 4 § on
53093: näin kuuluva:
53094:      ,Lakon syntyessä katsottiin myös tarpeelliseksi tehdä toveri-
53095: lupaus, ja jokaisen lakkoon ryhtyneen kansalaisen on sitä nouda-
53096: tettava. Toverilupaus tehtiin sillä ehdolla, että elävänä tai kuol-
53097: leena saa tuoda työmaalta pois senlaisen henkilön, joka on toveri-
53098: lupaukseen liittynyt". (Hyvä!) Toverilupaus kuului näin: ,Koska
53099: me Laukan kuin myös Tottijärven alueella työskentelevät, niin
53100: palkolliset kuin myös torpparit, olemme vapaasta tahdostamme
53101: nimemme allepiirtämällä menneet täydelliseen sitoumukseen, että
53102: me toverilupauksen tekijät pysymme työhön ryhtymättä mainit-
53103: tujen kartanoiden alueella, niin jos meidän keskuudessamme la-
53104: kon aikana työskentelemistä tapahtuu, niin katsomme sen hen-
53105: kilön lakkopetturiksi, ja on hän, olkoon kuka tahansa, rangais-
53106: tava sillä tavalla kuin meidän toverikurimme toverilupaukseen
53107: liittyneenä myöntää". (Hyvä!).
53108:        Maatal. valiok. miet. n:o 4: välikysymys Laukon asiassa.   3091
53109: 
53110: 
53111:      Että tämmöinen lupaus on tehty, on ollut kauvan tunnettuna
53112: ja että se on todellakin myös vaikuttanut, siitä ei ole vaikea
53113: saada todistuksia. Että tämmöinen henki on päässyt vallalle lak-
53114: kolaisten keskuudessa, on valitettava tosi seikka ja sen seuraa-
53115: mukset tulevat ilmi myös siinä, että ne henkilöt, jotka joko ovat
53116: pysyneet erillään lakosta tai jotka syystä tai toisesta ovat siitä
53117: eronneet, ovat olleet ilmeisen vainon alaisina. Tahdon vaan mai-
53118: nita, että lakon alueella ainakin vielä kesän aikana pidettiin
53119: mahdottomana pitää elukoita ulkona, jos ne kuuluivat sellaisille
53120: henkilöille, jotka olivat lakkolaisten kanssa riidassa, ilman että
53121: elukat olivat erityisesti vakuutettuja. Nimenomaan valitettiin,
53122: että tämän johdosta oli syntynyt tuntuvia rasituksia niille, jotka
53123: pysyivät lakosta erillään.
53124:      Että kiihoitustyötä todella on ollut ja että sitä on kovasti ja
53125: kiihkeästi harjoitettu, sen ovat myös torpparit itse julkisesti
53126: myöntäneet. Valaisevana esimerkkinä tässä suhteessa mainitta-
53127: koon, että kun eräs torppari viime heinäkuulla oli oikeuden
53128: edessä vastaamassa siitä, että hän omavaltaisesti oli muuttanut
53129: takaisin mökkiinsä, josta hän tilanhaltijan toimesta oli tullut hää-
53130: detyksi, niin vastaajan asianajaja selitti, että vastaaja, kuten
53131: muutkin vapaaherra Standertskjöld-Nordenstamin torpparit, su-
53132: kukartanolla vallinneen torpparilakon aikana olivat olleet suu-
53133: ressa määrin harjoitetun kiihoituksen alaisina, joten vastaaja ei
53134: voinut menettelyään punnita, ja että vastaaja, luottaen lakko-
53135: laisten neuvonantajien vakuutuksiin, että häätötuomioita, joita
53136: vastaan oli vedottu ja jotka siis eivät voittaneet lainvoimaa, ei
53137: saisi panna täytäntöön, oli varmaan luullut olevansa oikeutettu
53138: uudelleen asettumaan torppaan, mihin nähden asiamies anoi.
53139: että syytöstä lievimmittäin arvosteltaisiin.
53140:      Maatalousvaliokunnan sosiaalidemokraattiset jäsenet ovat
53141: ainakin pari kertaa vakuuttaneet, että puoluehallinnon taholta on
53142: koetettu tehdä mikä suinkin on ollut mahdollista, jotta voitaisiin
53143: estää lakon puhkeamista. Mitä laatua nämä toimenpiteet ovat ol-
53144: leet, sitä minä en tunne ; siitä ei ole ilmoitettu muuta kuin ne kir-
53145: jeet, jotka on mietintöön ja vastalauseeseen painettu ja jossa ylei-
53146: sin sanoin huomautetaan siitä, että lakko on vakava asia, että
53147: se on tarkoin punnittava ja otettava huomioon aika ja voimasuh-
53148: teet ja niin poispäin. Oli omituinen tåpahtuma, että samana
53149: päivänä kuin nämä vakuutukset maatalousvaliokunnan sosiaalide-
53150: mokraattisten jäsenten puolelta annettiin, selitti maatalousvalio-
53151: kunnan niin kutsuttu ,kolmas sihteeri" Työmieslehden alaker-
53152: roksessa, että sosialistiedustajat valiokunnassa ovat koettaneet
53153: todistaa, että Laukon torpparit olivat pakoitetut menettelemään
53154: juuri niinkuin he menettelivät. Näihin lauseisiin sisältyy siis se
53155: väite, että puoluejohto tai keskustoimikunta oli koettanut varoit-
53156:                   Istunto 1 p. marraskuuta 1907.
53157: 
53158: 
53159: taa ja estää torpparia tekemästä sitä, mitä sama puoluehallinto
53160: piti ainoana mahdollisena menettelytapana.       Niillä on jouduttu
53161: väittelyn viimeisiin sokkeloihin, loogilliseen ristiriitaan.
53162:      Yhtenä pääsyynä Laukon lakkoon on valiokunnan mielipiteen
53163: mukaan ollut torpparien heikko oikeudellinen asema. On mo-
53164: neen kertaan sekä eduskunnassa että kihlakunnanoikeuden edessä
53165: viitattu siihen muka huutavaan epäkohtaan, että torppareilla ei
53166: ollut kontrahteja. Myönnettävä on, että juuri kontrahtien puute
53167: on ollut kenties monessa tapauksessa syynä siihen, että rette-
53168: löitä on syntynyt, missä niitä muuten olisi voitu välttää.       On
53169: kuitenkin otettava huomioon, että torpparit valitettavasti vielä
53170: monessa paikkakunnassa ovat tuiki vastahakoisia ottamaan koot-
53171: rahtia, ja ohimennen sanoen yksi uuden maanvuokralain louk-
53172: kauskiviä tulee luultavasti olemaan juuri tämä torpparien syvälti
53173: juurtunut epäluulo ja vastenmielisyys kirjallisia kontrahteja
53174: vastaan. :Minä en tiedä, onko myös Laukon tilan haltija todel-
53175: lakin ollut vastahakoinen kontrahteja antamaan. Väitetään, että
53176: näin ei ole ollut laita. Ja joka tapauksessa voidaan todistaa,
53177: että jos on ollut syytä sysissä, niin on sitä ollut myöskin sepissä.
53178:      Valaisevana on tässä suhteessa eräs uutinen, jonka sisälsi
53179:  Tampereella ilmestyvä Kansan Lehti, mikä tässä tapauksessa
53180:  voidaan pitää täysin luotettavana lähteenä. Tämän kertomuk-
53181: sen mukaan oli Tottijärvellä maaliskuun alussa perustettu torp-
53182:  pariammattiosasto, ja yhdessä sen ensimäisistä kokouksista maa··
53183:  !iskuun I 2 päivänä, jossa lienee ollut saapuvilla noin satakun ta
53184: alustalaista, ilmoitettiin, että kartanon isäntä muka aikoi ,tyr-
53185:  kyttää" kontrahtia torppareille. Tämän johdosta päätti kokous,
53186:  ,ettei kukaan torppareista ota vastaan isännistön yksipuolisesti
53187:  laatimia vuokrakirjoja, jos sellaisia tarjotaan, vaan vaaditaan
53188:  sovittelukomitea asetettavaksi", ja sellaisten torpparien suhteen,
53189:  jotka ottavat vuokrakirjoja vastaan, päätettiin, - näin kertoo
53190:  Kansan Lehti - että ,he jätetään toverien suojeluksen ulko-
53191:  puolelle ja heitä on kohdeltava ansion mukaan. Tällaista uhkaa
53192:  harjoitettiin heti alusta, vaikkei aijottujen vuokrakirjojen sisäl-
53193:  lvksestä ollut minkäänlaista tietoa.
53194:   • Ei tarvinne selittää, mitä merkitsivät tämmöiset lausunnot:
53195:  ,jätetään toverien suojeluksen ulkopuolelle", ,me emme vastaa
53196:  seuraamuksista", ,on kohdeltava ansion mukaan".             Oikeisto
53197:  varmasti vielä muistaa, mitä kaikkea se tiesi, kun takavuosina
53198:  julistettiin, että niitä ja niitä on kohdeltava ,ansion mukaan'',
53199:  ja jokainen jo alkaa kai huomata, kuinka odottamattoman rehe-
53200:  västi senaikuinen kylvö nyt orastaa.
53201:      Minä olen kääntynyt oikeiston puoleen, mutta olen vakuu-
53202:  tettu, että näitten sanojen merkitys yhtä elävästi muistetaan va-
53203:  semmistossakin. En tietysti odota, että vasemmisto senvuoksi
53204:         Maatal. valiok. miet. n:o 4: välikysymys Laukon asiassa.   3093
53205: 
53206: 
53207:  olisi valmis myöntämään, että Laukon jutussa sittekin on menty
53208:  liika pitkälle. Puoluekanta, puoluekuri, puolue-etu, josta eräs
53209: arvoisa puhuja aivan äskettäin niin varomattomasti on lausunut,
53210: ·se ilmeisesti ei semmoista salli.
53211:        Tahtoisin lopuksi kiinnittää huomiota vielä vain yhteen seik-
53212:  kaan. Me tiedämme, että Laukossa oli torppareita, jotka ainoas-
53213:  taan vastenmielisesti, miltei pakosta, yhtyivät lakkoon. Näitä
53214:  epäröiviä löytyy kenties joitakuita niittenkin joukossa, jotka nyt
53215:  ovat menettäneet kotinsa ja joille hallituksen viisaat toimenpi-
53216:  teet ovat valmistaneet tyys-sijan Urjalan kasarmeissa. Ei ole il-
53217:  man intressiä koettaa ymmärtää, miten sellainen lakkolainen nyt
53218:  jäiestäpäin käsittää tapahtumain menon. Hän muistaa kenties,
53219: että häntä ensiksi kovalla uhalla kiellettiin ottamasta kontrahti;-.,
53220:  jos semmoista hänelle tarjottaisiin, ja hän muistaa, että hänet
53221:  sittemmin saatiin lakkoon yhtymään m. m. siitä julkilausutusta
53222:  syystä että hänellä ei tätä kontrahtia ollut, että sitä ei oltu hänelle
53223:  annettu. Hän huomaa, että ne, jotka asettuivat häntä neuvomaan
53224:  ja johtamaan tässä vaarallisessa pelissä, ne ovat tulleet istumaan
53225:  kunniapaikalle Suomen kansaneduskunnassa, mutta itse hän on
53226:  joutunut istumaan ties missä oudossa asunnossa ja miettimään,
53227:  kuinka eriskummallinen tämän maailman meno välistä saattaa
53228:  olla. Eduskunnassa on yksi sosiaalidemokraattisen puolueen joh-
53229:  tomies lähetekeskustelussa melkein ilkkuen huomauttanut siitä
53230:  erinomaisen suuresta hyödystä, jonka Laukon rettelöt ovat hä-
53231:  nen puolueelleen tuottaneet, ja kuinka suureksi osaksi on kiittä-
53232:  minen juuri näitä rettelöitä siitä, että 2/5 nykyisestä eduskun-
53233:  nasta kuuluu sosiaalidemokraattiseen puolueeseen.
53234:        On monta kertaa samalta taholta vakuutettu, että tämän
53235:  puolueen johtomiehet eivät vähääkään välitä siitä, mitä me por-
53236:  varilliset heistä sanomme ja ajattelemme. Niin valitettava kuin
53237:   tämä väite onkin, niin täytyy minun kuitenkin myöntää, että
53238:   siinä on sen verran perää, että kun puoluetta kerran vaaditaan
53239:   tilille siitä, mitä se on tehnyt, tahi jättänyt tekemättä, niin sen
53240:   ei tarvitse paljo pelätä sivistyneen luokan arvostelua.
53241:        Mutta sen täytyy sen sijaan astua toisen ja pelättävämmän
53242:   tuomarin eteen, ja tämä tuomari on juuri tuo köyhtynyt entinen
53243:   torppari, joka jossain maan kolkassa miettii ja itselleen selvittelee
53244:   kohtalonsa vaiheita. Tosiasiat puhuvat omituisen vakavaa kieltä,
53245:   ja hänellekin tapahtumat kenties vähitellen selviävät. Ja sosiaa-
53246:   lidemokraattinen puolue saapi yksinkertaisesti ja nöyrästi ottaa
53247:   sen varteen, jos tuo köyhä mies kerran sille sanoo: Tuon hetkel-
53248:   lisen menestyksen vaaleissa minä kyllä maksoin, mutta se oli
53249:   liika kalliisti ostettu.
53250: 
53251:     Ed. Gebhard, Hannes:           Tämän paljon puhutun Laukon
53252:  3094               Istunto I p. marraskuuta 1907-
53253: 
53254: 
53255:   lakon arvostelu riippuu suureksi osaksi siitä, millaisen käsityk-
53256:   sen saa Laukon alustalaisten taloudellisesta toimeentulosta en-
53257:   nen lakkoa. Tähän taloudelliseen toimeentuloon taas vaikuttaa
53258:   kaksi päätekijää, nimittäin torpparien tilojen koko ja karjaluku
53259:   y. m. ja toiseksi heidän veronsa. Mitä torppien kokoon tulee,
53260:   niin ovat maatalousvaliokunnan kaikki jäsenet olleet yksimie-
53261:   lisiä siitä, että ,niin suurilla viljelyksillä ja niin suurella kar-
53262:   jalla varustettuja torppareita kuin Laukon kartanon täytyy
53263:   meidän oloissa katsoa verrattain hyvinvoiviksi, ellei heitä rasi-
53264:   teta kohtuuttomilla veroilla". Tästä ovat valiokunnassa kaikki
53265:   olleet vksimielisiä. Eroavaisuus on sitä vastoin olemassa siinä,
53266:   että kun valiokunnan enemmistö pitää Laukon torpparien veroja
53267:   ennen lakkoa kohtuullisina, vieläpä melkoista halvempina kuin
53268:   monen muun lähiseudun kartanon torpparien, niin valiokunnan
53269:   sosiaalidemokraattinen vähemmistö arvelee, että tämä käsitys
53270:   muka ,ei nimeksikään pidä paikkaansa". Tämä on, kuten sanoin,
53271: · tärkeä asiallinen eroavaisuus valiokunnan enemmistön ja sosiaali-
53272:   demokraattisen vähemmistön käsityksen välillä. On sen vuoksi
53273:   syytä ottaa lähemmin tarkastettavaksi niitä sosiaalidemokraat-
53274:   tisen vähemmistön vastalausessa sivuilla 54-56 esitettyjä muka
53275:   ,asiallisia tietoja", joihin se perustaa tuon väitteensä ja joista
53276:   ed. Vuolijoki, S., eilen haikeasti valitti eduskunnalle, että valio-
53277:   kunta ei ole ottanut niitä huomioonsa. Mainituilla sivuilla sosiaa-
53278:   lidemokraattinen vähemmistö vastalauseessaan vertaa Laukon
53279:   torpparien veroja, kutakin hehtaaria kohtin viljeltyä maata, usei-
53280:   den kuntien torppien veroihin, nimittäin Luhangan, Tuusulan,
53281:   Vihannin, Humppilan, Hauhon ja Tkalisten. On laskettu näiden
53282:   kuntien torpparien verot kutakin hehtaaria kohti viljeltyä maata
53283:    (peltoa ja niittyä) ja verrattu näin saatu luku Laukon kartanon
53284:   torpparien veroon, joka on myöskin laskettu kutakin hehtaaria
53285:   kohti viljeltyä maata.
53286:        Ensiksikin täytyy tuoda esille tuota vertailua vastaan muis-
53287:   tutus että se on tehty siinä suhteessa yksipuolisesti, että taval-
53288:   lisesti ei ole verrattu kaikkien Laukon torpparien veroja kaikkien
53289:   torppien veroihin mainituissa kunnissa, vaan on mielivaltaisesti
53290:   valittu vertailuesineeksi ainoastaan suurimmat torpat, suurimmat
53291:   torpat Laukossa ja suurimmat torpat useissa kunnissa. Hauhon
53292:   kunnasta on tässä vertailussa ilmoitettu myöskin kaikkien torp-
53293:   pien keskimääräinen vero torppien viljellyn maan hehtaaria
53294:   kohti. Se on siellä vastalauseen mukaan 86 markkaa hehtaaria
53295:   kohti, kun se Laukossa oli valiokunnan laskujen mukaan ainoas-
53296:   taan 35 a 36 markkaa, siis Hauholla enemmän kuin kaks~nkertai­
53297:   nen siitä, mitä se oli Laukossa. Ja minä olen vakuutettu siitä, että
53298:   tämä kaikkien torpparien vertailu niissä muissa kunnissa, joissa se
53299:   on jätetty tekemättä, on luultavasti antanut samansuuntaisia, vasta-
53300:         Maata!. valiok. miet. n:o 4: välikysymys Laukon asiassa.    .3095
53301: 
53302: lauseentekijöille epäedullisia tuloksia, jotka siis voisivat todis--
53303: taa valiokunnan enemmistön mielipiteen puolesta.
53304:     Ed. Vuolijoki, S., väitti eilen menettelytapansa puolustukseksi
53305: sen, että Laukon torpat muka ,pääasiallisesti ovat suuria" ja
53306: että sen vuoksi olisi oikein verrata ainoastaan suurien torppien
53307: veroja toisiinsa. Mutta tosiasiallisesti Laukolla oli 71 häädetystä
53308: torpasta ainoastaan 26, eli siis noin kolmasosa, niin suuria, että
53309: ne voitiin ottaa huomioon vertailussa Hauhon suurempien torp-
53310: pien kanssa. Tässä on siis jo mielestäni osotettu kylliksi, että
53311: sosiaalidemokraattien vastalauseessa toimitettu suurempien torp-
53312: pien verojen vertailu on yksipuolinen ja sen vuoksi harhaan
53313: viepä. Sillä luonnollistahan on, että kuta suuremmaksi torpat
53314: tulevat, sitä vähemmän niitä on luvultaan ja sitä enemmän niissä
53315: voipi olla sellaisia poikkeuksellisia asianhaaroja, joita lähemmättä
53316: tutkimuksetta ei tunneta ja joita siis ei voi ottaa huomioon. Sil-
53317: loin voipi näet jo yhden ainoan hyvin suuren torpan verot viedä
53318: keskimäärän tavattoman alhaiseksi, jos siitä esim. on maksettu
53319: suuri käsiraha, jos se on annettu sukulaiselle perintöosana, jos
53320: sillä on tavattoman laajoja, mutta vähäarvoisia luonnonniittyjä,
53321: jos se on kylmään metsään perustettu uudistorppa pitkäaikaisella
53322: vuokralla ja vero on pantu jo vuokra-ajan alussa pysyväiseksi
53323: koko ajalle ja torppari sitten on raivanut itselleen suuren alan
53324: viljeltyä maata, johon tätä veroa nyt verrataan, y. m. s. asian-
53325: haaroja.
53326:      Mutta vaikkapa asettuisikin tuolle valiokunnan vähemmistön
53327: vastalauseessa esitetylle yksipuoliselle, mutta vastalauseen teki-
53328: jöille erittäin edulliselle kannalle, eivät heidän esittämänsä ver-
53329: tailut sittenkään ole paikkansa pitäviä, jos niitä rupeaa lähem-
53330: min tutkimaan. Niistä kuudesta kunnasta näet, joiden torppari-
53331: veroihin tuo vertailu on tehty, täytyy ensiksikin heti tykkänään
53332: poistaa kaksi, nimittäin Vihanti ja Ikalinen, sillä sosiaalidemok-
53333: raatit itsekin ovat jo tunnustaneet, että näissä kunnissa n. s. käsi-
53334: rahajärjestelmä on vallalla. Käsirahalla tarkoitetaan, kuten tun-
53335: nettu, sitä ostohintaa, jonka torppari maksaa talolliselle, kun hän
53336: ottaa torpan vastaan. Hän maksaa tuon ostohinnan juuri siinä
53337: mielessä, että sen vuoksi vuotuisvero pannaan hyvin alhaiseksi,
53338: aivan mitättömäksi, niinkuin esim. vastalauseen mukaan, Vihan-
53339: oissa Smk 1: o6 :ksi hehtaarilta. Tuollainen verohan on ainoas-
53340: taan vaan nimeksi.
53341:      Ed. Vuotijoki mainitsi, että tuo ostohinta eli käsiraha Ikali-
53342: sissa muka on keskimäärin vain 300 markkaa, mutta tämä käsi-
53343: rahan keskimäärä on laskettu kaikista torpista eikä ainoastaan
53344: suurista torpista, kuten vero. Suuremmista torpista Ikalisissa
53345: on maksettu käsirahaa 1,000 :kin markkaa ja sitäkin enemmän-
53346: kin. On siis aivan mieletöntä vertailla Vihanoin ja 1kalisen kun-
53347:                                                               195
53348: J096               Istunto I p. marraskuuta 1907.
53349: 
53350:  tien torppariveroja Laukon kartanon torppariveroihin, jälkimäi-
53351:  set kun ovat saaneet vuokraoikeutensa ilmaiseksi, s. o. ilman
53352:  tuota ostohintaa.
53353:       Näin on siis 4 kuntaa noista kuudesta, joita voitaisiin verrata
53354:  Laukon oloihin. Niistä neljästä on Luhanka ensimäinen. Mi-
53355:  käli tunnen, on tämän kunnan torpanveroja verrattu niihin tietoi-
53356:  hin viljellyn maan alasta, jotka on saatu tilaUoman väestön ala-
53357:  komitean hankkimasta tilastosta. Nyt sattuu kuitenkin valitet-
53358:  tavasti niin onnettomasti, että juuri tämän kunnan tiedot viljel-
53359:  lyn maan alasta tilaUoman väestön alakomitea on huomannut
53360:  liian pieniksi, ehkä 50 % :kin liian pieniksi. Kuntalaiset ovat an-
53361:  Ulneet alakomitealle tällaiset tiedot. Sensijaan siis että vasta-
53362:  lauseessa luullaan torpparien veron suuremmilla torpiHa olevan
53363:  25-26 markkaa hehtaaria kohti, täytyy se siis mahdollisesti las-
53364:  kea noin 50 markaksi hehtaaria kohti, eli paljon suuremmaksi
53365:  kuin Laukon torppareilla.
53366:      Seuraa sitten Tuusulan ja Humppilan kunnat, joitten verot
53367:  vastalauseen mukaan on laskenut hallituksen asettama n. s. inva-
53368:  liditeetti-vakuutuskomitea. Näin ei kuitenkaan ole asianlaita.
53369:  Tnvaliditeettikomitean julkaisuissa ei näitä laskuja ole, vaan on ne
53370:  tehnyt yksityinen henkilö, joka oli invaliditeettikomitean sihtee-
53371:  rinä. Ja hänkin on minun tietääkseni verrannut torpanveroja
53372: tilattoman väestön alakomitean hankkimiin tietoihin viljellyn maan
53373:  pinta-alasta. Mutta kun ottaa selvää tämän viljellyn maan Jaa.:.
53374: dusta noissa kahdessa kunnassa ja vertaa sitä viljellyn maan laa-
53375: tuun Laukon kartanossa, niin huomaa, että tuo viljelty maa Laukon
53376: torppareilla käsitti ainoastaan I 5% luonnon niittyä, mutta suu-
53377: remmilla torppareilla Humppilassa 25lf'o ja Tuusulassa 45%·
53378: Onhan siis taas aivan harhaan vievää lähteä vertaamaan veroja
53379: viljelysmaan koko alaan, joka käsittää sekä pellon että niityn, kun
53380:  tämä viljelty maa on niin eriarvoista eri kunnissa. Sillä jos esim.
53381: niiden 'l'uusulan torpparien, nim. suurimpien torpparien veroja,
53382: jotka on vastalauseessa otettu huomioon, verrataan heidän viljet-
53383: tyyn maahansa, tämä laskettuna siten, että heidän niittyalansa re-
53384: duseerataan suhteelliseksi Laukon torpparien niittyalan kanssa,
53385: nousee tuo vero, joka vastalauseessa on arvioitu 20 markaksi, yli
53386: -J.O markan, s!is täälläkin suuremmaksi kuin vero valiokunnan las-
53387: kelman mukaan Laukossa.
53388:      Nyt on siis vaan jäljellä äsken mainittu Hauhon kunta. Edel-
53389: lisessä puhuttiin jo siitä, että kaikkien torpparien keskivero Hau-
53390: hon kunnassa oli enemmän kuin kaksi kertaa niin suuri kuin
53391: Laukossa. Mutta jos nyt otamme huomioon ainoastaan suurem-
53392: pien torpparien verot, niin näemme ensiksikin, että Hauholla päi-
53393: vätyöveroa rahaksi arvosteltaessa on pantu jalkapäivätyön hin-
53394: naksi ainoastaan I markka 50 penniä ja hevospäivätyön hinnaksi
53395:        Maatal. valiok. miet. n:o 4: välikysymys Laukon asiassa.   3097
53396: 
53397: 3 markkaa, jota vastoin valiokunta on käyttänyt Laukon veroja
53398: rahaksi muutettaessa 2 ja 4 markkaa, joita hintoja Laukon torp-
53399: parit itsekin ovat sanoneet ,aivan liiallisiksi". Minun mielestäni
53400: olisi siis pitänyt molemmissa tapauksissa päivätyöverot laskea sa-
53401: man hinnan mukaan. Jos esim. torppari tekee 2 hevospäivää
53402: viikossa, s. o. 104 päivää vuodessa, niin siitä nousee vuotuinen
53403: eroavaisuus Laukon ja Hauhon verojen välillä 104 markaksi tor-
53404: paita, mikä tekee hehtaaria kohti, jos otetaan huomioon, niinkuin
53405: vastalauseessa on edellytetty, ne torpat, joilla on 15 hehtaaria,
53406: 7 markkaa hehtaarilta. Näin ollen nousee Hauhon suurimpain
53407: torppien vero, joka vastalauseessa on arvioitu 22 markaksi, 29
53408: markkaan, kun se Laukassa tekee 35 markkaa. Mutta vieläkin:
53409: tässä on otettava huomioon, että Hauhon pitäjä on kaukana rau-
53410: tatiestä ja myyntipaikoista, jota vastoin Laukon kartano on verrat-
53411: tain lähellä Tampereen kaupunkia, missä maataloustuotteista on
53412: saatu hyvät hinnat. Ehdotuksessaan vil j elyspakkolaiksi ( 49 §) so-
53413: siaalidemokraatit itse arvelevat, että maasta on verona maksettava
53414: hyvällä liikepaikalla vähintäin 66, enintään 200 % enemmän kuin
53415: huonolla liikepaikalla. Jos nyt näin kipeässä asiassa kuin Lau-
53416: kon lakkokysymys on ja näin erittäin hyväntahtoiselta taholta kuin
53417: porvarilliselta tyydytään vaikkapa ainoastaan 33 % :iin, joka on
53418: puolet siitä, mitä sosiaalidemokraatit viljelyspakkolaissa määräävät
53419: vähimmäksi eroavaisuudeksi, niin Hauhossakin suurten torppien
53420: 'rerot nousevat melkoista suuremmiksi kuin Laukon kartanolla.
53421:      Nyt on siis käyty läpi kaikki kuusi kuntaa.         On valaistu
53422: kaikki ne ,tosiasiat", jotka sosiaalidemokraatit ovat esittäneet
53423:  vastalauseessaan tueksi väitteelleen, että Laukassa verot muka
53424: olisivat korkeammat kuin missään muualla. Mitä ne todistavat?
53425:  Ensiksikin, että vertailu on ollut yksipuolinen ja siitä syystä har-
53426: haan viepä, mikäli on otettu huomioon vaan suurimmat torpat.
53427:  Toiseksi että kahta kuntaa ei voida ollenk~an ottaa vertailussa
53428:  mukaan, koska niissä käsirahajärjestelmä on yleinen. Ja kol-
53429:  manneksi, että kun lähemmin tarkastaa jäljellejääneitä neljää kun-
53430:  taa, niin tullaan selvästi aivan päinvastaiseen tulokseen kuin vas-
53431:  talauseessa. Toisin sanoen, sosiaalidemokraattinen vähemmistö on
53432:  tässäkin kysymyksessä itse toimittanut meille uusia lisätodisteita
53433:  siitä, että Laukan verot todella ovat huokeammat kuin muualla
53434:  ja että siis Laukan onnettoman lakon syytä ei ole haettavana lak-
53435:  kolaisten ahdinkotilasta.
53436:      Lisäksi on vastalauseessa vielä mainittu kruunun virkatalojen
53437:  torppien vero Turun ja Porin läänin pohjoisosissa ja esitetty sekin
53438:  melkein puolta pienemmäksi kuin Laukon torpparien. Tätä tie-
53439:  toa en ole ollut tilaisuudessa tarkastamaan. Mutta me voimme
53440:  olla aivan varmat siitä, että tässäkin on jotain harhaan viepää,
53441:  kunhan sitä vaan tarkemmin tutkittaisiin. Hyvin luultavaa on,
53442:                    Istunto 1 p. marraskuuta 1907.
53443: 
53444:  että näilläkin torpilla, samaten kuin Satakunnassa yleensä
53445:  käsirahajärjestelmä on vallalla, ja silloinhan kaikki vertailu käy
53446:  mahdottomaksi.
53447:      Mietintöön on liitetty toinenkin vastalause, se, jossa ed.
53448:  Castren ja muut hallituksen kannattajat ovat ilmaisseet huonon
53449:  ,humöörinsä" sen johd06ta, että valiokunta on ryhtynyt arv06-
53450:  telemaan hallituksen tointa tai oikeastaan toimettomuutta siinä
53451:  torppariliikkeessä, josta Laukon lakko oli yksi ilmaus. Valiokun-
53452:  nan mietintö on ed. Castrenin mielestä siltä sivulta lähtien, jolta
53453:  hallitusta arvostellaan, ensiksikin muka ,ala-arvoinen". Eilen me
53454:  saimme kuulla ed. S. Vuotijoen suusta, että valiokunnan mietintö
53455:  siihen sivuun saakka muka on ,ala-arvoinen" (Ed. Vuolijoki, S.:
53456: Joo!). Oppi-isä ja oppipoika siis kohtaavat toisensa sivulla 42 (Ed.
53457:  Vuolijoki, S.: Kiitos kunniasta!) Toiseksi on herra Castren sano-
53458:  nut valiokunnan arvostelusta, että se on muka asiaan kuuluma-
53459:  ton. Minä odotin jo saavani nähdä tässä saman lauseen, minkä me
53460: olemme niin monta kertaa ennen näillä valtiopäivillä kuulleet, nim.
53461:  että se on ,enemmän kuin ennen kuulumatonta".
53462:      Valiokunta olisi mielestäni -- jos ei enää lasketa leikkiä -
53463:  aivan laiminlyönyt sille uskotun tehtävän, jos se olisi ainoastaan
53464:  refereerannut tosi~sioita eikä arvostellut. Ja kun se kerran ryhtyi
53465:  arvostelemaan muita asianosia koko tuossa lakkojutussa, torp·
53466: pareita, tilanhaltijaa, sosiaalidemokraattista puoluetta, niin olisi
53467: valiokunta mielestäni asettanut hallituksen aivan nollan arvoon,
53468:  jos se, hallituspuolueitten toivomusten mukaan, olisi vaikene-
53469: malla sivuuttanut sen arvostelussaan. Niin pitkälle ei valiokunta
53470: kuitenkaan katsonut säädyllisyydenkään sallivan sen mennä.
53471:      Mutta vielä: sen, joka tyyneellä ja tasapuolisella mielellä ky-
53472: kenee lukemaan sitä osaa mietintöä, jossa hallitusta arvostellaan,
53473: täytyy joka tapauksessa tunnustaa, että valiokunta on mahdotto··
53474: man hellävaroin kohdellut hallitusta (Vasemmistosta: Juuri oi-
53475: kein !) . Minä tahtoisin sanoa, että se on pidellyt sitä lasikaa-
53476: pissa ja pumpulikääreissä (Vasemmistosta: Ihan oikein!), sillä
53477: missä muussa kansanvaltaisella eduskunnalla varustetussa maassa
53478: tahansa näin valtava oppositsiooni kuin tämä toki olisi käyttänyt
53479: toisia sanoja siitä hallituksesta, joka yleensä ei ole kyennyt näke··
53480: mään, että suurlakkoviikko ja sen pakottama eduskuntareformi
53481: merkitsivät meille täydellistä järjestelmän muutosta (Vasemmis-
53482: tosta: Todellakin!), jonka olisi pitänyt velvoittaa hallitusta aivan
53483: toisella tavalla varustettuna astumaan tämän eduskunnan eteen
53484: kuin se on tehnyt.
53485:      Mitä erittäin tulee hallituksen kantaan torppariliikkeeseen
53486: nähden, niin on se mielestäni aivan samanlainen kuin sen kanta
53487: siihen kumoukselliseen aikaan nähden yleensä, jossa olemme elä-
53488:         Maatal. valiok. miet. n:o 4: välikysymys Laukon asiassa.   3099
53489: 
53490: tahansa näin valtava oppositiooni kuin tämä toki olisi käyttänyt
53491: ajoissa näkemään koko tuon valtavan torppariliikkeen merkitystä:
53492: rorpparien järjestäytymiselle, valmistustöille torpparilain uudis-
53493: lamiseksi, lakoille, joita puhkesi eri osissa maata, kaikelle tälle
53494: on se ollut sokea. Tästä hallituksen sokeudesta ja toimettomuu-
53495: desta on myöskin seurauksena se, että eduskunta nyt eroaa mitä
53496: masentuneimmalla mielellä sen johdosta ettei ole kyetty saamaan
53497: valmiiksi uutta torpparilakia (Oikealta : Ohhoh 1), ainakin edus-
53498: k'Unnan enemmistö. Ja tämä ei voi muuta kuin yhä vahvistaa sitä
53499: Yakaumusta, minkä reformi-ystävällinen osa kansaa nykyisestä
53500: hallituksesta on saanut, nim. että se kaikista lupausfraaseista huo-
53501: limatta ei ole omistanut tarpeellista kykyä eikä rohkeutta johtaa
53502: hedelmällistä reformitoimintaa ainakaan maatalouspolitiikan alalla
53503: (Ed. Vuolijoki, V.: Pankaa ponteen! Puhemies, naputtaen vasa-
53504: ranaan: Ei saa häiritä puhujaa).
53505: 
53506:    F..d. Rajala luopui puheenvuorostaan.
53507: 
53508:      Ed. Rosenqvist, G. G.: Agrarutskottets nu företiggande
53509: hetänkande är i många afseenden intressant och förtjänstfullt.
53510: Det lämnar en klar och god utredning af den mångdiskuterade
53511: Laukkofrågan och skall helt visst i en framtid, då det gäller att
53512: teckna de senaste årens i så mycket märkliga historia i värt land,
53513: utgöra ett beaktansvärdt aktstycke.
53514:      Det föreligger emellertid en märkbar skillnad mellan den
53515: förra och den senare delen af betänkandet. Den tilltalande ob-
53516: jektiviteten i framställningen, som öfverhufvud utmärker den
53517: förra delen, har i den senare delen efterföljts af ett bedömande,
53518: ctt, om jag så får säga, slutsatsdragande, som icke vittnar om
53519: historikerns objektivitet, utan fastmer om subjektiva synpunkter
53520: och en tendens, som synes stå i samband med partiintressen.
53521:     Betänkandet tili sin förra del har på ett öfvertygande sätt
53522: ådagalagt, att Laukkosträjken icke föranledts af foröfvade orätt-
53523: visor eller omänsklighet från egendomsegarens sida, att den icke
53524: haft sin rot i något allmänt ekonomiskt trängmål bland underhaf-
53525: vandena, utan att utifrån verkande krafter varit verksamma tili
53526: åstadkommande af sträjken, att denna och de lidanden den vål-
53527: lat, väsentligen varit en följ d af partiledares agitatoriska verk-
53528: samhet, hvilken verksamhet rent af ledt till klandervärda, under
53529: alla förhållanden klandervärda, handlingar. r allt detta är ut-
53530: skottets framställning fullt öfvertygande och riktig. Densamma
53531: har ytterligare i dag blifvit bestyrkt genom hr Kairaroos i många
53532: afseenden värdefulla och belysande inlägg uti diskussionen.
53533: 3100                Istunto 1 p. marraskuuta 1907·
53534: 
53535: 
53536:       Utskottet har också med rätta framhållit, att man vid be-
53537: dömandet utaf denna fråga bör taga hänsyn tili de i landet vid
53538: tiden för och efter storsträjken rådande oroliga förhållandena.
53539: äfvensom till motsatsen emellan olika mot hvarandra sig bry-
53540: tande, äldre och yngre, åskådningssätt. I allt detta ligger otvif-·
53541: velaktigt - om det år fråga om skuld, om individernas skuld.
53542: och vare sig man söker denna skuld mera åt höger eller åt vän-
53543: ster - förmildrande, i hög grad förmildrande omständigheter.
53544:       Men då det för utskottet sedan gäller att draga slutsatser
53545: och fälla omdömen om såväl egendomsegarens som särskildt re-
53546: geringens ställning tili frågan, då kan man icke mera i allo med
53547: full sympati och erkännande följa framställningen. Det subjek-
53548: tiva, tendensiösa elementet gör sig då mer eller mindre gällandc·.
53549: Tiden medger emellertid icke att här ingå på en teoretisk kritik
53550: af utskottets betänkande uti berörda afseende, än mindre att be-
53551: röra i sammanhang härmed stående frågor af delvis allmän och
53552:  stor bärvidd, frågor, tili hvilka uttalandena i denna del af betän-
53553:  kandet kunde gifva anledning. Då agrarfrågan uti hela dess
53554:  vidd under nästa landtdagsperiod kommer före, skall måhända
53555:  tillfälle härtill erbjuda sig. Jag inskränker mig nu tili att, hvad
53556:  särskildt den senare delen af utskottsbetänkande1: beträffar, när-
53557:  mast ansluta. mig till den första reservationen ..
53558:       Då jag engång · har ordet, kan jag icke underlåta att inlägga
53559:  en gensaga mot hr Vuolijokis i går etablt;rade, som det synes
53560:  mig, plumpa och smaklösa försök att göra Laukkofrågan till en
53561:  nationalitetsfråga för att möjligen, genom att ock:ra på nationa
53562:  listiska passioner, på visst håll vinna sympati och röster för sin
53563:  uppfattning. Om något, vittnar ett dylikt försök - ifall det
53564:   sker hona fide- om oförmåga att bedöma Laukkofrågans verk-
53565:   liga innebörd.
53566: 
53567:        Asian käsittely nyt keskeytettiin ja esitettiin
53568: 
53569:    Ed. A. Neoviuksen tekemä välikysymys asiassa,
53570: joka koskee eräiden Suomen kansalaisten äskettäin
53571: tapahtunutta vangitsemista Pietarissa
53572:        johon hallituksen puolesta vastasi
53573: 
53574:     Senaattori .Mechelin: På grund af gällande stadganden an-
53575:  gåcnde ärendenas fördelning inom senatens ekonomiedeparte-
53576:  ment kari det anses tillhöra viceordföranden att hesvara den ntt
53577:  föreliggande interpellationen.
53578:      Mändagen den 21 oktober blef här kändt, att fyra finsku
53579:  medborgare häktats i St. Petersburg. Samma dag anhöll jag
53580:      Välikysymys Suomen kansal. vangitsemisen johd. Pietarissa.   3101
53581: 
53582: 
53583: 
53584: genom enskildt bref, att ministerstatssekreterarep. måtte inför-
53585: skaffa upplysning om orsaken eller orsakerna till denna häkt-
53586: ningsätgärd. I skrifvelse af den 23 oktober svarade han mig,
53587: att någon bestämd utredning angående de företagna arresterin·-
53588: garna ännu ej kunnat erhållas, men att det meddelats, att de ar-
53589: resterade, med undantag af en, med det snaraste torde frigifvas.
53590:      Innan hans exellens generalguvernören den 29 oktober af·
53591: reste till St. Petersburg, anhöll jag hos honom, både muntligen
53592: och skriftligen, att han under sin vistelse därstädes ville äfven
53593: för sin del vidtaga nödiga åtgärder för att kännedom om häkt-
53594: ningsorsaken måtte erhållas.
53595:      Den 25 oktober aflät prokuratorn en embetsskrifvelse till ge-
53596: neralguvernören i enahanda syfte. - Fru Malmberg hade re-
53597: dan blifvit frigifven.
53598:      1 tidningar hade emellertid uppgifvits, att någon hemlig an-
53599: gifvelse af ryska agenter i Finland rörande de häktades förhål-
53600: lande här i Finland utgjort anledningen till deras arrestering.
53601: Ehuru denna uppgift måste anscs otillförlitlig, såg jag mig dock
53602: däraf föranlåten, att i en ytterligare, den 27 oktober aflåten,
53603: skrifvelse tili ministerstatssekreteraren, med afseende å de med
53604: denna angelägenhet förknippade rättsfrågornas vigt, förfråga
53605: mig angående resultatet af de demarcher som gjorts.
53606:      Följande dag meddelade ministerstatssekreteraren mig ge-
53607: nom telegram och bref, att, enligt hvad han inhämtat, de arreste-
53608: rade äro misstänkta för brott begånget inom kejsaredömet, atl
53609: två af dem med det snaraste torde frigifvas, men att den tredje.
53610: studenten Stenbäck, uppgifvits vara mera komprometterad.
53611:      Af generalguvernören har jag efter hans återkomst hit fått
53612: veta, att han i denna sak genom meddelanden af kompetenta
53613: auktoriteter erfarit, att de ifrågavarande finska medborgarnes
53614: häktning egt rum på grund af angifvelse för något brottsligt
53615:  förehafvande i St. Petersburg.       Några närmare . upplysningar
53616: stodo ej ännu till buds, emedan den förberedande undersöknin-
53617:  gen i brottmål enligt rysk lag hålles hemlig. Ryktet att häkt-
53618: ningen skett i anledning af angifvelse om brottsligt förhållandc
53619:  i Finland hade betecknats såsom fullkomligt grundlöst, enär ve-
53620: derbörande myndigheter i kejsaredömet icke förbise, att finsk
53621: medborgare enligt lag kan häktas på ryskt område endast för
53622:  därstädes begånget brott.
53623:       Af motsvarande innehåll är det svar af generalguvernören,
53624:  som prokuratorn i går fått mottaga på sin förenämda skrifvelse.
53625:       I fråga om det rättegångsbiträde, som för de häktade kan
53626: Yara behöfligt, har jag skäl att antaga, att nödig åtgärd blifvit
53627:  eller varder vidtagen.                                   ·
53628: 3102              Istunto I p. marraskuuta rrp;.
53629: 
53630: 
53631:    Keskustelu:
53632:     F..d. Neovius, A.: Först har' jag att till senatens ärade
53633: vice-ordförande framföra min tacksägelse för svaret på inter·
53634: pellationen och de i detsamma meddelade upplysningarna. Af
53635: dessa upplysningar har framgått det tillfredsställande faktum,
53636: att regeringen icke dröjt att vidtaga åtgärder för erhållandet af
53637: upplysningar om, huru med saken förhåller sig, och att den gjort
53638: detta på ett sätt, för hvilket allmänheten har all anledning att
53639: vara i högsta grad tacksam. Emellertid föreligger här ännu en
53640: icke ringa oklarhet, beroende därpå att de upplysningar, som gif-
53641: vits af vederbörande i Ryssland, icke varit i tillräcklig grad full-
53642: ständiga. Bland de upplästa meddelandena fanns uppgiften, att
53643: de häktade skulle hafva drabbats af denna åtgärd för brottsliga
53644: handlingar, begångna i Petersburg. Innan man kan bedöma den
53645: rättsliga karaktären af denna uppgift, dess inflytande på, huru
53646: man skall bedöma fallet, är det dock nödvändigt att veta, hvilket
53647: brott det gäller; därför är saken fortfarande i viss mån oklar.
53648: Härtill kommer att en person, som af de häktades släktingar-
53649: kort efter häktningen ombads att besöka stadsprefekten i Pe'-
53650: tersburg, general Dratscheffski, vid sitt samtai med honom fick
53651: en i viss mån afvikande uppfattning om anledningen tili häkt._
53652: ningarna. Samtalet var af sväfvande beskaffenhet, men tycktes
53653: gifva vid handen, att något specielt faktum icke låg tili grund
53654: för åtgärden, utan snarare jämförelsevis sväfvande föreställ-
53655: ningar om de häktades politiska ståndpunkt och dunkla anta-
53656: ganden beträffande deras verksamhet här i landet. Men huru
53657: härmed än må förhålla sig är saken ännu dunkel. Dock synes
53658: det mig att man i det svar, som gafs på interpellationen, har ett
53659: stöd för den fasta förhoppning, att regeringen fortfarande skaU
53660: egna denna sak en noggrann uppmärksamhet och icke försumma
53661: att skrida tili de åtgärder, hvartill förhållandena kunna gifva an-
53662: ledning. Jag finner mig därför för min egen del icke hafva skäl
53663: att för denna gång framställa något annat förslag än ett förslag
53664: om enkel öfvergång tili dagordningen. Ett sådant förslag synes
53665: mig också så · mycket oundvikligare, som ju tiden icke skulle
53666: tillåta att använda den procedur, som för åstadkommande af en
53667: motiverad öfvergång tili dagordningen vore nödvändig.
53668: 
53669:   . Ed. Estlander: Den händelse, som af interpellationen be-
53670: röres, är egnad att väcka den största beklämning och ett bekym-
53671: mer, som ingalunda enbart har afseende å den olycka, hvaraf
53672: enskilde medborgare och dem närastående personer drabbats.
53673:     Det i så hög grad oroväckande och allvarsamma i det som
53674: skctt är, att händelsen icke är enstaka, utan bringar i åtanke
53675:      Välikysymys Suomen kansal. vangitsemisen johd. Pietarissa. 3103
53676: 
53677: 
53678: tidigare, analoga tilldragelser. Den häntyder pä det ömtäliga
53679: gränsgebit inom lagtillämpningen, där finsk och rysk stats-
53680: myndighet mötas med anspråk, dem det ofta nog visat sig vara
53681: svårt att förlika. Om tillämpningen af internatiönella normer för
53682: rättsvården icke sällan medför situationer, vid hvilkas lösning
53683: rättvisan icke alltid varit på den segrande, starkare partens sida,
53684: så måste en utgång af sådant slag särskildt befaras, då med in-
53685: tressemotsatsen äro förbundna konflikter af politisk art.
53686:     Men till hvilken grad stegras icke faran för att rättsintres-
53687: set skall åsidosättas, då vid sidan af den ojämförliga skillnaden
53688: i makt emellan de intresserade rättsgebiten och förutom de in-
53689: flytanden, som en tillspetsad politisk situation medför, ännu
53690: framträda den olikhet och oförenlighet i rättsåskådning, som
53691: härska på de skillda hållen?
53692:     Allt detta synes mig böra tagas i betraktande, då det gäller
53693: att bedöma den situation, som i förevarande interpellation
53694: berörcs.
53695:     I motsats tili hvad från officielt håll försäkrats synes allt
53696: hvad som härintills kunnat härstädes blifva kändt i denna dunkla
53697: sak tyda på, att detta ingrepp i finske medborgares personliga
53698: rätt och frihet skett af anledningar, hvilka haft intet att skaffa
53699: med deras uppehåll å ryskt territorium. Men härjämte är det
53700: påtagligt, att de strider af politisk art, hvilka alltjämt skaka
53701: Ryssland och hvilkas verkningar nogsamt försports också i vårt
53702: land, varit af betydelse jämväl i detta fall. Men hvad som mest
53703: ger anledning till farhågor för det öde, som väntar dessa unga
53704: män, är att, såsom kändt, det rättsväsende, af hvars tillämpning
53705: deras väl och ve är afhängigt, på grund af de sedan länge rå-
53706: dande undantagsförhållandena, för närvarande icke erbjuder alla
53707: nödiga garantier.
53708:     Med tillfredsställelse hafva de, hvilka understöda interpel-
53709: lationens syfte, erfarit, att landets myndigheter vidtagit anstal-
53710: ter för att om orsakerna till det skedda erhålla tillförlitlig ut-
53711: redning.
53712:     Jag vågar uttala den förhoppning, att styrelsen icke skall in-
53713: skränka sig allenast härtill, utan äfven framgent med uppmärk-
53714: samhet följa dessa i nöd stadde medborgares öde. Det synes mig,
53715: att våra myndigheter härvid ega en rätt, som samtidigt innebär
53716: en förpliktelse att få erfara ej blott att man tilläfventyrs å rysk
53717: sida ans.er häktningarna betingas af brott, hvilka enligt allmänna
53718: grunder borde i R yssland undersökas och afdömas. Som en oaf-
53719: visligen berättigad och naturlig samt nödvändig fordran å finsk
53720: sida bör göras gällande rätten att erhålla sd.dana sakliga uppgifter
53721: om hvad som lägges dc fängslade finske medborgarena till last.
53722: att vederbörande finsk myndighet själf kan pröfva, huruvida
53723: 3104               Istunto J p. marraskuuta 1907·
53724: 
53725: 
53726: förfarandet grundar sig å sådana sakförhållanden, att det fram-
53727: stär såsom berättigadt. Ty endast om på detta sätt öfvertygelse
53728: vunnits, har också vunnits visshet därom, att frän fosterländsk
53729: sida intet underlätits, som kunnat och bort lända tili understöd
53730: åt personer, hvilka blott alltför mycket göres behof af bistånd.
53731:     Med denna förhoppning kan jag för min del för närvarandc
53732: rösta för enkel öfvergäng tili dagordningen.
53733: 
53734:     Ed. Schybergson: Hr Estlander nämnde, att det rättsvä-
53735: sende, hvars konsekvenser de häktade nu äro tvungna att un-
53736: derkasta sig, icke lämnar alla nödiga garantier. Jag vill i nägon
53737: mån förstärka hans yttrande : detta rättsväsende lämnar beträf
53738: fande det slags förbrytelser, som här äro i fråga, alls inga ga-
53739: rantier. Det Iät nästan som ett hån, då senatens viceordförande
53740: framhöll, att undersökningen i brottmål i Ryssland hålles hemlig.
53741: 1 politiska saker hälles den vanligen hemlig också för den för-
53742: ment brottslige själf, och det är icke omöjligt, - det framgår t.
53743: o. m. af ett bref, som offentliggjorts, från en af de häktade, --
53744: att någon undersökning i den meningen, att de häktade skulle
53745: hafva blifvit förhörda, alls icke egt rum ännu den dag som är.
53746: De två kategorierna af förbrytare, de politiska och de vanliga
53747: förbrytarena skiljas i Ryssland åt i ett som annat. Hela behand--
53748: lingsmetoden är olika. Och särskildt den lag, hvarom senatens
53749: viceordförande här har taiat och som skulle i detta fall tillämpas.
53750: -och hvarom också hans exc. generalguvernören nämnt i en in-
53751: tervju, är för de politiska förbrytelserna sådan, att den icke för-
53752: tjänar namnet af lag, då ett i vederbörandes mening icke fullt
53753: pålitligt sinnelag är tillräckligt att påkalla de strängaste stra:ff-
53754: åtgärder. Vi få därför räkna med, att desse unga män, som va-
53755: rit oförsiktiga nog, det vill jag gärna medgifva, att öfverskrida
53756: gränsen österut, äro fullkomligt rättslösa vare sig att de förme-
53757: nats hafva begått brott här eller i den ryska hufvudstaden under
53758: de några timmar de vistats där. Jag inser huru vansklig rege-
53759:  ringens ställning i sådana frågor är, huru svårt det är att ens
53760: bereda ett rättegångsbiträde tillfälle att sammanträffa med de
53761: häktade, då dessa ju öfverhufvudtaget hållas afstängda från all
53762:  beröring med andra. Jag inser huru vanskligt detta är för en
53763:  regering, som inga maktmedel har till sitt förfogande. Men
53764:  jag vill å andra sidan invagga hvarken mig själf eller andra i
53765: den föreställningen, att någonting verkligt vore uträttadt genom
53766:  regeringens åtgärder, och jag uttalar den önskan, att regeringen
53767:  icke allenast fortfarande skall egna saken allt det intresse, som
53768:  den kräfver. utan göra föreställningar emot det passerade icke
53769:  blott hos hans exc. generalguvernören, utan äfven på högsta ort.
53770:      Vi måste i det förhållande, hvari vi stå tili kejsaredömet,
53771:       Välikysymys Suomen kansal. vangitsemisen johd. Pietarissa. 3105
53772: 
53773: 
53774: ·kunna känna oss trygga för, att vi icke några timmar efter det
53775:  vi satt vår fot inom den kej serliga hufvudstadens gränser kunna
53776:   blifva utsatta för sådan rättslöshet. Vi hafva där myndigheter
53777:  -och ämhetsverk, med hvilka vi kunna hafva anledning att i en
53778: ,eller annan fråga träda i beröring. Och icke blott detta, den lif-
53779:   liga samfärdseln mellan Finland och kejsardömet gör, att Fin-
53780:   lands inbyggare måste kunna hafva någon slags känsla af trygg-
53781:   het, då de komma inom kejsardömets gränser. Dock har jag icke
53782:  :anledning att motsätta mig enkel öfvergång till dagordningen,
53783:   utan förenar mig om det förslag, som i sådant afseende fram·
53784:   ställts.
53785: 
53786:      Ed. Sirola: Se vakava ilmiö, että Suomen kansalaiset joutu-
53787: vat tällaisen kohtelun esineiksi keisarikunnassa, ilman että näin
53788: pitkän ajan kuluttua vielä on minkäänlaisia tyydyttäviä tietoja
53789: ja takeita siitä, että olisi otettu huomioon kansalaisen loukkaa-
53790: mattomuus, pakottaa todellakin eduskuntaa lausuntoon sellaiseen.
53791: -ettei siitä voi jäädä epäselvyyteen ja että hallituksella tässä lau-
53792: sunnossa on vakava velvoitus ja myöskin tarpeen tullen tuki ajaes-
53793:  saan tätä asiaa edelleen, - jos se sille haluaa osottaa huomiota
53794:  ja siihen panna sitä tarmoa, jota tässä tarvitaan. Katsoen sii-
53795:  hen heik~outeen, jota kotimainen hallituksemme on osoittanut
53796:  saliiessaan venäläisen santarmivallan edelleen tässä maassa toi-
53797: mia tavalla, joka ei ole oikeutemme mukainen, ei mielestäni siir-
53798:  tyminen yksinkertaiseen päiväjärjestykseen tässä olisi riittävä,
53799:  vaan pitäisi kysymys lähettää perustusvaliokuntaan, josta voitaisiin
53800:  saada ehdotus perustelluksi siirtymiseksi päiväjärjestykseen ja
53801:  -sellaisessa sanamuodossa, että se ei antaisi tukea käsitykselle, että
53802:  eduskunta olisi kohdellut tällaista asiaa liian kevyesti. Arvelen,
53803: -että vaikka aika onkin näin kulunut, perustuslakivaliokunta kui-
53804:  tenkin mahdollisesti vielä tämän istunnon kestäessä voisi antaa
53805:  -eduskunnalle lausunnon, joka huomisessa täysi-istunnossa voi-
53806:  taisiin hyväksyä. Näin ollen pyydän saada ehdottaa, että välikysely
53807:  1ähetetään perustuslakivaliokuntaan.
53808: 
53809:       Ed. Nuorteva: Minusta olisi sangen vaann, jos tällainen
53810:  aihe jätettäisiin käyttämättä sivuuttaen sen yksinkertaiseen päivä-
53811:   järjestykseen siirtymisellä, sillä tämän kysymyksen yhteydessä me
53812:   voimme asianomaiseen paikkaan huomauttaa niistä tuskastutta-
53813:   vista ilmiöistä, jotka edelleen, huolimatta n. s. ,laillisuuden pa-
53814:  lauttamisesta", yhä vaan vallitsevat meidän oloissamme.
53815:       Mitä tulee siihen, että tämä kysymys osoittaa kuinka turva-
53816:  .ton Suomen kansalainen on astuessaan Venäjän rajan yli, pyydän
53817:   huomauttaa, että tämä ei ole ainoa esimerkki tuollaisesta asiain
53818:   tilasta. Viime kesänä tapahtui niinkuin muistamme, että eräs yli-
53819: Jio6                Istunto 1 p. marraskuuta 1907.
53820: 
53821: 
53822: opistomme kansalainen, Väinö Salminen, hänen oleskeilessaan opin-
53823: tomatkalla Vänäjällä aiheettomasti vangittiin. Häneltä otettiin
53824: pois hänen omaisuutensa, kaikki hänen kokoamansa kirjoitukset
53825: j. n. e., hän pidettiin useampia päiviä vangittuna, eikä hänelle
53826: annettu minkäänlaista korvausta tai tyydytystä siitä oikeuden
53827: Ioukkauksesta, jonka alaiseksi hän oli joutunut. Toinen esimerkki
53828: samanlaisesta asiasta on myös ollut näkyvissä. Meidän sanoma-
53829: lehdistömme kertoi äskettäin m. m. mitenkä Vienan Karjalassa on
53830: vangittu useampia Suomen kansalaisia, jotka ovat olleet siellä
53831: kansanvalistusta Ievittämässä. Eräs kolmas esimerkki mainit-
53832: takoon, nimittäin se hyvin useasti ilmenevä seikka, että Suomen
53833: kansalaisia, merimiehiä, vangitaan venäläisissä satamissa, kun he
53834: jollakin ulkomaalaisella laivalla sinne saapuvat. He vangitaan,
53835: jos venäläinen poliisi katsoo, että heillä ei ole tarpeellista passia,
53836: tai jos heillä on vanhentunut passi, tai he vangitaan ilmankin min-
53837: käänlaista syytä ja passitetaan kotiinsa. Kaikesta tästä näemme
53838: että Suomen kansalainen on sangen tukalassa asemassa joutues-
53839: saan Venäjälle. Ja on hyvin surkuteltavaa, että hallituksemme
53840: tässä suhteessa ei voi tai ei tahdo tehdä mitään, jollei tällaisten
53841: tapausten estämiseksi, niin ainakin, silloin kuin niitä esiintyy,
53842: vakavasti huomauttaakseen niiden johdosta. Tätä vastaan voi-
53843: daan sanoa että meidän arkaluontoinen asemamme pakoittaa mei-
53844: olemaan vaiti, pitämään suumme kiinni, kun meidän kalliimpia
53845: oikeuksiamme loukataan. En kuitenkaan voi katsoa tällaisia nä-
53846: kökantoja millään tavalla puolustettavissa oleviksi, vaan pidän
53847: kansamme arvon mukaisena että joka kerta, kun kansalaistemme
53848: oikeuksia loukataan, ellei muuta, niin ainakin tehdään vakavia
53849: huomautuksia asiasta korkeimpaan paikkaan. Jos jonkun muun
53850: maan kansalainen joutuu loukkauksen alaiseksi Venäjällä, pan·-
53851: naan koko diplomaattinen koneisto liikkeelle hänen oikeutensa
53852: turvaamiseksi. Ymmärrän tietysti, ettei mitään tällaista voi ta-
53853: pahtua Suomen puolelta, mutta paljon enemmän kuin mitä teh-
53854: dään voitaisiin tehdä.
53855:      Tämän asian yhteydessä ilmenee kuitenkin eräs tonen seikka"
53856: joka minusta on pääasia tässä kysymyksessä ja joka jo sekin yk-
53857: sinään pakottaa minua vaatimaan perustettuun päiväjärjestykseen
53858: siirtymistä, jotta päästäisiin täydellisesti selville siitä, missä mää-
53859: rin on aihetta huomautusten tekemiseen tässä suhteessa. Nämä
53860: vangitsemiset ovat epäilemättä yhteydessä jonkinlaisten salape-
53861: räisten voimien toiminnan kanssa täällä Suomessa. Ne Suomen
53862: kansalaiset, joita välikysymys koskee, lähtivät Pietariin perjantai-
53863: illalla, saapuivat sinne lauvantaina, oleskelivat siellä yhden päivän,
53864: ja vangittiin he sunnuntaina. Hyvin vähän tuultavalta näyttää
53865: se otaksuminen, että heidän vangitsemisensa olisi johtunut jostain
53866: Venäjällä tehdystä rikoksesta. On jotakuinkin todennäköistä, että
53867:       Välikysymys Suomen kansal. vangitsemisen johd. Pietarissa. 3H>7
53868: 
53869: 
53870: he olivat venäläisten santarmiagenttien seuraamat Pietariin saak-
53871: ka, että vaan odotettiin saada heidät sellaiselle alueelle, jossa
53872: venäläinen poliisivalta voisi heidät muitta mutkitta vangita. On
53873: tunnettu tosiseikka, että venäläinen santarmivalta toimii meidän
53874: maassamme nykyään melkein yhtä innokkaasti kuin koskaan
53875: Bobrikoffin aikana. 'fietooni on tullut, että kuvernöörinviras-
53876: tosta melkein joka päivä saapuu Helsingin poliisilaitokseen ky-
53877: symyksiä sen tai tämän venäläisen kansalaisen toimista Suomessa.
53878: Kirjelmät ovat tavallisesti laaditut tähän tapaan: ,kenraalikuver-
53879: nöörin tietoon on tullut että se tai tämä Venäjän kansalainen
53880: oleskelee Helsingissä" ja sitten vaaditaan poliisitoimenpiteitä
53881: vangitakseen hänet. Kenraalikuvernöörin tietoon tällainen asia
53882: tietysti ei voi tulla muuten kuin ilmiannon kautta ja tällaisia il-
53883: miantoja tekevät ne lukuisat venäläiset santarmiagentit, joita,
53884: niinkuin jo sanoin, täällä Helsingissä todistettavasti vilisemällä
53885: vilisee. Surkeata on myöskin havaita, että meidän poliisimme
53886: yleensä on hyvin altis antamaan avustusta silloinkin kun sitä tällä
53887: tavalla vaaditaan.
53888:      Muistaakseni valtiopäivillä 1905 eduskunnan käsitellessä n. s.
53889: koulumietintöä, jossa huomautettiin erityisistä koulualalla val-
53890: litsevista epäkohdista, suuressa määrin moitittiin kouluylihalli-
53891: tusta siitä, että kouluylihallitus oli ryhtynyt erinäisiin toimen-
53892: piteisiin ilmiautojen perusteella, ja pidettiin tällaista menettelyä
53893: kerrassaan sopimattomana ja paheksuttavana kaikissa tapauk-
53894: sissa. Mutta tällainen menettely jatkuu yhä edelleen. Ne tiedon·
53895: annot, jotka kenraalikuvernööriitä saapuvat kuvernööreille ja ku-
53896: vernööreiltä poliisimestareille, eivät ole mitään muuta kuin ai-
53897: van samanlaisia ilmiantoja, joita silloinkin tehtiin.
53898:     Kaiken tämän nojalla katson, että kun asia lähetetään perustus-
53899: lakivaliokuntaan, niin olisi erittäin tärkeätä, että perustuslaki-
53900: valiokunta tekisi kaiken voitavansa päästäksensä selville siitä,
53901: missä määrin venäläinen santarmisto toimii täällä Suomessa ja
53902: missä suhteessa meidän maamme viranomaiset ovat mainittuun lai·
53903: tokseen. Näin ollen minä en katsoisi mahdolliseksi että tämä ky-
53904: symys voitaisiin ratkaista näin yhdessä päivässä. Se vaatii tie-
53905: tysti enempää ja perinpohjaisempaa tutkimista, ja minusta tämä
53906: asia ei kärsi siitä, että se siirtyisi ensi eduskuntakauteen. Tä-
53907: mä intterpellatsiooni ja ne toimenpiteet, joihin me ryhdymme sen
53908: johdosta, eivät suinkaan pelasta niitä kansalaisia, joiden onni nyt
53909: on kysymyksessä. Se kyllä tunnetaan, että joutuessaan sellaiseen
53910: asemaan, jossa he nykyään ovat, he ovat täydellisesti oikeudettomat
53911: ja kun ei tähän saakka ole sen pontevammin esiinnytty heidän
53912: oikeuksiansa puolustamaan, niin tuskinpa se enää paljoa auttaa.
53913: Mutta vastaisuuden varalta olisi erinomaisen tärkeätä saada tämä
53914: asia täysin selvitetyksi, niin että eduskunta täysin pätevillä syillä
53915: 3108              Istunto I p. marraskuuta H)O'].
53916: 
53917: 
53918: voisi arvostella sitä surkeata ja lainvastaista olotilaa, joka val-
53919: litsee meidän maassamme siinä suhteessa, että maallemme koko-
53920: naan vieras valta toimii täällä ja toimii tavalla, joka mitä suu-
53921: rimmassa määrässä loukkaa meidän oikeuksiamme, muun muassa
53922: sitä oikeutta, joka jokaisella kansalla on sen antaessa turvaa
53923: muiden maiden vainotuille kansalaisille. Tämä olotila myöskin
53924: loukkaa omien kansataisiemme oikeuksia, kun se antaa noille
53925: inhottaville urkki joille tilaisuuden seurata erityisten kansalais-
53926: ten toimintaa ja hommiensa perusteella sitten vangita heidät, hei-
53927: dän joutuessa alalle, jolla santarmien kynnet ulottuvat heihin.
53928: Minä sentähden yhdyn siihen toivomukseen, että tämä kysymys
53929: lähetetään perustuslakivaliokuntaan ja erityisesti tahtoisin, että
53930: perustuslakivaloikunta ottaisi huomioon tämän kysymyksen pe-
53931: riaatteellisen puolen, pannen toimeen perinpohjaisen tutkimuk-
53932: sen siitä, missä määrin venäläinen santarmivalta on ollut näiden
53933: asiain kanssa yhteydessä ja missä määrin venäläinen santarmi-
53934: valta yleensä yhä edelleen toimii meidän maassamme. Tässä yh-
53935: teydessä olisi perustuslakivaliokunnan, asiaa harkittuaan, lausut-
53936: tava hallituksellemme vakava kehoitus, että se kaikissa niissä
53937: tapauksissa, joissa suomalaisten oikeutta loukataan, - olkootpa
53938: nämä kansalaiset muitakin kuin filosofian maistereita ja toi-
53939: mittajia, olkootpa ne yksinkertaisia merimiehiäkin Venäjän sa··
53940: tamissa tai muita Suomen kansalaisia, jotka Venäjällä joutuvat
53941: oikeudettomaan asemaan- että hallituksemme kaikissa näissä ta-
53942: pauksissa vähän vähemmän ottaen huomioon hienoa diplomati-
53943: aansa ja sen vaatimuksia toimisi niin pontevasti, että vaikkapa se
53944: ei luulisi toimenpiteittensä johtavan mihinkään positiivi!iiin tulok-
53945: siin, se niillä kuitenkin hallitsijalle esille toisi kansassamme val-
53946: litsevan käsityksen, ja tällä tavoin puolustaisi Suomen kansan
53947: arvoa kansana ja valtiona.
53948: 
53949:      Ed. Söderholm: För min del har jag funnit, att de två senare
53950: talarenas yrkande om remiss af förevarande interpellation tili
53951: grundlagsutskottet icke är motiveradt. Remiss tili utskott af en
53952: interpellation kan yrkas endera pä den grund, att man icke är
53953: tillfredsställd med de upplysningar, som meddelats från regerin-
53954: gens sida, och att en vidare utredning af saken förty är önsk-
53955: värd. Nu upphör utskottens mandat i morgon.            Utskotten
53956: hafva icke nägon befogenhet att funktionera mellan landtda-
53957: garna. Då nästa landtdag sammanträder, sammansättas utskot-
53958: ten på nytt. Man vet icke ens om samma personer komma att
53959: sitta i dessa utskott. Vid sådant förhållande kan jag icke tänka
53960: mig nägon form af utskottsarbete efter en landtdagssessions slut.
53961: Och att å andra sidan denna utredning, som här · skulle vara i
53962: fråga, vore så enkel, att man på en enda natt skulle kunna skapa
53963: den, det kan jag lika litet finna. Utskottet har icke större me-
53964:      Välikysymys Suomen kansa!. van!titsemisen johd. Pietarissa. 3109
53965: 
53966: del till sitt förfogande att få utredning i denna sak än hvad re-
53967: geringen haft. Jag kan på dessa skäl och då jag för min del
53968: irke häller finner, att regeringens förklaringar voro otillfreds-
53969: ställande, icke se någon anledning föreligga att i frågans nuva-
53970: rande skick remittera den till utskott.
53971: 
53972:     Ed. Sirola: Niinkuin jo ehdotuksestani voi päättää, en mi-
53973: tenkään tarkoittanut, että mitään tutkimusta tällä ajalla ennätet-
53974: täisiin suorittaa, mutta kun työjärjestys nimenomaan säätää,
53975: että jos halutaan perusteltua päiväjärjestykseen siirtymistä, on
53976: asian käytävä valiokunnassa, ja kun minä katson välttämättö-
53977: mäksi, ettei eduskunnan puolelta liian vähän huomiota tälle asialle
53978: osoitettaisi, tein ehdotukseni, jossa vielä pysyn.
53979: 
53980:     Ed. Runeberg: Hr Söderholm berörde icke en omständig-
53981: het, som måhända kan motivera remiss till grundlagsutskottet.
53982: Det är ju klart, att en utredning af frågan icke kan fås till stånd
53983: på den korta tid, som återstår, då utskottets funktion upphör
53984: med morgondagen, men det finnes en möjlighet att på denna
53985: väg fä ett uttalande af kammaren till stånd, hvilket uttalande
53986: icke på något annat sätt kan ega rum. Ett sådant uttalande är
53987: af den vikt, att skäl synes vara att försöka begagna sig af den
53988: möjlighet, som förefinnes för grundlagsutskottet att under den
53989: tid som återstår åstadkomma en motiverad dagordning,. på det
53990: att kammaren därigenom måtte blifva i tillfälle att ansluta sig
53991: till en sådan motiverad öfvergång till dagordningen. För den
53992: händclse att en sådan remiss icke eger rum, blir det ju icke annat
53993: än enskilda medlemmars uttalanden, men på detta sätt skulle vi
53994: få ett uttalande också af kammaren. Jämte det jag i allo anslu-
53995: ter mig tili hr Schybergsons uttalande i saken under diskussio-
53996: nen, förenar jag mig med dem, som påyrkat remiss tili grund-
53997: lagsutskottet för åstadkommande af motiverad öfvergång till
53998: dagordningen.
53999: 
54000:    F.d. Setälä: On tietysti aivan mahdotonta, että perustus-
54001: lakivaliokunta voisi saada sinä lyhyenä aikana, mikä on jäljellä,
54002: mitään selvitystä asiaan, mutta sitä tarkoitusta varten, minkä
54003: ed. Runeherg viimeksi mainitsi, on lähettäminen perustuslaki-
54004: valiokuntaan mahdollinen, enkä minä puolestani tahdo sitä
54005: vastustaa.
54006: 
54007:     Ed. N eovius, A.: I mitt föregående andragande antydde jag,
54008: att tiden föreföll mig alltför kort för remiss tili utskott, men då
54009: nu bland annat grundlagsutskottets- ordförande meddelat, att en
54010: affattning af motiveringen kunde medhinnas, så frångår jag mitt
54011: JIIO               Istunto 1 p. marraskuuta 1907.
54012: 
54013: 
54014: yrkande och ansluter mig tili dem, som förordat remiss tili grund--
54015: lagsutskottet.
54016: 
54017:    Ed. Schybergson: På samma skäl som hr Neovius före-
54018: nar äfven jag mig om remiss tili grundlagsutskottet.
54019: 
54020:    Aänestysesitys ja päätös:
54021:     Ken hyväksyy ehdotuksen : ,Kuultuansa annetun selityksen
54022: siirtyy eduskunta päiväjärjestykseen", vastaa jaa; jos ei voittaa,
54023: lähetetään asia perustuslakivaliokuntaan, jonka tulee ehdot-
54024: taa perusteltu siirtyminen päiväjärjestykseen.
54025: 
54026:     Aänestyksessä olivat ei-äänet voitolla, joten asia oli päätetty
54027: lähettää perustuslakivaliokuntaan, jonka tulee esittää pe-
54028: rusteltu siirtyminen päiväjärjestykseen.
54029: 
54030: 
54031: 
54032:     Laukon sukutilan lunastamista y. m. koskevan
54033: asian käsittelyä jatkettaessa käytti puheenvuoroa
54034:     Ed. Sirola: Kuunnellessani edellisiä lausuntoja olen eten-
54035: kin viimeisen kestäessä odottanut jotakin lausuntoa, joka sisälsi
54036: toivoo kipinän Laukoo kärsiville lakkolaisille, joka viittaisi edes
54037: johonkin toimenpiteeseen, mikä voisi heidät pelastaa niistä kär-
54038: simyksistä, joita täällä surkutellaan, ja mikä voisi maamme ja
54039: kansamme vapauttaa siitä häpeätahrasta, joka siihen tämän asian
54040: yhteydessä on tarttunut, - mutta turhaan. Tätä Laukon lakko-
54041: laisten kärsimystä on käytetty puoluetarkoituksessa, sillä on
54042: koetettu saada muka köyhälistön mieliala kääntymään sosiaali-
54043: demokraattista puoluetta vastaan, mutta ei enempää. Kuni ver-
54044: tuksen leviitat käyvät maallikot ja papit näiden kärsiväin ohitse
54045: ja jättävät tien oheen kaatuneen sinne.
54046:      ,Agtaarimme" käyttävät tilaisuutta osoittaaksensa detalji-
54047: asiantuntemustansa. Me saamme kuulla pitkiä esityksiä ,suu-
54048: rista torpista" ja ,pienistä torpista", ,jalkapäivistä" ja ,hevos-
54049: päivistä" j. n. e. Mutta kysymys siitä, mikä merkitys tällä ilmiöllä
54050: on meidän maamme elämässä, kysymys siitä, miten satamääriä
54051: åhmisiä on pelastettava siitä asemasta, johon olojen ristiriita
54052: on heidät heittänyt, siitä puolesta ei ole mitään käytännöllistä
54053: lausuttu.
54054:     Älköön koetettako sekoittaa pääasiaa tutkimuksilla siitä, ovatko
54055: Laukoo verot olleet markkaa pienemmät vai suuremmat. Ei
54056: siitä vertailusta kumminkaan käy asian todellinen luonne sel-
54057:         Maatal. valiok. miet. n:o 4 välikysymys Laukon a'iia;.;sa.   3 r II
54058: 
54059: 
54060:   ville. Onhan asia aivan toinen katsottaessa sitä henkilökohtai-
54061:   selta ja luokkasuhteen kannalta, jotka seikat juuri ovat otettavat
54062:  huomioon. Onhan ero sillä, kuka tekee päivätöitä vertaiselleen
54063:  talonpojalle, ja sillä, kuka tekee päivätöitä sellaisessa asemassa
54064:   olevalle ja sellaiselle henkilölle kuin Laukon parooni. Tätä seik
54065:  kaa eivät agraaritutkimukset voi esille tuoda!
54066:       Tämän jutun yleistä inhimillistä, yhteiskunnallista luon-
54067:  netta koetetaan sotkea pois yksityiskohtain paljoudella, koete-
54068:  taan hämätä katselijain silmiä, etteivät nämä näkisi metsää
54069:  puilta. Samoina hetkinä kuin tulisi ilolla ja ylpeydellä juhlia
54070:  kansallislakon kaksivuotismuistoa, muistella sitä viikkoa, joka
54071:  loistavasti kumosi halventavat syytökset suomalaisen rodun rauk-
54072:  kamaisuudesta, sen kykenemättömyydestä oikeuksiaan valvomaan :
54073:  samoina hetkinä kuin tulisi tuon mainehikkaan viikon kokemus-
54074:  ten perustalla rientää sen antamia opetuksia käytännössä toteut-
54075:  tamaan, saamme kuulla kaikilla asianajotaidon surullisen kuului·
54076:  silla tempuilla höystettyjä esityksiä siitä, kuinka maamme mah-
54077:  tava köyhälistöliike ja eritoten torpparien herääminen on muka
54078:  pelkkä kiihotuksen tulos vain.
54079:       Kuinka todistaakaan tämä aikain ja sanain muuttuvaisuutta!
54080:  Ei muista se ryhmä, joka väittää saaneensa ohjelmansa ja mc-
54081:  nettelytapansa kansallisen taistelun kevätajoilta, että syytös ri-
54082: koksellisesta kiihoituksesta on sitäkin vastaan heitetty. Ei muista
54083:  perustuslaillisen vastarinnan hupeneva, piskuinen lauma, kuinka
54084:  se inholla torjui bobrikoffilaisväitteen, että sen toiminta muka
54085: perustui ,kiihoitukseen". Ei ole ruotsinkielinen oikeisto tietävi-
54086: nään mitään siitä, että se kokoaa kännattajajoukkoja maamme
54087: rannikkoväestön keskuudesta silmittömällä kiihoituksella, runossa
54088: ja proosassa, painetussa ja puhutussa sanassa solvaillen kansan
54089: suurta enemmistöä, jota esitetään sortavana verivihollisena, jonka
54090: kanssa on käytävä taisteluun elämästä ja kuolemasta. Ettekö
54091: kaikki ole kiihoittaneet? Eivätkö kaikki maailman ryhmät, rodut,
54092: puolueet ja kansat kiihoita? Ettekö aina ole kiihoitussyytöksiin
54093: vastanneet: totta on, että sanomme kansalle totuuden, totta on,
54094: että teemme voitavamme herättääksemme sitä, luokkaamme, ro-
54095: tuamme valvomaan etujaan ja oikeuksiaan, ja silloin kun meistä
54096: nävttää ratkaiseva hetki olevan edessä, kehotamme sitä taiste-
54097: le~aan viimeiseen saakka, uhrautumaankin, koska kärsimykset
54098: ovat ohimeneviä, mutta taistelun tulos pysyvä, koska hetken hel-
54099: potuksen hakeminen ei saa ehkäistä suuren oikeuden voittoa
54100: Ettekö myönnä näin sanoneenne? Ettekö aina lisää: entä sitten
54101: jos kiihoitammekin, kiihoitus on vain sanoja ja ääntä, jota maail·-
54102: maan kyllä mahtuu, mutta joka toiminnaksi vasta muuttuu sil-
54103: loin, kuin se tapaa todellisen kaikupohjansa, löytää oloissa vasta-
54104: kaikua! Te tiedätte, että kiihoittaja, joka ei saa ihmisiä liik-
54105:                                                                I96
54106: 3II2               Istunto r p. marraskuuta 1907.
54107:        ---~     --------------------------·
54108: 
54109: 
54110: keelle, on tuulenpieksijä, mutta todellisuuden, totuuden tulkki se,
54111: jonka sanat herättävät ihm'islapsissa uinuneita voimia, saavat
54112: heidän verensä liikkeelle, sydämensä sykkimään ja aivonsa ajat-
54113: telemaan sekä johtavat toimintaan ja taisteluun. - Kumpaa on
54114: Suomen torppariliike ja sen tyypillinen ilmaus La ukon lakko?
54115:      Ettekö enää muista sortovuosina ilmennyttä uhkaavaa mu-
54116: rinaa, joka kaikui maalaisväestön syvistä riveistä, ettekö muista
54117: toissa talven jännitettyä tilaa, jolloin kansamme vaaka häilyi
54118: kahden vaiheilla? Ettekö ehkä käsittäneet, että Venäjän, olle-
54119: tikin Itämeren maakuntain tapaukset uhkasivat leimahtaa tääl-
54120: läkin joka hetki ilmi liekkiin? Te tiedätte, että vallankumouksen
54121: henki sähköitti koko Euroopan kansoja, syvät rivit liikahtivat
54122: kaikkialla kuni maanalaisen tulen voimasta. Läntisessä Euroo-
54123: passa kestivät poliisivaltiot koossa sotilaslaitostensa turvissa,
54124: mutta Iiitoksissaanpa nekin natisivat, kuten kansanmetelit Rans-
54125: kassa, Saksan suuret lakot, R umanian talonpoikiskapina y. m. il-
54126: miöt osoittavat. Itäinen Eurooppa sen sijaan aaltoili kuohu-
54127: vana kaaoksena, luonnonvoimien myllerryksenä, jonka mels-
54128:  keistä hirveillä svnnvtvstuskilla teki maailmalle tuloaan uusi
54129: kulttuuriyhteiskuri'ta, · n"uori, vapaa Venäjä. Me olimme lähellä
54130: näitä liikkeitä, Suomen sorrettu rotu imi sähköä tuosta voimak-
54131:  kaasta patterista, ja kun sen kokoontunut voima ensi kerran tun-
54132:  tuvammin purkautui, suurlakossa, ei siinä puhunut vain muoto-
54133:  laillisuutta pyytelevä porvarisjoukko, kuten sitä uskotellaan, vaan
54134:  purkautui esille kansamme pohjakerrosten vuosisataiset kärsi-
54135:  mykset. Kun huudettiin: sortajat alas!, ei tarkoitettu vain venä-
54136:  läisiä virkaherroja, vaan ainakin samassa määrin kotimaista by-
54137:  rokratiaa, vieras- ja omakielistä yläluokkaa, joka oikeuslaitoksen,
54138:  kirkon, luokkalakien ja perinnäisten pimitysoppien avulla piti or-
54139:  juudessa työtä tekevää kansaa. Eihän päättynyt kiihko siihen,
54140:  että marraskuun manifesti poisti päällimmäisen kuoren, vieraan
54141:  kuoren, -- kotoinen pesu jäi pesemättä ja sitä on sittemmin hie-
54142:  rottu. Tuli tuntoihinsa se suurilukuinen luokka maan talonpoi-
54143:  kia, jolta oli ,oikeuden muodolla ja lain varjon alla" riistetty
54144:  koti ja kontu. Metsäyhtiöt, tehtaat, suurkartanot, talonpoikais-
54145:  paroonit, maakauppiaat ja koronkiskurit olivat suloisessa sovussa
54146:  hengellisten ja maallisten viranomaisten kanssa laskeneet maa-
54147:  laiskansan nousevan kapitalismin orjuuteen, velkoihin, riippu-
54148:  vaisuuteen tai heittäneet suoraan maantielle. Ja tänä samaisena
54149:  hetkenä odottaa moni muukin kuin vaan Salmin lampuodit, joit-
54150:  ten kovalle kohtalolle täällä on kyyneleitä itketty, toimenpiteitä,
54151:  jotka saattaisivat heille takaisin kavalasti riistetyt konnunkirjat.
54152:       Heräsi torppariluokka, keskiajan surullinen muisto, jota
54153:  luokkalaeilla ja laittomalla mielivallalla pidettiin häpeällisessä
54154:  riippuvaisuudessa. Eivät sitä herättäneet joittenkin vasta vähän
54155:        Maatal. valiok. miet. n:o 4: välikysymys Laukon asiassa.   3113
54156: 
54157: 
54158: levinneitten työväenlehtien kirjoitukset, eivät harvakseen kulke-
54159: vien agitaattorien saarnat. Se nousi henkensä pakosta, ja korpien
54160: povesta, joihin ei valistuksen pilkahdusta ollut päässyt, astui
54161: esiin agitaattorijoukko, joka puhui palavan totuuden kipinöit-
54162: sevää kieltä. Ei pantu Tampereen torpparikokousta alulle Hel-
54163: singistä käsin, sehän voidaan asiapapereilla osottaa, että pitkin
54164: maata pidetään torpparikokouksia, 'joitten monet tuhatkirjavat
54165: ,.ponnet" Helsingissä koottiin yhteen ja vaiettiin ohjelmaksi, joka
54166: sitten Tampereella tarkistettiin ja hyväksyttiin.
54167:      Että tämä kokous on tikku monen silmissä, sitä osottaa se va-
54168: liokunnan mietinnön kohta, johon välikysymyksen tekijäkin on
54169: viitannut, se katala tapa, jolla mietinnön tekijät ovat käyttäneet
54170: sitä ohjelman kohtaa, missä tarkoitetaan häätötoimenpiteiden eh-
54171: käisemistä. Kun näet torppariluokka heräsi parannuksia vaati--
54172: maan ja ohjelmia laati, silloin aina huudettiin maanomistajain
54173: taholta, että jos vaan teette jyrkän ja maanomistajille epäedulli-
54174: sen ohjelman sekä sen mukaisen lain, niin ajetaan torpparit
54175: maantielle! Ja kun tätä uhkaa vastaan ohjelmaan jätetäiin lause
54176: sellainen kuin nyt, niin riennetään sitä käyttämään moisella ta-
54177: valla, tavalla, joka osottaa, keneen tässä asiassa kohdistuu syy-
54178: tös puoluetarkoitusten edistämisestä.
54179:     Eipä luulisi meitä sosialisteja iljettävän syyttää siitä, että
54180: heittävdvimme mukaan tähän suureen liikkeeseen, että koetimme
54181: autta~ tämän liikkeen rakentumista suureksi kokonaisuudeksi.
54182: Ei luulisi, mutta onpa sekin nähty! Ja tämä ilmiö, tämä katala
54183: syyttely, jota on jonkun aikaa kestänyt, on saattanut muitakin
54184: samantapaisiin ajatuksiin, kuin mitä täällä välikyselyn tekijä jo
54185: on ilmituonut. Kohoo mieleen katkera kysymys: teimmekö me
54186: sosiaalidemokraattisen puolueen toimihenkilöt oikein, kun ase-
54187: tuimme tätä alkeellista luonnonvoimaa järjestelemään? Miksei
54188: olisi voitu antaa nyrkkivallan ja korpilain todellakin puhua kiel-
54189: tään? Ei ainakaan silloin tarvitsisi täällä kuulla asiapajatempuilla
54190: höystettyjä solvauksia. Onhan niin monilla asiapapereilla, joita
54191: valiokuntakaan ei ole voinut kokonaan sivuuttaa, osotettavissa,
54192: kuinka me sosiaalidemokraattisessa puolueessa toimivat henkilöt
54193: asetuimme itse-ottamaamme valta-asemaan, ktiinka me rohke-
54194: nimme tehdä jotain, jota todellakin täytyy katua. Me huomaut-
54195: telimme köyhälistölle niistä puhujista ja agitaattoreista, jotka
54196: omilla valtakirjoillaan ja omalla vastuullaan omantuntonsa pa-
54197: kosta kulkivat ympäri ja puhuivat kansalle siitä, mitä he sydä-
54198: messään tunsivat. Me todellakin rohkenimme huomauttaa, että
54199: tällaisiin puhujiin ei ole luottamista, ja vieläpä kehoitettiin työ-
54200: väenyhdistyksiäkin sulkemaan ovensa heiltä.         Tällaiseen yksi-
54201: tyisten kansalaisten vapaata alotetta loukkaaviin toimenpiteisiin
54202: ei todellakaan olisi voinut ryhtyä, jollei olisi ollut peräti vakavat
54203:                     Istunto I p. marraskuuta rgoj.
54204: 
54205: 
54206: velvoitukset. jollei joka hetki olisi ollut ajatuksissa Itämeren-
54207: maakuntain kohtalo ja se vaara, mihin meidän maamme ulko-
54208: nainen asema, meidän itsemääräämisoikeutemme olisi joutunut.
54209: jos täällä korpilaki olisi saanut puhua kamalaa kieltään.
54210:      Mitä vleensä lakkoihin tulee, niin suorastaan itse-ottamalla
54211: vallalla niistä kiellettiin. Huomautettiin tarmokkaasti, että jos
54212: lakkoon ryhdytään, saavat lakon tekijät itse vastata menettelys··
54213: tään; sosiaalidemokraattinen puolue ei heitä avusta eikä voi heitä
54214: avustaa. Nimenomaan maan edun ja valtiollisen aseman takia
54215: kehoitettiin siirtämään toistaiseksi nämä taloudelliset parannus-
54216: pyrkimykset, jotta saataisiin lävitse se suuri reformi, jota odo-
54217: tettiin, että ennättäisi kokoontua uusi eduskunta ja päästä selvit-
54218: telemään tämän maan sotkuisia vyyhtejä.
54219:      Asiaa harrastaville olisi mainittava tätä asiaa valaisevana
54220: esimerkkinä kokous, joka pidettiin ylioppilastalolla toissa vuoden
54221: vaihteessa. Siellä olivat vli kahdensadantuhannen kansalaisen
54222: valitsemat edustajat koos~a neuvottelemassa, mitä olisi tehtävä
54223: vleensä maan asiain ia eduskunnan uudistuksen suhteen. Ko-
54224: lwuksessa ilmenevä mieliala oli niin pelottavan ankara, niin kiih-
54225: keä, että ainoastaan mitä suurimmalla agitatsioonilla ( !) voitiin
54226: saada päätökseksi rauhoittavia ponsia. Ainoa taikasana, joka
54227: silloin voi levottomia mieliä rauhoittaa, toivoa luoda, oli sana
54228: ,eduskunta". Siihen luottamukseen lopultakin yhdistyttiin, sen
54229: eduskunnan odotuksen alaisina voitiin vielä sietää suuriakin vää-
54230: rvvksiä. Kuinka monen moni lakko jäi tekemättä, kuinka moni
54231: n~ielenosoitus - ehkei aivan rauhallista laatua oleva - jäi pois.
54232: kun puolueen toimitsijat pitkin maata yhteisen tunnussanan mu-
54233: kaan asettuivat samalle kannalle sanoen: muistakaamme, että
54234: äänioikeusasia on saatava läpitse ja sen kautta päästävä eteen-
54235: päin! Täytyykö todellakin tämän toivon pettää, täytyykö to-
54236: dellakin tämän eduskunnan lamauttaa sitä innostusta, sitä har-
54237: rastusta, jolla sitä on odotettu?
54238:     Näillä rauhoitusyrityksillä ja toimenpiteillä oli menestystä.
54239: Kansan alkeellinen kiihko muuttui hedelmälliseksi toiminnaksi,
54240: yhteiskunnalliseksi edistystyöksi, haarautuen valtiolliseen harras-
54241: tukseen, osuustoimintaan ja ammattikunnalliseen liikkeeseen y. nL
54242: Näkyivätpä vallassa olijatkin käsittäneen ajan vakavuuden. Eipä
54243: puuttunut lupauksia ja ohjelmia, eikä puuttunut vakuutuksia
54244: niistä kaikista parannuksista, joita ilmoitettiin pantavan toimeen
54245: lähimpänä· aikana. Asetettiin agraarikomiteoja ja muita, ja se-
54246: naatti kiiruhti sovittelemaan suuremmissa lakkotapauksissa, niin
54247: Tampereella ja muualla. Minä en sure sitä, että tämän välikysy·
54248: myksen yhteydessä kysymys senaatin sovittelutoimenpiteistä Lau~
54249: kossa on pakosta siirtynyt sivulle. Minä nim. katson senaatin kyllä
54250: tässä asiassa sovitelleen. Onhan vallassa olevalle Iuokalle erittäin
54251:         ~Jaatal.   valiok. miet. n:o .j: välikysymys Laukon asiassa.   3115
54252: 
54253: 
54254: välttämätöntä saada aikaan jotain sovinnon tapaista tämmöisissä
54255: asioissa. Ainahan tämmöinen vallassa olevien taholta lähtenyt so-
54256: vitteluyritys lyödään suureksi kunniarahaksi vallassa olevien rin-
54257: taan ja sanotaan: me sovitimme, me ristiriidan väitimme! ! Toi-
54258: selta kannalta mimm mielestäni tässä kohdistuu syytös senaattiin.
54259: Sovittelu ja semmoiset toimenpiteet näyttävät armolta.           Lain-
54260: säädäntö ja lain hengen velvoittama hallituksen toiminta ovat
54261: oike~ttta, -   jos ne siksi saadaan.
54262:      Täällä eduskunnan viimeiset hetket ovat tuoneet esille su··
54263: rullisen ilmiön. Siihen on jo viitattukin. Torpparilain voimaan
54264: saaminen on rauennut. Kuinka voidaan ajatella, että tähän lyk-
54265: käykseen voitiin ryhtyä? Miksei enää olisikaan niin kiire? Vielä-
54266: hän kuitenkin viime vuonna muutamien torpparilakkoj en aikana
54267: suostuttiin tilapäisesti peruuttamaan häädöt ja selitettiin, että laki
54268: on niin peräti vanhentunut, että se täytyy saada pois, huomautet-
54269: tiin siitä ,tulipalosta", joka syttyy, ellei rauhaa saada. Minulla
54270: on tässä pieni ote eräästä asikirjasta, joka tätäkin seikaa valaisee.
54271: Samoina aikoina kuin Laukassa, oli lakko ollut myös sen lähellä
54272: Jokioisten kartanossa. Tämä lakko -            joka syntyi vastoin
54273: sosiaalidemokraattisten toimitsijain jyrkkiä varoituksia ja kiel-
54274: toja, - loppui häätötuomioon. Ja silloin kuin nämä häätötuo-
54275: miot olivat tulleet, Jokioisten osakeyhtiö ottaen asian käytännöl··
54276: lisesti suostui sovintoon. Tästä se sai niskaansa maanomistajien
54277: äänenkannattajat. Hufvudstadsbladet kirjoitti, että maanomis-
54278: tajat sekavin tuntein ottavat vastaan tällaisen tiedon, tiedon siitä,
54279: että isännistö oli suostunut sovintoon, että yhtiö ei ollut kyllin pi-
54280: tänvt silmällä asian ,oikeudellista" puolta, että se ,laillisuuden
54281: per-iaatteen oli uhrannut käytännöllisten näkökohtien takia", ja
54282: lehti varoitti vakavasti, että tällainen ei saa tulla prejudikaatiksi.
54283: Jokioisten yhtiö vastasi, että epäsäännöllisten olojen tähden ei
54284: voitu asiaa katsoa pelkästään yksityisoikeuden kannalta. Tämä
54285: oli heidän mielestään yhteiskuntailmiö, kuten teollisuustyö-
54286: väen lakot, ja siis yhtiö, itselleen oikeuden häätötuomiot saatuaan,
54287: ryhtyi sovitteluun ja lausui sen menettelynsä tueksi vielä, että ,kun
54288: tulipalon kanssa on tekemistä, on se sammutettava perinpohjin,
54289: niin ettei se kyde ja tuota vaaraa naapureille". Täällä sen sijaan,
54290: että ryhdyttäisiin tulipaloa sammuttamaan, riidellään vahvasti
54291: siitä, kuka sen mahdollisesti on sytyttänyt, mistä tuli on päässyt
54292: irti, ja siinä syyttelyssä käytetään asianmukaisia keinoja.
54293:      Nyt eivät enään käytännölliset seikat vaadi asian yksityis-
54294: oikeudellista puolta jätettäväksi sivuun. Nyt ei enään katsota
54295: käytännöllisten ja maan yleisten asiain vaativan mitään huolta.
54296: Nyt otetaan asia tällaisena riitajuttuna, jossa punniskellaan pieniä
54297: syitä Laukon lakon puolustukseksi ja sitä vastaan. Jätän nuo
54298: yksityiskohdat meidän puolelta asiantuntijain valaistaviksi. Huo-
54299: mautan kuitenkin missä asian ydin on. K.un on puhuttu sovitte··
54300: 3II6               Istunto r p. marraskuuta 1907.
54301: 
54302: 
54303: luista ja huomautettu, mitä ne ovat torpparien puolelta saaneet
54304: osaksensa, niin aina ed. Castren lisäsi, että tilan haltija ei voinut
54305: suostua mihinkään netwotteluihinkaan ennenkuin työläiset yksi-
54306:                                         1
54307: 
54308: tyiskohtaisesti palaisi·vat työhön. Tässähän on juuri periaatteelli-
54309: nen pohja, riidan ydin. J oukkotyösopi1n1Js on ensimmäinen ehto,
54310: johon lakon tehnyt työväki pyrkii. Se on se perustuslaki, käyt-
54311: tääkseni asiaa valaisevaa esimerkkiä, johon se pyrkii, jota se tah-
54312: too itsevaltiaalta isännältänsä saada. Se tahtoo päästä irti siitä
54313: mielivallasta, jonka yksilöllinen sopimus tällaisessa tapauksessa
54314: sille tuottaa ja joukkosopimuksen kautta turvata itseänsä luok-
54315: kana, kokonaisuutena. Joka siis asettuu tuota joukkoneuvotte-
54316: luun, joukkotyösopimukseen pyrkimystä vastaan, ja joka sitä
54317: puolustaa, hän menettelee niinkuin itsevaltias, joka lykkää pois
54318: kansansa perustuslakia pyytävän käden, hän menettelee niin-
54319: kuin tällaisen menettelyn puolustaja menetellä voi.
54320:      Ed. Castren sanoi, että perustuslaillinen hallitus ei voi käydä
54321: pakkoluovutukseen. Minä en tahdo väittää, että lakia muodolli-
54322: sesti tulkiten pakkoluovutusasetusta mahdollisesti olisi tässä voitu
54323: käyttää, mutta minä huomautan siitä, että hallitukselle on hyvin
54324: helppo, ainakin sillä on mahdollisuus, saada nopeasti aikaan lain-
54325: säädäntötoimenpiteitä, jotka tekevät oikeudeksi sen, mihin pyri-
54326: tään ja mitä halutaan. Tässä yhteydessä ei voi jättää huomaut--
54327: tamatta siitä laista, jonka hallitus sai aikaan uudistaakseen Turun
54328: hovioikeuden. Kun yhteiskuntaelämä on joutunut oikeusristirii-
54329: toihin, silloin tilapäislaki on paikallaan. Minä en tahdo moittia
54330: hallitusta sitä, että se tällaisen lain sai aikaan, mutta voi todella
54331: ja täydellä syyllä vaatia, että se katsoisi, ei ainoastaan muutama-
54332: sataluhtisen torpparijoukon Laukassa, vaan kymmen- ja sata--
54333: tuhatluhtisen torppariväestön sellaisen toimenpiteen arvoiseksi,
54334: että se vapautetaan väliaikaisellakin toimenpiteellä siitä oikeu-
54335: dettomuudesta, johonka se on jäänyt, ja joka oikeuden ristiriito-
54336: jen sattuessa voi tulla vaaralliseksi. Ne sielulliset kärsimykset,
54337: jotka etenkin näinä vuosina ovat olleet koko torppariväestömme
54338: painona, ovat arvaamattomat, ja ne jatkuvat joka päivä tuskas-
54339: tuttavina, ilman että tässä suhteessa on mitään toimeen saatu.
54340:      Kun ajattelee torpparilain raukeamista tämän ja muitten ky-
54341: symysten valossa. niin selvenevät kaikki viimeviikkoiset, oudostut-
54342: tavat tapaukset. Ihmetyttihän se tulos, johon täällä tultiin poliisi-
54343: interpellatsioonia käsiteltäessä. Ihmetyttihän se, kun ajatteli,
54344: että jälkeenpäin tämän tuloksen aiheuttavan puolueen äänenkan-
54345: nattaja - U. S. - julkisesti paheksui puolueen menettelyä!
54346: Mutta nyt tämä ihmettely raukeaa. Ei enää ole kiire torppari-
54347: lailla, ei enää ole pelkoa laittomuuksista Laukon tapaan, - poliisi
54348: on kyllä voimakas, ja missä poliisi ei riitä, siellähän on kahdella-
54349: kymmenellä miljoonalla lunastettu avustus, jota maan hallitus
54350:        Maata!. valiok. miet. n:o 4: välikysymys Laukon asiassa.   31 I7
54351: 
54352: 
54353: on luvannut viime kädessä käyttää. - Meidän lakimiehemme, jotka
54354: muutama päivä sitten 20 :n miljoonan jutussa nielaisivat suuren
54355: kamelin, - sillä lakikysymys ja perustuslain sivuutus se sittenkin
54356: oli! - he nyt kuurnitsevat hyttysiä, punnitsevat ,laasopäiviä''
54357: j. n. e., silloin kuin olisi ratkaistava maallemme ja kansallemme
54358: erittäin tärkeä kysymys.
54359:     Pannaan niin suuri merkitys tuolle kysymykselle alas-huu-
54360: doista. Sanotaan, että tämä loukkaus on ollut sitä laatua, että
54361: jo sekin aiheutti tilanhaltijan puolelta hänen taipumattomuu-
54362: tensa! · Muistettakoon kuitenkin, että tässä maassa ja tässä kau-
54363: pungissa on huudettu ,alas" valtio-oikeudellisesti peräti arve-
54364: luttavalla tavalla keisarikunnan edustajalle ja hän on jättänyt
54365: käyttämättä sitä muodollista oikeutta, joka hänellä olisi ollut
54366: käydä ankariin toimenpiteisiin! Pieni vertauskohta siitä, mi-
54367: tenkä voivat hetket ja tapaukset vaikuttaa ja miten otetaan huo-
54368: mioon käytännöllisiä ja poliittisia seikkoja eikä turvauduta muo-
54369: tolaillisuuteen.
54370:     Ed. Castren on pitänyt niin vallan mahdottomana sitä vaa-
54371: timusta, että työväki, torppariväestö vaatii sellaisia työnjohtajia
54372: pois, joista se ei pidä. Mitä on tämä vaatimus muuta kuin joh-
54373: donmukainen johtopäätös niistä vaatimuksista, joita samaan ai-
54374: kaan tehtiin pitkin maata, että virkamiehet, joista ei kansa pidä,
54375: joita se ei hyväksy, ovat saatavat pois. Työnjohtaja on torppari-
54376: väestön kuvernööri ja kun on opetettu huutamaan kuvernööriä
54377: alas, niin samalla logiikalla huudetaan alas myös lähimmät ,ku-
54378: vernöörit" (Vasemmistosta: hyvä!). Millä liikuttavalla tavalla
54379: ed. Castren huomautti siitä vaatimuksesta, että lakkopetturit
54380: vaaditaan poistettaviksi työstä, ja millä tavalla täällä on herjattu
54381: sitä toverilupauksen ja toveruuden pyhyyttä, joka kaikessa tais-
54382: telussa on kaunein puoli. - Eikö tässä maassa ole opetettu sa-
54383: malla tavalla kohtelemaan taistotoveruuden petturuutta; eikö ed.
54384: Castren mahdollisesti tunne tapauksia, jolloin kaikki keinot ovat
54385: käytettävissä niitä vastaan, jotka yhteistä asiaa vahingoittavat?
54386:  (Ed. Castren : Ei !)
54387:      Mikä on syynä siihen, että torpparit eivät ole huolineet kir-
54388: jallisia kontrahteja? Ed. Kairamo siteeratessaan torpparien oman
54389: lausunnon luki samasta lauseesta, että torpparit eivät suostuneet
54390: ottamaan isännän yksipuolisesti heille tunkemaa torpparikontrah-
54391: tia! Torppareilla on todellakin ollut surullinen kokemus niistä kir-
54392: jallisista kontrahdeista, joilla laki muka heitä turvaa. He ovat
54393: aina joutuneet tässä suhteessa alakynteen, he, jotka eivät lain-
54394: laadinnassa ole saaneet olla osallisina, eivät ole näistä kontrah-
54395: deista sanaansa saaneet sanoa. ,Vapaa" ei ole sopimus silloin,
54396: kun toinen puoli on avuton ja toisella on kaikki valta! Jos täl-
54397: laisia kontrahteja kieltäytyy ottamasta, mitä muuta silloin tekee
54398:                      Istunto I p. marraskuuta 1907·
54399: 
54400: 
54401: kuin valvoo oikeuksiansa ja odottaa sitä lakia, joka kaikilta puo-
54402: lin on luvattu ja jonka on sanottu tuottavan turvaa! Eduskunta
54403: voisi toimenpiteellänsä, lausunnollansa, jonka se antaisi hallituk-
54404: selle, ohjeella, jonka tämä lausunto sisältäisi, ja joka veivoittaisi
54405: hallituksen pian ryhtymään niitä lakisäädäntöjä toimeenpanemaan,
54406: jotka veisivät Laukon tilan lunastamiseen ja näin edelleen koko
54407: torppariväestön vapauttamiseen, voisi saattaa tämän asian lail-
54408: liseen ratkaisuun. Eikö tätä haluta tehdä? Halutaanko odotta-
54409: valle kansalle, jälkimaailmalle jättää se todistus, että Suomen
54410: ensimäinen kansaneduskunta ei halunnut tehdä loppua keskiajasta?
54411:      Kyllä täällä on ratsastettu maanomistajain ja heidän ystä-
54412: väinsä rautasänkyjutuilla, on koetettu osoittaa torpparien vaa-
54413: timusten mahdottomuutta, mutta jos luullaan, että siellä, missä
54414: tätä asiaa katsotaan yleisemmin, että maamme rajain ulkopuo-
54415: lella myöskin uskotaan, että satamääräinen torpparijoukko asuu
54416: vuosikausia metsässä, tekee itsepintaista vastarintaa, muuttaa
54417: koteihinsa, joista se on häädetty, muutamien pienten ja edus-
54418: kunnan monen puhujan mielestä aivan tarpeettomain vaatimus-
54419: ten takia, niin jopa ollaan tiellä! Joka luulee, että tällaiset selityk-
54420: set pystyvät ulkomailla asianymmärtäviin, hänen arvosteluky-
54421: kynsä on todellakin omituinen. Siellä missä sosiaalipoliittinen
54422: sivistys on korkeampi, siellä kyllä edelleenkin tämä kysymys py-
54423: syy häpeäpilkkuna Suomen ja sen ensimäisen kansaneduskunnan
54424: aikakirjoissa, jollei asia saa suotuisata ratkaisua.
54425:      Ei voi käyttää puhevuoroa tässä asiassa lausumatta, että Lau-
54426: kan taistelevat torpparit ovat torppariluokan sankareita ja mart-
54427: tyyreitä. niitä esitaistelijoita, joita ilman ei mikään todellinen
54428: parannus tule toimeen. Minä käsitän hyvästi, miksi täällä maan-
54429: omistajain etua ajattelevat toivoisivat, että tämäkin esimerkki,
54430: tämäkin esitaistelijain joukko, olisi poissa. On selvää, miksi ei
54431: heitä tyydytä se, että kymmenet ja sadat torpparilakot ovat so-
54432: siaalidemokraattisen puolueen toiminnan kautta keskeytetyt ja
54433: ehkäistyt; he vaatisivat tietysti, että tämäkin todistaja olisi hä-
54434: vitetty, silloinhan ei voitaisi millään syyllä vaatia torpparilakia,
54435: - sillä ,onhan maa rauhallinen" ! !
54436:      Miten käsittäneekin, mutta kun ajattelee asiaa yleensä torp-
54437: pariluokan kannalta, täytyy olla niin ,julkea", ettei voi toivoa
54438: I.,aukon lakkoa tapahtumattomaksi. Ed. Kairamo kysyi, miten
54439: kasarmien nurkissa aikaansa viettävä torppari, joka on vasta-
54440: hakoisesti lakkoon vietelty, tällöin mahdollisesti asiasta ajatte-
54441: lee. En luule olevani huono psykoloogi lausuessani, että hänelle
54442: joka tunti, joka kuluu, selvenee luokkayhteiskunnan julmuus, että
54443: hänelle selvenee se oikeudeton asema, jossa työtätekevä kansan-
54444: luokka on, hänen luokkatunteensa vahvistuu ja toisella kertaa
54445: hän liittyy iloisin mielin taistelevaan joukkoon.
54446:         :\laatal. valiok. miet. n:o 4: välikysymys Laukon asiassa.   3II9
54447: 
54448: 
54449:     Oli nyt sosiaalidemokraattisen puolueen toimitsijain ja joh--
54450: tajain syy mikä tahansa, mikä estää teitä, hyvät herrat, asettumasta
54451: näiden kärsiväin ja sorrettujen puolelle sekä ajamasta heidän
54452: asiaansa onnelliseen loppuun? Eihän täällä ole kysymys siitä,
54453: saadaanko joku yksityinen pieni politikoitsijajoukko leimatuksi
54454: miksi tahansa l Tässä on kysymys vakavammasta, tässä on ky-
54455: symys kärsivistä ihmisveljistä ja -sisarista, tässä on kysymys ih-
54456: misistä, jotka ovat tulleet kärsimyksistä mielipuoliksi ja muuttu-
54457: vat yhteiskunnalle vaarallisiksi l Eikö eduskunta voi tällaiselle
54458: asiatie ratkaisua saada! Eikö eduskunta voi antaa hallitukselle
54459: sellaisia eväitä, ettei niiden laadusta voi epätietoisuuteen jäädä?
54460: Minä yhdyn ed. Vuotijoen jälkimäiseen ehrlotukseen. (Vasem-
54461: mistosta hyvähuutoja).
54462: 
54463:     Ed. Castren: Niitten muistutusten lisäksi, jotka erinäiset edel-
54464: liset puhujat ovat tehneet toista edustaja S. Vuotijoen y. m. vasta-
54465: lausetta vastaan, pyydän minä puolestani vielä muutamissa muissa
54466: kohdin saada täydentää heidän oikaisujaan.
54467:     Sivulla 52 sanovat vastalauseentekijät, että !.aukon sukutilalla
54468: 137 vuokramiehen hallussa olevan viljelysmaan yhteenlaskettu pinta-
54469: ala tekee 1077 hehtaaria. Tämä ilmoitus on väärä. Puheenalaisten
54470: maanvuokramiesten hallussa olevan viljelysmaan yhteenlaskettu
54471: pinta-ala nousee 1,245 hehtaariin. Vastalauseentekijät ovat siis
54472: jättäneet luvusta pois noin 500 tynnyrinalaa. Että tämä seikka
54473: suuressa määrin vähentää sitä veromäärää, jonka vastalauseentekijät
54474: ovat laskeneet vuokramiesten suorittavan hehtaaria kohti, on itsestään
54475: selvää. Edelleen väittävät sh·ulla 64 vastalauseentekijät, että torp-
54476: parien asiamiehen oikeudessa esiintuomat syytökset sukutilan halti-
54477: jaa vastaan pitäisivät melkein poikkeuksetta paikkansa. Tämä on
54478: sitä ihmeteltävämpää, kun vastalauseentekijät varsin hyvin tietävät,
54479: että herra Nyyssölä oikeudessa peruutti useimmat syytöskohdistaan,
54480: ja kun heille vielä lisäksi ei ole tuntematonta, etteivät torpparit kyen-
54481: neet oikeudessa osottamaan yhtään jälelläolevista syytöskohdista
54482: todeksi, vaikka he tarkoitusta varten pyysivät ja saivatkin lykkäystä.
54483:     Vastalauseentekijät uskaltavat ensiksikin väittää, että veroa olisi
54484: lisätty lakonkin edellisenä vuonna. Sellainen veronlisäys olisi m. m.
54485: kohdannut Vapaaluotoa, Korterouttoa ja Lammia. Väite Vapaa-
54486: luodon veron kohottamisesta on kerrassaan perätön. Se on aivan
54487: tuulesta temmattu, eikä sillä ole mitään edes näennäistä perustusta.
54488: Korterouttoon nähden on asianlaita aivan sama. Sopimuksen mu-
54489: kaan oli Korterouton tehtävä vissi määrä jalkapäiviä heinä- ja elon-
54490: korjuun aikana. Näiden tekemisen laimiinlöi Korteroutto useana
54491: vuonna, kunnes hänet viimein saatiin täyttämään velvollisuutensa,
54492: ilman että hän vielä tähänkään päivään asti on maksanut suoritta-
54493: matta jääneitä päivätöitänsä. Torppari Lammin kanssa oli taas
54494: 3!20               Istunto I p. marraskuuta I907·
54495: 
54496: 
54497: sellainen sopimus, että hän saisi ensimmäisenä vuotena nauttia täy-
54498: dellistä verovapautta, mutta seuraavana vuonna olisi hänen suori-
54499: tettava se vero, jonka hän näihin asti onkin suorittanut. Koko tuo
54500: syytöskohta on siis aivan perätön.
54501:     Mitä sitten torpparien muka etujen vähentämiseen tulee, on sen
54502: seikan oikea laita laajaperäisesti selitetty valiokunnan mietinnössä,
54503: mutta siitä huolimatta uudistavat vastalauseentekijät herra Nyyssö-
54504: län tässä kohden oikeudessa tekemän syytöksen. Sanottakoon vielä
54505: kerran, että hakamaita järjestettiin torpparien kesken agronoomin
54506: kautta vuonna r895, siis noin rz vuotta ennen lakkoa, tasaisemmiksi.
54507: Kartano ei ottanut niistä mitään haltuunsa. Niille, joilla ennestään
54508: oli liian paljon hakamaata elukkalukuun verraten ja joilta hakamaata
54509: vähennettiin toisten hyväksi, sitoutui kartano vuosittain maksamaan
54510: ro markkaa. (Vasemmistosta: Ei maksettu!) Kaksi torpparia on
54511: nostanut korvausmaksun, muut ovat jättäneet sen nostamatta, mutta
54512: on se kuitattu heidän vuokramaksujaan vastaan. Tämäkin syytös
54513: kaipaa siis kaikkea perustusta.
54514:      Niinikään kiellettiin, sen johdosta että kartanon haltija oli puu-
54515: siemenillä kylvänyt rooo tynnyrin maa-alan, torppareita käyttä-
54516: mä.c;;tä tätä maa-alaa elukkain laidunmaana. Mutta kun heille jäi
54517: ulkolaidunmaaksi noin J,ooo tynnyrinalaa yhteistä syöttömaata, oli
54518: jälelle jääpä osa jokaiselle torpparille enemmän kuin riittävä laidun-
54519: maaksi.
54520:      Tinkitöitten kohtuuttomuutta osottaakseen väittävät vastalau-
54521: seentekijät vaaditun ojankavussa so ja 6o:kin syltä uutta s-kortte-
54522: lista tasapohjaista ojaa, perkausojaa taas keskimäärin roo syltä päi-
54523: vää kohti. Tämäkin on perätön ja tuulesta temmattu väite. Aina-
54524: kaan ro vuoteen ei ole ollenkaan uusien ojien kaivamista annettu
54525: torppareille tingiksi. Sitävastoin on ojanperkaukseen nähden vaa-
54526: dittu tinkinä päivää kohti ei roo syltä, niinkuin vastalauseentekijät
54527: väittävät, vaan so:stä 8o:een syleen, riippuen maan laadusta. Tässä-
54528: kin ovat siis vastalauseentekijät ilmoittaneet tingin miltei puolta
54529: vertaa suuremmaksi, kuin se todellisuudessa oli.
54530:      Ruoppa-ajossa sanovat vastalauseentekijät vaaditun tinkinä
54531: päivän osaksi 8o kuormaa, vaikkei todellisuudessa ole vaadittu kuin
54532: korkeintaan 30 kuormaaja siitä alle, riippuen vetomatkan pituudesta.
54533: Vastalauseentekijät ovat siis vastoin totuutta väittäneet tällaisia
54534: tinkiä lähemmä kolme kertaa suuremmiksi kuin ne todellisuudessa
54535: ovat olleet. Ed. Vuolijoen pensseli näyttää todellakin olevan ras-
54536: vainen.
54537:      Lannanajossa vakuuttavat vastalauseentekijät tinkinä torppa-
54538: reilta vaaditun roo kuormaa päivää kohti sekä lisäksi lantakuormien
54539: hajoittamisen. Tässäkin tuota tunnettua vapaalla kädellä maalaa-
54540: mista! Asian todellinen laita on ollut seuraava. Lannanajossa
54541: kartanossa olevasta lantasäiliöstä pellolle on päivätinkinä vaadittu
54542:         Maatal. valiok. miet. n:o 4: välikysymys Laukan asiassa.   3121
54543: 
54544: 
54545: korkeintaan 50 kuonnaa ja siitä alle, riippuen matkan pituudesta,
54546: jota vastoin lannanajossa pellolla olevista lantakasoista peltosaroille
54547: on vaadittu roo kuormaa, vetomatka kun silloin on ollut varsin lyhyt,
54548: joskus ainoastaan muutamia metrejä. Kummassakaan tapauksessa
54549: ei tinkiin ole kuulunut lannanhajoittaminen, vaan ovat muut suorit-
54550: taneet mainitun työn.
54551:     Kauran leikkuussa ei ole, kuten vastalauseentekijät väittävät,
54552: tinkinä vaadittu 130-150 syltä 5-sylistä sarkaa, vaan korkeintaan
54553: roo syltä. Siis tässäkin laskettu noin kolmas osa liikaa. Edelleen
54554: rohkenevat vastalauseentekijät väittää, että kauratouolla täytyi
54555: vuokramiesten olla r rjz:kin viikkoa yhtämittaa, jollainen pakotus
54556: olisi kohdannut muiden muassa Tuhkuri ja J utila niroisiä torppareja.
54557: Tämä väite on yhtä perätön kuin muutkin. Ei koskaan ole vaadittu
54558: torppareita olemaan I r/z viikkoa yli säännöllisen ja sovitun päivä-
54559: työmäärän kaurantekotyössä. Joskus on tapahtunut, että torppari
54560: eri välipuheen nojalla on vapaaehtoisesti suostunut olemaan päivän
54561: tai pari yli säännöllisen viikkopäivätyöajan, jos torppari itse on sitä
54562: pyytänyt ja pitänyt sen edullisena, kun hänen seuraavalla viikolla
54563: ei ole tarvinnut tehdä matkustusta kartanoon päivätyön suoritta-
54564: mista varten, vaan suorittanut seuraavan viikon työvelvollisuuden
54565: edellisellä viikolla
54566:     Vastalauseentekijät tietävät vielä kertoa, ettei torppari Juho
54567: Joutsijoelle olisi maksettu IO markan suuruista vuotuista korvausta
54568: vahingosta, joka oli syntynyt siten, että hänen pellolleen olisi pinottu
54569: useampina vuosina myytäviä halkoja. Tämäkin vastalauseenteki-
54570: jäin kertomus on pelkkää perätöntä tarinaa. Juho Joutsijoen on
54571: <>llnt suoritettava kartanoon sekä rahaveroa 36 markkaa että päivä-
54572: työveroa. Niinä vuosina, jolloin Joutsijoki on suorittanut rahave-
54573: ronsa, on kartano maksanut hänelle sovitun ro markan korvauksen
54574: vuodessa, mutta niinä vuosina, jolloin Joutsijoki on jättänyt raha-
54575: veronsa suorittamatta, on ro markkaa rahaverosta lyhennetty.
54576: Vastalauseentekijäin väitteet, että niille torppareille, jotka eri palk-
54577: kaa va.staan olivat ottaneet tehdäkseenmetsässäveto-ja hakkuutöitä,
54578: olisi suoritettu palkka kauroissa, että kymmenkunta torpparia olisi
54579: pakoitettu tekemään määrätyn ja sovitun vuokramaksun lisäksi 52
54580: jalkapäivää kartanoon ja palkaksi niistä olisi annettu 5 hehtolitraa
54581: rukiita, että August Lehtimäelle olisi luvattu rakennusapua 30 mark-
54582: kaa sekä niinikään Humalojalle, Vli-Pihnalalle, Ali-Pihnalalle, Väli-
54583: mäelle, Pakimaalle, Tapalalle, Karlbergille, Kevonsialle y. m.; sekä
54584: että talvella vuonna 1906 olisi vaadittu torppareita ajamaan lantaa
54585: 9 kertaa päivässä 3 kilometrin matkan, vaikka kartanon työnjohtaja
54586: ei ehtinyt ajaa kuin 7 kertaa päivässä, ja että kun torpparit eivät
54587: vaadittua tinkiä olleet voineet suorittaa, olisi heitä vaadittu tulemaan
54588: toisena päivänä suorittamaan sen, mikä edellisenä päivänäoli suoritta-
54589: matta jäänyt, ovat kaikkea perää vailla, järjestään perätöntä puhetta.
54590: 3122                 Istunto 1 p. marraskuuta 1907.
54591: 
54592: 
54593:      Sivulla 68 sanovat vastalauseentekijät puhuessaan tinkien koh-
54594: tuuttomasta korkeudesta seuraavasti: •>Valiokunta on vaan vastoin
54595: parempaa tietoaan käynyt tässä vakuuttamaan, että tällaista muka
54596: olisi tapahtunut ainoastaan useampia vuosia sitten•>. •>Tosiasiassa•>,
54597: lisäävät vastalauseentekijät, •>on tällaista tapahtunut lakon alkuun
54598: saakka.•> Tässä vastalauseentekijäin väitteessä ei ole perää eivätkä
54599: torpparit itsekään ole voineet oikeudenkäynnin aikana viitata muu-
54600: hun kuin tuohon usein mainittuun vuosia ennen lakkoa tapahtunee-
54601: seen hiomapuitten ajoon.
54602:      Pyydän saada eräästä kihlakunnanoikeuden pöytäkirjasta 26
54603: päivältä kesäkuuta rgo6, joka on syntynyt sukukartanon haltijan
54604: torppareja vastaan nostamassa jutussa vuokraoikeuden menettä-
54605: misestä, lukea seuraavan kohdan, joka osottaa tämänkin vastalau-
54606: seentekijäin väitteen aivan perättömäksi. •>Kysyttäessä missä eri
54607: tapauksessa kantaja olisi torppareilleen pannut liikoja tinkoja, selitti
54608: varatuomari Nyyssölä, että kantaja joku vuosi sitte myydessään
54609: metsää oli sitoutunut itse sen ulos vedättämään, jolloin kantaja ei
54610: ollut kutsunut torppareitaan tavalliseen työhön, vaan oli heitä sen
54611: sijaan käyttänyt metsänajossa sekä pannut niin suuria tinkoja, että
54612: ne hyvin olisivat riittäneet kahdeksi päiväksi.•> Kun sittemmin
54613: torpparien piti näyttämän toteen, että tässäkin ainoassa tapauksessa
54614: olisi kohtuuttomia tinkoja asetettu, eivät torpparit voineet esittää
54615: minkäänlaista todistusta väitteensä oikeaksi näyttämiseksi.
54616:      Sivulla 6g huudahtavat vastalauseentekijät: •>Kun yllä esitetty-
54617: jen tosiseikkojen valossa katselee asioita, niin katkeralta ivalta tuntuu
54618: valiokunnan mietinnössä oleva ajatus, että Laukon lakkolaisilla ei
54619: ollut riittävää aihetta pysyväisempään tyytymättömyyteen, eikä
54620: myöskään aihetta ryhtyä tähän onnettomaan tekoon, s. o. lakkoon.•>
54621: Vastalauseentekijät julkeavat todellakin puhua •>tosiseikkojen va-
54622: losta,•> kun he itse mitä räikeimmällä tavalla ovat tosiseikkoja vää-
54623: ristelleet, kuten valiokunnan mietinnössä olevasta selvityksestä käy
54624: esille ja erityiset puhujat täällä ovat osottaneet.
54625:      Sivulla 72 väittävät vastalauseen tekijät, että ne todistukset, jotka
54626: valiokunta on esittänyt siitä, että kiihoitus olisi lähtenyt sosiaalide-
54627: mokraattisen puolueen taholta, ovat kokonaan harhaan johtavia, ja
54628: kieltävät, että niin olisi tapahtunut. Valiokunta on kumminkin
54629: mietinnössään osoittanut, miten asian todellinen laita on. Sittem-
54630: min on eräs edustaja huomauttanut siitä, mitä torpparit itse ovat
54631: oikeudessa ilmoittaneet. Koska mainittu edustaja ei kokonaisuu-
54632: dessa lukenut puheenalaista oikeuden pöytäkirjoissa olevaa kohtaa
54633: ja kun torpparien lausunnolla tässä suhteessa täytyy olla täysi todis-
54634: tusvoima, pyydän saada täydentää hänen lausuntoaan lisäämällä,
54635: että heinäkuun 6 päivänä 1907 kihlakunnanoikeudessa käsiteltäessä
54636: häätöjuttuja lausui torpparien asiamies Salmela, joka itse kuulunee
54637: sosiaalidemokraattiseen puolueeseen, ettei hänellä ollut mitään lau-
54638:         Maatal. vaiiok. miet. n:o 4: välikysymys Laukon asiassa.     3123
54639: 
54640: 
54641: sumista valtamies Ahlmanin selityksen johdosta, jonka Salmela siis
54642: myönsi oikeaksi, ja anoi ainoastaan, että syytästä lievimmiten arvos-
54643: teltaisiin, •>koska vastaaja, kttten muutkin vapaaherra Standertskföld-
54644: Nordenstamin torpparit hänen omistamassaan Lattkon fa Tottijärven
54645: kartanossa vallinneen tttnnetzm torpparilakon aikana oli ollut stttt-
54646: ressa maarassä harjoitettm kiihoitttksen alaisena, joten hän ei
54647: voinut menettelyään punnita, semminkin kun lakkolaisten neuvon-
54648: antajat olivat vakztuttaneet fa saaneet lakkolaiset varrrttlsti uskomaan,
54649: että häätötttomiota, jota vastaan oli vedofttt kttten nytkin kysymyksessä
54650: olevassa häätöasiassa, fa joka tuomio ei siis ollut voittanut lain voimaa,
54651: ei saataisi panna täytäntöön, joten häädöt siis olivat laittomat.•> Kai-
54652: vataanko sosiaalidemokraattiselta taholta enään sen enempiä todis-
54653: tuksia kuin tämä torpparien antama todistus heidän keskuudessaan
54654: harjoitetusta tunnottomasta kiihoituksesta?
54655:      Ja ketkä olivat nuo kiihoittajat? Ne olivat juuri tuo samainen
54656: Leskinen ynnä muut sosiaalidemokraattiseen puolueeseen kuuluvat
54657: agitaattorit, joiden täällä on väitetty puhuneen lakkoa vastaan.
54658:  Kumoamattomasti on siis tuo sosiaalidemokraattiselta taholta kiel-
54659: letty seikka torpparien keskuudessa harjoitetusta kiihoituksesta
54660: osotettu todeksi, näytetty, että lakon aikaan saaminen ja sen jatka-
54661: minen on pelkästään sosialistisen agitatsioonin tulos.
54662:      Ketkä olivat edelleen nuo neuvonantajat, jotka vakuuttivat hää-
54663: döt laittomiksP Tiety~ti tnnnottomia sosiaalidemokraattisia kii-
54664: hoittajia.
54665:      Sivulla 75 väittävät vastalauseentekijät epäämättömän selväksi,
54666: että ainoa syy lakon jatkumiseen oli tilan haltijan itsepintaisuus.
54667:  Niin ei kumminkaan ole laita. Yhtenä syynä oli tosin tilan haltijan
54668:  kieltäytyminen antautua sovitteluihin, ennenkuin lakon tehneet
54669:  torpparit olisivat työhön palanneet. Toisena syynä, että lakon teh-
54670:  neet torpparit kaikki pysyivät kiinni alkuperäisissä vaatimuksissaan
54671:  ja lisäsivät niihin vielä uuden vaatimuksen, nim. sen, että kaikki ne
54672:  torpparit, jotka eivät olleet lakkoon yhtyneet, olisivat häädettävät.
54673:  Kolmantena syynä vihdoin oli sosiaalidemokraattinen kiihoitus, joka
54674:  teki kaikki voitavansa estääkseen torppareita palaamasta velvolli-
54675:  suutensa suorittamiseen.
54676:      Sivulla 77 sanovat edustajat S. Vuolijoki y. m.: •>Jos torpparien
54677:  keskustoimikunta olisi oikealla ajalla lähettänyt oikean viestin käy-
54678:  mään kautta maan, olisi, siitä olemme vakuutetut, maanvuokralain-
54679:  kin ratkaisu nyt paljoa lähempänä ja lain henki olisi käynyt toiseen
54680:  suuntaan kuin mitä nyt on laita.•> Tämä lause tuntuu enemmän
54681:  kuin oudolta virallisessa asiakirjassa, mutta tuo lause ei sentään
54682:  vedä vertoja sille, joka on luettava sivulla 76. Siinä sanotaan: •>Mie-
54683:  lestämme olisi torpparien keskttskomitean tullut kohdistaa kaikki tar-
54684:  monsa sit:hen, että se olisi voimakkaasti johtanttt sen tyytymättömyyden,
54685:  mikä koko maassa vallitsi torpparien keskuudessa, määrättyyn, vhte-
54686:                      Istunto I p. marra:>kuuta 1907.
54687: 
54688: 
54689:  näiseen suuntaan, semmoiseen suuntaan, että Lattkon lakkolaiset eivät
54690:  olisi siihen määrään jääneet tuoksi huutavan ääneksi korvessa, minä
54691:  he nykyään ovat, vaan että samanlainen palo, kuin Lattkossa,
54692:  olisi samaan aikaan levinnyt yli koko Suomen.>> Luulen, ettei
54693:  valtiopäiväimme aikakirjoissa voida osoittaa tämän lauseen vertaista
54694:  lausetta.
54695:      Mitä tuo lause todistaa? Se todistaa ensinnäkin sen, että edus-
54696:  tajien Sulo Vuolijoen, Aatto Siren'in, J. Merisen ja S. Häkkisen väit-
54697:  teet, että he, jotka kaikki olivat torpparien keskuskomitean jäseninä,
54698:  koettivat lakon syntymistä ja jatkumista ehkäistä, on perätöntä pu-
54699:  hetta, sillä miehet, joita tuollaiset lakkopaloaatteet elähyttävät, eivät
54700:  ole voineet Laukon lakkoa vastustaa, vaan on heidän täytynyt kiih-
54701:  keästi siihen kiihoittaa. Tuo lause osottaa, että vastalauseentekijät
54702:  ja torpparikeskuskomitean jäsenet tahtovat paloa yli koko maan,
54703:  tahtovat lakon liekit lietsottavaksi tuhoisaksi tuleksi, joka, kuten
54704:  vastalauseentekijät itse sanovat, ~olisi vienyt varsinkin vallassaole-
54705:  valle maanomistajaluokalle turmiollisiin seuraamuksiin.>> Ja kai-
54706:  kesta tästä huolimatta katsoo ed. Vuolijoki, tuo marraskuun sosialisti,
54707:  tuo luopio suomettarelaisesta puolueesta, asiakseen kääntyä rotu-
54708:  taistelun merkissä mainittuun puolueeseen kuuluvien tässä eduskun-
54709:  nassa istuvien maanomistajien puoleen kehottaen heitä yhtymällä
54710:  vastalauseentekijäin ponteen kukistamaan tuota nykyään ohjaksissa
54711: istuvaa hallitusta ja uhaten heitä, jolleivat yhdy vastalauseeseen,
54712: tilinteolla vaalimiestensä edessä.
54713:      Minä puolestani en tahdo kääntyä n. s. suomalaiseen puolueeseen
54714: kuuluvien maanomistajien puoleen. Minä käännyn kaikkien maan-
54715: omistajien puoleen tässä eduskunnassa. Tahtovatko maanomistajat
54716: tässä eduskunnassa yhtyä kannattamaan vastalausetta, jonka tekijät
54717: uhittelevat koko maata käsittävällä lakkopalolla? Tahtovatko
54718: maanomistajat yhtyä vastalauseentekijöihin (Vasemmistosta: Tahto-
54719: vat!), jotka tarkoittavat kulovalkean aikaansaamista, jolla olisi mitä
54720: turmiollisimmat seuraamukset maataviljelevälle kansalle? Minä
54721: olen vakuutettu siitä, etteivät maanomistajien edustajat tuohon
54722: koukkuun tartu. Olen vakuutettu siitä, että ed. Vuotijoen makeat
54723: puheet hänen entisille puolnelaisilleen eivät mitään vaikuta.
54724:      Olisin kernaasti ollut kajoamatta niihin väitteisiin, joita valio-
54725: kunnan enemmistö on perustelmissaan siv. 46-50 tuonut esille ja
54726: jotka ovat pakottaneet minua valiokunnan mietintöön liittämään
54727: vastalauseen, jolleivät edustajat Gebhard ja Kairamo suorastaan olisi
54728: provoseeranneet minua astumaan esille vastalausettani puolusta-
54729: maan. Vastalauseessa olen mielipiteenäni lausunut, että enemmisö-
54730: tön hallitusta vastaan esille tuomat hallituksen sovittelutoimia Lau-
54731: kon selkkauksissa koskevat moitteet eivät kuulu välikysymykseen,
54732: vaan ovat sen ulkopuolella. Kun suomettarelaiseen puolueeseen
54733: kuuluvat maatalousvaliokunnan jäsenet kerran saatiin ymmärtä-
54734:         Maata!. valiok. miet. n:o 4: välikysymys Laukon asiassa.     3125
54735: 
54736: 
54737: maan, ettei hallituksen sovittelutoimia koskevaa lausuntoa voitu
54738: panna valiokunnan ponsiehdotukseen perustelluksi päiväjärjestyk-
54739: seksi, olisi lojaalisuus vaatinut, että valiokunnan suomettarelaiset
54740: jäsenet, jotka yhdessä sosialistien kanssa muodostivat tässä kysy-
54741: myksessä valiokunnan enemmistön, o1isivat olleet tunkematta moite-
54742: lauseitaan perustelmiin. Mutta niin ei valitettavasti kyllä ole ta-
54743: pahtunut.
54744:      V astalauseessani olen uskaltanut sanoa noita perustelmissa halli-
54745: tusta vastaan tehtyjä moitteita ala-arvoisiksi, ja tahdon siinä väit-
54746: teessäni pysyä. Noitten moitelauseitten lähempi tarkastelu osotta-
54747: nee väitteeni oikeaksi. Siv. 47 sanotaan: >>ei kuitenkaan voine olet-
54748: taa, että hallitus auktoriteetillaan ei kykene vaikuttamaan niihin-
54749: kään piireihin, joiden kannatusta se nauttii, vaan että yksityinen
54750: mielijohde ilman muuta voi syrjäyttää yhteiskunnan ilmeisen edun.>>
54751: Mitä tuo lause oikeastaan tietää? Onhan tunnettua, että Laukon
54752:  sukukartanon haltija, johon vaikuttamisesta tässä on kysymys, ei
54753:  suinkaan ole mikään valtiollinen henkilö, joka olisi ottanut osaa val-
54754:  tiolliseen elämään, ja jonka kannatus siis olisi jostakin merkityksestä.
54755:  Tuskinpa vaan mikään hallitus olisi >>auktoriteetillaan» voinut vai-·
54756:  kuttaa sukukartanon haltijaan, joka alusta pitäen on jyrkästi selit-
54757:  tänyt, ettei hän minkäänlaisiin sovittelnihin antaudu, ennenkuin
54758:  torpparit ovat lakosta herenneet
54759:       Edelleen sanotaan sivulla 48: >>joka tapauksessa olisi hallituksen
54760:  pitänyt, huolimatta siitä, että sen aikaisemmin yksityisesti ehdotta-
54761:  mat toimenpiteet eivät olleet vieneet toivottuun tulokseen, pontevasti
54762:  esiintyä, vaikkapa, katsoen esillä olevan riidan suureen merkitykseen,
54763:  jonkun jäsenensä kautta, sovittelujen alkuunpanijana ja johtajana
54764:  itse tapausten paikalla.>> Jos hallitus olisikin tuolla ehdotetulla
54765:  pontevalla tavalla esiintynyt, niin voinee pitää varmana, ettei tuo
54766:  >>ponteva>> esiintyminen olisi johtanut minkäänlaiseen tulokseen. Jos
54767:  hallitus jäsenensä kautta kuinkakin >>pontevasti» olisi >>tapausten pai-
54768:  kalla>> esiintynyt, jonka menettelyn sopivaisuudesta tietysti saattaa
54769:  olla eri mieliä, niin ei sittenkään olisi minkäänlaisia takeita ollut ole-
54770:  massa, että sovittelutoimet olisivat onnistuneet, vaan viittaa kaikki
54771:   todennäköisyys siihen, että tuollainen toimenpide olisi tyhjään rauen-
54772:   nut. Tällaisen olettamisen oikeuttaa ensinnä sukukartanon haltijan
54773:   kanta, sitten torpparien kanta, jotka vakuuttivat, etteivät he alistu
54774:   minkään sovinto-oikeuden alle, jonka päätös ei tulisi yksimieliseksi.
54775:   Edelleen se seikka, että torpparit moneen kertaan ilmoittivat, ettei-
54776:   vät he luovu vaatimuksistaan, joita tietysti sukukartanon haltija
54777:   ei mitenkään olisi voinut hyväksyä.
54778:       Samalla sivulla 48 lausutaan, että hallituksen olisi pitänyt kutsua
54779:   maanvuokrausta koskevan lainsäädännön valmistelutoimeen osalli-
54780:   siksi joitakuita niistä torpparien luottamushenkilöistä, jotka olivat
54781:    johtajina torppariliikkeen herättämisessä ja myöskin I.,aukon lakossa.
54782:                       Istunto I p. marraskuuta 1907.
54783: 
54784: 
54785:   Asianlaita on kuitenkin sellainen, että agraarikomiteassa oli jäsenenä
54786:   yksi sosiaalidemokraatti, torppariLöytty, jota paitsi hallituksen myön-
54787:   nytyksellä komiteassa asiantuntijoina kuulusteltiin torppareita eri
54788:  osista maata, niitten joukossa useita sosiaalidemokraatteja m. m.
54789:   yksi niitä, joka oli ollut Jokioisten lakkoa johtamassa. Tarkoittaako
54790:   valiokunnan enemmistö, että ed. Sulo Vuolijoki olisi ollut nimitettävä
54791:   agraarikomitean jäseneksi? Onko valiokunnan enemmistö todella-
54792:   kin sitä mieltä, että nimittämällä hänet agraarikornitean jäseneksi
54793:   olisi saatettu torpparit tyydytetyiksi?         Maatalousvaliokunnassa
54794:   maanvuokralakiehdotusta käsiteltäessä on kumminkin näyttäytynyt,
54795:   että, vaikka valiokunnan porvarillinen enemmistö olisi mennyt kuinka
54796:  pitkälle tahansa myönnytyksissään - monessa kohden paljoa kau-
54797:  emmaksi kuin Tampereen torpparikokouksessa hyväksytty sosiaali-
54798:  demokraattinen ohjelma - niin on ed. Sulo Vuolijoki ynnä muut
54799:  valiokunnassa olevat torpparikeskuskomitean jäsenet aina siirtyneet
54800:  askeleen kauemmaksi, aina pingoittaneet vaatimuksiaan korkeam-
54801:  malle ja korkeammalle, jopa mahdottomuuksiin asti. Heitä ei ole
54802:  mitkään myönnytykset tyydyttäneet, sillä he eivät tahdo tulla tyy-
54803:  dytetyiksi. Uskallan siis uskoa, että samallainen olisi ollut asianlaita,
54804:  jos agraarikomiteassa olisi istunut vaikkapa koko torpparien sosiaali-
54805:  demokraattinen keskuskomitea.
54806:       Sivulla 49 sanotaan, että hallituksen olisi pitänyt tehdä Laukon
54807:  onnettomien vuokramiesten hyväksi enemmän kuin mitä se on teh-
54808:  nyt. Kenties minä saisin kääntyä valiokunnan enemmistön puoleen
54809:  kysymyksellä, mitä oikeastaan hallituksen olisi pitänyt enemmän
54810:  tehdä kuin mitä se tähän saakka on tehnyt? Valiokunnan enem-
54811:  mistö ei ole osottanut minkälaieiin muihin keinoihin hallituksen puo-
54812:  lelta olisi ollut ryhdyttävä, kuin niihin, joihin se jo on ryhtynyt. To-
54813: sin valiokunnan mietinnössä viitataan mahdollisuuteen saada Laukon
54814: häädetyt alustalaiset sijoitetuiksi uutisviljelijöiksi sopiviin paikkoihin
54815: valtion metsämailla. Mutta luuleeko todellakin valiokunnan enem-
54816:  mistö, että l,.aukon torpparit olisivat suostuneet uutisasukkaina
54817: siirtymään johonkuhun erämaahan kauas kttlkuneuvoista ja myyn-
54818: tipaikoista? Minä ainakin rohkenen sitä epäillä.
54819:       Edellä sanotulla luulen osottaneeni, että se vastalauseessamme
54820: esille tuotu arvostelu valiokunnan enemmistön pemstelmissa lausu-
54821: tuista moitteista hallitusta vastaan pitää paikkansa eikä suinkaan
54822: ole liioitelluksi katsottava.
54823:      Ed. Gebhard on lukenut hallituksen viaksi senkin, ettei maa-
54824: talousvaliokunta ole ehtinyt loppuun käsitellä maanvuokralakiehdo-
54825: tusta. Tässäkin kohden täytyy minun pitää ed. Gebhardin syytöstä
54826: aivan epäoikeutettuna. Maatalousvaliokunta ryhtyi niin pian kuin
54827: suinkin sille oli mahdollista käsittelemään sinne lähetettyjä eri esitys-
54828: ehdotuksia uudeksi maanvuokralaiksi. Se sai myös yksityistä tietä
54829: senaatista ·vastaanottaa hallituksen esitysehdotuksen uurleksi maan ..
54830:         Maatal. valiok. miet. n:o 4: välikysymys Laukon asiassa.       3127
54831: 
54832: 
54833: vuokralaiksi, ennenkuin se edes oli Pietariin saapunut. Jos ed. Geb-
54834: hard mainitulla syytöksellään tarkoitti sitä, ettei hallituksen esityk-
54835: sessä eri vuokralajia ole käsitelty erikseen, eri osastoissa, niin pyydän
54836: saada huomauttaa, että tänäkin hetkenä on lakimiesten ja monen
54837: tätä asiaa harkinneen kesken eri mielpiteitä siitä, kumpiko menettely-
54838: tapa olisi oikeampi lakiehdotukseen dispositsiooniin nähden, sekö,
54839: että eri vuokralajit käsitellään eri osastoissa, vaiko se, että niitä käsi-
54840: tellään yhteisesti viittaamalla ja määräämänä., mitkä eri pykälät
54841: koskevat kutakin eri vuokralajia.
54842:     Ed. Gebhard on edelleen väittänyt, että nykyinen hallituksemme
54843: kaipaa sosiaalipoliittista ymmärrystä ja että se maatalouden alalla
54844: ei ole osoittanut tarpeellista reformihalua. Puhuvatkohan nyt tosi-
54845: asiat tämän ed. Gebhardin väitteen puolesta? Eiköhän tämäkin
54846: väite ole kerrassaan väärä. Voiko ed. Gebhard kaikista maamme
54847: hallituksista mainita yhtäkään, joka niin lyhyessä ajassakuinnykyinen
54848: kotimainen hallituksemme olisi sekä ajanut läpi että suunnitellut
54849: saman verran valtiollisia ja yhteiskunnallisia reformeja. En tahdo
54850: tässä ottaa puhuakseni poliittisista reformeista, vaan yksistään yhteis-
54851: kunnallisista. Mitä todistaa esitys maanvuokralaik'Si, mitä esitys
54852: uudeksi elinkeinolaiksi, mitä esitys uudeksi tientekolaiksi, mitä esitys
54853: kyyditsemistoimen järjestämisestä, jotka viime mainitut kaksi esi-
54854: tystä mitä läheisimmin koskevat maata viljelevän kansan etua ja
54855: joilla tarkoitetaan heidän keskuudessaan kauan kaivattujen paran-
54856: nusten aikaansaamista? Mitä todistaa komitean asettaminen tutki-
54857: maan lahjoitusmaaoloja Viipurin läänissä? Mitä komite~n asetta-
54858: minen yleisen oppivelvollisuuden aikaansaamiseksi, mitä komitean
54859: asettaminen työväensuojeluslain, vanhuuden- ja invaliiditeettivakuu-
54860: tuslain valmistamista varten? Mitä komitean asettaminen valmista-
54861: maan lakiehdotusta maanhankinnasta tilattomalle maalaisväestölle?
54862: Mitä komitean asettaminen pohtimaan kysymystä uskonnon vapau-
54863: desta? Tähän tulee vielä lisäksi joukko toimenpiteitä maanviljelys-
54864: ja meijeriopetuksen tehokkaaksi tekemiseksi kansan syvissä riveissä.
54865: Eiköhän suomettarelaiseen puolueeseen kuuluvien eduskuntajäsenten
54866: pitäisi pyrkiä jonkun verran tasapuolisemmasti arvostelemaan ny-
54867: kyistä senaattia, tunnustaa mitä tunnustettavissa on, ja jos todellista
54868: syytä on moitteeseen, moittia mitä moitittavaa on. Edustaja Geb-
54869: hardin arvostelu ei lainkaan tunnu tasapuoliselta.
54870:     Ed. Gebhard on lausunut jotakin ed. Sulo Vuotijoen ja minun
54871: suhteesta toisiimme, puhuen oppi-isästä ja oppipojasta. Minun
54872: täytyy tnnnustaa, ettenlainkaan käsittänyt, minne ed. Gebhard tuolla
54873: letkauksellaan tähtäsi. Mutta tuo edustaja Gebhardin lause johtaa
54874: mieleeni, että ed. Sulo Vuolijoki valiokunnassa ilmoitti tilastotieteen
54875: alalla olleensa edu<;;taja Gebhardin oppipoikana. Ed. Gebhard on
54876: tahtonut osottaa, että ed. Sulo Vuolijoki olisi vastalauseessaan tahalli-
54877: sesti antanut vääriä tilastollisia tietoja. Oppi-isä oppipoikaa vastaan
54878:                                                                  197
54879:                     Istunto 1 p. marraskuuta 1907.
54880: 
54881: 
54882: Missä vika? Onko ed. Sulo Vuotijoella ollut huono oppi-isä, vai onko
54883: tähän ed. Sulo Vuotijoen väitettyyn tilastollisten tietojen tahalliseen
54884: väärin esittämiseen syynä hänen luonteenominaisuutensa, sitä en
54885: kuitenkaan tahdo ottaa ratkaistavakseni, vaan jätän sen seikan oppi-
54886: isän ja oppipojan keskenään selvitettäväksi.
54887: 
54888:      Ed. Bäck: Kiinnitin viime yönä huomiotani eraaseen lausee-
54889: seen ed. Vuolijoen lausunnossa. Siihen on jo tänä iltana kajottu,
54890: mutta minun mielestäni tuo lause oli niin ilettävä ja niin merkillinen,
54891: etten minäkään voi olla siihen koskettelematta. En muista sanasta
54892: sanaan hänen lausettaan, mutta se oli jotakuinkin tähän suuntaan:
54893: Tuolla J_,aukon tilalla taistellaan ei ainoastaan torpparien oikeuksista,
54894: vaan siellä käydään rotusotaa ja sentähden ylös suomettarelaiset,
54895: ylös auttamaan näitä rotutaistelijoita!
54896:      Vuonna 1907 kehtaa jäsen siinä puolueessa, joka ohjelmassaan
54897: on julkisesti vakuuttanut, ettei se aio käydä kieliriitaa, rotutaistelua,
54898: lausua tämmöisen sanan. Sosiaalidemokraattinen puolue on myös-
54899: kin julkisesti väittänyt, että se on solidaarinen Venäjän vapaustais-
54900: telijain kanssa. Mutta tämä väite on vale, se on verisintä ivaa.
54901: Venäjän vapaustaistelijat eivät taistele rotutaistelua, he käyvät sotaa
54902: vapauden hyväksi.
54903:      Olen ennenkin täällä sanonut, ja olen vielä nytkin valmis sano-
54904: maan, että ihanteellisessa sosialismissa on paljon hyvää, paljon oi-
54905: keutettua. Mutta kyllä minä ainakin olen näinä kolmena kuukau-
54906: tena oppinut käsittämään, että on niin suuri erotus suomalaisen so-
54907: siaaldiemokraatian ja ihanteellisen sosialismin välillä kuin päivän
54908: ja yön välillä. Suomalaiset sosiaalidemokraatit eivät tiedä mistään
54909: muusta kuin taktiikasta. Kaikki mitä he puhuvat, kaikki mitä he
54910: kirjoittavat, kaikki mitä he toimivat ulkopuolella eduskuntaa ja
54911: täällä eduskunnassa, se on pelkkää taktiikkaa. Täällä on sosiaali-
54912: demokraattinen puolue muutamia päiviä sitten esiintynyt perustus-
54913: laillisuuden puolustajana ja esitaistelijana - jollen muista väärin,
54914: niin se oli ed. Turkia, joka täällä esiintyi perustuslaillisuuden nuh-
54915: teettomana ja korskeana ritarina. Sosiaalidemokraattinen puolue
54916: on kuitenkin tässä samassa salissa sanonut, että Suomen sosiaalide-
54917: mokraatit noudattavat lakia, siis myöskin perustuslakia, ainoastaan
54918: sentähden, että he ovat siihen pakotetut. Onhan se luonnollista, -
54919: ainoa loogillinen johtopäätös, jonka voi tehdä - että Suomen sosia-
54920: listien laillisuuspyrintö, laillisuustaistelu on taktiikkaa. Sosiaali-
54921: demokraatit ovat täällä myöskin esiintyneet maanviljelijäin, erittäin-
54922: kin pikkuviljelijäin puolustajina. Toiselta puolen kuitenkin samat
54923: sosiaalidemokaratit monta kertaa ovat väittäneet, että Suomen ta-
54924: lonpojat ovat anastaneet maansa. He eivät muista, että tilalliset
54925: ovat sydänverellään monen vuosisadan kuluessa ostaneet ne tilukset,
54926: ne viljavat vainiot, jotka heillä nyt ovat. Siis se, että Suomen sosiaali-
54927:         Maatal. valiok. miet. n:o 4: välikysymys Laukon asiassa.   3129
54928: 
54929: 
54930: demokraatit esiintyvät maanviljelijäin puolustajina, sekin on tak-
54931: tiikkaa. Uskallanpa mennä vielä pitemmälle. Väitän, että sekin
54932: asia, että Suomen sosiaalidemokraatit esiintyvät työväen puolusta-
54933: jina, on taktiikkaa. Työväen etu on yksi asia, suomalaisen sosiaali-
54934: demokratian päämäärä on toinen asia. Monta kertaa on täällä
54935: puhuttu siitä, kuinka kapitalismi eksploateeraa työväkeä. Mutta
54936: ei löydy tässä meidän isänmaassamme mitään valtaa, joka niin eks-
54937: ploateeraisi työväkeä kuin sosialismi. Suomen sosiaalidemokraatit
54938: eivät myönnä työväelle yksilöllistä vapautta. Olen nähnyt työmie-
54939: hiä, jotka ovat vuodattaneet, sanoisinko, verisiä kyyneleitä perheensä
54940: kurjuuden tähden. He eivät ole saaneet tehdä työtä, ja minkätäh-
54941: den? Sentähden, että sosiaalidemokraattien hallitus on julistanut lakon
54942:  (Vasemmistosta: Vale!) Sitä sanotaan valheeksi, mutta se on kuiten-
54943: kin totta. Suomen sosiaalidemokraatit, yhtä vähän kuin ne kunnioit-
54944: tavat yksilön vapautta, yhtä vähän ne kunnioittavat yksilön uskon-
54945:  nollisuutta. Kuinka paljon niitä pilkataan sosiaalidemokraattien pii-
54946: reissä, jotka vielä uskovat Jumalaan ja häntä tarvitsevat.
54947: 
54948:    Puhemies: Kehottaisin puhujaa pysymään asiassa.
54949:     Ed. Bäck: Lopullisesti tahdon tulla siihen asiaan, josta tänä päi-
54950: vänä ja viime yönä on keskusteltu. Laukon torpparijuttu on paras to-
54951: distus siitä, että Suomen sosiaalidemokraateille kaikki on taktiikkaa.
54952: Tuolla Laukon tiluksilla asuu joukko yksinkertaisia torppareita. Minä
54953: en tahdo kieltää, että heissä vallitsi jossain määrin tyytymättömyyttä.
54954: Mutta tämä tyytymättömyys puhkesi ilmituleen sosiaalidemokraat-
54955: tisen agitatsioonin kautta. Millä hirmuisella tavalla ovatkaan Suomen
54956: sosiaalidemokraatit eksploateeranneet Laukon torppareital Näiden
54957: rankkaiu onni, maallinen edistys on ihan tuhottu, ja nyt ne, jotka
54958: ovat olleet sitä tuhoamassa, seisovat nauraen raunioiden vieressä ja
54959: syyttävät porvarillisia. Olen lukenut eräästä indialaisesta epäju-
54960: mala.sta, jonka kuvaa välistä kuljetetaan juhlasaatossa ympäri maata.
54961: Ihmiset laskeutuvat epäjumalan rattaitten pyörien muserretta-
54962: vaksi. Suomen sosiaalidemokratia on tuollainen otus. Sen muser-
54963: tavien pyörien alle heitetään kaikki: laillisuus, siveelliset käsitteet,
54964: uskonto, yksilön vapaus, perhe, kotielämä. Mutta olen varma siitä,
54965: että Suomen kansa herää käsittämään, mikä sosiaalidemokratia on ja
54966: mitä se aikaansaa meidän kansallemme. Löytyy jo ilmiöitä, jotka
54967: todistavat, että näin on käyvä. Löytyy meidän maassamme eräs
54968: kulmakunta; siellä asuu torppareita, paljaita torppareita. Tämän
54969: torpparikansan keskuuteen tuli muutama vuosi sitten sosialistinen
54970: agitaattori ja hänen toimintansa kautta yhtäkkiä syntyi ilmeinen
54971: tuli tuon yksinkertaisen kansan keskuudessa. Nämä torpparit tuli-
54972: vat yhtäkkiä niin kutsutuiksi sosiaalidemokraateiksi. Sitte lähe-
54973: tettiin samasta kulmakunnasta kaksi edustajaa Tampereen torppari-
54974: 3130                 Istunto I p. marraskuuta 1907.
54975: 
54976: 
54977: kokoukseen, josta täällä on jo niin monta kertaa puhuttu. Ja tie-
54978: dättekö, suomalaiset sosiaalidemokraatit, mitä nämä edustajat oppi-
54979: vat? Ne oppivat, ettei sosiaalidemokraatit voi edistää torpparien
54980: asiaa. Moni yksinkertainen torpparivanhus on sanonut minulle
54981: juuri siellä samalla kulmakunnalla: kyllä rusthollarit voivat olla mei-
54982: dän vihollisiamme, mutta pahimmat viholliset meillä ovat sosiaali-
54983: demokraateissa. Samoin kuin kansa siellä on oppinut tuntemaan,
54984: minä sanon, suomalaisen sosiaalidemokratian, samoin on kansa myös-
54985: kin muualla oppiva tuntemaan, että on hirmuinen erotus ihanteellisen
54986: sosialismin ja suomalaisen sosialismin välillä.
54987:     Yhtyen ensimäiseen vastalauseeseen pyydän puolestani kannat-
54988: taa mietinnön loppupontta.
54989:     Ennen kuin jätän puheenvuoron, en minäkään voi olla lausumatta
54990: ihmettelyäni siitä, että taaskin on täällä niin kauheasti hallitusta
54991: haukuttu. Mutta toiselta puolen, kuuluuhan se asiaan. Ihan niin-
54992: kuin ruokaan on pantava suolaa, niin on jokaiseen keskusteluun,
54993: vaikka puhuttaisiin taivaan kappaleista, pantava haukkumasanoja
54994: hallitusta vastaan. Erittäinkin ed. Gebhard on kiivas rusikoitse-
54995: maan nykyistä hallitusta. Vaihtelun vuoksi minäkin nyt moitin
54996: hallitusta. Ehkä moni ihmettelee sitä, mutta se on kuitenkin tosi-
54997: asia. Vaihtelu ilahuttaa, eli puhuakseni ed. Gustafssonin kielellä:
54998: variatio delectat. Minä ankarasti moitin hallitusta, mutta en siitä,
54999: ettei se ole käsittänyt torpparien asiaa ja ettei se ole seurannut torp-
55000: pariliikettä. Minä moitin hallitusta siitä, ettei se ole maanviljelys-
55001: toimituskunnan päälliköksi ottanut ed. Gebhardia.
55002: 
55003:     Ed. Knuutila, K.: Olen pyytänyt puheenvuoroa vastatak-
55004: seni ed. Vuolijoen eilen illalla täällä pitämään puheeseen ja nimen-
55005: omaan siihen kohtaan, jonka hän tahtoi kohdistaa Suomen talon-
55006: poikien edustajille täällä eduskunnassa. Ja tämän minä pyydän
55007: saada tehdä seuraavin sanoin:
55008:     Tässä eduskunnassa on aina silloin tällöin eri ryhmien tahoilta
55009: lausuttu kohteliaisuuksia yhdessä tai toisessa tarkoituksessa; milloin
55010: on sitä tehty enemmän, milloin vähemmän ilmeisessä muodossa.
55011: Mutta minun mielestäni vie kaikista näistä voiton juuri se lausunto,
55012: minkä tämän välikysymyksen tekijä on eilen illalla tehnyt, ja jonka
55013: hän on kohdistanut Suomen talonpoikien edustajiin täällä eduskun-
55014: nassa. Tämä Suomen torpparien, sanoisinko idyllinen edustaja on
55015: antanut tässä suhteessa mitä merkillisimmän lausunnon, jonka voisi
55016: kerrassaan merkitä puolueilveilyksi, ellei sitä olisi esitetty vakaassa
55017: tarkoituksessa, jommoiselta se ainakin tahtoi näyttää. Tähän asti
55018: tuo aina itsetietoinen sosialismin edustaja kääntyy Suomen talon-
55019: poikain puo1een, mutta tekee sen sellaisella karhun kömpelyydellä,
55020: mikä edellyttää hänen itsensä olevan varman siitä, että tulee saa-
55021: maan rukkaset. Voiko todella sanoa välikysymyksen tekijän esiin-
55022:         Maatal. valiok. miet. n:o 4: välikysymys Laukon asiassa.     3131
55023: 
55024: 
55025: tymistä muuksi kuin juuri sellaiseksi, jos ottaa huomioon hänen joku
55026: minuutti aikaisemmin samassa puheessa lausumansa valituksen siitä,
55027: ettei hän ole tullut kysymyksessä olevien I,aukon rettelöiden aikana
55028: niin toimineeksi, että kaikki Suomen torpparit ja talonpojat olisivat
55029: ryhtyneet samaan aikaan tukkanuottasille toistensa kanssa. Että
55030: tämmöisen lausunnon antaja melkein samassa hengenvedossa rohke-
55031: nee kääntyä maanomistajain puoleen ja matelevalla tavalla kerjätä
55032: niiden kannatusta, se on todellakin taktiikkaa, jota harvat rohkene-
55033: vat käyttää.
55034:      Mainitsemani välikysymyksen tekijän valitus on myös antanut
55035: todistuksen siitä, miten vähän sosialistisissa piireissä todellakin tiede-
55036: tään niistä hyvistäkin väleistä, joita sentään, huolimatta kaikista
55037: sosialistisista villityksistä, on vielä tälläkin kertaa olemassa ja suu-
55038: ressakin määrin Suomen talonpoikien ja torpparien kesken niin hyvin
55039: pien- kuin suurviljelystiloilla, joiden yhteisenä vakavana pyrkimyk-
55040: sinä on olevien epäkohtien korjaaminen laillista ja rauhallista tietä.
55041: Näitä suuria itsetietoisia joukkojako välikysymyksen tekijä luulee
55042: sellaisiksi narreiksi, että ne hänen antamansa viittauksen johdosta
55043: olisivat valmiit panemaan alttiiksi rauhallisen kehittymisen,
55044: etunsa ja elämänsä ja hylkäisivät vakaumukseen perustm'an luotta-
55045:  muksen asian läheisessä tulevaisuudessa laillista tietä saavuttamaan
55046:  voittoon. Mutta että lisäksi vielä välikysymyksen tekijä kääntyes-
55047:  sään Suomen talonpoikaisedustajan puoleen ja niitä imarrellessaan
55048:  käyttää siinä tarkoituksessa heikäläisissä piireissä lokaan tallattuna
55049:  natsionalismia, se on minun mielestäni kerrassaan oudoksuttavaa.
55050: Ovathan sosialistit yleisessä puoluekokouksessaan ja hyväksymis-
55051:  sään ohjelmissa kerta kaikkiaan selittäneet olevan samaan tekevä,
55052:  millä maan kolmesta kielestä sen jäsenille kansalaissivistys jae-
55053:  taan ja ovathan sosialistit tässä eduskunnassa asettuneet samalle
55054:  kannalle äänestäessään oikeistolaisten kanssa esim. tulkitsemisjärjes-
55055:  telmän hidastuttamaan suuressa määrin eduskunnan muutenkin
55056:  hidasta työtä. Ja lmitenkin tältä samalta taholta kansallisuustais-
55057:  telun nimessä vedotaan suomalaisen talonpojan parempiin tunteisiin
55058:  ja tämä tehdään silloinkin, vaikka on tapahtunut niinkuin aikaisem-
55059:  min, jolloin suomalaisen puolueen taholta tehtyä ehdotusta yliopiston
55060:  kielellisten olojen korjaamiseksi tässä eduskunnassa käsiteltäessä
55061:  koko vasemmisto yhtä ainoaa lukuun ottamatta poistui kamarista,
55062:  siten repäisevällä tavalla merkitäkseen kantansa kansallisuuskysy-
55063:  mykseen nähden. Mutta tällä kertaa on asianlaita toinen, tällä ker-
55064:  taa, jolloin maailman Matti natsionalismin ratsun selässä katsoo
55065:  olevan tilaisuuden ratsastaa sillä kansallisuutemme puolesta aina
55066:  taistelevien ryhmien syleilyyn.
55067:      Voiko näin ollen olla muuta kuin yksi mieli siitä, että se suuttu-
55068:  mus, joka talonpoikain katseissa kuvastui tämän mairittelun etsittyjä
55069:  ja uudistettuja sanoja kuullessa, oli täysin oikeutettu. Tämän ku-
55070: 3132                Istunto 1 p. marraskuuta 1907.
55071: 
55072: 
55073: herruksen olen pyytänyt täten saadaviskata välikysymyksen tekijän
55074: omille silmille, minkä se semmoisenaan täydellisesti ansaitsee.
55075:    Mitä sitten lopuksi tulee itse asiaan, niin ei mielestäni maatalous-
55076: valiokunnan mietintö semmoisenaan ole selitettävä miksikään todelli-
55077: seksi luottamuslauseeksi hallitukselle, vaan pikemmin päinvastoin.
55078: Ja se seikka, ettei valiokunta ole voinut tehdä siitä täysin tepsivää
55079: asetta hallituksen kukistamiseen, jommoiseksi vasemmistolaiset olisi-
55080: vat sitä halunneet, siihen on välikysymyksen tekijä itse syypää, hän
55081: kun on kysymyksen esittänyt liian ahtaissa puitteissa. Näin ollen
55082: tahdon minä kaikesta huolimatta suomalaisena talonpoikana kan-
55083: nattaa valiokunnan mietintöä.
55084: 
55085:     Ed. Vuolijoki, Sulo: Ed. Bäck, joka täällä äsken puhui,
55086: poikkesi niin suuressa määrin asiasta, että jos minä rupeisin seuraa-
55087: maan hänen lausuntoansa, niin tekisin itseni syypääksi samanlaisiin
55088: rikoksiin Valtiopäiväjärjestystä vastaan kuin hän teki, enkä siis
55089: katso voivani hänen lausuntoansa juuri paljon kosketella. Eräs
55090: kohta kuitenkin siinä veti huorniota puoleensa, nimittäin se, että ed.
55091: Bäck väitti sosiaalidemokraattisen puoluehallinnon panevan toimeen
55092: jonkun lakon. En tiedä vielä koskaan maailmassa tapahtuneen,
55093: että Suomen sosiaalidemokraattinen puoluehallinto olisi pannut
55094: yhtään lakkoa toimeen, että se olisi julistanut muita kuin ehkä suur-
55095: lakon, ja tätä en luule ed. Bäckin ainakaan tarkoittavan.
55096:     Lisäksi niihin jo eilisessä puheessani mainitsemiini kohtiin, jotka
55097: todistavat sen, että tämä maatalousvalioktmnan mietintö on laadittu
55098: tavattoman puolueellisessa hengessä, olkoon mainittu se, että sivulla
55099: 45 valiokunnan enemmistö vakuuttaa !,aukon lakkolaisten vaati-
55100: muksen olleen m. m. sen, että työnjohtaja on virastaan erotettava,
55101: milloin työväki sitä vaatii. Valiokunnassa kyllä selitettiin ja nimen-
55102: omaan teroitettiin valiokunnan enemmistölle, että tämän vaatimuk-
55103: sen sisältö ei sttinkaan ollut se, minkä valiokunta tässä refereeraa,
55104: vaan se, että työnjohtajan tulee inhimillisesti kohdella työntekijöitä.
55105: Ja muistaakseni eräs valiokunnan suomettarelaisista jäsenistä oli
55106: valmis tämän myöntämään, koska hän sanoi, että >>teillä, jotka siinä
55107: keskenänne väittelette, on kummallakin oikein,>> mutta siitä huoli-
55108: matta tähän kohtaan ei tullut mitään muutosta, vaan jäi se tämmöi-
55109: seksi.
55110:     Sitten lienee syytä muutamissa kohdin kosketella ed. Kairamon
55111: täällä pitämää puhetta. -Yhtenä esimerkkinä siitä, että suomalai-
55112: seen puolueeseen kuuluvan tuomari Nyyssölän kihlakunnanoikeu-
55113: dessa esittämä promemoria on väärä, hän mainitsi tuon viimeisen
55114: kohdan, että vuokramiesten hevosia on pakotettu kilpailemaan
55115: kartanon hevosten kanssa. Hän ei ottanut huomioon, että vastalau-
55116: seentekijät myöskään eivät tätä kohtaa pidä täysin luotettavana,
55117: koska he nimenomaan sanovat vastalauseessa, että •>viimeinen eli
55118:         Maatal. valiok. miet. n:o 4: välikysymys Laukon asiassa.    3133
55119: 
55120: 
55121: 14 kohta useinmainitussa promemoriassa pitää myöskin osittain
55122: paikkansa, joskaan ei kartanon ajomiesten hevosia juuri kahta kertaa
55123: vuorokaudessa ainakaan säännöllisesti muutettu.'> Eivät siis hekään
55124: pidä siinä täysin pätevänä tätä kohtaa, jonka ed. Kairamo on vetänyt
55125: esiin todistuksena siitä, että tuo promemoria yleensä ei pitäisi paik-
55126: kaansa. Ed. Kairamo mainitsi saaneensa tietoja I<aukossa käydes-
55127: sään yleensä puolueettomilta henkilöiltä. Mikäli minä olin tilaisuu-
55128: dessa kontrolleeraamaan hänen jälkiään Laukossa, kuulusteli hän
55129: enimmäkseen rikkureita ja he eivät yleensä puolueettomina silmillä
55130: näitä asioita arvostelleet.
55131:     Ed. Kairamon olisi pitänyt eilen hiukan paremmin kuunnella
55132: sitä pitkää puhetta, minkä ed. Castren täällä piti, niin hän olisi voinut
55133: säästää jonkun kohden puheestaan lausumatta, sillä esim. siitä teu-
55134: rastuksesta, mikä taksvärkkipirtissä väitettiin pidettäväksi, antoi
55135: ed. Castren täällä eilen sangen pitkän selonteon. Ed. Kairamo viit-
55136: tasi, että sosiaalidemokraattiset valiokunnan jäsenet olivat tavallaan
55137: asianosaisia tässä kysymyksessä, vaikkakaan ei siinä määrin, että
55138: heitä olisi voitu jääviksi katsoa. 'Sentähden muka ei voitu ottaa
55139: huomioon niitä mielipiteitä, jotka he lausuivat silloin, kun tätä asiaa
55140: valiokunnassa käsiteltiin. Lojaalisuus olisi mielestäni kuitenkin
55141: vaatinut valiokunnan enemmistöltä edes niin paljon, että olisi suos-
55142: tuttu mainitsemaan edes yhdessä ainoassa kohdin mietintöä, että
55143: vähemmistö on ollut sitä mieltä, että asia on toisin kuin valiokunnan
55144: enemmistö on väittänyt. Sitä ei kuitenkaan ole tapahtunut.
55145:     Ed. Kairamo mainitsi, että se hinta, jonka mukaan verotyöpäi-
55146: vät ovat lasketut rahaksi, on liian korkea, koska se on m. m. 2 mark-
55147: kaa kesätyöpäivältä. Hän kuitenkin unohti erään seikan, joka
55148: hänelle mainittiin I,aukossa silloin, kun minullakin oli tilaisuus olla
55149: läsnä. Siellä nimittäin kerrottiin, että silloin kun m. m. ed. Kaira-
55150: mon puoluetovereita oli lakonrikkureina Laukon paroonin vainioilla,
55151: niin niille maksettiin 2 markkaa 40 penniä päivältä; se on siis kor-
55152: keampi kuin minkä kihlakunnanoikeus tuomitsi ja minkä mukaan
55153: täällä vastalauseessakin on verot rahaksi laskettu. Sanoin taas toi-
55154: sen kerran aivan tahallani, että lakonrikkureina oli m. 111. ed. Kai-
55155: ramon puoluetoreveita. Ed. Kairamo on tahtonut väittää, että
55156: tämä minun puheeni ei pitäisi paikkaansa. Mutta kuitenkin hän oli
55157: Laukossa itse läsnä silloin, kun eräs henkilö, jonka puheisiin hän
55158: tuntui panevan suurta painoa, selvitti, mihinkä puolueeseen nuo
55159: rikkurit kuuluivat, jotka siellä Laukon paroonin vainioilla olivat.
55160: Ed. Kairamon omaan kysymykseen vielä tuo henkilö vastasikin ja
55161: sanoi, että Peltonen oli suomettarelainen, J aakola oli suomettarelai-
55162: nen, Ylisisto oli suomettarelainen, Nurkki oli nuorsuomalainen, Kaapu
55163: nuorsuomalainen, Pylkki nuorsuomalainen j. n. e., hän luetteli niitä
55164: enemmänkin ja lisäsi: minä myöskin olin siellä rikkurina ja siihen
55165: aikaaniminä olin puhdasverinen nuorsuomalainen. Siis se tiedon-
55166: 3134                Istunto I p. marraskuuta 1907.
55167: 
55168: 
55169: anto, jonka tein täällä silloin, kun asia lähetettiin valiokuntaan, että
55170: ed. Kairamon puoluetovereita oli lakonrikkureina Laukon paroonin
55171: vainioilla, kaipasi siinä määrin oikaisua, ett~i myöskin nuorsuomalai-
55172: sia oli tuossa työssä osallisina. Yhteinen vihamies sai Herodeksen ja
55173: Kaifaan ystäviksi.
55174:     Tingeistä ed. Kairamo väitti m. m., että ne eivät olleet pakollisia.
55175: Siitä on kumminkin I,aukon lakkolaisten taholta tullut toisenlaisia
55176: tietoja, ja vaikkakin mahdollisesti kihlakunnanoikeudessa jäävät-
55177: täisiin heidät todistajina, koska he todistavat tavallaan omassa asias-
55178: saan, niin siitä huolimatta pyydän saada eduskunnassa kuitenkin
55179: lukea jonkun kohdan näiden lakkolaisten antamista todistuksista.
55180:     Täällä on minulla paperi, jossa sanotaan: •>Kalle Yli-Pihnala
55181: vedätti massaa ro kilometrin matkalta, tinki oli neljä kuutiometriä.
55182: Sen voi täyttää, kun keli oli hyvä, vaan huonon kelin aikana siitä voi
55183: ajaa vain puolen niinkin pitkänä päivänä kuin klo z:desta aamulla
55184: kld~r /t 8 illalla, rästi täytyi ajaa toisena päivänä. Yllä olevan tin-
55185: kityön määrän kartanosta pakoitetuksi todistavat valallisella velvoi-
55186: tuksella Kalle Arola, Kalle Åstrand.•> (Jääviä!)
55187:     Kartanossa hevostyöpäiviä tehdessä kertoi .Kalle Lahdenpohja
55188: että työt suoritettiin tingillä, vaikka torpparit eivät olisi sitä tahto-
55189: neetkaan, koska tingit olivat niin suuret, että niitä ei yhtenä päivänä
55190: voinut suorittaa. •>Yllä olevan voimme todeksi todistaa valallisella
55191: velvoituksella: Frans Nieminen, Vesilahdelta. Karle Kiista<<.
55192:     Anshelm Toriseva kertoi, että osa torppareista pakoitettiin sun-
55193: nuntai- ja juhlapäivinä tekemään päivätyönsä sekä yöllä. Erittäin-
55194: kin Tottijärven kartanossa tuli vuoro olla työssä joka 4 viikon päästä
55195: sunnuntaisin ja silloin useimminkin, kun oli juhlapäiviä. I,aukossa,
55196: jossa oli. enempi torpparia päivätyötä tekemässä ei se tapahtunut
55197: juuri niin usein miestä kohti. Tämän todistavat: Aug. J utila.
55198: K. Böök.
55199:     Kalle Yli-Pihnala kertoi, että vuonna 1905 pakotettiin torpparit
55200: vedättämään sontaa 4 kilometrin matkalta 9 kuormaa päivässä ja
55201: kun torpparit ajoivat 8 kuormaa, jonka sinä päivänä ennättivät,
55202: luvattiin heille siitä puoli päivää. •> Yllä olevan voimme todeksi to-
55203: distaa valallisella velvoituksella, päivä kuin edellä mainittu (loka-
55204: kuun 26 p.). Kalle Lahdenpohja. Herman Ekkerman<<.
55205:     Tässä on siis muutamia valallisia todistuksia siitä, että tinkitöitä
55206: tosiaankin siellä vaadittiin, eivätkä ne suinkaan olleet, niinkuin ed.
55207: Kairamo sanoi, vapaaehtoisia.
55208:     Ed. Gebhard, jonka lausunto pääasiassa sisälsi vain sitä, että hän
55209: tahtoi kumota ne tieerot torppien verojen suuruudesta eri osista Suo-
55210: mea, mitkä tähän mietintöön ovat otetut, kaipaa myöskin jonkun
55211: verran oikaisua. Hän jakoi kahteen osaan nämä tiedot, mitkä ovat
55212: vastalauseessa mainitut sivulla 55· Hän pani toiselle puolelle Ikaa-
55213: listen pitäjän ja Vihanuin ja toiselle nämä muut.        Hänen sanansa
55214:         Maata!. valiok. miet. n:o 4: välikysymys Laukon asiassa.   3135
55215: 
55216: 
55217: kuuluivat: >)Ei ole muusta, paitsi Hauholta, laskettu koko veron
55218: keskimäärää kaikista torpista.•> Minä pyydän siis täydentää tätä
55219: lausuntoa esim. Vihantiin nähden. Vihannissa tekee keskimääräinen
55220: vero kaikista torpista I markka 99 p. ja käsirahan suuruus on Vihan-
55221: nissa noin 350 markkaa. Ikaalisista hän mainitsi, että olisi otettu
55222: lukuun ainoastaan suurtorpat. Se on kuitenkin häneltä ilmeinen
55223: erehdys - en tahdo sanoa tahallinen, sillä Ikaalisista on otettu lu-
55224: kuun myöskin pikku torpat, ja jos otetaan lukuun niin suuret torpat,
55225: että niiden pellon pinta-ala oli ro-15 hehtaaria, tulee vuokramaksu
55226: <llemaan ainoastaan 2 markkaa hehtaarilta. Hän väitti nimenomaan,
55227: että tässä on tahdottu laskea ainoastaan suurtorpat ja jätetty koko-
55228: naan pienet huomioon ottamatta. Mutta eikö hän huomaa sivulta
55229: 55, että on laskettu Turun ja Porin läänin tarkastusalueen kaikista
55230: 228 torpasta vuokramaksu ja tekee se z6 markkaa 13 p. hehtaarilta,
55231: eikö hän huomaa, että siinä mainitaan myöskin Luhangosta lasketun
55232: kaikki torpat ja tekee vuokra siellä32 markkaa 5 p., eikö hän huomaa
55233: että myöskin Humppilasta on laskettu kaikki torpat ja tekee vuokra
55234: z6 mk. 98 p. hehtaarilta. Mitenkä mieheltä, joka tahtoo mielellääff
55235: kantaa tiedemiehen nimeä, jää tämmöisiä seikkoja kokonaan huo-
55236: mioon ottamatta? Vielä lisäksi hän väitti, että Ikaalisissa sen käsi-
55237: rahan keskimääräinen suuruus, jonka ilmoitin olevan ainoastaan
55238: 300 markkaa, on niin pieni siksi, että siellä on otettu laskuun pienem-
55239: mätkin torpat, ja seuraavassa hengenvedossa hän väittää, että siellä
55240: <ln otettu lukuun ainoastaan suuremmat torpat. Ei olisi tämmöisiä
55241: ristiriitaisuuksia tosiaan odottanut tohtori Gebhardin lausunnossa
55242: tapaavansa. Mutta kaikkein huvittavin kohta on kuitenkin se, kun
55243: tohtori Gebhard selittää Luhangon veroasioita. Hän sanoo, että ne
55244: tiedot, jotka Lnhangon pitäjästä ovat, osoittavat numeroita pellon
55245: pinta-alasta, jotka ovat tilattoman väestön Alakomitean esittämiä.
55246: Se on aivan totta ja on myös totta se, että yleensä tilattoman väestön
55247: Alakomitean numerot, mitä pellon pinta-aloihin tulee, ovat liian pie-
55248: niä vli koko Suomen. Siihen kokemukseen olen tullut itse niitä eti-
55249: toja· tutkiessani, ja niin vakuutti myös eräs filosofiantohtori, joka
55250: näitä asioita tuntee ehkä paremmin kuin tohtori Gebhard. Luhan-
55251: gossa sanoi tohtori Gebhard pellon pinta-alan olevan kentie..c;; 50 ojo
55252: suuremman kuin vastalauseessa mainitaan. Mutta kaiken järjen
55253: nimessä, silloinhan pitäisi vuokramaksun tulla kaksi kertaa pienem-
55254: mäksi hehtaaria kohti! Mutta tohtori Gebhard sanoo tältä paikalta,
55255: että vuokramaksu tulee silloin suuremmaksi hehtaaria kohti, tulee
55256: 50 markkaan. Minkälaisia laskuperusteita hän silloin käyttää, sitä
55257: en ainakaan minä ymmärrä. Tämmöiset erehdykset sopisivat kyllä
55258: <lppipojille, mutta ei semmoisille, jotka itse tahtovat käydä mesta-
55259: rista.
55260:     Täällä on ed. Kairamo vedonnut Tampereen torpparikokoukseen.
55261: Hän selitti, että jäsenet valiokunnassa koettivat vakuuttaa, että siellä
55262:                    Istunto I p. marraskuuta 1907.
55263: 
55264: 
55265: ei millään tavalla lakkoon kiihoitettu ja että yleensä se ei olisi peri-
55266: aatteiden mukaista - sanamuotoa en muista - mutta että samana
55267: päivänä ilmestyi >>Työmieheen» joku >>kolmannen sihteerin>> kirjelmä,
55268: jossa sanottiin, että torpparit olivat ei ainoastaan oikeutetut, vaan
55269: vieläpä velvolliset ryhtymään lakkoon. Ed. Kairamo on käsittänyt
55270: aivan väärin, jos hän on käsittänyt asian siten, että tahdottaisiin
55271: periaatteellisista syistä selittää, ettei Tampereen torpparikokouksessa
55272: tai torpparien keskustoimikunnassa Tampereen torpparikokouksen
55273: jälkeen olisi tahdottu myöskin erinäisissä tapauksissa kiihoittaa lak-
55274: koon. Minä olin tilaisuudessa valiokunnassa kerran vakuuttamaan,
55275: että jos olisin ollut läsnä Tampereen torpparikokouksessa, niin jossa-
55276: kin tapauksessa olisin siellä kenties nimenomaan kiihoittanutkin
55277: lakkoon. Yleensä tässä ovat porvarilliset edustajat tahtoneet tuolle
55278: torpparien keskustoimikunnalle antaa paljon enemmän ansiota, kuin
55279: mitä sillä itse asiassa on. Sillä jos tietäisitte, miten raukkamainen
55280: tuo keskustoimikunta oli, se kun koetti hillitä lakkoja syntymästä,
55281: se lähetti jäseniä lakon puhjettua sitä hillitsemään. Tiedän useita
55282: tapauksia, joissa sillä tavalla lakon uhka saatiin vältetyksi. He
55283: pelkäsivät, miten saada hillityksi lakko, jos tosiaan syntyisi semmoi-
55284: nen yleinen palo, kuin vastalauseessa mainitaan. He käsittivät teh-
55285: tävänsä aivan niinkuin se olisi ollut poliisiviranomaisen tehtävä eikä
55286: torppariliikettä johtavan komitean, jonka piti koettaa se tyytymät-
55287: tömyys ja luokkataistelun henki, minkä olot olivat synnyttäneet,
55288: suunnata määrättyyn suuntaan, jotta se pakoittaisi vallassaoHjat
55289: korjaamaan torpparioloja. Tämä on kaikkein isänmaallisinta työtä,
55290: kauneinta työtä, tarkoittaen yhteiskunnallisten olojen korjaamista.
55291: Mutta tämä on torpparien keskustoimikunta lyönyt laimin ja olen
55292: vakuutettu siitä, että se on kumminkin nyt huomannut erehdyksensä
55293: eikä tule toista kertaa siihen määrään laiminlyömään tilaisuutta kuin
55294: se sen kerran ennen on tehnyt.
55295:      Ed. Castren taas vuorostaan alotti lausuntonsa hänelle ominai-
55296: sella mahtipontisuudella oikein musertavasti todistaakseen, mitenkä
55297: vastalauseentekijät ovat, sanoisinko, taktillisesti käyttäneet totuutta.
55298: Hän otti esille sivulla 52 olevan vastalauseentekijäin esittämän I.au-
55299: kon lakkolaisten hallussa olevan pellon pinta-alan, mutta hänkin joko
55300: ei ollut huomannut, mistä nämä tiedot olivat, tai sitte käytteli tak-
55301: tillisesti totuutta. Sillä tässähän sanotaan, että tilattoman väestön
55302: Alakomitean tietojen mukaan on viljelysmaiden pinta-ala yhteensä
55303: näin paljon. Hänellä on toiset laskut ja niiden mukaan on hänellä
55304: tuo viljelysmaan pinta-ala 250 ha suurempi. Mutta millä oikeudella
55305: hän menee väittämään, että tässä tahdotaan tahallisesti poiketa to-
55306: dellisuudesta, kun kerran m,ainitaan lähde, minkä mukaan tuo pellon
55307: pinta-ala nousee niin suureksi? Sitte hän selitti, että tuomari Nyys-
55308: sölä, joka Laukon lakkolaisten asiaa Lempäälän kihlakunnan oikeu-
55309: dessa ajoi, peruutti kohta kohdalta syytöksensä.
55310:         Maatal. valiok. miet. n:o 4: välikäsymys Laukon asiassa.      3137
55311: 
55312: 
55313:     Minä valitan, että Laukon lakkolaisille sattui asianajaja, joka
55314: hoiti heidän asiaansa siksi leväperäisesti, että löi laimin tosiasiallisten
55315: tietojen hankkimisen Laukon torpparien todellisista oloista. En
55316: tahdo kohta kohdalta ruveta seuraamaan ed. Castrenin tekemiä
55317: kumoamisyrityksiä, kun hän on koettanut kumota vastalauseessa
55318: esiintuojuta seikkoja, sillä se olisi aivan samanlaista, kuin lähtisi
55319: juoksemaan vasikan kanssa kilpaa. Jos hän täällä väittää, että ada
55320: on toisin, ja minä väitän, että asia ei ole niinkuin hän sanoo, vaan
55321: toisin, niin eduskunta ei tiedä, kumpaako uskoa. Hän tuo valallisia
55322: todistuksia, minulla on myöskin tukku niitä. Näyttää siltä, kuin
55323: tämä asia olisi ratkaistava jossain muualla kuin eduskunnassa, ja
55324: minua erittäin huvittaisi, jos ed. Castren voisi jatkaa tätä asianajo-
55325: ansa myöskin jonkun muun instanssin edessä kuin eduskunnan.
55326: Luullakseni siellä voitaisiin hyvin paljon sitovammin näyttää asioita
55327: toteen kuin mitä se tuomari Nyyssölälle onnistui Lempäälän kihla-
55328: kunnanoikeudesssa.
55329:     Sitte täällä on käyty sekä puolelta että toiselta kiinni siihen natsio-
55330: nalistisaarnaan, niinkuin ed. Kairamo sanoi, tai siihen kalastukseen,
55331: tai miksi sitä ed. Castren kutsui, jonka minä lausuntonilopussa eilen
55332: esitin. Ed. Bäck sanoi ed. Knuutilan kannattamana, että se oli
55333: taktiikkaa. Ed. Bäck on mielestäni tässä kohden aivan oikeassa,
55334: sillä se oli taktiikkaa ja se oli juuri tarkoitettu taktiikaksi. Tah-
55335: llottiin nimenomaan teroittaa suomettarelaisten edustajien valitsijoi-
55336: den mieliin, mitenkä paljon heidän valitsemiensa edustajien sanoihin
55337: on luottamista, kun he ennen vaaleja selittivät kaunopuheliaasti ja
55338: laajasti kansallisuustaistelun tärkeyttä ja lupasivat joka tilaisuudessa
55339: kukistaa sen ruotsalaisvirkavaltaisen yläluokkahallituksen, joka mei-
55340: dän maassamme nykyään ohjaksia pitää. Tätä tahdottiin todistaa
55341:  ja tätä tahdottiin osottaa valitsijoille, ja se oli siis taktiikkaa. Nyt
55342: on minulle vakuutettu, että snomettarelaiset talonpojat eivät mene
55343:  tähän isoonrysään, niinkuin on sanottu. Mahdollista kyllä, että he
55344: eivät sinne tosiaankaan eksy. Mutta tietysti se on silloin heidän
55345:  asiansa, mitä he vastaavat valitsijoilleen, kun he täältä huomispäivän
55346:  jälkeen maaseudulle hajoavat.
55347:      Ed. Castren toi täällä eilen sangen hirmuisella paatoksella esiin
55348:  sen, että I,aukon torpparit ovat syypäät lainrikoksiin, ovat tehneet
55349: laittomuutta, ovat häirinneet Laukon vapaaherralaisen sukukartanon
55350:  haltijan kotirauhaa huutamalla hänet alas, ovat uhkailleet, ovat me-
55351:  luneet. Tätä kaikkea hän toi esiin ja toi vielä oikeiksi todistettujen
55352:  oikeuden pöytäkirjojen nojalla. Minä tahdon ed. Castrenille huo-
55353:  mauttaa eräästä lauseesta valiokunnan mietinnössä. Siinä sanotaan,
55354:  kim luetellaan lieventäviä asianhaaroja I,aukon vuokramiesten me-
55355:  nettelyä arvosteltaessa: >>Ueventävänä asianhaarana otettakoon
55356:  huomioon levottomat olot yleensä maassa suurlakon jälkeen, jotka
55357:  kyllä monessa muussa tapauksessa on katsottu rijttäviksi selittämään
55358:                    Istunto 1 p. marraskuuta 1907.
55359: 
55360: 
55361: suuriakin lainpolkemisia.>> Minä luulen, että ed. Castren ehkä kaik-
55362: kein parhaiten tietää, että tämä lause pitää kohta kohdalta paikkansa,
55363: vaikkakin hän valiokunnassa oli kaikkein innokkain vaatimaan tätä
55364: lausetta pois mietin11Pstä. Mutta hän tietää, että tämä lause pitää
55365: siinä määrässä paikkansa, että kun yliluokka on ollut syypää laitto-
55366: muuteen, niin silloin sen on annettu mennä aivan käsien lävitse,
55367: mutta kun aliluokka on syypää laittomuuteen, niin silloin tapahtuu
55368: niinkuin I-<aukossa tapahtui, että tuomitaan 25 torpparille kuukausi
55369: tai puolitoista vankeutta siitä, että he häiritsivät Laukon vapaaherral-
55370: lisen sukukartanon haltijan kotirauhaa ja huusivat hänet alas ja sol-
55371: vasivat hänen kunniaansa. Mutta minä muistelen, että Turussa
55372: häirittiin myöskin muutamien henkilöiden kotirauhaa ja ne henkilöt,
55373: joiden kotirauhaa häirittiin, olivat vielä siinä asemassa, että heitä
55374: olisi täytynyt katsoa meidän lakiemme mukaan loukkaamattomiksi.
55375: Minulla on tässä eräs pöytäkirja edessäni ja pyydän lukea siitä pari
55376: kohtaa, jotka ovat omiaan osottamaan, että se lause, jonka äsken
55377: valiokunnan mietinnöstä luin, pitää täydellisesti paikkansa.
55378:     Kun Turussa kuulusteltiin todistajia niin kutsutussa Havu-
55379: Ruusuvaaran rääkkäysjutussa, niin ilmeni siinä muun muassa seu-
55380: raavaa:
55381:     Kansakoulunopettaja Oskar Matias Sandelius kertoi muun
55382: muassa:
55383:     >>Kun joukko, jossa oli rähisevää herrasväkeä, tuli sitte pois kil-
55384: juen ja rähisten, lähdimme takaisin samaa tietä, tällä kertaa kuiten-
55385: kin kulkien Isoa Hämeenkatua pitkin ja ala-sillalta joen yli sekä
55386: sitten Läntistä Rantakatua Kristiinankadulle ja menimme säästö-
55387: pankin pihalle. Aidan välistä katselimme Petreliuksen pihalle.
55388: Siellä oli piha täynnä väkeä, herrasmiehet keppiä ja nyrkkiä pudis-
55389: taen akkunaa kohti ja juoksivat edes takaisin kadulle ja pihalle.
55390: Erikoisesti näin luutnantti Schaumanin; hopeakeppiä hän piti kes-
55391: keltä kiinni ja häristi sitä asessori Rosbergin akkunaan. En kuullut
55392: muita lauselrnia vaan: >>alas>>, - siis aivan samalla tavalla kuin I,au-
55393: kossa - en tuntenut niitä, jotka huomattavammalla tavalla ottivat
55394: osaa mielenosotuksiin ja huutoihin; vähän tunnen kaupunkilaisylei-
55395: söä, se on semmoista joukkoa, jonka kanssa en ole ollut tekemisissä.
55396: Ruotsinkieltä siinä puhuttiin enimmäkseen. Kuului sitte huutoa
55397: kadulta, annettiin joku viittaus, että piti mennä kadun puolelle,
55398: jolloin koko väkijoukko meni pihalta pois kadulle. Minä toverini
55399: kanssa menin samaan kulmaan kuin edellisellä kerralla ja pysähdyim-
55400: me katsomaan kaukaa. Vähän aikaa siinä seisottuamme (Asiaan!)
55401: näkyi muutama poikanen kiipeevän ylös pylväitä ja ihmiset kulkivat
55402: ja juoksivat edes takaisin paraatikäytävässä. En tuntenut niitä
55403: ihmisiä, mutta yläbalkongilla oli kadun puolella eräs rouva, vaan en
55404: tiedä kuka hän oli. Kolme poliisia seisoi Strandellin kulmassa ja
55405: kun asessori Rosberg tuotiin ulos, aikoivat he mennä sekaan, mutta
55406:         Maatal. valiok. miet. n:o 4: välikysymys Laukon asiassa.     3139
55407: 
55408: 
55409: eräs herrasmies tuli ja kielti ainakin erästä poliisia menemästä sinne.
55410: Hänellä oli silkkihattu päässä ja toverini oli tietävinään hänen ni-
55411: mensä, vaan minä puolestani en tiedä sanoa sitä (Asiaan!). Näin
55412: kyllä, että jotakuta nostettiin, että olisi ollut rouva Rosberg, mutta
55413: kuulin sitte, että herra Rosberg siinä oli, jota heiteltiin; en erottanut
55414: oliko mies vai nainen, mutta ylös heiteltiin käsillä, että pää nousi
55415: ylemmäs ja poliisit menivät sekaan, mutta pysähtyivät siihen tuon
55416: herran kiellosta. En voi sanoa kuka hän on, kun en häntä tuntenut.•>
55417:     Niillä on jonkun verran oikein, jotka täällä huusivat •>Asiaan,>>
55418: sillä eihän tämä oikeastaan koske Laukon lakkolaisten oikeuden-
55419: käyntiä eikä sitä menettelyä, mitä he Laukon vapaaherrallisen suku-
55420: kartanon haltijaa kohtaan olivat osottan~et, mutta mielestäni katson
55421: olevani oikeutettu todistamaan juuri ed. Castrenin lausunnon joh-
55422: dosta, että jos yliluokka on meillä syypää laittomuuteen, niin silloin
55423: sitä katsotaan sormien välitse, mutta jos aliluokka, niin tuomitaan
55424: vankeutta ja kuritushuonetta.
55425:      Tämän johdosta muistuu mieleeni eräs lause, jonka ed. Castren
55426: täällä eduskunnassa puhujalavalta keväällä lausui, kun käsiteltiin
55427: erästä sangen merkillistä anomusta. Se lausunto kuuluu näin: •>Vas-
55428: ten tahtoansakin tulee tällaista nlkokullaisuuden ilveilyä kuullessaan
55429: ajatelleeksi niitä sanoja, joilla kerran nuhdeltiin fariseuksia ja kirjan-
55430: oppineita: •>Voi teitä kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut,
55431: sillä te olette valkeiksi sivuttujen hautain kaltaiset, jotka ulkoa kau-
55432: niit ovat, mutta sisältä ovat täynnä kuolleitten luita ja kaikkea riet-
55433: tautta.•> Mielestäni tämä lause, jonka ed. Castren täällä keväällä
55434: luki, sopi silloinkin erinomaisen hyvin, mutta ei se nytkään aivan
55435: väärällä vuorolla ollut tältä lavalta luettu.
55436: 
55437:     Ed. Paunu: Keskustelun aikana ovat useat puhujat moitti-
55438: neet valiokuntaa siitä, että se on poikennut varsinaisesta asiasta ja
55439: ruvennut mietinnössään tekemään selvää lakon alkusyistä. Minä
55440: puolestani katson, että valiokunta on menetellyt aivan oikein. Tämä
55441: asia, joka niin suuresti on huomiota herättänyt koko meidän yhteis-
55442: kunnassamme, on siksi tärkeä, ettei valiokunta ole noin vain voinut
55443: sitä syrjäyttää, ottamatta selvää niistä syistä, jotka siihen ovat vai-
55444: kuttaneet. Ihmeellistä olisi ollut, jos ei valiokunta näin houkutte-
55445: levaa tilaisuutta olisi hyväkseen käyttänyt, ja ihmeellisempää vielä,
55446: ellei valiokunnan enemmistö olisi tätä tilaisuutta käyttänyt hyväk-
55447: seen sitä tarkoitusta varten, jota mietintö osoittaa. Mietintö on
55448: aivan alusta loppuun saakka tehty jotakin vissiä tarkoitusta silmällä
55449: pitäen. Vähänkin aikaa sitä silmäiltyään huomaa seikkoja, jotka
55450: ovat aivan sen suuntaisia. Mietinnössä on kyllä oltu tuovinaan esille
55451: syitä, jotka kylläkin ovat tärkeitä olleet Laukon lakkolaisille, mutta
55452: joita valiokunta on pitänyt jokseenkin lievinä. Tällaisia syitä on
55453: tässä enemmistön mietinnössä koko joukko.
55454:                     Istunto I p. marraskuuta I907·
55455: 
55456: 
55457:     Ensinnäkin sanotaan kaikkein huutavimmaksi epäkohdaksi I,au-
55458: kon torpparioloissa sitä seikkaa, että torpparien oikeudellinen asema
55459: on ollut sangen heikko. Minun mielestäni valiokunta olisi osannut
55460: paljon "paremmin oikeaan, jos se olisi sanonut, ettei torppareilla ollut
55461: minkäänlaista oikeudellista asemaa He olivat tykkänään I.aukon
55462: paroonin mielivallan alle joutuneet.
55463:      Eteenpäin sanotaan puhuttaessa Laukossa ennen toimitetuista
55464: häädöistä, että >>tämän asian takia syntyneessä oikeudenkäynnissä
55465: oli tilanhaltija kanteessaan nimenomaan vedonnut siihen, että torp-
55466: pari asui torppaansa ilman häntä sitovaa oikeutta. Tämä oikeus-
55467: tapaus siis paljastaa kaikessa alastomuudessaansenteoreettisen mah-
55468: dollisuuden tulla syyttäkin armottomasti pois häädetyksi kodistaan
55469: ja viljelyksiltään.>> Mutta vähän tuonnempana valiokunnan enem-
55470: mistö sanoo, ettei mitään syytä, niin raskauttavaa, että se olisi voinut
55471: vaatia torppareita tekemään lakon, oleellisesti ole ollut. Samalla
55472: sivulla, missä valiokunta on näin suuren epäkohdan huomannut
55473: torpparioloissa, käy se toisilla sanoilla huomaamaansa epäkohtaa
55474: lievittämään sanoen, kun on puhe Peränojan torpaltaan häätämi-
55475: sestä: >>Mutta sama Peränojan asia tietää myöskin, että tilanhaltija
55476: ei lopultakaan tahtonut pantavaksi täytäntöön tuota häätöpäätöstä,
55477: vaan sopi hänen kanssaan siten, että Peränoja sai toisen vuokratilan,
55478: jolla hän asui vielä lakon puhjetessa.'> Valiokunnan enemmistö ei
55479: mitenkään sano, mihinkä joutui se torppari, jonka tilalle Peränoja
55480: asetettiin. Varmaankin kai se häädettiin. Vielä saman sivun loppu ..
55481: puolella valiokunta erittäin kauniina tekona on mietintöönsä painat-
55482: tanut seuraavan lauseen: >>Niille neljälle torpparille, jotka olivat
55483: vanhoja eivätkä enään halunneet toista torppaa, myönnettiin eläke,
55484: kahdelle sitäpaitsi rahakorvaustakin.>> Valiokunnan enemmistö ei
55485: ole mitenkään maininnut näitten eläkkeiden eikä rahakorvausten
55486: suuruutta, ja siitä päättäen minä otaksun, etteivät he punastumatta
55487: olisi voineet sitä mainita, siksi suuria kai ne olivat.
55488:      Vielä valiokunnan enemmistö tuo esiin muutamia syitä, jotka
55489: olisivat olleet torppareille epäedullisia. Sellaisena mainitaan m. m.
55490:  päivätöitten suorittaminen munalla kuin oli sovittu. Sanotaan:
55491: >>Jos siis olisikin vastoin alkuperäistä sopimusta muutamille torppa-
55492:  reille määrätty näivätöiden suorittaminen I,aukkoon eikä, kuten
55493: ennen, Tottijä~velle, ja siten matkaa melkoisesti pidennetty -·---
55494:  niin ovat ne pääasiallisesti niin vähäpätöisiä lisäyksiä,;> j. n. e. Nyt
55495: on kai näitten kartanoitten väli puolisentoista peninkulmaa, mutta
55496: ei valiokunnan mielestä tämä ole ollenkaan mikään sellainen syy,
55497:  jonka takia tarvitsisi ruveta nureksimaan oloja, se, että torppari
55498:  päivätyöhön lähtiessään saa nousta pari kolme tuntia aikaisemmin
55499: tai lähteä jo edellisenä iltana. Sekin on valiokunnan enemmistön
55500:  mielestä vain hyvin pieni epäkohta. Vielä valiokunta mainitsee
55501:  löytäneensä kaikenlaisia muitakin syitä, mutta joita valiokunnan
55502:         Maatal. valiok. miet. n:o 4: välikysymys Laukon asiassa.     3141
55503: 
55504: 
55505: on ollut mahdoton saada selville. Valiokunnan enemmistö kuiten-
55506: kaan ei mainitse, minkätähden on ollut mahdoton saada selville näitä
55507: muita seikkoja, kun toisiakin on selville saatu.
55508:      Pahimpana syynä näkyy valiokunta pitäneen tuota koko Suo-
55509: messa niin kuuluisaksi tullutta päivätyöläisten pirttiä. Mutta sa-
55510: malla se lohduttaa tätä epäkohtaa sillä tiedonannolla, että päivätyö-
55511: läiset itse olivat syynä pirttien huononteen ja epäkuntoisuuteen.
55512: Tässäkään ei valiokunnan enemmistö mitenkään tahdo sanoa. millä
55513: tavalla torpparit olivat syynä tähän pirttien huonouteen. Syynä
55514: oli kai se, etteivät torpparit viitsineet itse rakentaa itselleen pirttiä.
55515: Näin luultavasti arvelee valiokunnan enemmistö.
55516:      I,opputuloksena kaikista näistä syiden luettelemisista sanoo valio-
55517: kunnan enemmistö tulleensa seuraavaan lauseeseen: •>Kun siis,
55518: kuten edellisellä kerralla ilmeni, Laukon kartanon alustalaisten omista
55519: oloista ei voi löytää riittävää selvitystä torpparien menettelyyn,
55520: täytyy sille syy etsiä ulkoapäin<<.
55521:      Ja silloin alkaa tuo tämän keskustelun aikana hyvin tunnetuksi
55522: tullut syytös sosiaalidemokraattista puoluetta vastaan. Kaikki syy
55523: on lykätty sen niskoille. Siitä on tähän valiokunnan mietintöön
55524: kirjoitettu koko monta sivua. Loppupuolella sitten kuitenkin lau-
55525: sutaan eräs merkillinen asia. Siinä sanotaan: •>Asia on ymmär-
55526: rettävissä ainoastaan, jos ottaa huomioon, että lakkolaisten sivistys-
55527: kanta ei yleensä ollut tavallista torpparien sivistystä korkeampi ja
55528: että heidän kykynsä arvostella tällaisia kysymyksiä oli hyvin kehit-
55529: tymätön.» On todellakin ihmeellistä, että valiokunnan enemmistö
55530: on tällaisen lauseen sanonut. Kenenkähän asia olisi ollut meidän
55531: maamme torppareita sivistää? Kenenkähän velvollisuus olisi ollut
55532: kasvattaa torppareita ja jakaa heille niin paljon tietoja, etteivät he
55533:  olisi tällaisiin syötteihin tarttuneet? Valiokunnan enemmistö ei
55534: siitä mainitse mitään, mutta yleensä on tiedettyä, että kartanonomis-
55535: tajille, samoin kuin kaikille muillekin pääomanomistajille, on sitä
55536:  edullisempaa, mitä yksinkertaisempaa ja vähemmän sivistynyttä
55537: heidän työläisensä ovat Sitä paremmin he voivat näille alustalai-
55538: silleen antaa minkälaisia mielivaltaisia määräyksiä tahansa.
55539:       Ed. Bäck täällä sanoi, että torpparit ovat yksinkertaisia. Minä
55540: olisin odottanut, että ed. Bäck olisi vähän arvellut, ennenkuin hän
55541: tämän lausui. Eiköhän tämä mahtanut olla kohtalainen moitelause
55542: sille virkakunnalle, johon ed. Bäck'kin kuuluu? Kukahan meidän
55543: maassamme on enemmän aikaa toiminut opetuksen alalla kuin juuri
55544: se virkakunta, ja koko lailla riittävillä palkoilla? Ja nyt parin tu-
55545: hannen vuoden perästä täytyy täällä yhden sen virkakunnan edus-
55546:  taja sanoa, että torpparit ovat yksinkertaisia. Minä olen varmasti
55547:  vakuutettu siitä, että kun sosialismi kerkiää kahden tuhannen vuo-
55548:  den vanhaksi, niin silloin ei ole yhtään yksinkertaista torpparia.
55549: Minä arvaan, että senaikaiset sosialistit eivät voi ottaa itselleen sel-
55550: 3142                Istunto I p. marraskuuta 1907.
55551: 
55552: 
55553: laista epäluottamuslausetta kuin ed. Bäck täällä itselleen omisti
55554: sanomalla, että torpparit ovat yksinkertaisia.
55555:      Kaiken tämän lueteltuaan on valiokunnan enemmistö vihdoinkin
55556: siv. 43löytänyt oikean syyn torpparien lakkoon. Siinä nimittäin sano-
55557: taan: >>Että epäkohtia Laukossakin löytyi, sitä todistaa rn. m. päi-
55558: vätyöpirtin tila. Semmoinen olisi tuskin ollut mahdollinen kartanon
55559: välittömässä läheisyydessä, ellei isäntäväen ja työväen välillä olisi
55560: ollut juopa.'> Jo aikaisemmin sanotaan mietinnössä, että tämä juopa
55561: on olemassa siitä syystä, ettei isäntä osaa suomea, että hän on ruotsa-
55562: lainen. Uskookohall todellakin valiokunnan enemmistö, että tämä
55563: on tuohon juopaan syynä? Minä oletan, etteivät valioknnnan jäse-
55564: net tätä itsekään usko, ainakaan ei edusmies Castren sitä usko, mikäli
55565: minä arvelen, ja jälkeenpäin olen myös ed. Bäckin puheesta tullut
55566: siihen vakuutukseen, ettei hänkään sitä usko. Mutta että tämä
55567: juopa sittenkin on oikea syy lakkoon, on aivan selvää. Ei ainoastaan
55568: ruotsalaisissa kartanoissa, vaan suomalaisissakin, vieläpä niissäkin,
55569: joissa isäntä kaikella tavalla harrastaa suomenkielen parasta, vallit-
55570: seen tämä juopa isännän ja torpparien välillä. Harvoja poikkeuksia
55571: lukunnottamatta tällainen juopa on olemassa jotakuinkin kaikilla
55572: suuremmilla maatiloilla. Mitkä kaikki syyt ovat vaikuttaneet sen
55573: olemassaolon, sitä minä en nyt tällä kertaa lähde selvittelemään,
55574: koska suuri osa niistä syistä on jo tullut selville sen pitkän keskuste-
55575: lun aikana, mikä tämän asian johdosta on syntynyt. Mutta että
55576: sellainen juopa on olemassa, se ei suinkaan parane niillä keinoilla
55577: kuin valiokunnan enemmistö tässä on tahtonut esiintuoda. Minä
55578: arvelen, että olisi käytettävä aivan toisellaisia keinoja, jotta tämä
55579: juopa ei aina vuosi vuodelta leviämistään leviäisi. Olisi saatava ai-
55580: kaan sellainen silta, joka yhdistäisi nämä juovan kummallakin puo-
55581: lella olevat kansalaiset. Sellainen >>silta'> on rakennettu niinkuin
55582: yleensä tiedetään, vuonna 1902. Mutta että tämä silloin rakennettu
55583: silta ei ulottunut sille toiselle puolelle, sen ovat nämä jälkivuodet
55584: selvän selvästi osottaneet. Vaikka ed. Castren täällä lausunnoissaan
55585: pitää vielä nytkin sitä siltaa aivan riittävänä. Ed. Castren näkyy
55586: olettavan, että nykyinen voimassa oleva maanvuokralaki on koko
55587: joukon parantanut torpparien asemaa. Sitä hän vaan ihmettelee,
55588: että torpparit eivät ole tahtoneet itse tämänlain suomia etuja hyväk-
55589: seen käyttää, he eivät tahdo tehdä isäntiensä kanssa kirjallisia kont-
55590: rahteja. Olisin olettanut, että ed. Castren etevänä lakimiehenä ja
55591: varsin taitavana asianajajana olisi arvellut, että siinä mahtaa sitten-
55592: kin olla joku muu syy kuin yksinään torpparien tyhmyys ja yksipäi-
55593: syys, etteivät sittenkään ole kirjallisista kontrahdeista huolineet.
55594: Jos ed. Castren olisi näin ajatellut, niin minä arvelen, että hän silloin
55595: olisi tullut huomaamaan, että torppareilla mahtaa olla jokin ajatus
55596: siinä, että heille on etevämpi olla ja asua torppiansa tavallisen suulli-
55597: sen sopimuksen nojalla, kuin tehdä kirjallinen sitoumus. Sillä ny-
55598:         Maata!. valiok. miet. n:o 4: välikysymys Laukon asiassa.     3143
55599: 
55600: 
55601: kyään voimassa oleva maanvuokralaki on luonteeltaan sellainen,
55602: ettei kukaan torppari, asukoon miten kunnollisesti tahansa maatansa
55603: ja suorittakoon päivätöitänsä ja olkoonpa aivan mallikelpoinen ihmi-
55604: nen, voi sitä noudattaa siinä määrässä, ettei isäntä koska hyvänsä
55605: voi saada häntä tuomioistuimen kautta uloshäädetyksi, varsinkin jos
55606: hänellä sattuu olemaan niin etevä asianajaja kuin ed. Castrenon täällä
55607: osottanut olevansa.
55608:      Tämäkin nyt koossa oleva eduskunta on yrittänyt taas rakentaa
55609: siltaa tuon juovan yli. Että se on jäänyt kesken, sehän on yleensä
55610: tunnettua. Koko pitkälle sen rakentamisessa kerittiin, mutta sit-
55611: ten viimeisinä aikoina asettui koko joukko henkilöitä, mainio asian-
55612: ajaja etunenässä, vastustamaan koko tätä rakennusta ja sillä hyvällä
55613: menestyksellä, että sen rakentaminen nyt toistaiseksi jää sikseen.
55614: Kuinka suuressa määrässä tällä menettelyllä on sitä juopaa kaven-
55615: nettu, joka torpparien ja isäntien välillä nykyään on olemassa, siihen
55616: kai ne henkilöt, jotka tämän uuden vuokralain syntymisen ovat saa-
55617: neet estetyksi, myöskin tullevat vastaamaan. Valiokunnan enem-
55618: mistö, niinkuin olettaa sopiikin, on myös jonkin osan tästä I,aukon
55619: rettelöstä siirtänyt hallituksen niskoille. Mutta samalla kuin se on
55620: sen tehnyt, niin samalla se myöskin on antanut sille täyden tunnus-
55621: tuksensa ja jotakuinkin merkillisessä muodossa. Mietinnössä sano-
55622: taan: •>vaikka valiokunnan ajatuksen mukaan ristiriitaisuuden ole-
55623: massa olon jollakin maatilalla ei aina tarvitse olla tilan lunastamisen
55624: esteenä, jos tämä muuten havaitaan valtion tarkoituksille edulliseksi.>)
55625: Näin on varovaisuus tällaisessa tapaukses.c;a kyllä paikallaan, jos
55626: Laukossa olivat olosuhteet sellaiset, että sukutilan lunastus valtion
55627: välityksellä torppareille jaettavaksi yleensä olisi käynyt mahdolli-
55628: seksi, olisi tietänyt kiihkeän agitatsioonin kautta herätettyjen toivo-
55629: muksien tyydyttämistä. Sen johdosta olisi varmasti voinut odottaa
55630: samanlaisten rettelöiden puhkeamista muuallakin ja liike olisi ennen
55631:  aikaansa voinut kasvaa ylivoimaiseksi ja antaa aihetta vakaviin
55632:  ristiriitoihin. Valiokunnan enemmistö tunnustaa tässä, että saman-
55633: laisia ja vielä pahempiakin epäkohtia torpparioloissa on olemac;sa
55634:  kautta koko maamme, mutta samalla se myöskin tunnustaa, että
55635:  hallitus menetteli aivan oikein siinä, ettei se millään ehdoilla ruven-
55636:  nut Laukon torpparien oloja korjaamaan. Jos meidän hallituksem-
55637:  me, niinkuin valiokunta mietinnössään arvelee, olisi tässä suhteessa
55638:  ryhtynyt sellaisiin toimiin kuin Tottijärven ja Vesilahden kunnat
55639:  esittivät, niin olisi siitä seurauksena ollut, että kaikki muutkin pol-
55640:  keenalaisessa asemassa olleet torpparit olisivat silloin samaa vaa-
55641:  tineet.
55642:      Sen jälkeen tahtoo valiokunnan enemmistö vielä - josta asiasta
55643:  minä muuten olen enemmistön kanssa yhtä mieltä - muistuttaa
55644:  hallitusta sen laiminlyömisistä. Tällä kuitenkaan ei ole sanottu,
55645:  ettei hallitus olisi voinut ja ettei sen olisi pitänytkin tehdä Laukon
55646:                                                                rg8
55647: 3144               Istunto I p. marraskuuta 1907·
55648: 
55649: 
55650: onnettomien vuokramiesten hyväksi enemmän kuin mitä se on teh-
55651: nyt. Minä olen tässä kohden enemmistön kanssa aivan yhtä mieli-
55652: pidettä. Hallituksen olisi pitänyt tehdä vielä paljon enemmän kuin
55653: mitä se on tehnyt, jotta tämä kysymys, joka niin räikeästi on tullut
55654: esiin, olisi mitä pikimmin joutunut onnelliseen ratkaisuun. Mutta
55655: valiokunnan enemmistö ei ole tätä asiaa ollenkaan pitänyt niin tär-
55656: keänä. Yksi sen jäsenistä on täällä keskustelun aikana lausunut,
55657: että tämä juttu on saanut niin paljon huomiota, ettei moni tärkeä-
55658: kään asia ole sellaista huomiota saanut osakseen. Tästä käy ilmi,
55659: ettei valiokunnan mietintö olekaan laadittu sitä varten ja sitä sil-
55660: mällä pitäen, jota sen ponsi tarkoittaa. Valiokunnan mietinnössä
55661: on esiintuotu useampia asioita. Minä pidän toisen vastalauseen
55662: perustelut tasapuolisempana ja paremmin onnistuneena kuin enem-
55663: mistön mietinnön. Samalla minä kannatan niitä ponsia, joita ed.
55664: S. Vuotijoki on täällä esittänyt.
55665: 
55666:     Ed. Wasastjerna: Då landtdagen sena.c;;te vår beslöt remittera
55667: nu under behandling varande ärende till utskott, var jag icke bland
55668: dem, som gladde sig öfver ett sådant beslut. J ag måste dock med-
55669: gifva, att jag svårligen den gången misstog mig, då ju genom beslut
55670: i annan riktning den utredning i frågan, som utskottet nu förebragt,
55671: naturligtvis icke hade stått landtdagen till bttds, och socialisternas
55672: klandervärda åtgöranden i denna sak icke hlifvit så blottade, som nu
55673: skett. Att man icke ställer sig sympatiskt gentemot interpellanten
55674: och hans parti borde ju icke förvåna någon, lika litet som att man
55675: med största möjliga intresse tager del af de afslöjanden, hvilka i be-
55676: tänkandet göras angående socialisternas samvetslösa agitationsar-
55677: bete för att på olika orter och under för strejkens genomförande mest
55678: gynnsanuna tid få tili stånd torparstrejker, af hvilket arbete Laukko-
55679: strejken var en direkt följd. Man drifver ekonomiskt välsituerade
55680: och hittills förnöjsamma människor genom häftig och hänsynslös
55681: agitation och falska förespeglingar, hufvudsakligen för att gynna
55682: partiets sträfvanden i afseende å åstadkommande af förvecklingar
55683: mellan arbetsgifvare och arhetare, att förklara strejk gentemot jord-
55684: egare, utan att i minsta mån rygga för eller hafva en tanke på de
55685: svåra följder en sådan strejk som denna med nödvändighet måste
55686: medföra.
55687:     Då sedermera socialisterna genom sina agitatorer hragt strejken
55688: å hane, men denna mot förmodan och möjliga antaganden icke gått i
55689: den riktning och afslutats på det sätt partiet i sin låtsade samhälls-
55690: förbättrande ifver tänkt sig, försöker man, för att rädda sitt eget skinn
55691: och särskildt partiets under strejkens förberedande mest framträ-
55692: dande män, vältra skulden på regeringen för att den icke trädt emel-
55693: lan och afstyrt de svåra förvecklingar, som af strejken hlifvit en
55694: nödvändig följd.
55695:         Maata!. valiok. miet. n:o 4: välikysymys Laukon asiassa.   3145
55696: 
55697: 
55698:     Huru ett sådant uppträdande skall bedömas, tror jag, att hvar
55699: och en, som endast vill förstå saken, har klart för sig, likaväl som jag
55700: är öfvertygad om, att hvarje rättänkande människa skall öfver socia-
55701: listernas uppträdande i Laukko strejkfrågan fälla den rättmätiga
55702: dom, som den verkligen förtjänar, och önskar jag tro, att dessa af
55703: strejkens påföljder träffade torpare, icke borde känna sig dess vidare
55704: tacksamma för de otjänster, socialisterna genom denna, för sina parti-
55705: intressen iscensatta strejk, gjort dem, utan fastmer klarligen inse,
55706: att ett blindt följande af partiets läror ofta kan och bör medföra
55707: ytterst ledsamma erfarenheter för att icke tala om ekonomiska för-
55708: luster. Med dåliga motiv följa vanligen dåliga följder.
55709:     Men intet är så dåligt, att det icke kan föra något godt mecl sig,
55710: och så är det äfven här. J ag tror vi knnna vara socialisterna tack-
55711: samma för, att genom dessa konstlade strejker jordegarena i landet
55712: åtminstone nu fått klart för sig nödväncligheten af en fastare samman-
55713: slutning för att verksamt kunna möta de förvecklingar på landsbygg-
55714: den, som socialisterna göra allt sitt till för att frambesvärja.
55715:     Hvad agrarutskottets betänkande vidkommer, omfattar jag det-
55716: samma med däri ingående kläm dock med beaktande af den ändring i
55717: motiveringen, som påyrkas i den första reservationen.
55718: 
55719:     Ed. Brander: Minä saisin ehkä puheelleni jotenkin yksimie-
55720: lisen tunnustuksen, jos en sitä näitten pitkien puheitten jälkeen ollen-
55721: kaan pitäisi. Pyydän kuitenkin kaikesta huolimatta saada muuta-
55722: man sanan lausua. Koetan supistaa sanottavani mahdollisimman
55723: vähiin. Minun täytyy alkaa sillä, että ainakin itselleni muistutan
55724: että nyt on puhe Laukon interpellatsioonista, eikä monista muista
55725: asioista. Ja juuri tästä interpellatsioonista, välikyselystä pyydän
55726: minäkin muutaman sanan lausua.
55727:     Meidän uusi eduskuntalaitoksemme on tässä välikyselytavassa
55728: saanut uuden toimintamuodon. Ja suotava olisi, että tämä uusi
55729: toimintamuoto tulisi tuottamaan hyötyä kansaneduskunnalle. Mutta
55730: jos me jatkamme sillä tavalla kuin olemme alkaneet, niin pelkään,
55731: että tämä interpellatsioonikeino ei ollut kovinkaan onnistunut kek-
55732: sintö. Minusta näyttää siltä kuin nämä interpellatsioonit olisivat
55733: välivaltiopäiviä, vähintään välikäräjiä muitten toimintain välissä.
55734: Ja näyttää siltä, kuin näillä olisi sama merkitys kuin ennen rauta-
55735: tieasioilla, nimittäin että niihin uhrataan se aika, jota ei tahdota tai
55736: ei kyetä käyttämään varsinaiseen lainsäädäntötyöhön.
55737:     Mitä nyt käsillä olevaan asiaan tulee, niin yhä selvemmäksi on
55738: käynyt, että välikysely kääntyy sen aiotteen ottajaa vastaan. Se
55739: on täällä jokseenkin selvästi tullut todistetuksi sekä mietinnössä että
55740: niissä lausunnoissa, joita täällä erinäiset puhujat ovat esittäneet.
55741: On käynyt selville, että Laukon rettelöt eivät ole varsinaisesti johtu-
55742:  neet taloudellisista syistä. Edustajat Castren, Kairamo ja Gebhard
55743:                    Istunto I p. marraskuuta 1907·
55744: 
55745: 
55746: ovat lausunnoittensa asiallisissa osissa kumoamattomasti sen todista-
55747: neet, että taloudelliset syyt eivät ole olleet rettelöitä aiheuttamassa,
55748: vaan että aiheet ovat löytyneet ulkopuolelta ja että ne ovat olleet
55749: aivan toisenlaiset kuin miksi niitä alkujaan on selitetty. Jo keväällä,
55750: kun tämä asia otettiin esille, kuuluin niihin, jotka ehdottivat, että
55751: siirryttäisiin, selvityksen silloin saatua, yksinkertaiseen päiväjärjes-
55752: tykseen. Niin ei tapahtunut. Nyt on siirryttävä perusteltuun päi-
55753: väjärjestykseen, ja sen voimme täydellä syyllä tehdä. Yhdyn siihen
55754: ponteen, jonka valiokunta on ehdottanut, vaikkakaan en voi täysin
55755: tunnustaa tätä pontta sellaiseksi, jollaiseksi olisin sen suonut. Kun
55756: oli siirryttävä perusteltuun päiväjärjestykseen, olisi mielestäni ponsi
55757: ollut saatava selvemmin osoittamaan - tietysti aivan lyhyesti -
55758: ne perusteet, joilla päiväjärjestykseen siirrytään. Sitä suuremmalla
55759: syyllä tämä olisi ollut tarpeen, kun ansiokkaan mietinnön alkupuolen
55760: jälkeen tullaan mietinnön lopulla seikkoihin, jotka ovat interpel-
55761: lat:sioonin ulkopuolella. En tahdo kuitenkaan uutta pontta esittää,
55762: vaikka kyllä olen sitä ajatellut, vaan tällä huomautuksella asiatto-
55763: mista perustetuista, joista täällä ovat jo eräät toisetkin puhujat lau-
55764: suneet, ja joista myöskin puhutaan ensimäisessä vastalauseessa, minä
55765: katson voivani yhtyä mietinnön ponsilauselmaan.                ·
55766:      Olen tämän tahtonut esittää ja kantani merkitä, koska en muitten
55767: valtiopäivätöitten takia, vaikka olenkin kuulunut maatalousvalio-
55768: kuntaan, ole voinut ottaa osaa tämän mietinnön laatimiseen ja tar-
55769: kistamiseen.
55770:      Lausun lopuksi mielipahani siitä, että luokkavihan lisäksi, jota
55771: tässä asiassa niin paljon on eräiltä tahoilta kylvetty, kylvömaalle
55772: nyt vielä on tuotu rotuvihan siemenet. Selvää pitäisi olla, että vihan
55773: kylvö ei hyvää satoa tuota, ja voimme olla siitä täysin vakuutetut,
55774: että jos tällaisilla keinoilla köyhälistön asiaa ajetaan, niin se ei siitä
55775: voita, vaan päinvastoin menettää.
55776: 
55777:     Ed. Paasikivi: Minä koetan myöskin lausua sanottavani
55778: lyhyesti. Ed. Sirola lausui muun ohessa sen väitteen, että valio-
55779: kunta ei ole kosketellut ollenkaan sitä kysymystä, joka tässä itse
55780: asiassa on esillä. Hän sanoi, että tässä ei ole kysymyksessä joiden-
55781: kuiden sosiaalidemokraattisten politikoitsijain saattaminen huonoon
55782: valoon, vaan tässä on kyseessä Laukon lukuisain torpparien autta-
55783: minen siitä tilasta, johonka he ovat joutuneet. Ed. Sirola oli minusta
55784: tässä kohden aivan oikeassa. Siitä tässä onkin kysymys. Mutta
55785: hän ei kuitenkaan voine moittia valiokuntaa siitä, että valiokunta
55786: on mietinnössänsä kosketellut - ja hyvinkin laajasti - !,aukon
55787: lakon syitä ja kaikkia siihen liittyviä asianhaaroja. Sillä juuri sosi-
55788: aalidemokraattien oma menettely ja esiintyminen tässä asiassa on
55789: pakottanut valiokunnan ottamaan mietiritöönsä myöskin tämän
55790: selvityksen. Eivät kai sosiaalidemokraatit voine vaatia itsellensä
55791:         Maatal. valiok. miet. n:o 4: välikysymys Laukon asiassa.    3147
55792: 
55793: 
55794: jonkinlaista yksinoikeutta selvittää Laukon lakon syitä ja muita
55795: siihen kcmluvia asianhaaroja ainoastaan sillä tavalla kuin he katsovat
55796: hyväksi sen tehdä. On välttämätöntä, että asia esitetään myöskin
55797: toiselta taholta, kun kerta asian tälle puolelle on niin erinomaisen
55798: suuri merkitys myöskin eduskunnassa pantu. - Mutta, kuten sa-
55799: nottu, tässä on myöskin kysymys ja, sopii sanoa, pääkysymys siitä,
55800: mitä olisi tehtävä Laukon häädettyjen torpparien hyväksi. Ed.
55801: Sirola, vaikka hän on tämän kohdan tärkeyden huomannut, ei ole
55802: ainakaan puheessansa täällä voinut esittää mitään käytännöllistä
55803: ehdotusta (Ed. Sirola: Pakkoluovutusl) - sellaista, joka voisi viedä
55804: tässä asiassa todelliseen toimenpiteeseen.
55805:      Välikysymyksen tekijät ovat rajoittaneet kysymyksensä siihen,
55806: minkä vuoksi hallitus ei ole ryhtynyt lunastamaan Laukon tilaa.
55807: 'Tämä on heidän mielestänsä se toimenpide, johon päin asia olisi suun-
55808: nattava. Mitä nyt tähän toimenpiteeseen tulee, niin täytynee, minun
55809: nähdäkseni, myöskin sosiaalidemokraattien myöntää, että tämän
55810: toimenpiteen vieminen onnelliseen tulokseen olisi ollut ja on, lie·vim-
55811: mi.n sanoen, hyvin vaikea. Siinähän tulee kysymykseen sukutilan
55812: omistajan suostuminen tilansa myyntiin, edelleen tilan kauppahinta ja
55813: vihdoin lain tällaiselle myynnille panemat esteet, joista tosin ollaan
55814: eri mieliä, mutta jotka kuitenkin ovat huomioon otettavat. Tämä
55815: ehdotus senvuoksi ainakaan asian nykyisellä kannalla ollessa tuskin
55816: on omiansa mihinkään tulokseen viemään.
55817:      Tulee sitte toinen ajateltavi.;;sa oleva keino: häädettyjen torppa-
55818: rien asettaminen entisiin torppiinsa. Tämä keinohan ei ole sille
55819: ryhmälle, joka välikysymyk.;;en on tehnyt, aivan vieras. !Heidän
55820: ehdotuksessaan uudeksi torpparilaiksi on tällaista menettelyä tarkoit-
55821: tava pykälä. Jos kuitenkin asiata todellisuuden kannalta ajatellaan
55822: ja arvostellaan, niin täytyy sanoa, että ei tämäkään ole mahdollinen,
55823: vaikkapa olisi minkälainen halu tällaiseen tavattomaan keinoon ryh--
55824: tyä. Useihin puheenaolevista torpista on uudet vuokramiehet otettu
55825:  ja asiat ovat menneet niin pitkälle, etten minä ainakaan näe mahdolli-
55826: suutta tällaista enää edes ajatella. Ja huomattava on, että siihen
55827:  tietysti tarvittaisiin uusi poikkeuslaki. Se poikkeuslaki tosin on
55828:  verrattava--- vaikkapa onkin paljon erilaisuuksia olemassa- siihen
55829:  poikkeuslakiin, joka äskettäin muutamia virkamiehiä varten annet-
55830:  tiin. Ei meidän ryhmämme kuitenkaan katso voivansa enempää
55831: tässä kuin siinäkään tapauksessa, jolloin oli kysymys virkamiesten
55832: poikkeuslaista, kannattaa tällaista toimenpidettä.
55833:      Ed. Sirola mainitsi puheessaan - ja myöskin tässä välillä -
55834: kysymyksen pakkohtovutuksesta: että tämä asia siis pakkoluovutuk-
55835: sen kautta järjestettäisiin. Vaikka olisi halua sellaiseenkin ryhtyä,
55836:  niin eihän sekään asia ole niinkään yksinkertainen, eihän sellaisia
55837: toimenpiteitä, sellaisia uusia lakeja, jotka syvälle koskisivat taloudel-
55838: lisiin oloiliin, näin vain kädenkääntees.-;ä valmisteta. Ja erityisen
55839:                     Istunto I p. marraskuuta 1907.
55840: 
55841: 
55842: pakkoluovutuslain säätäminen eräitä torppareja varten, vaikkapa
55843: niitä onkin 71, - kyllä tällaisen poikkeuslain säätäminen on niin
55844: arveluttava asia, että ainakaan meidän ryhmä ei voine siinä olla
55845: mukana.
55846:     Silti ei kuitenkaan ole sanottu, etteikö löytyisi joitakin keinoja,
55847: joita olisi koetettava näiden häädettyjen torpparien kohtalon lieven-
55848: tämiseksi. Valiokunta nimenomaan koskettelee mietinnössään tätä
55849: kohtaa. Se lausuu mietinnön 50 sivulla, että valiokunta tosin ei ole
55850: tahtonut lähteä selvittelemään yksityiskohtaisesti niitä keinoja,
55851: joita tässä voisi ajatella, mutta se pyytää kuitenkin viitata mahdolli-
55852: suuteen koettaa saada Laukon häädetyt alustalaiset uudisviljelijöiksi
55853: sopiviin paikkoihin valtion metsämailla. Siinä on yksi keino, jota
55854: hallituksen sietää ajatella. Ja mietinnössä se on niin selvästi lau-
55855: suttu, että se ei voi mennä hallituksen huomion sivuitse. Minä myön-
55856: nän, että se ei ole niin erinomaisen suloinen ja helppo keino näille
55857: häädetyille torppareille. Sehän edellyttää, että vuokramiehet saisi-
55858: vat itse laittaa itsellensä uudet kodit, uudet pellot niiden sijaan, jotka
55859: he ovat menett~ineet ja joista he tai heidän vanhempansa lienevät
55860: suuren osan itse aikaisemmin raivanneet. Mutta jos näillä entisillä
55861: vuokramiehillä olisi halua vastaanottaa tällainen toimenpide, niin
55862: siinä kohden hallitus voisi heidän tulevaisuutensa luomista monella
55863: tavalla helpottaa. Valtiolla löytyy sellaisia maita, joille, sitten kun
55864: valmistavat työt valtion avustuksella on tehty, voisi hyvällä menes-
55865: tyksellä tällaisen uudiskolonian asettaa, ja sillä tavalla nämä vuokra-
55866: miehet olisivat tilaisuudessa itselleen ja lapsilleen ja jälkeentulevai-
55867: silleen saarnaan varman kodin ja vannan olinsijan. Olisivatko he
55868: halukkaita tällaiseen keinoon tarttumaan, siitä minulla ei ole tietoa,
55869: ja minä kyllä epäilen, että heidän joukossansa on ehkäpä paljonkin
55870: sellaisia, jotka eivät tällaista tarjousta vastaanottaisi. Se asia ei ole
55871: kuitenkaan tässä ratkaistava, hallitus ottakoon asian harkittavak-
55872: seen ja koettakoon järjestää sen niinkuin parhaaksi havaitaan. Ehkä
55873: olisi joitakin muitakin keinoja käytettävissä, joskaan valiokunta ei
55874: ole katsonut voivansa tässä mietinnössä niitä käsitellä, mutta tämä
55875: keino on sellainen, joka hyvin soveltuisi valtion yleiseen asutuspoli-
55876: tiikkaan, niinkuin sitä on tähän asti harjoitettu, mutta etenkin, niin-
55877: kuin sitä arvatenkin tulevaisuudessa tullaan harjoittamaan.
55878:      Laukon lakkoasian käsittely on raskas erittäinkin siitä syystä,
55879: että, niinkuin valiokunta mietinnössään lausuu, nämä torpparit ovat
55880: katsottavat suureksi osaksi yleisten olosuhteiden uhreiksi. Siitä ei
55881: nyt päästä, että se huumaus, joka suurlakossa sai alkunsa, on hyvin
55882: suurelta osalta syynä tähän surkeaan asiaan. Siitä ei myöskään
55883: voida päästä, että kun vuokramiehet tähän lakkoon ryhtyivät, he
55884: siinä kohden tekivät johtopäätöksiä suurlakosta ja sovittivat niitä
55885: oman harkintansa mukaan taloudellisiin oloihin. Tämä olisi ollu~
55886: otettava huomioon esilläolevia tapauksia arvosteltaessa. Senvuoksi
55887:        Maatal. valiok. miet. n:o 4: välikysymys Laukon asiassa.   3I49
55888: 
55889: 
55890: suuren merkityksen paneminen •>alas•>-huudoille ja pienille harmeille,
55891: joiden alaiseksi tilanomistaja on joutunut, on mielestäni käsittä-
55892: mätöntä. On aivan oikein huomautettu, että kun kerran yksinker-
55893: tainen kansa äskettäin oli oppinut huutamaan alas kuvernöörejä ja
55894: muita viranomaisia, niin se helposti itsestään siirsi •>alas•>-huudot
55895: mahtavia isäntiään vastaan, ja isäntien ja heidän piitiensä velvolli-
55896: suus olisi ollut käsittää tämä asianlaita.
55897:     Täällä ovat monet puhujat, jotka hyväksyvät valiokunnan mie-
55898: tinnön, erikoisesti huomauttaneet siitä, mitä ensimäisessä vastalau-
55899: seessa mainitaan, että muka valiokunta on mietintönsä loppuosassa
55900: käsitellyt asiaa vähemmin onnistuneesti, vieläpä siirtynyt alalle,
55901: joka ei oikeastaan tähän kuulu. Täällä on jo huomautettu, että
55902: hallituksen arvosteleminen on valiokunnan mietinnössä puettu varsin
55903: lievään muotoon, niin lievään, että sitä on katsottava melkein liian
55904: lieväksi. Paljoa jyrkemmin lausuvat ensimäisen vastalauseen te-
55905: kijät arvostelunsa valiokunnan mietinnöstä, kun he katsovat voi-
55906: vansa sanoa, että valiokunnan perustelmiinsa ottamat muutamat
55907: arvelut ovat •>ala-arvoisia.•> Tästä sopinee sanoa, että se on tosiaan
55908: •>ennen kuulumaton•> sanontatapa. Ja jos valiokunta olisi arvostel-
55909: lessaan hallitusta käyttänyt samaa mittakaavaa, niin sen arvostelu
55910: olisi tullut aivan toisenlaiseksi. Valiokunta kyllä myöntää, että
55911: hallitus on yrittänyt yhtä ja toista sovinnon aikaansaamiseksi tässä
55912: asiassa. Valiokunta ou tunnollisesti, yksityiskohtia myöten, ker-
55913: tonut, mitä hallitus on tehnyt, mutta kun valiokunnan enemmistö
55914: on tullut siihen käsiytkseen, että suurempaa päättäväisyyttä, tarmoa
55915: ja toimeliaisuutta olisi voitu osottaa, niin kyllä sen velvollisuus on
55916: ollut sanoa tämä julki ja onhan valiokunta koettanut, kuten sanottu,
55917: tehdä sen jotenkin siivossa muodossa. - Hallituksella on tilaisuus
55918: vielä tuonnempana koettaa keksiä joitakin keinoja ja erittäinkin
55919: ottaa harkittavakseen se ehdotus, jonka valiokunta on tehnyt. Siinä
55920: hallituksella on mahdollisuus vielä osottaa toimeliaisuutta, ja sillä
55921: tapaa ehkä saattaa tämä asia tulla niin suotuisaan päätökseen, kuin
55922: ylipäänsä nykyisissä oloissa on mahdollista.
55923: 
55924:     Ed. Gebhard, Hannes:           (Äänestys!) Muutamia aivan ly-
55925: hyitä huomautuksia: Ed. Vuolijoki, S., on väittänyt, että minä en
55926: ole ottanut huomioon niitä keskimääräveroja, joita hänen vastalau-
55927: seessaan on esitetty kaikista torpista Vihanuin ja Ikaalisten kunnista
55928: ja kruunun virkatalojen torpista Turun ja Porin läänissä. Mutta
55929: minähän olen nimenomaan sanonut, että minä en ollenkaan ole
55930: ottanut tutkiakseni Turun ja Porin läänin torppia, koska minä en
55931: tunne niitä, ja että Ikaalisten ja Vihanuin kuntien veroja ei sovi
55932: ollenkaan ottaa verrattaviksi Laukon torpanveroihin, koska niissä
55933: käsiraha on vallalla. Senvuoksi en ollenkaan ottanut huomioon
55934: niitä keskimääräveroja, joita sieltä on esitetty. Mitä taasen tulee
55935: veroihin 1.-uhangon kunnassa, niin näyttää siltä kuin olisin erehty-
55936:                    Istunto I p. marraskuuta H)Oj.
55937: ------------------------                                   ---~--~---
55938: 
55939: 
55940: 
55941: 
55942: nyt puhuessani niistä, mutta en täällä nytole tilaisuudessa tutkimaan,
55943: mistä tämä erehdys riippuu.              '
55944:     Ed. Castren täällä arveli, että minä olin aivan kohtuuttomasti
55945: arvostellut hallitusta äskeisessä lausunnossani.        Minä pyydän
55946: huomauttaa lausuneeni, että hallitus ei ole osoittanut tarpeellista
55947: kykyä ja rohkeutta johtaa refonneja maatalouspolitiikan alalla.
55948: Tästä minä tällä kertaa puhuin. Nyt on ed. Castren täällä tuonut
55949: esille hallituksen maatalouspolitiikan alalta, että se on meille lähet-
55950: tänyt esitykset tientekolaiksi, kyytilaiksi ja vuokralaiksi, pitäen
55951: niitä suurenmoisina esimerkkeinä nykyisen hallituksen muka re-
55952: formikyvystä. Tientekolaki on kuitenkin valiokunnassa tehcy
55953: suurimmaksi osaksi aivan uudestaan, sekä periaatteellisesti että
55954: muodollisesti. Kyytilain oli tehnyt jo edellisen hallituksen asettama
55955: komitea. Se on tosin muodollisesti jokseenkin sama nyt valio-
55956: kunnasta tulleena kuin arm. esityksessä, joka perustui täydellisesti
55957: edellisen hallituksen asettaman komitean ehdotukseen, mutta sekin
55958: on valiokunnassa järjestetty aivan uusille periaatteille. Mitä
55959: vuokralakiin tulee, niin se on, kuten jokainen voi nähdä, suurimmaksi
55960: osaksi aivan uusi. Sen uudestaan luomiseen on valiokunnalta mennyt
55961: koko syksy ja yksi syy siihen, miksi tämä laki on myöhästynyt,
55962: on juuri se, että hallitus valmisti sen niin vaillinaisesti, että se on
55963: valiokunnassa täytynyt tehdä uudestaan. Mistä syystä hallitus on
55964: näin menetellyt? Syynä on se, minkä jo sanoin lausunnossani,
55965: että nykyinen hallitus ei ole kyennyt näkemään, että suurlakon
55966: ja eduskuntareformin jälkeen on tässä maassa lähdetty elämään
55967: uutta aikakautta, että se ei ole nähnyt, millä tavalla tämä eduskunta
55968: on pantu kokoon ja minkälaisia ohjelmia jo kauvan ennen ovat laa-
55969: tineet ne puolueet, jotka tähän eduskuntaan ovat tulleet määrää-
55970: viksi. (Asiaan!). Se ei ole kyennyt tätä näkemään ja valmistamaan
55971: sellaisia reformeja, joita tämä eduskunta olisi voinut >>niellä~, jota
55972: sanaa eräs arvoisa hallituksen jäsen käytti täällä. (Äänestys!)
55973: 
55974:     Ed. Valjakka:      En aikonut tässä kysymyksessä käyttää pu-
55975: heenvuoroa, mutta pakottaa minua siihen eräs ed. Castrenin väite.
55976: Hän mainitsi eilen alottamassaan ja tänään jatkamassaan edus-
55977: kunnan puhujalavalta pitämässään saarnassa m. m. sen kuuluisan
55978: agraarikomitean töistä maavuokraolojen järjestämiseksi, ja miten
55979: se komitea kuulusteli torpparien edustajia maaseudulla. Todelli-
55980: suudessa oli asia kuitenkin niin, että näihin kokouksiin valit<>ivat
55981: edustajia kuntakokouksissa maanomistajat rahakukkaron perus-
55982: teella. Ne torpparit, jotka siten tulivat valituksi edustajiksi, ei-
55983: vät edustaneet torppareita eivätkä muitakaan tilattomia. Sitten ed.
55984: Castrenin johdolla pidetyt agraarikomitean kokoukset muodostui-
55985: vat erittäin kuvaaviksi, vieläpä paikoittain suorastaan nauretta-
55986: viksikin. Näissä kokouksissa estettiin torpparien ja muuten tilatto-
55987:         Maata!. valiok. miet. n:o 4: välikysymys Laukon asiassa.     3151
55988: 
55989: 
55990: man väestön mielipide· esilletulemasta, varsinkin sellaiset mielipi-
55991: teet, joita agraarikomitea mahdollisesti ei hyväksynyt. Niinpä
55992: eräässä tällaisessa agraarikokouksessa, jossa oli maanomistajia ja
55993: näiden valitsemia torppareita kuulusteltavina, asiat kehittyivät
55994: jo niin tiukaksi, että ed. Castren kokouksen puheenjohtajana käski
55995: täysin laillisesti valitun kunnan edustajan kokouksesta poistumaan.
55996: Ja ainoastaan siitä syystä, että tämä kunnan edustaja oli maavuokra-
55997: asioissa toista mieltä, kuin ed. Castren. Tuo uloshäätö tapahtui
55998: kaiketi •>ennen kuulumattomassa>> laillisessa järjestyksessä, siitä
55999: ei liene epäilemistä.
56000:      En halua jatkaa enempää keskustelua. Tämä jo täysin selvästi
56001: osottaa, miten laillisia ne agraarikokoukset olivat ja mihin suuntaan
56002: niissä maakysymystä haluttiin ohjata, ja senvuoksi näille kokouk-
56003: sille ei ole pantava kovinkaan suurta merkitystä.
56004: 
56005:     Ed. Eloranta: Komitea, joka on laatinut tämän mietinnön,
56006: on tunnustanut täällä eräässä paikassa, että sitä mukaa kuin luku-
56007: taito on meidän maassamme levinnyt, on kansan tyytymättömyys
56008: myös kasvanut oleviin oloihin. Merkitsen mielihyvällä tämän lau-
56009: sunnon vastapainoksi niille väitteille, että muka sosiaalidemokraa-
56010: tit olisivat olleet levottomuuksien syynä ja aiheuttajina. Merkit.<;en
56011: myös ilokseni, että ed. Paasikivi on täällä tunnustanut, että suur-
56012: lakko se se sai Suomen kansan rivit heräämään. Saatamme siis
56013: me sosiaalidemokraatit tästä päättäen odottaa asiallemme jonkun
56014: verran onnellisempaa ratkaisua eduskunnassa, koska juuri tuolta
56015: taholta tehdään näinkin merkitseviä myönnytyksiä.
56016:     >>Alas>>, se sana se on tässä Laukon kysymyksessä tullut hyvin
56017: merkitseväksi. Torpparit ovat sen lausuneet omalle isännälleen
56018: sen epäkohteliaan vastaanotoan johdosta, jota he saivat osakseen
56019: sovittelutilaisuuteen mennessään. Mutta se on tullut kalliiksi
56020: monelle Laukon torpparille, lähes kolmisenkymmentä heistä on
56021: tämän sanan johdosta kuin myös muutamain kokkapuheiden täh-
56022: den, joita he olivat lausuneet kartanon takapihalla, joutunut kuu-
56023: kaudeksi ja sitäkin pitemmäksi ajaksi vankeuteen. Alashuuto-sanoja
56024: on muuallakin käytetty, mutta ei siitä koskaan ole tuollaista rangais-
56025: tusta saatu. Muistan esim. poliisi-interpellatsioonin aikana jonkun
56026: edustajan huutaneen edustaja Castrenin väärin konstateemamille
56027: asioille >>alas>>, ja kuitenkaan ei liene kenellekään juolahtanut mieleen,
56028: että huutaja sen johdosta olisi pitänyt viedä linnaan, kuten ne torp-
56029: parit, jotka ovat samanlaisesta asiasta joutuneet kärsimään näin
56030: kovan rangaistuksen. Onhan tuttu asia, että >>alaS>>-huuto on vaan
56031: mielenosoitus siitä, että se, johon se kohdistuu, ei ole hyväksytty
56032: eikä tunnustettu, siinä siis kaikki.
56033:     Mutta tällä samalla tavallahan nykyinen yhteiskuntamme niin
56034:                   Istunto I p. marraskuuta I907·
56035: 
56036: 
56037: monen monta kertaa tekee itsensä syypääksi; eri tavalla rangais-
56038: taan samanlaisesta asiasta.
56039:     Otan muutamia esimerkkejä. Kuinka monta kertaa ottavat-
56040: kaan asianajajat kuusinkymmenintuhansin asianajajapalkkaa jos-
56041: tain aivan mitättömästä asiasta, eikä siitä kuitenkaan mitään
56042: rangaistuksia ole. Ed. Castrenille, paroonin puolustajalle, ei minun
56043: tarvinne selittää sitä, sillä aivan varmaan tiedän, kuinka hän voi
56044: hyvin ymmärtää sen, kuin myös, mitenkä asianajajat esimerkiksi
56045: naisraiskauksista ovat rahaa saadakseen toimittaneet syylliset lin-
56046: naan, samalla kertaa kuin he itse voivat olla samanlaisiin asioihin
56047: syyllisiä. Saman moraalin pohjalla ovat porvarilliset ajaneet Lau-
56048: kon asiaa, - aivan samoin kuin suuria asemääriä hankkineet asian-
56049: ajajatkin kaikkine rikoksineen saavat istua parlamentissa ja ladella
56050: puhujalavalta siveys-saarnoja niin erinomaisen kauniilla tavalla,
56051: vieläpä syyttää henkilöitä, jotka ovat heidän juontensa takia jou-
56052: tuneet kiinni ja niiden myyräntöitten tähden, joita he ovat saatta-
56053: neet heidät tekemään.
56054:     Ed. Gehdardille minä en voi olla muutamaa sanaa lausumatta.
56055: Ed. Gebhard on tunnettu Suomessa kansantalouden merkkimie-
56056: henä. Hänen joutumisestaan maatalCJllsvaliokuntaan, jossa muun
56057: muassa tämä Laukon lakon mietintö syntyi, olimme osittain tyyty-
56058: väisiä sillä perusteella, että oletimme hänen olevan tarpeellisena
56059: vastapainona ed. Castrenille, joka monen mielestä oli vain palkka-
56060: asianajaja agraaripolitiikassa eikä suinkaan asiantuntija snna
56061: kysymyksessä suurelta kansantalourlelliselta kannalta katsoen.
56062: (Oikeistosta: Asiaan!) Mutta ilomme oli ennenaikainen, sillä suo-
56063: raan täytyy sanoa, että ed. Gebhard on alentunut yhden ainoan
56064: yhteiskuntaryhmän. maanomistajaluokan, etujen agraaripoliitti-
56065: seksi puolustajaksi. Se selvenee tästä mietinnöstä monesta pai-
56066: kasta. Mutta minun ei tarvitse seikkaperäisempään selostukseen
56067: siinä suhteessa ryhtyä, sillä se on hyvin pätevästi ja monipuolisesti
56068: täällä tehty. Mainitsen vain yhden pikku seikan kuvaavana siitä,
56069: kuinka voidaan puoluevärityksellä mietintöä tehdä. Tässä Laukon
56070: mietinnössä sanotaan, että vasta >>keskiyön aikana>> hajaantui joukko
56071: tuolta Laukon kartanosta sen sunnuntain jälkeen, jolloin olivat
56072: olleet isännälleen asiasta puhumassa. Oikeudessa tehtyjen asia-
56073: papereitten mukaan kuitenkin näkyy asia olleen se, että torpparit
56074: klo ro seudnss8- jo hajaantuivat, lukuunottamatta niitä, jotka jäi-
56075: vät yöksi ja joiden suhteen ei sovi vedota tuohon yöaikaan. Niin
56076: voi tiedemies alentua puoluepalvelukseen.
56077:     Aijoin myös laajemmin perustella niitä syytöksiä, mitä oli hei-
56078: tetty sosiaalidemokraatteja ja tuota torpparien keskuskomiteaa
56079: vastaan, mutta siitäkin on jo lausuttu niin paljon ja selvästi, ettei
56080: minun tarvitse siihen lisätä. Mutta tuosta seikasta, että täällä on
56081: puhuttu sosiaalidemokraattien vihan kylvämisestä, en voi olla huo-
56082:        Maatal. valiok. miet. n:o 4: välikysymys Laukon asiassa.   3153
56083: 
56084: 
56085:  nauttamatta. Eräs mies, jonka edustaja Bäck'kin varsin hyvin
56086: drjoista tuntee, oli kerran niin asiansa puolesta innostunut, että hän
56087: Jtti ruoskan kouraansa ja ajoi porvareita kirkon eteisestä ulos.
56088: Tämän mainitsen vain vertaukseksi. Me sosiaalidemokraatit emme
56089: Jle vielä niinkään pitkällä, että tahtoisimme tehdä semmoisia temp-
56090: puja, vaikka tällä kertaa olisi täysi syy siihen. Kaikenmoisilla ve-
56091: rukkeilla ja tempuilla koetatte te, oikeisto ja keskustalaiset, tehdä
56092: Laukon torpparilakon niin aiheettomaksi ja niin erikoisesti puolue-
56093: syyksi, ettei ollenkaan tarvitse sen asian eteen mitään hyvitystä
56094: tehdä. Kenties näiden perusteiden mukaan, mitä on porvarilliselta
56095: taholta täällä esitetty, voitanee neljän seinän sisässä hymyillä,
56096: jos nähtäisiin !,aukon torpparien kuolevan nälkään ja kevään tul-
56097: lessa löydettäisiin niitä hankien alle koulleina. Kuinka raakaa!
56098: Näitä vakavia sanoja en ole voinut olla lausumatta nähdessäni,
56099: minkälaiseen asemaan voidaan oikeiston ja keskustan puolelta
56100: syöstä Laukon torpparit heidän ollessaan siinä turvattumassa ti-
56101: lassa, missä ne nyt ovat. Sillä ehjän ihmisyyden pohjalla täytyy
56102: tulla siihen tulokseen, että olkoon syy kenen hyvänsä, me emme saa
56103: yhteiskunnassa nähdä sellaista, että ihmiset suorastaan vaipu-
56104: vat nälkäkuolemaan ja että hallitus voi panna torpparit
56105: johonkin vanhaan reservikasarmiin yhteen kasaan. Se on enemmän
56106: kuin julkeata ja sellaista koetetaan vielä puolustaa, että hallitus
56107: muka on tehnyt tehtävänsä. Mitä voidaan sanoa sellaisesta halli-
56108: tuksesta? Silloin olisi minun mielestäni aivan oikein, kun sanoisi:
56109: sellainen hallitus alas.
56110: 
56111:     Ed. Vuolijoki, V.: (Äänestys!) Älkää hätäilkö, en pidä
56112: pitkiä puheita. (Hyvä!) On tehnyt surullisen vaikutuksen !,aukon
56113: mietinnön lukeminen. En tosin vallan paljon odottanut valiokun-
56114: nalta, mutta kyllä minun täytyy sanoa, että sentään koko joukon
56115: enemmän odotin. Ei minua suinkaan sureta se, että koetetaan saat-
56116: taa sosiaalidemokraattiset johtomiehet syypäiksi siihen, että Laukon
56117: torpparien on onnettomasti käynyt. Sen syytöksen me kyllä jak-
56118: samme kantaa. Mutta minua surettaa Laukon torpparien kohtalo,
56119: joka tämän mietinnön kautta on käynyt surullista surullisemmaksL
56120: En tosin useilta valiokunnan jäseniltä ole odottanut paljoa. Hra
56121: Jonas Castr(m on tässä maassa niin monta kertaa tunnettu suurkapi-
56122: talistien, jotka hyvin kykenevät maksamaan, asianajajaksi, että
56123: häneltä ei tässäkään asiassa vallan paljon odota. Muistan hänen
56124: 7-8 vuotta sitten esiintyneen erään Hämeen suurtilallisen asian-
56125: ajajana erästä torpparinpoikaa vastaan, koettaen väittää että tämä
56126: torpanpoika oli isänsä torpassa vieras henkilö. Luulen, että sellai··
56127: seen torpparinasianajajaan, joka tällä tavalla on joskus tehnyt,
56128: ei vallan suuresti luoteta.
56129:     Mutta maatalousvaliokunnassa on ollut henkilöitä, joiden tähän-
56130: 3154               Istunto 1 p. marraskuuta 1907.
56131: 
56132: 
56133: astinea toiminta on antanut toiveita siitä, että he olisivat kyenneet
56134: vähän asiallisemmin ja enemmän yhteiskuntataloudellisia näkö-
56135: kohtia silmälläpitäen arYostelemaan tätä asiaa. Joka on lukenut
56136: tohtori Gebhardin kirjoitukset maatalouskysymyksistä, torppari·
56137: kysymyksistä, hän ei voi pidättää itseltään ajatusta, että Laukon
56138: mietintö ei ole sen hengen mukainen, joka hänen kirjasissaan ilmenee.
56139: Ensiksikin tässä mietinnössä koetetaan todistaa, että Laukon torppa-
56140: reilla ei ollut minkäänlaisia taloudellisia syitä tuohon lakkoon.
56141: Koetetaan todistaa, että ne lähti vaan ulkoapäin tulevasta sysäyk-
56142: sestä. Se minusta on mitä jyrkimmässä ristiriidassa tohtori Geb-
56143: hardin julkaisemien oppien kanssa. On koetettu todistaa mietin-
56144: nössä, että Laukon torpparien verot eivät olleet liian suuret. Toh-
56145: tori Gebhard on eräässä pikkukirjasessaan, jonka nimi on >>Tutki-
56146: muksia ja ehdotuksia torpparil."Ysymyksessä>>, eräässä paikassa ääret-
56147: tömän sattuvasti lausunut torppariveroista. Hän siteeraa W arenin
56148: kirjaa •>Torpparioloista>>, jossa Waren, sivulla II, kertoo eräässä
56149: torpparien kanssa pitämässään kokouksessa tekemäänsä kysymyk-
56150: seen, mitä he itse katsovat tärkeimmäksi parannukseksi asemassaan,
56151: saaneensa sen yksimielisen vastauksen, että >>siitä olisi paras apu, jos
56152: laki tulisi sellaiseksi, että hevosella ei saa juosten ajaa>>. Ja Geb-
56153: hard jatkaa: >>Tälle vastaukselle täytyy ensi silmänräpäyksellä
56154: tekijän mukaan vetää suutaan nauruun. Mutta siinä piilee takana
56155: ankara veronkorotus, mikä viime aikoina on pantu toimeen useissa
56156: kartanoissa. Talo panee näet vankan, hyvästi ruokitun hevosen
56157: ja miehen sekä suuret korit etumaisiksi, käskee ajaa kiireesti, joten
56158: paljon tulisi valmiiksi, sekä vaatii torppareita kaikessa seuraamaan.
56159: Olen monelta seudulta Uudellamaalla ja Hämeessä viime vuosina
56160: kuullut sen tiedon, että veroja ei ole muulla tavalla korotettu kuin
56161: juuri sil!ä että on alettu vaatia kovempaa työtä, >>juostenajoa>> nimen-
56162: omaan. Juostenajosta seuraa, että hevosta täytyy suuruksella ruok-
56163: kia, mutta mistä torppari sellaista ottaa kun ei tahdo perheellekään
56164: riittää. >>Katsokoot eteensä>>. Sehän on vapaamielisten neuvo.!>
56165: Sitte hän jatkaa: >>Tällaisen veronkorotostavan olen luullut huoman-
56166: neeni varsinkin sellaisilla tiloilla, joiden omistajat eivät kykene
56167: hoitamaan maanviljelystä uuden ajan vaatimusten mukaan taikka
56168: jotka muustakin syystä ovat ruvenneet talondessaan häviämään;
56169: ja tätä häviämistä koetetaan estellä vaatimalla alustalaisilta kovem-
56170: paa työtä.>> Joka on kirjoittanut tällaisen lausunnon, hänen pitäisi
56171: ymmärtää, että torpparin veroja ei vaan voida laskea hehtaarittain,
56172: niin ja niin monta markkaa hehtaarilta. Siinä on salaisia, näky-
56173: mättömiä syitä syvemmällä, jotka ovat aiheena tällaisiin rettelöihin.
56174:     Kun on sanottu, että Laukon torpparien keskuudessa ei ilmaan-
56175: tunut tyytymättömyyttä, että ne päinvastoin olivat tyytyväisiä
56176: niihin muutoksiin, joita I.aukon isäntä katsoi sopivaksi tehdä heidän
56177: oloissaan, niin tätä sanoessaan sanojat ovat unohtaneet kokonaan
56178:        Maatal. valiok. miet. n:o 4: välikysymys Laukon asiassa.   3155
56179: 
56180: 
56181:  ;orpparien oikeudellisesti turvattoman aseman, sillä eihän torppa-
56182:  illa ole muuta mahdollisuutta kuin olla tyytyväinen aina siihen,
56183:  nitä isännän puolelta annetaan, sillä isännällähän on ollut valta
56184:  >ttaa pois kaikki; torpparien on näin ollen ollut oltava tyytyväisiä
56185:  ;iihenkin vähään, mitä heille on annettu, muuten olisivat he kadot-
56186:  :aneet lopunkin omaisuuttaan. Koko torpparien oikeudellisesti
56187: 1uono asema se minusta antaa täydellisesti syytä ja saattaa minut
56188:  )Tlllmärtämään jokaisen torpparilakon seuranneeksi juuri talou-
56189: iellisista syistä.
56190:      Huvittavimpia kohtia valiokunnan mietinnössä on se, jossa
56191: ilerrat suomettarelaiset, jotka tämän mietinnön ovat kirjoittaneet,
56192: ;;anovat, että sosialidemokraatit eivät ole varoittaneet torppareita.
56193: Ei tarvinne muuta kuin vähän muistaa suomettarelaisten politiik-
56194: kaa suurlakon jälkeen, kuinka he ovat varoittaneet sosiaalidemo-
56195: kraatteja tai anarkisteja pomminheitoista tai muista sellaisista,
56196: kun muistaa koko sävyn, mikä on ollut heidän pää-äänenkannatta-
56197: jassaan I,aukon lakkoon, Jokioisten lakkoon ja muihin sellaisiin näh-
56198: den, niin silloin tuntuu jotenkin omituiselta, että nyt syytetään
56199: sosiaalidemokraatteja, että he eivät ole varoittaneet jäseniään.
56200: Suomettaressa oli kaksi pitkää pääkirjoitusta I,aukon lakosta,
56201: joissa yksi lause m. m. kuuluu näin: •>Toiselta puolen tunnetaan
56202: vaistomaisesti, että siellä, missä oikeat inhimilliset suhteet vallit-
56203: sevat isännän ja alustajaisten kesken, sellaisia tapauksia ei koskaan
56204: synny eikä voi syntyä kuin ne, joitten todistajina nyt on saatu
56205: Laukossa olla•>. Siis Laukossa eivät vallinneet oikeat ja inhimilli-
56206: set suhteet. Kun oli uutisia Suomettaressa Laukon lakosta, niin
56207: milloin oli rubriikkina •>Laukon torpparien häätäjää kiitetään•> mil-
56208: milloin mikin mun saman suuntainen. Pian näkyvät herrat suomet-
56209: tarelaiset unohtaneen kantansa pannessaan tällaista valiokunnan
56210: mietintöön. He ovat kai jo huomanneet, että se Suomettaressa
56211: ollut lause, että heitä ei sosialisteista erotakaan muut kuin pommit,
56212: ei enää täydellisesti pidä paikkaansa. He ovat kai myöskin unohta-
56213: neet, että Suomettaressa on kirjoitettu erään Helsingin suuremmista
56214: pommiräjähdyksistä ta'pahtuessa: Arvokkaampia keinoja kummalta-
56215: kin puolen!, ja samassa kirjoituksessahan puhuttiin vaan •>mielen-
56216: osotuksesta•>. Minusta oli jotenkin uskallettua, että se puolue,
56217: joka suurlakon jälkeen on ollut tällä kannalla tuollaisiin pahem-
56218: piinkin tapauksiin kuin lakkoihin nähden, nyt yht'äkkiä heittää
56219: tänne vasemmalle syytöksen, että me emme ole varoittaneet.
56220:      Eihän Lankon torpparien asema parane, vaikka täällä kuinka
56221: saarnattaisUn ja puhuttaisiin. Luultavasti on niitten kohtalo jo
56222: kokonaan määrätty. Minä kumminkin rohkenisin kehoittaa herroja
56223: porvareita, kun he ovat saaneet vähän mielensä tyynnytetyksi,
56224: muutaman päivän kuluttua ottamaan käteensä Arvid Järnefeltin
56225: kirjan ja lukemaan sitä. Jos he eivät täällä eduskunnassa ja edus-
56226:                          Istunto I p. marraskuuta 1907.
56227: - - - - - - · - ..   ----·---- --· -·- - - - ----·-- -
56228: 
56229: kunnan kautta voi auttaa Laukon torppareita, niin löytyy muit
56230: keinoja, joilla niitä voidaan auttaa. Ja elleivät he ~itä tee, niin min
56231: luulen, että Suomen köyhälistö tulee itse löytämään vastaisuudess
56232: sellaisia keinoja, jotka pakoittavat meidän porvaristomme ryhty
56233: mään tarpeellisiin yhteiskuntaa korjaaviin keinoihin piankin.
56234: 
56235:      Ed. Schybergson: J ag begärde ordet omedelbart efter h
56236: Vuolijoki och hade räknat med att uti hans andragande få en lämp
56237: 1ig utgångspunkt för mitt. Men där fanns åstkilligt för hrr Gebhan
56238: och Castren, som ju nu småningom börja ställas på samma plan
56239: men någonting, som lämpat sig för min röst, fann jag tyvärr ick1
56240: däri. J ag är därför tvungen att gå något tillbaka i disskusionet
56241: och hålla mig till hr Vuolijokis sidokamrat, hr Sirolas andragande
56242: Hr Sirola framhöll, att I,aukkotorparena vore en förtrupp af hjäl-
56243: tar och martyrer. Det kan hända, att så är fallet, men för min de
56244: finner jag föga af martyrgloria hos dem. Det hela gör på mig et1
56245: till den grad ynkligt intryck, ynkligt för torparena, ynkligt för dem
56246: som stått bakom dem. Måhända får denna Lankkostrejk sin plat:
56247: i den sociala ntvecklingens historia hos oss, men den kommer i si\
56248: fall att framhållas som bevis på, hurn en rörelse, innan den ännu
56249: trampat ut barnskorna, är omogen, och huru stora förlusterna
56250: och offren äro, huru små resultaten. Där är ingenting af den stora
56251: kraftmätning, som hr Sirola velat se däri. Men det oaktadt ville
56252: jag för min del icke blicka på I,aukkostrejken ur den trånga syn-
56253: punkten af ett kontraktsbrott, utan jag ville se den ifrån en något
56254: större synvinkel. Det är icke något tvifvel om, att här liksom
56255: annorstädes de, som ega makten, näppeligen afstå från den, utan att
56256:  vara dertill nödda och tvungna. Och från denna synpunkt sedt
56257: komma ju också dessa strejker, trots deras omogna ledning, att
56258: hafva haft sitt inflytande på reformarbetetc; gång. J ag delar fort-
56259: farande den uppfattning, som jag hade, då jag nedskref det utta-
56260: lande i Hufvudstadsbladet, hvilket hr Sirola citerat, och hvilket
56261: han, såsom det föreföll mig, i hufvudsak ansåg sig kunna godkänna.
56262: Vi måste se äfven på företeelser af denna art med förståelse. Vi
56263: beklaga, att öfverskridelser ega rnm, att offren hafva blifvit för stora
56264: i förhållande till resultaten, men vi måste medgifva, att de äro så
56265: att säga en länk i utvecklingen.
56266:      Hr Sirola citerade som sagdt detta uttalande af J ockis gods
56267: förvaltning, i hvilken äfven jag då var medlem. Jämväl öfrigt
56268: står jag fortfarande på samma ståndpnnkt som då. J ag vill minnas,
56269: att också enligt hr Sirolas referat uttalandet slutade därmed, att
56270: då en samhällsbrand håller på att utbreda sig, allting bör göras
56271: för att släcka den och släcka den grnndligt. Då strejken på J ockis
56272: utbröt samtidigt, vill jag minnas, med den på Laukko, var det gods-
56273: förvaltningens åsikt, att striden skulle få bryta ut. En kamp med
56274:         Maatal. valiok. miet. n:o 4: välikysymys Laukan asiassa.   3157
56275: 
56276: 
56277: svårigheter på hvardera sidan kunde icke undvikas. Först efter
56278: striden kunele försoningen, fredslutet ega rum. Och detta freds-
56279: slut gjordes på den bas, att det icke skulle kännas för den andra
56280: parten så föröclmjukande, att bitterheten skulle ligga kvar i sinnet
56281: och ny strejk bryta ut. Det var därför förvaltningen på Jockis
56282: i en punkt, d. v. s. arbetstidens förkortande med ungefär en half
56283: timme, gick de strejkande till mötes, men i öfrigt höll förvaltningen
56284: på sin ståndpunkt. Man har i allmänhet om dessa jordbruksstrejker
56285: amnärkt, att de så tillvida afvika från andra, att torparena fort-
56286: farande njuta fördelarna af sitt arrende, men undandraga sig sina
56287: skyldigheter och sålunda lida ingen som hälst förlust. Men så var
56288: åtminstone icke förhållandet med denna strejk. De strejkande för-
56289: summade sina egna arbeten, de försummade dags,'erkena på gården,
56290: och då strejken var afslutad, öfverenskommelsen träffad, fingo ele
56291: taga ihop med att taga igen både det ena och det andra. Det var en
56292: förlust per torp af par hundra mark. Branden släcktes därför så pass
56293: grundligt, att torparena, enligt hvad man uppgaf, skulle hafva sagt,
56294: att några agitatorer icke vidare skulle få komma inom deras områden
56295: på tio år. Men antingen godsets förvaltning lyckades eller icke,
56296: så hade vi gärna sett, att regeringen hjälpt till vid eldsläckningen.
56297: J ag fick då den bestämda öfvertygelsen om, att regeringen vid dessa
56298: sociala misshälligheter ansåg sig hafva rollen af en åskådare, som
56299: icke behöfver gripa in i den ena eller andra riktningen, en ställning,
56300: som kunele för ögonblicket synas bekväm, men säkert icke blef
56301: det i längden, och framförallt icke var riktig. Skulle det därför nu
56302: vara fråga om, huruvida regeringen i I,aukkofrågan användt sin
56303:  auktoritet för att i tid släcka den brand, som där utbröt, så vore
56304:  jag kanske henägen att rösta för den af hr socialister formulerade
56305: klämmen, ehuru jag skulle lägga in i den ett annat, rakt motsatt
56306: innehåll. Jag skulle nämligen därmed vilja betona, att regeringen
56307: icke med tillräcklig hestämdhet upprätthållit auktoriteten och icke
56308:  i tillräcklig grad gjort det klart för torparena, huru hopplös deras
56309:  strid var.
56310:       J ag har varit tvungen att uppehålla mig vid denna sida af frågan,
56311:  då utskottet ordat därom och flertalet talare också gjort det. Så-
56312:  vidt det däremot gäller interpellationen i egentlig mening eller frågan
56313:  om inlösning af Laukko gods till statsverket, så är min ståndpunkt
56314:  enkel. J ag framhöll redan i våras, att statsverket icke kunele lösa
56315:  in ett gods, där strejk hade utbrutit, därest statsverket icke hade
56316:  förskaffat sig nödiga resurser för att efter ett bestämdt program
56317:  längs hela linjen i hela landet verkställa torparenas emancipation.
56318:      Hr Vuolijoki den yngre talade i sitt senaste andragande
56319:  om sitt fiskafänge och erkände, att det nog var så ämnadt, och då
56320:  nu fiskarne icke tycktes vilja komma i hans nät, så tog han till en
56321:  riktig ordentlig stöt för att i sista minuten tvinga dem in. Han
56322: 3158               Istunto I p. marraskuuta 1907.
56323: 
56324: hotade med allt det, som komma skulle, när de suometarianska
56325: representanterna i morgon resa hem, utan att i denna fråga hafva
56326: hållit sig till socialisternas ståndpunkt. Dessa ständiga hotelser
56327: hafva emellertid förlorat sin udd, vare sig man hotar med valmännen
56328: i byggderna, hvilka dock sist och slutligen hinna ändra tankar många
56329: gånger, innan de efter två år åter skola gå till urnan, eller man hotar
56330: med våra antagonister på andra sidan gränsen och det sätt, på
56331: hvilket de kunde begagna sig för sina ändamål af torparnes miss-
56332: nöje. Det kan gå för en gång, men då hotelserna ständigt och stän-
56333: digt upprepas, blir verkan af dem tämligen förslöad.
56334:      En föregående talare sade någonting illa om agrarkomiten.
56335: Dess ordförande, hr Castren, har begärt ordet och jag tänker, att
56336: nämnda talare af honom får sin skeppa full. Men då jag särskildt
56337: i fråga om torparlagen är medskyldig med hr Castren, så måste jag
56338: taga mig i försvar och kan i sådant afseende mig till skydd åberopa
56339: en af komitens medlemmar, som åtminstone uppgafs vara socia-
56340: list, om han också numera måhända befnnnits något för lätt. Han
56341: hade kommit tili sina hembyggder och enligt hvad det berättades
56342: för mig, sagt: <<Hvad behöfva vi skicka några socialister till Hel-
56343: singfors. Det är nog i den vägen med Schybergson«. Och i själfva
56344: verket borde enligt min tanke det förslag till torparlag, som agrar-
56345: komiten utarbetat, vara egnadt att tillfredsställa torparenas
56346: anspråk. De blefve genom det framförallt frigjorda från den
56347: kvasilegohjonsställning, som de hittills innehaft, fullständigare
56348: och bättre än genom vare sig regeringens eller agrarutskottets
56349: förslag. Och med sådana reformer förhåller det sig så, att man
56350: icke endast får sträfva till att gifva med sig för de längst gående
56351: fordringarna. Därmed vinner man knappast ens tacksamhet från
56352: deras sida, hvilkas ynnest man önskar vinna, utan man måste i så-
56353: dana fall också lägga litet förnuft med i vågskålen och försöka stanna
56354: vid reformer, som äro genomförbara. Det finnes i denna fråga
56355: en viss gräns, öfver hvilken man icke behöfver gå. Jag framhåller
56356: detta särskildt med afseende å de hotelser man funnit anledning
56357: till i det förhållande, att torparlagen icke blifvit afgjord, ntan blir
56358: det först efter några månader. På sätt jag redan vid ett föregå-
56359: ende tilifälle framhöll, är detta nppskof kanske dock sist och slut-
56360: ligen saken och icke minst torparena själfva tili fördel.
56361: 
56362:     Ed. Paasikivi: Ed. V. Vuotijoki on kaiketi luullut snun-
56363: nanneensa erinomaisen ankaran iskun meitä n. s. >>suomettarelaisia•>
56364: vastaan, kun hän on siteerannut mitä Uudessa Suomettaressa
56365: aikoinaan on tästä lakosta sanottu. Hän mainitsi erään lauseen
56366: muutamassa Uuden Suomettaren kirjoituksessa, joka oli alkulau-
56367: seena torpparien asianajajan varatuomari Nyyssölän klrjoittamiin
56368: selostnksiin tässä asiassa. Siinä sanotaan m. m. vaistomaisesti
56369:        Maatal. valiok. miet. n:o 4: välikysymys Laukon asiassa.    3159
56370: 
56371: 
56372: tunnettavan, että jos suhteet isännän ja torpparien välillä ovat oi-
56373: keat, niin tällaisia tapauksia on vaikea ajatella. Minulla ei ole mi-
56374: tään osaa näissä Uuden Suomettaren kirjoituksissa. Sellainen lause
56375: kuin äskenmainittu on paikkansa pitävä, ja huomattava lisäksi on,
56376: että vasta nyt on täydellinen selvitys Lankon lakosta saatu. Uusi
56377: Suometar on kuitenkin tässä Laukon lakossa alusta pitäen asettunt.tt
56378: aivan samalle kannalle, kuin meidän puolueemme ja valiokunnan
56379: enemmistö, nim. että pääsyynä lakkoon oli suurlakko ja sosialistien
56380: yllytys. Minun täytyy ihmetellä, mitenkä herra Vuolijoki siteeraa
56381: kirjoituksia. Hän arvatenkin luuli, ettei täällä voida tarkastaa hänen
56382: esitystään, eikä tunneta tai muisteta niitä kirjoituksia, joita hän
56383: mainitsee. Asianlaita on kuitenkin se, että samassa U. S:n kirjoi-
56384: tuksessa on pari lausetta aikaisemmin ja myöhemmin, jotka hän
56385: myös olisi voinut lukea. Siinä sanotaan, että •>Se osallisuus, joka
56386: meidän sosialistiemme mistään väliä pitämättömällä kiihoituksella on
56387: ollut !,aukon torppareita nyt niin kamalalla tavalla koskeneen
56388: onnettomuuden synnyssä, tiedetään kyllä>>. Ja lopussa sanotaan:
56389: •>Selonteko- nim. varatuomari Nyyssölän selonteko- on osoittava,
56390: että, jos tässä surullises..sa asiassa on ollut syytä torppareissa ja
56391: niiden yllyttäjissä, niin on sitä ollut meidän torpparien isännissäkin
56392: ja varmaan paljoa enemmän, kuin tiedetään ja luullaan.•>
56393: 
56394:    Puhemies: Kaksi minuuttia on kulunut.
56395:     Ed. Paasikivi: Eräässä toisessa kirjoitukses..sa, joka oli
56396: samaan aikaan U. S:ssa ja joka oli julkaistu toimituksen omassa
56397: nimessä, lausutaan aivan selvästi tämä sama kanta. Se oli viime
56398: tammikuun 18 p:nä. Siinä sanotaan: •>Sen mielten huumauksen
56399: ja yhteiskuntasiteiden höltymisen vallitessa, joka suurlakon kautta
56400: ja jälkeen pääsi maassamme niin surullisella tavalla vallalle, päätti
56401: Laukonkin satamääriin nouseva torppariväestö hankkia parannuk-
56402: sia oikeudettomiin oloihinsa sillä keinolla, jota äsken sen ilmesty-
56403: essä mahtavan valtavassa muodossa olivat kuulleet kaikkien ylis-
56404: tävän: he tekivät lakon.•> Näis.c;ä kirjoituksissa ilmenee siis aivan
56405: sama kanta kuin mille valiokunnan enemmistö on asettunut, ja minä
56406: tosiaankaan en voi ymmärtää muuta kuin että ed. Vuolijoen sitee-
56407: raaminen ja esiintyminen tässä asiassa on todellakin jotakin meidän
56408: sosiaalidemokraateillemme ominaista.
56409:     Sosiaalidemokraattien puolesta lausutaan täällä uhkauksia ja
56410: ed. Vuolijoki on taas katsonut olevan syytä tuoda niitä esiin. Minä
56411: en ole niihin tähän asti kajonnut, mutta kerta kaikkiaan tahtoisin
56412: kuitenkin ilmoittaa, että minuun ainakin nämä uhkaukset vaikut-
56413: tavat aivan päinvastoin. Jos niillä tahdotaan jotakin asiaa edistää,
56414: niin ei sellainen menettely ainakaan ole useaan eduskunnan jäse-
56415: neen nähden asialle edullista. Emmehän me täällä toimi uhkauk-
56416:                                                              199
56417: 3160              Istunto 1 p. marraskuuta 1907.
56418: 
56419: 
56420: sien ja pakotuksien alaisina, vaan kyllä me sittenkin ratkaisemme
56421: oman harkintamme mukaan, minkä katc;omme oikeaksi ja
56422: parhaaksi, ja minusta olisi syytä jättää tällaiset uhkaukset esille
56423: tuomatta.
56424: 
56425:     Ed. Castren: (Äänestys! Äänestys! Äänestys!) Ed. Gebhard
56426: kosketteli ainoastaan kolmeen näistä hallituksen esittämistä tai
56427: suunnittelemista yhteiskunnallisista parannuksista, joista luettelin
56428: kymmenkunnan. Edustaja Gebhardilta jäi mainitsematta muun
56429: muassa lakiehdotus maanhankinnasta tilattomalle maaluisväestölle
56430: ja se sarja toimenpiteitä, joihin hallitus on ryhtynyt maanviljelys-
56431: ja meijeriopetuksen tehoisaksi tekemiseksi kansan syvissä riveissä.
56432: Hän ei sanallakaan kajonnut haliltuksen esitykseen työväensuo-
56433: jeluslaiksi j. n. e.
56434:     Eräs sosiaalidemokraattinen edustaja otti puhuakseen agraari-
56435: komitean menettelystä maanhankintaa koskevassa kysymyksessä,
56436: vaikka kyseenalaisena oli maanvuokralakiehdotus. Mainitsin, että
56437: agraarikomitea asiantuntijoina Helsingissä kuulusteli joukon torp-
56438: parcita, joissa oli useita sosialisteja. Tämä osoittaakseni ettei
56439: edustaja Gebhard'in moite hallitusta vastaan, ettei muka sosialis-
56440: teille olisi annettu tilaisuutta ottaa osaaa agraarikomitean maan-
56441: vuokralakielldotuksen käsittelemiseen,       pidä paikkaansa. Tuo
56442: puhuja sotki siis yhteen ummet ja lammet. - Mitä hänen mainit-
56443: semaansa tapahtumaan Mikkelissä tulee, niin esiintyi eräs kunnan
56444: valitsema edustaja siellä kerta toisensa perästä tavalla, joka pakotti
56445: puheenjohtajan antamaan hänelle varoituksen toisensa perästä,
56446: kunnes hän itse katsoi asiakseen poistua.
56447:     Ed. V. Wuolijoki on täällä puhunut eräästä torpparihäätöjutusta,
56448: jossa minä olisin ollut asianajajana. Milloinka tuo olisi tapahtunut
56449: ja kenenkä asianajajana minä olisin esiintynyt jutussa, jossa muka
56450: olisin väittänyt, että eräs torpparinpoika oli isänsä torpassa vieras
56451: henkilö, sitä en ainakaan minä jaksa muistaa. (Aäni vasemmistosta:
56452: Kalvolassa!)
56453:     Mitä vihdoin jonkun Elorannan hämäriin ja kataliin viitta-
56454: uksiin tulee, niin ne ovat sitä laatua, etteivät ne kaipaa mitään
56455: vasttmsta.
56456: 
56457:     F.,d. Valpas: (Aänestys! Äänestys! Aänestys!) Ei suinkaan
56458: äänestystä nyt vielä haluta. On huomattava, että eilen illalla sen
56459: puolueen jäsen, josta nyt huudetaan äänestystä, kiusasi täällä
56460: eduskuntaa kolmatta tuntia puhumalla jotenkin tyhjille tuoleille.
56461: Meillä olisi jotenkin hyvä syy rangaista lähes samalla tavalla. Sama
56462: puhuja, joka sellaisen kiusauksen teki meille, haluaisi kai päättää
56463: noilla lyhyillä sol vauksilla tämän pitkäpiimäisen keskustelun.
56464: Ennestään on jo tunnettu, että me hyvin yksinkertaisesti emme
56465:         Maatal. valiok. miet. n:o 4: välikysymys Laukon asiassa.   3161
56466: 
56467: 
56468: sellaista salli. Kyllähän me jaksamme vastailla ja vastailla niihin
56469: pitkäpiimäisiin juttuihin, jos sitä halutaan. Porvarien taholta on
56470: nyt jotenkin yleisesti tultu siihen tulokseen, jotta syy koko tuohon
56471: surkeaan tilaan, mikä I,aukon mailla yhä vieläkin vallitsee, on pel-
56472: kästään sosiaalidemokraattisessa puolueessa, jotkut sentään hiu-
56473: kan asettavat sitä toisaallekin. Suomettarelaiset vetoovat puoleen
56474: ja toiseen, hirvittävän epäjohdonmukaisesti. He saattavat samassa
56475: mietinnössä, niinkuin valiokunnan mietinnössä, puhua ristiin ras-
56476: tiin. Yhdellä sivulla on syynä lakkolaisten tietämättömyys, kehit-
56477: tymättömyys, yhdellä sivulla syynä lukutaito, yhdellä sivulla
56478: syynä !.aukon herran myöntymättömyys, taipumattomuus, härkä-
56479: päisyys, yhdellä sivulla taas ei sitä taipumattomuutta ole, vaan on
56480: herra mitä kohteliain ja mitä enimmin soYinnollisuuteen taipuva.
56481: Kun sellaisen asiakirjan pohjalla, jossa toinen osa tappelee toista
56482: vastaan, lähdetään keskustelemaan, niin kyllähän siitä jo senkin
56483: takia karttuu hyvinkin pitkäpiimäinen keskustelu.
56484:      Se väite, jotta sosiaalidemokraattinen puolue olisi kokonaan
56485: syynä Laukon rettelöihin, tuntuu hyvin kummalliselta. Kuinka
56486: voi koko puolue olla syynä täällä usein mainittuun kiihotukseen,
56487: puolue, jossa mahdollisesti on toista sataa tuhatta maksavaa jäsentä,
56488: jolla on valitsijoita 30o,ooo? Ovatko nuo 300,000 nyt käyneet siellä
56489: Laukossa kiihoittama.c;sa vai ovatko ne roo,ooo? Ei tietenkään.
56490: Hyvin yksinkertainen logiikka sanoo, että koko puolue ei voi sellai-
56491: seen kiihoitukseen olla syynä, vaan joitakin sen puolueen osia täy-
56492: tyisi ruveta penkomaan. Täällä on myös viitattu niihin osiin. So-
56493: siaalidemokraattiset sanomalehtimiehet, nehän ovat vanhastaan
56494: tunnettuja syntipukkeja sillä alalla, jotka saavat muka kaikkea
56495: villitystä, kaikkea pahennusta aikaan. Sanomalehtimiesten ohella
56496: on ehkä enemmän syntipukiksi pantu joku torpparikomitea, johon
56497: kuuluu joku pieni määrä jäseniä, joku kymmenkunta -- en muista
56498: sitä lukua, en tiedä siitä laitoksesta niin paljoa, vaikka se on täällä
56499: leimattu niin maailman kuuluisaksi. Ja sitten Suomen enin kuuluisa
56500:  asianajaja on osoittanut tuon rettelön syyksi erään miehen, jonka
56501: minä olen nähnyt ja joka näöstä päättäen näytti jokseenkin mi-
56502:  tättömältä - se oli pieni kalpea mies, joka kapitalistien sorron ta-
56503: kia oli tullut tavattoman tyytymättömäksi ja sentähden ehkä
56504: lähtenyt tappelemaan kapitalistista järjestelmää vastaan ja on
56505: ehkä siellä täällä jonkun verran puhunut. Ja tuo mies on tullut niin
56506:  kuuluisaksi, että ihan Suomen eduskunnassa on herra Jonas Castren
56507:  tehnyt siitä erityisen keskustelunumeron. Vielä on herra Castren
56508: tahtonut koko maailmalle osoittaa, että se on halpamainen, pelkuri,
56509:  raukka ja kuitenkin on tuo pelkuri raukka saanut sen suuren Laukon
56510:  rettelön aikaan, herra Castrenin esityksestä päättäen. Uskotaanko
56511:  nyt näitä yleensä? Jos me uskomme, että .nuo henkilöt ovat niin
56512:  vaikuttavia, niin minkälaisia johtopäätöksiä siitä voitaisiin vetää.
56513: 3162               Istunto I p. marraskuuta I907·
56514: 
56515: 
56516: Ne voivat tietysti sähköttää toiseen ihmiseen. Matti Kurikka on
56517: esittänyt tieteellisen oppisuunnitehnan, jota minä nimittäisin
56518: sähköväreilyaaltoiluopiksi tai joksikin sellaiseksi. Sen opin mukaan
56519: toinen voisi lähettää sähkölankoja toisen aivoihin ja saattaa sen
56520: tekemään tahtonsa mukaan.           Vähintäin tuollaisia ihme-eläjiä
56521: täytyy noiden torpparikomitean jäsenten olla ja ehkä sen pienen
56522:   aihan miehen, josta ed. Castren on niin suurta suuta tällä pitänyt.
56523:  Ja Jumala varjelkoon, jos nuo niin vaikuttavat henkilöt saavat kovin
56524: kumouksellisia suuntia päähänsä! Voivathan ne jonakin kauniina
56525: päivänä sähköllä vaikuttaa, että koko Suomen torppariluokka
56526: tekee lakon yht 'aikaa, voivat vaikuttaa, että koko Suomen asian-
56527: ajajaluokka, ed. Castren niiden mukana, tekee lakon, ehkä koko edus-
56528: kunta, kaikki armeijat, koko maailma tekee lakon, jos tno sähkö-
56529: väreilyaaltoilu-oppi, tai mikä sen nimi on, pitää paikkansa. Ne
56530: henkilöt jonakin kauniina päivänä, jos niin tahtovat, voisivat kai
56531: yht'äkkiä pistää sen peljätyn, kauhistuttavan sosiaalidemokraatti-
56532: sen yhteiskunnan pystyyn.
56533:     Tässä esityksessä nyt on ehkä liioittelua ja suorastaan hassun-
56534: kurisuuksia, minä myönnän sen. Mutta ne hassunkurisuudet joh-
56535: tuvat juuri täällä herrojen esittämistä teorioista. Siitä kai voi-
56536: daan tehdä se johtopäätös, että koko tämä teoria itsessään on perin
56537: hassunkurinen ja perustuu siihen individualistiseen kastantokantaan,
56538: jota täällä hyvin usein on esitetty, ja joka kaikessa tapauksessa
56539: jo on jotenkin paikkansa pitämätön.
56540:     Täällä on huokailtu eräästä toisesta maailmankatsomuksesta.
56541: Se on tuo historiallismaterialistinen maailmankatsomus. Täällä
56542: lausui kerran eräs vapaaherra, että se materialistinen katsantokanta
56543: niin inhoittaa. Ja kun se niin inhoittaa, niin inhoittavat myös
56544: kaikki ne johtopäätökset, joita sen nojalla voidaan tehdä. Minä
56545: nytpyydän tätä I,aukon juttua tarkastaa hieman sen maailmankatso-
56546: muksen valossa. Jos sille uralle lähdetään, niin on meidän otettava
56547: ennen kaikkea huomioon tuotantosuhteet, tuotantotavat, ne tavat,
56548: miten elintarpeita hankitaan. Ja olosuhteet Laukossa, mikäli minä
56549: olen voinut tästä valiokunnan mietinnöstä päättää ja muista tie-
56550: doista, mitä sieltä on esitetty, ovat vielä hiukan esikapitalistisella
56551: kannalla, eräissä suhteissa, ei kaikissa suhteissa. Siellä on olemassa
56552: eräässä suhteessa ainakin perhetuotanto. Perhetuotanto tiedetään
56553: olevan vielä jotenkin klassillisessa muodossa paikoin maailmassa.
56554: Bukovinasta kerrotaan, että siellä perheenisät hankkivat elintarpeet
56555: ja tekevät työtä; myös perheen äidit laittavat lattioita, tukkivat
56556: seiniä ja ovat taloustoimissa, ja lapsetkin ottavat osaa jonkun ver-
56557: ran elintarpeiden tuottamiseen. Siellä harjoitetaan kotiteollisuutta,
56558: ja sen avulla tehdään vaatteita. Omalla työllä saadaan asunnot,
56559: viljat ja yleensä lähimain kaikki elintarpeet. Se on perhetuotantoa
56560: puhtaasti klassillisessa muodossa. Laukossa on joitakuita tällaisia
56561:         Maata!. valiok. miet, n:o 4: välikysymys Laukon asiassa.   316:3
56562: 
56563: 
56564: elintarpeiden hankintatapoja olemassa. Sielläkin isät kyntävät,
56565: vaimot tekevät joitakin töitä ja lapset samoin joitakin töitä. Työ-
56566: kalut ovat vielä sellaisia, että ne soveltuvat perhetuotantoon. Mutta
56567: samalla kun sitä on olemassa, on tämä talousjärjestelmä siirtymässä
56568: toiseen, korkeampaan talousjärjestelmään, kapitalistiseen talous-
56569: järjestelmään. On jo olemassa työskentelyä, joka ei ole perhetuo-
56570: tantoa. Kaikkia elintarpeita ei enää hankita kotona tehdyllä työllä,
56571: vaan täytyy niitä hankkia ulkopuolelta. Sellaisia ovat rautakarhit,
56572: semmoisia esim. aurat, jos niitä siellä lienee olemassa j. n. e. Hank-
56573: kiakseen näitä tuotantovälineitä täytyy perheen hankkia itselleen
56574: myös rahaa, ja ostaa niitä muualta. Siitä johtuu, että niillä täytyy
56575: olla sellaisia tuotteita, joita ne, saadakseen rahaa, myyvät omasta
56576: taloudestaan tai hankkivat rahaa palkkatöillä muualta. Heidän
56577: niiden tuotteiden sivulla, joita he myövät, on myöntimarkkinoilla
56578: kilpailema.-;sa muita tuotteita, joita on valmistettu suurtiloilla,
56579: joissa käytetään halpaa palvelusväkeä. Heidän tähtyy kilpaillessa
56580: myydä tuotteensa samoihin hintoihin kuin niillä suurtiloilla val-
56581: mistettuja tuotteita myydään.
56582: 
56583:    Puhemies: Pyydän puhujaa pysymään asia.'>Sa.
56584:    Ed. Valpas: Minä pysyn asiassa. Minä pyydän selittää, että
56585: tämä kuuluu asiaan.                                         ",
56586: 
56587:    Puhemies: Minä uudistan sen, mitä sanoin.
56588:     Ed. Valpas: Minä tahdoin osoittaa, että I,aukon alustalaiset ovat
56589: jonkun verran riippuvaisia kapitalistisesta järjestelmästä yleensä. Nii-
56590: den täytyy myydä työvoimaansa polkuhinnasta, ja sentakia täytyy nii-
56591: den tehdä, pysyäkseen niillä tiloilla hengissä, paljon enemmän työtä
56592: kuin he itse asiassa omaksi elatuksekseen tarvitsevat. Heidän työstään
56593: kilpailun takia jo riistetään työluokalle, riistetään, vaikka he eivät
56594: olisikaan kenenkään orjia. Sellaista riistämistä harjoitetaan kaikkien
56595: maitten pienviljelijäin työssä. Tuo tuotantomuoto voisi olla aivan
56596: itsenäinen, niinkuin se itsenäisissä pientiloissa onkin, sen yläpuolella
56597: ei tarvitsisi olla oikeastaan mitään sellaista laitosta kuin on I,aukon
56598: parooni, joka tuon jo muuten harjoitetun riistämisen lisäksi riistää
56599: vielä heiltä heidän työstään tiesi kuinka suuren summan. Kaikki se
56600: anastaminen, mitä heitä kohtaan harjoitetaan, on heille itse asiassa
56601: suurta vääryyttä; heidän työstään viedään aivan kohtuuttomasti.
56602: Kun sellaista anastamista on harjoitettu ennen joissakin maissa,
56603: ovat tällaiseen verrattavat olosuhteet joskus johtaneet kerrassaan
56604: valtaviin talonpoikaisliikkeisiin. Muiden muassa Ranskan vallan-
56605: kumouksen syitten joukossa oli sellaista syitä, joita voitaisiin verrata
56606: samanlaisiin riistämisiin kuin I4aukossa I,aukon herra harjoitti.
56607:                     Istunto 1 p. marraskuuta 1907.
56608: 
56609: 
56610: Täällä on siitä veromäärästä, jonka Laukan herra torppareiltaan ot-
56611: taa, annettu eriäviä tietoja. Toiset väittävät niitä jonkun verran
56612: suuremmiksi, toiset jonkun verran pienemmiksi. Aikaisemmilta
56613: ajoilta kertoivat itse torpparit, että Laukan maat oilvat vuokratut
56614: jollekin välivuokraajalle, että hän ensin jonkun vuoden kuluessa
56615: maksoi 15,000 markkaa vuodessa I,aukon herralle siitä, että hän
56616: sai pitää niitä vuokralla, mutta sittemmin maksoi 24,000, ja se väli-
56617: vuokraaja nylki torppareilta itselleen.         Kaikki tämä osoittaa,
56618: kuinka suuresti rasitettuja silloin torpparit olivat. Täällä vastalau-
56619: seen tekijät ovat osoittaneet, että Laukon herralla oli tuloja 38,ooo
56620: markkaa. Siis tuo riistäminen on jo kerrassaan hirvittävää. Vaikka
56621: se ei olisi ollut kuin pieni osa tuota summaa, niin olisi se suuri vää-
56622: ryys, ja vaikka se ei olisi kuin 3 markkaa, niin olisi se sittenkin
56623: vääryys, vaikkakin pienempi vääryys. Kun tuollaista vääryyttä
56624: on olemassa, niin se jo synnyttää tyytymättömyyttä, huolimatta
56625: siitä, harjoitetaanko sitä suuressa määrässä, vaiko pienemmässä
56626: määrässä, ja siis luonnollinen tyytymättömyyden syy torpparien
56627: keskuudessa on olemassa. Jos ne korkeat herrat, jotka täällä ovat
56628: tahtoneet kieltää semmoisen tyytymättömyyden olemassa olon,
56629: olisivat ehkä hiukan vastaavassa asemassa, jos heidän tuloistaan,
56630: vaikka heillä on korkeat tulot, tahdottaisiin riistää yksi kymmenes-
56631: osa tai puolet, sellaisille henkilöille, jotka eivät mitenkään vaikuta
56632: niitten tulojen tuottamiseen, kentiesi olisi tyytymättömyyttä.
56633: Vaikka tuossa asemassa olisi itse Castren, ja hänen työnsä palkki-
56634: osta riistettäisiin henkilöille, jotka eivät mitenkään olisi vaikuttaneet
56635: sen työn tuotantoon, niin kyllä hänkin olisi tyytymätön, ja mahdol-
56636: lisesti kävisi aivan voimakkaasti, kun hän on voimakas luonne,
56637: tuollaista riistämistä vastaan. Mutta nyt nuo riistämismuodot,
56638: jotka täällä on mainittu yksinpä valiokunnan mietinnössä, osoitta-
56639: vat, että veronriistämisen ohella on harjoitettu koko lailla vielä sel-
56640: laista, mikä suuressa määrässä ärsyttää jokaista ihmistä. Siinä 011
56641: ensinnäkin mainittu pitkä työaika. Täällä on huomautettu, että se
56642: on ollut 13 tuntia, mutta että sitten on vähennetty I I tuntiin. Ol-
56643: koonpa vaikka I I tuntia työaikaa, niin päivällisloma siihen luettuna
56644: karttuu siitä 13 tuntia. Siis täytyy torpparin olla 13 tuntia poissa
56645: kotoaan. Hänen täytyy vielä matkustaa työpaikalle ja sieltä takaisin,
56646: jos käy kotona yötä olemassa. Niin voi kulua 15 ja r6 tuntia, mikä
56647: hänen työjärjestyksensä takia täytyy olla poissa kotoa perheen ja
56648: lasten luota. Täällä hienot suomettarelaiset naiset esittävät muissa
56649: tilaisuuksissa, varsinkin kun oli puhe kansakoulunopettajista,
56650: helliä puheita lasten asemasta. Eivät he nyt ole ryhtyneet puolus-
56651: tamaan sitä lasten oikeutta, että saisivat isän kotiin vähän aikaisem-
56652: min kuin tavallista. Eivät ole tahtoneet rajaa siinä pitkässä työ-
56653: ajassa, mitä siellä 011 pakoitettu torpparien käyttämään. Sitten
56654: vaatimukset, joita torpparit ovat tehneet, ovat muutenkin hyvin
56655:         Maatal. valiok. miet. n:o 4: välikysymys Laukon asiassa.   3165
56656: 
56657: 
56658: kuvaavia.     Heidän on täytynyt ihan ryhtyä suojelemaan hevosiaan.
56659: On kerrottu kauhistuttavia juttuja siitä,          mitenkä torppariten
56660: hevosia vuokratöissä täytyy rääkätä. Kun torpparit on pantu
56661: ajamaan talon miehen hyvin syötetyn hevosen kanssa kilpaa, niin
56662: <>Upa torpparin hevonen kuollut liiallisesta ajamisesta. En tiedä,
56663:  onko Laukossa tuollaista tapahtunut, mutta kun ihmisten täytyy
56664: käydä hevosten puolesta taisteluun, niinkuin Laukon torpparit
56665: <>vat tehneet, niin voi arvata, että sielläkin surkuteltavia epäkohtia
56666: <>li ja etteivät he ilman vaan ole lähteneet liikkeelle.
56667:      Minä en ole käynyt heidän asunnoissaan katsomassa, minkälaista
56668:  siellä oli, mutta ylipäänsä on niin laita, että työläisten keskuudessa
56669: tyydytään liika kurjiin asuntoihin, siellä tyydytään sellaisiin asun-
56670: toihin, joissa suuressa määrässä terveys on vaarassa, nurisematta,
56671: ja kun tässä tapauksessa on nuristu, niin täytyy otaksua,
56672: €ttä suuriakin epäkohtia on ollut olemassa.                V aHokunnan
56673: mietinnössä on kerrottu, että nämä torpparit ovat muka sivisty-
56674: mättömiä, kehittymättömiä. Sivistymättömät ja kehittymättö-
56675: mät ihmiset yleensä tyytyvät huonompiin ja likaisempiin oloihin
56676: kuin sivistyneet ja kehittyneet. Vaikka he siis olivat sivistymättö-
56677: miä ja kehittymättömiä, niin ovat he sittenkin nousseet taisteluun
56678: niitä epäkohtia vastaan, joita on ollut kartanon majapirttilöissä.
56679: Siitä voi päättää, että kun >>sivistymättömät» ovat tällaista tehneet,
56680: niin kyllä siellä on mahtanut olla hyvin likaista ja hyvin rumaa.
56681: Ja eräs snomettarelainen varatuomari, joka oli käynyt siellä, on
56682: kertonut siitä liasta, mikä siellä on, ettei sängyistäkään voinut saada
56683: selville, mitä ne oikeastaan olivat, ja nilkat olivat vaarassa lattialla
56684: ollessa, syystä että sieltä lähti niin paljon syöpäläisiä. On kummas-
56685: tuttu, kun torpparit ovat vaatineet näihin majapiirteihin rautasän-
56686: kyjä. Mutta miksi eivät valiokunnan herrat ole selittäneet, että
56687: tuo rautasänkyvaatimus voi olla hyvin läheisesissä suhteissa syöpä-
56688: läisiin. Asia on näettekös sillä lailla, että puusängyssä on rakoja,
56689: missä syöpäläiset viihtyvät ja elävät paremmin kuin rautasän-
56690: gyssä. Ja minä voin olettaa, että torpparit, vaikka he olisivat
56691: >>kehittymättömiä•>, ovat sentään niin tieteellisesti sivistyneitä,
56692: että ovat tuon seikan älynneet ja ehkä tuon muutoksen aikaansaa-
56693: miseksi ovat tehneet vaatimuksen rautasängyistä, ovat tahtoneet
56694: vähentää yöseuraansa. Minä voin vakuuttaa, että syöpäläiset
56695: yöseurana ovat todellakin työläisillekin hirveän epämukavia. Olen
56696: Ruot.c;issa, sivistyksen emämaassa, maannut vuoteissa, joissa oli
56697: hirveän paljon syöpäläisiä (Asiaan! Asiaan!). Tämä on asiaa, minä
56698: <>tan vaan esimerkkejä valaistakseni tätä tärkeätä seikkaa. Tah-
56699: don myös huomauttaa, että porvaristahollakin suositaan syöpäläisiä,
56700: kun ne vaan käyvät työläisten kimppuun. Minä kirjoitin kerran
56701: erään erinomaisen artikkelin syöpäläisiä vastaan, mutta suometta-
56702: relainen painoasiamies kielsi artikkelin, pyyhki siitä kaikki syöpä-
56703:                    Istunto I p. marraskuuta 1907·
56704: 
56705: 
56706: läiset pois, ennenkuin laski sen julkisuuteen. Tuo seikka osoittaa,
56707: kuinka porvarilliselta taholta suositaan niitä, ja siltä kannalta on ym-
56708: märrettävä, että täällä useat porvarit ovat asettuneet valiokunnan
56709: mietinnön kannalle ja siis näiden epäkohtien säilyttämisen kan-
56710: nalle.
56711:     Valiokunnan mietinnössä mainitaan torpparit niin puhtautta
56712: rakastaviksi, että ovat oikein vaatineet pesutupaa. Kai sekään ei
56713: ole epäkohta porvarien mielestä, että työmiesten täytyy olla lia
56714: assa, että he, kun pölyisinä ja likaisina pahtavat pellolta, eivät saa
56715: edes pestä itseänsä. Se on yleinen käsitys porvareilla. Eräillä työ-
56716: mailla on tehty vaatimuksia, että laitettaisiin pesutupia, mutta täy-
56717: tyy luultavasti katkerilla lakoilla tapella, ennenkuin sellaisia laitok-
56718: sia saadaan nailiekaan työläisille. Kummako siis, jos vielä enemmän
56719: vastustetaan maalaistyöväestön vaatimuksia.
56720:     Kaikki nuo seikat ja monet muut lisäksi saattavat epäile-
56721: mättä kaikki oikein ajattelevat ihmiset siihen vakuutukseen, että
56722: Laukassa on ollut olemassa paljon tyytymättömyyden syitä. Mutta
56723: tähän ei herrastahalla oikein luoteta, kun sen sanoo joku työmies.
56724: Mutta jos suomalaiselle auktoriteetille viitsisi ofoittaa, että ulko-
56725: mailla löytyy vielä suurempia auktoriteetteja, jotka myöntävät
56726: jonkun asian, niin suomalaiset auktoriteetit tapaavat taipua
56727: mokoman kädtyksen puolelle. Onhan meillä Suomessa niin laita,
56728: että jos joku vähempi nero pistäytyy ulkomailla, saavuttaa siellä
56729: jotakin tunnustusta ja palaa takaisin, niin kelpaavat sen tyhmät-
56730: kin mielipiteet Suomessa. Kun on tuollaista porvarillista luuloa
56731: olemassa, pyydän lukea muutamia ulkomaalaisia lausuntoja, jotka
56732: osottavat, että siellä käsitetään yhteiskunnallisten epäkohtien
56733: tekevän ihmisen tyytymättömäksi.
56734:     Takavuosina oli Sisiliassa sunria maalaistyöväestöliikkeitä. Siellä
56735: olivat n"clkein kapinan laineet käymässä. Siellä tutkittiin porva-
56736: rien puolelta syitä oikein perinpohjaisesti, lähetettiin sitä varten
56737:  porvarillisia sanomalehtimiehiä ja oppineita, ja ne antoivat viisaita
56738: lausuntoja siitä, mitkä seikat olivat vaikuttaneet, että työväestön
56739: järjestöt siellä olivat paisuneet niin suuriksi ja mitkä seikat olivat
56740: vaikuttaneet. että sicllä maalaisväestön keskuudessa oli syntynyt
56741: kapinallisia liikkeitä. Eräs sanomalehtimies, joka interviewasi
56742:  jotain oppiuutta Petriniä, kertoo tämän lasuneen jotenkin senraa-
56743:  vaan tapaan: Olen sitä mieltä, että työväenliikkeen vahva kasva-
56744:  minen on kttrjuuden hedelmä. Vuonna J8fio luultiin tilan paranevan.
56745: Mutta sen sijaan on menty yhä taaksepäin. Jos nyt ~aarella alkaisi
56746: jollain kohdalla vakava vallankumnusliike, niin leviäisi se silmän-
56747: räpäyksessä kaikkialle, erittäinkin niillä paikkakunnilla, joilla ei
56748: ole työväenliittoja. Oletteko kuulleet, mitä edelleen on tapahtunut
56749: Florestassa, jossa naiset totta tosiaan ovat riisuneet aseet karabi-
56750: niecreilta jr. ottaneet heidät vangiksi; kyllä vaan Florestassa ei
56751:        Maatal. valiok. miet. n:o 4: välikysymys Laukon asiassa.   3167
56752: 
56753: 
56754: ole vielä yhtään työläisliittoa. Siel~ä oli siis kapinaliike paisunut
56755: valtavaksi, ilman että siellä oli tvöläisliittoa olemassa. Me olemme
56756: tässä viime aikoina saaneet luke~ kertomuksia Ranskan viinhiljeli-
56757: jäin liikkeestä; jos viitsisi täällä esittää niitä lausuntoja, joita eu-
56758: rooppalaist!t porvarilliset lehdet ovat siitä antaneet, niin kyllä ne
56759: lausunnot osottaisivat, että sosiaaliset svvt'senkin ovat aiheuttaneet.
56760:      Verrattain paljon suurempi ja räik~ämpi liike oli Rumaaniao
56761: liike. Kölnische Zeitungissa kerrotaan profes1:ori Marinescun sen
56762: johdosta pitämästä esitelmästä seuraavan tapaa:=m: •>Esitelmä
56763: n3.ytti, että rumaanial ainen viljelijä, joka tekee enemmän työtä
56764: h1in muut luokat ja muodostaa sotajoukon perusaineksen, meneh-
56765: tyy mitä arvottomimruassa olosuhteissa. Löytyy vielä paljon asutuk- ,
56766: sia, joissa viljelijä pitää majaa maakoloissa, käyttää ravintonaan
56767: maissia. Liika työ ja kurjuus ovat riistäneet ruumiin vastustus-
56768: voiman, siellä annetaan elämä vielä raihnaammalle suvulle. Kvllä
56769: olisi väärin tehdä tuosta yksin vieraat vuokraajat \'astuunalaisik<;i.
56770: Ne vuokraajat, jotka ovat ottaneet vuokralle maata suurtilallisilta,
56771: ovat sitte antaneet siitä vuorostaan vuokralle paino~tavilla ehdoilla
56772:  maattomille viljelijöille. Suurtilalliset ovat samaten, elleivät enem-
56773: män, syyllisiä. Sen sijaan, että se olisi järkevällä tavalla suurtuo-
56774: tannolla elättänyt itseään ja kunniallisesti työläisiä, piti se sunriita
56775: vuokraajilta ryöstiimisen parempana, hyvin tietäen, että nämä
56776: taasen ryöstäisivät pienviljelijöiltä ja työläisiltä. Bukarestissa
56777: saattaa löytyä monia perheitä, joitten pää suurtilallisena ottaa
56778: osaa tähän työhön, samalla kun rouvat ja tyttäret ovat hyvänteke-
56779: väisyygyhflistyksien jäseniä ja johtajattaria.>>
56780:      Entäs meillä? Meilläkin on samaa liikettä jouduttu arvostele-
56781: maan hieman samalla tavalla, tietenkin aiheutuen siitä, että joku
56782: sanomalehti on sattunut lainaamaan joistakin ulkomaalai<;ista
56783: porvarillisista lehdistä. I,uen erään sellaisen kohdan, joka on kier-
56784: rellyt useissa Suomen porvarillisissa lehdissä tästä samasta liikkeestä:
56785: •>Rumaanialla on paperilla yksi Euroopan vapaimrnista perustuslaeista,
56786: mutta todellisuudessa hallitsee tilanomistajain harvainvalta. Vaali-
56787: sensus on niin korkea, että kansa oikeastaan ei tule lukuun. Hallinto
56788:  ja lainsäädäntö sovellutetaan tilanomistajan luokan mukavuuden
56789: mukaan, ja tämän luokan tunnottomuus hakee vertojaan. Tilojen
56790:  viljelijät eivät ole paljon elukoita korkeammalla. Heitä eläimistyt-
56791:  tää vaikea orjatyö. Ei mitään tehdä tuottaakseen valoa heidän
56792:  elämälleen. Rumaunialainen viljelijä on enemmän kuin useimmat
56793: sen säätyveljet jätetty taivaan armoille. Ja jos tulee kato, voi
56794:  viljelijä paneutua pitkäkseen ja kuolla kenenkään ihmisen hänestä
56795: välittämättä. Ne korkeat herrat, jotka asuvat loistavissa htwilois.<;aan
56796:  Bukarestic;sa tai oleskelevat Pariisissa tai Monte Carlos.~a. eivät
56797: tietenkään voi välittää raatajistaan. Voi helpo~ti lukea ne tilan-
56798: omistajat, jotka itse 1.--ykeneviit hoitamaan omaisuuksiaan. :He
56799: 3168                 Istunto I p. marraskuuta 1907.
56800: 
56801: 
56802: eivät tavallisesti ole oppineet munta knin heittelemään rahoj2
56803: Tilat vuokrataan pois. Vuokraajat yhdeksässä tapauksessa kym
56804: menestä juutalaisia. Juutalainen tnlee siten olemaan tunnottomaJ
56805: tilanomistajan ja nälkää näkevän viljelijän välillä, joka niikee juuta
56806: laisessa sortajansa, ja niillä herroilla, jotka hoitavat suurpolitiikkaa
56807: d ol<.> mitään syytä aih'euttaa muutosta näissä olc.issa. Siihen asti
56808: kunnes vaan juutalaisia pidettiin pahoin ja niiltä ryöstettiin, e
56809: voitu eikä tahdottu ryhtyä toimiin 'iljelijöitä vastaan. Kun ny1
56810: oli oma nahka pyykissä, on toinen ääni kellossa. --
56811: 
56812:     Puhemies: Puhntaan Laukon asiasta nyt. ei Rnmaanien
56813: asioista.
56814: 
56815:      Ed. Valpas: Tahdoin historiallisilla esim<.>rkeillä valaista sitä tosi-
56816: seikkaa, että sosiaaliset syyt johtivat tyytymätti)myyteeu ja että tämä
56817: on tunnustettu mnuallakin. Vielä olisi ollut csitettävinä varsin vaka-
56818: via hue>mautuksia siitä, miten~d sosiaaliset syyt voivat johtaa
56819: kapinallisiin liikkeisiin, ja minä panen merkille, että eduskunnan herra
56820:  Puhemies ei ole näin tärkeitä seikkoja antanut esittää, vaikka tuo
56821: kapinaliike siellä Rnmaaniassa oli mitä vakavin varoitt1s kaikille
56822: kansoille. Mentiinhän siellä niin kauhean pitkälle, ett:i maata-
56823:  viljelevää väestöä liittyi yhteen jonkottain, varusti itsensä aseilla
56824: ja hyokk::i.si kaupunkeja vastaan; ponTariviha meni näin kauhi<:>tut-
56825: tavan pitkälle. Ja nyt tällaiset iLniöt, vaikka tapahtuivat nlko-
56826: mailla, olio;;ivat otettavat S11'm1essa hnomioon, varsinkin sen takia,
56827: että meillä täällä ovat jotenkin niihin 'Terrattayat olosuhteet. J\fdllä
56828: täällä l,aukon kysymys on jotenkin samanlainen. Siinäkh on
56829: herroja, jotka nyll<:evät torppareita samalla tavalla kuin rumaania-
56830: Jaiset pohatat nytkevät viljelijöitä. Rumaaniassa tavattiin nylke-
56831: mistä siinä muodossa, että oli vuokrattu juutalaisille tiloja ja niiltä
56832: otettu korkeita korkoja. l\Iinä mainitsin, että Laukossa on ennen
56833: tapahtunut samalla lailla, ollnt välivuokraaja, joka on ottanut torppa-
56834: reilta vuokraa itselleen. Siis aivan rinnakkaiset olot, s<.>kä, pyydä11
56835: merkitii., ole saatu tehdä tii.rkeitä vertauskohtia n~iiden välillä.
56836: Näyttää siltä että se tapahtui syystä, että sorron syyksi esittämi-
56837: nen on meidän porvarillisten näkökohtia vastaan, vaikka tämii
56838: näkökohta yleensä Euroopan sivi:5tysmais~a hyväksytään oikeaksi.
56839: Siellä on sosiaalipoliittinen sivistys niin paljoa korkeammalla kan-
56840: nalla, että siellä tunnustetaan sosiaaliset syyt saattavan tyyty-
56841: mättömy_yi:tä aikaan.
56842:      Täällä olisi minun kajottava vielä koko paljon muihin asi-
56843: oihin, muttrt täytyy myöntää, etten tiedä, missä määrin saa ka-
56844: jota, kun ei \Toi käyttää ulkomaalaisia toclistuskappaleita juuri
56845: ensinkään. Kuitenkin koetan vielä erääseen kohtaan kajota. Täällä
56846: on ed. Bäckin puolelta heitetty taas meikäläisiä yastaan pahoja
56847:        Maatal. valiok. miet. n:o 4: välikysymys Laukon asiassa.   3169
56848: 
56849: 
56850: syytteitä. Eil. Bä<'k ei suinkaan ole tehnyt tätä ensi kertaa, vaan
56851: on hän samalla tapaa esiintynyt ennenkin. Hänkin tahtoi tehdä
56852: uskottavaksi, aivan muka kristilliseltä kannalta, että sosiaalidemo-
56853: kratia, eikä yhteiskunnalliset epäkohdat, on syynä näihin Laukon
56854: tapauksiin. Voi~i esittää tavattoman paljon esimerkkejä siitä,
56855: että tuollainen käsitys ei sninkaan ole yleisesti pätevä kristillinen
56856: käsitys, vaan pidetään päinvastoin oikeana kristilli>ena käsityksenä
56857: dtii, jotta kristinopin tulisi työskennellä yhteisknnnallisten epä-
56858: kohtien poistamiseksi, tnnnu'ltaa niiden olemassaolo ·ja taistella
56859: niitä vastaan. Muun muassa itse Kristus taisteli ennen sellaisia
56860: epäkohtia vastaan ja oli jnnri sen takia anastajain taholta vihattu.
56861: Ulkomailla my0s osaavat jo jotkut katooliset ja kristilliset papit
56862: asettua ainakin jonkun verran käsittiimiiän köyhälistöä. Tämän
56863: seikan täällä $nomessa tnnnetuksi tekeminen on niin tärkeä, jotta
56864:  minä puheenjohtajan suosiollisella luvalla luen muutaman esimerkin
56865: sisilialaisista oloista, kuinka siellä hengelliset miehet ovat käsittä-
56866:  neet tätä asiaa. Caltamissettan piispa lausui maanviljelystiloilla
56867:  vallinneitten kapinaliikkeitten syistä tähän tapaan: •>Todellisesti
56868: -on olemassa tyytymättömyyttä ja pahan mielialan syitä eikä niitä
56869:  voida salata. Rikas käyttää melkein aina köyhän hätää väärin,
56870:  köyhän ollessa pakotettu elämään tuskan, riistämisen ja petoksen
56871: .alaisena.•> Sama piispa tahtoo, jotta papisto olisi siellä jonkun ver-
56872:  ran vaikuttanut köyhälistön tilan lie·ventämiseksi. Minä en tiedä,
56873: -olisiko Suomessa löytynyt pappeja, jotka olisivat vaikuttaneet
56874:  Laukossa olevien lakkolaisten avustamiseksi edes sen verran kuin
56875:  sosiaalidemokraatit- joita ed. Bäck täällä moitti- ovat vaikutta-
56876:  neet. Sosiaalidemokraatit ovat koonneet rahaa sen verran kuin ovat
56877: voineet ja koettaneet lieventää heidän hätäänsä. Mutta ovatko
56878: :Suomen kristilliset tehneet sillä tavalla? Siltä taholta ei ole paljo
56879:  tullut eikä ole myöskään tullut minun tietääkseni siihen kehoituk-
56880: sia. Mutta tuo mainittu piispa ainakin kehoitti tähän tapaan:
56881:  '>Kunnioitetut herrat papit ja saarnaajat huntakoot jokaisessa tilai-
56882:  suudessa maan herrojen ja kapitalistien muistamaan kirkon opetusta,
56883: joka heille kuuluu selvällä äänellä heidän ylimmäisen pappinsa suun
56884:  kautta: Heidän velvollisuutensa olkoon ei alentaa työläisiä orjiksi,
56885:  vaan kunnioittaa niissä persoonallista ihmisarvoa ja kristillisen
56886:  luonteen arvoa, ei panna niiden niskoille töitä, jotka käyvät heidän
56887: voimiensa yli tai ovat sopimattomia heidän ijälleen tai suvulleen.
56888:  Niin muodoin on herroejn velvollisuutena ennen kaikkea muuta an-
56889:  taa jokaiselle työläiselle hänen oikeutettu palkkansa eikä hankkia
56890:  voittoja kövhien onnettomain hädältä ja knrjuuddta.•> Tähän
56891:  suuntaan tahtoi mainittu piispa koko alaisensa pappiskunnan
56892:  toimimaan, ja me olemme nähneet sen hämmästyttävän esimerlciil,
56893:  että edusmies, joka kristillisten valitsijain äänillä on tullut edus-
56894: kuntaan, on kehdannut asettua moittimaan niitä, jotka ovat koetta-
56895:                     Istunto 1 p. marraskuuta 1907·
56896:                  -------------
56897:  neet tehdä voitavansa avustaakseen kapitalistien kurjuuteen ja
56898:  hätään syöksemiä kansalaisia.
56899:       Minulla olisi vielä aihetta käydä arvostelemaan yleensä sitä
56900:  porvarillista kansaa, joka on ollut asettuvinaan säälin kannalle
56901:  Laukon lakkolaisiin nähden, mutta joka samalla, kun se tätä tees-
56902:  kentelee, ryhtyy kieltämään kaikki apukeinot, mitkä voisivat aut-
56903:  taa noita onnettomia kansalai~ia. Syy, minkätähden ne näin teke-
56904:  vät, on täällä oikeastaan mainittu. Sehän on yksinkertaisesti se,
56905:  että jos hallitus tai jotkut muut saisivat autetuksi lakkolaisia, niin
56906:  että ne pääsisivät oikeuksiinsa tai edes osittaisiin oikeuksiinsa,
56907:  voisi se kiihoittaa muita torppareita lakkoyrityksiin; tuollaista
56908:  kiihoittavaa esimerkkiä ei annettaisi. Ei missään tapauksessa ole
56909:  ryhdyttävä sellaisiin keinoihin, että torpparit saisivat hyötyä itsel-
56910:  leen tuosta pitkäaikaisesta taistelusta. Siis asetutaan tarmokkaan
56911:  masentamisen kannalle. Tahdotaan näyttää maailmalle julmaa,
56912:  mahdollisesti murhaavaa esimerkkiä, jotta mitkään torppariluokat
56913:  eivät enään uskaltaisi nousta taistelemaan oikeuksiensa puolesta
56914:  epäoikeutettua anastamista vastaan. Siis a...:;etutaan aivan täydel-
56915:  leen samalle kannalle kuin venäläinen byrokratia on asettunut
56916:  sikäläiseen liikkeeseen nähden. Siellähän myöskin vastattiin
56917:  oikeuksien tahtomiseen, paremman aseman tahtomiseen hirvittä-
56918:  villä pakkokeinoilla, ja täällä on huomautettu, että meidän porvari-
56919: luokan ei tällä kertaa ole pakko alistua. Ed. Schybergson mainitsi.
56920: että eivätkän vallassa olevat luokat alistu, ellei niillä ole siihen
56921: pakkoa. Kun vallassa olevat luokat ovat saaneet lähes 4 miljoonan
56922: markan edestä poliiseja itselleen valtionvaroilla, ovat saaneet niille
56923:  revolverit, pistimet, niin niillä on turvaa.
56924:      Sitten on myös eräässä senaatin kirjelmässä mainittu, että
56925: vallassa olevat luokat haluaisivat sotaväkeä, suomalaista sota-
56926: väkeä itseään turvaamaan, mutta jos on niin hullusti, etteivät sitä
56927: voisi saada, niin kelpaa heille venäläinen sotaväkikin, jota on parilla
56928:  kymmenellä miljoonalla markalla ostettu. Heillä on niin voimak-
56929: kaat keinot torppariliikettä vastaan tällä kertaa. Heidän ei ole
56930: siis pakko tällä kertaa myöntää mitään. He voivat suuressa valio-
56931: kunnassa vaikka 90 päivää peräkkäin, kun torpparilain pykälät
56932: tulevat siellä esille, jarruttaa, ettei tule hyvää torpparilakia, ja edus-
56933: kunnassa puhua, että he kiirehtivät torpparilakia. Siten jos poliit-
56934: tinen asema pysyy entisellään. Sosiaalidemokraatit voivat tehdä
56935: torpparien puolesta kuinka paljon interpellatsiooneja hyvänsä. Val-
56936: litseva luokka ei ota niitä tällä kertaa huomioon. Se ei ole antanut
56937: epäluottamuslausetta nykyiselle hallitukselle edes siitä, että sen
56938: hallituksen aikana ovat poliisit piesseet Suomen kansalaisia, saat-
56939: ttmeet tämmöisen häpeän Suomen kansalle. Ei sellaisesta ole
56940: tahdottu antaa epäluottamuslausetta nykyiselle hallitukselle, vielä
56941:         Maatal. valiok. miet. n:o 4: välikysymys Laukan asiassa.    3171
56942: 
56943: 
56944: vähemmin tulee siis epäluottamuslause tällä kertaa kysymyk<;een
56945: sellaisesta syystä kuin nykyinen asia.
56946:      Tästä kaikesta pitkästä jupakasta saadaan vaan kaikelle kansalle
56947: todistetuksi, millä kannalla porvarit nykyään ovat, ja se tieto tulee
56948: velvoittamaan köyhälistökerroksia, sillä tavalla velvoittamaan ettii
56949: kärsivät yhä laajemmassa määrässä liittyvät yhteen, että he liit-
56950: tyvät yhä kovemman luokkataistelun kannalle, että he kokoovat
56951: voimaa, joka joskus tulee vaikuttamaan. Ehkä se voima ei tule
56952: yksin vaikuttamaan, ehkä se tarvitsee sysäyksiä muualta, mutta
56953: mahdollisesti myöskin naapurimaassa tapahtuu vastaisuudessa
56954: vapau.<;liikkeitä, jotka silloin antavat lisää tulta ja lisää rohkeutta
56955: suomalaisille, jotta ne jotakin tulevat saamaan aikaan. Meillä
56956: nyt nähtävästi tahdotaan johtaa asioita siihen. Sosiaalidemokraa-
56957: tit ovat viime aikoihin asti saarnanneet joitakin liikesuuntia vas-
56958: taan ja yksipuolisesti vedonneet parlamentarismin auttavaisuuteen.
56959: Mutta kapitalistit ne tahtovat osottaa, ettei parlamentarismi yksi-
56960: nään auta, ei eduskunnallinen toiminta yksin auta, ja kun he sitä
56961: osoittavat väelle, niin kyllä kai väki muodostaa jonkunlaisia voima-
56962: liikkeitä, suurlakkoja tai muita sellaisia, joita sopivassa tilaisuudessa
56963: panevat käytäntöön.
56964:      Tästä pitkästä keskustelusta, mikä täällä on pidetty, ei kai
56965: ole juuri mitään käytännöllistä hyötyä, mutta toivottavasti on
56966: siitä se hyöty, että se valistaa väkeä, niin että se yhä lujemmin
56967: liittyy yhteen ja kerran ottaa oikeuksia.
56968: 
56969:     Ed. Vuolijoki, V.: Ed. Paasikivi on tahtonut täällä väittää,
56970: että minä olen väärin siteerannut Suomettaren kirjoituksia. Minä
56971: en tahdo tässä ruveta lukemaan niitä pitkiä kirjoituksia, joita Suo-
56972: mettaressa oli, pääasiallisetsi Laukon torpparien asianajajan Eino
56973: Nyyssölän kirjoittamia, mutta niihin oli Suometar myöskin omasta
56974: puolestaan liittänyt mietelmiään. Valiokunnan mietintö minusta
56975: jo antaa täyden selvityksen siitä, mihin henkeen herra Nyyssölä
56976: on nämä kirjoitukset kirjoittanut, ja että se henki on koko joukon
56977: toinen kuin suomettarelaisten kirjoittamassa maatalousvaliokunnan
56978: mietinnössä, ei voi kukaan kieltää.
56979:     Ed. Castren ei muistanut sitä asianajojuttua, johon minä täällä
56980: viittasin. Minä pyydän vähän virkistää hänen muistiaan. Noin
56981: 8 vuotta sitten ed. Gebhard asui Kalvolassa ja sai siellä torpparien
56982: keskuudessa aikaan voimakkaita tyytymättömyysliikkeitä, - hän
56983: nim. on ollut se ensimäinen torppariagitaattori tässä maassa.
56984: Hämeen rusthollarit olivat silloin niin äärettömän vihaiset hänelle,
56985: että olisivat tahtoneet millä tavalla tahansa saada hänet pois Hämeestä,
56986: jossa hän oli kesäasuntoa. Kalvolasta silloin eräs torpparinpoika
56987: rupesi kirjoittamaan sanomalehtiin, m. m. Vaivojaan, niistä epä-
56988: kohdista, joita Kalvolan Niemen kartanon alueella tn.rpparioloissa
56989:                   Istunto 1 p. marraskuuta 1907.
56990: 
56991: 
56992: vallitsi. Nämä kirjoitukset eivät sattuneet miellyttämään kartanon
56993: herraa ja hän haastoi torpparin oikeuteen häätääkseen tämän
56994: pojan isänsä torpasta. Kartanon herran asianajajana oli herra
56995: Jonas Castren, joka koetti saada häädetyksi tuon Kalvolan Niemen
56996: kartanon torpparinpojan isänsä torpasta väittämällä, että torpan-
56997: poika oli isänsä torpassa vieras henkilö.
56998: 
56999:    Puhemies: Kaksi minuuttia on kulunut.
57000:    Ed. Vuolijoki, V.:      :Minä lausun vaan yhden lauseen vielä.
57001: Tämän on minulle kertonut mainitsemani •>torpanpoika•>, joka istuu
57002: herra Jonas Castrenin kanssa kuuluksi tulleessa agraarikomiteassa.
57003: 
57004:    Ed. Castren:      Viimeisen puhujan lausunnon johdosta pyy-
57005: dän saada sanotuksi, etten koskaan ole ajanut sellaista juttua.
57006: 
57007:     Ed. Merinen: (Huutoja: Aänestys, äänestys!) Kyllä minä
57008: nyt äänestän yksin.
57009:     On sanottu Laukoo lakon olleen torpparikokouksen kiihoituksen
57010: tulos. Minä tahdon nyt vähän kuvailla sitä keskustelua, jota täällä
57011: torpparikokouksesta ja sen kiihoituksesta on pidetty.
57012:     Minä pidin torpparikokouksessa hyvästijättöpuheen. En tiedä
57013: missä määrin porvarilliset lehdet siteerasivat minun puhettani.
57014: Ei suinkaan missään määrässä, koska porvarit saattavat sillä ta-
57015: valla puhua, kuin he ovat puhuneet, joka on kaikkea muuta kuin
57016: totuuden kanssa yhtäpitävätä. Minä nimittäin kokouksen lopussa
57017: teroitin, että tämä torpparikokous ei ole mikään parlamentti, jossa
57018: laadittaisiin lakia, jota sitten olisi ruvettava naudattamaan, vaan
57019: täällä on koottu yhteen torpparien ajatukset, joiden mukaan ruve-
57020: taan parlamentissa torpparilakia vaatimaan. Siis nuo puheet
57021: kiihoituksesta ovat suunpieksämistä.
57022:     Tuon kuivan, laihan miehen, josta ed. Valpas mainitsi, otaksun
57023: minä olleen Leskisen. Hän ei edes ollut torpparikokouksessa,
57024: vaikka sanotaan, että hän sieltä oppinsa toi ja Laukkoon vei. Jos
57025: oletettaisiin, että kansaa voitaisiin kiihoittaa ja agiteerata, niin
57026: miksi en minä nyt teitä herroja porvareita agiteeraisi? Minä olen
57027: yksi niitä agitaattoreita, joka olen käynyt Laukoo lakossa, Joki-
57028: oisten lakossa, Ypäjän lakossa, mutta aina vaan sovittelua varten.
57029: Valiokunnan enemmistön mietinnössä sivulla 29 sanotaan minun
57030: käynnistäni Laukossa väärin eikä sitä tahdottu oikaista minun valio-
57031: kunnassa huomauttaessani, että minä olen mennyt Laukoo patoo-
57032: nilta pyytämään vastausta ennen tehtyihin vaatimuksiin, vaikka
57033: keskustelemaan lakon lopettamisesta. Mutta tähän vastasi ed.
57034: Castren, että hän on saanut nämä tiedot paroonin asianajajalta,
57035: Ahlmanilta, joten ed. Castren siis nähtävästi on asianajajan asiamies.
57036:        Maatal. valiok. miet. n:o 4: välikysymys Laukon asiassa.   3173-
57037: 
57038: 
57039:  \finulla on niin paljon kokemusta lakkoalalla, että jos olisi ruvettu
57040: dihoittamaan, niin minä olen varma siitä, että I,aukon kartano
57041: )lisi ·hajallaan eikä torpparit. Mutta nyt on kuitenkin asiat toisin-
57042: päin, sillä minä olen uskaltanut sanoa, ettei porvarillisessa yhteis-
57043: kunnassa tule senrankseksi mitään muuta kuin että teidän kontunne
57044: llajoitetaan maan tasalle. Ja minun ennustukseni on käynyt toteen.
57045: Olen uskaltanut väittää siksi paljon tuntevani nykyistäkin maan-
57046: vuokralakia, että voin sanoa, että Laukon torppareita tuomittaessa
57047: sitä käytettiin väärin, sillä ei täälläkään kukaan porvari ole väittä-
57048: nyt, että he olisivat rikkoneet maanvuokralakia vastaan. Kun
57049: keväällä oli evästyskeskustelu, niin minä sanoin, missä määrin lakia
57050: käytettiin ja missä määrin asia sitä vaati. Kun on kysymyksessä
57051: persoonan kunnia ja missä määrin sitä saatetaan loukata, silloin yh-
57052: teiskunta astuu meidän maassamme esiin lakinensa porvarien
57053: kannattamana ja luultuun oikeusperusteeseen nojautuen silloin
57054: hyvin kylmäkiskoisesti yhteiskunta kotimaisen hallituksen mukana
57055: hajoittaa ihmisten asunnot maan tasalle, oikeudet käyttäen ensin
57056: lakia, joka ei soveltunut ensin asiaan, kun oli persoonan loukkauk-
57057: sesta kysymys.
57058:      Jos olisi kiihoitettu, niin, kuten olen sanonut, olisi saattanut
57059: tapahtua se, jota meidän maamme historia nimittää Nuijasodaksi,
57060: joka muistaakseni tapahtui 1594· Kiihoittivatko silloin sosialis-
57061: tit talonpoikia nuijat kourassa käymään sortajiansa vastaan?
57062: Jos olisi kiihoitettu näin tekemään, niin sitä minäkin pitäisin kiihoi-
57063: tuksena. Mutta nyt eivät meidän talonpoikamme enää muista, että he
57064: ovat kerran olleet Klaus Flemingin käsissä, mutta torpparit ovat
57065: sitä vieläkin. Ja nyt kun he ovat maltillisilla keinoilla ruvenneet
57066: olojansa, pyytäen ruvenneet korjaamaan, niin sanotaan, että heitä
57067: on kiihoitettu. Tälla1sia täällä on väitetty i;ämän iltaa, eikä tässä
57068: porvarit nähtävästi vähääkään ole pysyneet asiassa.
57069:      Mitä muuten tulee valiokunnan enemmistön mietintöön, niin
57070: minä valiokunnassa yksinkertaisesti kysyin, onko porvarien vakau-
57071: mus sellainen, kuin tämä mietintö nyt on. Tosin siihen ei kukaan
57072: vastannut, mutta nyt he ovat osoittaneet, että he ovat aivan va-
57073: kaantuneet asiassa. Siis se vakaumus on sitä, josta ed. Tainio
57074: keväällä sanoi täällä eduskunnassa, että porvareilla ei ole ihanteita
57075: eikä vakaumuksia. Tämän asian yhteydessä on vedottu aina val-
57076: lankumoukseen saakka. Minä kysyn: kuka on vallankumouksen
57077: ihailija? Se on porvari siinä merkityksessä, että niin kauan kuin
57078: yksilö saa ainetta enemmän kuin luonto on antanut sen kasaan-
57079: tua, se lopulta purkaa itsensä ja sitä voidaan silloin sanoa vallan-
57080: kumoukseksi. Ja mitä porvarit enemmän ihailevat kuin saada ai-
57081: netta, ihmisten välttämättömiä elintarpeita, sanomattoman paljon,
57082:  jota silloin suuret maaparoonit kiskovat torppareiltansa. Siis se
57083: on tavallansa talondellista vallankumousta. Näin ollen ne, jotka
57084: 3174               Istunto r p. marraskuuta 1907·
57085: 
57086: 
57087: tahtovat riistää ja kasata, myöskin ovat samalla äärimäisest
57088: ihanteellisia vallankumoukselle, sillä vallankumous on sen ääri·
57089: mäinen liittolainen. Siitä ei kukaan -pääse minnekkään; · pur-
57090: kaus on ainoa kasaantumisen liittolainen, ei kukaan sitä väitä
57091: vastaan. Tällä tavalla on Laukossa tapahtunut. Kun yksille on
57092: kyllä kasaantunut toisten työtä, silloin on tullut purkaus sellaisena
57093: vaatimuksena, joka Laukossa on ilmestynyt lakkona. Siis porvarit
57094: ovat toimeenpanneet lakon Laukossa, niinkuin muuallakin, ja siitä
57095: he sitten syyttävät sosiaalidemokraatteja.
57096: 
57097:     Ed. Vuolijoki, V.: Ed. Castrenin huomautuksen johdosta
57098: pyydän sanoa, että se ainakin oli hänen asianajotoimistonsa, joskaan
57099: hän itse - kuten hän täällä nyt vakuuttaa - ei mahdollisesti
57100: ollut asiaa ajamassa.
57101: 
57102:    Äänestysesitys ja päätös:
57103:      Ken hyväksyy maatalousvaliokunnan ehdottaman perustellun
57104: siirtymisen päiväjärjestykseen, vastaa jaa; jos ei voittaa, on edus-
57105: kunta hyväksynyt ed. S. Vuolijoen ehdotuksen.
57106: 
57107:    Äänestyksessä annettiin roz jaa- ja 72 ei-ääntä, joten maa-
57108: talousvaliokunnan mietinnön ehdottarua perusteltu siirtymi-
57109: nen päiväjärjestykseen oli hyväksytty.
57110: 
57111:    Päätöstä vastaan merkitsi vastalauseensa ed. J. Suomalai-
57112: nen.
57113: 
57114:  Eduskunnassa tehdyt ehdotukset, jotka tarkoittavat,
57115:     että laillisesta järjestyksestä vielä vallitsevat
57116:                poikkeukset poistettaisiin.
57117:     Esitettiin ja keskustelutta hyväksyttiin pöydällä ollut perus-
57118: tuslakivaliokunnan mietintö n:o 3, eduskunnassa tehtyjen ehdotusten
57119: (adressiehdotus n:o r, an. ehd. n:rot 48 ja so) johdosta, jotka tar-
57120: koittavat laillisessa järjestyksessä vielä vallitsevien poikkeuksien
57121: poistamista.
57122: 
57123: 
57124:     Kertomus hallituksen toimenpiteistä niiden päätösten
57125: johdosta, jotka Suomenmaan Valtiosäädyt I904-1905 vuosien
57126: valtiopäivillä ovat tehneet, sekä eduskunnassa tehdyt ehdotukset,
57127: jotka tarkoittavat laillisesta järjestyksestä vielä vallitse-
57128: vien poikkeuksien poistamista.
57129:     Laillisesta järjestyksestä vallitsevain poikkeuksien poistaminen. 3175
57130: 
57131: 
57132:    Esitettiin pöydällä ollut perustuslakivailokunnan mietintö n:o
57133: 4, koskeva hallituksen yllämainittua kertomusta sekä eduskun-
57134: nassa tehtyjä ehdotuksia (adressiehdotus n:o I, an. ehd. n:rot 48
57135: ja 50), jotka tarkoittavat laillisesta järjestyksestä vielä vallitsevain
57136: poikkeuksien poi'5tamista.
57137: 
57138:    Mietinnön alkuosa siv. I8 saakka.
57139: 
57140:    Keskustelu:
57141:      Ed. Estlander: Min afsikt var att yttra några ord i anled-
57142: ning af den berättelse, som nu föreligger.
57143:      Den berättelse om styrelsens åtgöranden i anledning af landt-
57144: dagens beslut åren I904-1905, hvaröfver grundlagsutskottets
57145: betiinkande ntl föreligger till behandling, och de förslag, i hvilka
57146: utskottsbetänkandet sammanfattar sig, leda tanken åter till detta
57147: tidsskede i vårt lands historia, af hvilket alltjämt följder ännu
57148: låta sig förmärkas djupt i vårt samhällslif. J ag anhåller om att ett
57149: ögonblick få följa denna tankegång.
57150:      De krafter till försvar, som i nödens stund frivilligt slöto sig
57151: samman om landets och folkets sak, hade stödt sig på landets stän-
57152: der, å hvilka det ankommit att främst möta hotet och faran. Och
57153: på detta medborgerliga motväm kunde åter sedermera ständema
57154: i sin tur hänvisa, då de en fömyad gång kallades att göra sitt inlägg
57155: i striden. I ett afgörande, lyckligt ögonblick förenade sig krafter
57156: härflutna ur samma källa, fastän sedan så vidt skiljda, och beredde
57157: därmed fosterlandets sak en oväntad, oanad framgång. Hvad som
57158: därefter ännu återstod att återvinna kunde änyo öfverlåtas åt
57159: samhällets och statens normala representationsorgan, bland hvilka
57160: nu trädde en inhemsk rådskammare, som vid sidan af landtdagen
57161: arbetade för det gemensamma målet. Att detta likväl icke ännu
57162: till fullo emåtts, måste erkännas. Uppgifter af ny och utomordent-
57163: lig bärvidd, framvuxna ur orsaker långt tillbaka i tiden och dock
57164: liksom skapade genom händelsernas plötsliga omskiften, trängde
57165: sig fram i förgrunden.
57166:      För den, hvi1ken deltagit i föregående ständermöten och sär-
57167: skildt i det, som blef det sista för den gamla ståndsrepresentationen,
57168: har det framstått såsom en gärd af erkännande och förpliktelse
57169: emot en gången tid, så nyss förfluten och samtidigt så aflägsen
57170: allaredan, att söka bringa till slut ett värf, som denna representation
57171: velat, men icke hunnit fullborda. Härtill syftar enligt min tanke
57172:  den nu föreslagna åtgärden. Jag vågar gifva uttryck åt den lifliga
57173: förhoppning, att denna framställning, som landtdagen nu i anslut-
57174:  ning tili föregående ständermöten står i beråd att besluta, må ändt-
57175:  ligen leda till det önskade målet.
57176:                                                                 200
57177:                    Istunto 1 p. marraskuuta 1907·
57178: 
57179: 
57180:     Ed. Renvall: Tässä mietinnössä, jonka perustuslakivaliokunta
57181: on jättänyt eduskunnalle, on eräs lause, joka ehkä voi muutamista
57182: tämän eduskunnankin jäsenistä, mutta ainakin monesta ulkopuolella
57183: eduskuntaa seisovasta tuntua jossain määrin vähemmän käsitettä-
57184: vältä. Sanotaan, että erinäiset julkisuudessa näkyvät tiedot näyttä-
57185: vät viittaavan siihen, että ajatusta n. s. valtakunnanlainsäädännöstä
57186: keisarikunnan hallituspiireissä ei vielä ole jätetty sikseen, että edel-
57187: leenkin on olemassa sellainen käsityskanta, että tämän laatuinen
57188: lainsäädäntö voitaisiin panna toimeen ilman Suomen eduskunnan
57189: suostumusta. Minun mielestäni olisi sekä oikeus että velvollisuus-
57190: kin kiinnittää sekä eduskunnan että myös niiden, joihin eduskun-
57191: nassa lausutut sanat ulottuvat, huomiota niihin yrityksiin, joita
57192: joku aika sitten on julkisuudessa, sanomalehdistössä paljastettu
57193: tässä kohden. Meidän ajanlukumme mukaan elokuun alkupuolella
57194: on nimittäin Venäjän valtakunnan ministerineuvostossa tehty pää-
57195: tös, joka, jos se saavuttaa hallitsijan hyväksymisen, kieltämättä
57196: johtaisi mitä suurimpiin ristiriitaisuuksiin Suomen eduskunnan ja Suo-
57197: men suuriruhtinaan välillä. Tämä ministerineuvoston pöytäkirja (van-
57198: haa lukua 20 päivänä heinäkuuta 1907), josta ensin venäläiset tiesivät
57199: kertoa muutamia hajanaisia ja osittaisia tietoja, julkaistiin sitte
57200: kokonaisuudessaan eräässä täällä ilmestyvässä lehdessä loka-
57201: kuun 22 päivänä. Tämän ministerineuvoston pöytäkirjan mu-
57202: kaan on Venäjän valtakunnan ministerineuvosto lausunut sen käsi·
57203: tyksen, että kysymys venäläisten kansalaisoikeudesta Suomessa
57204: on luonteeltaan yk~i niitä kysymyksiä, jotka ovat katsottavat yleis-
57205: valtakunnallisiksi ja jotka siis ovat ratkaistavat sitä tietä, mikä on
57206: säädetty valtakunnan lainsäädännössä, ja selitetään lisäksi, että on
57207: löytynyt tällainen lainsäädäntötie säädettynä, nimittäin helmikuun
57208: julistuskirjassa. Mutta sittenkun marraskuun julistuskirjan kautta
57209: helmikuun julistuskirja on käytännöstä lakkautettu, niin löytyy
57210: muita lainsäädäntöorgaaneja yleisvaltakunnallista lakia varten
57211: kuin Venäjän valtakunnanduuma, valtakunnanneuvosto ja Venäjän
57212: valtakunnan keisari, ja että tämä asia olisi tätä tietä ratkaistava.
57213: Tämän lisäksi sisältää tämä ministerineuvoston pöytäkirja sen
57214: tiedon, mitä jo ennen venäläisten lehtien mukaan on Suomessakin
57215: julkisuudessa kerrottu, nimittäin että Venäjän valtakunnan pää-
57216: ministeri on kat.o;;onut nykyisen ajan sellaiseksi, että tätä tietä on
57217: nyt käytettävä, ettei venäläisille ole tätä tietä hankittava oi-
57218: keutta päästä Suomen kansalaisiksi. Syyksi mainitaan, että le-
57219: vottomat olot ja kapinallinen henki ovat siksi yleisiä, että jos tällai-
57220: nen tilaisuus avattaisiin venäläisille päästä Suomen kansalaisiksi,
57221: niin siitä epäilemättä seuraisi, että levottomat ainekset rupeamalla
57222: Suomen kansataisiksi pääsisivät venäläisen virkavallan ulkopuo-
57223: lelle. Sentähden ehdotetaan, että tämän ministerineuvoston pöytä-
57224:     Laillisesta järjestyksestä vallitsevain poikkeuksien poistaminen. 3177
57225: 
57226: 
57227: kirjan periaatteiden sovelluttaminen jätettäisiin riippuvaksi Ve-
57228: näjän valtakunnan         ministerineuvoston      puheenjohtajan m-
57229: keaksi harkitsemasta hetkestä. Kun tällainen ajatus on saanut
57230: ministerineuvoston hyväksymisen, ja kun tämä tällainen menettely
57231: on hyvinkin sukua niille toimille, jotka kävivät ennen helmikuun
57232: julistuskirjaa, niin ei kukaan, joka ajattelee meidän maamme tule-
57233: vaa turvallisuutta, ole tuntevmatta levottomuutta tällaisen ehdotuk-
57234: sen takia. Olisi sentähden ollut helposti ymmärrettävissä, että tässä
57235: kohden olisi käännytty Suomen hallituksen puoleen kysymyksellä,
57236: mitä hallitus oli suunnitellut tehtäväksi, että tällainen uhkaava
57237: vaara saataisiin torjutuksi. Kuitenkaan ei tällaisiin toimenpitei-
57238: siin ole ryhdytty, sen takia että meillä on täysi syy toivoa ja olla
57239: vakuutettuja siitä, että nykyinen hallitus, jonka koko valtaan-
57240: astuminen ja vallassa-olo on perustunut kansamme sisäisen itsenäi-
57241: syyden turvaamiseen ja puolustamiseen, omasta alotteestaan
57242: ryhtyisi tässä kohden kaikkiin niihin toimenpiteisiin, joihin edus-
57243: kunta voisi toivoa sen ryhtyvän. Ainoastaan tällaisesta syystä on
57244: jäänyt vetoaminen hallituksen puoleen tekemättä. Olen katsonut
57245: kuitenkin velvollisuudekseni tältä sijalta asiasta ilmoittaa.
57246: 
57247:     Ed. Runeberg: J ag begärde ordet med hänsyn tili den af
57248: utskottet föreslagna skrifvelsen och ber jag att hr Talmannen ville
57249: tilldela mig ordet, då den kommer tmder behandling.
57250: 
57251:     Ed. Danielson-Kalmari: On ensimäinen kerta, kun Suo-
57252: men eduskunta erityisellä kirjelmällä kääntyy hallitsijan puoleen
57253: vastaten siihen kertomukseen, jonka hallitus on antanut edellisten
57254: valtiopäiväin päätösten johdosta. Tämä menettely eduskunnan puo-
57255: lelta voinee mahdollisesti herättää epäilyksiä niissä, jotka panevat
57256: painoa siihen, että kertomus on annettu eduskunnalle ainoastaan
57257: tiedoksi. Mutta minä puolestani luulisin kuitenkin, että nämä epäi-
57258: lykset voivat haihtua, jos nimittäin pidetään silmällä meidän
57259: valtiopäiviemme historiata jo vanhimpina aikoina. On siirryttävä
57260: Ruotsinaikaan asti, jos mieli arvostella valtiopäivien oikeutta tässä
57261: kohden. Luulen nimittäin, että ruotsalais-snomalaisten valtiopäi-
57262: vien toiminta tarjoaa vertauskohdan, joka riittää todistamaan,
57263: että Suomen eduskunta kääntymällä nyt perustuslakivaliokunnan
57264: ehdottarualla kirjelmällä hallitsijan puoleen käyttää oikeutta,
57265: jota Ruotsin valtakunnassa valtiopäivät käyttivät sillä aikajaksolla,
57266: joka kului juuri ennen kuin maamme erotettiin Ruotsin valtakun-
57267: nasta. Ensimäisessä pykälässä Ruotsin valtiosäätyjen päätöksessä
57268: noina viimeisinä vuosikymmeninä ennen Suomen erottamista
57269: Ruotsin valtakunnasta on valtiosäätyjen puolelta päätös, joka sisäl-
57270: tää vastauksen kuninkaan n. s. yleiseen esitykseen, ~>Allmänna
57271: proposition•>, ja tämä yleinen esitys oli kertomus siitä, mitä tärkeätä
57272:                    Istunto r p. marraskuuta 1907·
57273: 
57274: 
57275: oli tapahtunut valtakunnassa senjälkeen kuin valtiosäädyt viimei-
57276: sen kerran olivat olleet koossa. Tällaista kertomusta ei ole annettu
57277: Suomen va1tiopäiville. Meillä ei pantu huomiota mainittuun me-
57278: nettelyyn Ruotsin valtiopäivillä. Meillä antaa hallitus eduskunnalle
57279: paljoa rajoitetumman kertomuksen, mutta sittenkin jos kerran
57280: Ruotsin valtakunnan säädyt olivat oikeutetut vastaamaan hallit-
57281: sijan kertomukseen valtakunnan tilasta. niin sama oikeus ymmär-
57282: tääkseni kieltämättä on Suomen eduskunnalla vastata esilläole-
57283: vaan rajoitetumpaan kertomukseen. Sanottu esimerkki Ruotsin
57284: ajalta näyttää sen ohessa, että meillä on jonknnlainen historialli-
57285: nen oikeus toivoa, että hallitus meille alkaa antaa esillä olevan ker-
57286: tomuksen mukana kertomuksen eduskunnalle niistäkin toimen-
57287: piteistä ja tapauksista valtiossa, jotka eivät ole suoranaisessa yh-
57288: teydessä valtiopäivillä tehtyjen päätösten kanssa.
57289:      Eduskuntamuutoskomitea, joka valmisti ehdotuksen uudeksi
57290: valtiopäiväjärjestykseksi, valmisti puolestansa myöskin tätä asiaa
57291: tarkoittavan ehdotuksen, mutta se ei saavuttanut sijaa lopullisessa
57292: ann. esityksessä.
57293:        Mitä nyt tulee tähän perustuslakivaliokuntaan mietintöön,
57294: niin pyydän kääntää huomion niin sanottua postimanifestia koske-
57295: vaan kohtaan. Olen ollut mukana ehdottamassa anomusta eduskun-
57296: nan puolelta tässä asiassa. On eräillä tahoilla ehkä herättänyt
57297: jonkun verran kummastusta, että nyt on tahdottu erityisesti ottaa
57298: esille tuo suhteellisesti vanha asia, tuo postimanifesti. Monellakin
57299: taholla on ehkä ajateltu, ettei tämä anomus nykyisissä oloissa
57300: veisi tarkoitetuille perille. Tämän kysymyksen herättämisen on
57301: vaikuttanut se käsitys, että Suomen taholta on postiasian yhtey-
57302: dessä tapahtunut erehdyksiä oikeuksiemme puolustamisessa, ereh-
57303: dyksiä, jotka velvoittavat nykyistä eduskuntaa mahdollisuuden
57304: mukaan korjaamaan sen, mikä ennen on käynyt harhaan. Se kat-
57305: saus taaksepäin, jonka perustuslakivaliokunta on mietinnössään
57306: antanut, näyttää tarkkaavalle lukijalle useitakin näistä erehdyk-
57307: sistä. Näitä erehdyksiä on YalitettaYasti sattunut myöhemminkin,
57308: aivan viimeisinäkin aikoina. En tahdo suinkaan laajemmalta
57309: ruveta puhumaan postiasian vaiheista, mutta eräitä kohtia pyydän
57310: kuitenkin virittää nmistoumme.
57311:     Ensiksikin se oli ikävä erehdys, että me annoimme asiain kehit-
57312: tyä sille kannalle, jolla ne olivat r88o-luvulla ja jotka antoivat jon-
57313: kunlaista syytä niille suuressa naapurimaassamme, jotka väittivät,
57314: että täällä esimerkiksi juuri postialalla kohdeltiin venäläisiä ihan
57315: samalla tavalla kuin missä vieraassa valtakunnassa tahansa. Sillä
57316: tavoin me annoimme itse jonkun verran aihetta niihin muutoksiin,
57317: niihin knmouksiin, jotka sitten tapahtuivat. Mutta ikävintä tässä
57318: asiassa, kun pidämme silmällä näitä kys:ymyksen vaiheita, on epäi-
57319: lemättä se, että Suomen oikeutta hallitsijan luona ei silloin valvottu
57320:     Laillisesta järjestyksestä vallitsevain poikkeuksien poistaminen. 3I79
57321: 
57322: 
57323: eikä esitetty sillä tavoin kuin Suomen kansa syystä oli oikeutettu
57324: edustajaltaan edottamaan. Perustuslakivaliokunta on huomaut~
57325: tanut sitä asiaa, että virkaa toimittava ministerivaltiosihteeri yh-
57326: tyen kenraalikuvernöörin ja Venäjän sisäasiainministerin mieli-
57327: piteeseen puolsi hallitsijan luona sen julistuskirjan antamisto,
57328: joka ilmestyi 12 päivänä kesäkuuta r89o. Ja tämä tosiac;ia näyttää,
57329: kuinka heikko meidän asemamme ja oikeutemme edustus on ollut,
57330: kun maatamme on ollut edustamassa henkilöt, jotka ovat viettä-
57331: neet suurimman osan miehuutensa toiminta-aikaa maamme rajo-
57332: jen ulkopuolella, eivätkä ole saavuttaneet sitä lujaa vakaumusta
57333: kansamme oikeuksista, jonka kuitenkin ne saavuttavat, jotka ovat
57334: perehtyneet maamme historiaan ja sen lakehin. Mitä tämä vakau-
57335: mus voi vaikuttaa, sen näyttää asian meno samalta vuodelta r89o
57336: jolloin tämä onneton postimanifesti julaistiin. Toisessa suomalais-
57337: venäläisessä komiteassa, joka käsitteli maamme tulliasiaa, oli
57338: kotimaisen hallituksemme jäsen, vanhus, joka ei suinkaan liene
57339: voinut oikeastaan terävyyteen ja taitoon nähden kilpailla virkaa
57340: toimittavan ministerivaltiosihteerin kanssa, mutta hän oli vakuu-
57341: tettu maamme oikeuksista ja hän näkyy edustaneen maatamme
57342: sellaisella tarmolla, että se jonkun verran vaikutti maamme oikeu-
57343: den vastustajiin. Joka tapauksessa se seikka, että postimanifestin
57344: esittäjä hallitsijan luona on selittänyt, että hallitsija on ollut oikeu-
57345: tettu manifestin julkaisemiseen, näyttää meille, että manifestia
57346: ei käy käyttäminen todistuksena siitä, että silloinen hallitsija olisi
57347: tahtonut loukata maamme lakeja ja oikeuksia. Ja itsehän hän
57348: vähää myöhemmin on julaissut käskykirjeen, jossa hän nimeno-
57349: maan vakuuttaa, että hän on tahtonut ja tahtoo säilyttää maamme
57350: oikeudet. Ja näin ollen me olemme oikeutetut käsittämään a<>ian
57351: siten, että postimanifestin julkaiseminen on syntynyt onnettoman,
57352: surkuteltavan erehdyksen kautta sen johdosta, että hallitsijalla
57353: ei ole ollut riittävää tietoa siitä, kuinka tämä manifesti on risti-
57354: riidassa maallemme vakuutettujen oikeuksien kanssa. Valtiopäivät
57355: vuonna r8<)I, kun ne käsittelivät tätä asiaa, eivät myöskään esiin-
57356: tyneet sillä voimalla, joka myöhemmin on huomattu valtiopäivien
57357: tämän tapaisissa esityksissä välttämättömäksi. Pyydettiin ainoas..
57358: taan hallitsijan selitystä, ettei hän sanotulla manifestilla tahtonut
57359: syrjäyttää maamme lakeja. Eikä tämän valtiopäivien anomuksen
57360: johdosta nähtävästi ole postimanifestin todellista suhdetta maamme
57361: oikeuksiin hallitsijalle esitetty. Eikä myöskään myöhemmin näy
57362: koskaan hallitsijalle tätä suhdetta paljastetun kokonaisuudessaan.
57363: Mutta kun näin on, niin silloin näyttää nykyisen eduskunnan vel-
57364: vollisuudelta saattaa hallitsijan tietoon, että postimanifesti on
57365: syntynyt ristiriidassa maamme perustuslain kanssa ja että eduskunta
57366: sentähden luottamuksella odottaa, että hallitsija, kun asian todelli-
57367: nen laita hänelle selvitetään, peruuttaa maatamme kohdanneen
57368:  3180                Istunto 1 p. marraskuuta 1907·
57369: 
57370: 
57371:   oikeudenloukkauksen. Tiedetäänkin, että- ja sehän on perustus-
57372:   lakivaliokunnan mietinnössä mainittu - senaatti on kääntynyt
57373:   hallitsijan puoleen tässä asiassa, ja eduskunnan anomus siis tässä
57374:   kohdin yhtyy ja on sisällykseltänsä samaa tarkoittava kuin senaatin
57375:   anomus. Tätä tietä epäilemättä meidän on pyrkiminen postimani-
57376:   festia muuttamaan. Tosin on senaatti koettanut toista tietä saada
57377:   erään kohdan siihen muutetuksi, mutta asian kohtalo nävttää,
57378:   että se oli lähtenyt onnettomalle uralle. Minä tarkoitan sitä: että
57379:   viime vuonna, kun kotimainen hallitus oli saanut oikeuden järjestää
57380:   venäjänkielen käyttämistä koskevat säädökset maamme hallinto-
57381:   virastoissa, senaatti tämän oikeutensa perusteella luuli voivansa
57382:   syrjäyttää neljännen kohdan 1890 vuoden postimanifestissa, joka
57383:   neljäs kohta määrää, mitkä postivirkamiehet ovat velvolliset täy-
57384:   dellisesti taitamaan venäjänkieltä. Tunnetaan, että senaatti antoi
57385:   määräyksen postihallitukselle tässä asiassa, määräyksen, joka sitten
57386:   kuitenkin on hallitsijan oman päätöksen kautta kumottu, niin että
57387:   senaatti on joutunut siihen tilaan, että sen täytyy ilmoittaa posti-
57388:   hallitukselle ja sen kautta yleensä postivirkamiehille, että neljäs kohta
57389: · 1890 vuoden postijulistuskirjassa edelleenkin on noudatettava.
57390:   Tämä tapaus on kieltämättä niitä, jotka viimeisinä aikoina ovat
57391:   enemmän kuin muut herättäneet maassamme ikävätä ja tuskallista
57392:   huomiota. Se seikka, että tällä tavoin hallitus joutuu kokonaan
57393:   hallitsijan desavoueerattavaksi, on pakotettu hänen käskystänsä
57394:   peruuttamaan määräyksen, jonka antamiseen se on katsonut it-
57395:   sensä oikeutetuksi, se on epäilemättä mitä huolestuttavin tapaus.
57396:   Se on selitetty sillä tavalla, että se osoittaisi, kuinka Venäjällä mei-
57397:   dän maatamme kohtaan vihamieliset ainekset viime aikoina ovat
57398:   päässeet voimaan ja vaikutukseen. Olkoon, että se osoittaa sitäkin,
57399:   mutta kyllä tämä tapaus toisaalta osoittaa, että tässä asiassa on me-
57400:   netelty vähemmin taitavasti ja että uusi erehdys on liittynyt niihin
57401:   erehdyksiin, joita postiasian alalla jo aikaisemmin maassamme oli
57402:   niin usein sattunut. Ja seuraushan on ollut nähtävänä. Yksi
57403:   nykyisen hallituksen kaikkein kyvykkäimpiä ja muissakin kuin
57404:   varsinaisissa hallituspiireissä arvonantoa nauttivia jäseniä, kulku-
57405:   laitostoimituskunnan päällikkö, on katsonut itsensä hallitsijan pää-
57406:   töksen johdosta pakotetuksi pyytämään eroa, jonka hän onkin saa-
57407:   nut. Senaatin menettely tässä asiassa minun ymmärtääkseni
57408:   vallankin siitä syystä epäilyttää, että se on antanut vastustajil··
57409:   lemme jonkunlaista enemmän tai vähemmän perusteltua aihetta
57410:   siihen syytökseen, ettei meidän taholta aina asioita esitetä hallitsi-
57411:   jalle niin tarkasti, niin riittävän selvästi, ettei hän hyväksyessänsä
57412:   niitä voi tulla antamaan suostumustaosa aivan toiseen asiaan, kuin
57413:   mitä hän luulee hyväksyvänsä. Me täällä tiedämme hyvin, että
57414:   ei ole tarkoitus suinkaan saattaa häntä millään tavoin harhaan,
57415:   mutta välttämätöntä on meidän maamme asemassa että vältetään
57416:     Laillisesta järjestyksestä vallitsevain poikkeuksien poistaminen. 3181
57417: 
57418: 
57419: erehdyksiä, vältetään toimenpiteitä, jotka näennäisesti tukevat
57420: tuollaisia syytöksiä. Toista tietä meidän täytyy pyrkiä maalle vaa-
57421: rallisten ja oikeuksiamme polkevien asetusten kumoamiseen, sillä
57422: tavoin että avonaisesti esitämme hallitsijalle oikeutemme, ja nyt
57423: puheenalaisessa asiassa me voimme varmuudella odottaa, että
57424: oikeutemme peittelemättä ja suoraan esitetään ja että ennemmin tai
57425: myöhemmin niiden perusteellisuus tulee tunnetuksi.
57426:     Tahtoisin vielä lisätä sen, että tätä nykyä pitäisi maamme asiain
57427: esittäjällä olla suhteellisesti helppo esittää tämä asia hallitsijalle
57428: koko laajuudessaan ilman peittelemättä, kun hän voi vedota siihen,
57429: että postimanifesti, kuten mainitsin, on syntynyt ikävän ja surku-
57430: teltavan erehdyksen kautta. Ja tämä sama nykyinen esittelijä-
57431: ja siitä lausuttakoon hänelle täysi tunnustus - nähtävästi on tul-
57432: lut humaamaan sen, että hän tarvitsee avuksensa henkilöitä, jotka~
57433: voivat tällaisissa asioissa täysin selvittää mitä Suomen laki ja oi-
57434: keus tietää, niin että toivottava.<>ti ei enään tule tapahtumaan,
57435: että maallemme enemmän tai vähemmän vieras esittelijä, jos kohta
57436: maamme kansalainen, luottaen omaan tietoonsa, omaan käsityk-
57437: seensä, lähtee hallitsijalle selvittämään maamme oikeuksia koko-
57438: naan toisin kuin mitä Suomen kansa näistä oikeuksista sanoo. Sillä
57439: tavoin tapahtui kuitenkin vuonna rR9o. Nyt sitä tästä lähin toi
57440: vottavasti ei tule tapahtumaan.
57441: 
57442:     Ed. Nuorteva: Sivuilla 4 ja 5 valiokunnan mietinnössä
57443: on valiokunta kiinnittänyt huomiota siihen, että n. k. suuressa ano-
57444: muksessa m. m. pyydeteän santanniasetusten kumoamista. Valio-
57445: kunta mainitsee, että kirjelmässään 17 p:ltä helmikuuta 1905 val-
57446: tiosäädyt olivat sitäpaitsi vielä erityisesti anoneet, että Keisarilli-
57447: nen Majesteetti kumoamaila yllämainitut säädökset suvaitsisi ar-
57448: mossa määrätä, ettei santarmeja enää käytettäisi toimissa, jotka kos-
57449: kisivat Suomen kanc;aa tai muuten kuuluvat järjestystehtäviin
57450: tässä maassa. Ja edelleen huomauttaa valiokunta, että marraskuun
57451: 4 p:nä 1905 annetulla arm. julistuskirjalla kumottiin nämä vuonna
57452: 1903 annetut määräykset, joilla santarmiosastoille annettiin toimi-
57453: valta tässä maassa. Tunnettu asia on kuitenkin se, että huolimatta
57454: tämän hallinnollisen määräyksen kumoamisesta santarmivalta
57455: yhä edelleen toimii meidän maassamme, toimii tavalla, joka on risti-
57456: riidassa sen toimivallan kanssa, joka sillä on jälellä olevissa sitä kos-
57457: kevissa asetuksissa. Näissä puhutaan ainoastaan siitä, että venä-
57458: läisellä santarmiosastolla on oikeus pitää aliupseereita rautatiease-
57459: milla, ja niidenkin toiminta siellä rajoittuu ainoastaan visseihin,
57460: määrättylliin tehtäviin. Mutta me tiedämme, että, paitsi näitä
57461: n. s. asema.<>antarmeja, kaikissa Suomen kaupungeissa, etenkin Hel-
57462: singissä löytyy suuri määrä siviilipukuisia santarmiagentteja,
57463: jotka täällä harjoittavat toimintaa, tosin salaista, mutta sen verran
57464:                     Istunto 1 p. marraskuuta IC)(Y].
57465: 
57466: 
57467: tunnettua, että sen voidaan sanoa olevan kokonaan ulkopuolella
57468: sitä toimivaltaa, joka santarmeille Suomessa on annettu. Sen
57469: interpellatsioonin ohessa, joka tänä päivänä oli käsittelyn alaisena,
57470: myöskin ilmeni, että ne vangitsemiset, joista oli puhe, luultavasti
57471: ovat johtuneet sellaisten santarmien ilmiannosta, jotka nykyään
57472: oleskelevat täällä Suomessa ja tarkoin seuraavat erinäisten Suomen
57473: kansalaisten toimintaa ja yleensä sekaantuvat asioihin, jotka voi-
57474: massa olevien asetusten mukaan eivät kuulu heille. Tätä paitsi on
57475: vielä otettava huomioon, että venäläisten santarmiosastojen agentit
57476: Suomessa toimivat myös tavalla, mikä mitä syvimmin loukkaa
57477: niitä oikeuksia, jotka meidän maallamme, niinkuin jokaisella maalla,
57478: on siinä suhteessa, että se voi osoittaa vieraanvaraisuutta kansalai-
57479: sille, jotka sen lain suojassa etsivät itselleen turvaa. Venäläiset
57480: santarmit täällä Suomessa todistettavasti valvovat tai toimittavat
57481: Suomen järjestysvallalle kuuluvia tehtäviä, kun he seuraavat täällä
57482: oleskelevien venäläisten toimintaa, ottavat selvän heidän oleskelu-
57483: paikoistaan, ilmiantavat heitä meidän viranomai~illemme ja tällä
57484: tavalla saattavat heidät useasti hyvinkin suurien ikävyyksien
57485: ja vaarojen alaisiksi.
57486:      Minusta olisi aivan välttämättöntä, että kaikesta tästä olisi
57487: mainittava siinä alamaisessa kirjelmässä, joka tästä asiasta on
57488: lähetettävä Hänen Majesteetilleen. Kysymys ei ole suinkaan
57489: vähäarvoinen, vaan se koskee yhtä meidän maamme tärkeimmistä
57490: oikeuksista, nim. sitä oikeutta, että me saisimme itse pitää täällä
57491: sellaista järjestysvaltaa, joka toimii meidän maamme lakien ja
57492: asetusten nojalla. Minä valitan, että jälellä oleva aika on siksi ly-
57493: hyt, ettei mitään tällaista lisäystä tuohon kirjelmään enää voida
57494: saada. Minun mielestäni olisi kuitenkin, niinkuin jo mainitsin,
57495: ollut sangen tarpeellista, että siinä kirjelmässä olisi, jospa lyhyestikin,
57496: mutta voimakkaasti huomautettu hallitsijalle, että tällaisia epä-
57497: kohtia yhä löytyy ja että nämä epäkohdat empimättä vaativat
57498: korjauksia; sillä niinkuin asiat nyt ovat, ovat ne saattaneet suuressa
57499: määrin levottomuutta ja rauhattomuutta aikaan. Niinkuin jo
57500: sanoin, olisin toivonut, että tästä asiasta nimenomaan olisi mainittu
57501: keisarille lähetettävässä alamaisessa kirjelmässä, mutta koska· tämä
57502: käy mahdottomaksi ajan lyhyyden vuoksi, niin minä tyydyn ainoas-
57503: taan lausumaan tämän käsitykseni eduskunnan pöytäkirjaan.
57504: 
57505:     Ed. Schybergson: Jag anser mig skyldig att gifva frågan
57506: om postmanifestets tillkomst och hvad därmed egde sammanhang,
57507: en något annan belysning än hr Danielson-Kalmari. Han framhöll,
57508: såsom för resten i detta sammanhang plägar framhållas, att vi själfva
57509: genom oförsiktighet varit vållande till detta manifest, liksom till
57510: de öfriga åtgärder gentemot Finland, som samtidigt voro påtänkta.
57511: I någon mån kan detta också hafva varit förhållandet, men hufvud-
57512:     Laillisesta järjestyksestä vallitsevain poikkeuksien poistaminen. 3183
57513: 
57514: 
57515: saken tili åtgärderna i fråga var dock den, att samtidigt eller sedan
57516: 1888 en fullkomlig systemförändring i rysktnationell riktning
57517: egde rum inom kejsaredömet. Det är alltid så att vi, när en sådan
57518: systemförändring där inträffar, blifva i högre eller mindre grad
57519: medlidande.
57520:     Hvad sedan beträffar den man, sotn föredrog postmanifestet,
57521: så bör ju om honom sägas, att han i långt högre grad än öfriga före-
57522: dragande i St Petersburg var väl inkommen i finska förhållanden.
57523: Han hade varit guvernör och sedan civilchef, och framförallt var
57524: han väl inkommen i den åskådning, som hr Danielson borde god-
57525: känna, den finskt nationalistiska. Han hade, som kändt, ett mycket
57526: stort förtroende tili de personer, som representerade denna riktning,
57527: och med sin ovanliga begåfning kom han snart in i det betraktelse-
57528: sätt, som här gjorde sig gällande. Efterhand, i den mån han eman-
57529: ciperade sig för de inflytelser, jag antydt, kom han äfven att få en
57530: klar blick för vår autonomi och vår rätt. Hans ställning i fråga
57531: om postmanifestet var icke hans ensam, utan vi måste väl medgifva,
57532: att våra politiker öfverhufvudtaget, eller åtminstone endast några
57533: få undantagna, då ännu voro föga vakna för postmanifestets inne-
57534: börd. Då vid 1891 års landtdag den s. k. postpetitionen drefs igenom,
57535: så skedde det trots att den motarbetades från, jag ville säga, samt-
57536: liga partiers sida, ty det var några få män, som då mot sitt eget
57537: parti tvungo fram petitionen. Förhållandet var sålunda för ingen
57538: del det, att den dåvarande föredraganden, general v. Dcehn, i denna
57539: fråga var främmande för finsk uppfattning, som vållade postmani-
57540: festet, utan snarare det, att han för mycket var invand i den und-
57541: fallenhet, som här på de flesta håll gjort sig gällande.
57542:     Då hr Danielson-Kaimari sedermera talade om att däremot
57543: den gamle man, geheimerådet Molander, som då var finanschef,
57544: i tullfrågan lyckades få en för oss gynnsam uppfattning gällande,
57545: så får man icke glömma, att general v. Da!hn intog en deciderad
57546: ställning i tullfrågan, liksom han gjorde det i myntfrågan. Och
57547: öfverhufvudtaget vill jag i fråga om denna man, hvars namn nämnts
57548: i denna fråga såväl under diskussionen som i utskottsbetänkandet,
57549: säga, att hans senare verksamhet såsom ministerstatssekreterare
57550: på det bästa måste vitsordas.
57551:     Hvad hr Danielson-Kalmari anfört om den nuvarande regerin-
57552: gens misstag i fråga om språket inom postverket är ju utan tvifvel
57553: riktigt. Det gläder mig, att hr Danielson-Kaimari nu håller på att
57554: den inhemska regeringen gentemot monarken skall iakttaga absolut
57555: lojalitet och korrekthet. Det var icke så i en annan fråga, som tidi-
57556: gare behandlades, och där jag snarare fann, att man på hans håll
57557: icke önskade, att den inhemska regeringen skulle öppet upplysa
57558: monarkern om dess mening (Ed. Danielson-Kalmari: Hvilken fråga?
57559: Ed. Schybergson: I förbudsfrågan angående traktaterna, där det
57560:                       Istunto 1 p. marraskuuta 1907.
57561: 
57562: 
57563: uttryckligen framhölls, att regeringen hade gjort sig skyldig till
57564: ett fel genom att öppet uttala sin mening). Men ehuru jag kan vara
57565: ense med hr Danielson-Kaimari om, att den nuvarande regeringen
57566: i antydt afseende begått ett misstag, hvilket, som kändt, också
57567: föranledde den medlem af regeringen, på hvars föredragning ärendet
57568: berodde, att afgå från sitt embete, så vill jag framhålla, att detta
57569: såväl som hr Danielson-Kalmaris tal om den nuvarande minister-
57570: statssekreteraren icke hör inom området för regeringsåtgärderna
57571: under åren I904-I90'i, utan liggen på sidan om den fråga, vi nu
57572: handlägga.
57573: 
57574:     Ed. Estlander: I anledning af ett här fälldt yttrande ser
57575: jag mig föranlåten att uttala några ord. Icke ens förtrogenhet
57576: med landets förhållanden och djup insikt i dess historia och rätt
57577: hos landets ledande män eller dess högsta styrelse kunna ensamt
57578: för sig, där annat tryter, gifva trygghet för att landets sak försvarli-
57579: gen blir förd. En tid, oss nära och som ännu ej glömts, bär vittne
57580: härom. Det har kanske icke varit fullt grannlaga att här så
57581: skarpt, som nu skett, framhäfva forna tiders misstag.
57582: 
57583:     Ed. Danielson-Kalmari: Ed. Schybergson on tahtonut saada
57584: toisen kysymyksen esille postimanifestin synnystä kuin se, joka esiin-
57585: tyy perustuslakivaliokunnan mietinnössä ja jota minä tässä äsken
57586: esitin. Hän on erittäin ottanut puhuaksensa virkaatoimittavasta
57587: ministerivaltiosihteeristä kenraaliluutnantti von Drehnistä ja hänen
57588: kannastaan postimanifestiin tai ylipäänsä hänen kannastaan Suo-
57589: men asioihin nähden. Hän näkyy käsittäneen sanani sillä tavoin,
57590: että minä olisin kieltänyt mainitulta ministerivaltiosihteeriitä
57591: Suomen olojen tuntemusta. Sitä minä en häneltä suinkaan ole
57592: kieltänyt, mutta minä äskeisessä lausunnossani tahdoin huomauttaa,
57593: että hän sittenkin oli meidän oloillemme enemmän tai vähemmän
57594: sillä tavalla vieras, että hän oli viettänyt suurimman osan t;niehuutensa
57595: päiviä maamme ulkopuolella ja että hän oli tottunut arvostelemaan
57596: näitä asioita ottamatta riittävästi huomioon sitä oikeuskäsitystä,
57597: joka meidän kansassamme on vallalla. Herra Schybergson tahtoo
57598:  tehdä luultavaksi, että kenraaliluutnantti von Drehn ollessaan täällä
57599: Suomessa ja alkuaikana vaikuttaessaan Pietarissa olisi ollut kan-
57600: sallisen puolueen yhteydessä ja että juuri tämä yhteys olisi vaikutta-
57601: nut häneen sillä tavalla, että hän syrjäytti tai antoi vähemmän
57602: merkitystä maamme oikeuksille. Tämän viittauksen minä torjuu.
57603: Minä tunnen kuitenkin riittävästi näitä suhteita, tunnen niistä niin
57604: paljon, että tiedän, että juuri kenraaliluutnantti von Drehnin käsi-
57605: tys maamme oikeudellisesta asemasta toisinaan saattoi hänet hy-
57606: vinkin kireisiin väleihin kansallisen puolueen johtomiesten kanssa.
57607: Ja mitä tulee hänen vaikutukseensa tuona onnettomana vuonna
57608:     Laillisesta järjestyksestä vallitsevain poikkeuksien poistaminen. 3185
57609: 
57610: 
57611: r8go, niin hänen osallisuutensa tullilaitosta koskevassa komiteassa,
57612: mikäli tuon komitean pöytäkirjat, jotka olivat vuoden 1891 valtio-
57613: valiokunnan nähtävänä, osoittavat, oli sitä laatua, että jos hänen
57614: mielipiteensä olisi päässyt vallalle, niin meidän tulliasiamme olisi
57615: tätä nykyä hyvinkin onnettomassa tilassa. Minä olen sitä mieltä,
57616: että kun kerran tämän miehen vaikutus postimanifestiin on tullut
57617: perustuslakivaliokunnan mietinnössä yleisemmän huomion esineeksi,
57618: niin on ollut syytä siihen tässä viitata. Että hän monessa suhteessa
57619: oli etevä mies ja että hän oli vakuutettu ajavansa maamme etua,
57620: se on toinen asia,,.ja siitä minä en suinkaan ole eri mieltä herra Schy-
57621: bergsonin kanssa.
57622: 
57623:    Ed. Schybergson: Mitt andragande gällde icke utskotts-
57624: betänkandet, utan uteslutande hr Danielson-Kalmaris uttalande.
57625: 
57626:     Ed. Nevanlinna: Jo kahteen eri kertaan on ed. Schybergson
57627: täällä väittänyt, että muka siitä ryhmästä, johon m. m. minulla on
57628: kunnia kuulua, olisi esitetty jonkunlainen vaatimus, että Suomen
57629: kotimaisen hallituksen pitäisi salata asiain todellinen tila maan
57630: hallitsijalta. Edellisen kerran, kun ed. Schybergson suvait..-;i tehdä
57631: tämän erittäin kauniin syytöksen- muuksi en voi sitä käsittää-
57632: hän nimenomaan väitti minun jotain tällaista vaatineen. Minulla
57633: ei ole oikeutta ruveta nyt puhumaan kieltolakia.•;;iasta, jonka yhtey-
57634: dessä ed. Schybergson ensi kerran tämän väitteensä teki. Sentähden
57635: minä en myöskään voi lähteä tässä osoittamaan, mitenkä a.<>ianlaita
57636: on. Mutta minä en voi olla sanomatta, koska tämä väite taa.o; on
57637: uudistettu, että jos kohta me olemme hyvin valmiit antamaan ed.
57638: Schybergsonille anteeksi hänen puutteellisen suomenkielen taitonsa,
57639: koska hän kuitenkin osoittaa suhteellisesti hyvää tahtoa siinä
57640: suhteessa, niin hän ei ole kuitenkaan sentähden, että hän ei osaa
57641: kunnollisesti suomenkieltä eikä siis näytä osaavansa ymmärtää
57642: sillä kielellä annettuja lausuntoja, oikeutettu tulemaan tälle ryhmälle
57643: opettamaan lojaalisuutta.
57644: 
57645:    Ed. Danielson-Kalmari:              Minä olen viimeiselle puhujalle
57646: kiitollinen siitä, että hän lausunnollansa huomautti, että minulta
57647: unohtui torjua se syytös, jonka ed. Schy bergson viskasi nimenomaan
57648: minua vastaan, että muka tällä taholla ei tahdottaisi, että kotimai-
57649: nen hallitus menettelisi lojaalisesti hallitsijaa kohtaan. Hän luulotteli,
57650: että minä, kun oli puhe kieltolaista, moitin senaattia siitä, että se
57651: alistuksessansa oli puhunut suoraan kauppasopimuksista. Minä en
57652: ole moittinut senaattia siitä, mutta minä olen moittinut sitä siitä,
57653: että se on varomattomasti mennyt väittämään meidän kauppasopi-
57654: mustemme sisällyksestä sellaista, josta se ei voi vastata. Se on väittä-
57655: nyt, että nimenomaan kauppasopimukset estävät myöntämästä
57656: 3186                Istunto 1 p. marraskuuta 1907.
57657: 
57658: 
57659: Suomelle sitä kieltolakia, jota Suomen eduskunta tahtoo.    Mutta
57660: tämä on kysymys, johon tarvittaisiin paljo syvempiä tutkimuksia
57661: kuin mitä Suomen senaatti on voinut sille antaa ja puolella sivulla
57662: hallitsijalle esittää. Siinä on se varomattomuus, jota minä moitin.
57663: 
57664:     Ed. Schybergson: J ag vet ej hvarför de ärade talarena
57665: hafva tagit denna sak så hett. Deras lojalitet står ju ändock öfver
57666: allt beröm. Om de också i förbndsfrågan något afdkit därifrån,
57667: så skall det dem utan tvifvel förlåtas.
57668: 
57669:    Ed. Danielson-Kalmari: Minä tahdon vaan sanoa, että
57670: on ilahuttavaa, että ed. Schybergson on valmis peruuttamaan
57671: lausuntonsa, kun hän huomaa lausun~ensa perättömiä.
57672: 
57673:     Ed. Ahmavaara: Kun nyt on jo kello neljä eikä kukaan
57674: ole tehnyt muutosehdotusta, niin on keskustelu turhaa ajan kulu-
57675: tusta. Annetaan näiden riitojen jäädä ensi valtiopäiviin.
57676: 
57677:     Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, esitettiin käsittelyn
57678: alaiseksi loppuosa mietintöä. joka sisältää ehdotuksen kirjelmäksi
57679: Keisarilliselle M ajesteetille.
57680: 
57681:    Puheenvuoroa käyttivät
57682: 
57683:     Ed. Runeberg: Jag godkänner i allt väsentligt det förslag
57684: till skrifvelse, som grundlagsutskottet framställt. Men jag tillåter
57685: mig göra ett förslag beträffande en enskild detalj. I det stycke,
57686: som afslutar skrifvelsens framställning af postmanifestet och finska
57687: postverket, på slutet af sid. 21 och början af sid. 22 i det svenska
57688: och slutet af sid. 21 i det finska betänkandet, säges det: •>Och då
57689: landtdagen underdånigst bringar detta tili Eders Kejserliga Maje-
57690: stäts kännedom, sker sådant med så mycket större tillförsikt, som
57691: enligt officiella handlingar uppenbart är, att Hans Kejserliga Maje-
57692: stät Kejsaren och Storfursten Alexander III utfärdade nådiga
57693: manifestet af den 12 juni 1890 först efter det föredraganden af de
57694: finska ärendena, hvilken var en finsk man, omfattat den åsikt~
57695: att nämnda manifest icke rubbade landets grundlagar och rät-
57696: tigheter.»
57697:     J ag ber till först i förbigående få anmärka, att relativsatsen
57698: •>hvilken var en finsk man>> i det syenska betänkandet icke återfin-
57699: nes i det finska. Men det var icke detta, som jag afsåg, utan hela
57700: denna framställning, hvilken alldeles särskildt betonar, att landt-
57701: dagen med så mycket större tillförsikt skulle vänta ett gynnsamt
57702: svar, som dåvarande föredraganden af de finska ärendena begått
57703: detta olyckliga misstag. Hr Danielson-Kaimari har gifvit en ut-
57704:     Laillisesta järjestyksestä vallitsevain poikkeuksien poistaminen. 3187
57705: 
57706: 
57707: förlig förklaring af innebörden af detta yttrande, och jag medgif-
57708: ver att man vid noggrannare öfvervägande af förhållandena kan
57709: förstå dess innebörd och mening . Men det förefaller dock, som
57710: om denna mening vore på ett mindre lyckligt sätt uttryckt, och
57711: att allt för stor vikt fästs vid detta mistag såsom gnmd för den
57712: tillförsikt, med hvilken landtdagen skulle vänta ett gynnsamt svar.
57713: Det synes rnig sorn orn betonandet af detta faktum, nämligen före-
57714: dragandens af de finska ärendena misstag, bort inflyta i det före-
57715: gående stycket, där det framhålles huruledes det nådiga manifestet
57716: af den 12 jnni I8go kränker Finlands rätt till själfstyrelse. I detta
57717: sammanhang vore det väl skäl att framhålla, att denna kränkning
57718: icke skett med afsikt, utan varit beroende på en rnissuppfattning
57719: af lagens innebörd hos den, som föredragit ärendena. Landtdagens
57720: tillförsikt om tillmötesgående af monarken beror väl på hela frarn-
57721: ställningen af de skäl, sorn i det föregående finnas framlaggda. J ag
57722: hvarken vill eller bör framställa något förslag till redaktion af detta
57723: yttrande, men j ag tillåter mig föreslå, att expeditionsutskottet
57724: skulle berättigas att företaga en önskvärd redaktionell förändring
57725: af dessa båda senaste styckcn och skulle jag föreslå, att kammaren
57726: ville bemyndiga expeditionsutskottet att i de tvänne sistas tyckena af
57727: framställningen angående postväsendet företaga sådan omredigering,
57728: som utskottet kan finna skäl att gifva, för att däri uttalade tankar på
57729: ett klarare sätt och i ett lämpligare sammanhang må framstå.
57730:      1 sammanhang härmed ville jag 1ägga expeditionsutskottet
57731: på hjärtat att företaga en noggrann granskning och jämförelse
57732: rnellan den svenska texten och den finska. Som jag redan påpekade,
57733: finnes i anförda stycke en mening, sorn icke ingår i den finska texten.
57734: och på särskilda ställen i skrifvelsen är den svenska texten brist-
57735: fällig, icke öfverensstämmande med den finska och delvis med-
57736: förande oklarhet och möjlighet till missförstånd. Expeditions-
57737: utskottet är själffallet utan vidare berättigadt att företaga sådana
57738: redaktionella ändringar. J ag vill icke nu påpeka de ställen, där
57739: dylika inkorrektheter förefinnas, men står gärna till expeditions-
57740: utskottets tjänst i detta afseende.
57741: 
57742:     Ed. Lagerlöi: Mietinnön 23-24 sivuilla on valiokunta
57743: ehdottanut alamaiseen kirjelmään otettavaksi näin kuuluvan lau-
57744: snnnon:
57745:     >>Kääntyessä Teidän Keisarillisen Majesteettinne puoleen maassa
57746: vielä vallitsevien lainvastaisten olojen johdosta, eduskunta ei voi
57747: olla esiintuomatta, että eräältä Suomen kansalaiselta on riistetty
57748: hänen oikeutensa tulla Suomessa tekemästään rikoksesta syytetyksi
57749: suomalaisessa tuomioistuimessa ja tuomituksi Suomen lain mukaan.
57750:     Se seikka, että rikos on tehty venäläistä miestä vastaan, ei
57751: saata, olkoonpa rikos kuinka raskasta laatua tahansa, olla aiheena
57752: niiden maamme lakien määräysten syrjäyttämiseen, joiden mukaan
57753: 3188                Istunto 1 p. marraskuuta 1907.
57754: 
57755: 
57756: on suomalaisten viranomaisten asiana asettaa rikollinen syyttee-
57757: seen ja tuomita hänet. Sillä perustuslain mukaan on voimassa,
57758: että jokainen kansalainen on tuomittava siinä tuomioistuimessa,
57759: jonka piiriin hän kuuluu, ja yksityinenkin poikkeaminen tästä lain-
57760: säännöksestä koskee samalla koko maan oikeutta.
57761:      Kun puheenalaisessa tapauksessa ei ole mitään saavutettu
57762: niillä toimenpiteillä, joihin on ryhdytty muutoksen aikaansaami-
57763: seksi, kat'3oo eduskunta velvollisuudekseen esiintuoda, että maan
57764: samoin kuin yksityisen kansataisenkin oikeus vaatii, että sanottu
57765: Suomen kansalainen, työmies Karl Gustaf Procope, lähetettäisiin
57766: Suomeen rikoksestaan maan lakien mukaan syytettäväksi ja tuo-
57767: mittavaksi.>>
57768:      En tahdo vähäksi arvostella sitä loukkausta ,joka tässä asiassa
57769: on kohdannut sisäistä itsenäisyyttämme, oikeuslaitoksemme eheyttä
57770: ja turvallisuutta sekä kansallista kunniaamme. Rikoksen tekijä
57771: kyllä ei ole sympaattinen. En voi hänessä nähdä muuta
57772: kuin kylmäverisen murhamiehen. Mutta vaikka sentähden en voi
57773: inhotta häntä ajatella, en tahdo ollenkaan vastustaa sitä, että teh-
57774: dään kaikki voitava hänen laillisen tuomitsemisensa hyväksi. Mutta
57775: olisin sitä mieltä, että hänen asiansa oikea paikka ei ole siinä ala-
57776: maisessa kirjelmässä, jonka perustuslakivaliokunta on ehdottanut,
57777: vaan eräässä toisessa.
57778:      Jo Porvoon valtiopäivillä nostettiin pappissäädyssä ehdotus,
57779: että elinkautiseen vankeuteen tuomitut varkaat lähetettäisiin
57780: maanpakoon Siperiaan. Ehdotuksen hyväksyi pappissääty, mutta
57781: muut säädyt sen hylkäsivät. Muutamia vuosia myöhemmin otettiin
57782: asia taas harkittavaksi ja tehtiin siitä vuonna 1818 alam. esitys.
57783: Keisari Aleksanteri I määräsi sen johdosta, että toimenpiteihin
57784: ei pitäisi ryhtyä, ennenkuin säädyillä oli ollut tilaisuutta siitä lausua
57785: mielipiteensä. Mutta huhtikuun 13 päivänä 1826 annetussa keisa-
57786: rillisessa julistuksessa ilmoitti Hänen Majesteettinsa Keisari Nikolai
57787: I, ettei hän aikonut sallia kuolemantuomion panemista täytäntöön,
57788: vaan että,niissä tapauksissa, joissa rikosta ei voitu sovittaa elinkau-
57789: tisella vankeudella tai kuritushuoneella kotimaassa, miehiset hen-
57790: giltä tuomitut olivat lähetettävät Siperiaan pakkotyöhön Venäjän
57791: kruunun kaivoksissa. Vuonna 1848 laajennettiin tämä armahdus-
57792: muoto ulottuvaksi naisiinkin, siten että pakkotyö oli heidän suori-
57793: tettava kruunun tehtaissa Siperiassa. Ja erinäisillä asetuksilla
57794: pantiin vielä toinenkin maanpakolaisuusmuoto käytäntöön, se ni-
57795: mittäin, että elinkautiseen vankeuteen tai pakkotyöhön tuomitut
57796: omasta anomuksestaan armahdettiin siten, että heidät lähetettiin
57797: uutisasukkaiksi Siperiaan. Näiden hallinnollista tietä annettujen
57798: asetusten mukaan on sitten aina vuoteen r887 asti Suomesta vastoin
57799: tämän maan lakeja venäläiseen pakkotyöhön ja maanpakolaisuuteen
57800: Siperian erämaihin lähetetty Suomen kansalaisia, tosin kyllä rikok-
57801:     Laillisesta järjestyksestä vallitsevain poikkeuksien poistaminen. 3189
57802: 
57803: 
57804: sista, usein törkeistä, raaoista rikoksista tuomittuina, mutta kum-
57805: minkin Suomen kansalaisia, meidän lihaamme ja meidän vertamme.
57806: Ja kaiken aikaa vastoin meidän lakiamme. Ja sitä ei tehnyt Venäjä,
57807: vaan me teimme sen itse. Kun uusi rikoslaki säädettiin ja pantiin
57808: toimeen, eivät säädyt eikä Suomen kansa heitä muistanut. Ja vielä
57809: tänä päivänäkään heidän hyväkseen ei Suomen kansa, ei Suomen
57810: hallitus eikä Suomen eduskunta ole tehnyt muuta kuin maksanut
57811: jonkun määrärahan heidän sielunhoitoaan varten kaukaisessa,
57812: vieraassa maassa.
57813:      En voi sanoa, onko näitä onnettomia vielä monta elossa, mutta
57814: olipa niitä monta tai ainoastaan muutamia, on eduskunnan velvolli-
57815: suus nyt heitä muistaa ja toimia niin, että he pääsevät valtion
57816: kustannuksella kotiinsa nauttimaan ainakin semmoista ehdol-
57817: lista vapautta, jonka rikoslakimme myöntää niille, jotka ovat
57818: kyllin kauvan kärsineet rangaistusta semmoisista rikoksista, joista
57819: nämä Siperian vangit ovat tuomitut. Ja näiden marttyyrien turvassa
57820: voitaisiin ehkä Karl Gustaf Procopekin saada isänmaahan takaisin.
57821:      Jos nyt esillä oleva mietintö olisi toissa iltana ehtinyt käsiteltä-
57822: väksi, olisin ehdottanut sen lähettämistä perustuslakivaliokuntaan
57823: takaisin tässä osassa muodostettavaksi. Mutta kun siihen ei nyt
57824: enää ole aikaa eikä tapahtuneen vääryyden poistamista mielestäni
57825: pitäisi päivääkään enää viivyttää, rohkenen ehdottaa, että eduskunta
57826:  näiden onnettomien Siperian vankien hyväksi käyttäisi sitä tilaisuut-
57827:  ta, jonka Procopen asia nyt tarjoo. Rohkenen ehdottaa,
57828:      että perustuslakivaliokunnan ehdottamasta alamaisesta kirjel-
57829:  mästä jätettäisiin pois ne 23-24 sivulla luettavat kohdat, jotka
57830:  koskevat työmies Karl Gustaf Procopeta,
57831:      että eduskunta Karl Gustaf Procopen asiasta tehtyjen anomusten
57832:  johdosta erityisessä anomuksessa Keisarilliselta Majesteetilta anoisi,
57833:  että niille tuomion tai armahduksen nojalla Siperiaan lähetetyille
57834:  Suomen kansalaisille, jotka vielä ovat elossa, valmistettaisiin ti-
57835:  laisuus, mikäli he itse haluavat, valtion kustannuksella palata koti-
57836:  maahan, joko Hallitsijan armosta täysin vapautettuina tai nauttien
57837:  sitä oikeutta kuin rangaistukseen tuomitut, mutta ehdolliseksi
57838:  vapaik'>i päästetyt nykyään Suomessa nauttivat, sekä
57839:      että eduskunta samassa alamaisessa anomuksessa niillä perusteilla,
57840:  jotka perustuslakivaliokunnan mietintö sisältää, anoisi, että työ-
57841:  mies Karl Gustaf Procope myöskin lähetettäisiin Suomeen rikok-
57842:  sestaan maan lakien mukaan syytettäväksi ja tuomittavaksi.
57843: 
57844:    Ed. Estlander: I anledning af hr Runebergs yttrande an-
57845: gående oegentligheter och bristfälligheter i den föreliggande svenska
57846: redaktionen af betänkandet vill jag framhålla, att de exemplar, som
57847: härintills utdelats af det svenska betänkandet, icke kunna betrak-
57848:                      Istunto I p. marraskuuta 1907·
57849: 
57850: 
57851: tas såsom definitiva. Det har ännu icke varit möjligt att få en
57852: slutlig oc.h riktig öfversättning af hetänkandet.
57853: 
57854:     Ed. Setälä:        Ed. Runebergin tekemän ehdotuksen johdosta
57855: pyydän sanoa, että on kyllä mahdollista, että se ajatus, jonka perus-
57856: tuslakivaliokunta on tässä tahtonut lausua Suomen postiasian
57857: esittelystä, ei ole tullut täysin selvästi ilmi. En voi näin äkkiä sanoa,
57858: olisiko ed. Runebergin ehdottama muodostelutapa parempi kuin
57859: valiokunnan. Tähän kohtaan kyllä tehtiin sangen paljon työtä,
57860: mutta ei keksitty semmoista lausetapaa, joka olisi valiokuntaa it-
57861: seäänkään täysin tyydyttänyt. Minulla puolestani ei ole mitään sitä
57862: vastaan, että toimitusvaliokunnalle annetaan tilaisuus tässä kohdin
57863: tehdä muodollisia korjauksia, ja pyydän saada sitä kannattaa.
57864:     Samalla pyydän huomauttaa, että oli ajateltu, että kirjelmän
57865: alkuun tulisi jonkinmoinen johdanto eli ingressi, joka osoittaisi,
57866: miten tämä kirjelmä on syntynyt, s. o. että se on johtunut osittain
57867: siitä kertomuksesta, mikä on annettu hallituksen toimenpiteestä,
57868: osittain eduskunnassa tehdyistä anomusehdotuksista. Mitä ed.
57869: Lagerlöfin ehdotukseen tulee, en ymmärrä, että sen esille ottaminen
57870: voi tällä kertaa tulla kysymykseen, se kun on asia, jota ei ole ollen-
57871: kaan tutkittu eikä valmisteltu. Tällä hetkellä se ei voisi johtaa
57872: mihinkään muuhun kuin että esillä olevasta ehdotuksesta katoaisi
57873: asia, jonka esittämistä perustuslakivaliokunta puolestaan on pitänyt
57874: erittäin tärkeänä.
57875: 
57876:    Aänestysesitys ja päätös:
57877:    Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön, vastaa jaa; jos ei voittaa,
57878: on ed. Runebergin tekemä ehdotus hyväksytty.
57879:     Äänestyksessä olivat ei-äänet voitolla, joten oli hyväksytty
57880: ed. Runebergin tekemä ehdotus.
57881: 
57882:     Asiain käsittely nyt keskeytettiin ja oli täysi-istuntoja oleva
57883: kello ro ja kello I I a. p.
57884: 
57885: 
57886:                    V aitiopäivien päättäjäiset.
57887:    Juhlamenojen ohjaaja oli ilmoittanut, että valtiopäiväjumalan-
57888: palvelus Nikolainkirkossa on lauantaina kello I päivällä.
57889: 
57890:    Istunto päättyi kello 4,17 yöllä.
57891:                                            Pöytäkirjan vakuudeksi:
57892:                                                 F. W. Kadenius.
57893:                        Laki kulkukaupasta.
57894: 
57895: 
57896: 
57897: 
57898:    4 7.   Lauantaina 2 p. marraskuuta1907
57899:                   klo 10 a. p.
57900:    Nimenhuudossa merkittiin poissa oleviksi ed. Eronen, Gripen-
57901: berg, Hakulinen, Heikkilä, Järvinen, Koskinen, Nuotio, Orasmaa,
57902: Salminen, Slätis, Snellman, Tainio ja Valavaara.
57903: 
57904:    Ed. Hakulinen sa1 vapautusta tämän päivän molemmista ls-
57905: tunnoista.
57906: 
57907:           Puhemiehen puhe valtaistuinsalissa.
57908:      Ensimäisenä käsiteltäväksi asiaksi otettiin Puhemiehen eh-
57909: dotuksesta sen puheen tarkastus, jonka hän valtaistuinsalissa val-
57910: tiopäiväin päättäjäisissä oli eduskunnan puolesta pitävä Keisa-
57911: rille ja Suuriruhtinaalle, ja oli istunto tämän asian käsittelyn
57912: ajaksi oleva yksityinen.
57913: 
57914: 
57915:              Muutoksia päiväjärjestykseen.
57916:     Päiväjärjestyksessä mainittiin olevan taas sama virhe kuin
57917: eilenkin, joten siihen oli toimitettava se muutos, että 5 :s asia,
57918: prokuraattorin kertomus, tulee 4 :ksi, 7 :s, ed. Martikaisen väli-
57919: kyselyä koskeva 5 :ksi ja 6 :ksi anomusehdotukset opetustoimesta,
57920: koska sen käsittely jo on alkanut, ja viimeiseksi 4 :nä merkitty
57921: asia sisävesillä kulkevien rannikkohöyrylaivojen päällikköjen kel-
57922: poisuusehdoista. Mitä 8:een päiväjärjestyksessä merkittyyn
57923: asiaan tulee, nimittäin ed. Neoviuksen välikyselyä koskevaan, niin
57924: on mahdollista, ettei perustuslakivaliokunnan painettua mietintöä
57925: ennätetä sitä ennen jakaa, vaan lukee perustuslakivaliokunnan
57926: puheenjohtaja siinä tapauksessa mietinnön täällä ennen.
57927: 
57928: 
57929:              Ehdotus laiksi kulkukaupasta.
57930:    Esitettiin kolmatta käsittelyä varten ja keskustelutta hyväk-
57931: syttiin
57932:    suuren valiokunnan mietintö n :o 18 a arm. es. n :o 28 joh-
57933: dosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi kulkukaupasta.
57934: 
57935:                                                          201
57936:                     Istunto 2 p. marraskuuta 1907.
57937: 
57938: 
57939:   Ehdotus Suomen Pankin ohjesäännön 2 §:n 6 koh-
57940: dan muuttamisesta toisin kuuluvaksi, ja
57941:   Ehdotus uudeksi Suomen Pankin vuosirahasään-
57942: nöksi.
57943:    Esitettiin kolmanteen käsittelyyn ja keskustelutta hyväk-
57944: syttiin edellä mainittuja asioita koskevat
57945:     suuren valiokunnan mietinnöt n :rot 19 Ja        20   sekä näiden
57946: yhteydessä
57947: 
57948:     pankkivaliokunnan ehdottamat kaksi ponsilausetta s1v. 5 va-
57949: liokunnan mietinnössä n :o 7·
57950: 
57951: 
57952:    Ehdotus laiksi mietojen mallasjuomain kaupasta.
57953:     Esitettiin   kolmannen   käsittelyn   alaiseksi ja keskustelutta
57954: hyväksyttiin
57955:    suuren valiokunnnan mietintö n :o 21 arm. es. n :o 19 joh-
57956: dosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi mietojen mallasjuomain
57957: kaupasta.
57958: 
57959:    Kertomus lainkäytöstä ja lakien voimassapitämi-
57960:                    sestä maassa.
57961:     Esitettiin pöydällä ollut lakivaliokunnan mietintö n :o 6 pro-
57962: kuraattorin kertomuksen johdosta, joka koskee lainkäyttöä ja
57963: lakien voimassapitämistä maassa.
57964: 
57965:   Keskustelu:
57966:    Ed. Mikkola: Täällä ei ole aikaa pitkiin puheluihin. Tahdon
57967: kuitenkin viitaten lakivaliokunnan mietintöön sivulla 3--6 pyy-
57968: tää ehdottaa sellaista muutosta tässä kohden, että niistä kahdesta
57969: näkökannasta, jotka eivät voi rinnattain seisoa, se kanta, joka tulee
57970: eduskunnassa enemmistön kannaksi, jäisi mietintöön ja vähem-
57971: mistön kanta siitä poistettaisiin. Nämä kannat koskevat lailli-
57972: suuskysymystä ja on enemmistön kannan ydin lausuttu sivulla 3:
57973: ,Lain pätevyys yhteiskunnan jäsenten oikeusohjeena perustuu
57974: siihen, että laki on perustuslainmukaisessa järjestyksessä syntynyt.
57975: Perustuslainvastaisessa järjestyksessä aikaansaatu laki ei niin
57976:           Lakivaliok, miet. n:o 6: prokuraattorin kertomus.   3193
57977: -----------·
57978: 
57979: muodoin ole oikeudellisesti velvoittava; viranomaiset eivät saa
57980: sitä soveltaa ja yksityisten kansalaisten ei tarvitse sitä nou-
57981: dattaa". Vähemmistön kanta taas esiintyy sivulla 4- Y elin-
57982: kohtana siinä on, että ,heidän mielestään on käsitys, ettei perus-
57983: tuslainvastaisessa järjestyksessä aikaansaatu laki ole oikeudelli-
57984: sesti velvoittava, yleisenä sääntönä ainakin meidän maassamme
57985: kokonaan tieteisperäistä laatua eikä sitä käytännössä ole koe-
57986: teltu ennenkuin sortovuosina". Tämän kannan johtopäätökset
57987: ovat mainitut m. m. sivulla 6 sanoilla, ,että kotimaisten virka--
57988: miesten velvollisuus oli silloisissakin vaikeissa oloissa palvella
57989: maatansa, noudattaen vakaumustaan siitä, mitä isänmaan me-
57990: nestys kullekin uskotussa virassa sillä hetkellä vaati". Nämä
57991: ovat, kuten mainitsin, kaksi kantaa, jotka eduskunnan mielipi-
57992: teenä eivät voi olla rinnakkain, vaan täytyy eduskunnan omaksua
57993: itselleen ainoastaan yksi kanta, joko valiokunnan enemmistön
57994: taikka valiokunnan vähemmistön. Valiokunnassa ovat enemmis-
57995: töä edustaneet kaikkien muitten puolueiden edustajat paitsi sen
57996: puolueen viisi edustajaa, jotka ovat merkinneet nimensä vastalau-
57997: seeseen. Nvt minä ehdottaisin, että eduskunta ratkaisisi tämän
57998: periaatteellisen kysymyksen hyväksymällä enemmistön kannan ja
57999: siitä johtuen poistaisi mietinnöstä sen, mitä vähemmistön kannan
58000: puolesta mietinnön perusteluissa on lausuttu.
58001: 
58002:    Ed. Söderholm: Det hade varit min afsikt att yttra mig i
58003: detta ärende i dess allmänhet, men med den långt framskridna
58004: tiden är detta icke vidare möjligt. Jag skall därför beröra en-
58005: dast den omständighet, som hr Mikkola redan tog till tals. Uti
58006: lagutskottet beslöts, då utskottet icke lyckades åstadkomma enig-
58007: het beträffande de uttalandena i betänkandet, som nu äro i fråga,
58008: att också minoritetens mening skulle ingå i betänkandet, men
58009: detta kan icke förutsätta, att betänkandet i denna form jämväl
58010: skulle expedieras från landtdagen. Med anledning af det ut-
58011: skottsbetänkande, som afgifvits rörande prokuratorsberättelsen,
58012: aflåter landtdagen icke, såsom i andra ärenden, någon skrifvelse
58013: till monarken, innehållande landtdagens beslut i själfva saken,
58014: utan insänder endast betänkandet. Detta på grund af gammal
58015: häfd. Den nuvarande L. 0. gifver icke häller stöd för ett annat
58016: förfarande. Vid sådant förhållande skulle, om bägge menin-
58017: garna ingå i det betänkande, som expedieras från landtdagen,
58018: det icke hlifva utredt, hvilkendera åsikten landtdagens majoritet
58019: omfattat. Det återstår därför icke enligt min tanke något an-
58020: nat förfarande för landtdagen än att besluta, hvilkendera me-
58021: ningen landtdagen för sin del godkänner och att den andra de-
58022: len skall utgå från betänkandet. Jag ber därför att fä ansluta
58023: mig tili hr Mikkolas förslag.
58024: 3194               Istunto 2 p. marraskuuta I907·
58025: 
58026: 
58027:     Ed. Rosenqvist, G. G.: Jag begärde ordet för att beröra
58028: delvis samma sak som de tvä föregående talarena. J ag har
58029: nämligen af sid. 4-6 i nu föreliggande utskottsbetänkande med
58030: förvåning funnit, att medlemmar af landtdagens lagutskott, vis-
58031: serligen en minoritet, ställt sig på den ståndpunkt, att principen
58032: att en i grundlagsvidrig ordning tillkommen lag icke har rätts-
58033: ligt bindande kraft i vårt land, endast har en ,helt och hållet
58034: teoretisk natur", hvadan nämnda princip icke ens af landets pro-
58035: kurator behöfver beaktas. Jag hade trott att ingen medlem af
58036: Finlands lagstiftande församling skulle haft panna att utsäga
58037: något sådant. Finlands ständer hafva dock mer än en gång till
58038: sin monark uttalat sig i en fullkomligt motsatt riktning. Sålunda
58039: yttrade ständerna i den s. k. stora petitionen : ,att domare och
58040: andra tjänstemän, sin plikt likmätigt, ej kunna följa påbud sak-
58041: nande helgd af lag". Likaså förklarade ständerna vid urtima
58042: landtdagen 1899 och vid landtdagen åren 1904-1905 att det
58043: var en af hela Finlands folk hyllad rättsuppfattning, att mani-
58044: festet af den 3/15 februari 1899 med därtill hörande grund-
58045: stadganden ,icke kan ega helgd och kraft af en Finlands folk
58046: bindande lag", och i grundlagsutskottets för några timmar se-
58047: dan af Iandtdagen godkända förslag till skrifvelse till Hans Kej-
58048: serliga Majestät blefvo dessa nyss anförda ord upprepade och
58049: åberopade.
58050:     Så tala vi till monarken, men till vära prokuratorer, hvilka
58051: åligga ,att hafva inseende huru lag och författningar efterlef-
58052: vas och therom till Kongl. Majestät göra berättelse" skulle vi
58053: säga; grundsatsen att en i strid mot grundlag tillkommen lag
58054: icke är rättsligt bindande, ,eger i vårt land endast en helt och
58055: hållet teoretisk natur". - Gifves det då ingen gräns för parti-
58056: sinnets förblindelse och för partiintressena själfförnedring?
58057:     Jag förenar mig om de två föregående talarenas förslag.
58058: 
58059:     Ed. Castren:       Se lakivaliokunnan vähemmistön mielipide,
58060: joka esiintyy sivulla 4 viimeisessä kappaleessa aina sivulle 6,
58061: sen ensimmäisen kappaieen loppuun, on minussa herättänyt mitä
58062: suurinta oudoksumista. Kun tuodaan esille sellainen mielipide
58063: että käsityksellä, ettei perustuslain vastaisessa järjestyksessä il-
58064: mestynyt asetus ole oikeudellisesti velvoittava, on yleisenä sään-
58065: tönä, ainakin meidän maassamme kokonaan tieteisperäinen merki-
58066: tys, niin ei tosiaankaan tiedä, mitä pitää ajatella. Tämän mieli-
58067: piteensä tueksi luettelee lakivaliokunnan vähemmistö muutamia
58068: asetuksia, jotka muka olisivat perustuslaillista järjestystä nou-
58069: dattamatta syntyneet, asetuksia, joista osa on ilmestynyt jo Ruot-
58070: sinvallan aikana ja osa silloin. kun valtiollinen itsetieto ei meidän
58071: maassamme ollut kehittynyt.
58072:            Lakivaliok. miet. n:o 6: prokuraattorin kertomus.    3195
58073: 
58074: 
58075:     Edelleen lausutaan, että kun hallitus, ilmeisesti tarkoittaen
58076: muuttaa siihen asti vallinnutta valtiojärjestystä, ·antaa asetuksia,
58077: jotka muuttavat eduskunnan myötävaikutuksella syntyneitä la-
58078: keja, niin ei sellaisia tapauksia voitaisi arvostella joidenkuiden
58079: yleissääntöjen perusteella, vaan että eri aikoina ja eri olosuh-
58080: teissa täytyisi menetellä, niinkuin sanotaan menetellynkin, eri
58081: tavalla.
58082:     Tarkoituksena on, että tämä kertomus lähetettäisiin hallitsi-
58083: jalle. Olisikohan viisasta, olisikohan hyvin harkittua että edus-
58084: kunta lähettäisi hallitsijalle kirjelmän, jossa lausutaan mielipi-
58085: teitä, joita voitaisiin käyttää mitä tehoisimpana aseena meidän
58086: maamme valtiollista asemaa vastaan, ja jotka olisivat suoranai-
58087: sena yllykkeenä maassa vallitsevain perustuslaillisten asetusten
58088: polkemiseksi. Lienee ensi kerran kun on rohjettu ehdottaa täl-
58089: laisia mielipiteitä otettavaksi hallitsijalle menevään asiakirjaan.
58090:     Kuten ed. G. G. Rosenqvist täällä on osoittanut, on niissä
58091: Suomen kansan eduskunnan anomuksissa, joita hallitsijalle on
58092: jätetty laillisuuden palauttamisesta ja laillisen järjestyksen voi-
58093: maan saattamisesta maassa, aivan toisenlaisia mielipiteitä kuin la-
58094: kivaliokunnan vähemmistön kannattamia hallitsijalle esitetty. Teh-
58095: täisiinkö nyt, jolloin taasen on odotettavissa hyökkäyksiä
58096: meidän perustuslaillista asematamme vastaan, poikkeus siitä,
58097: mitä ennen on noudatettu?
58098:     Pyydän puolestani saada yhtyä edustaja Mikkolan ehdotuk-
58099: seen vähemmistön lauselman poistamisesta mietinnöstä.            Jos
58100: eduskunta taasen tahtoo asettua toiselle kannalle, s. t. s. jättäii
58101: vähemmistön lauselman mietintöön, joka on lähetettävä vastaus-
58102: kirjelmässä hallitsijalle, niin vastatkoen eduskunnan enemmistö
58103: myöskin siitä johtuvista seuraamuksista.
58104: 
58105:     Ed. Estlander: Detta betänkande i anledning af prokura-
58106: torns berättelse om lagskipningen och lagarnas handhafvande i
58107: landet under åren 1899-1905 är icke sådant, som man tänkte sig
58108: detsamma vid ständermötet år 1904-1905. Och det hade icke
58109: häller nu bordt eller behöft blifva sådant. Ty af det, som vid
58110: sagda tidpunkt ännu icke var kändt, erkändt eller bevisadt, som
58111: det gällde att framdraga, utreda och fastslå, af det är nu redan
58112: en mycket stor del tillfylles klargj ord. Och hvad som återstår
58113: och ännu icke blifvit belyst i den tidens embetsmäns sätt att till-
58114: varataga landets och enskildes rätt, kan saklöst lämnas åt den
58115: historiska forskningen att fullfölja. Dock torde det förtjäna an-
58116: tecknas, att prokuratorns föreliggande berättelse, i de delar den-
58117: samma lämnat materia! af handlingar och aktstycken, i allo bc-
58118: styrker hvad man tillförene haft grundad anledning antaga. Den
58119: rättsvidriga riktning, i hvilken hela landets administration ännu
58120:                    Istunto 2 p. marraskuuta JC)O].
58121: 
58122: 
58123: under landtdagens fortgång 1905 leddes, och tili hvars bekäm-
58124: pande det då gällde att blotta och framställa särskildt dåvarande
58125: innehafvares af prokuratorsembetet tjänsteutöfning, denna miss·-
58126: riktning i landets styrelse har sedan dess i det väsentliga rättats
58127: eller gifvit vika och trädt i bakgrunden. Och den åskådning,
58128: som vid landtdagen 1904-1905 ännu kämpade sig fram, har
58129: därefter trängt igenom. Såsom den oskattbara vinsten af de
58130: gångna årens strider kvarstår ej blott en stadgad kunskap och
58131: insikt i många, tidigare svårbeherrskade rättsområden, utan ock
58132: ett klarnadt rättsmedvetande rörande medborgarenas i gemen
58133: och tjänstemännens isynnerhet plikter mot rättsordningen, så-
58134: som en samhällets och det nationella lifvets häfdvunna, vär·-
58135: nande form.
58136:      Ett folk, som kanske ännu har framför sig ojämförligt störrc
58137: farligheter än dem, det genomgått, lärer icke hafva anledning
58138: att ringakta eller lättsinnigt låta förskingras en sådan samlad
58139: vinning. De grundsatser, som i handling försvarats under be-
58140: kymmer och uppoffringar, skola därför, det måste man hoppas,
58141: blifva bestående och ledande för framtiden.
58142:      Det svaga försök, som några reservanter i utskottet ännu i
58143: dfte timman sökt göra för att förringa denna åskådnings kraft
58144: oc..h bärvidd, skall säkerligen falla på sin egen intighet. Jag ber
58145: att få biträda hr Mikkolas förslag.
58146: 
58147:     Ed. Listo: Minä en saata olla julki lausumatta, että se näy-
58148: telmä, joka täällä on pantu käyntiin, on minua suuresti hämmäs-
58149: tyttänyt. Tässä yritetään tukahuttaa äänettömyyteen mielipi-
58150: dettä, joka hyvin laajoissa piireissä meidän kanssamme kuitenkin
58151: on olemassa. En näe mitään muodotonta eikä mitään vahingol-
58152: lista siinä, että sanottu mielipide myöskin tulee prokuraattorin
58153: tietoon. Mutta koska täällä tehdään sellainen ehdotus kuin ed.
58154: Mikkolan, niin minulla ei ole muuta keinoa kuin vastata ehdo-
58155: tuksella, että se lausunto, joka edustaa valiokunnan enemmistön
58156: mielipidettä tässä asiassa, nim. lausunto, joka sivulla 3 alkaa
58157: sanoilla: ,Lain pätevyys yhteiskunnan jäsenten" ja niin edespäin
58158: ja päättyy sivulla 4 lauseeseen : ,Näin ollen he siis mitä törkeim-
58159: mällä tavalla rikkovat virkavelvollisuutensa", poistetaan mietin-
58160: nöstä ja toimitusvaliokunnalle annetaan tehtäväksi tehdä tämän
58161: poistamisen johdosta aiheutuvat muodostelut mietintöön.
58162: 
58163:     Ed. Käpy: Ed. Castren on erikoistuntija laillisuuskysymyk-
58164: sissä, mutta minä, lakivaliokunnan vähemmistöön kuuluvana, olen
58165: todellakin ylpeä siitä, että lakivaliokunnan vähemmistö on voinut
58166: tässä paljon puhutussa asiassa esittää jotakin uutta, jotakin ennen
58167: kuult,matonta. jota ed. Castren ei monivaiheisen elämänsä aikana
58168:            Lakivaliok. miet. n:o 6: prokuraattorin kertomus.     3197
58169: 
58170: 
58171: ole vielä kuullut. Tämä uutuus on se vähemmistön lausunto, ettei
58172:  yksityisellä henkilöllä säännöllisissä, normaalioloissa ole oikeutta
58173: arvostella jonkun lain tai asetuksen muodollista pätevyyttä.
58174:      Ed. Castren ja samoin ed. Rosenqvist väittivät, että tämä lau-
58175:  sunto on jyrkästi ristiriidassa Suomen valtiosäätyjen päätöksen
58176:  ja lausuntojen kanssa, kun säädyt ovat puolustaneet meidän oi-
58177: keuksiamme. Minä sitävastoin en huomaa mitään ristiriitaa näi-
58178: den lausuntojen välillä. Valtiosäätyjen kiistämätön oikeus ja vel-
58179:  vollisuus on ollut sellaisissa oloissa, kun silminnähtävästi aijot-
58180: tiin ja tarkoitettiin muuttaa meidän valtiojärjestystämme, anta-
58181: malla asetuksia, jotka meidän käsityksemme ja vakaumuksemmc
58182: mukaan olivat syntyneet perustuslain vastaisessa järjestyksessä,
58183:  julkilausua tämä käsityksensä hallitsijalle. Mutta tästä ei vielä
58184: seuraa, että valtiosäädyt olisivat oikeutetut lopullisella vallalla,
58185: lopullisella auktoriteetillä ratkaisemaan näitä riitakysymyksiä.
58186:  Se riippuu siitä, mitä huomiota toinen valtiomahti, hallitsija, sää-
58187: tyjen lausunnoille antaa. Minä en suinkaan voi odottaa, että ed.
58188:  Castren minuntaisen vähäpätöisen henkilön lausunnoille antaisi
58189: tässä kohden mitään merkitystä. Mutta nyt kun lomalle läh-
58190: demme ja ed. Castrenille arvattavasti tulee hyvää aikaa parantaa
58191: tietojaan valtio-oikeudessa, kehottaisin häntä tutustumaan muu-
58192: tamiin ulkomaisiin auktoreihin, ja hän epäilemättä tulisi huomaa-
58193: maan, että ei minun käsityskantani olekaan mitään niin ennen
58194: kuulumatonta. Minä voin luetella tässä muutamia sellaisia auk-
58195: toreita: professorit Georg Jellinek, Conrad Bornhaak, J. Ulrich,
58196: L. de Hartog, Paul Laband, M. Vauthier ja Max von Seydel.
58197: Aika ei tässä tilaisuudessa myönnä pitempien sitaattien esittämistä
58198: heidän teoksistaan. Pyydän kuitenkin muutamia aivan lyhyitä
58199: lausuntoja lukea.
58200:      Prof. Paul Laband lausuu : ,Laki ei voi samalla kertaa olla
58201: tuomioistuimille ei-velvoittava, mutta kaikkia muita viranomaisia
58202:  ja kansalaisia velvoittava, vaan sen täytyy olla absoluuttinen,
58203:  s. o. kaikille joko pätevä tai epäpätevä. Ei tarvitse selittää pit-
58204: kältä huomatakseen mitä haittoja, mitä oikeusturvan häiriöitä,
58205:  mitä valtiollisen järjestyksen vaaranalaiseksi saattamista seuraisi
58206: sellaisesta säännöstä, että jokainen olisi omalla vastuullaan oikeu-
58207:  tettu tutkimaan, onko joku laki syntynyt perustuslaillisessa järjes-
58208:  tyksessä vai eikö. Monarkisessa valtiossa on valtiopäämiehen
58209:  ex nobile officio tutkittava ja konstateerattava, ennekuin hän jul-
58210:  kaisee lain, onko se laadittu valtiosäännön mukaisesti. Valtio-
58211: säännön toisessa artiklasta seuraa, ettei keisarin tule antaa eikä
58212:  julistettavaksi jättää hänelle annettua lakia, ellei se ole säädetty
58213: valtiosäännön mukaisesti. Mutta kun valtiosääntö on uskonut
58214:  hallitsijalle tämän toimen, niin ei jokainen tuomari ja hallinnol-
58215: 3198                Istunto z p. marraskuuta 1907.
58216: 
58217: 
58218: Iinen virkamies ole oikeutettu hänen ratkaistavakseel'l joutuneessa
58219: tapauksessa tutkimaan hallitsijan lausuntoa".
58220:      Prof. Conrad Bornhaak lausuu: ,Laki on valtiopäiväin suos-
58221: tumuksella annettu kuninkaallinen asetus. Jos nyt johonkin jul-
58222: kaisuun nähden tämä suostumus joko kokonaan puuttuu tai on
58223: ainoastaan näennäisesti olemassa, niin julkaisu tosin ei ole laki.
58224: mutta kuitenkin asetus. Jos valtiopäivät kieltävät Iailta pätevyy-
58225: den, niin sellainen päätös on viranomaisten ja yksityisten nou-
58226: datettava ainoastaan sikäli kuin hallitus sen päätöksen vahvistaa
58227: antamalla uuden asetuksen. Sillä ainostaan julkaiseminen, ei val-
58228: tiopäiväin päätös, tuottaa velvoittavan voiman. Mutta velvolli-
58229: suutta hallituksella peruuttaa asetus siitä syystä, että valtiopäi-
58230: vät ovat katsoneet sitä oikeudellisesti mitättömäksi, ei ole eikä
58231: voi olla. Jos sellainen velvollisuus olisi olemassa, annettaisiin
58232: valtiopäiville valta ja mahdollisuus päätöksensä kautta riistää
58233: täysin oikeassa järjestyksessä syntyneeitä Iailta sen oikeudelli-
58234: sesti sitova voima, vaikka laki hallituksen mielestä olisi pätevä.
58235: Mutta sen kautta tulisi koko kuninkaallinen hallitusvalta jätetyksi
58236: eduskunnan mielivaltaan. Valtiopäiväin tutkimusvallalla on sen
58237: vuoksi ainoastaan poliitillinen, mutta ei valtio-oikeudellinen
58238: merkitys".
58239:       Prof. J. Ulbrich lausuu: ,Asianmukaisesti julkaistujen la-
58240: kien tutkiminen tuomarin puolelta ei ole sallittu.      Tähän kysy-
58241: mvkseen nähden huomautettiin lakia valmistavan valiokunnan
58242: mietinnössä, että tämä tutkimisvalta ei voi olla tuomarille sal-
58243:  littu, koska se asettaisi tuomarin lain yläpuolelle, aiheuttaisi se-
58244:  kaannusta oikeudenhoidossa, antaisi tuomarille vallan, joka kuu-
58245:  luu ainoastaan lainsäätäjälle ja sekoittaisi siten tuomari- ja Iain-
58246: säätämistoimen. Perustuslain vastainenkin laki, joka on antanut
58247: aihetta ministerin rankaisemiseen, on senvuoksi tuomarille sitova,
58248:  kunnes se on kumotttJ".
58249:       Ei suinkaan ole lakivaliokunnan vähemmistön syy, että olemme
58250:  olleet pakoitetut esille tuomaan mielipiteemme. Me olemme kyllä
58251:  ehdottaneet, ettei näitä riitakysymyksiä, joista jo on paljon pu-
58252:  huttu, kaivettaisi esille, mutta kun enemmistö ei ole tähän suos-
58253:  tunut, vaan on ryhtynyt arvostelemaan ja arvostellut vielä siihen
58254:  määrin yksipuolisesti asiaa, kuin se on tehnyt, niin meillä tietysti
58255:  on ollut velvollisuus esittää myöskin kantamme. Tahdon sivu-
58256:  mennen tässä mainita, että minun mielestäni lakivaliokunnan
58257:  enemmistö on asettunut aivan periaatteissa väärälle kannalle,
58258:  kun se on ruvennut lainpuustavin ja lakipykälien mukaan arvos-
58259:  telemaan prokuraattorien toimintaa routavuosina. Sitä voitai-
58260: siin ehkä arvostella joltakin moraaliselta tai eetilliseltä kan-
58261:  nalta, ja sellaisessa arvostelussa ehkä voisi olla yhtymäkohtia
58262:  eri mielipiteitten kesken, mutta tällainen arvostelu ei Iakivalio-
58263:           Lakivaliok. miet. n:o 6: proknraattorin kertomus.       3199
58264: 
58265: 
58266: kunnalle kuulu, eikä liioin eduskunnalle. Koska kuitenkin vä-
58267: hemmistön mielipidettä on tahdottu mietinnöstä poistaa, niin yh-
58268: dyn ed. Liston vaatimukseen.
58269: 
58270:    Asiain käsittely keskeytettiin nyt sen johdosta,      että   jo oli
58271: aika toisen istunnon alkaa.
58272: 
58273: 
58274:     Esitettiin ja pantiin pöydälle seuraavaan istuntoon:
58275: 
58276:     perustuslakivaliokunnan mietintö n:o 6 perustellusta
58277: päiväjärjestykseen siirtymisestä ed. A. Neoviuksen tekemän
58278: välikysymyksen johdosta, joka koskee eräiden Suomen
58279: kansalaisten äskettäin tapahtunutta vangitsemista Pie-
58280: tarissa.
58281:     Mietinnön, joka ei vielä ollut painettuna jaettu, luki julki pe-
58282: rustuslakivaliokunnan puheenjohtaja ed. Setälä.
58283: 
58284:    Tstunto päättyi kello I I ,I 5 a. p.
58285:                                           Pöytäkirjan vakuudeksi:
58286:                                              F. W. Kadenius.
58287: 
58288:    48.     Lauantaina 2 p. marraskuuta 1907
58289:                    klo 11 a. p.
58290:    Nimenhuutoa ei toimitettu, vaan merkittiin samat edustajat
58291: saapuvilla oleviksi kuin edellisessäkin istunnossa.
58292: 
58293:    Lakivaliokunnan mietintöä n :o 6 prokuraattorin kertomuksen
58294: johdosta edelleen käsiteltäessä käytti puheenvuoroa
58295: 
58296:     Ed. Renvall:      Niinkuin edellisetkin puhujat, pyydän saada
58297: lausua mielipiteeni aivan suurimmassa lyhykäisyydessä.
58298:     Mikäli minä voin käsittää niitä ulkomaalaisten auktoriteet-
58299: tien siteeraamisia, joita täällä matalalla äänellä ja kamalaa kii-
58300: rettä pitäen edellinen puhuja esiintoi, niin ne eivät ollenkaan so-
58301: vellu siihen kysymykseen, joka on käsiteltävänämme. Minä en
58302: mene tätä asiaa ratkaisemaan, sanon sen suoraan, sillä minulle
58303: oli hyvin vaikea niitä kaikkia edes kuunolleen kuulla. Ne lait,
58304: joista tässä mietinnössä on puhuttu, eivät ole sellaisia lakeja,
58305: joissa pykälää ja puustavia loukataan, vaan olivat sellaisia ase-
58306: tuksia, joiden lainvastaisesta säätäruisestä koko Suomen kansa ja
58307: myöskin sen hallitsija olivat täysin tietoisia. Se oli mahtikäs-
58308: 3200                Istunto 2 p. marraskuuta 1()07.
58309: 
58310: 
58311: kyllä tehtyä asetusten antamista eikä muuta eikä sitä kukaan pi-
58312: tänytkään salassa. En luule, että tällaiseen lainrikkomiseen kos-
58313: kevat ne teoreettiset mielipiteet, joita edellinen puhuja toi esiin
58314: kysymyksessä, miten on ratkaistava lain pätevyys silloin, kun
58315: hallitsija ja eduskunta ovat eri mieltä käytettävästä lainsäädän-
58316: tötiestä.
58317:      Mutta se ei ollut tämä lausunto, joka saattoi minut pyytä-
58318: mään puhevuoroa, vaan minä pyysin puhevuoroa sentähden että,
58319: mikäli minä voin ymmärtää, se mielipide, joka on esitetty vä-
58320: hemmistön mielipiteenä sivuilla 4, 5 ja 6, ei käy yhteen niiden
58321: mielipiteiden kanssa, joita prokuraattorin kertomukseen liitetyt
58322: asiakirjat sisältävät. Minä en niistä asiakirjoista näe sellaista
58323: mielipidettä, että siinä olisi tunnustettu kotimaisille virkamie-
58324: hille velvollisuus vaikeissa oloissa palvella maatansa noudattaen
58325: vakaumustaan siitä, mitä isänmaan menestvs kullekin uskotussa
58326: virassa sillä hetkellä vaatii. Minä en näe" tällaista tasapuolista
58327: ja vapaata asian jättämistä virkamiesten arvosteltavaksi, mutta
58328: sensijaan näen siinä mielipiteen, joka perustuen laittomuuteen,
58329: tietoisena siitä, että ne asetukset, joita tahdottiin läpi ajaa, oli-
58330: vat laittomia, esitti niitä ainoina pätevinä lakeina. Enemmän kuin
58331: yhdessä asiakirjassa puhutaan, ei suinkaan niillä sanoin, kuin
58332: tässä valiokunnan vähemmistön mielipiteenä esitetään, eikä
58333: siten, että jätettäköön virkamiehille tilaisuus ratkaista asia niin-
58334: kuin ne tahtovat, vaan siitä, että ne virkamiehet, jotka olivat
58335: Suomen lakia noudattaneet ja omantuntonsa vaatimuksesta py-
58336: syneet laissa, olivat tehneet itsensä syypääksi virkarikoksiin.
58337: Rikos ja virkavirhe ovat useimmissa tapauksissa ne sanat, joilla
58338: leimataan laissa pysymistä. Tämä laillisuuskäsityksen polke-
58339: minen, tämä laittomuuden julistaminen laiksi ja laillisuuden ju-
58340: listaminen laittomuudeksi, se on läpikäyvänä näissä asijakirjoissa
58341: ja se juuri on niin syvästi oikeustajuntaa loukaavaa. Jos näissä
58342: asiakirjoissa olisi ollut julkilausuttuna se mielipide, mikä on julki-
58343: lausuttuna valiokunnan vähemmistön mielipiteenä valiokunnan
58344: mietinnössä, niin voitaisiin asiaa arvostella tyyneesti ja ilman että
58345: ihmisen koko siveellinen olento tulee kuohuksiin. Mutta kun näissä
58346: asiakirjoissa ei tällaista mielipidettä ole, vaan päinvastoin kiih-
58347: koisa laittomuuden henki, joka koettaa antaa laittomuudelle lain
58348: velvoittavan merkityksen ja leimaa uhrauksiin yhdistyvän lain-
58349: kuuliaisuuden rikokseksi, niin tämä ansaitsee saada vastalauseen.
58350: Ja kun minun ymmärtääkseni se henki ja ne mielipiteet, jotka
58351: näistä prokuraattorin kertomukseen liittyvistä asiakirjoista käy
58352: ilmi, eivät ollenkaan ole samaa kuin se, minkä valiokunnan vä-
58353: hemmistö tässä on esittänyt, niin en ymmärrä, että valiokunnan
58354: vähemmistön mielipide tässä voisi soveltua silloisen prokuraat-
58355: torin tekojen puolustamiseksi. Tämän tähden kannatan ed. Mik-
58356:            Lakivaliok. miet. n:o 6: prokuraattorin kertomus.    3201
58357: 
58358: 
58359: 
58360: kolan ehdotusta samalla kuin lausun iloni siitä, että vähemmistö
58361: on asettunut jyrkälle kannalle ja sillä tavalla pakottanut Suomen
58362: eduskunnan lausumaan mielipiteensä asiassa, joka nähtäväksi pit-
58363: kiksi ajoiksi on jakanut kansamme kahtia. (Äänestys, äänestys!)
58364: 
58365:      Ed. von Alfthan: Prokuratorns berättelse öfver den när-
58366: mast gångna perioden tvingar oss med nödvändighet inför ett
58367: förflutet, hvilket jag önskar se snarast möjligt begraf.vet. Emel-
58368: lertid är det i och med denna berättelse ännu för oss lefvande
58369: och för handen varande, och Finlands landtdag står inför nöd-
58370: vändigheten att uttala sig i en eller annan riktning. Jag vill innan
58371: jag går vidare säga, att jag icke vill fördöma någon person,
58372: som under en tidigare författningskamp, om hvilken all erfaren-
58373: het saknats i Finland, kunde misstaga sig om den väg, som vore
58374: den för fädcrneslandet riktigaste att gå, men med den erfarenhet
58375: vi hafva vunnit om själfva metoden, anser jag oss här i landet
58376: kunna döma om hvilken väg, som framdeles under en författnings-
58377: konflikt är den riktiga att gå, om så olyckligt vore att landet
58378: utan något väsentligt eget förvållande skulle blifva inkastadt
58379: uti en sådan kamp. Det är ju klart att ett omdöme fäldt utaf
58380:  Finlands landtdag öfver dessa tvänne riktningslinier skola få
58381: ett bestämmande inflytande på en möjlig framtida utveckling.
58382: Därför är detta omdöme betydelsefullt. Då det är min lifliga
58383: öfvertygelse, att fasthållandet utaf sträng laglydnad för alla
58384:  statens embetsmän, högre som lägre, inför en statskupp är den
58385: enda väg, på hvilken nationen kan häfda sin själfständiga existens
58386: i framtiden, så vill jag hoppas, att innevarande landtdag skall åt
58387: -ett sådant åskådningssätt gifva ett tydligt uttryck. J ag vill ännu
58388: en gång säga, att, om så olyckligt vore, att en sådan kamp åter-
58389: instundar, så hyser jag den lifliga förhoppningen, att alla Finlands
58390: medborgare skola uppå en sådan bas kunna finna hvarandra, och
58391: att hvarje man i Finland skall känna sig både villig och skyldig
58392: att, om så fordras, falla på sin post. J ag ber att få förena mig om
58393: brr Mikkolas och Söderholms yrkande i denna sak.
58394: 
58395:      Ed. Nevanlinna: Lukiessani sen kohdan lakivaliokunnan
58396:  mietinnöstä, josta nyt on puhe, en voinut olla tuntematta pakah-
58397: ·duttavaa tunnetta, niin hyvin silloin kuin katselin enemmistön
58398:  kuin silloin kun katsoin vähemmistön lausuntoa. Sillä yhteensä
58399:  nämä molemmat tekivät minuun voimakkaasti saman vaikutuksen,
58400:  kuin jos yleensä jotakin historiallista kansainvälistä konfliktia
58401: .olisi käyty ratkaisemaan jossakin kihlakunnanoikeudessa. Sanon,
58402:  että myöskin vähemmistön lausuntoa lukiessani minulla oli tämä
58403:  tunne.    Vähemmistön puolesta on täällä jo ilmoitettu, mistä se
58404:  johtui. että hekin ovat olleet pakotetut suoraan sanoen niin pik-
58405: 3202                Istunto 2 p. marraskuuta 1907.
58406: 
58407: 
58408: kumaista käräjänkäyntiä suorittamaan. Se johtui siitä, että enem-
58409: mistö jyrkästi vaati käräjiä käytäväksi. Siitä ei minusta voi
58410: olla eri mieliä, jos täällä ruvetaan puhumaan, mikä teoria
58411: on tosi ja minkä mukaan maailman meno on tähän asti kulkenut,
58412: se on: kumpi näistä käsityksistä on oikea. Mutta minusta tämä.
58413: on aivan sopimaton foorumi tämmöisten asiain selvittämiselle.
58414: Ja sentähden minä puolestani pidän ainoana oikeana, enkä suin-
58415: kaan ainoastaan kompromissin kannalta, että niin hyvin enem-
58416: mistön kuin vähemmistön lausunto tästä asiasta poistuu. Minä
58417: pyydän sentähden saada ehdottaa, että tämän mukaisesti mietin-
58418: nöstä poistettaisiin se paikka, joka alkaa sivulla 3 sanoilla: ,Lain
58419: pätevyys'' j. n. e. aina sivulla 8 olevaan viivaan saakka.
58420:     Myöskin vasemmiston edustajat lakivaliokunnassa ovat yhty-
58421: neet siihen ankarimman muodollisen juridiikan kantaan, joka
58422: enemmistön puolelta on lausuttu. En voi kieltää että minusta tämä.
58423: todellakin tuntuu perin kummalliselta hoippumiselta yhdestä
58424: äärimmäisyydestä toiseen. Arvoisa vasemmisto muistanee sen-
58425: tään jokseenkin elävästi, kuinka tältä paikalta tässä joku aika sit-
58426: ten yksi heidän johtomiehiänsä julisti, että koko maailma seisoo
58427: pystyssä ainoastaan väkivallan nojalla, voiman nojalla eikä suin-
58428: kaan lain, kuinka Suomen sosiaalidemokratia ei myöskään aijo
58429: hetkeäkään noudattaa lakeja ja alistua yhteiskuntajärjestykseen
58430: muuta kuin niin kauvan, kuin sillä ei ole voimia sitä murtaa.
58431: Ja nyt kun sitten pannaan puumerkit kaikkien näiden äärimmäisten
58432: formaalisten käsitysten alle, niin sellainen on jo melkein enem-
58433: män kuin mitä kansanedustajat saisivat itselleen sallia.
58434: 
58435:     Ed. Nuorteva: On sangen valitettavaa, että niin vähän aikaa
58436: on jälellä tämän mietinnön käsittelemiseen, sillä se epäilemättä
58437: tarjoo niin monta mieltäkiinnittävää kohtaa, jotka ansaitsisivat
58438: paljon perinpohjaisempaa käsittelyä, kuin mitä tässä lyhyessä
58439: ajassa voi tulla sen osaksi.     Minua ilahuttaa että sain puheen-
58440: vuoron heti edellisen puhujan, ed. Nevanlinnan, jälkeen, joten·
58441: voin heti vastata siihen suuremmoiseen puheeseen, jonka hän va-
58442: semmistolle piti. Ei siihen kannata seikkaperäisessti vastata.
58443: Tahdon vaan sanoa, että sosiaalidemokraattien kanta tässä kysy-
58444: myksessä, niinkuin kaikissa muissakin on yhä edelleen sama:
58445: Se ei kumarru väkivallan alle, se ei kumarru mahtikäskyjen alle ..
58446: Bobrikoffin aikana sosiaalidemokraateilla oli selvä kanta, se vas-
58447: tusti bobrikoffilaista politiikkaa ja se vastusti suomettarelaista
58448: politiikkaa. Sillä ei ole pienintäkään syytä luopua siitä kannasta
58449: nytkään. Sentähden ovat valiokunnan sosiaalidemokraattiset jä-
58450: senet yhtyneet enemmistön mielipiteeseen, ei sen takia, että se
58451: sisältää muodollista juridiikkaa, vaan sen takia että se sisältää
58452: sen jyrkän kannan venäläistyttämistä ja myöntyväisyyttä kohtaan,
58453:            Lakivaliok. miet. n:o 6: prokuraattorin kertomus.    3203
58454: 
58455: 
58456: jolla sosiaalidemokratia aina on seisonut ja yhä edelleenkin tulee
58457: seisomaan, vaikka ed. Nevanlinna pitäisi sosiaalidemokratialle
58458: kuinka suuria puheita tahansa. Se siitä. Ja johdonmukaisuus
58459: tästä kannasta on se, että minä puolestani, ja niinkuin otaksun,
58460: muutkin meidän ryhmän jäsenet ovat sitä mieltä että, kun näistä
58461: asioista on tehtävä esitys korkeimpaan paikkaan, on esitettävä
58462: mietinnön enemmistön näkökannat tässä asiassa.
58463:     Niinkuin jo sanoin, valitan suuresti ettei ole aikaa enemmän
58464: syventyä tähän mietintöön. Tähän sisältyvä rikoksellisuuden oi-
58465: keudenkäynnin tilasto epäilemättä tarjoo monelle sangen mieltä-
58466: kiinnittäviä seikkoja. Pariin niistä tahdon huomiota kiinnittää.
58467: Siv. 10 puhuu valiokunta siitä valitettavasta ilmiöstä että n. s.
58468: uusineitten luku rikollisuuden alalla on yhä edelleen lisääntynyt
58469: ja valiokunnan mielestä on ,välttämätöntä, että mikäli rikolli-
58470: suuden vastustaminen lainsäädäntötoimiin yleensä on mahdollinen,
58471: viivyttelemättä ryhdytään sitä varten tarpeellisiin toimenpi-
58472: teisiin, etenkin kun esitöitä jo on tällä alalla olemassa". Tahdon
58473: tässä suhteessa viivata ed. Sulo Vuolijoen tällä istuntokaudella
58474: tekemään anomukseen n. s. ehdollisista tuomioista. Jos siinä vii-
58475: tatut periaatteet pannaan täytäntöön, on olemassa voimakas ase,
58476: jolla saadaan rikollisuus vähenemään ja ainakin uusineitten luku
58477: supistumaan mahdollisimman vähään. - Myöskään en voi olla
58478: huomauttamatta siv. 16 olevaa viimeisessä kappaleessa mainit-
58479: tua seikkaa. Siinä mainitaan että rikoslain voimaanpane-asetuk-
58480: sen 20 § :n 2 kohta tarjoo suurta tilaisuutta mielivallan harjoit-
58481: tamiseen viranomaisten puolelta, ne kun tämän pykälän nojalla
58482: ovat tilaisuudessa vähimmästäkin syystä vangitsemaan, useasti
58483: vallan perusteettomastikin, henkilöitä, jotka heidän mielestään
58484: ovat epäiltäviä. Jokainen tietää että tämä järjestelmä on aikaan-
58485: saanut hyvinkin paljo väärinkäytöksiä, että useasti on vangittu
58486: henkilöitä, joita vastaan ei ole voitu lopullisesti todistaa mitään
58487: niin raskauttavaa, että tämä olisi antanut aihetta heidän vangit-
58488: semiseensa ja pitkän aikaa tutkintovankilassa pitämiseen. Tämä
58489: kohta, niinkuin valiokunta lausuukin, kaipaa selvennystä ja erit-
58490: täinkin kun oikeusreformi pannaan toimeen, on pantava huo-
58491: miota siihen, että viranomaiselle annetaan mahdollisimman vähän
58492: tilaisuutta mielivallan harjoittamiseen, sillä etenkin poliittisesti
58493: levottomina aikoina tällainen vallan väärinkäyttäminen saattaa ke-
58494: hittvä arveluttavan suureksi.
58495:     Voin lopettaa lausuntoni tähän, vaikkapa, niinkuin jo sanoin,
58496: mietintö ja siinä ilmenevät näkökannat ansaitsisivat paljoa laa-
58497: jempaa selvittelyä ja monien näkökantojen esiintuomista, joita
58498: ei ainakaan tähän saakka eduskunnassa ole esitetty. RikQ)lisuu·-
58499: den psykologian pitäisi tulla perinpohjaisen harkinnan alai-
58500: seksi ja sitä silmällä pitäen kehittää oikeudenkäyntitapoja, ran-
58501:                     Istunto 2 p. marraskuuta HJO'J.
58502: -----------                                 ---------·
58503: 
58504: gaistusjärjestelmää y. m., jotka olisivat enemmän sopusoinnussa
58505: ihmisyyden ja oikeudentunnon vaatimusten kanssa, kuin mitä
58506: ne tätä nykyä meillä ovat.
58507: 
58508:     Ed. Ingman, L.: Olen alun pitäen ollut sitä mieltä, että
58509: sellaisten suurten historiallisten aikakausien arvosteleminen, jom-
58510: moisesta tässä on kysymys, ei kuulu tällaiseen mietintöön. Mutta
58511: kun valiokunnan enemmistö väkisinkin on tahtonut näitä histo-
58512: riallisia tapahtumia arvostella joidenkuiden lakipykälien mukaan,
58513: niin on tietysti vähemmistökin ollut pakotettu esittämään kan-
58514: tansa. Tämä ei ole kuitenkaan saattanut minua luopumaan alku-
58515: peräisestä käsityksestäni, että tällainen oikeudenkäynti ei kuulu
58516: tähän, ja pyydän siis saada yhtyä siihen ehdotukseen, jonka ed.
58517: Nevanlinna teki.
58518: 
58519:     Ed. Malmivaara: Minä pyydän myös saada kannattaa ed.
58520: Nevanlinnan ehdotusta, koska se tarjoaa sellaisen ratkaisun tälle
58521: riitakysymykselle, minkä se nykyhetkellä ansaitsee.
58522: 
58523:     Ed. Hämäläinen, K.: Vaikka olenkin lakivaliokunnan Ja-
58524: sen, ei minulla ole ollut tilaisuutta kuin nimeksi ottaa osaa tä--
58525: män asian käsittelyyn, niin että jos tällä kertaa olisi enemmän
58526: aikaa, saattaisi olla syytä koimanueltakin kannalta pitää niitä
58527: laillisuussaarnoja, joita täällä on taaskin alotettu pitää. Mietin-
58528: nössä on nimittäin olemassa pari puutteellisuutta siihen ,lailli-
58529: suuteen" nähden, jota harjoitettiin erityisesti työväen luokkaa
58530: kohtaan sortovuosina. Mutta kumminkaan sitä käsitystä, mikä
58531: yleisesti on lausuttu mietinnössä, ei voine jättää esittämättä.
58532: Minun käsittääkseni ei voi kukaan edusmies sitoa käsiänsä vas-
58533: taisuuteen nähden alistumalla sivuuttamaan äänettömänä sen lait-
58534: tomuuden, mitä sortovuosina on harjoitettu. Tämmöisen me-
58535: nettelyn kautta ei jäisi näet täyttä siveellistä mahdollisuutta eikä
58536: oikeutta vastaisuudessa arvostella prokuraattorin toimintaa. Se
58537: periaate, joka korottaa prokuraattorin ja muut korkeimmat vi--
58538: ranomaiset arvostelun yläpuolelle, on niin ylimysmielinen ja by-
58539: rokraattinen, ettei sitä mitenkään saata hyväksyä.
58540:     Tämän asian yhteydessä on valiokunnassa puhuttu erikoisista
58541: poikkeusoloista, on puhuttu vallankumouksesta ja valtiokaap-
58542: pauksesta. On kumminkin niin, että vallankumous, joukkoliike,
58543: johtuu aina niin jaloista tarkoituksista ja tähtää niin jaloihin
58544: päämääriin, että se on omiaan herättämään myötätuntoisuutta,
58545: kun taas valtiokaappaus tavallisesti johtuu niin alhaisista tarkoj.-
58546: tusperi~ä, että sitä kohtaan täytyy tuntea syvintä vastenmieli-
58547: syyttä ja halveksimista. Jos siis valtiokaappaus on tapahtunut
58548: ja viranomaiset ovat toimineet sellaisi~sa valtiokaappauksen alai-
58549:           Lakivaliok. miet. n:o 6: prokuraattorin kertomus.      3205
58550: 
58551: 
58552: sissa oloissa, ei voi mitenkään alistua hyväksymään sitä, että
58553: erinäiset viranomaiset ovat olleet valtiokaappausta tavalla tai toi-
58554: sella myötävaikuttamassa.
58555:     Kuten sanottu, asia voisi vielä kolmannelta kannalta aiheut-
58556: taa pitempiä lausuntoja, mutta täytynee nyt kiireessä tätä asiata
58557: tavallista ahtaammin käsitellä etupäässä prokuraattorin johto-
58558: säännön kannalta ja sen oikeuden kannalta, joka eduskunnalla on
58559: arvostella viranomaisten toimintaa. Vaikka molempien porva-
58560: risryhmien välillä on ollut taistelua tässä asiassa, niin kummin-
58561: kaan ei ole näytty tahtovan antaa sille kolmannelle kannalle mi-
58562: tään tunnustusta ja se osoittaa, että on olemassa kolmenlaista
58563: laillisuutta tässä maassa: suomettarelaista, perustuslaillista ja
58564: vielä sosialistista laillisuutta.
58565:     Yksi mainitsemistani puutteellisuuksista oli se, että proku-
58566: raattorin kertomus ei sisällä paino-oloista minkäänlaista selon-
58567: tekoa. Nuo sortovuosien paino-olot olivat kumminkin erityi-
58568: sesti työväestölle äärettömän hankalat, samaten kuin työväen
58569: toimintaa muutenkin kabiehdittiin ilman että prokuraattorin vi-
58570: ranhoitajat olisivat kiinnittäneet tähän asiaan huomiota. Nämä
58571: ovat sellaisia seikkoja, jotka työväen kannalta kaipaisivat pitem-
58572: pää ja perinpohjaisempaa pohtimista. Mutta kuten sanottu, mi-
58573: nulla ei ole ollut siihen valiokunnassa tilaisuutta enemmän kuin
58574: muillakaan sosiaalidemokraattisilla valiokunnan jäsenillä sen
58575: vuoksi, että asia on tullut vasta viime hetkessä ratkaistavaksi.
58576: Näin ollen kun ei voi antaa sille laittomuudelle, mikä vallitsi sor-
58577: tovuosina, siunaustaan, ei ole muuta keinoa kpin kannattaa valio-
58578: kunnan mietintöä.
58579: 
58580:      Ed. Yrjö-Koskinen, B. S.: Ilmoitan aluksi olevani samalla
58581: kannalla kuin ed. Nevanlinna, mitä tulee puheenalaisten lau-
58582: suntojen esiintymiseen tässä mietinnössä. Mutta siltä varalta
58583: että eduskunta ei tätä kantaa hyväksy, huomautan seuraavaa.
58584: Jos olisi kysymyksessä eduskunnan puolelta annettava lausunto
58585: suuntaan tai toiseen, pitäisin luonnollisena, että täällä siitä äänes-
58586: tetään. Mutta kun siltä taholta, jolla laillisuutta, omaatuntoa,
58587: siveellisyyttä ja isänmaanrakkautta on viime vuosina pidetty jo-·
58588: nakin yksinomaisuutena, kun siltä taholta vaaditaan, että toinen
58589: käsityskanta kuin heidän pyyhitään mietinnöstä pois, niin tahdon
58590: lausutuksi, että tämä vaatimus semmoisenaan todistaa, ettei enään
58591: luoteta niiden perusteiden oikeuteen, joille oma valtiollinen toiminta
58592: on rakennettu. Että venäläisellä taholla ja erittäin hallitsijan
58593: puolelta tätä mietintöä kohtaisi jokin oudoksuminen, jollaista
58594: muka uusi asia synnyttää, se on sitä tunnettua valtiollista lap-
58595: sellisuutta, jota on saatu kuulla niin monta kertaa. - Mitä tulee
58596: prokuraattorivaina ja Soisalon-Soinisen esiintymiseen sortovuo-
58597: 32o6              Istunto 2 p. marraskuuta IC)O'J.
58598: 
58599: 
58600: sien aikana, niin on kyllä selvää, ettei kumpikaan perusteluissa
58601: esiintyvistä lausunnoista suoranaisesti kohdistu häneen, vaan
58602: virkamiehiin yleensä. Hänen toimensa korkeimpana oikeuden
58603: valvojana tässä maassa laittomuuden päivinä on arvosteltava ko·
58604: konaan valtiolliselta kannalta.
58605: 
58606:    Ed. Söderholm: Jag vill endast med anledning af det se
58607: naste yttrandet nämna, att jag, då jag understödde hr Mikkolas
58608: förslag, icke önskade undertrycka den mening, som uttalas i be-
58609: tänkandet såsom representerande minoritetens åsikt. Men det
58610: är omöjligt för landtdagen att skicka in ett sådant betänkande,
58611: utan att landtdagen på något sätt låter veta, hvilken ställning
58612: landtdagen intager i denna fråga. Och jag kan ej tänka mig
58613: någon annan utväg, än att den ena meningen då måste utgå.
58614: 
58615:     Ed. Danielson-Kalmari:          Vain pari lausetta. Täällä ed.
58616: G. G. Rosenqvist puhui siitä itsensä alentamisesta, johon valio-
58617: kunnan vähemmistö ja ne, jotka hyväksyvät sen kannan, tekevät
58618: itsensä syypäiksi. Jos hän ja hänen hengenheimolaisensa vähä-
58619: sen ajattelevat, mikä arvostelu pakostakin syntyy toisin ajatte-
58620: levissa, kun vertaa tätä hänen lausuntoaan ja yleensä sitä, mitä
58621: laillisuuden suurpapit täällä esittävät, siihen tosiasiaan, että nä-
58622: mät edustajat, Suomen virkamiehet ja Suomen kansalaiset joka
58623: ainoa päivä tässä maassa noudattavat asetusta, joka on syntynyt
58624: perustuslainvastaisessa järjestyksessä ja josta viimeksi eilen oli
58625: puhe, jos he tätä ajattelevat ja muistavat, niin he ehkä voivat
58626: aavistaa, minkälaisia ajatuksia välttämättömästikin syntyy mie-
58627: lessä tätä heidän tämänpäiväistä esiintymistään kuunnellessa.
58628: 
58629:     Ed. Estlander: Man kan icke annat än förvåna sig öfver,
58630: att undfallenhetens öfverstepräst, som vid denna landtdags bör-
58631: jan i så stora ord prisade sin egen och sitt partis uppfattning,
58632: nu icke har annat att göra gällande än detta ömkliga argument,
58633: att icke andra veta bättre än han själf.
58634:     Då jag har ordet, kan jag icke underlåta att framhålla, hvil-
58635: ket egendomligt intryck det gjort, då särskilda talare här tidi-
58636: gare under diskussionen yttrat sig med sådan arrogans, som det
58637: har skett, då dessa talare icke endast denna gång, utan också
58638: mångfaldiga andra gånger bordt känna med sig, att de moraliskt
58639: taget sitta på de anklagades bänk.
58640: 
58641:    Ed. Danielson-Kalmari: Viimeinen puhuja on esiintynyt
58642: halki näiden valtiopäivien ja ennenkin semmoisella tavalla, että
58643: hän se on, joka istuu syytettyjen penkillä. (Äänestys!).
58644: Maata!. valiok. miet. n:o s: välikysymys Viip. lään. lahjoitusmaista. 3207
58645: 
58646: 
58647:    Ed. Rosenqvist, G. G.: Jag vill med ·anledning af hr Da-
58648: nielson-Kalmaris uttalande endast nämna, att det, som jag sade.
58649: hänförde sig till en princip, hänförde sig till ett uttalande från
58650: en minoritets i lagutskottets sida beträffande en princip. Hänvi-
58651: sande till mitt yttrande, finner jag nu icke anledning att närmare
58652: förklara saken.
58653: 
58654:    Äänestysesitykset ja päätökset:
58655:     1 :o. Ken vastaehdotukseksi mietinnölle hyväksyy ed. Mikko-
58656: lan tekemän ehdotuksen, vastaa jaa; jos ei voittaa, on ed. Listan
58657: tekemä ehdotus vastaehdotukseksi hyväksytty.
58658:     Äänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla.
58659: 
58660:    2 :o. Ken hyväksyy ed. Mikkolan tekemän ehdotuksen vasta-
58661: ehdotukseksi, vastaa jaa; jos ei voittaa, on ed. Nevanlinnan te-
58662: kemä ehdotus vastaehdotukseksi hyväksytty .
58663: 
58664:     .i'\änestyksessä annettiin 99 jaa- ja 56 ei-ääntä.
58665: 
58666:     3 :o. Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön vastaa jaa; jos ei
58667: voittaa, on ed. Mikkolan tekemä ehdotus hyväksytty.
58668: 
58669:     Äänestyksessä olivat ei-äänet voitolla, joten mietintöön näh-
58670: den oli hyväksytty ed. Mikkolan tekemä ehdotus, josta
58671: toimitusvaliokunnalle oli tieto annettava.
58672: 
58673: 
58674:     Tehden selkoa tämän toisen istunnon esityslistasta mainitsi
58675: Puhemies ensinnä seuraavan kysymyksen hirvenmetsästyksestä
58676: sekä sen jälkeen rautatievaliokunnan mietinnön n :o 5, mutta kat-
58677: sottiin kumminkin tärkeämmäksi ensin esitellä edellisestä istun-
58678: nosta siirtyneet asiat.
58679: 
58680:     Lahjoitusmaaoloja Viipurin läänissä koskettelevan,
58681: ed. Martikaisen tekemän välikysymyksen johdosta laadittu
58682: maatalousvaliokunnan mietintö n:o 5 aiheutti seuraavat lausunnot:
58683: 
58684:     Ed. Söderholm: För min del hemställer jag, att klämmen
58685:  i betänkandet måtte få en något annan lydelse.     Det har icke
58686:  varit någon utredning, som utskottet presterat eller ens kunnat
58687:  prestera, men vid sådant förhållande synes mig, att klämmen
58688:  icke borde affattas såsom nu skett. Den diskussion, som här
58689:  fördes vid landtdagen, kunele gifva anledning till, att klämmen
58690:                                                                 202
58691: 3208                Istunto 2 p. marraskuuta 1907·
58692: 
58693: 
58694: blefve missförstådd. Jag skulle vid sådant förhållande föreslå,
58695: att klämmen skulle komma att lyda sålunda : efter att hafva
58696: åhört regeringens förklaring och i förväntan att regeringen
58697: snarligen skall taga i öfvervägande, hvilka åtgärder äro möjliga
58698: för aflägsnandet af de i interpellationen berörda missförhållan-
58699: den i afseende å donationshemmanen, öfvergår landtdagen till dag-
58700: ordningen.
58701:     Mitt förslag afser sålunda enrlast att utbyta ordet ,nödiga"
58702: mot ,möjliga".
58703: 
58704:    Ed. Estlander: Jag ber att få understöda det förslag, som
58705: här nyss gjordes.
58706: 
58707:     Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, hyväksyttiin vas-
58708: attavaks seuraava äänestysesitys:
58709: 
58710:     Ken hyväksyy mietinnön ehdotuksen, vastaa jaa; jos ei voit-
58711: taa, on ed. Söderhoiruin tekemä ehdotus hyväksytty.
58712: 
58713:        Äänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla, joten mietintö oli
58714: hyväksytty.
58715:    Eräiden Suomen kansalaisten äskettäin tapahtu-
58716: nutta vangitsemista Pietarissa koskevan ed. A. Neoviuk-
58717: sen välikysymyksen johdosta tehty perustuslakivaliokunnan
58718: mietintö n:o 6,
58719:     joka nyt esitettiin, antoi aihetta seuraaviin lausuntoihin:
58720: 
58721:      Ed. Nevanlinna: Jo silloin, kun niin hyvin oikeistoon kuin
58722: vasemmistoon kuuluvien perustuslakivaliokunnan jäsenten puo-
58723: lelta eduskunnassa· eilen kannatettiin tämän asian lykkäämistä
58724: perustuslakivaliokuntaan, saattoi pitää varmana, että valiokun-
58725: nan enemmistö ei katsoisi ajan vähyyden estävän valiokuntaa
58726: ehdottomasta asiallista sisällystä olevaa ehdotusta päiväjärjes-
58727: tykseen siirtymiseksi. Minä puolestani en ole voinut valiokun-
58728: nassa tähän ehdotukseen enkä siihen käsitykseen yhtyä, johonka
58729: tämä ehdotus perustuu, mitä tulee asian käsittelytapaan ja tässä
58730: käsittelyssä suoritettavaan tehtävään. Ajan vähyyden tähden
58731: olen kuitenkin ollut estetty liittämästä mietintöön kirjallista vas-
58732: talausetta. Olen ollut pakoitettu ainoastaan suullisesti esittä-
58733: mään valiokunnassa eriävän mielipiteeni ja pyydän saada sen
58734: myös täällä tuoda ilmi.
58735:     Ymmärtääkseni valiokunta, jos mieli ehdottaa asiallista sisäl-
58736: lystä olevaa ehdotusta siirtymiseksi päiväjärjestykseen, on myös-
58737:              Perustuslakivaliok. miet. n:o s: opetustoimi.        3209
58738: 
58739: kin velvollinen silloin asian asiallisesti tutkimaan. Tällä kertaa
58740: ei valiokunnalla ole ollut siihen mitään mahdollisuutta. Siitä
58741: huolimatta on valiokunnan enemmistö katsonut voivansa näin
58742: menetellä. Tällaista käsitystä minä en voi hyväksyä, kaikkein
58743: vähimmin asiassa, joka on niin kokonaan selvittämätön kuin
58744: esillä oleva. Näin ollen minun täytyy ehdottaa, että eduskunta
58745: hylkäisi valiokunnan ehdottaman siirtymisen päiväjärjestykseen
58746: ja hyväksyisi sellaisen, joka ei olisi asiallista sisällystä, vaan joka
58747: kuuluisi: Kuultuaan hallituksen selityksen, eduskunta, ajan vä-
58748: hyyden tähden estettynä asiaa tutkimasta, siirtyy päiväjärjes-
58749: tykseen.
58750: 
58751:    Ed. Virkkunen:         Pyydän saada kannattaa ed. Nevanlinnan
58752: ehdotusta.
58753: 
58754:     Ed. Setälä: Minun käsittääkseni se menettely, jota perus-
58755: tuslakivaliokunta on noudattanut, on täysin eduskunnan työjär-
58756: jestyksen mukainen. Eduskunta voisi perustellun päiväjärjes-
58757: tykseen siirtymisen tietysti päättää heti paikallakin, - siirtymi-
58758: sen, jolla ehkä olisi asiallistakin sisällystä, - mutta työjärjes-
58759: tyksessä on tarkoitettu saada asia sille kannalle, että kun perus-
58760: teltua päiväjärjestystä ehdotetaan, asia lähetetään valiokuntaan
58761: ponnen muodostamista varten, jotta ei olisi pakko kaikessa kii-
58762: reessä ja 200 :n edustajan keskusteluun osaa ottaessa ryhtyä pon·
58763: nen muodosteluun. Tämä minun ymmärtääkseni on varsinai-
58764: sena tarkoituksena valiokuntaan lähettämisellä.
58765:                                                                           •
58766:     Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, hyväksyttiin vas-
58767: tattavaksi seuraava äänestysesitys:
58768: 
58769:     Ken hyväksyy mietinnön ehdotuksen, vastaa jaa; jos ei voit-
58770: taa, on ed. Nevanlinnan tekemä ehdotus hyväksytty.
58771: 
58772:     Äänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla, joten mietinnön
58773: ehdotus oli hyväksytty.
58774: 
58775: 
58776:    Anomusehdotuksia opetustointa koskevien asetus-
58777: ehdotusten antamisesta arm. esityksinä eduskunnan
58778: käsiteltäviksi käsittelevä perustuslakivaliokunnan mietintö n:o 5·
58779:     Asiaa esitellessään kehotti Puhemies, kun aika jo oli sangen
58780: rajoitettu, puhujia supistamaan sanottavansa mahdollisimman
58781: lyhyeen.
58782: 3210                Istunto 2 p. marraskuuta 1907·
58783: 
58784: 
58785:        Keskustelu:
58786:     Ed. Setälä: Sen johdosta, että ed. Rosenqvist, tämän asian
58787: viimeksi esillä ollessa, teki muutamia muistutuksia mietintöä
58788: vastaan, jotka minä silloin oikaisin, tulee minun nyt lausua, että
58789: ed. Rosenqvistin muistutukset perustuivat mietinnön ruotsalai-
58790: seen kappaleeseen, johon ne lauseet, joita ed. Rosenqvist mai-
58791: nitsi, olivat tulleet väärään paikkaan. Me siis olimme kumpai-
58792: nenkin oikeassa siinä, mitä sanoimme. Ed. Rosenqvistillä oli ai-
58793: hetta siihen väärään käsitykseen, joka hänen lausunnossaan
58794: esiintyi.
58795:     Minä tahtoisin, kun minulla on puhevuoro, ehdottaa, että
58796: eduskunta hyväksyisi tämän anomusehdotuksen, joka periaatteel-
58797: lisesti pitää täysin yhtä sen kannan kanssa, jolle eduskunta on
58798: asettunut hallitusmuotoanomuksessaan. Minusta ei tässä ole syytä
58799: minkäänlaiseen hermostumiseen yliopistonkaan puolelta. Valio-·
58800: kunta on tässä eduskunnan hyväksyttäväksi ehdottanut sen lausu-
58801: man, että se periaate, johon yliopiston itsehallinto perustuu, olisi
58802: edelleenkin säilytettävä, ja tämä - yliopiston itsehallinnon peri-
58803: aatteen säilyttäminen - on paras turva, minkä eduskunta voipi
58804: yliopistolle tarjota.
58805: 
58806:     Ed. Palmen: Minä pidän aivan selvänä, että tämä mietintö
58807: hyväksytään, mutta koska on kuultu sanoja, jotka viittaavat pel··
58808: koon yliopiston puolesta, että tämän korkeimman sivistysoppi-
58809: laitoksemme olisi pahempi joutua eduskunnan kanssa tekemisiin,
58810: kuin että se on hallituksen päätöksistä riippuva, täytyy minun
58811: lausua, ettei yliopistolla ole mitään vaaraa, vaan pikemmin etua
58812: tästä muutoksesta. Ne luokat ja laitokset, jotka entisaikoina ovat
58813: hankkineet itselleen erikoisoikeuksien turvaa, joutuvat tietysti
58814: uuden kansanvaltaisen suunnan vallitessa parempaan asemaan,
58815: jos ovat hyvissä väleissä eduskunnan kanssa.
58816: 
58817:        Ed. af Ursin kannatti ed. Setälän mielipidettä.
58818: 
58819:     Ed. Gustafsson: Till hvad jag senast'fnämnde i frågan ber
58820: jag yttermera att få påpeka olämpligheten af, att landtdagen nu
58821: aflåter en petition, som konkurrerar med petitionen om rege-
58822: ringsformen. Det kan icke stärka denna petition att ur den taga
58823: ut en enligt min mening mindre betydande omständighet. De
58824: saker, som här varit fdga om, kunna, om faktisk anledning och
58825: icke blott något slags befarad anledning förefinnes, senare upp-
58826: tagas genom petition eller, om petitionen om regeringsformen
58827: vinner afseende, genom motion. De omständigheter, som synas
58828: hafva gifvit anledning till detta, hafva redan, tämligen förhands-
58829:   An.valiok. miet. n:o 10: sisävesien laivojen päällik. kelpoisuusehdot. 32 r 1
58830: 
58831: 
58832: vis, herörts af statsutskottet. Jag tycker att detta horde kunna
58833: vara nog för de herrar, som väckt detta förslag, hvarför jag af-
58834: styrker petitionen.
58835: 
58836:     Ed. Nevanlinna: Jotta ei mitään väärinkäsitystä syntyisi
58837: viimeisen puhujan lausunnon johdosta, niin pyydän saada huo-
58838: mauttaa, että uutta hallitusmuotoa koskevassa anomuksessa edus-
58839: kunta on pyytänyt ainoastaan sitä, että uuteen hallitusmuotoon,
58840: edellyttäen, että se tulee säädettäväksi, otettaisiin säädös, joka
58841: takaa eduskunnalle tässä puheenaolevan oikeuden. Nyt me kui-
58842: tenkin kaikki tiedämme, ettei ole varma, että uusi hallitusmuoto
58843: saadaan tuokiossa valmiiksi. Sentähden tämä anomus ei ,kilpaile"
58844: hallitusmuotoanomuksen kanssa, kuten ed. Gustafsson tahtoi
58845: väittää.
58846: 
58847:     Kun keskustelu oli        julistettu päattyneeksi, hyväksyttiin
58848: mietintö.
58849: 
58850:     Anomusehdotus sisävesillä kulkevien rannikkolaivo-
58851: jen päälliköille säädettyjen kelpoisuusehtojen muutta-
58852: misesta sekä sellaisen kelpoisuuden saavuttamiseen
58853: soveltuvien merimieskoulujen perustamisesta.
58854:    Esitettiin pöydällä ollut yllämainittua asiaa koskeva anomus-
58855: valiokunnan mietintö n :o 10 ( an. ehd. n :o 147 johdosta),
58856: 
58857:    jonka johdosta puhevuoroa käyttäen lausui
58858: 
58859:     Ed. Listo: Tämä mietintö näkyy tarkoittavan jonkun verran
58860: syvälle käypää muutosta siinä järjestelmässä, jonka kautta pääl-
58861: likkökelpoisuus meidän sisävesiemme aluksissa on määrätty. Sa-
58862: ma asia on kuitenkin paraillaan valtion asettaman komitean käsit-
58863: telyn alaisena. Komitea valmistuu tehtävässään piakkoin ja tu-
58864: lee ehdottamaan, että sisävesien alusten päälliköille asetetaan
58865: eri kelpoisuusvaatimukset kuin merialusten päälliköille.      Pu-
58866: heena oleva ehdotus sisältää, vaikka sitä ei anomusvaliokunnan
58867: mietinnössä ilmoitetakaan, muutoksen merilakiin, ja tulee sentakia
58868: tuonnempana eduskunnan käsiteltäväksi. Eduskunta on silloin
58869: tilaisuudessa ottamaan tämän kelpoisuuskysymyksen tarkastetta-
58870: vaksi. Kun asia on tässä tilassa, niin minä pyydän ehdottaa, .
58871: että eduskunta, hyläten anomusvaliokunnan mietinnön, antaisi
58872: ed. Pesosen y. m. anomusehdotuksen raueta.
58873: 
58874:     Ed. von Alithan: Då enligt min tanke hvarken utskottet
58875: eller landtdagen besitter nödig kompetens att uppgöra ett så de-
58876: 3212                Istunto 2 p. marraskuuta I907·
58877: 
58878: 
58879: taljeradt förslag, som betänkandet innehåller, så skulle jag be
58880: att få förena mig om hr Listos yrkande.
58881: 
58882:     Ed. Pesonen: Edellistä asiaa käsiteltäessä eduskunta päätti
58883: tehdä anomuksen asiassa, josta kaikkein tieten on jo hallituksella
58884: valmistuksia olemassa. Monet komiteat ovat nimittäin käsitelleet
58885: koulukysymyksiä, ja tiettyä on, että ne tulevat eduskunnan käsi-
58886: teltäväksi. Sen sijaan ed. Listan mainitsemasta komiteasta ei
58887: suuremmalla yleisöllä ole ollut mitään tietoa, eikä ole vähimpiä-
58888: kään takeita siitä, että tuo komitea ottaa huomioon niitä näkö-
58889: kohtia, joita tässä anomusehdotuksessa on tuotu esiin. On siis
58890: vallan tarpeellista, että eduskunta hyväksyy tämän anomuseh-
58891: dotuksen. Mitä tulee siihen ed. von Alfthanin lausuntoon, että
58892: anomusehdotus on liian yksityiskohtainen, niin se ei pidä paik-
58893: kaansa, sillä ponsi on aivan yleiseen muotoon laadittu, joten edus-
58894: kunta ilman mitään vaaraa voi sen hyväksyä.
58895: 
58896:    Ed. Pohjanpalo: Kannatan ed. Liston ehdotusta, sillä aivan
58897: varmaa on, että asia voittaa, jos siihen yhdymme.
58898: 
58899:     Ed. Pesonen: Koska minulla on tunnettua, eWi. sitä sisäve-
58900: sien laivaliikkeen harrastusta, joka puheenaolevassa anomusehdo-
58901: tuksessa ilmenee, vastustetaan nimenomaan merikapteenien taholta,
58902: heille kun on kovasti vastenmielistä, että sisävesien laivat lakkai-
58903: sivat olemasta heille jonkunlaisena hätävarana, johonka he voivat
58904: tarpeen tullen turvautua, niin pyydän, ettei eduskunta ottaisi huo-
58905: mioon tehtyjä vastaväitteitä. Jos asia jää täällä mainitun komitean
58906: varaan, niin siitä ei ole paljoakaan hyötyä sisävesien laivaliikkeelle.
58907: 
58908:    Ed. Schultz: Jag skulle he att till alla delar .. få understöda
58909: hr Listos förslag; och hoppas jag att den komite, som för när-
58910: varande har ärendet under behandling icke skall taga någon som
58911: hälst hänsyn tili det betänkande, som utarbetats af petitions-
58912: utskottet, emedan jag finner det i alla delar misslyckadt och ut-
58913: skottets förslag besynnerliga.
58914: 
58915:     Ed. Nissinen: Pyydän kaikessa saada yhtyä ed. Pesosen lau-
58916:  suntoon ja kannattaa valiokunnan mietinnön hyväksymistä.
58917: 
58918:      Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, hyväksyttiin vas-
58919: tattavaksi seuraava äänestysesitys:
58920: 
58921:     Ken hyväksyy valiokunnan mietinnan, vastaa jaa; jos ei voit-
58922: taa, on ed. Liston tekemä ehdotus hyväksytty.
58923:          Laki- ja tal. valiok. miet. n:o 6: hirvenmetsästyksestä.   3Z13
58924: 
58925: 
58926:    Äänestyksessä olivat ei-äänet voitolla, joten eduskunta hyväk-
58927: symällä ed. Liston tekemän ehdotuksen oli päättänyt, että kysy-
58928: myksen alainen anomusehdotus saa raueta.
58929: 
58930:    Lakiehdotus, joka koskee muutettuja määräyksiä
58931: hirvenmetsästyksestä.
58932:     Esitettiin ensi käsittelyä varten
58933: 
58934:    laki- ja talousvaliokunnan mietintö n :o 6 arm. es. n :o 15 joh-
58935: dosta, joka koskee muutettuja määräyksiä hirvien metsästämisestä.
58936:     Puheenvuoroa käytti
58937: 
58938:     Ed. Estlander: Det betänkande, som lag- och ekonomiut-
58939: skottet har insändt rörande ändringar i bestämningama om jakt å
58940: elg, är i många afseenden ett kuriosum. Det vore intresseant, om
58941: tiden det skulle medgifva, att något närmare beröra det sätt, på hvil-
58942: ket detta betänkande tillkommit. Det framgår af detsamma, a tt
58943: lag- och ekonomiutskottet funnit anledning att vända sig till grund-
58944: lagsutskottet för att erfara, humvida dess förslag till ändrade stad-
58945: ganden rörande jakt å elg kunde beröra grundlag eller privilegier.
58946: Och grundlagsutskottets majoritet har till denna förfrågan svarat,
58947: att ett så beskaffadt förslag, som lag- och ekonomiutskottet önskat
58948: framställa, till sitt innehåli var stridande mot grundlag d. v. s. med-
58949: förde en ändring och ett upphäfvande utaf jordegarenas genom grund-
58950: lag och privilegier sk:yddade jakträtt. Man skulle nu hafva tyckt
58951: att, om lag- och ekonomiutskottet engång vände sig till grundlags-
58952: utskottet, detta skedt under önskan att få ett uttalande, som utskot-
58953: tet ansåg sig kunna lita till. Emellertid finner man af utskottets
58954: betänkande, att utskottet icke förty alldeles frånsett det utlåtande
58955: grundlagsuto;kottet gifvit, och framkommit med sitt förslag alldeles
58956: oberoende däraf, humvida detsamma strider mot grundlag eller ej.
58957: Man kunde nu tycka, att det hade varit naturligare, att lag- och eko-
58958: nomiutskottet icke alls vändt sig till grundlagsutskottet, utan sna-
58959: rare anlitat sådana sakk.unniga förtroendemän, till hvilkas omdöme
58960: utskottet ansett sig kunna sätta lit.
58961:     För min del kan jag icke annat finna än att förslaget i dess nu-
58962: varande form är sådant, att det innebär ändring utaf grundlag, och
58963: då det enligt min tanke i grundlagsutskottets utlåtande klarligen
58964: framhållits, att det nödvändiga initiativet för vidtagandet utaf en
58965: ändring i grundlag icke föreligger, så måste jag för min del anse, att
58966: det nu föreliggande lagförslaget icke bör kunna upptagas till pröfning.
58967:     Ed. Setälä: Koska tämmöinen ensimäinen käsittely, jota ei
58968: tule seuraamaan toinen eikä kolmas, ei voi johtaa mihinkään tulok-
58969: 3214                Istunto 2 p. marraskuuta 1907·
58970: ~--------------------------
58971: 
58972: 
58973: 
58974: 
58975: seen, niin minä ehdottaisin, että asia tällä kertaa jätettäisiin sillensä
58976: semmoisena asiana, jota eduskunta ei näillä valtiopäivillä ole voinut
58977: saattaa päätökseen.
58978: 
58979:     Puhemies: Ed. Setälän lausunnon johdosta pyydän ilmoittaa,
58980: etten katso voivani äänestyttää hänen ehdotustaan.
58981: 
58982:    Ed. Ahlroos: Jag ber att få understöda hr Estianders förslag.
58983: 
58984:     F.d. Kirves: Tämän lain käsittely on osoittanut, ettei se ole
58985: mikään tienteko-eikä kyytilaitoslaki. Sitä ei ole täällä ajettu sillä
58986: nopeudella, jolla enemmistölle mieluisia lakiehdotuksia on ajettu.
58987: Sen kä~ittely alkoi jo ennen kuin toisten, mutta siitä huolimatta se
58988: on vieläkin täällä ja tänne se jää. Yksin perustuslakivaliokunta
58989: tarvitsi lyhykäisen lausuntonsa antamiseen koLnen viikon ajan. Se
58990: osoittakoon tälle eduskunnalle, että semmoiset lait, jotka jossain
58991: määrin tahtoisivat rajoittaa enemmistöpuolueiden oikeuksia, eivät
58992: täällä tule koskaan pääsemään lävitse, eivät siinäkään määrässä,
58993: missä niitä nykyinen, ehkä pienestä kansalaisluokasta muodostettu
58994: hallitus tahtoisi. Tämän pyydän saada sanotuksi siltä varalta, että
58995: kaikki edustajat täällä tietäisivät tämän lain käsittelyä kohdanneen
58996: sellaisten viivytysten, joita olisi voitu välttää.
58997: 
58998:     Ed. Listo: Siihen nähden, ettei nyt enää ehditä esillä olevalle
58999: asialle tehdä mitään, pyydän ehdottaa päätettäväksi: että eduskunta
59000: alamaisessa vastauskirjelmässään ilmoittaa ei ehtineensä puheena
59001: olevaa armollista esitystä käsitellä.
59002: 
59003:    Puhemies: Ed. I,iston ehdotuksen johdosta pyydän tehdä sa-
59004: man huomautuksen, jonka äsken tein, ettei tässä asiassa voida tehdä
59005: mitään päätöstä. Tämä on asian ensimäinen käsittely ja se juliste-
59006: taan päättyneeksi.
59007:    Ed. Listo: Pyydän lyhyesti mainita, etten minä voi yhtyä
59008: puhemiehen käsitykseen tässä asiassa.
59009: 
59010:    Keskustelun päätyttyä julistettiin ensimäinen käsittely päätty-
59011: neeksi.
59012: 
59013:                          Uusia rautateitä
59014:    koskeva rautatievaliokunnan mietintö n:o 5 jäi laajuutensa ja
59015: ajan lyhyvden tähden käsittelemättä.
59016:               Valiokunnissa käsittelemättä jääneet asiat.           3215
59017: 
59018:        Valiokunnissa käsittelemättä. jääneet asiat.
59019:    Eri valiokunnilta saapuneita kirjelmiä, joissa ilmoitettiin mitkä
59020: asiat valiokunnilta olivat jääneet käsittelemättä, ei ehditty ajan
59021: niukkuuden vuoksi lukea, vaan päätettiin ne merkitä pöytäkir-
59022: jaan otettaviksi.
59023:    Ne olivat seuraavat:
59024: 
59025:      Suomen Eduskunnan
59026:     SUURI VALIOKUNTA.
59027: 
59028:            Helsingissä,                   Suomen Eduskunnalle.
59029:         30 p. lokak. 1907.
59030: 
59031:      Suuri Valiokunta saa täten Eduskunnalle kunnioittaen ilmoittaa,
59032: että Valiokunta on nyt päättyvien Vaitiopäivien aikana loppuun
59033: käsitellyt sille lähetetyt asiat, neljää lukuunottamatta, sekä lähettä-
59034: nyt niiden johdosta Eduskunnalle mietintönsä. Käsittelemättä
59035: jääneet asiat ovat seuraavat:
59036:      1) armollisessa esityksessä N:o 12 Eduskunnalle annettu ja Laki-
59037: ja Talousvaliokunnan mietinnössä N:o 5 valmistavasti käsitelty
59038: ehdotus Kyytilaiksi;
59039:    ~,z) armollisessa esityksessä N:o 27 Eduskunnalle annettu ja Maa-
59040: talousvaliokunnan mietinnössä N:o 3 valmistavasti käsitelty ehdotus
59041: Maanvuokralaiksi sekä siihen liittyvät kolme muuta lakiehdotusta,
59042: nimittäin: Kiinnitysasetuksen ja Ulosottolain erinäisten säännösten
59043: muuttamisesta ynnä tekeillä olevan Maanvuokralain soveltamisesta
59044: aikaisemmin syntyneisiin vuokrasuhteisiin;
59045:      3} armollisessa esityksessä N:o 2 Eduskunnalle annettu ja Laki-
59046: valiokunnan mietinnössä N:o 4 valmistavasti käsitelty ehdotus jär-
59047: jestetyn notaarilaitoksen voimaanpanemisesta; sekä
59048:      4} armollisessa esityksessä N:o 1 Eduskunnalle annettu ja Laki-
59049: ja Talousvaliokunnan mietinnössä N:o 4 sekä tämän Valiokunnan
59050: mietinnössä N:o r6 valmistavasti käsitelty ehdotus Laiksi teitten ja
59051: siltain tekemisestä ja kunnossapidosta maalla, joka asia, sittenkuin
59052: Edusb."Un.ta oli tehnyt erään muutoksen vastamainitussa Suuren valio-
59053: kunnan mietinnössä puheenaolevalle lakiehdotukselle ehdotettuun
59054: sanamuotoon, on tähän Valiokuntaan uudestaan palautettu.             .,.f
59055:      Näistä asioista on toisessa kohdassa mainittu lakiehdotus ollut
59056: Suuren valiokunnan käsiteltävänä, mutta on käsittely jäänyt ajan
59057: puutteen takia loppuun saattamatta, jotavastoin muut tässä mainitut
59058: asiat, samasta syystä, eivät ole tulleet ensinkään käsittelyn alaisiksi.
59059:                           Valiokunnan puolesta:
59060:                                 U. Brander.
59061:                                                     V. K. Simelius
59062: 3216                Istunto 2 p. marraskuuta 1907.
59063: 
59064: 
59065:      Suomen Eduskunnan
59066: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA.
59067: 
59068:             Helsingissä,
59069:        marraskuun 1 p;nä 1907.           Suomen Eduskunnalle.
59070:               N:o r6.
59071: 
59072:     I,opetettuaan työnsä saa Pemstuslakivaliokunta täten kunnioit-
59073: taen ilmoittaa seuraavaa:
59074:     Perustuslakivaliokunta on Eduskunnalle jättänyt seuraavat mie-
59075: tinnöt:
59076:     1) mietintönsä N:o 1 Eduskunnan työjärjestyksen 30 §:n johdosta;
59077:     2) mietintönsä N:o 2 uuden hallitusmuodon säätämistä koskevien
59078: edustaja Setälän y. m. anomusehdotuksen N:o 1 ja edustaja Daniel-
59079: son-Kalmarin y. m. anomusehdotuksen N:o 59 johdosta, ja on mie-
59080: tinnössä sen ohessa otettu huomioon seuraavat anomusehdotukset:
59081: ed. Aromaan y. m. anom. ehd. N:o 183, Hallituksen muodostamisesta
59082: ministerihallitukseksi, ed. Nevanlinnan y. m. anom. ehd. N:o no,
59083: ed. A. Neoviuksen y. m. anom. ehd. N:o 75 ja 102, ed. Viitasen y. m.
59084: anom. ehd. N:o 114, ed. Koskisen y. m. anom. ehd. N:o II5, ed.
59085: Turkian y. m. anom. ehd. N:o 149 ja ed. Höijerin y. m. anom. ehd.
59086: N:o II3 Eduskunnan vallan laajentamisesta verotukseen ja valtio-
59087: varain käyttämiseen nähden;
59088:     3) mietintönsä N:o 3 Eduskunnassa tehtyjen anomusehdotusten
59089: johdosta, jotka tarkoittavat laillisesta järjestyksestä vielä vallitsevien
59090: poikkeusten poistamista, sekä
59091:     4) mietintönsä N:o 4 koskeva Kertomusta Hallituksen toimen-
59092: piteistä niiden päätösten johdosta, jotka Suomenmaan Valtiosäädyt
59093: 1904-1905 vuosien valtiopäivillä ovat tehneet, sekä ed. Setälän y. m.
59094: adr. ehd. N:o 1, ed. Estlanderin y. m. anom. ehd. N:o 48 ja ed. Daniel-
59095: son-Kalmarin anom. ehd. N:o 6o laillisesta järjestyksestä vielä vallit-
59096: sevien poikkeusten poistamisesta;
59097:     5) mietintönsä N:o 5 ed. Y. K. Yrjö-Koskisen y. m. anomusehdo-
59098: tuksen johdosta N:o 55 koulutointa koskevien lakiehdotusten esittä-
59099: misestä Eduskunnan hyväksyttäviksi;
59100:     6) mietintönsä N:o 6 ed. A. Neoviuksen välikysymyksen
59101: johdosta, joka koskee eräiden Suomen kansalaisten äskettäin tapah-
59102: tunutta vangitsemista Pietarissa.
59103:     Perustuslakivaliokunta on muille valiokunnille antanut seuraavat
59104: lausunnot:
59105:     1) Valtiovarainvaliokunnalle lausunnon siitä, saattaisiko edus-
59106: kuntatalon asiaa valmistamaan valittava valtuuskunta ryhtyä toi-
59107: meensa, ennenkuin se on saanut Hallitsijan vahvistuksen;
59108:     2) Valtiovarainvaliokunnalle lausunnon niistä kohdin, joissa arm.
59109: esitys N:o 26, Suomen valtiovaroista Valtakunnanrahastoon sotilas-
59110: tarpeisiin suoritettavasta apumaksusta, koskee perustuslakia;
59111:              Valiokunnissa käsittelemättä jääneet asiat.         3217
59112: 
59113:     3) Laki- ja Talousvaliokunnalle lausunnon siitä, missä maann
59114: sellaiset lakimääräykset, joiden tarkoituksena olisi saattaa hirven
59115: metsästäminen jokaiselle luvalliseksi riippumatta siitä, kenen maalla
59116: metsästystä harjoitetaan, koskisivat perustuslaissa säädyille vakuu-
59117: tettuja erioikeuksia, sekä siitä, onko Eduskunnalla Valtiopäiväjärjes-
59118: tyksen mukaan valta ryhtyä perustuslain muuttamiseen, vaikka
59119: Hallituksen esitys, joka sellaisen toimenpiteen aiheuttaa, ei ole pe-
59120: rustuslain säätämistä tarkoittanut.
59121:     Kokonaan käsittelemättä ovat jääneet seuraavat Perustuslaki-
59122: Yaliokuntaan lähetetyt anomusehdotukset:
59123:     r) Ed. Castrenin anom. ehd. N:o 35 hallinto oikeudellisen tuomio-
59124: istuimen perustamisesta;
59125:     2) Kielilainsäädäntöä koskevat anomusehdotukset (I.iston N:o
59126:  r68; Estlanderin N:o rs8; Setälän N:o r9r);
59127:     3) Virkamiesolojen uudestaan järjestämistä koskevat anomus··
59128: ehdotukset (Nevanlinnan y. m. N:o rog; Vikmanin y. m. N:o 27;
59129: Alkion y. m. N:o 23; Alkion y. m. N:o 29 ja Vuorimaan y. m. N:o 46);
59130:     4) Muutoksia Valtiopäiväjärjestykseen koskevat anomusehdo-
59131: tukset (Järvisen y. m. N:o n8; K. Hämäläisen y. m. N:o 122; Tan-
59132: nerin y. m. N:o 142; Elorannan y. m. N:o ISo);
59133:      5) Ed. E. Perttilän y. m. anom. ehd. N:o 79 täysien kansalais-
59134:  oikeuksien myöntämisestä maassa syntyneille juutalaisille;
59135:      6) Ed. Mikkolan anom. ehd. N:o 148 papinotto-oikeuden lakkaut-
59136: tamisesta;
59137:      7) Ed. Ahlroosin y. m. anom. ehd. N:o 103 koskeva valtion ja
59138:  kuntien virastoissa palvelevien vahtimestarien ja muun palvelusväen
59139:  aseman järjestämistä.
59140:                   Perustuslakivaliokunnan puolesta:
59141:                               E. N. Setälä.
59142:                                                 Heikki Ritavuori.
59143: 
59144: 
59145: 
59146:      Suomen Eduskunnan
59147:  VALTIOVARAINVALIOKUNTA.
59148: 
59149:              Helsinki,                    Suomen Eduskunnalle.
59150:         marraskuun 1 p. 1907.
59151:                N:o 52.
59152: 
59153:    Valtiovarainvaliokunta saa täten kunnioittaen ilmoittaa, että
59154: Valiokunta, joka on antanut mietintönsä
59155:    N:o I sen kertomuksen johdosta, joka on Eduskunnalle annettu
59156: Suomen postisäästöpankin tilasta ja hoidosta vuosina 1904 ja 1905;
59157: 3218               Istunto 2 p. marraskuuta 1907.
59158: 
59159:     N:o 2 armollisen esityksen N:o 10 johdosta, joka koskee <>Uostun-
59160: taveroa pelikorteista;
59161:     N:o 3 tarkoituksenmukaisen huoneiston hankkimisesta Suomen
59162: Eduskunnalle;
59163:     N:o 4 sen kertomuksen johdosta, minkä lääketieteen lisensiaatti
59164: H. F. Antell-vainajan testamenttaamia kokoelmia hoitamaan ase~
59165: tettu Valtuuskunta on vuosilta 1905 ja 1906 Suomen Eduskunnalle
59166: antanut;
59167:     N:o 5 armollisen esityksen N:o 19 johdosta, joka koskee suos-
59168: tuntaveroa mallasjuomain valmistamisesta;
59169:     N:o 6 armollisen esityksen N:o 21 johdosta, joka koskee varojen
59170: :>sottamista kansakoululaitosta varten vuodeksi 1908, minkä yhtey-
59171: .iessä on käsitelty Valiokuntaan lähetetyt anomusehdotukset N:o 185
59172: kansakoulunopettajian taloudellisen aseman parantamisesta ja N:o
59173: 166 valtion avustuksen myöntämisestä kansanluentojen, raittius-
59174: työn ja nuorisoseurain edistämiseksi;
59175:     N:o 7 armollisen esityksen N:o 17 johdosta, joka koskee rautatie-
59176: rakennuksia varten annettavia määrärahoja;
59177:     N:o 8 armollisen esityksen N:o I I johdosta, joka koskee varain
59178: osottamista valtiopäiväknstannusten suorittamiseen;
59179:     N:o 9 armollisen esityksen N:o 23 johdosta, joka koskee palovii-
59180: nan valmistamisesta suoritettavaa veroa sekä sanotun veron käyttä-
59181: mistä;
59182:     N:o 10 armollisen esityksen N:o 9 johdosta, joka koskee leima-
59183: suostuntaa;
59184:     N:o I I sen kertomuksen johdosta, jonka Keisarillisen Senaatin
59185: Valtiovaraintoimituskunta on Suomen Eduskunnalle antanut valtio-
59186: varain tilasta;                                       •
59187:     N:o 12 armollisen esityksen N:o 20 johdosta, joka koskee kulku-
59188: laitosrahastoa;
59189:     N:o 13 armollisen esityksen N:o 26 johdosta, joka koskee Suomen
59190: valtiovaroista VaJtakunnanrahastoon sotilastarpeisiin suoritettavaa
59191: apumaksua; ja
59192:     N:o I4 armollisen esityksen N:o 22 johdosta, joka koskee varojen
59193: hankkimista niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät
59194: riitä,
59195: sitävastoin ei ole ehtinyt käsitellä seuraavia Valiokuntaan lykättyjä
59196: asioita, nimittäin:
59197:     1) anom. ehd. N:o 182 uuden verotusjärjestelmän aikaansaa-
59198: misesta;
59199:     2) anom. ehd. N:o 22 uutta verolakia koskevan armollisen esi-
59200: tyksen pyytämisestä ensi valtiopäiville;
59201:     3) anom. ehd. N:o 53 maanviljelys- ja meijerikoneista sekä kone-
59202: teollisuudessa tarvittavista raaka-aineista menevien tullimaksujen
59203:             Valiokunnissa käsittelemättä jääneet asiat.             3219
59204: 
59205: 
59206: QSaksi poistamisesta, osaksi arvon mukaan maksettaviksi määrää-
59207: misestä;
59208:     4) anom. ehd. N:o 38 maanviljelys- ja meijerikoneiden tuonti-
59209: tullin lakkauttamisesta tahi ainakin tuntuvasti alentamisesta;
59210:     5) anom. ehd. N:o 33 sokerin tullin alentamisesta;
59211:     6) anom. ehd. N:o 40 iltamien toimeenpanemisesta kannettavien
59212: erilaisten maksujen lakkauttamisesta;
59213:     7) anom. ehd. N:o 165 kuoletuslainain myöntämisestä nuoriso-
59214: seuroille kokoushuoneistojen rakentamiseen;
59215:     8) anom. ehd. N:o 45 osuusmeijereille myönnettyjen meijerilai-
59216: nojen maksu-ajan pidentämisestä;
59217:     9) I,aki- ja Talousvaliokunnan mietinnössä N:o 4 olevaa ehdo-
59218: tusta laiksi tieveron maksamisesta ja sen käyttämisestä.
59219:     Valtiovarainvaliokuntaan aikaisemmin lähetetyn anomusehdo-
59220: tuksen N:o 46 kruununvoudinvirkojen lakkauttamisesta on Edus-
59221: kunta viime syyskuun 10 p:nä päättänyt siirtää Perustuslakivalio-
59222: kuntaan.
59223:                   Valtiovarainvaliokunnan puolesta:
59224:                             E. G. Palmen.
59225:                                                     ]. Wartiovaara.
59226: 
59227:      Suomen Eduskunnalle.                Till Finlands I.andtdag.
59228:     Lakivaliokunta saa kunnioit-        Lagutskottet får vördsamt
59229: taen täten ilmoittaa, että Va-      härhos anmäla att Utskottet
59230: liokunta on loppuunkäsitellyt       slutbehandlat de till Utskottet
59231: Valiokuntaan lähetetyt armolli-     hänskjutna nådiga propositio-
59232: set esityk~et sekä Keisarillisen    nerna samt Prokuratorns i Kej-
59233: Senaatin Prokuraattorin kerto-      serliga Senaten berättelse, men
59234: muksen, mutta että Valiakun-        att de till Utskottet öfverläm-
59235: taan lykätyt eduskuntaesitys-       nade motionerna och petitio-
59236: ja anomusehdotukset ovat ajan       nerna däremot till följd af bri-
59237: puutteen takia jääneet käsitte-     stande tid icke hunnit hand-
59238: lemättä. Helsingissä lokakuun       läggas. Helsingfors, den 30 ok-
59239: 30 päivänä 1907.                    tober 1907.
59240:    Lakivaliokunnan puolesta:            På Lagutskottets vägnar:
59241:                           Karl Söderholm.
59242:                                                 Alfred Lindström.
59243: 
59244:                               Luettelo
59245:    Lakivaliokuntaan lähetetyistä armollisista esityksistä sekä edus-
59246: kuntaesitys- ja anomuseh.dotuk.<Sista.
59247: 3220                   Istunto 2 p. marraskuuta 1907·
59248: 
59249: 
59250:                                A rmolliset esitykset:
59251:    N:o 2 järjestetyn notarilaitoksen voimaanpanemisesta;
59252:     N:o 3 oikeudenkäyntivaltuusmiehistä ja julkisista asianajajista;
59253:    N:o 4 Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 4 §:n muuttamisesta toi-
59254: sin kuuluvaksi;
59255:    N:o 8 koskeva muutettuja määräyksiä eräiden Rikoslain 13 lu-
59256: vussa mainittujen rikosten syytteeseen panemisesta;
59257:    N:o 28 kulkukaupasta.
59258: 
59259:                             Eduskuntaesitysehdotukset:
59260:    N:o 3 ehdotus asetukseksi Naimiskaaren r luvun 6 §:n muutta-
59261: misesta toisin kuuluvaksi;
59262:    N:o 20 ehdotus uudeksi oppivelvollisuuslaiksi;
59263:    N:o 2I ehdotus Rikoslain 43 luvun 5 §:ään tehtävästä lisäyksestä,
59264: joka koskee vivisektsionin poistamista;
59265:    N:o 23 ehdotus laiksi Maakaaren r6 luvun 15 §:n osittaisesta
59266: muuttamisesta;
59267:    N:o 24 ehdotus laiksi Rikoslain 38 luvun r2 §:n muuttamisesta.
59268: 
59269:                                A nomuseltdotukset:
59270: 
59271:     N:ot 2, 9, I8, 8I, 9I ja 96, jotka koskevat avioliittolainsäädännön
59272: uudistamista;
59273:     N:ot 4, 83 ja 89, jotka koskevat aviottomain lasten oikeudellisen
59274: aseman parantamista;
59275:     N:ot 50 ia .roi, jotka koskevat naisen kelpoisuutta valtion virkoi-
59276: hin;
59277:     N :ot 26, 73, 74, I25, I69 ja r88, jotka koskevat muutoksia Rikos-
59278: lakiin;
59279:     N:ot 47 ia I2o, jotka koskevat tuomioistuinlaitosta ja oikeuden--
59280: käyntimenettelyä;
59281:     N:ot I2 ia IOS, jotka koskevat oikeuksia maahan ja rakennuksiin
59282: sekä niiden rekisteröimistä;
59283:     N:o I34, joka koskee passipakon poistamista.
59284: 
59285:   Suomen Eduskunnan
59286: TALOUSVALIOKUNTA
59287: 
59288:        Helsingissä,
59289:                                           Suomen F.duskunnalle.
59290:    lokakuun SO p:nä 1907.
59291:          N:o 21.
59292: 
59293:    1'alousvaliokunta saa eduskunnalle ktmnioittaen ilmoittaa, ettei
59294: valiokunta ole ennättänyt loppuunkäsitellä sen valmisteltavaksi ly-
59295:                Valiokunnissa käsittelemättä jääneet asiat.      3221
59296: 
59297: 
59298: 
59299: kättyjä anomusehdotuksia n:ot 57, II2 ja 156, joista ensin mainittu
59300: koskee Haminan ja Haapasaaren luotsien palkkauk'>Cen pidätettyien
59301: kalastussaarten ja luotojen luovuttamista asianomaisiin kuntiin
59302: kuuluvien saaristolaiskylien käytettäviksi sekä molemmat jälkimäiset
59303: apteekkiolojen uudestaan järjestämistä.
59304:                            Valiokunnan puolesta:
59305:                                Emil Perttilä.
59306: 
59307:   Suomen Eduskunnan
59308:      LAKI- JA
59309: TALOUSVALIOKUNTA
59310:                                     Suomen Eduskunnalle.
59311:        Helsingissä,
59312:     lokakuun 30 p. 1907.
59313:          N:o 15.
59314: 
59315:     Laki- ja Talousvaliokunta ilmoittaa täten kunnioittaen, että
59316: Valiokunta, joka valtiopäiväin kuluessa on Eduskunnalle lähettänyt
59317: mietintönsä armollisten esitysten johdosta, N:o 5, sisältävä ehdotuk-
59318: sen laiksi kaavojen ja mallien suojelemisesta, N:o 6 eräiden kirkol-
59319: listen maksujen taksoittamisen perusteista, N:o 13 paloapuyhdistyk-
59320: sistä, N:o r teiden tekemisestä ja kunnossapidosta maalla, N:o 12
59321: kyytitoimesta ja N:o 15 hirven metsästämisestä sekä edustajain Mik-
59322: kolan, L. Ingmanin, Kallion y. m. anomusehdotusten N:ot 41, 43, 44
59323: ja 194 johdosta, jotka koskeYat papiston palkkauksen uudestaan jär-
59324: jestämisestä sekä evankelis-lutherilaisen papiston virkatalojen hal-
59325: linnon siirtämistä seurakunnille, sitä vastoin ei ole ehtinyt loppuun
59326: saattaa edustajain Wiljomaan y. m. esitysehdotuksen N:o 18 kä-
59327: sittelemistä, mikä esitysehdotus sisältää ehdotukset asetuksiksi muu-
59328: toksista I5 p:nä kesäkuuta r8g8 maataiskuntien kunnallishallinnosta
59329: ja 8 p:nä joulukuuta 1873 kunnallishallituksesta kaupungissa annet-
59330: tuihin asetuksiin sekä ehdotuksen vaalilaiksi kuntien suhteellisia
59331: vaaleja varten, eikä myöskään edustajain Tokoin y. m. anomuseh-
59332: dotuksen N:o 143 uuden kunnallisasetuksen säätämisestä maalaiskun-
59333: nille sekä edustajain af Ursinin y. m. anomusehdotuksen N:o r67 uu-
59334: den kunnallisasetuksen säätäruisestä kaupunkikunnille.
59335:     Seuraavia Valiokuntaan lähetettyjä esitys- ja anomusehdotuksia
59336: Valiokunta niinikään ei ole ehtinyt käsitellä:
59337:     r. edustajain Kareksen y. m. esitysehdotusta N:o 19 kaupunki-
59338: kunnille annetun kunnallisasetuksen 7 §:n muuttamisesta toisin
59339: kuuluvaksi;
59340:     2. edustaja Pohjanpalon esitysehdotusta N:o 22 muutoksesta
59341: kaupunkien kunnallishallituksesta 8 p:nä joulukuuta r873 annetun
59342: asetuksen 55 §:ään;
59343: 3222                    Istunto 2 p. marraskuuta 1907·
59344: 
59345: 
59346:     3. edustajain Ahmavaaran y. m. anomusehdotusta N:o 28 halli-
59347: tuksen nimitysoikeuden lakkauttamisesta n. s. keisarinpitäjissä;
59348:     4· edustajain Kalliokorven y. m. esitysehdotusta N:o 15, sisäl-
59349: tävä ehdotuksen laiksi yksityismetsäin suojelemiseksi ryöstökäy-
59350: töltä;
59351:     5· edustajain Pennasen y. m. anomusehdotusta N:o 34 uuden
59352: metsälain säätämisestä;
59353:     6. edustajain Raatikaisen y. m. anomusehdotusta N:o 181 uuden
59354: metsälain säätämisestä;
59355:     7· edustajain Tervaniemen y. m. esitysehdotusta N:o IO sisäl-
59356: tävä ehdotuksen asetukseksi 20 p:nä lokakuuta 1898 metsästyksestä
59357: annetun asetuksen eräiden pykäläin muuttamisesta toisin kuulu-
59358: viksi;
59359:     8. edustajain Hoikan y. m. esitysehdotusta N:o 4, sisältävä eh-
59360: dotuksen 20 päivänä lokakuuta 1898 metsästyksestä annetun asetuk-
59361: sen 23 §:n osittaisesta muuttamisesta toisin kuuluvaksi;
59362:     9· edustajain Leppäsen y. m. esitysehdotusta N:o 13 voimassa
59363: olevan metsästysasetuksen 23 §:n muuttamisesta toisin kuuluvaksi;
59364:     10. edustajain Heikkisen y. m. anomusehdotusta N:o 187 uuden
59365: metsästysasetuksen säätämisestä;
59366:     II. edustajain Häkkisen y. m. anomusehdotusta N:o 8o voimassa
59367: olevan metsästysasetuksen muuttamisesta;
59368:     12. edustajain Torpan y. m. anomusehdotusta N:o 145 maanmit-
59369: tauslaitoksen uudistamisesta;
59370:     13. edustajain Pykälän y. m. anomusehdotusten N:o 97 vuonna
59371: 1864 annetun aitausasetuksen muuttamisesta; sekä
59372:     14. edustajain Huoposen y. m. anomusehdotusta N:o 37 mant-
59373: taaliin pannun maan vapauttamisesta vankeinkuljetusrasituksesta.
59374:                  I,aki- ja Talousvaliokunnan puolesta:
59375:                                   A. Lista.
59376:                                                    Walter Andersin.
59377: 
59378: 
59379: 
59380:  Suomen Eduskunnan
59381: ANOMUSVALIOKUNTA
59382: 
59383:        Helsingissä                    Suomen Eduskunnalle.
59384:    lokakuun 30 p:nä 1907.
59385:           N:o 17.
59386: 
59387:   Anomusvaliokunnalla on täten kunnia ilmottaa, että niistä ano-
59388: musehdotuksista, jotkaEduskunta on sen valmisteltavaksi lähettänyt,
59389:   Valiokunta on mietinnöissänsä N:o I - I I käsitellyt anomusehdo-
59390:               Valiokunnissa käsittelemättä jääneet asiat.            3223
59391: 
59392: tuksia N:o 10, 36, 152, 32, 51, 61, n6, 15, 121, 84, 108, 78, 25, 107,
59393: 92, 147, 155 ja 159;
59394:      Valiokunnan ehdotuksesta on Eduskunta anomusehdotukset N:o
59395: 179 ja 134 lykännyt toisen valiokunnan valmisteltavaksi;
59396:      ajan puutteen takia on Valiokunnan täytynyt jättää seuraavien
59397: anomusehdotusten valmisteleminen loppuun suorittamatta:
59398:      N:o 19 Yrjö-Koskinen, E. S., y. m., Kannatusavun myöntämi-
59399:  sestä työväenopistoille, ja
59400:      N:o 82 Pärssinen y. m., Kotien perustamisesta turvattomia lapsia
59401: sekä aviottomia äitejä ja heidän lapsiaan varten;
59402:      samasta syystä ovat seuraavat anomusehdotukset jääneet koko-
59403: naan käsittelemättä:
59404:      N:o 175 Antila y. m., Suomen kielen saattamisesta opetuskieleksi
59405:  yliopistossa ja polyteknillisessa korkeakoulussa;
59406:      N:o 86 Torppa y. m., Alotteeseen ryhtymisestä muistopatsaan
59407:  pystyttämistä varten J. V. Snellmanille;
59408:      N:o 76. Sipilä y. m., Hengellisen hoidon järjestämisestä houruin-
59409:  boitolaitoksiin;
59410:      N:o 124. Pajari y. m., Kansakoulunopettajain oikeudellisen ase-
59411:  man parantamisesta, ja
59412:      N:o 24. Setälä y. m., Laajemman hakukelpoisuuden myöntämi-
59413:  sestä valtion virkoihin realilyseon keskikoulun oppimäärän suoritta-
59414:  neille.
59415:                             Ltecina Hagman,
59416:                       Anomusvaliokunnan puheenj.
59417:                                                       L. Harmaja.
59418: 
59419: 
59420:   Suomen Kansaneduskunnan
59421:  MAATALOUSVALIOKUNTA
59422: 
59423:            Helsingissä,
59424:        loka.kuun SO p:nä 1907.          Suomen Eduskunnalle.
59425:               N:o 12.
59426: 
59427:      Maatalousvaliokunta saa täten kunnioittaen ilmoittaa, ettei
59428:  Valiokunta ole ehtinyt loppuun suorittaa pöytäkirjanotteella 8
59429:  p:ltä kesäkuuta Valiokuntaan lykätyn armollisen esityksen N:o
59430:  18, joka koskee eräänlaisia yhteismetsiä, valmistelevaa käsittelyä,
59431:  sekä ettei Valiokunta ole ehtinyt ryhtyä käsittelemään myöskään
59432:  seuraavia, pöytäkirjanotteilla 8, 10, 17, 18 ja 19 p:ltä kesäkuuta
59433:  samoin kuin IO p:ltä syyskuuta VaHokuntaan valmistelevaa käsitte-
59434:  lyä varten lähetettyjä eduskunta-esitys ja anomusehdotuksia,
59435:  nimittäin:
59436:                                                                20J
59437: 3224                 Istunto 2 p. marraskuuta 1907·
59438: 
59439: 
59440:       Esit. ehd. N:o 7· Gehbard, Hannes y. m. Ehdotus laiksi, joka
59441:   rajoittaa yhtiöiden, osuuskuntien ja yksityisten oikeutta hankkia
59442:   omaa kiinteätä omaisuutta;
59443:       Esit. ehd. N:o 8. Gebhard, Hannes y. m. Ehdotus laiksi, joka
59444:   koskee eräitä toimenpiteitä maan hankkimiseksi tilattomille;
59445:       Esit. ehd. N:o 9· Gebhard, Hannes y. m. Ehdotus laiksi maan-
59446:   viljelyksen kunnossapitämisestä yhtiöiden ja yksityisten omista-
59447: . milla tiloilla, joita käytetään pääasiallisesti metsän tuotantoa
59448:   varten;
59449:       Anom. ehd. N:o II. Kivilinna, V. y. m. Toimenpiteistä Karja-
59450:   lan kannaksen taloudellisten ja sivistysolojen kohottamiseksi;
59451:       Anom. ehd. N:o 13. Gebhard, Hannes y. m. Toimenpiteistä
59452:   osuustoiminnan edistämiseksi;
59453:       Anom. ehd. N:o 42. Brander, U. y. m. Maanviljelys- ja talous-
59454:   seurojen tarpeisiin myönnettyjen määrärahain korottamisesta;
59455:       Anom. ehd. N:o 77· Gebhard, Hannes y. m. Suurista maaomai-
59456:   suuksista johtuvien epäkohtien ja haittojen poistamisesta;
59457:       Anom. ehd. N:o 85. Pullinen, Erkki y. m. Pienviljelijöitä tar-
59458:   koittavan kehoitus- ja opetustoiminnan järjestämisestä;
59459:       Anom. ehd. N:o ng. Merivirta, y. m. Tilattomain maanhan-
59460:  kinnan helpottamisesta;
59461:       Anom. ehd. N:o 128. Gebhard, Hannes, y. m. Tilattoman vä-
59462:  estön lainarahaston uudestaan järjestämisestä;
59463:       Anom. ehd. N:o 129. Kairamo, Gebhard, Hannes y. m. Tilan-
59464:  haltijain hallinto-oikeuden järjestämisestä niillä tiloilla, jotka
59465:  valtion toimenpiteistä muodostetaan tilattomille luovutettaviksi;
59466:       Anom. ehd. N:o 130. Kairamo y. m. Valtion asutustoiminnan
59467:  järjestämisestä;
59468:       Anom. ehd. N:o I3I. Kairamo y. m. Uudisasutuksen edistä-
59469:  misestä kruunun metsämailla;                                   '
59470:       Anom. ehd. N:o 133. Torppa y. m. Sotilas- ja siviilivirkatalojen
59471:  luovuttamisesta niiden asukkaille;
59472:      Anom. ehd. N:o 135. Mantere y. m. Puutavaraliikkeiden
59473:  maatilanostojen ehkäisemisestä;
59474:      Anom. ehd. N:o 141. Pullinen, Erkki y. m. Valtion maanvil-
59475:  jelystarkoituksiin harjoittaman lainausliikkeen uudestaan järjes-
59476:  tämisestä;
59477:      Anom. ehd. N:o IJO. Pykälä y. m. Komitean asettamisesta
59478: tutkimaan lahjoitusmaiden oloissa esiintyviä epäkohtia;
59479:      Anom. ehd. N:o 172. Kairamo y. m. Vesiperäisten maiden
59480: viljelyskuntoon saattamisen edistämisestä;
59481:      Anom. ehd. N:o 176. Kaskelin y. m. Maataloudellisten neu-
59482: vojain oikeudellisen ja taloudellisen aseman järjestämisestä;
59483:      Anom. ehd. N:o 179. Alkio y. m. Vuotuisen määrärahan myön-
59484:               Valiokunnissa käsittelemättä jääneet asiat.           3225
59485: 
59486: tämisestä maanviljelysharrastusten elvyttämiseksi toimeenpantavia
59487: retkeilyjä varten;
59488:     Anom. ehd. N:o 184. Suomalainen, A. y. m. Yksityisten metsä-
59489: talouden järjestämisestä uudelle kannalle;
59490:     Anom. ehd. N:o 192. Kivilinna y. m. Kruununtiloilla olevien
59491: torpanalueiden muodostamisesta eräissä tapauksissa itsenäisiksi
59492: tiloiksi; sekä                                                             .,
59493:     Anom. ehd. N:o 193· Vuolijoki, V. y. m. Viljelyspakkoa kos-
59494: kevan lain aikaansaamissesta.
59495:                    Maatalousvaliokunnan puolesta:
59496:                           ]. K. Paasikivi.
59497:                                               Antti Tulenheimo.
59498: 
59499: 
59500:   Suomen Eduskunnan
59501:   TYÖVÅENASIAIN
59502:     VALIOKUNTA
59503:                                      Suomen Eduskunnalle.
59504:         Helsinki,
59505:    lokakuun 30 p. !907.
59506: 
59507:    Työväenasiain-valiokunta saa kunnioittaen Eduskunnalle il-
59508: moittaa, että sille käsiteltäviksi jätetyistä arm. esityksistä valio-
59509: kunta ei ole ehtinyt lopullisesti suorittaa Elinkeinolainehdotuksen
59510: loppu-osaa. Tämän loppu-osan kahden lukemisen tulokset jättää
59511: valiokunta painettuna vaikka tarkistamattomana luonnoksena Edus-
59512: kunnan arkistoon. Sitä paitsi ei valiokunta myöskään ole voinut
59513: ryhtyä käsittelemään sille jätettyjä muutamia anomuksia.
59514: 
59515:                     Työväenasiain-valiokunnan puolesta:
59516:                              N. R. af Ursin.
59517: 
59518: 
59519: Istunto päättyi kello 12,23 päivällä.
59520: 
59521:                                           Pöytäkirjan vakuudeksi:
59522:                                                F. W. Kadenius.
59523: 3226                   Valtiopäiväin päättäjäiset.
59524: 
59525: 
59526:    Kun täysi-istunto oli päättynyt, lähtivät edustajat julllakul-
59527: kueessa, puhemies ja varapuhemies edellä käyden
59528: 
59529:                           N ikolainkirkkoon,
59530: 
59531: jonne jo sitä ennen olivat saapuneet senaatin jäsenet ja prokuraattori.
59532:     Kun edustajat olivat asettuneet paikoilleen molemmin puolin
59533: keskikäytävää, toimittivat alttarijumalanpalveluksen kirkkoherra
59534: Bäck ja pastori A. R. Hedberg. Tällä aikaa lauloi valtiopäiväkööri
59535: >>Me kiitämme sinua>>, sekä >>Pyhä, Pyhä, Pyhä Herra Zebaoth~.
59536: Alttarijumalanpalveluksen jälkeen lauloivat kööri ja seurakunta
59537: yhdessä virrestä 333 värsyt 7-10.
59538:     Tämän jälkeen piti jumaluusopintohtori Lauri Ingman valtio-
59539: päiväsaarnan Ps. 36 v. 6-8 johdolla.
59540:     Armo olkoon teille, ja rauha, Jumalalta, meidän Isältämme,
59541: ja Herraltamme Jesukselta Kristukselta. Teksti Ps. 36: 6-8:
59542: Herra, Sinun laupeutes ulottuu niin leviältä, kuin taivas on, ja Sinun
59543: totuutes niin avaralta kuin pilvet juoksevat. Sinun vanhurskautes
59544: on niinkuin Jumalan vuoret ja Sinun oikeutes niinkuin suuri syvyys:
59545: Herra, Sinä autat sekä ihmiset että eläimet. Kuinka kallis on Sinun
59546: hyvyytes, Jumala! että ihmisten lapset Sinun siipeisi varjon alla
59547: uskaltavat. - Amen.
59548:     Saarnan jälkeen lauloi seurakunta 3:nnen värssyn virrestä 399·
59549:     Jumalanpalveluksen päätyttyä lähtivät eduskunnan jäsenet
59550: 
59551:                         Keisarilliseen linnaan,
59552: 
59553: jossa valtiopäiväin juhlalliset päättäjäiset toimitettiin valtaistuin-
59554: salissa. Edustajain kokoonnuttua valta-istuinsaliin ja asetuttua
59555: pitkin sivuseiniä valtaistuimen oikealle ja vasemmalle puolelle,
59556: siten että puhemies asettui ensimäiseksi oikealle ja varapuhemiehet
59557: sijoittautuivat häntä lähimmäksi, ilmoitti sen kenraalikuvernöörille
59558: juhlamenojenohjaaja, esittelijäsihteeri H. Rautapää, jonka jälkeen
59559: kenraalikuvernööri häntä saattavien henkilöiden kanssa saapui
59560: saliin.
59561:     Ensimäisenä saapui juhlamenojenohjaaja, sitten senaatin proku-
59562: raattori ja jäsenet, kaksi aina rinnakkain, prokuraattori ja nuorin
59563: jäsen ensinnä sekä muut siinä järjestyksessä, jossa senaatissa istuvat,
59564: nuoremmat vanhempain edellä; sitten senaatin talous- ja oikeus-
59565: osaston varapuheenjohtajat; tämän jälkeen kenraalikuvernööri ja
59566: viimeiseksi kenraalikuvernöörin seurueeseen kuuluvat henkilöt.
59567: Senaatin jäsenet asettuivat oikealle, kenraalikuvernöörin· seuruee-
59568: seen kuuluvat henkilöt vasemmalle puolelle valta- istuinta. Valta-
59569: istuinta lähinnä olevan pöydän ääreen vasemmalla asettui
59570:                        Valtiopäiväin päättäjäiset.
59571: 
59572: 
59573: esittelijäsihteeri A. Degerholm, joka oli määrätty pitämään pöytä-
59574: kirjaa valtiopäiväin päättäjäisissä.
59575:     Kenraalikuvernöörin asetuttua paikalleen valta-istuimen por~
59576: taiden viereen, astui esiin eduskunnan puhemies P. E. Svinhufvud,
59577: lausuen puheessa kenraalikuvernöörille eduskunnan alamaisen kun-
59578: nioituksen ja onnentoivotuksen Hänen Majesteetilleen Keisarilie ja
59579: Suuriruhtinaalle.
59580:     Puhemies Svinhufvudin puhe oli näin kuuluva:
59581: 
59582:                         Teidän Ylhäisyytenne!
59583: 
59584:     Ensimäiset uuden Valtiopäiväjärjestyksen mukaan kokoontu-
59585: neet valtiopäivät ovat nyt lopettaneet työnsä ja sen tulokset jäte-
59586: tään Teidän Ylhäisyytenne toimesta saatettavaksi Keisarilie ja Suuri-
59587: ruhtinaalle. Arvosteltaessa näitä tuloksia, jotka ehkä havaitaan pie-
59588: nemmiksi, kuin mitä oli saatettu toivoa ja odottaa, ovat muutamat
59589: seikat otettavat huomioon. Niinpä on Eduskunnan koossaolon
59590: aika nyt ainoastaan 3 kuukautta. Ja kun näillä valtiopäivillä
59591: laajat kansankerrokset ensi kerran ovat pääseset omien valitsemiensa
59592: edustajain kautta saamaan toiveitansa Eduskunnassa kuuluville,
59593: on pantu entiseen verraten melkoista enemmän työtä eduskunta-
59594: esitys- ja anomusehdotuksiin, joissa useita kansan sydämellä kauvan
59595: olleita uudistustarpeita on tuotu ilmi.
59596:     Sen ohessa on välttämättömät järjestäytymistoimet suoritettu
59597: ja lisäksi on useampiin asioihin nähden, jotka ovat jääneet lo-
59598: pullisesti päättämättä, tehty tärkeitä ja laajaperäisiä valmistustöitä,
59599: mitkä epäilemättä tulevat suuresti edistämään Eduskunnan toimin-
59600: taa, kun se ennen pitkää uudelleen kokoontuu.
59601:     Loppuun käsiteltyjen asiain joukossa on, rahakysymyksiä lukuun-
59602: ottamatta, kaksi ylen tärkeätä, joihin minun tässä sallittakoon
59603: viitata.
59604:     Toinen niistä koskee väkijuomien tuottaman turmion ehkäise-
59605: mistä ja tarkoittaa lainsäädäntötointa, joka, jos mikään, voi vai-
59606: kuttaa kansan siveellisen elämän kohottamiseen. Tämän lakiehdo-
59607: tuksen toteuttamista Suomen kansa mitä hartahimmin toivoo; ja
59608: Eduskunta uskaltaa luottaa siihen, että Keisari ja Suuriruhtinas
59609: on antava arvoa sille vakaumukselle, joka on tämän lakiehdotuksen
59610: luonut ja että Hän suosiollisesti on ottava lakiehdotuksen vastaan.
59611:     Toinen tärkeä asia on anomus uuden yhtenäisen, mutta samalla
59612: kansan tarpeiden mukaan täydennetyn ja kehitetyn hallitusmuodon
59613: säätämisestä, josta eduskunta on päättänyt pyytää armollista esi-
59614: tystä. Tämä asia, josta maamme senaattikin on tehnyt alamaisen
59615: ehdotuksen, on, jos saatetaan toivotuille perille, omiansa takaa-
59616: maan Suomelle onnellisen ja häiritsemättömän kehityksen perustan.
59617:     Vihdoin on mainittava, että nämäkin valtiopäivät ovat lausu-
59618:                       Valtiopäiväin päättäjäiset.
59619: 
59620: 
59621: neet julki vakaumuksensa siitä, kuinka välttämättöntä kansal-
59622: lemme on, että vielä olemassa olevat poikkeukset maamme valtio-
59623: säännön mukaisista oloista mitä pikimmin poistetaan.
59624:     Eduskunnan puolesta esitän alamaisen kunnioituksen ja uskol-
59625: lisuuden Keisarille ja Suuriruhtinaalle sekä lausun Eduskunnan ala-
59626: maisen onnentoivotuksen Hallitsijallemme.
59627: 
59628:    Puhemies ojensi. sitten kenraalikuvernöörille valtiopäiväpäätöksen.
59629: 
59630:     Tämän jälkeen julisti kenraalikuvernööri Hänen Majesteettinsa
59631: nimessä valtiopäivät päättyneiksi, luvaten saattaa eduskunnan
59632: toivomukset hallitsijan tietoon. Kenraalikuvernöörin sanat käänsi
59633: suomeksi ja ruotsiksi senaattori Mechelin.
59634:     Edustaja, vapaaherra K. von Alfthan kohotti tämän jälkeen
59635: Hänen Majesteetilleen kolminkertaisen eläköönhuudon, johon läsnä-
59636: olijat yhtyivät.
59637:     Tämän tapahduttua palasi kenraalikuvernööri sisähuoneisiin
59638: samalla tapaa saatettuna kuin valta-istuinsaliin tullessaankin,
59639: jonka jälkeen eduskunnan jäsenet poistuivat salista.
59640: 
59641:                            Eduskuntatalossa.
59642: 
59643:     Lähdettyään valta-istuinsalista kokoontuivat eduskunnan jäse-
59644: net vielä kerran kokoushuoneeseensa, jossa Puhemies lausui seuraa-
59645: vat sanat, eduskunnan häntä seisaaltaan kuunnellessa:
59646:     Arvoisat edustajat!
59647:     Työpäivämme on nyt päättynyt. Raskas on edustajain työ
59648: ollut, vaan uutteruudella ja tarmolla on työ suoritettu. Puolestani
59649: merkitsen mielihyvällä yhden piirteen tästä edustajain yhteisestä
59650: työstä, nimittäin sen, että tuo yhteistyö, huolimatta siitä, että edus-
59651: tajat ovat olleet jakautuneet eri ryhmiin, toisistaan sangen jyrkästikin
59652: eroaviin, kuitenkin on ollut varsin helppo ja varsin hyvä. Tämä
59653: piirre on mielestäni erinomaisen hyvä enne tulevaisuuteen nähden,
59654: sillä tämä johtuu - se on minun vakaumukseni - siitä, että kaikilla
59655: edustajilla on ollut työnsä päämääränä yksinomaan isänmaan
59656: onni ja menestys.
59657:      Kun nyt jätän sen kunniakkaan toimen, minkä Te, arvoisat edus-
59658: tajat, uskoitte minulle, tulee minun lausua lämpimimmät kiitokseni
59659: siitä erinomaisesta ystävällisyydestä, mitä Te olette minulle osoitta-
59660: neet, ja siitä suuresta luottamuksesta, jonka olette antaneet minun
59661: toiminnalleni tulla osaksi, vaikkapa toimintani on ollut monessa
59662: kohdin sangen puutteellista.
59663:      Minulla ei ole Teille mitään muuta vastikkeeksi tarjottavaa
59664: kuin hyvä tahtoni ja harras myötätuntoisuuteni eduskunnan työlle.
59665: Kiitän siis Teitä koko sydämestäni siitä ajasta, kun täällä yhdessä
59666: on oltu koossa.
59667:                         Valtiopäiväin päättäjäiset.                 3229
59668:                                                -------------------
59669:     Samalla minun ehkä sallitaan lausua eduskunnan puolesta
59670: kiitokset meidän arvoisalle sihteerillemme, kanslian henkilökunnalle,
59671: tulkille ja pikakirjoittajille siitä ahkeruudesta, siitä taidosta ,jolla
59672: he ovat suorittaneet työlään ja vaikean toimensa. Omasta puoles-
59673: tani en voi olla tähän vielä lisäämättä veljellistä kiitosta arvoisalle
59674: sihteerille siitä kyvykkäästä tavasta, millä hän on virkansa hoitanut
59675: ja minun toimintaani suuresti helpoittanut
59676: 
59677:     Eduskunnan puolesta lausui ed. Uno Brander Puhemiehelle:
59678:     Arvoisa Puhemies!
59679:     Ensimäisen työkautensa jälkeen valmistautuu Suomen kansa
59680: hajautumaan kotiseuduilleen. Vaivaloisen työnsä jälkeen se lähtee
59681: suorittamaan niitä kotiaskareita, joita kullakin on asemassaan
59682: kesken jäänyt. Meillä, eduskunnan jäsenillä, on kuitenkin eräs
59683: mieluisa velvollisuus vielä ennen eron hetkeä täytettävänä. Mei-
59684: dän on mieluista lausua ne kiitollisuuden tunteet julki, mitkä me
59685: yksimielisesti tunnemme arvoisaan Puhemiestämme kohtaan. Kun
59686: me keväällä kokoonnuimme tänne valtiopäiville alkuun, niin oli
59687: meillä mielessämme epäröivä kysymys: mistä se mies, joka kykenee
59688: menestyksellä täyttämään sen tehtävän, joka uudessa kansaneduskun-
59689: nassa tulee puhemiehelle? Sillä meillä on kaikilla selvillä, että se
59690: tehtävä tulisi olemaan vaikeampi, tärkeämpi ja arkaluotoisempi
59691: kuin koskaan ennen, säätyeduskunnan aikana. Onhan kansan-
59692: eduskuntamme toisin kokoonpantu kuin entiset säädyt, joista kukin
59693: edusti jotain määrättyä luokkaa tai kansalaisryhmää. Nyt olemme
59694: tänne kokoontuneet edustaen koko kansaa, kaikkia sen eri kerroksia
59695: ja ryhmiä, ja on silloin ollut luonnollista, että me olemme mukanam-
59696: namme tuoneet tähän neuvottelutupaan kaikki ne eri maailman-
59697: katsomukset, jotka liikkuvat tämän kansan povessa, ja on ollut
59698: luonnollista, että me näin ollen olemme tulleet tänne varsin erilaisin
59699: mi~lipitein, että on jyrkkiäkin eroavaisuuksia olemassa eri katsanto-
59700: kantojen välillä. Oli odotettavissa väitteitä ja vastaväitteitä, oli odo-
59701: tettavissa jyrkkiäkin yhteentörmäyksiä. Me sen takia asetimme suu-
59702: ret vaatimukset sille miehelle, jonka tuli ensimäisenä tässä kansanedus-
59703: kunnassa johtaa neuvottelujamme. Mutta joskin me asetimme suu-
59704: ria vaatimuksia, niin me emme ole silloin pettyneet, kun me olemme
59705: saaneet asessori Svinhufvudin näitä kansanneuvottelujamme joh-
59706: tamaan.
59707:     Minun ei ole tarvis tässä lähemmin selitellä sitä erinomaista tapaa,
59708: jolla kunnioitettava Puhemiehemme on tehtävänsä suorittanut.
59709: Viittaan vaan siihen, että, niin erimielisiä kuin yleensä me olemme
59710: olleet, niin yhdessä me olemme yksimieliset: me olemme yksimieli-
59711: set siinä, kun me lausumme, että arvoisa Puhemiehemme on täyt-
59712: tänyt tehtävänsä meidän kaikkien mieliksi, ja me lausumme sen
59713: vakuutuksen, että 'l'e, herra Puhemies, olette puhemiehen toimeen,
59714: 3230                 Valtiopäiväin päättäjäiset.
59715: 
59716: 
59717: nähden luonut sellaiset traditsioonit, jotka velvoittavat kaikkia
59718: muita seuraavia puhemiehiä.
59719:     En tarvitse pitkälti puhua siitä järkähtämättömästä oikeamieli-
59720: syydestä, siitä hienotunteisesta tasapuolisuudesta, jota Te olette
59721: osottanut meitä kaikkia kohtaan. En tarvitse ylistellä Teidän kat-
59722: keamatonta uupumattomuuttanne ja uutteruuttanne, kun olette jak-
59723: sanut miehekkäästi, tarmokkaasti, tyynesti ja arvokkaasti johtaa
59724: läpi kaikki ne päivä- ja yöistunnot, joita näinä kolmena kuu-
59725: kautena olemme täällä pitäneet. Vakuutan vielä, että se meidän
59726: rinnoissamme asuu, tuo kiitollinen tunnustus, että Te olette erin-
59727: omaisesti tehtävänne suorittanut.
59728:     Ja pyydän lopuksi lausua, että sinä lyhyenä väliaikana, joka
59729: nyt on, ennenkuin uudelleen kokoonnumme, Te saisitte kerätä voi-
59730: mia jatkuvaan työhön, virkistyä täysin, tavataksemme täällä
59731: jälleen toisemme yhteisessä työssämme, ja rohkenen lausua toivo-
59732: muksen tavataksemme Teidät samassa asemassa, samoissa voimissa,
59733: samalla tapaa johtaen meidän yhteisiä neuvottelujamme.
59734: 
59735:    Puhemiehen esityksestä kohottivat eduskunnan jäsenet lopuksi
59736: kohnikertaisen eläköönhuudon isänmaalle.
59737: 
59738:    K:lo I/2 4 ajoissa kansanedustajat erosivat.
59739: Jäsen- ja Asialuettelot. _
59740: Luettelo käytetyistä lyhennyksistä:
59741:   An. = Anomusehdotus.
59742:   Arm. es. = Armollinen esitys.
59743:   :Es. = :Eduskuntaesitys.
59744:   I(. = I(irielmä.
59745:   I(s. = I(atso.
59746:   L. = Lähetetty.
59747:   Ltv. = Laki- ja talousvaliokunta.
59748:    Lv. = Lakivaliokunta.
59749:   M. = Mietintö.
59750:    Mv. = Maatalousvaliokunta.
59751:   Prv. = Perustuslakivaliokunta.
59752:    Pv. = Pankkivaliokunta.
59753:    Rv. = Rautatievaliokunta.
59754:    Suurv. = Suuriv.aliokunta.
59755:    Tarkv. = Tarkastusvaliokunta.
59756:    Toimv. = Toimitusvaliokunta.
59757:    Työv. = Työväenasiainvaliokunta.
59758:    Tv. = Talousvaliokunta.
59759:    Vv. = Valtiovarainvaliokunta.
59760:       Hallituksen jäsenten lausunnot:
59761: Donner:
59762:            III.   1909-1911.
59763: Ignatius:
59764:          II.      1135-1137~   1142, IV. 2750, 2899-2901. 2012-2913.
59765: Lilius:
59766:            III.   1357-1367, 1442, 1473.
59767: Mechelin:
59768:         II. 1096.
59769:         III. 1242-1245.
59770:         IV. 2604, 2800, 2838-2840, 2851, 3100-3101.
59771: Nybergh:
59772:        I. 104-105.
59773:        II. 710---715.
59774:        III. 1499-1500, 1893, 1895.
59775:        IV. 2156-2158, 2494-2497, 3013-3014, 3029-3031.
59776: 
59777: Schildt:
59778:            IV.    269~2694.
59779: 
59780: Ståhlberg:
59781:         I. 125-126.
59782:         II. 451--453, 1148-1149, 1205-1207.
59783:         111. 1868-1871.
59784:         IV. 2171-2178, 2203, 2431-2432.
59785: Wegelius:
59786:        IV. 2279-2280, 2400-2401.
59787:                                      1.
59788: 
59789:                             jäsenluettelo.
59790: 
59791:                               Puhemies:
59792: Svinhufvud, P. E., kihlakunnantuomari.
59793:       Mikkelin läänin vaalipiirin valitsema I. 4.
59794:       valittu eduskunnan puhemieheksi 1. 8; tervehdyspuhe eduslmn-
59795:         nalle 1. 9-10; iäähyväispuhe eduskunnalle IV. 3228-3229.
59796:       puhe valta-istuinsalissa alkaiaisissa 1. 25-26; lopettaiaisissa
59797:         IV. 3227-3228.
59798:       muut lausunnot:
59799:         I. 10, 11, 12, 12-13, 13, 14, 17, 18, 19, 21, 28, 33, 43, 52, 55,
59800:       57, 66, 67, 68, 69, 70, 71, 73, 74, 136, 137, 140, 143, 165, 167, 205,
59801:       206, 207, 246, 249, 250, 254, 256, 257, 258, 265, 266, 317, 335-336,
59802:       386, 389;
59803:         II. 442, 445, 461, 476, 513, 514, 531, 540, 568, 585, 604, 608,
59804:       616, 624, 625, 628, 679, 705-706, 707, 708-709, 755-756, 782,
59805:       800, 839, 841, 842, 897, 899, 909, 910, 911, 932, 1007, 1018,
59806:       1032, 1038, 1046, 1141, 1148, 1154, 1171, 1196.
59807:         III. 1217, 1218, 1221, 1222, 1230, 1235, 1245, 1341, 1407, 1442,
59808:       1491, 1497, 1516, 1539-1540, 1549, 1555, 1559-1560, 1625,
59809:       1627-1628, 1629, 1650, 1683, 1684, 1701, 1702, 1703, 1726, 1750,
59810:       1782, 1839, 1909, 1973.
59811:         IV. 1999, 2012, 2014, 2020, 2056, 2059, 2067-2068, 2069, 2087,
59812:       2115, 2124, 2125, 2128, 2180, 2135, 2164, 2250, 2393, 2428, 2436,
59813:       2437, 2438, 2474, 2478, 2479, 2515, 2572, 2578, 2604, 2640, 2700,
59814:       2702, 2711, 2722, 2828. 2829, 2830, 2831, 2841-2842, 2858, 2889,
59815:       2895, 2896, 2898, 2918, 2924, 2960-2961, 3041-3042, 3214, 3227-
59816:       3228, 3228-3229.
59817: 
59818: 
59819: 
59820:                   Ensimäinen varapuhemies:
59821: Ursln af, N. R.. lehtori.
59822:        Hämeen läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 1. 3.
59823:        valittu ensimäiseksi varapuhemieheksi 1. 9.
59824:               jäseneksi Prv :aan 1. 129.
59825:                             Jäsenluettelo.
59826: 
59827: 
59828:                       Työv :aan 1. 131; sen puheenjohtajaksi I. 168.
59829:                       Suurv :aan 1. 245.
59830:      la{;sunnot:"
59831:        1. 12, 15, 20, 21, 22, 31-32, 54, 58-59, 67, 146-147, 160-161,
59832:      205, 254, 266--267, 322-323, 340, 341-342, 369-372.
59833:        II. 538, 585, 589, 599, 601, 618--619, 623--624, 679-680, 687,
59834:      841, 844--845, 884, 953, 1013-1018, 1029--1031, 1034--1035,
59835:      1036, 1037, 1177-1179, 1212-1213.
59836:        111. 1217,1224-1225, 1227, 1231-1233, 1233, 1246--1247,
59837:      1275-1277, 1317-1318, 1347-1348, 1422-1427, 1476--1476,
59838:      1517-1519, 1532--1533, 1568--1570, 1576--1577, 1657-1659,
59839:      1694, 1780-1781, 1819-1821, 1836, 1837, 1894-1895, 1896.
59840:        IV. 1986, 2065, 2066--2067, 2071-2072, 2096--2097, 2104,
59841:      2116--2117, 2133--2134, 2214--2216, 2283--2284, 2393, 2395, 2i28
59842:      -2429, 2434-2435, 2437, 2438--2439, 2440, 2441, 2624--2625,
59843:      2654-2655, 3078, 3079, 3210.
59844: 
59845: 
59846:                    Toinen varapuhemies:
59847: Palmen, E. 0., professori, vapaaherra.
59848:      Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 1. 1.
59849:      valittu toiseksi varapuhemieheksi 1. 9.
59850:              valitsijamieheksi 1. 52.
59851:               jäseneksi Vv:aan 1. 130; sen puheenjohtajaksi 1. 168.
59852:                         Suurv :aan 1. 245.
59853:                         Toimv:aan II. 840; sen varapuheenjohtajaksi
59854:                            II. 932.
59855:       lausunnot:
59856:         1. 21-22, 58, 68, 134, 151-153, 201-202, 218--222, 249-250,
59857:       264-265, 268, 338--340.
59858:         II. 506--508, 512, 514, 536, 537-538, 539-540, 555, 559-592,
59859:       605, 610-611, 632-637, 660-664, 683, 705, 841, 887-888, 899-
59860:       900, 933, 948--953, 961;.-962, 1037, 1044, 1066--1069, 1083--1081,
59861:       1085.
59862:         III. 1216--1217, 1232, 1233, 1506--1512, 1534--1535, 154G--
59863:       1541, 1548, 1550, 1661-1666, 1689-1694, 1746-1748, 1766--1768,
59864:       1777, 1840-1841.
59865:         IV. 1981, 1985, 2000-2006, 2012-2014, 2060, 2284-2286,
59866:       2397, 2401-2402, 2411-2412, 2602-2603, 2605, 2607-2608, 2609,
59867:       2613, 2617, 2620, 2689-2691, 2729, 2750, 2783-2789, 2835-2838,
59868:       2854-2855, 2866, 2875-2877, 2919-2922, 2951, 2993--2994,
59869:       2996--2997, 2999, 3079, 3083, 3168, 3210.
59870: 
59871: 
59872:                               Jäsenet:
59873:                                   A.
59874: Aalle, 1., neiti.
59875:  - Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema I. 2.
59876:        valittu valitsijamiesten varajäseneksi 1. 52.
59877:           ,      jäseneksi Prv :aan 1. 129.
59878:        lausunnot:
59879:         IV. 2077-2078, 2106.
59880:                                 Jäsenluettelo.
59881: 
59882: 
59883: Aalto, M., varastonhoitaja.
59884:       Vaasan läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 1. 5.
59885:       valittu jäseneksi Tv :aan 1. 130.
59886:       lausunnot:             ~
59887:         1. 36, 162-163, 192, 198-199, 348-350.
59888:         II. 458-459, 596, 678, 689, 883-884, 1113-1118.
59889:         III. 1535-1536, 1729-1732.
59890:         IV. 1998, 2012, 2044--2045, 2246-2250, 2620, 2829,        2883~--
59891:       2884, 2991-2992.
59892: Ahlroos, P., kirjaltaja.
59893:       Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema I. 1.
59894:       valittu jäseneksi Työv :aan 1. 131.
59895:       lausunnot:
59896:         1. 15, 17, 204.
59897:         II. 590, 591, 676, 678-679, 692, 739, 885, 887, 1034, 1050, 1080.
59898:         III. 1554, 1570-1571, 1649-1650, 1797, 1806, 1947.
59899:         IV. 2064--2065, 2067, 2068, 2104, 2199-2202, 2353-2354,
59900:       2428, 2447, 2569, 2576, 2616, 2620, 2856-2857, 2872, 2877, 2949.
59901:       3083, 3214.
59902: Abmavaara, P., maanviljelijä.
59903:       Oulun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 1. 6.
59904:       valittu jäseneksi Vv :aan 1. 130.
59905:                        Suurv :aan I. 245.
59906:       la~sunnot:"
59907:         I. 19, 33, 91-93, 119-121, 149-151, 268-269, 270-273, 288
59908:       -292, 312, 319, 329, 331, 362-363, 375-376, 428-429.
59909:         II. 517, 562-563, 564, 599-600, 600-601, 608-609, 612-613,
59910:       692-694, 798-803, 850-851, 891-892, 895, 896, 899, 900, 924-
59911:       926, 943-946, 955-956, 1033-1034, 1038, 1046.
59912:         III. 1299-1303, 1318, 1339, 1556, 1590-1592, 1622-1623,
59913:       1629, 1680-1682, 1763-1765, 1794, 1800-1801, 1803, 1805-1806,
59914:       1806, 1970-1971, 1973.
59915:         IV. 2046, 2048, 2153-2155, 2167, 2257-2258, 2276, 2296-2297,
59916:       2307-2308, 2397, 2409-2410, 2478, 2515, 2519, 2551-2553, 2611,
59917:       2633--2634, 2707, 2723, 2725, 2734--2735, 2790-2794, 2869--
59918:       2870, 2994, 2997, 3078, 3186.
59919: Ala-l(ulju, E., talonemäntä.
59920:       Vaasan läänin itäisen vaalipiirin valitsema 1. 5.
59921:       valittu varajäseneksi Tv :aan 1. 130.
59922:       lausunnot:
59923:         J. 328-329, 372.
59924:         II. 688-689, 1051.
59925:         IV. 2039, 2074, 2473.
59926: Alftban, v. 1(., lääketieteen tohtori, vapaaherra.
59927:       Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema I. 1.
59928:       valittu valitsijamiesten varamieheksi 1. 51.
59929:               jäseneksi Vv :aan I. 130.
59930:                         kansliatQ.imikuntaan JI. 583.
59931:       la~'sunnot:"
59932:         I. 14, 60, 139-140, 203--204, 207, 224-225, 229-230,        309,
59933:       315. 315-316, 321-322, 346-347, 385-387.
59934:                            Jäsenluettelo.                         3237
59935: 
59936:         II. 842, 879-880, 886, 909, 953. 1008-1009, 1027-1028. 1051,
59937:       1059-1061, 1127, 1189-1191.
59938:         111. 1275, 1342, 1345, 1377-1380, 1541-1543, 1562-1565,
59939:       1603--1604, 1655--1657, 1702, 1748-1750, 1761-1763, 1821,
59940:       1843, 1901.
59941:         IV. 1990--1991, 1996--1997, 2007-2010, 2020--2023, 2041,
59942:       2052-2054, 2057, 2058, 2064, 2067, 2162, 2195-2199, 2256-2257,
59943:       2269, 2276, 2280--2283, 2287-2288, 2403--2405, 2408-2409,
59944:       2415, 2424-2425, 2454-2455, 2575-2576, 2608, 2611, 2611-2612.
59945:       2615-2616, 2635-2636, 2674-2675, 2725, 2728, 2731-2734, 2749,
59946:       2751-2752, 2851-2853, 2870--2871, 2881, 2997, 2999, 3201,
59947:       3211-3212.
59948: 
59949: Alkio, S., kirjailija.
59950:        Vaasan läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 1. 5.
59951:        valittu jäseneksi Suurv :aan 1. 245. ·
59952:        lausunnot:
59953:         1. 62, 75, 109, 176, 179-180, 267-268, 269, 316, 317, 324, 351,
59954:       419-421.
59955:         II. 464, 505, 601-602, 653-654, 860--862, 881, 885, 918-919,
59956:       985--990, 1050.
59957:         III. 1260--1262, 1596-1599, 1626-1627, 1711-1713, 1727-·
59958:       1729, 1754--1755, 1861-1863, 1873, 1886-1887.
59959:         IV. 2146, 2160, 2415-2416, 2472, 2527-2529, 2636-2638,
59960:       2659-2660, 2697-2700, 2797-2800, 2828.
59961: 
59962: Antila, j. E., maanviljelijä.
59963:        Vaasan läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 1. 5.
59964:        valittu valitsijamieheksi 1. 52.
59965:                jäseneksi Vv :aan 1. 130.
59966:                          Suurv :aan 1. 245.
59967:          "
59968:        lausunnot: "
59969:          I. 79-80, 232-233, 336.
59970:         II. 751-752, 1053--1054.
59971:         III. 1674-1675, 1713--1715.
59972:         IV. 2036, 2372-2373, 2445, 2789-2790.
59973: 
59974: AraJärvi, j., pankinjohtaja.
59975:  -    Viipurin läänin läntisen vaalipiirin valitsema 1. 3.
59976:       valittu valitsijamiesten varamieheksi 1. 52.
59977:               varajäseneksi Vv :aan 1. 130.
59978:          ,    jäseneksi Pv :aan 1. 130.
59979:       lausunnot:
59980:          1. 328, 428.
59981:         II. 503--504, 667-668, 685, 774-776, 845, 1083, 1084.
59982:         III. 1660--1661, 1808.
59983:         IV. 1979-1980, 1983--1984, 1986, 1989, 2370--2372, 2428,
59984:       2530--2531, 2621, 2948-2949.
59985: 
59986: Arokallio, 0., rovasti .
59987:  ....- Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema 1. 4.
59988:        vastaanottamassa kenraalikuvernööriä valtiopäiväiumalanpal-
59989:          veluksessa alkajaisissa 1. 23.
59990:        valittu valitsijamiesten varajäseneksi 1. 51.
59991:                jäseneksi Pv :aan 1. 130.
59992:                               Jäsenluettelo.
59993: 
59994: 
59995:       lausunnot:
59996:         1. 42, 333.
59997:         II. 505-506.
59998:         IV. 2766-2768, 2913-2915, 2979.
59999: Aromaa, E., suutari.
60000:      Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema I. 2.
60001:      valittu jäseneksi Tv:aan 1. 130.
60002:      lausunnot:
60003:         I. 116, 197.
60004:         II. 588, 994, 2830.
60005: Aromaa, V., muurari.
60006:      Mikkelin läänin vaalipiirin valitsema 1. 4.
60007:      valittu varajäseneksi Ltv :aan I. 131.
60008:                            Av :aan III. 1625.
60009:      la;sunnot:
60010:        IV. 2158, 2365-2366, 2610, 2701, 2725, 2829.
60011: 
60012: 
60013: 
60014:                                     B.
60015: Brander, U., ylitarkastaja.
60016:      Kuopion läänin itäisen vaalipiirin valitsema 1. 5.
60017:      valittu jäseneksi Mv :aan 1. 131.
60018:                        Suurv :aan 1. 245; sen puheenjohtajaksi 1. 246.
60019:      la;sunnot:"
60020:         I. 40, 430, 432-433, 435--436.
60021:         II. 515-516, 687-688, 881-883, 1207-1209.
60022:         III. 1610-1615, 1784.
60023:         IV. 3145-3146, 3229-3230.
60024: Dick, A. J., kirkkoherra.
60025:       Vaasan läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 1. 6.
60026:       valittu jäseneksi Rv :aan 1. 131.
60027:       toimittanut alttarimenot valtiopäiväjumalanpalveluksessa päät-
60028:         täjäisissä IV. 3226.
60029:       lausunnot:
60030:         I. 36-37, 222-224, 235, 391.
60031:         II. 673-674, 676, 682, 738-739.
60032:         III. 1427-1433, 1733, 1741, 1948.
60033:         IV. 2203-2206, 2571-2572, 2574, 2706, 2716, 2842, 2889, 2964
60034:       -2965, 2979, 3078, 3128-3130.
60035: 
60036: 
60037: 
60038:                                     c.
60039: Castr6n, J., lakitieteen kandidaatti.
60040:       Viipurin läänin läntisen vaalipiirin valitsema 1. 3.
60041:       valittu valitsijamieheksi I. 51.
60042:         ,     jäseneksi Mv:aan 1. 131.
60043:         ,.               Suurv :aan 1. 245.
60044:                            Jäsenluettelo.                           3239
60045:                           - - - - ---------------
60046: 
60047:      lausunnot:
60048:        1. 13, 15, 18, 20-21, 53, 54, 55---,..56, 61, 66, 71, 75-76, 135-
60049:      136, 137, 174-175, 283-286, 300-302, 310-312, 314, 317, 331,
60050:      333, 355, 363-365, 373-374, 387-389, 411-415, 423.
60051:        II. 457, 516, 530, 531-532, 542, 542-543, 545, 547-548, 555--
60052:      556, 557-558, 563, 566-568, 575-577, 585, 588, 601, 623, 628,
60053:      672, 724---738, 782-787, 838-839, 841, 841-842, 853-854, 876.
60054:      877, 973--982, 994--996, 1006, 1024-1027, 1035-1036, 1042--
60055:      1043, 1045-1046, 104~1047, 1047, 1080, 1083, 1084, 1086, 1161
60056:      -1165, 1210-1212.
60057:         III. 1217-1218, 1219, 1229. 1230, 1240, 1242, 1313-1317, 1383
60058:      --1407, 1455-1461, 1482--1484, 1500, 1551, 1641--1642, 1685--
60059:      1688, 1700, 1880--1881, 1884-1885, 1885-1886, 1905--1906, 1971
60060:      --1972, 1973.
60061:         IV. 2389, 2390, 2474, 2487-2490, 2563-2564, 2575, 2576; 2594,
60062:      2601-2602, 2603, 2611, 2644--2646, 2658-2659, 2684-2685,
60063:      2692-2693, 2701-2702, 2730, 2748, 2749, 2819-2821, 2827, 2829,
60064:      2857, 2859, 2860, 2861, 2863-2864, 2867-2868, 2872-2873, 2882
60065:      -2883, 2896, 2952, 2960, 3019-3022, 3042-3078, 3119--3128,
60066:      3160, 3172, 3194-3195.
60067: 
60068: Cederberg, A., hovioikeuden asessori.
60069:       Vaasari läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 1. 5.
60070:       valittu valitsijamieheksi I. 51.
60071:               jäseneksi Lv:aan 1. 130.
60072:                         Suurv :aan I. 245.
60073:                         Toimv :aan II. 840.
60074:       Ia{;sunnot:"
60075:         1. 64, 242-243, 303--304, 354--355, 355-356.
60076:         II. 545, 581, 583, 601, 612, 613, 637-640, 655-656, 676, 901,
60077:       904, 1087.
60078:         III. 1553-1554, 1554, 1801-1802, 1883, 1898.
60079:         IV. 2032, 2140-2143, 2160, 22_77, 2399, 2410-2411, 2700, 2706
60080:       -2707, 2708--2710, 2719-2720, 2~5. 2962-2964, 2980.
60081: 
60082: 
60083: 
60084:                                 D.
60085: Danielson-Kalmari, j. R., valtioneuvos.
60086:       Hämeen läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 1. 3.
60087:       valittu jäseneksi Prv :aan 1. 129.
60088:                         Suurv :aan 1. 245.
60089:       Ia;sunnot:"
60090:         1. 10-11, 12, 18, 19, 43, 57-58, 66, 67, 68, 69, 71, 71-72, 72,
60091:       74, 143-146, 154--156, 252-254, 254, 255, 256, 318, 365--369,
60092:       378--380, 404--407, 421-422.
60093:         II. 447-450, 530-531, 532, 579--580, 582, 585--586, 612, 620
60094:       --621, 625-626, 664--667, 816-821, 1012, 1023-1024, 1032-
60095:       1033, 1041-1042, 1133-1134, 1199-1204.
60096:         111. 1228-1229, 1248--1256, 1277-1283, 1303-1307, 1322,
60097:       1341, 1351-1352, 1469-1473, 1481-1482, 1530-1531, 1559, 1560,
60098:       1773-1774, 1778, 1779, 1784, 1816-1819. 1833, 1837, 1838-1839,
60099:       1842, 1886, 1889, 1891, 1894, 1895.
60100:                                                               204
60101: 3204                         Jäsenluettelo.
60102: 
60103: 
60104:          IV. 1999, 2012, 2079-2084, 2102, 2107, 2120-2123, 2130, 2134,
60105:        2277, 2421-2422, 2537-2540, 2558, 2610-2611, 2621, 2656-2657,
60106:        2665-2668, 2705, 2595-2797, 2860, 2871-2872, 2958-2959, 2997
60107:        -2998, 3177-3181, 3184-3185, 3185-3186, 3186, 3206, 3206.
60108: 
60109: 
60110: 
60111:                                    E.
60112: Ehrnrooth, L., protokollasihteeri.
60113:      Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 1. 1.
60114:      valittu jäseneksi Tv :aan 1. 130; vapautettu jäsenyydestä 1. 244.
60115:              varajäseneksi Työv :aan I. 131; varsinaiseksi II. 534.
60116:              jäseneksi Suurv :aan 1. 245.
60117:         ,.   varajäseneksi Toimv :aan II. 840.
60118:      lausunnot:
60119:        1. 75, 77.
60120:        II. 541, 558, 676, 887.
60121:         IV. 1986, 1992, 2097, 2117-2118, 2435-2436, 2463, 2856.
60122: Eloranta, J. V., toimittaja.
60123:       Hämeen läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 1. 3.
60124:    - valittu jäseneksi Pv :aan 1.. 130.
60125:                  ,       Suurv :aan 1. 245.
60126:         ,     varajäseneksi Toimv :aan II. 840.
60127:       lausunnot:
60128:         II. 587, 855-857, 863-864, 900, 973, 990-993.
60129:         III. 1684-1685.
60130:         IV. 2106-2107, 2689, 2725, 2829, 2831, 3151-3153.
60131: Erkko, E., tehtailija.
60132:       Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 1. 1.
60133:       valittu valitsijamieheksi 1. 51.
60134:               varajäseneksi Prv :aan 1. 130.
60135:               jäseneksi Työv :aan 1.131; sen varapuheenjohtajaksi 1.168.
60136:                         Tarkv :aan II. 840.
60137:       la~'sunnot ':'
60138:         1. 35, 64, 64-65.
60139:         II. 630, 677, 809, 957, 1019-1020.
60140:         111. 1505.
60141:         IV. 2610.
60142: Eronen, 0., torppari.
60143:      Mikkelin läänin vaalipiirin valitsema 1. 4.
60144:      valittu varajäseneksi Mv :aan 1. 131.
60145:   -  lausunnot:
60146:         IV. 2379, 2829.
60147: Estlander, E., lakitieteen tohtori.
60148:        Vaasan läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 1. 5.
60149:       valittu valitsijamiesten varamieheksi I. 51.
60150:                jäseneksi Prv :aan 1. 129.
60151:                           Suurv :aan 1. 245.
60152:        la~sunnot:"
60153:          I. 22, 54, 63, 135, 228-229, 365.
60154:                             Jäsenluettelo.
60155: 
60156: 
60157:         II. 518, 531, 546, 548, 553, 554, 574-575, 601, 606, 614-616,
60158:       647--649, 676, 719--721, 763-768, 841, 1009-1010, 1035, 1053,
60159:       1133, 1182-1183.
60160:         III. 1347, 1784, 1785-1787, 1796, 1895-1896, 1896.
60161:         IV. 1995-1998,      2006,    2164,   2178-2180,    2396--2397,
60162:       240~2407 2418, 2425, 2479-2482, 2515, 2570, 2729, 2730-2731,
60163:       2753-2757, 2868-2869, 2872, 2994, 3027, 3081, 3102-3104, 3175,
60164:       3184, 3189-3190, 3195-3196, 3206, 3208, 3213.
60165: 
60166: 
60167: 
60168:                                  G.
60169: Gebhard, Hannes, filosofian tohtori.
60170:      Vaasan läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 1. 6.
60171:      valittu jäseneksi Mv :aan I. 131; sen varapuheenjohtajaksi I. 168.
60172:         ,              Suurv :aan 1. 245; vapautettu jäsenyydestä
60173:                            III. 1845.
60174:      lausunnot:
60175:         1. 44, 76--77, 171-172, 435.
60176:         II. 463, 463--464, 466, 750-751, 890, 962-963, 982, 1038,
60177:       1039, 1040-1041, 1046, 1047.
60178:         III. 1226-1227, 1708-1711, 1733--1734.
60179:         IV. 2324-2329, 2422, 2424, 2426, 2490-2493, 2512-2513,
60180:       2886, 2918, 2961-2962, 3000-3002, 3026-3027, 3093-3099,
60181:       3149-3150.
60182: Gebhard, Hedvig, tohtorin rouva.
60183:      lfämeenläänin pohjoisen vaalipiirin valitsema I. 3.
60184:      valittu valitsijamieheksi I. 52.
60185:         ..   jäseneksi Työv :aan 1. 131.
60186:      lausunnot:
60187:         1. 257, 258, 262.
60188:         II. 470, 508, 878-879, 1081, 1087.
60189:         III. 1623, 1633--1635.
60190:         IV. 2086-2088, 2258-2262, 2275.
60191: 
60192: Gripenberg, A., neiti, vapaaherratar.
60193:         -    Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 1. 2.
60194:       valittu jäseneksi Lv :aan I. 130.
60195:         ,               Suurv :aan I. 245.
60196:       lausunnot:
60197:         1. 41,189, 257, 258, 362, 425.
60198:         II. 475-476, 508, 511, 854.
60199:         III. 1331-1333, 1635.
60200:          IV. 2069-2070, 2104-2105, 2108, 2152-2153, 2188, 2350--
60201:       2352, 2520-2521.
60202: 
60203:  Gustafsson, F. V., professori.
60204:        Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 1. 1.
60205:        valittu jäseneksi Av :aan 1. 131.
60206:          ,     varajäseneksi Tarkv :aan II. 840.
60207:        lausunnot:
60208:          I. 212-213.
60209:          II. 544, 590, 673, 1070.
60210:                                Jäsenluettelo.
60211: 
60212: 
60213:         III.    1340-1341, 1516-1517, 1906-1907, 1973.
60214:         IV. 2170, 2210-2211, 2447, 2585, 2668, 2824 2830, 2883, 2923-
60215:       2924, 2950, 2980, 3082, 3210-3211.
60216: 
60217: 
60218:                                      H.
60219: Hagman, L., yhteiskoulun johtajatar.
60220:      Hämeen läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 1. 3.
60221:      valittu varajäseneksi Lv :aan 1. 130.
60222:              jäseneksi Av :aan 1. 131; sen puheenjohtajaksi 1. 168, 265.
60223:                        Suurv :aan 1. 245.
60224:      la~'sunnot:"
60225:        1. 116--117, 257, 358.
60226:         II. 493-495, 510, 1023, 1051, 1052, 1080.
60227:          III. 1230, 1334-1336, 1340, 1521-1524, 1i582-1584, 1919-1920.
60228:         IV. 2032-2033, 2066, 2073-2074, 2316-2321, 2387, 2472--
60229:       2473, 2535-2536, 2570, 2571, 2924-2827.
60230: Hakulinen, .J. H., kansanopiston johtaja.
60231:       Kuopion läänin itäisen vaalipiirin valitsema 1. 4.
60232:       valittu jäseneksi Vv :aan 1. 130.
60233:       lausunnot:
60234:         1. 347-348.
60235:         II.    592, 2679-2680.
60236: Haveri, J., kansakoulunopettaja.
60237:       Vaasan läänin itäisen vaalipiirin valitsema 1. 5.
60238:      valittu varajäseneksi Pv :aan I. 130.
60239:       lausunnot:
60240:         1. 293.
60241:         II. 592, 602.
60242:         III. 1769.
60243:         IV. 2290, 2828.
60244: Hedberg, A. R., pitäjänapulainen.
60245:      Vaasan läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 1. 5.
60246:      toimittanut alttarimenot valtiopäiväjumalanpalveluksessa aika-
60247:        jaisissa 1. 24; päättäjäisissä IV. 3226.
60248:      valittu varajäseneksi Tv :aan 1. 130.
60249:                             Pv :aan I. 130.
60250:      la~'sunnot:
60251:         1. 287-288.
60252:         II.    588, 676, 682, 852, 874, 897, 1128.
60253:         IV. 2212-2214, 2368--2369, 2450-2451, 2461-2462, 2566-
60254:       2568, 2882.
60255: Heikkilä, S., toimittaja.
60256:       Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema I. 2.
60257:       valittu jäseneksi Tv :aan 1. 130.
60258:                   ..      Suurv :aan I. 245.
60259:          ,     varajäseneksi Toimv :aan II. 840.
60260:       lausunnot:
60261:         I.     194-195.
60262:         Ill. 1239, 1519-1520.
60263:         IV. 2216, 2824-2825.
60264:                              Jäsenluettelo.                  3243
60265: 
60266: Heikkinen, .J, A., maanviljeJiiä.
60267:       Oulun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 1. 6.
60268:       lausunnot:
60269:         1. 82, 185-186, 198, 279-281, 331-332.
60270:         II. 888, 892-893, 926-929, 1047.
60271:         111. 1782.
60272:         IV. 2610, 2705, 2828, 2996.
60273: Heimonen, V., työmies.
60274:      Viipurin läänin läntisen vaalipiirin valitsema 1. 3.
60275:      valittu jäseneksi Vv :aan 1. 130.
60276:  -   lausunnot:
60277:        IV. 2725, 2829.
60278: Heininen, K., mylläri.
60279:       Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 1. 2.
60280:       valittu varajäseneksi Tv :aan 1. 130.
60281:       lausunnot:
60282:         1. 95.
60283:         II. 1040.
60284:         III. 1699.
60285:         IV. 2306-2307, 2446, 2510-2511, 2710-2711.
60286: Heiskanen, S., maanviljelijä.
60287:  -    Kuopion läänin läntisen vaalipiirin valitsema 1. 4.
60288:  -    valittu varajäseneksi Tv :aan 1. 130.
60289: llelkiö, .J, E., maanvilielijä.
60290:        Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 1. 2.
60291:        valittu varajäseneksi .Rv :aan 1. 131.
60292:           ,     jäseneksi SuUJv :aan III. 1845.
60293:        lausunnot:
60294:          1. 98--99, 304-305.
60295:           II. 467, 476, 694-695, 754-755.
60296:          III. 1526-1527, 1621, 1739-1740, 1806.
60297:           IV. 2047-2048, 2048, 2354-2357, 2565, 2585-2586.
60298: Helle, E.. puuseppä.
60299:        Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 1. 1.
60300:        valittu varajäseneksi Prv :aan 1. 130.
60301:          ,     jäseneksi Työv :aan 1. 131.
60302:        lausunnot:
60303:          1. 83-84, 182.
60304:          IV. 2108--2111, 2126-2127, 2302-2304, 2829.
60305: Hiltula, A., maanviljelijä.
60306:        Oulun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 1. 6.
60307:        valittu jäseneksi Työv :aan I. 131.
60308:   -    lausunnot:
60309:          1. 264.
60310: Hjelt, A., tirehtööri.
60311:        Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 1. 2.
60312:        valittu jäseneksi Työv :aan 1. 131.
60313:                          Suurv :aan 1. 245.
60314:        Ja~'sunnot:"
60315:          1. 54-55, 169-.171. 176, 394-396, 428.
60316: 3244                           Jäscnluettelo.
60317: 
60318:         II.     553-554, 588, 589, 706, 7.58-763, 1084.
60319:         III. 1263-1265, 1345, 1571-1573.
60320:         IV. 2066, 2068, 2394-2395, 2402-2403, 2405, 2419-2420,
60321:        2432-2433, 2436-2437, 2439, 2809-2810, 2826, 2857.
60322: 
60323: Hoikka, I., vuokraaja.
60324:       Oulun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 1. 6.
60325:       ,lkäpuhemiehenä" johtanut ensimäistä istuntoa 1. 7.; puhe edus-
60326:          kunnalle 1. 7-8.
60327:       valittu valitsijamiesten varajäseneksi 1. 52.
60328:          ,    jäseneksi Ltv :aan 1. 131.
60329:       lausunnot:
60330:          1. 85-86, 103, 174, 262, 263, 303, 320, 332.
60331:          II. 689, 874, 895-896, 968-969.
60332:          III.    1742, 1752-1754, 1770, 1861.
60333:          IV. 2304-2305, 2459, 2512, 2546--2547, 2579, 2818-2819.
60334: 
60335: Hoikka, M., seppä.
60336:       Oulun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 1. 6.
60337:       valittu jäseneksi Rv :aan 1. 131.
60338:         ,     Suurv :aan I. 245.
60339:       lausunnot:
60340:          II. 589.
60341:          III. 1751-1752.
60342:          IV. 2830.
60343: 
60344: Hokkanen, E., mäkitupalainen.
60345:      Hämeen läänin eteläisen vaalipiirin valitsema I. 3.
60346:      valittu valitsijamiesten varamieheksi I. 52.
60347:        ,     jäseneksi Tv :aan 1. 130.
60348:      lausunnot:
60349:        1. 195.
60350:          II.    816, 898, 1003, 1165-1166.
60351:          IV. 2996.
60352: 
60353: Huoponen, N. E., tirehtööri.
60354:      Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema I. 4.
60355:      valittu jäseneksi Tv :aan 1. 130; sen varapuheemohtaiaksi II. 705.
60356:      lausunnot:
60357:        1. 34-35, 54, 77, 93-94, 99-101, 118-119, 167, 185, 200, 211
60358:        -212, 318, 320, 337, 34,4--346, 409-410.
60359:          II. 463, 464, 467, 468, 583, 584--585, 679, 684-685, 697---698,
60360:        706. 709, 942-943, 9~9-061. 10'50. 110~-1107.
60361:          III. 1235, 1318-1322, 1344-1345, 1380-1383, 1533-1534,
60362:        1556, 1642-1646, 1678-1680, 1701, 1778, 1779, 1807-1808, 1850
60363:        -1853, 1867-1868.
60364:          IV. 1993, 2042, 2048, 2054-2055, 2056, 2072-2073, 2092-
60365:        2094, 2188-2194, 2315-2316, 2386--2387, 2592-2593, 2599-
60366:        2600, 2601, 2602, 2617, 2682-2683, 2721-2722, 2728, 2962,
60367:        3022-3023.
60368:  Huotari, A. M., rouva.
60369:        Kuopion läänin läntisen vaalipiirin valitsema 1. 4.
60370:        valittu jäseneksi Lv :aan I. 130.
60371:   -    lausunnot:
60372:                             Jäsenluettelo.                        3245
60373:                                       ----
60374: 
60375: 
60376:         1. 430.
60377:         II. 703.
60378:         III. 1963-1964.
60379:         IV. 2266-2268, 2829.
60380: Huttunen, P., lampuoti.
60381:       Mikkelin läänin vaalipiirin valitsema I. 4.
60382:       valittu varajäseneksi Tv :aan I. 130.
60383:         ,     jäseneksi Mv :aan 1. 131.
60384:       lausunnot:
60385:         IV. 2829.
60386: 
60387: Häkkinen, S., kansakoulunopettaja.
60388:      Vaasan läänin itäisen vaalipiirin valitsema 1. 5.
60389:       valittu valitsijamieheksi 1. 51.
60390:               varajäseneksi Av :aan I. 131.
60391:         ,     jäseneksi Mv :aan I. 131.
60392:      lausunnot:
60393:         1. 89-91, 175.
60394:         II. 469, 551, 845-850, 862, 888, 890, 898, 917-918.
60395:         III. 1222-1224, 1227-1228, 1446-1451, 1628-1629.
60396:         IV. 2315, 2384-2386, 2422, 2497-2500.
60397: 
60398: Hämäläinen, A. P., veturinkuliettaja.
60399:      I(uopion läänin itäisen vaalipiirin valitsema I. 5.
60400:      valittu jäseneksi Rv :aan 1. 131.
60401:        III. 1872.
60402:        IV. 2072, 2601, 2610, 2621, 2829.
60403: 
60404: Hämäläinen, K.. toimittaja.
60405:      Oulun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 1. 6.
60406:      valittu jäseneksi Lv :aan 1. 130.
60407:        ,         ,      Suurv :aan 1. 245.
60408:      interpellatsiooni. poliisivoiman lisäämisestii II. 964-967.
60409:      lausunnot:
60410:        1. 115.
60411:        II. 586-587, 1003-1005.
60412:        111. 1415-1422, 1875-1878, 1892, 1974.
60413:        IV. 2465, 2612-2613, 2614, 2824, 2829, 2857-2858, 2880,
60414:      2979-2980, 2994-2995, 3204-3205.
60415: 
60416: Hänninen, E., Valpas, toimittaja.
60417:       Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 1. 1.
60418:       valittu valitsijamieheksi 1. 51.
60419:               jäseneksi Prv :aan 1. 129.
60420:               varajäseneksi Rv :aan 1. 131.
60421:         ,.    jäseneksi Suurv :aan 1. 245.
60422:       lausunnot:
60423:         1. 45, 124.
60424:         II. 619-620, 683-684, 695, 706-708, 896-897, 1044.
60425:         UI. 1485-1499, 1552, 1682-1684, 1887-1888, 1891-1892.
60426: 
60427:         IV. 1986, 1992, 2130--2133, 2158--2159,     2440,   2639-2644,
60428:       2687-2689, 2829, 3160-3171.
60429:                            Jäsenluettelo.
60430: 
60431: 
60432: Häyrynen, H., satulaseppä.
60433:      Hämeen läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 1. 3.
60434:      valittu jäseneksi Rv :aan 1. 131.
60435:        .,    varajäseneksi Työv :aan 1. 131.
60436:      lausunnot:
60437:         II. 993.
60438:         IV. 2041, 2829.
60439: 
60440: UöUer, K. 0., kansakoulunopettaja.
60441:       Hämeen läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 1. 3.
60442:       valittu jäseneksi Pv :aan 1. 130.
60443:       lausunnot:
60444:         II. 586, 590.
60445:         IV. 2442-2444, 2996.
60446: 
60447: 
60448:                                   1.
60449: 
60450: Ingman, A. K•• maalari.
60451:      Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 1. 1.
60452:      valittu valitsijamieheksi 1. 51.
60453:         .,   jäseneksi Työv :aan 1. 131.
60454:      lausunnot:
60455:         I. 207.
60456:         IV. 2829.
60457: 
60458: Ingman, L. ,l., jumaluusopintohtori.
60459:      Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 1. 2.
60460:      valittu jäseneksi Lv :aan 1. 130.
60461:                        Suurv :aan 1. 245.
60462:                        Tarkv :aan II. 840; sen varapuheenjohtajaksi
60463:                           II. 1153.
60464:       valtiopäiväsaarna päättäjäisissä IV. 3226.
60465:       lausunnot:
60466:         I. 134, 207, 319.
60467:         II. 487, 542, 564, 575, 587, 596, 739-742, 854, 1070-1071.
60468:         III. 1329, 1339, 1550-1551, 1863-1864, 1872-1873, 1890
60469:       -1891.
60470:         IV. 2146--2151, 2160, 2161, 2516, 2580--2582, 2587, 2588,
60471:       2675-2677, 2686, 2860, 2861, 2895, 3204.
60472: 
60473: 
60474: 
60475:                                   J.
60476: Jalava, .1. 0., peltiseppä.
60477:       Hämeen läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 1. 3.
60478:       valittu varajäseneksi Työv :aan 1. 131.
60479:                             Av :aan III. 1504; vapautettu varajäse-
60480:                               nyydestä III. 1558.
60481:                jäseneksi    Lv :aan III. 1625.
60482:                              Jäsenluettelo.                      3247
60483: 
60484:       lausunnot:
60485:         1. 286-287, 297-299.
60486:         II. 1002-1003.
60487:         III. 1558, 1841-1842, 1964-1967.
60488:         IV. 2079, 2304, 2646--2648, 2830, 2858, 2881-2882, 2996.
60489: .Johansson, 0. V., torpparin poika.
60490:       Uudenmaan läänjn vaalipiirin valitsema 1. 1.
60491:       valittu jäseneksi Ltv :aan 1. 130.
60492:       lausunnot:
60493:         1. 234, 392.
60494:         II. 627, 675-676.
60495:         IV. 2314, 2655-2656.
60496: .Järvinen, J., opettaja.
60497:        Mikkelin läänin vaalipiirin valitsema I. 4.
60498:        valittu valitsijamieheksi 1. 51.
60499:                jäseneksi Ltv :aan I. 130,
60500:                          Av :aan I. 131; vapautettu jäsenyydestä III.
60501:                             1230.
60502:                   ,      Suurv :aan I. 245.
60503:          ..    varajäseneksi Pv :aan II. 1504.
60504:        lausunnot:
60505:          I. 70, 71, 159, 417-418.
60506:          II. 508, 587, 867-868.
60507:          III. 1230, 1348-1351, 1932-1939, 1974.
60508:          IV. 2339-2341, 2447, 2540--2543, 2830.
60509: 
60510: 
60511: 
60512:                                   K.
60513: .l(airamo, A. 0., entinen senaattori.
60514:        Hämeen läänin eteläisen vaalipiirin valitsema I. 3.
60515:        valittu valitsijamieheksi 1. 52.
60516:                jäseneksi Mv :aan 1. 131.
60517:                          Suurv :aan I. 245.
60518:        la{;sunnot:"
60519:          1. 15, 38, 54, 81-82, 297, 352-353.
60520:          II. 561-562, 568, 583, 595, 598-599, 899, 954, 1045, 1048.
60521:        1049, 1166--1170.
60522:          III. 1326--1329, 1525--1526, 1605-1607, 1902-1903, 1907,
60523:        1908-1909.
60524:          IV. 1994, 2586, 2611, 2749, 2819, 2873-2874, 2896, 2922-2923,
60525:        2950, 2987, 3079, 3085-3093.
60526: Kallio, 1(., maanviljelijä.
60527:        Oulun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema I. 6.
60528:        valittu valitsijamieheksi 1. 51.
60529:          ,     jäseneksi Vv :aan I. 130.
60530:        lausunnot:
60531:          1. 97-98, 180-181, 319, 320, 401-402, 433.
60532:          II. 468, 834, 994, 1039, 1081.
60533:          111. 1616--1618, 1784, 1787-1788.
60534:          IV. 1992-1993, 2168-2169, 2302, 2358-2360, 2474, 2631-
60535:        2632, 2872, 2970-2971.
60536:                                  Jäsenluettelo.
60537: 
60538:     l(alliokorpi, D. .J .• palstatilallinen.
60539:             Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 1. 2.
60540:             valittu jäseneksi Mv :aan 1. 131.
60541:                                 Suurv :aan I. 245.
60542:             la~'sunnot:
60543:               II. 899.
60544:               IV. 2041, 2656, 2829, 2996.
60545:     l(anervo, M., rouva.
60546:           Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema I. 2.
60547:           valittu varajäseneksi V v :aan 1. 130.
60548:           lausunnot:
60549:             II. 489--492.
60550:             III. 1635-1636, 1967-1968.
60551:     l(annisto, A., puuseppä.
60552:            Mikkelin läänin vaalipiirin valitsema 1. 4.
60553:            valittu jäseneksi L v :aan 1. 130.
60554:            lausunnot:
60555:              II. 1179.
60556:              IV. 2829.
60557:     l(ares, 1(. R., kansanopiston johtaja.
60558:             Mikkelin läänin vaalipiirin valitsema 1. 4.
60559:             valittu jäseneksi Tv :aan 1. 130.
60560:             lausunnot:
60561:               1. 177-179, 192-194, 281, 324-325, 333, 380-381.
60562:               II. 471-473, 554-555, 624-625, 626-627, 685, 701-702,
60563:             897, 909-910, 1076, 1081.
60564:               III. 1234-1235, 1543--1545, 1548-1549, 1637, 1703-1706,
60565:            .1725-1726, 1726-1727, 1784.
60566:               IV. 2128-2130, 2167-2168, 2250-2255, 2455-2457, 2478,
60567:             2533-2535, 2570, 2588, 2612, 2613, 2615, 2620, 2884, 2898.
60568:     l(arhl, 0., maanviljelijä.
60569:            Oulun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 1. 6.
60570:            valittu jäseneksi Suurv :aan 1. 245.
60571:            lausunnot:
60572:              1. 36, 75, 88, 191, 267, 295-296, 321, 327-328, 331, 351, 435.
60573:              II. 542, 640, 1128.
60574: •            III. 1560-1562, 1618, 1750-1751, 1769-1770, 1928-1929.
60575:              IV. 2365, 2441, 2561, 2653, 2695-2696, 2724, 2829.
60576:       l(arlsson, 1(. .J.• filosofian maisteri.
60577:            Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 1. 2.
60578:            valittu jäseneksi Mv :aan 1. 131.
60579:            lausunnot:
60580:              1. 326-327.
60581:              II. 676, 1020.
60582:              IV. 2333.
60583:     l(iiskinen, .J. H., maanviljelijä.
60584:        -    Oulun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 1. 6.
60585:        -    valittu jäseneksi Pv :aan 1. 130.
60586:     l(irves, .J., viilaaja.
60587:                                 Jäsenluettelo.                   3249
60588: 
60589:        Viipurin läänin läntisen vaalipiirin valitsema 1. 3.
60590:        valittu jäseneksi Ltv :aan 1. 130.
60591:        lausunnot:
60592:          1. 351-352.
60593:          II. 437-441, 596, 969.
60594:          III. 1735, 1770, 1836, 1837-1838.
60595:         IV. 2118-2120, 2308--2310, 2316, 2518, 2609, 2609-2610,
60596:       2691, 2700---2701, 2829, 2918, 2952-2954, 2958, 2959, 2982, 3008
60597:       -3013, 3027--3028, 3214.
60598: l(ivilinna, V.• tohtori.
60599:        Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema 1. 4.
60600:        valittu jäseneksi Av :aan 1. 131; sen varapuheenjohtajaksi I.
60601:                   168, 265.
60602:          ,    varajäseneksi Tarkv :aan II. 840.
60603:        lausunnot:
60604:          1. 213-216, 231-232, 402-404, 436.
60605:          II. 692, 811-814, 970-971, 1038, 1100---1104.
60606:          III. 1334, 1353-1354, 1745, 1757-1760, 1772-1773, 1821
60607:        -1823.
60608:          IV. 2468-2471, 2600, 2613, 2619-2620, 2879-2880, 2954-
60609:        2955, 2959, 3016-3017.
60610: l(ivioia, L., pastorin rouva.
60611:        Vaasan läänin eteläisen vaalipiirin valitsema I. 5.
60612:        valittu varajäseneksi Tv :aan I. 130.
60613:        lausunnot:
60614:          I. 496-497.
60615:          IV. 2089-2090.
60616: Knuutila, 1(., maanviljelijä.
60617:        Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema I. 2.
60618:        valittu valitsijamieheksi I. 51.
60619:          ,     jäseneksi Tv :aan 1. 130.
60620:        lausunnot:
60621:          III.   1236, 1675-1676.
60622:          IV.    2378--2379, 2582, 3130---3132.
60623: l(nuutlla, M., maanviljelijä.
60624:        Oulun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema I. 6.
60625:        valittu jäseneksi Rv :aan I. 131.
60626:        lausunnot:
60627:          II. 593.
60628:          III. 1732-1733, 2595-2596, 2982.
60629: Koivisto, A., maanviljelijä.
60630:        Vaasan läänin itäisen vaalipiirin valitsema I. 5.
60631:        valittu valitsijamiesten varamieheksi I. 52.
60632:          ,     jäseneksi Lv :aan I. 130.
60633:        lausunnot:
60634:           IV.   2981.
60635: J(olkki, E., pastori.
60636:        Kuopion läänin itäisen vaalipiirin valitsema I. 5.
60637:        valittu jäseneksi Työv :aan I. 131.
60638:   -    lausunnot:
60639:                              Jäsenluettelo.
60640:                    ---
60641: 
60642: 
60643:         1. 342-344.
60644:         IV. 2006.
60645: l(omu, J, A., toimittaja.
60646:       Oulun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 1. 6.
60647:       valittu valitsijamiesten varamieheksi 1. 52.
60648:         ,     jäseneksi Pv :aan 1. 130.
60649:       lausunnot:
60650:         1. 96.
60651:         III. 1520-1521, 1834.
60652:         IV. 2464-2465, 2626, 2822-2824 .
60653: .l(oponen, A., levyseppä.
60654:        Kuopion läänin itäisen vaalipiirin valitsema I. 5.
60655:        valittu varajäseneksi Prv :aan 1. 130.
60656:                              Työv :aan I. 131.
60657:        la~'sunnot:
60658:          1. 43, 350-351.
60659:          IV. 2007, 2014, 2648, 2830.
60660: l(oskelin, K. V., agronoomi.
60661:        Vaasan läänin itäisen vaalipiirin valitsema 1. 5.
60662:        valittu valitsijamieheksi 1. 51.
60663:                jäseneksi Vv :aan I. 130.
60664:          ,     varajäseneksi Rv :aan 1. 131.
60665:        lausunnot:
60666:          II. 593, 1050.
60667:           IV. 2411.
60668: l(oskinen, I'., kaupanhoitaia.
60669:        Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 1. 2.
60670:    -   valittu jäseneksi Vv :aan I .130.
60671:    -   lausunnot:
60672:          II. 586.
60673: l(uisma, P., talollinen.
60674:        Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema 1. 4. ·
60675:        valittu varajäseneksi_ Ltv :aan 1. 131.
60676:        lausunnot:
60677:          II. 591, 702-703.
60678:          III. 1345, 1931-1932.
60679:          IV. 2602.
60680: Käkikoski, H., opettajatar.
60681:        Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema I. 1.
60682:        valittu jäseneksi Av :aan 1. 131.
60683:        lausunnot:
60684:          I. 39, 264, 325-326, 423-424.
60685:          II. 473-475, 502-503, 694, 862-863, 1052.
60686:          III. 1512-1514, 1527-1528, 1618--1619, 1637-1638, 1955
60687:        -1959.
60688:          IV. 2070-2071, 2090-2092, 2271-2275, 2557-2558, 2621,
60689:        2649-2650, 2881, 2885, 2946-2948.
60690: l(äpy, A., asessori.
60691:        Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema I. 2.
60692:        valittu jäseneksi Lv :aan 1. 130.
60693:                          Suurv :aan I. 245.
60694:                               Jäsenluettelo.
60695: 
60696: 
60697:      valittu jäseneksi Toimv.aan II. 840.
60698:      lausunnot:
60699:        1. 117-118, 407-408.
60700:        II. 1036, 1080.
60701:        III. 15Si1-1552, 1620-1621, 1783, 1855-1859.
60702:        IV. 2111-2112, 2160, 2378, 2859, 3196--3199.
60703: 
60704: 
60705: 
60706:                                   L.
60707: Laakso, J,, torppari.
60708:      Uudenmaan läänin vaalioiirin valitsema 1. 1.
60709:      valittu varajäseneksi Ltv :aan 1. 131.
60710:      lausunnot:
60711:         I. 87.
60712:         IV. 2304, 2829.
60713: Lagerlöf, A., lakitieteen kandidaatti.
60714:       Oulun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema I. 6.
60715:       valittu valitsijamieheksi 1. 52.
60716:               jäseneksi Vv :aan 1. 130.
60717:               varajäseneksi Pv :aan 1. 130.
60718:          ,    jäseneksi kansliatoimikuntaan II. 583.
60719:       an. ehd. n:o 174.
60720:       lausunnot:
60721:          1. 106-108.
60722:          II. 519-530, 606--608, 610, 721-724, 807-809.
60723:          III. 1234.
60724:          IV. 2735-2748, 3187-3189.
60725: Lahtinen, A. H., opettaja.
60726:       Kuopion läänin itäisen vaalipiirin valitsema 1. 5.
60727:       valittu varajäseneksi Prv :aan 1. 130.
60728:         jäseneksi Av :aan 1. 131.
60729:       lausunnot:
60730:         1. 34.
60731: Laine, J, V., puuseppä.
60732:   -   Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema I. 2.
60733:   -   valittu jäseneksi Av :aan 1. 131.
60734: Laine, M. S., muurarin vaimo.
60735:       Hämeen läänin eteläisen vaalipiirin valitsema I. 3.
60736:       valittu varajäseneksi Lv:aan 1. 130; vakinaiseksi III. 1625.
60737:       lausunnot:
60738:         1. 486--487.
60739:         IV. 2226-2227, 2601, 2825-2826, 2829.
60740: Laine, 0., maanviljelijä.
60741:       Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 1. 1.
60742:       valittu valitsijamieheksi 1. 52.
60743:               jäseneksi Ltv :aan 1. 131.
60744:                          Suurv :aan I. 245.
60745:                          Toimv :aan II. 840.
60746:                             Jäsenluettelo.
60747: 
60748: 
60749:       lausunnot:
60750:         I. 240--241.
60751:         II. 591, 1096-1098, 1128-1129.
60752:         III. 1619-1620.
60753:         IV. 2726, 2887.
60754: Laine, 0. F., työmies.
60755:       Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema I. 4.
60756:       valittu jäseneksi Lv :aan 1. 130.
60757:       lausunnot:
60758:         I. 98, 302-303.
60759:         II. 591, 1005, 1119.
60760:         IV. 2648-2649, 2830, 2978, 2996.
60761: Lehtinen, A., (Reinholdsson), ompelija.
60762:       Hämeen läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema I. 3.
60763:       valittu valitsijamieheksi I. 51.
60764:         ,     varajäseneksi Mv :aan I. 131.
60765:       lausunnot:
60766:         IV. 2243--2245, 2423, 2829.
60767: Leivo, J, 0., leipuri.
60768:       Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema I. 2.
60769:       valittu jäseneksi Prv :aan I. 129.
60770:       lausunnot:
60771:         I. 191-192.
60772:         IV. 2064, 2068, 2099-2100, 2124-2126, 2583.
60773: Lepistö, j., torppari.
60774:   -   Mikkelin läänin vaalipiirin valitsema I. 4.
60775:   -   valittu varajäseneksi Työv :aan I. 131.
60776: Leppälä, j., kansakoulunopettaja.
60777:       Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema I. 4.
60778:       valittu jäseneksi Suurv :aan I. 245.
60779:       lausunnot:
60780:         I. 329-330.
60781:         II. 467, 874.
60782:         III. 1618.
60783:         IV. 3014-3015.
60784: Leppänen, P., maanviljelijä,
60785:      Kuopion läänin itäisen vaalipiirin valitsema I. 5.
60786:      valittu jäseneksi Rv :aan I. 131.
60787:      lausunnot:
60788:        II. 469.
60789:        IV. 2589, 2889-2894.
60790: Lindroos, H., kaupanhoitaja.
60791:       Hämeen läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema I. 3.
60792:       valittu jäseneksi Pv :aan I. 130; sen varapuheenjohtajaksi I. 246.
60793:                         Suurv :aan I. 245; sen varapuheenjohtajaksi
60794:                            I. 246.
60795:                         Tarkv :aan II. 840.
60796:       la~'sunnot:"
60797:         I. 148--149.
60798:         III. 1797-1798, 1799, 1801, 2829,
60799:                                  Jäsen luettelo.                       3253
60800:                        ·-----
60801: 
60802: 
60803: Llsto, A. A., esittelijäsihteeri.
60804:        Vaasan läänin itäisen vaalipiirin valitsema 1. 5.
60805:        valittu valitiiamieheksi 1. 51.
60806:                varajäseneksi Prv :aan 1. 130.
60807:                jäseneksi Ltv :aan 1. 130; ·sen puheenjohtajaksi 1. 168, 246.
60808:                   ,       Suurv :aan 1. 245.
60809:          ,     varajäseneksi Toimv:aan II. 840.
60810:        lausunnot:
60811:          r: 13, 19-20, 65, 161, 164, 207-208, 23~239.
60812:          II. 555, 608, 6lt--612, 656--658, 677, 899, 1037, 1053, 1083,
60813:       1084, 1133.
60814:         III. 1226, 1232, 1546-1547, 1555, 1629.
60815:         IV. 2277, 2298--2302, 2314--2315, 2412-2413, 2415, 2441~
60816:       2442, 2486--2487, 2602, 2617-2618, 2622, 2704, 2714-2716,
60817:       2724-2725, 2830, 2859, 2860, 2898, 3196, 3211, 3214.
60818: 
60819: Luoma, A., kihlakunnan tuomari.
60820:      Oulun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 1. 6.
60821:      valittu jäseneksi Lv :aan 1. 130; sen varapuheenjohtajaksi 1. 246.
60822:                        Suurv :aan 1. 245.
60823:      la;sunnot:"
60824:          II.   593, 1022-1023.
60825:          IV. 2294-2295, 2575, 2582, 2768-2770.
60826: 
60827: 
60828: 
60829:                                       M.
60830: Malmivaara, V., kirkkoherra.
60831:      Vaasan läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 1. 6.
60832:      valtiopäiväsaarna alkajaisissa 1. 24.
60833:      valittu jäseneksi Ltv :aan 1. 130; sen varapuheenjohtajaksi 246.
60834:      lausunnot:
60835:        1. 292-293, 320, 381-382.
60836:          II. 1050.
60837:          III. 1451-1452, 1551, 1737-1738, 1823-1824, 1830.
60838:         IV. 2311-2312, 2468, 2523-2524,            2579-2580,   2653-2654,
60839:       2972-2974, 2981, 2991, 3204.
60840: 
60841: Mantere, A., kirjaltaja.
60842:      Oulun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 1. 6.
60843:      valittu jäseneksi Tv :aan 1. 130.
60844:      lausunnot:
60845:          II.   1059.
60846:          IV. 2012, 2829.
60847: Martikainen, J.. rakennusmestari.
60848:       Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema 1. 4.
60849:       valittu valitsijamieheksi 1. 51 .
60850:         ,     jäseneksi Mv :aan 1. 131.
60851:       interpellatsiooni Sairuin kihlakunnan lahjoitusmaista IV. 2475
60852:          -2477.
60853:        lausunnot:
60854:          1. 158.
60855:          II. 518, 703, 901, 1121.
60856: 3254                         Jäsenluettelo.
60857: 
60858:          III. 1242, 1341, 1677-1678, 1842, 1867.
60859:          IV. 2357-2358, 2638-2639, 2723, 2829,      2902-2912,   2918,
60860:        3023--3026, 3028.
60861: Merinen, ,J. 1(., palstatilallinen.
60862:       Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema I. 2.
60863:       valittu valitsijamiesten varamieheksi 1. 52.
60864:         ,     jäseneksi Mv :aan 1. 131.
60865:       lausunnot: •
60866:         l. 119.
60867:         II. 462-463, 510-511, 911, 1075, 1157-1158.
60868:         III. 1241, 1242.
60869:         IV. 2703, 3172-3174.
60870: Merivirta, M., pastori.
60871:       Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 1. 2.
60872:       valittu varajäseneksi Ltv :aan 1. 130.
60873:       lausunnot:
60874:         1. 37-38.
60875:         II. 459-460.
60876:         III. 1745.
60877:         JV. 2632-2633, 2655.
60878: Mikkola, A., lakitieteen kandidaatti.
60879:      Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 1. 2.
60880:      valittu jäseneksi L v :aan 1. 130.
60881:      lausunnot:
60882:         1. 38, 1.53-154, 309-310, 320, 415.
60883:         II. 470, 573-574, 809-811, 899, 1043, 1084, 1087, 1170-1172.
60884:         III. 1864-1867, 1974.
60885:         IV. 2010, 2160, 2161, 2165-2166, 2169, 2399, 2436, 2500-
60886:       2503, 2513, 2602, 2668-2670, 2691-2692, 2840-2841, 2858,
60887:       2859-2860, 2864, 2977-2978, 3192-3193.
60888:  Myllylä, 1(., maanviljelijä.
60889:        Oulun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 1. 6.
60890:        valittu valitsijamiesten varamieheksi 1. 52.
60891:                jäseneksi L v :aan 1. 130.
60892:                           Suurv :aan 1. 245.
60893:        Ja~sunnot:"
60894:          1. 182.
60895:  Mäkelin, A., vahtimestari.
60896:        Kuopion läänin läntisen vaalipiirin valitsema I. 4.
60897:        valittu jäseneksi Rv :aan 1. 131.
60898:        lausunnot:
60899:          II. 1323-1324, 1734.
60900:          IV. 2829.
60901:  Mäkelä, V., rataesimies.
60902:       Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema 1. 4.
60903:       valittu jäseneksi Rv :aan 1. 131.
60904:   -   lausunnot:
60905:          IV. 2830.
60906:  Mänty, 1(., vahtimestari.
60907:                             Jäsenluettelo.                         3255
60908: 
60909:       Vaasan läänin itäisen vaalipiirin valitsema I. 5.
60910:       valittu jäseneksi Pv :aan I. 130.
60911:         IV. 2828.
60912: Mömmö, P . .J., kirjansitoja.
60913:     Kuopion läänin läntisen vaalipiirin valitsema 1. 4.
60914:     valittu jäseneksi Prv :aan I. 129.
60915:     lausunnot:
60916:       IV. 2829. •
60917: 
60918: 
60919: 
60920:                                   N.
60921: Naaralainen, i. 1'., vuokraaja.
60922:       Vaasan läänin itäisen vaalipiirin valitsema !. 5. 73, 167.
60923:       valittu varajäseneksi Tv :aan I. 130.
60924:       lausunnot:
60925:         I. 102.
60926:         IV. 2367, 2829, 2841.
60927: Neovius, A., filosofian tohtori.
60928:       Vaasan läänin eteläisen vaalipiirin valitsema I. 6.
60929:       valittu valitsijamieheksi I. 51.
60930:               jäseneksi Vv :aan I. 130.
60931:                          Suurv :aan I. 245.
60932:         ..        ..     Tarkv :aan II. 840.
60933:       interpellatsiooni Suomen kansalaisten vangitsemisesta Pieta-
60934:         rissa IV. 2983-2984.
60935:       lausunnot:
60936:         I. 22.
60937:         II. 535-536, 539, 547, 586, 676.
60938:         IIl. 1342, 1346--1347, 1552, 1895, 1906.
60939:         IV. 1999, 2010, 2406, 2729, 2804---2805, 2825, 2869, 8083, 3102.
60940:       3109-3110.
60941: Neovius, D., opettajatar.
60942:       Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema I. 2.
60943:       valittu varajäseneksi Av :aan I. 131.
60944:         ,                   Työv :aan II. 534.
60945:       lausunnot:
60946:         1. 106.
60947:          II. 511, 550, 676.
60948:          111. 1290, 1632.
60949:          IV. 2074, 2334--2335, 2957--2958.
60950: Nevanlinna, E., filosofian tohtori.
60951:      Hämeen läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 1. 3.
60952:       valittu jäseneksi Prv :aan I. 129.
60953:         ..    varajäseneksi Av :aan I. 131.
60954:       lausunnot:
60955:         I. 72, 121-124, 206--207, 236--237, 249, 250, 317.
60956:         II. 512, 512-513, 514, 516-517, 538--539, 584, 613-614.
60957:       674, 827--831, 934--939, 956-957, 1076-1077, 1088--109(\,
60958:       1122--1125, 1134.
60959:                                                                    205
60960:                                 .Täsenluettelo.
60961: 
60962:          III.     1336-1339, 1736, 1742-1744, 1839.
60963:          IV. 1979, 1986-1988, 1989-1990, 2047, 2061, 2057, 2067-
60964:        2058, 2059, 2180--2188, 2290, 2413-2416, 2418, 2570, 2605, 2827,
60965:       2841, 2842, 2843-2851, 2853-2854, 2987, 2992-2993, 3185, 3201
60966:       -3202, 3208~'3209, 3211.
60967: Nissinen, A., johtajatar.
60968:       Kuopion läänin läntisen vaalipiirin valitsema I. 4.
60969:       valittu varajäseneksi Av :aan I. 131.
60970:        lausunnot:
60971:          I. 119, 258, 262.
60972:          II. 470, 505, 611, 844, 861.
60973:          UI. 1632-1633. 1659-1660, 1839, 1839-1840, 1963.
60974:          IV. 2077, 2358, 2647, 3212.
60975: Nix, 0., maanviljelijä.
60976:       Vaasan läänin eteläisen vaalipiirin valitsema I. 6.
60977:       valittu valitsijamieheksi 1. 51.
60978:               jäseneksi Ltv :aan I. 130.
60979:          ..
60980:       lausunnot:
60981:                         Suurv :aan I. 245 .
60982:          II.     676.
60983:          IV.      1998, 2447, 2677, 2586, 2723, 2725.
60984: Nuorteva, S., toimittaja.
60985:       Hämeen läänin eteläisen vaalipiirin valitsema I. il.
60986:       valittu valitsijamieheksi I. 51.
60987:                jäseneksi Lv :aan I. f30: vapautettu jäsenyydestä III. 1230.
60988:               varajäseneksi Av :aan I. 131; vakinaiseksi III. 1504.
60989:               jäseneksi Suurv :aan I. 245.
60990:         ..        ,      Tarkv :aan II. 840.
60991:       interpellatsiooni poliisivoiman lisäämisestä II. 964--!JG7.
60992:       lausunnot:
60993:         L 14, 18, 44, 70, 147-148.
60994:         II. 517, 594, 682-683, 834-836, 843, 862-853, 901_:902, 901
60995:       -905, 1037, 1077-1080, 1080, 1142-1148, 1180--1181, 1213.
60996:         III. 1219, 1220, 1229, 1229-1230, 1307-1313, 1326, 1329-
60997:       1331, 1340, 1342, 1367-1377, 1502, 1701, 1832-1833, 18.~9-1861.
60998:       1872, 1873-1875, 1882-1883, 1888.
60999:         IV. 2051-2052, 2059, 2060, 2276, 2346-2349, 2428, 2445.
61000:       2555-2567, 2720-2721, 2724, 2828-2829, 3105-3108, 3181--
61001:       3182, 3202-3204.
61002: Nuotio, .J, M., poliisikonstaapelin vaimo.
61003:       Kuopion läänin itäisen vaalipiirin valitsema I. 5.
61004:       valittu varajäseneksi Pv :aan I. 130.
61005:       vapautettu valtiopäivätoimesta syys- ja lokakuuksi IIJ. 1215.
61006:       lausunnot:
61007:          II. 505.
61008: Nykänen,T., maanviljelijä.
61009:      Mikkelin läänin vaalipiirin valitsema 1. 4
61010:      valittu valitsijamieheksi 1. 51.
61011:        ,     jäseneksi :Rv :aan 1. 131.
61012:      lausunnot:
61013:         I.      29, 41, 186, 336-337.
61014:                              Jäsenluettelo.
61015: 
61016:         II.   591, 700-701, 894, 1073.
61017:         IV. 2372, 2529--2530, 2601, 2980.
61018: Näs, .J., maanviljelijä.
61019:        Vaasan läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 1. 6.
61020:        valittu varajäseneksi Ltv :aan I. 131.
61021:        lausunnot:
61022:           I. 17, 19, 181--182.
61023:           II. 549, 676, 851--852, 898, 1028--1029.
61024:           III. 1446, 1673, 1806, 1950--1951.
61025:           IV. 2266, 2296, 2399, 2421, 2451_:2452, 2484, 2674,     2697,
61026:       2720, 2757.
61027: 
61028: 
61029: 
61030:                                   0.
61031: Oljemark, 1(., kansanopiston johtaja.
61032:      Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema I. 1.
61033:      valittu varajäseneksi Rv :aan I. 131.
61034:               jäseneksi Työv :aan !. 131; vapautettu jäsenyydestä
61035:                 I. 244 .
61036:         .,    jäseneksi Tv :aan II. 534.
61037:      lausunnot:
61038:         II. 676, 831--832, 854--855.
61039:         III. 1584--1588, 1621--1622.
61040:         IV. 2167, 2245--2246, 2614--2615, 2962.
61041: Oikkonen, A., palstatilallinen.
61042:  -- Oulun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema I. G.
61043:   -- valittu varajäseneksi Vv :aan I. 130.
61044: Orasmaa. 0., toimittaja.
61045:      Mikkelin läänin vaalipiirin valitsema I. 4.
61046:      valittu valitsijamiesten varamieheksi I. 52.
61047:              jäseneksi Ltv :aan I. 130.
61048:        ..       ..     Suurv:aan 1. 245.
61049:      esitys edus~.mnalle Helsing-in poliisin menettelystä I. 69--70.
61050:      lausunnot:
61051:        I. 69--70, 70, 165.
61052:        II. 876--877, 903--904, 1032.
61053:        IV. 2042, 2305--2306, 2829, 3078.
61054: 
61055: 
61056: 
61057:                                   P.
61058: Paasikivi, .J. 1(., ylitirehtööri.
61059:       Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema I. 2.
61060:       valittu jäseneksi 7-miehiseen v :aan I. 15.
61061:                valitsijamieheksi 1. 52.
61062:                varajäseneksi Prv :aan I. 130.
61063:                jäseneksi Mv :aan I. 131; sen puheenjohtajaksi I. 168.
61064:                             Suurv :aan I. 245.
61065:                               Jäsenluette Jo.
61066: 
61067:        lausunnot:
61068:          I. 40-41, 59, 63-64, 65, 132-133, 156, 163--164, 308-30\J,
61069:       355, 356, 376--378.
61070:         II. 466, 533, 544, 546, 571-573, 577-578, 592, 610, 616--()18,
61071:       640-644, 677, 680--682, 684, 698-699, 885-886, 888, 898, 90:1.
61072:       911, 912-913, 930--~31, 1019, 1039, 1045, 1126, 1197-1199.
61073:         III. 1241, 1552, 1554, 1607-1610, 1639-1641, 1894.
61074:         IV. 2341-2346, 2423--2424, 2425, 2485--2486, 2511-2512,
61075:       2585, 2858, 2861, 2862-2863, 2942-2945, 3083--3084, 3146--3149.
61076:       3158-3160.
61077: Paasivuori, M., kirvesmies.
61078:       Viipurin läänin läntisen vaalipiirin valitsema I. 3.
61079:       valittu valitsijamieheksi I. 51.
61080:               jäseneksi Työv :aan I. 131.
61081:                         Suurv :aan 1. 245.
61082:                          Toimv :aan II. 840.
61083:         "
61084:       lausunnot:
61085:         I. 189-190.
61086:         II. 589, 1118-1119.
61087:         III. 1573-1574, 1826--1827.
61088:         IV. 1999-2000, 2010--2011, 2068, ·2074-2075,         2100--210!.
61089:       2112-2114, 2829.
61090: Paiarl, 0., kansakoulunopettaja.
61091:        Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema I. 4.
61092:        valittu jäseneksi Av :aan I. 131.
61093:        lausunnot:
61094:          I. 35-36.
61095:          II. 814-816, 845, 854.
61096:          III. 1911-1916.
61097:                                                               .
61098:         IV.   2361--2364, 2594, 2634-2635, 2918, 2975-2977, 2982.
61099: Palmen, E. G., ks toinen varapuhemies.
61100: Paloheimo, .J. G., maanviljelijä.
61101:    · Hämeen läänin eteläisen vaalipiirin valitsema I. 3.
61102:       valittu valitsijamieheksi 1. 52.
61103:               iäseneksi Mv :aan 1. 131.
61104:         ,        ,      Suurv :aan 1. 245.
61105:       lausunnot:
61106:         1. 88-89, 199.
61107:         II. 593.
61108:         IV.   2586, 2749, 2874.
61109: Partanen, A. .J., kirjansitoja.
61110:       Kuopion läänin läntisen vaalipiirin valitsema I. 4.
61111:       valittu valitsijamieheksi 1. 51.
61112:         u     jäseneksi Vv :aan I. 130.
61113:         .,    varajäseneksi Pv :aan 1. 130.
61114:       lausunnot:
61115:         IV.   2829.
61116: Paunu, J. Penna, mylläri.
61117:      Hämeen läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema J. 3.
61118:   - valittu jäseneksi Ltv :aan 1. 130.
61119:                             Jäsenluettelo.                      3259
61120: 
61121: 
61122:       lausunnot:
61123:         II. 923-924, 1126-1127, 1578.
61124:         IV. 2610, 2705-2706, 2708, 2829, 3139-3144.
61125: 
61126: Pennanen, P., maanvilie!iiä.
61127:      I(uopion läänin itäisen vaalipiirin valitsema I. 5.
61128:      valittu jäseneksi Ltv :aan I. 131.
61129:      lausunnot:
61130:        L 410-411.
61131:         II. 463, 497-499.
61132:         III. 1290-1292, 1700, 1727, 1951-1953.
61133:         IV.   2073, 2312-2314, 2446--2447, 2543-2544, 2830, 2980--
61134:       2981.
61135: 
61136: Perttilä, .J, E., puuseppä.
61137:        Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema I. 1.
61138:        valittu jäseneksi Tv :aan I. 130: sen puheenjohtajaksi I. 168.
61139:                             II. 705.
61140:                          Suurv :aan I. 245.
61141:                          Tarkv :aan II. 840.
61142:       la~sunnot:
61143:         I. 12, 15.
61144:         II. 590, 671, 832-834, 841, 842, 1012-1013, 1066.
61145:         III. 1235, 1238-1239, 1240, 1241, 1577.
61146:         IV. 2037-2038, 2050-2051, 2064, 2098--2099, 2219-2222,
61147:       2529, 2561--2562, 2571,
61148: 
61149: Perttilä, V., kirvesmies.
61150:        Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema I. 1.
61151:        valittu jäseneksi Ltv :aan I. 130.
61152:          ,     varajäseneksi Tarkv :aan II. 840.
61153:        lausunnot:
61154:          I. 158-159.
61155:          III. 1676, 1968-1970, 2829, 2982.
61156: 
61157: Pesonen, M., uskonnon opettaja.
61158:      I(uopion läänin läntisen vaalipiirin valitsema I. 5.
61159:       valittu jäseneksi Av :aan I. 131.
61160:         ,     varajäseneksi Toimv :aan II. 840.
61161:       lausunnot:
61162:         1. 329.      .
61163:         II. 563, 715-716, 756--758, 821-825, 844, 871.
61164:         III. 1336, 1452-1453, 1502, 1567-1568, 1588-1590, 1619,
61165:       1623, 1744, 1809.
61166:         IV. 1979, 1994, 2547, 2885, 2927-2928, 2958, 3212.
61167: 
61168: Pohianpalo, T., tehtailija.
61169:       Vaasan läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema I. 6.
61170:       valittu jäseneksi Työv :aan I. 131.
61171:       lausunnot:
61172:         I. 114, 237-238, 315, 316.
61173:         II. 443-444, 465.
61174:         III. 1225--1226, 1652-1653.
61175:         IV. 22.'i5-2256, 2439, 2748, 2895, 2945-2946, 3212.
61176:                              fiisenluettelo.
61177: 
61178: 
61179: Pohjaväre, E., leipuri.
61180:       Vaasan läänin itiiisen vaalipiirin valitsema 1. 6.
61181:       valittu jäseneksi Tvöv :aan I. 131.
61182:       lausunnot:          -
61183:         IV. 2068, 2829.
61184: Pullinen, E., maanviljeliiä.
61185:        Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema I. 4.
61186:        valittu valitsijamieheksi I. 52.
61187:           ,.   jäseneksi Ltv :aan I. 131.
61188:           .. varaWseneksi Mv :aan I. 131.
61189:        lausunnot:
61190:          I. 333-334, 430-432.
61191:           II. 467, 1049.
61192:          III. 1619, 1706-1708, 1733.
61193:           IV. 2310-2311, 2691-2592, 2597-2599, 2726, 2888, 2974
61194:        --2976.
61195: Pykälä, 1(. 1(., maanviljelijä.
61196:       Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema I. 4.
61197:       lausunnot:
61198:         I. 38, 83, 96-97, 109-110, 136, 137, 183-185, 197-198, 234,
61199:       269, 277-279, 296, 314, 327, 353-304, 356-358, 362, 372.
61200:         II. 450--451, 468, 593, 626, 703, 874, 890-891, 894-895,
61201:       920-921, 969-970, 970, 971-973.
61202:         UI. 1233, 1241, 1262-1263, 1334, 1558, 1594-1596, 1651-
61203:       1652, 1694-1695, 1744, 1781, 1835-1836, 1853-1854, 1929--1931.
61204:         IV. 2268-2269, 2292-2293, 2457-2458, 2493-2494, 2594,
61205:       2609, 2613-2614, 2828, 2877-2878, 2915-2918, 2978, 3015-3016.
61206: Pärssinen, H. A., opettaiatar.
61207:       Viipurin läänin läntisen vaalipiirin valitsema 1. 3.
61208:       valittu valitsijamieheksi I. 51.
61209:               varajäseneksi Av :aan I. 131.
61210:               jäseneksi Työv :aan I. 131.
61211:                        Suurv :aan I. 245.
61212:       la~sunnot:"
61213:         1. 156-157. 258, 422-423.
61214:         II. 470, 477-483, 505, 690-691, 864-867.
61215:         111. 1354-1357, 1480-1481, 1531-1532, 1755-1757.
61216:         IV. 2039-2040, 2048, 2063-2064, 2075--2077, 2101-2102,
61217:       2106, 2390, 2391-2393, 2544-2546, 2562-2563, 2621, 2686, 2830,
61218:       2933-2934, 2956, 2965-2967.
61219: 
61220: 
61221:                                    R.
61222: Raatikainen, A., maanviljelijä.
61223:       Kuopion läänin läntisen vaalipiirin valitsema 1. 5.
61224:       valittu valitsijamieheksi I. 51.
61225:         ,     varajäseneksi Vv :aan I. 130.
61226:       lausunnot:
61227:         1. 95-96, 116, 241, 282-283, 408--409. 434.
61228:         II. 900-901, 907-909.
61229:         III. 1962-HJ63. 2600-2601. 2678.
61230:                              Jäsenluettelo.
61231: 
61232: Raiala, S. N., torppari.
61233:       Vaasan läänin eteläisen vaalipiirin valitsema I. 6.
61234:       valittu varajäseneksi Mv :aan I. 131.
61235:       lausunnot:
61236:         II. 752, 1179-1180, 1831.
61237:         IV. 1998, 2374, 2509, 2650, 3099.
61238: Rannikko, J., torppari.
61239:       Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 1. 2.
61240:       valittu jäseneksi Mv :aan I. 131.
61241:       lausunnot:
61242:         II. 447, 742-743.
61243:         III. 1499, 1904.
61244:         IV.   2035-2036.
61245: Rantanen, F., kirvesmies.
61246:       Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema I. 2.
61247:       valittu jäseneksi Ltv :aan I. 130.
61248:       lausunnot:
61249:         I. 99.
61250:         IV. 2329, 2590, 2830.
61251: Rantanen, S., suutari.
61252:       Vaasan läänin itäisen vaalipiirin valitsema I. 5.
61253:       valittu jäseneksi Rv :aan I. 131.
61254:                        Lv:aan III. 1625.
61255:       la~'sunnot:
61256:         IV.   2830. 2996.
61257: Rapola, F. 0., lehtori.
61258:       Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 1.2.
61259:       valittu valitsijamiesten varamieheksi 1. 52.
61260:         ,.    jäseneksi Vv :aan T. 130.
61261:       lausunnot:
61262:         II. 470, 752-754, 834, 1051.
61263:         III. 1697-1699.
61264:         IV. 2026-2031, 2587.
61265: Raunio, M., puhuja.
61266:       Vaasan läänin itäisen vaalipiirin valitsema I. S.
61267:       valittu jäseneksi Av :aan 1. 130.
61268:       lausunnot:
61269:         II. 1051.
61270:         III. 1768-1769, 1827-1828, 1954-1955.
61271:         IV.   2262-2265. 2275, 2471--2472, 2800--2802, 2829, 2958.
61272: Reima, V., kansakoulunopettaja.
61273:       Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema I. 1.
61274:       valittu jäseneksi Tv :aan 1. 130.
61275:      lausunnot:
61276:         II. 702, 868-870.
61277:         III. 1920--1925.
61278:         IV. 2033-2035, 2052, 2462-2463. 2531--2533, 2558-2559,
61279:       2622.
61280: Reinholdsson, A., ks. Lehtinen A.
61281:                              Jäsenluettelo.
61282: 
61283: 
61284: Renvall, H., lakitieteen tohtori.
61285:       Mikkelin läänin vaali_piirin valitsema I. 4.
61286:       valittu valitsijamieheksi 1. 51.
61287:               jäseneksi Prv :aan I. 129.
61288:         ,.    varajäseneksi Työv :aan 1. 131.
61289:       adressi K. M:lle laillisuuden periaatteen toteuttamisesta 1.
61290:                 251-252.
61291:       valittu jäseneksi Suurv :aan I. 245.
61292:       lausunnot:
61293:         1. 39-40, 56-57, 63, 64, 65, 66, 66-67, 254-255, 306-307,
61294:       389--391, 41~17, 429.
61295:         II. 464, 469, 515, 530, 532-533, 537, 57S, 654-655, 677, 709,
61296:       716-719, 796-798, 842, 902-903, 957-959, 1000-1001, 1021-
61297:       1022, 1034, 1039-1040, 1044-1045, 1084, 1154, 1155-1157,
61298:       1191-1192.
61299:         111. 1271-1275, 1292-1293, 1454-1455, 1574-1575, 1577,
61300:       1740-1741, 1775, 1803-1804, 1809, 1907-1908.
61301:         IV. 2055, 2058--2059, 2065-2066, 2067, 2084-2086, 2103,
61302:       2105, 2222-2226, 2409, 2416-2417, 2430, 2433--2434, 2526-
61303:       2527, 2547-2548, 2728, 2748. 2749, 2758--2766, 2821-2822,
61304:       2826, 2831, 2862, 2869, 2896, 3018--3019, 3176-3178, 3199--3201.
61305: Repo, H., torppari.
61306:       Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema I. 4.
61307:       valittu jäseneksi Pv :aan 1. 130.
61308:                         Suu rv :aan 1. 245.
61309:       la~'sunnot:
61310:         1. 94-95, 241, 329.
61311:         IV. 3004-3007.
61312: Rilhelä, T., maanviljeliJä.
61313:        Viipurin läänin läntisen vaalipiirin valitsema 1. 3.
61314:        valittu valitsijamieheksi 1. 51.
61315:                varajäseneksi Vv :aan 1. 130.
61316:         .
61317:        lausunnot:
61318:                               Mv :aan 1. 131.
61319:          IV. 2352-2353, 2596. 3003--3004.
61320: Ripatti, j., maanviljelijä.
61321:        Mikkelin läänin vaalipiirin valitsema I. 4.
61322:        valittu varajäseneksi Lv:aan T. 130.
61323:        lausunnot:
61324:          1. 101, 187.
61325:         II. 444, 894, 1001.
61326:         III. 1235-1236, 1676-1677.
61327:         IV. 2426-2427, 2518.
61328: Rissanen, P., kansakoulunopettaja.
61329:       Kuopion läänin läntisen vaalipiirin valitsema I. 6.
61330:   -   valittu valitsijamiesten varajäseneksi 1. 52.
61331:               jäseneksi Vv :aan 1. 130.
61332: Rosenqvlst. 0. 0., professori.
61333:      Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 1. 1.
61334:      valittu jäseneksi Prv :aan 1. 129.
61335:  - lausunnot:
61336:         1. 42, 425.
61337:         II. 578-579, 675, 1054-1059, 1072-1073.
61338:         III. 1407-1408, 1792-1793, 1825, 1904-1905.
61339:         IV. 2097-2098, 2106, 2166, 2202-2203, 2426,         2521-2523,
61340:       2573, 2576, 2951-2952, 3080--3081, 3081-3082,         3099--3100,
61341:       3194, 3207.
61342: Rosenqvist, V. T., rehtori.
61343:      Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema !. 2.
61344:      valittu valitsijamieheksi 1. 51. ·
61345:              jäseneksi Av :aan 1. 131.
61346:        ,        ,      Suurv :aan 1. 245.
61347:      esitys eduskunnalle tulkitsemisesta 1. 165-167.
61348:      lausunnot:
61349:         1. 11, 32-33, 72-73, 165-167, 204-205, 206, 235-236, 243.
61350:         II. 517, 541, 543, 549, 553-554, 600, 676.
61351:         III. 1342, 1345-1346, 1524-1525, 1738-1739.
61352:         IV. 1992, 2031--2032, 2329-2331, 2420, 2474, 2615,      2630-
61353:       2631, 2677-2678, 2871, 2939-2942, 2952.
61354: Runeberg, .1. V., professori.
61355:      Vaasan läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 1. 6.
61356:      vapautettu touko- ja kesäkuun aikana valtiopäivätoimesta 1. 247.
61357:      lausunnot:
61358:        UI. 1256--1260, 1466-1469, 1565-1567, 1646--1649, 1771-
61359:       1772, 1796-1797, 1810--1816, 1828--1830.
61360:         IV. 1989, 2170, 2236--2239, 2374-2375, 2447, 2452--2454,
61361:       2463--2464, 2472, 2559--2561, 2681--2682, 2748, 2802-2804,
61362:       2830, 2864--2865, 2899, 3083, 3109, 3177, 3186--3187.
61363: Runtti, .J,, maanvilieliiä.
61364:        Oulun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema I. 6.
61365:  -- valittu valitsijamieheksi 1. 52.
61366:                jäseneksi Tv :aan 1. 130.
61367: Räsänen, H., kansakoulunopettajatar.
61368:      Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema 1. 4.
61369:      valittu valitsijamiesten varajäseneksi I. 51.
61370:      lausunnot:
61371:        1. 258, 329.
61372:         II. 442-443, 508, 592, 678, 694, 858--859, 871, 897.
61373:         Ill. 1592-1594, 1925--1928.
61374:         IV. 2364--2365, 2429--2430, 2829, 2880.
61375: 
61376: 
61377:                                   s.
61378: Salminen, K., .maalari.
61379:       Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema I. 2.
61380:       valittu jäseneksi Av :aan I. 131.
61381:   -- lausunnot:
61382:         IV. 2077. 2829, 2996.
61383: Salo, A., maalari.
61384:   -- Kuopion läänin läntisen vaalipiirin valitsema I. 5.
61385:                                Jäsenluettelo.
61386: 
61387:   -   valittu jäseneksi Av :aan I. 131.
61388:   -- lausunnot:
61389:          IV. 2829.
61390: Schultz, 0., insinööri.
61391:       Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema I. 2.
61392:       valittu varajäseneksi Vv :aan I. 130.
61393:          ,.   jäseneksi Rv :aan I. 131.
61394:       lausunnot:
61395:          II. 676.
61396:          III. 1227, 1722-1723.
61397:          IV. 1991, 2014, 2297, 2587-2588, 2596--2597, 2717,         2722--
61398:        2723, 3212.
61399: 
61400: ·Schybergson, .E• .E., tirehtööri.
61401:        Uudenmaan läänin vaalipiirin vafitsema I. 1.
61402:        valittu jäseneksi Pv :aan I. 130; sen puheenjohtajaksi I. 168.
61403:                          eduskuntatalon valtuuskuntaan III. 1900.
61404:        Ia~'sunnot:"                          ..
61405:          I. 9, ll, 12, 22, 55, 56, 74, 132, 133--134, 197, 202, 226--227,
61406:         340--341, 374-375, 415, 424.
61407:           II. 465, 513, 518, 536-537, 538, 560, 562, 582, 582-583, 594,
61408:         595--596, 609-610, 651-653, 836--837, 842, 901, 911, 929-930,
61409:         946--948, 962, 1010--1012, 1104--1105, 1149-1159, 1154--1155.
61410:           III. 1216--1217, 1232-1233, 1239, 1265-1270, 1307, 1442-
61411:         1446, 1555, 1636, 1666-1670, 1736, 1777, 1778, 1780, 1792, 1795,
61412:         1798-1799, 1799-1800, 1802, 1804-1805, 1806, 1807, 1843, 1889
61413:         -1890, 1892-1893, 1894, 1896, 1897-1898.
61414:           IV. 1977-1978, 1979, 1981-1982, 1983, 1988--1989, 1990,
61415:         1991-1992, 1994, 2055-2056, 2058, 2108, 2166--2167, 2169
61416:         -2170, 2239-2234, 2257, 2286--2287, 2290-2291, 2294.
61417:         2298, 2423, 2425, 2430--2431, 2439, 2440, 2505-~509, 2518--2519,
61418:         2550-2551, 2563, 2566, 2584, 2586, 2596, 2611, 2660--2661, 2694
61419:       . -2695, 2707-2708, 2711-2713, 2717, 2815-2818, 2826, 2831,
61420:         2842, 2956-2957, 2980, 2981, 2993, 2998, 2999, 3104-3105, 3110,
61421:         3156--3158, 3182-3184, 3185, 3186.
61422: 
61423: Setälä, .E. N., professori.
61424:        Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema I. 2.
61425:        valittu jäseneksi 7-miehiseen v :aan I. 15.
61426:                valitsijamieheksi I. 51.
61427:                jäseneksi Prv :aan I. 129; sen puheenjohtajaksi I. 168.
61428:                           Suurv :aan I. 245.
61429:                           kansliatoimikuntaan II. 583.
61430:                           Toimv :aan II. 840: sen puheenjohtajaksi II. 932.
61431:        Ia~sunnot:"
61432:          I. 11, 20, 35, 54, 57, 76, 167, 200, 203, 209-211, 255, 256,
61433:        261, 264, 266, 337-338, 396--397, 417:
61434:          II. 460--461, 541, 549, 550-551, 551-552, 553, 555, 560,
61435:        568-.'i71, 575, 581, 619, 630-632, 646--647, 668--669, 672-673,
61436:        677, 825--827, 1020-1021, 1053, 1075, 1129, 1131-1132, 1133.
61437:          Ili. 1233, 1285--1290, 1333-1334, 1339, 1515--1516, 1537,
61438:        1579--1582, 1631-1632, 1636--1637, 1782, 1783, 1784-1785,
61439:        1793--1794, 1802-1803, 1843--1844.
61440:          IV. 2397, 2413, 2415, 2479, 2525-2526, 2585, 2806--2809,
61441:        289'1, 3081, 3082, 3109, 3190, 3199, 3209, 3210, 3213--3214.
61442:                                 Jäsenluettelo.
61443: 
61444: 
61445: Sillanpää, M., toimittaja.
61446:       Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema I. 2.
61447:       valittu jäseneksi Tv :aan I. 130.
61448:                  ..     Suurv :aan I. 245.
61449:         ..    varajäseneksi Tarkv :aan II. 840.
61450:       lausunnot:
61451:         II. 508-510, 883.
61452:         III. 1340.
61453:          IV.   2051, 2064, 2369-2370, 2536--2537, 2830.
61454: Sipilä, f'. W., kirkkoherra.
61455:       Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 1. 2.
61456:       toimittanut alttarimenot valtiopäiväjumalanpalveluksessa al-
61457:         kajaisissa I. 24·.
61458:       valittu jäseneksi Rv :aan I. 131; sen puheenjohtajaksi 1. 168.
61459:       lausunnot:
61460:         I. 42, 191.
61461:          II. 469, 1086.
61462:        JIL  1723---c1725, 1735, 1742.
61463:          IV. 2155-2156, 2526. 2583, 2588, 2597, 2841, 2978-2979.
61464: Sipponen. M., talollinen.
61465:       Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema I. 4.
61466:       valittu jäseneksi Rv :aan I. 131.
61467:       lausunnot:
61468:         I. 32, lOS--109, 181.
61469:         II. 469, 700.
61470:         III. 1575-1576, 1653-1655.
61471:          IV. 2088-2089, 210R. 214S-2146, 2445, 2626-2629. 2888-
61472:        2889, 2970.
61473: 
61474: Siren, A., kirvesmies.
61475:        Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 1. 2.
61476:        valittu valitsijamieheksi I. 51.
61477:                 jäseneksi Mv :aan I. 131.
61478:                           Suurv :aan I. 245.
61479:        Ja;lsunnot:
61480:          III. . 1242.
61481:          IV.   2829. 2996.
61482: Sirola, Y., toimittaja.
61483:        Hämeen läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema I. R.
61484:        valittu valitsijamieheksi I. 51.
61485:                iiiseneksi Prv :aan I. 129; sen varapuheenjohtajaksi I. 168.
61486:                           Lv :aan T. 130; vapautettu jäsenyydestä III.
61487:                                1558.
61488:                          Suurv :aan I. 245.
61489:        la~sunnot:
61490:          I. ll, 22, 42. 70, 72, 129, 133, 141-143, 175, 205, 230-231.
61491:        256-257, 313~314;. 342, 392=394; .       .      .. .
61492:          II. 456-457, 514-515, 544, 589-590, 602, 64~646, 744-750,
61493:        899, 905-907, 1119-1120,1128, 1172-1177.
61494:          III. 1204-1205, 1293-1298, 1476-1480, 1551, 1552, 1558,
61495:        1578. 1788-1792, 1830-1831, 1834-1835, 1837, 1841, 1842-1843.
61496:        1864, 1895.
61497:          IV. 1986, 2014, 2151-2152, 2159-2160, 2Hi0, 2427, 2565-2566,
61498:          2662-2665, 2678-2679, 2810-2815, 3105, 3109, 3110-3119.
61499:                             Jäsenluettelo.
61500: 
61501: 
61502: Sivenius, A., toimittaja.
61503:       Hämeen läänin eteläisen vaalipiirin valitsema I. 3.
61504:       valittu valitsijamieheksi 1. 51.
61505:         ,     jäseneksi Rv :aan I. 131; sen varapuheenjohtajaksi 1. 168.
61506:                           Suurv :aan I. 245.
61507:         .
61508:       lausunnot:
61509:                           Toimv :aan II. 840.
61510:         I. 124-125, 435.
61511:         II. 593, 595, 1107-1113.
61512:         III. 1717-1722, 1735-1736.
61513:         IV. 2433, 2589-2590, 2594-2595, 2600, 2611, 2830, 2894
61514:       -2895.
61515: Slätis, 0. V., agronoomi.
61516:        Vaasan läänin eteläisen vaalipiirin valitsema I. 6.
61517:        valittu jäseneksi Mv :aan I. 131.
61518:        lausunnot:
61519:          1. 187-188.
61520:          II. .555, 556, 676, 874-875.
61521:          III. 1615.
61522:          IV. 1981, 1990, 2373-2374, 2422, 2683-2684, 2706, 2707 2717
61523:        -2719, 2898.
61524: Snellman, J., maanviljelijä.
61525:       Kuopion läänin läntisen vaalipiirin valitsema I. 5.
61526:       valittu jäseneksi Ltv :aan 1. 131.
61527:       lausunnot:
61528:         1. 263, 273-274, 337.
61529:         II. 468, 690, 805-807, 1043, 1086, 1177.
61530:         111. 1623, 1953-1954, 2120.
61531:         IV. 2484-2485, 2696--2697, 2800.
61532: Soininen, A. M., professori.
61533:       Mikkelin läänin vaalipiirin valitsema I. 4.
61534:       valittu jäseneksi Tv :aan 1. 130.
61535:                         Suurv :aan 1. 245.
61536:       la~'sunnot:"
61537:         I. 259-260, 333, 384-385.
61538:         II. 487--489, 678, 686--687,843, 845, 857-858, 871--873.
61539:         III. 1240, 1545--1546, 1599-1603, 1622, 1636, 1943-1947.
61540:         IV. 2016--2020, 2043-2044, 2055, 2105, 2227-2236, 2378--
61541:       2382, 2464, 252-!~2525, 2565, 2569, 2571, 2573, 2577, 2618--2619,
61542:       2621, 2878--2879, 2989-2991.
61543: Storbjörk, .J,, lautamies.
61544:       Vaasan läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema I. 6.
61545:       valittu varajäseneksi Mv :aan 1. 131
61546:       lausunnot:
61547:         1. 84-85, 199-200, 217-218.
61548:         II. 549, 671-672, 676, 898, 1085.
61549:         III. 1806, 1908.
61550:         IV. 2166, 2211-2212, 2292, 2297, 2349-2350, 2616, 2705.
61551:       2713, 2723, 2724, 2725, 2874--2875, 2884--2885.
61552: Suomalainen, A., mylläri.
61553:   -  Kuopion läiinin itäisen vaalipiirin valitsema I. 5.
61554:                               Jäsenluettelo.
61555: 
61556:       valittu varajäseneksi Vv :aan I. 130.
61557:       lausunnot:
61558:         II. 901.
61559:         IJI. '1325, 1880.
61560:         IV. 2014, 2723, 2829, 2882.
61561: Suomalainen, .J,, torppari.
61562:       Kuopion läänin läntisen vaalipiirin valitsema I. 6.
61563:       valittu jäseneksi Lv :aan I. 130; vapautettu jäsenyydestä III. 1505.
61564:                       · Rv :aan 1. 131.
61565:       la{;sunnot:"
61566:         1. 116, 338.
61567:         II. 703-704, 911, 919-920.
61568:         III. 1604-1505, 1727, 1833-1834, 1859.
61569:         IV. 2219, ~2509-2510, 2620, 2708, 2830, 2959, 2960, 2996, 3174.
61570: Sundblom, .J,, toimittaja.
61571:       Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema I. 2.
61572:       valittu jäseneksi Tv :aan 1. 130.
61573:       lausunnot:
61574:         1. 200-201, 216-217, 299-300.
61575:         II. 586, 676, 873-874, 1085, 1948-1950.
61576:         IV. 2164--2165, 2170-2171, 2250, 2333--2334, 2399, 2425--
61577:       2426, 2460-2461, 2464, 2544, 2568-2569, 2569-2570, 2572, 2573,
61578:       2574, 2575, 2677, 2577-2578, 261~2617, 2682, 2815, 2950, 2980.
61579: Svinhufvud, P. E., ks. Puhemies.
61580: Söderholm, K. G., hovioikeuden asessori.
61581:       Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema I. 2.
61582:       valittu jäseneksi 7 miehiseen v :aan I. 15.
61583:               valitsijamieheksi I. 51.
61584:               varajäseneksi Prv :aan I. 130.
61585:               jäseneksi Lv :aan 1. 130; sen puheenjohtajaksi 1. 246.
61586:                          Suurv :aan I. 245.
61587:       la~'sunnot:"
61588:         1. 18, 53, 60-61, 70, 75, 133, 140-141, 163, 164, 318.
61589:         II. 543-544, 545--546, 651, 565--566, 571, 577, 582, 601, 605
61590:       -606, 628-630, 649-651, 676, 683, 787-789, 885, 1018-101P,
61591:       1029, 1085, 1129-1131.
61592:         111. 1219-1220, 1241, 1283-1285, 1325, 1659, 1782-1783,
61593:       1784, 1795, 1881~1882, 1888, 1897, 1974.
61594:         IV. 197~1977, 1978-1979, 1980-1981, 1983, 1986-1986.
61595:       2012, 2162, 2219, 2277, 2379, 2417, 2424, 2482-2484, 2549-2550,
61596:       2564--2565, 2572, 2573--2574, 2661-2662, 2714, 2730, 2750.
61597:       2805--2806, 2825, 2828, 2859, 2860, 2867, 2949-2950, 2971-2972.
61598:       2994, 3017--3018, 3108-3109, 3193, 3206, 3207-3208.
61599: 
61600: 
61601: 
61602:                                    T.
61603: Tainio, T., toimittaja.
61604:       Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema I. 2.
61605:  -    valittu jäseneksi 7 miehiseen v :aan 1. 15.
61606:               valitsijamieheksi I. 51.
61607:               jäseneksi Yv :aan I. 130.
61608:                          Suurv :aan I. 245.
61609:                          kansliatoimikuntaan II. 583.
61610:       la~'sunnot:"
61611:         I. 33--34, 56, 159--160, 201, 205--206, 208--209, 239--240,
61612:       243, 312--313, 425--428.
61613:         II. 457-458, 545, 549--550, 558, 558-559, 560, 562, 602-604,
61614:       614, 621--623, 669--671, 699, 789--795, 921-923, 963--964,
61615:       1005--1006, 1006, 1032, 1035, 1075-1076, 1077, 1209-1210.
61616:         III. 1433--1442, 1473--1475, 1776--1777, 1778, 1779-1780,
61617:       1781.
61618:         IV. 2045--2046, 2047, 2102--2103, 2382--2384, 2670--2674,
61619:       2831.
61620: Tanner, V., toimittaja.
61621:      Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 1. 2.
61622:      valittu valitsijamieheksi I. 51.
61623:              jäseneksi Vv :aan 1. 130.
61624:              varajäseneksi Lv :aan I. 130.
61625:         ,.   jiiseneksi Toimv :aan II. 840.
61626:      lausunnot:
61627:         II. 587.
61628:         IV. 2650--2653.
61629: Tervaniemi, M., maanviljelijä.
61630:       Lapin vaalipiirin valitsema I. 6.
61631:       valittu varajäseneksi Ltv :aan I. 131.
61632:         ,.    iäseneksi Suurv :aan 1. 245.
61633:    - lausunnot:
61634:         1. 172, 197. 263, 323--324.
61635:         Ill. 1751.
61636:         IV. 2288.
61637: Tlchanoif, W., työmies.
61638:       Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema 1. 4.
61639:       valittu varajäseneksi Ltv :aan 1. 131.
61640:   -- lausunnot:
61641:         IV. 2307, 2829.
61642: Tikkanen, P., puuseppä.
61643:       Kuopion läänin itäisen vaalipiirin valitsema 1. 5.
61644:       valittu varajäseneksi Lv:aan 1. 130; vakinaiseksi Ill. 1504.
61645:       lausunnot:
61646:         II. 996--997, 1161, 1500--1501.
61647:         III. 1967.
61648:         lV. 2011--2012, 2043, 2103, 2161, 2829, 2995.
61649: 1 okoi, 0., maanviljelijä.
61650:       Vaasan läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 1. 6.
61651:       valittu valitsijamieheksi 1. 51.
61652:               jäseneksi Vv :aan 1. 130.
61653:               varajäseneksi Tv :aan 1. 130.
61654:         ,.    jäseneksi Suurv :aan 1. 245.
61655:       lausunnot:
61656:         I. 86--87, 173--174, 182--183, 338.
61657:         JI. 470. 483--484, 689--690, 699--700, 877, 884, 909, 911, 913
61658:                               läsenluettelo.
61659: 
61660: 
61661:       -917, 997-1000, 1158-116!.
61662:         III. 1766, 1959-1962.
61663:         IV. 2039, 2217-2219, 2992.
61664: T~rppa, .J,, maanvilielijä.
61665:       Vaasan läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema I. 6.
61666:       valittu valitsijamieheksi 1. 52.
61667:               jäseneksi Prv :aan 1. 129.
61668:               varajäseneksi Rv :aan 1. 131.
61669:               jäseneksi Suurv :aan 1. 245.
61670:                         Tarkv :aan II. 840.
61671:         "
61672:       lausunnot: "
61673:         I.  28--29, 67, 78-79, 97, 179. 261, 336.
61674:         II. 592, 594, G92, 880-881, 885, 1049, 1071-J 072, 1086,
61675:       1127-1128.
61676:         III. 1650-1651, 1765-1766.
61677:         IV. 2169, 226G, 2335-2339, 2701-2705, 2978.
61678: Tullkoura, .J., pienviljelijä.
61679:       Viipurin läänin liintisen vaalipiirin valitsema 1. 3.
61680:       valittu jäseneksi Pv :aan 1. 130.
61681:       lausunnot:
61682:         I. 196--197, 240.
61683:         II. 499-502, 513, 756, 888-890, 1082.
61684:         III. 1237-1238, 1642, 1715-1717, 1733.
61685:         IV. 2143-2145, 2269-2270, 2934.
61686: Turkia, M., puoluesihteeri.
61687:       Viipurin läänin läntisen vaalipiirin valitsema 1. 3.
61688:       valittu valitsijamieheksi I. 51.
61689:               jäseneksi Prv :aan I. 129.
61690:         ,     Suurv :aan 1. 245.
61691:       lausunnot:
61692:         I. 35, 110~111, 127-128, 137-139, 196, 276, 276--277, 293
61693:       -295, 307-308, 382-383.
61694:         II. 444-447, 586, 599, 695-697, 706, 776--782, 95~955, 1031,
61695:       1047, lt92-1197.
61696:         III. 1322-1323, 1461,_1466, 1537-1538, 1695-1697, 174~
61697:       1745, 1883-1884, 1892.
61698:         IV. 2048-2050, 2161, 2375-2378, 2685-2686, 2772-2775,
61699:       2829, 2988, 2996.
61700: Tuunaineu, L., maanvilielijä.
61701:      Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema I. 4.
61702: 
61703: 
61704:                                    u.
61705:  Ursln, af N. R., ks. Ensimäinen varapuhemies.
61706: 
61707: 
61708:                                     V.
61709:  Vaarala, J., maanvilieliiä.
61710:   -    Oulun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema I. 6.
61711: 3270                          ] äsenluettelo.
61712: 
61713:        va1ittu jäseneksi Rv :aan I. 131.
61714:        lausunnot:
61715:          I. 185, 275-276.
61716:          II. 969.
61717:          IV. 2452.
61718: Vabe, 1., maanviljelijä.
61719:       Oulun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema l. 6.
61720:       valittu jäseneksi Rv :aan I. 131.
61721:       lausunnot:
61722:          II. 591.
61723:          II!.   1864.
61724: Valavaara, N., toimittaja.
61725:      Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema I. 4.
61726:      valittu jäseneksi Av :aan 1. 131.
61727:        ,     varajäseneksi Rv :aan 1. 131.
61728:      interpellatsiooni poliisivoiman lisäämisestä II. 964--967
61729:      lausunnot:
61730:        II. 845.
61731:          III.   1409-1415.
61732:          IV.    2620, 2829.
61733: Valiakka, A., kirjaltaja.
61734:       Mikkelin läänin vaalipiirin valitsema I. 4.
61735:       valittu jäseneksi Työv :aan I. 131.
61736:       lausunnot:
61737:         1. 453-456, 457.
61738:          II.    1036.
61739:          III. 1502-1503.
61740:          IV. 2067, 2440, 2830, 3150--3161.
61741: Valpas, ks. Hänninen.
61742: Wasastjerna, 0., varatuomari.
61743:      Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema I. 2.
61744:      valittu varajäseneksi Lv :aan I. 130.
61745:         ,    jäseneksi Ltv :aan I. 131.
61746:      lausunnot:
61747:         II. 676.
61748:          III. 1736.
61749:          IV. 2069, 2390, 2422, 2427, 3144--3145.
61750: Vemmelpuu, 1., opettajatar.
61751:     Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema I. 2.•
61752:     valittu varajäseneksi Av :aan 1. 131.
61753:     lausunnot:
61754:       1. 41--42.
61755:       II. 484--485, 592, 859-860, 897.
61756:       III. 1917-1919.
61757:          IV.    2046-2047, 2358, 2420--2421, 2572, 2584, 2629-2630.
61758: Viitanen, V., vankilan työnjohtaja.
61759:        Viipurin läänin läntisen vaalipiirin valitsema I. S.
61760:        valittu jäseneksi Vv :aan 1. 130.
61761:                          Suurv :aan I. 245.
61762:                             Jäsenluettelo.
61763: 
61764: 
61765:       lausunnot:
61766:         1. 112-114.
61767:         II. 586.
61768:         III. 1940-1942.
61769:         IV. 2036--2037, 2623--2624.
61770: Vikman, 1(. 0., kansanopistonjohtaja.
61771:      Viipurin läänin läntisen vaalipiirin valitsema L 3.
61772:      valittu jäseneksi Työv :aan I. 131.
61773:        ,     varajäseneksi Tarkv :aan II. 840.
61774:      lausunnot:
61775:        1. 39, 274-275, 288, 304, 316.
61776:        II. 593, 875-876, 894, 911, 918, 1082, 1083, 1121-1122.
61777:         III.   1794-1795, 1972-1973.
61778:         IV. 2089, 2115, 2372, 2421, 2433, 2447, 2448---2450,     2458-
61779:       2459, 2611, 2680-2681, 2825.
61780: 
61781: Vlliakainen, 1(., sanomalehden toimittaja.
61782:        Hämeen läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema I. 3.
61783:        valittu valitsijamiesten varajäseneksi I. 51.
61784:          ,     jäseneksi Tv :aan I. 130.
61785:        lausunnot:
61786:         I. 372-373.
61787:         II. 492-493, 600, 1183--1187.
61788:         IV. 2206-2210, 2553-2555, 2929-2930.
61789: Viliomaa, .J, E., hovioikeuden asessori.
61790:       Viipurin läänin läntisen vaalipiirin valitsema I. 3.
61791:       valittu jäseneksi Prv :aan I. 129.
61792:                varajäseneksi Lv :aan 1. 130.
61793:               jäseneksi Suurv :aan I. 245.
61794:                          Tarkv :aan II. 840.
61795:         "
61796:       lausunnot:
61797:         1. 154, 233--234, 21!.
61798:         II. 588, 658-660.
61799:         IV. 2775-2783.
61800: Virkkunen, A. H., tohtori.
61801:       l(uopion läänin läntisen vaalipiirin valitsema I. 5.
61802:       valittu jäseneksi Prv :aan I. 129.
61803:                         Pv :aan I. 130.
61804:       la~'sunnot:
61805:          1. 320, 333, 358---362, 365, 384, 397--401, 418--419.
61806:         II. 533, 768--774, 1061-1066, 1076.
61807:         III. 1825-1826.
61808:         IV. 2466--2468, 2473, 2934--2939, 2949, 3209.
61809: Vuoliloki, S., toimittaja.
61810:       Hämeen läänin eteläisen vaalipiirin valitsema I. 3.
61811:        valittu varajäseneksi Vv :aan I. 130.
61812:                jäseneksi Mv :aan 1. 131.
61813:                           Suurv :aan 1. 245.
61814:          ,         ,      Toimv :aan II. 840.
61815:        interpellatsiooni Laukan sukutilan lunastuksesta ll. 709--710.
61816:        lausunnot:
61817:          I. 103-104, 114-115, 685-686.
61818:          II. 1081--1082, 1137-1142, 1187-1189.
61819:                                                             2o6
61820:                                Jäsenluettelo.
61821: 
61822: 
61823:          III.   1242, 1734, 1854-1855, 1885.
61824:          IV.    2503--2505, 2830, 3031--3041, 3042, 3078, 3132--3139.
61825: Vuolijoki, V., maisteri.
61826:       Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 1. 2.
61827:       valittu valitsijamieheksi 1. 51.
61828:               Vv :aan 1. 130.
61829:               varajäseneksi Mv :aan 1. 131.
61830:               jäseneksi Suurv :aan 1. 245.
61831:                         Tarkv:aan II. 840; sen puheenjohtajaksi
61832:                              II. 1153.
61833:                            eduskuntatalon valtuuskuntaan III. 1900.
61834:       la{;sunnot:"
61835:         1. 8, 18, 20, 260--26.1.
61836:         II. 583, 982-985, 1046.
61837:         III. 1346, 1528-1530, 1670-1673.
61838:         IV. 2023-2026, 2048, 2058, 2288--2290, 2390, 2405--2406,
61839:       2417-2418, 2422, 2655, 2685, 2867, 2918, 2986-2987, 3007-3008,
61840:       3153-3156, 3171-3172, 3174.
61841: Vuorimaa, A. 0., rovasti.
61842:       Viipurin läänin läntisen vaalipiirin valitsema 1. 3.
61843:       vastaanottamassa kenraalikuvernööriä valtiopäiväjumalanpal-
61844:         veluksessa alkajaisissa 1. 23.
61845:       valittu jäseneksi Av :aan 1. 131.
61846:       lausunnot:
61847:         I. 31, 35, 88, 101-102, 111-112, 172-173, 228, 315, 317, 436.
61848:         II. 441-442, 447, 462, 477, 803--805, 1082, 1098-1100, 1120
61849:       1121, 1125.
61850:         III. 1236-1237, 1239-1240, 1514-1515, 1638-1639, 1741-
61851:       1742, 1745, 1760--1761, 1831-1832, 1846--1850.
61852:         IV. 2135--2140, 2270--2271, 2517-2518, 2519, 2702, 2770--
61853:       2772, 2930--2933, 2967-2970, 2982.
61854: 
61855: 
61856: 
61857:                                     Y.
61858: Ylikorpi, .J., kruununtorppari.
61859:       Vaasan läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 1. 6.
61860:       valittu varajäseneksi Pv :aan 1. 130.
61861:       lausunnot:
61862:         II. 1073--1075.
61863:         III. 1238.
61864:         IV. 2146, 2265-2266.
61865: Yriö-Kosklnen, E. S., lehtori, vapaaherra.
61866:       Hämeen läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema I. 3.
61867:       esitys rukouksen pidosta istuntoa alkaessa 1. 30--31.
61868:       valittu jäseneksi Av :aan 1. 131.
61869:       lausunnot:
61870:         1. 30--31, 34, 43--44, 70, 227-228, 268, 383.
61871:         II. 469, 550, 870--871.
61872:         III. 1737, 1780, 1809, 1878-1880, 1889.
61873:         IV. 2123-2124, 2133, 2421, 2474, 2516-2517,         2691,     2794
61874:       2834-2835, 3205--3206.
61875:                           Jäsenluettelo.                    3273
61876: 
61877: Yrjö-Koskinen, Y. K., ylitirehtööri, vapaaherra.
61878:       Vaasan läänin eteläisen vaalipiirin valitsema I. 6.
61879:       valittu jäseneksi Vv :aan I. 130.
61880:                         eduskuntatalon valtuuskuntaan JII. 1900.
61881:       la.7sunnot:
61882:          1. 22, 58, 157-158.
61883:          II. 518-519, 546, 588, 599, 604, 844, 1019, 1132.
61884:          III. 1352-1353, 1547-1548, 1688-1689, 1843, 1973.
61885:          IV. 1994, 2042, 2060, 2321-2324, 2366-2367, 2407-240il,
61886:       2620, 2954, 2993.
61887:                                   II.
61888: 
61889:                        Asialuettelo.
61890:                                   A.
61891: Adressi K. Maiesteetille laillisuuden periaatteen toteuttamisesta kai-
61892:              killa valtioelämän aloilla L. Prv. I. 251-255; ks.
61893:              Prvm. n:o 3.
61894: Aitaus-asetuksen muuttamisesta ks. an. n :o 97.
61895: Alkoholi-lainsäädiintöii koskevat es. n:ot 1, 2, 5. 14, 17.
61896: Anomusehdotukset:
61897:      n :o  l uuden yhtenäisen hallitusmuodon säätäruisestä y. m.
61898:              L. Prv. 1. 255-257; ks P.
61899:            2 avioliittoa sekä aviopuolisoiden omaisuus ja velkasuh-
61900:              teita koskevan lainsäädännön uudistamisesta 1. 257.
61901:              L. Lv.; ks. Lvk. lokak. 30 p:ltä.
61902:            3 yksityisten alotteesta perqstettavan maanviljelysly-
61903:              seon avustamisesta L. Mv. I. 258-262; ks. Mvm. n:o 1.
61904:            4 aviottomain lasten oikeussuhteita koskevan lainsää-
61905:              dännön perinpohjaisesta korjaamisesta 1. 262; ks.
61906:              Lvk. lokak. 30 p :Itä.
61907:            5 Rovaniemen radan täydentämisestä satamaradalla
61908:              Kemistä Pitkäänkariin L. Rv. I. 263; ks. Rvm. n:o 5.
61909:            6 rautatielinjan tutkimisesta Rovaniemestä Kemijärven
61910:              kirkolle y. m. L. Rv. I. 263; ks. Rvm. n :o 5.
61911:            7 Kemijoen koskien perkaamisesta L. Rv. 1. 263: ks.
61912:              Rvm. n:o 3.
61913:            8 rautatielinjan tutkimisesta Oulusta Kuusamoon L. Rv.
61914:              1. 264; ks. Rvm. n :o 5.
61915:            9 aviopuolisoiden omaisuuden hallintoa ia vaimon toimi-
61916:              v!tltaa koskevan lainsäädännön uudistamisesta I. 257
61917:              -258. L. Lv; ks. Lvk. lokak. 30 p:ltä.
61918:           10 kannatuksesta valtionvaroista kansallisen kirjallisuuden
61919:              kohottamiseksi 1. 264; L. Av. 266-269; ks. Avm. n:o 1.
61920:                   Asialuettelo.                         3275
61921: 
61922: 11 toimenpiteistä Karialan kannaksen kohottamiseksi L.
61923:    Mv. 1. 436; ks. Mvk. n:o 12.
61924: 12 yhtenäisen maarekisterijärjestelmän aikaansaamisesta
61925:    L. Lv. II. 462-463; ks. Lvk. lokak. 30 p:ltä.
61926: 13 toimenpiteistä osuustoiminnan edistämiseksi L. Mv. 1.
61927:    434-436; ks. Mvk. n:o 12.
61928: 14 rautatielinjasta     Ylivieska-liaapaiärvi-Iisalmi      ja
61929:    Alapitkä-Joensuu L. Rv. 1. 329; ks. Rvm. n:o 5.
61930: 15 keuhkotautiparantolain perustamisesta etelii-Pohjan-
61931:    maalle L. Av. 1. 320--329; ks. Avm. n:o 4.
61932: 16 uudesta kalastuslaista 1. 269; L. Tv. 269-315; ks. Tvm.
61933:    n:o 3.
61934: 17 rautatielinjasta Sortavala-Koirinoia-Suoiärvi L. Rv.
61935:    1. 329-330; ks. Rvm. n :o 5.
61936: 18 avioliitossa olevan äidin oikeuksien laajentamisesta
61937:    lapsiinsa nähden 1. 258; L. Lv.; ks. Lvk. lokak. 30 p:ltä.
61938: 19 kannatusavun myöntämisestä työväenopistolle L. Av.
61939:    II. 588; ks. Avk. n :o 17.
61940: 20 kalastuselinkeinon elvyttämisestä L. Tv. 1. 315-316;
61941:    ks. Tvm. n :o 3.
61942: 21 komitean asettamisesta laatimaan uutta kalastuslaki-
61943:    ehdotusta L. Tv. 1. 315-316; ks. Tvm. n:o 3.
61944: 22 uutta verolakia koskevasta arm. esityksestä L. Vv. I.
61945:    320; ks. Vvk. n:o 52.
61946: 23 virkamiesten eläkeoikeuden lakkauttamisesta I. 316-
61947:    317. L. Prv. 512, 518; ks. Prvk. n:o 16.
61948: 24 laajemman hakukelpoisuuden myöntämisestä valtion
61949:    virkoihin lyseon keskikoulun oppimäärän suorittaneille
61950:    L. Av. II. 844; ks. Avk. n:o 17.
61951: 25 yhteiskouluien kehityksen edistämisestä L. Av. II. 844;
61952:    ks. Avm. n:o 8.
61953: 26 rikoslain 20 luvun 7 §:n muuttamisesta L. Lv. I. 329;
61954:    ks. Lvk. lokak. 30 p:ltä.
61955: 27 hallintoviranomaisten asian käsittelyn saattamisesta
61956:    tarkoituksenmukaisemmaksi y. m. I. 316-317; L. Prv.
61957:    II. 512, 518; ks. Prvk. n :o 16.
61958: 28 hallituksen nimjtysoikeuden lakkauttamisesta n. s.
61959:    keisaripitäiistä L. Ltv. 1. 319; ks. Ltvk. n:o 15.
61960: 29 oikeuden myöntämisestä eduskunnalle yhdessä hallit-
61961:    sijan kanssa määrätä valtion palvelus- ja virkamies-
61962:    kunnan palkoista y. m. L. Prv. 1. 317; ks. Prvk. n:o 16.
61963: 30 yksityisradasta Oulusta Vaalaan sekä Vaalasta Kaiaa-
61964:    niin L. Rv. 1. 330-331; ks. Rvm. n:o 5.
61965: 31 kalastuselinkeinon elvyttämisestä L. Tv. 1. 315-316;
61966:    ks. Tvm. n :o 3.
61967: 32 houruinhoitolaitosten perustamisesta y. m. L. Av. 1.
61968:    320--329; ks. Avm. n:o 3.
61969: 33 sokerintullin alentamisesta L. Vv. 1. 320; ks Vvk.
61970:    n:o 52.
61971: 34 uuden metsälain säätäruisestä L. Lv. II. 463.;ks. Ltvk.
61972:    n:o 15.
61973: 35 hallinto-oikeudellisen tuomioistuimen perustamisesta
61974:    L. Prv. II. 588; ks. Prvk. n:o 16.
61975: 36 kannatuksen myöntämisestä suomalaisen kirjallisuu-
61976:    den kartuttamisksi L. Av. I. 266-269; ks. Avm. n:o 1.
61977: 37 manttaaliin pannun maan vapauttamisesta vankien
61978:                   Asialuettelo.
61979: 
61980:     kulietusrasituksesta L. Ltv. 1. 320;ks. Ltvk. n:o 15.
61981: 38 maanviljelys- ja meijerikoneiden tuontitullin lakkautta-
61982:     misesta y. m. L. Vv. II. 463-466; ks. Vvk n:o 52.
61983: 39 Lappeen ja Jääsken kihlakunnan rajalla olevan Kon-
61984:     nunsuon kuivaamisesta L. Rv. II. 1050; ks. Rvm. n:o 3.
61985: 40 iltamien toimeenpanemisesta kannettavien erilaisten
61986:     maksujen lakkauttamisesta L. Vv. 1. 320; ks. Vvk.
61987:     n:o 52.
61988: 41 papiston palkkauksen uudestaan järjestämisestä L.
61989:     Ltv. 1. 319-320; ks. Ltvm. n:o 7.
61990: 42 maanviljelys- y. m. tarpeisiin käytettävien miiärii-
61991:     rahoien korottamisesta L. Mv. 1. 430--434; ks. Mvk.
61992:     n:o 12.
61993: 43 toimenpiteistä papiston palkkauksen uudestaan järjes-
61994:     tämiseksi L. Ltv. 1. 319-320; ks. Ltvm. n:o 7.
61995: 44 lainsäädiintötoimenpiteistä papiston virkataloJen hallin-
61996:     non siirtämiseksi seurakunnille L. Ltv. 1. 319; ks. Ltvm.
61997:     n:o 7.
61998: 45 osuusmeijereille myönnettyjen lainojen maksualan pi-
61999:     tentämisestä L. Vv. 1. 436; ks. Vvk. n:o 52.
62000: 46 kruununvoudin virkojen lakkauttamisesta L. Vv. 1.
62001:     317-318; L. Prv. III. 1341; ks. Prvk. n:o 16.
62002: 47 tuomioistuinlaitosta ia oikeudenkäyntiä koskevan lain-
62003:     säädännön uudistamisesta L. Lv. II. 588; ks. Lvk.
62004:     lokak. 30 p :Itä.
62005: 48 että maamme pääsisi perustuslainmukaisen oikeuten-
62006:     sa loukkaamattomaan nautintoon L. Prv. II. 518; ks.
62007:     Prvm. n :o 3 ja 4.
62008: 49 työkyvyttömyyden- ja vanhuudenvakuutuksen jär-
62009:     jestämisestä L. Työv. II. 589; ks. Työvk. lokak. 30 p:ltä.
62010: 50 lainsäädäntötoimenpiteistä hakukelpoisuuden tunnus-
62011:     tamiseksi naisille kaikkiin valtionvirkoihin L. Lv. II.
62012:     1052: ks. Lvk. lokak. 30 p :Itä.
62013: 51 määrärahain myöntämisestä mielisairaalain raken-
62014:     tamiseen y. m. L. Av. 1. 32f-329; ks. Avm. n:o 3.
62015: 52 rautatien hallinnossa olevien maanviljelysammattia
62016:     rasittavien epäkohtien poistamisesta L. Rv. II. 466---
62017:     467: ks. Rvm. n :o 1.
62018: 53 maanviljelys- ja meijerikoneiden y. m. tullin poista-
62019:     misesta L. Vv. II. 463; ks. Vvk. n:o 52.
62020: 54 rautatielinjasta Lahti-Heinola-Jyväskylä L. Rv. 1.
62021:     333: ks. Rvm. n :o f>.
62022: 55 valmistettavina olevien koulutointa koskevien laki-
62023:     ehdotusten antamisesta arm. esityksinä eduskunnan
62024:     käsiteltäviksi L. Prv. II. 844-845; ks. Prvm. n:o 5.
62025: 56 rautatiestä Savonlinna-Mikkeli-Jyväskylä L. Rv.
62026:     1. 333; ks. Rvm. n :o 5.
62027: 57 Haminan ja Haapasaaren luotsien palkkaukseen pi-
62028:     dätettyien kalastussaarten ja luotojen luovuttamisesta
62029:     asianomaisiin     kuntiin kuuluvien saaristolaiskylien
62030:      käytettäväksi L. Tv. II. 1082-1083; ks. Tvk. n:o 21.
62031:  58 palkkaussäännön uusimisesta L. Työv. II. 885; ks.
62032:     Työvk. lokak. 30 p :Itä.
62033: 59 uuden yhtenäisen hallitusmuodon säätämisestä L.
62034:      Prv. II. 533; ks. Prvm. n:o 2.
62035:  60 postitoimesta v. 1890 annetun armollisen julistuskir-
62036:                   Asialuettelo.
62037: 
62038: 
62039:      ian kumoamisesta L. Prv. II. 518-519; ks. Prvm.
62040:      n:o 3 ja 4.
62041:   61 keuhkotautisia varten aiiottuien kansanparantolain pe-
62042:      rustamisesta y. m. L. Av. 1. 321-329; ks. Avm. n:o 4.
62043:   62 rautatiestä Suonneioki-Suolahti L. Rv. I. 333; ks.
62044:      Rvm. n:o 5.
62045:   63 toimenpiteistä esikaupunkialueilla vallitsevien epä-
62046:      kohtain poistamiseksi L. Työv. II. 589; ks. Työvk.
62047:      lokak. 30 p :Itä.
62048:   64 sosiaalisen päätoimiston perustamisesta L. Työv. II.
62049:      589; ks. Työvk. lokak. 30 p :Itä.
62050:   65 rautatielinjasta Viipuri-Koivisto L. Rv. I. 333-334;
62051:      ks. Rvm. n :o 5.
62052:   66 rautatielinjasta     Ylivieska-Haapajärvi-Pihtiputaa-
62053:      Karttula-Kurkimäki L. Rv. II. 648; ks. Rvm. n :o 5.
62054:   67 yhdysradasta Kuopio-Iisalmi-Juvantehdas,            Tuus-
62055:      niemi-Taipale-.Joensuu L. Rv. II. 468; ks. Rvm.
62056:      n:o 5.
62057:   68 radasta Haapajärvi-Ylivieska sekä Haapajärvi-Ii-
62058:      salmi L. Rv. II. 468; ks. Rvm. n:o 5.
62059:   69 radasta       Koivisto-Perkjärvi-Kiviniemi-Käkisalmi
62060:      L. Rv. II. 468; ks. Rvm. n:o 5.
62061:   70 poikkiradasta Jyväskylä-Pieksämäki-Savonlinna y.
62062:      m. sekä Elisenvaara-Kurkijoki L. Rv. II. 469 ks. Rvm.
62063:      n:o 5
62064:   71 radasta Lahti-Heinola-Jyväskylä L. Rv. II. 469: ks.
62065:      Rvm. n:o 5.
62066:   72 kalastussäännön eräiden pykälien muuttamiseta L. Tv.
62067:      II. 968-970; ks. Tvm. n :o 3.                 ·
62068:   73 rikoslain 20 luvun 7 § :n muuttamisesta L. Lv. II. 511;
62069:      ks. Lvk. lokak. 30 p:ltä.
62070: • 74 tyttöjen suojelusiiän korottamisesta rikoksiin näh-
62071:      den L. Lv. II. 511; ks. Lvk. lokak. 30 p:ltä.
62072:   75 tullin saattamisesta kansaneduskunnan itseverotus-
62073:      oikeuden alaiseksi L. Prv. II. 586; ks. Prvm. n :o 2.
62074:   76 hengellisen hoidon järjestämisestä houruinhoitolaitok-
62075:      siin L. Av. II. 1086; ks. Avk. n:o 17.
62076:   77 suurista maaomaisuuksista johtuvien epäkohtien eh-
62077:      käisemisestä L. Mv. II. 1038; ks. Mvk. n:o 12.
62078:   78 valtionavustuksesta ,Kansan Näyttämö" nimiselle
62079:      teaatterille L. Av. II. 589-590; ks. Avm. n:o 7.
62080:  79 kansalaisoikeuden myöntämisestä Suomessa synty-
62081:      neille juutalaisille L. Prv. II. 590; ks. Prvk. n :o 16.
62082:  80 voimassa olevan metsästysasetuksen muuttamisesta
62083:      L. Ltv. II. 888-897; ks. Ltvk. n:o 15.
62084:  81 aviovaimon toimivaltaa y. m. koskevan lainsäädän-
62085:      nön uudistamisesta L. Lv. I. 430; ks. Lvk. lokak. 30
62086:      p:ltä.
62087:   82 kotien perustamisesta turvattomia lapsia, aviottomia
62088:      äitejä ja heidän lapsiaan varten L. Av. II. 470-511;
62089:      ks. Avk. n:o 17.
62090:  83 aviottomain lasten oikeussuhteita koskevan lainsää-
62091:      dännön korjaamisesta L. Lv. II. 470; ks. Lvk. lokak.
62092:      30 p:ltä.
62093:  84 raittiusopetuksen järjestämisestä valtion ja kuntain
62094:      voimassa pitämiin oppilaitoksiin L. Av. II. 897; ks.
62095:      Avm. n:o 6.
62096:                   Asialuettelo.
62097: 
62098: 
62099:  85 maanviljelysseurojen pienvilielijöitä varten    toimeen-
62100:     paneman kehoitus- ja opetustoiminnan järjestämisestä
62101:     L. Mv. II. 467; ks. Mvk. n:o 12.
62102:  86 aiotteesen ryhtymisestä muistopatsaan pystyttämistä
62103:     varten J. V. Snellmanille L. Av. II. 1086; ks. Avk.
62104:     n:o 17.
62105:  87 radasta Värtsilä-liiiskoski L. Rv. II. 469; ks. Rvm.
62106:     n:o 5.
62107:  88 radasta Uusikaupunki-Turku L. Rv. II. 469; ks. Rvm.
62108:     n:o 5.
62109:  89 aviottomain lasten oikeudellisen aseman parantami-
62110:     sesta L. Lv. II. 470; ks. Lvk. lokak. 30 p:ltä.
62111:  90 radasta Lahti-Päijänteen länsipuolitse -Jyväskylä
62112:     L. Rv. II. 469: ks. Rvm. n :o 5.
62113:  91 naisen naimaijän korottamisesta L. Lv. II. 1051: ks.
62114:     Lvk. lokak. 30 p:ltä.
62115:  92 kannatusavusta Pietarin suomalaiselle yhteiskoululle
62116:     L. Av. II. 845; ks. Avm. n:o 9.
62117:  93 radasta Perkjärvi-Kaukjärven leiri y. m. L. Rv. II.
62118:     469: ks. Rvm. n :o 5.
62119:  94 radasta Suonenjoki-Rautalampi-Viitasaari, Pihtipu-
62120:     taa, Haapajärvi-Ylivieska L. Rv. II. 469; ks. Rvm.
62121:     n:o 5.
62122:  95 radasta Perniö-Kemiö L. Rv. II. 470; ks. Rvm. n:o 5.
62123:  96 naisen naimaijän korottamisesta L. Lv. II. 1051; ks.
62124:     Lvk. lokak. 30 p :Itä.
62125:  97 v. 1864 annetun aitausasetuksen muuttamisesta L.
62126:     Ltv. II. 468; ks. Ltvk. n:o 15.
62127:  98 radasta Pori-Kankaanpää L. Rv. II. 470; ks. Rvm.
62128:     n:o 5.
62129:  99 työttömyyden laajuutta koskevan tutkimuksen toi-
62130:     meenpanemisesta y. m. L. Työv. II. 589; ks. Työvk.
62131:     lokak. 30 p :Itä
62132: 100 radasta Kannus-Lestiiärvi, Kinnula, Kivijärvi, Saa-
62133:     rijärvi-Suolahti L. Rv. II. 470; ks. Rvm. n:o 5.
62134: 101 oikeuden myöntämisestä naiselle samoilla ehdoilla
62135:     kuin mieskin päästä valtion virkoihin L. Lv. II. 1052;
62136:     ks. Lvk. lokak. 30 p:ltä.
62137: 102 valtiopäiville myönnettävästä oikeudesta käsitellä ia
62138:     hyväksyä valtion tulo- ja menoarvioehdotus L. Prv. II.
62139:     586; ks. Prvm. n:o 2.
62140: 103 palvelijain ja vahtimestarien virka-aseman järjestä-
62141:     misestä y. m. L. Prv. II. 590; ks. Prvk. n:o 16.
62142: 104 8-tuntisen työpäivän käytäntöön ottamisesta L. Työv.
62143:     II. 590; ks. Työvk. lokak. 30 p:ltä.
62144: 105 perintörakennusoikeudesta keinona asuntokysymyk-
62145:     sen ratkaisuun L. Lv. II. 1050; ks. Lvk. lokak. 30 p:ltä.
62146: 106 rautatielinjasta Koliola-Käkisalmi L. Rv. II. 591: ks.
62147:     Rvm. n:o 5.
62148: 107 korkeamman valtioavun myöntämisestä yksityiskou-
62149:     luille ja niiden opettajain aseman turvaamisesta L.
62150:     Av. II. 845; ks. Avm. n:o 8.
62151: 108 toimenpiteistä pakollisen raittiusopetuksen saattami-
62152:     sesta maamme kouluihin y. m. L. Av. II. 897; ks. Avm.
62153:     n:o 6.
62154: 109 virkamiesoloissamme ia sitä koskevassa lainsäädän-
62155:                    Asialuettelo.
62156: 
62157:      nossa olevien epäkohtien perinpohjaisesta korjaami-
62158:      sesta L. Prv. II. 512-518; ks. Prvk. n:o 16.
62159: 110 eduskunnan vallan laajentamisesta verotukseen, val-
62160:      tion omaisuuden hoitoon ja vakinaisten valtiovarain
62161:     käyttämiseen nähden L. Prv. II. 583--586; ks. Prvm.
62162:      n:o 2.
62163: 111 valtiolainoista omia koteja varten L. Työv. II. 885-
62164:     886; ks. Työvk. lokak. 30 p:ltä.
62165: 112 apteekkiolojen uudestaan järjestämisestä L. Tv. II.
62166:     1083--1085; ks. Tvk. n:o 21.
62167: 113 oikeudesta eduskunnalle määrätä julkisten viranomais-
62168:     ten ja laitosten käyttämisestä menevät maksut L.
62169:     Prv. II. 586; ks. Prvm. n:o 2.
62170: 114 oikeuden myöntämisestä eduskunnalle vuosittain hal-
62171:     lituksen noudatettavaksi valmistaa seikkaperäinen
62172:      valtion tulo- ja menoarvio L. Prv. II. 589; ks. Prvm.
62173:      n:o 2.
62174: 115 määräävän päättämisvallan myöntämisestä eduskun-
62175:     nalle tulliverotukseen nähden L. Prv. II. 586; ks.
62176:     Prvm. n:o 2.
62177: 116 keuhkotautiparantolain perustamisesta varattomille L.
62178:     Av. II. 590; ks. Avm. n:o 4.
62179: 117 Lapuan-Kauhavanjoen vedenkorkeus mittausten lop-
62180:     puun suorittamisesta ja Lapuanjoen alajuoksun per-
62181:     kauksesta L. Rv. II. 1050; ks. Rvm. n:o 3.
62182: 118 sellaisesta muutoksesta valtiopäiväjärjestykseen että
62183:     äänestykset eduskunnassa toimitettaisiin avoimesti L.
62184:     Prv. II. 587; ks. Prvk. n:o 16.
62185: 119 tilattomain maanhankinnan helpoittamisesta L. Mv. II.
62186:     1040; ks. Mvk. n:o 12.
62187: 120 korvauksen myöntämisestä yleisistä varoista viatto-
62188:     masti vangitulle henkilölle tai sille, joka on kärsinyt
62189:     rangaistuksen rikoksesta, jota hän myöhemmän selvi-
62190:     tyksen mukaan ei olekaan tehnyt L. Lv. II. 1087; ks.
62191:     Lvk. lokak. 30 p:ltä.
62192: 121 kuntien veivoittamisesta palkkaamaan kätilöitä L.
62193:     Av. II. 1087; ks. Avm. n:o 5.
62194: 122 niiden kohtien poistamisesta V. J :n 29 § :stä, jotka eh-
62195:     käisevät eduskunnan täyttä aloteoikeutta perustus ja
62196:     kirkkolakikysymyksissä L. Prv. JL 586-587: ks. Prvk.
62197:     n:o 16.
62198: 123 radasta Ojaiärvi-Käkisalmi-Terijoki L. Rv. II. 591.
62199:     ks. Rvm. n :o 5.
62200: 124 kansakoulunopettajien oikeudellisen aseman parantami-
62201:     sesta L. Av. II. 845-877; ks. Avk. n:o 17.
62202: 125 rikoslain 20 luvun 7 § :n muuttamisesta L. Lv. II. 511;
62203:     ks. Lvk. lokak. 30 p:ltä.
62204: 126 radasta Savonlinna-Pieksämäki-Jyväskylä y. m. L.
62205:     Rv. II. 591; ks. Rvm. n :o 5.
62206: 127 radasta Oulainen-Isalmi L. Rv. II. 591; ks. Rvm. n:o 5.
62207: 128 tilattoman väestön lainarahaston uudestaan järjestämi-
62208:     sestä L. Mv. II. 104Q---.1045; ks. Mvk. n:o12.
62209: 129 tilanhaitHain hallinto-oikeuden järjestämisestä niillä ti-
62210:     loilla, jotka valtion toimenpiteestä muodostetaan tilat-
62211:     tomille luovutettaviksi L. Mv. II. 1045-1047; ks. Mvk.
62212:     n:o 12.
62213:                    Asialuettelo.
62214: 
62215: 130 valtion avustustoiminnan järjestämisestä L. Mv. II.
62216:     1048; ks. Mvk. n:o 12.
62217: 131 uudisasutuksen edistämisestä kruunun metsämailla L.
62218:     Mv. II. 1048-1049; ks. Mvk. n:o 12.
62219: 132 radasta Järvenpää-Koria L. Rv. II. 591; ks. Rvm.
62220:     n:o 5.
62221: 133 sotilas- ja virkatalojen luovuttamisesta kruunun huos-
62222:     tasta niiden asukkaille itsenäisiksi tiloiksi L. Mv. II.
62223:     1049; ks. Mvk. n:o 12.
62224: 134 passipakon lakkauttamisesta L. Av. II. 588; L. Lv. III.
62225:     1341-1343; ks. Lvk. lokak. 30 p:ltä.
62226: 135 puutavaraliikkeiden maatilan ostojen ehkäisemisestä L.
62227:     Mv. II. 1039; ks. Mvk. n:o 12.
62228: 136 palkkaussäännön uusimisesta L. Työv. II. 885; ks.
62229:     Työvk. lokak. 30 p:ltä.
62230: 137 teknillisen terveysopin opetuksesta teknillisissä oppi-
62231:     kouluissa L. Työv. II. 591; ks. Työvk. Iokak. 30 p:ltä.
62232: 138 sovinto-oikeuksista työriidoissa L. Työv. II. 887: ks.
62233:     Työvk. lokak. 30 p:ltä.
62234: 139 elinkeinolain uusimisesta L. Työv. II. 887-888: ks.
62235:     Työvk. lokak. 30 p:ltä.
62236: 140 palkkaussääntöä koskevan lainsäädännön uusimisesta
62237:     L. Työv. II. 885; ks. Työvk. Iokak. 30 p:ltä.
62238: 141 valtion maanvilielystarkoituksiin harjoittaman lainaus-
62239:     liikkeen uudestaan järjestämisestä L. Mv. II. 1049; ks.
62240:     Mvk. n:o 12.
62241: 142 eduskunnan jäsenten interpellatsiooni-oikeuden laajen-
62242:     tamisesta L. Prv. II. 587; ks. Prvk. n:o 16.
62243: 143 uuden kunnallisasetuksen säätäruisestä maalaiskunnille
62244:     L. Ltv. II. 884; ks. Ltvk. n :o 15.
62245: 144 radasta Kokkola-Suolahti L. Rv. II. 592; ks. Rvm.
62246:     n:o 5.
62247: 145 maanmittauslaitoksen uudistamisesta L. Ltv. II. 1049:
62248:     ks. Ltvk. n :o 15.
62249: 146 lainsäädäntötoimenpiteistä torpparien ja maanvuok-
62250:     raajien häätämisten ehkäisemiseksi L. Mv. II. 898.
62251: 147 sisävesillä kulkevien rannikkolaivojen päälliköille sää-
62252:     dettyjen kelpoisuusehtojen muuttamisesta y. m. L. Av.
62253:     II. 1086; ks. Avm. n :o 10.
62254: 148 papinotto-oikeuden lakkauttamisesta L. Prv. II. 1086.
62255:     -1087: ks. Prvk. n:o 16.
62256: 149 oikeudesta eduskunnalle määrätä perusohjeet valtion
62257:     omaisuuden ja liikelaitosten hoitoa varten L. Prv. II.
62258:     586; ks. Prvm. n :o 2.
62259: ISO äänioikeuden ikärajan määräämisestä 21 vuodeksi se-
62260:     kä äänioikeuden rajoitusmääräysten poistamisesta
62261:     valtiopäiväjärjestyksestä L. Prv. II. 587: ks. Prvk.
62262:     n:o 16.
62263: 151 radasta Suolahti-Saarijärvi, Karstula, Vintala, Evi-
62264:     järvi-Pännäinen L. Rv. II. 592; ks. Rvm. n:o 5.
62265: 152 taloudenhoito-opetuksen järjestämisestä naisille ja sen
62266:     avustamisesta valtion varoilla L. Av. II. 878-884: ks.
62267:     Avm. n:o 2.
62268: 153 palkkaussäännön kumoamisesta ja uudesta työväli-
62269:     quhetta koskevasta laista L. Työv. II. 885; ks. Työvk.
62270:     lokak. 30 p :Itä.
62271:                   Asialuettelo.
62272: 
62273: 
62274: 154 ratalinjasta Koivisto-Galitsina-Kiviniemi-Käkisal-
62275:     mi-Karialan rata L. Rv. II. 582; ks. Rvm. n:o 5.
62276: 155 määrärahan myöntämisestä ..Raittiuden Ystävät" ni-
62277:     miselle seuralle raittiustyön avustamiseksi L. Av. II.
62278:     897; ks. Vvm. n:o 6 ja Avm. n:o 11.
62279: 156 apteekkilaitoksen uudestaan järjestämisestä L. Tv.
62280:     II. 1083-1085; ks. Tvk. n:o 21.
62281: 157 avustuksesta yksityiselle henkilölle tai yhtiölle sään-
62282:     nöllisen talviliikenteen ylläpitämiseksi Maarianhami-
62283:     nasta Turkuun ja Tukholmaan L. Rv. 111. 1085; ks.
62284:     Rvm. n:o 4.
62285: 158 että valtiopäiville annettaisiin arm. es. suomen- ja
62286:     ruotsinkielistä Suomen kansalliskielinä L. Prv. II.
62287:     1052; ks. Prvk. n:o 16.
62288: 159 vuotuisen apurahan myöntämisestä Suomen opiskele-
62289:     van nuorison raittiusliiton keskustoimikunnalle L. Av.
62290:     II. 897; ks. Vvm. n:o 6 ja Avm. n:o 11.
62291: 160 radasta Ristee-Loimaa-Nummela y. m. L. Rv. II.
62292:     592: ks. Rvm. n :o 5.
62293: 161 yhdysradasta Joensun-Savonrata L. Rv. II. 592; ks.
62294:     Rvm. n:o 5.
62295: 162 radasta Kulovesi-Ikaalinen L. Rv. II. 592; ks. Rvm.
62296:     n:o 5.
62297: 163 radasta Ristee-Loimaa L. Rv. II. 592; ks. Rvm.
62298:     n:o 5.
62299: 164 toimenpiteistä Kokemäenjoen tulvien ehkäisemiseksi
62300:     L. Rv. II. 1051; ks. Rvm. n:o 3.
62301: 165 kuoletuslainoien myöntämisestä nuorisoseurojen ra-
62302:     kennusyrityksiin L. Vv. II. 1085-1086; ks. Vvk. n:o 52.
62303: 166 kuoletuslainoista nuorisoseurojen rakennusyrityksiin
62304:     L. Vv. II. 898; ks. Vvm. n:o 6.
62305: 167 uuden kunnallisasetuksen säätämisestä kaupunkikun.
62306:     nille L. Ltv. II. 884: ks. Ltvk. n :o 15.
62307: 168 suomen- ja ruotsinkielen asemaa koskevan kielilain
62308:     aikaansaamisesta L. Prv. II. 1053; ks. Prvk. n:o 16.
62309: 169 rikoslain muuttamisesta siihen suuntaan että ehdolli-
62310:     sella tuomiolla tulisi olemaan mahdollisimman laaja
62311:     ala rankaisusysteemissä L. Lv. II. 1081-1082; ks.
62312:     Lvk. lokak. 30 p:ltä.
62313: 170 komitean asettamisesta tutkimaan lahjoitusmaiden
62314:     oloja L. Mv. II. 970-973; ks. Mvk. n:o 12.
62315: 171 ratalinjasta Terijoki-Kiviniemi-Vuoksi L. Rv. II.
62316:     593; ks. Rvm. n :o 5.
62317: 172 vesiperäisten     maitten viljelyskuntoon saattamisen
62318:     edistämisestä L. Mv. II. 1049; ks. Mvk. n:o 12.
62319: 173 radasta Vaala-Oulu y. m. L. Rv. II. 593; ks. Rvm.
62320:     n:o 5.
62321: 174 viranomaisten menettelystä laittomuusvuosina pal-
62322:     veluksessa olleita virkamiehiä kohtaan II. öl9-.."i33;
62323:     pantu asiakirjoihin 710-837.
62324: 175 suomenkielen saattamisesta opetuskieleksi yliopistossa
62325:     ia polyteknikossa L. Av. II. 1077: ks. Avk. n :o 17.
62326: 176 maataloudellisten neuvoiaio oikeudellisen ja taloudelli-
62327:     sen aseman järjestämisestä L. Mv. II. 1049-1050:
62328:      ks. Mvk. n:o 12.
62329:                              Asialuettelo.
62330: 
62331: 
62332:           177 radasta     Savonlinna-Pieksämäki-Pohjanmaan rata
62333:                L. Rv. II. 593; ks. Rvm. n:o 5.
62334:           178 radasta Simola-Vilajoki tai Tormao L. Rv. II. 593;
62335:                ks. Rvm. n :o 5.
62336:           179 vuotuisen määrärahan myöntämisestä maanviljelys-
62337:               harrastusten elvyttämiseksi toimeenpantavia retkei-
62338:                lyjä varten L. Av. II. 1050; L. Mv. III. 1341-1342; ks.
62339:               Mvk. n:o 12.
62340:           180 radasta Ylivieska-Kalajoki y. m. L. Rv. II. 593; ks.
62341:               Rvm. n:o 5.
62342:           181 .ltuden metsälain säätäruisestä L. Ltv. II. 900-901; ks.
62343:               Ltvk. n :o 15.
62344:           182 uuden verotusjärjestelmän aikaansaamisesta L. Vv.
62345:               II. 588; ks. Vvk. n:o 52.
62346:           183 hallituksen     muodostamisesta ministerihallitukseksi,
62347:                jonka jäsenet olisivat vastuunalaiset eduskunnalle L.
62348:               Prv. II. 588; ks. Prvm. n :o 2.
62349:           184 yksityisten metsätalouden järjestämisestä uudelle kan-
62350:               nalle L. Mv. ja Prv. II. 901-931; ks. Mvk. n :o 12.
62351:           185 kansakoulunopettajien taloudellisen aseman paranta-
62352:               misesta L. Vv. II. 845-877; ks. Vvm. n:o 6.
62353:           186 yleisen vanhuus- ja ansiokyvyttömyys y. m. vakuu-
62354:               tuksen aikaansaamisesta L. Työv. II. 589; ks. Työvk.
62355:               lokak. 30 p:ltä.
62356:           187 uuden metsästysasetuksen säätäruisestä L. Ltv. II. 887
62357:               -897; ks. Ltvk. n:o 15.
62358:           188 lisäyksestä rikoslain toimeenpano-asetuksen 20 §:n
62359:               2 kohtaan L. Lv. II. 1081; ks. Lvk. lokak. 30 p:ltä.
62360:           189 rautatieliikkeen supistamisesta sunnuntai ja pyhäpäi-
62361:               vinä L. Rv. II. 593; ks. Rvm. n :o 2.
62362:           190 radasta Turku-Marttila-Somero-Loppi-Riihimäki
62363:               L. Rv. II. 593-597; ks. Rvm. n :o 5.
62364:           191 lakisäädöksen aikaansaamisesta suomen- ja ruotsin-
62365:               kielen keskinäisestä asemasta maamme virastoissa L.
62366:               Prv. II. 1053; ks. Prvk. n:o 16.
62367:           192 kruunun tiloilla olevien torppa-alueiden muodostami-
62368:               sesta eräissä tapauksissa itsenäisiksi tiloiksi tai pals-
62369:               tatiloiksi L. Mv. II. 1038; ks. Mvk. n:o 12.
62370:           193 viljelyspakkoa koskevan lain säätäruisestä L. Mv. II.
62371:               973-1007; ks. Mvk. n:o 12.
62372:           194 pappien palkkojen uudestaan järjestämisestä kohtuul-
62373:               lisemmalle kannalle L. Ltv. II. 1081; ks. Ltvm. n :o 7.
62374:           195 arm. es. saamisesta, joka koskisi oikeutta käyttää
62375:               Oulun läänissä sijaitsevia kruunun maihin kuuluvia ka-
62376:               lavesiä L. Tv. II. 968-969; ks. Tvm. n:o 3.
62377: Anomusehdotusten siirtämisestä toiseen valiokuntaan III. 1341-1342..
62378: Anomusvaliokunta:
62379:       päätös asettamisesta I. 52, 74-78; jäsenet ja varajäsenet
62380:         I. 132; III. 1504, 1625; puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja
62381:         J. 168, 265.
62382:      mietinnöt:
62383:      n:o 1 an. n:ris 10 ja 36 johdosta IJJ. 1325-1341,     1347-1357.
62384:         1505-1538.
62385:       n:o 1 a 1775, 1809-1810.
62386:                              Asialuettelo.
62387: 
62388:             2 an. n:o 152 johdosta II!. 1556, 1633-1638.
62389:             3 an. n:ris 32, 51 johdosta 111. 1624, 1746-1774.
62390:             3 a IV. 2276, 2394.
62391:             4 an. n:ris 61, 116, 15 johdosta III. 1775, 1810-1838.
62392:             4 a IV. 2395, 2466-2474.
62393:             5 an. n:o 121 johdosta IV. 2061, 2258-2276.
62394:             6 an. n :ris 84 ja 108 johdosta IV. 2162, 2276
62395:             7 an. n:o 78 johdosta IV. 2276, 2394, 2442-2448.
62396:             8 an. n :o 25, 107 johdosta IV. 2513, 2919-2951.
62397:             9 an. n:Q. 92 johdosta IV. 2605, 2951-2960.
62398:            10 an. n :o 147 johdosta IV. 2750, 3211-3213.
62399:        , 11 an. n :o 155 ja 159 johdosta IV. 2750, 2874-2886.
62400:       alistus an. n :ris 179 ja 134 siirtämisestä toiseen valiokuntaan
62401:         III. 1341-1342.
62402:       kirjelmä n :o 17 lokak. 30 p :Itä käsitellyistä ja käsittelemättä
62403:          jääneistä asioista y. m. IV. 3222-3223.
62404: Antellin kokoelmain hoitoa varten asetetun valtuuskunnan kertomus
62405:          III. 1557, L. Vv. 1631-1633; ks. Vvm. n:o 4.
62406:  -     valtuuskunnan vaali IV. 1975.
62407: Apteekki-olojen uudestaan järjestämisestä ks. an. n :ris 112, 156.
62408: Armolliset esitykset:
62409:  -   n :o 1 teiden tekemisestä ja kunnossa pidosta maalla 1. 26,
62410:                29; L. Ltv. 78-99; ks. Ltvm. n:o 4 sekä Suurvm.
62411:                n:o 16.
62412:             2 järjestetyn notaarilaitoksen voimaanpanemisesta 1. 26,
62413:                29; L. Lv. 99-106; ks. Lvm. n:o 4 sekä Suurvm. n:o 16.
62414:             3 oikeudenkäyntivaltuusmiehistä ja julkisista asianaia-
62415:                iista I. 27, 30; L. Lv. 106-127; ks. Lvm. n:o 3 sekä
62416:                Suurvm. n :o 9.
62417:             4 oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 4 §:n muuttamisesta
62418:                toisin kuuluvaksi I. 27, 30; L. Lv. 127; ks Lvm. n:o 4
62419:                sekä Suurvm. n :o 1.
62420:             5 sisältävä ehdotuksen laiksi kaavojen ja mallien suoje-
62421:                lemisesta 1. 27, 30; L. Ltv. 127; ks. Ltvm. n:o 1 ja
62422:                Suurvm. n :o 2.
62423:             6 eräiden kirkollisten maksujen taksoittamisen perus-
62424:                teista I. 27, 30; L. Ltv. 127; ks. Ltvm. n:o 2 ja Suurvm.
62425:                n:o 5.
62426:             7 koskeva Suomen Pankille 19 p :nä helmikuuta 189.5
62427:               annetun ohjesäännön 2 §:n 6 kohdan, semmoisena kuin
62428:                se kuuluu arm. asetuksessa 10 p:ltä heinäkuuta 1901,
62429:                muuttamista toisin kuuluvaksi 1. 27, 30; L. Pv. 127; ks.
62430:                Pvm. n :o 1 ja 7 sekä Suurvm. n :o 19 ja 20.
62431:             8 koskeva muutettuja määräyksiä eräiden rikoslain 13
62432:                luvussa mainittujen rikosten syytteesen panemisesta
62433:                I. 27, 30; L. Lv. 127-128; ks. Lvm. n:o 2 ja Suurvm.
62434:                n:o 6.
62435:             9 leimasuostunnasta I. 27, 53; L. Vv. 169-176; ks. Vvm.
62436:                n:o 10 ja Suurvm. n:o 14.
62437:            10 koskeva suostuntaveroa pelikorteista I. 27, 53; L. Vv.
62438:                177; ks. Vvm. n:o 2 sekä Suurvm. n:o 4.
62439:            11 varain osoittamisesta valtiopäiväkustannusten suorit-
62440:                tamiseen 1. 27, 53; L. Vv. 177; ks. Vvm. n:o 8.
62441:              12 kyytitoimesta 1. 27, 53; L. Ltv. 177-187; ks. Ltvm.
62442:                  n:o 5 sekä Suurvk. lokak. 30 p:ltä.
62443:               13 paloapuyhdistyksistä 1. 27, 53; L.Ltv. 187-188: ks.
62444:                  Ltvm. n:o 3 sekä Suurvm. n:o 12.
62445:              14 ynnä ehdotus laiksi työstä leipomoissa I. 27, 58; L.
62446:                  Työv. 188-192; ks. Työvm. n:o 1 ja Suurvm. n:o 8.
62447:              15 koskeva muutettuja määräyksiä hirven metsästyksestä
62448:                  1. 27, 53; L. Ltv. 192-199; ks. Ltvm. n:o 6.
62449:             16 ynnä elinkeinolain ehdotus 1. 246, 265: L. Työv. II. 437
62450:                 -460; ks. Työvm. n:o 2.
62451:             17 määrärahoista rautatierakennuksia varten I. 246, 266;
62452:                 L. Vv. 342-352; ks. Vvm. n:o 7.
62453:             18 eräänlaatuisista yhteismetsistä 1. 246, 266; L. Mv.
62454:                 332-356; ks. Mvk. n:o 12.
62455:             19 suostuotaverosta mallasjuomien valmistamisesta II.
62456:                  1052, 1087, L. Vv. II. 1088; ks. Vvm. n:o 5, Suurvm.
62457:                 n :o 7 ja 21 sekii Tvm. n :o 4.
62458:             20 kulkulaitosrahastosta II. 1052,1087, L. Vv. II. 1088-
62459:                 1121; ks. Vvm. n :o 12, sekä Suurvm. n :o 17.
62460:             21 varojen osottamisesta kansakoululaitosta varten vuo-
62461:                 deksi 1908 II. 1052, 1087; L. Vv. II. 1121-1122; ks.
62462:                 Vvm. n :o 6 sekä Suurvm. n :o 10.
62463:             22 varojen hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin vakinai-
62464:                 set valtion tulot eivät riitä II. 1052, 1087; L. Vv. II.
62465:                 1122-1127; ks. Vvm. n:o 14.
62466:             23 siitä verosta, joka paloviinan valmistamisesta on suo-
62467:                 ritettava ja sanotun veron käyttämisestii II. 1052,
62468:                 1087; L. Tv. ja Vv. II. 1127-1129; Vv. ja Tv. yhteinen
62469:                 k. 1539-1549; ks. Vvm. n:o 9 sekä Suurvm. n:o 13.
62470:             24 tuulaakimaksun laskemisen perusteista II. 1052, 1087;
62471:                 L. Tv. 1129; ks. Tvm. n:o 1 ja Suurvm. n:o 3.
62472:             25 tarttuvien kasvitautien ja vahingollisten hyönteisten
62473:                 tuhotöiden estämiseksi Suomessa IIJ. 1221, 1228; L.
62474:                 Mv. 1240-1242; ks. Mvm. n:o 2 sekä Suurvm. n:o 11.
62475:             26 Suomen valtiovaroista valtakunnan rahastoon sotilas-
62476:                 tarpeisiin suoritettavasta apumaksusta 111. 1221, 1228
62477:                 -1229; L. Vv. 1242-1324; ks. Vvm. n:o 13.
62478:             27 joka koskee lakia maanvuokrasta maalla IV. 2087: L.
62479:                 Mv. IV. 2162; ks. Mvm. n:o 3.
62480:             28 kulkukaupasta IV. 2199, L. Lv. 2277-2278; ks. Lvm.
62481:                 n :o 5. sekä Suurvm. n :o 18.
62482: Asiaoajaja-yhdistyksistä y. m. ks. arm. es. n :o 3.
62483: Asutuspolitiikkaa ia metsätaloutta koskev. an. n:ris 77, 119, 128, 129,
62484:         130, 131, 133, 137, 172, 192, 193; es. n :ris 7, 8, 9.
62485: Avioliittolainsäädännön uudistamisesta ks. an. n :ris 2, 9, 18, 81. 91,
62486:          96; es. n :o 3.
62487: Aviottomain lasten oikeudellisen aseman parantamista koskev. an.
62488:         n :ris 4, 83, 89.
62489: Aviottomia äitejä y. m. varten pcrustettavista kodeista ks. an. n:o 82.
62490:                               Asialuettelo.
62491: 
62492: 
62493:                                    E.
62494: Eduskunta: jäsenet ja valtakirjain tarkastus 1. 1-6, 73.
62495:       jäsenten matkakustannuksista I. 264-265.
62496:       huoneustoa ja palvelUakuntaa y. m. koskev. senaatin k. 1. 16.
62497:       jäsenten istumapaikkain järjestämisestä n. 1088, 1214.
62498:       loma ks. valtiopäivät.
62499:       nimi I. 63-67, II 677-678.
62500:       rakennuksesta, uudesta II. 933; III. 1624; ks. Vvm. n:o 3 sekä
62501:         Vvk. n:o 35.
62502:       talon rakentamista varten asetettavasta valtuuskunnasta III.
62503:          1898-1899: Wsenten vaali valtuuskuntaan III. 1900.
62504:       vallan laajentamista koskev. an. n :ris 75, 102, 110, 113, 114,
62505:       115, 149.
62506: Eduskuntaesitykset:
62507:  -   n:o 1 ehdotus laiksi alkoholipitoisten aineiden valmistami-
62508:               sesta, maahan tuomisesta, myymisestä, kulietuksesta
62509:               ja varastossa pidosta L. Tv. II. 678-704; ks. Tvm. n:o
62510:               2 sekä Suurvm. n :o 15.
62511:             2 ehdotus laiksi alkoholipitoisten aineiden i. n. e. L. Tv.
62512:               II. 678-704; ks. Tvm. n :o 2 sekä Suurvm. n :o 15.
62513:             3 ehdotus asetukseksi nairuiskaaren 1 luvun 6 §:n muut-
62514:               tamisesta toisin kuuluvaksi L. Lv. II. 1051; ks. Lvk.
62515:               lokak. 30 p :Itä.
62516:             4 ehdotus asetukseksi 20 p. lokakuuta 1898 metsästyksestä
62517:               annetun asetuksen 23 § :n osittaisesta muuttamisesta
62518:               toisin kuuluvaksi II. 838; L. Ltv. 888; ks. Ltvk. n:o 15.
62519:             5 ehdotus laiksi alkoholin pitoisten aineiden j. n. e. L. Tv.
62520:               II. 678-704; ks. Tvm. n :o 2 sekä Suurvm. n :o 15.
62521:             6 ehdotus laiksi torpan ia mäkitupalaispalstan vuokrauk-
62522:               sesta L. M v. II. 898; ks. M vm. n :o 3.
62523:             7 esitys laiksi, joka rajoittaa yhtiöiden, osuuskuntain ja
62524:             yksityisten oikeutta hankkia omaksensa kiinteätä omai-
62525:               suutta L. Mv. II. 1039: ks. Mvk. n:o 12.
62526:             8 ehdotus laiksi, joka koskee eräitä toimenpiteitä maan
62527:               hankkimiseksi tilattomille L. Mv. II. 1039-1040; ks.
62528:               Mvk. n:o 12.
62529:             9 ehdotus laiksi maanviljelyksen kunnossa pitämisestä
62530:               yhtiöiden ja yksityisten omistamilla tiloilla, joita käy-
62531:               tetäiin pää-asiallisesti metsäntuotantoa varten L. M v.
62532:               II. 1038-1039; ks. Mvk. n:o 12.
62533:           10 ehdotus asetukseksi lokakuun 20 p:nä 1898 metsästyk-
62534:               sestä annetun asetuksen eräiden pykälien muuttami-
62535:               sesta toisin kuuluviksi L. Ltv. II. 888; ks. Ltvk. n:o 15.
62536:            11 ehdotus asetukseksi 30 p :nä tammikuuta 1865 annetun
62537:                palkkaussäännön kumoamisesta II. 838; L. Työv. 885.
62538:           12 numero jäänyt käyttämättä.
62539:            13 voimassa olevan metsästysasetuksen 23 §:n muuttami-
62540:               sesta toisin kuuluvaksi II. 838; L. Ltv. 888; ks. Ltvk.
62541:               n:o 15.
62542:            14 ehdotus laiksi alkoholinpitoisten aineiden j. n. e. L.
62543:               Tv. II. 678-704; ks. Tvm. n:o 2 sekä Suurvm. n:o 15.
62544:            15 ehdotus laiksi yksityismetsäin suojelemiseksi ryöstö-
62545:                käytöitä L. Ltv. II. 898-900: ks. Ltvk. n:o 15.
62546: 3286                         Asialuettelo.
62547: 
62548: 
62549:             16 ehdotus uudeksi maanvuokralaiksi L. Mv. II. 898; ks.
62550:                Mvm. n:o 3.
62551:             17 ehdotus juovutusiuornain kieltolaiksi ja ehdotus laiksi
62552:                palo- ja viikiviinan valmistuksesta i. n. e. L. Tv. II.
62553:                679-704; ks. Tvrn. n :o 2 sekä Suurvm. n :o 15.
62554:             18 kunnallishallituksia maalla ja kaupungeissa koske-
62555:               vien asetusten muutoksesta sekä ehdotuksesta vaali-
62556:               laiksi kuntien suhteellisia vaaleja varten II. 837-838,
62557:               L. Ltv. 884; ks. Ltvk. n:o 15.
62558:            19 kaupunkikunnille annetun kunnallisasetuksen 7 §:n
62559:               muuttamisesta toisin kuuluvaksi II. 838; L. Ltv. 884;
62560:               ks. Ltvk. n :o 15.
62561:            20 ehdotus oppivelvollisuuslaiksi II. 837; L. Lv. II. 843-·-
62562:               844; ks. Lvk. lokak. 30 p:ltä.
62563:            21 ehdotus rikoslain 43 luvun 5 § :ään tehtävästä lisäyk-
62564:               sestä, joka koskee vivisektsioonin poistamista L. Lv.
62565:               II. 1077-1080; ks. Lvk. lokak. 30 p:ltä.
62566:            22 muutoksesta kaupunkien kunnallishallituksesta 8 p:nä
62567:               joulukuuta 1873 annetun asetuksen 5 §:ään II. 838; L.
62568:               Ltv. 884; ks. Ltvk. n:o 15.
62569:            23 ehdotus asetukseksi maakaaren 16 luvun 15 §:n osit-
62570:               taisesta muuttamisesta L. Lv. II. 1081; ks. Lvk. !okak.
62571:               30 p:ltä.
62572:            24 ehdotus laiksi rikoslain 38 luvun 12 § :n muuttamisesta
62573:               L. Lv. II. 1080; ks. Lvk. !okak. 30 p:ltä.
62574: Elinkeinolain ehdotus ks. arm. es. n :o 16.
62575: 
62576:                                   H.
62577: Hallituksen toimenpiteistä niiden päätösten johdosta, jotka valtiosää-
62578:          dyt ovat tehneet 1904-05 v. valtiopäivillä j. n. e. ks. Ker-
62579:          tomus.
62580: Hallitusmuodon, uuden, säätämistä y. m. koskev. an.        n :ris   1,   35,
62581:          59, 183.
62582: Helsingin poliisin menettelystä tehty esitys eduskunnalle 1. 69-72,
62583:         L. puhemiehistöön 137-165; II. 840-843, 1008--1038.
62584: Hirven metsästystä koskev. määräysten muuttamisesta ks. arm. es.
62585:        n:o 15.
62586: Hyönteisistä, vahingollisista y. m. ks. arm. es. n:o 25.
62587: 
62588:                                    1.
62589: .,lkä"-puhemies I. 7; puhe eduskunnalle 7-8.
62590: Interpellatsiooneja:
62591:       Laukon sukutilan lunastuksesta II. 709-710, 840, 933; II. 1134
62592:          -1153, 1155-1213; L. Mv. 111. 121S-1219; ks. Mvm. n:o 4.
62593:       poliisivoiman lisäämisestä maassa II. 964-967, 1008, 1088, 1221
62594:         1357-1503.
62595:                               Asialuettelo.
62596: 
62597:       Salmio kihlakunnan lahjoitusmaista IV. 2475-2477, 2478-2479,
62598:         2750, 2899-2919, L. Mv. 3000--3028; ks. Mvm. n:o 5.
62599:       Pietarissa tapahtuneiden Suomen kansalaisten vangitsemisten
62600:         johdosta II 2983-2984, 2986, 3080, L. Prv. 3100--3110; ks.
62601:         Prvm. n:o 6.
62602: Istuntosalin puhuiaJavat 111. 1217-1218.
62603: 
62604: 
62605:                                    J.
62606: .Joenperkauksia y. m. koskev. an. n:ris 7, 39, 117, 164, 157.
62607: Juutalaisille myönnettävistä kansalaisoikeuksista ks. an. n :o 79.
62608: 
62609: 
62610:                                    K.
62611: Kaavojen ja mallien suojelemisesta ks. arm. es. n :o 5.
62612: Kalastuslainsäädäntöä koskev. an. n :ris 16, 20, 21, 31, 57, 72, 195.
62613: Kansakoululaitosta varten osoitettavista varoista v. 1908 ks. arm.
62614:        es. n :o 21 sekä Vvm. n :o 6 ia Suurvm. n :o 10.
62615: Kansanopistojen kannatusavusta ks. Vvm. n :o 6.
62616: Kansanvalistustarkoituksiin pyydetyistä määrärahoista ks. an. n :ris
62617:          165, 166.
62618: Kansliahenkilökunta: 1. 14, 15, 67, 244.
62619: Kansliatoimikunnan jäsenet II. 583.
62620: Kanslisti 1. 67, 244.
62621: Karialan kannaksen olojen kohottamisesta ks. an. n:o 11.
62622: Kasvitaudeista y. m. ks. arm. es. n :o 25.
62623: Kertomus hallituksen toimenpiteistä niiden päätösten johdosta, jotka
62624:        valtiosäädyt j. n. e. 111. 1228, 1343; L. Prv. 1346-1347, 1505.
62625: Kieltolakikeskustelu ks. Tvm. n :o 2.
62626: Kielilainsäädäntöä koskev. an. n:ris 158, 168, 175, 191; es. n:ris 1, 2,
62627:          5, 14, 17.                                                      '
62628: Kirkollistaloutta ia hallintoa koskev. an. n :ris 28, 41, 43, 44, 194.
62629: Kirkollisten maksujen taksoittamisen perusteista ks. arm. es. n :o 6.
62630: Koulukysymyksiä koskev. an. n:ris 24, 25, 55, 92, 107, 124, 185.
62631: Kruununvoudin virkojen lakkauttamista koskev. an. n:o 46.
62632: Kulkulaitosrahastosta ks. arm. es. n :o 20.
62633:                                                                207
62634: 3288                          Asialuettelo.
62635: 
62636: l(unnallishallintoa koskev. es. n:ris 18, 19, 22; an. n:ris 143, 167.
62637: l(yytltoimesta ks. arm. es. n :o 12.
62638: 
62639: 
62640:                                      L.
62641: Lahjoitusmaiden oloja koskev. an. n:o 170; ks. myös Interpellatsiooneja.
62642: Laillisuuden palauttamista koskev. an. n :ris 48, 60, 174.
62643:  -- periaatteen toteuttamisesta tehty adressi ks. Adressi.
62644: Laittomuusvuosina palveluksessa           olleista   virkamiehistä    ks.   an.
62645:         n:o 174.
62646: Laivapäälliköiden, sisävesillä kulkevien, kelpoisuusehdoista           y.   m.
62647:         ks. an. n :o 147.
62648: Laki- ia talousvaliokunta:
62649:       päätös asettamisesta I. 52; jäsenet ja varajäsenet 130-131: pu-
62650:         heenjohtaja 168, 246.
62651:       mietinnöt:
62652:       n:o 1 arm. es. n:o 5 johdosta 111. 1215, 1220; L. Suurv. 1222
62653:                -1228; ks. Suurvm. n:o 2.
62654:              2 arm. es. n :o 6 johdosta III. 1503, L. Suurv. 1549: ks.
62655:                Suurvm. n :o 5.
62656:              3 arm. es. n:o 13 johdosta III. 1974; L. Suurv. IV. 2015;
62657:                ks. Suurvm. n:o. 12.
62658:              4 arm. es. n:o 1 johdosta IV. 2162; L. Suurv. 2290-2316;
62659:                ks. Suurvk. n:o 19, sekä Suurvm. n:o 16 ja Vvk. n:o 52.
62660:             5 arm. es. n:o 12 johdosta IV. 2395; L. Suurv. 2441-
62661:                2442; ks. Suurvk. lokak. 30 p:ltä.
62662:              6 arm. es. n:o 15 johdosta IV. 2749, 3207, 3213-3214.
62663:              7 an. n :ris 41, 43, 44, 194 johdosta IV. 2603, 2960-2983.
62664:                -2983.
62665:        kirjelmä n :o 15 lokak. 30 p :Itä käsittelemättä jääneistä asioista
62666:                 y. m. IV. 3221-3222.
62667: 
62668: Lakivaliokunta:
62669:       päätös asettamisesta 1. 52, jäsenet ja varajäsenet 1. 130;
62670:         111. 1504, 1625; puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja 1. 246.
62671:       mietinnöt:
62672:       n:o 1 arm. es. n:o 4 johdosta II. 1214; L. Snurv. 111. 1219;
62673:                ks. Suurvm. n :o 1.
62674:              2 arm. es. n :o 8 johdosta III. 1556; L. Suurv. 1577; ks.
62675:                Suurvm. n :o 6.
62676:              3 arm. es. n:o 3 johdosta III. 1844; L. Suurv. 1845-1868;
62677:                ks. Suurvm. n :o 9.
62678:              4 arm. es. n:o 2 johdosta IV. 2513; L. Suurv. 2516-2517;
62679:                ks. Suurvk. lokak. 30 p :Itä.
62680:              5 arm. es. n :o 28 johdosta IV. 2605; L. Suurv. 2727; ks.
62681:                Suurvm. n :o 18.
62682:             6 prokuraattorin kertomuksen johdosta IV. 2985, 3192-
62683:                3199, 3199-3207.
62684:        kirjelmä lokak. 30    p:ltä    käsittelemättä      jääneistä    asioista
62685:                IV. 3219.
62686:                               Asialuettelo.
62687: 
62688: Laukoo sukutilan lunastamista y, m. koskeva interpellatsiooni: ks.
62689:        lnterpellatsiooneja.
62690: Lausuntojen poistaminen pöytäkirjasta III. 1231-1233.
62691: Leimasuostunnasta ks. arm. es. n :o 9.
62692: Leipomotyötä koskevasta laista ks. arm. es. n:o 14.
62693: Luento kurssien, helppotajuisten, kannattamisesta ks. Vvm. n :o 6.
62694: Lähetystöjä: Venäjän valtakunnanduumasta I. 28; valtakunnanduu-
62695:         man puolalaisen ryhmän puolesta I. 46; valtakunnanduumu
62696:         Donin sotaväen alueen edustajain puolesta 1. 47-48; valta-
62697:         kunnanduuman työläisryhmän puolesta I. 48.
62698: Längmanin testamenttirahastojen hoidosta ks. Pvm. n :o 8.
62699: 
62700:                                    M.
62701: Maalaiskansakoulun opettajiston palkkauksesta ks. arm. es. n :o 21.
62702: Maanmittauslaitoksen uudistamisesta ks. an. n :o 145.
62703: Maanteiden tekemisestä y. m. ks. arm. es. n :o 1.
62704: Maanvilieliläin ammattitaidon kohottamista koskev. an. n :ris 3, 42,
62705:         85, 176.
62706: Maanvuokraalain taloudellisen tilan parantamista koskev. es. n :ris
62707:       6, 16; an. n:o 146.
62708: Maanvuokrasta maalla ks. arm. es. n :o 27.
62709: Maarekisterin aikaansaamista koskev. an. n:o 12.
62710: Maatalousvaliokunta:
62711:      päätös asettamisesta I. 75-78; jäsenet ja varajäsenet 131. 244;
62712:        puheenjohtaja 168.
62713:      mietinnöt:
62714:      n:o 1 an., n:o 3 johdosta III. 1503, 1556, 1579-1623.
62715:            2 arm. es. n :o 25 johdosta III. 1899, L. Suurv. 1901-1909;
62716:               ks. Suurvm. n:o 11.
62717:            3 arm. es. n :o 27 ia es. n :o 6 sekä 16 johdosta IV. 2394,
62718:               2421-2428, L. Suurv. 2479-2513; ks. Suurvk. lokak.
62719:               30 p :Itä.
62720:            4 Laukan sukutilan lunastamista koskev. asiasta IV.
62721:                2749-2750, 2895, 3028--3079, 3085-3100, 3110--3174.
62722:              5 lahjoitusmaaoloja Viipurin läänissä koskev. asiasta IV.
62723:                3083--3084, 3207-3208.
62724:       kirjelmä n :o 12 lokak. 30 p :Itä käsittelemättä jääneistä asioi11ta
62725:                IV. 3223--3225.
62726: Mallasjuomaverosta ks. arm. es. n :o 19.
62727: Mallien ja kaavojen suojelemisesta ks. arm. es. n :o 5.
62728:                               Asialuettelo.
62729: 
62730: Manttaaliin pannun maan vapauttamista vankien           kuljetusrasitusta
62731: ·       koskev. an. n:o 37.
62732: Metsälain uudistamista koskev. es. n:ris 4, 10, 13, 15; an. n:ris 34,
62733:         80, 181, 184, 187.
62734: Metsätaloutta ja asutuspolitiikkaa ks. Asutuspolitiikkaa.
62735: 
62736:                                   N.
62737: Naisen kelpoisuudesta valtion virkoihin ks. an. n :ris 50, 109.
62738: Notaari 1. 67, 244.
62739: Notaarilaitoksen, järjestetyn, voimaanpanemisesta ks. arm. es. n :o 2.
62740: Nuorisoseurollle myönnettävästä valtioavusta ks. Vvm. n:o 6.
62741: 
62742: 
62743:                                   0.
62744: Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 4 §:n muuttamisesta toisin kuulu-
62745:        vaksi ks. arm. es. n :o 4.
62746: Oikeudenkäyntivaltuusmiehistä ja julkisista asianajaiista ks. arm. es,
62747:        n:o 3.
62748: Oikeuksia maahan ja rakennuksiin sekä niiden rekisteröimistä kos-
62749:         kev. an. n:ris 12 ja 105 sekä es. n:o 23.
62750: Oppivelvollisuuslain säätämistä koskev. an. n:o 20.
62751: Osuusmeijereille myönnettyjen      lainojen   maksuajan     pitentämistä
62752:        koskev. an. n:o 45.
62753: Osuustoiminnan edistämistä tarkoittavia toimenpiteitä koskev.         an.
62754:         n:o 13.
62755: 
62756:                                   P.
62757: Paloapu-yhdistyksistä ks. arm. es. n :o 13.
62758: Palokuntatalon vuokraamisesta IV. 2751.
62759: Paloviinan valmistamisesta suoritett. verosta y. m. ks. arm. es. n :o 23.
62760: Palveliiain ja vahtimestarien virka-aseman järjestämistä koskev. an.
62761:          n:o 103.
62762: Pankkivaliokunta:
62763:      päätös asettamisesta 1. 52; jäsenet ja varajäsenet 1. 130, IIL
62764:        1504; puheenjohtaja 168, 246.
62765:   -  mietinnöt:
62766:                                 Asialuettelo.
62767: 
62768:        n :o   1 arm. es. n :o 7 johdosta II. 964, 1213. IV 2517-2519.
62769:               2 pankkivaltuusmiesten kirjelm. johdosta, jossa ehdote-
62770:                 taan myöskin 1000 markan setelien käytäntöön otta-
62771:                 mista II. 964, 1154-1155.
62772:               3 Suomen Pankin hallintoa ja tilaa vuosina 1905-1906
62773:                 koskevan tarkastuksen johdosta 111. 1702, 1794-1808.
62774:               4 pankkivaltuusmiesten johtosäännöstä 111. 1844, 1897-
62775:                 1898; IV. 1975-1993.
62776:               5 pankkivaltuusmiesten, pankin tilintarkastajain ja hei-
62777:                 dän varamiestensä vaalista III. 1900; IV. 1993-1994;
62778:                 vaali 2332-2333.
62779:               6 Suomen Pankin käyttämättömistä voittovaroista IV.
62780:                 2061, 2255-2258.
62781:               7 ehdotetuista muutoksista Suomen Pankin ohjesääntöön
62782:                  ja uudesta pankin vuosirahasäännöstä IV. 2477, 2517-
62783:                 2519, 3192.
62784:               8 Längmanin testamenttirahastojen hoidosta IV. 2605,
62785:                 2874.
62786:  Pelikorttisuostunnasta ks. arm. es. n :o 10.
62787:  Perustuslakivaliokunta:
62788:        päätös asettamisesta 1. 52; jäsenet ja varajäsenet 1. 129-130;
62789:          puheenjohtaja 168.
62790:        mietinnöt:
62791:        n:o 1 ehdotetun Suomen Eduskunnan työjärjestyksen 30 §:n
62792:                johdosta II. 1087; 1129-1134.
62793:              2 an. n :ris 1 ja 59 sekä 75, 102, 110, 113, 114, 115, 149, 183
62794:                johdosta III. 1702, 1785-1794.
62795:              3 an. n :ris 48 ja 60 sekä adr. n :o 1 johdosta IV. 2896, 3174.
62796:              4 an. n :ris 48 ja 60 sekä adr. n :o 1 johdosta ynnä kerto-
62797:                muksen johdosta hallituksen toimenpiteistä y. m. IV.
62798:                 2896--2897, 3174-3190.
62799:               5 an. n :o 55 ja adr. n:o 1 johdosta IV. 2988, 3079, 3080-
62800:                 3083, 3209-3211.
62801:               6 Suomen kansalaisten vangitsemista Pietarissa kos-
62802:               keva IV. 3199, 3208-3209.
62803:        kirjelmä n :o 16 marrask 1 p :Itä käsittelemättä jääneistä asioista
62804:          y. m. IV. 3216--3217.
62805: 
62806: Pikakirjoitustyön järjestämisestä eduskunnassa 1. 247-251.
62807: Poissaolo valiokuntatöistä III. 1776--1781.
62808: Poliisivoiman lisäämisestä tehty välikyselmä ks. lnterpellatsiooneja.
62809: Postisäästöpankin tilasta v. 1904-1905 tehty kertomus. L. Vv. II.
62810:         964; ks. Vvm. n:o 1.
62811: 
62812: Prokuraattorin kertomus lain käytöstä ja lakien voimassa pitämisestä
62813:        maassa 1. 53, 135-137; L. Lv. 356--429; ks. Lvm. n:o 6.
62814: .Puhemies: vaali 1. 8; iuhlallinen vakuutus 1. 9; tervehdyspuhe edus-
62815:         kunnalle 1. 9-10; puhe valtaistuinsalissa alkaiaisissa 25-26;
62816:         keskustelu puheen tarkastuksessa 18-21; puhemiehen kulu-
62817:                               Asialuettelo.
62818: 
62819: 
62820:          !~~ _ko:.vaus; ks. Vvk. n :o 16; puhe valta-istuinsalissa päättä-
62821:          JaiSissa, tarkastus IV. 3191, puhe 3227-3228; iäähyväispuhe
62822:          eduskunnalle IV. 3228-3229.
62823: Puhemiesneuvoston ehdotus työsuunnitclmaksi täysi-istuntoja ia va-
62824:        liokuntia varten III. 1557, 1638-1642.
62825:   -  ehdotus lisäyksestä työjärjestyksen 8 §:ään III. 1624, 1781.
62826: Päiväjärjestykseen tehdyistä muutoksista ja lisäyksistä          IV.   2163,
62827:         2606, 3084, 3191.
62828: 
62829: 
62830:                                     R.
62831: Raittiustyön edistämistä koskev. an. n :ris 84, 108,      155,   159   sekä
62832:          Vvm. n:o 6.
62833: Rautateitä koskev. an. n:ris 5, 6, 8, 14, 17, 30, 52, 54, 56, 62, 65, 66,
62834:         67, 68, 69, 70, 71, 87, 88, 90, 93, 94, 95, 98, 100, 106, 123, 126,
62835:         127, 132, 144, 151, 154, 160, 161, 162, 163, 171, 173, 177, 178,
62836:         180, 189, 190; ks. myös .Rvm. n :o 5.
62837: Rautatierakennuksiin tarvittavista määrärahoista ks. arm. es. n:o 17.
62838: Rautatievaliokunta:
62839:       päätös asettamisesta I. 52, 74-78; jäsenet ja varajäsenet 131;
62840:          puheenjohtaja 168.
62841:       mietinnöt:
62842:       n :o 1 an. n :o 52 johdosta III. 1624, 1703-1737.
62843:             1a an. n:o 52 johdosta IV. 2477, 2749, 2886-2895.
62844:              2 an. n:o 189 johdosta IV. 1624, 1737-1746.
62845:              3 an. n:ris 7, 39, 117, 164 johdosta IV. 2395, 2474, 2574)
62846:                -2602.
62847:              4 an. n :o 157 johdosta IV. 2395, 2475.
62848:              5 rautateitä koskev. an. johdosta IV. 2513, 2834-2842,
62849:                3207, 3214.
62850: Rikoslain 13 luvussa mainittujen rikosten syytteesenpanemisesta ki.
62851:          arm. es. n :o 8.
62852:   -   muutoksia koskev. es. n:ris 21, 24, 169, 188; an. n:ris 26, 7i,
62853:         74, 125.
62854: Rukouksen pidosta istuntoa alkaessa tehty esitys I. 30-45.
62855: 
62856: 
62857:                                     s.
62858: Salmio kihlakunnan lahjoitusmaaoloja koskeva välikysymys ks. In-
62859:        terpellatsiooneja.
62860: Seitsenmiehinen valiokunta:
62861:       asettaminen ja jäsenet I. 14, 15.
62862:        lausunto senaatin ehdotuksesta suhteellisen vaalitavan sovel-
62863:          luttamisesta eduskunnassa toimitettaviin vaaleihin 1. 16-11,
62864:          28-29.
62865:                               Asialuettelo.                          3293
62866: 
62867:       ehdotus valtiopäivillä suhteellisen vaalitavan mukaan toimi-
62868:         tettavista vaaleista 111. 1624, 1781-1785.
62869:       ehdotus muutoksiksi ja lisäyksiksi niihin määräyksiin, jotka
62870:         koskevat valtiopäivillä suhteellisen vaalitavan mukaan toi-
62871:         mitettavia vaaleja III. 1974; IV. 1994-1995.
62872: Sihteeri, v. t. I. 7, 15 ;sihteerin ja kansliahenkilökunnan     asettami-
62873:          sesta 14, 15; sihteerin vaali 53-63.
62874: Sivistys- ja siveellisyyspyrintöjen edistämistä koskev. an. n :ris 10,
62875:          19, 36, 78, 152, 179.
62876: Snellman'ille, .J, V •• pystytettävästä muistopatsaasta ks. an. n :o 86.
62877: Sosiaalinen valiokunta ks. Työväenasiain valiokunta.
62878: Sotilastarpeisiin Venäjän valtakunnan rahastoon           suoritettavasta
62879:          apumaksusta ks. arm. es. n :o 26.
62880: Suhteellisen vaalitavan sovelluttamisesta eduskunnassa toimitetta-
62881:          viin vaaleihin, senaatin tekemä ehdotus 1. 14, 15; ks. myös
62882:          Seitsenmiehinen valiokunta.
62883: Suomalaisen kirjallisuuden kartuttamista koskev. an. n :ris 10 ja 36.
62884: Suomen kansalaisten vangitsemista Pietarissa koskeva välikyselmä
62885:        ks. Interpellatsiooneja.
62886: Suomen Pankin käyttämättämistä voittovaroista ks. Pvm. n :o 6.
62887:      ohjesäännön muuttamista koskev. arm. es. n:o 7 sekä Suurvm.
62888:        n:o 20.
62889:      vuosirahasäännöstä ks. Pvm. n:o 7 ja Suurvm. n:o 20.
62890: Suon perkauksia y, m. koskev. an. ks. Joenperkauksia.
62891: Suostuotaveroa kansakoululaitosta varten koskev. arm. es. n :o 21.
62892:       leimoista koskev. arm. es. n:o 9.
62893:   -   mallasjuomain valmistamisesta koskev. arm. es. n:o 19.
62894:   -   pelikorteista koskev. arm. es. n :o 10.
62895: Suurivaliokunta:
62896:       asettaminen 1. 134, 244; jäsenet ja varajäsenet 245, puheenjoh-
62897:         taja ia varapuheenjohtaja 246; vapautus jäsenyydestä ja
62898:         uusi jäsen III. 1845.
62899:       mietinnöt:
62900: - n:o 1 arm. es. n:o 4 johdosta lll. 1324-1325, 1346.
62901:        2               5               1549-1555, 1578.
62902:        2a •                            1628-1630.
62903:        3           • 24 "              155fi, 1579.
62904:        4 "         • 10                1578, 1630.
62905:          5 •             6
62906:          6              8             • 18h-1S97, 1973-1974.
62907:          7           • 19            IV. 2016-2060.
62908:          7a •                         • 2062.
62909:                      • 14
62910:          8 "
62911:          8a •
62912:          9 •
62913:                          .
62914:                          3
62915:                                          2063-2135.
62916:                                       • 2391-2393, 2398 .
62917:                                       • 2135-2162.
62918: 3294                          Asialuettelo.
62919: 
62920:         9a ,              ,            • 2394, 2398-2499.
62921:     • 10 •           " 21               " 2306-2331, 2333-2389.
62922:     • lOa •          , •               • 2420-2421, 2607.
62923:        11               25             • 2390, 2398.
62924:        12            " 13              " 2391, 2398.
62925:     • 13 "           • 23               • 2399, 2607.
62926:        14 "               9            " 2399-2420.
62927:        14a ,    •    , •       ,          2516, 2751-2752.
62928:        15 es. • 1, 2, 5, 14 17 •       • 2520-2579.
62929:     • 15a • •           •              , 2753, 2989-2992.
62930:        16 arm. es. n:o 1               , 2692-2727; ks. Suurvk.lokak. 30p.
62931:        17 •          • 20              " 2728, 2834.
62932:        18 "         " 28               " 2856-286!, 2897.
62933:     • 18a •              •             • 3191.
62934:     " 19 " " " 7               •       " 2861 ' 3192.
62935:     , 20 muutoksista Suomen Pankin ohjesääntöön y. m. IV. 2898,3192.
62936:     • 21 arm. es. n:o 19 johdosta IV. 2898-2899, 3192.
62937:       kirjelmät:
62938:       n:o 19 lokak. 23 p:ltä arm. es. n:o 1 johdosta IV. 2514-2516.
62939:                      30 p :Itä käsittelemättä jääneistä asioista IV. 3215.
62940: Sähkösanomia eduskunnalle: Venäjän valtakunnanduumalta 1. 10.
62941:      keskustelu vastauksen johdosta 1. 10-12, 18-23; Venäjän si-
62942:        viili-insinöörien instituutin vanhain neuvoston jäseniltä 1. 13;
62943:        valtiopäivien sosialistiselle ryhmälle 1. 14; Suomen naisille
62944:        1. 14; Venäläisen naisyhdistyksen lähettämä 1. 17; virolai-
62945:        silta kansanedustajilta valtakunnan duumassa 1. 48; Twerin
62946:        naisten tasa-arvoisuusyhdistykseltä 1. 49; joukolta valtiol-
62947:        lisia karkoitettuja ja kansalaisia Oleminskin kaupungissa
62948:        .Jakutskin piiriä I. 49; yksityisiltä henkilöiitä I. 49; Liettuan
62949:        kansanedustajilta Venäjän valtakunnanduumassa I. 73; lau-
62950:        sunto eduskunnalle lähetettyjen sähkösanomien johdosta 1. 74;
62951:        työläisiltä Lohikoskella II. 598; Viron kansan raittitJsseu-
62952:        rojen keskustoimikunnalta IV. 3084.                         ·
62953: 
62954: 
62955:                                    T.
62956: Taloudenhoitaja, eduskuntatalon, I. 244.
62957: Talousvaliokunta:
62958:       päätös asettamisesta 1. 52; jäsenet ja varajäsenet 131, 244, II.
62959:          534; puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja 168, II. 705.
62960:       mietinnöt:
62961:       n:o 1 arm. es. n:o 24 johdosta III. 1228; L. Suurv. 1234-1240;
62962:                 ks. Suurvm. n :o 3.
62963:               2 es. n:ris 1, 2, 5, 14, 17 johdosta IV. 2061; L. Suurv.
62964:                 2171-2255; ks. Suurvm. n:o 15.
62965:               3 an. n :ris 16, 20, 21, 31, 72, 195 johdosta IV. 2394, 2448
62966:                 -2465.
62967:        ,      4 arm. es. n:o 19 johdosta IV. 2749, L. Suurvm. 2861.
62968:       talousvaliokunnan ja Vv. yhteinen k. arm. es. n:o 23 johdosta
62969:          111. 1539-1549.
62970:       kirjelmä n :o 21 lokak. 30 p :Itä käsittelemättä jääneistä asioista
62971:          IV. 3220-3221.
62972:                               Asialuettelo.
62973: 
62974: 
62975: Tarkastusvaliokunta:
62976:       päätös asettamisesta II. 535; jäsenet ja varajäsenet II. 840 IV.
62977:         2896; puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja II. 932; tehtävistä
62978:         valtiopäivien päätyttyä ks. Vvk. n:o 50.
62979: Tarkoituksenmukaisen huoneuston hankkimisesta eduskunnalle              ks.
62980:         Vvm. n:o 3.
62981: Teitten tekemisestä y. m. ks. arm. es. n:o 1.
62982: Terveys- ja sairashoitoa koskev. an. n :ris 15, 32, 51, 61, 76, 116, 121.
62983: Toimitusvaliokunta:
62984:       päätös asettamisesta II. 535, jäsenet ja varajäsenet 840; IV.
62985:         2986: puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja 932; tehtävistä
62986:         valtiopäivien päätyttyä ks. Vvk. n :o 50.
62987: Torpparilaki ks. arm. es. n :o 27 sekä es. n :ris 6, 16 ja an. n :o 146.
62988: Tuhannenmarkan setelien käytäntöön ottamisesta ks. Pvm. n:o 2.
62989: Tulkitsemisesta eduskunnalle tehty esitys I. 165-167, 199-243.
62990: Tulkki 1. 247, 335.
62991: Tulli- ja muiden maksujen alentamista koskev. an. n :ris 33, 38, 40.
62992: Tuomioistuinlaitosta y. m. koskev. an. n:ris 47, 120.
62993: Tuulaakimaksun laskemisen perusteista ks. arm. es. n :o 24.
62994: Työjäriestysehdotus, eduskunnan, III. 460-461, 535-583, 598--678.
62995:       30 § :ään koskeva kohta 1008 ja Prvm. n :o 1.
62996:       lisäpykälä 934.
62997:  -    lisäyksestä 8 § :ään, puhemiesneuvoston tekemä ehdotus III.
62998:          1624, 1781.
62999: Työsopimusta ja työriitojen ratkaisemista koskev. es. n :o 11, an. n :ris
63000:          58, 104, 136, 138, 139, 140, 153.
63001: Työsuunnitelma, puhemiesneuvoston tekemä ehdotus, täysi-istuntoja
63002:        ja valiokuntia varten III. 1557, 1638--1642.
63003: Työväenasiainvaliokunta:
63004:      päätös asettamisesta I. 52, 74-78; jäsenet ja varajäsenet 131,
63005:         II. 534; puheenjohtaja 168.
63006:      mietinnöt:
63007:      n :o 1 arm. es. n :o 14 johdosta !II. 1556, L. Suurv. 1560-·
63008:                1577; ks. Suurvm. n :o 8.
63009:              2 arm. es. n:o 16 johdosta IV. 2394-2395, 2428--2441;
63010:                ks. Työvk. lokak. 30 p :Itä.
63011:      kirjelmä lokak. 30 p :Itä käsittelemättä jääneistä asioista IV.
63012:          3225.
63013: Työväen taloudellisen aseman parantamista koskev. an. n :ris            49,
63014:          99. 189.
63015:        tilastoa, asuntokysymystä y. m. koskev. an. n :ris         63,   64,
63016:          111, 137.
63017: 3296                          Asialuettelo.
63018: 
63019: 
63020:                                    V.
63021: Valitsijamiehet:
63022:  -     ehdotus lukumäärästä ja valitsemisesta I. 28-29.
63023:  -     vaali 49-52.
63024: Valiokunnissa käsittelemättä jääneet asiat IV. 3215-3225.
63025: Valiokuntien jäsenet ia varajäsenet 129-134; vaaleista 111. 1626-
63026:          1628.
63027: Valtaistuinpuhe 1. 25.
63028: Valtion maanviljelystarkoituksiin harjoittaman lainausliikkeen uudes-
63029:         taan järjestämisestä ks. an. n :o 141.
63030: Valtiopäiväkalenteri III. 1218.
63031: Valtiopäiväkustannusten suorittamiseen osoitetta vista varoista        ks.
63032:         arm. es. n :o 11.
63033: Valtiopäiväjärjestyksen muutosta koskev. an. n :ris 118, 122, 142, 150.
63034: Valtiopäivät:
63035:       armollinen käskykirje alkamisesta 1. 1; jumalanpalvelus alka-
63036:         jaisissa 23-24; alkajaiset valtaistuin salissa 24-27.
63037:       töiden keskeyttäminen ja loma 1. 16; k. K. M:tille lomasta II.
63038:         461-462; vastaus siihen II. 932, 1153; ilmoitus päättäjäisistä
63039:         IV. 2988, 3190; päättäjäiset 3226-3230.
63040: Valdovaraintoimituskunnan kertomus valtiovarain tilasta 1. 16. L. Vv.
63041:        1. 53; ks. Vvm. n:o 11.
63042:      kertomus siitä, mitä on tehty niiden muistutusten johdosta,
63043:        joita valtiosäätyjen valtiovaliokunta valtiopäivillä 1904--
63044:        1905 oli tehnyt valtiovarain tilasta silloin annetun kertomuk-
63045:        sen johdosta I. 16.
63046: Valtiovarainvaliokunta:
63047:       päätös asettamisesta 1. 52; jäsenet ja varajäsenet 130; puheen-
63048:          johtaja 168, varapuheenjohtaja II. 597.
63049:       alistus an. n :ris 45 ja 179 siirtämisestä toisiin valiokuntiin III.
63050:          1341-1342.
63051:        ·mietinnöt:
63052:         n :o 1 postisäästöpankin tilasta ja hallinnosta v. 1904-1905
63053:                 annetun kertomuksen johdosta III. 1229, 1325.
63054:               2 arm. es. n:o 10 johdosta 111. 1343; L. Suurv. 1344-
63055:                 1346; ks. Suurvm. n:o 4.
63056:               3 tarkoituksenm~kaisen huoneuston hankkimisesta edus··
63057:                 kunnalle III. 1624, 1642-1702.
63058:               4 Antellin kokoelmain hoitoa varten asetetun valtuus-
63059:                 k.unnan antaman kertomuksen johdosta 111. 1775,
63060:                1838--1844.
63061:              5 arm. es. n :o 19 johdosta III. 1844, 1868--1871, IV. 2060
63062:                -2061, 2062; ks. Suurvm. n:o 7.
63063:              6 arm. es. n :o 21 sekä an. n :ris 166 ja 185 johdosta Ill.
63064:                1900, 1909-1973; ks. Suurvm. n:o 10 sekä siv. 2607-
63065:                2692, 2999.
63066:                               Asialuettelo.                            3297
63067: 
63068:              7 arm. es. n :o 17 iohdosta III. 1974, IV. 1995-2015, 2604
63069:                -2605, 2856.
63070:              8 arm. es. n :o 11 johdosta IV. 2061, 2071'.
63071:              9 arm. es. n:o 23 johdosta IV. 2162, L. Suurv. 2163-
63072:                2171; ks. Suurvm. n:o 13 sekä siv. 2607.
63073:             10 arm. es. n :o 9 johdosta IV. 2276-2277, L. Suurv. 2278
63074:                -2290: ks. Suurvm. n:o 14 sekä siv. 2752.
63075:             11 valtiovarain tilaa koskev. kertom. johd. IV. 2603,
63076:                2728--2748, 2862-2874.
63077:        ,    12 arm. es. n:o 20 Johdosta IV. 2602, 2603, 2604-2605;
63078:                ks. myös Suurvm. n:o 17, 2843--2856.
63079:             13 arm. es. n:o 26 johdosta IV. 2605-2606, 2727, 2753
63080:                -2832.                                     .
63081:        ~    14 arm. es. n:o 22 johdosta IV. 2985, 2986-2988, 2992
63082:                -2999.
63083:       kirjelmä n :o 52 marrask. 1 p :Itä käsitellyistä ja käsittelemättä
63084:          jääneistä asioista IV. 3217-3219.
63085:       kirJelmät:
63086:              Vv. ja Tv. yhteinen arm. es. n:o 23 Johdosta III. 1539
63087:                -1549.
63088:              n:o 16 syysk. 16 p:ltä puhemiehen kulujen korvauksesta
63089:                III. 1557.
63090:              n:o 35 syysk. 31 p:ltä eduskuntatalon rakentamista var-
63091:                ten asetettavasta valtuuskunnasta III. 1898--1899.
63092:              n:o 50 lokak. 29 p:ltä toim. ja tarkv. tehtävistä valtiopäi-
63093:                väin päätyttyä IV. 2832-2834.
63094: Vanldeakulietusrasituksen poistamista manttaaliin pannusta maasta
63095:        koskev. an. n :o 37.
63096: Vapaotuksia valtiopäivätoimesta, pitempiaikaisia 1. 247. III. 1215-1217.
63097:  - valiokuntatyöstä II. 705--709, 1229-1230.
63098:  -   valiokuntajäsenyydestä III. 1558--1560, IV. 2396-2398.
63099: Varapubemiehet: vaali I. 9; juhlallinen vakuutus f. 9.
63100: Varojen hankkimisesta niihin tarpeisin, joihin valtion vakinaiset tu-
63101:         lot eivät riitä ks. arm. es. n :o 22.
63102: Verotusiäriestelmää, uutta koskev. an. n :ris 22, 182.
63103: Viranomaisten menettelyä routavuosien virkamiehiä kohtaan koskev.
63104:        an. n:o 174.
63105: Virkamiesolojen uudestaan järjestämistä koskev. an. n :ris       23,    27,
63106:         29, 109.
63107: Välikysymys ks. Interpellatsiooni.
63108: 
63109:                                    Y.
63110: Yhtelsmetsistä ks. arm. es. n:o 18.
63111:                                Oikaistavia:
63112: Siv.     14 riv. 11 ylhäältä on 1096, lue: 1906.
63113:          61      14     •    " ne, lue: en.
63114:         130       2 alhaalta • Panu lue: Paunu.
63115:         237 • 14 ylhäältä • koko rivin sijaan luettava: .kin on hyötyä.
63116:                                 Minä en puolestani voi havaita että se'llai-.
63117:         239      12 alhaalta " somalainen lue: suomalainen.
63118:         240      11     •    • nejä, lue: neljä.
63119:         248 • 19 ylhäältä • kanslist, lue: kansliet.
63120:         3lQ •     5 alhaalta • ja nopeammaksi, lue: nopeammaksi ja
63121:         481      20          • Kirves, lue: Kares
63122:         647 • 8              • pricipiella, lue: principiella
63123:         840 • 13             • lunastustusta, lue: lunastusta
63124:         841                  • pyytetty, lue: pyydetty
63125:         968 " "5 ylhäältä • kalatus, lue: kalastus
63126:         985 »     1          • 785, lue: 985
63127:         995      18          • esiintymisesensä, lue: esiintymisensä
63128:        1038 •     2          • vatalauseen, lue: vastalauseen
63129:        1052      10          • laskemisesta verusteista, lue: laskemisen pe-
63130:                                 rusteista
63131:  •     1341       7 alhaalta • 45, lue: 46
63132:  •     1782 •     2 ylhäältä • Puhsmies, lue: Puhemies
63133:        1785       5     "    • sellaisineen, lue: sellaisenaan
63134:        1948 " 2 alhaalta • Sundholm, lue: Sundblom
63135:  •     2324       1 ylhäältä • 2124, lue: 2324
63136:  •     2394 •     6 alhaalta • 57 poistettava
63137:  •     2399 • i         .    , keskustelun, lue: käsittelyn
63138:  "     2749       2 ylhäältä " Anomusehdotus, lueAnomusehdotusta (n:o52)
63139:  "     2751      12 alhaalta • 3, lue: 9
63140:  •     2977 • 13 ylhäältä • syyllä, lue: syvälle.
63141: