Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

ASK_1908_I | ASK_1908_II | ASK_1908_III | ASK_1908_I_IV_II_vp | ASK_1908_V_II_vp | HAK_1908 | HAK_1908_II_vp | Liite_1908_I_IX | Liite_1908_I_X_II_vp | PTK_1908 | PTK_1908_III_II_vp | PTK_1908_II_II_vp | PTK_1908_I_II_vp |

1: VALTIOPÄIVÄT v. 1908
2:     PÖ YT ÄKIRJ A'f
3: 
4: 
5: 
6: 
7:              HELSINGISSÄ 1909
8:     HELSINGIN UUSI KII~JAPAINO-OSAKEYHTIÖ
9:                      Suomen Suuriruhtinaanmaan Eduskunta nou-
10:                  dattaen Hänen Majesteettinsa Keisarin ja Suuri-
11:                  ruhtinaan Nikolai II:n avointa kirjettä ja käs-
12:                  kyä tammikuun 24 p:ltä 1908 kokoontui helmi-
13:                  kuun IO p:nä 1908 maan pääkaupunkiin Hel-
14:                  sinkiin toisille vakinaisille valtiopäiville, sen jäl-
15:                  keen kun uusi valtiopäiväjärjestys oli hyväksytty.
16:                  Helmikuun I I p:nä esittivät Eduskunnan jäse-
17:                  net valtuuskirjansa senaattori C a r 1 Johan
18:                  Timgren i n tarkastettavaksi, jolle Keisarillinen
19:                  Majesteetti oli sanotun tehtävän uskonut.
20: 
21:     Suomen eduskuntana ovat nykyään edelleen seuraavat kansan
22: valitsemat edustajat eri vaalipiirittäin lueteltuina:
23: 
24: 
25:               Uudenmaan läänin vaalipiiri:
26:    .B.hlroos, Frans, kirjaltaja.
27:    lUfthan, von, Kristian, lääketieteen- ja kirurgian tohtori,
28: vapaaherra.
29:    Ehrnrooth, Leo, protokollasihteeri.
30:    Erkko, Eero. tehtailija.
31:    Gustafsson, Fridolf Wladimir, professori.
32:    Helle (Hällfors), Edvard, puuseppä.
33:    Hänninen, Eedvard Valpas, toimittaja
34:    Ingman, lllbert Konstantin, maalari.
35:    Johansson, Oskar, Wilhelm, torpparinpoika,
36:    Käkikoski, Hilda, opettaja.
37:    Laakso, Juho, torppari.
38:    Laine, Oskari, maanviljelijä.
39:    Oljemark, Karl Teodor, kansanopistonjohtaja.
40:    Palmen, Ernst Gustaf, professori, vapaaherra.
41:    Perttilä, Jaakko Emil, puuseppä.
42:    Perttilä Valfrid, kirvesmies.
43:    Reima, (Reiman) Vilho, kansakoulunopettaja.
44:    Rosenqvist, Georg Gustaf, professori,
45:    Schybergson, Ernst Emil, johtaja.
46: 2                 Istunto 11 p. helmikuuta IC)08.
47: 
48: 
49:     Sillanpää, .Miina, toimittaja.
50:     Siren, llatto, kirvesmies.
51:     Söderholm, Karl Gustaf, hovioikeudenasessori.
52:     Wasastjerna, Osvald, varatuomari.
53: 
54:           Turun läänin eteläinen vaalipiiri:
55:     llalle, lida, neiti.
56:     Gripenberg, llleksandra, neiti, vapaaherratar.
57:     Heikkilä, Seth, toimittaja:
58:     Heininen, Kaarle, mylläri.
59:     Hjelt, llugust Johannes, tirehtööri.
60:     Karlsson, Karl Julian, filosofianmaisteri.
61:     Knuutila, Kaarle, maanviljelijä.
62:     Käpy, llleksi, entinen hovioikeudenasessori .
63:     .Mikkola, llntti, lakitieteenkandidaatti.
64:     Neovius, Dagmar, opettajatar.
65:     Rannikko, Juho, torppari.
66:     Rosenqvist,Vilhelm Teodor, rehtori.
67:     Schultz, Oskar, insinööri.
68:     Sipilä, Frans Vilho, kirkkoherra.
69:     Sundblom, Julius, toimittaja.
70:     Tainio, Taavi, toimittaja.
71:     Vuolijoki, Väinö, maisteri.
72: 
73:          Turun läänin pohjoinen vaalipiiri:
74:     llromaa, E., suutari.
75:     Helkiö, J. E., maanviljelijä.
76:     Ingman, Lauri Johannes, jumaluusopin tohtori.
77:     Kalliokorpi, D. J., palstatilallinen.
78:     Kanervo, .Mimmi, rouva.
79:     Koskinen, Frans, kaupanhoitaja.
80:     Laine, Isak Vilho, puuseppä.
81:     Leivo, Juho Oskar, leipuri .
82:     .Merinen, J. R., palstatilallinen.
83:     M.erivirta, .Matti, pastori.
84:     Paasikivi, Juho Kusti, ylitirehtööri.
85:     Rantanen, Frans, kirvesmies.
86:     Rapola, Frans Oskar, lehtori.
87:     Salminen, Kalle, maalari.
88:     Setälä, Emil Nestor, professori.
89:     Tanner, Väinö, toimittaja.
90:     Vemmelpuu, Iida, opettajatar.
91:                   Eduskunnan jäsenet.              3
92: 
93:     Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri:
94: Danielson-Kalmari, Johan Richard, valtioneuvos,
95: Eloranta, Juho Viktor, toimittaja.
96: Hagman, Lucina, yhteiskoulunjohtajatar.
97: Hokkanen, Evert, mäkitupalainen.
98: Jalava, Johan Oskari, peltiseppä.
99: Kairamo, ll. Osv., entinen senaattori.
100: Laine, Maria Sofia, muurarinvaimo.
101: Nuorteva, Santeri, toimittaja.
102: Paloheimo, Hjalmar Gabriel, maanviljelijä.
103: Sivenius, ll., toimittaja.
104: Vuolijoki, Sulo, toimittaja.
105: 
106: 
107:     Hämeen läänin pohjoinen vaalipiiri:
108: 
109: Gebhard, Hedvig, tohtorinrouva.
110: Häyrynen, Heikki, satulaseppä.
111: Höijer, Karl Gustaf, kansakoulunopettaja.
112: Lindroos, Heikki, kaupanhoitaja.
113: Nevanlinna, Ernst, filosofiantohtori.
114: Paunu, J. Penna, mylläri.
115: Reinholdson, llleksandra, ompelija.
116: Sirola, Yrjö, sanomalehdentoimittaja.
117: Ursin, af, Nils Robert, lehtori.
118: Viljakainen, Kaarlo, sanomalehdentoimittaja.
119: Yrjö-Koskinen, Eino Sakari, lehtori, vapaaherra.
120: 
121: 
122:      Viipurin läänin läntinen vaalipiiri:
123: llrajärvi, Juhani, pankinjohtaja.
124: Castren, Jonas, lakitieteenkandid aatti.
125: Heimonen, Vilho, työmies.
126: Kirves, Juho, viilaaja.
127: Paasivuori, Matti, kirvesmies.
128: Pärssinen, Hilja llmanda, opettajatar.
129: Riihelä, Tahvo, maanviljelijä.
130: Tulikoura, Juho, pienviljelijä.
131: Turkia, Matti, puoluesihteeri.
132: Viitanen, Vihtori, vankilantyönjohtaja.
133: VIkman, Kaarlo Oskari, kansanopistonjohtaja.
134: Wiljomaa, Johan Eliel, hovioikeudenasessori.
135: Wuorimaa, llrthur Olivier, rovasti.
136: 4                  Istunto I r p. helmikuuta !<)08.
137: 
138: 
139:             Viipurin läänin itäinen vaalipiiri:
140:     ll.rokallio, Gustaf, rovasti.
141:     Huoponen, Nestor Emanuel, tirehtööri.
142:     Kivilinna, Väinö, tohtori.
143:     Kuisma, Pietari, talollinen.
144:     Laine Oskar Fredrik, työmies.
145:     Leppälä, Juhani, kansakoulunopettaja .
146:     .Martikainen, Janne, rakennusmestari .
147:     .Mäkelä, Viktor, rataesimies.
148:     Pajari, Olli, kansakoulunopettaja.
149:     Pullinen, Erkki, maanviljelijä.
150:     Pykälä, Kalle Kustaa, maanviljelijä.
151:     Hepo, Heikki, torppari.
152:     Räsänen, Hilma, kansakoulunopettajatar.
153:     Sipponen, .Mikko, talollinen.
154:     Tichanoff, Wasili, työmies.
155:     Tuunainen, Lauri, maanviljelijä.
156:     Walavaara, Nestori, toimittaja
157: 
158:                  Mikkelin läänin vaalipiiri:
159:     ll.romaa, W., muurari.
160:     Eronen, Oliver, torppari.
161:     Huttunen, Pekka, lampuoti.
162:     Järvinen, ]osua, opettaja.
163:     Kannisto, 11.., puuseppä.
164:     Kares, K. H., kansanopistonjohtaja.
165:     Lepistö, Juho, torppari.
166:     Nykänen, Taneli, maanviljelijä.
167:     Orasmaa, 0., toimittaja.
168:     Renvall, Heikki, lakitieteentohtori.
169:     Hipatti, Justus, maanviljelijä.
170:     Soininen, Oohnsson) 11.• .M., seminaarinjohtaja.
171:     Svinhufvud, Pehr Evind, kihlakunnantuomari.
172:     Waljakka, ll.lbin, kirjaltaja.
173: 
174:            Kuopion läänin läntinen vaalipiiri:
175:     Heiskanen, Samuli, maanviljelijä.
176:     Huotari, ll.nna .Maria, rouva.
177:     .Mäkelin, ll.ntti, vahtimestari.
178:     .Mömmö, Pekka Juho, kirjansitoja.
179:     Nissinen, ll.lli, johtajatar.
180:     Partanen, ll.ntti Juho, kirjansitoja.
181:                     Eduskunnan jäsenet.                    5
182: 
183: Pesonen, Matti, uskonnonopettaja.
184: Raatikainen, .B.ugust, maanviljelijä.
185: Rissanen, F., kansakoulunopettaja.
186: Salo, Aaro, maalari.
187: Snellman, Juho, maanviljelijä.
188: Suomalainen, Juho, torppari.
189: Wirkkunen, A. H., tohtori.
190: 
191:        Kuopion lääänin itäinen vaalipiiri:
192: Brander, Uuno, ylitarkastaja.
193: Hakulinen, Juho Herman, kansanopistonjohtaja.
194: Hämäläinen, Antti Pekka, veturinkuljettaja.
195: Kolkki, Emanuel, pastori.
196: Koponen, Albin, levyseppä.
197: Lahtinen, Arvid Heikki, kansakoulunopettaja.
198: Leppänen, Pekka, maanviljelijä.
199: Nuotio, (Kilpiäinen), Jenny Maria, poliisikonstaapclinvaimo.
200: Pennanen, Pekka, maanviljelijä.
201: Suomalainen, Abeli, mylläri.
202: Tikkanen, Paavo, puuseppä.
203: 
204:        W aasan läänin:)t;äinen vaalipiiri:
205: .B.la-Kulju, Eveliina, talonemäntä.
206: Haveri, Juho, kansakoulunopettaja.
207: Häkkinen, Samuel, kansakoulunopettaja.
208: Koivisto, Aleksander, maanviljelijä.
209: Koskelin, Kaarle William, agronoomi.
210: Listo, Akseli August, esittelijäsihteeri.
211: Mänty, Kaarle, vahtimestari.
212: Naaralainen, J. F., vuokraaja.
213: Pohjaväre, E., leipuri.
214: Rantanen, Samuli, suutari.
215: Raunio, Maria, puhuja.
216: 
217:       Waasan läänin eteläinen vaalipiiri:
218: llalto, Matti, varastonhoitaja.
219: .B.lkio, Santeri, kirjailija.
220: Antila, Juho Erkki, maanviljelijä.
221: Cederberg, Axel, hovioikeudenasessori.
222: Estlander, Ernst, lakitieteentohtori.
223: Hedberg, llugust Reinhold, pitäjänapulainen.
224: Kivioja, Liisi, pastorinrouva.
225: 6                  Istunto I I p. helmikuuta n~o8.
226: 
227: 
228:     Neovius, llrvid, filosofian tohtori.
229:     Nix, Oskar, maanviljelijä.
230:     Rajala, Samuli Nestori, torppari.
231:     Slätis, Otto Wilhelm, agronoomi.
232:     Yrjö-Koskinen, Y. K., ylitirehtööri, vapaaherra.
233:           Waasan läänin pohjoinen vaalipiiri:
234:     Bäck, lllfred Johannes, kirkkoherra.
235:     Gebhard, Hannes, filosofian tohtori.
236:     Malmivaara Wilhelm, kirkkoherra.
237:     Näs, Jakob, maanviljelijä.
238:     Pohjanpalo, Tuomas, tehtailija.
239:     Runeberg, Johan Wilhelm, professori.
240:     Storbjörk, Johan, lautamies.
241:     Tokoi, Oskar, maanviljelijä.
242:     Torppa, Juho, maanviljelijä.
243:     Ylikorpi, Juho, kruununtorppari.
244:             Oulun läänin eteläinen vaalipiiri:
245:     Heikkinen, J. ll., maanviljelijä.
246:     Hoikka, Matti, seppä.
247:     Hämäläinen, Kalle, toimittaja.
248:     Kallio, Kyösti, maanviljelijä.
249:     Karhi, Otto, maanviljelijä.
250:     Kiiskinen, Juho Heikki, maanviljelijä.
251:     Knuutila, .Mikko, maanviljelijä.
252:     Komu, Juho lllfred, toimittaja.
253:     Lagerlöf, llrthur, lakitieteenkandidaatti.
254:     Luoma, lllbert, pormestari.
255:     .Myllylä, Kalle, maanviljelijä.
256:     Oikkonen, llate, palstatilallinen.
257:     Wahe, lisak, maanviljelijä.
258:            Oulun läänin pohjoinen vaalipiiri:
259:     llhmavaara, Pekka, maanviljelijä.
260:     Hiltula, llukusti, maanviljelijä.
261:     Hoikka, Iisakki, vuokraaja.
262:     Mantere, lltte, kirjaltaja.
263:     Runtti, Juuso, maanviljelijä.
264:     Waarala, Juho, maanviljelijä.
265:                       Lapin vaalipiiri:
266:     Tervaniemi, Matti, maanviljelijä.
267:                         Ikäpuhemiehen puhe.                        7
268: 
269: 
270:        1. Tiistaina 11 p. helmikuuta 1908
271:                    klo 10 a. p.
272: kokoontui Suomen Eduskunta ensimäiseen täysi-istuntoonsa tällä
273: istuntokaudella.
274:     Puhemiehen paikalle asettui edustaja Iisakki Hoikka, ijältään
275: vanhin cdm:kunnan jäsen, jonka V.J:n23 §:n mukaan tuli johtaa tätä
276: ensimäistä täysi-istuntoa siksi kunnes puhemiesten vaali on toimi-
277: tettu. Pöytäkirjanpitäjäksi ilmoitti edustaja Hoikka pyytäneensä
278: hra F. V K a d e n i u k s e n.
279: 
280: 
281: 
282:                           Nimen huuto
283:     toimitettiin sen luettelon perusteella jonka senaatton 1' i m-
284: g r en oli eduskunnalle jättänyt niistä edustajista, jotka olivat
285: näyttäneet olevansa oikein valtuutetut ja käsitti tällä kertaa vaan
286: 187 nimeä. Poissa olonsa ilmoittivat ed. Merivirta joka lääkä-
287: rintodistuksen nojalla pyysi vapautusta koko istuntokaudeksi sekä
288: ed. Alkio ja Bäck, jotka sairauden nojalla olivat estetyt eduskuntaan
289: toistaiseksi saapumasta. Ed. P. Leppänen esitti nyt puhemiehelle
290: tarkastetun valtakirjansa. Valituista puuttui luettelosta vielä seu-
291: raavien edustajain nimet: Antila, Aromaa. V., Castren, Järvinen,
292: Martikainen, Merinen. Paj ari, Riihelä, 1'ichanoff ja Valavaara.
293: 
294: 
295: 
296:                        Ikäpuhemiehen puhe:
297:               Kunnioitetut Suomen kansan edustaJat.
298: 
299:    Valtiopäiväjärjestyksen 23 §:n noja!la minulla on velvollisuus ja
300: kunnia avata Suomen kansan eduskunnan toisten valtiopäivien
301: ensimäinen istunto.
302:    Lausun kansanedustajat tervetulleiksi tärkeään työhönsä rak-
303: kaan isänmaamme menestymiseksi ja kehoitan eduskuntaa valtio-
304: päiväjärjestyksen 23 §:n mukaisesti ryhtymään puhemiehen ja
305: kahden varapuhemiehen vaaliin.
306: 
307:                                      •
308:            Puhemiehen ja varapuhemiesten vaali.
309:    F.nnen vaaliin ryhtymistä sai puheenvuoron:
310: 8                    Istunto II p. helmikuuta rgo8.
311:              ·----------------··-----·--
312:    Ed . .Martikainen lausuakseen: Minun valtakirjani saapuu vasta
313: tänään. Se oli kotoa lähtiessä jäänyt matkaan ottamatta. Toi-
314: voisin, että tuon pienen muotoseikan takia minut hyväksyttäisiin
315: tänään tapahtuvissa vaaleissa osaa ottamaan. Olen jo kolme
316: kuukantta ollut tämän talon töissä, joka riittänee todistukseksi
317: kelpaavaisuudestani.
318: 
319:     Ed. Schybergson: Det kan nog vara så, som hr Martikainen
320: framhöll, att möjligen denna form är öfv~>rflödig och jag kan med-
321: gifva, att Landtdagsordningen i denna del ställt sig på en alltför
322: formslistisk ståndpunkt, men vi måste dock ställa oss Landtdags-
323: ordningen äfven härutinnan till efterrättelse, och vid sådant förhål-
324: lande kan hr Martikainens anhållan icke hifallas.
325: 
326:     Ed. Setälä: Minä rohkenisin olla toista mieltä kuin arvoisa edel-
327: linen puhuja. V. J:n 22 §:n I mom:ssa sanotaan: ~jollei edustajan
328: valtakirjaa ole hyväksytty, olkoon eduskunnalla oikeus tutkia,
329: onko hän kuitenkin sen nojalla oleva oikeutettu olemaan edustajana
330: valtiopäivillä.•> Se antaa siis siinäkin tapauksessa, että valtakirjaa
331: ei ole hyväksytty siinä järjestyksessä kuin edellisessä §:ssä mainitaan,
332: eduskunnalle oikeuden tutkia, onko asianomainen edustaja oikeu-
333: tettu edustajana olemaan. Näin ollen on minun ymmärtääkseni
334: V. J:n hengen mukaista, että eduskunnalla on sitä suurempi oikeus
335: tämmöisessä tapauksessa, kun asianomaisen valtakirja jo varmasti
336: ja tiettävästi on hyväksytty, oikeuttaa asianomainen edustaja ole-
337: maan edustajana näillä valtiopäivillä. (Hyvä! hyvä!)
338: 
339:     Ed. Schybergson: J ag har ingalunda förbisett den af hr
340: Setälä påpekade bestämningen i Landtdagsordningen och vet mycket
341: väl att landtdagen i sista hand har att afgöra om landtdagsmans
342: kompetens, men detta bör dock ske efter förberedning af saken,
343: icke så utan vidare som nu föreslås. Saken är i och för sig obetydlig.
344: Denna ena röst kommer att verka hvarken åt den ena eller andra
345: riktningen, men jag tror, att Yi taga frågan för lätt om vi följa hr
346: Setäläs anvisningar.
347: 
348:     Ed. af Ursin:     Jos kysymys olisi ensimäisestä istunnosta
349: uusien vaalien perästä, niin olisi syytä menetellä, niinkuin herra
350: Schybergson täällä on ehdottanut, mutta kun se on toinen kerta,
351: niin minä en voi muuta kuin yhtyä herra Setä.lään, ja katson hyväk-
352: sytyn valtakirjan vaatimusta aivan joutavaksi.
353: 
354:    Ed. Paasikivi:              '
355:                      Niin ikävää kuin se onkin, täytyy minun
356: V. J:n tätä kysymystä koskevista määräyksistä olla samaa mieltä
357: kuin herra Schybergson. Myös meidän ryhmässämme on minun
358:                 Puhemiehen ja varapuhemiesten vaali.                  9
359: 
360: tietääkseni kolme sellaista edustajaa, jotka ovat hukanneet valta-
361: kirjansa tai unohtaneet ne kotiinsa. Minä olen ainakin kysyttäessä
362: ilmoittanut heille käsitykseni olevan ~en, että heillä ei ole oikeutta
363: äänestää. Totta on, että V. J :n 22 §, niinkuin ed. Setälä lausui,
364: antaa eduskunnalle vallan tutkia valtakirjan, jota ei ole hyväksytty
365: sillä tavalla kuin V. J :n 21 pykälässä sanotaan, mutta minun käsit-
366: tääkseni tässä on kysymyksessä se tapaus, että esiin annettua valta-
367: kirjaa ei ole hyväksytty jostain syystä, ja siinä tapauksessa eduskun-
368: nalla on valta, hankittuaan selvityksen, sellainen asia ratkaista.
369: V. J:n 21 § sanoo nimenomaan, että luettelo niistä edustajista, jotka
370: ovat näyttäneet valtakirjansa, on laadittava, ja 23 § säätää, että
371: tämän luettelon pohjalla on äänestys ensimäisessä istunnossa tapah-
372: tuva. Olen. myös sitä mieltä, että kenties V. J:n määräykset tässä
373: kohden eivät ole onnistuneet, mutta koska näitä säännöksiä on kir-
374: jaimen mukaan noudatettava, niinkuin ylipäänsä perustuslakia
375: koskevissa tulkitsemisissa on tapana, niin minun, kuten lausuin,
376: täytyy yhtyä siihen käsitykseen. jonka ed. Schybergson on esiin-
377: tuonut.
378:     Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, hyväksyttiin vastat-
379: tavaksi seuraava äänestysesitys:
380:     Ken hyväksyy ed. Martikaisen tekemän pyynnön,. vastaa jaa,
381: jos ei voittaa, on se hylätty.
382:     Huutoäänestyksessä olt'vat jaa äänet voitolla. joten ed. Martikaisen
383: tekemä pyyntö oli hyväksytty.
384:    Sen jälkeen puheenvuoroa käyttäen lausui:
385: 
386:     Ed. Merinen: Minulle samalla tavalla kuin ed. Martikaiselle
387: on valtakirjani saapunut vasta viime yönä, joten minulla ei ole
388: ollut tilaisuutta viedä sitä tarkastajalle, jotta se olisi tähän aamuun
389: tullut tarkastetuksi. Pyytäi~in kuitenkin samaten kuin ed. Martio.
390: kainen olla läsnä puhemiesvaaleissa. Vetoan sitä paitsi V. J:n 21
391: §:n 1 momenttiin, jonka mukaan valtakirja ensi kerran näytettäessä
392: hyväksytään ja annetaan sen nojalla edustajalle jäsenkortti, joten
393: nyt ei ole enää muuta kuin muodollinen hyväk<Jyminen kysymyk-
394: sessä.
395:     Ed. .Rromaa, V.: Minulta niinikään on .valtakirja unohtunut
396: matkaan ottamatta, mntta tahtoisin myös ottaa osaa puhemies-
397: ä~nestykseen. koska se oikeus muillekin on myönnetty. Valtakir-
398: kirjani saapuu illalla minulle.
399:    Edellä mainitutkin pyynnöt hyväksyttiin.
400: 
401:    Puhemiesten vaalin toimituksessa avullisena olivat ikäpuhemie-
402: hen kutsumuksesta ed. Kares, Mikkola, Ehrnrooth ja Tanner.
403: 10                    Istunto 11 p. helmikuuta 1908
404: 
405: 
406:    Eduskunnan puhemieheksi valittiin ed. Per Evind Svin-
407: hufvud 123 äänellä;
408:    Ed Palmen sai 55 ääntä, ed Setälä yhden äänen. Vaalissa
409: annettiin 7 tyhjää lippua ja 2 lippua hylättiin, koska ne olivat
410: yhteen kiintyneet.
411: 
412:    Ensimäiseksi varapuhemieheksi valittiin ed. Nils Robert
413: af Ursin ror äänellä;
414:    Ed. Palmen sai 57 ääntä, ed. Cederberg 22, E. Perttilä 2, Sirola
415: yhden ja I,isto 3 ääntä, jota paitsi vaalissa annettiin 2 tyhjää lippua.
416: 
417:     Toisen varapuhemiehen vaalissa saivat ääniä ed. Cederberg 21,
418: Palmen 71, Sirola 72, I,isto 7, Soininen ja Maria I~aine kumpikin 2,
419: Setälä, Schybergson ja Paasikivi kukin yhden äänen. Vaalissa annet-
420: tiin 3 tyhjää lippua; yksi lippu hylättiin, koska siinä oli vaan nimi
421: Perttilä.
422:     Kun ei kellään ääniä saaneista ollut ehdotonta äänten enem-
423: mistöä. toimitettiin eduskunnan viime valtiopäivillä hyväksymän
424: työjärjestyksen 2 §:n perusteella uusi äänestys, jolloin ääniä saivat
425: ed. Sirola 77, Palmen 8g, Cederberg r6, Soininen, Räsänen ja Listo
426: kukin yhden äänen; sen ohessa annettiin 2 tyhjää lippua.
427:     Kun ei kukaan vieläkään saanut ehdotonta äänten enemmistöä,
428: toimitettiin kolmas ratkaiseva äänestys, jolloin
429: 
430:    toiseksi varapuhemieheksi            valittiin ed. Ernst Gustaf
431: Palmen 92 äänellä;
432:    ed. Sirola sai 75 ääntä, ed. Cederberg 12, Ala-Kulju, Listoja
433: Soininen kukin yhden äänen.
434:    Ikäpuhemiehen kehotuksesta puhemies ja varapuhemiehet edus-
435: kunnan edessä antoivat, kukin vuorostansa, V. J:n 23 §:ssä sää-
436: detyn juhlallisen vakuutuksen, jota edus1..<mta seisaaltaan kuunteli.
437: 
438: 
439:                    Puhemiehen tervehdyspuhe.
440:     Ikäpuhemiehen kehotuksesta paikoilleen asetuttuaan Puhemies
441: lausui eduskunnalle:
442: 
443:    Arvoisat edustajat! Toisen kerran olette valinneet minut puhe-
444: miehen vaikeaan, mutta kunniakkaaseen toimeen. Kiitän teitä
445: tästä luottamuksesta ja koetan parhaani mukaan täyttää arkaluon-
446:                       Puhemiehen tervehdyspuhe.                     II
447: 
448: 
449: 
450: toista tehtävääni, vaikkakin tiedän, että toimintani ponnistuksistani
451: huolimatta monessa kohdin on oleva vaillinaista.
452:     Uudistunein voimin, innokkaastija-uskallan luottaa siihen-
453: hyvässä sovussa ryhdymme nyt käsittelemään niitä tärkeitä asioita,
454: jotka näilläkin valtiopäivillä tulevat esille. Yhteisen isänmaan onnea
455: me kaikki koetamme luoda, yhtei..sen isänmaan parasta me kaikki
456: tarkoitamme, ja valtiollinen asemamme, joka monesta syystä nyky-
457: hetkellä niin elävästi muistuu mieleen, se ennen kaikkea - sen me
458: tunnemme - velvoittaa meitä hyvään yhteistyöhön.
459: 
460: 
461: 
462:                            Päiväjärjestgs.
463:    Ennen päiväjärjestykseen siirtymistä ilmoitti Puhemies ed. Vala-
464: vaaran, Antilan ja Pajarin näyttäneen hänelle asianomaisesti tar
465: kastetut valtakirjansa, joten he siis ovat oikeutetut ottamaan osaa
466: eduskunnan istuntoihin.
467:    Päiväjärjestyksessä ilmoitti Puhemies olevan vaan juhlamenon-
468: ohjaajan ilmoituksen valtiopäiväin avajaisista sekä kansliatoimikun-
469: nan asettamisen.
470:    Valtiopäiväin juhlamenojen yliohjaaja, esittelijäsihteeri H.
471: Rautapää, saapui ilmoittamaan suomeksi, ja ruotsiksi Hänen Ylhäi-
472: syytensä Kenraalikuvernöörin puolesta, joka armossa on määrätty
473: avaamaan valtiopäivät, että valtiopäiväin juhlallinen avaaminen
474: tapahtuu keisarillisen linnan valtaistuinsalissa huomenna keski-
475: viikkona sen jälkeen kun valtiopäiväjumalanpalvelus on päättynyt.
476:     Puhemies eduskunnan puolesta kiitti annetusta tiedonannosta,
477: jota eduskunta on ottava noudattaakseen.
478: 
479:                        Kansliatoimikunnan
480: jäseniksi Puhemiehen ja varapuhemiesten keralla hyväksyttiin:
481: 
482:    edustaja Kairamon ehdotuksesta ed. L. Ingman,
483:    ed. V. T. Rosenqvistin ehdotuksesta ed. von lllfthan,
484:    ed. Ahmavaaran ehdotuksesta ed. Setälä ja
485:    ed. Tainion ehdotuksesta ed. S. Vuolijoki.
486: 
487:    Seuraava istunto on huomenna kello IO a. p.
488:    Istunto päättyi kello I,50 päivällä.
489: 
490:                                           Pöytäkirjan vakuudeksi:
491:                                              F. W. Kadenit-ts.
492: 12                   Istunto 12 p. helmikuuta H)08.
493: 
494: 
495:      2. Keskiviikkona 12 p. helmikuuta 1908
496:                    klo 10 a. p.
497:     Nimenhuudossa merkittiin poissa oleviksi ed. v. Alfthan, Antila,
498: Bäck, Castren, Ehrnrooth, Heimonen, Merivirta, Oljemark, Neovius
499: ja Riihelä.
500:     Ed. Heimonen, Ehrnrooth ja Oljemark saivat vapautusta yksi-
501: tyisasiain tähden tämän päivän istunnosta, ed. v. Alfthan oli sairau-
502: den tähden estetty istuntoon saapumasta.
503: 
504: 
505: 
506:                           Sihteerin toimi.
507:     Puhemies ilmoitti että, kun maisteri Kadenius pikakirjoituskans-
508: lian järjestäruistöiden takia ei jouda enää olemaan väliaikaisena sih-
509: teerinä, oli hän toimeen pyytänyt lakitieteen kandidaatti Suur o-
510: sen, siksi kuin sihteerin vaali on toimitettu.
511:     Eduskunta hyväksyi toimenpitetm.
512: 
513: 
514:                   Vapautus valtiopäivätoimesta.
515: 
516:     Esitettiin ed Merivirran pyyntö lääkäritodistuksen nojalla saada
517: vapautusta näiltä valtiopäiviltä. Tohtori Lybeckin tammikuun 27
518: päivänä antaman lääkäritodistuksen mukaan tarvitsi ed. Merivirta
519: kolmeksi kuukaudeksi vapautusta valtiopäivätöistä huonontuneen
520: terveyden vuoksi.
521:     Puheenvuoroa käyttäen lausui:
522: 
523:      Ed. Söderholm : Då det är fråga om ledighet för hela landt-
524: dagssessionen, så uppstår frågan, huruvida man icke må.c;te inkalla
525: suppleant. Detta för en åter in på hithörande stadganden i L. 0.
526: och vallagen, som icke äro fullt tydliga. Jag skulle därför hemställa
527: om, att denna fråga, innan den slutligen afgöres, skulle hänskjutas
528: tili beredning. J ag har närmast tänkt mig, att detta skulle ske tili
529: talmanskortferensen. Däremot kan landtdagsmannen Merivirtas
530: ledighetsansökan afgöras utan vidare. då han..är sjuk och icke kan
531: komma tillstädes.
532:      Jag föreslår således, att frågan i denna del skulle remitteras tili
533: talmanskonferensen för utredning af hvilka påföljder beviljandet
534: af ledighet åt landtdagsmannen Merivirta för hela landtdagssessionen
535: kan medföra.
536:                       Vapautus valtiopäivätoimesta.                   13
537: 
538:     Ed. Paasikivi: Minä pyydän kannattaa ed. Söderholmin
539: ehdotusta. Minunkin nähdäkseni on jotenkin epämukaista, että
540: kun edustaja heti alussa on pakotettu pyytämään vapautusta koko
541: valtiopäivien ajaksi, hänen paikkansa jäisi täyttämättä. Jos täl-
542: läistä sattuisi useammalle edustajalle, niin siitä voisi tulla hyvinkin
543: omituisia seurauksia. Minustakin senvuoksi sietää ottaa tämä asia
544: esille ja harkittavaksi.
545: 
546:     Ed. Schybergson: J ag skulle be att få förena mig om hr Sö-
547: derholms förslag, dock med den ändring att frågan i dess helhet skulle
548: lämnas beroende på utredningen, ty om hr Söderholms uppfattning
549: är riktig, såsom också jag vill hålla före, så kommer den att leda där-
550: hän. att landtdagsmannen Merivirtas ansökning hifalles icke blott
551: för denna landtdag utan också för den följande, d. v. s. landtdags·
552: mannauppdraget kommer att honom fråntagas. Vid sådant för-
553: hållande synes det mig vara riktigast, att vi nu icke afgöra frågan utan
554: öfverlämna densamma i dess helhet till heredning af talmanskonfe-
555: rensen.
556: 
557:     Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi ja Puhemiehen huo-
558: mautettua, ettei ed. Schybergsonin ehdotus kannattamatta jääneenä
559: voinut tulla äänestyksen alaiseksi, hyväksyttiin ed. Merivirran pyyntö
560: saada tämän vuoden valtiopäivien ajaksi vapautus valtiopäivätoi-
561: mesta ja jätettiin edustaja Söderholmin ehdotuksen mukaisesti puhe-
562: miesneuvoston valmistettavaksi ehdotus, olisiko syytä kutsua vara-
563: mies ed. Merivirran tilalle.
564: 
565: 
566: 
567: 
568:     Merkittiin senaattori Timgreniltä tullut ilmoitus seuraavien edus-
569: tajain valtakirjain tarkastamisesta: Merinen, Martikainen, Pajari,
570: Tichanoff, Valavaara, Järvinen ja Antila.
571: 
572: 
573: 
574: 
575:              Puhemiehen puhe valtaistuinsalissa.
576:    Puhemies luki sen puheen, jonka hän Eduskunnan puolesta tänä
577: päivänä oli pitävä valtiopäiväin avajaisissa valtaistuinsalissa. Mitään
578: muistutusta puheen sisällystä tai muotoa vastaan ei tehty.
579:    Tähän saakka yksityisenä pidetty istunto julistettiin nyt päätty-
580: neeksi ja julkinen täysi-istunto oli alkava.
581:                     Istunto 12 p. helmikuuta 1908.
582: 
583: 
584:   Ilmoitus Keisarilie ja Suuriruhtinaalle puhemiehen ja
585:                 varapuhemiesten vaalista.
586:     Puhemies: Kansliatoimikunnan enemmistö on ollut sitä
587: mieltä, että puhemiehen ja varapuhemiesten vaalista olisi i•moitettava
588: Keisarilie ja Suuriruhtinaalle. On kyllä totta, että viime valtiopäi-
589: villä sitä ei tehty ja että Valtiopäiväjärjestyksessä siitä ei mitään
590: mainita . mutta vanha tapa on ollut, että tärkeistä vaaleista on annet-
591: tava tieto Keisarille. Niinpä viime valtiopäivillä muun muassa
592: pankkivaltuusmiesten vaalista ilmoitettiin Hallitsijalle. Tästä syys-
593: tä on katsottu olevan asiallista tehdä samanlainen ilmoitus my(is
594: puhemiehen ja varapuhemiehen vaalista
595:     Samalla on kansliatoimikunta laatinut ehdotuksen kirjelmäksi
596: asiasta, joten eduskunta, jos se päättää lähettää tällaisen kirjelmän,
597: voisi sen heti tarkistaa.
598:   Sihteerin luettua suomeksi ja ruotsiksi kansliatoimikunnan laadi-
599: mat seuraavat ehdotukset kirjelmäksi
600: 
601:    Suomen edusktmnan alamainen ilmoitus puhemiehen ja varapuhe-
602: miesten vaalista Igo8 vuoden valtiopäivillä.
603: 
604:         Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!
605:     Teidän Keisarilliselle Majesteetinenne saa Suomen Eduskunta
606: alamaisesti ilmoittaa, että Eduskunta on, voimassaolevan Valtio-
607: päiväjärjestyksen 23 §:n nojalla tänä päivänä toimittanut puhemie-
608: hen ja kahden varapuhemiehen vaalin 1908 vuoden valtiopäivien
609: ajaksi, ja on täten valittu:
610:    puhemieheksi kihlakunnantuomari, hovoikeuden asessori, mo-
611: lempain oikeutten kandidaatti, Pehr Evind Svinhufvud;
612:     ensimäiseksi varapuhemieheksi lyseonlehtori, filosofian tohtori
613: Nils Robert af Ursin; sekä
614:     toiseksi varapuhemieheksi yliopistonprofessori, filosofian tohtori,
615: vapaaherra Ernst Gustaf Palmen.
616:    Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.
617:    Helsingissä I I päivänä helmikuuta rgo8.
618:    Finlands Landtdags underdåniga .-:mmälan om val af talmän och
619: vicetalmän vid 1908 års J...andtdag
620: 
621:          Stormäktigste, Allernådigste Kejsare oclt Storfurste.
622: 
623:     Hos Eders Kejserliga Majestät får Finlands Landtdag i under-
624: dånighet anmäla, att Landtdagen i stöd af 23 § i gällande Landtdags-
625: ordning denna dag förrättat val af talman och tvenne vicetalmän
626: för 1908 års Landtdag, och hafva därvid utsetts:
627:                 Ilmoitus K. M:tille puhemiesten vaalista.            15
628: 
629: 
630:    till talman häradshöfdlngen, hofrättsassessorn, jurisutriusque-
631: kandidaten Pehr Evind Svinhufvud;
632:    tili förste vicetalman lyceilektorn. flosofiedoktorn Nils Robert
633: af Ursin; samt
634:    till andre vicetalman universitetsprofessorn, filosofiedoktorn, fri-
635: herre Ernst Gustaf Palmen.
636:    Finlands Landtdag framhärdar etc.
637:    Helsingfors den I I februari rgo8.
638: 
639:    käytti puheenvuoroa
640: 
641:     Ed. Vuolijoki, S., lausuakseen:        Minä vastustan tällaisen
642: kirjelmän lähettämistä, sillä Valtiopäiväjärjestys ei siihen eduskun-
643: taa millään tavalla velvoita. Viime valtiopäivillä ei mitään tällaista
644: kirjelmää lähetetty ja tultiin erinomaisen hyvin touneen ilman sitä.
645: Katson sitä nytkin tarpeettomaksi.
646: 
647:    Ed. Laine, 0. F.: Pyydän kannattaa ed. Sulo Wuolijokea,
648: että kirjelmää ei lähetettäisi.
649: 
650:    Ed. Setälä: Minä puolestani olisin sitä mieltä, että V. J:n 75 §,
651: joka sisältää että myöskin muut eduskunnan päätökset, kuin ne,
652: mitkä sisältävät lakiehdotuksia, ovat Keisarilie ja Suuriruhtinaalle
653: ilmoitettavat, tukee sitä käsitystä, että tässäkin tapauksessa on il-
654: moitt!S tehtävä, vaikka se viime kerralla unohtui, asia kun oli aivan
655: uusi ja koska eduskunnan asiana ennen ei ollut valita puhemiehiä,
656: vaan puhemiehet asetettiin hallitsijan määräyksestä. Sitä paitsi
657: nyt on huomattava, niinkuin jo on mainittukin, että vanhoista ajoista
658: on ollut tapa ilmoittaa hallitsijalle semmoisista asioista kuin pankki-
659: valtuusmiesten ja Antellin delegatsionin jäsenten vaalista, ja minun
660: ymmärtääkseni eduskunnan kannalta pitäisi antaa ainakin niin pal-
661: jon arvoa puhemiehen ja varapuhemiesten vaalille kuin esimerkiksi
662: Antellin delegatsionin jäsenten valitsemiselle, vaikkakin puhemies ja
663: varapuhemiehet valitaan ainoastaan yksien valtiopäivien ajaksi.
664: Minun mielestäni tässä on kysymys ainoastaan siitä arvosta, minkä
665: eduskunta tälle tärkeälle vaalille antaa, eikä mistään muusta; ja
666: senvuoksi minä puolustaisin kansliatoimikunnan ehdotusta.
667: 
668: ' L.Ed. Danielson-Kalmari: Minä puolestani tahdon yhtyä siihen
669: lausuntoon, jonka ed. Setälä on antanut ja katson, että puheena oleva
670: ilmoitus on niin luonnollinen, että eduskunta, ellei se ryhdy siihen,
671: kerrassaan näyttää. että se ei tahdo velvoittaa asianomaisia maassa
672: osoittamaan eduskunnan puhemiehille sitä arvonantoa, jota edus-
673: kunta on oikeutettu näille ensimäisille ja korkeimmille edustajilleen
674: vaatimaan.
675: 16                    Istunto 12 p. helmikuuta 1908.
676: 
677: 
678:     Ed. Vuolijoki, S.: Tässä näytään tahallaan tulkittavan
679: väärin niiden motiiveja, jotka ovat vastustaneet tämän kirjelmän
680: lähettämistä, koska sanotaan, että tämä olisi muka jonkinlainen
681: mielenosoitus eduskunnan puhemiehiä kohtaan. Minä pyydän
682: ilmoittaa, että se sitä ei suinkaan ole. Mitä taas tulee siihen, että
683: ed. Setälä sanoi V. J:n 75 § edellyttävän, että kaikki eduskunnan
684: päätnkset annetaan hallitsijan tietoon. niin se ei suinkaan edellytä
685: sitä, että kaikki päätökset tuonne lähetettäisiin, sillä muistaahan
686: ed. Setälä, että esimerkiksi interpellatsiooneista, joista eduskunta
687: teki päätöksen siirtyä päiväjärjestykseen ilman muuta, ei hallitsijalle
688: mitään tietoa lähetetty, samoin kuin monista muista verrattain
689: tärkeistä asioista.
690: 
691:     Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, hyväksyttiin vastat-
692: tavaksi seuraava äänestysesitys:
693:     Ken hyväksyy Kansliatoimikunnan ehdotuksen, että puhemiehen
694: ja varapuhemiesten vaalista lähetetään Hallitsijalle kirjallinen ilmoi-
695: tus, vastaa jaa; jos ei voittaa, on tämä ehdotus hylätty.
696:     Huutoäänestyksessä tunnustettiin jaa-äänten olleen voitolla, joten
697: ilmoitus oli päätetty lähetettäväksi.
698:     Kirjelmän muodon johdosta puheenvuoroa käyttäen lausui:
699: 
700:     Ed. Listo: Koska kirjelmästä puuttuu tietoa siitä, milloin vaali
701: on tapahtunut, pyytäisin saada ehdottaa, että sopivaan paikkaan
702: siihen lisättäisiin: >>tänään tapahtuneessa vaalissa.>> Kirjelmä on,
703: ellen väärin huomannut, päivätty tämän kuun I I päivällä, jolloin
704: vaali tapahtuikin.
705: 
706:    Ed. Nevanlinna: Minä pyydän saada kannattaa ed. Liston
707: ehdotusta.
708: 
709:    Kirjelmään hyväksyttiin eq. Listan tekemä lisäys, jonka sovitta-
710: minen siihen jiitettiin kansliatoimikunnan asiaksi
711: 
712: 
713: 
714:                      Notari, kanslisti ja tulkki.
715:     Keskustelutta hyväksyttiin kansliatoimikunnan tekemä ehdotus,
716: että näilläkin valtiopäi-\rillä asetettaisiin notari ja kanslisti sekä täysi-
717: istuntoja varten yleinen tulkki ynnä yksityinen tulkki, ruotsia pu-
718: huvia kansanmiehiä varten, jos sellainen tarvitaan; ja oli kansliatoimi-
719: kunnan tehtäväksi jääpä näiden toimien haettavaksi julistaminen
720: sekä niiden täyttäminen.
721:                   Valtiopäiväin juhlallinen avaaminen,               17
722: 
723: 
724:                            Valitsijamiehet.
725:    Puhemie~ ilmoitti puhemiehistön arvelleen sopivaksi että heti
726: senjälkeen kuin juhlamenot valtaistuinsalissa ovat päättyneet, edus-
727: kunta kokoontuu uudelleen jatkamaan istuntoa, jolloin esitetään
728: puhemiehistön ehdotusvalitsijamiesten ja niHen varamiesten luvusta.
729:    Istunto keskeytettiin kello 10,55 a. p.
730: 
731: 
732: 
733: 
734:        Valtiopäiväjumalanpalvelus Nikolainkirkossa.
735:     Ennen klo rz kirkkoon saapui senaatin jäsenet ja prokuraattori.
736: Kun senjälkeen eduskunnan jäsenet, Puhemies ja molemmat vara-
737: puhemiehet etunenässä, olivat saapuneet, alkoi jumalanpalvelus,
738: jolloin alttaripalveluksen toimittivat pastorit Kolkki ja Hedberg.
739: Valtiopäiväkööri lauloi •>Herra armahda meitä,>> ~Me kiitämme sinua,
740: sekä •>Pyhä, pyhä, pyhä Herra Jumala Zebaot.•> Valtiopäivä-saarnan
741: piti rovasti Arokallio snomeksi, ollen tekstinä Hebr. Epistolan IJ: 8
742:     •> Jeesus Kristus on sama eilen, tänäpäivänä ja ijankaikkisesti.•>
743:     Saarnan loputtua lauloivat eduskunta ja kööri yhdessä virrestä
744: 399 3:nen värssyn.
745: 
746:                          Valtaistuinsalissa.
747:     Jumalanpalveluksen jälkeen siirtyi eduskunta keisarillisen linnan
748: saliin. Juhlamenojen ohjaajan osotuksen mukaan asettuivat he
749: paikoilleen pitkin salin sivuseiniä oikealle ja vasemmalle salin perällä
750: sijaitsevasta valtaistuimesta. Eduskunnan Puhemies asettui tällöin
751: ensimäiseksi oikealle puolelle ja varapuhemiehet sijoilleen lähinnä
752: häntä. Wasemmalle valtaistuimesta oli asetettu pöytä, jonka ääressä
753: senaatin talousosaston kanslian esittelijäsihteerillä A. Degerholmilla,
754: joka armossa oli määrätty valtiopäiväin avaamisesta pöytäkirjaa
755: pitämään, oli sijansa.
756:     Sittenkun kaikki olivat kokoontuneet valtaistuinsaliin, ilmoitti
757: juhlamenojenohjaaja sen kenraalikuvernöörille, joka lähti sinne,
758: jolloin ne, jotka häntä saattoivat, astuivat hänen edellään ja jäles-
759: sään seuraavassa järjestyksessä. Edellä kävivät ensiksi valtiopäi-
760: väin juhlamenojenohjaaja, esittelijäsihteeri H. Rautapää, hänen
761: jälkeensä senaatin prokuraattori ja jäsenet. Heidän jälkeensä tuli
762: kenraalikuvernööri ja hänen jälkeensä kenraalikuvernöörin seuruee-
763: seen kuuluvat henkilöt.
764:     Saavuttuaan valtaistuinsaliin, asettui kenraalikuvernööri valtais-
765: tuimen portaiden eteen. Senaatin varapuheenjohtajat, jäsenet ja
766:                                                                 2
767: 18                  Istunto 12 p. helmikuuta 1<)08.
768: 
769: 
770: prokuraattori sijoittuivat valtaistuimen viereen oikealle puolelle
771: sekä kenraalikuvernöörin seurue valtaistuimen vasemmalle puolelle.
772:    Tämän jälkeen kenraalikuvernööri Hänen Majesteettinsa nimessä
773: tervehti eduskuntaa, toivotti Jumalan siunausta sen työlle ja julisti
774: valtiopäivät avatuiksi. Kenraalikuvernöörin julistuksen luki suo-
775: meksi ja ruotsiksi senaatin oikeusosaston varapuheenjohtaja, vapaa-
776: herra R. A. Wrede.
777:                          Puhemiehen puhe.
778:     Tämän perästä Puhemies ilmitoi kenraalikuvernöörille Eduskun-
779: nan alamaisen kunnioituksen Hänen Majesteetilleen Keisarille ja
780: Suuriruhtinaalle seuraavassa suomeksi lukemassaan puheessa:
781:     Suomen uusi Eduskunta kokoontuu nyt toisille valtiopäivillensä
782: ryhtyäksensä vastuunalaiseen tehtäväänsä. Ensi sijassa on Edus-
783: kunta omistava työnsä sille annettavien tärkeiden uudistusehdotus-
784: ten käsittelemiseen. Näiden uudistusten toteuttamista Suomen
785: kansa hartaasti odottaa ja toivoo niiden edistävän sisällisten olojem-
786: me rauhallista kehitystä.
787:     Sen jälkeen kun Eduskunta viime syksynä hajaantui, on sattunut
788: tapauksia, jotka suuresti ovat huolestuttaneet kansaamme. Niinpä
789: on erääseen maamme korkeimmista viroista, vieläpä laeistamme
790: poikkeavalla tavalla, nimitetty mies, joka tehokkaasti on ottanut
791: osaa sen järjestelmän toimeenpanemiseen, minkä Keisari ja Suuri-
792: ruhtinas jalomielisesti 4 p:nä marraskuuta I<)OS antamallaan manifes-
793: tilla lopetti. Muutamissa keisarikunnan valtiollisissa piireissä on
794: Suomea vastaan esiintuotu syytöksiä, jyrkästi totuudesta poikkea-
795: via, ja niiden nojalla tehty vaatimuksia maamme valtiollisen aseman
796: ja yhteiskuntajärjestyksen järkyttämiseksi. Yhtä perusteettornia
797: kuin nuo syytökset ovat, yhtä selvästi niihin nojautuvat vaatimukset
798: toteutettuina tuottaisivat maallemme turmion.
799:     Suomen kansa on aina ollut valmis täyttämään velvollisuutensa
800: valtakuntaa kohtaan, josta kulunut satavuotinen ajanjakso on todis-
801: tajana. Mutta se on myöskin tietoinen siitä, että sen isiltä peritty
802: ja hallitsijain vahvistama oikeusjärjestys on välttämätön ehto sen
803: sisällisen kehityksen häiritsemättömille kululle. Ja Suomen kansa
804: luottaa siihen, että se edelleen on saapa sen suojassa elää.
805:     Suomen Eduskunnan puolesta esilletuon Eduskunnan alamaisen
806: kunnioituksen ja uskollisuuden Hänen Keisarilliselle Majesteetillensa,
807: Suomen Suuriruhtinaalle.
808: 
809:    Kenraalikuvernööri luki senjälkeen venäjänkielellä laaditun luette-
810: lon niistä esityksistä, jotka Hänen Majesteettinsa Keisari on tahtonut
811: eduskunnan käsiteltäviksi antaa. Luettelon luki suomeksi ja ruot-
812: siksi senaattori, vapaah. R. A. Wrede. Se käsitti seuraavat arm.
813: esitykset:
814:                             Arm. esityksiä.
815: 
816: 
817:     n:o I, jakolaista;
818:     n:o 2, joulukuun 6 päivänä 1869 annetun kirkkolain uuden suo-
819: menkielisen tekstin hyväksymisestä;
820:     n:o 3, erityisistä muutoksista ja lisäyksistä Suomen evankelis-
821: luterilaiselle kirkolle 6 p:nä joulukuuta 1869 annettuun kirkkolakiin;
822:     n:o 4, teiden tekemisestä ja kunnossapidosta maalla;
823:     n:o 5, kyytitoimesta;
824:     n:o 6, ynnä elinkeinolain ehdotus;
825:     n:o 7, maanvuokrasta maalla; ja
826:     n:o 8, koskeva muutettuja määräyksiä hirven metsästämisestä.
827: 
828:     Lopuksi rovasti Arokallion esityksestä kohotettiin kolmiker-
829: tainen eläköön-huuto Hänen Majesteetilleen Keisarille ja Suuriruhti-
830: naalle.
831: 
832:      K:lo 2, 45 i. p. kokoonnuttua
833:     hyväksyttiin puhemiehistön työjärjestyksen 5 §:n nojalla tekemä
834: ehdotus että valitsijamiesten luku määrättäisiin samaksi kuin viime
835: valtiopäivillä, nimittäin 45 ja varamiesten niin moneksi kuin niitä
836: valtiopäivillä toimitettavia suhteellisia vaaleja koskevien määräysten
837: mukaan on tälle vakinaisten valitsijamiesten lukumäärälle valittava.
838:    Puhemies päätöksen johdosta muistutti, että työjärjestykseen
839: liitettyjen vaalimääräysten mukaan ovat ehdokaslistat jätettävät
840: sihteerille viimeistään ennen kello 12 päivällä vaalin edellisenä päi-
841: vänä ja tässä tapauksessa huomena torstaina, jotta vaali voidaan
842: toimittaa ensi perjantaina.
843: 
844:    Seuraava istunto on klo 12 päivällä.
845:    Istunto päättyi klo 2,50 i. p.
846:                                         Pöytäkirjan vakuudeksi:
847:                                               F. W. Kadenius.
848: 
849: 
850: 3. Torstaina 13 p. helmikuuta 1908 kl. 12 p.
851:     Nimenhuudossa merkittiin poissa oleviksi ed. v. Alfthan, Alkio,
852: Bäck. Castren, Merinen, Merivirta ja Wasastjerna.
853:     Senaattori Timgreniltä saapuneessa kirjelmässä ilmoitettiin tar-
854: kastetuksi ed. Castrenin, V. Aromaan ja Alkion valtakirjat.
855:     Ed. Castrenille myönnettiin lähettämänsä lääkärintodistuksen
856: nojalla vapautus toistaiseksi valtiopäivätoimista.   Ed. Wasastjer-
857: nalle myönnettiin yksitylsten asiain takia vapautusta tämän päivän
858: istunnosta.
859: 20                   Istunto 13 p. helmikunta !1)08.
860: 
861: 
862:                            Sihteerin vaali.
863:     Puhemies ilmoitti työjärjestyksen 4 §:n mukaan julistaneensa
864: sihteerin toimen haettavaksi ennen kello 12 tänään. Hakuajan
865: kuluessa oli toimeen ilmoittautunut ainoastaan lakitieteen kandi-
866: daatti Philip Suuronen, jota kansliatoimikunta, jonka tulee antaa
867: lausuntonsa hakijoista, oli mielihyvällä toimeen puoltanut.
868: 
869:     Eduskunnan sihteeriksi nyt alkaneilla valtiopäivillä hyväk-
870: syttiin lakitieteen kandidaatti Philip Suuronen, josta valtiova-
871: rainvaliokunnalle pöytäkirjanotteella oli tieto annettava.
872: 
873: 
874: 
875:      Seuraava täysi-istunto on huomenna kello I I a. p.
876: 
877: 
878: 
879:      Istunto päättyi kello 12,20 p.
880: 
881:                                           Pöytäkirjan vakuudeksi:
882:                                              F. W. Kadeniu.s.
883: 
884: 
885: 
886: 
887:       4. Perjantaina 14 p. helmikuuta 1908
888:                   klo 11 a. p.
889:   Nimenhuudossa merkittiin poissa oleviksi edustajat Castren,
890: Merivirta, Arajärvi, 1\fäkelin.
891: 
892: 
893: 
894:                       Valitsijamiesten vaalia
895: varten ilmoitti Puhemies jätetyn kaikkiaan 5 eri ehdokaslistaa,
896: jotka olivat yhteensovitetut vaalissa käytettäväksi vaalilipuksi,
897: mikä painettuna oli edustajille jaettu. Asiantuntijaksi vaaliin oli
898: kutsuttu maisteri Onni Hallsten. Avustajiksi lippujen vastaanotossa
899: ja laskemisessa pyysi Puhemies varapuhemiehet sekä ehdokaslis ·
900: toja sisään jättäneet asiamiehet. Vaalin tulos oli julistettava kello
901: 6 i. p.
902:    N:o 1.                  N:o 2.                    N:o 3.              N:o 4.               N:o 5.             g1
903:                                                                                                                  .....
904: Setälä, E. N.
905: Renvall, Heikki.
906:                    Reima, Vilho.
907:                    Rannikko, Juho.
908:                                                  Söderholm, Karl.
909:                                                  Rosenqvist, G. G.
910:                                                                      Sillanpää.
911:                                                                      Tainio.
912:                                                                                          Alkio, Santeri.
913:                                                                                          Pykälä, K. K.
914:                                                                                                                 1p.~
915: Erkko, Eero.       Listo, Akseli August.         Rosenqvist, V. T.   Wuolijoki, W.       Raatikainen, August.     ~
916: Riihelä, Tahvo.    Paloheimo, Hjalmar Gabriel.   Cederberg, Axel.    Tanner.
917: Koskelin, K. W.    Tulikoura, Juho.              Runeberg, J. W.     Wuolijoki, S.                                ~
918:                                                                                                                   t)'         t'Il
919: Arokallio, G.      Repo, Heikki.                 Neovius, Arvid.     Sirola.                                      rl'         ::r
920: Wiljakainen, K.    Ripatti, Justus.              Estlander, Ernst.   Pärssinen.                                   ~           0.
921: Luoma, A.          Wirkkunen, Artturi H.         Nix, 0.             Orasmaa.                                     g.          ~
922:                                                                                                                               ~
923:                    Ala-Kulju, Eveliina.                              Partanen.
924:                    Rajala, Samuli Nestori.                           Raunio.
925:                                                                                                                   !;j'        ~
926:                    Malmivaara, Wilhelm.                              Mänty.                                       ~           g"'
927:                                                                                                                   :::~....
928:                    W ahe, Iisakki.                                   Tokoi.                                                   <:
929:                    Waarala, Juho.                                    Komu.                                                    e.
930:                                                                                                                               ::;.·
931:                    Tervaniemi, Matti.                                Paasivuori.                                  1\)
932:                                                                                                                   1\)         1Jl
933:                    Kivioja, Liisi.                                   Leivo.                                       <:         t.t:::
934:                                                                                                                               ~
935:                    Knuutila, Kaarle.
936:                    Kivilinna, Wäinö.
937:                                                                      Perttilä, E.                                 r+          El
938:                                                                                                                               ~·
939:                                                                      Walavaara.
940:                    Oikkonen, Aate.                                   Järvinen.                                                ~
941:                    Kolkki, Emanuel.                                  Hämäläinen, A. P.                                        ;::!
942: 
943:                    Koivisto, Aleksi.                                 Paunu.                                                   <:
944:                    Ylikorpi, Juho.                                   Nuorteva.                                                ä
945:                    Pajari, Olli.                                     Laine, M. S.                                             ~·
946:                                                                      Kannisto.                                                !"
947:                                                                      Martikainen.
948:                                                                      Aalle.
949:                                                                      Häkkinen.
950:                                                                      Rantanen, S.
951: 
952: 
953: 
954:                                                                                                                               ""
955:                                                                                                                               ....
956: 2.2                Istunto 14 p. helmikuuta 1908.
957: 
958: 
959:    Kun vaaliliput oli annettu, keskeytettiin istunto kello r2,05
960: päivällä.
961: 
962: 
963:                    Istunto k:lo 6 i. p.
964:                           Vaalin tulos.
965:    Sihteeri ilmoitti että valitsijamiesten vaalissa on kunkin listan
966: hyväksi äänestänyt
967:                 listan n:o I hyväksi 23 äänestäjää
968:                    »    i>  2    »    59      •
969:                    »    » 3       •    24     »
970:                    »     >) f     »   79      »
971:                    »     » 5      >>   IO     >>
972: 
973: yhteensä 195 äänestäjää. Kaksi listan n:o 4 hyväksi annettua
974: vaalilippua oli hylätty sen vuoksi että niihin oli kirjoitettu uusia
975: ehdokkaita, joten mainitun listan hyväksi on luettu 77 äänestäjää,
976:    Tämän mukaan on eri listojen ehdokkaista valittu
977:                    listasta n:o I 5 ehdokasta
978:                          ~    » 2 I4    •
979:                          ~     » 3 5    •
980:                          »     >)  4 19 »
981:                          "   » 5 2      >)
982: 
983: yhteensä 45 varsinaista jäsentä.
984:    Vaalijärjestyksen I I §:n mukaan on siis valittava
985:                   listasta n:o I 2 varajäsentä
986:                       >)    » 2 4        •
987:                             >)    3 2
988:                             >)    4 5
989:                             » 5 I
990: yhteensä 14 varajäsentä
991:     Valitsijamiehet ja niiden varamiehet ovat tehtyjen laskujen pe~
992: rustuksella seuraavat:
993: 
994:                          Valitsijamiehet.
995:                                                Äänimäärä
996:             I. Sillanpää                           75:58
997:             2. Reima                               59:-
998:             3· Tainio                              37:95
999:             4· Rannikko                            29:5o
1000:             5· Vuolijoki, V.                        25:37
1001:             6. Söderholm                            24:-
1002:             7· Setälä                               23:-
1003:                 Valitsijamiehet.            23
1004: ------~-~-·--
1005: 
1006: 
1007: 
1008: 
1009:  8. I,isto                          rg:6J
1010:  9· Tanner                          rg:o8
1011: 10. Vuolijoki, S.                   rs:33
1012: II. Paloheimo                       14=75
1013: !2. Tokoi                           I3:IJ
1014: 13. Sirola                          12:83
1015: 14. Pärssinen                       12:83
1016: rs. Orasmaa                         12:83
1017: 16. Partanen                        12:83
1018: IJ. Raunio                          12:83
1019: r8. Mänty                           !2:83
1020: rg. Komu                            12:83
1021: 22. Paasivuori                      rz:83
1022: 21. Leivo                           !2:83
1023: 22. Perttilä, E.                    !2:83
1024: 23. Valavaara                       rz:83
1025: 24. Järvinen                        I2:6J
1026: 25. Hämäläinen, A. P                rz:so
1027: 26. Rosenqvist, G. G.               12:-
1028: 2]. Tulikoura                       n:8o
1029: 28. Renvall                         n:25
1030: 29. Alkio                           ro:-.
1031: 30. Repo                             g:83
1032: 31. Ripatti                          g:83
1033: 32. Virkkunen                        g:83
1034: 33- Ala-Kulju                        g:83
1035: 34· Rajala                           g:83
1036: 35· Malmivaara                       g:83
1037: 36. Vahe                             g:83
1038: 37· Vaarala                          g:83
1039: 38- Tervaniemi                       g:83
1040: 39· Rosenqvist, V. T.                8:-
1041: 40. Erkko                            7'33
1042: 4!. Cederberg                        6:-
1043: 42 Riihelä                           s:7o
1044: •B Pykälä                            s:-
1045: 44· Runeberg                         4.80
1046: 44 Runeberg                          4:8o
1047: 45· Koskeliu                         4:70
1048: 
1049:      Valitsijamiesten varamiehet.
1050: I. Paunu.                           13:67
1051: 2 Nuorteva                          IJ:6J
1052: 3· Laine, M. S.                     12:83
1053: 24                  Istunto 14 p. helmikuuta 1<)08.
1054: 
1055: 
1056:              4·   Kannisto                            12:83
1057:              5·   Martikainen                         !2:83
1058:              6.   Kivioja                              g:83
1059:              7·   Knuutila, K.                         g:83
1060:              8.   Kivilinna                            g:83
1061:              9~   Oikkonen                             (J83
1062:             IO.   Neovius, Arvid                       4:-
1063:             II.   Estlander                            ,r-
1064:             I2.   Arokallio                            3:87
1065:             13.   Viljakainen                          3:83
1066:             14·   Raatikainen                          T33
1067: 
1068:                     Valiokuntien asettaminen.
1069:     Niihin valiokuntiin, jotka V. J:n 35 §:n mukaan ehdottomasti
1070: ovat varsinaisilla valtiopäivillä asetettavat, hyväksyttiin puhemie-
1071: histön ehdotuksesta sama jäsenmäärä kuin viime Yaltiopäivillä:
1072:    Perustuslakivaliokuntaan r6, valtiovarainvaliokuntaau
1073: zo, lakivaliokuntaan r6, talousvaliokuntaan 16 ja pankki-
1074: valiokuntaan rz jäsentä.
1075:     Varajäseniä oli valittava kuhunkin valiokuntaan niin monta
1076: kuin vaali~sa noudatettavan suhteellisen laskutavan mukaan niitä
1077: varsinaisiin jäseniin verraten tulee.
1078:     Jäsenten ja varajäsenten vaalia varten yllä mainittuihin valio-
1079: kuntiin kehoitti Puhemies valitsijamiehiä kokoontumaan huomenna
1080: kello I I säätytalolle, jossa myös maisteri Hallsten on oleva saapuvilla
1081: matemaatikkona tarpeen tullen avustamassa.
1082: 
1083: 
1084: 
1085: 
1086:                         llrmollisia esityksiä.
1087:     Puhemiehistön ehdotuksesta hyväksyttiin pöydälle pantavaksi
1088: enusknntaan tällä kertaa saapuneista arm. esityksistä huomispäi-
1089: vän istuntoon ne, jotka lähetettäisiin johonkin jo asetettavaksi
1090: päätettyyn valiokuntaan, jota vastoin ne, jotka lähetettäisiin sellai-
1091: siin valioknntiin, joiden asettamisesta vastedes päätetään, pantai-
1092: siin pöydälle ensi tiistain istuntoon.
1093:     Sen mukaisesti esitettiin ja pantiin pöydälle armolliset esi-
1094: tykset:
1095:     n:o 1 jakolaista ensi tiistain istuntoon,
1096:    n:o 2 joulukuun 6 p:nä 1869 annetun kirkkolain uuden
1097: suomenkielisen ·tekstin hyväksymisestä
1098:      huomispäivän istuntoon,
1099:                             Arm. esityksiä.                         25
1100: 
1101:    n:o 3 erityisistä muutoksista ja lisäyksistä Evankelis-
1102: luterilaiselle kirkolle 6 p:nä joulukuuta 1869 annettuun
1103: kirkkolakiin
1104:    huomispäivän istuntoon,
1105:    sekä ensi tiistain istuntoon
1106:    n:o 4 teiden tekemisestä ja kunnossa pidosta maalla,
1107:    n:o 5 kyytitoimesta,
1108:    n:o 6 elinkeinolaista,
1109:    n:o 7 maanvuokrasta maalla,
1110:    n:o 8 koskeva muutettuja määräyksiä hirven metsäs-
1111: tämisestä.
1112: 
1113:    Ensi istunto oli oleva huomenna kello 6 i. p.
1114: 
1115: 
1116: 
1117:    Istunto päättyi kello 6,25 i. p.
1118: 
1119:                                          Pöytäkirjan vakuudeksi:
1120:                                               F. W. Kadenius.
1121: 
1122: 
1123: 
1124:     5. Lauvantaina 15 p. helmikuuta 1908
1125:                  klo 6 i. p.
1126:     Nimenhuudossa merkittiin poissa oleviksi ed. Castren, Paasi-
1127: kivi ja Räsänen.
1128:     Ed. Paasikivelle ja Räsäselle myönnettiin lupa yksityisten
1129: asiain tähden olla poissa tämän päivän istunnosta.
1130: 
1131: 
1132: 
1133:                    Notari, kanslisti ja tulkki.
1134:     Kansliatoimikunnan puolesta ilmoitti Puhemies että notariksi
1135: oli otettu hovioikeuden auskultantti Esko Heilimo, kanslistiksi yli-
1136: oppilas Kaarlo Koskimies ja tulkiksi täysi-istuntoja varten toimittaja
1137: K. V. Puus.ka.
1138:                      Istunto 15 p. helmikuuta 1908.
1139: 
1140: 
1141:                         llrmollisia esityksiä.
1142:        Kirkkolain uudesta suomenkielisestä tekstistä.
1143:    Esitettiin pöydällä ollut arm. esitys n:o 2 joulukuun 6 p:nä r86g
1144: annetun kirkkolain uuden suomenkielisen tekstin hyväksymisestä,
1145: jonka puhemiehistö ehdotti lähetettäväksi lakivaliokuntaan.
1146:    Puheenvuoroa käyttäen lausui:
1147: 
1148:     Ed. Setälä:        Mitä tahansa ajatteleekin nykyisen kirkkolain
1149: sisällyksestä, olisi epäilemättä kaikin puolin toivottava asia, että
1150: tämä laki saataisiin kunnolliseen suomalaiseen asuun ja että esillä
1151: oleva lainsäädäntöasia, joka jo kauan on ollut vireillä, nyt joutuisi
1152: päätökseen. Tämä asia oli esillä jo 1904-1905 vuosien valtiopäi-
1153: villä, mutta silloin se, samoinkuin niin monet muutkin asiat, jäi
1154: ratkaisematta. Silloin kerrottiin, että jokseenkin yleisesti lakivalio-
1155: kunnassa oli oltu sitä mieltä, että koko lakiehdotus, johon on sangen
1156: paljon työtä pantu, olisi hylättävä yhden ainoan sanan vuoksi,
1157: siinä kuin nimittäin puhutaan •>suljetusta vaalilipusta•> sen sijaan
1158: että ruotsalaisesa tekstissä sanotaan •>förseglad valsedel>>, minkä
1159: sijasta valiokunnan mielestä olisi ollut sanottava •>sinetillä suljettu
1160: vaalilippn>>. Tässä tekstissä on nimittäin käytetty sitä terminolo-
1161: giaa, että missä ruotsiksi sanotaan •>sluten valsedeh>, se on suomeksi
1162: sanottu >>Utnpilipuk;si•>, mutta missä ruotsissa on •>förseglad•>, se il-
1163: maistaan suomeksi sanalla •>stlljettu•>. Tässä on nojauduttn käytän-
1164: töön. Siihen aikaan kuin kirkkolaki säädettiin, tuskin lienee nyky-
1165: aikaisia kirjekuoria ollut olemassa, vaan käytettiin sinettiä kuoren
1166: sulkijana. Senjälkeen ovat olot paljon muuttuneet, eikä viime ai-
1167: koina kirkollisissa vaaleissa ainakaan kaupungeissa ole tietääkseni
1168: sinetillä suljettuja vaalilippuja käytetty. Helsingissä on ollut use-
1169: ampia sellaisia vaaleja, ja jos minulla on oikeat tiedot. on sinetillä
1170: sulkemattomien vaalikuorten johdosta tehdyt valitukset kerran hyl-
1171: jätty; täten siis olisi olemassa ennakkopäätöskin siitä, että yksinker-
1172: taiseen kuoreen suljettu vaalilippu sinetillä sulkemattomanakin
1173: on pidettävä täysin pätevänä. Kiinnipitäminen semmoisesta van-
1174: hentuneesta lausetavasta kuin •>sinetillä suljettu>>, olisi melkein saman
1175: tapaista kuin jos sanoisi, että missä nykyaikaisessa kielessä puhutaan
1176: lautasista, silloin välttämättä tarkoitetaan puulautasia, vaikka
1177: kielenkäytäntö olojen mukaan on toiseksi muodostunut.
1178:     Mutta olkoonpa kuinka tahansa, olkoonpa vain että tämä sana-
1179: muoto sisältää jonkuntaisen niin sanoakseni vapaaruman lain tul-
1180: kitsemisen eli selityksen; laintulltitsemistahan tietysti uuden kielelli-
1181: sen asun laille antaminen aina onkin. Joka tapauksessa tämä lain-
1182: säädäntöasia joutuu käsiteltäväksi kaikissa niissä eri instansseissa,
1183: jotka ovat tarpeen pätevän uudenkin lain säätämistä varten. Täm~
1184:                 Kirkkolain uudesta suomenkiel. tekstistä.             2"f
1185: 
1186: 
1187: lakiehdotus on hyväksytty kirkolliskokouksessa, hallitsija on siitä
1188: tehnyt armollisen esityksen eduskunnalle ja jos edusktmta esityksen
1189: hyväksyy, niin totta kai täten jos mitenkään saadaan aikaan lain
1190: selityskin, joka on laillisella tavalla syntynytkin ja täysin pätevä,
1191: vaikkapa se poikkeaisikin siitä, mitä alkujaan lakia säädettäessä
1192: ehkä tarkoitettiin.
1193:     Minä olen rohjennut sanoa nämä sanat evästykseksi valiokun-
1194: nalle siinä toivossa, ettei näiden valtiopäivien lakivaliokunta asettuisi
1195: yhtä muodolliselle kannalle kuin kerrotaan 1904-1905 vuosien
1196: lakivaliokunnan haluuneen tehdä.
1197: 
1198:    Arm esitys n:o 2 lähetettiin lakivaliokuntaan, johon asiassa
1199: annettu lausunto oli mukana seuraava.
1200: 
1201:            Muutoksista ja lisäyksistä kirkkolakiin.
1202:    Arm. esityksen n:o 3 erityisistä muutoksista ja lisäyksistä Suo-
1203: men evankelis-luterilaiselle kirkolle 6 p:nä joulukuuta 1869 annet-
1204: tuun kirkkolakiin
1205:    ehdotti puhemiehistö lähetettäväksi lakivaliokuntaan.
1206: 
1207:    Keskustelu:
1208:    Ed. Hagman:       Sen johdosta, että on ollut liian vähän aikaa
1209: ainakin minulla lukea käsillä oleva arm. esitys oikein ajattelemalla
1210: lävitse, mutta koska kuitenkin olen huomannut, että siinä on pal-
1211: jon semmoista, jota ei minun maailmankatsomukseni saata hyväk-
1212: syä, rohkenisin pyytää, että tämä arm. esitys pantai.;;iin pöydälle
1213: johonkin istuntoon ensi viikon keskipaikkeilla
1214: 
1215:     Puhemies: V. J:n 55 § kieltää arm. esityksiä toistamiseen pöy-
1216: dälle panemasta. jonka vuoksi en voi alistaa tehtyä ehdotusta edus-
1217: kunnan päätettäväksi.
1218: 
1219:      Ed. Ingman, L.: Esillä olevasta arm. esityksestä käy surulli-.
1220: sella tavalla selville, kuinka hidas kirkollinen lainsäädäntömme on.
1221: On tunnettua, että kun kysymyksiä kirkkolain muutoksista heräte-
1222: tään, paraassa tapauksessa kestää 5 vuotta siitä, kun kysymys on
1223: herätetty, ennenkuin se kirkolliskokouksessa tulee ratkaistuksi.
1224: Mutta nyt näkyy tästä, että näitten 5 vuoden lisäksi vielä voi tulla
1225: 10 vuotta, sillä snuri osa niistä kirkkolain muutosehdotuksista,
1226: jotka ovat käsiteltävänä olevassa arm. esityksessä, ovat hyväksy-
1227: tyt kirkolliskokouksessa vuonna 1898.
1228:     Tahtoisin kiinnittää lakivaliokunnan huomiota siihen kysymyk-
1229: seen, eikö ole ollut mitään mahdollisuutta saada tätä asiaa edes
1230: jonkun verran jondutetuksi. Onhan ilmeistä, että kirkkolakisää-
1231: 28                   Istunto 15 p. helmikuuta 1908.
1232: 
1233: 
1234: däntö käy melkein mahdottomaksi, jos hidastellaan tällä tapaa.
1235: Mikäli minulla on tiedossa, riippui se, ettei heti vuoden r8g8 jälkeen
1236: saatLt mitään arm. esitystä siilloin päätetyistä kirkkolakimuutoksista,
1237: siitä. että silloinen ministerivaltiosihteeri v. Plehve lausui epäilyk-
1238: siä muutamiin kohtiin nähden silloin päätetyissä muutosehdotuk-
1239: sissa. Mutta kirkollistoimituskunnan antamasta kertomuksesta
1240: käy sitten selville, että hallitus oli keväällä 1905 tehnyt alistuksen
1241: siitä, että arm. esitys olisi annettava silloin koossa oleville valtio-
1242: päiville Tätä alistusta ei kuitenkaan hyväksytty, arvatenkin siitä
1243: syystä, että valtiopäivät silloin eivät käsitelleet loppuun niille an-
1244: nettuja arm. esityksiä. Mutta kirkollistoimituskunnan kertomuk-
1245: sessa mainitaan että vastaukseksi alistukseen ilmoitti valtiosihteerin-
1246: virasto Keis. Majesteetin suvainneen armossa käskeä, attä arm. esi-
1247: tyksen antaminen asiasta olisi lykättävä seuraaville valtiopäi7>ille.
1248: Seuraavat valtiopäivät olivat ylimääräiset valtiopäivät rgos-rgo6
1249: ja minulla on tiedossa, että silloin yksityisesti koetettiin tiedustella,
1250: eikö niille valtiopäiville jo voitaisi saada tätäkin routavuosien perin-
1251: töä selvitettäväksi, mutta vastattiin, että valtiopäiväin ylimääräinen
1252: luonne esti tämän. Sitävastoin minulle on tuntematonta, mistä
1253: syystä ei arm. esitystä saatu viime valtiopäiville 1907. Olisi mieles-
1254: täni hyvä, jos lakivaliokunta voisi selvittää tämän seikan. Vaikka
1255: ei ole pitkä aika kulunut viime valtiopäivistä, olisi kuitenkin ollut
1256: suuri merkitys sillä, että silloin olisi voitu saada arm. esitys. Sillä
1257: jos asia silloin olisi tullut käsitellyksi, niin olisi ehditty saada lopul-
1258: linen ratkaisu, ennenkuin kirkolliskokous tänä syksynä kokoontuu.
1259: Tulee mitä suurimmassa määrässä vaikeuttamaan kirkolliskokouksen
1260: työtä, ellei lopullista ratkaisua vielä silloin ole saatu. Tahdon huo-
1261: mauttaa esimerkiksi siitä, että nykyisen kirkkolain mukaan vaalit
1262: kirkolliskokoukseen tapahtuvat kolmihiippakuntajaon mukaan, vaikka
1263: meillä toistakymmentä vuotta on ollut neljä hiippakuntaa. Nyt
1264: on ollut kauvan aikaa valmiina ehdotus tämän seikan korjaamiseksi,
1265: mutta ellei tätä ehdotusta saada hyväksytyksi, ennenkuin vaalit
1266: kesällä tapahtuvat, niin on taas tuo kolmihiippakuntajako nostettava
1267: haudastaan näitä vaaleja varten. Olisi sentähden mitä suotavinta,
1268: j5s lakivaliokunta voisi käsitellä esilläolevan arm. esityksen niin
1269: pian, että tämä asia tulisi eduskunnassa ratkaistuksi jo valtiopäiväin
1270: koossaolon alkupuolella, niin että lopullinen ratkaisu ennätettäisiin
1271: saada jo ennenkuin vaalit kirkolliskokoukseen kesällä tapahtuvat.
1272:      Sitten on vielä eräs seikka, joka ainakin minussa herättää melko
1273: lailla huolta ja johon myös pyytäisin saada kiinnittää lakivalio-
1274: kunnan huomiota.          Arm. esityksestä nimittäin käy ilmi, että
1275: yksi niistä kirkkolakimuutosehdotuksista, jotka r8g8 vuoden kir-
1276: kolliskokous oli hyväksynyt, on jätetty pois tästä arm. esityksestä.
1277: Mitään pitempää motiveerausta tähän poisjättämiseen ei anneta,
1278: viitataan ainoastaan muutamalla sanalla siihen, että Keis. Majes-
1279:                  Muutoksista ja lisäyksistä kirkkolakiin.             29
1280: 
1281: teetti ei ole katsonut, että tämä muutosehdotus aiheuttaa mitään
1282: lainsäädäntötoimenpidettä.
1283:     Olen sitä mieltä, että hallituksen ei pitäisi ilman erittäin päte-
1284: vää syytä kieltäytyä antamasta ann. esitystä kirkolliskokouksen
1285: päättämistä kirkkolakimuutosehdotuksista. Onhan tosin selvää,
1286: ~ttä hallitus ei voi antaa arm. esitystä siinä tapauksessa että se kat-
1287: soo että kirkolliskokouksen päättämät muutosehdotukset jollain
1288: tavoin loukkaavat valtion etuja. Mutta sitävastoin pidän sopimatto-
1289: mana sitä, että käydään ennakolta tutkimaan hallituksessa tällaisten
1290: muutosehdotusten kirkollista soveliai<;uutta, sillä se puoli pitäisi toki
1291: jäädä kirkollisten viranomaisten teht3väksi. Ja onhan eduskun·-
1292: nalla sitten lopullinen valta, kun se näitä ehdotuksia tutkii, joko
1293: hyväksyä ne semmoisinaan tai hylätä ne. Mutta on selvää, että
1294: siitä voi johtua kirkolliselle lainsäädännölle mitä arveluttavimpia
1295: seurauksia, jos kirkoliskokouksen päättämiä kirkkolakimuutoseh-
1296: dotuksia tällä lailla estetään pääsemästä eduskunnan tutkittavaksi.
1297:     Pyydän lakivaliokuntaa hyväntahtoisesti kiinnittämään huo-
1298: mionsa edellä mainitsemiini seikkoihin.
1299: 
1300:      Ed. Käkikoski: Se lisäys, joka kirkolliskokouksen ehdotuksen
1301: mukaan on esitetty liitettäväksi kirkkolain 268 §:ään, kuuluu näin:
1302: »Urkurin virkaan, johon lukkarin virkaa ei ole yhdistetty, saa ottaa
1303: naisenkin. Minä pyytäisin kunnioittavimmasti ehdottaa, että tästä
1304: poistettaisiin sanat: •>johon lukkarin virkaa ei ole yhdistetty,•> joten
1305: tämä lisäys tulisi kuulumaan: •>Urkurin virkaan saa ottaa naisen-
1306: kin.•> Nämä sanat, jotka ehdottaisin poistettaviksi, ovat ymmär-
1307: tääkseni tarpeettomat siitä syystä, että niissä kirkkolain pykälissä,
1308: joissa puhutaan lukkarin virasta, ei mainita lukkarille sellaisia vel-
1309: vollisuuksia, jotka olisivat ristiriidassa naisen tehtävien kanssa.
1310: Kirkkolain 263 §:ssä nim. sanotaan, että >>lukkarin tulee johtaa vei-
1311: suuta julkisessa jumalanpalveluksessa ja muissa papillisissa toimi-
1312: tuksissa, joissa on määrätty veisattavaksi; hänen pitää rippikoulu-
1313: nuorisolle opettaa koraaliveisuuta, sekä olla apuna lukutaitoa lap-
1314: sille opetettaessa, milloin tarvitaan, ja heitä lukukinkereillä siinä
1315: kuulusteltaessa; pitää lähinnä silmällä puhtautta ja järjestystä kir-
1316: kossa; vastata niistä kirkonkaluista, jotka hänelle viran puolesta
1317: hoidettaviksi tahi käytettäviksi uskotaan ja tehdä jumalanpah·,e-
1318: luksessa seurakunnan papistolle palvelusta sekä vilpittömästi nou-
1319: dattaa mitä muuta hänelle virkansa puolesta määrätään.•> Nämä
1320: tehtävät ovat ymmärtääkseni sellaisia, jotka hyvinkin voivat so-
1321: veltua naiselle, eikä muutenkaan niissä pykälissä, joissa lukkarin
1322: virasta puhutaan, ole mitään määräystä, joka kieltäisi ottamasta
1323: naista lukkariksi.
1324:                     Istunto 15. p. helmikuuta 1908.
1325: -·--·~~-------------------------~
1326: 
1327: 
1328: 
1329: 
1330:     Ed. Hagman: Kyllä minä tiedän aivan hyvästi, että tämä
1331: esitys on joko hyväksyttävä tai hyljättävä, ettei siihen saa tehdä
1332: mitään muutosta. Pyydän sentähden mainita muutaman sanan
1333: perusteeksi sille mielipiteelle, jonka mukaan koko tämä lakiesitys
1334: minusta on hylättävä.
1335:     Tämä esitys kokonaisuudessaan lepää semmoisella pohjalla, jota
1336: ei yksikamarineo eduskunta mielestäni voi hyväksyä. Muun muassa
1337: täällä pykälässä 209, siv. 21 puhutaan siitä, että vaalivaltaisella
1338: papin vaalissa on yksi ääni omasta puolestaan ja yksi ääni kunkin
1339: hänen huonekuntaansa kuuluvan tai hänen isäntävaltansa alaisen
1340: seurakunnan jäsenen puolesta j. n. e. Minun mielestäni tämä ei
1341: ollenkaan sovi, vaan olisi papinvaalissa luonnollisinta, että äänes-
1342: tettäisiin pääluvun mukaan eikä suinkaan rahallisella pohjalla.
1343:     Sivulla 35 § 467, jossa puhutaan kirkkovaltuusmiehistä, -että
1344: näet kirkkoseurakunnan hallinnolliset asiat kaupungeissa olisi jätettä-
1345: vät kirkkovaltuusmiehille, -määrätään erityisesti että näiksi kirkko-
1346: valtuusmiehiksi on asetettava miehiä. Tämäkään ei ole ollenkaan
1347: luonnollista eikä oikeudenmukaista, kaikista vähimmin semmoisissa
1348: asioissa, jotka koskevat kirkollista seurakuntaa. Tämänkin sää-
1349: döksen johdosta minusta koko la~iesitys on hylättävä.
1350:     Sivulla 51 sanotaan pykälässä 451, jossa puhutaan edustuksesta
1351: kirkolliskokouksessa, että siihen valitaan paitsi hengellisiä myöskin
1352: maallikoita. Sananmuodosta saa ehdottomasti sen käsityksen, että
1353: maallikkojäseniksikin olisi valittava ainoastaan miehiä. Sekin on
1354: aivan luonnotonta ja uudempia oikeuskäsitteitä vastaan. -Samoin
1355: sivulla 55 pykälässä 329 nimenomaan sanotaan, että seurakunta
1356: saakoon asettaa erityisiä miehiä kantamaan kirkon tuloja j. n. e. ja
1357: samansuuntainen määräys on toinenkin kerta tässä pykälässä. Minä
1358: jo äsken sanoin, että minulla ei ole ollut tilaisuutta tarkemmin lukea
1359: läpi tätä esitystä, mutta pintapuolinenkin läpilukeminen on tehnyt
1360: minuun hyvin hämmästyttävän vaikutuksen.
1361:     Näiden muutamienkin syiden nojalla minä puolestani toivon,
1362: että se valiokunta, johon tämä lakiesitys lähetetään, ehdottaa edus-
1363: kunnalle, että se hylätään.
1364: 
1365:    Ed. Palmen: Katsoen siihen kokemukseen, joka tällä edus-
1366: kunnalla on evästyskeskustelujen hankaluuksista, kun ruvetaan
1367: puhumaan silloin, jolloin ei sanalla kuitenkaan ole yhtään mitään
1368: merkitystä, niin pyytäisin ehdottaa, että lakattaisiin lukemasta
1369: ääneen pykäliä ja määräyksiä tästä esityksestä ja tyydyttäisiin sii-
1370: hen yksinkertaiseen tosiasiaan, että esitys perustuslain mukaisesti
1371: on lähetettävä valiokuntaan. Sitten vasta, kun asia on valiokun-
1372: nasta palannut, on aika huomauttaa, mitä puutteita esityksessä on.
1373: Tarkastus tai kritiikki ei missään tapauksessa voi viedä muille perille
1374: kuin joko hylkäämiseen tai hyväksymiseen ja kun tiedetään, että
1375:                     Kertomus valtiovarain tilasta.
1376: 
1377: 
1378: asia on tällainen eikä edes voi uusia ehdotuksia tehdä, niin on jota-
1379: kuinkin joutavaa ajan kuluttamista tänään ruveta yksitellen tarkasta-
1380: maan näitä määräyksiä. Tähän tulee lisäksi, että esitys jakautuu
1381: useihin osiin, yksi osa voi tulla hyväksytyksi, toinen voi tulla hyl-
1382: jätyksi. Mutta kun kerran kirkolliskokous asiaa harkittuaan on
1383: tehnyt ehdotuksia ja muutamat näistä ovat useita kertoja olleet har-
1384: kittavana ja kun ne nyt toistamiseen tulevat harkittavaksi, niin
1385: kyllä olisi kummaa, jos täällä todellakin luullaan, että sanoilla, joita
1386: täällä nyt puhutaan, olisi minkäänmoista merkitystä. Minä pyydän,
1387: että kaikkien meidän aikamme säästämiseksi evästyskeskustelu
1388: asiasta jätettäisiin sikseen. Kun valiokunta on lausunut sanottavan-
1389: sa. on oikea hetki esittää syitä joko hylkäämisen tai hyväksymisen
1390: puolesta.
1391: 
1392:    Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, lähetettiin arm. esitys
1393: n:o 3 lakivaliokuntaan, jonne pöytäkirjanote asiasta pidetystä
1394: keskustelusta oli myötä seuraava.
1395: 
1396: 
1397:                   Kertomus valtiovarain tilasta
1398: lähetettiin puhemiehistön ehdotuksesta valtiovarainvaliokuntaan,
1399: Puhemiehen huomautettua että sanomalehdissä julkaistussa
1400: päiväjärjestyksessä oli erehdyksestä mainittu tämä ja seuraava asia
1401: pöydälle pantavaksi. Pöydällepano tietysti riippui eduskunnan
1402: päätöksestä.
1403: 
1404:                       Prokuraattorin kertomus
1405: lähetettiin puhemiehistön ehdotuksesta keskustelutta lakivalio-
1406: kuntaan.
1407: 
1408:                    Suuren valiokunnan vaali
1409: hyväksyttiin puhemiehistön ehdotuksesta toimeenpantavaksi ensi
1410: keskiviikkona, jota varten ehdokaslistat olivat jätettävät sihteerille
1411: viimeistään ensi tiistaina ennen kello 12 päivällä.
1412: 
1413:     Seuraava istunto ilmoitettiin olevan ensi maanantaina kello 7
1414: i. p., jolloin valitsijamiesten vaalin tuloksesta oli eduskunnalle ilmoi-
1415: tettava.
1416: 
1417:    Istunto päättyi kello 6,45 1. p.
1418:                                          Pöytäkirjan vakuudeksi:
1419:                                                F. W. Kadenius.
1420: 32                  Istunto 17 p. helmikuuta J9Q8.
1421: 
1422: 
1423: 
1424:      6. Maanantaina 17 p. helmikuuta 1908
1425:                   klo 6 i. p.             '
1426:     Nimenhuudossa merkittiin poissa oleviksi ed. Castren, Kanervo
1427: ja Paasivuori. Ed. Paasivuori ja Kanervo ilmoitettiin sairauden
1428: tähden estetyn saapumasta istuntoon. Ed. Gustafssonille myön-
1429: nettiin yksityisten asiain tähden vapautusta istunnosta alkuosa.'lta,
1430: ed. Slätikselle yksit:visten asiain takia vapautusta tämän kuun r8
1431: päivästä kello 6 i. p. tämän kuun 24 päivään kello 12 p., ed. Tuli-
1432: kouralle vapautusta maanantaiksi 24 p. ja tiistaiksi 25 päiväksi helmi-
1433: kuuta.
1434: 
1435: 
1436:         Eduskunnan pikakirjoituskanslian järjestely.
1437:     Esitettiin ja luettiin julki seuraavat Suomen Pikakirjoitusyh-
1438: distyksen ja Gabelsbergeryhdistyksen kirjelmät:
1439: 
1440:               Suomen Eduskunnalle!
1441: 
1442:     Nyt alkaneilla valtiopäivillä pyytää Pikakirjoittajayhdistys
1443: jälleen kunnioittavimmin tarjota Eduskunnalle palvelustaan kes-
1444: kustelupöytäkirjan pidon järjestämiseksi.
1445:     Valtiopäiväjärjestyksen mukaan työskentelee Eduskunta tästä
1446: lähin joka vuosi määrätyn ajan. Paljoa suuremmassa määrin kuin
1447: ennen tulee siis valtiopäiväin työ kysymään pikakirjoittajain kykyä,
1448: työtä ja aikaa. Tuntuu niin ollen luonnolliselta pikakirjoittajain
1449: toiminnan vakiinnuttaminen valtiopäivillä meilläkin, niinkuin ulko-
1450: maiden kehittyneemmissä oloissa jo on laita. Niinpä, vain muuta-
1451: man esimerkin mainitaksemme, Tanskan parlamentin kaikki r6 var-
1452: sinaista pikakirjoittajaa o\·at vakinaisia, Saksan Reichstagin pika-
1453: kirjoittajista 12, Wienissä r8, Buda-Pestissä samoin ja sen lisäksi
1454: vielä puhtaaksikirjoittajattaret, Ranskan edustajakamarissa kaikki
1455: 25. Dresdenissä ja Miinchenissäkin, joissa eduskunta kokoontuu
1456: vain joka toinen vuosi, on edellisessä ro, jälkimäisessä 7 vakinaista
1457: parlamenttipikakirjoittajaa. Molemmissa viimeksimainituissa maissa,
1458: Sachsenissa ja Baijerissa, nuo vakinaiset pikakirjoittajat toimivat
1459: erityisenä laitoksena, jonka huolena on pikakirjoituksen opetuksen
1460: antaminen siihen halukkaille ja soveltuville jokavuotisissa kursseissa
1461: ja siten parlamenttipikakirjoittajienkin kasvattaminen sekä yleensä
1462: pikakirjoitustyön ja kehityksen järjestely, suuntaaminen ja valvo-
1463: minen maassa.
1464:     Pikakirjoittajayhdistys rohkenee tällä kertaa Eduskunnan har-
1465: kittavaksi esittää ehdotuksen, joka rakentuisi samalle pohjalle, millä
1466:                Eduskunnan pikakirjoituskanslian järjestely.          33
1467: 
1468: pikakirjoitustyö on muidenkin maiden eduskunnis.<;a, nimittäin että
1469: -osa kanslian jäseniä asetettaisiin vakinaisiksi. Yhdistys tekee tämän
1470: ehdotuksensa sitä suuremmalla syyllä, kun se vuosien kuluessa on
1471: ikäväkseen tullut huomaamaan, että sillä on usein ollut vaikeuksia
1472: saada pikakirjoituskanslia täytetyksi täysin kykenevillä voimilla,
1473: tottuneet valtiopäiväpikakirjoittajat kun työn tilapäisyyden täh-
1474:  den yhäti siirtyvät vakinaisiin toimiin ja uusia kykyjä, pikakirjoi-
1475:  tuksen yleisestä ja vilkkaasta harrastuksesta huolimatta, kehittyy
1476: huolestuttavan vähäisessä määrässä.
1477:      Yhdistys näin ollen ehdottaa, että asetettavan pikakirjoituskans-
1478: lian jäsenistä 7 olisi vakinaista, nauttien säännöllistä vuosipalkkaa
1479: oikeudella 6o-vuotiaana eläkkeeseen, nimittäin päällikkö, kolme re-
1480:  viisoria ja kolme pikakirjoittajaa, ollen päällikön vuosipalkka
1481: 6,ooo markkaa, ensimäisen reviisorin 4,000, toisen 3,500 ja kolman-
1482: nen 3,000 markkaa, pikakirjoittajain 2,500, 2,400 ja 2,300 markkaa,
1483:  •11ikä palkka viiden vuoden perästä nousisi 20 ofo:lla kaksi kertaa.
1484: Sen lisäksi olisi kansliaan valtiopäiväajaksi asetettava vielä 6 pika-
1485:  kirjoittajaa yhteensä 8,400 markan palkkiolla ynnä tarpeellinen mää-
1486: rä puhtaaksikirjoittajia, tällä kertaa 6, yhteensä r,8oo markan palk-
1487:  kiolla. Tarvittavat puhtaaksikirjoituskoneet ja muut välineet hank-
1488: kii Eduskunta. Yhteensä palkkojen ja palkkioiden määrä nousisi
1489: "YUodeS::ia 33,900 markkaan. Kanslian velvollisuutena on keskustelu-
1490: pöytäkirjain .laatiminen F-«iuskunnan istunnoissa sekä puheiden
1491:  kirjoitus tarpeen mukaan suuren valiokunnan kokouksissa. Eri
1492:  valiokuntien kokouksissa on kanslian jäsenten tarvittaessa ja sikäli
1493:  kuin mahdollista on eri palkkiota vastaan oltava toimessa. Keskus-
1494:  telupöytäkirjain korehtuurinluku on erityisestä palkkiosta samoin
1495:  kanslian tehtävä. Vakinaisten pikakirjoittajain velvollisuutena on
1496:  valtiopäiväin väliaikanakin pitää huolta pikakirjoitustoiminnan
1497:  elvyttämisestä ja vireilläpidosta maassa. Päällikkö on vastuunalai-
1498:  nen pöytäkirjanpidosta ja hänen asianaan on tarkastaa puhujilta
1499:  takaisin tulleet lausunnot, jonka jälkeen hän toimittaa pöytäkirjan
1500:  painettavaksi.
1501:       Pikakirjoituskanslian avonaiset vakinaiset paikat täytetään
1502:  :Eduskunnan kansliatoimikunnan ehdotuksesta, jonka tekemisessä
1503:  osallisina ovat pikakirjoituskanslian päällikkö sekä yksi pikakirjoit-
1504:  tajain tähän toimeen joka kerraksi valitsema reviisori. Päällikön
1505:  ja reviisorin toimeen hakijalta vaaditaan ainakin filosofiankandi- ·
1506:  daatin oppiarvo tai vastaavat opilliset tiedot. Ensi kertaa näitä
1507:  toimia täytettäessä pyytää Pikakirjoittajayhdistys saada tehdä
1508:  lähemmän ehdotuksen. Samoin tekisi Yhdistys kuten tä..h.änkin asti
1509:  ehdotuksen joka vuodeksi otettavista pikakirjoittajista.
1510:       Väliaikaisesti ja siksi, kunnes eduskunta on ehtinyt yllä esitettyä
1511:  ehdotusta käsitellä, ehdottaa yhdistys kunnioittaen nyt niinkuin
1512:  viime valtiopäivilläkin yhden pikakirjoituskanslian päällikön, esit-
1513:                                                                 3
1514:  34                   Istunto 17 p. helmikuuta 1<)08.
1515: 
1516: 
1517:  täen siksi fil. kand. F. V Kadeniuksen, joka on vastuunalainen pöytä·
1518:  kirjanpidosta, sekä 12 pikakirjoittajaa ynnä tarpeellisen määrän
1519:  puhtaaksikirjoittajia suomenkielistä pikakirjoitusta varten.
1520:      Edelleen Yhdistys esittää, että
1521:      sittenkuin niille puhujille, jotka haluavat tarkastaa lausuntojaan,
1522:  pikakirjoituskanslian toimesta siihen on valmistettu tilaisuus, ja
1523:      pikakirjoituskanslian päällikkö on tarkastanut puhujain tekemät
1524:  korjaukset,
1525:      pöytäkirjain painatukseen         viipymättä ryhdytään, jolloin
1526:  korehtuurinluku on pikakirjoituskanslian toimena erityistä palkkiota
1527:  vastaan, jonka Eduskunta määrää.
1528:      Edellyttäen, että palkkio pöytäkirjanpidosta suoritetaan valtio-
1529:  päiväin alkamisesta eli helmikuun TO p:stä 1908 lähtien, Yhdistys
1530:  kunnioittaen pyytää tätä varten 9,900 markan määrärahaa kuukau-
1531:  delta, mihin palkkioon lisäksi tulee erityisesti annettavien laskujen
1532:  mukaan korvaukset puhtaaksikirjoituksesta y. m. kansliakustannuk-
1533:  sista, joita edeltäpäin on vaikea tarkoin määrätä. Samalla pyytää
1534:  Yhdistys ilmoittaa valtuuttaneensa rahastonhoitajansa maist. K.
1535:  Kallioniemen kuukausittain nostamaan mainitun määrärahan.
1536: 
1537:       Helsingissä, 10 p. helmikuuta rgo8.
1538: 
1539:                 Suomen pikakirjoittajayhdistyksen puolesta:
1540:                              L. Nevanlinna,
1541:                              Puheenjohtaja.
1542: 
1543:                                                         K. A. Petrelius,
1544:                                                             sihteeri.
1545: 
1546:              Till Finlands Landtdag.
1547: 
1548:       Hos Finlands Landtdag får föreningen Gabelsberger vördsamt
1549:   erbjuda sig att för innevarande landtdag öfvertaga den svenska
1550:   stenografiska protokollföringen vid landtdagens plena. Med den
1551:   erfarenhet föreningen vid senaste landtdag förvärfvat sig, har den-
1552:   samma ansett nödvändigt, att vid nu sammanträdande landtdag
1553: · anställasj fyra svenska stenografer jämte två renskrifverskor. Af-
1554:   löningarna för dessa stenografer äfvensom grundlönerna för renskrif-
1555:   verskorna har föreningen beräknat till sammanlagdt Fmk 3,050: -
1556:   per m:'mad, hvartill komme kanslikostnader för skrifmaterial, ren-
1557:   skrifning enligt Fmk 2: 50 per ark, hyra för skrifmaskiner m. m.,
1558:   hvilket allt skulle utbetalas enligt räkning till Statsutskottet. För
1559:   den händelse Landtdagen antoge föreningens anbud, anhål!er före-
1560:   ningen, att stenogra:fl..mnsliets chef fil. mag. Einar Meinander måtte
1561:               Eduskunnan Pikakirjoituskanslian järjestely.             35
1562: 
1563: befullmäktigas att månatligen lyfta kansliet tillkommande arvoden
1564: och anslag.
1565:     Därjämte ber föreningen att få påpeka önskvärdheten af att det
1566: svenskspråkiga stenografkansliet finge öfvertaga korrekturläsningen
1567: af protokollets svenska andraganden, emedan kansliet i annat fall
1568: icke tili fullo kan ansvara för deras rätta återgifvande i protokollet.
1569:    I sammanhang härmed utber sig föreningen jämväl att få hemställa
1570: huruvida icke för framtida landtdagar en omorganisation af stenograf-
1571: tjänsterna vid landtdagen vore påkallad. Härintills har stenograf- ·
1572: kansliets sammansättande helt och hållet ankommit på de steno-
1573: grafiska föreningarna. Då landtdagssessionerna återkommo med
1574: längre intervaller, var det jämväl möjligt för föreningarna att tili
1575: platserna erhålla äldre, erfarna stenografer, hviL~a väl kunde hafva
1576: sina hufvudsakliga sysselsättningar på andra håll, men för en kortare
1577: tid - en landtdagssäsong - dock kunde göra sig lediga att antaga
1578: tjänst såsom landtdagsstenografer. Detta arrangemang är numera
1579: försvåradt, då landtdagssessionerna årligen återkomma. Föreningen
1580: håller därför före, att landtdagen endast då kunde förvissa sig om
1581: att för framtiden erhålla fullt dugande och tillräckligt erfarna steno-
1582: grafiska krafter, därest stenografplatserna vid landtdagen ställdes
1583: på mera stabil fot än härintills.Föreningen tillåter sig därför;hosLandt-
1584: dagen vördsamt hemställa, huruvida icke Landtdagen ville åt sin
1585: kanslikommission, eventuellt biträdrl af experter, utsedda af förenin-
1586: gen, öfverlämna att taga i öfvervägande, på hvilket sätt den fram-
1587: tida stenografiska protokollföringen kunde säkrare ordnas än under
1588: nuvarande förhållanden.
1589: 
1590:    Helsingfors, den Io februari Igo8.
1591: 
1592:             På föreningen Gabelsbergers vägnar:
1593:                              B. Estlander.
1594:                          Föreningens ordförande.
1595: 
1596:                                                 Einar Meinander.
1597:                                             Föreningens sekreterare.
1598: 
1599:     Puhemies: Näissä kirjelmissä esitetään kaksi erilaista asiaa,
1600: kuten päiväjärjestykseenkin on merkitty. Pyydän ensin esittää
1601: sen osan, joka koskee pikakirjoittajakanslian vakinaistuttamista.
1602:     Tästä asiasta on kansliatoimituskunta päättänyt ehdottaa, että
1603: eduskunta asian laveuteen ja sen tärkeään rahalliseen puoleen näh-
1604: den jättäisi asian tässä kohden kansliatoimikunnan ja valtiovarain-
1605: valiokunnan valmistettavaksi siten, että kansliatoimikunnan osaksi
1606: tulisi antaa lausunto itse ehdotetusta järjestelmästä ja kanslian
1607:                       Istunto 17 p. helmikuuta r<)OS.
1608: 
1609: 
1610: muodostamisesta sekä valtiovarainvaliokunnan tulisi antaa lau-
1611: sunto asian rahallisesta puolesta.
1612: 
1613:    Ehdotus hyväksyttiin.
1614: 
1615:     Puhemies: Sitten pyydän esittää seuraavan osan kirjelmästä,
1616: eli sen osan, joka koskee pikakirjoituskanslian jä.Ijestelyä näillä valtio--
1617: päivillä. Asianomaisessa kirjelmässä on kolme eri kohtaa, joista
1618: kustakin kansliatoimikunta on antanut erilaisen lausunnon. Pyy-
1619: dän esittää kunkin kohdan erikseen:
1620:      Ensinnäkin mitä tulee siihen kohtaan, joka koskee pikakirjoituk-
1621: sen jättämistä puheenalaisille yhdistyksilte ja niitten järjestämälle
1622: pikakirjoituskanslialle, ehdottaa kansliatoimikunta, että pikakir-
1623: joitus jätettäisiin mainituille yhdistyksille ja kanslialle, kuten kir-
1624: jelmässä on ehdotettu, muuten paitsi että eduskunta ei määräisi mi-
1625: tään pikakirjoittajain luvusta, vaan jäisi tämä puoli asiaa asianomai-
1626: sen yhdistyksen itsensä järjestettäväksi.
1627: 
1628:    Ehdotus hyväksyttiin.
1629: 
1630:    Puhemies: Seuraava kohta kirjelmissä koskee pöytäkirjan
1631: tarkastusta ja painatusta. Tästä kohdasta ehdottaa kansliatoimi-
1632: kunta, että eduskunta jättäisi kansliatoimikunnan asiaksi järjestää
1633: tämän puolen asiaa, ottamalla tietysti huomioon työjärjestyksen
1634: määräyk..o;;et.
1635: 
1636:     Ehdotus hyväksyttiin.
1637: 
1638:    Puhemies: l,opuksi on kirjelmässä kysymys määrärahoista.
1639: Tässä kohden kansliatoimikunta ehdottaa, että asia lähetettäisiin
1640: valtiovarainvaliokuntaan siinä tarkoituksessa kuin 43 § V. J:ssä
1641: määrää.
1642: 
1643:     Ehdotus hyväksyttiin.
1644: 
1645:                           Valiokuntien vaalit.
1646:     Ilmoitettiin että valitsijamiehiltä saapuneitten kirjelmien ja
1647: pöytäkir;ojen mukaan valitsijamiehet puheenjohtajakseen
1648: olivat valinneet ed. Liston ja että jäseniksi ja varajäseniksi V.
1649: J:n 35 §:n mukaan asetettaviin valiokuntiin oli valittu:
1650: 
1651:                        Perustuslakivaliokuntaan
1652:                      Varsinaisiksi jäseniksi:
1653: edustajat Danielson-Kalmari, Lauri Ingman, Lagerlöf, Torppa.,
1654:                         Valiokuntien vaalit.                    37
1655: 
1656: Y. K Yrjö-Koskinen, Alkio, Aalle, Vilho Laine, Leivo, Mömmö,
1657: Sirola, Turkia, Valavaara, Setälä, Ahmavaara, Estlander; sekä
1658: 
1659:                            varajäseniksi:
1660: 
1661: edustajat Viljomaa, Vahe, Repo, Koponen, Lahtinen, Mäkelä, Ren-
1662: vall ja G. G. Rosenqvist;
1663: 
1664:                         Lakivaliokuntaan
1665:                       Varsinaisiksi jäseniksi:
1666: 
1667: edustajat Gripenberg, Käpy, Myllylä, Sipilä, Tulikoura, E. S. Yrjö-
1668: Koskinen, Heikkilä, Huotari, K. Hämäläinen, Johansson, Kannisto,
1669: M. S. Laine, J. Suomalainen, Luoma, Heiskanen ja Söderholm; sekä
1670: 
1671:                            varajäseniksi:
1672: 
1673: edustajat Ripatti, Ylikorpi, Helkiö, Mäkelin, Tikkanen, Tanner,
1674: Hagman ja V. T. Rosenqvist;
1675: 
1676:                        Talousvaliokuntaan
1677:                        Varsinaisiksi jäseniksi:
1678: 
1679: edustajat Kaarle Knuutila, Pullinen, Runtti, Viljomaa, Vuorimaa,
1680: Leppälä, E. Aromaa, Eloranta, Kalliokorpi, Naaralainen, Emil
1681: Perttilä, S. Rantanen, af Ursin, Brander, Runeberg ja Oljemark;
1682: sekä
1683:                           vara jäseniksi:
1684: 
1685: edustajat Kivioja, Nykänen, Räsänen, M. Hoikka, Salminen, W.
1686: Wuolijoki, Huoponen ja Schybergson;
1687: 
1688:                      Valtiovarainvaliokuntaan
1689:                      Varsinaisiksi jäseniksi:
1690: edustajat Antila, Hakulinen, Nevanlinna, Palmen, Rapola, Virkku-
1691: nen, Kallio, Heimonen, Koskinen, Partanen, Rissanen, Sivenius,
1692: Tainio, Tanner, Viitanen, W. Wuolijoki, Renvall, Koskelin, von
1693: Aflthan ja A. Neovius; sekä
1694:                           varajäseniksi:
1695: edustajat Arajärvi, Karhi, Oikkonen, Kanerva, A. Suomalainen,
1696: V. Aromaa, Huttunen, Viljakainen ja Hedberg.
1697:                     Istunto 17 p. helmikuuta 19(>8.
1698: 
1699: 
1700:                        Pankkivaliokuntaan
1701:                         Varsinaisiksi jäseniksi:
1702: 
1703: edustajat Arajärvi, Iisakki Hoikka, Kivilinna, Nykänen, Heininen,
1704: Höijer, Komu, Lahtinen, Mäkelä, Mänty, Arokallio ja Schyberg-
1705: son; sekä
1706:                            varajäseniksi:
1707: 
1708: edustajat Nevanlinna, Kiiskinen, Nuotio, Nuorteva, Haveri ja
1709: Näs.
1710: 
1711:     Tämän jälkeen Puhemies ilmoitti puhemiehistön katsoneen pa-
1712: raaksi että istunto nyt keskeytettäisiin puoleksi tunniksi tai tunniksi,
1713: jotta valiokunnat voisivat kokoontua ja valita puheenjohtajansa ja
1714: sitte tehdä siitä ilmoituksen, kun jälleen kokoonnutaan täysi-istun-
1715: tuntoon.
1716: 
1717:    Istunto keskeytettiin kello 7,55 i. p.
1718: 
1719: 
1720: 
1721:                            Kello 8,40. i. p.
1722: 
1723:                     Valiokuntien puheenjohtajat.
1724:    Puhemiehen kehoituksesta ilmoittivat tulleensa valituiksi:
1725:    Ed. Setälä perustuslakivaliokunnan puheenjohtajaksi ja vara-
1726: puheenjohtajaksi ed. Sirola.
1727:    Ed. Nevanlinna valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajaksi ja
1728: varapuheenjohtajaksi ed. Kaskelin.
1729:    Ed. Söderholm lakivaliokunnan puheenjohtajaksi ja varapuheen-
1730: johtajaksi ed. Luoma.
1731:    Ed. Perttilä talousvaliokunnan puheenjohtajaksi ja varapuheen-
1732: johtajaksi ed. Brander.
1733:    Ed. Schybergson pankkivaliokunnan puheenjohtajaksi ja varapu-
1734: heenjohtajaksi ed. Arajärvi.
1735: 
1736:    Seuraava istunto oli oleva huomenna, tiistaina kello 12 päivällä.
1737: 
1738:     Istunto päättyi kello 8,45 i. p.
1739:                                            Pöytäkirjan vakuudeksi:
1740:                                                F. W. Kadenius.
1741:                             K yytitoimesta.                         39
1742: 
1743: 
1744: 
1745: 7. Tiistaina 18 p. helmikuuta 1908 klo 12 p.
1746:     Nimenhuudossa merkittiin poissa oleviksi ed. Brander, Castren
1747: ja Kanervo.
1748:     Ed. Kanervo ilmoitettiin sairaaksi, ed. Branderille myönnet-
1749: tiin lupa olla poissa tämän päivän istunnosta yksityisten asiain
1750: tähden.
1751: 
1752: 
1753:                          Uusia valiokuntia.
1754:     Puhemiesneuvoston ehdotuksesta hyväksyttiin näillä valtio-
1755: -päivillä vielä asetettavaksi seuraavat valiokunnat: laki- ja talous-
1756: valiokunta, maatalousvaliokunta, työväenasiain valiokunta sekä sivis-
1757: tysvaliokunta, joihin kuhunkin valitaan 16 jäsentä ja tarpeellinen
1758: määrä varajäseniä.
1759:     Päätöksen perusteella kehoitti Puhemies valitsijamiehiä toimit-
1760: tamaan jäsenten ja varajäsenten vaalit mainittuihin valiokuntiin.
1761: 
1762: 
1763: 
1764:                       ll.rmollisia esityksiä.
1765:    Esitettiin ja: lähetettiin puhemiesneuvoston ehdotuksesta laki-
1766: ja talousvaliokuntaan arm. esitykset
1767:    n:o 1 jakolaista,
1768:    n:o II teiden tekemisestä ja kunnossapidosta maalla;
1769:     Arm. esitys n:o 5 kyytitoimesta,
1770:     jonka puhemiesneuvosto samoin esitti lähetettäväksi laki- ja
1771: talousvaliokuntaan, aiheutti seuraavan
1772:    lausunnnon:
1773: 
1774:     Ed. Huoponen: Asianomaiselle valiokunnalle pyytäisin eväs-
1775: tykseksi mainita ne toivomukset, jotka sillä paikkakunnalla, josta
1776: minä olen, mainittiin. Siellä huomautettiin, että olisi tärkeätä,
1777: että kyytitoimi järjestettäisiin maaseudulla samoin kuin kaupun-
1778: geissa, että esim. yöajosta saataisiin korkeampi kyytimaksu. Kau-
1779: pungeissa esim. luetaan yöaika klo 12 klo ;:ään. Arveltiin, että
1780: maaseudulla olisi tarpeen, että se määrättäisiin klo ro:stä klo s:teen.
1781: Tässä en tietysti tahdo tarkemmin perustella niitä moninaisia syitä,
1782: jotka vaikuttavat sen, että olisi aivan oikeuden mukaista, että kyyti-
1783: maksua saataisiin enemmän yökyydistä kuin päiväkyydistä, ellei
1784: -puolta enemmän niin ainakin kolmasosa.
1785:                     Istunto 18 p. helmikuuta 1<)08.
1786: -----------------------
1787: 
1788:     Toinen yleinen toivomus siellä oli, että kyytimaksuksi määrättäi-
1789: siin 25 penniä kilometriltä. Siihen katsoen, että työ-, elanto- ja
1790: muut kustannukset ovat suuressa määrässä nousseet ja rahan
1791: arvo sen sijaan alentunut, pidettiin yleensä suotavana, että kyyti-
1792: maksuksi määrättäisiin 25 penniä kilometriltä, niin että tämä kor-
1793: vaus yksinään tuottaisi niin paljon, että muut rasitukset tuskin
1794: tulisivat kysymykseenkään.
1795: 
1796:    Arm. esitys n:o 5 ynnä annettu lausunto lähetettiin laki-
1797: ja talousvaliokuntaan.
1798:    llrm. esitys n:o 6 elinkeinolaista,
1799:     jonka puhemiesneuvosto oli ehdottanut lähetettäväksi työväen-
1800: asiain valiokuntaan. aiheutti seuraavan
1801: 
1802:    keskustelun:
1803:     Ed. Kirves: Kun täällä edurknnnassa on meikäläiseltä taholta
1804: jo viime kerralla tehty huomautuksia muutamia elinkeinolain py-
1805: käliä vastaan, jopa hyvinkin painavia, pyydän minä sivuuttaa ne,
1806: mutta päinvastoin ottaa esille toisia kohtia, jotka jäivät viime ker-
1807: ralla vähemmillä huomautuksilla, kun asia lähetettiin valiokuntaan
1808: ja siitä syystä näyttävät ainakin minusta valiokunnassa jääneen
1809: erittäin vähillä huomautuksilla.
1810:     Täällä on esim. mainittu m. m. oppisopimuksista, järjestyssään-
1811: nöistä työpaikoilla, säännöllisen työajan alkamisesta, työpalkan las-
1812: kemisen perusteista y. m. Työpalkan laskemisen perusteista,
1813: joista on sanottu että siitä pitäisi järjestyssäännössä olla ohjeita,
1814: pyytäisin minä asianomaiselle valiokunnalle huomauttaa, että tässä
1815: otettaisiin huomioon alin palkka, sillä tämä kysymys tulee koske-
1816: maan ammattilaisia eikä sitä olisi niinkään vaikea valiokunnassa
1817: ratkaista, vaan voitaisiin se hyvällä syyllä määrätä, ja sillä tavalla
1818: voitaisiin poistaa ne lukemattomat riidat, jotka tätä nykyä vallit-
1819: sevat palkkojen suhteen miltei kaikilla työpaikoilla. Myös on täällä
1820: muutamissa paikoin huomautettu, että työnantaja olisi oikeutettu
1821: lukemaan työntekijäitä vahingonkorvaukseksi jonkun määrän pal-
1822: kasta, jota minä pidän varsin sopimattomana, sillä mikään rajoitus
1823: ei voi koskaan estää työnantajaa tulkitsemasta asiaa niin, että
1824: vahinko on tehty työväestön huolimattomuudesta ja se on muka työn-
1825: antajalle korvattava. Tällaista tulkitsemista voi työnantaja ja
1826: -johtaja aina käyttää, kun vaan haluttaa jonkun työntekijänpalkasta
1827: vetää omaksi hyväkseen jonkun summan, kuten täällä huomautetaan
1828: aina viikon palkkaan asti.
1829:     Jo viimein minä huomautin siitä seikasta, että jos valtion ja
1830: kuntien töissä olevien työntekijäin työsopimusten teko jätettäisiin
1831: asianomaisille viranomaisille, mikä olisi seuraus viimein. Minun
1832:                            Elinkeinolaista.                          41
1833: 
1834: 
1835: täytyy vielä painostaa sita seikkaa, mikä on tullut esille esim.
1836: rautatieläisten päivälyhennysanomuksessa, jonka suhteen valtion
1837: puolelta on asetuttu mitä häikäilemättömimmälle kannalle. Ei ole
1838: ollenkaan otettu huomioon, että työväki tarvitsee sivistystä ja sen
1839: nojalla tahdottaisiin lyhentää työpäivää iltapäivästä, vaan on tah-
1840: dottu lyhentää aamusta puolella tunnilla, josta työväki jo on mie-
1841: lipiteenään lausunut, ettei se tule siihen tyytymään. Jos ei lailla tah-
1842: dota turvata valtion ja kuntien työssä olevia työläisiä, niin silloin
1843: on jätetty juuri ne epäkohdat korjaamatta, jotka ehdottomasti
1844: vaikuttavat koko kansantaloudelliseen asemaan, sillä jos rautatiellä
1845: ja muissa valtion töissä olevat työntekijät p8.kotetaan astumaan
1846: lakkotaistelun alalle, mikä tapaus on mahdollinen, niin silloin,
1847: jos sopimusten ratkaiseminen jätetään rautatiehallituksen huoleksi,
1848: ehdottomasti joudutaan sangen vaikeisiin kansataloudellisiin selk-
1849: kauksiin.
1850:     Täällä on myös mainittu, että elinkeinonharjoittajan tulisi
1851: toimittaa kouluopetusta ainoastaan oppilaille, mutta minä toivoisin
1852: että elinkeinonharjoittajan on myös toimitettava kouluopetusta
1853: aikuisille, sikiili kuin se minun nyt huomanttamassani muodossa voi
1854: olla mahdollista.
1855:     On vielä säilytetty ne ikivanhat tavat, että Teollisuushallituk-
1856: selle myönnettäisin jonkunlainen oikeus oppi- ja työsopimuksiin,
1857: ja opettajan ottamisvelvollisuuteen nähden, josta työnantajan
1858: Teollisuushallitus voisi vapauttaa. Tämä on minun mielestäni pois-
1859: tettava, sillä me olemme tulleet näkemään että esim. tupakka-
1860: kutoma- ja leipuriteollisuudessa tilastojen mukaan on käytetty
1861: jopa niinkin nuoria työvoimia kun 6-14 vuotisia eikä ammatin-
1862: tarkastaja millään tavalla voi siitä estää, kun Teollisuushallitus aina
1863: myöntää tällaisia poikkeuksia. Minä kehoittaisin eduskunnan
1864: jäseniä tarkastamaan tilastollisia tietoja kutoma-, tupakka- ja lei-
1865: puriteollisuudesta.      Niistä edt!Stajat tulevat kaikkein paraiten
1866: näkemään, mihin se johtaa, että Teollisuushallitukselle on annettu
1867: valta sallia alaikäisten työssä käyttämistä.
1868:     Sitten täällä on erittäin tahdottu säilyttää luetteloa niistä sei-
1869: koista, joiden mukaan työnantaja voi panna työstä pois työntekijän
1870: ilman irtisanomista, sekä samalla, missä tapauksessa työntekijät
1871: ovat oikeutetut lähtemään työstä ilman irtisanomista. Tässä on
1872: työntekijäin irtisanomisoikeus jätetty pois silloinkin, jos hän on ollut
1873: kipeänä tai muun semmoisen sairauden tähden ollut kauvemman ai-
1874: kaa työstä pois, silloin pidätetään työnantajalla oikeus panna hä-
1875: net heti pois. Minä uskon että tässä eduskunnassa ei kukaan roh-
1876: kene asettua sille kannalle, että jos palkanalainen työntekijä sairas-
1877: taa ensin jonkun aikaa ja sitten toivoo, että hän pääsee työhön ja
1878: saa jonkunlaista palkkaa ja pääsee elämään, silloin työpaikalle tu1-
1879: lessaan hänelle ilmoitetaan, että kun olet ollut kipeä, niin saat mennä
1880:                       Istunto 18 p. helmikuuta 1908
1881: 
1882: 
1883: pois ja olla oman onnesi nojassa. Nämä määräykset olisivat myös
1884: poistettavat.
1885:     Mitä tulee siihen että työntekijät ovat oikeutetut eroamaan
1886: ilman irtisanomista, niin on se minun mielestäni täällä otettu myös·
1887: kin jokseenkin köykäiseltä kannalta. On nimittäin jätetty tilaisuus
1888: työnantajalle käyttää hyväkseen semmoisia tekosyitä, joiden no-
1889: jalla hän voi päästä työntekijästä jopa työntekijälle hyvinkin sopi-
1890: mattomana vuodenaikana erottamalla hänet työpaikasta. Täällä
1891: esim. sanotaan: Jos elinkeinonharjoittaja tekee väkivaltaa, silloin
1892: on työntekijä oikeutettu heti luopumaan työstä, mutta ei sanota
1893: mitään siitä, kumpi siinä tapauksessa on rangaistava. Työntekijää
1894: rangaistaan siitä, että hän on harjoittanut väkivaltaa, jota vastoin
1895: työnantajat jäävät ulkopuolelle, toisin sanoen että jos kellä on varoja,
1896: se voi hakea hyvitystä, mutta meikäläiset tuntevat, mille kannalle
1897: oikeudet ovat asettuneet.
1898:     Vihdoin en tahtoisi olla huomauttamatta täällä erinäisistä sään-
1899: nöksistä, joista minä toivoin, että suomalaisen puolueen jäseniksi lukeu-
1900: tuvat olisivat käyttäneet puheenvuoroa, sillä se koskee etupiiässä aju-
1901: reja, jotka ovat heille jättäneet erityisiä anomuksia, että ne pitäi-
1902: sivät heidän puoltaan. Mutta koska he vaikenevat, niin täytyy mi-
1903: nun huomauttaa niistä. Nyt on sillä tavalla asianlaita, että ajuri-
1904: liikkeenharjoittajat, niinkuin muutkin kaupungeissa, ovat pakotetut
1905: saamaan maistraatiltå vahvistuksen säännöilleen ja · taksoilleen,
1906: jotka ovat mitä kyynillisempiä.
1907:      Niissä ei ole ainoastaan maistraatille annettu valtaa tehdä aju-
1908: rien kanssa mitä se tahtoo, mutta sitten lisäksi on vielä annettu
1909: yli sääntöjen poliisimestarille valta sekaantua kaikin tavoin pienim-
1910: piinkin asioihin, joiden se huomaa olevan itselleen epämieluisia.
1911: Kun kerran näin on asianlaita, että voidaan todistaa, minkälaisia
1912: säädöksiä on esim. Viipurin kaupungissa ajureille laadittu, niin
1913: olisi tämän eduskunnan asia astua väliin ja estää ettei maistraateille
1914: eikä kuvernööreille jätettäisi semmoista oikeutta, jota he tähän
1915: saakka ovat käyttäneet melkeinpä koko liikkeen vahingoksi ja ajuri-
1916: luokan häpäisemiseksi. Sillä ei missään tapauksessa pitäisi maistraa-
1917: tille eikä poliisimestarille jättää tällaista valtaa. Jos meidän yleinen
1918: liike kaupungeissa asetetaan poliisimestarien määräyksen alaiseksi,
1919: niin minä uskon, että meidän eduskunta silloin antaa heille liian
1920: suuren valtansa entisen suuren vallan lisäksi, joka johtaa siihen,
1921: ettemme viimein ajuriliikkeenharjoittajia saa muutoin kuin sieltä
1922: rakkaasta isänmaasta toisella puolen rajaa, josta meille on haalittu
1923: muitakin työntekijöitä. Minä senvuoksi toivon, että asianomainen
1924: valiokunta ottaisi huomioon tässä tekemäni huomautukset.
1925:      Muuten tästä laista voitaisiin puhua paljon ja arvostella tätä,
1926: mutta kun se on jo ennen tehty, niin sentähden tahdoin ainoastaan
1927: lisätä sen, mikä viime kerralla jäi tekemättä.
1928:                          Maanvuokrasta maalla.                        43
1929: ---------------------~-
1930: 
1931: 
1932: 
1933: 
1934:     Ed. Hjelt: Pyydän saada lausua vain pari sanaa. Edellinen
1935: puhuja väitti, että suomalaiseen puolueeseen kuuluvat edustajat
1936: eivät ole ottaneet kuuleviin korviin ajurien puolelta tehtyjä ehdo-
1937: tuksia heidän asemansa parantamiseksi. Pyydän saada sanoa,
1938: että tietääkseni ryhmämme katsoo aiheettomaksi ottaa osaa tähän
1939: lähetekeskusteluun, mutta voin vakuuttaa että tämä asia kyllä tu-
1940: lee asianomaisessa valiokunnassa harkinnan alaiseksi.
1941: 
1942:     Ed. Kirves: Minä edellisen puhujan lausunnon johdosta epäi-
1943: len, tokko he valiokunnassakaan tulevat vastustamaan huomautta-
1944: maani epäkohtaa; sopiihan sitä kuitenkin toivoa.
1945: 
1946:     Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, lähetettiin arm.
1947: esitys n:o 6 ynnä asiassa annetut lausunnot työväenasiain valio-
1948: kuntaan.
1949:    llrm. esityksen n:o 7 maanvuokrasta maalla
1950:    oli puhemiesneuvosto ehdottanut lähetettäväksi maatalousvalio-
1951: kuntaan.
1952: 
1953:    Keskustelu:
1954:      F.d. Vuolijoki, Sulo: Kun katselee esillä olevaa armollista
1955: esitystä ja yleensä koko maanvuokralakia ja koko torppariasiaa,
1956:  niin johtuu selviiäkin selvemmin mieleen tuo yleinen totuus, ett<>i
1957: mikään kansanluokka luovu eduistaan muuten, ellei ulkonainen
1958: pakko vaadi. Sillä eivät ole nuo epäkohdat torpparioloissa synty-
1959: neet nyt vasta tänä vuonna ja viime vuonna, ne ovat jo versoneet
1960: vuosikymmeniä ja vuosisatoja, mntta siitä huolimatta eivät ole
1961:  vallassaolevat luokat ja säädyt ryhtyneet asiamukaisiin parannuksiin,
1962: -ennenkuin sitten vasta kun alhaalta tullut voima heitä pakotti,
1963: kun oli tyytymättömyys tullut niin suureksi, että vallassaolevat
1964:  luokat eivät ole mitään voineet, vaan ovat olleet pakotetut ryhty-
1965:  mään käsiksi jollain tavalla, vaikka lievästikin. torppariasiaan.
1966: Silloin vasta tu1i tällainen · armollinen esitys eduskunnalle, ja
1967: silloin vasta teki suomalainen puolue jonkunlaisen, heidän itsensä
1968:  mielestä kyllä pitkälle menevän, esityksen eduskunnalle.
1969:      Vielä go-luvulla Suomen torppariasiain silloinen paras tuntija
1970: Aksel Waren-vainaja sanoo kirjassaan Torpparioloista ~uomessa,
1971: .ettei ole mahdollinen mikään torppariliike siinä muodossa kuin ylei-
1972: nen työväenliike. Torpparit asuvat hajallaan, eivätkä he koskaan
1973: voi muodostaa yhdistyksiä ja synnyttää suuria kansanliikkeitä,
1974: niinkuin teollisuustyöväki meillä ja munalla. Näyttää siltä, kuin vallas-
1975: saolevien luokkien mieliin ei olisi Warenin teoksesta jäänyt muuta
1976: kuin se kohta, etteivät torpparit voi synnyttää kansanliikkeitä.
1977: 44                    Istunto 18 p. helmikuuta 1908.
1978: 
1979: 
1980: koska 1900 vuoden valtiopäivillä eivät katsoneet olevansa pakotetut
1981: myöntämään torppareille muuta kuin kiviä leivän asemesta, laati-
1982: maan semmoisen lain,jolla nykyään ei liene puoltajia muuta kuin ken-
1983: ties kaikkein mustimpain agraaripääskysten joukossa. Eri porvari-
1984: puolueet ovat kyllä olevinaan jonkun verran eri kannalla torppari-
1985: lakiin nähden, mutta 1900 vuoden valtiopäivillä jotakuinkin selvään
1986: näki, että yhteiset edut heitä yhdistävät siksi kiinteästi toisiinsa,
1987: jotta heidän kantansa ei silloin eronnut sanottavasti toisistaan ja
1988: tokkopa se nytkään itse asiassa paljon eroaa. Muistamme, että v.
1989: 1900 valtiopäivillä senaatin nykyinen oikeusosaston varapuheen-
1990: johtaja lausui, ettei ole mitään torpparikysymystä olemassa, ei
1991: tarvitse ryhtyä edes parantamaan niitä pari vuosisataa vanhoja
1992: lainsäädöksiä. Muistamme, miten pappissäädyssä rovasti Valle
1993: lausui saaneensa edustaja, professori Danielsonin kannasta sen käsi-
1994: tyksen, ettei hän ollenkaan puolustanut minkäänlaista lyhintä
1995: mahdollista vuokra-aikaa. Nähdään siis, että eri puolueitten edus-
1996: tavat henkilöt olivat jotakuinkin likellä toisiaan ja se kanta ei suin-
1997: kaan ollut se, mitä torppariluokka olisi silloisilta valtiopäiviltä
1998: odottanut. Mutta syntyi kuitenkin torppariliike, jota W aren ei
1999: vielä ollut osannut aavistaa, silloin kun hän teoksensa kirjoitti,
2000: ja tuon torpparil1ikkeen synnytti Venäjän köyhälistö. Torppari-
2001: liikkeen syyt ovat tietysti meillä olleet haettavat vuosisataisessa
2002: kehityksessä, mutta niiden ilmi tulemisen aiheutti Venäjän vallan-
2003: kumouksellinen köyhälistö. Ja silloin näkyi, kun Venäjällä köyhä-
2004: listö nousi ja pani pyörät seisomaan, teki suurlakon, että vaikka
2005: Suomessa toistaiseksi oli aivan liian vähän selvitetty tuota siivek-
2006: kääksi tullutta lausetta: •>Kaikkien maitten köyhälistö liittykää
2007: yhteen.•> silloin nähtiin, että Suomen maalaisköyhälistö, Suomen
2008: halveksittu torppariväestö yhtyi Venäjän vallankumoukselliseen
2009: liikkeeseen, tunsi olevansa samaa verta kuin se väki, mikä Venäjällä
2010: silloin hallitsevaa istuinta horjutti, ja se tunsi silloin myös samalla,
2011: että se on vahva, kun se liittyy yhteen, kun se järjestyy, niinkuin
2012: meillä muukin köyhälistö oli osaksi tehnyt. Silloin meillä syntyi
2013: torppariliike. Niin pian kuin meillä torppariliike syntyi, niin silloin
2014: näimme, että vallassaolevat luokat alkoivat taipua toiseen suuntaan,
2015: kun alettiin heitä pakottaa. Silloin syntyi Suomalaisen puolueen
2016: torppariohjelma, joka syntyi, kuten eräs suomalaisen puolueen joh-
2017: tavia miehiä on kerran kirjoittanut, •>silmällä pitäen sosiaalidemo-
2018: kraatisen puolueen toimintaa torpparien keskuudessa.•> Se syntyi
2019: sen tähden, että pelättiin vallankumouksellisen liikkeen voimaa ja
2020: tahdottiin sitä ehkäistä.
2021:     Kokoontuneina ensimäiseen suureen Tampereen torppariko-
2022: koukseen, esittivät torpparit ensi kerran vaatimuksensa. Syntyi
2023: torpparilikkeen vaikutuksesta lakkoja yli koko maan. Liike oli niin
2024: voimakas, että se peloitti rohkeimpiakin niistä, jotka olivat sitä tilai-
2025:                           Maanvuokrasta maalla.                        45
2026: 
2027: suudessa likempää katselemaan. Tulivat eduskuntavaalit. Se tie-
2028: tysti rauhoitti jonkun verran torppariliikettä. Mutta mieliala, joka
2029: torpparien keskuudessa vallitsi, ilmeni paraiten siitä, että vasem-
2030: miston penkit ovat täällä koko joukon mieslukuisemmat kuin oikeis-
2031: ton.
2032:      Viime valtiopäivien alussa ei tullut armollista esitystä torppari-
2033: asia.'>Sa, tuli erinäisiä eduskuntaesityksiä. Tiedämme, että torppari-
2034: asia jäi viime valtiopäivillä valitettavasti kesken. Eivät vielä viime
2035: valtiopäivilläkään siis vallassa olevat luokat katsoneet olevansa sii-
2036: hen määrin pakoitetut, että he olisivat kiirehtineet torppariasian
2037: käsittelyä ja että he olisivat myöntäneet pidennystä eduskunnalle
2038: edes niin paljon että olisi voitu saada torpparilaki loppuun käsitel-
2039: lyksi. Nyt on asema osapuilleen samanlainen kuin se oli vuonna
2040: I900, jolloin meidän vallassa olevat luokat antoivat torppariväestölle,
2041: maalaisköyhälistölle kiviä leivän asemesta. Silloin uhkasivat idästä
2042: taantumuksen mustat korpit. Nyt samalla tavalla uhkaavat saman-
2043: laiset taantumuksen mustat korpit idästä. Pidetäänpä asemaa uh-
2044: kaavampana kuin ennen. Silloin, vaikka asema oli sellainen, että
2045: olisi pitänyt koettaa saada jokainen Suomen kansalainen yhdessä
2046: torjumaan yhteistä vaaraa, jolloin olisi pitänyt koettaa saada torppa-
2047: rinkin rintaan tunne siitä, että hänellä on täällä isänmaa, niin silloin
2048: katsoivat vallassa olevat säädyt kuitenkin tehtäväkseen pitää kiinni
2049: Iuokkaedustaan siihen määrään, että torpparille ei tullut rintaan
2050: tunnetta siitä, että hänellä on täällä isänmaa. Torppariluokka jäi
2051: edelleen siihen asemaan että sen täytyi epäluulolla ja vilialla katsella
2052: niitä, jotka sille lakia säätelivät. Kun viime v::~ltiopäivillä jäi torp-·
2053: parilaki kesken. syntyi yli koko maan siitä ääretön kiihtymys. Tänne
2054: saapui torpparien keskustoimikunnalle tuhka tiheään pyyntöjä, että
2055: on pidettävä yleinen Suomen maanvuokraajain kokous. Kokous
2056: pidettiin ja tiedetään että yli 6o,ooo maanvuokraajaa oli tuossa
2057: kokouksessa edustettuna. Ja tämän kokouksen päätökset olivat
2058: paljon luokkatietoisempia, ne osoittivat jo paljoa paremmin kuin
2059: edellisen kokouksen päätökset, että torppariväestö käsittää sen,
2060: ettei kukaan muu kelpaa sen etuja ajamaan kuin juuri tämä väestö
2061: itse. Se osoitti jo, että se oli tarpeekseen saanut niistä korupuheista,
2062: mitä oli tullut sen osaksi vallassaolevain luokkain taholta. Se luottaa
2063: ainoastaan itseensä ja silloin kun torppariväestö luottaa itseensä,
2064: niin silloin se myös on voimakas.
2065:      Nyt kun tämä laki menee uudelleen maatalousvaliokuntaan,
2066: kun sitä siellä käsitellään ja kun se tulee eduskuntaan, seurataan
2067: maaseudulla sen käsittelyä toisenlaisilla tunteilla ja toisenlaisilla
2068: katseilla kuin ennen. Ja jos tältä paikalta tahtoisin puhua niitä
2069: todellisia tunteita, mitkä vallitsevat maanvuokraajain keskuudessa,
2070: niin kenties sanottaisiin minun uhkaavan eduskuntaa. Mutta mie-
2071: liala tosiaankin yli koko maan torppariväestön keskuudessa on jota-
2072:                      Istunto 18 p helmikuuta 1908.
2073: 
2074: 
2075: kuinkin uhkaava, mikä ilmenee myös siinä, että Tampereen toinen
2076: torpparien edustajain kokous päätti, että mahdollisesti jäädään odot-
2077: tamaan tulevia vaaleja, ennenkuin hyväksytään kaikkia niitä puoli-
2078: naisia ja näennäisiä parannuksia, joita vallassaolevat luokat nyt
2079: jälleen mahdollisesti tahtovat torppareille tarjota huolimatta siitä.
2080: että juuri nyt tarvit<>isi kansamme kokonaisena olla vastustamassa
2081: niitä vaaroja, mitkä uhkaavat. Mutta olemmehan jo nähneet, millä
2082: silmillä mei<län kotimainen porvaristomme katselee tuota köyhä-
2083: listölle niin kamalalle näyttävää taantumusta. Muistammehan, että
2084: senaatti jo etukäteen meni viittaamaan, ettei Pietarissa hyväksyttäisi
2085: kieltolakia. Muistammehan että täällä agraarien kokouksessa lausui
2086: joku varatuomari että toivottavasti myöskään torpparilakia ei tulla
2087: hyväksymään tuolla idässä. Tuommoisilla merkeillä ottaa porva-
2088: risto vastaan tulevan taantumuksen. Mutta myöskin köyhälistö
2089: tulee silloin tietämään tehtävänsä.
2090: 
2091:      Ed. Danielson-Kalmari: Edellisen puhujan lausunnossa on
2092: jälleen, niinkuin niin usein ennenkin, paljo sellaista, joka niin läheltä
2093: liikkuu vääristelyn rajalla, että kuulijan on vaikea tietää, täytyykö
2094: hänen käyttää tätä sanaa vai olla sitä käyttämättä. Hän mainitsi
2095: siinä myöskin minun nimeni ja teki sen semmoisella tavalla, että
2096: kuulijain täytyi tulla siihen käsitykseen, että minä vuoden1900 valtio-
2097: päivilläolin niitä, jotka vastustivat lyhimmän vuokra-ajan säätämistä.
2098: Jokainen, joka on seurannut silloisten valtiopäiväin keskusteluja
2099: tästä asiasta niin valiokunnassa kuin säätyjen istunnoissa, tietää,
2100: että tämä hänen esityksensä on kokonansa väärä. Hän tarttuu erää-
2101: seen lausuntoon, joka toiselta taholta tehtiin minun erään lausuntoni
2102: johdosta ja joka heti leimattiin Yääräksi, eikä mikäli muistan, yksis-
2103: tään minun puoleltani, vaan toisten kuulijain.
2104:     Muuten herra Vuolijoen lausunto sisältää uhkaa ja sisältää sen
2105: käsityksen, että yksistänsä uhittelemalla voivat alemmat kansan-
2106: luokat päästä oikeuksiinsa. Tässä hänen esityksessään on minun
2107: vakaumukseni mukaan äärettömän paljon väärää, jos kohta siinä
2108: tietysti on hitunen totuutta. Se hitunen on siinä, ettei mikään kan-
2109: sanluokka pääse oikeuksiinsa, ennenkuin se valveutuu ja osoittaa,
2110: että se tietää, mitä se tarvitsee. Vasta silloin toisetkin kansanluokat
2111: vakaantuvat siitä, että tuo kansanluokka tosiaankin tarvitsee elääk-
2112: sensä sitä, mitä se esittää. Mutta väärin on, - se pitäisi kuitenkin
2113: asiain menon kaikissa maissa nä.yttää -luulla, että yksistänsä vallan-
2114: kumouksellisilla keinoilla päästään tarkoituksen perille.
2115:     Kun niihin viitataan, kun uhitellaan voimain käyttämistä, kyllä
2116: silloin helposti synnytetään juuri se vastavirta, se taantumus, josta
2117: niin mielellään herrat Vuolijoki y. m. puhuvat. Kyllä he itse niillä
2118: keinoilla ja välikappaleilla, joihin he turvaavat, ovat tässä maassa
2119: ne, jotka ensisijassa synnyttävät tuon taantumuksen. Ja ehkä se
2120:                            Maanvuokrasta maalla.                           47
2121: 
2122: aika ei ole niin aivan kaukana, jolloin torpparit ja muut, jotka tätä
2123: nykyä ja tähän asti toivolla ja luottamuksella ovat luoneet silmänsä
2124: vasemmistoon. ehkä se aika ei ole niin aivan kaukana, jolloin nuo
2125: kansanluokat tulevat huomaamaan, että juuri Yasemmiston pen-
2126: keillä istuvat ne edustajat, jotka teoissa ovat näiden kansanluokkien
2127: kaikkein pahimpia etujen vagtustajia (hyvä! hyvä!).
2128: 
2129:     Ed. Vuolijoki, Sulo: Mitä ensiksikin tulee ed. Danielson-
2130: Kalmarin lausunnon siihen kohtaan, jonka hän otti todistukseksi
2131: siitä, että minun lausuntoni täällä muka olisi hipaissut vääristelyn
2132: rajoja, niin tiedän kyllä, että ed. Danielson-Kaimari ennenkin on
2133: julkisuudessakin selittänyt oPeensa Igoo vuoden valtiopäivillä IO
2134: vuoden vuokraminimin kannalla, mutta olen ollut tilaisuudessa ennen-
2135: kin julkisuudessa sanomaan, että tuo hänen kantansa Igoo vuoden
2136: valtiopäivillä ei näytä olleen hänellä erittäin vakaantunut, koska
2137: hän ajoi 'Sitä siellä sellaisella tavalla että vastustajansakin tai ken-
2138: ties puolnelaisensa voivat saada sen käsityksen, että hänellä ei siinä
2139: asiassa varmaa kantaa ollut. Missä on ed. Danielson-Kalmarin vasta-
2140: lause siinä suhteessa? En ole löytänyt sitä valtiopäiväasiakirjoista.
2141: En ole löytänyt yhtään kohtaa pappissäädyn keskustelupöytäkir-
2142: joista, missä ed. Danielson-Kalmari olisi voimakkaasti vaatinut
2143: valtiosäätyjä asettumaan IO vuoden vuokraminimin kannalle. Tä-
2144: möinen vuokraminimin puolustaminen, jos sitä voi siksi sanoa, on
2145: juuri sellaista, että olen oikeutettu ottamaan todistukseksi siitä juuri
2146: tuon ed. Wallen lausunnon, koska hänkin läsnäolleena tuli ed. Daniel-
2147: son-Kalmarin kannasta vuokraminimiin nähden tuommoiseen käsi-
2148: tykseen.
2149:     Lausuin jo, että jos täällä esittäisin todellisen mielialan, mikä
2150: torppariväestön keskuudessa vallitsee, niin minun sanottaisiin uhkaa-
2151: van. Vaikkakaan en tuota mielialaa täällä esittänyt, niin kuitenkin
2152: ed. Danielson-Kalmari väitti, että minä puhun täällä uhkaavalta
2153: kielellä ja että se kanta, kun uhkauksilla tahdotaan pakottaa vallassa-
2154: olevia luokkia myönnytyksiin, on kaikkea muuta kuin eduksi alem-
2155: mille kansanluokille. Hän sanoi toisilla sanoilla tuon saman asian,
2156: hän sanoi, että mikään kansanluokka ei pääse oikeuksiinsa, ennen-
2157: kuin se valveutuu. Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että tuo sama
2158: tosiasia sanotaan toisilla tai toisilla sanoilla, sillä itse asiassa se sisäl-
2159: tää saman totuuden, jotta vallassaolevat luokat eivät myönny, ennen-
2160: kuin ovat pakoitetut, ennenkuin tuo sorrettu köyhälistöluokka val-
2161: veutuu ja pakottaa heitä. Me olemme siis siinä, kuten näkyy, aivan
2162: samalla kannalla. Muistan, mitenkä joku aika takaperin Uusi Suo-
2163: metar kirjoitti puhuessaan uuden agraariliiton syntymisestä ja muuta-
2164: mista periaatteista sen yhteydessä, että meidän täytyy nyt myöntää
2165: torppariväestölle enemmän etuja kuin mitä tämä agraariliitto tahtoo
2166: tehdä. Sentähden meidän täytyy myöntää, että me muuten olemme
2167:                      Istunto 18 p. helmikuuta 1go8.
2168: 
2169: 
2170: pakoitetut vielä suurempiin myönnytyksiin. Tämähän sisältää taas
2171: myönnytyksen juuri samalle kannalle, mitä minä täällä edustin.
2172:     On oikeastaan epätietoista, onko soveliasta eduskunnan puhujala-
2173: valta vastata siihen viimeiseen lauseeseen,minkä ed.Danielson-Kalmari
2174: katsoi arvolleen sopivaksi täältä lausua, hän kun sanoi hyvä-huutojen
2175: kaikuessa, että torppariväestö tulee näkemään, että juuri vasem-
2176: miston penkeillä istuvat ne, jotka ovat torppariväestön etujen vas-
2177: tustajat. Luulen, että se ei ole ensi kerta kuin porvariston taholta
2178: sekä meillä että muualla käytetään sosiaalidemokraatteja kohtaan
2179: juuri sitä kieltä, toisin sanoen koetetaan niissä kansanluokissa, joiden
2180: etuja sosiaalidemokraatit ajavat, saada epäluuloja heissä heräämään
2181: heidän omia edustajiaan vastaan. Se on tavallisimpia porvarillisten
2182: taistelutapoja. Koetetaan kylvää epäluuloja ja sitten kun sitä saa-
2183: daan, silloin ruvetaan kalastamaan sameassa vedessä. Se on yleisesti
2184: tunnettu ja tunnustettu ja luulen, että tämä viittaus minun puolel-
2185: tani aivan riittää vastaukseksi siihen - sanoisinko - herjaukseen,
2186: minkä ed. Danielson-Kalmarin sanat siinä kohden sisälsivät.
2187: 
2188:     Ed. Hokkanen: Koska en vielä ole varma siitä, mihin valio-
2189: kuntaan tulen joutumaan, niin tahtoisin evästyksenä huomauttaa
2190: ettei olisi nyt enään leikiteltävä maanvuokralain kanssa.
2191:     Ed. Danielson-Kalman huomautti minun ymmärtääkseni hyvin
2192: selvästi että sitte tullaan oikeuksia myöntämään, kun torpparit ovat
2193: valveutuneet. Ne ovat jo valveutuneet eikä se ole tapahtunut luok-
2194: kavihan vaikutuksesta, vaan on kurjuuden aiheuttama. Se on hätä,
2195: joka on pakottanut heitä valveutumaan ja silloin kun kansat valveu-
2196: tuvat, rupeavat ne tekemään vaatimuksia, sehän on selvää. Muuten
2197: pyydän yhtyä siihen, mitä ed. Sulo Vuotijoki esiin toi.
2198: 
2199:     Ed. Danielson-Kalmari: Ed. Vuotijoki on pysynyt väittees-
2200: sänsä minun kantaani nähden rgoo vuoden valtiopäivillä ja on todis-
2201: tukseksi viitannut siihen, että minä en liittänyt vastalausetta valio-
2202: kunnan mietintöön. Hänen kuitenkin täytyy tietää, hän kun on
2203: lukenut pappissäädyn pöytäkirjat, minkätähden minä en tehnyt
2204: sitä. Ja syy oli se, että minä tulin siihen vakaumukseen, että sillä
2205: kertaa oli tärkeämpää saada torppareille korvaus myönnetyksi hei-
2206: dän parannuksistansa, niin riittävä kuin suinkin mahdollista. Siihen
2207: minä ja monet muut panimme silloin pääpainon, mutta me emme
2208: saaneet määräyksiä korvauksen velvollisuudesta sellaisiksi kuin
2209: olisimme tahtoneet, emmekä myös saaneet vuokra-aikaa määrätyksi
2210: siten kuin tahdoimme.
2211: 
2212:     Ed. Hoikka, Matti: Vaikka minä tunnustankin sen että arm.
2213: esitys maanvuokralaiksi maalla tarjoaapikin jonkun verran parempia
2214: ehtoja maanvuokraajille kuin nykyään voimassaoleva maanvuokra-
2215: laki, niin siinä mielestäni sittenkin on sellaisia kohtia hyvinkin paljon,
2216:                         Maanvuokrasta maalla.                      49
2217: 
2218: joita ei vähimmänkään vaativan vuokralaisen oikeuskäsite voi sellai-
2219: senaan hyväksyä. En ajattele tässä käydä lakiehdotusta koko laa-
2220: juudessaan arvostelemaan, vaan huomautan kuitenkin ainoastaan
2221: siitä puolesta, joka tulee lähinnä koskemaan Perä-Pohjolan mäki-
2222: tupalaisoloja, koska siellä varsinainen torpparikysymys ei sellaise-
2223: naan esiinny kuin Etelä-Suomessa vielä sanottavasti ollenkaan.
2224: Suuressa ristiriidassa on meidän pohjolaisten oikeuskäsitteen kanssa
2225: 18 §:n I kohdan määräys, jonka mukaan vuokranantaja jäisi vapaaksi
2226: korvausvelvollisuudesta vuokramiehen omiin rakennuksiin nähden,
2227: jos ei nimittäin vuokrakirjassa ole siitä toisin sovittu. Mainitun
2228: pykälän I kohta on mielestäni sen vuoksi sopimaton ja poikkeava
2229: meidän oikeuskäsitteestämme, kun se jättää äärettömän suuren
2230: kansalaisperusryhmän, mäkitupalaiset, melkein kerrassaan lain tur-
2231: van ulkopuolelle. Tähän voitanee vielä nytkin vastata siten kuin
2232: viime istuntokautenakin vastailtiin, että onhan se turvattu. kun se
2233: saa rakennuksensa viedä pois ja että eihän laki tule estämään ettei
2234: sopimuksen kautta voi tehdä vuokrasopimuksia sellaisiakin, että
2235:  rakennukset tulisivat korvatuiksi. Myöskin sanottiin että voipihan
2236:  vuokrasopimukset tehdä aina 75 vnotisiksi, sopiihan silloin jo vuokra-
2237: laisen omallakin vastuullaan rakentaa. Mutta olen aivan varma siitä,
2238:  että jos laki tässä kohden jää noin avonaiseksi että se on harva se
2239:  tapaus kun maanomistaja taipuu korvaussitoumuksiin vuokralaisen
2240:  omista rakennuksista, eivätkä he myös taivu pitempään kuin lain
2241:  määräämään lyhempään vuokra-aikaan. Näin ollen työväki yhä
2242:  edelleen tulee pakotetuksi sitoutumaan mokomiin pauloihin kuin
2243:  parempia talouden perustaruisehtoja puuttuu. Ei ole tuotu milloin-
2244:  kaan esiin todellisia syitä siihen, miksi ei voida maanomistajaa vel-
2245:  voittaa korvaamaan vuokralaisen omia rakennuksia. Ei maanomis-
2246:  taja todellakaan tule menettämään mitään muuta kuin ainoastaan
2247:  sen että mäkitupalaiset tulevat irtaantumaan heidän mielivallastaan.
2248:   Katsokaamme asiaa vielä toiseltakin puolelta, kummalleko tulee
2249:  suurempi vahinko, maanomistajalleko, jos hän olisi korvausvelvolli-
2250:   nen vai mökkiläiselle, jos hänen pitäisi ilman korvausta vuokra-ajan
2251:  kuluttua viedä rakennuksensa pois? Mökkiläiselle se merkitsee täy-
2252:  dellistä taloudellista perikatoa, mutta maanomistajalle se merkitsee
2253:   hyvin vähän. Ensiksikin sen vuoksi, että sellaiset tapaukset, jolloin
2254:   maanomistajain todella tarvitsee palauttaa sellaisia maita takaisin,
2255:  ovat harvinaisia. Toiseksi juuri niiden maatilojen vuoksi, joista
2256:   tonttimaita on luovutettu ennen ja vasta tullaan luovuttamaan,
2257:   maatilojen arvo on kohonnut ja yhä kohoo huimaavaa vauhtia ylös
2258:   siitä hinnasta, mikä sellaisilla maatiloilla on ollut ja mikä muuten
2259:   sellaisilla maatiloilla viljelystarkoituksiin käytettyinä on. Kolman-
2260:   neksi nuo mökkiläiset maksavat kartanoistaan niin tavattoman kor-
2261:   keat vuokrat, että maanomistajat tulisivat saamaan kymmeniä,
2262:   jossakin tapauksessa satakin prosenttia korkoa pääomalleen, jos
2263:                                                                4
2264: so                  Istunto 18 p. helmikuuta IC)08.
2265: 
2266: 
2267: yleensä maanvuokra laskettaisiin niiden perusteiden mukaan. Nel-
2268: jänneksi jos maanomistaja on erehtynyt antamaan maata sellaiselta
2269: paikalta, minkä hän tarvitsee vasta itse palauttaa takaisin, niin
2270: sopivampihan siinä tapauksessa on panna kärsimään itse maanomis-
2271: taja lyhytnäköisyydestään kuin siirtää tästä koituva vahinko tur-
2272: vattoman mökkiJäisen niskoille. Minä pidän aivan oikeuden ja koh-
2273: tuuden mukaisena, että maanomistajat veivoitetaan korvaamaan
2274: mäkitupalaisille rakennusten hinnan kokonaisuudessaan. Siten voi-
2275: daan ehkäistä se kiristys, minkä alaiseksi muutamissa tiheään asu-
2276: tuissa seuduissa asujamet vuokramailla joutuvat. Jos edelleenkin
2277: jätettäisiin mäkitupalaiset turvattomaan asemaansa, niin se tulisi
2278: synkistämään heidän koko elämänsä, se vaikuttaisi turmiollisesti
2279: heidän oikeuskäsityksiinsä ja siten epäterveellisesti koko yhteis-
2280: kuntarakenteeseen, se vaikuttaisi ehkäisevästi kaikkeen heidän toi·
2281: mintaansa taloutensa hyväksi, se opettaisi heitä arvostelemaan
2282: kaikkia asioitaan vaan päivän ja hetken kannalta. Jokaiselle edus-
2283: kunnan arv. jäsenelle pitäisi olla selvillä, kuinka tuskallista on olla
2284: sellaisessa asemassa, ettei tunne väbäistäkään omaisuuttaan turva-
2285: tuksi. Tahdotteko te yhä edelleen pitää tällaisen ihmisjoukon tuol-
2286: laisessa turvattomassa asemassa? Tabdotteko ·te kohottaa tyyty-
2287: mättömyyttä vielä korkeammalle kuin se nyt on?
2288:     Lopuksi vielä, ennenkuin jätän tämän paikan, tahtoisin huo-
2289: mauttaa, että elinkautiset vuokrasopimukset olisivat laissa tykkä-
2290: nään kiellettävät. Niistä on surullisia seurauksia. Eihän ole mitään
2291: harvinaista, että sekä vuokralainen että hänen vaimonsa kuolevat
2292: nuorina, ja että heiltä jää lapsia. Vuokralainen on uhrannut karta-
2293: nonsa rakentamiseen useampia tuhansia markkoja, mutta kuoleman-
2294: tapauksen kautta se kartano jää kokonaan maanomistajan mielival-
2295: lasta riippuvaksi.
2296:     Ehdotan siis, että arm. esityksessä olevat elinkautiset vuokra-
2297: sopimukset tykkänään poistettaisiin ja että sopimukset tehtäisiin
2298: vähintäin 50 vuodeksi sekä että maanomistajat velvoitettaisiin kor-
2299: vaamaan rakennukset kokonaisuudessaan, jos he jossakin tapauksessa
2300: tahtovat palauttaa maansa takaisin. Muuten tahdon lausua toivo-
2301: muksenani, että valiokunta mahdollisimman paljon antaisi arvoa
2302: Tampereen yleisessä torpparikokouksessa esitetyille mielipiteille.
2303: 
2304:      Ed. Vuolijoki, Sulo luopui puheenvuorostaan.
2305: 
2306:    Kun keskustelu oli julistettu päättyneeksi, lähetettiin arm. esi-
2307: tys n:o 7 ynnä asiassa pidetty keskustelu maatalousvaliokun-
2308: taan.
2309:    llrm. esitys n:o 8, koskeva muutettuja määräyksiä hir-
2310: venmetsästyksestä
2311:                         Maanvuokrasta maalla.                        sr
2312: 
2313:    lähetettiin puhemiesneuvoston ehdotuksesta laki- ja talous-
2314: valiokuntaan.
2315: 
2316:    Seuraava päiväjärjestyksessä merkitty asia: Kertomus posti-
2317: säästöpankin tilasta ja hoidosta vuonna rgo6, ilmoitettiin sattuneesta
2318: syystä pyyhityksi tällä kertaa pois ja esitettävän toisten.
2319: 
2320: 
2321: 
2322:       Eduskuntatalodelegatsioonin kirjelmä, koskeva
2323:              delegatsioonin täydentämistä.
2324:     Puhemies ilmoitti eduskuntatalodelegatsioonin puheenjohtajan
2325: ilmoittavan että delegatsioonin jäsen arkkitehti A. Lindgren on luo-
2326: punut toimestaan delegatsioonissa syystä että hän on ottanut osaa
2327: piirustuskilpailuun sekä siinä saanut toisen palkinnon sekä pyytä-
2328: vän uuden jäsenen valitsemista delegatsiooniin.
2329:     Hyväksyttiin puhemiesneuvoston tämän johdosta tekemä ehdo-
2330: tus, että, koska valtiovarainvaliokunnalle jo viime keväällä annettiin
2331: toimeksi eduskuntatalodelegatsioonin jäsenten valitseminen, valtio··
2332: varainvaliokunnalle nytkin annetaan toimeksi täydentää delegat-
2333: siooni.
2334: 
2335: 
2336:     Seuraava istunto ilmoitettiin olevan huomenna kello I I a. p.,
2337: jolloin toimitetaan suuren valiokunnan jäsenten vaali.
2338: 
2339:    Istunto päättyi kello 1,25 i. p.
2340: 
2341:                                           Pöytäkirjan vakuudek'>i:
2342:                                              F. W. Kadenius.
2343: 
2344: 
2345: 
2346:    8. Keskiviikkona 19 p. helmikuuta 1908
2347:                  klo 11 a. p.
2348:    Nimenhuudossa merkittiin poissa oleviksi ed. Castd~n ja Kanervo.
2349: Ed. Kanervo ilmoitettiin edelleen sairaaksi.
2350: 
2351:         Suuren valiokunnan jäsenten vaalia varten
2352: ilmoitti Puhemies viisi ehdokaslistaa jätetyn sihteerille määräajan
2353: kuluessa ja niiden mukaan sitte vaaliliput painetuiksi ja jaetuiksi
2354: 52                   Istunto 19 p. helmikuuta 1908,
2355: 
2356: 
2357: edustajille Asiantuntijana vaalissa avustamaan oli pyydetty mais-
2358: teri 0. Hallsten. Vaalia varten toimitettavan nimenhuudon jälkeen
2359: oli istunto keskeytettävä ja tulos julkaistava kello 6 i. p., jolloin myös
2360: käsitellään muut päiväjärjestyksessä olevat asiat.
2361: 
2362: 
2363: 
2364:                      Lisäys päiväjärjestykseen.
2365:    Päiväjärjestykseen ilmoitti Puliemies olevan tehtävän sen li-
2366: säyksen että paitsi ed. Setälän y. m. sekä ed. Runebergin y. m. teke-
2367: miä välikyselyjä myös on esitettävä ed. Danielson-Kalmarin y. m.
2368: samaa asiaa koskeva välikysely.
2369: 
2370: 
2371: 
2372:     Vaaliin ryhdyttäessä kehoitti Puhemies niitä edustajia, jotka ovat
2373: olleet asiamiehinä ehdokaslistoja jättämässä, nimenhuudon jälkeen
2374: avustamaan vaalilippujen avaamisessa sekä myös varapuliemiehiä
2375: tarkastamaan listoja. Samalla huomautti Puhemies että vaalili-
2376: puissa saa kyllä muuttaa numerojärjestyksen ja pyyhkiä nimiä pois,
2377: mutta ei saa panna uusia nimiä lisää, koska semmoiset liput hylä-
2378: tään.
2379: 
2380:      Nimenhuudon jälkeen istunto keskeytettiin kello 12,12 päivällä.
2381: 
2382: 
2383:                                Klo 6 i. p.
2384: 
2385:      Puheenvuoron saatuaan lausui:
2386: 
2387:     Ed. Listo: Puliemiehen suosiollisella luvalla pyydän eduskun-
2388: nan valitsijamiehille ilmoittaa, että heidän on kokoonnuttava Sääty-
2389: talolla huomenna kello 3 päivällä toimittamaan jäsenten vaalit laki-
2390: ja talousvaliokuntaan, maatalousvaliokuntaan, työväenasiainvalio-
2391: kuntaan ja sivistysvaliokuntaan. Jokaiseen näistä valiokunnista
2392: valitaan 16 varsinaista ja 8 varajäsentä. Ehdokaslistat vaaleja
2393: varten ovat jätettävät valitsijamiesten puheenjohtajalle viimeistään
2394: huomena kello I I a. p., ja olen sitä varten tavattavissa Säätytalolla
2395: huomena kello 10-II.
2396: 
2397:    Ed. Valavaaralie myönnettiin yksityisten asiain takia vapautusta
2398: ensi torstain ja perjantain istunnoista ja ed. Nuortevalle samoin
2399: torstain, perjantain ja lauvantain istunnoista.
2400:                         Suuren valiokunnan jäsenet.                53
2401: 
2402:                             Yksityinen tulkki.
2403:     Kansliatoimikunnan puolesta ilmoitettiin että tulkiksi ruotsa-
2404: laisia kansanmiehiä varten oli otettu maisteri Karl Mannelin.
2405: 
2406: 
2407: 
2408:          Suuren valiokunnan jäsenten vaalin tulos.
2409:     Sihteeri ilmoitti että jätettiin kaikkiaan rg6 vaalilippua, joista
2410: yksi oli hylättävä, koska siihen ei ollut merkitty, minkä ehdokas-
2411: listan hyväksi ääni annettiin. Hyväksytyt liput jakaantuivat eri
2412: ehdokaslistojen kesken seuraavalla tavalla:
2413: 
2414:               Listalla N:o r               79 äänestäjää
2415:                   >)   N:o 2               23     >)
2416: 
2417:                   >)   N:o 3               24     >)
2418: 
2419:                   >)   N:o 4               58     >)
2420: 
2421:                   >)   N:o 5               II         >)
2422: 
2423: 
2424: 
2425: joten tuli valituksi:
2426: 
2427:                 listasta N:o I              25 edustajaa
2428:                     >)   N:o 2               7    >)
2429: 
2430:                     >)   N:c 3               7    >)
2431: 
2432:                     >)   N:o 4              r8    >)
2433: 
2434:                     >)   N:o 5               3        )}
2435: 
2436: 
2437: 
2438: 
2439:                          Yhteensä           6o edustajaa
2440: 
2441:      Suuren valiokunnan jäsenet ovat siis seuraavat:
2442:      Hänninen, Antila, Nuorteva. Danielson-Kalmari, S. Vuolijoki,
2443: Setälä, Söderholm, Leivo, Hjelt, W. Wuolijoki, L. Ingman, Sivenius,
2444: V. Aromaa, Johansson, Paasivuori, Raunio, Nuotio, Koponen, Lah-
2445: tinen, Laakso, Huttunen, Häyrynen, Häkkinen, Merinen, Salminen,
2446: A. P. Hämäläinen, Kirves, Tikkanen, 0. F. Laine, Salo, Aalto, Kai-
2447: ramo, G. G. Rosenqvist, Mikkola, Räsänen, K. Knuutila, Käpy, Lager-
2448: löf, Lista, Paasikivi, Pullinen, Rajala, Repo, Soininen, Torppa, Vahe,
2449:  Vemmelpuu, Y. K. Yrjö-Koskinen, Cederberg, Castren, Raa#kainen,
2450: Schybergson, Renvall, Pennanen, Nix, Ahmavaara, Dagmar Neovius,
2451: Karhi, v. Alfihan ja Leppänen.
2452: 54                  Istunto 19 p. helmikuuta 1908.
2453: 
2454: 
2455:                          Välikysymyksiä.
2456:     Esitettiin ja pantiin puhemiesneuvoston ehdotuksesta pöyrlälle
2457: ensi istuntoon s~uraavat välikysymykset
2458: 
2459:     Erinäiset merkit osoittavat, että vaikutusvaltaisissa valtiolli-
2460: sissa piireissä keisarikunnassa tätä nykyä koetetaan saada aikaan
2461: toimenpiteitä maamme perustuslainmukaista asemaa ja sen alueel-
2462: lista eheyttä vastaan. Menettelytapana on ilmeisesti se, että
2463: koetetaan väärin tulkita meidän vaatimustamme, että Suomelle
2464: vakuutettua valtiosääntöä on rikkomatta noudatettava. Niinpä
2465: yritetään tehdä uskottavaksi, että suomalaisilla on aivan väärät
2466: käsitykset Suomen valtio-oikeudellisesta asemasta, että suomalai-
2467: set pyrkivät eroamaan Venäjän yhteydestä, vieläpä että Suomi tätä
2468: varten asestautuu.
2469:     Tämmöisten totuudesta poikkeavien huhujen levittäminen on
2470: omiaan herättämään Suomen kansassa vakavia huolia. Näitä huo-
2471: lia lisäävät viime päivien tapahtumat: kenraalikuvernöörin vaihdos,
2472: jota yleisesti käsitetään merkiksi suunnan muutoksesta, sekä niiden
2473: välikysymysten laatu, joita on esitetty valtakunnan duumalle tai
2474: joita julkisuudessa näkyneiden tietojen mukaan nykyään valmistel-
2475: laan sille esitettäväksi.
2476:     Näihin seikkoihin katsoen, koska jokaisen kansan edustajan vel-
2477: vollisuus on koettaa omalta osaltaan olla mukana torjumassa niitä
2478: vaaroja, jotka uhkaavat maatamme, pyytävät allekirjoittaneet
2479: saada asianomaisen Keisarillisen Senaatin jäsenen vastattavaksi
2480: esittää kysymyksen:
2481:                Mitä on maammelhallitus tehnyt torjuakseen niitä
2482:             vääriin syytöksiin perustuvia vaatimuksia, joita nykyään
2483:             tähdätään maamme perustuslain mukaista sisällistä itse-
2484:             näisyyttä ja alue-eheyttä vastaan?
2485:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta rgo8.
2486: 
2487:     E. N. Setälä, T. Riihelä. Heikki Renvall, Eero Eerkko, P. Ahma-
2488: vaara, Juho Haveri, Juho Snellman, K. V. Koskelin, Antti Mikkola,
2489: K. Viljakainen, Mikko Knuutila Pekka Leppänen, S. Heiskanen,
2490: Alli Nissinen Gust. Arokallio, P. Kuisma, A. Luoma, N. E. Huopo-
2491: nen, M. Pesonen, Pekka Pennanen, K. 0. Vikman, Lucina Hagman,
2492: U. Brander.
2493: 
2494:    Såsom kändt gör sig för närvarande i inflytelserika politiska
2495: kretcar inom Kejsardömet gällande en liflig sträfvan att frammana
2496: en afvog sinnesstämning emot vårt land och sålunda få till stånd
2497: åtgärder, riktade mot dess grundlagsenliga själfstyrelse och dess
2498:                             Välikysymyksiä.                          55
2499: 
2500: integritet. Osanna eller starkt vanställda framställningar af förhål-
2501: 1andena i Finland, afsedda bland annat att ådagalägga för€'fintlig-
2502: heten härstädes af separatistiska sträfvanden stödda af väpnade
2503: sammanslutningar m. m. dylikt, utbredas i detta syfte genom tid·
2504: ningspressen och på annat sätt. Sådana vantolkningar af det fin-
2505: ska folkets lojala fordran på ett oförkränkt upprätthållande i öfver-
2506: ensstämmelse med lag af dess autonomi och rättsordning kunna, om
2507: de få göra sig gällande utan att kraftigt tillbakavisas, efterhand
2508: vinna tilltro och leda till åtgärder, hvilka innebure ingrepp i ,·årt
2509: lands rätt.
2510:     Isynnerhct måste farhågor i detta afseende väckas af det nyss
2511: skedda ombytet af generalguvernör äfvensom af de interpellatio-
2512: ner, som inlämnats till ryska riksduman eller förberedts af sär-
2513: skilda representantkretsar inom densamma.
2514:     Under antydda förhållanden är det för Finlands folkrepresen-
2515: tanter af största vikt att erhålla fullständig kännedom af sakläget;
2516: och få undertecknade förty med stöd af 32 § i L. 0. vördsamt an-
2517: hålla om Landtdagens begifvande att till Kejserliga Senatens Vice-
2518: ordförande få framställa följande fråga:
2519:                  Hvad har landets regering tillgjort för afvärjandet af
2520:              de angrepp, hvilka bland annat under den grundlösa före-
2521:              vändningen att Finlands folk sökte undandraga sig sina
2522:              af landets förening med Kejsardömet härflytande för-
2523:              pliktelser riktats mot vårt lands rätt till åtnjutande af
2524:              dess grundlagsenligt tryggade autonoma ställning och
2525:              dess territoriella integritet?
2526:     Helsingfors, den I8 februari Igo8.
2527: 
2528:        J. W. Runeberg.       J. Storbjörk.    Karl Söderholm.
2529: 
2530:                        Suomen Eduskunnalle.
2531:     Kun Hänen Majesteettinsa Keisari ja Suuriruhtinas armollisella
2532: julistuskirjanaan 4 p:ltä marraskuuta I905 lakkautti sen hallintojär-
2533: jestelmän, joka lakejamme polkevana oli tuottanut kansallemme sa-
2534: nomatonta onnettomuutta ja osottautunut koko valtakunnalle va-
2535: hingolliseksi, oli se toivo täällä yleinen, että yritykset hävittää Suo-
2536: men sisällinen itsenäisyys vihdoinkin olivat kadottaneet jalansijan
2537: niin venäläisessä yleisössä kuin keisarikunnan hallituksessa ja että
2538: maamme valtio-oikeudellisesta asema~ta johtuvat kysymykset,
2539: mikäli niihin nähden vielä vallitsi erimielisyyttä, ennen pitkää saa-
2540: taisiin perustuslakien mukaisessa järjestyksessä pysyvästi selvite-
2541: tyiksi. Tämä toivo valitettavasti ei ole toteutunut. Maatamme
2542: vastaan vihamieliset voimat, muun muassa käyttäen hyväkseen
2543: rajojemme sisällä sattuneita valitettavia tapahtumia, ovat kahtena
2544:                     Istunto 19 p. helmikuuta 1908.
2545: 
2546: 
2547: viimeisenäkin vuonna herkeämättä olleet työssä ja yhä enenevällä
2548: menestyksellä on Suomen kansan uskollisuus valtakuntaa ja yhteistä
2549: hallitsijaa kohtaan koetettu keisarikunnassa tehdä epäluulonalai-
2550: seksi. Samalla vaatimukset ja suunnittelut maamme oikeuksien
2551: syrjäyttämiseksi ovat alkaneet kuulua äänekkäinä ei yksistään sano·
2552: malehdistössä, vaan valtakunnanduumankin vaikutusvaltaisimpien
2553: edustajaryhmäin keskuudessa. Mille kannalle Venäjän hallitus on
2554: asettuva tällaisiin suunnitteluihin nähden, ei vielä ole tunnettua,
2555: mutta useat tapaukset viimeisiltä ajoilta ovat saattaneet maamme
2556: väestön levottomuudella arvelemaan, ettei keisarikunnan hallitus··
2557: piireissä olla taipuvia järjestämään vireillä olevia kysymyksiä Suo-
2558: men perustuslakien ja ylempänä mainitun armollisen julistuskirjan
2559: hengessä.
2560:     Sitä huolestumista, jonka keisarikunnasta tulevat viestit he··
2561: rättävät, lisää kansalaisissa tietämättömyys kotimaisen hallituksem-
2562: me toimintaohjelmasta ja yksin jo siitäkin johtuva epävarmuus
2563: niiden toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuudesta, joihin hallitus
2564: vaurioitten estämiseksi on ryhtynyt ja edelleen aikoo ryhtyä. On
2565: kuitenkin ilmeistä, että jos koskaan olisi juuri nykyänsä luottamuk-
2566: sellinen, molemmanpuolisen katsantokannan tuntemiseen ja hyväksy-
2567: miseen perustuva yhteisvaikutus hallituksemme ja eduskunnan
2568: välillä olojen vaatima. Katsomme sentähden oikeaksi tarjota hal-
2569: litukselle tilaisuutta kaivattujen tietojen antamiseen, ja tässä tar-
2570: koituksessa pyydämme saada Senaatin Talousosaston Varapuheen-
2571: johtajan vastattavaksi kunnioittaen esittää seuraavan kysymyksen:
2572: 
2573:                  Mitä hallitus on tehnyt ja aikoo tehdä Suomen
2574:              sisällisen itsenäisyyden turvaamiseksi niiltä vaaroilta,
2575:              jotka asiain nykyisessä tilassa näyttävät sitä uhkaavan?
2576: 
2577:    Helsingissä, 18 p. helmikuuta 1908.
2578: 
2579:                      J. R. Danielson-Kalman.
2580: 
2581:    Y. K. Yrjö-Koskinen.                              Juho Torppa.
2582:    I,auri Ingman.                                     J. E. Antila.
2583: 
2584: 
2585:                        Suomen Eduskunnalle.
2586: 
2587:     Kysymys laajojen kruununmetsämaitten kansoittamisesta on
2588: meillä jo vuosikymmeniä ollut päiväjärjestyksessä ja salomailla odot-
2589: taa uudisasukkaiksi pyrkijäin joukko yhä kasvavalla kärsimättö-
2590: myydellä sen pikaista ratkaisua. Myöskin nykyiset kruunumetsä-
2591: torpparit ikävöivät asemansa vakaannuttamista. Missä määrin
2592:                             Välikysymyksiä.                          57
2593: 
2594: kruununmetsiin kohdistuvat suuret toiveet uudisviljelyksien aikaan-
2595: saamisesta voidaan toteuttaa, ei liene mahdollista edeltäpäin sanoa,
2596: mutta itsestään selvä on, että valtion omaisuutena oleva, monen
2597: miljoonan hehtaarin suuruinen alue ei voi olla Suomen asutuspoli-
2598: tiikassa suurta merkitystä vailla.
2599:     Jos useampia vuosia sitten on n. k. tilattoman väestön alakomi-
2600: teassa valmistunut seikkaperäinen suunnitelma kruununmetsien
2601: asuttamiseksi. On siis ollut runsaasti aikaa tarkastaa tämän suunni-
2602: telman tarkoituksenmukaisuutta ja korjata siinä mahdollisesti ole-
2603: via puutteellisuuksia.
2604:     Yleisesti tunnettu lienee myöskin, että hallitsijan erityisesti
2605: määräämiä varoja useampia miljoonia ilman muuta voidaan käyt-
2606: tää m. m. tähän tarkoitukseen.
2607:     Asia on siis yksi niitä, jotka todella tuntuvat kypsiltä ratkaista-
2608: viksi, mikäli ratkaisu riippuu hallituksen päätöksestä.
2609:     Päättäen niistä tiedonannoista, jotka valtiopäiväasiain valmiste-
2610: lusta Senaatissa ovat tulleet julkisuuteen, näyttää kuitenkin siltä
2611: kuin hallitus aikoisi tämän kysymyksen suhteen edelleen asettua
2612: odottavalle kannalle. Jos niin on, lienee Senaatin päätös omiansa
2613: herättämään pettymyksen tunnetta laajoissa piireissä yhteisen kan-
2614: san keskuudessa. Ja pettymystä ei lievennä se tosiseikka, että hal-
2615: lituksen tarkoitus sitä vastoin kyllä on näille valtiopäiville antaa
2616: armollinen esitys maanhankinnasta tilattomalle väestölle muulla
2617: tavalla. Sillä niin suotavaa kuin onkin_ että juuri tälle asialle omis--
2618: tetaan monipuolista huolenpitoa, täytyy kumminkin kysyä, mikä
2619: on aiheuttanut näiden kahden asian erottamisen toisistaan, jotka
2620: niin ilmeisesti ja niin läheisesti tarkoittavat samaa. Kun kerran on
2621: olemassa seikkaperäinen suunnitelma-ehdotus kummastakin kysy-
2622: myksestä ja molemmat ehdotukset tärkeissä kohdin käyvät yhteen,
2623: tuntuu niiden erottaminen suorastaan väkinäiseltä ja mielivaltaiselta.
2624:     Näyttää siltä kuin hallitus olisi tahtonut selvästi määrätä kan-
2625: tansa .toiseen ehdotukseen nähden ummistamaila kokonaan silmänsä
2626: toiselta. Eikä voi tällöin olla oudoksumista herättämättä että se
2627: ehdotus, jonka senaatti näin aikoo sivuuttaa, on valmistunut vuosi-
2628: kausia aikaisemmin ja ilmeisesti on käytännössä tuntuvasti helpom-
2629: min toimeenpantava. Se maanhankinta-muoto, jonka hallitus en-
2630: nen kaikkia tahtoo saattaa käsittelyn alaiseksi, kysyy lisäksi ver~
2631: rattoman paljon enemmän varoja kuin toinen, mutta tämäkään seikka
2632: ei ole saanut hallitusta vaalissaan horjumaan, vaikka yleisten raha-
2633: markkinain nykyinen tila on erittäin epäedullinen suurille laina-
2634: hankkeille.
2635:     Varmaanka;m en ole ainoa eduskunnan jäsen, joka huolestu-
2636: neena on pannut merkille yllämainitun menettelyn. Se osoittaa
2637: ilmeistä haluttomuutta ryhtyä ajanmukaisiin uudistuksiin eräällä
2638: asutuspolitiikan tärkeällä alalla, huolimatta siitä, että tarpeelliset
2639: 58                    Istunto 20 p. helmikuuta 1908.
2640: 
2641: 
2642: valmistukset näiden toimenpiteiden toteuttamiseksi jo ovat päätty-
2643: neet ja että juuri tällä alalla, kruununmetsien asuttamisessa, halli-
2644: tukselta odottamalla odotetaan tehokasta alotetta.
2645:     Hallituksen toimettomuus tässä suhteessa tuntuu sitäkin moi-
2646: tittavammalta, kun samalla huomaa, että se kyllä halulla ryhtyy to-
2647: teuttamaan menneitten ·vuosikymmenien epäonnistuneita päätök-
2648: siä, luovuttaen Kolarin ja Turtolan pitäjissä suuriarvoista metsä-
2649: maata miltei ilmaiseksi yksityisten maanomistajien omaisuudeksi ja
2650: samalla tietysti metsäkeinottelun turvattomaksi saaliiksi.
2651:     Huomioon ottaen, että kysymys kruununmetsien asuttamisesta
2652: on kiireellinen ja tärkeä suurille kansalaisryhmille, jotka mielenkiin-
2653: nolla seuraavat sen vaiheita, rohkenen, toivossa, että asialle vielä
2654: voidaan antaa toinen käänne, kunnioittavimmin pyytää, että Edus-
2655: kunta sille omistaisi erityistä huomiota, suoden minulle tilaisuuden
2656: asianomaiselle hallitukselle jäsenelle vastattavaksi asettaa seuraavan
2657: kysymyksen:
2658:                 Onko totta, että hallitus on päättänyt olla antamatta
2659:              nyt alkaneille valtiopäiville armollista esitystä kruunun-
2660:              metsien asuttamisesta ja, jos niin on asianlaita, mikä on
2661:              ollut syynä siihen? sekä
2662:                 eikö hallitus katso tarpeelliseksi jouduttaa lainsää-
2663:              däntötoimenpiteitänsä tällä alalla, niin että asia, mikäli
2664:              Eduskunnan myötävaikutusta siihen tarvitaan, voisi tulla
2665:              käsittelyn alaiseksi vielä näillä valtiopäivillä?
2666: 
2667:      Helsingissä, helmikuun r8 p. rgo8.
2668:                                                    A. Osv. Kairamo.
2669: 
2670:      Seuraava istunto oli oleva huomenna kello I I a. p.
2671: 
2672:      Istunto päättyi kello 6,55 i. p.
2673: 
2674:                                           Pöytäkirjan vakuudeksi:
2675:                                              F. W. Kadem:us.
2676: 
2677: 
2678:        9. Torstaina 20 p. helmikuuta 1908
2679:                   klo 11 a. p.
2680:     Nimenhuudossa merkittiin poissa oleviksi ed. C'astren, Kanervo
2681: ja Sipponen. Ed. Kanervolle myönnettiin hänen lääkäritodistuksen
2682: nojalla sairauden vuoksi pyytämänsä vapautus valtiopäivätöistä
2683: ensi maaliskuun loppupuolelle saakka. Ed. Sipponen ilmoitettiin
2684: sairauden tähden estetyksi istuntoon saapumasta.
2685:              Välikysymyksiä.   59
2686: --------------------------------
2687: 
2688:                Ed. Merivirran vapautuspyyntö.
2689:    Puhemiesneuvoston ehdotuksesta siirrettiin varamiehen kutsu-
2690: mista ed. Merivirran tilalle koskevan kysymyksen valmistelu Puhe-
2691: miesneuvostosta Perustuslakivaliokuntaan.
2692: 
2693:                         Välikysymyksiä.
2694:     Esitettiin V. J:n 32 §:ssä säädetyn äänestyksen alaisiksi seuraavat
2695: neljä pöydällä ollutta ehdotusta välikysymyksiksi, nimittäin:
2696:     Ed. Setälän y. m. allekirjoittama, koskeva hallituksen toimen-
2697: piteitä niiden vaatimusten torjumiseksi, joita nykyään tähdätään
2698: maamme perustuslainmukaista sisällistä itsenäisyyttä ja alue-eheyttä
2699: vastaan.
2700:     Vastattavaksi hyväksyttiin seuraava äänestysesitys: Ken hy-
2701: väksyy välikysymyksen tehtäväksi, vastaa jaa; jos ei voittaa, on
2702: välikysymys evätty.
2703:     Huutoäänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla, joten välikysymys
2704: oli hyväksytty tehtäväksi.
2705:     Ed. Runebergin y. m. ehdotus välikysymykseksi samasta asiasta.
2706: Aänestysesitys sama kuin edellisessä tapauksessa. Vastauksessa
2707: oliYat jaa-äänet voitolla, joten välikysymys oli päätetty sallia teh-
2708: täväksi.
2709:     F,d. Danielson-Kalmarin y. m. samasta asiasta. Aänestysesitys
2710: ja vastaus samat kuin edellä. Tämäkin välikysymys oli siis sallittu
2711: tehdä.
2712:     Ed. Kairamon, koskeva hallituksen aikeita kruununmetsien
2713: asuttamista varten tarvittaviin lainsäädäntötoimenpiteisiin nähden
2714: Aänestysesitys oli tässäkin samasanainen kuin edellisissä tapauksissa.
2715: Huutoäänestyksessä olivat jaa-äänet voitolla. Myöskin tämän väli-
2716: kysymyksen esittäminen oli siten päätetty sallia.
2717: 
2718: 
2719: 
2720:    Seuraava istunto on huomenna kello rr a. p.
2721: 
2722: 
2723: 
2724:    Istunto päättyi kello 12,25 päivällä.
2725: 
2726:                                            Pöytäkirjan vakuudeksi:
2727:                                               F. W. Kadenius.
2728: 6o                     Istunto 21 p. helmikuuta 1!)08.
2729: 
2730: 
2731:      10. Perjantaina 21 p. helmikuuta 1908
2732:                   klo 11 a. p.
2733:     Nimenhuudossa merkittiin poissa oleviksi ed. Castn?n, Kanervo,
2734: Vahe ja Malmivaara, joista ed. Vahe sairauden vuoksi oli ilmoitettu
2735: estetyksi saapumasta istuntoon ja ed. Malmivaara hänen perhees-
2736: sänsä äkkiä sattuneen sairauden takia tänään ja huomenna ottamasta
2737: osaa valtiopäivätöihin.
2738: 
2739:                      Eduskuntatalon valiokunta.
2740:     Kirjelmässä eilispäivältä ilmoittaa valtiovarainvaliokunta Jase-
2741: neksi eduskuntatalon valiokuntaan valinneensa arkkitehtiA. Lindgrenin
2742: sijaan arkkitehti, prof. Onni Alcides Tarjanteen.
2743: 
2744: 
2745:                      Ruotsalainen kansliaosasto.
2746:     Puhemies ilmoitti kansliatoimikunnan katsoneen työjärjestyksen
2747: 3 ja 36 §:ien säännösten johdosta asiakseen tehdä ehdotuksen n. s.
2748: ruotsalaisen kansliaosaston asettamisesta ja edottavan että viime
2749: valtiopäivillä saadun kokemuksen nojalla nytkin asetettaisiin tällai-
2750: nen kansliaosasto, johon kuuluisi yksi päällikkö ja yksi notari ja
2751: olisi sillä oikeus sitten tarpeen mukaan hankkia lisävoimia.
2752:     Ehdotus hyväksyttiin ja oli asia, mitä rahalliseen puoleen tulee,
2753: valtiopäiväjärjestyksen 43 §:n mukaan menevä Valtiovarainvalio-
2754: kuntaanja paikkojen täyttäminen jääpä kansliatoimikunnan asiaksi.
2755: 
2756: 
2757:                Valiokuntien jäsenten vaalin tulos.
2758:      Ilmoitettiin valituk.c;i:
2759: 
2760:                     Laki- ja talousvaliokuntaan:
2761: varsinaisiksi jäseniksi: ed. Wasastjerna, Pennanen, Snellman, Kirves,
2762: Häkkinen, Mantere, Paunu, Hämäläinen, A, P., Rantanen, Fr. Pert-
2763: tilä, W., Koivisto, Laine Oskari. Listo, Malmivaara, Tervaniemi,
2764: Pykälä;
2765:     varajäseniksi: ed. Nix, Kuisma, Häyrynen, Lehtinen, Suomalainen,
2766: A. Oikkonen, Sipponen, Repo;
2767: 
2768:                          .M.aatalousvaliokuntaan:
2769: varsinaisiksi jäseniksi: ed. Cederberg, Storbjörk, Castren, Vuoliioki S.,
2770: Tokoi, Siren, Hokkanen, Eronen, Martikainen, Huttunen, Gebhard
2771: Hannes, Kairamo, Paasikivi, Paloheimo, Rannikko, Heikkinen;
2772:                          Valiokuntien jäsenet.                     61
2773: 
2774: 
2775:    varajäseniksi: ed. Karlsson, Mikkola, Merinen, Tichanow, Kallio-
2776: korpi, Rajala, Repo, Laine, Oskari.
2777: 
2778:                   Työväenasiain valiokuntaan:
2779:    varsinaisiksi jäseniksi: ed. Ehrnrooth, Schultz, Erkko, af Ursin,
2780: Pärssinen, Paasivuori, Sillanpää, Jalava, Helle, Ingman, A. K., Geb-
2781: hard Hedvig, Hiltula, Hjelt, Kolkki, Pohjanpalo, Reima;
2782:    varajäseniksi: ed. Ahlroos, Vikman. Valjakka, Pohjaväre, Salo,
2783: Lepistö, Tuunainen, Yli-Korpi.
2784: 
2785:                          Sivistysvaliokuntaan:
2786:    varsinaisiksi jäseniksi: ed. Rosenqvist, V. T., Sundblom, Pesonen,
2787: Raunio, Nuorteva, Orasmaa, Järvinen, Aalto, Pohjaväre, Salo,
2788: Ala-Kulju, Kares, Käkikoski, Pajari, Soininen, Vaarala;
2789:    varajäseniksi: ed.Neovius, D., Hagman, L., Aromaa, V., Sillanpää,
2790: Komu, Vemmelpuu, Kivilinna, Raatikainen.
2791: 
2792:     Puhemies ilmoitti istunnon nyt keskeytettävän puoleksi tunniksi
2793: tai enemmäksi, jos tarvitaan, joten äsken valitut valiokunnat voisivat
2794: kokoontua ja valita puheenjohtajansa ja varapuheenjohtajansa ja
2795: siitä sitten tehdä ilmoituksen istuntoon.
2796: 
2797:    Senjälkeen kehoitti
2798: 
2799:     ed. Danielson-Kaimari suuren valiokunnan jäseniä jäämään
2800: istunnon jälkeen suorittamaan puheenjohtajan vaalia; sekä samoin
2801: 
2802:    ed. Listo laki- ja talousvaliokunnan jäseniä ja varajäseniä nyt
2803: heti kokoontumaan puhemiehistön huoneeseen.
2804: 
2805:    Istunto keskeytettiin kello II,JO päivällä.
2806: 
2807: 
2808: 
2809:     Valiokuntien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat.
2810:    Kun istuntoa jälleen jatkettiin kello 12,05 päivällä ilmoitti Puhe-
2811: miehen kehotuksesta
2812:    ed. Listo tulleensa valituksi laki- ja talousvaliokunnan pu-
2813: heenjohtajaksi ja sen varapuheenjohtajaksi ed . .Malmivaaran;
2814:    ed. Storbjörk maatalousvaliokunnan vanhimpana jäsenenä
2815: johtaneensa puhetta valiokunnan kokouksessa, jossa puheenjoh-
2816: 62                   Istunto 24 p. helmikunta H)08,
2817:        -------------------~----------                     --·
2818: 
2819: 
2820: 
2821: tajaksi oli valittu ed. Jonas Castren ja varapuheenjohtajaksiled.
2822: Paasikivi;
2823:    ed. Hjelt olevansa valittu työväenasiainvaliokunnan pu-
2824: heenjohtajaksi ja sen varapuheenjohtajaksi ed. Erkko;
2825: 
2826:    ed. Soininen olevansa valittu sivistysvaliokunnan puheen·
2827: johtajaksi ja varapuheenjohtajaksi ed. Pesonen.
2828: 
2829: 
2830: 
2831:      Seuraava istunto on ensi maanantaina kello I I a. p.
2832: 
2833:      Puhemiesneuvosto kokoontuu tänään iltapäivällä kello 6 i. p.
2834: 
2835: 
2836: 
2837:      Istunto päättyi kello 12,10 päivällä.
2838: 
2839:                                              Pöytäkirjan vakuudeksi:
2840:                                                 F. W. Kadenius.
2841: 
2842: 
2843: 
2844: 
2845:      11. Maanantaina 24 p. helmikuuta 1908
2846:                  klo 11 a. p.
2847:     Nimenhuudossa merkitään poissa oleviksi ed. Castren, Karlsson,
2848: Cederberg, Snellman, Merivirta ja Tainio. Ed. Snellman ja Ceder-
2849: berg ovat ilmoittaneet olevansa estetyt sairauden takia. F.d. Tai-
2850: niolle ja Karlssonille myönnetään pyynnöstä yksityisten asiain takia
2851: vapautusta tämän päivän istunnosta, samoin ed. Schultzille vapautus
2852: ensi keskiviikosta viikon loppuun saakka yksityisten asiain takia.
2853: 
2854: 
2855: 
2856:              Painatustöiden valvojan asettaminen.
2857:     Puhemies: Siihen nähden että eduskunnan painatustyöt ovat
2858: tulleet maksamaan viime vuonna lähes rso,ooo markkaa ja kun
2859: näitten töitten valvominen ja tarkastaminen kysyy suurtakin asian-
2860: tuntemusta, on kansliatoimikunta, jolle viime valtiopäivien toimi-
2861: tusvaliokuntakin on tehnyt asiasta esityksen, katsonut asiakseen
2862:                          Painatustöiden valvoja.
2863:          -------------------
2864: ehdottaa että asetettaisiin erityinen henkilö valvomaan eduskunnan
2865: painatustöitä. Jos eduskunta tämän ehdotuksen hyväksyy, jäisi
2866: sitten kansliatoimikunnan tehtäväksi työjärjestyksen kolmannen
2867: pykälän mukaan itse paikan täyttäminen ja ohjeiden antaminen
2868: tälle valvojalle. Asian rahallinen puoli taas kuuluisi valtiovarain-
2869: valiokunnalle.
2870:     Ehdotus hyväksytään.
2871: 
2872: 
2873:        Kertomus Suomen postisäästöpankin tilasta ja
2874:                  hoidosta vuonna 1906
2875:    esitetään   ja lähetetään Puhemiehen ehdotuksesta valtiova-
2876: rainvaliokuntaan.
2877:                              Välikysymys.
2878:     Esitetään ed. Rapolan y. m. ehdotus kysyrnyksen':esittämisestä
2879: asianomaiselle senaatin jäsenelle hallituksen aikeistä. Vuojoen ja
2880: Lavilan tilojen alustalaisten sanottujen tilojen lunastamista ja tilatta-
2881: mille palstoittamista koskevan anomuksen johdosta.
2882:     Sihteeri lukee suomeksi ja ruotsiksi seuraavan välikysymyksen:
2883: 
2884:                        Suomen Eduskunnalle.
2885: 
2886:     Syyskuun r6 p. 1907 jätettiin Eurajoen pitäjässä sijaitsevan
2887: Vuojoen ja Lavilan kartanoiden qo alustalaisten puolesta senaattiin
2888: anomus, että valtio ostaisi puheenalaiset tilat palstoitettavaksi mai-
2889: nituille alustalaisille ja sen mukaan kuin maata riittää, muillekin
2890: Eurajoen pitäjän maattomille. Anomukseen on liitetty:
2891:     a) Eurajoen kunnallislautakunnan varaesimiehen sekä kunta-
2892: kokouksen puheenjohtajan allekirjoittama todistus siitä, että mai-
2893: nitut anomuksen tekijät ovat >>rehellistä ja ahkeraa maataviljelevää
2894: väestöä>> ja että >>kunnassa löytyy suuri joukko muitakin tilattornia
2895: jotka niinikään ovat kipeästi maan tarpeessa,>>
2896:     b) Puheenalaisten kartanoiden entisen omistajan Axel Björken-
2897: heim-vainajan perillisten puolesta annettu suostumus, että tilukset
2898: myydään valtiolle 4 I/2 miljoonan markan hinnasta, jos kauppa teh-
2899: dään ennen maaliskuun I päivää 1908;
2900:     c) Maanviljelysneuvos K. V. Bruncronan ja agronoomi A. Sanrion
2901: ynnä metsänhoitajan A. V. Granitin tekemät laajat ja seikkaperäiset
2902: arvolaskut puheenalaisten tilusten arvosta, joihin kuuluu, paitsi
2903: päätiloja, 32 lampuotitilaa, 92 torppaa ja 69 mäkitupa-aluetta ja
2904: joiden yhteenlaskettu pinta-ala ilmoitetaan olevan 13,039,95 ha,
2905: siitä 1886,41 ha peltoa, 1240,68 ha niittyä, 8370 ha hyödyllistä metsä-
2906:                     Istunto 24 p. helmikuuta rgoS.
2907: ----------------------
2908: maata ja 1,542,86 ha impedimenttiä. Tämän arvolaskun mukaan
2909: on tiluksilla löytyvän viljellyn maan y. m. tuottavan omaisuuden
2910: arvo 2,468,431 mk ja kasvavan metsän arvo 3,078.454 mk 6o penniä
2911: eli yhteensä 5,546,885 mk 6o p:niä. Laskuissa on kokonaan jätetty
2912: lukuunottamatta sekä kaiken metsämaan että myöskin kaikkien
2913: rakennusten arvo. Viljellystä maasta todistavat herrat Bruncrona
2914: ja Saurio, että se on ylimalkaan harvinaisen hyvää laadultaan ja
2915: hyvin viljelty sekä kasvuvoimaitaan sangen hyvää, ja ardoidusta
2916: luonnon niitystä ilmoitetaan, että siitä vähintäänkin 3/4 on viljelys-
2917: kelpoista. Rakennuksista todistetaan, että ne sekä päätiloilla että
2918: ulkotiloilla ovat erinomaisessa kunnossa ja että niiden palovakuutus
2919: tekee 523,360 mk.
2920:     Olemme saaneet kuulla, että senaatti sittemmin on tarkastuttanut
2921: puheenalaiset tilat, mutta tämän tarkastuksen tuloksista meillä ei
2922: ole tietoa.
2923:      Kun se aika, jonka kuluessa tilojen nykyiset omistajat ovat sitou-
2924: tuneet tilojen myyntiin mainitusta 4 1/2 miljoonan mk:n hinnasta,
2925:  jo on aivan loppumaisillaan ja kun kuuleman mukaan joku ulkomaa-
2926: lainen puutavarayhtiö on halukas nämä tilat ostamaan vieläpä kor-
2927: keammasta hinnasta, kuin millä ne ovat valtiolle tarjotut, ja koska
2928:  meistä nähden olisi erinomaisen tärkeätä, että hallitus käyttäisi tar-
2929:  jona olevaa mielestämme sangen edullista tilaisuutta tilattoman
2930:  väestön maanhankinnan edistämiseksi, jota ei maksuehtojenkaan
2931:  pitäisi vaikeuttaa, koska myyjäin puolelta on ilmoitettu oltavan
2932:  taipuvia myöntämään valtiolle luottoa edullisilla ehdoilla, niin pyy-
2933:  dämme kunnioittaen saada asianomaiselle hallituksen jäsenelle vas-
2934:  tattavaksi esittää seuraavan kysymyksen:
2935:                   Mitä hallitus katsoo voivansa tehdä Vuojoen ja
2936:               I,avilan kartanoiden alustalaisten edellä mainitun ano-
2937:               muksen johdosta.
2938:     Helsingissä, 21 p. helmik. 1908.
2939:                 F. 0. Rapola.              J. E. Helkiö.
2940:                 J. K. Paasikivi.           Lauri Ingman.
2941:                 Iida W emmelpuu.
2942:    Välikysymys pannaan Puhemiehen ehdotuksesta pöydälle lähinnä
2943: seuraavaan istuntoon.
2944: 
2945: 
2946:   Edustajien matkalaskujen ja valtiopäivämiespalkkioiden
2947:                       suorittaminen.
2948:    . Puhemies ilmoittaa puheenvuoroa erästä ilmoitusta varten pyytä-
2949:  neen ed. Nevanlinnan.
2950:                       Edustajien matkalaskuista.
2951: 
2952: 
2953:     l'!d. Nevanlinna: Valtiovarainvaliokunnan puolesta pyydän
2954: saada ilmoittaa, että kaavoja matkalaskuja ja valtiopäivämiespalk-
2955: kion tilausta varten on arvoisain edustajain saatavissa Säätytalolla,
2956: sekä että valtiovarainvaliokunnan kamreeri on tänään kello 4--6
2957: sekä sittemmin joka päivä kello 1 0 - u a. p. tavattavissa valtiova-
2958: rainvaliokunnan huoneustossa Säätytalolla ottamassa vastaan näitä
2959: laskuja. Mitä tulee päivärahojen eli valtiopäivämiespalkkioiden
2960: tilauksiin, niin on niillä arvoisilla edustajilla, jotka sitä haluavat,
2961: tilaisuus nyt kantaa palkkionsa 14 kuluneelta päivältä, mikä tekee
2962: 210 markkaa. Julkipanolla tässä talossa ja Säätytalolla tullaan il-
2963: moittamaan, mistä päivästä alkaen rahojen maksu saattaa tapahtua,
2964: sitten kun laskut on ehditty tarkastaa.
2965: 
2966:    Puhemies ilmoittaa että erään odotettavan ilmoituksen takia
2967: täytyy keskeyttää täysi-istunto korkeintaan puoleksi tunniksi.
2968: 
2969:    Istunto keskeytetään kello n,45 a. p.
2970: 
2971: 
2972: 
2973:     Kun istuntoa jälleen jatketaan, ilmoittaa Puhemies että senaatin
2974: talousosaston varapuheenjohtaja oli ilmoittanut vastaavansa niihin
2975: kolmeen välikysymykseen, joita täällä olivat tehneet ed. Setälä y. m.
2976: ed. Runeberg y. m., ed. Yrjö-Koskinen y. m., ensi keskiviikkona
2977: kello 12 päivällä.
2978: 
2979: 
2980:    Seuraava täysi-istunto on keskiviikkona kello II,30 a. p.
2981:     Täysi-istunto päättyy kello 12,13 j. p. p.
2982: 
2983:                                            Pöytäkirjan vakuudeksi:
2984:                                               F. W. Kadenius.
2985: 
2986: 
2987: 
2988:   12. Keskiviikkona 26 p. helmikuuta 1908
2989:                klo 11,30 a. p.
2990:    Nimen huudossa merkitään poissa oleviksi ed. Castren, Kanervo,
2991: Höijer, Käpy, Oskari Laine ja Snellman. Ed. Laine, Käpy, Snell-
2992: man ja Höijer ovat ilmoitetut sairaiksi, ed. Pohjaväreelle myön-
2993: netään yksityisten asiain tähden vapautusta torstaiksi. perjantaiksi
2994: ja Iauvantaiksi tällä viikolla.
2995: 
2996:                                                                 5
2997: 66                  Istunto 26 p. helmikuuta 1908.
2998: 
2999: 
3000: Välikgsgmgs Vuojoen ja Lavilan tilojen lunastamisesta.
3001:      Hyväksytään vastattavaksi seuraava äänestysesitys:
3002: 
3003:    Ken hyväksyy välikysymyksen tehtäväksi, vastaa jaa; jos et
3004: voittaa, on se evätty.
3005: 
3006:    Huutoäänestyksessä ovat jaa-äänet voitolla, joten välikysymys
3007: on hyväksytty esitettäväksi.
3008: 
3009: 
3010: 
3011:              Suuren valiokunnan puheenjohtajaksi
3012: ilmoitetaan valituksi ed. Setälä ja varapuheenjohtajaksi ed. Väinö
3013: Vuolijoki.
3014: 
3015:     Puhemies ilmoittaa toimittaja Puuskan sairauden tähden este-
3016: tyksi toimittamasta tulkinvirkaa ja pyytäneensä kamreeri Sime-
3017: liuksen toimittamaan virkaa toistaiseksi.
3018: 
3019:      Toimenpide hyväksytään.
3020: 
3021: 
3022: 
3023:                    Vastaus välikgsgmgksiin.
3024:    Puhemies: Seuraava asia on ulkopuolella päiväjärjestystä,
3025: nimittäin senaatin talousosaston varapuheenjohtajan vastaus kol-
3026: meen välikysymykseen, vaan koska hän ei vielä ole tänne saapunut,
3027: täytyy keskeyttää istunto vähäksi ajaksi.
3028: 
3029:     Kun täysi-istuntoa hetken kuluttua jatketaan, vastaa edellä
3030: esitettyihin välikysymyksiin hallituksen puolesta:
3031: 
3032:     Senaattori Mechelin: Koska nuo kolme välikysymystä edelly-
3033: tyksiltään ja tarkoituksiltaan ovat läheisessä sopusoinnussa keske-
3034: nänsä, niin on minusta näyttänyt oikeutetulta, että annan niihin
3035: yhteisen vastauksen
3036:     Etupäässä katson olevani velvollinen ilmoittamaan, että Venäjän
3037: ministerineuvoston puolelta ei ole olemassa eikä ole tietääkseni
3038: odotettavissa sellaista ehdotusta, joka tarkoittaisi Suomen perustus-
3039: lakien yksipuolista muuttamista.        Eräs semmoiseen suuntaan
3040: käypä ehdotus on tosin ollut olemassa sillä ajalla, josta tässä voipi
3041:                        Vastaus välikysymyksiin.
3042: 
3043: 
3044: olla puhe, mutta se oli jo keväällä 1906. Valtakunnanneuvostossa
3045: oli vähä ennen, kun se järjestettiin edustavaiseksi laitokseksi, ase-
3046: tettu suuri kommissiooni m. m. käsittelemään kysymystä Keisari-
3047: kunnalle ja Suuriruhtinaanmaalle yhteisten lakiehdotusten valmista-
3048: misesta ja tarkastamisesta. Tehtiin ehdotus, joka ei ollut sopusoin-
3049: nussa sen järjestyksen kanssa, jota Suomen perustuslakien mukaan
3050: on noudatettava lainsäädäntöasiain valmistamisessa ja käsittele-
3051: misessä. Suomen oikeuden kannalta esitettiin painavia perusteita
3052: sitä vastaan. Ehdotus ei ole johtanut toimenpiteeseen.
3053:     Toista laatua ovat ne vaarat, joihin välikysymysten tekijät viit·
3054: taavat. Ne eivät ole saaneet semmoista määrättyä muotoa, että
3055: niitä suorastaan virkatietä vastustamaan olisi sopinut ryhtyä. Ne
3056: riippuvat siitä, minkä verran vaikutusvaltaa on niillä valtiollisilla
3057: puoluekunnilla, joissa Suomen oikeuksia ja Suomen yhteiskunta-
3058: elämän ilmiöitä tyytymättömästi ja epäluuloisesti katsellaan. Ne
3059: vaatimukset, jotka ovat semmoiselta taholta lähteneet, ovat muu-
3060: ten toisistaan sangen paljon eroavia. Sellaisten lausuntojen rinnalla,
3061: joissa vaaditaan n. k. >>rajamaam alentamista epäitsenäiseksi maa-
3062: kunnaksi, esiintyy lievempään sävyyn kulkevia, jotka tarkoittavat ai-
3063: noastaan jonkunlaista osittaista olevain olojen muutosta, muttajoista
3064: ilmenee sen valtio-oikeudellisen aseman tuntemattomuus, joka onSuo-
3065: melle peruuttamattomasti vakuutettu ja joka ei myönnä minkään-
3066: laista mielivaltaista sekaantumista Suomen lainsäädännön ja hallin-
3067: non aloihin. Hallitsijan 4 p:nä marraskuuta 1905 annetun oikea-
3068: ja ylevämielisen julistuskirjan syvällistä sisällystä eivät näytä kä-
3069: sittävän useimmat niistä, jotka ovat lausuneet mielipiteensä Suo-
3070: men asioista. Vastoin sitä historiallista asiakirjaa ei pitäisi kuiten-
3071: kaan kenenkään katsoa sopivaksi koettaa aikaansaattaa uusia kat-
3072: keroita ristiriitoja.
3073:     1906 vuoden ajalla tapahtui meidän maassamme useita seikkoja,
3074: jotka antoivat vihollisillemme aihetta tai tekosyitä meidän ase-
3075: mamme kuvaamiseen vaaralliseksi Venäjällekin. Punaisen kaartin
3076: johtajat asettuivat yhteyteen Venäjän vallankumouksellisten kanssa,
3077: josta johtui suomalaisten osanotto Viaporin kapinaan sekä nuo
3078: surulliset tapaukset Hakaniemen torilla. Sen perästä saatiin ilmi
3079: tuo salainen Voimaliitto kevytmielisesti laadittuine ohjelmineen,
3080: joka tarjosi mahdollisuutta laajalle ulottuviin selityksiin. Samaan
3081: aikaan keksittiin että aseita oli salaa tuotu maahan. Nyt oli kii-
3082: tollinen aine käytettävänä niillä, jotka tahtoivat nostaa epäluuloa
3083: Suomea kohtaan ja joilla on tapana tehdä koko Suomen kansa
3084: vastuunalaiseksi siitä, mitä jotkut yksityiset täällä tekevät. Ne
3085: muutamat tuhatkunnat huonoja kiväärejä, jotka oli salaa tänne
3086: tuotu ja joista vaan osa on saatu takavarikkoon otetnksi, kasvoivat
3087: väärennettyjen kirjeiden avulla kymmeniksi ja sadoiksituhansiksi.
3088: Että Voimaliitto senaatin määräyksen mukaan hajoitettiin jo ennen.
3089: 68                  Istunto 26 p. helmikuuta 1<}08.
3090: 
3091: 
3092: kun se oli ehtinyt ryhtyä semmoisiin toimiin kuin sen perustamisella
3093: tarkoitettiin, sitä eivät ottaneet huomioonsa ne, jotka niin mielellään
3094: käyttivät tilaisuutta maalaillakseen liittoa, se kun oli salassa perus-
3095: tettu, vaaralliseksi, vallankumoukselliseksi salahankkeeksi, jolla oli
3096: käytettävänä suunnattomat asevarastot. Laajaperäisiä tutkimuk-
3097: sia ovat, niinkuin tiedetään, meidän viranomaiset toimituttaneet
3098: Voimaliiton ja aseiden levittämisen selville saamiseksi. Sen perästä
3099: on prokuraattori jättänyt koko tämän asian Turun hovioikeuden
3100: oikeudellisesti tutkittavaksi. Kenties on tämä tutkimus oleva
3101: omansa taltuttamaan sitä vaikutelmaa, minkä Voimaseikkailu näit-
3102: ten liioiteltujen kuvausten johdosta on Venäjällä tehnyt.
3103:     Senaatti lähetti 21 päivänä maaliskuuta 1907 Keisarilliselle
3104: Majesteetille alamaisen kirjelmän, jonka alkulause oli näin kuuluva:
3105: t;~Kun on tärkeätä että kaikki Suomessa sattuvat tapaukset, joilla
3106: on tavallista suurempi merkitys ja etenkin semmoiset, jotka ovat
3107: poikkeuksia yhteiskuntaelämän tavallisesta kulusta, totuudenmukai-
3108: sesti saatetaan Teidän Keisarillisen Majesteettinne tietoon, niin on
3109: senaatti siihenkin nähden, että viime aikoina niin paljon vääriä ja
3110: vääristeltyjä arvosteluja Suomen oloista on julaistu Keisarikunnassa,
3111: katsonut olevansa velvollinen Teidän Mejesteetillenne alamaisuudessa
3112: antamaan selonteon asiain tilasta tässä maassa ja niistä toimenpi-
3113: teistä, joihin viranomaiset ovat ryhtyneet yhteiskuntajärjestyksen
3114: turvaamiseksi sopimattomilta hankkeilta.•>
3115:      Kun oli kirjelmässä luotu lyhyt silmäys siihen uuraaseen kehitys-
3116: työhön, joka tässä maassa oli alkanut marraskuun julistuskirjan
3117: julkaisemisen perästä, tehtiin selkoa niistä ilmiöistä, jotka kuuluivat
3118: puheenalaisen ajan varjopuoliin. Laajimmat selonteot koskevat
3119: punaista Kaartia, Voimaliittoa sekä aseiden tuontia ja kerrottiin
3120: tarkasti tätä tuontia sekä mainitun liiton hankkeita koskevien
3121: tutkimusten tulokset. Edelleen selitettiin poliisikuntain paranta-
3122:  mista ja lisäämistä koskevat toimenpiteet sekä mainittiin vähem-
3123: män tavallisista rikoksista, jotka puheenalaisena aikana oli tehty
3124:  ja jotka saattoivat tarpeelliseksi poliisikuntien niin suurilukuisiksi
3125: lisäämisen, että se pystyi turvaamaan yhteiskuntaa sellaisten rikos-
3126:  ten lisääntymiseltä. Sittemmin puhuttiin suuremmista lakoista ja
3127:  niistä selkkauksista, joita muutamissa niistä oli tapahtunut. Li-
3128: säksi huomautettiin, mitenkä vasta saavutettua painovapautta oli
3129:  käytetty sekä että tuo vilkas vaalikiihoitus oli järjestystä häiritse-
3130:  mättä tapahtunut ja itse vaaleissa noudatettu mallikelpoista järjes-
3131:  tystä. Kirjelmä, jonka laajaan sisällykseen minä ainoastaan epätäy-
3132:  dellisesti olen tässä voinut viitata, päättyi seuraaviin sanoihin:
3133:  >>Senaatti on syvästi vakuutettu siitä että oikeudenvastaiset tai
3134:  muuten vaaralliset valtiolliset aatteet tai ehdotukset eivät voi saa-
3135:  vuttaa mitään huomioon otettavaa kannatusta tässä maassa. Luot-
3136:  taen lakiensa säilymiseen on Suomen kansa vastedes niinkuin men-
3137:                         Vastaus välikysymyksiin.
3138: 
3139: neinäkin aikoina kohdistava pyrintönsä maan kulttuurin ja yhteis-
3140: kuntalaitoksien rauhalliseen kehittämiseen.
3141:      Sittenkuin Hänen Majesteettinsa oli ottanut selkoa tästä ala-
3142: maisesta kirjelmästä, annettiin se määräyksen mukaisesti Ministeri-
3143: presidentille, jolloin myös ehdotettiin sen julkaisemista virallisessa
3144: lehdessä, Hallituksen Sanansaattajassa. Tämä ehdotus valitetta-
3145: vasti hyljättiin, mistä syystä, on minulle tuntematonta. Sanoin
3146: valitettavasti,~koska olisi ollut hyödyksi, jos yleisökin olisi tähän tosi-
3147: asiaan perustetun lausunnon kautta tullut varotetuksi niihin vääriin
3148: kertomuksiin nähden, joita eräät paljon luetut venäläiset lehdet
3149: levittivät. Minä olen kuitenkin katsonut tämän kirjelmän mai-
3150: nitsemisen tässä tarpeelliseksi, koska se on toimenpide sellaisten
3151: vaarojen ehkäisemiseksi, jotka voivat syntyä siitä, että väaristele-
3152: viä arvosteluja meidän maastamme levitetään.
3153:      Niiden kysymysten toinen puoli, joita välikysymysten johdosta
3154: on tässä kosketeltava, on se, onko senaatti osottanut keisarikunnan
3155: hallituksen esityksille kaikkea sitä myötämielisyyttä, joka hyvien
3156: suhteiden säilyttämiseksi on tarpeen. Johtavana aatteena, jota se-
3157: naatin mielipiteen mukaan on tässä asiassa noudatettava, on se,
3158: että kaikki oikeutetut Venäjän puolelta tehdyt vaatimukset ovat
3159: täytettävät, mikäli laki ei pane estettä. Kysymystä harkittaessa on
3160: tietysti myös Suomen edut, jos kysymys niitä koskettelee, otettava
3161: huomioon, ja asia on järjestettävä se11aisella tavalla, joka voi tyy-
3162: dyttää molempia asianomaisia. Tähän ryhmään kuuluvista sei-
3163: koista lienevät muutamat asian valaisemiseksi tässä mainittavat.
3164:      Mitä tulee tuohon jo kauvan hankittuun Venäjän ja Suomen
3165: rautateiden välisen yhdysradan rakentamiseen Pietarissa, otan viita-
3166: takseni äskettäin virallisissa lehdissä julkaistuun kirjoitukseen,
3167: joka vastaa senaatin mielipiteitä tässä asiassa. Syystä että keisari-
3168: kunnan kulkulaitosministeri oli katsonut suotavaksi, että se teknilli-
3169: nen kysymys, voiko Venäjän liikekalusto kulkea Suomen radoilla,
3170:  tulisi vielä tutkituksi, katsoi senaatti, vaikka tarkka tutkimus jo
3171: oli olemassa, pitävänsä määrätä suomalaisia jäseniä sanottuun komi-
3172:  teaan. Vaikkei olekaan tehty mitään virallista ehdotusta siitä,
3173: että venäläiset elinkeinovapauteen nähden asetettaisiin samaan ase-
3174:  maan kuin Suomen kansalaiset, on senaatti, koska on tunnettua,
3175:  että keisarikunnassa toivottiin sellaista yhdenvertaisuutta, elinkeino-
3176:  lakiehdotukseensa, joka viime vuonna jätettiin eduskunnan hyväk-
3177:  syttäväksi ja nyt on lopullisen käsittelyn alaisena, pannut säännök-
3178:  siä, joiden mukaan elinkeinovapaus ei enää ole ainoastaan Suomen
3179: kansalaisille pidätetty. Tärkein tähän kuuluvista asioista koskee
3180:  niiden venäläisten rikoksellisten ilmisaamista, jotka oleskelevat
3181: Suomessa, välttääkseen Venäjän poliisin käsiin joutumista. Marras-
3182:  kuun alussa 1906 saapui senaatille keisarikunnan sisäasiainministe··
3183:  riöstä esitys tarkoittaen toimenpiteitä niiden vaarojen estämiseksi,
3184: 70                   Istunto 26 p. helmikuuta I<)08.
3185: 
3186: 
3187: jotka olisivat seurauksena siitä, että venäläiset terroristit olivat
3188: etsineet turvaa Suomen alueella. Myöntäen vaatimuksen oikeute-
3189: tuksi oikeudelliselta kannalta päätti senaatti marraskuun 17 päi-
3190: vänä antaa kiertokirjeellä kuvernööreille voimassa olevaan lakiin
3191: ja yleispäteviin oikeusperiaatteisiin perustuvia määräyksiä siitä,
3192: mitenkä on meneteltävä, kun asianomainen viranomainen keisari-
3193: kunnassa pyytää luovutettavaksi syntyperäistä venäläistä, joka
3194: Venäjän lakien mukaan on tekemästään rikoksesta vangit-
3195: tava ja asetettava syytteeseen tuomioistuimessa, sekä siitä,
3196: miten on meneteltävä kun sitä varten kotitarkastus on toimi-
3197: tettava.     Pietarissa katsottiin tämä toimenpide tyydyttäväksi.
3198: Luovuttamista pyydettiin alussa varsin harvoissa tapauksissa. Ne
3199: lisääntyivät kuitenkin 1907 vuoden viime puoliskolla. Kotitarkas-
3200: tusta pyydettiin ensi kerran marraskuussa 1907. Koska kuitenkin
3201: kokemus on osoittanut poliisivoiman lisäämisen rajalla olevilla hu-
3202: vilapaikkakunnilla tarpeelliseksi, oli kuvernööri tehnyt esityksen
3203: sen lisäämisestä. Senaatti myöntyi tähän ja on sittemmin katsonut
3204: asiakseen hankkia Keisarillisen Majesteetin myönnytyksen lisä-
3205: määrärahojen käyttämiseen Terijoen ja sen läheisten seutujen
3206: poliisivoiman saattamiseksi niin suureksi ja sellaisen johdon alai-
3207: seksi kuin sikäläiset huolestuttavat olot vaativat. Sen mukaan kuin
3208: on äsken ilmoitettu. olivat useat niistä henkilöistä, jotka viime vuonna
3209: ovat tehneet murhayrityksiä Pietarissa, valmistelleet niitä Viipurin
3210: läänissä oleskellessaan. Katsotaan tällä olevan toteennäytetyn että
3211: suomalaiset poliisiviranomaiset eivät ole pitäneet riittävän tarkasti
3212: epäiltäviä henkilöitä ja heidän puuhiaan silmällä. On kuulunut,
3213: että mieliala on tämän johdosta eri Pietarin piireissä kuohuksissa.
3214: Meidän viranomaisia ei kuitenkaan voitane syyllä moittia valppauden
3215:  puutteesta. Mutta myönnettävä on, että poliisi ei puheena olevilla
3216:  paikkakunnilla ollut edeltäpäin niin järjestetty kuin nuo yhtäkkiä
3217:  sattuvat poikkeukselliset olot olisivat vaatineet. Tämä puutteelli-
3218:  suus on kuitenkin, niinkuin äskensanotusta käy selville, nyttemmin
3219:  korjattu. Lisättäköön, että senaattiin on näinä päivinä saapunut
3220:  sisäasiainministeristöstä esitys ministerivaltiosihteerille uusista mää-
3221:  räyksistä poliisille johdoksi. Tämä esitys tulee, sitten kun se on valio-
3222:  kunnassa valmisteltu, piakkoin otettavaksi harkinnanalaiseksi.
3223:      Minä ryhdyn nyt koskettelemaan sitä, mitä suoranaisesti on tehty
3224:  maan oikeuden turvaamiseksi.
3225:      Sitä tehdessäni katson olevan syytä etupäässä mainita tärkeim-
3226:  män työn, minkä nykyinen senaatti on tehnyt: ehdotuksen uudeksi
3227:  hallitusmuodoksi. Tämä työ tosin ei nimenomaan kohdistu päivän
3228:  riitakysymyksiin. Se tarkoittaa sellaisen tarpeen tyydyttämistä,
3229:  joka vuosikymmeniä on ollut tunnustettu ja jonka vuoksi, niinkuin
3230:  tiedetään, on ehdotuksia tehty jo Keisari Aleksanteri II ja Aleksan-
3231:  teri III hallitusaikoina. Ne vaikeudet, jotka eri aikoina ovat synty-
3232:                        Vastaus välikysymyksiin.                      71
3233: 
3234: neet tärkeitä kysymyksiä ratkaistaessa, ovat useinkin johtuneet siitä,
3235: että Venäjän taholta ei ole oikein käsitettyvanhoja perustuslakej amme
3236: tai on katsottu Suomen puolelta esii.ntuodun oikeushistoriallisiin
3237: syihin perustuvan tulkitsemisen ei olevan tarpeeksi sitovan. Senaa-
3238: tin tekemän ehdotuksen tarkotus on etupäässä pukea vanhain
3239: -perustuslakien oikeussäännökset epäämättömän selvään muotoon.
3240: Sen ohessa on ehdotuksessa täydellisemmin sovellutettu konsti-
3241: tutsionalismin periaatteet.
3242:      Tätä senaatin toimenpidettä ei ole tältä sijalta tarvis käydä puo-
3243: lustamaan, semminkin kuin eduskunta, ollessaan koolla I907, yksi-
3244: mielisesti anomuksessa on pyytänyt, että Keisarillinen Majesteetti
3245: suvaitsisi armossa teettää ja eduskunnalle antaa esityksen uudeksi
3246: hallitusmuodoksi. Siinä anomuksessa mainitut perusteet, joiden
3247: mukaan eduskunta toivoi saada ehdotuksen tehdyksi, erosivat si-
3248: käli senaatin ehdotuksesta että ne tarkottivat jonkun verran suu-
3249: rempaa eduskunnan toimivallan laajentamista. Mutta mitä tulee
3250: Suuriruhtinaanmaan asemaan keisarikuntaa kohtaan, niin eduskunta
3251: näyttää käsittäneen asian samalla tavalla kuin Senaattikin, nimittäin
3252: ettei Suomen hallitusmuodon uudistus voi tarkoittaa minkään muu-
3253: toksen aikaansaamista tässä suhteessa I809 vuoden valtiopäivä-
3254: asiakirjojen mukaan voimassa oleviin oikeusperusteisiin.
3255:      Heti kun senaatti marraskuussa I906 oli ottanut mainitun asian
3256: valmisteltavakseen, tehtiin siitä alamainen ilmoitus Keisarilliselle
3257: Majesteetille kenraalikuvernöörin kautta ja selviteltiin samalla
3258: niitä asianhaaroja, joiden johdosta senaatti oli katsonut olevansa
3259: velvollinen tekemään hallitusmuotoehdotuksen, jonka eduskunnalle
3260: antaminen tietenkin riippui Keisarillisen Majesteetin harkinnasta
3261: ja alotteesta. Ehdotus meni kesäkuussa I907 kenraalikuvernöörille,
3262: joka pian sen jälestä sai pitempiaikaisen virkavapauden ja
3263: jonka suoritettavana sen perästä on ollut niin paljon kiireellisiä
3264: asioita, että hän ei ennen virasta eroamistaan ehtinyt tarkistaa ja
3265:  Keisarilliselle Majesteetille lähettää tätä ehdotusta. Epätietoista
3266: on siis, milloin lainsäädäntötoimenpide tässä tärkeässä asiassa voi-
3267: daan saada aikaan.
3268:      Olin ajatellut, että kysymys selväin määräysten aikaansaami-
3269: sesta niiden asiain käsittelemisen järjestämisestä, jotka koskevat
3270:  sekä Keisarikuntaa että Suuriruhtinaanmaata, sopivasti tulisi
3271:  käsittelyn alaiseksi silloin kuin hallitusmuotoehdotus, niinkuin toden-
3272:  näköistä on, annetaan muutamilta kohdin tarkastettavaksi Venäjän
3273:  ja Suomen valtuutetuista kokoonpannulle komitealle. Nykyiseen
3274:  asiantilaan nähden voidaan kuitenkin katsoa toivottavaksi, että
3275: mainittu kysymys otettaisiin esille sitä ajankohtaa odottamatta,
3276:  jolloin hallitusmuoto-asia voidaan ajaa perille.
3277:      Viime vuoden kuluessa on Keisarikunnan ministerineuvosto
3278: antanut lausuntoja muutamista Suomen asioista. Eräissä niistä
3279:                      Istunto ::z6 p. helmikuuta 1908.
3280: 
3281: 
3282: lausunnoista on asioita osaksi arvosteltu muilta näkökannoilta kuin
3283: Suomen puolelta voitiin edellyttää, ja myöskin puollettu semmoisia
3284: toimenpiteitä, jotka eivät olisi sopusoinnussa meidän perustuslaki-
3285: emme kanssa. Että tämä viimeksimainittu on johtunut väärinkäsi-
3286: tyksestä, voidaan pitää varmana.
3287:      Välttämätön edellytys laillisuuden voimassa pitämiselle, joka
3288: juuri on valtiovallan tärkeimpiä velvollisuuksia, on se, että niissä-
3289: kin tapauksissa, jolloin joku Suomen hallinto- tai lainsäädäntötoimen-
3290: pide jossakin suhteessa koskettelee Keisarikunnan etuja ja sentähden
3291: joutuu Venäjän ministerien arvostelun alaiseksi, asian ratkaisu ta-
3292: pahtuu sellaisella tavalla, joka on täysin sopusoinnussa Suomen lain
3293: kanssa. Senaatti ei voi muuta uskoa kuin että Venäjän hallitus-
3294: kin myöntää tämän käsityksen oikeutetuksi. Eihän sellainen poli-
3295: tiikka, joka tarkoittaisi Suomen lakien loukkaamista ja siten synnyt-
3296: täisi arveluttavia selkkauksia, voisi tuottaa mitään hyötyä Keisari-
3297: kunnalle, jonka tarkoitusperiä kaikilla sekä sisä- että ulkopolitiikan
3298:  aloilla voidaan tyydyttää sen estämättä, että Suuriruhtinaanmaan
3299:  erityiset asiat hoidetaan tämän maan omien lakien mukaisesti.
3300:      Huomauttaen sellaisia näkökohtia ja muuta, mitä olot vaativat,
3301:  on senaatti hiljattain alamaisesti Hänen Keisarillisen Majesteettinsa
3302:  armollisesti harkittavaksi esittänyt, eikö Hänen Majesteettinsa sii-
3303:  hen nähden, että mieskohtainen neuvottelu usein paremmin kuin
3304:  kirjelmäin vaihto on sovelias tasoittamaan syntyneitä erimielisyyk-
3305:  siä, näkisi hyväksi käskeä, että ne kysymykset, jotka ovat kohdanneet
3306:  mainittuja vaikeuksia, ovat otettavat yhteisen harkinnan alaiseksi
3307:  Venäjän ja Suomen valtuutettujen konferenssissa. Sitte kun tämä
3308:  alistus oli alamaisesti esitelty, on se annettu Ministeripresidentille.
3309:      Yhdessä puheenalaisista välikysymyksistä tiedustellaan myös,
3310:  mitä senaatti aikoo tehdä maamme oikeuden turvaamiseksi niiltä
3311:  vaaroilta, jotka näyttävät uhkaavan. Tarkkaa vastausta siihen
3312:  minä en voi antaa. Syynä ei ole puuttuva halu puhua eduskunnan
3313:  edessä suoraa kieltä. Olenhan tänään ilmoittanut yhtä ja toista,
3314:  joka ei aikaisemmin ole voinut tulla julkisuuteen. Mutta meidän
3315:  menettelytapamme täytyy melkoisesti riippua siitä, miten asema
3316:  edelleen kehittyy.
3317:      Senaatti on tietoinen siitä velvollisuudestaan, että sen on pidettävä
3318:  kiinni meidän lakiemme pyhyydestä, samalla kuin Keisarikunnan
3319:  oikeus ja etu tunnollisesti otetaan huomioon. Luottamuksella me
3320:  toivomme Hallitsijan mahtavaa tukea ja me tunnemme itsemme
3321:  vakuutetuksi siitä, että eduskunta puolueisiin katsomatta
3322:  kansan puolesta vaatii että maan hallitus laille uskollisena lojaali-
3323:  sesti ja valppaasti hoitaa tehtävänsä.
3324:     Keskustelu:
3325:    Ed. Setälä: Me olemme kuulleet sen selityksen nykyisestä
3326: asemasta ja hallituksen toimenpiteistä siihen nähden, minkä senaatin
3327:                            Vastaus välikysymyksiin.                     73
3328: 
3329:   varapuheenjohtaja on esittänyt. Sen johdosta olisi luultavasti
3330:   ehkä useammallakin ryhmällä ja ehkä useammallakin edustajalla
3331:   yhtä ja toista sanottavaa. Epäilemättä voitaisiin, erittäinkin kun
3332:   ihmisillä yleensä on se ominaisuus, että he perästäpäin ovat erin-
3333:   omaisen viisaita, epäilemättä voitaisiin osoittaa tekoja ja tekemättä-
3334:   jättämisiä ei ainoastaan hallituksen, vaan myös eduskunnan ja yksi-
3335:   tyisten kansalaisten puolelta. jotka maan suuremmaksi eduksi oli-
3336:   sivat voineet olla toisin, Minusta tuntuu kuitenkin siltä kuin ei
3337:   semmoisena hetkenä, jona alus on saamassa vuodon, kuin ei sem-
3338:   moisena hetkenä olisi laivamiesten asia ryhtyä syyttelemään toisi-
3339:   ansa teoista ja tekemättäjättämisistä, vaan joka miehen olisi astutta-
3340:   tava laivan kannelle korjaamaan purjeita ja hoitamaan pumppuja.
3341:   Minusta tuntuu siltä kuin tänä hetkenä meillä ei olisi oleva pääasi-
3342:   ana hallituksen toimien arvosteleminen, vaan että meidän ensi
3343:   sijassa olisi katsottava, mitä Suomen eduskunnan omalta puoleltaan
3344:   on tehtävä Suomen kansan uhkaavien vaarojen torjumiseksi.
3345:       Eduskunnalla ei puoleltaan ole monta keinoa käytettävänä.
3346:   Ja voi panna kysymykseen, kuinka paljon auttaa syytösten torju-
3347:   minen sen puolelta. joka moniinkin vaatimuksiin nähden on siinä
3348:   asemassa kuin sadussa karitsa, jonka susi aina väittää hämmentävän
3349:   veden, seisoipa hän sitten purossa ala- tai yläpuolella sen juoksua.
3350:   Joka tapauksessa näyttäisi minusta kuitenkin siltä, että eduskunnan
3351:   on lausuttava perättömäksi se, mikä perätöntä on.
3352:       Sen välikysymyksen perusteluissa, jonka allekirjoittajia minä
3353:   olen, sanotaan että Venäjällä useissa piireissä koetetaan tehdä us-
3354:   kottavaksi suomalaisilla olevan aivan väärät käsitykset Suomen
3355:   valtio-oikeudellisesta asemasta. Lukemattoma kertoja on venäläi-
3356:   sessä sanomalehdistössä väitetty että suomalaiset katsovat Suomen
3357:   olevan ainoastaan personaaliunioonissa Venäjän kanssa. Varmim-
3358:    pana osoitteena Suomen kansan käsityksestä tässä kohdin on kui-
3359:    tenkin tietysti se, mitä Suomen kansan laillinen eduskunta on kan-
3360: /san nimessä Suomen valtio-oikeudellisesta asemasta lausunut. Vuonna
3361:    I899. jolloin seisottiin Suomen historiassa mitä surullisimpien vai-
3362:   heitten alussa, lausuivat valtiosäädyt käsityksenään, •>että Suomi
3363:   nauttien valtiollista autonomiaa on eroamattomasti yhdistettynä
3364:    Venäjän keisarikunnan kanssa ja on osa Venäjän valtakuntaa.-+
3365:    Eikä Suomen kansa missään tilaisuudessa ole edustajiensa kautta
3366:   lausunut tästä käsityksestä luopuneensa. Syytökset siitä, että
3367:   Suomen puolelta yhteyttä Venäjän keisarikunnan kanssa, yhteyttä
3368:    Venäjän valtakunnan kanssa katsottaisiin ainoastaan personaali-
3369:    uniooniksi, ovat perättömät.
3370:       Vielä vähemmän perää ja järkeä, niinkuin jokainen suomalainen
3371:    kylläkin tietää, on niillä syytöksillä, että muka Suomi pyrkii Venäjän
3372:    yhteydestä eroon, vieläpä sitä varten asestautuu. Näitten syytöksien
3373:    tueksi on, niinkuin kävi selville hallituksenkin antamasta selityksestä,
3374: 74                   Istunto 26 p. helmikuuta 1<)08.
3375: 
3376: 
3377: taidolla käytetty muutamia erinäisiä ilmiöitä, joitten merkitystä
3378: ja kantavuutta on aivan suunnattomasti suurennettu. Minulla
3379: puolestani ei ole mitään tietoja n. s. Voima-asiasta, joka nykyään
3380: on tuomioistuinten käsiteltävänä, ei mitään muita tietoja, kuin mitä
3381: julkisuudessa on näkynyt ja mitä äsken esitetyssä selityksessä saa-
3382: tiin kuulla. Mutta ei kukaan suomalainen ole tietämätön siitä,
3383: että tällä yhdistyksellä ei ole ollut mitään muuta merkitystä, kuin
3384: että se on tarjonnut aseita vihollisillemme. Yhdistys sai alkunsa
3385: semmoisena aikana, jolloin hallitusvalta ei pitänyt yllä laillisuutta,
3386: vaan jolloin se oli ensimäisenä laillista järjestystä rikkomassa.
3387: Oliko ihme silloin, että eräissä kansalaisissa saattoi syntyä ajatus,
3388: ('ttä yksityisten kansalaisten tehtävänä olisi koettaa ottaa laillisen
3389: järjestyksen suojaaminen asiakseen? Yhdistyksen toimien salape-
3390: räisyys ja sen kevytmielisyydet ovat tietysti juuri etupäässä suoma-
3391: laiselta kannalta moitittavat, mutta jokaiselle on tunnettua, että
3392: tämä yhdistys ei ole meidän maassamme saavuttanut kannatusta.
3393:      Ei kukaan, joka näki Suomen kansan sinä aikana, jolloin nykyään
3394: koossa oleva eduskunta valittiin, saata ajatellakaan, että tämä
3395: kansa olisi halukas antautumaan suurvaltiollisiin seikkailuihin ja
3396: haaveiluihin. Me näimme tämän kansan kokoontuvan jonoihin
3397:  vaaliuurnien ääreen, kiihkeän vaalitaistelun jälkeenkin hiljaisena ja
3398: hartaana, ikäänkuin jumalanpalvelukseen. Ja kaikkein silmistä loisti
3399: se vakaumus, että äänilippu on Suomen kansalaisen paras ase taiste-
3400: lussa oikeuksien puolesta. Kaikkialla kohdistui kansalaisten harras-
3401:  tus siihen, että sisällisillä parannuksilla kansan aineellinen ja henki-
3402:  nen hyvinvointi oli voimakkaasti kohotettava. Ei kukaan saata uskoa,
3403:  että tämmöinen kansa harhakuvien vuoksi olisi taipuvainen asetta-
3404:  maan vaaran alaiseksi sen rauhallisen kehityksen, jota se pitää ensi-
3405:  mäisenä elinehtonaan.
3406:      Ei, nuo syytökset ovat tahallisesti keksittyjä ja käytettyjä
3407:  meidän valtiollisen ja kansallisen asemamme turmioon saattamiseksi.
3408:  Että venäläisissä sanomalehdissä jotkut äänet ovat menneet niin
3409:  pitkälle, että ovat vaatineet suomalaisen kansallisuuden silpomista,
3410:  Suomen itäisimmän läänin erottamista Suomen valtioruumiista,
3411:  alueen, joka on Suomeen sidottu ei ainoastaan veriheimolaisuuden,
3412:  vaan yhteisen historian siteillä, jonka koko taloudellinen elämä
3413:  on mitä läheisimmässä yhteydessä muun Suomen kanssa, johon
3414:  Suomi on rakentanut rautateitä, johon se on perustanut sivistys-
3415:  laitoksia, jossa se on lunastanut lahjoitusmaat talonpojan omaisuu-
3416:  deksi, jossa se on järjestänyt olot, - että tämmöinen ajatus on edes
3417:  lausuttu, se on todella omiaan syvästi kuolluttamaan jokaisen Suo-
3418:  men kansalaisen mieltä, ja se osoittaa, että semmoisilla tahoilla,
3419:  missä tuon tapainen ajatus ilmi lausutaan, ei suinkaan tahdota
3420:  rakentaa, vaan tuhota. Me rohkenemme toivoa, että tuommoiset
3421:  mielipiteet kuitenkaan eivät ole saavuttaneet mitään vastakaikua
3422:                              Vastaus välikysymyksiin.                     75
3423: 
3424:     Venäjän suuressa kansassa, jonka kanssa meidän paras pyrkimyk-
3425:     semme on ystävyydessä elää.
3426:        Mielestäni on eduskunnan velvollisuus niitä valitsijoita kohtaan,
3427:     jotka ovat lähettäneet meidät valvomaan maan oikeutta, Suomen
3428:     kansan nimessä torjua väärät syytökset ja lausua käsityksensä siitä
3429:     kannasta, jolle Suomen kansa asettuu oikeudettornia vaatimuksia
3430:     vastaan. Jotta siihen perustettuun päiväjärjestykseen siirtymiseen,
3431:     johon mielestäni eduskunnan olisi ryhdyttävä, tulisi tähän suuntaan
3432:     menevä lausunto, rohkenen ehrlottaa, että nämä välikysymykset
3433:     lähetettäisiin perustuslakivaliokunnan harkittavaksi.
3434: 
3435:          Ed. Sirola: Jos tämä tilaisuus on pääasiassa aijottu Suomen
3436:     kansan yleisen mielipiteen lausumiseksi isänmaan jännittävästä
3437:     asemasta, on se kaikille edustajille tervetullut. ja täältä voidaan itäi-
3438:    sen rajan yli ja kauvas länteen antaa tieto. ettei ainoatakaan ääntä
3439:     tässä eduskunnassa ole julennut nousta ehdottamaan, että hallitsijan
3440:     olisi peräydyttävä viimeksi marraskuun manifestissä antamistaan
3441:     lupauksista ja jälleen antauduttava laittomuuden tielle. Vastaukset
3442:     niihin kysymyksiin, joita Venäjän duumassa näinä aikoina esitetään,
3443:     ovat sangen helpot antaa. Että Suomen kansalla, niin kallis kuin
3444:     sille mahdollisimman laaja itsemääräämisoikeus onkin, ei ole suur-
3445:     valtiollisia houreita, jotka eivät ole sopusoinnussa sen maantieteelli-
3446:     sen ja historiallisen aseman kanssa on selvää. - Viipurin läänin
3447:     erottamisaikeet ovat kaikkialla Suomen kansassa herättäneet tus-
3448:     kaista tunnetta ja varmasti sattuisi tällainen toimenpide syvälle
3449:     kaikkien suomalaisten sydämiin. Ja eiköhän Venäjän mustimmankin
3450:     taantumuksen edttstajille ole selvillä, mitä merkitsisi uuden val-
3451: -~nkumoukselliseksi pakotettavan läänin liittäminen lähemmin Ve-
3452: ,   näjän valtakuntaan, sillä sen vaikuttaisi tuollainen toimenpide, sen
3453:     sijaan että tällä hetkellä Suomen viranomaiset vakuuttavat, että
3454:     mitä Venäläisten vapaustaistelijain vainoomiseen tulee, mitään sel-
3455:     laista toimenpidettä ei tarvita.
3456:          Ylipää..'l.Sä jos on julistettava, että Suomen kansa ei voi pitää
3457:     .oikeudenmukaisena minkäänlaista sen oikeusperustasta poikkeavaa
3458:      lainsäädäntötoimenpidettä, ylipäänsä minkäänlaista sen elinjuuriin
3459:     koskevaa lainsäädäntötoimenpidettä, joka ei ole sen eduskunnan
3460:     hyväksymä, tällainen lausunto lähtenee täältä yksimielisenä. Eikäpä
3461:      Novoje Vremjakaan voine tätä miksikään väärentää.
3462:          Kenelle annetaan nämä lausunnot? Venäjän vasemmistolaisil-
3463:     leko, niille, joita elähyttävät sosiaalidemokratian periaatteet ja
3464:     katsantokannat kansojen itsemääräämisoikeudesta? He eivät sitä
3465:     tarvitse, he ovat ei sanoissa vaan teoissa osoittaneet, millä tavalla
3466:     he tätä puolustavat. Meidän laillisuutemme, meidän täälläolomme,
3467:     on heidän verellänsä ostettu. -Venäjän perustuslailliskansanvaltai-
3468:     selle puolueelleko näitä vakuutuksia tarvitaan? - Heidän puoleltaan
3469:                      Istunto 26 p. helmikuuta I<)08.
3470: 
3471: 
3472: kuulemma vakuutetaan, että he Suomen autonomista asemaa puo-
3473: lustavat, ja se on hyvä mutta muistettakoon, että heidän voiman.'Sf\
3474: ei ole suuri, sillä Venäjän kansan itsemääräämisoikeutta eivät he ole
3475: jaksaneet turvata. - Tarkoitetaanko näitä vakuutuksia Venäjän
3476: taantuvaisille, bobrikoffilaisille? - Eivät hekään niitä tarvitse.
3477: Heille puhuttiin tässä asiassa selvää kieltä marraskuun päivinä kol-
3478: matta vuotta sitten. Heiltä ei ole väärät tiedot näistä asioista. Toi-
3479: set syyt ja pyyteet heidän suunsa kautta puhuvat. Onko tarkoitus
3480: tukea kotimaista hallitusta tällä välikysymyksellä.? Ei kellään liene
3481: mitään ronistuttamista hallituksen toimista, mikäli ne tarkoittavat
3482: näitten asiain selvittämistä itään päin, sen selvittämistä, että Suomen
3483: kansa ei tahdo oikeusperustastaan luopua. Muttajoshallitustunteetu-
3484: kea vakuutuksesta, että suuri osaSuomenkansaa katsoosen tässäsuh~
3485: teessa menetelleen liian lievästi, että katsoo sen olevan siinä >>myötämie-
3486: syydessä,>> jota senaatin varapuheenjohtaja vakuutti tässä osoitetun~
3487: jos senaatti tuntee turvaa siitä, että suuri osa Suomen kansaa tah-
3488: toisi paljon jyrkempää ja selvempää sen oikeuksien merkitsemistä,
3489: niin saakoon se tämänkin turvan!
3490:      Myös on sanottu tämän hetken tarkoitukseksi koota Suomen
3491: kansaa yksimielisesti torjumaan - ei muutamien Suomi-syöjien
3492: vihamielisiä valheita, - sillä mitä torjumista siinä on, vaan torju-
3493: maan itse taantumusjärjestelmää, itse kuristushyökkäyksiä, joita
3494: Suomenmaata kohtaan sangen ilmeisesti, vaikuttavalta taholta suun-
3495: nitellaan. Ja aivan oikein. Maaseudulla odottaa kansa, se odottaa
3496: Suomen eduskunnalta ohjelmaa, se odottaa toimintasuunnitelmaa.
3497: Se mieluimmin ottaisi vastaan yksimielisesti laaditun ohjelman.
3498: Kysymys on siitä, voidaanko se saavuttaa ja mille pohjalle se ra··
3499: kennetaan.
3500:      Laillisuudelle, lausuu kai suuri osa. Hyvä ase; laillisuuteen,
3501: kansan oikeudentunnon paperille vahvistettuun muotoon on erin-
3502: omainen turvata! Mutta minkälaisia käsityksiä on tälle kansalle
3503:  annettu laillisuudesta? Meidän oikeuslaitoksemme on syystä tällä
3504: hetkellä Venäjän vanhoillisimpien ainesten pilkan esineenä (hyvä!).
3505: Eikä yksistään sen kokoonpano ja järjestelmä. vaan se tapa, jolla
3506:  oikeutta tässä maassa jaetaan, on herättänyt tyytymättömyyttä
3507: kansassa. Koko kapitalistisen järjestelmän murroskauden tuomat
3508:  ilmiöt torppari- ja talonpoikaishäätöineen, tukkiyhtiöiden maananas-
3509:  tuksineen, ja Laukon tapahtumineen, se turvattomuus johon Suomen
3510: kansan suurilla rahoilla lunastetut Karjalan lampuotimaat ovat hei-
3511:  tetyt, työttömyys, työstä poisheittäminen, kaikki tällainen, jota
3512:  luetteloa voisi pitkälle jatkaa, on hirvittävästi järkyttänyt laillisuu-
3513:  den tuntoa kansassa, sillä se huomaa, näkee oikeuden muodolla ja
3514:  lain varjon alla harjoitettavan sellaista, mitä se tuntee syväksi vää-
3515:  ryydeksi. Ja valtiollisella alalla on kansan oikeudentuntoa lailli-
3516:  selta taholta jo pahasti järkäytetty. Ennenkuin vielä olikaan pois·
3517:                        Vastaus välikysymyksiin.                      77
3518: 
3519: tettu laiton hallitusjärjestelmä maastamme, antautui laillisen vasta-
3520: rinnan ryhmä peräytymisen tielle. Miljoonakysymys on vuosi vuo-
3521: delta, askel askeleelta osoittanut yhä onnettomampaa siirtymistä
3522: lailliselta perustalta. Venäjän vapausliikkeen täällä liikkuvien edus
3523: tajien vainoaminen on kulkenut lailli<:>uuden rajoilla, ja- vakuutta-
3524: vat pätevät lakimiehet - kulkenut niiden ylikin. Ja tällä hetkellä
3525: harkitsevat ehkä Suomen lailliSet keinoa, millä voitaisiin keksiä
3526: ~pivin laillinen muoto niiden vaatimusten tyydyttämiseksi, jotka
3527: Pietarista ovat tulleet, ja jotka vaatimukset laillistenkin taholta
3528: leimataan syvälti Suomen autonomiaa koskeviksi.
3529:      Täytyykö meidän, sosiaalidemokraattien vallankumouksellish~n
3530: opettaa teille laillisuutta (hyvä!)? Se huono kurssi, johonka >>lailli-
3531: suus•> on maassamme joutunut, se on oikeiston, se on teidän, »nimi-
3532: laillisten» syy.
3533:      Ja ainoastaan sikäli kuin sosiaalidemokratia edistyy, kun sen
3534: vaikutuksesta kansan oikeudentuntoa vastaavia lakeja saadaan sää-
3535: dettyä, ainoastaan sikäli kasvaa todellisen laillisuuden tunto kan-
3536: sassa.
3537:      Mitä sitte tulee siihen uuraaseen reformitoimintaan, jota senaatin
3538: varapuheenjohtaja on Pietariin päinkin kehunut, niin me tiedämme
3539: hyvin, mitä lajia se on ollut ja me tiedämme hyvin että sen valmis-
3540: tuneita tuloksia ei vielä meidän käsissämme ole.
3541:      En tie<L1. voisiko tässä yhteydessä edes vakavasti puhua tämän
3542: eduskunnan keskustan ohjelmasta, puolueen, joka isänmaan tällaisena
3543: hetkenä rohkenee panna toimeen joukkoulvojaiset erään sivuseikan
3544: takia ja lähettää lähetystöjä Pietariin, ei suinkaan taantumusta
3545: torjumaan, vaan vaikuttamaan sellaisia toimenpiteitä hallitusviran-
3546: omaisten puolelta, että Venäjän taantumuksen vihaama tiedemies
3547: menettäisi opettajapaikkansa, -etupäässä siksi, että hän on juuta-
3548: lainen syntyperältään, ja toiseksi, koska hän on rohjennut arvostella
3549: erästä hyvin arvostelua sietävää puoluetta. Se puolue on täällä usein
3550: kehuskellut diplomatiiaansa ja koettanut uskotella kansaa, että <<toisin
3551: olis käynytkin johtaessa kenraalin,•> mutta se ei vielä meitä saanut
3552: vakuutetuksi siitä, että se valtiollinen ohjelma tällä kertaa voisi
3553: parempaa tulosta saada kuin joku vuosi takaperin.
3554:      Mutta vastarinnan ohjelmaa odottaa kansa. Siitä voimasta,
3555: millä Suomen puolelta lausuta<!n sen käsitys näistä asioista, riippuu,
3556: kuinka pitkälle taantumus rohkenee mennä. Mutta se ei riipu yksis-
3557: sään sanoista, se riippuu siitä, mitä voidaan sanojen taakse panna,
3558: se riippuu siitä, minkäläinen on kansan mieliala ja kuinka altis se
3559: on puolustamaan oikeuksiaan teossa. Hallituksen puolelta on huo-
3560: mautettu, että siltä ei voi muuta vaatia kuin että se tulkitsee maamme
3561: oikeusperustaa ja laillisuutta oikein ja siellä missä tarvitaan. Halli-
3562: tukselta voidaan kuitenkin vaatia paljon enemmän ja etenkin halli-·
3563: tusta tukevilta puolueilta. Tahtooko Suomen porvaristo ylipäänsä
3564:                      Istunto 26 p. helmikuuta 1908.
3565: 
3566: 
3567: valmistautua ja tehdä vastarintaa alkavaa taantumusta vastaan?
3568: Tiedetään kyllä, että porvariston pyrkimys kaikissa maissa on päästä
3569: hoitamaan valtion asioita ja erittäin valtion kukkaroa yksinään,
3570: kuten perustuslaillisuuden, parlamentarismin suurmaat osoittavat.
3571: Mutta siellä missä porvariston on määrättävä, tahtooko se jakaa
3572: tämän valtion rahapussin ja valtioasiain hoidon kansan vaiko itse-
3573: valtiaan hallitsijan kanssa, on se joka paikassa valitettavasti osottau-
3574: tunut halukkaaksi kääntymään oikealle päin. Olisiko meillä koko-
3575: naan toisin?
3576:     Kapitalismi ja suurmaanomistus ovat meidänkin maassamme jo
3577: päässeet siksi pitkälle, että nouseva sosiaalidemokratia uhkaa niiden
3578: etuoikeuksia. On siksi varsin pelottavaa se vastarinta, joka on ko-
3579: honnut kieltolakia, torpparilakia, elinkeinolain käytännölliseksi
3580: saamista ynnä ylipäänsä koko sosiaalipoliitista lainsäätämistoimin-
3581: taa vastaan, jos se vaan on vähinkin tarkoittanut heidän erikoisten
3582: etuoikeuksiensa rajoittamista ja työtä tekevien luokkain turvaamista.
3583: Ja tässä lainsäätämistyön j arrutustyössä ja sen käytännölliseksi saami-
3584: sen ehkäisemisessä on porvariston suur-omistavin aines kaikis<>a maissa
3585: ollut halukas turvaantt1maan hallitsijan vetooikeuteen ja jopa tar-
3586: peen tullen valtiokaappauksella ehkäisemään kansan työtätekevän
3587: luokan pyrkimystä oikeuksiinsa.
3588:     Sosiaalidemokratia on siksi pelottavana peikkona kohonnut usei-
3589: den suomalaisten taantumuksellisten eteen, ettei ole puuttunut julki-
3590: sia lausuntoja siitä, kuinka heille olisi mieluisampaa taipua venäläisten
3591: taantumuksen vaatimuksiin kuin alistua siihen, että Suomen sosiaali-
3592: demokratia vielä saa laajentua. Ja joku päivä takaperin näimme
3593: sanomalehdistä, että joku keskustan henkilö Pietarissa on puhunut,
3594: että Suomessakin voi käydä samoin kuin Venäjällä ja että sosiaali-
3595: demokratia kyllä saadaan eduskunnassa supistetuksi. Ilman ainoata-
3596: kaan vastalausetta julkaisi suomalaisen puolueen pää-äänenkannat-
3597: taja tällaisen lausunnon, joka tarkoitti sitä että kuten duumassa
3598: v a 1 t i o k a a p p a u k se n kautta riistetyn äänioikeuden avulla
3599: mahdollisesti voitaisiin vasemmiston rivejä supistaa (huutoja: hyi!).
3600: Eikä tätä ole korjattu teidän taholta. Suoraan on porvarillisen
3601: taantumuksen taholta kutsuttu venäläistä taantumusta tänne.
3602: Muistammehan, millä riemulla oikeisto ja keskusta ottivat täällä
3603: viime istuntokaudella vastaan sen pitkän luettelon, jolla vääriste-
3604: lyllä ja valheella koetettiin osottaa sosiaalidemokratiia rikollisuuden
3605: juureksi, kaiken rosvouden pesäksi. Eikä se ollut ainoa tapaus.
3606: Lukuisilla muilla tavoilla on suorastaan houkuteltu ja kutsuttu dikta-
3607: tuuria edes jonkun verran hillitsemään työväenluokan etenemistä. -
3608:     Millä tavalla porvaristo sitten voisi, jos se tahtoisi, tehdä vasta-
3609: rintaa taantumusta vastaan. Täällä edellinen puhuja huomautti,
3610: että äänilippu on siinä suhteessa paras keino. Vallan oikein, - niin
3611: kauvan kuin meillä on tilaisuus äänilippuja käyttää ja niin kauvan
3612:                        Vastaus välikysymyksiin.                      79
3613: 
3614: kuin todellakin äänilipun kautta kansan vapaa valinta saa tulla
3615: julki. Mutta siilienkö se loppuukin? -
3616:     Sortovuosilta muistamme, että maan virkamiehistöllä oli tilaisuus
3617: tehdä vastarintaa, kieltäytyä myötävaikuttamasta laittomiin tekoi-
3618: hin. Sellaista voi ilmetä nyttenkin. Mutta mitä auttaa sellainen
3619: kieltäytyminen, jos tämmöisen lakon tapahtuessa lakonrikkureita,
3620: >>isänmaanpelastajia,>> on aina astumassa tyhjäksi jääneille tiloille.
3621: Asevelvollisuuslakot olivat tuonnaisina vuosina erinomaisena vasta-
3622: rinnankeinona, mutta ne myytiin miljoonista. (Hyvä!) Ei edes
3623: uskalleta odottaa apua Venäjän vapausliikkeeltä, jolle vielä joku aika
3624: takaperin Suomen säädyt virallisesti kumarsivat (Aivan oikein!).
3625: Puhesävy on kokonaan muuttunut tässä parin vuoden kuluessa, ja
3626: niitä, joita ennen kaukaa katsoen ainakin sankareina ihasteltiin, niitä
3627: esitetään nyt ainoastaan terroristien, pommimiesten ja rosvojen ver-
3628: taisiksi. (Oikein! Kuvaavata!)
3629:     Onpa syytäkin taantumuksellisilla ja vanhoillisilla pelätä Venäjän
3630: vallankumouksen etenemistä, ja se on myös julkisesti siltä taholta
3631: sanottu, sillä siellä tiedetään, että joka kerta kun kansanvallan laine
3632: korkeammalle kohahtaa Venäjällä, se myös täällä hyvän matkaa
3633: lykkää eteenpäin kansan valtaa, s o. sosiaalidemokratiiaa. Kor-
3634: keintaan nyt voi odottaa, että joukko porvaristoa asettuu sietävälle,
3635: passiiviselle kannalle, ei tahdo suorastaan myötävaikuttaa taantu-
3636: mukseen. Mutta tuskin paljoa enempää.
3637:     Toisin on laita työväenluokan. Se tahtoo ja se voi tehdä vasta-
3638: rintaa, sillä, kiitos kapitalismin, ei sillä ole mitään muuta menetettä-
3639: vää kuin kahleensa, mutta paljon voitettavaa, - koko maailma!
3640: Sillä on tähän pyrkimykseensä siveellinen oikeutus: >>Joka ei tee työtä,
3641: ei hänen syömänkään pidä.>> Sillä on pakottava velvollisuus, sillä
3642: työväenluokan puhtaana säilynyt oikeustunto ei voi tyynesti katsoa
3643: kaikkea sitä mädännäisyyttä, jota kapitalismi on mukanaan tuonut.
3644: Työväenluokalla on tilaisuus tehdä vastarintaa. Sen järjestöjä ei
3645: voi mikään diktatuuri tuhota, sen vapaata ajatusta ja sen ilmauksia
3646: ei voida myöskään millään tavalla saada poistetuiksi. Ei Bismarckin
3647: sortolait, ei Stolypinin >>kaulaliinapolitiikka>> ole voinut sitä tehdä
3648: eikä ne koskaan voikaan. Ja koska työväenluokan liikkumisvapau-
3649: den tarve vaatii valtiollisia vapauksia, niin on työväenluokka ensi-
3650: mäisenä niiden puolesta taistelemassa, kuten valtiollisten vaatimus-
3651: ten puolesta tehty suurlakko osoitti.
3652:     Puolueemme valtiollisen ohjelman ensimäinen kohta ei suinkaan
3653: ole haaveellis-yltiöpäinen tuulentupa, vaan selkeä ohjelma, joka
3654: toteutuu sitä mukaan kuin historialliset olot sallivat, ja sitä mukaa,
3655: kuinka paljon tietoisia taistelijoita tämän ohjelman puolesta
3656: on. Mitä ·suurempi on sorto, sitä suurempi, sitä voimakkaampi on
3657: sitä vastaan kohonnut vastarinta kansan syvien rivien puolelta.
3658: Valtiokaappaus luo aina vallankumouksellisuutta. V aitiokaappaus
3659: 8o                   Istunto 26 p. helmikuuta 1908.
3660: 
3661: 
3662: antaa vallankumoukselle aina suuremman siveellisen tunnustuksen
3663: ja oikeutuksen, emmekä me voi olla julkilausumatta, että yhä vielä
3664: Venäjän kansan vapausliikkeestä riippuu Suomen kansan vapaus,
3665: että ainoastaan tämän taistelun yhteydessä voidaan Suomen autono-
3666: miian kohtuullistenkin laajennusten hyväksi taistella. Sortajat ovat
3667: keskenään liitossa. Kapitalismi on kansainvälistä, sosiaalidemokra-
3668: tiian täytyy myös sitä olla. Ja sen mukainen on taistelukin. Eivät
3669: meidän vakuutuksemme, eivät meidän sanamme tätä kaikkea takaa,
3670: vaan historiallinen ja taloudellinen välttämättömyys. Se pitää
3671: huolta siitä, että Suomen työväenluokka löydetään ensi riveistä taan-
3672: tumusta vastaan taisteltaessa. (Hyvä!). Jos osa porvaristoa, jos
3673: Suomen talonpoikaisluokka, jos Suomen pikkuporvaristo heräten
3674: hallitsija-ihailustaan ja liiasta hyväuskoisuudestaan, asettuu myös
3675: selkeälle kannalle ja saman ohjelman taa, on se erittäin hyvä, ja
3676: on tällainen yksimielisyys tervetullut. Mutta miten tahansa, sellai-
3677: nen on meidän tunnus-sanamme, sellainen on Suomen sosiaalidemo-
3678: kratian ohjelma Suomen kansalle. Se on kestävämpi kuin muoto-
3679: laillisuus, se vie perille, silloin kuin diplomatia pettää ja sen turvissa
3680: uskaltaa lähteä taantumusta vastaan. Ehdotan, että asia menee
3681: perustuslakivaliokuntaan. (Hyvä! Hyvä!)
3682: 
3683:      F.d. Danielson-Kalmari: Vasta epäilysten ja vakavan harkin-
3684: nan jälkeen se välikysymys on tehty, joka on lähtenyt suomalaisen
3685: puolueen keskuudesta. On tuntunut edesvastuulliselta virittää kes-
3686: kustelu, josta jo ennalta täytyi odottaa, että niinkuin nyt onkin käy-
3687: nyt, se paljastaisi keskinäisen rikkinäisyytemme. Mutta toisaalta
3688: on näyttänyt luonnottomalta, että kun myrsky on nousemassa
3689: isänmaata vastaan, silloin Suomen eduskunta pysyisi äänettömänä.
3690: Ja kun hallitusta lähellä olevat ryhmät ovat voittaneet epäilyksensä
3691: ja esittäneet välikysymyksensä, kun lisäksi nämä heidän kysymyk-
3692: sensä ovat näyttäneet liian ahtailta, silloin suomalainenkin puolue
3693: on tahtonut kääntyä hallituksen puoleen kysymällä, miten se käsit-
3694: tää nykyisen valtiollisen aseman, mitä se on tehnyt ja mitä se aikoo
3695: tehdä Suomen sisällisen itsenäisyyden turvaamiseksi. Me olemme kä-
3696: sittäneet asian siten, että tässä ei riitä kysymys yksistään siitä,
3697: mitä hallitus on tehnyt perättömiin syytöksiin rakentuvien vaati-
3698: musten torjnmiseksi, vaan että hallitttkselta olisi pyydettävä selon-
3699: tekoa sen toimintaohjelmasta sellaisena kuin se on ollut tähän asti
3700: ja sellaisena ku n se tulee olemaan läheisessä tulevaisuudessa. Olemme
3701: kysyneet, miten se on tahtonut ja koettanut saada suhteemme
3702: Valtakuntaan selvitetyiksi ja turvatuiksi ja millä toiminnalla täällä
3703: oman kansan keskuudessa se on tahtonut luoda sitä sisällistä
3704: eheyttä ja voimaa, jota tarvitaan, jos kansan mieli kestää koettele-
3705: muksienkin päivät.
3706:                          Vastaus välikysymyksiin.                      81
3707: 
3708: 
3709:      Senaatin talousosaston kunnioitettu varapuheenjohtaja on tältä
3710: sijalta antanut selvityksensä. En saata sanoa, että tämä hänen seli-
3711: tyksensä joka kohdassa on vastannut meidän tekemäämme kysy-
3712: mykseen. Hän lausui siinä m. m. että hänen on vaikea sanoa mitään
3713: siitä, miten senaatti aikoo menetellä. Meidän tarkoituksemme ei
3714: olekaan suinkaan ollut kysyä yksityiskohdissa, miten senaatti on
3715: menettelevä, me olemme vaan toivoneet, että hallituksen esimiehellä
3716: olisi lausnttavana yleisin piirtein se toimintaohjelma, jota senaatti
3717: aikoo noudattaa. En usko että ne muutamat sanat, joilla hän viit-
3718: tasi tähän ohjelmaan, antavat meidän tietää muuta kuin, mitä me
3719: tiesimme jo ennen kuin teimme välikysymyksemme.
3720:      Hän on lisäksi jättänyt kokonaan syrjään hallituksen sisäisen
3721: politiikan, siis sen kysymyksen, millä tapaa hallitus, johtamalla ja
3722: järjestämällä meidän sisäisiä asioitamme, on tahtonut suojella kan-
3723: samme oikeuksia ulospäin. Minä myönnän kuitenkin, että tämä
3724: viimeksimainittu kysymys voi tällä kertaa ainoastaan ohimennen
3725: tulla käsittelyn esineeksi.
3726:      Hallituksen ja kansalaisten suhtautuminen niihin hyökkäyksiin,
3727: joita Venäjältä on tehty ja tehdään maatamme kohtaan, riippuu
3728: minun ymmärtääkseni suuressa määrin siitä, katsotaanko nämä
3729: hyökkäykset yksistään perättömien syytösten, vihan, epäluulon
3730: ja kateuden synnyt~ämiksi, vai käsitetäänkö asia siten, että tuon rin-
3731: nalla ja ohella niihin sisältyy kuitenkin jotain muutakin, jotakin joka
3732: on historiallisen kehityksen välttämättömyyden luomaa ja jota siis
3733: ei päästä syrjäyttämään sillä vain, että näytetään mukana kulkevaa
3734: inhimillisen vihan ja vainon halua. Jos hyökkäykset kauttaaltaan
3735: rakentuvat vääriin syytöksiin, silloin niiden täytyy olla ohimeneviä,
3736: silloin meidän toimintaohjelmamme niihin nähden myöskin on selvä:
3737: me torjumme ne, asetumme ehdottomasti hylkäävälle kannalle.
3738: Jos me sitävastoin löydämme niistä jotakin tosiasiallisiin oloihin pe-
3739: rusttwaa, silloin me huomaamme, että niissä on pysyvä ydin ja että
3740: meidän täytyy koettaa saada se, mikä niissä on pysyvää ja ehkä
3741: oikeutettua, sopusointuun meidän oikeuksiemme kanssa. Nämä
3742: eriävät katsantokannat ovat monasti meidän julkisessa elämässämme
3743: jo törmänneet vastatusten.
3744:      Kun r88o-lnvun loppuvuosina Venäjältä tehdyt hyökkäykset
3745: maamme oikeuksia vastaan alkoivat ensin uhkaavina ilmetä, sil-
3746: loin kieltämättä niissä esiintyi niin äärettömän paljon tosiasiain,
3747: historian väärentämistä, että tämän väärentämisen osoittaminen
3748: oli lähin isänmaallinen velvollisuus, ja siinä kaikki silloiset valtiolli-
3749: set ryhmät edustajiensa kautta voimainsa mukaan koettivatkin
3750: täyttää velvollisuutensa. Tiettyä on myöskin, että samalla kuin
3751: !liten syntyneet tieteelliset esitykset ovat meidän omassa kansassam-
3752: me vakaannuttaneet tietoa siitä että meillä on pyhät oikeudet,
3753: joihin me voimme turvautua, niin nämä esitykset myöskin aikoinaan
3754:                                                                  6
3755: 82                   Istunto 26 p. helmikuuta Ig<>8.
3756: 
3757: 
3758: vaikuttivat kaikkein korkeimmassa paikassa maamme hyväksi.
3759: Mutta jo silloin selvisi eri piireissä se seikka, että ei riittänyt yksis-
3760: tänsä perättömien syytöksien ja historian vääristelyjen paljasta-
3761: minen. Tämän tu1i olla vaan alustava, edeltäkäyvä toimi, johon liit-
3762: tyisi positiivinen pyrintö rakentaa maamme tu1evaisuudelle luja
3763: pohja niissä kohdin, missä se oli alkanut horjua. Tuo käsityskanta
3764: vaikutti nimenomaan niissä piireissä, joiden mielialaa minä puolus-
3765: tani lähirumin tunnen. Se vaikutti, että r8go-luvun valtiopäivillä
3766: syntyi pappis- ja talonpoikaissäädyissä suhteitamme Venäjään
3767: koskevissa kysymyksissä katsantotapa, joka toisinaan erosi siitä,
3768: mikä oli enemmistöllä kahdessa muussa säädyssä Tiedetään myös-
3769: kin, että r8gg vuoden valtiopäivillä tämä katsantotapa ynnä tuo toi-
3770: nen joutuivat tärkeissäkin kysymyksissä vastatusten. Siitä kui-
3771: tenkin kaikki olivat yksimielisiä, että Suomen kansan oli ja on mahdo-
3772: ton antaa suostumuksensa mihinkään sellaiseen sen valtiosäännön
3773: muuttamiseen, jonka kautta meidän kansallisen olemuksemme
3774: ja valtiollisen autonomiamme ydinkohdat joutuisivat kärsimään.
3775: Ja siitä niinikään kaikki olivat yksimielisiä, että mitä muutoksia
3776: tulisikin tehtäviksi, jotta saataisiin aikaan pysyvä rauha Venäjän
3777: hallituksen ja Venäjällä valtaan pyrkivän katsantotavan kanssa,
3778: nämä muutokset olivat suoritettavat silmällä pitäen sitä järjestystä,
3779: jonka Suomen valtiosääntö määräsi ja siis Suomen laillisen eduskun-
3780: nan myötävaikutuksella ja sen päätöksen kautta.
3781:      Sortovuosina sitten osa meidän kansaamme näkyi antautuneen
3782: siihen käsitykseen, että kansamme oikeudet olivat säilytettävissä
3783: yksistänsä siten, että me liittoudumme keisarikunnan vastustus-
3784: puolueitten kanssa. Se on se sama käsitys, joka vastikään on edus-
3785: kunnassamme lausuttu.
3786:      Suomalaisessa puolueessa sitävastoin säilyi voimakkaana ja
3787: määräävänä se katsantokanta, jota oli noudatettu meidän valtio-
3788: elämässämme halki koko yhdeksännentoista vuosisadan, nim. että
3789: meidän tuli pysyä erillämme kaikkien muiden, myöskin Venäjän
3790: keisarikunnan sisällisistä riidoista ja suunnata voimamme ja harras-
3791: tuksemme siihen, että me omalla voimallamme, oman siveellisen kun-
3792: tomme kautta voisimme säilyä erinäisenä kansana vaatimattomassa
3793: valtiollisessa asemassa. Ja sentähden myöskin tämän puolueen
3794: keskuudesta, jonka hartioille silloin oli vieritetty raskas tehtävä,
3795: monastikin käännyttiin Venäjän vallanpitäjäin puoleen ehdotuksella,
3796: että siltä taholta kerrankin selvästi esitettäisiin, mitä Venäjän etu
3797: vaatii Suomeen nähden, jotta voitaisiin päästä lopu1lisiin neuvotte-
3798: luihin ja rehellisenä työllä saada aikaan sellainen sopimus, jossa
3799: molempien maiden oikeudet ja edut pitkiksi ajoiksi saisivat kestävän
3800: kulmakiven.
3801:      Nämät uudistetut ehdotukset johtivat siihen, että yritys pantiin
3802:  alulle. Meidän maassamme on usein esitetty asia sillä tavoin, että
3803:                         Vastaus välikysymyksiin.
3804: 
3805: 
3806: n. s. Tagantsevin komitea oli tullut toimeen maatamme vastaan
3807: vihamielisessä tarkoituksessa. Tosiasia on kuitenkin, että tämä
3808: komitea sai alkunsa erään kirjallisen lausunnon johdosta, joka jätet-
3809: tynä maamme silloiselle kenraalikuvernöörille ja virkaatoimittavalle
3810: minsterivaltiosihteerilte niin selvin sanoin kuin suinkin on mahdol-
3811: lista, esitti ne molemminpuoliset vaarat, jotka aseman jatkuminen
3812: silloisessa ratkaisemattomassa muodossaan välttämättömästi toisi
3813: mukanaan.        Vastamainitussa venäläis-suomalaisessa komiteassa,
3814: jonka suomalaisessa osastossa kyllä oli enemmistönä suomalaisen
3815: puolueen jäseniä, mutta jossa myöskin oli mukana Suomen valtio-
3816: oikeuden edustaja yliopistossamme professori Hermansonja sittem-
3817: min uuteen hallitukseen astunut ruotsalaisen puolueen jäsen, översti
3818: Antell, suomalaiset jäsenet yksimielisesti toivat esiin maamme
3819: perustuslailliset oikeudet, mutta samalla he myöskin yksimielisesti
3820: lausuivat sen ajatuksen, että on meidän kansallemme kerrassaan
3821: elinkysymys saada Suomenmaan asema valtakunnassa pysyvästi
3822: järjestetyksi sellaisella tavalla että se myöskin tyydyttää Venäjän
3823: kansaan juurtuneita sen valistuneimmissa ja todellista oikeutta ja
3824: vapautta harrastavissa piireissä eläviä käsityksiä. Ja suomalai'>et
3825:  esittivät kantansa sillä menestyksellä, että mainitun komitean
3826: venäläisistäkin jäsenistä kaikki paitsi kaksi, jotka molemmat ovat
3827: tulleet surullisen kuuluisiksi Suomen autonomian leppymättöminä
3828:  vihollisina myönsivät sen, että mitä muutoksia valtio-oikeudelli-
3829: seen asemaamme pantaisiinkin toimeen, niin tarvittaisiin niihin
3830: Suomen eduskunnan perustuslain mukainen suostumus. Tämän
3831:  venäläiseltä taholta, Venäjän virallisten edustajain puolelta tehdyn
3832:  myönnytyksen voivat Venäjän nykyiset vallanpitäjät lukea mainitun
3833:  komitean pöytäkirjoista.
3834:      Sillä kannalla olivat asiat, kun suurlakko maassamme tapahtui
3835:  ja marraskuun manifesti näytti antavan maallemme valoisan tule-
3836:  vaisuuden. Mutta valitettavasti tämä käänne tukahutti maassamme
3837:  laajoissa piireissä kaiken käsityksen siitä, että tarvittiin neuvotteluja
3838:  ja sovitteluja Venäjän edustajien kanssa, jos mieli rakentaa maamme
3839:  valtiollinen tulevaisuus pysyvälle pohjalle.
3840:      Me tiedämme kaikki, että ajatus neuvottelujen tarpeettomuu-
3841:  desta laajalti levisi kansaamme, ja näyttää siltä, kun se hallitus,
3842:  joka täällä silloin astui maamme oloja järjestämään, olisi sekin jos-
3843:  sain määrin antautunut tämän käsityksen valtaan. Sillä siitä oh-
3844:  jelmapuheesta, jonka senaatin varapuheenjohtaja senaatin suostu-
3845:  muksella, senaatin hyväksymänä julkaisi maamme virallisissa leh-
3846:  dissä ja otatti senaatin pöytäkirjaan, ei tavata sanaakaan siitä, että
3847:  uuden hallituksen tehtäviä olisi saada yhdessä Venäjän hallituk-
3848:  sen kanssa silloin vielä riidanalaiset kysymykset järjestetyiksi.
3849:      Ja senkin jälkeen on ymmärtääkseni meidän kotimainen halli-
3850:  tuksemme kauan toiminut sillä tavoin, kuin marraskuun manifesti
3851:                     Istunto 26 p. helmikuuta 1<)08.
3852: 
3853: olisi lopullisesti järjestänyt venäläis-suomalaisen kysymyksen. On-
3854: han tunnettua, että senaatti esitti korkeimpaan paikkaan, että olisi
3855: tarpeetonta jatkaa vastamainitun venäläis-suomalaisen komitean
3856: töitä, tarpeetonta asettaa siihen suomalaisia jäseniä eronsa tarjon-
3857: neitten jäsenten sijaan. Ja kuitenkin o1i marraskuun manifesti
3858: jättänyt mitä tärkeimpiä ja maamme tulevaisuutta mitä suurimmassa
3859: määrin uhkaavia kysymyksiä ratkaisematta. Helmikuun manifesti
3860: ei ollut knmottu, asevelvollisuusasia ei ollut järjestetty, postimani··
3861: festi vuorlelta r8go oli edelleen voimassa, vaikkakin Suomen valtio-
3862: päivät useampaan kertaan olivat selittäneet sen olevan ristiriidassa
3863: maamme oikeuksien, maamme perustuslakien kanssa. Ja sattuihan
3864: sitte seuraavina aikoina nykyisen hallituksen toimiessa tapauksia,
3865: jotka näyttivät kohdaltansa, että sovittelu ja keskinäinen ymmär-
3866: rys keisarikunnan vallanpitäjien kanssa olisi ollut tarpeen. Senaatin
3867: varapuheenjohtaja on viitannut Viaporin kapinaan ja suomalaisten
3868: osanottoon siihen. Hän on viitannut onnettomaan Voimaliittoon
3869: ja siihen tosiasiaan, että Suomen rajojen sisällä on suunniteltu ri-
3870: koksellisia tekoja keisarikunnan korkeimpia viranomaisia, ja vieläpä
3871: hallitsijahuoneen jäseniä vastaan.
3872:     Kaikissa näissä asioissa ilmenee seikkoja, jotka näyttävät ase-
3873: mamme vaarat ja joista !o heti, kuu ne tapahtuivat, täytyi arvata,
3874: että ne tulisivat keisarikunnassa virittämään kysymyksen, onko
3875: Suomen asema valtakunnassa sellainen, että se tarjoaa Venäjälle
3876: riittävät takeet, ettei Suomessa synny valtakunnalle vaarallisten
3877: tekojen tyyssija. Tällaisen käsityksen torjumiseksi olisi kieltämättä
3878: tarvittu mitä suurimmassa määrässä voimaa, tarmoa ja ajoissa ta-
3879: pahtuvaa alotetta; ei yksistänsä sitä, että mukaudutaan Venäjän
3880: hallituksen puolelta tehtyihin vaatimuksiin silloin kuin ne esitetään,
3881: ja askel askeleelta niihin mukaudutaan. vaan että ajoissa oltai-
3882: siin selvillä, millä tavoin nämä vaatimukset, mikäli ne ovat oikeutetut,
3883: olisivat tyydytettävät ja niiden kärki taitettava. Suomalaisessa
3884: puolueessa on vallinnut se käsitys, että tuo, vallankin lakkoviikon
3885: jälkeen laajalle maassamme levinnyt katsantotapa, ettei tarvinnut
3886: suuresti välittää Venäjän hallituspiireissä ilmenevistä mielipiteistä,
3887: edelleen on ollut liian vahva ja että kotimainen hallituksemme on
3888: ehkä jonkun verran antanut tämän käsityksen välillisesti Yaikuttaa
3889: toimintaansa.
3890:     Se katsantotapa, joka on vallinnut meidän keskuudessamme, .se
3891: saattoi meidän pää-äänenkannattajamme ja sittemmin suomalaisen
3892: puolueen kokouksessaan vaatimaan tarmokkaita toimenpiteitä
3893: Voimaliiton toiminnan tukahuttamiseksi. Tämä meidän Yaatimuk-
3894: semme herätti, se muistetaan, ensiksi raivokkaita hyökkäyksiä
3895: puoluettamme vastaan. Mutta nyttemmin puhutaan aivan yleisesti
3896: toisessa äänilajissa. Yleisesti tunnustetaan niin hallituksen kuin
3897: hallituspuolueen keskuudessa, - yksistänsä sosialistit lienevät toista
3898:                          Vastaus välikysymyksiin.
3899: 
3900: 
3901: mieltä --, että Voimaliitto on antanut aseita maamme vihollisille.
3902: Ja suomalainen puoltte sai jo vuosi takaperin mahdollisen pätevim-
3903: miiltä taholta tunnustuksen, että sen toiminta tässä asiassa oli
3904: ollut maallemme eduksi. Suomen silloinen kenraalikuvernööri,
3905: salaneuvos Gerard pyysi nimittäin minua viemään Uuden Suometta-
3906:  ren toimitukselle hänen erityisen tunnustuksensa siitä tavasta,
3907:  jolla mainittu lehti oli tätä asiaa ajanut, lisäten että lehden ja yleensä
3908: suomalaisen puolueen esiintyminen tässä asiassa oli melkoisessa
3909: määrässä helpoittanut hänelle, kenraalikuvernöörille sen todistamisen
3910: -että Suomen kansa ei ollut luopunut vanhasta lojaalisuudestaan ja
3911: uskollisuudestaan valtakuntaa kohtaan. (Ed. Tainio: Sangen uskotta-
3912:  vaa!)
3913:       Mutta meidän keskuudessamme ollaan aina oltu siltä selvillä, että
3914: Voimaliitosta on tehty jotain aivan toista, kuin mitä se todellisuu-·
3915:  dessa on ollut. Kuinka kevytmielinen se yritys onkin, on kuitenkin
3916:  kerrassansa mieletöntä ajatella, että tämä liitto olisi muodostettu
3917:  rikoksellisessa tarkoituksessa Suomen eroittamiseksi Venäjän valta-
3918:  kunnasta. Liitto on selitettävissä yksistänsä niitten omituisten,
3919: sekavien olojen kautta, jotka syntyivät suurlakon jälkeen. Se
3920:  näkyy olevan todistettu niissä vakuutuksissa, joita siltä taholta
3921:  annetaan, että se oli muodostettu, jotta voitaisiin yhdistää maamme
3922:  eri ryhmät yhteistoimintaan, ensi sijassa levottomina aikoina kan-
3923:  samme omassa keskuudessa pelättäviä epäjärjestyksiä vastaan,
3924:  miltä taholta ne sitten tulisivatkin.
3925:       Erään tässä äsken annetun lausunnon johdosta tahdon mainita,
3926:  .että luclen puhujan erehtyneen, kun hän uudisti erään äskettäin
3927:  myöskin Pietarissa Suomen kansalaisten puolelta lausutun otaksumi-
3928: ,-;en, että mainittu liitto olisi saanut alkunsa niinä aikoina, jolloinlait-
3929:  tomuus maassamme oli vallalla. Kyllä se näkyy saaneen alkunsa
3930:  vasta sen jälkeen kun marraskuun manifesti jo oli ilmestynyt.
3931:       Mitä sitten tulee niihin rikoksellisiin tekoihin, joita vieraat
3932:  kansalaiset ovat maassamme suunnitelleet keisarikunnan valtiojär-
3933:   jestystä vastaan, niin onhan epäilemättä tunnustettava asia,
3934:  -että Suomen velvollisuus on järjestää olonsa sillä tavoin, että täällä
3935:  .ei voida noita tuontapaisia rikoksia -sillä rikoksia ovat lain kannalta
3936:  katsottuna kaikki valtiollisetkin lainkumousyritykset, että niitä
3937:  ei saa täällä suunnitella ja valmistella keisarikunnan järjestystä
3938:   vastaan, enemmän kuin keisarikunnassa itsessänsäkään. Onhan se
3939:   kieltämätön tosiasia, että jos joku valtio myöntää toisen maan ala-
3940:  maisille tilaisuuden rajojensa sisällä harjoittaa rikoksellista toimin-
3941:   taa tuota toista valtiota vastaan, niin siinä voi olla mitä ankarim-
3942:   pien repressaalioiden, mahdollisesti sodan aihe. Meidän täytyy siis
3943:   ymmärtää ja tunnustaa se, että Venäjällä syystä vaaditaan, että
3944:   sieltä paenneet henkilöt, mihin ryhmään he kuuluvatkin, eivät
3945: 86                   Istunto 26 p. helmikuuta 19()6.
3946: 
3947: 
3948: voi saada täällä minkäänlaista turvaa valtiollisten rikosten suun-
3949: nittelemisessa.
3950:     Jos Suoini ei pysty tähän tehtävään, niin - minä luulen että
3951: se on suoraan sanottava - se sillä näyttää, että se ei pysty säilyttä-
3952: mään itsellensä sisällistä itsenäisyyttä, vaan se antaa vieraille oi-
3953: keuden sekaantua meidän sisällisiin asioihimme. Niin on käynyt
3954: jokaisen valtion ja jokaisen kansan historiassa, joka ei ole käsittä-
3955: nyt velvollisuuttansa naapurikansoja ja naapurivaltioita kohtaan.
3956: On selvä, että niin on käyvä vielä enemmän kansalle, joka unohtaisi
3957: puheena olevan velvollisuutensa, jos tämä kansa on siinä asemassa
3958: eurooppalaiseen suurvaltaan, jossa Suomenmaa on Venäjän valta-
3959: kuntaan.
3960:     Nyt on hallituksen edustaja selittänyt ne toimenpiteet, joihin
3961: meidän kotimainen hallituksemme on ryhtynyt jälestäpäin tyydyt·
3962: tääkseen venäläiseltä taholta tehtyjä vaatimuksia. Mutta hän on
3963: samalla selittänyt ja tunnustanut, että järjestysvoima Viipurin lää-
3964: nissä ei ole ollut järjestetty edeltäpäin sillä tavoin, että se olisi teh-
3965: täväänsä pystynyt. Meidän täytyy valittaa, ett'ei meidän hallituk-
3966: semme ajoissa huomannut niitä vaikeuksia ja vaaroja, joita Venä-
3967: jältä niin suurin joukoin tähän maahan tulevat valtiolliset pakolaiset
3968: toivat mukanaan eikä ajoissa ryhtynyt niihin varokeinoihin, jotka
3969: olivat välttämättömät. Tällaisessa asemassa on mahdollista, että
3970: maamme nykyiset lait eivät suo hallitukselle riittävästi toiminta-
3971: valtaa, eiväthän ne ole säädet.yt sellaisia oloja varten, jotka nykyään
3972: ovat maassamme olemassa, jolloin sen rajojen lähellä riehuu kova,
3973: aina murhayrityksiin ja pommien käyttäiniseen ulottuva kärjisty-
3974: nyt sisällinen riita, jossa riida..<;Sa koetetaan käyttää suomalaista
3975: aluetta turvapaikkana. On mahdollista että hallitus olisi tarvin-
3976: nut myöskin edusktmnan myötävaikutusta saadakseen aikaan
3977: sellaiset lait, jotka kaikissa maissa on huomattu välttämättömiksi,
3978: kun eivät rauhallisia tavallisia oloja varten sääctetyt lainmääräykset
3979: riitä. Eduskunta on ollut joka vuosi koossa siitä, kun nykyinen
3980: senaatti astui toiinintaansa, mutta se ei ole saanut minkäänlaisia
3981: ehdotuksia tässä kohden ja meidän täytyy siis käsittää asia sillä
3982: tavoin, että nykyinen senaatti on katsonut voivansa täyttää velvolli-
3983: suutensa Venäjää kohtaan niittenkin oikeuksien nojalla, jotka voi-
3984: massa olevat lait sille myöntävät.
3985:     Tämä kaikki oli tapahtunut, ennenkuin eduskunta viime marras-
3986: kuun alussa lähti hajalle. Ja sitte me tiedämme, että asema on käy-
3987: nyt yhä vaan arveluttavammaksi. Maahamme on nimitetty kenraali-
3988: kuvernöörin apulainen Venäjän sotaministerin esityksestä ja vasti-
3989: kään me nyt olemme saaneet tietää, että keisarikunnan ministeri-
3990: neuvoston ehdotuksesta on annettu asetus, joka määrää, että ken-
3991: raalikuvernööri ja hänen apulaisensa vastedes nimitetään ukaasilla,
3992: joka julaistaan Venäjällä sikäläisen hallitsevan senaatin kautta ja josta
3993:                        Vastaus välikysymyksiin.
3994: 
3995: 
3996: Suomen senaatille lähetetään ainoastaan jäljennös. Mitä tietää tämä?
3997: Luonnollisesti sitä, että maamme korkein hallintomies tästälähin
3998: katsotaan venäläiseksi virkamieheksi Suomen maassa. Tähän asti
3999: hän on ollut Suomen lakien mukaan suomalainen virkamies, Suo-
4000: men korkein hallintomies. Hänen ohjesääntönsä on suomalainen
4001: asetus.
4002:      Kaikkien hänen alamaisten esitystensä - minä en puhu mah-
4003: dollisesti sattnneista poikkeuksista - on lakien mukaan tullut kai-
4004: kissa Suomen siviilihallintoon kuuluvissa asioissa käydä maan oman
4005: ministerivaltiosihteerin kautta hallitsijan tietoon.
4006:      Nyttemmin kuten sanottu, ei ministerivaltiosihteeri enää var-
4007: menna kenraalikuvernöörin nimitystä, tosiasiallisesti on vastikään
4008: venäläisen ministerin esittelyssä maallemme määrätty kenraali-
4009: kuvernöörin apulainen, ja tarkoitus on - sehän on ilmeistä -
4010: että vastedes venäläinen ministeri, ministeripresidentti tai joku
4011: muu tulee hallitsijalle esittämään myöskin maamme kenraalikuver-
4012: noonn. Ei voi Suomessa olla toisenlaista käsitystä kuin se, että
4013: tässä on maamme valtiosääntö syrjäytetty. Mitä eduskunnan puhe-
4014: mies valtiopäivien avajaisissa siitä lausui, se ilmaisee Suomen kan-
4015: san oikeuskäsityksen. Ja tämä on nyt tapahtunut ilman että maam-
4016: me nykyinen hallitus on voinut torjua tätä iskua maamme valtio-
4017: sääntöä, maamme oikeuksia vastaan ja ilman että senaatin vara-
4018: puheenjohtaja äsken sanallakaan kosketteli tätä asiaa.
4019:      Lisäksi me tiedämme, että Venäjällä on kysymyksessä maamme
4020: ministerivaltiosihteerin asettaminen asemaan, jossa hän olisi koko-
4021: nansa riippuvainen Venäjän ministeristöstä. Jos tämä tapahtuisi,
4022: silloin Suomen valtiollinen erikoisasema olisi saanut iskun itse ydin-
4023: kohtaan, se on kieltämättömästi selvä. Sillä tämä Suomen eri.1(ois-
4024: asema se tietää, ja se on ensimäisestä hetkestänsä tietänyt sen, että
4025: Suomen kansan tulee oman edustajansa kautta saada hallitsijalle
4026: lausutuksi oikeutensa, tarpeensa ja toivomuksensa. Jo silloin kun
4027: keisari Aleksanteri I marraskuussa r8o8 vahvisti ensimäisen ohje-
4028: säännön silloin vielä väliaikaiselle Suomen hallinnolle, määräsi hän,
4029: poiketen hi:itwlle esitetystä ehdotuksesta, aivan nimenomaan, että
4030: Suomen asiat olivat hänelle esitettävät ei venäläisten ministeris-
4031: töjen kautta, vaan suoraan hänelle itsellensä erityisen esittelijän
4032: kautta. Ja tämä määräys on sitte kulmakivenä otettu niihin ohje-
4033: sääntöihin, jotka on annettu Pietariin perustetuille Suomen asiain
4034: komitealle ja valtiosihteerinvirastolle vuodelta r8rr ja r826.
4035:     Vaikkapa nyt tyydyttäisiin siihenkin, ettei kosketa valtiosih-
4036: teerinvirastoon suomalaisena laitoksena, vaan asetettaisiin, niinkuin
4037: sorto-vuosina, tämän suomalaisen viraston johtoon venäläinen
4038: mies, niin silloinkin Suomen kansa siinä yksimielisesti näkisi kal-
4039: leimpien oikeuksiensa syrjäyttämisen. Sillä totta on kyllä, että
4040: maamme perustuslait eivät kiellä hallitsijalta oikeutta käyttää
4041: 88                  Istunto 26 p. helmikuuta 1908.
4042: 
4043: 
4044: maan V1ro1ssa muukalaisiakin, jotka suurilla ja loistavilla ominai-
4045: suuksillaan voivat tehdä maalle hyötyä. Mutta jos tätä hallitsijan
4046: oikeutta käytetään sillä tavoin, että Suomen kansan suu tukitaan
4047: valtaistuimen edessä, etteivät sen oikeuskäsitykset, tarpeet, puutteet
4048: ja hartaimmat toiveet pääse sen oman tulkin kautta halli ··
4049: tietoon                         ·· ···  Vlr anue en käsityksen ja sil-
4050: mien muodostamana, silloin tämä kansa tuntee, että siltä on riis-
4051: tetty se oikeus, joka täytyy olla jokaisella kansalla, joka elää monar-
4052: kisesti hallitussa maassa, oikeus saada käsityksensä peittelemättä
4053: ja vääristelemättä hallitsijan edessä tulkituiksi. Sentähden jokainen
4054: vaatimus, että tätä Suomen kansan oikeutta millään tavoin syrjä-
4055: ytettäisiin, koskee niin äärettömän kipeästi jokaisen suomalaisen
4056: mieleen. (Hyvä!)
4057:      Mitä Venäjällä herätetyissä välikysymyksissä muuten on otettu
4058: puheeksi, siihen on senaatin varapuheenjohtaja viitannut ja ym-
4059: märtääkseni riittävällä tavalla. Niinpä esim. kun on kysymys Suo-
4060: men rautateitten sovittamisesta Venäjällä käytettyyn raidelevey-
4061: teen ja liikkuvan kaluston muuttamiseen Venäjällä noudatetun kal-
4062: taiseksi, niin aivan täydellä syyllä meidän taholta voidaan kysyä,
4063: onko tosiaankin Venäjälle edullisempaa, että meidän maassa on vaan
4064: pienempi kilometrimäärä rautateitä, - eikö ole strateegisessakin
4065: suhteessa valtakunnalle edullisempaa, että täällä on niin paljon rauta-
4066: teitä hallituksen käytettävänä sodan syttyessä kuin mihin me
4067: voimme pienillä varoillamme pystyä.
4068:    : Minä sanoin, että me olisimme toivoneet hallitukselta toiminta-
4069: ohjelmaa tulevaisuuteenkin nähden. Yhdessä suhteessa se ilmoitus,
4070: jonka senaatin varapuheenjohtaja täällä teki, antaa meille tärkeän
4071: tiedon tulevaisuuteenkin. Hän mainitsi, että aivan äskettäin se-
4072: naatti on ehdottanut, että suullisissa neuvotteluissa Venäjän ja
4073: Suomen edustajain kautta koetettaisiin saada riitakysymykset
4074: järjestetyiksi. Senaatti on nyt siis palannut siilien ohjelmaan,
4075: jota noudatettiin täällä juuri ennen kuin tämä nykyinen senaatti
4076: astui toimintaan. Se keskeytti silloin neuvottelut Venäjän edusta-
4077: jain kanssa, joiden tarkoituksena oli estää kaikenlaiset yllätykset
4078: ja saada rauhallinen sovittelu ja sen tuloksena pysyvä sopimus ai-
4079: kaan.     Asiain meno on nähtävästi todistanut nykyiselle koti-
4080: maiselle hallitukselle, että se erehtyi, kun se keskeytti nämä
4081: neuvottelut, sillä nythän se ilmoittaa, että se on uudestaan ryhtynyt
4082: juuri tuohon silloin syrjäyttämäänsä menettelyyn. Kun neuvotte-
4083: lut nyt toivottavasti uudelleen alkavat, silloin kyllä Suomen edustajat
4084: niissä tietävät sen, että kaikki tässä maassa pitävät kiinni maallem-
4085: me vahvistetuista laeista ja oikeuksista. Mutta toivottavasti näiden
4086: neuvottelujen meno on osoittava myöskin sen, että me täällä olemme
4087: jotain oppineet viimeisten aikain historiasta, oppineet sen, että
4088: kiinnipitäminen kaikista aikoja sitten säädetyistä laeista tule\'ai-
4089:                        Vastaus välikysymyksiin.                      89
4090: 
4091: 
4092: suuteenkin nähden ei ole kansallemme elinehto, vaan että me
4093: voimme eräissä kohdin mukautua niihin muuttuneisiin käsityksiin,
4094: jotka ilmenevät keisarikunnassa. Joka tapauksessa meidän täytyy
4095: - siitähän me kaikki olemme yksimielisiä - pysyä siinä kiinni, että
4096: asiain järjestely ei saa koskea meidän olemuksemme varsinaista
4097: oleellista sisällystä ja että se tapahtuu silmällä pitäen sitä päätäntö-
4098: valtaa, joka on Suomen eduskunnalla.
4099:     Äskeinen viittaukseni uusimpiin tapauksiin ja määräyksiin,
4100: jotka loukkaavat kansamme tähänastisia valtiollisia oikeuksia ja
4101: jolla minä tarkoitin sitä uutta nimittämismuotoa, joka ilmenee
4102: asetuksessa kenraalikuvernöörin asettamisesta maahamme, ei ollut
4103: lausuttu siinä ajatuksessa, ettei Suomi voisi vakavan harkin-
4104: nan mukaan ehkä alistua eikä Suomen eduskunta antaa suos-
4105: tumustansa siihen, että maamme korkein hallintomies tulevaisuu-
4106: dessa katsotaan valtakunnan edustajaksi tässä maassa ja nimi-
4107: tetään siinä järjestyksessä, joka soveltuu siihen katsantotapaan.
4108: Onhan kieltämätön asia, että muissa valtakunnissa, joissa toinen
4109: valtio on riippuvaisuuden asemassa toisesta suuremmasta, ja siis
4110: asemassa, joka johonkin määrin on sen kaltainen, jossa Suomi on
4111: Venäjään, sellainen järjestelmä on olemassa, että ylemmällä asteella
4112: oleva valtio saa nimittää edustajan siihen valtioon, joka on riippu-
4113: vaisuuden tilassa. Arvelen että meidän on syy koettaa ymmärtää
4114: sitä käsityskantaa, joka ilmenee tuossa meitä vastikään yllättä-
4115: neessä ministerineuvoston ehdotuksesta syntyneessä kenraalikuver-
4116: nöörin nimittämistapaa koskevassa asetuksessa. Mutta selvää on,
4117:                                                                                        1
4118: että tällä tavoin meidän vanhaan valtiosäädäntöömme perustuvia
4119: oikeuksia syrjäyttämällä ei saada aikaan maassamme luottamusta
4120: tulevaisuuteen, vaan että tällä herätetään se käsitys, että uudelleen
4121: on tulossa se sortoaika, jota me niin surullisin mielin muistelemme.
4122: Ja muistakoot ja ajatelkoot ne valtiomiehet keisarikunnassa, jotka
4123:                                                                                    1
4124: eivät tahdo tällaisten aikojen palajamista, että se riemuhuuto,
4125: jonka noiden sortovuosien edustajat nyt ovat nostaneet, kun he luu-
4126: levat, että heidän aikansa jälleen on tullut, se väkisinkin tunkee                 1
4127: meidän mieliimme ja herättää halki koko Suomenniemen syvää
4128: levottomuutta.
4129:     Minä en tahdo täs.<;ä tilaisuudessa sanottavasti ollenkaan koskea
4130: meidän sisällisiin oloihimme. Niin paljo katson kuitenkin välttämättö-
4131: mäksi Suomalaisen puolueen katsantokannan selvästi lausuakseni                 1
4132: mainita, ettei meidän nähdäksemme ole kotimaisella hallituksella
4133: ollut sisällisissäkään asioissa sitä johtavaa asemaa, joka on välttä-
4134:                                                                                1
4135: mätön hallitukselle, joka pyrkii voimalla ja auktoriteetilla torjumaan
4136: ulkoapäin tulevat hyökkäykset. Tämä hallitus ei ole voinut eikä
4137: voi esiintyä ulospäin siinä tiedossa, että kaikkien täytyy tunnustaa
4138: sen lausuvan julki Suomen kansan enemmistön mielipiteet. Paljo
4139: on semmoista, jossa me kaikki voimme olla sen ympärillä sitä tuke-
4140: 
4141: 
4142:                                                                            1
4143: 
4144: 
4145:                                                                            1
4146:                     Istunto :26 p. helmikuuta 1908.
4147: 
4148:  massa, mutta paljo, liian paljo on myös semmoista, jossa me emme
4149: voi antaa sille tätä tukea.
4150:      Minä olen puhunut suoraan keskuudessamme ilmenneistä erimieli-
4151: syyksistä. Olen tehnyt sen siinä käsityksessä, ettei asemamme tällä
4152: kertaa vaadi sitä, että korulausein koetetaan peitellä vammoja ja
4153: puutteita, vaan että päinvastoin vammat näytettäköön. Mutta se
4154: on tapahtunut toivossa tämän kautta valmistaa yhtymisen mahdolli-
4155: suutta, minä !isään sen - laillisen järjestyksen pohjalla seisovain
4156: puolueryhmäin välillä. Sillä hyvin pienet toiveet voi meillä olla
4157: siitä, että sosialistisen ryhmän ja porvarillisten ryhmien tiet käyvät
4158: yhteen. Liian paljon on sosialistisen puolueen keskuudesta näinä
4159: viimeisinä vuosina lähtenyt henkilöitä, jotka ovat olleet osallisina
4160: suoranaisissa rikoksissa. Ja se puhe, jonka lausui tässä vastikään
4161: sosialistisen ryhmän edustaja, joka valitettavasti samalla on Suomen
4162: eduskunnan perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja, on kyllä
4163: omansa enentämään sitä epäilystä, että kun tässä maassa on lailli-
4164: silla keinoilla turvattava Suomen kansan oikeuksia, niin silloin emme
4165: suinkaan voi luottaa siihen, ettei puheenaoleva sosialistinen ryhmä
4166: ryhdy toimintaan, joka kohdaltansa tuottaa meille yhtä paljon, ehkä
4167: enemmän vaaroja kuin ulkoapäin uhkaavat (Kuvaavaa! - Hyvä!
4168: Hyvä!)
4169:      Mutta muutenhan meillä pitäisi olla yhtymisen mahdollisuus.
4170: (Kellä? - Puhemies: Ei saa häiritä.) Ja meillä on tässä työssä kui-
4171: tenkin luja menestymisen toivo, sillä senhän jokainen näkee, että
4172: pientenkin kansojen oikeudet, ne käyvät, kun nämä kansat itse niitä
4173: rehellisesti hoitavat, vuosikymmen vuosikymmeneltä yhä lujim-
4174: miksi.
4175:      Näinä aikoina kääntyvät mielet niihin tapauksiin, jotka maas-
4176: samme sattuivat tarkalleen sata vuotta sitten. Taistelujen muistot,
4177: silloin kestettyjen nöyryytysten ja vaivojen muistot, ne elpyvät
4178: uudelleen. Mutta Suomen kansa ei katkerin mielin ajattele niitä
4179: tapauksia, jotka repäisivät tämän maan irti vuosisatoja sen yhtey-
4180: dessä, sen suojana olleesta valtakunnasta, liittäen sen entiseen veri-
4181: viholliseen, sillä noiden tapausten yläpuolella kulkee sovittavana
4182: muistona silloisen Venäjän hallitsijan toiminta. Paljon niistä suu-
4183: rista ihanteista, joita keisari Aleksanteri I koetti toteuttaa maailman
4184: mahtavan valtakunnan hallitsijana silloinkin, kun hän, ja etupäässä
4185: juuri silloin, kun hän suuren vapautussodan korkeimpana johtajana
4186: oli maanosan mahtavin mies, monet ja useimmat näistä ihanteista
4187: ovat hävinneet raunioiksi, monet hänen ihanimmista, kauneim-
4188: mista unelmistaan ovat jääneet toteutumatta, ovat vaan muistona
4189: siitä, kuinka ylevämielinen hallitsija voi unelmoida toimistaan kan-
4190: sojen ja ihmiskunnan hyväksi. Mutta täällä pienessä Suomenmaassa
4191: hän jalomielisellä toiminnallaan on voittanut sen, minkä hän asetti
4192: toimintansa tarkoitusperäksi. Itse hän salaisessa ohjesäännössä.
4193:                         Vastaus välikysymyksiin.                      9I
4194: ---~-------------------·---------
4195: 
4196: 
4197: 
4198: 
4199: maamme kenraalikuvernöörille lausui: >>Järjestäessäni Suomen olot
4200: on minun tarkoitukseni ollut antaa tälle kansalle valtiollinen olemus,
4201: niin ettei se lukisi itseänsä Venäjän valloittamaksi, vaan omien,
4202: silminnähtävien etujensa kautta Venäjään liitetyksb Vuosisadan
4203: kokemuksen perustuksella Suomen kansa tunnustaa - senhän me
4204: kaikki teemme - että voittaja, valloittaja laski perustuksen, jolla
4205: tämä hänen tarkoitusperänsä on saavutettu. Ja hänhän vakuutti
4206: meille, että Suomen kansa oli oleva sisällisissä asioissansa vapaa,
4207: elävä lakiensa suojassa, että se oli oleva kohotettu kansakuntien
4208: arvoon, nauttien niitä oikeuksia, joita sen valtiosääntö sille takaa.
4209: Hänhän myöskin ilmoitti, että hän oli vakuuttanut Suomen kansan
4210: oikeudet, Suomen valtiosäännön, pyhästi sen tehnyt omaksi ja seu-
4211: raajiensa hallitusajaksi. Se työ, se rakennus, joka on seisonut pys-
4212: tyssä vuosisadan, on luonut Suomen kansan onnen. On luonnollista,
4213: on ihmisolojen mukaista, että tämä rakennus nyt voi vaatia korja-
4214: uksia. Me olemme valmiit rehellisesti neuvottelemaan siitä mitä
4215: korjauksia tarvitaan. On ma_l}do11ista, että meidän oikettksiamme
4216: täytyy jonkun verran rajoitellakin,sitten kun Venäjällä ei enää halli-
4217: tusvalta ole samanlaisena kuin kuhmeella vuosisadalla. Mutta sii-
4218: tähän me olemme kaikki tietoisia, että tämän rakennuksen perustuk-
4219: sien täytyy pysyä pystyssä, jos mieli edelleen toteuttaa se tarkoitus-
4220: perä, jonka Venäjän jalo hallitsija Venäjän valtiovallan edustajana
4221: piti silmiensä edessä. Jos toisin käy, silloin meillä, tällä sukupolvella
4222: ei voi olla muuta kuin antaa perintönä jälkeisillemme se velvollisuus,
4223: että he käyttävät jokaista tilaisuutta teroittaakseen itseensä ja jäl-
4224: keisiinsä uudelleen he vuorostaan sen perinnön kalleuden, jonka me
4225: olemme saaneet, ja sen velvollisuuden tiedon, että tästä perinnöstä,
4226: sen oleellisista ydinkohdista me emme missään tapauksessa voi luo-
4227: pua. Me varmaan kaikki yhdymme siihen hartaaseen toivomukseen,
4228: että se Suomen hallitus, joka tulee edustamaan maatamme näissä
4229: nyt alkaneissa vaikeissa oloissa, minkälaisena tämä hallitus kokoon-
4230: panaltaan kulloinkin tulee olemaankin, aina elävästi on käsittävä
4231: tässä kohden tehtävänsä, käsittävä sen, käyttäen hyväkseen niitä
4232: raskaita opetuksia, joita kuluneet vuodet ovat antaneet. Mikä
4233: hallitus tällä tavoin asiatamme ajaakin, se tietää ja se voi sen myöskin
4234: rajojemme ulkopuolella ilmoittaa, että sen takana Suomen sisällisen
4235: itsenäisyyden, meidän valtiosääntömme, meidän oikeuksiemme tur-
4236: vaamisessa seisoo koko Suomen kansa. (Hyvä! Hyvä!).
4237: 
4238:     F..d. Söderholm: Efter den förklaring vice-ordföranden i Kej-
4239: serliga Senatens ekonomiedepartement afgifvit i saken kan jag
4240: inskränka mig till att endast beröra några allmänna sidor af de an-
4241: grepp mot vårt land, som gifvit anledning till förevarande interpel-
4242: lationer. Dessa angrepp vittna om, att man på ryskt håll icke gjort
4243: sig reda för innebörden af den rätt till själfstyrelse, autonomi, som
4244: 92                  Istunto 26 p. huhtikuuta I<)08.
4245: 
4246: 
4247: Finland af kejsar Aleksander I tillförsäkrades, då landets grundla-
4248: gar samt de privilegier och rättigheter hvart och ett stånd inom
4249: storfurstendömet isynnerhet och alla dess innebyggare i gemen,
4250: så högre som lägre dittills enligt >>konstitution>> åtnjutit.
4251:     Landets grundlagar hänföra sig till såväl lagstiftningen som
4252: förvaltningen. Såsom en grundsats i vår rätt gäller, att, med undan-
4253: tag för vissa ekonomiska frågor, lag kan stiftas endast med folk-
4254: representationens samtycke.          Lagstiftningsakter, som i annan
4255: ordning tillkomma, äro därför icke giltiga och bindande. På vissa
4256: håll i Kejsaredömet vill man emellertid icke erkänna detta i fråga
4257: om lagstiftningsåtgärder, som skola gälla såväl Kejsaredömet som
4258: Finland, under föregifvande att härigenom rikets trygghet skulle
4259: äfventyras. Att dylika meningar och på dem grundade yrkanden
4260: rörande ordningen för en del lagstiftningsärenden icke mött gen-
4261: klang i den allmänna meningen i vårt land har berott därpå,
4262: att erfarenheten åtminstone hittills icke ådagalagt något verkligt
4263: behof af i sådan riktning gående inskränkningar i landets autonomi.
4264: Då Monarken till folkrepresentationens grundlagsenliga behandling
4265: öfverlämnat lagförslag under hänvisning till att rikets intressen
4266: kräfde deras godkännande, har landtdagen icke visat brist på till-
4267: mötesgående. J ag ber att i sådant afseende få hänvisa därtill, huru-
4268: som då, kort efter det den nya strafflagen år r889 utfärdats, förslag
4269: till ändringar i och tillägg till densamma, under åberopande af .att
4270: de voro påkallade af omsorgen om rikets intressen och dess säkerhet
4271: åren 1894 och 1897 förelades landtdagen, dessa förslag blefvo an-
4272: tagna, ehuru landtdagen för sin del hyste mycken tvekan om deras
4273: behöflighet.
4274:      Äfven frågan om verkställighet i Finland af domstols i Kejsare-
4275: dömet dom i tvistemål, hvars ordnande mötte vissa svårigheter i
4276: följd af olikheter i rysk och finsk processlagstiftning, lyckades det
4277:  att på ett tillfredsställande sätt lösa. Med dylika exempel för ögonen
4278: synes det mig icke vara anledning att betvifla det icke äfven fram-
4279:  deles spörsmål, som röra rikets eller Kejsaredömets och Finlands
4280: gemensamma intressen, kunde bringas tili en lycklig utgång med de
4281: former för stiftande af lag, afsedd att gälla i Finland, hvilka för
4282: närvarande förefinnas. Såsom en del af det ryska riket erkänner
4283:  Finland och har alltid erkänt, att detsamma har förpliktelser mot
4284:  riket. Landets fördel kräfver, att det ostördt af yttre skakningar får
4285:  utveckla sig för fullföljandet af sina egna kulturella och ekonomiska
4286:  uppgifter, och det måste därför äfven vara beredt att för bevarandet
4287:  af godt samförstånd med Kejsaredömet göra uppoffringar, om blott
4288: dess rätt till inre själfständig tilivaro därigenom ej hotas. J ag kan
4289:  därför icke tänka annat än att, om för stiftandet af lag rörande vissa
4290: angelägenheter, som beröra riket i dess helhet, åstadkommandet
4291:  af särskilda bestämningar kunde befinnas påkallade af ett verkligt
4292:                        Vastaus välikysymyksiin.                    93
4293: 
4294: behof, Finlands landtdag icke skall undandraga sig att samvets-
4295: grannt pröfva de förslag härom, som till densamma i grundlagsen-
4296: lig ordning öfverlämnas.
4297:      Landets rätt att hafva en egen förvaltning innebär, att förvalt-
4298: ningen skall handhafvas enligt landets lagar och af dess egna myn-
4299: digheter. För beklädandet af ämbete eller tjänst vid finsk myndig-
4300: het uppställa grundlagarna såsom regel egenskapen att vara inhemsk
4301: man. Detta gäller särskildt på grund af 21 och 4 §§ Regeringsformen,
4302: jämförda med 1 punkten i Förenings- och Säkerhetsakten, om den
4303: ämbetsman, hvilken har att inför monarken föredraga finska
4304: ärenden, och finnes jämvii.l nttaladt i nådiga instruktione; af den 6
4305: november 18n. Detsamma framgår ock af manifestet af den 17
4306: mars 1826, som ordnar ministerstatssekreterarens ämbetsverksam~
4307: het i öfverensstämmelse med hvad Regeringsformen stadgar om
4308: statssekreterarene. Att rlen genum nådiga ukasen af den 15 oktober
4309: 1905 stadgade ordningen för föredragningar hos monarken vid antydt
4310: förhållande icke kunnat afse ministerstatssekreterarens föredragningar
4311: är uppenbart, och sagda nkas har därför icke heller promulgerats i
4312: den för författningar, som skola gälla i vårt land, stadgade ordning.
4313:      I detta sammanhang skall jag något beröra en annan fråga,
4314: som rör landets ämbets- och tjänstemän öfverhufvud. Då grund-
4315: lagarna stadga, att rikets ämbeten skola besättas med svenska män,
4316: bar af ryska författare framhållits, att i detta fall, såsom i öfrigt,
4317: då i grundlagarna användes ordet svensk, detta uttryck, såsom hän-
4318: syftande på riket i dess helhet, måste anses hänföra sig äfven till
4319: ryska män. Man kunde väl draga i tvifvelsmål, huruvida en så
4320: uppenbart oriktig tolkning verkligen framkommit i god tro. Ty
4321: det säger sig själft, att, då 1809 de grundlagar, som därintills gällt
4322: i Finland som en del af det svenska riket, stadfästades att för fram-
4323: tiden gälla för Finland såsom en egen politisk enhet, om ock förenadt
4324: till ett helt med Kejsaredömet, dessa lagar härigenom icke blefvo
4325: tillämpliga på innevånarena i Kejsaredömet. Men oberoende af
4326: att man däri att ryska män icke få bekläda tjänster här i landet velat
4327: se en anomali, har detta förhållanrle i alla händelser betraktats så-
4328: som en orättvisa, då finska män kunna utnämnas till såväl civila
4329: som militära befattningar i Kejsaredömet utan att nödgas särskildt
4330: förvärfva medborgarrätt därstädes. Men om nn Ryssland, i med-
4331: vetandet af att de finska män, som innehafva tjänster där,
4332: alltid måste komma att förblifva en försvinnande bråkdel.
4333: ansett sig kunna merlgifva finska medborgare en sådan förmån,
4334: så följer däraf alls icke, att äfven en reciprocitet borde äga rum,
4335: Ty ur synpunkten af Finlands bevarande såsom en skild nation
4336: vore det otänkbart, att ryska infödingar, hvilka vanligen äro h. o.
4337: h. obekanta med landets befolkning och seder, skulle tillkomma
4338: samma befordringsrätt till tjänster som finska medborgare.
4339: 94                  Istunto 26 p. helmikuuta 1908.
4340: 
4341: 
4342:      J ag har ofvan sökt i korthet belysa endast några af de angrepps-
4343: punkter, som framkommit i sammanhang med de i ryska riksduman
4344: framställda interpellationerna rörande Finland. Man måste komma
4345: till den uppfattning ,att den ovilja mot vårt land, som i dessa inter-
4346: pellationer kommit till uttryck, härrör af bristande kännedom om
4347: arten af vår politiska särställning. Det ankommer klarligen i för-
4348: sta hand på regeringen att under häfdandet af landets lagar
4349: söka vinna förståelse af myndigheterna i Kejsaredömet. Men äfven
4350: Finlands inbyggare böra fatta det som sin uppgift att verksamt
4351: bidraga till att uti Ryssland sprida en riktigare kännedom om vår
4352: rätt. I den mån detta lyckas, skall det väl äfven blifva lättare att
4353: undanrödja förefintliga missförstånd och sålunda bringa insikt om
4354: att upprätthållandet af Finlands rättstillstånd är fullt förenligt
4355:  med de förpliktelser vårt förhållande till Kejsaredömet ålägger.
4356: 
4357:       Ed. af Ursin: Sosiaalidemokraattinen ryhmä olisi ollut taipu-
4358:  vainen yhtymään yhteiseen välikyselyyn tässä ylen tärkeässä, ehkä
4359:  kansamme jakamattomuutta koskeva'5sa kysymyksessä. Mutta kun
4360:  semmoista yhteistä välikyselyä ei saatu toimeen tunnetuista syistä,
4361:  jotka eivät johtuneet sosiaalidemokraattisen ryhmän menettelystä,
4362:  ei se enää katsonut erityistä välikyselyä omasta puolestaan tarpeel-
4363:  liseksi. Tämä ei suinkaan ole käsitettävä niin, kuin ei sosiaalidemo-
4364:  kraattinen ryhmä mielellänsä olisi tahtonut tietää, onko hallitus
4365:   tehnyt kaiken voitavansa turvataksensa Suomen asemaa ulospäin,
4366:   vai onko se tarmottomuudella ja leväperäisyydellä antanut yllykettä
4367:  nykyisille ankarille hyökkäyksille kansamme sisällistä autonomiaa
4368:  vastaan. Ja vielä vähemmän on se käsitettävä siten, ettei sosiaali-
4369:  demokraattinen ryhmä tahtoisi muiden kansalaisten kanssa kaikella
4370:   tarmolla ja kaikella innolla puolustaa kansamme oikeuksia niitä
4371:   vastaan, jotka hyökkäävät meidän kimppuumme. Itse sosiaalide-
4372:   mokratiian etevin mies Euroopassa, Bebel, on julkisesti lausunut,
4373:  että jos vihollinen ase kädessä astuu hänen maatansa ja kansaansa
4374:   hätyyttämään, on hän ensimäinen, joka puolestaan astuu niitä puo-
4375:   lustamaan, hänkin ase kädessä. Meille ei olisi mitään hyötyä aseiden
4376:   käyttämisestä itää kohti, päinvastoin sulaa vahinkoa, mutta me
4377: _ olemme silti lujasti päättäneet käyttää kaikkia sopivia keinoja puo-
4378:   tustaaksemme sitä sisällisesti itsenäistä asemaa, jolla me seisomme.
4379:   Sosiaalidemokratiia tunnustaa avomielisesti, että humaniteetin poh-
4380:   jana, johon me sen koko la:1juudessa pyrimme, on rakkaus omaan
4381:   kansaan, ja tämän edellytyksenä ovat taas perheelliset siteet. Ja
4382:   sitä paitsi johtuu kansamme sisällisen itsenäisyyden puolustaminen
4383:   nykyhetkellä itse oppimme perussäännöstä, että aina on korkeampaa
4384:   kehitysmuotoa yksimielisesti puolustettava alempaa käsitysmuotoa
4385:   vastaan.
4386:                         Vastaus välikysymyksiin.
4387: 
4388:     Senaatin herra varapuheenjohtajan esityksen jälkeen jääpi vielä
4389: epäily<:tä mieleen, onko kotimainen hallitus seurannut kyllin tarkasti
4390: idässä niin sanoakseni historiallisesta pakosta yhä kasvavaa taantu-
4391: musta .ia eikö se ole katsonut valtiollista tilaamme liian optimistiselta
4392: kannalta. Näyttää siltä kuin kotimaisen hallituksemme olisi pitänyt
4393: ryhtyä tarmokkaampiin toimenpiteisiin asemamme turvaamiseksi ja
4394: oikeampien tietojen toimittamiseen hyvissä ajoissa asianomaisille,
4395: joista asemamme riippuu, kuin tehty on. Ja mikä tässä suhteessa
4396: on laiminlyöty, on aivan läheisessä tulevaisuudessa korjattava.
4397: Minä pyydän tässä suhteessa, sivuuttamaila sosiaalidemokraatteja
4398: vastaan aiheettomasti tehdyt syytökset, saada kiinnittää huomiota
4399: varsinkin erääseen seikkaan.
4400:     Epäilemättä suurin kansallemme Suomen yhdistämisestä Venäjän
4401: valtakunnan kanssa koitunut etu on n. s. >>Vanhan>> Suomen liitty-
4402: minen >>uuteen» Tämä teko yhdisti kansamme irti revityt osat
4403: yhdeksi kokonaisuudeksi, yhdeksi ainoaksi eheäksi, jakamattomaksi
4404: kansaksi. On nyt taas kuultu ääniä, että kansamme olisi pantava
4405: kahtia, Viipurin lääni erotettava muusta Suomesta. Varsinkin tätä
4406: toimenpidettä vastaan nousevat kansamme kaikki kerrokset, alhai-
4407: set kuin ylhäiset, kuin yksi mies. Se aikaansaisi mitä katkerinta
4408: vihaa kansan syvimmissäkin kenoksissa kaikkia niitä vastaan, jotka
4409: ovat tämän jaon toimeenpanneet. Toimenpide ei tuottaisi mitään
4410: toivottuja hedelmiä, sillä vanha Suomi pysyisi aina valtiollisesti epä-
4411: luotettavana rajamaana Venäjän pääkaupungin lähellä. Jos koti-
4412: mainen hallitus sen takia katsoo velvollisuudekseen valvoa kansan
4413: ~tuja, tulee sen ennen kaikkea ponnistella voimiaan tämän maakun-
4414: nan säilyttämiseksi Suomelle mistä hinnasta tahansa, eikä luottaa
4415: optimistisiin huhuihin. Se on kansamme elinkysymys ja mekin
4416: sosiaalidemokraatit, syvien rivien varsinaiset edustajat, vaadimme
4417: tässä kysymyksessä, että hallitus tekee kaiken voitavansa kansamme
4418:  jakamattomuuden hyväksi. Suomen kansan pysyttämiseksi eheänä,
4419: paloittamattomana yhteisönä. Jos tämä pohja säilyy, kestämme
4420: kyllä kaikki muut iskut, kunnes uusi päivä koittaa kansallemme ja
4421: koko ihmiskunnalle. Ja se koittaa.
4422: 
4423:     Ed. Torppa: Selvitystä on kaivannut se epämääräisyys, mikä
4424: on olemassa siitä, mitä hallitus on tehnyt ja aikoo tehdä poistaakseen
4425: sitä vaaraa, joka uhkaa maamme sisällistä itsenäisyyttä. Kun halli-
4426: tuksen toiminnassa ilmennyt umpimielisyys voipi olla esteenä kysy-
4427: myksen joutuisalle selvitte!ylle, on eduskunnan velvollisuus ottaa
4428: siitä selko voidakseen mikäli mahdollista yhteisvaikutuksessa halli-
4429: tuksen kanssa järjestää olot Suomen ja Venäjän keskinäisissä asi-
4430: oissa tavalla, joka takaa maallemme pysyväisen rauhan.
4431:     Edustaja Danielson-Kaimari on jo laajemmin kosketellut tätä
4432: asiataja minä yhdyn niihin mielipiteisiin, joita hän on lausunnossaan
4433:                     Istunto 26 p. helmikuuta 11)08.
4434: 
4435: 
4436: esiintuonut. Sen ohella pyydän omasta puolestani eritoten kohdis-
4437: taa huomion seuraaviin seikkoihin:
4438:     Sata vuotta on pian umpeen kulunut siitä, kun maamme tu1i
4439: Venäjän suureen valtakuntaan yhdistetyksi. Tämä aikakausi on
4440: kyllin pitkä tarjotakseen jo tilaisuutta yhtenäiseen arvosteluun ja
4441: vertailuun. Lukuunottamatta viime vuosikymmenellä ilmenneitä
4442: surullisia tapauksia, on tämä ajanjakso, etenkin siitä alkaen. kun
4443: eduskunnallinen valtioelämämme, Keisari ja Suuriruhtinaan jalo-
4444: mielisen hallitsijan Aleksanteri II:sen aikana pääsi uudelleen elpy-
4445: mään, kansallemme ollut kehityksen aika . jonka vertaa aikaisempi
4446: historia tuskin tuntee. Turvattuna ulkonaisilta vihollisilta, omien
4447: lakiensa ja omantakeisten laitostensa nojassa on Suomen kansa
4448: vaurastunut sekä henkisesti että aineellisesti. Että kansamme näin
4449: ollen, niinkuin eräillä tahoilla keisarikunnassa näytään pitävän mah-
4450: dollisena. olisi taipuvainen ajattelemaan eroamista Venäjästä, on
4451: järjetön otaksuma, jonka perättömyyttä osottamaan ei tarvittane
4452: muuta kuin edellä viittaamani tosiasiat Mutta yhtä selvää on toi-
4453: selta puolen, että ne lait ja ne laitokset, koko niin sanottu sisäinen
4454: itsenäisyytemme, jonka pohjalle viime vuosisadan kehitysmahdolli-
4455: suus perustnu, on meille kalliinta kalliimpi ja että sen voimassa pitä-
4456: minen on kansamme kaikkien kerrosten ja kaikkien puolueitten yh-
4457: teisenä silmämääränä, se on vakaumuksemme. Me käsitämme kyllä,
4458: että valtakunnan etu meiltä vaatii uhrauksia. Niitä emme ole kiel-
4459: täneet emmekä tahdo kieltää, sikäli kun ne eivät loukkaa omanta~
4460: keisen kansallisen elämämme ehtoja. Mutta meidän täytyy vaatia,
4461: ja meillä on oikeus vaatia, että niiden arvosteleminen jätetään meille
4462: perustuslakiemme määräämässä järjestyksessä käsiteltäväksi. Ja
4463: Suomen kansa käsitykseni mukaan eheänä, luottaen lujasti siihen,
4464: että se mahtava valta, johon kohtalomme on erottamattomasti yh-
4465: distetty, on meille tämän oikeutemme tunnustava.
4466: 
4467:     Ed. Runeberg: Efter det svar, som af ekonomiedepartementets
4468:  viceordförande afgifvits på interpellationerna, och efter de andragan-
4469: den, som här hållits af särskilda representanter, kunde jag väl in-
4470: skränka mig enbart till att förena mig med dem, som yrkat på frå-
4471: gans remiss till grundlagsutskottet, med anmodan till utskottet
4472: att inkomma med förslag till en motiverad dagordning. Det kunde
4473: visserligen vara mycket i denna fråga att ännu beröra, men många
4474: af de föregående talarena hafva redan med eftertryck framhållit,
4475: hvad som för alla landets representanter är gemensamt, den uppfatt-
4476: ning, som alla dela. Det har också framhållits en del omständigheter,
4477: i hvilka meningarna gått åtskiljs, men jag finner icke någon anledning
4478: att nu inlåta mig på dessa tvistepunkter. J ag har egentligen begärt
4479: ordet för att yttra mig om en särskild detalj i denna fråga, en detalj,
4480: som i och för sig är af mycket ringa betydelse, men som under tidens
4481:                         Vastaus välikysymyksiin.                       97
4482: 
4483: gång erhållit proportioner, som alldeles icke motsvara dess verkliga
4484: betydelse. J ag menar frågan om föreningen Voima. Denna fråga
4485: har berörts redan i viceordförandens svar, den har berörts i särskilda
4486: talares yttranden, men jag skulle dock, särskildt äfven på grund däraf,
4487: :att denna förening. enligt hvad man sett uppgifvet i tidningarna,
4488: gjorts till föremål för en särskild interpellation i riksduman, anse,
4489: att frågan, om också i och för sig, såsom jag redan antydde, af föga
4490: betydelse, kan förtjäna att litet mera ingående beröras från enkel
4491: medborgerlig synpunkt, från de synpunkter, som en person utan
4492: någon officiel funktion kan hafva anledning att se den ifrån.
4493:     Hvad man nu till först beträffande föreningen Voima måste
4494: säga är, att det sällan lyckas att uppblåsa en så mager mygga, som
4495: .denna förening i verkligheten var, till en så fet kamel, som den i histo-
4496: rien blifvit. Äfven om man frånser jättekamelen om de zoo,ooo väl
4497: beväpnade, med kanoner, kulsprutor o. s. v. försedda finnar, som
4498:  skulle stå beredda att lösrycka landet från föreningen med Ryssland
4499: - en saga. som naturligtvis aldrig trotts af berättarena själfva,
4500: >Och som väl icke kan vinna tilltro annat än hos de mest lättrogna,
4501: okunniga och omdömeslösa -, äfven om man frånser denna saga, så
4502: kvarstår dock tillräckligt med något rimligare historier, i hvilka
4503: den Iilla, sanna kärnan fått svälla ut till öfvermåttan stora proportio-
4504:  ner. Att de gifva en alldeles oriktig bild af det verkliga sakförhål-
4505:  landet och af sammanslutningens betydelse, samt att denna före-
4506:  nings syften och afsikter i väsentliga delar i dem vantolkats och
4507:  misstydts, är ju otvifvelaktigt för hvar och en, som lefvat i vårt land
4508: och känner dess förhållanden.
4509:      Huru liten politisk bärvidd föreningen Voima i verkligheten
4510:  haft för det finska folket framgår ju otvetydigt redan af det sakför-
4511:  hållande, att vid de allmänna folkvalen tilllandtdagen i mars 1907
4512:  icke någon enda af dem, som i den senare inledda rättegången fram-
4513:  stått såsom organisationens ledare, valdes tili landtdagsman. De
4514:  radikala kandidatlistorna i själfva hufvudstaden och Nylands val-
4515:  krets lyckades icke samla omkring sig mer än något hundratal rö-
4516:  ster, under det omkring femtusen erfordrades såsom minimuru
4517:  för att blifva vald. Den rättegång, som inledts, men ännu icke
4518:  afslutats, skall väl lämna fullständigare klarhet angående omfånget
4519:  och den verkliga betydelsen af denna så mycket omordade samman-
4520:  slutning. Därförinnan kan man ej med full säkerhet yttra sig
4521:  härom, isynnerhet icke i detalj. Men af det, som vid rättegången
4522:  redan framgått, och af hvad man annars kunnat i saken inhämta,
4523:  framgår dock otvetydigt nog hufvuddragen och den verkliga inne-
4524:  börden af detta företag.
4525:      J ag tilltror mig att på grund af min ålder, mitt läkareyrke och
4526:  min människokännedom, förvärfvad genom de mångahanda förhål-
4527:  landen, hvari jag stått till många personeri vårtland, redan nu knnna
4528:                                                                   7
4529:                     Istunto 26 p. helmikuuta 1908.
4530: 
4531: 
4532: bilda mig en med sanningen . öfverensstämmande föreställning om
4533: arten af denna förening. Det framstår då tili först alldeles otvety-
4534: digt, att föreningen Voima, såsom många andra abnorma företeelser
4535: i vårt allmänna lif under de senaste åren, var ett omedelbart als-
4536: ter af den bobrikoffska samhällsupplösande regimen i vårt land.
4537: Med en utomordentlig energi och en framgång så stor, som man
4538: icke kunnat vänta, hade det lyckats framlidne generalguvernör
4539: Bobrikoff att väsentligt rubba själfva grundvalarna för vårt ur-
4540: gamla, fria, på aktning för lag och offentliga myndigheter grundade
4541: samhällsskick. Det hade lyckats honom att öfverallt hos folket
4542: framkalla missaktning för administrationen och för ordningsmakten.
4543: I ett afseende hade generalguvernör Bobrikoff haft framgång i genom-
4544: förandet af sitt program om åstadkommandet af likhet med Ryssland.
4545:  Regimen hade här, liksom i Ryssland, framkallat någonting, som
4546: förut varit okändt i vårt land, anarkistiska rörelser, våldsamma
4547: attentat, politiska mord och dylikt. När sedan efter nationalsträjken
4548: och novembermanifestet denna regim ramlade öf,·er ända, gjorde sig
4549: en allmän känsla af osäkerhet gä!lande i vida kretsar. Denna gamla,
4550: lagbundna ordning och den på densamma grundade ordningsmakten
4551: hade under ofärdsåren sönderbrutits. N ågon ny ordningsmakt hade
4552: ej kunnat skapas. Den finska militären hade afskaffats; till och med
4553: den sista återstoden, gardesbataljonen, var försvunnen. Anarkis-
4554: tiska samhällsupplösande sträfvanden framträdde på många håll.
4555: Åfven förhållandena i Ryssland voro på denna tid eg~ade att ingifva
4556: farhågor beträffande möjligheten af den bestående ordningens upp-
4557: rätthållande. Känslan af värnlöshet mot hotande faror från olika håll
4558: frammanade i vida kretsar tanken på behofvet af någon slags
4559: sammanslutning mellan medborgarena och eventuellt anskaf-
4560: fande af försvarsvapen för att värna samhället och den bestående
4561: samhällsordningen mot angrepp, hvarifrån de än kunde komma.
4562: Man hade ju sett, huru förhållandena gestaltat sig i Östersjöpro-
4563: vinserna söder om Finska viken. Uti denna atmosfär af obestämda,
4564: formlösa känslor af osäkerhet, värnlöshet O('h behof af för-
4565: svar mot hotande faror bildades under våren rgo6 den i så många
4566: afseenden oeftertänksamma, opraktiska och till sina syften synner-
4567: ligen oklara föreningen. Och förklaringen till den anslutning, som
4568: til1 en början kom denna förening till del, är otvifvelaktigt att söka
4569: i denna allmänna känsla af osäkerhet och i känslan af behof af sam-
4570: manslutning till värn. Om det tillika för några fantaster och dröm-
4571: mare därvid föresväfvade något slags formlösa tankar på ett lös-
4572: ryckande af landet från föreningen med Ryssland och skapandet af
4573: ett själfständigt Finland är ju omöjligt att säga. Man vet ju, och
4574: en läkare känner det isynnerhet, att under upprörda tider, när all-
4575: ting brister sönder och de vildaste fantasier kunna finna näring,
4576: abnorma sinnesriktningar och sträfvanden kunna göra sig gällande
4577:                         Vastaus välikysymyksiin.                      99
4578: 
4579: på en del håll. Men visst är, att något sådant orealiserbart mål icke
4580: kunnat uppställas och icke uppställdes af någon lugnt tänkande hland
4581: alla dem, som anslöto sig till sträfvandet att bilda ett organiseradt
4582: värn för den lagliga samhällsordningen. Men erkännes bör, att orga-
4583: nisatorerna af denna sammanslutning i så många afseenden visade en
4584: synnerligen höggradigt framstående brist på eftertänksamhet, om-
4585: döme och praktiskt sinne, Detta gäller nu isynnerhet beträffande den
4586: hemlighetsfullhet, i hvilket det hela insveptes, och vapenimporten,
4587: hvilket allt var. i hög grad egnadt att framkalla hos utomstående före-
4588: ställningar om syften af revolutionär art. Det borde väl dock för en-
4589: hvar vara klart, att några tusen utrangerade militärgevär, utspridda
4590: i hela landet, omöjligt kunde hafva någon slags betydelse för några
4591: utåt riktade syften, om det också möjligen kunde hafva någon vikt
4592: för uppehållandet af ordningen på hvarje ort. Att de kanoner, som
4593: omtalats i en del ryska blad, icke bestodo af annat än några kolsyre-
4594: tuber känner väl enhvar. Men, som sagdt, hela anordningen af organi-
4595: sationsarbetet var sådan, att den kunde gifva an1edning till misstan-
4596: kar hos med förhållandena mindre väl förtrogna utomstående, miss-
4597: tankar, att under denna organisation doldes några längre syftande
4598: planer, och dessa misstankar fingo stöd och näring genom de uppen-
4599: bara förfalskningar, som från fiendtligt håll utspriddes, dessa såkal-
4600: lade cirkulär, som föreligga i endast ett exemplar, så beskaffade,
4601: att de icke kunnat företes för vederbörande domstol, och af sådant
4602: innehåll, att enhvar med någon grad af märmiskokännedom och
4603: kritik icke kunnat stanna i tvekan om deras natur af förfalskningar.
4604:     Då nu den offentliga ordningsmakten efterhand åter blef satt i
4605: effektivt skick, och lugn och ordnade förhållanden småningom igen
4606: inträdde, så upphörde hvarje berättigande till sådana anordningar
4607: för samhällets själfförsvar, som föreningen Voima egentligen afsett.
4608: Det var därför med fullt skäl, som föreningen under november rgo6
4609: af senaten upplöstes och dess verksamhet upphörde. Man kan ju
4610: måhända hafva anledning att rikta något tadel mot de offentliga
4611: myndigheterna, för att desamma icke tidigare ingripit och afböjt
4612: denna i så mycket misslyckade organisation. M;en man må betänka de
4613: då rådande förhållandena, den allmänna osäkerheten och föreställnin-
4614: garna om behofvet af medborgerliga sammanslutningar till försvar
4615: mot hotande faror. I hvarje händelse lider det väl intet tvifvel, att
4616: denna förening icke har haft och icke har någon större betydelse
4617: och att den ej heller utgjort något uttryck för det finska folkets sträf-
4618: vanden eller haft något syfte riktadt utåt med hänsyn till landets
4619: ställning till kejsaredömet.
4620:     J ag vill icke uppehålla tiden med att beröra öfriga frågor,
4621: hvartill den föreliggande l:.'Unde gifva anledning. Jag förenar
4622: mig endast med dem, som yrkat på remiss till grundlagsutskottet,
4623: IOO                   Istunto 26 p. helmikuuta 19QS.
4624: 
4625: 
4626: med uppdrag åt detta att inkomma med förslag till motiverad öfver-
4627: gång till dagordningen.
4628: 
4629:     Ed. Kallio: Tässä vakavassa kysymyksessä on suurpoliitisiin
4630: kysymyksiin perehtyneet henkilöt tuoneet jo eri mielipiteitä, tietysti
4631: kukin, omalta kannaltaan esiin. Minä kansan miehenä en voi käsi-
4632: tellä asiaa suurpoliitiselta kannalta ja sentähden pyydän vaan esittää
4633: muutamia näkökohtia, joihin meidän on turvauduttava hyökkäyksiä
4634: vastaan. Kun näitä hyökkäyksiä katsoo, joita on tehty maatamme
4635: vastaan, niin täytyy ihmetellä, että vihollisemme eivät •>puiden takia
4636: näe metsää.•> Se politiikka, jonka Aleksanteri I pani alulle ja jonka
4637: Aleksanteri II kirkasti, on sadan vuoden aikana osottautunut aino-
4638: aksi menestykselliseksi ja oikeaksi tässä maassa. Meillä on jo yritetty
4639: saada käytäntöön toisetkin voimat, laista välittämättömät voimat,
4640: nuo samat, joitten ilmauksena voimme myöskin pitää nyt duumassa
4641: viritettyjä välikysymyksiä, ja Suomen kansa on jo näyttänyt näille
4642: voimille sekä sisään että ulospäin, että kun hallitusmiehet eivät pidä
4643: lakia pyhänä, niin tulee laki heidän luoksensa. Minusta on täällä
4644: turhaa arvostella kotimaisia hallituksia, sillä velvollisuuden paino
4645: ja vanhoillisuus näyttävät usein käyvän käsi kädessä, ja silti voi kansa
4646: monasti toivoa enempi kyllä, kuin mitä se on ollut tilaisuudessa näke-
4647: mään ja saamaan hallitusmiehiltään.
4648:     Täällä on keskustelun kuluessa koetettu todistaa entisen hallitus-
4649: puolueen taholta, että nykyinenkin hallitus on osittain kompastunut.
4650: Tähän ei minulla tietysti ole syytä puuttua, vaan olkoon se heidän
4651: keskinäinen asiansa, sillä meille kansana on vain tärkeintä, että me
4652: heräämme itsetietoisesti arvostelemaan uhkaavia vaaroja. Me siellä
4653: maaseuduilla emme ole oppineet politikoimaan, vaan sen me olemme
4654: kumminkin oppineet, että mikä oli oikein meidän isillemme, se on
4655: myös oikein meille, ja siitä me pidämme kiinni ja sitä me odotamme
4656: ja sitä me vaadimme myöskin hallitukselta. Se katsantokanta, jolle
4657: edusmies Danielson-Kaimari asettui, jotta lait, jotka ovat aikoja
4658: sitten laaditut, niin niissä ehdoton kiinnipysymiuen, ei ole kansamme
4659: elinehtoja, kun on kysymys kansainvälisistä oikeuksista, kuten tässä,
4660: tuo katsantokanta on mielestäni harhaan viepä. Kun meitä taas
4661: uhataan, niin olisi meille välttämätöntä, että oppisimme hallitsemaan
4662: itseämme, sillä se lienee ensimäinen ja tärkein asia vainoja vastaan.
4663: Siihen itsensä hallitsemiseen en minä näe kuuluvan velvollisuuden
4664:  urkkia veljemme heikkouksia ja vikoja ja paljastaa niitä vihollisil-
4665: aemme. Ei kansainvaelluksia pikku asioista, vaan herätystyötä
4666:  kansan itsetietoisuuden hyväksi. Käytäköön tarmolla tukemaan
4667: ~l työtä, ei sormella osoittamaan paiseita vihollisillemme, vaan
4668: Wytiiiln~ä osoittamaan, että täällä on itsetietoinen Suomen kansa,
4669: ltutt~t~ys sen valtio-oikeuksista ja sen sisällisestä eheydestä.
4670:  Sydämenväristystä ovat tuottaneet täällä huhut sellaiset kuin Viipu-
4671:                        Vastaus välikysymyksiin.                    lOI
4672: 
4673: 
4674: 
4675: rin läänin eroittaminen y. m., joista on 'viritetty välikysymyksiä
4676: duumassa. Sentähden tulisi tämän kansan käytännössä siis näyttää
4677: ulospäin, että ne toimenpiteet, joihin vihollisemme ovat ryhtyneet,
4678: ovat turmiolliset heille ja meille, ja rikkovat vaan perinpohjaisemmin
4679: keskinäisiä suhteitamme. Kannatan kysymyksen lähettämistä pe-
4680: rustuslakivaliokuntaan. (Hyvä! Hyvä!)
4681: 
4682:     Ed. Nuorteva: Laajat kansalaispiirit ovat odottaneet tätä
4683: tilaisuutta jännityksellä, sillä he odottavat, että Suomen eduskunta
4684: antaa jonkinlaisen tunnussanan Suomen kansalle vastaisuuden va-
4685: ralle. Onko tällaista tunnussanaa tänä päivänä annettu? Hyvin
4686: vaikea on sitä löytää, sillä mitä täällä on sanottu? Täällä
4687: on sekä keskustan että oikeiston taholta lausuttu kyllä pitävänsä
4688: kiinni laillisuudesta ja Suomen oikeuksista, mutta samassa sanottu
4689: se, että Suomen kansa muka on valmis luopumaankin näistä oikeuk-
4690: sista, on valmi-;; peräytymään, jos tämä peräytyminen tapahtuu lail-
4691: lisella tavalla. Sekö on se tunnussana, minkä me annamme Suomen
4692: kansalle, kun meille koittavat ajat, jolloin koko meidän kansallinen
4693: ja valtiollinen olemuksemme saattaa olla vaarassa. Kysymyksen
4694: alaisia Venäjältä päin tulleita hyökkäyksiä on täällä käsitelty sillä
4695: tavalla, niinkuin ne tehtäisiin jonkinlaisessa käräjäistunnossa,
4696: jossa punnitaan ja otetaan kuuleviin korviin niitä asiallisia syitä ja
4697: selityksiä, joita me täältäpäin saatamme heille antaa. Koska ennen
4698: on niitä sieltäpäin otettu kauleviin korviin? Jokainen, joka tahtoo
4699: vähänkin ajatella asian todellista laatua, tietää varsin hyvin, että
4700: tullaan meitä vastaan hyökkäämään, ja meidän oikeuksiamme louk-
4701: kaamaan, huolimatta niistä selityksistä, mitä me saatamme heille
4702: antaa. Muutamissa sanomalehdissä ja muutamien yksilöittenkin
4703: taholta on lausuttu; että asia nykyään on toisenlainen, kuin se on
4704: ollut Bobrikoffin aikana. Nyt ei ole enää vaan joukko byrokraatteja,
4705: jotka tekevät Suomelle vaatimuksia, vaan että nyt on muka koko
4706: Venäjän kansa herännyt ja ja noussut, ja nyt itsetietoi">esti vaatii,
4707: että Suomi ottaisi huomioon sen oikeutettuja vaatimuksia. Niin on
4708: sanottu, ja niin on kirjoitettu, mutta näin ei kuitenkaan ole asian-
4709: laita. Jokainen tietää, että ne hyökkäykset, jotka meitä vastaan
4710: suunnitellaan nyt niinkuin niin monta kertaa ennen, eivät ole Ve-
4711: näjän kansan keskuudesta lähteneet. Ne ovat yhä edelleen, niin-
4712: kuin ne aina ovat olleet, erään vallanhimoisen virkamiesjoukkion
4713: suunnitteluja, joitten tarkoitusperä on hankkia heille täällä meidän
4714: maassamme turvallisia ja lihavia olinpaikkoja. Venäjän kansa ei
4715: hyväksy näitä hyökkäyksiä, joita tehdä.1.n meitä vastaan, ja Ve-
4716: näjän kansa, kun se kerran saapi ohjakset käsiinsä, ei tule niitä sil-
4717: loinkaan hyväksymään.
4718:     Minusta tuntuu, että sekä keskustan että oikeiston puheet ovat
4719: olleet tarkoitetut todi">tamaan nykyään Venäjällä vallassaoleville
4720: aineksille, että Suomi on heitä kohtaan myötätuntoinen ja että Suomi
4721:          !02                 Istunto 26 p. helmikuuta rgo8.
4722: 
4723: 
4724:          tahtoo mukautua sen alle, mitä he vaativat. Omasta puolestani
4725:          panen jyrkän vastalauseen tuollaista katsantokantaa vastaan ja
4726:          minä luulen, että Suomen köyhälistö yhtyy tähän vastalauseeseen,
4727:          sillä se on jo oppinut tietämään sen että jos me itsenäisyystaiste-
4728:          lussamme annamme vähänkin perään, niin me saamme antaa perään
4729:          hyvinkin paljon (hyvä!).
4730:              Minä siirryn koskettelemaan erästä seikkaa, jonka senaatin ar-
4731:          voisa varapuheenjohtaja mainitsi puheessaan. Yksi nii<;tä välikysy-
4732:          myksistä, jotka olivat kohdistetut senaatille, sisälsi sen kysymyksen,
4733:          mitä hallitus on tehnyt Suomen itsenäisyyden turvaamiseksi, ja
4734:          siihen herra senaattori vastasi m. m., että Suomen hallitus on ollut
4735:          altis tyydyttämään ne oikeutetut vaatimukset, jotka Venäjän ta-
4736:          holta on tehty Suomessa oleskelevien Venäjän vallankumouksellisten
4737:          suhteen. Herra senaattori sanoi, ettei ole pienintäkään epäilystä
4738:          siitä, etteivät Suomen viranomaiset ole tehneet kaikkea, minkä he
4739:          suinkin ovat voineet tehdä, estääkseen näitä vallankumouks~llisia
4740:          aineksia toimimasta Suomessa. Uskon kernaasti, että nuo sanat
4741:          sisälsivät täyden totuuden, sillä todellakin meidän viranomaisemme
4742:          ovat tehned kaiken voitavansa voidakseen palvella venäläistä taantu-
4743:          musta tässä suhteessa. Mutta uskallan kuitenkin väittää, että se
4744:          toimenpide ei ole niitä, jotka ovat olleet omiaan edistämään ja
4745:          turvaamaan meidän maamme itsenäisyyttä. Jos se siksi sanotaan,
4746:          niin silloin ollaan taas turvauduttu opportunismiin. Silloin tavoi-
4747:          tellaan vaan nykyhetkenä näkyvissä olevia hyödyliisiitä näyttä-
4748:          viä tarkoitusperiä ja syrjäytetään kaukonäköisyys. Herra senaattori
4749:          suvaitsi nimittää näitä vallankumouksellisia terroristeibi. On totta,
4750:          niiden keskuudessa on terroristejä. Eikä kellään ole mitään sitä
4751:          vastaau. että terrorismiä, väkivaltaa ja anarkismia kaikilla luvalli-
4752:          silla lain ankarilla keinoilla koetetaan kukistaa. Mutta muistetta-
4753:          koon, että niiden keskuudessa, jotka meidän maastamme etsivät suo-
4754:          jaa ja tmvaa, on satoja ja tuhansia sellaisia, joitten syyllisyJ'S ei
4755:          ole ollut suurempi kn:n se, jonka nojalla monia tässä huoneessa
4756:          läsnä olevia henkilöitä aikoinaan ajettiin maanpakoon. Muistetta-
4757:          koon, että niiden keskuudessa on satoja Venäjän jaloimpia poikia,.
4758:          on satoja niitä, jotka tulevat kerran rakentamaan Venäjän tulevai-
4759:          suuden ja antamaan meille sen, jota nyt saamme kumartaa ja ru-
4760:          koillen pyytää {Hyvä! Hyvä!).
4761:               On tuntunut niin kamalalta tuo näky, joka on ollut meidän
4762:          silmäimme edessä näiden kahden vuoden aikana. Me otimme ker-
4763:          naasti vastaan sen, minkä Venäjän vapausliike meille suurlakon
4764:          aikana antoi. Meillä ei riittänyt sanoja ylistääksemme sitä
4765:          lujuutta ja uljuutta, jota Venäjän vapausliike oli osoittanut niinä
4766:          päivinä. Eivätkä nekään henkilöt, jotka tänä päivänä O'.'at lausuneet
4767:           ankaria sanoja Venäjän vallankumouksellisuudesta ja terrorismista,
4768:           eivät hekään silloin väittäneet monessakin tilaisuudessa lausumasta
4769: 
4770: 
4771: 
4772: 
4773:   ' ..
4774: .'',_
4775:                         Vastaus välikysymyksiin.                     103
4776: 
4777: 
4778:  ihailuansa siitä. Se ei ollut venäjän vallankumouksen eikä Venäjän
4779:  vapausliikkeen syy, että se historiallisten olosuhteitten takia joutui
4780:  väärille teille, että se Venäjän hirmuhallituksen kiristämänä joutui
4781:  anarkismin raadeltavaksi, että sen keskuudessa tapahtui tekoja,
4782:  jotka eivät ole puolustettavissa ja että se sen kautta teki huonoja
4783:  palveluksia sille asialle, jota se tahtoi edistää. Muttft tässäkin on
4784:  asianlaita se, että meillä ei tahdota nähdä metsää puilta. Sittenkuin
4785:  näiden epäsuotuisten olosuhteiden takia Venäjän vapausliike oli
4786:  jossain määrin heikentynyt ja· taantumus taas noussut pystyyn,
4787:  sekä ottanut ohjakset käsiinsä, me suomalaiset, jotka saamme
4788:  1.1ittää Venäjän vapausliikettä eikä Venäjän taantumusta siitä,
4789:  että täällä istumme ja että voimme jotain turvassa toimia, me
4790:  olemme valmiit luovuttamaan, vainoamaan heidän parhaita mie-
4791:  hiään, me olemme valmiit ajamaan ne kaikki yhteen joukkoon,
4792:  terroristit ja rosvot todellisten isänmaan palvelijain joukkoon,
4793:  henkilöitten joukkoon, joilla on puhtaat tarkoitusperät ja jotka eivät
4794:  ole koskaan tehneet itseänsä syypäiksi rikokseen. Ja mistä syystä
4795:  me sen teemme? Siitä syystä, että luullaan vapauden vallan
4796:  olevan kukistetun, luullaan että taantumus nyt on kaikkivaltias
4797:  ja että se antaa meille enemmän kuin mitä tällä hetkellä olisi odo-
4798:  tettavana vapausliikkeestä. Tällainen käsitys on opportunismia,
4799:  on raukkamaisuutta. Sitä se on ja se on kerran nimitettävä sen
4800:  oikealla nimellä.
4801:      Ed. Danielson-Kaimari suvaitsi lausua, että meiltä sosiaali-
4802:  demokraateilta, jos kerran koitu\·at kireät ajat SuomeUe ja Suomen
4803:  on astuttava ratkaisevaan taisteluun, ei ole mitään odotettava,
4804:  että me silloin ryhdymme tekoihin, jotka panevat koko maan itse-
4805:  näisyyden alttiiksi, ja että me tällä tavoin ajamme koko maan tur-
4806:  mioon. Minä luulen että siltä taholta ei tarvitse lausua minkään-
4807:  laisia toimintaohjeita sen ajan varalta, joka on tulemassa, sillä niitä
4808:  toimintaohjeita siltä taholta ei kuitenkaan oteta vastaan (hyvä,!).
4809:  Mutta minä uskallan ed. Danielson-Kalmarille sanoa, että Suomen
4810:  sosiaalidemokratia ei ole anarkistinen, ei tule sitä olemaan eikä Suo-
4811:  men porvaristokaan sitä siksi saa. Mutta me tulemme tuntemaan
4812:  itsemme solidaarisiksi Venäjän kansan kanssa, emmekä tule etsi-
4813:  mään itsellemme turvaa ja tukea siltä taantumukselta, joka on het-
4814:  keksi päässyt kiipeämään korkeimmalle ja joka näyttää tällä hetkellä
4815: ·olevan vahvin ja tärkein tekijä Venäjällä. Me tiedämme varsin
4816:  hyvin, että Suomella ei ole pienintäkään toivoa päästä rauhallisiin
4817:  ja turvallisiin oloihin, ennenkuin Venäjällä on tapahtunut muutos,
4818:  ennenkuin Venäjällä kansan valta on päässyt ohjaksiin (h~yvä!).
4819:  Ja tämä kansan valta Venäjällä tulee pääsemään ohjaksiin. Minä
4820:  luulen, että se ei pääse siihen verisen vallankumouksen kautta;
4821:  se tulee pääsemään keinoilla, joista tietysti tällä hetkellä on vaikea
4822:  puhua, mutta joka tapauksessa, ehkä hyvinkin pian, saa se aikaan
4823:                   Istunto 26 p. helmikuuta 1908.
4824:                                                    ----
4825: 
4826: sellaisen muutoksen, että Venäjän hallituksessa, Venäjän toimeen-
4827: panevissa piireissä otetaan huomioon jotain muuta kuin väkivaltaa.
4828: jotain muuta kuin ryöstöpolitiikkaa.
4829:      Täällä tahdotaan muuttaa tämä tilaisuus jonkinlaiseksi lojaali-
4830: suuden osoitustilaisuudeksi Venäjän valtiolle. Sitä vastaan meillä
4831: ei suinkaan ole mitään, sillä Suomen kansa, sen köyhälistökin. on
4832: lofaalinen Venäjän kansaa kohtaan. Siihen pakottavat meitä Suo-
4833: men maantieteellinen asema, Suomen taloudellinen elämä, joka on
4834: läheisesti yhteydessä Venäjän valtakunnan elämän kanssa, siihen
4835: pakottavat meitä kaikki ne monet syyt ja seikat, jotka määräävät
4836: kansainvälisen politiikan Euroopassa yleensä. Me tiedämme varsin
4837: hyvin, että Suomenmaa tuntee ja tulee aina tuntemaan itsensä
4838: turvallisena mahtavaruman ja suuremman vallan suojassa niin-
4839: kauvan kuin kansainvälistä politiikkaa, niinkuin muutakin, määrää
4840: ainoastaan väkivalta. Mutta me tiedämme myöskin sen, että Suo-
4841: men suhde Venäjään tulee lujemmaksi ja paremmaksi ainoastaan
4842: sen mukaan, mikäli Venäjä itse sisällisesti kehittyy parempaan ja
4843: parempaan patn. Me tiedämme. että se taloudellinen hyöty, mikä
4844: meillä on yhtymisestämme Venäjään, tulee yhä suuremmaksi aina
4845: sen mukaan, mikäli Venäjä vapautuu hirmuvallastaan, mikäli se itse
4846: pääsee sisällisesti kehittymään. Me tiedämme myöskin sen, että
4847: mikäli Venäjällä pääsee kansanvalta Yaltaan, mikäli siellä oikeuden
4848: ja ihmisyyden periaatteet tulevat olemaan määräävinä, sikäli myös
4849: tulee meidän asemamme turvallisemmaksi. Mutta me tiedämme sen-
4850: kin, että niin kauan kuin me Suomessa uskomme ja turvaudumme ai-
4851: noastaan siihen, että jotkut hallitsijan neuvonantajat valtaistuimen
4852: juurella suvaitsevat ottaa huomioon sen, minkä me täältäpäin sa-
4853: nomme heille juridiikan kannalta, niin kauan kun me turvaudumme
4854: ainoastaan seliaisiin aseisiin. niin kauvan meidän turvallisuutemme
4855: ei ole suurenkaan arvoinen.
4856:     Tahdon lopettaa sillä, että ainakin omasta puolestani lausun
4857: sen, että meidän kansamme, kun se lähtee näitä vaarallisia aikoja
4858: kohti - ja tällaiset vaaralliset ajat ovat meidän edessämme -
4859: kulkee tunniotaan kohti, jos se taas niinkuin ennen alkaa seuraa-
4860: maan opportunismia, luullen hetken hyötyä tavoitellen voivansa
4861: pelastaa kaikki. Minä uskallan väittää, että Venäjän kansa, kun se
4862: herää, ja se Venäjän kansan osa, joka jo on herännyt, antaa meille
4863: kaiken sen, minkä me tarvitsemme meidän sisäiseen itsenäisyyteemme
4864: nähden. Ja sentähden Suomen köyhälistö huolimatta kaikesta
4865: kiristyksestä, huolimatta kaikesta siitä turmiosta, jota joku osa Ve-
4866: näjän kansalaisia meitä kohtaan suunnittelee, tulee tuntemaan it-
4867: sensä solidaariseksi Venäjän köyhälistön kanssa ja tulee myötävai-
4868: kuttamaan sen päivän lähentämiseksi, jolloin Venäjällä sen köyhä-
4869: listö pääsee valtaan. Se ei ole separatismia, sillä ei Suomi sillä pyri
4870: Venäjästä,erolle. Se ei ole vallankumouksellisuuttakaan sanan siinä
4871:                        Vastaus välikysymyksiin.                   IOS
4872: 
4873: 
4874: merkityksessä, jota täällä on käytetty. Se ei ole terrorismia ja sitä
4875: se ei myöskään tule olemaan, vaan kun kireät ajat tulevat Suo-
4876: melle ja taistelu on meidän edessämme, niin uskokaa, hyvät herrat,
4877: se on sosiaalidemokratia, joka tässä maassa tulee pitämään huolta
4878: siitä, ettei terrorismia täällä synny. (Hyvä!. Hyvä!)
4879:     Minä sanoin äsken ja uudistan sen vielä kerran, että hallitus,
4880: kun se selittää että se kaikin tavoin on koettanut täyttää Venäjän
4881: taantumuksen taholta tulleet vaatimukset, tuon selityksensä kautta
4882: on kaik sta parhaiten antanut meille todistuksen siitä, ettei se ole
4883: tehnyt tehtäväänsä Suomen autonomian turvaamiseksi, sillä Suo-
4884: men autonomian t~nva ei ole Venäjän taantumuksessa, vaan Venä-
4885: iän vapaassa kansassa.
4886: 
4887:     Puhemies: Kun on puheenvuoroja pyydetty vielä pan Ja
4888: keskustelu siis näkyy jatkuvan edelleen, on pakko keskeyttää täysi-
4889: istunto ja kokoontua kello 6 i. p.
4890: 
4891:    Istunto keskeytetään kP.llo 4,15 i. p.
4892: 
4893: 
4894: 
4895:     Kun istuntoa kello 6 i. p. jälleen jatketaan, myönnetään ensin
4896: ed. Turkialle yksityisten asiain takia vapautusta tämänpäivän ilta-
4897: istunnosta ja huomispäivästä.
4898: 
4899:    Puheenvuoroa käyttää sen jälkeen:
4900: 
4901:     Ed . .H.hmavaara: En tahdo monella lausee1la enaan jatkaa
4902: keskustelua tässä asiassa. Tahdon vaan kosketella muutamia kohtia
4903: niistä syytöksistä, joita meitä vastaan on tehty ja tarkoituksista,
4904: joiden nojalla meidän maamme oikeuksia on tahdottu loukata.
4905: Venäläisten puolelta on selitetty, että oikeuksiemme supistaminen
4906: muka tapahtuu tarkoituksella lähentää Suomen kansaa Venäjään.
4907: Pitäisi kuitenkin olla selvänä jokaiselle, joka vähänkin tahtoo sel-
4908: västi ajatella, että loukkaamaila jonkun kansan oikeuksia on mahdo-
4909: tonta koettaa lähentää tätä loukattua kansaa loukkaajiin. Se
4910: nyt on vasten kaikkea järkeä ja pitäisihän Venäjän valtiomiehillä
4911: jo olla kokemusta siitä, mitenkä maamme oikeuksien loukkaaminen
4912: ei suinkaan lähennä kansaamme Venäjään, vaan päinvastoin viemit-
4913: taa sen siitä. Siitä saakka kun maamme on ollut yhdistettynä Ve-
4914: näjään, ei maamme kansa koskaan ole ollut niin kaukana Venäjästä
4915: ja niin kylmämielinen, jopa vihamielinen, jollei Venäjää niin ainakin
4916: Venäjän hallitusmiehiä kohtaan kuin juuri Bobrikoffin aikana.
4917: Silloin oli kansamme kaikkein etäämpänä Venäjästä. Siitä, että
4918: kansamme nyt taas on paljoa lähempänä Venäjää, on monta todis-
4919: I06                 Istunto 26 p. helmikuuta rgo8.
4920: 
4921: 
4922: tusta; selvänä todisteena tästä on viimeksi eronneelle kenraalikuver-
4923: nöörille kansamme puolesta tapahtuneet kunnianosotukset. Eron-
4924: nutta kenraalikuvernööriä tahdottiin kunnioittaa juuri sen vuoksi,
4925: että hän oli - mikäli hänen asemassaan voi häneltä odottaa -
4926: koettanut asettua maamme oikeuksien ja lakien kannalle. Ja
4927: siitä huolimatta, että hänen lausuntonsa useissa hyvinkin tärkeissä
4928: periaatteellisissa kohdissa erkanivat meidän katsantokannastamme,
4929: olivat nuo lausunnot kuitenkin aina hänen kannaltaan perusteltuja
4930: eikä niissä koskaan ollut semmoista uhittelua ja ylimielisyyttä, mikä
4931: entisen kenraalikuvernööri Bobrikoffin aikana oli aivan tavallista.
4932: En usko, että Venäjän valtiomiehet todellisuudessa ajattelevatkaan
4933: oikeuksiamme loukkaavilla toimenpiteillä lähentävänsä kansaamme
4934: Venäjään, vaan he päinvastoin kyllä tietävät että ne vaan vieroitta-
4935: vat kansamme Venäjästä, se on päivän selvä asia.
4936:     On tuotu sekin syytös esille, että meidän maassamme on muka
4937: ilmestynyt pyrkimyksiä päästä erilleen Venäjästä, joita muka
4938: ajoissa pitää ruveta tukahnttamaan. Me suomalaiset nyt jokainen
4939: hyvin tiedämme, kuinka perättömiä ja ker.rassaam keksittyjä nämä
4940: syytökset ovat. Tällaisia mielipiteitä ei kansassamme nyt ole,
4941: vaikka niitä - se täytyy tunnustaa - kyllä aikanaan on koetettu
4942: kylvää kansamme sekaan. Olen vakuutettu, että jos se muukalai-
4943: nen mies, joka tätä kylvöä hyvinkin ahkerasti toimitti. olisi saanut
4944: maassamme pidemmän ajan olla, niin olisi kenties sellaisia separa-
4945: tistisiä mielipiteitä olethassa. Näiden separatistisien mielipiteiden
4946: kylväjä oli juuri kenraalikuvernööri Bobrikoff eikä kukaan muu.
4947: Se todistaa, että sellainen hallitussysteemi, jota hän harjoitti, on
4948: omiaan vieroittamaan kansaa eikä lähentämään. Tahtoisin vielä
4949: mainita eräästä seikasta tämän päivän keskustelusta, nimittäin siitä,
4950: kun venäläiseltä taholta on uskoteltu ettei täällä venäläistyttämis-
4951: toimenpiteitä vastaan olisi muka koko kansa, vaan ainoastaan
4952: joku pieni ryhmä, ainoastaan ruotsalainen ryhmä, kuten usein on
4953: sanottu. Meille suomalaisille on kyllä ollut selvänä että tämä väite
4954: on perätön ja luulen että tämän päivän keskustelussakin pitäisi
4955: selvitä, kuinka aiheeton tämä väite on. Sillä niin erilaiset katsanto-
4956: kannat kuin meillä onkin sisällisissä kysymyksissä ja niin moneen
4957: ryhmään kuin eduskunta onkin jakaantunut, ovat tämän päivän
4958: lausunnot kuitenkin pääasiassa käyneet aivan samaan suuntaan.
4959: Ei ole yksikään ääni noussut puolustamaan venäläisten hyökkäyk-
4960: siä maamme oikeutta vastaan ja sellaista edusmiestä - minä olen
4961: vakuutettu siitä- ei löydy yhtään Suomen kansan eduskunnassa ja
4962: jos sellaisia mielipiteitä tässä eduskunnassa lausuttaisiin, niin varma
4963: saisi olla siitä, että koko kansamme tnomitsisi sellaisen edustajan
4964: menettelyn ansion mukaan. Tämäkin lienee meidän vihamiestemme
4965: hyvä tietää, sillä siitä tulee olemaan seurauksena se, että jos uudet
4966: sorron ajat koitta\·atkin maallemme, jos uudet hyökkäykset kuinka-
4967:                         Vastaus välikysymyksiin.
4968: 
4969: 
4970: kin lujina kansaamme kohtaavat, niin täällä ne löytävät yksimieli-
4971: sen vastustuksen. Joskin olemme erimielisiä tästä vastustamis-
4972: tavasta, niinkuin tänäänkin on kyllä käynyt selville,- näihin eri-
4973: mielisyyksiin en nyt tahdo kajota, koska tämä tilaisuus ei ole pai-
4974: kallaan käydä niistä väittelemään, - niin olemme vakuutettuja
4975: siitä, eti:ä seisomme lujina oikeuksiemme puolesta emmekä salli
4976: niitä loukattavan. Seuratkootpa sitten minkälaiset ajat tahansa
4977: ja vaikka uhkauksia ja peloituksia meitä vastaan idästäpäin satelee,
4978: meitä ei suinkaan saada luopumaan tältä tieltä, sillä se on ainoa
4979: oikea, laillisuuden luja tie, jolla meidän tulevaisuutemme on tur-
4980: vattuna, silloin kuin kaikki muut laskelmat ja luulotelmat pettäYät.
4981: Minä olen vakuutettu, ettei mikään mahti maailmassa saa meitä
4982: luopumaan siitä, mikä on meidän oikeuskäsityksemme ja mitä me
4983: oikeana pidämme.
4984: 
4985:     Ed. Pykälä: Minä en aijo kajota tähän asiaan koko laajuudes-
4986: saan enkä siihen kykenekään, vaan tahdon ainoastaan kosketella
4987: erästä kohtaa siitä, kohtaa josta useat puhujat täällä ovat mainin-
4988: neet. Tarkoitan kysymystä Viipurin läänin erottamisesta, joka
4989: näkyy olevan Venäjällä päiväjärjestyksessä.
4990:     Asia on jo pitemmän aikaa ollut kysymyksessä. ja näyttää se yhä
4991: kiihkeärumin ja kiihkeärumin nousevan näyttämölle. Nyt on han-
4992: kittu keinotekoisia, ehkä oleellisiakin syitä paremman kannatuksen
4993: saamiseksi tälle kysymykselle hallituspiireissä. On sanottu, että
4994: venäläiset kumoukselliset ja terroristit saavat suojaa Suomen alu-
4995: eella. Mutta ei suinkaan siitä voida syyttää suomalaista talonpoikaa
4996: enempää kuin suomalaista säätyläistäkään, jos nämä venäläiset Suo-
4997: men alueella pitävät kokouksiaan ja tekevät suunnitelmiaan. Ne
4998: kokoukset pidetään itse asiassa venäläisten omalla alueella, venäläis-
4999: ten omistamissa huviloissa, ja kun kerran Suomessa vielä on koti-
5000: rauha pyhitetty, niin minä luulen, etteivät venäläiset itsekään
5001: olisi tyytyväisiä, jos suomalaiset poliisiurkkijat vaanisivat heidän
5002: asuntojensa ympärillä tilaisuutta tutkia, mitä siellä sisällä tehdään.
5003: Mitä varten syytetään Suomen kansaa siitä, mikä tapahtuu tällä
5004: tavalla? Eräs venäläinen sanomalehti sanoo, että tämän takia täy-
5005: tyy venäläisten sotamiesten seistä Suomenlahden jäällä vartioimassa
5006: suomalaisia kumouksellisia. Mutta ei suinkaan venäläinen sotamies
5007: ole seisomassa ainoastaan Suomenlahden jäällä, koska kerran suurin
5008: osa Venäjää, melkein koko Venäjän valtakunta on sotatilassa, ja
5009: harva on se talonportti, jolla ei vielä sotamies seiso. Ei suinkaan ole
5010: Suomen syy, että olot siellä ovat sellaiset. On kyllä venäläiselle poli-
5011: tiikalle tuttua, että siinä maassa on pikku kansojen kansallisuus alas-
5012: painettuna, yhteensulatettuna, jopa silvottunakin. Mutta tämä on
5013: tapahtunut sellaisiin kansoihin nähden, joilla ei vielä ole kansallis-
5014: tunne eikä sivistys niin korkealla kannalla kuin nykyisessä Suomen
5015: 108                 Istunto 26 p. helmikuuta I<)08.
5016: 
5017: 
5018: kansassa on. Kyllähän mahtavan edessä kaiken täytyy alistua,
5019: mutta ajatuksenvapautta ei se ihmiseltä voi milloinkaan riistää.
5020: Niinpä Viipurin lääninkin ahdistettu kansa aina ajattelee. ja nuo aja-
5021: tukset etsivät toimintamuotoja, enkä minä luule, että siitä toimin-
5022: nasta olisi venäläiselle politiikalle suurtakaan apua. Kansa.
5023: joka tahtoo elää omaa elämäänsä, tehtäisiin suorastaan vastahakoi-
5024: seksi kaikille venäläisille pyrkimyksille. Tässä on puhuttu niin pal-
5025: jon uhraamisesta sovinnon saamiseksi venäläisten kanssa. Minä
5026: en ainakaan toivoisi, että kotimainen hallitus uhrauksissaan menisi
5027: niin pitkälle, että se muun Suomen ja oman asemansa säilyttämi-
5028: seksi uhraisi meidät Viipurin lääniläiset sovintouhriksi. Minä en vä-
5029: hääkään epäile, että kotimainen hallituksemme tässä asiassa tekee
5030: kaiken minkä se voi, jottei alueen rikkomista tapahtuisi Minä tie··
5031: dän, että jokaisen kansalaisen, eritoten Viipurin läänin asukkaan
5032: ~ydän jännityksellä seuraa tätä asiaa. Ne lukuisat kirjeet, jotka olen
5033: valitsijoiltani saanut, ovat tästä mitä selvimpänä todistuksena.
5034: On helppo käsittää, minkälaisen iskun tämän läänin sekä henkinen
5035: että taloudellinen kehitys tästä leikkauksesta tulisi saamaan, ja ne
5036: jäljet, mitkä se koko Suomeen tekisi, olisivat umpeen parantumat-
5037: tomat.
5038: 
5039:     Ed. Schybergson: J ag har begärt ordet närmast för att säga
5040: några ord om myndigheternas tillvägagående beträffande de ryska
5041: flyktingarna, särskildt uti Viborgs län. I denna fråga hafva åsik-
5042: terna under dagens debatt gått mera åtskiljs än i andra. Hr Sirola
5043: yttrade, att regeringen uti sina åtgärder emot de ryska flyktingarna
5044: redan t. o. m. öfverskridit lagens gränser, och åberopade till stöd
5045: därför äfven juristers yttranden.       Hr Nuorteva gick betydligt
5046: längre än så. Han framhöll, att bland dessa flyktingar funnos per-
5047: soner, som förtjäna vår sympati och vårt stöd, och, såvidt jag kunde
5048: finna, önskade han, att vi skulle tillförsäkra dem asylrätt härstädes ..
5049: J ag förstår så väl dessa uttalanden. Det gäller ju meningsfränder,
5050: och icke blott detta, det gäller personer, för hvilka icke blott herrar
5051: socialister, utan troligen äfven många andra i detta land hysa med-
5052: känsla. Men om förhållandena skulle ändra sig så, att det i stället
5053: blefve svartsotnjemännen, som skulle härifrån drifva stämplingar
5054: mot den ryska regeringen. så tänker jag de ärade herrarna skulle·
5055: se på saken annorlunda. Min rättskänsla åter kräfver, att handla
5056: lika i det ena fallet som i det andra. (Åhå!). Vi kunna omöjligt
5057: bevilja ryska män, som stämpla mot den ryska regeringen, asylrätt
5058: bär i landet. Det hafva vi icke makt till, och vi hafva icke heller rätt
5059: därtill. Och dock går jag för ingen dellika långt som hr Danielson-
5060: Kalmari, som ju höll före, att vår regering icke endast bör ställa sig
5061: den ryska regeringens önskningar i detta afseende till efterrättelse,
5062: utan själf taga initiativ till genomförandet af strängare åtgärder.
5063:                         Vastaus välikysymyksiin.                     109
5064: 
5065: 
5066: Det kan hända, att jag missuppfattat hr Danielson-Kalmari, men så
5067: fattade jag hans ord. Såvidt jag kan finna, är regeringen i denna
5068: sak i en mycket brydsam belägenhet. Å ena sidan kan rlen, som
5069: sagdt, icke bevilja asylrätt åt ryska politiska hrottslingar, men å
5070: andra sidan måste den taga hänsyn till vår själfstyrelse och kan icke
5071: gå in på anspråk sådana, som nu senast från ryskt håll uppställts.
5072: Jag har fäst mig vid, att man i ryska tidningar i denna sak fram-
5073: hållit. att krisen måste vara öfvergående och att man icke för en
5074: sådan tillfällig kris skull bör ställa för stora anspråk på Finland, och
5075: allra minst göra intrång uti dess autonomi. Och vår regering till
5076: försvar bör också framhållas, att materialet i detta afseenrle varit
5077: nog rikligt. Vi hafva plötsligt kommit inför en situation, som vi
5078: hittills icke ens kunnat tänka oss. För mig har det för öfrigt fram-
5079: stått som om denna omständighet, att de ryska politiska flyktingarna
5080: valt sitt hemvist uti några få orter i Viborgs län, skulle icke så litet
5081: bidraga till att underlätta deras öfvervakning och upptäckt. Det
5082: förefaller som om deras vistelse här sannerligen icke skulle hafva
5083: varit deras företag till fromma.
5084:     Men huru som hälst, .så bör ju regeringen se till, att den icke
5085: vidare gör sig skyldig till anmärkningar mot att gå längre än vår
5086: lag tillåter. Om jag icke också i detta afseende fattade hr Danielson-
5087: Kalmari orätt, så påpekade han nödvändigheten af, att regeringen
5088: för förändringar i lagstiftningen härom vänder sig med proposition
5089: tilllandtdagen. Det har, såsom hr Sirola framhöll, redan beträffande
5090: åtgärderna från hösten rgo6 anmärkts, att regeringen måhända med
5091: dem trädt lagstiftningen för nära. Och skall den gå än längre, så
5092: bör utan tvifvel hänvändning till landtdagen äga rum. Och det kan
5093:  ju på förhand sägas, att stadganden, gående så långt som de, hvilka
5094: föreslås i de nya •>föreskrifterna för polisens ledning,•> såsom senatens
5095: viceordförande uttryckte sig, icke kunna af representationen god-
5096:  kännas, ty vi komma då in på åtgärder, som alltför nära beröra vår
5097: autonomi.
5098:      Också i ett annat afseende känner j ag mig tveksam i fråg~ om
5099:  hr Danielson-Kalmaris yttrande. Han uttalade förhoppningen,
5100:  att vi skulle få en regering, hvilken kunde påräkna majoritet inom
5101:  kammaren. J ag är ju den första att erkänna svagheten däri, att
5102:  den nuvarande regeringen icke har att stöda sig på en sådan majoritet.
5103:  Det vore för densamma en styrka både utåt och inåt att förfoga
5104:  öfver en stadigvarande majoritet inom kammaren. I stället är den
5105:  nu, såsom hvar man vet, utan stöd af något som helst parti inom
5106:  landtdagen. Det ungfinska partiet, som höll ut längst, har sagt upp
5107:  tro och lofven, och myten om att det svenska partiet och den nuva-
5108:  rande regeringen vore ett har väl nu längesedan framstått såsom
5109:  enbart en myt. De senaste åtgärderna från regeringens sida i fråga
5110:  om svenska språket borde i detta afseende hafva skingrat alla tvifvel.
5111: IlO                 Istunto 26 p. helmikuuta 1<)08.
5112: 
5113: 
5114: Pet är väl äfven så. att regeringen själf åtminstone numera vitl stå
5115: på sidan om, låt oss säga, utöfver partierna. Men om detta nu är
5116: förhållandet, så tror jag det än mindre blir annorlunda med den
5117: regim. som synbarligen förestår. Jag kan nämligen icke vara opti-
5118: mist nog för att vänta mig annat, ocb vi måste därför nöjas med, att
5119: regeringen ännu en tid framåt förblir monarkens organ och icke är
5120: representativ för land och folk. · Jag säger detta med afseende därå,
5121: att hr Danielson-Kaimari i sitt yttrande framhöll, att regeringen har
5122: att i dessa frågor representera finska folket. J ag tror att det är
5123: farligt att tänka sig detta, i all synnerhet om den regering, som möjli-
5124: gen kommer. Vi måste hålla på, att det, sådan som vår statsförfatt-
5125: ning är, är landtdagen, den och ingen annan, som bar att svara och
5126: tala för Finlands folk, ocb att, så länge de sväfvande politiska frå-
5127: gorna icke i form af proposition eller på annat sätt förevarit i landt-
5128: dagen, något svar på dem icke afgifvits.
5129:     J ag båller på detta äfven med afseende å den kommunike, som
5130: varit synlig i de officiella bladen. och som af regeringschefen i fråga
5131: om Neva bron betecknat~ såsom uttryckande regeringens åsikt.
5132: Det har något förvånat mig, att denna fråga, såsom jag tyckte mig
5133: finna, äfven af hr Danielson-Kaimari ansågs höra tili dem, där några
5134: underhandlingar öfverhufvudtaget icke skulle kunna komma i fråga.
5135: Han sade, hvilket ju för resten är alldeles riktigt, att den ryska rege-
5136: ringen äfven i strategiskt syfte bör hafva vinning af, att vi bafva så
5137: mycket j ärnvägar s0m möjligt, äfven om deras underbyggnad icke
5138: motsvarar dc högsta anspråk. Men han förbigick frågan i öfrigt.
5139: Då man på ryskt håll fäster så mycket afseende vid denna fråga,
5140: och då den i alla fall hufvudsakligen är af ekonomisk natur, så före-
5141: faller det mig som om uti denna mycket lättare än i andra en under-
5142: bandling och försök till öfverenskommelse skulle kunna äga rum.
5143: Därvid kunde äfven tagas upp det ingalunda nya förslaget att vi
5144: skulle sätta punkt för vårt järnvägsnät vid Valkeasaari och icke gå
5145: med våra järnvägar in på ryskt område. Detta förslag väcktes inom
5146: landtdagskretsar redan r8gg.
5147:     Härmed har jag kommit till frågan om de gemensamma kommis-
5148: sionerna. J ag finner det naturligt, att hr Danielson-Kalmari i sitt
5149: yttrande med anledning af regeringschefens meddelande om den
5150: gemensamma kommission. som senaten nu föreslagit, påminte om
5151: den Tagantseffska kommissionen och dess öden. J ag tror såsom
5152: hr Danielson.. Kalmari, att sådana kommissioner hafva sin uppgift
5153: och äro naturliga under de förbållanden, uti hvilka vi befinna oss
5154: till kejsaredömet. Det uppstår ständigt frågor, som icke kunna
5155: blott och bart genom skriftväxling afgöras, och jag kan icke annat
5156: än uttala min tillfredsställelse öfver, att regeringen numera inslagit
5157: denna väg. Det är visserligen fallet med dessa kommissioner, att, när
5158: den goda viljan saknas, så leda de tili ingenting, och, när den goda
5159:                          Vastaus välikysymyksiin.                       1 II
5160: 
5161: 
5162: 
5163: viljan finnes, så kommer man till resultat äfven sådana kommissioner
5164: förutan, såsom 4 november manifestet vidhandengifver. Men icke
5165: desto mindre är det skäl att försöb., och jag har anledning tro, att
5166: hr Danielson-Kalmaris framställning om den Tagantseffska komiten
5167: och det resultat, låt så vara preliminärt, till hvilket denna komite
5168: koru, var riktig och att komitens arbete var af icke ringa betydelse.
5169:     För öfrigt hafva vi under dagens debatt kommit så tämligen
5170: öfverens. Vi hafva, såsom hr Nuorteva sagt, på alla håll varit färdiga
5171: med vår lojalitetsförklaring. Det har nästan sett ut som om den
5172: skulle kommit tili på beställning, och jag är hr Nuorteva tacksam för
5173: att också han, som dock hade så mycket att säga om den ryska reak-
5174: tionen, icke desto mindre förklarade alla rykten om separatism ogrun-
5175: dade, ty det hela fick åtminstone därigenom en fullt äkta karaktär.
5176:     För oss svenska talande .här i landet, hvilka på densenaste tiden
5177: varit utsatta för åtskilligt tryck, för att icke säga förtryck, från majori-
5178: tetens sida, förefaller i all synnerhet talet om en återförening med
5179: Sverige såsom idiotiskt. Hvardera parten skulle helt säkert betacka
5180: sig därför.
5181:     Märkligt nog hafva vi numera i denna ångelägenhet, som ju ett
5182: skof, om man får tro berättelser från Ryssland, så när hade utsatt
5183: oss för något slags militärpromenad, att åberopa oss t. o. m. på den
5184: nya generalguvernören, som i ett intervju förklarat, att någon sepa-
5185: ratism i landet icke existerar och att de revolutionära föreningar,
5186: som möjligen finnas, här liksom i öfriga delar af ryska riket, såsom
5187: han uttryckte sig, äro svaga och ofarliga. Vi kunna ju därför hoppas,
5188: att åtminstone denna fråga nu har kommit från dagordningen.
5189:     Såsom regeringschefen framhöll är det i själfva verket icke detta
5190: det nu gäller, utan angreppen emot oss härröra däraf, att man icke
5191: förstår den djupa innebörden af novembermanifestet eller, såsom jag
5192: vill säga, därpå, att man i de kretsar, som göra angrepp mot oss, icke
5193: vill förstå innebörden af detta manifest. Men vi må nu hoppas, att,
5194: trots allt detta, det dock skalllyckas oss att bibehålla de rättigheter,
5195: som då blefvo oss ånyo tillförsäkrade.
5196: 
5197:     Ed. Danielson~Kalmari: Minun on vastattava muutamiin
5198: aikaisemman lausuntoni johdosta tehtyihin huomautuksiin. Tah-
5199: don silloin ensinnä mainita, että ne muistutukset, jotka ed. Kallio
5200: teki, minun nähdäkseni perustuvat siihen, ettei hän ollut käsittänyt
5201: minun lausuntoni sisällystä.
5202:     Ed. Nuorteva on lausunut ajatuksia, jotka periaatteellisesti ovat
5203: jyrkästi poikkeavia siitä katsantokannasta, jota minä edustan. Hän
5204: kyllä lausui sen ilahuttavan vakuutuksen, että hänenkin ryhmänsä
5205: mielellään näkee, että terroristit ja muut rikokselliset joutuvat ran-
5206: gaistuksen alaisiksi. Mutta siitä huolimatta huokui koko hänen
5207: latlsuntonsa, niinkuin aikaisemmatkin siltä taholta annetut lausunnot,
5208: !12                  Istunto 26 p. helmikuuta 1908.
5209: 
5210: 
5211: sitä ajatusta, että meidän täällä tulisi olla solidaarisia Venäjän vas-
5212: tustuspuolueitten kanssa, tehdä asiamme, tehdä meidän maamme
5213: kohtalo riippuvaksi siitä vapaustaistelusta, jota sosialistit ja muut
5214: vasemmistolaiset Venäjällä käyvät (ed. Nuorteva: juuri niin!) ja se
5215: on tämä käsitys, joka minun ymmärtääkseni tietää Suomen sisällisen
5216: itsenäisyyden hylkäämistä ja polkemista (ei! -hyvä!), sillä se tietää
5217: sitä, että Suomi ei ole sen arvoinen maa eikä sen kansa sen arvoinen
5218: kansa, että se saa itse ajaa asiataan ja tehdä kohtalonsa omasta toi-
5219: minnastaan riippuvaksi (oho!). Se tietää, että meidän täällä tulee
5220: kytkeä kohtalomme siihen kohtaloon, joka on vapausharrastuksilla
5221: Venäjällä (Nuorteva: Siksi kuin se on ratkaistu) mutta se kansa, joka
5222: kytkee kohtalonsa toisen kansan sisällisiin riitoihin ja taisteluihin,
5223: on samalla luopunut oikeudestaan viettää omaa itsenäistä, sisällistä,
5224: vapaata elämää (keskustasta: hyvä!). Sentähden sosialistien niin
5225: monasti toivoma liitto Venäjän vapausmiesten ja vallankumouksel-
5226: listen kanssa on herättänyt meissä muissa niin syvää ja katkeraa
5227: mielipahaa (vasemmistosta: Luonnollisesti!).
5228:     Me valvomme puol~stamme Suomen sisällistä itsenäisyyttä sillä
5229: tavalla, että me voimaimme mukaan koetamme saada aikaan sen,
5230: että mikä hallitus, mikä puolue Venäjällä onkin vallassa, tämä meidän
5231: itsenäisyytemme sittenkin on turvattu. Kun meillä pyritään teke-
5232: mään isänmaamme asia riippuvaksi yhden puolueen menestyksestä
5233: Venäjällä, niin me suomalaiset samalla annamme sikäläisille vasta-
5234: puolueille oikeuden kohdella meitä kansana, joka on sekaantunut
5235: Venäjän sisällisiin asioihin. Meidän, suomalaisen puolueen, harrastuk-
5236: semme päätarkoitus, kun on kysymyksessä suhteemme Venäjään,
5237: on saada kaikki ajattelevat Venäjällä ymmärtämään, että heidän
5238: maansa etu on täysin sillä valvottu, että Suomella on tarkoin turvatut
5239: sisälliset oikeudet. Pitkä historiallinen kehitysjakso on jo todistanut
5240:  tämän ajatuksen oikeuden. Silloin, tällöin nousee vielä Venäjällä
5241:  pyrintöjä, voimakkaitakin, ruhjoa rikki tämä historian antama to-
5242: distus, syrjäyttää se, mutta me luotamme siihen, että tämä sama
5243:  kehitys on tekevä näistä yrityksistä lopun, kunhan me vaan voimme
5244:  lujasti ja horjumatta pysyä sillä pohjalla, jolla edelliset sukupolvet
5245:  meidän maassamme ovat pysyneet ja joka on tietänyt sitä, että mei-
5246:  dän kansamme ei sekaannu toisen kansan sisällisiin asioihin.
5247:      Ja millä tapaa valvovat köyhälistön n. k. edustajat sen luokan
5248:  etuja, kun he ovat taipuvaisia saattamaan uudestaan käytöksellään
5249:  ja toiminnallaan voimaan sellaisen järjestelmän, joka vallitsi sorto-
5250:  vuosina (ed. Nuorteva: Kuka on sen tahtonut? - Puhemies: Ei saa
5251:  häiritä!). Tässä ei ole kysymyksessä tahto, tässä on kysymyksessä,
5252:  mitä toiminta vaikuttaa, ja kaikki se, mitä sosialistiset puhujat tä-
5253:  nään ovat lausuneet, se tietää toteutettuna sen, että jos taantumus
5254:  Venäjällä pääsee täyteen valtaan, niin sillä olisi, jos sosialistit täällä
5255:                        Vastaus välikysymyksiin.
5256: 
5257: 
5258: määräisivät, kansainvälisessä oikeudessa riittävä syy sekaantua
5259: Suomen asioihin.
5260:      Ed. Schybergson on löytänyt minun lausunnossani muutamia
5261: kohtia, jotka eivät ole häntä täysin tyydyttäneet. Hän huomaa
5262: siinä jotakin tylyyttä niitä pakolaisia kohtaan, jotka Venäjältä ovat
5263: tänne tulleet, niitäkin kohtaan, joita me emme voi katsoa rikokselli-
5264: siksi. Jos sanani näyttivät sisältävän jotakin sellaista, niin se ei
5265: ainakaan ollut tarkoitukseni. Maassa, joka on saanut voimaan sel-
5266: laisen eduskunnan kuin tämä, maassa, jossa vuosisatoja perustus-
5267: laillinen hallitustapa on ollut kansan kallis omaisuus, siellä ei voida
5268: ilman myötätuntoa seurata toistenkaan kansojen harrastuksia sisälli-
5269: sen vapauden voittamiseksi. Mutta toista on ymmärryksellä ja myö-
5270: tätunnolla seurata näitä harrastuksia, toista taas, unohtaen oman
5271: isänmaan asema, tunnustaa ja myöntää tulokkaille suojelusta heidän
5272: toimissaan. Muistettakoon että useimmat Euroopan vallat, täysin
5273: itsenäiset valtiot ovat järjestäneet kaikenlaisia varokeinoja sitä
5274: vastaan, että heidän maansa muodostuisi kotipaikaksi, tyyssijaksi,
5275: josta voitaisiin harjoittaa valtiollista vehkeilyä, valtiollisia rikoksia
5276: tahi edes valtiollista agitatsioonia ystävällisissä suhteissa olevata
5277: valtiota ja sen hallitusta vastaan. Meidän maahamme tuli heti suur-
5278: lakon jälkeen suuret määrät venäläisiä valtiollisia pakolaisia, ja
5279: siinä olisi- siitä ajatuksesta minä en voi luopua- meidän hallituk-
5280: sellamme ollut aihe ajoissa ruveta Yalmistamaan varokeinoja tuosta
5281: invasioonista aiheutuvia vaaroja vastaan. Se oli isänmaallinen vel-
5282: vollisuus. Tässä olisi hallituksen tosiaankin tullut käydä Venäjältä
5283: tehtyjen vaatimusten edellä.
5284:      Ed. Schybergson on arvellut, että minä olen mennyt liian pitkälle
5285: kannattaessani kotimaisen hallituksen edustajan lausuntoa Nevan
5286: poikki vievästä sillasta. Minä pyydän mainita, että tässä on väärin-
5287: käsitys olemassa. Minä en sanallakaan puhunut tuosta sillasta.
5288: Minä puhuin niistä Venäjältä tehdyistä vaatimuksista, että meidän
5289: rautateittemme rakenne olisi muodostettava Venäjällä noudatetun
5290: mukaan siten että venäläinen liikkuva kalusto voisi tulla täälläkin
5291: käytetyksi.
5292:      Ed. Schybergson on vielä ottanut puheeksi erittäin tärkeän kysy-
5293: myksen, sen nim. onko meidän maassamme pyrittävä sellaiseen olo-
5294: tilaan, että täällä olisi olemassa hallitus, joka hakee ja saa tukea
5295: eduskunnan enemmistöltä. Hän näkyi katsovan suotavaksi, ettei
5296: pyrittäisikään tällaiseen olotilaan. Minusta hänen ajatuksensa
5297: juoksu tässä asiassa oli jotenkin samaa kuin luopumusta kaikesta
5298: harrastuksesta saada aikaan vuorovaikutusta ja ymmärrystä edus-
5299: kunnan ja hallituksen välillä,- jota me kuitenkin arvatenkin kaikki
5300: olemme jo ennen suurlakkoa toivoneet ja jota me sen jälkeen toivoim-
5301: me sen muutoksen tulokseksi, joka silloin tapahtui. Ymmärtääkseni
5302: on tämä herra Schybergsonin lausuma ajatus samaa kuin täysi
5303:                                                                  8
5304:                     Istunto 26 p. helmikuuta 1908.
5305: -~--------~--------~
5306: 
5307: 
5308: 
5309: 
5310: toivottomuus, jos minun täytyy käsittää sitä muuksi kuin päähän-
5311: pistoksi. Se voi myöskin tietää sitä ajatusta, että ajat ja olot muut-
5312: tuvat sellaisiksi, että hallituksen tässä maassa täytyy toimia riippu-
5313: matta, vastoinkin kansaneduskunnan tahtoa, että me siis jo saisimme
5314: uudelleen sellaiset olot, jotka täällä jossain määrin olivat vallalla
5315: sortovuosina, jolloin tosin eduskunta ei ollut koossa, mutta jolloin
5316: kotimainen hallitus tiesi monessakin asiassa, että kansan mielipiteet,
5317: ainakin suuren osan kansassa mielipiteet kävivät toisaalle kuin hal-
5318: lituksen. Nyt on kuitenkin asema toinen. Eduskunta kokoontuu
5319: joka vuosi ja tämä ymmärtääkseni velvoittaa meitä viimeiseen asti
5320: koettamaan saada voimaan sellaista asiain tilaa, että hallitus ja edus-
5321: kunta toimivat käsi kädessä niin sisällisissä asioissamme kuin suh-
5322: teissamme valtakuntaan.
5323:     Tämä ajatus oli jo äskeisen laustmtoni ydinkohtia, siitä eivät
5324: herra Schybergsoninkaan epäilykset ole voineet saattaa minua luopu-
5325: maan. Täytyy ymmärtääkseni viimeiseen asti tässä kohden rehelli-
5326: sesti yrittää saada aikaan se, minkä me arvatenkin toki kaikki myön-
5327: nämme suotavaksi ja kansamme itsensämääräämiselle välttämättö-
5328: mäksi.
5329: 
5330:     Ed. Tainio: Se välikysymys, jonka m. m. edellinen puhuja
5331: on allekirjoittanut, sisältää: Mitä hallitus aikoo tehdä Suomen
5332: sisällisen itsenäisyyden turvaamiseksi j. n. e. Ja kuultuani kaikki
5333: nämät puheet, senaatin kunnioitetun varapuheenjohtajan ja tunnet-
5334: tujen puoluejohtajien, en ole kuitenkaan kuullut yhtään sanaa siitä,
5335: mitä hallitus aikoo tehdä täällä Suomessa meidän sisäisissä asiois-
5336: samme, itsenäisyytemme turvaamiseksi niiltä vaaroilta, jotka
5337: asiain nykyisessä tilassa näyttävät sitä uhkaavan. Minä olen var-
5338: masti vakuutettu, että vaikka hallitus käyttäisi mitä diplomaatti-
5339: sia temppuja tahansa, vaikka toteutettaisiin kuinka kaunis ohjelma
5340: tahånsa, niin venäläisen taantumuksen hyökyaallot tulevat syöksy-
5341: mään yli Suomen. Mikään diplomatia ei auta, ei kaunein-
5342: kaan ohjelma, sillä, niinkuin sanotaan, Venäjän valtioyhteys
5343: vaatii tämän pienen, vapaan rajamaan yhdistämistä niillä virallisilla
5344: siteillä emämaahan. Toisin sanoen lähellä Pietaria, lähellä Venä-
5345: jän keskustaa ei saa löytyä mitään itsenäisyyttä, ei mitään kansan-
5346: valtaa, ei mitään vapautta. Sellainenhan on panslavistien ajatus,
5347: sellainenhan on Venäjän kaikkien byrokraattien ajatus ja sitä aja-
5348: tusta vastaan tylsistyvät kaikkien diplomaattien peitset ja nuolet
5349: sekä salaisimmatkin ja viekkaimmatkin ajatukset. Tässä on kysy-
5350: mys olemassaolosta. Olemassaolokysymyksen ratkaisevat voima-
5351: suhteet. Jos Suomen kansa haluaa voittaa tässä epätasaisessa tai':l-
5352: telussa, niin sen täytyy omistaa sisällistä voimaa. Mutta kansa
5353: joka elää taloudellisessa orjuudessa, köyhyydessä, kurjuudessa, se
5354: kansa ei voi olla sivistynyt, se kansa ei voi olla vapaa. Köyhä kansa
5355:                        Vastaus välikysymyksiin.                     Il5
5356: 
5357: ei voi koskaan itsenäisyyttään suojata. Minä en puhu valtio-omai-
5358: suudesta, en yleisestä kansallisvarallisuudesta, vaan siitä asemasta,
5359: missä kansan syvät pohjakerrokset ovat. Englantilainen kirjailija
5360: ja ajattelija Ruskin sanoo että kansan asema riippuu sen enemmistön
5361: asemasta.
5362:     Ja Suomen kansan tulevaisuus riippuu siitä asemasta, missä sen
5363: enemmistö on. Torpparit, mäkitupalaiset, rengit ja piiat, teolli-
5364: suusköyhä1istö, yleensä koko köyhälistö, se muodostaa Suomen kan-
5365: san enemmistön. Siitä sivistystasosta, mikä tällä köyhälistöllä on,
5366: riippuu koko kansan ja koko maan tulevaisuus. Siis sitä sivistys-
5367: tasoa on kohotettava, on kohotettava sen itsenäisyyden tunnetta,
5368: on kohotettava sen vapauden rakkautta, on kohotettava sen kansallis-
5369: tunnetb · - ja sitähän täällä ainakin keskusta tavottelee. Mutta
5370: tämän köyhälistön kansallistunnetta ei voida kohottaa, jos ei
5371: sen taloudellinen asema parane. Tämän köyhälistön palkkaussuh-
5372: teista riippuu ~en sivistys, sen kansallisuusihanteet, sen itsenäisyyden
5373: ja vapauden rakkaus. Kansan talous on sen kaiken muun kehityk-
5374: sen ehtona ja pohjana. Jos siis hallitus aikoo ryhtyä jonkunlai-,iin
5375: toimenpiteisiin sisällisen itsenäisyytemme suojaamiseksi ja turvaa-
5376: miseksi, niin sen etupäässä ennen kaikkea tulee kohdistaa kaikki
5377: voimansa syvien rivien taloudellisen aseman parantamiseksi. (Hyvä!)
5378: Kaikki juonet Pietarissa saa unohtaa, kaikesta diplomatiasta
5379: saa luopua, ja vieläpä uskaltaa asettua sosiaalidemokraattien uhit-
5380: televalle ja rohkealle kannalle, jos tätä ohjelmaa noudattaa. Jos
5381: ei tämä ohjelma toteudu joko hallituksen tomenpiteiden avulla
5382: tai kansan syvästä vaatimuksesta, niin Suomi on perikatoon tuo-
5383: mittu. Mitään muuta pelastuksen keinoa ei ole.
5384:     Viime syksynä minä kuulin erään porvarillisen edustajan lausu-
5385: neen: parempi olla venäläisen nagaikan kuritettavana kuin sosiaali-
5386: demokratian ikeen alla (Hyi!). Herrat porvarit! Teillä on tilaisuus
5387: valita, ja jompikumpi teillä valittavana on (ed. Schybergson: vali-
5388: tettavasti), valitettavasti teille joko ryssän nagaikka tai kansanvalta
5389: (ed. Ahmavaara: sosiaalidemokraattinen). Sosiaalidemokraattinen
5390: kansanvalta, aivan oikein, herra Ahmavaara! Teistä osa valitsee
5391: nagaikan osa valitsee kansanvallan luulossa, että sitä voi pettää.
5392: Mutta kansanvaltaa ei voi kukaan pettää, vaikka sen yksityisiä
5393: edustajia voidaankin pettää.
5394:     Tämän päivän pitkä keskustelu, edustaja Sirolan lausunto m.
5395: m., on ollut surullisena todistuksena siitä. että Suomi ei tiedä; mikä
5396: on sen onnen ehto, mistä riippuu sen itsenäisyys. Senaatin vara-
5397: puheenjohtaja ei lainkaan käsitellyt näitä kysymyksiä, ei kukaan
5398: muukaan puhuja, ja täällä useitten edustajain huulilla hiipii ivalli-
5399: nen hymy. Mutta se hymy vaihtuu, se muuttuu joko venäläisen by-
5400: rokratian ivahymyksi tai se muuttuu tuskan värinäksi, kun ruoska
5401: selkäänne sattuu.
5402: II6                  Istunto 26 p. helmikuuta I9(l8.
5403: 
5404: 
5405:     .Mitä olisi tehtävä Suomen sisällisen itsenäisyyden turvaamiseksi?
5406: Siihen sosiaalidemokraattinen puolue ohjelmallaan on vastannut.
5407: Me sanoimme sen jo vuonna r8gg. Se ohjelma on nimittäin laadittu
5408: samana vuonna, kun Bobrikoffin valta alkoi, ja koko porvarillinen
5409: sanomalehdistö kohteli sitä ohjelmaa ivahymyllä. Meidät, sen oh-
5410: jelman laatijat leimattiin päkhähulluiksi ja moitittiin siitä, että me
5411: hajoitimme voimia, me emme tyydy nykyisyyden puolustami-
5412: seen, vaan me vaadimme vallankumousta, vaadimme mahdottomia.
5413:     Suurlakko vastasi kaikkiin näihin solvauksiin. Se toteutti sen,
5414: minkä kaikki porvarit siihen aikaan mahdottomana pitivät. Me
5415: taloudellisella ohjelmallamme pystyimme kohottamaan kansan
5416: pohjakerrokset myöskin valtiolliseen toimintaan, ja me pystymme
5417: yhteiskunnallisella vallankumousohjelmallamme kohottamaan koko
5418: Suomen kansan ei ainoastaan kansallisuustaisteluun, vaan vieläpä
5419: muuhuakin.
5420:     Jollei hallituksemme, jollei porvaristomme osaa valita näitten
5421: kahden välillä: nagaikan välillä ja sosiaalidemokratian välillä,
5422: niin syyttäköön itseään, mutta älköön olko epätietoinen siitä,
5423: kummanko valta on suurempi. Ei kukaan mahtane epäillä sitä,
5424: että nagaikka rajoittuu Venäjälle, mutta sosiaalidemokratia on kan-
5425: sainvälinen liike, joka vapauttaa ei ainoastaan Suomen, vaan koko
5426: ihmiskunnan kaikesta sorrosta. (Hyvä! Hyvä!)
5427: 
5428:     Ed. Schgbergson: Endast några ord i anledning af hr
5429: Danielson-Kalmaris yttrande.       Det har gått mig såsom det
5430: brukar gå dem, hvilka komma i meningsutbyte med hr
5431: Danielson-Kalmari; de hafva missuppfattat honom. Jag kan
5432: inte värja mig för att hans yttrande rörande regeringens för-
5433: pliktelser beträffande de politiska flyktingarna var betydligt star-
5434: kare än jag i mitt föregående yttrande framhöll. Han sade, vill
5435: jag med bestämdhet påminna mig, att, om icke regeringen kan göra
5436: slut på detta ofog, så vore vi i den ställning, att det skulle ske oss
5437: rätt, om vi förlorade vår inre själfständighet. På mig åtminstone
5438: gjorde hr Danielson-Kalmaris yttrande i denna fråga ett mycket
5439: pinsamt intryck.
5440:     Hvad sedan beträffar hopplösheten, så vill jag medgifva, att jag
5441: icke hoppas på enighet mellan de borgerliga grupperna. En sådan
5442: enighet hade möjligen kunnat åstadkommas tidigare. Men det är
5443: mig omöjligt att ens tänka mig, att reaktionen i Ryssland, en regering
5444: här och de borgerliga partierna skulle kunna komma öfverens. Och
5445: vi stå ju dock inför en reaktion.
5446: 
5447:    Ed. Nuorteva: Pyydän parilla sanalla saada oikaista ed. Da-
5448: nielson-Kalmarin äskeisen lausunnon. Hän väitti meidän tahtovan
5449: panna kansallisen olemuksemme alttiiksi sillä, että odotamme tur-
5450:                        Vastaus välikysymyksiin.                     II7
5451: 
5452: vaa Venäjän kansalta. Pyydän ed. Danielson-Kalmarille sanoa,
5453: että meidän kansallinen olemuksemme meille on kallis, ja juuri
5454: sen takia, kun uskomme, että vaan Venäjän kansa eikä Venäjän
5455: hallitus on sen takana sitä tukemassa, tahdomme olla solidaariset
5456: Venäjän kansan kanssa
5457: 
5458:     Puhemies: Edustaja Setälä ynnä useat puhujat ovat ehdotta-
5459: neet asian lähettämistä perustuslakivaliokuntaan, jotta valiokunta
5460: ehdottaisi perustellun siirtymisen päiväjärjestykseen.     Työjärjes-
5461: tyksen JI §:n mukaan tulee kuitenkin, vaikkei kukaan ole tehnyt
5462: siitä mitään ehdotustakaan, myöskin äänestettäväksi niin sanotusta
5463: yksinkertaisesta siirtymisestä päiväjärjestykseen eli sellaisesta siir-
5464: tymisestä, joka kuuluisi: Kuultuansa annetun selityksen eduskunta
5465: siirtyy päiväjärjestykseen. Asiasta on sen takia äänestettävä.
5466: 
5467:    Hyväksytään vastattavaksi äänestysesitys:
5468: 
5469:    Ken hyväksyy yksinkertaisen siirtymisen päiväjärjestykseen,
5470: vastaa jaa; jos ei voittaa, on eduskunta päättänyt lähettää asian
5471: perustuslakivaliokuntaan perustellun päiväjärjestykseen siirtymisen
5472: ehdottamista varten.
5473: 
5474:    ~Ä..änestyksessä ovat ei-äänet voitolla. Asia tulee siis lähetettä-
5475: väksi perustuslakivaliokuntaan vasta mainitussa tarkoituksessa.
5476: 
5477:    Seuraava istunto on ensi perjantaina kello II,JO a. p.
5478: 
5479:    Istunto päättyy kello 7.40 i. p.
5480: 
5481:                                          Pöytäkirjan vakuudeksi:
5482:                                               F. W. Kadenius.
5483: 
5484: 
5485: 
5486: 
5487:     13. Perjantaina 28 p. helmikuuta 1908
5488:                 klo 11,30 a. p.
5489:     Nimenhuudossa merkitään poissa oleviksi ed. Castren, Ehrnrooth,
5490: Hjelt, Kanervo, Kirves, Merivirta, Olkkonen, Paasikivi, Pullinen,
5491: Siren, Slätis, Snellman, Tainio ja E. S. Yrjö-Koskinen.
5492:     Ed. Olkkonen ilmoitetaan sairaaksi. Yksityisasiain takia myön-
5493: netään vapautusta ed. Paasikivelle, Slätis'elle ja Pulliselle tämän
5494: päivän istunnosta, ed. Hjeltille tämän päivän aamuistunnon alku-
5495: JI8                   Istunto 28 p. helmikuuta I<}08.
5496: 
5497: 
5498: osasta, ed. Kirveelle ja Sirenille täksi päiväksi, huomiseksi ja maa-
5499: nantaiksi, ed. Kannistolle tämän päivän ilta istunnosta, jos sellainen
5500: tulee, ynnä huomiseksi ja maanantaiksi, sekä erl. Karekselle ensi
5501: lauantaiksi ja maanantaiksi.
5502: 
5503:                      Vastaus välikysymykseen.
5504:    Puhemies ilmoittaa senaatin kamaritoimituskunnan päällikön
5505: senaattori lgnatiuksen olevan ensi tiistaina kello rz p. valmiin vas-
5506: taamaan erl. Kairamon tekemään välikysymykseen.
5507: 
5508: 
5509: 
5510:                 Toimitus ja tarkastusvaliokunnat.
5511:     Puhemies esittää Puhemiesneuvoston ehdotuksesta, että Valitsija-
5512: miehiä kehoitettaisiin valitsemaan jäseniä ja varajäseniä toimitus- ja
5513: tarkastusvaliokuntaan ja että näiden valiokuntien varajäsenten
5514: luku määrättäisiin yhdeksäksi.
5515: 
5516:       Puheenvuoron saatuaan lausuu:
5517: 
5518:     Ed. Ingman, Lauri: Pyydän ehdottaa, että kyllä päätettäisiin
5519: asettaa toimitus- ja tarkastusvaliokunnat, niinkuin Valtiopäiväjär-
5520: jestys edellyttää, mutta että jäsenten vaali näihin valiokuntiin ly-
5521: kättäisiin, ellei mitään välttämätöntä asiaa näille valiokunnille tule,
5522: siihen asti, kun on ratkaistu se kysymys, joka on tänään ensimäi-
5523: senä päiväjärjestyksessä. Siitä nimittäin riippuu, tuleeko näiden
5524: valiokuntien eduskunnan vallalla laatia myöskin ruotsinkielisiä kir-
5525: jelmiä. Kun valiokuntien kokoonpano tietysti suuressa määrin riip-
5526: puu juuri tuosta seikasta, niin pitäisin lykkäyksen tarpeellisena.
5527: 
5528:    Ed. Nevanlinna: Olen puhemiesneuvostossa ollut samaa mieltä,
5529: jota ed. Ingman tässä on esittänyt; pyydän siis saada kannattaa
5530: hänen tekemäänsä ehdotusta.
5531: 
5532:       Keskustelu julistetaa   päättyneek'li.
5533: 
5534:    Puhemies: Puhemiesneuvoston ehdotusta vastaan on ed. Ing-
5535: man tehnyt ehdotuksen, jonka sisällys on, että toimitus- ja tarkas-
5536: tusvalioktmtien jäsenten vaali lykätään siksi, kun eduskunta on päät-
5537: tänyt ehdotetusta muutoksesta työjärjestyksen 36 §:ään. Kun ed.
5538: Ingmanin ehdotukseen ei sisälly mitään lauselmaa varajäsenten
5539: luvusta ja kun tietysti sekin puoli asiata, jos ed. Ingmanin ehdotus
5540: hyväksytään, jäisi ratkaistavaksi silloin, kun päätetään itse valio-
5541:                           Tiedonanto kenraalikuvernööriltä.
5542: 
5543: 
5544: kuntien asettamisesta, niin katson että äänestettäissä on asetettava
5545: vastakkain toiselta puolen puhemiesneuvoston ehdotus semmoise-
5546: naan, eli siis että kehoitettaisiin valitsijamiehiä asettamaan nämä
5547: valiokunnat ja varajäsenten luku pidettäisiin puhemiesneuvoston
5548: ehdottamana, ja toisella puolen ed. Ingmanin ehdotus, että vaali ja
5549: siis myöskin varajäsenten määrääminen lykätään siksi, että työjär-
5550: jestyksen 36 § on tullut selville.
5551: 
5552:      Äänestysesitys:
5553:     Ken hyväksyy puhemiesneuvoston ehdotuksen, vastaa jaa; jos ei
5554: voittaa, on ed. Ingmanin ehdotus hyväksytty.
5555:    Huutoäänestyksessä tunnustetaan jaa-äänet olevan voitolla.
5556: Eduskunnan päätös on siis: Valitsijamiehiä kehoitetaan valitse-
5557: maan jäseniä ja varajäseniä Toimitus- ja Tarkastusvaliokuntaan.
5558: Kumpaiseenkin näistä valiokunnista on valittava yhdeksän vara-
5559: jäsentä.
5560:                     Tiedonanto kenraalikuvernööriltä.
5561:    Puhemies ilmoittaa, että eduskunnalle on Suomen kenraalikuver-
5562: nööriltä saapunut eräs tiedonanto, saatu jo 15 päivänä helmikuuta,
5563: jonka jälkeen sihteeri lukee suomeksi ja ruotsiksi seuraavan kirjelmän:
5564: 
5565:    Helsingissä,
5566: 30p.Tammikuuta
5567: 12 p. Helmikuuta
5568:                  1908
5569:                       ·
5570:                             1908-vuoden Valtiopäiväin Puhemiehelle.
5571: 
5572:     Alamaisesti esitettäessä 1907-vuoden Valtiopäiväin vastauksia
5573: ARMOLI,ISIIN esityksiin siitä apumaksusta, jonka Suomen Valtion
5574: tulee sotilastarkoituksia varten maksaa Valtaknnna~1 rahastoon sekä
5575: varojen hankkimisesta niihin tarpeisiin, j,jhin vakinaiset valtion
5576: tulot eivät riitä. on I;IÄNEN M..I\JESTEE'I'TlNSA KEISARI Tam-
5577: mikuun 17/30 p:nä tänä vuonna Omakätisesti suvainnut mainittuihin
5578: vastauksiin kirjoittaa seuraavan Päätöksen: edelliseen: •>Niiden
5579: perustelmain johdosta, jotka Eduskunta on esittänyt alamaisessa
5580: vastauksessaan MINUN esitykseeni sotilastarpeisiin suoritettavasta
5581: apumaksnsta, kiinnitän MlN A Eduskunnan huomiota siihen, että
5582: valtio- ja sotilasrahastojen varojen käyttäminen kuuluu yksinomaan
5583: MINUN välittömään tutkintooni. Sentähden ja kun MlN Ä en katso
5584: Eduskunnan lausumia mielipiteitä voimassa olevan lain mukaisiksi
5585: käsken MINÄ, että valtakunnan rahaston käytettäväksi on siirret-
5586: tävä zo,ooo,ooo markkaa ollen siitä määrästä 16,4oo,ooo markkaa
5587: suoritettava valtio- ja sotilasrahastoista, sekä 3,6oo,ooo markkaa
5588: Eduskunnan myöntämistä suostuntavaroista,•>
5589:     ja jälkimäiseen: •>MINÄ käsken että Eduskunnan myöntämät
5590: suostunnat ovat kannettavat ja käytettävät samoin kuin tähänkin
5591: 120                    Istunto 28 p. helmikuuta I<}08.
5592: 
5593: 
5594: asti sekottamatta niihin valtio-, sotilas- tai muiden hallituksen ra-
5595: hastojen varoihin ja uudelleen huomautan Eduskunnalle, että oikeus
5596: näiden rahastojen käyttämiseen kuulun yksinomaan MINULLE.~
5597:     Ylläesitetystä saa..ll kunnioittaen ilmoittaa Teille, jotta maini-
5598: tuista ARMOLUSISTA Päätöksistä ilmoitettaisiin Eduskunnalle.
5599: 
5600:                    Kenraalikuvernööri N. Gerard.
5601:                             Kanslian Tirehtööri Th. Knipovitsch.
5602: 
5603:                                        Suomensi Väinö Kahilainen.
5604: 
5605:     Puhemies: Olen esittänyt tämän asian puhemiesneuvostossa ja
5606: sen mukaan kuin puhemiesneuvostossa yleisesti lausuttiin, katsoisin
5607: että, kun eduskunta tässä yhteydessä ei voi tehdä mitään päätöstä
5608: itse asiassa, kirjelmä ei antaisi aihetta mihinkään toimenpiteeseen.
5609: Hyväksytäänkö tämä?
5610: 
5611:     Ed. Tokoi: Koska asia on siksi tärkeää laatua, niin minä pyy-
5612: täisin kysyä, olisiko mahdollista pyytää sitä pöydälle pantavaksi.
5613: 
5614:       Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
5615: 
5616:     Puhemies: Koska ehdotusta pöydällepanosta ei ole kannatettu,
5617: niin sitä ei voi ottaa varteen.
5618: 
5619:    Päätäs: Koska Eduskunta tässä yhteydessä ei voi tehdä pää-
5620: töstä itse siitä asiasta, jota kirjelmä koskee, ei kirjelmä anna aihetta
5621: mihinkään toimenpiteeseen.
5622: 
5623: 
5624:                 Muutos työjärjestyksen 36 ·§:ään.
5625:       Ed. Lauri Ingman lukee seuraavan kirjelmän:
5626: 
5627:                   Suomen Eduskunnalle.
5628: 
5629:     Eduskunnan Työjärjestyksen 36 §mukaan laaditaan eduskunnan
5630: kirjelmät Keisarille ja Suuriruhtinaalle sekä valtiopäiväpäätös suo-
5631: men ja ruotsin kielellä ja on toimitus- ja tarkastusvaliokunnilla oikeus
5632: eduskunnan vallalla päättää ruotsinkielisten tekstien lopullisesta
5633: sanamuodosta. Sen kokemuksen nojalla, minkä olemme saavutta-
5634: neet toimitus ja- tarkastusvaliokuntien työssä valtiopäivien viime
5635: istuntokauden jälkeen, pyydämme ehdottaa kyseessä olevaa Työjär-
5636: jestyksen määräystä muutettavaksi alempana esitetyistä syistä.
5637:                     Muutos työjärjestyksen 36 §:ään.                 I2l
5638: 
5639: 
5640: 
5641:     Ensinnäkin on osoittautunut, että ruotsinkielisten kirjelmäin
5642: laatiminen on suuressa määrässä viivästyttänyt toimitus- ja tarkas-
5643: tusvaliokuntien työtä.
5644:     Ruotsinkieliset laitokset valiokuntien mietinnöistä ovat osoittau-
5645: tuneet erinomaisen puutteellisiksi, toisinaan aivan virheellisiksikin,
5646: joten ne kirjelmiä laadittaessa ovat olleet rivi riviltä tarkastettavat
5647: ja korjattavat. Ruotsalaisia ponsilauseitakin on usein ollut pakko
5648: perinpohjin korjailla. Tästä onkin osaltaan johtunut, että valio-
5649: kuntien työ, vaikka viime istuntokauden työn lopullisesti valmistu-
5650: neet tulokset eivät olleet erityisen runsaat, on kestänyt suurimman
5651: osan sitä väliaikaa, mikä on kulunut siitä, kuin eduskunta syksyllä
5652: hajaantui.
5653:     Toimitus- ja tarkastusvaliokunnille annettu oikeus - ja samalla
5654: tietysti velvollisuus - eduskunnan vallalla päättää kirjelmäin ruot-
5655: sinkielisten tekstien lopullisesta sanamuodosta, velvoittaisi oikeastaan
5656: eduskuntaa valitessaan jäseniä näihin valiokuntiin ennen muuta
5657: pitämään silmällä että he kaikki täydellisesti osaavat sekä suomen
5658: että ruotsin kieltä. Muu kompetenssi olisi asetettava vasta toiseen
5659: sijaan. Näin ei kuitenkaan tehty sanottuja valiokuntia viime istunto-
5660: kaudella täytettäessä. Seuraus siitä on ollut, että sellaisetkin henki-
5661: löt, jotka joko eivät ensinkään tai vallan puutteellisesti osaavat
5662: ruotsia, ovat olleet pakoitetut äänestyksessä ratkaisemaan, miten
5663: jokin kohta ruotsinkielisessä kirjelmässä on kuuluva. Ettei tällai-
5664: nen meno ole eduskunnan enempää kuin sen yksityisten jäsenten-
5665: kään arvon mukainen, on ilmeistä.                                '"' [;~
5666:     Arveluttavinta kuitenkin on, että huolimatta kaikista toimitus-
5667: ja tarkastusvaliokuntien lojaalisista ponnistuksista täyttää se teh-
5668: tävä, minkä eduskunta niille Työjärjestyksensä kautta oli antanut,
5669: ruotsinkielisiin kirjelmiin on ainakin jossain tapauksessa jäänyt
5670: virheitä. Niinpä katsoivat valiokunnat itsensä pakoitetuiksi, sen
5671: jälkeen kun budgeettirnietinnöstä johtuneet kirjelmät jo olivat lähe-
5672: tetyt, kirjelmän kautta ministerivaltiosihteerille ilmoittamaan että
5673: erääseen budgeettikirjelmän ponteen oli jäänyt eroavaisuus suoma-
5674: laisen ja ruotsalaisen tekstin sanamuodon välille, ja että suomalai-
5675: nen oli alkuperäinen.
5676:     Viimeksimainittu seikka viittaa mielestämme erääseen huomat-
5677: tavaan vaaraan, mikä voi johtua eduskuntatyölle työjärjestyksen
5678: nykyisistä määräyksistä kyseessä olevassa asiassa. Ei ole nimittäin
5679: ymmärtääksemme olemassa mitään takeita siitä, ettei vastaisuudessa
5680: esim. kun pitkiä lakiehdotuksia sisältäviä kirjelmiä on laadittava,
5681: synny sellaisia eroavaisuuksia niiden suomalaisen ja ruotsalaisen
5682: tekstin välillä, että hallitsija on pakotettu näiden eroavaisuuksien
5683: tähden hylkäämään koko ehdotukset.
5684:     Arvosteltaessa esillä olevaa kysymystä puhtaasti asialliselta kan-
5685: nalta täytyy myöntää, että hallituksella on käytettävänään paljon
5686: 122                   Istunto 28 p. helmikuuta I<)08.
5687: 
5688: 
5689: kokeneempia ja taitavampia käännöstyön suorittajia, kuin mitä
5690: eduskunta voi keskuudestaan valita. Jos siis hallituksen asiaksi
5691: jäisi toimituttaa tarpeelliset käännöstyöt, helpoittuisi suuresti toi-
5692: mitus- ja tarkastusvaliokuntien työ, eduskunta voisi valita jäseniä
5693: näihin valiokuntiin yksinomaan asiallista kompetenssiä silmällä pi-
5694: täen, ruotsinkieliset kirjelmät eivät - mahdollisten virheittensä
5695: kautta - saattaisi eduskunnan päätösten vahvistamista vaaran
5696: alaiseksi, ja eduskunnan päätösten ruotsinkielinen asu tulisi parem-
5697: maksi kuin nyt.
5698:     Sen johdosta, mitä yllä olemme esittäneet, pyydämme sentähden
5699: kunnioittavimmin ehdottaa, että Eduskunnan Työjärjestyksen 36 §
5700: muutettaisiin näin kuuluvaksi:
5701: 
5702:                      Valiokuntain mietinnöt laaditaan kummallakin
5703:                  kielellä. Suomenkielinen teksti pannaan eduskun-
5704:                  nassa käsittelyn pohjaksi. Ruotsinkieliset laitokset
5705:                  toimitetaan joko asianomaisen valiokunnan toimesta
5706:                  tai erityisessä sitä varten asetetussa kansliaosastossa
5707:                  jonkun asianomaisen valiokunnan jäsenen johdolla.
5708:                      Eduskunnan kirjelmät Keisarille ja Suuriruhti-
5709:                  naalle sekä valtiopäiväpäätös laaditaan suomen-
5710:                  kielellä.
5711: 
5712:       Helsingissä zr p. Helmikuuta rgo8.
5713: 
5714:          Lauri Ingman.       A. Listo.            Aleksi Käpy.
5715:          J. E. Viljomaa.     Oskari Laine.        Juho Torppa.
5716:          Aug. Hjelt.
5717: 
5718:    Pyydän ehdottaa että tämä kirjelmä työjärjestyksen mukaan
5719: lähetetään puhemiesneuvostoon sen lausunnon antamista varten.
5720: 
5721:       Puheenvuoron saatuaan lausuu:
5722: 
5723:     Ed. von lllfthan: Det förefaller mig vid denna första erhållna
5724: kännedom af herrar Ingmans m. fl:s förslag, som om här skulle före-
5725: ligga ett förslag att genom en ändring uti arbetsordningen frånhända
5726: landtdagen en densamma härintills tillkommande både rättighet
5727: och skyldighet. Då förslaget sålunda är utaf ganska ingripande art,
5728: skulle jag anhålla, att detsamma skulle bordläggas tili andra plenum
5729: i nästa vecka, på det att man måtte blifva i tillfälle att göra sig mera
5730: förtrogen med dess innebörd och konsekvenser.
5731: 
5732:    F.,d. Cederberg: De uppgifter, som herr Ingman och de andra
5733: undertecknarena af denna skrifvelse hafva lämnat angående arbetet
5734:                     Muutos työjärjestyksen 36 §:ään.               123
5735: 
5736: 
5737: i expeditionsutskottet och justeringsutskottet, kräfva en ingående
5738: kritik. Då därför bordläggning af denna skrifvelse nu blifvit begärd,
5739: ber jag att få understöda denna anhållan.
5740: 
5741:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi:
5742: 
5743:    Puhemies: Ed. Ingman ja muutkin anomuksen tekijät ehdotta-
5744: vat asian lähetettäväksi puhemiesneuvostoon, johonka se työjärjes-
5745: tyksen 41 §:n mukaan on menevä, mutta on myös pyydetty asiaa
5746: pöydälle ja tätä pyyntöä kannatettu.
5747: 
5748:    Esitetään hyväksyttäväksi seuraava äänestysesitys:
5749: 
5750:     Ken hyväksyy ehdotuksen lähettämisen puhemiesneuvostoon
5751: heti, vastaa jaa; jos ei voittaa, on asia pantu pöydälle ensi viikon
5752: toiseen istuntoon.
5753: 
5754:    Puheenvuoroa käyttäen lausuu:
5755: 
5756:      Ed. von .H.lfthan: Det förefaller mig som om, därest en bordlägg-
5757: ning skulle förvägras, vi borde blifva i tillfälle att omedelbart träda
5758: i diskussion om saken, innan den remitteras till talmanskonferensen.
5759: Omröstningen borde väl därför ställas så: skall ärendet bordläggas
5760: tili andra plenum i nästa vecka eller skalllandtdagen nu ingå i be-
5761: handling af detta ärende.
5762: 
5763:     Puhemies: Ed. v. Alfthanin huomautus on aivan oikea. Jos
5764:  pöydälle pano kielletään, täytyy vielä sallia asiallista keskustelua,
5765: ·ennen kun tulee päätettäväksi asian lähettämisestä.
5766: 
5767:     Ed. Palmen: Ajattelin puolestani kannattaa ed. v. Alfthanin
5768: mielipidettä, vaikka arvelenkin ettei kukaan vastusta asian pöy-
5769: dälle panoa.
5770: 
5771:    Puhemies: Minun ymmärtääkseni täytyy kuitenkin asiasta
5772: äänestää, ja tulee siis ensin äänestettäväksi siitä, onko asia pantava
5773: pöydälle vai onko jatkettava asiallista keskustelua.
5774: 
5775:    Vastattavaksi hyväksytään seuraava äänestysesitys:
5776: 
5777:    Ken tahtoo jatkaa asian asiallista käsittelyä, vastaa jaa; jos ei
5778: voittaa, on asia pantu pöydälle ensi viikon toiseen istuntoon.
5779: 
5780:    Huutoäänestyksessä tunnustetaan ei-äänet olevan voitolla. Asia
5781: pannaan siis pöydälle ensi viikon toiseen täysi-istuntoon.
5782: 124                    Istunto 28 p. helmikuuta 1908.
5783: 
5784: 
5785:         Kunnallishallintoa koskevia eduskuntaesityksiä;
5786:     Esitetään ed. Viljomaan y. m. allekirjoittama edusk. esit. (n:o 15}
5787: sisältävä ehdotukset:
5788:     A. Maalaiskuntain kunnallislaiksi;
5789:     B. Kaupunkikuntain kunnallislaiksi;
5790:     C. Kuunailiseksi vaalilaiksi; ja
5791:     D. Laiksi muutoksista taajaväkisten maalaisyhdyskuntain järjes-
5792: tämisestä eräissä tapauksissa 15 p:nä kesäkuuta r898 annetun K.
5793: Asetuksen 5 ja 9 §:ään. (I,iitteet VII, 2, siv. 97).
5794: 
5795:       Ja lausuu asiaa esitettyään:
5796: 
5797:     Ed. Wiljomaa: Kun on erittäin tärkeätä, että meidän kun-
5798: nallista elämäämme järjestävien lakien uudistus, jota jo niin kauvan
5799: on turhaan odotettu, vihdoinkin toteutuisi, mutta eduskunnassa.
5800: tähän asti asetetuilla valiokunnilla on työtä ehkä enemmänkin kuin
5801: mitä ne voivat suorittaa, niin pyydän saada kunnioittavimmin eh-
5802: doittaa, että tämä eduskuntaesitys, joka sisältää 4 lakiehdotusta,
5803: nim ehdotuksen maataiskuntien kunnallislaiksi, samoin kaupunkien
5804: kunnallislaiksi, ehdotuksen kuunailiseksi vaalilaiksi ynnä ehdotuksen
5805: erityisiksi muutoksiksi taajaväkisten maalaisyhdykuntien järjestä-
5806: misestä erinäisissä tapauksissa 15 päivänä kesäkuuta r898 annettuun
5807: esitykseen, lähetettäisiin eduskunnan asetettavan erikoisen kunnallis-
5808: valiokunnan valmisteltavaksi.
5809: 
5810:    Puhemies: Ed. Viljomaa on esittäessään ehdotuksensa samalla
5811: ehdottanut, että se lähetettäisiin erityiseen kunnallisvaliokuntaan.
5812: Jos eduskunta hyväksyy tämän ehdotuksen, niin tulee sitte jäiestä-
5813: päin määrättäväksi, kuinka monta jäsentä siihen valiokuntaan on
5814: valittava.
5815: 
5816:    Päätös: Eduskuntaesitys lähetetään erityiseen kunnallisvalio-
5817: kuntaan, jonka Eduskunta täten samalla on päättänyt asettaa.
5818: 
5819:     Puhemies: Mitä tulee jäsenlukuun tässä valiokunnassa, oli
5820: asia puheena puhemiesneuvostossa ja päätettiin ehdottaa siihen r6
5821: jäsentä valittavaksi ynnä tarpeellinen määrä varajäseniä.
5822: 
5823:     Päätös: Kunnallisvaliokunnan jäsenluku määrätään kuudeksi-
5824: toista ja varajäsenten niin moneksi kuin niitä valtiopäivillä toimi-
5825: tettavia suhteellisia vaaleja koskevien määräysten mukaan on tälle
5826: varsinaisten jäsenten lukumäärälle valittava. Valitsijamiehiä kehoi-
5827: tetaan toimittamaan jäsenten ja varajäsenten vaali mainittuun
5828: valiokuntaan.
5829:                  Kunnallishallintoa koskevia edusk. esit.          125
5830: 
5831: 
5832: 
5833:    Ed. Erkon ja Ahmavaaran esitysehdotus samasta asiasta (n:o 17).
5834: {Liitteet VII, 1, siv. 5).
5835:     Ed. Erkko: Tämä esitysehdotus sisältää pääasiassa samanlaiset
5836: ehdotukset maalaiskuntien kunnallislaiksi, kaupunkien kunnallis-
5837: laiksi, kunnalliseksi vaalilaiksi sekä taajaväkisten maalaisyhdyskun-
5838: tien järjestämistä annetun asetuksen 5 ja 9 §:n muuttamiseksi kuin
5839: se, jonka ed. Viljomaa tässä äsken esitti, ja pyydän minä että tä-
5840: mäkin lähetettäisiin erityiseen kunnallisvaliokuntaan.
5841: 
5842:    Päätös: Eduskuntaesitys lähetetään kunnallisvaliokuntaan.
5843:    Esitetään ed. Pohjanpalon edusk. esit. (N:o 24), sisältävä ehdo-
5844: tuksen asetukseksi muutoksesta K. asetuksen kunnallishallituksesta
5845: kaupungissa 55 §:ään. (Liitteet VII, 3, siv. 195).
5846:     Ed. Pohjanpalo: Tämä esitysehdotus koskee kaupunkien kun-
5847: nallishallituksesta joulukuun 8 päivänä 1873 annetun asetuksen
5848: 55 §:ää ja pyydän minä että sekin lähetetään kunnallisvaliokuntaan,
5849: kuten edelliset.
5850:     Ed. Jalava: Kun tästä asiasta nyt on tehty useampia ehdotuk
5851: sia eri ryhmäin taholta, oli myöskin meillä tästä asiasta valmis eh-
5852: dotus--
5853:    Puhemies: Nyt on kysymys 8 p:nä joulukuuta 1873 annetun
5854: asetuksen 55 §:n muuttamisesta, eikä enää kahdesta edellisestä esitys-
5855: ehdotuksesta.
5856: 
5857:    Ed. Jalava:     Minä aijoin puhua kaikista.
5858: 
5859:    Puhemies: Sitä en voi sallia.
5860:    Ed. Jalava: Minä käsitin että nämä kaikki kuuluivat yhteen.
5861: 
5862:    Puhemies: Ne on kukin erikseen esitetty ja jo lähetetty valio-
5863: kuntaan.   Nyt on kysymys vaan mainitusta 55 §:stä.
5864: 
5865:     Ed. Jalava: Minun oli tarkoitukseni vaan sanoa, että meidän
5866: puolella oli myös ajateltu jättää näistä asioista valmis lakiehdotus
5867: eduskunnalle, mutta ei tahdottu kustantaa erityisiä painotöitä, kun
5868: meillä on tilaisuus tuoda omat mielipiteemme näistä asioista ilmi
5869: niiden tullessa valiokunnissa ja eduskunnassa esille
5870:    Puhemies: Puhujan lausunto ei kuulu tähän asiaan.
5871:    Päätös: Eduskuntaesitys lähetetään kunnallisvaliokuntaan.
5872: 126                   Istunto 28 p. helmikuuta Ig<>8.
5873: 
5874: 
5875: Puutavaraliikkeiden maanostojen ehkäisemistä sekä eri-
5876:  näisiä muita maalaisoloja koskevia eduskuntaesityksiä.
5877:       Esitetään:
5878: 
5879:     Ed. Hannes Gebhardin y. m. edusk. esit. (n:o 5) sisältävä ehdo-
5880: tuksen laiksi erinäisistä rajoituksista yhtiöiden, osuuskuntien ja yksi-
5881: tyisten henkilöiden oikeuteen hankkia omaksensa kiinteätä omaisuutta.
5882: (I,iitteet IV, 12, siv. 41), jonka esitettyään lausuu:
5883: 
5884:     Ed. Gebhard, Hannes: Samoilla syillä, jotka olen esittänyt
5885: viime valtiopäivillä ja jotka ovat painetut valtiopäiväasiakirjoihin,
5886: pyydän tässä saada uudistaa sen ehdotuksen laiksi, joka sisältää
5887: erityisiä määräyksiä rajoituksista yhtiöiden, osuuskuntien ja yksi-
5888: tyisten henkilöiden oikeudesta hankkia itselleen kiinteätä omaisuutta,
5889: joka ehdotus viime valtiopäivillä lähetettiin maatalousvaliokuntaan,
5890: mutta jota mainittu valiokunta ei ehtinyt käsitellä.
5891:     Tämä lakiehdotus on asiallisesti kutakuinkin sama kuin se mikä
5892: viime valtiopäivillä esitettiin, ainoastaan sen juriidista muotoa on eräs
5893: eteväksi tunnettu juristi jonkun verran parannellut. Olen valmis
5894: lukemaan tämän lakiehdotuksen, jos joku eduskunnan jäsen sitä
5895: vaatii. (Eit) Ehdotan, että se tällä kertaa lähetettäisiin talousvalio-
5896: kuntaan eikä maatalousvaliokuntaan. sen vuoksi että viimeksimai-
5897: nittuun on tullut ja tulee arm. esityksiä siinä määrässä, ettei tämä
5898: valiokunta luultavasti ehdi tätä asiaa käsitellä, jota vastoin toivon
5899: että talousvaliokunta nyt näillä valtiopäivillä, mikäli mahdollista,
5900: jo ensi töikseen voi ottaa tämän tärkeän asian käsiteltäväkseen.
5901: 
5902:       Päätös: Esitys lähetetään talousvaliokuntaan.
5903:     Ed. Branderin y. m. edusk. esit. (n:o 30) sisältävä ehdotuksen
5904: laiksi, joka eräissä tapauksissa rajoittaa yhtiöitten ja yksityisten oi-
5905: keutta hankkia itselleen kiintätä maaomaisuutta (Liitteet IV, 13,
5906: siv. 45), jonka esitettyään lausuu:
5907: 
5908:     Ed. Brander: Tämä lakiesitys käsittelee samaa asiaa kuin
5909: viimeksi esitetty, mutta on erinäisissä kohdissa siitä eroava. Pyy
5910: dän saada lukea sen 1 §:n, koska se suunnilleen ilmaisee tämän,
5911: viisi pykälää käsittävän lakiesityksen pääsisällön.
5912:     >>Esitys laiksi, joka eräissä tapauksissa rajoittaa yhtiöiden ja
5913: yksityisten oikeutta hankkia itselleen kiinteätä maaomaisuutta.
5914:     1 §. Puutavaraliikkeen tai puuta raaka-aineena käyttävän teol-
5915: lisuuden harjoittaja, yhtiö tai yksityinen, ja muuta teollisuuslii-
5916: kettä harjoittava yhtiö älköön tästä lähin saako omistusoikeutta
5917:        Puutavar. liikk. maanomist. ehkäis. y. m. kosk. edusk. es.    127
5918: 
5919: 
5920: manttaaliin pannun tilan viljelysmaihin ja niihin liittyvään koti·
5921: tarvemetsään.»
5922:     Pyydän kunnioittaen ehdottaa, että tämä lakiesitys lähetettäi-
5923: siin talousvaliokuntaan.
5924: 
5925:    Päätös: Edusk. esit. lähetetään talousvaliokuntaan.
5926: 
5927:    Ed. Hannes Gebhardin y. m. edusk. esit. (n:o 6) sisältävä ehdo-
5928: tuksen laiksi määräyksistä rappeuden ehkäisemiseksi erinäisillä
5929: maatiloilla (Liitteet IV, 15, siv. 54), jota esittäessään lausuu:
5930: 
5931:     Ed. Gebhard, Hannes: Tässä pyydän saada uudistaa saman,
5932: esitysehdotuksen laiksi, joka sisältää määräyksiä rappeuden ehkäise-
5933: miseksi erinäisillä maatiloilla, mikä jätettiin jo viime valtiopäiville.
5934: Pyydän saada ehdottaa tämänkin ehdotuksen lähettäettäväksi
5935: talousvaliokuntaan.
5936: 
5937:    Päätös: Esitys lähetetään talousvaliokuntaan.
5938: 
5939:     Ed. Hannes Gebhardin y. m. edusk. esit. (n:o 7) sisältävä ehdo-
5940: tuksen laiksi erinäisistä määräyksistä maan pakkolunastuksesta vil-
5941: jelystilojen aikaansaamisen tarvetta varten (Liitteet IV, 16, siv. 59),
5942: 
5943:    jota esittäessään lausuu:
5944: 
5945:    Ed. Gebhard, Hannes: Samalla tavalla pyydän saada ehdottaa
5946: ennen jo esitetyn, vaikka tänään joissakin kohdin asiallisesti muute-
5947: tun, esitysehdotuksen laiksi, joka sisältää määräyksiä maan pakko-
5948: lunastuksesta viljelystilojen aikaansaamisen tarvetta varten, ja
5949: pyydän ehdottaa tämänkin lähetettäväksi talousvaliokuntaan.
5950: 
5951:    Päätös: Esitys lähetetään talousvaliokuntaan.
5952:     Ed. Palmenin edusk. esit. (n:o 19) sisältävä ehdotuksen muutok-
5953: seksi I5 p:nä maaliskuuta I88o annetun kirjailijan ja taiteilijan oi-
5954: keutta työnsä tuotteisit:n koskevan asetuksen I8 §:ään. (Liitteet III,
5955: 39, siv. I17).
5956: 
5957:    Esittäessään lausuu:
5958: 
5959:    Ed. Palmen: Tämä esitys on uusi eduskunnalle, mutta minä
5960: luulen kuitenkin ettei sitä tarvitse lukea. Sen tarkoituksena on saada
5961: nykyjään voimassa oleva asetus kirjailijan ja taiteilijan oikeudesta
5962:                     Istunto 28 p. helmikuuta IC}08.
5963: 
5964: 
5965: työnsä tuotteisiin siinä kohden muutetuksi, että kumottaisiin
5966: kaksi määräystä 18 §:ssä, jotka supistavat taiteilijan oikeutta, toinen
5967: silloin, kun hänen teoksensa on ostettu yleisiin kokoelmiin, toinen,
5968: mikäli koskee oppilaitten jäljentelemisoikeutta. Minä ehdotan,
5969: että tämä eduskuntaesitys, - jonka minä olen valmis lukemaan,
5970: jos joku vaatii, - lähetetään lakivaliokuntaan.
5971: 
5972:    Päätös: Eduskuntaesitys lähetetään lakivaliokuntaan.
5973: 
5974:     Ed. A. Neoviuksen y. m. edusk. esit. (n:o 20) sisältävä ehdotuksen
5975: laiksi yhdistyksistä (lAitteet III, 40, siv. 122).
5976: 
5977:    Esittäessään lausuu:
5978: 
5979:     Ed. Neovius, 11..: Såsom kändt har det förslag till lag om för-
5980: eningar, som af 1906 års landtdag antogs, ej vunnit vederbörlig
5981: sanktion. Ett förslag tili ny proposition har af senaten i medlet af
5982: 1907 insändts till högsta ort, men kvarlegat hos generalguvernören
5983: ända till sistlidne januari månad samt först nyligen afgått därifrån
5984: till Petersburg, hvarför möilighet förefinnes, att proposition icke
5985: skulle hinna komma till landtdagen i så god tid, att beslut skulle
5986: hinna fattas i saken vid innevarande landtdag. Föreliggande motion
5987: afser att i hvarje fall möjliggöra för landtdagen att redan under detta
5988: år fatta beslut om lag angående föreningar, till undvikande af att det
5989: nu rådande mellantillståndet blefve yttermera förlängdt med minst
5990: ett drygt år. Jag tillåter mig föreslå, att denna motion måtte remit-
5991: teras till lagutskottet.
5992: 
5993:    Päätös: Eduskuntaesitys lähetetään lakivaliokuntaan.
5994: 
5995:     Ed. Söderholmin ja Nixin edusk. esit. (n:o 21) sisältävä eh-
5996: dotuksen laiksi ulkopuolella maata solmitun avioliiton pätevyy-
5997: destä (Liitteet III, 7, siv. 14),
5998: 
5999:    jota esittäessään lausuu:
6000: 
6001:   Ed. Söderholm: Jag hemställer vördsamt, att förevarande
6002: motion måtte remitteras tili lagutskottet.
6003: 
6004:    Päätös: Eduskuntaesitys lähetetään lakivaliokuntaan.
6005:                   Opetustointa koskevia eduskuntaesit.              129
6006: 
6007: 
6008:     Ed. Ala-Kuljun y. m. edusk. esit. (n:o q), sisältävä ehdotuksen
6009: asetukseksi N aimiskaaren I luvun l1tvun 6 § :n muuttamisesta toisin
6010: kuuluvaksi (Liitteet III,ö, siv. II), jonka esittää ed. Ala-Kulfu,
6011: 
6012:    lähetetään lakivaliokuntaan.
6013: 
6014:     Ed. Hedvig Gebhardin edusk esit. (n:o r8), sisältävä ehdotuksen
6015: asetukseksi Maakaaren I6 luvun IS §:n osittaisesta muuttamisesta
6016: (Liitteet III,s5, siv. 107), jonka esittää ed. Hedvig Gebhard,
6017: 
6018:    lähetetään lakivaliokuntaan.
6019: 
6020: 
6021: 
6022:          Opetustointa koskevia eduskuntaesitgksiä.
6023:     Esitetään ed. Y. K. Yrjö-Koskisen y m. edusk. esitys (n:o 23),
6024: sisältävä ehdotuksen oppivelvollisuuslaiksi (Liitteet VI,t5 , siv. 67).
6025: 
6026:    Sitä esittäessään lausuu:
6027: 
6028:    Ed. Y. K. Yrjö-Koskinen:          Tämä esitys sisältää esityk-
6029: sen perusteluineen oppivelvollisuuslaiksi ja minä ehdottaisin että
6030: se lähetetään sivi<>tysvaliokunnan käsiteltäväksi.
6031: 
6032:    Päätös: Eduskuntaesitys lähetetään sivistysvaliokuntaan.
6033:    F..d. Nuortevan edusk. esit. (n:o 2) samasta asiasta kuin edellinen
6034: (Liitteet VI,u, siv. 59), jota esittäessään lausuu:
6035: 
6036:    Ed. Nuorteva: Tämä esitysehdotus on sama, joka jätettiin
6037: viime valtiopäiville numerona 20 ja sisältää saman asian, joka äsken
6038: on esitetty. Sen johdosta pyydän, että tämäkin esitysehdotus
6039: lähetetään sivistysvaliokuntaan.
6040: 
6041:    Päätös: Eduskuntaesitys lähetetään sivistysvaliokuntaan.
6042: 
6043: 
6044: 
6045:  Uusien rautateiden rakentamista ja ehdotettujen linjain
6046:         tutkimista koskevia anomusehdotuksia.
6047:    Esitetään anom. n:o 7 ed. I. Hoikan: Rovaniemen-Kemifär-
6048: ven radasta (Liitteet II,u, siv. 49).
6049: 
6050:                                                                9
6051:                     Istunto 28 p. helmikuuta H)OS.
6052: 
6053: 
6054:    Puheenvuoroa käyttää:
6055: 
6056:     Ed. Hoikka, Iisakki: Vaikka valitsijani yhä edelleen ovat
6057: muistuttaneet minua Rovaniemen-Kemijärven radan tarpeelli-
6058: suudesta, en kumminkaan lisätodistuksilla tahdo eduskunnan kallista
6059: aikaa tuhlata, koska ne voidaan esittää asianomaiselle valiokunna!te,
6060: vaan viittaan ainoastaan jo viime valtiopäivien rautatievaliokuntaan
6061: lähetettyyn anomusehdotukseen samasta radasta. Tahdon nyt vaan
6062: esittää tämän anomuksen loppuponnen, että eduskunta Hallitsijalta
6063: anoisi taloudellisen ja silmämääräisen tutkimuksen toimeenpane-
6064: mista rautatietä varten Rovaniemen kirkonkylästä Kemijärven
6065: kirkolle sekä että tutkimuksen tulokset ensi tilassa eduskunnalle
6066: esitettäisiin.
6067:     Minä pyydän että tämä anomusehdotus lähetetään rautatie-
6068: valiokuntaan. Mutta niinkuin on tunnettu, ei rautatievaliokunta
6069: vielä ole asetettu, jonkatähden minä rohkenen kunnioitettavalle
6070: eduskunnalle esittää, että hyväksyttäisiin minun ehdotukseni, että
6071: jos mahdollista rautatievaliokunta asetettaisiin. Viittaan ratitatie-
6072: anomusten monilukuisuuteen, joita eduskunnalle on jätetty ei vä-
6073: hemmän kuin 25. Mikäli minä Pohjolan asukasten mielipiteitä tun-
6074: nen, ovat he kiihkeänä vaatimuksena meille edusmiehilleen esittä-
6075: neet, että rautatieanomukset ovat eduskunnassa käsiteltävät. Kansa
6076: kyllä hyvin tietää ja tuntee sen, että nykyiset varat, jotka ovat
6077: rautateiden rakentamista varten käytettävänä, ovat tällä kertaa
6078: heikot. Mutta niinkuin tunnetaan, useimmat anomuksethan sisäl-
6079: tävät ainoastaan pyynnön taloudellisen ja silmämääräisen tutkimuk-
6080: sen toimeenpanemisesta, joiden tutkimusten kautta voitaisiin paljon
6081: meidän rautatiekysymystämme kehittää. Muuten on omituinen
6082: seikka, joka lienee ennen kuulumaton meidän valtiopäivähistori-
6083: assamme, ettei näillä valtiopäivillä ole asetettu rautatievaliokuntaa.
6084:     Minä edelleen ehdotan, että eduskunta asettaisi sanotun rautatie-
6085: valiokunnan.
6086: 
6087:     Ed. Waarala: Minä pyydän kannattaa ed. Hoikan ehdotusta,
6088: että rautatievaliokunta asetettaisiin.
6089: 
6090:     Ed. Schybergson: Herr Hoikka sade, att det vore någonting
6091: oerhördt i våra landtdagars historia, om icke ett särskildt järnvägs-
6092: utskott skulle tillsättas. Jag kan verkligen icke med säkerhet säga,
6093: huru härmed förhåller sig, men jag påminner mig, att t. ex. Åbo hanan
6094: beslöts på ett betänkande af allmänna besvärsutskottet, och vid så-
6095: dant förhållande förefanns väl vid den landtdagen icke något järn-
6096: vägsutskott. För min del väckte jag, då jag var medlem af järnvägs-
6097: utskottet, förslag om, att järnvägsfrågorna skulle remitteras icke till
6098: ett särskildt järnvägsutskott utan till statsutskottet, ty de äro dock
6099:                 Uusien rautateiden rakentamisesta y. m.
6100: 
6101: 
6102: framför allt finansfrågor. Det var också en annan anledning, sorn
6103: för mig talade för remiss af dessa ärenden till statsutskottet, nämligen
6104: den, att de privata intressena, som vanligen blifva så starkt företrädda
6105: i jämvägsutskottet, däremot icke i statsutskottet kunna göra sig
6106: gällande, utan frågorna där komma att blifva behandlade med större
6107: objektivitet. Om jag icke misstager mig, så behandlas jämvägs-
6108: frågor äfven i Sverige i statsutskottet. J ag föreslår därför, att föreva-
6109: rande petition remitteras till statsutskottet. J ag förbiser icke, att
6110: statsntskottet har en mängd andra ärenden, som borde egnas om-
6111: sorg och arbete, men med den sammansättning, som statsutskottet
6112: har, så förmodar jag, att dessa järnvägspetitioner hinna där behandlas,
6113: isynnerhet som annat än undersökning af en eller annan bana dock
6114: icke kan tillstyrkas med afseende å det nuvarande penningeläget.
6115: Det är icke en detaljerad behandling, där de och de skälen för och
6116: de och de emot en ifrågasatt bana tagas under öfvervägande, utan
6117: det är en tämligen summarisk behandling, som under det nuvarande
6118: finansläget måste komma dessa petitioner till del.
6119:     Då det äfven eljest är svårt att få medlemmar till utskotten och
6120: vi böra se till, att landtdagsarbetet ordnas så, att de frågor, som
6121: kunna afvinnas ett verkligt resultat, blifva slutbehandlade, så anser
6122: jag detvara önskvärdt, att ett nytt utskott icke yttermera tillsättes,
6123: utan jämvägspetitionerna remitteras till statsutskottet.
6124: 
6125:     Ed. von lUfthan: Vid behandlingen af järnvägsfrågorna vid
6126: senaste landtdag, d. v. s. senaste höst, framgick klart och tydligt,
6127: att någon möjlighet att börja med järnvägsbyggnader utöfver de
6128: nu beslutna sträckningarnas fullföljande under Igog icke förefanns.
6129: Därom var hela landtdagen i det närmaste enhällig. Att nu på nytt
6130: taga upp samma sak förefaller därför att vara ett onödigt slöseri med
6131: landtdagens tid och med allmänna medel. Under sådana förhållanden
6132: skulle jag för min del vara benägen att föreslå, att ingen remiss af
6133: järnvägsärendena till utskott nu skulle äga rum, utan att dessa peti-
6134: tioner här skulle uppläsas, tryckas i ett sammanhang som en del af
6135: Liitteet och sedan läggas till denna landtdags handlingar, ty i själfva
6136: verket skulle en remiss till statsutskottet icke innebära någonting
6137: annat än en hederlig begrafning af ärendet i fråga, och då synes det
6138: rnig, att den form af begrafning jag föreslagit skulle vara minst lika
6139: hederlig och betydligt billigare.
6140: 
6141:     Ed. Kuisma: Minä kannatan ed. Hoikan tekemää ehdotusta,
6142: että anomus lähetetään rautatievaliokuntaan.
6143: 
6144:     Ed. .Mikkola: Eduskunta on epäilemättä yksimielinen siitä
6145: että jotain olisi tehtävä sen suuren taloudellisen edistyskeinon
6146: edistämiseksi . jota rautatiet edustavat. Ja kun ei viime istunto
6147: ! 32                Istunto 28 p. helmikuuta Igo8.
6148: 
6149: 
6150: kaudella edes ennätetty perinpohjin tutkia niitä mahdollisuuk-
6151: sia, joita tässä suhteessa on olemassa. niin minun mielestäni olisi
6152: kaikki syy tässä kohden ottaa asia perinpohjaisen harkinnan
6153: alaiseksi. En senvuoksi myöskään voi yhtyä niihin ehdotuksiin,
6154: jotka täällä on tehty siitä, että anomukset lykättäisiin valtiovarain-
6155: valiokuntaan, vielä vähemmin tietysti siihen, että ne summakaupalla
6156: heti tapettaisiin. Sillä kaikissa tapauksissa, kun anomuksia on hy-
6157: vin suuri määrä, ja niiden keskinäistä etuutta punnittava, niin val-
6158: tiovarain valiokunta ymmärtääkseni ei ole oikea paikka, missä tätä
6159: seikkaa käsitellään, vaan olisi sitä varten tarpeen erityisesti asetettu
6160: rautatievaliokunta. Mikään ei estä tätä erityistä rautatievaliokun-
6161: taa lähettämästä kysymystä, mikäli asian rahallista puolta koskee,
6162: lausunnon saamista varten valtiovarainvaliokuntaan. Mutta kai-
6163: kissa tapauksissa on minun ymmärtääkseni tärkeää, että Suomen
6164: uusi kansanvaltainen eduskunta ymmärtää tämän tärkeän puolen
6165: kansantalouttamme ja antaa sille täyden arvonsa eikä sitä yhtä
6166: vähän >>kunniallisesti>> kuin >>epäkunniallisesti>> ilman muuta, ilman
6167: perinpohjaista käsittelyä, hautaa.
6168:     Minä toistan pyyntöni, että erityinen rautaitevaliokunta ase-
6169: tettaisiin.
6170:    Ed. Bäck: J ag ber att få understöda det af frih. von Alfthan
6171: gjorda förslaget.
6172: 
6173:     Ed. Rosenqvist, G. G.: Det synes mig, att landtdagen beträf-
6174: fande dessa petitioner står inför alternativet antingen att vägra remiss
6175: eller att tillsätta ett särskildt järnvägsutskott, ty att sända dem till
6176: statsutskottet vore enligt min mening icke en hederlig utan en ohe-
6177: derlig begrafning. För min del skulle jag omfatta förslaget att ett
6178: särskildt utskott måtte tillsättas.
6179: 
6180:    Ed. Runeberg: Oaktadt den senaste talarens stränga yttran-
6181: de ber jag att få understöda förslaget om remiss till statsutskottet
6182: såsom det sakenligaste och bäst motiverade.
6183: 
6184:     Ed. Ingman, Lauri: Minun käsittääkseni on sellainen sum-
6185: maarineo menettelytapa, jommoista vapaaherra von Alfthan on
6186: ehdottanut, vastoin V. J:tä. V. J:n 55§ sanoo: niinikään on anomus-
6187: ehdotus, ellei sitä joko pöydälle panematta tahi pöydälle pantua
6188: hylätä, valiokuntaan lähetettävä. Näin ollen on mielestäni kuhunkin
6189: erityiseen anomukseen nähden päätettävä, lähetetäänkö se valio-
6190: kuntaan vai ei.
6191:     Puhemies: Viimeisen lausunnon johdosta pyydän huomaut-
6192: taa, että minä ainakin olen käsittänyt ed. v. Alfthanin ehdottaneen,
6193: että keskustelunalainen anomus hylättäisiin.
6194:                 Uusien rautateiden rakentamisesta y. m.              133
6195: 
6196:     Ed. Runtti: Ainakin minusta tuntuu siltä, että olisi vält-
6197: tämättä asetettava rautatievaliokunta, joka tutkisi ne monet ano-
6198: musehdotukset, mitkä on jätetty ja mitkä tulevat käsiteltäviksi. Ja
6199: onhan tietysti selvää, että jos asiatlykätään valtiovarainvaliokuntaan,
6200: niin ne tulevat, niinkuin eräs puhuja sanoi, tapetuiksi. Ja vaikka
6201: kyllä on tiettävää, ettei ole aika ruveta rakentamaan uusia teitä,
6202: niin olisi kuitenkin aika panna tutkimuksia toimeen, että ne kuiten-
6203: kin joskus tulisivat rakennetuiksi.
6204: 
6205:     Ed Sipponen: Vaikka meillä nyt ei ole tilaisuutta ruveta
6206: uusia ratoja tekemään, niin minusta on tarpeellista, että tätä väli-
6207: tilaisuutta käytettäisiin siihen että mitä tarkimmin harkittaisiin
6208: niitä edellytyksiä, mitkä radat olisivat tehtävät silloin kuin meille
6209: siihen tulee tilaisuutta. Sen tähden minun mielestäni on tärkeätä
6210: että asetetaan rautatievaliokunta, .Ja että se saisi tärkeimmät radat
6211: ehdottaa tutkittavaksi. Sellaista tutkimusta varten on meillä kum-
6212: minkin varojakin myönnetty ja niin olisi meillä jotain perusteelli-
6213: sesti valmista, kun asia tulee sille kannalle, että niitä voidaan tehdä.
6214: Siis minä kannatan rautatievaliokunnan asettamista.
6215: 
6216:    Ed. Renvall luopuu puheenvuorostaan.
6217: 
6218:     Ed. von 1Ufthan: Representanten Ingman har i någon mån
6219: missförstått mitt föfslag. Det är ju klart, att vi måste vid denna
6220: första petitions behandling besluta oss för ett likadant förfarings.<;ätt
6221: beträffande samtliga petitioner. Det var blott för att jag icke ville
6222: särskildt yrka på förkastande af denna första petiticn, - jag yrkar på
6223: förkastande af allesamman i tur och ordning -, som jag föreslog ett
6224: sådant tillvägagående i allmänhet såsom metod, och synes det mig,
6225: att intet hinder föreligger för landtdagen att besluta, att denna del
6226: af till landtdagen inlämnade handlingar skall tryckas som en särskild
6227: afdelning i Liitteet. Detta är en fullkomligt praktisk angelägenhet,
6228: och det synes mig, att förslaget icke strider mot 55 § i L. 0. Men
6229: det är själffallet, att ett likadant beslut skall fattas om hvart och
6230: ett af de där inlämnade förslagen.
6231: 
6232:    Puhemies huomauttaa ed. v. Alfthanille, että hän oli merkin-
6233: nyt v. Alfthanin lausunnosta ehdotuksena ainoastaan sen, että
6234: anomus hylättäisiin, sillä mitä painatukseen tuli, niin eduskunta tie-
6235: tenkään ei puuttuisi määräämään siitä mitään, se kun kuului kanslia-
6236: toimikunnalle.
6237: 
6238:     Ed. Pykälä:    Kyllä minä kannatan sitä, että erityinen rauta-
6239: tievaliokunta asetetaan. Eduskunnalla ei ole oikeutta vetäytyä
6240: niitä anomuksia käsittelemästä, joita täällä on tehty, sitä suurem-
6241: 134                 Istunto 28 p. helmikuuta 1908.
6242: 
6243: 
6244: maila syyllä kun täällä eduskunnassa löytyy kyllä joutilaita voimia
6245: tähän valiokuntaan. Minä kannatan sen asettamista.
6246: 
6247:     Ed . .Malmivaara: Sen lisäksi, mitä jo on esitetty erityisen
6248: rautatievaliokunnan asettamisen puolustukseksi, pyydän huomaut-
6249: taa, että eduskunnalle on paitsi varsinaisia rautatieasioita koskevia
6250: anomusehdotuksia jätetty myös muita anomuksia, jotka laatuunsa
6251: nähden kuuluvat rautatievaliokunnan toimialaan eivätkä voi
6252: valtiovarainvaliokunnalta saada osakseen niin tyhjentävää käsitte-
6253: lyä, kuin ne tarvitsevat. Tästä syystä kannatan erityisen rautatie-
6254: valiokunnan asettamista.
6255:     Ed. von .lUfthan: Orsaken hvarför jag särskildt taiat om sättet
6256: för tryckningen var, att de ärade petitionärerna måtte kunna vara
6257: försäkrade om, att det vore en möjlighet att få deras inlämnarle peti-
6258: tioner sär>Okildt tryckta, också om de nu icke remitteras till utskott.
6259: J ag tror, att frågan om dessa handlingars tryckning varit ett af mo-
6260: menten, hvarför man tänkt på deras remitterande tili statsutskottet,
6261: och jag ville sålunda visa, att man mycket väl kan få dem tryckta
6262: såsom en del af Uitteet, utan att de remitteras.
6263:     Ed. Wuolijoki, W.:          Olisin valmis yhtymään ed. Afthanin
6264: tekemään ehdotukseen muuten, mutta luulen, että se on epäkäy-
6265: tännöllinen. Se aiheuttaisi nim. joka kerta erityisen debatin jokai-
6266: sesta anomuksesta. Hänen tarkoituksensa nrinä kyllä käsitän ja
6267: voisin sen hyväksyä, mutta koska tämä tarkotus saavutetaan mie-
6268: lestäni silläkin, että nämä anomukset lähetetään valtiovarainvalio-
6269: kuntaan, ja koska minä puolestani en pelkää sitä »kunniatonta~
6270: hautaamistakaan, josta professori Rosenqvist on maininnut, niin vas-
6271: tustaisin erityisen rautatievaliokunnan asettamista ja ehdottaisin, että
6272: anomusesitykset lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Edustajat epäi-
6273: lemättä ovat jo mahtaneet saavuttaa tarkoituksensa sillä, että he
6274: ovat tehneet nämä anomukset, sillä eihän tämä ole muuta kuin
6275: luvallista kilpailua valitsijain suosiosta. Sillä jokaisella kai mahtaa
6276: olla selvää, että näillä valtiopäivillä ei voida päättää mitään suurem-
6277: pia ratoja. Edustajat muistanevat viime valtiopäiväin valtiovarain-
6278: valiokunnan mietinnössä sanotuksi, että on ratoja päätetty ainakin
6279: kolmeksi lähinnä seuraavaksi vuodeksi, joten on aivan toivotonta
6280: saada uusia ratoja näillä valtiopäivillä päätetyksi.
6281: 
6282:     Ed. Vaarala: Minä en voi olla ihmettelemättä niitä, jotka täällä
6283: va tustavat rautatievaliokunnan asettamista. Siitä voi tulla siihen
6284: johtopäätökseen, että ainoastaan ne ratasuunnat, mitkä nyt on tut-
6285: kittu, ovat ensi iilassa rakennettavat Tästä voi olla myöskin toista
6286: mieltä. Voisihan ehkä olla tutkimatta paljon tärkeämpiä suuntia
6287: kun mitä nyt on tutkittu. Joskaan ei ole varoja uusien ratojen raken-
6288:                   Uusien rautateiden rakentamista y. m.                135
6289: 
6290: tamiseen, niin olisi kuitenkin tutkimuksia toimeenpantava, että olisi
6291: selvillä, minne uusia ratoja on välttämättä ensi tilassa rakennettava.
6292: Minä toivon että eduskunta asettuu sille kannalle, että asetetaan
6293: rautatievaliokunta.
6294: 
6295:    ·Keskustelu päätetään
6296: 
6297:     Puhemies: On tehty kolme eri ehdotusta: Ed. Hoikka, Iisakki,
6298: ehdottaa, että hänen anomuksensa lähetettäisiin rautatievaliokuntaan,
6299: mikä sisältää sen. että eduskunta samalla päättäisi asettaa erityisen
6300: rautatievaliokunnan - jäsenluvusta tulisi tietysti erikseen jäiestä-
6301: päin puhe -; ed. Schybergson ehdottaa anomuksen lähettämistä
6302: valtiovarainvaliokuntaan ja ed. vapaaherra von Alfthan, että ano-
6303: mus hylättäisiin. Kaikkia ehdotuksia on kannatettu, joten niistä
6304: on äänestettävä.
6305:     Mielestäni päästään paraiten tulokseen, jos viimeksi äänestys-
6306: esityksessä asetetaan vapaaherra v. Alfthanin ehdotus, että anomus
6307: on hyljättävä ja haetaan sille vastaehdotus siten, että äänestetään
6308: edustajien Hoikan ja Schybergsonin ehdotusten välillä, eli siitä,
6309: onko anomus lähetettävä rautatievaliokuntaan vaiko valtiovarain-
6310: valiokuntaan.
6311: 
6312:     Hyväksytään vastattavaksi seuraavat äänestysesitykset:
6313: 
6314:     Ken vastaehdotukseksi hyväksyy anomuksen lähettämisen rau-
6315: tatievaliokuntaan, vastaa jaa; jos ei voittaa, on vastaehdotukseksi
6316: hyväksytty sen lähettäminen valtiovarainvaliokuntaan.
6317: 
6318:     Äänestyksessä annetaan 66 jaa- ja 109 ei-ääntä, joten vastaeh-
6319: dotukseksi on hyväksytty asian lähettäminen valtiovarainvaliokun-
6320: taan.
6321: 
6322:    Ken tahtoo lähettää anomuksen valtiovarainvaliokuntaan, vas-
6323: taa jaa; jos ei voittaa, on anomus hylätty. '
6324: 
6325:     Äänestyksessä annetaan 98 jaa-ääntä ja 62 ei-ääntä.
6326: 
6327:    Päätös: Anom. ehd. n:o 7 lähetetään valtiovarainvalioktmtaan.
6328:     Tämän jälkeen esitetään yksitellen ja lähetetään valtiovarainva-
6329: liokuntaan seuraavat anomusehdotukset, nim.
6330:     n:o 14, ed. Vaaralan y. m., radasta Oulu--K1>~usamo (Liitteet II, 16 ,
6331: siv. 57),
6332:     jonka esittää ed. V aarala,
6333:                         Istunto 28 p. helmikuuta 1908.
6334: 
6335:    n:o 17, ed. Pesosen y m., radasta Ylivieska-Iisalmi ja Alapitkä-
6336: ]oensuu, (Liitteet II,23, siv. 68),
6337: 
6338:     jonka esittää ed. Pesonen,
6339: 
6340:    n:o 26, ed. Arokallion y. m., radasta ]y:väskylä-Pieksämäki-
6341: Savonlinna (Liitteet II,sll, siv. 81),
6342:    jonka esittää ed. Arokallio,
6343: 
6344:     n:o 44, ed. Kuisman y. m. radasta Koljola-Käkisalmi (Liitteet
6345: II,r.2, siv. II3),
6346: 
6347:     jonka esittää ed. Kuisma.
6348:    Esitetään anom. ehd. n:o 50 ed. Pullisen y. m. radasta Vii-
6349: puri-Koivisto (Liitteet II,49, siv. 105),
6350:    jota esittäessään lausuu
6351:     F.A. Viljomaa: Pyydän saada lukea tämän anomuksen aino-
6352: astaan ponnen
6353: 
6354:                          että Eduskunta puolestaan päättäisi viipymättä
6355:                      rakennettavaksi rautatien Viipurin asemalta Vitsa-
6356:                      taipaleen salmen yli Kåremäen lahden rantaa myö-
6357:                      ten Rakkolan tehtaiden ohi Makslahteen ja sieltä
6358:                      Koiviston satamaan Suomenlahden rannalle sekä
6359:                          että Eduskunta tarkoitusta varten määräisi
6360:                      tarpeelliset varat.
6361: 
6362:    Helsingissä, helmikuun 19 päivänä 1908.
6363: 
6364:    Erkki Pullinen.                                J. E. Viljomaa.
6365:    Gust. Arokallio.                               N. E. Huoponen.
6366:    Juho Kirves.                                    Nestori Valavaara.
6367: 
6368:      Viime valtiopäivillä jätettiin eduskunnalle anomusehdotus tämän
6369: rautatielinjan rakentamisesta, mutta kuten tunnettu ei eduskunta
6370: silloin ehtinyt tätä, yhtä vähän kuin muitakaan rautatieasioita
6371: lopullisesti käsitellä.
6372:      Minä en tahdo kuluttaa eduskunnan aikaa lähemmin todistele-
6373: malla tämän radan tärkeyttä ja kannattavaisuutta. Pikainenkin
6374: silmäys Itä-Suomen karttaan osottaa jo, että on kerrassaan käsit-
6375: tämätöntä, kuinka tätä rataa ei ole rakennettu jo paljon aikaisem-
6376: lllin. Sen tarpeellisuutta todistaa osaltaan sekin, että rautatievalio-
6377:                 Uusien rautateiden rakentamisesta y. m.            137
6378: 
6379: kunta viime valtiopäivillä, jossa valiokunnassa olivat edustettuina
6380: kaikki puolueryhmät, samoin kuin kaikki maan eri osat, yksimieli-
6381: sesti piti tätä rataa ennen muita tärkeänä ja kiireellisenä ja puolusti
6382: sen heti rakentamista.
6383:     Mutta kun viime valtiopäivillä tätä asiaa käsiteltäessä esiinty-
6384: neiden puhujain samoin kuin erinäisten tänäpäivänä rautatieasiassa
6385: puheenvuoroa käyttäneiden edustajien lausunnoista käypi ilmi,
6386: että tätä rata-anomusta tullaan vastustamaan yksinomaan sillä syyllä
6387: ettei meillä tätä nykyä oli~i varoja mihinkään uusiin rautatieraken-
6388: nuksiin, niin pyydän saada muutamalla sanalla eduskunnan ja
6389: erittäinkin valtiovarainvaliokunnan, jonka käsissä tämän radan koh-
6390: talo nyt tulee olemaan, myötätuntoiseen huomioon sulkea kysymyk-
6391: set: Ensiksi, eikö ole olemassa syitä, jotka tekevät aivan välttä-
6392: mättömäksi, että tämä rautatie nyt kohta rakennetaan, eli toisin
6393: sanoen, eikö valtioHekin tämän asian lykkäämisestä synny aivan
6394: suoranaista tappiota, ja toiseksi eikö ole mahdollista jollakin tavalla
6395: saada osoitetuksi varoja tähän tarkoitukseen?
6396:     Mitä nyt ensimäiseen kysymykseen tulee, niin pyydän saada huo-
6397: mauttaa, että jos tahdotaan välttää esimerkiksi, ettei yhä uudelleen
6398: ja uudelleen Viipurin aseman ja ratapihan laajentamispuuhiin upo-
6399: teta satoja tuhansia ja miljoonia, niin on välttämätöntä, että Viipu-
6400: rin kaupunki saapi kunnollisen merisataman, joka ei ole muuten
6401: ajateltavissa kuin Karjalan radan jatkamisella Viipurista Koivis-
6402: tolle. Sillä Itä-Suomen suuren liikkeen salpautuminen Viipuriin,
6403: joka jo nyt on ollut huomattavissa, tulee yhä enemmän vahingolli-
6404: seksi, jos Viipurin kaupunki edelleen jää vaille nyt ehdotettua ulos-
6405: pääsytilaisuutta.
6406:     Mitä tulee tavaranvaihtoon ja tullituloihin, on Viipurin kaupunki
6407: maan ensimäisiä. Vuonna 1906 oli tavaranvaihdon arvo siellä tasalu-
6408: vuissa 67 miljoonaa markkaa ja tullitulot nousivat lähelle 6 miljoonaa.
6409: Jos nyt Viipurin kaupunki yhä edelleen saa olla tällaista mereen
6410: johtavaa rataa vailla, niin tulee varmasti sen kautta ehkäistyksi
6411: Itä-Suomen liike-elämän luonnollinen ja valtava kehitys, josta tie-
6412: tysti on seurauksena, että valtion tullitulot tulevat olemaan paljoa
6413: vähemmät kuin mitä ne muuten olisivat.
6414:     Ja lopuksi vielä yksi seikka. Ne maanomistajat, joidenka maan
6415: yli tämä ehdotettu rautatie tulisi kulkemaan, ovat sitoutuneet
6416: verrattain alhaisesta hinnasta luovuttamaan rautatietä varten tar-
6417: vittavan maan, ja varma saattaa olla siitäkin, että asianomaiset
6418: kunnat tulevat tässä suhteessa tekemään uhrauksia. Mutta nuo
6419: sitoumukset ovat annetut ainoastaan sillä ehdolla, että rata tulee
6420: rakennetuksi ennen vuoden 1910 loppua. On päivän selvä, että jos
6421: radan rakentaminen nyt lykätään, tulevat pakkolunastuskustannuk-
6422: set suuressa määrässä nousemaan, sillä tämä seutu, jota myöten rata
6423: tulisi kulkemaan, on väkirikasta, luonnonihanaa ja kaikissa suhteissa
6424: sellaista, että maan arvo siellä nopeasti kohoaa.
6425:                      Istunto 28 p. helmikuuta 1<)08.
6426: 
6427: 
6428:     Minä siis puolestani katson olevan aivan välttämätöntä, että
6429: tätä asiaa, joka jo niin kauan aikaa on ollut laiminlyötynä, ei enää
6430: viivytetä yhtään.
6431:      Mitä tulee varojen hankkimiseen, niin minä uskon puolestani,
6432: että tähän yritykseen eduskunnalla on mahdollisuus osoittaa varoja.
6433: Sillä eihän tässä ole kysymys muuta kuin miljoonasta taikka ehkä
6434: vähän päälle vuodessa, jos rata nimittäin rakennetaan parin kol-
6435: m".n vuoden kuluessa. Täällä eräs valtiovarainvaliokunnan jäsen
6436: tänään juuri huomautti, ettei meillä nyt muutamiin vuosiin ole
6437: varoja uusien suurempien rautateiden rakentamiseen.
6438:      Tästä saanee vetää sen johtopäätöksen, että hänenkin mie-
6439: lestään kyllä on mahdollisuus saada nytkin varoja pienempiin
6440: rautateihin. Kun minä en ole mikään valtion finanssiasioiden eri-
6441: koistuntija, en tietysti tahdo tässä ruveta esittämään minkäänlaisia
6442: neuvoja rahojen hankkimiseksi. Pyydän kuitenkin saada huomaut-
6443: taa erästä seikkaa. Eikö olisi mahdollista, että niistä monista mil-
6444: joonista, jotka osoitetaan valtion rautateiden hallinnon ja muiden
6445: senlaisten tarpeeksi, säästettäisiin jotakin tätäkin tarkoitusta varten?
6446: Viime valtiopäivillä lausui eräs näitä asioita erikoisesti tunteva
6447: edustaja, että jos vuonna 1904 olisi käytetty valtion rautateiden
6448: vaunuja samalla tehoisuudella kuin edellisenä vuonna, niin olisi saatu
6449: 3 miljoonan säästö valtiolle, siis - omituista kyllä - juuri se raha-
6450: summa, joka nyt tässäkin tarvittaisiin.
6451:      Täällä lausuttiin äskettäin erään toisen asian yhteydessä lämpi-
6452: miä sanoja niistä lujista taloudellisista siteistä, joilla Itä-Suomi on
6453: yhdistettynä muuhun Suomeen. Minä puolestani olen sitä mieltä,
6454: ja surullinen kokemus osoittaa, ettei näitä siteitä ole vielä koetettu-
6455: kaan tehdä kyllin lujiksi. Täytyyhän jokaisen myöntää, että joka
6456: kerta kun tässä maassa on ollut kysymys liikevälineiden aikaansaa-
6457: misesta, niin on Länsi- ja Etelä-Suomi aina ollut etusijassa ja saanut
6458: toivomuksensa heti täytetyiksi, jotavastoin Karjala ja Itä-Suomi
6459: yleensä on saanut olla viime sijassa ja kokonaan varjossa, Ja niinpä
6460: on käynyt, että melkein jokainen pikkukaupunki ja paikkakunta
6461: Pohjanmaalla, joka vain on vaatinut mereen yhdistävää rataa. on
6462: saanut toivomuksensa täytetyksi, mutta kun nyt monin verroin
6463: painavammilla syillä tahdotaan koko laaja Itä-Suomi yhdistää me-
6464: ren kanssa jatkamalla, mikä muutoin on aivan luonnollista, Karja-
6465: lan rataa mereen asti, niin silloin ei Suomen kansalla muka ole enää
6466: varoja. Minä uskallan kuitenkin lausua sen hartaan toivomuksen,
6467: i!ttä me tällaisessa asiassa, kun todellakin on kysymys taloudellisten
6468: siteitten lujittamisesta Itä-Suomen ja muun Suomen välillä, pitäi-
6469: simme silmämme auki, niin kauvan kun se ei ole liian myöhäistä.
6470:      Pyydän saada ehdottaa, että tämä anomusehdotus lähetettäisiin
6471: valtiovarainvaliokuntaan.
6472:                 Uusien rautateiden rakentamisesta y. m.             139
6473: 
6474: 
6475:     Päätös: Anom. ehd. n·o 50 lähetetään valtiovarainvaliokuntaan.
6476:     Esitetään yksitellen ja lähetetään valtiovarainvaliokuntaan seu-
6477: raavat anomusehdotukset, nim.
6478:      n:o 55, ed. Vemmelpuun y. m., radasta Riste-Loimua (Liitteet
6479: II, 44 , siv. 99), jonka esittää ed. Vemmclpuu;
6480:     n:o 71, ed Karhin y. m., radasta Ouht-Vaala (Liitteet II 17 ,
6481: siv. 6o). jonka esittää ed. Karhi;
6482:     n:o 72, ed. Torpan y. m., radasta Kokkola-Suolahti (Liitteet II,2s
6483: siv. 77), jonka esittää ed. Torppa.
6484:     Esitetään anom. ehd. n:o 77, ed. Kallion y. m., radasta YU-
6485: vieska-Haapajäroi-Iisalmi (Liitteet Il,22, siv. 6]). jonka esittää
6486: ed. Kallio lausuen
6487:     Pyydän saada uudistaa tämän anomusehdotuksen, jonka käsit-
6488: telemästä asiasta jo yli 20 vuotta on tehty anomuksia, vaikka
6489: toteutumatta. Anomus koskee rautatien rakentamista Ylivies-
6490: kasta Haapajärvelle ja koneellisen tutkimuksen toimeenpanemista
6491: Haapajärveltä Iisalnielle. Ehdotan sen lähettämistä valtiovarain-
6492: valiokuntaan.
6493:   Päätös: Anom. ehd. n:o 77 lähetetään valtiovarainvaliokuntaan.
6494:   Esitetään ja lähetetään perätysten valtiovarainvaliokuntaan ano-
6495: musehdotukset :
6496:    n:o 8o, ed. Haverin y. m., radasta Suolahti-Pännäinen (Liitteet
6497: II,29, siv. 78), jonka esittää ed. Haveri;
6498:    n:o 83, ed. E. S. Yrjö-Koskisen, radasta Lahti-Jyväskylä (Liit-
6499: teet II,as, siv. gr), jonka esittää ed. E. S. Yrjö-Koskinen.
6500:     Esitetään anom. ehd. n:o 84, ed. Revon y. m., radasta Sortaval«
6501: -Suojärvi (Liitteet II, 5s, siv. IJ4), jonka esittää ed. Repo ja jonka
6502: johdosta lausuu
6503:     Ed. Leppälä: Ne eivät ole personalliset motiivit eivätkä pai-
6504: ka1liset intressit, jotka saavat minut uudelleen puolustamaan tehtyä
6505: anomusta; erittäinkin sen vuoksi, etten ole saanut kirjallisesti siihen
6506: yhtyä. Eduskunnan päätös tutkituttua ratasuunta ja sittemmin
6507: rakennuttaa rautatie Sortavalasta Suojärvelle on kyllin pätevä ja
6508: arvokas vastaus niihin huhuihin, jotka näinä päivinä ovat liikkuneet
6509: Viipurin läänin erottamisesta muusta Suomesta. Se ehdotus on
6510: myöskin välttämätön toteuttaa Raja-Karjalan lujittamiseksi muu-
6511: hun Suomeen. Rahoja täytyy löytyä, koska niitä muihinkin tar-
6512: koituksiin löytyy. Karjala on kalliimpi kuin joku rahasumma.
6513:     Näillä sanoilla yhdyn tehtyyn anomusehdotukseen ja toivon,
6514: että valtiovarainvaliokunta ottaisi tämän asian kiireellisenä käsi-
6515: teltäväkseen.
6516: qo                   Istunto 28 p. helmikuuta 1908.
6517: 
6518: 
6519:      Päätös: Anom. ehd. n:o 84lähetetään valtiovarainvaliokuntaan.
6520:    Esitetään yksitellen ja lähetetään valtiovarainvaliokuntaan seu-
6521: raavat anomusehdotukset, nim.
6522:    n:o 85, ed. Rapolan y. m., radasta Pori-Kankaanpää (Liit-
6523: teet Il,41, siv. 95), jonka esittää ed. Rapola;
6524:     n:o 90. ed. Sipilän y. m., radasta Turku-Uusikaupunki (Liit-
6525: teet Il,42, siv. 96), jonka esittää ed. Sipilä;
6526:     n:o 102, ed. Tokoin y. m., radasta Kanmts-Suolahti, (Liitteet
6527: Il,27, siv. 76), jonka esittää ed. Tokoi;
6528:     n:o 103, ed. Tervaniemen y. m., radasta Rovaniemi-Kittilii
6529: (Liitteet II,15 siv. 52), jonka esittää ed. Tervaniemi;
6530:    n:o 104, ed. Nykäsen y. m., radasta Jyväskylä-Pieksämäki-
6531: Sa1Jonlinna (Liitteet Il,as, siv. 82), jonka esittää ed. Nykänen;
6532:    n:o ros, ed. Soinisen y. m., radasta Lahti-Heinola-Jyväskylä
6533: (Liitteet II,s7, siv. 90), jonka esittää ed. Soininen;
6534:    n:o 106, ed. Paasikiven y. m., radasta Kulovesi-Ikaalinen (Liit-
6535: teet Il,4o, siv. 94), jonka esittää ed. Ingman, L.;
6536:     n:o II9, ed. Vaheen radasta Oulainen-Iisalmi (Liitteet Il,;n,
6537: siv. 66), jonka esittää ed. V ahe;
6538: 
6539:     n:o 125, ed. Karhin y. m., radasta Vaala-Nurmes (Liitteet Il,1s,
6540: siv. 6r), jonka esittää ed. Karhi;
6541: 
6542:      n:o 126, ed. Mikkolan, radasta T1trku-Uusikaupunki (Liitteet
6543: Il,43, siv. 98).
6544: 
6545:     n:o 127 ed. Mikkolan radasta, Perniö-Kemiö (Liitteet II,47,
6546: siv. 103), jotka esittää ed. Mikkola.
6547: 
6548:     Esitetään anom. ehd. n:o 128, ed. Mikkolan, radasta Turku-
6549: Riihimäki (Liitteet II,46, siv. 101), jonka samoin esittää ed. Mik-
6550: kola ja jonka johdosta käyttää puheenvuoroa
6551: 
6552:    Ed. Listo: Minun käsitykseni mukaan tämä anomusehdotus
6553: ansaitsee kaikkea huomiota ja pyydän sen takia lämpimästi kannat-
6554: taa sen lähettämistä valtiovarainvaliokuntaan.
6555:     Pyydän samassa yhteydessä saada evästykseksi valiokunnalle
6556: lausutuksi toivomuksen, että valiokunta, jos se ylimalkaan saa aikaa
6557: käsitellä näitä rautatieanomusehdotuksia, ottaisi myöskin miettiäk-
6558: seen ja lausuisi ajatuksensa siitä, millä tavalla rautatieasioita vast-
6559: edes olisi eduskunnassa käsiteltävä. En luule olevani yksin siinä
6560:                 Uusien rautateiden rakentamisesta y. m.
6561: 
6562: 
6563: käsityksessä, että se tapa, jolla rautatieasioita tähän asti on eduskun-
6564: nassa - ei ainoastaan tässä kamarissa, vaan myös jo sitä ennen
6565: Suomen valtiosäädyissä- käsitelty, on elänyt yli aikansa ja että olisi
6566: tarve saada uusi parempi käyttelytapa näille asioille toimeen. Rauta-
6567: tieasioissa esiintyy hyvin paljon. rohkenenpa sanoa pääasiassa, pai-
6568: kallisedut ja paikallistarpeet, ja useinkin on niissä tarjolla vaara,
6569: että niitten taakse jää näkymättömiin se, mikä kuitenkin on etusi-
6570: jaan asetettava, nim. koko maan tarpeet ja edut. Minä luulen sitä-
6571: paitsi, että eduskunta saapi käsitelläkseen tulevaisuudessakin siksi
6572: paljon asioita, että sillä ei ole aikaa käsitellä niin alustavasti ja niin
6573: perinpohjin. kuin tarve vaatisi, näitä paikallistarpeita koskevia
6574: kysymyksiä. Ne olisivat senvuoksi edeltäkäsin, ennen kuin ne edus-
6575: kuntaan tulevat. muussa paikassa käsiteltävät. Rautatieanomukset
6576: olisivat mielestäni ensin jätettävät hallitukselle, jonka olisi annetta-
6577: va niistä selonteko eduskunnalle ja samalla esitettävä oma mielipi-
6578: teensä siitä, mitkä rautatiet olisivat lähinnä huomioonotettavat.
6579: Tätä tällaista lausuntoa tulisi tietysti seurata asianomaiset tutki-
6580: mukset ja ammattiviranomaisten antamat lausunnot. Näin tehden
6581: olisi eduskunnalla saatavissa asian arvostelemiselle se alustava työ,
6582: joka välttämättömästi on tarpeellinen, jotta ei näissä asioissa umpi-
6583: mähkään meneteltäisi. I,uulen, että meidän on tarve asettua tälle
6584: kannalle, sillä muuten olemme siinä vaarassa, että saamme tällaisia
6585: paikallisasioita enemmänkin, kuin mitä rautatie-, kanavoimis- ja
6586: kuivausanomusehdotukset tähän asti ovat sisältäneet. Onhan suun-
6587: niteltu, että maanteitten rakentaminen ja kunnossapito olisi valtion
6588: varoilla toimitettava ja että valtio ottaisi koko kyytilaitoksen kan-
6589: nattaakseen. Jos vastedes senrattaisiin tähänastista menettelyä,
6590: niin eduskunta saattaisi kulkulaitosten alalla saada vallan suunnat-
6591: toman anomustulvan ylitsensä. Jokainen kylätie, jota ei katsota
6592: voitavan muulla tavalla saada valtion voimassapidettäväksi, tulisi
6593: silloin anomusehdotuksen esineenä täällä käsiteltäväksi. Samaten
6594: jokainen kyytilaitos, jota ei hallinnollista tietä ole otettu voimassa
6595: pidettäväksi, voisi joutua täällä anomusehdotuksen alaiseksi j. n. e.
6596: loppumattomiin a.<>ti. Olisi sentähden suotavaa, että valiokunta
6597: koettaisi saada eduskunnalle esitetyksi jotakin periaatteellista kan-
6598: taa vastaista menettelyä varten tällaisissa asioissa.
6599: 
6600:     Keskustelu päätetään ja lähetetään anomusehdotus valtiovarain-
6601: valiokuntaan.
6602: 
6603:     Puheenvuoron, tehdäkseen erään ilmoituksen, saa tämän jälkeen
6604:     Ed. Listo: Pyydän ilmoittaa, että eduskunnan valitsijamiesten
6605: on kokoonnuttava säätytalolle huomena klo 3 päivällä valitsemaan
6606: jäseniä toimitus- ja tarkastusvaliokuntiin sekä äsken määrättyyn
6607:                     Istunto 3 p. maaliskuuta   I<)OS.
6608: 
6609: 
6610: 
6611: kunnallisvaliokuntaan. Toimitus- ja tarkastusvaliokuntiin on kum-
6612: paankin asetettava 9 varsinaista ja 9 varajäsentä ja kunnallisvalio-
6613: kuntaan 16 varsinaista ja 8 varajäsentä. Ehdokaslistoja näitä vaaleja
6614: varten otan vastaan huomena säätytalolla, jossa olen sitä varten
6615: tavattavissa ro-II a. p. Vaali toimitetaan klo 3 päivällä.
6616: 
6617: 
6618:    Seuraava istunto on ensi tiistaina kello II a. p.
6619: 
6620:    Täysi-istunto päättyy kello 2,47 i. p.
6621: 
6622:                                           Pöytäkirjan vakuudeksi:
6623:                                                  F. W. Kadenius.
6624: 
6625: 
6626: 
6627:      14. Tiistaina 5 p. maaliskuuta 1908
6628:                  klo 11 a. p.
6629:     Nimenhuudossa merkitään poissa oleviksi ed. Castren, Hjelt,
6630: Huotari, Merivirta, Mömmö, Neovius, D., Oljemark, ja Paasikivi.
6631:     Ed. Huotari ja Dagmar Neovius ilmoitetaan olevan yksityisten
6632: asiain takia estetyt saapumasta istunnon alkuosaan ja ed. Hjelt
6633: sairauden takia estetyksi saapumasta istuntoon. Ed. Nevanlinna
6634: ilmoittaa, että hän kotonaan tapa.lJ.tuneen sairaudentapauksen takia
6635: on estetty saapumasta; ed. Oljemark ja Mömmö saavat yksityisten
6636: asiain takia vapautusta tämän päivän istunnosta; ed. Laine, Vilho
6637: samoin huomispäivän istunnosta; ed. Kalliokorpi saa lääkärintodis-
6638: tuksen nojalla sairauden takia vapautusta yhden viikon ajaksi ja
6639: ed. Antila yksityisten asiain takia tämän viikon loppuosaksi.
6640: 
6641:                      Valiokuntien jäseniä.
6642:     Ilmoitetaan että valitsijamiehiltä on saapunut tieto viime lauan-
6643: taina helmikuun 29 p:nä toimitetuista valiokuntien vaaleista, jonka
6644: sihteeri lukee. Valitut ovat:
6645: 
6646:                      Kunnallisvaliokuntaan
6647:    varsinaisiksi jäseniksi: ed. Kirves, Valjakka, Merinen, Tikkanen,
6648: M. Hoikka, Lehtinen, Lindroos, Wiljakainen, Kivioja, Ripatti, Sippo-
6649: nen, Torppa, Wiljomaa, Kiiskinen, Gustafsson ja Hedberg.
6650:                         Valiokuntien jäseniä.                        143
6651: ---~-----~----------~------~----------
6652: 
6653: 
6654: 
6655: 
6656:    varajäseniksi: ed. Koskinen, A. Suomalainen, Paunu, Riihelä,
6657: Kivilinna, Tuunainen, Lepistö, ja Slätis;
6658: 
6659:                        Toimitusvaliokuntaan
6660:    varsinaisiksi jäseniksi: ed. Sulo Wuolijoki, Tanner, Paasivuori,
6661: Rissanen, Setälä, Käpy, Rapola, Torppa ja Cederberg;
6662:    varajäseniksi: ed. Eloranta, Sirola, Pärssinen, A. K. Ingman
6663: Pesonen, Koivisto, Reima, Kares ja Estlander;
6664: 
6665:                       Tarkastusvaliokuntaan
6666:    varsinaisiksi jäseniksi: ed. Wäinö Wuolijoki, Raunio, Nuorteva,
6667: Järvinen, Vikman, Oskari Laine, Rannikko, \Viljomaa jaA. Neovius;
6668: sekä
6669:    varajäseniksi: Valfrid Perttilä, Aalle, Turkia, Sillanpää, I,uoma,
6670: Vuorimaa, Pajari, Hjelt ja Gustafsson.
6671: 
6672: 
6673: 
6674:                        Eduskuntaesityksiä.
6675:     Esitetään ed. Iisakki Hoikan eduskuntaesitys (n:o 4), sisältävä
6676: ehdotuksen asetukseksi voimassaolevan metsästysasetuksen; 23 § :n
6677: osittaisesta muuttamisesta (Liitteet V,1, siv. 5),
6678:     jonka lukee ed. I. H oil?ka, pyytäen sen lähetettäväksi Laki- ja
6679: Talousvaliokuntaan.
6680:    Esitys lähetetään Laki- ja T alousvaliokuntaan.
6681:     Esitetään ed. Leppäsen ja Ahmavaaran eduskuntaesitys (n:o
6682: 25), samasta asiasta (Liitteet V,s, siv. I4),
6683:     jonka lukee ed. Leppänen, ja
6684:     lähetetään se Puhemiesneuvoston ehdotuksesta Laki- ja Talous-
6685: valiokuntaan.
6686:     Esitetään ed. Tervaniemen y. m. eduskuntaesitys (n:o I6), sisäl-
6687: tävä ehdotuksen asetukseksi voimassaolevan metsästysasetuksen 5,
6688: I4, 23 ja 25 §:n muuttamisesta toisinkuuluviksi (Liitteet V,2, siv. IO),
6689:     jonka lukee ed. Tervaniemi, ja lähetetään se Laki- ja Talous-
6690: valiokuntaan.
6691: 
6692:    Esitetään ed. Heinisen eduskuntaesitys (n:o I2), sisältävä esi-
6693: tyksen asetukseksi, jonka kautta erinäiset § :t voimassa olevassa
6694: Metsälaissa muutetaan toisin kuuluviksi (Liitteet IV,1s, siv. 73),
6695:    jonka lukee ed. Heininen ja lähetetään se Talousvaliokuntaan.
6696: 144                    Istunto 3 p. maaliskuuta 1<)08.
6697: 
6698: 
6699:     Esitetään ed. Kalliokorven y. m. allekirjoittama eduskuntaesitys
6700: (n:o 26), sisältävä ehdotuksen laiksi metsien suojelemisesta ryöstö-
6701: käytöllä (Liitteet IV,17, siv. 6].)
6702:     Puheenvuoron saatuaan lausuu:
6703: 
6704:     Ed. Tokoi: Koska ed. Kalliokorvelle on sairauden tähden
6705: myönnetty vapautusta ja hän siis ei ole täällä saapuvilla, niin minä
6706: yhtenä tämän ehdotuksen allekirjoittajista pyytäisin saada esittää
6707: sen.
6708: 
6709:       Luettuaan eduskuntaesityksen jatkaa
6710: 
6711:       Ed. Tokoi: Pyytäisin ehdottaa, että tämäkin esitysehdotus
6712: lähetettäisiin talousvaliokuntaan samalla kuin pyytäisin eritoten
6713: kiinnittää Eduskunnan huomiota tähän edelläluettuun esitysehdo-
6714: tukseen, siitäkin syystä, että nämä kysymykset ovat mitä lähimmin
6715: meidän maamme kansantaloutta koskevia, sillä onhan maamme
6716: yhtenä suurimpana kansantaloudellisena arvoesineenä juuri ennen
6717: kaikkea meidän metsämme, jotka nykyään voimassa olevan täydel-
6718: li_<;en yksinomistusoikeuden nojalla mitä arveluttavimmassa määrässä
6719: uhkaavat kadota melkein olemattomiin. Siitä syystä, ja koska ei
6720: toistaiseksi tiedetä tai ei läheisessä tulevaisuudessa voida saada
6721: aikaan mitään muuta keinoa tämän tuhoavan metsänraiskauksen
6722: estämiseksi, niin täytynee kai Eduskunnan myötävaikutusta toivoa
6723: ainakin tällaisen asetuksen aikaansaamiseksi, jolla edes hiukan tur-
6724: vattaisiin meidän kansantaloudellisen omaisuutemme olemassa olo.
6725: Siitä syystä toivoisin, että tämä esitys otettaisiin asianomaisessa
6726: valiokunnassa mitä perusteellisimman ja asiallisimman harkinnan
6727: alaiseksi ja toivottavasti saataisiin päätökseen jo tällä ~duskunnan
6728: työkaudella.
6729: 
6730:       Keskustelu julistetaan päättyneeksi,
6731:       ja esitysehdotus lähetetään talousvaliokuntaan.
6732: 
6733: 
6734: 
6735:                     Vastaus välikgsgmykseen.
6736:     Esitetään ulkopuolella päiväjärjestystä vastauksen antamista
6737: varten ed. Kairamon tekemä välikysymys hallituksen aikeista
6738: kruununmetsien asuttamista koskeviin lainsäädäntötoimenpitei-
6739: siin nähden.
6740: 
6741:       Vastaukseksi lausuu
6742:               Vastaus välikysymyks. kruununmets. asutt.              145
6743: 
6744: 
6745:      Senaattori Ignatius: Eräs arvoisa kansanedustaja on Edus-
6746: kunnan suostumuksella esittänyt minun vastattavakseni seuraavat
6747: kysymykset: Onko totta, että hallitus on päättänyt olla antamatta
6748: nyt alkaneille valtiopäiville armollista esitystä kruununmetsien
6749: asuttamisesta, ja jos niin on asianlaita, mikä on ollut syynä siihen;
6750: sekä eikö hallitus katso tarpeelliseksi jouduttaa lainsäädäntötoimen-
6751: piteitänsä tällä alalla niin, että asia, mikäli Eduskunnan myötävai-
6752: kutusta siihen tarvitaan, voisi tulla käsittelyn alaiseksi vielä näillä:'
6753: valtiopäivillä.
6754:      Ennenkuin ryhdyn näihin kysymyksiin vastaamaan, tahdon
6755: antaa muutamia tosioloihin perustuvia tietoja.
6756:      Arvoisa välikysymyksen tekijä on oikeassa sanoessaan, että kysy-
6757: mys laajojen kruununmetsämaiden asuttamiseksi luovuttamisesta
6758: on jo kauan ollut päiväjärjestyksessä. Tunnettua on myös, että 13
6759: päivänä lokakuuta 1892 annetun armoltisen asetuksen johdosta
6760: kruununmaita on järjestelmällisesti tutkittu siinä tarkoituksessa,
6761: että voitaisiin, sitte kun ne on mitattu ja kartalle pantu, saada sel-
6762: ville, paljonko viljeltäväksi kelpaavaa maata niissä on.
6763:      Kuinka pitkälle nämä tutkimukset ovat edistyneet, en nyt voi
6764: tarkemmin ilmoittaa. Mutta tahdon kuitenkin huomai1ttaa, että
6765: suurehko luku kruununmaita jo on senaatin päätöksen mukaan
6766: siten jaettu, että viljelyskelpoiset alat on erotettu metsänhoitoa var-
6767: ten varatuista osista. Näistä ovat jo muutamat jaetut maatiloiksi,
6768: toiset taas on kahtena viimekuluneena vuonna ainoastaan sillä
6769:  tavalla jaettu, että viljeltäväksi määrätty maa on erotettu ja jätetty
6770:  käyttämättä, siksi kuin uusi asetus kruununmetsien asuttamisesta
6771:  saattaa tulla annettavaksi. Esimerkiksi mainittakoon, että I I
6772:  Vaasan läänin kruununmaasta on viljeltäväksi lohkaistu 24,218
6773:  hehtaaria. Vaasan läänin kruununmetsissä on niinmuodoin ei aivan
6774:  pieniä asutukseen sopivia aloja.
6775:       Huomattava on kumminkin että nämä, enimmäkseen läänin
6776:  itäisessä ja koillisessa puoliskossa olevat maat, ovat etäällä läänin
6777:  taajimmin asutuilta seuduilta ja siis jäävät sikäläisen lukuisan ti-
6778:  lattoman kansanluokan suurimmalle osalle enemmän tai vähemmän
6779:  saavuttamattomiksi. Samaa on vieläkin suuremmalla syyllä sa-
6780:  nottava niistä kruununmetsistä, jotka ovat Turun ja Porin läänin
6781:  pohjoisimmassa kulmassa sekä Kuopion läänin itärajalla. Tarkas-
6782:  taessa kruununmetsien levenemistä maassamme huomaa, että
6783:  niiden asuttavaksi luovuttamisesta yleensä ei voi olla suurta etua
6784:  sille tilattomalle väestölle, joka asuu Uudenmaan läänissä, suurim-
6785:  massa osassa Turun ja Porin lääniä sekä Hämeen, Mikkelin, Viipurin
6786:  ja Kuopion lääneissä ja että Vaasankin läänissä, jossa viljelyssuh-
6787:   teet kuitenkin näyttävät suotuisimmilta, ainoastaan vähäinen osa
6788:   mainittua kansanluokkaa voisi täten saada omat asuinpaikkansa.
6789:   Ei ole näet luultavaa, että etäämmältä, verrattain väkirikkailta
6790:                                                                 10
6791:                       Istunto 3 p. maaliskuuta 1908.
6792: 
6793: 
6794: seuduilta, ruvettaisiin suuremmassa maann siirtymään näille
6795: metsämaille. Siihen ne eivät untisviljelijöille tarjoa riittävää hou-
6796: kutusta, semminkin kun suuri määrä kruununmetsätorppia jo on
6797: ottanut siellä olevat paraat viljelysmaat haltuunsa. Tällä ei kiel-
6798: letä sitä, että kruununmetsien osittaisella asuttavaksi luovuttami-
6799: sella on maassamme ja erittäinkin laajan Oulun läänin viljelemiseen
6800: nähden yleisempi kansantaloudellinen merkitys. Mutta selvää on
6801: kuitenkin, että kysymys oman maan ja omien kotien hankkimisesta
6802: lukuisalle tilattomalle maalaisväestölle ei ole ratkaistavissa joihinkin
6803: määrättylliin paikkoihin kohdistuvilla toimenpiteillä. Tähän tarvi-
6804: taan valtion ja yhteiskunnan puolelta paljoa suurempia uhrauksia
6805: ja paljon perinpohjaisempia toimenpiteitä.
6806:     Tästä vakaumuksesta senaatti on johtunut ensin ottamaan kä-
6807: siteltäväkseen tuon koko maamme käsittävän kysymyksen tilatto-
6808: man maalaisväestön maanhankinnan helpottamisesta sekä valmista-
6809: maan sitä koskevan esitysehdotuksen nykyisille valtiopäiville.
6810:     Se, mitä tässä on esiintuotu, selittää, miksei senaatti ole katsonut
6811: kruununmetsien asuttamiskysymyksen olevan asetettavan ensimäi-
6812: selle sijalle. Mutta ne syyt, minkä tähden senaatti tätä nykyä ei
6813: ensinkään ota tätä kysymystä ratkaistavakseen, tahdon nyt mainita.
6814:     Edelliseltä ajalta ratkaisematta jääneiden asiain joukossa oli
6815: myös eräs mietintö kruununmetsämaiden asuttamisesta, jonka oli
6816: valmistanut tilattoman väestön alakomitea, jossa arvoisa välikysy-
6817: myksen tekijä itse oli jäsenenä. Siihen mietintöön sisältyvä lakieh-
6818: dotus on rakennettu sille periaatteelle että kruununmetsissä olevia
6819: tiloja ei ole annettava viljelijöille omistusoikeuksin vaan ainoastaan
6820: tarkemmin määrätyillä vuokraehdoilla. Tämä periaate, jonka tar-
6821: koituksenmukaisuuden puolesta montakin syytä voidaan mainita,
6822: vaikuttaa kuitenkin sen, ettei asiata koskevaa asetusta voida laatia,
6823: ottamatta huomioon maanvuokrasta annetun yleisen lain määräyk-
6824: siä, joka laki nykyään on eduskunnan käsittelyn alaisena.
6825:     Senaatti on sentähden ollut sitä mieltä, että ehdotus asetukseksi
6826: kruununmetsien luovuttamisesta asuttaviksi on lykättävä toistai-
6827: seksi, siihen asti kuin edellämainittu laki on saatu aikaan. Mitään
6828: estettä uutisviljelystyölle ei siitä synny, syystä että nykyiset edulli-
6829: set ehdot kruununmetsätorppien ja uutistalojen perustamiseen näh-
6830: den ovat edelleenkin voimassa. Sen todistukseksi mainittakoon,
6831: että vuodesta 1892 alkaen noin 400 uudistaloa on kruununmailla
6832: perustettu, sekä että viimeksi kuluneina kuutena vuotena on 713
6833: uutta kruununmetsätorppaa syntynyt. Sitä paitsi on useita kruunun-
6834: mailla olevia soita ja nevoja tutkittu ja kruunun kustannuksella
6835: kuivatettu sekä viljelykselle luovutettu. Välikysymyksen tekijä
6836: on lausunut, että tarpeelliset valmistukset kruununmetsien asutta-
6837: mistoimenpiteiden toteuttamiseksi jo ovat päättyneet, ja tarkoittaa
6838: kai näin n. k. alakomitean valmistamaa asetusehdotusta. Mutta
6839:             Vastaus välikysymykseen kruununmets. asutt.             147
6840: 
6841: 
6842: mtna uskallan luulla, että tämä ehdotus tuskin voinee tyydyttää
6843: tulevien uudisviljelijäin ja kruununtorpparien toiveita parempaan
6844: oikeudelliseen ja taloudelliseen oikeuteen nähden. Semmoiset sään-
6845: nökset kuin että· uudet maanviljelystilat annetaan vuokralle aluksi
6846: korkeintaan 10 vuodeksi ja asuntotilat 25 vuodeksi kerrallaan;
6847: että luopuva asukas ei ole oikeutettu saamaan korvausta tilaan
6848: panemistaan kustannuksista ja työstään; että vuokraaja rikoksista
6849: yleistä lakia vastaan saa kaksinkertaisen rangaistuksen s. o. oikeuden
6850: tuomitseman rangaistuksen lisäksi hän vielä menettää tilankin,
6851: semmoiset säännökset näyttävät ylen ankarilta eivätkä saisi yleisen
6852: mielipiteen kannatusta.
6853:      Nykyisten krunnunmetsätorpparien oikeudellinen asema voi kyllä
6854: kaivata parannusta. Varmaa on kuitenkin, että heidän torppansa
6855: itse asiassa ovat tulleet perintötorpiksi. Vuosien 1897 ja 1901 vä-
6856: lillä on ainoastaan kuusi kruununmetsätorpparia häädetty,ja viimeksi
6857: kuluneina viitenä vuotena ei ainoatakaan. Maan kruununmetsä-
6858: torpparien luku oli viime vuoden lopussa 3,895, ja niiden vuokra-
6859: maksut tekivät yhteensä noin 40,000 tai korkeintaan 42,000 mark-
6860: kaa. S. 0. keskimäärin II a 12 markkaa torpasta, eteläisemmissä
6861: maan osissa keskimäärin 26 a 30 markkaa, Kuopion läänissä 9 mark-
6862: kaa sekä Iin ja Keuruun tarkastuspiireissä noin 7 markkaa. Kun
6863: huomioon otetaan, että torpparit saavat maksutta puut kruunun-
6864: metsistä, ei heitä todellakaan käy katsominen raskaasti verotetuiksi.
6865: Päivätöillä ei heitä myöskään rasiteta, semmoisia ei heillä ole. Tor-
6866: pat kulkevat niinkuin mainitsin, perintönä, ja vuokra, joka aina 25
6867: vuoden kuluttua uudistetaan, jää, ellei aivan muuttamatta, kui-
6868: tenkin paikkakunnan olojen mukaan perin alhaiseksi. Epävarmaa
6869: on sentähden, tahtoisivatko he vaihtaa nykyistä asemaansa alako-
6870: mitean ehdottamaan asemaan.
6871:      Syy, miksi ei senaatin mielestä asetusta kruununmetsien asutta-
6872: misesta nyt voida antaa tai mahdollisesti jättää eduskunnan käsi-
6873: teltäväksi, on siis, että laki maanvuokrasta maalla ensin täytyy
6874: olla vahvistettu, ennenkuin uutta vuokralakia kruununmetsätiloi-
6875: hin nähden käy antaminen, jota paitsi myös voi olla tärkeänarvoista
6876: saada ensin ratkaistuksi, millä tavalla taloudelliselta kannalta kat-
6877: sottuna pienviljelystiloja on muodostettava.
6878:      Arvoisa välikysymyksentekijä moitti hallituksen toimettomuutta
6879: puheenaolevassa kysymyksessä. Jos moite olisi syystä tehty, niin
6880: minä tahtoisin alistaa hänen itsensä ratkaistavaksi, olisiko sen senaa-
6881: tin, jonka jäsenenä hän oli, saatava osakseen jonkun verran tätä
6882: moitetta. Minä puolestani katson moitteen kokonaisuudessaan
6883: aiheettomaksi.
6884:      Mitä tulee metsämaiden antamiseen Kolarissa ja Turtolassa ole-
6885: ville tiloille, mainittakoon ainoastaan, että nämä kunnat jo vuonna
6886: 1884 Kamaritoimituskunnan silloisen päällikön esityksestä saivat
6887:                      Istunto 3 p. maaliskuuta I<)08.
6888: 
6889: 
6890: hallitukselta vakuutuksen metsämaiden saamisesta. Annettu lu-
6891: paus oli sitova ja täytyi sen, sittenkun kaikki valmistelevat toimen-
6892: piteet ovat loppuun suoritetut, tulla täytetyksi.
6893: 
6894:    Keskustelu:
6895:     Ed. Kairamo: Siihen aikaan, jolloin nykyinen hallitus sai
6896: ohjakset käsiinsä, tunnustettiin yleisesti, että melkein kaikilla jul-
6897: kisen elämän aloilla oli suunnattoman paljon laimin lyöty ja että
6898: sen vuoksi se aika, joka oli edessämme, olisi käytettävä tarmokkaa-
6899: seen ja monipuoliseen uudistustyöhön. Sokeakin saattoi huomata,
6900: että toiveet tässä suhteessa silloin olivat suuret ja palavat, osaksi
6901: tietysti rajutkin ja ymmärrystä vailla. Mutta siitä huolimatta huudet-
6902: tiin uudistusten toimeenpanijoiksi sen suunnan miehet, jotka jo
6903: vuosikymmeniä olivat olleet määräävinä maassamme ja siinä saaneet
6904: osoittaa, mihin he uudistajina kykenivät, miehet, jotka ilmeisesti
6905: olivat jotakuinkin tyytyväisiä sen edistyksen laatuun ja mää-
6906: rään, joka jo oli saavutettu. Uudistusten ystävät oivalsivat kyllä,
6907: että tämä seikka ei tietänyt hyvää, mutta siihen oli kuitenkin silloin
6908: toistaiseksi tyytyminen.
6909:     Kolmatta vuotta on sen jälkeen vierinyt ohitse ja meillä lienee
6910: jo lupa vähitellen käydä vakavasti tutkimaan, mitä edellytyksiä
6911: tämä suurten lupausten hallitus todellisuudessa tarjoo hartaasti
6912: toivottujen sisällisten uudistusten toimeenpanemisessa ja mitä tosi-
6913: asioita me voimme merkitä silloisten loistopuheiden kredit-puolelle.
6914:     Yleisesti tunnettua on, että sisällisistä ohjelmakysymyksistämme
6915: tärkein on tuo laajaperäinen kysymys tilattoman väestön aseman
6916: parantamisesta. Yksi kohta tässä kysymyksessä, nim. hallituksen
6917: suhde torppariliikkeeseen, käsiteltiin viime syksyllä yhdessä n. s.
6918: Laukon välikysymyksen kanssa ja lienee silloin saanut tarpeellisen
6919: valaistuksen, vaikka Eduskunta muodollisista syistä ei silloin anta-
6920: nut asiasta mitään lausuntoa.
6921:     Toinen puoli tästä samasta tilattoman väestön kysymyksestä
6922: on tänään Eduskunnan käsiteltävänä. Toimenpiteet kruununmet-
6923: sien asuttamiseksi. On totta, että tämä kysymys ei ainakaan tois-
6924: taiseksi ole läheskään yhtä tärkeä kuin torpparikysymys, mutta se
6925: on silti tärkeä kyllä, samalla kuin se on monin verroin yksinkertai-
6926: sempi ja helpompi ratkaista kuin tuo toinen. Se on helpompi sen
6927: vnoksi, että toimenpiteet kruununmetsissä ovat pääasiallisesti
6928: riippuvaiset yksinomaan hallituksen harkinnasta ja vapaasta alot-
6929: teesta. Ei mitään ristiriitaisia ja arkaluontoisia oikeuksia ja etuja,
6930: jotka vaatisivat erityistä tarkkaavaisuutta ja suurta varovaisuutta
6931: kuten maanomistajain ja vuokramiesten keskinäiset suhteet vaati-
6932: vat. Ei myöskään mitään juurtuneita virkamiesten mukavuuksia
6933: ja erikoispyyteitä, jotka ensiksi olisivat voitettavat ja poisraivatta-
6934:              Vastans välikysymykseen kruununmets. asutt.             149
6935: 
6936: 
6937:  vat, ennenkuin pääsee uudistuksiin käsiksi. Sen sijaan valmis suun-
6938:  nitelma, olkoonpa vaikka puutteellinenkin, sankat joukot uudis-
6939:  asukkaiksi pyrkijöitä, tarpeelliset varat odottamassa, sanalla sanoen:
6940:  tie mahdollisimman selvä ja suora.
6941:      Eduskunnalta hallitus tarvitsee ainoastaan saada uudisasukkai-
6942:  den hallinto-oikeutta koskevan lain, joka nykyajan kilpailussa ja
6943:  keinottelussa suojelisi heidän itsenäisyytensä. Hallituksen edusta-
6944:  jan lausunnosta käy ilmi, että hallitus ei tässä suhteessa aijo pitää
6945: kiirettä, vaan nyt kytkee yhteen kaksi niin perin erilaista asiaa
6946: kuin ovat uusi vuokralaki ja kysymys kruununmetsämaiden asutta-
6947: misesta. On todellakin huolestuttavaa havaita, että hallituksen
6948: määräävissä piireissä ei olla paremmin selvillä käsiteltävien asiain
6949: luontee~ta ja laadusta. Ja minun on pakko sanoa, että jos kamari-
6950: toimituskunnan arvoisa päällikkö onkin valmis käsittelemään tätä
6951: asiaa sillä tavoin kuin hän on äsken ilmoittanut, niin löytyy tuhansia
6952: toimeliaita maanviljelijöitä, jotka eivät tahdo ottaa tällaista ratkai-
6953: sua yhtä tyynesti vastaan, vaan jotka ovat jo perin kyllästyneet
6954: sellaiseen uneliaasen asiainkäsittelyyn.
6955:      Kun rautatiellä vallitsevia epäkohtia viime valtiopäivillä käsitel-
6956: tiin Eduskunnassa, selitti hallituksen arvoisa jäsen, joka oli istunnossa
6957: saapuvilla, että hallitus on asettanut komitean näitä epökohtia poh-
6958: timaan ja ettei mitenkään voida sanottuihin epäkohtiin kajota,
6959: ennenkuin tämä komitea on antanut lausuntonsa. Komitean aset-.
6960: taminen on tosiaan mukava keino, jolla voidaan toistaiseksi sivuut-
6961: taa monenlaisia vaikeuksia, ja komiteain asettaminen onkin nykyi-
6962: sen hallituksen toiminnassa miltei jokapäiväinen ilm1ö.
6963:      Ikävä kyllä, lienee se asia, josta nyt on kysymys, sitä laatua,
6964: ettei sitä menestyksellä voida lykätä jonkun komitean niskoille,
6965: ei ainakaan tällä hetkellä. Sillä se on jo riittämään asti ollut kolni-
6966: teain käsiteltävänä: ensiksi alakomiteassa, josta hallituksen jäsen on
6967: puhunut ja joka <>iitä antoi mietintönsä noin 4 vuotta sitten, myö-
6968: hemmin arvatenkin myöskin suuressa agraarikomiteassa, jonka
6969: tehtäviin sekin asia kuului, vaikka komitea syystä tai toisesta on
6970: katsonut parhaaksi hajaantua antamatta asiasta lausuntoa.
6971:     Tästä huolimatta ei suinkaan ole varmaa, että kyseessä oleva
6972: asia lopullisesti olisi pelastunut vielä kerran joutumasta komiteaan.
6973: Sillä jos se, niinkuin nyt tapahtuu, kytketään yhteen niin mutkik-
6974: kaan, niin monivaiheisen ja riitaisen asian kanssa kuin vuokralaki
6975: nyt kerran on, niin on sen kohtalo aina epävarma. Ja kun se yhtä
6976: hyvällä syyllä voidaan yhdistää vielä johonkuhun toiseen kysymyk-
6977: seen, niin saattaa tapahtua, että se todellakin lykkäytyy kauvaskin
6978: tulevaisuuteen. Jos niin käy. on lopulta helppo todistaa, että siihen
6979: taas on liittynyt kovin paljon uusia näkökohtia - asioita - peri-
6980: aatteita. Ja eräänä kauniina päivänä saamme luultavasti lukea
6981: lehdistä sen viattoman, pienen uutisen, että hallitus on katsonut hy-
6982:                      Istunto 3 p. maaliskuuta 1<)08.
6983: 
6984: 
6985: väksi asettaa komitean, jonka tulee tutkia kysymystä kruununmet-
6986: sien asuttamisesta koko laajuudessaan, sekä niinkuin sanat usein
6987: kuuluvat, antaa ehdotuksen sellaisiin toimenpiteisiin, joihin asian-
6988: haarat saattavat antaa aihet<:a.
6989:     Helmikuulla 1906 pidettiin nykyisen hallitus-aeran ensi huu-
6990: mauksessa suureksi ajateltu kokous Turussa nimenomaan Suomen
6991: asutuspolitiikan pohtimista varten. Siellä m. m. nykyinen kamari-
6992: toimituskunnan arvoisa päällikkö teki selkoa tilattoman väestön
6993: maanhankintarahastosta ja ilmoitti, että hallitus jo oli ryhtynyt
6994: toimenpiteisiin, jotta mainittu rahasto tulisi tarkoituksenmukaisesti
6995: käytetyksi. Mitkä nämä toimenpiteet ovat, siitä minulla ei ole
6996: tietoa. Se lienee pysynyt hallituksen salaisuutena, mutta suotavaa
6997: tosin olisi, että tämä salaperäisyys ei enään jatkuisi. Ja ennen
6998: kaikkea olisi tärkeää että hallitus kerrankin merkitsisi kantansa
6999: asian hallinta-oikeudellisen puolen suhteen. Sillä nykyisillä uutis-
7000: asukkailla, yhtä hyvin kuin uutisasukkaiksi pyrkijöilläkin, on toki
7001: oikeus tietää, onko hallituksen aikomus edelleen jättää heidät met- ,
7002: sänhoitajien armoille, tahi onko tarkoitus suoda heille sitä turvaa,
7003: joka maan raatajille kohtuuden mukaan ja välttämättömästi kuu-
7004: luu. Ja huolimatta siitä lainsäädännöstä, jossa Eduskunnan myötä-
7005: vaikutus on tarpeellinen, voisi hallitus tässä asiassa arvatenkin
7006: tehdä sangen paljon. Se voisi esim. ryhtyä semmoisiin valmistaviin
7007: toimenpiteisiin, jotka kaiketi joka tapauksessa kysyvät aikaa,
7008: sillä on huomioon otettava, että mikä asutussuunnitelma hyvänsä
7009: lopullisesti hyväksytäänkin, niin se on aina vaan suunnitelma, paperi-
7010: luonnos, teoria. Olisi suuriarvoista saada käytännöllistä kokemusta
7011: esim. siitä, paljoko löytyy halukkaita uutisviljelijöitä eri paikkakun-
7012: nilla, saada kokemusta kustannusten suuruudesta ja tarpeellisten
7013: johtomiesten kehittämisestä, kaikki semmoisia asioita, joihin halli-
7014: tuksella on täysi valta ryhtyä milloin tahansa.
7015:      Hallituksen arvoisan jäsenen lausunnosta pyydän tässä ainoas-
7016: taan mainita pari kohtaa. Se lnkiehdotus, joka valmistettiin n. k.
7017: tilattoman väestön alakomiteassa, on, niinkuin jo olen maininnut,
7018: enemmän knin 4 vuoden vanha. Se tehtiin olosuhteissa, jotka suu-
7019: resti poikkesivat niistä, jotka tätä nykyä ovat vallalla, ja useat yksi-
7020: tyisseikat saavat siitä helposti selityksensä. Minun käsittääkseni
7021: semmoiset toisarvoiset seikat, joihin hallituksen jäsen on kohdista-
7022: nut moitteensa ja joista joka tapauksessa saattaa olla erimielisyyttä,
7023: eivät kuitenkaan voi selittää sitä, että koko asia jätetään syrjään.
7024:      Me olemme viime valtiopäivillä saaneet hallitukselta vastaan-
7025: ottaa ehdotuksen vuokralaiksi, johon agraarikomitea oli tehnyt
7026: valmistavan ehdotuksen. Mutta hallituksen ehdotus erosi suuressa
7027: määrin siitä, mitä agraarikomitea oli ehdottanut. Ei mikään tie-
7028: tysti nytkään olisi estänyt, että jos alakomitean ehdotuksessa löy-
7029: tyy kohtia, joita hallitus ei hyväksy, se olisi ne oman harkintansa
7030:             Vastaus välikysymykseen kruununmets. asutt.
7031: 
7032: 
7033: mukaan parantanut ja siis tässäkin tapauksessa menetellyt samalla
7034: tavalla, kuin se menetteli agraarikomitean ehdotuksen suhteen.
7035:     Yksi seikka, johon hallituksen arvoisa jäsen viittasi, oli se että
7036: uudisasukas ehdotuksen mukaan saisi kaksinkertaisen rangaistuksen,
7037: sen kautta f'ttä hän erityisissä tapauksissa menettäisi oikeutensa
7038: ha!litsemaan::3. maahan. Tämä ehdotus, tarkoittaa, mikäli minä
7039: nyt muistan, sitä koeaikaa, jonka alakomitea katsoi tarpeelliseksi,
7040: jotta voisi tapahtua jonkunlainen valinta uutisasukkaiksi pyrki-
7041: jöitten välillä.
7042:     Hallituksen ed11stajan lausunnosta käy myöskin selville, että
7043: uudistalojen erottaminen kruununmaista yhä jatkuu, ja on aiko-
7044: mus sitä yhä jatkaa. En puolestani voi katsoa tätä seikkaa muuta
7045: kuin onnettomuudeksi, niin kauvan kuin mitään varsinaista suoje-
7046: luslakia ei ole olemassa, joka antai~i näille uudistaloille niin vankan
7047: pohjan, että. ne voisivat kestää nykyaikaisen ylivoimaisen keinotte-
7048: lun heitä ahdistaessa. Myöskin se toimenpide, johon ohimennen
7049: välikysymyksessä viitattiin, nim. kruununmaitten luovuttaminen
7050: Turtolan ja Kolarin asukkaille, on sitä laatua, että se mielestäni
7051: olisi vallan hyvin voinut vielä lyhemmän aikaa odottaa täytäntöön-
7052: panoansa, siksi kun olisi saatu korjatuksi se huutava aukko nykyi-
7053: sessa lainsäädännössämme, joka tekee mahdottomaksi ylläpitää
7054: ajan pitkään yhteismetsiä. Viime valtiopäiville oli hallitus antanut
7055: armollisen esityksensä tämän aukon täyttämio;;eksi, ja vasta silloin.
7056: kuin se on tapahtunut, ovat yhteismetsät kyllin suojatut. On vaikeata,
7057: näin ollen, keksiä pätevää syytä hallituksen toimettomuuteen ellei
7058: semmoiseksi tahdota tunnustaa aivan mieskohtaisia esteitä. Myön-
7059: nettäköön tässä suhteessa mielellään, että kun ihminen on tullut
7060: määrättyyn ikään, ei enää ole kohtuullista vaatia, että hän ryhtyisi
7061: toimeenpanemaan uusia, suuria suunnitelmia, jotka siihen asti ovat
7062: olleet hänelle perin vieraita, ja kenties suorastaan vastenmielisiä.
7063: Mutta kieltämätöntä on myöskin, ettei kukaan ole oikeutettu millään
7064: tekosyyllä jäämään esteeksi kansan edistymisen tielle. Välttämät-
7065: tömät parannukset ja ajanmukaiset uudistukset ovat pantavat
7066: toimeen välittämättä yksityisen mukavuudesta, ja sopivan hetken
7067: menettäminen saattaa sisällisissä kysymyksissä olla yhtä tärkeä
7068: kuin rajantakaisissakin.
7069:     Puolestani en katso kunnioitettavan kamaritoimituskunnan pääl-
7070: likön selityksiä tyydyttäviksi, ja asian tärkeyteen ja laatuun näh-
7071: den rohkenen ehdottaa sen lähettämistä maatalousvaliokuntaan,
7072: jotta valiokunta tekisi ehdotuksen perustelluksi siirtymiseksi päivä-
7073: järjestykseen.
7074: 
7075:    Senaattori Ignatius: En tahdo pitkittää tätä keskustelua.
7076: Olen jo ilmoittanut ne syyt, minkätähden tätä kysymystä elikkä lakia
7077: kruununmeto;;ien asuttamisesta ei voi ottaa käsiteltäväksi, ennenkuin
7078:                       Istunto 3 p. maaliskuuta 1«)08.
7079: 
7080: 
7081: yleinen vuokralaki on määrätty. Tahdon vain oikaista muutamia
7082: väitteitä, jotka herra Kairamo teki. Hän sanoi, että ne ankarat
7083: määräykset, jotka tässä alakomitean laissa olivat, eivät ulottuisi
7084: enempää kuin koevuoden ajaksi. Minä pyydän kuitenkin huomaut-
7085: taa, että asian laita ei ole sellainen, ne koskevat koko heidän aikaansa.
7086: Niinpä sanotaan asetusehdotuksen 62 §:ssä: >>Kruununmetsätilan
7087: asukkaan voidaan julistaa menettäneen vuokraoikeutensa: x:ksi
7088: jos hän on tuntuvalla tavalla laiminlyönyt 47 ja 48 §:ssä säädetyn
7089: rakentamis-, kunnossapito-, uudisviljelys- tai ruokkovelvollisuutensa
7090: tahi ei ole taipunut käyttämään sellaista määräystä kuin 50 · §:ssä
7091: on mainittu. •> 50 § taas sisältää: >>Sinä enintäin kymmenen vuoden
7092: aikana, joka on ensimäisessä luovutuksessa määrätty, olkoon asukas
7093: velvollinen tarkasti noudattamaan niitä erityisiä määräyksiä, joita
7094: tilain yksityisen sekä yhteistenkin tilusten rakentamisesta, viljele-
7095: misestä ja käyttämisestä tahi naapuriston yhteisten tarkoitusten
7096: edistämiseksi antaa se viranomainen, jonka toimeksi tilain silmällä-
7097: pito on uskottu.>> Tämä määräys koskee kyllä vain koeaikaa, mutta
7098: 62 §:n kaikki seuraavat: jos asukas rikkoo sen tai sen säännöksen,
7099: jos asukas on käyttänyt yhteismetsää toisin kuin on luvallista, jos
7100: asukas on saattanut itsensä vikapääksi luvattomaan paloviinan
7101: valmistukseen elikkä mallasjuomain myymiseen, jos asukas on tuo-
7102: mittu rikoksesta j. n. e., ne vaikuttavat, että hän paitsi sitä rangais-
7103: -tusta, minkä hän muutoin saa, kadottaa tilansa.
7104:     Toinen asia, josta olisin tahtonut huomauttaa, on se, että herra
7105: Kairamo ei huomannut sitä, mitä minä nimenomaan sanoin, että
7106: viimeisinä kahtena vuonna elikkä oikeastaan sinä aikana, jolloin
7107: nykyinen senaatti on ollut, maat kyllä on eroitettu kruununmetsiksi,
7108: mutta niitä ei ole jaettu eikä niitten käyttämisestä vielä määrätty.
7109: Päinvastoin odotetaan juuri uutta lakia siitä kysymykse~.tä.
7110: 
7111:     F.,d. Schybergson: Då jag under början af detta plenum stif-
7112: tade närmare bekantskap med denna interpellation, - jag har icke
7113: förut varit i tillfälle att läsa den -, tänkte jag mig, att den likaväl
7114: som det otal petitioner och motioner, hvilka blifvit till landtdagen
7115: inlämnade, kunde i all stillhet få gå sin väg till utskott för att där
7116: vidare beredas. J ag trodde mig finna, att interpellationen framför
7117: allt gällde, om jag så får säga, en ambitionsfråga för den s. k. sub-
7118: komiten och dess medlemmar. Vi hafva ju mer än en gång under
7119: den förgångna landtdagen funnit, att medlemmarnas i denna komite
7120: ambition är ganska starkt utvecklad, och att den, äfven då någon
7121: anledning därtill alls icke förefunnits, stigit upp i en eller annan
7122: form under diskussionen. För min del vill jag gärna tmna sub-
7123: komiten och dess medlemmar, likasom alla andra människor, allt
7124: möjligt godt och all hjärtetröst, som de möjligen kunna behöfva.
7125: Jag gör det så mycket hellre i fråga om subkomiten, som jag i mångt
7126:               Vastaus välikysymykseen kruununmets. asutt.            153
7127: 
7128:  och mycket sympatiserar med denna komite och dess syfte.
7129:  Då jag först tog notis om subkomitens betänkande, fann jag
7130:  visserligen, att där ingick mycket tyskeri, att förslaget förutsatte
7131:  nya myndigheter och mycket skrifveri. J ag fann förslaget icke-
7132:  vara så praktiskt, så ställdt på det verkligas grund, som refonner af
7133:  detta slag böra vara. J ag fann med ett ord nog mycket •>magister•>
7134: i betänkandet. Men syftemålet var godt. Mycket arbete var ned-
7135: lagdt på detsamma och särskildt lagförslaget, som dock lär hafva
7136:  uppgjorts af en person utom komit€m, tillfredsställde i formellt afse-c
7137: ende äfven höga anspråk. Och då det gällde tillsättandet af den
7138: s. k. agrarkomiten, i hvilket afseende äfven utlåtanden af landtdags-
7139: männen infordrades, hörde jag till dem, som med stor bestämdhet
7140: yrkade, att flere utaf subkomitens medlemmar skulle i agrarkomiten
7141: inkallas, så att denna sistnämnda skulle kunna tillgodogöra sig deras
7142: erfarenhet. De vägrade dock såsom kändt, om icke samt och syn-
7143: nerligen, så dock så när som på en, att inträda uti komiten. Och
7144: när jag sedermera under den sista landtdagssessionen varit vittne-
7145:  till meningsutbytet emellan agrarkomitens ordförande å ena sidan
7146: samt subkomitens spiritus rector å den andra, så har jag tänkt mig,
7147: att det dock var det lyckligaste, att de undandrogo sig uppdraget.
7148: Men, såsom sagdt, jag har i alla händelser mina sympatier för komi-
7149: ten och dess syfte och jag tänkte mig därför, att denna interpellation
7150: utan vidare åtgöranden, åtminstone från min sida, k:unde remitte-
7151: ras till utskott. Men när så hr Kairamo uppträdde, fann jag, att det
7152: var högpolitik med i spelet, riktigt af allra högsta slag, och jag måtte-
7153: säga, att tillfället och ämnet hade kunnat väljas bättre. Ty när vi
7154: lngnt gå tili frågan om kronoskogarnas kolonisering, så få vi väl dock
7155: lof att medgifva, såsom ju hr Kairamo det också gjorde, att detta
7156: är endast en del af agrarfrågan, och han hade kunnat tiliägga en ytterst
7157: ringa del af densamma. Ty då man bjuder vår obesuttna be-
7158: folkning bosättning uti kronoskogarna, så är det nästan som att
7159: bjuda dem stenar i stället för bröd.
7160:      Hr Kairamo sade, att tusentals jordbrukare vänta på lösningen
7161: af denna fråga. Tror hr Kairamo då verkligen, att, om längtan efter
7162: bosättning i kronoskogarna skulle vara så stor, endast ett hundra-
7163: tal årligen skulle anmäla sig därtill, oaktadt afgifterna äro så ringa,
7164: som kammarexpeditionens chef framhållit, nämligen varierande
7165: mellan 9 och 15 mark om året för torp? Och dock må man komma
7166: ihåg, att dessa torpare därtill få förmånerna af virke från skogarna
7167: tili byggnadernas uppförande och vidare en betydlig afverknings-
7168: rätt både för virke och ved årligen. Utan att behöfva närmare gå
7169: in på frågan, så inse vi ju redan häraf, att en bosättning i krono-
7170: skogarna öfverhufvudtaget icke är lockande. J ag säger öfverhufvud-
7171: taget, ty kronoskogar kunna ju finnas äfven i sådana delar af landet,
7172: där en bosättning kan vara mera tilltalande, men i regeln är den det
7173: 154                   Istunto 3 p. maaliskuuta 1908.
7174: 
7175: 
7176: icke. Af en nybyggare i våra kronoskogar kräfves så mycket arbete,
7177: så många mödor, så mycket lidande, att han föredrager bosättning
7178: eller arbete på andra håll, där detta erbjuder sig lättare. Öfver hufvud
7179: taget skall man vid öfvervägandet af våra småbrukar- och våra
7180: kolonisationsplaner komma ihåg, att det är i närheten af de goda
7181: kommunikationerna, invid städerna, där afsättningsförhållandena
7182: äro bättre, som ett intensivt jordbruk, ett jordbruk i smått, kan blifva
7183: möjligt och med framgång kan genomföras. Det är där småbrukaren
7184: kan komma till en verkligen god ekonomisk ställning . Och utom
7185: detta, så får man icke glömma, att det dock främst äro torparena,
7186: som redan vant sig vid jordbruket, och som äga några materiella
7187: resurser, hvilka kunna bilda det goda materialet för en själfstän-
7188: dig småbrukarklass. Man kan icke göra någonting af ingenting.
7189: Där inga tillgångar föreligga, där ingen förmåga till jordbruk före-
7190: finnes, där kan man icke heller skapa fram en småbrukarklass.
7191: Och dessa nybyggare, som man försöker stampa ur jorden och för-
7192: lägga tili kronoskogarna, de blifva dock icke jordbrukare utan skogs-
7193: arbetare. Deras hela arbete måste riktas åt detta håll. J ag vill
7194: nu härmed icke säga. att icke också skogarna skulle koloniseras
7195: och att icke äfven detta spörsmål förtjänar yttermera dryftning,
7196: men jag har velat antyda, att man icke däraf kan göra någon så
7197: stor nummer, som den ärade interpellanten synes hafva åsyftat.
7198: Kronoskogarnas kolonisation är en del utaf koloniseringsarbetet
7199: öfver hufvud. Hafva vi vår arrendelag och hafva vi den andra för-
7200: fattningen om den obesuttna befolkningens förseende med jord,
7201: så ordnar sig frågan om kronoskogarnas kolonisering af sig själf.
7202: Den utgör en del däraf. Och i den mån hugade nybyggare finnas,
7203: så skall väl också denna utväg anlitas. Men det är mi.n fasta öfver-
7204: tygelse, att kolonisationen af kronoskogarna icke är något slags
7205: universalmedel, såsom man på en del håll tänkt sig det. utan en
7206: utväg, som kommer att anlitas i högre grad först, sedan närmare
7207: tillhands liggande möjligheter blifvit uttömda.
7208: [-i· I konsekvens med detta mitt yttrande föreslår jag enkel öfver-
7209: gång till dagordningen. Detta yrkande strider visserligen emot
7210: kammarens sed, och jag befarar, att det därför kommer att stanna
7211: i minoriteten, men därvid är jag van, och jag vidhåller förty yr-
7212: kandet på enkel öfvergång till dagordningen.
7213: 
7214:     Ed . .B.hmavaara: Suomalainen sananlasku sanoo, että siihen
7215: kurki kuolee, ennenkuin suo sulaa. Jos missään niin kruunun metsä-
7216: maiden asutuksen suhteen tämän sananlasku pitää paikkansa.
7217: Tätä kysymystä meillä tähän asti on hyvin vähän käsitelty asialli-
7218: selta kannalta. nim. siltä kannalta, että todellakin saataisiin kruunun
7219: viljelyskelpoisia maita asutuiksi. Asia on, niin kuin kaikki tie-
7220: <iämme, ollut vuosikymmeniä poliitillisten puolueitten taistelujen
7221:               Vastaus välikysymykseen kruununm;:~ts. asutt.           rss
7222: 
7223: aiheena. Me muistamme hyvin, kuinka pitkät ajat tämä oikeisto,
7224: joka silloin oli edustettuna kahdessa säädyssä, nim. aatelis- ja por-
7225: varis-säädyssä, ylipäänsä asettui vastustavalle kannalle kruunun-
7226: maan viljelykselle luovuttamisessa, kun sen sijaan toiset kaksi sää-
7227: tyä, jotka edustivat maan suomalaista väestöä, sitä tahtoivat puolus-
7228: taa. Kun nyt on kuitenkin jo tästä vanhemmasta puoluekiistasta
7229: tässä asiassa päästy, niin olisin odottanut, että edes tällä kertaa olisi
7230: asian vuoksi tähän kysymykseen käyty eikä vaan poliittisissa puo-
7231: luetarkoituksissa, sillä miksikään muuksi kun puoluetempuksi minä
7232: en voi edustaja Kairamon välikysymystä käsittää. Perustan tämän
7233: käsitykseni siihen, että ed. Kairamo oli tuossa n. s. alakomiteassa
7234: jäsenenä ja siis perinpohjin tunsi tämän asian ja tämä komitea antoi
7235: mietintönsä jo huhtikuun 20 päivänä vuonna 1904, jonka jälkeen
7236: ed. Kairamo vielä istui senaatissa kokonaista puolitoista vuotta
7237: ilman että olisi tehnyt mitään tämän asian auttamiseksi. Ed. Kai-
7238: ramo jätti kokonaan vastaamatta tähän kysymykseen, mihin halli-
7239: tuksen edustajakin täällä viittasi ja olisi kuitenkin ollut hyvin tärkeää
7240: kuulla, mitkä syyt tai asiat estivät silloista senaattia tähän asutus-
7241: kysymykseen ryhtymästä. Silloin kai eivät ainakaan estäneet ne
7242: syyt, että senaatti olisi katsonut alakorr.itean ehdotusten olevan
7243: rakennettu sellaisille periaatteille, joita hallitus ei olisi voinut hy-
7244: väksyä. Sillä kyllä kai ed. Kairamo ainakin itse hyväksyi nämä
7245: periaatteet, koska hän itse oli ollut komiteassa asiaa käsittelemässä.
7246: Tästä siis näkyy, ettei tällä asialla ole ollut niinkään polttavaa kii-
7247: rettä, mutta nyt kun on tullut tarpeelliseksi käyttää sitä puoluetar-
7248: koituksissa, niin nyt se muka on erittäin polttava tämä asia.
7249:     Toinen syy, minkä vuoksi minä en voi tulla muuhun käsitykseen
7250: kuin siihen mihin olen tullut, on se, että ed. Kairamolla samoin kuin
7251: muillakin edustajilla olisi ollut tilaisuutta tästä asiasta tehdä anomus
7252: tai eduskuntaesity"'. Jos hän niin olisi tehnyt, silloin olisi todellakin
7253: asiassa saatu jotakin toimeen, mutta nyt kun tehdään vain tällaisia
7254: välikysymyksiä, ei asiaa sillä ensinkään auteta. Minä kyllä muistan
7255: sen että viime valtiopäivillä ed. Kairamo y. m. tekivät jonkunlaisen
7256: anomuksen tässä suhteessa, mutta en tiedä onko nyt sitä tehty.
7257: Kun minä eräitten muitten edustajain kanssa olen tässä asiassa jät-
7258: tänyt anomusehdotuksen, toivon että Eduskunta todellakin silloin
7259: kuin asia tulee tämän johdosta käsiteltäväksi osoittaa sitä huomiota
7260: tälle tärkeälle kysymykselle, minkä se ansaitsee itse kysymyksen ta-
7261: kia eikä vaan puoluetaistelukeinona. Sillä nuo tuolla karuilla pohjan
7262: perillä olevat tilattomat, jotka odottavat tilaisuutta päästä kruu-
7263: nunmaita viljelemään, eivät paljonkaan hyödy siitä, eikä niitä
7264: huvita se, että herrat täällä taistelevat ja millä keinoin milloinkin
7265: tämän asian takia puoluetarkoituksissa käyvät toisensa kimppuun.
7266: Tällainen asianharrastus ei vie asiaa eteenpäin, eikä ed. Kairamon
7267: puolustukseksi suinkaan voi sitäkään syytä tuoda, mitä hän mainitsi
7268:                        Istunto 3 p. maaliskuuta 19(>8.
7269: 
7270: 
7271: puolustavaksi seikaksi nykyiselle hallitukselle,nimittäin että nykyisellä
7272: kamaritoimituskunnan päälliköllä on korkea ikä. Ei kai ed. Kaira-
7273: mollai silloin kuin hän oli senaatissa, ollut tätä syytä, hän kai on
7274: vielä verrattain nuori mies, joten ei tämäkään puolustus siis kelpaa.
7275:     .Mitä muuten tulee siihen kysymykseen, millä tavalla asia olisi
7276: ratkaistava. niin minun täytyy olla siitä suureksi osaksi samaa
7277: mieltä kuin arvoisa hallituksen edustajakin, nimittäin että se ehdo-
7278: tus kruununmaitten asuttamisesta. joka on olemassa alakomitean
7279: mietinnössä, ei ole käytännöllinen. Se on kyllä tullut selville niillä
7280: seuduilla, missä kruununmaan asutusta todellakin on olemassa ja
7281: missä tätä mietintöä on arvosteltu. Esimerkiksi Oulun sanoma-
7282: lehdissä on tästä asiasta kirjoitettu ja siellä on usein tullut juuri
7283: näiden asuviksi pyrkijäin ääni kuuluviin eivätkä he ole voineet
7284: pitää ehdotusta käytännöllisenä. Itse puolestani olen sitä mieltä,
7285: että siinä on liian paljon kamariteoriaa. Tuo asutusjärjestelmä
7286: on rakennettu kamariteorialle, koska joka askel ehdotetuissa siirto-
7287: toissa on järjestyssäännöillä määrätty, niin ettei käytännöllisen maan-
7288: viljelijän ole mahdollista asettua sellaisten suorastaan orjuuttavien
7289: sääntöjen alaiseksi, puhumattakaan niistä periaatteellisista kohdista,
7290: jotka tässä mietinnössä ovat sellaisia etteivät ne vastaa nykyajan
7291: katsantokantaa. Olisihan hyvin merkillistä, että samaan aikaan,
7292: kun koetetaan saada aikaan ajanmukaista torpparilakia, torppari-
7293: lakia, joka ei asetu yksipuolisesti maanomistajan kannalle, vaan tur-
7294: vaa myöskin vuokraajan oikeuden, valtio asettaisi vanhentuneen
7295: periaatteen käytäntöön, jonka mukaan toisella asiallisella nimit-
7296: täin vuokraajalla on hyvin vähän oikeuksia, niin että hän voidaan
7297: saada tilaltaan pois millä syyllä ja verukkeella tahansa. .Mutta näistä
7298: puutteista huolimatta minä olen valmis tunnustamaan, että alako-
7299: mitean mietinnössä on paljon arvokasta ja hyvää; siinä on paljon
7300: tilastotietoja ja siinä on tehty, myönnän sen, tunnollista työtä; vir-
7301: heet johtunevat, ainakin osittain siitä että komiteassa on ollut
7302: paljon teorian edustajia ja liian vähän käytännön miehiä. Toivon,
7303: että alakomiteanmietintöä kylläkin voidaan käyttää apuna uutta
7304: lakiehdotusta laadittaessa ja että sille semmoisena on arvoa annettava,
7305: vaikkapa sen erikoisia määräyksiä ei voikaan hyväksyä.
7306:     Täällä on sitte myös ed. Kairamo, jos minä häntä oikein käsitin,
7307: jollakin tavalla valittanut sitä, että agraarikomitea jätti tämän tär-
7308: keän asian käsittelemättä ja minä puolestani myöskin valitan tätä.
7309: Sillä vaikkakin agraarikomitean mietinnössä on kyllä paljon huo-
7310: mioon otettavaa nytkin sellaisena kuin se on myöskin kruununmaiden
7311: asutuksen suhteen, kuten mielestäni juuri se periaate, että kruunun
7312: maiden asutus ylipäänsä olisi laskettava sille perusteelle, että tilat
7313: tulisivat a:sujilleen omistusoikeudella, mutta rajoitetulla omistus-
7314: oikeudella, jotta uudisviljelijä olisi turvattu keinottelua vastaan,
7315: niin olisi epäilemättä ollut asialle eduksi, että agraarikomitea olisi
7316:             Vastaus välikysymykseen kruununmets. asutt.            157
7317: 
7318: 
7319: asiaa erityisesti käsitellyt. Mutta minua suuresti ihmetytti että-
7320: ed. Kairamo valitti agraarikomitean laiminlyöntiä, sillä siltä puolen
7321: ei tämä komitea ole saanut muuta kuin pilkkaa ja ivaa osakseen
7322: eikä mitään asiallista keskustelua ja eiköhän olisi samalla tavalla
7323: käynyt, jos komitea olisi tästäkin asiasta ehdotuksen tehnyt? Muu-
7324: ten otan kuitenkin mielihyvällä vastaan sen luottamuksen, jonka
7325: agraarikomitea nyt kuoltuansa saa ed. Kairamolta.
7326:     Ed. Kairamo on valittanut, että nykyisen hallituksen aikana
7327: on tuo komitean asettaminen tullut melkein jokapäiväiseksi. Minä
7328: kuitenkin luulen näkeväni tässä jotakin hyvää,luulen näkeväni siinä
7329: sen pyrkimyksen, että edistystä nyt todellakin tahdotaan viedä
7330: vähän ravakammin eteenpäin kuin ennen. Kaikkien näiden komi-
7331: teain asettaminen tarkoittanee asian pohtimista ja kun on ollut
7332: niin paljon töitä näillä komiteoilla eri aloilta, niin onhan se selvä
7333: todistus siitä, ettei aivan ole nukuttu, vaan että on edes alulle pantu
7334: asioita. Toivon, että jokainen edustaja, ennen kaikkea ed. Kairamo,
7335: tietää, etteivät suuret yhteiskunnalliset kysymykset ole samassa
7336: hetkessä valmiiksi saatuja, kun niitä käsitellään. Kyllä ne vaativat
7337: vuosikausia työtä, ja työtä onkin kahtena viimeisenä vuotena tehty
7338: ja jos otetaan huomioon, kuinka laajoja tärkeitä yhteiskunnallisia
7339: oloja koskevia mietintöjä on ilmestynyt, niin täytyy tunnustaa,
7340: että paljon on työtä tehty. Toivottavaa vaan olisi, että nämä työt
7341: saataisiin mahdollisimman pian perille asti viedyiksi.
7342:     Minun ei tarvinne tässä luetella kaikkia näitä, sillä jokainen
7343: edustaja tuntee nämä asiat. Minä vaan mainitsen sellaisia kuin
7344: tilattoman väestön maansaantia koskeva agraarikomitean mietintö,
7345: maanvuokralakiehdotus, oppipakkokomitean mietintö, ja lukemat-
7346: tomia muita hyvin laajaperäisiä ehdotuksia on syntynyt (Vuolijoki:
7347: Kunnallislakimietintö, aivan niin, kieltolakimietintö). Tämä ei
7348: ole mikään ivan paikka, jossa joku edustaja voi sukkeluuksia laske-
7349: tella. Minulla nyt on puheenvuoro ja pyydän, että ed. Vuolijoki
7350: vähän malttaa ja pyytää puheenvuoroa lausuakseen ajatuksensa
7351: sitten. Meillä on, sanottakoon mitä tahasa, alulla suuria yhteis-
7352: kuntareformeja ja tietysti olisi suotavaa, että ne menisivät lävitse
7353: vieläkin pikemmin kuin on tapahtunut mutta sitä me voimme
7354: kukin täällä mahdollisuuden mukaan auttaa tosityöllä eikä janta-
7355: villa interpellatsiooneilla, joilla ei ole sanottavasti mitään asian
7356: kanssa tekemistä.
7357:     Lopuksi ed. Kairamo puheessaan samoin kuin välikysymykses-
7358: säkin moitti sitä, että Turtolan ja Kolarin kunnille on annettu
7359:  valtion metsämaita. Hän sanoi nimenomaan, että tuo lupaus,
7360:  joka on jo kolmattakymmentä vuotta sitten annettu varmana va-
7361: kuutuksena, olisi pitänyt lykätä vieläkin tuonnemmaksi. Minusta
7362: kuitenkin hallituksen arvo vaatii, että se täyttää lupauksen varsin-
7363:  kin kun tämä lupaus, mikäli minä olen asiasta vähäsen tietoja saanut,
7364:                       lstw1to 3 p. maaliskuuta 1908.
7365: 
7366: 
7367: oli aivan oikea sillä oikein oli, että tilallisille annettiin, mitä heille
7368: oli tuleva. Tässä ei siis luulisi olevan mitään moittimisen syytä.
7369:     Jos tämä välikysymys, kuten jo sanoin, tarkoittaisi ainoastaan
7370: sen kysymyksen selvittämistä ja edistämistä, jota siinä kosketcllaan,
7371: niin minä olisin valmis puolustamaan sen valiokuntaan lähettämistä.
7372: Mutta asia onkin sillä tavalla, että tämän kautta ei sitä hitustakaan
7373: viedä eteenpäin. Ja koska eduskunnalla sen anomuksen johdosta,
7374: johon minä edellä viittasin, on tilaisuus tähän asiaan asiallisesti
7375: käydä käsiksi, minä olen samaa mieltä kuin edellinenkin puhuja,
7376: että eduskunta ilman muuta siirtyisi yksinkertaiseen päiväjärjes-
7377: tykseen.
7378: 
7379:      Ed. Heikkinen:        Tämän välikysymyksen johdosta on ih-
7380: metelty hallituksen hitautta, ettei se ole antanut n. s. agraarikomi-
7381: tean alakomitean lausunnon mukaan arm. esitystä asiasta. Mutta
7382: minulla on tässä muutakin ihmettelemisen syytä. Minä myös ih-
7383: mettelen sitä hitautta, millä kruununmetsien asutusta todellakin
7384: on pantu täytäntöön Pohjanmaalla. Minäkin olen asunut laajoissa
7385: kruununmetsissä. Siellä on tärkeimpänä kysymyksenä elämälle
7386: kruununmetsien asuttaminen. Metsästä me saamme melkein kaikki,
7387: mitä me elääksemme tarvitsemme tällaisinakin vuosina kuin tämäkin,
7388: jolloin leipää ei ole tullut lainkaan. Siellä on paljon tilatonta väes-
7389: töä, ja se suuresti haluaisi entisten esi-isiensä tavalla mennä asumaan
7390: kruununmetsiin, eikä millään tavalla tahtoisi, että näitä haittoja
7391: heillekin asetettaisiin. Kansaan on ammoisista ajoista asti juurtu-
7392: nut se käsitys, että nuo maat todella ovat yhteisiä eikä sitä käsitystä
7393: minun tietääkseni ole saatu poistumaan. Silloin kuin isojako pan-
7394: tiin toimeen, niin silloin kansalle nimenomaan selitettiin, että liika
7395: metsät jätetään metsähallituksen hoidettaviksi niin kauvaksi aikaa,
7396: kunnes niihin asukkaita ilmaantuu. Irtolaiset ovat käsittäneet
7397: tuon selityksen niin, että heillä on oikeus mennä kruununmetsiin
7398: silloin, kun he tahtovat ruveta maata viljelemään. Mutta mitenkä
7399: ovat hallituksen edustajat siellä meidän paikkakunnalla tätä asukas-
7400: ten tarvetta auttaneet? Ovatko ne sitä auttaneet? Kaikkea muuta.
7401: Vanhan tavan mukaan on asukas ensinnä mennyt metsäherran tykö
7402: pyytämään tältä asutuslupaa. Toinen metsäherra on hänelle sano-
7403: nut, ettei sitä lupaa anneta, toinen on taas sanonut, että annetaan.
7404: Tavallisesti nyt se irtolainen, joka on tahtonut asutusta kruunun-
7405: metsissä, on jättänyt paperinsa metsäherralle, mutta minä tiedän
7406: monta sellaista tapausta, että ne paperit eivät ole matkustaneet-
7407: kaan sen edemmäksi kuin lähimmän metsäherran kaappiin, jossa ne
7408: ovat voineet olla monta vuotta, kunnes arkistontarkastus tai ehkä
7409: kuolemakin on osottanut, että täälläpä ne paperit vielä ovatkin.
7410: Mitä sillä aikaa on tehty? Asukas on tehnyt kruununtorppansa
7411: kruununmetsään, ehkäpä vielä sen lupauksen nojalla, jonka metsä-
7412:              Vastaus välikysymykseen kruununmets. asutt.             159
7413: 
7414: herra on hänelle antanut. On tullut toinen metsäherra ja haastanut
7415: hänet oikeuteen siitä, että hän on tehnyt torppansa luvattomasti
7416: kruununmetsään. Oikeus on tietysti tuominnut hänet rangaistuk-
7417: seen, hän pääsee linnaan ja saa häädön torpastaan. Minä tunnen
7418: paljon tuollaisia tiloja meidän puolella. Kansalla näyttää siis ole-
7419: van sellainen käsitys, että metsähallitus olisi ottanut nämä maat ko-
7420: konaan omakseen, vaikka isonjaon aikana selitettiin kansalle, että
7421: metsähallitus ottaisi ne hoitoonsa ainoastaan siksi aikaa, kun ne tu-
7422: lisivat asutetuiksi. Kruunu ei näille metsien asukkaille hanki min-
7423: käänlaista liiketapaa, se ei rakenna heille siltoja eikä teitä. Kansa
7424: siis hoitaa näitä metsiä siinä hyvässä toivossa, että he saavat asua
7425: näissä metsissä. Mutta joku aika sitten, vuonna I8gz, levisi meidän
7426: paikkakunnalla sellainen huhu, että nämä kruunun metsät todella-
7427: kin otetaan tutkimuksen alaisiksi, että asetetaan tutkimuslauta-
7428: kunta tutkimaan viljelyskelpoista maata, joka on isossajaossa mi-
7429: tattu. Tätä toimenpidettä on kauvan odotettu, kunnes niille pai-
7430: koin, missä minä asun, vuonna 1900 ilmestyi tuollainen tutkijalauta-
7431: kunta, ja tutki ainoastaan jonkun palan, itäisen puolen Hyrynsal-
7432: men pitäjää. Minäkin olin siinä tutkijalautakunnassa maanviljeli-
7433: jäin puolelta. Mutta mitenkä ovat tämän tutkijalautakunnan
7434: tulokset käyneet? En vielä tänäkään päivänä tiedä, että ne pape-
7435: rit olisivat mistään virastosta minkäänlaista päätöstä saaneet;
7436: siis ne vielä yhä odottavat, Nyt kansalle selitetään, niille nimittäin,
7437: jotka tahtoisivat oikeutta rakentaa taloja, kunnes nuo mittaukset
7438: ja tutkimukset päättyvät, sitte heille annetaan maata. Onko tämä
7439: asutuksen edistämistä? Ovatko tässä asianomaiset virastot toimi-
7440: neet kansan tahdon ja hyvien toiveiden mukaisesti, ja onko se täyt-
7441: tänyt kansan todellisen tarpeiden vaatimukset. Siihen minä hyvät
7442: herrat asetan kysymyksen, ja erittäinkin siitä syystä, että meidän
7443: paikkakunta. Suomussalmen pitäjä, on tunnettu nälkämaan nimellä.
7444: Hyvät herrat, tuleeko sellainen maa nälkämaaksi, jossa valtio ottaa
7445: haltuunsa enimmät metsät ja antaa ainoastaan pikkuisia kappaleita
7446: kansalle, velvoittaen sen tekemään niiden kappaleidensa edestä
7447: kaikki ulostekonsa, niinkuin täällä Suomussalmen pitäjässä on ta-
7448: pahtunut? Minä en tahdo moittia tämän pitemmälti tuota toimen-
7449: pidettä; ajattelen, että kaipa se todellakin on ollut nälkämaan on-
7450: neksi, ettei siellä ole annettu suuria tiloja talokkaille ja siten saatu
7451: aikaan tuo ikävä torpparikysymys, jota siellä ei lainkaan ole ollut.
7452: Kukaan ei ota pienelle tilalle torpparia eikä kukaan sinne pyri,
7453: sillä kaikki ajattelevat, että he pääsevät vapaasti asumaan kruunun-
7454: metsiin. Siellähän on yhteistä maata, siellähän on sijaa meille,
7455: mitä me siis menisimme suolle. Vanhemmat kertovat että Kajaa-
7456: nin kihlakuntalaiset ovat joutuneet näiden maiden omistajiksi nihti-
7457: kontrahtien kautta, jotka eivät liene teille tuntemattomia. Kajaa-
7458: nin linna ja metsissä olevat rajavartiain patterit muistuttaa vielä
7459: l6o                   Istunto 3 p. maaliskuuta H)08.
7460: 
7461: niitä aikoja, jolloin he ovat saaneet sitä maata puolustaa, toivossa,
7462: että heidän lapsensa saavat siellä asua niiden lupausten nojalla,
7463: mitä heille on annettu. Näiltäkö tilailta heitä häädettäisiin?
7464:      Täällä on tehty välikysymys hallitukselle, miksi se ei ole joudut-
7465: tanut tuon n. k. alakomitean työtä eikä antanut sen johdosta esi-
7466: tysehdotusta. Tästä asiasta oli kysymys eräässä kokouksessa, jossa
7467: 1ähteissäni olin läsnä ja jossa oli edustettu noin soo kruununtorppa-
7468: ria eri seuduista Kajaanin kihlakuntaa. Kuuntelin heidän mieli-
7469: piteitään siitä, mihin he pyrkivät. Heidän pyrkimyksensä oli päästä
7470: kruununmetsiin asumaan. Mutta millä tavalla? Samalla tavalla
7471: kuin esi-isätkin: he tahtoivat saada vapaasti rakentaa torppansa ja
7472: sitte, niinkuin muillekin talokkaille, lohkaistuksi itselleen pienen
7473: tilan asuntonsa ympärille. Entä minkälaisen oikeuden tuohon
7474: tilaansa he tahtoisivat? Perintö-oikeuden. He ovat nähneet että
7475:  perintö-oikeus on ainoa, jonka nojalla ihminen voi elää vapaasti,
7476: jonka nojalla maanviljelys voi vapaasti kehittyä. He eivät voi
7477:  luottaa mihinkään muuhun, he pelkäävät tuota torpparijärjestel-
7478: mää, joka etelä-Suomen pientilallisista on tehnyt isojen talojen or-
7479:  jia. He pelkäävät naapurimaan, Karjalan olosuhteita, jotka kruu-
7480:  nun omistamista pikkuviljelijöistä Venäjällä ovat tehneet saman-
7481: laisia orjia kuin etelä-Suomen torpparit. He tahtovat omistusoikeu-
7482:  den. Mutta heitä pelottaa toinen orjuus, joka heitä uhkaa, maa-
7483:  keinottelu. Ja samalla kuin he tahtovat omia tiloja, toivovat he,
7484:  että eduskunta laatisi jonkunlaisen suojeluslain, joka heitä suojelisi
7485:  tällaiselta keinottelulta. Minkälainen tuon lain tulisi olla, sitä he
7486:  eivät ole pystyneet suunnittelemaan, se on eduskunnan tehtävä.
7487:  Ja samaHaista suojeluslakia tarvitsevat Kajaanin kihlakunnassa
7488:  muutkin tilat, sillä jokainen päivä, jonka me tällä eduskunnassa
7489:  istumme, ottaa keinottelu haltuunsa noita entisiäkin pieniä vapaita
7490:  tiloja. Mitä se hyödyttää, jos me uusia sellaisia muodostelisimme
7491:  kuinka paljon tahansa, jos emme noille entisillekään tarpeellista suo-
7492:  jaa saisi. Siis ensimmäinen ehto ennenkuin uusia kruununtiloja
7493:   aljetaan muodostaa, on suojeluslain laatiminen.
7494:       Mutta saatetaan sanoa, että suojeluslain laatimisella estetään
7495:   tämän asutuskysymyksen toteuttamista. Mutta tällainen asutta-
7496:   minen se käy hitaasti, ja jos se käy samalla vauhdilla kuin meidän
7497:   paikkakunnallamme, niin huoleti sitä voidaan jatkaa; ehkä siihen
7498:   mennessä keritään monestikin tuollainen suojeluslaki laatia, koskapa
7499:   useita anomuksia siihen suuntaan on eduskunnalle jätetty.
7500:       Täällä sanottiin, että maat olisivat ensin mitattavat ja tutkitta-
7501:   vat. Mutta viittaukseksi, kuinka hitaasti tällaiset mittaukset
7502:   käyvät, voin mainita että siellä pohjoisessa on maita, jotka on mitattu
7503:   jo v. I868, ja olisipa luullut, että ne jo sen jälkeen olisi ehditty tut-
7504:   kimaankin, mikä kuitenkaan ei ole tapahtunut. Ja kuitenkin tuol-
7505:   ainen tutkimus olisi monessa suhteessa tarpeellinen. Siten saatai-
7506:         Vastaus välikysymykseen kruununmets. asutt. y. m.           161
7507: 
7508: 
7509: 
7510: siin tietää, miten paljon todella kruununmetsissä on viljelyskelpoista
7511: maata, ja minkälaista maanlaatu on noilla nälkämailla. Me siellä
7512: pohjoisessa olemme kyllä nähneet, että on siellä hyvää ja viljelys-
7513: kelpoista maata, mutta millä me sen todistamme, kun ei ole olemassa
7514: virallisia tutkimuksia ja meidän suullisia vakuutuksiamme ei uskota.
7515:     Virallisten numerojen perustuksellaj sitävastoin me voisimme
7516: vaatia teiltä kaikenlaisia parannuksia, joita kysymyksenalainen
7517: kihlakunta ja koko pohjois-Suomi tarvitsee.
7518:     Täällä on syytetty nykyistä hallitusta siitä, ettei se ole antanut
7519: armollista esitystä tuon alakomitean toiminnan johdosta, Mutta
7520: suuremmalla syyllä voisin minä kysyä, minkätähden entinen hallitus
7521: ei ole jouduttanut maiden mittausta ja tutkimusta. Sekään komitea,
7522: jossa minä olen ollut jäsenenä v. 1900, ei kait ollut olemassa nykyisen
7523: hallituksen toiminnan aikana.
7524:     Mitä muuten tulee noihin alakomitean ehdotuksiin torppien
7525: perustamisesta ja niiden saattamisesta suojeluslain alaisiksi, niin
7526: ei ainakaan se tyydytä meidän maamme väestöä. Ja minä arvaan,
7527: ettei sillä saavutettaisi sitä tarkoitusta, että kruununmetsät tulisi-
7528: vat asutuiksi, sillä kansa pelkäisi noita rajoituksia ja sääntöjä.
7529: Pohjalainen kansa ei tahdo nälkäisenäkään alistua orjaksi.
7530:     Minä siis pidän tämän 1892 vuoden asetuksen tarjoamia keinoja
7531: edullisimpina mitä olla voi, ja ihmettelen, kun nykyinen hallituksen
7532: edustaja sanoo, ettei niitä tahdota panna käytäntöön. Ja kuiten-
7533: kin se olisi ainoa muoto, joka paraiten vastaisi meidän tarkoituksi-
7534: amme, sillä ehdolla nim. että jonkunlainen suojeluslaki laadittaisiin.
7535:  Pyytäisin ja toivoisin senvnoksi, että eduskunta antaisi asialle sen
7536: merkityksen, että tutkisi asiaa ja antaisi hallitukselle jonkunmoista
7537: voimaa ja valtaa kiireimmin toimimaan, jotta todellakin pohjois-
7538: Suomen metsät tulisivat mitatuiksi, tutkituiksi ja asutuiksi; sinne
7539: mahtuisi suurin osa pohjois-Suomen irtainta väestöä, vieläpä etelä-
7540:  Suomestakin suuri määrä. jos heissä halukkaita on.
7541: 
7542:     Ed. .Martikainen:       Tämänpäiväinen esillä oleva interpel-
7543: latsiooni ei ole vähempiarvoisia. Kuka tuntee kruununtorpparien
7544: asemaa ja heidän elämäänsä, sen täytyy todella käydä surkuttele-
7545: maan, niin kurjaa se on. Yksityisten torpparejakin tässä maassa on
7546: paremmassa taloudellisessa asemassa kuin kruununtorpparit. Nämä
7547: ovat melkein joka päivä häädön alaisia. Ne säädökset, joita heidän
7548: noudatettavikseen on asetettu, ovat todellakin kieroja, he eivät tie-
7549: dä tänä päivänä joko huomispäivänä on heidän lähdettävä torpistaan
7550: pois. Sehän se lieneekin yhtenä syynä, jonkatähden halulliset eivät
7551: tahdo mennä kruununtorppiin eli kruunun maille asumaan. Halli-
7552: tuksen arvoisa jäsen tässä huomautti, kuinka muka 400 uudistilaa
7553: on perustettu vuodesta 1892, siis 16 pitkän vuoden kuluessa 400
7554: tilaa, ja torppia vähän yli 700. Nämäkään eivät yhteenlaskettuina
7555:                                                                II
7556: J62                   Istunto 3 p. maaliskuuta 19(>8.
7557: 
7558: 
7559:  tee täyttä roo tilaa vuodessa. Milloinkahan hallitus toivoo viimei-
7560:  selle tilattomalle tämän ohjelmansa perusteella maapalan jalkojen
7561:  alle, kun tiedämme että tässä maa~sa työkykyisiä tilattomia on vä-
7562:  hintäänkin rjz miljoonaa ja vain sataselle saadaan vuosittain maa,
7563:  jota hän voi itsenäisesti lähte:i viljelemään.
7564:      Metsäoloista eli kruununmetsien hoidosta olisi hirveän paljo
7565:  kertomista, sillä todellakin se on lapsen leikkiä, millä tavalla meidän
7566:  kansallispääomaisuuttamme hoidetaan. Maamittarit menevät sinne
7567:  opinharjoitusretkille ja kaatavat harjoituslinjoja avatessaan san-
7568:  kinta metsää; sinne jää mätänemään tuhansien, kenties kymmenien-
7569:  tuhansien arvosta puita. Se siitä.
7570:      Metsänvartijat, jotka työskentelevät forstmestarien määräyksien
7571:  alaisina, ovat siinä asemassa, että- sanoisinko suoraan- ovat forst-
7572:  mestarin mielivallan alla. Jos pienenkin poikkeuksen he tekevät
7573:  tuon suurivaltaisen herran määräyksistä, niin armotta pois ja toinen
7574:  sijaan. Näin ollen on heidän asemansa myös erittäin toivoton.
7575:      Sitäkin suuremmalla syyllä, kun täällä on selitetty porvariston
7576:  puolelta, niin suomettarelaisten kuin perustuslaillisten, täytyy mi-
7577:  nun lausua, että kumpaisetkin puolueet tässä ovat syntipukkeja.
7578:  Entisen hallituksen ja entisten hallitusten olisi pitänyt voida jo monta
7579:  kertaa ryhtyä toimenpiteisiin, sillä ei tämä ole niin tänäpäivänä
7580: päähän pistänyt asia. Maanjanoiset kaikilta maan kulmilta myö-
7581: tänsä huutavat •>maata!>>, Huolimatta huomautuksista näyttää
7582:  nykyisen hallituksen tarkoituksena olevan, että ensin tuhlataan
7583: valtion varat ostamalla maaparooneilta suuria tiloja kalleilla hin-
7584: noilla, kohottaen siten maan hinnan koko maassa, ja sitten vasta,
7585: kun on muutamille sadoille saatu maa-ala ja ne suuret tilat lohko-
7586: tuiksi, kun ei enää ole valtion kassassa varoja, lienee hallituksen
7587: tarkoitus ryhtyä kruununtiloja asuttamaan. Mutta se on sitten
7588: myöhäistä. Nyt kun kerran muutama kymmenen miljoonaa olisi
7589: hallituksen käytettävissä varoja, nyt olisi ne sijoitettava kruunun-
7590: maahan taikka viljelyksen kohottamiseen suorastaan. Eihän sil-
7591: loin enää tarvitsisi ostaa niitä kalliita maapohjia, koska täällä on
7592: todistettu, että kruunun alueilla on sangen suuri määrä vielä viljelys-
7593: kelpoisia maita, ja tilasto todistaa, että ainoastaan 0,03 tai 0,04
7594: prosenttia kruununmaista on asuttua eli viljeltyä ja yksityisten
7595: hallussa olevista maista r6 prosenttia. Eivätkän ne kruunun alu-
7596: eet sellaisia kivikkoja liene, ettei siellä vielä satoja tuhansia hehtaa-
7597: reja olisi viljelyskelpoista maata.
7598:      Kotimaisen hallituksen ensi sijassa olisi pitänyt kohdistaa tilat-
7599: toman väestön kysymyksessä huomionsa juuri kruununmetsien
7600: asuttamiseen, kun m. m. tämän puolueen ohjelmassa, johon kamari-
7601: toimituskunnan nykyinen päällikkökin kuulunee, on juuri ensi si-
7602: jassa mainittu uudisasutukset valtion mailla, ja vasta toisessa si-
7603: jassa viitataan siihen politiikkaan, jota hallitus tilattoman väestön
7604:           Vastaus välikysymykseen kruunw1mets. asutt. y. m.           r63
7605: 
7606: 
7607: maan hankintaan nähden nykyään toteuttaa, se tahtoo sanoa suur-
7608: tiloja ostelemalla ja silpomalla pieniksi palasiksi. Mutta ensi si-
7609: jassa olisi tietysti oman maan hankkiruiskysymyksessä huomio
7610: ollut kohdistettava siihen, että saadaan uutta maata viljelykseen,
7611: sillä siitähän kohoaa koko maan kansallisvarallisuus, kun sen sijaan
7612: tilojen paloittelemisesta ei juuri maan kasvukyky lisäänny. Vielä
7613: tulee ottaa huomioon, että hallitus on suorastaan vaikeuttanut
7614: tilattoman väestön maan hankintaa maanostelemispolitiikalla ko-
7615: hottaen siten hintoja, kuten jo äsken mainitsin, kun sen sijaan
7616: mikään maan hintojen kohoaminen ei olisi tullut kysymykseenkään,
7617: jos hallitus olisi tätä ohjelmansa ensi kohtaa tahtonut täyttää.
7618: Katson tätä asiaa kuitenkin siksi polttavaksi, vaikka hallituspuolu-
7619: een edustajien puolelta on vaadittu suorastaan siirtymistä päivä-
7620: järjestykseen, että ehdottaisin asiaa lykättäväksi maatalousvalio-
7621: kuntaan.
7622: 
7623:      Ed. Gebhard, Hannes:             Meidän kaikkien ihailemamme
7624: etevä leikinlaskija ed. Schybergson joku aika sitten täällä ilmoitti
7625: että nykyisellä hallituksella ei ole muka enään mitään ryhmää, joka
7626: sitä kannattaisi. Tämä päivä osoittaa, että sekin puhe oli leikkiä.
7627:     Täällä on moitittu ed. Kairamoa siitä, että hän on näillä valtio-
7628: päivillä herättänyt tämän kysymyksen, välikysymyksen, eikä esitys-
7629: ehdotuksen muodossa ja epäilty sitä että ed. Kairamo mahdollisesti
7630: ei olekaan jättänyt sitä anomusta kruununmetsämaitten asutta-
7631: misesta, joka viime valtiopäiville jätettiin. Minä pyydän ilmoittaa,
7632: että mainittu anomus on nytkin jätetty ja että todellakin istuttiin
7633: kokonainen iltakausi eräässä ryhmässä vakavasti pohtimassa sitä,
7634: voitaisiinko, koska kuultiin että hallitus ei antaisi tästä armollista
7635: esitystä, eduskuntaesityksen muodossa saada tämä asia valtiopäi-
7636: villä käsitellyksi ja ratkaistuksi. Mutta se huomattiin muodolli-
7637: sista syistä mahdottomaksi ja silloin ei auttanut mikään muu kuin
7638: tämän välikysymyksen tekeminen.
7639:      Täällä on ed. Ahmavaara moittinut ed. Kairamoa siitä että hän
7640: ei tätä asiaa jouduttanut silloin kuin hän oli hallituksessa. Ed.
7641: Ahmavaara mainitsi, että tämä mietintö, josta on puhe, valmistui
7642: jo huhtikuulla 1904. Mutta minun täytyy huomauttaa, että muu-
7643: tama kuukausi sen jälkeen tapahtui poliittinen murha ja erään
7644: silloisen hallituksen näitä asioita hartaasti ajavan jä':lenen kuolema, ja
7645: siitä johtui suuria häiriöitä hallituksen toiminnassa. !,isäksi pyydän
7646: ilmoittaa, että kun alakomitean mietintö valmistui huhtikuussa
7647: 1904, se silloin oli jätettävä silloiselle yläkomitealle, jonka puheen-
7648: johtaja kenraalikuvernöörinapulainen salaneuvos Deutrich piti tätä
7649: mietintöä muistaakseni puoli vuotta, jos ei vuoden, hallussaan,
7650: senvuoksi että hänellä oli sama halu kuin ed. Ahmavaaralla, kamari-
7651: toimituskunnan nykyisellä päälliköllä ja maalaisliiton edustajalla
7652:                       Istunto 3 p. maaliskuuta 1908.
7653: 
7654: 
7655: herra Heikkisellä antaa kruununmetsämaita ja kruunun kasvavaa
7656: metsääkin lahjaksi pois täydellä omistusoikeudella yksityisille hen-
7657: kilöille. Vielä tahdon h11omauttaa, että ed. Kairamo ei silloin ollut
7658: kamaritoimituskunnan päällikkönä. Häntä ei siis voi moittia siitä,
7659: että asia ei silloin tullut esille. Ja mikäli tiedän hän, huolimatta
7660: siitä ettei ollut kamaritoimituskunnan päällikkönä, ryhtyi sellaisiin
7661: valmistaviin toimiin, jotka olisivat voineet olla tämänkin hallituk-
7662: sen käytettävinä ja jatkettavina, nim. erinäisten soiden viljelyskel-
7663: poisuuden tutkituttamiseen. Useita kymmeniä tuhansia hehtaareja
7664: saatiin selville viljelyskelpoisia soita ja aijottiin ryhtyä, jo ennenkuin
7665: Alakomitean ehdotus oli tullut laiksi, kokeeksi näitä soita kansoitta-
7666: maan, kun sitten tuli hallituksen muutos.
7667:      Kamaritoimituskunnnan arvoisa päällikkö viittasi samaan ase-
7668: tukseen, johon Kajaanin kihlakunnasta tullut ed. Heikkinenkin,
7669: nim. 1892 vuoden asetukseen kruununmetsien asuttamisesta ja mo-
7670: lemmat pitivät sitä ikäänkuin kulmakivenä tälle toiminnalle.
7671:      Tämän asetuksen tarkoitus on an.taa kruununmetsämaita lahjana
7672: yksityt.sille henkilöille, luovuttaa pois valtion maata lahjana yksityi-
7673: sille. Tämän asetuksen on täällä moneen kertaan puheena ollut
7674: alakomitea mietinnössään ehdottanut kumottavaksi. Näki selvästi
7675: kamaritoimituskunnan päällikön puheesta, että hänellä, samaten
7676: kun muutamilla muilla puhujilla täällä, olisi halu yhä vielä jatkaa
7677: tuota valtionmaan lahjoittamista; ja onhan se aika hyvä valtti ja
7678: syötti. Mutta tässä pitäisi muistaa ja ottaa huomioon se kurjuus,
7679: jonka m. m. ed. Martikaisen viime valtiopäivien lopulla esittämä
7680: välikysymys näytti Itä-$uomesta, kurjuus, joka juuri oli seurauksena
7681: siitä, että oli annettu täydellä omistusoikeudella valtion haltuun
7682: tullutta maata yksityisille lahjaksi. Tällaista kurjuutta peljäten
7683: tilattomun väestön alakomitea ehdotuksessaan kruununmetsien
7684: asuttamisesta asettui sille rajoitusten kannalle, jota täällä on
7685: niin monelta taholta moitittu. Täällä toi hallituksen edustaja esille
7686: muutamia aivan vähäpätöisiä pikkuseikkoja osotteeksi siitä, minkä-
7687: laisia rajoituksia alakomitea oli ehdottanut kruummmetsien asuk-
7688: kaille. Ne rajoitukset, kuten jo ed. Kairamo täällä esitti, johtuvat
7689: siitä, että ehdotus tehtiin ennen suurlakkoa ja ovat siksi vähäpätöi-
7690: siä, ettei tarvitse muuta kuin muutama kynänpiirros saadakseen
7691: ne pois. Miksikä senaatti ei voinut piirtää niitä pois? Ainakin olem-
7692: me minun ymmärtääkseni me valmiit eduskunnan valiokunnassa
7693: tätä ehdotusta parantamaan nykyajan katsantokannan mukaan.
7694:      Täällä on ed. Schybergson puhunut näistä rajoituksista, joita
7695: me ehdotimme, ja sanonut, että niissä on >>mycket tyskeri>>, paljon
7696: saksalaisuutta. Mutta minä pyydän huomauttaa hänelle ja muille
7697: rajotusten pelkureille, että juuri Saksa'3sa on tuon paljon saksalai-
7698: suuden avulla, useiden rajoitusten ja muodollisuuksien avulla,
7699: saatu suuremmoista aikaan tällä alalla viime vuosikymmeninä, ja
7700:            Vastaus välikysymykseen kruununmets. asutt. y. m.           r65
7701: 
7702: 
7703: saatu todellakin pysyvää aikaan. Vielä pyydän huomauttaa, että
7704: Ruotsissa paraikaa on päästy niin pitkälle, että siellä ruvetaan Norr-
7705: lannin valtion metsämaita asuttamaan, mikäli minä voin nähdä,
7706: samaulaatoisten rajoitusten ja säännösten mukaan. Sitä vastoin
7707: on meillä kotona juuri siitä syystä että meillä ei ole ollut tuota
7708: saksalaisuutta, ollut seurauksena se kurjuus, mikä m. m. nähtiin
7709: ed. Martikaisen välikysymyksestä ja jota tunnetaan laajoista osista
7710: maassa. Ja mikäli minä voin ymmärtää, niin juuri n. k. agraariko-
7711: mitea, jossa ed. Schybergsonkin itse on ollut jäsenenä, on vajonnut
7712: ihan samaan saksalaisuuteen. Ensiksikin se lähetti erään jäsenistään
7713: Saksaan hankkimaan tuota saksalaisuutta. Toiseksi sen perustelut
7714: vilisevät sitaatteja saksalaisista teoksista, saksalaisia auktoriteet-
7715: teja siellä myötäänsä mainitaan toinen toisensa perästä. Mutta vielä
7716: kolmanneksi. Jos rupeamme vertaamaan (ed. Schybergsouille:
7717: Jaa, jaa, kyllä se on totta. Ed. Schybergson: Niin se on kyllä) näitä
7718: kahta mietintöä, nim. tilattoman väestön alakomitean ehdotuksia
7719: niihin ehdotuksiin, joita agraarikomitea, jossa ed. Schybergsonkin
7720: on ollut jäsenenä, on tehnyt maanhankinnasta tilattomalle väestölle,
7721: niin huomaamme, että ne ovat jotakuinkin yhteenmeneviä. En
7722: toki tahdo sanoa, että myöhempi komitea olisi plagieerannut edelli-
7723: sen komitean mietintöä, vaan että molempien ehdotukset ovat sit-
7724: tenkin yhteenmeneviä, ja sitä on hauska huomata. Molemmat
7725: esim. ehdottavat, että pitäisi tehdä erotus n. s. asunto- ja viljelys-
7726: tilojen välillä, että asuntotilojen pitäisi olla yksi hehtaari ja viljelys-
7727: tilojen vähintäin 5, mieluummin 10-15 hehtaaria, huolimatta siitä
7728: että alakomitea teki ehdotuksen kaukana pohjoisessa olevien uudis-
7729: maiden viljelystiloista ja agraarikomitea ulotti tehtävänsä tänne
7730: etelä-Suomeenkin, jossa minun ymmärtääkseni viljelystilat voisivat
7731: olla paljoa pienemmät; se nyt kuitenkin on sivuasia. Molemmat
7732: komiteat ovat sitäpaitsi ehdottaneet samanlaisia rajoituksia tilojen
7733: hallinta-oikeuteen. Molempien ehdotusten mukaan pitää viljelijän
7734: itsensä asua tilalla, hän ei saa tilaa yhdistää muuhun maahan. Mo-
7735: lempien ehdotusten mukaan hän ei saa jakaa tilaa, ei sitä vuokrata
7736: pois ilman lupaa. Molempien ehdotusten mukaan ei saa tilaa ve-
7737: lasta kiinnittää, ei saa ulosmitata ja konkurssissa myydä, ja molem-
7738: pien ehdotusten mukaan ei saa myös vapaasti käyttää metsää.
7739:     Lisäksi tulee, että molemmissa ehdotuksissa on erityinen luku
7740: n. k. yhteismetsistä samaan suuntaan menevä niin hyvin yhteis-
7741: metsien hoidosta ja niitten yhteisestä nauttimisesta kutakuinkin
7742: yksityiskohtia myöten. Sitä paitsi on molemmissa samaan suuntaan
7743: käyvä ehdotus erityisestä perimysoikeudesta, sellaisesta, jonka tar-
7744: koituksena olisi saada uudistilat taloudellisesti vahvoiksi sillä ta-
7745: valla että tilalle jäävää perillistä taloudellisesti suositaan. Lo-
7746: puksi ovat myöskin ehdotukset valtion asutustoiminnan järjestä-
7747: misestä yhteiset. Molemmat ehdottavat ensiksikin asutushallitusta.
7748: 166                  istunto 3 p. maaliskuuta rgo8.
7749: 
7750: 
7751: Agraarikomitea tosin sanoo mietinnössään, että alakomitea on eh-
7752: dottanut tällaista keskusvirastoa yksinomaan kruununmetsiä var-
7753: ten, mutta se ei ole totta. Me olemme juuri ehdottaneet sitä aivan
7754: samoja tarkoituksia varten kuin agraarikomiteakin. Molemmat
7755: ehdottavat myöskin kuntiin asutuslautakuntia, ja niitten kokoon-
7756: pano on suunnilleen sama molemmissa ehdotuksissa.
7757:     Saksalaisuus näkyy siis tunkeutuvan joka taholle ja se on meille
7758: hyödyksi, sillä kuta enemmän me sitä otamme ,sitä enemmän saamme
7759: jotain pysyväistä aikaan.
7760:     Mutta tämä. että näissä ehdotuksissa on niin paljon yhtäläistä
7761: ja että ne niin likeisesti kuuluvat toisiinsa, se minusta olisi pakotta-
7762: nut hallituksen laatimaan esitysehdotukset molemmista asioista
7763: yhtä aikaa. Sillä minä olen varma siitä, että kun maatalousvalio-
7764: kunta rupeaa käsittelemään sitä ann. esitystä, joka eilen on senaa-
7765: tissa valmistunut, ja joka toivottavasti pian tänne saadaan, niin
7766: emme voi sitä käsitellä ilman että meillä on rinnan pitkin matkaa
7767: alakomitean ehdotus kruununmaitten asuttamisesta, samoin kuin
7768: se näkyy olleen myös agraarikomiteassa. Mutta toinenkin syy on
7769: olemassa, jonka olisi pitänyt saada hallitusta valmistamaan näitä
7770: asioita yhdessä, se nimittäin, että molemmissa on kysymyksessä val-
7771: tion hallu.ssa olevien maitten asuttaminen. Minusta ei ole näet suurta
7772: eroavaisuutta siinä, onko maa valtion kruununmetsää, vaiko valtion
7773: omistamien kruununvirkatalojen maata, vaiko sellaista maata,
7774: jota tilattoman väestön lainarahaston varoilla ostetaan valtion
7775: haltuun uutisasutusta varten. Minun mielestäni siis nämä asiat
7776: tältäkin kannalta katsoen kuuluvat yhteen.
7777:     Sitä vastoin minäkään en voi olla lausumatta kummastustani
7778: siitä käsitteiden sekavuudesta, mikä tuli esille kamaritoimituskun-
7779: nan päällikön lausunnosta, kun hän tahtoi kytkeä yhteen tämän
7780: kruununmetsien asuttamisen vuokralain kanssa, joka nyt on tekeillä,
7781: sillä tämä vuokralakihan ei tahdo mitään muuta kuin järjestää
7782: kohtuullisiksi yksityisten maanomistajien ja heidän vuokraajiensa
7783: väliset suhteet. Sitä vastoin tässä on kysymyksessä valtio maan-
7784: omistajana ja ne ehdot, joilla valtion olisi edullisinta luovuttaa
7785: maata viljeltäväksi.
7786:      Vielä yksi näkökohta. Yhtenä tärkeimpänä periaatteena kaik-
7787: kien maitten järkiperäisessä asutuspolitiikassa on ollut se että uutis-
7788: asutuksen kautta samalla saataisiin viljellyn maan ala lisätyksi, saa-
7789: taisiin valtion rajojen sisällä olevat maat niin paljon kuin mahdollista
7790: viljelyksen alle. Tämä periaate on meillä Suomessakin ollut varem-
7791: min ohjaajana, aina Kustaa Vaasan ajoista saakka läpi vuosisatojen.
7792: Tämmöisen kaukonäköisen asutuspolitiikan kautta juuri Suomen raja-
7793: maat on saatu viljelyksen alle. Mutta tätä periaatetta ei ole viime
7794: vuosikymmenien asutuspolitiikassa meillä otettu paljo ollenkaan
7795: huomioon. Tämä on ollut taloudelliselle vaurastumiselle mitä
7796:            Vastaus välikysymyks. kruununmets. asutt. y. m.          r67
7797: 
7798: 
7799: arvaamattomimmaksi vahingoksi, sillä tämä on osaltaan vaikutta-
7800: nut siihen, että, kuten viimeisistä tutkimuksista on käynyt esille,
7801: Suomen viljellyn maan ala ei ole lisääntynyt hetikään siinä suhteessa
7802: kuin maan väkiluku, eikä myöskään samassa suhteessa kuin viljel-
7803: lyn maan ala Ruotsissa.
7804:     Ja kun hallitus nyt on pitänyt ratkaisuun kypsyneempänä
7805: sitä ehdotusta, jossa tietääkseni ei ole otettu ollenkaan huomioon tätä
7806: periaatetta, nim. maan viljellyksi saattamisesta ja lykännyt tulevai-
7807: suuteen sen ehdotuksen kruununmetsien asuttamisesta, jossa juuri
7808: tämä periaate on ollut johtavana, niin osoittaa tämäkin puolestaan,
7809: että maan edistymiselle niin äärettömän tärkeä kysymys, kuin ky-
7810: symys tilattoman väestön asuttamisesta järkiperäisellä tavalla, on
7811: ollut nykyiselle hallitukselle vieras.
7812:     Kannatan siis valiokuntaan lykkäämistä.
7813: 
7814:     F.d. Paunu: Joka vähänkin on liikkunut niillä seuduin, mtssa
7815: ruununmaita löytyy, tietää, millä toivolla, millä hartaudella tilaton
7816: väestö odottaa, että uudistuksia ruununmaitten asuttamisesta toi-
7817: meenpantaisiin. eikä se suinkaan tapahdu siitä syystä, että ruunun-
7818: mailla olisi erittäin lihavia ja tuottavia maita. Eipä suinkaan, sillä
7819: ylimalkaan ruununmailla, se täytyy myöntää, 'ovat kehnommat
7820: maat, sillä parhaat palat ovat yksityiset jo aikoja tätä ennen riis-
7821: täneet, haltuunsa ottaneet aivan luonnollisista syistä. Mutta eivät
7822: ainoastaan tilattomat ulkopuolella ruununmaita, vaan myöskin
7823: ruununtorpparit odottavat uudistuksia juuri ruununmetsämaitten
7824: asuttamisessa, ja luultavasti siitä syystä, että heidän oikeudellinen
7825: asemansa ei ole täysin turvattu. Nykyiset asetukset antavat liian
7826: paljon valtaa asianomaisille virkamiehille niitten asukkaisiin näh-
7827: den. Nykyiset asutukset antavat eri virkamiehille vallan määräillä
7828: torppareille aivan ristiriitaisia, joita ruununmaan asukkaan on ker-
7829: rassaan mahdoton noudattaa. Niinpä me tiedämme, että kaikissa
7830: ruununmailla olevissa asutuksissa käy lain määräämänä aikana n.
7831: s. rakennuskatselmus ja sen toimittaa tavallisesti ruununvouti,
7832: joka määrää, minkä verran hän kulloistikin hyväksi näkee rakennuk-
7833: sia rakennettaviksi, mutta useinkaan ei anna minkäänlaista kirjal-
7834: lista määräystä, vaan ainoastaan suusanallisen. Nyt sattuu käy-
7835: mään sillä tavalla, että asianomainen metsänhoitaja ei ole tietääk-
7836: seenkään niistä rakennuksista, mitä rakennustarkastuksessa on mää-
7837: rätty. Tästä syystä on hyvinkin suuria ristiriitaisuuksia tullut
7838: ruununmaitten asukkaille. Varsinkin uudistiloihin nähden ovat
7839: ainakin muutamilla tiloilla seuduin metsänhoitajat asettuneet aivan
7840: kielteiselle kannalle rakennuspuitten myöntämisen suhteen.
7841:     Tällaisista aivan ristiriitaisista määräyksistä kehittyi jotakuin-
7842: kin ikäviä seurauksia; niinpä Aureen hoitolueellakin viime keväänä.
7843: Uutistilallisille oli rakennuslautakunta määrännyt tavalliset raken-
7844:  168                   Istunto 3 p. maaliskuuta 1<)08.
7845: 
7846: 
7847:  nukset, mutta metsänhoitaja ei antanutkaan rakennuspuita. Vii-
7848:  meinen vuosi oli käsissä siitä ajasta, jolloin rakennukset olisivat
7849:  olleet tehtävät valmiiksi. Uutisasukkaitten ja torpparienkin kir-
7850:  joissa, joilla he ovat asukasoikeutensa saaneet, on tavallisesti mai-
7851:  nittuna, että asukkaan tulee noudattaa kaikkia viranomaisten mää-
7852:  räyksiä, ehdolla, että muuten menettää asukasoikeutensa. Yksin-
7853:  kertaiset uutistilalliset, jotka eivät kaikkia laillisia muotoja osanneet
7854:  noudattaa, ryhtyivät siellä jotakuinkin omavaltaiselta näyttävään
7855:  keinoon. Silloin kun tultiin heidän metsistänsä leimaamaan ne puut,
7856:  jotka senaatin päätöksen mukaan olivat myytävät valtion laskuun,
7857:  menivät uutistilalliset metsään ja sanoivat laillisille virkamiehille,
7858:  että he eivät anna leimata puita, ennenkuin heille luvatut rakennus-
7859:  puut on ensin annettu. Tästä syystä nostettiin sanomalehdissä
7860:  tavaton humu, että muka kaikki uutistilalliset siellä olisivat ryhtyneet
7861:  kapinaan. Asia ei kuitenkaan ollut sen suurempiarvoinen. Luulta-
7862:  vasti nämä uutistilalliset tulevat oikeuden edessä vastaamaan
7863:  teostansa, mutta onko oikein, jos he menettävät myöskin asukas-
7864:  oikeutensa näihin tiloihin ainoastaan tuon virheen takia. Minä toi-
7865:  voisinkin, samalla kun minä puolustan asian lähettämistä maatalous-
7866:  valiokuntaan, että asianomainen valiokunta koettaisi mikäli mah-
7867:  dollista ottaa selvää siitä, missä määrässä viranomaisten menettelv
7868:  antoi aihetta näitten talonpoikien laittomaan menettel-y-yn.           •
7869:      Täällä on tunnustettu tämän kysymyksen yhteydessä, jopa en-
7870: nenkin, että meidän tarvitsisi tehdä tilattoman väestön hyväksi
7871: koko joukko enemmän, kuin mitä on tehty, ja on suoraan sanottu,
7872: että ne toimenpiteet, mitä valtiomaitten asuttamisella saataisiin
7873: aikaan, eivät läheskään riitä. Mutta olisihan siten edes jonkunlai-
7874: nen alku tehty ja tahdottaisiin näyttää, että todellakin tahdotaan
7875: tilatonta väestöä auttaa. On yksi keino, jolla varmasti ja lopulli-
7876: sesti tilattoman väestön asema parannettaisiin. Niinkuin tunnettua,
7877: on sen ryhmän puolelta, johon kuulun, nytkin jätetty anomus-
7878: ehdotus viljelyspakkolaiksi. Se varmasti auttaisi tilattoman vä-
7879: estön vakavaiseen asemaan. Jos tämä laki saataisiin käytäntöön,
7880: niin silloin aivankin hetimiten meiltä katoaisi koko tilattoman
7881: väestön kysymys ohjelmasta pois.
7882:      Sillä nämät tämänkin laiset kysymykset kuin kruununmetsä-
7883: maitten asuttamiskysymys y. m. eivät suurestikaan eikä koko laa-
7884: juudessaan tuota parannuksia, sillä paljon enemmän, paljon suurem-
7885: massa määrässä ja paljon paremmat maat ovat yksityisten hallussa
7886: viljelemättöminä kuin on kruunun hallussa. Sekin on aivan totta,
7887: jos ei oteta lukuun kaikkein pohjoisinta osaa Suomea, jossa kruu-
7888: nulla on äärettömän suuret alueet, mutta jossa myös viljelys on pal-
7889: joa hankalampaa. Mutta etelä-Suomessa, Hämeessä on aivan par-
7890: haita viljelysmaita viljelemättä, suuriakin maita neliökilometrittäin,
7891: mutta ne ovat yksityisten hallussa ja kansa kaikkialla kaipaa, odot-
7892:             Vastaus välikysymyks. kruununmets. asutt. y. m.          16<)
7893: 
7894: 
7895: taa hetkeä, milloin se saisi tilaisuuden asettua vakinaisesti viljele-
7896: mään. Siinä minä olen ed. Heikkisen kanssa aivan samaa mieltä,
7897: että kyllä meidän kansamme jo periluonteeltaan on sellaista, että
7898: se haluaisi itsensä kiinnittää etupäässä maanviljelykseen ja siitä etu-
7899: päässä toimeentulonsa saada, sitä varten että se on varmempi toi-
7900: meentulo kuin mikään muu. Ja meidän kansassamme onkin erityi-
7901: nen halu ja erityinen kyky ollut asettua juuri sellaisille maille, jotka
7902: ovat näyttäneet vähemmän edullisilta. Ja niinpä ne siitä syystä,
7903: kun ei parempia maita millään tavalla ole saatavissa, ovat odotta-
7904: neet, että edes ne maat, jotka vielä yhteiskunnan hallussa ovat,
7905: nyt vihdoinkin heille avattaisiin.
7906:     Niinkuin lausuin, minä toivon että tämä kysymys lähetettäisiin
7907: maatalousvaliokuntaan enemmän selvyyden saamiseksi.
7908: 
7909:     Ed. Schybergson: Det har nog sin riktighet, såsom hr Gebhard
7910: sade, att agrarkomiten i sitt förslag till lag angående den obesuttna.
7911: befolkningens förseende med jord offrade icke så litet åt tyskeri.
7912: Detta var också orsaken hvarför jag i en reservation till agrarkomitens
7913: betänkande i denna del rnotsatte mig förslaget in toto et tanto och
7914: på sätt jag i reservationen framhöll, icke ens tog del i försl::tgets ut-
7915: arbctande i dctalj. J ag stod nämligen på absolut motsatt stånd-
7916: punkt mot flertalet af komitens öfriga rnedlemmar. I min reser-
7917: vation säger jag. att äkta och oförfalskad äganderätt eller också
7918: arrende enligt den nya arrendelagen, som komrne att antagas, borde
7919: vara normP.n för jordbesittning i landet, och att en mellanform,
7920: sådan sorn agrarkomiten förslog och tidigare subkomiten, enligt
7921: hvilken en hel del tjänstemän skull'..' följa jordbesittarena i hälarna
7922: och på allt sätt inskränka deras frihet, icke enligt min mening var
7923: öfverensstämmandt> med det finska folkets lynne. J ag kommer
7924: icke ihåg om jag i reservationen yttrade det, med det har hela tiden
7925: varit min rnening och är det fortfarande, att, om vi här i landet
7926: försöka införa en sådan äganderätt med alla möjliga slags inskränk-
7927: ningar, vårt folk, vänstern inberäknad, kommer att inom mycket
7928: kort tid yrb. på, att begränsningarna skola bortlämnas och ägande-
7929: rätten i fullt mått komrna innehafvaren till del. Hr Gebhard gjorde
7930: sålunda, då han vände sig mot mig, ett misstag. Han hade icke läst
7931: betänkandet till slut och därför icke kommit att få kännedom om
7932: min reservation.
7933:     Det är ganska märkligt att i en interpellation af denna art frågan
7934: om agrarkomiten och subkomiten tvingar sig frarn, såsom nu skett,
7935: då hr Gebhard egnade en stor del af sitt andragande åt jämförelsen
7936: mellan den ena och den andra. Han kom till det resultat, att de
7937: voro ungefär lika goda. Enligt min åsikt åter äro de lika dåliga,
7938: Att en sådan konstaterad öfverensstämmelse mellan de olika för-
7939: slagen kan föranleda till ett angrepp mot regeringen förefaller mig
7940:                       Istunto 3 p. maaliskuuta 1908.
7941: 
7942: 
7943: högeligen besynnerligt. I själfva verket få vi gå ut från den syn-
7944: punkten, att den nuvarande regeringen lika väl som partierna i
7945: landtdagen försöker på agrarfrågans område göra allt, hvad den
7946: möjligen kan, så att den frågan är den sista, där differenser borde kunna
7947: påfinnas. Och hr Gerhard har, som sagdt, bättre än någon annan visat,
7948: att det förslag, som agrarkomiten i denna del utarbetatochsomrege-
7949: ringen tyvärr i hufvudsak godkänt och kommer att förelägga såsom
7950: proposition, är i allt väsentligt öfverensstämmande med subkomitens
7951: förslag. Och om man en gång godkänner detta förslag, såsom jag
7952: tänker att majoriteten i landtdagen kommer att göra, så inordnas
7953: de odlingsbara markerna, kronoskogarna utan svårighet i detsamma.
7954: De höra så att säga därunder. Hr Gebhard har rätt i det, att krono-
7955: skogarnas kolonisation icke har så mycket med arrendelagen att
7956: göra som med lagen om den o besuttna befolkningens förseendemedjord.
7957: De äro så att säga en oskiljbar del just af detta lagförslag. Två skilda
7958: lagförslag kan man icke hafva om samma sak. Men fullständigt
7959: rätt har hr Gebhard icke, då han säger, att kronoskogarnas koloni-
7960: sation har ingenting med arrendelagen att göra, ty vi måste tänka
7961: oss, att kronan icke vill ens på de villkor, som lagförslaget i frågan
7962: innehåller, för alltid afhända sig sin jord, utan att en del af krono-
7963: skogarnas odlingsbara jord kommer att aflåtas på arrendevillkor,
7964: och då kommer äfven denna under arrendelagen.
7965:      I hvarje fall tror jag, att denna fråga icke lämpar sig såsom grund
7966:  för ett misstroendevotum. Därtill äro meningarna mellan regerin-
7967: gen, hr Gebhard och hr Kairamo i allt för ringa mån skiljaktiga.
7968: De personliga differenserna dem emellan äro stora, men de sakliga
7969: i denna angelägenhet tyvärr alldeles små.
7970:      J ag kan sluta med det, hvarmed hr Gebhard började, nämligen
7971:  att mitt andragande tydde på, att regeringen dock hade åtminstone
7972: mig bland dem, som spände sig för dess vagn. Såsom hr Gebhard
7973:  af detta mitt yttrande torde finna, är det för ingen del fallet. J ag
7974:  skulle hafva önskat, att regeringen i denna fråga icke, såsom den
7975:  det gjort, hade intagit samma ståndpunkt som hrr Gebhard och
7976:  Kairamo. Men gäller det, såsom interpellanten tycktes önska taga
7977:  saken, att välja mellan den nuvarande regeringen och en regering
7978:  Kairamo, så tvekar jag naturligtvis icke.
7979: 
7980:     Ed. Renvall: Minun mielestäni tämä keskustelu on jo kyl-
7981: liksi osoittanut, miten turhanpäiväinen se kysymys on, minkä väli-
7982: kysymyksen tekijä on nostanut. Minä pyydän saada uudistaa tä-
7983: män kysymyksen lukemalla sen: >>Eikö hallitus katso tarpeelliseksi
7984: jouduttaa lainsäädäntötoimenpiteitänsä tällä alalla, niin että asia,
7985: mikäli Eduskunnan myötävaikutusta siihen tarvitaan, voisi tulla
7986: käsittelyn alaiseksi vielä näillä valtiopäivillä.>> Täällä on tämän
7987:            Vastaus välikysymyks. kruununmets. asutt. y. m.         171
7988: 
7989: 
7990: 
7991: pitkän keskustelun aikana jo kylläksi edustaja Kairamon läheisim-
7992: mältä taholta annettu vastaus tähän kysymykseen ja selitetty,
7993: millä yksinkertaisella tavalla hänen kaipaamansa asiantila on saa-
7994: vutettavissa. Ed. Gebhard, joka esiintyy täällä ed. Kairamon
7995: >>alter egona•> lausui, että maatalousvaliokunta ei voi käsittää halli-
7996: tuksen maanhankintalakiesitystä muulla tavalla kuin yhteydessä ala-
7997: komitean puheena olleen mietinnön kanssa ja siis ulottamalla maan-
7998: hankintalain periaatteita niihin kruunun metsämaihin, joita olisi
7999: asutukseen luovutettava.       Tässähän on vastaus kysymykseen.
8000: Me emme tarvitse hallituksen puolelta toimenpiteitä tässä kohden,
8001: kun meillä kerran on täysi tilaisuus itse hoitaa tätä asiaa. Täällä
8002: on ed. Ahmavaara jo huomauttanut, että interpellat<;iooni ei suin-
8003: kaan liene paikallaan tällai<;issa asioissa, missä eduskunnalla on
8004: muunlaista alotetta käytettävänään. Onpa ed. Gebhard selittänyt,
8005: että heidänkin puoleltaan on tehty anomus, joka tarkoittaa samaa
8006: asiaa ja nähtlivästi tuleekin, niinkuin hän itse lausui, tämä asia
8007: käsittelyn alaiseksi yhteydessä hallituksen maanhankinta-asetuksen
8008: kanssa. Näin ollen ei ole mitään asiallista syytä tähän tämänpäi-
8009: väiseen kinasteluun.
8010:     Herra Kairamo lausui, että hallituksen toimettomuus nähtävästi
8011: on johtunut persoonallisista, mieskohtaisista syistä. Eiköhän ole
8012: syytä sovelluttaa samaa arvostelua hänen omaan esiintymiseensä
8013: ja eikö keskustelu täällä samalta taholta todista juuri samaa? Eikö
8014: se todista, että sittenkään ei ole kysymyksessä, niinkuin ed. Schy-
8015: bergson onkin sanonut, mitä hallitus on tehnyt tai mitä hallitus on
8016: jättänyt tekemättä, vaan mitä minä ja mitä sinä olemme asiassa
8017: tehneet, mitä agraarikomitea ja mitä tilattoman väestön alakomitea
8018: on tehnyt. Ja siitä asiasta on jo niin paljon puhuttu eduskunnan
8019: viime istuntokaudella, etten oikeastaan tiedä, ketä tämä keskustelu
8020: huvittaa.
8021:     Voin tässä kohden lausua, että se saksalaisuus, mikä on tavatta-
8022: vissa molemmissa lakiehdotuksissa, on peräisin Saksasta. Ei tar-
8023: vitse sanoa niinkuin ed. Gebhard, että agraarikomitea on plagiee-
8024: rannut alakomitealta, sillä jos semmoinen syytös lausuttaisiin, niin
8025: voisi samalla syyllä sanoa, etta alakomitea on plagieerannut saksa-
8026: laisista laeista. Ollessani matkalla Saksassa olin tilaisuudessa ta-
8027: vata henkilöitä, jotka antoivat minulle neuvoja, niinkuin he sanoivat
8028: ennen antaneensa herra Ge bhardille.
8029:     On puolustettu edellisen hallituksen toimettomuutta sillä, että
8030: asutusolojen suuri suosija, mikäli minä ymmärrän, kenraalikuver-
8031: nööri Bobrikoff, kuoli liian aikaiseen. Jos semmoinen syy esitetään
8032: syyksi asian silloiseen raukeamiseen, niin ei olisi vaikea löytää yhtä
8033: päteviä syitä nykyisen hallituksen menettelyn puolustamiseksi.
8034:     Minun ymmärtääkseni on ed. Schybergson jo lausunut sen vas-
8035: tauksen, mikä asiassa voidaan antaa, nim. että jos kerran maan-
8036:                       Istunto 3 p. maaliskuuta 1908.
8037: 
8038: 
8039: hankintalakiesitys tulee hyväksytyksi, niin silloin ei tarvitse erityistä
8040: lakia kruununmetsämaiden asuttamista varten, sillä se voidaan
8041: siihen sovelluttaa, toisin sanoen: kruunu voi niillä ehdoilla, jotka
8042: sisältyvät maanhankintaehdotukseen, luovuttaa nämä tilat asutus-
8043: tarkoituksiin. Näin ollen minä puolestani en katso, että asia ansait-
8044: seisi mitään valiokunnan käsittelyä, mutta jos sellaista kuitenkin
8045: tahdotaan aikaansaada, niin kernaasti minun puolestani. Minä en
8046: suinkaan tahdo sitä vastustaa, mutta pyytäisin kuitenkin, että
8047: interpellatsiooni-oikeuden oman itsensä takia ei ruvettaisi nyt kir-
8048: joittelemaan yhtä suuria teoksia kuin esim. Laukon asiassa eikä
8049: käsittelemään koko maailman asioita tämän välikyselyn yhteydessä
8050: niinkuin vasemmiston puhujat ovat tässä asiassa tänään esiintyes-
8051: sään osoittaneet hyvää halua omaavansa.
8052: 
8053:     Ed. Kairamo: Minä pyydän ensiksi saada kiittää viimeistä
8054: arvoisaa puhujaa niistä hyväntahtoisista neuvoista, joita hän jakeli
8055: Maatalousvaliokunnan jäsenille ja toivon, että ne voidaan ottaa var-
8056: teen. Ainoastaan siinä täytyy minun olla eri mieltä ed. Renvallin
8057: kanssa, että minä en käsitä millä tavalla Maatalousvaliokunta voisi
8058: lähteä laatimaan uutta lakiehdotusta yksin vaan tehdyn anomuksen
8059: nojalla. Se on siinä, jossa vaikeus minun käsittääkseni juuri piilee
8060: ja ed. Gebhard on jo kylliksi osoittanut, samoin kuin ed. Schyberg-
8061: son, että juuri asian käsittelyn suhteen olemme yksimielisesti tul-
8062: leet aivan toiseen käsitykseen kuin mitä hallituksen jäsen on esittänyt.
8063:     Viimeisen arvoisan puhujan lausunnosta kävi selville, että on
8064: aivan hämmästyttävällä tavalla väärinymmärretty ed. Gebhardin
8065: viimeinen lausunto. On arveltu, että hän eräällä lauseeliaan olisi
8066: tarkoittanut entisen kenraalikuvernööri Bobrikoffin tilattoman vä-
8067: estön maanhankinnan erityiseksi suosijaksi. Saattaa olla, että hän
8068: omalla tavallaan harrasti tätäkin asiaa. Mutta muistaakseni ed.
8069: Gebhard nimenomaan lausui, että erään kotimaisen hallituksen-
8070: jäsenen kuolema aikaansai suurta häiriötä niissä valmistustöissä,
8071: joita silloin suunniteltiin hallituksessa. Tämä tietysti ei voi tarkoit-
8072: taa mitään muuta kuin että senaattori Eneberg kuoli juuri samaan
8073: aikaan, ja tunnettua on, että senaattori Eneberg omisti harvinaisen
8074: suuren työkykynsä ja harvinaisen laajat tietonsa muun muassa juuri
8075: tämän kysymyksen edistämiseen. On totta että tämä kuolemanta-
8076: paus osaltaosa hyvin suuressa määrässä häiritsi näiden asiain val-
8077: mistelua.
8078:     Ed. Schybergson on väittänyt, että muka tilattomalla väestöllä
8079: yleensä ei olisi mitäänmainittavaa haluakaan mveta uudisasukkaiksi
8080: kruununmetsiin. Hän on tähän saanut jo käytännöllisten miesten
8081: vastauksia. Ed. Martikainen ja Heikkinen ovat paikkakunnallisten
8082: olojen tuntijoina lausuneet hänelle siinä suhteessa totuuden. Minä
8083: puolestani voin mainita, että minä viimeksi eilispäivänä olin tilai-
8084:             Vastaus välikysymyks. kruununmets. asutt. y. m.          173
8085: 
8086: 
8087: suudessa laajalti keskustelemaan tästä asiasta erään etevän ammatti-
8088: miehen kanssa, joka monen vuoden kuluessa on oppinut tuntemaan
8089: erityisesti oloja Oulun läänissä, ja jolla oli ihan toisenlainen käsitys
8090: asiasta kuin ed. Schybergsonilla. Hän nimenomaan pani erinomai-
8091: sen suurta arvoa niihin toiveisiin, joita kruununmailla löytyvät
8092: viljelyskelpoiset maat vielä tarjoovat. Mutta ed. Schybergsonin
8093: mielestä muuttaminen kruununmaille uudisasukkaaksi kruunun-
8094: metsissä tietää kivien antamista leivän sijasta. Siihen me emme
8095: tietysti mitään voi. Se on hänen kamariteoriansa, se on hänen »ty-
8096: skeriansa>>. Minä voin kyllä myöntää, että siinä muodossa, jossa
8097: uudisasutusta tätä nykyä tapahtuu kruununmailla, se tosiaankin
8098: usein tietää kivien antamista leivän sijasta. Mutta on otettava huo-
8099: mioon, että ne lakiehdotukset, joista tässä on nyt niin paljon puhuttu,
8100: eivät myöskään tarkoita tätä asutusmuotoa, vaan jotakin aivan toista.
8101: Ne tarkoittavat semmoista muotoa, joka, niinkuin kokemus osoit-
8102: taa, muualla maailmassa jo on tuottanut erittäin hyviä tuloksia.
8103: Se, että viime aikoina keskimäärin ainoastaan noin satakuuta uutis-
8104: asutusta vuosittain on kruununmetsiin perustettu, ei minun mie-
8105: lestäni vielä todista mitään semmoista kuin ed. Schybergson esittää,
8106: sillä me puhumme aivan eri asioista: hän puhuu niistä asutuksista,
8107: joita on saatu perustaa, minä puhun niistä henkilöistä, jotka pyrki-
8108: vät uutisasukkaiksi. Ero taitaa olla hyvinkin suuri.
8109:      Siitä päätöksestä, jonka nojalla lisämaita äsken on lopullisesti
8110: erotettu erinäisille talokkaille Kolarin pitäjässä ja arvatenkin pian
8111: erotetaan Turtolaisille -minä en, niinkuin täällä on väitetty, ole
8112: moittinut nykyistä hallitusta. Huomioon ottaen, mitä asiassa ai-
8113: kaisemmin on tapahtunut, en katso voivani vastustaa. että nämät
8114: talonomistajat saavat lisää maata; mutta minä olisin toivonut,
8115: että lopullinen ratkaisu olisi lykätty siksi, kunnes heidän omistus-
8116: ja hallintaoikeutensa olisi tullut turvataksi sen toimenpiteen kautta,
8117: jonka nykyinenkin hallitus on havainnut välttämättömäksi. On
8118: tunnettua, että ne metsät, jotka äsken on näille tiloille luovu-
8119: tettu, itse asiassa salaisten välipuheitten ja kauppakirjojen kautta
8120: jo ovat siirtyneet tukkiyhtiöiden haltuun, mutta ei olisi ollut
8121: mahdotonta menetellä niin että se suuri ammattimiesten lausunto-
8122: jen mukaan miljooniin nouseva omaisuus, josta tässä on
8123: kysymys, olisi jäänyt näiden talonpoikaisten maanomistajain
8124: käsiin, sen sijaan että se nyt siirtyy ulkomaalaisille tukkiyhti-
8125: öille.
8126: 
8127:     Ed. Hoikka, 1.: Kun täällä on eräältä taholta lausuttu, ettei
8128: todellisuudessa olekaan niin varsin paljon sellaista irtainta kansaa,
8129: jotka tahtoisivat pyrkiä uutisasukkaiksi kruununmaille. niin täy-
8130: tyy minun sanoa, että ainakin sikäli kuin minä Perä-Pohjolaa tun-
8131: nen, se väite ei ole ensinkään totta. Siitä on nyt huhtikuussa kaksi
8132: 174                   Istunto 3 p. maaliskuuta IC)08.
8133: 
8134: 
8135: vuotta, kun yleinen koko Perä-Pohjolaa käsittävä kansankokous
8136: kutsuttiin kokoon saattamaan hallituksen tietoon sitä irtolaisväes-
8137: tölle kauan toivottua ja perin tärkeätä asiaa, että he saisivat asettua
8138: kruununmaan asukkaiksi. Mutta mikäli tiedän. niin on se anomus,
8139: jonka tämän kansalaiskokouksen valitsema lähetystö toi hallituk-
8140: selle, vieläkin käsittelemättä.
8141:     En tahtoisi mielelläni käyttää eduskunnan perin tärkeätä aikaa
8142: pitemmältä tästä asiasta puhuakseni. Mutta Perä-Pohjolan kansan
8143: edustajana tunnen ehdottomaksi velvollisuudekseni viitata muuta-
8144: miin tämän asian tärkeyttä valaiseviin seikkoihin viime vuosikymme-
8145: nien ajalta. Noin 6o vuotta takaperin, kun vasta olin kahdeksannella
8146: vuodella, oli, kuten hyvin muistan, kaikkialla Pohjolassa vielä maan-
8147: tien varsilla, järvien rannoilla synkät metsät. Tiedän lukemattomia
8148: tapauksia siltä ajalta, jolloin laki myönsi kruununmaille vapaasti aset-
8149: tua asumaan, että niin vähillä pääomilla miehet menivät alkamaan ta-
8150: loutta, ettei ollut heillä kuin kirves, kuokka ja eväslaukka, mutta tuos-
8151: ta ajasta lähtien ovat he erinomaisesti vaurastuneet. Olen laskenut,
8152: että Rovaniemen pitäjässä on 82 vankkaa perintötaloa, jotka tällä ta-
8153: voin ovat syntyneet ja jotka olemassaolostaan saavat kiittää sitä va-
8154: pautta, mikä kansalla oli asettua kruununmaille asumaan, ennenkuin
8155: metsänhoito tuota asutusmuotoa tuli ehkäisemään; sanon metsän-
8156: hoito, sillä yleisesti tunnettu asiahan on, että sen on metsänhoito
8157: tehnyt.
8158:      Kruununtorppia on kyllä perustettu, mutta niiden asujamet,
8159: sanon sen suoraan, ovat raukkoja, he ovat metsäherrojen orjia.
8160: Näillä kruununtorpilla ei ole, mikäli Pohjolan oloja tunnen, mitään
8161: tulevaisuutta. Olen pannut merkille, että lapset noissa kruunun-
8162: torpissa, tultuaan siihen ikään että kykenisivät olemaan vanhemmil-
8163: leen apuna töissä ja taloudenhoidossa, hyvin tietäen ja tuntien,
8164: ettei heillä ole siinä perinnöllistä oikeutta eikä siis mitään tulevai-
8165: suutta odotettavana, jättävät vanhempansa kitumaan sitä kitulais-
8166: elämää, joka ainakin siellä on yleistä kruununtorpissa.
8167:     Minä voin todistukseksi mainita muutamia esimerkkejä. Jos
8168: jotkut hyvin kunnioitettavat eduskunnan jäsenet ovat kulkeneet
8169: Kemijoen ja Ounasjoen vartta Kemijärvelle asti Rovaniemen kir-
8170: kolta, niin ovat he eteläänpäin kulkiessaan saapuneet kestikievariin,
8171: jonka nimi on Kunnari, ja toiseen, Jänkäri nimiseen. Näiden, ny-
8172: kyään perin vanhojen talojen paikoilla heilutteli tuuli vielä minun
8173: ensi vuosikymmenieni aikoina pitkiä petäjiä, kuusia ja koivumetsiä.
8174: Nyt noilla paikoilla on komeat hyvin voivat talot ja kartanot, joissa
8175: elää suuret perheet. Ja tämänkaltaisia esimerkkiä voisi luetella
8176: kuinka paljon tahansa; onpa jo useita mainitulla ajalla perustettuja
8177: taloja jaettukin useampiin osiin.
8178:     Mutta miksikä on metsänhoito ehkäissyt tämäntapaisen asutuk-
8179: sen edistymisen ja siihen perustuvan taloudellisen vaurastumisen
8180: näillä mailla. En ole voinut muuta käsittää, kuin, että asianomai-
8181:             Vastaus välikysymyks. kruununmets. asutt. y. m.         1.75
8182: 
8183: 
8184: set ovat olleet tällaista toimintaa vastaan aina, vaikka olisi ollut ky-
8185: symyksessä kuinkakin viljelykselle sopiva maa, kunhan vaan siinä
8186: on ollut joku kymmenkunta tukkipuuta. Nähtävästi tähän perus-
8187: tuvat ne tavallisesti kieltävät vastaukset anomuksiin krununmetsä-
8188: maiden asuttamiseksi, joita siihen halukkaat ovat tavallista virka-
8189: tietä ensin asianomaiselle metsäherralle lausuntoa varten annetta-
8190: vaksi lähettäneet.
8191:     Kansa toivoo hartaasti, että eduskunta ottaisi tämän sen elä-
8192: män ja taloudellisen aseman parantamista koskevan perin tärkeän
8193: puolen huomioonsa, ja toivoo että, mikäli mahdollista kehitettäisiin
8194: vapaammaksi kruununmaille asettuminen kuin se valitettavasti
8195: on ollut siitä asti kuin metsänhoito on astunut vastustamaan kaikkia
8196: vapaita pyrkimyksiä tähän suuntaan.
8197:     Jos asia, niinkuin toivottava on, lähetetään asianomaiseen valio-
8198: kuntaan, niin pyytäisin sitä asiaa käsitellessään hankkimaan halli-
8199: tukselta tuon jo pian kaksi vuotta sitten Pohjolan kansan puo-
8200: lesta lähetetyn anomuksen kruununmaiden asuttamiseksi, johon
8201: viittasin, sillä siinä anomuksessa oli perin seikkaperäisesti selitetty
8202: ne epäkohdat, jotka ovat esteellisiä ja jotka ehkäisevät kruunun-
8203: maiden asuttamista. Ehdotan siis että asia lähetetään valiokuntaan.
8204: 
8205:     Ed. Vuolijoki, Sulo: Minä pyydän ehdottaa, että Edus-
8206: kunta lähettäisi tämän välikysymyksen maatalousvaliokuntaan
8207: sillä toivomuksella, että valiokunta ei tämän asian tähden keskeytä
8208: maanvuokralain käsittelyä.
8209: 
8210:     Ed. Renvall: Ed. Kairamon viimeisen lausunnon johdosta
8211: pyydän saada huomauttaa, että minun lausuntoni eräässä kohdassa
8212: perustui siihen osaan ed. Gebhardin lausuntoa, jossa hän sanoi,
8213: että eräs valtiollinen murha oli ollut syynä silloisen senaatin viivyt-
8214: telemiselle asian käsittelyyn.
8215: 
8216:    Ed. Tainio:     Minä pyydän       yhtyä edusmies Wnolijoen eh-
8217: dotukseen.
8218: 
8219:     Ed. Mikkola: Vaikka minä puolestani olen sitä mieltä, että
8220: tämä välikysymys ei ensinkään edistä itse sitä kysymystä, mitä sillä
8221: näennäisesti tahdotaan edistää, nim. kruununmetsien asuttamisen
8222: jouduttamista, niin luulen, että Eduskunta kaikessa tapauksessa
8223: tahtoo lykätä tämän kysymyksen Maatalousvaliokuntaan, ja tah-
8224: toisin minäkin puolestani yhtyä siihen ehdotukseen, jonka ed. Wuoli-
8225: joki on tehnyt, nim. että tämä asia ei valiokunnassa missään tapa-
8226: uksessa saisi estää tätä nykyä kaikkein tärkeimmän ja kaikkein
8227: kiireellisimmän kysymyksen, nim. torppareita, mäkitupalaisia ja
8228: lampuoteja koskevan lain valmistamista.
8229:                     Istunto 3 p. maaliskuuta 11)08.
8230: 
8231: 
8232:      Ed. llhmavaara:        Ed. Gebhard sanoi minun puoltaneen
8233: asutusta kruununmailla täydellisellä omistusoikeudella. Minä kui-
8234: tenkin lausuin aivan selvin sanoin >>omistusoikeudella•>, mutta ~ra­
8235: joitetulla>>. Tämä oli siis herra Gebhardilta väärinkäsitystä. Muu-
8236: ten minusta ed. Sulo Wuolijoen lausunnon toivomus valiokunnalle
8237: on jotenkin tarpeeton, sillä Valtiopäiväjärjestyksen mukaan arm.
8238: esitykset ovat ensin käsiteltävät.
8239: 
8240:     Puhemies:       Ed. Wuolijoen ehdotukseen nähden pyydän
8241: ilmoittaa, että minusta tuntuu olevan vastoin Valtiopäiväjärjestystä
8242: että Eduskunta antaa valiokunnalle edeltäpäin jonkinlaisia ohjeita,
8243: semminkin kun Eduskunnan tulee silloin, kun työsuunnitelma esi-
8244: tetään ja siis asianmukaisen valmistuksen jälkeen, päättää missä
8245: järjestyksessä eri asiat valiokunnissa käsitellään.
8246: 
8247:      Ed. Vuolijoki, Sulo: Tein ehdotukseni siihenkin katsoen,
8248: että kuulemani mukaan puhemiesneuvoston työsuunnitelman eh-
8249: dotus Eduskunnalle oli lykätty toistaiseksi, ja koska katson että
8250: olisi juuri nämä päivät käytettävät Valiokunnassa maanvuokralain
8251: käsittelyyn, niin että se voisi joutua mahdollisimman pian Edus-
8252: kunnalle.
8253: 
8254:     Ed. Setälä: Minusta joka tapauksessa ed. Wuolijoen tekemä
8255: ehdotus tuntuu tarpeettomalta, koska Valtiopäiväjärjestys yleensä-
8256: kin säätää, että hallituksen esitysten käsittelyn tulee käydä muiden
8257: asiain edellä.
8258: 
8259:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
8260: 
8261:     Puhemies: Täällä on ensinnäkin ehdotettu yksinkertaista
8262: siirtymistä päiväjärjestykseen eli että eduskunta hyväksyisi sen
8263: muodon päiväjärjestykseen siirtymiselle, joka Työjärjestyksen 31
8264: §:ssä on ehdotettu tällaisia tapauksia varten, nimittäin: >>Kuultuansa
8265: annetun selityksen Eduskunta siirtyy päiväjärjestykseen>>.
8266:     Sitten on ehdotettu, että asia lykättäisiin Maatalousvaliokuntaan
8267: perustellun päiväjärjestykseen siirtymisen ehdottamista varten.
8268:     I,isäksi on ed. Wuolijoki, Sulo, ehdottanut, että maatalousvalio-
8269: kunnalle, jos asia tulee sinne lykätyksi, lausuttaisiin toivomus,
8270: ettei tämän välikysymyksen käsitteleminen keskeyttäisi maanvuokra-
8271: lain käsittelyä. Niinkuin jo lausuin, ei minun ymmärtääkseni ed.
8272: Wuolijoen ehdotus ole asianmukainen, enkä siis ota sitä erikseen
8273: äänestettäväksi, vaan alistan äänestettäväksi ainoastaan ne kaksi
8274: ehdotusta, jotka täällä ensin tehtiin.
8275:           Vastaus välikysymykseen kruununmets. asutt. y. m.       177
8276: 
8277: 
8278:     Hyväksytään vastattavaksi seuraava äänestysesitys:
8279:     Ken hyväksyy yksinkertaisen siirtymisen päiväjärjestykseen,
8280: vastaa jaa; jos ei voittaa, on asia lähetetty perm;teltuun päiväjär-
8281: jestykseen siirtymisen ehdottamista varten Maatalousvaliokuntaan.
8282:     Aänestyksessä tunnustetaan ei äänet olevan voitolla.
8283:     1\sia on siis päätetty lähettää M aatalousvatiokuntaan, jonka tu-
8284: lee ehdottaa perusteltu siirtyminen päiväjärjestykseen.
8285: 
8286: 
8287: 
8288:    Jatketaan eduskuntaesitysten ja anomusehdotusten käsittelyä.
8289:    Esitetään ed. Erkon y. m. eduskuntaesitys (n:o 28), sisältävä
8290: ehdotuksen laiksi margariinin ja margariinijuuston valmistuksen ja
8291: kaupan ehdoista. (Liitteet IV, 25, siv. Ioi).
8292:    jonka lyhyesti selostaa ed. Erkko, ehdottaen sen lähetettäväksi
8293: Talousvaliokuntaan, koska Valtiopäiväjärjestyksen mukaan tällaiset
8294: asiat kuuluvat sen käsiteltäviin.
8295: 
8296:    Ed. Perttilä, E.:      Minä ehdottaisin, että tämä anomus lä-
8297: hetettäisiin Työväenasiainvaliokuntaan.
8298: 
8299:    Ed. von 1Ufthan: J ag ber att få understöda förslaget om ären-
8300: dets remiss till ekonomiutskottet Enligt § 42 i L. 0. hör ärendet
8301: otvifvelaktigt till detta utskott, och torde ekonomiutskottet dess-
8302: utom hafva bättre tid att hehandla detsamma.
8303: 
8304:    Ed. Nuorteva: Minä pyydän kannattaa ed. Perttilän te-
8305: kemää ehdotusta. Koska tämä anomus tarkoittaa poikkeusta elin-
8306: keinolaista ja elinkeinolaki on Työväenasiainvaliokunnan käsiteltä-
8307: vänä, niin luonnollistahan on, että tämäkin sinne joutuu.
8308: 
8309:     Ed. Ehrnrooth: Det äger visserligen sin riktighet, att närings-
8310: lagspropositionen blifvit hänskjuten till socialutskottets behandling.
8311: Detta beror emellertid därpå, att densamma till väsentliga delar
8312: hänför sig till området för den social-politiska lagstiftningen.     I
8313: näringslagspropositionen har bland de reglementerade näringarna
8314: upptagits äfven tillverkning och försäljning af margarin. Det
8315: är allt hvad som i denna lag därom står. N ågot hinder för ärendets
8316: hänskjutande till ekonomiutskottet, - hvilket uppenbarligen bäst
8317: öfverensstämmer med L. O:s anda och mening -, föreligger sålunda
8318: icke, och jag ber därför att få understöda dem, hvilka hafva förordat
8319: remiss till ekonomiutskottet.
8320: 
8321:    Ed. Paasivuori: Minä en yhdy anomuksen lähettämiseen
8322: Työväenasiainvaliokuntaan, vaikka siellä käsitelläänkin elinkeino-
8323:                     I~tunto 3   p. maaliskuuta IC)08.
8324: 
8325: lakia. Elinkeinolain ehdotuksessa on paljon työväkeä koskevia
8326: asioita ja vain pienessä määrässä varsinaista elinkeinolakia, ja sen
8327: takia elinkeinolaki on lähetetty työväenasiainvaliokuntaan. Mutta
8328: tämä kysymys on luonteeltaan niitä poikkeuslain alaisia elinkeino-
8329: haaroja, joita elinkeinolaissa ainoastaan mainitaan. Minä ehdotan,
8330: että asia lähetetään Talousvaliokuntaan.
8331: 
8332:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
8333: 
8334:     Puhemies: On tehty kaksi eri ehdotusta, nimittäin että
8335: asia lähetettäisiin Talousvaliokuntaan ja että Työväenasiainvalio-
8336: kunta saisi asian käsitelläkseen.
8337: 
8338:    Hyväksytään vastattavaksi seuraava äänestysesitys:
8339:    Ken tahtoo lykätä asian Talousvaliokuutaan, vastaa jaa; jos ei
8340: voittaa, on asia lykätty Työväenasiainvaliokuntaan.
8341:    Äänestyksessä annetaan n8 jaa- ja 42 ei-ääntä.
8342:    Asia on siis päätetty lähettää T alousvaliokuntaan.
8343: 
8344:     Esitetään ed. v. Alfthanin y. m. allekirjoittama anomusehdotus
8345: (n:o 124), margariinin valmistamista ja maahantuontia koskevan kysy-
8346: myksen saattamisesta mahdollisimman pian ratkaistuksi ja tätä asiaa
8347: koskevan arm. esityksen antamisesta Eduskunnalle. (Liitteet IV, 26,
8348: siv. n1).
8349:     Asiasta lausuu:
8350: 
8351:      Ed. von lllfthan: Föreliggande petitionsmemorial behandlar
8352: delvis samma sak som det nyss remitterade motionsmemorialet,
8353: nämligen frågan om tillverkning af och handel med margarin. Det
8354: drager en kort historik öfver frågans gång härintills. Därutöfver
8355: behandlar petitionen frågan om import af margarin. För närvarande
8356: är tullsatsen på margarin 97 mark för 100 kg, således en prohibitiv
8357: tullsats. Om nu fråga blir om användning af margarin, bör också
8358: denna bestämning rörande tullen undergå förändring. Memorialet
8359: slutar med följande kläm:
8360:      •>att frågan om tillverkning och import af samt handel med
8361: matgarin snarast möjligt måtte bringas till lösning, samt att senast
8362: tili nästsammanträdande landtdag nådig proposition i ämnet måtte
8363: föreläggas i de delar, där ärendets beskaffenhet sådant påkallau
8364:      För den händelse att vederbörande utskott icke skulle medhinna
8365: behandlingen af motionsförslaget, hvilket dock vore önskvärdt,
8366: hoppas jag, att åtininstone petitionen skall hinna af utskottet be-
8367: handlas, och anhåller jag om remiss tili ekonomiutskottet.
8368: 
8369:    Päätös: anomusehdotus lähetetään Talousvaliokuntaan.
8370:                           Eduskuntaesityksiä.                       179
8371: 
8372:     Ed. Tulikouran y. m. allekirjoittama eduskuntaesitys (n:o rr),
8373: sisältävä ehdotuksen asetukseksi rg p:nä kesäk. r895 säästöpankeista
8374: annetun asetuksen I §:ään pantavasta lisäyksestä. (Liitteet UI, 38,
8375: siv. II5)·
8376:     lähetetään Lakivaliokuntaan.
8377: 
8378:     Estetään ed. Vuorimaan y. m. eduskuntaesitys (n:o r), sisältävä
8379: ehdotuksen laiksi valtuusmiehistä ja yleisistä asianafafista. (Liitteet
8380: III, 28, siv. 79).
8381:     Eduskuntaesityksen tarkoitusta selostaen lausuu:
8382: 
8383:     Ed. Vuorimaa: Kun viime valtiopäivillä hallituksen antama
8384: virkavaltainen ja kansalaisten vapautta supistava lakiehdotus
8385: vleisistä asiamiehistä kumottiin suurella enemmistöllä, lausuttiin
8386: riden puolesta, jotka kannattivat hallituksen esitystä, että laki
8387: asiamiehistä meidän maassamme oli sangen puutteellinen ja vanhan-
8388: aikuinen ja että ne, jotka olivat uutta lakiesitystä vastaan, sen
8389: kautta ehkäisivät asiamiesolojen parantamista. Siitä syystä on siitä
8390: piiristä, joka vastusti hallituksen esitystä, tehty uusi, laajalle kan-
8391: sanvaltaiselle perustalle rakennettu lakiehdotus yleisistä valtuus-
8392: ja asiamiehistä ja sen ovat allekirjoittaneet paitsi esittäjää, ed.
8393: Rajala, Vahe, Ylikorpi, Tulikoura, Heininen ja Ripatti, ja pyydän,
8394: että Eduskunta suosiollisesti lähettäisi tämän lakiesityksen Laki-
8395: valiokuntaan.
8396: 
8397:     Ed. .Mikkola: En lähemmin tunne tämän lakiehdotuksen
8398: sisältöä. Mutta päättäen siitä alustuksesta, jonka arvoisa esittäjä
8399: toi esiin, epäilen, voisiko Lakivaliokunta tästä lakiehdotuksesta
8400: laatia kyllin kansanvaltaista esitystä. Pyytäisin senvuoksi ehdottaa,
8401: että esitys lykättäisiin Työväenasiainvaliokuntaan.
8402:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
8403: 
8404:    Hyväksytään vastattavaksi äänestysesitys:
8405:    Ken tahtoo lähettää asian Lakivaliokuntaan, vastaa jaa; jos ei
8406: voittaa, on se lähetettävä Työväenasiainvaliokuntaan.
8407:    Äänestyksessä ovat jaa-äänet voitolla. Eduskuntaesitys lä-
8408: hetetään siis Lakivaliokuntaan.
8409: 
8410:   Esitetään ed. Kävyn y. m. eduskuntaesitys (P:o 22), sisältävä ehdo-
8411: tuksen laiksi erinäisten Oikeudenkäymiskaaren lainkohtain muutta-
8412: misesta toisin kuuluviksi. (Liitteet III, 27, siv. 67.)
8413:    Asiasta lausuu:
8414:     Ed. Käpg: Tämä eduskuntaesitys tarkoittaa Oikeudenkäy-
8415: ruiskaaren muutamain pykäläin muuttamista siihen suuntaan, että
8416: 180                  Istunto 3 p. maaliskuuta 1<)08.
8417: 
8418: 
8419: lain määräykset kirjallisten kertomusten laatimisesta vetojuttuihin
8420: poistettaisiin ja että hovioikeus vähemmissä jutuissa olisi tuomio-
8421: voipa, jos esittäjä ja joku toinen jäsen ovat päätöksestä yksimieli-
8422: siä, sekä että hovioikeuden päätökset ja tuomiot eräissä tapauksissa
8423: voitaisiin kirjoittaa asiakirjoille.
8424: 
8425:       Päätös: Eduskuntaesitys lähetetään Lakivaliokuntaan.
8426:    Ed. Sillanpään y. m. eduskuntaesitys (n:o 8), sisältävä ehdotuk-
8427: sen laiksi voimassaolevan Palkkaussäännön kumoamisesta. (I,iitteet
8428: IX, r, siv. 5.)
8429:    lähetetään Työväenasiainvaliokuntaan.
8430: 
8431:      Esitetään ed. Wuorimaan y. m. eduskuntaesitys (n:o ro), sisältävä
8432: ehdotuksen laiksi, joka ehkäisee yksityisiä ja yhtiöitä hankkimasta
8433: itselleen liian suuria maa-aloja. (Liitteet IV, II, siv. 37).
8434:      Siitä lausuu:
8435:     Ed. Vuorimaa: Kun viime vuosina aivan progressiivisessa
8436: suhteessa suuret ulkomaiset ja sisämaiset tukkiyhtiöt ovat huos-
8437: taansa ottaneet suuria määriä tiloja ja maa-aloja, on vallan välttä-
8438: mätöntä, että saadaan ehkäiseviä toimenpiteitä aikaan, jotka es-
8439: tävät uusien maa-alojen menemistä tukkiyhtiöille ja myöskin pa-
8440: koittavat tukkiyhtiöt taloudellisesti kannattamattomina vähitellen
8441: luovuttamaan entisetkin pois. Tätä varten on tehty ehdotus laiksi
8442: ehkäisemään yhtiöitä hankkimasta lisää suuria maa-aloja ja ovat
8443: sen allekirjoittaneet paitsi esittäjää ed. Tervaniemi, Ylikorpi, Ripatti,
8444: Rajala, Tulikoura, Runtti ja Vahe. Pyydän että Eduskunta suosi-
8445: ollisesti lähettää tämän eduskuntaesityksen Talousvaliokuntaan.
8446:       Päätös: Esitys lähetetään Talousvaliokuntaan .
8447: 
8448: 
8449:        .H.nomusehdotuksia, jotka tarkoittavat muutoksia
8450:                   valtiopäiväjärjestykseen.
8451:     Esitetään ja lähetetään tehdystä ehdotuksesta Perustuslaki-
8452: valiokuntaan:
8453:     ed. Järvisen y. m. anomusehdotus (n:o 4), Eduskunnassa toimi-
8454: tettavien äänestysten saattamisesta julkisiksi (T.iitteet I, 4, siv. 8);
8455:     ed. V. Perttilän y. m. anomusehdotus (n:o n), Eduskunnan jä-
8456: senten välikysyntäoikeuden laajentamisesta (Liitteet I, 3, siv. 7);
8457: 
8458:     ed. K. Hämäläisen anomusehdotus (n:o 37), täyden aloteoikeuden
8459: myöntämisestä Eduskunnalle perustuslaki- ja kirkkolakikysymyksissä
8460: (I,iitteet I, 2, siv. 6);
8461:               , Avioliittolainsäädännön uudist. kosk. an.               r81
8462: 
8463: 
8464:    ed. Elorannan y. m. anomusehdotus (n:o 97), valtiollista äänioi-
8465: keutta rajoiltavien määräyksien poistamisesta V aitiopäiväjärjestyksestä
8466: (Liitteet, I, 1, siv. 5); sekä
8467: 
8468:     ed. F. Koskisen y. m. anomusehdotus (n:o 164), Valtiopäiväjär-
8469: jestyksen muuttamisesta siihen suuntaan, että Suuri valiokunta koko-
8470: naan poistettaisiin (Liitteet I, 5, siv. 9);
8471: 
8472: 
8473:        .B.violiittolainsäädännön uudistamista koskevia
8474:                         anomusehdotuksia.
8475:    Esitetään ja lähetetään Lakivaliokuntaan:
8476: 
8477:     Ed. Hagmanin y. m. anomusehdotus (n:o r8), avioliittoa sekä
8478: aviopuolisoiden omaisuus- ja velkasuhteita koskevan lainsäädännön
8479: uudistamisesta (I,iitteet IIJ, 1, siv. 5);
8480: 
8481:    ed. Hagmanin anomusehdotus (n:o 20), Naimiskaaren I luvun
8482: 6 §:n muuttamisesta (Liitteet III, 6, siv. 12);
8483: 
8484:     ed. M. S. Laineen y. m. anomusehdotus (n:o 31), aviovaimon
8485: toimivaltaa ja oikeutta lapsiinsa sekä pesän omaisuudenhallintoon
8486: koskevan lainsäädännön uudistamisesta (Liitteet III, 4, siv. 10);
8487: 
8488:     ed. Gripenbergin y. m. anomusehdotus (n:o 59), aviopuolisoiden
8489: omaisuus- ja velkasuhteista I5 päivänä huhtikuuta r889 annetun
8490: lain 2 luvun muuttamisesta (Liitteet ·III, 2, siv. 7);
8491: 
8492:    ed. Gripenbergin y. m. anomusehdotus (n:o 6r), avioliitossa olevan
8493: äidin oikeuksien laajentamisesta lapsiinsa nähden (Liitteet III, 3, siv. 9)
8494: 
8495: 
8496: 
8497:  .B.viottomain lasten oikeudellisen aseman parantamista
8498:                koskevia anomusehdotuksia.
8499:    Esitetään ja lähetetään Lakivaliokuntaan:
8500: 
8501:     ed. Hagmanin y. m. anomusehdotus (n:o 21), aviottomain lasten
8502: oikeudellisen aseman parantamisesta (Liitteet JJI, 8, siv. 23);
8503: 
8504:    ed. Räsäsen y. m. anomusehdotus ( n:o 76), aviottomain lasten
8505: oikeussuhteita koskevan lainsäädännön perinpohjaisesta korjaamisesta
8506: (Liitteet III, 9, siv. 25);
8507:                      Istunto 3 p. maaliskuuta 1<)08.
8508: 
8509: 
8510:     ed. Hedvig Gebhardin y. m. anomusehdotus (n:o II?), avt'otto-
8511: main lasten oikeudellista asemaa koskevan lainsäädännön korfaami-
8512: sesta (Liitteet III, ro, siv. 26).
8513: 
8514: 
8515:       Naisen kelpoisuutta valtion virkoihin koskevia
8516:                     anomusehdotuksia.
8517:    Esitetään ja lähetetään Lakivaliokuntaan:
8518: 
8519:    ed. Hagmanin y. m. anomusehdotus (n:o rg), oikeuden myöntä-
8520: misestä naiselle samoilla ehdoilla kuin mieskin päästä valtion vir-
8521: koihin (Liitteet III, II, siv. 31); sekä
8522: 
8523:    ed. Käkikosken v. m. anomusehdotus (n:o 96), samasta astasta
8524: (Liitteet III, rz, sh~. 33) .
8525: 
8526: 
8527: 
8528:    .Muutoksia Rikoslakiin koskevia eduskuntaesityksiä
8529:                  ja anomusehdotuksia.
8530:    Esitetään
8531: 
8532:     ed. Nuortevan y. m. eduskuntaesitys (n:o 3), sisältävä ehdotuk-
8533: sen Rikoslain 43 luvun 5 § :ään tehtävästä lisäyksestä, foka koskee
8534: vivisektioonin poistamista (Liitteet III, r8, siv. 45),
8535:     jonka sisällyksen selostaa ed. Nuorteva, pyytäen että esitystä ei
8536: 1ähetettäisi Lakivaliokuntaan, niinkuin viime kerralla, vaan sen
8537: laatuun nähden Sivistysasiainvaliokuntaan.
8538:     Tämän johdosta puheenvuoroa käyttäen lausuu:
8539: 
8540:    Ed. Schybergson: J ag föreslår remiss till lagutskottet, som är
8541: det utskott, dit motionen hör, enär den gäller ändring af strafflagen.
8542: 
8543:    F.d. Rosenqvist, V. T.: Mig synes saken vara klar: motionen
8544: hör till lagutskottet, och ber jag därför att få understöda hr Schy-
8545: bergsons förslag om remiss till detta utskott.
8546:     Hyväksytään vastattavaksi äänestysesitys:
8547:     Ken tahtoo lähettää asian Sivistysvaliokuntaan, vastaa jaa;
8548: jos ei voittaa, on se lähetettävä Lakivaliokuntaan.
8549:     Äänestyksessä ovat ei-äänet voitolla. Eduskuntaesitys lähete-
8550: tään siis Lakivaliokuntaan.
8551:    Edelleen esitetään ja lähetetään Lakivaliokuntaan:
8552:                    Vapautus valiokuntajäsenyydestä.
8553: 
8554: 
8555:     ed. Hagmanin y. m. eduskuntaesitys (n:o 9), sisältävä ehdotuksen
8556: Rikoslain 43 luvun 5 § :n muuttamisesta toisin kuuluvaksi (Liitteet
8557: III, 19, siv. 46);
8558: 
8559:    _ed. Ahlroosin ja Hedbergin anomusehdotus (n:o 68), Rikoslain
8560: 43 luvun 5 § :n muuttamisesta toisin kuuluvaksi (Liitteet UI, 20,
8561: siv. 48); sekä
8562: 
8563:    ed. Hedvig Gebhardin y. m. eduskuntaesitys (n:o 27), sisältävä
8564: ehdotuksen Rikoslain 43 lukuun tehtävästä lisäyksestä, foka koskee
8565: naisen katurauhan turvaamista (Liitteet UI, 17, siv. 42),
8566:    jonka lukee ed. H edv~·g Gebhard.
8567: 
8568: 
8569: 
8570:     Koska päiväjärjestyksessä olevia asioita on vielä paljon käsitte-
8571: lemättä, keskeytetään täysi-istunto k:lo 4,02 i. p. ja määrätään sitä
8572: jatkettavaksi k:lo 6 i p.
8573: 
8574: 
8575: 
8576:                         Istunto klo 6 i. p.
8577: 
8578:     Ennen kuin siirrytään päiväjärjestykseen, ilmoittaa Puhemies
8579: että eq. I. V. Laine haluaisi saada lomaa ei ainoastaan huomiseksi,
8580: niinkuin aamulla myönnettiin, vaan viikon loppuun saakka.
8581:     Pyyntöön suostutaan.
8582: 
8583:     Ed. Kares saa vapautusta tämän päivän istunnosta yksityisten
8584: asiain takia.
8585: 
8586: 
8587:              Vapautus valiokunnanjäsenyydestä.
8588:    Puheenvuoron saa sen jälkeen:
8589: 
8590:    Ed. Hedberg: Då j ag blifvit vald tili ledamot af kommunal-
8591: utskottet och icke kan sköta detta uppdrag jämsides med supp-
8592: leantskap i statsutskottet, skulle jag anhålla om befrielse från supp-
8593: leantskapet i sistnäinnda utskott.
8594: 
8595:    Pyyntöön suostutaan, ja Valitsijamiehiä kehoitetaan valitse-
8596: enaan toinen varajäsen Valtiovarainvaliokuntaan.
8597:                       Istunto 3 p. maaliskuuta 19(>8.
8598: 
8599: 
8600:    Esitetään ja lähetetään edelleen Lakivaliokuntaan:
8601:    ed. Nissisen y. m. anomusehdotus (n:o 12), Rikoslain 20 ltwun 7
8602: §:n muuttamisesta (Liitteet III, 13, siv. 37);
8603:    ed. Dagmar Neoviuksen y. m. anom. ehd. (n:o 13), samasta asiasta
8604: (Liitteet III, 14, siv. 39);
8605:    ed. Gripenbergin y. m. anom. ehd. (n:o 6o), samasta asiasta (Liit-
8606: teet III, 15, siv. 40);
8607:     ed. Räsäsen y. m. anom. ehd. (n:o 75), samasta as1:asta      (Liitteet
8608: III, 16, siv. 41);
8609:     ed. S. Wuolijoen anom. ehd. (n:o 15), Rikoslain muuttamisesta
8610: siihen st~untaan, että ehdollisella tuomiolla tttlisi olemaan mahdollisim-
8611: man laaja ala rankaisusysteemissä (Liitteet III, 21, siv. 5o); sekä
8612:    ed. Luoman anom. ehd. (n:o 136), tarpeellisen selvityksen hank-
8613: kimisesta kysymykseen n. s. ehdollisen rangaistustuomion soveltuvai-
8614: suudesta Suomessa käytäntöän otettavaksi (Liitteet III, 22, siv. 51.)
8615: 
8616: 
8617: 
8618: Erinäisiä koulukysymyksiä koskevia anomusehdotuksia.
8619:    Esitetään ja lähetetään Sivistysvaliokuntaan:
8620:     ed. Hagmanin y. m. anom. ehd. (n:o 22), yhteiskoulufen kehityksen
8621: edtstämisestä riittävillä valtioavuilla ja yhteiskouluaatteen totMttta-
8622: misesta valtion oppilaitoksz'ssa (Liitteet VI, 16, siv. 87);
8623: 
8624:     ed. Arajärven y. m. anom. ehd. (n:o 35), valtioavun myöntämi-
8625: sestä yhteiskozduille ja muille yksityisille alkeisoppilaitoksille sekä
8626: yksityiskoulujen opettajille myönnettävästä palkankorotus- ja eläke-
8627: oikeudesta (I,iitteet VI, 17, siv. 88);
8628: 
8629:     ed. Valavaaran anom. ehd. (n:o 46), valtioavun myöntämisestä Pie-
8630: tarin suomalaiselle yhteiskoululle. (I,iitteet VI, 23, siv. 108);
8631: 
8632:    ed. Kiiskisen y. m. anom. ehd. (n:o 86), korotetun valtioavun myön-
8633: tämisestä Oulun suomalaiselle yhteiskoulul!e (Liitteet VI. 21, siv. 101);
8634: 
8635:    ed. Nissisen ja Heiskasen anom. ehd. (n:o 6g), Iisalmen yksityi-
8636: sen suomalaisen yhteiskoulun ottamisesta valtion huostaan (lAitteet
8637: VI, 20, siv. g8);
8638:     ed. Oskari Laineen y. m. anom. ehd. (n:o r6), Porvoon suomalaisen
8639: yhteiskoulun ottamzsesta valtion huostaan (Liitteet VI, 19, siv. 91); sekä
8640:                      Koulukysymyksiä kosk. an.                    r8s
8641: 
8642: 
8643:     ed, Sundblomin y. m. anom. ehd. (n:o 172), Maarianhaminan kou-
8644: lun yksityisten jatkolttakkain ottamisesta valtion huostaan ja yhdis-
8645: tämisestä paikkakunnan viisiluokkaisen realioppilaitoksen kanssa täy-
8646: delliseksi realilyseoksi (Liitteet VI, 22, siv. ros).
8647: 
8648:    Esitetään ja lähetetään valtiovarainvaliokuntaan
8649: 
8650:    ed. Kareksen ja Hakulisen anom. ehd. (n:o 176), määrärahan myön-
8651: tämisestä kullekin kansanopistolle varatlomien oppilaiden apura-
8652: hoiksi (Liitteet II, II, siv. 36); ja
8653: 
8654:     ed. Hakulisen ja Kareksen anom. ehd. (n:o rgr), enennetyn val-
8655: tioavun myöntämisestä kansanopistojen ytläpitämiseks1: sekä määrä-
8656: vuotisten palkankorotusten valmistamiseksi kansanopistojen opettajille
8657: (Liitteet II, IO, siv. 32i.
8658: 
8659:    Esitetään ed. Pesosen y. m. anom. ehd. (n:o 3). laajemman haku-
8660: kelpoisuudtn myöntämisestä valtionvirkoihin realilyseon keskikoulun
8661: oppimäärän suorittaneille (Liitteet VI. r8, siv. go), ja
8662:     lähetetään se Sivistysvaliokuntaan.
8663: 
8664: 
8665: Erinäisten sivistys- ja siveellisyyspyrintöjen edistämistä
8666:               koskevia anomusehdotuksia.
8667:    Esitetään
8668:    ed. Oljemarkin ja Sundblomin anom. ehd. (n:o 82), luentotoimen
8669: ja nuorisoseuratyön hyväksi myönnettyjen määrärahojen uusimisesta
8670: vuodeksi I909 (Liitteet II, g, siv. 31),
8671:    jonka ed. S1mdblom ehdottaa lähetettäväksi Sivistysvaliokuntaan.
8672:    Puheenvuoroa käyttää:
8673: 
8674:    Ed. Rosenqvist, V. T.: J ag hade också för min del tänkt, att
8675: denna petition skulle hänskjutas till kulturutskottet, men, då de
8676: under 45 och 46 upptagna petitionerna nyss hänskjötos till statsut-
8677: skottet, så skulle jag anse konsekvensen fordra, att också detta
8678: petitionsförslag hänskjötes till statsutskottet.
8679: 
8680:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
8681:     Hyväksytään vastattavaksi seuraava äänestysesitys:
8682:     Ken tahtoo lähettää anomuksen Sivistysvaliokuntaan, vastaa
8683: jaa; jos ei voittaa, on päätetty lähettää se Valtiovarainvaliokuntaan.
8684:     Äänestyksessä ovat ei-äänet voitolla. Anomusehdotus lähete-
8685: tään siis valtiovarainvaliokuntaan.
8686: 186                   Istunto 3 p. maaliskuuta 1go8.
8687: 
8688: 
8689:     Esitetään ed. Soinisen y. m. anom. ehd. (n:o n4), määrärahan
8690: myöntämisestä kansankirjastojen avustamiseksi sekä niiden ehtojen
8691: julkaisemisesta, joiden nojalla hyvin hoidetut kuntien .kantakirjas-
8692: tot voisivat saada yleisillä varoilla julkaistua virallista ja muuta kir-
8693: jallisttutta (Liitteet VI, 6, siv. 28),
8694:     jonka ed. Soininen ehdottaa lähetettäväksi Sivistysvaliokuntaan,
8695: lausuen: Anomusehdotus tosin koskee myös rahamääräystä, mutta
8696: kun asia on sitä laatua että se myöskin vaatii asiallista harkintaa
8697: itse tarkoituksesta, johon rahat annettaisiin, niin olisi mielestäni
8698: asianmukaista että se lähetettäisiin Sivistysvaliokuntaan.
8699: 
8700:       Päätös: Anomusehdotus lähetetään Sivistysvaliokuntaan.
8701:     Ed. Vikmanin y. m. anom. ehd. (n:o 184), samasta ttsiasta
8702: (I,iitteet VI, 7, siv. 34), lähetetään Sivistysvaliokuntaan.
8703: 
8704:     Esitetään ed. Alkion y. m. anom. ehd. (n:o 87), määrärahan myön-
8705: tämisestä maanviljelysharrastuksen elvyttämiseksi toimeenpantavia ret-
8706: keilyjä varten. (Liitteet IV, 2, siv. 7).
8707: 
8708:       Puheenvuoroa käyttää:
8709: 
8710:     Ed. Rosenqvist, V. T.: Då denna petition så nära hänför sig
8711: till jordbruket, tager jag mig friheten föreslå, att den måtte hän-
8712: skjutas till agrarutskottet.
8713:    Ed. Pesonen:         Minä   pyydän kannattaa ed. Rosenqvistin
8714: ehdotusta.
8715:       Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
8716: 
8717:     Vastattavaksi hyväksytään seuraava äänestysesitys:
8718:     Ken tahtoo lähettää asian Sivistysvaliokuntaan, vastaa jaa;
8719: jos ei voittaa, tulee se lähetettäväksi Maatalousvaliokuntaan.
8720:     Huutoäänestyksessä ovat ei-äänet voitolla, joten asia menee
8721: Maatalousvaliokuntaan.
8722:       Sivistysvaliokuntaan lähetetään vielä seuraavat neljä anomus-
8723: ehdotusta, nimittäin:
8724:     ed. Aallon y. m. (n:o 2), valtioavun myöntämisestä Kansan-
8725: valistusseuran käytettäväksi lasten ja kansankirjastojen ylläpitämi-
8726: seksi {Liitteet VI, 5, siv. 17);
8727:    ed. Kareksen y. m. (n:o 151), apurahan myöntämisestä Suomen
8728: Opiskelevan Nuorison Raittiusliiton Keskustoimikunnille (Liitteet VI
8729: 12,   siv. 48);
8730:                    Uusien rautat. rak. y. m. kosk. an.
8731: 
8732: 
8733:     ed. Soinisen y. m. (n:o I66), valtioavun myöntämisestä ~Rait­
8734: tiuden Ystävät>> ja ~Finlands svenska Nykterhetsförbund>> nimisille
8735: seuroille (Liitteet VI, II, siv. 43);
8736:     ed. Setälän y. m. (n:o I8g), valtioavun myöntämisestä suunm:-
8737: tellun Kalevalan kuvittamisen alulle saamiseksi. (Liitteet VI, 3, siv. IO).
8738: 
8739: 
8740:  Uusien rautateitten rakentamista ja ehdotettujen rauta-
8741:    tielinjojen tutkimista koskevia anomusehdotuksia:
8742:   Esitetään ja lähetetään Valtiovarainvaliokuntaan seuraavat uusien
8743: rautateitten rakentamista ja rautati.elinjojen tutkimista koskevat
8744: anomusehdotnkset, nimittäin:
8745:    ed. Kareksen y. m. (n:o no), radasta Savonlinna-Mik.l?,di-Jy-
8746: väskylä (Liitteet II, 35, siv. 87)·
8747:     ed. Huoposen (n:o I30), radasta Sairaf.a-Käkisalmi            (Liitteet
8748: II, 5I, siv. wg);
8749:    ed. Sipposen ja Kivilinnan (n:o I3J), radasta Koivisto-Perk-
8750: järvi-Käkisalmi (Liitteet II, 50, siv. w6);
8751:    ed. Snellmanin (n:o I38), radasta Kuopion ja Iisalmen välinen
8752: rata-Joensuu (Liitteet II, 30, siv. 79);
8753:    ed. Snellmanin (n:o I39), radasta Ylivieska-Kurkimäki (Liit-
8754: teet II, 24, siv. 70);
8755:    ed. Ripatin y. m. (n:o I4o), radasta Otava-Leivonmäki-Jyväs-
8756: kylä (Liitteet II, 36, siv. 88);
8757:    ed. Lagerlöfin y. m. (n:o I43), radasta Vaala-Oulunkylä sekä
8758: Kestilä-Iisalmen ia Kajaanin välinen rata (Liitteet II, 20, siv. 65).
8759:    ed. Heikkisen y. m. (n:o I45), radasta Kajaani-Kuusamo (Liit-
8760: teet II, Ig, siv. 63);
8761:    ed. Arokallion ja Branderin (n:o ISO), radasta Karjalanrata-
8762: Koirinoja-Suojärvi (Liitteet II, 54, siv. ns);
8763:    ed. Leppäsen y. m. (n:o I58), radasta Värtsilä-Hiiskoski (Liit-
8764: teet II, 55, siv. n6);                •
8765:    ed. Häkkisen ja Höijerin (n:o I6o), radasta Suonnejoki-Ylivieska
8766: (Liitteet II, 25, siv. JI);
8767:    ed. Rajalan (n:o I65), radasta         Kurikka-Ikaalinen-Kulovesi
8768: (Liittee! II, 39,· siv. 92);
8769:     ed. Paloheimon (n:o I67), radasta Turku-R1'ihimäki            (Liitteet
8770: II, 45, siv. wo);
8771: 188                     Istunto 3 p. maaliskuuta 19(>8.
8772: 
8773: 
8774:    ed. Virkkusen y. m. (n:o 170), radasta Suonnejoki-Su<Jlahti
8775: (Liitteet II, 34, siv. 85);
8776: 
8777:     ed. Hakulisen (n:o 177), radasta Joensuun-Savon rata (Liitteet
8778: II, 31, siv. 8o);
8779: 
8780:     ed. Vikmanin ja Riihelän (n:o 182), radasta Simola-Suomen-
8781: lahden -ranta (Liitteet II. 48, siv. 104); sekä
8782: 
8783:    ed. Myllyiän (n:o 190), radasta Siet•i-Suonnejoki (Liitteet II,
8784: z6, siv. 73).
8785: 
8786: 
8787:       Seuraava täysi-istunto on ensi perjantaina kello I I a. p.
8788: 
8789: 
8790: 
8791:       Istunto päättyy kello J,Io i. p.
8792: 
8793:                                              Pöytäkirjan vakuudeksi:
8794:                                                F. W. Kadenius.
8795: 
8796: 
8797: 
8798: 
8799:       15. Perjantaina 6 p. maaliskuuta 1908
8800:                    klo 11 a. p.
8801:       Täysi-istunto alkaa k :lo I 1,45 a. p.
8802: 
8803:     Nimenhuudossa merkitään poissa oleviksi ed. Antila, Castren,
8804: Eronen, Helkiö, Höijer, Kanervo, Oskari Laine, Lehtinen, Me-
8805: rivirta, Mäkelin.
8806:    Puhemies mainitsee että syy, miksi täysi-istunto tänään alkaa
8807: myöhemmin kuin on ilmoitettu, on se että pitkän esityslistan takia
8808: puhemiesneuvoston kokous kesti kauvemmin.
8809:     Ed. Helkiö ja Eronen ilmoitetaan sairauden takia jääneen
8810: pois, ed. Oskari Laine ja Höijer saavat yksityisten asiain takia
8811: vapautusta täksi päiväksi, ed. Mäkelin samoin tämän kuun 4 päi-
8812: västä IO päivään eli ensi tiistaihin saakka, ed. Sundblom samoin
8813: ensi maanantaiksi, tiistaiksi, keskiviikoksi ja torstaiksi, ed. Jo-
8814: hansson tämän päivän iltaistunnosta, jos semmoinen tulee; ed.
8815: Lehtinen ilmoitetaan sairaaksi.
8816:                                Valiokunnan puheenjohtajia.               I&}
8817: ------    ----   ----------------------------           -----------
8818:                           Valiokunnan puheenjohtajia.
8819:     Kunnallisvalioknnnan puheenjohtajaksi Eduskunnalle saapu-
8820: neiden kirjelmäin mukaan ilmoitetaan valituksi ed. Lindroos ja
8821: varapuheenjohtajaksi ed. Wiljakainen,·
8822: 
8823:    toimitttsvaliokunnan puheenjohtajaksi ed. Setälä ja varapu-
8824: heenjohtajaksi ed. Käpy;
8825: 
8826:    tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi ed.                 Väinö Vuotijoki
8827: ja varapuheenjohtajaksi ed. Arvid N eovius.
8828: 
8829: 
8830:          Pikakirjoituskansliain järjestely eduskunnassa.
8831:    Esitetään seuraavat kirjelmät:
8832: 
8833:                      Suomen                     Eduskunnalle!
8834: 
8835:     Pöytäkirjan otteen mukaan viime helmikuun 17 p :Itä on
8836: Eduskunta Valtiopäiväjärjestyksen 43 § :ssä mainittua tarkoi-
8837: tusta varten lähettänyt V altiovarainvaliokuntaan kysymyksen
8838: määrärahoista nykyisten valtiopäiväin pikakirjoituskansliaa var-
8839: ten, minkä ohessa Valiokunnan lausuntoa on vaadittu pikakirjoi-
8840: tuskanslian osittaista vakinaistuttamista koskevan kysymyksen ra-
8841: hallisesta puolesta.
8842:     Tämän johdosta saa Valiokunta kunnioittaen ilmoittaa päättä-
8843: neensä:
8844:    että suomalaisen pikakirjoituskanslian ylläpidosta kuluvien
8845: valtiopäiväin aikana on Suomen Pikakirjoittajayhdistykselle suo-
8846: ritettava 8,ooo markkaa kuukaudessa, mihin tulee lisäksi erityi-
8847: sesti annettavien laskujen mukaan korvaus todellisista menoista
8848: kansliatarpeisiin, puhtaaksikirjoituksesta 2 markkaa puhtaaksikir-
8849: joitetulta arkilta sekä pöytäkirjan korjausluvusta 8 markkaa pai-
8850: noarkilta; ja
8851:     että ruotsalaisen pikakirjoituskanslian ylläpidosta samana ai-
8852: kana on ,Föreningen Gabelsberger-"nimiselle yhdistykselle suori-
8853: tettava 2,000 markkaa kuu,kaudessa ynnä erityisten laskujen mu-
8854: kaan korvaus todellisista menoista kansliatarpeisiin, puhtaaksikir-
8855: joituksesta 2 markkaa 50 penniä puhtaaksikirjoitetulta arkilta sekä
8856: pöytäkirjan korjausluvusta 8 markkaa painoarkilta.
8857:     Mitä sitten tulee pikakirjoituskanslian osittaiseen vakinais-
8858: tuttamiseen, niin ei Valiokunta ole katsonut asian tällä kertaa ai-
8859: heuttavan lausuntoa Valiokunnan puolelta ennenkuin Kansliatoi-
8860: 1<)0                Istunto 6 p. maaliskuuta H}08.
8861: 
8862: 
8863: mikunta on antanut lausuntonsa itse ehdotetusta järjestelmästå
8864: ja pikakirjoituskanslian muodostamisesta.
8865:                             Valtiovarainvaliokunnan puole."ta :
8866:                                       E. Nevanlinna.
8867:                                                J. Vartiovaara.
8868:             Till     Finlands          Landtdag!
8869: 
8870:      Enligt föreningen Gabelsberger tilihandakommet meddelande
8871: har föreningens anbud om öfvertagande af den svenskspråkiga ste-
8872: nografiska protokoliföringen vid Landtdagens plena blifvit af-
8873: böjdt i och med Statsutskottets i saken fattade beslut. Jämlikt
8874: nämnda beslut, om hvilket föreningen likvisst ännu icke erhåliit
8875: något skriftligt meddelande, skulie protokoliföringen öfverläm-
8876: nas åt föreningen endast under villkor, att kostnaderna för det
8877: svenska stenografkansliets personai nedsattes från 3,050 marlc
8878: till 2,000 mark i månaden och att öfriga kanslikostnader erlades
8879: efter en något reducerad beräkningsgrund. I det anbud före-
8880: ningen vid landtdagens början inlämnade voro emeliertid om-
8881: kostnaderna för kansliet beräknade så lågt föreningen ansåg det
8882: möjligt, utan att fordringarna på ett dugande och snabbt arbete
8883: lederades. Föreningen ansåg sig nämligen kunna påtaga sig an-
8884: svaret för stenografk~nsliets sammansättande endast därest den-
8885: samma egde möjlighet att vid kansliet fästa stenografer med be-
8886: pröfvad förmåga att korrekt och fuliständigt uppteckna talare-
8887: nas andraganden och därest vid kansliet kunde anstälias steno-
8888: grafer tili sådant antal, att nödig aflösning af de i plenisalen de-
8889: jourerande stenograferna möjliggjordes.        Med den erfarenhet
8890: om det stenografiska arbetet föreningen förvärfvat kan densamma
8891: icke frångå sin uppfattning, att 4 svenska stenografer är det
8892: minsta antal, som erfordras för att icke arbetets beskaffenhet
8893: skali äfventyras eller den tid väsentligt framskjutas, inom hvil-
8894: ken protokollet bör föreligga i tryckfärdigt skick. På dessa
8895: förutsättningar har föreningens anbud tili Landtdag_en hvilat,
8896: och då föreningen icke ser någon möjlighet att för det belopp
8897:  (c. 44 % lägre än motsvarande anslag vid senaste landtdag).
8898: Statsutskottet nu ansett sig kunna för ändamålet stälia till dispo--
8899: sition, ombesörja den svenska stenografiska protokoliföringen,
8900: återstår för föreningen intet annat än att hos Landtdagen vörd-
8901: samt anmäla, att föreningen under sådana förhålianden icke kan
8902: åtaga sig den svenska stenografiska protokoliföringen vid inne-
8903: varande landtdag. För att likvisst något afbrott i den svenska
8904: protokollföringen icke måtte inträffa, har föreningen anmodat
8905: de af densamma vidtalade stenograferna att, därest Landtda-
8906:                   Pikakirjoituskansliain järjestely.
8907:                                                   -------------------
8908: gen sådant önskar, och under förutsättning att det af förenin-
8909: gen i dess första skrifvelse begärda anslaget oafkortadt beviljas
8910: för stenografernas tjänstgöringstid, fortsätta med den stenogra-
8911: fiska tjänstgöringen, intill dess Landtdagen på annat sätt ordnat
8912: det svenska stenografkansliet.
8913:     Helsingfors den 4 mars 1908.
8914:               På föreningens Gabelsbergers vägnar :
8915:                                       G. R. Snellman.
8916:                             Föreningens nuvarande ordförande.
8917: 
8918:   Päätös: Kansliatoimikunnan ehdotuksesta, jonka puhemies esittää,
8919: päättää Eduskunta toistaiseksi suostua jälkimäisessä kirjelmässä teh-
8920: tyyn tarjoukseen, mutta jättää Kansliatoimikunnan asiaksi ryh-
8921: tyä tarpeenmukaisiin toimenpiteisiin, jotta ruotsalainen pikakir-
8922: joitus näillä valtiopäivillä saataisiin lopullisesti järjestetyksi.
8923: 
8924: 
8925: 
8926:       Ehdotus muutokseksi työjärjestyksen 36 §:ään.
8927:     Esitetään viime istunnossa pöydälle pantu ed. L. Ingmanin
8928: y. m. kirjelmä, jossa ehdotetaan muutosta työjärjestyksen 36 § :ään.
8929: 
8930:    Keskustelu:
8931:    Ed. von 1Ufthan: Jag anhöll senast om bordläggning af detta
8932: ärende, emedan jag anser det vara ett ärende utaf mycket stor be-
8933: tydelse och förtjänt att belysas äfven under en remissdebatt, innan
8934: talmanskonferensen tager under ompröfning, hvilka åtgärder even-
8935: tuelt kunde vidtagas för att åstadkomma mera tillfredsställande
8936: svenska lagtexter. J ag ber då först att få hålla mig till några anmärk-
8937: ningar, som af förslagsställarena hafva gjorts. Den ·första rör på-
8938: ståendet, att åstadkommandet af dubbelspråkiga lagtexter och
8939: expeditionsskrifvelser fördröjer expeditions- och justeringsutskottens
8940: arbeten. Detta är klart; det är alldeles påtagligt, att det skall gå
8941: hastigare, om endast ett språk behöfver komma till användning, än
8942: om tvenne språk måste användas. Men detta, att förhållandena i
8943: vårt land nödvändiggöra tvåspråkiga lagtexter, är helt enkelt något,
8944: som ligger i sakens natur och som icke låter sig ändras. Ett ökadt
8945: arbete kan därför icke undgås, och anmärkningen härom förtjänar
8946: därför intet afseende.
8947:     Vidare anmärkes i skrifvelsen, att de svenska upplagorna af ut-
8948: skottsbetänkandena hafva visat sig synnerligen bristfälliga äfven
8949: beträffande klämmarna. Jag tviflar ingalunda på, att i enskilda fall
8950:                       Istunto 3 p. maaliskuuta H)08.
8951: 
8952: 
8953: en sådan bristfällighet kan påvisas, och detta kan icke heller anses
8954: märkvärdigt, då man betänker, på hvilket forceradt sätt dessa be-
8955: tänkanden måste öfversättas, ofta nog inom loppet af 48 timmar.
8956: En tillräcklig tid för kritisk granskning och pröfning af texterna
8957: har ju under sådana förhållanden icke förefunnits. och en sådan
8958: olägenhet var också att emotse med den arbetsordning landtdagen
8959: senast antog och hvilken afviker från den arbetsordning, som tidi-
8960: gare af landets ständer iakttagits. I hvad mån och huru detta skall
8961: kunna rättas är en sak, som jag senare skall ingå uppå.
8962:      Hvad åter beträffar det sakförhållande, att man varit tvungen
8963: att helt och hållet omarbeta något större flertal skrifvelser, så vill
8964: jag lämna den saken att närmare belysas af den svenska medlemmen
8965: af expeditionsutskottet, hvilken deltog i hela utskottsarbetet och
8966: därom har större kännedom. J ag vill emellertid i detta sammanhang
8967: fästa uppmärksamheten vid, att åtskilliga gånger ett jämförande
8968: utaf båda texterna ledt till en förändring och förbättring af den
8969: finska texten, något, som den ärade förslagställaren för sakens be-
8970: lysande också skulle hafva bordt i detta sammanhang omnämna,
8971: och hvilket är honom väl bekant.
8972:      Vidare framhålles i skrifvelsen, att. då expeditions- och justerings-
8973: utskotten med landtdagens delegerade makt hafva fastställt orda-
8974: lydelsen för den svenska texten, detta med nödvändighet skulle
8975: medföra. att till detta utskott endast böra utses sådana med-
8976: lemmar, som behärska båda språken. Detta är nu alldeles icke
8977: nödvändigt. När under tidigare landtdagar lagtexterna in pleno
8978: fastställdes, fanns det i alla stånd ett större eller mindre antal med-
8979: lemmar, hvilka endast kunde bedöma ordalydelsen i den ena texten,
8980: men, som naturligt är i ett land som vårt, med en befolkning, som
8981:  till en del har ett till en annan del ett annat modersmål, så afhöllo
8982: sig i regeln de af respektive landtdagsmän, som insågo, att de saknade
8983: förmåga att beclöma denna sak, ifrån att inverka på beslutet och
8984: öfverlämnade detta åt dem, som clärtill hade förstånd och insikter.
8985: Att för öfrigt denna bestämning skulle åstadkomma någon slags
8986:  inskränkning i landtdagens rätt att välja kompetenta personer till
8987:  justerings- och expeditionsutskotten är ett mycket löst påståencle.
8988: Skall frågan om kompetens dryftas på allvar, så måste dock med-
8989: gifvas, att de medlemmar af landtdagen, som någorlunda behärska
8990:  båda de inhemska språken, enligt regeln också hafva en större kom-
8991:  petens för expeditions- och justeringsutskottens arbeten.
8992:       Att ett sådant förfarancle, som senast iakttogs, på något sätt
8993: skulle stricla emot lancltclagens värdighet är, såsom jag ticligare fram-
8994:  hållit, också ett alldeles oriktigt påståencle. Då skulle hela vår tidi-
8995: gare stänclerlagstiftning hafva tillkommit på ett ovärcligt sätt.
8996:       Hvacl seclan beträffar det sakförhållancle att vid expeditionerna
8997:  dock möjligen ett eller annat fel kunnat kvarblifva i clen svenska
8998:              Ehdotus muutokseksi työjärjestyksen 36 §:ään.           193
8999: 
9000: 
9001: texten. så att den icke absolut täcker den finska, så är detta någon-
9002: ting, som, i betraktande af att människoma icke äro fullkomliga,
9003: aldrig kan absolut undgås. Tidigare, när de svenska textema voro
9004: de mera grundläggande för behandlingen, inträffade det upprepade
9005: gånger, att, oaktadt det mest samvetsgranna arbete både från ut-
9006: skottens, från fyra särskilda kamrars samt från expeditions- och
9007: justeringsutskottens sida, därtill ofta nog biträdda af translators-
9008: kommissioner, skiljaktigheter i lagtexterna dock kvarstodo, hvilka
9009: sedermera blefvo rättade genom särskilda nådiga propositioner,
9010: gående ut på ändring af den finska texten i vissa fall. Det var ju
9011: en enkel utväg att, när en sådan bristande öfverensstämmelse blifvit
9012: upptäckt, anbringa en korrektion. Samma utväg står fortsättnings-
9013: vis öppen, blott med den förändring, att, då det finska språket under
9014: nuvarande förhållanden måste betraktas så~m det grundläggande
9015: Dch således i tvifvelaktiga fall vara utslagsgifvande, ändringama
9016: komma att ske i den svenska texten. Något förkastande af ett lag-
9017: förslag, såsom motionären antydde, behöfver på sådan grund alls
9018: icke komma i fråga.
9019:     I skrifvelsen heröres vidare en omständighet beträffande budget-
9020: betänkandets klämmar, och denna sak har här uppblåsts till en fråga
9021: af mycket stor betydelse. J ag ber att i korthet få relatera denna
9022: frågas gång för att visa, huru liten denna sak i själfva verket är.
9023: Då utskottsbetänkandet inkom till landtdagen, så täckte de båda
9024: texternas klämmar hvarandra fullständigt. Den svenska texten
9025: säger >>för bestridande - - - af särskilda kostnader bör användas
9026: behållningen i bevillningsfonden» o. s. v. Den finska texten säger
9027: återigen. >> että - - - suorittamiseen on käytettävä.>> Detta ut-
9028: skottsbetänkande tillkom, som hvar och en vet, under ett yt:terst
9029: forceradt arbete, så att statsutskottet var tvunget att affatta betän-
9030: kandet under här pågående nattplenum för att budgeten öfver huf-
9031: vud taget skulle hinna behandlas. Det visade sig också sedermera,
9032: att en liten omstilisering var af behofvet påkallad, en omstilisering,
9033: hvilken då utfördes af representanten Palmen jämte mig och några
9034: andra personer, som fäst uppmärksamheten vid, att ändring var af
9035: nöden. Denna ändring uppgjordes af oss på hvartdera språket.
9036: Den upplästes här af representanten Palmen på hvartdera språket
9037: och blef i denna ändrade form af landtdagen godkänd. Där kvarstod
9038: dock den skiljaktigheten, att i den svenska texten hibehölls i första
9039: momentet uttrycket >>bör anväwiaS>>,medan i den finska texten orda-
9040: lydelsen ändrades till >>osotetaan>>. eller >>anvisas.>> När frågan sedan
9041: förelåg tili behandling i expeditionsutskottet, så torde expeditions-
9042: utskottet icke hafva förbisett, att här förelåg en liten differens, men
9043: man ansåg den icke vara af den betydelse, att den bort föranleda
9044: tili en ändring, utan tillkom hela denna ändring senare. J ag var
9045: icke nän'arande vid detta sammanträde, men har jag hört så upp·
9046:                                                                      13
9047: 194                 Istunto 6 p. maaliskuuta H)O!i.
9048: 
9049: 
9050: gifvas. I alla fall är såsom synes differensen ytterst liten, och mer
9051: af stilistisk än af saklig art, då uttrycket »anvisas»i följande kläm
9052: i alla fall i den svenska texten användes.
9053:     Härmed skall jag lämna frågan om klämmarna. J ag vill blott
9054:  ännu en gång eriura om den omsorg, den gamla ständerlörsamlingen
9055: egnade åt det andra inhemska språket, i det att både utskotten
9056:  såsom sådana bemödade sig att gifva åt betänkandena möjligast stor
9057: öfverensstämmelse i språkligt hänseende, och att därutöfver ännu
9058:  möjligen kvarblifna skiljaktigheter dryftades i fyra olika stånd och
9059:  yttennera föranledde rättelser, hvarjämte sist och att slutligen juste-
9060:  rings- och expeditionsutskotten, ofta biträdda af translatorskommis-
9061:  sioner, riktade sin uppmärksamhet på dessa omständigheter. Om
9062:  Finlands nuvarande landtdag skulle vilja förfara lika samvets-
9063:  grannt, så finnes ingenting som hindrar landtdagen att i öfverens-
9064:  stämmelse hänned ändra sin arbetsordning hufvudsakligen i sådan
9065:  riktning, som från svenskt håll vid behandlingen af arbetsordningen
9066:  1,1nder senaste landtdag påyrkades. Men önskar landtdagen icke
9067:  detta. så kunna nog också flere andra utvägar tillgripas. H vad som
9068:  här är det väsentliga är att på alla håll en god vilja skall förefinnas
9069:  att åstadkomma den bästa möjliga lagtext och att de särskilda ut-
9070:  skotten också försöka att i tillräckligt god tid tillhandahålla det sven-
9071:  ska landtdagskansliet sina manuskript, så att öfversättningarna
9072:  hinna blifva i möjligaste grad kritiserade och granskade. Detta skulle
9073:  i väsentlig grad underlätta expeditions- och justeringsutskottens
9074:  arbeten.
9075:       H vad sist och slutligen beträffar motionens yrkande såsom
9076:  sådant, så kan jag icke annat finna, än att detta yrkande innebär
9077:  ett försök att genom en ändring i landtdagens arbetsordning ensidigt
9078:  fdn landtdagens sida ändra lagstiftningen om de officiella språken
9079:  i landet. Och skulle ett sådant förslag föreligga till landtdagens
9080:  pröfning och evcntuella godkännande, så hyser jag starka tvifvels-
9081:  mål därom, huruvida ta1mannen härom kunde framställa proposition
9082:  tilllandtdagen. Det är emellertid icke i detta läge saken nu befinner
9083:  sig. Jag vill nu betrakta denna sak så, att frågan om åstadkomman-
9084:  det af mera tillfredställande svenska texter genom hr Ingmans m.
9085:  fl:s motion har blifvit väckt och att talmanskonferensen med anled-
9086:  ning af denna väckta motion kan hafva anledning att pröfva, hvilka
9087:  utvägar tilläfventyrs kunde påfinnas för att i möjligaste grad åstad-
9088:  komma en förbättring. Under sådana förhållanden vi1l jag icke
9089:  yrka på afslag af motionens rerniss till talmanskonferensen, men
9090:  detta under den uttryckliga förutsättning, att talmanskonferensen
9091:  häraf skall taga sig anledning att pröfva frågan i hela dess vidd.
9092: 
9093:    Ed. Cederberg: Tämä puheenalainen kirjoitus on minuun
9094: tehnyt ikävän vaikutuksen erittäinkin siitä syystä, että minä olen
9095:              Ehdotus muutokseksi työjöxjestyksen 36 §:ään.          195
9096: 
9097: 
9098: ollut ruotsalaisen kansanpuolueen edustajana toimitusvaliokunnan
9099: jäsenenä. Ja minun tehtävänäni semmoisessa asemassa on erittäin
9100: ollut lukea ja tarkastaa ruotsinkielisiä tekstejä. Tästä syystä olen
9101: kai etupäässäkin katsonut olevani velvollinen pyytämään puheen-
9102: vuoroa tässä asiassa.
9103:      Kirjoituksessa sanotaan ensinnäkin: ,Ruotsinkieliset laitokset
9104: valiokuntien mietinnöistä ovat osoittautuneet erinomaisen puut-
9105: teellisiksi, toisinaan aivan virheellisiksi, joten ne -kirjelmiä laadit-
9106: taessa ovat olleet rivi riviltä. tarkastettavat ja kirjoitettavat".
9107: Tämä selvitys työn toimittamisesta tarkastusvaliokunnassa kir-
9108: jelmäin laatimisessa on suuresti erehdyttävä. Jos puutteellisuuk-
9109: sia huomattiin valiokuntien mietinnöissä, niin nämät eivät suin-
9110:  kaan pääasiallisesti kohdistuneet ruotsinkielisiin laitoksiin, vaan
9111:  suurestikin suomenkielellä tehtyihin pohjakirjoituksiin. Kun kir-
9112:  jelmä laadittiin suomenkielisen mietinnön perustuksella, niin huo-
9113:  mattiin, ettei tämä aina ajatukseltaan eikä muodoltaan ollut tarkka
9114: eikä oikea, vaan oli suuresti kaipaava muutosta.             Ihmeellistä
9115:  siis ei ollut, jos asiain näin ollen ruotsinkieliset mietinnöt eivät,
9116:  siten kuin ruotsinkielinen kanslia ne oli toimittanut, olleet aivan
9117:  ilman puutetta, sillä missä suomenkielinen pohjakirjoitus oli epä-
9118:  selvä ja epätarkka, tietysti sama virhe tuli ruotsalaiseenkin kään-
9119:  nökseen. Ruotsinkieliset valiokuntamietinnöt eivilJt kuitenkaan
9120:  suuremmassa määrässä olleet virheellisiä, eivät ainakaan nnssa
9121:  tapauksissa, missä oli hyvin kirjoitettu suomenkielinen mietintö.
9122:  Se huomattiinkin erittäin erityisten valiokuntien mietintöihin näh-
9123:  den, esim. lakivaliokunnan, laki- ja talousvaliokunnan sekä perus-
9124:  tuslakivaliokunnan mietinnöissä tarvitsi tehdä ruotsinkielisissä
9125:  laitoksissa hyvin vähän muutoksia pääasiallisesti siitä syystä, että
9126:  suomenkieliset pohjakirjoitukset olivat jotenkin virheettömiä. Toi·
9127:  nen taas oli laita, mitä tuli toisten valiokuntien antamiin mietin-
9128:  töihin. Missä siis suomenkielinen mietintö kirjelmää laadittaessa
9129:  oli suuresti korjattava, siellä myöskin oli ruotsinkielinen laitos
9130:  korjattava, rivi riviltä, sana ~malta, kuten tässä kirjoituksessa
9131:   selitetään.                      '
9132:       Tapahtui joskus niinkin, että ruosinkielisen mietinnön havait-
9133:  tiin olevan paremman siinä suhteessa, että ajatukset, muodot siinä
9134:   olivat selvempiä. Ja muistan että kerrankin, kun saatiin käsiin
9135:   hyvin kirjoitettu suomenkielinen mietintö, keskenämme lausuim-
9136:   me, että näkyy siltä, kuin tässä olisi pääkirjana ollut ruotsalai-
9137:   nen kirjoitus. Ruotsinkielisten laitosten huonoudesta ei siis voi
9138:   puhua tässä asiassa, ellei ota huomioon sitä, mitenkä suomenkieli-
9139:   set olivat laaditut. Ja jos katsoo asiaa tässä oikaistussa valossa,
9140:   niin se on jotenkin toisenlainen, kuin mitä tässä kirjoituksessa
9141:   selitetään. Minun mieleeni johtuu vanha sananlasku: ,Pata
9142: 19(}               Istunto 6 p. maaliskuuta I<)08.
9143: 
9144: 
9145: kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin", kun tässä erittäin
9146: tehdään moitteita ruotsinkielisiä mietintöjä vastaan.
9147:      Kirjoituksen tekijät ovat todistaakseen sen puutteellisuuden,
9148: mikä muka olisi löytynyt ruotsalaisissa kirjoituksissa, tuoneet
9149: todistukseksi sen kirjelmän, minkä valiokunnat tekivät valtiova-
9150: rainvaliokunnan mietinnöstä n :o 14 ja josta edellinen puhuja tässä
9151: jo teki selkoa. Tapahtui tosiaankin tässä toimitusvaliokunnalle
9152: huomaamattomuudesta virhe, mutta se oli todellakin ainoastaan
9153: niin muodollista laatua, ettei siitä tarvitsisi puhua. Siinä käytet-
9154: tiin sanoja ,bör användas" sen sijaan että olisi pitänyt sanoa
9155:  (från bevillningsfonden) ,bör anvisas". Tämä on koko se asia,
9156: josta tässä on tehty numero. Kun sitten seuraavassa saman mie-
9157: tinnön ponnessa nimenomaan sanotaan,af sålunda anvisade me-
9158: del", ,näin osoitetuista määristä", niin tästä on aivan selvästi il-
9159: mennyt, että on kysymys ainoastaan ,osoittamisesta", ,anvisning",
9160: ja siis ponnen lukija hyvästikin ilman selvitystä olisi saanut tiedon
9161: siitä, mikä ponnen todellinen sisältö oli. Minusta tämä muodolli-
9162: sen virheen korjaaminen enemmän näyttää valiokunnan huolelli-
9163: suutta kuin sen huolettomuutta. Minusta siis ei se ainoa todistus,
9164: mikä tässä on esiintuotu ruotsinkielellä tehtyjen kirjelmäin vir-
9165: heellisestä muodostamisesta, ole mikään todistus.
9166:      Syynä siihen, että virheitä on ollut valiokuntien tekemissä
9167: kirjoituksissa, sanotaan olleen sen, että viime valtiopäivillä kun
9168: asetettiin näitä valiokuntia, ei otettu huomioon jäsenten taitoa
9169:  suomen- ja ruotsinkielessä, vaan heidän kykynsä yleensä valio-
9170: kuntatehtäväinsä täyttämisessä. Minä luulen, että tuon peri-
9171: aatteen seuraaminen jäsenten vaalissa viime valtiopäivillä on ollut
9172: omiaan näyttämään, että valiokunnat voivat oivallisesti suorit-
9173:  taa tehtävänsä, ja olisi ollut hyvä, jos tätä periaatetta olisi nou--
9174: datettu valiokuntia kokoonpantaessa näilläkin valtiopäivillä. Tämä
9175:  tietysti riippuu pääasiallisesti siitä, että valiokuntain tehtävä on
9176:  sitä laatua, että siinä kielellinen kyky ja taitavuus pääasialli-
9177: sesti tulee kysymykseen. Mitä suurempi kielitaito jäsenellä on,
9178:  sitä suurelJlpi edellytys hänellä sa'malla on hyvin täyttää tehtä-
9179: vänsä valiokuntatyössä.
9180:      Minä olen valmis myöntämään, että asiakirjain ja kirjelmäin
9181:  kirjoittaminen kummallakin kielellä jossain määrin on viivyttänyt
9182:  näiden valmistumisen; on luonnostaan selvää, että näin on laita.
9183: On tietysti pyrittävä siihen, että valiokuntien aikaa koetetaan
9184: mitä suurimmassa määrässä säästää suomalaisen tekstin laadin-
9185: taa varten, niin ettei kuluteta suurempaa aikaa ruotsinkielisten
9186:  laitosten valmistamiseen. Tämä taas on luullakseni saavutetta-
9187:  vissa siten, että ruotsinkielisten kirjelmäin tekeminen uskotaan
9188:  luotettaville ja täysin kykeneville henkilöille, joita valiokuntatyö
9189:  ei estä uhraamasta siihen tyydyttävää aikaa ja huolta. Mutta
9190:             Ehdotus muutokseksi työjärjestyksen 36 §:ään.          197
9191: 
9192: 
9193: asiain järjestäminen tälle kannalle voi myös tapahtua niiden mää-
9194: räysten sisällä, mitkä nykyään ovat voimassa. Sen saavuttami-
9195: seksi ei tarvitse muuttaa työjärjestyksen määräyksiä. Minä en
9196: siitä syystä voi hyväksyä edellisen puhujan ehdotusta, että asia ly-
9197: kättäisiin puhemiesneuvostoon, vaan katson, että sen selvityksen
9198: mukaisesti, mikä tässä asiassa on annettu, ja joka - minä luulen
9199: sen - on kyllä edustajillekin tunnettu, ehdotus olisi hylättävä.
9200:     Tähän tulokseen minä tietysti kuitenkin olen pääasiallisesti
9201: tullut sillä perustuksella, että tämä ehdotus toteutettuna tulisi pe-
9202: riaatteellisessa suhteessa suurestikin loukkaamaan ruotsia puhu-
9203: vien eduskuntajäsenten oikeuksia. Ruotsiapuhuva on yhtähyvin
9204: kuin suomeapuhuvakin oikeutettu ottamaan osaa päätöksien teke-
9205: miseen ja niiden muodostamiseenkin kummallakin kielellä. Pu-
9206: heenalaisissa valiokunnissa pitää ruotsalaisillekin antaa tilaisuus
9207: ottaa osaa kirjelmäin laatimiseen, sekä perusteluihin että ponsiin.
9208: Ja tätä ei tietysti voi saavuttaa, jos ruotsalaiset tekstit jätetään
9209: kokonaan tekemättä.
9210:     Ja vieläkin yksi syy. Jos kirjoitus hyväksyttäisiin, niin ei
9211: ruotsalaisia päätekstejä tulisi olemaan lainkaan, mikä loukkaa
9212: sitä periaatetta, että ruotsinkin kieli tässä maassa on virallinen
9213: kieli vielä yhtä hyvin kuin suomenkieli.
9214: 
9215:     Ed. Ingman, Lauri: Kun nyt on saatu se valaistus, jota viime
9216: kerralla asiaa esitettäessä luvattiin, on minun pakko myöskin
9217: vähän valaista tätä ruotsalaisen puolueen taholta annettua valais-
9218: tusta. Pyydän lähinnä, siihen katsoen että ed. Cederberg lausui
9219: kirjelmämme tehneen häneen erikoisen ikävän vaikutuksen sen-
9220: vuoksi, että hänen asiansa on erityisesti ollut toimitusvaliokun-
9221: nassa pitää huolta ruotsalaisista kirjelmistä, huomauttaa, että, niin-
9222: kuin pitäisi kirjelmästäkin nähdä, tarkoituksemme ei ole ollut
9223: lausua minkäänlaista epäluottamusta viime valtiopäiväin toimitus-
9224: ja tarkastusvaliokunnan ponnistusten lojaalisuutta, vielä vähem-
9225: min ketään valiokuntien yksityistä jäsentä kohtaan. Saanen tässä
9226: mainita, että minullakin on ollut kunnia kuulua siihen toimitus- ja
9227: tarkastusvaliokuntien ruotsalaiseen delegatsiooniin, jonka tehtä-
9228: vänä on ollut pitää huolta ruotsinkielisistä kirjelmistä.
9229:     Mitä kirjelmämme sisältöön tulee, niin olemme ensinnäkin
9230: huomauttaneet, että ruotsalaisten kirjelmäin laatiminen on suu-
9231: ressa määrässä viivästyttänyt toimitus- ja tarkastusvaliokuntain
9232: työtä. Ed. v. Alfthan on pitänyt varsin luonnollisena, että se on
9233: sitä jonkunverran todellakin viivästyttänyt. Ei ole kysymys vaan
9234: tästä ,luonnollisesta" viivästyttämisestä, vaan siitä, että mai-
9235: nittujen kirjelmäin laatiminen mielestämme on vallan kohtuutto-
9236: mana tavalla tuottanut valiokunnille lisätyötä. Toimitus- ja tar-
9237: kastusvaliokunnat aloittivat varsinaisen työnsä noin viikko sen-
9238:                    Istunto 6 p. maaliskuuta 1908.
9239: 
9240: 
9241: jälkeen kuin valtiopäivät olivat lopettaneet viime istuntokautensa,
9242: Ja istuivat sittemmin - toimitusvaliokunta jotenkin yhtämittaa,
9243: lyhyttä joululomaa lukuunottamatta - , 22 päivään helmikuuta.
9244: Siitä kokemuksesta, jonka työssä sain, tulin näkemään, että ruot-
9245: salaisten kirjelmäin laatiminen vei varsin huomattavan osan tästä
9246: ajasta. Näyttääkseni tämän todeksi pitäisi minulla olla täällä toi-
9247: mitusvaliokunnassa laadittuja kappaleita ruotsinkielisistä kirjoi-
9248: tuksista, joista voitaisiin nähdä, millaisella tuskalla ja vaivalla ne
9249: ovat syntyneet. Minulla ei satu kuitenkaan olemaan tallessa muuta
9250: kuin yksi ainoa näyte, joka on sen näköinen, kuin arvoisat edus-
9251: tajat tässä näkevät. Mikäli ihmissilmä voi eroittaa on näille kah·
9252: delle sivulle tehty 87 korjausta, ja niistä ainoastaan 3-4 ovat
9253: korehtuurivirheitä, kaikki muut todellisia korjauksia. Kyllä on
9254: selvää, ettei tällainen asiapaperi synny aivan helposti.
9255:     Toiseksi olemme väittäneet, että valiokunnan mietintöjen ruot-
9256: sinkieliset laitokset ovat osoittautuneet erinomaisen puutteellisiksi.
9257: toisinaan aivan virheellisiksikin. Ed. Cederberg on koettanut selit-
9258: tää tätä siten, että missä suomenkielinen teksti oli hyvä, siinä oli
9259: ruotsinkielinenkin hvvä, mutta missä suomenkielinen oli huono, sii-
9260: nä ruotsinkielinenkin oli huono, joten virheellisyydet ruotsalaisessa
9261: tekstissä siis johtuvat suomenkielisen tekstin puutteellisuudesta.
9262: Niin ei kuitenkaan ole asianlaita, vaan ruotsinkielinen teksti sisälsi
9263: semmoisissakin kohdin, joissa suomalainen teksti oli aivan selvä, il-
9264: meisiä virheitä. Minä en tässä voi kuluttaa eduskunnan aikaa esit-
9265: tämällä suurempaa määrää näytteitä, mutta minun täytynee, koska
9266: täällä on väitetty vääräksi se, mitä kirjelmässä mainitsimme,
9267: kuitenkin esittää muutamia esimerkkejä, jotka näyttävät, kuinka
9268: harhaan viepä ed. Cederbergin selitys on.
9269:     Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä n :o 12 kulkulaitosrahas-
9270: tosta on suomalaisessa tekstissä sivulla 2 näin kuuluva lause:
9271: ,Osuus vähittäismyynti- ja anniskeluyhtiöiden voittorahoista, jota
9272: on rahastoon kuluvana vuonna suoritettu tasaluvuin 1,240,ooo
9273: markkaa". Ruotsalaisessa tekstissä sanotaan: ,Äfvensom andel
9274: i utminuterings- och utskänkningsbolagens vinstmedel, hvilken
9275: under de föregående åren i jämnt tal lemnat 1,240,000 mark".
9276:  Suomenkieliset sanat ,jota on rahastoon kuluvana vuonna suori-
9277: tettu" on siis ruotsiksi käännetty ,hvilken under de föregående
9278: åren i jämllt tal lemnat". Samassa mietinnössä samalla sivulla:
9279:  ,rahaston tulot ynnä sanotut siirrot tekisivät siten yhteensä
9280: 45,940,000 markkaa;" ruotsiksi: ,fondens inkomster jämte
9281: nämda öfverföringar utgjorde således sammanlagdt 46,940,000
9282: mark". Täällä on ruotsalaisessa laitoksessa yksi miljoona enem-
9283: män, joka ei taitane riippua siitä että suomalainen teksti olisi ol-
9284:  lut epäselvä. Samassa mietinnössä sivulla 3 : ,satunnaisia ti-
9285: leistä poistoja varten 1oo,ooo markkaa;" ruotsalaisessa tekstissä:
9286:             ·Ehdotus muutokseksi työjärjestyksen 36 §:ään.
9287: 
9288: 
9289:  ,samt afskrifningar" j. n. e. Sanat ,satunnaisia tileistä pois..:
9290:  toja" eivät ole mikään ,epäselvä lausetapa", ja ovat kuitenkin
9291:  ruotsalaisessa tekstissä aivan väärin käännetyt.
9292:      Edelleen samassa mietinnössä sivulla 5: ,Pietarin aseman
9293: .osalle mainitaan menevän ,niin ja niin paljon, ruotsiksi ,för
9294:  stationshuset i S :t Petersburg uppgifves" j. n. e. ,Pietarin
9295: :aseman osalle" on aivan selvä lausetapa eikä ensinkään merkitse
9296:  ,för stationshuset i S :t Petersbur:",
9297:      Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä n :o 6 kansakoulumää-
9298:  rärahoista sanotaan, kun on kysymys 35,000 markan myontämi"
9299: :Sestä yliopistollisia jatkokurssia varten kansakoulunopettajille:
9300:  ,Nämä varat olisivat jätettävät asianomaisen valtuuskunnan
9301:  täydellä valtuudella puheenaolevaan tarkoitukseen käytettäviksi
9302:  ja niiden osallisuuteen olisivat myös harjoituskoulujen opettajat
9303:  maamme seminaareissa päästettävät". Ruotsalaisessa tekstissä
9304:  sanotaan : - - - ,och borde äfven lärarne vid seminariernas
9305: normalskolor tillerkännas rätt att deltaga i dessa kurser". Suo.:
9306:  malainen teksti sanoo, että seminaarein mallikoulujen opettajain
9307: pitäisi päästä näistä rahoista osallisiksi, s. o. niistä stipendeistä,
9308: joita opettajille niistä annetaan. Ruotsalainen teksti sanoo, että
9309: heillä pitäisi olla oikeus ottaa osaa näihin kursseihin - oikeus,
9310:  mikä heillä tietysti on ollut, niin kauan kun näitä kursseja on'
9311: <Jilut olemassa.
9312:      Tämä riittänee näyttämään, minkäluontoinen se selitys on,
9313:  jonka herra Cederberg antoi. Kyllä minä myönnän sen, että vir-
9314:  heellisyydet suomalaisessa tekstissä toisinaan ovat antaneet ai-
9315: heen siihen, että ruotsalainen mietintö on tullut huonoksi. Mutta
9316: ·On aivan toisellaisiakin virheitä lukuisasti havaittu ruotsinkielisiä
9317:  mietintöjä tarkastettaessa. Minä en ihmettele, että tällaisia vir~
9318: heitä on tullut, se on ollut varsin luonnollista. Mutta tosiasia on,
9319: että näitä virheitä on ollut olemassa ja että ne ovat suuressa mää-
9320:  rin vaikeuttaneet ja viivästyttäneet toimitus- ja tarkastusvalio-
9321: kuntien työtä.
9322:      Sitten edelleen huomautamme, että se valta, mikä toimitus- ja
9323: tarkastusvaliokunnilla on työjärjestyksen mukaan, vaatisi, että
9324: kaikki ne edustajat, jotka valitaan jäseniksi näihin valiokuntiin,
9325: tävdellisesti osaavat sekä suomen että ruotsinkieltä. Tätä vaati-
9326: m~sta nyt sekä herra v. Alfthan että herra Cederberg ovat pi~
9327: täneet epäoikeutettuna. Minä olen sillä yksinkertaisella kan-
9328: nalla, että kun pitää jotakin asiata arvostella ja siitä päättää, oli
9329: se eduskunnassa taikka valiokunnassa, niin pitäisi siitä olla jon-
9330: kunlainen käsitys. Jos siis valiokunnassa pitää eduskunnan val-
9331: lalla päättää ruotsalaisesta tekstistä, niin pitää siitäkin olla jon-
9332: kunlainen käsitys. Mutta nyt on tosiasia se, että sekä toimitus-
9333: 200                Istunto 6 p. maaliskuuta 1908.
9334: 
9335: 
9336: että tarkastusvaliokunnassa on istunut henkilöitä, jotka eivät ym-
9337: märrä ruotsalaisesta tekstistä hölyn pölyä, ja heidän kuitenkin
9338: on pitänyt silloinkin kun toimitus- ja tarkastusvaliokunnat tule-
9339: vat erimielisiksi, juhlallisessa yhteisistunnossa - ratkaista ruot-
9340: salaisia tekstiä koskevia kysymyksiä. Kun esim. suomalaisessa
9341: kirjelmässä oli lausetapa ,yhteiskunnallinen valistustyö", oli tar-
9342: kastusvaliokunta kääntänyt sen ,bildningssträfvanden inom sam-
9343: hället", toimitusvaliokunta taas ,socialt upplysningsarbete", ja
9344: yhteisistunnossa tehtiin välittävä ehdotus: ,samhälleligt upplys-
9345: ningsarbete". Näistä asioista sitten ummikkosuomalaisetkin
9346: äänestivät! Ed. v. Alfthan ei pidä, että tämä on eduskunnan
9347: ja sen jäsenten arvoa alentavaa. Minä taasen pidän, että kun
9348: esim. valiokunnan jäsenen pitää kysyä, ,mitä mieltä meidän va-
9349: liokuntamme tässä asiassa on ollut" ja sitte äänestää sen mukaan,
9350: mutta ei itse asiasta ymmärrä mitään, niin kyllä se on jonkun
9351: verran edustajan arvoa alentavaa. Mutta voihan siitä olla eri
9352: mieliä, mikä on alentavaa edustajan arvolle, mikä ei.
9353:      Sitte olemme neljänneksi huomauttaneet, että jossakin ta-
9354: pauksessa on toimitus- ja tarkastusvaliokunnan kirjelmään Jaa-
9355: nyt virheitä. Sen ovat sekä herrat Cederberg että v. Alfthan
9356: täällä myöntäneet. Me emme ole tästä mitään suurta numeroa
9357: tehneet, olemme vain näyttäneet, kuinka kaikista lojaalisista pon-
9358: nistuksista huolimatta on sattunut, että virhe on jäänyt. On
9359: julkisuudessa huomautettu muistakin virheistä, mutta en ole tilai-
9360:  suudessa kontrolleeraamaan, ovatko muistutukset olleet oikeu-
9361: tettuja. Sen verran tiedän, että muuan kirjoittaja Hufvudstads-
9362: bladet'issa huomautti, että eräässä toisessakin ekspeditsioonissa on
9363:  ollut eroitus. suomalaisen ja ruotsalaisen tekstin välillä. Samoin
9364: kerrottiin toimitus- ja tarkastusvaliokunnissa, että senaatista päin
9365: tehtiin huomautuksia, että ekspeditsioonien suomalainen ja ruot-
9366:  salainen teksti eivät pidä yhtä. En ole käynyt tätäkään väitettä
9367:  tarkastamaan; kieltämätön tosiasia on, että ainakin jossakin ta-
9368:  pauksessa virheitä on jäänyt. Olen sitä mieltä, että jos jää suu-
9369:  rempia virheitä ja ne huomataan, ennenkuin eduskunnan päätös
9370:  vahvistetaan, hallitsijalle käy vaikeaksi vahvistaa lakia, jossa
9371:  suomalainen ja ruotsalainen teksti eivät pidä yhtä.
9372:       Luulen, että tämä Iausuntoni jonkun verran näyttää, että
9373:  meillä on ollut syytä tehdä tämä kirjelmä, ja että se valaistus,
9374:  minkä ed. Cederberg ja v. Alfthan sille antoivat, ei tee tyhjäksi
9375:  ainoatakaan meidän väitteistämme. Täällä herrat Cederberg ja
9376:  v. Alfthan myöskin - enemmän ohimennen - viittasivat asian
9377:  lailliseen puoleen, jopa ed. v. Alfthan luuli, että Puhemiehen olisi
9378:  pakko kieltää äänestämästä tässä asiassa. Tahdon huomauttaa,
9379:  että se ehdotus, joka täällä tehtiin, on vähempi osa siitä, minkä
9380:              Ehdotus muutokseksi työjärjestyksen 36 §:ään.           20 r
9381: 
9382: 
9383: 
9384: edustajat Palmen ja Paasikivi tekivät seitsenmiehisessä valiokun-
9385: nassa viime keväänä, kun työjärjestystä laadittiin. Silloin kyllä
9386: tästä asiasta eduskunnassa äänestettiinkin, niin että arvatenkin
9387: uskalletaan siitä vieläkin kerta äänestää. Olen muuten vakuu-
9388: tettu siitä, ja sen osoittaa erittäinkin keskustelu tästä asiasta
9389: viime keväänä, että tekemämme ehdotus on täysin sopusoinnussa
9390: valtiopäiväjärjestyksen kanssa. Pyydän siis edelleenkin ilmoit-
9391: taa pysyväni ehdotuksessani, että asia lähetetään puhemiesneu-
9392: voston valmisteltavaksi.
9393: 
9394:      Ed. Schybergson: Hr Ingman hade varit i tillfälle att inlämna
9395: denna sin framställning direkt tili talmanskonferensen, och hade
9396: kammaren i sådant fall blifvit befriad från att i två omgångar, såsom
9397: nu sannolikt är. debattera denna fråga, och jämväl ifrån denna
9398: långa föreläsning med illustrationer, som hr Ingman nu senast höll.
9399: Då hr Ingman emellertid har föredragit denna, så att säga solenna,
9400: behandling af sitt förslag, så vore det ju obeskedligt af mig att icke
9401: också redan nu egna förslaget den uppmärksamhet, som det utan
9402: tvifvel förtjänar.
9403:      Syftet med förslaget är tydligt, syftet är att proklamera det
9404: finska språkets icke blott öfvervälde, utan envälde i representatio-
9405: nen, trots det att L. 0. nämner finska och svenska språken sida vid
9406: sida. Syftet är att inom representationen genomföra yksi-kieli-
9407: teorin, trots det att den poetiska tanke, som ligger bakom denna
9408: teori, tanken på att det också skulle förefinnas •>yksi mieli•>, dagligen
9409: och stundligen i denna kammare lider nederlag.
9410:      Hvad som förvånat mig uti hr Ingmans m. fl. framställning är,
9411:  att de icke sagt rent ut, att detta varit syftet, utan i st ället fört
9412:  fram en hel del detaljomständigheter, hvilka dock, såsom'en före-
9413: gående ärad talare sagt, med god vilja kunde ordnas. Vi skola
9414: framför allt icke glömma, att landtdagsordningen förutsätter, att
9415:  utskotten kunna fördelas på afdelningar, som med utskottets makt
9416:  fullgöra dess uppdrag, och denna utväg bör ju också här kunna an-
9417:  litas. Den, som sysslat med utskottsarbete och framförallt med
9418:  expeditions- och justeringsutskottens, vet, att sådana korrekturaf-
9419:  drag, som dem hr Ingman förevisade för kammaren, i alla tider
9420:  och på båda språken förekommit. Och hvad speciellt beträffar detta
9421:  för kammarens värdighet, som hr Ingman så mycket håller på,
9422:  nedsättande, att ett misstag kunnat begås och rättelse däraf hos
9423:  statssekreteriatet anmälts, så är det ju någonting, som äfven förut
9424:  vid landtdagarna inträffat. Sålunda inträffade vid en af landtdagarna,
9425:  att en regeringsproposition utdelades bland ständerna, men sedan
9426:  befanns innehålla raka motsatsen mot hvad monarken beslutit.
9427:  :Propositionen återtogs och en ny utdelades. ;
9428: 202            Istunto 6 p. maaliskuuta H)08.
9429:             ------
9430: 
9431:     Såsom jag i det föregående framhållit, kan jag icke finna annat,
9432: än att dessa praktiska svårigheter kunna öfvervinnas och detta
9433: isynnerhet, om expeditions- och justeringsutskotten skulle reducera
9434: skrifvelsernas omfång och egna hufvurlomsorgen åt lagtexterna.
9435:     Hufvudsaken är dock den, att, - såsom hr Ingman själf erkände
9436: -, det här gäller en del af den fråga, som vi senaste vår afgjorde.
9437: Och han har icke anfört något skäl, hvarför afgörandet nu borde
9438: gå i annan riktning. Samma synpunkter förelågo då som nu, och jag
9439: räknar med, att kammaren skall fatta samma beslut nu som då.
9440: 
9441:      Ed. Erkko: Viime valtiopäivien tarkastusvaliokunnan jäse-
9442: nenä pyydän minäkin saada asiasta käyttää puheenvuoroa. Niin-
9443: kuin täällä on jo huomautettu, on itsestään selvää, että kaksikie-
9444: listen kirjelmäin laatiminen ja tarkastus viepi toimitus- ja tar-
9445:  kastusvaliokunnilta enemmän aikaa, vaatii enemmän työtä ja vai-
9446: vaa kuin yksikielisten. Mutta minun käsittääkseni ei tämä syy
9447: yksistään riitä vapauttamaan valiokuntia heille tähän asti
9448: kuuluneesta työstä myöskin ruotsinkielisten kirjelmäin suhteen.
9449: Totta kyllä on että ruotsinkieliset valiokuntamietinnöt olivat
9450: viime valtiopäivillä sangen vaillinaiset, mutta täytyy toiselta puo-
9451: len myöntää, että yhtä vaillinaisia olivat suomenkieliset mietin-
9452: nöt usein edellisillä valtiopäivillä, ainakin niillä, joilla minä olen
9453: ollut tilaisuudessa olemaan mukana ja yhtä paljon tarkastustyötä
9454: niissä oli silloisilla toimitus- ja tarkastusvaliokunnilla, niin että
9455: siinä suhteessa ei ole mitään muutosta tapahtunut juuri tämän
9456: eduskunnan aikana. Ainoastaan se muutos on nyt olemassa, että
9457: ruotsalaisissa kirjelmissä on enemmän korjaamista kuin ennen
9458: aikaan. Myönnettävä on myöskin, että ne toimitus- ja tarkastus-
9459: valiokuntien jäsenet, jotka osaavat vaillinaisesti molempia koti-
9460: maisia kieliä, ovat sangen tukalassa asemassa, kun heidän täytyy
9461: äänestyksissä ratkaista puhtaasti kielellisiä kysymyksiä. Ja ai_na-
9462: kin nyt viime valtiopäivien toimitus- ja tarkastusvaliokunnissa
9463: olivat useimmat jäsenet heikompia juuri suomenkielessä. Mutta
9464: tunnettuahan on myöskin, että usein muissakin valiokunnissa
9465: sattuu esille kysymyksiä, joissa valiokunnan jäsenten tulee antaa
9466: äänensä, vaikkakaan eivät ole asiantuntijoita, vaikka asia on heille
9467: sangen vieras. Silloin on heidän joko luotettava semmoisiin va-·
9468: liokunnan jäseniin, jotka ovat asiantuntijoita, tai sitten valio-
9469: kunta käyttää sitä oikeutta, mikä sillä on työjärjestyksen mukaan,
9470: nim. että kutsuu asiantuntijoita, ja valiokunnan jäsenet ovat sitte
9471: tilaisuudessa näiden avulla ottamaan selkoa asiasta. Näissä kie-
9472: lellisissä kysymyksissä on toimitus- ja tarkastusvaliokunnissa
9473: tavallisesti jäsenten keskuudessakin asiantuntijoita. Mutta ellei
9474: niin olisi, niin onhan näilläkin valiokunnilla oikeus, ja, minä
9475: luulen, velvollisuuskin, käyttää asiantuntijoita. Ja semmoisena
9476: olisi- minun mielestäni varsin sopivaa se n. k. ruotsalainen kans-
9477:             Ehdotus muutokseksi työjärjestyksen 36 §:ään.
9478: 
9479: 
9480: lia, joka valtiopäivien aikana toimii ja jonka toiminta käsittääk-
9481: seni voisi varsin hyvin jatkua myöskin koko sen ajan kun toimi--
9482: tus- ja tarkastusvaliokunnat työskentelevät.         Saattaahan sitä
9483: paitsi ajatella, että voitaisiin tähän ruotsalaiseen kansliaan saada
9484:  ja hankkia vielä kyvykkäämpiä kielentaitavia kuin siellä mahdol:
9485: lisesti nykyään on.
9486:      Mutta niinkin toimitettuna kuin toimitus- ja tarkastusvalio-
9487: kuntain työ viime valtiopäivillä tapahtui, ei sen tulos minun kä-
9488: sittääkseni - ruotsinkielenkään suhteen - ollut niin kovin ala-
9489: arvoinen kuin arvoisat ehdotuksen t~kijät täällä ovat vaatimat-
9490: tomuudessaan väittäneet. Vastapainoksi sille erehdykselle, josta
9491: on täällä mainittu, voitaisiin vedota niihin useihin tapauksiin, jol-
9492: loin valiokunnat olivat tilaisuudessa korjaamaan suomalaista
9493: tekstiä verratessaan sitä ruotsalaiseen. Mutta mma myönnän
9494:  että nykyinen järjestelmä on hankala ja olisin valmis, jos toinen
9495:  parempi olisi ehdolla, puolustamaan sitä.
9496:      Mutta minun mielestäni ei se ehdotus, jonka herra Ingman
9497: on tehnyt, ole suinkaan parempi nykyistä järjestelmää eikä siis
9498:  sellainen, että se voitaisiin hyväksyä. Hän ehdottaa, että edus-
9499:  kunnan kirjelmät toimitettaisiin ainoastaan suomenkielellä ja
9500:  että hallitukselle, jolla on käytettävänään kokeneempia ja taita-
9501:  vampia käännöstyön suorittajia kuin eduskunnalla, jätettäisiin
9502:  ruotsalaisten käännösten toimittaminen. Tuo ehdotus toteutet-
9503:  tuna tulisi epäilemättä tuottamaan suuren helpotuksen toimitus-
9504:  ja tarkastusvaliokuntain työssä. Ja minä luulen, että se tulisi
9505:  tekemään yksinkertaisemmaksi eduskunnankin työn, sillä minun
9506:  käsittääkseni tästä seuraisi myöskin se, että eduskunta ei lopulli-
9507:  sesti valmistaisi lakitekstejäkään, nimittäin niiden ruotsalaista
9508:  asua, vaan että sekin työ jäisi hallituksen tai kielenkääntäjäin
9509:  tehtäväksi. Herra Ingmanin ehdotuksen minä käsitän niin, että
9510:  tarkoitus olisi jättää ruotsalaisten kirjelmien ja lakitekstien laa-
9511:  timinen kokonaan kielenkääntäjäin toimeksi. Minä en kuitenkaan-
9512:  ymmärrä, että hallitus voisi jättää edesvastuuta yksinään kielen-
9513:  kääntäjille, vaan että sen täytyisi itse ottaa tarkastaakseen kielen-
9514:  kääntäjäin työ ja siis toimittaakseen se lopullinen tarkastus
9515:  ja hyväksy_minen, jonka nyt toimitus- ja tarkastusvaliokunta
9516:  toimittavat.    Minä nyt en puolestani ota tarkastaakseni, missä
9517:  määrin tämä on Valtiopäiväjärjestyksen mukaista, mutta pysyn
9518:  ainoastaan asian käytännöllisessä puolessa. Myönnän kyllä, että
9519:  hallituksen käytettävänä on kokeneempia ja kykenevämpiä kään-
9520:  täjiä kuin toimitus- ja tarkastusvaliokuntien jäsenten keskuu-
9521:  dessa ylipäänsä. Mutta kun, niinkuin jo olen huomauttanut, näil-
9522:  läkin valiokunnilla on tilaisuus käyttää apunaan, vaikkapa hal-
9523:  lituksen käytettävinä olevia kääntäjiä sekä sitäpaitsi kenties vielä-
9524:  kin etevämpiä, niin ei suinkaan tulisi puuttumaan asiantuntemusta
9525:                    Istunto 6 p. maaliskuuta 1908.
9526: 
9527: 
9528: toimitus- ja tarkastusvaliokunnilta. Sitä vastoin jos taas halli-
9529: tuksen pitäisi nuo käännökset tarkastaa, ja tarkastus, niinkuin
9530: luonnollista on, tulisi tapahtumaan muun kiireellisen työn ohessa,
9531: niin se luullakseni useimmissa tapauksissa tulisi olemaan vieläkin
9532: vaillinaisempi kuin nykyinen valiokunnissa toimitettu.
9533:     Minä puolestani pidän sangen tärkeänä että eduskunta itse
9534: katsoo sekä oikeudekseen että velvollisuudekseen pitää huolta ja
9535: vastata niin hyvin ruotsinkielisistä kuin suomenkielisistä laki-
9536: teksteistä ja kirjelmistä, eikä jätä niitä joko yksinään kielenkään-
9537: täjien haltuun, tai työnnä vastuuta hallituksen niskoille. Olen
9538: siis sitä mieltä, että tämä 'työjärjestyksen 36 §, josta sitäpaitsi
9539: vasta on kokemusta yksiltä valtiopäiviltä, ei kaipaa mitään muu-
9540: tosta.
9541: 
9542:    Ed. Neovius, llrvid: Såsom medlem af justeringsutskottet
9543: 1907 vill jag endast i korthet intyga, att jag under arbetet där vun-
9544: nit samma erfarenheter, som redan hr Cederberg här utvecklat,
9545: och kommit till samma uppfattning som han, hvarför jag i korthet
9546: inskränker mig tili att understöda hans förslag.
9547: 
9548:     Ed. Cederberg: Minä pyysin puheenvuoroa. kun ed. Ingman
9549: tässä näytti sen pahasti tahratun ruotsinkielisen kappaleen. Minkä
9550: vuoksi hän sen teki? Oliko se näyttääkseen jotain sillä? Hänen
9551: ja jokaisen, joka näki hänen näytöksensä, pitäisi ymmärtää että
9552: hänen samalla olisi pitänyt näyttää suomenkielisenkin ja että se
9553: oli valkoinen. Silloin hän olisi todistanut jotain, muuten ei. Täm-
9554: möinen on ed. Ingmanin todistuskappale tässä asiassa ja tätä myö-
9555: ten menevät. muutkin hänen todistuksensa. :Mitä tulee hänen luet-
9556: telemiinsa sanoihin valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä, jossa
9557: muka oli niin paljon muutoksia ja virheellisyyksiä ruotsnkielisessä
9558: kappaleessa, niin minä huomautan vieläkin sitä, että valiokunnassa
9559: huomattiin useinkin, että ruotsinkielinen kappale, vaikkei se ol-
9560: lutkaan aivan täsmällisesti sanasta sanaan vastaava suomenkie-
9561: listä tekstiä, oli oikeampi. Kun huomattiin että ruotsalaisessa
9562: kappaleessa ajatus oli selvemmin sanottu, muutettiin suomalaista
9563: tekstiä samanlaiseksi kuin ruotsalainen.
9564:      Muuten tahtoisin kosketella sitä ehdotusta, joka täällä tehtiin,.
9565: että kansliatoimikunta yhä säilytettäisiin näitä valiokuntia varten.
9566: Minä katson, ettei tämä ole vallan sopivaa, sillä ruotsalaisessa
9567: kansliassa on nyt päällysmies ja notaario ja on
9568: 
9569:    Puhemies: Kaksi minuuttia on kulunut.
9570:     Puhuja: toimikuuta kokoonpantu sillä tavalla, ettei minun kä-
9571: sitykseni mukaan tarvita koko tätä koneistoa toimitus- ja tar-
9572:                Ehdotus muutokseksi työjärjestyksen 36 §:ään.      205
9573: - - - ------   -------------~-------------------~-----------~-------
9574: 
9575: 
9576: 
9577: 
9578: kastusvaliokuntien työtä varten. Minusta on kylliksi, jos pannaan
9579: kokoon kolme- tai korkeintaan nelimiehinen toimikunta, joka toi-
9580: mittaa tämän tehtävän, ja jonka toimitus- ja tarkastusvaliokunta
9581: asettaisi yksissä neuvoin. Siitäkin syystä olisi tämä, että otetaan
9582: toisia miehiä kuin kansliatoimikuntaan kuuluvia, parempi, että
9583: ne voivat tarkastaa toisten työtä, eivätkä sitä, jota itse ovat
9584: olleet valmistamassa. Näin ollen eivät ne virheet, jotka mah-
9585: dollisesti on tehty, tule jatkuvasti säilymään kirjoituksissa. Tä-
9586: hänkin nähden katson, että on parempi, että toimitus- ja tarkas--
9587: tusvaliokunnat åsettaa erityisen toimikunnan, ja olisi hyvin so-
9588: veliasta, että siihen kuuluisi valiokunnassa olevia kumpaakin
9589: kieltä osaavia henkilöitä.
9590: 
9591:     Ed. Setälä: Minusta olisi syytä lähettää tehty ehdotus puhe-
9592: miesneuvostoon, jotta sitä siellä tarkastettaisiin sekä laillisuu-
9593: den että käytännöllisyyden kannalta. Minullakin puolestani on
9594: edellisessä suhteessa eräitä epäilyksiä, mutta en tahdo niitä tuoda
9595: esille nyt, koska siinä tapauksessa minulla on oleva puhemiesneu-
9596: vostossa tilaisuus asian tästä puolesta puhua.
9597:      Olen katsonut velvollisuudekseni viime valtiopäivien toimi-
9598: tusvaliokunnan puheenjohtajana lausua ainoastaan muutamia sa-
9599: noja niitten seikkojen johdosta, joita keskustelussa on kosketeltu.
9600: On tietysti kieltämätön asia, että ruotsalaisten tekstien valmista-
9601: minen on viivyttänyt toimitus- ja tarkastusvaliokuntain työtä, eikä
9602: myöskään voida kohtuudella kieltää, että ne ruotsinkieliset valio-
9603: kunnan mietinnöt, jotka ovat työn pohjana olleet, ovat olleet
9604: heikonlaiset. Niitten korjaaminen on toimitus- ja tarkastusvalio-
9605: kunnilta vaatinut melkoisen paljon vaivaa ja aikaa, jota epäile-
9606: mättä olisi voitu hiukan käytännöllisemmällä työtavalla säästää.
9607: Mutta oltiin niin aivan alussa ja oli kiire saada kaikki käsistä
9608: pois, eikä siis ollut aikaa ryhtyä kaikkiin niihin toimenpiteisiin,
9609: joihin voisi ryhtyä, kun paremmassa rauhassa saisi työn järjestää.
9610: Minun tulee samalla myöskin tunnustaa se, mitä useat täällä ovat
9611: rpaininneetkin, että ruotsinkielisestä tekstistä on monta kertaa ol-
9612: lut etua tarkastustyössä. Kun mietintö on uudestaan läpikäyty
9613: ruotsalaista tekstiä silmällä pitäen, niin on huomattu useita ereh-
9614: dyksiä, jotka ensi kerralla olivat pujahtaneet silmien ja korvien
9615: ohitse. Sehän on yleensäkin sääntönä, että käännös on erittäin
9616: hyvä logiikan koetinkivi. Kun jokin asia on huonosti ajateltu ja
9617: sanottu ja kun se tulee toiselle kielelle käännetyksi, niin sen nurin-
9618: kurisuus tulee kahta räikeämmästi näkyviin. Ja tästä on seuran-
9619: nut, että monasti kylläkin on ruotsinkielisen tekstin nojalla suoma-
9620: laista korjattu. Täytyy kuitenkin kohtuudella myöntää, että tämä
9621: apu ei ole ollut aivan yhtä suuri kuin se ajan menekki, minkä ruot-
9622: salaisten tekstien valmistaminen tietenkin on vaatinut.
9623: 206                  Istunto 6 p. maaliskuuta IC]08.
9624: 
9625: 
9626:       Kun aiotteen tekijäin kirjelmässä erityisesti on mainittu tuota
9627: yhtä tapausta toimitus- ja tarkastusvaliokuntien työstä viime val-
9628: tiopäivillä, on siinä asiata aivan suuremmoisesti liioiteltu. Asian
9629: laita oli se, että eduskunnan vastaus budgetiasiassa oli hyvin suu-
9630: rella kiireellä saatava valmiiksi, koska asiata joudutettiin - yhtä
9631: mittaa nimittäin ilmoitettiin toimitusvaliokunnalle, että asialla on
9632: ääretön kiire. Suuren kiireen vuoksi siihen pujahti erehdys, joka
9633: johtui alkuperäisistä mietinnöistä, erehdys, joka itsessään oli
9634: jokseenkin pieni. Mutta koska tässä asiassa oli erittäin tärkeätä,
9635: että jokainen käytetty sana oli aivan täysin oikea, asia kun koski
9636: perin tähdellistä kysymystä, niin tqimitus- ja tarkastusvaliokun-
9637: nat katsoivat oikeammaksi, että virhe heti korjattiin. Se ilmoitus,
9638:  joka annettiin valtiosihteerinvirastoon, ei sisältänyt sitä, että, niin-
9639: kuin alotekirjelmässä on sanottu, suomalainen teksti olisi ollut
9640:  ,alkuperäinen", vaan sen tiedonannon, että suomalaisessa teks-
9641: tissä oli sanamuoto oikea, ruotsalaiseen sitävastoin oli jäänyt
9642: virheellisyys. Tämäntapainen kiireen synnyttämä erehdys olisi tie-
9643: tysti helposti voinut jäädä yksikieliseenkin tekstiin. Minäkin roh-
9644:  kenen olla samaa mieltä kuin ed. Cederberg, että tämmöisen vir-
9645:  heen korjaaminen vain todistaa toimitus- ja tarkastusvaliokun-
9646:  tien tunnollisesti käsittäneen tehtävänsä.
9647:       On mainittu, että on huomattu jääneen muitakin virheitä
9648:  toimitus- ja tarkastusvaliokuntien töihin. Eihän kukaan tietysti
9649:  ole virheetön, vaikka kyllä parastamme koetimme. Minä olen
9650:  kuullut moniaita niistä muistutuksista, joita on tehty senaatin
9651:  kielenkääntäjien puolesta, mutta ymmärtääkseni nämä muistutuk-
9652:  set ovat johtuneet siitä, että kielenkääntäjät näyttävät ylipäänsä kä-
9653:  sittävän tekstien yhtäpitäväisyyttä vähäisen toisella tavalla kuin
9654:  toimitus- ja tarkastusvaliokunnat. Meidän käsityksemme mukaan
9655:  oli pääasia se, että ajatus oli täysin sama, ei se, että se oli sanottu
9656:  aivan samoilla kielellisillä keinoilla. Mutta kielenkääntäjät ovat
9657:  tottuneet siihen, että käännösten pitää olla ihan ehdottomasti sa-
9658:  nasanatsta. Ne muistutukset, joita minä tunnen, riippuvat tästä
9659:  eriävästä käsityksestä: vaaditaan liian orjallisia käännöksiä sen
9660:  sijaan, että toimitus- ja tarkastusvaliokunnat olivat siinä käsityk-
9661:  sessä, että pikemmin oli pyrittävä kahteen alkuperäiseen tekstiin.
9662:       Koska tulen olemaan tilaisuudessa tästä asiasta lausumaan
9663:  mielipiteeni puhemiesneuvostossa, en tahdo nyt kuluttaa eduskun-
9664:   nan aikaa sen enempää. Tahtoisin vain vielä huomauttaa, että
9665:   esillä oleva alote ei nähtävästi tarkoita sitä, että ruotsinkielisiä
9666:   tekstejä ei ensinkään valmistettaisi, vaan kysymys on ainoastaan
9667:   siitä, missä täQJä valmistus paraiten ja oikeimmin tapahtuisi.
9668:   Minä puolestani luulen, että voittamattomia vaikeuksia ei tule
9669:   olemaan siihen, että se verraten käytännöllisesti ja mukavasti voi-
9670:             Ehdotus muutokseksi työjärjestyksen 36 §:ään.          20']
9671: 
9672: 
9673: daan toimittaa eduskunnan vastuulla, mikä menettely paraiten
9674: näkyy soveltuvan nykyään voimassaolevaan lakiin. Muutamiin
9675: mahdollisuuksiin, miten asia käytännöllisesti voitaisiin järjestää,
9676: on jo viitattu, ja minä puolestani luulen, että ruotsinkielisten teks-
9677: tien valmistus ruotsin kieltä täysin taitavien valiokuntien jäsenten
9678: ja ulkopuolelta saa tavan avun nojalla on todellakin oleva helposti
9679: aikaansaatavissa.
9680:     Ed. Käpy: Viime keväänä, kun samantapainen kysymys oli
9681: esillä eduskunnassa, väitettiin ruotsalaisten taholta, että tällainen
9682: järjestelmä olisi vasten perustuslakeja. Jo silloin osotettiin, että
9683: mitään perustuslain loukkausta ei tässä suinkaan tapahdu, ja kun
9684: ei tällä kertaa ole mitään uusia lisäsyitä tuotu, niin tuskin siihen
9685: puoleen asiasta tarvits~e enempää kajota.
9686:      Asia onkin minun mielestäni puhtaasti käytännöllistä laatua
9687: ja on katsottava, millä tavalla se voitaisiin parhaiten käytännölli-
9688: simmin järjestää. Meidän allekirjoittamassamme kirjelmässä on
9689: esiintuotu ·ne haitat, joita nykyisestä järjestelmästä on, ja on
9690: osoitettu, että käytännöllisyys vaatisi muutoksia tässä. Osittain
9691: on myönnettykin, että tällaisia käytännöllisiä haittoja on ja on
9692: täällä alustavasti tehty ehdotuksia, kuinka niitä voitaisiin välttää.
9693: Edustajat Erkko ja Cederberg esim. ovat ehdottaneet, ed. Erkko
9694: ensinnäkin, että toimitus- ja tarkastusvaliokunnalle asetettaisiin
9695: sen käytettäväksi edelleenkin ruotsalainen kanslia, joka olisi jon-
9696: kunmoisena asiantuntijana tässä asiassa; ed. Cederberg taas eh-
9697: dotti, että tämän sijaan valittaisiin erityinen toimikunta, joka toi-
9698: misi asiantuntijana. Mutta minun käsittääkseni ei näillä toi-
9699: menpiteillä asia tule yhtään sen käytännöllisemmäksi kuin se nyt-
9700: kään on. Sillä toimitus- ja tarkastusvaliokunnan täytyy kui-
9701: tenkin olla koossa niin kauvan kuin nämä asiantuntijat ovat an-
9702: taneet lausuntonsa ja toimitus- ja tarkastusvaliokunnan täytyy
9703: myöskin työjärjestyksen mukaan eduskunnan vallalla arvostella
9704: näiden asiantuntijain lausuntoja. Emme siis pääse tästä epäkoh-
9705: dasta, joka nykyään on olemassa, että sellaiset henkilöt toimitus-
9706: ja tarkastusvaliokunnassa, jotka joko vaillinaisesti osaavat ruot-
9707: sia tahi eivät osaa sitä ensinkään, ovat pakoitetut päättämään ja
9708: äänestämään sellaisista kysymyksistä, joista ruotsiataitavat jäse-
9709: net ovat olleet eri mieltä.
9710:     Paljon käytännöllisempi sitävastoin minusta on ed. Schyberg-
9711: sonin ehdotus, hän kun mainitsi, että toimitusvaliokunta voisi
9712: jakautua jonkinmoisiin jaostoihin s. t. s. että joku erityinen jaosto
9713: toimitusvaliokunnasta laatisi ruotsinkielisiä tekstejä. Tänä vuonna
9714: semminkin olisi tämä sangen käytännöllistä siitä syystä että toimi-
9715: tusvaliokuntaan ei kuulu muuta kuin ed. Cederberg yksinänsä,
9716: joka tähän toimeen pystyisi ja me voisimme jakautua niin, että
9717: 208                  Istunto 6 p. maaliskuuta 1908.
9718: 
9719: 
9720: ed. Cederberg muodostaisi tämän aliosaston. Ja kun hän luul-
9721: tavasti olisi itsensä kanssa yksimielinen, niin meillä muilla ei olisi
9722: sanottavaa vaivaa päättää ruotsinkielisistä teksteistä. Mutta minä
9723: puolestani luulen, ettei ruotsinkielisten tekstien tarkkuus sillä
9724: tavalla tulisi yhtä hyvin huolletuksi kuin jos ruotsinkielisten teks-
9725: tien laatiminen ja lopullinen muodostaminen jätettäisiin hallituk-
9726: sen asiaksi.       ·
9727:     Minä siis kaikista niistä huomautuksista huolimatta, joita täällä
9728: on tehty, pysyn alkuperäisessä mielipiteessäni ja ehdotan, että
9729: asia lykättäisiin puhemiesneuvostoon.
9730: 
9731:     Ed. Ingman, Lauri: Valaistus, minkä ed. Schybergson antoi
9732: tälle kysymykselle, oli sitä laatua, että ainakin minä olisin varsin
9733: mielelläni antanut hänelle anteeksi, vaikkei hän olisikaan ,ollut
9734: niin kiltti", kuten hän lausui, että antoi sen. Ensiksikin hän
9735: teki sen huomautuksen että me, jotka olemme kirJelmän allekir-
9736: joittaneet, emme siellä puhu puhtaasti, mikä meidän tarkoituk-
9737: semme on, vaan että meillä muka on jonkunlainen salatarkoitus.
9738: En tiedä mikä oikeus ed. Schybergsonilla on tulkita meidän tar-
9739: koituksiamme. Meidän tarkoituksemme on juuri se, mikä on
9740: lausuttu kirjelmämme ponnessa, nimittäin että eduskunnan kir-
9741: jelmät Keisarilie ja Suuriruhtinaalle tästedes laadittaisiin yksin-
9742: omaan suomenkielellä, eikä mikään muu.
9743:      Ed. Schybergson väitti minun vielä lausuneen jotakin senta-
9744: paista, että kamarin arvo on kärsinyt siitä, että on tullut virhe
9745: yhteen ekspeditsiooniin. Mitään semmoista tyhmyyttä en ole lau-
9746: sunut; sanoin että kamarin jäsenten arvo kärsii siitä, että hei-
9747: dän pitää istua toimitus- ja tarkastusvaliokunnissa äänestä-
9748: mässä ruotsalaisista lausuntotavoista kuten esim. siitä pitääko
9749: suomalainen ,joka" kääntää ,hvar som" vaiko ,den som" j. n. e.,
9750: vaikka eivät ymmärrä sanaakaan ruotsia.
9751:      Kun ed. Schybergson lopuksi sanoi, että kysymys on aivan
9752: sama kuin viime keväänä ratkaistu eikä ole tuotu esiin mitään
9753: uutta, niin pyydän saada sanoa, että on tuotu esiin uutta. On
9754: nimittäin tuotu esiin se kokemus, mikä on saatu toimitus- ja tar-
9755: kastusvaliokunnissa ~iime istuntokauden jälkeen. Ed. Schy-
9756: bergsonilla ei näy olevan mitään sanomista tähän kokemukseen
9757: nähden ja hän koettaa sentähden johtaa asiaa syrjään.
9758:      Mitä ed. Cederbergin lausuntoon tulee, niin hän mielestään
9759: masensi kokonaan minun todisteluni sillä väitteellä, että minulla
9760: ei ole näytettävänä suomalaista kappaletta samaa kirjelmää,
9761: jonka täällä näytin, ja sanoi että kaikki muu todisteluni on sa-
9762: man arvoista. Minun täytyy todella valittaa, etten tullut otta-
9763: neeksi talteen mainittua suomalaista kappaletta, sillä olen senkin
9764: nähnyt ja olisi ollut erinomaisen hauska näyttää näitä kahta vie-
9765:             Ehdotus muutokseksi työjärjestyksen 36 §:ään.         209
9766: 
9767: 
9768: retysten. Suomalaisessa oli jonkun verran k'orjauksia, mutta
9769: kun näkisi kappaleet vieretysten, näyttäisi ruotsalainen mus-
9770: talta ja suomalainen sen vieressä varsin valkoiselta. Tämä tosi-
9771: asia selviää siitäkin, kun tarkastaa näyttämäni ruotsinkielisen
9772: kappaleen korjausten luonnetta, sillä ne ovat läpeensä kielellisiä
9773: korjauksia. Ainoastaan harvoja on, jotka johtuvat siitä, että
9774: suomalaista tekstiä olisi muutettu. Jos kaikki todisteeni pitävät
9775: paikkansa yhtä hyvin kuin tämä, niin ei niiden laita ole niin huo-
9776: nosti, kuin hra Cederberg arveli.
9777: 
9778:    Ed. von .Rlfthan: Jag vill icke ingå i någon polemik, utan blott
9779: med anledning af hr Käpys senaste framställning uppmärksamgöra
9780: därpå, att utskotten också hafva suppleanter, och att expeditions-
9781: utskottet, liksom andra utskott. kan för delegationsarbete adjungera
9782: suppleanter, så att det ingt>Junda med nödvändighet <;kulle blifva
9783: hr Cederberg ensam, som skulle fastställa lagtexterna. För öfrigt
9784: kan antalet suppleanter utan svårighet ökas.
9785: 
9786:     Ed. Vuolijoki, Sulo:        Ed. Ingmanin y. m. allekirjoitta-
9787: massa kirjelmässä vedetään esille pääasiassa ne käytännölliset
9788: vaikeudet, mitkä ovat olleet toimitus- ja tarkastusvaliokunnilla
9789: heidän laatiessa kummallakin kielellä tekstejä ja kirjelmiä Pie-
9790: tariin. Ed. Ingman itse tässä äsken viereiseltä puhujalavalta
9791: oli tilaisuudessa vakuuttamaan, ettei heillä ollut kirjelmää esit-
9792: täessään mitään sivutarkoituksia, vaan ainoastaan käytännöllisiä
9793: näkökohtia, joita he kirjelmässään esiintoivat samoin kuin ed.
9794: Käpykin sanoi. Ei voi kieltää ettei ed. IngmanilJa olisi koko
9795: hyvin paljon oikeutusta siinä hullunkurisuudessa, minkä hän
9796: sekä kirjelmässä että lausunnossa veti esiin, nim. miten toimitus-
9797: ja tarkastusvaliokunnissa sekä niiden yhteisissä kokouksissa um-
9798: pisuomalaisten miesten on täytynyt päättää ruotsalaisen tekstin
9799: sanamuodosta ja teoreettisesti voi todistaa, miten sillä tavoin voi
9800: tulla sangen hullunkurisiin johtopäätöksiin. Ja jos en väärin
9801: muista olipa tehty joku uusi ruotsinkielinen sanakin, - vaikka
9802: näin Iie kuitenkin enemmän leikillä sanottu. Ed. Ingman on ai-
9803: van oikeassa siinä kun hän sanoi että ehdottomasti syntyy viivy-
9804: tystä kun koko valiokunnan, myös suomalaistenkin jäsenten, täy-
9805:  tyy ottaa osaa ruotsinkielisen tekstin tarkasteluun. Vaikka he
9806: eivät voi millään tavalla siinä työtä edes auttaa, heidän pitää siinä
9807: kuitenkin istua. Kyllä myöskin se paperi, jonka hän eduskun-
9808:  nalle näytti - sitä ei ed. Cederberg voi kieltää·- puhuu kau-
9809:  nista kieltä. Ruotsinkielistä tekstiä on ollut paljon korjattavana
9810:  ja koko valiokunnan on täytynyt olla osallisena tuossa korjaus-
9811: työssä. Viimeisillä valtiopäivillä, varsinkin loppuaikoina, oli niin
9812: 
9813:                                                              14
9814: 210                 Istunto 6 p. maaliskuuta H)08.
9815: 
9816: 
9817: suuri kiire että täytyi useinkin ruotsinkielisten laitosten tulla va-
9818: liokunnista verrattain puutteellisessa muodossa, ja se tietysti oli
9819: omiansa vaikeuttamaan toimitusvaliokunnan työtä. Mikäli mi-
9820: nulle on kerrottu, oli ruotsinkielisten tekstien huonouteen - si-
9821: käli kun tässä väitteessä on perää - syynä se, että eduskunnan
9822: ruotsalaiset jäsenet eivät noudattaneet työjärjestyksen 36 § :n
9823: määräystä tarpeeksi huolellisesti. 36 § nimittäin määrää että
9824: ruotsinkieliset laitokset tehdään valiokunnissa asianomaisen va-
9825: liokunnan ruotsinkielisen jäsenen johdolla. Mutta kaikista näistä
9826: puutteista ja vaikeuksista, mitä viime vuonna on ollut näissä toi-
9827: mitus- ja tarkastusvaliokunnan töissä, voitaisiin ehkä kaikkein
9828: paraiten selviytyä siten että valtuutettaisiin toimitus- ja tarkas-
9829: tusvaliokunta asettamaan keskuudestaan semmoisen toimikunnan,
9830: kolmen tai neljänmiehisen, johon voisi tulla myös varajäseniä
9831: Jos ajatellaan, minkälainen käännöstoimikunta siitä nyt näiden
9832: valtiopäiväin loputtua syntyisi, niin minä luulen että siitä tulee
9833: niin hyvä käännöstoimikunta, ettei hallitus koskaan voi asettaa
9834: sen parempaa. Sillä ellen väärin muista, kuuluu nykyään toimi-
9835: tus- ja tarkastusvaliokuntaan vakinaisina ja varajäseninä ed. Ce-
9836: derberg, Gustafsson, Estlander ja Arvid Neovius ja minä luulen
9837: ettei hallituksella ole koskaan parempia käännösvoimia käytettä-
9838: vänään kuin nämä neljä ovat. Jos he tekevät nuo käännökset,
9839: niin toimitus- ja tarkastusvaliokunta voisivat aivan hyvin lähet-
9840: tää eduskunnan vallalla tämän käännöksen vahvistettavaksi, sillä
9841: he tietysti voivat siirtää valtuutensa millekä keskuudestaan vali·-
9842: tulle aladelegatsioonille tahansa.
9843:     Jos tämän järjestelmän täytäntöönpano aiheuttaisi muutoksia
9844: työjärjestykseen, niin olisin valmis ehdottamaan tätä asiaa puhe-
9845: miesneuvostoon. Mutta minun mielestäni työjärjestyksen nykyi-
9846: senkin pykälän mukaan voidaan tämä järjestelmä toteuttaa, ja
9847: vaikka täällä äsken ed. Setälä varmalla äänellä sanoi, että hän
9848: tulee vielä tilaisuuteen uudestaan puhumaan tästä asiasta, niin tah-
9849: toisin häneltä kuitenkin tuon tilaisuuden kieltää ja ehdottaa, että
9850: asiaa ei lähetettäisi puhemiesneuvostoon, vaan koska kerran tämä
9851: asia mielestäni voidaan käytännöllisesti järjestää vanhan työjär-
9852: jestyksen pohjalla, niin mitään puhemiesneuvostoon .lähettämistä
9853: ei tarvita.
9854: 
9855:    Ed. Listo: Koska tämän asian, jos olen oikein ymmärtänyt
9856: työjärjestyksen viimeisen pykälän, täytyy mennä puhemiesneu-
9857: vostoon lausuntoa varten, ennenkuin se täällä lopullisesti rat-
9858: kaistaan, niin en huoli nyt ruveta seuraamaan muutamien muiden
9859: puhemiesneuvoston jäsenten esimerkkiä, s. o. ruveta asiaa puhe-
9860: miesneuvostoon evästämään. Jätän syrjään ne muistutukset, mitä
9861: edusmiehet v. Alfthan ja Cederberg ynnä heidän kaikunaan edus-
9862:             Ehdotus muutokseksi työjärjestyksen 36 §:ään.          2II
9863: 
9864: 
9865: mies Erkko ja jotkut muutkin ovat tätä meidän ehdotustamme
9866: vastaan tehneet. Pyydän ainoastaan huomauttaa, että se tapa,
9867: jolla ruotsinkieliset toimituskirjat vastedes aiotaan saada suorite-
9868: tuiksi toimitus- ja tarkastusvaliokunnissa, joista tässä on puhe
9869: ollut, ei suinkaan ole sen mukainen kuin valtiopäiväjärjestys tar-
9870: koittaa. Ei valtiopäiväjärjestys tarkoita sitä, että yhdet taikka
9871: jotkut harvat valiokunnanjäsenet tekisivät valiokuntain puolesta
9872: ja niiden vastuulla kaiken työn, ja kaikkein vähemmän tarkoittaa
9873: valtiopäiväjärjestys sitä, että toimitus- ja tarkastusvaliokuntien
9874: työ, se kun tapahtuu eduskunnan päätösvallalla, olisi sillä tavoin
9875: toimitettava. Jos sellaista tarkoitettaisiin, niin yhtä hyvinhän
9876: eduskunta voisi jättää asiain valmistelun jonkun yksityisen jäse-
9877: nensä tehtäväksi. Sellaisesta ei valtiopäiväjärjestys tiedä, vaan
9878: se määrää nimenomaan, että asiain valmistelu on tapahtuva va-
9879: liokunnissa, joiden jäsenlukukin on määrätty. Minun käsitykseni
9880: mukaan ei siis sellainen menettely, josta täällä on ollut puhetta,
9881: että herrat Cederberg, Neovius ja heidän varamiehensä toimitus-
9882: ja tarkastusvaliokunnissa toimittaisivat eduskunnasta lähtevät
9883: ruotsinkieliset toimituskirjat, olisi valtiopäiväjärjestyksen tarkoi-
9884: tuksen mukaista. Ne ovat toimitus- ja tarkastusvaliokuntain toi-
9885: mitettava!, ja niistä ovat näiden valiokuntain jäsenet vastuun-
9886: alaiset.
9887:      Kun näin on asianlaita, niin puhuttakoon nyt periaatteesta
9888:  mitä hyvänsä, käytännössä olemme kuitenkin sen tosiasian edes-
9889:  sä, että nämä valiokunnat e~vät kokoonpanansa takia kykene pu-
9890:  heenalaista tehtävää suorittamaan. Mainituissa valiokunnissa on
9891:  nim. useita jäseniä, jotka eivät mitenkään kykene arvostelemaan
9892:  yhden tai toisen sanamuodon kelvollisuutta ruotsinkielisessä toi-
9893:  mituskirjassa. (Ed. S. Vuolijoki": eikö suomenkielisessä?). Ja
9894:  sellaisen kysymyksen ratkaiseminen, milloin erimielisyyttä syntyy
9895:  ja äänestys on toimitettava, asettuu heille toki toisenlaiseksi teh-
9896:  täväksi kuin tavallisen valtiopäiväasian ratkaiseminen, joka esite-
9897:  tään heille heidän omalla kielellään. Siitä kait ei tarvitse enempää
9898:  puhua, jotta se olisi kaikille selvä.
9899:      Mitä nvt muuten tulee toimitus- Ja tarkastusvaliokuntiin,
9900:  niin on aiu"'akin epäiltävää, onko niillä valtiopäiväjärjestyksen 35
9901:  § :n mukaan lainkaan oikeutta jakautua alaosastoihin, jotka toi-
9902:  mittaisivat asian niinkuin kokonainen valiokunta. Tässä pykä·
9903:  Iässä sanotaan nim. ensiksi: ,Valiokunta saakoon, kun töiden
9904:  suorittaminen sitä vaatii, jakautua osastoihin, jotka kukin anta-
9905:  vat lausunnon valiokunnan nimessä. Jos semmoisessa tapauksessa
9906:  havaitaan tarpeelliseksi lisätä jäsenten lukua, jätetään asia edus-
9907:  kunnan päätettäväksi". Mutta sitten seuraa:           , toimitusvalio-
9908:  kunnasta ja tarkastusvaliokunnasta säädetään 76 § :ssä". Oma
9909:  käsitykseni on se, että valtiopäiväjärjestys ei tarkoita, että nämät
9910:  valiokunnat, joiden jäsenlukukin on niin pieni, ainoastaan 9 jä-
9911: 212                   Istunto 6 p. maaliskuuta 1908.
9912: 
9913: 
9914: sentä, vielä saisivat jakaautua osastoihin, vaan että valtiopäivä-
9915: järjestys on niin ymmärrettävä, että niiden tulee kokonaisuudes-
9916: saan toimia.
9917: 
9918:     Ed. Danielson-Kalmari: Ed. Lista on lausunut paaasiassa
9919: sen, minkätähden minä pyysin puheenvuoroa. Minusta näyttää
9920: aivan kieltämättömältä, ettei toimitus- ja tarkastusvaliokunnilla
9921: ole valtiopäiväjärjestyksen mukaan oikeutta siirtää päätäntäval-
9922: taa millekään toimikunnalle. Eduskunnalla kyllä on oikeus
9923: asettaa joku erityinen toimikunta, jos se niiq tahtoo, lopullisesti
9924: valmistamaan ja ehdottamaan ruotsalaista tekstiä. Ja niinhän
9925: voitaisiin menetellä siinä tapauksessa että herrojen Ingmanin y.
9926: m. ehdotusta ei sellaisenaan hyväksytä. Mutta luonnollista on,
9927: ettei ruotsalainen teksti sillä tapaa valmistettuna tule olemaan
9928: sinä alkuperäisenä tekstinä, jommoiseksi m. m. ed. Setälä näkyy
9929: sitä edelleen ajattelevan.
9930: 
9931:     F..d. Setälä: Ed. Listan esittämän käsityksen johdosta, että
9932: tämä asia joka tapauksessa työjärjestyksen 41 § :n mukaan on
9933: menevä puhemiesneuvostoon, täytyy minun lausua vastakkainen
9934: mielipiteeni. Mainitussa työjärjestyksen pykälässä sanotaan:
9935: ,Tämä työjärjestys olkoon noucl~tettavana, kunnes eduskunta asi-
9936: anmukaisessa järjestyksessä tehdystä ehdotuksesta, josta puhemies-
9937: neuvosto on lausuntonsa antanut; on päättänyt muutoksen tai li-
9938: säyksen työjärjestykseen". Tästä siis kylläkin käy selväksi, ettei
9939: mitään muutosta tai lisäystä voida päättää, ennenkuin puhemies-
9940: neuvosto on antanut asiasta lausuntonsa. Sitä vastoin ei tietääk-
9941: seni ole mitään, joka estäisi eduskuntaa heti hylkäämästä täm-
9942: möisen ehdotuksen. Valtiopäiväjärjestyksen 54 § :ssä sanotaan:
9943: ,Keisarin ja Suuriruhtinaan esityksiä niin myös valtiopäivillä
9944: tehtyjä eduskuntaesityksiä älköön otettako lopullisesti käsiteltä-
9945: viksi, ennenkuin valiokunta on niistä antanut mietintönsä".
9946: :i\1utta mitään muuta rajoitusta tässä suhteessa ei Valtiopäivä-
9947: järjestys sisällä, joten siis tämän ehdotuksen heti tapahtuvalle
9948: hv lkäämiselle ei ole estettä.
9949:   · Minä puolestani en kaipaa asian lähettämistä puhemiesneu-
9950: vostoon, sillä siellä joka tapauksessa tulisin ehdottamaan sen hyl-
9951: käämistä. En kuitenkaan ole katsonut asian tärkevteen nähden
9952: olevan syytä vastustaa sen kaikinpuolista harkintaa.·
9953: 
9954:       Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
9955: 
9956:     Puhemies: On ehdotettu, että tämä kirjelmä lähetettäisiin
9957: puhemiesneuvostoon ja sitä on kannatettu. Toiselta puolen on
9958: ed. Cederberg edustajien Neoviuksen ja Sulo Vuolijoen kannat-
9959:            Ehdotus muutokseksi työjärjestyksen 36 §:ään.        213
9960: 
9961: 
9962: tamana ehdottanut, että kirjelmä hylättäisiin. Koska minun kä-
9963: sittääkseni työjärjestyksen viimeinen pykälä ei voi olla esteenä
9964: kirjelmän hylkäämiselle, vaan tuo pykälä ainoastaan sisältää sen,
9965: että eduskunta ei saa tehdä muutosta työjärjestykseen sellaisen eh-
9966: dotuksen nojalla, josta puhemiesneuvosto ei ole antanut lausun-
9967: toansa, niin katson velvollisuudekseni alistaa äänestettäväksi myös
9968: ed. Cederbergin tekemän ehdotuksen.
9969: 
9970:    Hvväksvtään vastattavaksi seuraava äänestysesitys:
9971:    K~n tahtoo lähettää kirjelmän puhemiesneuvostoon,        vastaa
9972: jaa; jos ei voittaa, on se hylätty.
9973:    Äänestyksessä annetaan 72 jaa ja ro6 ei ääntä.
9974: 
9975:    Päätös: Kirjelmässä tehty ehdotus hylätään.
9976: 
9977: 
9978:                       llnomusehdotuksia.
9979:     Puhemies: Ennenkuin siirrytään seuraaviin asioihin, p~-ytäi
9980: sin huomauttaa eräästä seikasta. Kun täällä eduskuntaesityksiä
9981: ja anomuksia esitettäissä tähänastinen käytäntö on ollut epäva-
9982: kainen siinä kohdin, missä määrin edustajan ehdotus siitä, mihin
9983: valiokuntaan asia on lähetettävä, tarvitsee kannatusta tullakseen
9984: äänestyksenalaiseksi, on puhemiesneuvosto katsonut asian ja työ-
9985: järjestyksen mukaiseksi seuraavan menettelytavan:
9986:     Jos eduskuntaesityksen tai anomuksen esittäjä ehdottaa asian
9987: lähetettäväksi samaan valiokuntaan kuin mihin puhemiesneuvosto
9988: sen on päättänyt ehdottaa lähetettäväksi, eikä mitään muuta eh-
9989: dotusta tehdä, niin esitetään tietysti ainoastaan tehty ehdotus hy-
9990: väksyttäväksi. Jos taas esityksen tai anomuksen esittäjä ehdot-
9991: taa lähettämistä toiseen valiokuntaan, kuin minkä puhemiesneu-
9992: vosto on katsonut asianmukaiseksi, taikka jos tehdään useampia
9993: ehdotuksia valiokuntiin nähden, niin ilmoittaa puhemies puhe-
9994: miesneuvoston ehdotuksen ja tämä ehdotus tulee ilman sen
9995: enempää kannatusta asetettavaksi äänestyksen alaiseksi, mutta
9996: edustajien tekemiä ehdotuksia äänestytetään ainoastaan mikäli
9997: niitä on kannatettu.
9998:     Tämän mukaan menetellään tästä lähtien ja siis myös esitet-
9999: täessä niitä anomuksia ja eduskuntaesityksiä, jotka ovat tämän
10000: päivän päiväjärjestyksessä.
10001: 
10002:     Tämän jälkeen Puhemies ilmoittaa yksityisten as1am takia
10003: olevansa estetty jatkamasta asiain johtoa ja pyytää ensimäistä
10004: varapuhemiestä sijaansa, minkä tapahduttua ensimmäinen vara-
10005: 2I4                   Istunto 6 p. maaliskuuta 1908.
10006: 
10007: 
10008: puhemies, edustaja N. R. af Ursin astuu puhemiehen paikalle
10009: asiain käsittelyä johtamaan.
10010: 
10011: 
10012: Eduskunnan vallan laajentamista verotukseen ja valtiova-
10013:  rain käyttämiseen nähden koskevia anomusehdotuksia.
10014:      Esitetään ed. Viitasen y. m. anom. ehd. (n :o 5) oikeuden
10015: myöntiirnisestä Eduskunnalle ·vuosittain hallituksen noudatetta-
10016: vaksi vahvistaa seikkaperäinen valtion t~t!o- fa menoarvio (Liitteet
10017: I,s, siv. 21);
10018:      Siitä lausuu:
10019: 
10020:     Ed. Viitanen: Tämä anomus tarkoittaa eduskunnan vallan
10021: laajentamista niin, että eduskunnalla olisi oikeus vuosittain hal-
10022: lituksen noudatettavaksi vahvistaa seikkaperäinen valtion tulo-
10023: ja menoarvio, ja myöskin niin, että hallitus olisi eduskunnalle
10024: muutenkin vastuunalainen valtiovarain tarkoituksen mukaisesta
10025: käytöstä ja hoidosta. Anomuksen perustelut ovat lähemmin luet-
10026: tavina viime vuoden valtiopäivien Liitteissä. Viittaamalla niihin
10027: ehdotan, että anomus, niinkuin viime kerrallakin, lähetettäisiin
10028: perustuslakivaliokuntaan.
10029: 
10030:       Päätös: Anomusehdotus lähetetään Perustuslakf:valiokuntaan.
10031:      Ed. Koskisen y. m. anom. ehd. (n :o 27) päättämisvallan tnyön-
10032: tämisestä Eduskunnalle tulliverotukseen nähden (Liitteet I,9, siv. 23). ja
10033:      Ed. Höijerin y. m. anom. ehd. (n :o 24) oikeuden myöntämi-
10034: sesti.i Eduskunnalle määrätä julkisten viranomaisten ja laitosten
10035: käyttämisestä menevät maksut (Liitteet,., I,to, siv. 24), lähetetään
10036: kumpikin erältänsä Perustuslakivaliokuntaan.
10037: 
10038: 
10039:       Uuden verotusjärjestelmän aikaansaamista koskevia
10040:                       anomusehdotuksia.
10041:     Ed. Kallion y. m. anom. ehd. (n:o 23) uutta verolakia kos-
10042: kevan arm. esityksen antamisesta ensi valtiopäiville (Liitteet II,2,
10043: siv. 7), sekä
10044: 
10045:     ed. Hjeltin y. m. anom. ehd. (n:o 153) uuden verojärjestelmän
10046: aikaansaamisesta (Liitteet II,t, siv. 5),
10047: 
10048:       lähetetään V altiovarainvaliokuntaan.
10049:                Virkamiesolojen uudest. järjest. kosk. an.            215
10050: 
10051: 
10052: 
10053:     Virkamiesolojen uudestaan järjestämistä koskevia
10054:                    anomusehdotuksia.
10055:     Esitetään ed. Nevanlinnan y. m. anom. ehd. (n:o 163) virka-
10056: miesoloissamme ja niitä koskevassa lainsäädännössä olevien epä-
10057: kohtien korjaamisesta (Liitteet I,n, siv. 27).
10058:     Siitä lausuu
10059: 
10060:     Ed. Nevanlinna: Anomuksessa uudistetaan viime valtiopäi-
10061: vi!Hi samojen edustajain tekemä anomus virkamiesolojen uudesta-
10062: järjestämisestä, kuitenkin s'iten, ettei nyt ehdoteta pyydettäväksi
10063: nimenomaan komitean asettamista tätä varten, vaan ehdotetaan
10064: anottavaksi, että hallitus ryhtyisi tarpeellisiin toimenpiteisiin tällä
10065: alalla vallitsevain epäkohtain korjaamiseksi, sekä että, mikäli lain-
10066: muutoksia tätä varten on tarpeen, ehdotukset niiksi jätettäisiin
10067: eduskunnan tut!s:ittaviksi ja hyväksyttäviksi ja että asiassa kii~
10068: reellisyyttä noudatettaisiin.
10069:     Ehdotetaan lykkäämistä Perustuslakivaliokuntaan.
10070: 
10071:    Päätös: Anomusehdotus lähetetään Perustuslakivaliokuntaan.
10072:     Ed. Vikmanin y. m. anom. ehd. (n :o 183)           samasta   asiasta
10073: (Liitteet !,12, siv. 30)
10074:     lähetetään Perustttslakiz1aliokuntaan.
10075: 
10076:      Ed. Alkion y. m. anom. ehd. (n:o 30) virkamiesten eläke-
10077: etuoikeuksien lakkauttamisesta ia eläkkeen myöntämisoikeuden
10078: siirtämisestä Eduskunnalle (Liitteet I.ts, siv. 32)
10079:      lähetetään Perustuslaki·valiokt-tntaan.
10080: 
10081:     Ed. Alkion y. m. anom. ehd. (n :o 28) oikeuden myöntämi-
10082: sestä Eduskunnalle myötävaikuttaa valtion palvelus- ja virka-
10083: miesten palkkojen määräämisessä sekä valvoa virkamiestoimin-
10084: nan tarkot'tuksenmukaisuutta (Liitteet I,u, siv. 33) lähetetään Pe-
10085: rustuslakivaliokuntaan.
10086: 
10087:     Esitetään ed. Ripatin y. m. anom. ehd. (n:o 42) kru,ununvou-
10088: din-virkojen lakkauttamisesta (Liitteet I,t5, siv. 34).
10089:     jonka ed. Ripatti ehdottaa lähetettäväksi Talousvaliokuntaan.
10090: 
10091:    Varapuhemies: Minä pyydän ensin saada ilmoittaa, että tämä
10092: anomus on ehdotettu Puhemiesneuvoston puolelta lähetettäväksi
10093: Perustuslakivaliokuntaan.
10094: 
10095:    Ed. Hoikka, Iisakki: Pyydän kannattaa anomusehdotuksen
10096: lähettämistä Talousvaliokuntaan.
10097: 216                   Istunto 6 p. maaliskuuta 1908.
10098: 
10099: 
10100:     Ed. llhmavaara: Talousvaliokuntaan kai tämmöinen asia ei
10101: missään tapauksessa kuulu. Minä puolustan puhemiesneuvoston
10102: ehdotusta, että se lähetettäisiin perustuslakivaliokuntaan. Viime
10103: vuonna, niinkuin muistetaan, tämä anomus lähetettiin ensin val-
10104: tiovarainvaliokuntaan, mutta valtiovarainvaliokunta esitti kirjel-
10105: mällä, että se lähetettäisiin perustuslakivaliokunnalle, kuten muis-
10106: telen, mutta jos ei valiokuntaa mainittu, niin ainakin oli esitetty,
10107: että se valtiovarainvaliokunnalta otettaisiin pos, ja silloin sen
10108: eduskunta lähetti perustuslakivaliokunnalle, joka minusta nytkin
10109: on oikea paikka.
10110:     Ed. Vuorimaa: Tämä asia on monilla valtiopäivillä ollut
10111: esillä ja aina lähetetty valiokuntaan, jossa se on haudattu. Ja
10112: kuitenkin se on asia, josta yleensä odotetaan, että se ratkaistai-
10113: siin. Myös on hallitus lykännyt kruununvontien palkankorotus-
10114: anomuksen kunnes kruununvontien virka-asia eduskunnassa pää-
10115: tettäisiin. Jos se tulee perustuslakivaliokuntaan, jossa on niin
10116: paljon asioita, niin se ei tule käsitellyksi. Sen tähden minä kan-
10117: natan ehdotusta, että anomus lähetettäisiin talousvaliokuntaan.
10118:       Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
10119:     Hyväksytään vastattavaksi äänestysesitys :
10120:     Ken kannattaa asian lykkäämistä Perustuslakivaliokuntaan,
10121: vastaa jaa; jos ei voittaa, on päätetty lykätä se Talousvaliokun-
10122: taan .
10123:     .i\änestyksessä ovat jaa äänet voitolla.
10124: 
10125:       Päätös: Anomusehdotus lähetetään Perustuslakivaliokuntaan .
10126: 
10127: 
10128:        .Maamme kielioloja koskevia anomusehdotuksia.
10129:    Ed. Setälän y. m. anom. ehd. (n:o 12!) perustuslainsäännök-
10130: sen aikaansaamisesta suomen- ja ruotsinkielen keskinäisestä ase-
10131: masta maan tuomioistuimissa fa muissa virastoissa (Liitteet 1,16, siv. 37),
10132:    lähetetään Perustuslakivalio kuntaan.
10133: 
10134:     Ed. Liston y. m. anom. ehd. (n:o 152) suomen- ja ruotsin-
10135: kielen /?äyttämisestä maassmnme koskevan kielilain aikaansaami-
10136: sesta (Liitteet !,17, siv. 39)
10137:      lähetetään Perustuslakivaliokuntaan.
10138:     Esitetään ed. Antilan y. m. n :o 88 suomenkielen saattamisesta,
10139: opetuskieleksi yliopistoissa ja muissa korkeakouluissa (Liitteet VI ,1
10140: siv. 3).
10141:                      :Maamme kielioloja kosk. an.                   217
10142: 
10143: 
10144:    Siitä lausuu
10145: 
10146:     Ed. Torppa: Anomus tarkottaa suomenkielen saattamista ope-
10147: tuskieleksi yliopistossa ja teknillisessä korkeakoulussa. Anomus
10148: on aivan sama kuin viime valtiopäivillä eduskunnalle jätettiin ja
10149: samojen henkilöiden allekirjoittama, ja ehdotetaan se lähetettä-
10150: väksi sivistysvaliokuntaan.
10151: 
10152:     Ed. Rosenqvist G. G.: Då denna petition under senaste landt-
10153: dagssession remitterades till utskott, sökte jag från särskilda syn-
10154: punkter närmare belysa dess innebörd och karaktär. J ag önskar
10155: icke här upprepa, hvad som då sades, ej heller vid detta tillfälle lägga
10156: något till. J ag har begärt ordet endast för att uttala den önskan,
10157: att vederbörande utskott måtte uppmärksamma den diskussion,
10158: som då rörande detta ärende fördes.
10159: 
10160:    Päätös: Anomusehdotus lähetetään Sivistysvaliokuntaan.
10161:     Esitetään ed. Ahmavaaran y. m. (n :o I 88) yliopiston kieliolo-
10162: jen korjaamisesta (Liitteet VI,2, siv. 5),
10163:     jonka ed. Ahmavaara ehdottaa lähettäväksi sivistysvalio-
10164: kuntaan.
10165: 
10166:     Ed. von lllfthan: J ag skulle anhålla, att detta petitionsmemo
10167: rial bordlägges till förstkommande plenum.
10168: 
10169:    Ed. Gustafsson: J ag understöder förslaget om bordläggning.
10170: 
10171:     Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
10172: 
10173:    Varapuhemies:         On ehdotettu pöydällepanoa, täytyy siis
10174: äänestää.
10175: 
10176:    Ed. Söderholm: Då tvenne ledamöter hafva begärt petitio-
10177: nens bordläggning, synes det mig naturligt, att bordläggning utan
10178: vidare bör ega rum.
10179: 
10180:    Varapuhemies: Kun kaksi edustajaa on pyytänyt pöydällepa-
10181: noa, niin asia on kai pöytällepantava.
10182: 
10183:     Päätös:    Anomusehdotus pannaan pöydälle.
10184: 
10185:     Ed. Setälä: Minä en ole tahtonut vastustaa tämän asian pöy-
10186: dällepanoa, mutta pyytäisin tämän yhteydessä saada sanoa, että
10187: Valtiopäiväjärjestys ei velYoita panemaan tämmöistä asiaa pöy-
10188: 2!8                  Istunto 6 p. maaliskuuta 1<)08.
10189: 
10190: 
10191: dälle, jos kaksi sitä vaatii, vaan pöydällepano on äänestyksellä
10192: ratkaistava. Ainoastaan valiokunnan mietinnöt ovat toistakertaa
10193: esiteltäessä Valtiopäiväjärjestyksen 56 § :n mukaan kahden edus-
10194: tajan vaatimuksesta pöydälle pantavat.
10195: 
10196:     Varapuhemies: Kun ei kukaan vastustanut pöydällepanoa,
10197: niin minä katson että Eduskunta on tahtonut panna asian pöydälle.
10198: 
10199: 
10200: 
10201: 
10202:    Erinäisiä maalaisasioita koskevia anomusehdotuksia.
10203:    Ed. Ahmavaaran y. m. anom. ehd. (n:o 79) kruunun metsä-
10204: maitten asuttamisesta (Liitteet VIII, 0 , siv. IS).
10205:    lähetetään Maatalousvalio kuntaan.
10206: 
10207:    Ed. Kairamon y. m. anom. ehd. (n:o 108) kru1munmetsien
10208: uudisasutuksen järjestämisestä (Liitteet VIII,4, siv. I3),
10209:    lähetetään M aatalousvaliokuntaan.
10210: 
10211:    Ed. Kairamon y. m. anom. ehd. (n:o 107) valtion asutustoi-
10212: minnan uudestaan järjestämisestä (Liitteet VIII,t, siv. 5),
10213:    lähetetään M aatalmJsvaliokuntaan.
10214: 
10215:     Ed. Kairamon y. m. anom. ehd. (n:o 109), tilanhaltijain hal-
10216: linto-oilwuden järjestämisestä niillä tiloilla, jotka valtion toi-
10217: mesta muodostetaan tilattomille luovutettaviksi (Liitteet VIII, 2 , siv. 7),
10218:     lähetetään M aatalous7;aliokuntaan.
10219: 
10220:     Esitetään ed. Kairamon y. m. anom. ehd. (n.;o 95) vesiperäis-
10221: ten maiden kuit•attamisesta ja vilfelyskuntoon saattamisesta (Liitteet
10222: IV,22, siv. 8g).
10223:     Siitä lausuu:
10224: 
10225:     Ed. Kairamo: Myöskin tämä anomusehdotus on sisällyksel-
10226: tään sama kuin se, joka viime valtiopäivillä tehtiin. Viime val-
10227: tiopäivillä lähetettiin vastaava anomusehdotus Maatalousvaliokun-
10228: taan, mutta koska arvatenkin on enemmän toiveita saada tämä
10229: anomusehdotus käsittelyn alaiseksi, jos se lähetetään Talousvalio-
10230: kuntaan, niin pyytäisin, että se menisi tällä kertaa sinne. Koska
10231: kuitenkin nimenomaan pyydetään tarkoitukseen myönnetyn mää-
10232: rärahan lisäämistä, niin ehdotan, että Talousvaliokunta velvoi-
10233: tettaisiin tämän kohdan suhteen vaatimaan Valtiovarainvaliokun-
10234: nan lausuntoa.
10235:                    Erinäisiä maalaisasioita kosk. an.               219
10236: 
10237: 
10238:     Varapuhemies: Puhemiesneuvosto on ehdottanut että tämä
10239: anomusehdotus lähetettäisiin Talousvaliokuntaan ilman mitään
10240: lisäystä.
10241:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
10242:    Päätös: Koska anomuksen tekijän ehdotusta ei ole kannatettu
10243: lähetetään anomusehd9tns Puhemiesneuvoston ehdotuksen mukai-
10244: sesti Talousvaliokuntaan.
10245:      Ed. Kallion y. m. anom. ehd. (n:o u8), vesiperäisten maiden
10246: viljelyskuntoon saattamisen edistämisestä (Liitteet IV,2s, siv. gr),
10247: lähetetään T alousvaliokuntaan.
10248:     Ed. Koskelinin y. m. anom. ehd. (n:o 174) samasta asiasta
10249: {Liitteet IV,24, siv. 94), lähetetään Talousvaliokuntaan.
10250:     Esitetään ecl. Tokoin y. m. anom. ehd. (n :o 73) sotilas-, sivili-
10251: ja pappisvirkatalojen käyttöjärjestelmän muuttamisesta ja niiden
10252: alustalaisten aseman turvaamisesta (Liitteet VIII,s siv.h6),
10253:     jonka ed. Takoi ehdottaa lähetettäväksi talousvaliokuntaan.
10254:    Varapuhemies ilmoittaa Puhemiesneuvoston ehdottavan asian
10255: lykkäämistä Maatalousvaliokuntaan.
10256:    Päätös: Anomusehdotus lähetetään M aatalousvaliokuntaan,
10257: koska ei kukaan ole kannattanut anomuksentekijän ehdotusta.
10258: 
10259:     Ed. Torpan y. m. anom. ehd. (n :o 98), sotilas- ja sivilivirka-
10260: talo jen luo'vuttamisesta niiden asukkaille itsenäisinä tiloina viljel-
10261: täviksi (Liitteet VIII,7, siv. 25)
10262:     lähetetään M aatalousvaliokun{aan.
10263: 
10264:     Ed. Pullisen y. m. anom. ehd. (n:o 51), valtion maanviljelys-
10265: tarkoituksiin harjoittaman lainausliikkeen järjestämisestä (Liitteet
10266: IV,5, siv. 17),
10267:     jonka ed. Pullinen ehdottaa lähetettäväksi Talousvaliokuntaan.
10268: 
10269:   Ed. Koivisto: Minä pyydän kannattaa tätä ed. Pullisen teke-
10270: mää ehdotusta, että lähetetään asia Talousvaliokuntaan.
10271: 
10272:      Varapuhemies: Puhemiesneuvosto on ehdottanut Maatalous-
10273: valiokuntaan. Siis tulee äänestettäväksi näiden molempien vä-
10274: lillä.
10275:      Hyväksytään vastattavaksi seuraava äänestysesitys:
10276:      Ken hyväksyy anomusehdotuksen lähetettäväksi Maatalousva-
10277: liokuntaan, vastaa jaa; jos ei voittaa, on asia lykätty Talousvalio-
10278: kuntaan.                                                      •
10279: 220                     Istunto 6 p. maaliskuuta rgo8.
10280: 
10281: 
10282:       J\änestyksessä ovat ei-äänet voitolla.
10283: 
10284:       Päätös: Anomusehdotus lähetetään T alousvaliokuntaan.
10285:     Ed. Pullisen y. m. anom. ehd. (n :o 52), maan·viljelysopastajain
10286: toiminnan .färjestämisestä (Liitteet IV,1, siv. 5),
10287:     lähetään Talousvaliok~mtaan.
10288: 
10289:     Ed. ~issisen y. m. anom. ehd. (n:o 33), neuvojan asettami-
10290: sesta joka lääniin ajanmuka·isten talli- ja navettarakennusten ai-
10291: kaansaamista varten (Liitteet IV,6, siv. 19),
10292:     lähetetään Talousvaliokuntaan.
10293: 
10294:     Ed. Karhin y. m. anom. ehd. (n:o 49), keinotekoisten lan-
10295: no·itusainciden ja valmistettujen rchu.varat:n ynnä siementen kau-
10296: pan järjestämisestä (Liitteet IV,4, siv. 12),
10297:     lähetetään Talousvaliokuntaan.
10298: 
10299:      Ed. Heinisen y. m. anom. ehd. (n :o 93), p%utarpeiden myön-
10300: tiimistii knmnunmetsistä eräissä tapauksissa paikkakunnan väes-
10301: tölle (Uitteet VIII,6, siv. 21),
10302:      M aatalous?mliokuntaan.
10303: 
10304:     Ed. M<!ntereeq y. m. anom. ehd. (n :o 53), puuta raaka-aineena
10305: käyttävien yhtiöiden maanostojen ehkäisemisestä (Liitteet IV,14, siv. 52),
10306:     lähetetään Talousvaliokmttaan.
10307: 
10308:     Ed. Huttusen y. m. anom. ehd. (n:o 122), viljelyspakkoa
10309: koskevan lain aikaansaamise~ta (Liitteet VIII,a, siv. g),
10310:     lähetetään JVfaatalous7'aliolw.ntaan.
10311: 
10312:     Esitetään ed. Hoikan y. m. anom. ehd. (n :o 6), erinäisistä
10313: poronhoidon edistämistä koskevista toimenpiteistä (Liitteet V,a, siv. 53),
10314:       Asiasta lausuu:
10315: 
10316:     Ed. Hoikka, Iisakki: Perusteiltaan tämä anomusehdotus on
10317: alkanut Oulun läänin pohjoisten seurakuntain poronomistajain
10318: vaatimuksesta, kun on huomattu viime aikoina, että metsänhoito-
10319: hallitus on aikomuksessa ryhtyä suoraan sanoen melkein estä-
10320: mään porojen hoitoa näissä pohjoisissa seurakunnissa. Siitä syystä
10321: on minua pyydetty esittämään eduskunnalle tämä anomusehdotus.
10322: En sitä kokonaisuudessaan lue säästääkseni aikaa. Ehdoitan että
10323: tämä fsia lähetetään Laki- ja Talousvaliokuntaan.
10324:                     Erinäisiä työväenasioita kosk. an.                  221
10325: 
10326: 
10327: 
10328:    Päätös:      Anomusehdotus        lähetetään Laki- 7a Talot,svalio-
10329: kuntaan.
10330: 
10331:     Ed. Pykälän y. m. anom. ehd. (n:o 81), voimassaolevan aitaus-
10332: asetuksen muzdtamisesta (Liitteet V,12, siv. 45),
10333:     lähetetään Laki- ja Talousvaliokuntaan.
10334: 
10335:     Ed. Heinisen anom. ehd. (n:o n7), samasta asiasta (Liitteet V, 1
10336: siv. 47) kuin edellinen, lähetetään Laki- ja Talousvaliokuntaan.
10337: 
10338: 
10339:   Erinäisiä työväenasioita koskevia anomusehdotuksia.
10340:     Esitetään ed. E. S. Yrjö-Koskisen y. m. anom. ehd. (n:o 54),
10341: valtioavun myöntämisestä työväenopistoille (Liitteet VI,4, siv. 15).
10342:     Siitä lausuu :
10343: 
10344:     Ed. Yrjö-Koskinen, E. S.: Tätä anomusehdotusta ennätet-
10345: tiin viime istuntokaudella osaksi käsitellä anomusvaliokunnassa.
10346: Kun keskustelussa silloin lausuttiin mielipiteitä, jotka kävivät
10347: siihen suuntaan, että opetuksen tieteellistä vapautta työväenopis-
10348: toissa tahdottiin rajoittaa, ovat anomusehdotuksen tekijät entisen
10349: lisäksi laatineet uuden ponnen.
10350: 
10351:    Päätös: Anomusehdotus lähetetään Sivistysvaliokuntaan.
10352:    Ed. Alkion y. m. anom. ehd. (n:o 29), uuden palkkaussään-
10353: nön aikaansaamisesta (Liitteet IX,2, siv. 7),
10354:    lähetetään Työväenasiainvaliokuntaan.
10355: 
10356:    Edelleen esitetään ja lähetetään Työväenasiainval,iokuntaan
10357: seuraavat anomusehdotuksct, nimittäin:
10358: 
10359:    ed. Torpan y. m. (n :o 99), työvälipuhetta koskevan lain ai-
10360: kaansaamisesta (Liitteet IX,a, siv. 8),
10361: 
10362:     ed. Siveniuksen y. 111. (n:o 123), kahdeksantuntisen työpäivän
10363: käytäntöön ottamisesta valtion töissä kaikilla eri tvöaloilla (Liitteet
10364: I:X,9, siv. 27);
10365: 
10366:    ed. Paasivuoren y. 111. (n:o 142), kahdeksantuntisen työpäi-
10367: vän käytäntöön ottamisesta kuntien töissä (lAitteet IX,to, siv. zg);
10368:     ed. Koposen ja Tikkasen (n:o r85), komitean asettamisesta
10369: valtion työolojen färjestelemistä suunnittelemaan (Liitteet IX,u, siv. 31),
10370: 222   .            Istunto 6 p. maaliskuuta 1!}08.
10371: 
10372: 
10373:    ed. Sillanpään y. m. (n :o II I), työvälityksen järjestämisestä
10374: kunnalliseksi toimeksi (I,iitteet IX,s, siv. 21);
10375: 
10376:    ed. M. Hoikan y. m. (n :o 25), yleisen työkyvyttqmyys-           Jll
10377: vanhuusvaktJufu.ksen aikaansaamisesta (Liitteet IX,4, siv. n);
10378: 
10379:    ed. Abiroosin (n :o 67), tutkimusten toimeenpanemisesta työt-
10380: tömyysvakuutuksen aikaansaamiseksi (Liitteet IX,6, siv. 14);
10381: 
10382:     ed. Paasivuoren y. m. (n:o IOI) samasta asiasta (Liitteet IX,5,
10383: siv. 12);
10384: 
10385:    ed. Pärssisen y. m. (n:o 74) äitiysvaktttttuksen        aikaansaa-
10386: misesta (Liitteet IX,7, siv. 18); sekä
10387: 
10388:     ed. Hjeltin (n :o I 87) toimenpiteihin ryhtymisestä maatl~me
10389: työväen- ja käsityöläisluokan ammattish•isty!?sen ja -taidon ko-
10390: hottamisekst· (Liitteet IX,10, siv. 44).
10391: 
10392:     Esitetään ed. af Ursinin y. m. anom. ehd. (n :o 146) sosiaali-
10393: sen päätoimiston perustamisesta (Liitteet IX,12, siv. 35).    ·
10394:    Varapuhemies: Pyydän saada kysyä, hyväksyykö Eduskunta
10395: minun käsitykseni, että olen jäävinalainen ainoastaan siinä ta-
10396: pauksessa, että tulee keskustelua tästä asiasta.
10397:       Vastaus on myöntävä.
10398:       Anomusehdotus lähetetään Työväenasiainvaliokuntaan.
10399:     Ed. af Ursinin y. m. anom. ehd. (n :o 147) komitean asetta-
10400: misesta pohtimaan esikaupunkialt{eilla vallitsevien epäkohtain
10401: poistamista (Liitteet IX,14, siv. 43).
10402:     lähetetään niinikään Työväenasiainvalio kuntaan.
10403: 
10404: 
10405: 
10406:       Erinäisiä terveys- ja sairashoitoa koskevia anomus-
10407:                            ehdotuksia.
10408:      Ed. Alkion y. m. anom. ehd. (n:o 78), hottruinhoitokeskus-
10409: laitoksen perustamisest.J Vaasan läänin keskitienoille (Liitteet IV,ss.
10410: siv. 143).
10411:      Siitä lausuu :
10412:     ed. lUkio: Tämä anomusehdotus koskee houruinhoitokeskus-
10413: Jaitoksen perustamista Vaasan lääniin. Siinä olisi kyllä perus-
10414: telutkin, mutta koska kenties ollaan tilaisuudessa vastedes toi-
10415:                Erinäisiä terveys- ja sairashoitoa kosk. an.           223
10416: 
10417: 
10418: sella tavalla niihin tutustumaan, niin pyydän lukea ainoastaan
10419: ponnen.
10420: 
10421:    Päätös: Anomusehdotus lähetetään Sivistysvaliokuntaan.
10422:     Ed. M. Knuutilan y. m. anom. ehd. (n :o 92), valtioavun ko-
10423: rottamisesta maataiskuntien sairaslupia varten (Liitteet IV,a1, siv. 36),
10424:     lähetetään Sivistysvaliokuntaan;
10425: 
10426:     Esitetään ed. Sipposen y. m. anom. ehd. (n:o 134), komitean
10427: asettamisesta tekemään täydellistä ehdotusta terveys- ja sairas-
10428: hoidon järkiperäisestä järjestämisestä maassamme (Liitteet IV, 80 , siv.
10429: 133),
10430:     jonka ed. Sipponen ehdottaa lähetettäväksi Talousvalio-
10431: kuntaan.
10432: 
10433:   Varapuhemies ilmoittaa puhemiesneuvoston ehdottavan ano-
10434: muksen lähettämistä Sivistysvaliokuntaan.
10435: 
10436:     Ed. Tulikoura:      Minä kannatan anomuksentekijäin ehdo-
10437: tusta, että anomus lähetettäisiin talousvaliokuntaan. Tämän teen
10438: siitä syystä, että mielestäni talousvaliokunta on paremmin ko-
10439: koonpantu käsittelemään tällaista anomusta, joka koskee ehdo-
10440: tusta terveys- ja sairashoidon seikkaperäisestä järjestämisestä,
10441: sillä talousvaliokunnassa on jäsenenä edustaja Runeberg, mutta
10442: sivistysvaliokunnassa ei ole sellaisia henkilöitä, joilla olisi am-
10443: mattitietoja sairas- ja terveyshoidon alalla.
10444: 
10445:     Kun keskustelu on julistettu päättyneeksi, hyväksytään vas-
10446: tattavaksi seuraava äänestysesitys:
10447:     Ken kannattaa asian lykkäämistä Sivistysvaliokuntaan, vastaa
10448: jaa; jos ei voittaa, on Eduskunta päättänyt lykätä asian Talous-
10449: valiokuntaan.
10450:     Äänestyksessä tunnustetaan ei äänten olevan voitolla, joten
10451: anomusehdotus on päätetty lähettää Talottsvaliokuntaan.
10452: 
10453:      Esitetään ed. Pesosen y. m. anom. ehd. (n:o 1), langettava-
10454:  aftdisten hoidon parantamisesta (Liitteet IV,a4, siv. 146),
10455:      jonka ed. Pesonen ehdottaa lähetettäväksi Talousvaliokun-
10456: taan.
10457: 
10458:   Varapuhemies ilmoittaa puhemiesneuvoston ehdottavan ano-
10459: muksen lähettämistä Sivistysvaliokuntaan.
10460: 
10461:    Ed . .Mikkola kannattaa anomusehdotuksen lähettämistä Ta-
10462: lousvaliokuntaan.
10463: 224                   Istunto 6 p. maaliskuuta 1908.
10464: 
10465: 
10466:     Kun keskustelu on julistettu päättyneeksi, hyväksytään vas-
10467: tattavaksi seuraava äänestysesitys :
10468:     Ken kannattaa anomusehdotuksen lähettämistä Sivistysvalio-
10469: kuntaan, vastaa jaa; jos ei voittaa, on anomusehdotus päätetty
10470: lykätä Talousvaliokuntaan.
10471:     Äänestyksessä tunnustetaan ei äänten olevan voitolla.
10472: 
10473:       Päätös: Anomusehdotus lähetetään T alousvaliokuntaan.
10474:      Ed. Nissisen ja Hagmanin anom. ehd. (n:o 100), naispuo-
10475: listen terveydenhoidontarkastaiien asettamisesta (Liitteet IV,s2, siv. 139).
10476:      jonka ed. Hagman pyytää lähetettäväksi talousvaliokuntaan.
10477: 
10478:   Varapuhemies ilmoittaa puhemiesneuvoston ehdottavan ano-
10479: muksen lähetettäväksi Sivistysvaliokuntaan.
10480: 
10481:     Ed. Nissinen kannattaa anomuksen lähettämistä Talousvalio-
10482: kuntaan.
10483:     Kun keskustelu on julistettu päättyneeksi, hyväksytään vas-
10484: tattavaksi seuraava äänestysesitys :
10485:     Ken kannattaa asian lähettämistä sivistysvaliokuntaan, vas-
10486: taa jaa; jos ei voittaa, on Eduskunta päättänyt lähettää sen Ta-
10487: lousvaliokuntaan.
10488:     Äänestyksessä tunnustetaan jaa äänten olevan voitolla, joten
10489: anomus on päätetty lähettää Sivistysvaliokuntaan.
10490: 
10491:     Ed. Räsäsen y. m. (n :o 47), kasvatt4slaitosten pemstamisesta
10492: ylsämielisiä lapsia varten (Liitteet VI, 25, siv. nsL
10493:     josta lausuu
10494: 
10495:     Ed. Räsänen: Tämä anomus koskee tylsämielisten kasvatus-
10496: laitoksen perustamista. Sellainen on jo kyllä Perttulassa 6o op-
10497: pilaalle, mutta maassamme on ainakin soo, eli noin 90 ';7'o kehi-
10498: tyskykyisiä alaikäisiä tylsämielisiä, sellaisia, jotka eivät saa min-
10499: käänlaista opetusta eikä kasvatusta. Ja usein on täytynyt Pert-
10500: tulasta jäädä tilanpuutteessa pois yli 75 % pyrkijöistä. niistä
10501: suuri osa kehityskykyisiäkin. Anomuksessa tarkemmin esitet-
10502: tyjen syitten perusteella rohkenemme senvuoksi pyytää eduskun-
10503: nan kannatusta anomukselle.
10504:     Päätös: Anomusehdotus lähetetään St:vistysvaliokuntaan.
10505:     Ed. Sipilän y. m. (n :o 89), ntielisairasten hengellisen hoidon
10506: pa'Tantamisesta (Liitteet VI.2o, siv. 122),
10507:     lähetetään Sivistysvaliokuntaan.
10508:                      Puhemiehen palkkio y. m.                   225
10509: 
10510: 
10511:    Varapuhemies: Koska aika on kulunut jotenkin pitkälle, täytyy
10512: keskeyttää istunto ja jatketaan sitä kello 6 i. p.
10513: 
10514: 
10515:                      Puhemiehen palkkio.
10516:     Varapuhemies ilmoittaa ennen keskeytystä vielä olevan teh-
10517: tävä Eduskunnalle erään ilmoituksen.
10518:     jonka jälkeen sihteeri lukee seuraavan Valtiovarainvaliokun-
10519: nalta saapuneen kirjelmän :
10520: 
10521:                Suomen         E d u s k u n n a 1 Ie.
10522: 
10523:     Viitaten V aitiopäiväjärjestyksen 43 § :ssä oleviin säännöksiin
10524: saa Valtiovarainvaliokunta täten kunnioittavimmin ehdottaa Edus-
10525: kunnan päätettäväksi:
10526:                että Eduskunnan Puhemiehelle tuleva määräraha
10527:            niiden kulujen korvaukseksi, joita hänellä valtiopäi-
10528:            väin aikana on, kuluvana istuntokautena on oleva
10529:            kaksituhattaviisisataa ( 2,500) markkaa kuukaudessa.
10530:                 Valtiovarainvaliokunnan puolesta:
10531:                            E. Nevanlinna.
10532:                                                 J. Wartiovaara.
10533:    Ehdotus hyväksytään.
10534: 
10535:    Istunto keskeytetään kello 4,6 i. p.
10536: 
10537: 
10538:             Täysi-istuntoa jatketaan k:lo 6 i. p.
10539:    Eduskunnan Puhemies johtaa puhetta.
10540: 
10541:     Ed. Hagmanille myönnetään vapautusta tämän päivän ilta-
10542: istunnosta yksityisasiain takia.
10543: 
10544: 
10545:                   Vastaus välikysymykseen.
10546:     Puhemies antaa Eduskunnalle tiedoksi, että Kamaritoimitus-
10547: kunnan päällikkö senaattori Ignatius on ilmoittanut olevansa
10548: valmis vastaamaan ed. Rapolan y. m. tekemään välikysymykseen
10549: ensi tiistaina k :lo 12 päivällä.
10550:                                                            15
10551:                      Istunto 6 p. maaliskuuta 1<)08.
10552: 
10553: 
10554:   Erinäisiä oikeudenhoitoa koskevia anomusehdotuksia.
10555:     Esitetään ja lähetetään tehdystä ehdotuksesta Perustuslakiva-
10556: liokuntaan
10557:     ed. Setälän y. m. anom. ehd. (n:o 133), hallinto-oikeudellisen
10558: tuomioistuimen perustamisesta (Liitteet 1,7, siv. 16).
10559: 
10560:    Lakivaliokuntaan lähetetään anomusehdotukset:
10561: 
10562:     ed. Wiljomaan y. m. (n:o 171), tuomioistuinlaitosta ja oikeu-
10563: denkäyntiä koskevan lainsäädännön uudistamisesta (Liitteet III,2r;
10564: siv. 59);
10565: 
10566:     Ed. Mikkolan y. m. (n:o 194) samasta asiasta (Liitteet III, 26,
10567: siv. 61);
10568: 
10569:    ed. Gripenberg y. m. (n:o 168), Oikeudenkäymiskaaren 15
10570: luvun 2 §:n muuttamisesta (Liitteet III,29, siv. 83);
10571:    ed. Luoman y. m. (n:o 135), oikeudenkäyntiavustuksen hank-
10572: kimisesta valtion kustannuksella törkeästä rikoksesta vangituille
10573: henkilöille (Liitteet III,so, siv. 86);
10574:     ed. E. S. Yrjö-Koskisen y. m. (n :o 154), lisäyksestä Rikos-
10575: lain voimaanpanoasetuksen 20 §:n 2 kohtaan (Liitteet III,2s, siv. 53);
10576:     ed. Maria Laineen y. m. (n:o 193), vankiloissa nykyään käy-
10577: tettävien vanhentuneitten järjestysrangaistusten poistamisesta
10578: (Liitteet III,24, siv. 54); sekä
10579:      ed. Aallon y. m. (n:o 10), komitean asettamisesta valmista-
10580: maan ehdotusta muutoksiksi 24 p :nä huhtikuuta 1903 annetun,
10581: rautateiden hallintoa koskevan asetuksen 24 ja 25 §:ään (Liitteet
10582: III,s1, siv. 88).
10583: 
10584: 
10585:      Tulli- ja muiden maksujen järjestelyä koskevia
10586:                    anomusehdotuksia.
10587:    Esitetään ja lähetetään Valtiovarainvaliokuntaan         seuraavat
10588: anomusehdotukset :
10589:     ed. I. Hoikan ( n :o 9), ulkomailla valmistetun sokerin tullin
10590: alentamisesta (Liitteet II.7, siv. 24);
10591:     ed. Hannes Gebhardin y. m. (n:o 39), maanviljelys- ja mei-
10592: jerikoneista y. m. menevien tullimaksujen poistamisesta sekä
10593:               Anom. ehdotuksia lähetetään valiokuntiin.             227
10594: 
10595: 
10596: edelleen tarpeeilisiksi katsottujen tullimaksujen määräämisestä näi-
10597: den tavarain arvon mukaan maksettaviksi (Liitteet II,5, siv. 21);
10598: 
10599:    ed. Huoposen y. m. (n:o 56) samasta asiasta (Liitteet II,6, siv. 23;
10600: sekä
10601: 
10602:    ed. Huoposen y. m. ( n :o 57), iltamien toimeenpanemisesta
10603: kannettavien maksujen lakkauttamisesta (Liitteet II,s, siv. 27).
10604: 
10605:    Ed. I. Hoikan y. m. anom. ehd. ( n :o 8), laidunveron lakkaut-
10606: tamisesta Oulun läänin kruununmetsämailla (Liitteet IV, 7 , siv. 22), ja
10607:     ed. Haverin y. m. anom. ehd. (n :o 129), laidunmaksun pois-
10608: tamisesta kruunun metsämailla käyviltä hevosilta ja nautakarjalta
10609: (Liitteet IV,s, siv. 24); lähetetään Talousvaliokuntaan .
10610: 
10611: 
10612:      .H.pteekkiolojen uudestaan järjestämistä koskevia
10613:                      anomusehdotuksia.
10614:    Esitetään ja lähetetään Talousvaliokuntaan tätä asiaa koskevat
10615: anomusehdotukset:
10616:    ed. Arajärven y. m. (n:o 34; katso Liitteet IV,2 7 , siv. II9),
10617:    ed. Mikkolan y. m. (n:o 159; katso Liitteet IV,2s, siv. 120), ja
10618:    ed. Vikmanin y. m. (n:o 181; katso Liitteet IV,29, siv. 129).
10619: 
10620: 
10621:         Joenperkauksia koskevia anomusehdotuksia.
10622:     Esitetään ja lähetetään Talousvaliokuntaan anomusehdotukset:
10623:     ed. I. Hoikan (n :o 62) Kemijoessa olevien Valajan-, Ounas-
10624: ja Neitikoskien perkaamisesta (Liitteet IV,19, siv. 8r); sekä
10625:     ed. Malmivaaran y. m. (n :o 63), Lapuanjoen vedenkorkeuden
10626: säännöittämiseksi tarvittavien perkaustöiden toimeenpanemisesta
10627: (Liitteet IV,2o, siv. 83).
10628:    Esitetään ed. Arajärven y. m. anom. ehd. (n :o 94) Kymijoen
10629: perkaamisesta valtion kustannuksella (Liitteet IV,21, siv, 86),
10630:    jonka ed. Arajärvi ehdottaa lähetettäväksi Valtiovarainvalio-
10631: kuntaan.
10632:     Puhemies ilmoittaa puhemiesneuvoston ehdottavan sen lähe-
10633: tettäväksi Talousvaliokuntaan.
10634:     Kun keskustelu on julistettu päättyneeksi eikä kukaan ole
10635: kannattanut ed. Arajärven ehdotusta,
10636:     lähetetään anomusehdotus Talousvaliokuntaan.
10637: 228                 Istunto 6 p. maaliskuuta 1908.
10638: 
10639: 
10640:        Erinäisten apurahojen myöntämistä koskevia
10641:                     anomusehdotuksia.
10642:    Ed. Slätiksen y. m. anom. ehd. (n:o 156), määrärahan myÖn-
10643: tämisestä   maanviljelysseurojen käytettäväksi pienviljelijöille
10644: myönnettäviä matkarahoja varten (Liitteet IV,s, siv. g),
10645:    lähetetään Talousvalio kuntaan.
10646: 
10647:     Esitetään ed. Kallion y. m. anom. ehd. ( n :o 178), valtioavun
10648: myöntämisestä nuorisoseurojen tukemiseksi (Liitteet Vl,9, siv. 40),
10649:     jonka ed. Kallio pyytää lähetettäväksi Valtiovarainvaliokun-
10650: taan.
10651: 
10652:     Puhemies ilmoittaa puhemiesneuvoston ehdottavan asian lä-
10653: hettämistä Sivistysvaliokuntaan.
10654: 
10655:     Kun keskustelu on julistettu päättyneeksi eikä kukaan ole kan-
10656: nattanut ed. Kallion ehdotusta, lähetetään anomusehdotus Sivis-
10657: tysvaliokuntaan.
10658: 
10659:     Ed. Nixin y. m. anom. ehd. (n:o 120), valtiolainojen myön-
10660: tämisestä nuorisoseurojen rakennusyrityksiä varten (Liitteet VI,1o,
10661: siv. 42), lähetetään Sivistysvaliokuntaan.
10662: 
10663:     Ed. Käkikosken y. m. anom. ehd. (n:o 173), määrärahan
10664: myöntämisestä Koulukeittoyhdistykselle kansakouluoppilaille jär-
10665: jestettäviä koulukeittoja varten (Liitteet VI,s, siv. 37),
10666:     lähetetään Sivistysvalio kuntaan.
10667: 
10668:     Ed. Käkikosken y. m. anom. ehd. ( n :o 1 6g), prostitutionin
10669: uhreja auttavien yhdistysten ja yksityisten henkilöiden tukemi-
10670: sesta hallituksen toimesta (Liitteet VI,1s, siv. 51),
10671:     lähetetään Sivistysvalio kuntaan.
10672: 
10673: 
10674:       Erinäisiä eri aloja koskevia anomusehdotuksia.
10675:     Ed. E. Aromaan y. m. anom. ehd. ( n :o 70), senaatin muo-
10676: dostamisesta Eduskunnalle vastuunalaiseksi ministerihallitukseksi
10677: (Liitteet V,o, siv. 15),
10678:     lähetetään tehdystä ehdotuksesta Perustuslakivaliokuntaan.
10679:    Esitetään ed. N uortevan anom. ehd. ( n :o 1 32), juutalaisia
10680: koskevien erikoissäädösten kumoamisesta (Liitteet I, 1s, siv. 43).
10681:    Luettuansa julki anomusehdotuksen ponnen lausuu:
10682:                            Juutalaiskysymys.                        229
10683: 
10684: 
10685:      Ed. Nuorteva: Rohkenen hiukan häiritä sitä yksitoikkoi-
10686: suutta, joka täällä tänä päivänä on vallinnut, lausumalla muuta-
10687: man sanan tämän anomuksen johdosta.
10688:      Meidän maallamme on sellainen sangen vähän kadehdittava
10689: kunnia-asema Euroopan kulttuurimaiden keskuudessa, että täällä
10690: on juutalaisiin nähden olemassa mitä surkein ja häpeällisin lain-
10691: säädäntö. Heiltä yksinkertaisesti kielletään kaikki kansalaisoi-
10692: keudet. Ne muutamat myönnytykset, joita juutalaisille on an-
10693: nettu, ovat mitä mitättömintä laatua, puhumattakaan siitä, että
10694: ne itse asiassa ovat kerrassaan laittomiakin. Perustuslakiemme
10695: mukaan, sellaisina kuin ne esiintyvät hallitusmuodossa vuodelta
10696:  1772, nimenomaan sanotaan, että Suomenmaan kansalaisena voi
10697: olla ainoastaan sellainen, joka tunnustaa Lutherin uskoa. Tämä
10698: määräys on sen jälkeen olosuhteiden pakosta jossain määrässä
10699: muuttunut muihin muukalaisiin, mutta ei juutala\isiin nähden.
10700: Tosin jo vuonna 1782 Ruotsissa julkaistiin n. k. ,juutalaisrekle-
10701: mentti", jossa myönnettiin juutalaisille oikeus a:;ua Tukholmassa,
10702: Gööteporissa ja Norrköpingissä ja siellä harjoittaa eräänlaisia
10703: elinkeinoja, niinkuin kauppaa, rahanvaihtoliikettä, tehdastointa
10704: y. m. Mutta näissä määräyksissä ei puhuta mitään Suomen kau-
10705: pungeista ja sitä on tulkittu ja täytyyhän sitä tulkita sillä ta-
10706: valla, että juutalaisilla Suomessa ei ole minkäännäköisiä asumis-
10707: oikeuksia. Sitä paitsi vuonna 1807 ilmestyi kauppakollegion ju-
10708: listus, jossa määrätään, että kaikki maassa oleskelevat juutalaiset,
10709: jotka syystä tai toisesta olivat joutuneet muihin kaupunkeihin
10710: kuin edellämainittuihin, pakoitettaisiin siirtymään näihin kolmeen
10711: edellämainittuun. Edelleen vuonna I 829 ilmestyi julistus, jonka
10712: nojalla kiellettiin juutalaisia Suomen kautta siirtymästä Venä-
10713: jälle. Ja vihdoinkin Passiasetus vuodelta 1862 sisältää eräitä mää-
10714: räyksiä, joissa tarkoin rajoitetaan juutalaisten oikeus heidän tila-
10715: päisestikin oleskellessa tässä meidän maassamme. Ainoa juuta-
10716: laisten maahan asettumista salliva asetus, jos sitä siksi voi sanoa,
10717: on senaatin kamaritoimituskunnan kirjelmä vuodelta 1889, jossa
10718: hallitus olosuhteitten pakoittamana, niin laillinen ja laillisuutta nou-
10719: dattava kuin se lienee ollutkin, kuitenkin antoi eräitä oikeuksia
10720: juutalaisille asettua Viipuriin, Helsinkiin sekä Turkuun, joissa
10721: he ankarien rajoitusten sitomina saivat harjoittaa jonkinnäköistä
10722: pientä kauppaliikettä ja sen sellaista.
10723:     Kaikista näistä juutalaisia koskevista asetuksista käy sel-
10724: ville, että tätä heimoa meidän maassamme asetetaan kaikkien ih-
10725: misoikeuksien ulkopuolelle. Mainitsemistani asetuksista ei ole
10726: löydettävissä mitään tarkempaa asiallista perusteina, minkätakia
10727: heiltä kielletään nämä oikeudet. Ainoa tällainen motiivi, joka
10728: on olemassa, löytyy hallitusmuodossa vuodelta 1772, jossa heiltä
10729: kielletään kansalaisoikeus sen nojalla, että he kuuluvat Moosek-
10730: 230                 Istunto 6 p. maaliskuuta I<)08.
10731: 
10732: 
10733: senuskoon. Ja näkyyhän selvästi, että ainoa syy kaikkiin noihin
10734: kieltoihin, jotka juutalaisia koskevat, on se, että he eivät tun~
10735: nusta kristinuskoa. Se näkyy kaikista paraiten siitäkin, että juu~
10736: talainen, jos hän muuttaa kristinuskoon, huolimatta kaikista niistä
10737: muista moitteista, joita juutalaisia kohtaan tavallisesti esiintu~
10738: daan, saa kansalaisoikeudet, olkoonpa hän muuten luonteeltaan
10739: tai mielenlaGJ.dultaan millainen tahansa.
10740:      Ilmeistä on että tällainen lain~äädäntö, joka uskonnollisista
10741: syistä, sen nojalla, että joku ihminen vakaumuksensa nojalla ei
10742: voi tunnustaa sitä uskontoa, joka syystä tai toisesta on päässyt
10743: vallitsevaksi ja jota valtio on ottanut suojellakseen, saattaa ihmi~
10744: sen menettämään kaikki ihmisoikeutensa ja asettaa hänet pahim~
10745: man roiston kaltaiseksi, roiston, joka moraalisen ala~arvoisuutensa
10746: takia ei voi ihmisoikeuksia nauttia, on mitä häpeällisin ja koh-
10747: tuuton.
10748:      Kysymys onkin jo tätä ennen herättänyt huomiota ja usein
10749: on tehty yrityksiä poistaa nämä häpeälliset rajoitukset ja vih-
10750: doinkin saattaa Suomenkin maa sille samalle kulttuuritasolle, jolle
10751: muut sivistysmaat jo aikoja sitten ovat ehtineet. Nämä yritykset
10752: ovat miltei aina olleet turhia, sillä meidänkin maassamme niin-
10753: kuin muualla on löytynyt hyvin paljo sitä suloista ja ihanata
10754: moraalia, jota yleisesti kutsutaan antisemitismiksi.
10755:      En olisi tämän anomuksen johdosta pyytänyt puheenvuoroa,
10756: jollei meillä juuri viime aikoina olisi tuo antisemiittinen suunta
10757: niin räkeästi tullut näkyviin ja ellen minä pelkäisi, että myöskin
10758: perustuslakivaliokunnassa, johon tämän anomuksen ehdotan ly-
10759: kättäväksi, nämä antisemiittiset mielipiteet pääsevät kuuluviin.
10760: Erittäinkin suomettarelainen puolue on viime aikoina urheillut
10761:  juutalaisvainoomisella ja käyttänyt jokikistä tilaisuutta hyväkseen
10762:  ilmaistaksensa tuon taantumuksellisen ja häpeällisen katsanto-·
10763: kannan, että juutalaisia on vainottava ja että heiltä on kiellettävä
10764: kaikki kansalaisoikeudet. Tällaisia mielipiteitä on siltä taholta esi-
10765: tetty hyvinkin räikeässä muodossa, ehkäpä kakista räikeimmässä
10766:  ja kaikista häpeällisimmässä muodossa tuossa viime aikoina niin
10767: kuuluisaksi tulleessa Mandelstam-jupakassa, jossa suomettarelai-
10768:  set sentakia, että eräs henkilö kansalaisena oli heitä loukannut,
10769: koettivat purkaa koko kiukkunsa häneen, viittaamalla siihen, että
10770:  hän oli juutalainen.
10771:      Minä huomaan, että tästä ehkä tulee muutakin keskustelua, ja
10772:  olen siis tilaisuudessa puhumaan tästä asiasta ehkä vielä toisen-
10773: kin kerran. Tahdon tällä kertaa lausua vaan sen, että nykyiseltä
10774:  eduskunnaltamme toki sopisi odottaa, että se asettuisi hieman ih-
10775: misellisemmälle kannalle kuin mitä säätyeduskunta aikoinaan on
10776:  asettunut, ja todella yhtyisi tähän anomukseen, jonka kautta saa··
10777:  taisiin tämä häpeällinen epäkohta meidän oloissamme poistetuksi.
10778:                          Juutalaiskysymys.
10779: 
10780: 
10781:      Sillä puhuttakoen asiasta mitä tahansa ja tuotakoen esille
10782: kuinka paljon moitteita ja parjauksia hyvänsä juutalaisista ja hei-
10783: dän kansalaiskelvottomuudestaan; tosiasiaksi kuitenkin jää, että
10784: juutalaisilta ei kielletä kansalaisoikeuksia heidän kelvottomuutensa
10785: takia, vaan ainoastaan sen takia, että he eivät tunnusta kristin-
10786: uskoa. Sillä olkoon juutalainen kuinka kelvoton ja kuinka suuri
10787: keinottelija tahansa, niin hän saa kansalaisoikeudet, jos hän vaan
10788: luopuu vakaumuksestaan ja vaikkapa nimeksi vaan yhtyy kris-
10789: tilliseen kirkkoon. Ne, jotka antisemitismiä kylvävät ja jotka sitä
10790: puolustavat, ne samalla lausuvat olevansa kristittyjä ihmisiä. Minä
10791: olen kuitenkin kuullut, että kristityt ihmiset harrastavat suuressa
10792: määrässä n. k. juutalaislähetystä. Juutalaislähetyksen tarkoitus
10793: on kääntää juutalaiset kristinuskoon. Mutta juutalaisen käänty-
10794: misestä kristinuskoon on seurauksena se, että hän saa kansalais-
10795: oikeudet. Siis nekin ihmiset, jotka tällä tavalla harjoittavat pro-
10796: pagandaa juutalaisten keskuudessa, itse tahtovat juutalaisille kan-
10797: salaisoikeuksia. Mutta he eivät tahdo antaa niitä ilmaiseksi, he
10798: tahtovat myydä ne kristinuskon hinnasta. Me tahdomme antaa
10799: heille kansalaisoikeudet, mutta me tahdomme antaa ne heille ilmai-
10800: seksi eikä pakoittaa heitä ostamaan niitä vakaumuksensa hinnalla.
10801: 
10802:     Yrjö-Koskinen, E. S.: Sen valiokunnan, johon tämä
10803: anomus-ehdotus lykätään, pyydän, käsitellessään asiaa, ylimmäksi
10804: silmämääräkseen asettamaan maan ja kansan edun. Kokemus
10805: kaikkialla muualla maailmassa on osoittanut, ja osoittaa tänä päi-
10806: vänä, että missä juutalaiset ovat saaneet täydet kansalaisoikeu-
10807: det, siellä se tietää kansallista onnettomuutta. Ei senvuoksi, että
10808: heillä on eri uskonto - yleensä uskonnosta puhuminen tässä yh-
10809: teydessä todistaa tietämättömyyttä - vaan aivan toisista syistä.
10810: Erittäin se ylenmääräinen pääoman valta, joka nykyään häiritsee
10811: taloudellista elämää sivistysmaissa, on suurelta osalta juuta-
10812: laisten aiheuttama. Minä pyydän valiokuntaa ottamaan tutkiak-
10813: seen, onko mahdollista meidän maahamme nähden keksiä keinoja,
10814: millä juutalaisia tänne voi täysin kansalaisoikeuksin laskea, ilman
10815: että siitä samanlaisia seurauksia, kuin muualla, koituisi meidän
10816: vähäiselle kansallemme.
10817: 
10818:     Ed. Nuorteva: Pyydän ed. Yrjö-Koskiselle saada vastata,
10819: että meidän maassamme ainakin on ollut sääntönä, että kun juu-
10820: talainen on tullut rikkaaksi, niin hän on saanut kansalaisoikeudet,
10821: sillä hän on ymmärtänyt etunsa vaativan vaihtaa uskontonsa kris-
10822: tinuskoon. Minä voisin luetella ed. Yrjö-Koskiselle monia nimiä
10823: meidän maamme kapitalistien keskuudesta, jotka kaikki ovat juu-
10824: talaisia eivätkä _suinkaan ole tunteneet itseänsä estetyiksi pääse-
10825: mään kansalaisoikeuksia nauttimaan. Sillä yksinkertainen keino
10826: 232                 Istunto 6 p. maaliskuuta rgo8.
10827: 
10828: 
10829: päästä niiden nauttimiseen on heillä aina olemassa. Jos, niinkuin
10830: ed. Yrjö-Koskinen sanoi, he etupäässä pitävät silmällä rahansaan~
10831: tia ja taloudellisten etujensa valvomista, niin selvää on, että he
10832: näitä tavoitellessaan hyvin vähän pelkäävät tuota muodollista seik-
10833: kaa, kristinuskoon siirtymistä.
10834:     Pyydän Perustuslakivaliokunnalle evästyksenä saada lausua,
10835: että valiokunta hyväntahtoisesti heti ottaisi tämän kysymyksen kä-
10836: sittelynsä alaiseksi, sillä tämä on polttava kysymys, ja saattaa
10837: koskea sekä koskee satojen perheitten olemassaoloa, semmoisten
10838: perheitten, jotka jo vuosikymmeniä ovat tässä maassa asuneet ja
10839: joista ei kukaan voi yhtäkään pahaa sanaa sanoa.
10840: 
10841:     Kun keskustelu on julistettu päättyneeksi, lähetetään anomus-
10842: ehdotus n :o 132 Perustuslakivaliokuntaan, jonne keskustelupöytä-
10843: kirja asiassa on mukana seuraava.
10844: 
10845:     Ed. Koskelinin y. m. anom. ehd. (n :o 175), hallituksen nimi-
10846: tysoikeuden lakkauttamisesta n. s. keisarinpitäjissä (Liitteet V.tf>,
10847: siv. s6),
10848:     jonka ponnen lukee ed. Ahmavaara,
10849:     lähetetään Laki- ja Talousvaliokuntaan.
10850: 
10851:    Ed. Mikkolan anom. ehd. ( n :o 186), papinotto-oikeuden pois-
10852: tamisesta (Liitteet I,t9, siv. 45),
10853:    lähetetään tehdystä ehdotuksesta Perustuslakivaliokuntaan.
10854: 
10855:     Ed. Sipposen ja Kivilinnan anom. ehd. ( n :o 15 5), kuntien
10856: vapauttamisesta sotilaskuormastojen kuljettamisesta leiripaikoille
10857: ja sotilaskyyditystä koskevien asetusten ottamisesta tarkastuksen
10858: alaisiksi (Liitteet V,to, siv. 36),
10859:     jonka ponnen lukee ed. Sipponen,
10860:     lähetetään Laki- ja Tal.ousvaliokuntaan.
10861: 
10862:     Ed. Hagmanin y. m. anom. ehd. ( n :o 1 57), Parolan leirillä
10863: harjoittelevan sotaväen majoituksesta johtuvan rasituksen tasai-
10864: semmasta jakamisesta (Liitteet V,u, siv. 38),
10865:     jonka esittää ed. Nissinen,
10866:     lähetetään Laki- ja Talousvaliokuntaan.
10867: 
10868:     Ed. Lagerlöfin anom. ehd. (n:o 144), täydellisen armahduk-
10869: sen myöntämisestä kaikille tuomion tai armahduksen nojalla Sipe-
10870: riaan lähetetyille Suomen kansalaisille ja tilai!'uuden valmista-
10871: misesta heille perheinensä valtion kustannuksella palata koti-
10872: maahan (Liitteet I, 20, siv. 46),
10873:     lähetetään tehdystä ehdotuksesta Perustuslakivaliokuntaan.
10874:               Anom. ehdotuksia lähetetään valiokuntiin.             233
10875: 
10876:     Ed. Maria Laineen anom. ehd. (n:o 192), n. s. ,Viaporin
10877: sotilaskapinaan" osallisten Suomen kansalaisten armahtamisesta
10878: (Liitteet I.~1. siv. 49),
10879:     lähetetään Perustuslakivalio kuntaan.
10880:     Ed. Alkion y. m. anom. ehd. ( n :o 131), voimassa olevan mat-
10881: kustussäännön kumoamisesta ja uuden säätämisestä (Liitteet II,s8,
10882: siv. 121),
10883:     lähetetään Valtiovarainvaliokuntaan.
10884:     Esitetään ed. Kivilinnan y. m. anom. ehd. (n :o 148), toimenpi-
10885: teistä Karjalan kannaksen taloudellisten ja sivistysolojen kohotta-
10886: miseksi (Liitteet VI,2s, siv. 126).
10887:    Asiasta lausuu :
10888:     Ed. Kivilinna: Käsillä oleva anomusehdotus on sama, jonka
10889: useat Viipurin läänin edustajat viime kerralla tekivät ja jossa
10890: pyydettiin eduskuntaa yhtymään anomukseen, että hallitus ryh-
10891: tyisi erityisiin toimenpiteisiin n. s. Karjalan kannaksen väestön
10892: sekä yleisen että nimenomaan maataviljelevän väestön ammat-
10893: tisivistyksen kohottamiseksi sekä erinaisiin taloudellisiin toimen-
10894: piteisiin tämän seudun kuntien ja asukkaiden tukemiseksi. On
10895: kyllä totta, että sen jälkeen kuin tämä anomus viimeksi tehtiin,
10896: hallitus on asettanut m. m. näitäkin oloja tutkimaan erityisen
10897: komitean. Mutta kun tämä komitea ei liene vielä ulottanut työ-
10898: tänsä Karjalan kannakselle eikä ole tiedossa, mitä se aikoo esit-
10899: tää, ja koska tässä anomuksessa anotaan suorastaan erityisiä
10900: toimenpiteitä, ja koska sitäpaitsi asia on käsittääksemme siksi
10901: tärkeä, että se kylläkin kaipaa painostusta ja huomiota eduskun-
10902: nan puolelta, olemme tahtoneet tämän anomuksen kumminkin esit-
10903: tää. Ehdoitan, että se lähetettäisiin sivistysvaliokuntaan.
10904:     Anomusehdotus lähetetään Sivistysvaliokuntaan.
10905:      Esitetään ed. Kivilinnan y. m. anom. ehd. (n :o -49}, kruunun-
10906: tiloilla olevien torpanalueiden muodostamisesta eräissä tapauk-
10907: sissa itsenäisiksi tiloiksi tahi palstatiloiksi (Liitteet V,7, siv. 26).
10908: 
10909:    Asiasta lausuu :
10910: 
10911:     Ed. Kivilinna: Tämäkin anomus on samaa kuin eräiden eri-
10912: näisten edustajain jo viime kerralla esittämä, jota ei valiokunta
10913: kumminkaan silloin ennättänyt käsitellä. Sen tarkoituksena on
10914: hankkia erinäisille kruunun tiloille syntyneille perintötorpille sa-
10915: mallainen oikeus lunastaa torppansa itsenäisiksi tiloiksi kuin pe-
10916: rintötilojen perintötorpilla tätä nykyä on.
10917:     Anomusehdotus lähetetään Laki- ja Talousvaliokuntaan .
10918: 
10919: 
10920: 
10921: 
10922:                            •
10923: 234                      Istunto 6 p. maaliskuuta I9(l8.
10924: 
10925: 
10926:     Ed. Häkkisen y. m. anom. ehd. ( n :o 195), maatilojen ositta-
10927: misesta kesäk. 12 p :nä 1895 annetun asetuksen 41 § :n muuttami-
10928: sesta siten, että n. s. perintötorpanalueita sen nojalla edelleenkin
10929: kävisi muodostaminen itsenäisiksi tiloiksi tai palstatiloiksi (Liit-
10930: teet V,s, siv. 28),
10931:     lähetetään tehdystä ehdotuksesta I,aki- ja Talousvaliokuntaan.
10932: 
10933:     Ed. Nykäsen y. m. anom. ehd. ( n :o 64), perimysmaan eri-
10934: koisluonteen lakkauttamisesta (Liitteet III,s2, siv. 95),
10935:     lähetetään Lakivaliokuntaan.
10936: 
10937:    Ed. Heinisen anom, ehd. (n:o 45), metsästysoikeuden saat-
10938: tamisesta maanomistuksesta riippumattomaksi, (Liitteet V,4, siv. 16),
10939:    lähetetään Laki- ja Talousvaliokuntaan.
10940: 
10941:     Esitetään ed. Häkkisen y. m. anom. ehd. (n:o 161), metsästys-
10942: asetuksen muuttamisesta siihen suuntaan, että metsästys tulisi
10943: maanomistuksesta riippumattomaksi (Liitteet V,5, siv. 19).
10944: 
10945:       Asiasta lausuu :
10946: 
10947:     Ed. Häkkinen: Tämän anomuksen perustelut ja ponnet ovat
10948: samat kuin minulla viime valtiopäivillä oli kunnia jättää edus-
10949: kunnalle ja tarkoittavat metsästyksen tekemistä kaikkien kansa-
10950: laisten oikeudeksi, maaomistuksesta riippumatta. Pyydän että se
10951: lähetetään Laki- ja Talousvaliokuntaan.
10952:     Anomusehdotus lähetetään Laki- ja Talousvaliokuntaan.
10953: 
10954:    Ed. Huoposen anom. ehd. ( n :o 58), manttaaliin pannun maan
10955: vapauttamisesta vankeinkuljetusrasituksesta (Liitteet V,9, siv. 35),
10956:    lähetetään tehdystä ehdotuksesta Laki- ja Talousvaliokuntaan.
10957: 
10958:     Esitetään ed. Wuorimaan y. m. anom. ehd. (n:o 40), yhtenäisen
10959: maarekisterijärjestelmän aikaansaamisesta (Liitteet III,s7, siv. III),
10960:     jota selostaa ed. Wuorimaa sanoilla: Tämä on sama anomus
10961: joka tehtiin viime vuonna ja ehdotan sen lähetettäväksi lakiva-
10962: liokuntaan ynnä laki- ja talousvaliokuntaan.
10963:     Anomusehdotus lähetetään tehdystä ehdotuksesta Lakivalio-
10964: kuntaan sekä Laki- ja Talousvaliokuntaan.
10965: 
10966:     Ed. Arajärven y. m. anom. ehd. (n:o 36), Haminan ja Haapa-
10967: saaren luotsien palkkaukseen pidätettyjen saarien luovuttamisesta
10968: veroa vastaan Virolahden, Vehkalahden ja Kymin saaristolais-
10969: kylien käytettäväksi (Liitteet II,56, siv. IIg),
10970:     lähetetään V altim,arainvaliokuntaan.
10971:               Anom. ehdotuksia lähetetään valiokuntiin.            235
10972: 
10973:     Ed. Karlssonin ja Sundblomin anom. ehd. (n :o 141), Eckerön
10974: pitäjässä sijaitsevien postitilojen, joiden velvollisuutena on talvis-
10975: aikaan kuljettaa postia Ahvenanmeren yli Ruotsinpuolelle, va-
10976: pauttamisesta tästä velvollisuudesta (Liitteet Il,4 siv. 16),
10977: 
10978:     lähetetään Valtiovarainvaliokuntaan.
10979: 
10980:     Samoin lähetetään V altiovarainvalio kuntaan
10981:     ed. Ahmavaaran y. m. anom. ehd. (n :o 43), Kolarin kappeli-
10982: -seurakunnan asettamisesta verotukseen nähden samalle kannalle
10983: kuin Lapin kihlakunnan kunnat (Liitteet II, 3, siv. II).
10984: 
10985:     Ed. Hannes Gebhardin y. m. anom. ehd. (n:o 38), asteittain
10986: ylenevästä maa-ala-verosta suurtilojen viljelyskelpoiselle ja metsä-
10987: maalle (Liitteet IV,10, siv. 35),
10988: 
10989:    lähetetään tehdystä ehdotuksesta Talousvaliokuntaan.
10990: 
10991:     Ed. Ripatin y. m. anom. ehd. (n:o 41), osuusmeijereille myön-
10992: nettyjen meijerilainojen maksuajan pidentämisestä (Liitteet II,r.7,
10993: siv. 120),
10994: 
10995:     lähetetään Valtiovarainvaliokuntaan.
10996: 
10997:     Ed. Mikkolan y. m. ;mom. ehd. ( n :o 162), kaupunkien jär-
10998: jestelyssä ja rakentamisessa noudatettavia perusteita, kaupunki-
10999: kiinteimistön omistus- ja hallinta-oikeutta sekä huoneiden vuok-
11000: raamista kaupungissa koskevan ajanmukaisen lainsäädännön ai-
11001: kaansaamisesta (Liitteet III,a4, siv. 102,
11002: 
11003:     lähetetään Lakivaliokuntaan.
11004: 
11005:     Esitetään ed. Ahlroosin anom. ehd. (n :o 65), asuntokysymyk-
11006: sen täydellisestä selvittämisestä lainsäädäntötietä (Liitteet IX,ts,
11007: siv. 37),
11008:     jonka ed. Ahlroos ehdottaa lähetettäväksi Työväenasiainvalio-
11009: kuntaan ja Lakivaliokuntaan.
11010: 
11011:    Puhemies: Puhemiesneuvosto esittää että asia lähetettäisiin
11012: Työväenasiainvaliokuntaan.
11013: 
11014:     Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
11015: 
11016:    Anomusehdotus lähetetään        TyöväenasiainvaUokuntaan.
11017:                      Istunto 6 p. maaliskuuta 1908.
11018: 
11019: 
11020:     Ed. Abiroosin anom. ehd. ( n :o 66), esityksen antamisesta
11021: Eduskunnalle vuokralaisten turvaamista tarkoittavaksi vuokra-
11022: laiksi (Liitteet III,a6, siv. I08),
11023: 
11024:    lähetetään tehdystä ehdotuksesta Lakivaliokuntaan.
11025: 
11026:    Ed. Wuorimaan y. m. anom. ehd. (n:o II3), rautateiden ylei-
11027: sen liikenteen järjestämisestä käytännölliselle, yleisön ja ajan
11028: vaatimuksia vastaavalle kannalle (Liitteet II,12. siv. 41),
11029:    lähetetään V altiovarainvaliokuntaan.
11030: 
11031:    Ed. Sipilän y. m. anom. ehd. (n :o 91), ensi luokan matkusta-
11032: javaunujen poistamisesta rautateiltä (Liitteet II,ts, siv. 44)
11033: 
11034:    lähetetään Valtiovarainvaliokuntaan.
11035: 
11036:     Ed. Heinisen anom. ehd. ( n :o I I 6), sunnuntaityön poistami-
11037: sesta kaikilla valtion ja yksityisten liike- ja toimialoilla (Liitteet
11038: IX,t6, siv. 46),
11039: 
11040:    lähetetään Työväenasiainvaliokuntaan.
11041: 
11042:     Ed. Oskari Laineen anom. ehd. ( n :o 48), alotteeseen ryhty-
11043: misestä muistopatsaan pystyttämiseksi J. V. Snellmannille (Liit-
11044: teet VI,24, siv. II1),
11045: 
11046:    jonka lyhyesti selostaa ed. Ahmavaara,
11047:    lähetetään tehdystä ehdotuksesta Sivistysvaliokuntaan.
11048: 
11049:     Ed. Raunion y. m. anom. ehd. (n:o 32), kotien perustamisesta
11050: varattornia orpoja ja turvaUomia lapsia sekä viimemainittujen
11051: äitejä varten (Liitteet Vl,27, siv. 125),
11052: 
11053:    lähetetään Sivistysvaliokuntaan.
11054: 
11055:     Esitetään ed. Erkon anom. ehd. (n:o 180), siirtolaisolojen jär-
11056: jestämisestä ja siirtolaisuudesta aiheutuvia perhe- ja perintösuh-
11057: teita koskevien lakisäädösten aikaansaamisesta (Liitteet III,n, siv.
11058: 136),
11059:     jonka ed. Erkko pyytää lähetettäväksi Laki- ja Talousvalio-
11060: kuntaan.
11061: 
11062:     Puhemies ilmoittaa puhemiesneuvoston ehdottavan anomus-
11063: ehdotuksen lähettämistä sekä Lakivaliokuntaan että Laki- ja Talous-
11064: valiokuntaan.
11065:                Anom. ehdotuksia lähetetään valiokuntiin.           237
11066: 
11067:     Keskustelu julistetaan päättyneeksi. Kun ei kukaan ole kan-
11068: nattanut ed. Erkon tekemää ehdotusta, lähetetään anomusehdotus
11069: Lakivaliokuntaan sekä Laki- ja Talousvaliokuntaan.
11070:     Ed. G. G. Rosenqvistin anom. ehd. (n:o 179), asukkaiden ja
11071: tehtaiden oikeuksien järjestämisestä niihin kruununtiloihin näh-
11072: den, joita erinäiset tehtaat ovat vanhojen asetusten nojalla, tilo-
11073: jen asukkaita sivuuttaen, verolle ostaneet (Liitteet V,6, siv. 23),
11074:     lähetetään tehdystä ehdotuksesta Laki- ja Talousvaliokuntaan.
11075:     Ed. Heinisen anom. ehd. (n:o I 15), toimenpiteistä maan hank-
11076: kimiseksi tilattomalle Yäestölle (Liitteet IV,9, siv. 2g),
11077:     lähetetään tehdystä ehdotuksesta Talousvaliokuntaan.
11078:     Ed. Riihelän y. m. edusk. esit. (n:o 29), sisältävä ehdo-
11079: tuksen laiksi Viipurin läänin lahjoitusmaiden vuokraoikeuksien
11080: siirroista ja perintökirjain antamisesta niihin (Liitteet III,ss, siv.
11081: 97),
11082:      lähetetään Lakivalio kuntaan.
11083: 
11084: 
11085:     Varamiehen kutsumista määräajaksi vapautuksen
11086:               saaneen edustajan sijaan
11087:    koskeva Perustuslakivaliokunnan mietintö n:o I
11088: 
11089:     esitetään ja pannaa.n pöydälle ensi istuntoon.
11090: 
11091: 
11092:     Seuraava istunto on ensi tiistaina kello 11,30 a. p.
11093: 
11094: 
11095:     Istunto päättyy kello 7,45 i. p.
11096: 
11097:                                         Pöytäkirjan vakuudeksi:
11098:                                              Ph. Suuronen.
11099: 
11100: 
11101: 
11102:      16. Tiistaina 10 p. maaliskuuta 1908
11103:                  klo 11,30 a. p.
11104:    Nimenhuudossa merkitään poissa oleviksi ed. Castren, Haveri,
11105: Kanervo, Lehtinen, Leppänen, Merivirta, Pohjanpalo, Sipponen ja
11106: Snellman.
11107:                      Istunto 10 p. maaliskuuta I<)OS.
11108: 
11109: 
11110:     Ed. Sipponen ja Pohjanpalo saavat yksityisten asiain takia va-
11111: pautusta tämän päivän istunnosta; ed. Lehtinen ilmoittaa lääkärin-
11112: todistuksen nojalla sairauden takia olevansa toistaiseksi estetty
11113: Eduskunnan työstä; ~d. Haveri saa hänen perheessään sattuneen
11114: sairauden takia vapautusta tästä päivästä viikon loppuun saakka
11115: ja ed. Leppänen yksityisten asiain takia ensi viikon istunnoista.
11116: 
11117:           ·vapautuksia valiokuntien jäsenyydestä.
11118:    Puheenvuoron saa:
11119: 
11120:     Ed. Wiljakainen, joka pyytää vapautusta varajäsenyydestä
11121: Valtiovarainvaliokunnassa, koska hän on jäsenenä myös Kunnallis-
11122: valiokunnassa ja kun viimemainitun Valiokunnan nyt aletut työt
11123: sattuvat samaan aikaan kuin Valtiovarainvaliokunnan.
11124:     Pyyntöön Eduskunta suostuu ja kehoitetaan Valitsijamiehiä
11125: täyttämään täten avoimeksi jäänyt varajäsenen paikka Valtiovarain-
11126: valiokunnassa.
11127: 
11128:     Ed. af Ursinin pyyntöön päästä vapaaksi Talousvaliokunnan
11129: jäsenyydestä, koska jäsentehtävien hoitaminen kahdessa valiokun-
11130: nassa yht'aikaa on osoittautunut mahdottomaksi, suostutaan niin-
11131: ikään, ja Valitsijamiehet saavat kehoituksen täyttää avoimeksi
11132: jääneen jäsenpaikan Talousvaliokunnassa.
11133: 
11134:    Samoin vapautetaan, sopivamman työvoimien sijoituksen aikaan-
11135: saamiseksi,
11136:     ed. Vikman Työväenasiainvaliokunnan varajäsenyydestä ja
11137: saavat Valitsijamiehet asiakseen täyttää siten avoimeksi joutuneen
11138: varajäsenen paikan.
11139: 
11140: 
11141: 
11142:                    Uusia armollisia esityksiä.
11143:    Ilmoituksen jälkeen saapuu Eduskuntaan esittelijäsihteeri Deger-
11144: holmin seuraamana
11145: 
11146:    Senaattori Hjelt, joka lausuu: Kunnioitettava herra Puhemies!
11147: Arvoisa Eduskunta! Keisarillisen Suomen Senaatin määräyksen mu-
11148: kaan on minulla kunnia Suomen Eduskunnalle jättää Keisarillisen
11149: Majesteetin armolliset esitykset, nimittäin:
11150:    n:o 9 siitä verosta, joka paloviinan valmistamisesta on suoritettava
11151: sekä sanotun veron käyttämisestä, ja
11152:    n:o IO suostuntaverosta mallasjuomainlvalmistamisesta.
11153:                      Anom. ehdotusten siirto.                      239
11154: 
11155:     Puhemies: Eduskunnan puolesta kiitän annetuista armolli-
11156: sista esityksistä, jotka Eduskunta on ottava perustuslainmukaisesti
11157: käsiteltäväkseen.
11158: 
11159: 
11160: 
11161:       llnomusehdotusten siirto toiseen valiokuntaan.
11162:     Puhemies esittää Sivistysvaliokunnasta saapuneen näin kuuluvan
11163: kirjelmän:
11164: 
11165: 
11166:              S u o m en K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
11167: 
11168:     Eduskunta on Sivistysvaliokuntaan lähettänyt m. m. edustaja
11169: Alkion y. m. anomusehdotuksen (N:o 78) houruinhoitolaitoksen pe-
11170: rustamisesta Vaasan läänin keskitienoille, edustaja M. Knuutilan
11171: y. m. anomusehdotuksen (N:o 92) valtioavun korottamisesta maatais-
11172: kuntien Sairastupia varten sekä edustajien Nissisen ja Hagmanin
11173: anomusehdotuksen (N:o roo) naispuolisten terveydenhoidontarkas-
11174: tajien asettamisesta.
11175:     Ryhtyessään lajittelemaan näitä anomusehdotuksia valiokunta
11176: on havainnut niiden lähinnä kuuluvan talousvaliokunnan piiriin,
11177: jossa, ainakin sen nykyisessä muodossa, on enemmän a<:iantunte-
11178: musta näissä kysymyksissä kuin sivistysvaliokunnassa, ja on sentäh-
11179: den päättänyt eduskunnalta pyytää niiden lähettämistä talousvalio-
11180: kuntaan, sitä suuremmalla syyllä kuin muitakin terveys- ja sairas-
11181: hoitoa koskevia anomusehdotuksia eduskunnan viime istunnossa
11182: lähetettiin tähän valiokuntaan.
11183:                    Sivistysvaliokunnan puolesta:
11184: 
11185:                           Mikael Soininen.
11186:                                                 Paavo Virkkunen.
11187: 
11188: 
11189:     Puhemies ilmoittaa puhemiesneuvoston päättäneen puoltaa Si-
11190: vistysvaliokunnan ehdotusta.
11191: 
11192:     Päätös: Kirjelmässä olevan ehdotuksen mukaisesti lähetetään
11193: siinä mainitut kolme anomusehdotusta Talousvaliokuntaan.
11194:                      Istunto 10 p. maaliskuuta 1<)08.
11195: 
11196: 
11197:     Esitetään Perustuslakivaliokunnan mietintö n:o I, J"oka koskee
11198: varamiehen ."ktltsumista sairauden takia määräafaksi vapautetun edus-
11199: tafan sifaan.
11200: 
11201:    Puheenvuoroa käyttää:
11202: 
11203:     Ed. Sirola: En pyytänyt puhevuoroa ehdottaakseni mitään
11204: muuta siihen, mitä VaHokunta on ehdottanut, sillä tämä tulkitse-
11205: minen perustuu käsittääkseni ilmeisesti Valtiopäiväjärjestyk<>en ja
11206: Vaalilain säännöksiin. Mutta kuten Valiokunnan mietinnössäkin
11207: huomautetaan, paljastaa tämä seikka erittäin suuren puutteen Valtio-
11208: päiväjärjestyksessä ja Vaalilaissa, sen nimittäin, että suuri joukko
11209: valitsijoita tällaisen tapauksen sattuessa jää ilman edustusta pit-
11210: kiksi ajoiksi, jopa kolmeksi kuukaudeksi, mahdollisesti kauvem-
11211: maksikin, jos Eduskunta tällä tavalla vapauttaa saman henkilön
11212: ehkä pariksi istuntokaudeksi peräkkäin taikka samaan ryhmäkun-
11213: taan kuuluvia henkilöitä aina eri istuntokausiksi. Tällä tavalla
11214: voimasuhteet Eduskunnassa ilmeisesti muuttuvat, ja kun tiedetään,
11215: kuinka paljon yksikin ääni äänestyksessä voi merkitä, niin on valit-
11216: sijoilla silloin todellakin syytä tyytymättömyyteen. Toistaiseksi
11217: on ainoa apu se, että valitsijat antavat edustajansa ymmärtää, ettei
11218: hänen sovi pyytää tällaista vapautusta; kun hän kerran pyytää
11219: vapautta kolmeksi kuukaudeksi, voi hän samalla pyytää koko jälellä
11220: olevaksi ajaksi, ja sama lääkärintodstuss aiheuttanee Eduskunnan
11221: puolelta päätöksen, että edustaja vapautetaan edustajatoimestaan
11222: ja hänen tilallensa kutsutaan varamies. Tämä väliaikainen menet-
11223: telytapa on koetettava saada käytäntöön kunnes asianomaisen alot-
11224: teen ja ehkä Eduskunnan hyväksymisen kautta saadaan muutetuksi
11225: tämä epäkohta, jota kukaan ei voine kieltää, se epäkohta, ettei pi-
11226: temmäksi ajaksi poistuneen edustajan tilalle voida kutsua viipymättä
11227: varamiestä täyttämään valitsijain edustajalleen antamaa tehtävää.
11228: 
11229:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
11230: 
11231:    Päätös: Mietintö hyväksytään.
11232: 
11233: 
11234: 
11235:                   Vastaus välikysymykseen.
11236:    Ulkopuolella päiväjärjestystä esitetään vastauksen antamista
11237: varten ed. Rapolan y. m. tekemä välikysymys, joka koskee hallituk-
11238: sen aikeita Vnojoen ja Lavilan tilojen alustalaisten anomuksen joh-
11239: dosta mainittujen tilojen lunastamisesta ja tilattomille palstoitta-
11240: misesta.
11241:                Välikysymys Vuojoen ja Lavilan tiloista.
11242: 
11243: 
11244:    Vastaukseksi lausuu:
11245: 
11246:     Senaattori Ignatius:        Minun vastattavakseni on esitetty
11247: kysymys siitä, mitä hallitus katsoo voivansa tehdä Vuojoen ja Lavi-
11248: lan tilojen valtiolle lunastamiseksi.
11249:     Minun on tunnustaminen, että olen ollut kahden vaiheilla siitä,
11250:  miten tähän kysymykseen oikeastaan olisi vastattava. Myönnet-
11251:  tävähän lienee, että parhaillaan kestävät kauppaneuvottelut eivät
11252:  ole sopivia tulemaan julkisen keskustelun alaisiksi sekä että niin
11253:  ostaja kuin nekin, joiden hyväksi kauppa on aijottu tehtäväksi,
11254:  joutuvat epäsuotuisaan asemaan siitä ulkonaisesta pakotuksesta,
11255: johon sellainen keskustelu mahdollisesti antaa aihetta.
11256:     Tämä asiasta ylimalkaisesti.
11257:     Mitä sitten erittäin tulee puheeksi otettuun Vuojoen ja Lavilan
11258: tilojen valtiolle lunastamiseen, niin ovat arvoisat välikysymyksen
11259: tekijät jo antaneet tietoja näiden tilojen suuruudesta sekä myynti-
11260: hinnasta, 4 rj2 miljoonasta markasta, jota pitävät huokeana, sem-
11261: minkin kun myyjäin puolelta muka on ilmoitettu oltavan taipuvia
11262: myöntämään valtiolle luottoa.
11263:     Voin lisätä, että Senaatin asettama arvioiruistoimikunta niin
11264: ikään on tullut siihen päätökseen, että sanotut tilat kyllä ovat vasta-
11265: mainitun kauppahinnan arvoiset. Tässä suhteessa ei Senaatillakaan
11266: ole keskustelua ollut, mutta sitä enemmän siitä, olisiko mahdollista
11267: tarjona olevilla varoilla ryhtyä näin kallishintaiseen kauppaan,
11268: samoin kuin tämän kaupan tarkoituksenmukaisuuttakin ja hyötyä
11269: voidaan epäillä. Selitykseksi mainittakoon, että tilattoman väestön
11270: lainarahaston käytettävissä olevat varat tätä nykyä likipitäen ovat
11271: loppuun käytetyt sekä että siihen alamaiseen alistukseen, minkä
11272: Senaatti on tehnyt aikaisemmin myönnetyn, mutta näihin asti käyt-
11273: tämättömän 5 miljoonan markan suuruisen määrärahan siirtämisestä
11274: sanottuun rahastoon, vielä ei ole saatu armollista vastausta. Myöskin
11275: sopii mainita, että jo aikaisemmin on ryhdytty neuvotteluihin usei-
11276: 'den muiden tilojen valtiolle lunastamisesta tilattoman väestön hy-
11277: väksi, osaksi edullisemmilla kauppaehdoilla ja paremmilla pikku-
11278: tiloihin jakamisen edellytyksillä. Paitsi sitä ei näytä 4 I/2 miljoonan
11279: markan käyttäminen maan ja komean rakennuksen ostamiseen yh-
11280: dessä ainoassa kunnassa, muiden paikkakuntain haitaksi, olevan
11281: yhteisen edun, oikeuden ja kohtuuden mukaista. Huomioon otta-
11282: matta ei myöskään ole jätettävä sitä seikkaa, P.ttei olisi paikallaan
11283: siksi kalliin metsän hankkiminen, johon menisi noin 2 miljoonaa
11284: markkaa niistä varoista, jotka ovat pidettävät varalla pienviljelys-
11285: tilojen aikaansaamiseksi.
11286:     Sematti ei kumminkaan ole tahtonut heittää sillensä kysymystä
11287: maan lunastamisesta Eurajoen tilattomuin hyväksi; vaan on Turun
11288: 
11289:                                                               16
11290: 242                   Istunto IO p. maaliskuuta 1908.
11291: 
11292: 
11293: ja Porin läänin kuvernöörille lähettänyt seuraavan asiata koskevan
11294: kirjelmän:
11295: 
11296:           >>Turun ja Porin läänin Kuvernöörille.
11297: 
11298:      Keisarilliseen Senaattiin annetussa hakukirjassa ovat useat Etua-
11299: joen pitäjässä sijaitsevain Vuojoen ja I,avilan kartanoiden alustalai-
11300: set anoneet, että Valtio ostaisi nämä kartanot niiden alustalaisille
11301:  ja, jos maata riittää, muillekin sanotun pitäjän tilattomille maan-
11302: viljelijöille jaettaviksi; ja on hakukirjaan liitetty todistus siitä, että
11303: kartanoiden omistajat, Maanviljelysneuvos A. Björkenheim-vainajan
11304: perilliset, ovat suostuvaiset todistuksessa mainitulla ehdolla myy-
11305: mään tilat valtiolle 4,5oo,ooo markan kauppahinn~ta.
11306:      Keisarillisen Senaatin määräyksen mukaisesti asetettiin tämän
11307:  johdosta 3-miehinen komisiooni arvioimaan kyseessä olevia karta-
11308: noita. Arvioiminen on sitten toimitettu ja arvioiruiskirja tänne
11309: lähetetty.
11310:      Siihen nähden että ne pientilat, jotka muodostettaisiin näiden
11311: kartanoiden omassa viljelyksessä olevista, kallisarvoisista maista,
11312: tulisivat, kun niillä sitä paitsi ei ennestään olisi mitään rakennuksia
11313:  ja useat niistä vielä.lisäksi täytyisi rakentaa sulalle pellolle, niin
11314: kalliiksi että ei ole otaksuttavissa, että niiden ostajat voisivat suorit-
11315: taa tilainsa hinnan; että kartanoiden kokonansa ostaminen näin
11316: ollen ja kun tiloilla on suuret rakennukset, joita ei pientilalliset eikä
11317: Valtiokaan olisi tilaisuudessa edullisesti hyväkseen käyttämään,
11318: ei ole katsottava tarkoituksen mukaiseksi; että kyseessä olevien
11319: tilojen kokonaisena ostaminen aiheuttaisi kohtuuttoman suuren
11320: menomäärän; sekä että tähän tarpeeseen sitä paitsi ei nykyään ole
11321: valtion varoja riittävästi käytettävänä, katsoi Keisarillir1en Senaatti,
11322: asiata tänä päivänä uudelleen esiteltäessä, hyväksi jättää anomuksen
11323: koko Vuojoen ja Lavilan kartanoiden ostamisesta varteen ottamatta.
11324: Mutta tahtoi Keisarillinen Senaatti samalla Herra Kuvernööriä
11325: käskettäväksi usein mainittujen kartanoiden omistajille ilmoitta-
11326: maan, että jos he suostuvat valtiolle kohtuullisesta hinnasta myy-
11327: mään kartanoiden alueilla olevien lampuotitalojen, torppien ja mäki-
11328: tupalaistilojeu hallussa olevat tilukset rakennuksineen ynnä näistä
11329: muodostettavia pientiloja varten tarpeellisen ja sopivan alan metsä-
11330: maata, niin on Keisarillinen Senaatti halul1inen ryhtymään neuvotte-
11331: luihin tässä suhteessa. Ja tulee Herra Kuvernöörin niin ikään asian-
11332: omaisilta pyytää ja tänne lähettää vastaus tahtovatko he ryhtyä
11333: semmoisiin neuvotteluihin.
11334:      Tämän saapi Kamaritoimituskunta, Keisarillisen Senaatin pää-
11335: töksen mukaisesti, Herra Kuvernöörille tiedoksi ja noudatettavaksi
11336: täten ilmoittaa.•>
11337:                 Välikysymys Vuojoen ja Lavilan tiloista.            243
11338: 
11339: 
11340:    Katson tarpeelliseksi lisätä, että asia esitettiin senaatissa helmi-
11341: kuun r8 p:nä ja päätettiin saman kuun 24 p:nä, joten tämä väliky-
11342: symys ei olP senaatin päätökseen vaikuttanut.
11343:    Keskustelu :
11344:    Ed. Rapola: Toimenpide, jonka tukemista ja jouduttamista
11345:  esillä olevan välikysymyksen tekemisellä on tarkoitettu, olisi, jos
11346:  siihen ryhdyttäisiin, täyde11isessä sopusoinnussa sen menettelyn
11347:  kanssa, jota maamme hallitus Eduskunnan kannattamana· on tähän
11348:  asti noudattanut tilattoman väestön maanhankinnan avustamiseksi,
11349:  alkaen Viipurin läänin lahjoitusmaiden lunastamisesta viimeisimpiin
11350:  aikoihin asti. Välikysymyksen tekijät eivät siis ole katsoneet tar-
11351:  peelliseksi puolestansa ruveta todistelemaan tällaisen toimenpiteen
11352:  hyödyllisyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta. He ovat olettaneet, että
11353:  kotimainen hallitus ja tämän Eduskunnan enemmistö ovat tästä
11354:  asiasta yksimieliset. Ja välikysymys on tehty siinä tarkoituksessa,
11355: että sen kautta Eduskunta tulisi tilaisuuteen sanomaan ajatuksensa
11356:  asiasta ja tarjoamaan hallitukselle hankkeen toteuttamiseksi tar-
11357:  peellista tukea, edellyttämällä että hallitus raha-asiallisista syistä
11358: pitää yritystä liian suurena, voidakseen omin päin siihen ryhtyä.
11359: Syy siihen, minkä tähden on käytetty välikysymyksen eikä anomus-
11360: ehdotuksen muotoa, oli pääasiassa asian kiireellisyys ja pdko että
11361: anomusehdotus mahdollisesti hautautuisi Valiokuntaan muiden
11362: asiain paljouden takia.
11363:      Knn Lavilan ja Vuojoen kartanoicten entinen omistaja oli kuollut
11364: ja hänen perillisensä olivat halukkaat nämä tilat myymään, niin
11365: syntyi tilojen alustf'llaisten keskuudessa heti ajatus, että tilat olisi
11366: heidän haltuunsa saatavat valtion välityksellä. He pitivät sentäh-
11367: den neuvotteluja kc;>skenänsä ja tekivät Senaattiin sen anomuksen,
11368: joka välikysymyksessä on mainittu ja josta arvoisa Kamaritoimitus-
11369: kunnan päällikkökin puhui. Tässä anomuksessa ilmoittautuu 140
11370: mainittujen tilojen alustalaista halukkaiksi ostamaan tiloista loh-
11371: kaista-v1.a osia, ja perä~täpäin on kuulunut, että ainakin 300 tällaista
11372: halukasta jo on ilmoittautunut. Samalla kun tämä anomus tehtiin
11373: Senaattiin, liitettiin siihen myöskin tilanomistajain toimesta asian-
11374: tuntijain tekemiä arviolaskuja, joista nähdään, että tilat ovat arvol-
11375: tansa noin 5 I/2 miljoonaa mk., lukuunottamatta rakennuksia ja
11376: metsämaapohjaa. Hallitus on sittemmin myöskin arvioituttanut
11377: mainitut tilat ja, niinkuin arvoisa Kamaritoimituskunnan päällikkö
11378: ilmoitti, hallituksen arviomiehetkään eivät ole katsoneet sitä hintaa,
11379: josta tilat valtiolle nyt tarjotaan, kohtuuttomaksi. Ei ole välikysy-
11380: myksen tekijöillä ollut tilaisuus lähemmin tutustua tähän hallituksen
11381: arviomiesten lausuntoon. Olisi ollut erinomaisen hyvä, jos arvoisa
11382: Kamaritoimituskunnan päällikkö olisi vähän laveamminkin siitä
11383: tietoa antanut. Yksityistä tietä on nim. kerrottu, että hallituksen
11384: 244                   Istunto 10 p. maaliskuuta 1908,
11385: 
11386: 
11387:  arviomiehet olisivat suosittaneet aivan erityisellä lämmöllä puheena
11388:  olevan ka•.1pan tekemistä.
11389:      Alustalaisten keskuudessa vallitsee nykyänsä levottomuus ja
11390:  pelko näiden tilojen tulevaisuudesta, sillä tietoon on tullut, että
11391:  muutamat ulkomaalaiset puutavarayhtiöt ovat halukkaat ne osta-
11392:  maan. Alustalaiset ovat huolissansa asian johdosta, sillä on pelättä-
11393:  vissä, että tilojen joutuminen ulkomaalaiselle puutavarayhtiölle
11394:  vaikuttaisi sangen haitallisesti alustalai.::ten asemaan. On pelättä-
11395:  vissä, että siitä koituisi surkeuksia ja rettelöitä, joissa uudistuisi
11396:  ehkä Laukan surulliset tapahtumat. Siitä syystä ovat alustalaiset
11397:  perästäki!lpäin erityisemmällä harrastuksena tämän asian kehitty-
11398:  mistä koettaneet edistää toivomaansa suuntaan. He ovat lähettä-
11399:  neet vähän .ennen joulua lähetystön hallituksen jäsenten luo asiasta
11400:  puhumaan, ja nyt Eduskunnan koossaolon aikana ovat erityisellä
11401:  sähkösanomallakin osoittaneet huoltansa j:1 levottomuuttansa.
11402:      Välikysymyksen tekijäin mielestä tämä kauppa ei, niinkuin arvoisa
11403:  Kamaritoimituskunnan päällikkö lausui, olisi sellainen, että sen tar-
11404:  koituksenmukaisuutta voidaan epäillä. He eivät ole myöskään
11405:  nähneet mitään haittaa olevan kaupan valmistumiselle kysymyksen-
11406:  teostansa, sillä he eivät ole voineet huomata tässä minkäänlaista
11407:  haitallista ulkonaista pakatusta, jommoisesta arvoisa Kamaritoi-
11408:  mituskunnan päällikkö puhui, siitä syystn, että heidän nähdäksensä
11409:  tämän kaupan tekeminen olisi kaikin puolin niin edullinen, ettei tar-
11410:  vitsisi siinä minkäänlaisia tinkimisiä enään tulla kysymykseen.
11411:  Tilat ovat tarjotut hinnasta, joka mainitsemani arviomiesten arvion
11412:  mukaan on noin miljoonaa pienempi kuin tavaran todellinen arvo
11413: siinäkin tapauksessa, ettei rakennusten ja metsämaan arvoa oteta
11414: lukuun.
11415:      Kun sitäpaitsi tietoomme on tullut, että myyjäin puolelta annet-
11416: taisiin edullisella tavalla luottoa hallitukselle, niin emme puolestamme
11417: nähneet minkäänlaista ulkonaista pakatusta harjoittavamme väli-
11418: kysymyksen tekemisellä. Ei ole mielestämme myöskään tässä ole-
11419: massa niitä esteitä kaupan tekemiseen, jotka esim. vaikuttivat,
11420: ettei voitu tällaista kauppaa tehdä Laukan suhteen. Tässä ei ole
11421: kysymys minkään sukukartanon myymisestä. Tässä eivät omistajat
11422: myöskään tee mitään esteitä. Tässä ei myöskään ole lakko vaikutta-
11423: massa, että olisi syrjäisten sekaantuminen haitallinen. Saimme nyt
11424: kuulla arvoisalta Kamaritoimitu<skunnan päälliköltä, että hallitus
11425: on ryhtynyt tiedustelemaan tilanhaltijoilta, ovatko he taipuvaiset
11426: myymään tiloihin kuuluvat lampuotitilat, torpat ja mäkitupa-
11427: alueet erikseen. Ennakolta melkein jo saattoi arvata, että tilan-
11428: omistajat eivät voi ruveta tällaiseen kauppaan monestakin syystä.
11429: Mutta on tietoomme sen lisäksi tullut, että tilanomistajat jo ovat
11430: sanoneetkin, että he eivät tällaiseen kauppaan saata ryhtyä. Kuu-
11431: luvat m. m. sen julkilausuneen Eurajoen kuntakokouksessa, jossa
11432:                 Välikysymys Vuojoen ja Lavilan tiloista.             245
11433: 
11434: 
11435: tämä asia oli käsittelyn alaisena. Siis se päätös, jonka Kamadtoi-
11436: mituskunuan päällikkö ilmoitti senaatin tehneen, sisältää samaa kuin
11437: kaupan lopullista hylkäärr.istä.
11438:      Siinä kirjeessä, jonka Kamaritoimituskunnan päällikkö täällä
11439: luki ja jossa selitetään syitä, minkätähden tätä kauppaa ei ole sel-
11440: laisenaan voitu tehdä, mainitaan, m. m., että se seikka kallistuttaisi
11441: lohkaistavien tilojen hintaa, että tuo päätilojen hallussa suorastaan
11442: oleva maa on kovin kallisarvoista ja että uusia rakennuksia, joita
11443: tilojen lohkomisen jälkeen olisi tehtävä, pitäisi sijoittaa jopa kal-
11444: liille peltomaaHekin. F,i olisi kumminkaan tarvis tällaisia uusia
11445: rakennuksia vilje1ysmaillc sijoittaa, vaan siinä suhteessa ovat olot
11446: lohkomista varten näillä tiloilla erinomaisen edulliset. Niinkuin tun-
11447: nettu, ovat nämä tilat syntyneet siten, että aikojea kuluessa on yhdis-
11448: tetty entisiä pikkutiloja ja nyt on vielä noiden entisten pikkutilojen
11449: tonttimaat kaikkein useimmissa tapauksissa ottamatta viljelysmaiksi.
11450: Ja ne ovat niin sijoitetut, eWi niistä olisi vallan mukavaa tehdä tontti-
11451: maita nyt lohkaistaville tiloille, niin ettei tonttiseikka suinkaan maan
11452: arvoa liiaksi raskanttaisi.
11453:      Arvoisa Kamaritoimituskunnan päällikkö arveli myöskin, että
11454: kartanoiden suuret rakennukset vaikeuttavat ostoa, koska ei ole
11455: helppoa niitä muka sopivalla tavalla käyttää. Ensiksikin on jätetty
11456: kokonaan näiden arkennusten arvo pois siitä arviolaskusta, joka on
11457: hallitukselle tehty, niin että tämän seikan ei suorastaan pitäisi kaup-
11458: paan vaikuttaakaan.
11459:      Mutta toiseksi ei ole mielestäni ollenkaan mahdotonta eikä kovin
11460: vaikeatakaan käyttää puheenaolevia rakennuksiakin lohkomisen
11461: jälkeen. Olen kuullut että esim. Eurajoen kunta olisi taipuva osta-
11462: maan Lavilan kartanon päärakennuksen käytettäväksi knnnallisiin
11463: tarkoituksiinsa. Ajattelen että Vuojoen kartanon päärakennuksia
11464: voisi hallitus käyttää myöskin, jos se pitäisi ne itse hallussaansa,
11465: johonkin tarkoitukseen, maanmies-talvikurssien järjestämiseen tai
11466: johonkin muuhun. Eikä sitä paitsi olisi entisistä tavoista poikkea-
11467: mista, jos näitä tiloja lohottaessa lohkaistaisiin niistä pari suurem-
11468: paa kantatilaa, joiden tarkoituksiin rakennukset sellaisinaan sopisi-
11469: vat. Suuria metsämaita voisi myöskin hyvin käyttää, tehdä niistä
11470: krunnun metsiä, jommoisia Länsi-Suomessa on sangen vähän, jollei
11471: katsottaisi olevan muuta sopivaa tapaa niiden käyttämiseen.
11472:      Näin ollen ei mielestäni vieläkään pitäisi tätä asiaa heittää aivan
11473: toivottomnuteen. Tosin on mennyt ohi se aika, jonka kuluessa
11474: tilainomistajat ovat sitoutuneet tilansa myymään 4 I jz miljoonan
11475: hinnasta valtiolle, mutta en luule mahdottomaksi, että neuvotteluja
11476: vieläkin voitaisiin asiasta pitää, jos nimittäin ei asiassa kovin hidas-
11477: teltaisi. Olen saanut yksityistä tietä tietooni, että tilanomistajat
11478: pitävät asian valtion kanssa avoinna siihen saakka, kuin kauppa-
11479: kirja jonkun muun ostajan kanssa on tehty. Knn siis vieläkin tä-
11480:                      Istunto 10 p. maaliskuuta 1908.
11481: 
11482: 
11483: män kaupan mahdollisuus on avoinna ja kun mielestäni olisi tässä
11484: tehtävä kaikki mitä asian hyväksi voidaan tehdä, ja kun toivoisin
11485: että arvoisa Eduskunta antaisi asian suotuisalle kehittymiselle sen
11486: kannatuksen, jonka se katsoo voivansa sille antaa, niin ehdotan,
11487: että tämä kysymys lähetettäisiin Maatalousvaliokuntaan perusteltua
11488: siirtymistä varten päiväjärjestykseen.                              ·
11489: 
11490:      Ed. Paasikivi:      F.n voi aluksi olla kajoamatta siihen omi-
11491: tuiseen asianhaaraan, että hallitus on katsonut pitävänsä tehdä
11492: päätöksensä, että tämä kauppatarjous on hylättävä, samaan aikaan
11493: kun esillä oleva välikysymys Eduskunnassa on esillä. Arvoisa se-
11494: naatin jäsen lausui, että senaatissa asia käsiteltiin 18 päivänä ja
11495: senaatti teki päätöksensä 24 päivänä. Meidän välikysymyksemme
11496: on päivätty 21 päivänä, siis silloin, jolloin asia senaatissa vielä ei
11497: ollut päätetty. Minä en ymmäträ mitä syytä oli asian kiirehtimi-
11498: seen, etenkin kun päätös tuli hylkääväksi, sillä sellaisen hylkäävän
11499: päätöksen lykkäämisellä pari kolme viikkoa eteenpäin ei olisi mitään
11500: kadotettu. En voi olla merkitsemättä tätä asianhaaraksi, joka osot-
11501: taa, että me emme elä parlamenttaarisessa, vaan byrokraattisessa
11502: järjestelmässä, jossa hallitus katsoo voivansa toimia ja ratkaista
11503: asioita huolimatta siitä mitä Eduskunta niistä ajattelee. Ja se seikka,
11504: että arvoisa hallituksen jäsen ei ole katsonut aikansa sallivan edes
11505: jäädä tänne siksi aikaa, kunnes tämä asia on loppuun käsitelty, on
11506: myös omiansa vahvistamaan sitä käsitystä, että me tosiaankin
11507: elämme byrokraattisessa järjestelmässä. (Hyvä! Hyvä!) Tämä me-
11508: nettely hallituksen puolelta, joka asian on saattanut siihen tilaan
11509: missä se nyt on, on, käyttääkseni lievää sanaa, valitettava.
11510:      Viime aikoina on meidän maassamme agraarikysymyksen alalla
11511: etusijassa ollut kysymys vuokraolojen järjestämisestä ajanmukai-
11512: selle kannalle. Tätä kysymystä on laajoissa piireissä pidetty tärkein-
11513: pänä siinä merkityksessä, että se on ensiksi ratkaistava, koska se
11514: koskee, niinkuin tilasto on osottanut, kokonaista puoltatoista sataa-
11515: tuhatta perhettä, ja tämä kysymys on vaatinut paljon työtä sen-
11516: vuoksi, että sen ratkaisu on niin erinomaisen vaikea. Mutta selvää
11517: on, että vuokralainsäädännön kautta ei koskaan voida näitä kysy-
11518: myksiä ja oloja järjestää täysin tyydyttävälle kannalle. Paraskaan
11519: vuokralainsäädäntö ei voi niitä haitt0ja poistaa, jotka oleellisesti
11520: liittyvät vuokramuotoon, ja sen vuoksi on oman maan hankkiminen
11521: pidettävä päämääränä, johon on pyrittävä, ja on siinä etenkin koe-
11522: tettava toimia niin, että varsinaisista maanviljelystorppien vuokra-
11523: miehistä niin moni kuin mahdollista pääsee tilaisuuteen lunastamaan
11524: torppansa omakseen. Tämän vuoksi useat, jotka ovat olleet pako-
11525: tetut viimeisten aikojen kuluessa käyttämään suurimman osan
11526: aikaansa ja työvoimaansa vuokralainsäädännön korjaamiseen, ovat
11527: kärsimättömyydellä odottaneet, että tämä vuokralainsäädäntö saa-
11528:                Välikysymys Vuojoen ja Lavilan tiloista.             247
11529: 
11530: 
11531: taisiin ratkaistuksi, ja päästäisiin täydellä tarmolla kiinni kysymyk-
11532: seen, joka koskee ja tarkoittaa juuri maan hankkimista niin useille
11533: kansalaisille ja maanviljelijöille kuin mahdollista. Mutta ei tämäkään
11534: ole helppoa. Se voi tapahtua vain vähitellen, ja kestää vuosikymme-
11535: niä, ennenkuin siinä tulokseen päästään. Myös nyt esilläolevan kysy-
11536: myksen kohtalo on omansa osoittamaan, mitenkä vaikea tämäkin
11537: asia on. Tässä olisi· tilaisuus hankkia sadoille omaa maata, mutta
11538: huolimatta siitä hallitus, joka kuitenkin on ilmoittanut olevansa
11539: periaatteellisesti asian puolella, ei näe mahdollisuutta päästä siinä
11540: mihinkään tulokseen.
11541:     Se seikka, että tässä on kysymys ensiksikin noin 200 alustalaisen
11542: maanhankkimispyrinnöistä, ja lisäksi se että, jos tämä asia saataisiin
11543: järjestetyksi, voitaisiin hankkia maata vielä monelle muullekin,
11544: antaa tälle asialle erityisen merkityksen. Mutta sen tärkeyttä lisää
11545: vielä se, että tässä, kuten on ilmoitettu, pyörii vaara, että tämä suuri
11546: tila joutuu ulkomaalaisten tukkiyhtiöitten haltuun, ja sillä tavalla
11547: tulee vaan vaikeuttamaan paikkakunnan väestön oloja. Näistä
11548: syistä on tälle asialle omistettava mitä suurinta huomiota, ja kysy-
11549: mys on siitä, onko hallituksessa tätä asiaa käsitelty sillä huolella ja
11550: tarmolla, jota se vaatii. - Minä olen ensimmäinen myöntämään,
11551: että tässä kyllä on vaikeuksia. Ensiksikin jo se suuri rahasumma,
11552: 4 rj2 miljoonaa markkaa, joka tässä on kysymyksessä, on meidän
11553: valtiomme pienissä raha-aisoissa kylläkin huomattava määrä. Ja
11554: toiseksi tähän liittyy, vaikkapa raha-asiallinen puoli olisikin selvä,
11555: vaikeuksia sen vuoksi, että asia on laaja ja vaatii suurta käytännöl-
11556: listä taitoa ja huolenpitoa, ennenkuin se voidaan saada onnellisesti
11557: järjestetyksi. En siis suinkaan tahdo ummistaa silmiäni niiltä vai-
11558: keuksilta, jotka tässä, niinkuin kaikissa suuremmissa asioissa, ovat.
11559: Sen vuoksi olin odottanut, että hallituksen jäsen vastatessaan tähän
11560: välikysymykseen, tosiaankin antaisi perinpohjaisen selvityksen kai-
11561: kista tätä asiaa koskevista seikoista. Minun täytyy valittaa sitä,
11562: että hallituksen jäsen on katsonut pitävänsä tyytyä esittämään joten-
11563: kin epämääräisen ja ylimalkaisen selonteon.
11564:     Arvoisa hallituksen jäsen lausui, että tässä kaupassa on epäilyksiä
11565: kahdelta puolelta: ensiksikin mikäli koskee sen raha-asiallisia puolta
11566: ja toiseksi mikäli koskee tämän tilan oston tarkoituksenmukaisuutta.
11567: Raha-asiallisella puolella hän tarkoitti sitä, että kysymyksessä on,
11568: kuten mainittu, 4 rj2 miljoonan markan määrä, ja että Suomen
11569: valtion raha-asiat nykyisessä tilassaan voish·at tällaisen määrän
11570: käteistä rahaa hankkimiseksi asettaa vaikeuksia. On kyllä tosi,
11571: että meidän valtiollemme suurempien summien käteisen rahan saanti
11572: on tällä hetkellä vaikea; sitä ei tarvitse kieltää, mutta varmalta
11573: taholta on ilmoitettu, että myyjät olisivat taipuvaisia antamaan
11574: luottoa, että he eivät tahtoisi tätä kauppahintaa yhdessä erässä,
11575: vaan useammassa erässä pitemmän ajan kuluessa. Minulla ei ole
11576:                      Istunto 10 p.. maaliskuuta 1<)08.
11577: 
11578: 
11579: mitään varmaa tietoa tästä, sillä en ole ollut myyjien kanssa keskus-
11580: teluissa enkä neuvotteluissa. Olisin kuitenkin odottanut, että halli-
11581: tuksen jäsen olisi antanut jonkunlaisen selvityksen tästäkin koh-
11582: dasta, sillä me nimenomaan välikysymyksessämme viittasimme
11583: siihen; sanoimme nimittäin, että •>maksuehtojen ei pitäisi tätä kaup-
11584: paa vaikeuttaa, koska myyjien puolelta on ilmoitettu oltavan tai-
11585: puvai~ia myöntämään valtiolle luottoa edullisilla ehdoilla.•>       On
11586: valitettavaa, että hallituksen jäsen ei ole katsonut tätäkään kohtaa
11587: pitävänsä ollenkaan kosketella. - On myös huomattava, että tässä
11588: on kysymyksessä sellainen tila, jolla on hyvin suuret alat myytä-
11589: väksi kelpaavaa metsää. Tämä tosin on yksi seikka, joka hallituksen
11590: mielestä on ollut esteenä tilan ostamiseen. Nyt kuitenkin minun
11591: huomatakseni tämän, valmiin metsän olemassaolo voisi olla omiansa
11592: juuri helpottamaan tilan ostoa, edellyttäen, että asia käytännöllisesti
11593: järjestetään." Meillä on viimeisiltä ajoilta kokemusta tämmöisestä
11594: kaupasta. Elimäen kunta osti valtiolta saamallaan suurella lainalla,
11595: joka oli r,8oo,ooo markkaa, siis lähes 2 miljoonaa, Moision kartanon
11596: palstoitettavaksi tilattomille. Siinä oli myöskin suuri metsä ja sen
11597: on Elimäen kunta nyt jo myynyt. Metsän myyntihinta on rahassa
11598: lähes r,roo,ooo markkaa, niin että Elimäen kunta on tilaisuudessa
11599: jo ensi kesänä, jolloin se ei vielä ole nostanutkaan koko lainaa, mak-
11600: samaan takaisin 400,000 markkaa valtion lainasta. En voi muuta
11601: käsittää, kuin että jos tämä metsän myynti voitaisiin käytännölli-
11602: sesti toimeenpanna, tässä olisi mahdollisuus järjestää asian finanssi-
11603: puoli niin, että valtio hyvin pian saisi takaisin suuren osan niistä
11604: varoista, joita sen tulisi tähän tilan ostoon käyttää. Ja onhan val-
11605: tiolla erityinen metsänhoitohallitus ja metsänhoitovirkamiehistö,
11606: niin että siltä ei kai pitäisi puuttua tarpeellista asiantuntemusta
11607: tällaisen asian perille saattamiseksi.
11608:     Mitä vielä asian rahalliseen puoleen tulee, niin hallituksen jäsen
11609: huomautti, että tilattoman väestön lainarahasto on melkein koko-
11610: nansa tällä kertaa käytetty. Se on aivan totta, mutta toinen rahasto
11611: maan hankkimiseksi tilattomalle väestölle on vielä käyttämättä.
11612: Siinä ei tosin ole kuin noin 5 miljoonaa markkaa, mutta ei tässä tarko-
11613: tettujen varojen tarvitsisi olla sidottuna näihin kahteen rahastoon.
11614: Tuo Elimäen kunnalle myönnetty laina annettiin yleisestä valtio-
11615: rahastosta. Kysymys ei ole tässä se, onko valtiolla jossakin vississä
11616: rahastossa käteistä rahaa, vaan kysymys on siitä, voiko valtio hank-
11617: kia varoja siksi aikaa kunnekka se metsän myynnin kautta tulisi
11618: saamaan takaisin suuren osan käytetyistä varoista. On myös huo-
11619: mattava, että metsämaan hankkiminen valtiolle on sellainen tarkoi-
11620: tus, jota Suomen valtio on kauvan aikaa pitänyt silmällä. Onpa
11621: aikoinaan perustettu erityinen rahasto sitä varten, että metsämaata
11622: valtiolle ostettaisiin. Sen rahaston varat - se oli pieni rahasto,
11623: siinä ei ollut miljoonaakaan markkaa- ovat nykyänsä kaikki käy-
11624:                Välikysymys Vuojoen ja Lavilan tiloista.            249
11625: 
11626: tetyt, mutta tämän metsämaan ottaminen valtion huostaan, sitten-
11627: kun metsä siitä olisi myyty, d olisi minun nähdäkseni muuta kuin
11628: varsin järkevää po1itiikkaa. En tahdo pitemmältä kosketella tämän
11629:  asian raha-asiallista puolta.
11630:      Tulen sitten esilläolevan tilan oston tarkoituksenmukaisuuteen,
11631: siihen, onko nyt puheenaolevan tilan osto tältä kannalta suotava.
11632: Siinä minun täytyy heti alussa huomauttaa että, koska en ole ollut
11633: tilaisuudessa tarkastamaan asiakirjoja, jotka ovat syntyneet tässä
11634: asiassa, en voi siinä kohden mitään varmuudella sanoa. Olisin kui-
11635: tenkin tässäkin kohden odottanut senaatin jäseneltä paljon yksityis-
11636: kohtaisempia tietoja kuin mitä hän katsoi hyväksi antaa.
11637:      Ed. Rapola on jo kosketellut muutamiin tätä puolta koskeviin
11638: kohtiin. Yksi niitä pääsyitä, joiden perusteella senaatti on katsonut
11639: pitävänsä hylätä tilan ostoa koskevan anomuksen, on se, että tilan
11640: omassa viljelyksessä on laajoja hyvin viljeltyjä peltoja, jotka tilan
11641: palstoittamisen tapahtuessa tulisivat jaettaviksi useampien tilojen
11642: välillä, ja että näiden rakennukset suureksi osaksi tulisivat sijaitse-
11643: maan tiluksilla, minkä kautta pikkutilojen hinta tulisi kohoamaan
11644: siinä määrässä, että olisi peljättävissä, etteivät tulevat omistajat
11645: jaksaisi suorittaa niiden kauppahintaa. Tämän kategoorisen väitteen
11646: esitti täällä senaatin jäsen. Minulla, kuten sanottu, ei ole ollut mah-
11647: dollisuutta tarkastaa, missä määrässä tuo väite on oikea. Mutta
11648: minun täytyy tässäkin viitata ennen mainitsemaani Elimäen kunnan
11649: suorittamaan Moisian kartanon ostoon, jonka asiakirjat olen virka-
11650: toimissani tullut näkemään. Siellä oli myöskin suuret päätalojen
11651: rakennukset ja laajat viljelysmaat päätilojen rakennusten ympärillä,
11652: - niin laajat, että Elimäen kunta aluksi katsoi pitävän muodostaa
11653: niistä neljä suur- ja keskikokoista tilaa ja aikoi myydä ne yhteensä
11654: noin sso,ooo markan hinnasta sekä siten saada asia järjestettyä.
11655: Nyttemmin on kuitenkin kunta päättänyt anoa senaatilta, että nuo
11656: neljä suur- tai keskikokoista tilaa, miksi niitä tahtoo kutsua, pals-
11657: toitettaisiin pientiloiksi, ja on kunta ilmoittanut, että näiden suur-
11658: tilojen ja viljelysten palstoittaminen ja pikkutiloiksi muodostaminen
11659: aivan hyvin tulisi kannattamaan. En tietysti voi arvostella, missä
11660: määrin Vuojoen ja Lavilan tiloilla samanlainen menettelytapa olisi
11661: mahdollinen, mutta ainakin olisi seikkaperäinen selvitys saatava
11662: siitä, onko näiden päätilojen \~ljelysten palstoittaminen mahdoton,
11663: ja, jos se on mahdoton, muodostettakoon siellä :;illoin keskikokoisia
11664: tiloja ja myytäkööt sellaisina. Ei ~iis sen asian välttämättä vielä
11665: tarvitse olla esteenä kaupan tekemiselle.
11666:     Sitten tulee kysymys rakennuksista. Siinäkään en tahdo muuta
11667: huomauttaa kuin ainoastaan mainita että myöskin Elimäen osta-
11668: malla tilalla on suuria rakennuksia, mutta ne eivät siellä ole olleet
11669: esteenä tilan ostolle. Huomattava on myöskin, että siihen arvioon,
11670:                        Istunto IO p. maaliskuuta 1908.
11671: 
11672: 
11673: joka on hallitukselle jätetty, ei ole, mikäli ilmoitetaan, rakennuksien
11674: arvoa ollenkaan otettu luknun.
11675:     En katso olevan syytä tästä asiasta pitemmälti jatkaa. Minun
11676: mielestäni asia ei ole hallituksen jäsenen selityksen kautta tullut
11677: läheskään seh·itetyksi ja katson sen vuoksi, että asia olisi tarkoin
11678: tutkittava, sekä yhdyn siihen ehdotukseen, jonka ed. Rapola teki,
11679: nimittäin että kysymys lähetettäisiin Maatalousvaliokuntaan, joka
11680: sitte, jos katsoo siihen olevan syytä, asian raha-asiallisesta puolesta
11681: pyytäköön lausunnon Valtiovarainvaliokunnalta. Tätä asiaa ei
11682: olisi jätettävä, niin kauan kuin on pienintäkään mahdo11isuutta
11683: ajaa sitä eteenpäin, sillä olisi tosiaankin surkeata, jos tuo sunrtila,
11684: joka käsittää laajat alat Suomenmaan viljavinta seutua, joutuisi
11685: ulkomaisten tukkiyhtiöitten haltuun, samaan aikaan kuin Suomen
11686: Erluskunta koettaa ryhtyä tekemään lakia, jolla nekin maat, jotka
11687: jo ovat joutuneet yhtiöitten haltuun, voitaisiin pelastaa takaisin
11688: viljelykselle.
11689: 
11690:     Senaattori Schildt: Arvoisa edellinen puhuja moitti sitä,
11691: että senaatti ratkaisi kysymyksessä olevan asian, vaikka Eduskun-
11692: nassa oli tehty siitä välikysymys. Sen johdosta tahdon huomauttaa,
11693: että tämä kysymys oli ratkaistava helmikuun kuluessa. Se oli jo
11694: otettuna esityslistalle ja käsittelyn alaiseksi ennenkuin välikysymys
11695: oli tehtynä, ja olisi jo ratkaistukin sitä ennen, ellei se sitte erityisistä
11696: syistä olisi ollut lykättävä viikko eteenpäin. Selvää on, ettei asian
11697: ratkaisua voitu jättää sikseen siitä syystä, että välikysymys oli tehty.
11698: Että tämä olisi ollut mikään byrokraattinen tapa, kuten arvoisa
11699: edellinen puhuja sanoi, sitä minä en voi käsittää.
11700:     Mitä muuten tulee maan ostoon tilattomille, niin on hallitus
11701: ollut sitä mieltä, että on mikäli mahdollista kaikin puolin edistettävä
11702: tätä asiaa, ja on ostettava tiloja niin paljon kuin suinkin mahdollista
11703: on. On kuitenkin huomattava, että joskin periaate on ostaa tiloja
11704: jaettaviksi tilattomille, ei niitä saa suinpäin ostaa asiaa harkitse-
11705: matta ja punnitsematta sen vuoksi vaan, että tila on myytävissä.
11706: Jos niin tehtäisiin, voitaisiin olla varmat siitä, että suurin osa maamme
11707: kartanoista heti tarjottaisiin myytäviksi. Saattaahan kyllä olla että
11708: kysymyksessä oleva kauppa olisi hyvinkin edullinen, mutta kyllä
11709: ylimalkaan on tavallista, että myyjät kehuvat tilojansa, ja sanovat
11710: tarjoovansa niitä alle hintansa myytäväksi. Se on nyt yleensä niin,
11711: että jokainen pitää omaa tavaraansa kallisarvoisena, vaan ostaja
11712: punnitsee sen omalla tavallaan.
11713:    Valtiolla näkyy muuten olevan kova onni, sillä useimmiten kun sille
11714: tarjotaan tiloja myytäväksi, sanotaan: tilalla on niin monta muuta
11715: ostajaa, että ellei valtio sitä osta, myydään se muille. Mutta kum-
11716: mallista kyllä, jok'ikinen kerta, kun valtio ei ole katsonut voivansa
11717: syystä tai toisesta tarjottua tilaa ostaa, ei muista ostajistakaan ole
11718:                Välikysymys Vuojoen ja Lavilan tiloista.
11719: 
11720: 
11721: tietoa ollut. En tiedä suinkaan, miten asian laita lienee Vuojoen
11722: ja Lavilan suhteen, mutta epäilen suuresti, että nykyisten ahtaitten
11723: raha-asioitten vallitessa varsinkin Ruotsissa, ja aikana, jolloin puu-
11724: tavarahinnat ovat tavattoman alhaiset, ruotsalaiset liikemiehet
11725: sijoittaisivat miljooneja Suomeen puutavaraliikettä varten. Se tun-
11726: tuu ainakin minusta, joka en ole affäärimies, hyvin omituselta ja
11727: epäiltävältä.
11728:      Mitä sitten kysymyksessä oleviin tiloihin tulee, niin jo kohta
11729: silloin, kun Vuojoen ja Lavilan tilat tarjottiin myytäviksi ja jolloin
11730: minä satuin väliaikaisesti olemaan Kamaritoimituskunnan päällik-
11731: könä, oltiin senaatissa sitä mieltä, että ehdottomasti olisi saatava
11732: näittenkin alustalaisille oma kontu ja oma tupa. Silloin myös ase-
11733: tettiin kommissiooni tarkastamaan, missä määrin voitaisiin toteuttaa
11734: tätä tarkoitusta, ja sai kommissiooni suullisesti määräyksen nimen-
11735: {)maan ottaa selville, missä määrin näitten lampuotien, torpparien
11736: ja mäkitupalaisten maat voitaisiin sopivasti eroittaa ja minkä arvoi-
11737: set ne olisivat, jos ne erittäin ostettaisiin. Kommissioonilla ei tie-
11738: tysti ollut minkäänlaista valtuutusta ruveta keskustelemaan myyjien
11739: kanssa. Sehän ei voinut tulla kysymykseenkään.
11740:      Mitä näihin tiloihin muuten tulee, niin, mikäli kartasta voi päät-
11741: tää - minä en niitä muuten tunne - voisi varsin sopivasti erottaa
11742: niistä lampuotien, torpparien ja mäkitupalaisten maat ja vielä jon-
11743: kun verran vlijelyskelpoista maatakin uutisasutusta varten. Kar-
11744: tanoiden pellot sitävastoin ovat mielestäni arvosteltu liian kalliiksi,
11745: ne on arvosteltu I,ooo markaksi hehtaari, joku pieni osa vähän siitä
11746: alle ja kartanon hallussa olevat niityt ovat arvioitut 700 markkaan,
11747: pienempi osa vähän helpommaksi. Tämä hinta on siksi kallis, että
11748: joskinpa kuten eräs edellinen arvoisa puhuja sanoi, ei tarvitsisikaan
11749: rakentaa pelolle, vaan voisi rakentaa laitaan, niin kun otetaan muu-
11750: tama hehtaari peltoa ja sitä paitsi vielä erotetaan metsä- ja laidun-
11751: maat, nämä pikkutilat tulevat siksi kallishintaisiksi, varsinkin kuin
11752: täytyy rakentaa kaikki tarvittavat rakennukset, etten minä aina-
11753: kaan puolestani luule että ne tulevat kannattamaan. Ei niiden
11754: asukkaat voi korkoja ja kuoletusta maksaa. Aivan toinen on asian-
11755: laita niiden suhteen, joilla jo on asumukset ja viljelykseen tarvittava
11756: irtaimisto, kuten on laita lampuotien, torpparien ja mäkitupalaisten
11757: kanssa. Kun yleensä on tilaisuus ostaa maita muualta paljon hel-
11758: pommalla hinnalla kuin mitä nyt kysymyksessä on, niin ei senaatti
11759: katsonut olevan syytä ostaa näitä kallisarvoisia pääkartanoita, var-
11760: sinkin kun paljoa helpommalla voidaan saada maata aivan likellä
11761: tätä paikkaa. Yläneen pitäjässä on nimittäin senaatilla tarjolla
11762: Yläneen kartano, jossa olosuhteet ovat ehkä samat kuin Vuojoella,
11763: mutta jossa hinta on koko joukon toisenlainen, ja se on edukkaampi
11764: siinäkin suhteessa, että isäntä on suostunut myyntiin silläkin eh-
11765: dolla, että hän pitää itse pääkartanon, jos se sopivaksi katsotaan.
11766:                        Istunto 10 p. maaliskuuta 1908.
11767: 
11768: 
11769:     Tässä kysymyksessä olevassa kaupassa on pantu hyvin suuri arvo·
11770: metsälle, ja suuri arvohan sille onkin pantava, jos lampuodit ja torp-
11771: parit ja mäkitupalaiset erotetaan pois - nehän eivät tarvitse tällä
11772: kertaa niin kovin suuria rakennustarpeita. Mutta jos tässä ruvetaan
11773: sadoille pikkuviljelijöille rakentamaan uusia taloja ja uusia asuntoja,
11774: niin niihin tarvitaan hyvin suuret määrät rakennusarpeita jossa
11775: tapauksessa arvioitu metsänhinta koko lailla supistuu. Onpa vielä
11776: huomattava että kuta useampia asuntoja rakennetaan, sitä enem-
11777: män tarvitaan polttopuita, aidaksia ja muita metsäntarpeita. Ti-
11778: laisuus metsänmyyntiin supistuu sen kautta yhä enemmän.
11779:     On myöskin mainittu, että myyjät ovat sanoneet kuntakoko-
11780: uksessa, että eivät he myy tilojaan osittain. Sehän on hyvin käsi-
11781: tettävissä että niin sanovat, sillä tietysti he kernaammin suovat
11782: sen, että kaikki myydään yhtaikaa varmalle ostajalle, mutta ei siitä
11783: suinkaan seuraa, etteivät he rupeisi neuvotteluihin myydäkseen
11784: osan tiloista, jos siksi tulee.
11785:     Mitä sitten kartanoiden päärakennuksiin tulee. niin on arveltu,
11786: että hallitus voisi käyttää Vuojocn päärakennusta erityisiin tarkoi-
11787: tuksiin. Minä en tiedä, mitenkä sopiva se olisi yhteen tai toiseen
11788: tarkoitukseen, mutta otaksun kuitenkin ettei huonensta, joka on ra-
11789: kennettu aivan toisenlaisia tarpeita varten, voitaisi ilman perin
11790: kalliita kustannuksia sovelluttaa aivan toisenlaisiin tarkoituksiin.
11791: Kaikessa tapauksessa, jos päärakennusta voitaisiin käyttää jollakin
11792: tavoin, niin jäävät kalliit kivestä rakennetut ulkohuoneet, talli,
11793: sikohuoneet, meijeri ja mitä muita siellä mahdollisesti on, tarpeetto-
11794: miksi. Niitä ainakaan valtio ei voi käyttää missään tapauksessa,
11795: ne jäisivät miltei arvottomiksi. Jos sitä vsatoin myyjät itse pitäisi-
11796: vät pääkartanot tai myisivät ne toisille, niin voisivat nämä rakennuk-
11797: set, jotka ovat maanviljelystarkoituksia varten rakennetut, tulla
11798: hyväänkin tarpeeseen ja nostaa kantatilan arvoa jotenkin suuressa
11799: määrässä.
11800:     Näillä perusteilla katson minä, että senaatti on tehnyt oikein,
11801: kun se on tarjoutunut ostamaan lampuotien, torpparien ja mäkitu-
11802: palaisten maat, jättäen kartanon omistajille itselleen suuret kallis-
11803: arvoiset vainiot, jotka eivät edul~isesti sovi pienviljelijöille jaettaviksi.
11804: 
11805:     Ed. llhmavaara: En tunne tämän kysymyksen yksityis-
11806: seikkoja enkä niihin aijo kajota. Tahdon kosketella kysymyksen
11807: periaatteellista puolta. Niistä lausunnoista, joita täällä on kysy-
11808: myksentekijäin puolelta saatu kuulla, ilmenee minun mielestäni
11809: hyvin merkillistä finanssi- ja asutuspolitiikkaa. Me olemme täällä
11810: Eduskunnassa yksimielisesti vaatineet, että Eduskunnalla pitäisi olla
11811: ratkaiseva sananvalta kaikissa valtion tulo- ja menoarviota koske-
11812: vissa asioissa ja kaikissa siihen otetuissa rahamääräyksissä, ja me
11813: olemme nähneet eri puolueiden sanomalehtien, ja erittäin juuri kysy-
11814:                Välikysymys Vuojoen ja Lavilan tiloista.            253 •
11815: ----------------
11816: 
11817: 
11818: myksentekijäin kannalla olevien sanomalehtien, panevan tälle kysy-
11819:  mykselle hyvin suurta arvoa ja vaativan, että kaikki tärkeimmät
11820: rahamenokysymykset pitäisi alistaa Eduskunnan päätettäviksi. Ja
11821: tämähän on kaikki oikein. Mutta se juuri on merkillistä, että sa-
11822: maan aikaan kuin tätä vaaditaan periaatteessa, samaan aikaan
11823: käytännössä vaaditaan, että hallituksen pitäisi Eduskuntaa kuule-
11824: matta panna miljoona sinne miljoona tänne suurtilojen ostoon, ikään
11825: kuin nämä varat olisivat aivan loppumattomia. Ennenkuin käydään
11826: perinpohjin ratkaisemaan agraarikysymystä ja asutuspolitiikkaa
11827: meidän maassamme, täytynee toki olla joitakin perusteita, joiden
11828: mukaan tämä 'tärkeä asia ratkaistaan, perusteita, jotka maan Edus-
11829: kunta on hyväksymässään laissa määrääviksi ja asutuspolitiikan
11830: pohjaksi asettanut. En tahdo nyt laajemmin puhua siitä, että toisia
11831: maanosia kohtaan tehdään vääryys sillä, että yksiin paikkoihin upo-
11832: tetaan miljoonia valtion rahoja. Viime vuonna ostettiin eräs tila,
11833: joka maksoi lähes pari miljoonaa, puhumattakaan niistä kymmenien
11834: ja satojentuhansien tiloista, joita on ostettu. Mutta nyt ei ole ky-
11835: symys vähemmästä kuin 4 rjz miljoonan markan tilan ostosta, ja
11836: kauppa olisi hallituksen muka pitänyt ilman muuta tehdä, ja kun se
11837: ei sitä ole tehnyt, niin painostetaan sitä Eduskunnan puolelta tätä
11838: tekemään.      On sanottu, että tässä oli"i kysymyksessä edullinen
11839: kauppa, tila kun muka myytäisiin miljoona markkaa alle sen to-
11840: dellisen arvon. Tämä osottaa minun mielestäni niin suurta jalomie-
11841: lisyyttä tilanomistajan puolelta, että se minua hämmästyttää.
11842: Miksei hän ota tuota miljoonaa niiltä ulkomaalaisilta tukki- tai muilta
11843: yhtiöiltä, jotka ovat pyrkineet, kuten sanotaan, tilaa ostamaan?
11844: Olen vakuutettu, että jos tiloja ostetaan ilman että on olemassa
11845: mitään ohjelmaa, mitään lakia, millä tavalla niitä hoidetaan ja
11846: millä tavalla ne jaetaan tilattomille, niin ne rahat on jotenkin huk-
11847: kaan heitetty, kokemus kyllin tätä todistaa. Niistä tiloista, joita
11848: valtio aikanaan on ostanut, on jotenkin suuri osa jälleen joutunut
11849: kapitalistien haltuun. Rahamiehet ovat ostaneet ne jälleen, ja ne,
11850: joiden hyväksi valtio on tehnyt uhrauksia, ovat jälleen tilattomia.
11851: Viralliset asiakirjat antavat tästä hyvin varmoja todisteita. Kuka
11852: takaa nyt, jos tällaisia miljoonatiloja ostetaan, etteivät ne muutaman
11853: vuoden päästä jälleen ole toisissa käsissä kuin ketä varten ne ovat
11854: ostetut. Pitää olla joitakin takeita siitä, että ne suunnattomat
11855: summat, joita tilojen ostoon uhrataan, todellakin tulevat tilatto-
11856: maio hyväksi.. Mutta niitä takeita ei vielä ole olemassa. Ja kun
11857: me tiedämme, että näille valtiopäville jo tulee annettavaksi arm.
11858: esitys maanhankinnasta tilattomalle väestölle, jossa esityksessä ovat
11859: nämät takeet, takeet että tilat myös pysyvät niiden hallussa, joita
11860: varten ne ovat ostetut, niin sitä vähemmin on nyt Eduskunnalla
11861: syytä mennä pakottamaan hallitusta ostamaan näitä suuria miljoona-
11862: tiloja. Ainahan on tullut tiloja tarjoksi, ja yhä niitä tulee tarjoksi,
11863: • 254                   Istunto 10 p. maaliskuuta 19o8.
11864: 
11865: 
11866:   sillä parempaa keinoa ei suurtilojen omistajilla ole saada tiloistaan
11867:   hyvät hinnat ja varma ostaja kuin tekemällä tarjouksen hallitukselle,
11868:   ja samalla luonnollisesti ilmoitetaan että ostajia on paljon, tehkää
11869:   nyt pian kauppa, muuten myyn tilani muille. Kyllä kai nuo suur-
11870:   tilain omistajat ovat siksi viisaita, että he osaavat käyttää hyväkseen
11871:   hallituksen herkkäuskoisuutta, jos hallitus todellakin olisi niin herkkä-
11872:   uskoinen että se menisi näillä perusteilla ostamaan kalliita tiloja.
11873:       :Rn voi muuta käsittää - ja se käsitys on minulla ollut jo ennen,
11874:   ei se ole tänä päivänä tullut - että niitä tiloja olisi hyvin varoen
11875:   ostettava, niin kauvan kuin meillä ei ole varmaa lakia siitä, millä
11876:   tavalla tämä asutuspolitiikka järjestetään ja millä tavalla turvataan,
11877:   että nuo tilat tulevat tarkoitukseensa käytetyiksi. Kun tämä laki
11878:   on olemassa, sitten vasta voidaan minun milestäni käydä näihin
11879:   tilanostoihin, ja silloin hallitus voi - luonnollistahan on, että itse
11880:   kaupanteko aina jää hallituksen asiaksi - ryhtyä tiloja ostamaan,
11881:   kun on olemassa Eduskuntan hyväksymä laki siitä, miten näitä tiloja
11882:   käytetään, ja kun on kokemusta asiasta, ja kun ollaan selvillä että
11883:   näin uhratut rahat menevät tarkoituksiin, mihin ne ovat aijotut.
11884:        Olen kuullutkin jo muutamista osista maata valitettavan, että
11885:   on ruvettu ostamaan suurtiloja vain toisilta seuduilta ja sinne upot-
11886:   tamaan rahoja, kun sen sijaan toiset paikkakunnat ovat jääseet ai-
11887:   van ilman. Täällä on myönnetty, että tilattoman väestön rahastossa
11888:   ei tosin nykyisin ole paljon rahoja, mutta on sanottu, että niitä silti
11889:   on myönnettävä muista rahastoista. Minun mielestäni pitäisi vähän
11890:   varoa näitten muitten rahastojen käyttöä juuri niistä syistä kuin
11891:   aikaisemmin olen sanonut, ja kun meillä kaikissa tapauksissa piak-
11892:   koin tulee valmistumaan laki tilattoman väestön maanhankinnasta,
11893:   niin olisi hyvä jos silloin olisi rahoja käytettävänä, jotta ei tarvit-
11894:   sisi sanoa: nyt meillä ei ole rahoja, ne on jo kaikki käytetty, ja käy-
11895:   tetty ilman mitään harkintaa, ilman ohjelmaa ja järkiperäistä toi-
11896:   mintaa tässä asiassa.
11897:        Knn minä siis näillä syillä, joihin aivan lyhyesti olen viitannut,
11898:   katson, että kalliita tiloja nykyään ei ylipäänsä saisi ryhtyä ostamaan,
11899:   niin en voi tulla muuhun päätökseen, kuin ehdottaa, että Eduskunta
11900:   ilman muuta siirtyisi yksinkertaiseen päiväjärjestykseen.
11901: 
11902:       Ed. Schgbergson: I motsats ti11 den senaste ärade talaren ber
11903:   jag att få tillstyrka remiss till utskott helst i den form hr Paasikivi
11904:   föreslagit, nämligen sålunda, att interpellationen skulle sändas till
11905:   agrarutskottet, men detta utskott uppmanas att beträffande den
11906:   finansiella sidan af interpellationen inhämta utlåtande af statsut-
11907:   skottet.
11908:       Icke så, som jag skulle tänka mig, att en sådan remiss till ut-
11909:   skott skulle leda till vare sig förtroende eller misstroendevotum gent-
11910:   emot regeringen. Därtill äro skiljaktighetema i denna fråga, liksom
11911:                  Välikysymys Vuojoen ja Lavilan tiloista.                255
11912: 
11913: i den tidigare behandlade Olli kronoskogarnas kolonisation, allt för
11914: Slliå. De äro icke tillräckliga för att ur delli skulle fås lliaterial nog
11915: för storpolitik.
11916:      Icke heller finner jag, att interpellationen är så affattad, att den
11917: har gjort saken något gagn och i och för sig skulle vara förtjänt af
11918: vidare handläggning. Interpellationens undertecknare hafva knap-
11919: past heller llied sina lliUntliga fralliställningar förbättrat saken.
11920: J ag fäste lliig speciellt vid ett uttryck, solli hr Paasikivi ytterlliera
11921: releverat, nälliligen det, att säljarna i detta fall skulle vara ädelllio-
11922: diga nog att bevilja statsverket kredit på förmånliga betalningsvill-
11923: kor. Så dålig situationen än är, kan jag dock icke tänka lliig, att den
11924: olliständigheten skulle kunna inverka på sakens afgörande, och jag
11925: ifrågasätter för öfrigt, huruvida statsverket skall hafva rätt att utan
11926: representationens lliedverkan utgifva stora skuldförbindelser, SOlli
11927: väl dock icke kollillia att afvecklas inolli alldeles kort tid utan under
11928: loppet af åtskilliga år. Pi\. lliig har interpellationen i detta :>Jseende
11929: gjort ett lliycket dåligt intryck. Det är solli Olli interpellanterna
11930: skulle vilja ställa sig på säljarnas sida och på allt sätt pådrifva
11931: detta köp. Öfver hufvud taget förhåller det sig ju så, solli också
11932: senator Ignatius påpekat, att, när llian kollillier fralli llied en inter-
11933: pellation af denna art under pågående köpeunderhandlingar, den
11934: ohjälpligen lliåste lliotverka en nedsättning af priset, hvilket vi dock
11935: alla lliåste anse vara önskvärdt, och lliåste verka till säljarnas förlliån.
11936: Hvad sedan beträffar den andra olliständigheten, solli också fralli-
11937: hållits i interpellationen, eller att utländska bolag stode i beredskap
11938: att förvärfva sig denna egendolli, har senator Schildt redan till-
11939: räckligt belliött detta skäl. J ag har också erfarenhet Olli, hurusolli
11940: de där utländska bolagen spöka vid nästan hvarje förestående större
11941: egendollisköp, och jag tror, att vi, såsolli senator Schildtdet frallihållit,
11942: åtlliinstone under nuvarande penningekonjunkturer, icke behöfva
11943: rädas för dessa spöken. Öfver hufvud gör solli sagdt denna inter-
11944: pellation och i all isynnerhet hr Rapolas yttrande intryck af, att
11945: llian ställer sig på säljarnas ståndpunkt, Jag har sallillia intryck
11946: äfven af den värdering, SOlli i interpellationen åberopas, och solli ute-
11947: slutande grundar sig på den värdesättning, solli säljarnas förtroende-
11948: lliän ansett skälig. Då kallilliarchefen försäkrat, att priset icke är
11949: öfverdrifvet, så förhåller det sig väl så, llien jag skulle dock snarare
11950: ansluta lliig till senator Schildts uppfattning därolli, att annorstädes i
11951: landet jord fås till billigare pris. Ty vi skola dock kollillia ihåg,
11952: att llian beräknat ungefär 400 mark per hektar för växtlig skog. -
11953: Den är god vill, jag tro, kollilliunikationsförhållandena äro de bästa,
11954: där förefinnes kort flötningsled till hafvet -, llien i alla fall är ett pris
11955: af 400 lliark per hektar för skog ett tälliligen högt pris, och äfven för
11956: den odlade jorden är priset, såsolli senator Schildt frallihållit, ganska
11957: högt. Jag tror, att, då llian vid ett egendollisköp går till väga på
11958:                       Istunto 10 p. maaliskuuta Igo8.
11959: 
11960: 
11961:  detta vis och värderar skildt skogen skildt den brukade jorden,
11962:  så kommer man öfver hufvud taget tili allt för höga pris. Det före-
11963:  faller mig af senator Schildts framställning som om man skulle
11964:  följt den tariff, hvilken Hypoteksföreningen begagnar vid värderin-
11965:  gar, om dock med någon stegring, men det bör märkas, att denna
11966:  värderingstariff förutsätter, att skog finnes, utan att den särskildt
11967:  beräknas.
11968:      Men trots dessa brister i interpellationen och försvaret för densam-
11969:  ma vore det dock beklagligt, om vi genom att icke remittera den
11970:  till utskott skulle bringa denna fråga till följd af interpellationen
11971:  i ett sämre läge, än om den alls icke skulle förekommit. Och jag vill
11972:  i likhet med hr Paasikivi tro, att torpare-emancipationen är
11973:  en sak, som ovillkorligen måste fortgå sida vid sida med förändrin-
11974:  garna af torparelagen och arrendeförhållandena, ty, som han ganska
11975:  riktigt framhållit, arrendelagen blir, huru vi än tänka oss densamma,
11976:  sådan, att den mångenstädes måste leda till en upplösning af torpare-
11977:  förhållandena, antingen så, att torparena uppsägas, eller, såsom jag
11978:  skulle önska det, så, att torparena sättas i tillfälle att blifva egare
11979:  af sin jord. Och jag tror, att dessa lägenheter, Vuojoki och Lavila,
11980:  åtminstone så vidt jag har minne af dem, i mycket hög grad lämpa
11981:  sig för detta ändamål. Jag vill minnas, att torparena redan nu be-
11982:  tala sin skatt i penningar, och då är en intervention från statens sida
11983:  mycket lättare än där så icke är fallet. Det är under sådant förhål-
11984: lande icke förenadt med stor svårighet att uträkna det riktiga pri-
11985: set för landbolägenheter och torp.
11986:      Hr Ahmavaara har anmärkt, att de köp, som hittills skett, ofta
11987: ledt därhän, att köparena inom kort ånyo försålt sina lägenheter
11988:  och att dessa åter kommit i händerna på kapitalister. Det senare
11989: har jag dock icke varit i tillfälle att konstatera. men väl det, att lä-
11990: genheterna sålts till andra i samma kategori som de själfva och med
11991: någon vinst. J ag tror, att detta missförhållande skulle för framti-
11992: den kunna förekommas, om lägenheterna skulle bibehålhi. arrende-
11993: natur ända till dess innehafvarena blifvit i tillfälle att erlägga köpe-
11994: skillingen för desamma. Senator Schildt har framhållit, att det öfver-
11995: hufvudtaget vore lyckligare, då det gäller inköp af sådana stora
11996: lägenheter, att endast torpen skulle af staten öfvertagas, men själfva
11997: stommarna och den öfverflödiga skogsmarken fortfarande blefve
11998: i enskild ego. J ag delar fullkomligt hans uppfattning därom, att
11999: det vore lyckligare, att så kunde ske och det vore lyckligt,om sådana
12000: halfstora lägenheter skulle bihehållas och icke hela fastigheten med
12001: ens öfvergå till småbruk. Hr Paasikivi har med rätta frarnhållit
12002: Moisio gård, som inköptes af Elimä kommun, såsom exempel på,
12003: att man äfven med inköp af gårdar i deras helhet kunde ordna sa-
12004: ken på ett i allo tillfredsställande sätt. Och kan Elimä korumun
12005: göra det, så bör äfven statsverket kunna det, antingen så, att det
12006:                 Välikysymys Vuojoen ja Lavilan tiloista.            257
12007: 
12008: i vissa afseenden tager kommunen till hjälp, eller ock så, att
12009: statsverket särskildt försäljer de delar af lägenheten, som icke
12010: lämpa sig för parcellering. Det har sin riktighet, att så god
12011: jord, som den å Vuojoki och Lavila, är för dyr för småbrukare, ehuru
12012: å andra sidan, om den är god och gifvande, den då också borde
12013: kunna lämna sådant resultat, att ett högre pris skulle kunna för
12014: den betalas. Det är vidare sannt, att de stora karaktärsbyggnaderna
12015: medföra vissa olägenheter, stora olägenheter t. o. m., och att speci-
12016: ellt öfriga byggnader blefve i statens hand oanvändbara. Men detta
12017:  bör få uttryck i ett lägre pris. Det är ju antagligen i detta fall
12018: skäl att icke fastställa ett så högt pris för jorden på stomlägenhe-
12019: terna och att, såsom ju också från säljarenas sida skett, alls icke
12020: åsätta byggnaderna något pris.
12021:     Men såvidt jag kan finna är dock kärnan i denna fråga af finansiell
12022: natur. Det är uppenbart, att de fonder, som nu finnas, icke äro till-
12023: räckliga. Det är också uppenbart, såsom hr Ahmavaara det fram-
12024: hållit, att det är en orättvisa, om miljoner användas uti Elimä och
12025: Euraåminne kommuner, medan hela det öfriga landet icke blir på
12026: något sätt delaktigt af dessa förmåner. Vi böra till dessa två kom-
12027: muner tillägga ännu en, d. v. s. Gustaf Adolfs socken, ty det är
12028: företrädesvis i dessa tre socknar, som miljonerna i fråga blifvit
12029: fastlåsta. Men för att förekomma detta och för att sätta regeringen
12030: i tillfälle att verkligen pådrifva torpare-emancipationen, så måste
12031: nödiga ruedel ställas till regeringens förfogande. Och det är i detta
12032: afseende jag nu ville begagna tillfället att upprepa samma tanke,
12033: åt hvilken jag gaf uttryck redan vid interpellationen om Laukka
12034: frågan, nämligen att regeringen borde hos landtdagen utverka rätt att
12035: utgifva inhemska obligationer, hvilka skulle af lägenheternas för-
12036: säljare kunna emottagas såsom likvid. J ag tänkte mig då 4 procents
12037: typen, men förmodar, att vi, såsom ställningen nu är, måste öfvergå
12038: till en högre typ, till 5 procent. Men, om statsverket utger inhemska
12039: 5 procents obligationer, så skulle dessa otvifvelaktigt af jordega-
12040: rena tagas emot i likvid, och,om procentsatsen efter något år, då pen-
12041: ningeförhållandena möjligen gestalta sig bättre, befinnesför hög, hind-
12042: rar ingenting regeringen att då konvertera lånet till en billigare sats.
12043:      Hufvudsaken är enligt min tanke den, att torparena i vårt land
12044: i allt större utsträckning sättas i tillfälle att blifva egare af jord,
12045: och jag sätter så mycket större vikt härpå, som, på sätt sakerna
12046: gestalta sig, storindustrin allt mera kommer att arbeta med svårig-
12047: heter och vi därför måste se till, att vi på annat håll få en ökad
12048: produktion, så att vi kunna hålla oss uppe i den i många afseenden
12049: bekymmersamma ekonomiska situation, som förestår. J ag tror,
12050: att just torparena, isynnerhet i de södra delarna af landet och främst
12051: på sådana ställen som Vuojoki och Lavila, äro det material, af hvil-
12052: ket de verkligen framgångsrika småbrukarena kunna bildas. Det
12053:                                                                !7
12054:                      Istunto 10 p. maaliskuuta 1<}08.
12055: 
12056: 
12057: är detta mitt stora intresse för själfva den hufvudtanke, hvilken lig-
12058: ger bakom interpellationen, som gör, att jag icke skulle vilja vägra,
12059: utan tvärtom tillstyrka remiss i den förhoppningen, att utskottets
12060: behandling skall kunna leda till en samverkan mellan regering
12061: och representation, i syfte att sätta torparena i tillfälle att blifva
12062: egare af den jord de bruka.
12063: 
12064:     Ed. Wuolijoki, Väinö: Minä en voi olla samaa mieltä
12065: edellisen puhujan kanssa, että tämä kysymys olisi niin vähäpätöi-
12066: nen. Minusta tämä kysymys on mitä tärkeimpiä, sillä se viittaa
12067: yhteen suurimmista periaatteellisista eroavaisuuksista vasemmiston
12068: ja oikeiston välillä. Onko todellakin oikeiston ja niiden useimpien
12069: arvoisien puhujien, jotka täällä ovat esiintyneet, tarkoitus, että
12070: sille soo,ooo nousevalle tilattoman väestön perheelle saataisiin apua
12071: sillä tavalla että ostettaisiin muutamia suurtiloja käyvästä hinnasta?
12072: En saata olla ihmettelemättä keskustan kantaa, joka tähän saakka
12073: on koettanut ehkä enemmän kuin monet muut systemaattisesti jär-
12074: jestää tilattoman väestön kysymystä, kun se nyt yhtäkkiä tekee
12075: tällaisen halpahintaisen agitatsiooninumeron yhden tilan ostamisesta.
12076: Onko torpparien kadottaminen tai se että torpparit eivät ole hei-
12077: dän valitsijamiehiään, jo niin hätäännytänyt, että täytyy edes joku
12078: osa torppareita saada valitsijoiksi, vaikka ei muuta kuin ne muuta-
12079: mat sadat Lavilan ja Vuojoen kartanoissa, joille siten mahdolli-
12080: sesti saataisiin maata. Onhan kokemus monesta maasta osoittanut,
12081: mihin tällainen systeemitön, ilman järjestelmää toimitettu suurien
12082: talojen osto vie. Se vie siihen, että maatilojen hinnat kohoovat ja
12083: että sillä sittenkään ei saada muuta kuin pienelle murto-osalle tila-
12084: tonta väestöä maata ja sitä paitsi vielä sille osalle, joka jo ennestään
12085: on jotenkin hyvissä varoissa. Minä viittaan vain talonpoikaispankin
12086: kokemuksiin Venäjällä ja kolonisatsiooniin Itä-Preussissä.
12087:      Katsokaamme, mikä seuraus tuollaisesta ostopolitiikasta on,
12088: kun sitä ruvetaan harjoittamaan suuremmassa määrässä. Me tie-
12089: dämme, että meidän maamme on verrattain köyhä, vallankin tällä
12090: kerralla, verrattuna muiden maiden varallisuuteen, meillä on hyvin-
12091: kin ahtaat ajat. Mikä olisi seuraus siitä, että me rupeaisimme muu-
12092: tamille kartanon herroille, kymmenelle, parille kymmenelle jaka-
12093: maan niitä muutamia, ehkä 40-50- miljoonaa, jotka mahdollisesti
12094: saamme maailman rahamarkkinoilta irti? Seuraus on se, että nuo
12095: muutamat herrat, jotka jo ovat huomanneet - jopa sanoneetkin
12096: sen, että tässä maassa punainen peikko rupeaa liikoja peloittamaan,
12097: muuttavat täältä rahoineen hauskemmille markkinoille, ehkä Parii-
12098: siin, jossa kuuluu saavan verrattain helposti eron miljooneistaan.
12099: Olisiko siitä meidän maamme tilattomalle väestölle etua, sen jätän
12100: keskustan interpelleeraajain vastattavaksi.
12101:                 Välikysymys Vuojoen ja Lavilan tiloista.             259
12102: --------------~----------~----------------------
12103: 
12104:     Minä luulen, että vasemmisto voisi suostua jonkinlaiseen maan-
12105: ostoon, jos se tehtäisiin esim. siinä muodossa kuin ed. Schybergson
12106: jo viime valtiopäiväin aikana on ehdottanut ja johon hän nytkin
12107: viittasi, että nim. laadittaisiin laki, jonka mukaan Suomen valtiolla
12108: olisi oikeus määrätystä hinnasta lunastaa esim. torpat valtiolle.
12109: Kun tuollainen osto olisi järjestelmällisesti toimeenpantu, olisi siinä
12110: jotakin järkeä. Mutta että hallitus ostaa tiloja sieltä täältä ilman että
12111: Eduskunta on saanut edes lausua mieltään asiassa, sitä minä en
12112: missään tapauksessa voi hyväksyä. Minua ihmetyttää sitä paitsi
12113: keskustan kanta, joka tähän asti on aina vaatinut, että eduskunnan
12114: pitää saada lausua hallitukselle ohjeet, kun se nyt ilman muuta olisi
12115: tahtonut, että hallitus olisi 4 I/2 miljoonaa markkaa omin päinsä
12116: pannut tällaiseen talonostoon. Eihän se ole ollenkaan sopusoinnussa
12117: keskustan tähänastisen politiikan kanssa. Jos hallitus olisi vastannut
12118: ettei se missään tapauksessa tahdo ostaa Lavilan ja Vuojoen karta-
12119: noita, vaan että se odottaa, kunnes saadaan suunnitelma tilattoman
12120: väestön aseman parantamiseksi ja maan hankkimiseksi sille, ja että
12121: se joka tapauksessa kieltäytyy kaikista talonkaupoista tällä kertaa,
12122: niin minä olisin ollut valmis vastustamaan valiokuntaan lähettä-
12123: mistä. Mutta koska hallituksen jäsen on ilmoittanut, että ollaan
12124: vielä neuvotteluissa tästä kaupasta, niin minä kannatan sitä ehdotusta
12125: joka täällä on tehty, että asia lähetetään Maatalousvaliokuntaan.
12126:     Vaikkakin ehkä Maatalousvaliokunta tässä yhteydessä ei voi
12127: sanoa, mitkä olisivat paremmat keinot tilattoman väestön avusta-
12128: miseksi, jos todellakin on tositarkoitus mielessä -- minä viittaan
12129: vain jo mainitsemaani jonkinlaiseen pakkolunastuslakiin tai vil-
12130: jelyspakkoon muodossa tai toisessa - niin minä kuitenkin toivon,
12131: että Maatalousvaliokunta tässä kysymyksessä saa annetuksi halli-
12132: tukselle jonkinlaisen ohjeen vastaisiakin talonostokysymyksiä varten.
12133: 
12134:     Ed. Wuorimaa: Kun ed. Wuolijoki lausuntonsa ingressissä
12135: ei malttanut olla viittaamatta siihen, että keskusta olisi herättänyt
12136: välikysymyksen vaalikalastuksen tarkoituksessa, niin en minä voi
12137: muuta kuin huomauttaa vanhaa suomalaista sananpartta, että >>itses-
12138: tään paha pappi saamaa.>>
12139:     Mitä sitte ed. Schybergsonin ja Ahmavaaran lausuntoihin tulee,
12140: niin olivat ne sen la..1.tuiset, että varmaankin kymmenen vuotta sitten
12141: säätyeduskunnassa ne olisivat saaneet hyväks) ruishuutoja osakseen,
12142: mutta minä luulen että ne tässä eduskunnassa ovat kuitenkin vähän
12143: liian vanhentuneita ja byrokraattisia.
12144:     Kun ed. Ahmavaara lausui, että Vuojoen omistajat möisivät
12145: tilansa kyllä tukkiyhtiöille, jos saisivat saman hinnan, ennenkuin
12146: valtiolle ja ettei he siis tee mitään uhrausta, niin minä luulen että
12147: hän ei voi sitä todistaa. OlJ- esimerkkejä että suuret maanomistajat
12148: ovat ennenkin tarjonneet valtiolle lunastettavaksi tilojaan huokeam-
12149: 260                   Istunto ro p. maaliskuuta 1908.
12150: 
12151: 
12152: masta kuin minkä sitten tukkiyhtiöt ovat maksaneet. Meillä on
12153: esimerkki siitä Östermyran suurista tiluksista, joita aikanaan tar-
12154: jottiin valtiolle, ja kun ei valtio niitä ostanut niin ne myytiin vihdoin
12155: tukkiyhtiöille, jotka maksoivat niistä kaksi ja puoli kertaa niin suu-
12156: ren hinnan. Samat tiedot meillä on Sippolan hovin suurista metsistä,
12157: joita alkuperäinen omistaja möi I,Ioo,ooo markasta ja joita nyt ar-
12158: vostellaan kolmeksi miljoonaksi. Mutta tämä nyt ei koske itse
12159: asiaa.
12160:     Maanviljelyspäällikön lausunnon johdosta tahdon lausua muuta-
12161: man sanan. Hän tahtoi todistaa, että uudistilat, jotka asetettaisiin
12162: Vuojoen suurille pelloille, tulisivat niin kalliiksi, tuhannen markkaa
12163: hehtaarilta, että olisi mahdotonta tilattomille maksaa takaisin hin-
12164: taa. Mutta ei suinkaan tarkoitus olekaan, että uudistilallisille anne-
12165: taan yksinomaan kaikkein kalleinta maata. Ei sillä tavalla hallitus
12166: ole missään menetellyt, missä se on suurtiloja ostanut ja niitä sitten
12167: jaannut. Tilat on jaettu siten, että joka tilaan tulee sekä kallista
12168: että huokeaa maata. Samaten on hallituksen edustaja, joka vastasi
12169: välikysymykseen, täällä yhdeksi syyksi miksi tilat tulisivat aivan
12170: liian kalliiksi tilattomille lausunut, että suuret rakennukset tekisivät
12171: saman vaikutuksen ja ettei niitä voitai<>i käyttää valtion tarpeisiin.
12172: Nämät selitykset nyt ovat hyvin outoja, täytyy sanoa, aivan onttoja.
12173: Välikysymyksessä ilmoitettujen laskujen mukaan, joita ei hallituk-
12174: senkaan edustajat ole vääriksi väittäneet, on Vuojoen tilalla I3,039
12175: ha maata, vaadittu hinta on 4,5oo,ooo ja myytäviä tukkipuita löy-
12176: tyy 3,078,454 markan arvosta. Sitten löytyy 32 uudistilan raken-
12177: nusta ja päätilan rakennukset, joiden arvoa ei ole ollenkaan otettu
12178: laskuun. Kun otetaan edelliset numerot laskuun, saadaan hehtaarin
12179: keskimääräiseksi hinnaksi I08 markkaa. Jos arvostellaan rakennus-
12180: ten hinnaksi vaan puolet niiden todellisesta arvosta, niin laskeutuu
12181: yhden hehtaarin hinta 85 markkaan. Mutta I08 markkaa hehtaa-
12182: rilta on jo Euran seuduilla ja semmoisesta maasta kuin Vuojoen on,
12183: niin sanoakseni vallan löydetty hinta. Elleivät tilattomat näin
12184: halvalla ja hyvällä maalla tule toimeen. eivät ne tule toimeen mis-
12185: sään. Vertauksen vuoksi pyydän muuten huomauttaa, että hallitus
12186: maksoi Sippolan hovin maasta viime vuonna noin I40 markkaa
12187: hehtaarilta, ja siinä on enemmän kuin I/3 impedimenttiä, ja kuitenkin
12188: paikkakunnalla pidetään tämäkin kauppa sangen edullisena.
12189:     Vuonna I90I osti silloinen hallitus saman Sippolan hovilta 4I
12190: torpan maan ilman minkäänlaista metsää ja maksoi noin 2I5 mk
12191: hehtaarilta, joka maa jaettiin torppareille ja muille tilattomille.
12192: Nyt olisi hallituksen edustajan selityksen mukaan pitänyt käydä niin,
12193: että nämä laajoille savipelloille asetetut tilattomat eivät olisi
12194: kyenneet ollenkaan tulla toimeen ja maksaa takaisin hinnan. Mutta
12195: minä pyydän että hallituksen edustajat olisivat hyvät ja tulisivat
12196: katsomaan, mitä sitkeä suomalainen voi, kun hän kerran saa oman
12197:                 Välikysymys Vuojoen ja Lavilan tiloista.
12198: 
12199: 
12200: maansa. Näiden vuosien kuluessa on entisten ränsistyneiden torpan
12201: hökkelien sijaan kohonnut uusia uljaita rakennuksia ja pellot, jotka
12202: makasivat vuoden tai pari kylvämättä ketoina, ovat laajenneet ja
12203: muokkaantuneet, voin sanoa, ikäänkuin taikavoimalla, sittenkin
12204: vaikka viime vuoteen asti kuoletuslaina kannettiin takaisin 8 ko-
12205: rolla, yhteensä korko ja kuoletus. Alkuperäisistä uusista tilanomista-
12206: jista on vaan kolme tavallaan joutunut pois tiloiltaan, niistä yksi
12207: leski, jolla ei ollut työvoimaa, toinen perintösuhteitten takia ja kol-
12208: mas möi kyllä uudistilansa, vaan sai siitä kaksinkertaisen hinnan.
12209:     Ellei hallituksella ollut mahdollisuutta käyttää Vuojoen tilan
12210: päärakennuksia, olisi se voinut myydä ne ja niitten ympärillä olevan
12211: vähemmän maamäärän ja varmaan olisi siitä saanut hyvän hinnan.
12212: Siten hallitus teki esim. Eekun hovin kartanolla Hartolan pitäjässä,
12213: jonka se oli arvioinut muistaakseni 75,000 markaksi, mutta josta
12214: huutokaupassa saatiin 135,ooo markkaa.
12215:     Ja miksei hallitus voi käyttää suuria ja hyvässä kunnossa olevia
12216: rakennuksia, joiden ympärillä on satanen hehtaaria maata valtion
12217: yleisiin tarkoituksiin. Hallituksen edustajat ovat sanoneet, ettei
12218: ole tarpeen. Minä tahdon siihen sanoa: kaikki mielisairaalat ovat
12219: maassamme niin täynnä potilaita, että kestää pari vuotta, ennenkuin
12220: niihin pyrkijä pääsee hoitoa saamaan, ja tuhansia on ilman hoitoa
12221: maassamme. Tarpeita, siis on ja ne tarpeet saadaan tyydytetyiksi,
12222: jos käytetään useat palstoitettavaksi ostetut suurtilain emäkartanot
12223: eri paikoissa maata mielisairaalakolonioiksi. Silloin ei kyllä päästä
12224: rakentamaan miljoonarakennuksia, eikä maksamaan muutamista
12225: tynnyrin aloista satojatuhansia, niinkuin hallitus nykyään useassa
12226: tapauksessa on tehnyt, mutta jo sekin on jotain.
12227:     Mutta vaikka nyt ei rakennuksia käytettäisikään mihinkään,
12228: vaan jätettäisiin siihen märkänemään, sittenkin osto olisi erlullinen
12229: Vuojoen tilattomille, sillä jos maa jaettaisiin 30o:aan viljelys- ja
12230: palstatilaan, niin jäisi kaikille osa!,:seen 40 ha keskimäärin, ja tulisi
12231: siis joka tila maksamaan 4,750 markkaa. Vääräkosken tila Viipurin
12232: pitäjässä, joka niinikään toissa vuonna palstoitettiin, ja johon val-
12233: tio antoi o~torahat, maksoi noin no markkaa ha, ja joka tila sai
12234: 5o hehtaaria joka tuli keskimäärin maksamaan 5,6oo markkaa. Siinä
12235: on huomioon otettava, että maa oli 50 vuotta ollut viljelemätöntä ja
12236: asumatonta, ja kaikki myytävät puut oli pois hävitetty, ja kuitenkin
12237: nyt uuti~asnkkaat ovat viime kesänä sinne rakentaneet jokainen
12238: palstalleen omat ra.~ennnksensa, ja nähtävästi jaksavat hyvästi
12239: toimittaa sen maksu.'1, mikä niiltä menee. Nämä vertailut osoitta-
12240: vat, ettei hallituksen selitys tässä kohden pidä paikkaansa, eikä ole
12241: yhtäpitävä entisten ostojen kanssa.
12242:     Mitä sitten tulee siihen hallituksen edustajan lausuntoon, että tulisi
12243: yksiin kohtiin maata liian suuria summia kiinnitetyiksi, jos Vuojoen
12244: tila ostettaisiin, niin ei sekään pidä paikkaansa, sillä, niinkuin täällä
12245: 262                  Istunto IO p. maaliskuuta 1908.
12246: 
12247: 
12248: on jo huomautettu, on hallitus ennenkin yksissä paikoin ostanut
12249: melkein samojen summien arvosta, on se ostanut Elimäen. Anjalan
12250: ja Sippo1an pitäjissä, jotka ovat aivan vierekkäin, ja kaikki suurtilat
12251: ovat aivan lähellä toisiaan, tiloja, jotka vastaavat melkein Vuojoen
12252: tilan ostoa.
12253:      Täällä on jo ed. Paasikivi kosketellut metsäsuhteita. Oikeastaan
12254: hallitus tässä tapauksessa ei tulisikaan maksamaan kuin noin I,40o,ooo
12255: markkaa, sini se voisi myydä tukkipuut metsästä. Voitaisiin sanoa,
12256: että se olisi metsän raiskausta. Mutta onko sitten parempi, että
12257: tukkiyhtiö ostaa metsän ja raiskaa sen tunnottomasti ja vielä pitää
12258: maan, kuin se P.ttä valtio järjellisellä tavalla myö tukkipuut ja jättää
12259: nuoren metsän kasvamaan. Jokainen ymmärtää, että hallituksen
12260: kanta tässä asiassa ei ole kohdallaan.
12261:      Täytyy tunnustaa, että hallitus on muutamissa tapauksissa mene-
12262: tellyt, niinkuin asianhaarat ovat vaatineet. Mutta toisin puolin täy-
12263: tyy sanoa, että sen toiminta on ollut liian heikkoa, liian tarmotonta
12264: ja epäjohdonmukaista. Varsinkin mitä kyseessä olevaan Vuojoen
12265: asiaan tulee, on se osoittanut aivan selittämätöntä lyhytnäköisyyttä.
12266: Suomen suurilukuinen kansankerros, sen maalla oleva tilaton väestö
12267: odottaa nyt kiihkeästi, että hallitus vihdoinkin ryhtyisi antamaan
12268: sille sen pyynnöstä leipää, se tahtoo sanoa: maata, jolla se voi pon-
12269: nistaa toimeentulonsa ja isänmaansa puolesta. Vuojoen tilattomat
12270: ovat laillisella ja rauhallisella tavalla pyytäneet hallituksen väli-
12271: tystä. Ei voida sanoa, niinkuin Laukkolaisille: te olette menetelleet
12272: laittomasti.
12273:      Mutta mitä hallitus nyt on sanonut? Hallitus on sanonut joukon
12274: verukkeita ja antanut nahkapäätöksen ja päälle päätteeksi joukon
12275: tulevaisuuden kauniita lupauksia, sillä maistuuhan nahkapäätös
12276: tällä tavoin paljon paremmalta. Ei ainoastaan Vuojoen vaan koko
12277: Suomen tilaton väestö pitää nyt silmänsä kiinnitettyinä Suomen
12278: eduskuntaan ja odottaa siltä apua ja välitystä päästäksensä omaan
12279: kotiin, omalle maalle. Meidän edustajien velvollisuus on vihdoinkin
12280: kuulla heidän äänensä ja paitsi lainsäädäntötoimenpiteitä myöskin
12281: antaa hallitukselle sen selvityksen johdosta, jonka se nyt on antanut,
12282: semmoinen vastaus että se tietää, että sen nyt pitää toimia. Ja
12283: ellei se sitä tahdo tehdä tai ei kykene tekemään eikä ymmärrä aika-
12284: kauttansa, niin siirtyköön syrjään. Nyt tarvitaan voimakasta ja
12285: pontevaa toimintaa tilattomien oikeutettujen, mutta niin kauan
12286: laiminlyötyjen vaatimuksien tyydyttämiseksi, sitä ei verukkeilla
12287: enää saa viivytellä. Ja rahakysymys myöskään ei saa sitä viivytellä
12288: eikä tarvitse, sillä jos hallituksella on tahtoa, se voi järjestää raha-
12289: kysymyksen niin, että sen kanssa tullaan toimeen. Sillä on ollut
12290: varoja antaa lahjoina virkamiehille satoja tuhansia markkoja ja mui-
12291: hin tarpeettorniin paikkoihin, jotka eivät ole olleet niin tärkeät kuin
12292: tilattoman väestön asia. Tässä ei raha-asia siis pane estettä, tässä
12293:                 Välikysymys Vuojoen ja Lavilan tiloista.
12294: 
12295: on vaan tahdon puute. Sentähden minäkin yhdyn niihin, jotka täällä
12296: ovat ehdottaneet, että asia lähetetään Maatalousvaliokuntaan perus-
12297: teltua siirtymistä varten päiväjärjestykseen.
12298: 
12299:      Ed. Paasikivi: Minun täytyy vastata muutamien edustajien
12300: lausuntoihin. Sivuutan kuitenkin sen senaattori Schildt'in ilmoituk-
12301: sen, jonka mukaan yhtenä syynä, minkä vuoksi asia oli senaatissa
12302: ratkaistava ennen kuin välikysymys oli Eduskunnassa käsitelty, oli
12303: sekin, että asia oli jo senaatin esityslistalle otettu.
12304:      Senaattori Schildt lausui, ettei valtio saa suinpäin ostaa kaiken-
12305: laisia tiloja, joita sille tarjotaan, ja hän ilmitoi epäilyksensä siitä,
12306: tokko aina, kun ilmoitetaan olevan toisiakin ostajia tarjotuille tiloille,
12307: asianlaita on sellainen, ja hän huomautti, että siinä on varovaisuutta
12308: noudatettava. Erittäin hän epäili - ja tässä ovat muutkin, ed.
12309: Schybergson ja muut häneen yhtyneet - tokko ruotsalaisista yh-
12310: tiöistä, joista on puhuttu, sittenkään olisi tilan ostajiksi. Ei kukaan
12311: vaadikaan, että hallitus suinpäin ostasii tiloja, vaan tarkoituksena
12312: on, että hallitus omien arvioittensa mukaan, joita se toimeen panee,
12313: ryhtyy tilojen ostoon, silloin kun ostot havaitaan edullisiksi. Ei
12314: tässä ole kukaan vaatinut, että hallituksen pitää uskoa siihen arvioon,
12315: jonka myyjän asiamiehet ovat tehneet; hallitus on pidättänytkin
12316: toisen arvion, mutta meillä ei ole ollut tilaisuutta saada sitä nähdäk-
12317: semme; yksityisesti olemme siitä kyllä kuulleet yhtä ja toista. Jos
12318: havaitaan ja näytetään, että tämä kauppa hallituksen omien arvioit-
12319: ten mukaan olisi aivan mahdoton, ei silloin kukaan pakota eikä ke-
12320: hoita valtion varoja siihen heittämään. Mutta toistaiseksi ainakaan
12321: ei hallituksen edustaja, senaattori Ignatius, ole tässäkään suhteessa
12322: antanut muuta kuin aivan ylimalkaisia tietoja.
12323:      Ed. Ahmavaara on tehnyt muutamia muistutuksia minua vastaan.
12324: En tosiaankaan voi ymmärtää, mitä hän oikein tarkoitti. Hän lausui
12325: - j a häneen on sitten, omitusta kyllä, muutamia muitakin yhtynyt
12326: - että me tahtoisimme Eduskunnan määräysvaltaa raha-asioissa
12327: syrjäyttää ja tahtoisimme siirtää sen hallitukselle. Siitä ei kuiten-
12328: kaan ole mitään puhetta ollut. Tässä on tarkoituksena saada asia
12329: Eduskunnassa esille, ja me olisimme mieluummin käyttäneet ano-
12330: musta, mutta koska tämä asia on kiireellinen ja anomus ei olisi tullut
12331: käsille ennenkuin valtiopäivien lopussa, jos ollenkaan olisi ehtinyt,
12332:  niin meillä ei ollut mahdollisuutta siihen keinoon, vaan otimme asian
12333:  esille välikysymyksenä, joka on käsiteltävä ensimäisten asiain jou-
12334: kossa. Hallituksella olisi ollut tilaisuus, jos se olisi pitänyt tämän
12335:  asian sen arvoisena, ja jos se olisi katsonut siihen syytä olevan, antaa
12336:  asiasta esitys Eduskunnalle. Me juuri tahdomme saada tämän kysy-
12337:  myksen Eduskunnan ja hallituksen yhteiseksi asiaksi ja tahdoimme
12338:  saada sen Eduskunnassa tutkittavaksi. Minä en voi ollenkaan ym-
12339:                        Istunto ro p. maaliskuuta 1908.
12340: 
12341: 
12342: märtää, kuinka tässä voidaan puhua siitä, että me tahtoisimme työn-
12343: tää Eduskunnan määräysvaltaa raha-asioissa hallitukselle.
12344:     Hallitus puolestarisa ei ole tehnyt esitystä, vaan se on käsitellyt
12345: sen itsekseen, vaikka, kuten sanottu, hallituksella kyllä olisi ollut
12346: mahdollisuus itsekin kääntyä Eduskunnan puoleen. Tämä olkoon
12347: vastaukseksi myös ed. Schybergsonille. Ed. Schybergson katsoi,
12348: ettei hallituksella onle oikeutta velkasitoumuksia tehdä valtion
12349: puolesta ilman Eduskunnan myötävaikutusta. Aivan oikein. Mutta
12350: silloinhan on käytettävissä se tapa, että raha-asiallinen puoli jätetään
12351: Eduskunnalle esityksenä, jos nimittäin tällainen maksuajan pitennys
12352: olisi ollut välttämätön.
12353:     Olen tahtonut huomauttaa tästä mahdollisuudesta. Millä tavoin
12354: asia muodollisesti olisi järjestettävä, se on eri asia .. Sitä ei tässä tar-
12355: vitse ottaa esille. Nyt on kysymys asian materialisesta, aineellisesta
12356: puolesta.
12357:     Ed. Ahmavaara on myös sanonut, että nyt tehdään näitä tilan
12358: ostoja aivan ilman mitään järjestelmää ja ettei pitäisi tiloja ostaa,
12359: ennenkuin tulee uusi laki maan hankkimisesta tilattomalle väestölle
12360: hyväksytyksi. Niin, ilman järjestelmää näitä tilanostoja on tehty
12361: ja tehdään nytkin, kun lakia ei vielä ole olemassa, mutta se ei ollen-
12362: kaan estä nyt ostamasta tiloja niin paljo, kun niitä edullisesti vaan
12363: voidaan ostaa. Nytkin jo on ollut tavallista, että ensimäisten vuo-
12364: sien kuluessa - muistaakseni kolmen vuoden kuluessa - valtion
12365: ostamat tilat pidetään vuokralla ja sillä aikaa toimitetaan maan-
12366: mittaustoimitukset ja vasta sen jälkeen ne luovutetaan vuotuis-
12367: maksuja vastaan asukkaille omiksi. Etenkin nyt, kun hallituksella
12368: on aikomus antaa Eduskunnalle esitys maan hankkimisesta tilatto-
12369: malle väestölle, on aika aivan sopiva tilojen ostamiseen. Pitäköön
12370: hallitus sitten tilojen viljelijät toistaiseksi, siksi, kunnekka saadaan
12371: tuo >>järjestelmä>> aikaan, vuokralaisina. Siihen se on pakoitettukin
12372: useamman vuoden kuluessa, sillä ennenkuin tällaiset maanjakotoimi-
12373: tukset saadaan loppuun suoritetuksi, kuluu useampiakin vuosia.
12374: Ei sen vuoksi tämä seikka, että nyt vielä ei ole saatu tätä lakia aikaan,
12375: ole minkäänlaisena esteenä tällaisten tilojen ostamiselle.
12376:     Kun ed. Schybergson sanoi, että me tässä pidämme silmällä
12377: myyjäin etuja, nin se jääköön hänen sukkeluuksiensa konttoon.
12378: Me pidämme tässä alustalaisten etuja silmällä. Mitä etuja herra
12379: Schybergson pitää näissä ja muissa asioissa silmällä, sitä minä en
12380: tahdo ruveta sanomaan. (Hyvät) Me edustamme sitä vaalipiiriä,
12381: jossa esillä oleva tila sijaitsee, ja me olemme saaneet yleisesti valitsi-
12382: joiltamme ja sen seudun kansalta, niiltäkin, jotka eivät meidän puo-
12383: lueeseen kuulu, kehoituksen, että tätä asiaa olisi ajettava. Tämä on
12384: saattanut meidät tähän asiaan ryhtymään.
12385:     Ed. Wäinö Wuolijoki katsoi, että tässä on joku agitatsiooninu-
12386: mero kysymyksessä. Kuitenkin juuri sen puolueen tehtäviin, jo-
12387:                 Välikysymys Vuojoen ja Lavilan tiloista.
12388: 
12389: 
12390: honka minäkin kuulun, on jo vanhoista ajoista asti palstatilojen muo-
12391: dostaruisjärjestelmä kuulunut. Vuokralaki on viime vuosina siirty-
12392: nyt ensimäiseksi päiväjärjestykseen, niin että se on kaikki muut har-
12393: rastukset tällä alalla tahtonut syrjäyttää, siitä syystä, jonka jo äsken
12394: lausuin; se asia täytyy saada ensin pois, jotta päästään muihin
12395: asioihin käsiksi. Kyllä sitte ruvetaan harkitsemaan sitä systeemiä,
12396: jota nyt kaivataan.
12397:     Kun herra Schybergson on tuonut taas esille obligatsioonikysy-
12398: myksen, niin en voi olla mainitsematta, että se jo vuosikausia on ollut
12399: meidän keskuudessamme puheen aiheena. Siitä on keskusteltu,
12400: sen hyviä ja huonoja puolia on tutkittu ja harkittu. On ajateltu
12401: että se asia otetaan esille sitte, kun kysymys maan hankkimisesta
12402: tilattomalle väestölle todellisesti tulee esil1e. Me kaikki toivomme,
12403: että se tapahtuisi niin pian kuin mahdollista.
12404:     Pysyn siis edelleen siinä ehdotuksessa, että asia lähetettäisiin
12405: Maatalousvaliokuntaan, joka sitten kysymyksen raha-asiallisesta
12406: puolesta hankkisi Valtiovarainvaliokunnan lausunnon.
12407: 
12408:     Ed. Renvall:         Minä en suinkaan kykene arvostelemaan,
12409: missä määrin kysymyksessä oleva tilan osto olisi valtiolle edulli-
12410: nen ja missä määrin tila sopisi siihen tarkoitukseen käytettäväksi,
12411: jota varten se tahdotaa!l ostaa, mutta mielestäni on siitä lausunnosta,
12412: minkä viimeksi Maanviljelyspäällikkö täällä antoi, käynyt tarpeeksi
12413: selvästi ilmi, että tilan oston arvosteleminen on hyvin vaikea tämän-
12414: kään Eduskunnan tai sen luottamusmiesten puolelta muuten kuin
12415: arvostelemaHa hallituksen tilanostopolitiikkaa kokonaisuudessaan.
12416: Sillä tämän tilan hinnan edullisuus ja tilan sopivaisuus maanhankinta-
12417: tarkoitukseen riippuu lopuksi siitä, missä määrin se on soveliaampi
12418: kuin muut tilat, jotka ovat valtiolla tarjona samaan tarkoitukseen
12419: käytettäväksi. Kun me nimittäin kerran tiedämme- ja siitä olem-
12420: me kaikki tietoiset -, että hallituksellamme ei ole mielin määrin
12421: käytettävissä varoja tähän kipeään tarkoitukseen, vaan että sen täy-
12422: tyy ja sen velvollisuus on käyttää niitä varoja, jotka löytyvät, jär-
12423: jestelmällisen, harkitun suunnitelman mukaisesti, niin silloin ei voida
12424: arvostella yhtä tilan kauppaa sellaisenaan, vaan täytyy sitä arvostE:lla
12425: yhdessä kaikkien valtiolle tarjona olevien tilojen kauppojen kanssa.
12426: Ja Maanviljelyc;päällikkö on jo lausunnossaan osoittanut, että hal-
12427: lituksen mielestä on samoilla seuduillakin valtiolle tarjona edullic;em-
12428: pia tilankauppoja. On kai asianlaita tässäkin kaupassa niin, että
12429: kylmäverisyys on säilytettävä ennen kaikkea eikä hätiköitävä.
12430: Peloittaminen tukkiyhtiöillä ja tukkiyhtiöitten ostoilla on minun luul-
12431: lakseni hyvinkin turhaa näillä seuduin Suomea, sillä mikäli minä tie-
12432: dän ja sen mukaan kuin kävi ilmi eräässä valtion komiteassa, jossa
12433: minä aikaisemmin olin jäsenenä, niin minä en luule että tukkiyhti-
12434: öillä on suurtakaan halua ostaa suuria tiloja, joissa löytyy kalliita
12435:                    Istunto IO p. maaliskuuta 1908.
12436: 
12437: 
12438: maanviljelystarkoituksiin sopivia huoneustoja ja laajoja viljelys-
12439: maita. Metsäyhtiöt hakevat tiloja sieltä missä tilan koko pääasial-
12440: linen arvo on metsässä ja jossa viljelysmaan arvo on niin pieni,
12441: että sen jättäminen viljelemättä ei tuota mitään vahinkoa yhtiölle.
12442: Mutta siellä missä viljellyn maan arvo on niin suuri, että yhtiöiden
12443: on mahdoton olla siitä voittoa tavoittelematta, sellaisella seudulla
12444: tuskin mikään sahayhtiö rupeaisi taloja ostamaan, koska se olisi
12445: pakotettu siellä suunittelemaan voimaperäistä maanviljelystä.
12446:      Keskustelu joka on seurannut tämän asian käsittelyä, on minun
12447: mielestäni myöskin selvästi osoittanut, että tässä on kysymys maan-
12448: hankintatoiminnasta koko laajuudessaan ja että siis, jos asia menisi
12449: valiokuntaan, valiokunnan olisi velvollisuus ja pakko ryhtyä punnit-
12450: semaan ja harkitsemaan, ei ainoastaan tätä kauppaa, vaan ylimal
12451: kaan niitä kauppoja, joita nyt on valtion mahdollista tehdä ja yh-
12452: teydessä näiden tarjona olevien kauppojen kanssa harkitsemaan,
12453: onko tämä kauppatilaisuus ollut niin edullinen, että Eduskunan tulee
12454: siihen jollakin toimella ryhtyä.
12455:      Kun nyt samalla tämän asian virittäjäin taholta on ilmoitettu,
12456: että tämä asia on erittäin kiireellinen, niin en ymmärrä muuta kuin että
12457: asian lykkääruisestä valiokuntaan, Maatalousvaliokuntaan, niinkuin on
12458: ehdotettu. seuraisi että kysymys tulisi samojen asianharrastajain puo-
12459: lelta otettavaksi hyvinkin pian valiokunnassa esille. Näin ollen olisi
12460: siitä ymmärtääkseni seurauksena, että muut asiat voisivat sen kautta
12461: jäädä syrjään. Minä sentähden en soisi tämän asian menevän valio-
12462: kuntaan, vaan pyytäisin saada kannattaa ed. Ahmavaaran tekemää
12463: ehdotusta, ei esntähden, etten minä oivahaisi sitä suurta merkitystä,
12464: mikä sekä tällä asialla että sillä periaatteella on, joka tähän asiaan
12465: liittyy, vaan sentähden, että koko tämä maanhankintakysymys
12466: tulee valiokunnassa esille, silloin kuin hallituksen esityskin, jota kai
12467: voidaan odottaa hyvinkin pian valiokuntaan. Silloin valiokunta
12468: on tilaisuudessa antamaan arvostelunsa tähänastisista maanostoista
12469: ja myöskin ottamaan harkitakseen varain hankkimisen pieatilojen
12470: muodostamiseksi. ja myöskin arvostelemaan sitä järjestelmää,
12471: jonka ed. Schybergson on täällä esittänyt. Näin ollen minä en ym-
12472: märrä, että asiallisesti on mitään haittaa siitä, että tämä asia jääpi
12473: tähän. Ed. Vuorimaa, puolueensa l'enfant terrible, surunlapsi, on
12474: täällä kyllä sanonut, että tämän asian tarkoituksena on, että halli-
12475: tus astukoon syrjään. >>Sanat muut jos vaihteleekin, loppu aina kuu-
12476: luu näin.>> Mutta eikö ole turhaa aina uudestaan ja uudestaan ot-
12477: taa asia tältä hallituksen kannalta. Sehän vaan turhaan herättää
12478: intohirnoja ja varmasti myöskin asianomaisessa valiokunnass::~, jos
12479: se sinne menisi, tulisi se häiritsemään asian käsittelyä. Emmekö
12480: voisi ajatella asiaa kylmäverisesti. Mehän kaikki seisomme samalla
12481: kannalla siinä, että kaikki harrastamme pienviljelyksien aikaan-
12482: saamista. Kun meillä on tilaisuus toisella tavalla päästä tähän asi-
12483:                 Välikysymys Vuojoen ja Lavilan tiloista.
12484: 
12485: 
12486: aan perusteellisesti kiinni, eikö silloin ole turhaa tällainen erikois-
12487: asiaan takertuminen ?
12488: 
12489:      Ed. Kairamo: Maanviljelystoimituskunnan päällikön puheessa
12490: <>li useita kohtia, jotka kaipaisivat täällä lähempää valaistusta,
12491:  mutta koska on luultavaa, että Eduskunta harkitsee tarpeelliseksi
12492: lykätä asian valiokuntaan, niin saanee tämä puhe siellä myöskin tar-
12493: peellista huomiota. Minä en kuitenkaan voi olla kiinnittämättä
12494: huomiota siihen omituiseen seikkaan, että hallituksen jäsen mainitsi
12495: .erityisenä syynä, minkätähden on katsottu tarpeelliseksi nyt jo rat-
12496: kaista tämä asia, sen, että asia .oli otettu senaatin esityslistaan.
12497: Jokainen hallituksen jäsen tietää, ettei mikään ole tavallisempaa
12498: kuin että joku asia pyyhitään pois esityslistasta milloin mistäkin
12499: ja hyvinkin pienestä syystä. Jollei tahdottu edes sen vertaa kiinnit-
12500: tää huomiota eduskunnassa herätettyyn välikysymykseen, että
12501: asia olisi esityslistasta poistettu, jotta eduskunnan mielipide olisi
12502: päässyt esille, niin se on minusta ainoastaan uusi todistus siitä, että
12503: hallitus tällä kertaa on osottanut ilmeistä halveksimista eduskunalle.
12504: Ja jos, niinkuin täällä on vakuutettu, hallituksessa on ollut vallalla
12505: se mielipide, että tuo puhe ulkomaisten tukkiyhtiöitten maanhankin-
12506: nasta on ollut ainoastaan turhaa uhkaa, niin sitä suuremmalla syyllä
12507: olisi myös voinut asian lykätä ,varsinkin kun päätös tu1i käymään
12508:  hylkäävään suuntaan
12509:      Jos, niinkuin hallituksen jäsen mainitsi, todellakaan ei kannattaisi
12510: tehdä uusia rakennuksia palstatiloille, niin on tietysti pakko kerras-
12511: saan lopettaa kaikki uutisasutus. Se väite, että muualla Suomessa
12512: saadaan maata halvemmalla kuin Vuojoen tilalla, on tietysti kyllä
12513: paikkansa pitävä, mutta se absoluuttinen hinta, joka lasketaan heh-
12514: taaria kohti, ei tietenkään saa olla ratkaisevana silloin kun on kysy-
12515: mys siitä, mistä on tarkoituksenmukaisinta hankkia uutta maata
12516: tilattoman väestön laskuun.
12517:      Ed. Schybergson on taas uudistanut sen väitteen, jonka hän teki
12518: viime viikolla, että eroavaisuudet nykyisen hallituksen ja suomalai-
12519: sen puolueen välillä siitä, mitä on tehtävä tilattoman väestön hyväksi,
12520: olisivat muka siksi vähäpätöisiä, että niistä tuskin kannattaa pu-
12521: hua. Mutta juuri näissä asioissa on suomalainen puolue kerta toi-
12522: sensa perästä huomannut olevansa aivan vastakkaisella kannalla
12523: hallituksen kanssa. Kaikkialla tunnustetaan, että asutuspolitiikka-
12524: kysymykset ovat kaikkein tärkeimmät Suomen sisällisiä oloja kos-
12525: kevista asioista, ja minusta on päivänselvää, että näin ollen ei voi
12526: olla puhettakaan siitä, että meitä tässä erottaisi ainoastaan tois-
12527: arvoiset, ehkäpä vaan mieskohtaiset näkökohdat.
12528:     Minä pyysin puheenvuoroa ed. W. Wuolijoen lausunnon johdosta.
12529: Ed. Paasikivi on jo osittain kosketellut sitä, joten minun siis ei ole
12530: tarvis enää laajalti siitä puhua. Mutta tuntuu kuin tähän keskuste-
12531:                    Istunto IO p. maaliskuuta H)08.
12532: 
12533: 
12534: luun jäisi ammottava aukko, jollei pääsuuntaa ed. Wuolijoen lausun-
12535: nossa oteta erityisesti huomioon. Hän moitti suomalaista puoluetta
12536: siitä, että se tässä asiassa muka toimisi ristiriidassa sen kanssa,
12537: mitä se ennen on tehnyt. Tämmöinen suurtilojen lunastus ei kui-
12538: tenkaan ole mikään uusi asia, ja suomalainen puolue ei ole tietääk-
12539: seni sitä koskaan vastustanut, vaan päinvastoin voimainsa mukaan
12540: ja menestykselläkin koettanut sitä edistää. Mutta sen sijaan tus-
12541: kin voi olla huomaamatta, että juuri vasemmiston esiintymisessä
12542: on huomattava ristiriita olemassa. Jokainen epäilemättä muistaa,
12543: mikä määrätön meteli tässä kamarissa nostettiin viime valtiopäivillä,
12544: kun oli puhetta Laukon kartanon lunastamisesta. Silloin oli vasem-
12545: miston mielestä välttämätöntä, että ha11itus ryhtyisi välitystoimen-
12546: piteisiin, jotta tämä sukukartano lunastettaisiin sikäläisille asukkaille
12547: (vasemmalta: luonnollisesti!), huolimatta siitä, ettei mitään selvitystä
12548: ollut olemassa vaaditusta hinnasta, ei edes siitä, että kartano yleensä
12549: oli ostettavissa, puhumattakaan niistä monista epäilyksistä, jotka
12550: muuten juuri siinä asiassa puhuivat lunastusta vastaan. Kaikesta
12551: huolimatta vaati vasemmisto silloin kiihkeästi, että hallituksen olisi
12552: pitänyt ryhtyä tähän hommaan, ja kun se ei sitä tehnyt, niin se ei
12553: ollut ainoastaan kevytmielinen, vaan >>todellakin kevytmielinem;
12554: tämä oli ilmeistä >>luokkamenettelyä>>, hallitus muka >>polki kansan
12555: selvästi ilmitu1lutta oikeustajuntaa>>, eikä tällainen hallitus ansain-
12556: nut enää päivääkään istua paikallaan. Useat puhujat vaativat eri-
12557: tyistä pakkoluovutuslakia, joka olisi säädettävä hallitsijan ja edus-
12558: kunnan yhteisestä päätöksestä ja nimenomaan juuri tämän suku-
12559: kartanon lunastamista varten.
12560:      Kuinka suuresti onkaan nyt ääni muuttunut! (Vasemmalta: ei
12561: ollenkaan!). Ja silloin oli kuitenkin kysymys kartanon lunastami-
12562: sesta, jonka suhteen jokaisella lienee ollut selvänä, ettei siitä voinut
12563: mitään tulla. Nyt kysymyksessä olevan tarjouksen suhteen, joka
12564: ilmeisesti on edullinen, kenties hyvinkin edullinen, on vaan kaiken-
12565: laisia epäilyksiä. Tuntuu siltä kuin vasemmiston harrastus tilojen
12566: lunastamisen suhteen supistuisikin vaan semmoisiin tapauksiin,
12567: joista ei ole mitään käytännöllistä tu1osta odotettavissa. Mutta sil-
12568: loin kun tilattomalle väestölle siitä voisi todellakin jotain hyötyä
12569: tulla, silloin selitetään vasemmiston puolelta, että koko asia on halpa-
12570: hintainen agitatsioonikysymys. (Ed. Nuorteva: tyhmyyksiä!).
12571: 
12572:    Ed. Slätis: Då jag anhöll om ordet, hade en högtaktad medlem
12573: af centern vänligheten att knycka mig i armen och säga: Kom
12574: ihåg, att ni svurit att alltid hjälpa den fattiga befolkningen. J ag
12575: anhöll egentligen också om ordet för att fullfölja detta en gång
12576: gifna löfte. Det är främst på den obesuttna och fattiga befolkningen,
12577: som vi böra tänka, då det. gäller att utstaka riktningslinjerna för
12578: kolonisationspolitiken och i allmänhet för landets och regeringens
12579:                 Välikysymys Vuojoen ja Lavilan tiloista.             269
12580: 
12581: politik att förse den obesuttna befolkningen med jord. Under hela
12582: den långa debatt, som hittills fortgått, har man egnat ganska liten
12583: uppmärksamhet åt denna omständighet. Endast representanten
12584: Vuolijoki har med några ord också antydt densamma. Nu, då rikt-
12585: ningslinjema för denna politik att förse den lösa befolkningen med
12586: jord hålla på att utarbetas, kan det vara på sin plats att något be-
12587: lysa hithörande förhållanden. Det är icke skäl för regeringen att
12588: rusa i väg med att inköpa stora lägenheter och inslå en politik, som
12589: kostar mycket penningar, utan att dess resultat på något sätt är
12590: garanteradt. Det kan råda olika uppfattningar därom, huruvida
12591: det är alldeles rätt att inköpa uteslutande stora lägenheter för oer-
12592: hörda summor för att sedermera fördela dem bland den obesuttna
12593: befolkningen. Jag för min del tror, att detta icke är fallet, ty genom
12594: en sådan politik kan man just motverka de önskningsmål, man
12595: helst skulle se realiserade, d. v. s. den fattiga befolkningens förseende
12596: med jord. Det är otvifvelaktigt, att, då staten uppträder såsom
12597: jordköpare, säl~ar~n alltid kommer att fordra för sin jord en så hög
12598: köpeskilling som möjligt. Följden af en dylik politik kommer
12599: därför i längden att blifva en oerhörd stegring af jordpriset, och den,
12600: som drager nytta af en sådan politik, är säkert icke den fattiga be-
12601: folkningen, utan jordförsäljarena, några få större jordegare, kapita-
12602: lister, som redan hafva tillräckligt, och hvilkas rikedom då kommer att
12603: riktas på hela landets bekostnad, d. v. s. med landets gemensamma
12604: egendom. En sådan politik borde nödvändigtvis undvikas. Vi
12605: komma därhän, att jordpriset fördyras så mycket, att det blir all-
12606: deles omöjligt för också en ganska skicklig jordbrukare att kunna
12607: hålla sig kvar vid torfvan, d. v. s. att kunna taga den reveny af
12608: jorden, som det är nödvändigt för en jordbrukare att göra, för att
12609: han skall kunna lefva och verka såsom jordbrukare. Det finnes en
12610: gräns för förvärfvet på alla områden och icke minst på jordbrukets.
12611: Stegrar man nu på E:tt konstladt sätt jordpriset, jag ville säga med
12612: statens tillhjälp, så kommer det att medföra de allra sorgligaste
12613: följder just för den folkklass, som vi nu vilja understöda och för-
12614: hjälpa till jord. Det kommer att medföra en så hög konstlad
12615: stegring af jordvärdet, att, om det än finnes modiga småbrukare,
12616: som egna sig åt jordbruket, de komma att blifva formliga jordslaf-
12617: var och icke fria, själfständiga småbrukare. Det är från denna
12618: synpunkt sedt, som jag måste hålla regeringen räkning för, att den
12619: gått med så stor försiktighet tillväga, särskildt i denna fråga. Man
12620: kan icke annat än understräcka hvart enda ett af chefens för jord-
12621: bruksexpeditionen yttranden i dag.
12622:      Jag har endast velat i största korthet belysa saken från denna
12623: sida. Från alla andra sidor har den blifvit tillräckli.gt belyst, men åt
12624: denna den viktigaste sidan har man egnat allt för liten uppmärksam-
12625: het. Ett dylikt intresse för jordbruket kan som sagdt hafva de mest
12626:                       Istunto ro p. maaliskuuta 1908.
12627: 
12628: 
12629: ledsamma följder. Man börjar redan märka spår däraf t. ex. i Dan-
12630: mark, ehuru regeringen icke där trädt så mycket emellan. PoHti-
12631: ken för jordförvärf och för den obesuttna befolkningens förseende
12632: med jord borde först noggrannt utstakas, och representationen
12633: borde gifva sig till tåls, tills det lagförslag, som på detta område
12634: kommer att utarbetas, hunnit föreläggas densamma.
12635:      J ag anhåller för min del, att interpellationen icke måtte Iöranleda
12636: till någon annan åtgärd än en enkel öfvergång till dagordningen.
12637: 
12638:     Ed. Gebhard, Hannes:              Pyydän saada aivan lyhyesti
12639: vielä kosketella muutamia kohtia tässä asiassa.
12640:     Ensiksiki11: hyvin moni puhuja on pahoitellut sitä, että valtio
12641: tulisi, jos kysymyksessä olevat tilat ostettaisiin, sijoittamaan koh-
12642: tuuttoman suuren summan yhteen ainoaan kuntaan, jotenka siis
12643: siis tilattomat muissa osissa maata jäisivät niistä varoista osatto-
12644: miksi. Mutta jos tutustuu äsken valmistuneeseen tutkimukseeni
12645: maanhallintasuhteista, niin näkee, että Eurajoen kunta juuri on
12646: yksi niitä harvoja kuntia, joissa maalaisolot ovat kehittyneet sel-
12647: laisiksi, että niitä voi pitää mätähaavoina. Tämä Eurajoen kunta
12648: on niistä yksi, Tottijärven kunta, josta viime valtiopäivillä keskustel-
12649: tiin, toinen, Jokioisten kunta kolmas, sitten Hartola, mutta tämä on
12650: juuri valtion toimenpiteen kautta kehittymässä parempaan suuntaan,
12651: ja Elimäki oli myös yksi niitä, - kovin monta samankaltaista ei
12652: ole olemassakaan. Useimmissa näistä on nähty juuri maanviljelys-
12653: työväen lakkojakin. Näissä kunnissa on siis semmoisia paiseita,
12654: joita minun mielestäni valtion etupäässä on kiiruhdettava leikkaa-
12655: maan pois yhteiskuntaruumiistamme. Sen vuoksi minusta ei ole
12656: kohtuullista moittia sitä, jos valtio käyttäisikin suuremman sum-
12657: man tällaisiin kuntiin ja saisi niissä olot muutaman vuoden kulu-
12658: essa sellaiselle kannalle, että niistä leviäisi tyytyväisyyttä ympäris-
12659: töön eikä vallankumouksellista kiihkomielisyyttä.
12660:     Toinen väite, joka täällä on tuotu esiin molemmilla kielillä, on
12661: se. että jos pikkutiloja Vuojoen tilasta palstoitetaan, niin ne tulevat
12662: niin kalliiksi, että ne kävisivät epäedullisik<;i viljelijöilleen. Tästä
12663: on puhunut Maanviljelystoimituskunnan päällikkö ja hänen sanansa
12664: ovat sitten ruotsiksi kääntäneet useat puhujat, viimeksi ed. Slätis.
12665: Mutta tämä puhe on minun mielestäni sekin aivan isku ilmaan,
12666: sillä puolueeton tutkimushan on osoittanut, että se hinta, jolla tilaa
12667: valtiolle tarjotaan, on kohtuullinen, vieläpä väitetään siltä taholta,
12668: jolla tunnetaan tätä asiaa, että se on erinomaisen edullinen. Tuo
12669: yleinen puhe kalliista maanhinnasta, joka periaatteessa on aivan oi-
12670: kea, ei siis sovi Vuojoen tilan ostoon nllenkaan.
12671:     Senaattori Schildt on kyllä meille antanut tietoja siitä, että emä-
12672: tilan viljelty maa on arvioitu verrattain hyvinkin kalliiksi. Mutta
12673: ensiksikin pitää ottaa huomioon, kuten täällä jo eräs edellinen puhuja
12674:                Välikysymys Vuojoen ja Lavilan tiloista.
12675: 
12676: 
12677: lausui, maan asema ja maan laatu. Mutta toiseksi on myöskin otet-
12678: tava huomioon se, ettei hallitus tee oikein, jos se asettaa luovutus-
12679: hinnat aina sen mukaan mitenkä kullakin kohdalla maa on arvioitu,
12680: vaan sen täytyy ottaa huomioon se, että valtio voipi ensiksikin
12681: myydä paljon metsää pois ja että se voi mahdollisesti käyttää edul-
12682: lisella tavalla päätilan rakennuksiakin, joita ei ole ollenkaan otettu
12683: siihen arvioon, mikä on tehty. Tällä tavalla siis tilan koko arvo saa-
12684: daan vähennetyksi ja sen johdosta luovutettavien tilojen hinnat
12685: tietysti ovat tasoitettavat ja asetettavat niin että ne ovat kohtuul-
12686: lisia kukin kohdaltaan. Sillä tavalla tehdään muissa maissa.
12687:      Täällä on tosin hyvin paljon puhuttu siitä, ettei suuren pääkarta-
12688: non rakennuksia voitaisi käyttää mihinkään. On sanottu että esim.
12689: meijeri tulisi arvottomaksi. Sitä minä en ainakaan voi uskoa.
12690: En tunne oloja, mutta en voi ymmärtää muuta kuin että päätilan
12691: meijeriä pitää voida käyttää pikkutilojen yhteiseksi osuusmeije-
12692: riksi. On myöskin sanottu, että emätilan asuinrakennuksia olisi
12693: mahdoton käyttää. Kumminkin näkee, että ulkomailla on voitu
12694: melkein aina käyttää suurten herraskartanoiden päärakennuksia
12695: yhteishyödyllisiin tarkoituksiin erinomaisella tavalla. Onpa niistä
12696: tehty kirkkojakin missä on tarvittu, kansakouluja, ammattikouluja,
12697: vaivaistaloja j. n. e. Ja niinhän on tehty osaksi täällä meilläkin.
12698: Erityisesti tiedän, että siinä seudussa, missä tämä tila sijaitsee, on
12699: tätä nykyä olemassa uusi maataloudellinen oppilaitos, maamies-
12700: talvikoultl, jolla ei ole omaa asuinsijaa, vaan joka toistaiseksi kiertää
12701: kunnasta kuntaan ja hakee pysyväistä asuinsijaa. Mikä olisi luon-
12702:  nollisempaa kuin että tämä oppilaitos sijoitettaisiin sen kartanon
12703:  päärakennukseen, jonka tiluksista aijotaan saada satoja uusia
12704:  pikkutilallisia, ja silloin voitaisiin myöskin päärakennuksen ulko-
12705:  huoneita osaksi sisustaa oppilaille asuinhuoneiksi.
12706:      Luulen siis, että tuo kysymys rakennusten arvosta ei ole hetikään
12707:  niin vaikea kuin täällä on esitetty.
12708:      Vielä on eräs puhuja arvellut, että emme tarvitse peljätä minkään
12709:  sahayhtiön olevan halukkaan ostamaan tällaista tilaa, koska siinä
12710:  olisi yhtiölle epäedullisesti käytettävänä olevaa kallisarvoista vil-
12711:  jeltyä maata hyvin paljon, joka pakottaisi yhtiöitä harjoittamaan
12712:  voimaperäistä maanviljelystä. Tahdon muistuttaa siitä, että eräs
12713:  ruotsalainen yhtiö aikoinaan osti suuren tilan Vaasan läänissä, n.
12714:  s. Östermyran tilan sen vuoksi, että siinä oli, niinkuin täälläkin,
12715:  hyvin suuri metsä. Metsän vuoksi se sen osti, mutta oli myös sa-
12716:  malla pakoitettu vastaanottamaan suuren alan viljeltyä maata.
12717:  Tämän viljellyn maan se on käyttänyt hyväkseen - mikäli minulle
12718:  on kerrottu- eriaomaisella tavalla, ei itse viljelemällä, vaan palstoit-
12719:  tamalla ja luovuttamalla pieninä tiloina tilattomalle väestölle.
12720:      Lopuksi pyydän vielä lohduttaa ed. Renvallia sillä, että minä
12721:  en usko tämän asian tulevan paljoakaan estämään Maatalousvalio-
12722:                       Istunto IO p. maaliskuuta I<}O~.
12723: 
12724: 
12725: kunnan muita töitä, jos se sinne lähetetään. Pyydän ilmoittaa että
12726: valiokunnalla on jo aivan pian valmiina ainoa armollinen esitys,
12727: mikä sinne on lähetetty, ja että me jäämme luultavasti useaksi
12728: viikoksi odottamaan toista armollista esitystä, sitä, joka käsittelee
12729: maanhankintakysymystä tilattomille. Sitäpaitsi olen varma siitä,
12730: että juuri tällaisten konkreettisten erikoiskysymysten pohtiminen
12731: valiokunnassa, kuin mitä tämä välikysymys esimerkiksi on, on oman-
12732: sa mitä suurimmassa määrässä selvittämään itse pääkysymystä ·
12733: maan hankkimisesta tilattomille ja siten helpoittamaan meille sen
12734: systeemin luomista, jota meiltä tänään on vaadittu jo ennen kuin
12735: asia on tullut hallitukselta Eduskunnan käsiteltäväksi.
12736: 
12737:     Ed. Wuolijoki, Wäinö: Edustaja Kairamo luuli antavansa
12738: oikein murhaavan iskun, kun hän huomautti sitä kantain eroavai-
12739: suutta, joka vasemmistossa on ollut Laukon ostoon ja tähän nykyi-
12740: seen interpellatsioonikysymykseen nähden. Se todistaa vaan sitä,
12741: että ed. Kairamo ei huomaa, että on eroa Laukon jutun ja tämän
12742: kysymyksen välillä. Hän luulee, että Laukon kysymys oli myöskin
12743: tehty sanoakseen vaan hallitukselle epämieluisia totuuksia, ettei
12744: siinä oTiut mitään syvempää tarkoitusta takana. Arvostellaan toi-
12745: sia itsensä mukaan. Jos ed. Kairomo todellakaan ei näe Laukon ky-
12746: symyksessä mitään muuta kuin satunnaisen tilanostokysymyksen,
12747: jos ei hän todellakaan kykene käsittämään sitä ristiriitaa mikä silloin
12748: oli feodaalisen kartanoherran ja äärimmäisyyteen saakka nyljetty-
12749: jen torpparien, jotka karkoitettiin tiloiltaan, välillä, jos ei hän to-
12750: dellakaan kykene arvostelemaan sitä suurta kysymystä, sitä >>mätä-
12751: haavaa>>, joka todella olisi vaatim:.t jonkunlaista hetkellistä korjausta,
12752: jos hän sitä vertaa tähän kysymykseen, jolloin on kysymyksessä
12753: systeemitön suurtilojen ostaminen- minäenotakaan tätä minkään
12754: yksityisen tilanoston kannalta - niin sille minä en voi mitään.
12755: Ed. Gebhard näkyy jo tulleen vähän toiseen käsitykseen, koska hän
12756: äsken sanoi, että Tottijärvellä on yksi meidän yhteiskunnan mätä-
12757: haava. Hän on muistaakseni kirjoittanut sellaisen mietinnön alle,
12758: että Tottijärven torppareilla on hyvä olo, halvat verot. Minä olen
12759: tyytyväinen, että hän on niin pian tullut käsittämään erehdyksensä.
12760: (Ed. Nuorteva: Se on tavallista suomettarelaisuutta!)
12761:     Me olisimme olleet Laukon jutussakin valmiit säätämään vaikka
12762: minkälaisia lakeja noiden torpparien hyväksi ja olemme tälläkin
12763: kertaa valmiit käymään omistajien kimppuun vaikka millä lainsää-
12764: dännöllä tahansa. Tulkaa semmoisilla ehdotuksilla, jotka tarkoitta-
12765: vat todella tilattoman väestön parasta, joissa ei vaan suojella yksi-
12766: tyisten kartanoherrojen oikeuksia ja heidän mil}ooniaan. Tuokaa
12767: sellainen lakiehdotus, joka uskaltaa käydä omistavan luokan
12768: kimppuun, niin silloin saatte nähdä, ollaanko valmiit vasemmistossa
12769: kannattamaan sitä.
12770:                 Välikysymys Vuojoen ja Lavilan tiloista.             273
12771: 
12772:    Ed. Ingman: Minä pyydän ed. Wuolijoen viimeisen lausun-
12773: non johdosta huomauttaa, mikä herrojen sosialistien mielestä on
12774: ero Laukon kysymyksen ja tämän välillä. Samoihin aikoihin kuin
12775: Laukon lakko syntyi, syntyi myöskin Vuojoen ja Lavilan tiloilla
12776: lakko. Siellä kävi eräs sosialistiagitaattori, Heikkilä nimeltään, Siu-
12777: rosta, joka sai aikaan lakon. Mutta kartanon omistajan järkevän
12778: käytöksen kautta saatiin tämä lakko sovitelluksi. Ja siitä syystä,
12779: että se saatiin sovitetuksi, ei herrojen mielestä saada tätä tilaa ostaa,
12780: mutta Laukon kartanon riitaisuuksia ei saatu sovitettua, siis Laukko
12781: on ostettava. (Vasemmistosta: oikein!).
12782: 
12783:      Ed. Renvall: Ed. Gebhardin lausunnon johdosta, että Maa-
12784: talousvaliokunta jäisi pariksi viikoksi työttömäksi, ellei tätä asiaa
12785: sille lähetettäisi, pyydän saada muistuttaa, että valiokunnalla kai
12786: on pohdittavana myöskin kruunun m~tsämaiden asuttamiskysymys,
12787: joka on interpellatsionin johdosta sinne lähetetty, ja että se voi ryhtyä
12788: myöskin maanhankintalain alustavaan käsittelyyn,niin kuin ennen-
12789: kin on käsitelty esityksiä yksityisesti, jotka eivät ole virallisesti
12790: Eduskunnalle jätetyt, mutta joista tiedetään, että ne Eduskunnalle
12791: saapuvat.
12792: 
12793:     Ed. Cederberg: Minä pyydän sen johdosta, kun ed. Geb-
12794: hard mainitsi, että meillä on e!:dmerkki Pohjanmaalta siitä, että
12795: metsäyhtiö on ostanut suuren tilan ja sen menestyksellä osittanut,
12796: pidättämällä itselleen metsän, lausua oikaisuksi hänen ilmoitukseensa,
12797: että tämä osto ei ollut sitä laatua, että se kehottaisi yleensä metsä-
12798: yhtiöitä ostamaan suurempia tiloja, missä on suurempi ala viljel-
12799: tyä maata. Tunnettua nimittäin on, että tämä yhtiö, tehtyään kau-
12800: pan ja otettuaan metsän talosta, huomasi tulleensa hyvinkin huonoon
12801: kauppaan. Ei monta vuotta sen jälkeen, teki yhtiö konkurssin.
12802: Se huomasi, että suurimmat vaikeudet yhtiölle olivat juuri saada
12803: sitä viljeltyä maata, mikä yhtiön hallussa oli, myydyksi yksityisille.
12804: Aikomus kyllä oli myydä sitä pienemmissä palstoissa, mutta se ei
12805: onnistunut, vaan täytyi yhtiön myydä sitä jotakuinkin suurissa
12806: osissa, ja siitä tietystikin oli seurauksena se, ettei saatu niin suurta
12807: hintaa niistä, kuin yhtiö itselleen oli laskenut.
12808:     Itse asiassa en tahdo lausua nyt tämän enempää, koska olen
12809: Maatalousvaliokunnassa jäsenenä ja tu1en tilaisuuteen siellä ilmoit-
12810: tamaan kantani asiassa.
12811: 
12812:     Ed. Helkiö: Kun minä asun kenties kaikkein lähimpänä
12813: näitä kyseessä olevia tiloja, melkeinpä niitten naapurina, niin luulen
12814: voivani vakuuttaa ilman lähempiä todisteluja, että ainakin sen kat-
12815: santokannan mukaan, minkä paikkakuntalaiset siellä omistavat,
12816: olisi todellakin paikkakunnalle ja yhteiskunnalle eduksi saada
12817:                                                                 18
12818: 274                   Istunto 10 p. maaliskuuta 1908.
12819: 
12820: 
12821: nämä tilat lunastetuiksi. Tiedän tämän myöskin olevan sikäläisten
12822: torpparien hartaan toivomuksen. Eikä tätä ostokysymystä suin-
12823: kaan ole pantu alulle mistään isäntien vaatimuksesta tai jostain
12824: sellaisesta. Sitä todistaa m. m. se sähkösanoma, jonka nuo torppa-
12825: rit lähettivät tänne. Jos tämä osto jätetään tällä kertaa, niin pääs-
12826: tään kyllä siihen, että kohta maamme koko pinta-alasta puoli kol-
12827: matta miljoonaa hehtaaria sen sijaan joutuu yhtiöitten käsiin.
12828: Onko tämä sitten meidän yhteiskunnanemme terveellisempää
12829: kuin se että maita koetetaan saada pikkuviljelijäin viljeltäviksi?
12830: 
12831:     Ed. Rantanen, Frans:            Minä pyysin puheenvuoroa etu-
12832: sijassa ed. Ingmanuin lausunnon johdosta. Ed. Ingman mainitsi,
12833: että Vuojoen lakko, joka syntyi suurlakon jälkeen, olisi ollut kii-
12834: hoittaja Heikkilän työtä. Tämän Heikkilän osa lakkoon oli se,
12835: että hän piti kaksi puhetta Vuojoen lakkolaisille. Mutta Vuojoen
12836: lakko oli alkanut jo ennenkuin Heikkilä ensinkään saapui niille
12837: seuduin. Ja luullakseni maanviljelysneuvos Björkenheimin lausunto
12838: siinä asiassa valaisee jotain muuta. Silloin maanviljelysneuvos
12839: Björkenheim nim. tahtoi, että 14 Vuojoen alustalaista oli ajettava
12840: pois niiltä tiloilta, torpistaan. Jos ne jäisivät sinne, ei siellä syntyisi
12841: ikinä rauhaa. Siis Björkenhemin mielipiteen mukaan kiihoittajia
12842: oli itsestään siellä torpparien keskuudessa. Sen on ed. Gebhard täällä
12843: myöntänyt, että niillä alustalaisilla on siksi kurjat olot, että ne to-
12844: della kaipaavat ja tarvitsevat parannusta. En tiedä, oliko se menet-
12845: tely oikea. Jos nämä tilat ostettaisiin rajattomalla omistusoikeudella,
12846: tai jos varoja riittäisi, niin miksei voitaisi valtion avustuksella toi-
12847: mia siihen suuntaan, että kunta ostaisi ne, ja ne annettaisiin
12848: kunnan välityksellä tilattomille viljeltäviksi. Minä olen sitä mieltä,
12849: että tämä asia lähetettäisiin valiokuntaan.
12850: 
12851:     Ed. Gebhard, Hannes: En tahdo pitkittää keskustelua
12852: tänne oikeistoon päin. Tahdon vaan ed. Wuolijoelle saada sanotuksi,
12853: että hän, samaten kuin viimeinen puhuja, on käsittänyt minua
12854: aivan väärin, selittäessään, että minä olisin tarkoittanut sanoilla
12855: >>paiseita>> ja >>mätähaavoja>> muka sitä, että torpparien verot olisi-
12856: vat suuret tai että heitä nyljettäisiin, tai muuta semmoista Laukon,
12857: Vuojoen tai Jokioisten kartanoilla. Minulla on aivan varma käsitys
12858: Laukon torpparien taloudellisista oloista ja se on yhä vielä sama kuin
12859: viime valtiopäivillä mietintöä allekirjoittaessani, nim. ettei siellä
12860: ole mitään nylkemisveroja tai muutoin taloudellisessa suhteessa.
12861: mätähaavoihin verrattavia oloja.           Vuojoen torpparien vero-
12862: oloja tai taloudellista tilaa minä en tunne tarkoin. Kummin-
12863: kin minä äsken sanoin, että sekä Vuojoen että Tottijärven kunnat
12864: ovat meidän yhteiskunnassamme mätähaavoja. Ja sillä minä tar-
12865: koitin ainoastaan sitä, että niissä on suhteettoman vähän maan-
12866:                 Välikysymys Vuojoen ja Lavilan tiloista.            275
12867: 
12868: omistajia, mutta maanvuokraajia ja muuta tilatonta väestöä suh-
12869: teettoman paljon. Ainoastaan siinä suhteessa, yhteiskunnallisessa
12870: merkityksessä siis, käytin sanoja >>mätähaavoja>> ja >>paiseita>>.
12871: 
12872:     Ed. Nevanlinna: Jos kuulin oikein, niin edustaja Paasi-
12873: kivi ehdotti, että tämä asia perusteltuun päiväjärjestykseen siirty-
12874: misen ehdottamista varten lykättäisiin Maatalousvaliokuntaan,
12875: jonka, jos se katsoo sen tarpeelliseksi, tulisi pyytää Valtiovarain-
12876: valiokunnan lausuntoa asian rahallisesta puolesta. Minä pyydän
12877: saada kannattaa tätä ehdotusta, jos se, niinkuin sanottu, tässä muo-
12878: dossa tehtiin. Jos olisin siinä erehtynyt, niin pyydän saada omasta
12879: puolestani esittää juuri tämän ehdotuksen. En tahdo pitkittää kes-
12880: kustelua rupeamalla esittämään syitä, miksi minusta on paikallaan,
12881: että Maatalousvaliokunnan asiaksi jätetään sen kysymyksen ratkaise-
12882: minen, tarvitaanko tässä Valtiovarainvaliokunnan lausuntoa.
12883: 
12884:    Ed. Paasikivi:    Kyllä minun ehdotukseni oli aivan sellai-
12885: nen kuin ed. Nevanlinna on sen tässä lausunut.
12886: 
12887:      Puhemies: Asiassa on ensinnäkin ed. Rapola ehdottanut
12888: perusteltua päiväjärjestykseen siirtymistä ja että asia sitä varte
12889: lähetettäisiin Maatalousvaliokuntaan. Ed. Paasikivi on myöskin
12890: ehdottanut perusteltua siirtymistä päiväjärjestykseen sekä asian
12891: lähettämistä Maatalousvaliokuntaan, mutta lisäyksellä, että maa-
12892: talousvaliokunnan tulisi, jos se tarpeelliseksi katsoo, pyytää Valtio-
12893: varainvaliokunnalta lausuntoa asian rahalliseen puoleen nähden.
12894: Ed. Ahmavaara on ehdottanut yksinkertaista siirtymistä päiväjär-
12895: jestykseen. Kaikkia näitä ehdotuksia on kannattetu. Ed. Schyberg-
12896: son on, ellen väärin käsittänyt, yhtynyt ed. Paasikiven ehdotukseen;
12897: mahdollisesti hra Schybergsonin ehdotuksessa ei ollut noita sanoja
12898: >>jos se tarpeelliseksi katsoo>>, joten siis Maatalousvaliokunnan tulisi
12899: kaikissa tapauksissa pyytää Valtiovarainvaliokunnalta lausuntoa;
12900: mutta tätä erimielisyyttä, jos sitä todella on ollut olemassa, ei ole
12901: kannatettu, niin että se jo senkin puolesta ei voisi tulla äänestyksen
12902: alaiseksi.
12903:      Sen mukaan, mitä työjärjestyksen 31 §:ssä säädetään, tulee ensin
12904: äänestettäväksi siitä, tahtooko Eduskunta yksinkertaisesti siirtyä
12905: päiväjärjestykseen, siis hyväksyä semmoisen sanamuodon siirtymi-
12906: selle, kuin mainitussa pykälässä sanotaan: >>Kuultuaan annetun
12907: selityksen, Eduskunta siirtyy päiväjärjestykseen>>, vai kannattaako
12908: Eduskunta perusteltua päiväjärjestykseen siirtymistä. Jos tämä
12909: viimeinen ehdotus saavuttaa enemmistön hyväksymisen, täytyy
12910: äänestää erikseen siitä, onko asia ed. Rapolan ehdotuksen mukaan
12911: menevä Maatalousvaliokuntaan, vai onko se ed. Paasikiven ehdotuk-
12912: sen mukaan menevä Maatalousvaliokuntaan sillä velvoituksella,
12913:                     Istunto JO p. maaliskuuta 11}08.
12914: 
12915: 
12916: että Maatalousvaliokunnan tulee, jos se sen tarpeelliseksi katsoo,
12917: pyytää Valtiovarainvaliokunnan lausuntoa asian rahallisesta puolesta.
12918: 
12919:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
12920: 
12921:     Tämän jälkeen toimitetaan seuraavat äänestykset:
12922:     I. Ken hyväksyy yksinkertaisen siirtymisen päiväjärjestykseen,
12923: vastaa jaa; jos ei voittaa, on Eduskunta päättänyt kannattaa perus-
12924: teltua siirtymistä päiväjärjestykseen.
12925:      Äänestyksessä annetaan 50 jaa- ja 129 ei-ääntä. Eduskunta on
12926: siis päättänyt kannattaa ehdotusta perustellusta päiväjärjestykseen
12927: siirtymisestä.
12928:     II. Ken hyväksyy ed. Rapolan tekemän ehdotuksen asian lä-
12929: hettämisestä Maatalousvaliokuntaan, vastaa jaa; jos ei voittaa,
12930: on hyväksytty ehdotus asian lähettämisestä Maatalousvaliokuntaan
12931: ed. Paasikiven siihen tekemin lisäyksin.
12932:     Huutoäänestyksessä ovat ei-äänet voitolla. Eduskunta on siis
12933: päättänyt, että asia lähetetään perustellun päiväjärjestykseen siir-
12934: tymisen ehdottamista varten Maatalousvaliokuntaan, jonka tulee,
12935: jos sen tarpeelliseksi katsoo, pyytää Valtiovarainvaliokunnan lau-
12936: suntoa asian rahalliseen puoleen nähden.
12937: 
12938: 
12939:     Puhemies: Koska aika on jo pitkälle kulunut ja Valitsija-
12940: miesten puheenjohtaja aikoo pitää Valitsijamieskokouksen heti tä-
12941: män istunnon jälkeen, niin ehdottaisin että toinen asia päiväjärjes-
12942: tyksessä siirrettäisiin iltapuoleen, jolloin pidettäisiin uusi täysi-
12943: istunto ja että tässä täysi-istunnossa Edustajille jaetut arm. esityk-
12944: set pantaisiin pöydälle iltaistuntoon.
12945:     Ehdotus hyväksytään ja sen johdosta esitetään ja pannaan pöy-
12946: dälle iltaistuntoon:
12947:     arm. esitys n:o 9 siitä verosta, joka paloviinan valmistamisesta
12948: on suoritettava sekä sanotun veron käyttämisestä, ja
12949:     arm. esitys n:o 10, joka koskee suostuntaveroa mallasjuomien
12950: valmistamisesta.
12951: 
12952:     Ed. Listo saa puheenvuoron ja pyytää Valitsijamiehiä jäämään
12953: istunnon päätyttyä vielä istuntosaliin.
12954: 
12955:    Seuraava istunto on tänä iltana kello 6.
12956: 
12957:    Täysi-istunto päättyy kello 3,35 i. p.
12958: 
12959:                                             Pöytäkirjan vakuudeksi:
12960:                                                  Ph. Suuronen.
12961:                           Yliopiston kieliolot                     277
12962: 
12963: 
12964: Tiistaina 10 p. maaliskuuta 1908 klo 6 i. p.
12965:    Nimenhuudossa merkitään poissa oleviksi samat edustajat kuin
12966: aamupäivän istunnossakin.
12967:    Ed. Arokalliolle myönnetään yksityisten asiain takia vapautusta
12968: ensi viikon alkupuoleksi.
12969: 
12970: 
12971:               Jäsenten vaihdoksia valiokunnissa.
12972:     Luetaan Valitsijamiehiltä saapunut kirjelmä, josta käy ilmi,
12973: että Valitsijamiehet ovat täyttäneet erinäiset heille annetut toimet
12974: siten, että Valtiovarainvaliokuntaan on varajäseniksi valittu ed.
12975: Bäck ja Vikman, Talousvaliokuntaan jäseneksi ed. Nuotio ja Työ-
12976: väenasiainvaliokuntaan varajäseneksi ed. Nissinen .
12977: 
12978:           .Rrm. esitysten lähettäminen valiokuntiin.
12979:    Esitetään ja lähetetään Puhemiesneuvoston ehdotuksesta Valtio-
12980: varainvaliokuntaan:
12981:    aamupäivän täysi-istunnossa pöydälle pannut paloviinaveroa ja
12982: mallasjuomasuostuntaa koskevat arm. esitykset n:ot 9 ja ro.
12983: 
12984: 
12985: 
12986:          Yliopiston kieliolojen korjaamista koskeva
12987:     ed. A h m a v a a r a n y. m. allekirjoittama, täysi-istunnossa t.
12988: k. 6 p:nä pöydälle pantu anomusehdotus n:o r88, yliopiston kieli-
12989: olojen korjaamisesta,
12990:     aiheuttaa seuraavan keskustelun:
12991: 
12992:     Ed. Estlander:       Den finsknationalistiska våg, hvars häf-
12993: ning den svenska befolkningen i Finland nödgas ånyo bevittna,
12994: allt sedan det politiska trycket utifrån för en tid försvagats, synes
12995: ännu icke hafva nått sin höjdpunkt. Och upprätthållandet af
12996: grundsatsen om att den mindre språkgruppens rätt skall respekteras
12997: synes under närvarande förhållanden vara svårt för att icke säga
12998: omöjligt. Med beklagande måste man konstatera detta också med
12999: afseende å det faktum, att det nu förevarande petitionsmemorialet
13000: har tillkommit. Också på de håll, där likväl härintills denna grund-
13001: sats erkänts, åtminstone såsom grundsats, ser det ut som om i prak-
13002: tiken" andra åsikter nu skulle tränga sig fram.
13003:     Den svenska befolkningen har anledning ihågkomma, huru som
13004: den nuvarande senaten, efter att åtminstone i någon mån hafva
13005:                       Istunto IO p. maaliskuuta 1908.
13006: 
13007: 
13008: sökt företräda iden om hvartdera språkets jämnställdhet,1numera i
13009: fråga om polytekniska högskolans undervisningsspråk tagit ett
13010: principiellt steg, hvars otvetydiga innebörd väl icke kan förbises
13011: och jäfvas. Denna åtgärd i administrativ väg motsvaras af förslag,
13012: för hvilkas realiserande folkrepresentationens medverkan påyrkas.
13013:     Den petition, som här föreligger, undertecknad af en hel politisk
13014: grupp inom landtdagen, utmärker, också den, ett dylikt afsteg från lik-
13015: ställighetens grundsats. Det gäller också här statens skyldighet att till-
13016: godose jämväl den svenska befolkningens behof af en högsta undervis-
13017: ning på sitt modersmål. Iden i denna petition är den, att finskan skall
13018: vara universitetets hufvudspråk, men icke i den mening allenast, att i
13019: alla ämnen en fullständig undervisning skall meddelas på detta språk,
13020: ty därom vore ju intet att anmärka, så snart detta utan tvångsåtgär-
13021: der kan ske, utan så, att hvarje lärare skulle kunna skyldigkännas och
13022: åläggas att föreläsa på detta språk, och att det sålunda endast i vissa
13023: undantagsfall skulle medgifvas honom, med andra ord, att det skulle
13024: tolereras, att han finge föreläsa också på svenska språket. Vissa ut-
13025: talanden i petitionens motivering kunde vålla tvekan, hurnvida en
13026: sådan orliös ytterlighet varit afsedd, men petitionens klämmar
13027: lämna icke rum för olika tydningar. Petitionens motivering mot-
13028: svarar nämligen icke det, som i klämmarna yrkas. Ehuru sålunda
13029: i motiveringen säges, att den svenska undervisningen finge omhän-
13030: derhafvas af docenter och extra ordinarie lärare, yrkas likväl i kläm
13031: I, att sökandena till alla tjänster skola åläggas samma kompetens-
13032: prof i finskan. Och förespeglingen att svenskan på antydt sätt ens
13033: blefve tillgodosedd motväges likaledes af bestämningen i kläm 2,
13034: att hvarje lärare kan af konsistorium åläggas föreläsa på finska.
13035: Härtill syftar också kläm 3.
13036:     J ag skall icke gå i detalj för att bemöta dessa grundsatser, som,
13037: vare sig de framträda i motivering eller klämmar, synas rnig i hög
13038: grad orättvisa. Tvenne tankar tyckas dominera i det petitionen
13039: genomgående resonnemanget och detta på ett ensidigt sätt, för det
13040: första omsorgen om att alstra en vetenskaplig verksamhet på finska
13041: och, lika ensidigt, de finska talande alumnernas intressen. Hvad
13042: det förra syftet vidkommer, så nödgas j ag draga i tvifvelsmål, om det
13043: icke hade kunnat bättre vinnas på annat sätt,- t. ex. genom in-
13044: rättandet af nya professurer enkom för finskspråkiga vetenskaps-
13045: män - , än genom ett tvång på flertalet nuvarande universitetslärare
13046: att föreläsa på ett annat språk än deras modersmål. Och månne
13047: målet vinnes genom att vid besättandet af platser, där den vetenskap-
13048: liga kompetensen borde vara den afgörande, införa den politiska
13049: språksynpunkten? - Att åter motivera de fordringar, som man nu
13050: vi11 ställa på lärarena, med studenternas uteslutande intresse är
13051: enligt min tanke i högsta måtto obilligt. Petitionen svftar sålunda
13052:                           Yliopiston kieliolot.                     279
13053: 
13054: tili att för närvarande tvinga lärare att underkasta sig den betun-
13055: gande och i många fall för undervisningens framgång hinderliga
13056: skyldigheten att nyttja ett annat språk, än det han anser tjäna
13057: honom bäst vid meddelandet af resultatet af sin vetenskapliga
13058: forskning. Denna tunga pålägges lärarena, medan man helt och
13059: hållet dispenserar åhörarena från den ringa och för dem nyttiga
13060: mödan att åhöra en del ämnen på det andra af landets inhemska
13061: språk, då det ju likväl erkännes af alla, att i hufvudämnena sådan
13062: undervisning bör stå till buds på båda språken.
13063:      Jag sade. att detta var petitionens syfte för det närvarande.
13064: Men för framtiden kan syftet icke vara annat än att ställa de Svens-
13065: ka tjänstesökande i en, oberoende af deras vetenskapliga kompe-
13066: tens, outhärdlig konkurrens, en konkurrens, hvars utgång i längden
13067: icke kan vara tvifvelaktig, Ty de fordringar, som uppställas i af-
13068: seende å språklig kompetens, kunna alltid göras sådana, att de er-
13069: bjuda oöfverstigliga hinder för den, som icke till modersmål har fin-
13070: skan. Och icke nog med att de personer, hvilka möjligen önska egna
13071: sig åt vetenskaplig forskning på svenska språket, af petitionärerna
13072: hänvisas till att aldrig kunna vinna ordinarie befattning vid universi-
13073: tetet, utan också om en person ville nöja sig med den föga afunds-
13074: värda ställning i det universitära samhället, som exempelvis docen-
13075: terna allt jämt intaga, måste han likväl, såsom jag nyss antydde,
13076: undergå samma finska prof, som de, hvilkas tjänster omedelbart
13077: skyldigkänna dem att föreläsa på detta samma språk. J ag kan icke
13078: finna annat än att häraf en total förfinskning af universitetet, så till
13079: föreläsningar som lärare, är följden, en följd, som måhända undgått
13080: petitionärerna, men icke någon annan.
13081:      J ag antydde, att grundsatsen, att läraren skall också vid föreläs-
13082: ningarna följa lärjungarnas språk, om den schematiskt tillämpas,
13083: icke ens kan anses vara i dessas intresse, utan i själfva verket endast
13084: lägger hyende under den motvilja, som på en del håll må-
13085: hända torde förefinnas att ens behjälpligt lära sig minoritetens språk.
13086: Denna grundsats påbördar lärarena alla tvåspråkighetens olägen-
13087: heter, och det torde icke kunna med fog påstås, att ett sådant för-
13088: hållandes införande vid vårt universitet skulle motsvara svenskans
13089: tillbörliga och verkliga ställning i landet eller vid högskolan. Men
13090: denna grundsats, att lärarena skola rätta sig och sitt språk efter
13091: lärjungarna, har en vida större innebörd, en vidt gående allmän
13092: betydelse. I densamma ligger ett uttalande, att studenterna, som
13093: ju skola företräda den högsta formen af bildning i vårt tvåspråkiga
13094: land och som sedermera skola arbeta i samhä11et på olika verksam-
13095: hetsfält, enkannerligen såsom tjänstemän, icke ens behöfva så
13096: mycket förstå det andra språket, att de kunde med profit för sina
13097: studier åhöra svenska universitetsföreläsningar. En sådan uppfatt-
13098: ning underminerar fullkomligt icke endast tvåspråkigheten, utan
13099:  280                   Istunto IO p. maaliskuuta 1908.
13100: 
13101: 
13102:   än mer själfva åskådningen, att i detta land finnas tvenne folkstammar
13103:   med infödingsrätt och hemortsrätt, en grundsats, hvilken likväl med
13104:   landets härintills uppnådda odling är på det närmaste sammanvuxen.
13105:   Och om detta blefve den yrkade reformens allt mer brådstörtade verkan
13106:   på åskådningen hos den finska talande befolkningen, så kan en mot-
13107:   svarande inverkan på den svenska delen icke heller alldeles uteblifva.
13108:   Ett tillbakasättande af de svenska talandes i landet modersmål,
13109:   en afvogbet att icke vilja tillgodose deras anspråk på det allmänna,
13110: ' synnerligast när det gäller bildningssträfvanden, måste alstra bit-
13111:   terhet och, - huru mycket det än på svenskt håll kommer att mot-
13112:   arbetas -, måhända också en smygande liknöjdhet för det hela.
13113:   De svenska talande hafva bärintills aldrig varit okänsliga för vädjan
13114:   till deras medvetande att med den finska delen af landets befolkning
13115:   dela öden och skiften i god som ond tid. Men om i stället för det,
13116:   som kunde skapa en samhörighetskänsla, komme att innästla sig
13117:   känslan af det kraf, som ställes på den svenska talande befolkningen,
13118:   att den skall tjäna det allmänna, medan detta allmänna icke skänker
13119:   den en jämbördig ställning med den finska talande och icke vårdar
13120:   sig om dess bildnings- eller kulturbehof, ntan hänvisar den att själf
13121:   sörja för sig och sitt, så skola de svenska talande visserligen,- därom
13122:   är jag öfvertygad -, veta att som tillförene göra sin plikt, men denna
13123:   plikt skall för dem blifva en tung plikt att fylla.
13124:        J ag skall icke närmare ingå på detta ämne. J ag vill samman-
13125:   fatta mitt omdöme om förevarande petitionsmemorial därhän, att
13126:   det berättigade i dess yrkanden kunnat på andra och rättvisare
13127:   vägar ernås. J ag anhåller, att detta mitt yttrande finge åtfölja
13128:   remissen.
13129: 
13130:     Ed. Rosenqvist, G. G.: Äfven jag har begärt ordet för att
13131: låta några ord åtfölja remissen af denna petition. J ag har ansett
13132: mig kunna göra det, då jag icke tillhör det utskott, till hvilket peti-
13133: tionen kommer att hänskjutas, och då jag icke i allt kan instämma
13134: i det uttalande, som den första talaren här har afgifvit.
13135:     Ifrågavarande petitionsmemorial rörande spr:ikförhållandena vid
13136: universitetet uttalar tankar och önskningsmål, beträffande hvilka
13137: någon nämnvärd meningsolikhet knappast bör kunna råda, tankar
13138: och önskningsmål, åt hvilka äfven universitetets konsistorium för
13139: icke länge sedan gifvit ett bestämdt uttryck. Men å andra sidan
13140: synes nämnda petition, åtminstone till en del, behärskas af ett åskåd-
13141: ningssätt, som icke är prägladt af rättvis objektivitet, och hvilket,
13142: såsom det synes mig, icke tager behörig hänsyn till hvad som under
13143: bestående förhållanden skall lända såväl den akademiska undervis-
13144: ningen som den fosterländska kulturen till fromma.
13145:    Att åt den finsksspråkiga undervisningen vid universitetet bör
13146: beredas en vidare ställning än den för närvarande innehar och än
13147:                           Yliopiston kieliolot.
13148:               -~------------                      ·--------------
13149: 
13150: 
13151: den på grund af historiska förhållanden tidigare kunnat ega. och att
13152:  vetenskaplig verksamhet på det finska språket bör betraktas såsom
13153:  hörande till detta universitets mest specifika uppgifter, skall till
13154: fullo erkännas. Men för vinnande af detta mål behöfva lyckligtvis
13155: icke några orättvisor begås gentemot landets andra nationalitet
13156:  och dess äldre kulturform och icke heller några irrationella medel
13157: tillgripas.
13158:      Attahundra studenter äro visserligen blott hälften af ettusen-
13159: sexhundra, men däraf följer dock icke, att, då det är fråga om de
13160: kraf studenten har att ställa på högskoleundervisningen, de 8oo
13161: skulle hafva ingen rätt eller åtminstone böra ställas i en undantags-
13162: ställning i jämförelse med de I,6oo. Om det är sannt hvad petitio-
13163: närerna säga, att, i den mån undervisning vid universitetet meddelas,
13164: denna bör vara till för de studerande, så att, hvad undervisningens
13165: språk och art beträffar, de studerandes behof blifva afgörande, så
13166: gäller detta de 8oo såväl som de I,6oo. Och om de I,6oo för
13167: att väckas till själfständigt tänkande behöfva undervisning på sitt
13168: modersmål eller sitt skol- och bildningsspråk, så måste väl det-
13169: samma gälla äfven de 8oo.
13170:     Rättvisa, särskildt på lifvets högsta områden, utmätes icke
13171: efter en mekanisk sifferproportion, och vårt land har icke råd att,
13172: för att tillgodose bildningsbehof hos I,6oo, ignorera eller skjuta åt
13173: sidan samma behof hos 8oo. Att vid ordnandet af språkförhållandena
13174: vi.d universitetet blott eller företrädesvis tänka på den ena af lan-
13175: dets nationaliteter och kulturformer med förbiseende af den andra,
13176: är hvarken ädelt eller klokt. Det vill synas som om de ärade peti-
13177: tionärerna icke till fullo skulle hafva beaktat detta, som om de icke
13178: skulle hafva dragit konsekvenserna beträffande de 8oo af de grund-
13179: satser de göra gällande beträffande de I,6oo.
13180:     Vetenskapligt arbete på finska språket är för visso en af det fins-
13181: ka universitetets mest betydelsefulla uppgifter. Men en hufvud-
13182: betingelse, ett oundgängligt villkor för vinnandet af detta mål är
13183: att bland dem, som ega finskan till modersmål, för vetenskaplig
13184: verksamhet fnllt ntrustade och fullt kompetenta personer framträda.
13185: Endast på denna väg skall det finska språkets utbildning inom
13186: skilda vetenskaper,- något som enligt min mening är ett långt vi-
13187: talare intresse än att de studerande erhålla all undervisning vid
13188: högskolan på ett språk - , på ett rationellt sätt komma att ega rum.
13189: Att detta hufvudvillkor tills dato endast delvis blifvit uppfylldt,
13190: är hufvudorsaken till de nuvarande språkförhållandena vid hög-
13191: skolan och är för öfrigt lätt att förstå, om man besinnar våra histo-
13192: riska kulturfi.irhållandens utveckling, om man besinnar betingelserna
13193: för skapandet af vetenskapliga förmågor, om man besinnar att vid
13194: denna samma högskola ännu på I86o-talet de finskspråkiga studen-
13195: ternas antal utgjorde endast 5 I/2 ofo af hela antalet, att deras pro-
13196: 282                  Istunto 10 p. maaliskuuta 1908.
13197: 
13198: 
13199: centtal ännu 1878 icke steg högre än tili 23, och att ännu på r89o-
13200: talet de båda språken hvad de studerande beträffar höllo sig ganska
13201: jämnstarka. Universitetslärare, som förtjäna detta namn, ktinna
13202: dock icke genom en språkförordning utan vidare stampas fram ur
13203: jorden. Den jordmån, som skall frambringa dem, kräfver en lång-
13204: varig ans och förvisso äfven en annan näring än den, nationalistiskt
13205: flödvatten förmår skänka.
13206:      Att undervisningen bör vara afsedd för de studerande och att
13207: dessa i många fall behöfva undervisning på det språk, som varit
13208: deras skol- cch bildningsspråk, är obestridligt. Därför har också
13209: universitetet uppställt det som regel, att den preliminära och grund-
13210: läggande undervisningen meddelas på elevens modersmål samt
13211: att detsamma gäller om all s. k. personlig undervisning, hvilken med-
13212: delas i praktiska öfningar, demonstrationer, repetitioner och förhör,
13213: hvilken del af undervisningen för närvarande kanske utgör den
13214: mera väsentliga - , på samma gång konsistorium bestämt, att
13215: fakulteterna, då programmet för årets föreläsningar uppgö-
13216: res, böra rikta sin uppmärksamhet på språkförhållandena bland
13217: de studerande inom resp. fakulteter och därvid se tili, hvad
13218: undervisningens nytta med afseende å föreläsningsspråket kräf-
13219: ver. Och i det nya statutförslaget, som dock konsistorium ännu
13220: icke granskat, stadgas i berörda afseende bland annat följande:
13221: >>Vid valet mellan de båda inhemska språken bör undervisningens
13222: kraf främst beaktas, och är läraren skyldig ställa sig till efterrättelse
13223: de beslut konsistorium, efter fakulteternas förslag, vid undervis-
13224: ningsplanens uppgörande i detta afseende fattat. Vid personlig
13225: undervisning, som meddelas dem under praktiska öfningar, demon-
13226: strationer och repetitioner samt vid examina, bör lärare begagna
13227: lärjungens modersmål.>>
13228:      Men att all akademisk undervisning äfven den högsta och afslu-
13229: tande, den mest fria, i ett land med två folkspråk nödvändigtvis
13230: under alla förhållanden skall vara bunden vid ett språk och detta obe-
13231: roende af lärarens förmåga att gifva en fullgod undervisning på
13232: detta språk, eller att studenten, särskildt den finska talande studen-
13233: ten, skall kunna lämna högskolan utan att hafva åhört en enda före-
13234: läsning på landets andra inhemska språk, hvilket han dock såsom
13235: ämbetsman är skyldig att känna, det är lika litet påkalladt af under-
13236: visningens kraf, som det kan anses lända våra kulturförhållanden
13237: tili fromma.
13238:      Det är af vikt,- framhålla petitionärerna - , att de studerande
13239: erhålla den akademiska undervisningen på sitt bildningsspråk,
13240: icke så mycket med afseende fäst vid svårigheterna för studenten
13241: att förstå sådana föreläsningar, som icke hållas på hans bildnings-
13242: språk, utan med hänsyn därtill, att universitetsundervisningen
13243: främst är afsedd att väcka och utveckla själfständigt tänkande.
13244: Men man måste, synes det mig, fråga: Blir verkligen förmågan af
13245:                           Yliopiston kieliolot.
13246: 
13247: 
13248: ett själfständigt tänkande lättast väckt och bäst utvecklad på det
13249: sätt, att allt vetande meddelas på ett språk, eller, med andra ord,
13250: är undervisningens duglighet att väcka och utveckla nämnda för-
13251:  måga hufvudsakligen eller väsentligen beroende af språket och icke
13252: i främsta rummet af lärarens vetenskapliga kapacitet och person-
13253:  lighet och sålunda af allt, som låter denna obehindradt och fritt
13254: göra sig gällande. Skola verkligen föreläsningar, som väsentligen
13255: äro öfversättningar och ett uppläsande af öfversättningar,
13256:  ega större förmåga att väcka den vetenskapliga själfstäncligheten
13257: än goda föreläsningar på ett språk, som gör det möjligt för
13258: läraren att fritt och obehindradt utveckla det, som han klarast tänkt
13259: och varmast känt. Gagnar man verkligen den akademiska under-
13260: visningen och dess syfte att utveckla själfständigt tänkande genom
13261: att fullkomligt ignorera bestående faktiska förhållanden och göra
13262: undervisning och lärare till mer eller mindre mekaniska verktyg
13263: för språkpolitiska syften? Det är ju här icke fråga om elementar-
13264: skoleundervisning, icke heller om den preliminära och grundläggande
13265: undervisningen vid högskolan, icke om den personliga undervisnin-
13266: gen, utan om den fria, den högsta, afslntande undervisningen. Skall
13267: denna under alla förhållanden, oberoende af de lärarekrafter man
13268: faktiskt förfogar öfver, nödvändigtvis vara bunden vid ett språk?
13269: Af ålder har det varit sed, att just de studerande, som känt håg och
13270: kallelse för själfständig vetenskaplig forskning, vid utländska hög-
13271: skolor, sålunda oberoende af språket, sökt sin utbildning. Det ligger
13272: i den högre, mera fria akademiska undervisningens hela karaktär,
13273: i dess oskiljaktiga samband med historiska källskrifter o. s. v., att
13274: den icke nödvändigtvis med förbiseende af andra vitala intressen,
13275: andra vitala betingelser, är bunden vid ett språk, vid elevens mo-
13276: dersmål. Här måste andra synpunkter i främsta rummet få blifva
13277: bestämmande och detta kanske främst just därför, att det gäller
13278: att väcka och utbilda ett själfständigt vetenskapligt tänkande.
13279:  Icke minst hos oss påkallar just den själfständiga forskningen med
13280: dess återgång till historiska aktstycken och källor nödvändigheten
13281: hos såväl lärare som lärjungar att vara förtrogna med det svenska
13282: språket. Därför har också en erfaren f. d. lärare i juridiska fakulte-
13283: ten för icke länge sedan framhållit, huru som möjligen studenternas
13284: bekvämlighet, men ingalunda deras nytta vore betjänt af uteslutande
13285: finska föreläsningar.
13286:     Och såsom ett själfständigt tänkande och en själfständig forskning
13287: icke gagnas genom att den akademiska medborgaren uteslutande
13288: mottager allt sitt vetande på sitt modersmål, så skall, om detta blir
13289: regel vid vår högskola, vår kulturståndpunkt icke heller härigenom
13290: befrämjas. Blir det regel att våra finskatalande studenter lämna
13291: högskolan utan lust och förmåga att begagna annan litteratur än
13292: den finskspråkiga, så skall hela vår bildningsnivå i hög grad komma
13293:                      Istunto IO p. maaliskuuta 1908.
13294: 
13295: 
13296: att sjunka. Ett prästerskap t. ex., som, sedan det lämnat akademin,
13297: vore hänvisadt endast till den finskspråkiga teologiska litteraturen,
13298: bland hvars alster tillsvidare knappt finnes ett enda, hvilket såsom aka-
13299: demisk kursbok med framgång kunde användas, vore dömdt till and-
13300: lig isolering och förkrympning. J ag erinrar här om den framställning
13301: och karaktäristik af den finska vetenskapliga litteraturen, som af
13302: allmänna petitionsutskottet gafs under senaste landtdagssession,
13303: då det var fråga om penningeunderstöd för upphjälpande af denna
13304: litteratur. Den nuvarande finskspråkiga litteraturens otillräck-
13305: lighet, då det gäller tillgodoseende af högre bildningsintressen, er-
13306: kändes då, såvidt jag vet, enhälligt. Den finska litteraturens, >>nng-
13307: dom och bristfällighet>> betonades; det sades bland annat, att >>i ett
13308: mycket ringa antal på finska kunnat utgifvas alster af den littera-
13309: tur, som omfattar olika kunskapsområden och hvars kännedom
13310: dock den högre bildningen ovillkorligen förutsätter och hvars be-
13311: höflighet i vårt nutida samhällslif är oneklig.>> Tillika påpekade man
13312: öfversättningarnas >>dåliga, ja, rent af underhaltiga karaktär» och
13313: framhöll, att ingalunda alltid den allvarligaste och bästa litteraturen
13314: blifvit öfversatt. Om nu denna framställning är riktig, och om vi
13315: det oaktadt införa en ordning, enligt hvilken våra studenter
13316: skola få en sådan utbildning vid högskolan, att de ,eller det största
13317: flertalet bland dem, skola komma att sakna lust och förmåga att
13318: mottaga vetande på ett annat språk än modersmålet, hafva vi,
13319: synes det mig, på en lång tid framåt dömt vår kulturutveckling
13320: till stagnation. Och till fromma för hvem eller hvad? Hafva vi
13321: verkligen därmed gagnat den finska nationaliteten eller de finska
13322: kultursträfvandena? Skulle väl den finska kulturen intaga den
13323: höga ställning, den faktiskt redan intager, om en språklag på r86o,
13324: 70 eller 8o-talet eller senare utan hänsyn till bestående kulturför-
13325: hållanden stadgat, att våra finskatalande studenter skola få all sin
13326: akademiska undervisning på modersmålet. Det finnes på det and-
13327: liga området ingenting, som i så hög grad hämmar utvecklingen och
13328: skapar försumpning som själftillräcklighet och andlig isolering.
13329:     Hvad jag här sagt, är icke sagdt för att bestrida önskvärdheten
13330: af att, i den mån vi ega och erhålla vetenskapligt utrustade lärare
13331: med finska såsom modersmål, finska föreläsningar i alla hufvud-
13332: ämnen, ja i alla ämnen, måtte fås till stånd, hvilket allt i sinom tid
13333: bör blifva möjligt, utan att därför svenska språket a priori behöfver
13334: bannlysas från de ordinarie lärarenas undervisning och vårt uni-
13335: versitet förvandlas till en språkpolitisk elementarskola.
13336:     Finska skall vara hufvudspråket vid vårt universitet, säga peti-
13337: tionärerna. Mena de med detta tal, att särskildt det finska språkets
13338: utveckling på olika vetandets områden är ett af vårt universitets
13339: främsta mål eller att finskan på grund af det faktum, att de finska
13340: talande studenternas antal är vida större än de svenskatalandes,
13341:                           Yliopiston kieliolot.
13342: 
13343: 
13344: enligt den naturliga utvecklingens gång bör erhålla en vidsträcktare
13345: användning vid högskolan än svenskan, så skall knappast någon
13346: bestrida detta. Och i en än högre och egentligare mening skall en
13347: gång finskan förtjäna namn af hufvudspråk vid vår högskola, om
13348: och i den mån ett större antal utmärkta vetenskapliga förmågor
13349: med finska såsom modersmål framträda. Men vilja de ärade pe-
13350: titionärerna genom en blott språklag göra svenskan till ett tolereradt
13351: undantagsspråk, som en ordinarie lärare i sin officiella undervisning
13352: icke får begagna, utan hvilket på det högsta kan öfverlåtas åt do-
13353: center och extra ordinarie, så blir för det första denna väg till rangen
13354: af hufvudspråk för finskan visserligen bekväm, men, som det synes
13355: rnig, allt annat än ärofull, och för det andra är denna väg hvarken
13356: förnuftig eller öfverensstämmande med rättvisa gentemot landets
13357: andra nationalitet, dess äldre kulturform.
13358:      H vilket förnuft ligger väl i en sådan anordning, att docenter
13359: Qch extraordinarie professorer, som hafva finskan till modersmål
13360: Qch bildningsspråk, föreläsa på svenska, under det att en ordinarie
13361: professor, som måhända icke lika bra behärskar finskan, föreläser
13362: på detta språk, Följer detta ur begreppet hufvudspråk, så tål
13363: nämnda begrepp en väsentlig ombildning. Af hvem undervisning
13364: i finska och svenska främst skall meddelas. bör väl bero af resp.
13365: personers förmåga i detta afseende och icke af deras ställning på
13366: rangskalan. Hufvudvikten bör väl vara, att goda finska föreläsnin-
13367: gar erhållas, sak samma hvilken plats vid högskolan föreläsaren
13368: mer eller mindre tillfälligt innehar.
13369:      Af det sagda framgår, att jag för min del icke har något väsent-
13370: ligt att anmärka emot den andra, - liksom icke heller mot den
13371: första klämmen i petitionen-,blott man tilli1-m fasthåller den allmänna
13372: principen, att hvad I,6oo studenter hafva rätt att fordra af en god
13373:  akademisk undervisning, som skall vara dem till nytta, detsamma
13374: hafva också 8oo. Däremot synes mig den tredje klämmen, såvida
13375: den innebär, att man borde a priori fastställa, att de ordinarie pro-
13376: fessornas hela undervisning nödvändigt skall vara uteslutande finsk,
13377:  hvarken förnuftig eller värdig de finska kultursträfvandena.
13378:      J ag uttalar slutligen den önskan, att vederbörande utskott
13379:  måtte egna denna petition all den uppmärksamhet, den otvifvel-
13380:  aktigt förtjänar, men tillika rensa den från allt, som bör vara främ-
13381:  mande för sträfvanden, hvilka uppbäras af ett starkt etiskt berät-
13382:  tigande.
13383: 
13384:    Ed. .Mikkola: Vaikka ei oikeastaan kuulune asiaan nam
13385: remissikeskustelussa ruveta polemiseeraamaan eri mielipiteiden kes-
13386: ken ja vielä vähemmän on tarpeellista puolustaa jotakin anomusta,
13387: jotta se tulisi valiokuntaan lykätyksi, koska yleisenä tapana Eduskun-
13388: nassa on ollut, että kaikki anomukset ilman eroitusta ja mitään niistä
13389: z86                   Istunto 10 p. maaliskuuta 1908.
13390: 
13391: 
13392: tappamatta valiokuntaan lykätään, olen kuitenkin katsonut tarpeel-
13393: liseksi muutamalla sanalla oikaista niitä mielestäni ilmeisiä väärin-
13394: käsityksiä, joita arvoisat edelliset puhujat ovat esiintuoneet anomus-
13395: ehdotuksen johdosta.
13396:     Täällä on ensiksikin ed. Estlander tahtonut ankarasti pitää
13397: kiinni täydellisen tasa-arvoisuuden periaatteesta kotimaisten kiel-
13398: ten kesken. Mutta arvoisa edustaja ei ole huomannut, ettei käytän-
13399: nössä tuota tasa-arvoisuuden periaatetta ensinkään ainakaan yli-
13400: opistossa noudateta. Ja samoin on myös laita useimmilla muilla
13401: yhteiskunnallisilla ja valtion virka-aloilla. Mutta vaikka näin on
13402: asianlaita ja vaikka edustaja sanoo asettuvansa tasa-arvoisuuden
13403: periaatteen kannalle, niin hän ei kumminkaan huomaa mitään moi-
13404: tittavaa, mitään oikaistavaa tai sellaista, johon eduskunnan pitäisi
13405: ryhtyä siinä, että käytäntö ja hänenkin teoriansa ovat niin jyrkässä
13406: ristiriidassa, ristiriidassa sillä tavalla, että enemmistöllä ja enem-
13407: mistön kielellä kaikkialla on vähemmän oikeuksia kuin vähemmistöllä
13408: ja vähemmistön kielellä. Tämä nyt ei ole tasa-arvoisuutta käytän-
13409: nössä ja kumminkin ed. Estlanderinkin kannalta pitäisi kai pyrkiä
13410: ja päästä sellaiseen. Mutta se ei ole siihenkään kuin minä puolestani
13411: ja se ryhmä, johon minä kuulun, katsoo voivansa tyytyä oikeuden
13412: ja kohtuuden periaatteita noudattaen.
13413:     Kun on kysymys sellaisesta valtion ja kansan kustantamasta
13414: sivistyslaitoksesta kuin yliopisto on, niin täytynee kai siinä ottaa
13415: huomioon käytännöllisyyden tarve ja myöskin niiden oikeutetut
13416: vaatimukset, jotka tätä sivistyslaitosta kyväkseen käyttävät, ni-
13417: mittäin oppilaiden. Minä en voi ymmärtää sitä käsitystä oikeaksi,
13418: joka kaikui niin hyvin ed. Estlanderin kuin ed. Rosenqvistin lausun-
13419: nossa, että ennen kaikkea pitäisi suojella yliopiston opettajien, pro-
13420: fessorien kielellisiä oikeuksia ja vasta toisessa sijassa oppilaitten oi-
13421: keuksia. Se minusta kuulostaa siltä vanhalta periaatteclta, jota täällä
13422: vuosikymmeniä ja vuosisatojakin olemme saaneet kuulla tai ainakin
13423: käytännössä nähneet toteutettavan, että virkamiehet eivät ole kansaa
13424: varten vaan kansa virkamiehiä varten. Ja se on nykyaikaisten ja
13425: nykyisen kansaneduskunnan periaatteiden vastaista, kuten minulla
13426: on syytä ihan varmasti olettaa.
13427:     Myöskin puhui ed. Estlander siitä vähäisestä vaivasta, joka
13428: ylioppilailla on siitä, että he kuuntelisivat luentoja toisella kielellä
13429: kuin mikä on heidän äidin- ja sivistyskielensä ja katsoi sitä näin ollen
13430: kohtuuden vaatimaksi, että heidän ennemmin kuin heidän opetta-
13431: jainsa olisi mukauduttava toisella kielellä yliopistollista opetusta
13432: saamaan. Mutta minä tahtoisin katsoa yliopiston opettajalla tässä
13433: suhteessa olevan suuremman velvollisuuden kuin oppilailla monesta
13434: syystä. Ensiksikin siitä, että opettaja on valtion palkkaama ja hänen
13435: tulisi siis ainakin nähdä sama vaiva, mikä katsotaan olevan kohtuul-
13436: linen oppilaisiin nähden, nimittäin että hän oppii oppilaittensa ja
13437:                           Yliopiston kieliolot.
13438: 
13439: kansansa kieltä niin paljon, että hän sillä kielellä kykenee pitämään
13440: luentoja. Ja minä luulen, että useimmiten onkin suurempi syy hy-
13441: vässä tahdossa kuin puuttuvassa taidossa. Me tiedämme, että eivät
13442: ainoastaan ylioppilaat, vaan ennen kaikkea yliopiston opettajat
13443: meillä ovat pakoitetut oppimaan ja osaamaan monta ulkomaista
13444: kieltä ja tekevät sen nurkumatta, ja luulen, että monta olisi, jotka
13445: kykenisivät antamaan varsin hyvin opetusta esimerkiksi saksankie-
13446: lellä. Mutta suomenkielellä he eivät anna opetusta, enkä minä voi
13447: olettaa syyksi muuta kuin jonkunlaisen vastenmielisyyden tai pelon
13448: oman kielellisen asemansa vastaisesta menettämisestä. Ja ne syyt
13449: eivät kuitenkaan voi riittää tukemaan tällaista asiain tilaa, joka eh-
13450: dottomasti on epäluonnollinen.
13451:      Ed. Estlander on myöskin tahtonut meidän anomuksestamme
13452: tehdä sen johtopäätöksen, että sen tarkoituksena olisi kokonaisuu-
13453: dessaan sumualaistuttaa yliopisto. Mikä sen seurauksena tulee ole-
13454: maan, se ei liene niin selvästi nähtävissä, mutta jos sen seurauksena
13455: tulisikin se olemaan, niin se ei suinkaan johdu tästä anomuksesta,
13456: vaan siitä, että olot silloin ovat muuttuneet niin, että ruotsinkielinen
13457: yliopisto-opetus ei tässä maassa enään ole tarpeen. Sillä se pää-
13458: periaate, jolle anomus on rakennettu, on suhteellisuuden periaate,
13459: ei sellaisen kivettyneen suhteellisuuden periaate, että pitää aina olla
13460: yhtä monta kummankin kielistä, olkoon vaikka toisella 99 oppilasta
13461: ja toisella kielellä yksi oppilas, ei sellaisen yhtenäisyyden, vaan sel-
13462: laisen oikeudenmukaisen järjestelmän periaatetta on tahdottu tässä
13463: viedä läpi, että oppilaiden kieli ensikseenkin on määräävä ja että
13464: se suhteellisuus, mikä on eri kieliryhmien välillä, on riippuva oppi-
13465: lasten lukumäärästä, eikä opettajan paremmasta tai huonommasta
13466: tahdosta opettaa sillä tai tälla kielellä. Me olemme viidettäkym-
13467: mentä vuotta saaneet odottaa todellakin sitä hyvää tahtoa niin hy-
13468: vin yliopiston opettajain puolelta kuin muiden maan virkamiesten
13469: puolelta, että ne tahtoisivat oppia ja vapaaehtoisesti käyttää sitä
13470: valtaa, mikä niillä on ollut suomenkielen käyttämiseen. Mutta sitä
13471:  olemme saaneet turhaan odottaa. Ja päättäen niistä lausunnoista
13472:  ja siitä jyrkästä vastustuksesta, mitä asia vieläkin kohtaa, saisimme,
13473:  ellei mihinkään toimeen ryhdytä, odottaa parannusta vielä toiset
13474: viisikymmentä, ehkäpä satakin vuotta. Sillä minä luulen, että mo-
13475: nien näiden arvoisain edustajain mielestä ja ainakin päättäen niistä
13476: lausunnoista mitä he ovat antaneet, sen ajan ei pitäisi koskaan
13477: tulla, jolloin suomenkielinen opetus yliopistossa saisi tulla edes
13478: ylioppilasten lukua suhteellisesti vastaavaksi, yliopiston täydelli-
13479: sestä suomalaistumisesta puhumattakaan.
13480:      Täällä lausui myöskin ed. Estlander, että ylioppilaita on katsot-
13481:  tava sellaisiksi, jotka jo ovat saavuttaneet niin korkean sivistys-
13482:  määrän, että he huoletta voivat kuunnella yliopisto-opetusta yhtä
13483: hyvin ruotsin kuin suornenkielellä. Pyytäisin siihen huomauttaa
13484: z88                  Istunto IO p. maaliskuuta 1908.
13485: 
13486: 
13487: että tottakai täytyy professoria pitää yhtä oppineena kuin ylioppi-
13488: lasta, että he siis voivat pitää suomeksi yhtä hyvin kuin ruotsiksi
13489: luentonsa (Hyvä!). Johdutt8isiin nim. muuten- saman johtopää-
13490: töksen voi tehdä ed. Rosenqvistin lausunnosta- johduttaisiin tästä
13491: epäilemättä siihen kummalliseen tulokseen, että on katsottava oi-
13492: keaksi ja kohtuuden mukaiseksi, että suomalaiset oppilaat kyllä
13493: saavat tyytyä ruotsinkieliseen opetukseen, mutta sitä on pidettävä
13494: kohtuuttomuutena, jos ruotsinkieliset ylioppilaat tulisivat olosuhtei-
13495: den pakosta kuuntelemaan suomenkielisiä luentoja. Minä en tätä-
13496: kään tasapuo1isuutta voi k~sittää, yhtä vähän kuin en. Rosenqv1.stin
13497: numerotietoja niistä vanhemmista oloista, jotka yliopiston oppilas-
13498: oloissa aikaisemmin ovat vallinneet. Minä en tahdo repiä auki vanhoja
13499: haavoja enkä vetää kielitiastelun surullista haamua uudestaan aina
13500: vanhoja aikoja myöten esille. Pyydän ainoastaan huomauttaa, että
13501: ei ole suinkaan riippunut suomalaisista itsestään, ettei heidän pro-
13502: senttilukunsa aikaisemmin ole ollut suurempi; sillä alkuopetuksen
13503: hankkiminen ei riippunut heistä itsestään, koska heillä ei ollut sen
13504: saavuttamiseen tarpeellista valtaa, vaan määrääruisvalta suomalais-
13505: ten alkeisopistojen ja koulujen aikaansaamiseksi oli juuri sen
13506: ryhmän miesten käsissä, jotka edelleen tahtovat säilyttää ruotsalai-
13507: suuden ja ruotsinkielen ylivaltaa tässä maassa.
13508:      Täällä kysyi myöskin ed. Rosenqvist, mitä järkeä olisi siinä,
13509: että esim. yliopiston dosentti, jonka sivistyskieli on suomi, pakotet-
13510: taisiin suhteellisuuden johdosta pitämään luentonsa ruotsinkielellä.
13511: Mutta minä tahtoisin toiselta puolen kysyä, mitä oikeutta on siinä,
13512: että valtaavan suomenkielisen ylioppilasnuorison enemmistö tahdo-
13513: taan pakottamana pakoittaa tyytymään ainoastaan dosenttien ja
13514: ylimääräisten professorien opetukseen ja sen sijaan vapauttaa varsi-
13515: naiset professorit kaikesta opetusvelvollisuudesta suomenkielellä.
13516: Sitä tasapuolisuuttakin on vaikea käsittää ja vielä vaikeampi hy-
13517: väksyä.
13518:      Mitä tulee niihin, tavallaan uhkauksiin, joita m. m. ed. Estlander
13519: täällä teki, että ruotsalainen kansanaines voi katsoa oikeutensa
13520: loukatuksi, voi vetäytyä syrjään, sen harrastus voi laimeta yleisiin
13521:  asioihin nähden j. n. e., niin en luule, että edustajalla näihin ainakaan
13522: sen anomuksen perustuksella, mistä tässä nyt on kysymys, on syytä.
13523: Mutta minä luulen, että jota kauemmin näitä parantumattomain
13524:  estelyitä oikeudenmukaisen muutoksen aikaansaamisessa kielilain-
13525:  säädännössämme yleensä ja yliopiston opetuksessa erittäin jatkuu,
13526:  sitä lähemmäksi lähenee vaara, että todellakin tämän vähemmistön
13527:  oikeuksia tullaan laukkaamaan, että luonnollinen oikeus, jos ei sitä
13528:  ajoissa tyydytetä, kevätvirran tavoin paisuu yli äyräittensä, ja sil-
13529: loin innoissaan menee pitemmälle kuin suotavaa olisi. Nyt on aika
13530: katsoa, mitä aika on lyönyt, ja tyytyä ajoissa siihen, mikä on oikeata
13531:                           Yliopiston kieliolot
13532: 
13533: ja kohtuullista, jotta ei perästäpäin tarvitsisi katua ja syyttää toisia
13534: liiallisuudesta ja vääryydestä. (Hyvä! Hyvä!).
13535: 
13536:       Ed. von lllfthan:        De två första ärade talarena hafva
13537: från många synpunkter såsom erfama universitetsmän belyst den
13538: nu föreliggande frågan. Det skall måhända invändas emot deras
13539: belysning, att de såsom universitetslärare kunde anses i någon mån
13540: vara parter i denna sak. Jag tiliåter mig därför att, såsom stående
13541: alldeles fri och utom universitetsskrået, men dock egande någon
13542: erfarenhet såsom elev vid särskilda universitet, belysa en del punkter,
13543: som kanske icke blifvit tiliräckligt berörda under denna remissde-
13544: batt. J ag skall då he att särskildt få hålla mig till de brister, som
13545: jag för min del finner i motiveringen i den nu föreliggande petitio-
13546: nen. Petitionärema börja med att tala om procenttalet elever
13547: med det ena eller andra språket tili modersmål, och, såsom den
13548: senaste ärade talaren framhöll, tyckes detta utgöra ett så att säga
13549: Wagnerskt ledmotiv tili det hela. För min del anser jag denna pro-
13550: centsats vara af ytterst ringa betydelse, ja, jag skulle knappast
13551: tilimäta den någon betydelse alls. Det, som är det väsentligaste,
13552: är, att samtliga IOO procent elever få den bästa möjliga undervisriing
13553: och att deras andliga förmögenheter på bästa sätt utvecklas, dem
13554: själfva och fädemeslandet till fromma. Allt det andra är egentligen
13555: blott tom fåfänga utan någon väsentlig betydelse, vare sig för ele-
13556: veroa själfva eller för fosterlandet och är snarare egnadt att grumla
13557: deras andliga blick än att utvidga densamma.
13558:      Litet längre fram i motiveringen stöter man på en anl).an kate-
13559: kessats, här tillämpad på ett alldeles oriktigt område, nämligen
13560: satsen, att studerande vid universitetet nödvändigt i allo skola få
13561: sin fortsatta utbildning på samma språk, på hvilket de inhemtat
13562: sin elementära bildning. Denna katekessats är alldeles på sin plats,
13563: när det gäller folkskoleundervisning och de lägre klassema i de lärda
13564: skoloma, men redan på de högre klassema i de lärda skoloma och
13565: än mer beträffande universitetet förlorar densamma egentligen all
13566: tillämpning. Ty jag skulle drista mig påstå, att den, som icke kan
13567: mer än ett språk, öfver hufvud taget icke kan tillegna sig någon
13568: högre bildning i egentlig bemärkelse, t. o. m. om det är fråga om
13569: de stora kulturspråken, såsom låt oss säga tyskan eller engelskan.
13570: Den, som öfver hufvud taget vill tillegna sig en högre bildning, måste
13571: underkasta sig mödan att åtminstone så mycket lära sig t. o. m. ett
13572: större antal språk, att han väl kan förstå deras litteratur och likaså
13573: förstå muntliga vetenskapliga framställningar på dessa språk. Den,
13574: som icke gör sig denna möda, har ingen rätt att för sig kräfva erkän-
13575: nande såsom högre bildad i vetenskaplig eller egentlig mening.
13576: Det är sålunda alldeles icke något orätt som begås, då man försöker
13577: att åt elever i de högre skoloma bibringa förmåga att förstå littera-
13578:                                                               I9
13579:                       Istunto 10 p. maaliskuuta 1<)08.
13580: 
13581: 
13582: tur och inhemta undervisning på andra språk än deras modersmål,
13583: utan detta utgör en nödvändig hufvudbetingelse för uppnående af
13584: högre bildning öfver hufvud taget. Och för vårt lands vidkommande,
13585: under de förhållanden, under hvilken kulturen här i landet uppstått,
13586: med den nära beröring, i hvilken vi stå tili Skandinavien, utgör
13587: för oss förmågan att kunna behärska den skandinaviska litteraturen,
13588: att kunna tillgodogöra oss undervisningen i de skandinaviska anstal-
13589: terna på särskilda områden, vetenskapliga, tekniska och dylikt,
13590: ett synnerligen värdefullt medel, som icke kan till fullo ersättas med
13591: ett eller annat utaf de stora europeiska kulturspråken. Vi behöfva
13592: utöfver förmågan att förstå de skandinaviska språken dessutom ännu
13593: tillegna oss förmågan att behärska två eller helst tre utaf de stora
13594: kulturspråken. Detta är ett tillskottsarbete, som vi nödvändigt
13595: måste prestera, om vi icke vilja blifva efter, icke vilja stå lägre än
13596: andra, och detta arbete måste kräfvas af vår ungdom, och den måste
13597: gå i land därmed, om den alls skall kunna gå framåt och icke till-
13598: baka. Och det är ingen orätt att fordra, att ungdomen skall för-
13599: värfva sig denna förmåga, ty det är en fosterländsk plikt, som där-
13600: vid fordras af densamma.
13601:      En skild sak, som jag senare skall komma till, är, att en stor del
13602: af de högre bildade, vare sig de sedan blifva tjänstemän, domare,
13603: läkare eller få sin verksamhet på andra områden, flerstädes i vårt
13604: land, kommer i beröring med en befolkning, som tili sin hufvudsak-
13605: liga del har ett annat modersmål än de till äfventyrs hafva. Detta
13606: är en saklig synpunkt, som bör tagas i betraktande, och därför håller
13607: jag före, att det är en riktig fordran, att ungdomen så lär sig att
13608: komma till rätta med det andra inhemska språket, att den kan fylla
13609: sin plikt såsom domare, förvaltningstjänsteman, läkare eller präst.
13610: J ag skulle för rnin del vilja gifva den tillämpning åt hr Mikkolas
13611: andragande i frågan om tjänstemännens och publikens eller klien-
13612: ternas rätt, att det är tjänstemännen, som ovillkorligen böra bemöda
13613: sig att skaffa sig sådan kompetens, att de kunna stå de enskilda
13614: medborgarena till tjänst, äfven om dessa enskilda medborgare icke
13615: varit i tillfälle att tillegna sig högre bildning och förty endast behär-
13616: ska det ena af landets språk. Härtill böra tj änstemännen och de
13617: högre bildade öfver hufvud sträfva, och går man icke våldsan1t
13618: till väga, så skall denna uppfattning säkert tränga sig igenom så,
13619: att plikten att lära sig landets tvenne sråk, om den ocksi är mö-
13620: dosam, dock kommer att fyllas med glädje. Men går man fram med
13621: våld, så skall man blott uppnå negativa resultat, och man kommer
13622: att fördröja den utveckling, som man säger sig vilja befrämja.
13623:      Då petitionärerna tala om att finskan bör göras till universite-
13624: tets hufvudspråk, så är detta uttalande delvis ganska dunkelt, men
13625: delvis framgår det också af deras längre fram gjorda yrkande,
13626: att de önska, att all egentlig undervisning skulle meddelas på finska,
13627:                           Yliopiston kieliolot.
13628: 
13629: 
13630: åtminstone i hufvudsak i de flesta fakulteter och af de mest framstå-
13631: ende lärarena. Skall nu detta förstås så, att finskan skulle blifva
13632: hufvudspråket t. ex. beträffande universitetets bokföring och inre
13633: förvaltning, så kan ingen egentligen hafva någonting att invända
13634: häremot; ingalunda skall man väl behöfva föra böcker och dylikt
13635: på två språk? Detta har rakt ingen betydelse för vetenskapligheten
13636: vid universitetet, och i den vägen skulle jag därför ingenting hafva att
13637: invända emot petitionen. Meni det andra afseendet hyser jag mycket
13638: stora dubier, ty hvad skulle följden blifva? Man säger, att man ge-
13639: nom en sådan bestämning vill söka få fram så mycken finsk veten-
13640: skaplighet som möjligt. Men om man nu i första rummet ställer
13641: skicklighet i finska språkets formella behandling och i andra rummet
13642: krafvet på verklig vetenskaplig förmåga, djupa insikter eller mer
13643: eller mindre saklig kompetens, månne nu verkligen ett sådant system
13644: Iänder till fromma för den finska vetenskapligheten? J ag betvif-
13645: lar detta högeligen. J ag tror tvärtom, att en möjligast skarp täflan
13646: om platserna mellan å ena sidan i hufvudsak svenskspråkiga, å andra
13647: sidan i hufvudsak finskspråkiga sökande, en täflan; där vetenskap-
13648: ligheten komme till heders, skulle i vida högre grad vara egnad att
13649: befordra framgången af vetenskapligheten på finska språket, än
13650: ett system, som skulle göra en relativt obetydlig person till hufvud-
13651: ledare för sitt fack vid universitetet, oaktadt han skulle i sak vara
13652: inkompetent, blott därför, att han formellt bättre kan behärska
13653: finska språket. Detta blir snarare enligt min åsikt till ren skada
13654: och icke till nytta för vetenskapligheten på det finska språket.
13655:      Petitionärerna hafva fruktat, att ett tillräckligt beaktande af
13656: behofvet af lärare på både det ena eller andra språket skulle leda
13657: tilJ, att det blefve tvenne fullständigt skilda universitet, ett svenskt
13658: och ett finskt, något som de söka undvika. J ag tror, att den väg peti-
13659: tionärerna slagit in på med nödvändighet för just till detta resultat,
13660: emedan ett fortgående och en utveckling i den riktningen skulle nödga
13661: den svenska befolkningen att ställa upp ett själfständigt svenskt
13662: universitet. Och då hade herrarna just den delning ni försökt und-
13663: vika. Det är sålunda äfven från denna sida ett misslyckadt sätt
13664: att uppnå det resultat, som man vill ernå, eller att förebygga de fa-
13665: ror, man söker undgå.
13666:      I det stora hela kan denna sak lösas mycket enkelt, förutsatt
13667: också denna gång, att det verkligen finnes god och ärlig vilja att
13668: lösa den. Det hela reducerar sig till en simpel finansfråga. För en
13669: merkostnad, som icke blir väsentligt mycket större än kostnaden
13670: för ett enda större statslyceum eller för ett större centralt embets-
13671: verk, föreligger det möjlighet att vid universitet upprätthålla un-
13672: dervisning på båda språken i tillräcklig grad i alla väsentliga ämnen,
13673: förutsatt nämligen att det finnes kompetenta lärare, på hvilka för
13674: närvarande råder stor brist. Detta är en anslagsfråga, och skulle
13675:                    Istunto 10 p. maaliskuuta Ig<>8.
13676:                 --------------------------------------
13677: 
13678: 
13679: landtdagen för sin del kunna enas om att föreslå, att staten skulle
13680: göra för uppnående af ett viktigt ändamål en sådan finansiell uppoff-
13681: ring, som är betydelselös i jämförelse med en massa anslag, som härmed
13682: lätt hjärta voteras, så skulle vi komma från ganska ledsamma förhål-
13683: landen och detta på ett sätt, som ovillkorligen skulle vara nyttigt
13684: för universitetet och till ära för Finland som sådant, emedan det
13685: skuUe leda till en rik vetenskaplig produktion och därigenom öka
13686: Finlands afseende och betydelse i världen. Och vi skulle då få bort
13687: från dagordningen en onödig bitterhet, som säkerligen är till skada
13688: för landet. J ag vill icke här ingå på några detaljer af frågan. En
13689: saklig utredning kommer väl i sinom tid att presteras. J ag vill dock
13690: i korthet ännu beröra några punkter i ämnet.
13691:      Hvad den första klämmen beträffar, så skulle jag verkligen kunna
13692: vara med om den i hufvudsak, om här nämligen skulle finnas ett
13693: litet tillägg, d. v. s. om här skulle stå, att sökande tillläraretjänst
13694:  vid universitetet bör styrka sin kompetens att meddela undervisning
13695:  på finska och svenska språket. Då vore jag verkligen färdig att om-
13696: fatta denna kläm. En modifikation skulle jag dock vilja göra gäl-
13697: lande, nämligen att fordringarna i hvartdera fallet beträffande
13698:  det andra språket kunde vara lindrigare. Ty det behöfves mindre
13699:  formell skicklighet för att särskildt i personlig och omedelbar under-
13700:  visning göra sig förstådd af en elev, som man handleder, än för att
13701:  kunna göra det i en föreläsning, och för elevernas nytta är det sä-
13702:  kert bäst, att den, som skall föreläsa i sak, icke skall behöfva bindas
13703:  vid att välja en form, som afleder hans uppmärksamhet från hufvud-
13704: saken, från det ämne, han skall föredraga, för att tvinga honom att
13705:  rikta sin uppmärksamhet på språket och formen. Det ligger där-
13706:  för, tvärtemot hvad hr Mikkola framhöll, i elevernas intresse, att lä-
13707:  raren skall möjligast kunna hängifva sig åt sin sak. Det är icke för
13708:  lärarens skull detta fordras utan för elevernas.
13709:      Den andra punkten, hvilken rör statistiken och procenten, för-
13710:  bigår jag, emedan jag anser den vara alldeles betydelselös, likaså
13711:  den tredje punkten. Finnes det tillräckligt lärare, som äro anstän-
13712:  digt aflönade, så är det för mig likgiltigt om de heta ordinarie eller
13713:  extraordinarie, hufvudsaken är, att de äro duktiga lärare. För öf-
13714:  rigt är det en administrativ detalj, huru de kaUas.
13715:      Men så kommer jag till den sista punkten och den väcker hos
13716:  mig mycket stora betänkligheter. Landtdagen skall nu petitionera
13717:  därom, att språkförhållandena vid universitetet blefve rättade i
13718:  ofvan antydd riktning. Hvem skall gå dit och rätta dem? En syn-
13719:  nerligen viktig och väsentlig sak för vårt land har utan tvifvel varit
13720:  vårt lands autonomi. Vi böra, med den erfarenhet vi haft för ögo-
13721:  nen från en icke för länge sedan förgången tid, med allvar vårda
13722:  oss om alla de former af lokal autonomi vi hafva i vårt samhälle,
13723:  vare sig det gäller kommunala eller vetenskapliga eller andra sam-
13724:                           Yliopiston kieliolot.                     293
13725:                ---------                  -------
13726: 
13727: 
13728: fund och inrättningar. Universitets autonomi har härintills i det
13729: stora hela gått lyckligt genom stormarna. Skall nu inför en sådan
13730: tid, som måhända stundar, Finlands landtdag vädja till att en ad-
13731: ministrativ makt skall ingripa i universitetets autonomi beträffande
13732: där rådande språkförhållanden ? Detta synes mig innebära en mycket
13733: hög grad af lättsinne. Om å andra sidan Finlands representation
13734: gifver ett uttryck åt sin önskan, att universitetet måtte försöka
13735: tillmötesgå sådana önskningsmål, hvilka man kan anse hafva gans-
13736: ka starkt kraf på berättigande och hvilka representationen för sin
13737: del [vill stöda, och om representationen vill underlätta universitetets
13738: möjlighet att tillmötesgå dessa önskningsmål genom nödiga anslag,
13739: så vore det väl märkvärdigt, om icke universitetet skulle veta,
13740: hvad dess och allas frid tillhörer, och finna på utvägar att lösa frågan
13741: på ett tillfredställande sätt. J ag hoppas, att kulturutskottet, till
13742: hvilket denna petition nu skall sändas, skall förstå att vid denna
13743: allvarliga frågas behandling i tillräcklig grad beakta kulturens i
13744: detta land intressen.
13745: 
13746:     Ed. Ingman, Lauri: En aijo käydä sekaantumaan siihen
13747: ystävysten kinasteluun, joka on tapahtunut tänä iltana, ja kaikkein
13748: vähimmin koetan kumota sitä teoriaa, millä yliopiston ruotsin-
13749: mieliset opettajat ovat kantaansa puolustaneet, kantaa, joka epäi-
13750: lemättä on heille mukava ja josta he myös tietävät selittää, että se
13751: on ainoa, joka on Suomen kansalle todella edullinen. Tahtoisin
13752: vain lausua itse asiasta valiokunnalle evääksi muutaman sanan.
13753:      Yleensä mielestäni tätä esillä olevaa anomusta on tervehdittävä
13754: ilolla. En tahdo tosin sanoa, että se mielestäni kaikissa kohdin
13755: veisi perille niihin päämääriin, jotka kyseessä olevasta asiassa pi-
13756: tää asettaa, mutta se vie kuitenkin melkolailla sinnepäin. En myös-
13757: kään tahdo sanoa, että mitä anomuksen perusteluihin tulee, ne kai-
13758: kin puolin olisivat paikkansa pitäviä. Minä esim. arvelen, että tuo
13759: peruste, joka yliopiston kielikysymyksestä tekee jonkunlaisen lasku-
13760: esimerkin, siten että tahdotaan järjestää luennot yliopistossa suh-
13761: teellisesti sen mukaan miten lukuisat erikieliset oppilaat ovat, ei
13762: ensinkään pidä paikkaansa. Kysymys, onko Suomen kansan yllä-
13763: pitämässä yliopistossa jossain aineessa annettava opetusta Suomen
13764: kansan kielellä, ei· näet koskaan voi riippua siitä, kuinka monta pro-
13765: senttia suomalaisen koulusivistyksen saaneita ylioppilaita kuuntelee
13766: luentoja siinä aineessa.
13767:      Mutta tämän anomuksen perusteluissa on mielestäni pari sellaista,
13768: jotka, jos niitä otetaan täydellä todella, johtavat asiaa vallan huo-
13769: mattavasti eteenpäin. Olen kiinnittänyt ensinnäkin huomioni sii-
13770: hen, että perusteluissa aivan selvästi puhutaan yliopiston kansal-
13771: lisesta merkityksestä. •>Suomen yliopisto on ainoa maailmassa>>, sano-
13772: taan, •>jossa tieteellinen tutkimus saattaa esiintyä suomenkielisessä
13773: 294                   Istunto 10 p. maaliskuuta 1908.
13774: 
13775: 
13776: asussa. Suomen kieli on Suomenmaan kaikista erikoisin omaisuus,
13777: ja jos Suomen kansa tahtoo kansana jäädä elämään, tulee sen ennen
13778: kaikkea kehittää ja vaalia sitä, mikä sillä on omaa ja erikoista.
13779: Tähän katsoen on tieteen viljeleminen suomenkielellä pidettävä
13780: yhtenä yliopiston tärkeimpiä tehtäviä.~ Ja toinen aivan oikea
13781: ja pitkälle johtava näkökohta, joka myöskin perusteluissa tulee ilmi,
13782: on se, että ne, jotka ovat opetuksensa yliopistossa saaneet, suurim-
13783: maksi osaksi lähtevät palvelemaan suomalaista kansaa ja että siis,
13784: katsoen yliopiston velvollisuuteen valmistaa niitä, joiden tulee
13785: virkamiehinä palvella suomenkielistä kansaa, suomenkielen asema
13786: yliopistossa on saatava aivan toisenlaiseksi kuin nyt. Juuri tällaiset
13787: näkökohdat mielestäni -, kun niitä, niinkuin sanoin, otetaan täy-
13788: dellä todella -, vievät tätä asiaa eteenpäin.
13789:     Varsinaisesti tahtoisin nyt kiinnittää valiokunnan huomiota
13790: siihen, että kyseessä oleva asia on kiireellinen, niin ettei se mitenkään
13791: saa hautaautua muiden asiain taa. Sillä asian laita on se, niinkuin
13792: tässä ed. G. G. Rosenqvist on jo huomauttanut, että paraikaa on
13793: tekeillä yliopistolle uudet säännöt. Näiden sääntöjen kautta on
13794: tarkoitus järjestää myöskin yliopiston kielioloja ja vakaumukseni
13795: on, että se ehdotus, joka siinä suhteessa on tehty, ei ensinkään
13796: parantaisi Suomen kielen asemaa yliopistossa.
13797:     Ed. Rosenqvist täällä jo viittasi pääsäännökseen, joka uudessa
13798: statuuttiehdotuksessa järjestää kieliolot. Tätä asiaa koskee sanotus-
13799: sa ehdotuksessa kaksi pykälää, nimittäin pykälät 54 ja 65. Sääntö-
13800: ehdotuksen 54 §:ssä puhutaan siitä opetusohjelmasta, joka on jo-
13801: kaisen tiedekunnan valmistettava seuraavaa lukuvuotta varten ja
13802: sanotaan, että siinä on •>myöskin otettava huomioon, mitä opetus
13803: luentokieleen nähden vaatii.»
13804:     Ja 65 §:ssä sanotaan ~Julkisissa luennoissaan on opettajan käy-
13805: tettävä jompaakumpaa kotimaista kieltä, ellei oppiaineen laatu
13806: vaadi muuta kieltä käytettäväksi. Kotimaisia kieliä valittaessa on
13807: opetuksen vaatimukset huomioon otettava, ja on opettaja velvolli-
13808: nen noudattamaan niitä päätöksiä, jotka konsistori tiedekunnan
13809: esityksestä on opetussuunnitelmaa laadittaessa tästä asiasta tehnyt.,
13810: Sitten seuraa määräys siitä, että persoonallinen opetus on annettava
13811: oppilaan kielellä. Nämä säännökset, jotka ovat otetut uuteen
13812: statuuttiehdotukseen, eivät ole mitään muuta kuin nykyään voimassa
13813: olevien määräysten kodifieeraamista. Sillä niinkuin ed. Rosenqvist
13814: huomautti, yliopiston konsistori on jo nyt - se tapahtui erään
13815: kirjeen kautta toukokuun 26 päivältä 1906 - velvoittanut tiede-
13816: kuntia, laatiessaan opetussuunnitelmia tulevan lukuvuoden varalle,
13817: ottamaan myös huomioon, mitä opetuksen hyöty luentokieleen
13818: nähden vaatii. Sama kirje määrää, että •>aineessa, missä muuten ei
13819: saavuteta tarpeellista julkista opetusta suomenkielellä, tulee konsis-
13820: torin, asianomaisen tiedekunnan ehdotuksesta, ryhtyä toimiin,
13821:                            Yliopiston kieliolot.                      295
13822: 
13823: 
13824:  jotta suomenkielistä opetusta annetaan pätevillä tilapäisillä voimilla.l>
13825: Siitä järjestelmästä, joka ilmenee tässä kiertokirjeessä ja jota nyt
13826: aijotaan yliopiston uusien sääntöjen kautta tehdä laiksi, on jo jon-
13827: kunlaista kokemusta. Sillä se ohjelma opetusta varten yliopistossa,
13828:  jota tänä lukuvuonna seurataan, on ollut laadittava noudattamalla
13829: konsistorin määräyksiä kyseessä olevassa kirjeessä. Ja minkälai-
13830: nen on sitte tänä lukuvuonna suomenkielen asema yliopisto-opetuk-
13831: sessa? Minä pyydän sitä valaistakseni Eduskunnalle mainita, mikä
13832: ·on suomenkielisten ja ruotsinkielisten luentojen suhde niissä kahdessa
13833:  tiedekunnassa, joissa olot ovat kaikkein räikeimmät ja kuvaavimmat.
13834:  Lääketieteellisessä tiedekunnassa opettaa kahdeksasta vakinaisesta
13835:  professorista 7 ruotsiksi ja I suomeksi. Ylimääräisiä professoreja
13836: .Qn 9· Kaikkien luentokieltä ei ohjelmassa ole mainittu, mutta luu-
13837:  len jotenkin varmasti voivani sanoa, että niistä 8 opettaa ruotsiksi
13838: ja I suomeksi. Apulaisia on yksi, ja hän antaa luentojen muodossa
13839:  tapahtuvan opetuksensa ruotsiksi. Dosenteista ei saa mitään var-
13840:  maa tietoa, mutta yleisesti tunnettu tosiasia on, että useimmat
13841: dosentitkin lääketiteellisessä tiedekunnassa opetettavat ruotsin-
13842:  kielellä. Siis tässä tiedekunnassa opettaa yksi vakinainen profes-
13843: sori suomeksi, yksi ylimääräinen professori suomeksi ja sitte joku
13844:  dosentti. Siinä kaikki. Tahdon mainita, että suomalaisen koulu-
13845:  sivistyksen saaneiden ylioppilaiden suhde ruotsinkielisiin tässä tiede-
13846:  kunnassa,- vaikka en sille seikalle pane mitään ratkaisevaa arvoa-
13847:  mikäli olen saanut selville, on se että 67,I prosenttia on saanut
13848: suomalaisen ja 32,9 prosenttia ruotsalaisen koulusivistyksen; siis
13849:  jonkun verran enemmän kuin 2/3 ylioppilaista on suomenkielisiä.
13850:      Jotenkin samalla kannalla ovat olot filosofisen tiedekunnan fysis-
13851:  matematisessa osastossa. Vakinaisista professoreista luennoi 6
13852:  ruotsiksi ja I suomeksi ja ruotsiksi. Ylimääräisistä professoreista
13853:  luennoi yksi ruotsiksi, yksi suomeksi ja ruotsiksi. Apulaisista lu-
13854:  ennoi yksi suomeksi, ja niistä dosenteista, joitten opetuksesta ohjel-
13855:  massa annetaan luentokieleen nähden tietoja, opettaa 8 ruotsiksi,
13856:  kaksi suomeksi ja yksi suomeksi ja ruotsiksi. Muutamia dosentteja
13857:  on, joitten luentokielestä ohjelmasta ei saa mitään tietoa. Tällainen
13858:  <>n asiaintila nykyään, jolloin yliopiston ohjelmaa laadittaessa
13859:  .otetaan huomioon, mitä l>opetuksen vaatimukset>> käytettävään ope-
13860:  tuskieleen nähden sisältävät. Tätä järjestelmää, niinkuin mainitsin,
13861:  .on nyt tarkoitus jatkaa. Asian surkea tila tietysti johtuu siitä ylei-
13862:  sesti tunnetusta tosiasiasta, johon mielestäni ed. Estlanderinkin
13863:  lausunto viittasi, että nimittäin >>opetuksen vaatimukset» etupäässä
13864:  ja ennen muuta merkitsevät asianomaisen opettajan halua ja kykyä
13865:  käyttää toista tai toista kieltä. On nimittäin vallan kieltämätöntä,
13866:  että tämä juuri on se faktori, jokaopetuksen vaatimuksia ratkaistaessa
13867:  ensi sijassa otetaan huomioon, ja epäilemättä tulee eteenkin päin
13868:  olemaan samalla lailla, ellei määräyksiä muuteta. En voi nähdä
13869:                       Istunto IO p. maaliskuuta 1<}08.
13870: 
13871: 
13872: muuta kuin että koko se käsitys, että konsistorin pitää saada tiede-
13873: kuntain ehdotuksen mukaan ratkaisevasti määrätä opetuskieli,
13874: on itse asiassa virkamiesvaltaisen järjestelmän tuote. Se on vallan
13875: vieras sille katsantokannalle, jonka pitäisi vallita, nim. että luento-
13876: kieli Suomen yliopistossa on määrättävä yleisesti päteväin kansallis-
13877: ten näkökohtien mukaan.
13878:     Ed. Alfthan täällä viittasi tunnettuun ehdotukseen hankkia
13879: professorinvirkojen dubleeraamisen kautta opetusta kummallakin
13880: kielellä. Mikäli tunnen asiaa, taitaa tuo ehdotus nyt jo yliopistopii-
13881: reissä olla verrattain huonossa kurssissa. Tahdon kuitenkin huo-
13882: mauttaa, kuinka naivi se lausunto on, että tässä on kysymys •>pal-
13883: jaastaan•> rahallisesta seikasta, niinkuin rahallinen seikka olisi maail-
13884: man yksinkertaisin asia. Minä luulen, että nykyinen Eduskunta ei
13885: ensinkään arvostele sitä satojentuhansien markkojen menoa, jota
13886: tämä asia tulisi vastaisuudessa vuosittain kysymään, niin kevyeltä
13887: kannalta kuin ed. Alfthan teki.
13888:     Edelleen kysyi ed. Alfthan, kenen asia olisi antaa ehdotettuja
13889: uusia määräyksiä yliopiston opetus- ja luentokieleen nähden. Sii-
13890: hen on Eduskunta jo viime istuntokaudella vastannut. Se on vastan-
13891: nut, että se on Suomen Eduskunnan ja hallituksen yhteisesti tehtävä.
13892: Sillä niinkuin muistetaan, hyväksyttiin silloin anomus, jossa Eduskun-
13893: kunta lausui tahtovansa ottaa osaa yliopistoa koskevain perussään-
13894: nösten määräämiseen ja mainitsi tällaisina perussäännöksinä ne,
13895: jotka määräävät yliopiston opetusalat, opetuskielen ja sen hallin-
13896: non perusteet. Eduskunta lisäksi pyysi, että ennenkuin lopullisesti
13897: ryhdytään niihin lainsäädäntötoimenpiteisiin yliopistoalalla, jotkanyt
13898: ovat tekeillä, Eduskunnalle annettaisiin arm. esitys mainituista asi-
13899: oista. Tässä on vastaus ed. Alfthanin kysymykseen, kenen asia Edus-
13900: kunnan katsantokannan mukaan tämä määrääminen on. Ja minä
13901: arvelen, että Eduskunnalla on edelleenkin aivan riittävä syy
13902: pitää kiinni siitä katsantokannasta, joka tuossa sen anomuksessa
13903: tulee ilmi.
13904: 
13905:     Ed. .Mikkola: En voi jättää vieläkin koskematta siihen
13906: useiden puhujain toistamaan väitteeseen, että ruotsalainen ope-
13907: tus on suuremmassa määrässä välttämätön sentähden, että siten
13908: oppilaille valmistettaisiin tilaisuus perehtyä laajempaan tieteelli-
13909: seen kirjallisuuteen. Sillä kaikille jotka asiaa tuntevat, on selvää,
13910: ettei ruotsinkieli tässä suhteessa ole riittävä, vaan on jokaisella alalla
13911: välttämätöntä myös perehtyä johonkin laajempaan sivistyskieleen,
13912: jolla on kirjallisuutta riittävästi. Tätä väitettä ruotsalaisesta kirjal-
13913: lisuudesta on tuhannesti väärinkäytetty ilmeisiä vääryyksiä puolus-
13914: tamaan. Ja kuitenkin se kirjallisuus kaikilla aloilla on siksi ahdas ja
13915: köyhä, ettei se yksinään riitä korvaamaan minkään yliopiston si-
13916: vistystarvetta.
13917:                          Yliopiston kieliolot.                    297
13918: 
13919:     Sitten lausui ed. Alfthan erityisesti pelkäävänsä, että järjestys
13920: vastaisuudessa, virkoja määrättäessä, tulee olemaan se, että ensi
13921: sijassa otetaan kielellinen ja muodollinen taitavuus huomioon ja
13922: vasta toisessa sijassa muut pätevyysehdot. Minusta tämä lausunto
13923: ei todista muuta kuin että hän luulee ruotsinkielisille professoreiksi
13924: aikoville olevan mahdotonta oppia suomenkieltä.
13925:     Edelleen vetosi ed. Alfthan juhlallisesti yliopiston autonomiaan,
13926: tahtoen suojella sen loukkaamattomuutta. Mutta minä tahtoisin
13927: kysyä, kumpiko on yliopiston autonomialle turvallisempaa, sekö,
13928: että se nojautuu Eduskunnan ja hallituksen yhteisesti laatimaan
13929: ja hyväksymään lakiin, vai sekö että se, niinkuin tähän asti, on riip-
13930: puva yksinomaan hallituksesta, jossa suunnat ja tuulet voivat vaih-
13931: della milloin millekin suunnalle?
13932: 
13933:     Ed. Nuorteva: Se tosiseikka, että yliopiston kieliolot vaa-
13934: tivat korjausta, ei ole suinkaan epäilyksen alainen; ja että suomea
13935: puhuva väestö pitää näiden kieliolojen korjaamisen hyvin tärkeänä
13936: seikkana, on myös tosiasia, josta ei pääse mihinkään. Ja minä luu-
13937: len, että Suomen ruotsinkielinen väestö tekisi omalle asialleen pal-
13938: jon paremman palveluksen, jos se nyt ainakin tällä kertaa, lopettaisi
13939: nuo parantumattomain esteet ja olisi yhä viivyttelemättä asian on-
13940: nellista ratkaisua, sillä puhuttakoon nyt mitä tahansa niistä haitois-
13941: ta, jotka saattavat syntyä sen takia, että muka näin pakosta muute-
13942: taan yliopiston kieliolot, niin se haitta, joka siitä syntynee, ei ole
13943: ollenkaan verrattavissa sen haitan kanssa, joka syntyy siitä, että
13944: yliopiston oppilaitten valtava enemmistö ei voi saada opetusta
13945: sillä ainoalla kielellä mitä se ymmärtää. Täällä ed. Alfthan niin juh-
13946: lallisesti puhui siitä, että suomalaisten t ä y t y y oppia ruotsia.
13947: Hän piti sen aivan luonnollisena ja piti sivistysvaarana, jos sitä ei
13948: opita. Minä pyydän ed. Alfthanille huomauttaa, etteivät kaikki ne
13949: ylioppilaat, jotka yliopistoon tulevat, käy koulua Helsingissä eivätkä
13950: siis ole tilaisuudessa oppimaan ruotsinkieltä sen verran, että he voi-
13951: sivat menestyksellä seurata ruotsinkielistä opetusta yliopistossa, -
13952: jos nyt asiaa siltäkin kannalta punnitaan. Asialla on kuitenkin
13953: sekin puoli, jota ei ole syrjäytettävä, että nimittäin yhtä mahtipon-
13954: tisella >>täytyy>> sanalla voidaan sanoa, että suomenkielisen väestön
13955: tässä maassa t ä y t y y saada opetusta omalla kielellään. Se on nyt
13956: tämän asian vakava puoli, ja senpä takia minä luulen, että Eduskun-
13957: nan enemmistö tervehtii mielihyvällä sellaisia toimenpiteitä, joiden
13958: tarkoitus on aikaansaada jonkinnäköistä oikeudenmukaisuutta täc;sä
13959: suhteessa.
13960:      Se on niinkuin sanoin, asian vakava puoli. Mutta niinkuin kai-
13961: killa asioilla meidän suloisessa yhteiskunnassamme nykyään on kaksi
13962: eri puolta, niin on tälläkin asialla toinen puoli, joka ei ole vakava,
13963: vaan pikemmin koomillinen, jollen sanoisi tragikoomillinen. Ja
13964:                      Istunto 10 p. maaliskuuta 1908.
13965: 
13966: 
13967: se on se, että täällä kaikissa tällaisissa kysymyksissä koetetaan soit-
13968: taa sitä suurta kielirumpua ja ylläpitää meidän maassamme tuota
13969: kielihumpuugia, - muiden asioiden haitaksi. Siltäkin kannalta
13970: katsottuna tämän kysymyksen esilleottamista on ilolla tervehdittävä,
13971: sillä toivokaamme että nyt toki Eduskunta saa kieliasian ratkaistuksi
13972: sellaiseen suuntaan, että edes tällä alalla tuo humbuugi kerran lop-
13973: puisi. Lukemattomat ovat ne tilaisuudet, joissa meidän maamme
13974: kielisankarit, natsionalistisankarit, ovat vetäneet tätä asiaa esille
13975: sillä suojellakseen omia puoluepyyteitään, omia harrastuksiaan,
13976: jotka ovat olleet kaukana siitä, miksi niitä on sanottu. Ja eritoten
13977: tässä yliopistoasiassa. Minä tahdon huomauttaa siitä, että yhtä use-
13978: asti kuin on puhuttu siitä haitasta, joka meillä on olemassa sen takia,
13979: että meidän yliopistossamme vallitsee vieras kieli, niin yhtä usein
13980: on saatu kuulla myö3kin se väite, että meidän yliopistossamme
13981: vallitsee vieras henki ja että näiden harrastusten päämääränä on
13982: tuon vieraan, vastenmielisen hengen muuttaminen paremmaksi.
13983: Minä sanon tähän ennen kaikkea muuta sen, että jos asiaa siltä kan-
13984: nalta arvostellaan ja otetaan huomioon tämä seikka niiden silmillä
13985: eli niiden ajatuksella, jotka sitä suurisuisimmin ovat esiintuoneet,
13986: niin minusta on jotakuinkin yhdentekevää vallitseeko meidän yli-
13987: opistossamme nykyinen viikinkiläinen henki vaiko siellä tulee vallit-
13988: semaan se tuleva ja toivottu suomettarelainen henki. Meidän yliopis-
13989: tossamme on todellakin olemassa ahdas ja vieras henki, henki sellai-
13990: nen, joka vieroittaa kansan siitä ja joka tekee sen, että meidän yli-
13991: opistomme ei vastaa sitä tarkoitusta, joka sillä pitäisi olla. Sillä
13992: tuskin missään maailmassa tapaa niin ummehtuneen, niin pikku-
13993:  porvarillisen, niin ahdasmielisen laitoksen kuin mitä meidän yliopis-
13994:  tomme on, jossa tieteen ja kulttuurin vaatimuksia, kaikkea sitä,
13995: minkä pitäisi kohottaa yliopisto yläpuolelle kaiken muun, kaikki
13996:  nuo pikkumaisuudet häiritsevät, tehden siitä laitoksen, joka jarrut-
13997: taa edistystä, sen sijaan että se sitä eteenpäin veisi. Edustaja G.
13998:  G. Rosenqvist lausuntonsa loppupuolella lausui muutamia sanoja,
13999:  jotka miellyttiyät minua sellaisinaan, vaikka tietysti en yhdy niihin
14000:  motiiveihin, joilla hän nämät sanansa lausui. Hän sanoi, että mei-
14001:  dän täytyy toki valvoa sitä, että samalla kun yliopistossa olot ke-
14002:  hittyvät kansanvaltaisempaan suuntaan, myös pidetään huolta
14003: siitä, että myöskin kulttuurimme kehittyy. Ja sanottakoon mitä
14004:  tahansa meidän yhteiskunnallisesta elämästämme ja ylistettäköön
14005:  meidän edistystämme ja meidän tavattoman suurta kansallisuusiha-
14006:  nuuttamme, niin täytyy meidän joka tapauksessa todistaa, että se
14007:  kulttuuri, joka on meidän kulttuurimme, jonka me voimme sanoa
14008:  omaksemme, ei ole vielä tällä hetkellä suurenkaan arvoinen. Sillä
14009:  kaikki se työ, jonka yliopisto ja meidän intelligenssimme, sivistynyt
14010:  säätymme voisi uhrata todellisen kulttuurin hyväksi, tieteen ja tai-
14011:                    Yliopiston kieliolot                              299
14012:       ----------------
14013: 
14014: teen edistämiseksi, hukutetaan ja hävitetään pikkumaisiin nauretta-
14015: viin riitoihin kielestä, puolueista ja sen sellaisista.
14016:     Jos tahdotaan meidän maassamme saada jotakin aikaan korke-
14017: amman kulttuurin alalla, niin on meidän myöskin, täytyy se kerran
14018: sanoa, jotakin tehtävä sen hyväksi, mutta mitä meillä tehdään?
14019: Jos joku kirjailija ei edusta sitä ajatuskantaa, mitä vallassa oleva
14020: kansallisuus vaatii, niin hänet syrjäytetään, häntä häväistään.
14021: Jos joku tiedemies, joka ei satu omistamaan niitä mielipiteitä, joita
14022: tuo sama vallitseva kansallisuus vaatii, ei ymmärrä tanssia heidän
14023: pillinsä mukaan, niin hänetkin syrjäytetään. Tiede syrjäytetään
14024: kansallisuushumbuugin takia. Monia todistuksia tästä voisi esiin-
14025: tuoda, todistuksia, jotka eivät suinkaan olekunniaksi niille, jotka tässä
14026: maassa suurisuisimmin ovat tätä kielihumbuugia julistaneet omaksi
14027: tunnussanakseen. (Ed. Schybergson: Esimerkkejä!) No, minä tuon
14028: esiin yhdenkin esimerkin. Kun täällä joku päivä tai joku viikko
14029: sitten pidettiin jymykokous erään vielä suuremman humbuugin joh-
14030: dosta, Mandelstamin jupakan johdosta, niin Suomen suurimpina
14031: tiedemiehinä mainittiin nämät muistaakseni: Jalava ja Lounasmaa.
14032: (Naurua!) Maa, jonka korkeimman kurlttuurin edustajat sisältyvät
14033: niihin nimiin - - punktum. Ei yhtään kunnollista kirjailijaa, ei
14034: yhtään tiedemiestä suomenkielen alalla, joka todellakin merkitsisi
14035: jotakin suurta maailman kulttuurin markkinoilla, ole saatu aikaan
14036: huolimatta kaikesta siitä jyrystä, jota on pidetty ja jota on sanottu
14037: pidettävän.
14038:     Minä tahdon tämän mainita sen takia, että otettaisiin toki huo-
14039: mioon se seikka, että tällä asialla on toinen puolensa, että ne sanat,
14040:  jotka täällä. oikeiston puolelta edustaja Rosenqvistin suulla lausut-
14041: tiin, huolimatta siitä että ne lausuttiin puolustaakseen sillä kertaa
14042: heidän puoluepyyteitänsä, ovat joka tapauksessa jostakin arvosta.
14043: Meidän on siis samalla kuin meidän on valvottava sitä, että meidän
14044: kulttuurimme tulee kansanomaiseksi ja että kansa pääsee osalli-
14045: seksi siitä, samassa myöskin yhtä paljon valvottava, että meidän ai-
14046:  noa yliopistomme, meidän korkein sivistyslaitoksemme todellakin
14047:  tekee jotain todellisen kulttuurin hyväksi.
14048:      Minä sanoin äsken, että nämä hyökkäykset ovat olleet suunna-
14049: tut yhtä paljon yliopiston kieltä kuin yliopiston henkeäkin vastaan.
14050: Ja minä toistan vielä kerran senkin seikan, minä uskallan sen väit-
14051: tää, että jos te saatte kielen muutetuksi oikeudenmukaiselle kannalle,
14052: mutta ette samassa pidä huolta siitä, että meidän yliopistomme
14053: pikkuporvarillisesta, pikkumaisesta, ahtaasta ja ahdasmielisestä
14054: laitoksesta muuttuu sellaiseksi, joka vastaa nykyajan vaatimuksia
14055: ja vastaa nykyaikaisen kulttuurin vaatimuksia, niin tällaiset harras-
14056:  tukset eivät ole sittenkään muuta kuin humbuugia.
14057:                      Istunto IO p. maaliskuuta !<)08.
14058: 
14059: 
14060:     Ed. Kivilinna:      'fämä esillä oleva asia voisi luonnollisesti
14061: antaa aihetta monenlaisiinkin mietteisiin ja pitkiin keskusteluihin.
14062: Samaten olisi lausuttava hyvinkin paljon niiden väitteiden ja mieli-
14063: piteiden johdosta, joita meidän ruotsinmieliset edustajamme täällä
14064: ovat esiintuoneet. Voisi, jos tahtoisi ja kykenisi, ottaa tämäniltaisen
14065: keskustelun oikein täyden toden kannalta. Minä rajoitun kuiten-
14066: kin vain siihen, että minä huomautan, miten erinomainen tyyppi
14067: ed. Estlander on siitä itsekkäästä ruotsinmielisestä ylimysjoukosta
14068: meillä, joka ei ole mitään unohtanut eikä mitään oppinut. Ja huo-
14069: mautan myöskin siitä, mitenkä elävä persoonallinen esimerkki ed.
14070: Rosenqvist on siitä vapaasta kehityksestä, joka asetusten selvistä
14071: sanoista huolimattakaan ei ole johtanut mihinkään tulokseen. Mutta,
14072: kuten sanoin, pitemmät puheet tästä eivät ole minusta tarpeen, ei
14073: ainakaan tälle taholle. Voidaan puhua laajemmalta sitten, kun asia
14074: todellakin tulee ratkaistavaksi. Niihin lausuntoihin, joita nämä
14075: äärimmäiset oikeiston edustajat ovat antaneet ja heihin itseensä
14076: nähden sopii eräs sattuva lausunto: •>semssi herroi ei opetet sanoill
14077: vaan deoill>>.
14078:     Minä sanoin, etten minä oikein voi ottaa tätä keskustelua vaka-
14079: valta kannalta, keskustelua, joka minuun tekee hyvin järjestetyn
14080: perheriidan vaikutuksen, perheriidan, jota on ollut tarvis esille tuoda.
14081: Minusta nimittäin tämä esillä oleva anomusehdotus on sittenkin
14082: siksi vaaraton, etten minä ollenkaan ymmärrä mitä syytä meidän
14083: motsinmielisillämme on ollut siitä nostaa sellaista melua. Se on kyllä
14084: totta, että sen perusteluissa voi löytää lauseita ja ajatuksia, jotka,
14085: niinkuin täällä on huomautettu, viittaavat jonkun verran kansalli-
14086: sempaan käsitykseen, kuin mitä esittäjäin taholta yleensä on totuttu.
14087: Mutta ne ponnet, joihin se päättyy, ovat niin pyöreitä, niin sileitä ja
14088: niin täynnä takaportteja, että se, joka on tottunut löytämään niitä,
14089: niiden kautta erinomaisen hyvin voi pujahtaa pois. Ja että meidän
14090: ruotsinmielisemme tällaiseen takaporttien käyttämiseen ovat tottu-
14091: neet, sen todistaa esim. ed. Ingmanin esiintuoma esimerkki siitä,
14092: mitenkä konsistorion määräystä yliopiston kieliolojen järjestämisestä
14093: on todellisuudessa noudatettu. Se ei ole vaikuttanut oikeastaan niin
14094: mitään.
14095:     Näin ollen minusta tämä amomus on siksi vaaraton, ettei
14096: se olisi kannattanut tällaista metakkaa. Sitä paitsi on koko
14097: se periaate, jolle tämä anomusehdotus on rakennettu, minusta
14098: myöskin sellainen, ettei se itse asiassa ole ruotsinmielisille vaaraUi-
14099: nen. Siinä puhutaan suhteellisuuclesta, opiskelevain tarpeesta j. n.
14100: poispäin. Koko tämä kysymys yliopiston kielioloista, yliopiston
14101: suomenkielisyydessä ja kieliolojen järjestämisestä yliopistossa ote-
14102: taan siinä samanlaiselta käytännölliseltä, poroporvarilliselta kan-
14103: nalta, kuin joku raja-aidan säätäminen, riita rajasta, joku maan-
14104: jakojuttu, joka siihen sopivia näkökantoja silmällä pitäen voitaisiin
14105:                           Yliopiston kieliolot.                    301
14106: 
14107: 
14108: ratkaista. Sellaisen periaateen mukaan suunnitellut järjestelyt
14109: yliopistossa eivät voine koskaan varsin vaarallisiksi käydä sille
14110: luokalle, joka siellä nykyänsä valtaa pitää. Se on aivan toista kuin
14111: suomalaisen puolueen vaatimus siitä, että yliopiston tarkoituksena
14112: on oleva luoda yksi, yhtenäinen, suomalaista kansaa yhdistävä
14113: suomalainen sivistys, joka kumminkin lopultakin on se ainoa ank-
14114: kuri, se ainoa turva, joka meidän kansallisen olemuksemme, meidän
14115: olemuksemme erikoisena kansana voi pelastaa. Mutta kuten sanottu,
14116: sitten kun tämä asia todellakin tulee ratkaistavaksi, voidaan puhua
14117: siitä enemmän ja pitemmältä. Silloin olen luultavasti myöskin tilaisuu-
14118: dessa koskettelemaanjsitä katsantokantaa, jonka ed. Nuorteva toi esiin,
14119: ja joka tavallaan, vaikka toisella tavalla, on yhtä kemiallisesti puh-
14120: das kaikesta käsityksestä ja tajunnasta siitä, että meidän on oltava
14121: yksi kansa, kuin se, mikä täällä äärimmäisen oikeiston puolelta on
14122: tuotu esiin.
14123:     Tällä kertaa minusta kumminkin pitempi keskustelu on tarpeeton
14124: (Hyvä!). Minä voin lopettaa eräällä hyväntahtoisella neuvolla
14125: näille riitaveljeksille, jotka ovat toimeenpanneet nämät, kieltämättä
14126: hyvin järjestetyt turnajaiset täällä Suomen kansan silmäin edessä,
14127: joista he arvatenkin saavat Suomen kansalta asianmukaisen ja toi-
14128: votun palkan: >>Heittäkää jo pois, väkevät miehet, voi tulla vielä
14129: vahinko!•>
14130: 
14131:     Ed. Danielson-Kalmari: Kun tänä vuonna tulee kulu-
14132: neeksi 30 vuotta siitä, kun alotin opettajatoimen yliopistossa, saatan
14133: jonkunmoisen oman kokemuksen nojalla mainita, millä tavoin olot
14134: ja mielipiteet yliopistossa ovat kehittyneet erittäinkin juuri siihen
14135: kysymykseen nähden, joka tänä iltana on esillä.
14136:     Minä pyydän silloin huomauttaa, että Juhana Vilhelm Snellman
14137: oli voimakkaasti lausunut vakaumuksenaan sen ajatuksen, että
14138: Suomen yliopisto oli muutettava täysin suomalaiseksi, suomenkieli-
14139: seksi. Se oli hänen katsantokantansa ydinkohtia, josta hän ei kos-
14140: kaan luopunut. Mutta tämä ajatus ei päässyt vallalle edes hänen
14141: lähimpien oppilaittensa keskuudessa täydellisesti. Mehän tiedämme,
14142: että hänen etevin oppilaansa filosofian alalla enen pitkää tuli edusta-
14143: maan aivan toista käsityskantaa kuin Snellman, sitä nimittäin, että
14144: kieliolot meidän maassamme tulisi jättää n. s. vapaan kilpailun
14145: varaan. Ja tämä jälkimäinen katsantotapa oli monessa suhteessa
14146: houkutteleva. Se houkutteli myöskin nuorempaa suomenkielistä
14147: polvea yliopistossa, sillä olihan siitä kaukana kaikenlainen sorto,
14148: kaikenlainen natsionalismi. Tuntuu niin houkuttelevalta, että kaikki
14149: jäisi yksistänsä isänmaanrakkauden ja selvästi käsitetyn kansalais-
14150: velvollisuuden varaan. Tämä katsantotapa oli yliopistossa pitkät
14151: ajat vallalla, myöskin niissä piireissä, jotka lähinnä siellä edustivat
14152: suomen kielen vaatimuksia, ja tämä oli sitä mahdollisempi, koska
14153: 302                  Istunto 10 p. maaliskuuta n~o8.
14154: 
14155: 
14156: oli vastustajienkin keskuudessa paljo niitä, jotka eivät tahtoneet
14157: periaattellisesti asettua ajamaan ruotsinkielen asiata suomen kieltä
14158: vastaan, vaan selittivät, että luonnollinen kehitys kyllä johtaa siihen,
14159: että jo lähinnä tuleva miespolvi tulee saattamaan suomenkielen pää-
14160: kieleksi yliopistossa. Mutta kävikin toisin. Lähinnä tuleva mies-
14161: polvi ei ollut enää se, joka oli kasvanut Helsingfors Dagbladin ja n.
14162: s. liberaalisuuden vaikutuksen alaisena; se oli s~· puhtaasti kiihko-
14163: ruotsalainen polvi, joka pääsi vaikuttamaan vähitellen Bo-luvulla ja
14164: sitten vallakin seuraavina aikoina. Nousi yliopistossamme polvi,
14165: joka ei tahtonut kantaa >>suomalaisen» nimeä, joka tahtoi muuttaa
14166: nimensä >>finne>> nimeksi >>finländare>>, sanan >>suomala"inen» sanaksi
14167: >>suomenmaalainen». Tämä seikka se jo yksinänsä kuvaa sen kään-
14168: teen mielipiteissä, joka syntyi. Ja tämä käänne tiesi sen, että ryh-
14169: dyttiin leppymättömään taisteluun suomalaisuuden kehityksen
14170: hidastuttamiseksi, paljoa leppymättömämpään, kuin minä vastustus
14171: oli ilmennyt aikaisemmin. Tämä asiain meno se vaikutti, että ne
14172: piirit yliopiston opettajien keskuudessa, jotka Bo-luvulla vielä luet-
14173: tiin jossakin määrin välittäviksi, suurelta osaltaan siirtyivät ehdotto-
14174: masti sille kannalle, että suomenkielen asiassa yliopistossa tarvittiin
14175: pakollisia määräyksiä. Muuan suuremmoinen skandaali lääketieteelli-
14176: sessä tiedekunnassa oli lähimpänä aiheena siihen, että saatiin lopulta-
14177: kin vuonna 1894 asetus, joka ulotti kaikkiin yliopiston opettajiin
14178: velvollisuuden puheessa ja kirjoituksessa voida täysin hallita suomen-
14179: kieltä, joka taito siihen asti oli ollut pakollinen ainoastaan jumaluus-
14180: opillisen ja lainopillisen tiedekunnan professoreille sekä pedag.ogiikan
14181: professorille. Mutta onko tämä asetus johtanut siihen, mitä siltä
14182: toivottiin? Minä käsitin asian silloin kuin se säädettiin siten, että
14183: puheena oleva määräys, joka velvoitti yliopiston opettajat täydelli-
14184: sesti oppimaan suomenkielen, niin että suullisessa opetuksessa ja
14185: myöskin kirjallisesti saattoivat sitä täysin käyttää, tarkoitti sitä,
14186: että tätä kieltä opetuksessa myöskin ruvettaisiin käyttämään, sillä
14187: mitä järkeä oli tässä määräyksessä, että yliopiston opettajan piti
14188: voida luennoissansa täysin vapaasti käyttää suomen kieltä, jos ei
14189: sitä käsitetty minkäänlaiseksi velvollisuudeksi käyttää suomea
14190: opetuksessa silloin, kun opettaja tunnollisen harkinnan mukaan tuli
14191: siihen käsitykseen, että opetus siitä voitti, että yliopiston ja maan
14192: etu vaati häntä suomen kieltä käyttämään.
14193:     Asiain meno ei kuitenkaan ole ollut se, että puheena oleva asetus
14194: olisi edistänyt suomenkielen käyttämistä yliopistossa, sillä ne ko-
14195: keet, jotka on pantu toimeen kielitaidon tqdistamiseksi, ne ovat
14196: joutuneet kokeiksi, joissa kyllä näytettiin jonkunmoista taitoa suo-
14197: menkielen käyttämisessä, mutta jotka, kun se käsitys oli vallalla
14198: laajoissa piireissä, ettei opettajalta koskaan vaadittaisi lain määrää-
14199: män taidon käyttämistä, eivät ole koskaan voineet tulla täysin
14200: tehokkaiksi. Ja olemmehan nähneet, miten yliopiston opettajat,
14201:                           Yliopiston kieliolot.                   303
14202: 
14203: jotka ovat olleet velvollisia käymään nämä kokeet, ja joilla siis on
14204: todistus, että he täydellisesti osaavat suomenkieltä, sitten kuitenkin
14205: käytännössä ovat ollenkaan ujostelematta ilmoittaneet ja ehkä syystä,
14206: että he eivät pysty suomea käyttämään.
14207:     On ymmärrettävä, mitä tällainen järjestelmä pakostakin vai-
14208: kuttaa yliopiston nuorisoon, ja monta kertaa olen minä tullut kuule-
14209: maan, esim. johtaessani osakunnan inspehtorina keskusteluja yli-
14210: oppilaspiireissä, harruin ja ylenkatseen sanoja siitä, että yliopiston
14211: opettajat muka näön vuoksi vain osoittavat taitavansa kansansa
14212: kieltä. Tämä tällainen järjestelmä on osoittautunut demoralisee-
14213: raavaksi, mutta nykyinen järjestelmä on toisessakin tärkeässä suh-
14214: teessa demoraliseeraava, turmeleva. Joka tuntee ne olot, jotka
14215: kauan ovat vallinneet meidän yliopistossamme, ja joka tahtoo
14216: suoraan lausua, mitä ne tietävät, hänen täytyy sanoa, että miltei
14217: joka ainoa virkaannimitys yliopistossa on muodostonut taisteluesi-
14218: neeksi eri kieliryhmien välillä. Minä arvelen mahdolliseksi, että
14219: ruotsalaisella taholla se käsitys on vallalla, että suomenkieltä har-
14220: rastavat opettajat ovat näissä virkaannimityksissä antaneet kieli- ja
14221: puoluenäkökohtien vaikuttaa päätöksiinsä. Mitä minä varmuudella
14222: tiedän, on, että sama käsitys on laajalti voimassa suomenkielisellä
14223: taholla yliopiston ruotsinkielisiin opettajiin nähden. Millä puolen
14224: on enemmän syytä, se tietysti ei ole niiden lausuttava, jotka itse
14225: ovat olleet näissä asioissa mukana. Mutta niin onnettomiin oloihin
14226: me olemme tulleet, että, jos joku opettaja yliopistossa kääntyy tätä
14227: nykyä nuoren tieteenharrastajan puoleen kehottamalla häntä jatka-
14228: maan opintojaan ja pyrkimään yliopiston opettajaksi, ja jos tämä
14229: nuori mies lukeutuu suomenkieliseen kansaan, hän tavallisesti vas-
14230: taa opettajalle, että eihän hänellä kuitenkaan ole minkäänlaista
14231: toivoa päästä vakinaiseksi opettajaksi Suomen yliopistoon. Se on
14232: totinen totuus, että tämän vastauksen saa tätä nykyä tavallisesti
14233: niiltä, jotka suoritettuansa lisensiaattitutkinnon ovat niisä tilassa,
14234: että heidän on päätettävä, pyrkivätkö he yloipiston opettajiksi
14235: vai eikö.
14236:     Ed. Antila lausui täällä viime keväänä, kun hänen anomusehdo-
14237: tuksensa yliopisto-oloista oli esillä, erään sanan, joka painui minun
14238: mieleeni. Hän sanoi, että, jos olot saavat jäädä nykyiselle kannal-
14239: leen, jää edelleen suomalaiseen yliopistonuorisoon se tunne. että
14240: suomenkielinen nuoriso ja suomalainen kansallisuus ovat kestiläisen
14241: asemassa Suomen ainoassa yliopistossa. Tuntui siltä kuin ed. Antila
14242: olisi kuullut tuon sanan nuorison keskuudesta, jonka mieleen tämä
14243: nykyinen olotila oli jättänyt katkerat tunteet. Se vahvistaa täy-
14244: dellisesti sitä, mitä minä opettajana olen monta kertaa kuullut ja
14245: mitä minä olen näinä viimeisinä aikoinakin kuullut monen nuorem-
14246: man yliopiston opettajan vakuuttavan siitä mielipiteestä, joka on
14247: vallalla suomenkielisten nuorten tieteenharrastajien keskuudessa.
14248:                       Istunto JO p. maaliskuuta 1908.
14249: 
14250: 
14251:     Minä pyydän nyt kysyä, onko se olotila mahdollinen jatkaa,
14252: jonka vallitessa tällainen käsitys on juurtunut nousevan nuorisomme
14253: parhaimmistoon. Ei sitä sillä saada pois, että me lyömme rintoi-
14254: himme ja vakuutamme taholta ja toiselta, että me noudatamme täyttä
14255: puolueettomuutta, että niin suomen- kuin ruotsinkieliset tieteen-
14256: harrastajat saavat yliopistossa täyttä oikeutta. Jos puheena oleva
14257: käsitys on päässyt laajalti juurtumaan, niinkuin se on päässyt, niin
14258: siinä täytyy olla jotakin syytä. Koko tämä asiaintila on mahdoton
14259: ylläpitää sellaisena kuin se nykyään on, ja jos meidän yliopistomme
14260: kieliolot saavat jäädä sellaisiksi, että katsotaan jokaisen opettaja-
14261: paikan täyttäminen suomenkielisellä tai ruotsinkielisellä miehellä
14262: suureksi voitoksi tahi tappioksi toiselle tahi toiselle kieliryhmälle
14263: meidän maassamme, niin tulee taistelu näistä opettajapaikoista jatku-
14264: maan, se tulee jatkamaan demoraliseeraavaa, turmelevaa vaikutus-
14265: tansa. Minun vakaumukseni, joka on muodostunut, kuten sanottu,
14266: pitkän toiminnan kuluessa yliopistossa, on se, että tästä olotilasta
14267: ei päästä muulla tavalla kuin että todellakin lainsäädäntö ryhtyy
14268: näitä asioita järjestämään. Me tarvitsemme yliopiston, jossa ei ole
14269: tätä kieliriitaa jokaisesta opettajapaikasta. Me emme voi tulla toi-
14270: meen sillä ruotsinkielisellä yliopistolla, joka meillä on ollut, me tar-
14271: vitsemme suomenkielisen. Suomen kansa tarvitsee elämänsä ehtona
14272: korkeamman kehityksen, korkeamman kulttuurin, voimme sanoa,
14273: kaiken kulttuurin välttämättömänä ehtona ja edellytyksenä oma-
14274: kielisen yliopiston. Tämä on nykyhetken polttavin ja suurin tarve
14275: sivistyselämämme alalla.
14276:     Tämän tarpeen tyydyttämistä nähtävästi nyt esillä oleva ano-
14277: musehdotus jossakin määrin tavoittaa. Minä yhdyn niihin, jotka
14278: eivät voi joka suhteessa asettua sille katsantokannalle, joka ilmenee
14279: anomusehdotuksen perusteluissa ja ponsissa, mutta minäkin terveh-
14280: dän tätä anomusehdotusta ilolla, askeleena sitä päämäärää kohti,
14281: joka täytyy olla suomenkieliselle kansalle yhteinen. Tällä minä en
14282: sano sitä, ettei meidän maassamme tarvita myöskin korkeampaa
14283: opetusta ruotsinkielellä. Minä olen tosin siitä vakuutettu, että mei-
14284: dän yliopistomme tulee olla pääasiallisesti suomenkielinen, että varsi-
14285: naisesti kaksikielinen yliopisto-opetus on meillä suorastansa tur-
14286: mioksi. Ja olkoon tässä sanottu, että sen osan ruotsinkielistäkin
14287: ylioppilasnuorisoa, joka pyrkii virkamiehinä palvelemaan suomen-
14288: kielistä kansaa, tulee minun ymmärtääkseni saada yliopisto-opetuk-
14289: sensa pääasiallisesti suomenkielellä. Sillä tämä suomenkielinen kansa
14290: on oikeutettu, niinkuin jokainen kansa on siihen oikeutettu, vaati-
14291: maan, että se virkamiehistö, joka palvelee sitä, ei vain töin tuskin
14292: tule toimeen sillä kielellä, jota tämä kansa käyttää, vaan että virka-
14293: mies on saanut virkavalmistuksensa juuri kansan kielellä. Ellei se
14294: sitä ole saanut, tulee epäilemättä lukemattomissa tapauksissa näky-
14295: mään, että virkamiehistön kieli on toinen kuin sen palveleman kansan.
14296:                          Yliopiston kieliolot.
14297: 
14298: 
14299:     Tämä näkökohta nähdäkseni jo tekee sen. että ei ole lainkaan
14300: kohtuutonta vaatia, että se osa ruotsinkielistä ylioppilasnuorisoamme,
14301: joka tahtoo valmistautua palvelemaan suomenkielistä kansaa, alis-
14302: tuu siihen, että se saa tämän valmistuksensa suomenkielisessä yli-
14303: opistossa. Mutta meidän maassamme on - sehän on kieltämätön
14304: tosiasia - myöskin ruotsinkielistä yhteistä kansaa, eikä luullakseni
14305: ole mahdotonta valvoa tämän kansanaineksen etua sillä tavoin,
14306: että sekin saa virkamiehiä, jotka ovat osittain ainakin saaneet val-
14307: mistuksensa tämän kansanosan kielellä. Ja niin me johdumme
14308: siihen, että jonkunlaista, laajempaa tai suppeampaa, korkeampaa
14309: opetusta yliopistossa tarvitaan myöskin ruotsinkielistä kansanai-
14310: nesta varten, niitä virkamiehiä varten, jotka tahtovat valmistautua
14311: pääasiallisesti sen varalle.
14312:     Ed. Ingman lausui täällä viime keväänä jo tämän saman ajatuk-
14313: sen. Hän puhui jostakin vaatimattomasta ruotsalaisesta osastosta,
14314: jossa pidettäisiin silmällä ruotsinkielisen kansan tarpeet. Kuten
14315: sanottu, minä katson luultavaksi, että vastaisuudessa tulee yliopis-
14316: tossamille valmistaa pappeja, pitäen silmällä toimintaa etupäässä
14317: juuri ruotsinkielisen rahvaan keskuudessa, ja niinikään lakimiehiä,
14318: jotka tahtovat palvella kotiseutunsa ruotsinkielistä kansaa. Mutta
14319: sehän on selvää että näiden kaikkien täytyy myöskin hyvin oppia
14320: maan enemmistön kieltä ja se opetus, jonka he saavat omalla äidinkie-
14321: lellään, se tuskin voinee ulottua aivan moneen aineeseen. Vähem-
14322: mistön asema, oli se nyt missä maassa tahansa ja koetettakoon nou-
14323: dattaa kohtuutta kuinka paljon tahansa, ei voi koskaan olla täysin
14324: sama kuin enemmistön, se tulee kyllä tässäkin toteutumaan. Mutta
14325: vielä ei ole aikaa ruveta ajattelemaan erityisiä ruotsinkielisiä osas-
14326: toja, erityisiä oppisijoja ruotsinkielen edustamiseksi yliopisto-ope-
14327: tuksessa. Kuinka olot nyt järjestetäänkin, niin kyllä pakottavista
14328: syistä yliopistoon tulee edelleen jäämään niin paljon ruotsinkielistä
14329: opetusta, että kyllä ruotsinkielisen rahvaan tarpeet tulevat verrat-
14330: tomasti paremmin valvotuiksi kuin mitä suomenkielisen kansan
14331: tarpeet tässä kohden toistaiseksi voivat tulla. Sentähden minä
14332: palaan siihen, että hetken polttavin tarve tässä kohden on saada
14333: Suomen yliopisto pääkieleltänsä suomenkieliseksi ja sillä tavoin
14334: m. ·m. elvyttää nousevassa yliopistonuorisossa sitä tietoa, että tämän
14335: nuorison kansallisuus ei ole esteenä sen etenemiselle opettajapaikko-
14336: jen hankinnassa. Se on tämä häpeällinen tunne joka on poistettava.
14337:     On iloista että suomenkieliset ryhmät voivat yliopistokieleen
14338: nähden pääasiassa käydä käsitysten. Meidän täytyy vaan toivoa,
14339: että se ryhmä, jonka anomusehdotus nyt on esillä, käyttää vaiku-
14340: tustansa kaikin puolin ja yhteisvoimin ehdotuksensa hyväksi.
14341: Muistettakoon, että opetusasiain korkeimpana valvojana meidän
14342: maassamme tätä nykyä, Suomen senaatissa, on mies, joka yliopiston
14343: rehtorina on ilmilausunut koko lailla toisia mielipiteitä kuin mitä
14344:                                                              20
14345:                       Istunto 10 p. maaliskuuta 19(>8.
14346: 
14347: esiintyy nuorsuomalaisen ryhmän anomusehdotuksessa, ja tämä
14348: mieshän on suurlakon jälkeen lukeutunut ja luettu nuorsuomalaiseen
14349: puolueeseen. Meidän täytyy siis vaatia, että mainittu puolue tulee
14350: käyttämään vaikutustaan. ei ainoastaan täällä Eduskunnassa, vaan
14351: myös hallituksessa asian hyväksi.
14352:     Mitä sitten tulee niihin toiveisiin, joita meillä voi olla vasemmiston
14353: kannatukseen nähden, niin kyllä minä uudelleen tässä asiassa epäilen
14354: kannatuksen todellisuutta ja kantavuutta. Voinee käydä lopulta
14355: niinkuin kävi äskettäin, että siltä taholta löydetään joku hyvä keino,
14356: jonka turvissa saadaan asia syrjäytetyksi. Muistammehan kuinka
14357: tuonnoin, kun oli kysymys Eduskunnan kirjelmäin kielestä, vasem-
14358: misto esitti asian siten, että muutos nykyisiin oloihin kyllä oli tarpeel-
14359: linen, mutta Toimitus- ja Tarkastusvaliokunnat saattoivat muka jät-
14360: tää päätäutövaltansa jollekin erityiselle osastolle. Tällainen menet-
14361: tely olisi ilmeisesti vastoin Valtiopäiväjärjestystä; siitä huomautet-
14362: tiin, mutta sittenkin asiassa äänestettiin sillä tavoin, että muutos kävi
14363: mahdottomaksi ja vasemmiston jäsenet tulevat Toimitus- ja Tarkas-
14364: tusvaliokunnissa päättämään, mikä ruotsinkielinen sana kulloinkin
14365: on käytettävä, vaikkapa he eivät tahtone väittää voivansa arvostella
14366: näistä asioista juuri mitään. Tällaiset tapaukset herättävät sen
14367: käsityksen, ettei voida suinkaan siinä, missä suomalaisuus, suomen-
14368: kieli on kysymyksessä, millään varmuudella ennalta luottaa siihen,
14369: että sosiaalidemokraattinen ryhmä on mukana todellisia parannuksia
14370: päättämässä. Kyllä se puhe, jonka mainitun ryhmän edustaja tässä
14371: vastikään piti, myöskin kohdaltaan näyttää, mitä siltä taholta voi-
14372: daan odottaa. Me saimme tietää, kuinka kerrassaan kunnoton,
14373: pikkumainen - ja mitä siinä lienee ollutkaan - Suomen yliopisto
14374: on. Sitä älköön kiellettäkö, että kyllä puutteita meidän yliopistos-
14375: samme ilmenee ja on runsaasti nähtävissä. Mutta onko nyt juuri
14376: henkilö, joka tosin lie tullut suomalaiseksi ylioppilaaksi, mutta,
14377: mikäli vakuutetaan, ei ole sen enempää perehtynyt yliopisto-opetuk-
14378: seen ja yliopistoelämään, tokko nyt juuri hän on oikea mies lausu-
14379: maan mitään arvostelua näistä asioista, se on aivan toinen asia.
14380: Mitä hän täällä onkaan esittänyt, se vaan on varmaa, on kyllä he-
14381: rättänyt sen ajatuksen, että hän lienee viimeisiä, joilla on tällaisissa
14382: asioissa sananvaltaa. Niinpä hän tässä vastikään toi esiin väitteen,
14383: että pari henkilöä oli mainittu Suomen etevimpien tiedemiesten jouk-
14384: koon kuuluvina, kaksi henkilöä. jotka ovat saavuttaneet itsellensä
14385: kunnioitetun sijan isänmaallisessa työssä, mutta jotka eivät koskaan
14386: ole pyrkineetkään varsinaisesti tieteellisellä alalla työtä tekemään
14387: ja joista ei koskaan ole väitetty, että he olisivat tiedemiehiä. Kun
14388: väitteet perustuvat tällaisiin tosiasioiden ja sanojen väärennyksiin,
14389: niin kyllä ne ovat yhtä vähän painavia kuin silloin, kun ed. Nuorteva
14390: täällä tuo esiin arvostelunsa, niinkuin aamupäivällä, huutamalla ed.
14391: Kairamon puheen kuluessa pari kertaa jotenkin kuuluvasti: •>tyh-
14392:                           Yliopiston kieliolot.
14393: 
14394: 
14395: myyttä!>> Keneen tällaiset huudahtukset lopulta kääntyvät, sen
14396: voimme jättää sikseen.
14397:     Mutta pääasia on, että yliopistossa on todellakin olemassa sellai-
14398: sia oloja, että ne ehdottomasti kaipaavat korjausta, ja jos Sivistys-
14399: valiokunta voi saada tässä asiassa aikaan ehdotuksen, jonka Edus-
14400: kunta sitten saattaa hyväksyä ja joka tuntuvasti parantaa yliopis-
14401: tomme nykyisiä kielioloja, niin silloin mainittu valiokunta syystä
14402: kantaa tuota nimeä, joka muuten on herättänyt epäilyksiä, nimeä
14403: >>Sivistysvaliokunta.>>
14404: 
14405:     Ed, Huoponen: En aikonut lainkaan pyytää puheenvuoroa
14406: lähetekeskustelussa, kun kokemuksesta olen tullut havaitsemaan,
14407: että usein lähetekeskustelut, vaikka niihin kulutetaan useita tunteja,
14408: eivät tuota juuri mitään käytännöllisiä tuloksia. Tämän sitä suurem-
14409: malla syyllä. kun yhtenä anomuksen allekirjoittajana hyväksyn
14410: sekä ne perustelut, jotka siinä esitetään, että ponnet selvinä ja perille
14411: viepinä. Täällä on kuitenkin muutamia lausuntoja annettu, jotka
14412: ovat aiheuttaneet sen, että yhtenä anomuksen allekirjoittajista kat-
14413: son voivani ainoastaan muutamin sanoin kajota niihin väitteisiin,
14414: jotka täällä on esiintuotu.
14415:     Vastustajain puolelta on huomautettu, etteivät he vastusta suo-
14416: menkielen luonnollista kehitystä_ yliopistossa. Mutta ei ole mainittu,
14417: minkälainen tämä luonnollinen kehitys on. Sitä selvitystä vaille me
14418: olemme jääneet. Puolen vuosisataa me olemme odottaneet tämän
14419: luonnollisen kehityksen kulkua, mutta käytännölliset tulokset, he-
14420: delmät tästä luonnollisesta kehityksestä ovat supistuneet sangen
14421: vähiksi. Jos suomenkielen luonnollisia oikeuksia milloin vaaditaan,
14422: silloin sanotaan, että sorretaan ruotsalaisuutta, korkeampaa ruotsa-
14423: laista sivistystä, ruotsalainen kansallisuus joutuu vaaraan, ja paljo
14424: muita peikkoja loihditaan esille.
14425:      Olisi luullut, että viime vuosien elämä ja ne monet vaiherikkaat
14426: kokemukset, jotka Suomen kansa on saanut käydä, olisivat antaneet
14427: sen opetuksen, että luonnollista kehitystä ei saa ehkäistä, sillä jos
14428: luonnollinen kehitys ehkäistään, niin silloin, kuten täällä on aivan
14429: oikein huomautettu, mennään yhdestä äärimmäisyydestä toiseen.
14430: Tämän anomuksen tarkoitus on saattaa suomenkielelle luonnolliset
14431: okeudet sortamatta silti vähemmistön kieltä, Olisi luullut, että ne,
14432: jotka tässä asiassa ovat vastustajina esiintyneet, olisivat tervehti-
14433: neet ilolla tämmöisen anomuksen aikaansaamista. Niin ei kuiten-
14434: kaan ole asianlaita.
14435:     Täällä on huomautettu jo siitä hengestä, mikä yliopistossa val-
14436: litsee. Pari loistavaa esimerkkiä tahtoisin tässä tuoda esiin, jotka
14437: mitä kumoamattomimmin osoittavat, minkälainen tila meidän
14438: maamme yliopistossa nykyään vielä vallitsee.
14439: 308                  Istunto ro p. maaliskuuta 1908.
14440: 
14441: 
14442:     Minulla oli harvinainen onni olla saapuvilla niissä maisteri- ja
14443: tohtorivihkiäisissä, jotka viimeksi maan korkeakoulussa, yliopistossa
14444: toimeenpantiin. Filosofis- teologisen tiedekunnan toimeenpanemissa
14445: vihkiäisissä saatiin, se kernaasti tunnustettakoon, kuulla myöskin
14446: suomenkieltä käytettävän. Mutta professori, joka luki suomenkie-
14447: listä lausuntoa, ei taitanut lukea suomenkieltä selvään sisältä. En
14448: tiedä, löytyykö minkään maan yliopistossa tällaista tapahtumaa,
14449: että sen kansan yliopiston opettaja, jonka opettajana hän on, ei taida
14450: maan kieltä selvästi lukea sisältä. Suomessa on semmoinen esi-
14451: merkki. Vuosikymmeniä on ollut aikaa harjoittaa kieliopintoja,
14452: mutta se ei ole mitään hedelmää tuottanut. Minä olen usein sano-
14453: malehdistä lukenut, kuinka yliopiston opettajat ja muut korkeasti
14454: oppineet pitävät latinan-, saksan- ja ranskankielin loistavia puheita.
14455: Aivan äskettäinkin luin sanomalehdistä, että Englannin yliopistossa
14456: etevä suomalainen tiedemies oli pitänyt erittäin suurta huomiota
14457: herättäneen esitelmän ja, kuten minä arvelen, englannin kielellä.
14458: Kun on hyvää tahtoa, opitaan kyllä suurten sivistysmaitten kultuuri-
14459: kieliä, mutta vuosikymmenien harrastukset eivät ole tuottaneet
14460: Suomen yliopiston opettajille sitä taitoa, että saattaisivat selvästi
14461: lukea sisältä suomenkieltä. Mutta vielä räikeämmän kuvan saimme
14462: yliopiston oloista, kun lääketiete.ellinen tiedekunta samassa tilaisuu-
14463: dessa pani toimeen tohtorivihkiäiset. Siinä tilaisuudessa ei kuultu
14464: ainoatakaan sanaa suomenkieltä. Tiedämmehän kuitenkin. että
14465: maan lääkärikunta tulee tekemiseen suurimmaksi osaksi suomen-
14466: kielisen rahvaan kanssa. Niiden täytyy puhutella sairaita suomen-
14467: kielellä. Tuntuu todellakin masentavalta, että lääketieteellisen
14468: tiedekunnan toimeenpanemissa tohtorivihkiäisissä ei käytetty
14469: ainoatakaan sanaa suomenkieltä. Jo nämä kaksi esimerkkiä kuvaavat
14470: loistavasti sitä asemaa, mikä suomenkielellä nykyään on maamme
14471: yliopistossa.
14472:     Suurella mielenkinnolla olen kuunnellut ed. Danielson-Kalmarin
14473: pitkää elämänkokemusta yliopistossa, kokemusta, jonka hän yliopis-
14474: ton opettajana on saanut. Sekin suureksi osaksi valaisi sitä johon
14475: olen viitannut.
14476:     Mutta jos ed. Danielson-Kalmari olisi ollut avomielinen, olisi
14477: hän hedelmärikkaasta kokemuksestaan voinut tuoda paljon lisä-
14478: esimerkkejä. Hän olisi voinut mainita myöskin sen tosiasian. että
14479: viime aikoihin asti monet yliopiston opettajat, jotka lukeutuvat
14480: puolueeseen, joka suomenmielisyyden on ottanut erikoisoikeudekseen,
14481: ovat luennoineet ruotsinkielellä Ja vielä enemmän. Sanomalehdet
14482: tuonaan tiesivät kertoa. että ed. Danielson-Kalmari, ollessaan yli-
14483: opiston varakanslerina, rikkoi kieliasetuksen selviä määräyksiä käyt-
14484: tämällä ruotsinkieltä, vaikka olisi pitänyt käyttää suomenkieltä.
14485: Tämä selvästi osoittaa, mitenkä kauniit sanat ja todellinen joka-
14486: päiväinen elämä usein joutuvat ristiriitaan keskenään. Se on mei-
14487:                           Yliopiston kieliolot.
14488: 
14489: 
14490: dän olojamme erittäin kuvaavaa. (On!) Minä toivon, että tämä ano-
14491: mus, joka nyt on saanut näinkin suurta huomiota, lähetetään pitem-
14492: mittä keskusteluitta valiokuntaan, ja kun se sieltä palajaa, on se
14493: varmaan saanut semmoisen muodon, että ne räikeät epäkohdat,
14494: jotka nykyään vallitsevat yliopistossamme, tulevat lainsäädännön
14495: kautta poistetuksi, mikäli ne lainsäädännön avulla voidaan poistaa.
14496: Sillä tavalla saadaan tämäkin ikävä kielitaistelu pois päiväjärjestyk-
14497: sestä. Sitähän me kipeästi kaipaamme. Ehdotan siis, että anomus
14498: pitemmittä keskusteluitta jo lähetettäisiin valiokuntaan.
14499: 
14500:      Ed. Nuorteva: Ed. Kalmari täällä epäili millä vallalla minä
14501: puhun tässä asiassa. Minä vastaan, että minä puhun täällä 30,000
14502: valitsijamieheni minulle antamalla vallalla, ja minä luulen että se
14503: valta on yhtä pätevä kuin ed. Danielson-Kalmarinkin. Mitä tulee
14504: minun kompetenssiini tässä asiassa, niin minun nähdäkseni ei tätä
14505: kompetenssia voida panna arvelun alaiseksi, sillä edustajan täytyy
14506: perehtyä jokaiseen asiaan, ja yhtä suurella kompetenssilla kuin
14507: muutamat suomettarelaiset talonpojat saattavat arvostella yliopiston
14508: opetusta, otaksun minä että minulla on ainakin yhtä paljon valtaa
14509: siihen. Se nyt siitä. Se ei tosiaan olisi ansainnut mitään vastausta,
14510: mutta voineehan tuon sanoa.
14511:     Minä pyydän ed. Danielson-Kalmarille vakuuttaa, että minä
14512: olen aivan yhtä mieltä hänen kanssaan siitä, että Suomen kansa
14513: tarvitsee kehittää omaa kulttuuriansa omalla kielellään. Siitä ei
14514: ole kukaan mitään eriävää katsantokantaa lausunut, eikä sitä esi-
14515: tystäkään vastaan, jonka ed. Danielson-Kalmari täällä esiintoi,
14516: sillä me tiedämme yhtä hyvin kaikki muutkin, me tunnemme ne
14517: epäkohdat, jotka meidän maassamme vallitsevat sen takia, että täällä
14518: on kunnian- ja vallanhimoinen ruotsalainen vähemmistö sortanut
14519: suomenkielisen väestön luonnollisia oikeuksia. Siitä ei ollut puhe
14520: eikä siitä ollut tarkoitukseni puhua, vaan siitä, josta ed. Huoponen
14521: äsken täällä niin sattuvasti mainitsi, siitä ristiriidasta, joka meidän
14522: yhteiskunnallisessa elämässämme, erittäinkin meidän kansallisessa
14523: elämässämme esiintyy tekojen ja sanojen välillä. Minä tahdon lisätä
14524: siihen esimerkkisarjaan, jonka täällä esille toin, vielä muutaman.
14525: Täällä meille edustajille tänä päivänä mieltemme ylennykseksi on
14526: jaettu eräs kirjanen, jonka eräs ruotsinkielinen roskakirjailija on
14527: kirjoittanut ja jossa hyvin räikeällä tavallahäväistäänSuomenkansaa,
14528: suomenkielistä väestöä. Tämä sama herra, josta siellä esipuheessa
14529: puhutaan, että ruotsinkielinen yliopisto on häntä turmellut, -minä
14530: pyydän huomauttaa, että tämä herra ei minun tietääkseni ole ruotsin-
14531: kielisessä yliopistossa montakaan kuukautta ollut, mutta sen minä
14532: tiedän, että hän on suomettarelaisen johtomiehen poika ja että hänen
14533: kotikasvatuksensa on ollut rutiruotsalainen (Puhemies: Asiaan!) ja
14534: että hän on käynyt rutiruotsalaista koulua. Tämä nyt tavallaan
14535: 310                   Istunto ro p. maaliskuuta rgo8.
14536: 
14537: 
14538: kuuluu kuitenkin asiaan. Se osoittaa että siltä taholta, josta kansan
14539: asioita sanotaan ajettavan, niitä ajetaan sanoilla eikä teoilla. Ja
14540: samaa on sanottava kaikesta muustakin, mikä koskee meidän kult-
14541: tuuriamme. Jos uhrattaisiin enemmän työtä, enemmän vaivaa
14542: todelliseen kulttuurityöhön ja vähemmän pidettäisiin suukopua
14543: mitä aijotaan tehdä, niin se olisi meidän maamme suomalaiselle
14544: väestölle paljoa suuremmaksi eduksi ja siunaukseksi. Minä vielä
14545: uudistan sen, minkä äsken täällä muutamilla sanoilla jo mainitsin.
14546: Suomenkielen valtaanpääseminen yliopistossa on tärkeä asia, mutta
14547: se ei ole tärkein kaikista. Tärkeintä on se, että meidän yliopistos-
14548: tamme lähtee väkeä, joka todellakin palvelee kansaansa. Sillä sen
14549: tietää jokainen työläinen maaseudulla, jokaikinen köyhälistöläinenkin
14550: meidän maassamme, että Suomen sivistynyt nuoriso on hyvin kau-
14551: kana Suomen kansasta. Herraskaisia meidän yliopistossamme kas-
14552: vatetaan eikä kansan palvelijoita. Ja siihen ei ole syynä se, että siellä
14553: on ruotsalainen tai että siellä on suomalainen henki, vaan syy siihen
14554: on se, että siellä on pikkuporvarillinen henki, että siellä on juuri
14555: kulttuuriasioissa jääty niin pitkälle taaksepäin, ettei voida vapautua
14556: ahtaasta käsityskannasta, ei voida kohottautua sellaiselle tasolle,
14557: joka kehittäisi itsenäisiä ihmisiä.
14558:     Asiasta ei kannata sen pitemmältä puhua. Oli väärin että minä
14559: yleensä täällä käytin puheenvuoroa, koska olen tilaisuudessa Sivistys-
14560: valiokunnassa tästä asiasta puhumaan. Mutta kun täällä kerran
14561: niin suurella paatoksella ja suurella itserakkaudella tuodaan esille
14562: nuo kansallisuusharrastukset, niin näytettäköön toiselta puolelta,
14563: mitä niissä kansallisuusharrastuksissa on humbuugia.
14564: 
14565:     Ed. Schybergson: J ag skall uteslutande hålla mig tili hr
14566: Danielson-Kalmaris andragande, ty han är dock den, som i dessa
14567: frågor för an, jag ville säga icke blott den gammalfinska gruppen,
14568: utan ock den ungfinska, han är den, som ger tonen och klarare än
14569: någon annan framstä11er det finska språkprogrammet i hela dess
14570: vidd. Jag kan så väl följa med hr Danielson-Kalman, då han yrkar
14571: på, att de tjänstemän, som betjäna den finskatalande befolkningen,
14572: skola fullstänoigt hehärska det finska språket. Det är någonting,
14573: som jag allt sedan r897 års landtdag erkänt. J ag kan också följa
14574: med hr Danielson-Kalmari, då han talar om nödvändigheten af att
14575: få en vetenskap på finskt språk. Men jag tror, att såväl han som
14576: de andra, som hafva yrkat på detta och därvid tänkt sig, att perso-
14577: ner, som hafva svenskan tili modersmål, skulle kunna hjälpa tili
14578: vid detta finskspråkiga vetenskapliga arbete. taga miste. Atskilliga
14579: talare hafva visserligen föreställt sig, att man utan svårighet kan
14580: behärska ungefär huru många språk som helst. För hr Huoponen
14581: syntes det vara den lättaste sak i världen; han trodd<.., att en uni-
14582: versitetslärare utan svårighet skulle kunna hålla föreläsningar på
14583:                            Yliopiston kieliolot.                    3II
14584: 
14585: hvilket som helst af de europeiska språken, och framhöll såsom
14586: exempel en af våra vetenskapsmän, som i själfva verket förmår
14587: föreläsa på engelska. Men det bör märkas, att denne sedan en lång
14588: följd af år helt och hållet gått upp i detta språk och därför förvärf-
14589: vat sig färdighet däri. Äfven hr Mikkola ansåg, att några svårig-
14590: heter icke borde möta att vara vetenskapsman på ett annat språk
14591: än modersmålet. Det finnes väl äfven några, för hvilka detta är
14592: möjligt, men för det stora flertalet skall det dock icke lyckas. För
14593: flertalet är det icke görligt att i den vetenskapliga verksamheten
14594: med framgång använda ett annat språk än hemspråket, och erfaren-
14595: heten visar, att äfven svenska talande. som öfvergått till finskan
14596: såsom hemspråk, dock hela lifvet igenom ytterst bristfälligt begagna
14597: detta språk. Det är först följande generation, som verkligen för-
14598: värfvar förmåga att behärska finska språket. men då äfven lämnar
14599: bort det svenska språket eller sätter det i fjärde eller femte rummet.
14600: (Asiaan!). Vi komma därförvill jag tro till det resultat, att en uni-
14601: versitetslärare icke kan med hvarandra förena svenskan såsom mo-
14602: dersmål och hemspråk och finskan såsom föreläsningsspråk. Det ena
14603: måste vika för det andra, hvilketdera beror naturligtvis på den en-
14604: skildas önskan och sträfvan.
14605:     Hr Danielson-Kalmari var villig att dela ut några smulor från
14606: denrike mannens bord också åt den svenska talande allmogen, >>rah-
14607: vas>>, som han så gärna uttrycker sig. Det påminte mig om ett yttran-
14608: de af honom under senaste landtdag, då han framställde anspråket,
14609: att de merllemmar af den svenska gruppen, som räkna sig till den
14610: bildade klassen och i all synnerhet de, som voro statstjänstemän,
14611: skulle på detta rum begagna finska språket. J ag yttrade till svar
14612: härpå, att, om så sker, så sko1a de svenska talande valmännen se till,
14613:  att andra, hvilka bättre representera deras uppfattning och intressen,
14614: taga plats på den svenska bänken. J ag tror att förhållandet blir
14615: enahanda, om den svenska bildade klassen och de, som egnat sig
14616:  åt universitetsverksamhet, öfvergifva sitt svenska modersmål. Den
14617:  svenska allmogen skall se till, att ur dess led träda fram andra, som
14618:  taga upp manteln och fasthålla vid sitt svenska språk. \Ti måste
14619:  hålla därpå, att det Svenska folkelementet icke blott skall bjudas
14620:  på en eller annan prästman eller jurist, för hvilket ändamål hr
14621:  Danielson-Kalmari är villig att vid universitetet inrätta något slags
14622:  anspråkslös >>vaatimatom afdelning, utan att det svenska folkelemen-
14623:  tet skall sättas i tillfälle att på sitt eget språk förvärfva äfven den
14624:  högsta bildning. Om hr Danielson-Kalman vill skilja åt den svenska
14625:  allmogen och öfverklassen, och denna öfverklass fogar sig häri och
14626:  låter förfinska sig, då skall denna allmoge ur sin midt tillskapa en
14627:  ny svensk öfverklass, som förblir den trogen.
14628:      Hr Danielson-Kalmari har tillagt några lugnande ord: det går
14629:  icke så fort med universitetets förfinskning. Förhållandenas makt är
14630: 312                  Istunto IO p. maaliskuuta 1908.
14631: 
14632: 
14633: i själfva verket starkare än chauvinismen och den lagstiftning, som
14634: chauvinismen får till stånd. Och jag tror för visso, att den svenska
14635: nationaliteten i detta land trots allt skall kunna hålla sig uppe och
14636: äfven upprätthålla sin bildningsnivå. Det måste den göra, det är
14637: ett lifsvillkor för den, och den måste kunna ställa de anspråk på det
14638: allmänna, att den lämnas tillfälle därtill.
14639: 
14640:      Ed . .H.hmavaara: Kun tätä asiaa viime kerralla pyydettiin
14641: pöydälle, oudoksutti se minua. Se oudoksutti senvuoksi, että me
14642: olemme kolmatta sataa anomusta ja esitystä lähettäneet valiokun-
14643: taan ilman että niistä on sanottavaa keskustelua tullut. Minä
14644: kyllä tiesin, että tälle äärimmäiselle oikeistolle jokainen vähinkin
14645: vaatimus suomenkielen hyväksi on samaa kuin punasen vaatteen
14646: näyttäminen eräälle elukalle; että sitä pitää heti ruveta puskemaan.
14647: Mutta kun juuri vähää ennen samana päivänä tämän anomuksen
14648: edellä meni eräs toinen anomus samasta asiasta, joka oli paljon pi-
14649: temmälle tähdätty, niin minä en käsitä, miksi tässä asiassa juuri piti
14650: tämä pitkä keskustelu ja kiivas vastustus nostaa. Nyt minä sen
14651: käsitän ja minun täytyy sanoa, että olen hyvin kiitollinen, että asia
14652: pyydettiin pöydälle. Sillä tämä keskustelu on todistanut paremmin
14653: kuin mitkään muut todistelut, kuinka tärkeä tämä anomus oli.
14654: Täällä oikeistolla ovat professorit, yliopiston opettajat ja muut oppi-
14655: neet miehet yksi toisensa perään kiven kovaan ryhtyneet vastusta-
14656: maan sellaista anomusta, jossa tarkoitetaan maan kansan suurelle
14657: enemmistölle oikeuksia, ja tämähän, jos mikään todistaa että lain-
14658: laadintaa tässä tarvitaan, koska se kaunis vapaaehtoisuuden tie ja
14659: se luonnollinen kehitys, josta on niin paljon puhuttu, ei ole puolen
14660: vuosisadan aikana sanottavasti vienyt kehitystä eteenpäin tässä
14661: asiassa. Ja onko se ihme, kun meidän yliopistossa löytyy professo-
14662: reja, joita varten Eduskunnan tulisi palkata erityinen tulkki valio-
14663: kuntaan selittämään niiden lausuntojen sisältöä, joita maan suuren
14664: enemmistön kielellä annetaan. Onko kummaa, että tällaiset herrat
14665: eivät katso velvollisuudekseen yliopistossa opettaa kansan kielellä.
14666: Onko tämä näiden herrojen kykenemättömyyttä vai tahdonpuutetta,
14667: sitä minä en mene päättämään, päättäkööt he sen itse. Summa tästä
14668: kaikesta on kuitenkin, että on välttämätöntä se, että Eduskunta ryh-
14669: tyy ponteviin toimenpiteisiin oikeuden saavuttamiseksi suomen-
14670: kielelle maan ainoassa yliopistossa.
14671:      Mutta minua on tämä keskustelu myös masentanut. Kun useat
14672: suomalaiset talonpojat, jotka emme edes ymmärrä ruotsinkieltä ja
14673:  joilla monella on lapsia yliopistossa kärsimässä tästä surkeasta epä-
14674: kohdasta, nimittäin että kansan omalla kielellä ei siellä voi opinta-
14675:  jansa suorittaa, teemme tästä anomuksen, niin silloin nousee täällä
14676: keskustasta eräs edustaja, jota tituleerataan tohtoriksi ja joka on
14677:  itselleen anastanut yksinoikeuden ja patentin suomenkielen ajami-
14678:                           Yliopiston kieliolot                      313
14679: 
14680: 
14681: sessa ja sanoo, että tämä on narripeliä, tumajaisia ja mitä kaikkia
14682: sanoja hän käytti, nim. ed. Kivilinna. Kyllä todella on tällainen
14683: asian ajaminen masentavaa- ja hän lisäsi, että tällä kaikella on
14684: tarkoitettu vaan suosiota ja aploodeja. Jos tällä herra tohtorilla
14685: ei ole parempia syitä, niinkuin hänen lausuntonsa kyllä osoittaa,
14686: suomenkielen asiaa ajamaan, kuin saada aploodeja, saada kanna-
14687: tusta, saada käyttää sitä puoluetarkotuksiin, niin se on hänen asi-
14688: ansa, mutta hän ei ole oikeutettu sanomaan näin röyhkeästi meidän
14689: suomalaisten talonpoikain tarkoituksista. Tällaiset lauseet selvään
14690: osoittavat, että ei ainakaan tämä herra aja asian takia suomenkielen
14691: oikeuksiin pääsyä, vaan siinä on muut tarkoitukset, ja senvuoksi
14692: teki tällainen lausunto mitä ikävimmän vaikutuksen. Mutta minun
14693: täytyy tunnustaa, ollakseni tasapuolinen, että samasta keskustasta
14694: myöskin on tullut toisenlaisiakin lausuntoja, joskin ovat hiukan
14695: toisella kannalla kun anomuksen tekijät. Edustajien Danielson-
14696: Kalmarin ja Ingmanin, lausunnot olivat asiallisia ja he ovat antaneet
14697: anomukselle arvon eivätkä he ole kieltäneet, ettei anomus olisi tehty
14698: rehellisessä tarkoituksessa. Ja tähän meidän pitäisi toki tulla. En
14699: voi käsittää vielä vähemmin selittää, millä oikeudella täällä joku on
14700: oikeutettu sanomaan suomalaisista talonpojista, että ne eivät aja
14701: rehellisesti kielensä oikeuksia mutta he tahtovat saada toimeen vaan
14702: jonkunlaisen perheilveilyn lystikseen, niinkuin täällä on sanottu.
14703:     Tästä olisi paljonkin sanomista, mutta nyt on asiasta jo siksi
14704: paljon keskusteltu, että tämä riittänee. Minä toivon että tämä
14705: anomus pitemmittä keskusteluitta lähetetään asianomaiseen valio-
14706: kuntaan.
14707: 
14708:     Ed. Danielson-Kalmari: Minä luulen että tekisin vaann
14709: Eduskuntaa ja yleisöä kohtaan, ellenvastaisi mitään ed. Huoposelle.
14710: Hän koetti ilmeisesti saattaa Eduskunnan ja yleisön siihen käsityk-
14711: seen, että minä olen yliopistossa pitänyt luentoni ruotsinkielellä.
14712: Se vaikutus täytyi jäädä kuulijoihin - ja että minä vaan soitan
14713: suutani silloin kun esiinnyn suomenkielen harrastajana. Minä tämän
14714: johdosta, vaikka se nyt tietysti on ihan syrjäseikka, millä kielellä
14715: minä puolestani olen luentoni pitänyt, tahdon ilmoittaa, että niiden
14716: 30 vuoden kuluessa, jotka olen ollut yliopiston opettajana, en koskaan
14717: ole pitänyt yhtäkään luentoa yliopistossa muulla kielellä kuin suomen.
14718:     Lisäksi sitte ed. Huoponen puhui siitä, että minä v. t. sijaiskans-
14719: lerina muka olin rikkonut kieliasetuksia. Tämän johdosta minun
14720: on tehtävä muuan huomautus, niin ikävää kuin onkin mainita muiden
14721: henkilöiden toimintaa. Nyt voimassa oleva kieliasetus, joka minun
14722: käsitykseni mukaan oikein tulkittuna myöskin velvoittaa yliopiston
14723: viranomaiset eräissä, tosin harvoissa tapauksissa käyttämään suo-
14724: menkieltä, ilmestyi kuten tunnettua kesällä 1902. Kului kuitenkin
14725: aikaa ennen kuin yliopiston konsistoriossakaan ryhdyttiin tätä ase--
14726: 314                  Istunto 10 p. maaliskuuta I(/08.
14727: 
14728: 
14729: tusta noudattamaan, syystä että se käsitys oli rehtorina, että se ei
14730: ollenkaan koskenut yliopistoa, yliopistoa kun ei siinä ollut mainittu.
14731: Kuitenkin lopulta rehtori minun nimenomaisen huomautukseni joh-
14732: dosta otti asiaa tarkemmin miettiäkseensä ja tuli siihen käsitykseen,
14733: että hänen oli kirjevaihdossa eräissä tapauksissa käyttäminen suo-
14734: menkieltä. Mitä taas tulee sijaiskanslerin kirjevaihtoon kanslerin
14735: kanssa, niin se, kun minä ryhdyin tähän toimeen, oli järjestetty
14736: sillä tavalla, että se tapahtui yksinomaan ruotsinkielellä, huolimatta
14737: puheena olevasta asetuksesta. Minun ensimmäisiä toimiani oli tässä
14738: kohden yrittää muutosta, mutta silloin ilmoitettiin minulle Pietarista,
14739: että se toistaiseksi oli mahdotonta, koska kanslerin sihteerinä oli
14740: henkilö, joka kyllä ymmärsi ruotsia, hän oli maalle vieras- mutta
14741: ei ollenkaan suomea. Mutta luvattiin, että ennen pitkää, niin pian
14742: kuin mahdollista, tämä asia järjestettäisiin sillä tavalla, että suomen-
14743: kieli voisi tulla käytäntöön. Minulla ei ollut voimia heti saada tässä
14744: muutosta aikaan, mutta ennenkuin minä jätin toimeni virkaatoi-
14745: mittavana sijaiskanslerina, niin tämä asia oli täydellisesti järjestetty
14746: asetuksen mukaisesti. Minä olin ottanut vastaan järjestelmän, joka
14747: oli ristiriidassa kieliasetuksen kanssa. Tämä ristiriita oli syntynyt
14748: henkilön aikana, joka ei kuulu samaan valtiolliseen ryhmään kuin
14749: minä. Kuten sanottu, ennenkuin minä jätin sen, minun oli onnistunut
14750: saada asia järjestetyksi lain mukaisesti. Tässä asiassa on ennen
14751: tavalla, jota minä olen oikeutetttu sanomaan halpamaiseksi, yri-
14752: tetty minun menettelyäni vääristellä. Nyt on ed. Huoponen uudista-
14753: nut tämän saman yrityksen. Minä en tiedä, missä määrin hänellä
14754:  on arvostelukykyä tällaisissa, enemmän kuin muissakaan asioissa,
14755:  ja sentähden minä en lausu hänen menettelystään minkäänlaista
14756:  arvostelua.
14757:      Mitä ed. Schybergson sanoi minun äskeisen lausuntoni johdosta,
14758:  se ei sisältänyt mitään odottamatonta. Jok'ainoa kerta, kun on
14759:  ollut kysymyksessä jonkunlainen, vaikka kuinkakin pieni askel
14760:  suomenkielen hyväksi, niin ruotsalaiselta taholta meidän maassamme
14761:  on sanottu: me pidämme kiinni oikeuksistamme, wi hålla på vår rätt».
14762:  En tunne ruotsalaisten kertaakaan ilman pakkoa suostuneen vaati-
14763:  muksiin, jotka kyllä sitten seuraavana päivänä, kun on ollut täyty-
14764:  mys niihin suostua, samalla taholla on tunnustettu täysin oikeute-
14765:  tuiksi. Mitä herrat Schybersgon, Rosenqvist j. n. e. tänäänkin ovat
14766:  täällä esittäneet täysin luonnollisina vaatimuksina suomalaisen
14767:  kansan puolelta, se on ylipäänsä viimeisiin aikoihin asti, siksi kuin
14768:  pakon voima tässä on alkanut käydä selväksi, esitetty ihan pahim-
14769:  pana chauvinismina. Ja sillä tavoin nytkin tietysti menetellään.
14770:  Kuinka vähän suomalaiselta taholta vaaditaankin, niin kyllä ruotsa-
14771:  laisten vastaus tulee olemaan: me pidämme kiinni oikeuksistamme.
14772:  Meidän täytyy vaan toivoa, että kun asia on järjestetty, sillä taholla
14773:  kyllä vielä tullaan tunnustamaan, että suomalaisten vaatimus on
14774:                           Yliopiston kieliolot.
14775: 
14776: sittenkin ollut oikeuden ja kohtuuden mukainen, ja että senkin
14777: toteuduttua ruotsinkielinen kansanaines meidän maassamme elää
14778: paremmissa oloissa ja enemmän oikeutta ja kohtuutta nauttien kuin
14779: tiettävästi mikään kielellinen vähemmistö missään Europan maassa.
14780: 
14781:     Ed. Huoponen: Ed. Danielson-Kalmarin lausunnon johdosta
14782: pyydän mainita vaan muutaman sanan. Hän tahtoi uskoa, että minä
14783: olisin nimenomaan maininnut, että hän yliopiston professorina olisi
14784: käyttänyt ruotsinkieltä, vaan minä nimenomaan mainitsin, että
14785: sijaiskanslerina hän käytti ruotsinkieltä. Ja hänen nyt antamansa
14786: lausunto epäämättömästi osoittaa, että minun lausuntoni oli totuu-
14787: den kanssa yhtäpitävä. Mainitsin selvään, että siihen puolueeseen
14788: lukeutuvat yliopiston opettajat ovat pitäneet ruotsinkielisiä luentoja.
14789: Toivon, ettei minun tarvitse mainita esimerkkejä, koska sekin esi-
14790: merkki on totuuden kanssa yhtäpitävä.
14791: 
14792:    Ed. Danielson-Kalmari:          Sittenkuin edustaja Huoponen
14793: äskeisen lausuntoni jälkeen pysyi esityksessänsä, niin minulla ei ole
14794: mitään syytä kieltää sitä, että minun arvosteluni hänen käytökses-
14795: tänsä on sama, jonka minä lausuin siitä esityksestä, johon hän perusti
14796: väitteensä.
14797: 
14798:     Ed. Wuolijoki, Sulo:         Ed. Danielson-Kalmarin ensimmat-
14799: sen lausunnon johdosta tahtoisin panna merkille erään kohdan.
14800: Todistukseksi siitä, että sosialidemokratit muka ovat aivan välin-
14801: pitämättömällä kannalla kansallisuusasian suhteen, hän mainitsi sen
14802: kirjelmän, mikä syntyi ed. Ingmanin y. m. samaan ryhmään kuuluvien
14803: henkilöitten alotteesta, ja joka koskee Työjärjestyksen 36 §:ää eli
14804: sitä tapaa, millä Toimitus- ja Tarkastusvaliokunnat työskentelevät,
14805: sekä sen johdosta syntyneen päätöksen. Nyt kumminkaan ei ed.
14806: Ingman silloin perustellut tätä muutosehdotustaan millään kansalli-
14807: suussyyllä, vaan yksinomaan käytännöllisillä näkökohdilla. Jos
14808: minä oikein muistan, niin hän otti vielä närkästyäkseen ed. Schyberg-
14809: sonin väitteestä, että hänellä olisi takana muita syitä kuin niitä käy-
14810: tännöllisiä, mitkä hän oli kirjelmänsä perusteluissa esiintuonut. Jos
14811: ed. Ingmanilla oli tuommoisia syvälle käypiä kansallisuussyitä kirjel-
14812: mänsä todellisina perusteina, niinkuin ed. Danielson-Kalmarin lau-
14813: sunnosta on käynyt ilmi, niin olisi silloin toki odottanut, että hän
14814: olisi myös tosiasialliset syyt maininnut eikä ainoastaan vetäytynyt
14815: näitten käytännöllisten syitten taakse.
14816: 
14817:     Ed. Ingman, Lauri: Viimeisen lausunnon johdosta lienee
14818: minun syytä huomauttaa, että kiista ed. Schybergsonin ja minun
14819: vällliä silloin ei ensinkään koskenut minun esittämiäni syitä, vaan se
14820: koski tarkoituksiani.
14821:                       Istunto 16 p. maaliskuuta 1908.
14822: 
14823: 
14824:    Kun keskustelu on julistettu päättyneeksi, lähetetään anomus-
14825: ehdotus Sivistysvaliokuntaan, jonne samoin keskustelupöytäkirja
14826: on myötäseuraava.
14827: 
14828: 
14829:    Puhemies: Ensi istunnosta tullaan tarkemmin ilmoitta-
14830: maan sanomalehdissä. Ei nim. ole luultavaa, että tällä viikolla on
14831: syytä pitää mitään enempää istuntoa. Arvatenkin seuraava istunto
14832: asetetaan vasta ensi viikon aluksi; ehkä jo maanantai-iltana on pöy-
14833: dällepanoistunto ja tiistaina taas tavallinen istunto; mutta tästä
14834: kaikesta ilmoitetaan tarkemmin sanomalehdissä.
14835: 
14836: 
14837:      Täysi-istunto päättyy kello g,53 i. p.
14838: 
14839:                                          Pöytäkirjan vakuudeksi:
14840:                                                Ph. Suuronen.
14841: 
14842: 
14843: 
14844:      18. Maanantaina 16 p. maaliskuuta 1908
14845:                    klo 6 i. p.
14846:   Nimenhuudossa merkitään poissa oleviksi ed. Ala-Kulju, Castren,
14847: Huotari, Koskinen, Luoma, Merivirta, Vikman ja af Ursin.
14848: 
14849:      Tehtyjen pyyntöjen ja ilmoitusten johdosta myönnetään lomaa:
14850: s a i r a u d en t a k i a edustaja Luomalle; p e r h e e s s ä s a t-
14851: t uneen k u o 1 e m a n ta p a u k sen vuoksi edustaja Ala-
14852: Kuljulle täksi viikoksi; sekä yksit y i s a s i a i n t a k i a: edusta-
14853: jille Männylle ja Tikkaselle huomisesta ensi viikon torstaihin; edustaja
14854: Helkiölle ensi keskiviikosta seuraavaan maanantaihin; edustaja
14855: Kuismalle maanantaista t. k. 23 p:stä lauvantaihin t. k. 28 päivään;
14856: edustaja Koskiselle tästä päivästä ensi perjantaihin; edustajille Vik-
14857: manille ja af Ursinille tämän päivän istunnosta; edustaja Huotarille
14858: tämän istunnon alkuosasta ja edustaja Wasastjernalle huomispäi-
14859: väksi.
14860: 
14861: 
14862:        .H.nomusehdotuksen siirto toiseen valiokuntaan.
14863:      Esitetään seuraava Maatalousvaliokunnan kirjelmä tämän kuun
14864: 12   p:ltä.
14865:                 Anom. ehdot. siirto. Pöydällepanoja.
14866: 
14867: 
14868:                 Suomen Eduskunnalle.
14869: 
14870:     Päätöksellä kuluvan maaliskuun 3 p:ltä on Eduskunta Maa-
14871: talousvaliokuntaan valmistelevaa käsittelyä varten lähettänyt edus-
14872: tajain Alkion y. m. anomusehdotuksen (N:o 87) vuotuisen määrä-
14873: rahan myöntämisestä maanviljelysharrastusten elvyttämiseksi toi-
14874: meenpantavia retkeilyjä varten.
14875:     Koska kuitenkin useita muita samanlountoisia anomusehdo-
14876: tuksia on lähetetty Talousvaliokuntaan, ehdottaa Maatalousvalio-
14877: kunta kunnioittaen, että Eduskunta, muuttamalla ennen tehdyn
14878: päätöksensä, lähettäisi kysymyksessä olevankin anomusehdotuksen
14879: mainittuun Talousvaliokuntaan.
14880:                  Maatalousvaliokunnnan puolesta:
14881:                          J. K. Paasikivi.
14882:                                              Antti Tulenheimo.
14883: 
14884:    Päätös: Kirjelmässä oleva ehdotus hyväksytään.
14885: 
14886: 
14887:     Esitetään ja pannaan pöydälle ensi täysi-istuntoon
14888:    Talousvaliokunnan mietintö N:o I Eduskunnassa tehtyjen esitysten
14889: johdosta
14890:     laiksi, joka kieltää yhtiöitä, osuuskuntia ja eräissä tapauksissa
14891: yksityisiä henkilöitä hankkimasta kiinteätä omaisuutta maalla;
14892:     Sivistysvaliokunnan mietintö N:o I Eduskunnalle tehtyjen anomus-
14893: ehdotusten johdosta, jotka tarkoittavat
14894:     Raittiuden Ystävät ja Finlands Svenska Nykterhetsförbund nimis-
14895: ten seurojen sekä Suomen Opiskelevan Nuorison Raittiusliiton kan-
14896: nattamista vuotuisella apurahalla; sekä
14897:     A ntellin kokoelmain Valtuuskunnan lausunto suomalaisesta ulko-
14898: museosta.
14899: 
14900: 
14901:    Ensi istunto on huomenna tiistaina klo 6 i. p.
14902: 
14903: 
14904: 
14905:    Istunto päättyy klo 6,35 i. p.
14906: 
14907:                                          Pöytäkirjan vakuudeksi:
14908:                                               Ph. Suuronen.
14909: 318                 Istunto 17 p. maaliskuuta 1908.
14910: 
14911: 
14912:        19. Tiistaina 17 p. maaliskuuta 1908
14913:                     klo 6 i. p.
14914:     Nimenhuudossa merkitään poissa oleviksi ed. Castren, Merivirta,
14915: Luoma ja Sirola.
14916:     Ed. Luoma ilmoitetaan sairaaksi. Ed. Sirolalle myönnetään
14917: yksityisten asiain tähden vapautusta tämän päivän istunnosta; ed.
14918: Nykäselle samoin tämän viikon loppuosan istunnoista; ed. Ahmavaa-
14919: ralie tämän kuun 23 päivästä kuukauden loppuun; sekä ed. Olje-
14920: markille ensi perjantaiksi ja lauantaiksi.
14921: 
14922: 
14923: 
14924:                Vapautus valiokunnanjäsenyydestä.
14925:     Puheenvuoron saatuaan ed. K i r v e s lausuu: Minä pyytäisin
14926: että Eduskunta vapauttaisi minut Laki- ja Talousvaliokunnan jäse-
14927: nyydestä, kun olen tullut Kunnallisvaliokunnan jäseneksi, enkä voi
14928: kahdessa valiokunnassa työskennellä, etenkin kun on yhtä aikaa
14929: istuntoja.
14930:     Pyyntöön suostutaan ja
14931:     Valitsijamiehiä kehoitetaan valitsemaan toinen jäsen Laki- ja
14932: Talousvaliokuntaan ed. Kirveen sijaan.
14933: 
14934: 
14935: 
14936:                Puutavaraliikkeitten maanostot.
14937:    Esitetään e n s i m m ä i s e n k ä s i t t e 1 y n alaiseksi viime
14938: täysi-istunnossa pöydälle pantu
14939:     Talousvaliokunnan mietintö n:o I Eduskunnassa tehtyjen esitysten
14940: johdosta laiksi, joka kieltää yhtiöitä ja osuuskuntia sekä eräissä tapa-
14941: uksissa yksityisiä henkilöitä hankkimasta kiinteäta omaisuutta maalla.
14942: 
14943:       Keskustelu:
14944:     Ed. Helkiö: Tämä Talousvaliokunnan mietintö yhdessä olojen
14945: todellisuuden kanssa todistaa, että tämän kamarin työ nyt kun se
14946: käy niin sanoakseni •>maakamaraan•> käsiksi, suuntautuu yhteen sen
14947: tärkeimmistä tehtävistä. Käsitykseni mukaan kaikki, mikä koskee
14948: •>maaäitiä•>, on enemmänkin kuin tärkeätä, koska kansamme suuri
14949: enemmistö saa melkein suoranaisesti ravintonsa tämän äidin rinnoista.
14950: Mutta äiti tarvitsee rakkautta ja se on oikeutettu sitä saamaan.
14951: Lapset, jotka unohtavat tämän tärkeimmän ja heittävät maa-
14952:                      Puutavaraliikkeitten maanostot
14953: 
14954: 
14955: emonsa ilman hoitoa, hävitykselle alttiiksi, ehdyttävät parhaatkin
14956: elonsa lähteet ja valmistavat omaa vahinkoansa. Tähän vahingolli-
14957: seen suuntaan on kansamme eräässä suhteessa kauan kulkenut.
14958: Se on unohtanut äitinsä. Se on unohtanut maan, sen tarpeellisen
14959: hoidon, sen välttämättömän suojelemisen ja sen tuotantovoimien
14960: säilyttämisen ja kohottamisen. Se on käytännössä ja lainsäädän-
14961: nössä tähdännyt toisia tarkoitusperiä ja hoitanut ja edistänyt niitä
14962: suhdattomalla innostuksella, jopa rakkaudella.
14963:      Kaikenlainen liike-elämä, kauppa, teollisuus, merenkulku ja
14964: muu sellainen elinkeino, vieläpä suoranainen keinottelukin on meillä
14965: etsinyt ja menestyksellä saavuttanut myöntätuntoa ja kaikkea kan-
14966: natusta. Kaupunkikuntien etuja ja kehittymistä on sen ohessa huo-
14967: lella harrastettu jo vuosisatoja- onpa vihdoin, joskin suurilla pon-
14968: nistuksilla ja uhrauksilla, saavutettu jonkinmoisia henkisiäkin ennä-
14969: tyksiä. Kirajllisuus, tiede ja taide on saanut kannattajansa, vaali-
14970: jansa ja valtioapunsa.
14971:      Tämä kaikki taitaa olla hyvää, erinomaisen hyvää. Mutta eri
14972: mieltä silti saattaa olla siitä, missä määrässä tämä ylöstähtäävä
14973: touhu on kansan suuren e n e m m i s t ö n e d u n m u k a i s t a
14974: silloin, kun tämän enemmistön p ä ä e 1 i n k e i n o on jätetty kuta-
14975: kuinkin orvon osalle. Maalaisoloja, maanviljelysammattiin miltei
14976: ratkaisevasti vaikuttavia seikkoja, on usein kylmästi kohdeltu puo-
14977: lelta jos toiseltakin. Kansa ei ole kyennyt eikä sillä ole ollut tilai-
14978: suutta eikä vaikutusvaltaa kääntämään yleisen mielipiteen kärkeä
14979: ammattietujensa suuntaan. Maan hallitus ja säätyeduskunta oli
14980: suurimmalta osaltaan maanviljelykselle vieras. Oli kai tarpeen, jopa
14981: välttämätöntäkin, että tämäkin Eduskunta tuli ensi kädessä käsittele-
14982: mään ja osaksi ratkaisemaan kysymyksiä maan hallinnossa, rautatie-
14983: laitoksessa, elinkeinon alalla, verotus- ja virkamiesoloissa y. m. s.
14984: ilmenneistä epäkohdista sekä myöntämään varoja monenlaisiin si-
14985: vistystarkoituksiin, teattereillekin. Mutta sen päätehtävät ovat
14986: vielä ratkaisematta - maakysymykset vartovat vuoroansa. >>Pel-
14987: lossa Suomen on ponsi.>> Maalaisolojemme tarkoituksenmukaisuu-
14988: dessa piilee rauhaisan yhteiskunnallisen, valtiollisen ja taloudellisen
14989: elämämme säilymisen ja kehittymisen perusedellytys. Jokainen
14990: reformi tämän tarkoituksen saavuttamiseksi on kultainen omena
14991: hopeamaljassa, on rakkauden velan suoritus suurelle äidillemme, maa-
14992: emolle. Ja että äiti maa tarvitsee apua, se voidaan nyt jo osoittaa
14993: ja todistaa, ei ainoastaan niiden tuhansien välittömään elämänkoke-
14994: mukseen perustuvilla huomautuksilla ja valituksilla, jotka maahen-
14995: gen elähyttäminä vielä viljelevät maata ja tuntevat äidin rinnan
14996: tuskista vapisevan, vaan myöskin tiedemiesten ja tutkijain tuloksilla.
14997: Mitä nämä todistavat? Viittaan vaan muutamaan seikkaan, jotka
14998: osoittavat, kuinka oloissamme on jotakin, joka ehkäisee maanvilje-
14999: lyksen edistymistä, vieläpä lamauttaa ja taannuttaakin sitä.
15000: 320                  Istunto 17 p. maaliskuuta 1908.
15001: 
15002: 
15003:      Eduskunnalle äskettäin jaetusta Tilattoman väestön Alakomitean
15004: tutkimuksesta näemme esim. kuinka samalla ajalla- noin 90 vuoden
15005: kuluessa, jolloin maamme väkiluku on kasvanut aina 155 ojo:illa,
15006: maamme viljellyn maan ala on lisääntynyt vain 38 ojo:lla, ja vaikka
15007: tämä luku otettaisiin kaksinkertaiseksi eli 76 ojo:ksi, on tämä sitten-
15008: kin ilmeinen todistus siitä, ettei viljellyn maan lisäys ole likimain-
15009: kaan voinut seurata väkiluvun lisäystä samaan aikaan. Ja vaikkapa
15010: maata nyt osaksi viljelläänkin voimaperäisemmin kuin entisaikoina,
15011: niin ei maasta saatava elantotarpeiden tuotanto sittenkään ole ko-
15012: honnut elantotarpeiden kuluttajien kanssa samassa suhteessa. On
15013: vähän niin ja näin laulaa: •>Pellossa Suomen on ponsi.•> - muussa
15014: kuin ennustavassa merkityksessä- niin kauvan kun peltomaan ala
15015: maataviljelevään väestöön nähden on niin vähäinen kuin mainittu
15016: tilasto osoittaa, se kun on sanotun väestön kutakin tuhatta asukasta
15017: kohti vain g6o ha sen sijaan että se esim. naapurimaassamme Ruot-
15018: sissa on 1,5oo ha ja Tanskassa lähes z,JOO ha. •>Tämä alkaa jo osoit-
15019: taa, että maataloutemme on heikko ja maamme aivan liian vähän
15020: viljeltyä,•> lausutaan samassa teoksessa syystä kyllä. Ja vaikka nyt,
15021: kun taloutemme rahatulo pääasiallisesti pyritään saamaan karjan-
15022: hoidon kautta - kuten ilmanalaan ja oloihimme nähden yleensä
15023: sopiikin- luonnonniitytkin otettaisiin lukuun, jää maamme sitten-
15024: kin vertailussa Europan viljelysmaista viimeiseksi.
15025:     Olen tahtonut tähän viitata, koska se jo merkitsee jotakin ja on
15026: epäilemättä yhteydessä esillä olevassa mietinnössä kosketelluu kysy-
15027: myksen kanssa. Maaomaisuuksien joutuminen puutavaraliikkeitten
15028: ja muiden samassa hengessä toimivien yhtiöiden haltuun on nimittäin
15029: virtaus, joka käypi aivan vastakkaiseen suuntaan kuin mihin meillä
15030: jo edelliseenkin nähden olisi pyrittävä. Jos jo se on huolestuttavaa,
15031: ettei maanviljelyksen kehitys saata oikeassa suhteessa kohota ajan
15032: vaatimusten kanssa yhtä rintaa, niin kerrassaan masentavaa on nähdä
15033: sen toisin paikoin, jopa laajoilla aloilla, kokonaan taantuvan. Ja
15034: näin tapahtuu juuri puheena olevilla yhtiöitten maatiloilla.
15035:      Kuinka takaperoista ja lohdutonta on ajatella ja nähdä sitä an-
15036: teeksiantamatonta viljelysvelvollisuuden laiminlyöntiä, joka ta-
15037: pahtuu puutavaraliikkeiden omistamilla mailla, niissä kuin usein
15038: ennemmin hiellä ja vaivalla muokatut peltomaat jätetään uudelleen
15039: metsistymään! Tämä on isku vasten esi-isien työtä, vasten äidin
15040: kasvoja. Ja näin tapahtuu suuremmassa tai vähemmässä määrässä
15041: melkein kaikilla yhtiöiden metsätiloilla, puhumattakaan siitä, että
15042: samalla sadoilta tuhansilta hehtaarinaloilta luonnollista metsämaata
15043: riistetään siellä kasvava metsä. Ja silloin hävityksen kauhistus
15044: onkin kaksinkertainen, ulottuen kotiveräjältä takametsien perim-
15045: mäiseen soppeen saakka. Tätä hävityksen kauhistusta pakenevat
15046: yksinkertaiset, uutterat kansalaiset asuma-aloiltaan, viljelijäin kädet
15047: estyvät maanviljelyksestä, viljelijäin luku vähenee ja maasta muutto
15048:                          Puutavaraliikkeitten maanostot.            321
15049:         ... -·   ·--   -------
15050: 
15051: tai muutto kaupunkeihin on seurauksena - luulenpa, etteivät laulu-
15052: linnutkaan viihdy sellaisen suurhävityksen raunioilla, missä metsä
15053: kuolee ja viljelys häviää. Kylmyys ja välinpitämättömyys tällaisten
15054: olojen johdosta lyö leimansa jo lapsiinkin, joka sekin on merkille
15055: pantava. Varhain jo aletaan pyrkiä pois maan parista, uneksitaan
15056: vaan rahaa ja rikkautta helpomman työn ääressä, pääomia, joilla
15057: voisi myöskin puolestaan elellä herroiksi, ostella maita ja taloja ja
15058: keinotellen kiskoa niistä mahdollisimman suuret voitot. Ja tällai-
15059: seen pyrkimykseen ovat juuri puutavarayhtiöitten maanostot ja
15060: usein runsaat rahalliset voitot - joita toisinaan lahjoitellaankin -
15061: omiaan kasvattamaan kansaa, sen tietää jokainen, joka on vähänkin
15062: työskennellyt puutavaraliikkeessä. Ollessani itse erään sellaisen
15063: palveluksessa sain usein surukseni nähdä pikkutalojen isäntiäkin
15064: puulaakin töissä ja kuulin työnjohtajien suuriäänisesti kerskuvan:
15065: ~Liike se on, joka kannattaa. Täältä ne maaäijätkin rahoja tienaa-
15066: vat. Talonpoika se onkin tyhmä, joka ei muuta ymmärrä kuin tur-
15067: peita puskea>> j. n. e. Näin herätetään turhia kuvitteluja paremman
15068: perään ja halu luopua maanviljelyksestä ja maasta. Ja silloin se
15069: luonnollisesti on yhtiön helpommin saatavissa.
15070:     Joskaan esillä olevan lakiehdotuksen kautta ei tämmöisiä vaiku-
15071: tuksia voidakaan estää, saadaan sen avulla kuitenkin salpa sille
15072: suoranaiselle maanviljelystä haittaavalle menettelylle, jonka kautta
15073: tila toisensa perästä nyt, kuten viime aikoinakin, joutuisi pois vilje-
15074: lijäin käsistä yhtiöitten haltuun. Kun tämä on tavallaan ensimäinen
15075: lähemmin maalaisoloja koskeva lakiehdotus, joka nyt odottaa Edus-
15076: kunnan ratkaisua, niin rohkenen puolestani toivoa ehdotuksen hy-
15077: väksymistä, sitä suuremmalla syyllä, kun uskon tämän Eduskunnan
15078: olevan valmiin paljoa suurempiinkin uudistuksiin maanviljelystä
15079: suojaavan lainsäädännön alalla, uudistuksiin, joita kansan suuren
15080:  enemmistön ammatti ja asema ehdottomasti vaatii. Itse puolestani
15081:  kannatan valiokunnan mietintöä lakiehdotuksineen. Epäiltävä on,
15082:  josko vapaamielisemmät lainsäädäntötoimenpiteet tässä suhteessa
15083:  veisivät toivotuille perille.
15084: 
15085:     Ed. Schybergson: Då jag i förevarande betänkande är upp-
15086: tagen bland dem, som deltagit i ärendets handläggning i utskottet,
15087: hvilket jag om också endast delvis har gjort, då jag nämligen såsom
15088: suppleant varit inkallad till ett par sammanträden, så ber jag för und-
15089: vikande af allt missförstånd att få anmäla, att jag i motsats till den
15090: talare, som började debatten, icke i någon del kan tillstyrka antagan-
15091: det af utskottsbetänkandet. Om jag varit med vid ärendets slutliga
15092: handläggning i utskottet, så hade jag utan tvifvel förenat mig om
15093: herrar Runebergs och Oljemarks reservation.
15094:     J ag blir i tillfälle att i stora utskottet granska detta förslag i
15095: sömmama, som det så väl kan behöfva, och jag vill hoppas, att det
15096:                                                                21
15097: 322                 Istunto 17 p. maaliskuuta 1908.
15098: 
15099: 
15100:  skall lyckas att i någon mån åtminstone visa ohållbarheten af en
15101:  lagstiftning af detta slag. Det förefinnes, såsom en af landtdagens
15102:  medlemmar nyss privatim yttrade, inom kammaren en sträfvan till
15103:  att få till stånd något slags allmän förbudslag, >>yleinen kieltolaki,>>
15104:  såsom han uttryckte sig, och att endast undantagsvis gifva några
15105:  få handteringar, såsom mejerirörelsen, en smula handlingsfrihet.
15106:      Utan att gå in i förslagets detaljer vill jag dock redan nu med
15107:  afseende å ärendets stora betydelse framhålla några principiella
15108:  betänkligheter beträffande en lagstiftning af denna art. J ag veder-
15109:  vågar härvid till och med att fälla ett godt ord för den del af vår
15110:  industri, som arbetar på träets förädling, vare sig det gäller export
15111:  af sågad vara eller papper och pappersmassa. J ag har för ingen del
15112:  glömt hr Tainios långa litania från senaste landtdag, då han skildrade
15113:  hvad allt ondt sågbolagen gjort sig skyldiga till i detta land, och jag
15114:  vill gäma medgifva, att hr Tainio i många stycken hade rätt. På
15115:  detta område har bedrifvits ofog, isynnerhet under föregående tider,
15116:  och bedrifves kanske ännu. J ag har icke trädt dessa förhållanden
15117:  så nära, att jag därom kunde hafva ett stadgadt omdöme, men jag
15118:  förmodar, som sagdt, att hr Tainio i många stycken hade rätt. Det
15119:  förhåller sig så, att stockflötare, stockuppköpare, ja äfven de, som
15120:  syssla med stockhygge och släpning, icke äro folk af den allra mest
15121:  finkänsliga kategori, utan till och med mot sina principalers önskan
15122:  tillåta sig de mest oförsvarliga saker.
15123:      J ag var icke i tillfälle att uppfatta den första talarens yttrande.
15124:  Han framförde sitt skriftligen affattade yttrande så lågmäldt, att det
15125:  var omöjligt att följa med detsamma. Och jag måste erkänna, att
15126: han härmed gjort mig tveksam beträffande det från vensterhåll
15127:  emotsedda förslaget, att skriftliga yttranden icke skulle få uppläsas,
15128:  ehuru jag eljes vore föga benägen att bifalla venstems eljes enligt
15129: min tanke icke väl motiverade förslag om förbud också i detta af-
15130: seende. Som sagdt, jag hade icke lyckan att kunna följa med hr
15131: Helkiös andragande, men jag förmodar, att det gick i samma stil,
15132: som hr Tainios tidigare.
15133:      Men de af dem anmärkta missförhållanden komma utan tvifvel
15134: att fortfara, äfven om en sådan lag som den förevarande godkännes,
15135: ty det är aUra mest då det gäller skogar, där bolagen endast för-
15136: värfvat sig afverkningsrätten, som dessa missförhållanden träda
15137: fram. Afverkningen i egen skog sker däremot efter helt andra grun-
15138: der.
15139:      Men huru härmed än förhåller sig, så bör man dock komma ihåg,
15140: att denna industri, trävaru- och pappersindustrin, är den, på hvilken
15141: landet i främsta rummet lefver, och vi måste se till, att denna industri
15142: trifves. Om vi däremot försöka göra allt för att försvåra arbetet för
15143: trävaruindustrin, så kommer verkan däraf att gå långt utöfver de
15144: förhatade bolagen, deras direktörer och aktionärer samt sträcka sig
15145:                      Puutavaraliikkeitten maan ostot.
15146: 
15147: 
15148: till alla dem, som i denna industri hafva sin bärgning, och framför
15149: allt inkräkta på möjligheten för oss att betala vår utländska import.
15150: Vi få icke glömma, att trävaruexporten representerar 140 miljoner
15151: om året, pappersexporten 40 miljoner, eller sammanlagdt 180 miljoner,
15152: den öfriga exporten, smörexporten inberäknad, är en obetydlighet i
15153: jämförelse härmed. Man säger visserligen, att dessa trävaruaffärer
15154: alltför väl kunna köpa sitt virke af staten eller af enskilda, men
15155: att döma af hvad jag under min tidigare verksamhet funnit, så veder-
15156: vågar man t. ex. icke att inrätta ett nytt sliperi utan att tillika vara
15157: försäkrad om. att en afsevärd del af sliperiets behof af råmaterial
15158: är säkerstäld. Och hvarje nytt sliperi här i landet är dock en fördel
15159: för landets ekonomiska utveckling.
15160:     Man talar så mycket om de oerhörda vinster, som tillfalla bolagen,
15161: och i detta afseende kan jag icke underlåta att bland allt det märk-
15162: liga, som påträffas i ekonomiutskottets motivering, framhålla ut-
15163: skottets klander mot bolagen, för att de eftersträfva goda dividender.
15164: J ag kan försäkra herrarna, att vi snarare böra bedja att blifva be-
15165: varade för sådana bolag, som icke gifva dividender, ty de äro en
15166: olycka icke blott för delegarena däri, utan för alla dem, som hafva
15167: med affären någonting att skaffa, och icke minst för arbetarena och
15168: slutligen för landet i dess helhet. Komma vi därhän, att den ena
15169: affären efter den andra uti denna bransch arbetar med svårigheter,
15170: såsom det tyvärr nu gått med en af de största af dem, så lär väl ingen
15171: här rosa marknaden. När man, såsom hr Tainio vid ett tillfälle under
15172: senaste landtdag, yrkar på, att en och hvar bör hafva en inkomst
15173: af åtminstone 1,500 mk om året, så må man då se till, att det finnes
15174: någonting att dela på. Blir totalsumman allt mindre och mindre,
15175: så blifva vi allt mer och mer aflägsnade från hr Tainios ideal, till
15176: hvars realisering också jag gärna skulle vilja bidraga.
15177:     Men det är en omständighet, som kanske ännu mer än det jag
15178: hittills framhållit, hos mig framkallar betänkligheter gentemot ekono-
15179: miutskottets förslag, nämligen den, att lika stor vän som jag är af
15180: det Iilla jordbruket, lika stor vän är jag af det stora skogsbruket,
15181: ty det är endast i stort som skogsbruket vanligen drifves med verk-
15182: lig framgång. Det visar sig, att, när skog befinner sig i enskild hand,
15183: så tvingas egaren förr eller senare att sälja mer än önskligt vore,
15184: och äfven där skogen, såsom på en del af våra större egendomar är
15185: förhållandet, skyddas och skötes väl, kan man vara förvissad om,
15186: att detta i följande generation icke är förhållandet. Det kan icke
15187: gestalta sig annorlunda, då skogen helt och hållet bindes vid den
15188: enskildas öden och äfventyr. Det är därför jag är en vän af att staten
15189: skulle yttermera öka sin skogsdomäner. J ag skulle likaledes önska, att
15190: kommunerna blefve satta i tillfälle att inköpa skog, och jag vore glad,
15191: om gemensamhetsskogar komme till stånd. Men i fjärde rummet
15192: åtminstone sätter jag bolagens skogar och i det sista de enskildas,
15193:                     Istunto 17 p. maaliskuuta I<J08.
15194: 
15195: 
15196: såvidt nämligen skogen är större än hvad som behöfves för jordbru-
15197: kets skull. Det är emellertid härmed man helt och hållet vill bryta
15198: genom en lagstiftning, sådan som den föreslagna. Och tillika skall
15199: man, såsom jag redan sade, därmed omöjliggöra uppkomsten af nya
15200: affärer baserade på skog såsom råmaterial. Ty är det äfven eljes
15201: riskabelt att under nuvarande förhållanden företaga sig sådana affä-
15202: rer, så blir det än brydsammare, om man icke får sätta basen för de
15203: nya företagen något så när bred. Och det kan man icke göra, om
15204: man icke genom inköp af skog är i tillfälle att säkerställa åtminstone
15205: någon del af sitt behof af råmaterial. För de nu existerande affärema
15206: är naturligtvis ett lagförslag, sådant som detta, af mindre ingripande
15207: betydelse. De hafva under de senare åren köpt så mycken skogsmark,
15208: att, om vi icke få en lag, sådan som ju också här förebådas och som
15209: med sitt förslag om en årlig beskattning af ända till 8 ofo af skogens
15210: värde innebär ingenting mer och ingenting mindre än en konfiskation
15211: af bolagens skogar, så äro dessa gamla bolag säkerställda. Men kan
15212: det väl vara öfverensstämmande med landets intresse och i all synner-
15213: het med statsverkets, som är en så stor leverantör af trävaror, att för-
15214: hindra uppkomsten af nya konkurrenter på detta område? Jag tror
15215: det icke. J ag tror tvärtom, att erfarenheten, särskildt från de nord-
15216: liga delama af landet, har visat, att konkurrensen är för liten.
15217:      Framför allt böra vi icke glömma, att den lagstiftning, hvarom
15218: här är fråga, afser jordbrukets skyddande, och i detta afseende synes
15219: mig hr Branders förslag vara fullt tillfyllesgörande. Äfven hr Bran-
15220: ders förslag är ett förbudsförslag. Äfven det hindrar icke endast
15221: bolagen att förvärfva sig skogar. Det hindrar också böndema att
15222: sälja skog, och förslaget kommer, äfven det, att i sin mån inverka
15223: på jordvärdet, hvilket, såsom äfven uti ekonomiutskottet, då jag
15224: var i detsamma tillstädes, medgafs, utan tvifvel komme att nedgå
15225: till följd af en lagstiftning af denna art. Men det finnes en ide uti det
15226: Branderska förslaget, iden att skydda jordbruket, att bibehålla den
15227: odlade arealen, och, då han har tilltagit den skog, som skall följa den
15228: odlade jorden åt, så pass rundligt, som han det gjort, finner jag, att
15229: hans förslag bör tillfredsställa äfven de längst gående anspråk.
15230:      J ag kan slutligen icke låta bli att fästa uppmärksamheten vid
15231: en ganska märklig omständighet. Då jag första gången deltog i
15232: ekonomiutskottets f&handlingar i denna sak, frågade jag, huruvida
15233: man icke vidtagit åtgärd om att införskaffa det förslag till lag i
15234: ämnet, som, enligt hvad jag hade mig bekant, var under utarbetande
15235: i senaten. J ag trodde, att denna omständighet icke var känd för
15236: utskottets öfriga medlemmar, men fann till min öfverraskning, att
15237: den nog var det, men att man helst icke tog någon som helst notis
15238: om senatens förslag, och allra minst ville uppskjuta med behandlin-
15239: gen af ärendet, till dess nämnda förslag fått sin definitiva form,
15240: oaktadt detsamma, såsom t. ex. arrendelagen vid senaste landtdag,
15241:                     Puutavaraliikkeitten maanostot.
15242: 
15243: 
15244: hade kunnat läggas till grund för utskottets arbete. Det är ju öfver
15245: hufvud taget en ganska vansklig sak för dem, som icke äro inkomna
15246: i lagars redaktion, att utarbeta en lag af så ömtålig art som denna.
15247: Ty vid hvarje förbud måste man räkna med möjligheten af dess öfver-
15248: trädande och härför måste man uttänka nya förbud, för att icke lagen
15249: skall blifva ofullständig och full af luckor. J ag finner det därför
15250: vara ganska vedervågadt af ett landtdagsutskott att företaga sig
15251: affattningen i första hand af lagar, och i all synnerhet lagar af detta
15252: slag, och jag finner det framför allt icke tillständigt, att utskottet
15253: icke begagnat sig af det tillfälle att få ett omsorgsfullt utarbetadt
15254: förslag till grund för sitt arbete, som här förelegat.
15255:     J ag har för denna gång icke att tillägga annat än, att jag dock
15256: ännu vågar hoppas, att man, innan man skrider till en lagstiftning
15257: af denna art, skall taga någon hänsyn till de betydande intressen,
15258: man därigenom lederar, och framför allt taga hänsyn till, att den in-
15259: dustri, som i detta land är den enda naturliga, den, på hvilken vårt
15260: land lefver och kan lefva, fortfarande skall kunna trifvas.
15261: 
15262:    Ed. Rosenqvist, G. G.: Jag begärde ordet endast för att
15263: anhålla om, att ifrågavarande betänkande måtte bordläggas till
15264: nästa plenum. J ag har trott mig hafva så mycket större skäl härtill,
15265: som de två motionsförslag, hvilka legat till grund för betänkandet,
15266: först i afton blifvit utdelade bland landtdagsmännen.
15267: 
15268:     Ed. Neovius, 1\.: J ag ber att få understöda hr Rosenqvists
15269: förslag om bordläggning af detta ärende.
15270: 
15271:     Puhemies: Kun kaksi edustajaa on pyytänyt asian pöy-.
15272: dälle, on se Valtiopäiväjärjestyksen mukaan myös pöydälle pan-
15273: tava.
15274:     Ed. E. Perttilä on pyytänyt puheenvuoroa, mutta hän kai tah-
15275: too puhua itse asiasta ja siis tällä kertaa ehkä luopuu.
15276: 
15277:    Päätös: Mietintö pannaan toistamiseen pöydälle ensi täysi-
15278: istuntoon.
15279: 
15280: 
15281:                  Raittiusseurojen valtioavut.
15282:    Esitetään viime täysi-istunnossa pöydälle pantu
15283:    Sivistysvaliokunnan mietintö N:o I Eduskunnalle tehtyfen anomzts-
15284: ehdotusten fohdosta, fotka tarkoittavat Raittiuden Ystävät fa Finlands
15285: Svenska Nykterhetsförbund nimisten seurojen sekä Suomen opiskele-
15286: van nuorison Raittiusliiton kannattamista vuotuisella apurahalla.
15287:                       Istunto 17 p. maaliskuuta 1908.
15288: 
15289: 
15290:     Mietinnön ponteen nähden P u h e m i e s huomauttaa, että sen
15291: johdosta tehtävät päätökset Valtioäpiväjärjestyksen 63 ~:n mukaan
15292: ovat katsottavat ehdollisiksi ja lopullinen päätös tehtävä vasta
15293: kun käsitellään Valtiovarainvaliokunnan mietintöä valtion varoista
15294: ja tarpeista.
15295: 
15296:     Keskustelu:
15297:      Ed. Nuorteva:        Kun tämä anomus oli esillä Sivistysvalio-
15298:  kunnassa, niin sitä ei tahdottu vastustaa, koska se tarkoitti siksi
15299:  tärkeätä asiaa kuin raittiustyön edistämistä meidän maassamme
15300:  monella eri alalla, niin nuorison kuin täysi-ikäistenkin kansalaisten
15301:  keskuudessa. Kuitenkin valiokunnassa lausuttiin monia toivomuk-
15302:  sia tämän raittiustyön järjestämisen suhteen. Katson tarpeelliseksi
15303:  lausua muutaman sanan tämän johdosta, jotta ne asianomaiset
15304:  seurat, jotka lopllisesti saavat nämä varat käsiinsä niistä päättääk-
15305:  seen, ottaisivat niitä huomioonsa. Ensinnäkin on valiokunnassa
15306:  tehty huomautuksia sen johdosta, että suuri osa näistä myönnetyistä
15307:  varoista käytetään suuripaikkaisten virkamiesten palkkaamiseen.
15308:      On huomautettu niistä suurista palkoista, joita Raittiuden Ys-
15309:  tävät maksavat sihteerilleen ja muille virkailijoilleen ja joista, jos
15310:  niitä supistettaisiin vähän kohtuullisempiin rajoihin, jäisi joku
15311:  määrä varsinaisen raittiustyön laskuun.
15312:     Myös huomautettiin monesta muusta ylellisyydestä, jota on har-
15313:  joitettu raittiusseurojen taholta näiden varojen suhteen ja jotka kai-
15314:  paisivat jonkunlaista korjausta. Valiokunta on nimittäin, tai aina-
15315:  kin meidän ryhmämme jäsenet siellä, ollut sitä mieltä, että nämä va-
15316: ·rat ovat käytettävät etupäässä suoranaisesti sen työn edistämiseksi,
15317:  jota varten ne ovat osotetut ja että kaikkia tuollaisia kohtuuttomia
15318:  ja ylellisiä menoja koetettaisiin välttää niin paljon kuin mahdollista.
15319:      Ede11een tuotiin esiin muutamia muistutuksia, jotka minun
15320:  mielestäni ovat mitä tärkeintä laatua ja joita raittiusseurojen toi-
15321:  mihenkilöiden puolelta tulisi ottaa huomioon, nim. että meidän
15322:  maassamme on viime aikoina · raittiustyön varjon alla harjoitettu
15323:  kaikkea muuta kuin raittiustyötä: puoluepolitiikkaa. On tunnettu
15324:  asia, että RaittiudenYstävien matka-agitaattorit viime vaalien aikana
15325:  matkustivat suomettarelaisen puolueen asiamiehinä ja agiteerasivat
15326:  innokkaasti sen puolueen valtiopäivämiesehdokkaiden puolesta.
15327:  Tietysti tuntuu hiukan omituiselta, että jos tällaista menettyelytapaa
15328:  jatkuu, valtiopäivät yhä edelleen myöntävät suuria varoja tällaisen
15329:  puolueagitatsionin edistämiseksi. Siitä on monia todistuksia;
15330:  ainakin Hämeen läänissä matkusti vaalien aikana eräs Raittiuden
15331:  Ystävien vakinaisessa palveluksessa oleva henkilö muka raittiusesi-
15332:  telmiä pitämässä, mutta nämä esitelmät eivät olleet muuta kuin
15333:  puolueagitatsionia. En tahdo kieltää, etteivät mahdollisesti mui-
15334:                        Raittiusseurojen valtioavut.
15335: 
15336: 
15337: hinkin puolueisiin kuuluvat raittiusjärjestöjen palvelijat olisi samalla
15338: tavalla käyttäneet valtaansa väärin ja tehneet samallaisia hairah-
15339: duksia. Tahdon vaan merkitä nämä tosiasiat, jotta ne asianomaiset
15340: henkilöt, joiden käytettäviksi nämä rahat joutuisivat, ottaisivat tä-
15341: män asian huomioon eivätkä panisi raittiustyötä vaaraan sekotta-
15342: malla sitä puoluepolitiikkaan, jonka kanssa sillä ei ole yhtäkään
15343: mitään tekemistä. Me tiedämme, että raittiustyöhön ovat ottaneet
15344: osaa kansalaiset puolueisiin katsomatta ja toivottavaa olisi, että
15345: raittiustyö yhä edelleenkin ja vielä enemmän kuin ennen pysyisi
15346: työalana, jolla ei olisi puoluepolitiikan kanssa mitään tekemistä.
15347:     Niinkuin jo sanoin, valiokunnan monet jäsenet katsoivat tarpeel-
15348: seksi tehdä nämä huomautukset, kuitenkaan vastustamatta sitä
15349: ehdotusta, joka sisältyy Sivistysvaliokunnan esillä olevaan mietin-
15350: töön, jota minäkin puolestani pyydän kannattaa.
15351: 
15352:     Ed. Pykälä: En ollenkaan tahdo ruveta asiassa puhevuoroa
15353: käyttämään saadakseni aikaan jotakin muutosta valiokunnan yksi-
15354: mieliseen päätökseen, mutta en myöskään voi salata sitä, minkä kat-
15355: son olevani velvollinen lausumaan.
15356:     Esillä olevassa mietinnössä ehdotetaan raittiustyön edistämiseksi
15357: 65,000 markkaa vuodeksi 1909. Kun katsoo edellisen vuoden vuosi-
15358: kertomusta, ovat kaikkien raittiusseurojen yhteiset virkailijat saa-
15359: neet palkkioina 2J,I50 markkaa. Nyt ehdotetun järjestelmän mu-
15360: kaan tulisi tämän laitoksen palveluksessa käytettäväksi neljättäkym-
15361: mentä virkailijaa. En tahdo kieltää sitä suurta merkitystä, joka
15362: raittiuspuhujilla on, mutta en voi mennä niin pitkälle kuin valiokun-
15363: nan jäsenet, mitä niiden merkitykseen tulee. Ei ole suinkaan las-
15364: kettava yksin raittiusseurojen ja raittiuspuhujien ansioksi sitä
15365: yleistä mielipidettä, mikä maassa on ollut vallalla väkijuomia vas-
15366: taan, vaan täytyy ottaa huomioon, että olevat olot ovat muorlosta-
15367: neet mielipiteet, vaikka raittiusseurat nyt yksin omistavat kunnian
15368: itselleen. Löytyy maassamme vielä paljon seuroja, jotka harjoitta-
15369: vat muun sivistystyön ohella myöskin raittiustyötä, nimittäin
15370: nuorisoseurat, työväenyhdistykset j. n. e., mitä ikinä meillä seuroja
15371: lienee, kaikki järjestään. Siitä syystä minä uskallan vastustaa tätä
15372: valiokunnan mietintöä.
15373:     Muuten ne varat, mitä raittiusseurat käyttävät, suurimmalta
15374: osalta tulevat kaupunkien eduksi, joilla aina on tilaisuus kaikilla
15375: keinoilla tällaisiin yleishyödyllisiin ja yhteisiin asioihin hankkia va-
15376: roja, niinkuin arpajaisilla y. m. Myöskin voisi paljon paremmin
15377: käyttää anniskeluyhtiöiden voittovaroja raittius- ja kansansivistys-
15378: työn edistämiseksi kuin tuon eläinvankilan kustantamiseksi Kor-
15379: keasaarelle. Löytyisi monta muuta keinoa sellaisiin kuin aina juosta
15380: valtion kukkarolle, varsinkin kun tiedetään, kuinka tiukalla valtion
15381:  kukkaro on, kun tulee todella kansansivsitysasiat kysymykseen
15382: 328                Istunto 17 p. maaliskuuta 1<)08.
15383: 
15384: 
15385: Me siellä Karjalassa elämme historiallisten olojen luomalla
15386: pohjalla kaukaisella rajaseudulla. Jos me anomme kansakoulu-
15387: rakennusapua, tuskin sitä annetaan. Jotkut ovat tosin sitä vähän
15388: saaneet. Mutta jos me tulemme pyytämään kymmentätuhatta
15389: markkaa koulua varten valtiolainaa, niin annetaan viisi tai kuusi
15390: tuhatta. Me taistelemme sellaisissa oloissa, että Venäjän ministeri-
15391: kouluja tarjotaan ilmaiseksi melkein joka kylään, ja kansan mielestä
15392: ilmainen on aina hyvä, vaikka se veisi suorastaan turmioon. Siellä
15393: rajaseuduilla toimii ministerikouluja 9 kappaletta ja niitä vielä
15394: tarjotaan siihenkin seutuun, josta minut on edustajaksi valittu.
15395: Minun valitsijani kirjoittivat tänäkin aamuna, että on ryhdyttävä
15396: toimiin että kansakouluille annetaan enemmän apua, kuin muille
15397: sivistysyrityksille. Jos tällaisesta asiasta tehdään hallitukselle ano-
15398: mus, niin sitä viivytetään vuosikausia, ja viimein annetaan epäävä
15399: päätös. Mutta raittiusseurat, jotka palkkaavat kallispaikkaisia
15400: virkamiehiä 4,000 a s.ooo vuotuisella palkalla, niille kyllä löytyy
15401: valtion kukkarosta rahaa. Kaiken tämän hyvän raittiusaatteen
15402: mukana myöskin nämä palkkalaiset harjoittavat n. s. puolueagitat-
15403: sionia, niinkuin tässä edellinen puhuja sanoi. Sitä ei voitane kieltää,
15404: etteivät he ole enemmän kuin tavallisesti yhden puolueen palveluk-
15405: sessa.
15406:     Minä ehdotan, että vuodeksi rgog myönnettäisiin kaikille raittius-
15407: seuroille yhteensä 20,000 markkaa valtioapua, ja toivon että Edus-
15408: kunta yhtyy tähän.
15409: 
15410:     Ed. Kares: Täällä on taasen tälläkin kertaa lausuttu muuta-
15411: mia niistä väitteistä, mitä jo viime syksynä, kun oli puheena raittius-
15412: työn avustamineu, täällä esiintuotiin. Ja tekee ainakin viimeisen
15413: puhujan esiintuomat syytökset sen vaikutuksen, kuin ei olisi puhuja
15414: lainkaan lukenut sitä anomusta, millä tänä vuonna raittiustyön
15415: hyväksi apurahoja anotaan, eikä myöskään tämän anomuksen joh-
15416: dosta tehtyä mietintöä, vaan on ottanut joitakin vanhoja asiakir-
15417: joja penkoakseen ja niiden johdosta lausuakseen arvostelujaan ja
15418: arveluitaan.
15419:     Ensinnäkin on ed. Nuorteva tuonut esiin muutamia valituksia,
15420: joita valiokunnassa lausuttiin, sillä toivomuksella, että raittiusjär-
15421: jestöt niitä huomioon ottaisivat. Ed. Nuorteva mainitsi, että on liian
15422: paljon tuhlattu varoja raittiusjärjestöjen ja erityisesti Raittiuden
15423: Ystävien puolelta kallispaikkaisten virkamiesten kustantamiseen
15424: ja samoin, että on valitettu vähän liian suurta ylellisyyttä monessa
15425: muussakin kohdassa Raittiuden Ystävien toiminnassa. Tämä vali-
15426: tus ja tämä huomautus ei mitenkään saata koskea sitä anomusta,
15427: mistä tässä nyt on puhe, eikä myöskään sitä keskushallitusta, joka
15428: nykyjään hoitaa Raittiuden Ystävien asioita. Sillä tietääkseni
15429: tämä keskushallitus, heti kun se virkaan astui, on kiinnittänyt huo-
15430:                         Raittiusseurojen valtioavut
15431: 
15432: 
15433: mionsa muutamiin kohtiin, joissa mahdollisesti jotakin ylellisyyttä
15434: on ollut näkyvissä. Ja tähän huomion kiinnittäen onkin sen suun-
15435: nitelman mukaan, miten näitä pyydettyjä varoja anomuksen mukaan
15436: käytetään, pyydetty sekä toimiston hoitoon että toimihenkilöiden
15437: palkkaamiseen vain 5,000 markkaa. Jos ajattelemme sellaista toi-
15438: mintaa kuin Raittiuden Ystävillä on, niin suurta ja niin laajaa,
15439: siksi kaikille maamme kulmille ulottuvaa kuin se on, emme todella-
15440: kaan voi pitää liian paljona sitä, että 5,000 markkaa käytetään
15441: toimiston kustannuksiin ja toimihenkilöiden palkkaamiseen. Tämän
15442: lisäksi on luonnollisesti Raittiuden Ystävien pakko pitää aina joku
15443: määrä muitakin konttorihenkilöitä, hoitaessaan laajaa kustannus-
15444: liikettä. Raittiuden Ystävien kulunkiarvio nousee yhteensä yli
15445: sadantuhannen markan. Näin ollen ei ainakaan, mitä nykyiseen
15446: anomukseen tulee, voi tehdä sitä valitusta, että siinä on liian paljon
15447: pyydetty virkamiesten palkkaukseen.
15448:      Tämän yhteydessä on huomautettava jotakin myös edellisen
15449: puhujan lausunnon johdosta. Hänkin lähti siitä olettamuksesta,
15450: että näitä varoja käytetään kovin paljon virkailijain palkkaamiseen.
15451: Sitten hän sanoi lisäksi, että raittiustyö menee etupäässä kaupun-
15452: kien hyväksi. Hän ei lainkaan huomaa sitä, että tässä anomuksessa
15453: pyydetystä 45,000 markasta, mikä nimittäin Raittiuden Ystäville
15454: tästä on suunniteltu, 21,000 markkaa jaettaisiin suorastaan raittius-
15455: piireille, siis niille järjestöille, jotka tekevät työtä suorastaan maaseu-
15456: duilla, maalaiskansan keskuudessa. Ja vielä on tämän maaseudulle
15457: menevän työn lisäksi huomattava, että noin 4,000 markkaa käyte-
15458: tään kursseihin, joilla etupäässä kasvatetaan toimihenkilöitä ja lu-
15459: ennonpitäjiä maaseudun piirejä varten. Näin ollen voi sanoa, että
15460: 25,000 markkaa pyydetystä summasta luovutetaan maaseudulle
15461: pois keskushallinnon käsistä, joten siis siltäkin puolelta, mitä nykyi-
15462:  seen anomukseen tulee, syytäksiitä kokonaan katkeaa kärki. Sum-
15463: masta jää todellakin ulkopuolella maaseudun hyvin pieni osa muuhun
15464:  raittiustoimintaan, joka on välttämätöntä, jos mielitään raittius-
15465:  liikettä ylläpitää.
15466:      Tässä on myöskin sekä edellinen puhuja että ed. Nnorteva teh-
15467: nyt sen huomautuksen, että raittiustyön nimellä on harjoitettu pal-
15468:  jon puoluepolitiikkaa ja puolueagitatsionia. Minä olen myös ollut
15469:  raittiusliikkeessä sangen kauan mukana, mutta minä en ole mitään
15470:  puolueagitatsionia raittiustyön varjossa nähnyt harjoitettavan. Olen
15471:  kuullut valitettavan ja sanottavan, että joku raittiuspuhuja yhdessä
15472:  esitelmässään Hämeessä on puhunut jotakin suomalaisen puolueen
15473:  raittiusohjelmasta. Minä olen myöskin kuullut valitettavan sitä,
15474:  että viime vuoden aikana eräs keskushallituksen raittiuspuhuja
15475:  puhui sangen sosialistiseen suuntaan varsinaisena kieltolakiagitaat-
15476:  torina ollessaan. Sen verran minä olen kuullut näissä valituksissa
15477:  perää olevan. Mutta jos se syytös erityisesti tahdotaan sysätä tä-
15478: 330                Istunto 17 p. maaliskuuta I<)08.
15479: 
15480: 
15481: män Eduskunnan keskustaa vastaan, niin kyllä se minusta tuntuu
15482: vähän merkilliseltä. Kun ajattelemme, että viime vuonna, jolloin
15483: tämä agitatsioni olisi pitänyt tapahtua, oli Raittiuden Ystävien
15484: keskushallinnossa määräävänä ja vaikuttavana osana meidän ny-
15485: kyiset vasemmistolaisemme, niin olisiko tämä keskushallitus todella-
15486: kin erityisellä rakkaudella harjoittanut puolueagitatsionia maaseu-
15487: dulla suomalaisen puolueen hyväksi raittiustyön nimessä? Sitä minä
15488: kuitenkin tahtoisin pikkuisen epäillä. Jos katselemme erilaisia
15489: liikkeitä, jotka nykyään Suomessa toimivat. ja rupeamme vertaile-
15490: maan, miten paljon niiden aatteiden nimellä on puoluepolitiikkaa
15491: harjoitettu, niin minä uskon, että raittiustyö tässä kohden on kaik-
15492: kein puhtain, että kaikkein vähimmin raittiustyötä tehdessä on var-
15493: sinaista puolueagitatsionia harjoitettu. Sitä ei tietysti kukaan voi
15494: kieltää raittiustyöntekijäitä enemmän kuin muiltakaan, että hän
15495: lausuu vakaumuksensa näissä asioissa silloin, kun hän ei varsinaisesti
15496: ole raittiusjärjestön työssä. Ed. Nuorteva tahtoikin nämät syytökset
15497: vaatimattomasti esittää vain huomautuksina, mitä valiokunnassa
15498: on tehty. Mutta kun nämät syytökset tuotiin tukemaan sitä vähen-
15499: tävää ehdotusta, jonka ed. Pykälä teki, ovat ne minusta siksi löyhiä,
15500: että tuntuisi arvottomalta, että tämä Eduskunta, joka niin suurella
15501: yksimielisyydellä viime valtiopäivillä hyväksyi kieltolain, nyt, kun
15502: on kysymyksessä vakaumukseen vaikuttavan raittiustyön tekeminen,
15503: sen työn tekeminen, joka kuitenkin on välttämätön edellytys, jos
15504: mietimme kieltolain pitää tässä maassa voimassa ja tehdä sen hedel-
15505: mälliseksi, rupeaisi supistamaan raittiustyöhön käytettäviä varoja.
15506: varsinkin huomioon ottaen, että ensi kerran tarjotaaan Eduskunnalle
15507: näitä varoja pyydettäessä tarkka yksityiskohtiin menevä suunni-
15508: telma, josta kukin näkee, mihin näitä varoja aijotaan käyttää Ja
15509: joista jälkeenpäin tietysti voidaan tilit pyytää ja saada.
15510:     Minä pyydän saada kannattaa valiokunnan mietintöä.
15511: 
15512:     Ed. lUkio: Minä pyysin puheenvuoroa ainoastaan kannattaak-
15513: seni valiokunnan mietintöä. Erityisesti tahtoisin vielä ensimmäisten
15514: puheenvuorojen johdosta huomauttaa siitä, että kun Suomen Edus-
15515: kunta viime valtiopäivillä uskalsi säätää kieltolain, voimakkaimpana
15516: vastasyynä sitä vastaan vastapuolueiden taholta, jotka nimittäin
15517: eivät kieltolakiperiaatetta hyväksynneet, tuotiin se epäilys, että Suo-
15518: men kansa ei olisi vielä siveellisesti kypsynyt noudattamaan niitä
15519: periaatteita elämässään, joihin niin pitkälle menevä kieltolaki
15520: kuin täällä säädettiin, sitä velvoittaisi. Silloin kaikki kansalaiset,
15521: jotka olivat raittiusasian ja raittiusmielipiteen kehitystä maassa
15522: seuranneet, olivat tietoisia siitä, että samalla kuin Suomen Eduskunta
15523: säätää kieltolain, samalla se myös siveellisesti velvoittaa itsensä
15524: siihen työhän, jonka avulla Suomen nousevaa kansaa kasvatetaan
15525: kykeneväksi tottelemaan kieltolain asettamia vaatimuksia, uhraa-
15526:                        Raittiusseurojen valtioavut.                  331
15527: 
15528: maan varoja. Jo silloin lausuttiin se periaate - en muista lausut-
15529: tiinko se näiden seinien sisällä vai ulkopuolella - että vasta nyt al-
15530: kaakin Suomessa uudensuuntainen raittiustyö ja velvollisuus ajaa
15531: raittiusasiaa. Lausuttiin se ajatus, että ennen pitkää on saatava
15532: yliopistossa aikaan varsinainen professorinvirka raittiusasian selvit-
15533: tämistä ja esittämistä varten.
15534:     Myöskin oltiin selvillä siitä, että raittiusasia on laajennettava
15535: siten, että myöskin opiskeleva nuoriso sellaisenaan kuin se nykyään
15536: on raittiusasian harrastukseen astunut, saa tukea niille pyr-
15537: kimyksille, joita sillä on itsessään kot>ttaa omassa keskuudessaan
15538: raittiusmielipidettä opiskelevaan nuorisoon istuttaa ja opiskelevaa
15539: nuorisoa tämän mielipiteen hyväksymiseen kasvattaa. Kun tällä
15540: kertaa on pyydetty nämä 65,000 markkaa, minä en puolestani katso
15541: ensinkään, että Eduskunta näitä varoja myöntäessään menettelisi
15542: Suomen valitsijoita kohtaan väärin. Sillä kyllä minä en voi panna
15543: arvoa sille ajatukselle, joka täällä on parin edellisen puhujan mieli-
15544: piteessä esiintynyt, että esim. olisi näiden varojen myöntämiseen
15545: eräänä esteenä pelko siitä, että puhujat, jotka näiden varojen avul~a
15546: tullaan ympäri Suomea lähettämään, harjoittaisivat joko sellaista
15547: tai tällaista puolueyllytystä. Sillä minun mielestäni, kun tällaiseen
15548: tarkoitukseen Eduskunnassa varoja myönnetään, ei kai nykyjään tar-
15549: vitsisi oikeastaan kenenkään, joka täällä puhujana esiintyy, olla niin
15550: erinomaisen arka puolueyllytystä vastaan, koska kuitenkin näyt-
15551: tää siltä, etteivät ketkään täällä esiintyvät itsekään ole siitä puhtaat
15552: eikä vapaat. Ja minä toivoisin että tällaisten asiain yhteydessä
15553: kerrankin jo heitettäisiin puheet semmoisista.
15554:     Puolestani siis katson, että Eduskunta on siveellisesti velvollinen
15555: hyväksymään myöskin sen periaatteen, jota valiokunnan mietinnön
15556: puoltaminen tässä edellyttää, sekä että se myöntäisi kokonaisuudes-
15557: saan ilman vähentämättä sen määrärahan, jota valiokunta tässä
15558: on raittiustyön edistämiseksi ehdottanut. (Hyvä! Hyvä!)
15559: 
15560:     Ed. Räsänen: Yhdyn pääasiallisesti ed. Karekseen hänen vas-
15561: tauksessaan ed. Pykälälle. Muuten ed. Alkion lausunto vapauttaa
15562: minut pitemmistä puheista.
15563:     Kuitenkaan en voi olla viittaamatta erääseen seikkaan. Täällä
15564: ed. Nuorteva mainitsi m. m. Raittiuden Ystävien sihteerinä olevan
15565: liian suuren palkan, Mutta olisipa hauska tietää, kuka arvoisista
15566: läsnäolevista eduskunnan jäsenistä, jolla on Raittiuden Ystävien
15567: monivuotisen sihteerin tiedot, kokemus ja kyky, tekisi Helsingin
15568: oloissa sen työn, uhraisi kaiken voimansa ja työnsä vähemmällä
15569: palkalla kuin mitä Raittiuden Ystävien sihteeri on saanut. Ja jos
15570: Raittiuden Ystävien palveluksessa on ollut 40 virkailijaa, osoittaa
15571: se vain sitä, että työtä on tehty eikä rahat ole joutuneet yksiin käsiin.
15572: Mt>illä aletaan pitää aivan luonnollisena asiana, että kaikilla kunni-
15573:                      Istunto 17 p. maaliskuuta 191)8.
15574: 
15575: 
15576: allisen toiminnan aloilla maksetaan myöskin kohtuullinen palkkio.
15577: Mutta monella näkyy olevan aivan luonnollisena ajatus. että raittius-
15578: työn täytyisi ijankaiken olla yksinomaan hyväntekeväisyysurheilua.
15579: Sitä se on näihin asti ollutkin, mutta nykyaika vaatii niin äärettö-
15580: män paljon raittiuden työntekijälta, vaatii voimia ja kykyjä kokonaan
15581: kiinnitettäväksi sen työn johtoon. Meidän täytyisi jokaisen ymmär-
15582: tää, että on mahdoton vaatia keneltäkään niin suuria uhrauksia il-
15583: maiseksi. Jos taasen ruvetaan vertailemaan Raittiuden Ystävien
15584: virkailijoiden ja muiden samoilla tiedoilla ja kokemuksilla toimivain
15585: henkilöiden palkkoja, niin ei pitäisi tulla missään tapauksessa siihen
15586: tulokseen, että Raittiuden Ystävien virkailijoiden palkat ovat
15587: liian suuret.
15588: 
15589:    Ed. Huoponen: Pyydän vain lyhyesti ilmoittaa, että kan-
15590: natan lämpimästi valiokunnan yksimielisesti tekemää ehdotusta,
15591: ja pyytäisin kohteliaimmin ehdottaa, että Eduskunta myöskin sen
15592: ilman pitempää keskustelua hyväksyisi.
15593: 
15594:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
15595: 
15596:    Päätös: Valiokunnan mietintö hyväksytään. Päätöksestä, joka
15597: on ehdollinen siihen asti kunnes lopullinen päätös asiasta V. J:n
15598: 63 §:n osoittamassa yhteydessä voidaan tehdä, annetaan Valtiovarain-
15599: valiokunnalle pöytäkirjanotteella tieto.
15600: 
15601: 
15602: 
15603: 
15604:                     Suomalainen ulkomuseo.
15605:    A n t e 11 i n k o k o e 1 m a i n v a 1 t u u s kun n a n 1 a u s u n-
15606: to suomalaisesta ulkomuseosta
15607:     esitetään ja lähetetään Puhemiesneuvoston ehdotuksesta Sivis-
15608: tysvalioktmtaan.
15609: 
15610: 
15611: 
15612:    Esitetään ja pannaan pöydälle ensi täysi-istuntoon.
15613: 
15614:     V a 1 t i o v a r a i n v a 1 i o k u n n a n m i e t i n t ö N: o 1 a r-
15615: m o 11 i s e n e s i t y k s e n j o h d o s t a, j o k a k o s k e e p a 1o-
15616: viinan valmistamisesta suoritettavaa veroa
15617: j a s a n o t u n v e r o n k ä y t t ä m i s t ä, sekä
15618:                            Pöydällepanoja. y. m.                          333
15619: 
15620:     V a 1 t i o v a r a i n v a 1 i o k u n n a n m i e t i n t ö N : o 2 a r-
15621: m o 11 i s e n e s i t y k s e n j o h d o s t a, j o k a k o s k e e s u o s-
15622: t u n t a v e r o a m a 11 a s j u o m a i n v a 1m i s t a m i s e s t a.
15623: 
15624: 
15625: 
15626:    Seuraava istunto on ensi perjantaina kello 6 i. p.
15627: 
15628: 
15629: 
15630:     Istunto päättyy kello 7,37 i. p.
15631: 
15632:                                              Pöytäkirjan vakuudeksi:
15633:                                                     Ph. Suuronen.
15634: 
15635: 
15636: 
15637: 
15638:    20.      Perjantaina 20 p. maaliskuuta 1908
15639:                       klo 6 i. p.
15640:     Nimenhuudossa merkitään poissa oleviksi ed. Ala-Kulju, Castren,
15641: He1kiö, Karhi, Koivisto ja Merivirta.
15642:     Yksityisten asiain takia saavat vapautusta valtiopäivätöistä
15643: ed. Torppa, Huoponen ja Mikko Knuutila ensi viikon ajaksi, ed.
15644: Pykälä huomisesta lähtien ensi torstaihin saakka, ed. Karhi tästä
15645: päivästä ensi viikon perjantain aamuun, ed. Koivisto tästä illasta
15646: ensi keskiviikkoon, ed. Slätis tämän kuun 24 päivästä 30 päivään,
15647: ed. Häyrynen ensi maanantaiksi, tiistaiksi ja torstaiksi, ed. Malmi-
15648: vaara perheellisten seikkojen vuoksi ensi perjantaiksi, ed. Kiiskinen
15649: tämän kuun 23 p:stä kuukauden loppuun saakka, ed. Lahtinen ensi
15650: tiistaiksi, ed. Lagerlöf huomisesta ensi torstaihin saakka, sekä ed.
15651: Leppälä, Mäkelä, Alkio, Wa1jakka, Tokoi ja Sipilä ensi maanantaiksi
15652: ja tiistaiksi.
15653:      Puheenvuoroa käyttää:
15654: 
15655:     Ed. Neovius: A.: J ag tillåter mig fråga, huruvida ta1mans-
15656: konferensen haft någon öfverläggning angående dessa talrika ansök-
15657: ningar om tjänstledighet från plena. För kammarens enskilda med-
15658: 1emmar är det nästan omöjligt att så kunna följa med föredragningen
15659: af denna mångfald ansökningar, att man skulle kunna bedöma huru
15660: många de sist och s1utligen in summa äro. J ag vill minnas, att vid
15661: föregående plenum en hel serie sådana ansökningar föredrogos, de
15662: där sträckte sig in i nästa vecka. Nu kommer ytterligare en ny serie
15663: 334                 Istunto 20 p. maaliskuuta 1908.
15664: 
15665: 
15666: tili, och om det fortgår på detta sätt, så kunna vi slutligen komma
15667: därhän, att hälften af representationen är borta, då viktiga frågor
15668: föredragas. J ag tillåter mig därför fråga, huruvida talmanskonferen-
15669: sen haft denna sak till öfverläggning och huruvida det förekommer
15670: någon närmare granskning af dessa ansökningar, innan de föredragas
15671: vid plenum?
15672: 
15673:       Puhemies:    Puhuja ei tehnyt mitään ehdotusta asiassa?
15674: 
15675:     Ed. Neovius, .H..: Nej, jag hade icke för afsikt att göra något
15676: förslag.
15677: 
15678:     Ed. Schgbergson:        Det är måhända skäl att i anledning
15679: af hr N eovius' yttrande lämna den upplysning, att inom talmans-
15680: konferensen privatim gjordes anmärkning beträffande dessa ansök-
15681: ningar om ledighet, hvilka ju gå öfver alla anständiga gränser, men
15682: för närvarande ansåg man ingen annan möjlighet till en förbättring
15683: förefinnas, än att respektive grupper, hvilka ju hafva ett visst offi-
15684: ciellt berättigande inom landtdagen, skulle bättre hålla efter sina
15685: medlemmar så, att grupperna icke vid viktiga afgöranden skulle
15686: framträda svagare, än de i själfva verket äro. J ag tror, att denna
15687: utväg är den enda, som kan leda till afhjälpande af ifrågavarande
15688: missförhållande.
15689: 
15690:     Ed. Neovius, .H..: J ag tillåter mig föreslå, att kammaren
15691: skulle uppdraga åt talmanskonferensen att taga denna· sak i när-
15692: mare öfvervägande och eventuellt föreslå för kammaren några slags
15693: normer i saken. Det förefaller som om man skulle kunna tänka sig
15694: ett visst maximiantal representanter, hvilka samtidigt skulle få vara
15695: borta från plena, eller också, att man skulle fastställa några normer
15696: för tillämpningen af vederbörande stadgande i L. 0., hvilket bestäm-
15697: mer att, därest en person är frånvarande en längre tid, han då går
15698: miste om sitt landtdagsmanna-arvode per dag. L. 0. säger visser-
15699: ligen, att, då denna ledighet är af kammaren beviljad, så kommer
15700: icke detta afdrag i fråga, men det gäller då för kammaren att se till,
15701: huruvida skäl förefinnes att bevilja längre ledighet med bibehållen
15702: rätt att räkna sig landtdagsarvodet till godo.
15703: 
15704:    Ed. Renvall: Minä pyydän saada kannattaa ed. Neoviuksen
15705: tekemää ehdotusta. On hyvin luultavaa, että nämä vapautuspyyn-
15706: nöt muussa tapauksessa kasvamistaan kasvavat mitä lähemmäksi
15707: me siirrymme ensi vaaleja.
15708: 
15709:    Puhemies: Ed. Neoviuksen ja Renvallin lausuntojen joh-
15710: dosta pyydän huomauttaa, että minä työjärjestyksen 20 §:n nojalla
15711:                  Vapautus valiokuntajäsenyydestä y. m.             335
15712: 
15713: en katso asianmukaiseksi tässä yhteydessä ottaa heidän ehdotustansa
15714: käsiteltäväksi ja päätettäväksi, vaan saavat he asiasta tehdä eri
15715: alotteen, jos tahtovat.
15716: 
15717:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi ja pyydetyt vapautukset
15718: todennetaan myönnetyiksi.
15719: 
15720: 
15721:                Vapautus valiokuntajäsenyydestä.
15722:    Puheenvuoron saa sen jälkeen
15723: 
15724:     Ed. Salo lausuakseen: Syystä että olen vakinaisena jäsenenä
15725: Sivistysvaliokunnassa, pyydän vapautusta Työväenasiainvaliokun-
15726: nan varajäsenyydestä. Tietääkseni tulee varajäsenyys Työväenasi-
15727: ainvaliokunnassa kärsimään poissaoloni takia, kun minun on ollut
15728: mahdoton päästä sinne, kun velvollisuuteni on etupäässä istua Sivis-
15729: tysvaliokunnassa. Pyydän siis vapautusta Työväenasiainvaliokun-
15730: nan varajäsenyydestä.
15731: 
15732:     Pyyntöön suostutaan ja kehoittaa Puhemies Valito;ijamiehiä
15733: valitsemaan toisen varamiehen ed. Salon sijaan Työväenasiainvalio-
15734: kuntaan.
15735: 
15736: 
15737:                          Paloviinavero:
15738:     Esitetään Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o I armollisen
15739: esityksen fohdosta, foka koskee paloviinan valmistamisesta suoritetta-
15740: vaa veroa fa sanotun veron käyttämistä.
15741:     Mietinnön johdolla otetaan ensimmäisen käsittelyn alaiseksi
15742: arm. esityksessä N:o 9 oleva, mainittua veroa ja sen käyttämistä
15743: v. 1909 koskeva lakiehdotus, ja lähetetään asia keskustelutta, V. J:n
15744: 61 §:n mukaisesti, Suureen Valiokuntaan .
15745: 
15746: 
15747: 
15748:                      .M.allasjuomasuostunta.
15749:     Esitetään Valtiovarainvaliokunnan mietintö N :o 2 armollisen esi-
15750: tyksen johdosta, joka koskee suostuntaveroa mallasfuomain valmista-
15751: misesta.
15752:     Mietinnön johdolla otetaan ensimmäisen käsittelyn alaiseksi
15753: arm. esityksessä N:o 10 oleva, mainittua suostuntaveroa v. 1909
15754: 336                 Istunto 20 p. maaliskuuta I9(>8.
15755: 
15756: 
15757: koskeva lakiehdotus, ja lähetetään asia keskustelutta, V. J:n 6r §:n
15758: mukaisesti, Suureen Valiokuntaan.
15759: 
15760: 
15761: 
15762:                 Puutavaraliikkeiden maanostot.
15763:     Esitetään viime täysi-istunnossa toistamiseen pöydälle pantu
15764: Talousvaliokunnan mietintö n:o I.
15765:     Mietinnöstä otetaan jatkettavan ensimmmsen käsittelyn alai-
15766: seksi siinä oleva Ehdotus laiksi, joka kieltää yhtiöitä ja osuus-
15767: htntia sekä eräissä tapauksissa yksityisiä henkilöitä hankkimasta
15768: kiinteätä omaisuuf-ta maalla.
15769:       Keskustelu:
15770:     Ed. Perttilä, E.: Kun tämä kysymys viime kerran oli esillä,
15771: esiintyi ed. Schybergson minun mielestäni jotakuinkin omituisella
15772: tavalla. Kuten mietinnöstä näkyy, on hän ollut osallisena tämän
15773: asian käsittelyssä valiokunnassa. Silloin kun asiaa käsiteltiin, oli
15774: valiokunnan jäsenille kyllä tiettyä, että hallituksen taholla oli te-
15775: keillä esitys samaansuuntaisesta laista, mistä nyt on kysymys.
15776: Valiokunnan toimesta kävi sen sihteeri heti, ennen kuin asiaan ryh-
15777: dyttiin, tiedustelemassa Senaatin Maanviljelystoimituskunnasta,
15778: oliko jonkunlainen esitysehdotus jo valmis ja mitenkä pian se oli
15779: odotettavissa Eduskunnalle. VaHokunnan tarkoituksena oli silloin
15780: saada esityksestä pohjaa työllensä, jos se olisi ollut valmis ja jos
15781: esitys olisi ollut odotettavissa näille valtiopäiville niin ajoissa, että
15782: laki ei tulisi sen tähden viipymään. Silloin ilmotettiin Maaviljelys-
15783: toimituskunnasta, että ehdotus oli muutettu Oikeustoimituskuntaan.
15784: Siellä myös käytiin tiedustelemassa, ja se esittelijä, jonka toimena
15785: asian esittely oli, ilmoitti valiokunnan sihteerille, että asiassa ei ollut
15786: vielä mitään varsinaista mietintöä, jonkinlaisia muistiinpanoja vain.
15787: Silloin tehtiin se huomautus ed. Schybergsonin puolelta, että asia
15788: jätettäisiin siksi, kunnes Senaatin ehdotus on tullut Eduskuntaan.
15789: Mutta kun oli jo viime valtiopäiviltä tuoreita kokemuksia Senaatin
15790: joutuisuudesta, päätti valiokunnan suuri enemmistö. ellen minä
15791: väärin muista, kolmea jäsentä vastaan, että asian käsittelyä ei kes-
15792: keytetä, koska minkäänlaista esitysehdotusta Senaatin puolelta ei
15793: ole vielä valmiina. Ja tämän päätöksen teki valiokunta, - taikka
15794: en tahdo sanoa, olivatko valiokunnan kaikki ne jäsenet, jotka sitä
15795: päätöstä puolustivat, samalla kannalla, mutta ainakin minä olin
15796: valiokunnassa sitä mieltä - siinä mielessä, että Senaatin ehdotus,
15797:  josta ei vielä ollut muuta kuin jonkunlainen haamu, miksi se tulisi
15798: mahdollisesti pukeutumaan, ei olisi toivottavissakaan näillä valtio-
15799: päivillä. Minulla ainakin oli tuoreessa muistissa viime vuonna Ta-
15800:                      l"uutavaraliikkeiden maanostot.                 337
15801: 
15802: lousvaliokunnassa ollut kysymys, kieltolaki. Senaatin mietintö siitä
15803: asiasta oli jo silloin yksityistietä valiokunnan jäsenten saatavissa ja
15804: kaikista huolimatta, vaikka se oli jo niin pitkällä, että siitä oli koko-
15805: nainen mietintö perusteluineen kaikkineen päivineen, se ei ole vielä
15806: tähän päivään saakka ehtinyt Eduskuntaan. Kun jo oli edeltäkäsin
15807: noin tuoreita ja selviä kokemuksia siitä joutuisuudesta, millä Edus-
15808: kunnalle esitysehdotuksia valmistetaan, niin valiokunnan suuri
15809: enemmistö ei pitänyt asiaa niin vähäpätöisenä, että se saisi jäädä
15810: makaamaan siksi, kunnes Senaatti suvaitsee ehkä joskus tulevaisuu-
15811: dessa valmistaa esityksen, jos se sitä valmistaa ensinkään.
15812:     Valiokunta ryhtyi käsittelemään niitä esitysehdotuksia, mitä
15813: sinne oli jätetty. Niitä oli kaksi, toinen ed. Gebhardin, minkä valio-
15814: kunta on ottanut mietintönsä pohjaksi, ja toinen jotakuinkin saman-
15815: mukainen, kuin senaatin esitys sanomalehdissä myöhemmin olleitten
15816: tietojen mukaan tulee olemaan. Syytettäköön nyt valiokuntaa
15817: miten hyvänsä, kaikessa tapauksessa valiokunta on pitänyt asian
15818: siksi tärkeänä. että sitä ei saa viivyttää, ja Senaatilla olisi kai ollut
15819: tilaisuus kiirehtää, jos se olisi sen tarpeelliseksi nähnyt, sillä nämä
15820: kumpaisetkin esitysehdotukset eivät olleet ensi kertaa Eduskunnalle
15821: nyt tällä isttmtokaudella jätetyt. Ne olivat jo viime istuntokaudella
15822: jätetyt, ja Senaatilla siis olisi ollut aikaa valmistaa esityksiä.
15823:      Mitä sitte tulee siihen esitystapaan, millä ed. Schybergson esitti
15824: Talousvaliokunnan käsittelyä tässä asiassa, niin en tiedä, onko ihan
15825: sopivaa, että valiokuntaa ruvetaan niin kovin halveksivasti Edus-
15826: kunnan puolelta esittämään, kuin sitä ed. Schybergson teki. Siellä
15827: tietystikään ei ole aivan paljo lakimiehiä, ja sentähden sitä teh-
15828: dään, että minä olen siellä puheenjohtajana, joka aivan vähän
15829:  tunnen lakia, mutta kuitenkin koetetaan siellä noudattaa niin paljon
15830:  muotopuolisia seikkoja, mitä valtiopäivätyössä Valtiopäiväjärjes-
15831:  tyksen mukaan on noudatettava, että en minä ainakaan eivätkä ne
15832:  lakimiehet, mitkä meillä ovat mukana, voi käsittää, että tässä olisi
15833:  Talousvaliokunta jotain niin hullunkurisia mutkia tehnyt, kuin mistä
15834:  ed. Schybergson viimeisessä puheessaan mainitsi.
15835:      Minun käsittääkseni tämä ehdotus on jotakuinkin samanlainen
15836:  kuin viime vuonna kieltolakiehdotus, että se on paikallaan, että ei
15837:  ole mitään muuta kuin hyväksyä se sellaisenaan.
15838: 
15839:     Ed. Pullinen: Viime istunnossa ed. Schybergson laajassa
15840: monipuolisessa lausunnossaan asettui esillä olevaan lakiehdotukseen
15841: nähden kokonaan tuomitsevalle kannalle. Huolimatta siii:ä, että ne
15842: näkökohdat, jotka hän tämän mielipiteensä tukemiseksi toi esille,
15843: ovat kumottavissa valiokunnan mietinnön perusteluilla, pyydän
15844: kuitenkin tuoda esille muutamia lisähuomautuksia.
15845:     Siinä osassa lausuntoansa, joka kosketteli tätä asiaa ja yleensä
15846: oli asiallista, selosti herra Schybergson ensinnä puutavarateollisuu-
15847:                                                                 22
15848:                      Istunto 20 p. maaliskuuta 1908.
15849: 
15850: 
15851: den merkitystä ja tärkeyttä meidän maamme taloudelle, tuoden
15852: esille kuvaavia tilastollisia numeroita tämän seikan valaisemiseksi.
15853: Tämän johdosta tahdon mainita, että valiokunnalle on tämä kaikki
15854: tunnettua ja valiokunta myöntää kyllä puutavarateollisuuden suu-
15855: ren merkityksen, mutta samalla on valiokunta vakuutettu siitä, että
15856: puutavarateollisuudella on siihen määrin vakava asema meidän
15857: maassamme ja se on siihen määrin kannattava elinkeino, että se voi
15858: pysyä pystyseä ja kehittyä, ilman että sen tarvitsee tapahtua toisten
15859: elinkeinojen kustannuksella. Ilmeistä nimittäin on, että puutavara-
15860: teollisuutemme tähän saakka on elänyt ja kehittynyt maanviljelyk-
15861: sen kustannuksella. Suuret alat maata ovat joutuneet puutavara-
15862: yhtiöitten haltuun, niillä olevat viljelykset ovat jääneet mitkä enem-
15863: män, mitkä vähemmän rappiolle. Viljelty maa-ala tällä tavalla on
15864: vähentynyt, väkeä on joutunut paljon pois maanviljelyksestä ja
15865: irtolaisväestö on lisääntynyt. Tämä on mennyt niin pitkälle, että on
15866: uhkaamassa yhteiskunnallinen vaara, ja sen takia on saatava esteitä
15867: tässä suhteessa.
15868:      Toiseksi mainitsi ed. Schybergson, että jos tälläinen kieltolaki
15869: saadaan aikaan ja jos puuhiomoilta kielletään oikeus ostaa maata,
15870: niin ei yksityisillä henkilöillä ole halua eikä uskaliaisuutta ryhtyä
15871: perustamaan tällaisia teollisuuslaitoksia. Tämä ei kuitenkaan ole
15872: todistettu pelkästään sanomalla, sillä puuhiomoteollisuus on epäile-
15873: mättä siihen määrin kannattava, että sittenkin, vaikka niiden etua
15874: ja asemaa jollakin tavalla vaikeutetaan, niin yritteliäisyys tällä
15875: alalla ei suinkaan tule menemään taaksepäin, vaan kehittymään.
15876: Nämä laitokset kyllä uskaltavat heittäytyä sen kilpailun varaan,
15877: joka senkin jälkeen aiheutuu, kun heille maanostoon nähden esteitä
15878: tulee.
15879:      Toisaalta on kuitenkin todistettu, että puuhiomoitten omistajat
15880: ovat nykyistä etuoikeutettua asemaansa käyttäneet toisia elinkeinoja
15881: loukkaavana tavalla. Huokealla hinnalla ovat he olleet tilaisuudessa
15882: hankkimaan itselleen maita ja niiden mukana runsaita metsiä, mutta
15883: näitä omia metsiänsä eivät he ole käyttäneet tasaisesti. Hintojen
15884: ollessa huonot he ovat ostaneet yksityisiltä maanomistajilta metsiä
15885: ja käyttäneet niitä, ja Oinia metsiään vasta siinä tapauksessa, että
15886: metsän hinnat ovat nousseet. Seurauksena tästä on ollut, että maata-
15887: viljelevä väestö ei ole ollut tilaisuudessa käyttämään hyväksensä
15888: niitä etuja, jotka aiheutuvat hintojen nousemisesta, vaan he ovat
15889: aina olleet pakoitetut myymään tavaransa huokeasta hinnasta,
15890: vaikka he kyllä ovat saaneet kärsiä niitä haittoja, jotka aiheutuvat
15891: alhaisista hinnoista ja jotka monessa suhteessa koskevat heidän
15892: talouttansa.
15893:      Lisäksi mainitsi ed. Schybergson, että metsänhoidolliselta kan-
15894: nalta ei olisi ollenkaan edullista, että yhtiöillä ei olisi oikeutta hank-
15895: kia itselleen metsiä, sillä yhtiöt ovat, niinkuin hän mainitsi, hoita-
15896:                        Puutavaraliikkeiden maanostot.                    339
15897: 
15898:   neet metsiänsä paljoa paremmin kuin yksityiset. Tämän johdosta
15899:   on mainittava, että tuo yhtiöitten parempi hoito on näennäistä.
15900:   Se ei ole niin paljoa parempi kuin luullaan ja ollaan valmiit uskotte-
15901:   lemaan, ja se on tapahtunut pääasiallisesti yksityisten metsien kus-
15902:   tannuksella. Ollessaan tilaisuudessa hankkimaan itselleen huokealla
15903:   metsiä ovat he säästäneet omia metsiään ja tämä säästäminen on
15904:   hyvin monesti ja useissa tapauksissa mennyt yli säästämisen oikean
15905:   rajan, se on mennyt säästäväiseen tuhlaavaisuuteen.
15906:       Toisaalta on kyllä myönnettävä, että meidän yksityismetsiemme
15907:   omistajat eivät ole kaikkein kiitettävimmällä tavalla metsiänsä
15908:   hoitaneet, mutta tätä epäkohtaa ei voida poistaa sillä tavalla, että
15909:   heiltä otetaan metsät pois, vaan että ne syyt, joiden vuoksi he ovat
15910:   metsiään huonosti hoitaneet, poistetaan; laitetaan esteitä, jotka
15911:   estävät liiallista haaskausta ja annetaan heille ohjeita, joiden avulla
15912:   he oppivat metsiään paremmin käyttämään. Jos tätä tietä ruvetaan
15913:   metsänhoitoa kohottamaan, päästään paljoa parempiin tuloksiin
15914:   kuin sillä tavalla, että annetaan yhtiöitten edelleen ostaa maan-
15915:   omistajain metsät omaan haltuunsa.
15916:       Lausuntonsa lopussa asettui ed. Schybergson kannattamaan
15917:   valiokunnan mietintöön liitettyä vastalausetta ja siinä olevaa laki-
15918: . esitystä, ja tämän sanoi hän tekevänsä sitä varten, että siinä on perus-
15919:   ajatus, idea, joka suojelee viljeltyä maata. Myöskin mietinnössä
15920:   ilmenee tämä sama perusajatus ja minä luulen vielä paljoa täydelli-
15921:   semmässä muodossa. Vastalauseen mukaan on mahdollista, että
15922:   metsämailla löytyvät ja näennäisesti heikommassa viljelyksessä ole-
15923:   vat viljelykset ja varsinkin viljeyskelpoiset maat joutuvat ihan
15924:   varmaan edelleenkin tukkiyhtiöitten haltuun. Ja seurauksena
15925:   tästä on, että viljelty maa edelleen vähenee, ja niin ollen ei se suo-
15926:   jelus, joka vastalauseen mukaisesti viljellylle maalle tulisi, olisi lähes-
15927:   kään yhtä tehoisa kuin se on valiokunnan enemmistön laatiman
15928:   lakiehdotuksen mukaisesti.
15929:       Mutta paitsi tätä ylläesitettyä perusajatusta, ilmenee vastalau-
15930:   seessa toinenkin perusajatus, joka on varsin vieras valiokunnan
15931:   enemmistön esitykselle. Vastalauseen mukaisesti tulisi näet edelleen-
15932:   kin suuri osa metsiä joutumaan tukkiyhtiöitten haltuun. Seurauk-
15933:   sena tästä olisi, että ne eivät tulisi tukemaan maataviljelevää väestöä,
15934:   vaan ne olisivat tukena tukkiyhtiöille, ja maanviljelyksemme, joka
15935:   monessa seudussa maan huonon laadun ja muiden syiden takia on
15936:   siihen määrään vaikea elinkeino, että se tarvitsee metsänhoidolta
15937:   alituista ja pysyväistä tukea, jäisi vähitellen tätä tukea vaille. Vasta-
15938:   lauseen mukaisesti voisivat olot kehittyä siihen, että lopulta ei maan-
15939:   viljelykselle ja maataviljelevälle väestölle jäisi metsää muuta kuin
15940:   kotitarpeeksi, kaikki muu metsä voisi siirtyä tukkiyhtiöitten haltuun.
15941:       Jos lisäksi vastalauseessa esitetty laki todella tulsii laiksi, niin
15942:   tämä ikäänkuin jollakin tavalla laillistuttaisi tukkiyhtiöitten tähän-
15943:                      Istunto 20 p. maaliskuuta H)08.
15944: 
15945: 
15946: astisetkin metsänostot; he pääsisivät vapaiksi pelloista ja viljelyk-
15947: sistä, jotka heille tähän saakka ovat olleet todellisena vastuksena,
15948: he tuntisivat jonkunlaista oikeutusta jättää ehkä nykyisetkin vil-
15949: jelyksensä rappiolle, ja siihen he olisivat luonnollisesti äärettömän
15950: tyytyväisiä. Minä luulen että juuri tämä perusajatus vastalau-
15951: seessa on miellyttänyt niitä henkilöitä, jotka tahtovat kannattaa
15952: ja puolustaa tukkiyhtiöiden etuja.
15953:     Näin ollen luulen, ettei tämä vastalause juuri tästä syystä tule
15954: saamaan kannatusta enemmän Eduskunnassa kuin Suuressa Valiokun-
15955: nassakaan niiden puolelta, jotka todella tahtovat suojella maanvilje-
15956: lyksen etuja, jotka käsittävät maanviljelyksen suuren merkityksen
15957: meidän maallemme ja jotka käsittävät sen yhteiskunnallisen vaaran,
15958: mikä voi seurata siitä, että suuri osa maata joutuu pois maanvil-
15959: jelyksen palveluksesta ja että sitä tietä myös irtolaisväestö pääsee
15960: meillä lisääntymään.
15961:     Vastalauseen yksityiskohdista olisi myös yhtä ja toista sanotta-
15962: vaa, mutta luulen, että niitä on tilaisuus kosketella Suuressa Valio-
15963: kunnassa.
15964: 
15965:      Ed. Wiljomaa: Talousvaliokunnan jäsenenä pyydän mma-
15966:  kin saada käyttää puveenhuoroa tässä asiassa. Teen sen ensinnäkin
15967:  sen johdosta, että tähän valiokunnan mietintöön on ilmestynyt
15968:  eräs vastalause, jonka ovat allekirjoittaneet herrat Runeberg ja
15969:  Oljemark ja jossa pyydetään, että asia lykättäisiin uudelleen valio-
15970:  kuntaan valmisteltavaksi. Vastalause ei sisällä monta riviä ja saat-
15971:  taa se siis näyttää hyvinkin vaarattomalta, mutta itse asiassa se
15972:  hyväksyttynä sisältäisi ei enempää eikä vähempää kuin surmaniskun
15973:  esillä olevalle lakiehdotukselle, ainakin näillä valtiopäivillä ja ehkäpä
15974:  hyvinkin pitkäksi aikaa eteenpäin. Sillä jos tämä asia menee takai-
15975:  sin valiokuntaan, niin saa olla varma siitä, että se tulee sieltä niin
15976:  myöhään, ettei sitä enää ehditä käsitellä Suuressa Valiokunnassa,
15977:  johon sillä välin tulee paljon arm. esityksiä, joilla käsittelyyn otta-
15978:  miseen nähden on etuoikeus. Näin asia tietysti jäisi raukeamaan.
15979:  Minun täytyy siis vastustaa mainittua pyyntöä. Teen sen sitä suu-
15980:  remmalla syyllä, kun tuon pyynnön perusteeksi ei ole esitetty min-
15981: käänlaista pätevää syytä. Siinä mainitaan näet aiheeksi ainoastaan
15982: se, että ed. Branderin vastalause, johon herrat Runeberg ja Oljemark
15983: aikovat yhtyä, muka kaipaa parantamista. Mutta sehän on vasta-
15984: lausujain itsensä tehtävä eikä suinkaan koko valiokunnan.
15985:      Asian ollessa esillä viime tiistaina käytti ed. Schybergson pitkän
15986: puheenvuoron. Kuten edellinen puhuja jo mainitsi, olen minä ja
15987: luultavasti koko Eduskuntakin hra Schybergsonin kanssa yhtä
15988: mieltä siinä, että puutavarateollisuudella on meidän maamme ta-
15989: loudellisessa elämässä erinomaisen suuri ja tärkeä merkitys ja että
15990: tätä teollisuutta siis valtionkin tulee niin paljon kuin mahdollista
15991:                       Puutavaraliikkeiden maanostot.                  341
15992: 
15993:   edistää ja vaalia eikä suinkaan kuristaa sitä esimerkiksi tekemällä
15994:   sille mahdottomaksi raaka-aineiden saanti. Ero hänen ja Talous-
15995:   valiokunnan käsityskannan välillä on nyt vain siinä, onko tämän
15996:   teollisuuden edistämiselle ja sen raaka-aineen turvaamiselle välttä-
15997:   mätöntä, että teollisuudenharjoittajat hankkivat omistusoikeuden
15998:   puiden ohella itse maapohjaan. Ed. Schybergsonin mielestä se on
15999:   välttämätöntä ja sen vuoksi hän tahtoo asettua ed. Branderin vasta-
16000:   lauseen kannalle. Meidän mielestämme taas se ei ole välttämätöntä
16001:   eikä edes tarpeelli'5takaan, kun selvää ja kieltämätöntä on, että raaka-
16002:   ainetta kyllä voidaan nyt ehdotetun lain estämättä yhä edelleenkin
16003:   mielin määrin hankkia joko ostamalla puita aina tarpeen mukaan
16004:   tai vuokraamalla metsämaita kontrahdeilla, joita voidaan tehdä
16005:   jopa viideksikymmeneksikin vuodeksi.
16006:       Oli kyllä aikoja, jolloin puutavarateollisuutta harjoittavien pyr-
16007:  kimykset hankkia itselleen omistusoikeutta maahan olivat selitettä-
16008:  vissä, vieläpä todellisen tarpeen aiheuttamat. Se oli ennen vuotta
16009:  1901, jolloin siihen aikaan voimassa oleva kiinnityslaki aiheutti sen,
16010:  että tuomioistuimet eivät myöntäneet kiinnitystä tällaisten metsän-
16011:  vuokrakontrahtien vakuudeksi. Tästä oli seurauksena monenmoista
16012:  epävarmuutta ja vahinkoa puutavarateollisuudelle. Tilanomistajat
16013:  vuokrasivat ensin metsänsä puutavaraliikkeiden harjoittajille ja
16014:  möivät sitten itse tilan jollekin toiselle, joka, kun kiinnitystä ei kon-
16015:  trahdin vakuudeksi ollut, usein kielsi metsästä puita flttamasta.
16016:  Mutta sanottuna vuonna, kuten tunnettu, säädettiin laki, joka myön-
16017:  tää kiinnityksen vahvistamisen metsäkontrahtien vakuudeksi.
16018:  Se seikka, että puutavarayhtiöt tämänkin jälkeen pyrkivät hankki-
16019:  maan itselleen omistusoikeutta maapohjaan, on selitettävissä minun
16020:  mielestäni ainoastaan siten, että ruokahalu, niinkuin sanotaan, on
16021:  syödessä kasvanut, puutavaraliikkeet tottuivat mainittuna aikana
16022:  saamaan huokealla hinnalla omistusoikeutta maihin ja nyt tietysti
16023:  tahtovat sitä jatkaa, vaikkakaan todellista tarvetta siihen ei enään
16024:  ole olemassa.
16025:       Edelleen huomautti ed. Schybergson olevan välttämätöntä, ettei
16026: lakia, ainakaan silloin, kun se niin suuressa määrin pyrkii rajoitta-
16027: maan yksityisten vapautta kuin nämä molemmat lakiehdotukset,
16028:  ole säädettävä tarpeettoman ankaraksi. Siinäkin luultavasti kaikki
16029: olemme hänen kanssaan yhtä mieltä. Mutta jos otamme huomioon
16030: ne turmiolliset seuraukset, jotka ovat johtuneet siitä, että maata-
16031: viljelevien käsistä siirtyy puutavarateollisuutta harjoittaville yhä
16032: laajempia maa-aloja, niin että heidän omistuksissaan nyt jo on kym-
16033: menesosa kaikesta yksityisestä maaomaisuudesta Suomessa, ja jos
16034: myönnetään, että on pantava raja viitattujen epäkohtien jatkumiselle,
16035: niin silloin ei tietysti ole muuta tarpeeksi tehokasta keinoa kuin kiel-
16036: tää puutavaraliikkeiltä maanhankinta kokonaisuudessaan. Sillä jos
16037: laki tehdään, kuten ed. Brander on ehdottanut, niin tulee yhä edel-
16038: 342                 Istunto 20 p. maaliskuuta 1908.
16039: 
16040: 
16041: leen melkoisia maa-aloja siirtymään puutavaraliikkeiden huostaan,
16042: ja samassa määrässä myös kyseessä olevat epäkohdat, joita juuri
16043: tahdotaan poistaa, jatkuvat.
16044:     Sitten ed. Schybergson terotti mieliin, että on lainsäädännölle
16045: hyödyksi, että hallitus saa valmistaa lakiehdotukset ja että Eduskunta
16046: tätä tekee niin vähässä määrin kuin mahdollista. Tämä tietysti
16047: ei ole mikään riitakysymys tai uusi keksintö. Sillä jo viime valtio-
16048: päivillä täällä ilman mitään vastaväitteitä nimenomaan lausuttiin
16049: se toivomus, että hallitus, jolla on käytettävänä siihen tarkoitukseen
16050: paljon suuremmat ja paremmat apuneovut, todellakin valmistaisi
16051: lakiehdotukset, jottei Eduskunnan tarvitseisi siihen kuluttaa aikaansa.
16052: Mutta ero hallituksen ja Eduskunnan tahi ainakin sen enemmistön
16053: käsityskannan välillä on ollut siinä kysymyksessä, mitkä lait ovat
16054: ensin valmistettavat ja ensin lähetettävät Eduskuntaan. Ja siitä
16055: on ollut seurauksena, että kun hallitus on tänne lähettänyt lakieh-
16056: dotuksia, joita Eduskunta pitää toisarvoisina, Eduskunta on ollut
16057: pakoitettu itse valmistamaan ne lait, joita se pitää ensiarvoisina.
16058: Niinpä ovat, paitsi nyt esillä olevaa lakia, väkijuomain kieltolaki,
16059: kunnallislaki y. m. niitä, joita Eduskunnan on itsensä täytynyt val-
16060: mistaa.
16061:     Vielä ihmetteli ed. Schybergson, kuinka muka Talousvaliokunta
16062: ei ole tahtonut ottaa selkoa hallituksen tässä asiassa valmistamasta
16063: esitysehdotuksesta. Talousvaliokunnan puheenjohtaja on jo tässä
16064: maininnut ne toimenpiteet, joihin Talousvaliokunta vasituisesti ryhtyi
16065: saadakseen käsiinsä hallituksen valmistustyöt. Hän on esittänyt
16066: myös sanottujen toimenpiteitten tulokset. Sen lisäksi pyydän saada
16067: huomauttaa, että silloin, kun tätä valiokunnan mietintöä viimeistel-
16068: tiin, ilmoitettiin, että hallituksen esitys aivan näinä päivinä
16069: tulisi valmistumaan ja ehdotettiin, että valiokunta lykkäisi työnsä
16070: siksi kuin tämä hallituksen esitys saataisiin. Tähän ei kuitenkaan
16071: suostuttu kahdesta syystä. Ensinnäkin siitä syystä, ettei ollut uskot-
16072: tavaa, että hallituksen ehdottama esitys, jonka tietysti täytyy lau-
16073: suntoa varten mennä kenraalikuvernöörille ja sitten Pietariin, saa-
16074: puisi valtiopäiville niin ajoissa. että asia sitten enään voitaisiin lo-
16075: pullisesti käsitellä, ja toiseksi oli päteviä syitä olemassa siihen otak-
16076: sumiseen, että hallituksen esitys, kuten nyttemmin on sanomaleh-
16077: distä nähtykin, laaditaan jotakuinkin samanlaiseksi kuin Ruotsissa
16078: keväällä vuonna 1906 säädetty laki, mikä taas on samansuuntainen
16079: kuin ed. Branderin ehdottama. Eihän valiokunnalla olisi tullut ole-
16080: maan juuri minkäänlaista hyötyä hallituksen lakiehdotuksesta, kun
16081: se siis on rakennettu kerrassaan toisenlaiselle pohjalle kuin mille
16082: valiokunnan enemmistö asettui. Siinä on yksinkertaisesti syy koko
16083: tähän valiokunnan menettelyyn, jonka herättämä hämmästys on
16084: tosiaankin käsittämätön.
16085:                     Puutavaraliikkeiden maanostot.                  343
16086: 
16087:      Täällä sama arvoisa puhuja arvosteli myös erästä yksityiskohtaa
16088: 'I'alousvaliokunnan mietinnön perusteluissa, väittäen, että valiokunta
16089: muka on asettunut sille kannalle, ettei se soisi, että osakeyhtiöt jake-
16090: levat osakkailleen osinkoja. Minä en tiedä josko tämän lausuja tah-
16091: toi laskea leikkiä vai puhuiko hän tosissaan. Pääasia on, että tuo
16092: on kerrassaan väritetty esitys siitä, mitä valiokunta on sanonut.
16093: Valiokunnan enemmistökin, niinkuin luullakseni kaikki tässä maassa,
16094: suo kyllä, että osakeyhtiöt jakavat osinkoja osakkailleen, ja suo
16095:  myöskin sen, että esim. Kymin osakeyhtiö jakaisi osinkoja osak-
16096:  kailleen, mutta se minkä valiokunta on tahtonut, vertailussaan osake·
16097:  yhtiöiden ja osuuskuntien välillä, sälyttää edellisten niskoille, on
16098:  se tosiasia, että meillä usein osakeyhtiöt jakelevat rajattornia osin-
16099:  koja, sellaisia jotka ovat mahdollisia ainoastaan siten, että he ovat
16100:  aivan suunnattomasti nylkeneet niitä, joiden kanssa ovat olleet
16101:  asioissa. Minä tahdon ainoastaan viitata niihin satoihin prosenttei-
16102:  hin, joita surullisen kuuluisa Taimi osakeyhtiö Viipurissa jakeli osak-
16103:  kailleen, ja niihin seurauksiin, joita tästä oli lukemattomille vähä-
16104:  varaisille, jotka noiden osinkojen vuoksi joutuivat taloudelliseen
16105:  häviöön. Tämän yhtiön ansiot lienevät siksi tuoreessa muistossa,
16106:  ettei niitä enää tarvitse sen pitemmältä ehkä kosketella.
16107:      Ed. Schybergson uhkasi Suuressa Valiokunnassa koetella tämän
16108:  lakiehdotuksen saumojen pitäväisyyttä. Tietysti myönnetään, että
16109:  niinkuin kaikki inhimillinen työ, niin tämäkin valiokunnan ehdotus
16110:  on puutteellinen. Sitä ei Talousvaliokunta suinkaan tahdo kieltää,
16111:  sitä vähemmän kun tässä ei ole ollut valiokunnalla onni käyttää
16112:  hyväkseen hallituksen valmistamaa esitystä. Mutta tahdon aino-
16113:  astaan huomauttaa, että onhan Suurella Valiokunnalla ei ainoastaan
16114:  tilaisuus ja oikeus, vaan velvollisuuskin tehdä niitä parannuksia ja
16115:  korjauksia, joita se tähän lakiehhdotukseen nähden huomaa tarpeel-
16116:  liseksi. Muuten ei hra Schybergson maininnut mitä vikoja näissä
16117:  saumoissa on, mikä minun mielestäni on aivan aiheetonta salaperäi-
16118:  syyttä. Eikö olisi ollut lojaalisempaa ja asiaHekin edullisempaa, jos
16119:  hra Schbergson, silloin kun hän istui valiokunnassa, olisi tuonut
16120:  esiin muistutuksensa. Minä voin vakuuttaa, että valiokunta kiitolli-
16121:  suudella olisi pannut kaiken sen huomion näihin muistutuksiin, minkä
16122:  ne suinkin olisivat ansainneet.
16123:      Pyydän sitte saada kosketella lyhykäisesti paria kohtaa tässä
16124:  lakiehdotuksessa, joihin nähden valiokunnan enemmistö, joka muuten
16125:  on tämän lakiehdotuksen takana, ei ole ollut yksimielinen. Ensin-
16126:  näkin viittaan lakiehdotuksen 3 §:ssä olevaan määräykseen, että
16127:   yhtiö tai osuuskunta, joka pakkohuutokaupassa on huutanut itsel-
16128:  leen kiinteistön, on velvollinen luovuttamaan sen toiselle yhden vuo-
16129:   den kuluessa. Minä olisin valmis pitentämään tämän yhden vuoden
16130:   kahdeksi vuodeksi. Tahdon mainita, että esim. vastaavassa Ruotsin
16131: 344                Istunto 20 p. maaliskuuta 1908.
16132: 
16133: 
16134: laissa se on määrätty kolmeksi vuodeksi ja eräässä tapauksessa pitem-
16135: mäksikin.
16136:      Lakiehdotuksen I §:ssä on määräys, että hankkiruiskiellon ulko-
16137: puolelle on jääpä aina IO hehtaarin alaan asti laaja maa. Tämä nyt
16138: ei todennäköisesti useimmissa tapauksissa riitä siihen tarkoitukseen,
16139: jota varten tuo kiellosta tehty poikkeus on olemassa eli asianomai-
16140: sille yhtiöille ja osuuskunnille tonttipaikoiksi, varastopaikoiksi ja
16141: sen semmoisiksi. Sen vuoksi olisin siinäkin kohden valmis tekemään
16142: muutoksen siten, että tuota maa-alaa tuntuvasti laajennetaan.
16143:      Lopuksi tahdon mainita, että moni on sanonut pelkäävänsä
16144: näin pitkälle menevän lain säätämistä siitä syystä, että muka ei
16145: Ruotsissakaan säädetty laki ole mennyt näin pitkälle. Ensinnäkin
16146: täytynee meidän jo vihdoin viimein vapautua siitä Ruotsin lakien
16147: mallina seuraamisesta, jota tähän asti on noudatettu, ja toiseksi
16148: pyydän saada huomauttaa, että kun tämä asia oli esillä Ruotsin
16149: valtiopäivillä, niin 32 toisen kamarin jäsentä, niiden etunenässä
16150: tunnettu lakimies, tahtoi säätää aivan samaan suuntaan ja yhtä
16151: pitkälle menevää lakia, kuin mikä nyt sisältyy tähän talousvalio-
16152: kunnan mietintöön. Ja saattaa olla varma siitä, että jos Ruotsin
16153: eduskunta olisi kokoonpantu yhtä kansanvaltaisen vaalilain nojalla
16154: kuin meidän, niin tuo ehdotus olisi siellä tullut laiksi.
16155: 
16156:     Ed. Brander: Kun käsillä oleva mietintö nyt menee Suureen
16157: Valiokuntaan, niin pyydän lausua muutaman sanan mietintöön liit-
16158: tyvän vastalauseen suositukseksi.
16159:     Minun ei ole tarvis tässä puhua pitkälti siitä epäkohdasta, joka
16160: käsillä olevan lainsäädännön tekee tarpeelliseksi. Tuo epäkohta
16161: on siksi yleisesti tunnettu, ja jotenkin yleisesti ollaan koko Eduskun-
16162: nassakin, niin arvelen, yksimielisiä siitä, että tässä kohti tarvitaan
16163: varsin pitkällekin menevää lainsäädäntöä. Mutta tätä harkitessa
16164: meidän on, kun kerran menemme varsin pitkälle kielteiseen suuntaan
16165: yksityisen omistusoikeuden ja hallintaoikeuden rajoittamisessa, va-
16166: kavasti harkittava, miten pitkälle meidän on mentävä, että tarkoitus
16167: tulee täysin saavutetuksi, ja miten pitkälle ei ole mentävä.
16168:     Valiokunnassa sekä enemmistö että vähemmistö ovat olleet siinä
16169: yhtä mieltä, että rajoittavat säädökset ovat tarpeen. Mutta vasta-
16170: lauseessa on jääty siihen, että niin pian kuin maanviljelys ja sen
16171: olleeliset, varsinaiset edut ovat turvatut, meidän ei tarvitse mennä
16172: pitemmälle. Ja meidän on tätä kysymystä harkitessamme otettava
16173: selvi11e ja pidettävä mielessä, mikä tässä on pääkysymys: onko
16174: maanviljelyskysymys tässä pääkysymys vaiko metsäkysymys? Ja
16175: minä vastaan ehdottomasti, että maanviljelyskysymys tässä on
16176: pääkysymys, ja tuo epäkohta on tullut niin suureksi ja arveluttavaksi
16177: juuri sen takia, että maanviljelystilukset ovat joutuneet yhtiöiden
16178: ja sensellaisten liikkeenharjoittajain haltuun. Epäkohta ei ole
16179: kasvanut niin suureksi sen kautta, että varsinaisia metsämaita on
16180:                      Puutavaraliikkeiden maanostot.                 345
16181: 
16182: joutunut näiden haltuun, vaikka sekin on valitettava asianlaita.
16183: Sen takia vastalause asettuu sille kannalle, että lainsäädännön kautta
16184: on maanviljelys turvattava. On estettävä maanviljelystilojen ja
16185: niihin kuuluvan kotitarvemetsän luisuminen yhtiöiden ja puutavara-
16186: liikkeenharjoittajain haltuun. Tälle kannalle on asetuttu sitäkin
16187: suuremmalla syyllä, kun meillä nykyään ollaan tilaisuudessa pitä-
16188: mään huolta asioista muullakin tavalla kuin kieltoperäisellä lainsää-
16189: dännöllä. Otaksun että koko Eduskunta, eikä vähimmän ne, jotka
16190: ovat valiokunnan enemmistön kannalla, myöntää mitenkä tärkeitä
16191: ovat ne positiiviset toimenpiteet, joita tälläkin alalla voidaan saada
16192: aikaan. Luotto-olojen parantaminen, tietojen levittäminen maan-
16193: viljelijäpiireihin ja yhteistoiminnan kehittäminen yhä pitemmälle
16194: ovat toimenpiteitä, jotka takaavat sen, että niin pian kuin pienti-
16195: lallisten maat kokonaisuudessaan, sekä viljelysmaat että niihin
16196: kuuluva kotitarvemetsä, ovat täysin turvatut, kuten vastalauseen
16197: esityksen mukaan tulisi tapahtumaan, niin voi edellyttää, että niiden
16198: keskikokoisten tilojen omistajilla, joilla on niin paljon maata, että
16199: siitä mahdollisesti voisi jonkun verran joutua näiden yhtiöiden ynnä
16200: muiden haltuun, on jo enemmän kaukonäköisyyttä, tietoja ja itse-
16201: näisyyttä, että ne eivät niinkään hevillä luovuta metsämaitaankaan
16202: pois. Ja jos poikkeustapauksissa luovuttavatkin, eivät ne enään
16203: mene niin ilmaiseksi kuin ne valitettavasti ennen ovat menneet.
16204: Minä puolestani luotan siinä määrin talollisväestömme kehittyvään
16205: itsenäisyyteen, toimeliaisuuteen ja valppauteen, etten katso tämän
16206: väestön tarvitsevan niin pitkälle meneviä suojelustoimenpiteitä kuin
16207: valiokunnan mietintö ehdottaa.
16208:     Sanoin jo äsken, että kyseessä on maanviljelyskysymys, eikä
16209: niin paljon metsäkysymys. Jos kuitenkin asetumme tuon metsä-
16210: kysymyksen kannalle ja siltä katsoen ajattelemme maanviljelyksen
16211: etua, niin voimme johtua monenmoisiin ajatuksiin ja johtopäätök-
16212: siin. On kyllä hyvin suotavaa, että maanviljelyksen turvaksi ja
16213: tueksi säilytetään tarpeeksi metsämaita. Ja sen ehdotuksen mukaan,
16214: joka sisältyy vastalauseeseen, turvataan kaikenkokoisille tiloille,
16215: pienille, keskikokoisille ja suurille, niin paljon kotitarvemetsää kuin
16216: nämät tilat viljelysalojensa mukaan suinkin tarvitsevat. Mutta on
16217: sitten kysymys siitä metsästä, joka on tämän määrän ulkopuolella.
16218: Onko syytä jäädä vastalauseen kannalle ja siis jättää mahdolliseksi
16219: se, että yhtiöt ja puutavaraliikkeen harjoittajat edelleenkin saavat
16220: näitä metsämaita haltuunsa? Minä yhdeltä puolen asetun sille kan-
16221: nalle, mikä on tässä vastalauseen perusteluissakin lausuttu, että
16222: poikkeustapauksissa saakoot uudet teollisuusyritykset mielellään
16223: jonkun verran näitä metsämaita. Sanoin poikkeustapauksissa, sillä
16224: tapaukset tulisivat tästä puoleen todellakin olemaan sellaisia. Sillä
16225: kun ruvettaisi tiloja halkomaan ja kantatiloja säilyttämään maan-
16226: viljelijöille, niin monta kertaa jäisi yli kotitarvemetsän siksi epäsuh-
16227:                     Istunto 20 p. maaliskuuta 1908.
16228: 
16229: 
16230: taisia, epämukavia, useimmiten liika pieniä tiluksia, että joskin ti-
16231: lallinen haluaisi myydä, niin ostaja niistä ei välittäisi, -joskin löy-
16232: tyy toisenlaisiakin tapauksia.
16233:       Muuten maanviljelyksemme kehitys ei ehdottomasti vaadi suu-
16234: ressa määrin metsäaloja tueksensa. Voitaisiin kokemuksesta esittää
16235: hyvinkin paljon esimerkkejä siitä, mitenkä varsinkin kehittymättö-
16236: missä oloissa ja niin kauan kuin maanviljelys on vähän kehitty-
16237: neenä kannalla, metsä suorastaan on ollut esteenä maanviljelyksen
16238: kehittymiselle. Sen ei niin tarvitsisi olla, mutta valitettavasti on
16239: kovin usein tällä tavoin tapahtunut. Niin ikään ei ole surtava sitä,
16240:  jos joillakin seuduin viljellyn maan pinta-ala ei kovinkaan huomatta-
16241: vasti lisäänny, jos samaan aikaan on huomattavissa, että tämän
16242: viljellyn maan rajojen sisäpuolella voimaperäinen maanviljelys ke-
16243: hittyy ja voittaa alaa. Ja jos liika suuressa määrässä turvaudutaan
16244:  metsiin, niin samalla on aina maanviljelyksen oma kehittyminen
16245:  vaarassa jäädä seisomaan ja taantumaan. Kuulin äskettäin erään
16246:  metsäasioihin perehtyneen henkilön, joka ei ole missään tekemisessä
16247:  metsäyhtiöitten kanssa ja jonka toimiala on edistyneessä seudussa
16248:  Suomea, lausuvan, että hänen toimintapiirissään, joka käsitti useita
16249:  pitäjiä, on 40 ojo maanviljelijöistä sellaisia, jotka enemmässä tai
16250:  vähemmässä määrässä elävät metsäkeinottelun varassa, joilla maan-
16251:  viljelys sen rinnalla on vaan sivuelinkeino. Voi kenties olla jonkun
16252:  verran liioittelua tuon miehen puheessa, mutta jotakin sen suuntaista
16253:  tunnetaan monelta taholta maata. En tällä ole suinkaan tahtonut
16254:  halventaa metsän merkitystä maanviljelyksen tukena, mutta olen
16255:  vaan tahtonut näillä viittauksilla osoittaa, että meillä ei ole syytä
16256:  liiotella, kun tällaisen kysymyksen yhteydessä asetutaan jyrkästi
16257:  kielteisen lainsäädännön kannalle ja väitetään, että kaikki metsä-
16258:  maat ovat välttämättä säilytettävät maanviljelyksen tueksi.
16259:       Täällä lausui ed. Pullinen, että jos vastalauseeseen sisältyvä esi-
16260:  tys tulisi laiksi, niin sen kautta annettaisiin niille yhtiöille, jotka
16261:  nykyään omistavat meillä suuria maa-aloja, ikäänkuin siveellinen
16262:  hyväksyminen tähänastiselle toiminnalleen, ja sallittaisiin samalla
16263:  näitten rauhassa jättää anastamillaan tiloilla olevat viljelysmaat
16264:   rappiolle. Tähän väitteeseen vastalause ei suinkaan anna tukea.
16265:  Meillä on toki muitakin keinoja käytettävissä, joitten kautta maan-
16266:  viljelyksen rappeutuminen kyseessä olevilla tiloilla voidaan estää.
16267:  Se käy sitä helpommaksi, kun asianomaisissa piireissä itsessään
16268:   näyttää olevan elpymässä halu ja harrastus panna rappiolle jäänyt
16269:   maanviljelys kuntoon. Muistettakoon myöskin, että Eduskunnalle
16270:   on jätetty esityksiä laiksi tällaisen rappeuden ehkäisemiseksi, samojen
16271:   perusteitten mukaan, joita eräs komitea mietinnössään oli ehdottanut.
16272:       En katso tarpeelliseksi käyttää Eduskunnan aikaa pitemmälti.
16273:   Olen tällä vain tahtonut muutamia seikkoja kosketella. Suositan
16274:   siis vastalauseeseen sisältyvää lakiehdotusta Suuren Valiokunnan
16275:                       Puutavaraliikkeiden maanostot.                  347
16276: 
16277: buomioon, huomauttamalla, että tämä esitys täysin pitää huolta
16278: maanviljelyksen turvaamisesta, mutta ei kokonaan ummista silmiään
16279: .myöskään teollisuuden eduilta.
16280:     Mitä muuten vastalauseessa olevaan esitykseen tulee, niin sen
16281: .saumat luultavasti ansaitsevat paljonkin tarkistamista, sillä se ei
16282: ole lainkaan ollut valiokunnan käsittelyn alaisena, vaan on valio-
16283: kunta alun pitäen asettunut toisen esityksen pohjalle.
16284: 
16285:      Ed. Runeberg: Då jag icke är i tillfälle att i stora utskottet
16286: deltaga i denna frågas behandling, anhåller j ag att nu vid betänkandets
16287: remiss få till stora utskottets beaktande framhålla några omständig-
16288: heter, som synas mig tala för den af hr Oljemark och mig underteck-
16289: nade reservationen. För min del är jag ense med utskottets pluralitet
16290: och med reservanten Brander därom, att förhållandena på detta om-
16291: råde hafva utvecklat sig så, att ett ingripande af lagstiftningen är
16292: nödvändigt. Vi hafva här förvisso behof af en skyddslag, hvilken
16293: i många afseenden begränsar den enskildes ekonomiska rörelsefrihet.
16294: Det är otvifvelaktigt en stor olycka, solli under vissa Olliständigheter
16295: kan blifva ödesdiger, Olli ett stort antal själfegande lliindre jordbru-
16296: kare förtränges från odlandet af sin jord, och dels själfva odlingen,
16297: såsom i utskottets betänkande framhålles, förfaller, dels, och det är
16298: den väsentligaste olägenheten, ett stort antal själfegande jordbru-
16299: kare blifva förvandlade tili osjälfständiga arrendatorer eller öfvergå
16300: till den lösa befolkningen. J ag är sålunda i detta afseende ense med
16301: utskottets majoritet. Men jag kan icke på något sätt vara ense Olli
16302: det förslag tili lag, solli utskottet i detta betänkande frallilagt. Det
16303: synes lliig, solli om utskottet i detta förslag skulle vida skjuta öfver
16304: målet och, solli man säger, kasta ut barnet llied badvattnet.
16305:      Det synes, solli Olli utskottets förslag i principiellt afseende vore
16306: synnerligen trångsynt och kortsynt, och det synes slutligen, solli Olli
16307: utskottets förslag i formellt afseende skulle vara affattadt så, att det
16308: helt och hållet saknar den precision, den bindande kraft, solli lag-
16309: paragrafer, särskildt på ett olliråde solli detta, erfordra för att
16310: med fralligång kunna tillämpas i verkligheten. J ag säger, att
16311: det synes, solli om utskottets förslag skulle vara synnerligen trång-
16312: synt. Motionären Gebhard och llied honolli utskottet hafva icke sett
16313: vidare än en sak ifrån en synpunkt. De hafva icke sett någonting
16314: annat än denna olycka, solli äfven jag berört, att de Slliå jordbruka-
16315: rena undanträngas från jordens odlande. Men, då det gäller en lag-
16316: stiftning, som så ingripande berör hela vårt ekonolliiska lif,- och
16317: det är ju icke något tvifvel Olli, att hela vår ekonolliiska existens
16318: grundar sig å ena sidan på jordbruket, å andra sidan på skogsbruket
16319: och den därpå grundade industrin - , är det nödvändigt att beakta
16320: icke endast en särskild Olliständighet, utan det hela, icke beakta
16321: uteslutande jordbrukets intressen, utan hela landets ekonolliiska
16322: 348                  Istunto 20 p. maaliskuuta 1908.
16323:       -------------------------------------------
16324: intressen i allmänhet. Jag finner vidare utskottets lagförslag icke-
16325: endast trångsynt, utan äfven kortsynt, ty jag kan icke annat finna
16326: än att det intresse, man velat tillgodose genom lagen, icke skulle
16327: vinna hvad man afsett. Men äfven om man skulle ställa sig på ut-
16328: skottets ståndpunkt, så är dock lagförslaget så affattadt, att det
16329: helt säkert icke kan med framgång tillämpas. Det lämnar många
16330: luckor, många möjligheter att kringgås, och, då det gäller ett så
16331: stort ingrepp i de enskildas intressen. är det naturligt, att det kommer
16332: att på allt sätt kringgås, där så godt tillfälle lämnas därtill. Redan
16333: § 2 i lagförslaget lämnar de största möjligheter att handla i strid med
16334: lagens syfte och dock ställa sig på lagens grund. Ty j ag kan icke
16335: finna, att utskottet genom det tillägg det gjort till motionen genom
16336: orden •>som idka rörelse af samma slag•> skulle hafva på något sätt
16337: afskurit den möjligheten, som § 2 omedelbart ger vid handen, att
16338: göra lagförslaget i dess helhet mer eller mindre illusoriskt.
16339:     Vid en lag sådan som denna är det mer än vid många andra nöd-
16340: vändigt att skarpt och noga precisera begreppen och därigenom gifva
16341: lagparagraferna en bestämd, bindande kraft. Äfven i detta afseende
16342: synes det som om utskottets förslag skulle lämna synnerligen mycket
16343: öfrigt att önska. Så obestämda begrepp, som här ingå redan i § I
16344: och ännu mera i § 5, äro föga egnade att göra lagen effektiv. Vidare
16345: vill jag påpeka det förbud, som § 5 innebär, att bilda aktiebolag med
16346: syfte att verka till jordbrukets befrämjande, ty, då uteslutande an-
16347: delslag erhålla rättighet att förvärfva jord, så innebär detta ju ett
16348: absolut hinder mot bildandet af aktiebolag, som afse verksamhet
16349: till jordbrukets befrämjande.
16350:     Jag vill icke för denna gång vidare inlåta mig på utskottets
16351: lagförslag, hvilket i själfva verket saknar alla de egenskaper, som
16352: känneteckna en god lag. Jag vill endast säga, att reservanten hr
16353: Brander i alla dessa afseenden intager en väsentligen annan stånd-
16354: punkt. Af reservationen och af det andragande hr Brander här nyss
16355: höll framgår, hurusom hr Branders förslag i själfva verket tar hänsyn
16356: icke uteslutande till en del af frågan, utan principiellt lägger till grund
16357: hänsyn till det helas olikartade intressen. Det afser jordbrukets
16358: skyddande och medgifver tillika möjligheten att få tillstånd ett
16359: ändamålsenligt skogsbruk och därpå grundad industri. Det är därför
16360: jag för min del i allt väsentligt kunnat ansluta mig till hr Branders
16361: reservation, men dock icke ansett det lämpligt att tillstyrka dess
16362: omedelbara godkännande utan föregående specialutskotts behand-
16363: ling. Nu kan man säga, och det kan finnas något skäl därtill, att
16364: stora utskottet kunde egna förslaget en sådan ingående detaljbehand-
16365: ling. Det är ju måhända möjligt, och kan stora utskottet göra det,
16366: så är därom intet att säga. Men i själfva verket synas dock många
16367: svårigheter föreligga för stora utskottet med dess stora antal medlem-
16368: mar att egna lagförslagen så ingående detaljbehandling i de skilda
16369:                       Puutavaraliikkeiden maanostot.                  349
16370: 
16371: punkterna, som ett specialutskott kan och bör göra. Såsom hr
16372: Brander framhöll, har det lagförslag, som i hans reservation fram-
16373: lägges, icke varit föremål för någon ingående utskottsbehandling.
16374: Det skulle dock påkalla en sådan, och detta så mycket hellre, som en
16375: dylik ingående detaljbehandling kan blifva mera fruktbringande,
16376: sedan man fått kännedom om senatens propositionsförslag.
16377:     Det är därför jag hoppas, att stora utskottet skall finna skäl att
16378: föreslå landtdagen, att ärendet vid andra behandlingen återremit-
16379: teras till ekonomiutskottet för att detta måtte på grund af det i hr
16380: Branders reservation ingående lagförslaget egna frågan en ingående
16381: behandling och inkomma med nytt betänkande. Det är sant, såsom
16382: hr Viljomaa sade, att behandlingen därigenom fördröjes, men det
16383: kan väl icke vara hufvudändamålet med landtdagens behandling
16384: af lagförslag af den vikt som detta att bringa dem till stånd så fort
16385: som möjligt, utan syftet måste väl vara att åstadkomma en god lag,
16386: icke en lag, som gör skada, utan en lag, som gör nytta.
16387: 
16388:      Ed. v. lUfthan: J ag har icke för afsikt a tt i detta skede af
16389:  ärendets behandling gå in i detaljer af det nu föreliggande betänkan-
16390: det och lagförslaget. J ag har blott velat fästa uppmärksarnheten
16391: vid en sak, som hos mig väckt mycket bekymmer, nämligen beträf-
16392: fande den metod, hvilken landtdagen öfver hufvud har inslagit i
16393: fråga om behandlingen af synnerligen viktiga och genomgripande
16394: samhällsfrågor. Det har icke vid senaste landtdag, och icke heller
16395: vid denna landtdag, saknats exempel på, att, sedan ett ärende genom
16396: regeringens initiativ blifvit till 3/4 eller 4/5 beredt, någon partigrupp
16397: eller någon enskild landtdagsman företaget sig att i detta 3/4-dels
16398: skick ställa ärendet till behandling inför landtdagen, utan att därvid
16399: en så viktig omständighet som regeringens ställning till spörs-
16400: målet kunnat på samma gång blifva föremål för öfvervägande. Om
16401: denna metod vinner burskap för framtiden, så tror jag icke, att den
16402: kommer att lända till någon välsignelse för vår lagstiftning; icke
16403: heller kommer den att befordra en lycklig lösning af frågorna öfver
16404: hufvud taget. Att väcka initiativ kan ju vara riktigt och i många
16405: fall godt, men detta bör då närmast hänföra sig till sådana frågor,
16406: i hvilka regeringen alls icke tagit initiativ eller i hvilka någon
16407: tredska eller dylikt att taga ihop med frågorna kan med sannalika
16408: skäl konstateras, men att gå händelserna i förväg med en eller
16409: par månader eller en landtdagssession är alldeles bestämdt
16410: osundt. Det kan ju händaatt i en eller annan fråga en viss taktisk
16411: partifördel kan för ögonblicket vinnas genom ett sådant tillväga-
16412: gående, eller att en enskild landtdagsman kan i någon mån hölja
16413: sitt namn med beröm för kraftig energi att befordra det allmänna
16414: bästa, men landet i dess helhet torde hafva föga nytta af ett sådant
16415: tillvägagående. J ag tror, att det vore nyttigt och väl, om vi skulle
16416: 350                Istunto 20 p. maaliskuuta 1908.
16417: 
16418: 
16419: komma ifrån detta sätt att gå tillväga, och jag kan icke heller hålla
16420: detta sätt att behandla sakerna för fullt demokratiskt i egentlig
16421: mening. Det vore säkerligen bättre, att lagförslagen skulle ligga
16422: framme, så att de personer, som desamma närmast röra, skulle blifva
16423: i tillfälle att därom öfverlägga och uttala sig, också ute i bygderna.
16424: Saken skulle då få mogna till redan från det skede, då den är färdigt
16425: beredd af regeringen, och tills den kommer till landtdagen. Detta
16426: vore eftersträfvansvärdt, ty därigenom skulle landtdagsmännen
16427: bättre kunna taga hänsyn till verkligen på saken verkande skäl,
16428: som från vidsträckta delar af landet kunna anföras beträffande lag-
16429: förslagen, och vi skulle då komma till en ordentlig och noggrann
16430: lagberedning, där det icke så mycket kommer an på den stora farten
16431: vid lagstiftningsarbetet och på massan lagförslag, utan på duglighe-
16432: ten och kvaliteten. Ett sådant arbete är ändå det enda, som blir
16433: hållbart, ty annars kan man komma till ett sådant förhållande, att
16434: man det ena året antager en lag och det andra året får lof att ändra
16435: densamma, hvilket endast skulle medföra rubbning i det ekonomiska
16436: lifvet och blifva egnadt att nedsätta såväl lagens som lagstiftarens
16437: anseende.
16438:     Hvad det nu föreliggande lagförslaget beträffar, så synes mig
16439: utskottsbetänkandet, liksom motionsmemorialet n:o 5, bära vittne
16440: om en mycket hög grad af ensidig syn på tingen, hvaremot den förs-
16441: ta reservationen och memorialet n:o 30 påtagligen innebära ett för-
16442: sök att afväga mot hvarandra olika intressen, någonting, som i dylika
16443: fall naturligtvis bör eftersträfvas. J ag vill hoppas, att en lösning i
16444: sinom tid skall medhinnas på ett mindre ensidigt sätt, än hvad ut-
16445: skottets majoritet har åstadkommit, och jag kan icke underlåta att
16446: uttala den mening, att ekonomiutskottets flertal knappast genom
16447: detta betänkande ådagalagt, att det allvarligen bemödat sig om att
16448: befrämja landets allmänna hushållning.
16449: 
16450:     Ed. Renvall: Minulla on Suuressa V aliakunnassa tilaisuus
16451: käydä tarkastamaan tämän lakiehdotuksen yksityiskohtia ja myös-
16452: kin niitä periaatteita, joille ne on rakennettu. Minä nyt vaan pyy-
16453: dän saada lyhykäisesti sanoa, että olen täysin yhtä mieltä niiden
16454: kanssa, jotka täällä ovat osoittaneet, miten hatarasti tämä laki on
16455: kokoonpantu ja miten sen periaatteet ovat ilmeisessä ristiriidassa
16456: yksinkertaisten kansantaloudellisten periaatteiden kanssa. Mutta,
16457: niinkuin sanottu, minä en pyydä tässä tilaisuudessa saada syventyä
16458: tähän asiaan.
16459:     Minä olen rohjennut pyytää puheenvuoroa ainoastaan lausuakseni
16460: sanan siitä tavasta, joka on asiaa Eduskunnassa valmistettaessa tullut
16461: tämän tärkeän yhteiskunnallisen lakiehdotuksen osaksi. Ei liene
16462: eri mieltä siitä, että se ala, johonka tämä lakiehdotus kohdistuu-
16463: on vaikea, ehkäpä vaikeimpia, mitä löytyy. Valiokunta ei kuiten-
16464:                      Puutavaraliikkeiden maanostot                    351
16465: 
16466: kaan näy sitä ollenkaan ottavan lukuun, sillä jos valiokunta todella-
16467: kin olisi pannut täyttä huomiota asian vaikeudelle, niin tuskinpa
16468: se olisi kiiruhtanut saamaan esille asiaa niin pian kuin suinkin, odot-
16469: tamatta tilaisuutta saada tyynemmin ja monipuolisemmin harkittu
16470: ehdotus lakiehdotuksensa pohjaksi ja avuksi. Sillä olihan kaikkien
16471: tiedossa, että hallitus oli valmistanut lakiehdotusta. Kukaan ei
16472: voi kieltää, että hallituksella on käytetävänä aivan toisenlaisia
16473: lainlaadintaorgaaneja apunaan kuin mitä yhdelläkään eduskunnan
16474: valiokunnalla on, ja kaikkein eniten ehkä on tällainen lainlaadinta-
16475: kyky puuttunut Talousvaliokunnalta sen kokoonpanoon nähden.
16476:     On sanottu tämän puolustukseksi valiokunnan taholta, että
16477: sieltä oli käyty kysymässä hallituksen ehdotusta, mutta ei oltu
16478: saatu. Minä rohkenen kuitenkin sanoa, että tällainen selitys ei ole
16479: riittävä, sillä olihan aivan ilmeistä, että hyvinkin pian hallituksen
16480: ehdotus olisi ollut valiokunnan käytettävissä, samalla tavalla kuin
16481: ennenkin on yksityisesti saatu hallituksen lain-alustuksia, ennenkuin
16482: ne on virallisesti voitu Eduskunnalle jättää. Ja joskin olisi tällä ta-
16483: valla syntynyt jonkunlainen viivähdys asian käsittelyssä, ei toki
16484: tämä viivähdys olisi ollut niin suuri, ettei valiokunta olisi voinut
16485: saada kokoon ainakin yhtä hyvää ehdotusta kuin nykyinen on, sillä
16486: ei siinä ole valiokunta paljonkaan itseään vaivannut
16487:     On kyllä luultavaa, että tämä lakiehdotus tällaisenaankin tulee
16488: pääpiirteissään hyväksytyksi, onhan ainakin yksi Eduskunnan suu-
16489: rimmista puolueista puolueena sen takana. Mutta siitä huolimatta
16490: on sanottava että tällainen lainvalmistus on ollut huono, ja että huono
16491: lakiehdotus tulee johtamaan huonoihin lakeihin ja huonot lait tule-
16492: vat johtamaan lain kiertämiseen ja sen kautta oikeuden halveksi-
16493: miseen. Täällä on jo huomautettu että tällaisesta huonojenkin,
16494: heikkojenkin lakien esittämisestä voi olla jotakin hyötyä taktillisessa
16495: suhteessa. Mutta minä rohkenen tässäkin kohden lausua, että tällai-
16496: nen hyöty ei tule yksinomaan yhden tai toisen puolueen hyväksi,
16497: sillä me kai tässä kuitenkin olemme vuoroin vieraissa. Ei suinkaan
16498: ijänkaiken kestä se tila, että hallitus on kokoonpantu henkilöistä,
16499: jotka kuuluvat niihin ryhmiin, joihin ne nyt lukeutuvat. Tulee kai
16500: toinen aika, jolloin toiset miehet astuvat ohjaksiin ja silloin, jos Edus-
16501: kunnassa on päässyt juurtumaan tällainen tapa käyttää lainlaadin-
16502: taa taktillisiin tarkoituksiin, tulevat tietysti toiset puolueet samalla
16503: tapaa menettelemään, ja tästä tulee johtumaan, ettei suinkaan halli-
16504: tuksen kykenemättömyys käy ilmeiseksi, vaan Eduskunnan. Joskin
16505: hallituksen ehdotus on rakennettu toisille periaatteille kuin käsillä
16506:  oleva lakiehdotus, niin ei voi kukaan mennä väittämään, ettei lain-
16507: laadinnallisessa suhteessa olisi voinut olla suurtakin hyötyä hallituk-
16508:  sen ehdotuksesta. Onhan ensimäisiä tehtäviä lainlaatijana katsoa,
16509:  ettei se jätä sellaisia veräjiä ja aukkoja, joiden läpi kuka hyvänsä
16510:  sokkosillakin pääsee, ja sellaisia on tässä lakiehdotuksessa sen nykyi-
16511: 352                Istunto 20 p. maaliskuuta 1<)08.
16512: 
16513: 
16514: sessä muodossa lukuisasti. Siinä ei ole edes otettu huomioon niitä-
16515: kään huomautuksia, joita yksityisesti on valiokunnalle annettu.
16516: On jätetty ilmeisesti avoimeksi tie lain kiertämiselle.
16517:     Minun mielestäni tämä lakiehdotus tekee sen vaikutuksen kuin
16518: ei olisikaan tarkoitettu tosialliasisesti niin paljon sahayhtiöitä ah-
16519: distella kuin saada julistetuksi jonkinlainen periaate, joka yhtä hyvin
16520: olisi voinut olla runomittaan kirjoitettu kuin se nyt on sommiteltu
16521: lakiehdotuksen viiteen pykälään.
16522:     Minä rohkenen sentähden toivoa, ettei tällainen menettely ilman
16523: muuta tule Eduskunnan puolelta hyväksytyksi vaan että Suuri Valio-
16524: kunta, sittenkuin se on saanut osoitetuksi ne suuret puutteet, mitkä
16525: tässä lakiehdotuksessa on, palauttaa sen takaisin erikoisvaliokuntaan,
16526: jotta tämä valiokunta sitten saa ottaa huomioonsa kaiken sen asialli-
16527: sen työn, mikä lain valmistuksessa on hallituksen puolelta asiaan
16528: pantu. Minun lausuntoni siis tarkoittaa yksinomaan sen tavan
16529: moittimista, jolla tätä lakiehdotusta on asianomaisessa erikoisvalio-
16530: kunnassa valmistettu.
16531: 
16532:     Ed. Gebhard, Hannes: Täällä on nyt sekä Eduskunnassa että
16533: myös hallituspuolueen sanomalehdissä molemmin kotimaisin kielin
16534: hyvin vakavasti moitittu sitä tapaa, millä tätä asiaa on valmistettu.
16535: Minäkin yhdyn moittimaan sitä tapaa, jolla asiaa on valmistettu.
16536:     Eräs täkäläinen lehti sanoo, että se tapa, millä tätä asiaa on val-
16537: mistettu, on vienyt hyvin tukalaan asemaan, >>En brydsam situation.>>
16538: Ja sitä se onkin, sillä aivan hullunkurista on, että samalla kun Edus-
16539: kunnasta arvattavastikin menee hallitsijalle lakiehdotus tässä asiassa,
16540: toista kilvan sen ohessa valmistellaan hallituksessa. Mutta aivan
16541: säädytöntä minun mielestäni on, kuten hallituspuolueen taholta
16542: tehdään, täällä vaatia, että Eduskunta tässä väistyisi. Sillä sen kautta
16543: Eduskunta tulisi arvatenkin myötävaikuttamaan siihen, että koko
16544: asia lykkääntyisi aina ensi vuoteen saakka, kuten hallituspuolueen
16545: taholta julkisesti on toivottukin. Ja kenenkä on syy siihen, että
16546: asema on uudelleen tullut niin tukalaksi, jollei juuri hallituksen
16547: itsensä. Tämä asia ei näet suinkaan ole niin uusi eikä niin yllättävä,
16548: kuin miksi hallituspuolueen taholta sitä koetetaan esittää. Nykyinen
16549: hallitus sai nimittäin jo edeltäjänsä perintönä tässäkin kysymyk-
16550: sessä, kuten monessa muussa, riittävät esityöt.
16551:     Jo joulukuussa v. 1905, siis silloin kun nykyinen hallitus astui
16552: toimeensa, sai se valmiin mietinnön tästä asiasta käsiinsä. Mutta
16553: tämä sama hallitus, joka viime valtiopäivinekin esitti monta muuta
16554: vähemmän polttavaa lakiehdotusta - sillä ovathan täällä useammat
16555: puhujat, myöskin oikeistossa, tunnustaneet että tämä asia todella-
16556: kin on polttava - se ei jaksa saada tänne sitä kuutta, tai, niinkuin
16557: se nyt ehdottaa, kymmentä pykälää käsittävää lakia. j0ka nyt on
16558: kysymyksessä. Siitä syystä, eikä ollenkaan taktillisista, niinkuin
16559:                     Puutavaraliikkeiden maanostot.                   353
16560: 
16561: täällä on sanottu, ja koska maatiloja huimaavassa määrässä joutuu
16562: yhtiöitten käsiin, katsottiin välttämättömäksi jättää esitysehdotus
16563: jo toukokuussa viime valtiopäiville siinä toivossa, että syksyllä olisi
16564: saatu armollinen esitys. Kun Maatalousvaliokuntaan, johon tämä
16565: asia lähetettiin, tuli armollisia esityksiä muista asioista siinä mää-
16566: rässä, että voitiin pitää varmana, ettei tämä asia ehtisi siellä tulla
16567: käsitellyksi, ei se silloin herättänyt mitään huomiota eikä levotto-
16568: muutta hallituspuolueen taholla. Mutta se seikka, että tämä esitys-
16569: €hdotus jätettiin viime valtiopäiville, se sai kyllä puutavaraliikkeet
16570: liikkeelle. Ne äkkäsivät asian merkityksen ja ovat sen johdosta
16571: viime toukokuulta saakka, kuten monelta taholta on tullut tietoon,
16572: €ntistä hurjemmin kiiruhtaneet ostelemaan tiloja. Niinpä kerrotaan
16573: että esim. Läskelän yhtiö, jota ehkä muutamat tämän Eduskunnan
16574: arvoisista jäsenistä tuntevat, on ostanut juuri viime toukokuulta
16575: saakka yksinään Salmin pitäjässä kolmattakymmentä uutta tilaa.
16576: Niin ikään kerrotaan että tunnettu Kymin yhtiö viime kesänä pani
16577: varoja, minkä vaan irti sai, uusien tilojen ostoon juuri nimenomaan
16578: sen johdosta, että mainittu esitysehdotus oli jätetty valtiopäiville.
16579: Mutta nämä tiedot, joista yksityisesti paljon on puhuttu, ja joista
16580: julkisuudessakin on ollut puhe, eivät saaneet hallitusta liikkeelle.
16581: Sillä näytti olleen vaan kova kiire viime kesänä ja syksynä saada
16582: tänne se suuri armollinen esitys >>homelaiksi!>> Se oli sen voimain
16583: ponnistus! Ei auttanut vielä sekään, että viime valtiopäivien lopulla,
16584: kun ed. Martikaisen välikysymys toi esille niin surkean ainehiston
16585: tältä alalta, täällä Eduskunnassa hallitukselle annettiin vakavia
16586: kehoituksia, jotta se kiirehtisi arm. esityksen antamista näille valtio-
16587: päiville tässä asiassa. Sitä paitsi on hallitusta valtiopäivien väli-
16588: aikanakin vakavasti muistutettu, vieläpä omankin puolueen sanoma-
16589: lehdissä, eikä sekään ole auttanut. Tämän vuoksi uudistettiin näillä
16590: valtiopäivillä se esitysehdotus, joka jätettiin viime valtiopäiville,
16591: ja sen lisäksi näytään vielä hallituspuolueenkin taholta katsotun
16592: tarpeelliseksi tehdä samasta asiasta esitysehdotus. Silläkin taholla
16593: siis taidettiin katsoa hallituksen toimettomuutta tässä vakavassa
16594: kysymyksessä huolestuttavaksi. Eihän tätä esitystä muuten olisi
16595: tehty, vai kuinka, herra Brander? Nyt vasta, vasta sitten kun tultiin
16596: selville siitä, että nämä nykyiset valtiopäivät järjestäisivät työnsä
16597: sillä uudella tavalla, että tämä asia valtiopäiväin alotteesta todella
16598: voidaan ajaa läpi, tuli hallitukselle kiire. Ja miksikä sille tuli kiire?
16599: Minulle on ainakin eräs hallituspuolueeseen kuuluva Eduskunnan
16600: jäsen, jonka minä luulen tietävän asioita, näiden valtiopäiväin alussa
16601: vakuuttanut, ettei ole suuria toiveita saadakaan tuota hallituksen
16602: esitystä enää näille valtiopäiville, tai että, jos se saadaan, se
16603: ainakin tulee aivan lopulla. Ja me tiedämme kaikki, että semmoinen
16604: esitys, joka tulee valtiopäiville aivan lopulla, jos se mahdollisesti
16605: joutuisi jostakin erikoisvaliokunnasta Eduskuntaan, tulisi tarttumaan
16606:                                                                 23
16607: 354             Istunto 20 p. maaliskuuta 19Q8.
16608:             ------------------------
16609: 
16610: Suureen Valiokuntaan, koska sinne on tulossa useammasta valiokun-
16611: nasta niin monta ja niin suurta lakiehdotusta, että se arvatenkaan
16612: ei jaksa niitä kaikkia niellä. Tässä siis on vika siihen, että tämä asia
16613: on niin huonosti valmistettu.
16614:     Mutta ne, jotka vaativat, että tämä asia olisi jätettävä siksi,
16615: kunnes armollinen esitys tulee, tietävät nyt - ainakin tämän minun
16616: lausuntonikautta sen pitäisi käydä selville -että tämän asian vii-
16617: vytteleminen olisi samaa kuin valmistaa tukkiyhtiöille vielä yksi
16618: vapaa vuosi. Sen vuoksi on minun mielestäni välttämätöntä, että
16619: Eduskunta nyt ei väisty, vaan järkevällä työtavalla, se on, tekemällä
16620: tarpeelliset korjaukset tähän lakiehdotukseen Suuressa Valiokun-
16621: nassa, ajaa päättävästi asian läpi.
16622:     Tämä on minun mielestäni tärkeää ei ainoastaan asian vuoksi,
16623: vaan myös periaatteen kannalta. Sillä on välttämätöntä, että tämä
16624: hallitus, jolla on taloudelliset ja yhteiskunnalliset idealinsa (eli ka-
16625: mariteoriansa, maisteriviisautensa, niinkuin ed. Schybergsonin on ta-
16626: pana vitsailla) r86o-luvulta, vähitellen oppii näkemään, että se todella
16627: itse joutuu tukaliin asemiin, kun se viivyttelee tai vastustelee sellaisia
16628: tärkeitä asioita, joista sen ainakin pitäisi ymmärtää, että niillä on
16629: tässä Eduskunnassa valtavan enemmistön innokas kannatus puo-
16630: lellaan. Sillä en minä ainakaan jaksa uskoa, että tämä hallitus tulisi
16631: tällaisessakin kysymyksessä ratkaisevalla hetkellä voimaan nojautua
16632: vasemmistoon. Vakaumukseni on siis, että jos hallitus tahtoo päästä
16633: siitä todellakin tulakasta asemasta, johon se itse on itsensä asettanut,
16634: jos se tahtoo välttää sen skandaalin uudistumista, että hallitsijalle
16635: lähetetään taas kaksi kilpailevaa lakiehdotusta samasta asiasta, jos
16636: se tahtoo välttää h~Jlituksen ja Eduskunnan välisten suhteiden kär-
16637: jistymistä vielä kireämmälle kuin ne ovat, niin se hiljaisuudessa -
16638: hautaa omat myöhäiset yrityksensä ja jää odottamaan Eduskunnan
16639: toimenpidettä.
16640:     Tämä nyt tästä käsittelytavasta, josta täällä on niin monta pu-
16641: hetta pidetty.
16642:   · Siirryn sitte itse asiaan. Minä en ollenkaan voi käsittää sitä pel-
16643: koa, jota puheena oleva lakiehdotus on herättänyt, pelkoa siitä, että
16644: se muka tulisi vahingoittamaan puuteollisuutta. Ensiksikin: koska
16645: nyt samat oikeiston puhujat, jotka pelkäävät, että tämä lakiehdotus
16646: tulisi puuteollisuutta vahingoittamaan sen kautta, että se estäisi
16647: yhtiöitä ostamasta metsäpohjia, näkevät, että tämä lakiehdotus on
16648: niin hatara, että sitä voitaisiin kiertää, niin eihän heillä ole silloin
16649: mitään pelkäämisen syytä. Mutta vaikkapa sitä ei voitaisikaan
16650: kiertää, -ja minun uskoni on se, ettei sitä kovin paljoa uskallettaisi
16651: kiertää - niin se minun käsitykseni mukaan on niin kiltti, että se ei
16652: suinkaan tulisi tekemään puuteollisuuttamme meillä mahdottomaksi.
16653: Se on näet niin kiltti kuin se voi olla, kun se tulee tältä niin sanotulta
16654: »porvarilliselta>> taholta, ja kun se on aitoporvarillisessa tarkoituk-
16655:                     Puutavaraliikkeiden maanostot.                   355
16656: 
16657: sessa tehty. Minun mielestäni ei näet olisi ollut ollenkaan kummaa,
16658: jos eräältä toiselta taholta olisi tehty se vaatimus, että tukkiyhtiöiden
16659: maat olisi ilman muuta otettavat valtion haltuun (ääni vasemmis-
16660: tostosta: •>Ei saa kannatusta!>>), niin paljon pahaa on tämä maaomai-
16661: suuden kasaantuminen tukkiyhtiöiden haltuun jo matkaansaattanut.
16662: Eikä tämä maiden peruuttaminen olisi mitään uutta Suomen taloudel-
16663: lisessa historiassakaan. Kaksi kertaa on jo näet entisinä aikoina
16664: Suomen maaomaisuus kasaantunut yhteiskunnalle pelottavassa mää-
16665: rässä harvalukuisen, mahtavan kansanluokan käsiin ja aiheuttanut
16666: samantapaisia toimenpiteitä valtiomahtien puolelta. Keskiaikana,
16667: kun papisto, piispat ja luostarit, sanalla sanoen kirkko, oli mahtavim-
16668: millaan, joutui kirkon haltuun meillä Suomessa niinkuin Ruotsissakin
16669: suuret määrät maita. Ja kun valtakunta uuden ajan sarastaessa oli
16670: joutumaisillaan niin suureen ahdinkotilaan, että sen olemassaolo oli
16671: vaarassa, sen kansallinen itsenäisyys oli tukehtumaisillaan, silloin
16672: Kustaa Vaasa esiintyi pelastajåna, ja yksi hänen pelustaskeinojaan
16673: oli se, että hän ilman muuta peruutti kirkon tilat.
16674:      Toisen kerran Suomen talonpoikain maat kasaantuivat suurvallan
16675: aikana silloiselle aatelille, joka pappisvallan kukistuttua pääsi mahta-
16676: vimmaksi ryhmäksi valtakunnassa. Tämä talonpoikaistilojen joutu-
16677: minen aatelin käsiin meni niin pitkälle, että koko Ruotsin valtakun-
16678: nan vankka tuki, itsenäinen talonpoikaissääty, oli hävitä. Silloin
16679: kuningas Kaarle XI tuli talonpoikaissäädyn ja koko valtakunnan
16680: pelastajaksi peruuttamalla aatelin maat ja luovuttamalla ne jälleen
16681: talonpojille. Historia, joka on merkinnyt Kustaa Vaasan ja Kaarle
16682:  XI:n Ruotsin valtakunnan etevimpäin hallitsijain joukkoon ja joka
16683:  kunnioituksella mainitsee heidän peruuttamisaatteensa toimeenpani-
16684:  jat, miehet sellaiset kuin Fleming, Gyllenstjerna ja Wachtmeister,
16685:  ei puhu mitään silloisista asian vastustajista.
16686:      Nyt ovat kolmannen kerran maat kasaantuneet yhteiskunnalle
16687:  pelottavassa määrässä yhden kansanluokan, tällä kertaa porvariston
16688:  - sanan ahtaammassa merkityksessä -käsiin (Ed. W. Wuolijoki:
16689:  Miksei laveammassa?) Mutta, kuten sanottu, nyt ei ole aikomustakaan
16690:  mennä peruuttamaan näitä maita valtion huostaan. Me olemme
16691:  niin porvarillisia, että me jätämme nämä maat nykyajan mahtavim-
16692:  man kansaluokan, kapitalistien, omiin käsiin. Me päinvastoin tah-
16693:  domme tämän lainsäädännön kautta estää juuri sitä, että, jos maita
16694:  yhä suuremmassa määrin luisuisi yhtiöiden käsiin, yhteiskunta lo-
16695:  pulta mahdollisesti tulisi pakoitetuksi sellaiseen reduktsioniin, sel-
16696:  laiseen maatilojen valtiolle peruuttamiseen, josta vahempina aikoina
16697:  on nähty esimerkkejä. Me olemme siis niin •>hirveän kilttejä,•> kuten
16698:  eräs rouva täällä viime valtiopäivillä nyrkkiä puiden eräälle edusta-
16699:  jalle huusi. Ja kuitenkin olisi minun mielestäni paljon syitä, jotka
16700:  puhuisivat sen puolesta, ettei tarvittaisi olla kilttejä. Ajatelkaam-
16701:  mepa ensiksikin niitä uskomattoman huokeita hintoja, joilla yhtiöt
16702: 356                 Istunto 20 p. maaliskuuta 1908.
16703: 
16704: 
16705: ovat näitä maita haltuunsa otta11eet. Kerrotaan ja tiedetäänkin,
16706: että niitä on saatu muutamalla kymmenellä markalla hehtaarilta
16707: niin paljon kuin on tahdottu ottaa, että on saatu 90-luvulla ainakin
16708: Pihtiputaalla ja vielä viime vuonna Kajaanin kihlakunnassa ro-20
16709: markalla hehtaarilta. Yhtiöt ovat siis ostaneet tiloja puolellakin
16710: hinnalla siitä, mitä torpparit monin paikoin maksavat vuotuista
16711: vuokraa hehtaarilta.
16712:      Ja mitenkä tämä on ollut mahdollista? Ainoastaan, minun ym-
16713: märtääkseni, sellaista myyjäin tietämättömyyttä ja taloudellista
16714: ahdinkotilaa hyväkseen käyttämällä, jota mielestäni on verrattava
16715: siihen, mistä puhutaan rikoslain 38 luvun ro §:ssä jossa sanotaan:
16716: »Joka hyväkseen käyttäen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä tai
16717: kevytmielisyyttä, on hankkinut itselleen aineellista etua, joka on
16718: ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä hän on antanut, rangaistakoon
16719: sakolla tai vankeudella korkeintaan 6 kuukaudeksi.•> Toiseksi vielä
16720: sen kautta, että yhtiöt näiden tarkoituksien saavuttamiseksi vai-
16721: kuttavat, kuten esimerkiksi ed. Martikaisen välikysymyksestä kävi
16722: ilmi, aivan uskomattoman turmelevasti valtiohallinnon kaikilla
16723: aloilla. Saimmehan siinä nähdä, miten noihin, mielestäni epäsiveel-
16724: lisiin kauppoihin oli sekaantunut valtionvirkamiehiä eri hallinnon
16725: aloilta. Ja samoin kuin sieltä, samoin kuulemme muualtakin niin
16726: häpeällisiä asioita tässä suhteessa, ettei niitä tahdo julkisesti mai-
16727: nita. Sitä paitsi on jo puhuttu yllin kyllin siitä, kuinka nämä yhti-
16728: öitten suuret maanomistukset vaikuttavat masentavasti ja lamautta-
16729: vasti paikkakunnan elämään kaikilla aloilla.
16730: 
16731:     Puheenaolevaa lainsäädäntöä on pääasiallisesti vastustettu seu-
16732: raavilla syillä. On ensinnäkin pelotettu sillä, että tämä laki tulisi
16733: muka vaikuttamaan turmelevasti meidän tärkeimpään tulolähtee-
16734: seemme, tekemään sen, ettei puuteollisuus Suomessa enää muka
16735: viihtyisi. Jos olisi kysymyksessä laki, jonka tarkoituksena olisi
16736: kieltää puiden myymistä yhtiöille, silloin minä ymmärtäisin tällaisen
16737: peloittelun. Mutta tässähän ei sellaista ole kysymyksessä. Maan-
16738: omistajain puut tulevat vastedeskin yhtä mielellään uimaan saha-
16739: yhtiöitten ja massatehtaitten rantaan, kuin tähänkin asti. Ei ole
16740: pelkoa, etteivät puut kasvaisi niin kuin tähänkin asti, etteivät maan-
16741: omistajat olisi halukkaita myymään puitaan, kun ne ovat kasvaneet,
16742: niinkuin tähänkin asti, ja etteivät he myisi puita juuri niille, jotka
16743: niitä tahtovat ostaa. Enkä minä myöskään voi uskoa sitä, että
16744: Suomen puutavarateollisuus todella olisi niin heikko, että se viih-
16745: tyisi ainoastaan sillä edellytyksellä, että se saapi hyväkseen käyttää,
16746: kuten äsken sanottiin, talonpoikien ymmärtämättömyyttä ja ahdin-
16747: koa, ja heiltä riistää metsäpohjat ilmaiseksi tai polkuhinnasta. Eikö-
16748: hän niillekin sovi sananlasku: •>Vääryys viepi•>. •>Med orätt fånget,
16749: med sorg förgånget.» Toiseksi täällä jo on - viime kerralla - pelo-
16750:                      Puutavaraliikkeiden maanostot.                 357
16751:                          - - - - - - - - - - - - - - -------------
16752: 
16753: teltu samalla ajatuksella, jonka ed. Schybergson on kuulemma tuo-
16754: nut esiin valiokunnassakin, nim. että maan hinnat tulisivat muka
16755: laskeutumaan, jos tällainen laki säädettäisiin. Mutta tämä ei voi
16756: peloittaa ketään. Sillä en minä ainakaan luule kenenkään voivan
16757: pelätä sitä, että maan hinnat enää voisivat alentua alemmaksi siitä,
16758: mistä yhtiöt maita ostavat ymmärtämättömiltä, ahdinkoon joutu-
16759: neilta talonpojilta; sillä se hinta on maasta todellakin nolla. Mikäli
16760: minä näitä asioita tunnen, niin niissä kaupoissa ei vielä koskaan ole
16761: tarvittu maksaa yhtään penniä itse metsäpohfasta. Aina on saatu,
16762: mikäli minä tiedän, täysi vastike ja useimmissa tapauksissa monin-
16763: kertainen vastike jo kasvavasta metsästä. Maapohjat ovat aina
16764: minun tietääkseni menneet ilmaiseksi. Ja siitä ei hinta voi enää
16765: alentua, vaikka tulisi kummoinen laki. Päinvastoin! Paljoa suurem-
16766: malla syyllä voipi väittää, että maan arvo tulisi kasvamaan sen joh-
16767: dosta, että puutavaraliikkeet olisivat pakotetut ostamaan metsän-
16768: tuotteita muilta, sitä mukaa kun he eivät enää voisi turvautua omiin
16769: metsiinsä, ja sen kautta myös, että maanomistajat rupeavat liitty-
16770: mään keskenään metsäntuotteiden yhteismyyntiä varten.
16771:     Kolmanneksi on puheena olevaa lainsäädäntöä vastustettu sillä,
16772: että metsät tulevat paremmin hoidetuiksi, jos ne siirtyvät yksityi-
16773: siltä yhtiöille, s. o. jos ne yhdistetään suuremmiksi alueiksi. Tämä
16774: on todellakin väite jolla on jotakin merkitystä. Mutta jos nyt kiel-
16775: letään yhtiöitä kasaamasta näitä pienempiä metsiä suuriksi, niin
16776: onhan silloin tilaisuus, jos on vielä sellaisia, jotka haluavat lahjoit-
16777: taa metsäpohjat ilmaiseksi s. o. myydä maitaosa 10 tai 20 markasta
16778: hehtaarilta, valtiolla tehdä erinomaisia afäärejä. Samaten olisi kun-
16779: nilla tilaisuus, täällä niin kuin muissakin maissa, joka kerralla kun
16780: on jostakin syystä myytävänä tila noin mahdottoman halvasta hin-
16781: nasta, hankkia itselleen yhteismaita. Tehkööt nämä, valtio ja kunta,
16782: hyviä afäärejä, sen sijaan että osakeyhtiöt niitä tekevät. Silloin
16783: tulisi tulevaisuudessa - kun metsäntuotteiden hinnat yhä kasvavat
16784:  -se hyvä afääri koitumaan yhteiskunnan hyväksi eikä ainoastaan
16785: yksityisten henkilöiden. Sitä paitsi on tarkoitus, että tästälähtien
16786: saataisiin yksityiset maanomistajat liittymään n. s. metsätalous-
16787: yhdistyksiin, sellaisiin joita edellytetään pian Eduskunnalle saapu-
16788: vassa arm. esityksessä metsänhoitolaiksi, ja joita juuri paraikaa
16789: ollaan perustamassa eri osissa maata. Näiden metsätalousyhdistys-
16790: ten tehtävänä tulee juuri olemaan se, että ne yhdistämällä pienem-
16791: mät metsät yhteiseksi isoksi, hankkivat näille yhteisen järkiperäisen
16792: hoidon ja lisäksi tulevat myymään yhteisesti puut sahayhtiöille.
16793:     Näin ollen ei tämäkään syy ole niin pelottava kuin miksi sitä
16794: luulisi ja vastustajain puolelta on esitetty. Mutta jos tulevaisuu-
16795: dessa huomataan, että tämä yhteismetsäaate ei voi toteuttaa niitä
16796: toiveita, joita siihen pannaan, ja että yhtiöt voisivat poistaa ne tur-
16797: melevat vaikutukset, joita heidän maanomistuksestaan on tullut
16798:                     Istunto 20 p. maaliskuuta H)08.
16799: 
16800: 
16801: esiin, ja että yhtiöt todellakin voisivat käyttää sellaisia metsämaita,
16802: jotka eivät sovellu viljeltäväksi, paremmin kuin muut, niin onhan
16803: silloin tilaisuus, - kokoontuohan Eduskunta joka vuosi - lieventää
16804: tätä lakia.
16805:     V aHokunnan ehdotukseen on liitetty vastalause, ed. Branderin
16806: tekemä esitysehdotus. Tämä on tullut aivan kuin pelastavana en-
16807: kelinä hallituspuolueelle. Siihen se nyt kohdistaa viimeisen toivonsa.
16808: Jos nyt todellakin on aikomus laatia laki tästä asiasta, niin herran
16809: nimessä, valittakoon toki vähempi paha, jos kerran kahden pahan
16810: välillä on valittava - näin huudetaan hätääntyneinä. Ja sehän
16811: on luonnollista; sillä herra Branderin esitys on, verrattuna valiokun-
16812: nan mietintöön, juuri yhtiöille erittäin edullinen. Se ehdottaa, että
16813: yhtiöt eivät saisi ostaa talojen viljelysmaita eikä kotitarvemetsää,
16814: vaan ainoastaan talojen ulkometsiä, ja sehän olisi yhtiöille mieluista,
16815: sillä nämät viljelysmaat ovat juuri heille ainoastaan harmina eivätkä
16816: tuota mitään tuloja. Minä olen tehnyt laskuja sen tilaston perusteella,
16817: joka kohta julkaistaan meidän maanomistusoloistamme ja josta nä-
16818: kyy erikseen peltomaa, niittymaa ja metsämaa erikokoisilla tiloilla,
16819: ja tullut siihen johtopäätökseen, ettei se ole ainoastaan•>jonkun verran
16820: metsämaata;> minkä ed. Branderin esitys jättäisi yhtiöiden ostetta-
16821: vaksi, kuten hän itse arvelee, vaan että ainakin 6 milj. hehtaaria vielä
16822: jäisi sellaiseksi maaksi, jota yhtiöt voisivat ostaa,- 6 miljoonaa heh-
16823: taaria, silloin kun koko yksityisten maanomistajain maanala käsittää
16824: ainoastaan 20 miljoonaa! Siis yksi kolmas osa voisi joutua yhtiöiden
16825: haltuun. Näyttää siis siltä, kuin ed. Branderin ehdotus olisi jonkun-
16826: lainen hyväntahtoinen koe yhdistää kaikki harrastukset yhteen,
16827: jotta kaikki olisivat tyytyväisiä ja yksimielisiä. Mutta tällaisella
16828: alalla, yhteiskuntataloudellisella alalla, se on useimmiten sula mah-
16829: dottomuus. Ei voi sovitella yhteen ristiriitaisia harrastuksia ja etuja.
16830: Tässä täytyy joko pitää sahaliikkeiden puolta, tai olla maanviljelijäin
16831: yhteistoiminnan puolella. Kysymys on siitä, tuleeko niiden voittojen,
16832: jotka saadaan maamme tärkeimmästä tulolähteestä, mennä pääasialli-
16833: sesti sahaliikkeille, vai onko parempi että ne jakautuvat pienten
16834: maanomistajain suurille joukoille, sekä kunnille ja valtiollekin.
16835:      Mutta- ja se on pidettävä mielessä tätä lakia laatiessa- tässä
16836: ei olekaan kysymyksessä yksistään, kuten täällä on väitetty monelta
16837: taholta, maanviljelyksen edut ja sahayhtiöiden edut, tai teollisuuden
16838: edut ja maanviljelyksen edut. Jos niin olisi, että tässä olisi kysy-
16839: myksessä ainoastaan suojella maanviljelystä, niin silloinhan tietysti
16840: ed. Branderin esitys ehdotus riittäisi vallan hyvin. Mutta tässä on,
16841: kuten minä olen jo osaksi esittänyt, muitakin tärkeitä näkökohtia,
16842: eikä ainoastaan nämä taloudelliset. Minun mielestäni on syytä
16843: koettaa tehdä loppu siitä sivee11isestä turmeluksesta, minkä yhtiöiden
16844: talonkaupat ovat saaneet aikaan meidän maaseudullamme. Minun
16845: mielestäni on syytä ehkäistä sitä äärettömän masentavaa ja lamaut-
16846:                      Puutavaraliikkeiden maanostot                    359
16847:                                                       ~--~-~---~--~----
16848: 
16849: 
16850: 
16851: 
16852: tavaa vaikutusta kuntien elämään, minkä nämä suuret maaomai-
16853: suudet matkaansaattavat. Ja vielä: onko todellakin syytä asettaa,
16854: kuten äsken huomautin, yksi kolmasosa maamme pinta-alasta
16855: alttiiksi sille mahdollisuudelle, että se joutuisi ulkomaalaisten käsiin?
16856: Ruotsissa on jo sahayhtiöiden puolelta lausuttu julki se uhka, että
16857: jos valtiomahdit Ruotsissa jollakin tavalla koskisivat heidän muka
16858: oikeuksiinsa ja etuihinsa, niin he heti luovuttaisivat osakkeensa
16859: ulkomaalaisille ja saisivat sillä tavalla ulkovallat sekaantumaan
16860: maan sisäisiin asioihin. Tällaisten vaarojen uhalla ei ainakaan minua
16861: ole ollenkaan epäilyttänyt myötävaikuttaa tämän esillä olevan laki-
16862: ehdotuksen aikaansaamiseksi, huolimatta siitä, että siihen jää auk-
16863: koja ja puutteita. Eikä minua epäilytä kehoittaa Eduskuntaa astu-
16864: maan ei oikeaan, ei vasempaan, vaan suoraan tämän lakiehdotuksen
16865: asettamaa päämaalia kohti.
16866: 
16867:     Ed. Knuutila, K.: Olen pyytänyt puheenvuoroa vastatak-
16868: seni valiokunnan jäsenenä eräisiin kysymyksiin tai oikeastaan
16869: moitelauseisiin kyseessä olevaa valiokunnan mietintöä vastaan.
16870: Tämä asia, johon aijon koskea, ei kyllä ole niin paljon tullut esiin
16871: itse tällää Eduskunnassa kuin mitä siitä on yleensä puhuttu ulko-
16872: puolella edustajain keskuudessa. Tarkoitan sitä väitettä, että tuo
16873: rajamäärä, joka määrää sen, minkä suuruinen pinta-ala isänmaan
16874: kamaraa tulee jäämään näiden lakisäädösten ulkopuolelle, että se
16875: muka on määrätty liika alhaiseksi.
16876:     Mitä nyt ensinnä tulee tuohon rajan alhaisuuteen, niin valiokun-
16877: nassakin kyllä on oltu sitä mieltä, että hyvin usein saattaa olla niin,
16878: ettei tuo lain ulkopuolella oleva luvallinen määrä riitä kulloinkin
16879: kyseessä olevaan tarpeeseen ja että sen tähden onkin mietinnössä
16880: juuri ehdotettu, että senaatti voi pyydettäessä antaa luvan suurem-
16881: maukio alueen valtaamiseen, kun vaan asetetaan takeita siitä, ettei
16882: sitä käytetä puutarpeitten tyydyttämiseksi yleisemmin. Ettei valio-
16883: kunta ole voinut asettaa tätä luvallista rajaa ylemmäksi kymmentä
16884: hehtaaria, johtuu yksinkerataisesti siitä, että silloin olisi koko kielto-
16885: periaate mielestäni kadottanut ihan kaiken merkityksensä. Kuten
16886: mietinnön perusteluista selviää, on tuon luvallisen alueen valtaami-
16887: nen oikeutettu niin peräti monenlaisiin ja monenmuotoisiin, jopa
16888: vähäisiinkin tarkoituksiin, kuin esim. kivimäki, santanummi, savi-
16889: kuoppa, turvesuo tai varastopaikka tai jotain sentapaista. Jos nyt
16890: asetuttaisiin niiden kannalle, jotka tahtoisivat tuon rajan korotetta-
16891: vaksi tai vallan poistettavaksi, jota myös on ehdotettu, tietäisi se
16892: itse asiassa sitä, että yhtiöt tämän lain muodollisesta kiellosta huoli-
16893: matta saisivat noiden santa- ja savikuoppain nimellä ja varjon alla
16894: edelleen ostaa metsäpaloja aivan miten paljon ne kulloinkin haluaisi-
16895: vat. Tiedämmehän kaikki, että miltei jokaisella Suomen maatilalla
16896: löytyy joitakin näistä mainitsemistani teollisuustilaisuuksista, sa-
16897:                     Istunto 20 p. maaliskuuta 19<)8.
16898: 
16899: 
16900: moin ei liene sekään epäiltävissä, että meidän teollisuusmies-
16901: ten piireissä kyllä ilmenisi harrastusta näiden esiinvetämiseksi, joten
16902: on ihan luonnollista, ettei kieltolaista ilman määrärajaa voi edes
16903: puhuakaan samalla kertaa, jolloin tahdotaan panna esteitä yhteis-
16904: kunnallisen vaaran levenemiselle, samoin kuin ei myöskään järki-
16905: syillä käy puolustaminen sitä väitettä, että tuota valiokunnan eh-
16906: dottamaa pinta-ala-rajaa olisi lisättävä.
16907:      Valiokunnassa muuten siltä taholta, jolta täällä Eduskunnassakin
16908: on tuotu esiin vastaväitteitä tätä lakia vastaan, tuotiin esiin sitä,
16909: että muka peräti paljon on sittenkin jäämässä aukkoja, takaportteja,
16910: joita voi käyttää säilyäksensä tämän lain kiellosta. Mutta minusta
16911: sittenkin tuntuu siltä, kuin ei näitä takaportteja sittenkään olisi
16912: tässä lakiehdotuksessa. Jos niitä jonkun verran onkin, niin ei kui-
16913: tenkaan tarpeeksi, silloin kun ehdotetaan lisään juuri tämäntapaista,
16914: joka yksinkertaisesti tietäisi sitä, että silloin koko kieltoperiaate olisi
16915: kadottanut kaiken merkityksensä, olkoonpa että tahdotaan tuota
16916: kieltorajaa korotettavaksi tai tykkönään poistettavaksi semmoisissa
16917: tapauksissa, kun on kysymyksessä tonttialueitten ja muitten sen
16918: tapaisten valtaaminen.
16919:     Toivomukseni sentähden olisi, että kaikki ne Eduskunnan jäsenet,
16920: jotka täällä ovat joko esiintyneet tai muuten arvelevat ruveta tätä
16921: rajamääräystä vastaan taistelemaan, että ne tuumaisivat tämän
16922: asian päänsä ympäri, ja minä olen varma siitä, että kun he sen ovat
16923: tehneet, silloin he tästä tuumasta peräytyvät, niinkuin sanotaan,
16924: hyvässä järjestyksessä, sillä ainakin mikäli minä asian käsitän, tie-
16925: täisi tämä sitä, että koko meidän hyvä homma olisi menettänyt kai-
16926: ken merkityksensä. Niiltä arvoisilta edustajilta taas tässä Eduskun-
16927: nassa, joitten yhteiskuntataloudellinen maailmankatsomus on sen
16928: verran sumentunutta, että he katsovat voivansa väittää maata
16929: viljelevän väestön oikeuden liikametsiin nähden voivan tulla kysy-
16930: mykseen vasta viime kädessä, siis jälestä senkin, mistä nyt on ky-
16931: symys, nim. tukkiliikkeitten oikeudesta, joka ajatus tältä paikalta
16932: viime istunnossa julkilausuttiin-niiltä suinkaan ei voi paljoakaan
16933: odottaa tämäntapaisten lakisäädösten aikaansaamiseksi, ja se kyllä
16934: on muuten tässä suhteessa jo ennestäänkin tunnettua.
16935:     Muuten voin yhtyä ed. Branderin tältä paikalta antamaan lau-
16936: suntoon siinä, että maanviljelyksen edut ovat ensi sijassa vaikutta-
16937: neet kysymyksessä olevaan lainsäädäntötoimenpiteeseen. Ja lisään,
16938: että juuri siinä suhteessa on suuresta merkityksestä, että kaikki
16939: metsänkasvu tässä maassa säilytetään vastedes, niinkuin se ainakin
16940: olisi tarvittu säilyttää, maanviljelyksen tukena.
16941:      Paitsi tätä on melkein yhdenarvoisena tekijänä kysymyksen
16942: esille tuleiDiseksi ollut se harrastus, joka on ominainen kaikille uudis-
16943: tuspyrkimyksille tässä maassa tällä kertaa, ja joka tässäkin asiassa
16944: tietää sitä, ettei ole yhteiskuntapoliittisen maailmankatsomuksen
16945:                      Puutavaraliikkeiden maanostot.
16946: 
16947: 
16948: mukaista, että me edelleen suvaitsemme keskuudessamme toimintaa,
16949: joka johtaisi siihen, että yhä suurempi määrä kansallisomaisuudes-
16950: tamme siirtyy muutamien harvojen, ja mikä vielä pahempi, ulko-
16951: maalaisten pääomanomistajien käsiin. Tämä puoli asiasta se on,
16952: joka painaa niitten mieltä, jotka täydellisen kiellon kannalla ovat,
16953: ainakin yhtä paljon kuin maanviljelyksen edun valvominen tältä
16954: kohdalta.
16955:     Muuten minua, sivumennen sanottuna, suuresti oudoksuttaa se
16956: seikka, että henkilö, joka monien muitten toimien muassa omaa
16957: maanviljelysneuvojan, agronoomin tittelin, kuitenkin julkisessa lau-
16958: sunnossaan esittää jotain sentapaista, että metsät ovat esteeksi kun-
16959: nolliselle maanviljelykselle. Tämä on ainakin minusta jotain sem-
16960: moista, jota ei kyntömies voi ymmärtää.
16961: 
16962:     Ed. .Martikainen: Ed. Renvall mainitsi todella hatariksi
16963: valiokonna tekemiä perusteluja. Aivan samalla sanalla minä ar-
16964: vostelen hallituksen tekemiä perusteluja, sillä ne ainakin minun kä-
16965: sitykseni mukaan perustuvat enemmän kamariteorioihin, kuin käy-
16966: tännölliseen elämään, mitenkä siellä todellisuudessa asiat ovat.
16967:     Mitä tulee tähän Talousvaliokunnan ehdotukseen, en minäkään ole
16968: siihen tyytyväinen, sillä se on liian helläkourainen. Minä odotin erit-
16969: täin jännityksellä, kun sain tietää, että nyt sieltä kuitenkin on tule-
16970: massa se kauan odotettu metsänhaaskauksen ehkäisylaki, tai jotain
16971: sellaista. Vaikkakaan ei löydä sosiaalidemokraatien tekemää vasta-
16972: lausetta, jota minä sieltä kaipasin, en sittenkään asettaudu tällä
16973: kertaa tässä niin perin tärkeässä asiassa valiokunnan sosialistien
16974: kannalle.
16975:     Ankara laki olisi nyt saatava metsämaitten ja metsien suojaksi.
16976: Tämä on helposti todistettavissa sadoilla, jopa tuhansilla katkerilla
16977: esimerkeillä. Ja siltä kuuluu että keinottelun puoltajat pitävät kyllä
16978: hirveää melua anastusvapautensa puolesta, mutta se ei saa laimentaa
16979: uudistusten toimeenpanemista, sillä lukemattomissa ostotapauksissa
16980: ostajan puolelta harjoitetaan mitä karualinta vääryyttä, käyttäen
16981: vähätietoisten talonpoikien kauppoihin perehtymättömyyttä, heik-
16982: koa taloudellista asemaa, herkkäuskoisuotta ja väkijuomen himoa
16983: hyväkseen. Kun porvareilla ei ole ollut hituistakaan tuntoa mukana
16984: metsäkauppoja tehdessä, niin syyttäkööt itseään, jos heitä, oppineita
16985: afäärineroja, täytyy tällaisten lakien kautta opettaa ymmärtämään,
16986: mikä on rikoksen ja väärinkäytön seuraus. Tällä kertaa olen pakoi-
16987: tettu tuomaan lisäksi muutamia murusia kiilloksi siihen jo ennestään
16988: surkeailloistoisaan porvarillisen anastusjärjestelmän kruunuun. Viime
16989: syksynä, kun olin tilaisuudessa esittämään osan sitä vehkeilyä, jota
16990: hallituksen selän takana harjoitetaan sen hallitsemilla ja melkeinpä
16991: omistamilla metsämailla, lahjoitusmailla, en siihen nyt enempää
16992: koske. Tällä kertaa tuon terveisiä yksityisten talonpoikain omista-
16993:                     Istunto 20 p. maaliskuuta H)08,
16994: 
16995: 
16996: milta seuduilta Karjalassa. Vuonna 1906 henkikirjojen mukaan
16997: Suistamon pitäjässä oli kuuden tehdas- ja metsäliikkeen käsiin jou-
16998: tuneita tiloja 78, ja tekivät ne yhteensä lähes 5 manttaalia, tietysti
16999: parainta viljelysmetsämaa-aluetta.
17000:      Kaikissa näissä kaupoissa on käytetty jokseenkin huimasti sitä
17001: vehkeilyä, jota pitkin matkaa täällä tulen todistelemaan. Tämän
17002: lisäksi Suistamolla esim. on taloja, kuudella, seitsemällä huoneella
17003: varustettuja, jotka nykyään seisovat autioina todistamassa, kuinka
17004: kauniilla tavalla nämä tukkiyhtiöt maitaan viljelevät, kun saavat
17005: tilat käsiinsä.
17006:      Samoin siinä selvenee se tukki-patruunan ihmisystävällisyys,
17007: kun pakottavat ihmisten asumaan luolissa, ennen kuin sallivat ul-
17008: jaihin mutta autioihin asumuksiin asuttua.
17009:      Ylitarkastaja Brander vastalauseestaan päättäen ei näy huomaa-
17010: van, mitä hänenkin kotiseutupitäjässään tapahtuu, ja se pakottaa
17011: minun esiintuomaan Kiteen pitäjästä muutamia esimerkkejä, joi-
17012: den olisi pitänyt vaikuttaa toisenlaisen vastalauseen kirjoittamiseen,
17013: jos hän tarkemminseuraisiasiain kulkua kotiseudullaan.
17014:      Neljän viime vuoden kuluessa Kiteellä on yksi ainoa liikkeenhar-
17015:  joittaja, tuotettavien lähteiden mukaan, ostanut ei vähempää kuin 65
17016:  metsää, niiden joukossa useita pohjineen, puhumattakaan useam-
17017:  masta samaan suuntaan toimivasta puutavaraliikkeestä siellä.
17018:  Että arvoisa edustaja saisi pienoskuvan siitä siunausta tai oikeam-
17019:  min kirousta tuottavasta metsäkaupasta, esitän tässä seuraavaa:
17020:      Ensimäiseksi: M. Turunen Kiteellä 2 vuotta sitten möi metsänsä
17021:  2,850 Suomen markasta. Ostaja kaatoi kohta 18,ooo tukkipuuta,
17022:  joiden kaato, rantaanveto ja kuoritus maksoi hänelle 4,500 markkaa,
17023:  yhteensä metsänoston kanssa 7,350 Smk. Jos nyt panee päivän
17024:  tosihinnaksi ainoastaan 2 mk tukkipuulta valmiina kuoritettuna
17025:  laivareitin varrella, jää puhtaaksi voitoksi 28,650 Smk tästä 2,850
17026:  markan metsäkaupasta.
17027:      Toinen esimerkki: J. Kiiski 2,500 markalla möi pohjineen met-
17028:  sänsä. Hänen metsästään saatiin 2,184 tukkipuuta, propsia 56o
17029:  kuutiometriä ja pohjasta 2,000 Smk. Puhdasta voittoa pisti metsän-
17030: .ostaja taskuunsa vähintäin 3.446 markkaa.
17031:      Vielä esimerkki: Lemetyinen samasta Kiteen pitäjästä möi
17032: 975 Smk:lla metsänsä. 7,000 tukkipuuta kaadettiin metsästä, 2,400
17033:  kuutiomertiä vietiin propsia samasta metsästä. Näiden työkustan-
17034:  nukset ja osto teki 9,775 Smk. Jos metrin kuutiolle asetetaan ai-
17035:  noastaan 1 markka voittoa, ja ja näille tukkipuille, jotka keskimää-
17036:  rin olivat 24 cm latvasta - täällä nämä metsäpatruunat tietävät,
17037:  että ainakin 3 markkaa sellainen tukkipuu maksaa - niin tämän
17038:  laskuperustuksen mukaan sai tuosta 975 Smk:an metsäkaupasta
17039:  13,625 markkaa puhdasta voittoa metsänostaja pistää taskuunsa.
17040:                      Puutavaraliikkeiden maanostot
17041: 
17042: 
17043:     H. jaA. Hirvonen, niinikään Kiteellä, möivät 675 Smk:lla metsänsä;
17044: tästä samojen laskuperusteiden mukaan puhdas voitto 6,435 Smk.
17045:     Tällaisia summia! Samalla tavalla Kiteellä on käynyt Kostamoille
17046: ja ainakin niille 45 talolliselle, joidenka tarkat tilastot minulla täällä
17047: pöydällä on, joten ei kaivanne Kiteen pitäjästä pitemmälti puhua.
17048:     Ed. Pennasen kotimailta Kesälahdelta muutama sana!
17049:     H. ja A. Nousiainen möivät 1904---o5 talvella 1,425 Smk:sta
17050: metsänsä. Tästä sai metsänostaja tukkipuita 21,500 kappaletta.
17051: Rantaan tuotuina, kuoritettuina olivat kulut, metsänhinta siihen
17052: luettuna, kappaleelle 6,6 penniä, yhteensä 6,885 Smk. Tässäkin
17053: tapauksessa ainoastaan kaksi markkaa on asetettu perushinnaksi
17054: rannassa valmiiksi kuoritetuille tukkipuille, joten puhdas voitto
17055: huokeimman arvostelun mukaan tuolle tukkiherralle tuli 36,n5
17056: Smk., vajaan 1 1/2 tuhannen markan metsänostosta!
17057:     Onkohan tämäkin esimerkki ed. Schybergsonin mielestä isänmaan
17058: onneksi, niinkuin hän täällä viime istunnon aikana lausunnossaan
17059: mainitsi?
17060:     Kesälahden pitäjässä minun tilastoni mukaan on jokseenkin
17061: kahdeksan metsäkauppaa vertailun vuoksi samassa suhteessa ta-
17062: pahtunut" neljän viime vuoden kuluessa. Noiden metsäkauppojen
17063: joukossa on J. ja H. Pennasen, Kupiaisten, Makkosten y. m. metsät
17064: menneet kapitalismin ammottavaan kuiluun. Vielä olisi Rääk-
17065: kylän pitäjästä yksitoista yhtä tuoretta esimerkkiä ja jokseenkin
17066: yhtä surkeita kuin edellisten pitäjäin tilasto osoitti. Niiden joukossa
17067: mainitsen Rouvisen, Päivisen ynnä muiden tilat. Tämän lisäksi on
17068: minulla Uukuniemeltä vielä kuusi esimerkkiä. K. Sorsa möi met-
17069: sänsä 320 Smk:sta ja ostaja kaatoi siitä 2,8oo tukkia. Kustannukset
17070: mntaan ynnä metsän hinta teki yhteensä 1,400 markkaa. Tässäkin
17071: tapauksessa jäi, laskettuna kaksi markkaa perushinnaksi tukille,
17072: tuotuna uittoväylän varrelle, voittoa 4,200 Smk. Samoin on käynyt
17073: siellä Väkeväisille, Tiaisille ynnä muille maalaisliittolaisille.
17074:     Olen tii.ssä antanut todellisten ja tuoreitten egimerkkien puhua
17075: korutonta ja suoraa kieltänsä. Niistä näkee mihin nykyiset metsä-
17076: ja kiinteistökaupat talonpoikain rakkaan yksityisomaisuuden vievät.
17077: Kun tällaista jälkeä voi tehdä joku pieni metsäliikkeen harjoittaja
17078: tai sahapatruuna, joka ei maksa edes lupaamiaan muutamia koli-
17079: koita noille maanomistajille, kuinka sitten voineekaan käydä maas-
17080: samme muilla seuduilla, joissa vielä 400-500 sahapatmunaa häärii
17081: ja puuhaa, puhumattakaan lukemattomista massa-, paperi-, y. m.
17082: tehtaista, jotka metsätuotteita käyttävät ja hankkivat jokseenkin
17083: samanlaisten kauppojen perusteella tiloja haltuunsa.
17084:     Tämä pieni tilastoni käsittää 71 esimerkkiä mainituista pitäjistä.
17085: Ne ehkä antavat vähän valaistusta noihin virallisista tilastoista
17086: puuttuviin hämärän lasten tekoihin. Se panee pakostakin kysy-
17087: mään, missä ja kuinka kaukana on tällaisessa tapauksessa se pyhä
17088:                     Istunto 20 p. maaliskuuta I<)08.
17089: 
17090: 
17091: omistusoikeuden kunnioittaminen, joka niin herkästi pulpahtelee
17092: porvariemme huulilta. Aina kun sosiaalidemokraattien puolelta
17093: joitakin rajoituksia heille omistusoikeuteen nähden ehdotellaan,
17094: kyllä silloin te porvarit olette kerkeät syyttämään meitä omaisuuden
17095: ryöstöstä ja tasaamisesta, mutta empimättä porvarien ryöstöt,.
17096: jos näitä esimerkkejä huomioon ottaa, täytyy laskea satakertaisiksi.
17097: Myönnätte sen kai itsekin. Kun näin surkeasti olette menetelleet
17098: meille kaikille yhteisesti, ei raiskaamis- vaan nautinto-oikeuteen
17099: kuuluvan kansalaisomaisuuden käsittelemisessä ja tuhansien talon-
17100: poikien kodeistaan häätämisessä mieron teille työttömäin ja irtolais-
17101: ten leiriin, niin silloin ei enää riitä, mitä Talousvaliokunta ehdottaa,
17102: vaan samalla säädettäköön laki taaksepäin, jolla otetaan tai palau-
17103: tetaan (kuten täällä ed. Gebhard mainitsi aikoinaan pari kertaa Suo-
17104: messakin lahjoitustilat palautetun) valtion huostaan kaikki yhtiöille,
17105: puunjalostusliikkeille ja myöskin puukauppiaille joutuneet tilakiin-
17106: teistöt kuin myöskin määräaikaiset metsänotto-oikeudet, jos niissä
17107: huomataan pilkkahintaa käytetyksi ja talonpoikia petetyksi, sekä
17108: samalla sijoitetaan maantielle joutuneet talonpojat viljelyksiä jatka-
17109: maan. Sellaista lisätoimenpidettä minä kaipaan valiokunnan eh-
17110: dotuksesta. Kerrankin täytyy koko käänteen tapahtua jå todella-
17111: kin sulku yhteisomaisuuden anastukselle asettaa.
17112: 
17113:     Ed. Komu:        Keinoista sen epäkohdan korjaamiseksi, että
17114: maaomaisuus yhä enemmän ja enemmän kokoontuu yksiin
17115: käsiin, on mielestäni valiokunnan mietinnössä annettu osunut
17116: lähinnä oikeaan. Onkin käsitettävissä, ettei tällainen keino voi saa-
17117: vuttaa yksimielistä kannatusta; onhan tässä kyseessä miljoonayh-
17118: tiöt ja eihän sellaisten •>oikeuksia•> noin vaan ohimennen rajoiteta.
17119:     Tarpeetonta on kai esittää pitkää tilastoa millä kannalla maan-
17120: omistusolot eri osissa maatamme ovat. Riittänee viittaus siihen kes-
17121: kusteluun, mikä eduskunnassa jo aikaisemmin on ollut sen välikysy-
17122: myksen johdosta, jonka ed. Martikainen teki ja jossa osaksi selvisi
17123: se surullinen asiain tila, mikä maanomistukseen nähden vallitsee
17124: Itä-Suomessa ja vielä enemmän siihen tilastoon, minkä Tilattoman
17125: väestön Alakomitea on koonnut ja joka tässä suhteessa tarkemmin
17126: kohdistaa tiedot eri osiin maata. Mainitussa tilastossa on siksi tar-
17127: koin esitetty kehitystä, jotta jotenkin varmasti voitiin laskea jo
17128: viime vuonna puutavarayhtiöitten ja samaa liikettä harjoittavien
17129: yksityisten käsiin joutunut maa noin pariksi miljoonaksi hehtaariksi,
17130: joka tekee kymmenennen osan kaikesta yksityisestä maaomaisuu-
17131: desta Suomessa.
17132:     Tämä ei vielä riittäisi! Tahdotanko pyrkiä niihin oloihin, missä
17133: osa Ruotsia, nimittäin Norrlanti, oli jo v. 1900, jolloin siellä tiedettiin
17134: yli 34 ojo:ia maa-alueista siirtyneen tukkiyhtiöille? Pian siihen tilaan,
17135: jota kuitenkaan ei kukaan täällä ole ihannoinut, on päästy, jos men-
17136:                     Puutavaraliikkeiden maanostot.
17137: 
17138: 
17139: nään vaan huimaavasti edelleen samaan suuntaan. Onhan meidän
17140: maassa jo olemassa kuntia, jotka voitolla voivat tämän suhde-
17141: luvun kanssa kilpailla.
17142:     Niissä lausunnoissa, joita mietintöä vastaan on esitetty Eduskun-
17143: nassa, samoinkuin niissä, mitä asian johdosta vastustaen on sanottu
17144: heti, kun tällainen maakysymys tuli julkisuuteen, on muodossa tai
17145: toisessa pääasiallisena sisältönä ollut se, että kun tukki- tai yleensä
17146: puutavaraliikkeet vaikuttavat suurimpaan osaan koko vientiämme,
17147: ei niitten oikeuksia saa tällä tavalla kosketella, se olisi muka koko
17148: maan hyvinvoinnin ehkäisemistä. On huomautettu 180 miljoonasta,
17149: joka on kieltämättä huikea summa.
17150:     Mutta tämän yhteydessä herää ehdottomasti kysymys: missä
17151: määrin ja ketä nuo sadat miljoonat oikeastaan ovat hyödyttäneet?
17152:     Jos tilansa myyjät olisivat niistä saaneet suhteellisen osansa,
17153: tuskinpa aivan yleisenä olisi tuo valitus, mikä nyt kuuluu, että tukki-
17154: yhtiöille maansa myöneet ovat enimmäkseen vaivaishoidon niskoilla,
17155: ja jos yhtiöitten palveluksessa oleva runsaslukuinen väestö olisi
17156: tullut riittävästi palkatuksi, ei varmaan sen olisi tarvinnut niin
17157: usein turvautua lakkoihin ja niitten avulla koettaa asemaansa kor-
17158: jata, ei olisi nähty sellaisia vertaistaan etsiviä ponnistuksia kuin
17159: esim. Peräpohjolassa viime vuosina. Kyllä noista sadoista miljoo-
17160: nista on määrätty osa pysähtynyt niin, ettei voi sanoa sen tulleen
17161: maan hyväksi. Tämän tähden ei myös ole paikallaan puhua yhtey-
17162: dessä yleisen edun kanssa tavattomista hinnoista, joita metsiemme
17163: aarteilla niitten välittäjät ulkomailla saavat. Ja vaikka tätä voitai-
17164: siin, ei valopuoli peitä tummaa taustaa, mikä epäilemättä yhti-
17165: öitten toimintaa tarkastaessa näkyy.
17166:     Viittasin tilansa luovuttaneiden ja yhtiöitten työväestön asemaan.
17167: Niitä on lukuisia muita kansalaisia, joilla ei myös ole erityistä syytä
17168: siunata noita satoja miljoonia.
17169:     Tunnettua on, mitenkä salokylillämme, kun sinne valtakirjalla
17170: varustettuna saapuu joku >>puulaakim lähetti, pian alkavat riitaisuu-
17171: det omistusoikeudesta ja rajoista. Siellä tulevat toiset suhteet
17172: naapurusten kesken, mutta enimmän niistä saa tuntea vähävaraisin
17173: väestö, jonka omistusoikeus mökkeihinsä tavallisesti ei kestä varak-
17174: kaan isännän mielivaltaa ja lainkäyttöä. Heistä tulee lisää siihen
17175: suureen armeijaan, joka yhtiöitten palveluksessa vaeltaa kesät jo-
17176: elta joelle, talvet metsästä metsään.
17177:     Olkoon, että vientisumma on noin suuri, on sittenkin asialla
17178: puolia, jotka eivät kehoita erityisesti rauhoitettuina pitämään kaik-
17179: kia tukkiyhtiöitten toimenpiteitä, vaan paremmin kehoittavat kek-
17180: simään niitä vastaan suojeluslakeja, joista tässä tapauksessa ehkä
17181: paremmin voitaisiin puhua kuin kieltolaista, jos vertausta välttä-
17182: mättä täytyy käyttää.
17183:                     Istunto 20 p. maaliskuuta 1<)08.
17184: 
17185: 
17186:     Muutoin ei minusta nähden vaara puutavaraliikkeille ja -teolli-
17187: suudelle ole tämän lakiesityksen kautta niin suuri, kuin miksi se
17188: leimataan, enkä kokonaan kiellä tukkiliikkeiden hyviä puolia.
17189: Myönnän, että suuret joukot työväestöä niiden palveluksessa saavat
17190: nykyisen niukan leipänsä, ja myönnän, että moni tilansa luovutta-
17191: nut on sillä hetkellä pelastunut jostakin toisaalta uhkaavasta peri-
17192: kadosta, mutta tiedämme puuteollisuutta, rahaliikettä harjoitetta-
17193: van suurissa määrin ilman että harjoittajille välttämättä kuuluu
17194: suunnattomia maa-alueita.       Sellaisiin metsänhankkimistapoihin,
17195: joissa ei maita luovuteta, ei tämä valiokunnan esitys koske. Olen
17196: jotenkin varma siitä, että tuskin ainoakaan saha tulisi sen takia
17197: seisahtumaan, jos tämä ehdotus tulee hyväksytyksi.
17198:     Mielestäni yhtiöillä on maassamme jo riittävästi taimialueita,
17199: voidakseen, jos omistavat kiitetyä harrastusta metsänviljelykseen,
17200: nykyisillä alueillaan sitä näyttää.
17201: 
17202:     Ed. Schybergson: Den senaste ärade talaren uppehöll sig
17203: vid de siffror, jag, då ärendet första gången föredrogs, framlade beträf-
17204: fande trävaru- och pappersexporten, och han erkände, liksom nästan
17205: alla föregående talare, den stora betydelse, denna industri har för
17206: landet. Men han trodde, att af de r8o miljoner, som denna expon
17207: representerar, endast en ringa del skulle tillfalla jordegarena och en
17208: ännu mindre del arbetarena. Detta hans yttrande synes dock bero
17209: på en bristande kännedom om ifrågavarande industri, ty hvad sär-
17210: skildt sågrörelsen beträffar, så faller en mycket stor del af den fär-
17211: diga varaus pris på jordegarenas lott, kanske lika mycket och mera
17212: på arbetarenas, för sågegarena däremot blir öfverskottet under vanliga
17213: konjunkturer mycket minimalt. De få åtnöja sig med ro mark per
17214: standert, under ovanligt goda konjunkturer stiger vinsten något
17215: därutöfver, under dåliga däremot, sådana som de nuvarande, går
17216: affären med förlust. Med sliperierna och pappersbruken är förhål-
17217: landet i någon mån ett annat. Där kommer till följd af de dyrbarare
17218: anläggningarna själffallet en större del af varaus pris det i affären
17219: nedlagda kapitalet till godo, ehuru, såsom förhållandena gestaltat
17220: sig i vårt land, endast en ringa del tillfaller aktionärerna och den
17221: vida större anparten tages i anspråk för räntor på det lånade kapi-
17222: talet. Men äfven i pappersindustrin tillfaller en mycket stor del af
17223: det belopp, som industrin inbringar, just arbetarena. Vid sågindustrin
17224: är det kanske en tredjedel, om man nämligen inberäknar hugg-
17225: ningen, släpningen, flötningen, sågningen och lastningen. Det är
17226: sålunda ett belopp af so a 6o miljoner för arbetarenas vidkommande,
17227: som vi hafva att räkna med, och det ligger sålunda äfven och
17228: kanske icke minst från denna synpunkt vikt på att trävaruindustrin
17229: i vårt land trifves. Flere af de ärade talarena hafva försäkrat, att
17230: industrin i fråga är så inbringande, att man icke behöfver hysa
17231:                      Puutavaraliikkeiden maanostot.
17232: 
17233: 
17234: några farhågor alls för att den icke skulle tåla vid en hel del afbräck.
17235: En af dem har t. o. m. sagt, att han icke tror, att någon enda såg
17236: skulle afstanna, äfven om lagen i fråga skulle komma till stånd.
17237: Det är svårt att med bestämdhet säga någonting härom. Därför
17238: skulle erfordras att gå in på detaljer, som ligga för långt på sidan om
17239: denna debatt. Jag har icke heller uti mitt andragande vid senaste
17240: sammanträde påstått, att de nuvarande industriella inrättningama
17241: därför skulle gå under, men jag har framhållit, att det särskildt
17242: i fråga om träsliperiema, hvilka dock äro mera värdefulla för vårt
17243: lands vidkommande än sågverken, är tvifvelaktigt, huruvida nya
17244: komme att uppstå, och detta vidhåller jag. Min erfarenhet är, att,
17245: innan man besluter sig för en anläggning på en half eller en miljon
17246: och mera, så vill man försäkra sig om att icke blifva strandsatt i
17247: fråga om råmaterialet. Och man må icke tro, att man nöjer sig
17248: därmed, att t. ex. kronan har skogar i närheten, ty det kan hända,
17249: att hufvudet på skogsförvaltningen sitter så, att prisen drifvas upp
17250: för högt, och, då man icke kan låta ett dyrbart verk stanna, så är man
17251: helt enkelt försatt i nödvändigheten att antaga hvilka priser som
17252: helst, äfven om de äro ruinerande. För öfrigt och trots det att jag
17253: förmodar, att uppgiftema äro riktiga därom, att sågbolagen i en del
17254: fall köpt skog till rena rampris, så har slutresultatet dock nästan
17255: för dem alla eller de flesta varit allt annat än lysande. Vissa
17256: år hafva resultaten varit mycket goda, men andra hafva,
17257: såsom t. ex. det närvarande och antagligen äfven det kommande,
17258: dragit tillbaka så, att, när man räknar allt i allt, utdelningama
17259: icke blifvit större än att, såsom jag förmodar, icke ens ekonomi-
17260: utskottet ansåge dem för oskäliga. Dessa äro faktiska förhållanden,
17261: likaså väl som de, hvilka anförts af särskilda föregående talare.
17262:     J ag vill hoppas, att denna fråga icke ,såsom hr Renvall påstått,
17263: skulle vara en partifråga, där partiståndpunkten redan är gifven.
17264: Enligt hvad jag inhämtat, har frågan tillsvidare icke varit föremål
17265: för öfverläggning och beslut inom gruppema, och jag hoppas där-
17266: för, att det sista ordet ännu icke är sagdt. Det är alldeles oriktigt
17267: att, såsom en af de senaste ärade talarena det gjordt, söka göra gällande,
17268: att motståndet mot detta lagförslag skulle hafva sin förklaring däri,
17269: att det gäller miljonbolagen. I kammaren finnas mig veterligen så
17270: obetydliga intressen i detta afseende representerade, att man måste
17271: kunna räkna med, att äfven de, som uttalat sig mot förslaget, där-
17272: med afsett det gemensamma bästa. Man ser ju detta gemensamma
17273: bästa på så olika sätt. Den ena vill framför allt, att missförhållanden,
17274: som onekligen förefinnas, med ens skola afskaffas, utan att tänka
17275: på, att man därmed måhända tillskapar ännu värre missförhållanden.
17276: Och jag vill tro, att vi dock äro ense därom, att, går det på sned med
17277: landets ekonomi såsom totalitet betraktad, så komma vi alla att
17278: lida däraf.
17279:                     Istunto 20 p. maaliskuuta 1<}08.
17280: 
17281: 
17282:     J ag vet icke vid hvilket argument af alla de många, som anförts,
17283: jag närmast borde uppehålla mig. Men jag är dock benägen att gifva
17284: företrädet åt hr Gebhards yttrande såsom det, som var egnadt att
17285: väcka den största förvåning. Hr Gebhard sade, vill jag minnas,
17286: att han väl kunde förstå, att trävarurörelsen skulle lida, i händelse
17287: den icke ens skulle få köpa något råmaterial. Ja, det förstå vi nog
17288: alla. Men att den skulle lida äfven däraf, att dess möjligheter afskures
17289: att bilda en reserv för tider, då svårigheter uppstå att direkt köpa
17290: råmaterial, det förstod han icke. Vi hafva emellertid de sista tidema
17291: bevittnat ett fall, där just svårighetema, ja omöjligheten att såsom
17292: tidigare få efter hand köpa råmaterialet, föranledt förvärfvandet
17293: af såghemman, trots de pekuniära svårighetema, och jag har det
17294: fullt klart för mig, att detta öfver hufvud är en ytterst viktig omstän-
17295: dighet för hvarje trävaruaffär, men särskildt för pappersindustrin.
17296:     Hr Gebhard talade om Gustaf I:s och Karl XI:s reduktioner, och
17297: han gjorde detta med sådan förtjusning, att han redan därför gäma
17298: kunde taga plats vänster om vänstem; jag menar nu icke precis
17299: på regeringsbänken, men på en ny bänkrad, som kunde reserveras
17300: för honom och några andra medlemmar af centem. Men hr Gebhard
17301: glömde, då han talade om dessa reduktioner, att fastighetema nu
17302: för tiden merendels äro intecknade, t. o. m. starkt intecknade. Och
17303: jag förmodar, att kronan och kommunema, när de skulle expropriera
17304: bolagens fastigheter, åtminstone icke undandraga sig att öfvertaga
17305: skuldema. Och göra de detta, så tror jag, att skogama icke komma
17306: att stå dem så mycket billigare, än om de åtkomme dem genom
17307: laga köp.
17308:     Några af de föregående talarena hafva bedt mig redogöra för
17309: bristema i detta lagförslag. J ag kan icke i detta sammanhang helt
17310: och hållet tillmötesgå denna önskan, men jag ber dock att få fram-
17311: hålla några exempel. I förslaget ingår t. ex. ett förbud att köpa
17312: skog af andra bolag än sådana, som äro af samma slag. Men lagför-
17313: slaget förbjuder icke att köpa annat bolags aktier, ehuru man däri-
17314: genom kan, om ock indirekte komma i besittning af dess skogsfastig-
17315: heter. Vidare finnes en annan brist, som äfven framhölls i ekono-
17316: miutskottet vid de par sammanträden, då jag där närvar. Det fram-
17317: hölls, att bolag eller enskild person kunde köpa fastigheter och
17318: vattenfall, utan att då ännu egna sig åt trävaru- eller pappersindustri,
17319: men efteråt göra det. Lagförslaget borde innebära en paragraf
17320: äfven för detta fall, en paragraf, som skulle förhindra dem, som
17321: förvärfvat skogar och vattenfall, att använda dem. Och den sista pa-
17322: ragrafen i förslaget, enligt hvilken lagen skall tillämpas äfven på
17323: enskilda personer, har till påföljd, att hvar enda jordegare, som har
17324: en såg, från hvilken han säljer, låt oss säga ett huildratal standert,
17325: blir förhindrad att förvärfva sig något hemman till, så gynnsamt
17326: det också kunde vara för både honom och säljaren.
17327:                       Puutavaraliikkeiden maanostot.
17328: 
17329: 
17330:       Man har sagt, att ett förbud sådant som detta icke skulle med-
17331:  föra ett nedgående i jordvärdet, men hr Gebhard, som speciellt hållit
17332: ·på denna sats, erkände dock, att, då denna förbudslag skulle komma
17333:  till stånd, staten och kommunerna kunde för billigt pris förvärfva
17334:  sig skogshemman. Detta är alldeles riktigt. Åsyftar man detta,
17335:  så bör man stifta en lag sådan som denna. Ty om kronan och kom-
17336:  munerna icke behöfva konkurrera med de enskilda bolagen, så ställa
17337:  sig köpen onekligen billigare. Det kan ju icke förnekas.
17338:       Både ekonomiutskottets ordförande och någon af dess medlem-
17339:  mar, jag tror det var herr Viljamaa, grep såsom sista argument till
17340:  en jämförelse med rusdrycksförbudslagen. Härmed · trodde de sig
17341:  synbarligen taga allt folket, men dessa två lagar få dock icke, i all
17342:  synnerhet hvad deras sedliga betydelse och syfte beträffar, stäl-
17343:  las på samma nivå.
17344:       Jag begärde ordet närmast med anledning däraf, att ekonomiut-
17345:  skottets ärade ordförande kände sig, såsom jag tyckte, personligen
17346:  förnärmad af mitt andragande vid senaste plenum. J ag har icke för
17347:  sed att lägga någonting i håfven, men har dock i detta fall behof af
17348:  att erkänna, att ordet uti ekonomiutskottet, åtminstone vid de två
17349:  sammanträden, då jag var närvarande, leddes på ett mönstergillt
17350:  sätt. Men detta hindrar naturligtvis icke, att saknaden af personer
17351:  med vana vid lagstiftningsarbete under ärendets behandling gjorde
17352:  sig kännbar. Under de gamla ståndslandtdagarna varman mycket
17353:  försiktig med att i motionsväg och sålunda utan föregående sakkun-
17354:  nig beredning framställa fullständiga lagförslag. Och jag tänker, att
17355:  vi i den nuvarande enkammaren, sådan den är sammansatt, hafva
17356:  ännu mer anledning till försiktighet. Men jag åsyftade dock icke
17357:  med min anmärkning härom vid senaste plenum, att detta lagförslag
17358:  skulle läggas under gröna klädet. Om jag icke missminner mig,
17359:  framhöll jag uttryckligen, att utskottet icke hade haft skäl att dröja ~ J,..
17360:  med ärendets behandling, till dess proposition möjligen hade kunnat ·
17361:  komma att landtdagen föreläggas, utan min afsikt var, att förslaget
17362:  till proposition, sådant det af senaten utarbetats, i likhet med ar-
17363:  rendelagen vid föregående landtdag, skulle lagts till grund för ut-
17364:  skottets arbete, äfven om detsamma icke ännu hade kommit landt-
17365:  dagen tillhanda såsom proposition. Och jämväl om stora utskot-
17366:  tet föreslår och landtdagen accepterar en återremiss tili fackut-
17367:  skottet på basen af hr Branders förslag, så har därigenom ingalunda
17368:  frågan för denna landtdag förfallit, utan ekonomiutskottet har till-
17369:  fälle att i god tid ånyo behandla frågan, då veterligen några
17370:   propositioner icke komma att till ekonomiutskottet remitteras.
17371:       Men äfven under förutsättning af ett uppskof till följande landt-
17372:   dag behöfde man icke befara, att bolagen under tiden skulle köpa
17373:  skogshemman. .Därtill hafva de för närvarande icke penningar,
17374:   och dessutom är lusten antagligen icke heller så stor, då hemmans-
17375:                                                                  24
17376:  370                  Istunto 20 p. maaliskuuta 1908.
17377: 
17378: 
17379:  prisen vanligen hålla sig uppe äfven under en nedgående trävarukon-
17380:  junktur. Under de närmaste tolf, kanske tjugufyra månadema
17381:  behöfver man icke befara köp af denna art. N ågon risk skulle så-
17382:  lunda ett uppskof icke föra med sig. Men jag vidhåller fortfarande,
17383:  att en allvarsam behandling af frågan jämte en återremiss till fack-
17384:  utskottet kan ega rum, och saken dock vid denna landtdag hinna
17385:  slutbehandlas.
17386: 
17387:        Ed. Wuorimaa: Hallituspuolueen edustajat ovat puhuneet
17388:    tänä iltana hyvin kauniisti siitä, kuinka on epäkohtia tukki- ja puu-
17389:    liikeyhtiöiden metsän- ja tilanostoissa, mutta kun on tullut kysymys
17390:    tämän epäkohdan ehkäisemisestä, silloin on kuulunut se sama veisu,
17391:    mikä jo on kuulunut kymmeniä vuosia. Vuoden r897 valtiopäivillä
17392:    oli asia jo esillä anomuksen muodossa. Silloin samalla tavalla kuin
17393:    nytkin ja samalta puolelta puhuttiin kauniita sanoja tunnustukseksi
17394:    siitä, että tässä on epäkohta, mutta samassa sanottiin: ei sen asian
17395:    kanssa ole mitään niin kiirettä. Niin on asiaa venytetty, ja niiden
17396:    7oo,ooo hehtaarin sijaan, jotka silloin olivat tukkiyhtiöllä, on niillä
17397:    nyt yli kaksi miljoonaa hehtaaria. Ja kun samalla tavalla venytetään
17398:    asiaa eteenpäin kuin nyt, niin varmaan kymmenen vuoden perästä
17399:    on ehkä 4 miljoonaa hehtaaria tukkiyhtiöitten käsissä, ja ehkä vielä
17400:    silloinkin samalta puolelta sanotaan: ei vielä ole mitään kiirettä,
17401:    odotetaan nyt vielä joku aika, siksi kuin hallitus ehkä ennättää
17402:    valmistaa oikein seikkaperäisesti pohditun esityksen, jossa kaikki
17403:    hallituspuolueen kuuluisat lainlaatijat ovat kykynsä näyttäneet.
17404:        Kun näkyi näillä valtiopäivillä, että hallituksen puolelta ei
17405:    vieläkään mitään todellista tule, niinkuin talousvaliokunnan puheen-
17406:    johtaja on maininnut, niin katsoi valiokunta velvollisuudekseen
17407:    käyttää sitä oikeutta, mikä eduskunnalla on hallituksen jarrutusta
17408: ,, vastaan, motsionioikeuttansa, ja ryhtyä säätämään lakia epäkohtaa
17409: .. vastaan, niin kauvan kuin vielä on aikaa. Sillä selvää on, että mitä.
17410:    enemmän yhtiöt voivat saada maata haltuunsa, sitä vaikeammaksi
17411:    käy ajatella niiden palauttamista takaisin kansalle. Siinä on se peri-
17412:    aatteellinen syy, minkä vuoksi valiokunta katsoi velvollisuudekseen
17413:    ottaa asian käsittelyn alaiseksi. Se on .siis, niinkuin täällä on sanottu,
17414:    hallituksen oma syy, ettei sen esitys ole tullut pohjaksi ja perustaksi.
17415:        Ed. Schybergson ja jotkut muut hänen kanssansa ovat puhuneet
17416:    osakeyhtiöitten vaikeasta tilasta ja siitä turmiosta, jonka nyt kysy-
17417:    myksessä oleva laki niille saattaisi. Hän on kaunopuheisesti myös-
17418:    kin esittänyt sen seikan, että tukkiyhtiöt ja puutavaraliikkeen har-
17419:    joittajat tarvitsevat varastaksi metsää semmoisia aikoja varten,
17420:    jolloin heidän on vaikea sitä yksityisiltä saada. Ei tämä laki ensin-
17421:    kään kiellä ja estä yhtiöitä hankkimasta itselleen tällaisia varoja
17422:    vaikeita aikoja varten. Se on kokonaan väärin käsitetty ja seli-
17423:    tetty asia. Mutta tahdotaan estää yhtiöitä ottamasta meidän
17424:                      Puutavaraliikkeiden maanostot.                    371
17425: 
17426: 
17427: isänmaastamme, sen kansan lapsilta, pois ne pohjat, jotka ovat hei-
17428: dän juurensa, ja josta he saavat elatuksensa. Yhtiöt voivat ostaa
17429: itselleen varastoksi metsää kansalaisilta. He voivat vuokrata niitä
17430: pitemmiksikin ajoiksi, mutta jättävät maanviljelijöille ja maanomista-
17431: jille heidän maapohjansa jälelle. Ei minkäänlaista haittaa tule
17432: yhtiöille siitä, että esim. ostavat metsiä vaikkapa 50 vuoden kontrah-
17433: dilla. Laki myöntää sen. Silloin heillä on kyllä varastoa, jota he
17434: voivat käyttää silloin, kun tarvis tulee. Minä luulen päinvastoin,
17435: että tämä laki myös valvoo yhtiöiden etua, sillä yhtiöt varmaan
17436: estettäisiin panemasta liian suuria pääomia kiinni maihin, joita he
17437: vasta tulev·aisuudessa tulevat käyttämään. Kun ed. Schybergson
17438: viime kerralla otti esimerkiksi Kymin yhtiön ja esitti asian, ikään-
17439: kuin tämä laki jo olisi saattanut sen ahdinkotilaan, niin minä päin-
17440: vastoin olen sitä mieltä, että jos tämä laki olisi ollut 5 vuotta voimassa,
17441: niin Kymin yhtiö ei olisi joutunutkaan semmoiseen pulaan
17442: kuin se nyt on joutunut, sillä pula riippuu suurimmaksi osaksi siitä,
17443: että se on pannut liian suuria summia kiinni maaomaisuuksiin,
17444: joita se ei voi nykyään käyttää eikä realiseerata.
17445:      Sitten tulee tässä vielä toinen asia, joka vaikuttaa haitallisesti
17446: teollisuuteen itseensä. Kun muutamat suuret rikkaat yhtiöt saavat
17447: ostaa suuria maa-aloja, niin he estävät toisia sahoja ja puutavara-
17448: liikkeen harjoittajia, joilla ei ole maaomaisuuksia, vastaisuudessa
17449: syntymästä ja kilpailemasta heidän kanssaan. He hävittävät siis
17450: kaiken kilpailun mahdollisuuden ja samassa he kallistavat kansalai-
17451: silta eri paikkakunnilla Suomessa puutavaroiden hinnan. Lautojen
17452: ja kaiken puutavaran hinta, jota kansalaiset tarvitsevat, riippuu ko-
17453: konaan yhtiöiden mielivallasta silloin. Tästä syntyy kansalaisille
17454: tuntuvaa haittaa.
17455:      Ed. Schybergson myös viime kerralla lausui, että hän rakastaa
17456: yhtiöitä, jotka jakavat suuria osinkoja. Siitä voi olla eri maku.
17457: Herra Schybergsonilla voi olla toinen maku ja toisella toinen, ja se
17458: riippuu siitä, missä asemassa itsekukin on. Minä luulen, että hä-
17459: nestä, jolla on obligatsiooneja ja joka on osinkoja nostamassa, on
17460: hyvin mieluista, että osakeyhtiöt jakavat suuria osinkoja, mutta
17461: minä olen yhtä vakuutettu siitä, että ne eivät suinkaan naura, jotka
17462: tUlevat maksamaan näitä suuria osinkoja. Ja kuka se on, joka tulisi
17463: maksamaan osakkeiden omistajille ja yhtiöille osinkoja? Meidän
17464: köyhät maanviljelijämme, jotka kamppailevat ja taistelevat toimeen-
17465: tulonsa tähden. Ja heille ei suinkaan ole siitä mitään hyötyä, jos
17466: on käytetty heidän rahallista pulaansa, heidän ahdinkotilaansa
17467: tai heidän tietämättömyyttänsä, taikka, niinkuin täällä myös on
17468: mainittu, suorastaan petosta siihen, että muutamat yhtiöt ja osak-
17469: keen omistajat saavat kukkaroihinsa kerätä suuria osinkoja heidän
17470: kustannuksellaan.
17471:  372                  Istunto 20 p. maaliskuuta 1<)08.
17472: 
17473: 
17474:       Ed. Schybergson myöskin mainitsi, että tämä laki sisältää
17475:   samaa kuin yhtiön omaisuuden konfiskatsioonin. Täällä on jo toi-
17476:   selta puolen huomautettu, ettei se ole mikään konfiskatsiooni. Tä-
17477:   män tarkoitus on kokonaan toinen. Sen tarkoitus on pelastaa
17478:   meidän kansamme niistä tulevista vaurioista, jotka syntyvät sen
17479:   kautta, että muutamat harvat maanomistajat omistavat kaiken
17480:   maan ja kansalaiset tulevat heidän työläisikseen tai heidän itseUi-
17481:   sikseen ja riippuvat kokonaan heistä. Me voimme ajatella, että
17482:  yhtiöt esim. pulan aikana voivat, saadakseen suurempia voittoja,
17483:  keskeyttää kokonaan kaiken metsäliikkeensä. Silloin on sillä tilat-
17484:   tomalla väestöllä, joka on heistä riippuva, täydellinen kato, täydelli-
17485:  nen nälkäkuolema edessä. Se ei voi mistään saada tienestiä. Meillä
17486:  on Euroopassa kyllä esimerkkejä siitä, että niin on käynyt. Irlan-
17487:  nissa esim. oli maanomistus joutunut muutamien harvojen käsiin ja
17488:  nämä rupesivat vaikeina aikoina kiristämään kansalaisia ja se vai-
17489:  kutti sen, että Irlannin kansa, joka muutamia vuosikymmeniä taka-
17490:  perin oli kahdeksan miljoonan lukuinen, pienessä ajassa vaipui alas
17491:  viiteen miljoonaan, niinkuin se on nykyaikana. Samaten tiedämme,
17492:  minkälaisia sosialisia vaikeuksia ja kurjuutta se asiain tila, että maan-
17493:  omistukset ovat joutuneet muutamien harvojen suuromistajien ja
17494:  yhtiöitten käsiin, on aikaan saanut Italiassa. Samanlaisella on-
17495:  nettomuudella tahdottaisiin nyt meidän maatamme onnelliseksi
17496:  tehdä. Mutta se ei saa tapahtua, sitä vastaan itse kansa syvimmistä
17497:  pohjistaan reageeraa. Se ei hyväksy sitä, että löytyy muutamia
17498:  suuromistajia, joiden kukkaroihin varat valuvat, ja joitten vallassa
17499:  on antaa leipää tai olla antamatta suurelle osalle kansalaisia. Sen
17500:  täytyy nousta puolustamaan itseään, omaa isänmaataan ja omaa
17501:  kansallisuuttansa. Tämä lakiehdotus on semmoinen, ensimäinen
17502:  niiden rivissä, jotka tulevat vielä seuraamaan tätä. Tämä lakiehdotus
17503:  ei ole täydellinen, mutta minä rohkenen väittää, että se on ainakin
17504:  yhtä täydellinen ja ehkä täydellisempi kuin se hallituksen ehdotus,
17505:  jota hallituksen puoltajat ovat kiitelleet ja myöskin ed. Branderin
17506:  ehdotus. Kun minä olen katsonut näitä kumpaakin, hallituksen ja
17507:  ed. Branderin ehdotuksia, niin joutuu mieleeni, että ne ovat niin-
17508: kuin voileipä, jonka päällä on paksulta vedetty voita ja näyttää
17509: makuisen näköiseltä, mutta kun siihen purasee, niin tuleekin huo~
17510: maamaan, että siinä kivi hampaisiin kalskahtaa. Ne eivät todelli-
17511: suudessa tule saattamaan mitään parannusta aikaan.
17512:      Tämän ehdotuksen tarkoitus on myöskin väärinymmii.rretty,
17513: se näkyy useammasta puheesta. Tämän esityksen tarkoitus ei voi
17514: koskea ketään muuta kuin ainoastaan niitä puutavaraliikettä har-
17515: joittavia yhtiöitä, jotka nyt ovat olemassa ja kiertävät sadottain ti-
17516: loja huostaansa vuosittain. Se ei voi estää esim. yksityisiä henki-
17517: löitä ostamasta itselleen vaikka kuinka suuria maa-aloja tahansa.
17518: Se ei myöskään voi estää erityisiä henkilöitä yhtymästä ja yhdessä
17519:                      Puutavaraliikkeiden maanostot.                373
17520: 
17521:   ostamasta itselleen maita. Minä menen vielä pitemmälle. Kolme
17522:  henkilöä voi esim. osakelain mukaan yhtyä. Jokainen ostaa erikseen
17523:  itselleen suuria osia tiloja, esim. yksi ostaa s,ooo, toinen 5,000 ja
17524:  kolmas 5,000 ja sitten he muodostuvat yhtiöksi, siirtäen nämät
17525:  tavaransa yhtiöön. Sen tehtyä he alkavat puuliikkeen. Sitä ei tämä
17526:  lakiehdotus voi estää, siltä kohdalta se siis on yhtä hatara kuin hal-
17527:  lituksen ja yhtä hatara kuin vastalauseen ehdotus. Mutta sen tar-
17528:  koituskaan ei ole sitä tehdä. Sen tarkoitus on ainoastaan estää
17529:  nykyisiä yhtiöitä lisäämästä maa-alaansa, että esim. semmoinen yh-
17530:  tiö, joka on viime vuosina hankkinut lähes miljoona tynnyrinalaa
17531:  maata itselleen, että semmoiset eivät saa enää jatkaa sosiaalisesti
17532:  turmelevaa ja vaarallista tointansa. Se on tämän lakiehdotuksen
17533:  tarkoitus ja sitä se kykenee ja pystyy estämään, sanottakoon siitä
17534:  mitä tahansa. Sillä ed. Schybergsonin väitteet, että lain kiertämi-
17535:  nen voi käydä sillä tapaa laatuun, että yhtiö ostaa toisen saman-
17536:  laisen yhtiön osakkeet, eivät pidä paikkaansa. Jos se ostaa osakkeet,
17537:  silloin se ostaa todellisuudessa myöskin sen maan, joka kuuluu osak-
17538: keelle, ja se on tämän lain mukaan kielletty. Semmoisen kieltämisen
17539:  tuomarin yksinkertainen harkitseminen jo estää ja tuomitsee. Mutta
17540:  se on totta, että tämä laki tarvitsee täydennyksensä. Se on totta,
17541: ettei tämä laki yksinään riitä, emme voi tähän seisahtua. Tämä
17542: on ensimmäinen periaatteellinen laki sillä uudella reformialalla,
17543:  johon tämän eduskunnan on astuttava. Toinen askel on se, että saa-
17544: daan laki, joka estää maan kasaantumisen liika suuriin käsiin. Sen-
17545: suuntainen lakiehdotus on talousvaliokunnassa, lakiehdotus, joka ei
17546: ainoastaan kiellä sitä, vaan myöskin tekee taloudellisesti mahdotto-
17547: maksi suurille yhtiölle pitää halpahintaisempia maita huostassaau
17548: ja taloudellisen kannattamattomuuden tähden pakottaa heitä ru-
17549: peamaan niitä realiseeraamaan, siis auttamaan sitä toimintaa, mitä
17550: tilattoman väestön tilan parantamisella tarkoitetaan. Tämmöinen
17551: laki on ainoa, joka tepsii. Muissakin maissa esim. Uudessa Seelan-
17552: nissa ja Austraaliassa on koetettu kieltolakia, mutta se on vaikuttanut
17553: vaan, niinkuin täälläkin tulee vaikuttamaan niihin yhtiöihin, jotka
17554: ovat, ei uusiin. Uusi laki, joka siellä on astunut voimaan, ja joka pe-
17555: rustuu maanarvon verotukseen, ei maanpinta-alan verotukseen,
17556: mutta jolloin maan pinta-ala pannaan asteiksi, on näyttäytynyt ole-
17557: van ainoa mahdollinen, joka estää ei ainoastaan suurten maa-alojen
17558: kasaantumista yksiin käsiin, vaan myös pakottaa ne, joilla jo on
17559: suuria maa-aloja, itse realiseeraamaan ne.
17560:      Kun tällä lakiehdotuksella on tämä merkitys, niin minä luulen,
17561: että tämän kansanvaltaisen eduskunnan velvollisuus on periaatteen
17562: kannaltakin hyväksyä se. Sillä niinkuin sanoin, se on ensimäinen as-
17563: kel, joka kulkee sitä suuntaa kohti, jota tarkoitetaan. Minä myös-
17564: kin luulen, että ne ruotsalaiset rahvaan miehet, jotka tänne ovat
17565: valinneet ruotsalaisen puolueen -jäseniä, eivät suinkaan hyväksy
17566: 374                Istunto 20 p. maaliskuuta 1908.
17567: 
17568: 
17569: niitten esiintymistä täällä, jotka yhäti koettavat antaa suurten
17570: maa-omaisuuksien kasvaa ja lisääntyä sekä tehdä meidän kansamme
17571: isänmaattomaksi ja vieraanuuttaa sen siitä turpeesta, johon se kuu-
17572: luu ja joka on sen oma. Minä luulen, että he suomenkielisten vel-
17573: jiensä kanssa ovat tässä suhteessa aivan yhtä mieltä, ja että he pa-
17574: heksuvat edusmiestensä esiintymistä.
17575:     En tahdo mennä mihinkään yksityiskohtiin, se asia kuuluu suu-
17576: relle valiokunnalle, ja tulee vielä uudestaan sitä paitsi täällä pohdit-
17577: tavaksi. Tahdon lopuksi vaan lausua sen toivomuksen, että kaikki
17578: ne, jotka todellisuudessa harrastavat meidän maamme onnea ja
17579: meidän maataviljelevän kansamme ja sen työntekijäin onnea, eivät
17580: enää anna itseänsä yhdellä tai toisella verukkeella horjauttaa pois
17581: siitä päämaalista, mihin tarkoitetaan: saattaa Suomenmaa meidän
17582: omalle kansallemme, meidän maataviljelevälle rahvaallemme omaksi.
17583: 
17584:     Ed. Kallio: Ne edustajat, jotka ovat täällä puhuneet tästä
17585: talousvaliokunnan mietinnöstä, ovat asettuneet joko mietinnön
17586: taikka vastalauseen kannalle. Näillä molemmilla ehdotuksilla on
17587: hyvät puolensa, mutta niillä on myöskin omat vikansa. Minäkin
17588: uskon, kuten vastalauseentekijäkin sanoo, että sadan ja kahdensadan
17589: hehtaarin suuruisen kotitarvemetsän erottamisen ehto ehkäisisi
17590: puheenaolevan kauppakeinottelun pieniltä ja keskikokoisilta tiloilta,
17591: ja suojaisi niillä maanviljelyksen. Mutta kuitenkin tätäkin lakia
17592: saattaa kiertää, kuten valitettavasti valiokunnan mietintöäkin.
17593: Tätä saattaa kiertää m. m. sen kautta, että rinnakkain olevia tiloja
17594: voi esim. keinotekoisesti yhdistää ja siten saada tuon kotitarve-
17595: metsän määrättyyn suuruuteen, ja siten keinotekoisilla tempuilla
17596: saada juuri ulkosaran myydyksi, joten tässä minusta on vaarallinen
17597: takaportti.
17598:     Vastalauseentekijä sitäpaitsi myöntää, että täten joutuisi toistai-
17599: seksi pois kelvollistakin maata maanviljelykseltä, joka ehkä aikojen
17600: kuluttua tulisi eri lainsäädännön kautta hankkia asutuksen laajetessa
17601: maanviljelykselle takaisin. On vähän vaikea ruveta säätämään
17602: sellaisia säädöksiä, joita tehdessä jo täytyy ajatella myöskin takaisin
17603: palauttamista, ja tässä on minusta yksi heikkous tällä vastalauseena.
17604:     Täällä keskustelun kuluessa on ed. Brander kosketellut erästä
17605: sangen tärkeätä kysymystä, nim. luotto-olojen parantamista. Se on
17606: keino, joka on itse asiassa parempi estäjä näille vääryyksille kuin
17607: koko kieltolaki, ja joka täytyy saada korjatuksi, tulkoonpa näistä
17608: ehdotuksista sitten vastalause tai mietintö hyväksytyksi.
17609:     Näiden laitosten puute on hätyyttänyt monen maanviljelijän
17610: metsäkeinottejilan uhriksi. Sentähden tulisi tähän asiaan kohdistaa
17611: kaikki voimat, jotka vain voisivat sitä asiaa auttaa eteenpäin.
17612:     Täällä on myös huomautettu, että näille yhtiöille poikkeustapauk-
17613: sissa, senaatin luvalla, kuten ymmärsin, tulisi antaa oikeus maatilo-
17614:                      Puutavaraliikkeiden maanostot.                   375
17615: 
17616: jen omistamiseen. Tässä suhteessa juuri pitäisi minusta jättää
17617: lakiin tällaisia tilaisuuksia erikoisia tarkoituksia varten, joilla mah-
17618: dollisesti voitaisiin kehittää sellaisia teollisuusyrityksiä, joilla olisi
17619: kansantaloudellinen merkitys tulevaisuuteen nähden, kuten esim.
17620: puuseppätehtaita, jos katsottaisiin, että se vakiinnuttaisi näiden
17621: olemassaoloa. Tähän ulosvientitavaraan täytyisi meidän panna en-
17622: tistä suurempaa huomiota, sillä vasta julaistut tilastot viime vuoden
17623: tuonnista ja viennistäkin puhuvat kovin räikeitä numeroita, ja sen-
17624: tähden pitäisi edistää sellaisia yrityksiä, joissa myöskin työvoima
17625: tulisi enemmän kyseeksi.
17626:     Olen, kuten sanoin, sitä mieltä, että vastalauseellakin jo paljon
17627: voitettaisiin, mutta minä en ymmärrä, mikseivät suurtilalliset saisi
17628: säästää maatansa maanviljelystä varten niinkuin pientilallisetkin,
17629: ja sentähden minusta periaatteessa on mietintö parempi. On tosi,
17630: että sitäkin voidaan, kuten täällä on huomautettu, kiertää, mutta
17631: minä luulen, että kun lainsäädännön kautta yhteiskunta panee niin
17632: paljon huomiota tälle asialle ja painostaa sitä, tuota ei kuitenkaan
17633: siinä määrässä tulla kiertämään, kuin nyt voidaan olettaa. Metsä-
17634: keinottelu luonnollisesti ei tällä lailla vielä lakkaa, joskin yhtiöt
17635: eivät saa maatiloja ostaa kokonaisuudessaan, mutta on se kumminkin
17636: yksi ja välttämätön keino. Sentähden on aika jo säätää siinä suh-
17637: teessa sulku.
17638:     Ed. Martikainen muun muassa toi sangen räikeitä numeroita
17639:  Karjalan metsäkaupoista, mutta ymmärtääkseni hänen esimerkkinsä
17640: eivät ainakaan kaikki kohdistuneet tähän, vaan ne ovat toisella
17641: metsälailla ehkäistävät, jota laatimaan talousvaliokunta lienee jo
17642: ryhtynytkin.
17643: 
17644:     Ed. Paloheimo: Koska minäkin kuulun niihin edustajiin,
17645: jotka periaatteessa hyväksyvät tänsuuntaisen lakiehdotuksen, kuin
17646: nyt kysymyksessä oleva, niin lausun iloni siitä, että talousvaliokunta
17647: on koettanut parastaosa laatiessaan tässä kysymyskessä lakia. Eri
17648: asia sitte on, kuinka täsmällinen, kuinka oikeaan osattu se kaikissa
17649: kohdissa lienee. Samalla täytyy minun lausua iloni siitä myöskin,
17650: että yleensä hyvin vähän edustajia eduskunnassa on löytänyt,
17651: jotka tänhenkistä, tänsuuntaista lakia ovat vastustaneet. On ollut
17652: pääasiassa kolme henkilöä, jotka sitä ovat vastustaneet. Minun
17653: täytyy myöntää, että odotin paljon pätevämpiä syitä heidän vastus-
17654: tuksellensa.
17655:     Jos minä oikein käsitin ja kuulin esim. ed. Schybergsonin syitä,
17656: joitten nojalla hän vastusti tänsuuntaista lakia, niin olivat ne,
17657: että tämä laki suuressa määrässä tekisi vaaranalaiseksi tykkänään
17658: meidän puuteollisuuden alalla toimivat yritykset, saha-laitokset ja
17659: hiomot. Mutta täällä muistaakseni jo yksi ennen minua huomautti
17660: hänelle, että ei suinkaan ole välttämätöntä, että teollisuuslaitos
17661: 376                 Istunto 20 p. maaliskuuta 1908.
17662: 
17663: 
17664: omistaa itse maapohjan, missä raaka-aineet kasvavat. Niin kauvan
17665: kuin teollisuuslaitoksille on turvattuna pitkäaikaiset ostot vuokra-
17666: maalla, missä ne voivat kasvattaa ja varastossa pitää raaka-aineita
17667: huonompien aikojen varalta, niin minusta tämä valitus on aivan
17668: aiheeton. Ja, niinkuin sanoin, tämä oli hänen pääsyynsä, minkätäh-
17669: den hän sitä vastusti. Jos hän olisi valittanut teollisuuslaitostemme,
17670: varsinkin hiomoimme kohtaloa sen johdosta, että meidän maasta
17671: nykyään aivan järjettömästi viedään ulkomaille kasvava kuusi-
17672: ja mäntymetsä ja kaikki meidän uittoväyliämme lähellä olevat nuo-
17673: ret havumetsät suorastaan ryöstetään meidän omalta teollisuudel-
17674: tamille pois, silloin minä olisin ymmärtänyt, että hänellä olisi ai-
17675: hetta valittaa meidän teollisuutemme tulevaa kohtaloa. Jos hän
17676: olisi tahtonut teollisuuslaitoksiamme tällä alalla turvata, olisin toi-
17677: vonut, että hän ensimäisenä olisi koettanut vaikuttaa kotimaiseen
17678: hallitukseemme siihen suuntaan, että olisi ryhdytty jonkunlaisiin
17679: toimenpiteisiin tämän raaka-aineen äärettömän ulosviennin ehkäi-
17680: semiseksi. Se on minun vakaumukseni: sillä olisi kotimainen halli-
17681: tus todellakin tehnyt kiitettävän työn meidän kotimaiselle teollisuu-
17682: dellemme. Ja pyydän huomauttaa, että lieneeköhän ulkomailla
17683: niillä samoilla ostajilla, jotka meiltä ostavat esim. hiomopuita,
17684: suuria maa-aloja, omaa pohjaa, missä ne raaka-aineensa kasvatta-
17685: vat. Ei suinkaan. Ne tehtaat elävät ja työskentelevät ja valmista-
17686: vat valmisteeosa raaka-aineesta, jonka he suorastan ostavat ja
17687: useinkin monen välikäden kautta, ja täytyypä näiden hiomolaitosten
17688: sielläkin elää ja kannattaa.
17689:      Mitä sitten tulee itse lakiin, niin minun täytyy myöntää, että
17690: kaikissa kohdin se ei minua tyydytä, ja koska en ole suuren valio-
17691: kunnan jäsen eikä minulla ole siellä tilaisuutta tuoda esiin niitä
17692: pieniä huomautuksia, joita minulla on tätä lakia vastaan, niin teen
17693: sen nyt.
17694:      Minun täytyy myöntää, että tässä laissa on läpikäyvänä henkenä
17695: ikäänkuin joku viha meidän teollisuuttamille vastaan. Ja myön-
17696: nettäköön, että teollisuuden alalla on kai ja on varmaankin vääryyttä
17697: tehty maataviljelevää kansaa kohtaan, mutta vanhat rikokset, ne
17698:  olkoot sinänsä, lainlaatijan ei minusta tule asettua sille kannalle
17699: mitä ennen on tehty ja ikäänkuin kostaa vanhojen syntien tähden.
17700: Minusta tässä pannaan teollisuuden harjoittaja hyvin omituiseen
17701:  asemaan. Hänestä tehdään ikäänkuin ihminen, joka -niin luulisi
17702: - jos se kädellänsä puuttuu maanviljelystöihin, tekisi sen saastai-
17703: seksi tai epäpyhäksi. Niin ankaria määräyksiä on tässä teollisuuden-
17704: harjoittajalle asetettu. Kun laki sisältää sellaisen määräyksen,
17705:  ettei kukaan, joka teollisuutta harjoittaa ja vallankin puuteollisuu-
17706:  den alalla, ilman erityistä lupaa saa omistaa maata muuta kuin 30
17707: ha, niin minusta on siinä .valiokunta turhanpäiten mennyt liian
17708: pitkälle. Ei tämä meidän isänmaamme sillä tule ahtaaksi, jos joku
17709:                      Puutavaraliikkeiden maan ostot.                377
17710: 
17711: tehdas läheisyydessään omistaa muutamia satoja tai tuhansia heh-
17712: taareja, eikä tämän lain tarkoituksena ole se. Lain tarkoituksena on
17713: estää suuria maa-alueita kokoontumasta muutamien harvojen kä-
17714: siin. Ja jos menemme tarkastamaan vanhimpia teollisuuslaitoksiam-
17715: me ja teemme johtopäätöksen, mitenkä ne ovat kohdelleet sitä maata,
17716: joka on heidän tehtaansa ympärillä ja läheisyydessä, niin minä luu-
17717: len, että meidän täytyy myöntää aivan yksimielisesti: sieltä me löy-
17718: dämme Suomen parhaiten viljellyt maat, sieltä me löydämme,
17719: näiden tehtaiden ympäriltä, Suomen parhaiten hoidetut metsät.
17720:     Jos näin on, niin mitä varten me silloin laitamme laista turhan-
17721: päiten sellaisen lain, että se kerrassaan estää tehtaanomistajaa
17722: omistamasta vähempääkään viljelysmaata tehtaansa ympärillä?
17723: Minä menen niin pitkälle, että pitäisin päinvastoin etuna, että kus-
17724: sakin teollisuuslaitoksessa, kunkin teollisuuslaitoksen ympärillä
17725: olisi jonkun verran maata, olisi jonkun verran metsää. Minä pyydän
17726: huomauttaa, että eiväthän niiden kymmenien ja useinkin satojen
17727: perheiden lapset, jotka teollisuuslaitoksissa toimivat, kaikki saa työtä
17728: siinä tehtaassa, missä vanhemmat ovat, vaan seuraus on tavallisesti
17729: se, että nämä lapset saavat hakea työtä ulkomaailmasta. Mutta
17730: millaisina ne tavallisesti menevät tällaisilta tehdasseuduilta? Ne
17731: ovat saaneet hyvin yksipuolisen kasvatuksen ja luonteet useinkin
17732: muodostuvat epäkäytännöllisiksi. Mutta jos niillä on tällainen
17733: maanviljelys ympärillä, on epäilemättä varmaa, että usealla työmie-
17734: hen lapsella on tilaisuus täällä saada toimeentulonsa, lapsi voi elää
17735: vanhempainsa luona kodissaan.
17736:     Mikä minusta on tämän ensimäisen pykälän suhteen hyvin omi-
17737: tuista, on se että tätä lakia on ollut laatimassa juuri meidän vasem-
17738: miston miehiä tuntuva määrä, ja tietävät he kai hyvin, että melkein
17739: ensimäisiä huomautuksia, mitä ammattitarkastajana on, kun hän
17740: tulee johonkin tehdaslaitokseen ja näkee tuollaisen ahtaan tehdas-
17741: paikan ilman minkäänlaista viljelystä, ilman puutarhaa, ilman työ-
17742: miehille varattua perunamaata, on: olkaa hyvä ja koettakaapa
17743: hankkia näille edes pieni puutarhamaa, vaikka pienempikin pelto,
17744: että ne saisivat edes jonkun kappasen perunoita kylvää. Ja nyt
17745: on kaikessa tapauksessa laki laadittu niin ahtaaksi kuin ro ha.
17746: Tämän pykälän minä siis toivoisin tulevan muutetuksi siihen suun-
17747: taan, että raja tuntuvasti laajennettaisiin. Minä menen niin pitkälle
17748: ja olen varmasti vakuutettu siitä, ettei maamme kärsi siitä mitään,
17749: vaikkapa tehdas ympäristöllään omistaa maata vaikkapa r,ooo ha,
17750: kun'vaanlaki määrää, että sen tulee viljellä viljelyskelpoisen maansa
17751: voimaperäisesti ja hoitaa metsäänsä järkiperäisesti.
17752:     Sitten on täällä kolmas pykälä, joka minusta on myöskin hyvin
17753: ahdas niihin puutteisiin nähden, joiden sisälle se on rakennettu.
17754: Siinä on nimittäin määrätty, että jos joku joutuu pakkohuutokau-
17755: passa saamaan saatavistaan kiinnityksensä suojelemiseksi jonkun
17756:                    Istunto 20 p. maaliskuuta 1908.
17757: 
17758: 
17759: tilan haltuunsa, niin hän on pakotettu myymään sen jo yhden vuo-
17760: den kuluessa. Mitä varten tässäkin on niin äärettömän ahdas raja?
17761: Onko siinä meidän maallemme mitään vaaraa, jos tämä tila on teh-
17762: taan hallussa, jonka omasta saatavastaan on täytynyt se ottaa suojel-
17763: laksensa omia etujaan, jos se on sen hallussa muutaman vuoden
17764: enemmän tai vähemmän. Mutta jos laki laaditaan sellaiseksi, että
17765: se on tehtaan hallussa vain yhden vuoden, niin voihan sattua, että
17766: silloin kuin omaisuus tehtaan omistajan haltuun tulee, on hirveän
17767: huonot konjuktuurit. Tehdas on silloin pakoitettu myymään sen,
17768: vaihtamaan rahaksi ja voi tapahtua, että se silloin on pakoitettu
17769: kärsimään suurenkin vahingon. Tässäkin kohden toivoisin siis että
17770: tuo aikamäärä ehdottomasti tulisi pidennetyksi. Jätän Suuren
17771: valiokunnan harkittavaksi, kuinka pitkäksi se olisi määrättävä,
17772: mutta luulisin, ettei mitään vahinkoa maallemme koituisi, vaikka
17773:  tämä aika laajennettaisiin s-6 vuoteen, senkin jo pidän hyvin
17774:  tiukkana aikana.
17775:      5 §:ssä on tämä laki kohdistettu tykkänään yksityiseen henkilöön.
17776: Siinä tehdään taas sellainen ihminen, joka jollain tavalla on tekemi-
17777:  sessä puuta raaka-aineena kuluttavan tehdasmaisen teollisuuden
17778:  kanssa tai pääasiallisesti elinkeinonaan pitää puutavarakauppaa,
17779:  mahdottomaksi viljelemään maata. Sille kannalle on valiokunta
17780:  asettunut. Jos nyt siis täällä kuka tahansa on jollakin tavalla
17781:  osakkaana esim. jossakin sahalaitoksessa, niin hän ei saa enää vil-
17782:  jellä maata. Jos täällä on joku halkokauppias Heilsngissä, joka ostaa
17783:  valmiita halkoja mailta ja tuo niitä Helsingin torille, niin hän ei
17784:  saa viljellä maata. Hyvät herrat! minä toivon että tällaiset ahtaat
17785:  rajat kuin tässäkin pykälässä saadaan korjatuksi, ei se itse lakia
17786:  sentähden kumoon vie. Kuten sanoin, minä hartaasti toivon, että
17787:  tämänsuuntainen laki syntyisi ja olen varmasti vakuutettukin,
17788:  että kun se suuresta valiokunnasta palaa, niin siitä on pääasialli-
17789:  sesti puutteet korjattu, jonka jälkeen eduskunta sen toivoakseni
17790:  tulee mielihyvällä hyväksymään.
17791: 
17792:     Ed. Brander: Kun on kyseessä evästys suureen valiokuntaan,
17793: niin tähänastinen keskustelu kai jo riittäisikin. Olen kuitenkin
17794: pakoitettu käyttämään puheenvuoroa muutamien lausuntojen joh-
17795: dosta. Ensinnäkin tahtoisin tyydyttää uteliaisuuttani ja tiedon-
17796: haluani erään uuden tilastotieteilijän numerojen johdosta,        Ed.
17797: Martikainen luetteli koko joukon tietoja tienoilta, joiden oloja minä
17798: ja joku muukin täällä sattuu tuntemaan, mutta minusta tuntui
17799: kuin hänen numeronsa olisivat koskeneet aivan toisia asioita. Aina-
17800: kin olisin halukas tietämään, miten monet kerrotuista metsäkau-
17801: poista koskevat samalla myöskin maapohjan kauppaa, josta tällä
17802: kertaa vain on kysymys. Olisi suotavaa, kun lausunto tilastoon pe-
17803: rustetaan, että tuo tilasto esitettäisiin niin, ettei väärinkäsitystä
17804:                     Puutavaraliikkeiden maanostot.                379
17805: 
17806: syntyisi ainakaan niiden puolelta, jotka samalta paikkakunnnalta
17807: ollen jonkun verran oloja tuntevat. Olisi myös ollut hauska tietää,
17808: mitenkä suuria ne tilat olivat, joidenka metsät oli ostettu ja josko
17809: vastalauseessa olevan lakiehdotuksen mukaan nuo tilat kenties •
17810: olisivat tulleet turvatuiksi vai eivätkö?
17811:     Muuten ihmettelen, ettei sama puhuja voimakkaammin käyttä-
17812: nyt näitä aineksia, jotka oikeastaan olisivat tuotavat esille kun met-
17813: sänhoitolain säätäminen tulee käsittelyn alaiseksi, esittääkseen jota-
17814: kin, joka käy valiokunnan enemmistön mielipidettä vastaan, nimittä-
17815: täin, mitenkä vaarallista muutamissa olosuhteissa op., että yksityiset
17816: omistavat metsämaita. Ihmettelen myös, ettei hän puhunut voi-
17817: makkaammin metsämaiden sosiaaliseeraamisesta tai ainakin kunnal-
17818: lismetsien ja valtion metsien lisäämisestä tai metsäyhdyskunnista.
17819: Mutta nämä viimemainituthan eivät luultavasti kuulu sen suunnan
17820: ohjelmaan, jota hän edustaa.
17821:     Muuten aivan lyhyesti lausun mielihyväni siitä, että ed. Geb-
17822: hard on vastalauseessa esiintyvän esitysehdotuksen ymmärtänyt
17823: paremmin kuin muut, hän kun tunnusti, että vastalauseen tekijä
17824: siinä koettaa asettua sellaiselle kannalle, joka saattaisi molemmat
17825: puolet tyytyväisiksi. Minä luulen, että monen vakavan valtiopäivä-
17826: miehen ja -naisen vakavana pyrkimyksenä on koettaa laatia sellai-
17827: sia lakeja, jotka mikäli mahdollista tekisivät eri asianomaiset tyyty-
17828: väisiksi, toisin sanoen että me koettaisimme laatia lakeja, jotka
17829: tasapuolisesti valvovat kansan eri ryhmien etuja, eikä vain jonkun
17830: elinkeinoluokan tai ryhmän etuja (hyvä!).
17831:     Kun tämän olen lausunut, niin voin aivan lyhyesti sivuuttaa
17832: hänen paljo pätevämmät puheensa noista miljoonista hehtaareista.
17833: Minä en ole niin aralla ja pelkääväliä kannalla kuin hän siitä, että nuo
17834: kuusi miljoonaa hehtaaria olisivat vaarassa joutua metsäyhtiöiden
17835: ja liikkeenharjoittajain käsiin. Olen varsinkin viimeisinä aikoina,
17836: jolloin kansamme maataviljelevän väestön keskuudessa on tapahtu-
17837: nut suuremmoinen herääminen, joka toivottavasti vielä jatkuu,
17838: tullut yhä enemmän vakuutetuksi siitä, etteivät nuo hehtaarit tästä
17839: puoleen enää niinkään hevillä luiskahda pois, varsinkin jos säädetään
17840: laki, joka pienviljelyksen kokonaan turvaa. Ja ed. Kalliolie tahtoisin
17841: sanoa, että lainsäädännön on ennen kaikkea pidettävä houlta pien-
17842: viljelijöistä, eikä ole niin tarpeellista pitää huolta suurtilallisista,
17843: joilla on suuremmat edellytykset pitää huolta itsestään. Tällä ei
17844: lainsäädännön tarvitse heitäkään jättää ulkopuolelle toimenpiteit-
17845: tensä rajoja.
17846:     Muuten mitä siihen muistutukseen tulee, jonka ed. Kallio esitti
17847: vastalausetta vastaan asettuessaan mietinnön kannalle, niin tahdon
17848: hänelle lausua, että hänen muistutuksensa vielä raskaampana koh-
17849: taa mietintöä. Se lain kiertämisen vaara, jonka hän luuli piilevän
17850: vastalauseen ehdotuksen hyväksymisen takana, vaivaa vielä enem-
17851: 380                Istunto 20 p. maaliskuuta 19o8.
17852: 
17853: 
17854: män enemmistön ehdottamaa lakiehdotusta. Mikä estää yksityisiä
17855: rahamiehiä ostamasta kokonaisia tiloja maineen metsineen, harjoitta-
17856: masta ensin vaikkapa huvikseen maanviljelystä ja sitten ryhtymästä
17857: sen tai tämän puutavarateollisuuden harjoittamiseen? Ja yleensä
17858: lienee kai siten, että jos joku laki laaditaan, ankarammaksi kuin
17859: olevat olot edellyttävät, niin sitä suurempi on lain kiertämisen vaara.
17860:     Valiokuntatovereilleni, ed. Knuutilalle ei minulla liene paljon
17861: sanomista. Tahdon vaan huomauttaa, ettei tarvitse olla agronoomi
17862: eikä maanviljelysneuvoja tietääkseen sen ikävän tosiasian, että.
17863: metsä monasti on ollut esteenä voimaperäisen maan viljelyksen ke-
17864: hittymiselle. Tämä on tosiasia, jonka useimmat maalla vähänkään
17865: liikkuneet edustajat tuntevat, ja kaikki me sitä valitamme. Aivan
17866: toista on väittää, että metsä yleensä on esteenä maanviljelyksen
17867: edistymiselle. Minä luulen, että hän on pahasti väärinkäsittänyt
17868: puheeni taikka ei kuullut sitä ainakaan kokonaan.
17869: 
17870:     Ed. Gebhard, Hannes: Aika on jo pitkälle kulunut; en
17871: tahdo sen vuoksi enää pitää pitkiä puheita, vaan ainoastaan korjata:
17872: muutamia väärinkäsityksiä ed. Schybergsonin lausunnossa.
17873:      Hän m. m. mainitsi minun sanoneen, että puutavaraliike tulisi
17874: kärsimään, jos puutavaraliikkeet eivät saisi ostaa tiloja. Sellaista
17875: minä en koskaan ole puhunut, kuten puheeni pikakirjoituskappale
17876: osoittaa.
17877:     Sitten hän näkyi käsittäneen tai tahtovan esittää eduskunnalle
17878: sen käsityksen, kuin minä olisin todellakin puhunut reduktsioonista,
17879: maiden peruuttamisesta sillä tavalla, että siitä pitäisi tulla tosi.
17880: Mutta minä puhuin juuri siitä, että me päinvastoin tahdomme lain-
17881: säädännön kautta estää sitä, että jos maita yhä edelleen suurissa
17882: määrin joutuisi yhtiöiden käsiin, yhteiskunta lopullisesti voisi tulla
17883: siihen pakoitetuksi.
17884:     Ed. Schybergson koetti vielä tukea sitä väitettään, että muka
17885: maan hinnat alenisivat, jos puheena oleva laki tulisi voimaan, sillä
17886: huomautuksella, että minä muka olisin lausunut että valtiolla ja
17887: kunnilla sen voimaan astuttua tulisi olemaan tilaisuus ostaa tiloja
17888: entistä huokeammalla. En ole tahtonut sanoa, että valtio ja kunnat
17889: voisivat silloin ostaa nykyistä huokeammalla, vaan yhtä huokealla,
17890: kuin mitä yhtiöt ovat tähän asti ostaneet.
17891:     Sittemmin ed. Schybergson sanoi huomanneensa, että Talousvalio-
17892: kunnassa oli ollut puute lainsäätäjäkyvyistä, ja tämä, vaikka hän
17893: - itsekin istuu siellä. Valiokunnan jäsenet ovat juuri valittaneet
17894: minulle sitä, ettei ed. Schybergson ole siellä lojaalisesti tuonut esille
17895: niitä puutteita, joita hän sanoo tässä lakiehdotuksessa olevan.
17896:     Lopuksi ed. Schybergson arveli, että rahanpuute tulisi estämään
17897: puutavaraliikkeitä parin seuraavan vuoden kuluessa ostamasta
17898: tiloja. Mutta tosiasia on kuitenkin, että paraikaa ostetaan hurjasti
17899:                      Puutavaraliikkeiden maanostot.
17900: 
17901: 
17902: tiloja esimerkiksi Kajaanin kihlakunnassa; minulla on aivan tuoreita
17903:  tietoja sieltä. Sitä paitsi pyydän muistuttaa ed. Schybergsonia siitä,
17904: ·että hän pari vuotta sitten puhui aivan toiseen suuntaan eräässä
17905: toisessa tilaisuudessa. Hän puhui m. m. näin: >>On otaksuttavaa,
17906: että pääomanomistaja katsoo aikaa myöten edulliseksi ja hänelle
17907: selvenee, että kiinteimistöjen ja etenkin juuri maatilojen ja metsien
17908: 'OStaminen tarjoaa hänelle yhä suurempia ja suurempia hyötyjä>>;
17909:  Ja vähän myöhemmin: >>Maatilat, joita ennen ostettiin mitättömän
17910: halvalla, maksavat nyt kymmenen, ehkäpä satakin kertaa sen mitä
17911: entis aikoina. Olisipa sentähden merkillistä, jos kapitalisti tuota ei
17912: käsittäisi eikä ottaisi osaa liikenevistä varoistaan pankkien talletus-
17913: tileistä hankkiakseen kiinteistöä. Tämän lisäksi tulee vielä sekin
17914: seikka, että nykyisten yhteiskuntareformien mukana virkamies-
17915: makaan ei vastaisuudessa ole varakkaammillekaan kansaluokille
17916: yhtä houkutteleva kuin tähän asti, vaan maanviljelys ja varsinkin
17917: metsänhoito tulevat saamaan näistä kerroksista yhä enemmän voi-
17918: mia ja pääomat tietenkin seuraavat heidän mukanaan.>> Ja vielä:
17919: »Etenkin metsänhoidosta voimme tätä sanoa, sillä se on kaikkein
17920: enimmän riippumaton työväenliikkeistä ja sen pääomaa uhkaavista
17921: vaatimuksista.>> Riittänee jo; me näemme siis että ed. Schybergson
17922: on voinut esittää, että maatilankauppa on erittäin houkuttelevaa
17923: pääomanomistajille.
17924: 
17925:     Ed. Mantere: Koska täällä eräs puhuja on ihmetellyt, ettei
17926: vasemmiston puolelta ole tehty semmoista anomusta, joka vaatisi
17927: tukkiyhtiöiden nyt jo omistamia maatiloja valtiolle lunastettavaksi
17928: ja jaettavaksi tilattomalle väestölle, niin ilmoitan, että ainakin
17929: minä olen jättänyt sellaisen anomuksen, jossa tämä puoli on pää-
17930: asiana. Koska tämä mietintö nyt menee Suureen valiokuntaan,
17931: toivon, että se ryhmä, johon mainittu puhuja kuuluu, antaisin myös
17932: kannatuksensa tälle sosialidemokraattisen ryhmän puolesta tehdylle
17933: anomukselle ja toivon, että se silloin myös saadaan läpi.
17934:     Muuten kaipaisin edes tämän mietinnön perustelussa jotain vaa-
17935: timuksia kysymyksessä olevaan suuntaan, samaten kun kaipaan
17936: vielä viittausta hallitukselle siitä myötätuntoisuudesta, jolla se
17937: kohtelee näiden tukkiyhtiöiden tekemiä anomuksia. Nehän saavat
17938: nimittäin melkein poikkeuksetta oikeuksia kuten esimerkiksi uittaa
17939: tukkia sellaisissakin jokiloissa, joissa säätylakiin perustuva lauttaus-
17940: sääntö sen kieltää, niinikään myöntää senaatti yhtiölle hakkausajan
17941: pidentämisiä y. m. heti, kun pyyntö siitä tehdään.
17942:     Näihin kohtiin pyydän valiokuntaa kiinnittämään huomiota,
17943: jos se mahdollisesti voisi mennä niin pitkälle, että voisi ottaa huomioon
17944: sen anomuksen, joka tähtää siihen, että tukkiyhtiöitten omistamat
17945: maatilat nyt jo otettaisiin valtion lunastettaviksi.
17946:                      Istunto 20 p. maaliskuuta 1<~08.
17947: 
17948: 
17949:     Ed. Wiljakainen: Täytyy myöntää, että tämä pitkä kes-
17950: kustelu on ollut monelle eduskunnan jäsenelle suuremmaksi hyödyksi
17951: kuin tuo laiha mietintö, joka on lain pohjana. Se on luonut moni-
17952: puolisempaa valoa asialle ja sillä tavalla osoittanut, että olisi tarpeen
17953: enemmän valmistella tätä asiaa kuin mitä on tapahtunut. Eräs
17954: puhuja ilmoitti, että komitean mietintö tästä asiasta valmistui
17955: rgos lopulla. Siinä mietinnössä oli kai sen verran selvitystä, että
17956: tämä asia on hyvin vaikea järjestää tarkoitustaan vastaavaksi ja
17957: että menettelytapoja on useampiakin sekä etteivät komitean jäse-
17958: netkään ole olleet aivan yksimielisiä siitä mihin suuntaan on lähdet-
17959: tävä. Vielä sanotaan, että hallitus on laiminlyönyt paljon, kun on
17960: jättänyt näin kiireellisen asian jouduttamatta eduskunnalle. Jos
17961: kuitenkin muistelemme niitä hallituksen esityksiä, mitä ensimäisellä
17962: istuntokaudella jätettiin ja mitä tälläkin on jätetty, niin myöntä-
17963: nemme, että useimmat niistä ovat paljoa vanhemmalta ajalta val-
17964: mistukseensa nähden kuin tämä nyt käsillä oleva, ja että viime is-
17965: tuntokaudella jäi suuri osa niistä vanhemmista ja silloin kyllä tär-
17966: keiksi myönnetyistä käsittelemättä tai kesken. Ne ovat nyt esillä.
17967: On siis jonkunverran riidanalaista, missä järjestyksessä näitä asi-
17968: oita olisi "ollut hallituksen puolelta jätettävä, koska ennen jätettyjä
17969: on käsittelemättä.
17970:     Sitten on täällä valitettu sitä, että hallitus ei ole toimittanut edus-
17971: kunnan tietoon, minkälaiset esitykset se aikoo tehdä. Siinäkin
17972: lienee hallituksella syynsä. Se ei ole saanut esitystänsä muiden
17973: töiden takia siksi valmiiksi, että se olisi voinut sen aikaisemmin jät-
17974: tää. Nyt on kysymys, onko eduskunnalla niin kiire, että sen pitää
17975: ilman valmistelua laatia lakia, josta jo ammattimies on sanonut,
17976: että vaikka periaate onkin hyväksyttävä, niin siinä on pitkin matkaa
17977: ammuttu yli maalin. Kysytään, onko se hallituksen vika, jos edus-
17978: kunta tekee huonon lain, tekee epäkäytännöllisen lain, tai odottaa
17979: kunnes hallitus on saanut kaiken sen selityksen, mitä saatavissa on,
17980: jättääkseen eduskunnan ratkaistavaksi, kumpiko periaate on otet-
17981: tava käytäntöön.
17982:     Täällä on myös moitittu sitä, että hallitus ei ole antanut erästä
17983: esitystä, josta se antoi luonnoksen Eduskunnalle viime syksynä.
17984: Viime syksynä moitittiin hallitusta siitä, että se on jättänyt vahvis-
17985: tettavaksi lakiesityksen, jonka tiesi Eduskunnalle tulevan. Nyt sitä
17986: moititaan siitä, että se ei ole sitä jättänyt. Toisin sanoen se ei ole
17987: jättänyt hallitsijalle vahvistettavaksi eikä tehnytmitään vaikeuksia
17988: tuon lain syntymiselle, mutta nyt sitä kaivataan, sitten kuin se on
17989: tarpeeton. Tuntuu niinkuin olisi tässä åsiassa vähäsen muutakin,
17990: kuin sitä että tahdotaan saada estetyksi tuo väärinkäsitys. Kukaan
17991: ei ole kieltänyt, ettei epäkohtaa olisi olemassa maiden ostossa. Ei
17992: myöskään kukaan ole vastustanut, ettei lainlaadinnalla tarvitsisi
17993: epäkohtaa parantaa. Erimielisyyttä on vain siitä, millä tavalla se
17994:                      Puutavaraliikkeiden maanostot.
17995: 
17996: 
17997: parannetaan. On myöskin osoitettu, että tällä tavalla se ei tule
17998: parannetuksi ja että muita keinoja tarvitaan. Myöskin on sanottu,
17999: että jos estetään maanviljelystilain joutuminen sahayhtiöille, niin
18000: silloin ei ole mitään viljelyksen vaaraa, jos metsää niille tuleekin.
18001:     Vielä on täällä huomautettu sitäkin, että pitäisi antaa yhtiöille
18002: oikeus teollisuuslaitostensa ympärillä hankkia sekä viljelysmaata
18003: että myös metsää, jotta niitä tarpeen vaatiessa olisi käytettävissä.
18004: Tiedän erään tehdaslaitoksen, jossa on semmoinen tapa, että kun teh-
18005: taan työmies on ollut määrävuodet tehtaan palveluksessa, niin hän
18006: saa tonttimaan ilmaiseksi tehtaan alueella metsässä ja saa laittaa
18007: sinne asunnon ja kasvitarhan. Ei mitään tehtaan työväki niin toivo
18008: kuin noiden määrävuosien loppua, että pääsisi väljemmille tiloille
18009: asumaan ja saisi mukavammat olot. Jos nyt pannaan määräys, että
18010: 10 hehtaaria saa olla maata tehtaan ympärillä, niin tämmöinen sa-
18011: tojen asuntojen saaminen ei ole mahdollista.
18012:      Saattaa olla niin, että kun tätä asiaa Suuressa valiokunnassa
18013: pohditaan, lopputulokseksi tulee, että vaikka hyväksyttäisiinkin
18014: tuo periaate, että asia on kieltolailla autettavissa, tämä laki, joka nyt
18015: on tekeillä, on aivan harhaan viepä ja että lisäselvitystä tarvittaisiin,
18016: joka lisäselvitys parhaiten lienee saatavissa niin, että aletaan uudes-
18017: taan, laveammalle pohjalle rakentaa tätä lakia.
18018: 
18019:     Ed. lUkio: Tämän illan keskustelu on muodostunut periaat-
18020: teelliseksi. selvittelyksi sen suuren kysymyksen johdosta, joka on
18021: esillä. Minulle on puolestani ollut erinomaisen valaisevaa kuulla
18022: kumpaisenkin vastapuolueen erilaisia mielipiteitä ja perusteluita
18023: tässä asiassa. Ja minun täytyy sanoa, että sen vaillinaisen peruste-
18024: lun jälkeen, millä valiokunta on evästänyt sen lakiehdotuksen,
18025: joka meillä on esillä. tämä keskustelu on paljon valaissut asiaa.
18026:     Minä pyytäisin saada lausua omana ajatuksenani sen käsityksen,
18027: että suurimpia kansallistaloudellisia kysymyksiä, mitä tällä Eduskun-
18028: nalla saattaa tulla olemaan tällä istuntokaudella, ja kenties usealla
18029: muullakin istuntokaudella tämän jälkeen, on epäilemättä nyt esillä
18030: oleva. Sillä Suomen metsät ne kai muodostavat Suomessa sellaisen
18031: kansallistaloudellisen pääoman, jota meillä mikään muu omaisuus
18032: ei vastaa. Meillä on kehitys ollut viime aikoina kulkemassa siihen,
18033: että tämä kansallistaloudellinen pääoma on ollut joutumaisillaan
18034: hyvin huomattavassa mitassa kapitalististen liikeyhtiöiden omaisuu-
18035: deksi. Kun ottaa tulevaisuuden kannalta asiaa arvostellakseen, ei
18036: tarvitse olla pitkänäköinen huomatakseen kehityksen luonnonlain
18037: välttämättömyydellä vievän siihen, että jos vapaa kilpailu tässä
18038: suhteessa saa kestää Suomen maanomistajain ja kapitalististen
18039: liikeyhtiöiden kesken, siinä ehdottomasti jälkimäiset tulevat olemaan
18040: ·.-oittajina. Silloin meillä joudutaan siihen, että liikeyhtiöt tulevat
18041: omistamaan tärkeimpiä Suomen tuotannon välikappaleita, s. o.
18042:                     Istunto 20 p. maaliskuuta 1908.
18043: 
18044: 
18045: metsiä. Ja minun mielestäni kun tulevaisuutta ajattelemme, ajatte-
18046: lemme sitä arvoa, mikä metsätuotannolla saattaa muutamien vuosi-
18047: kymmenien kuluttua olla, minun täytyy ainakin asettua sille kan-
18048: nalle, että näiden metsien silloin täytyy olla Suomen maanviljelijäin
18049: omia, elleivät ne voi olla Suomen valtion omia. Sillä jos ne tulevat
18050: yksityisten liikekeinottelijain omiksi, silloin me olemme menettä-
18051: neet valtio- ja yhteiskuntataloudelta tärkeimmät tulolähteet, joita
18052: me niin kipeästi, niitä uudella tavalla järjestettäessä, tarvitsemme.
18053: Minä siis tulen siihen, että meillä on päästävä ahtaimmalle rajoitta-
18054: maan sahayhtiöiden oikeuksia omistaa maapohjaa. Täällä on huo-
18055: mautettu siitä, että se suuressa mitassa ehkäisisi puuteollisuuden ke-
18056: hitystä ja edistystä tässä maassa, jos näin meneteltäisiin. Minun luul-
18057: lakseni se peloittelu on kuitenkin turha, sillä joka tapauksessa on
18058: selvää, että puutavaran arvo maailman markkinoilla kasvaa vuosi
18059: vuodelta puhumattakaan vuosikymmenistä. Se on sellaista tavaraa,
18060: jolla kyllä tulee olemaan ostajia. Ajatelkaamme muutamia vuosi-
18061: kymmeniä eteenpäin. Mikä ääretön arvo silloin on puutavaralla
18062: ja silloin myöskin ne rikkaudet, jotka siitä lähtevät, tulevat niiden
18063: omiksi, jotka silloin omistavat puutavaraa. Yksinkertainen tulos
18064: siitä, jos nyt kielletään puutavarayhtiöitä omistamasta maapohjaa,
18065: on se, että he ovat silloin pakoitetut vastaisuudessa ostamaan met-
18066: sää kantokaupalla.
18067:     Täällä on tuotu esiin esimerkkiä siitä, mitenkä tällaistakin .kaup-
18068: paa harjoittaessa metsän omistajaa voidaan vetää nenästä. Niin
18069: tietysti voi vastaisuudessakin tapahtua. Mutta jos meillä on toivoa
18070: siihen. että kansallinen, myöskin taloudellinen sivistys kohoaa,
18071: kaiketi me joidenkin vuosikymmenien kuluessa jo pääsemme siihen,
18072: ettei kukaan, joka metsiä omistaa, ole niin tyhmä, että möisi niitä
18073: ilman että tietää, mikä on niiden arvo.
18074:     Kaikkein vähimmin meillä on syytä tämän pelon vaikutuksesta
18075: nyt jättää vapaus metsäyhtiöille hankkia niin suuria metsäomaisuuk-
18076: sia kuin suinkin mahdollista siitä syystä, että he voisivat paremmin
18077: metsiä hoitaa.
18078:     Minun mielestäni siis, kun tulevaisuuden näkökohtia silmällä
18079: pitää, ei saata olla muuta kuin yksi mieli siitä, että Suomen metsien
18080: täytyy olla läheisesti tuottavassa yhteydessä maaomistuksen kanssa
18081: ja niin ollen asian saattaa siinä suhteessa kai pitää ratkaistuna.
18082: Missä määrin tämä lakiehdotus sitten tyydyttää niitä toiveita ja
18083: tarpeita, joita tällainen tulevaisuus silmäin edessä edellyttää, siitä
18084: saattaa olla eri mieliä.
18085:     Täällä on useita muistutuksia tehty tätä lakiehdotusta vastaan,
18086: mutta kun minä puolestani en ole siinä määrässä vielä voinut siihen
18087: perehtyä, että saattaisin siinä suhteessa käytännöllisiä ehdotuksia
18088: tehdä, tyydyn tällä kertaa lausunnossani ainoastaan siihen, että
18089:                      Puutavaraliikkeiden maanostot.
18090: 
18091: olen ilmoittanut ajatustapani yleensä lakiehdotuksen perusteista
18092: olevan tällaisen.
18093: 
18094:     Ed. Martikainen:         Ed. Branderille tahtoisin mainita, että
18095: minä en ole poikennut siitä sosiaalisesta ajatustavasta, mikä meidän
18096: puolueemme ohjelmassa on. Tällä kertaa pidän tärkeimpänä, että
18097: nyt sosialiseerattaisiin näiltä suurilta metsäyhtiöiltä heillä oleva
18098: omaisuus, ja sitä koetin teroittaa niillä esimerkeilläni. Mitä nimen-
18099: omaan tilastooni tulee, niin minä eilisenä päivänä vasta sain tämän
18100: tilaston, joten ei se niin täydellinen ole kuin valtion satojentuhansien
18101: arvoiset tilastot.
18102: 
18103:     Kun keskustelu on julistettu päättyneeksi, lähetetään asia keskus-
18104: telupöytäkirjan seuraamana Suureen valiokuntaan.
18105: 
18106: 
18107: 
18108:    Pöydällepano:
18109: 
18110:     Ensi täysi-istuntoon pannaan pöydälle Lakivaliokunnan mie-
18111: tintö N:o r naisen naimaijän korottamista koskevan eduskuntaesi-
18112: tyksen ja anomusehdotuksen johdosta.
18113: 
18114: 
18115: 
18116:    Ed. Listo pyytää Eduskunnan Valitsijamiehiä jäämään koko-
18117: ukseen jälkeen istunnon.
18118: 
18119: 
18120: 
18121:    Seuraava istunto on ensi tiistaina kello 6 i. p.
18122: 
18123: 
18124: 
18125:    Täysi-istunto päättyy kello rr,o2 yöllä.
18126: 
18127:                                           Pöytäkirjan vakuudeksi:
18128: 
18129:                                                  Ph. Suuronen.
18130: 
18131: 
18132: 
18133: 
18134:                                                                 25
18135: 386                Istunto 24 p. maaliskuuta 11)08.
18136: 
18137: 
18138:       21. Tiistaina 24 p. maaliskuuta 1908
18139:                    klo 6 i. p.
18140:    Nimenhuudossa merkitään poissa oleviksi ed. Bäck, Castren,
18141: Heikkinen, Kallio, K. Knuutila, Merivirta, Nuotio, Pullinen, Snell-
18142: man ja Tainio.
18143: 
18144: 
18145:    Puhemies ilmoittaa, että syy tämän päivän istunnon myöhästy-
18146: miseen on se, että Puhemiesneuvoston kokous oli tavallista enemmän
18147: aikaa vetävä.
18148: 
18149: 
18150:     Vapautusta saa ed. Kallio hänen perheessään sattuneen äkillisen
18151: sairauden takia täksi päiväksi ja ensi torstaiksi, ed. Pullinen virka-
18152: asiain takia tämän päivän istunnosta, sekä yksityisasiain takia tämän
18153: päivän istunnosta ed. Heikkinen, K. Knuutila, Bäck, Nuotio ja Tainio,
18154: ynnä ed. Runtti tämän kuun 27 päivästä huhtikuun 3 p:ään.
18155: 
18156: 
18157: 
18158:            Muutoksia valiokuntain jäsenistössä.
18159:     Sihteeri lukee seuraavan Valitsijamiesten puheenjohtajalta tul-
18160: leen kirjelmän tämän kuun 20 p:ltä.
18161: 
18162:                  Suomen Eduskunnalle!
18163: 
18164:     Valitsijamiehet saavat tämän ohessa kunnian lähettää Eduskun-
18165: nalle Valitsijamiesten tämänpäiväisessä kokouksessa laaditun pöytä-
18166: kirjan, josta käy selville, että Valitsijamiehet Eduskunnan heille
18167: antaman toimen mukaisesti ovat täyttäneet erinäisissä valiokunnissa
18168: avoimeksi joutuneet sijat siten, että Laki- ja Talousvaliokuntaan
18169: on jäseneksi valittu edustaja Häyrynen ja Työväenasiainvaliokuntaan
18170: varajäseneksi edustaja M äkelin, minkä ohessa edellisen vaalin joh-
18171: dosta avoimeksi joutuneeseen varafäsensifaan Laki- ja Talousvalio-
18172: kunnassa on valittu edustaja 0. F. Laine.
18173: 
18174:                     Valitsijamiesten puolesta:
18175:                              A. Listo.
18176: 
18177:                                                Kaarlo Koskimies.
18178:                            Pikakirjoituskanslia.
18179: 
18180: 
18181:          Eduskunnan pikakirjoituskanslian järjestely.
18182:     Sihteeri lukee seuraavan Suomen Pikakirjoittajayhdistykseltä
18183: tulleen kirjelmän:
18184: 
18185:                   Suomen Eduskunnalle!
18186: 
18187:      Pikakirjoittajayhdistys, tehtyään kulumassa olevan istuntokau-
18188:  den alkaessa Eduskunnalle tarjouksen suomenkielisen pikakirjoitus-
18189:  pöytäkirjan huolehtimisesta näillä valtiopäivillä, on saanut tiedokseen,
18190:  että valtiovarainvaliokunta harkitessaan Yhdistyksen tekemää tarjo-
18191:  usta on, senjälkeen kuin Eduskunta ehdotuksen oli muuten hyväk-
18192:  synyt, pitänyt tarpeellisena alentaa Yhdistyksen pyytämää määrä-
18193:  rahaa g,goo Smk kuukaudelta 8,ooo Smk:ksi.
18194:      Kun Yhdistys teki ehdotuksensa määrärahan suuruudesta oli
18195:  Yhdistys ottanut huomioonsa ne kokemukset, jotka sillä viime istun-
18196:  tokaudelta olivat pikakirjoituskanslian järjestämisestä sekä Edus-
18197:  kunnan työmäärästä, mutta ennen kaikkea ne vaatimukset, joita
18198:  asetti se uusi nopeampi työtapa, joka jo silloin oli otettu käytäntöön
18199:  ja joka tällä kertaa on entisestään kehitetty, parannus, jonka valtio-
18200:  varainvaliokuntakin tunnustaa.
18201:      Kun siis valtiovarainvaliokunta on saattanut tulla määrärahaan
18202:  nähden niin toisenlaiseen tulokseen kuin Yhdistys, täytyy sillä otak-
18203:  sua olleen aivan erityisiä perusteita päätökselleen. Yhdistys ei voi
18204:  kuitenkaan huomata muuta, kuin että eräät tärkeät perustelut valtio-
18205:  varainvaliokunnan alajaoston asiasta laatimassa lausunnossa eivät
18206:  ole paikkaansa pitäviä. Niinpä on kysymyksenalaisissa perusteluissa
18207:  entisen ja nykyisen eduskunnan kuukausimäärärahoista puhuttaessa
18208: .verrattu toisiinsa kahden säädyn tavallisesti yli ne 1 i kuu k a u t i-
18209:  s en pöytäkirjan laajuutta Eduskunnan k o 1 m i k u u k a u t i s e n
18210:  pöytäkirjan laajuuteen, vaikka, kun kuukausimäärärahat olivat
18211:  kysymyksessä, yhtä pitkä työaikakin olisi ollut pidettävä silmällä.
18212:  Lisäksi ei ole otettu huomioon, että säätyvaltiopäiväin pöytäkirjat
18213:  käsittävät myöskin kaikki anomusehdotukset, jota vastoin ne eivät
18214:  sisälly Eduskunnan varsinaiseen pöytäkirjaan. Tosiasia onkin,
18215:  että kun nämä seikat ottaa lukuun, viime Eduskunnan keskustelu-
18216:  pöytäkirja käsitti jotenkin saman keskimääräisen laajuuden kuu-
18217:  kautta kohti, kuin kaikkien neljän säädyn keskustelupöytäkirjat
18218:  yhteensä viimeisillä säännöllisillä säätyvaltiopäivillä vuonna 1900.
18219:  Edellinen käsittää nimittäin n. 1080, jälkimäiset yhteensä n. n6o
18220:  sivua kuukautta kohti. Tuntuu näin ollen vaikealta käsittää mai-
18221:  nituissa perusteluissa olevaa huomautusta, että, >>kun viimeisillä
18222:  säätyvaltiopäivillä saatiin keskustelut 4,300 markan maksulla kuu-
18223:  kaudessa kirjoitetuiksi, vaaditaan nyttemmin I 2,950 kuukaudessa'>
18224:                   Istunto 24 p. maaliskuuta 1908.
18225: 
18226: 
18227: tässä huomautuksessa kun on asetettu y h d e n säädyn määräraha
18228: vastaamaan Eduskunnan määrärahaa.
18229:     Lisäksi on valtiovarainvaliokunta ehdottanut 8ooo markkaa
18230: määrärahaksi sillä perusteella, että silloin pikakirjoittajain keski-
18231: määräiseksi kuukausipalkaksi tulisi 6oo markkaa. Näin ei kuiten-
18232: kaan ole laita, sillä kysymyksessä olevaan summaan sisältyvät myös-
18233: kin puhtaaksikirjoittajain pohjapalkat, 6oo markkaa.
18234:     Edelleen se seikka että nyt koossa olevassa Eduskunnassa työ-
18235: määrä alussa on ollut jonkun verran pienempi kuin viimeisessä, ei
18236: Yhdistyksen mielestä voi perustaa niin suurta kuukausimäärärahan
18237: alennusta, kuin nyt on kysymyksessä.
18238:     Myöskään Yhdistys ei voi löytää apukeinoa sellaisesta toimen-
18239: piteestä, johon valtiovarainvaliokunnassa lienee viitattu, että luo-
18240: vuttaisiin nykyään muuallakin yleisesti käytetystä sanelujärjestel-
18241: mästä, tällainen siirtyminen vanhaan tapaan kun vain, paitsi että
18242: se hidastuttaisi lausuntojen valmistumista, suuressa määrin lisäisi
18243: puhtaaksikirjoittajain työtä vähentämättä pikakirjoittajain.
18244:     Yllä esitetyn johdosta ja kun Yhdistys, tehtävänsä mukaisesti
18245: koettaessaan valtiovarainvaliokunnan toimenpiteen pohjalla muo-
18246: dostaa tyydyttävää pikakirj ottj aiakansliaa, on kohdannut vaikeuksia,
18247: katsoo Yhdistys, ennenkuin se vaatii pikakirjoittajilta lopullista
18248: vastausta valtiovarainvaliokunnan palkkiomääräyksen johdosta,
18249: velvollisuudekseen Eduskunnalle kunnioittaen ehdottaa, että Yh-
18250: distyksen kuukausimääräraha määrättäisiin 86oo markaksi. Tällöin
18251: kansliahenkilökunnan pikakirjoittajain keskimääräinen korvaus muo-
18252: dostuisi jotenkin tarkkaan siksi kuin valtiovarainvaliokunnan ala-
18253: jaosto perusteluissaan on pitänyt sopivana.
18254:     Helsingissä, maaliskuun 9 p:nä Igo8.
18255: 
18256:              Suomen Pikakirjoittajayhdistyksen puolesta:
18257:                               L. Nevanlinna.
18258:                               Puheenjohtaja.
18259: 
18260:                                                     K. A. Petrelius.
18261:                                                        Sihteeri.
18262: 
18263:    Puhemies: Kansliatoimikunta, jonka asiana työjärjestyksen
18264: mukaan on antaa lausunto pikakirjoituskanslian järjestämisestä,
18265: on katsonut parhaaksi ensin kuulustella Valtiovarainvaliokuntaa
18266: tästä asiasta, ja on Valtiovarainvaliokunta kirjelmässä tämän kuun
18267: I6 p:ltä antanut siitä lausunnon, jossa valiokunta ilmoittaa, että se
18268: puolestaosa edelleen pysyy ennen tekemässään päätöksessä, että
18269: Suomen Pikakirjoittajayhdistykselle maksettaisiin ainoastaan 8,000
18270: markkaa kuukautta kohti.
18271:                              Paloviinavero.
18272: 
18273: 
18274:     Kansliatoimikunta omasta puolestaan tämän johdosta ehdottaa,
18275: että Suomen Pikakirjoittajayhdistyksen puheenalainen kirjelmä ei
18276: antaisi aihetta mihinkään toimenpiteeseen Eduskunnan puolelta.
18277: 
18278:    Päätös:     Kansliatoimikunnan ehdotus hyväksytään.
18279: 
18280: 
18281: 
18282:    Esitetään toiseen käsittelyyn:
18283: 
18284:    Ehdotus laiksi siitä verosta, foka paloviinan valmistamisesta on
18285:            suoritettava, sekä sanotun veron käyttämisestä
18286:                              vuonna I909.
18287: 
18288:    Asiakirjat: Arm. esitys n:o g; Valtiovarainvaliokunnan mietintö
18289: n:o 1; Suuren valiokunnan mietintö n:o 1.
18290: 
18291:    Keskustelu:
18292:     Ed. Wuolijoki, Wäinö: Minä en voi olla merkille pane-
18293: matta, että hallituksen esityksessä käytetään sanamuotoa, josta
18294: selvästi näkyy, että hallitus kieltolakikysymyksessä ei suinkaan ole
18295: muuttanut kantaansa siitä, minkä olemme tienneet sen olevan. Siinä
18296: sanotaan nimittäin: •>V aikka ehdotus koko alkoholipitoisia aineita
18297: koskevan lainsäädännön uudistamisesta on harkinnan alaisena, on
18298: kuitenkin epävarmaa, voidaanko sellainen ehdotus j. n. e.•> Siis
18299: puhutaan ehdotuksista, jotka ovat harkinnan alaisina, sen sijaan että
18300: hallituksen olisi pitänyt puhua lakiehdotuksesta, jonka Eduskunta
18301: on hyväksynyt ja joka odottaa vahvistusta. Minä en voi ymmärtää,
18302: mitä ehdotuksia hallitus oikeastaan ajattelee, kummitteleeko vielä
18303: se hallituksen taholla suunniteltu kunnallinen kieltolaki, vai mitä
18304: useampia ehdotuksia tässä tarkoitetaan. Sitäpaitsi, niinkuin valio-
18305: kunta huomauttaa, armollisessa esityksessä ilman muuta edellyte-
18306: tään, että Eduskunnan päättämä kieltolaki ei vielä voisi astua voi-
18307: maan silloin, kun Eduskunta on sen ajatellut astuvan voimaan, nim.
18308: ainakin mitä koskee alkoholipitoisten juomain valmistusta, vuonna
18309: igog 1 p:nä heinäkuuta.
18310:     Puolustukseksi on sanottu, että hallitus ei ollut vielä silloin, kun
18311: tätä esitystä valmistettiin, saanut eduskunnasta kirjelmää kieltolaista,
18312: ja että hallitus ei siis muka tietänyt, että Eduskunta oli päättänyt
18313: kieltolain. Minä huomautan tähän, että kyllä kai hallitus tiesi, koska
18314: Eduskunnan kieltolainpäätös oli aiheuttanut jo yhden senaattorin
18315: eron. Olisi näin ollen voinut ajatella, että tämä ero olisi jonkun
18316: verran muuttanut myöskin hallituksen kantaa kieltolakikysymykseen
18317: nähden, mutta näin ei näy tapahtuneen.
18318: 390                  Istunto 24 p. maaliskuuta IC)08.
18319: 
18320: 
18321:   Minä en voi olla ikävällä merkitsemättä tätä tosiasiaa.       Muuten
18322: minä hyväksyn valiokunnan mietinnön.
18323: 
18324:      Ed. von lllfthan: J ag måste i motsats till hr Vuolijoki
18325: hålla före, att man gör alldeles för mycket väsen af ett uttryckssätt.
18326: I nåd. prop. finnas uttryckligen omnämnda de föreliggande fakta,
18327: men då det i dessa tider är svårt att vara profet, så kan regeringen
18328: lika litet som någon annan förutse, när afgörandet beträffande denna
18329: lag kan föreligga. H vad sedan beträffar resultatet af bränvinsbe-
18330: skattningen, så har detta ingen inverkan på de beräkningar, som
18331: regeringen och utskottet framlagt. Maltskatten kan verkligen för-
18332: anleda en reduktion i beräkningen, men då man rör sig med så osäkra
18333: siffror, som man haft att göra med, när det gäller de nya skatte-
18334: satsema, så är det i alla fall blott gissningssummor man kommer
18335: till. J ag har för min del icke varit fullkomligt ense om, att statsut-
18336: skottets betänkande ens skulle få den half-skarpa form, som det här
18337: har, men jag har icke ansett saken vara sådan, att den skulle kräfva
18338: en reservation, och ännu mindre har jag ansett, att den skulle kräfva
18339: ett särskildt omnämnande i plenum, men när nu saken från en sida
18340: framhållits i ett visst ljus, så ber jag att få amnäla, att jag ser den-
18341: samma i ett alldeles annat ljus.
18342: 
18343:     Ed. Schybergson: Jag hade i en af de svenska tidningama
18344: sett omnämndt, att en delegation inom statsutskottet skulle beslutit
18345: att •>tilldela regeringen anmärkning» för dess förhållande i denna sak,
18346: men fann ingenting sådant i statsutskottets betänkande. Hr Vuoli-
18347: jokis yttrande synes dock afse att i detta afseende komplettera be-
18348: tänkandet, då han i anledning af regeringens förfarande uttalade
18349: sitt nådiga misshag, »ikävällä merkitsi<<.
18350: 
18351:    Ed. Nevanlinna: Minun täytyy ed. Schybergsonille ilmoit-
18352: taa, että valiokunnassa kyllä on ollut muitakin kuin ed. Wuolijoki,
18353: jotka ikävällä ovat havainneet, että hallitus on sillä tavalla tästä
18354: asiasta puhunut kuin se puhunut on. Tämä käy ilmi myöskin valio-
18355: kunnan mietinnöstä, jossa nimenomaan ilmoitetaan, että sellainen
18356: menettelytapa hallituksen puolelta ei ole oikeutettu. Minulla on
18357: myöskin puolestani ollut tarvis valiokunnassa saada tämä käsitys
18358: lausutuksi ja olen voinut yhtyä valiokunnan mietintöön, sentähden
18359: että siinä on suoraan ja selvästi asia sanottu.
18360: 
18361:       Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
18362: 
18363:    Puhemies: Kun mitään muutosehdotuksia ei ole tehty, niin
18364: eduskunta hyväksynee valiokunnan mietinnön.
18365:                 Mallasjuomasuostunta. Naisen naimaikä.              391
18366: 
18367: 
18368:     Päätös: Eduskunta hyväksyy, valiokuntien ehdotuksen mukai-
18369: sesti, armollisessa esityksessä olevan lakiehdotuksen.
18370:    Asian toinen käsittely julistetaan päättyneeksi.
18371: 
18372: 
18373: 
18374:    Esitetään toiseen käsittelyyn:
18375: 
18376:     Ehdotus laiksi suosiuntaverosta mallasjuomain valmistamisesta
18377:                             vuonna I909.
18378: 
18379:    Asiakirjat: Arm. esitys n:o 10; Valtiovarainvaliokunnan mietintö
18380: n:o 2; Suuren valiokunnan mietintö n:o 2.
18381: 
18382:     Puhemies huomauttaa, että Valtiovarainvaliokunnan mie-
18383: tinnössä oleva jälkimäinen ponsi ei nyt ole käsiteltävä, vaan tulee
18384: se käsiteltäväksi kolmannen lukemisen yhteydessä.
18385: 
18386:     Päätös: Eduskunta hyväksyy, valiokuntien ehdotuksen mukai-
18387: sesti, armollisessa esityksessä olevan lakiehdotuksen, mutta lykkää
18388: Valtiovarainvaliokunnan mietinnön 2 sivulla olevan jälkimäisen
18389: ponsilauseen käsittelyn. tapahtuvaksi sitten, kun lakiehdotuksen
18390: kolmas käsittely on loppuun suoritettu.
18391:    Asian toinen käsittely julistetaan päättyneeksi.
18392: 
18393: 
18394: 
18395:                         Naisen naimaikä.
18396:     Esitetään Lakivaliokunnan mietintö N:o I naisen naimaijän ko-
18397: rottamista koskevan eduskuntaesityksen ja anomusehdotuksen johdosta.
18398:     Mietinnöstä otetaan ensimäisen käsittelyn alaiseksi:
18399:     Lakiehdotus N aimiskaaren I luvun 6 § :n muuttamisesta toisin
18400: kuuluvaksi.
18401: 
18402:    Keskustelu:
18403:    Ed. Wuorimaa:          Kun en minä kaikessa voi yhtyä Lakivalio-
18404: kunnan mielipiteeseen kyseessä olevassa asiassa, pyydän saada Suu-
18405: ren valiokunnan harkittavaksi esiintuoda muutamia eriäviä mielipi-
18406: teitä.
18407:     Lakivaliokunta mietinnössään perustaa lakiehdotuksensa yli-
18408: päänsä yleisillä lausunnoilla, esittämättä mitään todellista ja var-
18409: maa näkökohtaa tueksi. Se sanoo, mietinnön 2 sivulla että kokemus
18410: osoittaa, että noin lähes 200 vuotta vanha säännös naisen naimaijästä
18411: 392                 Istunto 24 p. maaliskuuta 19(>8.
18412: 
18413: ei ole osoittautunut oikeaksi. Mutta tämä on vaan yleinen mieli-
18414: pide, yleinen lause, jota olisi pitänyt tueta todellisella tilastolla.
18415: Kaipaan siinä sentähden tilastoa, joka osoittaisi, että tosiaankin on,
18416: niinkuin valiokunta on lausunut, että naimaijän alhaisuus on tuotta-
18417: nut vaaraa yhteiskunnalle, sekä äideille että lapsille. Mutta mitään
18418: semmoista ei esitetä, ja minä luulen, että mitään semmoista tilastoa ei
18419: voidakaan tuoda esiin. Mietinnössä kyllä sanotaan, että nainen siinä
18420: 15-18 vuoden ijässä on vielä niin kypsymätön sekä ruumiillisesti
18421: että henkisesti, että hän ei voi täyttää sitä velvollisuutta, mikä nai-
18422: neelia naisella on. Mutta tämän kypsyyden suhteen voidaan nyt
18423: olla eri mieltä. Toinen kypsyy aikaisemmin ja toinen myöhemmin.
18424: On naisia, jotka 16-vuotisina ovat kypsyneet yhtä paljon kuin toiset
18425: 20-, jopa 24-vuotisina. Tuo kypsyys ei siis riipu ijästä, vaan se riip-
18426: puu usein vallan toisista seikoista.
18427:     Myöskin minulla on asiassa kokemusta 30 vuoden ajalta, jonka
18428: ajan kuluessa olen kuulutuksiin asettanut ja vihkinyt lähes puolen-
18429: toista tuhatta parikuntaa, enkä ole koskaan havainnut, että kansa
18430: olisi käyttänyt vanhaa lakia siten, että siitä olisi tullut naineille
18431: naisille tai lapsille pienintäkään haittaa.
18432:     On kyllä vedottu siihen, että lääkärien taholta olisi sanottu, että
18433: naimaikä on liian alhainen, mutta sekin on subjektiivinen mielipide,
18434: joka ei oikeastaan perustu mihinkään todellisiin tilastoihin, ja tilasto
18435: se on, joka tässä yksinään on ratkaiseva ja sanoo, mikä on todellisuus.
18436:     Myöskin sanotaan vielä, että naimaijän korottamisen oikeutus
18437: on syvälti juurtunut yleiseen tajuntaan. Minä en ainakaan niissä
18438: monissa seurakunnissa, joissa olen ollut, ole milloinkaan kuullut
18439: kenenkään mainitsevankaan, että laissa olisi minkäänlaista epäkoh-
18440: taa naimaijän suhteen. Ei kenkään ole vielä koskaan virkkanut
18441: siitä yhtään sanaa, ja minä olen kuitenkin jotenkin paljon seurannut
18442: naimisiin joutuneiden elämätä, kuulematta tällaisia mielipiteitä
18443: muualla kuin ainoastaan säätyläisnaisten piireissä, jotka siitä kir-
18444: joittelevat lehtiinsä ja perustelevat väitteitään pääasiallisesti sillä,
18445: että on kovin hankalaa naiselle mennä lastenkamarista lastenkama-
18446: riin. Mutta kansannaisten laita on vähän toinen. Minä tiedän
18447: sitäpaitsi, että täällä eduskunnassakin on edustajia, joiden äidit ovat
18448: menneet naimisiin 16 vuoden ikäisinä, eikä suinkaan heissä näy merk-
18449: kiäkään siitä, että tämä olisi heihin vaikuttanut haitallisesti. Tiedän
18450: joukossa olevan myös sellaisia, joiden äidit sittenkin ovat eläneet
18451: Bo vuoteen asti ja olleet erinomaisen terveitä.
18452:     Mietinnön 3 sivulla on sitte kyllä vähäsen tilastoa, mutta se
18453: tilasto todistaa aivan toista kuin mitä sillä on tahdottu todistaa.
18454: Siinä sanotaan, että meidän maassamme vuosittain noin 6oo naista
18455: menee naimisiin alle 18 vuoden. Tämän pitäisi jo osoittaa, että kansa
18456: siinäkin ijässä menee naimisiin. Mutta tilasto myös todistaa, että
18457: kansan terve tajunta on tässäkin rajoittanut oikean määrän: niitä
18458:                             Naisen naimaikä.                          393
18459: 
18460: jotka menevät naimisiin 15-vuotiaina, on sangen vähän, vaikka
18461: heillä onkin lupa siihen. Niitä on ainoastaan toistakymmentä vuo-
18462: sittain. Vasta kun tullaan 16 vuoteen, nousee tämä luku kohta sa-
18463: toihin, ja 17-vuotisten luku nousee niin korkealle, että se lähenee
18464: 6oo vuodessa yhteensä.
18465:     Minä luulen, että jos tämmöinen laki hyväksyttäisiin kuin nyt
18466: on ehdotettu, niin syntyisi siitä sangen paljo vaikeuksia ja haittoja
18467: yhteiskunnassa. Nämä 6oo naista varmaan joutuisivat asemaan,
18468: joka tulisi tuottamaan paljon vaikeuksia. Me tiedämme nimittäin
18469: yleisestä kokemuksesta, että noina 16-17 ikävuosina niissä naisissa,
18470: jotka ovat kehittyneitä ja kypsyneitä, syntyy luonnollisen rakkauden
18471: tunne, joka panee heitä kaipaamaan omaa kotia. Jos heillä silloin
18472: on tarjolla tällainen koti, niin on luonnollista, että he koettavat sinne
18473: pyrkiä. Suurin osa niistä naisista, jotka näin nuoressa ijässä tulevat
18474: naimisiin, ovat siinä tilassa, että heidän täytyy päästä avioliittoon,
18475: sillä muuten heitä kohtaa hätä, sydämen surut ja murheet, jotka
18476: toisinaan voivat viedä epätoivoisiin tekoihin. Semmoisia kokemuksia
18477: on nykyäänkin olemassa, vaikka 15 vuoden naimaikä on luvallinen.
18478: Mutta jos se nyt korotettaisiin, niin syntyisi tällaisia tapauksia paljon,
18479: ehkä suurin osa 6oo:sta tulisivat olemaan semmoisia.
18480:     Ehdotetusta muutoksesta saattaa siis, niinkuin huomaamme
18481: syntyä todellinen siveellinen vaara, joka uhkaa yhteiskuntaa. Tie-
18482: dämme vielä, että jos kerran tuollainen nainen, ennenkuin pääsee
18483: avioliittoon, synnyttää lapsen, niin hänen kihlattunsa tavallisesti
18484: melkein säännöllisesti hylkää hänet. Seur-auksena on näin ollen,
18485: että ilmestyy kodittomia turvattomia naisia, jotka joutuvat häpeän
18486: alaisiksi.
18487:     Täällä on kyllä huomautettu, että pitäisi kasvattaa nuorisoa sellai-
18488: seksi, etteivät he menisi naimisiin ennen 18 ikävuottaan; on viitattu
18489: siihen, että säätyläisluokkaan kuuluvat nuoret naiset eivät sitä tee,
18490: vaan ainoastaan kansan lapset. Mutta kun tämä laki on sellainen,
18491: joka sietää kaikenpuolista pohtimista ja jossa ei saa mitään peittää
18492: asian tärkeyden tähden, niin pyydän huomauttaa, että sivistys-
18493: neessäkin säädyssä kyllä, vaikkei naimisiin mennä, tapahtuu saman-
18494: laisia hairahduksia, joita syntyisi suuressa määrin maalaiskaosan
18495: keskuudessa, jos tällainen este heidän avioliittoon pääsemiselleen
18496: asetettaisiin. Ei tarvitse muuta kuin katsella ruotsalaisia päivä-
18497: lehtiä, niin näemme ilmoituksia semmoisia kuin: •>kätilö se ja se
18498: Norrmalmilla tai Södermalmilla Tukholmassa ottaa vastaan naisia
18499: ja pitää asiat salassa<• tai •>kätilö Pietarissa sen ja sen kadun varrella
18500: ottaa vastaan hyvin situeerattuja naisia ja pitää asiat salassa<•. Ei
18501: tällaisia ilmoituksia vuosi vuodelta joka viikko meidän lehdissä olisi,
18502: jollei niillä olisi jotain tarkoitusta. Yksityisiä esimerkkiä ei tässä
18503: sovi ottaa esiin.
18504: 394                   Istunto 24 p. maaliskuuta 1908.
18505: 
18506: 
18507:      Tämän lakiehdotuksen loppuun on kyllä pantu se määräys, että
18508:  jos erikoisissa tapauksissa tahdotaan poikkeuksia, niin Keisari ja
18509: Suuriruhtinas voi siihen antaa luvan. Mutta tästä olisi varmaan se
18510: seuraus, että 6oo naisen pitäisi joka vuosi pyytää erikoislupaa men-
18511:  näkseen avioliittoon. Ja sitä varten heidän täytyisi maksaa vähin-
18512: tään 6o markkaa veroa- asiamiehille, karttarahoja y. m. - pääs-
18513: täkseen naimisiin; se tekisi 36,ooo markkaa vuodessa. Sitäpaitsi
18514:  tarvittaisiin senaattiin erityinen osasto, joka käsittelisi näitä asioita,
18515: sillä muuten ei siellä muiden asioiden ohella kerittäisi niin paljon
18516:  näitä asioita käsitellä. Mutta lisäksi voi löytyä köyhiä, jotka eivät
18517: ole tilaisuudessa hakemaan itselleen lupaa ja ovat siis avuttomia.
18518:      Mutta jos nyt kerran naisen naimaikää tahdotaan välttämättö-
18519: mästi supistaa; niin minun luullakseni olisi parempi, että se supistet-
18520: taisiin ylä- eikä alapäästä. Meidän lakimme nimittäin sallii miten
18521: vanhan naisen tahansa mennä naimisiin kuinka nuoren miehen
18522: kanssa tahansa. Minunkin on täytynyt kuuluttaa ja vihkiä sem-
18523: moisissa tapauksissa, joissa morsian on ollut so--6o, jopa kerran
18524: 68:kin vuotta ja sulhanen 23 vuotta vanha. Siis morsian on voinut
18525: olla tulevan miehensä äidin äidin äiti. Semmoiset avioliitot, ne to-
18526: siaan kaipaisivat todellista korjausta. Esittäisin sen vuoksi arvoi-
18527: sille anomuksen tekijöille, että ensi valtiopäivillä antaisivat tätä
18528: koskevan anomuksen, sillä sellaisesta avioliitosta syntyy kurjat olot
18529: koteihin.
18530:      Mutta kun valiokunta on lakiehdotuksensa laittanut, on se myös
18531: yhdellä kynän pyöräyksellä supistanut miehenkin naimaikää. En-
18532: nen on saanut mennä naimisiin I8 vuotinen kansanmies, käsityöläi-
18533: nen tai muu työmies, siis ylipäänsä kaikki maalaiset. Tämä riippuu
18534: siitä, että säädyt vuonna I748, sen perästä kuin laki naimaijästä
18535: I734 oli säädetty, huomasivat, että tuli niin paljon erivapautusha-
18536: kemuksia hallitukselle, että täytyi asettaa erityinen virasto niitä
18537: ratkaisemaan, jotenka siitä aiheutui liian suuria kustannuksia kan-
18538: salaisille, ja pyysivät sen vuoksi, että kuninkaallinen majesteetti
18539: antaisi asetuksen erivapautuksesta, jonka kautta kysymyksessä
18540: olevaa lakia supistettaisiin siten, että maataviljelevän kansan lapset
18541: saisivat mennä naimisiin jo I8 ikävuodesta asti, kun kihlakunnan-
18542: oikeus on ensin tutkinut asian. Vuonna I756 säädyt uudestaan
18543: pyysivät, että kuninkaallinen majesteetti suvaitsisi antaa semmoi-
18544: sen asetuksen, että kihlakunnanoikeuden tutkimukset jäisivät pois
18545: ja että ilman muitta mutkitta annettaisiin kaikille I8 vuotta ..täyt-
18546: täneille miehille maaseudulla lupa mennä avioliittoon. Siitä annet-
18547: tiin kuninkaallinen asetus 8 päivänä joulukuuta I756. Nyt Laki-
18548: valiokunta vahvistaa tuon entisen lain miehistä vain, ja sillä tavalla
18549: korottaa miehen naimaiän 2I vuoteen. Tilasto osoittaa, että joka
18550: vuosi menee Suomessa naimisiin 2,000 miestä alle 2I vuoden. Siis
18551: täytyisi 2,000 _,miehen pyytää erikoisvapautusta. Mitä se tahtoo
18552:                            Naisen naimaikä.                         395
18553: 
18554: sanoa, on ymmärrettävissä, kun ajatellaan samaa, mitä naistenkin
18555: suhteen. Tarvittaisiin erityinen osasto senaatissa, joka näitä asioita
18556: ratkaisisi, ja se maksaisi rzo,ooo markkaa. Minkätähden tällaista
18557: turhaa verotusta pannaan toimeen, joka ei ole mistään kotoisin.
18558: Jonkun vuoden perästä varmaan tullaan pyytämään, että Keisa-
18559: rillinen Majesteetti selittäisi lain - samalla tavoin kuin muinoin
18560: kuninkaallista majesteettiä pyydettiin selittämään lakia. On kyllä
18561: sanottu, että tämä kuninkaallinen asetus jäisi sittenkin voimaansa.
18562: mutta se on järjetöntä, sillä eihän kuninkaallinen asetus voi selittää
18563: lakia, jota ei silloin vielä ollutkaan, kun se annettiin. Se voi koh-
18564: nistua ainoastaan lakiin, joka on sitä ennen ollut. Senpätähden
18565: tämä laki tyhjäksi tekee ennen mainitut kuninkaalliset selitykset.
18566:      Nämä yleiset huomautukset pyydän minä nyt sulkea Suuren
18567: Valiokunnan huomioon, siinä toivossa, että se ottaa ne harkintansa
18568: alaisiksi. Vaikka tämä tavallaan on vähäsen koomillinen ja leikilli-
18569: nen asia, niin kuitenkin tällä on sangen syvälti ulottuva vaikutus.
18570: Minä vaan pyydän huomauttaa, mihin vaikeaan välikäteen joutuvat
18571: papit, joiden semmoisissa asioissa täytyy olla ensimäisinä ottamassa
18572: vastaan niitä valituksia, jopa uhkauksiakin, jotka syntyvät, jos täl-
18573: lainen supistus naimisiin menemisestä asetetaan.
18574: 
18575:     Ed. Gripenberg: Se, että naisen naimaijän korottamista
18576: vastustetaan, on uutena muistutuksena siitä tosiasiasta, ettei ihmis-
18577: suvun kehittämistä pidetä yhtä tärkeänä kuin karjanrodun jalos-
18578: tuttamista. Ne, jotka harjoittavat järkiperäistä kotieläinten kasva-
18579: tusta, eivät hyväksy uuden elämän luojaksi sitä, jolla ei ole kylläksi
18580: ikää ja ruumiillisen elämän kehitystä, mutta kun on kysymyksessä
18581: ihmisten elämä ja kehitys, silloin uskotaan suvun jatkaminen ja kas-
18582: vattaminen keskenkasvuisen ja kehittymättömän äidin haltuun.
18583: Kuitenkin ovat etevät lääkärit jo lähes 30 vuotta taistelleet naisten
18584: alhaisen naimaijän korottamiseksi. Tunnettu ruotsalainen profes-
18585: sori S. Ribbing kirjoitti, että nykyinen kulttuuri välttämättömästi
18586: vaatii uudistusta tässä suhteessa, jos mieli pysyttää avioliittoa yh-
18587: teiskunnan pohjana. Hän sanoo puhuvansa ei ainoastaan oman
18588: itsensä ja kokeneitten tiedemiesten puolesta, mutta myös avioliit-
18589: toon aikovien, tulevien sukupolvien ja koko yhteiskunnan hyvää
18590: silmällä pitäen, kun hän vaatimalla vaatii naisen naimaijän korotta-
18591: mista. Samoin toinen etevä lääkäri Georg von Diiben kutsuu sil-
18592: loista lakia naisen naimaijästä järjettömäksi, ja tohtori Rudolf Idman,
18593: joka meillä on tehnyt asiasta esityksiä useilla valtiopäivillä, perustaa
18594: ehdotuksensa m. m. siihen, että kuten hän sanoo, tyttö on rs-vuoti-
18595: aana yhtä kypsymätön henkisesti kuin kehittymätön ruumiillisesti.
18596: Valtiopäivämies Borg Ruotsissa, joka siellä on ajanut tätä asiaa,
18597: tuo esille numeroita, jotka osoittavat, että kuolevaisuus on paljon
18598: suurempi niissä naisissa, jotka menevät naimisiin liian aikaisin, ja
18599:                      Istunto 24 p. maaliskuuta 1908.
18600: 
18601: 
18602: heidän lapsissaan, kuin niissä, jotka ovat menneet avioliittoon täysin
18603: kehittyneinä.      Myöskin tunnettu valtiopäivämies ja sosioloogi
18604: Svensen tuo esille numeroita kaikista maista, jotka osoittavat
18605: samaa. Kysymyksen fysiolooginen ja käytännöllinen puoli lienee
18606: selvä kaikille niille, jotka asettavat avioliiton korkealle, eivätkä tahdo,
18607: että sitä solmitaan kevytmielisesti ja muita - esim. varallisuus -
18608: suhteita silmällä pitäen.
18609:     Mitä tulee siihen, kuten on sanottu, että siveellisiä vaaroja voisi
18610: syntyä nuorille tytöille, jos naimaikää koroitetaan, tahdon huo-
18611: mauttaa siitä, että tytön suojelusikähän on ehdotettu korotettavaksi,
18612: joten alaikäinen tyttö olisi laillisesti enemmän turvattu siveellisiltä
18613: vaaroilta kuin nyt. Toiseksi viittaan esitysehdotuksessa ja mietin-
18614: nössä mainittuun tosiasiaan, että aviottomien äitien keskimääräinen
18615: ikä tavallisesti on 20-30 välillä.
18616:     Sitte tahdon vielä huomauttaa siitä, että poikkeustapauksia
18617: varten on edelleen säilytetty naiselle mahdollisuus erivapautustietä
18618: hankitun luvan nojalla aikaisemmallakin ijällä mennä naimisiin, ja
18619: minä tiedän, että maksu tästä hakemuksesta ei ole niin korkea, kuin
18620: edellinen puhuja täällä esitti.
18621:     Viimeiseksi huomautan, että Ruotsissahan naisen naimaikä on
18622: ollut korotettuna jo kauvan aikaa, eikä sieltä ole kuultu, että olisi
18623: syntynyt sellaisia vaaroja naiselle kuin edellinen puhuja täällä huo-
18624: mautti. Päinvastoin on Ruotsissa, jossa, kuten tiedetään, naimaikä
18625: naiselle nykyään on 17 vuotta, yhä enemmän viime aikoina kir-
18626: joitettu ei ainoastaan naisten lehdissä, kuten ed. Wuorimaa sanoi,
18627: vaan juuri lääkärien ja lakimiesten taholta, että naisten naimaikää
18628: pitäisi vieläkin korottaa.
18629: 
18630:     Ed. .B.la-Kulju: On aivan hämmästyttävää, että tämäkin
18631: asia on herättänyt vastustusta. Luulisi, ettei kukaan, joka avoimin
18632: silmin katsoo elämän vakavuutta ja sitä edesvastuullista asemaa,
18633: joka naisella puolisona ja äitinä perheessä on, voi tätä mietintöä
18634: vastustaa. Sillä silloin, kun nainen suoraan koulupenkiltä joutuu
18635: puolisoksi ja äidiksi, silloin on tehty sellainen luonnoton harppaus,
18636: että on hypätty yhden kylläkin tärkeän kehitysasteen yli, kehitys-
18637: asteen, jolloin koulutytöstä sekä ruumiillisesti että henkisesti kypsyy
18638: täysikasvuinen nainen, jolloin hän on tilaisuudessa katsomaan ym-
18639: pärilleen maailmaan, hankkimaan itselleen tietoja sekä yhteiskun-
18640: nallisista asioista että tehtävistä kodissa puolisona ja äitinä. Sillä
18641: nyt ei ole enään se aika, jolloin vaimolla ei olisi muuta tehtävää kuin
18642: olla miehen leikkikaluna. Nyt on nainen yhdenarvoinen miehen
18643: kanssa ja tämä yhdenarvoisuus on tuottanut sellaisia velvollisuuksia,
18644: jotka velvoittavat häntä hankkimaan itselleen laajempaa katsanto-
18645: kantaa sekä yhteiskunnallisissa että kotoisissa kysymyksissä. Sen-
18646: tähden minä ehdottomasti puolustan sitä, että tämä mietintö hyväk-
18647:                       Lomanpyyntöjen rajoittaminen.                 397
18648: 
18649: syttäisiin vielä siitäkin syystä, että uuden oppivelvollisuuslain voi-
18650: maan astuttua lapset tulevat istumaan koulupenkillä I3-I4 vuoteen
18651: asti ja kansanopisto, jossa kansalaissivistyksen perusteet olisi saa-
18652: tava, ei avaa oviansakaan nuoremmille kuin I8-vuotiaille. Missä
18653: ajassa voi semmoinen tyttö, jolla on oikeus mennä naimisiin jo IS
18654: vuoden vanhana, hankkia itselleen ne tiedot ja katsantokannat, jotka
18655: ovat välttämättömiä, ennenkuin hän perheenäitinä voi perustaa
18656: semmoisen kodin, jossa mies voi viihtyä ja lapset saada oikean kas-
18657: vatuksen. Puolustan siis mietintöä.
18658: 
18659:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
18660: 
18661:    Päätös: Asia lähetetään, V. J:n 57 §:n 2 momentin mukaisesti,
18662: keskustelupöytäkirjan seuraamana Suureen Valiokuntaan.
18663: 
18664:      Edustajain lomanpyyntöjen luvun rajoittaminen.
18665:    Esitetään ed. A. Neoviuksen ja Renvallin ehdotus Eduskunnan
18666: työjärjestyksen 38 §:ään tehtävästä lisäyksestä, joka tarkoittaa
18667: edustajien lomanpyyntöjen luvan rajoittamista.
18668: 
18669:    Sihteeri lukee seuraavan kirjelmän:
18670: 
18671:    Till Landtdagens Talman.             Eduskunnan Puhemiehelle.
18672: 
18673:     Med stöd af 20 § A. 0. an-            Työjärjestyksen 20 §:n nojalla
18674: hålla undertecknade härmedelst,       pyydämme täten, että täysi-
18675: att den af oss vid plenum den         istunnossa t. k. 20 p:nä nosta-
18676: 20 dennes väckta frågan om åt-        mamme kysymys toimenpiteistä
18677: gärds vidtagande för begräns-         niiden valtiopäivätehtävistä va-
18678: ning af antalet ledigheter från       pauttamista tarkoittavain pyyn-
18679: landtdagsgöromålen,     som af        töjen luvun vähentämiseksi, joi-
18680: Kammaren beviljas, blefve upp-        hin Eduskunta myöntyy, otet-
18681: tagen till behandling vid först-      taisiin käsiteltäväksi ensi täysi-
18682: instundande plenum. Och få vi         istunnossa. Ja saamme siinä
18683: i [sådant afseende föreslå, det       kohden ehdottaa, että Eduskunta
18684: Kammaren ville besluta                päättäisi
18685:          att uppdraga åt talmans-              antaa Puhemiesneuvos-
18686:      konferensen att taga saken            tolle toimeksi ottaa asian
18687:      under förberedande ompröf-            valmistellen harkittavakseen
18688:      ning samt snarast möjligt             sekä ensi tilassa tehdä Edus-
18689:      till Kammaren inkomma                 kunnalle ehdotuksen sellai-
18690:      med förslag till sådant till-         seksi lisäykseksi T. J:n 38
18691:      lägg till 38 § A. 0., att sät-        §:ään, että tapa, miten va-
18692:      tet för beviljandet af ledig-         pautus valtiopäivätehtävistä
18693:                   Istunto 24 p. maaliskuuta I9Q8.
18694: 
18695: 
18696:   het från landtdagsgöromålen          on myönnettävä, tarkemmin
18697:   blefve bestämdare norme-             osotettaisiin, ja erittäinkin
18698:   radt, och särskildt möjlig-          mahdollisuus edustajapalk-
18699:   heten att under sådan ledig-         kion saamiseen sellaisen va-
18700:   het uppbära landtdagsman-            pautuksen aikana rajoitet-
18701:    na-arvodet begränsad.               taisiin.
18702:  Helsingfors,den 21 mars 1908.        Helsingissä, 21 p. maalisk.1go8.
18703: 
18704:         Arvid Neovius.                      Heikki Renvall.
18705: 
18706:    Päätös: Hyväksytään kirjelmässä oleva ehdotus asian lykkää-
18707: misestä Puhemiesneuvoston valmisteltavaksi.
18708: 
18709: 
18710: 
18711:                          Pöydällepanoja.
18712:     Esitetään ja pannaan pöydälle ensi istuntoon:
18713:     Lakivaliokunnan mietintö N:o 2 Keis. Majesteetin arm. esityk-
18714: sen N:o 2 johdosta, joka koskee joulukuun 6 päivänä 1869 annetun
18715: kirkkolain uuden suomenkielisen tekstin hyväksymistä;
18716:     Lakivaliokunnan mietintö N:o 3 Keis. Majesteetin arm. esityk-
18717: sen N:o 3 johdosta, joka koskee erityisiä muutoksia ja lisäyksiä
18718: Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle joulukuun 6 päivänä 1869
18719: annettuun kirkkolakiin;
18720:     Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o 2 perustellusta päivä-
18721: järjestykseen siirtymisestä erinäisten Suomen oikeuden turvaamista
18722: koskevien välikysymysten johdosta;
18723:     Talousvaliokunnan mietintö N:o 2 Eduskunnassa tehdyn esityk-
18724: sen johdosta laiksi margariinin valmistuksesta ja myynnistä sekä
18725: maahan tuonnista;
18726:     Talousvaliokunnan mietintö N:o 3 Eduskunnalle annetun ano-
18727: musehdotuksen johdosta margariinikysymyksen mahdollisimman
18728: pikaisesta ratkaisemisesta; sekä
18729:     Suomen Eduskunnan Pankkivaltuusmiesten kertomus Eduskun-
18730: nan Pankkivaliokunnalle vuodelta 1907.
18731: 
18732: 
18733:    Seuraava istunto on ensi perjantaina kello 6 i. p.
18734: 
18735:    Istunto päättyy kello 7,30 i. p.
18736: 
18737:                                           Pöytäkirjan vakuudeksi:
18738:                                                 Ph. Suuronen.
18739:          Anomusehdotuksen siirtäminen toiseen valiokuntaan.      399
18740: 
18741: 
18742:    22. Perjantaina 27 p. maaliskuuta 1908
18743:                  klo 6 i. p.
18744:     Nimenhuudossa merkitään poissa oleviksi ed. Bäck, Castren,
18745: Merivirta, Partanen ja Snellman.
18746:     Ed. Bäck saapuu kohta nimenhuudon päätyttyä.
18747:     Vapautusta saavat ed. Myllylä ja Kivioja ensi maanantaista ensi
18748: torstaihin, ed. Partanen tästä päivästä ensi maanantaihin saakka.
18749: 
18750: 
18751: 
18752:   llnomusehdotuksen siirtäminen toiseen valiokuntaan.
18753:   Puhemies esittää seuraavan Sivistysvaliokunnalta tulleen kirjel-
18754: män tältä päivältä.
18755: 
18756:                     Kansaneduskunnalle.
18757: 
18758:     Sen johdosta että Eduskunta on Sivistysvaliokunnan käsiteltä-
18759: väksi lähettänyt edustaja Kallion y. m. anomusehdotuksen (N:o I78)
18760: määrärahan myöntämisestä nuorisoseuratoiminnan tukemiseksi v. I909,
18761: saa Sivistysvaliokunta kunnioittaen pyytää, että tämä anomus lähe-
18762: tettäisiin Valtiovarainvaliokunnalle siihen nähden, että viimemaini-
18763: tun valiokunnan valmisteltavana olevaan valtion menosääntöön
18764: ensi vuodeksi sisältynee tässä anomuksessa tarkoitettu menoerä.
18765: 
18766:                Sivistysvaliokunnan puolesta:
18767:                           Mikael Soininen.
18768: 
18769:                                               Paavo Virkkunen.
18770: 
18771:    Kirjelmässä oleva ehdotus hyväksytään.
18772: 
18773:               Muutoksia Pankkivaltuusmiehissä.
18774:    Sihteeri lukee seuraavan Pankkiva1tuusmiehiltä tulleen kirjelmän:
18775: 
18776:                  S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
18777: 
18778:                                            Suomen Eduskunnan
18779:                                             Pankkivaltuusmiehiltä.
18780: 
18781:    Sen johdosta, että Valtiopäiväjärjestyksen 74 §:n z:n kohdan
18782: nojalla Pankkiva tuusmiehistä vuoron mukaan vuosittain kahden
18783: 400                Istunto 27 p. maaliskuuta 1<)08.
18784: 
18785: 
18786: tulee erota, ovat toimitetussa arpomisessa joutuneet eroamaan, niistä
18787: kolmesta valtuusmiehestä, joiden tulee olla osallisina kaikissa val-
18788: tuusmiesten käsiteltävinä olevissa asioissa, Professori, Vapaaherra
18789: E. G. Palmen sekä niistä kolmesta valtuusmiehestä, joiden tulee olla
18790: osallisina kaikkien valtuusmiesten yhteisesti ratkaistavissa asioissa,
18791: Tilanomistaja H. G. Paloheimo.
18792:     Siihen nähden, että varamiehistä Kauppias K. H. Renlund viime
18793: helmikuussa on kuollut, ovat Valtuusmiehet olleet sitä mieltä, että
18794: ratkaistaessa kysymystä siitä ketkä varamiehestä ovat vuorossa
18795: eroamaan, Kauppias Renlund-vainaja oli pidettävä ikäänkuin arvan
18796: kautta eronneena, joten jälellä olevista varamiehistä ainoastaan
18797: yhden oli erottava, ja on varamiehistä arvan kautta joutunut eroa-
18798: maan Filosofianmaisteri 0. Hallsten, minkä Pankkivaltuusmiehet
18799: täten saavat Eduskunnalle kunnioittaen ilmoittaa.
18800:     Helsingissä, 24 päivänä maaliskuuta 1908.
18801: 
18802:                         E. G. Palmen.
18803: Heikki Lindroos.        Lennart Gripenberg.           H. G. Paloheimo.
18804: A. Listo.               H. M. J. Relander.
18805: 
18806:                                                        G. E. Winter.
18807: 
18808:     Päätös: Kun Pankkivaltuusmiehet ovat lähettäneet samanlaisen
18809: tiedon Pankkivaliokunnalle, ei kirjelmä, joka on tarkoitettu ainoas-
18810: taan tiedonannoksi Eduskunnalle, anna aihetta mihinkään toimen-
18811: piteeseen.
18812: 
18813: 
18814:     Esitetään kolmanteen käsittelyyn:
18815:     ehdotus laiksi siitä verosta, joka paloviinan valmistamisesta on
18816: suoritettava sekä sanotun veron käyttämisestä vuonna I909.
18817:     Asiakirjat: ks. siv. 389.
18818:     Lakiehdotus hyväksytään toisessa käsittelyssä tehdyn päätök-
18819: sen mukaisesti, ja asia julistetaan lopvuun käsitellyksi.
18820:     Samoin esitetään kolmannen käsittelyn alaseksi:
18821:     ehdotus laiksi suosiuntaverosta mallasjuomain valmistamisesta
18822: vuonna I909.
18823:     Asiakirjat: ks. siv. 391
18824:     Lakiehdotus hyväksytään kuten toisessa käsittelyssä, ja asia
18825: julistetaan loppuun käsitellyksi.
18826:     Tämän jälkeen esitetään ja hyväksytään
18827:     Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä N:o 2 oleva toinen ponsi-
18828: lause, joka koskee mallasjuomasuostunnasta lähtevän kokonaistulon
18829: arvioimista.
18830:                              Kirkkolaki.                          401    •
18831:               Kirkkolain suomenkielinen teksti.
18832:    Esitetään Lakivaliokunnan mietintö N:o 2 arm. esityksen N:o 2
18833: johdosta, joka koskee joulukuun 6 p:nä I869 annetun kirkkolain uuden
18834: suomenkielisen tekstin hyväksymistä.
18835:    Mietinnön johdolla otetaan ensimmäisen käsittelyn alaiseksi
18836: mainitussa arm. esityksessä oleva lakiehdotus.
18837:    Kun ei kukaan halua käyttää puheenvuoroa, julistetaan asian
18838: ensimmäinen käsittely päättyneeksi
18839:     ja asia lähetetään V. J:n 57 §:n 2 momentin mukaisesti Suureen
18840: Valiokuntaan.
18841: 
18842: 
18843:                      Muutoksia kirkkolakiin.
18844:     Esitetään Lakivaliokunnan mietintö N:o 3 arm. esityksen N :o 3
18845: johdosta, joka koskee erinäisiä muutoksia ja lisäyksiä Suomen evan-
18846: kelis-luterilaiselle kirkolle 6 p:nä joulukuuta I869 annettuun kirkko-
18847: lakiin.
18848:     Mietinnön johdolla otetaan ensimmäisen käsittelyn alaisiksi
18849: mainitussa arm. esityksessä olevat neljätoista lakiehdotusta.
18850: 
18851:    Keskustelu:
18852:     Ed. Hagman: V~ikka on kylläkin otaksuttava, että Eduskunta
18853: ja ehken myöskin ne, jotka Eduskunnan yläpuolella istuvat, odotta-
18854: vat toista asiaa ja sen käsittelemistä, pyydän siitä huolimatta saada
18855: lausua muutaman sanan esillä olevasta kysymyksestä, joka sekin
18856: minun mielestäni on tärkeä.
18857:     Koko meidän voimassa oleva kirkkolakimme kaikkine neljättä-
18858: sataa pykälineen on ymmärtääkseni lähtöisin luokka- ja sukupuoli-
18859: vallan yksinomaisesta herruudesta. Sitä ei voine kieltää. Tämän
18860: lain auktoriteetti perustuu traditsiooniin, perintötapaan. Tulee
18861: todellakin alakuloiseksi, kun huomaa, kuinka ahdasmielinen, kuinka
18862: ylimysmielinen, kuinka miesvaltainen se henki on, joka on säännöit-
18863: tänyt meille sen yhdyskunnan, kirkkoseurakunnan, jonka nimeno-
18864: maisena tarkoituksena on toteuttaa Kristuksen laupeata oppia sekä
18865: luoda ja kehittää Kristukselle palvelijoita. Vuonna r86g annettu
18866: kirkkolakimme vakuuttaa jo alussa, 4 §:ssään, että >>kirkon jäsenillä
18867: on oikeus vapaasti nauttia kirkon etuja>>. Mutta tämä vakuutus
18868: ei suinkaan pidä paikkaansa. Sillä tärkeimmistäkin eduista on hyvin
18869: suuri, uskallan sanoa suurin, osa kirkon jäsenistä syrjäytetty. Yksi
18870: näistä tärkeimmistä eduista on jokaiselle täyskasvaneelle kirkon jäse-
18871: nelle oikeus ottaa osaa papin vaaliin, jossa etupäässä olisi annettava
18872: arvoa jokaisen kirkon jäsenen uskonnolliselle vakaumukselle. Mutta
18873:                                                                26
18874: 402                 Istunto 27 p. maaliskuuta 1908.
18875: 
18876: 
18877: tämän edun myöntää kirkkolaki ainoastaan muutamille harvoille
18878: kirkon jäsenille, taikka jäsenkunnille, joitten puolesta äänestää jäsen-
18879: kunnan isäntä, -huomattakoon §§ 209 ja 2I2. Kaikilta sellaisilta,
18880: niin hyvin perheiltä kuin yksityisiltä perheen jäseniltä, jotka ovat
18881: toisen palveluksessa, >>toisen suojeluksen alaisina>>, niinkuin nykyinen
18882: laki sanoo, on tämä etu, osanotto, papinvaaliin, tämän lain voi-
18883: malla kielletty. Samalla tavalla on tämä tärkeä etu kielletty kaikilta
18884: naimisissa olevilta naisilta, olivatpa he sitten kuinka uskolisia seu-
18885: rakunnan jäseniä tahansa.
18886:     Se arm. esitys muutoksiksi ja lisäyksiksi kirkkolakiin, joka nyt
18887: on jätetty eduskunnan hyväksyttäväksi, ei vähimmässäkään mää-
18888: rässä paranna kyseessä olevaa epäkohtaa. Päinvastoin määräys
18889: siitä, että perheen isä äänestää kaikkien hänen huonekuntaansa
18890: kuuluvien henkilöitten puolesta, ilmestyy tässä muutosehdotuksessa
18891: vielä paljoa räikeämmässä muodossa kuin nykyään voimassa ole-
18892: vassa laissa. Se korjaus, joka muutosehdotukseen on otettu, että
18893: näet tällaisen etuoikeutetun huonekunnan etuoikeutta isäntä ei saa
18894: äänestää enemmällä kuin 25 äänellä, kun sitävastoin nykyinen laki
18895: säätää, ettei kukaan saa käyttää suurempaa äänivaltaa, kuin mikä
18896: vastaa kuudetta osaa seurakunnan koko ääniluvusta, tämä korjaus
18897: ei suinkaan laajenna äänioikeutta eikä siis paranna sitä kohtaa, joka
18898: ennen kaikkea olisi parannettava.
18899:     Minun tuskin tarvinnee viitata siihen ilmeiseen vääryyteen, johon
18900: uusi lakiehdotus tässä kohden tekee itsensä syylliseksi. En myös-
18901: kään siihen miten loukkaavassa ristiriidassa .209:n §:n määräykset
18902: ovat sen kanssa, mitä kirkkolaki aikaisemmin mainitsemassani
18903: 4 §:ssään lupaa kirkon jäsenille, kun se sanoo, että he kaikki vapaasti
18904: saavat nauttia kirkon etuja. En kuitenkaan voi olla lausumatta
18905: muutamia sanoja sen periaatteen torjumiseksi, joka tuleenäkyviin niin
18906: hyvin 209:ssä pykälässä kuin §:ssä I96 ja johon periaatteeseen juuri
18907: tahdotaan perustaa tuo määräys, että etuoikeutetun huonekunnan
18908: isäntä yksin saa käyttää vaalioikeutta ei ainoastaan itsensä vaan
18909: myöskin kaikkien hänen perheeseensä kuuluvien kirkonjäsenten
18910: puolesta, jopa vielä palvelijainkin, niin hyvin miesten kuin naisten
18911: puolesta, jotka suorittavat maksua papiston palkkaamiseksi.
18912:     Tämä näihin molempiin äskenmainittuihin pykäliin sisältyvä
18913: periaate on se, etteivät muka muut perheeseen kuuluvat jäsenet ja
18914: perheen palvelijat itse olisi ansainneet niitä varoja, jotka he mak-
18915: savat pappien palkkaamiseksi, vaan että nuo maksut suoritetaan
18916: isännän rahoilla ja että isäntä sen vuoksi on oikeutettu äänestämään
18917: heidän kaikkien puolesta. Tällainen periaate on peräti väärä, eikä
18918: se suinkaan tule vähemmän vääräksi sentähden, että se on päässyt
18919: määrääväksi muissakin oikeusoloissa niin hyvin meidän maassamme
18920: kuin muissakin maissa. Ymmärrettänee, ettei se ole tuo isäntä,
18921: joka toden teossa maksaa näiden toisten veron, vaan että he itse
18922:                          Muutoksia kirkkolakiin.
18923: 
18924: 
18925: kukin sen maksavat. Tuon isännän vaimo, poika ja tytär, jotka
18926: ahertavat perheen eli huonekunnan elatukseksi ja voimassa pitä-
18927: miseksi, ovat kai yhtä oikeutetut niihin varoihin, joilla heidän ve-
18928: ronsa maksetaan, kuin isäntä on siihen, jolla hänen oma veronsa
18929: maksetaan. Ja sama on laita mitä tulee palveli joihin. Heidän
18930: omasta työansiostaan tuo vero menee, se on selvä, joskaan ei sitä
18931: hopearahan muodossa pudoteta isännän kukkaroon, silloin kun tämä
18932: lähtee veroa maksamaan. Ei siis ole oikeuden mukaista, että tuo
18933: isäntämies äänestää useain täysikasvaneitten kirkonjäsenten puo-
18934: lesta sillä perustuksella, että muka hän maksaa heidän veronsa.
18935:     Arm. esityksessä sivulla 4 myönnetäänkin tämä periaate vääräksi.
18936: Siinä sanotaan näet, että >>se periaate, että perheen isä äänestää huone-
18937: kuntaansa kuuluvien henkilöitten sekä palvelijoittensa puolesta,
18938: näyttää olevan ristiriidassa nykyisen yleisen käsityskannan kanssa>>.
18939: Mutta siitä huolimatta tuohon periaatteeseen nojautuva lainmääräys
18940: kuitenkin arm. esityksessä hyväksytään, ja perustellaan tämä hy-
18941: väksyminen sillä, että vastakkaisessa tapauksessa, jos tätä lakiehdo-
18942: tusta ei hyväksyttäisi, jäisi kirkkolakiin se epäkohta, että yksi hen-
18943: kilö äänestää Ij6:lla koko seurakunnan ääniluvusta.
18944:     On kuitenkin huomattava, että senaatin esitys on saatu aikaan
18945: tapahtuneen äänestyksen perästä ja että esim. kirkollisasiain päällikkö
18946: on ollut sitä mieltä, ettei tämä kirkolliskokouksen lakimuutosehdo-
18947: tus antaisi aihetta toimenpiteisiin.
18948:     Myöskin lakivaliokunta mietinnössään sanoo lakivaliokunnan
18949: enemmistönkin puolestaan täysin ymmärtävän, että ehdotettu muu-
18950: tos ei ole riittävä ja yleisen käsityskannan mukainen, mutta siitä
18951: huolimatta valiokuntakin ehdottaa muutoksen hyväksyttäväksi ja
18952: tekee ehdotuksensa samoilla perusteilla kuin arm. esitys.
18953:     En voi ymmärtää enkä hyväksyä tätä valiokunnan menettelyä.
18954: Valiokunta myöntää itse, ettei ehdotettu muutos ole yleisen käsitys-
18955: kannan tasalla, mutta se hyväksyy sen kuitenkin. Sillä kansanpuo-
18956: liskolla, johon minä kuulun, ei ole ollut, eikä siis minullakaan ole ollut
18957: mitään tekemistä kirkkolain laatimisen kanssa. En siis tunne ole-
18958: vani missään vastuussa sen säädöksistä. Mutta nyt, kun minun
18959: ensi kerran tulee antaa ääneni niin tärkeää määräystä ratkaistaessa,
18960: kuin puheenaoleva määräys kirkollisesta äänioikeudesta on, niin
18961: minä en voi, en mitenkään, olla jaa-äänelläni vahvistamassa puheena-
18962: olevaa lainkohtaa, koska se täydellisesti sotii oikeustajuntaani vas-
18963: taan.
18964:     Tämä puolinainen ja suurinta osaa eduskunnan jäseniä tyydyttä-
18965: mätön muutosehdotus tietystikin heti kaipaa uudistusta. Mutta
18966: on pelättävä, että jos tämä muutosehdotus nyt tulee hyväksytyksi,
18967: niin tuo perinpohjainen uudistus, jota suurin osa meistä toivoo, tu-
18968: lee jäämään tekemättä pitkiksi ajoiksi eteenpäin. Jos sen sijaan
18969: tämä lakimuutosehdotus nyt hylätään, niin silloin voidaan olla var-
18970:                    Istunto 27 p. maaliskuuta 1<)08.
18971: -----~---------------------------------------------
18972: 
18973: 
18974: 
18975: 
18976: mat siitä, että jo ensi kirkolliskokouksessa tehdään alote uudeksi
18977: muutosehdotukseksi, joka silloin, niin luulisin, tulee menemään paljon
18978: pitemmälle uudistuksissa-- kuin mitä nykyinen arm. esitys sisältää.
18979: Toivottavasti silloin nousisi ehdotuksia äänioikeusparannuksiksi
18980: myöskin muissa kirkollista seurakuntaa koskevissa vaaleissa, joissa
18981: kylläkin kipeästi tarvitaan uudistuksia, m. m. esim. seurakunnan
18982: naisjäsenten vaalikelpoisuuteen nähden. Aiheuttajana arm. esityk-
18983: sen hylkäämiseen pitäisin senkin, että muutosesityksen suomenkieli-
18984: nen teksti ei ole lainkaan sopusoinnussa esityksen kanssa uudesta
18985: suomenkielisestä tekstistä. Eivät ainoastaan oppisanat vaan muu-
18986: kin lausetapa tulisi tässä muutosehdotuksessa, jos se hyväksytään,
18987: olemaan toisellaista kuin se nyt on uudessa suomenkielisessä kirkko-
18988: lakitekstissä, ja tämä seikka varmasti tulisi aikaansaamaan häm-
18989: mennystä tulkitsemiskysymyksissä.
18990:     Koska tämä asia nyt menee suureen valiokuntaan enkä ole tilai-
18991: suudessa siellä lausumaan mielipidettäni siitä, niin olen käyttänyt
18992: hyväkseni tätä tilaisuutta.
18993: 
18994:      Ed. lUkio:      Esilläolevaa lakiehdotusta arvostellessani tulin
18995: ensinnäkin kiinnittäneeksi huomiotani siihen, että tässä ehdotetaan
18996: uusia lakimuodostuksia ja lakipykäliä, jotka itse asiassa ovat kie-
18997: lellisessä suhteessa samalla kannalla kuin vanha Suomen kirkkolaki
18998: sellaisenaan. Samalla kertaa kuitenkin käsitellään täällä kysymystä
18999: kokonaan kirkkolain suomenkielisen tekstin uudeksi muodostami-
19000: seksi. Minun mielestäni jo siinä on olemassa sellainen ristiriita,
19001: joka asettaa vaikeuksia näiden muutoksien hyväksymiseen, joista
19002: useammat ovat rakennetut vanhan suomalaisen tekstin pohjalla.
19003: Eduskunnalla ei ole oikeutta näihin muutosehdotuksiin koskea.
19004: Eduskunnan tehtävä rajoittuu siihen, että sen tulee joko hyväksyä
19005: tai hylätä ne. Tätä tehdessään lienee kuitenkin eduskunnalla oikeus
19006: lausua arvostelunsa esillä olevista lakiehdotuksista, arvostelun, joka
19007: lienee kuitenkin tavalla tai toisella tuleva kirko11iskokouksenkin
19008: kuuluville ja mahdollisesti voi vastaisuudessa vaikuttaa samanlaa-
19009: tuisten lakiehdotusten muodostamiseen.
19010:      Huomioni on ensimmäisenä kiintynyt myöskin siihen kohtaan,
19011: josta edellinenkin puhuja täällä jo on mielipiteensä lausunut. Kir-
19012: kollisissa asioissa tahdotaan edelleen säilyttää ääniasteikkoa, jonka
19013: perustuksena ovat varallisuussuhteet. Minusta tuntuu, että silloin
19014: kun yhteiskunnallinen lainsäätäjä uskaltaa ottaa täyden askeleen
19015: valtiollisissa ja kunnallisissa kysymyksissä antaessaan myöskin köy-
19016: hälistölle täydellisesti samanlaisen oikeuden äänestää valtion ja yh-
19017: teiskunnan asioista kuin rikkailla on, kirkollakin olisi aika jo hyvin-
19018: kin astua tämä askel, vaikka se tuleekin sen jälestä, kun se yh-
19019: teiskunnallisella alalla on otettu. Mielestäni tuntuu, että esim. raa-
19020: matun vanha ja korkea ajatus, että uskonnolliset viisaudet, jotka ovat
19021:                         Muutoksia kirkkolakiin.
19022: 
19023: 
19024: uskotut yksinkertaisille ja köyhille, pitäisi johtaa siihen, että myös-
19025: kin kirkko uskaltaisi omistaa tämän ajatuksen, ja toimittaa niin,
19026: että yksinkertaiset ja köyhät saisivat määrätä millä tavalla kirkkoa
19027: hallitaan ja millä tavalla sen edistystarpeita ajetaan. Ja silloinhan
19028: olisi aivan luonnollista, jos tätä ajatuksenjuoksua seurattaisiin,
19029: että kaikilla köyhemmillä kansalaisilla - sillä nehän useimmissa
19030: tapauksissa ovat kirkon kaikkein uskollisimpia jäseniä - ennen
19031: kaikkea täytyisi olla valta kirkolliskokouksissa ja kirkonkokouk-
19032: sissa, jota vastoin varallisilla kapitalistiluokilla olisi siveellinen
19033: oikeus sangen vähän äänestää, siksi, että heillä on kirkollisen elä-
19034: män alalla todellisuudessa oikeastaan varsin vähän harrastusta.
19035:     Mitä naisiin tulee, tuntuisi minusta aivan luonnolliselta, että he
19036: saisivat äänioikeuden kirkollisissa asioissa, siksi että he ymmärtävät
19037: kirkollisia asioita paljoa paremmin kuin miehet, joka osoittautuu
19038: siinä, että naiset ylimalkaan paljoa enemmän käyvät kirkossa kuin
19039: miehet.
19040:     Sitten on täällä viidennessä kappaleessa pykälässä z66 edelleen
19041: säilytetty tuo vanha ajatus, että lukkari-urkurin pitää asettaa takaus
19042: siitä kirkon omaisuudesta, joka hänen haltuunsa uskotaan. Koska
19043: varsinkaan lukkarille ei yleensä kirkon omaisuutta uskota muuta
19044: kuin virsikirja ja koraalikirja, tuntuu minusta jokseenkin tarpeetto-
19045: malta nyt enää laatia lakia sitä varten, että niistä tarvittaisiin ta-
19046: kaus. Varsinkin siihen nähden, että muilta kirkollisilta viranomai-
19047: silta ei vaadita minkäänlaisia takauksia siitä, mitä he saavat edesvas-
19048: tuullensa astuessaan kirkon vastuunalaisiin velvollisuuksiin, minusta
19049: tuntuu aivan mahdottomalta hyväksyä lakia tällaisenaan edelleen
19050: voimassaolevaksi.
19051:     Lakiehdotuksen 6 kohdassa, pykälässä z68 on edelleen määri-
19052: telty, että urkurinvirkaan voidaan asettaa myös nainen, mutta näh-
19053: tävästi on estetty naista olemasta lukkarin virassa. Koska juuri
19054: tämä on uudistus tässä pykälässä, niin en voi tajuta sitä, minkätäh-
19055: den ei nainen saisi olla lukkarinakin, koska hän kerran nyt katsotaan
19056: kelpaavan soittamaan urkuja. Perustuneeko tämä siihen vanhaan
19057: ajatukseen, että naisen pitää vaieta seurakunnassa, en tiedä. Mutta
19058: naisen ääni se kuitenkin on, joka urkujenkin kautta soi silloin kuin
19059: hänen sormensa urkuja soittavat, ja näin ollen minusta tuntuisi,
19060: että tässäkin saisi ottaa koko askeleen ja sallia naisen olla lukkarina-
19061: kin eikä ainoastaan urkurina.
19062:     Lakiehdotuksen 7 kappaleessa, pykälässä 307 on tarkemmin
19063: määritelty ne kirkonkokouksen päättämät asiat, joista valituksia
19064: voidaan tehdä. Minusta tämä luokittelu on sangen tarpeellinen
19065: siihen seikkaan nähden, että usein on oltu hyvin epätietoisia siitä,
19066: mihinkä paikkaan on valitettava mistäkin päätöksestä, joka kirkon-
19067: kokouksessa on tehty.        Pykälässä 327 tarkemmin nimitellään,
19068: mihin kustakin kohdasta on valitettava. Kohdissa 5----:6, pykälässä
19069:                     Istunto 27 p. maaliskuuta 1908.
19070: 
19071: 
19072: 307, sanotaan, että >>kirkon ja mitä siihen kuuluu sekä myöskin pap-
19073: pien virkatalojen rakentaminen ja voimassa pitäminen sekä hautuu-
19074: maan asettaminen•>, kuudennessa >>kirkon sekä seurakunnan maa-
19075: tilusten ja muun kiinteän omaisuuden hallinnosta ja hoidosta•>, olisi
19076: valitus tehtävä tuomiokapituliin. Minusta kuitenkin tuntuu, että
19077: nämä ovat sellaisia taloudellisia kysymyksiä, joista varsinkin usein
19078: tulee seurakunnan ja papiston välillä ristiriitoja, joten niistä olisi
19079: valitusosoitus annettava kuvernöörille.
19080:     9 kappaleessa pykälässä 205 on määritelty niistä ehdoista, joilla
19081: kunta voi saada neljännen vaalisaarnaajan. Nämä ehdot eivät ole
19082: rahtuakaan entisestään lievenneet. Asianhaarojen vaikutuksesta,
19083: mikäli minä olen saanut käsitykseeni, kirkollisen elämän lamautu-
19084: misesta maassamme, on tähän yhtenä syynä se, että suurissa seura
19085: kunnissa vanhan järjestelmän mukaan pappeja vaaliin asetettaessa
19086: useimmiten vaaliin asetetaan siksi jo elämäntyönsä loppupuolella
19087: olevia pappeja, että seurakuntien usko heidän voimiinsa ei riitä
19088: siihen, että he uskoisivat heidän voivan riittävästi hoitaa seurakun
19089: nan paimenen vastuunalaisia tehtäviä. Silloin usein ne kansa-
19090: laiset, joille kirkollinen elämä seurakunnassa on kallein, alka-
19091: vat ajatella, miten he voisivat saada tavalla tai toisella murretuksi
19092: tuon vanhentuneen lain kylmän kirjaimen, miten voisivat saada
19093: kutsutuksi seurakuntaansa paimeneksi henkilön, jolla nuoruuden
19094: voimat ja kristillinen innostus olisivat riittävän suuret voidakseen
19095: taata kirkollisen elämän elähyttämistä siinä seurakunnassa. He
19096: silloin koettavat saada sopivan tuntemansa henkilön neljänneksi.
19097: Mutta ne ehdot, jotka Kirkkolaki tähän on pannut esteeksi, ovat har-
19098: voin murrettavissa senvuoksi, että pitää olla niin mahdottoman suu-
19099: ret äänten enemmistöt niiden puolella, jotka neljättä vaalisaarnaajaa
19100: ovat pyytäneet. Senvuoksi tässä 205 pykälässä aivan hyvin riittäisi
19101: nykyajan silmillä katsoen, että seurakunnassa, jossa yksinkertainen
19102: äänten enemmistö vaatii neljättä vaalisaarnaajaa, se myös saataisiin.
19103:     Saman lakikappaleen 208 pykälässä on vielä eräs huomautta-
19104: mista ansaitseva kohta. Se saattaa ehkä olla kielivirhekin, mutta
19105: kun se on lakina hyväksyttävä, niin katson tarpeelliseksi kääntää
19106: siihen huomiota. Pykälän r momentin lopussa sanotaan: >>jos vaalin-
19107: pitäjä itse huomaa vikaa tai vaillinaisuutta jossakussa niistä asi-
19108: oista, jotka äänivaltaa koskevat, ilmiantakoon, ojentakoon ja kirjaan
19109: merkitköön sen.>> Koska ilmiantaminen nykyään on sangen huonossa
19110: maineessa, niin en minä toivoisi, että tässä lakipykälässä olisi sellaista,
19111: varsinkin koska juuri tässä kohdassa voidaan sitä useissa tapauksissa
19112: käyttää toisellakin tavalla, kuin mitä kirjoittaja kenties on ajatellut.
19113:     Saman lakikappaleen 215 pykälässä sanotaan m. m., että •>vaalin-
19114: toimituspöytäkirjasta on yksi kappale pantava kirkon arkkuun~.
19115: Minä pelkään, että tämäkin säännös tulee liian myöhään, sillä luul-
19116: lakseni, mikäli kassaholveja ruvetaan pappilain ja kirkkojen yhtey-
19117:                         Muutoksia kirkkolakiin.
19118: 
19119: 
19120: teen tärkeimpäin asiapaperien säilyttämistä varten rakentamaan,
19121: sikäli ei tule kirkonarkkuja olemaan, joten tätäkin olisi käytännössä
19122: vähän vaikea sovelluttaa.
19123:      228 §:ssä kehittyy tämän lain virkavaltainen henki huippuunsa,
19124: sillä siinä lausutaan, että jos seurakunta on päättänyt yksimielisesti
19125: olla äänestämättä pappia, mutta jos yksi henkilö anoo pappia, sekin
19126: käyköön vaalista. Onkohan asianmukaista nykyisellä hethellä
19127: Suomen kirkon asettua tälle kannalle? On nimittäin huomattava,
19128: että se laki, jolla pyydetään Keisarin nimitysoikeutta lakkautetta-
19129: vaksi, ei ole vielä voimassa. Tällöin saattaa sattua, että seurakunta-
19130: laiset niin kynnen kannattamaan kieltäytyvät pappia anomasta,
19131: että ainoastaan yksi tai jotkut sen tekevät. Olisikohan tällaisenkin
19132: mahdollisuuden uhalla kirkolle etua kysymyksessä olevan määräyk-
19133: sen säilyttämisestä laissa? Tuskinpa voisi ajatella mitään voimak-
19134: kaampaa sysäystä kirkon auktoriteetin kumoomiseksi siinä seura-
19135: kunnassa, jossa pappi tällä tavoin on seurakunnan paimeneksi
19136: otettu.
19137:     467 §:ssä määritellään tapa, jolla kirkkovaltuusmiehet on valittava.
19138: Se on vanha vaalitapa, jossa jokaisella on yksi ääni, mutta minusta
19139: olisi tässäkin sovellutettava suhteellinen vaalitapa, ainakin niin
19140: kauvan kuin Suomen kansan kirkko on valtion kirkkona, joten sii-
19141: hen jäsenenä kuuluu niin eri tavalla ajattelevia kansalaisia. Sen
19142: vuoksi siis arvelen, että suhteellinen vaalitapa jossain määrin voisi
19143: tyydyttää sitä tarvetta, jonka tämä asfantila aiheuttaa.
19144:      471 §:ssä sanotaan, että puheenjohtajista kirkkovaltuusmiesten
19145: kokouksessa olkoon voim~1ssa, mitä kirkonkokouksen puheenjohta-
19146: jasta on säädetty. Ja kirkonkokouksen puheenjohtajasta on sää-
19147: detty, että sinä on oleva seurakunnan kirkkoherra. Minun mieles-
19148: täni tässäkin suhteessa olisi astuttava askel eteenpäin ja sallittava,
19149: että kirkkovaltuusmiehet itse valitsisivat puheenjohtajansa, sillä
19150: tällaisilla mahtivallalla tai etuoikeuksilla valittuja puheenjohtajia
19151: ei nykyinen aikakausi enää siedä; pelkään, ettei se siedä sellaisia kir-
19152: kollisellakaan alalla.
19153:      472 §:ssä jäädään edelleen sille kannalle, että kirkkovaltuusmies-
19154: ten kokouksesta on vain kirkossa ilmoitettava. Minusta niihin kysy-
19155: myksiin nähden, joita kirkkovaltuusmiesten tulee käsitellä, on vält-
19156: tämätöntä, että niistä ilmoitettaisiin sanomalehdissä. Tämäkin sään-
19157: nös olisi siis muutettava.
19158:      Kymmenennessä lakikappaleessa puhutaan seurakuntakokouk-
19159: sista. Täällä sanotaan m. m.: •>Jos seurakuntakokouksen ja sen
19160: komitean kustannusten suorittaminen vaatisi, että varoja sanottui-
19161: hin kustannuksiin edeltäpäin koottaisiin yhteisiksi seurakuntakoko-
19162: uksen rahastoiksi, on seurakuntakokous oikeutettu yksinkertaisella
19163: äänten enemmistöllä siitä päättämään». Kun ottaa huomioon, että
19164: seurakuntakokoukset toistaiseksi ovat kokoonpannut sangen virka-
19165:                     Istunto 27 p. maaliskuuta 1908.
19166: 
19167: 
19168: valtaisen järjestelmän mukaan, ja että, jos tämäkin laki astuu voi-
19169: maan, asema yhä edelleen on sama, niin tuntuu minusta arvelutta-
19170: valta antaa seurakuntakokouksille tällaista verrattain helposti ai-
19171: kaansaatavaa verotusoikeutta seurakuntaan nähden.
19172:     Kun seuraavassa momentissa sanotaan: >>Jos seurakuntakokouk-
19173: sien väliaikana ilmaantuu tarve koota sellainen seurakuntakokouk-
19174: sen rahasto, on piispankouksien asia ryhtyä tarpeellisiin toimenpi-
19175: teisiin, siksi kun seurakuntakokous saa tilaisuuden päättää asia,<;ta>>.
19176: Tämä on mielestäni vielä pitemmälle menevä, vielä arveluttavampi
19177: askel, joka johtaisi siihen, että piispojen kokouksella olisi useissa ta-
19178: pauksissa kenties sangen pitkälle menevä aloteotto-oikeus tällaisten
19179: rahastojen kokoorniseen.
19180:     Täällä on n:ssa kappaleessa puhuttu kirkkokurista. Asian laita
19181: on sillä tavalla, että siihen aikaan, jolloin ihmiset taistelivat kirkko-
19182: valtaa vastaan heikkoudessansa. saattoi tällaisella kirkkokurijär-
19183: jestelmällä olla jotakin hillitsevää ja kasvattavaa merkitystä. Mutta
19184: meidän aikanamme, jolloin tätä samaa rangaistusjärjestelmää ken-
19185: ties koetettaisiin sovelluttaa myöskin n. s. vapaa-ajattelijoihin
19186: nähden, tuntuu melkein siltä kuin tämä kirkkokurijärjestelmä olisi
19187: myöhästynyt jäännös vanhemmalta ajalta, oikeastansa sellainen
19188: nahkakanuuna, jonka ammunnasta ei ole minkäänlaisia seurauksia,
19189: Mielestäni kirkon siis pitäisi jo astua askel siitäkin eteenpäin ja
19190: miettiä, eikö olisi tavalla taikka toisella päästävä siihen, ettei kirkon
19191: tarvitsikaan koettaa kuriansa ulottaa niihin kansalaisiin, jotka
19192: valtiossa itsetietoisesti pyrkivät eroon kirkon kurin alaisuudesta ja
19193: myös sen oikeuksien käyttämisestä. Silloin kirkkokin vähitellen
19194: pääsisi sille asteelle, että se itseensä voisi lukea ainoastaan niitä kan-
19195: salaisia, jotka aatteellisessa suhteessa siihen yhtyvät, jolloin tällai-
19196: sella kirkkokurijärjestelmällä epäilemättä olisi arvokaskin merkitys.
19197: Nykyään pelkään sen merkityksen kutistuvan aivan mitättömiin.
19198:      Nämä olivat ne huomattavimmat seikat, joihin olen tahtonut
19199: eduskunnan huomiota kiinnittää. Kuten jo alussa sanoin, tiesin
19200: varsin hyvin, että meillä ei ole tässä mitään muuta oikeutta näiden
19201:  asiain muuttamiseen kuin ainoastaan lausua mielipiteemme niistä.
19202: Asianlaita kuitenkin nyt on sillä tavalla, että kirkko on pakotettu
19203: ennenpitkää itse astumaan sille asteelle, että se pyrkii eroamaan
19204: siitä yhteydestä, johon se nykyään on pakotettu, nimittäin valtio-
19205: vallan alaisuuteen, usein sangen häpeälliseen alennukseen. Olen
19206: vakuutettu siitä, että heti silloin, kun kirkon ja valtion erokysymys
19207: tulee kirkon omalta puolelta päiväjärjestykseen, kirkko saa uutta
19208:  tuulta siipiinsä, se tulee löytämään oman sisällisen itsensä, se tulee
19209:  vapautumaan niistä valtiollisista vallantavottelemis-pyyteistä, joi-
19210:  hin sitä pakottaa yhteys valtion kanssa. Silloin ei kirkon tarvitse
19211:  tänne tuoda hyväksyttäviksi sellaisia lainkohtia, joista nytkin on
19212:  ollut kysymys, siinä tietoisuudessa, että niin kauvan kuin se voi
19213:           Välikysymys Suomen oikeuksien turvaamisesta.
19214: 
19215: 
19216: pitää kiinni vanhoista muodoista, niinkauvan kirkon asema on varma
19217: ja vahva. Kyllä aika tulee näyttämään, että kirkon omasta keskuu-
19218: desta täytyy lähteä voimakas vaatimus siihen, ettei kirkkolakia käsi-
19219: tellä sellaisessa kokouksessa, jossa valtion ja yhteiskunnan asioita
19220: ratkaistaan.
19221:     Minä puolestani toivon, että se käsittely, minkä alaiseksi nämä
19222: kirkkolain muutosehdotukset tänä päivänä tulevat eduskunnassa,
19223: on voimakkaasti edistävä sitä, että kirkon ja valtion ero tässä maassa
19224: ennenpitkää otetaan päiväjärjestykseen, erityisesti silmälläpitäen,
19225: että uskonnon kehitys ja sen arvo tässä maassa sitä vaatii.
19226: 
19227:     Puhemies: Tämän asian käsittely täytyy keskeyttää ja
19228: on siirryttävä siihen asiaan, joka on määrätty käsiteltäväksi ulkopuo-
19229: lella päiväjärjestystä tänään kello 7 i. p.
19230: 
19231: 
19232:                 Suomen oikeuden turvaaminen.
19233:    Esitetään ulkopuolella päiväjärjestystä
19234: 
19235:     Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o 2, sisältävä ehdotuksen pe-
19236: rustellttksi päiväfärjestykseen siirtymiseksi erinät:sten Suomen oikeuden
19237: turvaamista koskevien välikysymysten johdosta.
19238: 
19239:    Keskustelu:
19240:     Senaattori .M.echelin:       Perustuslakivaliokunnan mietintöön
19241: liitetyt vastalauseet ovat antaneet minulle aihetta pyytää puhevuoroa.
19242:     Herra Alkion allekirjoittamassa ensimäisessä vastalauseessa lau-
19243: sutaan sivulla 25 se käsitys, että Hänen Majesteettinsa päätös apu-
19244: maksun suorittamisesta sotilastarpeita varten Venäjän valtakunnan
19245: rahastoon käsittäisi eduskunnan päätöksen hylkäämisen tässä asi-
19246: assa, ja että on epäilyksen alaista, onko senaatilla ollut laillista oi-
19247: keutta maksumääräyksen antamiseen.
19248:     Tämä käsitys ei pidä paikkaansa. Hallitsija on mainitun armoUi-
19249: sen päätöksen alkulauseessa ilmoittanut toisenlaisen käsityksen mää-
19250: räysvallasta valtiovaraston vakinaisten varojen suhteen, kuin minkä
19251: eduskunta on vastauskirjelmässään esittänyt. Mutta huolimatta
19252: tästä vastalauseesta, joka koskee osaa eduskunnan perusteluja, on
19253: Hänen Keisarillinen Majesteettinsa maksua koskeva määräys asi-
19254: allisesti eduskunnan päätöksen kanssa yhtäpitävä. Sen vuoksi on
19255: senaatin täytäntöönpanotoimenpide voitu perustaa eduskunnan
19256: päätökseen, kuten nimenomaan onkin huomautettu senaatin hyväk-
19257: symässä ja erään senaatin valiokunnan laatimassa mietinnössä, jossa
19258: selvitetään sekä tämän asian oikeudellinen puoli että sen rahalliset
19259: 410                 Istunto 27 p. maaliskuuta 1908.
19260: 
19261: 
19262: yksityiskohdat. Koska tämä mietintö on ollut julaistuna, en katso
19263: tarpeelliseksi tässä kuluttaa aikaa sen tarkempaan selostamiseen.
19264:     Toisessa vastalauseessa lausutaan siinä kohdin oikea ja tärkeä
19265: ajatus, kun sanotaan, että kansan pohjakerrosten taloudellisen
19266: tilan parantaminen ja hyvien välien aikaansaaminen kansalaisten
19267: kesken on tarpeellinen, jotta kansamme saavuttaisi sen yhdistävän
19268: voiman, jonka tarpeessa se on, ei ainoastaan oman kehityksensä jat-
19269: kamiseksi, vaan myös voidakseen vastustaa vaaroja ja kestää koet-
19270: telemuksia. Sama ajatus sisältyy myöskin nykyisen senaatin oh-
19271: jelmaan. Sen ensimmäisessä istunnossa huomautin jo, että yhteis-
19272: kunnalliset uudistukset meidän aikanamme ovat sisäpolitiikan tär-
19273: kein tehtävä. Omaksuen tämän käsityksen on senaatti valmistanut
19274: sarjan uudistusehdotuksia, jotka ovat omiaan edistämään juuri
19275: puheenaolevaa tarkoitusta. Valitettavasti osa näitä ehdotuksia,
19276: niinkuin elinkeinolaki ja maanvuokralaki, on eduskunnassa kohdan-
19277: nut vaikeuksia ja siten viivästänyt. Ja mitä tulee hyvien välien
19278: aikaansaamiseen kansalaisten kesken, niin ei tämä onnistunut niin
19279: kauvan, kuin luokkavihan julistaminen kuuluu sosiaalidemokraattis-
19280: ten johtajain taktiikan pääkeinoihin. Toisen vastalauseen allekir-
19281: joittajat ovat suvainneet selittää, että senaatti on vitkastellut uudis-
19282: tustyössään, jopa suorastaan jarruttanut uudistuksia. Heidän pi-
19283: täisi kuitenkin tietää, että lakiehdotuksia ei voida sepustaa yhtä
19284: nopeasti ja helposti kuin kansalaiskokouksien päätöksiä sekä että
19285: yhteiskunnallisia uudistuksia, olkoonpa niiden tarve kuinka tuntuva
19286: tahansa, ei voida äkkipäätä saada aikaan, jos niille tahdotaan py-
19287: syväistä arvoa.
19288:     Vielä enemmän vääriä ovat vastalauseen tekijäin arvostelut
19289: senaatin toimenpiteiden laadusta. He väittävät, että valtiopäiväjär-
19290: jestyksen ehdotus sisälsi runsaasti epäkansanvaltaisia kohtia. To-
19291: dellisuudessa on asia niin, että valtiopäiväjärjestys on täysin kansan-
19292: valtainen. Jos senaatti, joka ei ollut velvollinen hyväksymään ko-
19293: mitean alustavaa ehdotusta, olisi laatinut ehdotuksensa kaksi-
19294: kamarijärjestelmän mukaan ja yhdistänyt yleisen vaalioikeuden
19295: toisen kamarin vaaleissa jonkinlaiseen verosensukseen, niinkuin on
19296: monessa maassa, niin semmoinen ehdotus luultavasti olisi saanut
19297: hallitsijan hyväksymisen ja mahdollisesti olisivat viimeiset sääty-
19298: valtiopäivätkin sen hyväksyneet. Mutta sen sijaan uudistusehdotus
19299: rakennettiin puhtaasti kansanvaltaisille periaatteille, ja nyt senaattia
19300: syytetään siitä, että se vaalioikeuden rajoituksilla olisi syvästi lou-
19301: kannut köyhälistöluokkaa.
19302:     Senaatti on vastalauseen tekijäin mielestä hajoittamalla Luodon
19303: ja Kockin laittomille poluille johtaman punaisen kaartin, loukannut
19304: yhdistysvapautta. Se on poliisivoiman muka suunnattomalla lisää-
19305: misellä lisännyt sekaannusta maassa. Se on muka lähestynyt »Ve-
19306: näläistä taantumusta•>. - Kenraalikuvernöörin taholta muka on
19307:              Välikysymys Suomen oikeuksien turva,amisesta.            411
19308: 
19309: 
19310: >>rajoitettu ja poljettu kansalaisvapauttakin», ilman että senaatti
19311: on ryhtynyt toimiin sitä vastaan.- Tällaisia ynnä muita samanlai-
19312: sia syytöksiä syytävät puheenaolevat perustuslakivaliokunnan jä-
19313: senet. Moisille vääristelyille perustetaan sitten ensimäiseen ponteen
19314: pantu arvolause, että nykyinen senaatti hallitnstoimissaan on nou-
19315: dattanut >>maamme köyhälistöluokkaa vastaan tähdättyä sortome-
19316: nettelyä>>. (Huuto vasemmistosta: ihan oikein!). Moiset syytökset
19317: eivät senaattiin koske, sillä ilmeinen totuus on, että maassamme nv-
19318: kyisen hallituksen aikana on täydellisesti saatu nauttia kansalals-
19319: vapautta, jonka turvaamista ja kehittämistä viime vuosien lainsää-
19320: däntö niin suuressa määrin on edistänyt.
19321:     Koska valiokunnan mietintöön liitetty vastalause on virallinen
19322: asiakirja, joka on laadittu siinä tarkotuksessa, että eduskunta sen
19323: hyväksyisi, tahdon lopuksi vain panna merkille, että 1908 vuoden
19324: perustuslakivaliokunnan sosialidemokraattiset jäsenet ovat katso-
19325: neet sopivaksi niiden vaarojen torjumiseksi, joita välikyselyissä on
19326: huomautettu, esittää eduskunnan hyväksyttäväksi päätöksen, joka
19327: sisältää sen, että Suomen senaatin tulisi olla kokoonpantu henkilöistä,
19328: jotka ovat valmiit hoitamaan hallitustoimia niiden osoitusten mu-
19329: kaan, joita vastalauseen ponnet sisältävät.
19330:     Siirryn nyt vastalauseeseen ja olen etupäässä kosketteleva niitä
19331: erilaatuisia kysymyksiä, joita mainitaan 39:nnellä ja seuraavi1lå
19332: sivuilla.
19333:     Vastalauseentekijät huomauttavat, että erinäisissä valtion vi-
19334: roissa, valtiosihteerinvirastossa ja kenraalikuvernöörin kansliassa
19335: edelleen on henkilöitä, jotka eivät ole Suomen kansalaisia. He muis-
19336: tuttavat lisäksi viime valtiopäivien anomusta tämän epäkohdan
19337: johdosta. Tästä anomuksesta ei ole vielä vaadittu senaatin lausun-
19338: toa, mutta voipi olla syytä tässä ilmoittaa, mikä senaatin kanta on
19339: tässä asiassa. Pitkässä kirjeenvaihdossa edellisen kenraalikuvernöö-
19340: rin kanssa senaatti koetti saada häntä vakuutetuksi siitä, että lain
19341: mukaan on välttämätöntä, että vakinaisiin virkoihin kenraaliku-
19342: vernöörin kansliassa asetetaan suomalaisia miehiä. Hän pysyi kui-
19343: tenkin siinä käsityksessä, että 1891 vuoden asetus olisi katsottava
19344: oikeusvoimaiseksi. Senaatin ehdotus asetukseksi, joka annettiin
19345: 3 p. toukok. 1906 ja jonka kautta maan omat kielet jälleen saivat
19346: oikean paikkansa senaatissa ja sen alaisissa virastoissa, sisälsi myös-
19347: kin säännöksen, joka olisi poistanut määräyksen vuodelta 1891 ve-
19348: näläisten miesten nimittämisestä mainittuihin virastoihin. Mutta
19349: ehdotusta vahvistettaessa tämä säännös poistettiin. Kun senaatin
19350: syksyllä 1906 oli annettava lausunto ylimääräisten valtiopäivien
19351: anomuksesta, että kyseessä olevien virkojen täyttäminen jälleen
19352: järjestettäisiin lailliselle kannalle, puolusti senaatti laajassa peruste-
19353: lussa mainitun anomuksen hyväksymistä. Se evättiin kuitenkin.
19354: Sittemmin on senaatti ehdotukseensa uudeksi hallitusmuodoksi
19355: 412                Istunto 27 p. maaliskuuta 1go8.
19356:              ~---------------
19357: 
19358: 
19359: 
19360: 
19361: ottanut määräyksiä, jotka tarkoittavat tämän kysymyksen lopullista
19362: ratkaisemista.
19363:     Senaatti ei ole saanut vastaanottaa mitään virallista ehdotusta,
19364: joka tarkoittaisi, että venäläisille olisi myönnettävä yhtäläiset oikeu-
19365: det Suomessa kuin ne, joita suomalaiset nauttivat Venäjällä. Mutta
19366: senaatin kanta asiassa on kuitenkin esiintyneestä syystä tullut
19367: kaikin puolin selvitetyksi eräässä kirjelmässä kenraalikuvernöörille
19368: tammikuussa 1907. Tässä kirjelmässä huomautettiin muun muassa,
19369: että vastavuoroisuuden periaatetta, johon venäläiseltä taholta joskus
19370: vedotaan oikeuksien yhtäläistyttämisen suhteen, on tapana sovel-
19371: luttaa kauppaan ja merenkulkuun, elinkeinonharjoittamiseen y. m.
19372: yksityisoikeudellisiin kysymyksiin, mutta sitä vastoin ei koskaan
19373: valtiovirkojen saamiseen eikä valtiolliseen vaalioikeuteen, koska nä-
19374: mä oikeudet ehdottomasti edellyttävät täydellistä kuulumista sii-
19375: hen maahan, jonka valtiosäännön y. m. lakien mukaan sellaiset
19376: oikeudet ovat käytettävät. Kirjelmässä lausutaan myös, että niin
19377: pian kuin perustuslaillinen hallitussuunta Venäjällä saadaan toteu-
19378: tetuksi, venäläinen lainsäädäntö todennäköisesti on huomaava tar-
19379: peelliseksi säätää, etteivät Keisarikunnassa asuvat suomalaiset,
19380: ennenkuin ne ovat hankkineet itselleen Venäjän kansalaisoikeuden,
19381: voi päästä valtion virkoihin eivätkä vaalioikeutettujen luetteloihin.
19382: - Kun tämä asia aikanaan joutuu käsittelyn alaiseksi, on se siis
19383: jo senaatin puolelta valmistettu.
19384:     Niinikään on senaatti valmistanut 1890 vuoden postimanifestin
19385: lakkauttamista koskevaa kysymystä tekemällä alamaisen esityksen
19386: I I p:ltä lokakuuta 1906, jota seurasi asetusehdotus, sisältävä muute-
19387: tun järjestyksen Suomen ja Venäjän välisen postiyhteyden selvittä-
19388: miseksi. - Minusta tuntuu, ettei vastalauseen tekijöiltä olisi puuttu-
19389: nut aihetta esityksessään, jonka tarkoituksena on todistaa senaatin
19390: toimettomuutta suomalais-venäläisissä kysymyksissä, mainita tätä
19391: alamaista esitystä ja ehdotusta, josta asianomaiselle valiokunnalle
19392: 1907 vuoden vältiopäiville annettiin tieto.
19393:     Vastalauseentekijät selostavat laveasti kysymystä Suomen
19394: osanotosta Venäjän ja Suomen rautatieverkkojen välisen yhdys-
19395: radan kustantamiseen lausumatta siitä muuta omaa ajatusta, kuin
19396: että tämä kysymys yhä enemmän on kärjistynyt. Vaikeudet joh-
19397: tuvat nähtävästi siitä, että entinen senaatti· vuonna 1904 tehdyn
19398: kysymyksen johdosta ehdotti, että Suomen yleisistä valtiovaroista
19399: maksettaisiin tähän yritykseen puolikolmatta miljoonaa ruplaa,
19400: mutta samalla jätti selittämättä, ettei sellaista rahamääräystä voi-
19401: taisi lainmukaisesti vahvistaa ilman valtiopäivien suostumusta.
19402: Nykyinen senaatti joutui tämän kysymyksen kanssa tekemisiin,
19403: kun sen oli annettava alamainen lausunto säätyjen anomuksesta 13
19404: p:ltä huhtikuuta 1905, josta vastalauseentekijät tekevät selkoa.
19405: Senaatti ilmoitti tässä lausunnossa 3 p:ltä maaliskuuta 1906, _ettei
19406:              Välikysymys Suomen oikeuksien turvaamisesta.             413
19407: 
19408: 
19409: senaatti esitetyistä oikeudellisista syistä sekä lisäksi tulleitten uusien
19410: asianhaarojen vuoksi katsonut voivansa ryhtyä toimeen mainittujen
19411: puolikolmatta miljoonan ruplan maksamiseksi Suomen valtionva-
19412: roista sanottuun tarkoitukseen, jota paitsi senaatti ehdotti, että ky-
19413: symys apulisän maksamisesta Suomen valtionvaroista yhdistysradan
19414: rakentamiseksi saisi raueta tai että vastaisessa tapauksessa senaatille
19415: annettaisiin toimeksi valmistaa asiasta armollinen esitys valtiopäi-
19416: ville.   Minusta tuntuu, ettei vastalauseentekijäin olisi pitänyt
19417: vaitialallaan sivuuttaa tätä siinä yhteydessä, missä yhdistysrataa
19418: koskeva kysymys vastalauseessa on otettu puheeksi; heidän olisi
19419: päinvastoin pitänyt ilmoittaa eduskunnalle, katsovatko he, että
19420: senaatin menettely tässä asiassa on luettava sille virheeksi vai ei.
19421: Omasta puolestani katson tarpeelliseksi tässä tilaisuudessa vieläkin
19422: selittää senaatin kantaa tässä kysymyksessä. On saatu selville,
19423: ettei niillä taloudellisilla eduilla, joita yhdistysrata tuottaisi Suo-
19424: melle sen kaupassa keisarikunnan kanssa, ole varsin suurta merki-
19425: tystä. Tästä ei kuitenkaan seuraa, ettei suomalaiseltakin taholta
19426: voitaisi pitää mainitun radan rakentamista molempien maitten
19427: kulkuyhteydelle edullisena edistysaskeleena. Mutta on vaikea kä-
19428: sittää, miksi Suomea olisi rasitettava osan maksamisella tämän
19429: radan rakennuskustannuksista. Onhan Suomi itse asiassa jo kustan-
19430: tanut kalleimman osan siitä rautatierakennuksesta, joka kokonai-
19431: suudessaan tulee muodostamaan yhdystien Suomen ja Venäjän
19432: rautatieverkkojen välillä - nimittäin Valkeasaaren-Pietarin rata-
19433: osan. Tämä rataosa edustaa Pietarin rautatieaseman laajuuden
19434: vuoksi varsin suurta pääomakustannusta. Mainitun aseman laajen-
19435: taminen ja uudestaan rakentaminen tulee vielä vaatimaan I2 a
19436: I5 miljoonaa markkaa, jota paitsi vastaisen yhdysliikenteen järjestä-
19437: minen Pietarin asemalla tuottanee melkoisia lisäkustannuksia.
19438: Ei olisi senvuoksi suinkaan liikaa, jos keisarikunta yksin kustantaisi
19439: sen rataosan, joka nyt on tekeillä molempien rautatieverkkojen yh-
19440: distämisen täydellistyttämiseksi. Jos edelleen otetaan huomioon,
19441: että aina vuodesta I886, jolloin voimassa olevat kulkulaitosrahastoa
19442: koskevat säännökset säätyjen suostumuksella annettiin, mitään
19443: määrärahaa rautatierakennuksiin ei ole voinut tulla kysymykseen,
19444: elleivät valtiopäivät olleet sitä myöntäneet, pitäisi kai Venäjän
19445: valtakunnan duuman, jolla on oikeus arvostella keisarikunnan tulo-
19446: ja menoarviota, tunnustaa oikeaksi, että Suomen eduskunnalla on
19447: oikeus harkita, tuleeko Suomen yhdistysradan rakentamiseksi suorit-
19448: taa kyseessä oleva apulisä, jonka suoritus sitä paitsi ei olisi mahdolli-
19449: nen muita tarpeellisia menoja syrjäyttämättä.
19450:     Erityistä huomiota herättää vastalauseentekijäin lausunto se-
19451: naatin toimenpiteistä sen johdosta, että eräät venäläiset, jotka kei-
19452: sarikunnassa ovat tehneet rikoksia tai joita sellaisista epäillään
19453: tai jotka valmistelevat rikoksellisia tekoja, ovat hakeneet Suomessa
19454: 414               Istunto 27 p. maaliskuuta 1908.
19455: 
19456: 
19457: turvapaikkaa. Tahdon tässä huomauttaa, ettei ketään voi syyttää
19458: huomaamattomuudesta siitä syystä, ettei hän edeltäpäin ole tiennyt
19459: varustautua >>yhtäkkiä sattuneiden poikkeuksellisten olojen varalle>>
19460: ja ettei ole puuttunut tarpeellista tarmoa järjestysvallan saattami-
19461: seksi rajaseuduissa tarpeelliseen kuntoon, sittenkun tämä oli osottau-
19462: tunut tarpeelliseksi. Vastaluseentekijät näkyvät panevan suurta
19463: merkitystä erääseen lausuntoon, jonka puolivirallinen lehti Rossija
19464: sisälsi heinäkuussa vuonna 1907 ja jossa Suomen viranomaisten toi-
19465: mettomuutta ankarasti moitittiin. Tämän moitteen pätevyyttä
19466: voidaan kuitenkin hyvillä syillä epäillä, koska sitä ennen ei virka-
19467: teitse ollut saapunut mitään tiedonautoa tyytymättömyyttä aiheut-
19468: taneista tosiasioista. Tarkat selonteot niistä lukuisista tapauksista,
19469: jolloin suomalaisen poliisivallan on täytynyt ryhtyä asiaan, todista-
19470: vat, että sekä valppautta että tarmoa on osotettu tämän vaikean
19471: tehtävän suorituksessa, joka on erityisesti vaikea, kun on tehtävä
19472: erotus todellisesti rikoksellisten ja perusteettomasti ilmiannettujen
19473: välillä. En usko, että Venäjän viranomaisilla nykyään on päteviä
19474: syitä muistutuksiin suomalaisten viranomaisten toiminnan ja me-
19475: nettelytavan suhteen kyseessä olevassa sekä keisarikunnan olojen
19476: että Suomen oikeusjärjestyksen kannalta tärkeässä asiassa.
19477:     Vastalauseen, tekijät ovat myöskin tulkinneet niitä huolen tun-
19478: teita, jotka heräsivät sen johdosta, että Suomen uusi kenraalikuver-
19479: nööri on nimitetty toisessa järjestyksessä kuin siinä, joka olisi ollut
19480: noudatettava katsoen hänen virka-asemaansa suuriruhtinaskunnassa.
19481: Mahdollisesti on Hänen Majesteettinsa armollisesti ottava huomioon
19482: senaatin alamaisen esityksen ja selvityksen sanotun nimittämistavan
19483: johdosta. Kaikessa tapauksessa on se tosiasia olemassa, että kenraali-
19484: kuvernöörin asema ja virkatoimet ovat suomalaisten asetusten
19485: kautta määrätyt ja että Suomen lakien tulee olla ohjeena hänen
19486: toiminnalleen tässä maassa.
19487:     Kysymysten joukossa, joitten suhteen senaatti on pyrkinyt aikaan-
19488: saamaan oikeudenmukaista ratkaisua, lienee syytä tässä mainita
19489: yhtä, jota ei ole kosketeltu vastalauseentekijäin katsauksessa.
19490:     Säätyjen anomuksessa 31 päivältä joulukuuta 1904 laillisuuden
19491: palauttamisesta mainittiin kumottavien asetusten joukossa myöskin
19492: kesäkuun 2 p:nä 1904 annetun asetus siitä, että sotajoukkojen hal-
19493: linnosta sodassa ja linnoitusten hoidosta keisarikunnassa annettu-
19494: jen asetusten sekä sotatilaan julistettuja paikkakuntia koskevain
19495: säännösten vaikutus ulotetaan Suomen maahan. Senaatti on,
19496: evättyään vuonna 1906 erään esitetyn vaatimuksen mainitun ase-
19497: tuksen sovelluttamisesta eräässä suhteessa, alamaisessa kirjelmässä
19498: 9 p:ltä huhtikuuta 1907, nojautuen marraskuun 4 p:nä 1905 annet-
19499: tuun armolliseen manifestiin, ehdottanut, että yllämainittu asetus
19500: peruutettaisiin sekä että senaatille annettaisiin toimeksi niistä
19501: sanotussa asetuksessa kosketelluista aineista, joista säännöksiä Suo-
19502:              Välikysymys Suomen oikeuksien turvaamisesta.             415
19503: 
19504: 
19505: messa on tarpeen, valmistaa ehdotus valtiopäiville jätettäväksi esityk-
19506: seksi. Kirjelmässä osoitettiin, miten useimmat mainitun asetuksen
19507: säännökset ovat ristiriidassa Suomen lakien kanssa, jonka vuoksi
19508: niitä ei ole voitu lainmukaisesti antaa hallinnollista tietä. Senaatin
19509: esitys saavutti kenraalikuvernöörin kannatuksen, mutta ei ole vielä
19510: johtanut tulokseen.
19511:     Siirryn nyt siihen vastalauseentekijöitten moitteista senaattia
19512: vastaan, jonka he itse näkyvät pitävän tärkeimpänä, nim. moittee-
19513: seen, että senaatti on esittänyt, ettei n. s. Tagantsewin komitean
19514: neuvotteluja jatkettaisi. Muistan samalla ne lämpimän vakaumuk-
19515: sen sanat, jotka herra Danielson-Kaimari lausui tämän komitean tar-
19516: koituksesta, kun välikysymykset ensi kerran olivat keskustelun alai-
19517: sina helmikuun 26 p:nä. Minä kunnioitan sitä vakaumusta, ja minä
19518: voin käsittää, että ne suomalaiset miehet, jotka etevällä tavalla
19519: eikä ilman menestystä ovat maatamme mainitussa komiteassa edus-
19520: taneet, ovat arvelleet, että komitean neuvottelut, jos niitä olisi loppuun
19521: asti jatkettu, olisivat voineet johtaa hyödylliseen tulokseen. Katson
19522: senvuoksi velvollisuudekseni esittää, mistä syystä komitean töitten
19523: jatkaminen minun käsittääkseni ei olisi ollut tarkoituksenmukaista.
19524:     Ensinnäkin on huomattava, että ne edellytykset, joitten valli-
19525: tessa komitea asetettiin, melkoisesti olivat muuttuneet vuoden 1905
19526: kuluessa. Tällä tarkoitan vähemmän Suomelle annettua marraskuun
19527: manifestia kuin Hänen Majesteettinsa Keisarin toimenpiteitä Ve-
19528: näjän valtiomuodon kehittämiseksi         Kun keisarikunnalle luotiin
19529: kansaneduskunta, joka tuli osalliseksi lainsäädäntövallasta, joutui
19530: luonnollisesti kysymys Venäjän ja Suomen lainsäädäntövaltain
19531: keskinäisestä suhteesta aivan toiselle kannalle kuin aikaisemmin.
19532: Komitean ohjelma olisi siis vaatinut melkoista muutosta. Vastalau-
19533: seessa sanotaan: •>Kun armollinen julistuskirja marraskuun 4 päi-
19534: vältä 1905 oli tehnyt lopun edellisten vuosien laittomasta hallinto-
19535: järjestelmästä, näkyy senaatti käsittäneen aseman semmoiseksi,
19536: että ne monet tärkeät valtiolliset asiat, jotka olivat joutuneet riidan-
19537: alaisiksi ja joitten ratkaisua armollisen julistustuskirjan kautta ei
19538: oltu saavutettu, voitaisiin saada järjestetyiksi yksipuolisesti Suomen
19539: hallituksen esittämien Hallitsijan toimenpiteitten kautta ja että
19540: siihen ei tarvittu semmoista edelläkäypää neuvottelua Keisarikunnan
19541: hallituksen kanssa, joka takaisi, että toimenpteet voitaisiin Keisari-
19542: kunnan kannalta katsoen hyväksyä. Muulla tavoin ei voi selittää
19543: sitä, että Senaatti, kun se esitti, että Senaattori Tagantsewin joh-
19544: dolla toimiva venäläis-suomalainen komitea lakkautettaisiin, ei
19545: samalla pitänyt huolta siitä, että neuvotteluja Keisarikunnan halli-
19546: tuksen kanssa niistä tärkeistä asioista, jotka tuolle komitealle oli
19547: jätetty, jollakin tavalla jatkettiin•>.
19548:     Vastalauseessa lausuttu otaksuma ei pidä paikkaansa. Senaatti
19549: ei ole ollenkaan antautunut siihen luuloon, että marraskuun mani-
19550: 416                Istunto 27 p. maaliskuuta 1908.
19551: 
19552: 
19553: festi olisi poistanut kaikki vaikeudet niiden tärkeiden kysymysten
19554: ratkaisemisen suhteen, joita ei oltu itse manifestin kautta ratkaistu.
19555: Jo vuoden 1906 alussa Suomen vihamiehet Pietarissa ryhtyivät toi-
19556: miin vahingoittaaksensa maatamme ja semminkin vastustaakseen
19557: kenraalikuvernööriä tämän kannattaessa senaatin ehdotuksia, kuten
19558: usein, vaikkapa ei aina, tapahtui. Mitä mieltä vastustajamme oli-
19559: vat, sen sai riittävästi kokea siinä venäläis-suomalaisessa neuvottelu-
19560: kokouksessa, jossa valtiopäiväjärjestyksen ehdotusta tarkastettiin
19561: huhtikuussa 1906. Samaan aikaan laadittiin valtakunnanneuvostossa
19562: se arveluttava ehdotus, josta täällä mainitsin eduskunnassa vasta-
19563: tessani kolmeen välikysymykseen. Muistettakoon myöskin, että sekä
19564: ensimäinen että toinen duumakokous hajoitettiin.
19565:     Riippumatta valtollisen aseman epävarmuudesta oli otettava
19566: huomioon, että, kuten sanottu, Tagantsewin komitean toiminnan
19567: edellytykset olivat muuttuneet. Yhtä tärkeä seikka on se, että sen
19568: tehtävä oli määritelty silmällä pitäen silloista valtiollista suuntaa.
19569: Se tarkoitti ehdotuksen laatimista •>yleisvaltakunnallisen ja Suomen
19570: paikallisen lainsäädännön keskinäisten rajojen määräämisestä•>.
19571: Asian todellinen laita kuitenkin on, ettei mitään valtakunnallista
19572: lainsäädäntöä sanan varsinaisessa merkityksessä ole ollut olemassa
19573: eikä voidakaan aikaansaada, koska siihen vaadittaisiin Keisarikun-
19574: nalle ja Suuriruhtinaanmaalle yhteinen lainsäädäntöjärjestö. Milloin
19575: yhteisiä ja varsinkin molemminpuolisia asioita on esiintynyt, on
19576: niitä koskevat kysymykset ratkaistu siten, että on annettu yhtäpitä-
19577: viä venäläisiä ja suomalaisia lakeja tai asetuksia. Tällaisten lakien
19578: valmistamisen ja säätämisen järjestys saattaa olla kehityksen tar-
19579: peesta, mutta se on jotakin toista kuin yllämainittu tehtävä, joka
19580: edellytti, että Suuriruhtinaanmaan lainsäädännönpiiri olisi rajoi-
19581: tettava. Lisättäköön vielä, että helmikuun manifesti, jossa valta-
19582: kunnan lainsäädännönaate oli lausuttuna, vaikka se oli jäänyt so-
19583: veltamatta, oli ei ainoastaan marraskuun manifestin kautta käytän-
19584: nöstä lakkautettu, vaan myöskin tosiasiallisesti menettänyt kaiken
19585: soveltamismahdollisuuden, sen kautta että Venäjän valtakunnan-
19586:  neuvosto oli muuttunut Keisarikunnan kansaneduskunnan ylä-
19587:  huoneeksi.
19588:     Tähän kuuluvien kysymysten tarkempi selvitteleminen ve1s1
19589: tässä tilaisuudessa liiaksi aikaa. Vastalauseessa ilmaantuvan väärin-
19590:  käsityksen välttämiseksi tulee minun mainita, ettei se neuvottelu-
19591: kokous, jota Senaatti joku aika sitten on ehdottanut, saisi Tagant-
19592:  sewin kolniteaan verrattavaa tehtävää. Sen tarkoitus olisi saada
19593: ratkaistuksi eräitä kysymyksiä, jotka ovat kohdanneet vaikeuksia,
19594: erittäinkin painovapauslaki ja rautatiehallituksen uusi johtosääntö.
19595:     Ollen herra Danielson-Kalmarin kanssa yhtä mieltä siitä, että
19596: niinkuin satavuotinen rakennus kaipaa korjausta, saattavat myös-
19597:  kin Venäjän ja Suomen keskinäisten suhteiden ehdot olla valtiolli-
19598:              Välikysymys Suomen oikeuksien turvaamisesta.            417
19599: 
19600: 
19601: sen kehityksen kannalta tarkastuksen tarpeessa. Olen tähän katsoen
19602: sitä mieltä, että vanhan rakennuksen korjauksen tulee tapahtua
19603: hellävaroin, niin että rakennuksen tyyli tulee tarkasti säilytetyksi,
19604: ettei suljeta mitään ikkunaa, jota tarvitsemme valoa saadaksemme,
19605: eikä revitä mitään seinää, jota tarvitsemme suojaksi myrskyä koh-
19606: taan. Toisin sanoen, kun venäläiseltä taholta puhutaan valtakunnan
19607: etujen vaatimuksista, niin on meillä oikeus ja samalla velvollisuus
19608: maatamme kohtaan omaltakin kannaltamme tutkia näiden etujen
19609: laatua ja niihin perustuvien vaatimusten pätevyyttä sekä mahdolli-
19610: suutta ottaa osaa niiden toteuttamiseen saattamatta vahinkoa
19611: Suomelle. Usein esitetään valtakunnan etujen nimessä vaatimuksia,
19612: jotka eivät tarkoita muuta kuin Keisarikunnan vallan tarpeettomalla
19613: laajentamisella supistaa Suuriruhtinaskunnan autonomiaa.
19614:     Tiedän kyllä pitkästä kokemuksesta, että eräänlaiset poliitikot
19615: Venäjällä leimaavat tässä esittämäni kannan separatismiksi. Mutta
19616: huolenpito hyvien välien säilyttämisestä Venäjän ja Suomen kesken
19617: ei ole mikään separatistinen pyrkimys, vaan päinvastoin pyrintö
19618: lähentämään molempia kansoja toisiinsa. Valtakunnan etuja edis-
19619: tetään toimenpiteillä, jotka ovat sekä suurelle että pienelle maalle
19620: hyödyksi, mutta ei loukkaamaHa jälkimäisen oikeutta ja elinehtoja
19621: tuottamatta Keisarikunnalle vastaavaa hyötyä.
19622:     Olen mielihyvällä pannut merkille, että vastalauseen tekijätkin
19623: nimenomaan panevat painoa siihen, että Keisarikunnan ja Suomen
19624: välisten riidanalaisten kysymysten ratkaisun tulee tapahtua perus-
19625: tuslain mukaisessa järjestyksessä. He sanovat samalla, että Suo-
19626: men kansa odottaa maan hallituksen tekevän kaiken voitavansa
19627: sellaisen ratkaisun aikaansaamiseksi. Tämän vaatimuksen päte-
19628: vyyttä ei kukaan voi kieltää. Mutta kun vastalauseen tekijät sa-
19629: massa yhteydessä ehdottavat eduskunnan hyväksyttäväksi sellaisen
19630: lausunnon, •>että senaatin toiminta vastamainitun tärkeän tehtävän
19631: suorittamisessa ei ole ollut tyydyttävä>>, niin täytyy minun puoles-
19632: tani väittää, että he ovat puutteellisesti arvostelleet niitä olosuhteita
19633: ja vaikuttimia, joita senaatin puheenalaisessa toiminnassa on täyty-
19634: nyt ottaa huomioon.
19635:     Olen jo edellä selittänyt, mistä syystä Tagantsewin komitean teh-
19636: tävää ei ole voitu loppuun jatkaa. Useamman kuin yhden kerran
19637: on sekä senaatin keskuudessa että ministerivaltiosihteerin ja entisen
19638: kenraalikuvernöörin kanssa ollut harkinnan alaisena, olisiko koetetta-
19639: tava saada aikaan uusi komitea, jolla olisi tarpeellisessa määrin muu-
19640: tettu tehtävä. Ettei vielä ole saatu toimenpiteitä aikaan, riippuu
19641: käsitykseni mukaan etupäässä siitä, että valtiolliset olot Keisarikun-
19642: nassa nykyisenä murros- ja väliaikana ovat olleet sellaiset, ettei
19643: ole ollut sopivaa ottaa päiväjärjestykseen laajaa tehtävää, joka käsit-
19644: täisi kummankin maan tarpeita vastaavan, pysyväisen ratkaisun
19645: 
19646:                                                                 27
19647:                    Istunto 27 p. maaliskuuta 19(>8.
19648: 
19649: 
19650: aikaansaamisen niissä kysymyksissä, joihin vastalauseen tekijät
19651: viittaavat.
19652:     Duumassa esitetyt välikysymysehdotukset osoittavat, että eräät
19653: venäläis-suomalaiset kysymykset, jopa muutamat yksinomaan suo-
19654: malaiset kysymykset ovat herättäneet Venäjän parlamentin jäse-
19655: nissä huomiota. Valitettavasti emme vielä tälläkään hetkellä tiedä,
19656: mihinkä vaatimuksiin välikysymykset tulevat päättymään. Jos
19657: eduskunnalla olisi ollut tietoa niistä, olisi se ehkä voinut valaista
19658: juuri näitä väitteitä. On kuitenkin toivottava, että Suomea koske-
19659: vien kysymysten käsittely Venäjän kansan eduskunnassa on oleva
19660: omiaan hälventämään niitä huolia, jotka ovat aiheuttaneet näiden
19661: välikysymysten esittämisen, joiden johdosta perustuslakivaliokunta
19662: nyt on antanut mietinnön. Jos eduskunta hyväksyy tämän mietin-
19663: nön, niin siinä objektiivisesti ja arvokkaasti lausuttuja totuuksia
19664: ei voitane jättää huomioon ottamatta Pietarissa tapahtuvassa suo-
19665: malaisten kysymysten käsittelysssä.
19666:     Minulla on kunnia omasta ja virkaveljieni puolesta ilmoittaa,
19667: että puollamme valiokunnan ehdottamaa perusteltua siirtymistä päi-
19668: väjärjestykseen.
19669: 
19670:     Ed. af Ursin: Lukiessani kysymyksessä olevaa perustuslaki-
19671: valiokunnan mietintöä, olen kiinnittänyt huomioni aluksi siihen
19672: ilmoitukseen, että valiokunta ei ole ennen mietinnön valmistusta
19673: saanut nähtäväkseen useita tärkeitä tätä asiaa valaisevia asiakirjoja.
19674: V. J:n 46 § sanoo, että mikäli mahdollista senaatin puheenjohtaja
19675: ryhtyköön toimenpiteisiin, että tämmöisiä asiakirjoja annettaisiin.
19676: Tämmöinen menettely, että tällaisten tärkeitten asiakirjain antamista
19677: on viivytelty niin, ettei niitä ole voitu käyttää, on ennenkin tullut
19678: kysymykseen, mutta koska tämä taas on uudistunut, en ole voinut
19679: olla kiinnittämättä huomiota tähän ikävään asiaan. Koko mietintö
19680: on näet siten kadottanut suuren osan arvostansa, kun useampia täl-
19681: laisia asiakirjoja asian valaisemiseksi on puuttunut mietintöä kir-
19682: joitettaessa.
19683:     Mutta vaikka minä siis katson, että mietintö tällä tavalla on
19684: kadottanut paljon arvostaan, niin ovat kuitenkin ne tosiasiat, joita
19685: mainitaan I ja II vastalauseessa, riittäviä todistamaan, että halli-
19686: tus ei ole kyllin pontevasti esiintynyt, kun on ollut kysymys meidän
19687: valtiollisen asemamme turvaamisesta. Kansan suuri enemmistö
19688: vaatii ehdottomasti hallitukseltaan tarmokasta esiintymistä tässä
19689: suhteessa. Hallituksen tulee käydä kansan etunenässä, kun sen kal-
19690: leimmat oikeudet ovat kysymyksessä. Tämmöinen laimea menet-
19691: tely on esiintynyt varsinkin 20 miljoonan asiassa, ja senaatin vara-
19692: puheenjohtajan selitys. jossa hän viittasi erääseen painettuun asia-
19693: paperiin, ei voi kansan syvien rivien puolelta saada hyväksymistä.
19694: Mutta ennen kaikkea on hallitusta moitittava siitä, että se ei ole
19695:              Välikysymys Suomen oikeuksien turvaamisesta.           419
19696: 
19697: 
19698: sosiaalisilla reformeilla voinut hankkia kansan syvien rivien tyy-
19699: dytystä. Senaatin varapuheenjohtaja on kyllä sanonut, että halli-
19700: tus hyväksyy periaatteessa alempain kansankerrosten kohottamisen
19701: tällaisilla reformeilla. Mutta tässä ei nyt ole kysymys lupauksista
19702: ja kauniista periaatteista, vaan tässä on kysymys siitä, mitä hallitus
19703: tosiaan on tehnyt tämän periaatteen toteuttamiseksi. Senaatin vara-
19704: puheenjohtaja viittasi niihin armollisiin esityksiin, joita tähän suun-
19705: taan muka on annettu. Mutta hän ei maininnut nimeltä muuta kuin
19706: elinkeinolain ja maanvuokralain. Nyt on kuitenkin huomattava,
19707: että se esitys, jonka hallitus on elinkeinolaista antanut eduskunnalle,
19708: on rakennettu hyvin vanhoilliselle katsantotavalle, vaikka kyllä
19709: epäilemättä hallitus luulee, että se on vallan erinomaista edistystä
19710: osoittava. Ja vaikka hallituksen olisi pitänyt tietää, että eduskun-
19711: nan tätä varten asettama valiokunta on katsonut asiaa siltä kannalta,
19712: että esitys ei ole edistysmielinen, niin on kuitenkin samanlainen
19713: esitys kuin viime valtiopäiville annettu nykyisillekin. Aivan sama
19714: on asianlaita mitä maanvuokralakiin tulee.
19715:     Senaatin varapuheenjohtaja sanoo, että luokkaviha olisi melkoi-
19716: sesti estämässä reformisuunnan ajamista, se luokkaviha, jota muka
19717: sosiaalidemokraattinen puolue saarnaa. Mutta minä pyydän huo-
19718: mauttaa, vaikka asiasta saattaakin olla eri mieliä, että se luokka-
19719: taistelu, jota se poliittinen ryhmä, jonka edustajat ovat allekirjoitta-
19720: neet toisen vastalauseen, saarnaa, on kyllä taistelua, mutta ei mitään
19721: vihaa. Viha syntyy siitä, ettei ryhdytä hyvissä ajoin tarmokkaasti
19722: reformityöhön.
19723:     Senaatin herra varapuheenjohtaja on vielä jonkunlaisella mieli-
19724: hyvällä viitannut nykyisen valtiopäiväjärjestyksen muka erittäin
19725: kansanvaltaiseen luonteeseen. Minä kyllä uskon, että tällä taholla
19726: käsitys on sellainen. Mutta kun sama valtiopäiväjärjestys oli lähe-
19727: tettävä Pietariin vahvistusta saamaan, niin tiesi hallitus esim.
19728: varsin hyvin, että kansan syvissä riveissä ilmestyi sangen suurta
19729: mielipahaa varsinkin ikärajan pysyttämisestä sinä, minä hallitus
19730: sen esitti. Minä en tahdo puhua punakaartiasiasta, sillä siitä puut-
19731: tuu nyt asiakirjat, eikä siitä siis voi saada aivan selvää käsitystä.
19732: Senaatin varapuheenjohtaja on vielä puhunut siitä, että hallitus
19733: on mikäli mahdollista koettanut suojella kansalaisvapautta. Me
19734: emme puolestamme ole siinä ryhmässä, johon minä kuulun, puhuneet
19735: tästä asiasta moittivasti, mutta me olemme puhuneet siitä, että hal-
19736: litus ei ole käynyt pitemmälle, eikä ole ryhtynyt tehokkaaseen re-
19737: formityöhön. Kun marraskuun päivät pyyhkäsivät pois sen vanhan
19738: järjestelmän, joka oli elänyt aikansa, ja tämä tapahtui työväen
19739: alotteesta, niin minun mielestäni olisi hallituksen pitänyt oivaltaa,
19740: että nyt oli tullut aivan uusi aika myöskin soisaalipolitillisessa suh-
19741: teessa. Minun käsitykseni mukaan olisi silloin hallituksen pitänyt
19742: käsittää, että nyt jos milloinkaan hallituksen olisi sosiaalisella uu-
19743: 420                Istunto 27 p. maaliskuuta 1908.
19744: 
19745: 
19746: distustyöllä ennen kaikkea pitänyt vahvistaa koko kansan vastustus-
19747: kykyä niitä vaaroja vastaan, jotka vielä kyllä tulisivat uhkaamaan.
19748: Minä en voi muuta kuin surkutella, että tämä käsitys ei päässyt
19749: hallituksessa vallalle, vaan se reformityö, jota kansan syvät rivit
19750: hartaasti odottivat, supistui vallan vähäksi. Ja kuitenkin perustuu
19751: epäilemättä meidän kansamme vastustuskyky juuri siihen, että näitä
19752: kansan pohjakerroksia tehokkaasti ja tarmokkailla .uudistustoimen-
19753: piteillä kohotetaan.
19754:     Minä pyydän yllä esitetyillä perusteilla saada yhtyä toiseen
19755: vastalauseeseen.
19756: 
19757:     Ed. Yrjö~Koskinen, Y. K.: Ne hyökkäykset, joita jälleen
19758: viime aikoina Venäjän puolelta on tehty meidän sisäistä autonomi-
19759: aamme vastaan, ovat kansamme kaikissa kerroksissa olleet omiansa
19760: herättämään surua ja levottomuutta. On yltä yleensä meillä se
19761: käsitys selvänä, että tämä autonomia on kansallisen elämämme
19762: perusehtoja, maamme onnen ja kehityksen kulmakivi. Siihen kajo-
19763: tessa kosketaan kalleimpaan, mitä meillä on. Ei ihmettä siis, että
19764: levottomuus täyttää meidän suomalaisten mielet joka kerta, kun
19765: tätä autonomiaa vaara uhkaa.
19766:     Vuosisadan kokemus on kansallemme tässä käsityksensä perusta-
19767: tana. Venäjän valtakuntaan yhdistettynä, omien lakiensa ja omien
19768: laitostensa, tämän sisäisen autonomiansa nojassa on kansamme
19769: viettänyt verrattain onnellista aikaa, edistyksen ja vaurastumisen
19770:  aikaa, jonka vertaista sen aikaisempi historia ei toista tunne. Mutta
19771: siinä sivussa on se tänä samana aikana myös kokenut, mitä ääretöntä
19772: sekasortoa, mitä onnettomuutta ja tuhoa tämän autonomian louk-
19773: kaus tuo mukanansa. Sortovuosien kamala haamu väikkyy vielä
19774: elävänä silmiemme edessä, muistuttaen niistä kansallisen olemuksem-
19775: me ytimiä raatelevista seurauksista, joita tämän autonomian louk-
19776: kaaminen silloin aiheutti ja joiden vaikutukset vieläkin niin ikävästi
19777: ovat tuntuvissa. Suomen kansa tietää, mikä välttämätön kansalli-
19778: sen elämän ja kansallisen kehityksen ehto sille vakuutettu sisäinen
19779: autonomia on. Ja se tietää myös, mikä turmio tätä kansallista elä-
19780: määmme kohtaa niinpian kuin tähän autonomiaan kajotaan ja sitä
19781: loukataan. Sentähden se on niin arka tälle autonomialleen. Pienellä
19782: kansalla suuren maailmanvallan yhteydessä tämmöinen arkuus on
19783: vielä monin kerroin ymmärrettävämpi.
19784:     Mutta jos onkin tämä luonnollista, niin on toiselta puolen selvää,
19785: että yhteys Venäjän kanssa ja siitä lähtevä moninainen etu meitä
19786: velvoittaa. On epäilemättä olemassa valtakunnallisia näkökohtia,
19787: joita meidän on huomioon ottaminen ja joiden vaatimuksiin meidän
19788: on mukautuminen. Eikä ole kiellettävissä, että nämä näkökoh-
19789: dat saattavat meiltä vaatia ehkä melkoisiakin uhrauksia, joiden
19790: laatua ja suuruutta meillä sitä paitsi ei ole oikeus yksinomaan omia
19791:             Välikysymys Suomen oikeuksien turvaamisesta.           421
19792: 
19793: 
19794: etujamme silmälläpitäen määrätä. Mutta sitä me voimme vaatia
19795: ja sitä meidän täytyy vaatia. että Suomen kansa perustuslakiensa
19796: mukaisessa järjestyksessä ja kalleimpia elinehtojaosa huomioonot-
19797: taen saa itse näistä asioista päättää, ja että sen autonomian ilmene-
19798: mismuotoihin ei vähimmässäkään määrin kajota muuta kuin mai-
19799: nittua menettelyä noudattaen.
19800:     Kun marraskuun manifesti julaistiin, näytti uusi päivä Suomelle
19801: valkenevan. Routavuosien varjot vähitellen häipyivät. Valoisampi
19802: tulevaisuus tuntui olevan edessä. Mutta, niinkuin tunnettua, mar-
19803: raskuun manifesti jätti joukon asioita avoimiksi. Helmikuun julis-
19804: tuskirja perussääntöineen jäi lopullisesti lakkauttamatta; asevelvol-
19805: lisuusasiamme järjestämättä; postilaitostamme koskeva julistus vuo-
19806: delta I8go pysyi edelleen voimassa; rautatieverkkomme yhdistämi-
19807: nen Venäjän rautateihin oli edellisen ajan perintönä yhä vireillä.
19808: Ja uusiakin erimielisyyden aiheita on sittemmin ilmestynyt, kuten
19809: esim. kysymys ministerivaltiosihteerin asemasta, joka nyt venäläi-
19810: sellä taholla on pohdinnan alaisena, sekä kenraalikuvernöörin ja
19811: hänen apulaisensa nimittämistapa. Tämmöinen asiaintila, tämmöinen
19812: tärkeitten elinkysymystemme alituinen häilyminen uhkaavina
19813: ylitsemme, on maallemme onnettomuus, eikä se saata olla VenäjäHe-
19814: kään eduksi. Selvät, molempien maiden tarpeita tyydyttävät sekä
19815: pysyväisesti järjestetyt suhteet Venäjän ja Suomen välillä ovat
19816: epäilemättä kummallekin suotavat, mutta Suomelle ne nimenomaan
19817: ovat rauhallisen, häiritsemättömän kehityksen ehto. On sentähden
19818: välttämätöntä meidän kiinnittää kaikki huomiomme, tehdä kaikki
19819: voitavamme saadaksemme nämä nykyään sekavat suhteet selvite-
19820: tyiksi ja vakaannutetuiksi.
19821:     Kun tällä pohjalla otan tarkastettavaksi, mitä hallitus on teh-
19822: nyt tämän tarkoitusperän saavuttamiseksi, toisin sanoen, mitä se
19823: on tehnyt niitten vaarojen torjumiseksi, jotka Suomen autonomiaa
19824: tätä nykyä uhkaavat, ja kun myöskin otan huomioon sen, mitä
19825: hallituksen edustaja näitä välikysymyksiä käsiteltäessä täällä on
19826: lausunut, täytyy minun kolmannen vastalauseen allekirjoittajana
19827: esiintuoda se käsitys, että hallituksen toiminta on antanut aihetta
19828: mitä vakavimpiin muistutuksiin. Me olemme vastalauseessamme
19829: huomauttaneet, mitenkä hallitus alun pitäen on vaillinaisesti käsit-
19830: tänyt sen tehtävän, mikä sillä näitten tärkeitten kysymysten selvit-
19831: tämiseksi olisi ollut suoritettavana, ja sen menettelyn, mitä sen tässä
19832: tarkoituksessa olisi ollut noudattaminen. Me olemme lisäksi huo-
19833: mauttaneet, mitenkä hallitus osittain puolinaisten, osittain myö-
19834: hästyneitten toimenpiteitten kautta esim. Voima-asiassa ja suhteissa
19835: maahamme siirtyneisiin Venäjän vallankumouksellisiin, on antanut
19836: aihetta maallemme mitä epäedullisimpaan välien kiristymiseen. Me
19837: tiedämme kyllä, emmekä ole jättäneet sitä huomioon ottamatta,
19838: että Venäjällä eräissä piireissä on jo kauvan ollut olemassa kansaamme
19839: 422                 Istunto 27 p. maaliskuuta 1<)08.
19840: 
19841: 
19842: me kohtaan vihamielinen suunta, jonka tarkoituksista ei täällä ole
19843: muuta kuin yksi käsitys ja joka halukkaasti on tarttunut jokaiseen
19844: tilaisuuteen maatamme vahingoittaaksensa. Mutta me olemme sitä
19845: mieltä, että senaatin toiminta tai useassa tapauksessa ehkä oikeam-
19846: min sanoen toiminnan puute on vaikuttanut maallemme epäedulli-
19847: sesti niilläkin tahoilla, jotka alkuansa eivät ole olleet meitä kohtaan
19848: vihamielisiä, ja aiheuttanut aikeita, vieläpä toimenpiteitäkin, jotka
19849: toivottavasti muuten olisivat olleet vältettävissä. Me emme hetkeä-
19850: kään epäile nykyisen senaatin lojaalisia tarkoituksia, mutta meidän
19851: täytyy käsityksenämme lausua, että koko se toimintatapa, jota se-
19852: naatti näissä tärkeissä kysymyksissä on noudattanut, samoin kuin
19853: sen taipumus siirtää huomisen varaan, mitä ulkonainen pakko ei suo-
19854: rastaan ole päiväjärjestykseen vaatinut, on ollut maallemme onnetto-
19855: muudeksi. Ja tämän vakaumuksemme julkilausuminen käsiteltä-
19856: essä välikysymyksiä, joissa jokaisessa kysytään, mitä senaatti on
19857: tehnyt nykyisen valtiollisen asemamme johdosta, on ollut meidän
19858: velvollisuutemme.
19859:     Senaattori Mechelin on täällä tänä päivänä arvostellut meidän
19860: vastalausettamme, ja m. m. muistuttanut, että siinä on jäänyt mai-
19861: nitsematta jokunen tosiasia. Minä tahtoisin siihen vain vastata,
19862: että meidän ei ole ollut tarkoituskaan luetella kaikkea, mitä senaatti
19863: puheen-alaisella ajalla on tehnyt, varsinkin jos olemme katsoneet,
19864: että joku toimenpide on ollut ilman merkitystä. Mutta samalla
19865: minun tässä yhteydessä on lausuminen mielipahani siitä, että valio-
19866: kunta ei ajoissa ole saanut pyytämiänsä asiakirjoja nähtäviksi.
19867: Joku asiaankuuluva tosiasia on nimenomaan siitä syystä saattanut
19868: jäädä vastalauseestamme pois. Olen kuitenkin sitä mieltä, että
19869: ne muistutukset, joita senaatin varapuheenjohtaja täällä on lausu-
19870: nut, eivät vähimmässäkään määrin vaikuta vastalauseemme
19871: yleiseen suuntaan. Se perustuu tosiasioihin, jotka senaatin varapu-
19872: heenjohtaja aikaisemmin lausunnossaan itse on myöntänyt tosiksi
19873: tai jotka muutoin ovat yleisesti tunnetut. Ja minusta se lausunto,
19874: jonka senaattori Mechelin täällä tänä iltana antoi, selittäen sen ko-
19875: mitean toimintaohjelmaa, jonka senaatti hiljakkoin on ehdottanut
19876: asetettavaksi, vielä vahvistaa sitä arvostelua, mikä meidän vastalau-
19877: seessamme esiintyy.
19878:      Mitä lopuksi tulee valiokunnan mietintöön ja siihen liitettyihin
19879: kahteen ensimmäiseen vastalauseeseen, poikkeaa meidän kantamme
19880: niistä jyrkästi. Puhumattakaan toisesta vastalauseesta, jonka sosi-
19881: aalidemokraatit ovat allekirjoittaneet ja jossa valtiollinen älyttömyys,
19882: sanottakoon se suoraan, kohoaa huippuunsa, niin että on vaikea
19883: tietää, tokko allekirjoittajatkaan tällä lausunnollaan täyttä totta
19884: tarkoittavat (ed. Nuorteva: tietysti!), puhumatta myöskään ed.
19885: Alkion vastalauseesta, jossa ajatusten kuperkeikat ovat ainoa
19886: varsinainen merkillisyys, mikä herättää huomiota, on hallituspuolu-
19887:             Välikysymys Suomen oikeuksien turvaamisesta.              423
19888: 
19889: 
19890: eenkin lausunto, valiokunnan varsinainen mietintö, jättäessään
19891: pois sen, mikä meidän mielestämme venäläis-suomalaisessa kysy-
19892: myksessämme tällä hetkellä ennen kaikkea on lausuttava, ja muo-
19893: dostuessaan varsinaiseksi luottamuslauseeksi nykyiselle senaatille,
19894: semmoinen, ettemme sitä voi kannattaa. Ne 47 tai 48 henkeä, jotka
19895: muodostavat eduskunnan oikeiston, ovat siis lopultakin ne, jotka
19896: jäävät luottamuslausetta nyky~selle senaatille antamaan.
19897:     Meillä on pääkysymyksenä, niinkuin jo olen maininnut, saada
19898: selvät, molempien maitten tarpeita tyydyttävät ja pysyväisesti
19899: järjestetyt suhteet Venäjän ja Suomen välillä aikaan. Siinä on yksi
19900: maan hallituksen tärkeimpiä, ehkä tärkein tehtävä tätä nykyä ja
19901: siinä myöskin, nimenomaan edellyttäen, että tämä järjestely tapah-
19902: tuu perustuslakiemme vaatimuksia tarkoin noudattamalla, on var-
19903: min tie niiden siteiden lujittamiseen, joilla Suomi on erottamatto-
19904: masti yhdistetty Venäjän mahtavaan valtaan.
19905: 
19906:     Ed. Lagerlöf: Olen pyytänyt puheenvuoroa lähinnä sen
19907: vuoksi, että katson oikeaksi vähän erityiskohtaisemmin, kuin kol-
19908: mannessa vastalauseessa on tapahtunut, tarkistaa muutamia perus-
19909: teita, jotka ovat määränneet minun kantani tässä välikysymysasiassa,
19910: mutta osaksi myöskin muutamien kohtain johdosta siinä senaatin
19911: talousosaston varapuheenjohtajan puheessa, jonka äsken kuulimme.
19912:     Minun ymmärtääkseni ei voi kyllin alleviivata sitä, että suhdet-
19913: tamme Venäjään jo kauvan on enin vaikeuttanut ja rasittanut se
19914: tosiasia, että muutamat tärkeät asiat ovat kaivanneet semmoista
19915: perinpohjaista järjestelyä, jota ei ole ollut syytä toivoakaan voita-
19916: van saavuttaa muulla tavoin kuin siten, että Suomen puolelta osoite-
19917: taan todellista halua järjestää ne semmoisiksi, että ne tyydyttävät
19918: Venäjällä vallitsevaa käsitystä siitä, mitä valtakunnan etu ja tur-
19919: vallisuus välttämättömästi vaativat. Semmoisia asioita ovat van-
19920: hastaan varsinkin asevelvollisuusasia ja n. s. valtakunnanlainsää-
19921: däntökysymysten määritteleminen sellaisen lainsäädännön kautta,
19922: joka samalla määräisi, millä tavoin näissä asioissa voidaan säätää
19923: Suomea veivoittavia lakeja. Nämä asiat ovat sitä laatua, että jokai-
19924: sen Suomen hallituksen pitää ymmärtää maamme autonomialle
19925: tärkeäksi, että ne pian laitetaan pois päiväjärjestyksestä ja että ne
19926: laitetaan pois semmoisen järjestelyn kautta, joka on omiansa kes-
19927: tämään enemmän aikaa, niin etteivät samat asiat pian anna aihetta
19928: uuteen riitaan.
19929:     Nyt mainitsemaani näkökohtaa silmälläpitäen olen ollut mukana
19930: kolmannessa vastalauseessa moittimassa senaattia siitä, ettei se
19931: esittäessään n. s. Tagantsewin komitean lakkauttamista silloin sa-
19932: malla pitänyt huolta siitä, että neuvotteluja Keisarikunnan hallituk-
19933: sen kanssa niistä tärkeistä asioista, joita tuolle komitealle oli jätetty,
19934: jollakin tavalla jatkettaisiin. Samaa ajatusta seuraten olen ollut
19935:                    Istunto 27 p. maaliskuuta 19(>8.
19936: 
19937: 
19938: mukana lausumassa, että senaatin menettely muutamissa muissa-
19939: kin suhteissa, eritoten asevelvollisuusasiassa, ei ole ollut hyvin har-
19940: kittu. Kun näin tein, en kumminkaan perustanut moitettani ai-
19941: noastaan omaan yksityiseen käsitykseeni neuvottelujen tärkeydestä,
19942: tarpeellisuudesta ja asianmukaisuudesta, vaan pidin sitä moitetta
19943: välttämättömänä eräästä toisestakin syystä. Siitä syystä nim.,
19944: että senaatti laiminlyödessään kai~en alotteen lainsäädännön ai-
19945: kaansaamiseksi puheenaolevilla aloilla poikkesi niistä osoituksista,
19946: jotka maan hallitsija ja Suomenmaan eduskunta kumpikin omalta
19947: kohdaltaan olivat tähän kuuluvien asiain suhteen selväksi ohjeeksi
19948: asettaneet.
19949:     Kun ylimääräisillä valtiopäivillä vuonna 1899 Valtiosäädyt vas-
19950: tasivat arm. esitykseen uudesta asevelvollisuuslaista ja siinä vastauk-
19951: sessaan olivat laajaperäisesti tehneet selkoa niistä oikeudellisista
19952: perusteista, joitten nojalla säädyt eivät voineet myöntää lainvoimaa
19953: helmikuun 15 päivänä 1899 annetulle julistuskirjalle perussäännök-
19954: sineen, lausuivat säädyt erityisessä ponnessa, >>että jos Hänen Majes-
19955: teettinsa katsoo erityisen järjestyksen, jossa Keisarikunnalle ja Suo-
19956: melle yhteiset lait ovat säädettävät, tarpeen vaatimaksi, valtiosää-
19957: dyt odottavat, että Hänen Majesteettinsa suvaitsisi perustuslain-
19958: mukaisen käsittelyn noudattamiseksi jättää valtiosäädyille arm.
19959: esityksen, joka sisältäisi ehdotuksen maamme perustuslakien muu-
19960: tokseksi, joka on siihen tarkoitukseen tarpeen>>.
19961:     Kun valtiosäädyt joulukuun 31 päivänä 1904 tekemässään ala-
19962: maisessa anomuksessa laillisen järjestyksen palauttamisesta, n. s.
19963: suuressa anomuksessa, ehdottivat toimenpiteitä, jotka mainitun
19964: päämäärän saavuttamiseksi olivat tarpeen ja joitten välttämättö-
19965: myyden säädyt katsoivat anomuksessa osoittaneensa, mainittiin
19966: näitten välttämättömien toimenpiteitten joukossa erityisesti 4 mo-
19967: mentissa, että >>armollinen määräys olisi annettava, että I5/3 päivänä
19968: helmikuuta 1899 annettuun julistuskirjaan liittyviä perussäännök-
19969: siä ei ole pantava käytäntöön, ennenkuin siinä kosketellut kysymyk-
19970: set ovat järjestetyt valtiosäätyjen suostumuksella syntyneen lain-
19971: säädäntötoimenpiteen kautta.>> Kun Hänen Majesteettinsa armol-
19972: lisessa julistuskirjassa marraskuun 4 päivältä 1905, jolle Suomi
19973: ensimmäisen riemastuksen aikana oli valmis antamaan uuden Magna
19974: Chartan nimen ja arvon ja jota tässä maassa aina tullaan kiitolli-
19975: suudella ja kunnioituksella mainitsemaan, lupasi lopettaa sortovuo-
19976: sina vallinneen hallintojärjestelmän, lausui hallitsija puolestaan
19977: käsityksensä, miten ne asiat olivat järjestettävät, joista nyt puhun.
19978: Se käsitys erosi siitä, mikä silloin viimeksi oli Suomesta päin ehdo-
19979: tettu, mutta sisälsi täydellisen suostumuksen siihen, mitä valtiosää-
19980: dyt olivat suuressa anomuksessa anoneet. Julistuskirjan alku kuu-
19981: luu nimittäin: >>Kun Meillä on ollut lopullisesti harkittavanamme
19982: Suomenmaan Valtiosäätyjen alamainen anomus 31 päivältä joulu-
19983:             Välikysymys Suomen oikeuksien turvaamisesta.            42S
19984: 
19985: 
19986: kuuta I904 toimenpiteistä laillisen järjestyksen palauttamiseksi
19987: maahan, olemme Me havainneet niiden ansaitsevan huomiota sekä
19988: olevan käytäntöönpantavat. Sen ohessa Me Suomen kansan pe-
19989: rustuslaissa säädettyjen oikeuksien kehittämiseksi olemme armossa
19990: käskeneet, että ehdotus tärkeiksi perustuslain uudistuksiksi on
19991: valmistettava kansanedustajille esitettäväksi. Samalla kun Me tä-
19992: män johdosta käskemme, että 3/IS päivänä helmikuuta I899 annet-
19993: tuun julistuskirjaamme kuuluvien perussäännösten noudattaminen
19994: on lakkautettava siksi, kun siinä mainitut asiat tulevat lainsäädäntö-
19995: toimenpiteitten kautta järjestetyiksi, tahdomme Me voimasta ku-
19996: mota - - -•>, jonka perästä luetellaan ne erityiset asetukset ja
19997: määräykset, jotka manifestissa kumotaan.
19998:      Kun valtiosäädyt kaksilla eri valtiopäivillä lausuivat julki,
19999: että ne asiat, joita helmikuun julistuskirjassa tarkoitetaan, olivat
20000: järjestettävät lainsäädännön kautta, ei ollut epäilystä siitä, että val-
20001: tiosäädyt pitivät tärkeänä, että ne järjestettäisiin, vaan ei myöskään
20002: siitä, että säädyt pitivät tärkeänä, että ne järjestettäisiin lainsää-
20003: däntötietä. Ja kun hallitsija marraskuun julistuskirjassa käski,
20004: että helmikuun julistuskirjaan kuuluvien perussäännösten nou-
20005: dattaminen oli lakkautettava siksi, kun siinä mainitut asiat tulevat
20006: lainsäädäntötoimen kautta järjestetyiksi, on selvää, että nämä
20007: sanat eivät tarkoita ainoastaan ajan määräystä, vaan sisältävät
20008: sen ohessa sen käskyn, että nämä asiat ovat järjestettävät, ja sen lu-
20009: pauksen, että ne ovat järjestettävät lainsäädäntötietä.
20010:      Se senaatti, joka vuonna I905 poistui nykyisen tieltä, on eduskun-
20011: nassa, niin vanhassa kuin tässä uudessakin, ollut semmoisen urheilun
20012: tapaiseksi muodostuneen alituisen sättimisen ja parjaamisen esi-
20013: neenä, ettei mielellään enää tahdo vetää sen toimintaa keskustelun
20014: alaiseksi tässä huoneessa, mutta se on kuitenkin sanottava, että
20015: tämä senaatti täydellä lojaalisuudella pani kaiken voimansa liikkeelle,
20016: saadaksensa aikaan semmoisen lainsäädäntötoiminnan kuin valtio-
20017: säädyt olivat katsoneet tärkeäksi. Suurilla ponnistuksilla saatiin
20018: n. s. Tagantsewin komitea tässä tarkoituksessa toimeen. Sen toimin-
20019: nasta en tiedä paljoa, vaan se, minkä tiedän, viittaa siihen, että
20020: mahdollisesti vuonna I905 ja vielä Igo6:kin olisi tässä komiteassa
20021: ehkä voitu löytää se pohja, jolle kaivattu lainsäädäntö olisi voitu
20022: perustaa. Mutta nykyinen senaatti keskeytti komitean työt pitä-
20023: mättä huolta siitä, että sitä työtä jatkettaisiin. Se poikkesi siitä
20024: ohjeesta, jonka kansaneduskunta ja hallitsija olivat tärkeiden
20025: asiain ratkaisemiseksi antaneet, ja ne asiat ovat vieläkin ratkaise-
20026: matta. Minä en epäile, etteivät ne vaikuttimet. jotka johtivat se-
20027: naatin pois siltä tieltä, jonka valtiosäädyt ja hallitsija olivat senaa-
20028: tille osoittaneet, mahtaneet senaatin mielestä olla sangen tärkeitä
20029: ja vaikuttavia, mutta minä epäilen, oliko senaatin arvostelu näiden
20030: vaikuUimien tärkeydestä oikea ja hyvin harkittu.
20031:                     Istunto 27 p. maaliskuuta I<)08.
20032: 
20033: 
20034:      Talousosaston herra varapuheenjohtaja on tältä paikalta esiin-
20035: tuonut varsinkin kaksi estettä, joista toinen riippuu asian laadusta,
20036: toinen siitä, että edellytykset Tagantsewin komitean työlle ovat
20037: muuttuneet. Edellinen este olisi siinä, ettei ole olemassa mitään
20038: <>rgaania yhteistä lainsäädäntöä varten ja ettei ole olemassa mitään
20039: erityistä valtakunnan- ja eri paikallista lainsäädäntöalaa. · Minun
20040: <>n vaikea tässä näin suoraa päätä tarkemmin tähän vastata, mutta
20041: minun täytyy muistuttaa, että on olemassa ainakin yksi semmoinen
20042: <>rgaani, nim. yhteinen hallitsija, enkä luule erehtyväni, kun luulen,
20043: että tätä orgaania oli Tagantsewin komiteassa muistettu.
20044:      Talousosaston herra varapuheenjohtajan mainitsema toinen este
20045: joka oli se, että Tagantsewin komitean työn edellytykset ovat muut-
20046: tuneet marraskuun julistuskirjan kautta ja sen kautta mitä muuten
20047: sen jälkeen on tapahtunut, ei minusta ole vakuuttavaa laatua. Marras-
20048: kuun manifesti edellyttää nimenomaan puheenaolevaa uutta lainsää-
20049: tämisjärjestystä, kun helmikuun manifestia ei peruutettu, vaan ainoas-
20050:  taan perussäännösten noudattaminen keskeytettiin, siksi kunnes uusi
20051:  järjestys oli saatu aikaan. Ja vakavien, ymmärtäväisten neuvotte-
20052:  lujen kautta olisi mahdollisesti voitu löytää onnellinen muoto, jossa
20053: ei Venäjän duumaakaan olisi syrjäytetty. Kaikessa tapauksessa oli
20054:  helmikuun manifestin jatkuva olemassaolo, yksin se, semmoinen
20055:  vaarallinen alituinen uhka, ettei senaatti ollut oikeutettu noin vaan
20056:  teoreettisten epäilyksien vuoksi jättämään käyttämättä sitä tilai-
20057: suutta neuvotteluihin, jonka komitea entisessä kokoonpanossaan -
20058:  taikka jos sitä olisi pidetty parempana vaikkapa aivan uudessa -
20059:  tarjosi. Minun täytyy tunnustaa, että herra varapuheenjohtajan
20060:  selitys ei ole minua vakuuttanut siitä, että olen erehtynyt, kun olen
20061:  luullut, niinkuin asian meno antaa siihen aihettakin, että varsinainen
20062: syy senaatin menettelyyn olikin osaksi siinä, että senaatti väärin
20063:  ymmärsi aseman ja osaksi siinä, että uusi senaatti jostakin ylimieli-
20064: syydestä ei tahtonut käyttää ja noudattaa mitään semmoisia keinoja
20065:  ja menettelytapoja, joita edellinen senaatti oli yrittänyt ja käyt-
20066:  tänyt.
20067:      Talousosaston herra varapuheenjohtajan puhuessa en voinut olla
20068:  huomaamatta, että herra varapuheenjohtaja, refereeratessaan, mitä
20069:  me olemme vastalauseessa arvelleet siitä käsityksestä, joka määräsi
20070:  senaatin menettelyn, ei lukenut julki niitä todisteita, joita me olimme
20071:  maininneet. Hän keskeytti lukemisensa siinä, missä seuraavat
20072:  lauseet alkavat. Vastalauseessa sanotaan sivulla 4T >>Sama kanta
20073:  ilmeni siinäkin, että se alamainen esitys, jonka senaatti joulukuun
20074:  22 päivänä 1905 teki sotilasasiain väliaikaisesta järjestämisestä,
20075:  tuli toimeen ilman edelläkäynyttä neuvottelua keisarikunnan hal-
20076:  lituksen kanssa, vaikka asia epäilemättä oli sitä laatua, että voitiin
20077:  <>lettaa keisarikunnan hallituksen katsovan sen koko valtakuntaa
20078:  koskevaksi. Ja sekin ehdotus, ~oka senaatin varapuheenjohtajan
20079:             Välikysymys Suomen oikeuksien turvaamisesta.           427
20080: 
20081: 
20082: ilmoituksen mukaan viime syksynä oli valmistumaisillaan, lienee
20083: laadittu samassa järjestyksessä kuin edellinen.•>
20084:     Herra varapuheenjohtaja ei katsonut maksavan vaivaa erittäin
20085: sanoa mitään näiden huomautusten johdosta. Minusta taas tuntuu
20086: siltä, että vastalauseen logiikkaa on herra varapuheenjohtaja puut-
20087: teellisesti kumonnut.
20088:     Muista tämän asian osista ja niistä kohdista herra varapuheen-
20089: johtajan puheessa, joihin en ole kajonnut, en tahdo tässä yhtey-
20090: dessä puhua. Pidän nimittäin parempana katsastaa, mimmoiseksi
20091: tämä keskustelu sukeutuu, ja pyydän saada niihin palata, jos myö-
20092: hemmin huomaan siihen aihetta. Nyt pyydän vaan saada ehdottaa,
20093: että eduskunta niillä syillä ja perusteilla, jotka kolmas vastalause
20094: sisältää, hyväksyisi siinä vastalauseessa ehdotetun päiväjärjestykseen
20095: siirtymisen sanamuodon.
20096: 
20097:     Ed. Setälä: Parikin puhujaa on jo kosketellut sitä seikkaa,
20098: että perustuslakivaliokunta ei ole saanut nähdäksensä eräitä asia-
20099: kirjoja, joita se tämän asian käsittelyä varten on pyytänyt. Valtio-
20100: päiväjärjestyksen 46 §:n mukaan ovat asiakirjat, joita valiokunta
20101: tarvitsee, pyydettävät senaatin puheenjohtajalta - ei varapuheen-
20102: johtajalta -,jonka tulee ryhtyä sellaisiin toimiin, että vaaditut asia-
20103: kirjat tahi tiedot mikäli mahdollista annetaan valiokunnalle. Asia-
20104: kirjat viipyivät tällä kertaa sangen kauvan. Ne ovat saapuneet,
20105: mutta saapuivat vasta senjälkeen kuin mietintö jo oli valmiiksi
20106: painettu. Syyksi on valiokunnalle yksityistä tietä ilmoitettu, että
20107: senaatin puheenjohtaja, s. o. kenraalikuvemööri, oli katsonut tar-
20108: peelliseksi ensin tutustua näihin asiakirjoihin käännättämällä ne
20109: itselleen venäjäksi, ennenkuin hän saattoi päättää, oliko mahdollista
20110: niitä antaa valiokunnan nähtäväksi. Tämä seikka on aiheuttanut
20111: niiden viipymisen.
20112:      Kieltämättä on katsottava erityisesti valitettavaksi seikaksi,
20113: että tämä mietintö nyt ilmestyy kolmen vastalauseen seuraamana.
20114: Niin vakavana hetkenä, mikä nykyään on, ei pitäisi olla kysymys
20115: siitä, mitä minä olen tehnyt ja mitä sinä olet tehnyt tai mitä minun
20116: olisi pitänyt tehdä ja mitä sinun olisi pitänyt tehdä, vaan minun ym-
20117: märtääkseni Suomen eduskunnan asia olisi, katsoen siihen asemaan,
20118: mikä meillä juuri näinä päivinä idästä käsin on edessämme, antaa
20119: arvokas ilmaisu omalle käsityksellensä. Kun lähden tästä ajatus-
20120: kannasta, niin en katso asiakseni ottaa tutkiakseni ja selvittääkseni
20121: ketä kohtaa raskas edesvastuu siitä, ettei saada aikaan semmoista
20122: lausuntoa, joka ulospäin antaisi ilmaisun Suomen kansan ja Suomen
20123: eduskunnan yhteiselle käsitykselle. Minä sanon yhteiselle käsitykselle,
20124: sillä mitä tahansa sanottaneenkin siitä erimielisyydestä, joka esiin-
20125: tyy näissä vastalauseissa, niin surkuteltavaa kuin se onkin, niin on
20126: tässä kuitenkin se ilahuttavakin puoli, että yhtä hyvin mietinnössä
20127:                    Istunto 27 p. maaliskuuta H)08.
20128: 
20129: 
20130: kuin vastalauseissa esiintyy yhteinen kanta meidän peruskysymyk-
20131: sissämme. Niissä sanotaan, että Suomi tunnustaa ne velvollisuudet,
20132: jotka johtuvat Suomen suhteista keisarikuntaan ja sen yhteydestä
20133: keisarikunnan kanssa, mutta samalla lausutaan, että Suomi pitää
20134: kiinni siitä autonomiasta valtiona, joka sille on sen valtiosäännöllä
20135: vakuutettu. On kyllä totta että kolmas vastalause ponnessaan ei
20136: puhu >>valtiollisesta>> autonomiasta, ei myöskään puhu Suomen valtio-
20137: säännöstä. Eräs edellinen puhuja tai parikin edellistä puhujaa ovat
20138: puhuneet ainoastaan Suomen sisäisestä autonomiasta. Mutta
20139: minä en luule tämän olevan tahallista, sisältävän mitään erokohtaa
20140: meistä muista. Kolmannenkin vastalauseen ponsi puhuu siitä au-
20141: tonomiasta, joka Suomen suuriruhtinaanmaalle on peruuttamatto-
20142: masti vakuutettu, ja juuri se autonomia on autonomia valtiona, se
20143: autonomia, joka valtiosäännöllä eli konstitutsionilla on vakuutettu.
20144: Minun ymmärtääkseni esiintyy kaikessa, yhtä hyvin vastalauseissa
20145: kuin mietinnössäkin, myöskin se kanta ja se vaatimus, että Suomen
20146: asioita on laillisella tavalla ajettava. Eräs puhuja, eräs kolmannen
20147: vastalauseen allekirjoittaja, on tänä iltana puhunut suurista uhrauk-
20148: sista, joihin me olemme valmiit. Mutta tässä kolmannessa vasta-
20149: lauseessa kuitenkin vaaditaan, että keisarikunnan ja Suomen väliset
20150: riidanalaiset kysymykset ovat perustuslainmukaisessa järjestyksessä
20151: ratkaistavat. Näin ollen siis epäilemättä kolmaskin vastalause
20152: asettuu sille kannalle, että Suomen maassa ja Suomenmaan oloissa
20153: on laillisuutta noudatettava. Ja se on ilahuttava asia, että se on
20154: tällä tavalla tullut eduskunnan kaikkien ryhmien puolesta lausutuksi.
20155:     Sekä mietintö että kaksi ensimmäistä vastalausetta käyvät yh-
20156: teen ponsien alkuosissa. Kolmannen vastalauseen ponnen alkuosa
20157: sisältää sekin pääasiallisesti, kun otamme äskenmainitsemani seikat
20158: huomioon, aivan saman peruskannan. Me saatamme siis panna mer-
20159: kille, että kaikki eduskunnan ryhmät itse peruskäsityksessä käyvät
20160: yhteen; ainoa kohta, jossa ne käyvät erilleen ja aivan jyrkästi eril-
20161: leen, on nykyisen hallituksen arvosteleminen.
20162:     Mutta tämän nykyisen hallituksen arvosteleminen vastalauseissa
20163: on sen laatuista, että johdutaan aivan vastakkaisiin tuloksiin. Sen,
20164: mitä toinen pitää pahana, näkyy toinen katsovan hyväksi; siinä
20165: missä toinen näkee >>myötämielisyyttä>> venäläisiä vaatimuksia koh-
20166: taan, siinä toinen näkee liiallista taipumattomuutta keskusteluihin.
20167: Ylipäänsä täytynee näistä eri vastalauseista sanoa, että nii'isä ei
20168: yhdessäkään ole otettu huomioon niitä tekijöitä, jotka ulkopuolella
20169: maan senaatin vaikuttavat maan oloihin. Ja kun tämä seikka jäte-
20170: tään huomioon ottamatta, niin on seurauksena siitä, että muistutuk-
20171: set tulevat sangen hatarasti ja ylimalkaisin sanoin perustelluiksi.
20172:     Edellinen puhuja on puheensa pääpainon pannut n. s. valta-
20173: kunnanlainsäädäntöön ja tuohon paljon puhuttuun Tagantsewin
20174: komiteaan, pannut pääpainon siihen, että nykyisissä oloissa olisi
20175:             Välikysymys Suomen oikeuksien turvaamisesta.           429
20176: 
20177: 
20178: saatava aikaan pysyväinen järjestely niihin kysymyksiin nähden,
20179: jotka Venäjän ja Suomen välillä nykyään ovat riidanalaisina. Pu-
20180: huja vetoo erityisesti valtiosäätyjen vastaukseen 1899 valtio-
20181: päivillä ja sanoo, että tässä kohden nykyinen hallitus on teh-
20182: nyt vastoin sitä, mitä 1899 vuoden valtiosäädyt ovat lausuneet.
20183: Puhuja luki tämän lausunnon. Lienee kenties syytä lukea se vielä
20184: uudestaan. Siinä sanotaan, että •>jos Teidän Keisarillinen Majesteet-
20185: tinne katsoisi erityisen järjestyksen, jossa Keisarikunnalle ja Suo-
20186: melle yleiset lait olisivat säädettävät, tarpeen vaatimaksi, Valtio-
20187: säädyt odottavat, että Teidän Keisarillinen Majesteettinne suvait-
20188: sisi perustuslainmukaisen käsittelyn noudattamiseksi jättää valtio-
20189: säädyille arm. esityksen, joka sisältäisi ehdotuksen semmoiseksi
20190: maamme perustuslakien muutokseksi, joka on siihen tarkoitukseen
20191: tarpeellinen>>. Ja puhuja selittää tätä lausuntoa sillä tavalla, että
20192: valtiosäädyt siten ovat ilmoittaneet tahtovansa valtakunnanlain-
20193: säädäntöä-muulla tavoin minä en voi häntä ymmärtää-, ovat
20194: tahtoneet tästä asiasta arm. esitystä; ja hallitus on muka menetellyt
20195: väärin, kun se ei ole hankkinut Keisarilliselta Majesteetilta tätä täh-
20196: täävää arm. esitystä. Minä puolestani en osaa lukea tätä lausuntoa
20197: sillä tavalla. Valtiosäädyt sanovat: jos Teidän Keisarillinen Ma-
20198: jesteettinne katsoo tämmöisiä muutoksia tarpeellisiksi, me odo-
20199: tamme siitä esitystä, me olemme valmiit harkitsemaan sellaista eh-
20200: dotusta, jos se eduskunnalle esitetään. Millään muulla tavalla ei
20201: voi myöskään lukea sitä, mitä on sanottu n. s. suuressa anomuksessa.
20202: Siinä pyydetään, että 1899 helmikuun 15 päivänä annettuun julis-
20203: tuskirjaan liittyviä perussäännöksiä ei ole pantava käytäntöön,
20204: ennenkuin siinä kosketellut kysymykset on järjestetty valtiosääty-
20205: jen suostumuksella syntyneen lainsäätämistoimenpiteen kautta.
20206: Se siis sisältää sen, että semmoiseen toimenpiteeseen, jos se tahdotaan
20207: panna voimaan, tarvitaan valtiosäätyjen suostumus. Valtiosäädyt
20208: ovat ilmoittaneet olevansa valmiit ottamaan punnittavakseen esi-
20209: tyksiä tähän suuntaan. Suomen uusi eduskuntakin on epäilemättä
20210: siihen valmis. Mutta se tietysti pidättää itsellensä harkintaoikeu-
20211: den. Me emme ole suinkaan vastenmieliset keskustelemaan semmoi-
20212: sista ehdotuksista, joita meille tehdään, mutta Suomen puolelta ei
20213: ole mitään syytä pyytää valtakunnanlainsäädäntöä.
20214:     Edellinen puhuja on huomauttanut, että meillä kyllä on orgaani-
20215: kin olemassa valtakunnanlainsäädäntöä varten, nim. yhteinen hallit-
20216: sija. Minä luulen, että puhuja kuitenkin vielä liiaksi elää helmikuun
20217: manifestin aikaisissa oloissa. Samaan aikaan kuin marraskuun
20218: manifesti meille annettiin, taikka muutama päivä sitä ennen, oli an-
20219: nettu toinen manifesti, jolla meidän yhteinen hallitsijamme ilmoitti,
20220: että hän ei Keisarikunnassa säädä lakia muuten kuin Venäjän kan-
20221: san eduskunnan suostumuksella. Ja kieltämättä tämä seikka on
20222: hyvin suuressa määrässä vaikuttanut puheenalaiseen asiaan. Se
20223: 430                 Istunto 27 p. maaliskuuta IC)08.
20224: 
20225: 
20226: panee meidät kysymään, onko todella olemassa tuota orgaania
20227: valtakunnan lainsäädäntöä varten, josta edellinen puhuja puhui.
20228: Epäilemättä olisi meidän kansallemme onneksi, että sen suhteet
20229: keisarikuntaan tulisivat pysyväisesti järjestetyiksi, s. o. että keisari-
20230: kunnankin puolelta lojaalisesti tunnustettaisiin Suomen kansan ja
20231: Suomen maan valtio-oikeudellinen asema. Milloin tämä voi parai-
20232: ten tapahtua, se on asia, mikä riippuu harkinnasta. On joka tapauk-
20233: sessa epäiltävää, onko tämmöinen pysyväinen järjestely saatava·
20234: toimeen, onko siihen edes pyrittävä semmoisena aikana, jolloin
20235: kaikki edellytykset näyttävät olevan siihen suuntaan, että pysyväi-
20236: nen järjestely saadaan aikaan ainoastaan noilla suurilla uhrauksila,
20237: joista oli puhetta. Meillähän on ollut esimerkkejä kylläkin noina
20238: surullisina vuosina, millä tavoin Suomen ja Venäjän välisiä asioita
20239: on ajanut se hallitus, jolla silloin oli niiden kannatus, jotka nyt ovat
20240: kirjoittaneet kolmannen vastalauseen alle. Olisiko nyt oleva Suo-
20241: men kansalle onneksi, että se hallitussuunta nyt pantaisiin käytän-
20242: täntöön, sehän kai tulee eduskunnan puolelta lausuttavaksi tänä
20243: iltana, kun eduskunta ehtii äänestykseen.
20244:     Minä puolestani rohkenisin kuitenkin vielä, huoEmatta siitä,
20245: mitä tänä iltana on tuotu esiin, lausua sen toivomuksen, että Suo-
20246: men eduskunta siihen lausuntoon, johon se nyt yhtyy, ottaisi sen,
20247: mikä olennaisesti on yhteistä kaikille puolueille ja ryhmille ja joka
20248: olisi lausuttava juuri niitä välikysymyksiä ja sitä välikysymyskes-
20249: kustelua vastaan, joka on oleva oven edessä valtakunnanduumassa.
20250: Ja minä luulen, että jokaisen täytyy tunnustaa, että se mitä valio-
20251: kunnan ponsi sisältää, tulipa se tämän illan äänestyksestä esiinty-
20252: mään voittavana tai kaatuvana, että se sittenkin sisältää sen, mikä
20253: on meille ja mikä on ainakin Suomen kansan kaikista suurim-
20254: malle osalle yhteistä.
20255:     Kun tämmöinen keskustelu on edessä, kuulee puhuttavan vain
20256: taktiikasta ja taktiikasta, silloin kun ajatukset pitäisi olla suun-
20257: nattuina kokonaan toisaalle. Minä en tahdo puhua taktiikasta,
20258: mutta tahtoisin kuitenkin sanoa yhden sanan. Minä tahdon sanoa
20259: ja panna merkille sen, että siinä äänestyksessä, joka nyt on toimitet-
20260: tava, on tyhjä lippu tai äänestyksestä poissaolo samaa merkitsevä
20261: kuin annettu äänilippu. Se joka panee tyhjän lipun uurnaan tai
20262: karkaa pois äänestyksestä, hän on omalla äänellään ja menet-
20263: telyllään kannattanut sitä päätöstä, joka tulokseksi tulee.
20264: 
20265:     Ed. Sirola: Minä en voi muuta kun valittaa sitä, että edelli-
20266: nen puhuja ei tahtonut puhua taktiikasta. Sillä siitä juuri täällä
20267: ollaan puhumassa. Mitä merkitystä olisi näillä kahdella tilaisuudella,
20268: jotka tässä asiassa on pantu toimeen, jos ne muodostuisivat paraa-
20269: tiksi, jos ne muodostuisivat sen julistamiseksi, minkä jokainen, joka
20270: jotakin tahtoo ymmärtää, ilmankin ymmärtää Suomen kansan
20271:             Välikysymys Suomen oikeuksien turvaamisesta.              431
20272: 
20273: 
20274: aivan yleiseksi toivomukseksi, vaatimukseksi, elinehdoksi, joka on
20275: sen itsemääräämisoikeuden säilyttäminen ainakin niin laajana kuin
20276: millaisena se nyt on. En voi muuta käsittää, kuin että tänne on
20277: tultu keskustelemaan siitä menettelytavasta, taktiikasta, jolla niitä
20278: yrityksiä on torjuttava, mitä Suomen itsemääräämisoikeutta vas-
20279: taan kohdistetaan.
20280:      Sanoin, että v a 1 i t a n sitä, ettei edellinen puhuja puhunut
20281: tästä. Mutta minä ymmärrän sen. Sillä heikkoudestaan on
20282: huono puhua. Ja tänä iltana on jo kyllin näkynyt perustuslaillisen
20283: politiikan heikkous, niinkuin täällä on selkeänä tullut julki suomet-
20284: tarelaisen politiikan surkeus. Ei sen tarvitse olla valtiollista >>älyttö-
20285: myyttä>>, ei suurpoliittista sapelinkalistusta voidaksensa sanoa,
20286: että Suomen oikeuksia voidaan turvata aivan toisella tavalla kuin
20287: mitä sisältää se Suomen oikeuden myömispolitiikka, mitä täällä kaksi
20288: puhujaa laajasti selitti, myömispolitiikka, joka tarjoutuu antamaan
20289: silloin, kun ei pyydetäkään, joka tarjoutuu sovintoon alentavilla
20290: ehdoilla, - ja että Suomen oikeutta voidaan, voitaisiin turvata
20291: paremmin kuin mitä tänä iltana ja jo vuosikausia on osoittanut n. k.
20292: perustuslaillinen politiikka voivansa. Senaatin talousosaston vara-
20293: puheenjohtaja kiinnitti huomiota meidän vastalauseemme lähtö-
20294: kohtaan, siihen että kansan taloudellinen hyvinvointi on sen val-
20295: tiollisesti vapaan elämän peruskivi. Mutta täytyy todellakin oudos-
20296: tella, että senaatin talousosaston varapuheenjohtaja tämän kysy-
20297: myksen yhteydessä vielä rohkeni puolustaa sitä menettelytapaa,
20298: jota senaatti on sosiaalipoliittisissa Kysymyksissä noudattanut.
20299: Riittääkö nyt todellakin vastaukseksi kysymykseen, mitä on saatu
20300: aikaan 2 I/2 vuoden aikana, riittääkö vastaukseksi selitys, että >>ei
20301: yhteiskuntaa muuteta päivässä•>, vähässä ajassa! Tosin yhteiskun-
20302: nan perusteita ei muuteta niin nopeasti, mutta hajoaruistilassa oleva
20303: rakennus voidaan nopeasti paikata, voidaan toistaiseksi pönkittää.
20304: Me emme ole muuta vaatineet, kuin että tämä sosiaalipoliittinen ra-
20305: kennus, jota sanotaan Suomen taloudelliseksi yhteiskunnaksi, olisi
20306: edes toistaiseksi laadittu pystyssä pysyvään kuntoon. Sillä se on,
20307: kuten sen jokainen tietää, alla arvostelun, se on »hirvittävässä rappio-
20308: tilassa>>, kuten vastalauseessamme sanomme, ja kuten sen jokainen
20309: tietää olevan.
20310:      Kun me tästä sosiaalipoliittisesta lainsäädännöstä syytämme
20311: nykyistä hallitusta, niin me teemme sen juuri nimenomaan silmällä
20312: pitäen ajan välirauhaluonnetta. Me panemme nimenomaan painoa
20313: sille, että jos olisi aikoja ja päiviä, vuosia ja vuosikymmeniä edetä,
20314: niin tällainen eduskunta kyllä jaksaisi kaikki nämä lainsäädännölliset
20315: korjaukset suorittaa- siten kuin haluaa suorittaa- ilman senaatin
20316: ainoatakaan alotetta. Mutta kun on ollut kysymyksessä tällainen
20317: aika, jona jokaikinen päivä ja tunti on ollut kullalla punnittava,
20318: niin silloin ei voi kyllin jyrkästi puhua niistä menetetyistä hetkistä,
20319: 432                Istunto 27 p. maaliskuuta 1908.
20320: 
20321: 
20322: jota merkitsee tämä senaatin laiminlyönti näillä aloilla. Ei enaa
20323: voida puhua laiminlyönnistä, meidän täytyy puhua j a r r u t u k-
20324: sesta.
20325:     Mitä on ollut senaatin menettely maanvuokralaki-kysymyksessä
20326: muuta, sillä tapaukset sellaiset kuin laajat torpparilakot yli maan,
20327: Laukon tapahtumat, mitä ne olivat muuta kuin kehottimia laitta-
20328: maan niin, että tämä eduskunta kokoontuessaan saisi ensimäisenä
20329: päivänä käsitelläkseen maanvuokralakiehdotuksen ja sellaisen, ettei
20330: sitä tarvitsisi aivan toisenlaiseksi pureksia! Mitä on muuta kuin
20331: jarrutusta senaatin menettely kunnallisen äänioikeuden asiassa,
20332: josta ikäänkuin ivalla vielä tämän päiväiset lehdet puhuvat senaatin
20333: pyytäneen kuntien lausuntoa, silloin kuin eduskunnan valiokunnan-
20334: mietintö on valmistumassa! Muutamia päiviä sitten puhuttiin tässä
20335: salissa eräitä totuuksia muutamasta toisesta lainsäädäntökysymyk-
20336: sestä, jossa senaatin menettelyä ei voida muuksi kuin suoraksi jarru-
20337: tukseksi nimittää, - kieltolakiasiaa nyt mainitsemattakaan.
20338:     Tästä kohdasta on lähdettävä, sillä jos ruvetaan puhumaan
20339: politiikkaa pelkän juriidikan perusteella, niin joudutaan auttamatto-
20340: masti juristeriaan. Ei tarvitse muuta kuin viitata siihen keskuste-
20341: luun, mitä on käyty senaatin kannasta tunnettuun miljoona-asiaan
20342: nähden. Senaatti lähti juridiikasta silloin, kun se hallitsijalle huo-
20343: mautti, minkälainen esitys tästä edes mahdollisesti voitaisiin tehdä.
20344: Mutta silloin kuin senaatti määräsi rahat maksettaviksi, vaikka oli
20345: tullut hallitsijan päätös, eduskunnan rahainhoitoperusteen hylkäävä,
20346: silloin on senaatin puolustus puhdasta juristeriaa. Ja samanlaista
20347: lainopillista saivartelua ovat ne monet muut tapaukset, jolloinka
20348: senaatin äänenkannattajissa on koetettu selitellä, että hallituksen
20349: valitsema kanta on vielä laillisuuden pohjalla. On todellakin myön-
20350: nettävä olevan, ei vähän vaan paljon totuutta niissä keskustan pu-
20351: hujien lausunnoissa, jotka yhä suuremmalla tuttavallisuudella viit-
20352: taavat nykyiselle hallitukselle, jotka yhä selvemmin arvelevat voi-
20353: vansa totuudenmukaisesti väittää, kuten jo maan rajojen ulkopuo-
20354: lelle saakka selitetään, että nykyinen senaatti on suomettarelaiselle
20355: kannalle asettunut! - Sellaisesta pelkkään lainopilliseen selosteluun
20356: nojautumisesta joudutaan todellakin siihen tinkimiseen, jonka sur-
20357: keita ohjelmanäytteitä tänä iltanakin täällä on saatu nähdä.
20358:     Asia näyttää sen sijaan aivan toiselta, jos politiikka rakennetaan
20359: sosiaalipoliittiselle, taloudelliselle pohjalle. Silloin selkenee koko
20360: viime vuosien politiikka uuteen valoon, silloin tulee meille päivän-
20361: selväksi, kuinka tässä sortovuosien tullen lähes vuosikymmen sitten
20362: Suomen virkamiesluokka, Suomen yläluokka lähti torventöräh-
20363: dyksin taistelemaan sen oikeuksien supistajia ja samalla kansamme
20364: oikeuksien supistajia vastaan. Me muistamme myös sen peräytymis-
20365: retken, mikä sittemmin on tapahtunut. Tämä johtui ilmeisesti siitä,
20366: että tämä Suomen yläluokka ei saanut sillä pohjalla seisten ajetuksi
20367:             Välikysymys Suomen oikeuksien turvaamisesta.            433
20368: 
20369: omia etujaan, joihin se oli yhdistänyt maan edut. Se peräytyi.
20370: Nykyisen senaatin johtohenkilöitten käynti kenraalikuvernööri
20371: Obolenskin puheilla talvella 1905 tarjoamassa miljoonia ja vakuutta-
20372: massa, että venäläisiä pakolaisia täällä voidaan vainota, se hetki
20373: oli perustuslaillisen politiikan vararikon alkua. Mitä senjälkeen on
20374: tapahtunut •>häpeäpäivineen», kaikkine sosiaalipoliittisine menette-
20375: lyineen y. m., on ainoastaan ollut pesänselvitystä.
20376:      Senaatin talousosaston varapuheenjohtaja on menettelyllään,
20377: jolle on vaikea vastaavaa sanaa hakea, uhkaillut puhuessaan tästä
20378: eduskunnan kokoonpanosta ja äänioikeusasiasta. Hän sanoi, että
20379: mitähän jos olisi tullut kaksi-kamarijärjestelmä, mitähän jos senaatti
20380: olisi ehdottanut raha-asteikon y. m.? - Mitä merkitystä on tällai-
20381: silla lausunnoilla? ~ Kai senaatin muistissa täytynee olla, että mar-
20382: raskuun manifestissa luvattiin yleinen äänioikeus ilman varallisuus-
20383: perusteita! Kuinka olisi tuollainen tullut kysymykseen, ja kuinka
20384: tulee tällainen lausunto täällä kysymykseen? (Vasemmistosta: hyvä!
20385: hyvä!). Se ei suinkaan poista senaatin syyllisyyttä äänioikeusrajoi-
20386: tusten laatimisessa. Eivätkö ole suoraan marraskuun manifestin
20387: lupauksia vastaan kruununverojen maksamisen laiminlyöminen,
20388: vaivaishoidon nauttiminen y. m. äänioikeuden esteinä, nuo rajoituk-
20389: set, jotka eivät vielä löytyneet, enemmän kuin äänioikeuden ikä-
20390: rajan nykyinen korkea kantakaan, eduskuntakomitean ehdotuksessa,
20391: joka epäkansanvaltaisine kohtineen jo olisi saanut riittää, ilman
20392: että sitä vielä tarvitsi mennä huonontamaan.
20393:      Täällä on lausuttu, ettei punaisten kaartien lakkauttamiskysy-
20394: myksestä voida puhua, kun ei ole asiakirjoja tiedossa. Valiokunnan
20395: tiedoksi tuli kuitenkin asiakirjat, silloin kun tämä jo oli valmis.
20396: Niistä käy selville, että senaatti Viaporin kapinan jälkeen kehoitti
20397: Uudenmaan läänin kuvernööriä lakkauttamaan punaiset kaartit ja
20398: muitten läänien kuvernöörejä katsomaan, että missä kaartit antau-
20399: tuvat rikokselliselle tielle, ne ovat lakkautettavat. Mutta jonkun
20400:  päivän kuluttua määräsi senaatti kokonaan punaiset kaartit lak-
20401: kautettaviksi. - Asiakirjoista ei käy selville, mikä tämän vaikutti,
20402:  mutta edustaja Danielson-Kalmarin lausunto viime kerralla tätä
20403: asiaa käsiteltäessä antaa ymmärtää, että niin heillä kuin kenraali-
20404: kuvernöörillä oli tässä riittävä osansa. Tämä toimenpide kuitenkin
20405: sotii koko sitä periaatetta vastaan, mikä lausutaan jo sananparreksi
20406:  tulleessa runonpätkässä: •> Jos rikkoo ken, niin syy on hänen vaan.•>
20407:  Tätä yleisoikeudellista perustaa ei noudatettu tässä lakkauttamis-
20408:  asiassa, ja siksi oli koko maamme satojen rauhallisten punakaarti-
20409:  nimisten työväenjärjestöjen lakkauttaminen diktatoorinen teko,
20410:  joka sotii perustuslakien säätämää yhdistymisvapautta vastaan. -
20411:  Senaatti vakuuttaa kirjelmässään hallitsijalle, että senaatin siveelli-
20412:  nen vaikutusvalta tehosi, kun se käski punakaartit lakkautettaviksi.
20413: Senaatti jätti mainitsematta, että pääkaupungissa senaatin siveellistä
20414:                                                               28
20415: 434                Istunto 27 p. maaliskuuta Igo8.
20416: --------------------------
20417: vaikutusvaltaa oli kasakkasotnia tukemassa eikä maininnut sitä-
20418: kään, että vasta jonkun viikon kuluttua kokoontunut sosiaalidemo-
20419: kraattinen puoluekokous tahdikkaalla menettelyllänsä sai punainen
20420: kaartti-nimiset järjestöt lopetetuiksi. Se siveellinen vaikutusvalta
20421: siis tässä suhteessa olisi ennen kaikkea mainittava.
20422:     Kävisi pitkäksi luetella kaikkea sitä, mikä senaatin synniksi
20423: tulee virkamiesasioissa. Yleensä se vanhoillinen henki, joka tämän
20424: perustuslaillisen politiikan palatessa yhä uudelleen jäi puhaltamaan
20425: virkalaitoksiimme, -on ollut omiansa vaikuttamaan paljoa ärsyttä-
20426: vämmin, paljoa kiihottavammin, kuin mitä se ennen aikaan mahtoi-
20427: kaan olla. Joskus ennen kun täällä kotimainen virkavalta mellas-
20428: teli, mellasteli se kauan nöyryytetyn kansan niskoilla, mutta tämä
20429: virkavalta on ärsytellyt valtiolliseen tietoisuuteen herännyttä kan-
20430: saa. - Tarvitseehan vaan viitata kaikkeen siihen rettelöimiseen,
20431: mitä esim. rautatiehallitus on käynyt alaisensa palvelijakunnan
20432: kanssa, kuinka se on nostanut kysymyksen Rautatieläisten Liiton
20433: lakkauttamisesta, kuinka senaatti semmoista ehdotusta oikein va-
20434: kavasti käsittelee, ehdotusta, jonka nostaminenkin on loukkaus
20435: perustuslain takaamia, lupaamia kansalaisvapauksia vastaan. Ei
20436: tarvitse muuta kuin viitata numeroon 6oo,ooo, jotta jo lapsetkin
20437: Suomen kaikilla äärillä tietävät, että sillä on palkittu >>sankareita>>,
20438: virkamiehiä, jotka sortoaikoina vaihtoivat virkapaikkansa muihin,
20439: tuottavampiin toimiin.
20440:      Poliisiasiasta puhuttiin kyllä täällä Eduskunnassa viime vuonna.
20441: Mutta Eduskunnan porvarillinen enemmistö ei silloin antanut tilai-
20442: suutta valiokunnassa esim. lähemmin tutkia, mitä laatua oli se
20443: rikollisuusluettelo, joka täällä senaatin puolelta luettiin. Sikäli
20444: kuin tietoja on tullut, oli se suurelta osaltaan vääristeltyä ja liioi-
20445: teltua.
20446:      Tällainen politiikka kotimaassa, jota kotimainen hallitus suora-
20447: naisesti on johtanut ja jota, mikäli se on muulta yläluokkalaista-
20448: taholta tullut, hallitus ei suinkaan ole ehkäissyt, tällainen menettely-
20449: tapa on juuri sellaista, mikä kaikkein enimmän vaikuttaa epäjärjes-
20450: tystä synnyttävästi maassa. Meidän ei ollenkaan tarvitse ottaa
20451: vastaan syytä luokkavihan kiihottamisesta, kun nykyinen hallitus
20452: on siitä pitänyt parasta huolta (vasemmistosta: oikein!). Jos me
20453: olemme selventäneet luokkavastakohtia, jos me olemme osottaneet,
20454: että kaikki ne kauniit sanat, millä koetetaan yhtä ja toista toimen-
20455: pidettä puolustaa, ovat värillisiä verhoja valaisemassa yläluokkalais-
20456: itsekkyyttä ja virkavaltaa, jos me täten olemme luokkataistelua
20457: terästäneet, jos mahdollisesti tämän selventämisen kautta luokka-
20458: vihakin olisi kohonnut, niin ei se voi olla muuta kuin ansiota meille,
20459: sillä jos vihan luonnollinen tunne on syntynyt tosiolevista epäkoh-
20460: dista, tulkoon se julki älköönkä kytekö salassa. Joka sen tahtoo
20461:             Välikysymys Suomen oikeuksien turvaamisesta.             435
20462: 
20463: 
20464: huomioon ottaa, menetelköön asianhaarain mukaan, ja sitä ei ole
20465: mielestämme nykyinen hallitus osannut.
20466:     En tahdo pitkältä puuttua kysymykseen venäläisistä pakolai-
20467: sista. Huomautan kuitenkin kaikkein viimeisimmältä ajalta, ettei
20468: liene senaatille tuntematonta Viipurin läänin kuvernöörin viime
20469: vuoden vaihteessa ryhtyneen toimenpiteeseen, jonka arveluttavai-
20470: suus on ilmeinen. Ei liene senaatille tuntematonta, että venäläisen
20471: poliisin asiamiehet joko sellaisinaan taikka siirrettyinä suomalaisen
20472: poliisin nimiluetteloon ovat saaneet osoittaa ja vangita Venäjän
20473: kansalaisia. Ei liene senaatille tuntematonta, että Viipurin läänistä
20474: ainakin on irtolaisnimisinä lähetetty itäiselle rajalle henkilöitä, jotka
20475: eivät millään tavalla ole saattaneet ympäristöllensä häiriötä, ja joille
20476: ei ole annettu tilaisuutta hankkia laillistuttamispapereita tai, jos
20477: eivät niitä olisi voineet saada, matkustaa, minne he haluavat. Ihan
20478: viime päivinä tiedetään vangitun lähellä itäistä rajaa henkilö, joka,
20479: mikäli luotettavien henkilöitten kautta vukuutetuilta tahoilta voi
20480: päättää, ei koskaan ole tehnyt itseänsä syypääksi minkäänlaiseen
20481: terrorismin lähestymiseenkään, kaukana siitä, vaan joka Pietarista
20482: siirtyneenä huvila-asukkaana on elänyt lähellä rajaa. Sellainen
20483: henkilö on vangittu Viipurissa. Senaatin puolelta on lausuttu ja
20484: valiokunnan mietinnössäkin sanotaan, että Suomen viranomaisia
20485: ei näissä asioissa voine •>syyllä laiminlyönnistä moittia•>. Olen to-
20486: dellakin samaa mieltä!
20487:     Suuresti ihmetteli senaatin talousosaston varapuheenjohtaja
20488: meidän vastalauseessamme olevaa kohtaa, että on sallittu kansalais-
20489: vapauden rajoittamista maassa. Eikö nyt todellakaan ole kaikille
20490: selvillä, että maan kenraalikuvernööri on kieltänyt sanomalehden
20491: julkaisemisluvan erinäisiltä henkilöiltä, vaikka juhlallisesti vahviste-
20492: tussa perustuslaissa sanotaan, että Suomen kansalaisella on oikeus
20493: julkaista painotuotteita, älköönkä hänelle siihen edeltäpäin estettä
20494: asetettako. Eikö ole •>Karjalaisten Pakinain•> lakkauttaminen suora
20495: diktatoorinen toimenpide Suomen painovapautta vastaan? Eikö
20496: Suomen painoylihallituksen olemassaolo kaikkine kanteineen ja
20497: rettelöimisineen ole loukkaus tätä perustuslain kohtaa vastaan?
20498:     Minä en nyt puhu niistä kansalaisvapauden loukkauksista, joita
20499: yläluokka yleensä kaikilla kanteilla ja yksityisellä boikottauksella
20500: harjoittaa. Siitä lankeaa häpeä sille kokonaisuudessaan. Riittää,
20501: kun viitataan niihin erikoisiin kohtiin, joissa kotimainen hallitus on
20502: tehnyt itsensä laiminlyöntiin syypääksi, jopa rikkomuksiinkin. Sillä
20503: ne lakiesitykset kansalaisvapauksista, jotka senaatti valmisti, sisälsi-
20504: vät törkeitä rajoituksia kansalaisvapauksien käyttämiseen. Riennän
20505: jo edeltäpäin ennättämään niiden huomauttelijain edelle, jotka sa-
20506: novat, että sittenkin nämä lait ovat jääneet Pietarissa vahvistamatta.
20507: Se ei rahtuakaan kumoa sitä mitä täällä sanon. Erinäisistä valtiolli-
20508: sista y. m. syistä, jotka venäläinen taantumus on tahtonut määrätä,
20509: 436                Istunto 27 p. maaliskuuta I<)08.
20510: 
20511: 
20512: ovat nämä jääneet siellä Pietarissa vahvistamatta, mutta ei ole
20513: mitään syytä olettaa, että ne olisivat jääneet vahvistamatta syystä,
20514: jos meidän sisäinen painovapauden, kokoontumis- ja yhdistymis-
20515: vapauden käyttömme täällä olisi ollut niissä paljo vapaaminin jär-
20516: jestetty.
20517:      Suomen kansalaisten Pietarissa tapahtuneisiin vangitsemisiin
20518: nähden on senaatin viivyttely ja tarmottomuus ollut merkittävä,
20519: samoin myöskin sen hidastelu käymään käsiksi semmoisiin kuin
20520: kenraalikuvernöörin apulaisen ja kenraalikuvernöörin nimittämis-
20521: asioihin.
20522:      Jos luettelisi kaikkia niitä puheenparsia, joilla keskusta täällä
20523: on koettanut antaa ymmärtää, mitenkä se tahtoisi järjestää keisari-
20524: kunnan ja Suomen väliset asiat, niin luettelo tulisi pitkäksi, mutta
20525: hyvin yksitoikkoiseksi, sillä siinä puhutaan •>erimielisyyksien poista-
20526: misesta•>, niinkuin olisi kysymys jostakin harkinnanalaisesta erimieli-
20527: syydestä, menettelytavasta tai muusta eikä syvällisestä, periaatteel-
20528: 1isesta ristiriidasta.
20529:      Puhutaan •>molempien maitten tarpeita vastaavasta tavasta»
20530: silloin, kun tiedetään että Venäjänmaan tarpeita ei tällä hetkellä
20531: ole tulkitsemassa kansaneduskunta, niin paljon kuin täällä jotkut
20532: edelliset puhujat ovatkin nykyistä duumaa kansaneduskunnan ni-
20533: mellä kunnioittaneet.
20534:      Mitä täällä olisi tarvittu ja mitä täällä tarvitaan sanoa, se on
20535: juuri koskeva menettelytapaa siinä tapauksessa, että meidän oike-
20536: uksiemme kimppuun kävijät eivät rahtuakaan kunnioittaisi jurii-
20537: disia selosteluja, siinä tapauksessa, että he eivät tahtoisi ollenkaan
20538: ottaa huomioon sitä »levotonta mielialaa>>, mitä täällä niin >>huolestu-
20539: neina>> on tulkittu.
20540:     Meidän puoleltamme on jo viinie vuoden aikana Eduskunnan
20541: istuessa alati ja yhtenään huomautettu, mikä on se ohjelma, joka
20542: takaa Suomen itsehallinnon mahdollisimman suuren loukkaamatto-
20543: muuden. Fyysillisiä mahdottomuuksia emme voi vaatia. Jos yli-
20544: voimainen valta on edessämme, emme voi sanoa astuvamme eteen-
20545: päin, mutta meidän ei pidä paikallaan pysymistämme eikä mahdol-
20546: lista vaikka peräytymistämme verhota millään kauniilla vaipalla.
20547: Me emme milloinkaan saa tällaisissa tapauksissa selittää, että me
20548: olemme >>luonnollista myötämielisyyttä>>, osottaneet, me olemme
20549: vaan •>poistaneet erimielisyyksiä>>, me olemme vaan taipuneet johon-
20550: kin, joka meidänkin mielestämme oli •>suotavaa>>.
20551:     Sellainen välien järjestäminen keisarikunnan ja Suomen välillä
20552: on jotakin, jota aina tulemme vastustamaan. Ei ole suurin onni
20553: saada pois nämä kysymykset päiväjärjestyksestä, niinkuin keskusta
20554: uneksii, sillä suurin onnettomuus olisi saada ne pois tyydyttäen
20555: Venäjän taantumussuunnan vaatimukset. Paljoa suurempaa ja
20556: ainoa, mitä meillä on, on pitää oikeuksistamme kiinni, taistella niiden
20557:              Välikysymys Suomen oikeuksien turvaamisesta.          437
20558: 
20559: 
20560: puolesta kaikilla tarkoituksenmukaisilla keinoilla, tehdä mahdotto-
20561: maksi kaiken sortovaltiuden jalansijan saaminen tässä maassa, tehdä
20562: mahdottomaksi etenkin se, että kotimaiset miehet myötävaikutta-
20563: vat tällaisessa valtiokaappauksessa, tällaisessa kansan sortamisessa
20564:  (vasemmistosta: oikein!) Ainoastaan niin voimakkaasti kuin voimme
20565: tämän estää, ainoastaan niin voimakkaasti kuin voimme kansan
20566: mielialan herättää, jotta se estää kaiken tällaisen oikeuksien myy-
20567: misen, ainoastaan siinä määrässä voimme me pitää rintamaa eheänä.
20568: Ei paraatiunelmilla, ei ruikuttavilla toivomuksilla, että ollaan nyt
20569: toki yksimielisiä, mitään saavuteta. Yksimielisyys syntyy silloin,
20570: kun kansan taloudellinen tasa-arvo toteutuu, silloin kun sen hallitus
20571: käy voimakkaan uudistustoiminnan etupäässä eikä haparoiden tingi
20572: kansan oikeuksista ja silloin, kun Eduskunnassa puhutaan suoraa
20573: kieltä ja silloin, kun siellä opitaan neuvottelemaan taktiikasta, opi-
20574: taan valitsemaan paras menettelytapa kansan taistelulle. Ja tällai-
20575: seksi parhaaksi menettelytavaksi olemme koettaneet osoittaa sitä,
20576: mikä on tulkittuna toisen vastalauseen sivuilla ja sosiaalidemokraat-
20577: tisessa ohjelmassa, ja sikäli kun sitä lähestytään, toteutuu Suomen
20578: kansan itsemääräämisoikeus. (Vasemmalta: hyvä!)
20579: 
20580:     Ed. Palmen: Tämänpäiväisen keskustelun ydin on Suomen
20581: ja Venäjän välisten suhteitten järjestäminen, enkä luule liioittele-
20582: vani, kun sanon, että siinä kysymyksessä on keskikohtana se, mitä
20583: viime aikana on tehty, jotta saataisiin poistetuksi ikävät riidan
20584: aiheet, riidan aiheet, jotka jo enemmän kuin yhden kerran ovat uhan-
20585: neet Suomen kansaa perikadolla. Sentähden kysymys tuosta yri-
20586: tyksestä, joka tehtiin sopimuksen rakentamiseksi todellakin on ylen
20587: tärkeä, vaikka muutamat puhujat eivät näy suuresti siitä välittävän.
20588: Minun täytyy kuitenkin sanoa, että jos kohta suurilla odotuksilla
20589: kuuntelin, mitä hallituksemme päämies täällä esitti, niin hämmäs-
20590: tykseni yhdessä kohdassa kävi jos mahdollista vielä suuremmaksi.
20591: Minä ainakaan en voinut odottaa, että senaatin varapuheenjohtaja
20592: antaisi niin pätevät todistukset, että kolmannen vastalauseen moite
20593: on täydelleen oikea. Sillä mitä hän meille ilmoitti tuosta yrityk-
20594: sestä saada Suomen ja Venäjän olot järjestetyksi sillä lailla, että
20595: saataisiin riidan aiheet poistumaan? Hän siinä antoi selitykset, jotka
20596: osittain olivat oikeat, eikä kukaan sitä epäile, kun sanottiin, että
20597: edellytykset, kun Tagantsewin komitea asetettiin, olivat toiset kuin
20598: myöhemmin, marraskuun manifestin jälkeen; ja jos hän tästä olisi
20599: vetänyt sen päätöksen, että olisi johonkin määrin pitänyt oikaista
20600: tai muuttaa komitean tehtävää tai jos hän olisi sanonut, että parem-
20601: mat edustajat siihen olisivat asetettavat Suomen puolelta, niin minä
20602: en ainakaan, joka olin niitä kovaosaisia, jotka istuivat komiteassa,
20603: voisi lausua siihen yhtään mitään. Mutta jatkaessaan herra varapu-
20604: heenjohtaja selitti, että koko tuo tehtävä oli aivan väärä ja mahdo-
20605:                   Istunto 27 p. maaliskuuta 1<)08.
20606: 
20607: 
20608: ton siitä syystä, että valtakunnan lainsäädät!töä ei ole olemassa eikä
20609: sitä voidakaan saada aikaan, kun ei ole sellaista orgaania. Tämä
20610: oli - se minun täytyy myöntää - mitä hämmästyttävintä myön-
20611: nytystä, että kaikki se moite, mikä on kolmannessa vastalauseeesa
20612: lausuttu, on oikea. Oikeastaan semmoinen lausunto oikeuttaisi
20613: vielä paljon kovempaakin moitetta, eikä tämä tuomio lievene mie-
20614: lestäni sillä, kun puhuja vielä lisä~i, että Suomen lainsäädäntöala
20615: muka ei voi tulla supistetuksi.
20616:      Herra Lagerlöf on jo vähän puhunut tästä asiasta ja on valaissut
20617: valtiopäiväin asiakirjoista, kuinka Suomen eduskunta on ollut toista
20618: mieltä, tarjoutuen tekemään sopimuksia siinä kohdin. Sillä on
20619: jo kumottu herra Mechelinin selitys; se on kumottu, vaikka hra Se-
20620: tälä tosin koetti tulkita valtiopäiväin lausuntoa sillä lailla, etteivät
20621: ne oikesataan sisällä mitään muuta kuin että Suomen valtiopäivät
20622: hyväntahtoisesti suostuisivat ottamaan harkittavakseen niitä esi-
20623: tyksiä, joita Keisarillinen Majesteetti oli antava. Minä pyydän
20624: ilmoittaa, jos Perustuslakivaliokunnan herra puheenjohtaja olisi sen
20625: unohtanut, että tällainen määräys tavataan hallitusmuodossa vuo-
20626: delta IJJ2, jotta Suomen eduskunnalla ei ole tarvis mennä näitä jalo-
20627: mielisiä lupauksia tekemään. Olisi paras pysyä siinä, mitä tosi sa-
20628: noo, ja tosi on selvästi ja kieltämättömästi, että Suomen eduskunta
20629: on tarjoutunut luomaan semmoista lainsäädäntöä, jolla päästäisiin
20630: selviin ja vakaviin oloihin.
20631:      Viimeinen puhuja, herra Sirola, selitteli täällä yhtä ja toista, ja
20632: valitteli, että tässä asiassa muka on esitetty liian paljon puheen-
20633: parsia. Ehkä hänkin myöntää, ettei kuitenkaan ole aivan puheen-
20634: parsia eli tyhjiä korulauseita, jos vähänkin ottaa huomioon muiden
20635: maiden ja muiden kansojen elämästä esimerkkejä siitä, kuinka täl-
20636: laisia asioita käsitellään. Onko tässä salissa ketään, jolla ei olisi
20637: muistoa siitä, miten kaksi sukulaiskansaa äskettäin erosi elettyään
20638: go vuotta yhdessä, ja onko täällä monta, jotka eivät tiedä, että
20639: Ruotsin ja Norjan hajoamiseen suuressa määrin oli syynä se, että
20640: eripuraisuus yhä kasvamistaan kasvoi, eikä kukaan onnistunut
20641: luomaan sellaista orgaania, joka olisi voinut käsitellä yhteisiä asi-
20642: oita. Ei kukaan minun tietääkseni ei Ruotsissa, ehkei Norjassakaan,
20643:  jota minä vähemmin olen seurannut, ole mennyt lausumaan mitään
20644:  sellaista viisastelua, ettei ollut olemassa mitään orgaania, ja ettei
20645: siis sopinut luoda mitään yhteistä orgaania. Valtiomiehet sanoivat
20646:  Ruotsissa päinvastoin: meidän täytyy luoda se, mitä puuttuu, sillä
20647:  muuten se yhteys, mikä on vaan hallitsijan henkilössä olemassa,
20648: on hatara. Mutta valtiomiesten puute on pienissä kansoissa välistä
20649:  suuri.
20650:      Jos ei tämä esimerkki riitä, niin pyydän muistuttaa siitä, miten
20651:  meidän vanhempien silmien edessä on luotu valtakunnallinen lain-
20652:  säädäntö Saksassa, missä sitä ei ennen ollut. Aivan itsenäiset valtiot
20653:              Välikysymys Suomen oikeuksien turvaamisesta.             439
20654: 
20655: 
20656: loivat ne orgaanit, jotka puuttuivat, ei pakosta, vaan täydelleen
20657: selvällä itsetietoisuudella. Ei ollut syytä sanoa, ettei orgaania ollut,
20658: vaan luotiin mitä puuttui, kun kansan etu sen vaati. Ja että Saksan
20659: kansa sillä on voinut pyrkiä korkeampaan elämään kuin sillä oli ennen
20660: kun oli 24 tai 400 pikkuvaltiota ja joku suuri, se lienee tunnettua.
20661:      On vielä yksi esimerkki, joka on monasti juolahtanut mieleeni
20662: näinä viimeisinä sorron, etten sanoisi kiron vuosina. Tarkoitan
20663: kysymystä, kuinka Unkarin kansa, kestettyään mitä vaikeimman
20664: nöyryytyksen, oltuaan pitkällisessä taistelussa hallitsijansa kanssa,
20665: pääsi sellaisiin oloihin, jotka nyt ovat kestäneet viidettäkymmentä
20666: vuotta, eivätkä inhimillisesti nähden vielä uhkaa joutua häviön
20667: alaisiksi. Se esimerkki on monasti joutunut mieleen jokaiselle, joka
20668: on nähnyt, kuinka meillä Suomessa vaaran hetkinä on puuttunut
20669: todellista valtiollista älyä. Sillä tunnustakaamme suoraan: pieni
20670:  kansa, jos se tahtoisikin elää niin eristettynä muista kuin suinkin,
20671: ei ole siinä tilassa, että se voisi ylpeällä •>non possumus•>-sanalla tor-
20672:  jua kaikki naapurin vaatimukset, liiatenkin jos niin vähäväkinen
20673:  maa kuin Suomi on liittynyt mahtavan liittoveljen kanssa yhteen
20674:  valtakuntaan. On aivan luonnollista, että pienen kansan ei ole mah-
20675:  dollista pelastaa asemaansa muulla kuin henkisellä etevyydellä, ja
20676:  henkiseen etevyyteen kuuluu myös, että tiedetään älykkäällä alot-
20677:  teella torjua pois vaarat, ennenkuin ne tulevat liian suuriksi. Tämä
20678:  äly se juuri on valitettavasti meiltä puuttunut. Minä en tee nykyistä
20679:  hallitusta siitä vastuunalaiseksi. Tämä hallitus muodostui hetkenä
20680:  - ja se on tunnustettava totuuden nimessä eikä suinkaan Suomen
20681:  kansan kunniaksi- jolloin ylimielisyys oli voitolla Suomen kansassa,
20682:  jolloin luultiin voitavan järjestää kaikki yhtä hyvin pitkän tulevai-
20683:  suuden aikana kuin se sattui onnistumaan kahden, kolmen lakkopäi-
20684:  vän aikana. On aivan luonnollista, että sen mielialan, sellaisen
20685:  huumaustilan valtaama joukko ei ajatellut tulevaisuutta, vaan luuli
20686:  että hetken edulliset asianhaarat kestäisivät aina. Mutta jos me
20687:  kerran tahdomme oppia jotain historiasta, niin katsottakoon, kuinka
20688:  Unkarin kansa menetteli samallaisessa tilassa; onhan oikeus suurta
20689:  ja pientä toisiinsa verrata. Katsokaamme, kuinka Unkarin kansa,
20690:  kun tuo otollinen hetki sille tarjoutui, oli niin onnellinen, että sillä
20691:  oli suuren suuri valtiomies, joka vaati niin vähä, että se hämmästytti
20692:  sitä Itävallan hallitsijaa, joka vielä ijäkkäänä hallitsee näitä maita.
20693:  Voiton päivänä, olisi Unkarin kansa voinut asettaa uudet ehdot,
20694:  mutta hän ei vaatinut mitään sen enempää kuin mitä hän oli vaatinut
20695:  sorron aikana. Deak ei vaatinut muuta kuin: •>Oikeuttamme,
20696:   oikeuttamme, eikä mitään muuta kuin oikeuttamme•>. Tämä on
20697:  toista kuin sellainen opportunistipolitiikka, joka luulee, että voisi
20698:   onnellisen pelaajan tavalla otollisena hetkenä anastaa korkeimman
20699:   voiton. Olisi Suomessakin pitänyt alusta saakka muistaa, hyvinä
20700: 440                Istunto 27 p. maaliskuuta 1908.
20701: 
20702: päivinä niinkuin vastoinkäymisissä pysyä tasaisena ja tietää, mitä
20703: tahtoo eikä vaadi mitään muuta kuin oikeuttamme.
20704:     Täällä on puhuttu siitä, että kaikki on oikealla hetkellä tehtävä,
20705: ja lisätään, jos nyt ruvetaan asiaan, saa suurilla uhrauksilla tehdä
20706: sopimuksia. Aivan oikein. Ehkä moni täällä on muistanut viime
20707: vuosina monasti sitä vanhaa viisautta, joka sanoo: >>ken tyynellä
20708: makaa, se myrskyllä soutaa>>. Suomen kansa on siinä onnettomassa
20709: asemassa, että se nyt saa soutaa myrskyllä. Mutta meidän täytyy
20710: tunnustaa, että kun maattiin tyynellä, niin syyttäkäämme itseämme
20711: nykyisistä vastuksista. Se komitea, josta on paljon puhuttu, oli
20712:  pakollinen yritys kovana hetkenä luoda selvää, ja sen työtä olisi
20713: voinut jatkaa parempana aikana. Minä voin siitä komiteasta puhua
20714: aivan jäävittömänä, siitä syystä, että vaikka olin siinä jäsenenä, en
20715: katso voineeni siinä missään kohdin vaikuttaa tuloksiin. Mutta sen
20716: vuoksi minä, jäävittömänä katselijana, uskallan sanoa, ettei se ollut
20717: vähän, mitä muutamissa istunnoissa silloin saatiin aikaan. Suomen
20718: oikeuksien päävastustaja, hän joka äskettäin tuli kuuluksi siitä suk-
20719: keluudesta, jonka oli jo ennemminkin lausunut, että Suomen kan-
20720: sa kiittäköön onneaan jos sopimukset sen asemasta kirjoitetaan
20721: mustalla eikä punaisella läkillä, tämä vastustaja katsoi paraaksi
20722: väistyä, osoittaen täten, ettei häntä tyydyttänyt komitean enem-
20723: mistön kanta. Tämä oli meille moraalinen voitto, joka ei suinkaan
20724: ole vähäinen. Tämä, samaten kun se seikka, että eräs toinen Suo-
20725: messakin vaikutukseltaan tunnettu henkilö, joka oli myöhemmin
20726: nimitetty komiteaan, jäi kokonaan pois meidän tekemämme vasta-
20727: lauseen tähden, osoitti, että kyllä olisi ollut mahdollisuuksia päästä
20728: eteenpäin sopimuksilla. Pienen kansan asema on todellakin sellai-
20729: nen, että sen täytyy kuin täytyykin turvautua sopimuksiin; kun
20730: ei ole voimaa, niin ei ole muuta keinoa kuin koettaa saada aikaan
20731: rauhallista keskustelua. Tämä kysymyksessä oleva komitea, se nyt
20732: oli tällainen yritys. En ensinkään kiellä, ettei parempia ja sopivam-
20733: pia henkilöitä olisi voitu komiteaan hankkia. Mutta pääasia oli
20734: periaate, että Suomen kansan tulee oman etunsa tähden pyrkiä siihen,
20735: että riitojen aihe poistetaan. Jos asetutaan sille kannalle kuin se-
20736: naatin varapuheenjohtaja on tehnyt, sanoessaan, ettei meillä ole
20737: sitä orgaania, sitä lainsäädäntöä, jota siinä tarvittaisiin, ja että
20738: lainsäätäminen siis on mahdotonta, niin tämä on todistelutapa, jota
20739: logiikassa kutsutaan virheelliseksi ympyräksi; lähdetään siitä, mitä
20740: pitäisi todistaa.
20741:     Olen täällä oikeastaan lausunut pääasian siitä, minkätähden
20742: pyysin sananvuoroa. En katso tarpeelliseksi ryhtyä sananvaihtoon
20743: herra Sirolan kanssa siitä, mitä hän esitti. Tahdon vaan sen johdosta,
20744: mitä sosialistisen puolueen edustajat sekä nyt että monen monituista
20745: kertaa ennemmin ovat esittäneet, kun ovat olleet tilaisuudessa lähte-
20746: mään suurpoliittiselle alalle, sanoa, että, jos kutsuisivat tänne kenen
20747:             Välikysymys Suomen oikeuksien turvaamisesta.            441
20748: 
20749: 
20750: aatetoverinsa tahansa Euroopasta, esim. Ranskasta tai Saksasta,
20751: arvostelijoiksi. niin kyllä saisivat kunniansa kuulla. Minä voin
20752: vakuuttaa, että mitään siksi kevytmielistä sekaantumista naapuri-
20753: vallan asioihin ja siksi röyhkeää menettelyä kuin he monta kertaa
20754: sekä pöytäkirjan edessä että muuten ovat osottaneet Venäjää koh-
20755: taan, ei voisi tulla kysymykseen missään vanhassa kulttuurimaassa,
20756: missä pitkän kokemuksen kautta on saatu asianomaiset ymmärtä-
20757: mään poHtisen elämän vakavuutta. Herrojen sosialistien esiinty-
20758: minen on liian monta kertaa ollut samaa vaarallista leikkiä, jota
20759: vallattomat pojat harjoittavat, jos he raapasevat tulta ruutisäiliön
20760: vieressä. Menee todellakin koomillisuuden huipulle asti, kun sama
20761: herra Sirola sitten ylistellen puhuu puolueensa tahdikkaasta menet-
20762: telystä. Tietysti tutut äänet tuolta vasemmalta nytkin vastaavat
20763: hyvähuudoilla. Tuppurainen Tappuraisen takausmiehenä.
20764:     Mutta minun täytyy sanoa, että kyllä minun silloinkin oli vaikea
20765: pysyä vakavana, kun ed. Setälä mahdottoman suurella paatoksella
20766: esitti kantansa ja selvitti, miten >>ei pitäisi kysyä, mitä minä olen
20767: tehnyt ja mitä sinä olet tehnyt>> ja muuta sellaista. Me olisimme
20768: voineet kernaasti luopua suuresta paatoksesta, jos tuo viisaus olisi
20769: sattunut tulemaan puhujan mieleen noin 7-8 vuotta sitten ja jos
20770: hänen olisi ollut mahdollista pysyä viisaudessaan puheen loppuun
20771: asti, niin ettei jotkut minuutit myöhemmin olisi tullut antaneeksi
20772: letkausta sille hallitukselle, jonka kunniaa hän on ollut tilaisuudessa
20773: useasti esittämään. On tosiaankin hyvin koomillista, että juuri siltä
20774: taholta nyt saa kuulla sellaista viisautta, että pitää ottaa huomioon
20775: myös ne voimat, jotka ovat Suomen ulkopuolella, sillä kyllähän sen
20776: tietää, että tämä viisaus on muutamille ryhmille tullut vasta sitten,
20777: kun omat miehet istuvat hallituksessa (naurua).
20778:     Minun täytyy sanoa, että se puolue, johon minulla on kunnia
20779: kuulua, on toimittanut asiansa näillä valtiopäivillä sillä tavalla, että
20780: saa etsiä monen maan ja kansan historian läpi tavatakseen oppo-
20781: sitioonin, joka on puolueena siksi lojaalisesti esiintynyt, niin ettei
20782: ole pidetty silmällä henkilökysymyksiä, vaan on kysytty asiaa, on
20783: kysytty isänmaan menestymistä (oho!). Me tiedämme kyllä, kuinka
20784: täällä takavuosina meneteltiin, kun selitettiin, että yhdentekevää on,
20785: annetaanko suostunta 13 kuukaudeksi vai n:ksi, kunhan vaan ei
20786: vaan 12 kuukaudeksi, koska hallitus oli viimemainittua ehdottanut.
20787: Se se oli todellista epäluottamuspolitiikkaa, jota tuhansissa muo-
20788: doissa silloin saatiin nähdä. Minä olen onnellinen tietääkseni, että
20789: suomalainen puolue kokonaisuutena ei ole antautunut sille, eikä
20790: se minun tietääkseni tänäänkään ole antautunut tuommoisen kosto-
20791: politiikan harjoittamiseen. Meillä on pääkysymys isänmaan etu.
20792: Mutta kun isänmaasta ja sen asioista pitää puhua ja totuus on lau-
20793: suttava, niin se ei ole ollut salattavissa. Ja se totuus on ollut selvä,
20794: niinkuin tämä keskustelukin osoittaa. Ja kun olemme sanoneet,
20795:                    Istunto 27 p. maaliskuuta I<}08.
20796: 
20797: 
20798: että yhdymme III vastalauseeseen, niinkuin minäkin teen, niin me
20799: sillä katsomme lausuneemme ainoastaan yksinkertaiset tosiasiat.
20800: Jos hallitus siinä kohden näkee jotakin kehoitusta, joka vaikuttaa,
20801: että se tahtoo mennä pois, niin se, mikä puhuu. on huono omatunto
20802: eikä meidän sanat.
20803: 
20804:    Jtd. Runeberg:       Det är icke lätt att följa med alla trådar
20805: i den härfva, som grundlagsutskottets betänkande jämte bifogade
20806: reservationer framlagt till landtdagens pröfning och afgörande, men
20807: jag tror dock, att man genom att följa några af deviktigastekankom-
20808: ma till klarhet i några väsentliga afseenden. Det första, som rlå fram-
20809: träder, är det, som redan af grundlagsutskottets ordförande hr Setälä
20810: med sådant eftertryck betonades, nämligen att utskottets betänkande
20811: till sina motiver och de tre första kursiverade styckena i betän-
20812: kandet uppbäres af en afgjord majoritet inom utskottet, ja vi kunna
20813: väl säga i hufvudsak af utskottets samtliga medlemmar och otvifvel-
20814: aktigt också af representationen och hela vårt folk. J ag måste egna
20815: denna fråga en närmare ingående pröfning, emedan man måhända
20816: kunde hysa tvekan i detta hänseende, och jag vill för detta ändamål
20817: närmare granska de betänkandet vidfogade reservationema. Den
20818: första reservationen gör visserligen någon svårighet i afseende å
20819: utredandet af reservantens egentliga mening. J ag vore färdig att
20820: beträffande denna reservation ansluta mig till den karaktäristik
20821: hr Yrjö-Koskinen för en stund sedan gaf densamma, då han sade,
20822: att den främst karaktäriseras genom de tankekullerbyttor,
20823: som genomgå densamma. Men då första meningen i reservationen
20824: lyder: •>Då jag icke kan förena mig om utskottets betänkande såsom
20825: sådant, för såvidt det rör vår inhemska regerings uti interpellationerna
20826: antydda verksamhet,•> så måste man väl däraf draga den slutsatsen,
20827: att reservanten i öfrigt förenar sig med utskottet, och man blir styrkt
20828: i detta antagande af sista meni.ngen före klämmen, där reservanten
20829: säger: •>Jämte det jag i öfrigt i hufvudsak förenar mig om ruotiveroa
20830: uti utskottets betänkande•> o. s. v. Den andra reservationen är i
20831: ifrågavarande afseende, liksom i många ·andra, fullt klar och kon-
20832: sekvent. J ag vill då i förbigående framhålla, att det icke alltid är
20833: en förtjänst i praktiskt-politiska frågor att vara konsekvent, ty det
20834: är lätt att vara konsekvent, om man alldeles frånser verklighet och
20835: möjligheter och endast uppställer ett teoretiskt konstrueradt schema
20836: på grundvalen af vissa enkla principer. I det afseende, hvarom nu
20837: är fråga, är den andra reservationen klar och otvetydig. Det heter
20838: i början af densamma: •>Emedan vi icke kunnat förena oss om den
20839:  uppfattning, som tager sig uttryck i utskottets slutkläm,>> och vidare
20840: några rader senare, att wi måhända kunnat åtnöjas med hvad ut-
20841: skottet i sitt betänkande säger om dessa frågor, och hvarom vi i huf-
20842: vudsak förena oss.•> Och slutligen uttalas i det sista stycket, bestämdt:
20843:              Välikysymys Suomen oikeuksien turvaamisesta.              443
20844: 
20845: 
20846: •>Jämte det vi godkänna de tre första punkterna i utskottets slutkläm,
20847: föreslå vi. att landtdagen i stället för utskottets slutmening måtte
20848: förena sig om följande uttalande.•> Den andra reservationen ansluter
20849: sig sålunda obetingadt, utom i de delar, .hvari afvikande mening
20850: uttryckligen framhålles, till utskottets motivering och till de tre
20851: första kursiverade styckena i utskottsbetänkandet. Jag medgifver,
20852: att innebörden af den tredje reservationen i nu berörda afseende
20853: icke fullt lika klart framgår. Denna reservation är i många stycken
20854: affattad på ett språk, som troligen ansetts högst diplomatiskt, och
20855: den använder diplomatiska tankevändningar, stundom sådana,
20856: att jag vore färdig att följa landtdagens högt ärade förste vicetalman
20857: i spåren och citera Talleyrand, som uppges hafva sagt, att •>orden
20858: äro till för att dölja tankama•>. Men oaktadt det diplomatiska uttrycks-
20859: sättet kan jag icke för min del komma till annan uppfattning, än att
20860: också den tredje reservationen står på samma grund och i hufvudsak
20861: ansluter sig till utskottsbetänkandet och till utskottets tre första
20862: klämmar. Den tredje reservationen säger i midten af första stycket,
20863: >>att utskottet jämte det detsamma framställde vårt folks enhälliga
20864: upptattning om Finlands förhållande till ryska riket och om innebörden
20865: af den vårt land oåterkalleligen tillförsäkr!lde autonomin,>> och slut-
20866: klämmen af den tredje reservationen föregås af ett stycke, där vissa
20867: punkter framhållas, hvilka, såvidt jag kan tyda desamma och med
20868: beaktande af den efter mitt förmenande riktiga tolkning, som hr
20869: Setälä gaf af den viktigaste differensen mellan dem, måste leda till,
20870: att också den tredje reservationen måste anses ansluta sig till de tre
20871: första klämmarna i utskottets förslag.
20872:      J ag tror det icke är utan en viss vikt, att det otvetydigt blir fast-
20873: slaget, att allt, hvad utskottsbetänkandet innehåller beträffande
20874: frågan om vårt lands ställning, dess statliga autonomi, dess nationella
20875: själfständighet och dess förhållande till det ryska kejsaredömet, upp-
20876: bäres af en afgjord majoritet inom utskottet, för att icke säga af alla
20877: utskottets medlemmar, och att detta är fallet äfven inom landtdagen.
20878: I själfva verket är ju dock detta det väsentliga i nu föreliggande fråga,
20879: och jag kan för min del icke finna annat än, att utskottet skulle haft
20880: anledning att icke inlåta sig på något som helst bedömande af rege-
20881: ringens tillgörande i denna fråga. Det hade varit riktigare att icke
20882: alls beträda det område, som utskottet berört i sin sista kläm, emedan
20883: meningsolikheterna där måste framträda på det mest bjärta sätt,
20884: på ~tt sätt, som otvetydigt utvisar, att i detta afseende inom landt-
20885: dagen icke förefinnes någon öfverensstämmelse samt icke ens någon
20886: verklig majoritet i en eller annan riktning. Det är sant, att det i
20887: utskottet funnits en stor majoritet, som ogillar regeringens tillväga-
20888: gående, men denna majoritet sönderfaller i två delar, som stöda sitt
20889: ogillande på fullkomligt motsatta grunder. Den ena anser, att sena-
20890: ten har gjort sig skyldig till}ör mycket tillmötesgående, för mycket
20891: 444                 Istunto 27 p. maaliskuuta 1908.
20892: 
20893: 
20894:  låtit leda sig af opportunitetshänsyn, för litet orubbligt hållit på vår
20895:  formella rätt. Den andra åter anser, att senaten gjort sig skyldig till
20896:  för litet tillmötesgående, för litet låtit leda sig af opportunitetshänsyn
20897:  och för mycket orubbligt stått på den formella rättens ståndpunkt.
20898:  Det är uppenbart, att dessa båda misstroendevota icke kunnaförenas,
20899:  och att de icke uppbäras af någon verklig majoritet. Och ännu mindre
20900:  är det väl fallet, att slutklämmen i utskottsbetänkandet skulle stödas
20901:  af någon verklig majoritet. Det är sant, att utskottets slutkläm är
20902:  formulerad fullkomligt neutral, att där icke finnes ett ord, som skulle
20903:  uttala ett förtroendevotum för regeringen eller en tilltro till regerin-
20904:  gens förmåga att genomföra, hvad man önskar hafva genomfördt.
20905:  Jag kan därför icke erkänna det berättigade i hr Yrjö-Koskinens i
20906:  ett tidigare anrlragande framställda påstående, att denna kläm skulle
20907:  innehålla ett förtroendevotum för regeringen. Den är så neutralt
20908:  affattad som möjligt. Till orden är den fullkomligt ren från hvarje
20909:  uttalande om tilltro eller förtroende, men det kan ju icke nekas, att
20910:  redan den omständigheten, att landtdagen vänder sig till regeringen
20911:  med en anmodan, kan tydas såsom i någon mån innebärande ett
20912:  förtroende till en regering, hvilken af det stora flertalet i kammaren
20913:  mötes med misstroende. Under sådana omständigheter synes det
20914:  mig som om utskottet skulle haft skäl att begränsa sitt förslag till
20915:  de delar, om hvilka en afgjord majoritet, för att icke säga enhällighet,
20916: förefinnes, sålunda till de tre första klämmarna, och på grund af hvad
20917: i dem uttalas föreslå, att landtdagen skulle besluta att öfvergå till
20918:  dagordningen. J ag kan icke finna annat än, att detta förslag hade
20919:  varit fullt lika formellt berättigadt, som det nu föreliggande, men då
20920: utskottet icke framställt ett sådant förslag, vill jag dock icke i det
20921: skede, hvari frågan nu befinner sig, framställa ett bestämdt för-
20922: ändringsförslag, utan ser mig tvungen att förena mig om utskottets
20923: förslag i dess helhet. Utskottets förslag är till sin hufvudsakliga del,
20924: såsom jag har sökt visa, uppburet af en afgjord majoritet, måhända
20925: af hela kammaren, och slutklämmen är så neutralt affattad som
20926: möjligt. Håller man sig blott till dess ordalydelse, kan ingen an-
20927: märkning däremot göras, då den icke innehåller något förtroendevo-
20928: tum, utan endast innehåller det, som man väl måste fordra af hvarje
20929: finsk regering.
20930:      Det är ju omöjligt att med någon säkerhet förutsäga, huru om-
20931: röstningen i kammaren kommer att utfalla, då förhållandet är sådant,
20932: som jag redan antydt och som hvar och en måste finna, nämligen att
20933: ingen verklig pluralitet förefinnes för något af de föreliggande försla-
20934: gen. Men jag vågar dock uttala den förhoppning, att kammaren icke i
20935: något skede af omröstningen skall lämna understöd åt den tredje
20936: reservationen med dess förstuckna inviter och på förhand afgifna
20937: löften, hvilka ingen dock kan undgå att skåda mot bakgrunden af
20938: de gångna förnedringsårens bittra verklighet.
20939:             Välikysymys Suomen oikeuksien turvaamisesta.           445
20940: 
20941: 
20942:     Ed. Renvall: Keskustelu on ainakin osittain luisunut takaisin
20943: vanhoihin jälkiin, että toisinaan tuntuu siltä, kun olisi turhaa tätä
20944: jatkaa, vaan parasta säästää aikaa ja käydä äänestykseen, jota kai
20945: useimmat yksinomaarr odottavat, koska sali huolimatta kysymyksen
20946: tärkeydestä on näin tyhjäksi käynyt. Minä pyydän kuitenkin muu-
20947: tamin sanoin ainoastaan viitata yhteen kohtaan, jota minun mie-
20948: lestäni ei ole rriiden puolelta muistettu, jotka ovat vastalauseita
20949: tehneet. Se ryhmä edustajia, joka jätti ensimmäisen välikysymyk-
20950: sen, teki tämän siinä edeltäkäsin päättämässään tarkoituksessa, että
20951: kysymys yksinomaan suunnattaisiin ulospäin ja ettei tätä asiaa
20952: käytettäisi tilaisuutena koettaa ottaa meidän jo monasti esilläolleita
20953: riitakysymyksiä uudestaan esille. Ne ovat kuitenkin esille joutuneet
20954: ja varsin vähän uutta on siinä tuotu esiin. Minä jätän kokonaan
20955: huomioonottamatta sen vastalauseen, minkä sosiaalidemokraatti-
20956: seen ryhmään kuuluvat henkilöt ovat tehneet. Minun mielestäni
20957: se ei voi tässä tulla muiden mielipiteiden kanssa arvostelun alaiseksi.
20958: Siinä on puhuttu aivan toisenlaisista asioista ja pääasia hyvinkin
20959: kepeästi sivuutettu. Kolmannen vastalauseen tekijät sitävastoin
20960: ovat johdonmukaisesti ottaneet arvestellakseen hallituksen kantaa
20961: niissä kysymyksissä, jotka ovat suhteessamme Venäjään riidan-
20962: alaisia. Se ensimmäinen arvoisa puhuja, joka käytti puheenvuoroa,
20963: on nimenomaan sanonut, että tässä erittäin on huomattava muuta-
20964: mat asiat, ensiksi Voima-asia, sitte suhde Suomeen siirtyneisiin ala-
20965: maisiin ja kolmanneksi suhteiden pysyväinen järjestäminen Venäjän
20966: kanssa.
20967:     Mitä tähän viimeiseen asiaan tulee, joka on ryhmittäytynyt
20968: Tagantsewin komitean ympärille, niin on siitä jo lausuttu käsityksiä
20969: sekä suuntaan että toiseen ja siinä kohden kai on hyvin vähän li-
20970: sättävää.
20971:     Pyydän ainoastaan huomauttaa yhdestä seikasta, nimittäin että
20972: silloin kun Tagantsewin komitea hajoitettiin, niin tuskinpa se herätti
20973: mielipahaa missään piireissä. Ei edes silloin kun kesäkuun 1 päivänä
20974: meidän sanomalehdissämme luettiin, että senaatti oli päättänyt
20975: puoltaa Tagantsewin komitean jäsenten edellisessä joulukuussa teke-
20976: mää pyyntöä päästä vapaiksi komitean jäsenyydestä, ei silloinkaan
20977: sanomalehdistössä, mikä~ minä olen voinut huomata, esiintynyt
20978: minkäänlaista moitetta tässä kohden. Minä olenvartavasten tänään
20979: vielä selaillut sen puolueen pää-äänenkannattajaa, johonka lukeutu-
20980: vat kolmannen vastalauseen tekijät. Se oli kai asian laita niin, että
20981: me elimme kaikki enemmän tai vähemmän poliittisen huumauksen
20982: vallassa vielä kauan jälkeen suurlakon. Siitähän on niin ilmeisenä
20983: todistuksena se minun mielestäni mieletön jyrkkyys, jolla ajettiin
20984: asioita 1905 ja 1906 vuoden valtiopäivillä. Ja silloin jyrkkien jou-
20985: kossa, niitten joukossa, joille ei mikään ehdotus ollut kyllin kansan-
20986:                     Istunto 27 p. maaliskuuta "'1<)08.
20987: 
20988: 
20989: valtainen, ei kyllin vapaamielinen, ei suinkaan ollut yksinomaan
20990: perustuslailliseen puolueeseen kuuluvia ·edustajia, vaan pääosaltaan
20991: ne kuuluivat juuri siihen ryhmään, jonka edustajat nyt ovat alle-
20992: kirjoittaneet kolmannen vastalauseen. Silloin ei tehty siitäkään
20993: puolen tarjouksia, ja omituista on, että tarjoukset uhrauksiin aina
20994: tuodaan siltä puolen esiin silloin, kun olot ovat meille vähemmän
20995: suotuisia. Sillä tuskinpa voidaan sanoa, että edes nyt olisi mikään
20996: niin otollinen aika meidän käydä suhteitamme pysyväisesti ja lopulli-
20997: sesti Venäjän kanssa järjestämään.
20998:     Mitä sitten tulee kysymykseen Voima-asiasta, niin siinäkin
20999: asiassa ovat kyllä kolmannen vastalauseen tekijät ja se puolue, johon
21000: kolmannen vastalauseen tekijät lukeutuvat, ottaneet itselleen suu-
21001: renkin kunnian. mutta kun tätä kunniaa ja toimintaa Voima-asiaan
21002: nähden katsotaan niiden mielipiteiden valossa, jotka saman puolueen
21003: taholta sen lehdissä on tuotu esiin esim. punaiseen kaartiin nähden,
21004: jota palkattiin sellaisilla rahasummilla, että se aivan hyvin meidän
21005: asiakirjoissamme kilpailee virkamiehille tulleitten eläkkeitten kanssa,
21006: ja kun sitten katselemme, millä tavalla tämän ryhmän puolelta vas-
21007: tustettiin ja moitittiin hallituksen toimenpiteitä kunnollisen järjes-
21008: tysvallan saamiseksi, niin ei todellakaan tässäkään kohden muistu-
21009: tus koske oikeastaan niitä aikoja, joihin se tähtääntyy, vaan ovat
21010: tässäkin kohden mielipiteet muuttuneet ajan kuluessa. Ikävä kyllä
21011: ei ollut tilaisuutta tarpeeksi paljon selailla vanhoja lehtiä, mutta
21012: kaikkien mielessä on, millä raivolla juuri suomettarelaiselta puolelta
21013: käytiin arvostelemaan kaikkia toimenpiteitä järjestysvallan uudes-
21014: taan muodostamiseksi. Minä pyydän lukea vaan yhden otteen
21015: Uudesta Suomettaresta marraskuun 22 päivältä 1905. Eräs kansa-
21016: lainen kirjoittaa artikkelissä >>Olot entiselleen>>: >>Entäs tuon lisätyn
21017: poliisivoiman kustannukset? Nyt on suunniteltu se pidettäväksi
21018: voimassa kesäkuun I päivään asti. Tähän mennessä katsotaan sitä
21019: varten tarvittavan 6oo,ooo markkaa. - - - - Suuri oli huuto
21020: samoissa piireissä, kun kansalliskaartilaisille päätettiin maksaa 3
21021: markkaa päivässä ajalta, jolloin turvallisuus ja omaisuus todella oli
21022: vaarassa. Se 160 tuhatmarkkasta, joista lakon aiheuttamat vahin-
21023: gotkin piti maksaa, oli herroille kauhistus, mutta tämä 6oo,ooo tu-
21024: hatmarkkasta piiskan ylläpitämiseksi työväkeä vastaan on heistä
21025: aivan paikallaan>>.
21026:     Ja nähtävästi sama kansalainen kirjoittaa seuraavana päivänä:
21027: ~amaan aikaan vaaditaan aivan luonnollisena asiana 6oo,ooo mark-
21028: kaa valtiovaroista yritykseen, johonka varmasti, jos se toteutetaan,
21029: tulee sekaantumaan vuodatettu veljesveri--- -. Mechelinin
21030: senaatin täytyy ensityökseen käydä valtiovaroista suorittamaan
21031: suurta rahamäärää tarkotukseen, jonka toteuttaminen on omiansa
21032: virittämään luokkataistelun mitä kiihkeimpään ilmiliekkiin. Täällä
21033: pääkaupungissa tulee riehumaan ankara, ehkäpä verinenkin luokka-
21034:              Välikysymys Suomen oikeuksien turvaamisesta.             447
21035: 
21036: 
21037: taistelu.>> Ja sellaisia artikkeleja on lähetettyjen kirjotusten joukossa,
21038: joissa päällekirjoituksena on: >>6oo,ooo markkaa omien kansalaisten
21039: sortamiseksi>> j. n. e. ainoastaan parista lehdestä poimittu. Kun
21040: ottaa huomioon että tällaisissa oloissa on järjestysvalta uudistettava,
21041: niin on arvostelu minun mielestäni käyvä kylläkin toiseen suuntaan,
21042: niinkuin se muissakin kysymyksissä on samalla puolen muuttunut.
21043:      Kolmannen vastalauseen sivulla 43 mainitaan senaatin kiertokirje
21044: marraskuun 17 päivältä 1906, ja mikäli yhteydestä ja ponsista voi
21045: päättää, niin moititaan senaattia siitä, ettei tässä toimenpiteessä
21046: menty tarpeeksi pitkälle ja että se tähän toimenpiteeseen ryhtyi
21047: liika myöhään. Minä pyydän tässä yhteydessä huomauttaa siitä,
21048: millä tavalla tätä toimenpidettä silloin, kuin senaatti siihen ryhtyi,
21049: arvosteltiin juuri tämän saman ryhmän puolelta. Kehitys tapahtuu
21050: muutamissa päivissä hyvinkin nopeaan. 17 päivänä kirjoittaa eräs
21051: kirjoittaja, >>Muut lehdet>> osastossa, joka kirjoittaja ei kirjoitustyy-
21052: liltään liene niinkään kaukana nykyisestä toimituksesta, ja sanotaan
21053: suna: >>Sitä (senaatin toimenpidettä) ei mitenkään voida perustaa
21054: Suomen lakiin.>> Muuten kirjoittaja sentään hyväksyy itse toimen-
21055: piteen kutakuinkin, vaikka se olikin laiton. Hän ainoastaan moitti
21056: sitä, että senaatti näin ilman muuta oli siihen ryhtynyt. Seuraavana
21057: päivänä oli Uudessa Suomettaressa sitten artikkeli: >>Senaatin äskei-
21058: nen kiertokirje>>, ja siinä on ääni jossain määrin jo muuttunut. Siinä
21059: sanotaan, että >>määräys on ilmeisessä ristiriidassa sen ainoan voi-
21060: massaolevan asetuksen kanssa, mikä tässä asiasta on olemassa,
21061: nim. 1826 vuoden julistuskirjan toisen artiklan 14 §:n kanssa, ja
21062: että määrys on yhtäläisessä ristiriidassa niiden suurten >>Oikeusperi-
21063:  aatteiden» kanssa, joihin koko maallemme kuuluva sisäinen itsenäi-
21064: syys rakentuu, vieläpä mitä arveluttavimmalla tavalla loukkaa
21065: tämän itsenäisyyden kulmakiviä, se käypi myöskin edellisestä ilmi.
21066: »Ei voi», sanotaan kirjoituksessa, >>muuta kuin mitä syvimmin valit-
21067: taa, että senaatti oitis on katsonut olevansa pakotettu antamaan
21068: tällaisen. periaatteen kannalta sanomattoman vaarallisen määrä-
21069:  yksen,>> Tässäkin kohden ei vielä moitita senaattia muusta kuin siitä,
21070:  että se tekee laittomuuden liian äkkiä. Ja samana päivänä U. S:ssa
21071:  oli julistettu Raatajan kirjoitus, jossa sanotaan: >>Nämät määräyk-
21072:  set heti ensi silmäyksellä oudostuttavat, herättäen samalla katkeraa
21073:  mielipahaa: niissä ilmenevät periaatteet siksi ilmeisesti rikkovat
21074:  niitä säännöksiä, jotka rikosoikeutemme sisältää - - - - -
21075:  puheenalaiset määräykset polkevat kaikkia kansainvälisen oikeuden
21076:  yksinkertaisimpia periaatteita.>> Kolme päivää myöhemmin kir-
21077:  joittaa lakimies kirjoituksen: >>Vieläkin senaatin äskeisen kierto-
21078:  kirjeen johdosta.>> (Nämät käyvät uutisosaton edellä). Sietänee
21079:  erittäin vielä tehdä tunnetuksi, miten hän uudistaa, mitä ennen
21080:  on sanonut: >>Sietää vielä erittäin tehdä tunnetuksi, miten oma ar-
21081:  mollinen esivaltamme hankkii suoranaisen tilaisuuden mille venä-
21082:                   Istunto 27 p. maaliskuuta 1908.
21083: 
21084: 
21085: läisen poliisivallan kätyrille tahansa meillä vaikuttaa rikosprosessin
21086: kulkuun•>, ja moititaan ankarasti tätä asetusta kieroksi sekä lope-
21087: tetaan: •>Olemme varmat siitä, että tämä senaatin lakia loukkaava
21088: toimenpide, joka on tehnyt jotenkin eheänä säilyneen oikeuslaitok-
21089: semme uudelleen hallinnollisen mielivallan temmellyspaikaksi, on
21090: saava tuomionsa, ellei aikaisemmin, niin ainakin silloin, kun uusi
21091: eduskunta pääsee tilille vetämään muka perustuslaillista hallitusta
21092: sen niin yhdestä kuin toisestakin •>laillisuuden horjuttamisesta».
21093: (Edustaja Nuorteva: Eläköön suomettarelaisuus!).
21094:      Se hetki on nyt tullut. Samat henkilöt pitävät nyt tätä toimen-
21095: pidettä liian vähän pitkälle menevänä ja liian myöhään tulleena.
21096: Pari päivää myöhemmin kirjoittaa nähtävästi sama Lakimies toisen
21097: kirjoituksen, joka niinikään käy uutisosaston edellä: •>Senaatin äskei-
21098: sen kiertokirjeen laillisuus•>. Se polemiseeraa H. S:a vastaan ja lo-
21099: pettaa: •>Toivottavaa on, ettei kukaan kotimainen viranomainen
21100: lainaa itseään tällaisen lainvastaisen menettelyn käyttäjäksi». Lo-
21101: puksi päästiin niin pitkälle, että kehoitettiin virkamiehiä passiiviseen
21102: vastarintaan. Kun arvoisat kolmannen vastalauseen tekijät itse
21103: nähtävästi ovat olleet tällaisella kannalla näin myöhään, niin ei
21104: pitäisi nyt aivan suurestikaan oudoksua, jollei senaatti ole toimen-
21105: piteissään venäläisiä vastaan joutunut niin pitkälle kuin he.
21106:      Niinkuin sanottu minä tahtoisin, että jos senaatin toimenpiteitä
21107: arvostellaan, sen on tehtävä yleistä olotilaa silmälläpitäen, jossa
21108: teot ovat tehdyt, ja johon ne kohdistuvat. Silloin se saa oikean
21109: paikkansa arvostelussa ja silloin arvostelu tulee oikeamieliseksi.
21110:  Nyt minun ymmärtääkseni tämä arvostelu ei ole oikea, sen takia että
21111: siinä arvostelijat eivät ollenkaan ota huomioon niitä oloja, joissa
21112:  ne toimenpiteet ovat sattuneet, joita he moittivat.
21113:      Minä olen tahtonut ainoastaan palauttaa tätä tosiasiaa mieliin,
21114:  silloin kun käydään asiaa ratkaisemaan.
21115: 
21116:     Ed. .lUkio: Senaatin arvoisa varapuheenjohtaja lausunnossaan
21117: täällä kosketteli minun allekirjoittamaani ensimmäistä vastalau-
21118: setta ainoastaan sen kolmannessa kohdassa, nimittäin mikäli se
21119: koskee sotilaskorvausrniljoonain maksamismääräyksen antamista.
21120: Tämän vastalauseeni olin perustanut pääasiassa viime valtiopäiväin
21121: asiakirjoihin. Omasta puolestani viime valtiopäivillä olin kokonaan
21122: vastustavalla kannalla näitten miljoonien myöntämisen suhteen.
21123: Eduskunnan enemmistö silloin kumminkin teki päätöksensä ja näit-
21124: ten päätösten perustelut perustettiin jyrkästi sille kannalle, että
21125: Eduskunnalla täytyi olla Suomen perustuslakien mukaan oikeus
21126: määrätä näitten varojen maksamisesta tai kieltää ne. Siinä kirjel-
21127: mässä, joka tässä asiassa on Eduskunnan puolelta ja nimessä Venäjän
21128: hallitsijalle lähetetty lausutaan: »Mutta sotilasrahaston varojen
21129: käyttämisestä ei hallitsijalla silti ole oikeutta yksin määrätä•>. Edel-
21130:             Välikysymys Suomen oikeuksien turvaamisesta.            449
21131: 
21132: 
21133: leen sanotaan siinä: >>Maamme valtiovarain tila on jo vuosikym-
21134: meniä ollut semmoinen, ettei hallitus ole tullut vakinaisilla valtio-
21135: varoilla toimeen, vaan sekä suostuotavaroja että valtiolainoja tarvi-
21136: taan ja käytetään maan tarpeisiin. Näin ollen Suomen lait eivät
21137: salli hallitsijan ilman eduskunnan suostumusta käyttää valtionra-
21138: haston varoja puheenaolevan menoerän suorittamiseen. Tämän
21139: käsityksen maamme kansaneduskunnan oikeudesta ovat myöskin
21140: Suomen valtoisäädyt eri aikoina ja useammissa eri tilaisuuksissa
21141: esiintuoneet. Tästä periaatteesta eduskunta järkähtämättömästi
21142: pitää kiinni, se kun on yksi Suomen valtiosäännön kulmakiviä>>. Nyt
21143: on kumminkin senaatin talousosaston varapuheenjohtaja täällä
21144: selittänyt, että Keisarillisen Majesteetin eduskunnan päätöstä syr-
21145: jäyttävä päätös oli >>asiallisesti>> yhtäpitävä eduskunnan päätöksen
21146: kanssa. Edelleen olen kuitenkin sitä mieltä, että asian laitaa tuskin
21147: voidaan tällä tavalla selvittää, vaan että siinä suhteessa on eduskun-
21148: nan päätös ollut ristiriidassa hallitsijan päätöksen kanssa.
21149:     Ensimmäisen välikysymyksen tekijän puolelta on täällä tänään
21150: huomautettu siitä, että tarkoitus oli välikysymyksillä etupäässä
21151: kohdistaa lausunto ulospäin ja saada ennen kaikkea lausutuksi .
21152: Suomen kansan yksimielinen mielipide asiassa ja että niin ollen ei
21153: ollut tarkoitusta tämän yhdeytessä käydä arvostelemaan kotimai-
21154: sen hallituksen menettelyä. Minun täytyy kumminkin yksityisenä
21155: vakaumuksenani lausua, että välikysymyksen tekeminen tällaisessa
21156: tapauksessa tuskin voi tapahtua siten, että kotimainen hallitus,
21157: jolle välikysymys esitetään, voitaisiin kokonansa syrjäyttää arvos-
21158: telun ulkopuolelle. Senvuoksi olen minä puolestani ollut vasta-
21159: lausetta kirjoittaessani sitä mieltä, että hallituksen menettelyta-
21160: pojen arvosteleminen on tässä tapauksessa myöskin ensimäisen
21161: välikysymyksen tekijäin kannalta oikeutettu ja välttämätön. Siihen
21162: olen tullut erityisesti sen johdosta, kun mielestäni eduskunnan on
21163: lausuttava ja saatava lausua hallitukselle mielipiteensä siitä, mihin
21164: suuntaan eduskunta vaatisi tällaisissa tärkeissä kysymyksissä halli-
21165: tuksen toimenpiteitten tähtäävän. Sitä pidin varsinkin tärkeänä
21166: sellaisessa tapauksessa, kuin nyt on kysymyksessä, sillä saattaisihan,
21167: jos hallitus jää kokonansa varmaa tietoa vaille siitä, millä tavalla
21168: eduskunta tahtoisi hallituksen esiintyvän niitä pyyteitä vastaan,
21169: jotka Venäjältä nykyään suuntautuvat Suomen itsehallintoa ja
21170: autonomiaa kohtaan, tapahtua, niinkuin tapahtui edellisinä routa-
21171: vuosina, että hallitus, jolla nähtävästi ei ollut tilaisuutta saada
21172: eduskunnan mielipidettä samalla tavalla tietoonsa luisui .Ahä luisu-
21173: mistaan politiikassa, jota kansan yleinen mielipide ei hyväksynyt,
21174: ja että tämä sama hallitus silloin epäilemättä joutui useassa tapauk-
21175: sessa menettelemään sillä tavalla, kuin menetteli, siksi, että se puolue,
21176: joka silloin oli hallituksen takana, ei katsonut myöskään itseään
21177: oikeutetuksi arvostelemaan hallituksensa menettelyä, vaan edeltä-
21178:                                                                  29
21179: 450                 Istunto 27 p. maaliskuuta H)08.
21180: 
21181: 
21182:  päin antoi tunnustuksensa siihen, että menetelköön hallitus niin tai
21183:  näin, joka tapauksessa puolue sitä kannattaa. Olen puolestani kä-
21184:  sittänyt aseman tällä kertaa sellaiseksi, että varsinkin perustuslail-
21185:  listen ryhmien on selvästi lausuttava hallitukselle mielipiteensä
21186:   siitä, mihin suuntaan he toivoisivat, että hallituksen toimenpiteet
21187:  vastedes kehittyisivät. Kun minun mielestäni on ollut olemassa
21188:   eräitä tapauksia, joissa perustuslailliselta kannalta on täytynyt
21189:  katsoa olevan syytä asettaa kysymyksen alaiseksi, onko halli-
21190:   tuksen menettely ollut oikea vai onko jossain määrin nykyinen halli-
21191:   tus ottanut noudattaakseen sitä taktillista menettelytapaa, josta
21192:   edellistä hallitusta on niin ankarasti moitittu, niin mielestäni tässä
21193:   oli oikeutettu tilaisuus lausua hallitukselle siinä suhteessa ajatuksensa.
21194:       Se asema, jossa tällä hetkellä seisomme, on tavallansa etuvartio-
21195:   asema. Suomen eduskunnalla on tilaisuus tänä iltana päättää siitä,
21196:   käykö se uudelleen selvittelemään venäläisille, että täällä on ole-
21197:   massa kansalaisjoukkoja, valtaviakin, jotka asettuvat sitä poliitil-
21198:   lista käsitystä noudattamaan, että Suomi voi tyydyttää Venäjän
21199:   oikeistolaisten keskuudessa meitä kohti esitettyjä vaatimuksia ja
21200: . tarpeita. Mielestäni etuvartioasema tässä tapauksessa velvoittaa
21201:   meitä selittämään, että niistä tarpeista ja vaatimuksista, joita näit-
21202:  ten välikysymysten yhteydessä on mainittu ja joita erityisesti lue-
21203:   tellaan valiokunnan mietinnön perusteluissa, useimmat ovat sellai-
21204:  sia, joitten suhteen Suomen eduskunnan täytyy asettua jyrkästi
21205:  sille kannalle, että se ei voi edellyttääkään koskaan voivansa tyy-
21206:   dyttää Venäjän oikeistolaisten >>vaatimuksia ja tarpeita>>. Kun me
21207:  kerran asetumme sille kannalle, olemme tietysti joutuneet siihen,
21208:  ettemme myöskään saa luvata mitään enempää kuin minkä aijomme
21209:   ja minkä voimme täyttää. Siinä suhteessa on Suomen perustuslaissa
21210:  olemassa riittävän selviä osviittoja, ja Suomen eduskunta, enempää
21211:  kuin hallituskaan, ei tietysti tule milloinkaan kieltäytymään niistä
21212:  velvollisuuksista, joihin perustuslakimme meitä velvoittaa. Jos
21213:  toisin meneteltäsiin, merkitsisi se, että routavuosien politiikka täällä
21214:  tavalla tai toisella uusitaan.
21215:       Ensimmäisen vastalauseen kirjoittajana on minulla ollut tar-
21216:  koituksena erityisesti hallitusta vakuuttaa siitä, että sellaisen,
21217:  routavuosien hallituspolitiikan noudattaminen ei ole sen käsitys-
21218:  kannan mukainen, jota se ryhmä edustaa, jonka joukkoon minä
21219:  lukeudun. Sillä vastalauseena ei ole niin ollen ollut tarkoituksena
21220:  antaa mitään epäluottamuslausetta hallitukselle, vaan nimenomaan
21221:  merkitä, että perustuslain kannalla järkähtämättömänä pysyminen
21222:  nyt esiintyvissä vaikeissa oloissa tulee olemaan meidän vaatimukse-
21223:  namme sille hallitukselle, joka näissä oloissa Suomen politiikkaa
21224:  johtaa.
21225:             Välikysymys Suomen oikeuksien turvaamisesta.          451
21226: 
21227: 
21228:     Ed. Setälä: Minä pyysin puheenvuoroa ainoastaan lisätäk-
21229: seni lausuntooni sen, että niistä asiakirjoista, joita Perustuslaki-
21230: valiokunta oli pyytänyt, ei 6:nella sivulla n:o z:n alla mainittua
21231: ole saapunut. Lausunnostani olisi ehkä helposti saanut väärän
21232: käsityksen, että kaikki pyydetyt asiakirjat ovat tulleet.
21233:     Kun minulla on puheenvuoro, niin tahdon samalla ed. vapaa-
21234: herra. E. G. Palmenin lausunnon johdosta sanoa, että sekin tuntuu
21235: puhujan omalle puolueelle annettuine kehuineen hiukan tekevän
21236: sen vaikutuksen, että siinä Tappurainen oli Tuppuraisen takuumie-
21237: henä, eikä minun tarvinne sen vuoksi laajemmalti siihen koskea.
21238: Tahtoisin kuitenkin sanoa, että mitä tulee siihen hänen puheensa
21239: osaan, joka koski valtiosäätyjen kantaa vuoden 1899 ja samoin 1904
21240: -05 vuosien valtiopäivillä, tämä kanta kyllä sisälsi jotain muutakin
21241: kuin sen, että valtiosäädyt lupasivat ottaa harkitaksensa ehdotuksia,
21242: jotka koskivat valtakunnanlainsäädäntöä. Se sisälsi myöskin sen,
21243: että jos tämmöisiä ehdotuksia tehdään, niiden tulee tapahtua Suo-
21244: men perustuslakien säätämässä järjestyksessä ja että muutokset Suo-
21245: men perustuslakeihin ovat mahdolliset saada aikaan ainoastaan
21246: eduskunnan suostumuksella.
21247:     Sama puhuja mainitsi myöskin Deak'in nimen. Deak on sellai-
21248: nen valtiomies, josta voidaan sanoa, ettei monikaan ole kelvollinen
21249: hänen kengännauhojansa päästämään. Se sopisi ainakin pitää
21250: mielessä, kun Deåk'ista tahtoo puhua, että Deak, jos kukaan, on sinä
21251: surullisena 17 vuoden aikana, jonka Unkarin sortovuodet kestivät,
21252: lausunut, että kansa ei saa laillisuuden kannalta minkään syyn,
21253: ei minkään varjon nojalla vähintäkään väistyä ja että sen täytyy
21254: antautua vaikka kovienkin kärsimysten alaiseksi, ennenkuin se suos-
21255: tuisi semmoiseen lainsäädäntöön, joka syrjäyttäisi kansan valtio-
21256: säännön mukaisen oikeuden. Olisi kyllä ollut hyvä, jos Deak'in
21257: mielipiteitä olisi useamminkin muistettu ja muistutettu meidänkin
21258: sortovuosinamme. Suomalaiset eivät tietääkseni - enempää kuin
21259: Deak - milloinkaan ole pyytäneet saada mitään muuta mikä kuin
21260: on heidän oikeutensa, - sitä me olemme aina pyytäneet saada
21261: ennen, ja jos me saamme Suomen ja Venäjän välisissä suhteissa
21262: oikeutemme, niin epäilemättä siihen olemme tyytyväisiä kaikkina
21263: ajankohtina.
21264: 
21265:     Ed. Ingman, Lauri: Ed. Renvall hankki itselleen täällä
21266: äsken helppohintaiset suosionosoitukset vasemmiston puolelta luke-
21267: malla otteita erään •>lakimiehen>> kirjoituksesta Uudessa Suometta-
21268: ressa, joka koski senaatin kiertokirjettä marraskuun 17 päivältä rgo6
21269: siitä, miten on meneteltävä tänne paenneitten venäläisten rikollisten
21270: suhteen, ja huomautti sen johdosta siitä, kuinka puolueemme kanta
21271: on tässä suhteessa muuttunut. Kyllä se nyt mielestäni osoittaa
21272: enemmän kuin tavallista naiivisuutta kun vaatii, että jos jokin laki-
21273: 452               Istunto 27 p. maaliskuuta 1<}08.
21274: 
21275: 
21276: mies juridisessa kysymyksessä on esittänyt mielipiteitä Uudessa
21277: Suomettaressa, niin kaikki suomalaisen puolueen edustajat heti
21278: tietysti ovat sidotut tähän. Toiseksi pyydän vielä huomauttaa,
21279: että me emme ole lausuneet tämän kiertokirjeen laillisuudesta tai
21280: laittomuudesta yhtään mitään eikä tämän kiertokirjeen laillisuus
21281: ole meidän keskuudessamme ollut ensinkään harkinnan alaisena-
21282: kaan, vaan me olemme vain vaatineet, että hallituksen olisi pitänyt
21283: tarmokkaana toiminnalla ajoissa saattaa järjestysvalta rajaseuduilla
21284: tarkoitustaan paremmin vastaavaksi ja sillä ja muilla toimenpiteillä
21285: tehdä selväksi, että Venäjän pakolaiset ja vallankumoukselliset
21286: eivät täällä voi saada turvapaikkaa rikollisille yrityksilleen Keisari-
21287: kunnassa voimassa olevaa järjestystä vastaan.
21288:     Edelleen olisi kai oikaistava se herra Renvallin lausunto, että
21289: nuo kuuluisat r6o,ooo markkaa suoritettiin Punaiselle Kaartille.
21290: Punainen Kaarti ei ollut tietääkseni silloin vielä muodostunut siinä
21291: mielessä, jossa Punainen Kaarti sittemmin oli, vaan se oli juuri
21292: muodostumaisillaan, ja mainitut r6o,ooo markkaa maksettiin niille
21293: jotka olivat järjestystä Helsingissä ylläpitäneet suurlakon aikana.
21294:     Mutta en varsinaisesti pyytänyt puheenvuoroa tehdäkseni nämä
21295: huomautukset, vaan sentähden että ehkä meidän kolmannen vasta-
21296: lauseen allekirjoittajain kannalta on vähän laajemmin kosketeltava
21297: toista vastalausetta. Olen kyllä ollut epäilevällä kannalla, pitäisikö
21298: ryhtyä sanavaihtoon herra Sirolan ja hänen toveriensa kanssa,
21299: mutta sen jälkeen kun täällä Eduskunnassa on esitetty tämän vasta-
21300: lauseen sisältö politillisen viisauden kauniimpana kukkana, niin
21301: lienee joku sana tästä tarpeen.
21302:     Yleensä vastalause tekee minuun sen vaikutuksen, että herrat
21303: vasemmistolaispolitikoitsijat ratkaisevat tärkeimmät suurvaltiolliset
21304: kysymykset aivan yhtä kepeästi käden käänteessä kuin me täällä
21305: jokaisessa istunnossa kuulemme heidän ratkaisevan näitä kotoisia
21306: riitojamme. Ja olkoon sekin sanottu, että sanat ovat kummassakin
21307: tapauksessa yhtä suuret, yhtä rämisevät ja sisältö yhtä köykäinen,
21308: yhtä tyhjä.
21309:     Vastalause alkaa selvittelemällä niitä motiiveja, jotka venäläi-
21310: sellä taholla ovat olleet aiheena puheenalaiseen ristiriitaan. Ne ovat
21311: luettavat sivulla 27. Vastalauseen mukaan näitä motiiveja on neljä:
21312: Ensimäinen motiivi on •>kiihkokansallinen sulatuspolitiikka•>; motiivi
21313: numero 2: •>kapitalistinen anastushalu•>; numero 3: wirkavaltainen
21314: sortointo•> ja numero 4: •>virkapaikkojen pyyde•>. Aikomukseni ei
21315: ole tässä käydä riitelemään herra Sirolan kanssa siitä, onko tämä niin
21316: sanoakseni vastustajaimme psykologinen analyysi sattunut oikeaan,
21317: en voi ryhtyä siihen senkään tähden, ettei minulla ole kykyä nähdä
21318: ihmisten motiiveja, vaan minun täytyy tyytyä siihen, että näen hei-
21319: dän tekonsa. Mutta sitä nyt uskallan epäillä, onko tällaisten alhais-
21320: ten motiivien luettelo siinä, missä on kysymys vakavista kansain-
21321:             Välikysymys Suomen oikeuksien turvaamisesta.          453
21322: 
21323: 
21324:  välisistä riitaisuuksista, omansa helpottamaan näiden onnellista
21325:  ratkaisua. Eikö se pikemmin sitä vaikeuta ja ehkäpä tekee sen
21326:  mahdottomaksikin.
21327:      Sitten seuraa vastalauseessa samalla sivulla luettelo niistä voi-
21328:  mista, joihin etupäässä on turvauduttava, kun oikeutemme ovat
21329:  puolustettavana. Näitä on herra Sirolan reseptin mukaan kolme.
21330:  Ensimmäinen on •>kansan pohjakerrosten taloudellinen hyvinvointi•>,
21331:  toinen •>muutenkin siedettävä tila kansalaisten kesken•> ja kolmas
21332:  •>horjumaton oikeuksista kiinnipitäminen•>. Minä nyt en suinkaan
21333:  tahdo tästä kaikesta sanoa muuta kuin hyvää, mutta se minun täytyy
21334:  panna merkille, että tästä luettelosta päättäen herra Sirola ja hänen
21335:  toverinsa eivät näy pitävän mainitsemista ansaitsevanakaan niitä
21336:  voimia, joihin ennen muuta Juhana Vilhelm Snellman on opettanut
21337:  kansamme rakentamaan taistelussansa olemassaolonsa puolesta, ja
21338:  jommoisia ovat: elävä, voimakas, kaikkia kansanluokkia yhdistävä
21339:  kansallistunto, elinvoimainen suomalainen kulttuuri ja kansalaisten
21340:  asettuminen siveellisten aatteiden palvelukseen. Omasta puolestani
21341: lausun, että minä enemmän luotan tähän kansojen historiassa tu-
21342: hansia kertoja koeteltuun neuvoon, mutta en tahdo nyt tästäkään
21343: käydä kiistelemään herra Sirolan kanssa.
21344:      Sitten seuraa sivulla z8 ja seuraavilla hallituksen rikosluettelo
21345:  ja se on todella hirvittävä, se täytyy myöntää. On vain tätä lukies-
21346: saan toisinaan hieman vaikea sanoa, millä tavalla tämä tai tuo seikka
21347: olisi helpottanut suhteittemme selvittämistä Venäjään, josta nyt on
21348: kysymys. Hallituksemme viaksi nyt mainitaan tässä, että se ei ole
21349: ryhtynyt ajamaan perille r:ksi alkoholilainsäädäntöä, z:ksi torppari-
21350: asiaa, 3:ksi tilattomain kysymystä, 4:ksi kunnallisen äänioikeuden
21351: kysymystä, s:ksi työväenlainsäädäntöä, 6:ksi oikeuslaitoksen uudis-
21352: tusasiaa, ja J:ksi verotuksen uudistusasiaa. Minä olen kyllä vii-
21353: meinen kieltämään että hallitus on näihin kysymyksiin nähden
21354: tehnyt ja ollut tekemättä yhtä ja toista, mikä ei meikäläisissä pii-
21355: reissä suinkaan ole herättänyt tyytyväisyyttä. Mehän olemme
21356: monasti täällä lausuneet ilmi tyytymättömyyttä siihen tapaan näh-
21357: den, millä hallitus näitä asioita on hoitanut. Mutta kuitenkin minun
21358: täytyy sen kokemuksen perusteella, mikä minulla on, asettaa kysy-
21359: myksen alaiseksi, olisiko mikään järjellinen hallitus voinut näissä
21360: suhteissa saada herra Sirolaa ja hänen tovereitaan tyytyväisiksi.
21361: Ja vielä enemmän minä epäilen sitä, onko tämä oikea tilaisuus täm-
21362: möisen kotoisen pyykin pesuun. Minä pitäisin viisaampana, että
21363: tällä kertaa tyydytään pesemään niitä riepuja, joita on kerrassaan
21364: pakko pestä, jos tahtoo täyttää kansainvälisen hygieniian välttä-
21365: mättömimmät vaatimukset. Nämä kotoiset pyykit saisivat jäädä
21366: sikseen.
21367:     Hallituksen niin sanoakseni kotimainen rikosluettelo ei lopu
21368: tähän. Hallitus on 8:ksi asettanut eduskunnan uudistuskomitean
21369: 454                 Istunto 27 p. maaliskuuta 1908.
21370: 
21371: 
21372: siten, että sen vanhoillinen kokoonpano viivytti sen työn valmistu-
21373: mista ja aiheutti sen ehdotukseen runsaasti epäkansanvaltaisia kohtia.
21374: Ja g:ksi se on korottanut äänioikeusrajan sekä pannut Valtiopäivä·
21375: järjestykseen kruununvero- ja vaivaisapu-perusteet j. n. e. En
21376: aijo tässäkään käydä hallituksen asianajajaksi. Mutta totuuden
21377: nimessä minun täytyy muistuttaa siitä, että valitsi se kuitenkin
21378: eduskuntakomitean jäseneksi herra Sirolan ja lisäksi herrat Valppaan
21379: ja Lindroosin, eikä sitä voi aivan suureksi viaksi lukea, ettei se tun-
21380: tenut niitä muita valtiollisia kykyjä, joita piili edistysmielisessä
21381: vasemmistossa, - hyvähän kun se edes nämäkin keksi. Enkä minä
21382: liioin voi luulla, että valtiopäiväjärjestys olisi tullut niin erittäin
21383: epäkansanvaltainen, koska se kuitenkin on tuonut tähän eduskun-
21384: taan 8o sosialistia.
21385:     Edelleen on sitte senaatti rikkonut siinä, että se on IO:ksi rikko-
21386: nut perustuslakia hajottamalla maan punaiset kaartit sillä syyllä
21387: että >>pieni osa<<, niinkuin sanotaan, >>jonkun osaston yksityisiä jäseniä
21388: mahdollisesti oli tehnyt itsensä syypääksi rikkomuksiin<<. Minä
21389: käsitän tämän sanamuodon: >>mahdollisesti oli tehnyt itsensä syy-
21390: pääksi rikkomuksiin<<, siten, että vastalauseentekijät pitävät mah-
21391: dollisena. että Viaporiin lähteneet punakaartilaiset arvelivat läh-
21392: tevänsä Espooseen maitoa ostamaan, niinkuin on selitetty! Kuiten-
21393: kin minun täytyy jonkun verran ihmetellä sitä, että vastalauseen-
21394: tekijät ovat tästä punaisen kaartin hajoittamisesta niin pahoillaan,
21395: sillä onhan meillä nyt viime päiviin asti ollut selviä todisteita siitä,
21396: että tämän kapteeni Kockin ja herra Luodon ja muiden johtaman
21397: kaartin jätteet vielä siellä täällä viettävät hiljaista elämää. Ne
21398: ovat muodostuneet, niinkuin sanomalehdistä nähdään >>sakeiksi<<,
21399: Reimeksen, Malisen, Kokkosen y. m. rosvosakeiksi, joiden jäsenet
21400: ovat entisiä punakaartilaisia. Minun täytyy ihmetellä, että Perus-
21401: tuslakivaliokunnan jäsenet herra Sirolan johdolla vuodattavat kyy-
21402: neleitä sentähden, että senaatti on ryhtynyt juurineen kitkemään
21403: ylös puuta, jonka jälelle jääneet vesat ovat hra Kockin edelleen
21404: hoitamina, niinkuin näyttää, kantaneet tällaisia hedelmiä.
21405:      Sitte jatkan senaatin rikosluetteloa vastalauseen mukaan. Se
21406: on n:ksi avoimeksi joutuneisiin virkapaikkoihin nimittänyt henki-
21407: löitä, jotka eivät ole nauttineet mitään yleisempää luottamusta,
21408: ovatpa virkanimitykset usein herättäneet suoranaista vastenmieli-
21409: syyttäkin; 12:ksi laittomuusajan kotimaisille ja venäläisille virka-
21410: miehille, sortovallan apureille, on tuhlattu suuria eläkkeitä;
21411: 13:ksi lukuisia sellaisia on vielä viroissakin; 14:ksi sadoilla
21412: tuhansilla markoilla on hyvitetty sortovuosina paikkansa menettä-
21413: neitä virkamiehiä; 15:ksi enentänyt sekaannusta lisäämällä suun-
21414: nattomasti poliisivoimaa; 16:ksi antanut hallitsijalle vuonna 1907
21415: kuvauksen, joka, mitä maan työväenluokkaan tulee, on ollut yksipuo-
21416: linen ja harhaan johtava.
21417:              Välikysymys Suomen oikeuksien turvaamisesta.              455
21418: 
21419: 
21420:     Nämä I6 pykälää sisältävät hallituksen niin sanoakseni kotimai-
21421: sen rikosluettelon. Sitte seuraa luettelo virheistä sen toiminnassa
21422: ulospäin. Tässä tulee ilmi se varsinainen suurpoliittinen ohjelma,
21423: mikä maamme suurimmalla puolueella on. Lausuntatapa on tässä
21424: kohden jonkun verran hämärä, mutta luulen tulkitsevani herra
21425: Sirolan ajatukset oikein, kun mainitsen että senaattia syytetään
21426: seuraavasta: IJ:ksi se on luovuttanut sortovaltaisen terrorin vai-
21427: kutuksesta epätoivon tekoihin ajautuneita n. k. valtiollisia rikollisia;
21428: I8:ksi luovuttanut sellaisiakin, joiden •>rikollisuus•> supistuu hallitus-
21429: piireille vastenmielisiin mielipiteisiin; Ig:ksi maamme viranomaiset
21430: ovat rauhallisia matkailijoita muka •>irtolaisina•> karkoittaneet itäi-
21431: selle rajalle. - Tässä täytyy ohimennän huomauttaa, että meidän
21432: hallituksemme on rohkea, kun se on lähettänyt suurvallan •>rauhalli-
21433: sia matkustajia<<, jotka saapuvat tänne, takaisin rajan yli; vähem-
21434: pikin väkivaltaisuus tavallisissa oloissa voisi aiheuttaa sodan -;
21435: zo:ksi on sallittu venäläisten poliisien olla läsnä kotietsinnöissä, jopa
21436: ottaa niihin osaakin; 2I:ksi senaatti on uudelleen elvyttänyt ja kaven-
21437: tanut jo vanhenneen passiasetuksen ja lisännyt poliisivaltaa maamme
21438: kaakkois-osassa.
21439:      Kaiken tämän kautta on senaatti vastalauseen mukaan lähesty-
21440: nyt venäläistä taantumussuuntaa ja siten loukannut maatamme
21441: kohtaan ystävällisiä ja oikeuksiamme tukevia venäläisen kansan
21442: suuria ryhmiä. Tätä viimeksi mainittua uskallan kuitenkin epäillä,
21443: sillä mitä erittäinkin venäläisiin terroristeihin tulee, niin tiedetään-
21444: hän, että kaikki puolueet Venäjällä, sosiaalidemokraatteja myöten,
21445: ovat sanoutuneet niistä irti, niin että se seikka, että näitä terroristeja,
21446: jotka ovat nähneet sopivaksi valita Suomen hankkeittensa valmis-
21447: tuspaikaksi, lähetetään Suomesta pois, ei voine herättää vasten-
21448: mielisyyttä Venäjällä muissa kuin puhtaasti anarkistisissa piireissä.
21449: Ja vastalauseen tekijät pyytävät toki hieman liikoja hallitukselta,
21450: kun vaativat että sen tulee maamme turvaksi säilyttää hyvät välit
21451: tällaisten anarkistien kanssa Venäjällä.
21452:     Mutta senaatin rikosluettelo jatkuu edelleen: 22:ksi se on mene-
21453: tellyt väärin miljoona··asiassa. Sitte tulee taas joitakuita luulta-
21454: vasti unohtuneita •>kotimaisia•> rikoksia lisään; 23:ksi kenraalikuver·
21455: nöörin taholta on poljettu kansalaisvapauksia maassamme ilman
21456: että senaatti on :tyhtynyt tarmokkaisiin toimiin sitä vastaan; 24:ksi
21457: senaatin esitysehdotukset kansalaisvapauksien käyttöä määrittele-
21458: viä lakeja varten olivat sellaisia että ne herättivät suurta tyyty-
21459: mättömyyttä maassa; 25:ksi senaatti on osoittanut suurta leväpe-
21460: räisyyttä muiden muassa Suomen kansalaisten Pietarissa tapahtu-
21461: neisiin laittomiin vangitsemisiin ja karkoittamisiin nähden; z6:ksi
21462: senaatti ei ole ryhtynyt ajoissa tarmokkaisiin toimenpitesiin äskei-
21463: sissä kenraalikuvernöörin apulaisen ja kenraalikuvernöörin nimittä-
21464: misasioissa; 2J:ksi senaatti on liian myöhään herättänyt hallitus-
21465: 456                Istunto 27 p. maaliskuuta 1908.
21466: 
21467: 
21468: muodon uudistusasian; z8:ksi - tässä kohden olen epätietoinen siitä,
21469: olenko herra Sirolaa oikein käsittänyt - senaatti ei ole täydellisesti
21470: palauttanut laillisuutta.
21471:     Tähän nyt loppuu luettelo ja onhan sitä siinäkin, varsinkin kun
21472: ottaa huomioon että koko vastalause käsittää ainoastaan muutamia
21473: sivuja.
21474:     Tuntuu kuitenkin siltä kuin herra Sirola ja hänen toverinsa olisi-
21475: vat loppupuolelle päästyään tunteneet tarvetta panna vastalausee-
21476: seensa hieman hunajaa katkeraan sekotukseensa, sillä muuksi en
21477: voi käsittää sitä, että herra Sirola lopussa kääntyy meitä, kolmannen
21478: vastalauseen allekirjoittajia vastaan ja tuimaksi tekeytyen lausuu:
21479: >>emmekä me myöskään kolmannen välikysymyksen tekijän kanssa
21480: voi moittia hallitusta siitä, ettei se ole saanut kaikkia Venäjän ny-
21481: kyisen hallitusvallan ja Suomen välisiä riitakysymyksiä 'pysyväisesti'
21482: ja 'molempain maiden tarpeita vastaavalla tavalla' ratkaistua>>.
21483: Tätä tietääkseni emme me kuitenkaan hallitukselta olekaan vaati-
21484: neet; olemmehan pyytäneet, että se ponnistaisi kaikki voimansa
21485: saadakseen tämän tarkoituksen toteutetuksi. Lopuksi ed. Sirola
21486: vastalauseensa viimeistä edellisellä sivulla tulee melkein suopeaksi
21487: hallitusta kohtaan. Tuntuu mielestäni siltä kuin hän astuisi halli-
21488: tuksen viereen ja silittäisi sen päätä sanoen: älkää nyt olko pahoil-
21489: lanne, vaikka sanat tässä ovat olleet hiukan katkerat, sillä eihän
21490: vika ole teidän vaan suurimman syyn kantaa yläluokka, sekä halli-
21491: tusta suorastaan kannattavat ryhmät että myös vastustuspuolue.
21492: Toivottavasti hallitus ymmärtää yskän.
21493:     Tämä nyt on ed. Sirolan ja hänen toveriensa suurvaltiollinen
21494: maturiteettikirjoitus. Ja näihin herroihin, niinkuin olen havainnut
21495: jo ennenkin kuin tänä iltana sekä täällä F,duskunnassa että erittäin-
21496: kin sanomalehdissä, oikeiston taholta katsellaan hartain mielin, kun
21497: on kysymyksessä isiltä perityn vapautemme puolustaminen. No
21498: niin, en minä kadehti oikeistolta tätä turvaa. Omasta puolestani
21499: en voi muuta arvostelua lausua kuin: ultra posse nemo obligatur.
21500: Suomalainen kääntää sen: ei pidä vaatia puupukilta enemmän kuin
21501: neljä luotia talia.
21502: 
21503:     Ed. Schybergson: Det förhåller sig utan tvifvel så, som
21504: frih. Palmen sagt, att ordnandet på bästa möjliga sätt af vårt för-
21505: hållande till kejsardömet är kärnan i denna fråga. Det borde åt-
21506: minstone så vara, och jag beklagar, att såväl i reservationerna som
21507: uti åtskilliga yttranden så många afvikelser från detta frågans huf--
21508: vudsakliga innehåll ägt rum. l\fen då frih. Palmen gjorde denna
21509: sida af saken och den Tagantseffska komiten till så att säga likty-
21510: diga, så begick han påtagligen ett misstag. Den Tagantseffska
21511: komiten var, såsom jag, om jag ej missminner mig, äfven förut er-
21512: känt, ursprungen ur en god afsikt. Den var tillkommen på en tid-
21513:             Välikysymys Suomen oikeuksien turvaamisesta.           457
21514: 
21515: 
21516: punkt, då förhandlingarna med de ryska maktägandena i många
21517: hänseenden voro motiverade. Och jag vill upprepa, hvad jag också
21518: tror mig tidigare hafva sagt, att nämligen medlemmarna i komiten
21519: väl vårdade sig om landets rätt och bästa. Frih. Palmen öfverdref
21520: icke, då han bland annat omnämnde, hurusom af våra värsta mot-
21521: ståndare den ena lämnade komiten, den andra icke behagade infinna
21522: sig. Men den Tagantseffska komiten hade nu en gång för alla kom-
21523: rnit i dåligt rykte, den måste sopas bort i och med november mani-
21524: festet, och jag tror, att komitens egna medlemmar också voro af
21525: den åsikten. Hr Renvall har sagt, att uti tidningarna ännu ett
21526: halft år senare inga som helst anmärkningar framställdes mot att
21527: komiten blef upplöst, och jag pårninner mig, att jag, med afseende
21528: å min uppfattning i fråga om den Tagantseffska komiten och dess
21529: betydelse, då jag hörde, att komitens medlemmar beslutit omedelbart
21530: inlämna anhållan om befrielse från uppdraget, sökte afråda en af
21531: dem därifrån, då ett sådant steg utan tvifvel, såsom jag uttryckte
21532: mig, måste gifva lastarenom rum. J ag fick då den uppfattningen,
21533: att komitens medlemmar själfva funnit komiten i det gifna ögon-
21534: blicket omöjlig. Men ingenting hade dock hindrat att senare, då
21535: opinionen lugnat sig, åter upptaga denna tanke, och jag beklagar,
21536: att det icke blef förhållandet, då, såsom ju också senatens viceord-
21537: förande här anfört, förslag i detta syfte väcktes af ministerstats-
21538: sekreteraren, och äfven generalguvernören syntes vara benägen för
21539: förslagets realiserande. J ag är nämligen, såsom hr Lagerlöf och
21540: många andra af centern, af den åsikten, att dessa frågor måste genom
21541: förhandlingar, vänskapliga förhandlingar, fås från dagordningen.
21542: Redan vid I894 års landtdag inlämnade jag jämte några andra en
21543: petition i sådant syfte. Jag vill dock medgifva, att jag sedan dess
21544: har fått en något mindre optimistisk syn på tingen. Man må icke
21545: tro, att frågan om våra relationer till kejsardömet med ens bringas
21546: från dagordningen, såsom hr Lagerlöf tycktes tro. De komma nog
21547: att finnas där i alla tider. Meningsdifferenser komma ständigt att
21548: åter uppstå och ständigt nya svårigheter att framträda, ständigt
21549: måste underhandlingar bedrifvas och försök göras att komma öfver-
21550: ens. Man må hafva ett gemensamt organ, som ordnar förhållandena
21551: eller icke, så uppstår alltid missförstånd, alltid olika intressen, som
21552: leda till meningsskiljaktigheter.
21553:     Öfver hufvud tror jag, att man något öfverskattar betydelsen af
21554: de grepp eller missgrepp, som från vår sida göras. På tal om post-
21555: manifestet hade jag en föregående gång, då hr Danielson-Kalmari
21556: framhöll några oförsiktigheter, som från vår sida hade begåtts och
21557: som enligt hans förmenande hade föranledt detta manifest, anled-
21558: ning påminna om, att det var en samtidig förändring af den politiska
21559: kursen i Petersburg, som hade detta manifest och andra liknande
21560: åtgärder beträffande vårt land till följd.
21561:                    Istunto 27 p. maaliskuuta 1908.
21562: 
21563: 
21564:      Så är det också nu. Hvilken försiktighet vi än hade ådagalagt
21565: i vår politik, huru stor den statsman än varit, som efter november-
21566: dagarna tagit ledningen om hand, så hade vi dock utan tvifvel nu
21567: kommit tili svårigheter, hvilka icke ens en sådan man förmått be··
21568: härska. Vår ställning tili kejsardömet med alla de oberäkneliga fak-
21569: torer, som där spela in, är så vansklig, att det icke är riktigt att skylla
21570: den ena eller den andra för de olyckor, som komma öfver oss. Det
21571: är som om i viss mån naturkrafter spelade in. J ag har för min del
21572: i detta afseende följt samma uppfattning äfven beträffande den
21573: regering, som föregick den nuvarande. J ag har långt mera skäl att
21574: göra det i fråga om den nuvarande.
21575:      Öfverhufvud finnas mångahanda sätt att taga en situation sådan
21576: som den närvarande. Den ena går tili eftergifter, när han utsättes
21577: för angrepp, den andra är mera benägen härför, medan vanliga goda
21578: förhållanden råda. Det är i det afseendet centern i denna kammare
21579: har en så olika uppfattning mot den s. k. högern, som helst försöker
21580: hålla ryggen rak, då den angripes, och icke, det första svårigheter
21581: yppa sig, kastar öfver bord de dyrbaraste rättigheter i hopp visserli-
21582: gen att kunna fiska upp dem igen efteråt, men med ringa utsikt att
21583: lyckas däri.
21584:      Vänstern tyckes vara benägen att, när det stormar som värst,
21585: sätta alla klutar tili. Och det kan ju också hafva sina sidor, men
21586: är en smula äfventyrligt. Centern åter är färdig att segla tili stran-
21587: den, alla ref och bränningar tili trots, för att ju förr dess hellre komma
21588: till land, om ock fullständigt skamfilad. Vi andra refva litet på seg-
21589: len, men försöka fortsätta seglatsen.
21590:      Emellertid förstår jag mycket väl, att såväl regeringens tillgö-
21591: randen under de förgångna åren kunnat vara föremål för olika bedö-
21592: manden som också dess förmåga att möta de svårigheter, som nu
21593: uppstå. Men hvarför låta den sidan af frågan framträda, i hvilken
21594: vi äro oense, hvarför icke, såsom så många talare före mig föreslagit,
21595:  begränsa oss tili det, hvarom vi äro ense. Det är med anledning
21596: häraf jag ber att få taga upp hr Runebergs tanke och föreslå, att den
21597:  sista klämmen i utskottets betänkande bortlämnas och att kamma-
21598:  ren öfvergår till dagordningen. Den sista klämmen i utskottets
21599:  betänkande är visserligen så oskyldig, att den icke ens kan anses
21600: innebära något förtroendevotum, men den är i alla fall uppställd
21601: emot de klämmar i reservationerna, som innebära misstroendevota,
21602:  och detta är för mig en anledning att föreslå, att vi bortlämna denna
21603:  kläm. Vi äro nog i tillfälle att ännu under landtdagens lopp upptaga
21604: denna och andra sidor af regeringens verksamhet tili behandling.
21605:  Hvarför då göra det i detta fall, som ju dock borde användas uteslu-
21606:  tande för att betona vår ståndpunkt utåt?
21607:             Välikysymys Suomen oikeuksien turvaamisesta.           459
21608: 
21609: 
21610:     Ed. Hjelt: Ei ole vain sattuma se, että niin sanottu Suomen
21611: kysymys aivan yhtaikaa on esillä sekä Venäjän kansaneduskun-
21612: nassa että Suomen valtiopäivillä. Se on merkille pantava todistus
21613: siitä, että Suomen ja Venäjän välejä koskevat kysymykset saavutta-
21614: vat yhä laajempaa kantavuutta, muuttuen yhä enemmän kansalli-
21615: siksi kysymyksiksi, joihin Venäjän puolella ei ainoastaan hallitus ja
21616: sitä lähinnä seisovat johtavat piirit, vaan itse kansakin edustajainsa
21617: kautta kiinnittää huomiota. Ohi onkin kai ainaiseksi se aika, jolloin
21618: Suomen olot ja Suomen tapahtumat pysyivät Venäjän yleisölle
21619: melkein tuntemattomina, jääden ulkopuolelle sen näköpiiriä ja sen
21620: vaikutusta. Varsinkin sen jälkeen kun Venäjäkin on saanut oman
21621: kansan edustuksensa, joka sen kansallisia etuja valvoo, käy yhä
21622: selvemmäksi, miten läheisesti kansamme kohtaloihin vaikuttaa se,
21623: mitä toisella puolella Suomen rajaa meistä tiedetään, mitä meistä
21624: ajatellaan, ja miten tekojamme siellä arvostellaan. Tällaisessa olo-
21625: tilassa on nähdäkseni katsottava isänmaalliseksi velvollisuudeksi
21626: välttää semmoista, mikä saattaa Venäjällä antaa oikeutettua aihetta
21627: epäillä kansamme lojaalisuutta, ja tämä velvollisuus ei ole ainoastaan
21628: yksityisten kansalaisten, vaan ennen kaikkea kotimaisen hallituksen.
21629:     Siinä vastalauseessa, jonka suomalaiseen puolueeseen kuuluvat
21630: Perustuslakivaliokunnan jäsenet ovat mietintöön liittäneet, koske-
21631: tellaan myöskin lyhyesti erästä kiusallista huomiota herättänyttä
21632: asiaa, jonka suhteen käsitykseni mukaan on avoimesti tunnustettava,
21633: että jos yksityiset siinä ovat tehneet itsensä syyllisiksi pahoihin
21634: hairahduksiin, niin siinä ei myöskään voida vapauttaa kotimaista
21635: hallitusta moitteesta, että se on menetellyt leväperäisesti. Tarkoitan
21636: Voimaliiton asiaa ja pyydän saada tässä omistaa sille muutamat
21637: sanat.
21638:     Jo alussa vuotta 1906 liikkui huhuja siitä, että maassamme oli
21639: perustettu jokin salainen liitto, jonka tarkoitusperää ei tunnettu,
21640: mutta joka Venäjän, meidän maallemme vihollisessa sanomaleh-
21641: distössä herätti kiinteää huomiota. Silloin täällä niin sanotun halli-
21642: tuspuolueen lehdissä vakuutettiin, että kaikki puheet tästä liitosta
21643: olivat pelkkää mystifikationia ja että henkilö, joka mainittiin sen
21644: johtajaksi, Eero Kalske, oli täydellinen myytti. Elokuussa sitten
21645: Uudessa Suomettaressa ilmestyi ensimäinen kehoitus hallitukselle
21646: hajoittaa tämä liitto, samaten kuin se vähän ennemmin oli hajoittanut
21647: Punakaartin. Silloin, syyskuun alussa, ilmoitti senaatti virallisesti
21648: kenraalikuvernöörille, että urheilumiesten keskuudessa oli nostettu
21649: kysymys heidän yhteenliittymisestään Voima-nimiseksi seuraksi,
21650: jonka tarkoituksena olisi herättää maassa harrastusta kaikenlaiseen
21651: urheiluun, mutta että mikään ei osoita, että tällainen seura todellakin
21652: olisi olemassa. Vähän aikaa sen jälkeen kuitenkin maailmaa häm-
21653: mästytti se tieto ·- se oli 15 päivä syyskuuta - että Helsinkiin oli
21654: Hanhi-laivalla saapunut suurempi aselähetys saman liiton laskuun.
21655:                    Istunto 27 p. maaliskuuta 1908.
21656: 
21657: 
21658: Ja vähän sen jälkeen, tietääkseni, lokakuun alussa, ilmoitti kenraali-
21659: kuvernööri senaatille, että hän oli tullut vakuutetuksi siitä, että
21660: Voima-niminen seura itse asiassa on olemassa eikä aja yksinomaan
21661: urheiluasioita. Tämä aselähetysasia joutui Helsingin raastuvan-
21662: oikeuden tutkittavaksi ja siinä katsottiin olevan pääasia se, että
21663: tulliasetuksia oli rikottu.
21664:     Uudestaan ryhtyi kenraalikuvernööri asiaan ja kehoitti kirjel-
21665: mällä 23 päivältä lokakuuta prokuraattoria jatkamaan asian tutki-
21666: mista ja asettamaan ne, jotka huomattiin siinä syyllisiksi, syytteen-
21667: alaisiksi. Vähän aikaa senjälkeen tehtiin Porissa uusi, jotenkin suuri
21668: aselöytö. Ja loppupuolella marraskuuta senaatti vihdoin ilmoitti
21669: että Voimaliitto oli lakkautettava. Liiton keskushallitus suosiolli-
21670: sesti 16 päivänä joulukuuta myöskin päätti, että se toistaiseksi lak-
21671: kauttaa toimintansa.
21672:     Prokuraattori oli sillä välin ryhtynyt asian tutkimiseen erityisen
21673: virkamiehen kautta ja kirjelmällä 17 päivältä tammikuuta 1907 hän
21674: ilmoitti tutkimisen tulokset kenraalikuvernöörille. Tässä kirjel-
21675: mässä, joka oli omiansa herättämään huomiota, prokuraattori il-
21676: moitti, että tutkimus oli osoittanut, että aseitten salainen maahan-
21677: tuonti ei ollut tapahtunut waltiopetostarkoituksessa<', mutta valitti
21678: että se oli tapahtunut voimassa olevia tulliasetuksia sivuuttamalla.
21679: Prokuraattori vielä mainitsi, että Voimaliiton keskushallintoon kuu-
21680: luvat henkilöt olivat, syrjäyttämällä erinäisten, prokuraattorin
21681: luettelemien asetusten säännöksiä, kieltäytyneet alistumasta asiassa
21682: kuulusteltaviksi tai antamasta lähempiä tietoja ja selityksiä, mutta
21683: hän lisäsi tähän lohdutellen, että tämä ei kuitenkaan vaikuttanut
21684: tutkimuksen yleiseen tulokseen. Hän vihdoin ilmoitti, että, kun
21685: hänen lähettämänsä virkamies toimitti tutkimuksensa Kuopiossa,
21686: kaksi rautatienvirkamiestä, jotka olivat olleet tekemisissä erään
21687: aselähetyksen kanssa, eivät olleet paikkakunnalla, eivätkä myös-
21688: kään Kuopion Voimaliiton haaraosaston puheenjohtaja ja sihteeri
21689: olleet saavupilla, mutta että hän ei tämän takia tahtonut pitkittää
21690: tutkimuksen toimittamista, jonka hän sentähden ilmoitti päätty-
21691: neeksi.
21692:     Kenraalikuvernööri ei kuitenkaan tähän tyytynyt, vaan vaati
21693: kirjeellä 8 päivältä maaliskuuta 1907 prokuraattorin asettamaan
21694: erityisiä henkilöitä syytteenalaisiksi ja vielä jatkamaan asian tutki-
21695: mista. Ja näin tapahtui. Kuten tunnettu, on tämä asia nyt jätetty
21696: Turun hovioikeuden tutkittavaksi ja Voimaliiton toiminnan tutki-
21697: mista on perästäkinpäin jatkettu.
21698:     Tässä kertomassani asiassa on mielestäni kaksi kohtaa, jotka
21699: ansaitsevat erityistä huomiota. Ensinnäkin on pantava merkille,
21700: että kotimainen hallitus ei ole omistanut tälle asialle huomiota ja
21701: sitä tarmoa kuin siltä olisi sopinut odottaa tahi ainakin olisi ollut
21702: oikeus siltä vaatia. Alun pitäen se ei ryhtynyt tarpeellisiin alotteisiin.
21703:              Välikysymys Suomen oikeuksien turvaamisesta.             461
21704: 
21705: 
21706: Kerta toisensa perästä on kenraalikuvemööri, Venäjän valtiomahdin
21707: edustaja Suomessa, huomannut välttämättömäksi käydä asiaan
21708: käsiksi ja suoraan kehottanut senaattia ja prokuraattoria asian
21709: vaatimiin toimenpiteisiin. Toinen seikka on se, että tätä asiaa on
21710: tutkittu siten, että tutkimusta on venytetty kuukausimääriä, jopa
21711: nyttemmin vuosia, joten ilmeistä on ollut, että tutkimuksen tarkotus
21712: tuskin olisi saavutettavissa.
21713:      Kun välikysymyksen olivat täällä pari viikkoa sitten esillä, lau-
21714: sui eräs arvoisa oikeiston jäsen, että Voimaliiton toiminta on ollut
21715: valitettava sairaaloinen ilmiö, joka saapi selityksensä suurlakon päi-
21716: vien huumauksesta ja että se olisi jätettävä ulkopuolelle kaikkea
21717: keskustelua. Olen samaa mieltä kuin hänkin, mitä tämän lausunnon
21718: alkupuoleen tulee, enkä tahdo tässä yhteydessä syventyä kysymyk-
21719: seen, mitä kaikkea Voimaliitto tai sen jäsenet ovat toiminnallaan
21720: tahtoneet saavuttaa.
21721:      On sanottu, että hallitus nyt tekee parastaan hankkiakseen täyttä
21722: selvyyttä Voima-asiassa. Sitä en minäkään epäile. Tahdon sen
21723: lisäksi tunnustaa olevani jotenkin varma siitä, että koko tämä Voima-
21724: liitto salaperäisine hankkeineen nyttemmin sekä on hallitukselle
21725: että hallitusta tukevalle puolueelle varsin epämieluinen tuttavuus.
21726:      Mutta tämä seikka mielestäni ei saa houkutella ketään koetta-
21727: maan pitää näkymättömänä tätä asiaa, jota ei kuitenkaan voida
21728: sillä tavalla poistaa maailmasta. Ja tämä on sitä mahdottomampi,
21729: niin kauvan kun tämä liitto ei avoimesti esiinny eikä luovuta vielä
21730: salassa säilyttämiään aseita. Sellainen menettely, että vaitiolalla
21731: koetettaisiin tällä puolella rajaa peittää asia, joka tuolla puolen
21732: nostaa yhä enemmän kiihkeätä mielialaa maatamme vastaan, olisi
21733: verrattava jäniksen menettelyyn, joka pistää päänsä pensaaseen ja
21734: luulee sillä välttävänsä vainoojiaan.
21735:      Kaikesta siitä huolimatta, johon olen edellä viitannut, voidaan
21736: epäilemättä ja empimättä väittää, että olisi verinen vääryys Suomen
21737: kansaa kohtaan, jos tahdottaisiin tehdä se vastuunalaiseksi Voima-
21738: liittolaisten naiivista, mutta vaarallisesta seikkailutoiminnasta. Suo-
21739: men kansa on sille aivan vieras. Eri tilaisuuksissa ovat sen terveet syvät
21740: rivit lausuneet siitä jyrkän paheksumisensa. Useasti on hallitusta vaa-
21741: dittu viipymättä ja pontevasti tekemään totta liiton paljastamiseksi
21742: ja sen toiminnan lopettamiseksi. Tahdon tässä vain viitata siihen
21743: ponteen, johon suomalaisen puolueen suuri, tuhatlukuinen edustaja-
21744: kokous lokakuussa 1906 täällä Helsingissä yhtyi ja joka kuului:
21745: >>Kokous, paheksuen mitä jyrkimmin aseitten salakuljetusta ja kan-
21746: salaisten salaista asestamista, lausuu julki ankaran moitteen siitä
21747: leväperäisyydestä, jota viranomaiset ovat osoittaneet selvyyden
21748: hankkimisessa näistä salaisista hankkeista. ja vaatii kokous kansa-
21749: laisten ja yhteiskunnan turvallisuuden nimessä hallitusta ja virano-
21750: maisia viipymättä nämä asiat perinpohiin selvittämään ja syylliset
21751:                     Istunto 27 p. maaliskuuta r9o8.
21752: 
21753: 
21754: rangaistukseen saattamaan.>> Viittaan vielä siihen taisteluun, jota
21755: tässä asiassa on käynyt saman puolueen johtava lehti, Uusi Suometar
21756: huolimatta siitä määrättömästä vihasta ja parjauksesta, joka sitä
21757: vastaan tulvaili. Lehdellä on tyydytyksenään se, että se nyt, vaik-
21758: kapa, käyttääkseni ed. Schybergsonin sanaa, >>skamfilad>>, voi tyydy-
21759: tyksellä huomauttaa, että vastustajat vähitellen pakosta ovat asiassa
21760: omaksuneet sen kannan, jota lehti alun pitäen horjumatta ja johdon-
21761: mukaisesti noudatti.
21762:     Mutta kauan ja liiaksi kauan jätettiin nämä vaatimukset varteen
21763: ottamatta. Tässäkin ilmeni nähdäkseni se valitettava tosiasia, että
21764: kotimainen hallituksemme liiankin suuresti on vieraantunut siitä
21765: vakavasta katsantokannasta, joka on Suomen kansalle ominainen,
21766: ja jota se tässäkin koskettelemassani asiassa on ilmaissut. Mutta
21767: samalla on tämä hallituksemme erittäin merkittävällä tavalla osot-
21768: tanut, ettei se ole pystynyt selvänäkäisesti ja oikein arvostelemaan
21769: sitä suurta kantavuutta, minkä Voimaliitto-kysymys ilmeisesti oli
21770: saapa, ja, ikävä kyllä, todellisesti on saanut, varsinkin toisella puolen
21771: maamme rajaa. Sentähden myöskään hallitus tässäkään asiassa
21772: ei ole tarpeellisella tarmolla eikä johdonmukaisuudella kyennyt torju-
21773: maan niitä vaaroja, jotka sen vuoksi nyt uhkaavat maatamme.
21774: 
21775:       Ed. Nuorteva: Ed. Sirola on kyllin sitovasti perustellut
21776:   sen vastalauseen, joka meidän ryhmämme taholta on mietintöön
21777:   liitetty eivätkä ed. Ingmanin kömpelöt yritykset sen rääpimiseksi
21778:   vähennä sen merkitystä vähimmässäkään määrässä. Aivan sa-
21779:   malla tavalla, kuin ed. Renvall äsken todisti, mitenkä suomettare-
21780:   lainen puolue aikoinaan, sitä tunnettua demagogiaa noudattaen,
21781:   monesta asiasta, joita me täällä koskettelemme, on julistanut lau-
21782:   suntoja, jotka ovat jotakuinkin sopusoinnussa sen kanssa, mitä me
21783:   nyt täällä mainitsemme, voisin minä sanoa, että suomettarelainen
21784:   puolue on tuhansia kertoja julistanut nämä samat syntiluettelot,
21785:   jotka vastalauseessamme on esiintuotu. Tuntuu hieman omituiselta,
21786:   kun ed. Ingman niitä täällä rupee peruuttamaan jopa rupee halli-
21787:   tuksen puolustajaksikin kesken kaikkea, innoissaan saada meitä
21788:   vastaan jotakin sanottavaa. Ed. Ingman väitti, ettei näillä esiin-
21789:   tuomillamme asioilla ole mitään tekemistä esillä olevan kysymyksen
21790:   kanssa. Jollei hänellä riitä järkeä käsittämään, että me lausunnoil-
21791:   lamme tahdomme osoittaa, että hallituksen tärkein tehtävä Suomen
21792:   itsenäisyyden turvaamiseksi on Suomen taloudellisen elämän vakaan-
21793:   nuttaminen ja että kaikki muu toiminta on toisarvoista, niin sille
21794:   minä en mahda mitään. On olemassa eräitä ominaisuuksia, j~ista
21795:   sanotaan, ettei niille jumalatkaan mitään mahda.
21796:       Minä jätän sikseen kaiken puheen meidän vastalauseestamme ja
21797: . tahdon pääasiassa kiinnittää huomion kolmanteen vastalauseeseen,
21798:   joka epäilemättä ansaitsee hieman enemmän huomiota kuin mitä
21799:             Välikysymys Suomen oikeuksien turvaamisesta.          463
21800: 
21801: 
21802: sille tällä kertaa täällä on annettu. Kun tämä välikysymys otettiin
21803: esille yksityiseltä taholta, niin lausuttiin ensin alussa se toivomus,
21804: että välikysymys ainoastaan muodollisesti osoitettaisiin hallitukselle
21805: ja että sen päätarkoitus olisi Venäjältä päin esitettyjen syytösten
21806: torjuminen. Tällaisen ehdotuksen puolella olivat minun tietääkseni
21807: useammatkin ryhmät, vaikkapa jo edeltäpäin saattoi ajatella, ettei
21808: - niinkuin kävikin - nykyisten puolueolojen vallitessa mikään
21809: tällainen yhtyminen olisi ollut mahdollinen. Mutta minua sitä
21810: enemmän hämmästytti ed. Ingmanin lausunto, kun hän sanoi, että
21811: juuri me rupeemme tämän kysymyksen ohessa kotoista pyykkiä
21812: pesemään. Minä pyydän kysyä, kuka se oli, joka tahtoi käyttää
21813: tämän tilaisuuden hyväksensä kotoista pyykkiä pestäkseen, jollei
21814: juuri se ryhmä, johon ed. Ingman kuuluu. Jos tässä nyt oikein avo-
21815: mielisiksi ruvetaan voin kertoa että, silloin kun interpellationia
21816: valmistavan ryhmän kokous ensi kerran pidettiin, niin eräs sen ryh-
21817: män jäsenistä sieltä ulos tultuaan hykerteli käsiään ja oli kovin
21818: iloinen ja sanoi, että tästä nyt tulee hyvä tilaisuus hallituksen ku-
21819: kistamiseksi. Ja siitähän onkin kysymys, hyvät herrat, nyt tänä
21820: iltana, ja siis puhukaamme siitä. Kysymys on hallituksen kukista-
21821: misesta erittäinkin jos on oikeus käsittää senaatin varapuheenjoh-
21822: tajan lausunnon viimeinen lause jonkinlaiseksi ultimaattumiksi,
21823: hän kun sanoi, että hän ja hänen toverinsa seisovat ehdottomasti
21824: tämän valiokunnan mietinnön takana. Ainakin omasta puolestani
21825: minä käsitän tämän lausunnon sillä tavalla, että jollei Eduskunta
21826: hyväksy mietintöä sellaisenaan, silloin hallitus katsoo olevansa pa-
21827: koitettu eroamaan. Ja sitähän nämä kolmannen vastalauseen tekijät
21828: mielellään tahtovat eikä meilläkään tietysti ole sitä vastaan yhti-
21829: kään mitään.
21830:      Kolmannen vastalauseen tekijät sanovat, >>että Suomen kansa,
21831: erottamattomasti yhdistettynä Venäjän valtakuntaan ja tunnustaen
21832: tästä yhteydestä johtuvat velvollisuudet, mutta samalla pitäen
21833: järkkymättömästi kiinni siitä autonomiasta, jonka Venäjän valtio-
21834: valta on Suomen Suuriruhtinaskunnalle peruuttamattomasti vakuut-
21835: tanut, odottaa maan hallituksen tekevän kaiken voitavansa saadak-
21836: seen Keisarikunnan ja Suomen väliset riidanalaiset kysymykset
21837: perustuslain mukaisessa järjestyksessä molempien maiden tarpeita
21838: vastaavalla tavalla pysyväisesti ratkaistuiksi». Niinkuin täällä
21839: useat puhujat ovat huomauttaneet, on tapahtunut pieni edistys
21840: suomettarelaisen puolueen menettelytavassa, he kun erityisesti alle-
21841: viivaavat, että näitten kysymysten järjestäminen on tapahtuva
21842: perustuslakien mukaisesti. Mutta minä tahtoisin pyytää, että sen
21843: ryhmän taholta vähän lähemmin, vähän yksityiskohtaisemmin pe-
21844: rusteiltaisiin, millä tavalla sitä vastedes aijotaan toimia. Katson
21845: nim. mahdolliseksi, että kolmas vastalause tulee hyväksytyksi ja
21846: seuraus siitä tulee kai olemaan se, että suomettarelainen ryhmä ottaa.
21847:                    Istunto 27 p. maaliskuuta 1908.
21848: 
21849: 
21850: jälleen vastuullensa maan hallituksen. Tämän pidän mahdolli-
21851: sena sekin takia, kun meidän vastalausetta on koetettu noin yli
21852: olkain sivuuttaa; senaatin varapuheenjohtaja ei suvainnut sille mon-
21853: takaan sanaa uhrata. piti sitä kerrassaan päättömänä ja mahdotto-
21854: mana, ed. Renvall sekä monet muut puhujat samoin, ja perustus-
21855: laillinen puolue taas minun luullakseni tietää, ettei mietintö missään
21856: tapauksessa tule hyväksytyksi. Siis koska suomettarelaisella vasta-
21857: lauseella on hyväksymisen mahdollisuuksia, katson olevani oikeu-
21858: tettu pyytämään hieman enemmän selitystä siltä ryhmältä, joka
21859: kaikesta päättäen on nyt jälleen valmis pelastamaan isänmaansa
21860: ja ottamaan sen kohtalot omille hartioilleen.
21861:      He tahtovat siis saada •>Keisarikunnan ja Suomen väliset riidan-
21862: alaiset kysymykset perustuslain mukasessa järjestyksessä molempien
21863: maiden tarpeita vastaavalla tavalla pysyväisesti ratkaistuiksi•>.
21864: Täällä on viitattu, että tämä toimi pantaisiin alkuun sillä tavalla,
21865: että joku komitea asetettaisiin, joka sitte neuvottelisi näistä asioista.
21866: Komitean työn tuloksena tulisi kai olemaan esitys eduskunnalle ja
21867: eduskunta saisi siitä sitte päättää sinne tai tänne. Kuinka pitkälle
21868: aikoo tämä keskusta perustuslain mukaisella tavalla mennä myön-
21869: nytyksissä?      Perustuslain mukaisella tavalla voidaan luopua
21870: vaikkapa kaikista Suomen oikeuksista ja pysyä yhtä laillisina kuin
21871: koskaan ennen.
21872:      Tästä ollaan hieman epäselvillä ja siihen pitäisi saada jonkun-
21873: lainen vastaus. Myös muutamiin muihinkin kohtiin kaipaisin sel-
21874: vitystä. Jos eduskunnalle jätetään tällainen esitys nykyisen taan-
21875: tumuksellisen venäläisen hallituksen taholta, ja siinä esitetään ehdot-
21876: tomia, peruuttamattomia vaatimuksia, eikä eduskunta hyväksy
21877: sitä esitystä ja jos venäläinen hallitus silloin alkaa käyttämään samaa
21878: menettelyä kuin ennenkin, - nim. välittää viisi eduskunnan pää-
21879: töksestä - ja tulee valtiokaappauksen kautta julistamaan lain-
21880: vastaisella tavalla tällaiset lait Suomen laiksi, mitä aikoo keskusta
21881: siinä tapauksessa tehdä? Aikooko se silloinkin ruveta isänmaata
21882: pelastamaan, niinkuin ennen, myöntymään ja taipumaan pelastaak-
21883: seen sen mitä jää? Siitä ollaan epäselvillä; tehkää siis hyvin hyvät
21884: herrat ja vastatkaa niihin asioihin, me haluaisimme sen tietää. Suo-
21885: mettarelaiselta taholta on ilmoitettu olevansa perustuslaillisia ja
21886:  pidettävän kiinni Suomen laista ja oikeuksista. Mutta me tiedämme
21887: entisestään, että eräitten olosuhteitten vallitessa tingitään tästä
21888: programmista koko joukko. Siis pitäisi nyt tietää, kuinka paljon
21889: aijotaan tästä programmista tinkiä.
21890:      Kiinnitän huomiota tähän vastalauseeseen, niinkuin jo sanoin,
21891: sen takia että luulen sen tulevan Eduskunnassa hyväksytyksi. Luu-
21892: len tämän sentähden, kun suomettarelainen henki niin yleisesti val-
21893: litsee täällä. En huomaa suurtakaan eroavaisuutta perustuslaillisen
21894: ja suomettarelaisen ryhmän käsityskantojen välillä ainakaan tällä
21895:             Välikysymys Suomen oikeuksien turvaamisesta.             465
21896: 
21897: 
21898: hetkellä, ja lienee siis maan asukkailla ja niiden edustajilla oikeus
21899: tietää, mitä tästä lopultakin tulee.
21900:     Ed. Palmen lauloi korkean ja kauniin ylistyslaulun oman puo-
21901: lueensa etevyydestä, laulun, jonka hän täällä on niin monta kertaa
21902: ennenkin jo pitänyt. Siihen en tahdo tällä kertaa kajota. Ed. Pal-
21903: men rakastaa käyttää sanalaskuja, minäkin tahtoisin käyttää yhden.
21904: Se on hieman epäparlamentaarinen, mutta ehkä herra puhemies
21905: sallii minulle sen käyttämisen, se kuuluu näin: kuka kissan hännän
21906: nostaa, jollei kissa itse? (naurua).
21907:     Ed. Ingman suurella paatoksella julisti, että me näin vakavana
21908: hetkenä, jolloin isänmaa on vaarassa, tahdomme vetää esille meidän
21909: kotoiset riitamme, pestä kotoisen pyykkimme, jolla ei ole mitään
21910: tekemistä tämän asian yhteydessä ja jolla ehkä tulee olemaan hy-
21911: vinkin huono vaikutus rajan toisella puolella. Minusta suomettare-
21912: lainen puolue on kaikista vähimmin oikeutettu tekemään tällaisia
21913: kysymyksiä. Sillä miksi nimittäisimme sen menettelyn, että suo-
21914: mettarelainen puolue hetkenä tällaisena, jolloin Venäjän duumassa
21915: suunnitellaan vihamielisiä hyökkäyksiä meitä vastaan, koettaa yllä-
21916: pitää sen vihamielisyyttä suurta osaa Suomen kansaa vastaan tavalla,
21917: joka on jotakuinkin kuulumaton. Sitä sepustetaan ilkeää sisältöä
21918: olevia kirjasia, tämäntapaisia, (näyttää erään kirjasen) jotka ovat
21919: täynnä valheita ja vääristelyjä Suomen puolueista, nim. muista
21920: kuin suomettarelaisista, ja tällaisia kirjasia lähetetään sitten valta-
21921: kunnan duuman taantumuksellisille jäsenille. Tässä kirjasessa
21922: koetetaan osoittaa, että suomettarelainen puolue on se, joka tarjoo
21923: varmimpia takeita rauhallisten suhteitten ylläpitämiseksi Suomen
21924: ja Venäjän välillä. Koetetaan sangen sitovalla tavalla osoittaa, että
21925: suomettarelainen puolue, niinkuin tiedetään ja tunnetaan, on valmis
21926: tekemään uhrauksia yhteisen isänmaan hyväksi, että tämä sama
21927: suomettarelaineil puolue ei ole niinkään vähäpätöinen, ettei sen
21928: valta ole niinkään vähäinen, että se muka nauttii kansan keskuudessa
21929: tavattoman suurta kannatusta, että muitten ryhmien lukuisuus on
21930: kerrassaan tilapäistä laatua ja että tulevissa vaaleissa puolueolomme
21931: muuttuvat aivan toisenlaisiksi. Ja sitten koko kirjoitus päättyy
21932: siihen suureromoiseen lausuntoon, että suomettarelainen puolue
21933: Suomen suurimpana ja vaikutusvaltaisimpana porvarillisena puo-
21934: lueena on se puolue, jota ilman hallitus ei voi pysyä pystyssä. Hallitus,
21935: jolla ei ole tämän puolueen tukea, on, niinkuin tässä kirjasessa sa-
21936: notaan, kokonaan luovutettu sosialistien armoille.
21937:     Minusta on välttämätöntä vetää tämän kirjasen sisältö esille
21938: näin uuden suomettarelaisen hallituksen kynnyksellä. Sillä mitä
21939: oikeastaan merkitsevät kaikki nämä tällaiset lausunnot, mitä voi-
21940: daan näiden rivien väliltä lukea? Lausuin täällä, että mahdollisesti
21941: suomettarelaisten vastalause saapi täällä kannatuksen. Jos niin
21942: käy, niin silloinhan asia on selvä. Silloin ovat perustuslailliset ryh-
21943:                                                                 30
21944:                     Istunto 27 p. maaliskuuta 1<)08.
21945:                                       ------           -----~--------
21946: 
21947: 
21948: 
21949: 
21950: mät myyneet omat ideaalinsa, julistaneet ystäväkseen sen, jota he
21951: 7 vuoden aikana ovat parjanneet. Kaiken tämän he tekevät luulta-
21952: vasti pelätessään sosialisteja.
21953:     Mutta ehkäpä on perustuslaillisessa puolueessa vielä sen verran
21954: pontta, ettei se niin ilman muuta mene solmimaan uusia ystävyys-
21955: suhteita verivihollistensa kanssa. Silloin suomettarelainen puolue
21956: on yksin tämän vastalauseen takana ja silloin se ei vielä tällä kertaa
21957: pääse hallitukseen. Sen varalta se julistaa Venäjän virkavaltaisim-
21958: mille piireille, ettei mikään suomalainen hallitus pysy suojassa sosia-
21959: listeilta ilman suomettarelaisten kannatusta. Tiedetään varsin
21960: hyvin, että Venäjän nykyinen virkavaltainen hallitus ei muuta
21961: haluaisi kuin saada Suomeen sellaisen hallituksen, joka voisi ponte-
21962: vasti musertaa sosialisteja. Tässä siis annetaan hieno viittaus Ve-
21963: näjän hallitukselle, että se hankkisi Suomeen sellaisen senaatin, joka
21964: olisi halukas sosialisteja musertamaan ja murtamaan. Suomettare-
21965: laiset selittävät, että he ovat sellainen ryhmä, joka tarjoo venäläi-
21966: sille sellaisen mahdollisuuden. Mutta miten se mahdollisuus on saa-
21967: vutettavissa? Jos suomettarelainen puolue jää tällä kertaa
21968: yksin vastalauseineen, niin tietysti sen tarkoitusperä ei ole sillä saa-
21969: vutettu. Mutta eräässä toisessa paikassa tässä samassa tekeleessä
21970: se ilmoittaa suomettarelaisella puolueella olevan siksi suuren kanna-
21971: tuksen, että uusien vaalien kautta se voisi saada enemmän vaikutus-
21972: valtaa eduskunnassa. Mitä tällä tarkoitetaan, uskaltaako kysyä?
21973: Tahdotteko hyvät herrat sitä, että Venäjän hallitus käsittäisi tämän
21974: hienon viittauksenne, hajoittaisi eduskunnan ja julistaisi uudet
21975: vaalit? Jos niin tahdotaan, niin olkoon menneeksi, ei meillä ole
21976: mitään sitä vastaan, mutta minä luulen, että herrat erehtyvät las-
21977: kuissaan jotakuinkin.
21978:      Tänäpäivänä on täällä huhuiltu, että suomettarelaisilla olisi joku
21979: oma ultimaatuminsa, että kun nämä vastalauseet pannaan vastakkain
21980: ja heidän vastalauseensa tulee hyljätyksi ensimmäisessä äänestyk-
21981: sessä, niin silloin he lähtevät täältä pois eivätkä äänestä ratkaise-
21982: vassa äänestyksessä; siis jättävät perustuslailliset sosialistien armoille.
21983: Me olemme sangen kiitolliset siitä, jos suomettarelaiset niin tekevät,
21984: sillä emme muuta halua, kuin että vastalauseemme tulisi hyväksy-
21985: tyksi. Ja pyydän sanoa sen, että kun niin haluamme, niin se ei ole
21986: sitä, miksi sitä edustajat Ingman ja Palmen yrittivät kutsua. Se
21987: ei ole kevytmielisyyttä, se on juuri sitä politiikkaa, mitä meidän
21988: kaikkien pitäisi tällä hetkellä harjoittaa, jos meillä olisi edes hiukan-
21989: kin kaukonäköisyyttä. Nyt koetetaan rakentaa koko meidän tule-
21990: vaisuutemme venäläisen byrokratian, venäläisen taantumuksen
21991: perustukselle. Mutta se on huono perustus. Hyvät herrat, te koe-
21992: tatte nyt saada laillisella tavalla sopimuksia aikaan nykyisen venäläi-
21993: sen taantumuksen kanssa. Mitä te sitte sanotte ja mitä teillä on sitte
21994: sanottavaa, kun tämä venäläinen taantumus kerran on muserrettu?
21995:              Välikysymys Suomen oikeuksien turvaamisesta.              467
21996: 
21997: 
21998: Ja että se muserretaan ja että se tapahtuu ehkä sangen pian, siitä
21999: saatte olla varmat.
22000:     Koko tämän illan on täällä tuntunut siltä, kuin suomettarelainen
22001: henki leviäisi yhä laajemmalle ja laajemmalle tähän meidän rakkaa-
22002: seen isänmaahamme. Eräs suomettarelainen puhuja varsin sattu-
22003: vasti sanoi, että hallitus ja yleensä perustuslaillinen ryhmä on vähi-
22004: tellen ruvennut asiassa toisensa perässä hyväksymään niitä käsitys-
22005: kantoja, joita suomettarelaiset tätä nykyä ovat julistaneet omikseen.
22006: Jos asia käy sitä tietä, niin tietysti sille emme mahda mitään. Mutta
22007: mukaan emme tule. Ja älkää usk9ko että Suomen köyhälistö tulee
22008: mukaan sellaiseen peliin. Suomettarelaisen puolueen onnistui pet-
22009: kuttaa joku osa meidän kansaamme sillä, että se puki vanhan ruu-
22010: miinsa kansanvaltaisuuden punaiseen haamuun, sen onnistui sillä
22011: saada muutamia mukaansa, mutta kun vanha taantumuksen korppi
22012: taas näyttäytyy kaapun alta, niin kyllä silloin entiset kannattajat-
22013: kin· ymmärtävät pysyä loitolla teistä. (Hyvä!)
22014: 
22015:     Ed. Sundblom: När det först blef fråga om att till landets
22016: regering rikta en interpellation angående det politiska läget och
22017: vämandet af Finlands rätt, trodde jag och säkerligen mången med
22018: mig, att landtdagen skulle begagna tillfället att inför det ryska
22019: folket och de maktägande i kejsardömet, ja inför hela världen, be-
22020: tyga, att, när det gäller ett försvar af Finlands statsrättsliga ställning,
22021: inga egentliga meningsolikheter förefinnas, utan att vårt folk i den
22022: frågan är att betrakta som ett enigt folk, därigenom också ett starkt
22023: folk trots sitt fåtal. Men jag blef snart tagen ur denna villfarelse.
22024:     Ehuru vi nyligen genomlefvat hårda pröfningstider och ehuru
22025: landets inre själfstyrelse i detta nu måhända är allvarligare hotad
22026: än någonsin tillförene, synes ingen möjlighet till enigt och kraftigt
22027: motstånd mot den påträngande förryskningen vara till finnandes
22028: inom folkrepresentationen, som dock har att bära ansvaret för lan-
22029: dets öden.
22030:     Vid genomläsningen af de reservationer, hvilka bifogats grund-
22031: lagsutskottets betänkande, frammanas för min syn samma bild,
22032: som en talare tidigare användt, bilden af ett skepp, som råkat ut
22033: för storm och oväder och som hotas af undergång. Vid dylika till-
22034: fällen samlas alla man ombord till rådplägning. Inför den öfver-
22035: hängande faran och med döden för ögat är det icke tid att uppgöra
22036: gamla mellanhafvanden och tvista om verkliga eller förmenta
22037: oförrätter. En enda fråga står att läsa i hvarje anlete: hvad kunna
22038: vi göra och hvad böra vi göra för att rädda fartyg och last och män-
22039: niskolif. Storm och vågor drifva sjömännen närmare hvarandra,
22040: och alla äro ense om att till det yttersta gemensamt kämpa för att
22041: rädda gods och lif. När vid dylikt skeppsråd beslut fattats och kur-
22042: sen fastställts, går hvarje man förhoppningsfullt och villigt till sin
22043: 468                 Istunto 27 p. maaliskuuta 19(>8.
22044: 
22045: post. Huru skulle det gå, ifall de ombordvarande i stället hängåfve
22046: sig åt inhördes kif och strid samt uraktläte att fullgöra sin plikt,
22047: hvar på sin post? Jo, inom kort skulle skeppet blifva redlöst och af
22048: störtsjöarna slunga.c; mot klipporna och krossas, och manskapet med
22049: lifvet få plikta för sin oenighet i farans stund.
22050:      Fin1ands inbyggare, alla utan undantag, fattiga och rika, hafva
22051: sändt oss till landtdagen för att lägga råd om landets bästa och
22052: med klokhet tillvarataga dess intressen i öfverensstämmelse med
22053: våra grundlagar. När farorna hopa sig och angreppen österifrån
22054: på våra fri- och rättigheter allt tydligare träda fram i dagen, borde
22055: vi, medvetna om det stora ansvar, som hvilar på våra skuldrar,
22056: icke uti brödrastrid förbruka den kraft, som erfordras för rättskampen
22057: utåt.
22058:      Reservationerna göra ett rent af pinsamt intryck. Alla äro ense
22059: därom, att Finlands rätt bör försvaras, men om sättet för detta
22060: försvar råder största möjliga stridighet. Hvilken kurs skall styras?
22061: Detta är den stora frågan. Socialdemokraterna vilja styra rakt mot
22062: vinden och utan prut bibehålla denna kurs. Deras ärliga ord och
22063: klara linjer förtjäna erkännande, äfven om man af mångaskälickekan
22064: understöda deras politik. - Annat är det med gammalfinska partiet,
22065: som, trots alla granna fraser, önskar fälla af med vinden under be-
22066: drägliga förväntningar, att denna skall vända sig eller stormen be-
22067: darra och statsskeppet omsider kunna föras lyckligt i hamn. Den
22068: kursen har partiet styrt förut; den är således icke ny. Trots tämligen
22069: tydligt uttalade förhoppningar, att samtliga •>borgerliga•> sist och slut-
22070: ligen skola befinnas villiga att i partiets sällskap beträda undfal-
22071: lenhetspolitikens nötta stigar, torde anslutningen blifva ringa, kanske
22072: ingen.
22073:      För den, som icke är närmare förtrogen med diplomatiska spets-
22074: fundigheter, framstår tredje reservationen vid första påseendet såsom
22075: tämligen ofarlig. Men vid ett närmare skärskådande af dess verkliga
22076: innebörd förmärkes granneligen, att undfallenhetspolitik är dess
22077: röda tråd. Senaten har icke visat de orättmätiga ryska krafven
22078: tillräckligt tillmötesgående, säga reservanterna; - en gammalfinsk
22079: senat skulle naturligtvis varit vida medgörligare. Och så insmusslas
22080: än en gång den näppeligen omedvetna osanningen, att den nuvarande
22081: senaten indirekt främjat Voimaförbundet och vapenimporten och
22082: därigenom gifvit stöd åt den uppfattningen, att Finland brustit i
22083: lojalitet. I sammanhang härmed bör icke heller lämnas osagdt,
22084: att gammalfinska partiet genom dessa sina ständigt upprepade
22085: försök att inför den ryska allmänheten, som står ytterst främmande
22086: för våra inre angelägenheter, framställa regeringen i en sådan dager
22087: drager öfver sig ett tungt ansvar. Ty att inför de maktägande i
22088: kejsardömet och det ryska folket söka göra troligt, att Finlands
22089: egen senat står i hemligt samförstånd med dem, hvilka förmenas
22090:             Välikysymys Suomen oikeuksien turvaamisesta.            469
22091: 
22092: umgås med upproriska planer, det kan icke nog strängt fördömas.
22093: Likaledes har gammalfinska partiet ständigt och jämt låtit förstå,
22094:  att landet styres af en senat, som finner stöd blott och bart hos det
22095:  fåtaliga svenska elementet. Denna fullkomligt skefva framställning
22096:  har varit egnad att på ryskt håll ytterligare undergräfva senatens
22097:  auktoritet och förvärra läget. Måhända har detta också varit af-
22098:  sikten.
22099:      Vid genomläsning af tredje reservationen har jag icke kunnat
22100:  undgå att finna, hurusom gammalfinska partiets hela diktan och
22101:  traktan går ut på att få den nuvarande senaten aflägsnad, den senat,
22102: hvars främsta uppgift varit och är återställandet af den lagliga ord-
22103: ningen i Finland. Härom, och endast härom, föres kampen.
22104:      De, hvilka stå bakom den andra reservationen, hålla före, att rege-
22105:  ringen visat alltför stort tillmötesgående gentemot förrysknings-
22106: krafven, och påyrka på denna grund ett misstroendevotum, medan
22107: tredje reservationens män finna, att regeringen svikit sin plikt i
22108: fullkomligt motsatt riktning, och ur synpunkten, att den visat allt-
22109: för liten undfallenhet, vilja också de åvägabringa ett misstroende-
22110: votum. Men huru skulle den senat vara beskaffad, som kunde
22111: tjäna båda dessa riktningar? J ag frågar blott.
22112:      Landtdageus bägge största partier vilja skjuta all skuld för lan-
22113: dets iråkade brydsamma belägenhet på regeringen och fritaga sig
22114: själfva från ansvar. En sådan politik är visserligen bekväm, men
22115: rättfärdig och ansvarsmedveten är den förvisso icke.
22116:      Här är icke nödigt att tala om regeringens förtjänster och möjliga
22117: felsteg; och ehuru jag personligen tillhör dem, som känt sig besvikna,
22118: när de sett senaten pruta af på idealen från november 1905, kan jag
22119: dock icke finna annat, än att landtdagen bör ställa sig på grund-
22120: lagsutskottets ståndpunkt och omfatta dess förslag till motiverad
22121: öfvergång till dagordningen. Ty ur ingen synpunkt kan det befinnas
22122: riktigt att genom misstroendevota, splittring och partifäjd söka
22123: bereda jordmånen för en gammalfinsk senat. Huru svåra tider än
22124: månde stunda, kan Finlands folk dock aldrig frångå den rättsupp-
22125: fattning, som långt före detta blifvit fastslagen såsom den enda
22126: riktiga. Och den rättsuppfattningen är i sin tillämpning icke förenlig
22127: med de åsikter, som göra sig gällande i tredje reservationen.
22128:     I detta nu förklingar allt tal om enighet och samling inom folk-
22129: representationen såsom den enda riktiga förutsättningen för ett
22130: kraftigt och målmedvetet motståndsarbete för värnandet af Finlands
22131: rätt för döfva öron, men det oaktadt kan jag icke helt uppgifva hop-
22132: pet, att en sådan enighet i vårt försvar skall vara till finnandes i en
22133: framtid.                                                        ~$··
22134:     Under det att landets afundsmän och motståndare, hvilka fri-
22135: heten är förhatlig, samla sig till gemensamt angrepp på våra grund-
22136: lagsenliga rättigheter, förbruka vi under klasskamp och partifäjd
22137: 470                Istunto 27 p. maaliskuuta 1<)08.
22138: 
22139: 
22140: vår motståndskraft. Hvem af oss känner sig tillfreds med ett dylikt
22141: sakernas tillstånd, och hvem af oss kan väl undandraga sig det
22142: oänrlligt stora ansvar, som landtdagen drager öfver sig genom
22143: partisöndring i farans ögonblick? I stället för att bereda regeringen
22144: svårigheter må vi uti fosterlandets intresse stödja den i dess svåra
22145: värf och underlätta dess verksamhet utåt. När faran är förbi och
22146: kampen för vår rättvisa sak lyktat med seger, då må Yi uppgöra
22147: våra egna mellanhafvanden. Men icke förr.
22148:     J ag förenar mig om grundlagsutskottets uttalande och dess
22149: slutmening.
22150: 
22151:     Ed. Nevanlinna:        Meidän uudessa arvoisassa Eduskunnas-
22152: samme on kai verrattain harvoja, joilta me muut olemme niin monta
22153: kertaa saaneet kuulla kehotuksia, muistutuksia lakkaamaan puhu-
22154: humasta lehtereitä varten, puhumasta yleensä asiaan kuulumatonta,
22155: ja pysymään jyrkästi asiallisina, siis lausumaan vaan sellaista,
22156: joka todellakin on välttämätöntä asiain eteenpäin viemiseen, kuin
22157: ed. Renvallilta. Hänhän on täällä erittäin rakastanut tätä varsin
22158: hyvää ja oivallista alaa, ja hän on näissä puheissaan, niin hymyyn
22159: kuin meiltä toisinaan on tahtonut suu mennäkin, ollut hyvin monen
22160: kannattama, joilla muutoin harvoin on tilaisuus olla hänen kans-
22161: saan yhtä mieltä. Meitä on nimittäin - luulen sen tietäväni -
22162: täällä paljon, joita oikeastaan aikalailla väsyttävät sellaiset puheet,
22163: jotka eivät asioita eteenpäin vie, ja meitä on niitä, jotka olemme sitä
22164: mieltä, että tilaisuutta on muuallakin kuin juuri tässä kamarissa
22165: harjoittaa tätä lajia kaunopuheisuutta silloin, kun se kaunopuhei-
22166: suutta joskus erehdyksen vuoksi sattuu olemaan. Ovathan sano-
22167: malehdet olemassa, ja minä olen monta kertaa ajatellut, kuinka me
22168: ihmiset sentään vähän tunnemme ttseämme, kuullessani herra Ren-
22169: vallin puheita ja varsinkin kun olen muistanat, että hänellä on sama
22170: asema kuin minullakin, että hänellä nimittäin on sanomalehti käytet-
22171: tävänään sentapaisten lausuntojen esilletuomista varten. Minä olen
22172: todellakin omasta puolestani sillä kannalla, että paljon siitä, mitä
22173: tässä kamarissa puhutaan ja tänäkin iltana on puhuttu, on paljon
22174: enemmän paikallana siinä vaatimattomammassa muodossa, minkä
22175: tavallinen sanomalehtikirjoitus sille tarjoo. Mutta kun minä nyt
22176: olen jo kuluttanut Eduskunnan aikaa taas muutamia minuutteja
22177: tällaisiin asiaan kuulumattomiin puheisiin, ja, niinkuin minun täy-
22178: tyy se avomielisesti tunnustaa, edelleen olen pakotettu pyytämään
22179: arvoisan eduskunnan huomiota (ääni eduskunnasta: >>se on ikävää!•>)
22180: tuskin enemmän asiaan kuuluvalle, niin minun täytyy lykätä tästä
22181: syy kokonaan ed. Renvallin niskoille. Hän on kokonaan syypää sii-
22182: hen, että eduskunnan täytyy nyt minuakin kuunnella, sen minä va-
22183: kuutan. Ja hän on siihen syypää juuri senkautta, että hän onneton
22184: on tullut langenneeksi siihen perin ikävään vikaan, jota hän niin
22185:              Välikysymys Suomen oikeuksien turvaamisesta.           471
22186: 
22187: 
22188: syystä on muissa moittinut, että nimittäin ei pysytä sellaisessa kes-
22189: kustelussa, joka vie asiaa eteenpäin. Ja kun minä olen hänen kans-
22190: saan aivan samaa mieltä, ja minä tunnen, ettei minulla olisi ollut
22191: täällä mitään sanottavaa, joka näitä Suomen ja Venäjän välisiä
22192: kysymyksiä voisi eteenpäin viedä, niin minä olin vakavasti päättä-
22193: nyt olla suutani avaamatta (hyvä!). Mutta nyt se on mahdotonta,
22194: ed. Renvall on minut puhumaan pakottanut.
22195:     Ed. Renvall on nimittäin luullut löytäneensä todistuksia siitä,
22196: että suomalainen puolue on suurvaltiollisissa asioissa, niissä nimen-
22197: omaan, jotka tänä iltana ovat esillä, perin arveluttavalla tavalla
22198: vaihtanut kantaa parin vuoden ajan mittaan. Näin minä luulen
22199: käsittäneeni hänet oikein. Ja hän on tehnyt minulle- niin suoras-
22200: taan minulle - , sen suuren kunnian, että hän todistuskappaleena
22201: suomalaisen puolueen kannasta on vetänyt esiin lausuntoja siitä sano-
22202: malehdestä, jonka päätomittajan kunniaa ed. Renvall keväällä ei
22203: tainnut oikein tahtoa minulle suoda, mutta jonka kunnian hän nyt
22204: nähtävästi minulle mielellään soi, kun hän luuli löytäneensä tuon
22205: lehden esiintymisestä lausuntoja, jotka todellakin, jos ne olisivat
22206: oikein esitetyt, eivät olisi kenellekään miksikään kunniaksi. Minun
22207: täytyy kuitenkin jyrkästi väittää, että se, mitä ed. Renvall on tuo-
22208: nut esiin, ei suinkaan oikeuta sitä väitettä, jonka hän on esittänyt,
22209: että suomalainen puolue, sikäli kuin Uuden Suomettaren esiinty-
22210: misestä voi päättää, olisi kantaansa näissä asioissa muuttanut. En-
22211: sinnä pyydän saada minäkin lukea otteen, jonka tällä väliajalla
22212: olen itselleni hankkinut. Helmikuun I I päivänä rgo6, siis vain pari
22213: kuukautta suurlakon huumauksen jälkeen, kirjoitti Uusi Suometar
22214: seuraavat rivit. •>Laajoissa piireissä kansamme keskuudessa luultiin
22215: varmaan silloin, kun marraskuun 4 päivän julistuskirjan ilosanoma
22216: levisi kautta maan, että ne vaikeudet nyt .olivat lopullisesti lopussa,
22217: joita vastaan olimme saaneet kuusi pitkää vuotta kamppailla, että
22218: välimme siihen suureen kansaan ja valtakuntaan nyt taas olivat sel-
22219: vät, johon kohtalomme ovat yhdistetyt, että se, mikä työtä ja vai-
22220: keuksia ehkä vielä oli jälellä, oli vain saada ne käytännölliset toimen-
22221: piteet suoritetuiksi, jotka olivat tarpeen, jotta kaikki taas olisi pa-
22222: lautettu entiselleen.>>
22223:     Tämän jälkeen huomautettin kirjoituksessa, että suomalaisessa
22224: puolueessa tämä kysymys kuitenkin varsin yleisesti silloin käsitettiin
22225: vääräksi. Ja sen jälkeen huomautettiin, kuinka merkit Venäjältä
22226: päin jo viittasivat siihen, että tuo optimistinen käsitys oli väärä.
22227: Sitten kysyttiin, mitä tämä merkitsi, ja vastattiin siihen samana
22228: helmikuun I I päivänä: •>ei mitään muuta kuin että olemme pahasti
22229: erehtyneet, jos olemme luulleet, että me lakkoviikon tapausten kautta
22230: saimme sen ristiriidan maailmasta pois, joka meidän maamme ja
22231: keisarikunnan- välille nousi helmikuulla r8gg. Tämä ristiriita ei
22232: ole loppunut; se on päinvastoin edelleen ratkaisematta, ja juuri se
22233: 472                 Istunto 27 p. maaliskuuta 1908.
22234: 
22235: 
22236:  selittää ne vaikeudet, joita me edelleen, marraskuun julistuskirjan
22237:  jälkeenkin, saamme joka päivä kokea. Olisi turhaa, olisi väärää
22238:  kokonaisen kansan koettaa salata itseltänsä tätä olojen todelli-
22239:  suuteen perustuvaa totuutta.>>
22240:       Ja tämän jälkeen sanotaan: >>jos näin on, jos ristiriita meidän
22241:  vähäisen kansan ja sen suuren valtakunnan välillä, johon olemme
22242:  liitetyt, edelleen jatkuu, niin seuraa siitä itsestänsä, mikä on meidän
22243:  tehtävämme. Se ei voi olla mikään muu, kuin voimiemme mukaan
22244:  ja sikäli kuin se on meidän vallassamme ja meille mahdollista ko-
22245:  ettaa tehdä tästä ristiriidasta loppu.>>
22246:      Sen jälkeen koetetaan vähän lähemmin selvittää, mikä hallituk-
22247:  sen velvollisuus tämän johdosta on, ja lopetetaan buomauttamalla
22248:  vielä kerran, että meidän suomalaisten valtiollinen tehtävä on koet-
22249:  taa molemminpuoliseksi tyydytykseksi saada poistumaan erimieli-
22250:  syyksien aihe meidän ja suuren Venäjän kansan väliltä ja siten
22251:  pysyväisesti ratkaista se raskas ristiriita, joka jo liian kauan on
22252:  saanut häiritä molempien kansojen välisiä suhteita.
22253:      Niille, jotka ovat lukeneet Perustuslakivaliokunnan mietinnön
22254:  kolmannen vastalauseen, lienee huomauttamatta selvää, että se,
22255:  mikä tässä on kirjoitettu kolme kuukautta marraskuun tapausten
22256:  jälkeen, on aivan samaa >>suomettarelaisuutta•>, kuin se mikä siinä-
22257: kin esitetään, voisi sanoa hämmästyttävässä määrässä samaa siihen
22258: nähden, että näillä molemmilla lausunnoilla ei alkuperäänsä eikä
22259: kirjoittajiinsa nähden ole mitään yhteistä.
22260:      Ed. Renvall on, ellen ole erehtynyt, m. m. huomauttanut, että
22261: ei suomalaisen puolueen äänenkannattajain taholta tehty mitään
22262: muistutusta n. s. Tagantsewin komitean lakkauttamisen johdosta.
22263: Aivan oikein. En tahdo sanoakaan, että olisi mikään erinomainen
22264: ansio suomalaisen puolueen valtiollisessa menettelyssä, että se ei
22265: siitä enempää kuin monesta muustakaan suurvaltiollisesta ilmiöistä,
22266: jotka ovat tämän kahden vuoden kuluessa sattuneet, ole mitään eri-
22267: tyistä lausunut. Mutta siihen on joka tapauksessa syynsä. Herra
22268: Renvall saattaa olla vakuutettu, että kuinka puutteellista suoma-
22269: laisen puolueen valtiollinen menettely ja sen pääkaupungissa olevan
22270: äänenkannattajan toiminta on saattanut ollakin, sattuman varassa
22271: se näinä kuluneina vuosina ei ole ollut. Mikä on kirjoitettu valtiol-
22272: lisista asioista ja mikä kirjoittamatta jätetty on johtunut siitä,
22273: että suomalainen puolue nimenomaan ei ole tahtonut tehdä mitään,
22274: joka olisi voinut sekoittaa nykyisen hallituksen valtiollisia suunni-
22275: telmia. Tämän vuoksi suomalainen puolue on näissä asioissa vai-
22276: jennut, vaijennut ehkä enemmänkin, kuin minkä kerran mahdollisesti
22277: havaitaan olleen maan edun kanssa sopusoinnussa.
22278:      Mutta ed. Renvallin kaikkein musertavimmat todistukset suo-
22279: malaisen puolueen kevytmielisistä kuperkeikoista kahden viime
22280: vuoden kuluessa ovat koskeneet puolueemme ja varsinkin sen Hel-
22281:              Välikysymys Suomen oikeuksien turvaamisesta.              473
22282: 
22283: 
22284:  singissä olevan äänenkannattajan esiintymistä siinä asiassa, joka
22285: täällä syntyi marraskuussa 1906, kun oli ensi kerran pantava toi-
22286:  meen se Venäjän hallituksen vaatimus, joka tarkoitti Venäjän val-
22287: lankumouksellisten oleskelua täällä. Herra Renvall on löytänyt
22288: Uudesta Suomettaresta kaksi kirjoitusta, jotka ovat, niinkuin hän
22289:  aivan oikein ilmoitti, varustetut nimimerkillä •>LakimieS>>. Tunnus-
22290:  tuksena voin mainita, että herra Renvall ei ole väittänytkään, että
22291:  nämät kirjoitukset olisivat olleet senkään verran toimituksen lau-
22292: suntoja, että olisivat esiintyneet lehden huomattavimmalla paikalla.
22293: Mutta hän on lukenut näistä kirjoituksista lauseita, jotka, niinkuin
22294: tietysti jokainen on voinut huomata, käyvät siihenkin suuntaan,
22295: että niitä määräyksiä, joita senaatti silloin antoi, ei olisi noudatettava.
22296: Nyt kuitenkin jo sen seikan yksin, että nämät kirjoitukset ovat
22297: nimimerkillä varustetut ja että ne eivät ole ensimmäisellä sijalla
22298: lehdessä, pitäisi ainakin sanomalehtimiehelle tietää jotakin. Aina-
22299: kin tässä tapauksessa se tietää nimenomaista reservatsioonia toi-
22300: mituksen puolelta, toimituksen, joka- ikävä kyllä- on siinä ase-
22301: massa, että sen sanat pannaan koko puolueen niskoille. Ja jos se
22302: seikka, että näiltä kirjoituksilta ei kielletty sijaa lehden palstoilla,
22303: ilman muuta katsotaan todistukseksi siitä, että koko suomalainen
22304: puolue - niin, yksinpä vaan siitäkin, että lehden toimitus - olisi
22305: ollut niiden kannalla, niin se on tulkintatapa, joka minun luullak-
22306: seni ei ole oikeutettu. Tässä tapauksessa se ehdottomasti ei ole
22307: oikeutettu. Se selviää siitä, mitä todellakin lehti itse omassa nimes-
22308: sänsä ja siis sillä tavalla, että se syyllä ja oikeudella voitiin panna
22309: sen ajatussuunnan tilille, jota lehti edustaa, on lausunut. Ed. Ren-
22310: vall on esiintuomillansa sitaateilla taaskin asettanut minulle sen
22311: ikävän velvollisuuden, että minun myös täytyy pyytää huomiota
22312: eräälle sitaatille. (Ed. Nuorteva: Onko se pitkä?) Sillä se sanoo,
22313: mitä lehti todellakin itse on tästä asiasta lausunut. Sitä minä olen
22314: viimeinen kieltämään, että suomalaisen puolueen taholla tehtiin
22315: kylläkin ivaa siitä pumpuloimisesta, jota hallituspuolueen äänenkan-
22316: nattajat koettivat oman arvoisan yleisönsä sydämien suhteen har-
22317: joittaa, kun se katkera kohta oli tullut eteen, että heidän itsensä ja
22318: heidän parhaitten miestensä täytyi käydä kiinni tehtävään, josta se
22319: itse sanoi, että se on alentavaa, ja josta suorastaan lausuttiin, että
22320: ei ole mitään lakia- niin lausui NyaPressen-johon tämä toimen-
22321: pide voitaisiin perustaa (-niin tuo lehti lausui, ennenkuin oli tunnettu,
22322: että puheena oleva käsky oli senaatille tullut). Tässä ivan harjoit-
22323: tamisessa on ainakin minulla paljon omallatunnollani. Minä olen
22324: sitä harjoittanut ja olen luullut sillä tehneeni asialle palveluksen.
22325: Mutta mitä itse senaatin toimenpiteistä tässä suhteessa on lausuttu,
22326: niinkuin sanottu, toimituksen nimessä, joka siis jollakin syyllä voi-
22327: daan asettaa koko U. Suomettaren edustaman ajatussuunnan
22328: tiliin, niin se kuuluu jotensakin näin.
22329: 474                 Istunto 27 p. maaliskuuta 1908.
22330: 
22331: 
22332:     Sitten kun lehdessä oli huomautettu, mikä sävel olisi hallituspuo-
22333: lueen lehtien kellossa, jos heidän vihatuista vastustajistaan kokoon-
22334: pantu hallitus olisi ollut puheena olevassa asemassa, niin sanotaan:
22335: >>Suomalainen puolue ei ole koskaan lähtevä tässä kohden maksa-
22336: maan parjaajillensa samalla mitalla>> - -        >>Meillä on tosin vielä
22337: suurempi oikeus kuin Hels. S:illa lausua, ettemme tiedä>>- ja sitten
22338: <>n lainattu- >>'missä määrin Venäjän hallituksen taholta tulleet vaati-
22339: mukset ovat pakottaneet'>> senaatin menettelemään niinkuin se on
22340: menetellyt». >>Mutta niinkuin jo siihen viittasimme>> - jatketaan
22341: kirjoituksessa- >>tahdomme olettaa, että senaatti, asemansa kautta,
22342: tarkemmin tuntee, mihin on ollut pakko tässä asiassa suostua. Ja
22343: tahdommepa otaksua senkin, että uhka on ollut aivan ankara, kun ne
22344: miehet, jotka takavuosina pitivät niin suurta ääntä >>laillisuudesta>>,
22345: nyt itse ovat katsoneet välttämättömäksi kauniisti taipua antamaan
22346: sellaistakin sisältävän käskyn, kuin mihin tässä viimeksi juuri viit-
22347: tasimme. Tahdomme yleensäkin mielellämme uskoa, että siinä
22348: asiassa, jossa Venäjän puolelta nyt oli vaatimus tehty, senaatti
22349: ei voinut menetellä toisin kuin se teki. Sen verran on ainakin sel-
22350: vää, ettei Venäjän valtiomahti - olipa tuo valtiomahti sitte byro-
22351: kratian käsissä, niinkuin vielä nyt, tai nykyisten vastustuspuolu-
22352: eitten hallussa, niinkuin varmaan vastaisuudessa - voi sallia, että
22353: maa semmoinen kuin meidän, joka kuitenkin kaikitenkin on osa
22354: Venäjän valtakunnasta, muodostuu tyyssijaksi niille, jotka nouse-
22355:  vat väkivaltaisilla keinoilla sen voimassa olevaa valtiojärjestystä
22356: vastaan>> - ja taaskin me lisäämme: >>Oli tuo valtiojärjestys sitten
22357: nykyinen koko- tai puoli-itsevaltius, tai tulevainen perustuslailli-
22358:  nen valtiomuoto. Näin ollen on myöskin selvää, että senaatin
22359:  isänmaallinen velvollisuus oli ja on niin järjestää asiat, että Venäjän
22360:  valtiovallan puolelta ei kohtuullisesti voida väittää, että me Suo-
22361:  messa emme tahtoisi tunnustaa tätä yksinkertaista ja luonnollista
22362: tosiasiaa.>>-- >>Oman kansamme menestys ja etu vaatii siis yksin-
22363:  kertaisesti senaattia mikäli suinkin järjestämään asiat tässä kohden
22364:  niin, että Venäjän valtiovallalla ei ole oikeutettua syytä tyytymät-
22365:  tömyyteen». Ja sitten sanotaan: >>Tältä kannalta me puolestamme
22366:  arvostelemme senaatin menettelyä. Että se puolue, jonka johtavat
22367: henkilöt nyt juuri muodostavat tämän senaatin, on suunnattomassa
22368:  puoluevihassaan silmittömästi häväissyt ja parjannut suomalaisen
22369:  puolueen miehiä, kun he - monin verroin suurempien vaarain
22370:  uhatessa maata- menettelivät juuri samoja toiminnan periaatteita
22371:  noudattaen, joihin yksistään tämän senaatin teko voidaan perustaa,
22372: se ei vaikuta suomalaisen puolueen kantaan mitään>> j. n. e.
22373:      Nyt minä taas rohkenen kysyä, eivätkö nämä rivit, kirjoitetut
22374:  marraskuussa rgo6, täydellisesti pidä yhtä sen katsantokannan
22375:  ja sen arvostelun kanssa senaatin toiminnasta, jonka kolmas vasta-
22376:  lause sisältää ja joka vasemmistolle on juuri ollut sellainen kauhistus?
22377:             Välikysymys Suomen oikeuksien turvaamisesta.            475
22378: 
22379: 
22380: Sillä niitä hyvähuutoja, joita täällä siltä taholta annettiin herra
22381: Renvallin esittäminä sitaateilla kirjoituksista, jotka, niinkuin myön-
22382: netään, ovat olleet julaistuina samassa lehdessä, niitä hyvähuutoja
22383: me emme tahdo. (Nuorteva: Eivät ne teille olleetkaan).
22384:     Sen jälkeen kuin minä pyysin puheenvuoroa ainoastaan antaak-
22385: seni nämä selitykset, ovat täällä useat puhujat esiintyneet ja lausu-
22386: neet paljon sellaistakin, johonka tietysti saattaisi olla kylläkin syytä
22387: koskea; niin päättömiäkin sekä väitteitä että syytöksiä ja tulevai-
22388: suuden kuvia on täällä laadittu. Mutta toiselta puolen minä olen jo
22389: sanonut: Meitä on paljon, joita nämä tällaiset keskustelut tällaisissa
22390: asioissa eivät huvita. Minä kuulun ainakin persoonallisesti niihin
22391: ja sentähden minä jätän nämät asiat, sillä eivät ne vie tätä asiaa
22392: eteenpäin, ja minä toivoisin, että ed. Nuorteva ja monet muut teki-
22393: sivät niinkuin minäkin, että he sanomalehtiinsä säästäisivät senkaltai-
22394: set puheet. (Ed. Nuorteva: Ei minulla ole sanomalehteä!)
22395: 
22396:     Ed. Pennanen:         Kun minä nyt kerran tulin pyytäneeksi
22397: sananvuoroa ja minulla ainakaan ei ole sanomalehteä niin välittö-
22398: mästi käytettävänä kuin viimeisellä puhujalla, niin minä toivon,
22399: että hän sekä muut suovat anteeksi, jos vaivaan Eduskuntaa lausu-
22400: malla yksinkertaisena maallikkona muutaman sanan tähän suur-
22401: poliittiseen sekamelskaan.
22402:     Varmaankin on lukuisissa kansalaisissa herättänyt oudoksumista
22403: ja mielipahaa se erimielisyys, joka on ilmaantunut Eduskunnan
22404: keskuudessa tässä käsillä olevassa asiassa, sekä tämän alotteisiin
22405: että valiokunnan valmisteeseen nähden. Onhan kyllä ollut tunnettu
22406: tosiasia se, että itsessään luonnollinen puolue-elämä arveluttavassa
22407: määrässä meillä on kehittynyt jonkunlaiseksi taktilliseksi han-
22408: kaukseksi, jopa varsinaisen työn kustannuksella. On myöskin jo
22409: saatu tottua siihen, että meidän valtiolliset puolueemme ja niiden
22410: yksityiset jäsenet ovat suurin sanoin itse kehuneet itseänsä, samalla
22411: kun he ovat olleet valmiit mustaamaan toisin ajattelevain parhaita-
22412: kin tarkoituksia. Tästä kaikesta huolimatta on kumminkin ollut
22413: kansalaisia, jotka ovat uskoneet ja toivoneet, että silloin, kun vaara
22414: ulkoapäin meidän kansallisuuttamme, meidän olemassaoloamme
22415: uhkaa, me edes hetkeksi voisimme sivuuttaa omat sisälliset kiuaste-
22416: lumme ja kohdistaa koko huomiomme ulospäin. Aivan näin ei ole
22417: käynyt ainakaan tähän kyseessä olevaan asiaan nähden. Kolmessa
22418: eri interpellatsioonissa esitettiin kotimaiselle hallitukselle kysymys,
22419: mitä se on tehnyt suojellakseen maamme ja kansamme oikeuksia.
22420: Ja valiokunnan mietintö vastalauseineen ilmestyy asussa, joka on
22421: myöskin omansa näyttämään, ettei tämänkään asian yhteydessä
22422: ole maltettu unohtaa omia sisäisiä kiistoja. Tästä mietinnöstä vasta-
22423: lauseineen saa pianaikaa sekä kotimaassa että rajojemme ulkopuo-
22424: lellakin sen käsityksen, että meillä on totta tosiaan käymässä kaikkien
22425: 476                 Istunto 27 p. maaliskuuta H)08.
22426: 
22427: 
22428: sota kaikkia vastaan. Kolme kuudestatoista jäsenestä on valiokun-
22429: nassa jäänyt mietinnön taa. Näin on voinut käydä siitä syystä,
22430: että vastalauseitten tekijät samalla, kun he tahtoisivat asettaa hal-
22431: lituksen syntipukiksi, ovat joutuneet tukkanuottasille keskenään.
22432: Tämä tukkanuotanveto on jatkunut vastalauseitten tekijäin kesken
22433: tänäkin iltana siinä määrin, että jos tuota kinaa rehellisesti jatkuu
22434:  äänestyksiin asti, voi käydä niin, että hallitus ei saakaan epäluotta-
22435:  muslausetta. Onhan suomettarelaisten taholta sanottu sosialistien
22436:  vastalauseessa ilmenevän valtiollista älyttömyyttä. So~ialistien
22437: taholta on sanottu että suomettarelaisten vastalauseessa ilmaantuu
22438: heidän entinen tunnettu surkea politiikkansa. Hallituksesta on voitu
22439: sanoa, että se on ollut heikko. Älyttömyys on mielestäni auttamatoo
22440:  paha. Surkeus useimmiten kestää aina surkeutena. Heikkoutta
22441:  voitanee jossakin määrin korjata. Kun näin on asianlaita, kun vasta-
22442: lauseentekijät ovat parhaansa mukaan ja jokseenkin hyvällä menes-
22443: tyksellä koettaneet kumota toisiansa, niin minä ainakaan en katso
22444:  asiakseni kajota moneenkaan niihin kohtiin, joita eri vastalauseissa
22445:  esitetään. Niistä on täällä jo tänä iltana paljon, liiankin paljon pu-
22446: huttu. Minä pyydän vain huomauttaa yhdestä kohdasta toisessa
22447:  vastalauseessa sivulla 32. Siinä sanotaan muun muassa: »siinä me
22448: voimme ja meidän täytyy nykyistä hallitussuuntaa mitä anka-
22449: rimmin arvostella, ettei se ole hankkien itselleen kansamme toiminta-
22450: tarmoisten ja vastustuskykyisten pohjakerrosten luottamusta aivan
22451:  toisenlaisella tavalla ja tarmolla esiintynyt kansamme oikeuksia lou-
22452:  kanneita vaatimuksia ja toimenpiteitä vastaan•>. Selvää on, että
22453: tässä noilla toimintatarmoisilla ja vastustuskykyisillä pohjakenok-
22454: silla tarkoitetaan ilmeisesti sosiaalidemokraattisia kansalaisia. Mutta
22455: millähän tavalla kokoonpantu se hallitus pitäisi olla, josta sosiaali-
22456: demokraattien arvostelu olisi lievempi. Minä luulen, että mikä
22457: tahansa porvarillinen hallitus voi saada heiltä saman arvostelun.
22458: Sitten vasta, jos meidän maassamme olisi sosiaalidemokraattinen
22459: kansan enemmistö, sosiaalidemokraattinen hallitus ja ne molemmat
22460: yksimielisiä kaikkiin mahdollisiin ja mahdottomiin renkaisiin näh-
22461: den, silloin voisi olla sosialistien arvostelu toinen.
22462:      Kolmannessa vastalauseessa sivulla 48 sanotaan m. m.: »on näh-
22463: däksemme kieltämätöntä, että toisissa asioissa senaatin toiminta,
22464: toisissa sen toimettomuus on antanut yllykettä Venäjällä jo aikaisem-
22465: min ilmenneelle epäluulolle ja vihamielisyydelle Suomea kohtaan•>.
22466: Näyttää ilmeiseltä, että tämän kolmannen vastalauseen kirjoitta-
22467: jilla on ollut ihanteena ja rakkaassa muistossa nykyisen edellinen
22468: oma hallituksensa. Ja siihenhän viittasi ed. Lagerlöfin lausunto.
22469: Olkoon vain. Minä huomautan vain siitä, että jos silloisen halli-
22470: tuksen aikana olisi kansaneduskunta ollut tilaisuudessa interpellee-
22471: raamaan hallitusta, jos silloin olisi ollut tilaisuus kysyä •>mitä halli-
22472: tus on tehnyt ja mitä se aikoo tehdä,•> rninkälaistahan päiväjärjestyk-
22473:              Välikysymys Suomen oikeuksien turvaamisesta.            477
22474: 
22475: 
22476: seen palautumista silloin olisi ehdotettu. Voidaan sanoa ja syyllä,
22477: että olot silloin olivat aikalailla toiset kuin nyt. Sitä ei voi kieltää.
22478: Mutta minä pyydän huomauttaa siitä Deakin lausunnosta, jonka
22479: ed. Setälä tältä paikalta siteerasi. Silloin, entisen senaatin aikana,
22480: interpelleerasi kansa, ja se lausui, että se hallitus ei ollut tehtävänsä
22481: tasalla.
22482:     Kaikesta tämän asian yhteydessä ilmenneestä erimielisyydestä
22483: huolimatta käy kuitenkin tästä valiokunnan mietinnöstä ja sen
22484: vastalauseista ilmi, ja toivottavasti tulee se käymään ilmi Eduskun-
22485: nan päätöksestäkin, että Suomen kansa heränneitä pohjarivejä myö-
22486: ten tulee seisomaan lakiensa ja oikeuksiensa kannalla. Se tulee pitä-
22487: mään viimeiseen asti kiinni luonnollisista oikeuksistaan samalla
22488: kuin se tunnustaa luonnolliset velvollisuutensa. Ja tämä on hyvä
22489: tietää sorron aikojen uudestaan uhatessa. Se on hyvä tietää meidän
22490: oman kansan, se on hyvä tietää niitten, jotka meidän oikeuksiamme
22491: tahtovat sortaa. Se on myöskin tulevaisuuden varalta hyvä tietää
22492: kotimaisen hallituksen, joko nykyisen tai jonkun tulevan. Silloin
22493: kun kotimainen hallitus asettuu vaikeinakin aikoina puolustamaan
22494: kansamme oikeuksia, silloin se voi tietää, että ainakin siinä asiassa
22495: sillä on kansan suuri enemmistö takanaan. Kun valiokunnan mie-
22496: tinnössä ja sen ponsissa on mielestäni kyllin selvästi ja ilman sivu-
22497: tarkoituksia lausuttu ilmi Suomen kansan oikeuskäsite, kun siinä
22498: on samalla tyynesti ja asiallisesti torjuttu meitä vastaan tähdättyjä
22499: aiheettomia hyökkäyksiä, niin pyydän osaltani saada kannattaa
22500: valiokunnan mietintöä, ja toivon, että Eduskunta hyväksyy sen
22501: palautuessaan perusteltuun päiväjärjestykseen.
22502: 
22503:     Ed. Bäck: Ed. Nevanlinnan pitkän lausunnon vielä soidessa
22504: korvissani en voi olla lausumatta ihmettelyäni siitä, että mainittu
22505: edusmies, niin entinen senaattori kun onkin, vielä ei ole päässyt irti
22506: koulupoikalogiikasta. Ensin hän tunnusti poikkeavansa asiasta,
22507: mutta sitten hän samassa silmänräpäyksessä sanoi tekevänsä sen
22508: siitä syystä, että toinen, nim. herra Renvall oli tehnyt samalla tavalla.
22509: »Pekka tekee väärin, koska Mattikin tekee samalla tavalla.•>
22510:     Mitä muuten tähän asiaan tulee, yhdyn minäkin niitten lausun-
22511: toihin, jotka ovat ilmituoneet surunsa siitä, ettei Suomen Eduskunta
22512: ole voinut nyt käsillä olevassa kysymyksessä esiintyä yksimielisenä.
22513: Mietinnön rubriikkina on Suomen oikeuden turvaaminen. En voi
22514: käsittää muuta kuin, että jokikisen miehen olio;i pitänyt yksimieli-
22515: senä yhtyä yhteiseen lausuntoon, kun on puhe semmoisesta asiasta.
22516: Niistä monista lausunnoista päättäen, joita on annettu, ei mitään
22517: yksimielisyyttä saavuteta. Tahtoisin kuitenkin - en toivo että,
22518: sillä mitään vaikutetaan - tahtoisin kuitenkin kannattaa sitä eh-
22519: dotusta, jonka täällä teki herra Schybergson. Ehkäpä herra Schy-
22520:                      Istunto 27 p. maaliskuuta 1908.
22521: 
22522: 
22523: bergsonin ehdotus kuitenkin jollain tavalla voisi, paremmin kuin va-
22524: liokunnan mietintö, koota ääniä ympärillensä.
22525:     Kolmannessa vastalauseessa on annettu hienosti myrkytetty muis-
22526: tutus hallitukselle siitä, ettei se ole menetellyt kyllin viisaasti Voima-
22527: asiassa. Minun ei ollut ollenkaan tarkoitus kosketella tähän asiaan,
22528: mutta tahdon kuitenkin puhua muutaman sanan herra Hjeltin lau-
22529: sunnon johdosta. Hän vielä voimallisemmin kuin kolmannen vasta-
22530: lauseen allekirjoittajat huomautti sitä tarmon puutetta, mihinkä
22531: hallitus muka on tehnyt itsensä syypääksi mainitussa asiassa. Voi
22532: olla niin, että hallitus ei ole ollut Voima-kysymyksessä kyllin tarmo-
22533: kas, mutta jollei hallitus ole ollut siinä tarmokas, niin on Uusi Suo-
22534: metar ollut sitä tarmokkaampi. Minä en tiedä, mikä lehti se oli, joka
22535: ensimmäisenä herätti kysymyksen tässä asiassa, oliko se Novoje
22536: Vremja vai Suometar, mutta sen minä tiedän, että Novoje Vremja
22537: ja muut sentapaiset lehdet ovat monasti vedonneet niihin kirjoituk-
22538: siin, jotka ovat löytyneet Uuden Suomettaren palstoilla juuri Voima-
22539: kysymyksessä. Ehkäpä Uusi Suometar on ollut liian tarmokas mai-
22540: nitussa asiassa. Kerrotaan, että eräs suomalaisen puolueen jäsenistä
22541: Pietarissa käydessään olisi vakuuttanut, ettei suomalaisen puolueen
22542: käsitys Voima-yhdistyksestä ole ihan sama kuin Uuden Suomettaren
22543: esitys siitä. Minä en tiedä, miten sen asian laita on, mutta se on mer-
22544: killinen ajan merkki. - Niinkuin sanoin, pyydän saada kannattaa
22545: herra Schybergsonin tekemää ehdotusta.
22546: 
22547:     Ed. Kallio: Jo välikysymystä tehdessä ilmeni tässä kama-
22548: rissa erimielisyyttä, ja kun sitä täällä ensi kerran käsiteltiin, tuli tämä
22549: erimielisyys vielä selvemmin näkösälle ja nyt se on ikuistettuna
22550: käsiteltävänä olevassa Perustuslakivaliokunnan mietinnössä. Pe-
22551: rustuslakivaliokunta näkyy olevan hieman kovaosainen mietintö-
22552: jensä suhteen yksimielisyyteen nähden, sillä viime talvena antoi
22553: se mietintönsä miljoona asiassa, jossa valiokunnan ponnen ta-
22554: kana oli ainoastaan valiokunnan puheenjohtaja (Ed. Setälä:
22555: Se ei ole totta!),       Nyt se on antanut mietinnön, jonka ta-
22556: kana on kolme valiokunnan jäsentä. Erimielisyys valiokunnassa
22557: näkyy johtuneen siitä, onko valiokunnan sanottava kotimaisesta
22558: hallituksesta mitään tämän yhteydessä. Arvostelua ei valiokunnan
22559: enemmistö näy voineen välttää. Lähetekeskustelussa olin minä
22560: sitä mieltä, että on turha puuttua tähän asian puoleen, ja että olisi
22561: kohdistettava asiassa kärki ulospäin, mutta kun tämä erimielisyys
22562: ilmenee mietinnössä, on luonnollista, että jokaisen Eduskunnan
22563: jäsenen täytyy määrätä kantansa näitten katsantokantain välillä.
22564:     En tahdo ruveta tätä pitkää keskustelua jatkamaan ja toista-
22565: maan niitä mielipiteitä, joita on täällä tuotu eri suunnilta. Mainit-
22566: sen vaan, että minä pääasiassa kannatan valiokunnan mietintöä,
22567: kumminkin niillä huomautuksilla, jotka ensimäisessä vastalauseessa
22568:             Välikysymys Suomen oikeuksien turvaamisesta.           479
22569: 
22570: 
22571: tuodaan ilmi. Ne huomautukset ovat sitä luonnollisempia, kun
22572: valitettavasti ei ole saatu valiokunnassa nähtäväksi asiakirjoja näin
22573: tärkeistä asioista, kuten venäläis-suomalaisen kongressin suunni-
22574: telmista.
22575:     Samoin mitä venäläisen poliisin toimivallan laajentamiseen
22576: tulee, niin siinä suhteessa on myös lausuttava ilmi tunteensa siitä
22577: syystä varsinkin, kun tuon kansamme turvallisuutta uhkaavan
22578: laitoksen vallan laajentamisesta on taaskin tietääkseni kysymys.
22579: Tähän kysymykseen nähden lausui senaatin varapuheenjohtaja,
22580: että kaikki oikeutetut Venäjän puolelta tehdyt vaatimukset ovat
22581: täytettävät, mikäli ei laki pane esteitä, ja sanoi, että senaatin toi-
22582: menpide, johon se 17 p:nä marraskuuta rgo6 ryhtyi, pidettiin Pie-
22583: tarissa tyydyttävänä. Näistä säädöksistä ja niitten tarkoituksen-
22584: mukaisuudesta on valitettavasti kuitenkin ollut kotimaassa eri
22585: mieliä. Näitten julkisuuteen tultua ilmeni tämä erimielisyys ei
22586: ainoastaan vastustuspuolueissa, vaan lausuttiin niistä epäilyksiä
22587: myöskin hallituksen lähellä olevissa lehdissä. Niinpä Helsingin
22588: Sanomissakin kirjoitettiin ja valitettiin sitä tuskastuttavaa tunnetta,
22589: minkä nämä aiheuttivat, ja kehotettiin näitten säädösten suhteen
22590: passiivisuuteen. Senaatin on taas, kuten sanoin, asiaa harkittava,
22591: kun tämä vaara uudistetussa muodossa uhkaa arvattavasti siitä
22592: syystä, että nälkä rajan takana kasvaa ja että tuota säädöstä 17
22593: p:ltä marraskuuta ei enää siellä pidetä tyydyttävänä. Sentähden
22594: on minusta Eduskunnalla syytä lausua toiveita tässäkin suhteessa,
22595: että senaatti seisoisi jyrkkänä. Tuollaisena toiveena lausuttuna
22596: mielipiteenä kannatan minä ensimäistä vastalausetta.
22597: 
22598:     Ed. Pesonen: Kun käsiteltävinä olevia välikysymyksiä suunni-
22599: teltiin, oli hyvinkin yleinen se mielipide, että tässä maallemme
22600: niin tärkeässä asiassa pysyttäisiin niissä kysymyksen pääkohdissa,
22601: joissa kaikki Suomen eduskunnan jäsenet voisivat olla yksimielisiä.
22602: Valitettavasti ei Perustuslakivaliokunnan mietintö monine vasta-
22603: lauseineen tyydytä tätä isänmaallista toivomusta. Sentähden olen
22604: tullut samaan ajatukseen kuin ed. Schybergson, että nim. olisi jätet-
22605: tävä pois se valiokunnan ponsilauseen kohta, johon nähden erimieli-
22606: syyttä on esiintynyt, ja ponnesta hyväksyttävä ainoastaan kolme
22607: ensimäistä kohtaa; ne, jotka toisen vastalauseen tekijät nimenomaan
22608: sanovat hyväksyvänsä ja joitten kanssa kolmannen vastalauseen
22609: ponnen edellinen kohta pääasiassa pitää yhtä. Että ensimäinen vasta-
22610: lause on sopusoinnussa mainittujen kohtien kanssa, on selvä. -
22611: Menettelemällä ehdotettuun tapaan seisoisi Suomen eduskunta
22612: niinkuin yksi mies idästä tulevaa vaaraa vastaan. Kannatan siis
22613: ed. Schybergsonin tekemää ehdotusta.
22614: 48o                Istunto 27 p. maaliskuuta 1<)08.
22615:                                        --------------------------
22616: 
22617: 
22618:     Ed. Danielson-Kalmari:           Yö on kulunut myöhään eikä
22619: suinkaan tee mieli jatkaa keskustelua. Se on kuitenkin tässä lopulla
22620: saanut sellaisen käänteen, että minä olen arvellut, jos kohta epäillen,
22621: ehkä olevan syytä ottaa puheeksi eräitä kohtia, joita ei ole koske-
22622: teltu keskustelun kuluessa.
22623:     Ensimäinen sellainen kohta on se, minkätähden ehkä on ollut
22624: tarpeellista alleviivata, että Suomen eduskunta kokonaisuudessaan
22625: ja Suomen kansa kokonaisuudessaan pitää kiinni sille vakuutetusta
22626: valtiollisesta, sisällisestä itsenäisyydestä. Tällaisen seikan allevii-
22627: vaaminen on siinä määrin tavallisissa oloissa luonnoton ja tarpeeton,
22628: että täytyy olla aivan erityisiä aiheita, jotka saattavat jonkun
22629: eduskunnan tekemään sen semmoisella erityisellä painolla, kuin se
22630: nyt on tehnyt, ja jolla esim. ed. vapaaherra Yrjö-Koskinen keskus-
22631: telun alkupuolella suomalaisen puolueen puolesta sen teki. Ja tähän
22632: on nimenomaan meidän puolueellamme ollut erityistä syytä sentäh-
22633: den, että vakuutetaan eri tahoilta Venäjällä sinne levitetyn sitä
22634: käsitystä, että tässä maassa on vahva puolue, joka jotenkin välin-
22635: pitämättömästi ottaisi vastaan maamme oikeuksien loukkauksen.
22636: Ja kun kysytään, mihin tämä käsitys siellä perustuu, niin viitataan
22637: kaikenlaisiin meidän omasta maastamme sinne levitettyihin tietoihin.
22638:      Sanottua käsitystä oli juurrutettu jo takavuosina, sitä on yllä-
22639: pidetty aivan viimeisinäkin aikoina. Se osa meidän sanomalehdistö-
22640: ämme, joka on helpoimmin venäläisen yleisön luettavana, sisältää
22641: tuontuostakin viittauksia siihen, että suomalainen puolue on valmis
22642: mistä hinnasta hyvänsä pyrkimään hallitukseen ja jos se vain saa-
22643: vuttaa tämän tarkoituksen, niin se on valmis syrjäyttämään maamme
22644: oikeudet. Olipa luettavana joku aika sitten, että muuan tämän Edus-
22645: kunnan jäsen, kun häneltä eräässä valtiollisessa kokouksessa Pieta-
22646: rissa kysyttiin, mitä suomalainen puolue ajatteli, mille kannalle se
22647:  asettuisi Venäjältä tuleviin tunnettuihin hyökkäyksiin nähden,
22648: kieltäytyi siinä kohden mitään vastaamasta. Näin on sanomaleh-
22649: dissämme kerrottu. Ja millä tavoin voidaan täälläkin edistää sitä käsi-
22650: tystä vastustajiemme keskuudessa, että me emme yhdessä rivissä
22651:  edes tahdo puolustaa maamme oikeuksia, siitä saimme esim. viime
22652: syksynä huomattavan esimerkin, kun muuan edustaja hallituspuolu-
22653: een keskuudesta lausui sen ajatuksen, että minä_- sillä minun pu-
22654: heestani hän puhui - olin lausunut sen toivomuksen, että 1901
22655: vuoden laiton asevelvollisuusasetus uudestaan pantaisiin meillä
22656: voimaan (Setälä: Kaartin pataljoona!). Ei yksistänsä sitä vaan
22657: myös asevelvollisuusasetus. Missä laajuudessa puhuja tarkoitti,
22658:  en voi sanoa, pääasia on, että se insinuatsiooni tehtiin, että
22659:  muka henkilö, joka sillä kertaa puhui koko puolueen nimessä, olisi
22660:  tahtonut, että maassamme pantaisiin uudestaan voimaan laiton ase-
22661:  tus. Ja tiedämmehän vielä senkin, että kun näihin aikoihin on teh-
22662:  ty hyökkäyksiä maamme ministerivaltiosihteerin syrjäyttämiseksi,
22663:              Vä~ikysymys Suomen oikeuksien turvaamisesta.               481
22664: 
22665: 
22666: niin tuontuostakin on täydelleen valheellisilla, kokonaan keksityillä
22667: jutuilla koetettu levittää sitä tietoa, että suomalainen puolue juo-
22668: nittelee ministerivaltiosihteerin kukistamiseksi. Tällä tavoin on
22669: levitetty keisarikunnan yleisöön sitä käsitystä, että Suomen kansa
22670: ei seiso eheänä, ei edes tarkoituksiinsa nähden, kun on kysymyksessä
22671: maamme valtiosäännön puolustaminen. Näin ollen voi olla isän-
22672: maallinen velvollisuus tällä hetkellä alleviivata sitä itsessään tiet-
22673: tyä ja luonnollista asiaa, että jokainen kansa, joka tahtoo elää, se
22674: pitää kiinni oikeuksistansa, jos kohta sen keskuudessa voikin syntyä
22675: erimielisyyttä siitä, millä tavoin nämä oikeudet ovat puolustettavat.
22676: Kuten sanottu näitä insinuatsiooneja, näitä parjauksia on koetettu
22677: aina höystää sillä, että on väitetty suomalaisen puolueen hinnasta
22678: mistä tahansa pyrkivän hallitukseen. Tämä asia saattaa nyt oike-
22679: uttaa muutamia huomautuksia suomalaisen puolueen kannasta hal-
22680: lituskysymykseen nähden.                       .
22681:      Siinä kohden minä ensiksikin pyydän muistuttaa sitä tunnettua
22682: asiaa, että sinä päivänä, jolloin entinen senaatti jätti eronhakemuk-
22683:  sensa ja jolloin ruhtinas Obolenski oli kutsunut luokseen eri puolu-
22684: eitten edustajia ja kehoitti heitä ryhtymään uuden hallituksen muo-
22685: dostamiseen, läsnä olevat suomalaisen puolueen jäsenet vastasivat,
22686: että heidän käsityksensä mukaan se oli se ryhmä eli ne ryhmät, jotka
22687: <llivat lähinnä panneet toimeen silloin tapahtuneen valtiollisen
22688:  muutoksen, joiden tuli muodostaa uusi hallitus, ja lausuttiin, että
22689: huolimatta kaikista persoonallisista näkökohdista tätä uutta halli-
22690:  tusta suomalaisen puolueen taholta lojaalisesti kannatettaisiin kai-
22691:  kessa siinä, missä suomalainen puolue huomaisi sen ajavan oikeata
22692: asiaa ja tekevän sen semmoisella tavalla, jonka suomalainen puolue
22693:  saattoi hyväksyä. Mutta jo seuraavana aamuna ilmoitettiin tuon
22694:  uuden hallituspuolueen keskuudesta, että se ei tahdo olla minkään-
22695:  laisissa neuvotteluissa suomalaisen puolueen kanssa siitä, millä ta-
22696:  voin asiat olisivat järjestettävät, siitä, mitä pitäisi sen julistuksen si-
22697:  sältää, joka ehdotettaisiin hallitsijan vahvistettavaksi. Ja tämän
22698:  ilmoituksen antoivat ne henkilöt, jotka sittemmin tulivat uuden
22699:  hallituksen etupäähän. Sillä teolla he ovat, se on muistettava,
22700:  määränneet kantansa suomalaiseen puolueeseen nähden ja välilli-
22701:  sesti myöskin määränneet suomalaisen puolueen kannan heihin.
22702:  He eivät ole tahtoneet suomalaisen puolueen kannatusta, he ovat
22703:  ryhtyneet hallitukseen syrjäyttämällä kaiken avun suomalaiselta
22704:  taholta, he ovat päättäneet johtaa hallitusta huolimatta niistä mieli-
22705:  piteistä, joita suomalainen puolue edustaa, ja huolimatta tämän
22706:  puolueen toiminnasta.
22707:       Kun sitten tänne Helsinkiin kokoontui suurempi suomalaisen
22708:   puolueen kokous, asettuivat sen maaseutujäsenet toiselle kannalle
22709:  kuin helsinkiläiset jäsenet olivat tehneet. Se mielipide pääsi maaseu-
22710:   tulaisten keskuudessa voitolle, että piti yritettämän n. s. kokoamis-
22711:                                                                    31
22712:                   Istunto 27 p. maaliskuuta 1<)08.
22713: 
22714: 
22715: hallitusta. Ja he ryhtyivät toimeen, nämä maalaisjäsenet, ja he
22716: saivat aikaan sen, että hallitsija itse jätti kahdelle henkilölle, jotka
22717: kuuluivat eri puolueisiin, nimittäin vapaaherra E. G. Palmenille
22718: ja vapaaherra Otto Wredelle, toimeksi yhdessä muodostaa kokoamis-
22719: hallituksen. Vaan tämä hallitsijan määräys kohtasi voittamatto-
22720: mia esteitä juuri niiden miesten puolelta, jotka sitte astuivat halli-
22721: tukseen. Senaatin talousosaston varapuheenjohtaja, mikäli varmasta
22722: lähteestä tiedän, asettui, ensi sijassa juuri hän, sellaiselle kannalle,
22723: että tämä hallitsijan määräys jäi toteutumatta ja mainittujen her-
22724: rojeq, vapaaherra Palmenin ja vapaaherra Otto Wreden sijasta,
22725: astui kun astuikin senaattori Mechelin hallituksen johtoon. Tästä
22726: nyt ei aiheutunut mitään muutosta suomalaisen puolueen kannassa
22727: uuteen senaattiin nähden. Tämä suhde ei voinut muodostua siksi
22728: auttavaksi, kannattavaksi, joksi se oli ensin aijottu meidän taholla.
22729: Sen täytyi jäädä vieraaksi, kylmäksi, sillä sen loukkauksen, joka oli
22730: tullut suomalaisen puolueen ja sen takana seisovan kansanaineksen
22731: osaksi, täytyi herättää tätä kylmyyttä. Suomalaisessa puolueessa
22732: päätettiin asettua odottavalle kannalle, tehdä niinkuin Uuden Suo-
22733: mettaren päätoimittaja äsken täällä mainitsi, tehdä niin, että uusi
22734: senaatti sai järjestää suhteemme Venäjään ilman että puolueemme
22735: siinäkään, missä se epäili uuden senaatin toimenpiteiden viisautta,
22736: millään tavoin toistaiseksi esittäisi eriävää kantaansa, jottei tämä
22737: eriävä kanta olisi minään esteenä senaatin toimenpiteitten onnistu-
22738: miselle.
22739:     Ja tällä kannalla me olemme olleet aivan viimeisiin aikoihin
22740: saakka. Niin kauan kuin eivät olot vielä olleet muuttuneet uhkaa-
22741: viksi, oli meistä oikeinta ja luonnollista, että me emme vähimmällä-
22742: kään tavalla puuttuisi näihin kysymyksiin, vaan odottaisimme sitä
22743: järjestelyä, jota senaatin puolelta luvattiin. Me emme tahtoneet
22744: millään tavalla vaikuttaa myöskään hallituksen kokoonpanoon.
22745: Meillä olisi ollut tilaisuutta siihen. Maamme äsken eronnut kenraali-
22746: kuvernööri ilmoitti heti kun hän astui toimeensa, suoruudella, joka
22747: herätti luottamusta ja kunnioitusta, myöskin meidän puolueemme
22748: tietoon sen käsityksen, joka johti häntä silloin kuin hän arvosteli
22749: kotimaisen hallituksemme kokoonpanoa. Hän lausui heti, että
22750: hänen ymmärtääkseen senaatti oli kokoonpantava sillä tavalla,
22751: että sillä olisi luja ja varma enemmistö kansaneduskunnassa ja kan-
22752: sassa. Ja kun kieltämättä nykyisellä senaatilla oli tällainen kannatus
22753: vanhassa säätyeduskunnassa, niin hän tältä kannalta lähtien katsoi
22754: aivan luonnolliseksi, että tämä uusi senaatti niine aineksineen, joista
22755: se oli muodostettu, johti maan hallitusta. Mutta viime keväänä
22756: tapahtuneiden vaalien jälkeen huomautti hän, että asema oli muuttu-
22757: nut, ja antoi ymmärtää, että hänen käsityksensä mukaan suomalai-
22758: sen puolueen tulisi olla mukana hallituksessa. Tämä tarjous ei
22759: johtanut mihinkään toimenpiteisiin meidän puoleltamme. Kun
22760:               Välikysymys Suomen oikeuksien turvaamisesta.                483
22761: 
22762: 
22763: valtiopäivät sitten viime marraskuun alussa lähtivät hajalle, otti
22764: kenraalikuvernööri tämän asian uudestaan puheeksi ja entistään pal-
22765: joa pontevammalla tavalla. Hän mainitsi, kuinka hänen tarkoituk-
22766: sensa täällä oli koota kaikki ne ainekset, jotka saattoivat yhtyä yllä-
22767: pitämään järjestystä ja valvomaan kansan edistystä, ja että hänelle
22768: olisi todellinen ilo, jos hän voisi saada maassamme toimeen hallituk-
22769: sen, joka paremmin kuin nykyinen senaatti pystyisi kokoomaan ym-
22770: pärillensä nämä ainekset. Ja hän jätti suomalaiselle puolueelle
22771: runsaasti aikaa miettiä, eikö se katsonut ajan tulleeksi, jolloin se
22772: voisi astua hallitukseen.
22773:     Tämä tarjous, tämä mietintöaika oli meillä silloin, kun suu-
22774: sanallisesti kerrottiin, että senaatin keskuudessa äänestettiin siitä,
22775: pitikö joku sija siellä myönnettämän suomalaisen puolueen jäsenille,
22776: ja silloin kun sanomalehdissä olleiden kertomusten mukaan toiselta
22777: taholta jätettiin kenraalikuvernöörille ansioluettelot senaattorin
22778: paikkojen saamiseksi.
22779:     Suomalainen puolue ei tosin silloin ollut koossa, mutta siinä pii-
22780: rissä, jossa näistä asioista neuvoteltiin, se käsitys pääsi valtaan,
22781: että ei ainakaan toistaiseksi pitäisi tarttua tähän tarjoukseen. Syyt
22782: olivat monet. Ensiksikään ei juuri miellyttänyt, että ryhdyttäisiin
22783: tällaiseen toimeen, silloin kun se oli maalle, jos kohta kuinkakin
22784: ystävällinen, niin kuitenkin vieras mies, joka oli näitä oloja tällä
22785: tavalla järjestämässä. Toiseksi se käsitys pääsi valtaan, että olisi
22786: ollut valtiollinen erehdys astua hallitukseen, erehdys siitä syystä,
22787: että meille oli ilmeistä, että monessa suhteessa meidän katsanto-
22788: kantamme erosi siitä, joka oli vallalla nykyisessä senaatissa, ja että
22789: kansassa ei ollut ymmärtääksemme riittävässä määrin vielä päässyt
22790: voimaan tieto siitä, että senaatti oli oleellisissa kohdin käsittänyt
22791: aseman vaatimukset väärin. Kansan täytyi ensin, suuremmassa
22792: määrin kuin oli tapahtunut, vapautua siitä huumauksesta, jonka
22793: suurlakko oli mukanaan tuonut.
22794:     Mutta vaikka kantamme oli tällainen, ei kulunut pitkä aika,
22795: ennenkuin täyttä totta ruvettiin suomalaisen puolueen keskuudessa
22796: uudestaan miettimään, olimmeko sittenkään oikeutettuja jättä-
22797: mään edesvastuun hallituksessa yksistään toisten kannettavaksi.
22798: Tämä epäilys syntyi silloin, kun maamme valtiollinen asema uudel-
22799: leen alkoi tuntuvammassa määrässä viime vuoden lopulla synkis-
22800: tyä. Me olimme pysyneet loitolla kaikista ajatuksista astua lukui-
22801: sarumin tai pienemmällä miesmäärällä hallitukseen, me olimme pysy-
22802: neet erillään niistä ajatuksista, silloin kun olot olivat suhteellisesti
22803: suotuisat, mutta kun asema kävi uhkaavaksi, silloin meidän
22804: käsityksemme oli, että oli tehtävä mitä suinkin voitiin tehdä, jotta
22805: eri rivit voisivat yhdistyä, ja että saataisiin hallitus, jolla olisi takanaan
22806: kansan enemmistö ja joka sentähden voisi ponnella ja voimalla edus-
22807: taa kansaamme myös ulospäin.
22808:                     Istunto 27 p. maaliskuuta 1<}08.
22809: 
22810: 
22811:      Tämä katsantotapa tuli näkyviin siinäkin lausunnossa, jonka minä
22812: tältä paikalta esitin, s~lloin kun nämä välikysymykset ensi kerran
22813: olivat esillä. Mutta muistetaanhan, että minä heti sain täältä oike-
22814: alta herra Schybergsonilta sen vastauksen, että tällaisissa oloissa,
22815: silloin kuin vieras sorto uhkaa, ei suinkaan minkäänlainen kokoomis-
22816: hallitus ole paikallaan. Hän arveli, että näissä oloissa on parempi,
22817: että meillä on hallitus, jolla ei olekaan eduskunnan kannatusta.
22818: Voitaisiin ehkä sanoa, että tämä ed. Schybergsonin lausunto oli
22819: muuan noita lehtiä hänen hauskasta valtiollisesta juttutuvastaan,
22820: (naurua), joita me olemme tottuneet kuulemaan ja joista kyllä
22821: jokin lehti on usein meidän muiden mielestä jonkunmoisessa risti-
22822: riidassa edellisten kanssa. Mutta minä luulen, että tehtäisiin väärin,
22823: jos asia käsitettäisiin siten. Kyllä on tullut monella muullakin ta-
22824: valla näkyviin, että kaikki ne puheet, jotka hallituspuolueen keskuu-
22825: desta pidettiin täällä aikaisemmin viime vuoden kuluessa siitä, että
22826: olisi saatava aikaan jonkunmoinen kokoomushallitus, ne ovat rauen-
22827: neet olemattomiin, sitten kun asema todella on muodostunut sellai-
22828: seksi, että suomalaisessa puolueessa on ruvettu ajattelemaan, täy-
22829: tyisikö sillä taholla koettaa voittaa se hyvinkin suuri vastenmieli-
22830: syys, joka on vallinnut ja edelleen vallitsee sen keskuudessa kaikkia
22831: tällaisia tuumia vastaan.
22832:      Siinä nyt on se suuri eroavaisuus katsantotavassa oikeiston ja
22833: keskustan välillä, että me eri aikoina ja aivan erilaisissa oloissa tu-
22834: lemme tähän ajatukseen voimien yhdistämisestä. Ja sillä kannalla
22835: kun asiat nyt ovat, niin täytynee kyllä resigneerata ja katsoa mah-
22836: dolliseksi, että tämä eduskunta ei pysty saamaan aikaan minkään-
22837: laista lujaa ja varmaa kannatusta millekään hallitukselle, ja että
22838: meidän siis täytyy toistaiseksi tyytyä siihen, että jätämme kaikki
22839: unelmat eduskunnan vaikutuksesta hallituksen kokoonpanoon ja
22840: sen toimintaan ja, tuntien voimattomuutemme tässä kohden, an-
22841: namme aivan toisenlaisten tekijäin määrätä, miten hallitus on ko-
22842: koonpantu ja mitä se toimii ja mitä se saa aikaan. On mahdollista.
22843: että tähän täytyy tyytyä. Sekin, sanoisinko vihamielisyys, jolla
22844: tänä iltana on oikeiston taholta puhuttu keskustan, suomalaisen
22845: puolueen keskuudesta lähteneestä UI vastalauseesta, sekin on
22846:  omansa näyttämään, että meillä on vielä pitkä tie edessä, ennenkuin
22847:  joudumme niin pitkälle, että erillään olevat porvarilliset ainekset
22848: voivat siinä määrin yhtyä, että he voisivat kannattaa yhteistä hal-
22849: litusta. Ja mahdollistahan on, että ne ryhmät, jotka ovat tässä edus-
22850: kunnassa edustettuina porvarillisella taholla, eivät koskaan tule
22851:  siinä määrin lähestymään toisiansa. Sillä sehän on kyllä totta,
22852:  että kuinka väliaikaiseksikin se sopimus ajateltaisiin, joka tarvittai-
22853:  siin, ennenkuin nämä ryhmät voisivat asettua yhdessä hallitusta
22854:  kannattamaan, niin täytyisi sen kuitenkin koskea sellaisia kysy-
22855:  myksiä, jotka ovat tärkeitä ja joihin nähden mielipiteet jyrkästi
22856:             Välikysymys Suomen oikeuksien turvaamisesta.          485
22857: 
22858: 
22859: törmäävät vastatusten. On siis mahdollista, että vasta Suomen kansa
22860: itse, kun se uudestaan saa tilaisuuden lausua tahtonsa, pääsee osoit-
22861: tamaan, pystyykö se luomaan itselleen eduskuntaa, jossa on luja ja
22862: varma ja pysyvä enemmistö, tahi voiko se edes lähettää tänne sel-
22863: laisia ryhmiä, jotka keskenänsä saattavat yhtyä - jos kohta vain
22864: väliaikaisesti - yhteisen toimintaohjelman ympärille, ja ovatko
22865: olot sitten sellaisia, että tämä tällainen enemmistö voi kohdaltansa
22866: vaikuttaa hallituksen kokoonpanoon ja siis sen toimintaan. Minä
22867: sanon •>kohdaltansa>>, sillä muistettavahan on, että ei ole suinkaan
22868: tämä eduskunta yksinänsä, joka määrää hallituksen kokoonpanon;
22869: suotuisimmissa oloissa se voi vaikuttaa siihen koko paljon, mutta jos
22870: olot käyvät vastakkaisiksi, niin ehkä se ei vaikuta siihen ollenkaan.
22871: Ja mikä on arveluttavaa nykyisessä asemassa, on se, että niin kauvan
22872: kuin tämä asema saa jatkua tällaisena, että meillä on hallitus, jolla
22873: on takanansa eduskunnassa vaan vähemmistö, vain I/4, ja niin kau-
22874: van kuin meillä on hallitus, joka juuri sentähden, että sillä on taka-
22875: nansa täällä vaan vähemmistö, ei pysty millään tavoin johtamaan
22876: eduskuntaa, vaan silloinkin, kun sen ja eduskunnan toimet käyvät
22877: samaan suuntaan, joutuu kulkemaan eduskunnan jälessä, sen joh-
22878: dettavana, - sanon, että niin kauvan kuin asema jatkuu tällaisena,
22879: niin kauvan se vaara yhä vaan kasvaa, että meidän eduskuntamme
22880: vaikutus hallitukseen supistumistaan supistuu, yhä kauvemmaksi
22881: ehkä väistyy se päivä, jolloin toiveemme todellisesta, hartaasta
22882: myötävaikutuksesta hallituksen ja eduskunnan välillä toteutuu.
22883:     Nyt ovat olot muuttuneet sellaisiksi, että suomalainen puolue
22884: on katsonut velvollisuudekseen luopua siitä odottavasta kannasta,
22885: jolle se vielä viime valtiopäivien aikana asettui. Se on tullut siihen
22886: käsitykseen. että meidän nykyinen senaattimme - josta minä
22887: täällä en tahdo sanoa mitään alentavaa- on joutunut sellaiseen ti-
22888: laan, että se ei voi tarpeellisella voimalla edustaa maatamme ulos-
22889: päin eikä myöskään tarpeellisella voimalla johtaa sisällisten asiaimme
22890: kehittymistä. Ja tultuaan tähän käsitykseen suomalainen puolue,
22891: suomalainen edustajaryhmä, on katsonut velvollisuudekseen tällä
22892: hetkellä lausua tämän julki. Se luulee tekevänsä tällä palveluksen
22893: isänmaalle, se käsittää aseman vaatimukset sillä tavoin. On mah-
22894: dollista, että se erehtyy, on mahdollista, että olisi ollut parempi,
22895: että kaikki sisäiset riidat, erimielisyydet olisi syrjäytetty. Vaka-
22896: van mietinnän jälkeen suomalainen edustajaryhmä on tullut toisen-
22897: laiseen käsitykseen ja on asettunut kannattamaan sitä vastalausetta,
22898: jonka sen jäsenet Perustuslakivaliokunnassa ovat esittäneet. Ei
22899: ole meidän päätettävissämme, mitä meidän toimintamme mahdolli-
22900: sesti vaikuttaa siihen hallitukseen ja niihin puolueisiin, jotka isän-
22901: maan tulevaisuuden ratkaisuhetkellä syrjäyttivät, lykkäsivät luo-
22902: taan sen käden, jonka me silloin tarjosimme. Me emme tiedä, onko
22903: meidän kantamme tälläkään hetkellä enemmän vaikuttava nykyisen
22904:                       Istunto 27 p. maaliskuuta 11)08.
22905: 
22906: 
22907: hallituksen ja sen puolnelaisten menettelyyn. Mutta kuinka käy-
22908: neekin, niin se aikahan nyt on toivottavasti lopussa, jolloin tässä
22909: Eduskunnassa ja Suomessa ylipäänsä ajetaan puolueasioita sillä
22910: tavoin, että koetetaan maan oikeuksien vastustajille leimata jotakin
22911: osaa kansastamme sellaiseksi, ettei se tahdokaan välittää kansamme
22912: oikeuksien säilyttämisestä, ja jos vakaumus siitä, että tässä kohden
22913: menettelyn tulee muuttua, on juurtunut kaikilla tahoilla, ja jos
22914: kykenemme sen mukaan toimimaan, niin silloin on kuitenkin toi-
22915: vottavasti yksi tärkeä edellytys saavutettu ja yksi askel astuttu
22916: lähemmäksisitä aikaa, jolloin me voimme eheärumin rivein kuin tätä
22917: nykyä kestää uhkaavat vaarat ja sopia siitä menettelystä, siitä toi-
22918: minnasta, jolla kansamme oikeuksia tulee puolustaa.
22919: 
22920:     Senaattori .M.echelin: Olin pyytänyt puheenvuoroa ainoas-
22921: taan tehdäkseni pienen oikaisun, mutta sittemmin on herra Daniel-
22922: son-Kaimari esiintuonut niin paljon sellaista, jonka johdosta minulla-
22923: kin olisi paljon sanottavaa. Mutta yö on nyt niin myöhäksi kulu-
22924: nut ja olen niin väsynyt, etten tahdo tällä hetkellä ryhtyä sellaisiin
22925: selityksiin, joita tämä viimeinen puhe vaatisi. Minä luovun tällä
22926: kertaa puheenvuorosta toivossa, että saan herra Danielson-Kalma-
22927: rin kanssa näistä kysymyksistä toisessa tilaisuudessa puhua.
22928: 
22929:     Ed. Turkia: Suurta suuttumusta ovat kautta maan herättä-
22930: neet ne toimenpiteet, joita kotimaiset viranomaiset ovat osoittaneet
22931: Venäläisten pakolaisten suhteen. Kun tämän kyseessä olevan mie-
22932: tinnön perusteluissa, samaten kuin ponsissa, mainitaan tästä asiasta,
22933: suvaitsi senaatin varapuheenjohtaja huomauttaa, että sellaiset
22934: syytökset eivät koske senaattia, moitteet ovat muka aiheettomat.
22935: Minä olisin toivonut, että etenkin kun syytös esiintyy siinä muodossa
22936: kuin toisen vastalauseen ponnessa, senaatin varapuheenjohtaja olisi
22937: koettanut asiallisesti torjua sitä. Jokainenhan tietää, että toimen-
22938: piteet venäläisten pakolaisten ahdistamiseksi ovat johtuneet senaa-
22939: tin kiertokirjeen johdosta, jonka senaatti lähetti maamme kaikille
22940: kuvernööreille IJ p:nä marraskuuta Igo6. Siinä kiertokirjeessä
22941: sanotaan m. m. seuraavasti: >>Saapuneiden tietojen mukaan on
22942: viime aikoina Venäjän miehiä, jotka ovat tehneet rikoksia keisari-
22943: kunnassa ja sentähden olisivat siellä syytteeseen pantavat ja ran-
22944: gaistukseen saatettavat, yhä suuremmassa maann vetäytynyt
22945: Suomeen. Tämän johdosta on Keisarillinen Senaatti tahtonut voi-
22946: massa olevain säännösten ja oikeusperiaatteiden nojalla noudatetta-
22947: vaksenne ilmoittaa: että kun asianomainen keisarikunnan viranomai-
22948: nen kirjallisesti pyytää sellaisen henkilön pidättämistä ja luovut-
22949: tamista keisarikunnassa syytettäväksi tuomioistuimessa ja rangais-
22950: tukseen saatettavaksi, teidän on viipymättä annettava sellaista virka-
22951: apua, jos on oheen pantu selitys siitä, että sellainen viranomainen
22952:               Välikysymys Suomen oikeuksien turvaamisesta.            487
22953: 
22954: 
22955: keisarikunnassa, joka siellä on oikeutettu vangitsemisesta määrää-
22956:  mään, on päättänyt ilmiannetun vangittavaksi erityisestä nimite-
22957: tystä rikoksesta.>> Samassa kiertokirjeessä sanotaan myös: »Sel-
22958: lainen vaatimus voidaan tehdä myös sähköteitse>>. Kuka sitten on
22959: se asianomainen viranomainen keisarikunnassa, joka on oikeutettu
22960: tuollaisen vaatimuksen tekemään? Se sanotaan tässä kiertokirjeen
22961: loppuDsassa, että semmoisen vaatimuksen voi tehdä keisarikunnassa
22962: Dleva tuomioistuin sekä myös poliisiviranomainen. Tällä toimenpi-
22963: teellä on siis senaatti antanut Venäjän poliisiviranomaisille tilaisuu-
22964: den vaikuttaa maamme rikosprosessin kulkuun. Minkälaiset Venä-
22965: jän poliisikuntaan lukeutuvat henkilöt tahansa voivat sähköteitse
22966: vaatia kotimaisia viranomaisia panemaan vangitsemisia toimeen
22967: Suomessa, voivat vangituttaa Venäjän kansalaisia ja samalla panettaa
22968: kotitarkastuksia toimeen.
22969:     Tätä kiertokirjettä ovat eri viranomaiset käsittäneet eri tavalla.
22970: Esim. Uudenmaan läänin kuvernööri käsitti, että tuollaisen vangitse-
22971: misvaatimuksen 'voi tehdä venäläinen poliisiviranomainen mille
22972: kotimaiselle viranomaiselle tahansa.         Tuollainen käsitys selviää
22973: Uudenmaan läänin kuvernöörin kiertokirjeestä, jonka se julkaisi
22974: alaisilleen virkamiehille vähän sen jälkeen kuin senaatin kierto-
22975: kirje oli julkaistu. Senaatin kiertokirjeen alussa sanotaan, että
22976: mainittu kiertokirje nojaa voimassa oleviin säännöksiin ja oikeusperi-
22977: aatteisiin. Mutta nyt kuitenkaan ei löydy sellaisia voimassa olevia
22978: säännöksiä, joiden avulla ja joihin nojautuen senaatti voisi myön-
22979: tää venäläisille viranomaisille tuollaisen oikeuden. Asetuksessa
22980: 2 p:ltä kesäkuuta 1826, jossa käsitellään näitä asioita, sanotaan seu-
22981: raavaa:
22982:     »Jos ilmiannetut ovat rikospaikkakunnalta paenneet, on sikäläi-
22983: nen tuomioistuin velvollinen, vaarinottaen mitä tässä on määrätty,
22984: ryhtymään toimeen rikoksellisten tiedustelemiseksi toisessa maassa,
22985: ja asianomaisessa paikassa vaatimaan niiden tuomista; ja on asian-
22986: Drnainen hallintovirasto siinä maassa, missä rikollinen tavataan,
22987: velvollinen pitämään tointa hänen lähettämisestään sen tuomio-
22988: istuimen eteen, joka on hänen tuomiotansa vaatinut.» Siis asetuk-
22989: sessa annetaan tuollainen vaatimusoikeus lailliselle tuomioistui-
22990: melle eikä poliistviranomaisille, niinkuin senaatin kiertokirje sisältää.
22991: Jokaiselle lienee selvillä, että venäläinen poliisiviranomainen ja lailli-
22992: nen tuomioistuin eivät nyt kuitenkaan ole samanarvoisia.
22993:     Otan tässä muutamia esimerkkejä, osottaakseni, minkämoisiin
22994: tuloksiin on tultu tätä senaatin kiertokirjettä seuratessa.
22995:     Joulukuun r ja 2 p:nä 1907 toimitettiin kuvernöörin käskystä
22996: Terijoella kotitarkastuksia Nasarovan ja Vasiljeffin huvilassa sekä
22997: herra Toivolan kirjakaupassa. Tarkastuksen toimitti nimismies Hyy-
22998: ryläinen suomalaisten poliisien avustamana ja venäläinen suojelus-
22999: Dsaston asiamies Uranoff kahdeksan venäläisen poliisin avustamana.
23000:                       Istunto 27 p. maaliskuuta 1908.
23001: 
23002: 
23003: Ensimmäisen päivän aamuna kello 8 alkoi tarkastus Vasiljeffin hu-
23004: vilassa rouva J enitshevitshin asunnossa. Takavarikkoon otettiin
23005: joukko venäläistä kirjallisuutta, jota oli tuotu Pietarista ja jota siellä
23006: myydään julkisesti. Rouva J enitshevitshille ilmoitettiin, että häntä
23007: epäillään, että hän kuuluu vojennyj sojuz-nimiseen valtiolliseen liit-
23008: toon. Samana päivänä yrittivät venäläiset ja suomalaiset viran-
23009: omaiset panna kotitarkastuksen toimeen herra Toivolan kirjakau-
23010: passa. Kun Toivola kielsi sen, lukittiin ovet ja venäläinen suojelus-
23011: osaston asiamies Uranoff käski nimismiestä vangitsemaan Toivolan.
23012: Nimismies ei kuitenkaan katsonut voivansa noudattaa venäläisen
23013: viranomaisen laitonta määräystä.
23014:     Joulukuun 2 päivänä aamulla alkoi tarkastus herra Toivolan
23015: kirjakaupassa. Kun Uranoff kahdeksan sivilipukuisen miehen kanssa
23016: tuli paikalle, ei herra Toivola suostunut päästämään muita sisään,
23017: kuin suomalaiset viranomaiset ja herra Uranoffin, jolla oli kuvernöö-
23018: rin valtuutus tarkastukseen osaaottamaan, mutta herra Uranoff
23019: vaati oikeutta myös seuralaisilleen päästä huoneeseen sisään ja otta-
23020: maan tarkastukseen osaa. Herra Toivola perusteli kieltoaan sillä,
23021: että jos kaikki ne venäläiset pääsevät sisään kirjakauppaan, niin
23022: hän ei voi millään tavalla vastata, mitä kaikkea he ovat sieltä löytä-
23023: vxnaan. Herra Uranoff taas uhkasi, että jos hänen seuralaisiansa
23024: ei päästetä sisään, niin hän kahden tunnin kuluessa hankkii venäläistä
23025: sotaväkeä avukseen. Lopulta tunkeutui Uranoff seuralaisineen sisään.
23026: ja sitte alkoi perinpohjainen kotitarkastus, jossa herra Uranoff ja
23027: hänen seuralaisensa mitä innokkaimmin ottivat osaa itse tarkastuk-
23028: seen, nostellen ja etsiskellen joka puolella olevia kirjapakkoja, vali-
23029: koiden kirjasia ja määräillen, mitä otetaan takavarikkoon. Pari
23030: tuntia tällä tavoin kun oli tarkastusta kestänyt, keskeytettiin se ja
23031:  tarkastajat läksivät lähellä olevaan Nasarovan huvilaan pitämään
23032: tarkastusta. Mainitussa huvilassa asui hammaslääkäri J elnitski,
23033:  joka ei sattunut olemaan kotona. Siitä huolimatta pantiin tarkastus
23034:  toimeen. Tarkastuksesta kertoo rouva Jelnitskaja, joka pienen lap-
23035: sensa kanssa oli tarkastuksessa läsnä, seuraavaa: Asunnossani toi-
23036:  sena päivänä joulukuuta 1907 toimitettu kotitarkaastus tapahtui
23037:  poliisiviranomaisen ilmoituksen mukaan kuvernöörin käskystä,
23038:  jossa käskyssä puhuttiin kotitarkastuksen toimeeripanosta Nasaro-
23039: van huvilassa. Kun Terijoella on kuitenkin olemassa useampia Nasa-
23040:  rovan huviloita, jää minulle epätietoiseksi, miksi juuri tämän käskyn
23041:  nojalla tultiin minun luokseni. Vaikka tarkastuksen toimitti
23042:  paikkakunnan poliisiviranomaiset, joten venäläisellä suojelusosas-
23043: ton virkamiehellä olisi ollut oikeus ainoastaan olla saapuvilla, otti
23044: kuitenkin todellisuudessa viimeksi mainittu paljon innokkaammin
23045:  osaa tarkastukseen.      Penkoi aivan itsenäisesti kirjoituspöydän
23046:  laatikoita, luki yksityiset kirjeeni. Sitä paitsi otti vielä innokkaasti
23047:  osaa eräs Melartinin ja Törnkvistin entinen sihteeri Lahin, nyky-
23048:             Välikysymys Suomen oikeuksien turvaamisesta.           489
23049: 
23050: 
23051: jään Pietarin suojelusosaston palveluksessa. Kaikki tämä tapahtui
23052: nähteni. Mitä muissa huoneissa tapahtui, en ollut tilaisuudessa seu-
23053: raamaan, kun olin pienen lapseni takia pakoitettu poistumaan.
23054: Mutta kun muutaman ajan kuluttua menin yläkertaan, ilmoittaakseni,
23055: että siellä, paitsi vieraille vuokraamiani huoneita, oli vielä yksi,
23056: joka kuului miehelleni, niin oli venäläinen tshinovnikka paraillaan
23057: tarkastamassa kirjoja ja sanomalehtiä, joista hän heti pidätti osan,
23058: sekä sittemmin kaikenlaisten muistiinpanojen y. m. kirjoituksien,
23059: jotka eivät mitään rikollista sisältäneet, kera otti takavarikkoon.
23060: Lehtien joukossa oli totta kyllä n. k. kiellettyjä Venäjällä, vaan ei
23061: niiden yksityisnumerojen säilyttäminen ole venäläistenkään lakien
23062: mukaan rikos. Pidätettyjä esineitä ei minulle näytetty, joten en
23063: vieläkään varmaan tiedä, mitä kaikkea minulta otettiin. Tarkas-
23064: tuksen jo ollessa loppumaisillaan tuli postinkantaja tuoden postin,
23065: jonka kuitenkin venäläinen tshinovnikka ennättäytyi sieppaamaan
23066: hänen kädestään, luki ensimäiseksi, ilmoittaen samalla, että hänellä
23067: on oikeus pidättää ne, ja olla kokonaan antamatta niitä minulle.
23068: Ylipäänsä olivat he tarkastuksen aikana tavallisen röyhkeitä, pu-
23069: huivat julkeuksia, tuntien itsensä yleensä isäntinä, ikäänkuin ei
23070: tarkastus tapahtuisi Suomessa, vaan Venäjän alueella. Suomalai-
23071: nen poliisi katseli ääneti tätä isännöimistä, panematta pienintä-
23072: kään estettä heille.
23073:      Vaikeaksi luultavasti käy senaatin jäsenten väittäminen, että
23074: tällaisia kotitarkastuksia olisi todellakin pantu toimeen maamme
23075: oikeusperiaatteiden mukaan.
23076:      Ajattelin yksityiskohtaisemmin käydä tekemään selvää näistä
23077: tarkastuksista, mutta katsoen siihen, että aika on näin myöhäinen,
23078:  ehkä riittää nämä pari esimerkkiä, jotka tässä kerroin.
23079:      Muuten näyttää olevan keksittynä keino, jonka avulla kotimai-
23080:  set viranomaiset syrjäyttävät kokonaan näitten nykyään pahek-
23081:  suttujen ja laittomilta näyttävien kotitarkastusten toimeenpanemi-
23082:  sen venäläisten viranomaisten myötävaikutuksella. M. m. on Viipu-
23083:  rissa otettu poliisilaitoksen palvelukseen eräs, josta sanomalehti
23084:  Karjala tiesi vähän aikaa takaperin kertoa, että se henkilö on osoit-
23085:  tautunut innokkaimmaksi Uranoffin apulaiseksi. Sen venäläisen
23086:  suojelusosaston jäsenen nimi on Lukianoff. Tämä venäläinen poliisi,
23087:  joka nyt on täysin perustuslaillinen, tulee kai tästälähtien tekemään
23088:  tämän tapaisia kotitarkastuksia ja vangitsemisia. Luultavasti
23089:  niitä kerätään Pietarin suojelusosastosta lisää. Näin ollen kaikki
23090:  sentapaiset vangitsemiset tulevat kai tästä lähtien tapahtumaan
23091:  täysin perustuslaillisen menettelyn mukaan.
23092:      Kun senaatti kerskuu oikeusperiaatteista, niin olisi toivonut,
23093:  että kun kotimaiset viranomaiset ovat lähettäneet venäläisiä pako-
23094:  laisia Suomesta Pietariin, olisivat samalla ottaneet selvän, tulevatko
23095:  lähetetyt pika- tai · sotaoikeuksien tuomittaviksi, sillä maamme
23096: 490                   Istunto 27 p. maaliskuuta I<}08.
23097: 
23098: 
23099: oikeusperiaatteet eivät tunnusta laillisiksi oikeuslaitoksiksi pika-
23100: tai sotaoikeuksia. Jos senaatilla ei ole mitään takeita siitä, että nuo
23101: vangitut henkilöt ovat säilyneet pika- ja sotaoikeuksien tuomioilta,
23102: silloin senaatti ei ole menetellyt maamme oikeusperiaatteiden mu-
23103: kaisesti. Jos taas joku niistä on joutunut pika- tai sotaoikeuksien
23104: tuomittavaksi, niin kotimaisten viranomaistemme toimenpiteet,
23105: jotka ovat tapahtuneet senaatin kiertokirjeen pohjalla, ovat maamme
23106: oikeusperiaatteita vastaan.
23107:      Siinä senaatin selostuksessa, jonka senaatti on lähettänyt Keisa-
23108: rilliselle Majesteetille 21 p:nä maaliskuuta 1907, on muutamia sel-
23109: laisia kohtia, joihin täytyy lyhykäisesti kajota. Senaatti siinä selos-
23110: tuksessa tekee selvää niistä toimenpiteistä, joihin se on ryhtynyt
23111: sekä yleensä niistä olosuhteista, jotka maassa ovat vallinneet. M. m.
23112: antaa se kuvauksia maassamme vallinneista työlakoista sekä siitä,
23113: mitä senaatti on toiminut niiden suhteen. Viipurin-Valkeasaa-
23114: ren rataosalla vallinneesta lakosta kerrotaan senaatin selostuksessa,
23115: että tällä rataosalla työväki oli kesällä 1906 tehnyt lakon •>saa-
23116: dakseen suurempia työpaikkoja. Kun heidän vaatimuksiansa ei
23117: voitu täyttää, koettivat lakkolaiset estää muita työmiehiä suo-
23118: rittamasta työtä. Niitten suojelemiseksi täytyi hankkia ylimää-
23119: räinen lähes sadanmiehinen poliisivartio.•> Tällainen kuvaus ilman
23120: minkäänmoista selitystä, vain sanomalla, että työväen vaatimuksia
23121: ei voitu täyttää, on todellakin yksipuolinen. Mitä työväki sitten
23122: vaati mainitulla rataosalla niin mahdotonta, ettei sitä voitu täyt-
23123: tää? Työväki esitti siellä 24 p:nä kesäkuuta ratainsinöörille seu-
23124: raavan palkkavaatimuksen:
23125:      Täysi-ikäisen miehen palkaksi 3 mk. 40 p. päivältä - ennen oli
23126: päiväpalkka 2 mk. 8o p. -, 16 vuotta täyttäneille nuorukaisille
23127: 2 mk. 50 p. päivältä.        Kun työpäivä siellä oli kymmentuntinen,
23128: tuli täysi-ikäiselle tuntipalkaksi 32 p:iä ja 16-vuotiselle 25 p:iä. Tämä
23129: tällainen vaatimus oli senaatin mielestä sellainen, että, niinkuin
23130: mainitussa selostuksessa sanotaan, •>heidän vaatimuksiansa ei voitu
23131: täyttää•>. Senaatin taholla enempää kuin rautatiehallituksenkaan
23132: taholla ei tahdottu niitä täyttää, ne olisi kyllä voitu täyttää, sillä
23133: eihän suinkaan Keisarillisen Senaatin jäsenet voine väittää, että nuo
23134: vaatimukset olivat kohtuuttomia. Tämän lisäksi suostui työväki
23135: mainitulla rataosalla heittämään koko asian sovinto-oikeuden rat-
23136: kaistavaksi, mutta senaatti ei ottanut tätä työväen toivomusta
23137: huomioon, vaan sen sijaan, niinkuin selostuksessa mainitaan, määräsi
23138: mainitulle rataosalle noin satakunta poliisia. Poliisien siellä pitämi-
23139: nen tuli paljoa enemmän maksamaan, kuin mitä nuo työläisten
23140: vaatimukset olisivat tehneet, jos ne olisi tyydytetty. Mutta siitä
23141: huolimatta sanoo senaatti Keisarille lähettämässään selostuksessa,
23142: että niitten vaatimuksia ei voitu täyttää.
23143:              Välikysymys Suomen oikeuksien turvaamisesta.           491
23144: 
23145: 
23146:      Laukon häädöistä kerrotaan mainitussa selostuksessa seuraavasti:
23147: »maalaispoliisi oli vahvistettu Helsingistä ja Hämeenlinnasta tuo-
23148: dulla poliisimiehistöllä. Tämä vaikutti valtavasti saapuville tullee-
23149: seen rahvaaseen, niin että häädöt voitiin panna toimeen tarvitse-
23150: matta käyttää fyysillistä väkivaltaa.>> Kuitenkin on nyt laillisen
23151: tuomioistuimen edessä vaialtisesti todistettu, että poliisit siellä
23152: häätömatkoil1aan käyttivät piiskaa ja hakkasivat ihmisiä seipäillä,
23153: mutta tästä huolimatta selittää senaatti hallitsijalle, että siellä ei
23154: tarvinnut käyttää fyysillistä väkivaltaa. Onko todellakin senaatissa
23155: sellainen käsitys, että piiskan ja seipäitten käyttäminen ei ole fyy-
23156: sillistä väkivaltaa. Muuten se •>valtava vaikutus•>, jonka senaatti
23157: kertoo poliisin käytöksen herättäneen, ei suinkaan ole eduksi senaa-
23158: tille.
23159:      Mainitussa selostuksessa olisi vielä useampia eri kohtia, jotka an-
23160: saitsisivat selvitystä toiseltakin puolen, mutta katsoen siihen, että
23161: aika on niin myöhäinen, en tahdo niihin enää tällä kertaa kajota.
23162: 
23163:      Ed. Malmivaara: Kun käytän puheenvuoroa tässä asiassa, en
23164: esii1iny minkään ryhmän puolesta, sillä siihen ei minulla ole val-
23165: tuutusta, vaan puhun yksinomaan omasta puolestani, ja teen sen
23166: siitä syystä - huolimatta eduskunnan väsymyksestä - että vastuu
23167: vaikencmisesta tuntuu tällä hetkellä raskaalta. Minulla on nimit-
23168: täin se tunne, että ämän illan eli oikeammin tämän aamun päätök-
23169:  sel\~i tuiee olemaan ratkaiseva merkitys.
23170:       Pyydän saada kiinnittää arvoisan eduskunnan huomiota erää-
23171:  seen seikkaan, joka ei ole tullut kosketelluksi pitkässä keskuste-
23172: lussa muissa kuin valtioneuvos Danielson-Kalmarin äskeisessä pu-
23173: heessa, mutta jolla seikalla kuitenkin ainakin minun kantaani näh-
23174:  den on määräävä merkitys.
23175:       Me valmistaumme torjumaan vääriin syytöksiin perustuvia
23176: hyökkäyksiä, joita venäläiseltä taholta taaskin tehdään meidän
23177: sisällistä itsenäisyyttämme va-staan, saatuamme parin vuoden ajan
23178: vähän vapaammin hengittää. Minäkin haluan uskoa, että me
23179: huolimatta puolueryhmityksestä olemme kaikin yksimielisiä siitä
23180: että nämä hyökkäykset ovat torjuttavia lojaalisella tavalla. Etu-
23181:  vartiona niitä torjuessa on kotimainen hallitus. Sen täytyy ottaa
23182: vc.staan ensimmäiset iskut; siltä vaaditaan kaikkia sekä mahdol-
23183: lisia että mahdottomia asioita. Sen s.fyksi pannaan kaikki vahin-
23184: got, mitä suinkin kärsittäviksi tulee. ,Jos hallitus olisi menetellyt
23185:  niin taikka niin, olisivat asiat nyt toisin" - tätä on kymmenkunta
23186:  vuotta saatu kuulla vatkutettavan joka taholta. Hallitusmiehet
23187:  yksin ovat menetelleet tyhmästi, muut kaikki viisaasti. Näin oli
23188:  laita entisen senaatin, näin tämän. Ei ole suinkaan hallituksen ase-
23189:  ma kadehdittava. Minun on vaikea muuta uskoa, kuin että entisen
23190: ,ienaatin jäsenet koettivat joka hetki tehdä parhaansa ja pitivät
23191:                      Istunto 27 p. maaliskuuta 1<}08.
23192: 
23193: 
23194: työtänsä, uhrautumistaosa isänmaallisena velvollisuutena. Hei-
23195: dät leimattiin isänmaan pettureiksi eikä halpamainen herjaami-
23196: nen ole vieläkään lakannut heitä ja sitä ryhmää kohtaan, jonka
23197: piiristä he olivat lähteneet. Nyt on nykyisen hallituksen vuoro
23198: saada samaa osaksensa ja päästä maistamaan, onko se makeata.
23199: Ja jotakinhan tällä on saatu aikaan, yksi asia ainakin. Sillä on
23200: tuntuvasti horjutettu hallituksen ja lain auktoriteettia kansassa
23201:  (hyvä!). Ja tämä työ on yhtä kataJaa seurauksiltansa kuin hyök-
23202: käykset meidän lakejamme kohtaan ulkoapäin, kenties vieläkin
23203: vaarallisempaa. Antakaa, hyvät edustajat, kansalle takaisin kun-
23204: nioitus sen omaa hallitusta kohtaan, sillä tämä maa menee muuten
23205: perikatoonsa.
23206:       Nykyisellä kotimaisella hallituksella ei ole kansan luottamusta
23207: osanansa. Tähän ei tarvitse todistuksia muualta hakea, sen to-
23208: distavat kyllin selvästi tämän yön keskustelu ja esillä oleva pe-
23209:  rustuslakivaliokunnan mietintö. Ja syynä siihen on, että senaatti
23210:  on kokoonpantu niin, ettei sillä ole eduskunnassa selkänojaa.
23211:  Kun edustajat alinomaan hyökkäävät senaatin kimppuun, miten
23212:  kansa, miten ulkona olevat voisivat sellaista senaattia kunnioittaa.
23213:  Minä en halua olla niitä, jotka tekevät senaatin kylläkin tukalan
23214:  aseman vieläkin tukalammaksi, ja sentähden täytyy minun lau-
23215:  sua vakaumuksenani, että on saatava sellainen hallitus, joka ei
23216:  edusta yhtä tai kahta vähemmistönä olevaa ryhmää eduskunnassa,
23217:  vaan kykenee nojautumaan eduskunnan enemmistöön, joka taas
23218:  on ilmaus kansan katsantotavasta. Minun on vaikea ymmärtää,
23219:  miten voidaan nykyoloissa ajatellakaan toisenlaista asiaintilaa
23220:  mahdolliseksi.
23221:       Käykää maaseudulla, niin kuulette kansan sanovan louka-
23222:  tulla tunnolla eduskunnastaosa: ,Te siellä vaan riitelette; mitä
23223:  riidalla rakennetaan?" Sillä oli unelmana, että sen uusi edus-
23224:  kunta kokoaa eri ryhmät yhteiseen isänmaalliseen työhön, ja se
23225:  on murheissansa, kun sen on täytynyt jättää nämä unelmat haih-
23226:  tumaan. Muodostettakoon hallitus sellaiseksi, ettei se ole alitui-
23227:  sena riidanaiheena eduskunnan keskuudessa, vaan että se on täy-
23228:  sin sen korkean tehtävän tasalla, mikä sille on uskottu. Sellainen
23229:  hallitus voi ottaa aiotteen yksimielisyyden aikaansaamiseksi edus-
23230:  kunnassa ja kansassa, ja silloin se voi myöskin toimia tarpeelli-
23231:   sella auktoriteetilla sekä sisään- että ulospäin, tuntien, että sitä
23232:   kannattaa kansan enemmistö.
23233:       Minä tiedän, että sanotaan nykyhetken olevan tällaiselle muu-
23234:   tokselle sopimattoman. Olen myöskin varma siitä, että tämä
23235:   muutos olisi ennen ollut aikaansaatava, mutta kun soveliain aika
23236:   laimiinlyötiin, tehtäköön se edes nyt.
23237:       Minulle kerrottiin nykyään eräs omituinen sana, jonka oli
23238:   lausunut muuan vapaamielinen venäläinen valtiomies. Hän sanoi:
23239: ________
23240:       Välikysymys Suomen oikeuksien turvaamisesta.
23241:                  :_                                                493
23242: 
23243: 
23244: ,Suomen asema on nyt niin vakava, että yksin Jumala voi sitä
23245: maata ja sitä kansaa ~uttaa". Kunpa Jumala auttaisi isänmaa-
23246: tamme niin, ettei Hänen tarvitsisi meitä kovin murskaksi lyödä
23247: murheitten ja kärsimysten ahjossa sitä ennen.
23248:    Näillä perusteilla, yksin näillä, tulen äänelläni kannattamaan
23249: kolmannen vastalauseen ponsia.
23250: 
23251:     Ed. .Mikkola: Minä pyysin puheenvuoroa sen ehdotuksen
23252: johdosta, joka täällä on tehty, että valiokunnan viimeinen ponsi
23253: kokonaan jätettäisiin pois. Minä en voi missään tapauksessa
23254: tätä ehdotusta hyväksyä, sillä minun täytyy todellakin ehdotuksen
23255: tekijäitä kysyä, mitä jää silloin valiokunnan mietinnöstä jälelle
23256: tai onko todellakin valiokunnan viimeisessä ponnessa jotakin tiri-
23257: gittävää tai jotakin sellaista, jota eduskunta ei voisi hyväksyä.
23258: Siinähän sanotaan, että maan hallituksen osaltaan tulee pysyä
23259: kiinni maan laissa, tehdä voitavansa niiden vaarojen torjumi-
23260: seksi, jotka saattavat uhata Suomen perustuslakien turvaamaa
23261: oikeutta. Mitään muuta tässä ponnessa ei sanota, ja minä luulen
23262: että jos kysymys olisi tämän ponnen sisällyksestä, niin eduskunta
23263: kylläkin voisi olla yksimielinen sen hyväksymisessä. Mutta niin
23264: hyvin mietintö ja siihen liitetyt vastalauseet kuin täällä tanä yönä
23265: pidetty keskustelu ovat kyllin selvästi osoittaneet, ettei mistään
23266:  sellaisesta ole kysymystäkään. Nyt on kysymys vain siitä,
23267: ovatko nuo lausunnot suunnattavat ainoastaan ulospäin maamme
23268: oikeuksien puolustamiseksi ulkoapäin uhkaavalta vaaralta, vai
23269: onko samalla käytettävä tilaisuutta keskinäisten riitaisuuksien
23270:  selvittämiseen ja ennen kaikkea maamme nykyisen hallituksen ku-
23271:  kistamiseen. Se on siitä kun on kysymys, ja se kysymys ei suin-
23272:  kaan tule ratkaistuksi sen johdosta, että viimeinen ponsi tästä
23273: mietinnöstä poistettaisiin. Pyydän vielä huomauttaa, että kun mi-
23274:  tään muuta ei ole ehdotettu kuin tämän viimeisen ponnen poista-
23275:  mista, niin tulisivat valiokunnan mietinnön kolme muuta pontta
23276:  miltei sisällyksettömiksi. Siinähi!n sanotaan: ,sen johdosta että
23277:  Keisarikunnassa on esiintuotu" j. n. e., ,lähtien siitä että Suomi"
23278:  j. n. e., ,katsoen tärkeäksi, että Suomi" j. n. e. ,kaikkiin näihin
23279:  katsoen - päättää eduskunta palata päiväjärjestykseen". Siinä-
23280:  hän ei ole minkäänlaista järkeä.
23281:      Sen jälkeen kun pyysin puhevuoroa, esiintyi täällä pitkässä
23282:  valaisevassa' puheessa ed. Danielson-Kalmari. Minä en voi olla
23283:  käyttämättä nyt pyydettyä puheenvuoroa muutamalla sanalla kos-
23284:  keakseni hänen lausumiinsa mielipiteisiin. Hän kertoi, että sen
23285:  jälkeen kuin suurlakko oli päättynyt, suomettarelainen puolue
23286:  tarjoutui yhdysvaikutukseen muiden puolueiden kanssa muodos-
23287:  taakseen hallituksen ja lojaalisesti sitä kanna.ttaakseen, sikäli kuin
23288:   sen ajamat asiat sopivat yhteen puolueen oikeina pitämien peri-
23289:  494                  Istunto 27 p. maaliskuuta 1<)08.
23290: 
23291: 
23292:   aatteiden kanssa. Hän sanoi, että tämä tarjous hylättiin ja sil-
23293:   loin päätj,i puolue vetäytyä syrjään ja syrjästä j<:atsella ja arvos-
23294:   tella hallituksen toimia ja töitä. Hän sanoi edelleen, että kun vai-
23295:   keat ajat näyttivät maallemme koittavan, niin olisi sama puolue
23296:   ollut valmis edelleen osaltansa ottamaan osaa koittavien vaikeuk-
23297:   sien ratkaisemiseen, mutta silloinkaan ei puolueelle annettu siihen
23298:   tilaisuutta, eikä se vielä edellisten valtiopäiväin päätyttyä omas-
23299:   takaan puolestaan katsonut olevan otollisen ajan saapuneen edes
23300:   suostua siihen. Mutta nyt, hän kai tarkoitti, ovat hänen ja hänen
23301:   puolueensa mielestä olosuhteet siksi muuttuneet, että heidän nyt
23302:   on koetettava, pystyvätkö he muodostamaan hallitusta ja millä
23303:   tapaa tämä hallitus tulisi toimeen.
23304:    · Nvt siis ed. Danielson-Kalmarin mielestä Suomen kansa kai
23305:   on päässyt siitä huumauksesta, johon suurlakon aika sen oli vie-
23306:   nyt. Nyt, sanoo hän edelleen, voivat toiset tekijät kuin aikai-
23307:   sempina aikoina olla määräämässä hallituksen toimintaa, ja nyt
23308:   voi myöskin hänen mielestään nähtävästi hallituksen kokoonpa-
23309:   noon nähden noudattaa niitä periaatteita, joita hän laajemmin pu-
23310:   heessaan kosketteli. Hän nimittäin viittasi siihen, että voi olla
23311:   aika, jolloin eduskunnalla ei ole mitään määräämisvaltaa tai hy-
23312:   vin rajoitettu määräämisvalta eduskunnan kokoonpanoon nähden,
23313:   ja nähtävästi hän tarkoitti, että nyt on sellainen aika ehkä jo
23314:   tullut.
23315:        Hän viittasi edelleen siihen, että kansan on näytettävä, pys-
23316:   tyykö se luomaan sellaisen eduskunnan, joka kykenee toimimaan
23317:   yhteisvaikutuksesta hallituksen kanssa, ja toiselta puolen, pystyykö
23318:   se luomaan sellaisen hallituksen, jolla voi olla eduskunta tukena.
23319:   Minun käsittääkseni siis selvä viittaus siihen, että aika myös
23320:   olisi koettaa vedota kansaan, tie.tysti uusien vaalien muodossa,
23321:   nähdäkseen, onko se valmis luomaan sellaisen eduskunnan ja onko
23322:   se valmis saamaan aikaan sellaisen hallituksen, jota eduskunta
23323:   voi kannattaa. .
23324:        Edelleen hän lausui, että nykyinen senaatti ei voi ulospäin
23325:   esiintyä riittävällä tarmolla eikä sisäänpäin yhdistävästi ja luot-
23326:   tamusta herättäen, ja katsoi siis tästäkin syystä ajankohdan tul-
23327:   leen, jolloin tarvitaan uutta hallitusta, ja, mikäli minä ymmärsin,
23328:   sellaista hallitusta, joka ei ole kokoonpantu mitenkään muuten
23329:   kuin sen puolueen alotteesta ja jäsenistä, joihin puhuja kuuluu.
23330:   Mutta minä pyytäisin kysyä ed. Danielson-Kalmarilta, kuinka
23331:   näillä edellytyksillä, joita hänen puheensa sisälsi, ja niillä edelly-
23332:   tyksillä, jotka ovat lausutut kolmannessa vastalauseessa, hän luulee
23333:   sen uuden hallituksen voivan ulospäin osoittaa riittävää tarmoa,
23334:   kun se jo edeltäpäin julistaa johtavaksi periaatteekseen, että sen
23335:   tarkoitus on ulkoapäin uhkaavia vaaroja torjua myötämielisyy-
23336: . elellä ja taipuvaisuudella. Ja minä pyytäisin kysyä, onko puhuja
23337:             Välikysymys Suomen oikeuksien turvaamisesta.           495
23338: 
23339: 
23340: tai se ryhmä niin varma kannatuksestaan tällaiselle suup.nalle kan-
23341: sassamme, että se edeltäpäin uskaltaa luottaa siihen, että tuo uusi
23342: hallitus saavuttaa sen suurempaa kannatusta kuin saman ryhmän
23343: nykyinen kokoonpano ja lukumäärä sille takaavat.
23344:     Ja lopuksi vielä pyytäisin tehdä yhden kysymyksen. Minä
23345: en omasta puolestani saanut selville, mitkä erityiset asianhaarat
23346: olisivat juuri aivan viime aikoina saattaneet puhujan, joka tie-
23347: tääkseni silloin vielä, kun näitä välikyselyitä, jotka nyt ovat esillä,
23348: valmistettiin, yksityisesti oli ollut sitä mieltä, että tässä kysymyk-
23349: sessä rivit olisivat yhdistettävät ja ettei hänen eikä hänen ryhmän-
23350: sä tarkoitus ollut ryhtyä vetämään eri köyttä eikä suuntaamaan
23351: taistelua muulle taholle kuin rivien kokoamiseen ulospäin, ulkoa-
23352: päin uhkaavaa vaaraa vastaan: mitkä aiheet siis näin ollen ovat nyt
23353: tällä välin ilmaantuneet, jotka ovat puhujan ja hänen puolueensa
23354: mielipiteet tässä kohden muuttaneet? Onko syynä mahdollisesti
23355: uuden kenraalikuvernöörin tulo ja se suunta, jota on otaksuttu
23356: hänen tulevan kannattamaan ja· jonka mahdollisesti puhuja tun-
23357: tee lähemmin kuin me tai varmaankaan eduskunnan suurin osa?
23358:    Ed. Pykälä luopui puhevuorostaan. (Hyvä! Hyvä!)
23359:    Ed. Danielson-Kalmari: Jos ed. Mikkola todellakin uskoi
23360: refereeranneensa minun äskeisen Iausuntoni oikein, niin kyllä hän
23361: on tässä yömyöhällä nukahtanut.
23362:     Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
23363: 
23364:      Puhemies: Valiokunnan mietintöä vastaan on esitetty neljä
23365: muutosehdotusta. Kaikkia vastalauseita on nimittäin kannatettu:
23366: ensimäistä ovat kannattaneet ed. Alkio ja Kallio, toista ed. af Ur-
23367: sin, Sirola y. m., kolmatta ed. Yrjö-Koskinen, Lagerlöf y. m.
23368: Neljänneksi on ed. Schybergson ed. Bäckin y. m. kannattamana
23369: ehdottanut sellaista muutosta valiokunnan mietintöön, että vii-
23370: meinen ponsi sulettaisiin pois ja valiokunnan mietintö siis tulisi
23371: päättymään seuraavasti: ,Katsoo eduskunta tärkeäksi, että Suo-
23372: mi, joka on siinä vakaumuksessa, etteivät sen oikeudet ole sovel-
23373: tumattomat Venäjän kansan etuihin, saisi häiritsemättä antautua
23374: välttämättömään sisäiseen uudistustoimintaan, ja päättää siirtyä
23375: päiväjärjestykseen''. Tulen nimittämään tätä ehdotusta ed. Schy-
23376: bergsonin ehdotukseksi. Vastalauseet nimitän sillä järjestysnu-
23377: merolla, joka niillä on mietinnössä.
23378:      Mitä ensinnäkin tulee siihen järjestykseen, jota äänestyk-
23379: sessä on noudatettava, niin katson asianmukaisimmaksi, että mie-
23380: tintö asetetaan äänestyksen pohjaksi ja vastaehdotusta hakiessa
23381: liitetään sen rinnalle muutosehdotukset aina sitä mukaa kuta lä-
23382: hempänä ne ovat Valiokunnan ehdotusta, sekä alotetaan äänestys
23383: kahdesta ulommasta ehdotuksesta ja siirrytään mietintöön päin.
23384:                   Istunto 27 p. maaliskuuta 1<)08.
23385: - - - - - - - - - - - - - - - ------------
23386: 
23387: Äänestettäissä tulevat ehdotukset siis seuraavaan järjestykseen:
23388: ensimmäisenä mietintö, sitte ed. Schybergsonin ehdotus, sitte
23389: ensimäinen vastalause, sitte toinen vastalause ja viimeksi kolmas
23390: vastalause. Ensin asetetaan toinen ja kolmas vastalause vasta-
23391: tusten; se joka niistä voittaa asetetaan ensimmäistä vastalausetta
23392: vastaan; se joka näistä voittaa, ed. Schybergsonin ehdotusta vas-
23393: taan ja se joka voittaa, vihdoin mietintöä vastaan.
23394: 
23395:    Tämän jälkeen toimitetaan kullakin kertaa erikseen hyväk-
23396: sytyn äänestysesityksen nojalla seuraavat
23397: 
23398:    Äänestykset:
23399: 
23400:     1 :o. Ken vastaehdotukseksi hyväksyy toisen vastalauseen
23401: äänestää jaa; jos ei voittaa on vastaehdotukseksi hyväksytty kol-
23402: mas vastalause.
23403:     Äänestyksessä annetaan 117 jaa-ääntä ja 67 ei-ääntä, joten
23404: vastaehdotukseksi ensimmäistä vastalausetta vastaan on hyväk-
23405: sytty toinen vastalause.
23406: 
23407:     2 :o. Ken vastaehdotukseksi hyväksyy toisen vastalauseen,
23408: äänestää jaa; jos ei voittaa, on siinä tarkoituksessa hyväksytty
23409: ensimmäinen vastalause.
23410:     Äänestyksessä annetaan 84 jaa- ja 44 ei-ääntä, joten vastaeh-
23411: dotukseksi ed. Schybergsonin ehdotukselle on hyväksytty toinen
23412: vastalause.
23413: 
23414:    3 :o. Ken vastaehdotukseksi hyväksyy toisen vastalauseen,
23415: äänestää jaa; jos ei voittaa, on vastaehdotukseksi hyväksytty ed.
23416: Schybergsonin tekemä ehdotus.
23417:    Äänestyksessä annetaan 76 jaa- ja 53 ei-ääntä, joten vastaeh-
23418: dotukseksi mietintöä vastaan on hyväksytty toinen vastalause.
23419: 
23420:     4 :o. Ken lopulliseksi päätökseksi hyväksyy valiokunnan mie-
23421: tinnön, äänestää jaa; jos ei voittaa, on toinen vastalause hyväk-
23422: sytty.
23423:     Äänestyksessä annetaan 47 jaa- ja 71 ei-ääntä, minkä ohessa
23424: 8 jaa- ja 2 ei-lippua on hylätty, koska niissä on ollut kaksi lip-
23425: pua yhdessä.
23426: 
23427:  Päätös: Lausunnoksensa päiväjärjestykseensiirtyessään Eduskunta,
23428: mietintöön liitetyn toisen vastalauseen mukaisesti, hyväksyy kolme
23429: ensimmäistä kohtaa Valiokunnan asiassa tekemästä ponsiehdotuk-
23430: sesta ynnä mainitun vastalauseen lopussa olevan ponnen.
23431:             Välikysymys Suomen oikeuksien turvaamisesta.           497
23432: 
23433: 
23434:     Ed. Söderholm: Jämte det jag icke kan godkänna detförfarande
23435: att ett stort antal landtdagsmän i uppenbar strid mot L. 0 :s anda
23436: och mening undandragit sig att deltaga i de tre senaste omröstnin-
23437: garna, och då det nu fattade beslutet på grund af detta förhållande
23438: icke utgör ett tillförlitligt uttryck för den mening landtdagens
23439: flertal omfattar i förevarande för landet betydelsefulla ärende,
23440: ber jag att få nedlägga min reservation mot beslutet, hvartill jag
23441: icke bidragit.
23442: 
23443:     Ed. Estlander: J ag har icke varit i tillfälle att deltaga i
23444: diskussionen, men vid omröstningen har jag icke instämt uti det
23445: fattade beslutet. Jag ber för att fritaga mig från ansvar för
23446: detta beslut, hvilket därjämte är tillkommet på ett sätt, som up-
23447: penbarligen är stridande mot L. 0 :s anda, att härmed få tili pro-
23448: tokollet antecknad denna min reservation.
23449: 
23450:    Ed. v. Alfthan yhtyy ed. Söderholmin vastalauseeseen.
23451: 
23452:   Ed. Renvall:   Minä myöskin pyydän saada yhtyä ed.
23453: Söderholmin muodostamaan vastalauseeseen, kun katson, että tämä
23454: päätös on omiaosa suuressa määrässä alentamaan eduskunnan
23455: arvoa.
23456: 
23457:     Ed. Cederberg, Gustafsson, Rosenqvist, V. T., Nix ja Ro-
23458: senqvist, G. G., ilmoittavat samoin yhtyvänsä ed. Söderholmin
23459: vastalauseeseen.
23460: 
23461:     Ed. Paasikivi: Sen johdosta, että on esiintuotu mielipiteitä sen
23462: laillisuudesta, mitä täällä on tapahtunut, pyytäisin minä lausua
23463: pari sanaa. Valtiopäiyäjärjestys ei tosin sisällä säännöksiä täl-
23464: laisesta menettelystä, mutta tapauksia voipi sattua, joissa edus-
23465: tajan on mahdotonta yhtyä kannattamaan enempää toista kuin
23466: toistakaan niistä ehdotuksista, jotka ovat äänestyksen alaisina.
23467: Sen jälkeen kun eduskunta äänestyksessä hylkäsi kolmannen vas-
23468: talauseen ja asetti sen edelle toisen vastalauseen, jonka laatu ja
23469: sisällys täällä on hallituksen edustajankin puolelta tarpeellisella
23470: selvyydellä merkitty, jouduin minä ynnä muut samaan ryhmään
23471: kuuluvat edustajat sellaiseen asemaan, että meidän oli mahdotonta
23472: ottaa osaa enempään äänestykseen. Yleinen parlamentaarinen
23473: tapa on, että kansaneduskunnan jäsenellä on oikeus pidättäytyä
23474: äänestyksestä. Vakavan harkinnan jälkeen ovat suomalaiseen puo-
23475: lueeseen kuuluvat edustajat päättäneet käyttää tätä oikeutta.
23476:   Puhemies: Mitä tulee kysymykseen äänestyksessä noudatetun
23477: menettelyn lailli;mudesta pyytäisin, että arvoisat edustajat lausuisi-
23478:                                                               32
23479:                     Istunto 27 p. maaliskuuta Ig<>8.
23480: 
23481: 
23482: vat mielipiteensä siitä vasta sen jälkeen, kuin ne, jotka tahtovat
23483: panna vastalauseen päätöstä vastaan, ovat olleet tilaisuudessa teke-
23484: mään sen. En tahtonut keskeyttää ed. Paasikiven lausuntoa, kos-
23485: ka siitä olisi syntynyt ajanhukkaa, vaan kehoitan nyt niitä, jotka
23486: tahtovat panna vastalauseen, ilmoittautumaan. Sen jälkeen otan
23487: esille kysymyksen menettelyn laillisuudesta. Minusta on selvem-
23488: pää menetellä sillä tapaa.
23489: 
23490:     Ed. Pennanen yhtyy ed. Söderholmin vastalauseeseen, samoin
23491: ed. Pesonen.
23492: 
23493:     Puhemies kehoittaa niitä edustajia, jotka aikovat ilmoittaa vas-
23494: talauseen, nousemaan seisaalleen.
23495:     Vastalauseeseen ilmoittavat vielä yhtyvänsä ed. Runeberg,
23496: Schybergson, Schultz, Storbjörk, Sundblom, N eovius, D., Karls-
23497: son, Neovius, A., Wasastjerna, Bäck, Oljemark, Näs, Ehrnrooth,
23498: Hedberg, Setälä, Luoma, Hagman, Nissinen, Mikkola, Erkko,
23499: Vikman, Riihelä, Viljakainen, Arokal.lio, Kaskelin, Brander, H eis-
23500: kanen, Knuutila M., Leppänen, l{averi.
23501: 
23502:    Ed. Nevanlinna luopuu puheenvuorostaan.
23503: 
23504:    Ed. Leppälä yhtyy vastalauseeseen.
23505: 
23506:     Puhemiehen kysymyksen johdosta, onko vielä ketään, joka
23507: ilmoittaa tekevänsä vastalauseen,
23508:     ilmoittavat vielä ~astalauseeseen yhtyvänsä ed. Kallio, Raati-
23509: kainen, Pykälä, Heikkinen ja Tuunainen.
23510:     Kun ei kukaan enään ilmoita vastalausetta, julistetaan tämä
23511: osa asian käsittelyä päättyneeksi.
23512:     Puhemiehen kehoituksesta lausuu sen jälkeen mielipiteensä
23513: asian laillisuuteen nähden:
23514: 
23515:     Ed. Setälä: Minä olen yhtynyt ed. Söderholmin vastalau-
23516: seeseen myös mikäli koskee sitä, että niin monet edustajat ovat
23517: pidättäytyneet äänestyksestä. Olen sitä mieltä, että se on ilmei-
23518: sesti V. J :n J 5 § :ää vastaan ja tahdon myös panna merkille,
23519: että samalta taholta, joka nyt on äänestyksestä pidättäynyt, on joka
23520: kerta mitä ankarammin tuomittu sosiaalidemokraattien samanta-
23521: paista menettelyä. Tämmöinen asia oli kerran esillä perustus-
23522: lakivaliokunnassa, kun yksi valiokunnan jäsen tahtoi pidättäytyä
23523: äänestyksestä. Silloin kaikki suomettarelaiseen ryhmään kuuluvat
23524: jäsenet, ed. Danielson-Kaimari etupäässä, panivat ankarasti tätä
23525: menettelyä vastaan ja katsoivat sen olevan jyrkästi valtiopäivä-
23526: järjestystä vastaan. Minä katson, että ed. Danielson-Kaimari oli
23527:             Välikysymys Suomen oikeuksien turvaamisesta.         499
23528: 
23529: 
23530: sillä kertaa oikeassa, mutta että hän ja hänen ryhmänsä tällä ker-
23531: taa ovat väärässä.
23532: 
23533:     Ed. Wuolijoki, Sulo: Sen johdosta, että ed. Paasikivi tulkitsi
23534: heidän menettelynsä olevan sopusoinnussa valtiopäiväjärjestyksen
23535: ja yleisten hyvien tapojen kanssa, minä tahdon eduskunnalle ilmoit-
23536: taa, että viime vuonna hän itse leimasi samanlaisen sosiaalidemok-
23537: raattien menettelyn väkivaltaiseksi eräässä valiokunnan istun-
23538: nossa ja valtiopäiväjärjestyksen henkeäkin vastaan sotivaksi.
23539: Mitenkä tämä on yhtäpitävää hänen nykyisen lausuntonsa kanssa,
23540: sitä minä en voi käsittää.
23541: 
23542:     Ed. Danielson-Kalmari: Ed. Setälä, Perustuslakivaliokunnan
23543: puheenjohtaja, ei ota huomioon sitä, että Perustuslakivaliokun-
23544: nassa ei suomalainen ryhmä koskaan ole kieltänyt ketään valio-
23545: kunnan jäsentä siirtymästä pois äänestyksestä, mutta jos hän on
23546: jäänyt paikalleen estäen toisia valiokunnan jäseniä astumasta si-
23547: jaan, niin silloin on katsottu laittomuus tapahtuneeksi, koska
23548: valiokunta ei ole - - (Äänekästä naurua. Puhemies naputtaa
23549: vasarallaan). Se menettely, joka tapahtuu siten, että estetään va-
23550: liokuntaa tulemasta täysilukuiseksi, se on laiton, mutta se menet-
23551: tely, jota suomalainen puolue täällä on noudattanut, se on yleisen
23552: parlamentaarisen tavan mukainen.
23553: 
23554:     Ed. Paasikivi: Minä en tosiaan satu muistamaan sitä tapausta
23555: viime valtiopäiviltä maatalousvaliokunnasta, mitä hra Wuolijoki
23556: tarkottaa, mutta sen minä muistan, että ei niin kauvan sitten
23557: maatalousvaliokunnassa neljä sosiaalidemokraattista jäsentä ei ot-
23558: tanut osaa äänestykseen, ja muistan myös sen, ja ed. Wuolijoki
23559: ei kai kieltäne sitä, ettei heitä siihen pakoitettu. Silloin kyllä
23560: koetettiin ottaa selkoa siitä menettelystä, jonka sellaista tapausta
23561: varten perustuslakivaliokunta oli harkinnut oikeaksi. He saivat
23562: kuitenkaan olla äänestämättä, ilman että sen enempää puhetta siitä
23563: pidettiin.
23564: 
23565:    Ed Setälä: Sillä kerralla, josta minä puhuin, oli valiokun-
23566: nassa läsnä 16 jäsentä. Jos yksi jäi pois, ei valiokunta silti tullut
23567: mahdottomaksi päätöksen tekemiseen, joten siis ed. Danielson-
23568: Kalmarin selitys ei ollut oikea.
23569: 
23570:     Ed. Wuolijoki, Sulo: Minä tahdon verestää ed. Paasikiven
23571: muistia, että asia tapahtui viime vuonna, kun valiokunnassa käsi-
23572: teltiin Laukon asiaa j~ kun eräs valiokunnan jäsen, tai oliko niitä
23573: useampia, tahtoi kieltäytyä äänestämästä. Silloin heidät puheenjoh-
23574: tajan tulkitsemisen kautta pakotettiin ottamaan osaa äänestykseen.
23575: soo                  Istunto 27 p. maaliskuuta ri)OS.
23576: 
23577: Mitä tulee viimeiseen tapaukseen, jonka hän nyt veti esiin, täytyy
23578: minun mainita, että nämä neljä sosialidemokraattisen ryhmän jä-
23579: sentä panivat kysymyksen alaiseksi valiokunnassa tuon asian lail-
23580: lisen puolen ja sentähden kieltäytyivät äänestämästä. Ja toiseksi
23581: ei yksikään sosiaalidemokraattisen puolueen jäsen ole pannut vas-
23582: talause"l!ta suomettarelaisten menettelyä vastaan, vaan minä vedin
23583: esiin ed. Paasikiven viime- ja tämänvuotisen kannan osoittaakseni,
23584: mitenkä johdonmukainen hän suvaitsee olla.
23585: 
23586:    Ed. Renvall: Pyydän sen lisäksi, mitä täällä on esiintuotu,
23587: panna merkille sen kohdan ed. Paasikiven lausunnossa, josta käy
23588: ilmi, että suomettarelaiseen puolueeseen kuuluva edustajaryhmä ei
23589: katsonut voivansa äänestää edes ed. Schybergsonin ehdotuksesta,
23590: jossa ei ollut mitään arvostelua hallituksesta.
23591: 
23592:     Ed. Danielson-Kalmari: Ed. Setälä näkyy puhuvan toisesta
23593: tapauksesta kuin mistä mainitsin. Asia on joka tapauksessa niin,
23594: että jos ei äänestä valiokunnassa ja kuitenkin jäå sijalleen siellä,
23595: niin estää valiokuntaa olemasta niin täysilukuinen kuin sen
23596: valtiopäväjärjestyksen mukaan pitäisi olla.
23597: 
23598:     Ed. Tainio: Minun mielestäni keskustan menettely ei ole ol-
23599: lut laisinkaan ristiriidassa valtiopäiväjärjestyksen sisällön tai
23600: hengen kanssa. Minun mielestäni sellainen menettely on täysin
23601: oikeutettu ja pidän siis moitteita turhina, mikäli ne ovat kohdis-
23602: tettuja asian laillisuuteen. Mutta haluan vain konstateerata, että
23603: eduskunnan toinen varapuhemies ed. Palmen Valtiovarainvaliokun-
23604: nassa viime vuonna vaati jyrkästi kaikkia ottamaan osaa äänes-
23605: tykseen, joten hänen mielipiteensä nyt on muuttunut samaksi kuin
23606: minun oli aikaisemmin. (Naurua).
23607: 
23608:    Ed. Palmen: Minä katsoin valiokunnan puheenjohtajana
23609: aseman sellaiseksi, että eduskunta on asettanut valiokunnan an-
23610: tamaan täydellisen lausunnon, ja ne syyt, jotka ed. Tainio esitti,
23611: päästäkseen äänestämästä, olivat niin mitättömät, että oli aivan
23612: mahdotonta tunnustaa niiden laillisuutta.
23613: 
23614:     Ed. Merinen: Minä tahdon huomauttaa siihen, mitä ed. Paa
23615: sikivi puhui viime vuoden maatalousvaliokunnan äänestyksestä,
23616: että syynä siihen oli se, että sosiaalidemokraatit kieltäytyivät äänes-
23617: tyksestä, kun he katsoivat olevansa jäävejä, kun puhuttiin asiasta,
23618: joka koski heitä persoonallisesti. Mutta minä katson, etteivät
23619: suomettarelaiset ole tässä asiassa jäävejä.
23620:             Välikysymys Suomen oikeuksien turvaamisesta.          501
23621: 
23622: 
23623:     Keskustelu menettelyn laillisuudesta lähimmän edellisen asian
23624: käsittelyssä julistetaan päättyneeksi.
23625: 
23626: 
23627:    Puhemies: Kun aika on kulunut aivan myöhään, täytyy siir-
23628: tää kaikki esittämättä olevat asiat, jotka ovat päiväjärjestyk-
23629: sessä, seuraavaan istuntopn. Kuitenkin saanen vielä esittää kah-
23630: deksannen asian, maatalousvaliokunnan mietinnön numero 1,
23631: pöydälle panoa varten.
23632: 
23633:     Ed. Paasikivi: Minä pyytäisin ilmoittaa, että tämän mie-
23634: tinnön ruotsinkielinen kappale ei ole aivan täydellinen. Siitä
23635: puuttuvat vielä vastalauseet. Maanantai-aamuna pitäisi niiden
23636: valmistua, ja on luvattu lähettää ne ruotsinkielisille jäsenille ko-
23637: tiin maanantaina iltapäivällä, joten ne tulevat heille ainakin tiis--
23638: tai aamuna.
23639: 
23640:    Maatalousvaliokunnan mietintö n :o 1 arm. esityksen n :o 7
23641: johdosta, joka koskee lakia maanvuokrasta maalla,
23642:    pannaan pöydälle ensi istuntoon.
23643: 
23644: 
23645:    Seuraava istunto on ensi tiistaina kello 1 1 a. p.
23646: 
23647: 
23648:    Istunto päättyy kello 5,17 a. p.
23649: 
23650:                                        Pöytäkirjan vakuudeksi:
23651: 
23652:                                             Ph. Suuronen.
23653: 
23654: 
23655: 
23656: 
23657:      23. Tiistaina 31 p. maaliskuuta 1908
23658:                   klo 11 a. p.
23659:    Puhemiehenä toimii ensimäinen varapuhemies ed. N. R. af Ursin.
23660: 
23661: 
23662: 
23663:   Nimenhuudossa merkitään poissa oleviksi ed. Castren, Heikkilä,
23664: Merivirta, Malmivaara ja Pohjanpalo.
23665: 502                  Istunto 31 p. maaliskuuta 1908.
23666: 
23667: 
23668:     Vapautusta saavat ed. Malmivaara hänen perheessään sattuneen
23669: sairastumisen takia, ed. Pohjanpalo yksityisasiain ja ed. Heikkilä
23670: sairauden takia tämän päivän istunnosta, ed. Lepistö yksityisasiain
23671: vuoksi huhtikuun 1:sestä 6:nen päivän loppuun sekä ed. Tuu-
23672: nainen yksitysten asiain takia ensi perjantaiksi ja lauantaiksi.
23673: 
23674: 
23675: 
23676:                       Uusia arm. esityksiä.
23677:     Ilmoituksen jälkeen ja tavanmukaisesti saatettuna saapuu senaat-
23678: tori Vegelius ja antaa Eduskunnalle Keisarillisen Majesteetin arm.
23679: esitykset:
23680:     N:o I I leimasuostunnasta,
23681:     N:o 12 varojen osoittamisesta kansakoululaitosta ynnä erinäisiä
23682: sivistystarkoituksia varten vuodeksi I909,
23683:     N:o 13 varain osoittamisesta valtiopäiväkustannusten suorittami-
23684: seen ja
23685:     N:o 14 koskeva suostuntaveroa pelikorteista.
23686:     Hra V a r a p u h e m i e s kiittää Eduskunnan puolesta armolli-
23687: sista esityksistä, lausuen. että Eduskunta on ottava ne perustuslailli-
23688: sen käsittelyn alaisiksi, minkä jälkeen hra senaattori seuralaisineen
23689: poistuu.
23690: 
23691: 
23692:     Ensimäisen käsittelyn jatkamista varten esitetään Lakivalio-
23693: kunnan mietintö N:o 3, koskeva arm. esityksessä N:o 3 Eduskun-
23694: nalle annettuja
23695:     ehdotuksia laeiksi erityisistä muutoksista ja lisäyksistä Suomen
23696: evankelis-luterilaiselle Mrkolle 6 p:nä joulukuuta I869 annettuun
23697: kirkkolakiin.
23698: 
23699:       Keskustelu:
23700:       Ed. Setälä: Minä tahdon rajoittaa sanottavani siihen koh-
23701: taan, mikä koskee kirkollisen äänioikeuden muuttamista. Ei ole
23702: kulunut täyttä kymmentä vuotta siitä, kun tämä asia oli kirkollis-
23703: kokouksessa esillä, mutta kuitenkin tuntuu se ehdotus, joka III:ssa
23704: osastossa 209 §:ssä esitetään, tällä hetkellä miltei muinaismuistolta.
23705: Kun asia oli esillä kirkolliskokouksessa 18g8, oli minullakin tilaisuus
23706: olla mukana tätä asiaa käsittelemässä ja koetin silloin siinä arvoi-
23707: sassa kokouksessa puhua hiukan varallisuuteen perustuvan ääni-
23708: asteikon poistamisen puolesta. Huomautin silloin, mitenkä se seikka,
23709: että perheen isä ei äänestä ainoastaan vaimonsa ja lastensa, vaan
23710:                         Muutoksia kirkkolakiin.                     503
23711: 
23712: vieläpä myöskin isäntävaltansa alaisten henkilöitten, siis myöskin
23713: palvelijain puolesta, mitenkä tämä kokonaan johtaa väärään, jos
23714: nimittäin isäntä antaakin äänensä sille, jota hänen palvelijansa eivät
23715: tahtoisi, ja siis oikeastaan heille tulevaa äänioikeutta käytetään aivan
23716: päinvastaiseen suuntaan. Tämä viepi aivan samaan, mikä yleensä on
23717: ollut ääniasteikon perusteena ja joka kaikessa alastomuudessaan
23718: kuuluu: yksi ääni kultakin täyaeltä markalta, niinkuin sanotaan pu-
23719: heenalaisessa 209 §:ssä. Ei siis perheenisä äänestä yksin sen mukaan,
23720: kuin monta palvelijaa hänellä on, vaan myöskin sen mukaan, kuinka
23721: monta juhtaa ja lehmää hänellä on, kuinka paljon maata hänellä on.
23722:      Ert silloin saavuttanut juuri mitään kannatusta näille huomau-
23723: tuksille, vaan päinvastoin sanottiin piireistä, joissa nyt myöhemmin
23724: on kuitenkin kehitytty hyvinkin kansanvaltaiselle kannalle, että tie-
23725: tystihän kirkossa pitää äänestää niinkuin muussakin osakeyhtiössä:
23726: kuka enemmän papille maksaa palkkaa, hänellä pitää myöskin olla
23727: enemmän sananvaltaa, hänellä on suurempi oikeus papistoon. Silloin
23728: minulla oli omasta puolestani ratkaistavana, olisiko äänestettävä
23729: koko tämmöistä ehdotusta vastaan ja koetettava - mikäli siihen
23730: äänelläni saatoin vaikuttaa - saada asia raukeamaan kokonaan,
23731: jotta epäkohdat esiintyisivät niin räikeinä kuin mahdollista, vai
23732: oliko tällä korjauksella sellainen merkitys, että sittenkin saattoi sen
23733: puolesta äänestää.
23734:       Jos nyt verrataan tätä ehdotusta siihen järjestelmään, mikä ny-
23735: kyään on voimassa, niin ei kukaan missään tapauksessa voi kieltää,
23736: että ehdotus sisältää melkoisen parannuksen. Ehdotuksen mukaan
23737: kukin äänestää huonekuntansa puolesta. Huonekunta on tavalli-
23738:  sesti köyhilläkin, köyhimmät perheethän usein ovat lapsirikkaim-
23739:  mat. Sitä paitsi on huoma.ttava, että kun henkilöäänien jälkeen
23740:  ääniasteikko nousee kultakin täydeltä markalta, minkä asianomai-
23741: nen maksaa papin palkkaa, tuo äänennousu tapahtuu paljoa tihe-
23742:  ärumin kuin kunnallisissa vaaleissa, että siis zs:n ääniasteikko tässä
23743:  tapauksessa kieltämättä on koko joukon lievempi kuin zs:n ääni-
23744:  asteikko kunnallisissa vaaleissa. Nykyäänhän on ääniasteikko, voi
23745:  sanoa suoraan, rajaton ja yksi ainoa henkilö voi äänestää sadoilla,
23746:  jopa tuhansilla markoilla, sadoilla, jopa tuhansilla äänillä siis.
23747:       Kun nyt täytyi pitää silmällä, mitä silloin oli mahdollista saada
23748:  perilleajetuksi, koska asia oli tuleva silloisen eduskunnan ratkaista-
23749:  vaksi, ja kun otti vielä huomioon kirkollisen lainsäädännön hitau-
23750:  den, niin minä puolestani tulin siihen johtopäätökseen, että sittenkin
23751:  oli syytä äänestää tämän muutoksen puolesta.
23752:       Kysymys on nyt sekä samallainen että myöskin erilainen kuin
23753:  silloin. Meillä ei nyt ole mitään epäilystä siitä, että tämä eduskunta
23754:  olisi hyväksyvä hyvin paljon jyrkemmän äänioikeusehdotuksen,
23755:  kun se sen ratkaistavaksi tulisi. Siinä kohdin epäilykset ovat pois-
23756:  tuneet. Mutta kysytään, kuinka pian tuo perinpohjainen korjaus
23757:                       Istunto 31 p. maaliskuuta 19(>8.
23758: 
23759: 
23760: olisi aikaansaatavissa? Alote ensin tehtäisiin kirkolliskokouksessa
23761: tänä syksynä rgo8. Sen jälkeen kirkolliskokous asettaa kirkkolaki-
23762: komitean, joka asiasta antaa mietinnön. Tämä kirkkolakikomitean
23763: mietintö lähetetään sitten kaikille seurakunnille lausunnon antamista
23764: varten. Seuraava kirkolliskokous olisi säännön mukaan vasta
23765: 1913; on mahdollista, että se voitaisiin pitää vähän aikaisemmin,
23766: mutta tuskin koko tätä pitkää menettelyä juuri saataisiin paljon-
23767: kaan ennen vuotta 1913 suoritetuksi. Meillä olisi siis syytä toivoa,
23768: että 1914 eduskunta voisi hyväksyä tämän kirkollisen äänioikeus-
23769: parannuksen. Siihen asti meillä olisi voimassa täysin rajaton asteikko.
23770:     Minä puolestani suostuisin nyt aivan yksinkertaisesti tappamaan
23771: tämän ehdotuksen, jos luulisin, että tätä pakkokeinoa todella tar-
23772: vittaisiin kirkolliskokouksesta puristamaan esille ajanmukaisem-
23773: paa ehdotusta. Mutta minä en luule, että tämmöistä keinoa tar-
23774: vitaan. Onhan tämä nykyinenkin ehdotus siksi räikeä ja siksi
23775: vähän soveltuva niihin katsantotapoihin, jotka nyt ovat saaneet
23776: valtaa kaikissa niissäkin, jotka silloin vertasivat kirkkoa yhtiöön,
23777: että meillä nyt ei voi olla epäilystä siitä, että vaikka tämä laki hy-
23778: väksytään, joka tapauksessa kirkolliskokouksessa tulee tehtäväksi
23779: alote paljoa perinpohjaisempaan muutokseen.
23780:     Näin ollen minun mielestäni, kun otetaan lukuun juuri kirkollisen
23781: lainsäädännön hitaus, sittenkin olisi parempi, että me tämän 6
23782: vuoden aikana saisimme uudella lainsäädännöllä edes hiukan sie-
23783: dettävämmät olot kuin nykyiset, että se sittenkin olisi valittava sen
23784: edellä, että vielä 6 vuotta elettäisiin aivan rajattomalla asteikolla.
23785: Siihen katsoen minä puolestani taipuisin lakivaliokunnan ehdotuk-
23786: seen, että tämän esityksen kolmas ehdotus, jota vastaan suurimmat
23787: epäilykset on, hyväksyttäisiin, niin vähän ajanmukainen kuin se
23788: onkin.                                  ·
23789: 
23790:      Ed. Sipilä: Täällä viime istunnossa jo kaksi puhujaa kävi
23791: arvostelemaan tätä nyt esillä olevaa kirkkolakimuutoksia koskevaa
23792: mietintöä. Tämä aiheutti minuakin pyytämään puhevuoroa, sillä
23793: mielestäni ei keskustelu lähtenyt kulkemaan edes oikeaa suuntaa.
23794: ja nuo vastaväitteet tai moitteet eivät myöskään minusta olleet
23795: peräti murhaavia. Sekä ed. Hagman että Alkio läksivät ensin arvos-
23796: telemaan näitä ehdotettuja muutoksia ja huomasivat niissä tie-
23797: tysti paljon moitteen alaista, paljon epäkohtia. Ed. Hagman il-
23798: moitti, että koko kirkkolakikin hänestä on peräti ahdasmielinen,
23799: ylimysmielinen ja miesvaltainen. En tahdo näihin moitteihin sen
23800: enempää koskea, sillä mielestäni eivät ne suurestikaan tämän asian
23801: ratkaisuun nyt vaikuta.
23802:     Ed. Alkio huomautti, että lakivaliokunta olisi menetellyt risti-
23803: riitaisesti siinä, kun si ei hyväksy näitä muutosehdotuksia, sekä kyllin
23804: sanoo ymmärtävänsä, että nämä parannukset, eivät ole aikansa ta-
23805:                         Muutoksia kirkkolakiin.                     sos
23806: 
23807: salla, ja kuitenkin se lähtee suosittelemaan tällaista eduskunnan
23808: hyväksyttäväksi. Lakivaliokunta on minun ymmärtääkseni tässä
23809: toiminut toisia periaatteita seuraamalla ja oikein. Ed. Alkio myös-
23810: kin, vaikka hän muutoin myötätuntoisesti ja lämmöllä puhui asiasta,
23811: löysi tässä paljon korjattavaa. Mutta se sikseen.
23812:      Tahtoisin jättää nämä puutteellisuudet koskettelematta ja ainoas-
23813: taan kiinnittää eduskunnan huomiota siihen, että nämä ehdotetut
23814: muutokset- niinkuin täällä on myönnetty ja erittäinkin viimeinen
23815: puhuja myönsi - sisältävät melkoisen parannuksen tällä alalla.
23816: Tästähän seuraa, että jokainen, joka parannuksia haluaa, myöskin
23817: parannuksia kannattaa ja siis äänellänsä kannattaa tämän ehdotuk-
23818: sen hyväksymistä.
23819:     Toiseksi on täällä ilmituotu - erittäinkin ed. Hagman ja nyt
23820: viimeiseksi ed. Setäläkin - jonkinlaista pelkoa tai epäilystä siihen
23821: suuntaan, että jos nämä muutokset nyt hyväksytään eduskunnassa
23822: ja tulevat laiksi, ne muka sitten aivan estäisivät tai ainakin pitkiksi
23823: ajoiksi viivyttäisivät perinpohjaisempien muutoksien aikaansaamista
23824: tällä alalla. Minulla on ilo ilmoittaa, että, sen mukaan mitä minun
23825: tietooni on tullut, tässä ei ole mitään aihetta pelkoon tai epäilyksiin.
23826: Sillä tietääkseni synodaalikokous, joka viime syksynä pidettiin Tu-
23827: russa, jo pani alkuun nämä parannukset sillä tavalla, että esim.
23828: ääniasteikko ehdotetaan poistettavaksi ja kirkollisellakin alalla
23829: yhtäläinen äänioikeus kansalaisille suodaan. Tämä asia on siis jo
23830: pantu alkuun synodaalikokouksen puolesta ja tulee välttämättä
23831: esille tämänsyksyisessä kirkolliskokouksessa, niin että siihen nähden
23832: ei ole pelkoa, että näiden muutosten hyväksyminen estäisi tai vii-
23833: vyttäisi tarpeellisia parannuksia.
23834:     Muuten pyydän tässä ohimennen huomauttaa sitä ed. Alkion
23835: tekemää syytästä vastaan, että kirkko muka on myöhästynyt ke-
23836: hityksessään, ettei se ole niinkään myöhästynyt. Meidän pitää muis-
23837: taa, että nyt käsiteltävänä olevat muutosehdotukset ovat jo 10
23838: vuotta vanhoja ja että siis kirkollisella alalla ryhdyttiin ääniasioita
23839: järjestämään nykyaikaisemmalle kannalle jo ennenkuin meillä kun-
23840: nan ja valtion alalla näitä parannuksia oli valmistumassakaan.
23841: Nämä ovat viivähtäneet, sillä jokainen tietää, miten aikaa vaativaa
23842: kirkollinen lainlaadinta on, kun siinä täytyy antaa sanansijaa ja
23843: päättämisvaltaa myöskin valtiomahdeille eduskunnan kautta.
23844:     Tämä tästä. Minusta on melkein suotta tässä tehdä muistutuk-
23845: sia ja esitellä toivomuksia, sillä täällä eivät nämä asiat puhumisella
23846: parane. Eduskunnalla ei ole oikeutta muuttaa sinne eikä tänne,
23847: ainoastaan hyväksyä taikka hyljätä. Tähän nähden pyytäisin lo-
23848: pullisesti huomauttaa erästä toista seikkaa, joka kyllä muutenkin
23849: lienee arv. edustajain tiedossa, mutta josta ehkä sallittanee minun
23850: tässä huomauttaa, nim. mitä koskee tällaisten asiain käsittelyn
23851: periaatteellista puolta. Käsittääksemme, minkä periaatteen mukaan
23852: So6                   Istunto. 31 p. maaliskuuta H)08.
23853: 
23854: 
23855:  tämänkaltaiset kysymykset ovat eduskunnassa tutkittavat ja rat-
23856: kaistavat, täytynee meidän kysyä, missä tarkoituksessa nämä tänne
23857: lähetetään. Pyytääkö kirkko tämän kautta ehkä eduskunnalta apua
23858: lainlaadinnassansa? - tunnustaako kirkko tämän kautta, ettei se
23859: ilman valtion apua kykene laatimaan itsellensä tyydyttäviä lakimää-
23860: räyksiä? Minä en luulisi asiaa ensinkään voitavan tältä kannalta
23861: ajatella. Sillä meidän täytyy muistaa, että nämä ehdotukset, joita
23862: täällä esitetään, ovat jo aikaisemmin olleet saman kansan tutkitta-
23863: vina ja joko hylättävinä tai hyväksyttävinä, - kansan, joka on
23864: tämänkin eduskunnan tänne valinnut.
23865:      Ed. Setälä tässä jo mainitsi, kuinka tehdyt ehdotuk:'?et lähete-
23866: tään kaikkiin seurakuntiin, ja niissä siis kansa, seurakunta, maallikot
23867: antavat lausuntonsa näistä ehdotuksista. Huomaamatta jätti hän
23868: mainito;;ematta, että papisto samoin rovastikuntain kokouksissa
23869: antaa näistä lausuntonsa. Tällä tavalla siis koko kansa, papisto ja
23870: maallikot, ovat näitä ehdotuksia tutkineet ja niistä lausuntonsa an-
23871: taneet; ja sitten ne tulevat toisen kerran esille kirkolliskokouksessa,
23872: jonka jäsenet, papisto ja maallikot ovat samoin valinneet edusta-
23873: maan itseään. Siellä siis tavallansa sekä papisto että maallikot
23874: toisen kerran käsittelevät näitä asioita ja antavat niistä lausuntonsa.
23875: Sitten ne lähetetään edemmäksi, jotta myös valtio puoleltansa saisi
23876: niitä tarkastaa ja sanansa niistä sanoa. Tämän toimittaa valtio
23877: tietysti tämän eduskunnan kautta; ja minun ymmärtääkseni siis,
23878:  jos nyt ajatukseni juoksu tässä on oikea, eduskunta täällä ei harkitse
23879: näitä ehdotuksia kirkolliselta kannalta, vaan valtion kannalta, ja
23880: eduskunnan tulee siis katsoa, ei, ovatko nämä kirkolliselta kannalta
23881: katsoen hyödyllisiä ja hyväksyttäviä, vaan ovatko ne sellaisia,
23882: että valtio puoleltansa voi ne hyväksyä. Siis ainoastaan, ovatko
23883:  nämä ehdotukset valtiolle jossakin määrin vahingollisia tai hanka-
23884:  luuksia tuottavia ja sellaisina siis ehkäistäviä, vai ovatko ne sellaista
23885: laatua, että valtio voi sallia kirkon panna nämä ehdotuksensa täy-
23886: täntöön ja käytäntöön. Minun ymmärtääkseni siis on eduskunnan
23887:  tehtävä tämä: maallisen vallan puolelta tarkastaa näitä, ja jos se
23888: silloin huomaa näissä jotakin, jota ei valtio voi hyväksyä, niin silloin
23889:  kieltäköön näiltä hyväksymisen, mutta jos näissä ei sellaista huomata,
23890: niin ei voi tulla muu kysymykseenkään kuin että eduskunta ne hy-
23891:  väksyy ja että ne tulevat laiksi vahvistetuiksi.
23892:      Tätä puolta asiassa pidän erittäin tärkeänä tässä, ja luulisin,
23893:  että jos minun ajatukseni oikeana hyväksytään, myöskin keskustelu
23894:  tämän kautta koko lailla lyhenee ja tulee enemmän asiaan vaikutta-
23895:  vaksi, ja voimme helpommalla saada tässä oikean päätöksen. Minä
23896: puolestani en ymmärrä, mitä näissä muutosehdotuksissa olisi sellaista,
23897:  ettei valtiomahti sitä voisi hyväksyä, ja sentähden pidän, että
23898:  eduskunta aivan täydellä syyllä voi kaikki nämä muutosehdotukset
23899: sellaisinaan hyväksyä.
23900:                        Muutoksia kirkkolakiin.
23901: 
23902: 
23903:     Ed. Bäck: Afven jag vågar uttala den förhoppning, att före-
23904: liggande lagförslag måtte godkännas. J ag anser det vara mindre
23905: lojalt handladt af representationen att hämmande ingripa uti kyr-
23906: kans inre lagstiftning.
23907: 
23908:      Ed. Tainio:       Eduskuntamme valta on sangen rajoitettu
23909: monessakin suhteessa, se ei edusta oikeastaan niin suvereenisesti
23910: kansaa ja kansan tahtoa kuin eduskunnan pitäisi. Mutta kaikista
23911: hullunkurisin rajote on se, että Suomen kansan eduskunnalta on riis-
23912:  tetty aloteoikeus kirkollisen lainsäädännön alalla, ja tällä tavalla
23913: valtiokirkko aivan kuin asettuu rinnakkain, tasaväkiseksi, yhtä
23914: arvoiseksi eduskunnan kanssa. Eduskunnan täytyy pyrkiä hankki-
23915: maan itselleen mitä täydellisin valta kaikissa asioissa. Siihen
23916: kaikkien maiden eduskunnat pyrkivät niin hallitsijaan nähden kuin
23917: kaikkiin muihinkin rajoittaviin esteihin nähden. Meidän eduskun-
23918: tamme tärkeä tehtävä tässä asiassa on hankkia itselleen valtaa
23919: kirkolliseen lainsäädäntöön nähden ja riistää se pois kirkolliskokouk-
23920: selta, jossa synkimmän taantumuksen edustajat, papisto, ensim-
23921: mäistä viulua soittavat. Mutta kun tietää, millä kannalla asiat
23922: nykyisin siinä suhteessa ovat, niin ei jääne eduskunnalle mitään
23923: muuta tietä, mitään muuta keinoa tämän määrän saavuttamiseksi
23924: kuin kieltää hyväksymisensä kaikilta lakiehdotuksilta, jotka Kirkko-
23925: lakia koskevat, siksi kuin kirkolliskokous suostuu ryhtymään alot-
23926: teeseen valtion ja kirkon erottamiseksi. Eduskunnan tehtävä tässä
23927: suhteessa siis näin ollen toistaiseksi rajoittunee vaan jarrutukseen,
23928: ainakin siksi kunnes eduskuntaan tulee sellainen enemmistö, joka
23929: tulkitsee eräitä tätä asiaa koskevia lakimääräyksiä eduskunnan
23930: suvereniteetin kannalta.
23931:      Näitä seikkoja silmällä pitäen minua hämmästyttää, etteivät laki-
23932: valiokunnan sosiaalidemokraattiset edustajat ole panneet vastalau-
23933: setta kaikkia näitä muutosehdotuksia vastaan, että he ovat antautu-
23934: neet joitakuita niistä hyväksymäänkin, ja sillä tavalla ovat suostu-
23935: neet paikkaamaan sitä perin mätää ruuhta, jonka kanssa ei rantaan
23936: paase. Minä en aijo ryhtyä yksityiskohtaisesti näitä eri muutos-
23937: ehdotuksia arvostelemaan, vaan lausun mielipiteenäni, että eduskun-
23938: nan tehtävä tässä asiassa olisi hyljätä nämä muutosehdotukset ja
23939: vastaisuudessa kaikki, kunnes valtion ja kirkon eroon päästään.
23940:     Minua hämmästyttää vielä sekin seikka, etteivät täällä nämä
23941: esitykset ole herättäneet vilkkaampaa naurua kuin tapahtunut on,
23942: ja hämmästyttää sekin, että jotkut puhujat niitä sangen vakavalla
23943: naamalla kehtaavat puolustaa (naurua). Nehän ovat niin nauretta-
23944: via, onhan kuin ivaa esittää tällaisia parannuksia meidän kirkko-
23945: lakiimme, ktm tietää, kuinka rutimätä koko kirkko on. Kun eräällä
23946: taholla ollaan sangen halukkaita selittämään valtiokirkon vastusta-
23947: mista uskonnon vastustamiseksi, niin täytynee erittäin huomauttaa
23948: 508                   Istunto 31 p. maaliskuuta 1<}08.
23949: 
23950: 
23951:  siitä, että jos valtiokirkkoa miltään kannalta voi ja täytyy vastustaa,
23952: niin juuri uskonnon kannalta. Ja tämä sen takia, että valtiokirkko-
23953: Ja sen papit ovat väärentäneet Kristuksen opin, ovat muuttaneet
23954:  rakkauden evankeliumin rikkaitten palvelukseksi, ovat korkeimman
23955: totuuden hyljänneet, ovat alentaneet uskonnon - vaikea löytää niin
23956: ilkeää sanaa kuin tarvitsisi (naurua) - alentaneet uskonnon keinot-
23957: teluksi, ja riistäneet miljoonilta sen lohdutuksen, jota ne kaipaisivat.
23958: Uskaltaisinpa väittää, etteivät minkään valtiokirkon papit ole roh-
23959:  jenneet tulkita oikein Kristuksen evankeliumia sen jälkeen kuin
23960: valtio ja kirkko tähän likaiseen yhteyteen suostuivat. Valtio onpa-
23961: kanallinen. Kaikki valtiot ovat pakanallisia. Mikään valtio ei
23962: sinänsä tarkoita eikä palvele totuutta, ei oikeutta, ei rakkautta,
23963: vaan valtiot kaikki edustavat puhtainta ja raainta itsekkyyttä.
23964: Mutta kirkko palvelee tätä samaa valtiota, siinä on muuttunut
23965: rakkauden evankeliumi vihan, sorron ja vääryyden ylistyslauluksi.
23966: Valtiokirkko tarjoo paimenilleen liian suuria palkkoja ja sen takia,
23967: näitten palkkojen takia, ne myös unohtavat sen tehtävän, joka niillä
23968: olla pitäisi.
23969:      Nämä minun väitteeni tuntunevat hieman rohkeilta, mutta tosia
23970: ne ovat. Jos sanotaan raamatussa: >>älä tapa>), jos sanotaan raama-
23971: tussa: >>rakasta lähimäistäsi, niinkuin itseäsi>>, niin valtiokirkon papit
23972: lukevat rakkauden jumalan siunausta valtakunnan sota-aseille
23973: maalla ja merellä, valtiokirkonpapit rukoilevat, että onnistuttaisiin
23974: murhaamaan kymmeniätuhansia jaapanilaisia Mandshuriassa, ne ru-
23975: koilevat, että onnistuttasiin upottamaan. johonkin Tshushimalah-
23976: teen kymmeniätuhansia ihmisiä yhdessä silmänräpäyksessä (Oikealta:
23977: asiaan!), he antautuvat sotarovasteiksi, he saattavat vihkiä niitä
23978: lippuja, jotka ovat pyhitetyt ihmisteurastuksen palvelukseen, jotka
23979: ovat ihmisteurastuksen symbooleita.
23980:      Mutta eipähän tämä ole ihme. Minun mielestäni ne tekevät
23981: vielä enemmän. Ne, jotka saarnaavat lähimäisen rakkautta: ~ra­
23982: kasta Jumalaa yli kaiken ja lähimäistäsi niinkuin itseäsi>>, ne ovat
23983: monta kertaa ryöstättäneet köyhän miehen viimeisen lehmän voi-
23984: saatavistaan, ne ovat, nämä rikkaat valtiokirkon pönäkät rovastit,
23985: riistäneet maitotilkan köyhän mökkiläisperheen lapselta, vastasyn-
23986: tyneeitä pienokaiselta, silloinkin kuin äidin rinnat ovat kuihtuneet,
23987: ja tämän kaiken sen takia, että rovastilta puuttuu pari naulaa
23988: voisaatavia. Nämä valtiokirkon palkkapaimenet ovat tunnottominta
23989: väkeä (Vasemmalta: oikein!), mitä mikään valtio sisältää. Ne ovat
23990: tulkitsevinaan Kristuksen oppia (Vasemmalta: tosiaankin!). Mutta
23991: ne eivät koskaan sano samoja sanoja rikkaille kuin sanoi uskonnon
23992: perustaja sille rikkaalle miehelle, joka tahtoi tulla vanhurskaaksi.
23993: Tämä rikas oli täyttänyt kaikki lainkäskyt, mutta vielä jotain puut-
23994: tui. Ja hänelle sanottiin: >>Mene, myy omaisuutesi, ja' a köyhille
23995: ja sitten seuraa minua>>. Tämä rikas mies, samoinkuin muutkin rik-
23996:                           Muutoksia kirkkolakiin.                      50<)
23997: 
23998: kaat, olisi tahtonut samalla olla myös vanhurskas, mutta se ei sii-
23999: hen. aikaan tälle henkilölle kelvannut, hän asetti ehdon: valitse joko
24000: rikkaus tahi vanhurskaus. Ja se rikas valitsi, samoin kuin kaikki
24001: rikkaat valitsevat, rikkauden vanhurskauden asemesta. Meidän
24002: pappimme eivät koskaan uskaltaisi. esittää kellekkään rikkaalle
24003: tätä vaihtoehtoa, eivät uskaltaisi asettaa kellekkään valittavaksi:
24004: rikkaus tai tuomio. Tämä meidän papistomme ei uskalla sanoa
24005: kellekkään rikkaalle rehellisesti: >>helpompi on kamelin käydä neu-
24006: lansilmän läpi, kuin rikkaan joutua taivaanvaltakuntaan>>. Meidän
24007: papistomme selittää, että kyllä kameli pääsee neulansilmän läpi ja
24008: rika.'>kin taivaaseen (Oikealta: asiaan!).
24009:      Minä voisin jatkaa näitä ristiriitaisuuden todistuksia valtiokirkon
24010: pappien opin ja raamatun opin kanssa kuinka pitkälle tahansa,
24011: mutta nämä esimerkit alkanevat jo riittää. Lisään tähän kuitenkin
24012: vielä kirkon, sanoisinko tärkeimmän väärennyksen (Oikealta: asi-
24013: aan!), että esivalta on Jumalalta (Lopettakaa! Ed. Renvall: Asiaan!).
24014: Tämä on asiaa, sentähden että herrat porvarit ovat valmiit väären-
24015: tämään kaikki minun tarkoitukseni, niinpian kuin minä vastustan
24016: näiden kirkkolakiesitysten hyväksymistä, jollen minä samalla selitä,
24017: miksi kaikkien uskonnon puoltajain täytyy jyrkästi ponnistaa
24018: kaikki viimeiset voimansakin valtion ja kirkon erottamiseksi (Vasem-
24019: malta: hyvä!). Sentakia tämä kuuluu asiaan. Minä olen kuullut
24020: ne huomautukset sieltä oikealta jo pari kolme kertaa, mutta en ole
24021: viitsinyt niihin vastata, ennenkuin herra Renvall niin kovaäänisesti
24022: huomautti, että hänkin on ollut kirkolliskokouksessa näitä esityksiä
24023: hyväksymässä (naurua).
24024:     Niin, se kirkon törkein väite, että >>esivalta on Jumalalta>>. Jos
24025:  esivalta olisi Jumalalta, niin silloin Jumala olisi väkivallan Jumala.
24026:  Sillä kaikki esivallat mitä meillä on, ne ovat verisen väkivallan tulosta.
24027:  Mikään hallitsijasuku ei istu valtaistuimenaan muun oikeuden kuin
24028:  voiman ja voimasuhteiden perusteella. Kaikkien maiden historiat
24029:  ovat täynnä tällaisia vallankumouksia, murhia. Kaikkialla voima
24030:  on määrännyt hallitushuoneet ja hallitukset. Jos jossakussa val-
24031:  tioossa tänään hallitsee sanoisinko Paavali 1, niin hänen hallituk-
24032:  sensa on kirkon mielestä Jumalan asettama. Jos Paavali 1 tänään
24033:  temmataan pois väkivaltaisella tavalla ja tilalle tulee Juhani II mah-
24034:  dollisesti, niin taaskin esivalta on Jumalalta. Jos kansa jossakussa
24035:  maassa tekee kapinan, vallankumouksen, karkottaa pois koko hallit-
24036:  sijasuvun, niin heti paikalla vallankumouksen jälkeen koko kirkko
24037:  ja sen papit ovat valmiit toitottamaan, että tämän vallankumouk-
24038:  sen kautta päivän vanha hallitus ja esivalta on Jumalan asettama.
24039:  Meidän pappimme selittivät tätä >>esivalta on Jumalalta>> ja >>anta-
24040:  kaa keisarille kuin keisarin tulee>> tässä sortovuosien aikana juma-
24041:  lan sa:1an kautta, houkutellen ihmisiä rikokseen, menemään asevel-
24042: 510                   Istunto 31 p. maaliskuuta I<)OS.
24043: 
24044: 
24045: vollisuustarkastuksiin, joista poissaolo oli jokaisen kansalaisen
24046: velvollisuus. Mutta meidän papistomme silloin selitti kansalle,
24047: että teidän täytyy luopua oikeuksistanne, teillä ei saa olla mitään
24048: itsenäisyyttä, teidän täytyy taipua suutelemaan sitä ruoskaa, jolla
24049: teitä lyödään. Näin isänmaallisen palveluksen Suomen papisto on
24050: kansalleen hiljattain tehnyt, hämmentänyt kansan oikeustajuntaa,
24051: koettanut paaduttaa sen omaatuntoa. Mutta omientuntojen paa-
24052: dutus sehän meidän kirkkomme suurin synti sittenkin on.
24053:     Minä tyydyn lopettamaan. Minä toivoisin, että eduskunta
24054: hylkäisi nämä lakiesitykset ja hylkäisi vastaisuudessa kaikki sa-
24055: mankaltaiset, antaisi kirkon tuntea, ettei se yhteys valtion kanssa
24056: aina ole kirkolle niin kovin edullista. Niin kauvan kuin tämä yhteys
24057: on kirkolle edullinen, niin kauvan se ei eroon suostu. Meidän täy-
24058: tyy osoittaa sille, että se saattaa muuttua kirkolle vahingolliseksi,
24059: ja silloin kyllä kirkko alkaa pyrkiä eroon tästä pakanallisesta valtiosta.
24060: Jos eduskunnan enemmistö ei suostuisikaan tähän hylkäämisehdo-
24061: tukseen, niin minä ainakin rohkenen luottaa siihen, että sen vasem-
24062: misto käyttää tilaisuutta ja päättää panna nämä esitykset lepää-
24063: mään yli tulevien vaalien, käyttää sitä oikeutta, minkä valtiopäivä-
24064: järjestys tällaiselle yhdelle kolmasosalle myöntää, sillä sen vahin-
24065: gollisempaa työtä ei eduskunta oikeastaan voisi tehdä kuin suostua
24066: kaikkiin näihin pappien sirkustemppuihin, näihin naurettaviin eh-
24067: dotuksiin, jotka eivät sisällä mitään parannusta ja joiden hylkäämi-
24068: sestä kenellekään ei tule mitään vahinkoa.
24069: 
24070:    Ed. Gripenberg: Ed. Setälä on jo tuonut esille ne näkö-
24071: kohdat, joista minä lakivaliokunnan jäsenenä olin aikonut puhua.
24072: I,uovun sentähden.
24073: 
24074:     Ed. RC:lsenqvist, V. T.: Då jag i allt väsentligt kan förena
24075: mig om det uttalande, som här gjordes beträffande rösträttsfrågan
24076: af representanten Setälä, finner jag intet skäl att, åtmistone i någon
24077: nämnvärd, mån förlänga diskussionen. J ag vill blott tillägga så-
24078: som en sammanfattning af min ståndpunkt i saken följande: Det
24079: gäller här att välja emellan någonting af alla erkändt, mycket då-
24080: ligt och någonting väsentligen bättre, om också detta senare icke
24081: är så godt, som man skulle önska. Man bör då, synes det mig, icke
24082: tveka att välja det bättre, då ett sådant val i intet afseende kan
24083: hindra eller fördröja det goda man eftersträfvar såsom slutmål.
24084: Hvad som här har sagts om rösträttsfrågan synes mig i hufvudsak
24085: hafva sin tillämpning äfven på frågan om kyrkotukten.
24086:     Att i denna sammanhang ingå på en utläggning om skiljsmessan
24087: mellan stat och kyrka, på tolkning af vissa bibelspråk och på en
24088: framställning om hvilken ställning prästerskapet intagit till Kristi
24089: evangelium, anser jag för min del alldeles icke höra till nu förelig-
24090:                         Muutoksia kirkkolakiin.                     SII
24091: 
24092: gande fråga, och då arbetsordningens 25 § uttryckligen stadgar:
24093: >>Hvarje talare bör noga hålla sig till den sak, som behandlas. Af-
24094: viker han härifrån, skall talmannen uppmana honom att hålla sig
24095: till saken», anser jag mig icke ens vara berättigad att ingå på dessa
24096: frågor.
24097: 
24098:     Ed. Luoma: Kun asianomainen valiokunta on ainoastaan
24099: parilla lauselmalla kosketellut sitä puolta asiasta, joka koskee esillä-
24100: olev:;m ehdotuksen kielellistä asua, mutta toisen vastalauseen arvoisa
24101: tekijä on sitä vastoin kohdistanut koko vastalauseensa juuri tähän
24102: puoleen asiata, niin pyydän lausua pari sanaa siitä.
24103:     Että valiokunta ei voinut noudattaa sitä menettelytapaa, jota
24104: toisen vastalauseen tekijä vastalauseessaan on suosittanut, riippui
24105: kolmesta varsinaisesti eri asianhaarasta. Onhan tunnettua ensin-
24106: näkin, että eduskunnan asia voimassa olevan Kirkkolain 455 §:n
24107: mukaan on ainoastaan joko hyljätä tai hyväksyä ne kirkolliskokouk-
24108: sen laatimat muutosehdotukset, jotka hallituksen toimesta edus-
24109: kunnan tarkastettaviksi jätetään.
24110:     Tämä on asian periaatteellinen puoli. Toinen syy oli se, että
24111: rgos-vuoden kirkolliskokous, vaikkapa se alistaessaan r8g8-vuoden
24112: kirkolliskokouksen laatimat muutosehdotukset vahvistettaviksi. hy-
24113: vin tiesi, että nämä ehdotukset eivät silloin vielä olleet saavuttaneet
24114: vahvistusta, ei ole sanallakaan pyytänyt, että hallitus tai eduskunta
24115: kiinnittäisi huomiota muutosehdotusten kielelliseen asuun. Kolmas
24116: syy oli taas se, että jos eduskunta, jota ei liioin voine katsoa miksi-
24117: kään kirkolliskokouksen kielikomiteaksi, kumminkin ryhtyisi eh-
24118: dotuksen kielellistäkin asua korjaamaan, vaikka semmoista toimen-
24119: pidettä eduskunnalta ei ole pyydettykään, niin tulisi tällainen työ
24120: epäilemättä kohtaamaan varsin suuria vaikeuksia. Asian laita on
24121: tosin se, minkä vastalauseen tekijä on huomauttanutkin, että löy-
24122: tyy muutosehdotusten joukossa toistakymmentä pykälää, jossa
24123: muutokset eivät koske muuta kuin pieniä ·muodollisia asianhaaroja.
24124: Vaan tässä on varteen otettava, että nämä muutosehdotukset ovat
24125: luvultaan 59· Puhumattakaan siitä, että näin monien pykälien
24126: kieliasun tarkastaminen olisi omansa tuottamaan sangen suuria
24127: ja aikaa kuluttavia hankaluuksia, olisi se vaara ajateltavissa, että
24128: eduskunta hyvässä tarkoituksessa ryhtyessään kieliasua korjaa-
24129: maan tulisi tekemään itsensä syypääksi asiallisiinkin muutoksiin
24130: ja kenties sillä tapaa vahvistamaan sellaisen muodostuksen, jota
24131: kirkolliskokous, varsinainen asianomainen, ei puolestaan koskaan
24132: ole hyväksynyt. Näihin syihin nähden, valiokunta menetteli asiassa
24133: kuten se on tehnyt. Ja pyydän minä omasta puolestani saada suo-
24134: sittaa, että eduskunta hyväksyisi tämän lakivaliokunnan asiassa
24135: noudattaman menettelyn.
24136: 512                   Istunto 3 I p. maaliskuuta I<)08.
24137: 
24138: 
24139:     Ed. Wuorimaa: Minä en tällä kertaa tahdo puhua pitkältä.
24140: 'tahdon vaan lausua muutaman sanan. On ihmisiä, jotka keskellä
24141: päivää näkevät pikku-ukkoja. Toisinaan ne ikäänkuin kummitte-
24142: levat sameissa aivoissaan, että he kulkevat mädässä tai suustaan
24143: työntävät mätää, toisinaan kummittelee, että he makaavat katu-
24144: ojassa ja joku musta haamu puristaa heitä kurkusta. Tämä haamu
24145: omantunnonvaivoissa ottaa toisinaan papin kuvan. Ne ovat sem-
24146: moisia ihmisiä, joita vaivaa delirium tremens. Että ruveta vastaa-
24147: maan semmoisiin lauseisiin, joita täällä ed. Tainio on esille tuonut,
24148: se ei juolahda kenenkään järkevän ihmisen päähän.
24149:     Mitä nyt itse asiaan tulee, niin eduskunnalla tietysti ei voi olla
24150: kaiken periaatteellisen oikeuden mukaan minkäänlaista lainsäädäntö-
24151: oikeutta puhtaasti kirkollisissa asioissa. Sillä eduskunta voi olla
24152: kokoonpantu monenlaisista uskolaisista, jotka kuuluvat eri kirkko--
24153: kuntiin. Vallan sopimatonta on siinä suhteessa, että eduskunnalla
24154: semmoisenaan olisi lainsäädäntövalta kirkon sisällisissä oloissa.
24155:  Ja sentähden eduskunnalla ei voi olla muuta kuin oikeus katsoa,
24156: että kirkollinen lainsäädäntö ei loukkaa valtion yleisiä periaatteita
24157:  ja sen turvallisuutta. Sentähden sillä ei voi olla mitään muuta
24158: oikeutta kuin joko hyväksyä tai hyljätä Kirkkolakiehdotus.
24159:     Minä muuten kannatan niitä mielipiteitä, mitä täällä ed. Sipilä
24160: on lausunut ja yhdyn niihin.
24161: 
24162:     Ed. Rajala:      Pyysin puheenvuoroa ainoastaan ed. Tainion
24163: puheen johdosta, mutta teen kuitenkin kaikkein ensin selkoa siitä,
24164: millä kannalla minä olen tähän kirkkolakiin nähden. Minä tulen
24165: kannattamaan sitä, mitä valiokunta on siitä lausunnoksensa antanut.
24166: Pyydän kuitenkin poiketa hiukan asiasta, koska ymmärtääkseni
24167: ed. Tainio meni aivan päinvastaiselle suunnalle, kuin itse asia sisälsi.
24168:     Ed. Tainion lausunnon johdosta, mitä hän puhui siitä mädästä,
24169: mikä meidän kirkkomme sisäpuolella on, tahdon ainoastaan ·lyhyesti
24170: hänelle lausua, että se on aivan totta. Olen yhtä mieltä hänen kans-
24171: saan siinä suhteessa, että mätää on meidän kirkon sisäpuolella.
24172: Mutta on huomioon otettava kuitenkin, mikä saattaa mätää meidän
24173: kirkkoyhdyskuntamme sisäpuolelle. Se on juuri meidäa yhteis-
24174: kuntaelämämme, joka sen mädän sinne saattaa. Sitä todistaakio
24175: aivan varmasti nykyinen ajanjuoksu, se, mihinkä ihmisten elämä,
24176: yhteiskuntaelämä on puolueisiin nähden pyrkimässä meidän ajal-
24177: lamme. Ed. Tainio puhui täällä paljon lähimmäisen rakkaudesta
24178: ja siitä, mitä rakkaus myötänsä tuopi. Mutta minä uskallan väittää
24179: ehdottomasti, että ed. Tainio on senkaltaisella tilalla, että hän ei
24180: tunnekaan, mitä se rakkaus vaikuttaa, josta tässä raamatunlauseessa
24181: mainitaan. Hän on kokonaan ulkona siitä rakkauden tuntemisesta.
24182: Niin myös hän otti kuvauksia rikkaasta miehestä j. n. e. Tahdon
24183: siitä hänelle lausua juuri siihen suuntaan, että hän kaikessa käytök-
24184:                         Muutoksia kirkkolakiin.                      513
24185: 
24186: 
24187: sessään ja kaikessa teossaosa osoittaa itsensä juuri siksi rikkaaksi,
24188: ja tällä pemsteella hän on kokonansa näitten sanojen ulkopuolella.
24189: Tämän sanan merkitys sisältyy ainoastaan siihen, joka luulee it-
24190: sellänsä kaikkea hyvyyttä olevan, se sisältyy juuri siihen rikkauteen.
24191: Vielä hän puhui sellaista kaikenmoista ruoskaa, jossa ei ole mitään
24192: todellisuutta. Hän otti esimerkiksi siitäkin esikuvan, kuinka työ-
24193: läästi rikkaat tulevat taivaan valtakuntaan, ja kuinka huokeampi
24194: on kamelin mennä neulan silmän läpi, kun rikkaan tulla taivaan
24195: valtakuntaan. Mutta minä uskallan tästäkin kohdasta väittää, että
24196: hän on juuri näitten sanojen takana, ja hänen pitäisi itsellensä
24197: kohdistaa juuri nämä sanat, kuinka työlästä on hänenkin tulla tai-
24198: vaan valtakuntaan (Nauma). Hänellä ei ole minkäänkaltaista
24199: ominaisuutta, sanotussa asiassa, tällä hetkellä, minkäkaltaisella
24200: tilalla hän on. Näistä syistä minä juuri haluisin lausua hänelle
24201: mielipiteitäni, minkäkaltaisella tunnolla hän vaeltaa. Hän saapi
24202: itse hyvin itseltänsä kysyä ja itseltänsä tietää, jos hän rehellisesti
24203: tahtoo sitä itseksensä tutkiskella (Vasemmistosta: kiitoksia!).
24204: 
24205:     Ed. Turkia: Minä en ota asiaa ollenkaan taivaalliselta näkö-
24206: kannalta, kuten ed. Rajala ja Tainio tekivät. Minä katselen tätä
24207: lakimuutosesitystä, niinkuin tässä kirkkolaissa sanotaan, maalli-
24208: sella tavalla.
24209:     Kun täällä useimmat papit ovat puoltaneet kyseessä olevien
24210: muutoksien ja lisäyksien hyväksymistä kirkkolakiin, niin olisi ol-
24211: lut erittäin terveellistä saada tietää, mitä silmällä pitäen papit ovat
24212: asettaneet ehdotuksen, joka koskee pappien vaaleja, ja joissa myön-
24213: netään rikkaalle 25 kertaa suurempi valitseruisoikeus kuin köyhälle.
24214: Jos tuo tuollainen pemste lähtee siitä ajatuksesta, että rikkaat
24215: tekevät enempi syntiä kuin köyhät ja sentähden tarvitsevat suurem-
24216: man vallan sielunhoitajan valinnassa, niin eiköhän heillä silloin
24217: voisi olla paljon suurempi valta, sillä minun mielestäni rikkaat
24218: tekevät enemmän kuin 25 kertaa enemmän syntiä kuin köyhät.
24219: Minä olen harkinnut, mistä tuollainen ehdotus on syntynyt, enkä
24220: ole tullut muuhun tulokseen kuin siihen, että luullakseni papit ovat
24221: ottaneet tällaisen näkökannan ehdotuksensa pemsteeksi.
24222:     Muuten tämän ehdotuksen 13:ssa luvussa puhutaan kirkollis-
24223: kurista. Siinä on koko joukko huvittavia kohtia, joita en ota aivan
24224: vakavalta kannalta. Siellä on rangaistusmääräyksiä jos jonkinlai-
24225: sia, puuttuu ainoastaan pannakirous ja polttorovio, mutta ne ovat
24226: luultavasti jääneet papistolta erehdyksestä ottamatta ehdotukseen.
24227: Siellä puhutaan tuomiostakin aivan kuin tuollainen kirkkoneuvosto
24228: olisi joku laillinen tuomioistuin. Minusta näyttää, niinkuin esim.
24229: ror §:ssä olisi unohdettu hallitusmuodon r6 §. Ainakin se jollain ta-
24230: voin loukkaa sitä. Erittäin tässä kirkkokuria koskevassa kohdassa
24231: painostetaan rangaistusta niille, jotka eivät laske lapsiaan, tai
24232:                                                                 33
24233: 514                  Istunto 31 p. maaliskuuta 1908.
24234: 
24235: 
24236: eivät itse käy lukukinkerillä, ja etenkin niitä, jotka kieltävät joko
24237: lapsiaan tai muita alaisiaan rippikoulusta. Tässä on tietysti papis-
24238: tolla ollut aivan kylmä verinen afäärikanta, sillä rippikoulut ovat
24239: papeille suurimpia sivutulolähteitä, mitä olla taitaa. Jos kansa al-
24240: kaisi kieltäytyä niistä, niin papiston tulot tulisivat kärsimään suu-
24241: ressa määrin. Otan esimerkin Kotkasta. Siellä tässä kuussa pappi
24242: piti rippikoulua. Oppilaita oli 148, ja jokainen oppilas suoritti hä-
24243: nelle 10 markkaa. Rippikoulu kesti kaksi viikkoa, puolitoista tun-
24244: tia illassa. Pappi tuli tästä pikkusivutoimestaan saamaan 1,480
24245: markkaa s. o. vähän yli 82 markkaa tuntia kohti. Nämä ovat sem-
24246: moisia sivutuloja papeille, ettei ihme, jos kirkkokuriin pannaan tuol-
24247: laisia kohtia. Muuten mitä tulee lukukinkereihin, niin ne ovat
24248: tavallisia riemukulkuja papeille ja erittäin äärettömän hyviä agi-
24249: tatsioonitilaisuuksia, joten niihin täytyy pakoittaa kirkkokurin
24250: avulla ihmisiä, 103 §:ssä sanotaan: >>jos seurakunnan jäsen tekee
24251: itsensä syypääksi ilmeiseen Jumalan sanan ja jumalisuuden har-
24252: joituksen ylenkatseeseen.>> Mitähän kaikkea tuo sisältää? Pai-
24253: koittain, useissakin pitäjissä, on tapana, että pitäjäläisten kuoleman
24254: jälkeen pappi pitää kirkossa jonkunmoisen muistopuheen, jossa
24255: kuollut kuvataan mitä täydellisimmin eläneen, mitä koskaan
24256: ihminen on voinut elää. Kiitetään hänen kaikkia toimiaan joita
24257: hän eläessään on tehnyt tai toimittanut, ja lopuksi tehdään selvää,
24258: kuinka autuaallisesti hän kuoli ja nyt hän on siellä Aaprahamin hel-
24259: massa. Tällainen puhe tavallisesti maksaa 3 markkaa, mutta oikein
24260: hyvästä puheesta maksetaan tietysti enemmän. Muutamissa pitä-
24261: jissä tämä on tullut aivan tavaksi. Jos joku kuolee ja jos hänellä
24262: vaan suinkin on omaisia vaikka kuinka köyhiä, niin 3 markkaa täy-
24263: tyy viedä papille, että pappi sanoo vainajan päässeen taivaaseen ..
24264: Äiti myö vaikka ainoan hameensa saadakseen poikansa taivaaseen
24265: 3 markalla. Jos pappi ei jonkun kuolemasta ilmoita kirkossa, että
24266: taivaaseen se meni ja hyvin se eli, niin suuri osa seurakunnasta jää
24267: siihen luuloon, että pahasti se eli, koska pappikaan ei mitään
24268: sanonut, ja siihen tulijärveen se joutui. Tämä on nyt samaan suun-
24269: taan menevää kuin katoolisen kirkon aikana sielumessu, jota nyky-
24270: äänkin katoolisissa maissa harjoitetaan. Luultavasti tämä myös
24271: kuuluu siihen jumalisuuden harjoittamiseen, josta kirkkokuria kos-
24272: kevassa kohdassa mainitaan. Nykyään alkavat ihmiset jotensakin
24273: joka pitäjässä kieltäytyä tuollaisista tempuista ja nyt pakoitettai-
24274: siin kirkkokurin avulla noita 3-markkasia papille. Minä siis, niin-
24275: kuin jo sanoin, katselen näitä asioita ainoastaan maallisesti ja minä
24276: huomaan, ettei niissä paljonkaan sitä taivaallista ole. Mitä kirkko-
24277: kuriin tulee, suurimmaksi osaksi perustuu se afääritoiveisiin ja
24278: sen tapaisiin suunnitelmiin. Kirkkokurin avulla koettaa papisto
24279: lypsää erityisiä tuloja seurakuntalaisilta itselleen.
24280:                         Muutoksia kirkkolakiin.
24281: 
24282: 
24283:     Ed. Ingman, Lauri: Niinkuin on tunnettua, on viime ai-
24284: koina uskonnollisia yhdyskuntia koskeva lainsäädäntö kaikkialla
24285: evankelisissa maissa käynyt siihen suuntaan, että uskonnollisille
24286: yhdyskunnille on suotu yhä suurempi vapaus heidän omissa asi-
24287: oissaan. Kuvaavaa sille kehitykselle, joka meillä on tapahtunut,
24288: on erittäinkin meidän nykyinen voimassaoleva kirkkolakimme,
24289: kun sitä vertaa ennen voimassa olleeseen kirkkolakiin. Vanha kirkko-
24290: laki vuodelta r686 teki kirkon, sanan täydellisessä mielessä, valtio-
24291: kirkoksi, josta ei kukaan valtion kansalainen saanut luopua. Ny-
24292: kyään voimassa oleva kirkkolaki taasen tekee kirkon yhdeksi uskon-
24293: nolliseksi yhdyskunnaksi muitten uskonnollisten yhdyskuntien rinnalla
24294: maassamme. Ja kirkon ohella on myöskin syntynyt tällaisia muita
24295: uskonnollisia yhdyskuntia ja ne ovat taasen, mitä heidän yhdyskunta-
24296: järjestykseensä eli -lakiinsa tulee, saaneet vielä melkolailla suurem-
24297: man vapauden, kuin mitä evankelis-luterilaisella kirkkoyhdyskun-
24298: nalla on. Eriuskolaislaki I I p:ltä marraskuuta r88g säätää z §:ssään
24299: seuraavaa: •> Jos senlaatuisen protestanttisen uskonopin tunnus-
24300: tajat, kuin r §:ssä mainitaan, tahtovat tässä maassa muodostaa
24301: kirkkoyhdyskunnan, hakekoot Keisarilta ja Suuriruhtinaalta lupaa
24302: siihen ja autakoot sen ohessa kirjoitetun selityksen uskontunnustuk-
24303: sestaan ja kirkollisesta yhdysjärjestyksestään sekä, jos he ennen ovat
24304: kuuluneet evankelis-luterilaiseen kirkkoon, todistuksen semmoista
24305: luopumista varten tehdystä ilmoituksesta, joka mainitaan 7 §:ssä,
24306: ilmoittakoot myös sen tahi ne paikkakunnat, johon haluavat seu-
24307: rakunnan perustaa. Jos havaitaan, että edellämainittu uskon~un­
24308: nustus ja yhdysjärjestys ei sisällä mitään, joka lakia ja siveellisyyttä
24309: loukkaa, suostuttakoon hakemukseen ja olkoon hakijoilla oikeus
24310: niitten ehtojen ja määräysten mukaan, joilla yhdysjärjestys on vah-
24311: vistettu, muodostaa kirkkoyhdyskunta ja perustaa seurakunta.•>
24312: Ainoa, mitä valtio siis tutkii, kun eriuskolaiset muodostavat kirkol-
24313: lisia yhdyskuntia ja jättävät yhdysjärjestyksensä vahvistettavaksi,
24314:  on, sisältääkö se mitään, joka sotii lakia ja siveellisyyttä vastaan.
24315:  Mutta heidän yhdyskuntajärjestyksensä niin sanoakseni kirkollista
24316:  soveliaisuutta valtio ei ensinkään tutki. Tämä jos mikään on to-
24317:  distus siitä, kuinka meilläkin kehitys on mennyt tuohon mainitse-
24318:  maani suuntaan, että kirkollisille yhdyskunnille omissa sisällisissä
24319:  asioissaan suodaan yhä suurempi ja suurempi vapaus. Evankelis-
24320:  luterilaisella kirkolla nyt vielä ei ole tällaista vapautta kuin muilla
24321:  uskonnollisilla yhdyskunnilla, vaan niinkuin monta kertaa täällä
24322:  tänäänkin on huomautettu, sen kirkkolakiehdotukset ovat lähetettä-
24323:  vät eduskunnan ja hallituksen tutkittavaksi ja hyväksyttäväksi.
24324:  Selvää kuitenkin pitäisi olla, että tämä tutkinto ei tarkoita muuta,
24325:  kuin sen kysymyksen ratkaisemista, onko valtiolla omalta kannaltaan
24326:  mitään muistutusta tehtävänä muutosehdotuksia vastaan, mutta että
24327:  se ei suinkaan tarkoita sitä, että valtion pitäisi käydä tutkimaan
24328: 516                   Istunto 31 p. maaliskuuta 1908.
24329: 
24330: 
24331: niitten kirkollista soveliaisuutta, sillä siitä pitää huolen kirkkoyh-
24332:  dyskunta itse kirkolliskokouksessa sekä sen kautta, että jokainen
24333:  seurakunta ja jokainen seurakunnan jäsen saa tilaisuuden kirkonko-
24334: kouksessa lausua mielipiteensä niistä.
24335:     Nyt on kumminkin monasti huomautettu, että kirkko tässä niin-
24336: kuin useissa muissakin suhteissa on liiaksi riippuvainen valtiosta.
24337: Uskonnollismieliset henkilöt ovat tätä valittaneet ja sanoneet, että
24338: kirko kärsii tästä. Samoin on kirkon vastustajien puolelta myöskin
24339: tätä moitittu siinä toivossa, että, jos valtio katkasee ne siteet, jotka
24340: yhdistävät kirkon siihen, kirkon toiminta laimenisi. Sentähden on
24341: maassamme erittäinkin viime vuosina kuulunut tuo ikäänkuin
24342: sotahuudoksi tullut lause, että .kirkko on erotettava valtiosta. Se
24343: sisältää tietysti nyt kyseessä olevalla alalla sitä, että kirkolle on an-
24344: nettava oikeus säätää lakia, joka koskee vain sitä itseään, ilman
24345: että valtio sekaantuu sen lainsäädäntöön.
24346:     Sitä kuvaavampi on se keskustelu, joka tapahtui viime kerralla
24347: ja joka tänään on jatkunut. Nyt olisi tilaisuus mitä tärkeimmällä
24348: alalla käytännössä, nykyään voimassaolevien lakimääräysten si-
24349: sällä, toteuttaa tuo periaate, että kirkko on erotettava valtiosta.
24350: Se olisi nim. toteutettavissa siten, että todella punnittaisiin vain
24351: esillä olevien kirkkolakiehdotusten soveliaisuutta valtion kannalta,
24352: mutta jätettäisiin niiden kirkollinen soveliaisuus sen harkinnan va-
24353: raan, mikä kirkolliskokouksissa ja seurakunnissa on tapahtunut.
24354: Silloin nousee toinen toisensa perästä juuri niistä leireistä, joista tuo
24355: huuto: kirkko on erotettava valtiosta, on kaikunut, esiin ja käyvät
24356: kohta kohdalta punnitsemaan näitten lakiehdotusten juuri kirkollista
24357: soveliaisuutta, kysymystä, missä määrin ne ovat sopusoinnussa
24358: kristinuskon periaatteiden kanssa j. n. e. Niin teki herra Alkio
24359: täällä jo viime kerralla, vaikka minun tietääkseni tuo pykälä: kirkko
24360: on erotettava valtiosta, kuuluu myös maalaisliiton ohjelmaan.
24361: Hän piti puheen, joka olisi soveltunut erittäin hyvin silloin, kun Lai-
24362: hian kirkonkokouksessa oli lausunto annettava näitten kirkkolaki-
24363: pykälien soveliaisuudesta, mutta ei silloin, kun niitä on arvosteltava
24364: valtion kannalta. Ja samalta näkökannualta kuin herra Alkio ovat
24365: useat puhujat tänään vasemmiston puolelta käyneet näitä ar-
24366: vostelemaan.
24367:     Minun täytyy omasta puolestani sanoa, että olen erittäin kiitol-
24368: linen tämän keskustelun johdosta. Sillä mitä se näyttää? Se näyt-
24369: tää sitä, että niiden taholta, josta on kuulunut tuo huuto: kirkko
24370: on erotettava valtiosta, tämä on palja.<> tyhjä fraasi, että ensimäi-
24371: sessä tilaisuudessa, milloin on mahdollisuus päinvastoin lujittaa kir-
24372: kon ja valtion siteitä, käydään siihen käsiksi, ja että huuto: kirkko
24373: on erotettava valtiosta, käytännössä merkitsee sitä, että valtion pi-
24374: tää kuristaa kirkkoa. Sen pitää tehdä sen lainsäädännön edistyminen
24375: kerrassaan mahdottomaksi. Sen pitää, niinkuin täällä on esitetty,
24376:                        Muutoksia kirkkolakiin.                    517
24377: 
24378: hylätä kaikki kirkon pyrkimykset päästä edistymään lainsäädän-
24379: tönsä alalla, että olot kirkossa rappeutuisivat niin paljon kuin suin-
24380: kin mahdollista. Tämä on se vapaamielisyys, se suuri vapaamieli-
24381: syys, jota tässä maassa on julistettu. Tätä keskustelu itse asiassa
24382: sisältää.
24383:     Täällä on tehty suuri numero erittäin kysymyksestä äänioikeu-
24384: desta pappien vaaleissa. Se ehdotus, joka tässä tehdään, ei ole
24385: tyydyttävä, sen jokainen myöntää. Se ei käsitykseni mukaan ollut
24386: tyydyttävä silloinkaan, kun se tehtiin, saatikka sitten nyt. Mutta
24387: joka tapauksessa se, niinkuin täällä useat puhujat ovat huomautta-
24388: neet, sisältää suuren edistysaskeleen eikä se ensinkään estä seuraa-
24389: van askeleen ottamista, johon, niinkuin ed. Sipilä huomautti, jo
24390: Turun synodaalikokouksen puolelta alote on otettu.
24391:     Muuten minun täytyy tässä ohimennen oikaista ed. Setälän
24392: kuvausta asian käsittelystä vuoden r8g8 kirkolliskokouksessa.
24393: Mikäli pöytäkirjoista näkyy, ei ed. Setälä yksin suinkaan siellä
24394: puoltanut yhtä ääntä äänestäjää kohti, vaan sitä puolsivat useatkin.
24395: Esimerkiksi meidän ryhmään kuuluva ed. Värri sitä innokkaasti
24396: puolsi. Se ehdotus silloin ei ensinkään mennyt puolueitten mukaan,
24397: vaan oli ainakin kahdessa puolueessa yksityisiä henkilöitä, jotka
24398: siinä asettuivat aivan samalle kannalle kuin ed. Setälä.
24399:     Käsitykseni on, että uuden eduskunnan nyt on ensi kerta ratkais-
24400: tava, haluaako se, että valtio meillä käy kuristamaan uskonnollisia
24401: yhdyskuntia, niinkuin sosiaalidemokraattien taholta täällä on vaa-
24402: dittu, tahtooko eduskunta tehdä kaiken edistyksen niissä mahdotto-
24403: maksi, tahtooko se koettaa käyttää kaikki voimansa saadaksensa
24404: olot niissä rappeutumaan niin paljon kuin suinkin mahdollista.
24405: Minä puolestani toivoisin, että ainoa todellinen vapaamielinen käsi-
24406: tys tässä pääsisi voitolle ja se johtaa siihen, että Eduskunta hyväk-
24407: syy nämä esillä olevat kirkkolakimuutosehdotukset.
24408: 
24409:     Ed. Sipponen:        Kun keskustelu käsilläolevasta asiasta on
24410: tullut minnn käsitykseni mukaan tarpeettoman pitkälle venytetyksi
24411: ja kun asiassa on menty puhumaan semmoistakin, mikä ei tähän
24412: asiaan kuulu, niin ajattelin, että lausuisin myös muutaman sanan
24413: tämän johdosta. Mitä ensinnäkin tulee tuohon kirkkolain hyväksy-
24414: miseen, niin olen sillä kannalla, kuten täällä jo useat muutkin ovat
24415: huomauttaneet, että, jos tahdomme parannuksia aikaansaada, niin
24416: on luonnollista, että omistamme sen parannuksen, mikä meille tällä
24417: kertaa on mahdollista. Luullakseni ei ole mitään pelon syytä siitä,
24418: että enimmät parannukset tämän kautta tulisivat tulevassa kir-
24419: kolliskokouksessa estetyiksi.      Sillä niinkuin kehitys nykyään
24420: kymmenen vuoden kuluessa on käynyt valtiollisella alalla, niin tie-
24421: tysti se samanlaisena ilmenee kirkolliskokouksessakin ja kirkollis-
24422: kokous tulee siis tietysti mielellään antamaan yhtäläisen äänioikeu-
24423: 518                   Istunto 31 p. maaliskuuta I<)08.
24424: 
24425: 
24426: den kaikille seurakuntaan kuuluville jäsenille. Kun tässä tämän
24427: keskustelun tarkotuksena tietysti ainoastaan olisi tuoda esiin ne
24428: käsitykset ja mielipiteet, mitkä koskevat tämän kirkkolain ehdo-
24429: tuksen joko hyväksymistä tai hylkäämistä, niin on minun mielestäni
24430: muutamissa puheissa vasemmiston kannalta menty pois asiasta ja
24431: asiallisesta keskustelusta ja tuotu esille surkeita mielenpurkauksia
24432: -muuksi sitä ei voi sanoa. Tämä tilaisuus on nimittäin käännetty
24433: ainoastaan haukkumatilaisuudeksi meidän kirkkoamme ja papistoa
24434: kohtaan. Tietysti löytyy kirkossa kuin myös papistossakin ereh-
24435: dyksiä ja heikkouksia, mutta sen vuoksi en pidä tarpeellisena, että
24436: eduskunnassa mennään kaikenlaisiin semmoisiin puheisiin, joita täällä
24437: vasemmiston puolelta on pidetty. Yhdessä suhteessa on tuo keskus-
24438: telu minusta kyllä ollut Suomen kansalle tarpeellinen, ja se on siinä,
24439: että Suomen kansan silmät sillä tavoin lopultakin avautuisivat nä-
24440: kemään sen halun ja periaatteen, mihin meidän sosialistimme tah-
24441: tovat kirkollisella kuin myöskin kristilliscllä alalla kansaamme joh-
24442: taa. Sanotaan, että sydämen kyllyydestä suu puhuu, ja tässäkin
24443: eduskunnan kaiken istuntokauden aikana on näkynyt, että milloin
24444: asia yähänkin koskee tai saadaan se kääntymään uskonnollisuutta
24445: tai kristillisyyttä koskevaksi, niin silloin koetetaan kaikilla hal-
24446: vennussanoilla saada kristillisyyttä sorretuksi, vieläpä niin ääret-
24447: tömästi, ettei löydetä sanoja, miten oikein voitaisiin pilkata ja hauk-
24448: kua. Tämä tuntuu minusta sangen ikävältä ja raskaalta, ja toivoi-
24449: sin siis, että ne, jotka tämmöisessä mielessä ovat kristillisyyttä vas-
24450: taan, kerrankin tässä armonajassa tulisivat tuon erehdyksensä kä-
24451: sittämään, jolloin vielä heilläkin olisi tilaisuus päästä käsittämään
24452: ja ymmärtämään kristityn oikeata suhdetta ja niin välttämään sitä
24453: rangaistusta, mikä kristillisyyden pilkkaamisesta kerrankin on tuleva.
24454: Asiallisesti siis kannatan tämän kirkkolain hyväksymistä, sillä se
24455: ei suinkaan estä uuden kirkolliskokouksen tekemästä asiallisia uu-
24456: distuksia niissä kysymyksissä, mitkä nähdään tarpeellisiksi.
24457: 
24458:     Ed. Rosenqvist, G. G.: Så länge förhållandet mellan staten
24459: och kyrkan hos oss är sådant, det för närvarande är, så länge således
24460: fullständig religionsfrihet icke råder, utan personer mot sin öfverty-
24461: gelse måste tillhöra kyrkan, så länge saknar man icke skäl att i
24462: likhet med hr Tainio beklaga, att initiativrätten på den kyrkliga
24463: lagstiftningens område icke tillkommer staten. Men den tid kan
24464: icke vara långt aflägsen, då fullständig religionsfrihet kommer att
24465: införas i vårt land. Det är att hoppas, att ett förslag i denna rikt-
24466: ning redan till näst sammanträdande landtdagssession skall fram-
24467: läggas. Och då denna fullständiga religionsfrihet en gång blifvit
24468: förverkligad, så är det otvifvelaktigt principiellt riktigt, att initiativet
24469: och afgörandet hvad den inre kyrkliga lagstiftningen beträffar till-
24470:                         Muutoksia kirkkolakiin.                     519
24471: 
24472: kommer resp. kyrkosamfund. Men för öfrigt är det nu icke i dag
24473: fråga om denna sak.
24474:      Än mindre är det här i dag fråga om, huruvida och i hvad mån
24475: kyrkan under olika tider förmått i lära och lif gifva ett adeqvat
24476: uttryck åt kristendomen. Att ingen kyrka förmått detta, är en
24477: allmän protestantisk öfvertygelse. I detta afseende står således
24478: hr Tainio på protestantisk mark. Men det är som sagdt icke nu
24479: fråga härom.
24480:      Här är i dag endast fråga om huruvida de 14 ändringsförslag tili
24481: nugällande kyrkolag, som nådiga propositionen föreslår, böra anta-
24482: gas eller icke. Här är icke ens fråga om, huruvida dessa ändrings-
24483: förslag i och för sig vore i allo goda, utan frågan är endast, om de äro
24484: så pass goda, att de äro att föredragas framför nugällande bestäm-
24485: ningar. I detta afseende har, såsom utskottsbetänkandet visar,
24486: inom utskottet tvifvel framträdt beträffande två af ifrågavarande af-
24487: delningar, nämligen beträffande afdelning 3 och afdelning II,
24488: den förra gällande rösträtten, den senare gällande kyrkotukten.
24489: Och nekas kan enligt min mening icke, att skäl förefinnas att hysa
24490: tvifvel beträffande dessa ändringsförslag, huruvida de, om de också
24491: i vissa afseenden äro förbättringar, dock äro sådana, att de borde
24492: accepteras. Man kan hysa tvifvel härom icke blott från den synpunk-
24493: ten, att de stå i strid med nutida åskådningssätt, utan i främsta rum-
24494: met därför, att de mer eller mindre stå i strid med principer, som af
24495: protestantismen alltid måste erkännas vara riktiga.
24496:      Hvad ändringsförslaget 3 beträffar, så är det onekbart, att
24497: detsamma icke motsvarar principer, som protestantismen i detta
24498: afseende måste uppställa. Men det förefaller dock som om ändringen
24499: här skulle gå i rätt riktning, som om den skulle gå emot det bättre,
24500: och därför synes det mig, att man måhända borde acceptera denna
24501: förbättring, ty den riktning, som inslås, är i och för sig den riktiga.
24502: Däremot kan man enligt min mening hysa vida större betänkligheter
24503: beträffande den n:te afdelningen. Ty denna afdelnings ändrings-
24504: förslag hvilar på principer, som icke äro riktiga, och som icke äro
24505: egnade att föra utvecklingen åt rätt håll. Och det gäller här princi-
24506: per, hvilka icke blott kunna anses hafva betydelse inom det kyrkliga
24507: området och för det kyrkliga lifvet, utan det gäller principer, som
24508: hafva en allmän betydelse äfven inom staten. Det är därför icke
24509: oberättigadt, om man från statens synpunkt känner sig tveksam
24510: att godkänna detsamma. Jag kan icke dela den uppfattning, som
24511: hr Ingman här gjort gällande, att, om man skulle tveka att godkänna
24512: dessa nu föreslagna ändringar, man därmed skulle hafva bekänt sig
24513: tili en ståndpunkt, som vill knyta bandet mellan kyrkan och staten
24514: ännu fastare än det är, eller öfver hufvud taget skulle ställa sig på
24515: en icke frisinnad ståndpunkt. Detta är enligt min mening en orätt
24516: tolkning af ett åskådningssätt, som icke kan godkänna ifrågavarande
24517: C)20                  Istunto 31 p. maaliskuuta 1908.
24518: 
24519: 
24520: ändringsförslag. Som sagdt, för min del är jag tveksam särskildt
24521: beträffande den n:te punkten. J ag är tveksam, huruvida det icke
24522: vore riktigare att förkasta ändringsförslaget än att godkänna det-
24523: samma.
24524: 
24525:     Ed . Hokkanen: Olen nyt tullut huomanneeksi, ettei edus-
24526:  kunnalla olekaan tässä asiassa valtaa, kirkolliskokous kun on nähnyt
24527: hyväksi asettaa vanhan säätylaitoksen ikäänkuin vaan jonkunlai-
24528: seksi vahtimestariksi, ja Eduskunta on tämän perinnön nyt sitten
24529: saanut vanhalta säätylaitokselta. Kirkolliskokous laatii säännök-
24530: set, eduskunnan pitäisi nyt vaan painaa leima päälle siihen ja lä-
24531: hettää se hallitukselle. Niin tämä minusta nyt näyttää. On hyvin
24532: ikävää, ettei eduskunnalla ole valtaa, sen pitäisi kerran edustaa koko
24533: kansaa, mutta sillä ei ole tuollaista valtaa. Minä siis katson, ettei
24534: tätä pikkuasiaa enää pitäisi ruveta käsittelemään, jätettäköön se
24535: yli uusien vaalien. Muussa tapauksessa minusta näyttää, kuin ru-
24536: vettaisiin nyt paikkaamaan vanhaa, revennyttä verkaa uudella
24537:  veran tilalla.
24538:     Ed. Rajalan puheesta kävi selville, että hän ei näytä oikein
24539: tuntevan, mistä mätä on nykyiseen kirkkoon johtunut. Minä sanon
24540: hänelle, mistä se on johtunut. Ja koska nyt toisetkin ovat siirtyneet
24541: pois asiasta ja ruvenneet puhumaan valtiokirkosta, niin tahdon minä-
24542: kin lausua siitä muutaman sanan, saadakseni antaa selvitystä
24543:  Rajalalle ja muille, jos hänellä on puolustajia. Syynä on se, ja vikana
24544: on se, että valtio ja kirkko ovat yhteydessä. Tästä se mätäisyys
24545: johtuu. Ja tuo mätäisyys on niin suuri, että se on ajanut ihmiset
24546: umpikujaan, he eivät pääse eteen- eivätkä taaksepäin. Tekipä mi-
24547: ten tahansa, aina vaan täytyy lain rajoja rikkoa sen syyn tähden,
24548: että kirkko on aina valmis joka asiaan tarttumaan. Minä puhun
24549: nyt siitä, mitä olen maalaiskirkoista huomannut. Opettaahan kirkko:
24550: >>rakasta lähimmäistä ja vie raadolliset kulkijat huoneeseen>>. Mutta,
24551: kuten jokainen meistä tietää, nyt on lailla ihmiset niin kahlehdittu,
24552: etteivät he voi tätä vaatimusta noudattaa. Ottakaamme esimerkki
24553: esim. palkollisista. Jos esim. joku karkaa palveluspaikastaan, niin
24554: kirkossa kuulutetaan, ettei häntä saa luonaan pitää eikä suosia,
24555: vaikka samassa paikassa ehkä juuri vähää aikasemmin on sanottu,
24556: että pitää ottaa raadolliset kulkijat huoneeseensa. Ja nyt saattaa
24557: käydä niin, että jos kuka tahansa teistä tämän tekee ja tuon raadolli-
24558: sen kulkijan huoneeseensa ottaa ja häntä suosii, (Oikealta: asiaan!)
24559: tahtoen noudattaa lähimmäisen rakkautta heikompaa kohtaan,
24560: 
24561:    Puhemies: Pyydän,          että   puhuja kohdistaisi sanottavansa
24562: enemmän itse asiaan.
24563:                         Muutoksia kirkkolakiin.                     521
24564: 
24565: 
24566:      Ed. Hokkanen: Tahtoisin lausua tämän ed. Rajalalle huo-
24567: mautukseksi, kun en voi muuten saada hänelle asiaa selvitetyksi.
24568: (Äänekästä naurua.)- Jos siis näin teen, niin minut viedään oikeu-
24569: teen, ja kun en voi maksaa sakkoja, niin joudun vankilaan. Tulen
24570: vankilasta, joudun syntejäni tunnustamaan papille ja hän minua nuh-
24571: dellen lausuu: minkätähden sinä niin menettelit. Mutta jos minä
24572: nyt toisella kertaa menettelen päinvastoin ja seuraan lakia, niin
24573: saattaa tapahtua, että tuo onneton joutuu hukan tielle huoneeni
24574: edustalla. Ja tutkinnossa minut havaitaan osalliseksi lähimmäiseni
24575: surmaan, kun en ole häntä rakastanut. Ja taas vankilaan.
24576:     Tämä nyt on sitä roskaa, jota on valtiokirkossa - y. m. monenlai-
24577: sia hullunaikaisia kuulutuksia. Mutta jos kirkko olisi erillään val-
24578: tiosta, niin ei olisi pakko papinkaan mennä niitä kuuluttamaan,
24579: silloin hänkin saisi huojennusta. Mutta nyt on papin pakko tehdä
24580: se tai muuten hänen mekkonsa joutuu naulaan.
24581:     Minä olen siis sitä mieltä, että täytyy perinpohjaisesti ruveta
24582: korjaamaan kirkon asioita, ei ne näin pienillä muutoksilla tule kor-
24583: jatuiksi ollenkaan.
24584: 
24585:     Ed. Neovius, 11.: Då v1 mom kort hafva att förvänta ett
24586: lagförslag angående religionsfrihet, så måste man antaga, att också
24587: en genomgripande revision af kyrkolagen blir nödvändig. Det är
24588: svårt att förutse, i hvilken mån denna revision kan blifva en nöd-
24589: vändig förutsättning för stadgandena i en verklig religionsfrihetslag,
24590: och då det tillika är ovisst, i hvilken mån ett godkännande af de nu
24591: föreliggande förslagen kunde verka hindrande eller befordrande på
24592: de reformer jag antydt, så är jag för min del af den åsikten, att
24593: landtdagen har anledning att vägra sin sanktion för samtliga de i
24594: utskottsbetänkandet uppräknade förslagen. och understöder jag
24595: för min del af denna orsak detta förslag.
24596: 
24597:     Ed. Sirola:      Ed. Ingmanin lausunto velvoittaa sanomaan
24598: muutaman sanan.
24599:     Jo Eduskunnan viime istuntokaudella yritti ed. Ingman, siihen
24600: sosiaalidemokraattien vaaliohjelman kohtaan viitaten, jossa vaadi-
24601: taan Eduskunnallekin jonkunmoista aloteoikeutta näissä kirkolli-
24602: sissa kysymyksissä, huomauttaa, että tämä on ristiriidassa sosiaali-
24603: demokratian ohjelman kanssa, joka tarkottaa valtion ja kirkon
24604: erottamista, ja jossa nimenomaan sanotaan, että uskonnolliset ja
24605: kirkolliset yhdyskunnat ovat katsottavat yksityisiksi yhdistyksiksi,
24606: jotka itse järjestävät sisäiset asiansa. Tämä ed. Ingmanin puhe on
24607: kuitenkin ilmeistä väärintulkitsemista ja vieläpä tahallista sellaista.
24608: Ed. Ingman tietää varsin hyvin, ettei kirkon ja valtion side suinkaan
24609: ole yksistään siinä, että kirkko jättää lakinsa valtiomahdin hyväk-
24610: syttäväksi. Jos todellakin kysymys olisi vain siitä, jos todellakin
24611: 522                   Istunto 31 p. maaliskuuta I9Q8.
24612: 
24613: 
24614: kirkollislain muutokset vain tarkoittaisivat sisäisiä parannuksia
24615: kirkossa, joiden johdosta kysytään, onko valtiomahdilla mitään
24616: mustutettavaa niitä vastaan, siinä tapauksessa olisi jotain perää
24617: ed. Ingmanin vaatimuksena, että valtiomahti ei saa sotkeutua näi-
24618: hin kirkon sisäisiin asioihin. Siinä tapauksessa jokaisen, joka yhdis-
24619: tysvapautta kannattaa, täytyisi ehdottomasti myöntää oikeaksi
24620: vaatimus, että kirkon sisäisiin asioihin älköön valtiomahti sekaan-
24621: tuko. Mutta nyt tiedetään, että side, joka valtiota ja kirkkoa sitoo
24622: toisiinsa, on taloudellista laatua, että valtio takaa kirkolle erikoiset
24623: taloudelliset edut.
24624:     Kun näin on, on myöskin ehdoton vaatimus se, mikä meidän
24625: puoleltamme on tehty, että valtio myöskin olkoon oikeutettu tässä
24626: suhteessa ryhtymään lainsäädäntötoirniin. Sillä ilmeisesti kirkon
24627: etenkin viimeaikaiset toimet tähtäävät sellaiseen asiain ratkaisuun
24628: valtion ja kirkon välillä, jossa kirkko mahdollisimman paljon ta-
24629: loudellisesti hyötyisi. Sinä aikana, jolloin on väkipakolla kirkon
24630: puolelta pidetty sen piirissä eriuskolaisia, jopa sen julkisia vastusta-
24631: jiakin, on näiltä kaikilta kannettu suuria kirkollisia maksuja ei
24632: yksinomaan papiston palkkaukseksi, vaan suuriin virkataloihin,
24633: kirkon rakennuksiin y. m. Nyt kun kirkko näkee että mahdollisesti
24634: valtion ja sen välillä jonkinlainen ero tapahtuu, niin kirkko kiirehtii
24635: tekemään kaiken voitavansa maksattaaksensa sen taloudellisia puo-
24636: lia vierailla jäsenillään, ennenkuin se tähän eroon suostuu. Tällai-
24637: nen politiikka kirkon puolelta jo osoittaa, minkälaista valtaa se
24638: edustaa ja kuinka väärin se tahtoo käyttää yhä edelleen sitä suh-
24639: detta, missä se on valtioon.
24640:      Kaikki nämä ovat sellaisia seikkoja, joista on pitkä tili tehtävä,
24641: kun näitä asioita ruvetaan järjestämään, ja kaiken tämän johdosta
24642: valtiolla täytyy tässä olla sananvaltaa. Mutta tästä selonteosta
24643: kirkon ja valtion välillä ei tule mitään, ennenkuin kirkko todellakin
24644: ymmärtää, ennenkuin se saadaan käsittämään, mikä välttämättö-
24645: myys on laskea uskonvapaus voimaan ja mikä välttämättömyys
24646: on jo itsensä kirkon takia ja valtion takia erottaa valtio ja kirkko
24647: erilleen. Jos olisi tässä ollut kysymys ainoastaan sisällisistä kirkolli-
24648: sista asioista ja niiden muutoksista ja nämä muutokset olisivat sel-
24649: västi edistyksellisiä, olisin minä ollut halukas yhtymään Lakivalio-
24650: kunnan sosialististen edustajain käsitykseen, että nämä tällaiset,
24651: valtiolle yhdentekevät muutokset annetaan mennä lävitse ja sen
24652: sijaan käytetään tätä valtiovaltaa todellakin niiden törkeitten muu-
24653: tosehdotusten kieltämiseksi, joita kirkko on täällä iljennyt esittää.
24654:      Täällä on riennetty erinomaisena puolustuksena näille muutos-
24655: ehdotuksille selittämään, niinkuin ed. Sipilä teki, että nehän ovat
24656: 10 vuotta vanhoja, kuinka voidaan vaatia että ne olisivat parempia.
24657: Todellakin! Kirkko on kymmenessä vuodessa nähtävästi jotakin
24658: oppinut. Kirkko, joka on satoja vuosia vanha, huomaa nyt, että
24659:                         Muutoksia kirkkolakiin.                     523
24660: 
24661: sen rakenne sietää kansanvaltaistuttamista. Sopii todellakin kysyä:
24662: Mistä vaikutteista tämä huomaaminen nyt on johtunut? Miksi ei
24663: kirkko huomannut sitä kymmenen vuotta takaperin?
24664:     Parempaa valaistusta ei tarvita tosiasialle, että tällaisiin muu-
24665: toksiin eivät vaikuta periaatteet. Kirkko ei niitä parannuksia, joita
24666: se mahdollisesti tämän jälkeen tulee ehdottamaan, se ei niitä paran-
24667: nuksia tee mistään kristillisestä periaatteesta, ei mistään kansan-
24668: valtaisesta periaatteesta, se tekee ne suorastaan alastomasta pakosta,
24669: kun - huomatkaa yhteensattumus - kymmenen vuotta tässä
24670: maassa sosiaalidemokratia on sormellaan osottanut kirkkoa ja
24671: kysynyt, missä ovat sen kristilliset periaatteet. Sitä on täälläkin
24672: tehty ja se on ollut tätä asiaa erityisesti valaiseva. Kun nyt kum-
24673: minkin kirkko ilmeisesti on sellaisessa kohdassa, että sen täytyy
24674: valita nyt ehdotettujen muutosten ja selvemmän puhdistuksen välillä,
24675: niin olen tullut siihen käsitykseen, että on tarpeetonta näitä muita
24676: kaan muutoksia nyt hyväksyä, vaan hyljätään ne kaikki, kunnes
24677: kirkon puolelta ilmenee sellainen eheä uudistussuunnitelma, jonka
24678: pohjalla valtion ja kirkon välit voidaan järjestää siten, ettei tällai-
24679: nen molempien etujen polkeminenenää saa tulla kysymykseen.
24680: 
24681:     Ed. Pennanen: Minun käsittääkseni on parempi hyväksyä
24682: korjaukset kirkkolakiin, vaikka ne eivät täysin tyydytäkään, parempi
24683: kumminkin kuin jättää asiat aivan ennalleen. Kaikissa muissa koh-
24684: dissa valiokunnan ehdotusta minä olen löytänyt jonkinlaista kor-
24685: jausta entisestään paitse I I kohdassa, jossa puhutaan kirkkokurista.
24686: Ehdoitan siis toiset kohdat hyväksyttäviksi; I I kohdan puolestani
24687: ehdotan hyljättäväksi siitä syystä, että se, niinkuin sanoin, käsit-
24688: tääkseni ei nykyistä kirkkolakia kohdaltaan ollenkaan paranna.
24689:     Täällä ovat monet puhujat lausuneet ilmi epäilyksensä, että jos
24690: nämät muutosehdotukset hyväksytään, niin perinpohjaisemmat
24691: reformit kirkkolain lainsäädännön alalla tulisivat ehkä sen kautta
24692: ehkäistyiksi ja viivytetyiksi. Minä pyydän kumminkin huomauttaa
24693: siitä, että valitsijoina kirkolliskokoukseen esiintyvät samat henkilöt,
24694: jotka meillä nykyään toimivat valtiollisissakin puolueissa. Myöskin
24695: valituksi varmaan tulee sellaisia henkilöitä, joista ainakin suurin
24696: osa on ollut mukana valtiollisessa puoluetoiminrrassa. Ja kun kerran
24697: meidän valtiolliset puolueemme ovat enemmässä tai vähemmässä
24698: määrässä asettuneet uudistusten kannalle, ei voi olla epäilystäkään,
24699: etteivät nuo henkilöt ollessaan edustajina kirkolliskokouksessa
24700: myöskin ajaisi uudistuksia esim. kirkollisen äänioikeudenkin alalla.
24701: 
24702:    Puhemies:       Kaksi minuuttia on kulunut.
24703: 
24704:    Ed. Pennanen: Tästä syystä en minä ainakaan voi käsittää
24705: perinpohjaisempien uudistusten ollenkaan kärsivän, jos Valiokunnan
24706:                       Istunto 31 p. maaliskuuta 1908.
24707: 
24708: 
24709: ehdotukset hyväksytään niissä kohdissa, joissa ne vievät askeleen-
24710: kaan eteenpäin.
24711:     Minä puolestani en tahtoisi ollenkaan kajota asian siihen puoleen,
24712: johon täällä on kylläkin viitattu, nim. uskonnolliseen puoleen. Minä
24713: samaten kuin muutamat muutkin puhujat katsoisin asiaa ainoastaan
24714: valtion etujen kannalta. Ja siltä kannalta katsottuna ei voi olla
24715: mitään näitä muutosehdotuksia vastaan.
24716:     Useat puhujat ovat kuitenkin kajonneet asian uskonnolliseen
24717: puoleen ja täytyyhän myöntää, että ainakin välillisessä yhteydessä
24718: se tämän asian kanssa lienee. Ed. Tainion puolipäiväsaarnaan minä
24719: en voi aivan kaikissa suhteissa yhtyä, mutta kieltämättä siinä oli
24720: paljon huomioon otettavaa kirkonkin kannalta katsottuna. Jos
24721: ed. Tainio olisi samalla tarkemmin merkinnyt, minkä uskonnon
24722: puolustajana hän lausunnossaan esiintyi, niin minä ·luulen, että sillä
24723: lausunnolla olisi paljonkin merkitystä. Mutta sitä minä en siitä
24724: selville saanut. Hän kyllä käytti paljon sen Mestarin sanoja, jota
24725: kristinappi Mestarikseen tunnustaa, mutta kuten sanoin, epäsel-
24726: väksi minulle ainakin jäi, senkö Mestarin uskontoa vai mitä uskontoa
24727: hän tahtoi puolustaa.
24728: 
24729:     Ed. Ingman, Lauri: Tällaisessa remissikeskustelussa, joka
24730: tapahtuu kun asia on menossa Suureen Valiokuntaan, ei tietysti ole
24731: syytä ryhtyä mihinkään pitempään repliikkivaihtoon, mutta ed.
24732: Sirolan lausunto pakoittaa minua kumminkin lausumaan pari sanaa.
24733: Siksi kömpelö oli ed. Sirolan yritys peitellä, kuinka ristiriidassa
24734: sosialistien ohjelman kanssa heidän menettelynsä tänä päivänä on.
24735:     Ed. Sirola sanoi, että minä koetan salata sitä, että ne siteet, jotka
24736: yhdistävät kirkon ja valtion toisiinsa, ovat pääasiallisesti taloudel-
24737: lista laatua ja että on ennenaikaista puhua muiden siteiden katkai-
24738: semisesta, ennenkuin nämät taloudelliset siteet katkaistaan.
24739:     Pitäisi kuitenkin ed. Sirolan tietää se, että kirkon varsinainen ta-
24740: loudellinen lainsäädäntö on kokonaan valtion hallussa. Se ei ole
24741: kirkollista lainsäädäntöä, vaan hallitus ja Eduskunta määräävät
24742: kirkon talouden perusteet.
24743:     Tekihän Eduskunta viime istuntokaudella anomuksen juuri
24744: tässä suhteessa. Pappien palkkain järjestely, pappilat ja kaikki,
24745: mistä on ollut puhe, ne ovat sellaisia asioita, joiden kanssa ei kirkol-
24746: liskokouksella ole tekemistä, vaan niistä määrää ja säätää valtiollinen
24747: lainsäädäntö. On siis aivan turhaa koettaa tuollaisilla verukkeilla
24748: peitellä sitä. mistä tässä nyt on kysymys.
24749:     Ed. Sirola mainitsi edelleen, että jos nämä kirkkolainmuutos-
24750: ehdotukset koskisivat kirkon sisällisiä asioita, niin hän on valmis
24751: niihin suostumaan. Sitähän ne koskevat. Ei ed. Sirola maininnut
24752: ainoatakaan kohtaa tässä, joka ei koskisi juuri kirkon sisällisiä asioita.
24753: Ja minä odotan sentähden. että kunnes hän näyttää sellaisia kohtia,
24754:                          Muutoksia kirkkolakiin.                      525
24755: 
24756: hän todella pysyy lupauksessaan ja hyväksyy ehdotukset. Ja
24757: ellei hän niitä hyväksy, ellei sosialidemokratinen puolue niitä hyväksy,
24758: niin se toimii aivan jyrkästi ristiriidassa omien periaatteittensa
24759: kanssa.
24760:     Ed. Neovius mainitsi, että odotettavissa oleva lainsäädäntö, joka
24761: tarkoittaa eriuskolaislain laajentamista, ehkä vaikuttaisi kirkko-
24762: lakiin. Minä olen jotenkin vakuutettu siitä, ettei se vaikuta kirkko-
24763: lain ainoaankaan pykälään. Sillä kirkkolaissa on jo säädetty, että
24764: joka tahtoo erota evankelis-luterilaisesta kirkosta, hänellä on siihen
24765: tilaisuus. Eikä kirkkolakia ole laadittu kellekään muille kuin evan-
24766: kelis-luterilasen kirkon jäsenille.
24767:     Ed. G. G. Rosenqvistille minä tahdon huomauttaa, että minä
24768: en ole kieltänyt ketään hylkäämästä esillä olevia ehdotuksia, jos
24769: todella osotetaan että ne valtion kannalta ovat arveluttavia. Mutta
24770: sekin kritiikki, jota ed. Rosenqvist erinäisiin kohtiin nähden har-
24771: joitti, ei näyttänyt mielestäni, että valtiolla olisi mitään syytä kiel-
24772: tää hyväksymistään sillekään kohdalle.
24773: 
24774:     Ed. Hämäläinen, K.: Pari puhujaa on täällä viitannut
24775: Lakivaliokunnan sosialidemokratisten jäsenten kantaan tässä asi-
24776: assa. Sen johdosta minä vaan väärinkäsityksen välttämiseksi
24777: huomautan, että Lakivaliokunnan sosialidemokratiset jäsenet
24778: asian lopullisessa käsittelyssä valiokunnassa tekivät ehdotuksen
24779: koko tämän esityksen hylkäämisestä, mutta tämä ehdotus ei silloin
24780: enää voinut tulla äänestyksen alaiseksi, kun valiokunnalla oli sel-
24781: lainen päätös, että vastalauseet ovat ilmoitettavat toisessa luke-
24782: misessa. Sen vuoksi mietintöön liitetty vastalause ei koske muuta
24783: kuin kahta osastoa.
24784: 
24785:     Ed. Sipilä: En tahdo keskustelua pitkittää, mutta muuta-
24786: mista kohdista täytyy vielä huomauttaa.
24787:     Ed. Tainio täällä esitti valtion sellaisena, siltä kannalta, että jos
24788: minä häntä oikein ymmärsin,-- hän väitti, että valtiot ovat suo-
24789: raan sanoen jotakin roistomaista. Ja sitten hän valitti, ettei tällai-
24790: laisilla valtioilla ole aloteoikeutta kirkollisessa lainsäädännössä.
24791: En ymmärrä, mitä hän tällä tarkoittaa.
24792:     Ed. Turkia väitti että kaikki kirkolliset lakipykälät ovat papiston
24793: tekemiä ja että ne sentähden ovat niin kurjan kurjia. Ovat ne papit
24794: merkillisiä miehiä, kun ne näin vaan hallitsevat ja vallitsevat. Minun
24795: täytyy huomauttaa, että kirkolliskokous, missä nämät pykälät muo-
24796: dostetaan, on sillä tavalla kokoonpantu, että siellä on, jos oikein
24797: muistan, 30 pappia ja 44 maallikkoedustajaa, ynnä senaatin, hovi-
24798: oikeuksien ja ·yliopiston valitsemat edustajat, siis maallikoita - ja
24799: ne eteviä, kykeneviä mi~hiä tietysti - koko joukko enemmän.
24800: Kyllä siis minusta on kokonaan väärä tuo väite ja syytös, että kirk-
24801:                      Istunto 31 p. maaliskuuta 1908.
24802: 
24803: 
24804: kolain pykälät ovat yksin pappien laatimat. Puhuja mainitsi myös-
24805: kin että rippikoulu on pappien parhaimpia tulolähteitä. Olen mi-
24806: näkin parikymmentä vuotta toiminut pap:r.i.na, mutta niin peräti
24807: huono pappi minä olen, ettei rippikoulu ole ~uottanut minulle jos
24808: korkeintaan roo markkaa näinä 20 vuotena.
24809:    Niin suuri tulolähde se ylimalkaan on papeillemme; mutta voi-
24810: han sitä joskus jonkun poikkeustapauksen keksiä, kaupunkiseura-
24811: kunnista. ·
24812:    Täällä vielä lopuksi ed. Sirola kysyi, miksei kirkko ole huomannut
24813: näiden muutosten tarpeellisuutta jo ro vuotta sitten. Vastaus on
24814: yksinkertainen: Kirkko huomasi ne, ja sentähden ne ovat nyt tässä
24815: Eduskunnan hyväksyttävinä. Toivottavasti ei Eduskunta vastusta
24816: kirkon hyviä pyrintöjä, vaan hyväksyy ne.
24817: 
24818:     Ed. Hagman: Minä olen iloinen siitä, että useat niistä pu·
24819: hujista, jotka ovat esiintyneet tänä päivänä, ovat periaatteessa kan-
24820: nattaneet sitä mielipidettä, jonka minä viime täysi-istunnossa esitin
24821: tämän lakiehdotuksen kolmannen kohdan suhteen, jossa puhutaan
24822: äänioikeudesta papinvaalissa. Minä silloin supistin esitykseni ai-
24823: noastaan siihen kohtaan. Olin silloin jo ikävällä huomannut tämän
24824: II kohdan, jossa puhutaan kirkkokurista, mutta en tahtonut silloin
24825: siihen kajota. Mutta koska tämä kohta nyt on joutunut käsittelyn
24826: alaiseksi, niin, ennenkuin tämä asia menee Suureen Valiokuntaan.
24827: tahdon nyt siitäkin lausua muutaman sanan.
24828:     Tämä II kohta, sivulla 42, §:t roo ja IOI, ilmaisevat hyvin kum-
24829: mallista logiikkaa. Täällä nimittäin sanotaan roo §:ssä, että niitä
24830: kohtaan, jotka paheellisella elämällä taikka kristillisen kutsumuksensa
24831: velvollisuuksia laiminlyömällä aikaansaavat pahennusta seurakun-
24832: nassa, käytettäköön kristillistä kirkkokuria. Sitte IOI §:ssä sen
24833: ensimäisessä kohdassa puhutaan, että ensimäinen rankaisumuoto
24834: tämmöisestä paheellisesta elämästä on se, että kirkkoherra varoittaa
24835: näitä jäseniä, jotka paheellista elämää ovat pitäneet. Jos ei hän
24836: sittenkään ojennu, niin antakoon kirkkoneuvosto hänelle varoituk-
24837: sen koko seurakunnan nimessä. Tämä kaikki voi kyllä olla hyvää,
24838: mutta sitte seuraavassa momentissa sanotaan, että jollei rikkomuk-
24839: sen tehnyt kuitenkaan tästäkään parannu, niin silloin tulee häntä
24840: kohtaan sovitettavaksi toisia rankaisumuotoja, ja niitten rankaisu-
24841: muotojen joukossa mainitaan, että häneltä riistetään rangaistukseksi
24842: siitä, että hän on paheellisesti elännyt, oikeus valita jäseniä kirkko-
24843: neuvostoon, toiseksi oikeus valita edusmiehiä kirkolliskokoukseen ja
24844: niitten valitsijamiehiä, sekä että häneltä riistetään oikeus itse tulla
24845: valituksi tällaiseen tehtävään. Ja myöskin, että häneltä otetaan
24846: oikeus päästä itse edusmieheksi kirkolliskokoukseen. Nyt meidän
24847: kuitenkin tulee huomata, että näitä oikeuksia, jotka minä viimeksi
24848: mainitsin, suurella osalla kirkonjäsenistä ei ollenkaan olekaan.
24849:                          Muutoksia kirkkolakiin.
24850: 
24851: 
24852: Me tiedämme, että kaikki naimisissa olevat naiset sekä palkolliset,
24853: niinhyvin miehet kuin naiset, olkoot isäntiä taikka ei, ovat näitä
24854: oikeuksia kokonaan vailla. Nämä oikeudet ovat otetut näiltä jäse-
24855: niltä aivan toisista syistä kuin siitä, että olisivat huonosti käyttäyty-
24856: neet. He eivät ole mitään paheellista elämää harjoittaneet, he eivät
24857: ole mitään sellaista julkista syntiä tehneet, jonka tähden heitä koh-
24858: taan tarvitsisi käyttää tällaisia oikeuksien riistämisiä rankaisukei-
24859: nona, vaan heiltä on riistetty nämä oikeudet, niinkuin jo sanoin, aivan
24860: toisista syistä: aviovaimoilta sentähden, että ovat menneet naimi-
24861: siin ja joutuneet edusmiehyyden alaisiksi, palkollisilta sentähden,
24862: että ovat toisen isäntävallan alaisia. Täytyy todella kysyä, onko
24863: minkäänlaista johdonmukaisuutta siinä, että toisilta kirkonjäseniltä
24864: riistetään samat oikeudet aivan toisista syistä kuin toisilta jäseniltä.
24865: Huonekuntien isänniitä näet nämä oikeudet otetaan vaan silloin,
24866: jos he elävät pahasti, jos tekevät julkista syntiä ja sentähden tarvitse-
24867: vat rangaistusta. Ensinnäkin siis tällainen kummallinen ristiriitaisuus
24868: jota minun mielestäni ei kirkkolaissa pitäisi olla. Toiseksi tahtoisin
24869: kysyä, mitenkä menetellään siinä tapauksessa, jolloin rangaistavana
24870: on sellainen kirkonjäsen, jolla ei ole näitä oikeuksia, joka ei pääse kir-
24871: kolliskokouksen jäseneksi eikä valitsijamieheksi ja jolla ei ole näitä mui-
24872: takaan oikeuksia? Mitä rankaisumuotoja käytetään silloin, kun näitä
24873: rankaisumuotoja lain mukaan olisi kä:ytettävä, jos rikollinen ei ota
24874: parantuakseen siitä kun kirkkoherra häntä nuhtelee eikä siitäkään
24875: että hän kirkkoneuvoston edessä saa julkisen varoituksen? Häntä
24876: olisi rangaistava sillä, että häneltä otetaan nämä oikeudet pois. Mutta
24877: mitenkä näitä oikeuksia saatetaan ottaa pois semmoisilta kirkon-
24878: jäseniltä, jolla niitä ei ole ollenkaan ollut eikä ole? Silloin nähtä-
24879: västi täytyisi niitten, joilla on kirkkokuri vallassansa, minun ymmär-
24880: tääkseni käyttää näitä kohtaan erästä seuraavaa rangaistusmuotoa,
24881: joka on paljon ankarampi kuin tämä, se näet että heidät julistetaan
24882: kelvottomiksi nauttimaan herranehtoollista. Jos siis tuo ensimäinen
24883: rangaistusaste ei riitä heille, ja toista heitä vastaan ei voida käyttää,
24884: koska heillä ei ole niitä oikeuksia, jotka heiltä olisi rangaistukseksi
24885: riistettävä, niin heitä vastaan pitäisi käyttää kolmatta rangaistus-
24886: muotoa; - muuhun johtopäätökseen ei voi tulla - ja silloin heitä
24887: kohtaan meneteltäisiin aivan puolueellisesti.
24888:     Minä nyt en voi ymmärtää, mitenkä ne, jotka, niinkuin tiedän,
24889: minun kanssani tunnustavat tämän vääräksi, kuinka ne voisivat
24890: hyväksyä tämmöisen kohdan. Sen lisäksi, mitä viime kerralla ehdo-
24891: tin, että kolmas kohta hyljättäisiin, ehdotan siis nyt, että myöskin
24892: tämä I I kohta hyljättäisiin.
24893:     Ed. Sipilä aivan oikein siteerasi minua kun sanoi minun
24894: väittäneeni, että tämän kirkkolain hengessä esiintyy ahdasmieli-
24895: syyttä, ylimysmielisyyttä ja miesvaltaa. Minä olisin ollut iloinen,
24896: jos ed. Sipilä olisi voinut kumota nämä mielipiteet, sillä minusta
24897: 528                   Istunto 31 p. maaliskuuta 1908.
24898: 
24899: 
24900: olisi ollut hauskaa, jos minä olisin voinut tulla siihen vakaumukseen,
24901: että minä olin tässä suhteessa väärässä. Mutta hän ei yrittänytkään
24902: kumota väitettäni.
24903:     Sitten on puolustettu tätä muutosehdotusta sillä, ettei voitu, kun
24904: kymmenen vuotta takaperin otettiin alote näihin parannuksiin.
24905: ennustaa, että yleinen mielipide nyt olisi semmoinen kuin se on, mitä
24906: äänioikeuteen tulee. Minä nyt en oikein tahdo uskoa tähän syyhyn,
24907: Joskaan ei yleistä äänioikeutta silloin vielä oltu vaadittu, niin
24908: oli kuitenkin siihen aikaan hyvin paljo puhetta eräästä toisesta
24909: asiasta. Minä olen aivan vakuutettu siitä, että kaikki ne, jotka
24910: silloin saivat ottaa osaa kirkolliskokoukseen, aivan varmasti tiesivät,
24911: että hyvin laajalle levinnyt mielipide meidän maassamme leimasi
24912: vääräksi sen, että naiselta kiellettiin äänioikeus sentähden, että hän
24913: on nainen, ja siksi että hän on avioliitossa. Jos kirkolliskokouksen
24914: jäsenet olisivat tahtoneet kuunnella, mitä naishenki silloin ääneensä
24915: puhui, mitä naisten ja monien miesten omatunto silloin sanoi, niin
24916: he olisivat silloin jo tehneet kirkkolakiin sellaisen muutoksen, että
24917: aviovaimolla oli oleva äänioikeus samaten kuin hänen miehellänsä-
24918: kin. Minä en voi mitenkään päästä siitä vakaumuksesta, että jos
24919: nyt hyväksytään tämä laki semmoisena kuin se on edessämme,
24920: niin me saamme odottaa hyvin kauan, ennen kuin saamme sitä pe-
24921: rinpohjaista muutosehdotusta, jota me toivomme. Voihan olla
24922: mahdollista, sitä minä en kiellä, että jos tämä muutosehdotus nyt
24923: tulee hyväksytyksi, niin ensi syksyisessä kirkolliskokouksessa ote-
24924: taan uusi alote parannuksiin. Mutta minä olen aivan varma siitä,
24925: ettei parannuksia ehdoteta niin perinpohjaisiksi kuin ne tulisivat
24926: ehdotetuiksi, jos tämä muutosehdotus nyt hyljätään. Sillä jos Edus-
24927: kunta nyt hylkää tämän ehdotuksen, niin Eduskunta on siten lau-
24928: sunut muutosperiaatteesta mielipiteensä selvään ja suoraan ja sa-
24929: nonut osapuilleen, minkälaisia muutoksia se tahtoo. Mutta jos
24930: Eduskunta tämän ehdotuksen nyt hyväksyy, luulen käyvän niin,
24931: että me emme saa odottaa ainoastaan vuoteen 1914, niinkuin täällä
24932: ed. Setälä sanoi, vaan kenties vielä parikymmentä vuotta lisään,
24933: ennenkuin kirkolliskokous ehdottaa ne perinpohjaiset muutokset,
24934: joita täällä nyt on vaadittu.
24935: 
24936:     Ed. Ingman, Lauri: Arvoisa edellinen puhuja on epäilemättä oi-
24937: keassa siinä, ettei voida riistää keltään oikeuksia, joita hänellä ei ole.
24938: Mutta jos hän siitä tekee sen johtopäätöksen, että naiset tulisivat
24939: heti 101 §:n 3 momentissa mainittujen määräysten alaisiksi sentähden,
24940: että heiltä ei voida riistää niitä oikeuksia, joita toisessa momentissa
24941: mainitaan, niin hän ilmeisesti erehtyy, sillä kyllä toisessa momentissa
24942: on sellaisiakin oikeuksia mainittu, joita naisilla on, joten ei heille
24943: mitään vääryyttä tapahdu. Ed. Hagman epäilemättä tietää, että
24944: naisella on oikeus olla kummina.
24945:                         Muutoksia kirkkolakiin.                      529
24946: 
24947: 
24948:     Muuten, kun ed. Hagman toisen kerran huomauttaa siitä, että
24949: tämä ehdotus olisi hylättävä hänen mainitseruissaan kahdessa koh-
24950: dassa - siinä, joka koskee papinvaalia ja siinä, joka koskee kirkko-
24951: kuria, - niin en voi olla mainitsematta, että käytännöllinen seuraus
24952: tästä hylkäämisestä olisi se, että esim. juuri ed. Hagman vielä aina
24953: vuoteen 1914 täällä äänestää kumoon noin satakunta köyhää kir-
24954: kossa kävijää, ja kirkollispäällikkö, jonka lausuntoon vastalauseessa
24955: viitataan, epäilemättä äänestää kumoon ehkä soo, niin että vapaa-
24956: mielisyys ja oma etu erinomaisesti tässä kohden soveltuvat yhteen.
24957: 
24958:     Ed. Tainio: Vaikka luulin olleeni kyllin selvä äskeisessä esi-
24959: tyksessäni, niin siitä huolimatta minua tahdottiin tahallisesti käsittää
24960: vaarm. Ne, jotka täällä esiintyivät kaikista kiihtyneimpinä uskon-
24961: non puoltajina, tiesivät jo leimata minut kadotuksen lapseksi, kirkon
24962: ulkopuolelle vain sentähden, että minä uskalsin pitää uskontoa
24963: kirkkoa korkeampana. Uskonnon kannalta minä olen koko ajan
24964: puhunut. Se on se, mikä kärsii niistä siteistä, joita valtio harjoittaa
24965: kirkkoon nähden, ja myöskin kärsii niistä houkutuksista, joita valtio
24966: kirkolle on asettanut. Sellaisille uskonnon puoltajille, kuin täällä
24967: äsken esiintyi pari kappaletta, kai kuuluu sanat: Te kyykäärmeitten
24968: sikiöt.
24969:     Ed. Wuorimaa lienee pappi. Hän tiesi kertoa, kuinka juoppo-
24970: hullut vielä kuvittelevat mielessään, että pappi heitä kurkusta ku-
24971: ristaa. Se on omituinen yhtymä, että juoppohullut pelkäävät vain
24972: perkeleitä ja pappeja. Ne eivät tunne mitään niin kauhistuttavaa.
24973: Nämä heidän kauheimmat mielikuvansa heitä vielä hourupäi-
24974: sinäkin vainoo. Joko ed. Wuorimaa käsittää, kuinka sattuva hänen
24975: vertauksensa oli?
24976:     Täällä pari puhujaa myöskin sanoi, että minun äskeinen esityk-
24977: seni oli ruoskaa. Onhan kuitenkin totta, että minä en käyttänyt
24978: yhtä suoraa kieltä, kuin käytetään raamatussa ja totta on sekin,
24979: että eräät protestanttiset papit ovat tästä asiasta kirjoittaneet
24980: paljoa jyrkemmin, paljoa tulisemmin, paljoa räikeämmin kuin minä
24981: äsken ja lähteneet samoista perusteista kuin minäkin. Olisikohan
24982: näillä moittijoilla otsaa sanoa niillekin, että se on ruoskaa. Minun
24983: esitykseni lienee vaan moskaa sen takia, että minä olen sosiaalide-
24984: mokraatti. Sellainen arvostelu ilman mitään todisteita ei ole kyllin
24985: arvokas uskonnon puolteeksi.
24986:     Täällä huomautti pari puhujaa, ed. Ingman ja Sipilä, ristiriidasta
24987: siinä, että me vaadimme aloteoikeutta eduskunnalle, samalla kun
24988: pyrimme valtion ja kirkon eroon. Siinä näyttääkin ensi hetkellä
24989: ristiriitaisuutta olevan, mutta jos asiaa tahtoo ymmärtää, niin kyllä
24990: sen voi. Ensiksikin toiveet valtion ja kirkon pikaisesta erosta eivät
24991: ole kovin suuret ja ennenkuin tämä ero tapahtuisi, saattaa olla vielä
24992: tärkeä hankkia eduskunnalle aloteoikeus näissä asioissa. Ja sen
24993:                                                                34
24994: 530                   Istunto 31 p. maaliskuuta 11)08.
24995: 
24996: 
24997: jälkeen kun ero on saatu aikaan, ei tietenkään valtiomahdilla ole
24998: sen suurempaa syytä sekaantua kirkollisiin asioihin kuin sillä on tällä
24999: kertaa yhdistyksiin ja seuroihin nähden. Mutta saman määräys-
25000: vallan kuin valtio pidättää itselleen yhdistyksiin nähden, täytyy
25001: sen myöskin pidättää itselleen kirkkoon nähden, ja tämänkin pää-
25002: määrän saavuttamiseksi kaiketi tarvitaan valtiolle jonkun verran
25003: sananvaltaa vielä kirkonkin asioissa. Ei sen enempää.
25004:     Muuten täällä on minun mielestäni esiintynyt toisella puolella
25005: ristiriitaisuutta. Puolustetaan valtion ja kirkon yhteyttä ja samalla
25006: selitetään meille, kuinka yleisen äänioikeuden kautta päästään vai-
25007: kuttamaan kirkolliskokoukseen. Meitä vasemmistolaisia pidetään
25008: kirkon, jopa uskonnonkin vastustajina. Nämä kolme seikkaa minun
25009: mielestäni saattavat nämä kirkon ja valtion yhteyden puoltajat
25010: omituiseen valoon. Kuinkahan suuri riemu siellä kirkon piirissä
25011: nousee, kun me joukolla ensi syksynä tulemme sinne kirkollisko-
25012: koukseen. Me tietysti alotamme innokkaan agitatsioonin - ja
25013: tänäpäivänä se muuten alkaa täällä - näitä kirkollisia vaaleja var-
25014: ten, koetamme saada siellä niin monta maallikkosijaa kuin suinkin.
25015: Tästäkö te luulette iloitsevanne, kirkon miehet, silloin kun se aika
25016: tulee? Minä luulen, että te silloin rupeette rukoilemaan Jumalaa,
25017: että päästä meitä eroon tuosta valtiosta ja noista pakanoista. Sen
25018: takia minun mielestäni kaikkien kirkon ystäväin pitäisi pyrkiä eroon
25019: valtiosta, kirkonkin ystäväin - tällä kertaa minä en puhu niistä,
25020: joilla on uskonnollisia vakaumuksia, sillä ne kai sitä yhteyttä eivät
25021: ole koskaan kaivanneet.
25022:     Ed. Pennanen olisi halunnut tietää, minkä uskonnon puolesta
25023: minä puhun. Merkitseekö se nimi ed. Pennaselle niin paljon, vaikkapa
25024: sanoisin, että se on Muhametin uskonnon? Minä puhun sen uskonnon
25025: puolesta, jonka tunnuslauseena on: Ei mikään uskonto totuutta
25026: korkeampi -sen uskonnon puolesta, jonka Jumala-käsite on korkein
25027: totuus, oikeus ja rakkaus. Jos ed. Pennanen tietää, mikä sen uskon-
25028: non nimi on, Iiiin hyvä on.
25029: 
25030:     Ed. Nissinen:        Niiden epäjohdonmukaisuuksien ja puut-
25031: teellisuuksien vuoksi, joita 13 luvussa >>Kirkkokurista>> on, sekä niihin
25032: kohtiin nähden, jotka koskevat äänioikeutta papinvaaleissa, yhdyn
25033: minäkin niihin, jotka ovat ehdottaneet, että nämä kohdat tässä laki-
25034: ehdotuksessa hylätään:
25035: 
25036:     Ed. Gustafsson: J ag anser mig böra uttala den förhopp-
25037: ning, att stora utskottet icke fäster det ringaste afseende vid de ut-
25038: talanden, som nu i nära fyra timmars tid hafva gjorts iEdenna fråga.
25039: Det kan icke gälla här att gifva ett misstroendevotum mot kyrkan
25040: i största allmänhet, hvilket då för större ståts skull borde riktas till
25041: hans helighet påfven. Icke heller kunna vi här gå in på någon med
25042:                        Muutoksia kirkkolakiin.                    531
25043:                                                  ------------
25044: 
25045: känd skicklighet gjord medicinsk diagnos af orsaken till dessa utta-
25046: landen. Här gäller icke heller förhållandet mellan kyrkan och staten
25047: och icke heller frågan om religionsfriheten, som alls icke beröres i
25048: dessa förslag. Här gäller blott tillåtelse för lutherska kyrkan i Fin-
25049: land att taga några steg framåt. Det kan ju erkännas, att dessa
25050: steg för många förefalla blott såsom tuppfjät, eller till och med kan
25051: man i några af dem se blott kyrktuppens stillastående. Men i alla
25052: fall är intet af dessa steg något baksteg. Dessa förändringar äro
25053: antagna af kyrkomötet för tio år sedan, och sålunda äro de flesta af
25054: dem förberedda för femton år tillbaka. Tillåter landtdagen icke
25055: kyrkan att få dessa ändringar genomförda, - det fordras nu blott
25056: en promulgationsakt för att få dem stadfästade - , så blir detta ju
25057: ett hinder för framstegen, ett betydligt större hinder än det, som
25058: blott kan anföras som svepskäl, nämligen att dessa förändringar
25059: framdeles utestänga större förbättringar.
25060: 
25061:     Ed. Hoikka, Iisakki: Sen me kaikki tiedämme, kuinka
25062: suuri työ kaikkina aikoina on Suomen papistolla ollut aina siitä asti
25063: kuin kristinusko meidän maahamme tuotiin, ja nyt kuitenkin kuu-
25064: lemme, että täällä papistoa vastaan julkisesti Eduskunnan edessä
25065: viskataan syytöksiä ja tehdään papistomme pian sanoen lähes ryö-
25066: väreiksi, joilla ei olisi omaatuntoa, jotka tahtovat ryöstää köyhän
25067: ainoan lehmän saatavistaan ja vielä viimeisenkin maitopisaran köy-
25068: häin lasten suusta. Tämä on minun mielestäni liiaksi paljon sanottu.
25069: Tämä kohta se juuri oli, jonka tähden kansanedustajana katsoin
25070: olevani velvollinen pyytämään puheenvuoroa. Minä olen itse mak-
25071: sanut pappien palkkoja puolen sataa vuotta ja seurannut melkeinpä
25072: tarkkuudella pappien menettelyä tässä palkan perimistavassa tuolla
25073: Pohjan perillä enkä ole monien ikävuosieni kuluessa semmoista kos-
25074: kaan pappien puolelta kuullut tapahtuneen, että he olisivat voinau-
25075: lan tähden ryöstäneet ketään ihmistä. Tämä oli minulle hyvin
25076: kamala ja outo kuultava ja se pakottaa minun lausumaan muuta-
25077: man sanan.
25078:     Neljä kirkkoherraa meidän seurakunnassamme on mennyt ma-
25079: nalan majoille ja muistona heistä seurakunnassamme olen kuullut,
25080: kuink\l papisto on ollut altis anteeksiantamaan köyhille laillisia tu-
25081: lojansa. Voin mainita, että esim. meidänkin seurakunnassamme kirk-
25082: koherrat ovat olleet jok'ikiselle, joka vaan on tullut itse puhumaan
25083: ja valittamaan köyhää tilaansa, valmiit anteeksiantamaan heille
25084: tulevat lailliset tulonsa, vieläpä pyydettäessä vapauttaneet köyhät
25085: maksuista, niinkauan kuin kirkkoherra elää ja on seurakunnan
25086: paimen. Esimerkiksi eräässä pohjolan seurakunnassa äsken manalle
25087:  mennyt kirkkoherramme jäi saamaan köyhälistöitä yli IZ tuhatta
25088: markkaa pesänkirjoituksessa. Hänen papereistaan pesänselvityk-
25089: 532                  Istunto 31 p. maaliskuuta 1<)08.
25090: 
25091: 
25092: sessä löydettiin, ettei ainoastaan köyhiltä, vaan vieläpä köyhem-
25093: miltä talollisiltakin rästeiksi jääneet papinsaatavat olivat kuitatut.
25094:     Täällä myös mainittiin, ettei ymmärretä eikä tiedetä, mitä hyvää
25095: papit kristillisyydellään ja opetuksenaan juuri olisivat kansaan
25096: vaikuttaneet. Tämä on yhtä outoa kuulla. Tuhannen tuhannet
25097: kansalaiset kuolinvuoteellaan ovat lähestyneet ijankaikkista elämää
25098: ja he ovat epätoivon valtaamina ja synnintuskissa taistelleet, peljäten
25099: joutuvansa ijankaikkiseen kadotukseen, synninrangaistukseen, mutta
25100: kuitenkin pappien kaikkina aikoina vaikuttama kristinapin opetus
25101: on vielä näidenkin kurjien sydämessä elänyt ja omatunto heillä ollut
25102: vireillä. He ovat alkaneet hätäillä, vavista, peljätä kuolemaa ja
25103: lohduttajikseen ja neuvojikseen halajaneet aina saada pappia. Kuinka
25104: arvaamattoman suuri työ onkaan Suomen kansan papistolla ollut
25105: tämmöisenä yhdentenätoista hetkenä, kun ihminen erkaupi tilille
25106: Herransa eteen! Tästä voin kertoa esimerkkejä aivan viimeisiltä
25107: vuosilta. Minä tunnen parhaillaan rakennuksenalaisena olevalla
25108: Rovaniemen radalla eräitä henkilöitä, jotka ovat olleet mitä hurjim-
25109: pia n. s. sosialisteja, jumalankieltäjiä, Kristuksen pilkkaajia. Eräs
25110: näistä rautatieläisistä tuli äkkiä kipeäksi, kuolema jo häntä näytti
25111: lähenevän, hän huusi jo kuoleman tuskissa ijankaikkisen kadotuksen
25112: ja rangaistuksen lähenevän häntä. Mutta saman talon kristillisen
25113: isännän vaikutuksesta ja kehoituksesta (vasemmalta: asiaan!) hän
25114: rupesi haluamaan papillista lohdutusta. Pappi tuli ja saattoi (va-
25115: semmalta: asiaan!) neuvoilla ja lohdutuksella hänet siihen tilaan,
25116: että hän iloisena ja synnit anteeksi annettuina luopui tästä elämästä
25117: ja sanoi menevänsä ijankaikkiseen elämään. Moni muukin sosialisti
25118: on joutunut tämänkaltaiseen tilaan. Kun nyt kuitenkin meidän
25119: papistomme täällä Eduskunnan edessä asetetaan melkein niinkuin
25120: omaatuntoa vailla olevaksi (vasemmalta: hyvä!), ja väitetään, ettei
25121: heillä olisi totuutena se oppi, jota he tunnustavat (vasemmalta:
25122: oikein!), niin tahdon minä huomauttaa, että ei ole oikein, että mei-
25123: dän papistomme asetetaan tämmöiseen tilaan, jota se ei millään
25124: tavalla ole ansainnut.
25125: 
25126:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi ja asia lähetetään Suureen
25127: Valiokuntaan.
25128: 
25129: 
25130:    Toisen käsittelyn alaiseksi esitetään:
25131:    Ehdotus Laiksi joulukuun 6 p:nä I869 annetun Kirkkolain u,uden
25132: suomenkielisen tekstin hyväksymisestä.
25133:    Asiakirjat: Arm. esitys N:o 2; Lakivaliokunnan mietintö N:o 2;
25134: Suuren Valiokunnan mietintö N:o 3·
25135:                              Kirkkolaki.                         533
25136: 
25137:     Varapuhemies:         Koska valtiopäiväjärjestys määrää, että
25138: lakiehdotuksia tutkitaan eri kohtia myöden, niin pyydän saada
25139: kysyä Eduskunnalta, voimmeko tämän lakiehdotuksen ottaa kes-·
25140: kustelun alaiseksi osittain, ensimäinen osa, toinen osa j. n. e.?
25141: 
25142:    Ed. Palmen: Koska Suuren Valiokunnan mietintö numero
25143: 3 päättyy yhteen ainoaan ponteen, niin ei voi lakiehdotuksen eri
25144: kohtia erottaa toisistaan, vaan ainoastaan ponnesta on äänestettävä.
25145: Minä puolestani ehdotan, että se muuttamatta hyväksyttäisiin.
25146: 
25147:     Ed. Listo: Minä pyydän saada yhtyä ed. Palmenin mielipi-
25148: teeseen tämän asian käsittelemisen laadusta.
25149:     Koska minulla on puheenvuoro, niin käytän tilaisuutta myös
25150: huomauttaakseni valtiopäiväjärjestyksen 52 §:n sisällyksestä, jonka
25151: mukaan ainoastaan evankelis-lutherilaiseen uskontunnustukseen
25152: kuuluvat edustajat saavat ottaa osaa sellaisten ehdotusten käsitte-
25153: lemiseen, jotka koskevat Suomen lutherilaisten seurakuntain kirk-
25154: kolakia tai muuten niiden kirkollisia oloja. Minä en tiedä, onko
25155: täällä Eduskunnassa muihin kuin evankelis-lutherilaiseen uskon-
25156: tunnustukseen lukeutuvia edustajia, mutta ehkä kuitenkin on tar-
25157: peellista, että siitä huomautetaan.
25158: 
25159:   Varapuhemiehen esityksestä hyväksytään           edustajain   Pal-
25160: menin ja Liston käsitys asian käsittelytavasta.
25161: 
25162:     Tämän jälkeen hra Varapuhemies, ed. I,iston huomautuksen joh-
25163: dosta pyytää saada kehoittaa niitä edustajia, jotka mahdolli-
25164: sesti eivät ole oikeutettuja ottamaan osaa tämän asian käsitte-
25165: lyyn, sen ajaksi poistumaan paikoiltansa.
25166: 
25167:    Kun ei puheenvuoroa pyydetä, julistetaan keskustelu päätty-
25168: neeksi ja lakiehdotus hyväksytään Suuren Valiokunnan mietinnön
25169: mukaisesti, minkä jälkeen asian toinen käsittely julistetaan päätty-
25170: neeksi.
25171: 
25172: 
25173:    Toiseen käsittelyyn esitetään:
25174:     Ehdotus Laiksi N aimiskaaren I luvun 6 § :n muuttamisesta toi-
25175: sin kuuluvaksi.
25176:    Asiakirjat: Lakivaliokunnan mietintö N:o r; Suuren Valiokun-
25177: nan mietintö N:o 4; Ed. Ala-Kuljun y. m. eduskuntaesitys N:o 14
25178: ja ed. Hagmanin y. m. anomusehdotus N:o 20.
25179:     Puheenvuoroa käyttää:
25180: 534                   Istunto 31 p. maaliskuuta rgo8.
25181: 
25182: 
25183:    Ed. Gripenberg: En tahdo herättää asiasta keskustelua,
25184: tahdon vaan lyhyesti kannattaa Lakivaliokunnan mietintöä.
25185: 
25186:    Ed. Hagman: Minäkin pyydän saada kannattaa Lakivalio-
25187: kunnan mietintöä ryhtymättä mihinkään pitempään keskusteluun.
25188: 
25189:       Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
25190: 
25191:    Varapuhemies: Koska Suuren Valiokunnan mietintöä ei
25192: ole yksimielisesti hyväksytty, vaan on tehty toinen ehdotus, niin
25193: pyydän esittää äänestettäväksi Lakivaliokunnan mietinnön ja Suu-
25194: ren Valiokunnan mietinnön välillä. Hyväksytäänkö se käsitys, että
25195: on kaksi eri ehdotusta asiassa?
25196:     Kysymykseen vastataan myöntävästi, minkä jälkeen vastatta-
25197: vaksi hyväksytään seuraava äänestysesitys:
25198: 
25199:    Ken hyväksyy Suuren Valiokunnan mietinnön, vastaa jaa;
25200:    jos ei voittaa, on Lakivaliokunnan asiasta antama mietintö
25201: hyväksytty.
25202:    Aänestyksessä annetaan 149 jaa ja 25 ei ääntä, joten Suuren
25203: Valiokunnan mietintö on hyväksytty.
25204:    Asian toinen käsittely julistetaan päättyneeksi .
25205: 
25206: 
25207: 
25208:                          .Maanvuokralaki.
25209:   Esitetään Maatalousvaliokunnan mietintö N:o I Keisarillisen
25210: Majesteetin armollisen esityksen N:o 7 johdosta, joka koskee lakia
25211: maanvuokrasta maalla.
25212:   Mietintö sisältää seuraavat neljä lakiehdotusta, nimittäin:
25213: 
25214:    a) Ehdotus Laiksi torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen
25215: vuokrauksesta;
25216:    b) Ehdotus Laiksi, jolla muutetaan kiinnitystä kiinteään omai-
25217: suuteen koskevan asetuksen 22 §, semmoisena kuin se on jMtlukuun
25218: 3 päivänä r895 annetussa asetuksessa;
25219:    c) Ehdotus Laiksi, jolla muutetaan muutamia 3 päivänä joulu-
25220: kuuta I895 annetun ulosottolain pykäliä;
25221:    d) Ehdotus Laiksi - - - - - - - - annetun, torpan,
25222: lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrausta koskevan lain sovelta-
25223: misesta aikaisemmin syntyneisiin vuokrasuhteisiin.
25224:                            Maanvuokralaki.                        535
25225: 
25226:     Varapuhemies huomauttaa, että päiväjärjestyksessä on mietin-
25227: nön eri kohdat asetetut erikseen, jotenka lienee parasta keskustella
25228: asiasta 5en mukaan.
25229: 
25230:    Keskustelu:
25231:     Ed. Yrjö-Koskinen, E. S.:          Rohkenen uudelleen tehdä
25232: saman ehdotuksen, jonka viime istuntokautena tein, silloin kun
25233: samanlaista mietintöä evästettiin Suureen Valiokuntaan: että arvoi-
25234: sat puhujat säästäisivät lausuntonsa siihen asti kunnes tämä mie-
25235: tintö tulee takaisin Suuresta Valiokunnasta (hyvä!). Minä olen
25236: varma, että asia ei hyödy mitään, jos tänä päivänä siitä miten pal-
25237: jon hyvänsä riidellään. Ei se tule lyhentämään edes sitä keskustelua,
25238: joka Suuren Valiokunnan käsittelyn jälkeen Eduskunnassa syntyy.
25239: (Hyvä! Hyvä!).
25240: 
25241:     Ed. Tokoi: Ed. Yrjö-Koskinen on lausunut täällä sen hurs-
25242: kaan toivomuksen, ettei tästä riitaa syntyisi. Minä en tahdo heit-
25243: tää tulista kekälettä tähän joukkoon. Mutta kuitenkin, katsoen
25244: siihen, ettei minulla ole tilaisuutta enää osaltani vaikuttaa tämän
25245: lakiesityksen kehitykseen Suuressa Valiokunnassa, katson tarpeel-
25246: liseksi tuoda esiin muutamia mielipiteitä tämän lain johdosta.
25247:      Ensinnäkin täytyy ottaa huomioon se, mitkä syyt ovat aiheutta-
25248: neet tämän lain esille ottamisen, ja myöskin mitä tarkoitetaan tällä
25249: lailla, mihinkä tuloksiin toivotaan päästävän tämän lain avulla.
25250: Tämä ajatus esiintyykin osittain tämän lakiesityksen perusteluissa,
25251: nim. sivulla 2, missä lausutaan: •>Maan vuokraa maalla koskevien
25252: lakisäädösten tarkastamisen varsinaisena tarkoituksena on ollut
25253: torppien, lampuotitilain ja mäkitupa-alueiden vuokramiesten oi-
25254: keudellisen aseman turvaaminen•>. Kun ottaa huomioon sen seikan,
25255: miten suurena joukkona meidän maamme torpparit ja mäkitupa-
25256: laiset muodostavat tällaisen kansanosan, kun ottaa huomioon sen,
25257: miten suuri osa meidän kansaamme on tätä joukkoa, joidenka oi-
25258: keudellinen asema on ollut sellainen, että on ollut välttämätöntä
25259: ryhtyä toimenpiteisiin turvatakseen heidän oikeuttansa lainlaa-
25260: dinnan kautta, kun ottaa huomioon. että he ovat olleet sellaisessa
25261: taloudellisessa asemassa, että vapaan sovinnollisuuden tiellä hei-
25262: dän asemansa on jäänyt edelleenkin turvattomaksi, vaikkakin täl-
25263: lainen vapaan sovinnollisuuden tie on ollut heillä tarjona jo vuosi-
25264: satoja, ja kun meillä yhä edelleen tahdottaisiin kehittää sitä mieli-
25265: pidettä, että vapaan sovinnollisuuden tie vie aina paraiten ja paraim-
25266: piin tuloksiin, niin tahdon huomauttaa, että emme saa unohtaa
25267: sitä tosiasiaa, että silloin kun toinen sopijapuoli on auttamattomasti
25268: sellaisessa asemassa, sellaisessa ahdinkotilassa, että hän ei kykene
25269: etujansa valvomaan siinä sovinnossa, mikä on tehtävä toisen, vah-
25270:                       Istunto 31 p. maaliskuuta 1908.
25271:               ~~~-
25272: 
25273: 
25274: 
25275: 
25276: vemman sopijapuolen kanssa, si11oin todellakin täytyy ryhtyä lain-
25277: laadintatoimenpiteisiin, joilla heidän oikeutensa turvataan.
25278:     Myöskin toinen varsin tärkeä tekijä on olemassa tämän lain
25279: syntymisen ja kehityksen suhteen, nim. meidän maamme taloudel-
25280: lisen aseman kehittäminen, meidän maamme asuttamisen, meidän
25281: maamme viljellyn pinta-alan ja kansan talouden kehittäminen.
25282: Koska nyt kerta kaikkiaan olosuhteet ovat sellaiset, että tuskin
25283: puolet meidän maamme maalaisväestöstäkään, puhumattakaan
25284: tehdastyöläisistä ja kaupunkilaisväestöstä, ovat sellaisessa taloudel-
25285: lisessa asemassa, että he voisivat päästä oston kautta itsenäiseksi
25286: omistavaksi maanviljelijäluokaksi, vaan ovat edelleenkin pakotetut
25287: pysymään ja turvautumaan maanvuokralain säädännön apuun saa-
25288: dakseen taloudellista toimeentuloa, niin täytynee silloin tämä vuokra-
25289: lainsäädäntö kehittää sellaiseksi, että se todellakin vastaa niitä toi-
25290: veita, joita vuokramiehet sille asettavat.
25291:     Ensimmäinen ehto päästäksensä näihin tuloksiin on välttämättä
25292: se, että maanvuokraajalle turvataan hänen oikeutensa mahdolli-
25293: simman pitkäksi ajaksi, hänen työnsä tulokset turvataan hänelle
25294: itselleen eikä kenellekään muille. Tämä periaate myös sisältyy tä-
25295: män lain perusteluihin sivulla 5, jossa sanotaan: •>Mitä varsinai-
25296: siin maanviljelystorppiin ja lampuotitiloihin tulee, niin on sekä
25297: vuokramiehen edun että maanviljelyksen edistymisen kannalta se
25298: vuokramuoto edullisin, joka jatkuu mahdollisimman pitkän ajan,
25299: ja onnellisimmaksi olisi sellainen kehitys katsottava, että vuokra-
25300: mies saisi tilaisuuden, sovittuaan siitä maanomistajan kanssa, lunas-
25301: taa viljelemänsä maan omakseen». Valiokunnan enemmistökin on
25302: täysin tunnustanut sen periaatteen, että se muoto on edullisin ja
25303: toivottuihin tuloksiin viepä, jolloin maanviljelijä, torppari tai vuokra-
25304: lainen on turvattu mahdollisimman pitkäksi ajaksi, ja vielä parempi
25305: olisi, jos hän pääsisi kokonaan tämän tilan omistajaksi. Mutta nyt
25306: kuitenkaan ei asian laita vielä tämän lain voimaan astuttua sellai-
25307: sena, kuin se nyt tässä esiintyy, vie siihen tulokseen, mihin tässä
25308: on tähdätty. Siitä huolimatta, että vuokra-aika on asetettu 50
25309: vuodeksi, jää edelleenkin torppari tämän lain voimaan astuttuakin
25310: vuokranantajasta melko lailla riippuvaksi, siitä syystä, että hänellä
25311: ei ole vähintäkään tietoa siitä, että hänen perillisensä voivat saada
25312: jatkaa vuokraa sen jälkeen, kuin vuokrakausi on umpeen kulunut.
25313: Myönnetään, että onhan hänellä mahdollisuus lunastaa ehkä tämä
25314: maa omakseen. Mutta täytynee huomauttaa erästä seikkaa, nim.
25315: sitä, että vuokranantajalle jätetään täydellinen oikeus määrätä
25316: vuokramaksun suuruus niin suureksi kuin hänen oikeutensa muka
25317: sen sallii. Ei vähimmässäkään määrässä vuokramies saa vaikuttaa
25318: vuokramaksun suuruuteen, hän joko saa hyväksyä tai hyljätä sen
25319: tarjouksen, minkä vuokranantaja hänelle tekee. Siis edelleenkin
25320: on jäänyt se periaate voimaan, että vuokramiehen oikeutta vuokraa
25321:                             Maanvuokralaki.                         537
25322: 
25323: tehdessä vuokramaksun suuruutta määrättäessä ei tämä laki ensin-
25324: kään turvaa, vaan jää se vieläkin vuokranantajasta riippuvaksi.
25325: Siitä syystä täytynee kai jokaisen olettaa jo etukäteen, että vuokra-
25326: maksun suuruus ilman poikkeusta tulee olemaan sellainen, että tä-
25327: män so-vuotisen lyhimmän vuokra-ajan kuluessa tulee vuokramies
25328: jo vuokramaksuna suorittamaan kaksin- jopa kolminkin kertaisesti
25329: koko maan arvon. Siitä on todistuksia yllin kyllin nykyisissä vuokra-
25330: oloissamme, sillä ilman poikkeusta täytynee tunnustaa, että sellainen
25331: vuokramaksun suuruus, joka on ainoastaan ro ojo maan arvosta,
25332: pidetään verrattain kohtuullisena. Ei myöskään ole mitään toi-
25333: veita siitä, ettei silloin, kun tämä laki vielä edelleenkin antaa rajat-
25334: toman oikeuden maanomistajalle määrätä vuokramaksun suruus,
25335: tällainen korkea vuokra jää voimaan. Olisi luonnollista alkaa to-
25336: teuttaa sitä periaatetta, jonka jo kaikki edistysmieliset porvaritkin
25337: ovat tunnustaneet, lukuunottamatta sosialidemokraatteja, että
25338: vuokramaksun suuruus asetettaisiin puolueettoman tuomioistuimen
25339: määrättäväksi. Sosialidemokraatit ovat tahtoneetkin iskeä tätä
25340: periaatetta tähän lakiin, kuitenkin tuloksettomasti. Nämä peri-
25341: aatteet sisältyvät tämän lakitekeleen vastalauseeseen n:o r. Tahdon
25342: todistaa, etteivät ainoastaan sosialidemokraatit tahdo tällaista
25343: määrittelyä, että vuokramaksun suuruus jätettäisiin puolueettoman,
25344: kumpaisestakin asianosaisesta riippumattoman tuomioistuimen mää-
25345: rättäväksi. Se on yleinen muillekin edistysmielisille porvareille
25346: eikä ainoastaan sosialidemokraateille. M. m. Englannin lainsää-
25347: dännössä on koetettu vaikuttaa tähän suuntaan ja varsin asiallisista
25348: syistä. Yksi tilattoman väestön alakomitean laatimia teoksia, joka
25349: vasta tänäpäivänä on jaettu. sisältää eräässä paikassa varsin sattu-
25350: van lausunnon, m. m. mitä yksi Englannin etevimpiä miehiä, Eng-
25351: lannin pääministeri Chamberlain on puheessaan lausunut vuokra-
25352: oloista. Hän on lausunut nuo merkilliset ajatukset: •>Vain yksi
25353: seikka löytyy, joka voi hyödyttää vuokramiestä ja se on puolueetto-
25354: man tuomioistuimen määräämä kohtuullinen vuokramaksU>>. Siis
25355: jo esimerkiksi Englannin lainsäätäjät ovat tunnustaneet, että jos
25356: vuokramiehen oikeutta tahdotaan turvata, niin silloin vuokramak-
25357: sun suuruus ei saa yksinomaan riippua vuokranantajasta. Mutta
25358: tästä laista hakee turhaan sitä periaatetta, niin oikeutettu kuin se
25359: se onkin. Sen lisäksi tähän lakiin sisältyy yhä edelleen se periaate,
25360: että tärkeimmät kysymykset jätetään kummankin asianosaisen
25361: vapaasta sovinnosta riippuvaksi. Jo 15 §:ssä, jossa puhutaan vuokran-
25362: antajan ja vuokramiehen oikeuksista ja velvollisuuksista, ja jossa
25363: kaikkein tärkeimmistä asioista määritellään, löytyy yhdessä ainoassa
25364: pykälässä kokonaisessa kolmessa momentissa sanat: •>ellei toisin
25365: ole sovittu•>. Siis asianosainen vahvempi sopijapuoli saa yksinoi-
25366: keudekseen ladella sovintoehdot ja vastapuolen täytyy niihin yhtyä,
25367: hyväksyä ne, tai jättää vuokra tekemättä.
25368:                      Istunto 31 p. maaliskuuta 1908.
25369: 
25370: 
25371:     On luonnollista, että tällaisten olosuhteitten vallitessa, ja olle-
25372: tikin on luonnollista silloin, kun torppariväestö on vaipunut yhä
25373: alemmaksi ja alemmaksi taloudelliseen ahdinkotilaan, hän tulee
25374: pakoitetuksi tekemään sellaisillakin ehdoilla sopimuksen, jota hän
25375: siinä tapauksessa, että hänen taloudellinen asemansa olisi parempi,
25376: ei missään tapauksessa tekisi. Tämä laki ei missään tapauksessa
25377: estä vuokran autajaa pakottamasta vuokramiestä yhtymään sellai-
25378: siin sopimuksiin, jotka silminnähtävästi ovat hänelle epäedulliset.
25379: Vähintäkään ei voi vuokralautakunta, siitä huolimatta, että sellai-
25380: nen on asetettu, vaikuttaa siihen, että se voisi alentaa vuokramaksua
25381: tai tasoittaa sitä kohtuulliseksi, ilman että vuokramiehet tai vuokran
25382: antaja voisi silloin peräytyä tai sanoa, että hän ei siinä tapauksessa
25383: teekään vuokrasopimusta, jos sitä mennään siitä muuttamaan, mikä
25384: hänen esityksensä on. Sen lisäksi löytyy useissa muissa pykälissä,
25385: kaikissa tärkeissä kohdissa, joissa vuokramiehen etua on tahdottu
25386: turvata, nuo sanat: ellei toisin ole sovittu. Siis saadaan sopia, miten
25387: parhaaksi nähdään, siitä huolimatta, että tämä laki on tarkoitettu
25388: vuokramiehen taloudellista asemaa turvaavaksi. Varsin kuvaa-
25389: vana voi mainita sen seikan, että silloin kun tätä lakiehdotusta kä-
25390: siteltiin Maatalousvaliokunnassa, tahtoivat ne, jotka edustavat kes-
25391: kustaa tässä kamarissa, tähän lakiin otettavaksi sellaisen määräyk-
25392: sen, että vuokranantaja on oikeutettu jo 25 vuoden kuluttua, jos
25393: olosuhteet ovat sellaisiksi muuttuneet, korottamaan vuokran vuokra-
25394: miehelle, ja tämä ajatus myös sisältyy heidän taholtaan tehdyssä
25395: vastalauseessa. Kuitenkin tämä ajatus, tämä pykälä tuli ääneste-
25396: tyksi pois tästä lakiehdotuksesta, mutta sillä taholla rohjettiin tul-
25397: kita, että yksin 5 pykälässä oleva lause: >>Jos vuokrasopimukseen
25398: kuuluu muita ehtoja, merkittäköön nekin, ollakseen voimassa,
25399: vuokrakirjaan» tulkittiin siten, että siinä tapauksessa jää ehtojen
25400: määrääminen näiden sovintopuolien tehtäväksi, ja voihan esim.
25401: vuokraaja vaatia sellaisen ehdon, että 25 vuoden kuluttua täytyy
25402: korottaa sen ja sen verran vuokraa. Minä en ymmärrä, minä en
25403: usko, että tällainen lain tulkitseminen tämänkään lain puitteitten
25404: sisällä kävisi laatuun, mutta tällaiseen tullaan ryhtymään, ja voipi
25405: kyllä myöskin hyvällä menestyksellä ryhtyä. Siitä syystä näitä
25406: periaatteellisia puolia tahdon ainoastaan huomauttaa, jotka ovat
25407: kokonaan ristiriidassa sen periaatteen kanssa, mitä tällä lailla tar-
25408:  koitetaan.
25409:     M. m. tämän lain tarkoitus yhdessä kohdin käy elävästi ilmi myös..:.
25410:  kin perusteluissa sivulla 7· Siinä nim. tunnustetaan, että maan
25411:  arvon nouseminen vuokratilalla kuuluu yksinomaan vuokramiehelle.
25412:  Siinä tunnustetaan se periaate, että vuokramies on oikeutettu naut-
25413: timaan sen hyödyn, sen tuloksen, mitä maan arvo on noussut, mitä
25414: se on parantunut hänen maalla vuokralaisena ollessaan. Se ilmenee
25415: selvästi tuosta lauseesta, jossa sanotaan: •>Valiokunta on kuitenkin,
25416:                             Maanvuokralaki.                           539
25417: 
25418: 
25419: mitä tulee yhteiskunnallisista syistä johtuvaan maanarvon nou-
25420: semiseen, ollut sitä mieltä, että niin kauan kuin tätä arvonnou-
25421: sua ei voida saattaa yhteiskunnan omaksi, pitäisi sen tulla maan-
25422: viljelijän, siis vuokramiehen hyväksi, koska tämä työnsä kautta
25423: osaltaan vaikuttaa sen syntymiseen>>. Valiokunnan enemmistö on
25424: tunnustanut sen periaatteen oikeaksi, mutta kun mennään vähän
25425: eteenpäin, niin yhä enemmän ja enemmän tämä periaate saa siirtyä
25426: maanvuokran antajan edun tieltä. Jo pemsteluissakin sivulla Io
25427: mainitaan: >>Luonnollista kuitenkin on, ettei vuokranantajan tule
25428: maksaa korvausta siitä vuokraesineen arvosta tai arvonlisäyksestä,
25429: joka johtuu maan sisäisestä laadusta>>. Pari sivua vaan eteenpäin,
25430: niin silloin jo hiukan siirrytään pois siitä alkuperäisestä periaatteesta,
25431: ja kun tullaan itse lakiteokseen pykälään 24, niin silloin se periaate
25432: jää kokonaan näkymättömäksi. Nyt kai lienee tunnustettava tosiasia
25433: se, mitä tässä pemsteluissakin mainitaan, ettei kukaan muu, niin-
25434: kauan kuin ei yhteiskunta saa sen arvonlisäystä hyväkseen, kukaan
25435: muu ei ole oikeutettu saamaan sitä arvonlisäystä kuin vuokramies
25436: itse, olletikin siitä syystä, että nykyisten olosuhteitten vallitessa
25437: vuokramaksu on aina siksi korkea, kuten jo sanoin, että hän useim-
25438: miten jo 20 vuoden sisällä on tullut maksamaan koko maan täyden
25439: arvon. Olisi siis luonnollista, että jos tahdottaisiin turvata vuokra-
25440: miehen etua. että sen sijaan, että vuokran antajalle jätetään oikeus
25441: vuokra-ajan umpeen kuluttua korottaa vuokramaksua, tämä vuokra-
25442: maksu kokonaan poistettaisiin, koska hän kerta kaikkiaan on jo
25443: täyden saanut siitä, mitä hän vuokramiehelle on antanut.
25444:     Minä en tahdo yksityiskohtaisemmin käydä repostelemaan tätä
25445: lakiesitystä, niin paljon kuin siihen aihetta olisikin. Tahdon ainoas-
25446: taan huomauttaa näistä periaatteellisista näkökohdista, joita ei
25447: tässä lakiteoksessa tällaisenaan ilmene. Varsinkin silloin, kun siir-
25448: rytään siihen osaan, joka sisältää sen, mitenkä tämä laki sovellute-
25449: taan jo aikaisemmin syntyneisiin vuokrasuhteisiin. Täällä on mon-
25450: takin kertaa tunnustettu, että meidän vuokramiesluokkamme on
25451: ollut sellaisessa olotilassa, että se ei osaltaan ole voinut puolustaa
25452: oikeuksiansa.
25453:     Mutta siltikin on hänen oikeutensa vieläkin yhä edelleen jääneet
25454: verrattain heikoille pemsteille. Kuten jo sanoin, tämän lakiteoksen
25455: se osa, mikä sisältää ne kohdat, mitenkä tätä lakia vaikutetaan
25456: taaksepäin tai niihin vuokrasuhteihin, jää myöskin suurimmaksi
25457: osaksi korvauksen maksuun nähden vuokranantajan mielivallasta
25458: riippuvaiseksi, s. t. s. jos vuokranantaja tarjoutuu uudistamaan
25459: kontrahdin, vaikka minkälaisilla ehdoilla, ei ensinkään sanota, että
25460: vuokramiehen on tyydyttävä niihin tai niihin ehtoihin, tai uudis-
25461: tettava kontrahti samoilla ehdoilla. Siitä huolimatta, että hän tahtoo
25462: uudistaa kontrahdin varsin epäedullisilla ehdoilla, on vuokramies
25463: kuitti kaikista korvausvaatimuksistansa. Sosialidemokraatit tah-
25464: 540                  Istunto 31 p. maaliskuuta I<)08.
25465: 
25466: 
25467: toisivat mennä tässä kysymyksessä vielä pitemmälle. He tahtoisivat
25468: heidän oikeudellista asemaansa turvatakseen ulottaa tämän lain
25469: vaikutuksen myöskin niihin, jotka jo ovat kärsineet varsin arvelutta-
25470: via seurauksia meidän nykyisen vuokralainsäädäntömme epäoikeute-
25471: tuista määräyksistä. Tunnettuaharr lienee, kuinka paljon, kuinka
25472: lukuisasti meidän nykyisen epäoikeutetun maanvuokralakimme
25473: määräysten aikana on mitä julkeimpia häätöjä tapahtunut vuokra-
25474: alueilta. Olisi luonnollista, että nyt, kun käydään turvaamaan niit-
25475: ten oikeutta, joilla sitä näihin asti ei ole ollut, myös tämä oikeusturva
25476: suotaisiin niille, jotka siitä kaikkein enimmän ovat kärsineet. Mutta
25477: sitä ei kuitenkaan tämä laki missään tapauksessa myönnä.
25478:     Täällä eräs edustaja, tohtori Gebhard aikaisemmin erään toisen
25479: kysymyksen yhteydessä luki m. m. rikoslaista erään pykälän, jossa·
25480: sanotaan ja on ainakin tulkittuna se henki, että jos toinen käyttää
25481: hyväksensä toisen ahdinkotilaa siilä hyödyttääkseen itseänsä, niin
25482: hän on rangaistuksen alainen sellaisesta teosta. Minä en tiedä, mi-
25483: tenkä se soveltui siihen kohtaan, johon se esitettiin, mutta varmasti
25484: voin sanoa, että yhtä hyvin se soveltuu tähän, kuin siihen, johon
25485: sitä esitettiin, sillä jos milloinkaan ja missään tapauksessa on ollut
25486: tilaisuus käyttää hyväkseen toisen ahdinkotilaa, niin ennen kaikkea
25487: on sitä käytetty hyväksi, silloin kun moni köyhä mökkiläinen, moni
25488: köyhä työmies ja maalainen on ollut sellaisessa asemassa, että ennen
25489: kaikkea mitä uhkaavim tulevaisuus on ollut hänellä edessään. Hän
25490: on ollut pakoitettu hyväksymään sellaisia kontrahteja, jotka ovat
25491: olleet hänelle mitä turmiollisimpia. Ja näitten tällaisessa ahdinko-
25492: tilassa tehtyjen sopimusten seurauksena on hänellä sittemmin .ollut
25493: isännän mielivallan alaiseksi jouduttuaan mierontie edessään. Olisi
25494: luonnollista, että näitten oikeuksia nyt olisi käyty turvaamaan,
25495: mutta siihen ei ole käyty. Siitä syystä myöskin sosialidemokraat-
25496: tien täytyy liittää vastalauseensa, jossa ainoastaan yksinkertaisesti
25497: viitataan niihin tosioloihin, mitä on tapahtunut ja myöskin niihin
25498: tosioloihin, mitä yhteiskuntamme meiltä ennen kaikkea vaatii.
25499: Tässä vastalauseessa m. m. sanotaan: >>Jos havaitaan vuokranantajan
25500: vääristä tai ilmeisesti kohtuuttomista syistä häätöön ryhtyneen,
25501: olkoon vuokramies oikeutettu saamaan vuokratilansa takaisin ynnä
25502: korvausta kärsimistään vahingoista vapaavuosien muodossa>>. Siis
25503: ei vaadita mitään enempää eikä mitään vähempää, kuin ainoastaan
25504: silloin, jos on ilmeisesti kohtuuttomista syistä häätöön ryhdytty.
25505: Jos syyt ovat olleet oikeudenmukaiset, niin silloin ei meilläkään
25506: ole mitään siihen sanomista. Mutta silloin kun vallan kohtuuttomista
25507: syistä on siihen ryhdytty, luulisi toki riittävän tältä Eduskunnalta
25508: niin paljon myötätuntoisuutta tätä asiaa kohtaan ja niitä kohtaan,
25509: jotka ovat vallan epäoikeudellisista syistä joutuneet kärsimään
25510: epäoikeutetun vuokralain määräyksestä, olisi toki sen verran joh-
25511:                              Maanvuokralaki.                            541
25512: 
25513: 
25514: donmukaisuutta myöskin heille ulottunut, että häädetyille myönnet-
25515: täisiin sitä turvaa, mitä tämä laki mahdollisesti tällaisenaankin suo.
25516:      Minulle huomautettiin vasten naamaa, ja tietysti tullaan huo-
25517: mauttamaan vastakin, ettei tarvitse vedota tunteisiin. Täällä ei
25518: tunteisiin tarvitse vedota, tuskin tarvinnee vedota oikeudentuntoon-
25519: kaan. Jos oikeudentuntoon voisi vedota, niin silloin minä kääntyisin
25520: teidän puoleenne. Mutta on nyt kerta kaikkiaan sanottu vasten
25521: naamaa, että sellaiseen ei tarvitse vedota. Mutta minä kuitenkin
25522: voin vakuuttaa, että voidaan vedota erääseen toiseen kohtaan, s. o.
25523: niitten laajojen kansankerrosten oikeudentuntoon, jotka ovat kär-
25524: sineet mitä ikävimpiä, mitä arveluttavimpia seurauksia, sillä myön-
25525: nätte kai, että sellainenkin kansanluokka on olemassa. Ja minä
25526: myöskin voin vakuuttaa, että näitten oikeudentuntoon vetoaminen
25527: ei suinkaan liene yhtä turhaa kuin meidän porvarilliseen Eduskun-
25528: taan ja yhteiskuntaryhmäämme vetoaminen.
25529: 
25530:     Ed. llhlroos: Då utskottsbetänkandet kommit oss svenska-
25531: talande tillhanda först kl. rjz r i dag, anhåller jag om betänkandets
25532: bordläggning.
25533: 
25534:     Ed. Hokkanen: Tämä lakitekele näyttää hyvin hataralta
25535: ja olen varma siitä, että torpparisto, maanvuokralaiset ymmärtävät,
25536: että jos tällainen laki tulisi voimaan, se ei olisi mitään muuta kuin
25537: rusinoitten heittämistä nälkäisille, leipää vaativille vatsoille. Pu-
25538: heenvuoroni pyysin saadakseni evästää tätä lakia Suureen Valio-
25539: kuntaan sen syyn tähden, että tultaisiin siellä poistamaan muutamia
25540: kummallisia kohtia.
25541:     15 §:ssä sanotaan: >>Noudattaen mitä 14 §:ssä on säädetty, ol-
25542: koon vuokramies, jollei vuokrasopimuksessa ole toisin sovittu,
25543: oikeutettu hyödykseen käyttämään vuokra-aluetta.>> Tuommoiset
25544: sanat kuin >>toisin sovittu>> ja >>muutamat» ja >>melkoiset>>, joita täällä
25545: löytyy, eivät ole oikein paikallaan. Niitä voi kääntää yksi yhdellä
25546: tavalla, toinen toisella tavalla. Mutta jos nyt on tosin sovittu vuokra-
25547: kauppaa tehdessä, niin ei maanvuokraaja saakaan hyväkseen käyt-
25548: tää sitä aluetta, sitä palaa, minkä hän on vuokrannut. Hän saakin
25549: käyttää sitä ainoastaan vain kituaksensa ja kärsiäksensä yhä niin-
25550: kuin tähänkin saakka. Arvaattehan sen, että se on hätä, joka pa-
25551: koittaa torpparia toisin sopimaan ja maanvuokraajalla on tilaisuus
25552: käyttää tuota •>toisin sopimista>>. Tämä minua oikein ihmetyttää,
25553: että on joutunut tällainen kohta, että sitte on oikeus maan vuokralle-
25554: ottajalla hyväksensä käyttää aluetta, jos ei ole toisin sovittu, mutta
25555: jos on toisin sovittu, niin silloin ei.
25556:     r8 §:ssä on työajan pituus määrätty kesäkuukausina I I tunniksi,
25557: talvella 9 tunniksi. Ajatelkaas nyt, jos olette torpparioloihin vähän-
25558: kin tutustuneet, eikö sille silloin tule hirveän pitkä työaika ja työ-
25559: 542                  Istunto 31 p. maaliskuuta I<)08.
25560: 
25561: 
25562: pruva veronsa suorittamisessa, kun useimmissa paikoissa täytyy
25563: lähteä menemään jo tuntia ennemmin, kuin ehtii taloon ja sitten
25564: vielä voi tapahtua niin, että tilanomistaja lähettäisi sen menemään
25565: jonnekin kaukomaille -näinhän on pitkillä matkoilla sivuviljelyksiä
25566: -ja kun voisi lukea työajan vasta siitä, kun hän siellä alkaisi kyn-
25567: tää tai tehdä mitä tahansa. Silloin hän voisi vilkasta kelloansa:
25568: Jaa, nyt se työaika vasta alkaa. Minä olisin siis sitä mieltä, että työ-
25569: aika pitäisi vähennettämän kesällä yhtä hyvin kuin talvella. On-
25570: han sillä hankkimista, ennenkuin se pääsee lähtemään veroansa mak-
25571: samaan ja onpahan sillä hankkimista, ennenkuin se taas pääsee
25572: veronmaksusta kotiin. Totta tosiaan työpäivä täten pitkäksi venyy.
25573:      23 § ei myöskään tule maan vuokralleottajan hyväksi. Mää-
25574: räyksestä: >>Vuokramies älköön ilman vuokranantajan suostumusta
25575: toiselle antako vuokralle vuokra-aluetta tai osaa siitä>> pitäisi sanat
25576: >>tai osaa>> jättää vallan pois. Tämä tekee muutoin sen, ettei torppa-
25577: rilla ole mitään oikeutta antaa naapurimökkiläisellensä edes peruna-
25578: neUkon alaa kylvettäväksi, ei pellavakappaa, ei papukappaa. Tä-
25579: mähän naapurien kesken juuri hyvän sovinnollisuuden lopettaa.
25580: Nyt jos naapuri pyytää: Mene nyt minun veroani suorittamaan,
25581: olen kipeä tai en kerkiä, niin silloin meinaa tuo mökkiläinen: En
25582: mene, et sinäkään antanut minulle tuon vertaa apua, että o1isit
25583: pienen erän kylvänyt. Silloin on naapurusten kesken sovinto pois.
25584:      Sitten sanotaan täällä 28 §:ssä: >>Vuokramies vieköön omat
25585: rakennuksensa, joita vuokraaja ei ole velvollinen lunastamaan,
25586: vuokra-ajan lopussa pois, ellei ole toisin sovittu, pankoon myös ra-
25587: kennusten sijan kuntoon>>. Tapahtuuhan nyt siten, että mökkiläinen
25588: perustaa mökkinsä kaikkein pahimpiin ja huonoimpiin paikkoihin.
25589: Siinä on kivilouhimoita ja isojakin kiviä, ja millä ihmeellä hän nyt
25590: saa rakennuksen sijan sellaiseen kuntoon kuin se oli silloin, kun hän
25591: sai luvan siihen rakentaa. Ei millään sitä voi saada. Kivilouhikkoa
25592: ei saa samanlaiseksi. Jos siinä olisi ollut joku puu kasvamassa,
25593: sitä ei saa siihen jälleen tulemaan takaisin.
25594:      35 §:n 2 momentissa sanotaan: >>Jos joku osa vuokra-aluetta
25595: joutuu pois tai jos tulvan, maanvieremän, kulovalkean tai muun
25596: tapaturman kautta, j. n. e.>> Mutta tässä ei ole mitään puhuttu met-
25597: sänmyyntitapaturmasta. Siitä pitäisi myöskin olla mainittu, sillä
25598: sehän on suuri tapaturma. Monelle tilanomistajalle on tullut sem-
25599: moinen mahdoton tapaturma, että on täytynyt metsä myydä pois,
25600: kun hän on pankin torppari. Ja tuon pankin torpparintorppari on
25601: sitten jäänyt ilman metsää. Nyt on mahtava tapaturma molemmilla.
25602: Täällä puhutaan tulipalasta j. n. e., mutta mistä rakentaa? Siinä-
25603: kin pitäisi olla rajoitus, että torpparilla tulisi olemaan rakennusai-
25604: neita riittävästi. N aurakaa vaan te porvaristo, minä tiedän että
25605: on torpparia sellaisia, ettei ole talossa metsää mistä rakentaisi,
25606: kun on myyty niin tyyten.
25607:                             Maanvuokralaki.
25608: 
25609: 
25610:     40 §:n 3 momentissa puhutaan: >>Jos hän, saamastaan varoituk-
25611: sesta huolimatta, vuokranantajan vahingoksi tai haitaksi käyttää
25612: vuokraesinettä muuhun kuin sopimusta tehtäessä on tarkotettu j.
25613: n. e.>> Tämä on myös sukkela kohta. Jos esim. sattuisi tulemaan
25614: joku liikepaikka ja torppari ottaisi souvaripoikia kortteeriin, talo
25615: ottaisi myös niitä, saadaksensa tuotteitansa kaupaksi, souvarit kun
25616: tarvitsevat ostaa niitä elannokseen, mutta torppari myös haalisi
25617: jostakin kauppapuodista ja toripaikalta ruokatavaroita ja pitäisi
25618: souvareita, niin saisi nyt tilanomistaja sanoa, että >>sinä käytätkin
25619: sitä vuokra-aluetta muuhun tarkoitukseen kuin olemme sopineet,
25620: se onkin minulle nyt vahingoksi>>. Tai jos sattuisi, kun uusia teitä
25621: laitetaan ja liikkeitä perustetaan, että hän saisi kyydin, kun matkus-
25622: tajia kulkee, ja talo myöskin itse veisi kyytiä, niin saisi nyt isäntä
25623: sanoa että >>et sinä saa kyydita etkä pitää sitä vuokra-aluetta muuhun
25624: tarkoitukseen kuin siihen, mistä oli sopimus, kyllä minä kyyditän
25625: kaikki kyydit, tulojahan niistä tulee>>.
25626:     Nämä kohdat tahtoisin välttämättömästi poistamaan ja laatimaan
25627: Suuressa Valiokunnassa tämä laki sellaiseksi, että se todellakin tulisi
25628: tyydyttämään maanvuokraajia ja helpottaisi ne kerrankin sortoti-
25629: lasta ja sorron alaisuudesta, ei jättäisi heitä kitumaan ja kuihtumaan
25630: edelleen. Sillä nyt on hyvä tilaisuus; jos Eduskunnalla vaan on
25631: hyvää tahtoa, niin voi se kyllä auttaa torpparin sellaiseen asemaan,
25632: että hän tulee saamaan leipää syödäksensä eikä kitumista kärsiäkseen.
25633: 
25634:   Ed. Schultz: J ag ber att få förena mig om hr Ahlroos' anhållan
25635: om bordläggning.
25636: 
25637:     Varapuhemies: Koska kaksi edustajaa pyytää asiaa pöy-
25638: dälle, niin se valtiopäiväjärjestyksen s6 §:n mukaan on pöydälle
25639: pantava.
25640: 
25641:    Puheenvuoroa käyttää:
25642: 
25643:      Ed. Paasikivi: Minun lausuntoni koskee vaan sitä ilmoitusta,
25644: jonka ed. Ahlroos teki pyytäessään tämän asian pöydälle. Minä en
25645: vastusta enkä voikaan vastustaa tämän asian pöydällepanoa,
25646: mutta kun ed. Ahlroos mainitsi, että mietintö jaettiin ruotsinkieli-
25647: sille edustajille vasta tänään kello rjz r, niin sen johdosta minun täy-
25648: tyy huomauttaa, että ruotsinkielinen mietintö ilman vastalausetta
25649: jaettiin jo viime perjantaina, ja että ruotsalainen kanslia lupasi
25650: eilen iltapäivällä vahtimestarin kautta toimittaa ruotsalaisille
25651: edustajille myöskin vastalauseet. Tänä päivänä jaettiin sitten mie-
25652: tintö yhteennidottuna, että edustajain olisi sitä mukavampi käyttää.
25653: 
25654:    Päätös: asia pannaan toistamiseen pöydälle ensi istuntoon.
25655: 544                   Istunto 31 p. maaliskuuta 1908.
25656: 
25657: 
25658:                          .Margariinikysymys.
25659:    Esitetään Talousvaliokunnan mietintö N:o 2 Eduskunnassa teh-
25660: dyn esityksen johdosta laiksi margariinin valmistuksesta ja myynnistä
25661: sekä maahantuonnista.
25662: 
25663:    Ed. Jalavan pyynnöstä, jota ed. V. Aromaa               kannattaa,
25664: pannaan asia toistamiseen pöydälle ensi istuntoon.
25665: 
25666: 
25667: 
25668:    Esitetään Talousvaliokunnan mietintö N:o 3 Edttskunnalle anne-
25669: tun anomusehdotuksen johdosta, joka koskee margariinikysymyksen
25670: mahdollisimman pikaista ratkaisemista.
25671: 
25672:    Ed. Runeberg: Detta ärende står i oupplösligt samband med
25673: det nyss bordlagda förslaget, hvarför äfven detta borde bordläggas.
25674: 
25675:    Ed. v. ll.lfthan: Jag ber att få biträda hr Runebergs åsikt
25676: beträffande bordläggning.
25677: 
25678:       Tämäkin mietintö pannaan toistamiseen pöydälle ensi istuntoon.
25679: 
25680: 
25681: 
25682:                  Pankkivaltuusmiesten kertomus.
25683:    Esitetään Suomen Ed~tskunnan pankkivaltuttsmiesten kertomus
25684: eduskunnan pankkivaliokunnalle vuodelta IfJ07·
25685: 
25686:       Keskustelu:
25687:      Ed. Huoponen:        Kun viime valtiopäivillä Eduskunnan kä-
25688: sittelyn alaisena oli Suomen Pankin luottosuhteet, luoton myön-
25689: täminen, oli minulla silloin tilaisuus esittää muutamia toivomuksia,
25690: jotka silloin eivät vieneet käytännöllisille perille. Niinkuin Eduskun-
25691: nan arvoisat jäsenet muistanevat tein täällä semmoisen ehdotuksen,
25692: että maanviljelijöille, pikkuviljelijöille myönnettäisiin luottoa sa-
25693: man periaatteen mukaan kuin liikkeenharjoittajillekin. Kun ker-
25694: ran liikkeenharjoittajille pankki myöntää luottoa, niin väitin, että
25695: yhtä suurella syyllä ja vielä paljoa suuremmalla syyllä täytyy sa-
25696: man periaatteen mukaan myöntää luottoa myöskin maanviljeli-
25697: jöille. Olen edelleen samalla kannalla, koska olen vakuutettu siitä,
25698: että luoton antaminen pienviljelijöille ei ole lainkaan vaaranalainen.
25699: Paljoa suurempaan vaaranalaisuuteen joutuu pääomien lainaaminen
25700:                      Pankkivaltuusmiesten kertomus.                 545
25701: 
25702: suuriin teollisuuslaitoksiin ja liikeyrityksiin. Tällä en suinkaan tahdo
25703: sanoa, ettei teollisuuslaitoksia ja kaikkia elinkeinoja pitäisi voimak-
25704: kaasti kannattaa, kun ne vaan rakennetaan terveelliselle pohjalle.
25705: Olen edelleen sitä mieltä, että sen,ala-arvoisen aseman, jossa maan-
25706: viljelijä tähän saakka on ollut luoton saamiseen nähden, täytyy
25707: tulla päiväjärjestykseen siksi kunnes Suomen Pankki tunnustaa
25708: oikeaksi, että yhdenmukaisuuden periaate on tässä suhteessa käy-
25709: täntöön pantava, kun kerran luottoa myönnetään muille, paitsi
25710: niitä suuria tarkoituksia varten valtion sitoumuksien lunastamiseksi,
25711: joita Suomen Pankki palvelee. Pankkivaliokunta viime valtio-
25712: päivillä ei ottanut tätä ehdotusta minkäänlaiseen huomioon. Kun
25713: asia joutui uudestaan Eduskunnan käsiteltäväksi, tein silloin sellai-
25714: sen ponsiehdotuksen, että maanviljelijöille myönnettäisiin luottoa
25715: samojen periaatteiden mukaan kuin teollisuuden- ja liikkeenharjoit-
25716: tajille. Mutta tämä ehdotus ei saanut kannatusta, vaikka kaikissa
25717: ryhmissä on edustajina maanviljelijöitä, pikkuviljelijöitäkin. Eräästä
25718: ryhmästä, jonka pitäisi ennen kaikkea maalaisia edustaa, ei ainoa-
25719: kaan edustaja noussut kannattamaan tällaista ehdotusta, niin että
25720: puheenjohtajan vasara tietysti teki tehtävänsä. Ehdotukseni kan-
25721: nattamattomana tapettiin. Tästä nyt esitetystä kertomuksesta käy
25722: selville, että Suomen Pankki luultavasti tulee kärsimään melkoisen
25723: tappion eräälle hampurilaiselle kauppahuoneelle myönnetyn luoton
25724: johdosta, kenties pari miljoonaa. Jos tuo luotto olisi annettuna
25725: Suomenmaan pikkuviljelijöille, vaikkapa tuhansillekin, niin jos
25726: pankki olisi jonkun verran kärsinyt tappiota, ei tappio minun vakau-
25727: mukseni mukaan missään tapauksessa olisi voinut nousta miljooniin.
25728: Siitä pitäisi kaikkien olla yksimielisiä. Luoton myöntäminen pikku-
25729: viljelijöille olisi kuitenkin välillisesti monella tavalla vaikuttanut
25730: taloudellisen kehityksen hyväksi, ja ainakin olisi pääoma saanut
25731: jäädä kotimaahan käytettäväksi hyötyä tuottaen. Nyt kun näin
25732: suuri summa annetaan eräälle toiminimelle ulkomaalla, niin sinne
25733: jätetty ja menetetty pääoma ei koskaan enään palaa oman maan
25734: hyödyksi. Tämä selvään osoittaa, minkälaiseen pulaan ja minkälai-
25735: seen vahinkoon Suomen Pankkikin voi joutua yksinomaan ihailles-
25736: saan tuota ulkomaalaisille myönnettyä luottoa. Minä tietysti en
25737: tahdo millään tavoin pankin hallintoa moittia siitä, että luottoa on
25738: myönnetty vanhalle kauppahuoneelle, mutta tahtoisin nyt vaan
25739: uudestaan arvoisille Eduskunnan jäsenille ja Pankkivaliokunnalle
25740: ehdottaa, että se periaate nyt tunnustettaisiin oikeutetuksi, ettämaan-
25741:  viljelijöille on annettava luottoa samojen periaatteiden mukaan
25742:  kuin liike- ja teollisuuslaitoksille.
25743: 
25744:    Ed. Hoikka, 1.: Koska edellinen puhuja on Pankkivaliokun-
25745: nan jäsen, niin minä katson hänen lausuntonsa aivan tarpeettomaksi;
25746: 
25747:                                                                35
25748:                      Istunto 31 p. maaliskuuta 1<)08.
25749: 
25750: 
25751: hänhän on tilaisuudessa lausumaan asiasta mielipiteensä Pankkivali-
25752: kunnassa.
25753: 
25754:    Keskustelu julistetaan päättY,neeksi.
25755: 
25756:    Päätös: Kertomuksen johdosta annetut lausunnot lähetetään
25757: Pankkivaliokunnalle.
25758: 
25759: 
25760:    Esitetään ja pannaan pöydälle ensi istuntoon:
25761: 
25762:    Lakivaliokunnan mietintö N:o 4 eduskuntaesityksen ja anomus-
25763: ehdotuksen johdosta, jotka koskevat Suomenmaan ulkopuolella
25764: solmittujen avioliittojen pätevyyttä;
25765:    Puhemiesneuvoston ehdotus Eduskunnan työjärjestyksen muut-
25766: tamiseksi;
25767:    Puhemiesneuvoston ehdotus työsuunnitelmaksi täysi-istuntoja
25768: ja valiokuntia varten.
25769: 
25770: 
25771:                         llrm. esitykset.
25772:    Esitetääa ja lähetetään ed. Palmenin ehdotuksesta suorastaan
25773: Valtiovarainvaliokuntaan äsken tuodut arm. esitykset N:o II,
25774: 12, 13 ja 14,
25775: 
25776:    senjälkeen kun viimeksi mainitun johdosta on puheenvuoroa käyt-
25777: täen lausunut
25778: 
25779:    Ed. Wuolijoki, Sulo: Että tulisi kerrankin huomioon ote-
25780: tuksi Työjärjestyksen määräys, että ehdotuksen pitää tulla kannate-
25781: tuksi, ennenkuin sitä voidaan hyväksyä, niin minä kannatan vapaa-
25782: herra Palmenin tekemää ehdotusta.
25783: 
25784: 
25785: 
25786:    Seuraava täysi-istunto on ensi perjantaina kello 6 i. p.
25787: 
25788: 
25789: 
25790:    Istunto päättyy kello 3,57 i. p.
25791: 
25792:                                          Pöytäkirjan vakuudeksi:
25793:                                                 Ph. Suuronen.
25794:                       Naisen naimaikä.    Kirkkolaki.             547
25795: 
25796:      24.    Perjantaina 3 p. huhtikuuta 1908
25797:                      klo 6 i. p.
25798:   Nimenhuudossa merkitään poissaoleviksi ed. Castren, Gripenberg,
25799: Hagman, Merivirta ja Schultz.
25800: 
25801: 
25802: 
25803:     Vapautusta yksityisten asiain takia saavat ed. Hagman ja Schultz
25804: tämän päivän istunnosta, ed. Gripenberg tämän istunnon alkupuo-
25805: lesta ja ed. Brander tämän istunnon loppuosasta sekä huomispäiväksi.
25806: 
25807: 
25808: 
25809:    K o 1 m a n t e e n k ä s i t t e 1 y y n esitetään
25810: 
25811:    ehdotus laiksi joulukuun 6 p:nä I869 annetun kirkkolain uuden
25812: suomenkielisen tekstin hyväksymisestä.
25813:    Asiakirjat: ks. siv. 532.
25814: 
25815:    Eduskunta hyväksyy lakiehdotuksen muuttamatta sellaisena
25816: kuin se viime maaliskuun 31 p:nä tapahtuneessa toisessa käsittelyssä
25817: on päätetty, minkä jälkeen asia, jonka käsittelyyn edustaja Ticha-
25818: now, kreikkalais-katoliseen uskontokuntaan kuuluvana ei ole osaa
25819: ottanut, julistetaan loppuun käsitellyksi.
25820: 
25821: 
25822: 
25823:    Samoin k o 1 m a n t e e n k ä s i t t e 1 y y n esitetään
25824: 
25825:    ehdotus laiksi N aimiskaaYen I luv~tn 6. § :n muuttamisesta toisin
25826: kuuluvaksi.
25827:    Asiakirjat: ks. siv. 533·
25828: 
25829:    Tämäkin lakiehdotus hyväksytään muuttamatta sellaisena kuin
25830: se äskenmainittuna päivänä tapahtuneessa toisessa käsittelyssä
25831: on päätetty, ja asia julistetaan loppuun käsitellyksi.
25832: 
25833: 
25834: 
25835:    T o i s e e n k ä s i t t e 1 y y n esitetään
25836:     Ehdotukset laeiksi et'ityisistä muutoksista ja lisäyksistä Suomen
25837: evankelis-luterilaiselle kiYitolle 6 p:nä joulukuuta I869 annettuun
25838: kirkkolakiin.
25839:                        Istunto 3 p. huhtikuuta H}08.
25840: 
25841: 
25842:    Asiakirjat: arm. esitys n:o 3; Lakivaliokunnan mietintö n:o 3;
25843: Suuren Valiokunnan mietintö n:o 5·
25844: 
25845:    Yleiskeskustelu:
25846:     Ed. Yrjö-Koskinen, E. S.:               Muutamat Eduskunnassa
25847: tästä asiasta annetut lausunnot näyttävät lähtevän siitä käsityksestä,
25848: ikäänkuin olisi kirkolle erittäin vastenmielistä joutua eroon val-
25849: tiosta. Luulen että tämä käsitys on väärä. Suomen luterilainen
25850: kansankirkko ei tosin, niinkuin eräät puhujat täällä, saata omasta
25851: kohden uskoa, että syynä niihin puutoksiin, joita se tunnustaa it-
25852: sessään löytyvän, etupäässä olisi se seikka, että se on ollut yhteydessä
25853: valtion kanssa. Mutta Suomen kirkko ·ymmärtää toiselta puolen,
25854: että tällainen yhteys valtion kanssa ei suinkaan ole sen toiminnalle
25855: välttämätön, kaikista vähimmin tähän aikaan. Todistukseksi ei
25856: tarvitse mainita muuta, kuin että aloite täydellisen uskonnonvapau-
25857: den aikaansaamiseksi meidän maassa on lähtenyt juuri kirkon pii-
25858: ristä. Jos tämä aloite kypsyy hallituksessa niin ajoissa, että se voi-
25859: daan esittää tulevalle kirkolliskokoukselle, niin minä rohkenen
25860: vakuuttaa, ettei ainoakaan ääni siellä tule vastustamaan sen hyväk-
25861: symistä. Sellainen uskonnonvapaus, joka myöntää jokaiselle Suo-
25862: men kansalaiselle täydet yhteiskunnalliset kansalaisoikeudet, ko-
25863: konaan riippumatta siitä, kuuluuko hän mihinkään uskonnolliseen
25864: yhdysktmtaan vai eikö, se itse asiassa sisältää valtion ja kirkon eron.
25865: J älellä on ainoastaan muutamat taloudelliset seikat. Näiden selvi-
25866: tys tietysti kysyy tarkkaa harkintaa, niin että päätös tulee tasapuoli-
25867: nen ja oikea. Mutta luuleeko kukaan, että kirkolla omasta kohden
25868: saattaa olla mitään sellaista taloudellista järjestelyä vastaan, joka
25869: tekee pesäeron täydelliseksi. Eihän silloin enää ole kysymyksenä
25870: muu kuin ainoastaan tuomiokapitulien ylläpito, joka vuodessa ei
25871: nouse zoo,ooo:teenkaan markkaan! Lisäksi tosin pappien valmistus
25872: yliopiston jumaluusopillisessa tiedekunnassa.         Kaiketi yliopisto
25873: yhä edelleen. vaikka kirkko eroitettaisiinkin valtiosta, tarvitsee
25874: jumaluusopillista tiedekuntaa, ja jotenkin helppo lienee sopia siitä.
25875: millä ehdoilla tutkinnot saadaan suorittaa. Kysymys pappien
25876: virkataloista on kenties vähän hankalampi, mutta kyllä sekin saa-
25877: daan sovinnossa suoritetuksi, kun vain ei hyvää tahtoa puutu.
25878: Lyhyesti: luulen että kirkolla omasta puolestaan ei ole mitään val-
25879: tiosta erilleenpääsyä vastaan. Edut siitä ovat ihan ilmeiset kirkolle
25880: itselleen. Muun muassa kirkko pääsee vapaasti toimimaan sisälli-
25881: Slssa as101ssaan. Ei sen tarvitse enää kantaa lakiuudistuksiansa
25882: Eduskunnan harkittaviksi eikä sillä tavalla seisoa Eduskunnan ar-
25883: moilla kuin nyt tänäpäivänä.
25884:     Täällä on kohdeltu kirkkoa ja sen l!:kiuudistuksia aivan kuin
25885: kirkko olisi joku vahinkoeläin. PahantekijäHekin vielä suodaan se
25886:                          Muutoksia kirkkolakiin.                       549
25887: 
25888: ihmisarvo, että koetetaan noudattaa häntä kohtaan tasapuolisuutta,
25889: eikä tahdota lain muotoja käyttää hänen sortamisekseen. Mutta
25890: kirkko on nähtävästi niin paljon pahaa tehnyt Suomen kansalle,
25891: että sen suhteen ei tahdota noudattaa mitään kohtuuden vaati-
25892: muksia. Turhaan täällä on selitetty, että nykyinen kirkkolaki ei
25893: ole sen vapaamielisempi, kuin se on, siitä syystä että silloin kun
25894: sitä laadittiin oli epäiltävää. saataisiinko sellaistakaan läpi mene-
25895: maan. Turhaan on osoitettu, että nämä lakiehdotukset, jotka nyt
25896: Eduskunnalle vahvistettavaksi tai hylättäväksi esitetään, syntyivät
25897: aikana, jolloin ei ollut kysymystäkään siitä, että ne olisivat liian van-
25898: hoillisia, vaan pelättiin että ne olisivat liian vapaamielisiä, ja edistys-
25899: haluisia (Vasemmistosta: Kenen mielestä?) saavuttaakseen sääty-
25900: eduskunnan vahvistuksen. Kaikki tämmöiset todisteet, niin selviä
25901: kuin ovatkin, eivät auta mitään. Kirkko on siinä nöyryyttävässä
25902: asemassa, että sen täytyy armopalana pyytää mitä se lain hengen
25903: mukaan voi katsoa oikeudekseen. Sillä on lohdutuksena, että sen
25904: asema, vaikkapa etäältäkin, muistuttaa erästä vanhaa tapahtumaa,
25905: jolloin kaikkiin kysymyksiin nnitä hän pahaa teki?•> vastattiin aino-
25906: astaan hurjalla kirkumisella.
25907:     Kannatan I,akivaliokunnan mietintöä.
25908: 
25909:    Yleiskeskustelu julistetaan päättyneeksi.
25910: 
25911:     Tämän jälkeen käsitellään lakiehdotukset, kukin erikseen, siinä
25912: järjestyksessä, jossa ne ovat Suuren Valiokunnan edellä mainitussa
25913: mietinnössä, seuraavasti:
25914: 
25915:    I lakiehdotukseen nähden hyväksytään keskustelutta Suuren
25916: Valiokunnan mietintö,
25917:    ja samoin II lakiehdotukseen nähden.
25918:    III lakiehdotuksen johdosta lausuu, puheenvuoroa käyttäen:
25919: 
25920:     Ed. Hämäläinen, K.: En tahdo jatkaa sitä keskustelua, mikä
25921: tästä osastosta jo on suoritettu edellisessä istunnossa, viittaan vaan
25922: siihen, että tämä on yksi niitä osastoja, joiden suhteen hyvinkin
25923: vakuuttavasti osotettiin, että on olemassa päteviä syitä asettua vas-
25924: tustamaan sen hyväksymistä. Tätä vastaan on myös liitetty vasta-
25925: lause Lakivaliokunnan mietintöön. Mainittuihin perusteluihin viita-
25926: ten ehdotan tämän lakiehdotuksen hylättäväksi.
25927: 
25928:    Ed. Sirola:      Minä P.YYdän kannattaa ed. Hämäläisen ehdotusta.
25929: 
25930:    Ed. Malmivaara:         Lakivaliokunnan ehdotuksen hyväksy-
25931: minen auttaa suuresti pääsemistä sinne, mihin edelliset puhujat
25932: pyrkivät, nim. yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen kirkollisellakin
25933: sso                       Istunto 3 p. huhtikuuta 19{>8.
25934: 
25935: 
25936: alalla. Sen vuoksi ehdotan Laki- ja Suuren valiokunnan ehdotuksen
25937: hyväksymistä.
25938: 
25939:       Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
25940: 
25941:    Hyväksytään vastattavaksi seuraava äänestysesitys:
25942:    Ken hyväksyy Suuren Valiokunnan mietinnön, mitä III lakiehdo-
25943: tukseen tulee, äänestää jaa; jos ei voittaa, on mainittu lakiehdotus
25944: hylätty.
25945:    Lippuäänestyksessä sattuu erehdys, jonka vuoksi
25946: 
25947:     Puhemies, ennen kuin ryhdytään äänten lukemiseen, ilmoittaa
25948: että äänestys on toimitettava uudestaan.
25949: 
25950:       Äänestyksessä annetaan 102 jaa- ja 84 ei-ääntä.
25951: 
25952:    III lakiehdotus on siis hyväksytty Suuren Valiokunnan ehdotuk-
25953: sen mukaan.
25954: 
25955:    Keskustelutta sen jälkeen hyväksytään Suuren Valiokunnan eh-
25956: dotukset
25957:    lakiehdotuksiin IV-VIII, X, XII, XIII, XIV ja IX nähden.
25958: 
25959:       X I 1 a k i e h d o t u s.
25960: 
25961:       Keskustelu:
25962:    Ed. Ingman, Lauri: Pyydän kannattaa Lakivaliokunnan eh-
25963: dotusta.
25964: 
25965:     Ed. Setälä: Suuri Valiokunta ehdoittaa, että XI osasto hyl-
25966: jättäisiin, paitsi 65 §, jonka se ehdottaa hyväksyttäväksi. Pyydän
25967: saada kannattaa Suuren Valiokunnan ehdotusta.
25968: 
25969:     Ed. Käpy: Ne perusteet, joiden nojalla Suuri Valiokunta on
25970: ehdottanut tämän lakiehdotuksen hyljättäväksi, eivät minun kä-
25971: sittääkseni ole siksi vakuuttavia, että Eduskunnalla olisi mitään
25972: syytä kieltäytyä hyväksymästä kirkolliskokouksen päätöstä. Mi-
25973: näkin kannatan Lakivaliokunnan ehdotusta.
25974: 
25975:    Ed. Rosenqvist, 6. 6.: J ag begärde ordet blott för att
25976: understöda Stora utskottets förslag på de skäl, som där finnas anförda.
25977: 
25978:    Ed. Pärssinen: Nykyistä rahavaltaista kirkkoa kannatta-
25979: vain aatteiden onttoudesta on parhaana todistuksena arm. esityk-
25980:                         Muutoksia kirkkolakiin.                      SSI
25981: 
25982: 
25983: sessä ollut luku kirkkokurista, jonka Suuri Valiokunta on ehdotta-
25984: nut hylättäväksi, vaan jota täällä on puollettu hyväksyttäväksi.
25985: Siis siitä sananen.
25986:     Esityksen perusteluissa sanotaan: >>Siitä ajasta asti kuin kirkko-
25987: laki astui voimaan. on useimmissa pappeinkokouksissa ja kaikissa
25988: kirkolliskokouksissa ollut puheena kirkkokuria koskevain säännösten
25989: muuttaminen.>> Kirkko siis, jonka pitäsi olla omantunnom.;apauteen
25990: pyrkivä laitos, ei tule toimeen ilman kuria, joka aina edellyttää pak
25991: koa. Luulisi toki kirkon arvonkin kannalta katsottuna olevan
25992: kunniakkaampaa rakentaa eheyttään vapaalle antautumiselle kuin
25993: >>keskiaikaiselle>> pakoitukselle, mutta niin eivät näytä sen johtavat
25994: ainekset ajattelevan.
25995:     Esillä olevassa esityksessä ehdotetut muutokset kirkkokurista
25996: Dvat kotoisin kolmannesta yleisestä kirkolliskokouksesta vuodelta
25997: 1893. Kirkolliskokouksen anomuksesta jätettiin hallituksen toimesta
25998: silloiset ehdotukset valtiosäätyjen hyväksyttäviksi, mutta kahdella
25999: säädyllä kahta vastaan raukesivat ne. Neljäs kirkolliskokous
26000: vuonna 1898 asetti sitten kirkkolakikomitean. muutosehdotuksia
26001: laatimaan, ja viidennen kirkolliskokouksen annettua viimeisen voi-
26002: telunsa näille kuripykälille, saa nykyinen Eduskunta ne joko hyväk-
26003: syä tai hyljätä.
26004:     Mitä kaikkea sitten sisältävät nämät pykälät? Ne ulottavat
26005: kirkkokurin kaikkiin kirkon jäseniin, huolimatta siitä, että nämät
26006: ehkä, hyväksymättä kirkon oppeja, ovat nykyisten kirkollisten olo-
26007: jen vuoksi pakoitetut kuulumaaan valtiokirkkoon. Kuritettavina
26008: tekoina mainitaan sitten harhaoppisuus, kirkollisten velvollisuuk-
26009: sien laiminlyöminen, lapsenkastamisen laiminlyöminen ja jumali-
26010: suudenharjoitusten ylenkatse ja muut sentapaiset teot. Rankaisi-
26011: joina esiintyvät sitten pappi, kirkkoherra, kaksi tai kolme vakaviksi
26012: kristityiksi tunnettua seurakuntalaista, kirkkoneuvosto, tuomio-
26013: kapituli ja viimeisessä kädessä maallinen oikeus. Näissä seitse-
26014: mässä pitkässä pykälässä luetellaan sitten kaikenlaisia kuritoimen-
26015: piteitä, joilla jesuiittamaiset prelaatit ja heidän farisealaiset hännys-
26016: telijänsä saattavat uhata jokaista kunnon kansalaista, joka uskon-
26017: non asioissa kuuntelee enemmän Jumalaa kuin ihmisiä, se on py-
26018: syy uskollisena uskonnolliselle vakaumukselleen, mikä ehkä oikea-
26019: oppisesta kirkonmiehestä on harhaoppisuutta, kerettiläisyyttä,
26020: jota varten täytyy ylläpitää inkvisitsionitribunaaleja, kerettiläis-
26021: tuomioistuimia. Täytyyhän myöntää, että esim. määritys harha-
26022: opin levittämisestä on niin epämääräinen ja avara. että sitä voidaan
26023: soveltaa moniin lahkolaisiin sekä yleensä henkilöihin, jotka kirkon
26024: kuolleita dogmeja eivät voi hyväksyä. Niin ikään saattaa kristilli-
26025: sen kasvatuksen ja opetuksen antaminen olla tehtävä, jossa kirkon
26026: mieliksi onnistuu ehkä vain ahdasmielisin kirkon uskollinen ala-
26027: mainen.       Kirkonmiesten vaateliaisuus saattaa mennä äärimrnäi-
26028: 552                    Istunto 3 p. huhtikuuta I<)08.
26029: 
26030: 
26031: syyksiin, kun he tahtovat antautua tekemään kiusaa joillekin heille
26032: epämieluisille henkilöille. Saatamme kohta saada koteihimme pa-
26033: pin, joka farisealaisuutta hehkuvalla ilmeellä alkaa nuhtelunsa, nuh-
26034: telun, joka itse asiassa muuttuu naurettavaksi ilveilyksi. Kun sitten
26035: ojennettava kirkon uppiniskainen jäsen on huomattu syylliseksi yh-
26036: teen tai toiseen näissä kuripykälissä mainituista rikkomuksista,
26037: niin alkavat ensin suulliset, sitten kirjalliset nuhteet, sitten rankaisu-
26038: toimenpiteet kuten kielto olla kummina, valita jäseniä kirkkoneu-
26039: vostoon, edusmiehiä kirkolliskokoukseen, tulla itse valituksi sellai-
26040: siin tehtäviin, kielto nauttia Herran Ehtoollista j. n. e. Näiden ran-
26041: gaistusten joukosta puuttuu tällä kertaa panna, jalkapuussa tahi
26042: häpeäpenkissä istuttaminen, vaan on hyvin luultavaa, että jos
26043: nämä kuripykälät nyt hyväksyttäisiin, ne papisto pian pitäisi riit-
26044: tämättöminä ja saataisiin ehkä vastaisuudessa uusi lisätty ehdotus
26045: jalkapuu- ja häpeäpenkkirangaistuksineen ja pannoineen. Mihin
26046: kehitys sitä tietä veisi, ymmärtää hyvin, kun tietää, että kirkon vallan
26047: laajentamishalu ja papiston valtapyyteet eivät minään aikana ole
26048: ilman ankaraa taistelua tahtoneet alistua ulkoapäin asetettuihin
26049: rajoituksiin.
26050:     Puoltaessaan valtaansa, jota heidän tällaisella viheliäisellä kuri-
26051: systeemillä täytyy tukea, vetoavat korkeakirkolliset, oikeaoppiset
26052: kirkonmiehet ja heidän valtiolliset ystävänsä siihen, että he ovat
26053: muka ainoat Jumalan edustajat maan päällä. Mutta sopii tähän
26054: sanoa: Missä ovat ne valtakirjat, jotka heille Jumala on antanut,
26055: missä se valtuus kantaa vyöllään taivaanvaltakunnan avaimia?
26056: Eikö se ole heidän oma toinen toisensa kädestä ottamansa, kun sen
26057: sijaan Kristuksen sanat vielä tänäkin päivänä ilman mitään muoto-
26058: oppisuutta, ilman kirkon kullattuja alttareita kaikuvat hiljaisissa
26059: kammioissa ihmisten sydämiin kuuluen: Tule ja seuraa minua.
26060:     Ei siis sellainen kutsumus Kristuksen tietä seuraamaan siedä
26061: eikä tunne mitään pakoitusta, mitään kuria, mitään kirkkoneuvos-
26062: tojen nuhdekirjeitä tai tekopyhiä viran puolesta toimitettuja tut-
26063: kimuksia.
26064:     Ehdotan siis, että tämän lakiesityksen 13 luku kokonaisuudes-
26065: saan hylättäisiin.
26066: 
26067:      Ed. Bäck:       I stora utskottets motivering har jag tyckt mig
26068: finna en viss inkonsekvens. Då det gäller lagförslaget n:o 3 i nåd.
26069: prop., säger Stora utskottet, att »nämnda lagförslag är i hög grad
26070: otillfredsställande•> men med hänsyn därtill, att förslaget dock ut-
26071: gör en förbättring, förordar utskottet dess godkännande. Då stora
26072: utskottet sedermera kommer öfver till det 13 kap. i gällande kyrko-
26073: lag, erkänner utskottet å ena sidan, att ändringsförslaget innehåller
26074: en förbättring, men, emedan förbättringen icke är väsentlig, kan ut-
26075: skottet icke förorda godkännande af densamma. J ag måste säga,
26076:                         Muutoksia kirkkolakiin.                      553
26077: 
26078: att jag för min del icke förstår den logik, som här ledt stora utskottet,
26079: då det kommer fram med denna motivering. Jag ber att få under-
26080: stöda dem, som yrka på, att lagutskottets förslag måtte godkännas.
26081: 
26082:      Ed. Kares: Ed. Pärssisen puhe täältä äsken oli sitä laatua,
26083: että se ei oikeastaan kannattaisi minkäänlaista vastausta. Se en-
26084: sinnäkin osoitti aivan täydellistä ymmärtämättömyyttä niistä peri-
26085: aatteista, mitkä ovat kristillisen kirkon kirkkokurin määränneet,
26086: periaatteista, jotka rakentuvat siihen, mitä kuitenkin vielä sosialis-
26087: titkin, jotka kirkkoa välistä tahtovat haukkua, muka tunnustavat
26088: oikeiksi, nim. Kristuksen oppiin. Minä en senkääntähden tartu sii-
26089: hen, koskapa tämä ymmärtämättömyys on todellakin siksi suuri,
26090: ettei sitä voida Eduskunnan puhujalavalta selvitellä (ohoh). Toi-
26091: seksi oli tämä ed. Pärssisen puhe sanontatavoiltaan ja sisällyk-
26092: seltään sitä laatua, että todella täytyy ihmetellä, mitenkä ne, jotka
26093: kuitenkin niin kauniisti puhuvat uskonnonvapaudesta, kirkon
26094: korkeista periaatteista, kristillisestä rakkaudesta ja niin pois päin,
26095: mitenkä voivat tällaista puhetapaa käyttää. Siinä oli epäilemättä
26096: niin paljon jesuiittoja ja farisealaisia, että minusta tuntui siltä
26097: kuin vähemmästäkin voisi ansaita kirkkokurin (naurua).
26098:      Minä pyysinkin puheenvuoroa etupäässä konstateeratakseni tä-
26099: män merkillisen tavan, jota herrat ja rouvat sosialistit ovat käyttä-
26100: neet täällä näistä kirkollisista laeista puhuessaan. Vielä sitä voisi
26101: suvaita, jos tämä puheleminen sellaisenaan esiintyisi Eduskunnan
26102: puhujalavalta, sillä täältähän olemme tottuneet ylimalkaan kuule-
26103: maan melkein mitä tahansa. Mutta kun tämä samanlainen puhe-
26104: ja esitystapa asetetaan Eduskunnan virallisiin asiakirjoihin, semmoi-
26105: siin, jommoisina nyt täytyy pitää valiokunnan mietintöjä ja myös-
26106: kin niihin liitettyjä vastalauseita, niin tällaista ei kai sentään vallan
26107: äänettömänä voi sivuuttaa. Varsinkin juuri se kohta tässä Laki-
26108: valiokunnan ensimäisessä vastalauseessa, missä puhutaan kirkko-
26109: kurista, menee todellakin ulkopuolelle kaiken sen säädyllisyyden,
26110: mitä nyt kaiken nimessä kumminkin täytynee vaatia sosialisteiltam-
26111: mekin. Siellä puhutaan hyvin ivallisesti eräästä •>toimituksesta,
26112: jota kirkollisella kielellä kutsutaan Pyhäksi Ehtoolliseksi•>. Siellä
26113: puhutaan siitä, mitenkä meillä ei ole puolestamme mitään syytä
26114: kieltää papistolta sitä nautintoa, jota tällainen rankaisuoikeus
26115: sille voi tuottaa ja jota se omalta kannaltaan mahdollisesti hyvinkin
26116: hartaasti toivoo. Tämä on ymmärtääkseni sellaista puhetapaa,
26117: että ne, jotka Eduskunnan virallisissa asiakirjoissa tällaista puheta-
26118: paa, niin kovin poikamaista suorastaan, sellaisissa asioissa, jotka
26119: kuitenkin ovat tälle kansalle suurmerkityksellisiä ja jotka ovat
26120: syvästi vaikuttaneet sen elämään ja katsantokantaan, käyttävät,
26121: ne todellakaan eivät saa astua arvostelemaan kirkkoa ja tämän
26122: kirkon miehiä, vaikkapa näkisivät niissä kuinka suuria vikoja ta-
26123:  554                  Istunto 3 p. huhtikuuta 1908.
26124: 
26125: 
26126: hansa. Sillä tämä kirkko on kuitenkin Suomen kansan keskuudessa
26127: satoja vuosia vaikuttanut, sillä on siksi syvät juuret, että tällainen
26128: poikamainen nakertelu ei voi lopultakaan herättää mitään muuta
26129: kuin sääliä ja naurua (vasemmistosta: Ja itkua), ja- minä uskon
26130: sen - lopussa sellaisen vihastumisen myrskyn sosialisteja vastaan,
26131: että he sen kerran tuntevat lukumäärässään.
26132:    Se oli tätä varten etupäässä, tehdäkseni huomautuksen tästä
26133: poikamaisesta virallisen asiakirjan kirjoitustavasta, mitä tässä asi-
26134: assa on käytetty, kun pyysin puheenvuoroa ja samalla yhdyn Laki-
26135: valiokunnan mietintöön tässä kohden.
26136: 
26137:     Ed. .Malmivaara:         Samalla kun pyydän huomauttaa ed.
26138: Pärssiselle, että omantunnon vapaus ei ole läheskään samaa kuin
26139: kurittomuus, ymmärrän minä aivan hyvin ed. Pärssisen kannan,
26140: ja sain hänen puheestaan sen käsityksen, että hän hyökkäsi mahdolli-
26141: sia väärinkäytöksiä vastaan, eikä oikeaa kirkkokurin käyttöä vastaan.
26142: Minä en häneltä toisenlaista puhetta voinut odottaa, kuin se lausunto
26143: oli, minkä hän antoi.
26144:     Käytän samalla tilaisuutta lausuakseni julki, etten olisi suonut
26145: sellaista valtiopäiväasiakirjoissa olevaksi, kuin Lakivaliokunnan
26146: mietintöön n:o 3 liitetyn ensimäisen vastalauseen perustelut. Minun
26147: käsittääkseni niissä perusteluissa. jos missään, on rikottu valtiopäivä-
26148: järjestyksen 48 §:ää vastaan. Muuten minä en pidä tätä asiaa itse-
26149: änsä niin tärkeänä, että siitä tässä tilaisuudessa haluaisin väittelyä
26150: virittää. Olisin mieluimmin nähnyt, ettei se ensinkään tässä fo-
26151: rumissa olisi käsiteltäväksi joutunut.
26152: 
26153:     Ed. Rosenqvist, G. G.: J ag begärde ordet med anled-
26154: ning af hr Bäcks anmärkning mot stora utskottet, att utskottet
26155: skulle gjort sig skyldig till en inkonsekvens. Den förändring, som
26156: föreslås i afd. 3, är en väsentlig 'förbättring och ligger i den linje, i
26157: hvilken utvecklingen framdeles måste komma att gå. Därför kan
26158: detta ändringsförslag godkännas. De förändringar däremot, som
26159: föreslås beträffande 13 kap. af kyrkolagen, innebära visserligen i
26160: visst afseende förbättringar, men dessa förbättringar ändra icke i
26161: någon väsentlig grad karaktären af detta kapitel, hvilken karaktär
26162: är sådan, att kapitlet måste utdömas. Det hvilar nämligen på prin-
26163: ciper, hvilka afgjordt strida mot kyrkotuktens begrepp, sådan kyrko-
26164: tukten enligt protestantisk uppfattning måste vara. Här föreslås
26165: visserligen vissa förbättringar, men hela den gamla och ohållbara
26166: karaktären uti kapitlet skulle fortfarande bibehållas. Att godkänna
26167: dessa förändringar, vore att gifva en viss sanktion åt hela kapitlet.
26168: Därför synes det icke vara skäl att godkänna de här gjorda föränd-
26169: ringarna.
26170:                           Muutoksia kirkkolakiin.                      555
26171: 
26172:    Ed. Bäck:       Jag skulle taga hr Rosenqvists anmärkningar ad
26173: notam, ifall jag icke funne i stora utskottets motivering orden »i
26174: hög grad otillfredsställande•>. J ag kan icke förstå, att det är en för-
26175: bättring, då orden •>i hög grad otillfredsställande•> i själfva verket
26176: tyda på en försämring.
26177: 
26178:     Ed. Rosenqvist, G. G.: Hr Bäck har läst stora utskottets
26179: betänkande orätt. Det står icke att förbättringen är i hög grad otill-
26180: fredställande.
26181: 
26182:     Ed. Gustafsson: Jag anser mig i hufvudsak böra förena
26183: mig om hr Bäcks yttrande om stora utskottets motivering. Vid
26184: behandlingen af detta ärende vid kyrkomötet för ro år sedan uttalade
26185: jag mig mot åtskilliga såkallade tuktmedeL Men jag anser icke landt-
26186: dagen nu hafva någon anledning att inblanda sig i kyrkomötets
26187: beslut i detta afseende. J ag förenar mig således om lagutskottets
26188: förslag.
26189: 
26190:     Ed. Tainio:       Suomen valtiokirkon papisto lienee tottunut
26191: vuosisatain kuluessa sellaiseen jumaloimiseen, että se nykyisin
26192: kadottaa heti paikalla kaiken malttinsa, jos sitä rahtuakaan uskal-
26193: taa arvostella. Ne löytävät jumalattomuutta, röyhkeyttä ja kirkko-
26194: kurin ansaitsemista sangen viattornissa asioissa. Mutta eipä ihme.
26195: Ovathan ne tavallaan inkvisiittorien jälkeläisiä. Tämä heidän
26196: kiukkunsa tai oikeastaan heidän rajattoman ylpeydentunteensa
26197: loukkaantuminen ilmenee kuitenkin sangen omituisella tavalla.
26198: Ne eivät ryhdy asiaansa puoltamaan rehellisenä tavalla, asiallisilla
26199: syillä, vaan sanovat ylimalkaisesti, että se ja se esitys oli sen arvoista,
26200: ettei se oikeastaan vastausta kaipaisi tai jotain muuta samallaista.
26201: Sellainen vastaus- tai puolustustapa on ainakin yhtä arvoton Edus-
26202: kunnan asiakirjoissa kuin siellä kysymyksenalaisessa vastalauseessa
26203: käytetty kieli. Biinä tapauksessa, mitä tulee lausuntotapaan, ei
26204: ainakaan ed. Kareksella ole syytä tehdä muistutuksia tänne vasem-
26205: mistoon, sinä kyllä hänen lausuntotapansa aikaisemmin on tullut
26206: kuuluisaksi.
26207:     Toinen pappiemnie omituinen ja kuvaava piirre on vetoaminen
26208: Suomen kansaan, siihen mikä sille on suurmerkityksellistä tai niin
26209: edespäin.
26210:   Suomen kansaan tämä vasemmistokin vetoaa, niihin satoihin tuhan-
26211: siin äänestäjiin, jotka meidät ovat tänne lähettäneet. Me vetoamme
26212: Suomen köyhään kansaan ja Suomen köyhän kansan ääni puhuu
26213: meidän kauttamme Suomen valtiokirkon papeille, jotka ovat aina
26214: köyhää kansaa nylkeneet rikkaitten hyväksi, omaksi hyväkseen
26215: vastoin kaikkea rakkauden oppia (vasemmistosta: Oikein, Hyvä!).
26216: ss6                    Istunto 3 p. huhtikuuta I<)08.
26217: 
26218: 
26219:     Muuten siitä, mikä Suomen kansalle on suurmerkityksellistä
26220: tai rakasta, johtuu minulle mieleen eräs tapaus kirkolliskokouksesta.
26221: Siellä ehdotettiin sanaa >>helvetti•> muutettavaksi sanaksi •>tuonela•>.
26222: Tämä •>tuonela•>-sana olisi paremmin vastannut alkukielen tekstiä,
26223: mutta eräs sangen korkeakirkollinen vastasi siellä, että •>helvetti•>
26224: on tullut Suomen kansalle niin rakkaaksi, ettei siitä sanasta
26225: voida luopua•>. Samalla tavalla kuin •>helvetti•> on käynyt Suomen
26226: kansalle rakkaaksi, yhtä rakasta on sille sen valtiokirkonpapit ja se
26227: oppi, jota valtiokirkossa saarnataan (vasemmalta: Oikein!).
26228:     Käytän muuten, kun minulla kerran puheenvuoro on, tätä tilai-
26229: suutta hyväkseni lausuakseni periaatteellisesti tyytyväisyyteni sii-
26230: hen kantaan, mikä esiintyi ed. E. S. Yrjö-Koskisen lausunnossa,
26231: että kirkko todellakin katsoisi oman etunsa vaativan pyrkiä eroon
26232: pakanallisen valtion yhteydestä. Jos kirkko sen oman etunsa mu-
26233: kaiseksi oivaltaisi, silloin kirkon pyrkimykset ja meidän vasemmisto-
26234: laisten pyrkimykset menisivät ihan yhteen, eikä siinä välikäteen
26235: joudukaan valtio eikä kirkko, vaan valtiokirkon papit.
26236:     Pyydän kannattaa täydelleen ed. Pärssisen ehdotusta, että hyl-
26237: jätään kirkkolain 13 luku 394 ja myös 65 §, minkä Suuri Valiokunta
26238: ehdottaa hyväksyttäväksi.
26239: 
26240:     Ed. Pärssinen:       Minä puolsin näitten kurinpitopykälien
26241: poistamista juuri sen vuoksi, että tiesin että niitä tultaisiin käyttä-
26242: mään siihen suuntaan, kuin täällä jo ed. Kares lausui, ehdottaessaan
26243: niitä sovellutettaviksi minuun.
26244: 
26245:     Ed. Käpy: Ed. Pärssisen puheesta voisi tulla siihen käsityk-
26246: seen, kuin jos sen kautta. että nämä ehdotetut muutokset hyväksyt-
26247: täisiin, hyväksyttäisiin sellaisia määräyksiä, joitten kautta kirkko-
26248: kuri tulisi vallan joksikin kauhistuttavaksi asiaksi. Hän jätti var-
26249: sin sanomatta, että jos ehdotetut muutokset hylätään, kirkkokuri
26250: jää entiselleen eikä suinkaan hän voine väittää, että se nykyänsä
26251: olisi ajanmukaisella kannalla. Mutta jos ehdotetut muutokset
26252: hyväksytään, niin päinvastoin saadaan jonkun verran ajanmukaisia
26253: muutoksia aikaan, olkoonpa, ettei asiaintila vielä sillä tulekaan
26254: tyydyttävästi järjestetyksi.
26255: 
26256:     Ed. Cederberg: J ag är ense om hr G. G. Rosenqvists upp-
26257: fattning i denna sak och har i stora utskottet röstat för ett icke
26258: godkännande af förslaget i fråga. Då här ifrågavarande stadgan-
26259: den måste anses så antikverade, att de icke mera matsvara de ford-
26260: ringar, som betingas af en förändrad rättsuppfattning, så är det en-
26261: ligt min tanke icke skäl att genom partiella förändringar i dem
26262: försöka upplifva dem, att genom sådana ändringar försöka blåsa
26263: nytt lif i stadganden, hvilka redan inträdt i dödens sömn. Med hän-
26264:                         Muutoksia kirkkolakiin.                      557
26265: 
26266: syn härtill och då de föreslagna ändringarna äro sådana, att de bi-
26267: hehålla principer, hvilka icke kunna anses öfverensstämma med
26268: nutirla uppfattning, så måste jag fortfarande yrka på ett förkastande
26269: af lagförslaget i denna punkt.
26270:    Keskustelu julistetaan pää ttyneeksi.
26271:     Puhemies: Suuren Valiokunnan ehdotusta vastaan on tehty
26272: kaksi muutosehdotusta. Ensinnäkin on ed. Ingman, useampien
26273: kannattamana, ehdottanut että tässä kohden hyväksyttäisiin Laki-
26274: valiokunnan mietintö, toisin sanoen XI:s lakiehdotus. Tulen nimit-
26275: tämään tätä ehdotusta Lakivaliokunnan mietinnöksi. Sitten on
26276: ed. Pärssinen, ed. Tainion kannattamana ehdottanut, että koko
26277: XI:s lakiehdotus hylättäisiin. Näiden välillä tulee siis äänestettä-
26278: väksi.
26279:     Ehdotan seuraavaa järjestystä äänestyksessä noudatettavaksi:
26280: Kun ed.Pärssinen ehdottaakoko lakiehrlotuksen hyljättäväksi, on mie-
26281: lestäni sen tavan mukaan, mitä täällä on tähän asti noudatettu,
26282: tämä ehdotus asetettava viimeiseksi ja siis ensin äänestettävä Suu-
26283: ren Valiokunnan mietinnön ja Lakivaliokunnan mietinnön välillä
26284: ja sitten se ehdotuksista, joka '.mittaa, asetettava erl. Pärssisen hyl-
26285: käävää ehrlotnsta vastaan.
26286: 
26287:    Äänestykset:
26288: 
26289:     Ken vastaehdotukseksi ed. Pärssisen ehdotusta vastaan XI
26290: lakiehdotukseen nährlen hyväksyy Suuren Valiokunnan mietinnön,
26291: äänestää jaa; jos ei voittaa, on siinä kohden Lakivaliokunnan mietintö
26292: hyväksytty.
26293:     Äänestyksessä ovat jaa-äänet voitolla.
26294: 
26295:     Ken hyväksyy Suuren Valiokunnan mietinnön XI lakiehdotuk-
26296: seen nähden, äänestää jaa; jos ei voittaa, on XI lakiehdotus ed. Pärs-
26297: sisen tekemän ehdotuksen mukaan hylätty.
26298:     Aänestyksessä annetaan 104 jaa- ja 76 ei-ääntä.
26299: 
26300:    Päätös: XI lakiehdotukseen nähden hyväksytään Suuren V aHo-
26301: kunnan mietitö.
26302: 
26303:    Asian toinen käsittely julistetaan päättyneeksi .
26304: 
26305: 
26306: 
26307:                         ..M.aanvuokralaki.
26308:     Esitetään käsittelyn jatkamista varten viime täysi-istunnossa
26309: toistamiseen pöydälle pantu
26310: 558                    Istunto 3 p. huhtikuuta rgo8.
26311: 
26312: 
26313:     1Vlaata-lousvaliokunnan mietintö N:o I arm. esityksen N:o 7 joh-
26314: dosta, foka koskee lakia maanvuokrasta maalla.
26315: 
26316:       Asiata esittäessään lausuu:
26317: 
26318:     Puhemies: Mietinnössä on neljä eri lakiehdotusta; tulen esit-
26319: tämään ne j a t k e t t a v a n e n s i m a 1 s e n k ä s i t t e 1 y n
26320: a 1 a i siksi perätysten. Mietinnön 78 sivulla on eräs ponsilause,
26321: joka koskee n. s. takautuvun lain käsittelemistä. Tämä ponsilause
26322: esitetään minusta parhaiten toisen lukemisen yhteydessä, sittenkun
26323: toisessa lukemisessa on nähty minkälaiseksi lakiehdotus muodostuu.
26324: Ponsilauseet sivulla 79, jossa ehdotetaan anomus tehtäväksi, esite-
26325: tään paraiten heti sen jälkeen kun a) kohdassa mainitun lakiehdotuk·
26326: sen kolmas lukeminen on päättynyt.
26327: 
26328:       Tämä suunnitelma asian käsittelylle hyväksytään.
26329: 
26330:    a) Ehdotus Laiksi torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuok-
26331: rauksesta.
26332: 
26333:       Keskustelu:
26334:     Ed. Orasmaa: Koska en ole tilaisuudessa vaikuttamaan tä--
26335: män lain kehitykseen, niin pyydän Suuren Valiokunnan jäsenille
26336: alleviivattuna terottaa. että ainakin 3 ja 6o § tulisivat muutetuiksi
26337: siten kuin ne ovat ensimäisessä vastalauseessa esitetyt. Tämän pidän
26338: välttämättömän tarpeellisena siksi, että 6 §:ssä edellytetään vuokra-
26339: lautakunnan hyväksyttäväksi vuokraehdot, jos ne ovat kohtuuden-
26340: mukaiset. Kohtuudenmukaiset! Siinäpä sitä seistään. Missä nyt
26341: on kohtuuden raja? Kokemus osottaa, että se, mikä on vuokran-
26342: antajille kohtuudenmukaista, on vuokramiehille päinvastoin. Koh-
26343: tuudenmukaisinahan vuokranantajat nykyään pitävät kohtuutto-
26344: miakin vuokravaatimuksiaan. Sanon: kohtuuttomia vuokravaati-
26345: muksia; sen pidän tarpeellisena todistaa. Kauttaaltaan Itä-Hä-
26346: meessä ja m. m. Heinolan pitäjässä useimmissa kartanoissa on, roh-
26347: kenen sitä väittää, kohtuuttomia vuokravaatimuksia. Eräässä kar-
26348: tanossa on viime aikoina jaettu .kontrahteja torppareille, joista
26349: pyydän pääpiirteissä esittää kamarille erään. Torpassa on 5 tynny-
26350: rinalaa viljeltävää peltomaata, siinä ruokitaan 4 tai 5 lehmää ja 2
26351: hevosta. Tämmöisestä torpasta täytyy torpparin tehdä kartanoon
26352: veroa 3 miehen päivätyötä viikossa tai hevosen ja miehen päivä-
26353: työtä, mitenkä isäntä näkee hyväksi määrätä. Tämän lisäksi 10
26354: kyntöpäivää, 10 elonleikkuupäivää, 2 kaupunkimatkaa siihen
26355: paikkaan tai kaupunkiin, mihinkä isäntä näkee hyväksi määrätä,
26356: vaikka Pohjan Tornioon, I kirkkomatka, 2 henkeä tulee torpparin
26357: lähettää jokaiselle kartanon riihelle - ja tavallisesti kartanossa
26358:                              M aanvuokralaki.                         559
26359: 
26360: puidaan riihiä 6o tai 70 vuoden kuluessa -: 2 henkeä perunan-kylvä~
26361:  miseen ja -nostoon. Silppuja tulee torpparin valmistaa yhdessä
26362:  toisten torpparien kanssa kartanoon niin paljon kuin kartanossa
26363:  tarvitaan, valmistaa kartanon ohrista maltaita kartanon vaa-
26364: timusten mukaan, tuoda kartanoon tämän lisäksi vielä r työreki
26365:  vuodessa, r parmas olkia, I5 kiloa hyvää kesävoita, vanha kannu kyp-
26366:  siä ahomansikoita ja saman verran mustikoita ja vattuja, 7 kappaa
26367: tuhkaa, 20 kananmunaa, I pari lintuja, - ei toki mainita, minkälaisia
26368: lintuja, ja siis on torpparin pakko tuoda lintuja, vaikkapa hän ei
26369: osaisi ampuakaan tai vaikka hän olisi niin köyhä, ettei hän voi
26370: pyssyä itselleen ostaa. Tämän lisäksi torpparilta vielä vaaditaan,
26371: että hänen pitää kehrätä kolmea eri lajia kehruuksia, villoja, tappu-
26372:  roita ja pellavia, tuoda kartanoon yksi pari villakintaita ja sukkia; ja
26373: eräässä kartanossa vaaditaan yksi pari tikkapohjatallukoita. Torp-
26374: pari ei saa kalastaa kartanon läheisissä järvissä, vaan ainoastaan
26375: siellä kaukana sydänmaan järvissä, pienessä lammessa, jossa kalat
26376: ovat tavallisesti noin 3 tuumaa pitkiä mustia ahvenia. Torppari ei
26377: saa ottaa huoneisiinsa asumaan isännälle epämieluista väkeä. Tie-
26378: täähän sen, ketkä ne isännälle ovat epämieluisia ihmisiä. Tätä nykyä
26379: löytyisi sangen paljon niitä, jotka ovat isännälle epämieluisia. Näitä
26380: ovat sellaiset henkilöt, jotka uskaltavat arvostella tämmöisiä lakeja
26381: - taikka miksikä minä sanoisin noita torpparikontrahteja - koh-
26382: tuuttomiksi. Sehän on tiettyä että he ovat isännälle epämieluisia.
26383:      Kun meikäläiset ovat arvostelleet tämmöisiä verovaatimuksia
26384: kohtuuttomiksi, niin mikä siitä on ollut seurauksena? Seuraus on
26385: ollut se, että herrat porvarit ovat syyttäneet meitä luokkavihan saar-
26386: naamisesta, kiihoituksesta j. n. e. Mutta tuommoisina aikoina ja
26387: vaalien aikana etenkin herrat porvaritkin suvaitsivat silti tunnustaa,
26388: että kyllähän siinä torpparienkin asemassa on korjattavia kohtia,
26389: ja oikein lämpimällä, heltyneellä mielellä he puhuivat torpparien
26390: kurjasta asemasta. Mutta toiseksi näyttää nyt muuttuneen ääni,
26391: kun on tultu tänne yksikamariseen Eduskuntaan. Tämän yksika-
26392: marisen Eduskunnan Maatalousvaliokunnan porvarilliset jäsenet
26393: ovat suvainneet laatia tähän esillä olevaan lakiin sellaisen takaportin,
26394: että tämmöinenkin kurja orjalaki saattaa tulla 6 §:n mukaan vuokra-
26395: lautakunnassa; hyväksytyksi;ei ole syytä epäillä, ettei se tulisi saa-
26396: maan hyväksymistä. 6o § edellyttää, että vuokralautakunnassa
26397: tulee olemaan enemmistö vuokranantajien etuja valvovia. Erit-
26398: täinkin on merkille pantava vielä se seikka, että tämä laki ei edes
26399: riennä tällä hetkellä rajoittamaan näitä nykyään voimassa olevia
26400: tunnottornia torpparien veromääräyksiä, vaan työntää sen vielä
26401: tuonnemmaksi, aina ro vuoden päähän. Minun täytyy tämä vaka-
26402: vasti merkitä. Ja minun täytyy ainakin omantuntoni pakotuksesta
26403: edellyttää, että jos minun ääneni kuuluisi, niin minä huutaisin kautta
26404: koko Suomen salojen, huutaisin niin, että se kuuluisi jokaiseen mök-
26405: 560                  Istunto 3 p. huhtikuuta 1908.
26406: 
26407: 
26408: kiin, jossa suonenvedon tapaisella sydämen kouristuksella tällä het-
26409: kellä seurataan tämän lain kohtaloa, jaksaako tämä yksikamarinen
26410: Eduskunta vapauttaa torpparit isäntäin diktatuurin tapaisesta or-
26411: juudesta. Minä tahtoisin huutaa heille: valmistautukaa seuraaviin
26412: vaaleihin, valmistautukaa tekemään työtä, että vasemmisto laajenee
26413: puolta suuremmaksi! Silloin se vasta voi ja silloin on voimaa sillä
26414: poistaa ne takaportit ja ne esteet, ne telkeet, jotka tähän lakiin on
26415: laadittu.
26416: 
26417:     Ed. Laine, Oskari:         Pyysin puheenvuoroa kiinnittääkseni
26418: Suuren Valiokunnan jäsenten huomiota valiokunnan mietinnön 47
26419: sivulla olevan lakiehdotuksen 38 §:n toisen kappaleen määräyksiin.
26420: Siinä nim. sanotaan: >>Jos vuokrasopimus on maanjaon takia rau-
26421: ennut, saakoon vuokramies vuokranantajalta korvauksen vahingosta
26422: ja parannuksista>>. Minusta tuntuu kohtuuttomalta, että vuokran-
26423: antaja veivoitetaan maksamaan tämmöisissä tapauksissa korvauk-
26424: sen myös vahingosta, yhtä kohtuuttomalta, kuin olisi sekin, että
26425: vuokraaja saisi kärsiä vahingon. Huomattava on, että vuokran-
26426: antaja ehkä useimmiten tulee pakotetuksi, nim. jakolain kautta,
26427: tämmöisiin tapauksiin. Näin ollen tnntuu minusta kohtuuttomalta
26428: juuri tämä määräys, että hänet määrätään myöskin vahingosta
26429: korvaus maksamaan. Mutta lopullisesti tämä sittenkin saattaa
26430: tulla vuokraajan kärsittäväksi, sillä luultavaa on, että vuokrananta-
26431: jat vuokrakauppaa tehdessään ottavat tämän huomioon ja vaativat
26432: jonkun verran korkeamman veron tällaisen mahdollisuuden varalta.
26433: Ja luulen myös, ettei mikään vuokralautakunta tämmöistä veron
26434: korotusta voisi kieltää.
26435:     Sen vuoksi rohkenen Suuren Valiokunnan harkittavaksi ehdottaa,
26436: eikö tämmöisissä tapauksissa olisi syytä, että tällainen vahingon
26437: korvaus- huomattakoon vahingon korvaus, ei muuta- määrättäi-
26438: siin valtiovaroista suoritettavaksi. Maksetaanhan valtiolta avustusta
26439: muutenkin maanjakotoirnituksissa, sekä itse toimituksen tekemisessä
26440: että myöskin ulosmuutoissa. Minusta tuntuisi, että tämä jos mi-
26441: kään, olisi valtiovaroista korvattava.
26442: 
26443:      Ed. Heininen: Kauan aikaa on ollut maassamme puheena
26444: torpparien ja mökkiläisten aseman parantaminen. Tähän asti on
26445: se kuitenkin aina jäänyt lupauksiin. Tuntuu kuin olisi tahdottu
26446: laskea leikkiä maalaisköyhälistön tukalan aseman kanssa. Tämän
26447: Eduskunnan ainakin suurimmat puolueet ovat tänne tulleet monin-
26448: kertaisesti vakuuttaen, että tekevät voitavansa köyhän kansan tilan
26449: parantamiseksi. Mutta viime istuntokaudella jäi tämä lupaus
26450: täyttämättä. Kaupunhlaisille kyllä annettiin kannatusta, koska
26451: näyttiin ajateltavan, että kansa tarvitsee enemmän huvitusta kuin
26452: sillä on, mutta meidän maalaisköyhälistön annettiin turhaan odottaa
26453:                             Maanvuokralaki.
26454: 
26455: 
26456: parannuksia jokapäiväisen elämänsä tarpeisiin. Minulla on kansan
26457: laajojen pohjakerrosten edustajana velvollisuutena lausua, että
26458: huvitusten avustaminen ei ole tarpeen, vaan me odotamme Suomen
26459: kansan Eduskunnalta, että se säätäisi lain, joka takaa meidän maa-
26460: seudunkin köyhälle kansalle, työtä tekevälle luokalle sen työn
26461: tulokset. Koska valiokunnan ehdottarua lakiehdotus ei riittävästi
26462: vastaa tätä tarkoitusta, niin olen pakotettu tässä lyhyesti ehdotta-
26463: maan siihen tarpeellisia muutosehdotuksia, jotka pyydän Suuren Vali-
26464: liokunnan ottamaan huomioonsa.
26465:     Lakiehdotuksen toisen pykälän ehdotan kuuluvaksi: sopimus ensi-
26466: mäisessä pykälässä mainitl.m maan luovuttamisesta on tehtävä
26467: joko määräaikaiseksi tai vähintään 50 vuodeksi, tai perinnöllisellä
26468: vuokraoikeudella, tai, jos vuokrakirjassa ei ole määräystä vuokra-
26469: ajasta eikä vuokra ole perinnöllinen tai jos vuokra-aika on määrätty
26470: lyhyemmäksi eli muulla tavalla kuin r momentissa sanotaan, olkoon
26471: sopimus voimassa 50 vuotta.
26472:     Kolmannen momentin hyväksyn sellaisena kuin se on ehdotuk-
26473: sessa. rs §:n ehdotan kuuluvaksi ensimäisen vastalauseen mu-
26474: kaan. r8 §:n samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa, paitsi että pi-
26475: sin työpäivä kesällä olkoon ro tuntia ja talvella 8 tuntia. 20 §:n
26476: ehdotan samoin kuin ensimäisessä vastalauseessa.
26477:     Mitä taas tulee 28 §:ään, ttmtuu se muutamissa tapauksissa aivan
26478: kovalta. Ajatellaanpa vaan paraassa ijässä olevaa parikuntaa,
26479: joka on perustanut torpan, saanut sen ympärille vähän maanvilje-
26480: lystä ja tonttimaata, joka· aina tavallisesti katsotaan semmoiselle
26481: paikalle, mikä ei kelpaa viljelykselle ja on itsestään viratonta maata.
26482: Edellämainitut henkilöt ovat siihen omilla varoillaan rakentaneet
26483: huoneet, joka ei ole köyhälle helppo, ja jos on viljelysmaata, on sitä
26484: myös raivattu. Kaikkiin näihin tehtäviin ei monellakaan ole omia
26485: varoja, vaan on niitä täytynyt hankkia lainaamalla. Kun kaikki
26486: näin on saatu alulle ja oma koti saatu kuntoon, on hyvin monasti
26487: tapahtunut, että jompikumpi perheen päähenkilöistä sairastuu pitkä-
26488: aikaisesti taikka kuolee. Etenkin jos mies kuolee ja jää vaimo ja
26489: tälle muutamia pieniä lapsia eikä hän enää kykene eikä saa hoidetuksi
26490: niitä torpan maita, joihin he olivat elämänsä toiveet kiinnittäneet,
26491: eikä saa niiden veroja suoritetuksi, niin on pakko luopua torpan pi-
26492: dosta ja luovuttaa se maanomistajalle. Huoneet yksin ovat hänen
26493: omaisuuttaan, joissa hän taitaisi pienokaistensa kanssa asua, saaden
26494: ruokansa milloin mistäkin. Ei tämäkään elämä ole aivan helppoa,
26495: mutta monelle se lankeaa osaksi. Eikä tämäkään vielä ole tarpeeksi
26496: kurjuutta. Sillä kun hänen on kerran täytynyt purkaa vuokra-
26497: ehtonsa, niin siten on hänen vuokra-aikansa loppunut ja isäntä ei
26498: ole velvollinen hänen huoneistansa korvaamaan, vaan on huoneen-
26499: omistaja velvollinen viemään ne pois, muuten isäntä saa ne myydä
26500: 562                  Istunto 3 p. huhtikuuta 1<)08.
26501: 
26502: 
26503: huutokaupalla niin polkuhinnasta kuin tahtoo, ja huoneenomistaja
26504: saa tyytyä siihen.
26505:     Toisessa tapauksessa on määräaikainen kontrahti sopimuksen
26506: kanssa. Jos ihmiset, jotka ovat vuoden tai kaksi päälle 20 vuo-
26507: den, perustavat torpan ja rakentavat huoneet omilla varoillaan,
26508: ja vuokra-aika on vaaan 50 vuotta, jos he sattuvat elämään yli
26509: 70 vuoden niin paljon, että loppuu tuo 50 vuoden vuokra-aika ja
26510: vuokranantaja ei tahdo enää lisätä uutta vuokra-aikaa, niin tämän
26511: lakipykälän mukaan täytyy näiden vanhuksien kahden vuoden
26512: kuluessa vuokra-ajan loppuun kuluttua muuttaa huoneensa pois
26513: vuokramaalta ja laittaa niiden sija entiseen kuntoon, joka on miltei
26514: mahdotonta, taikka muuten ne myydään pois heidän laskuunsa.
26515: Tästä täytyy tulla väkisinkin ajattelemaan: näinkö isänmaa palkitsee
26516: työntekijänsä, joka on miehuutensa parhaat päivät taistellut kyl-
26517: mää ja karua luontoa vastaan, onnistunut saamaan katon päällensä
26518: vanhuutensa päiviksi, ja sekin riistetään häneltä pois silloin, jolloin
26519: ihminen on siinä tilassa, ettei enää kykene uutta itselleen hankkimaan!
26520: Toivottavaa olisi että, jos ei ruumiillisen työn tekijä parempaa elä-
26521: kettä saa. jätettäisiin sekin pois, joka tämän pykälän mukaan tu-
26522: lee. Minä siis ehdotan tämän 28 §:n kokonaan poistettavaksi tästä
26523: laista, ettei sen jälkiseurauksena olisi orpojen ja leskien kyyneleet
26524: ja vanhojen valitukset.
26525:     Muuten ehdotan 34 ja 35 §:t samoin kuuluviksi kuin ensimäisessä
26526: vastalauseessa. - 6o § kuulukoon niinkuin ensimäisessä vastalau-
26527: sesssa, paitsi että valitsijan tulee olla ennen vaalivuotta täyttänyt
26528: 21 vuotta. - 68, 6g ja 84 §:t ehdotan samoin kuuluviksi kuin ensi-
26529: mäisessä vastalauseessa. Lain, annettu torppien, lampuotitilain ja
26530: mäkitupa-alueiden vuokrausta koskevan lain soveltamisesta, ehdotan
26531: kokonaan hyväksyttäväksi ensimäisen vastalauseen mukaan.
26532: 
26533:     Ed. Kairamo: Kun vuokralaki viime valtiopäivillä esitettiin
26534: Eduskunnalle, joutui se pöydälle kahden ruotsalaisen puolueen jäse-
26535: nen vaatimuksesta. Nytkin on käynyt samoin. Pyydän sen joh-
26536: dosta panna merkille, että ne arvoisat edustajat, jotka näin ovat me-
26537: netelleet, ovat käyttäneet sitä rajatonta valtaa, jonka valtiopäivä-
26538: järjestys tällaisissa tapauksissa edustajille sallii, tärkeän lakiehdo-
26539: tuksen käsittelyn viivyttelemiseksi, voimatta tuoda vähintäkään
26540: lisää keskusteluun. Toivoisin, että, kun on kysymys suurista tär-
26541: keistä reformitöistä, ruotsalainenkin puolue tyytyisi käyttämään
26542: vähemmin pikkumaista taistelutapaa.
26543: 
26544:     Ed. Wuolijoki, Sulo:       Epäilemättä yhtä suurella mieli-
26545: pahalla kuin ed. Kairamo on vasemmistokin katsellut sitä, että jo
26546: toisen kerran ruotsalainen puolue on käyttänyt sitä oikeutta, että
26547: pyytävät tämän asian pöydälle. Sietää se tulla sanotuksi täältä
26548:                              Maanvuokralaki.
26549: 
26550: 
26551: vasemmistostakin ja on hauska kuulla nyt ed. Schybergsonilta, mitkä
26552: syyt heillä tosiaankin siihen ovat olleet. Mutta sietää tällä kertaa
26553: myöskin tulla Eduskunnan puhujalavalta sanotuksi se tosiseikka,
26554: että syy siihen, että tämä vuokralaki viime valtiopäivillä jäi käsitte-
26555: lemättä, on minun mielestäni kokonaan keskustan miesten, toisin
26556: sanoen suomettarelaisten, sillä suomettarelaiset Maatalousvaliokun-
26557: nan jäsenet ottivat mukaan viime vuotiseen Maatalousvaliokunnan
26558: mietintöön myöskin itsenäisten tilain vuokrausta koskevan osaston
26559: ja samoin kolmannen osaston ja näiden käsitteleminen vei ensin
26560: valiokunnan asianomaiselta aladelegatsionilta niin paljon aikaa ja
26561: sitten valiokunnalta, että se vasta valtiopäivien lopulla ehti tulla
26562: Eduskunnan käsiteltäväksi. Ja kun he nyt tahtovat esiintyä ainoina
26563: oikeauskoisina torppariasiain ajajina, niin tekee erittäin hyvää,
26564: että Eduskunnan pöytäkirjoihin tulee tämäkin puoli asiasta sanotuksi,
26565: sillä sosialidemokraatit vaativat, että näitä kohtia ei olisi otettu
26566: valiokunnan mietintöön, panivat vielä vastalauseenkin, mutta siitä
26567: huolimatta kumminkin tämä joko ilkeämielisyydestä tai typeryy-
26568: destä johtunut jarrutushanke suomettarelaisten puolelta menestyi.
26569:      En tahdo käydä lakiehdotukseen käsiksi, koska Suuren Valio-
26570: kunnan jäsenenä minulla on siihen tilaisuus. Huomautan vaan erästä
26571: kohtaa siinä. Täällä ensimmäinen puhuja jo kosketteli vuokramak-
26572: suja koskevia pykäliä valiokunnan ehdotuksessa, ja on aivan totta,
26573: että 6 §:ssä oleva määräys, että vuokralautakunnan tulee tasapuoli-
26574: sen arvostelun mukaan katsoa, etteivät vuokraehdot ole vuokra-
26575: miehelle kohtuuttomat, on ainoastaan turhanpäiväinen korulause,
26576: jolla ei ole eikä tule olemaan minkäänlaista merkitystä. Sillä jos
26577: ajatellaan joku torpanvuokraustapaus: vuokranantaja kenties tah-
26578: toisi saada jostain torpasta 8oo markkaa vuokramaksua, vuokra-
26579: lautakunta harkitsee, että vuokraehdot ovat niin kohtuuttomia,
26580: että kenties soo markkaa olisi tuosta torpasta kohtuullinen. maksu.
26581: Se jättää vuokrakirjan vahvistamatta. Vuokramies on kuitenkin
26582: ehkä muuttanut torppaan, ei hän lähde pois, vaan istuu edelleen ja
26583: alkaa 7 §:n mukaan hakea vuokratuomioistuimessa vahvistettavaksi
26584: sitä joko suullista välipuhetta tai sitä vuokrakirjaa, joka ei ole 6 §:ssä
26585: säädetyssä järjestyksessä tutkittu eikä vahvistettu. Vuokratuomio-
26586: istuin kenties harkitsee 8oo markan vuokran kohtuulliseksi, mutta
26587: kenties sanoo, että vuokraehdot ovat kohtuuttomat. Ja on kulunut
26588: kenties monta kuukautta, kenties vuosia siitä, kun torppari on vuokra-
26589: tilalle asettunut, ja lähteekö hän pois ilman, että hän saa mitään
26590: korvausta, vai jääkö hän edelleen. Luonnollisinta on, että hän jää
26591: edelleen ja maksaa vuokramaksun, jonka maanomistaja on hänelle
26592: määrännyt, ja hän jää lain ulkopuolelle. Vuokramaksun on tähän
26593: saakka määrännyt kysyntä ja tarjonta ja tietystikin tulee edelleen-
26594: kin määräämään kysyntä ja tarjonta vuokramaksun, ja vuokramies
26595: on pakoitettu huonomman taloudellisen asemansa takia hakemaan
26596:                       Istunto 3 p. huhtikuuta 1908.
26597: 
26598: 
26599: itselleen vuokratilaa ja - siinä sitä ollaan. Seurauksena on, että
26600: jos vuokralautakunta tahtoo, että tämä vuokramies tulee lainturvaa
26601: nauttimaan, niin se on pakotettu myöntymään, jos ei tahdo vuokra-
26602: miehen jäämään kokonaan kaikkea lain turvaa vaille, niin että se ei
26603: ole turvattu edes siinä määrin, kuin torpparit olivat ennen nykyisen
26604: torpparilain voimaa~astumista.
26605:     Sitten tätä lakia voidaan erinomaisen helposti kiertää. Voidaan
26606: kiertää koko laki sillä tavalla, että maanomistajat menettelevät
26607: niiden torppariensa kanssa, joiden kontrahdit loppuvat, siten että
26608: vuokraavat heille ainoastaan huoneet ja asuintontit, joten edes nämä
26609: huoneet eivät tule vuokralain alaisiksi. Ei tämä laki pane minkään-
26610: laista estettä tällaiselle. Sitten vuokraa hän toisen kontrahdin nojalla
26611: viljelijälle peltomaat, toisen kontrahdin nojalla asuinrakennukset,
26612: - taaskaan ei torpparia suojaa tämä vuokralaki.
26613:     Muihin kohtiin en tahdo kosketella, koska, kuten sanoin, olen
26614: siihen tilaisuudessa Suuressa Valiokunnassa.
26615: 
26616:     Ed. Schybergson: J ag hade knappast begärt ordet för att
26617: bemöta hr Kairamos andragande, ehuru detsamma både till ord och
26618: åthäfvor adresserade sig direkt åt högern, men hr Kairamo har ett
26619: så ovanligt otrefligt och utmanande sätt, att jag icke kan motstå
26620: lusten att säga det åt honom.
26621:     På samma gång vill jag äfven säga några ord i sak. J ag förstår,
26622: att man vid slutet af senaste landtdag, i ifvern att få arrendelagen
26623: genomdrifven, kände sig upphetsad emot de medlemmar af den
26624: svenska gruppen, som då, utan att hafva åtsport gruppen, begärde
26625: bordläggning af betänkandet. Om ens då genom bordläggningen
26626: verklig skada skedde, är tvifvelaktigt. Det förefaller mig, som om
26627: lagen i ingen händelse då hade hunnit antagas. Hvad åter beträffar
26628: yrkandet på bordläggning denna gång, så kan jag icke finna, att
26629: samma skäl till anmärkning däremot förefinnes, ty förhållandet
26630: är det, att, om landtdagen får fortsätta sitt arbete och icke, såsom
26631: ryktet vet berätta, åtskiljes, så är det icke ens tvifvel underkastadt,
26632: att arrendelagen hinner slutbehandlas. Om åter landtdagen åtskiljes,
26633: så är det otvifvelaktigt, att den, äfven om bordläggning vid senaste
26634: plenum icke hade påyrkats, omöjligt hunne blifva slutbehandlad.
26635: Någon misstanke om att ett försök till bromsning skulle hafva före-
26636: legat såsom orsak till yrkandet på bordläggning kan väl icke hafva
26637: skäl för sig, åtminstone icke med afseende å den ena utaf dem, som
26638: begärde betänkandets bordläggning och som till hela sin åskådning
26639: står vänstern ganska nära. Det är öfver hufvud taget icke berätti-
26640: gadt, då yrkanden göras att enskilda medlemmar af landtdagen icke
26641: böra begagna sig af den rätt, som enligt L. 0. tillkommer dem, och
26642: sådana yrkanden blifva icke bättre därför, att de åtföljas af en insi-
26643: nuation sådan som hr Kairamos, att de, som begärt bordläggning,
26644:                            Maanvuokralaki.
26645: 
26646: därför skulle vara förpliktigade att deltaga i debatten; den enskilde
26647: landtdagsmannen har sin rätt att taga kännedom om betänkanden
26648: och förbehålla sig tid härför och, först då sådant skett, besluta sig
26649: för att uttala sig i saken eller icke. J ag har icke vidare att till-
26650: lägga, än att öfver hufvud sådana personliga utfall som hr Kairaroos
26651: gäma kunde undvaras. Slutligen vill jag för egen del försäkra, att
26652: jag fortfarande hoppas, att arrendelagen skall hinna vid denna
26653: landtdag slutbehandlas, och jag har t. o. m. för min ringa del inlagt
26654: mitt ord för landtdagens fortsättande till den IO maj, enkom för
26655: att vi skulle hinna slutbehandla arrendelagen. J ag vill hoppas, att
26656: hr Kairaroos insinuation härmed åtminstone i någon mån har blifvit
26657: tillbakavisad.
26658: 
26659:     Ed. Paasikivi: On kyllä ymmärrettävissä, että vasemmisto
26660: tällä hetkellä kaiken varmuuden vuoksi koettaa käyttää jokaista
26661: tilaisuutta harjoittaaksensa tältä Eduskunnan puhujalavalta puo-
26662: lueagitatsioonia. Mitä erittäin tulee ed. Sulo Wuolijokeen, niin minä
26663: ainakaan en ylipäänsä hämmästy, vaikka kuulisin hänen suustansa
26664: mitä tahansa, enkä luule, että muutkaan täällä siinä kohden häm-
26665: mästystä tuntevat. Mutta minun täytyy kuitenkin sanoa, että kyllä
26666: minä hämmästyin hänen äskeistä lausuntoansa, sillä hän kuitenkin
26667: tavallisesti ainakin nimeksi panee totuuta joukkoon, mutta siinä
26668: sitä ei ollut tuskin nimeksikään. Hän lausui ensiksi, jos minä hänet
26669: oikein käsitin, että keskustaan kuuluvien Maatalousvaliokunnan
26670: jäsenten syy oli, että itsenäistiloja koskeva osasto ja myös kolmas
26671: osasto viime valtiopäivien Maatalousvaliokunnan mietintöön tuli
26672: otetuksi, ja mahtoi hän tarkoittaa, että nuo osastot tulivat sinne
26673: aivan meidän ehdotuksestamme. Hän nyt kuitenkin hyvin tietää,
26674: että siinä esitysehdotuksessa, jonka me teimme, mainitut osastot oli
26675: jätetty pois, meidän esitysehdotuksemme, oli siinä kohden aivan
26676: samanlainen kuin nykyinen Maatalousvaliokunnan mietintö. Halli-
26677: tuksen esitys sisälsi määräyksiä myös itsenäistilojen ja muiden kuin
26678: torppain, lampuotitilojen ja mäkitupa-alueiden vuokrauksesta ja
26679: hallituspuolueen jäsenet valiokunnassa ajoivat sitä, että laki tulisi
26680: käsittämään kaiken maanvuokrauksen. Me ja etupäässä minä -
26681: muut meikäläiset jäsenet olivat siinä kohden oikeastaan eri mieltä
26682: kuin minä - suostuimme siihen, että ryhdytään vain valmistamaan
26683: kokonainen maanvuokralaki, jos on mahdollista saada se aikaan
26684: ilman, että sen kautta mitään viivytystä tapahtuu. Ja ed. Wuolijoki
26685: tietää aivan hyvin, että tämä asia ei pienimmässäkään määrässä vii-
26686: vyttänyt asian käsittelyä. Ed. Castren ja minä, alavaliokuntana,
26687: valmistimme muistaakseni yhtenä päivänä ja yhtenä yönä toisen
26688: osaston, ja valiokunnassa se nuijittiin lävitse ilman, että muistaak-
26689: seni yhdestäkään pykälästä oli keskustelua (huuto vasemmistosta:
26690: oli kyllä!). Koska en ole tällaisia hyökkäyksiä osannut vasemmis-
26691:                       Istunto 3 p. huhtikuuta H)08.
26692: 
26693: 
26694: tonkaan puolelta odottaa, en ole ottanut pöytäkirjoja mukaani,
26695: vaikka kokemus kyllä on osottanut, että täällä pitäisi olla mukana
26696: ainakin kaksi, kolme vuosikertaa Uutta Suometarta ja kaikki muut
26697: mahdolliset asiakirjat, voidakseen vastata kaikenlaisiin, mitä hullun-
26698: kurisimpiin väitteisiin. Minulla ei nyt ole näitä pöytäkirjoja, mutta
26699: ne on kyllä kotona. Mutta kuten sanottu, ed. Wuolijoki tietää aivan
26700: hyvin, ettei kahtakaan päivää viivyttänyt asian käsittelyä edelli-
26701: sillä valtiopäivillä se seikka, että itsenäistiloja koskeva osasto maan-
26702: vuokralakimietintöön otettiin. En tahdo tässä kohden enempää
26703: aikaa kuluttaa. Kyllä ed. Wuolijoen ja hänen kumppaniensa, jotka
26704: valiokunnan töissä ovat kuitenkin olleet hyvinkin suureksi osaksi
26705: päällekatsojina, pitäisi vähän valita sanojansa tehdessänsä hyökkä-
26706: yksiä valiokunnan työtä vastaan, joka suurilla ponnistuksilla on tois-
26707: ten toimen kautta saatu aikaan.
26708: 
26709:     Ed. .Rhlroos:      J ag begärde betänkandet på bordet, emedan
26710: detsamma icke utdelats förrän samma dag kl. I/2 I. då första läs-
26711: ningen skulle ske. J ag ansåg mig fullt berättigad att enligt L. 0.
26712: få fullständigt del af betänkandet. Den svenska gruppen såsom
26713: sådan har ingen del i min anhållan, och dessutom har min anhållan
26714: icke framställts för att bromsa. I sak vill jag icke uttänja diskussio-
26715: nen, då jag åtminstone icke för närvarande har något nytt att tillägga.
26716: 
26717:     Ed. Wuolijoki, Sulo: Olkoonpa se nyt puolueagitatsiooni
26718: tai mitä tahansa, mutta ainakaan vastoin parempaa tietoani en
26719: minä luullut täältä äsken puhuneeni. Ed. Paasikivi suvaitsi lausua,
26720: että minun puheessani tällä kertaa ei ollut nimeksikään totuutta.
26721: Sitten hän sanoi, että toinen osasto viime vuotisen valiokunnan
26722: mietintöön ei tullut heidän puolueensa ehdotuksesta. Se on kyllä
26723: aivan totta. Ehdotuksen teki ed. Castren, mutta siihen loukkuun
26724: lankesi m. m. ed. Paasikivi ja hänen mukanaan, niinkuin tavallisesti,
26725: koko heikäläinen valiokuntaryhmä. Hän sanoi, että toiset heikä-
26726: läiset olivat toista mieltä. Mutta onhan valiokunnassa sosialidemo-
26727: kraattisia jäseniä 7 kappaletta. Jos yksikin porvari on heidän kan-
26728: nallaan, silloin tulee arpa aina ratkaisemaan ja se ratkaisi useimmi-
26729: ten sosialidemokraattien eduksi, niinkuin ed. Paasikivi kenties muis-
26730: taa. Jos olisi ollut kaksikaan samaa mieltä kuin sosialidemokraatit,
26731: silloin nämät osastot olisivat jääneet pois koko lakiehdotuksesta.
26732: Mutta nähtävästi ei ollut heidän miehiään tätä mieltä, koskapa
26733: toinen ja kolmas osasto tu1i mukaan. Kummalliselta varmaankin
26734: tuntuu monen edustajan mielestä hänen väitteensä, ettei toisen ja
26735: kolmannen osaston mukaan ottaminen olisi asiata viivyttänyt edes
26736: kahta päivää. Se on merkillistä lainsäädäntötyötä, kun nelisen-
26737: kymmentä pykälää laitetaan valiokunnassa valmiiksi muka kahdessa
26738: päivässä. En tiedä, kenenkä päähän se mahtaa mennä ja kenen
26739:                             Maanvuokralaki.
26740: 
26741: 
26742: kunniaksi tulee semmoinen lainsäädäntötyö, että laskevat päästään
26743: juridiikan tohtori ja monet muut 40 pykälää kahdessa päivässä ja
26744: laskevat ne Eduskunnassa juristien ja muiden arvosteltavaksi ja
26745: pureskeltavaksi.
26746:     Jos olisi perää siinä, että tämä olisi laitettu ainoastaan kahdessa
26747: päivässä, niin siinä tapauksessa on Eduskunnalla syytä tosiaan pa-
26748: heksua sitä, että ed. Paasikivi vielä kerskuu sillä Eduskunnan puhuja-
26749: lavalta, että on Eduskunnalle tämmöistä tuotu esiin. Mutta minä
26750: luulen, ettei se kenenkään päähän juolahdakaan. Viimeksi hän
26751: sanoi, että sosialidemokraatit muka olivat valiokunnassa päältä-
26752: katsojina. Erään kerran hän kuitenkin väitti meidän monilla ehdo-
26753: tuksilla viivyttäneen asiain käsittelyä valiokunnassa. Mitenkä
26754: nämä kaksi väitöstä sopivat yhteen, sitä en ainakaan minä puoles-
26755: tani oikein käsitä.
26756: 
26757:     Ed. Järvinen:        Koska en ole Suuren Valiokunnan jäsen,
26758: enkä myöskään tule siellä olemaan tilaisuudessa lausumaan mieli-
26759: pidettäni tästä esillä olevasta Maatalousvaliokunnan mietinnöstä,
26760: niin tahdon tuoda mielipiteeni tässä nyt esille, ja erityisesti tahdon
26761: kiinnittää huomiota tämän samaisen kyseenalaisen mietinnön 18
26762: §:ään. Siellä nimittäin sanotaan näin: >>Kun päivätyövelvollisuutta
26763: suoritetaan vuokrasopimuksen nojalla, olkoon työpäivä, ellei lyhem-
26764: mästä ajasta ole sovittu, enintään I I tuntia pitkä kuutena kesäkuu-
26765: kautena ja keskimäärin 9 tuntia muina kuukausina, ruoka-aikoja
26766: lukuun ottamatta>>. Tästä sitte on suomettarelaispuolue tehnyt
26767: vastalauseen. Se on sivulla 126 Maatalousvaliokunnan mietinnössä.
26768: Tuo suomettarelaisten vastalause tästä kysymyksestä on sangen
26769: kummastuttava, sillä I I tuntinen päivä on jo hirmuisen pitkä ja
26770: varsinkin jos vielä otetaan huomioon, että torpparin on kotoansa
26771: lähdettävä ensin kartanon työhön, ja tietysti myös hänen on karta-
26772: nosta kotiinsa mentävä. Jos lasketaan yhteen nämä molemmat,
26773: meno- ja tulomatkat, niin se vie 15-16 tuntia päivässä suvella, ja
26774: silloin hän ei pääse kotiinsa lähtemään kartanosta, ennen kun myö-
26775: hään illalla. On selvää, että hänen seuraava päivätyönsä tulee kär-
26776: simään hänen liian myöhään kotiin saapumisestaan. Ja jos sitte
26777: tarkemmin ottaa huomioon tämän 9 tuntia, mitä on talvella ajateltu,
26778: niin on jotenkin mahdotonta, mitenkä jouluaikana ja yleensä talvi-
26779: kuukausina voisi panna 9 tuntia työtä tekemään, ja vielä ruoka-aika
26780: siitä pois. Vaikka työpäivä jo on niin pitkä kuin I I tuntia kesällä
26781: ja 9 tuntia talvella, niin suomettarelaispuolue ei ole siihenkään tyyty-
26782: väinen. Se vaatii vielä pitempää päivää. Niinpä heidän vastalau-
26783: seessaan puhutaan siitä, kuinka 12-tuntisen työpäivän aikana työ-
26784: mies »voimistuu>>; ei puhettakaan väsymisestä, päivastoin saa hän,
26785: heidän mielestään, lisää voimia. Minä en ymmärrä, minkälaista
26786: työtä se on ollut, kun tehtyään kartanon pellolla työtä 12 tuntia,
26787: 568                  Istunto 3 p. huhtikuuta ri)08.
26788: 
26789: 
26790: ja sitte kotiin mennessään vielä laulelee. Omituista! Se on sitä niin
26791: sanottua kamariteoriaa. Tämän vastalauseen laatijat eivät ole
26792: tietysti itse koskaan olleet koettamassa, miltä 12-tuntinen työpäivä
26793: maistuu. Ehdottomasti, kun uneksitaan niin pitkää rajatonta
26794: työpäivää, niinkuin suomettarelaiset vaativat, muistuu mieleen
26795: vanhat ajat, jolloin työpäivillä ei ollut edes ääriä. Olen Joroisissa
26796: kuullut kerrottavan, mitenkä siellä kartanon torpparien on täytynyt
26797: tehdä pitkiä työpäiviä talvella. Kello 4 aamulla on heidän täytynyt
26798: lähteä jo kartanon mutahaudalle. Siellä on pieni lamppu tuikkinut,
26799: heidän on pitänyt ajaa mutaa ja tehdä tätä kello g:ään illalla. Tällai-
26800: seksi tulee olot muodostumaan uudelleen, jos saataisiin sellaiset ajat,
26801: niinkuin vastalauseen tekijät vaativat. Toivottavasti Suuri Valio-
26802: kunta tulee hylkäämään tämän I I tunnin vaatimuksen suvella ja
26803: 9 tunnin vaatimuksen talvella, samoin kuin se ei tule toivottavasti
26804: ottamaan huomioon suomettarelaisten tekemää vastalausetta, sillä
26805: onhan meillä nyt jo uusi aika yhteiskunnassamme. Yhteiskunnalli-
26806: nen ja taloudellinen kehitys ovat päässeet jo hyvään vauhtiin; puhu-
26807: mattakaan siitä, että äänioikeus on kaikilla, pitäisi kaikkien, niin
26808: torpparien kuin muittenkin henkilöitten, saada seurata aikaansa.
26809: Sitte Eduskunta on olevinaan hyvin sivistyshaluinen. Mehän tie-
26810: dämme, mitenkä täällä kaikille sivistyksen nimellä kulkeville seu-
26811: roille myönnetään rahoja, mitenkä oppivelvollisuuslaki laaditaan,
26812: joten nämä edellyttävät, että työpäivän liikaa pituutta pitäisi ra-
26813: joittaa. Tässä suomettarelaisten vastalauseessa olisi kyllä useita
26814: kohtia, joita ei soisi otettavan huomioon. Luen täältä muutamia:
26815: •>Syyt, miksi on katsottu tarpeelliseksi teollisuuden alalla lain kautta
26816: rajoittaa työajan pituutta, ovat pääasiassa seuraavat: tehtaissa
26817: työskentely voi tapahtua läpi vuoden yhtä pitkän ajan päivässä;
26818: tehtaissa työskentelemisen epäterveellisyys ruumiille ja kuolettava
26819: yksitoikkoisuus sielulle j. n. e.•> - on torpparillekin kuolettava olla
26820: kartanon pellolla. Ei suinkaan ole heille mitään hauskaa olla karta-
26821: non pellolla vieraassa työssä. Omat heinät saattavat kastua sillä
26822: aikaa, kun talon heiniä korjataan, omat viljat rapista sillä aikaa,
26823: kun talon viljaa korjataan. Varsin hauska kohta suom. puolueen
26824: vastalauseessa on sekin, kun sanotaan: •>Työpäivän lyhentäminen
26825: kehittymättämissä oloissa voipi vaikuttaa turmiollisestikin, ja jos
26826: mitkään, niin ovat kai Suomen maalaisolot suuressa osassa maata
26827: vielä niin kehittymättömät, että maatyömiehellä ei vielä ole sanotta-
26828: vasti tilaisuutta käyttää lepohetkiään henkiseksi edistymisekseen.
26829: Senhän muuten useampi kokemuksestakin tuntee, että rengit maalla
26830: eivät useinkaan tiedä, miten saada esim. sunnuntaipäivät kulumaan,
26831: josta on usein seurauksena pahoja tapoja>>. En tiedä oikein, mitä
26832: tällaisen lausunnon johdosta sanoisin; pimeyttä sillä puolletaan,
26833: mutta ei suinkaan mitään vaikeutta. Toivon Suuren Valiokunnan
26834: ottavan huomioonsa tämän lausuntoni.
26835:                             Maanvuokralaki.
26836: 
26837: 
26838:     Ed. Paasikivi: Ed. Wuolijoki on m. m. tahtonut täällä an-
26839: taa minulle ja muutamille muille oikein epäluottamuslauseen siitä,
26840: että me viime valtiopäivillä lähetimme tänne Eduskuntaan liian
26841: vähän käsiteltyjä ehdotuksia, ja hän ihmettelee, kuinka 40 pykälää
26842: muka voidaan parissa päivässä saada aikaan. Minulla ei ole oikeutta
26843: edellyttää, että ed. Wuolijoki ei tietäisi, millä tavalla ed. Castren ja
26844: minä viime valtiopäivien aikana maanvuokralakiehdotuksen toisen
26845: osaston valmistimme. Sehän on yksinkertaisesti saksilla tehty.
26846: Nykyisen lain, vuodelta 1902, määräykset ovat sanasta sanaan
26847: otetut siihen, mikäli koskee kokotilojen vuokrausta; ainoastaan
26848: muutamia harvoja pieniä muodollisia muutoksia siihen on tehty.
26849: Sellainen työ on tosiaankin tehtävissä parissa päivässä, niinkuin
26850: se silloin tehtiinkin. En nyt ihan tuntimäärää voi muistaa, koska,
26851: kuten sanottu, minulla ei ole papereita mukana. Ed. Wuolijoen
26852: pitäisi tämä asianlaita kyllä tietää.
26853: 
26854:    Ed. .Martikainen: Minä en luule vaann muistavani, jos
26855: sanon, että ne päivät, joista ed. Paasikivi täällä mainitsi, olivat
26856: ainakin viikon pitkät. Sillä joskin pari päivää asiata delegatsioonissa
26857: valmisteltiin, niin kyllä siitä useita päiviä sen jälkeen vielä valio-
26858: kunnassa keskusteltiin.
26859:    Muuten tahtoisin Suuren Valiokunnan jäseniä pitämään mieles-
26860: sään suomalaiseen puolueeseen kuuluvan jäsenen, ed. Paasikiven,
26861: joka Maatalousvaliokunnassa on v. t. puheenjohtajana, lausunnon,
26862: että nyt tämä vuokralakiehdotus on justiinsa heidän ohjelmansa
26863: mukainen, ettei ainakaan tästä lähtien voisi suomalainen puolue
26864: Suuressa Valiokunnassa hanhen marssissa peräytyä.
26865: 
26866:     Ed . .Merinen: Mitä tulee siihen, kun ed. Paasikivi mainitsi,
26867: että kahdessa päivässä olisi tuo laki itsenäistilojen vuokrasta laa-
26868: dittu, niin olkoon sanottu, että sen lain laatiminen sellaisenaan vaikka
26869: kahdessa minuutissa tapahtunut, mutta kun otetaan huomioon, se
26870: yhteys, missä tämä oli muitten vuokraa koskevien pykälien kanssa,
26871: niin ei kai kukaan tule väittämään, ettei siihen mennyt pari viikkoa,
26872: kun puheenjohtajalla oli suuri työ sanoa, ettei tämä koske muuta
26873: kuin itsenäistilojen vuokraa. Jos ei suoraan, niin ainakin välilli-
26874: sesti se siis vei paljon aikaa.
26875: 
26876:    Ed. Paasikivi: Ensiksikin minä ed. Martikaiselle pyydän
26877: mainita, että minä sanoin, että tämä laki on siinä kohden meidän
26878: puolueemme esitysehdotuksen mukainen, että tästä on jätetty pois
26879: kaikki muu paitsi torppien, lampuotitilain ja mäkitupa-alueitten
26880: vuokraus. Monessa muussa kohden ei se sitä ole, ja sen vuoksi
26881: olemme panneet mietintöön vastalauseita.
26882: 570                   Istunto 3 p. huhtikuuta 1<}08.
26883: 
26884: 
26885:     Mitä tulee ed. Merisen viimeiseen huomautukseen, niin on asian-
26886: laita se, että arm. esitys täytyi panna valiokunnassa käsittelyn poh-
26887: jaksi ja tehdä tämä jo ennenkin, kuin se oli valiokuntaan virallisesti
26888: tullut. Se taas koski kaikkia vuokralajeja, ja sen vuoksi täytyi
26889: käsittelyssä tietysti pitää se selvillä.
26890: 
26891:     F,d. Rannikko:         Minä oikeastaan pyysin puheenvuoroa,
26892: lausuakseni samaa, mitä ed. Paasikivi täällä jo lausui, mutta koska
26893: hän sen jo lausui, jätän sen sanomatta ja lisään siihen, että ne syy-
26894: tökset, jotka on tehty tätä vuokralakiehdotusta vastaan, ovat olleet
26895: jotakuinkin voimattomat. Viime istunnossa kaksi sosialidemo-
26896: kraattisen puolueen Maatalousvaliokunnan jäsentä koetti täällä
26897: tehdä tätä lakiehdotusta jonkinlaiseksi kummalliseksi >>tekeleeksi»,
26898: niinkuin ed. Tokoi esim. lausui. Ja kaikki ne väitteet, mitkä hän
26899: esitti, olivat senlaatuisia, etten olisi luullut, että sellainen mies voisi
26900: niin paljon väärin ajatella siitä työstä, jota itse on ollut laatimassa.
26901: Minä en uskalla sanoa niin, että hän tahtoi vääristellä, minä luulen,
26902: että hän ajatteli väärin. - Ed. Hokkaselta en voi enempää toivoa-
26903: kaan, kuin mitä hän lausui. -Nekin muistutukset, jotka ed. Heini-
26904: nen tänään teki, ovat luullakseni suureksi osaksi senlaatuisia, ettei
26905: hänellä ole ollut oikeaa käsitystä siitä, mitä on lukenut. Minun
26906: mielestäni ovat siis kaikki muistutukset, mitä on tehty tätä lakiesi-
26907: tystä vastaan, olleet asiattomia, lukuun ottamatta ed. Wuolijoen
26908: lausuntoa siitä, että torppari, jos hänen vuokrakirjaansa ei vuokra-
26909: lautakunta vahvistaisi, edelleen istuisi siinä. Tämä kohta tuntui
26910: minusta sellaiselta, etten luule Suomessa olevan monta niin hullua
26911: torpparia, - - - - -
26912: 
26913:    Puhemies: Kaksi minuuttia on kulunut.                    Ehkä puhuja
26914: tekee hyvin ja jatkaa lavalta. - -
26915: 
26916:     Ed. Rannikko: että kun on hänelle selvästi selitetty vieraitten hen-
26917: kilöitten mielipide, että ne ehdot, jotka hänen täytettävikseen ovat
26918: asetetut, ovat hänelle epäedulliset, vieläpä kokonaan kohtuuttomat,
26919: vielä jäisi sinne asumaan. Se on melkein samaa, kuin jos henkilö
26920: yhä vaan istuisi rakennuksessa, joka palaa, vaikka hänelle sanotaan,
26921: että sinä palat siinä mukana. Tuollainen väite on minusta melkein
26922: yhtäarvoinen. Sentähden pyydän min:l., että Suuren Valiokunnan
26923: jäsenet, vasemmistolaisetkin, paremmin tutustuisivat lakiehdotuk-
26924: seen, silloin kun he tulevat Suuressa V aliakunnassa tekemään väit-
26925: teitä sen suhteen, ettei tällaisia ontuvia väärinkäsityksiä syntyisi,
26926: joita ne ovat olleet, jotka tähän asti on tätä lakiehdotusta vastaan
26927:  lausuttu.
26928:                             Maanvuokralaki.                         571
26929: 
26930:     Ed. Wuolijoki, Sulo:         Ed. Paasikivelle tahdon huomauttaa
26931: ensiksikin, ettei ollut mikään pakko panna epävirallisesti valiokun-
26932: taan tullutta arm. esitystä käsittelyn pohjaksi, ja jos pantiinkin,
26933: niin ei ollut pakko ottaa muuta kuin torpan, lampuotitilan ja mäki-
26934: tupa-alueen vuokrausta koskevat osat. Toiseksi pyydän lukea
26935: valiokunnan mietinnön sivulta 3 ne syyt, joiden vuoksi valiokunta
26936: on jättänyt riidanalaiset kohdat pois: •>Mutta kun mainitun Valio-
26937: kunnan itsenäistilojen vuokrausta koskevaa ehdotusta vastaan on
26938: tehty lakiteknilliseltä kannalta muistutuksia ja kun tällaista vuokra-
26939: usta koskeva lainsäädäntö, joka Valiokunnan käsityksen mukaan ei
26940: ole aivan kiireellisten korjausten tarpeessa, asiallisestikin mahdolli-
26941: sesti voisi kaivata joitakin muutoksia, eikä Valiokunta ole katsonut
26942: voivansa käyttää tähän kysymykseen niin paljon aikaa, kuin sen
26943: selvittämiseksi välttämätöntä olisi, niin on Valiokunta j. n. e.•> Nyt
26944: ei valiokunnalla ollut niin paljon aikaa, mutta viime vuonna, kun se
26945: oli uutta työtä, valiokunnalla oli siis niin paljon aikaa. Muuhun
26946: johtopäätökseen ei tässä voi tulla.
26947:     Ed. Rannikon puheenvuoroon en tahdo vastata, huomautan vaan,
26948: että hän on se torppari, jonka ehdotuksesta huononnettiin lain taak-
26949: sepäin vaikuttava, korvausta koskeva kohta.
26950: 
26951:     Ed. Paasikivi:        Oli pakko panna arm. esitys käsittelyn
26952: pohjaksi viime valtiopäivillä sen vuoksi, että laki vuokralain taakse-
26953: päin vaikuttavasta voimasta on perustuslain luonnetta ja senvuoksi
26954: sitä ei ollut mahdollista käsitellä eduskuntaesityksen pohjalla, vaan
26955: sitä piti käsitellä arm. esityksen pohjalla. (Sulo Wuolijoki: Eri asia!)
26956: Se ei ollut ollenkaan eri asia, ne asiat kuuluvat yhteen.
26957:     Mitä tulee siihen, että valiokunta tunnustaa, että lakiteknillisessä
26958: suhteessa on tehty muistutuksia viime valtiopäivien Maatalous-
26959: valiokunnan mietinnön itsenäistiloja koskevaa osastoa vastaan ja
26960: että muitakin muutoksia sanottu osasto kaipaa ja että valiokun-
26961: nalla ei ollut aikaa näiden seikkojen käsittelyyn, niin se johtuu juuri
26962: siitä, että viime valtiopäivillä käytettiin niin kovin pikkusen aikaa
26963: toisen osaston valmisteluun, niin ettei saatu sitä järjestykseen.
26964: Sen vuoksi se jäi puutteelliseksi ja onkin nyt jätetty pois. Siihen
26965: käytettiin vain kaksi päivää - tai 2 I/2, mitä lienee ollut -, siitä
26966: juuri riippuu, että se tuli epätäydelliseksi ja puutteelliseksi.
26967: 
26968:     Ed. Gebhard, Hannes:            Minä en voi edellyttää, että
26969: ·edustaja, kansakoulunopettaja Järvinen ei olisi kyennyt lukemaan
26970: sisältä sitä vastalausetta, josta hän täällä puhui, eikä kyennyt kä-
26971: sittämään, mitä hän luki. Sen vuoksi en voi muuta arvella kuin että
26972: hän aivan vastoin parempaa tietoaan väitti, että tuossa vastalau-
26973: 572                   Istunto 3 p. huhtikuuta I9Q8.
26974: 
26975: 
26976: seessa olisi ehdotettu, että työpäivä tulisi rajattomaksi. Siinä ehdo-
26977: tetaan päinvastoin, että kysymys työpäivän pituudesta annettaisiin
26978: vuokralautakunnan määrättäväksi paikkakunnallisten olosuhteitten
26979: ja vuodenaikojen mukaan. Se tehtiin siitä syystä, että me arvelimme,
26980: että sillä tavalla tämä kysymys tulisi kaikkein paraiten myöskin
26981: torpparien etujen mukaan määrättäväksi, ja m. m. myöskin siitä
26982: syystä, että, kun ei voitu ajatellakaan että tähän lakiin otettaisiin
26983: lyhempi työpäivä kuin mitä siihen tuli, vastalauseessa tehdyn ehdo-
26984: tuksen kautta tehtäisiin mahdolliseksi työpäivän lyhentäminen
26985: I I tunnista alaspäin. Nythän on jo hyvin monella tilalla ra-tuntinen
26986: työpäivä, mutta tuo kehitys lyhentämiseen päin minun vakaumuk-
26987: seni mukaan tulee ehkäistyksi semmoisen lain kautta, jota täällä
26988: nyt puolustetaan.
26989: 
26990:     Ed. Rannikko:      Minä vaan pyydän ed. Wuolijoelle lausua
26991: muutamia sanoja sen johdosta, kun hän väitti täällä, että minun esi-
26992: tykseni kautta on tämän takaperin vaikuttavan lain r § 3 momentti
26993: huonontunut. Tämä väite tähtää siihen, etteivät toiset edustajat
26994: saisi tuoda omaa vakaumustaan esiin. Minun vakaumukseni on, että
26995: ehdottamani muodostus on Suomen torppareille edullisin ja perristuu
26996: myöskin suomalaisen puolueen ohjelmaan. Nähdäkseni on se myös
26997: ainoa mahdollinen, joka voi saada Eduskunnan hyväksymisen.
26998: 
26999:     Ed. Hokkanen:          Minä en suinkaan puhu harjoittaakseni
27000: jotain puolueagitatsioonia. Sellainen on mielestäni liian myöhäistä
27001: jo. Sillä siitä on jo pitkät ajat huolehtinut nykyinen maanvuokralaki
27002: ja nykyisen lain edellinen maanvuokralaki torpparihäätöjen kautta.
27003: Ne ovat jo puolueagitatsioonia harjoittaneet niin varhain, että nyt
27004: on aiheutunut uuden maanvuokralain tekeminen. Nyt on jo myö-
27005: häistä puolueagitatsioonia tässä harjoittaa.
27006:     Olen suuresti mielissäni siitä, että nyt ed. Kairamokin ja ehki,i
27007: koko keskusta hyvällä halulla tahtovat riennättää tämän lain val-
27008: mistamista. Sen minä hyväksyn. Mutta minä myöskin toivon, että
27009: ed. Kairamo on siinä minun kanssani yhtä mieltä, että tämä laki
27010: tulisi olemaan sellainen, että se olisi maanvuokraajalle hyödyksi ja
27011: eduksi ja vastaisi tarkoitustansa.
27012:     Ed. Rannikolle saan lausua, että hän oli ensimäinen mies ehdotta-
27013: maan valiokunnassa työaikaa sellaiseksi, ettei siinä olisi ollut min-
27014: käänlaista rajoitusta. Mutta minä en olisi voinut uskoa torpparin
27015: puolelta sellaista ehdotusta.
27016: 
27017:       Puhemies:      Kaksi minuuttia on kulunut.
27018: 
27019:       Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
27020:                         Margariinikysymys.                        573
27021: 
27022:     b) Ehdotus laiksi, jolla muutetaan kiinnitystä kiinteään omaisuu-
27023: teen koskevan asetuksen 22 §, semmoisena kuin se on joulukuun 3
27024: päivänä r895 annetussa asetuksessa,
27025:     c) Ehdotus laiksi, jolla mnutetaan muutamia 3 päivänä joulukuuta
27026: r895 annetun ·ulosottolain pykäliä, sekä
27027:     d) Ehdotus laiksi - - - - - annetun, torpan, lampuotitilan
27028: ja mäkitupa-alueen vuokrausta koskevan lain soveltamisesta aikaisem-
27029: min syntyneisiin vuokrastthteisiin
27030:    eivät anna aihetta keskusteluun.
27031:    Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely julistetaan päättyneeksi
27032: ja asia lähetetään Suureen Valiokuntaan.
27033: 
27034: 
27035: 
27036:                       M.argariinikysymys.
27037:     Esitetään Talousvaliokunnan mietintö N:o 2 Eduskunnassa
27038: tehdyn esityksen johdosta laiksi margariinin valmistuksesta ja myyn-
27039: nistä sekä maahan tuonnista.
27040:    Mietinnöstä otetaan ensimmäisen käsittelyn alaiseksi:
27041:     Ehdotus laiksi margariinin fa margariinijuuston valmistuksesta
27042: ja kaupasta.
27043:    Keskustelu:
27044:     Ed. af Ursin: Siinä komitean mietinnössä, jonka Keisarilli-
27045: nen Majesteetti asetti tätä kysymystä varten ja joka antoi lausun-
27046: tonsa v. 1903, löytyy sivulla 19 eräs lause: •>Kokemus suurista si-
27047: vistysmaista osoittaa, että suuri yleisö ja erittäin työväen luokka
27048: voinhinnan noustua johonkin rajoitettuun määrään lakkaa käyttä-
27049: mästä viimemainittua tavaraa ja alkaa sen sijasta käyttää
27050: margariinia•>. Tämä on aivan oikein ja aivan luonnollista. kun mar-
27051: gariinin hinta on keskimäärin noin kolmasosa voin hinnasta ja mar-
27052: gariinin ravintoarvo on ylipäänsä yhtä hyvä kuin voin. Saksan
27053: etevimmän sosialistisen aikakauslehden vastaava toimittaja, joka on
27054: julkaissu~ erään arvossa pidetyn esityksen työväen elanto-oloista
27055: ja ravintoaineista, sanoo, että •>margariinin ravintoarvo ei ole voin
27056: ravintoarvoa alhaisempi, ainoastaan maku ei ole yhtä miellyttävä~.
27057: On sen takia hieman kummallista, että työväen piireissä vieläkin
27058: löytyy monta vastustajaa margariinille. Tätä hyvää ravintoainetta
27059: vastustetaan muka sillä syyllä, että työnantajat varsinkin maalla
27060: tulisivat antamaan työntekijöille huonompaa rasva-ainetta marga-
27061: riinin kautta kuin voin. Mutta ei se tässä suhteessa auta asiaa, että
27062: margariinia vastustetaan. Kun Saksassa ei ollut margariinia käy-
27063: 574                 Istunto 3 p. huhtikuuta 1<)08.
27064: 
27065: 
27066: tettävissä, niin työnantajat sen itäosissa, nuo suuret maajunkkarit,
27067: syöttivät työväelleen huonoa galitsialaista voita, niin huonoa, että
27068: sitä ylipäänsä käytetään ainoastaan kärryjen voiteeksi, ja tietysti
27069: paljoa huonompaa kuin tavallinen margariini on.
27070:      Pelätään myös, että margariiniin voitaisiin sekottaa kaiken-
27071: moisia vahingollisia aineita. Minä en ymmärrä, miksi tätä pelätään
27072: juuri margariinin suhteen. Sitä voi pelätä yhtä suuressa määrässä
27073: makkarain ja monen muun ravintoaineen suhteen, jos ei tarkastus
27074: ole kyllin hyvä. Sitä voi pelätä voinkin suhteen. Kun minä olin
27075: Berlinissä, niin saatiin eräs voinvalmistaja kiinni siitä, että hän saa-
27076: dakseen voin kyllin keltaiseksi käytti erästä nestettä, joka erittyy
27077: ihmisruumiista.
27078:     Minä en voi muuta kuin ilolla tervehtiä tätä valiokunnan mietin-
27079: töä margariinin valmistamisesta. Mutta en kuitenkaan mietintöä
27080: aivan semmoisenaan. Minun täytyy nim. yhtyä siihen ajatukseen,
27081: joka on lausuttu vastalauseessa, ajatukseen siitä, että margariinin
27082: valmistus olisi tehtävä valtion monopooliksi. On sanottu hyvin
27083: monasti, ja tässä mietinnössäkin myös, että olisi ikäänkuin pääasia
27084: margariinin valmistuksen aikaansaamiseksi meillä, että työkansa
27085: silloin saisi hyvää ravintoainetta. Minäkin olen samaa mieltä, mutta
27086: uskallan väittää, että suuri joukko niitä, jotka näin sanovat, eivät
27087: tarkoita työkansan varustamista hyvällä ja halvalla rasva-aineella,
27088: vaan tarkoitetaan sillä sitä, että kapitalistit saisivat taas yhden
27089: uuden tuotantoalueen valtaansa. Viime vuosisadan alussa kävivät
27090: vapaamieliset tehtailijat Englannissa kovaa sotaa viljatulleja vastaan,
27091: muka siten saadakseen leivän halvemmaksi työkansalle, mutta on
27092: huomattu, että tarkoitus ei ollutkaan mikään muu kuin se, että he
27093: siten saisivat korjatuksi omiin taskuihinsa sen hyödyn, mikä tällä
27094: tavoin syntyi työväelle. Vanhoilliset vastasivatkin tähän sillä, että
27095: he rupesivat ajamaan - tietysti myös työväen hyväksi - ro-tun-
27096: tista työpäivää ja molemmat asiat menivät läpi, mutta me tiedämme,
27097: että jälkimmäinen toimenpide johtui ainoastaan jonkunlaisesta
27098: kostontuumasta. Ne, jotka nyt todellisesti tahtovat, että työkansa
27099: saisi hyvän ja halvan rasva-aineen, eivät tarkoita, että voitto tästä
27100: menisi herrojen kapitalistien taskuun. Valtio meillä tarvitsee epäile-
27101: mättä tulolähteitä lisää työkansan tilan kohottamiseksi ja sen
27102: takia minun täytyy kannattaa sitä ajatusta, että margariinin val-
27103: mistus tehtäisiin valtion monopooliksi. Semmoisia monopooleja
27104: on paljonkin muissa valtioissa; ei tarvitse huomauttaa muista kuin
27105: Itävallan tupakkamonopoolista, jommoinen tupakkamonopooli muu-
27106: ten on täällä meilläkin kysymyksessä.
27107:     Mutta minä myönnän, että tästä margariinin valmistuksesta,
27108: huolimatta vastaväitteistä, voi ehkä koitua jonkunlaista vaaraa
27109: voinviennillemme, ja sen takia pyytäisin, kun asia menee Suureen
27110: Valiokuntaan, että otettaisiin harkittavaksi, eikö voitaisi antaa
27111:                          Margariinikysymys.                         575
27112: 
27113: senaatille valta kieltää margariinin maastavienti siinä tapauksessa,
27114: että se tekee haittaa voinviennille; tämä tietysti siinä tapauksessa,
27115: että margariinin valmistusta ei tehdä valtion monopooliksi. Sem-
27116: moinen valtuus on Tanskan uudessa margariinilaissa vuodelta 1907.
27117: Siellä on nim. voimassa: Landbrugministeren kan forbyda Udförsel
27118: og Transitering af Margarine her fra Landet, hvis han finder det
27119: nödvendigt af Hensyn til smörudförseln.
27120:     Koska minulla on puheenvuoro, niin pyytäisin vielä saada mie-
27121: tittäväksi esittää, voisiko ehkä voinprosentin määrätä IO:ksi, niin
27122: kuin tässä Tanskan uudessa laissa myöskin on, eikä enää rs:ksi,
27123: kuten edellisessä laissa. Silloin tietysti tulee margariinikin halvem-
27124: maksi ja voisihan sitä myös tällöin vielä helpommin erottaa tavalli-
27125: sesta voista.
27126:     Pyydän saada sulkea nämä huomautukset Suuren Valiokunnan
27127: mietittäväksi, kun asia nyt sinne menee.
27128: 
27129:     Ed. Komu: Ei voi kieltää, että kysymys monelle muistuttaa
27130: katoaikaa, jolloin on pakko tuumia, mitä voitaisiin käyttää hätä-
27131: ravintona; kysyn1ystä on niin paljon puolustettu varattomien puut-
27132: teiden kannalta.      Erittäinkin margariinikomitea mietinnössään
27133: vetoaa, mitenkä vähävarainen väestö tarvitsee helpompaa ravinto-
27134: ainetta. Kun ei voida tai tahdota tätä alituista katoaikaa kokonaan
27135: poistaa, niin täytynee hyväksyä, mikä näyttää edes sitä lieventävän,
27136: ja että margariinia jossakin määrin voi käyttää tarkoitukseen, saanee
27137: päättää asiantuntijain lausunnoista. Kun kuitenkin niissä maissa,
27138: missä margariinia tähän asti on valmistettu, on huomattu suurta
27139: väärinkäyttöä, olisi valmistus koetettava saada mahdollisimman
27140: hyvän tarkastuksen alaiseksi alusta alkaen. Ja juuri siihen nähden
27141: on minunkin mielestäni parasta, että margariinin valmistus tulee
27142: valtion monopooliksi. Toivoisin siis, että Suuri Valiokunta kään-
27143: täisi tähän seikkaan mahdollisimman paljon huomiota.
27144: 
27145:     Ed. Wuorimaa: Kun täällä on kannatettu vastalausetta,
27146: joka tarkoittaa margariininvalmistuksen saattamista valtion mono-
27147: pooliksi, niin pyydän sen johdosta lausua muutamia sanoja.
27148:     Saatamrochan kyllä ajatella, että margariinin valmistus tulisi
27149: valtion monopooliksi. Mutta meidän täytyy myös silloin tehdä
27150: itsellemme selväksi, mitä hyötyä siitä olisi. Me tiedämme, että mar-
27151: gariinin raaka-aineesta suurin osa tuodaan ulkomailta. Siellä raaka-
27152: aineiden valmistus ei ole valtion monopooli vaan yksityisten huos-
27153: tassa; ei siis täälläkään raaka-aineitten hankinta voisi tulla valtion
27154: monopooliksi, sillä vastalauseentekijät yhtä vähän kuin ed. af Ursin
27155: voivat laatia lakia, joka pakottaa ulkomaiden oleomargariini- ja
27156: kokosrasvatehtaita valtion monopoolin alaiseksi. Mutta mon,opooli
27157: vaikuttaisi täällä sen, että juuri työväestö, josta ed. af Ursin tahtoo
27158:                      Istunto 3 p. huhtikuuta H)08.
27159: 
27160: 
27161: niin lämmintä huolta pitää, tulisi maksamaan paljon enemmän
27162: margariinista kuin jos sen valmistus on vapaan kilpailun alainen.
27163:     Se ei suinkaan ole hyvä, että sitä väestöä, jolla on vähimmän
27164: varoja, verotetaan tällä tavalla. Tuo ehdotus valtion monopoolista
27165: vie todellisuudessa köyhän kansan suoranaiseen verottamiseen.
27166: Koko tuo puhe on samanlaisia suuria sanoja, jotka eivät maailmaa
27167: halkaise, joita me olemme tottuneet kuulemaan täällä useimpain
27168: sosialistipäällikköjen suusta, mutta jotka toteutettuina elämässä
27169: vaikuttavat, että juuri köyhä kansa tulee enimmän riistetyksi.
27170:     Me voisimme myöskin sitten vaatia samalla syyllä, että makkara-
27171: tehtaat, jotka ed. af Ursin otti esimerkiksi, tehtäisiin valtion mono-
27172: pooliksi, ja me voisimme vaatia, että myöskin vointeko tehtäisiin
27173: valtion monopooliksi, ja vihdoin, että lehmien lypsäminenkin teh-
27174: täisiin valtion monopooliksi. Niin me saisimme koko suuren liudan
27175: virkamiehiä, jotka köyhä kansa siis tulisi kustantamaan, sillä mitä
27176: enemmän virkamiehiä, sitä enemmän ne tulevat maksamaan. Val-
27177: tion rautateistä on jo kyllä esimerkkejä kuinka äärettömän kalliiksi
27178: kaikki toiminta siellä tulee, kalliimmaksi kuin yksityisissä tehtaissa,
27179: sentähden että siellä tarvitaan niin suuri määrä valtion virkamiehiä
27180: ylläpitää ja elättää ja sentähden, ettei siellä oteta huomioon säästä-
27181: väisyyden periaatteita, joita yksityisten täytyy noudattaa. Tästä
27182: me huomaamme, että valtion monopooli tällä tavalla ei sovellu,
27183: vaan että se tulee rasittamaan ennen kaikkea köyhää kansaa ja yli-
27184: päänsä kaikkia, jotka tulevat margariinia nauttimaan.
27185: 
27186:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
27187:    Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely on päättynyt ja asia
27188: lähetetään Suureen Valiokuntaan.
27189: 
27190: 
27191: 
27192:                  Ulkomailla solmitut avioliitot.
27193:    Esitetään:
27194:    Lakivaliokunnan mietintö N:o 4 eduskuntaesityksen ja anomus-
27195: ehdotuksen johdosta, jotka koskevat Suomenmaan ulkopuolella
27196: solmittufen avioliittofen pätevyyttä.
27197:     Mietinnöstä otetaan ensimmäisen käsittelyn alaiseksi siinä oleva
27198: lakiehdotus vastamainitusta asiasta.
27199:     Kun puheenvuoroa ei pyydetä, julistetaan lakiehdotuksen ensim-
27200: mäinen käsittely päättyneeksi ja asia lähetetään Suureen Valio-
27201: kuntaan.
27202:         Anomusehdotus margariinikysymyksen ratkaisemisesta.          577
27203: 
27204:       Ainoaan käsittelyyn esitetään:
27205:       Anomusehdotus margariinikysymyksen mahdollisimman pikaisesta
27206: :1 atkaisemisesta.
27207:       Asiakirjat: Talousvaliokunnan mietintö n:o 3; ed. v. Alfthanin
27208: anomusehdotus n:o 24.
27209: 
27210:    Keskustelu.
27211:      Ed. Runeberg: Detta ärende borde väl hordläggas, till dess
27212: frågan om motionsförslaget i samma sak blifvit afgjord. · Förrän
27213: frågan om motionsförslaget tilllag om margarintilh·erkningen blifvit
27214: slutligt afgjord, kan svårligen frågan om petitionsförslaget föranleda
27215: till åtgärd eller afgöras. J ag föreslår därför, att detta ärende skulle
27216: hordläggas, tills motionsförslaget om margarinet blifvit slutbe-
27217: handladt.
27218: 
27219:     Puhemies: Mietintöä tietysti ei voi enää panna pöydälle,
27220: koska se jo kahdesti on ollut pöydällä, vaan täytyy tehdyn ehdo-
27221: tuksen tarkoittaa, että asian päättäminen jätetään riippumaan
27222: siitä, mitä Eduskunta päättää eduskuntaesitystä koskevassa asiassa.
27223: 
27224:      Ed. v. lllfthan: J ag kan i så måtto biträda hr Runebergs
27225: mening, att ett slutligt afgörande af det ena ärendet icke gärna kan
27226: komma i fråga utom i sammanhang med det andra. Men då jag för
27227: min del hade för afsikt att föreslå en återremiss till ekonomiutskottet,
27228: skulle jag be att få i korthet redogöra för orsaken därtill. Det synes
27229: mig, att det från ekonomiutskottet återkomna ärendet dock borde
27230: slutbehandlas i sammanhang med det andra af ekonomiutskottets
27231: betänkanden. Saken är den, att, medan i motionsbetänkandet, som
27232: jag är mycket tacksam för, hufvudfrågan angående tillverkning af
27233: och handelmed margarin blifvit lyckligt löst, så har däremot så vik-
27234: tiga omständigheter som tullen på margarin endast blifvit i förbi-
27235: gående berörd i sista delen af motiveringen. Nu är emellertid tullen
27236: mycket hög eller 47 mark från Ryssland, 97 mark för hundra kilo-
27237: gram från utlandet, således inemot I mark per kilo. Om nu här i
27238: landet skulle tillåtas margarintillverkning med bibehållande af så
27239: enorma tullsatser, så skulle vi komma till sådana missförhållanden,
27240: som råda beträffande sockret. Och då hela ändamålet, hela
27241: iden med margarintillverkningen är den att skaffa billiga fett-
27242: ämnen åt folket, så vi icke bibehålla sådana tullsatser, som
27243: göra hela målets uppnående illusoriskt. Jag skulle denna gång vilja,
27244:  utan att inlåta mig vidlyftigt i saken, föreslå, att betänkandet skulle
27245:  återremitteras till ekonomiutskottet för att omredigeras i sådant
27246:  syfte, som följande förslag till kläm innebär, eller att regeringen
27247:  ville taga under ompröfning i hvad mån en nedsättning eller ett
27248:                                                                 37
27249:                       Istunto 3 p. huhtikuuta 1908.
27250: 
27251: 
27252: bortfallande af tullafgifterna för margarin och margarinost kunde
27253: komma ifråga.
27254: 
27255:     Ed. Neovius, ll..: J ag ber att få understöda frih. v. Alfthans
27256: förslag.
27257: 
27258:     Ed. Söderholm:       Jag ber att få förena mig med hr Neovius.
27259:     Puhemies: Valiokunnan mietintöä vastaan on tehty kaksi
27260: muutosehdotusta. Ed. Runeberg on ehdottanut, että asian ratkai-
27261: seminen jätettäisiin riippumaan siksi, kuin eduskuntaesitys samasta
27262: asiasta tulisi käsitellyksi ja päätetyksi; mutta tätä ehdotusta ei ole
27263: kukaan kannattanut, joten sitä ei voida äänestyttää.
27264:     Vapaaherra von Alfthan on, toisten kannattamana, ehdottanut
27265: että mietintö lykättäisiin takaisin Talousvaliokuntaan, muutetta-
27266: vaksi siten, että ponnessa kehotettaisiin hallitusta ottamaan har-
27267: kittavakseen, missä määrin tullimaksua margariinivoista ja marga-
27268: riinijuustosta voitaisiin alentaa tahi ehkä kokonaan poistaa.
27269: 
27270:     Hyväksytään vastattavaksi seuraava äänestysesitys:
27271:     Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön, äänestää jaa; jos ei voit-
27272: taa, on ed. v. Alfthanin tekemä ehdotus hyväksytty.
27273:     Äänestyksessä ovat jaa-äänet voitolla, joten mietintö on hyväk-
27274: sytty.
27275: 
27276: 
27277:    Ehdotus Eduskunnan työjärjestyksen muuttamiseksi.
27278:    Asiakirja: Puhemiesneuvoston asiaa koskeva ehdotus.
27279: 
27280:     Puhemies: Tämän yhteydessä pyydän ensinnä ilmoittaa,
27281: että kolmannessa pykälässä on muutamia painovirheitä kursiveera-
27282: tuissa ponsissa. Toisen ponnen ensimäisellä rivillä sana >>niihim
27283: pitää olla >>siihen>>. Kolmannessa kursiveeratussa ponnessa taas
27284: pitää sana >>pikakirjoituskanslian>> olla >>pikakirjoituskansliaan>> sekä
27285: ponnen viimeisellä rivillä »ruotsalaisen>> pitää olla >>ruotsalaiseen»
27286: ja >>kansliaosaston>> pitää olla >>kansliaosastoon.>>
27287:     Muuten vielä pyytäisin ilmoittaa, että tässä kolmannessa pykä-
27288: lässä olevat muutosehdotukset ovat aiheutuneet siitä tehtävästä,
27289: minkä Eduskunta tässä taannoin antoi Kansliatoirnikunnalle, kun
27290: nimittäin Kansliatoimikunnan harkittavaksi jätettiin pikakirjoitus-
27291: kanslian vakinaisemmalle kannalle asettaminen. Tämän tehtävän
27292: on Kansliatoimikunta suorittanut ja samalla myöskin katsonut
27293: asiakseen käsitellä kysymystä muutamien muittenkin Eduskunnan
27294: virkailijain vakinaisemmalle kannalle asettamisesta. Asiasta on
27295:           Ehdotus Eduskunnan työjärjestyksen muuttamiseksi.          579
27296: 
27297: 
27298: Kansliatoimikunta      laatinut lausunnon, jonka pyydän että
27299: sihteeri tässä esittää. Tämän lausuntonsa on Kansliatoimikunta
27300: myös antanut Puhemiesneuvostolle tiedoksi ja sen mukaan on Puhe-
27301: miesneuvosto laatinut kolmannessa pykälässä olevat muutokset.
27302:     Vielä olisi ilmoitettava, että kun Eduskunta joku aika sitten
27303: antoi Puhemiesneuvostolle toimeksi ehdottaa muutoksia pykälään38,
27304: Puhemiesneuvosto nyt on tuon tehtävän suorittanut ja tuloksena
27305: on se uusi asu, minkä Puhemiesneuvosto ehdottaa 38 pykälälle.
27306: 
27307:    Sihteeri lukee seuraavan Kansliatoimikunnan kirjelmän.
27308: 
27309:                   S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
27310: 
27311:     Esiteltäessä Suomen Pikakirjoittajayhdistykseltä ja Föreningen
27312: Gabelsberger nimiseltä yhdistykseltä saapuneet, Eduskunnalle oso-
27313: tetut kirjelmät viime kuluneen helmikuun 10 päivältä, joissa ehdote-
27314: taan että pikakirjoitustyö Eduskunnassa asetettaisiin uudelle kan-
27315: nalle, päätti Eduskunta saman kuun 17 päivänä lähettää asian Kans-
27316: liatoimikunnan ja Valtiovarainvaliokunnan valmisteltavaksi siten,
27317: että Kansliatoimikunnan tulisi antaa lausunto itse ehdotetusta jär-
27318: jestelmästä ja kanslian muodostamisesta sekä Valtiovarainvaliokun-
27319: nan asian rahallisesta· puolesta.
27320:     Tämän johdosta Kansliatoimikunta kunnioittaen esittää seuraa-
27321: vaa:
27322:     Molemmat pikakirjoitusyhdistykset toivovat, että valtiopäivillä
27323: toimivain pikakirjoittajien asema vakiinnutettaisiin; ja Suomen
27324: Pikakirjoittajayhdistys siinä tarkoituksessa ehdottaa, että pika-
27325: kirjoittajia varten perustettaisiin vakinaiset virat, joitten haltijoilla
27326: olisi vuosipalkka ja vanhojen päivien varaksi eläke.
27327:      Kansliatoimikunta kuitenkin epäilee, olisiko täten ehdotettu
27328: järjestelmä -asiallisesti edullisin valtiopäiväin pikakirjoitustyön ter-
27329: veelle kehitykselle. Kaikissa tapauksissa meiltä vielä toistaiseksi
27330: puuttuu riittävää kokemusta siitä, mitä pitempiaikaisten pikakir-
27331: joittaja-virkojen asettaminen tulisi vaikuttamaan; puhumattakaan
27332: siitä, että yllä esitetyn järjestelmän toteuttaminen vaatisi erityistä
27333: lainsäädäntöä. Kansliatoimikunta sen vuoksi ei voi puoltaa Suomen
27334: Pikakirjoittajayhdistyksen kerrottua ehdotusta.
27335:     Mutta Kansliatoimikunta myöntää. että pikakirjoittajaolot val-
27336: tiopäivillä kaipaavat korjausta. Kansliatoimikunnan mielestä Edus-
27337: kunnan nykyisen pikakirjoitusjärjestelmän suurin vika on siinä,
27338: että pikakirjoitusyhdistykset välittävät pikakirjoitustyön Edus-
27339: kunnalle ja että pikakirjoittajain asettaminen siten kokonaan on
27340: pikakirjoitusyhdistyksestä riippuva. Kansliatoimikunta puolestaan
27341: katsoo, että Eduskunnan itse tulisi määrätä, miten pikakirjoitus-
27342: kanslia on järjestettävä ja montako pikflkirioittajaa siihen otetaan
27343: s8o                   Istunto 3 p. huhtikuuta I<)08.
27344: 
27345: 
27346: sekä jättää Kansliatoimikunnalle pikakirjoittajapaikkain täyttä-
27347: minen. Tämän kautta Eduskunta tulisi riippumattomaksi pika-
27348: kirjoittajayhdistyksistä ja sen ohessa voitaisiin myös pikakirjoitus-
27349: kanslia saattaa jonkun verran vakinaisemmalle kannalle siten, että
27350: sen virkailijat tahi ainakin osa niistä otettaisiin pitemmäksi ajaksi
27351: kuin yksiä valtiopäiviä varten. Kansliatoimikunta on nimittäin
27352: sitä mieltä, että Eduskunnalla on oikeus asettaa tämänlaatuisia
27353: virkailijoita määräajaksi, jonka voi ulottaa ainakin vaalikaudeksi,
27354: jos kohta toiselta puolen tuntuu luonnolliselta, että yksien vaalien
27355: kautta määrätyt edustajat eivät pyri Eduskunnan sisäisiä asioita
27356: pysyväisesti järjestämään omaa toimikauttaan pitemmälle. Tämän
27357: mukaisesti voitaisiin siis pikakirjoituskanslian tärkeimmät virkailijat,
27358: nimittäin päälliköt ja alipäälliköt ja ehkä myös muutamat vanhem-
27359: mat pikakirjoittajat, ottaa virkoihinsa kunkin kolmivuotiskauden
27360: alussa koko vaalikaudeksi. Sitä vastoin nuoremmat pikakirjoittajat,
27361: tarpeellisen kilpailun ylläpitämistä varten, parhaiten määrättäisiin
27362: jokaisten valtiopäiväin alussa istuntokaudeksi kerrallaan. Pika-
27363: kirjoittajain päällikön ja alipäällikön virkojen vakiinnuttamisesta
27364: yllä mainitussa suhteessa olisi sekin etu, että niihin sen kautta voi-
27365: taisiin kiinnittää etevämpiä pikakirjoittajia, ja että~niiden haltijoille
27366: silloin voitaisiin asettaa tehtäväksi huolehtiminen siitä, että alem-
27367: piin pikakirjoittajavirkoihin tarvittaessa olisi saatavissa riittävästi
27368: hakijoita.
27369:     Samalla kun Kansliatoimikunnalla on ollut käsiteltävänä pika-
27370: kirjoitustyön järjestäminen, on Kansliatoimikunta katsonut asiak-
27371: seen ottaa harkittavaksi Eduskunnan virkailijain aseman yleensä.
27372:     Näistä sihteeri epäilemättä on tärkein. Kun Eduskunta on
27373: koolla ainoastaan kolme kuukautta vuodessa, ja sihteerin toimeen
27374: vaaditaan suuria edellytyksiä, on yleensä vaikea löytää kelvollisia
27375: miehiä, jotka muista toimistaan voisivat vähäksi aikaa päästä irti
27376: ja antautua Eduskunnan palvelukseen. Jos taas puheenalaiseen
27377: virkaan kerran on saatu pystyvä ja toimessa kokemuksen saavutta-
27378: nut mies, on ylen tärkeätä, että häntä useammilla valtiopäivillä
27379: voidaan käyttää, jotta vältettäisiin sihteerin vaihdosta syntyvää
27380: häiriötä ja epämukavuutta. Kansliatoimikunnan mielestä olisi sen
27381: vuoksi pyrittävä siihen, että sihteerinviran haltija asetettaisiin
27382: pitemmäksi ajaksi kuin istuntokaudeksi. Jos sihteeri, kuten luon-
27383: nollista olisi, valtiopäiväin päätyttyä, toimisi Toimitusvaliokunnan
27384: sihteerinä, ja jos hänen tehtäväkseen sen ohessa annettaisiin sattu-
27385: vien kanslia- ja painatustöiden hoitaminen sekä kirjaston- ja talouden-
27386: hoitajan toiminnan valvominen, olisikin sihteerinä työtä valtiopäi-
27387: väin väliaikoinakin. Kun kuitenkin on ilmennyt eri mielipiteitä
27388: siitä, salliiko V. J:n 23 §sihteeriä yhdellä kertaa otettavaksi useampia
27389: valtiopäiviä varten, niin, ja myös sihteerin viran tärkeyteen nähden,
27390:           Ehdotus Eduskunnan työjärjestyksen muuttamiseksi.        581
27391: 
27392: 
27393: Kansliatoimikunta ehdottaa, että sihteeri asetettaisiin seuraavien
27394: valtiopäiväin alkuun asti, eli asiallisesti siis koko vuodeksi.
27395:      Kirjastonhoitajan toimi on senlaatuinen, että se sopivimmin
27396: olisi saatava täysin vakinaiseksi viraksi. Kun tällä kertaa alotetta
27397: ei kuitenkaan ole lainsäädäntötoimeen, jota viran vakinaiseksi teke-
27398: minen edellyttäisi, on Kansliatoimikunnan mielestä nyt tyydyttävä
27399: siihen, että kirjastonhoitajan virka täytetään toistaiseksi ja varataan
27400: irtisanomisoikeus molemmin puolin.
27401:     Taloudenhoitaja, joka samaten kuin kirjastonhoitaja toimii val-
27402: tiopäiväin väliaikoinakin, voitaisiin niinikään sopivimmin ottaa
27403: toistaiseksi, varaten irtisanomisoikeus molemmin puolin.
27404:     Mitä lopuksi notarin ja kanslistin virkoihin tulee, jotka ovat hel-
27405: ponlaisia virkoja ja joihin verrattain nuoria henkilöitä pyrkii, eivät
27406: ne Kansliatoimikunnan mielestä kaipaa vakiinnuttamista, vaan oli-
27407: sivat notari ja kanslisti, kuten tähänkin asti, otettavat istuntokau-
27408: deksi kerrallaan.
27409:     Tämän lisäksi Kansliatoimikunta vielä ilmoittaa, että koska
27410: seikkaperäisemmät määräykset Eduskunnan virkailijoista sopivim-
27411: min ovat otettavat Eduskunnan työjärjestykseen, jonka valmista-
27412: minen V. J:n 73 §:n mukaan on Puhemiesneuvoston tehtävä, Kanslia-
27413: toimikunta on Puhemiesneuvostolle tehnyt ehdotuksen T. J:n 3 ja
27414: 4 §:n muuttamisesta siihen suuntaan kuin edelläesitetyt näkökoh-
27415: dat vaativat.
27416: 
27417:                    Kansliatoimikunnan puolesta:
27418: 
27419:                          P. E. Svinhufvud.
27420: 
27421:                                                  Heikki Ritavuori.
27422: 
27423:     Kun ei yleiskeskustelua haluta, ryhdytään ehdotusta pykälit-
27424: täin käsittelemään.
27425:     §:t I - 2 hyväksytään keskustelutta.
27426:     3 §.
27427: 
27428:    Keskustelu:
27429:     Ed. von lllfthan:      Beträffande den tredje paragrafen och
27430: dess tredje kursiverade moment hade i kanslikommissionen hr S.
27431: Wuolijoki och jag en afvikande mening från kanslikommissionens
27432: öfriga medlemmar i fråga om det lämpligaste sättet att organisera
27433: stenografkansliet. Både landtdagens kanslikommission och stats-
27434: utskottet hafva haft åtskilligt besvär denna landtdag med stenograf-
27435: frågan. Enligt vårt förmenande vore det skäl, att kanslikommissio-
27436: nen såsom sådan skulle direkt antaga samtliga tjänstemän hörande
27437: 582                  Istunto 3 p. huhtikuuta I<)08.
27438: 
27439: 
27440: tili stenografkansliet, uppgöra ett förslag till lönestat, som dock
27441: hvarje år måste af statsutskottet sist och slutligen fastställas, och
27442: på sådana villkor engagera alla stenografer, att vi skulle slippa från
27443: detta köpslående med föreningarna, som varit pinsamt för båda
27444: parterna. J ag skulle tro, att det vore till alla parters belåtenhet,
27445: om den förändring, som vi föreslå i detta moment, skulle godkännas,
27446: nämligen att utöfver de nämnda personerna skulle antagas i det
27447: svenska kansliet tvenne biträdande stenografer och till det finska
27448: kansliet ro biträdande stenografer, hvilka samtliga personer skulle
27449: direkt af kanslikommissionen antagas. J ag ber att få återhämta
27450: detta af hr Vuolijoki och mig i kanslikommissionen gjorcla förslag.
27451: 
27452:     Ed. Sundblom:       Jag her att få understöda frih. von Alfthans
27453: förslag.
27454: 
27455:     Ed. Palmen: Sitten kun herra von Alfthanin ehdotus on saa-
27456: nut kannatusta, joten se tulee äänestyksen alaiseksi, lienee paikal-
27457: laan, että minä muutamalla sanalla mainitsen, mitä vaikeuksia tässä
27458: asiassa on. On tietenkin vaikeata, jos virkailijat, semmoiset kuin
27459: pikakirjoittajat, ovat sillä tavoin asetettavat että Eduskunta päättää
27460: niiden ottamisesta, Kansliakommissiooni saa määrätä, ketkä otetaan,
27461: ja lopullisesti Valtiovarainvaliokunta määrää palkat. Siitä voipi
27462: aiheutua, kun Eduskunta kerran on päättänyt niitä ottaa, että
27463: lopulta, kuten näillä valtiopäivillä, Valtiovarainvaliokunnan päätös
27464: tulee aivan tehottomaksi syystä, että ne harvat, jotka tulevat ky-
27465: symykseen, lakon uhalla kiristävät suurempia palkkoja, kuin mitä
27466: Valtiovarainvaliokunta kat.o;;oo oikeaksi. Valtiovarainvaliokunta on
27467: velvollinen pitämään huolta siitä, että ne menot, jotka valtiopäi-
27468: villä tehdään, pysyvät luonnollisten rajain sisäpuolella. Kysymys
27469: pikakirjoittajista ei ole vähäinen asia, sillä jos yksillä valtiopäivillä
27470: jo menee 30,000 tai 45,000 siihen, niin se todellakin ja tuntuu
27471: meidän oloissamme.
27472:     Toinen vertauskohta on ollut Valtiovarainvaliokunnalle tällä
27473: kertaa ratkaistava. On nähty, että pikakirjoittajain keskimääräiset
27474: palkat nousevat niin korkeiksi, että jos heille maksetaan sen mukaan
27475: kuin he vaativat, täytyy varmaankin hyvin pian korottaa kenties
27476: kuinka suuriksi kaikkien muitten virkailijain palkat, erittäinkin
27477: valiokuntain sihteerien. Kokemus on osoittanut, että tähän asti
27478: noin 8oo:lla tai goo:lla kuukaudessa on voitu saada sihteerejä, sem-
27479: moisia kuin meillä yleensä saadaan. Mutta jos sama palkka tai ehkä
27480: suurempi vaaditaan sellaisesta taidosta, niinkuin pikakirjoitustai-
27481: dosta, joka - minäkin voin omasta kokemuksesta sanoa, - on
27482: opittu 2-3 kuukaudessa ilman suurta vaivaa, niin tulee aivan suh-
27483: teettomat palkkamääräykset. Valtiovarainvaliokunta, jonka asiana
27484: on pitää silmällä, ettei valtion varoja tuhlata, on velvollinen pitä-
27485:           Ehdotus Eduskunnan työjärjestyksen muuttamiseksi.         583
27486: 
27487: 
27488: mään huolta siitä, että tässäkin kohden noudatetaan tarpeellista
27489: säästäväisyyttä.
27490:     Me olemme saavuttaneet sen, että kun vielä viime valtiopäivillä
27491: selitettiin aivan välttämättömäksi, että 5 pikakirjoittajaa istuisi
27492: täällä ruotsalaista pöytäkirjaa varten, on lopulta kaikkialta tun-
27493: nustettu, että kolmekin riittää. Mutta pääkysymys on tällä kertaa
27494: se, että jos nyt määrätään 3 ruotsalaista pikakirjoittajaa, niin ensi
27495: valtiopäiville ei siinä kohdin jää mitään määrättäväksi, ja tämä olisi
27496: vac;toin perustuslakia. Jokaiset valtiopäivät saavat itse ottaa ne
27497: virkailijat, jotka he katsovat tarpeellisiksi.
27498:     Minä en näin ollen ymmärrä muuta keinoa mahdolliseksi, kuin että
27499: ensiksikin se monopooli, joka tähän asti on ollut Pikakirjoittaja-
27500: yhdistyksellä, lakkaa, ja että toiseksi pieni kantajoukko, pieni kaa-
27501: deri pikakirjoittajia on olemassa; he saavat vastata siitä, että hanki-
27502: taan toisia. Muuten ei ole mitään mahdollisuutta pitää tätä menoa
27503: niissä rajoissa, jotka vastaavat kohtuutta.
27504:     Minä tahdon lisätä osotteeksi siitä, että on tehty hyvin paljo
27505: pikakirjoituksen hyväksi, että täällä nyt jo kolmattakymmentä
27506: vuotta on valtiopäiväin puolesta joka vuosi maksettu, jos muistoni
27507: ei petä, 2,500 markkaa vuosittain, jotta opetettaisiin pikakirjoittajia,
27508: mutta seuraus on nyt kahden vuosikymmenen tai pitemmän ajan
27509: rahamäärästä, että kun tarvitaan, niin nuoria voimia ei näy olevan,
27510: joten lakko on ollut mahdollinen. Tämä ei ole Eduskunnan ja sen
27511: Valtiovarainvaliokunnan aseman arvoista. Sentähden sula velvolli-
27512: suus on pitää silmällä, että saadaan kohtuullisilla hinnoilla mitä
27513: tarvitaan. Muita virkailijoita saadaan kohtuullisilla hinnoilla sen-
27514: tähden, ettei heillä ole mitään yhdyskuntaa, joka rupee määrää-
27515: mään ehdot. Tähän asti on tultu toimeen sopimuksella, mutta
27516: koska sopimusta ei ole käytetty sillä tavalla, kuin Eduskunta katsoo
27517: oikeaksi, täytyy tässä tehdä muutos.
27518: 
27519:     Ed. von lllfthan: Med anledning af frih. Palmens senaste
27520: andragande vill jag framhålla, att, om landtdagen engång kan i
27521: sin arbetsordning upptaga, att den anställer tre personer eller fem
27522: personer, så kan den lika gärna upptaga, att den anställer tretton
27523: personer. Antingen är det öfver hufvud omöjligt att upptaga en
27524: sådan bestämning i arbetsordningen, d. v. s. att öfver hufvud anställa
27525: tjänstemän eller också icke. Men kan man anställa tre, så kan man
27526: anställa tretton. Det är själffallet, att hvarje landtdag sist och slut-
27527: ligen besluter om sina tjänstemän. Men själfva arbetsordningen
27528: är icke gifven för en längre tid än den landtdag, som antar den, tills
27529: den af en följande landtdag eventuellt blir till större eller mindre del
27530: eller fullständigt ändrad. Hela arbetsordningen är sålunda ej dess
27531: mera värd, men har dock sin betydelse. Hvad åter beträffar kostna-
27532: derna, så blir det ej ett dugg bättre, ifall man lämnar öppen frågan
27533:                       Istunto 3 p. huhtikuuta 1908.
27534: 
27535: om aflöningarna för de biträdande stenografplatserna, men fixerar
27536: lönerna för cheferna. Det blefve samma förhållande, som vi nu hafva.
27537: Däremot, ifall man skulle fastställa bestämda lönenormer, som vore
27538: skäliga för de olika platserna, så skulle sökandena veta, hvilka löner
27539: äro afsedda, och det skulle utbilda sig ett bestämdt system, som
27540: dock naturligtvis skulle kunna vid hvarje landtdag af statsutskot-
27541: tet ändras. Det skulle då finnas någon säker bas, medan man nu
27542: sväfvar fullkomligt i luften. På statsutskottet skulle sedan ankomma
27543: att, på förslag af kanslikommissionen, uppställa sådana lönenormer,
27544: som man anser skäliga och billiga, och då skulle följande kanslikom-
27545: mission, då den skall anställa stenografer, veta hvad den har att
27546: hålla sig till, och stenograferna skulle, då de söka platserna, veta
27547: hvad som kommer i fråga. Den, som med dessa normer icke skulle
27548: åtnöjas, afstår från att söka. Antagligen skulle aflöningarna komma
27549: att ställas så, att tillräckligt antal sökande funnes. Kommer det ej
27550: tillräckligt antal, så måste det blifva fråga om förhöjningar, likasom
27551: eljes på arbetsmarknaden. J ag kan ej förstå att enligt förslaget
27552: sparsamhet skulle ernås, utan man skulle blott bibehålla den osäkerhet,
27553: de trakasserier och den tidsödande omgång, som vi i så rikligt mått
27554: fått pröfva vid denna landtdag. Genom vårt förslag åter skulle
27555: man komma till ett system, genom hvilket allt detta skulle afskaffas.
27556: 
27557:      Ed. Palmen: Vähentäen niitä vaatimuksia, joita on esitetty,
27558: on Valtiovarainvaliokunnan jaosto luullut voivansa tarkan laskun
27559: mukaan tulla siihen, että jos ro,ooo markkaa menee kuukausittain
27560: pikakirjoittajain palkkaamiseen, 8,ooo suomalaisille ja 2,ooo ruotsa-
27561: laisille, niin siinä on varsin riittävästi palkkaa myönnetty. Mutta.
27562: se on luonnollista, että, jos näillä valtiopäivillä määrätään koko tästä
27563: määrästä, kaikista palkoista, se merkitsee samaa, kuin että nimi-
27564: tetään virkailijat seuraaville valtiopäiville. Jos sitä vastoin 8,ooo:sta
27565: markasta korkeintaan 2,000-3,000 markkaa sekä 2,ooo:sta kor-
27566: keintaan 8--goo markkaa on määrätty ennakolta, jäisi riittävästi
27567: alaa tulevien valtiopäivien Valtiovarainvaliokunnalle. Silloin ei
27568: olisi menty sitomaan tulevien valtiopäivien Valtiovarainvaliokunnan
27569: käsiä, niinkuin mentäisiin, jos edellisillä valtiopäivillä nimitetään
27570: kaikki virkailijat tällä alalla. Ei luultavasti suostuttaisi siihenkään,
27571: että joku valiokunta ottaisi edellisenä vuonna virkailijat seuraaville
27572: valtiopäiville, eikä se sovi tässäkään muuta kuin siinä kohden, että
27573: hankitaan pieni kantajoukko. Ja kun suuri summa kuitenkin jää
27574: aikoinaan käytettäväksi, -minä oletan että yhä edelleen 8,ooo         +
27575: 2,000 riittää tähän tarkoitukseen - , niin sekä perustuslain vaati-
27576: muksia että käytännönisiä talouden vaatimuksia on noudatettu.
27577: 
27578:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
27579:          Ehdotus Eduskunnan työjärjestyksen muuttamiseksi.        585
27580: 
27581: 
27582:     Puhemies: Puhemiesneuvoston ehdotusta vastaan on 3
27583: §:ään tehty muutosehdotus. Vapaaherra von Alfthan on nimittäin
27584: ehdottanut, että kolmannessa kursiveeratussa ponnessa määrättäi-
27585: siin myöskin pikakirjoittajien luku: suomalaiset kymmeneksi ja
27586: ruotsalaiset kahdeksi, joten mainittu ponsi tulisi kuulumaan seuraa-
27587: vasti: Eduskunnan yleiseen kansliaan kuuluu notari ja kanslisti,
27588: pikakirjoituskansliaan päällikkö, kaksi alipäällikköä ja kymmenen
27589: pikakirjoittajaa suomalaista pöytäkirjaa varten, päällikkö ja kaksi
27590: pikakirjoittajaa ruotsalaista pöytäkirjaa varten j. n. e. Nimitän
27591: tätä ed. von Alfthanin ehdotukseksi.
27592:     Tulee siis äänestettäväksi Puhemiesneuvoston ja ed. v. Alfthanin
27593: ehdotusten välillä.
27594: 
27595:     Hyväksytään vastattavaksi äänestysesitys:
27596:     Ken hyväksyy Puhemiesneuvoston ehdotuksen 3 §:ään nähden
27597: tässä kohden, vastaa jaa; jos ei voittaa, on ed. v. Alfthanin ehdotus
27598: hyväksytty.
27599:     Äänestyksessä ovat jaa-äänet voitolla.
27600:     3 § on siis hyväksytty siinä muodossa kun Puhemiesneuvosto
27601: ehdottaa.
27602:     § :t 4-6 hyväksytään keskustelutta.
27603:     § :n 7 johdosta käyttää puheenvuoroa:
27604: 
27605:     Ed. lUkio: 7 §:n johdosta pyytäisin saada huomauttaa, etten
27606: ainakaan käsitä, onko riittäviä syitä poistaa tästä vanhan työjärjes-
27607: tyksen 7 §:n I momentti. Ensimäinen momentti vanhassa työjär-
27608: jestyksessä sisälsi nimittäin sen määräyksen, että jokaiselle edus-
27609: kunnan jäsenelle on mikäli mahdollista valmistettava tila jossakin
27610: valiokunnassa. Tästä oli kerran keskustelua viime syksynä ja sen-
27611: vuoksi minä uudelleen lausun toivomuksenani, että momentti edelleen
27612: pysytettäisiin pykälässä, sillä saattaa vastaisuudessa tulla tarpeita,
27613: jolloin tällainen määritelmä työjärjestyksessä on hyvinkin hyvä
27614: olemassa.
27615: 
27616:    Ed. Pykälä: kannattaa ed. Alkiota.
27617: 
27618:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
27619: 
27620:    Puhemies: 7 §:ään nähden on ed. Alkio ed. Pykälän kannat-
27621: tamana tehnyt sen muutosehdotuksen, että hyväksyttäisiin nykyi-
27622: sen työjärjestyksen 7 § semmoisenaan, siis myöskin nykyään siinä
27623: oleva ensimäinen momentti. Tulee siis äänestettäväksi Puhemies-
27624: neuvoston ehdotuksen ja ed. Alkion ehdotuksen välillä.
27625: 586                    Istunto 3 p. huhtikuuta 1908.
27626: 
27627: 
27628:       Hyväksytään vastattavaksi seuraava äänestysesitys:
27629: 
27630:    Ken hyväksyy Puhemiesneuvoston ehdotuksen 7 §:ään nähden,
27631: vastaa jaa; jos ei voittaa, on ed. Alkion tekemä ehdotus tässä kohden
27632: hyväksytty.
27633:    Äänestyksessä ovat jaa-äänet voitolla.
27634: 
27635:       7 § hyväksytään siis Puhemiesneuvoston ehdotuksen mukaan.
27636: 
27637:       §:t 8, IO, II, IJ, IS-IB, 20 hyväksytään järjestänsä keskustelutta.
27638: 
27639:       24 §.
27640: 
27641:       Keskustelu:
27642:     Ed. Bäck: Jag ber att få föreslå, att tidsbegränsningen två mi-
27643: nuter måtte ändras till tre minuter. En sådan ändring skulle vara
27644: egnad att inbespara åt kammaren tid. Mången gång har man märkt,
27645: att en talare just befinner sig i slutet af sitt andragande, då han blir
27646: afbruten af talmannens klubba och måste vandra till talarepodiet.
27647: Och kommer han engång dit, så talar han mera än han eljes hade
27648: haft för afsikt att göra.
27649: 
27650:     Ed. Wuolijoki, Wåinö:            Minä olen liittänyt 24 §:ään
27651: vastalauseen. En ole Puhemiesneuvostossa saanut tarpeeksi kan-
27652: natusta ehdotukselle, jonka olen siellä tehnyt. Pykälään tulisi toi-
27653: nen momentti, joka kuuluisi:
27654:     Kirjallisesti laadittujen puheitten lukeminen on edustajilta kiel-
27655: letty.
27656:     Tällainen määräys on, mikäli minä tunnen, useimpien muiden
27657: maiden, esimerkiksi Saksan, Ranskan ja Englannin eduskuntien
27658: työjärjestyksessä ja luulen, että edustajilla on kokemusta jo viime
27659: valtiopäiviltä ja näiltäkin valtiopäiviltä, että tällainen määräys
27660: olisi hyvin terveellinen. Me pääsisimme monista pitkistä kotona
27661: kirjoitetuista lausunnoista, jotka eivät useinkaan sisällä mitään
27662: tärkeätä, vievät vaan Eduskunnalta aikaa, ja varsinkin sellaisista
27663: pitkistä puoluesihteerien kirjoittamista puheista, joita viime edus-
27664: kuntakaudella saimme kuulla pari kolme tuntia luettavan. Tä-
27665: män ehdotuksen hyväksyminen ei olisi muuta kuin parlamentaarisen
27666: tavan vahvistamista, joka muissa maissa on näyttäytynyt hyvin
27667: tarpeelliseksi.
27668: 
27669:    Ed. llhlroos: J ag ber att få understöda hr Bäcks förslag om
27670: tre minuters yttranderätt från platsen äfvensom motsätta mig hr
27671: Wuolijokis tillägg. J ag har i afton sett, att det inom hans egen grupp
27672:           Ehdotus Eduskunnan työjärjestyksen muuttamiseksi.         587
27673: 
27674: 
27675: finnas de, som framföra skriftliga andraganden, och jag tror, att det
27676: är mycket bättre att man genom koncept väljer sina ord, så, att de
27677: komma med värdighet i protokollet, än att man fritt pratarhitochdit.
27678: 
27679:     Ed. Tainio: Minä pyydän kannattaa ed. Wäinö Wuolijoen
27680: vastalausetta siitäkin syystä, että tämän keskustan takapenkit
27681: vähemmän käyttäisivät keskustan etupenkkien kirjoittamia puheita.
27682: On ihan turhaa ratsastaa valitsijamiehilleen toisen nerontuotteilla.
27683: Puoluesihteerin kirjoittamat kaksi tuntia kestävät puheet ovat
27684: sangen ikäviä, mutta Laukon paroonin asianajajan kirjoittamat
27685: puheet ovat vielä ikävämpiä ja surullisempia täällä kuulla ja niitä
27686: on myöskin saatu täällä kuulla. Se pieni epäkohta, mikä tästä toi-
27687: selta puolen voi johtua, on sangen vähäpätöinen, verraten niihin
27688: haittoihin, joita nämä pitkät esitykset synnyttävät. Ed. Ahlroos
27689: voi olla vakuutettu siitä, että vasemmisto ei tule kärsimään mitään
27690: haittaa tästä, vaikkapa hyväksyttäisiinkin ed. Wuolijoen ehdottama
27691: 1isäponsi. Minä pyydän sitä kannattaa.
27692: 
27693:     Ed. Palmen: Minä oletan, että ed. Tainion viimeiset tiedot
27694: Dvat yhtä oikeat kuin ne tiedot, joita hän yleensä täällä latelee suu-
27695: rella äänellä. En tiedä minun ryhmästäni yhtäkään tapausta, että
27696: etupenkkien miehet olisivat nähneet vaivaa kirjoittaakseen toisille
27697: lausuntoja. Sitä vastoin muistan, että vasemmiston jäsenellä -
27698: tänään viimeksi -- oli paperi kainalossa, kun hän meni puhumaan,
27699: niin että jos tahdotaan sitä tapaa rajoittaa, minä voin käsittää,
27700: että on hyvää tarkoitettu. Mutta jos tarkoitetaan ajan säästämistä,
27701: olisi määrättävä kuinka pitkiä puheita saa pitää. Pääasia on, että se,
27702: mitä lausutaan, on ajateltua, ja niin ajateltua, että voi siitä vastata.
27703: Tämä ei riipu siitä, tuleeko sana suusta vai luetaanko se paperista.
27704: Minun oma kokemukseni edellisiltä valtiopäiviltä johtaa siihen,
27705: että kun on hyvin arkaluontoinen ja hyvin tärkeä asia, niin minä-
27706: huolimatta 30 vuoden olosta valtiopäivillä - joskus olen katsonut
27707: varsin tarpeelliseksi kotona miettiä sanat ja punnita ne tarkkaan ..
27708: Jos minulla on paperi mukana, niin luulen, etten sillä väärinkäytä
27709: Dikeuttani. Jos z tai 3 tunnin pnheita on estettävä, niin sanottakoon,
27710: ettei saa pitää niin pitkiä puheita.
27711:     Siinä olisi järkeä, mutta sillä, että määrätään, ettei saa paperista
27712: lukea, ei voiteta mitään, varsinkin koska ei ole aikomus vaivata
27713: puhemiestä tai sihteeriä katsomaan, tokko se paperi, joka minulla
27714: sattuu olemaan edessäni, sisältää sanasta sanaan mitä luen, vaiko
27715: ainoastaan muutamia viittauksia. Tehty ehdotus on siis aivan epä-
27716: käytännöllinen, ja arvatenkin se on vaan tehtykin saadakseen pistää
27717: erästä puhujaa, joka todellakin tältä samalta paikalta väärinkäytti
27718: meidän aikaamme ja kärsivällisyyttämme viime valtiopäivillä.
27719: Mutta semmoisella määräyksellä ei voiteta mitään.
27720: sss                   Istunto 3 p. huhtikuuta 1908.
27721: 
27722: 
27723:     Ed. Helkiö: Minä en juuri erittäin tahtoisi panna vastaan
27724: ed. Wuolijoen ehdotusta, jos en epäilisi siitä seuraavan meille maa-
27725: laisille jonkunlaista vahinkoa. Siitä saattaisi nim. olla seurauksena,
27726: että ne, jotka eivät ole harjaantuneet missään erikoisesti puhumaan.
27727: eivät saisi kenties viedä mukanaan puhujalavalle pientäkään paperi-
27728: liuskaa tai muistiinpanoa saadakseen siellä yksinkertaisen ajatuk-
27729: sensa ilmituoduksi, ja sillä tavoin suljettaisiin täällä yksinkertaisten
27730: kansalaisten suut.
27731:     Mitä tulee siihen, että >>etupenkit» kirjoittaisivat >>takapenkeille>>
27732: puheita, se minusta on aivan (ect. Tainio: En minä luule ed. Helkiön
27733: kirjoittaneen!) aiheeton, jopa halpamainen otaksuma, jolla ei ole
27734: mitään todellisuutta. Sen perusteella mitä ensin sanoin, vastustan
27735: tämän ehdotuksen hyväksymistä.
27736: 
27737:    Ed. Nevanlinna:       Minä pyydän vaan saada ed. Tainiolle
27738: ilmoittaa, että kyllä me täällä keskustan takapenkeillä sentään itse
27739: olemme auttavasti kirjoitustaitoisia (naurua).
27740: 
27741:     Ed. Lagerlöf:        (Selailee papereitaan). Ääniä vasemmalta:
27742: Kovempaa!) Ed. Lagerlöf: Koko joukon.
27743:     Vapaasti puhutun tai konsepteista puhutun sanan etevämmyy-
27744: destä on joskus ollut eri mieliä. Eräs huolelliseksi puhujaksi tunnettu
27745: mies, arkkipiispa Bergenheim-vainaja on kahdessa tilaisuudessa
27746: ollut kallistuvainen konseptista puhumisen puoleen. Muutamassa
27747: piispantarkastuksessa, kuultuaan erään varapastorin puhuvan va-
27748: paasti, mutta huonosti, hän kysyi, eikö varapastorin mielestä ollut
27749: vaikeata puhua vapaasti ja eikö olisi parempi pitää karttaa. Kun
27750: tähän annettiin se vastaus, että >>pidinhän minä ennen karttaakin,
27751: mutta nyt olen jo kauan saarnannut vapaasti, ja se menee niinkuin
27752: ei mitään>>, sai varapastori arkkipiispalta sen vakuutuksen, että saarna
27753: kuuluikin aivan semmoiselta, kuin se ei olisi mitään. Ja kun toinen,
27754: Palander-niminen vanha pappi, jolta sama arkkipiispa kysyi, oliko
27755: hänellä tapana kirjoittaa konseptia saarnoihinsa ja käyttikö hän
27756: siinä ehkä avukseen jotain hyvää postillaa, vastasi yleensä käyttä-
27757: vänsä Rambachia, mutta lisäsi, että >>panen minä omianikin>>, sanoi
27758: siihen piispa: >>Elä pane omiasi Palanteri-parka, saarnaa sinä vaan
27759: Rampakin mukaan, kyllä se on kaikkian paras>>.
27760:     Herra W. Wuolijoki on nyt tehnyt sen ehdotuksen, ettei edusta-
27761: jan sallittaisi Eduskunnan keskusteluissa saarnata kartasta Ram-
27762: pakin mukaan. Minäkin pidän tätä ed. Wuolijoen ehdotusta tietysti
27763: erittäin tärkeänä, mutta myöskin erittäin vaarallisena, ja minä pel-
27764: kään sitä. Minä pyydän siis saada sitä vastustaa, oikein täydellä
27765: todella vastustaa. Kun minä sen teen ja toivon, että Kamari yhtyy
27766: minun mielipiteeseeni, niin minä turvaudun etupäässä siihen, etten
27767: voi uskoa, että sosiaalidemokraatit, jotka nyt sentään yleensä sie-
27768:           Ehdotus Eduskunnan työjärjestyksen muuttamiseksi.       589
27769: 
27770: 
27771: tävät niin paljon kaikeltaista muuta vapautta, todella tahtoisivat
27772: riistää minulta vapauden puhumisessani seurata tämmöistä tavallista
27773: turvallista kladdia. Herra Wuolijoki on yksityisessä kanssakäymi-
27774: sessä osoittanut minulle hyvin paljon hyväntahtoisuutta, sanoisinpa
27775: ystävällisyyttä (asiaan!); minä en luule pettyväni. kun minä tässä
27776: vetoan hänen jalomielisyyteensä. Asianlaita on nim. semmoinen,
27777: että minulla on aina hyvin hyvä halu puhua, varsinkin tässä Kama-
27778: rissa. Mutta minä en osaa puhua ilman karttaa. Minä olen aivan
27779: onneton, jos minun pitää puhua kaksi lausetta ilman konseptia.
27780: Se on minulle luonteenomaista; se riippuu synnynnäisestä ujoudesta
27781: ja vaatimattomuudesta. Jos saa uskoa viimeisiä tietoja, niin saa-
27782: daanhan kohta mahdollsesti odottaa Kamarin hajottamista. Sitten
27783: tulee uudet vaalit. Herra Wuolijoki! Minun tekisi niin kovin mieli
27784: päästä takaisin tänne Eduskuntaan, mutta minun valitsijani tietä-
27785: vät, etten minä osaa puhua muuta kuin kartasta. Ja jos täällä nyt
27786: ei saa puhua kartasta, niin he eivät valitse minua. Herra Wuolijoki
27787: ja te muut siellä pohjakerroksissa! Olkaa nyt jalomielisiä, älkää pi-
27788: latko minun chansejani älkääkä pilatko rouva Pärssisen chanseja;
27789: hän puhuu myös paperista, niinkuin esim. tänä iltana.
27790: 
27791:     Ed. Wuolijoki, Wäinö: Kun nyt olemme kuulleet tämän
27792: erittäin vitsikkään puheen luettavan paperista ja olemme tottuneet
27793: ennenkin siihen, että ed. Lagerlöf papereista lukiessaan on vitsikäs,
27794: mutta sitävastoin häneltä ilman papereita kuten esim. viime keväänä
27795: tulee sellaisia huonoja vitsejä kuin >>meidän tyttöjen kesken>>, niin
27796: minä olisin melkein valmis tekemään hänen suhteensa poikkeuksen
27797: tästä säännöstä. Olisi todellakin vahinko, jos nuo vitsikkäät, pape-
27798: rista luetut puheet jäisivät käyttämättä. Hän voisi anoa erikois-
27799: vapautusta ensi valtiopäivillä, kun hän epäilemättä tulee valituksi
27800: tänne äskeisen vitsikkään puheensa johdosta.
27801:     Ed. Palmenin huomautuksen johdosta, että tämä ehdotus tulisi
27802: tekemään puhemiehelle suuria vaikeuksia ja olisi muutenkin epä-
27803: käytännöllinen, pyydän huomauttaa, että tämä ehdotus on pantu
27804: useimmissa parlamenteissa toimeen, eikä ole siis niissä osoittautunut
27805: epäkäytännölliseksi.
27806:     Ed. Helkiö pelkäsi, ettei saisi ottaa minkäänlaisia papereita,
27807: kun menee puhumaan. Mutta ei tässä sitä kieHetä; tässä on vaan
27808: kielletty >>kirjallisesti valmistettujen puheiden lukeminen>>. ~itaat­
27809: teja saa kyllä lukea ja muistiinpanojakin käyttää, mutta tällä on        •
27810: tahdottu esittää, ettei lausunnot tulisi kokonaan sisältälukemiseksi.
27811: Määräys on jotenkin sanasta sanaan otettu Saksan parlamentin
27812: työjärjestyksestä. Pyydän vieläkin saada kannattaa tätä ehdotusta.
27813:     Ed. Palmen täällä mainitsi, että hän olisi taipuvainen sellaiseen
27814: määräykseen, että rajoitettaisiin puheiden pituus. Se olisi kyllä
27815: 590                    Istunto 3 p. huhtikuuta !<)08.
27816: 
27817: 
27818: hänelle erittäin edullista, sillä harva tässä Eduskunnassa kykenee
27819: saamaan niin monta sanaa suustaan minuutissa kuin hän.
27820: 
27821:     Ed. Tainio: Minä myönnän, ettei takapenkkien keskustassa
27822: tarvitse enää käyttää etupenkkien puheita, sen jälkeen kuin ed.
27823: Nevanlinna muutti sinne sihteeriksi.
27824: 
27825:    Ed. Valpas: Minun mielestäni ed. Wuolijoen ehdotus on var-
27826: sin joutava, lisäksi Valtiopäiväjärjestystä vastaan, joten pyytäisin,
27827: että sosialistitkin hylkäisivät sen.
27828: 
27829:    Ed. Wuolijoki, Wäinö:          Pyytäisin ed. Valppaalta kysyä,
27830: miksi ehdotukseni on Valtiopäiväjärjestystä vastaan? Hänestä on
27831: nähtävästi tullut erittäin tarkka lain tulkitsija.
27832: 
27833:       Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
27834: 
27835:      Puhemies: 24 §:ään on tehty kaksi muutosehdotusta. Ed.
27836: Bäck, ed. Ahlroosin kannattamana, ehdottaa että aikamäärä muu-
27837: tettaisiin 2 minuutista 3 minuutiksi. Nimitän tätä ed. Bäckin eh-
27838: dotukseksi.
27839:      Sitten on ed. Wäinö Wuolijoki, ed. Tainion kannattamana,
27840: puoltanut vastalauseessaan tekemäänsä ehdotusta, että tähän 24 §:ään
27841: liitettäisiin erityinen toinen momentti, joka kuuluisi: >>Kirjallisesti
27842: laadittujen puheiden lukeminen on edustajilta kielletty>>. Nimitän
27843: tätä ed. Wuolijoen ehdotukseksi .
27844: 
27845:       .äänestykset:
27846:   I:o: Ken hyväksyy Puhemiesneuvoston ehdotuksen, äänestää jaa;
27847: jos ei voittaa, on ed. Bäckin ehdotus hyväksytty.
27848:     Äänestyksessä ovat jaa-äänet voitolla.
27849: 
27850:    2:o: Ken hyväksyy puheenalaisen pykälän Puhemiesneuvoston
27851: ehdotuksen mukaan, äänestää jaa; jos ei voittaa, on'.ed. Wuolijoen
27852: ehdotus hyväksytty.
27853:    Äänestyksessä ovat jaa-äänet voitolla.
27854: 
27855:    Päätös:      24 § on hyväksytty Puhemiesneuvoston ehdotuksen
27856: mukaan.
27857: 
27858:    § :t 28, 30 hyväksytään keskustelutta.
27859: 
27860:    32 §.
27861:           Ehdotus Eduskunnan työjärjestyksen muuttamiseksi.         591
27862: 
27863: 
27864:    Keskustelu:
27865:     Ed. Vikman: Tämän 32 §:n toinen lause kuului tähän asti
27866: voimassa olleessa työjärjestyksessä näin: •>Kun nimenhuuto tapah-
27867: tuu, tulee kunkin edustajan asettua äänestämään siinä järjestyksessä
27868: kuin hänen nimensä on huudettu.•> Siinä siis minun käsittääkseni lau-
27869: sutaan kaksi velvollisuutta, nimittäin toiselta puolen se, että jokaisen
27870: edustajan on äänestettävä, ja toiseksi siinä sanotaan, missä järjes-
27871: tyksessä äänestäminen on tapahtuva. Että tällainen kaksipuolinen
27872: velvollisuus tässä pykälässä lausutaan, se mielestäni käy vielä sel-
27873: vemmin ilmi tässä uudistetussa mttodossa, siinä kun sama lause kuu-
27874: luu näin: •>Kun nimenhuuto tapahtuu, tulee .kunkin edustajan ää-
27875: nestää siinä järjestyksessä, kuin hänen nimensä on huudettm. Seu-
27876: raavassa lauseessa sitten terotetaan edelleen tämän järjestyksen mer-
27877: kitystä ja sanotaan, että missään muussa järjestyksessä ei lippuja
27878: vastaanoteta. Koska on ilmeistä, että tämän työjärjestyksen py-
27879: kälän tarkoitus on tällainen, niin minä pyytäisin saada tämän pykä-
27880: län palautettavaksi takasiin Puhemiesneuvostoon siinä mielessä, että
27881: tämän lauseen, nim. kolmannen lauseen •>muussa järjestyksessä
27882: äänestyslippuja ei saa esiintuoda•> jälkeen tulisi sen jatkoksi selvästi
27883: lausutuksi ajatus, että edustaja älköön pidättykö äänestämästä.
27884: Ja kun silloin olisi tarpeen, että seuraamus tulisi siinä mainituksi
27885: äänestyksestä pidättäytymisestä, niin toivoisin, että Puhemiesneu-
27886: vosto harkitsisi myös tämän puolen asiasta.
27887: 
27888:    Ed. Pesonen:       Minä kannatan ed. Wikmanin ehdotusta.
27889: 
27890:     Ed. Söderholm: Ehuru jag visserligen är ense med hrr Vik-
27891: man och Pesonen beträffande den uppfattning af L. 0. innebörd,
27892: som ligger till grund för deras yrkande, kan jag likväl icke biträda
27893: förslaget, på den grund att, om man i arbetsordningen skulle intaga
27894: en sådan bestämning, så kunde landtdagen anse sig berättigad att
27895: en annan gång taga bort den från arbetsordningen, och detta kunde
27896: då gälla såsom en tolkning af L. 0., som landtdagen godkänt. Nu
27897: ligger enligt min tanke icke uti arbetsordningens natur ,att man
27898: genom densamma, som när som helst kan genom ett enkelt beslut
27899: af landtdagen ändras, skall försöka lösa viktiga, tvist underkastade
27900: principfrågor i L. 0., hvilket som sagdt skulle blifva följden, om
27901: förevarande tilläggsförslag af landtdagen omfattades. J ag måste
27902: alltså motsätta mig det gjorda förslaget.
27903: 
27904:     Ed. .Mikkola: Minä olen samaa mieltä kuin ed. Söderholm
27905: siinä, että jo valtiopäiväjärjestys sellaisenaan velvoittaa jokaisen
27906: edustajan ottamaan osaa äänestykseen. Joka sen laiminlyö, tekee
27907: 592                  Istunto 3 p. huhtikuuta 1908.
27908: 
27909: 
27910: rikoksen valtiopäiväjärjestystä vastaan.      Näin ollen ei mitään
27911: lisäystä työjärjestykseen tarvita.
27912: 
27913:     F:d. Listo: Minä olen sitä mieltä, että valtiopäiväjärjestys ei
27914: voi velvoittaa edustajaa äänestämään vastoin vakaumustaan, ja
27915: niin ollen se ehdotus lisäykseksi työjärjestykseen, joka on tehty,
27916: on mielestäni mahdoton. Minä sitä vastustan.
27917: 
27918:    Ed. Vikman: Minun käsitykseni mukaan valtiopäiväjärjestys
27919: nimenomaan velvoittaa jokaisen äänestämään ja sallii mahdolli-
27920: suuden merkitä eriävän mielipiteensä jokaiselle sellaiselle, jonka va-
27921: kaumusta vastaan päätös sotii.
27922: 
27923:     Ed. Schybergson:       J ag är af den åsikt, att denna nu förda
27924: diskussion är en fortsättning af debatten natten mellan fredagen
27925: och lördagen, hvilken diskussion då förklarades afslutad och där-
27926: för jcke borde nu fortsättas.
27927: 
27928:    Ed. .H.hmavaara:          Kun ed. Listo viime valtiopäivillä oli
27929: aivan toisella kannalla - hän kun nimittäin silloin moitti vasemmis-
27930: toa siitä, että se oli tyhjillä lipuilla äänestänyt - ja kun hän nyt,
27931: kuten jo sanoin, on päinvastaista mieltä, niin olisi hauska kuulla pe-
27932: rusteluja tällaiseen mielipiteen muutokseen. Perustelujen kuule-
27933: minen kun voisi vaikuttaa äänestykseen.
27934: 
27935:     Ed. Listo: Minä en ole moittinut ketään siitä, että he ovat
27936: tyhjiä lippuja jättäneet. Olen vain sanonut, että tyhjiä lippuja ei
27937: saa lukea, ei huomioon ottaa eikä myöskään päätöstä julistettaessa an-
27938: taa mitään tietoa siitä, montako tyhjää lippua on sisään annettu.
27939: Muuta en silloin sanonut. Ed. Ahmavaaran esitys siitä on väärä.
27940:     Ed. Vikman: Minun mielestäni on tämmöisen lisäyksen tar-
27941: peellisuus äskettäin hyvin selvästi todistettu tässä Eduskunnassa.
27942: Kysymyksessä oleva lisäys työjärjestykseen tarvitaan ehdottomasti
27943: koska muuten voi käydä niinkin, että lainlaadintatyö voi tulla mah-
27944: dottomaksi. Jos esim. joku ryhmä kieltäytyy äänestämästä jonkun
27945: käsiteltävän lain erikoispykälästä, niin voi laki muodostua niin epä-
27946: johdonmukaiseksi, että sen hyväksyminen käy aivan mahdottomaksi.
27947: Jos eri ryhmät vuoronsa perään kieltäytyvät äänestämästä joista-
27948: kuista pykälistä maanvuokralakia, niin ei tällainen laki voi koskaan
27949: tulla hyväksytyksi. Koska Eduskunta niin kurittomaksi on osoittau-
27950: tunut, niin pitäisi järjestyksellä Eduskuntaa velvoittaa.
27951:     Ed. Sirola:    Ed. Vikmanin ehdotus on aivan joutava eikä se
27952: ollenkaan Eduskunnan \>kurittomuutta•> paranna, sillä tyhjien lip-
27953: pujen jättämistä ei kuitenkaan voida kieltää.
27954:           Ehdotus Eduskunnan työjärjestyksen muuttamiseksi.        593
27955: 
27956: 
27957:    Ed. Danielson-Kalmari:           Minä olen myös sitä mieltä,
27958: että tämä lisäehdotus on joutava. Tahdon vain mainita, että jos
27959: ryhdyttäisiin tällaisia lisäehdotuksia hakemaan, niin saattaisi olla
27960: vielä tarpeellisempaa ehdottaa määräystä siitä, että jokaisen edusta-
27961: jan tulee valitessaan eri ehdotusten välillä noudattaa vakaumustaan.
27962: 
27963:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
27964: 
27965:     Puhemies: Puhemiesneuvoston ehdotusta vastaan on muu-
27966: tosehdotuksia esitetty. Ed. Vikman on, ed. Pesosen kannattamana,
27967: ehdottanut, että pykälä palautettaisiin Puhemiesneuvostoon, jotta
27968: sen kolmanteen lauseeseen lisättäisiin määräys siitä, että edustaja
27969: älköön kieltäytykö äänestämästä ja että Puhemiesneuvosto samalla
27970: ottaisi harkitakseen seuraumuksia siitä, että joku pidättäytyy
27971: äänestämästä.
27972:     Asiassa tulee siis äänestettäväksi Puhemiesneuvoston ehdotuksen
27973: ja ed. Vikmanin ehdotuksen välillä.
27974:     Hyväksytään vastattavaksi seuraava äänestysesitys:
27975: 
27976:    Ken hyväksyy pykälän Puhemiesneuvoston ehdotuksen mukaan,
27977: vastaa jaa; jos ei voittaa, on ed. Vikmanin ehdotus hyväksytty.
27978:    Äänestyksessä ovat jaa-äänet voitolla
27979: 
27980:    Päätös:     32 § hyväksytään Puhemiesneuvoston ehdotuksen
27981: mukaan.
27982: 
27983:    § :t 34 ja 35 hyväksytään järjestänsä keskustelutta.
27984: 
27985:    38 § :n kohdalla lausuu puheenvuoroa käyttäen:
27986: 
27987:     Ed. Pykälä: Toisella viikolla oli kysymyksessä täällä Edus-
27988: kunnassa, että edustajat käyttävät väärin edustajaoikeuksiansa,
27989: nimittäin ottamalla liiaksi paljon lomaa. Minä en ymmärrä, mistä
27990: se on saanut alkunsa. En minä ainakaan ole huomannut, että täällä
27991: kukaan olisi väärin käyttänyt edustajaoikeuttaosa liiallisella loman-
27992: otolla. Minulle silloin vähän kärysi, niinkuin siinä olisi ollut jota-
27993: kin agitatsioonia mukana siinä samaisessa kysymyksessä. Juuri ne,
27994: jotka ottivat lomaa, olivat pitkämatkaisia maalaisia, jotka olivat jär-
27995: jestäneet kotoiset asiansa niin, että voisivat käyttää lomaa silloin,
27996: knn sattui pyhä keskellä viikkoa. Ei ymmärrettävästi voi yhtenä
27997: päivänä tehdä 300-400 kilometrin matkaa, vaan siihen tarvitaan
27998: 4 päivää, ja edustajat olivat järjestäneet niin, että he voivat käyt-
27999: tää 2 pyhä- ja 2 arkipäivää. Ja se johti siihen, että oli tavallista
28000: enemmän lomanpyytäjiä. Tästä heti otettiin kysymys ja eritoten
28001: sanomalehdet tekivät siitä suuren numeron, niin että maalla, kun
28002:                                                               38
28003: 594                  Istunto 3 p. huhtikuuta 1<)08.
28004: 
28005: 
28006: sinne päästiin, maalaiset sanoivat, etteivät edustajat ensinkään pysy
28007: toimessaan, vaan Eduskunnan täytyy ryhtyäerityisiin kuritustoimen-
28008: piteisiin. Sellainen puhe oli yleisesti maaseudulla käymässä. Her-
28009: rojen kaupunkilaisten on erittäin mukavaa tehdä tämmöinen ehdo-
28010: tus. He voivat toimittaa virkansa kaupungissa, pitää kaksi kolme
28011: sivutointa ja edustajatoimi vielä lisäksi, eikä tarvitse kuitenkaan
28012: ottaa lomaa. Mutta toista on meidän maalaisten. Me emme voi
28013: yksin täällä valtiopäivämiestoimena elää. Meidän täytyy hoitaa
28014: omia asioitamme ja kerran kolmessa kuukaudessa pistäytyä kotona,
28015: niin mahdottomalta kuin se näyttääkin. Tällä ei saavuteta sitä
28016: tarkotusperää, johon pyritään. .
28017:     Silloin pitäisi korjata koko Valtiopäiväjärjestys, ettei pitkä-
28018: matkaisia valittaisi ollenkaan, että edustajat tulisivat niin läheltä
28019: kaupunkia kuin mahdollista. Kun täällä istuu nykyään 53 edusta-
28020: jaa Helsingin kaupungista, niin ei lomanotto voi tuntua niinkään
28021: mahdottomalta, vaikka kaikki maalaiset yht' aikaa olisivat lomalla.
28022: Minä en tunne muitten maitten parlamentteja, millä lailla siellä
28023: on lomanotto järjestetty, mutta Venäjällä näkyy olevan niin paljon
28024: edustajia lomalla, ettei voi pitää istuntoja, vaan ovat ne keskeytettä-
28025: vät. Minä en tahdo muutosta.          Kyllä minä alistuu siihen, mihin
28026: muutkin, mutta tahdon merkitä, ettei tällä ole eduskunnan parasta
28027: tarkoitettu; ehkä siinä oli jotain muuta mukana.
28028: 
28029:       Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
28030: 
28031:       38 § hyväksytään.
28032: 
28033:       4I § hyväksytään keskustelutta.
28034: 
28035:     Ehdotus muutoksiksi määräyksiin valtiopäi'l}illä suhteellisen vaali-
28036: tavan mukaan toimitettavista vaaleista.
28037: 
28038:       5 ja I3 §, joihin muutoksia oli ehdotettu, hyväksytään keskuste-
28039: lutta.
28040: 
28041:    Puhemiesneuvoston ehdotus muutoksiksi Työjärjestykseen ja
28042: vaalimääräyksiin on siis kokonaisuudessaan muuttamatta hy-
28043: väksytty.
28044: 
28045: 
28046:           Ehdotus työsuunnitelmaksi täysi-istuntoja ja
28047:                       valiokuntia varten.
28048:       Asiakirja: Puhemiesneuvoston asiaa koskeva ehdotus.
28049:                Pikakirjoitustyön järjestely Eduskunnassa.               595
28050: 
28051:    Kun ei yleiskeskustelua haluta, ryhdytään käsittelemään ehdo-
28052: tusta pykälittäin.
28053: 
28054:    §:t I-4 ja alkulause hyväksytään keskustelutta,
28055:    sekä samoin järjestänsä eri valiokuntia koskevat ehdotukset.
28056: 
28057: 
28058: 
28059:          Pikakirjoitustyön järjestely Eduskunnassa.
28060:     Esitetään seuraava Pikakirjoittajayhdistykseltä saapunut kir-
28061: jelmä:
28062: 
28063:              Suomen Eduskunnalle.
28064: 
28065:     Pikakirjoittajayhdistykselle saapuneen pöytäkirjanotteen mu-
28066: kaan tämän kuun 24 p:ltä ei Yhdistyksen Edusktmnalle viimeksi
28067: lähettämä kirjelmä, koskeva näiden valtiopäivien suomenkielisen
28068: keskustelupöytäkirjan pitämisestä maksettavaa määrärahaa, ole
28069: Eduskunnan puolelta antanut aihetta mihinkään toimenpiteeseen.
28070:     Tämän johdosta ja kuulusteltuaan asianomaisten pikakirjoitta-
28071: jain mielipidettä, ei Yhdistys enää voi muuta kuin Eduskunnalle
28072: kunnioittaen ilmoittaa, ettei Yhdistys asiain näin ollen voi näillä
28073: valtiopäivillä ottaa huolekseen suomenkielisen pikakirjoituspöytä-
28074: kirjan pitämistä.     Pöytäkirjan pidossa mahdollisesti sattuvan
28075: keskeytyksen välttämiseksi on Yhdistys kuitenkin pyytänyt kanslian
28076: nykyisiä pikakirjoittajia, jos Eduskunta niin tahtoo ja sillä ehdolla,
28077: että Yhdistyksen ensimäisessä, viime helmikuun ro p:nä päivätyssä
28078: tarjouksessa pyytämä määräraha koko virantoimitusajalta heille
28079: vähentämättä myönnetään, jatkamaan pikakirjoittajaviran toimi-
28080: tusta, kunnes Eduskunta on suomenkielisen pikakirjoituskanslian
28081: toisin järjestänyt.
28082: 
28083:    Helsingissä 30 p. maaliskuuta rgo8.
28084: 
28085:             Suomen Pikakirjoittajayhdistyksen puolesta:
28086: 
28087:                            F. W. Kadenius.
28088:                           varapuheenjohtaja.
28089: 
28090:                                                    K. A. Petrelius.
28091:                                                             sihteeri.
28092:                     Istunto 3 p. huhtikuuta Igo8.
28093: 
28094: 
28095:    Puhemies: Kansliatoimikunta, jonka tulee antaa asiasta
28096: lausuntonsa, puolestansa ehdottaa tämän ehdotuksen hyväksyttä-
28097: väksi.
28098: 
28099:    Kirjelmässä oleva ehdotus hyväksytään.
28100: 
28101: 
28102: 
28103:    Esitetään ja pannaan pöydälle ensi istuntoon:
28104: 
28105:    Laki- ja talousvaliokunnan mietintö n:o r Keis. Majesteetin
28106: kyytitoimesta antaman arm. esityksen n:o 5 johdosta,
28107: 
28108:     Laki- ja talousvaliokunnan mietintö n:o 3 Keis. Majesteetin
28109: arm. esityksen n:o 8 johdosta, joka koskee muutettuja määräyksiä
28110: hirven metsästämisestä,
28111: 
28112:   Laki- ja talousvaliokunnan mietintö n:o 4 metsästysasetuksen
28113: muuttamista koskevain erinäisten eduskuntaesitysten johdosta, sekä
28114: 
28115:    Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 3 Eduskunnalle Suomen
28116: postisäästöpankin tilasta ja hoidosta vuonna rgo6 annetun kerto-
28117: muksen johdosta.
28118: 
28119:    Sivistysvaliokunnan mietintö n:o 2 Eduskunnalle jätettyjen eri-
28120: näisten anomusehdotusten johdosta, jotka tarkoittavat määrärahan
28121: myöntämistä kansankirjastojen avustamiseksi,
28122:    ilmoitetaan sattuneesta syystä poistetuksi päiväjärjestyksestä,
28123: joten sitä ei esitetä.
28124: 
28125: 
28126:     Puhemies ilmoittaa täysi-istuntoja pidettäväksi huomenna
28127: kello 7 i. p. sekä ensi maanantaina kello II a. p. ja kello 6 i. p.
28128: 
28129:    Ensi istunto on huomenna kello 7 i. p.
28130: 
28131: 
28132: 
28133:    Täysi-istunto päättyy kello II,I3 yöllä.
28134: 
28135:                                          Pöytäkirjan vakuudeksi:
28136:                                              Ph. Suuronen.
28137:                               Kyytilaki.                         597
28138: 
28139:      25. Lauantaina 4 p. huhtikuuta 1908
28140:                  klo 7 i. p.
28141:    Nimenhuudossa merkitään poissa oleviksi ed. Castren, Heikkilä,
28142: Johansson, Merivirta ja Nuorteva.
28143: 
28144: 
28145: 
28146:    Vapautusta saavat ed. Nuorteva ja Heikkilä sairauden takia
28147: sekä ed. Johansson yksityisten asiain takia tämän illan istunnosta.
28148: 
28149: 
28150: 
28151:                            Kggtilaki.
28152:     Esitetään
28153:     Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o I Keis. Majesteetin
28154: Suomen Eduskunnalle kyytitoimesta antaman arm. esityksen N:o
28155: .5 johdosta.
28156:    Puheenvuoroa käyttäen lausuu:
28157: 
28158:     Ed. af Ursin: Pyydän tämän mietinnön pöydälle maanantain
28159: jälkimmäiseen istuntoon.
28160: 
28161:    Ed. Eloranta: Pyydän kannattaa edellistä puhujaa.
28162: 
28163:     Ed. Huoponen: Vasemmiston puolelta on moitittu muita
28164: puolueita siitä, että he aiheettomasti pyytävät asioita pöydälle.
28165: Pyydän vasemmistolaisten tiliin merkittäväksi tämän tapahtuman,
28166: että tärkeää !ainsäädäntötointa, joka välttämättömästi nyt pitäisi
28167: saada eduskunnassa läpi, kun se on jo toisen kerran käsillä ja puoli
28168: vuotta ollut päiväjärjestyksessä, vasemmistolaisten taholta jarrute-
28169: taan ja pyydetään pöydälle, vaikka asia on selvä. Se on kauan ollut
28170: eduskunnan jäsenten tutkittavana ja on niin selvä kuin viisi sormea
28171: kädessä. Se osottaa selvään että, vasemmisto nyt, kuten viime ker-
28172: rallakin, kun tulee kysymykseen suurien epäkohtien poistaminen
28173: talonpoikain hartioilta. tuo vasemmisto, joka tuhansissa kokouksissa
28174: on luvannut kaikki antaa valtion huostaan, rupee nyt jarruttamaan.
28175: Sitä osottaa ..toinen vastalause, jossa sanotaan, että on manttaalin
28176: pannun maan omistajille edelleenkin säilytettävä tämä raskas taakka.
28177: Vieläpä arvellaan, ettei talonpojissa ole tämmöiseen minkäänlaista
28178: tyytymättömyyttä. Näistä syistä minä panen vastalauseen pöy-
28179: dällepanopyyntöä vastaan.
28180:                      Istunto 4 p. huhtikuuta 1908.
28181: 
28182: 
28183:     Puhemies: Kun asia on pyydetty pöydälle, niin se jää pöy-
28184: dälle, mutta pöydällepanon ajasta voi keskustella.
28185: 
28186:    Ed. Schgbergson: För att lugna hr Huoponen, ber jag att också
28187: härifrån högern få förena mig om yrkandet på hordläggning.
28188: 
28189:     Ed. .H.hmavaara: Kyllä minäkin valitan, että tämä asia
28190: pyydettiin pöydälle, mutta toiselta puolen minua on jo pitkin valtio-
28191: päiväaikaa harmittanut se tapa, että täällä moititaan niin ankarasti
28192: edustajia siitä, että he käyttävät heille Valtiopäiväjärjestyksessä
28193: myönnettyä oikeutta. Sitä minä en hyväksy. Kun edustajat nim.
28194: ovat pyytäneet asiaa pöydälle V. J:n mukaisessa järjestyksessä,
28195: niin siinä ei ole kellään moittimista.
28196: 
28197:    Ed. Huoponen:         Ed. Schybergsonin lausunnon johdosta
28198: pyydän merkitä myöskin oikeiston tilille samat oireet ja ansiot,
28199: jotka viime Eduskunnan kokouksessa esiintyivät, sillä vasemmisto
28200: ja oikeisto yhtyivät sitä hautauslaulua laulamaan, jota viimeinen
28201: Eduskunta lauloi tämän saman kysymyksen ja kenties muidenkin
28202: kysymysten suhteen. Pyydän tämän pöytäkirjaan merkittäväksi.
28203: 
28204:   Ed. af Ursin: Nykyisissä olosuhteissa nämä tiliinmerkitykset
28205: merkitsevät hyvin vähän.
28206: 
28207:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
28208: 
28209:    Päätös:     Mietintö pannaan pöydälle ens1 maanantain iltais-
28210: tuntoon.
28211: 
28212: 
28213:                          .M.etsästgsasetus.
28214:    Ensi käsittelyyn esitetään
28215: 
28216:    Laki ja- talousvaliokunnan mietinnössä N:o 3 oleva
28217:    ehdotus asetttkseksi 20 p:nä lokakuuta I898 metsästyksestä anne-
28218: tun armollisen asetuksen I3 fa 3I § :n muuttamisesta.
28219: 
28220:    Kun puheenvuorqja ei käytetä, julistetaan lakiehdotuksen ensi-
28221: mäinen käsittely päättyneeksi ja asia lähetetään Suure\!n Valiokun-
28222: taan.
28223: 
28224:   Esitetään:
28225:   Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 4 metsästysasetuksen
28226: muuttamista koskevain erinäisten eduskuntaesitysehdotusten johdosta.
28227:                            Metsästysasetus.                         599
28228: 
28229:    Mietinnöstä otetaan e n s i m a 1 s e n k ä s i t t e 1 y n alaiseksi
28230:    Ehdotus asetukseksi lokakuun 20 p:nä I898 metsästyksestä anne-
28231: tun asetuksen eräiden pykälien muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
28232: 
28233:    Keskustelu:
28234:     Ed. Vaarala: Laki- ja talousvaliokunta mietinnössään si-
28235: vulla I I pykälässä 25 ehdottaa, että tässä maassa kaadetusta kar-
28236: husta m. m, maksetaan 25 markkaa, mutta Lapin, Kemin ja Kajaa-
28237: nin kihlakunnissa 50 markkaa. Vaikka minä kyllä myönnän, että
28238: valiokunnalla hyvää tahtoa ei ole puuttunut, vaan että olevien olojen
28239: tuntemattomuus lienee vaikuttanut sen, että on jäänyt ikäänkuin
28240: unohduksiin ne seudut Oulun kihlakunnan pohjoisosassa, missä kaik-
28241: kein enimmän kärsitään karhujen tuottamasta tuhosta. Sellaisia
28242: paikkakuntia ovat Kuusamon, Taivalkosken ja Pudasjärven kunnat.
28243: Tietääkseni on Kuusamon kunta se, missä kaikkein enimmän saa-
28244: daan kärsiä karhujen tuottamista vahingoista, jopa enemmän kuin
28245: missään paikkakunnassa koko maassa. Rohkenen sentähden eväs-
28246: tyksenä Suurelle Valiokunnalle, johon tämä mietintö lähetetään,
28247: ehdottaa että asetusehdotuksen 25 §:ään tehtäisiin semmoinen lisäys,
28248: että karhuntapporaha korotetaan 50 markaksi paitsi Lapin, Kemin
28249: ja Kajaanin kihlakunnissa myöskin Kuusamon, Taivalkosken ja
28250: Pudasjärven ktmnissa Oulun kihlakuntaa.
28251:     Mitä muuten valiokunnan mietintöön tulee, on valiokunta ym-
28252: märtääkseni osannut oikeaan ehdottaessaan muutoksia kyseessä
28253: olevaan metsästyslakiin. Tämän asetuksen kymmenvuotinen ole-
28254: massaolo on osoittanut mitä kurjuutta, tyytymättömyyttä ja lain-
28255: rikkomuksia se on aikaansaanut maamme pohjoisissa osissa, missä
28256: metsästys on melko suuri sivuelinkeino ja missä muutenkin eletään
28257: sietämättömissä oloissa usein sattuvan kadon ja kulkuneuvojen puut-
28258: teen tähden. Epäilemättä voipi sanoa että tämän asetuksen kautta
28259: on näiden kovaosaisten seutujen asukkailta riistetty ei ainoastaan
28260: ainoa herkkupala, vaan myöskin suurenarvoinen sivuelinkeino.
28261: 
28262:     Ed. Hoikka, Iisakki: Niinkuin tunnetaan, on metsästys-
28263: asetuksen muuttaminen siihen suuntaan, mihinkä Lakivaliokunta
28264: on mietinnössä ehdottanut, ollut useimmilla valtiopäivillä jo ennem-
28265: min vireillä, mutta aina onnistumatta. Ne anomusehdotukset,
28266: joihinka tämä valiokunnan mietintö perustuu, ovat ainakin koko
28267: Peräpohjan kansan hartaasta toivomuksesta ja vaatimuksesta an-
28268: netut meidän edusmiesten tehtäväksi täällä. Jos tämä valiokunnan
28269: mietintö hyljättäisiin Suuressa Valiokunnassa, niin sillä yhä edelleen
28270: jatkettaisiin rikollisten nuorukaisten kasvattamista siihen suuntaan,
28271: johon nykyisin voimassaoleva metsästyslaki jo on kansaa siellä kas-
28272: vattanut. Rohkenen sanoa, että nykyinen voimassaoleva metsästys-
28273: 6oo                  Istunto 4 p. huhtikuuta 1908.
28274: 
28275: 
28276: laki on suoraan ollut rikollisten kasvatuslaki; sen näyttävät työt
28277: ja hedelmät siellä, mikäli meillä Pohjanperän edustajilla on kun-
28278: nia tietää.
28279:     Minä pidän vielä suuremmasta merkityksestä asiassa sen siveel-
28280: lisen puolen kuin koko tämän aineellisen kysymyksen, satimilla ja
28281: ansoilla pyydystämisen. Jos nyt niin tapahtuu, että tämä valio-
28282: kunnan mietintö hyljätään, niin silloin yhä edelleen jatketaan sitä
28283: kasvatusta lain rikkomiseen, mikä jo on tapahtunut nykyisen met-
28284: sästyslain voimassa ollessa. Näistä syistä minä vielä edelleen uskallan
28285: toivoa, niinkuin olen anomusehdotuksessani jo ehdottanut, että Suuri
28286: Valiokunta ottaisi huomioonsa nämä seikat, joita valiokunta mietin-
28287: nössään kyllä on erittäin kiitettävästi selittänyt ja valaissut.
28288:     Herroille ensimäisen vastalauseen tekijöille minä pyydän humna-
28289: uttaa että katkerina katovuosina, kun halla ja pakkanen vie leivän
28290: köyhän kansan suusta, te kerran silloin tulisitte köyhän ja kurjan,
28291: metsä- ja järviasukasten majoihin maistelemaan, kuinka makealta
28292: maistuu pettu- ja olkileipä linnunlihan kanssa. Semmoiset ruuat
28293: kuin olki- ja pettuleipä eivät ole kovin makeita, jos niitä hieman
28294: linnunlihallakin höystetään. Muuta en tahdo sanoa. Pyydän
28295: vaan saattaa Suuren Valiokunnan huomioon nämä kohdat, joita olen
28296: rohjennut lausua, ja hyväksyn siis Lakivaliokunnan mietinnön.
28297: 
28298:    Ed. von lUfthan:        J ag anhåller om bordläggning till mån-
28299: dagens plenum.
28300: 
28301:     Ed. Komu: Turhaa on tässä ruveta vaatimaan metsästysoike-
28302: utta kysymyksen alaisille alueille kaikkialla maassamme, kun Edus-
28303: kunnan enemmistö olisi kumminkin jyrkästi sitä vastaan. Tyydyn
28304: siis tämän yhteydessä esittämään sen käsitykseni, että metsästys-
28305: oikeus olisi kuitenkin suvaittava koko Oulun läänissä. Yleensä siellä
28306: eteläosassakaan ei köyhän kansan tila ole parempi kuin Savossa ja
28307: Karjalassa niissä kunnissa, joihinka valiokunta tahtoo oikeuden
28308: ulottaa. Järvettömillä ylängöillä metsänriista on ainoa varsinaisen
28309: elinkeinon lisä, jos sitä vaan saa ottaa. Varsinkin ylimaan kunnat,
28310: Haapajärven kihlakunta kokonaisuudessaan, olisivat tuollaisen oike-
28311: uden tarpeessa. Suuri Valiokunta tekee mielestäni aivan oikein,
28312: jos se 5 §:n muuttaa semmoiseksi, että Oulun lääni kokonaisuudessaan
28313: tulisi metsästysoikeudesta osalliseksi.
28314: 
28315:    Ed. Sivenius kannattaa ed. v. Alfthanin mielipidettä.
28316: 
28317:    Puhemies: Kun pöydällepanoa on kannatettu, niin asia jää
28318: pöydälle.   Pöydällepanosta saa kyllä puhua.
28319: 
28320:    Ed. Heikkinen: Minä olisin asiasta ..
28321:                         Postisäästöpankki v. 19(>6.                    6oi
28322: 
28323: 
28324:     Puhemies: Ei asiasta enää voi puhua.
28325:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi,
28326:    ja asia pannaan toistamiseen pöydälle ens1 maanantain iltais-
28327: tuntoon.
28328: 
28329: 
28330:     Ainoaan käsittelyyn esitetään
28331: 
28332:    Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 3 Eduskunnalle Suomen
28333: postisäästöpankin tilasta ja hoidosta vuonna I9o6 annetun ke.rtom1tk-
28334: sen johdosta.
28335: 
28336:     Keskustelu:
28337:       Ed. Pohjanpalo:         Kertomus Suomen postisäästöpankin
28338: tilasta ikävä kyllä osoittaa, että laitos vieläkin tuottaa tappiota.
28339: Niinpä esim. valiokunta on arvostellut tappion vielä vuonna Igo;
28340: 5,500 markaksi. Minä pyydän sen johdosta saada lämpimimmästi
28341: kannattaa valiokuntaa siinä, kun se ehdottaa, että postisäästöpankin
28342: varoja enemmän sijoitettaisiin yksityispankkeihin, kuin mitä tähän
28343: saakka on ollut tapana. Tämän kautta, jos korotettaisiin posti-
28344: säästöpankin sijoitukset, jotka nykyään tekevät 86o,ooo markkaa
28345: yksityispankeissa, esim. I I/z miljoonaan, niin voitaisiin helposti
28346: sillä korvata se tappio, mikä nykyään syntyy, ja siten saadaan
28347: laitos kannattamaan itsensä.
28348:      Mitä itse sijoitukseen tulee, niin merkitsen minä kertomuksissa
28349: sen, että vain Vaasan Osakepankkiin on sijoitettu varoja vuonna
28350: Igo6 48o,ooo markkaa. Toivottava olisi, että muutkin suuremmat
28351: yksityispankit saisivat osansa, ja ettei niitä sijoitettaisi yksistään
28352: johonkin erityiseen rahalaitokseen.
28353: 
28354:    ·Ed. llrajärvi:      Eduskunta on epäilemättä mielihyvällä mie-
28355: tinnöstä havainnut, että postisäästöpankki alkaa tulla itsensä kan-
28356: nattavaksi laitokseksi. Siihen on vaikuttanut kaksi seikkaa: talle-
28357: tusten lisäytyminen viimeisinä vuosina ja kulumassakin olevana
28358: vuotena, ja sijoitusten korkeampi korko, nim. osan sijoituksista.
28359:     Mutta kun yksityispankkien nykyinen korkea talletuskorko
28360: epäilemättä on keinotekoinen ja siis lähimmässä tulevaisuudessa
28361: menee alas, niin ne toiveet, mitkä valiokunta lausuu mietinnössään,
28362: tulevaisuudes!"a jonkun verran pettävät. Siitä syystä on vastaisuu-
28363: dessa taas epäilemättä esillä kysymys, millä lailla asiat olisivat jär-
28364: jestettävät niin, että todellakin saavutettaisiin se asiaintila, mikä mie-
28365: tinnössä on merkille pantu. Minä puolestani olen sitä mieltä, että
28366: se aika vaatii luultavasti postisäästöpankin talletuskoron alenta-
28367: 002                     Istunto 4 p. huhtikuuta 11)08.
28368: 
28369: 
28370: mista, ja pidän puolestani semmoisen menettelyn myös postisäästö-
28371: pankin luonteen ja tarkoituksen mukaisena. Ja jos ottaa lähemmin
28372: tarkastettavaksi sen kertomuksen, joka on Eduskunnalle annettu
28373: postisäästöpankin tilasta ja luonteesta, niin silloin myöskin luullakseni
28374: tunnustetaan oikeutetuksi se näkökanta, jota nyt olen esittänyt.
28375: Minä tahdon erityisesti painostaa tätä seikkaa siitä syystä, että silloin
28376: tällöin julkisuudessa, jopa postisäästöpankin hallituksen puolelta-
28377: kin, on esiintynyt se ajatuskanta, että postisäästöpankin pitäisi ke-
28378: hittyä siihen suuntaan, että se muodostuisi enemmän tai vähemmän
28379: afäärilaitokseksi ja siis muuttaisi sitä luonnetta, mikä sillä on meillä
28380: tähän saakka ollut ja nytkin on.
28381:     Mutta jos niinkin kävisi, että koron alennusta ei syystä tai toi-
28382: sesta katsottaisi mahdolliseksi, niin minun mielestäni on ylen pieni
28383: seikka se, että valtio vuosittain siksi hyvää tarkoitusta palvelevan
28384: laitoksen puolesta maksaa 7 ,ooo markkaa, niinkuin tähän saakka
28385: on maksettu. Sekin on minusta ennen tehtävä kuin käytävä posti-
28386: säästöpankin luonnetta muuttavaan keinoon, jota silloin tällöin nä-
28387: kyy julkisuudessa esitettävän ja joskus on valtiopäiviHäkin esitetty.
28388: 
28389:       Päätös:     Valiokunnan mietintö hyväksytään muuttamatto-
28390: mana.
28391: 
28392:     Puhemies:     Ennen kuin ryhdytään seuraaviin asioihin,
28393: nim. pöydällepanoihin. minä sattuneesta sy-ystä keskeytän täysi-
28394: istunnon vähäksi aikaa, korkeintaan puoleksi tunniksi.
28395:     Kehottaisin myös puhemiesneuvoston jäseniä heti tämänkeskeyt-
28396: tämisen jälkeen kokoontumaan.
28397: 
28398:       Istunto keskeytetään kello 8 i. p.
28399: 
28400: 
28401: 
28402:       Kun täysi-istuntoa jälleen jatketaan kello 8,15 i. p. lausuu:
28403: 
28404:     Puhemies: Ennenkuin esitän pöydällepano-asioita, pyydän
28405: ilmoittaa, että Puhemiesneuvostossa on oltu sitä mieltä, että näistä
28406: pöydälle pantavista asioista yksi, nimittäin seitsemäs, joka koskee
28407: Pankkivaliokunnan mietintöä, on erinomaisen kiireellistä laatua
28408: ja senvuoksi olisi saatava jo tänä iltana kahden käsittelyn alaiseksi.
28409: Samoin voisivat myöskin viides ja kuudes asia, jotka-koskevat lei-
28410: masuostuntaa ja suostuntaveroa pelikorteista ja jotka valtion tulo-
28411: ja menoarviota koskevina myös ovat kiireellisiä, tulla samalla kah-
28412: den käsittelyn alaisiksi tänä iltana. Se saadaan aikaan siten, että
28413: sitten kun tämä täysi-istunto on loppunut, pidetään vielä kaksi
28414: täysi-istuntoa, ja niiden väliajalla voi Suuri Valiokunta pitää koko-
28415:                             Pöydälle-panoja.
28416: --- ---   ---~~----~---~--------~-------------------
28417: 
28418: 
28419: 
28420: 
28421: uksensa sekä antaa mietintönsä. Sillä neuvoin voitaisiin jo tänä
28422: iltana saada asiat toisessa käsittelyssä valmiiksi ja lopullinen käsit-
28423: tely sen kautta joudutettaisiin.
28424: 
28425:      Tämän jälkeen esitetään p ö y d ä 11 e p anoa varten
28426: 
28427:    Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 4 arm. esityksen n:o I I
28428: johdosta, joka koskee leimasuostuntaa.
28429: 
28430:      Puheenvuoroa käyttäen lausuu:
28431: 
28432:    Ed. v. lllfthan: J ag skulle be att få upplysa, att i den
28433: svenska texten bland de antecknade namnen bortfallit namnet
28434: Sivenius både i detta och följande betänkande; hvilket härmed rättas.
28435: 
28436:      Mietintö pannaan pöydälle ensi istuntoon.
28437: 
28438:    Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 5 arm. esityksen n:o 14
28439: johdosta, joka koskee suostuntaveroa pelikorteista,
28440:    pannaan myöskin pöydälle ensi istuntoon; ja samoin
28441:    Pankkivaliokunnan mietintö n:o 1 Suomen Pankin ohjesäännön
28442: r8 ja 19 §:n muuttamisesta toisin kuuluviksi,
28443:    jonka viimeksimainitun johdosta puheenvuoroa käyttäen lausuu:
28444: 
28445:    Ed. Schybergson: J ag ber att få anmäla, att i det svenska
28446: betänkandet såväl på sid. 6 som på sid. 9 af misstag i § r8 fått inflyta
28447: ordet >>ständerna>> i stället för >>landtdagen».
28448: 
28449:     Talousvaliokunnan mietintö n:o 4 Eduskunnassa tehdyn anomus-
28450: ehdotuksen johdosta, joka koskee terveys- ja sairashoidon järkipe-
28451: räistä järjestämistä,
28452:     pannaan Puhemiesneuvoston ehdotuksesta pöydälle ensi maa-
28453: nantain iltaistuntoon.
28454: 
28455:    Eduskuntatalovaltuuskunnan kertomus
28456:    pannaan Puhemiesneuvoston ehdotuksesta pöydälle ens1 maa-
28457: nantain aamuistuntoon.
28458: 
28459:    Sivistysvaliokunnan mietintö n:o 2 Eduskunnalle jätettyjen eri-
28460: näisten anomusehdotusten johdosta, jotka tarkoittavat määrärahan
28461: myöntämistä kansankirjastojen avustamiseksi,
28462:    pannaan Puhemiesneuvoston esityksestä pöydälle ensi maa-
28463: nantain iltaistuntoon.
28464:                      Istunto 4 p. huhtikuuta 1<)08.
28465: 
28466: 
28467:    Seuraava istunto on tänä iltana kello 1/2 9 i. p.
28468: 
28469: 
28470: 
28471:    Istunto päättyy kello 8,22 1. p.
28472:                                           Pöytäkirjan vakuudeksi:
28473:                                                Ph. Suuronen.
28474: 
28475: 
28476: 
28477:      26. Lauantaina 4 p. huhtikuuta 1908
28478:                 klo 8,30 i. p.
28479:    Nimenhuudon sijasta merkitään saapuvilla oleviksi samat ed.,
28480: jotka edellisessä istunnossa olivat saapuvilla.
28481: 
28482: 
28483:     Esitetään
28484:     Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 4 arm. esityksen n ·o II joh-
28485: dosta, joka koskee leimasuostuntaa.
28486:     Mietinnön johdolla otetaan ensimmäisen käsi t te 1 y n
28487: alaiseksi mainittuun arm. esitykseen sisältyvä
28488:     Ehdotus asetukseksi leimasuostunnasta St,wmen Suttrimhtinaan-
28489: maassa vuonna I909.
28490:     Asia lähetetään keskustelutta Suureen Valiokuntaan.
28491: 
28492: 
28493: 
28494:     Esitetään niin ikään e n s i m m ä i s t ä k ä s i t t e 1 y ä varten
28495:     Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä n:o 5 valmistavasti käsi-
28496: telty, arm. esityksessä n:o 14 oleva
28497:     Ehdotus asetukseksi siitä suostuntaverosta, joka on pelikorteista
28498: suoritettava.
28499:     Asia lähetetään keskustelutta Suureen Valiokuntaan.
28500: 
28501: 
28502: 
28503:    Vielä.esitetään ensi mm ä i se en käsi t te 1y y n ja lähetetään
28504: keskustelutta Suureen Valiokuntaan Pankkivaliokunnan mietin-
28505: nössä n:o 1 oleva Pankkivaltuusmiesten alotteesta aiheutunut ase-
28506: tusehdotus nimeltä:
28507:    Asetus s~eomen Pankin I9 päivänä helmikuuta I895 annetun ia
28508: IO päivänä heinäkuuta I90I muutetun ohjesäännön I8 ja I9 § :n muut-
28509: tamisesta toisin kuuluviksi.
28510:                 Leima- ja pelikorttisuostunta p. 190<).              6oS
28511: 
28512:    Seuraava täysi-istunto on tänään kello I/2 IO i. p.
28513: 
28514: 
28515: 
28516:    Täysi-istunto päättyy kello 8,35 1. p.
28517: 
28518:                                            Pöytäkirjan vakuudeksi:
28519:                                                 Ph. Suuronen.
28520: 
28521: 
28522: 
28523:      27. Lauantaina li p. huhtikuuta 1908
28524:                 klo 9,30 i. p.
28525: 
28526:    Nimenhuudon sijasta merkitään pöytäkirjaan että samat edustajat
28527: ovat saapuvilla tässä istunnossa kuin edellisessäkin.
28528: 
28529: 
28530: 
28531:    Esitetään toiseen käsi t te 1 y y n:
28532:     Ehdottts asetukseksi leimasuostunnasta Suomen Suuriruhtinaan-
28533: maassa vuonna I909.
28534:     Asiakirjat: Arm. esit. n:o n; Valtiovarainvaliokunnan
28535: mietintö n:o 4; Suuren Valiokunnan mietintö n:o 6, jonka lukee va-
28536: liokunnan puheenjohtaja ed. Setälä.
28537: 
28538:    Valiokuntien yhtäpitävien ehdotusten mukaisesti hyväksytään
28539: asetusehdotus muuttamatta, sellaisena kuin se on arm. esityksessä,
28540: minkä jälkeen asian toinen käsittely julistetaan päättyneeksi.
28541: 
28542: 
28543: 
28544:      Esitetään samoin t o i s e e n k ä s i t t e 1 y y n:
28545:      Ehdotus asetukseksi siitä suostunnasta, joka on pelikorteista suo-
28546: ritettava.
28547:      Asiakirjat: Arm. esit. n:o 14; Valtiovarainvaliokunnan
28548: mietintö n:o 5; Suuren Valiokunnan mietintö n:o 7, jonka lukee ed.
28549: Setälä.
28550: 
28551:    Asetusehdotus hyväksytään, Valiokuntien ehdotusten mukaisesti,
28552: muuttamatta sellaisena kuin se on arm. esityksessä, ja asian toinen
28553: käsittely julistetaan päättyneeksi.
28554: 6o6                   Istunto 6 p. huhtikuuta 1<)08.
28555: 
28556: 
28557:     Vielä esitetään toiseen käsittelyyn
28558:     Ehdotus asetukseksi Suomen Pankin I9 p:nä helmikuuta r895
28559: annetun ja ro p:nä heinäkuuta I90I muutetttn ohjesäännön r8 ja
28560: I9 § :n muuttamisesta toisin kuuluviksi.
28561:     A s i a k i r j a t: Pankkivaltuusmiesten kertomus; Pankkivalio-
28562: kunnan mietintö n:o I; Suuren Valiokunnan mietintö n:o 8, jonka lu-
28563: kee ed. Setälä.
28564:     Suuren Valiokunnan lausunnon mukaisesti asetusehdotus hyväk-
28565: sytään muuttamatta sellaisena kuin Pankkivaliokunta vastamaini-
28566: tussa mietinnössään on sen ehdottanut, ja asian toinen käsittely
28567: julistetaan päättyneeksi.
28568: 
28569: 
28570:       Seuraava istunto on ensi maanantaina kello I/2 II a. p.
28571: 
28572: 
28573: 
28574:       Täysi-istunto päättyy kello g,so 1. p.
28575:                                             Pöytäkirjan vakuudeksi:
28576:                                                   Ph. Suuronen.
28577: 
28578: 
28579: 
28580:        28. Maanantaina 6 p. huhtikuuta 1908
28581:                  klo 10,50 a. p.
28582:    Nimenhuudossa merkitään poissa oleviksi: ed. Castren, Gustafsson,
28583: Heikkilä ja Merivirta.
28584: 
28585: 
28586:    Ed. Gustafsson ja Heikkilä ilmoitetaan sairauden takia olevan
28587: estetyt saapumasta istuntoon.
28588: 
28589: 
28590: 
28591:     F~itetään ja lähetetään Puhemiesneuvoston ehdotuksesta V al-
28592: tiovarainvaliokuntaan ·
28593:     Eduskuntatalo-valtuuskunnan kertomus.
28594: 
28595: 
28596: 
28597:    Esitetään ja pannaan pöydälle ensi istuntoon:
28598:    Talousvaliokunnan mietintö n:o 5 Eduskunnassa tehdyn, langet-
28599: tavatautisten hoitoa koskevan anomusehdotuksen johdosta; sekä
28600:                              Ilmoituksia.
28601: 
28602: 
28603:    Kunnallisvaliokunnan mietintö n:o 1 kunnallisen lainsäädännön
28604: uudistamista koskevain esitysehdotusten johdosta.
28605: 
28606: 
28607: 
28608:    Ed. Setälä: ilmoittaa että Suuren Valiokunnan täksi päiväksi
28609: ilmoitettu kokous sattuneesta syystä ei tule tänään pidettäväksi.
28610: 
28611: 
28612: 
28613:     Puhemies:      Mitä seuraavaan istuntoon tulee, täytyy .se
28614: sattuneesta syystä järjestää vähän toisin kuin sanomalehdissä on
28615: ilmoitettu.
28616:     Ensi istunto on pidettävä kello 1 i. p. Sen jälkeen voidaan
28617: vielä pitää toinen täysi-istunto, jos katsotaan tarpeelliseksi tai voi
28618: myöskin klo I:ltä alkava istunto jatkua.             ·
28619: 
28620:    Seuraava istunto on siis kello I i. p.
28621: 
28622: 
28623: 
28624:    Täysi-istunto päättyy kello    II,I3     päivällä.
28625: 
28626:                                              Pöytäkirjan vakuudeksi:
28627:                                                     Ph. Suuronen.
28628: 
28629: 
28630: 
28631:      29. Maanantaina 6 p. huhtikuuta 1908
28632:                  klo 1 i. p.
28633:    Nimenhuudon asemesta merkitään pöytäkirjaan samat edus-
28634: tajat läsnä oleviksi kuin edellisessä istunnossa.
28635: 
28636: 
28637: 
28638:                           Päiväjärjestys.
28639:    Puhemies: Mitä tämän istunnon päiväjärjestykseen tulee,
28640: pyydän sihteeriä lukemaan sen ääneen, koska sitä ei ole ennätetty
28641: jakaa ja painattaa.
28642:    Sen jälkeen sihteeri lukee päiväjärjestyksen.
28643: 6o8                        Istunto 6 p. huhtikuuta 1908.
28644: 
28645: 
28646:        Toimitusvaliokunnan toimivallasta valtiopäiväin
28647:                          päätyttyä.
28648:    Puhemies: Valtiovarainvaliokunnalta on saapunut kirjelmä,
28649: joka koskee eräitä Toimitusvaliokunnalle valtiopäiväin päätyttyä
28650: uskottavia toimenpiteitä.
28651:    Sihteeri lukee seuraavan kirjelmän:
28652:         Suomen Eduskunnan
28653: VALTIOVARAINVALIOKUNTA
28654:                                       S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
28655:               Helsinki,
28656:          Huhtikuun 6 p. 1908.
28657:               N:o 36.
28658:     Siihen nähden, että Eduskunnan alamaisten vastausten ja kirjel-
28659: mäin laatiminen jääpi Toimitus- ja Tarkastusvaliokuntain tehtä-
28660: väksi valtiopäiväin päätyttyä, saa Valtiovarainvaliokunta kunni-
28661: oittavimmin ehdottaa Eduskunnan päätettäväksi:
28662:     että Toimitusvaliokunnan asiaksi jätetään valtiopäiväin päätyttyä
28663: niin hyvin harkita ja määrätä ne palkkiot ja menot, jotka aiheutuvat
28664: Toimitus- ja Tarkastusvaliokuntain toiminnasta kuin myöskin tar-
28665: kastaa ja hyväksyä kaikki valtiopäiväin loppuessa vielä hyväksy-
28666: mättömät valtiopäiväin aiheuttamat laskut ja pitää huolta niiden
28667: suorittamisesta;
28668:     että Toimitusvaliokunta valtuutetaan valitsemalleen henkilölle
28669: uskomaan myöhemmin jätettyjen laskujen tarkastaminen, hyväk-
28670: syminen ja suorittaminen; sekä
28671:     että Toimihtsvaliokunnan huoleksi jätetään täydellisen tilin
28672: laadittaminen kaikista näiden valtiopäiväin kustannuksista, mikä
28673: tili on annettava ensi valtiopäiväin Valtiovarainvaliokunnan tar-
28674: kastettavaksi.
28675:     Tämän ohessa saa Valiokunta Eduskunnalle ilmoittaa, että
28676: Valiokunta, Valtiopäiväjärjestyksen 43 §:n nojalla on määrännyt
28677: Toimitus- ja Tarkastt1svaliokuntain pääkaupungissa asuvien jäsenten
28678: palkkion I5 markaksi jokaiselta päivältä, jona kokousta pidetään.
28679: Ne jäsenet sitä vastoin, jotka eivät ole pääkaupungissa asuvia, saa-
28680: vat saman palkkion koko siltä ajalta, minkä heidän täytyy valiokun-
28681: tatöiden tähden siellä oleskella sekä matkapäiviltä; minkä ohessa
28682: heidän valiokuntatöistä ehkä johtuvat matkakustannuksensa on
28683: heille korvattava.
28684:                      Valtiovarainvaliokunnan puolesta:
28685:                               E. Nevanlinna.
28686:                                                            J. Vartiovaara.
28687:       Kirjelmässä olevat ehdotukset hyväksytään.
28688:                                Kyytilaki.
28689: 
28690: 
28691:     K o 1 m a n t e e n k ä s i t t e 1 y y n esitetään:
28692:     Ehdotukset laeiksi erityisistä muutoksista ja lisäyksistä Suomen
28693: evankelis-luterilaiselle kirkolle 6 p:nä joulukuuta I869 annettuun
28694: kirkkolakiin.
28695:     Asiakirjat: ks. siv. 548
28696:     Lakiehdotukset !-VIII hyväksytään järjestänsä keskustelutta,
28697: sellaisina kuin tämän huhtikuun 3 p:nä tapahtuneessa toisessa kä-
28698: sittelyssä tehdyt päätökset osoittavat, sekä samoin lakiehdotukset
28699:     X, XII, XIII, XIV, IX ja XI.
28700:     Kolmas käsittely julistetaan päättyneeksi ja asia, jonka käsitte-
28701: lyyn ed. Tichanow, kreikkalaiskatoliseen uskontokuntaan kuulu-
28702: vana, ei ole osaa ottanut, loppuun käsitellyksi.
28703: 
28704: 
28705: 
28706:     Esitetään lauantaina t. k. 4 p:nä klo 7 i. p. alkaneessa täysi-istun-
28707: nossa toistamiseen pöydällepantu
28708:     Laki- ja Talousvaliokunnan mietintö n:o I Keis. Majesteetin
28709: Suomen Eduskunnalle kyytitoimesta antaman arm. esityksen johdosta.
28710:     Mietinnöstä otetaan nyt e n s i m m ä i s e n k ä s i t t e 1 y n
28711: alaiseksi siinä oleva
28712: 
28713:                          Ehdotus Kyytilaiksi,
28714: 
28715: jota vastoin mietinnön 30 ja 31 sivulla olevien ponsilauseiden käsit-
28716: tely lykätään siksi, kun mainitun lakiehdotuksen kolmas käsittely
28717: on loppuun suoritettu.
28718: 
28719:     Keskustelu:
28720:     Ed. af Ursin: Yleisesti myönnetään, että valtion varat läh-
28721: tevät pääasiallisesti vähävaraisten taskusta, niinkauan kuin meidän
28722: veroitusjärjestelmämme pemstuu välillisiin veroihin. Sen takia
28723: minä en voi hyväksyä sitä, että näitä valtion varoja käytetään eri-
28724: tyisen kansalaisryhmän verojen helpottamiseksi. On sanottu mie-
28725: tinnössä, että valtion kannatus tulisi olemaan 300,000 markkaa,
28726: Valtiovarainvaliokunta laskee ne 400,000 markkaan, ja me tulemme
28727: luultavasti lopuksi puoleen miljoonaan. Mutta valiokunta on aivan
28728: oikein sanonut mietinnön ensimäisellä sivulla, että pitäisi pyrkiä
28729: siihen, että kyytilaitos saadaan itsensä kannattavaksi. Minä hyväk-
28730: syn tämän periaatteen, ja olisi ehkä mahdollista yhdistää nämä
28731: molemmat näkökohdat siten, että kyytirahan suuntuden minimuru
28732: korotettaisiin 20 penniin. Sillä tavoin ehkä saataisiin tämä asia
28733: kaikkien tyydytykseksi ratkaistuksi.
28734: 
28735:                                                                 39
28736: 610                  Istunto 6 p. huhtikuuta 1908.
28737: ----·~~---~--··-·--------·--            ..- - - - - - · - - - - - - . · · - - ---
28738: 
28739: 
28740: 
28741:      Ed. von 1Ufthan: Med anledning af hr af U rsins andra-
28742: gande vill jag framhålla, att ett konsekvent tillämpande af den
28743: princip, åt hvilken han gaf uttryck, skulle leda därhän, att vi knap-
28744: past skulle kunna besluta om några partiella förändringar i fråga
28745: om inkomster eller utgifter ända till dess en fullkomlig skatteför-
28746: ändring egt rum. Vi skulle således antagligen under loppet af ett
28747: större antal år blifva bundna till händer och fötter. Och då i hvarje
28748: fall, också om partiella förskjutningar för en kortare tid skulle ega
28749: rum, sådana vid genomförandet af ett nytt beskattningssystem
28750: kunna tagas i betraktande och rättas, så kan den af herr af Ursin
28751: förfäktade principen icke tillmätas någon som helst afgörande be-
28752: tydelse lika litet i denna fråga, som beträffande vägalagsfrågan
28753: eller hvilken annan fråga som helst af samma slag.
28754: 
28755:      Ed. Huoponen:         Jo viime kerralla, kun tätä kysymystä
28756: pyydettiin pöydälle, tein sen havainnon, että vasemmiston puolelta
28757: tämmöisiä uudistuksia vastustetaan, ja ed. af Ursinin lausunto on
28758: yhtä pitävä tämän ajatuksen kanssa. Tämä vähäpätöinen uhraus,
28759: jonka valtio tulisi tekemään, tehdään nytkin esteeksi. Muuten
28760: minä pyytäisin, kun tämä asia menee Suureen Valiokuntaan, että
28761: Suuri Valiokunta koettaisi sovittaa sen ajatuksen, jonka lähetekes-
28762: kustelussa täällä esiintoin, että yökyydeistä maksettaisiin enemmän,
28763: sillä kaikkialla, missä työtä tehdään yöllä, maksetaan siitä korkeampi
28764: palkka. Mutta kyytitoimen suhteen ei valiokunta nähtävästi vielä
28765: ole asettunut samalle kannalle, vaan katsoo se päivä- ja yökyytejä
28766: samanarvoisiksi. Kihlakunta kokouksissa saadaan kyllä kyyti
28767: maksumäärästä r8-25 penniin, mutta perusteluissa yhtä vähän
28768: kuin 3 §:n 6:ssa kohdassa ei käy selville, että ne kokoukset, mitkä
28769: kihlakunnissa pidetään, olisivat oikeutetut määräämään yökyy-
28770: deistä enemmän kuin päiväkyydeistä. Minä olisin suonut, että
28771: kokouksilla olisi tämä oikeus, sillä kaiken oikeuden mukaan pitäisi
28772: yökyydeistä maksettaman enemmän kuin päiväkyydeistä. Mutta
28773: aikaa ei nyt tässä riitä perinpohjaisten perustelujen esittämiseen,
28774: enkä katso sitä soveliaaksikaan tällä kertaa.
28775: 
28776:     Ed. af Ursin: Minä en voi muuta kun kummastella, ettei
28777: minun ehdotustalli ole käsitetty jonkuntaiseksi sovitteluehdotuk-
28778: seksi. Myöskään en voi antaa suurta arvoa herra von Alfthanin
28779: vastaväitteelle, sillä eihän ole tarkoituksena ajaa kaikki asiat >)in
28780: absurdum•>, jos koetellaan saada tämä asia järjestetyksi oikean peri-
28781: aatteen mukaan, joka periaate on se, että kyytilaitos olisi saatava
28782: kannattamaan itsensä.
28783: 
28784:    Ed. Huoponen: Minä en voi ymmärtää, että ed. af U rsinin
28785: tekemä ehdotus millään tapaa veisi semmoisille perille, että kyy-
28786:                                Kyytilaki.                           6II
28787: 
28788: 
28789: tilaitos kannattaisi itsensä, jos esim. määrättäisiin 20 penniä kilo-
28790: metriltä kyytimaksuksi, sillä jokainenhan tietää, että meidän maas-
28791: samme on paljon harvaanasuttuja paikkoja, joissa kyytilaitosta
28792: millään tavalla ei saada itseänsä kannattavaksi. Myöskin suurten
28793: tehtaiden ja kaupunkien läheisyydessä voivat olot muuttua sellai-
28794: siksi, ettei se kannata itseään, joten siis on aivan mahdotonta, että
28795: tulisi niin suuri epäjohdonmukaisuus, jos kyytimaksut määrättäisiin
28796: semmoisiksi, että kyytilaitos itsensä kannattaisi. Matkustajalla
28797: ei milloinkaan olisi aavistustakaan, kuinka paljon rahaa hänen tar-
28798: vitsisi ottaa mukaansa, jos hänen on pitempiä matkoja kuljettava,
28799: kun niin suuri eroavaisuus kyytimaksuissa olisi olemassa. Tämä
28800: raja täytyisi muuttaa aina 20-50 penniin ja päättää asia jokaisessa
28801: kokouksessa erittäin, ettei jouduttaisi mahdottomuuksiin, sen kä-
28802: sittää jokainen, jolla on kokemusta näissä asioissa. Tässä on ole-
28803: massa suuri epäkäytännöllisyys, tämä on kamariteoriaa, ja kamari-
28804: teoria ja käytäntö ovat aina eri asioita. Kamariteoria sopii kyllä
28805: hyvin aatteessa, mutta kun sitä pitäisi käytännössä toteuttaa, niin
28806: silloin se aina menee karille. E-d. af Ursinin lausunto osottaa, että
28807: käytännöllisyyttä puuttuu tämän asian järjestelyssä. Valtio on
28808: kyllä velvollinen tämmöisen pienen uhrauksen suorittamaan ja sillä
28809: tavoin jossain määrin sovittamaan sen vääryyden, jota talonpoika
28810: kautta vuosisatojen on tässäkin kohden saanut kärsiä, kun hänen
28811: täytyy olla valmisna antamaan kyytiä herroille, porvareille, kauppa-
28812: matkustajille ja viime aikoina suurille agitaattorilaumoille.
28813: 
28814:     Ed. Wuolijoki, Wäinö: En minä aikonut tässä asiassa
28815: puheenvuoroa pyytää, mutta koska on keskustelu virinnyt, niin
28816: lienee syytä vähän yleisemminkin huomauttaa tämän asian mer-
28817: kitystä.
28818:     Minusta viime ja näillä valtiopäivillä on niin selvästi nähty,
28819: kuinka porvarit, kuulukoot he sitten keskustaan tai oikeistoon, aina
28820: ensi sijassa, huolimatta siitä, että he sanovat koko kansan asiaa aja-
28821: vansa, kuitenkin ajavat omia luokkapyyteitään. Hallituksemme,
28822: joka pääasiallisesti edustaa virkamiesjoukkoa, kiireellisimpiä toimia
28823: oli laatia tänne lakiehdotukset notariaatti- ja asianajajalaiksi, jotka
28824: tarkoittavat yksinomaan virkamiesluokan, asianajajain, y. m. sel-
28825: laisten etujen parantamista.
28826:     Senjälkeen tärkeimpiä suuria esityksiä on ollut jakolaki, joka
28827: tarkoittaa maataviljelevän luokan aseman parantamista, maantie-
28828: tekorasitusten poistaminen ja kyytilaitoksen muuttaminen, jotka
28829: myös samaten tarkoittavat omistavan, maataviljelevän luokan
28830: rasitusten poistamista.
28831:     Samaten on keskusta ottanut sydämenasiakseen sekä näillä
28832: että viime valtiopäivillä maataviljelevän väestön rasitusten vähen-
28833: tämisen. Mutta vähemmälle on jäänyt sen kansanluokan etujen
28834: 612                   Istunto 6 p. huhtikuuta 1908.
28835: 
28836: 
28837: ajaminen, joka sentään on kurjimmassa asemassa tässä maassa.
28838: Niinpä monet suuret esitysehdotukset, jotka ovat tarkoittavinaan
28839: koko kansan parasta, niinkuin verotusreformin järjestäminen y. m.
28840: - nimenomaan verotusreformin järjestäminen - eivät itse asiassa
28841: tarkoita mitään muuta kuin sen luokan asian ajamista, jota porvaris-
28842: ryhmät edustavat. Valtiovarainvaliokunnassa on käsitelty verotus-
28843: reformin uudistamista ja kokouksissa on käynyt selväksi, että tar-
28844: koituksena on oikeastaan maaveron poistaminen, josta niin kauvan
28845: on ollut tyytymättömyyttä, niinkuin siellä on huomautettu. Sen
28846: suhteen on kyllä tyytymättömyyttä ollut ja ehkä enemmän huudettu
28847: kuin mistään muusta asiasta, mutta vaan sen takia, ettei huutoon
28848: ole ollut tilaisuutta niillä luokilla, jotka enimmän ovat vääryyttä
28849: kärsineet. Huuto on tapahtunut valtiopäivillä ja hyttysen ääni
28850: ei taivaaseen kuulu, köyhälistön ääni ei ole päässyt kuuluviin enti-
28851: sillä säätyvaltiopäivillä.
28852:     Mitä tulee tähän ehdotettuun kyytilakiin, niin periaatteessahan
28853: sosiaalidemokratia on sillä kannalla, että tällaiset rasitukset olisivat
28854: asetettavat valtion kannatettaviksi. Ja meillä tosiaan on ollut
28855: suuria epäkohtia tässä kysymyksessä, koska kaukaiset paikkakunnat,
28856: köyhimmät seudut ovat saaneet maksaa suhteettoman paljon enem-
28857: män kuin varakkaammat seudut kyytirasituksesta. Niinpä on mai-
28858: nittu, että Lapin kunnilla on viimeisinä kymmeninä vuosina kyyti-
28859: rasitukset nousseet suhteettomasti. Tältä kannalta katsoen olisi
28860: oikein, että kyytilaitos olisi valtion huostassa.
28861:     Mutta asialla on toinenkin puoli. Niinkuin täällä ed. af U rsin on
28862: huomauttanut, niin valtion tulot johtuvat nykyään suurimmaksi
28863: osaksi tulleista ja muista välillisistä veroista, jotka tulevat suoraan
28864: köyhälistön taskuista. On siis väärin alkaa reformeja siitä päästä,
28865: että ensin poistetaan kakki rasitukset tuolta sittenkin verrattain
28866: varakkaalta maata omistavalta kansanluokalta ja säilytetään valtion
28867: niskoille, koska valtion varat tulevat suurimmaksi osaksi köyhim-
28868: mistä kukkaroista. Ja jos ne parannukset, joita tässä kyytilakiehdo-
28869: tuksessa on tehty kyytimaksujen korottamiseen nähden, toteutuisi-
28870: vat, niin olen varma, että paikkakunnilla, missä viime aikoina kyyti-
28871: rasitukset ovat nousseet suhteettomasti, niinkuin esim. Lapissa,
28872: kyytilaitos tulisi vastedes paljon halvemmaksi. Kyytirasitusten
28873: suuri määrä siellä on nimittäin johtunut siitä, että kyytimaksu on
28874: ollut niin alhainen kuin 14 penniä, ja kyytejä on kulkenut toista-
28875: kymmentä, jopa pariinkymmeneen vuorokaudessa. Kun siellä työ-
28876: palkat ja elantokustannukset ovat olleet kalliit, niin on kestikie-
28877: varien täytynyt saada suuret maksut voidakseen pitää kyytivel-
28878: vollisuutta yllä. Mutta jos kyytimaksu korotetaan 18-25 pennin
28879: välille, niin olen varma, että kyytirasitukset hyvin suuressa määrin
28880: Lapista ja noista seuduista vähenevät.
28881:                                Kyytilaki.                          613
28882: 
28883: 
28884:     Mutta vaikka kyytimaksu korotettaisiin kuinka korkealle ta-
28885: hansa, niin kyytilaitos ei tule kannattamaan itseänsä Länsi-Suomessa,
28886: Hämeessä ja Etelä-Suomessa, sentähden että kestikievarin pito
28887: siellä pääasiallisesti merkitsee sitä rasitusta, että kestikievarin pi-
28888: täjän tulee sitoutua matkustajain käytettävänä pitämään huone,
28889: vaikkei niitä kulkisi kuin yksi tai kaksi viikossa. Tämän tähden
28890: kyytirasitusten sälyttäminen valtion niskoille tuottaa yksinomaan
28891: hyötyä varakkaille maanomistajille. Sen vuoksi minä olisin puo-
28892: lestani sitä mielipidettä, että koko tällainen laki kyytirasitusten
28893: sälyttämisestä valtion niskoille tulee vasta silloin kysymykseen,
28894: kun saadaan aikaan uudistus verotusjärjestelmään nähden säätä-
28895: mällä omaisuus- ja tuloverot y. m.
28896: 
28897:     Ed. Järvinen: Ko<>ka viime vuonna olin Laki- ja talousvalio-
28898: kunnan jäsenenä ja siis myös osaltani laatimassa sitä lakiehdotusta,
28899: mikä nyt tässä meillä on nähtävissä, niin katson velvollisuudekseni
28900: myös lausua pari sanaa sen johdosta.
28901:     Erittäinkin tässä on pari kohtaa, mitkä ansaitsisivat huomiota.
28902: Laki- ja talousvaliokunta ei ole mietinnössään edes viitsinyt viitata
28903: siihen tosiasiaan, että jos kyytirahan, nostetaan 25 penniinkin
28904: saakka kilometriltä, niin silloin se tulee kohottamaan monien herro-
28905: jen palkkoja hyvin arveluttavassa määrässä. Mehän tiedämme,
28906: että meidän virkamiehet matkoillaan kulkiessaan saavat kahden,
28907: jopa kolmen hevosen kyytirahat. Esimerkkinä voin mainita kansa-
28908: koulujen tarkastajat. Nämä pitkin koko talven kulkiessaan saavat
28909: kahden hevosen kyytirahat, s. t. s. 14+14 penniä eli 28 penniä kilo-
28910: metriltä. Heidän tapansa on ajella omilla hevosillaan, mutta siitä
28911: huolimatta he kantavat valtiolta kahden hevosen kyytirahan, vaikka
28912: eivät kahdella hevosella ajakaan. Jos nyt kohotetaan kyytiraha
28913: esim. 25 penniin saakka kilometriltä, niin se nostaa jo kansakoulu-
28914: tarkastajien palkkoja, sanoisinko tuhansilla markoilla kutakin tar-
28915: kastajaa kohti. Muista virkamiehistä, jotka saavat jopa kolmen
28916: hevosen kyytirahat, niistä en tahdo enkä uskallakaan puhua enempää.
28917: Yksi pykälä on siinä suhteessa hyvin huomattava tässä kyytilaissa.
28918: Sanotaan, että saa kuljettaa kyytirattailla yhdellä hevosella 140
28919: kiloa, ja jos herrasmies todistaa lääkärin todistuksena, että hän pai-
28920: naa enemmän kuin 140 kiloa, niin silloin annettakoon hänelle kahden
28921: hevosen kyytiraha, ei muuten.
28922:     Toinen kohta, johon tahtoisin kiinnittää huomiota, on seuraava.
28923: Viime istuntokaudella, kun saimme käsiimme armollisen esityksen
28924: kyytitoimen uudestaan järjestämisestä, niin meitä sosialisteja Laki-
28925: ja talousvaliokunnassa hämmästytti eräs seikka. Tähän armolli-
28926: seen esitykseen oli kolmeentoista pykälään sovitettu kruununvouti
28927: tarpeelliseksi virkamieheksi. Me huomautimme sen johdosta, että
28928: nythän on aikomus, niinkuin vaaliagitatsiooneissa puhuttiin, herro-
28929:                      Istunto 6 p. huhtikuuta H)08.
28930: 
28931: 
28932: jen palkkoja pienentää, herrojen lukua vähentää. Ja tietysti varsin-
28933: kin keskusta, suomettarelainen puolue oli maininnut erinomaisen
28934: suurena tekijänä ohjelmassaan juuri tämän kohdan, että he ne ovat,
28935: jotka herrojen lukua vähentävät. Sanoimme: nyt sopii kyytilaitos-
28936: esityksen ohessa nämä kruununvoudeille sovitetut tehtävät antaa
28937: nimismiesten tehtäviksi ja poistaa kruununvoudit tarpeettomina
28938: virkamiehinä kyytilaitostehtävistä. Nimismiehet voivat suorittaa,
28939: mitä kruununvoudeille on asetettu tehtäväksi, ja heidän velvolli-
28940: suutensa on tehdä se. He nimittäin ovat saaneet äskettäin suuren
28941: palkankorotuksen, heillä on apunaan poliisikonstaapeleita hyvin
28942: lukuisasti. Siis aikaa heillä siihen on.
28943:     Minkätähden erityisesti tahdon alleviivata tätä seikkaa, että
28944: kruununvoudit poistettaisiin tästä kyytilaitoslaista? Siksi että
28945: jos kruununvouti nyt kiinnitetään tähän lakiin, niin, kun tulee
28946: kysymys kruununvontien virkojen poistamisesta, viitataan siihen,
28947: että kruununvoudeillahan on paljon työtä, niillä on kyytilaitostyö,
28948: niitä ei voida poistaa. Toimitettiin sitte viime vuonna äänestys
28949: tästä asiasta. Mutta ihme ja hämmästys! Muutamat suomettare-
28950: laiset edustajat asettuivat kannattamaan kruununvoudin pysyttä-
28951: mistä, tässä kyytilaitoslaissa. Ja samaa näkyy Laki- ja talousvalio-
28952: kunnan mietinnöstä, siellä on nimittäin suomettarelaisten liittämä
28953: vastalause, jossa he suloisessa sovussa ruotsalaisten kanssa tahtovat
28954: kruununvouteja säilytettäviksi kyytilaitoksen yhteydessä.
28955:     Ehkä sanotaan: tarpeetonta sanatulvaa kruununvoudeista. Tä-
28956: män mitä olen puhunut, olen tuonut esiin näyttääkseni vain, miten
28957: niitä kehuttuja ohjelmia täytetään, sillä tietysti taas pian alkaa
28958: kuulua Suomen saloilta puheita virkamiesten vähentämisestä ja
28959: niiden palkkojen pienentämisestä, mutta todellisuus, niinkuin tä-
28960: mäkin esiintuomani tässä osoittaa, puhuu selvintä kieltä,
28961: 
28962:     Ed. von Alfthan: J ag har icke för afsikt att ingå i någon
28963: detaljdiskussion af själfva skjutslagen. Det är endast med anled-
28964: ning af att hr Vuolijoki yttermera utvecklade den uppfattning, hr
28965: af Ursin framhållit, som jag måste yttra några ord. Om vi nu skola
28966: ställa oss på en sådan ståndpunkt, som hrr af Ursin och Vuolijoki
28967: intaga, så kommer detta att blifva synnerligen hinderligt för all
28968: mera ingående praktisk reformverksamhet. Om nu också på grund
28969: af särskilda beslut för någon kortare tid en viss fördel skulle komma
28970: att tillfalla en eller annan del af landets bebyggare, hvilket icke kan
28971: nekas vara förhållandet, så kan en sådan fördel återigen vid en ny
28972: beskattningsform afknappas och reduceras eventuellt t. o. m. så, att
28973: det nya läget blir sämre än det tidigare, ty en skattereform kommer
28974: otvifvelaktigt att gå i riktning å ena sidan af inkomstskatt å andra
28975: sidan af förmögenhetsskatt, och i den mån, som ett kapitaliseradt
28976: ökadt värde af jordegendom genom partiella reformer kommer
28977:                               Kyytilaki.                           615
28978: 
28979: 
28980: till stånd eller utgifterna minskas, kommer denna ökning att kunna
28981: beskattas i form af förmögenhetsskatt och i form af inkomstskatt.
28982: Härigenom kan hvarje eventuell orättvisa afplanas. Detta utgör
28983: intet hinder för genomförandet tid efter annan af än den ena än den
28984: andra stora reformen. I hvarje händelse kan det icke förutsättas,
28985: att en eventuellt nödigbefunnen ökad statsutgift skulle komma att
28986: föranleda någon skatteförhöjning beträffande de folklager, som nu
28987: bära oproportionerligt stora skatter. Det är endast för den händelse,
28988: att de enligt nu gällande förhållanden inflytande skatteinkomsterna
28989: icke skulle förslå, som nya skatter öfver hufvud taget behöfvas.
28990: Detta är L. O:s stränga fordran. Vi hafva ingen rätt att införa
28991: skatter och lägga dem på folket, innan behofvet däraf har gjort sig
28992: gällande, och så länge de gamla skatterna och de ordinarie stats-
28993: inkomsterna förslå för nya behofs täckande. Om vi för att betäcka
28994: de genom stora utgifter föranledda extra statsbehofven skulle på-
28995: lägga folket nya indirekta skatter, som skulle trycka samma folk-
28996: lager, som nu bära oproportionerligt stora skatter, först då skulle
28997: en orättvisa inträffa. Men det får man väl taga för gifvet, att, såsom
28998: opinionerna nu börja stadga sig, så skall väl sådant icke komma i
28999: fråga, utan de nya skatterna skola gå i riktning af en rättvisare
29000:  fördelning och riktigare utjämning af skattebördan. Och då jag är
29001: lifligt öfvertygad om, att ingen fara i sådant hänseende förefinnes,
29002: som hr Vuolijoki antydde, så finner jag, att intet hinder föreligger
29003: för att tid efter annan företaga sådana reformer, och skulle jag för
29004: egen del vara färdig att utom denna relativt obetydliga utgift påtaga
29005: statsverket äfven utgiftema för vägaunderhållet, under den förut-
29006: sättning att däraf föranledda skatter på lämpligt sätt skulle åter
29007:  fördelas i väsentlig grad på jordinnehafvarena. J ag kan således
29008:  icke godkänna den allmänna princip beträffande reformverksam-
29009:  heten i fråga om den ekonomiska lagstiftningen, som af hr af Ursin
29010:  och hr Vuolijoki här har framhäfts.
29011: 
29012:     Ed. Huoponen: Ed. Wuolijoki on täällä maininnut muuta-
29013: mia esimerkkejä niistä lakiehdotuksista, joita Eduskunnassa on ollut
29014: käsittelynalaisena, osoittaakseen, että ne eivät lainkaan tarkoita
29015: köyhälistön etujen parantamista, mutta on jättänyt mainitsematta
29016: esim. uuden elinkeinolakiehdotuksen, maanvuokralain, muita mai-
29017: nitsematta, jotka nimenomaan tarkattavat juuri köyhälistön paran-
29018: tamista. Tämä osoittaa sitä totuuden rakkautta, joka ed. Wuolijoen
29019: lausunnossa tässä esiintyy. Hän kyllä myöntää, että vastaisuudessa
29020: kyllä valtio voisi ottaa tämänkin rasituksen huostaansa, sillä hänellä
29021: varmaan on elävässä muistissa, niinkuin kaikilla meillä, ne tuhannet
29022: kokoukset, joissa luvattiin, ei ainoastaan niiden mahdollisten uudis-
29023: tusten toteuttaminen, joita valtio voisi ottaa huostaansa, vaan kaikkea
29024: mahdotontakin tässä maassa. Kaikissa näissä kokouksissa luvat-
29025: 616                   Istunto 6 p. huhtikuuta 19(>8.
29026: 
29027: 
29028: tiin, että kyllä valtio pitää niistä huolen. Nyt kun pitäisi vähän
29029: ruveta näitä lupauksia lunastamaan, niin nyt löydetään verukkeita:
29030: pitää uusi verotusjärjestelmä ensin saada käytäntöön tässä maassa
29031: j. n. e., kaikki edistys siihen asti jääköön ennalleen. Tämän minä
29032: vaan tahdoin merkille pantavaksi, en tahdo jatkaa keskustelua pi
29033: temmälle.
29034: 
29035:     Ed. Kallio: Niitä mielipiteitä vastaan, joita täällä ed. Wuoli-
29036: joki esitti, olisi tietysti meidän puolelta hyvinkin paljon sanottava,
29037: vaan koska sosialistien mietintöön liittämä vastalause jo on selvänä
29038: todistuksena siitä, että sillä taholla ei aiotakaan saada mitään to-
29039: dellisia ja oikeudenmukaisia uudistuksia aikaan, niin minusta on
29040: turhaa täällä näin ollen ruveta vaalisaarnoja pitämään. Ehdotan,.
29041: että mietintö lähetetään Suureen Valiokuntaan.
29042: 
29043:     Ed. Wuorimaa: Ne köyhälistön ritarit, jotka täällä ovat
29044: ottaneet köyhälistön asian urakalla ajaakseen, ovat käyttäneet
29045: valtiopäivien viimeisiä hetkiä esittääksensä vaalisaamansa. Näiden
29046: joukossa on ed. Wnolijoki myöskin maininnut, että köyhälistö ei
29047: täällä ole saanut ääntänsä kuuluviin. Minä pyydän huomauttaa,
29048: että onhan se täällä ainakin kahdessa asiassa saanut äänensä kuulu-
29049: viin. Ensimäisen kerran siinä suuressa valtiollisessa välikyselyssä,
29050: ja seuraus on valtiopäivien hajoitus ja kaikkien niitten lakisäädösten
29051: hukkaan meneminen, jotka tarkoittivat köyhän väestömme tilan
29052: parantamista. Toinen asia on nykyinen kyytiasia, joka myöskin
29053: tarkottaa nostaa rasitusta pois pikkutitoilta maassa. Sosialistit pyysi-
29054: vät tämän pöydälle viime viikolla ja saivat sen sen kautta jarru-
29055: tetuksi ja siis myöskin tekivät ehkä köyhälistölle palveluksen. Minä
29056: panen jyrkän vastalauseen tämmöisiä köyhälistön ritarien toimintaa
29057: vastaan.
29058: 
29059:     Ed. Listo:      Olen jollakin epäilyksellä pyytänyt puhevuoroa
29060: tässä asiassa, sillä olenhan minä, samaten kuin ed:t v. Alfthan,
29061: Wuolijoki ja ehkä muutkin, jotka ovat puhevuoroa käyttäneet,
29062: Suuren Valiokunnan jäsen ja joudun siis evästämään asiataSuureen
29063: Valiokuntaan, jossa olen tilaisuudessa torjumaan niitä vastaväit-
29064: teitä, mitä täällä ja ehkä sielläkin tätä Laki- ja talousvaliokunnan
29065: mietintöä vastaan tullaan tekemään. Mutta koska tämä itsensä
29066: evästäminen nyt on tullut tavaksi, niin en saata minäkään siinä
29067: suhteen poikkeusta tehdä.
29068:     Täällä on ensiksikin ed. af Ursin vastustanut kyytilaitoksen siirtä-
29069: mistä valtiolle siitä syystä, että ne kolme- tai neljäsataatuhatta
29070: markkaa, jotka kyytilaitos tulisi valtion kukkarosta vuodessa kysy-
29071: mään, etupäässä tulisivat köyhälistön kukkarosta lähtemään, ne
29072: kun pääasiassa suorittavat välilliset verot valtiolle. Tuota väitettä
29073:                               Kyytilaki.
29074: 
29075: 
29076: olemme saaneet sekä täällä kamarissa että valiokunnissa ehtimiseen
29077: kuulla; mutta minun täytyy sanoa, että en ole vielä huomannut,
29078: että sitä olisi millään tavalla todistettu. Yhtä hyvällä syyllä, kuin
29079: vasemmisto väittää, että kyytilaitosmeno lähtisi etupäässä köyhä-
29080: listi)n kukkarosta, yhtä hyvällä syyllä minä rohkenen väittää, että
29081: se ei sitä tekisi. Köyhälistön kukkarosta heruu tullituloja suhteelli-
29082: sesti pienemmässä määrässä kuin varallisten kukkarosta. Ja sitä
29083: paitsi, kuka meillä oikeastaan nykyään on köyhälistöön kuuluva?
29084: Sekö, joka elää päiväpalkalla ja satunnaisen työn varassa, vaiko se,
29085: joka saa toimentulonsa jotakuinkin ryöstöviljelyksellä maanvilje-
29086: lyksestä? Minä luulen, että ainakin jokseenkin hyvällä syyllä voi-
29087: daan väittää, että ei siinä toinen kehu paremmuudellaan enemmän
29088: kuin toinenkaan. Jos me nyt luemme ne varakkaisiin tai köyhiin,
29089: niin kyllä ne ovat jokseenkin yhdenveroisia. Ja kun näin on asian-
29090: laita, niin on oikein ja kohtuullista, että myöskin työpaikoillaan
29091: eläjät ottavat osaa yleisiin rasituksiin.
29092:      Mitä muuten tulee itse siihen menoerään, josta nyt on kysymys,
29093: niin pyydän huomauttaa, että jos saadaan kyytitoimi maassamme
29094: siten järjestetyksi, että se ei tule maksamaan vuodessa enempää
29095: kuin korkeintaan 400,000 markkaa, olisi järjetöntä, ainakin epäkäy-
29096: tännöllistä, että sellaisen rahamäärän kokoonhankkimiseksi käy-
29097: tettäisiin niin mutkallista, yli koko maan ulottuvaa verotusjärjestel-
29098: mää, kuin mitä armollinen esitys tässä kysymyksessä ehdottaa.
29099: Sellaisesta toimenpiteestä voidaan sanoa, että siitä olisi enemmän
29100: vaivaa kuin villoja.
29101:      Kenenkä hyväksi puheena oleva valtiomeno sitten tulisi? Mikäli
29102: minä tätä asiaa voin käsittää. niin nähdäkseni ed. Wuolijoen esitys
29103: siitä, että Länsi-Suomeen ja yleensä eteläisempään osaan maata
29104: tuo valtiomeno tulisi menemään, on merkittävä erehdykseksi. Kyllä
29105: niissä seuduissa, jotka ovat harvaan asuttuja ja joissa liike on pie-
29106: nempi, täytyy valtion antaa lisää kyytilaitoksen voimassapitämi-
29107: seksi. Jos kyytilaitos järjestetään sille periaatteelle, että liikkeen
29108: on sitä kannatettava, niin tulee tämä periaate käytännössä toteute-
29109: tuksi tiheämmin asutuissa seuduissa, missä on siksi paljon ihmisiä,
29110: että niitä riittää kyYtilaitosta käyttämään. Siellä epäilemättä, jos
29111: järjestetään kyytffitha, niinkuin on ehdotettu sovitettavaksi, eri
29112: paikkakuntien hintaolojen mukaan, kyytilaitos tulee itsensä kannat-
29113: tavaiseksi.
29114:     Ed. af Ursin on vaatinut, että kyytiraha nostettaisiin vähintään
29115: 20 penniin kilometriltä. ja ed. Huoponen on moittinut valiokuntaa
29116: siitä, että se ei ole pitänyt huolta siitä, että yökyydistä voitaisiin
29117: saada isompi kyytimaksu kuin päiväkyydistä. Minusta näyttää,
29118: että ed. af Ursin jokseenkin umpimähkään on mainitun vaatimuk-
29119: sensa tehnyt. Mitä tarpeellista on maksaa korkeampaa kyytirahaa,
29120: kuin mitä bpnosen ia miehen työn hinta on eri paikkakunnissa?
29121: 6!8                  Istunto 6 p. huhtikuuta 1908.
29122: 
29123: 
29124: Jos I8 pennillä kilometriltä saadaan ihmisiä ottamaan kyydinpito
29125: suorittaakseen, niin mitä järkeä on maksaa enempää? Me tulisimme
29126: ainoastaan siihen, mistä ed. Järvinen äsken piti niin suurta ääntä,
29127: että herrojen matkat tulisivat kalliiksi, vaikka se ei tapahtuisikaan
29128: juuri sillä tavoin, kuin ed. Järvinen sen selitti.
29129:     Laki- ja talousvaliokunnan ehdotus ei ollenkaan estä järjestä-
29130: mästä kyydinpitoa sillä tavoin, että missä yökyytiä enemmältä toi-
29131: mitetaan, siellä suoritetaan korkeampi kyytimaksu. Valiokunnan
29132: ehdotus sisältää kyytirahan asteikon, vähintäin 18 penniä, korkein-
29133: taan 25 penniä kilometriltä, käytettäväksi myöskin sen mukaan,
29134: kuinka rasittaviksi kyydit tulevat. Jos ne ovat pääasiassa yökyy-
29135: tejä tai päiväkyytejä, niin voidaan kyytiraha järjestää eri kyyti-
29136: laitoksissa sen perustuksella. Elämä ja kehitys saakoot it<>e järjestää
29137: tämän asian eri olosuhteiden mukaan. Luulen siis, että ne moitteet,
29138: mitä tässä kysymyksessä on esitetty, eivät ole hyvin perusteltuja.
29139:     Ed. Järvinen antoi hyvänlaisen kuvan siitä, minkälaisia vaali-
29140: saarnoja tullaan vasemmiston riveistä piakkoin pitkin maata pitä-
29141: mään. Hän täällä myöskin yritti tehdä suurta numeroa keskus-
29142: taa vastaan siitä, että minä olen tahtonut säilyttää kruununvoudeille-
29143: kin jotain tehtävää kyytilaitoksen alalla. Huomattava on, että
29144: nykyään hoitaa kruununvouti kyytilaitosta koskevat viralliset teh-
29145: tävät kussakin kihlakunnassa ja arm. esitys ehdottaa, että nämä
29146: samat tehtävät kruununvoudeille edelleenkin säilytettäisiin. Sitä
29147:  minun vastalauseenikin ehdottaa. Se johtuu hyvin yksinkertai-
29148: sesti siitä syystä, että niin kauvan kuin kruununvouteja meillä on
29149: olemassa, ei ole mitään järkeä ottaa pois heiltä tehtäviä, toisin sanoen
29150: meidän ei tule järjestää heidän tehtäviänsä siten, että he pääsevät
29151: viroissaan mahdollisimman helpolla. Kruununvoudit eivät suin-
29152: kaan ole olemassa kyytilaitosta varten, vaan ne ovat lähinnä valtion
29153: verojen ylöskantomiehiä. Jos verojen ylöskantojärjestelmä meillä
29154: muutetaan, niin silloin joutuvat kruununvoudit tarpeettomiksi.
29155: Mutta niin kauan kuin niitä veronkantajina tarvitaan, ei ole mitään
29156: järkeä siinä, että niiltä otetaan pois tehtäviä, jotka katsotaan heidän
29157: hyvin ehtivän toimittaa. Niinkuin sanottu, sen tapaisilla vaalipu-
29158: heilla kuin ed. Järvisen kaiketi nyt ruvetaan Suomen kansan val-
29159: tiollista kasvatusta eteenpäin viemään.              '*
29160:     Ed. af Ursin:       Minä myönnän, että semmoinen harrastus
29161: on maanomistajain ja niiden ystävien joukossa, että edellisiä rasit-
29162: tavia veroja toinen toisensa perästä poistettaisiin ja vieritettäisiin
29163: köyhälistön niskoille, jotta heidän maansa arvo sillä tavalla kohoaisi.
29164: Ja he vetoovat siihen, että kun tämä on tapahtunut, nii11 silloinhan
29165: voi säätää tavallista progressiivistä tuloveroa. Mutta nyt voisi
29166: käydä, niinkuin on käynyt Ranskassa ja muualla, etteivät asianomai-
29167: set olekaan niin halukkaita enää ryhtymään tähän toimenpiteeseen
29168:                               Kyytilaki.
29169: 
29170: 
29171: ainakaan suuremmassa määrässä, kun ovat päässeet heitä rasitta-
29172: vista veroista. Silloin ei ole muuta jälellä kuin, niinkuin myöskin
29173: ulkomaan esimerkki näyttää, korottaa välillisten verojen lukua ja
29174: määrää, ja sillä tavalla tulee köyhälistö yhä edelleen maksamaan
29175: muiden kansanluokkien hyväksi yhtä ja toista.
29176:     On ikävää, ettei minulla nyt täällä ole todistuskappaleita sille
29177: minun luullakseni muuten eittämättömälle väitteelle, että nykyään
29178: suurimmassa osassa valtioita juuri välillisten verojen kautta köy-
29179: himmät kansanluokat kantavat valtion veroja. Minä luulin, että
29180: herra Listo myöntäisi sen ilman muuta todeksi, mutta hän näkyy
29181: nyt oikein korotetuna äänellä väittävän, ettei siinä ole mitään perää.
29182: Pysyn jyrkästi siinä väitteessä vieläkin ja luulen voivani sen myös-
29183: kin todistaa. Muuten pyydän saada huomauttaa herra Listolle,
29184: etten minä suinkaan ole vastustanut kaikkea valtion kannatusta
29185: tässä suhteessa.
29186:     Minä olen ainoastaan ehdottanut, että ruinimiraja olisi 20 penniä
29187: ja yliraja. niinkuin mietinnössä ehdotetaan, 25 penniä. Sillä tavalla
29188: tulisi valtion osuus jotakuinkin pieneksi, ja minä olisin suostuvainen
29189: jättämään tämän pienen summan - sanotaan 200,000 mk. eli niin
29190: - valtion maksettavaksi. Että täten valtion osuus vähenisi, sen
29191: näkee siitä esityksestä, jonka valiokunta itse sivulla 6 on antanut,
29192: jossa näytetään toteen, että tällä kyytirahan korottamisella menot
29193: ovat vähentyneet.
29194:     Minun täytyy pyytää anteeksi herra Huoposelta, että minä
29195: latinankielen opettajana puhun liian paljon latinaa, jota hän ei ehkii
29196: ymmärrä. Minä nimittäin sanoin, että, niinkuin stenogramma
29197: näyttää, kyytirahan suuruuden mmtmum korotettaisiin.               En
29198: voi ymmärtää hänen puheestaan päättäen muuta kuin, ettei hän
29199: tiedä, mikä minimum on.
29200: 
29201:     Ed. .H.hmavaara:       Esillä olevasta asiasta olisi paljonkin
29202: sanottavaa, mutta asiain nykyisellä kannalla ollen on turha siitä
29203: ruveta pitemmältä puhumaan. Minusta on jotenkin tarpeetonta
29204: täällä ruveta vaalisaarnoja pitämään, sillä tämä tilaisuus ei kuiten-
29205: kaan riitä meille kaikille agitatsioonitarkoituksessa tyhjentävästi
29206: mielipiteitämme lausumaan, jonka vuoksi kehottaisin, että jätettäi-
29207: siin Suomen saloille nämä vaalisaarnat, sillä muuta ne eivät kuiten-
29208: kaan ole. .Pyydän kosketella ainoastaan muutamiin kohtiin ed.
29209: af Ursinin lausunnossa. Hän sanoi, että on väärin tuhlata valtion
29210: varoja yhden kansanluokan hyödyksi. Sellaista tässä ei ole ollen-
29211: kaan esitetty. Tässähän on ainoastaan kysymys sen rasituksen
29212: poistamisesta, joka aivan epäoikeudenmukaisesti on laskettu ainoas-
29213: taan yhden kansanluokan, nimit. maanviljelijäin hartioille. Tämä
29214: kansanluokka ylipäänsä ei suinkaan ole mikään sellainen kapitalisti-
29215: luokka, jonka kannettavaksi sopisi laskea mitä tahansa, vaan kyllä
29216: 620          Istunto 6 p. huhtikuuta 1908.
29217:          --------
29218: 
29219: se suurimmalta osalta kuuluu juuri vähävaraiseen kansanluokkaan,
29220: ja millään oikeudella ei voi puolustaa sitä laitosta, jota kaikki kansan-
29221: luokat käyttävät, ainoastaan yhden luokan ylläpidettäväksi. Se
29222: siitä.
29223:     Ed. Wuolijoki lausui, että verotusrefonnilla ei muka tarkoiteta
29224: muuta, kuin saada maanomistajain manttaalivero poi<>tetuksi. Jos
29225: minä maanomistajana asettuisin yksinomaan maanomistajain kan-
29226: nalle, niin minä vastustaisin silloin kerrassaan maaveron poistamista,
29227: yleisen edun kannalta maamiehet suostuvat manttaaliveron poista-
29228: miseen eikä suinkaan oman edun kannalta. Tämän asian valaise-
29229: miseksi olisi ehkä tarpeen pitkiäkin selityksiä, mutta minä jätän ne
29230: tällä kertaa. Viittaan vain siihen, ettei maanomistajalla ole etua
29231: siitä, että manttaalivero poistetaan, sillä heille kyllä tulee muita
29232: veroja moninkertaisesti sijaan.
29233:     Ed. Wuolijoki lausui vielä, ettei täällä muka ole ajettu sellaisia
29234: asioita, joista olisi köyhälistölle hyötyä. Niitähän täällä kuitenkin
29235: on ajettu ja valitettavaa on, että nyt on saatettu asiat siihen tilaan,
29236: että nämä tärkeät reformit tälläkin kertaa jäävät sillensä. Mutta
29237: tästä ei suinkaan herra Wuolijoki eikä hänen ryhmänsä voi pestä
29238: käsiään puhtaaksi ja yhtä vähän voi herra Wuorimaa fariseuksen
29239: tavoin pestä käsiänsä, sillä kyllä hän ja hänen ryhmänsä ovat tästä
29240: edesvastuussa yhtä paljon kuin vasemmistolaisetkin.
29241: 
29242:    Ed. Knuutila, Mikko: Minä en ole tässä Eduskunnassa
29243: kuluttanut paljon aikaa enkä aijo nytkään puhua pitemmältä.
29244: Pyytäisin vaan, että emmekö voisi sopia siitä, että alotettaisiin
29245: agitatsioonipuheet vasta huomenna.
29246: 
29247:      Ed. Torppa: Minä voin aluksi ilmoittaa yhtyväni pääasiassa
29248: siihen lausuntoon, minkä ed. Listo täällä tämän kysymyksen joh-
29249: dosta on esiintuonut. M:ntta sen lisäksi tahdon lausua kummastuk-
29250: seni siitä, että tämä uudistuskysymys on tahdottu jättää lepää-
29251: mään siksi, kun kaikki uudistuskysymykset on meillä saatu aikaan
29252: koko laajuudessaan. Jos tällaiselle periaatteelle asetutaan, niin
29253: silloin joudutaan siihen asemaan, että kaikki kysymykset tämän
29254: pohjalla jäävät lepäämään. Yksi on kerrallaan käytävä läpi ja nyt
29255: esillä oleva kysymys on mielestäni siksi selvä ja siksi jokaisen käsi-
29256: tykseen pystyvä, että sen toteuttamista ei pitäisi ymmärtääkseni
29257: kenenkään voida vastustaa eikä kieltää, jos kerta oikeuden mukaista
29258: tasoitusta yleisissä rasituksissa tahdotaan saada aikaan. Täällä
29259: on m. m. huomautettu vastustajain puolelta, että tällä tavalla tuli-
29260: sivat nykyistä kyytilaitosrasitusta kantavat kansanluokat vapaute-
29261: tuiksi siitä rasituksesta ja saamaan jonkinlaisen lahjan eli korvauk-
29262: sen tämän kautta. Minä en ymmärrä, että tässä tulisi minkään-
29263: lainen , lahja) eli korvaus kysymykseen. Tässä tulisi poistetuksi
29264:                               Kyytilaki.                           621
29265: 
29266: 
29267: ainoastaan se epäoikeutettu rasitus, mikä maataviljelevällä kansan-
29268: luokalla on ollut yksinomaan kannettavana halki vuosikymmenien.
29269: Ja ymmärrettävistä syistä on asia joutunut aikaisemmin tälle huo-
29270: mattavalle kannalle sentähden, että se kansanluokka, jota tämä
29271: koskee, aikaisemmin ei ole ollut tilaisuudessa vaikuttamaan asiain
29272: kulkuun siinä määrässä, että se olisi voinut ajaa sen läpi.
29273:     Minä tahdon vaan mainita, kuinka luonnoton tila yleisiin rasi-
29274: tuksiin nähden juuri maataviljelevällä kansanluokalla yleensä on
29275: meidän maassamme ollut tähän asti ja on vielä nytkin. Olen tehnyt
29276: aivan äskettäin laskelmia ja saanut selville. että maataviljelevän
29277: väestön yksinomainen rasitus, lukuunottamatta niitä rasituksia,
29278: mitä kaikilla muilla kansanluokilla on olemassa, tekee IO o/o:ia
29279: kaikista niistä tuloista, jotka maanomistajat saavat niistä tul~läh­
29280: teistä, joitten pohjalle nämä rasitukset ovat rakennetut. Tämä on
29281: kerrassaan luonnoton tila ja siitä tilasta täytyy kerta tehdä loppu.
29282: Jollei siitä tehdä loppua, niin on aivan epäilemättömänä tuloksena
29283: se, mikä nytkin jo on nähtävänä, että yhä enemmän ja enemmän
29284: poistuu varsinaiselta pääelinkeinon alalta, nimittäin maanviljelyk-
29285: sen alalta. kansanluokkia yksi toisensa jälkeen. Sen vuoksi minä
29286: mitä lämpimimmin kannatan valiokunnan tekemää ehdotusta tässä
29287: suhteessa ja katson, että ainoa oikeudenmukainen periaate on se,
29288: että sellainen rasitus, kuin kyytilaitoksesta yleensä johtuu, siirre-
29289: tään valtion kannatettavaksi, sillä tämä laitos on yleistä laatua ja
29290: maanomistajat sitä tarvitsevat ja käyttävät kaikkein vähimmän,
29291: vähemmän kuin mitkään muut kansanluokat meidän maassamme.
29292: Minä puolustan valiokunnan ehdotusta.
29293: 
29294:     Ed. Kares: Minä en todellakaan ymmärrä, mihin täällä Edus-
29295: kunnassa joudumme reformikysymyksissä ja varsinkin niissä refor-
29296: mikysymyksissä, jotka koskevat verotusasioita, jos me tahdomme
29297: astua niitten periaatteitten pohjalle, mitä ed. af Ursin ja hänen
29298: kanssaan muut vasemmistolaiset jo vastalauseessaan ja täällä Edus-
29299: kunnassa ovat kyytilaitoslakiin nähden esittäneet. Näiden edusta-
29300: jien ajatuskanta on ollut se, että kyytilaitoksen valtion .omaksi jär-
29301: jestämiseen ei voida tällä kertaa suostua, koskapa se ottaa pois
29302: maanomistajan hartioilta yhden erityisen rasituksen ja koska on
29303: pelättävä, että maanomistajat, päästyään vapaiksi tästä, tulevat
29304: vastustamaan progressiivista verotusta. Sillä perusteella tahtovat
29305: he kumota tämän verotusreformin, mikä tässä on kysymyksessä.
29306: Nyt voisivat puolestaan maanomistajat, joilla tällainen epäoikeutettu
29307: rasitus on, sanoa aivan samalla tavalla silloin, kun tulee kysymyk-
29308: seen progressiivinen verotus: Me emme koskaan tule suostumaan
29309: tähän progressiiviseen verotukseen, sillä jos se ensin otetaan käsille,
29310: niin silloin luonnollisesti vasemmistolaiset vastustavat niiden kuor-
29311: mien pois ottamista, jotka nykyään ovat yksinomaan meidän har-
29312: 622                    Istunto 6 p. huhtikuuta 1908.
29313: 
29314: 
29315: tioillamme. Kyllä tämmöisten epäilysten lausuminen, esiintuomi-
29316: nen ja niiden pohjalla jonkun asian vastustaminen on todellakin
29317: jonkunlaista hyvin halpahintaista agitatsiooniratsastelua, jolla koe-
29318: tetaan saavuttaa muka köyhän kansan suosio, vaikka ehdottomasti
29319: itse myönnetään, että tällainen epäilys ei ole oikeutettu. Kaikkien
29320: täällä Eduskunnassa täytyy ehdottomasti tunnustaa, että kyytira-
29321: situs sellaisena kuin se nykyään on, on aivan täysin epäoikeutettu
29322: kuorma maanomistajain hartioilla - siitä on täällä monelta taholta
29323: jo mainittu- ja että tämä kuorma koskee maanomistajia enimmin
29324: juuri niissä seuduissa, missä maanviljelys on vähän tuottavaa,
29325: raskaampaa ja missä meidän maanomistajamme ovat yleisesti pal-
29326: jon köyhempiä, paljon vähemmissä varoissa kuin useimmat siitä
29327: köyhälistöstä, jonka asiaa täällä on vasemmiston puolelta muka
29328: niin voimakkaasti ajettu. Jos kerran tämä tunnustetaan, silloin
29329: luonnollisesti ei myöskään tämä Eduskunta voi tunnustaa mitään
29330: muuta tapaa oikeaksi, kuin että tämmöinen laitos tulee valtion
29331: yksinomaisilla varoilla kannatettavaksi. En ole kyllin voinut pe-
29332: rehtyä tähän valiokunnan mietintöön, mutta huomautan vaan siitä,
29333: että Suuressa Valiokunnassa on vielä erityisesti kiinnitettävä huo-
29334: miota siihen kohtaan, että samalla kun tämä kyytilaitos tulee kus-
29335: taunettavaksi yksinomaan valtion varoista, se samalla myös, mikäli
29336: mahdollista, tulee itseään kannattavaksi, että todellakin ne. jotka
29337: sitä tarvitsevat, sen etupäässä maksavat. Tämän evästyksen tah-
29338: toisin lausua Suurelle Valiokunnalle.
29339:     Muuten kun täällä useat puhujat ovat hieman poikenneet syrjään,
29340: niin voisin minäkin sen tehdä, koska minulla olisi ed. Ahmavaaralie
29341: paljon sanomista siihen, mistä syystä hän selitti meidän reformi-
29342: työmme nyt keskeytyvän. En kuitenkaan sano muuta kuin erään
29343: kansan keskuudessa tutun ajatuksen, nim. sen, ettei kukaan, joka
29344: ehdon tahdoin on heittäytynyt kuoppaan, ole oikeutettu vaatimaan,
29345: että toinen, joka on häntä siitä varoittanut, tulisi vetämään hänet
29346: korvista ylös.
29347: 
29348:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi, ja asia lähetetään keskustelu-
29349: pöytäkirjan seuraamana Suureen Valiokuntaan.
29350: 
29351: 
29352: 
29353:     Esitetään e n s i m m ä i s e n k ä s i t t e 1 y n j a t k a m i s t a
29354: varten I,aki- ja talousvaliokunnan mietinnössä N:o 4 oleva:
29355:     Ehdotus asett{kseksi lokakuun 20 p:nä I898 metsästyksestä annetun
29356: asetuksen eräitten pykälien muuttamisesta toisin kuuluviksi.
29357:     Puheenvuoroa käyttäen lausuu:
29358:                        Kunnallinen lainsäädäntö.
29359: 
29360: 
29361:     Ed. Heikkinen:       Mietinnön 23 §:ssä sanotaan: »alempana
29362: mainituin poikkeuksin olkoon tästälähin kielletty>> j. n. e. Minun
29363: mielestäni olisi samallainen poikkeus, kuin myöhemmin pykälässä
29364: erityisistä maan paikoista luetellaan, myönnettävä myöskin koko
29365: Kajaanin kihlakunnalle, sillä Kajaanin kihlakunnassa ovat olot epäi-
29366: lemättä samalla kannalla kuin noissa muissa §:ssä mainituissa maan
29367: paikoissa. Kajaanin kihlakunnan tila lienee muuten yleisemminkin
29368: tunnettu ja minun käsitykseni mukaan se on huonompi kuin §:ssä
29369: mainituissa. Pyydän, että Suuri Yaliokunta tätä asiaa käsitelles-
29370: sään ottaisi nyt tekemäni ehdotuksen huomioonsa.
29371: 
29372:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi Ja asia lähetetään Suureen
29373: Valiokuntaan.
29374: 
29375: 
29376:     Esitetään:
29377:     Kunnallisvaliokunnan mietintö N:o I kunnallisen lainsäädännön
29378: uudistamista koskevain esitysehdotusten johdosta.
29379:     Mietinnöstä otetaan e n s i m m ä i s e n k ä s i t t e 1 y n alaisiksi
29380: siinä olevat ehdotukset:
29381: 
29382:    A. M aalaiskzmtain kunnallislaiksi;
29383:    B. Kaupunkien kunnallislaiksi;
29384:    C. Kunnalliseksi vaalilaiksi: ja
29385:    D. Laiksi taajaväkisten maalaisyhdyskuntaitt järjestämisestä eräissä
29386: tapauksissa I5 päivänä kesäkuuta I8g8 annet-un asetuksen 5 ja 9 §:n
29387: muuttamisesta.
29388: 
29389:    Keskustelu:
29390:     Ed. Kirves: Kunnallisvaliokunnan mietintö osoittaa kaikkein
29391: parhaiten, millä tavalla kunnallista lainsäädäntöä aijotaan uudistaa.
29392: Tässä on nyt viitotettuna ne tiet, mille kukin puolue on asettunut
29393: kunnallisen elämän alalla. Täällä on vastalauseita, ja niistä minä
29394: pyydän huomauttaa neljättä, jonka olemme laatineet, lisätäkseni
29395: siihen ainoastaan muutaman seikan
29396:     Ensinnäkin on kunnallisen äänioikeuden rajoitukset tahdottu
29397: pidättää samanlaisina kuin valtiollisenkin, muutamia pieniä poik-
29398: keuksia lukuun ottamatta. On väitetty, että kaksikymmenvuotias
29399: henkilö ei pystyisi käyttämään äänioikeuttaan, vaikka samat hen-
29400: kilöt, ojtka näin väittävät, ovat valmiit vaatimaan, että tuomio-
29401: istuin julistaa samanikäisen ja nuoremmankin henkilön, nim. I8-
29402: ·vuotisen, täysin kypsyneeksi vastaamaan kaikista teoistaan. Tämä
29403: on lainopillista johdonmukaisuutta.
29404:                        Istunto 6 p. huhtikuuta 1908.
29405: 
29406: 
29407:     Sitten tässä vielä huomautetaan kansalaisluottamuksen menet-
29408: tämisestä; niillä, jotka ovat menettäneet kansalaisluottamuksensa,
29409: ei myöskään olisi äänioikeutta. Minä tahdon ainoastaan lisätä,
29410: että kansalaisluottamuksen menettämiseen ei tuomita niitä, jotka
29411: ovat kompliseeratussa humalassa tai ampuneet jonkun rauhallisen
29412: merimiehen tai muun, joka lähtee pakenemaan jonkinmoista pelättä-
29413: vää henkilöä. Tämmöisiä tietysti ei tuomita kansalaisluottamusta
29414: menettäneiksi, mutta jos saman sattuu tekemään kansan alempiin
29415: kerroksiin kuuluva henkilö, niin .,menettää hän ehdottomasti kansa-
29416: laisluottamuksensa, vieläpä elinajaksi.
29417:     Edelleen on sanottu, että henkilö joka tulee holhouksen alle ei
29418: saa äänioikeutta, mutta ei perustella, mistä syystä henkilö oikeastaan
29419: joutuu holhouksen alle. Meidän holhouslakiemme mukaan jo van-
29420: himmilta ajoilta joutuu henkilö holhouksen alaiseksi ainoastaan
29421: varovaisuuden Vlloksi, niiden peljättämiseksi, jotka tahtovat sem-
29422: moista henkilöä pettää, toisin sanoen niiden peljättämiseksi, jotka
29423: tahtovat pettää ala-ikäistä henkilöä. Näillä perusteilla julistetaan
29424: henkilö holhouksen alaiseksi. Jos nyt voitaisiin ajatella, että tällä
29425: tavalla peljätettäisiin niitä, jotka tahtovat pettää ala ..ikäi<;tä henkilöä,
29426: niin minun mielestäni ei silloin olisi tarvittu säätää erityistä lakia
29427: siitä, mitä seuraa, jos pettää tuommoista henkilöä. Siinä olisi ollut
29428: tepsivänä keinona se, että henkilö, josta ajatellaan, että häntä voi~
29429: daan pettää, julistetaan holhouksen alaiseksi, eikä silloin olisi tarvis
29430: mennä säätämään sellaista lakia, joka rankaisee tällaisen henkilön
29431: pettämisen. Tällaiset seikat eivät minun mielestäni osoita mitään
29432:  johdonmukaisuutta.
29433:     Sitten täällä on huomautettu alimmasta ikärajasta ja myös
29434:  alimmasta verotuksesta, jollekka kannalle valiokunta myös on aset-
29435: tunut. Kajoon ainoastaan verotukseen. Alin raja maalla on ase-
29436: tettu 400 markaksi niille, joilla on kolme lasta, ja kun perheeseen
29437: myös kuuluu kaksi aikaihmistä, niin on perhe siis viisihenkinen.
29438: Tällaiselle perheelle, jos se tahtoo syödä kolme kertaa päivässä,
29439: tulee ainoastaan noin 7 penniä henkeä kohti kullekin aterialle.
29440:  Perheen ateria tulee näin ollen maksamaan noin 35 penniä. Tämä
29441: viideltä hengeltä. Minä rohkenen kysyä, ottaisivatko herrat keskusta-
29442: talaiset ja oikeistolaiset minun perheeni elätettäväkseen, jos minä
29443:  maksaisin 7 penniä aterialta. Minä olisin hyvin halukas semmoiseen
29444: kauppaan. - Kaupungeissa on verotus-sensus asetettu 6oo markaksi.
29445: Siellä nousee tietysti ruoka kalliimmaksi, mutta minä uskon, että jos
29446: minä tekisin tarjouksen teille, että otatteko te sillä elättääksenne
29447: perheen, niin ei kukaan antaisi myöntävää vastausta. Toista oli
29448: viimein, kun oli kansakoulunopettajain juttu esillä. He tarvitsevat
29449:  nelihenkisen perheen elatukseen välttämättömästi 1,569 J.onarkkaa
29450: 28 penniä vuodessa eli 392 mk. 32 p. henkeä kohti. He siis tarvitse-
29451:  vat yhdelle hengelle niin paljon kuin toisten kansalaisten ajatellaan
29452:                Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.
29453: 
29454: 
29455: tarvitsevan viidelle hengelle. Onko tämä johdonmukaisuutta?
29456: Tämmöinen on se verotus, millä tämä asetusehdotus lepää.
29457:      Tätä verotuskysymystä käsiteltäessä on ed. Kivioja valiokun-
29458: nassa lausunut, ettei tämä summa ole liian pieni, kyllä sillä elää.
29459: Mutta jospa minä kehottaisin siinä vaalipiirissä olevia köyhiä, jotka
29460: kärsivät tästä verotuksesta, tarjaomaan perheensä Kiviojan elätettä-
29461: väksi, niin suostuisika hän syöttämään perheen 7 pennistä ateriaa
29462: ja henkeä kohti?
29463:     Olisi muutamia muitakin omituisia lausetapoja, joita valiokun-
29464: nassa on tuotu ilmi, mutta minä en tahdo niistä tällä kertaa pitem-
29465: mälti puhua. Äänioikeus kehutaan tehdyksi yleiseksi kaikille,
29466: sillä kaikki asiat muka koskevat kunnan yhteisiä asioita ja koskevat
29467: yhtä kipeästi kaikkia kuntalaisia. Mutta sittenkin on siinä asetettu
29468: niin sanottu ensimäinen kamari, kuten meillä Suuri Valiokunta.
29469: Ensimäiseen kamariin saavat valita jäseniä ainoastaan ne, jotka
29470: maksavat kunnalle veroa. Se on siis semmoinen turvalaitos, jolla
29471: turvataan näiden veronmaksajien oikeudet. Kun on kerran astuttu
29472: tällaisen ensimäisen kamarin kannalle, niin silloin ei olisi syytä kehua
29473: valiokunnan mietinnössä, että sananvalta ulotetaan kaikille kunta-
29474: laisille. Sillä ejhän se sitä kuitenkaan ole, suuri ero on olemassa,
29475: koska toisen kamarin valitsevat kaikki, mutta ensimäisen kamarin
29476: ainoastaan veron maksajat.
29477:     Sitten on eräs seikka, josta erittäin on mainittava, nim. rakkaat
29478: manttaalimiehet. Nehän eivät äänestä omilla järjillään, ne äänestä-
29479: vät vieläkin manttaaleilla, äänestävät vieläkin 1j15:1la koko mant-
29480: taalittain annetusta äänimäärästä, ja kuitenkin valiokunta sanoo,
29481: että se on poistanut koko äänioikeussensuksen. Mutta minä sanon,
29482: että tämä ei ole äänioikeuden poistamista vaan sen pysyttämistä ja
29483: kaikki keskustan jäsenet, yhtä lukuun ottamatta, äänestivät sen puo-
29484: lesta, että manttaalimiehillä pitää olla äänioikeus, joka rajoittuu ai-
29485: noastaan 1,!15. Tämä on sitten muka sensuksen poistamista.
29486:      En tahdo tässä pitemmälle lähteä tästä asiasta puhumaan, sillä
29487: minä nyt luulen, että tästä ehkä tulee tilaisuus vielä laajemmaltakin
29488: esittää mielipiteitä, jotka kylläkin tulevat olemaan sellaisia, että
29489: tämän mietinnön eri kohdat tulevat arvostelluiksi.
29490:      Mainittakoon vielä, että oikeisto on asettunut erittäin omitui-
29491: selle kannalle tämän kysymyksen suhteen. Oppineina miehinä sa-
29492: novat he tietävänsä, että Tanskassa valitsee yksi osa kuntalaisia, nim.
29493: se, joka maksaa suurimmat verot, suurimman osan valtuuston jä-
29494: sema. Ja he tahtovat, että meidän on ehdottomasti asetuttava
29495: samalle kannalle; siis toisin sanoen 1/15 suurempia veronmaksajia
29496: on oikeutettu valitsemaan enemmän kuin puolet kunnan valtuuston
29497: Jasema. Tämä on oppineiden logiikkaa. On vedetty esiin, että
29498: ovathan nämä oikeudet kaupunkeihin nähden vielä n. k. perustus-
29499: lain luonteisia, ne myös koskettelevat joidenkuiden säätyjen etu-
29500:                                                                40
29501: 626                   Istunto 6 p. huhtikuuta 1908.
29502: 
29503: 
29504:  oikeuksia, joten tätä lakia ei niin vaan vahvisteta, se on ehdottomasti
29505:  ensin saatettava perustuslain mukaiselle kannalle, että se vastaa
29506: .säätyjen eri-oikeuksia.
29507:      Samoin on oikeistolaisten ryhmästä laadittu vastalause, jonka
29508:  mukaan on selvää hulluutta, että äänioikeus myönnetään näinkään
29509:  laajalle; siis toisin sanoen on äänioikeus heidän mielestään pysytettä-
29510:  tävä samalla kannalla kuin ennenkin. Tähän johtopäätökseen voi
29511:  heidän esittämästään vastalauseesta tulla.
29512:      Minäkin otin tämän puheenvuoron, kun kaikki muutkin Suuren
29513:  Valiokunnan jäsenet ovat täällä ruvenneet pitämään vaalisaamaansa.
29514:  Minä en ole niin kykenevä sellaista pitämään kuin toiset. Minä toi-
29515:  von, että Suuressa Valiokunnassa otetaan huomioon kolmannen vasta-
29516:  lauseen perustelut ja muutosehdotukset.
29517: 
29518:     Ed. Kivilinna: Ed. Kirves lausui äsken aivan oikein, että
29519: tämä mietintö ja nämä vastalauseet viitoittavat ne tiet, joille
29520: kunnallisia uudistuksia tahdottaisiin suunnata. Minä pyydän, niin-
29521: kuin hänkin, erikoisesti kiinnittää Eduskunnan huomiota siihen
29522: vastalauseeseen, jonka m. m. hän on allekirjoittanut ja hiukan huo-
29523: mauttaa, mihin suuntaan se tietä viitoittaa.
29524:     Siinä ensiksi aivan yksinkertaisesti poistetaan kaikki äänioikeu-
29525: den rajoitukset. Siinä tahdotaan siis ensinnäkin antaa äänioikeus
29526: 20 vuotiaillekin, sellaisille joita yleinen laki pitää kykenemättöminä
29527: hoitamaan omaakin talouttaan; ne nyt pääsisivät koko kunnan ta-
29528: loutta hoitamaan. Se on ensimmäinen askel. Siinä tahdotaan edel-
29529: leen antaa äänioikeus sellaisille, jotka ovat häpeällisistä rikoksista tuo-
29530: mitut kansalaisluottamnksensa menettäneiksi. Se on yksi tienviitta.
29531: Edelleen siinä tahdotaan antaa äänioikeus sellaisille, jotka ovat hol-
29532: houksen alaisia, joita ei pidetä lainkaan kykenevinä hoitamaan omia
29533: asioitaan; ne nyt päästetään kunnan yhteisiä asioita hoitamaan.
29534: Siinäkin tienviitta. Siitä on lisäksi poistettu se rajoitus, joka
29535: kieltää vaalipetoksen harjoittajilta, vaalipetoksesta kiinnitulleilta,
29536: äänioikeuden. Erinomaisen hyvä tienviitta sekin j. n. e.
29537:     Tämä nyt mitä äänioikeuteen tulee. Nämä tienviitat näyttävät
29538: mihin suuntaan tämän vastalauseen allekirjoittajat tahtoisivat -
29539: en tiedä sanoisinko uudistaa, minusta olisi parempi sanoa, mullistaa
29540: - kunnalliset olot. En tahdo kuitenkaan enää kiinnittää huomiota
29541: muihin kohtiin tässä vastalauseessa, vaan lausun muutaman sanan
29542: verotuskysymyksestä, jota ed. Kirves myös kosketteli.
29543:     Jos sellaiset määräykset tulisivat voimaan, kuin siltä taholta
29544: tässä suhteessa on ehdotettu, siirtyisivät kunnallisten verojen mak-
29545: sut arviolta r/s:lle tai rj6:lle niistä, jotka niitä nykyään maksavat,
29546: ja kaikki muut nykyiset verojen maksajat vapautuisivat veroista.
29547: Nämä ja nekin, jotka nykyään eivät veroa maksa, ne saisivat va-
29548: paasti verottaa veronmaksajien mitättömän pientä osaa kuntalai-
29549:                   Kunnallisen lainsäädännön uudistus.
29550: 
29551: 
29552: sista aivan rajattorniin asti, toisin sanoen, ne saisivat kiskoa heiltä
29553: niin paljon kuin pikkusenkaan haluttaa, vähintäkään välittämättä
29554: seurauksista. Se on myös yksi erinomainen tien viitta. Minä en
29555: tiedä, tokko se houkuttelee sille tielle lähtemään muita kuin niitä,
29556: joita miellyttää se tulevaisuuden kuva, joka vasemmistoa tuntuu
29557: viehättävän ja jolla se toivoo viehättävänsä nähtävästi ainakin
29558: yhtä osaa Suomen kansaa, se tulevaisuuden kuva nimittäin, että:
29559: Seuratkaa meitä, niin me järjestämme asiat niin, että te saatte
29560: ryöstää vähänkin vauraammat kansanluokat puhti putaiksi (Huu-
29561: toja: Vale! Oikein!).
29562: 
29563:    Ed. Näs: Då något betänkande på svenska ännu icke blifvit
29564: utdeladt, anhåller jag om bordläggning.
29565: 
29566:     Ed. llhlroos: Jag vill icke brorosa landtdagsarbetet, men
29567: då det svenska betänkandet icke utdelats och det finska kommit
29568: först i dag, vill jag understöda hr Näs' bordläggningsförslag.
29569: 
29570:     Puhemies: Kun kaksi edustajaa on pyytänyt mietinnön
29571: pöydälle, on se jääpä pöydälle. Pöydällepanosta on vielä keskustelu
29572: sallittu, vaan ei itse asiasta.
29573: 
29574:     Ed. Riihelä: Pyysin sananvuoroa vaan ilmoittaakseni mieli-
29575: piteeni sen johdosta, kun olen ottanut osaa käsittelyyn valiokunnassa
29576: enkä ole ollut tilaisuudessa kirjoittamaan neljännen vastalauseen alle,
29577: jota minä kannatan.
29578: 
29579:    Puhemies: Nyt on vaan puhe pöydällepanosta.
29580:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
29581: 
29582:    Asia pannaan toistamiseen pöydälle seuraavaan täysi-istuntoon.
29583: 
29584: 
29585: 
29586: 
29587:     Esitetään
29588:     Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 2 Eduskunnalle jätettyjen eri-
29589: näisten anomusehdotusten johdosta, jotka tarkoittavat määrärahan
29590: myöntämistä kansankirjastojen avustamiseksi.
29591:     Mietinnössä käsitellyt anomusehdotukset: ed. Aallon y. m. N:o
29592: 2, ed. Soinisen y. m. N:o II4 ja ed. V ikmanin y. m. N:o 184 (Liitteet
29593: VI, siv. 17-36).
29594:                     Istunto 6 p. huhtikuuta 1908.
29595: 
29596: 
29597:    Puhemies huomauttaa että Eduskunnan päätökset asiassa,
29598: koska ne koskevat määrärahoja, ovat Valtiopäiväjärjestyksen 63
29599: §:n mukaan ehdollisia.
29600: 
29601:    Keskustelu:
29602:     Ed. Aalto:      Valiakunnan mietinnössä sivulla 5 on lyhyesti
29603: mainittuna millä ehdoilla valtionvaroilla avustettavat kirjastot
29604: saisivat näitä avustukseksi annettavia kirjoja it<>elleen valita. Valio-
29605: kunta sanoo: >>Kirjastojen johtokunnant saisivat edellämainittujen
29606: seurojen toimittamista kirjallisuusluetteloista vapaasti valita halua-
29607: ntiansa kirjoja, mutta olisi seurojen mikäli mahdollista, hankittava
29608: johtokunnille tilaisuus valita kirjoja myöskin näiden luettelojen ulko-
29609: puolelta.>> Siis >>mikäli mahdollista>>. Toisin sanoen mikäli nämä
29610: seurat kulloinkin katsovat itselleen sopivaksi muista kuin omista
29611: luetteloistaan antaa kirjoja. Kirjastojen johtokunnat eivät tie-
29612: tysti milloinkaan uskaltaisi tilata sellaisia kirjoja, joita ei seu-
29613: rojen luetteloissa ole, koska aina olisi epätietoista saako niitä
29614: ollenkaan. Ja kun vielä on käsitettävissä, että nämät seurat
29615: korkeintaan kerran vuodessa, eikä aina silloinkaan, julkaisevat
29616: kirjaluetteloitaan, ja uusia kirjoja ilmestyy harva se patva,
29617: joista kirjakauppiaat levittävät luetteloja, niin jää niiltä kirjas-
29618: toilta, jotka haluaisivat uudempaa hyvää kirjallisuutta tilata,
29619: mahdollisuus sitä saada, kun eivät uskalla näistä kirjakauppojen
29620: julkaisuista merkata tilaustansa. Sitten vielä Ruotsalaisen Kan-
29621: sakoulun Ystävillä, jotka tästä saisivat 7,000 markkaa, on tietysti
29622: niin pieni liike, ettei sellaisen liikkeen mitenkään kannata juuri
29623: minkään arvoista kirjaluetteloa kustantaa eikä julkaista. Näin
29624: ollen jäisi ruotsalainen kansan-aines jokseenkin pieneen valintava-
29625: raan tässä suhteessa. Ja kun vielä Kansanvalistusseurankin luette-
29626: loa, joka tällä kertaa on koko lailla hyvä, tullaan ehdottomasti
29627: pienentämään sen takia, että se on tavattoman kallis ja muutenkin
29628: siihen on vahingossa eksynyt sellaista kirjallisuutta, joka siitä on
29629: poistettava, niin sillä lailla tulee koko lailla supistumaan valinta-
29630: mahdollisuus. Minä kyllä myönnän, että siveellisesti ja kielelli-
29631: sesti hyljättävään kirjallisuuteen näiden voi varovaisuus olla paikal-
29632: laan, mutta se nyt on selvää, että kirjastonhoitajat itse ja nämä
29633: seurat, joiden välitystä tässä tultaisiin käyttämään, itse paraiten voi-
29634: vat tämän asian ratkaista ja sovitella, niin että Eduskunnan ei tarvitse
29635: minkäänlaisia sensuuriehtoja asettaa. Sanotaan, että tuleehan siinä
29636: sensuuria kuitenkin, sillä nämä seurat eivät suinkaan katso voivansa
29637: sopimatonta kirjallisuutta jakaa. Mutta kyllä tässä on yleinen mieli-
29638: pide kaikkein paras sensuuri, niin että siinä ei minusta mitään
29639: muuta tarvita. Sanottanee, että kun kerran saa vapaasti valita,
29640: niin silloin on pakko antaa mitä hyvänsä. Mutta ei sitä niin voi
29641:              Määrärahat kansankirjastojen avustamiseksi.             629
29642: 
29643: tulkita, sillä käyhän niinkin, että sellaisia kirjoja, joita näiden seu-
29644: rojen omissa kirjaluetteloissa on merkittynä, mutta jotka ovat lop-
29645: puunmyydyt, tilataan kirjastoihin, ja silloin ei tietysti näitä kirjoja
29646: voi mitenkään saada. Tästäkin lankeaa itsestään, ettei aina voi
29647: hankkia, mitä pyydetään. Ja kun sitten lasten kirjastot, joihin
29648: saisi valita kirjoja ainoastaan koulutoimen ylihallituksen vahhvis-
29649: tamasta ja hyväksymästä kirjaluettelosta, ovat jo itsestään sensuurin
29650: alaiset, ne kun ovat kansakouluntarkastajan sensuroitavat, niin
29651: mitä Eduskunnan tarvitsee ruveta tätä sensuuria enää kaventamaan.
29652: Meillä on erinomaisen hyviä kokemuksia siitä, miten sensuurinalai-
29653: set kirjastot toimivat ja mitä hyötyä ne oikeastaan matkaansaatta-
29654: vat. Meillä on n. s. opettajakirjastoja, joihin 16 vuoden kuluessa
29655: on käytetty jo lähemmä 400,000 markkaa. Niiden luku on nyt
29656: maassamme noin soo ja niissä on siteitä yhteensä vähän yli so,ooo.
29657: Lukuvuosina Igo6-1907 tehtiin niistä vähän yli IO,ooo lainausta.
29658: Lähemmä 4/5 koko kirjastovaroista oli siis kokonaan käyttämättä
29659: pölyisissä kaapeissa. Jokainen opettaja, joita meidän maassamme
29660: on 3,042, saisi niitä käyttää, mutta ainoastaan 1,962 käytti niitä.
29661: Siis runsaasti I/3 ei kajonnutkaan noihin kirjoihin. Nämät kirjastot
29662: ovat tavallaan sensuurin alaisia ja se juuri on pääasiassa vaikutta-
29663: massa, että niiden toiminta ei menesty, ne eivät merkitse sitä, mitä
29664: niiden pitäisi merkitä. Ensin opettaja tekee kirjavalinnan, tarkastaja
29665: saa sen sensuroida, kouluylihallitus käyttää vielä jonkunlaista
29666: sensuuria, ja niin tulevat nämä kirjastot senlaatuisiksi, etteivät ne
29667: vedä opettajain huomiota puoleensa. Minä arvelen ja pelkään,
29668: että tässäkin tulee näin käymään, jos sensuuria ruvetaan käyttämään.
29669: Sanottanee kyllä ja on sanottu valiokunnassakin, että eihän ole
29670: sanottu, että nämä seurat ottavat vastaan näitä toimia, jollei niille
29671: myönnetä sensuurioikeutta. Logiikka tästä olisi se, että olisi pitä-
29672: nyt py--ytää näiltä seuroilta mietintöä Eduskunnalle ja kysyä millä
29673: ehdoilla nämä seurat suvaitsevat ruveta Eduskuntaa avustamaan.
29674: Kyllä minusta tässä asiassa on sillä lailla, että se on Eduskunta joka
29675: ehdot asettaa eikä nämä seurat, jotka tulevat välillisesti avusta-
29676: maan. J olieivät ota vastaan, jota en epäile, niin kyllä Eduskunnalla
29677: tietysti on neuvoja, millä lailla se voi tällaisia yleisiä sivistyspyrin-
29678: töjä tukea. Tämä sensuurijärjestelmä, paitsi näitä käytännöllisiä
29679: seikkoja, on minusta niin henkisesti holhoavaa meidän vapaille kir-
29680: jastoillemme, että sitä ei mitenkään voi hyväksyä, ja loukkaus
29681: kirjastojohtokuntien arvostelukykyä kohtaan on niin tavattoman
29682: suuri, että siitäkään kannalta ei näitä ehtoja, mitä valiokunta tässä
29683: asettaa, voi hyväksyä.
29684:     Vastalauseessa huomautetaan tätä vastaan ja ehdotetaan siinä
29685: muutettavaksi tämä kohta perusteluissa seuraavasti: >>valtioavustusta
29686: nauttivien kirjastojen johtokunnat saisivat vapaasti valita halua-
29687: miaan kirjoja, mikäli niitä on kirjakaupoista saatavissa.>> Minä us-
29688:                      Istunto 6 p. huhtikuuta 1<}08.
29689: 
29690: 
29691: kaUan toivoa, että tämä Eduskunta, vaikka tässä onkin enemmistö
29692: vanhoillista ainesta, mutta joka kuitenkin on siksi vapaamieliseksi
29693: tunnustettu, että se tulee sen takia hajoitettavaksi, on kerrankin siksi
29694: vapaamielinen, ettei se mitenkään rupea tällaista sensuuria meidän
29695: vapaita kansalaisiamme kohtaan asettamaan, vaan hyväksyy tämän
29696: kohdan vastalauseen mukaisesti.
29697: 
29698:     Ed. Vemmelpuu:           Oudoksuttavalta tuntuu ·tämä vasta-
29699: lause, joka on tähän mietintöön liitetty. Mietinnössä on tuotu esille
29700: niin vapaamielinen kanta valtioavun jakamisen perusteista ja eh-
29701: doista, ettei olisi luullut siihen minkäänlaista vastalausetta vasem-
29702: miston puoleltakaan tulleeksi. Tämän mietinnön vapaamielisyyttä
29703: osoittaa ensinkin se seikka, että tässä ehdotetaan valtion avustuk-
29704: sesta osallisiksi yhdistysten ja seurainkin kirjastot, joille ei tähän
29705: saakka meidän maassamme ole valtion avustusta ollenkaan annettu.
29706: Kansanvalistusseura, joka muutamia vuosia on saanut käytettäväk-
29707: seen vuosittain s,ooo markkaa kansankirjastoja varten, on antanut
29708: näitä avustuksia ainoastaan kunnallisille kansankirjastoille. Samalla
29709: tavalla kirjastokomitea, joka on asiasta antanut hyvin laajan ja
29710: hyvän arvostelun saaneen mietinnön, myöskin ehdottaa valtion
29711: avustuksesta osallisiksi ainoastaan kunnalliset lasten- ja kantakir-
29712: jastot. Meidän naapurimaassamme Ruotsissa esim. ei myöskään
29713: anneta valtioapua muille kuin kunnallisille kirjastoille, paitsi sel-
29714: laisten seurojen ja yhdistysten kirjastoille, jotka kuningas erityisestä
29715: hakemuksesta julistaa kunnallisten veroisiksi.         Ainoastaan se,
29716: että mietinnössä ehdotetaan pari vuotta kokeilun ajaksi tässä suh-
29717: teessa, on minutkin saattanut kannattamaan mietintöä. - Myös-
29718: kin ilmaantuu tässä se vapaamielisyys, että asetetaan kaikki kansan-
29719: kirjastomuodot, nimittäin lastenkirjastot ja piiri- sekä kantakir-
29720: jastot samanarvoisiksi, niin että niille valtion avusta tulee rinnan
29721: annettavaksi. Vastalauseentekijät eivät kuitenkaan tyydy näihin
29722: vapaamielisyyksiin, joita ei ennen meidän maassamme ole noudatettu
29723: valtioavun suhteen, vaan he vaativat, että kirjastojen johtokunnat
29724: saisivat kirjastoihin valita kirjoja aivan oman makunsa mukaan,
29725: sen mukaan, mitä kukin kirjaston toimikunta tai johtokunta haluaa.
29726: Ja heidän täytyy kuitenkin tietää, että maku on hyvin erilainen ja
29727: siksi kirjastojen tehtävä ja sisällys voi tulla myöskin hyvin erilai-
29728: seksi. -Mietinnössä ehdotetaan, että Kansanvalistusseura ja >>Sven-
29729: ska Folkskolans vänner» tulisivat valtionavustuksen jakajiksi ja
29730: lausutaan, että nämä >>mikäli mahdollista» saisivat antaa kirjastoille
29731: oikeuden valita sellaisiakin kirjoja, joita ei näiden kirjaluetteloissa
29732: ollenkaan löydy. Ja kumminkin vaativat sosialistit täydellistä
29733: valtaa kirjastojen johtokunnille. Vastalauseentekijät nimittäin
29734: lähtevät siitä näkökohdasta, että kirjastojen johtokunnat maalla
29735: ovat ehdottomasti kykeneviä valikoimaan kirjoja kirjastoihin, ja
29736:                Määrärahat kansankirjastojen avustamiseksi.
29737: 
29738: 
29739: mainitaan mietinnössä ehdotettu rajoitus törkeäksi loukkaukseksi
29740: kansankirjastojen johtokuntia vastaan. Sanotaan, että se vie heiltä
29741: vapauden ja loukkaa heidän arvoaan. Minusta tässä päinvastoin
29742: tehdään törkeä loukkaus niitä seuroja kohtaan, joiden tehtäväksi
29743: tämä valtion avustuksen jakaminen on uskottu. Sillä meidän .täy-
29744: tyy ymmärtää, että ne kaksi seuraa tuskin ottaisivatkaan rahavaroja
29745: vastaan sellaisilla ehdoilla, joita me tämän vastalauseen mukaan
29746: määräisimme. Tottakai ne pitävät siksi kiinni omista periaatteistaan
29747: ja mielipiteistään, j.a onhan niilläkin kirjallisuusasioissa oma katsanto-
29748: kantansa, niin ettemme me voi mitenkään ruveta niitä ahdistamaan
29749: jyrkillä vaatimuksilla. Vastalauseessa tehdäan KansanYalistus-
29750: seuraa ja >>Svenska Folkskolans Vänner»-seuraa vastaan loukkaus,
29751: kun niille tällainen rajoitus määrätään. Niin ikään loukataan myös-
29752: kin Suomen kansaa sillä, että sen varoja annetaan sellaisten kirjasto-
29753: johtokuntien käytettäväksi, joilla ei ole sitä kehitystä ja sivistystä,
29754: että ne voisivat todellakin tuntea Suomen laajan kirjallisuuden.
29755: Täytyneehän meidän myöntää, että nämä kaksi sivistynyttä seuraa
29756: paremmin ymmärtävät Suomen kirjallisuuden ja sen merkityksen kuin
29757: siellä ja täällä ympäri maatamme olevien yhdistysten kirjasto-
29758: johtokunnat, joihin usein kuuluu sellaisia henkilöitä, että tuskin ovat
29759: lukeneet pariakymmentä kirjaa kirjastostansa.- Minä katson niin
29760: muodoin, että tämä mietintö on niin vapaamielinen, ettemme nyt
29761: voi sen pitemmälle mennä, jos nim. toivomme että mainitut kaksi
29762: seuraa ottavat nämät kirjastoille ehdotetut varat jakaakseen. Minä
29763: siis kannatan valiokunnan mietintöä niillä perusteilla kuin siinä on
29764: mainittu, että nämä pari vuotta, joiksi varat myönnetään, olisivat
29765: kokeiluvuosia.
29766: 
29767:     Ed. Vikman:         Satun tietämään sen verran Valtiovarain-
29768: valiokunnan töistä . että voin sanoa että asia ei voi missään tapauk-
29769: sessa tulla istuntokaudella ratkaistuksi, ja voidakseni hälventää edus-
29770: tajilta houkutuksen agitatsionipuheiden pitämiseksi täällä, rohke-
29771: nen pyytää asian pöydälle.
29772: 
29773:     Ed. Soininen: Pyydän saada lukea sen lauseen mietinnössä,
29774: joka on aiheuttanut vastalauseen. Se kuuluu näin: •>Kirjastojen
29775: johtokunnat saisivat edellämainittujen seurojen toimittamista kir-
29776: jallisuusluetteloista vapaasti valita haluamiansa kirjoja, mutta olisi
29777: seurojen, mikäli mahdollista, hankittava johtokunnille tilaisuus
29778: valita kirjoja myöskin näiden luettelojen ulkopuolelta.>> Minusta
29779: tuntuu kuin tämä sanamuoto olisi niin vapaamielinen kuin suinkin.
29780: Jos tahdotaan mennä vieläkin kauemmaksi, niin vaaditaan sitä,
29781: joka ei enää ole mahdollista, koska nimenomaan sanotaan, että on
29782: vapaus valita kirjoja mikäli mahdollista ulkopuolelta luettelojen.
29783: Ja jos tähän sanamuotoon verrataan vastalauseen sanamuotoa,
29784:                       Istunto 6 p. huhtikuuta 1908.
29785: 
29786: 
29787: niin se epäilemättä osoittautuu vähemmän vapaamieliseksi, sillä
29788: sanotaan, että näiden seurojen velvollisuus on antaa kirjoja ulko-
29789: puolelta luettelojen ainoastaan, jos ne ovat kirjakaupoissa saata-
29790: vissa. Voihan olla kirjoja semmoisiakin, joita ei ole kirjakaupoissa
29791: saatavissa, vaan joita muutoin on mahdollista hankkia. Minusta
29792: sen vuoksi ed. Aallon puhe siitä, että tässä törkeästi loukataan
29793: kirjastojen johtokuntien vapautta ja hänen puheensa sensurista
29794: on vähintäin sanoen hyvin tarpeetonta ja kummallista. Hänen pu-
29795: heestansa kuitenkin kävi selville, että hänen mielestänsä ei pitäisi
29796: myöntää seuroille, Kirjallisuudenseuralle ja seuralle •>Svenska Folk-
29797: skolans Vänner•> minkäänlaista oikeutta arvostella niitä kirjoja,
29798: joita pyydetään kansankirjastoihin. Minä puolestani en suuresti
29799: pelkää, että kansankirjastojen johtokunnat tulevat pyytämään mi-
29800: tään kirjoja, joita ei voisi heille antaa. Sen verran todellakin luotan
29801: näitten kirjastojen johtokuntien arvostelukykyyn. Ja onhan selvää,
29802: että eduskunta voisi vuoden perästä jo tarkastaa, mitenkä tätä oi-
29803: keutta on käytetty, ja rajoittaa vapautta, jos sitä olisi väärinkäy-
29804: tetty. Mutta vielä vähemmän minä voin peljätä, että Kirjallisuuden-
29805: seura taikka toinen mainittu seura käyttäisi väärin sitä luottamusta
29806: joka on ehdotettu niille osoitettavaksi. Ja aivan suoranaisena todis-
29807: tuksena siitä, kuinka vapaamielinen Kirjallisuuden seura on ollut,
29808: on se seikka, että minä puolestani olen kuullut juuri sosialistien puo-
29809: lelta monesti lausuttavan, että tämän seuran julkaisemat kirjalli-
29810: suusluettelot ovat todellakin hyvin vapaamielisiä, myöskin sosialisti-
29811: selta kannalta katsottuna. Eikä tietääkseni ole tämän vuoden ku-
29812: luessa minkäänlaista aihetta tullut, että näitä luetteloja muutettaisiin.
29813:     Sen vuoksi olisi minusta nähden voinut tämä kysymys jäädä
29814: kokonansa koskettelematta, mutta kun se kerran on tullut esille,
29815: niin on minusta ollut aivan tarpeellista, että tässä on käytetty sanon-
29816: tamuotoa, joka antaa näille seuroille oikeuden myöskin kieltäytyä
29817: hankkimasta siveellisesti aivan ala-arvoista kirjallisuutta. Sehän
29818: on enemmän periaatteellinen kuin käytännöllinen kysymys. Näit-
29819: ten seurojen oman arvon tunto vaatii sen. että heillä pitää olla oikeus
29820: siihen, etteivät he käytä seurojen eikä myöskään valtion varoja
29821: tuommoisen kirjallisuuden hankkimiseen, jos semmoista nyt sattu-
29822: malta pyydettäisiin.
29823:     Tästä syystä minä puolestani pyydän saada puoltaa hyväksyttä-
29824: väksi sitä sanamuotoa, jota valiokunta on käyttänyt 5 sivulla.
29825:     Tässä muuten ed. Aalto mainitsi opettajakirjastot ikäänkuin
29826: esimerkkinä siitä, mihinkä muka sensuuri viepi. Minä puolestani
29827: tahdon tähän vastata, että kaikkialla opettajat itse ovat saaneet
29828: valita niitä kirjoja, ja vaikka nimellisesti tarkastajalla ja ylihalli-
29829: tuksella on valvontaoikeus, niin en ole kuullut koskaan lausuttavan
29830: sitä, että tätä oikeutta olisi käytetty niin, että opettajain vapautta
29831: olisi sorrettu. Se viittaus on ymmärtääkseni täysin aiheeton.
29832:                    Kansankirjastot. Terveyshoito.
29833: 
29834:     Lopuksi pyydän, kun minulla on puheenvuoro, saada huomaut-
29835: taa siitä, että jos nyt nämä valiokunnan ehdottamat ponnet hyväk-
29836: sytään, niinkuin on syytä toivoa, niin pitäisi saada tämä asia sem-
29837: moiselle tolalle, ettei vastedes joka valtiopäivillä tarvitsisi tehdä
29838: anomusta siitä. Tämä olisi ymmärtääkseni paraiten saavutettavissa
29839: siten, että Valtiovarainvaliokunta ottaisi menoerän kansankirjasto-
29840: jen hyväksi myöskin siihen kulunkiarvioon, jonka se tekee kansa-
29841: koululaitosta ja muita sen yhteydessä olevia sivistystarpeita varten.
29842: 
29843:    Ed. .Rrokallio:     Ed.     Vikmanin     esittämillä syillä pyydän
29844: minäkin asiaa pöydälle.
29845: 
29846:    Puhemies: Kun kaksi edustajaa on pyytänyt mietinnön
29847: pöydälle, on se Valtiopäiväjärjestyksen mukaan pöydälle pantava.
29848: Keskustella voi nyt ainoastaan ajasta, johon pöydällepano on ta-
29849: pahtuva.
29850: 
29851:     Ed. Sillanpää:   Koska kerran on asia pyydetty pöydälle,
29852: niin luovun puheenvuorostani.
29853: 
29854:     Ed. Aalto:     Päydällepanon ajaksi ehdotan seuraavaa täysi-
29855: istuntoa.
29856: 
29857:    Ed. Järvinen:     Kannatan ed. Aaltoa.
29858: 
29859:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
29860: 
29861:    Mietintö pannaan toistamiseen pöydälle seuraavaan täysi-is-
29862: tuntoon.
29863: 
29864: 
29865:    Esitetään
29866: 
29867:     Talousvaliokunnan mietintö n:o 4 Eduskunnassa tehdyn anomus-
29868: ehdotuksen johdosta, joka koskee tesrveys- ja sairashoidon järkiperäisiä
29869: järjestämistä.
29870: 
29871:    Mietinnössä käsitelty anomusehdotus: ed. Sipposen y. m. n:o
29872: 134 (Liitteet IV, siv. 133).
29873: 
29874:    Puheenvuoroa käyttäen lausuu:
29875: 
29876:     Ed. von .Rlfthan: J ag skulle anhålla om bordläggning
29877: äfven af detta ärende, all den stund jag icke hunnit sätta mig in i
29878: frågan om de genomgripande förändringar detta förslag innebär.
29879: 334                    Istunto 6 p. huhtikuuta 1<}08.
29880: 
29881: 
29882:       Ed. Wasastjerna:       Jag   ber   att få understöda frih. von
29883: Alfthans anhållan.
29884: 
29885:       Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
29886: 
29887:       Mietintö pannaan toistamiseen pöydälle seuraavaan istuntoon.
29888: 
29889: 
29890: 
29891:       Esitetään:
29892: 
29893:     Talousvaliokunnan mietintö n:o 5 Eduskunnassa tehdyn langettava-
29894: tautisten hoitoa koskevan anomusehdotuksen fohdosta.
29895: 
29896:     Ed. Setälä     ehdottaa mietinnön pantavaksi pöydälle ensi täysi-
29897: istuntoon.
29898: 
29899:       Ed. v. Alfthan kannattaa ed. Setälän ehdotusta.
29900: 
29901:       Keskustelu julistetaan päättyneeksi ja
29902: 
29903:       mietintö pannaan toistamiseen pöydälle ensi täysi-istuntoon.
29904: 
29905:    Täysi-istunto keskeytetään kello 3,16 i. p. ja ilmoitetaan sitä
29906: jatkettavan tänään kello I/2 6 i. p.
29907: 
29908:       Puhemiesneuvoston ilmoitetaan kokoontuvan kello 5 i. p.
29909: 
29910: 
29911: 
29912: 
29913:              Täysi-istuntoa jatketaan kello 5,57 i. p.
29914:    Puhemies:       Keisarillisen Senaatin Talousosaston Varapu-
29915: heenjohtajalta on tänään päivätyssä käsikirjeessä puhemiehelle
29916: saapunut jäljennös armollisesta avoimesta kirjeestä, joka koskee
29917: uusien edustajavaalien toimittamista sekä nykyisten valtiopäiväin
29918: hajoittamista. Pyydän että sihteeri tekee hyvin ja lukee tämän
29919: armollisen käskykirjeen.
29920: 
29921:     Tämän jälkeen sihteeri lukee suomeksi ja ruotsiksi seuraa-
29922: van, H. M. Keisarin ja Suuriruhtinaan armollisen avoimen kir-
29923: jeen:
29924:              Ann. avoin kirje valtiopiiiväin hajoittamisesta.            635
29925: 
29926: 
29927:                                                             Jäljennös.
29928: 
29929:                ME NIKOLAI TOINEN,
29930: 
29931: J u m a la n A r m o s t a, K o k o V e n ä j ä n m a a n K e i s a r i
29932: j a I t s e v a lt i a s, P u o 1 a n m a a n T s a a r i, S u o m e n
29933: Suuri r u h t i n a s, y. m., y. m. y. m.
29934:     Teemme kaikille Meidän uskollisi11e alamaisillemme Suomen
29935: Suuriruhtinaanmaassa tiettäväksi:
29936:     Määrättyämme tänään uudet edustajavaalit toimitettaviksi,
29937: olemme Me nähneet hyväksi, että vireillä oleville varsinaisille Valtio-
29938: päiviTie kokoontuneen Eduskunnan on hajaannnuttava maaliskuun
29939: 24 (huhtikuun 6) päivänä kuluvaa vuotta sekä uuden Eduskunnan,
29940: heinäkuun 7/20 päivänä Igo6 vahvistamamme Valtiopäiväjärjes-
29941: tyksen I8 § mukaan, kokoonnuttava Helsingin kaupunkiin elokuun
29942: I päivänä uutta lukua Igo8, ja tulee siis kaikkien niiden, jotka ovat
29943: edustajiksi valitut, sanottuna aikana saapua Helsinkiin Valtiopäivä-
29944: järjestyksen mukaisesti edustajatointaosa suorittamaan.
29945: 
29946:                               NIKOLAI.
29947: 
29948:                         22 p:nä maaliskuuta
29949:    Tsarskoje Selossa,                       Igo8,
29950:                          4 p:nä huhtikuuta
29951: 
29952:                               Ministeri-Valtiosihteeri A. Langhoff.
29953: 
29954:   Jäljennöksen oikeaksi todistaa: Helsingissä, Keisarillisen Suo-
29955: men Senaatin Talousosaston Kansliassa, 6 päivänä huhtikuuta Igo8
29956: 
29957:                                                        Artur Degerholm.
29958: 
29959:     Puhemies:      Täysi--istunto on päättynyt.
29960: 
29961: 
29962: 
29963:                                            Pöytäkirjan vakuudeksi:
29964:                                                  Ph.   Suuronen.
29965: LIITTEITÄ.
29966:                                   1.
29967:     Tietoja valiokuntien töistä ennen valtiopäivien
29968:                      hajoittamista.
29969: 
29970:     Alempana olevat tiedot siitä, millä kannalla asiainvalmistelu-
29971: työt eri valiokunnissa olivat, kun valtiopäivien hajoittaminen 6 p:nä
29972: huhtikuuta tapahtui, perustuvat osittain valiokuntien itsensä, osit-
29973: tain niiden puheenjohtajien tai sihteerien Toimitusvaliokunnalle
29974: antamiin ilmoituksiin.
29975: 
29976:                      Perustuslakivaliokunta
29977: oli Eduskunnalle lähettänyt mietinnöt
29978:     N:o 1 varamiehen kutsumisesta sairauden takia määrä-ajaksi
29979: vapautetun edustajan tilalle, ja
29980:     N:o 2, sisältävä ehdotuksen perustellusta päiväjärjestykseen
29981: siirtymisestä erinäisten Suomen oikeuksien turvaamista koskevien
29982: välikysymysten johdosta.
29983:     Sitä paitsi oli valiokunta loppuun käsitellyt ed. Lagerlöfin ano-
29984: musehdotuksen N:o 144 Siperiaan lähetettyjen Suomen kansalaisten
29985: armahtamisesta (Liitteet I, siv. 46) ja tarkistanut sen johdosta laati-
29986: mansa mietinnön, jota kuitenkaan ei ennätetty Eduskunnalle jättää.
29987:     Suurelle Valiokunnalle Perustuslakivaliokunta oli antanut lau-
29988: sunnon Valtiopäiväjärjestyksen 57 §:n 4 kohdan sovelluttamisesta,
29989: mikäli tämä lainkohta koskee Suuren Valiokunnan oikeutta erikois-
29990: valiokunnilta vaatia uutta lausuntoa viimemainittujen käsittelemien
29991: asiain johdosta.
29992:     Osittain, mutta ei lopullisesti, oli valiokunta ehtinyt käsitellä
29993: seuraavia anomusehdotuksia:
29994:     1) K i e 1 i 1 a i n sää d ä n t ö ä koskevat anom. ehd. (Setä-
29995: län y. m. N:o 121; Liston y. m. N:o 152. Liitteet I siv. 35-40).
29996: 640       Tietoja valiokuntien töistä ennen valtiopäivien hajoittamista.
29997: 
29998: 
29999:     2) V a 1 t i o päivä j ä r j e s t y k sen muuttamista ta r-
30000: k ottavat anom. ehd. (Elorannan y. m. N:o 97; Hämäläisen
30001: y. m. N:o 37; Perttilän y. m. N:o n; Järvisen y. m. N:o 4; Koskisen
30002: y. m. N:o 164. Liitteet I siv. 5-n).
30003:     3) Ed. Maria Laineen anom. ehd. N:o 192 armahduksen myöntä-
30004: misestä n. s. Viaporin sotilaskapinaan osaa ottaneille Suomen kansa-
30005: laisille. (Liitteet I, siv. 49).
30006:     Kokonaan käsittelemättä olivat jääneet seuraavat Perustuslaki-
30007: valiokuntaan lähetetyt anomusehdotukset:
30008:      a) V i r k a m i e s o 1 o j en u u d e s t a a n j ä r j e s t ä m i s t ä
30009: tarkoittavat anom. ehd. (Nevanlinnan y. m. N:o 163; Vikmanin y. m.
30010: N:o 183; Alkion y. m. N:rot 28 ja 30; Ripatin y. m. N:o 42. Liitteet
30011: I, siv. 27-34).
30012:     b) Ed. Nuortevan anom. ehd. N:o 132 juutalaisten asumis- ja
30013: kansalaisoikeuksia rajoittavien lakimääräysten kumoamisesta. (Liit-
30014: teet I, siv. 43).
30015:      c) Ed. Setälän y. m. anom. ehd. N:o 133, hallinto-oikeudellisen
30016: tuomioistuimen perustamisesta. (Liitteet I, siv. 37).
30017:      d) Ed. Aromaan y. m. anom. ehd. N:o 70, hallituksen muodosta-
30018: misesta ministerihallitukseksi. (Liitteet I, siv. 15).
30019:      e) E d u s k u n n a n v a 11 a n 1 a a j e n t a m i s t a verotuk-
30020: seen ja valtiovarain käyttämiseen nähden koskevat anom. ehd.
30021:  (Viitasen y. m. N:o 5; Koskisen y. m. N:o 27; Höijerin y. m. N:o 24.
30022: Liitteet I, siv. 21-24).
30023:      f) Ed. Mikkolan anom. ehd. N:o 186, papinotto-oikeuden lak-
30024: kauttamisesta. (Liitteet I, siv. 45).
30025: 
30026:                         Valtiovarainvaliokunta
30027: 
30028: oli lähettänyt Eduskunnalle mietinnöt:
30029:     N:o 1 arm. esityksen (n:o 9) johdosta, joka koskee paloviinan
30030: valmistamisesta suoritettavaa veroa ja sanotun veron käyttämistä;
30031:     N:o 2 arm. esityksen (N:o 10) johdosta, joka koskee suostunta-
30032: veroa mallasjuomain valmistamisesta;
30033:     N:o 3 Eduskunnalle Suomen postisäästöpankin tilasta ja hoidosta
30034: v. 1906 annetun kertomuksen johdosta;
30035:     N:o 4 arm. esityksen (N:o n) johdosta, joka koskee leimasuos-
30036: tuntaa; ja
30037:     N:o 5 arm. esityksen (N:o 14) johdosta, joka koskee suostunta-
30038: veroa pelikorteista.
30039:     Kertomus v a 1 t i o v a r a i n t i 1 a s t a oli ollut valmistelevan
30040: käsittelyn alaisena valiokunnan jaostoissa ja oli asian eri osista niissä
30041: jo valmistunut luonnoksia mietintöä varten. Valiokunta kokonai-
30042: suudessaan ei kuitenkaan vielä ollut asiata käsitellyt.
30043:        Tietoja valiokuntien töistä ennen valtiopäivien hajoittamista.        641
30044: 
30045: 
30046:     Arm. esitystä varojen osottamisesta k a n s a k o ul ul a i t o s t a
30047: vnnä erinatsta sivistystarkoituksia varten
30048: ~ruodeksi rgog, ja sen yhteydessä valiokuntaan lykättyjä anomus-
30049: ehdotuksia, jotka koskevat määrärahoja k a n s a n v a 1 i s t u s ta r-
30050: k o i t u k s i i n (Liitteet II, siv. 31-37), oli niin ikään valiokunnan
30051: jaostossa valmistavasti käsitelty, mutta mietintöluonnosta näistä
30052: asioista ei vielä ollut valmiina.
30053:     U u d e n v e r o t u s j ä r j e s t e lm ä n aikaansaamista kos-
30054: kevat anomusehdotukset (Liitteet II, siv. 5-7) olivat niin pitkälle
30055: valmistellut, että asian suullinen käsittely oli valiokunnan jaostossa
30056: suoritettu ja mietintöluonnos kirjoitettu, vaikka ei vielä lopulliseen
30057: muotoon saatettu eikä valiokunnalle jaettu.
30058:     V e r o j e n j a r a s i t u s t e n t a s o i t t a m i s t a koske-
30059: vista anomusehdotuksista (Liitteet II, siv. rr-r7) oli jaostossa
30060: käsitelty N:o I4I eräiden Eckerön kunnan postitilain vapauttamisesta
30061: postinkuljetusvelvollisuudesta ja siihen liittyvistä tehtävistä. Mie-
30062: tintöluonnos oli ladottu ja käsiteltiin sitä valiokunnassa, joka sen
30063: kuitenkin lykkäsi takaisin jaostoon erinäisten muutosten tekemistä
30064: varten.
30065:                              Lakivaliokunta
30066: oli loppuun käsitellyt ann. esitykset:
30067:     N:o 2 k i r k k o 1 a i n u u d e n s u o m e n k i e 1 i s e n tekstin
30068: hyväksymisestä; ja
30069:     N:o 3 erityisistä muutoksista j a 1 isäyksi s t ä sa-
30070: maan lakiin. Niin ikään oli valiokunta Eduskunnalle antanut mie-
30071: tintönsä:
30072:     Nai s en nai m a i j ä n korot ta 111 i s ta koskevan edus-
30073: kuntaesityksen N:o 14 ja anomusehdotuksen N:o 20 sekä
30074:     S u o m e n u 1 k o p u o 1 e 11 a s o lm i t t u j e n a v i o 1 i i t-·
30075: t o j en p ä te v y y t t ä koskevan eduskuntaesityksen N:o 21 ja
30076: anomusehdotuksen N:o 180 johdosta.
30077:     Osaksi keskeneräisinä, osaksi kokonaan käsittelemättä olivat
30078: sitävastoin muut valiokuntaan lähetetyt asiat, nimittäin:
30079:     P r o kuraattori n kertomus lainkäytöstä ja lakien
30080: voimassapitämisestä maassa. - Keskeneräisenä.
30081:     A v i o 1 i i t t o 1 a i n s ä ä d ä n n ö n u u d i s t a 111 i s t a kos-
30082: kevat anomusehdotukset (Hagmanin y. m. N:o r8; M. S. Laineen
30083: y. m. N:o 31; Gripenbergin y. m. N:o 59 ja 6r. Liitteet UI. siv,
30084: 5-10). - Valmistelun alaisina.
30085:     T u o m i o i s t u i n 1 a i t o s t a ja o i k e u d e n k ä y n t i m e-
30086: n e t t e 1 y ä koskevat eduskuntaesitykset ja anom. ehdotukset
30087: (Kävyn y. m. edusk. esit. N:o 22; Luoman anom. ehd. N:o 135;
30088: Wiljomaan y. m. anom. ehd. N:o 171; Mikkolan y. m. anom. ehd.
30089: N:o 194· I)itteet UI, siv. 59-78; 86-87). - Keskeneräisinä.
30090:                                                                         4I
30091: 642   Tietoja valiokuntien töistä ennen valtiopäivien hajoittamista.
30092: 
30093: 
30094:     E h d o 11 i sen tuomion käytäntöön saattamista koskevat
30095: anom. ehdotukset (S. Wuolijoen N:o 15; Luoman N:o 136. Liitteet
30096: III, siv. 50-52.)_- Keskeneräisinä.
30097:     Aviottomain lasten oikeudellisen aseman
30098: p a r a n t a m i s t a koskevat anom. ehdotukset (Hagmanin y. m.
30099: N:o 21; Räsäsen y. m. N:o 76; Hedv. Gebhardin y. m. N:o II2.
30100: Liitteet III, siv. 23-27.)
30101:     Rikoslain 20 luvun 7 §:n muuttamista koskevat
30102: anom. ehdotukset (Nissisen y. m. N:o 12; D. Neoviuksen y. m.
30103: N:o 13; Gripenbergin y. m. N:o 6o; Räsäsen y. m. N:o 75· Liitteet
30104: III, siv. 37-41.) - Keskeneräisinä.
30105:     Kaupunkien r a ken ta m i s ta, kaupunki k i i n·
30106: t e i s t ö j e n o m i s t u s- j a h a 11 i n t a o i k e u t t a sekä
30107: a s u n t o v u o k r a a k a u p u n g i s s a käsittävän lainsäädän-
30108: nön aikaansaamista koskevat edusk. esitykset ja anom. ehdotukset
30109: (Hedv. Gebhardin y. m. edusk. esit. N:o 18; Ahlroosin anom. ehd.
30110: N:o 66; Mikkolan y. m. anom. ehd. N:o 162. Liitteet III, siv. 102-
30111: no.)
30112:      Ed. A. Neoviuksen y. m. edusk. esit. N:o 20, sisältävä ehdotuksen
30113: laiksi yhdistyksistä. (Liitteet III, siv. 122-135.)
30114:      Ed. Aallon y. m. anom. ehd. N:o 10, komitean asettamisesta
30115: valmistamaan ehdotusta muutoksiksi rautateiden hallinnosta anne-
30116: tun asetuksen 24 ja 25 §:ään. (Liitteet III, siv. 88-92.)
30117:      Ed. Tulikouran edusk. esit. N:o II, sisältävä ehdotuksen säästö-
30118: pankeista annetun asetuksen 1 §:ään pantavasta lisäyksestä. (Liit-
30119: teet III, siv. n5-n6.)
30120:      Ed. Nykäsen y. m. anom. ehd. N:o 64, maalla olevan perimys-
30121: maan erikoisluonteen lakkauttamisesta. (Liitteet III, siv. 95-96.)
30122:      Ed. Palmenin edusk. esit. N:o 19, sisältävä ehdotuksen muutok-
30123: siksi kirjailijan ja taiteilijan oikeutta työnsä tuotteisiin koskevan
30124:  asetuksen 1 §:ään. (Liitteet III, siv. n7-12I.)
30125:      Ed. Gripenbergin y. m. anom. ehd. N:o 168 Oikeudenkäymis-
30126:  kaaren 15 luvun 2 §:n muuttamisesta. (Liitteet III, siv. 83-85.)
30127:      Ed. Riihelän y. m. edusk. esit. N:o 29, sisältävä ehdotuksen laiksi
30128: lahjoitusmaiden vuokraoikeuksien siirroista ja perintökirjain anta-
30129:  misesta. (Liitteet III, siv. 97-101.)
30130:      Ed. M. S. Laineen anom. ehd. N:o 193 vankiloissa nykyään käy-
30131:  tettävien järjestysrangaistusten poistamisesta. (Liitteet III, siv.
30132:  54-56.)
30133:       R i k o s 1 a i n 43 1 u v u n 5 §:n m u u t t a m i s t a koskevat
30134:  eduskuntaesitykset ja anom. ehdotukset (Nuortevan edusk. esit.
30135:  N:o 3, Hagmanin y. m. edusk. esit. N:o 9; Ahlroosin y. m, anom.
30136:  ehd. N:o 68. Liitteet III, siv. 45-49.)
30137:      Ed. Hedv. Gebhardin y. m. edusk. esit. N:o 27, sisältävä ehdotuk-
30138:           Tietoja valiokuntien töistä ennen valtiopäivien hajoittamista.    643
30139: 
30140: 
30141:     sen Rikoslain 43 lukuun tehtävästä lisäyksestä, joka koskee naisen
30142:     katurauhan turvaamista. (I,iitteet III, siv. 42-44.)
30143:         N a i s e n k e 1 p o i s u u t t a v a 1 t i o n v i r k o i h i n kos-
30144:     kevat anom. ehdotukset (Hagmanin y. m. N:o 19; Käkikosken y.
30145:     m. N:o 96. Liitteet III, siv. 31-34.)
30146:         Ed. E. S. Yrjö-Koskisen y. m. anom. ehd. N:o 154 lisäyksestä
30147:     Rikoslain Voimaanpanoasetuksen 20 §:n 2 kohtaan. Liitteet III,
30148:     siv. 53.)
30149:         Ed. Wuorimaan y. m. edusk. esit. N:o r, sisältävä ehdotuksen
30150:     laiksi valtuusmiehistä ja yleisistä asianajajista. (Liitteet III, siv.
30151:     79-82.)
30152:         Ed. Wuorimaan y. m. anom. ehd. N:o 40 yhtenäisen maarekisteri-
30153:     järjestelmän aikaansaamisesta. (Liitteet III, siv. III.).
30154: 
30155: 
30156:                               Talousvaliokunta.
30157:         Tästä valiokunnasta oli Eduskunnalle lähetetty seuraavat mie-
30158:     tinnöt, nimittäin:
30159:         N:o r Eduskunnassa tehtyjen esitysten johdosta laiksi, joka
30160:     kieltää yhtiöitä, osuuskuntia ja eräissä tapauksissa yksityisiä henki-
30161:     löitä hankkimasta kiinteätä omaisuutta maalla (Hannes Gebhardin
30162:     y, m. N:o 5; Branderin y. m. N:o 30; Liitteet IV, siv. 41-51). .
30163:         N:o 2 Eduskunnassa tehdyn esityksen johdosta laiksi margariinin
30164:     valmistuksesta ja myynnistä sekä maahan tuonnista (Erkon y. nL
30165:     N:o 28; Liitteet IV, siv. ror).
30166:         N:o 3 Eduskunnalle annetun anomusehdotuksen johdosta marga-
30167:     riinikysymyksen mahdollisimman pikaisesta ratkaisemisesta (v.
30168:     Alfthanin y. m. N:o 124; Liitteet IV, siv. III).
30169:         N:o 4 Eduskunnassa tehdyn anomusehdotuksen johdosta, joka
30170:     koskee terveys- ja sairashoidon järkiperäistä järjestämistä (Sippo-
30171:     sen y. m. N:o 134; Liitteet IV, siv. 133).
30172:         N:o 5 Eduskunnassa tehdyn, langettavatautisten hoitoa koskevan
30173:     anomusehdotuksen johdosta (Pesosen y. m. N:o r; Liitteet IV.
30174:     siv. 146).
30175:         Alustavasti oli valiokunta käsitellyt seuraavia asioita:
30176:         a) Muutoksia metsälakiin koskevia eduskuntaesityksiä (Kallio-
30177:     korven y. m. N:o 26; Heinisen N:o 12; Liitteet IV, siv. 67-78).
30178:     Uuden, metsänhoitoa koskevan lain sanamuodoksi oli luonnos laa-
30179: •   dittu.
30180:         b) Puutavaraliikkeiden maatilanostojen ehkäisemistä ·-tarkoitta-
30181:     vaa anom. ehdotusta (Mantereen y. m. N:o 53; Liitteet IV, siv. 52).
30182:         c) Apteekkiolojen uudestaan järjestämistä koskevia anomuseh-
30183:     dotuksia (Arajärven y. m. N:o 34; Mikkolan y. in. N:o 159; Wik-
30184:     manin y. m N:o r8r; I,iitteet IV, siv. II9-129).
30185: 644   Tietoja valiokuntien töistä ennen valtiopäivien hajoittamista.
30186: 
30187: 
30188:      d) Anom. ehdotusta, joka koskee naispuolisten terveydenhoito-
30189: tarkastajien asettamista valvomaan terveyshoidollisia oloja teolli-
30190: silla työaloilla (Hagmanin ja Nissisen N:o 100; Liitteet IV, siv. 139).
30191:      Kolmesta viimeksi mainitusta asiasta ei mietintöluonnosta oltu
30192: ehditty valmistaa.
30193:      Kokonaan käsittelemättä olivat:
30194:      Erinäisiä toimenpiteitä maanviljelyselinkeinon edistämiseksi kos-
30195: kevat anomusehdotukset (Pullisen y. m. N:o 52; Alkion y. m. N:o 87;
30196: Slätis'en y. m. N:o 156; Karhin y. m. N:o 49; Pullisen y. m. N:o 51;
30197: Nissisen y. m. N:o 33; I. Hoikan y. m. N:o 8; Haverin y. m. N:o 129;
30198: I,iitteet IV, siv. 5-26).
30199:      Anom. ehdotus toimenpiteistä maan hankkimiseksi tilattomalle
30200: väestölle (Heinisen N:o ns; Liitteet IV, siv. zg).
30201:      Anom. ehdotus suurtilojen viljelyskelpoiselle ja metsämaalle ase-
30202: tettavan maa-alaveron tarkoituksenmukaisuutta koskevan tutki-
30203: muksen toimeenpanemisesta (Hannes Gebhardin N:o 38; Liitteet
30204: IV, siv. 35).
30205:      Edusk. esitys, sisältävä ehdotuksen laiksi, joka ehkäisee yksi-
30206: tyisiä tai yhtiöitä hankkimasta itselleen liian suuria maa-aloja (Wuo-
30207: rimaan y. m. N:o 10; I,iitteet IV, siv. 37).
30208:      Edusk. esitys sisältävä ehdotuksen laiksi rappeuden ehkäisemi-
30209: sestä erinäisillä maatiloilla (Hannes Gebhardin y. m. N:o 6; Liitteet
30210: IV, siv. 54).
30211:      Edusk. esitys ehdotuksineen laiksi, joka sisältää määräyksiä maan
30212: pakkolunastuksesta viljelystilojen aikaansaamista varten (Hannes
30213: Gebhardin y. m. N:o 7; Liitteet IV, siv. 59).
30214:      Vedenkorkeuden säännöittämistä ja vesiperäisten maiden kui-
30215: vattamista koskevat anom. ehdotukset (I. Hoikan N:o 62; Malmi-
30216: vaaran y. m. N:o 63; Arajärven y. m. N:o 94; Kairamon y. m. N:o 95:
30217:  Kallion y. m. N:o n8; Koskclinin y. m. N:o 174; Liitteet IV, siv.
30218: 8r-g8).
30219:      Anom. ehdotus valtioavun korottamisesta ja rakennuslainojen
30220: myöntämisestä maalaiskuntien sairastupia varten (M. Knuutilan
30221: y. m. N:o 92; Liitteet IV, siv. 136).
30222:      Anom. ehdotus houruinhoito-keskuslaitoksen perustamisesta Vaa-
30223: san läänin keskitienoille (Alkion y. m. N:o 78; I,iitteet IV, siv. 143).
30224: 
30225: 
30226:                           Pankkivaliokunta
30227: oli lähettänyt Eduskunnalle mietintönsä:
30228:     N:o 1 Suomen Pankin ohjesäännön 18 ja 19 §:n muuttamisesta
30229: toisin kuuluviksi.
30230:     Alustavasti oli valiokunta, ensi lukemisessa ehtinyt käsitellä
30231: pankkivaltuusmiesten kertomuksen v:lta 1907.
30232:       Tietoja valiokuntien töistä ennen valtiopäivien hajoittambta.   645
30233: 
30234: 
30235:     Toimittamatta olivat myöskin pankkivaltuusmiesten ja pankin
30236: tilintarkastajain vaalit.
30237: 
30238:                    Laki- ja Talousvaliokunta.
30239:     Tämä valiokunta on Eduskunnalle lähettänyt mietintönsä:
30240:     N:o I K. Majesteetin kyytitoimesta antaman arm. esityksen
30241: johdosta;
30242:     N:o 3 arm. esityksen johdosta, joka koskee muutettuja määrä-
30243: yksiä hirven metsästämisestä.
30244:     Viimemainitun mietinnön yhteydessä Valiokunta oli käsitellyt
30245: myöskin metsästysoikeuden tekemistä maanomistuksesta riippu-
30246: mattomaksi koskevat kaksi anom. ehdotusta (Heinisen N:o 45;
30247: Häkkisen N:o I6I; Liitteet V, siv. I6-Ig).
30248:     N:o 4 metsästysasetuksen muuttamista koskevain erinäisten
30249: eduskuntaesitysten johdosta (I. Hoikan y. m. N:o 4; Tervaniemen
30250: y. m. N:o I6; Leppäsen ja Ahmavaaran N:o 25; Uitteet V, siv. 5-I5).
30251:     Paitsi näitä oli Laki- ja Talousvaliokunta valmistanut mietin-
30252: tönsä teitten tekoa ja kunnossapitoa maalla koskevan arm. esityksen
30253: johdosta ja pyytänyt sen tieveroa koskevasta osasta Valtiovarain-
30254: valiokunnan lausuntoa, jota valtiopäivien hajaantuessa ei kuiten-
30255: kaan vielä ollut valiokunnalle saapunut.
30256:     Ensimmäisessä lukemisessa oli valiokunta käsitellyt:
30257:     Arm. esityksen jakolaista ja sen yhteydessä anom. ehdotuksen
30258: maatilojen osittamisesta IZ p:nä kesäk. I895 annetun asetuksen
30259: 4I §:n muuttamisesta siten, että n. s. perintötorpan-alueita sen no-
30260: jalla edelleenkin kävisi muodostaminen itsenäisiksi tiloiksi tai palsta-
30261: tiloiksi (Häkkisen y. m. N:o I95; Liitteet V, siv. 28), ja olivat nämä
30262: asiat sen jälkeen olleet käsiteltävinä eräässä valiokunnan jaostossa;
30263:     anom. ehdotuksen hallituksen nimitysoikeuden lakkauttamisesta
30264: n. s. keisarinpitäjissä (Koskelinin y. m. N:o IJS; Liitteet V, siv. 56);
30265:     anom. ehdotuksen kruununtiloilla olevien torpanalueiden muo-
30266: dostamisesta eräissä tapauksissa itsenäisiksi tiloiksi tahi palstati-
30267: loiksi (Kivilinnan y. m. N:o I49; lAitteet V, siv. z6); sekä
30268:     aitausasetuksen muuttamista koskevat anom. ehdotukset (Py-
30269: kälän y. m. N:o 8I; Heinisen N:o IIJ; Liitteet V, siv. 45-49).
30270:     Valmistavan käsittelyn alaisena oli valiokunnassa ollut anom.
30271: ehdotus, koskeva asukkaiden ja tehtaiden oikeuksien järjestämistä
30272: niihin kruununtiloihin nähden, joita erinäiset tehtaat vanhojen ase~
30273: tusten nojalla ovat, asukkaita sivuuttaen, verolle ostaneet.
30274:     Seuraavia asioita valiokunta ei ollut ehtinyt ottaa käsiteltä-
30275:  väkseen:
30276:     anom. ehd. manttaaliin pannun maan vapauttamisesta vankein-
30277:  kuljetusrasituksesta (Huoposen y. m. N:o 58; Liitteet V, siv. 35);
30278:      anom. ehd. toimenpiteistä poronhoidon järjestämiseksi erinäi-
30279: 646   Tietoja valiokuntien töistä ennen valtiopäivien hajoittamista.
30280: 
30281: 
30282: '3issä Pohjois-Pohjanmaan kunnissa (1. Hoikan y. m. N:o 6; I.,iitteet
30283: V, siv. 53);
30284:      anom. ·ehd. siirtolaisolojen järjestämisestä ja siirtolaisuudesta
30285: aiheutuvia perhe- ja perintösuhteita koskevien lakisäännösten ai-
30286: kaansaamisesta (Erkon N:o 18o; Uitteet III, siv. 136);
30287:      anom. ehd. yhtenäisen maarekisterijärjestelmän aikaansaamisesta
30288:  (Wuorimaan y. m. N:o 40; Liitteet III, siv. n1);
30289:      anom. ehd. kuntien vapauttamisesta sotilaskuormastojen knlje-
30290: tuksesta leiripaikoille ja sotilaskyyditystä koskevien a'3etnsten tarkas-
30291:  tamisesta (Sipposen ja Kivilinnan N:o 155; Vitteet V, siv. 36); sekä
30292:      anom. ehd. Parolan leirillä harjoittelevan sotaväen majoituksesta
30293:  johtuvan rasituksen tasaisemmasta jakamisesta.
30294: 
30295:                           Sivistysvaliokunta
30296: oli antanut Eduskunnalle mietinnöt:
30297:     N:o 1 anom. ehdotusten johdosta, jotka tarkoittavat Raittiuden
30298: Ystävät ja Finlands Svenska Nykterhetsförbuncl nimisten seurojen
30299: sekä Suomen Opiskelevan nuorison Raittiusliiton kannattamista
30300: vuotuisella apurahalla; (Soinisen y. m. N:o 166; Kareksen y. m. N:o
30301: 151; Liitteet VI, siv. 43-50) ja
30302:     N:o 2 anom. ehdotusten johdosta, jotka tarkoittavat määrärahan
30303: myöntämistä kansankirjastojen avustamiseksi (Aallon y. m. N:o 2;
30304: Soinisen y. m. N:o 114; Vikmanin y. m. N:o 184; I,iitteet VI, siv.
30305: 17-36).                                          .
30306:     Niinikään oli valiokunta antanut Valtiovarainvaliokunnalle lau-
30307: sunnon kahden eri anom. ehdotuksen johdosta, jotka koskevat enen-
30308: netyn valtioavun myöntämistä kansanopistoille sekä määrärahan
30309: myöntämistä näille opistoille varattomien oppilaiden apurahoiksi
30310: (Kareksen ja Hakulisen N:o 191; samojen N:o 176; Liitteet II, siv.
30311: 32-37)·
30312:     Ensimmäisessä lukemisessa oli valiokunta käsitellyt eduskunta-
30313: esitykset, jotka sisältävät ehdotuksia oppivelvollisuuslaiksi (Nuorte-
30314: van N:o 2; Y. K. Yrjö-Koskisen y. m. N:o 23; Liitteet VI, siv. 59-BJ),
30315: ja oli valiokunnan jaosto myös valmistanut tätä asiata koskevan
30316: lakiehdotuksen toista lukemista varten.
30317:     Osittain oli valiokunta käsitellyt:
30318:     anom. ehdotuksia, jotka tarkoittavat yhteiskoulujen kehityksen
30319: edistämistä (Hagmanin y. m. N:o 22; Arajärven y. m. N:o 35; Liitteet
30320: VI, siv. 87-89); sekä
30321:     anom. ehdotuksia, jotka koskevat valtioavun myöntämistä yksi-
30322: tyisille kouluille ja erinäisten yksityisten koulujen ottamista valtion
30323: huostaan (Arajärven y. m. N:o 35; Oskari Laineen y. m. N:o 16;
30324: Nissisen ja Heiskasen N:o 6g; Kiiskisen y. m. N:o 86; Sundblomin
30325: y. m. N:o 172; Liitteet VI, siv. 88-108.)
30326:      Tietoja valiokuntien töistä ennen valtiopäivien hajoittamista.   647
30327: 
30328: 
30329:     Kumpaisestakin näistä anom. ehdotuksista oli mietintöluonnok-
30330: set valmistettu, mutta valiokunta ei ollut ehtinyt niitä tarkastaa.
30331:     Samoin oli valiokunnan jaosto jo alottanut yliopiston kielioloja
30332: koskevain anomusten käsittelyn (Antilan y. m. N:o 88; Ahmavaaran
30333: y. m. N:o 188; Liitteet VI, siv. 3-8).
30334:     Käsittelemättä olivat jääneet muut valiokuntaan lähetetyt anom.
30335: ehdotukset nimittäin:
30336:     kannatusavun myöntämisestä työväenopistoille (E. S. Yrjö-
30337: Koskisen y. m. N:o 54; Liitteet VI, siv. 15);
30338:     määrärahan myöntämisestä Koulukeittoyhdistykselle (Käkikos~
30339: ken y. m. N:o 173; Liitteet VI, siv. 37);
30340:     kuoletuslainoista nuorisoseurojen rakennusyrityksiä varten (Nixin
30341: y. m. N:o 120; I,iitteet VI, siv. 42);
30342:     prostitutsionin uhreja auttavien yhdistysten ja yksit. henkilöiden
30343: tukemisesta hallituksen toimesta (Käkikosken y. m. N:o I6g; Liitteet
30344: VI, siv. 51);
30345:  · laajemman hakukelpoisuuden myöntämisestä realilyseon keski-
30346: koulun oppimäärän suorittaneille (Pesosen y. m. N:o 3; I,iitteet
30347: VI, siv. go);
30348:     kannatusavusta Pietarin suomalaiselle yhteiskoululle (Walavaa-
30349: ran y. m. N:o 46; I,iitteet VI, siv. I08);
30350:     muistopatsaan pystyttämisestä J. V. Snellmanille (Oskari I,ai-
30351: neen y. m. N:o 48; Liitteet VI, siv. III);
30352:     sairashoitoa koskevat (Räsäsen y. m. N:o 47; Sipilän y. m. N:o
30353: 8g; Liitteet VI, siv. 122);
30354:     kotien perustamisesta varattomille orvoille y. m. (Raunio y. m.
30355: N:o 32; I,iitteet VI, siv. 125); sekä
30356:     toimenpiteistä Karjalan kannaksen taloudellisten ja sivistysolo-
30357: jen kehittämiseksi (Kivilinnan y. m. N:o 148; I.iitteet VI, siv. 126).
30358: 
30359: 
30360:                        Kunnallisvaliokunta
30361: oli lähettänyt Eduskunnalle mietintönsä:
30362:     N:o I kunnallisen lainsäädännön uudistamista koskevain esitys-
30363: ehdotusten johdosta (Wiljomaan y. m. N:o 15; Erkon ja Ahmavaa·
30364: r-an N:o 17; Pohjanpalon N:o 24; Liitteet VII).
30365:     Valiokunta oli käsitellyt kaikki Eduskunnan sinne lähettämät
30366: asiat.
30367: 
30368:                       Maatalousvaliokunta
30369: oli Eduskunnalle lähettänyt mietintönsä:
30370:     N:o I arm. esityksen N:o 7 johdosta, joka koskee lakia maan
30371: vuokrasta maalla.
30372: 648   Tietoja valiokuntien töistä ennen valtiopäivien hajoittamista.
30373: 
30374: 
30375:     Muut valiokuntaan lähetetyt asiat jäivät joko keskeneräisiksi
30376: tahi kokonaan käsittelemättä. Ne olivat anom. ehdotukset:
30377:     valtion asutustoiminnan järjestämisestä (Kairamon ja Hannes
30378: Gebhardin y. m. N:o 107; Liitteet VIII, siv. 5);
30379:     tilanhaltijain hallintaoikeuden järjestämisestä niillä tiloilla, jotka
30380: valtion toimenpiteestä muodostetaan tilattomille luovutettaviksi
30381: (Kairamon y. m. N:o 109; Liitteet VIII, siv. 7);
30382:     esityksen antamisesta Eduskunnalle uutisviljelyksen edistämi-
30383: sestä (Huttusen y. m. N:o 122; Liitteet VIII, siv. g);
30384:     uutisasutuksen edistämisestä kruunun metsämailla (Kairamon
30385: ja Hannes Gebhardin y. m. N:o 108; I,iitteet VIII, siv. 13\;
30386:     kruunun metsämaitten asutuksen edistämisestä (Ahmavaaran
30387: y. m. N:o 79; Uitteet VIII, siv. 15);
30388:     puutarpeitten myöntämisestä kruunun metsistä eräissä tapauk-
30389: sissa paikkakunnan väestölle (Heinisen y. m. N:o 93; I,iitteet VIII.
30390: sivu 21);
30391:     virkatalojen käyttöjärjestelmän muuttamisesta (Torpan y. m.
30392: N:o g8; Tokoin y. m. N:o 73; I,iitteet VIII, siv. 25-27).
30393:     Samoin ei valiokunta myöskään ollut ehtinyt loppuun käsitellä
30394: perustellun päiväjärjestykseen siirtymisen ehdottamista varten sinne
30395: lähetettyjä välikysymyksiä, joita olivat tehneet:
30396:     ed. Kairamo hallituksen aikeista kruunun metsien asuttamista
30397: varten tarvittaviin lainsäädäntötoimenpiteisiin nähden; ja
30398:     ed. Rapola hallituksen aikeista senaattiin annetun, Vuojoen ja
30399: I.avilan tilojen lunastamista ja tilattomille palstoittamista koskevan
30400: anomuksen johdosta (Pöytäkirjat siv. 56-58; 59; 63-64; 66; n8;
30401: 144-177; 225; 240-276).
30402: 
30403: 
30404:                      Työväenasiainvaliokunta.
30405: 
30406:     Elinkeinolakia koskevaan arm. esitykseen N:o 6 sisältyvän laki-
30407: tekstin oli valiokunta käsitellyt kahdessa lukemisessa ja oli tämä
30408: lakiehdotus myös jo painettu lopullista viimeistelyä varten. Mie·
30409: tinnön perustelut oli kirjoitettu, mutta ei vielä valiokunnassa tar-
30410: kastettu.
30411:     Palkkaussäännön kumoamista tai uudistamista koskevan edusk
30412: esityksen (Sillanpään N:o 8; Liitteet IX, siv. 5) ja anom. ehdotukset
30413: (Alkion N:o 29; Torpan N:o 99; I,iitteet IX, siv. 7-8) oli valiokun-
30414: nan jaosto alustavasti käsitellyt ja oli eräs jaoston jäsen valmista-
30415: nut luonnoksen asiasta annettavaksi mietinnöksi, jota jaosto kui-
30416: tenkaan ei ollut ehtinyt tarkastaa.
30417:     Seuraavat asiat olivat olleet alustavan valmistelun alaisina valio-
30418: kunnan jaostoissa, vaikka mietintöluonnosta niistä ei vielä ollut
30419: kirjoitettu, nimittäin:
30420:       Tietoja valiokuntien töistä ennen valtiopäivien hajoittamista.   649
30421: 
30422: 
30423:     työväenvakuutusta ja työnvälitystä koskevat anom. ehdotukset
30424: (M. Hoikan y. m. N:o 25; Paasivuoren ja Turkian N:o IOI; Ahlroosin
30425: N:o 67; Pärssisen N:o 74; Sillanpään N:o nr; Liitteet IX, siv. n-23);
30426:     työajan pituuden ja muiden työsopimusta koskevien seikkojerv
30427: järjestämistä valtion ja kuntien töissä tarkoittavat anom. ehdotukset
30428: (Sivenius'en y. m. N:o 123; Paasivuoren y. m. N:o 142; Koposen ja
30429: Tikkasen N:o r8s; Uitteet IX, siv. 27-32);
30430:     työväen tilastoa, asuntokysymystä y. m. koskevat anom. ehdo-
30431: tukset (af Ursinin N:o 146; Ahlroosin N:o 65; af Ursinin N:o 147;
30432: Hjeltin N:o 187; Heinisen N:o n6; Liitteet IX, siv. 35-48).
30433: 
30434: 
30435:                           Suuri valiokunta.
30436:     Suuri valiokunta oli Eduskunnalle antanut mietintönsä N:o r
30437: paloviinaveroa ja sen käyttämistä v. 1909, N:o 2 mallasjuomasuos-
30438: tuntaa, N:o 3 kirkkolain uuden suomenkielisen tekstin hyväksymistä,
30439: N:o 5 muutoksia kirkkolakiin, N:o 6 leimasuostuntaa ja N:o 7 suos-
30440: tuntaveroa pelikorteista koskevan arm. esityksen johdosta. N:o 4
30441: naisen naimaijän korottamista koskevan eduskuntaesityksen (Ala-
30442: Kuljun y. m. N:o 14) ja anomusehdotuksen (Hagmanin y. m.
30443: N:o 20) johdosta ynnä N:o 8 Suomen Pankin ohjesäännön r8 ja 19
30444: ~:n muuttamisesta toisin kuuluviksi.
30445: , Lakiehdotuksesta, joka kieltää yhtiöitä, osuuskuntia ja eräissä
30446: tapauksissa yksityisiä henkilöitä hankkimasta kiinteätä omaisuutta
30447: maalla, (Hannes Gebhardin ja Branderin edusk. esitykset N:o 5 ja
30448: 30; Talousvaliokunnan mietintö N:o 1) oli Valiokunta, ehdotusta
30449: käsiteltyänsä, V. J:n 57 §:n 4 momentin nojalla vaatinut Talousvalio-
30450: kunnalta uutta lausuntoa, jossa Suuren valiokunnan lakiehdotuk-
30451: seen nähden tekemät päätökset olivat huomioon otettavat. Talous-
30452:  valiokunnan ilmoitettua, ettei se siihen nähden mitä mainitun lain-
30453: paikan sanamuoto sisälsi, voinut vaadittua lausuntoa antaa, pyysi
30454: Suuri valiokunta Perustuslakivaliokunnan lausuntoa siitä, miten
30455:  edellämainittu Valtiopäiväjärjestyksen määräys oli puheena olevaan
30456: tapaukseen sovellettava. Perustuslakivaliokunnan tästä antama
30457: lausunto ei kuitenkaan ehtinyt ennen valtiopäivien hajoittamista
30458: Suurelle valiokunnalle saapua.
30459:     Muita Suureen valiokuntaan lähetettyjä asioita, jotka olivat:
30460:     ehdotus kyytilaiksi (arm. esit. N:o s; Laki- ja Talousvaliokunnan
30461: mietintö N:o r);
30462:     ehdotus laiksi maanvuokrasta maalla (arm. esit. N:o 7; Maatalous-
30463: valiokunnan mietintö N:o r);
30464:     ehdotus laiksi, joka sisältää muutettuja määräyksiä hirven met-
30465: sästämisestä (arm. esit. N:o 8; Laki- ja Talousvaliokunnan mietintö
30466: N:o 3);
30467: 650   Tietoja valiokuntien töistä ennen valtiopäivien hajoittamista.
30468: 
30469: 
30470:    erinäisissä edusk. esityksissä tehdyt lakiehdotukset metsästys-
30471: asetuksen muuttamisesta (Laki- ja Talousvaliokunnan mietintö
30472: N:o 4);
30473:    lakiehdotus Suomenmaan ulkopuolella solmittujen avioliittojen
30474: pätevyydestä (Lakivaliokunnan mietintö N:o 4); sekä
30475:    lakiehdotus margariinin valmistuksesta ja myynnistä sekä maa-
30476: hantuonnista (Talousvaliokunnan mietintö N:o 2),
30477:    ei Valiokunta ollut ehtinyt ottaa käsiteltäväkseen.
30478:           II.
30479: 
30480: Nimi- ja asialuettelo.
30481:                 Lyhennyksiä.
30482: A. = asiakirjat.
30483: Ae = anomusehdotus.
30484: Ee = eduskuntaesitys.
30485: hylj. = hyljätty.
30486: ilm. = ilmoitus.
30487: jtk. = jatkoa, jatketaan.
30488: K. = käsittely, käsitelty.
30489:  r, z, 3 K. = ensimmäinen, toinen, kolmas käsittely.
30490: Kunnv. = Kunnallisvaliokunta.
30491: L. = lähetetty.
30492: Ltv. = Laki- ja Talousvaliokunta.
30493: Lv. = Lakivaliokunta.
30494: m. (valiokunnan nimeä osoittavan merkin perässä) = mietintö.
30495:      Siis esim. Lvm. = Lakivaliok. mietintö.
30496: Mv. = Maatalousvaliokunta.
30497:  per. == peruutettu.
30498: Pp. = pöydälle pantu.
30499: Prv. = Perustuslakivaliokunta.
30500: Pv. = Pankkivaliokunta.
30501: Sv. = Sivistysvaliokunta.
30502: Suurv. = Suuri valiokunta.
30503: Tarkv. = Tarkastusvaliokunta.
30504: Toimv. = Toimitusvaliokunta.
30505: Työv. = Työväenasiainvaliokunta.
30506: Tv. = Talousvaliokunta.
30507:  vk. = välikysymys.
30508: Vv. = Valtiovarain valiokunta.
30509:          Hallituksen jäsenten lausunnot.
30510: Hjelt:
30511:            238.
30512: Ignatius:
30513:            145, 151 (kruununmets. asutt.); 241 (Vuojoen ja Lavilan tiloista.)
30514: Mechelin:
30515:            66 (Vast. vk:seen Suomen oik. turvaamisesta); 409, 486 (Prvm. edellä
30516:            main. asiasta.)
30517: Schildt:
30518:            250 (Vk. Vuojoen ja Lavilan tiloista.)
30519: Vegelius:
30520:            502 (antaa Eduskunnalle arm. esit. N:o I I-I4).
30521:                   Eduskunnan jäsenet.
30522: 
30523:                                   Puhemies.
30524: Svinhufvud, Pehr Evind, kihlakunnantuomari.
30525:       Mikkelin läänin vaalipiirin valitsema 4·
30526:       valittu Eduskunnan puhemieheksi w; juhlallinen vakuutus w; ter-
30527:         vehdyspuhe Eduskunnalle IO,
30528:       Puhe valtaistuinsalissa alkajaisissa 13, 18.
30529: 
30530: 
30531: 
30532:                    Ensimäinen varapuhemies.
30533: Ursin af, Nils Robert, lehtori.
30534:       Hämeen läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 3·
30535:       valittu Eduskunnan ensimäiseksi varapuhemieheksi ICJ.
30536:             jäseneksi Tv:aan 37·
30537:          •       >>   Työv:aan 61.
30538:       vapautettu jäsenyydestä Tv:ssa 238.
30539:            Alotteet:
30540:          Ae N:o 146 sosiaalisen päätoimiston perustamisesta zzz; Uitteet
30541:       IX siv. 35·
30542:          Ae N:o 147 esikaupunkialueilla vallitsevien epäkohtien poistamisesta
30543:       zzz; Liitteet IX siv. 43·
30544:          Lausunnot:
30545:       8 (valtakirjakysymys); 94, 418 (Suomen oik. turvaaminE'n); 573 (marga-
30546:       riinikysymys); 597, 598, 609, 610, 618 (kyytilaki).
30547: 
30548: 
30549:                       Toinen varapuhemies.
30550: Palmen, Ernst Gustaf, professori, vapaaherra.
30551:       Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema r.
30552:       valittu toiseksi varapuhemieheksi IO.
30553:              jäseneksi Vv:aan 37.
30554:          Alotteet:
30555:       Ee N:o 19 muutoksesta 15 p. maalisk. 188o annetun kirjailijain ja tai-
30556:       teilijain oikeutta työnsä tuotteisiin koskevan asetuksen 18 §:ään r 27;
30557:       Liitteet III siv. 1 r 7.
30558:          Lausunnot:
30559:       30; 123; 127; 437, 500 (Suomen oik. turvaaminen); 533; 582; 584; 587
30560:       (Edusk. työjärj. muuttamisesta).
30561:                             Eduskunnan jäsenet.                             6ss
30562: 
30563:                                       A.
30564: Aalle, Ida, neiti.
30565:       Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema     2.
30566:       valittu jäseneksi Prv:aan 37·
30567:             varajäseneksi Tarkv:aan 143.
30568: 
30569: Aalto, Matti, varastonhoitaja.
30570:        \Vaasan läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 5-
30571:        valittu jäseneksi Suurv:aan 53·
30572:          •             Sv:aan 6r.
30573:          Alotteet:
30574:        Ae N:o 2 valtioavustusta Kansanvalistusseuralle lasten- ja kansan-
30575:                   kirjastojen ylläpitämiseksi 186; Svm. N:o 2, Pp. 6o3, K. 627;
30576:                   Liitteet VI siv. 17; A. III, anom. miet. N:o 3·
30577:               » ro komitean -asettamisesta valmistamaan ehdotusta muutok-
30578:                   siksi rautateiden hallintoa koskevan asetuksen 24 ja 25
30579:                   §:ään 226; Liitteet II! siv. 88.
30580:          I,ausunnot:
30581:        628, 633 lkansankirjastojen avustaminen).
30582: 
30583: Ahlroos, Frans, kirjaltaja.
30584:        Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 1.
30585:        valittu varajäseneksi Työv:aan 6r.
30586:            Alotteet:
30587:        Ae N:o 68 Rikoslain 43 luvun 5 §:n muuttamisesta 183; Liitteet !II
30588:                      siv. 48.
30589:                  67 työttömyysvakuutuksen aikaansaamisesta 222; Liitteet
30590:                       IX siv. 14.
30591:                   65 asuntokysymyksen täydellisestä selvittämisestä 235; Liit-
30592:                       teet IX siv. 37·
30593:         •>    » 66 huoneen vuokrasta kaupungissa 236; lAitteet II! siv. ro8.
30594:            Lausunnot:
30595:        541; 586 (Edusk. työjärj. muuttamisesta); 627.
30596: 
30597: Ahmavaara, Pekka, maanviljelijä.
30598:        Oulun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 6.
30599:        valittu jäseneksi Prv:aan 37·
30600:            »            Suurv:aan 53·
30601:            Alotteet:
30602:        Ee N:o 17 kunnallislainsääd. uudistamisesta 125; Kunnvm. N:o I,
30603:                      Pp. 6o6, r K. 623; Liitteet VII siv. 5; A. !II, Edusk. esit.
30604:                      miet. N:o 6.
30605:                   25 metsästysasetuksen 23 §:n muuttamisesta 143; Liitteet
30606:                      V siv. 14.
30607:        Ae        79 kruunun metsämaitten asuttamisesta 218; Liitteet VIII
30608:                      siv. 15-
30609:                   43 Kolarin kappelin asettamisesta verotukseen nähden samalle
30610:                      kannalle kuin Lapin kihlakunnan kunnat 235; Liitteet
30611:                      II siv. 1 r.
30612:          ,   , 188 Yliopiston kieliolojen korjaamisesta 316; Liitteet VI siv. s
30613:            Lausunnot:
30614:         105 (Suomen oik. turv.); 154, 176 (kruunun metsämaitten asutt.); 216;
30615:        252 (Vuojoen ja LaviJan tiloista); 312 (Yliopiston kieliolot); 592, 598,
30616:        619 (kyytilaki).
30617:                               Eduskunnan jäsenet.
30618: 
30619: 
30620: Ala-Kulju, Eveliina, talonemäntä.
30621:       'Vaasan läänin itäisen vaalipiirin valitsema 5·
30622:       valittu valitsijamieheksi 23.
30623:         »    jäseneksi Sv:aan 61.
30624:         Alotteet:
30625:       Ee N:o 14 N. K:n 1 1. 6 §:n muuttamisesta 129; Lvm. N:o r Pp. 385,
30626:                     1 K. 391, 2 K. 533, 3 K. 547; Liitteet III siv. 1 r; A. UI,
30627:                    Edusk. esit. miet. N:o 3·
30628:         Lausunnot:
30629:       396 (naisen naimaikä).
30630: 
30631: v. Alfthan, Kristian, lääketieteen tohtori, vapaaherra.
30632:       Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema r.
30633:       valittu jäseneksi Kansliatoimikuntaan 1 I.
30634:                       Vv:aan 37·
30635:         »             Suurv:aan 53.
30636:         Alotteet:
30637:       Ae N:o 124 margariinikysymyksen pikaisesta ratkaisemisesta 178;
30638:                    Tvm. N:o 3, Pp. 39<-~ ja 544, 1 K. 577; Liitteet IV siv. 1 r r;
30639:                    A. II!, anom. miet. N:o 2.
30640:          r~ausunnot:
30641:       122, 123; 131, 133, 134; 177, 178; 191, 209 (Edusk. kirjelmien kielestä);
30642:       217; 289 (Yliopiston kieliolot); 349 (puutavaraliikkeiden maanostot);
30643:       390 (paloviinavero); 497 (välikys. Suomen oik. turvaamisesta); 577 (mar-
30644:       gariinikysymys); 581, 583 (Edusk. työjärj. muuttamisesta); 6oo; 6o3;
30645:       610, 614 (kyytilaki); 633.
30646: 
30647: Alkio, Santeri, kirjailija.
30648:        Waasan läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 5·
30649:        valittu valitsijamieheksi 23.
30650:               jäseneksi Prv:aan 37·
30651:          Alotteet:
30652:        Ae N:o 87 määrärahoista maanviljelysharrastuksen elvyttämiseksi,
30653:                    186, 317; Liitteet VI, siv. 7·
30654:                  30 virkamiesten eläke·etuoikeuksien lakkauttamisesta 2 r 5;
30655:                     I,iitteet I siv. 32.
30656:                  28 oikeudesta Eduskunnalle myötävaikuttaa valtion palvelus-
30657:                     ja virkamiesten palkkojenmääräämiseen y. m. 215; Liitteei.
30658:                     I siv. 33·
30659:              » 29 uuden palkkaussäännön aikaansaamisesta 22 r; I,iitteet
30660:                     IX siv. 7·
30661:                  78 houruinhoitokeskuslaitoksen perustamisesta Waasan lää-
30662:                     niin 222, 239; Liitteet IV siv. 143·
30663:              • 131 matkustussäännön kumoamisesta ja uuden säätäruisestä
30664:                     233; Liitteet II siv. 121.
30665:          Lausunnot:
30666:        222, 330 (raittiusseurojen valtioavut); 383 (puutavaraliikk. maanostot);
30667:        404 (muutoksia kirkkolakiin); 448 (Suomen oik. turvaaminen); 585.
30668: 
30669: Antila, Juho Erkki, maanviljelijä.
30670:        \Vaasan läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 5.
30671:        valittu jäseneksi Vv:aan 37·
30672:          »               Suurv:aan 53·
30673:          Alotteet:
30674:        Ae N:o 88 suomen kielen saattamisesta opetuskieleksi yliopistossa ja
30675:                     muissa korkeakouluissa 216; Liitteet VI siv. 3·
30676:                            Eduskunnan jäsenet.
30677: 
30678: 
30679: Arajärvi, Juhani, pankinjohtaja.
30680:  -    Viipurin läänin läntisen vaalipiirin valitsema 3·
30681:       valittu varajäseneksi Vv:aan 37·
30682:              jäseneksi Pv:aan 38.
30683:              sen varapuheenjohtajaksi 38.
30684:         Alotteet:
30685:       Ae N:o 35 korkeamman valtioavun myöntämisestä yksityiskouluille
30686:                    ja niiden opt>ttajien aseman turvaamisesta r84; Liitteet
30687:                    YI siv. 88.
30688:                 34 apteekkiolojen järjestämisestä 227; Liitteet IV siv. I 19.
30689:                 94 Kymijoen perkaamisesta 227; Liitteet IV siv. 86.
30690:                 36 Haminan ja Haapasaaren luotsien kalastuspaikoista 234;
30691:                    Liittt>et II siv. I I 9·
30692:         Lausunnot:
30693:       6or (postisäästöpankki).
30694: 
30695: Arokallio, Oustaf, rovasti.
30696:       Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema 4·
30697:       saarna valtiop. avajaisissa 17.
30698:       valittu valitsijamiesten varamieheksi 24.
30699:              jäseneksi Pv:aan 38.
30700:         Alotteet:
30701:       Ae N:o z6 radasta Jyväskylä-Pieksämäki--Savonlinna 136; Liitteet
30702:                    II siv. 8r.
30703:             » r 50 rarlasta Karjalanranta-Koirinoja-Suojärvi r8;; lAitteet
30704:                    II siv. 115.
30705:         I,ausunnot:
30706:       498 (Suomen oik. turvaaminen).
30707: 
30708: Aromaa, E., suutari.
30709:       Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 2.
30710:       valittu jäseneksi Tv:aan 37·
30711:              varajäseneksi Sv:aan 6r.
30712:         Alotteet:
30713:       Ae N:o 70 hallituksen muodostamisesta ministerihallitukseksi          228;
30714:                    I,iitteet I siv. 15.
30715: 
30716: Aromaa, W., muurari.
30717:       Mikkelin läänin vaalipiirin valitsema 4·
30718:       valittu varajäseneksi Vv:aan 37·
30719:         »    jäseneksi Suurv:aan 53·
30720:         Lausunnot: 9.
30721: 
30722:                                      B.
30723: Brander, Uuno, ylitarkastaja.
30724:       Kuopion läänin itäisen vaalipiirin valitsema 5·
30725:       valittu jäseneksi Tv:aan 37; sen varapuheenjohtajaksi 38.
30726:         Alotteet:
30727:       Ee N:o 30 rajoituksista yhtiöitten y. m. oikeuteen hankkia kiint. maa-
30728:                    omaisuutta 126; Tvm. N:o r Pp. 317; r K. 318, jtk. 336;
30729:                    Liitteet IV siv. 45; A. III, edusk. esit. miet. N:o r.
30730:       Ae » I 50 radasta Karjalanranta-Koirinoja-Suojärvi r87; Liitteet
30731:                    II siv. rrs.
30732:         Lausunnot:
30733:       126; 344, 378 (puutavaraliikk.maanostot); 498 (Suomen oik. turvaaminen).
30734:                                                                        42
30735:                             Eduskunnan jäsenet.
30736: 
30737: 
30738: Bäck, Alfred Johannes, kirkkoherra.
30739:       Waasan läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 6.
30740:       valittu varajäseneksi Vv:aan 277.
30741:         Lausunnot:
30742:       132; 477, 498 (Suomen oik. turvaaminen); 507; 552, 555 (muutoks. kirkko-
30743:       lakiin 2 K.); 586 (Ednsk. työjärj.).
30744: 
30745:                                       c.
30746: Castren, Jonas, lakitieteen kandidaatti.
30747:       Viipurin läänin läntisen vaalipiirin valitsema 3.
30748:       valittu jäseneksi Suurv:aan 53·
30749:                        Mv:aan 6o; sen puheenjohtajaksi 62.
30750: 
30751: Cederberg, Axel, ho~ioikeuden asessori.
30752:       W aasan läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 5.
30753:       valittu valitsijamieheksi 23.
30754:               jäseneksi Suurv:aan 53·
30755:                          Mv:aan 6o.
30756:          >)        })    Toimv:aan 143.
30757:          Lausunnot:
30758:       122, 194, 204 (kys. Edusk. kirjelmien kielestä); 273 (Vuojoen ja Lavilan
30759:       tiloista); 497 (Suomen oik. turvaaminen); 556 (muutoksia kirkkolakiin).
30760: 
30761:                                       D.
30762: Danielson-Kalmari, Johan Richard, valtioneuvos.
30763:       Hämeen läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 3.
30764:       valittu jäseneksi Prv:aan 36.
30765:                          Snurv:aan 53·
30766:          Alotteet:
30767:       Vk. Suomen oikeuksien turvaamisesta 55, 59, 66; Prvm. N:o z Pp. 398;
30768:               K. 409. A. III, välikys. miet N:o r.
30769:          Lausunnot:
30770:       15 (ilmoitus puhemiesten vaalista); 46 (maanvuokralaki); 48, 61; 212
30771:       (kys. Edusk. kirjelmien kielestä); 301, 313, 315 (Yliopistonkieliolot);So,
30772:       II 1, 480, 495, 499, soo (Suomen oik. turvaaminen); 593 (Edusk. työjärj.).
30773: 
30774: 
30775:                                       E.
30776: Ehrnrooth, Leo, protokollasihteeri.
30777:       Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema r.
30778:       valittu jäseneksi Työv:aan 6r.
30779:         Lausunnot:
30780:       177; 498 (Suomen oik. turvaaminen).
30781: 
30782: Eloranta, Juho Viktor, toimittaja.
30783:       Hämeen läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 3·
30784:       valittu jäseneksi Tv:aan 37·
30785:              varajäseneksi Toimv:aan 143.
30786:         Alotteet:
30787:       Ae N:o 97 valtiollista äänioikeutta rajoittavien määräysten poista·
30788:                    misesta 181; Liitteet I siv. 5·
30789:         Lausunnot:
30790:       597.
30791:                             Eduskunnan jäsenet.                           659
30792: 
30793: Erkko, Eero, tehtailija.
30794:       Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema r.
30795:       valittu valitsijamieheksi 23.
30796:              jäseneksi Työv:aan 6r; sen varapuheenjohtajaksi 6z.
30797:         Alotteet:
30798:       Ee N:o 17 kunnallislainsääd. uudistamisesta 125; Kunnvm. N:o r
30799:                     Pp. 6o6, K. 623; Liitteet VII siv. 3; A. UI, edusk. esit.
30800:                     miet. N:o 6.
30801:                 z8 laiksi margariinin ja margariinijuuston valmistamisesta y.
30802:                     m. 177; Tvm. N:o 2 Pp. 398 ja 544; 1 K. 573; Liitteet IV
30803:                     siv. ror; A. II!, edusk. esit. miet. N:o 4·
30804:       Ae >> 180 siirtolaisolojen järjestämisestä 136; Liitteet !II siv. 136.
30805:         Lausunnot:
30806:       125; zoz (Edusk. kirjelmien kielestä); 498 (Suomen oik. turvaaminen).
30807: 
30808: Eronen, Oliver, torppari.
30809:       Mikkelin läänin vaalipiirin valitsema 4·
30810:       valittu jäseneksi Mv:aan 6o.
30811: 
30812: Estlander, Ernst, lakitieteen tohtori.
30813:       Waasan läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 5.
30814:       valittu valitsijamiesten varamieheksi 24.
30815:       valittu jäseneksi Prv:aan 37.
30816:         »    varajäseneksi Toimv:aan 143.
30817:         Lausunnot:
30818:       277 (Yliopiston kieliolot); 497 (Suomen oik. turvaaminen).
30819: 
30820:                                      G.
30821: Oebhard, Hannes, filosofian tohtori.
30822:        Waasan läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 6.
30823:        valittu jäseneksi Mv:aan 6o.
30824:          Alotteet:
30825:        Ee N:o       rajoituksista yhtiöiden y. m. oikeuteen hankkia kiinteätä
30826:                     omaisuutta 126; Tvm. N:o r Pp. 317, 1 K. 318, jtk. 336;
30827:                     Liitteet IV siv. 41; A. II!, edusk. esit. miet. N:o !.
30828:                   6 rappeuden ehkäisemisestä erinäisillä maatiloilla 127; Liit-
30829:                     teet IV siv. 54·
30830:                   7 maan pakkolunastuksesta viljelystiloja varten 127; Liit-
30831:                     teet IV siv. 59·
30832:        Ae        39 maanviljelys- ja meijerikoneiden y. m. raaka-aineiden tulli
30833:                     maksuista 226; Liitteet II siv. 21.
30834:                  38 maa-ala-verosta suurtilojen viljelyskelpoiselle ja metsä-
30835:                     maalle 235; Liitteet IV siv. 35·
30836:           Lausunnot:
30837:        126, 127, 163 (kruununmets. asutt.); 270, 274 (Vuojoen ja LaviJan ti·
30838:        loista); 352, 380 (puutavaraliikk. maanostot); 571 (maanvuokralaki).
30839: 
30840:  Oebhard, Hedvig, rouva.
30841:        Hämeen läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 3·
30842:        valittu jäseneksi Työv:aan 61.
30843:          Alotteet:
30844:        Ee N:o 18 Maakaaren 16 !. 1' §:n osittaisesta muuttamisesta 129;
30845:                      Lii tteet !II siv. r o 7~
30846:        Ae    •> 1 rz aviottom. lasten oikeud. asemaa koskevan lainsääd. korjaa-
30847:                      misesta r82; Liitteet III siv. 26.
30848: 66o                         Eduskunnan jäsenet.
30849:                                                   ----
30850:       Ee ~:o 27 lisäyksestä Rikoslain 43 lukuun, koskien naisen katurauhan
30851:                 turvaamista 1$3; JAitteet Ill siv. 42.
30852: 
30853: Gripenberg, Aleksandra, neiti, vapaaherratar.
30854:       Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema .J.
30855:       valittu jäseneksi Lv:aan 37·
30856:          Alotteet:
30857:       Ae N:o 59 aviopuolis. omaisuus- ja velkasuhteista 15 p:nä huhtik.
30858:                    1889 ann.lain 2luvnn muuttamisesta 181; Liitteet III siv. 7·
30859:                 61 avioliitossa olevan äidin oikeuksien laajentamisesta lap-
30860:                    siinsa nähden 181; Liitteet III siv. 9.
30861:        •        6o Rikoslain 20 luvun 7 §:n muuttami~esta 184; Liitteet III
30862:                    siv. 40.
30863:             '' 168 Oikeudenkäymisk. 15 luvun 2 §:n muuttamisesta 226; I,iit-
30864:                    teet III siv. 83.
30865:          Lausunnot:
30866:       395 (naisen naimaikä\; 510.
30867: 
30868: Gustafsson, Fridolf Wladimir, professori.
30869:       Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 1.
30870:       valittu jäseneksi Kunnv:aan 142.
30871:         »    varajäseneksi Tarkv:aan 143.
30872:         Lausunnot:
30873:       217; 497 (Suomen oik. turvaaminen); 530, 555 (muutoksia kirkkolakiin).
30874: 
30875: 
30876:                                      H.
30877: Hagman, Lucina, yhteiskoulun johtajatar.
30878:       Hämeen läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 3·
30879:       valittu varajäseneksi Lv:aan 37·
30880:                               Sv:aan 6r.
30881:         Alotteet:
30882:       Ae N:o 18 avioliittoa ja aviopuolis. omaisuus- ja velkasuht. koskevan
30883:                    lainsääd. uudistamisesta 18r; I,iitteet III siv. 5·
30884:                 20 Naimiskaaren I luvun 6 §:n muuttamisesta 181; Lvm. N:o r
30885:                     Pp. 385, r K. 391, 2 K. 533, 3 K. 547; Liitteet III siv. 12;
30886:                     A. III, edusk. esit. miet. N:o 3-
30887:                 21 aviottom. lasten aBeman parantamisesta r 81; Liitteet III
30888:                    siv. 23.
30889:                 19 naisen oikeudesta päästä valtion virkoihin 182; lAitteet
30890:                     III siv. 31.
30891:       Ee         9 Rikoslain 43 luvun 5 §:n muuttamisesta 183; Liitteet III
30892:                    siv. 46.
30893:       Ae        22 riittävästä valtioavusta yhteiskoulujen edistämiseksi ja
30894:                     yhteiskouluaatteen toteuttam. valtion oppilaitoksissa 184;
30895:                     I.,iitteet VI siv. 87.
30896:             • roo naispuolisten terveydenhoidon tarkastajien asettamisesta
30897:                     224, 239; I.,iitteet IV siv. r 39·
30898:             • r 57 sotaväen majoituksesta johtuvan rasituksen tasaamise~ta
30899:                    232; Liitteet V siv. 38.
30900:         Lausunnot:
30901:       27; 30, 401, 526 (muutoksia kirkkolakiin); 498 (Suomenoik. turvaaminen).
30902: 
30903: Hakulinen, Juho Herman, kansanopiston johtaja.
30904:       Kuopion läänin itäisen vaalipiirin valitsema 5-
30905:                               Eduskunnan jäsenet.                             661
30906: 
30907: 
30908:       ,-alittu iäseneksi Vv:aan 37·
30909:          Alott~et:
30910:       Ae N:o 176 apurahojen myöntämisestä kansanopistojen varattomille
30911:                      oppilaille 185; I,iitteet II siv. 36.
30912:                  191 enennetystä valtioavusta kansanopistoille, sekä määrä-
30913:                      rahasta opettajien palkan korotuksiin 185; Liitteet II siv.32
30914:                 177 radasta Joensuu-Savon rata r88; lAitteet II siv. 8o.
30915: 
30916: Haveri, Juho, kansakoulunopettaja.
30917:       Waasan _läänin itäisen vaalipiirin valitsema 5.
30918:       valittu varajäseneksi Pv:aan 38.
30919:         Alotteet:
30920:       Ae N:o 8o radasta Suolahti--Pännäinen r 39; Liitteet II siv. 78.
30921:             • 129 laidunmaksun poistamisesta kruunun metsämailla ll27;
30922:                    Liitteet IV siv. 24.
30923:         I,ausunnot:
30924:       498 (Suomen oik. turvaaminen).
30925: 
30926: Hedberg, August Reinhold, pitäjänapulainen.
30927:       Waasän läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 5·
30928:       Alttaripalvelus valtiopäiväin avajaisjumalanpalveluksessa 17.
30929:       valittu varajäseneksi Vv:aan 37·
30930:         •    jäseneksi Kunnv:aan 142.
30931:       vapautettu varajäsenyydestä Vv:assa r83.
30932:         Alotteet:
30933:       Ae N:o 68 Rikoslain 43 luvun 5 §:n muuttamisesta 183; Liitteet !II
30934:                    siv. 48.
30935:         Lausunnot:
30936:       r83; 498 (Suomen oik. turvaaminen).
30937: 
30938: Heikkilä, Seth, toimittaja.
30939:   -   Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 2.
30940:       valittu jäseneksi Lv:aan 37·
30941: 
30942: Heikkinen, J. A., maanviljelijä.
30943:       Oulun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 6.
30944:       valittu jäseneksi Mv:aan 6o.
30945:         Alotteet:
30946:       Ae N:o 145 radasta Kajaani-Kuusamo r87; Liitteet II siv 03.
30947:         Lausunnot:
30948:       158 (kruun. mets. asutt.); 498 (Suomen oik. turvaaminen); 6oo; 623
30949:       (kyytilaki).
30950: 
30951: Heimonen, Vilho, työmies.
30952:       Viipurin läänin läntisen vaalipiirin valitsema 3·
30953:       valittu jäseneksi Vv:aan 37·
30954: 
30955: Heininen, Kaarle, mylläri.
30956:       Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema z.
30957:       valittu jäseneksi Pv:aan 38.      "
30958:          Alotteet:
30959:       Ee N:o rz Mestälain erinäi~ten §:ien muuttamisesta 143; Liitteet IV
30960:                    siv. 73·
30961:       Ae       93 puutarpeiden myöntämisestä kruununmetsistä zzo; I,iit-
30962:                    teet VIII siv. 2 r.
30963:        •    • r 17 aitausasetuksen muuttamisesta 221; Liitteet V siv. 47.
30964: 662                          Eduskunnan jäsenet.
30965: 
30966: 
30967:       Ae ~:o 45 metsästysoikeuden saattamisesta maanomistuksesta riippu-
30968:                    mattomaksi 234; l,iitteet V siv. r6.
30969:            >> 1 r6 sunnuntaityön poistamisesta 236; Liitteet IX siv. 46.
30970:            » I I 5 maan hankkimisesta tilattomalle väestölle 237; Liitteet
30971:                    IV siv. 29.
30972:         Lausunnot:
30973:       s6o (maanvuokralaki).
30974: 
30975: Heiskanen, Samuli, maanvljelijä.
30976:   -   Kuopion läänin läntisen vaalipiirin valitsema 4.
30977:       valittu jäseneksi Lv:aan. 37.
30978:          Alotteet:
30979:        Ae N:o 69 Iisalmen suomal. yhteiskoulun ottamisesta valtion huos-
30980:          taan 184; Liitteet VI siv. 98.
30981:          Lausunnot:
30982:        498 (Suomen oik. turvaaminen).
30983: 
30984: Helkiö, J. E., maanviljelijä.
30985:        Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 2.
30986:        valittu varajäseneksi I..v:aan 37.
30987:          Lausunnot:
30988:        273 (Vuojoen ja Lavilan tiloista); 318 (puutavaraliikk. maanostot); 588
30989:        1Edusk. työjärj. muuttamisesta).
30990: 
30991: Helle, Edvard, puuseppä.
30992:        Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 1.
30993:        valittu jäseneksi Työv:aan 61.
30994: 
30995: Hiltula, Aukusti, maanviljelijä.
30996:        Oulun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 6.
30997:        valittu jäseneksi Työv:aan 61.
30998: 
30999: Hjelt, August Johannes, tirehtööri.
31000:        Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 2.
31001:        valittu jäseneksi Suurv:aan 53·
31002:                    »    Työv:aan 6r; sen puheenjohtajaksi 62.
31003:          »    varajäseneksi Tarkv:aan 143.
31004:          Alotteet:
31005:        Ae N:o 153 uudesta verojärjestelmästä 214; Liitteet II siv. 5·
31006:                 r87 työväen ja käsityöläisluokan ammattisivistyksen kohotta-
31007:                      misesta 222; Liitteet IX siv. 44·
31008:          Lausunnot:
31009:        43; 459 (Suomen oik. turvaaminen).
31010: 
31011: Hoikka, Iisakki, vuokraaja.
31012:        Oulun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 6.
31013:        Ikäpuhemiehenä johtanut puhetta ensimäisessä täysi-istunliossa 7;
31014:        puhe Eduskunnalle 7.
31015:        valittu jäseneksi Pv:aan 38.
31016:          Alotteet:
31017:        Ae N:o 7 radasta Rovaniemi-Kemijärvi 129; Liitteet II siv. 49·
31018:        Ee        4 metsäst. aset. 23 §:n muuttamisesta 143; I_.tvm. N:o 4 Pp.
31019:                     596, 1 K. 598 jtk. 622; Liitteet V siv. 5; A. III, edusk. esit.
31020:                     miet. N:o 5·
31021:                              Eduskunnan jäsenet.
31022: 
31023: 
31024:       Ae N:o    6 poronhoitoa edistävistä toimenpiteistä 220; Liitteet V siv. 53·
31025:                 9 sokeritullin alentamisesta 226; J.,iitteet II siv. 24.
31026:                62 Kemijoen koskien perkaamisesta 227; Liitteet IV siv. 8r.
31027:                 S Laidunveron lakkauttamisesta Oulun läänin kruununmailla
31028:                    227; I.iitteet IV siv. 22.
31029:         Lausunnot:
31030:       130, 215, zzo; 531 (muutoksia kirkkolakiin); 545; 599 (metsästysasetus).
31031: 
31032: Hoikka, Matti, seppä.
31033:       Oulun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 6.
31034:       valittu varajäseneksi Tv:aan 37-
31035:              jäseneksi Kunnv:aan 142.
31036:         Alotteet:
31037:       Ae N:o 25 työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuksesta            222;   Uitteet
31038:                    IX siv. r I.
31039:         Lausunnot:
31040:       48 (maanvuokra); 173 (kruunun mets. asutt.).
31041: 
31042: Hokkanen, Evert, mäkitupalainen.
31043:       Hämeen läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 3·
31044:       valittu jäseneksi Mv:aan 6o. -
31045:         I,ausunnot:
31046:       4S; 520, 521 (muutoksia kirkkolakiin); 541, 572 (maanvuokralaki).
31047: 
31048: Huoponen, Nestor Emanuel, tirehtööri.
31049:       Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema 4·
31050:       valittu varajäseneksi Tv:aan 37·
31051:          Alotteet:
31052:       Ae N:o I 30 radasta. Sa.irala-Xäkisalmi r87; Liitteet II siv. wg.
31053:                  56 maanviljelys- ja meijerikoneisiin y. m .. tarvittavien raaka-
31054:                     aineiden tullimaksuista 227; Liitteet II siv. 23.
31055:                  57 iltamista menevien maksujen lakkauttamisesta 227; Liit-
31056:                      teet II siv. 27.
31057:        »    »    58 koskeva vankeinkuljetusrasitusta 2 34; I,iitteet V siv. 3 5.
31058:          Lausunnot:
31059:       39, 307, 315 (Yliopiston kieliolot); 332 (raittiusseurojen valtioavnt);
31060:       544 (pankkivaltuusm. kertomus); 597, 598, 6w, 6r5 (kyytilaki).
31061: 
31062: Huotari, Anna Maria, rouva.
31063:       Kuopion läänin läntisen vaalipiirin valitsema 4·
31064:       valittu jäseneksi Lv:aan 37·
31065: 
31066: Huttunen, Pekka, lampuoti.
31067:       Mikkelin läänin vaalipiirin valitsema 4·
31068:       valittu varajäseneksi Vv:aan 37·
31069:              jäseneksi Suurv:aan 53·
31070:                         l\iv:aan 6o.
31071:         Alotteet:
31072:       Ae N:o 122 viljelyspakko-lain aikaansaamisesta no; I...iitteet VIII siv. 9·
31073: 
31074: Häkkinen, Samuel, kansakoulunopettaja.
31075:      \Vaasan läänin itäisen vaalipiirin valitsema 5.
31076:      valittu jäseneksi Suurv:aan 53·
31077:                        Ltv:aan 6o.
31078:                              Eduskunnan jäsenet.
31079: 
31080:           Alotteet:
31081:       Ae N:o r6o radasta Suonenjoki-Ylivieska 187; Liitteet II siv. 71.
31082:                  195 perintötorpanalueiden muodostamisesta itsenäisiksi tai
31083:                      palstatiloiksi 234; I,iitteet V siv. 28.
31084:        >>       r6r metsästysasetuksen muuttamisesta 234; Liitteet V siv. 19.
31085:           Lausunnot: 234.
31086: 
31087: Hämäläinen, Antti Pekka, veturinkuljettaja.
31088:       Kuopion läänin itäisen vaalipiirin valitsema 5.
31089:       valittu valitsijamieheksi 23.
31090:              jäseneksi Suurv:aan 53·
31091:                         Ltv:aan 6o.
31092: 
31093: Hämäläinen, Kalle, toimittaja.
31094:       Oulun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 6.
31095:       valittu jäseneksi I,v:aan 37·
31096:         Alotteet:
31097:       Ae N:o 37 aloteoikeudesta Eduskunnalle perustuslaki- ja kirkkolaki-
31098:                    kysymyksissä 18o; Liitteet I siv. 6.
31099:         Lausunnot:
31100:       525, 549 (muut. kirkkolakiin).
31101: 
31102: Hänninen, Edvard Valpas, toimittaja.
31103:       Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema r.
31104:       valittu jäseneksi Suurv:aan 53·
31105:         Lausunnot:
31106:       590 (Edusk. työjärj. muuttamisesta).
31107: 
31108: Häyrynen, H., satulaseppä.
31109:       Hämeen läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema J.
31110:       valittu jäseneksi Suurv:aan 53·
31111:              varajäseneksi Ltv:aan 6o.
31112:              jäseneksi Ltv:aan 386.
31113: 
31114: Höijer, Karl Gustaf, kansakoulunopettaja.
31115:       Hämeen läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema J.
31116:       valittu jäseneksi Pv:aan 38.
31117:         Alotteet:
31118:       Ae N:o r6o radasta Suonnejoki-Ylivieska 187; I<iitteet II siv. 71.
31119:                 24 Eduskunnan oikeudesta määrätä julk. viranomaisten ja
31120:                     laitosten käyttämismaksut 214; Liitteet I siv. 24.
31121: 
31122:                                      I.
31123: Ingman, Albert Konstantin, maalari.
31124:       Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema r.
31125:       valittu jäseneksi Työv:aan 61.
31126:              varajäseneksi Toimv:aan 143.
31127: 
31128: Ingman, Lauri Johannes, jumaluusopintohtori.
31129:       Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 2
31130:       valittu jäseneksi Kansliatoimikuntaan 1 I.
31131:              jäseneksi Prv:aan 36.
31132:         •         •     Snurv:aan 53·
31133:         Alotteet;
31134:       Ehd. muutokseksi työjärjestyksen 36 §:ään I 20.
31135:                              Eduskunnan jäsenet.
31136: 
31137: 
31138:         Lausunnot:
31139:       27 (muut. kirkkolakiin); II8, 132, 197 (kys. Edusk. kirjelmien kielestä);
31140:       273 (Vuojoen ja LaviJan tiloista); 293, 315 (Yliopiston kie!iolot); 45 I
31141:       (Suomen oik. turvaaminen); 515, 524, 528, 550 (muutoksia kirkkolakiin).
31142: 
31143: 
31144:                                        J.
31145: Jalava, Johan Oskari, peltiseppä.
31146:       Hämeen läänin eteläisen vaalipiirin yalitsema 3·
31147:       valittu jäseneksi Työv:aan 6r.
31148:         Lausunnot: 125.
31149: 
31150: Johansson, Oskar Wilhelm, torpparin poika.
31151:       Uunenmaan läänin vaalipiirin valitsema r.
31152:       valittu jäseneksi Lv:aan 37·
31153:          >>        »      Sunrv:aan 53·
31154: Järvinen, Josua, opettaja.
31155:       :lfikkclin läänin vaalipiirin valitsema 4·
31156:       valittu valitsijamieheksi 23.
31157:              jäseneksi Sv:aan 6r.
31158:          "         »      Tarkv:aan I43·
31159:          Alotteet:
31160:       Ae N:o 4 Eduskuntaäänestysten julkisiksi saattamisesta r8o; Liit-
31161:                      teet I siv. 8.
31162:          Lausunnot:
31163:       6r 3 (kyytilaki); 633.
31164: 
31165: 
31166:                                       K.
31167: Kairamo, A. Osv., entinen senaattori.
31168:       Hämeen läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 3·
31169:       valittu jäseneksi Mv:aan 6o.
31170:         Alotteet:
31171:       Vk. kruununmetsien asuttamisesta 57, 59, r 18, 144.
31172:       Ae N:o 108 kruununmetsien asutuksen järjestämisestä zr8; Liitteet
31173:                     VIII siv. 13.
31174:                 107 valtion asutustoiminnan järjestämisestä 2 r8; Liitteet
31175:                     VIII siv. 5·
31176:             » 109 tilattomille luovutettavien tilojen hallintaoikeuden jär-
31177:                     jestämisestä 2r8; Liitteet VIII siv. 7
31178:                  95 vesiperiiisten maiden kuivattamisesta y. m. 2r8; I,iitteet
31179:                     IV siv. 89.
31180:         I,ausunnot:
31181:       148, 172 (Vk. kruun. mets. asutt.); 2 r8; 267 (Vuojoen ja Lavilan tiloista);
31182:       562 (maanvuokralaki).
31183: 
31184: Kallio, Kyösti, maanviljelijä.
31185:       Oulun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 6.
31186:       valittu jäseneksi Vv:aan 37·
31187:         Alotteet:
31188:       Ae N:o 77 radasta Ylivieska-Haapajiirvi-lisalmi I 39; I,iitteet II
31189:                    siv. 67.
31190:                23 verolakia koskevan arm. esityksen antamisesta ensi valtio-
31191:                    päiville 214; Uitteet II siv. ;.
31192:                               Eduskunnan jäsenet.
31193: 
31194: 
31195:       Ae ~:o II8 vesiperäisien maiden viljelyskuntoon saattamisesta 219;
31196:                    lAitteet IV siv. 9 I.
31197:             >> 178 valtioavun myöntämisestä nuorisoseuroille 228, 399; lAit-
31198: 
31199:                    teet VI siv. 40.
31200:         Lausunnot:
31201:       374 (puutavaraliikk. maa nostot); 100,478,498 (Vk. Suomen oik. turvaami-
31202:       sesta); 616 (kyytilaki).
31203: 
31204: Kalliokorpi, D. J., palstatilallinen.
31205:       Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 2.
31206:       valittu jäseneksi Tv:aan 37·
31207:              varajäseneksi Mv:aan 6r.
31208:         .'\Jotteet:
31209:       Ee N:o z6 laiksi metsien suojelemisesta 144; Liitteet IV siv. 67.
31210: 
31211: Kanervo, Mimmi, rouva.
31212:       Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema      ?
31213: 
31214:       valittu varajäsen~ksi Vv:aan 37·
31215: 
31216: Kannisto, A., puuseppä.
31217:       :Mikkelin läänin vaalipiirin valitsema 4·
31218:       valittu valitsijamiesten varamieheksi 24.
31219:              jäseneksi Lv:aan 37·
31220: 
31221: Kares, K. R., 'kan;;anopiston johtaja.
31222:       Mikkelin läänin vaalipiirin valitsema 4·
31223:       valittu jäseneksi Sv:aan 61.
31224:              varajäseneksi Toimy:aan r 43·
31225:         Alotteet:         ·
31226:       Ae i'<:o 176 apurahojen myöntämisestä kansanopistojen varattomille
31227:                      oppilaille 18 5; Liitteet II siv. 36.
31228:                I'JI enennetystä valtioavusta kansanopistoille y. m. 185; Liit-
31229:                      teet II siv. 32.
31230:                r 5 r apurahoista Suomen Opisk. Nuorison Raittiusliiton Kes-
31231:                      kustoimikunnalle r86; Svm. N:o 1 Pp. 317, K. 325; Liit-
31232:                      teet VI siv. 48; A. III, anom. miet. N:o 1.
31233:                 1 ro radasta   Savonlinna-Mikkeli-Jyväskylä 187; Liitteet
31234:                      II siv. 87.
31235:         Lausunnot;
31236:       328 (raittiusseurojen valtioavut); 553 (muutoksia kirkkolakiin 2 K.);
31237:       621 (kyytilaki).
31238: 
31239: 
31240: Karhi, Otto, maanviljelijä.
31241:       Oulun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 6.
31242:       valittu varajäseneksi Vv:aan 37·
31243:                jäseneksi Suurv:aan 53·
31244:         Alotteet:
31245:       Ae N:o 71 radasta Oulu-Vaala 139; I,iitteet II siv. 6o.
31246:             >)   125     >>     Vaala-Nurmes 140; Liitteet II siv. 61.
31247:                   49 keinotek. lannoitusaineiden, rehuvarain ja siementen kau-
31248:                      pan järjestämisestä zzo; I,iitteet IV siv. r 2.
31249: 
31250: Karlsson, Karl Julian, filosofian maisteri.
31251:       Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 2.
31252:       valittu varajäseneksi :i.\Iv:aan SJ.
31253:                              Eduskunnan jäsenet.                          667
31254: 
31255:         Alotteet:
31256:       Ae N:o 141 Eckerön postitilojen vapauttamisesta postinkuljetuksesta
31257:                   235; Liitteet II siv. r6.
31258:         Lausunto:
31259:       498 (Vk. Suomen oik. turvaamisesta).
31260: 
31261: l<iiskinen, Juho Heikki, maanviljelijä.
31262:       Oulun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 6.
31263:       valittu varajäseneksi Pv:aan 38.
31264:              jäseneksi Kunnv:aan 142.
31265: 
31266:         Alottect:
31267:       Ae N:o 86 korotetusta valtioavusta Oulun suom. yhteiskoululle 184;
31268:                   I,iitteet VI siv. ror.
31269: 
31270: Kirves, Juho, viilaaja
31271:       Viipurin läänin läntisen vaalipiirin valitsema 3·
31272:       valittu jäseneksi Suurv:aan 53-
31273:                         Ltv:aan 6o.
31274:         •        »      Kunnv:aan 142.
31275:       vapautettu jäsenyydestä Ltv:ssa 318.
31276:         I,ausunnot:
31277:       40, 43 (elinkeinolaista); 623 (kunnallislaki).
31278: 
31279: Kivilinna, Väinö, tohtori.
31280:       Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema 4·
31281:       valittu valitsijamiesten varamieheksi 24.
31282:              jäseneksi Pv:aan 38.
31283:              varajäseneksi Sv:aan 61.
31284:         ,>                   . Kunnv:aan 143.
31285:         Alotteet: •:• ~il!ll
31286:       Ae N:o 137 radasta Koivisto-Perkjärvi---Käkisalmi r87; Liitteet
31287:                      II siv. I06.
31288:                 155 kuntien vapauttamisesta sotilaskuonnastojen kuljetuk-
31289:                     sesta 232; I,iitteet V siv. 36.
31290:                 148 Karjalan kannaksen taloudellisten ja sivistysolojen kohot-
31291:                      tamisesta 233; Liitteet VI siv. 126.
31292:                 149 kruununtiloilla olevien torpanalueiden muodostamisesta
31293:                      itsenäisiksi tiloiksi 233; Liitteet V siv. 26.
31294:          Lausunnot:
31295:       233; 300 (Yliopiston kieliolot); 6z6 (kunnallinen lainsäädäntö).
31296: 
31297: Kivioja, Liisi, rouva.
31298:        \Vaasan läänin eteläisen vaalipiirin valitsema J·
31299:        valittu valitsijamiesten varamieheksi 24.
31300:               varajäseneksi Tv:aan 37-
31301:               jäseneksi Kunnv:aan 142.
31302: 
31303: ll(nuutila, Kaarle, maanviljelijä.
31304:        Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 2.
31305:        valittu valitsijamiesten varamieheksi 24.
31306:               jäseneksi Tv:aan 37-
31307:          >>              Suurv:aan 53·
31308:          Lausunnot:
31309:        359 (puutavaraliikk. maanostot); 620 (kyytilaki).
31310: 668                          Eduskunnan jäsenet.
31311: 
31312: Knuutila, Mikko, maanviljelijä.
31313:       Oulun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 6.
31314:         Alotteet:
31315:       Ae N:o 92 valtioavusta maalaiskuntien sairastupia varten 223, 239;
31316:                   Liitteet IV siv. 136.
31317:         I,ausunnot:
31318:       498 (Vk. Suomen oik. turvaamisesta).
31319: 
31320: Koivisto, Aleksander, maanviljelijä.
31321:       Waasan läänin itäisen vaalipiirin valitsema 5·
31322:       valittu jäseneksi I,tv:aan 6o.
31323:         »    varajäseneksi Toimv:aan 143.
31324:         Lausunnot: 219.
31325: 
31326: Kolkki, Emanuel, pastori.
31327:       Kuopion läänin itäisen vaalipiirin valitsema S·
31328:       Alttaripalvelus valtiopäiväin avajaisjumalanpalveluksessa 17.
31329:       valittu jäseneksi Työv:aan 6r.
31330: 
31331: Komu, Juho Alfred, toimittaja.
31332:       Oulun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 6.
31333:       valittu valitsijamieheksi 2 3.
31334:              jäseneksi Pv:aan 38
31335:         »    varajäseneksi Sv:aan 6r.
31336:         Lausunnot:
31337:       364 (puntavaraliikk. maanostot); 575 (margariinikysymys); 6oo lmet
31338:       sästysasetus).
31339: 
31340: Koponen, Albin, levyseppä.
31341:       Kuopion läänin itäisen vaalipiirin valitsema 5.
31342:       valittu varajäseneksi Prv:aan 37.
31343:              jäseneksi Suurv:aan 53·
31344:         Alotteet:
31345:       Ae N:o r85 komitean asettamisesta valtion työolojen järjest. varten
31346:                     2 2 r; Liitteet IX ~iv. 3 r.
31347: 
31348: 
31349: Koskelin, Kaarle William, agronoomi.
31350:       Waasan läänin itäisen vaalipiirin valitsema 5.
31351:       valittu valitsijamieheksi 23.
31352:         »    jäseneksi Vv:aan 37; sen varapuheenjohtajaksi 38.
31353:         Alotteet:
31354:       Ae N:o 174 vesiperäisten maiden viljelyskuntoon saattamisesta 219;
31355:                       lAitteet IV siv. 94·
31356:                 r 7 5 hallituksen nimitysoikeuden lakkautt. n. s. k<'o'isarinpitäjissä
31357:                       232; Liitteet V siv. 56.
31358:         Lausunnot:
31359:       498 (Vk. Suomen oik. turvaamisesta).
31360: 
31361: Koskinen, Frans, kaupanhoitaja.
31362:       Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 2.
31363:       valittu jäseneksi Vv:aan 37·
31364:         »    varajäseneksi Kunnv:aan 143.
31365:         Alotteet:
31366:       Ae N:o r64 Suuren valiokunnan poistamisesta r8r; T,iitteet I siv. 9.
31367:                  27 Eduskunnan päättämisvallasta tulliverotukseen nähden
31368:                     214; Liitteet I siv. 23.
31369:                             Eduskunnan jäsenet.
31370: 
31371: 
31372: Kuisma, Pietari, talollinen.
31373:       Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema 4·
31374:       valittu varajäseneksi Ltv:aan 6o.
31375:         Alotteet:
31376:       Ae N:o 44 radasta Koljola-Kiikisalmi 136; I,iitteet II '·iY.    J : 3·
31377:         Lausunnot: 131.
31378: 
31379: Käkikoski, Hilda, opettajatar.
31380:       Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema r.
31381:       valittu jäseneksi Sv:aan 61.
31382:         Alotteet:
31383:       Ae N:o g6 naisen oikeudesta päästä valtion virkoihin 182; lAitteet
31384:                      UI siv. 33·
31385:                J 7 3 määrärahan myöntämisestä Koulukeittoyhdistykselle 228;
31386:                      Liitteet VI siv. 37·
31387:        »       169 prostitutioniu uhrien auttamisesta 228; Liitteet VI siv. 51.
31388:         Lausunnot:
31389:       29 (muutoks. kirkkolakiini.
31390: 
31391: Käpy, Aleksi, asessori.
31392:       Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 0
31393:       valittu jäseneksi Lv:aan 37.
31394:                          Suurv:aan 53·
31395:                   »      Toimv:aan 143; sen varapuheenjohtajaksi 189.
31396:         Alotteet:
31397:       Ee N:o 22 laiksi erinäisten 0. K:n kohtain muuttamisesta T 79; lAit-
31398:                     teet III siv. 67.
31399:         Lausunnot:
31400:       179, 207 (Edusk. kirjelmien kielestä); 550, 556 (muutoks. kirkkolakiin
31401:         2   K).
31402: 
31403: 
31404: 
31405:                                      L.
31406: Laakso, Juho, torppari.
31407:       Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema I.
31408:       valittu jäseneksi Suurv:aan 53·
31409: 
31410: Lagerlöf, Arthur, lakitieteen kandidaatti.
31411:       Oulun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 6.
31412:       valittu jäseneksi Prv:aan 36.
31413:                         Suurv:aan 53·
31414:         Alotteet:
31415:       Ae N:o 143 radasta Vaala-Oulu sekä Kestilä-Iisalmen ja Kajaanin
31416:                     rata; Liitteet II, siv. 65.
31417:                 144 Siperiaan lähetettyjen Suomen kansalaisten palauttami-
31418:                     sesta kotimaahan 232; I,iitteet I siv. 46.
31419:         Lausunnot:
31420:       423 (Vk. Suomen oik. turvaamisesta); j88 (Edusk. työjärj. muutta-
31421:                     misesta).
31422: 
31423: Lahtinen', Arvi Heikki, opettaja.
31424:       Kuopion läänin itäisen vaalipiirin valitsema 5.
31425:       valittu varajäseneksi Prv:aan 37-
31426:               jäseneksi Pv:aan 38.
31427:                         Suurv:aan 53·
31428:                             Eduskunnan jäsenet.
31429: 
31430: 
31431: Laine, Isak Vilho, puuseppä.
31432:       Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 2.
31433:       valittu jäseneksi Prv:aan 37·
31434: 
31435: ·Laine, Maria Sofia, rouva.
31436:       Hämeen läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 3
31437:       valittu valitsijamiesten varamieheksi 23.
31438:          ,     jäseneksi I,v:aan 37·
31439:         Alotteet:
31440:       Ae N:o 31 aviovaimon oikeutta lapsiinsa sekä pesän omaisuuden
31441:                      hallintoon koskev. lainsääd. muuttamisesta 181; I,iit-
31442:                      teet III siv. 10.
31443:                193 vankiloissa käytettyjen vanhentuneitten järjestysrangaist.
31444:                      poistamisesta 226; Liitteet III siv. 54·
31445:                192 Viaporin sotilaskapinaan osallisten Suomen kansalaisten
31446:                      armahtamisesta 233; Liitteet I siv. 49·
31447: 
31448: Laine, Oskar Fredrik, työmies.
31449:        Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema 3·
31450:        valittu jäseneksi Suurv:aan 53·
31451:               varajäseneksi Ltv:aan 386.
31452:          Lausunnot: 15.
31453: 
31454: Laine, Oskari, maanviljelijä.
31455:        Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema r.
31456:        valittu jäseneksi Ltv:aan 6o.
31457:               varajäseneksi Mv:aan 6r.
31458:                               Tarkv:aan 143.
31459:          Alotteet:
31460:        Ae N:o 16 Porvoon suomal. yhteiskoulun ottamisesta valtion huostaan
31461:                     184; Liitteet VI siv. 91.
31462:                 48 muistopatsaan pystyttämisestä J. V. Snellmanille 236;
31463:                     Liittect VI siv 1 1 1.
31464:          Lausunnot:
31465:        560 (maanvuokralaki).
31466: 
31467: Lehtinen, Aleksandra (Reinholdsson), ompelija.
31468:        Hämeen läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 3·
31469:        valittu varajäseneksi Ltv:aan 6o.
31470:               jäseneksi Kunnv:aan 142.
31471: 
31472:  Leivo, Juho Oskar, leipuri.
31473:        Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 2.
31474:        valittu valitsijamieheksi 23.
31475:               jäseneksi Prv:aan 37·
31476:                          Suurv:aan 53·
31477: 
31478:  Lepistö, Juho, torppari.
31479:        Mikkelin läänin vaalipiirin valitsema 4·
31480:        valittu varajäseneksi Työv:aan 6r.
31481:                                                                    ;
31482:               varajäseneksi Kunnv:aan !43·
31483: 
31484:  Leppälä, Juhani, kansakoulunopettaja.
31485:        Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema 4·
31486:        valittu jäseneksi Tv:aan 37.
31487:                              Eduskunnan jäsenet.
31488: 
31489:          Lausunnot:
31490:        139; 498 (Vk. Suomen oik. turvaamisesta).
31491: 
31492: Leppänen, Pekka, maanviljelijä.
31493:       Kuopion läänin itäisen vaalipiirin valitsema 5.
31494:       valittu jäseneksi Snurv:aan 53·
31495:         Alotteet:
31496:       Ee N:o 25 metsäst. aset. 23 §:n muuttamisesta 143; Ltvm. N:o 4
31497:                      Pp. 596, 1 K. 598, jtk. 6zz; Liitteet V siv. 14; A. III, edusk.
31498:                      esit. miet. N:o 5.
31499:       Ae    '' r 58 radasta Värtsilä-Hiiskoski 187; Liitteet II siv. 110.
31500:         I.,ansuunot:
31501:       498 (Vk. Suomen oik. turvaamisesta).
31502: 
31503: Lindroos, Heikki, kaupanhoitaja.
31504:       Hämeen läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 3·
31505:       valittu jäseneksi Kunnv:aan 142; sen puheenjohtajaksi 189.
31506: 
31507: Listo, Akseli August, esittelijäsihteeri.
31508:       Waasan läänin itäisen vaalipiirin valitsema ,.
31509:       valittu valitsijamieheksi 23.
31510:              valitsijamiesten puheenjohtajaksi 36.
31511:              jäseneksi Suurv:aan 53·
31512:         >>              Ltv:aan 6o; sen puheenjohtajaksi 6r.
31513:         Alotteet:
31514:       Ae N:o 152 suomen- ja ruotsinkielen asemasta zr6; I,iitteet I siv. 39.
31515:         Lausunnot:
31516:       16; 52; 6r; 140 (rautatieasiain käsittelytavasta); qr; 2w (Edusk. kirjel-
31517:       mien kielestä); 533; 592; 616 (kyytilaki).
31518: 
31519: Luoma, Albert, kihlakunnan tuomari.
31520:       Oulun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 6.
31521:       valittu jäseneksi Lv:aan 37; sen varapuheenjohtajaksi 38.
31522:                varajäseneksi Tarkv:aan 143 .
31523:         •1\.lotteet:
31524: 
31525:       Ae N:o 136 ehdollisen rangaistustuomion käytäntöön ottamisesta Suo-
31526:                       messa 184; Liitteet III siv. 5 r.
31527:                   135 oikeudenkäyntiavustuksesta törk. rikoksesta vangituille
31528:                       henkilöille zz6; Liitteet III siv. 86.
31529:         Lausunnot:
31530:       498 (Vk. Suomen oik. turvaamisesta); 5 r r (muutoksia kirkkolakiin).
31531: 
31532:                                        M.
31533: Malmivaara, Wilhelm, kirkkoherra.
31534:        Waasan läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 6.
31535:        valittu valitsijamieheksi 23.
31536:               jäseneksi Ltv:aan 6o; sen varapuheenjohtajaksi 6r.
31537:          Alotteet:
31538:        Ae N:o 63 I,apuan- ja Kauhavanjoen vedenkorkeusmittausten loppuun
31539:                     suorittamisesta 227; Liitteet IV siv. 83.
31540:          Lausunnot:
31541:       134; 491 (Suomen oik. turvaaminen); 549, 554 (muutoks. kirkkolakiin 2 K.).
31542: Mantere, Atte, kirjaltaja.
31543:        Oulun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 6.
31544:                                  Eduskunnan jäsenet.
31545: 
31546: 
31547:       valittu jäseneksi Ltv:aan 6o.
31548:         Alotteet:
31549:       Ae N:o 53 yhtiöiden maanostojen ehkäisemisestä 220; Liitteet IV s. 52.
31550:         Lausunnot:
31551:       381 (puutavaraliikk. maan ostot).
31552: 
31553: Martikainen, Janne, rakennusmestari.
31554:       Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema 4
31555:       valittu jäseneksi Mv:aan 60.
31556:          J,ausunnot:
31557:       8 (valtakirjakysymys); r6r (kruunumnets. asutt.); 361, 385 (puutavara-
31558:       liikk. maanostot); 569 (maanvuokralaki) .
31559:                              •
31560: Merinen, J. R., palstatilallinen.
31561:       Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema .,
31562:       valittu jäseneksi Suurv:aan 53-
31563:              varajäseneksi l\.fv:aan 6r.
31564:              jäseneksi Kmmv:aan 142.
31565:         Lausunnot:
31566:       y; soo (Suomen oik. turvaaminen); 569 (maanvuokralaki).
31567: 
31568: Merivirta, Matti, pastori.
31569:        Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 2.
31570:        12 (pyytää lääkäritodistuksen nojalla vapautusta koko valtiopäivien
31571:        ajaksi); 13 (pyyntöön suostutaan).
31572: 
31573: Mikkola, Antti, lakitieteen kandidaatti.
31574:        Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema z.
31575:        valittu jäseneksi Suurv:aan 53.
31576:               varajäseneksi Mv:aan 61.
31577:          Alotteet:
31578:        Ae N:o J 26 radasta Turku-Uusikaupunki 140: I.,iitteet II siv. 98.
31579:                  127             Perniö--Kemiö 1 40; I.iitteet II siv. 10 3.
31580:                  128    "        Turku-Riihimäki 140; Liitteet II siv. JOI.
31581:                  194 tuomioist. -laitosta ja oikeudenkäyntiä koskevan lainsääd.
31582:                      uudistamisesta zz6; Uitteet UI Riv. 6r
31583:                 159 apteekkiolojen uud. järjestämisestä 227; Liitteet IV s. r 20.
31584:                  r86 papinotto-oikeud. lakkauttamisesta 232; I,iitteet I siv. 45-
31585:                  162 kaupunkikiinteistöjen omistus- ja hallinta-oikeutta y. m.
31586:                       koskevan lainsäädännön aikaansaamisesta 235; Liitteet
31587:                      III siv 102.
31588:          Lausunnot:
31589:        131; 175; 179; 223; 285, 296 (Yliopiston kieliolot); 493,498 (Suomen oik.
31590:        turvaaminen); 591.
31591: 
31592: Myllylä, Kalle, maanviljelijä.
31593:        Oulun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 6.
31594:        valittu jäseneksi Lv:aan 37.
31595:          Alotteet:
31596:        Ae N:o 190 radasta Sievi-Suonnejoki 188; Liitteet II siv. 73.
31597: 
31598: MAkelin, Antti, vahtimestari.
31599:        Kuopion läänin läntisen vaalipiirin valitsema 4.
31600:        valittu varajäseneksi Lv:aan 37·
31601:                              Työv:aan 386.
31602:                               Eduskmman jäsenet.
31603: 
31604: 
31605: Mäkelä, Viktor, rataesimies.
31606:         Viipurin läämn itäisen vaalipiirin valitsema +
31607:         valittu varajäseneksi Prv:aan 37.
31608:                jäseneksi Pv:aan 38.
31609: 
31610: Mänty, Kaarle, vahtimestari.
31611:         W aasan läänin itäisen vaalipiirin valitsema 5.
31612:         valittu valitsijamieheksi 2 3.
31613:                jäseneksi Pv:aan 38.
31614: 
31615: Mömmö, Pekka Juho, kirjansitoja.
31616:         Kuopion läänin läntisen vaalipiirin valitsema 4·
31617:    --   valittu jäseneksi Prv:aan 37-
31618: 
31619: 
31620:                                         N.
31621: Naaralainen, J. F., vuokraaja.
31622:         Waasan läänin itäisen vaalipiirin v:>litst'ma s.
31623:         valittu jäseneksi Tv:aan 37.
31624: 
31625: Neovius, Arvid, filosofian tohtori.
31626:         W aasan läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 6.
31627:         valittu valitsijamiesten varamieheksi 24.
31628:                jäseneksi Vv:aan 37·
31629:           »         •     Tarkv:aan 143; sen varapuheenjohtajaksi 189.
31630:           Alotteet:
31631:         Ee N:o 20 laiksi yhdistyksistä 128; T,iitteet III siv. 122.
31632:              - ehdotus edustajain lomanpyyntöjen luvun rajoittam. 397.
31633:           I,ausunnot:
31634:         128; 204; 325; 333, 334; 498 (Vk. Suomen oik. turvaamisesta); 521 (muu-
31635:         toksia kirkkolakiin); 578.
31636: 
31637: Neovius, Dagmar, opettajatar.
31638:         Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema .,
31639:         valittu jäseneksi Suurv:aan 53·
31640:           »    varajäseneksi Sv:aan 61.
31641:           Alotteet:
31642:         Ae N:o 13 Rikoslain 20 luvun 7 §:n muuttamisesta 184. Liitteet III siv. 39·
31643:           Lausunnot:
31644:         498 (Vk. Suomen oik. turvaamisesta).
31645: 
31646: Nevanlinna, Ernst, filosofian tohtori.
31647:         Hämeen läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 3·
31648:         valittu jäseneksi Vv:aan 37·
31649:           » varajäseneksi Pv:aan 38.
31650:           » puheenjohtajaksi Vv:aan 38.
31651:           Alotteet:
31652:         Ae N:o 163 virkamiesolojamme haittaavien epäkohtien korjaamisesta
31653:                       215; Liitteet I siv. 27.
31654:           Lausunnot:
31655:         16; 6s; II8; 2I5; 275 (Vuojoen ja Lavilan tiloista); 390 (paloviinavero);
31656:         470 (Suomen oik. turvaaminen); 588.
31657: 
31658: Nissinen, Alli, johtajatar.
31659:         Kuopion läänin läntisen vaalipiirin valitsema 4.
31660:                                                                               43
31661:                              Eduskunnan jäsenet.
31662: 
31663:       valittu varajäseneksi Työv:aan 277.
31664:         Alotteet:
31665:       Ae N:o 12 Rikoslain 20 luvun 7 §:n muuttamisesta 184; I.iitteet
31666:                     III siv. 37·
31667:                 69 Iisalmen suomal. yhteiskoulun ottamisesta valtion huos-
31668:                     taan 184; Liitteet VI siv. 98.
31669:                 33 neuvojain asett. ajanmuk. talli- ja navettaraketmusten
31670:                     aikaansaamista varten zzo; I,iitteet IV siv. 19.
31671:                100 naispuolisten terveydenhoidontarkastajain asettamisesta
31672:                     224, 239; Liitteet IV siv. I 39.
31673:         Lausunnot:
31674:       498 (Vk. Suomen oik. turvaamisesta); 5.)O.
31675: 
31676: Nix, Oskar, maanviljelijä.
31677:       Waasan läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 6.
31678:       valittu jäseneksi Suurv:aan 53·
31679:              varajäseneksi Ltv:aan 60.
31680:         Alotteet:
31681:       Ee N:o 21 ulkopuolella maata solmitun avioliiton pätevyydestä 128;
31682:                     Lvm. N:o 4 Pp. 546, 1 K. 576; Liitteet III siv. 14; A. III
31683:                     edusk. esit. miet. N:o 2.
31684:       Ae N:o 120 valtiolainoista nuorisoseurojen rakennusyritvksiä varten
31685:                     228; Liitteet VI siv. 42.
31686:         Lausunnot:
31687:       498 (Vk. Suomen oik. turvaamisesta).
31688: 
31689: Nuorteva, Santeri, toimittaja.
31690:        Hämeen läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 3·
31691:        valittu valitsijamiesten varamieheksi 23.
31692:        valittu varajäseneksi Pv:aan 38.
31693:               jäseneksi Suurv:aan 53·
31694:                         Sv:aan 6r.
31695:                         Tarkv:aan 143.
31696:          Alotteet:
31697:        Ee N:o 2      oppivelvollisuusiaista 129; Liitteet VI siv. 58.
31698:                  3   lisäyksestä Rikoslain 43 luvun 5 §:ään vivisektiuonin pois-
31699:                       tamiseksi 182; Liitteet III siv. 45.
31700:                 '32 juutalaisia koskevain erikoissäädösten kumoamisesta 228;
31701:                       I,iitteet I siv. 43·
31702:         Lausunnot:
31703:        101, n6, 462 (Vk. Suom. oik. turvaamisesta); 129, 177, 229, 231 (juuta-
31704: Jaiskysymys); 297, 309 (Yliopiston kieliolot); 326 !raittiusseurojen valtioavut).
31705: 
31706: Nuotio, Jenny Maria, rouva.
31707:        Kuopion läänin itäisen vaalipiirin valitsema 5·
31708:        valittu varajäseneksi Pv:aan 38.
31709:               jäseneksi Suurv:aan 53·
31710:                        Tv:aan 277.
31711: 
31712: Nykänen, Taneli, maanviljelijä.
31713:       Mikkelin läänin vaalipiirin valitsema 4·
31714:       valittu varajäseneksi Tv:aan 37.
31715:              jäseneksi Pv:aan 38.
31716:         Alotteet:
31717:       Ae N:o 104 radasta Jyväskylä-Pieksämäki--Savonlinna r4o; Lih-
31718:                     teet II siv. 82.
31719:                               Eduskunnan jäsenet.
31720: 
31721: 
31722:        Ae N:o 04 perimysmaan erikoisluonteen lakkauttamisesta 234; Liit-
31723:                    teet III siv. 95·
31724: 
31725: Nils, Jakob, maanviljelijä.
31726:        Waasan läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 6.
31727:        valittu varajäseneksi Pv:aan 38.
31728:          Lausunnot:
31729:        498 (Vk. Suomen oik. turvaamisesta): 627.
31730: 
31731: 
31732:                                         0.
31733: Oljemark, Karl Teodor, kansanopiston johtaja.
31734:       Uudenmaan vaalipiirin valitsema I.
31735:       valittu jäseneksi Tv:aan 37.
31736:         A.lotteet:
31737:       Ae N:o 82 vuodeksi 1909 myönnettyjen määrärahojen uusimisesta
31738:                    luento- ja nuorisoseuratyön hyväksi r8s; IJitteet II siv. 31.
31739:         LausU1111ot:
31740:       498 (Vk. Suomen oik. turvaamisesta).
31741: 
31742: Oikkonen, Aate, palstatilallinen.
31743:       Oulun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 6.
31744:       valittu valitsijamiesten varamieheksi 24.
31745:       valittu varajäseneksi Vv:aan 37·
31746:         >>                   Ltv:aan 6o.
31747: 
31748: Orasmaa, 0., toimittaja.
31749:       Mikkelin läänin vaalipiirin valitsema 4·
31750:       valittu valitsijamie eksi 2 3·
31751:               jäseneksi Sv:aan 6r.
31752:         Lausunnot:
31753:       558 (maanvuokralaki).
31754: 
31755: 
31756:                                         P.
31757: Paasikivi, Juho Kusti, ylitirehtööri.
31758:        Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 2.
31759:        valittu jäseneksi Suurv:aan 53·
31760:                      Mv:aan 6o; se . varapuheenjohtajaksi 62.
31761:           Alotteet:
31762:        Ae N:o 106 radasta Kulovesi-Ikaalinen 140; Liitteet II siv. 94·
31763:           Lausunnot:
31764:        8 (valtakirjakysymys); 13 (edust. Merivirran vapautus vlt. p. toimesta);
31765: 246, 263, 275 (Vuojoen ja Lavilan tiloista); 497,499 (edustajan oikeus pidättäy-
31766: tyä äänestämästä); )01, 543; 565, 569, 571 (maanvuokralaki).
31767: 
31768: Paasivuori, Matti, kirvesmies.
31769:       Viipurin läänin läntisen vaalipiirin valitsema 3.
31770:       valittu valitsijamieheksi 23.
31771:               jäseneksi Suurv:aan 53·
31772:                       Työv:aan 6r.
31773:                        Toimv:aan 143.
31774:                             Eduskunnan jäsenet.
31775: 
31776: 
31777:          Alotteet:
31778:       Ae N:o 142 8-tuntisesta työpäivästä 221; Liitt.eet IX siv. 29.
31779:        »        ror työttömyysvakuutuksesta 222; I,iitteet IX siv. L!.
31780:          Lausunnot:
31781:       rn.
31782: 
31783: Pajari, Olli, kansakoulunopettaja.
31784:       Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema 4·
31785:       valittu jäseneksi Sv:aan 6I.
31786:              vara-      Tarkv:aan 143.
31787: 
31788: Palmen, Ernst Gustaf, ks. toinen varapuhemies.
31789: Paloheimo, Hjalmar Gabriel, maanviljelijä.
31790:       Hämeen läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 3·
31791:       valittu jäseneksi Mv:aan 6o.
31792:         Alotteet:
31793:       Ae N:o 167 radasta Turku-Riihimäki 187; Uitteet II siv. roo.
31794:         I.,ausunnot:
31795:       375 (puutavaraliikk. maanostot).
31796: 
31797: Partanen, Antti Juho, kirjansitoja.
31798:       Kuopion läänin läntisen vaalipiirin valitsema ! .
31799:       valittu valitsijamieheksi 23.
31800:              jäseneksi Vv:aan 37·
31801: 
31802: Paunu, J. Penna, mylläri.
31803:       Hämeen läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 3·
31804:       valittu valitsijamiesten varamieheksi 23.
31805:              jäseneksi Ltv:aan 6o.
31806:         >>   varajäseneksi Kunnv:aan 143.
31807:         Lausunnot:
31808:       167 (kruun. mets. asutt.).
31809: 
31810: Pennanen, Pekka, maanviljelijä.
31811:       Kuopion läänin itäisen vaalipiirin valitsema s.
31812:       valittu jäseneksi Sunrv:aan 53·
31813:         >>      >>   Ltv:aan 6o.
31814:         Lausunnot:
31815:       475, 498 (Vk. Suomen oik. turvaamisesta\; 523 (muutoks. kirkkoL).
31816: 
31817: Perttilä, Jaakko Emil, puuseppä.
31818:       U unenmaan läänin vaalipiirin valitsema r.
31819:       valittu valitsijamieheksi 23.
31820:              jäsenek~i Tv:aan 37; sen puheenjohtajaksi .;8.
31821:         Lau~unnot:
31822:       rn; 336 (puutavaraliikk. maanostot).
31823: 
31824: Perttilä, Valfrid, kirvesmies.
31825:       Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema r.
31826:       valittu jäseneksi Ltv:aan 6o.
31827:         >>   vara-       Tarkv:aan 143.
31828:         Alotteet:
31829:       Ae N:o I I Edusk. jäsenten välikys. oikeuden laajentamisesta r8o;
31830:                    I,iitteet I siv. 7.
31831:                            Eduskunnan jäsenet
31832: 
31833: 
31834: Pesonen, Matti, uskonnon opettaja.
31835:       Kuopion läänin läntisen vaalipiirin valitsema 5·
31836:       valittu jäseneksi Sv:aan 61; sen varapuheenjohtajaksi 62.
31837:              varajäseneksi Toimv:aan 143.
31838:         Alotteet:
31839:       Ae N:o 17 radasta Ylivieska-Iisalmi ja Alapitkä-Joensuu 1 36;
31840:                    Liitteet II siv. 68.
31841:                  3 laajemmasta hakukelpoisuudesta reaalilys.con keskikoulun
31842:                    suorittaneille 18 5; Liitteet VI siv. go.
31843:                  1 Iangettavatautisten    hoidon parantamisesta 223; Tvm.
31844:                    N:o 5 Pp. 344 ja 6o6; Liitteet IV siv. 146; A. III, anom.
31845:                    miet. N:o 8.
31846:         Lausunnot:
31847:       479, 498 (Suomen oik. turvaamineu); 591.
31848: 
31849: Pohjanpalo, Tuomas, tehtailija.
31850:       Waasan läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 6.
31851:       valittu jäseneksi Työv:aan 6r.
31852:         Alotteet:
31853:         Ee N:o 24 muutoksesta kaupunkien kunnallisasetuksen 55 §:ään
31854:       125; Kunnvm. N:o r Pp. 6o6, 1 K. 623; lAitteet VII siv. 195; A. III,
31855:       edusk. esit. miet. N:o 6.
31856:         Lausunnot:
31857:       6oi.
31858: 
31859: Pohjaväre, E., leipuri.
31860:       W aasan läänin itäisen vaalipiirin valitsema 5.
31861:       valittu varajäseneksi Työv:aan 6I.
31862:              jäseneksi Sv:aan 61.
31863: 
31864: Pullinen, Erkki, maanviljelijä.
31865:       Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema 4·
31866:       valittu jäseneksi Tv:aan 37·
31867:                        Suurv:aan 53.
31868:         Alotteet:
31869:       Ae N:o 50 radasta \Viipuri--Koivisto 136; Liitteet II siv. 105.
31870:                 5 r valtion lainausliikkeen järjestämisestä maanviljelystarkoi-
31871:                     tuksiin 219; I.iitteet IV siv. 17.
31872:                52 maanviljelysopastajain toiminnan järjestämisestä zzo; Liit-
31873:                     teet IV siv. S·
31874:         Lausunnot:
31875:       337 (puutavaraliikk. maanostot).
31876: 
31877: Pykälä, Kalle Kustaa, maanviljelijä.
31878:       Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema 4.
31879:       valittu valitsijamieheksi 23.
31880:              jäseneksi Ltv:aan 6o.
31881:         Alotteet:
31882:       Ae N:o 81 aitausasetuksen muuttamisesta zzr; I.iitteet V siv. 45·
31883:         Lausunnot:
31884:       133; 327 (raittiusseurojen valtioavut); r07, 495, 498 (Vk. Suomen
31885:       oik. turvaamisesta); 593 (J<~dusk. työjärj. muuttamisesta).
31886: 
31887: Pärssinen, Hilja Amanda, opettajatar.
31888:       Viipurin läänin läntisen vaalipiirin valitsema 3·
31889:       valittu valitsijamieheksi 2 3.
31890:                              Eduskunnan jäsenet.
31891:         ------------------------------------------
31892: 
31893: 
31894:             jäseneksi Työv:aan 6r.
31895:         »   varajäsenek~i Toimv:aan 143.
31896:         Alotteet:
31897:       Ae N:o 74 äitiysvakuutuksen aikaansaamisesta zzz; Liitteet IX siv. 18.
31898:         Lausunnot:
31899:       550, 556 (muutoksia kirkkolakiin z K.).
31900: 
31901: 
31902:                                       R.
31903: Raatikainen, August, maanviljelijä.
31904:       Kuopion läänin läntisen vaalipiirin valitsema 5·
31905:       valittu valitsijamiesten varamieheksi 24.
31906:              jäseneksi Suurv:aan 53·
31907:         >>   vara--       Sv:aan 6r.
31908:         I,ausunnot:
31909:       498 (Vk. Suomen oik. turvaamisesta).
31910: 
31911: Rajata, Samuli Nestori, torppari.
31912:       Waasan läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 6.
31913:       valittu valitsijamieheksi 23.
31914:              jäseneksi Suurv:aan 53·
31915:         ~    vara-        Mv:aan 61.
31916:         Alotteet:
31917:       Ae N:o 165 radasta Kurikka-Ikaalinen-Kulovesi r87; Liitteet II
31918:                      siv. 92.
31919:         Lausunnot:
31920:       512 (muutoksia kirkkolakiin).
31921: 
31922: Rannikko, Juho, torppari.
31923:       Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema   2.
31924:       valittu valitsijamieheksi 22.
31925:              jäseneksi Mv:aan 6o.
31926:                       Tarkv:aan 143·
31927:         Lausunnot:
31928:       570, 572 (maanvuokralaki).
31929: 
31930: Rantanen, Frans, kirvesmies.
31931:       Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 2.
31932:       valittu jäseneksi Ltv:aan 6o.
31933:         I,au3unnot:
31934:       274 (Vuojoen ja LaviJan tiloista).
31935: 
31936: Rantanen, Samuli, suutari.
31937:       W aasan läänin itäisen vaalipiirin valitsema ) .
31938:       valittu jäseneksi Tv:aan 37·
31939: 
31940: Rapola, Frans Oskar, lehtori.
31941:       Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 2.
31942:       valittu jäseneksi Vv:aan 37·
31943:         >>           Toimv:aan 143.
31944:         Alotteet:
31945:       Vk. Vuojoen ja LaviJan tilojen lunastamisesta 63, 66, 240.
31946:       Ae N:o 85 radasta Pori--Kankaanpää 140; I,iittect II siv. 93-
31947:         Lausunnot:
31948:       243 (Vuojoen ja I,avilan tiloista).
31949:                             Eduskunnan jäsenet.
31950: 
31951: 
31952: Raunio, Maria, puhuja.
31953:       Waasan läänin itäisen vaalipiirin valitsema 5·
31954:       valittu valitsijamieheksi 23.
31955:              jäseneksi Suurv:aan 53·
31956:                  »     Sv:aan 6r.
31957:         >>             Tarkv:aan 143.
31958:         Alotteet:
31959:       Ae N:o 32 orpokotien perustamisesta 236; Liitteet VI siv. I2·'·
31960: 
31961: Reima, Wilho, kansakouluopettaja.
31962:       Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema r.
31963:       valittu valitsijamieheksi 22.
31964:              jäseneksi Työv:aan 6r.
31965:              vara-       Toimv:aan 143.
31966: 
31967: Renvall, Heikki, lakitieteen tohtori.
31968:       Mikkelin läänin vaalipiirin valitsema 4·
31969:       valittu valitsijamieheksi 23.
31970:              varajäseneksi Prv:aan 37·
31971:              jäseneksi Vv:aan 37·
31972:         "              Suurv:aan 53·
31973:          Alotteet:
31974:       Ehdotus edustajain lomanpyyntöjen luvun rajoittamiseksi 397.
31975:         Lausunnot:
31976:       r33, 170 lkruununmet.s. asutt.); 175; 265, 273 (Vuojoen ja LaviJan tilois-
31977:       ta); 334, 350 (puutavaraliik. maanostot); 445, 500 (Suomen oik. tur-
31978:       vaamisesta).
31979: 
31980: Repo, Heikki, torppari.
31981:       Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema 4·
31982:       valittu valitsijamieheksi 23.
31983:              varajäseneksi Prv:aan 37.
31984:              jäseneksi Suurv:aan 53·
31985:              varajäseneksi Ltv:aan 6o.
31986:         >>            Mv:aan 6r.
31987:         Alotteet:
31988:       Ae N:o 84 radasta Sortava!a-Suojärvi I 39; Liitteet II siv. I 14.
31989: 
31990: Riibelä, Tahvo, maanviljelijä.
31991:       Viipurin läänin läntisen vaalipiirin valitsema 3·
31992:       valittu valitsijamieheksi 23.
31993:              varajäseneksi Kunnv:aan 143.
31994:         Alotteet:
31995:       Ae N:o r82 radasta Simola--Suomenlahden ranta r88; Liitteet II
31996:                      siv. 104.
31997:       Ee        29 laiksi Viipurin läänin lahjoitusmaiden vuokraoikeuksien
31998:                      siirrosta 237; Liitteet III siv 97.
31999:          I,au~unnot:
32000:       498 (vk. Suomen oik. turvaamisesta); 627.
32001: 
32002: Ripatti, Justus, maanviljelijä.
32003:       Mikkelin läänin vaalipiirin valitsema 4·
32004:       valittu valitsijamieheksi 23.
32005:              varajäseneksi Lv:aan 37·
32006:              jä~eneksi Kunnv:aan 142.
32007: 68o                         Eduskunnan jäsenet.
32008: 
32009: 
32010:         Alott~et:
32011:       Ae N:o 140 radasta Otava-Leivonmäki-Jyväskylä 187; I,iitteet
32012:                   II siv. 88.
32013:       Ae      42 kruununvoudin virkoj~n lakkauttamisesta 215; Liitteet
32014:                   I siv. 34·
32015:               4 I meijerilainojen maksuajan pidentämisestä 2 35; I.iitteet
32016:                   Il siv. 120.
32017: 
32018: Rissanen, F., kansakoulunopettaja.
32019:       Kuopion läänin läntisen vaalipiirin valitsema 5·
32020:       valittu jäseneksi Vv:aan 37·
32021:                      Toimv:aan I43·
32022: 
32023: R()senqvist, Oeorg Oustaf, prof~ssori.
32024:       Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema r.
32025:       valittu valitsijamieheksi 2~.
32026:              varajäseneksi Prv:aan 37.
32027:              jäseneksi Suurv:aan 53·
32028:         Alotteet:
32029:       Ae N:o 179 asukkaiden ja tehtaiden oikeuksien järjestämisestä eräillä
32030:                      tiloilla 237; Liitteet V siv. 23.
32031:         I,ausunnot:
32032:       132; 217; 280 (Yliopiston kieliolot); 325, 497 IVk. Suomen oik. turvaa-
32033:       misesta); srs (muutoksia kirkkolakiin); 550, 554, 55.1 (muutoksia kirkkol.
32034:       2 K.).
32035: 
32036: 
32037: Rosenqvist, Vilhelm Teodor, rehtori.
32038:       Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema z_
32039:       valittu valitsijamieheksi 23.
32040:              varajäseneksi Lv:aan 37·
32041:               jäseneksi Sv:aan 6r.
32042:          Lausunnot:
32043:       182; 185, 497 (Vk. Suomen oik. turvaamisesta\; 510 lmnutoksia kirkko-
32044:       lakiin).
32045: 
32046: Runeberg, Johan Vilhelm, professori.
32047:       Waasan läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 6.
32048:       valittu valitsijamieheksi 23.
32049:              jäseneksi Tv:aan 37-
32050:         Alotteet:
32051:       Vk. Suomen oikeuksien turvaamisesta _,4, 59, 66; Prvm. N:o 2 Pp.
32052:       398, K. 409; A. III, välikys. miet. N:o r_
32053:         Lausunnot:
32054:       96, 442, 498 (Vk. Suomen oik. turvaamisesta); r_p; .~47 lpm:tavaraliikk.
32055:       maanostot); 577 (margar. kys.)
32056: 
32057: Runtti, Juuso, maanviljelijä.
32058:       Oulun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 6.
32059:       valittu jäsE'neksi Tv:aan 37·
32060:         Lausunnot:
32061:       133·
32062: 
32063: Räsänen, Hilma, kansakoulunopettajatar,
32064:       Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema 4-
32065:       valittu varajäseneksi Tv:aan 37-
32066:              jäseneksi Suurv:aan 53·
32067:                              Eduskunnan jäsenet.                           681
32068: 
32069: 
32070:         Alotteet:
32071:       Ae N:o 76 aviottomain lasten oikeussuhteita koskevan lainsäiid.
32072:                    korjaamisesta 18 r; Liitteet III siv. 2 5.
32073:                7 5 Rikoslain 20 luvun 7 §:n muuttamisesta r 84; Liitteet III
32074:                    siv. 41.
32075:            • 47 kasvatuslaitoksen perustamisesta tylsämielisiä lapsia var-
32076:                    ten 224; I,iitteet VI siv. II>·
32077:         Lausunnot:
32078:       224, 3 31 (raittiusseurojen va!tioavut).
32079: 
32080: 
32081:                                       s.
32082: Salminen, Kalle, maalari.
32083:       Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 2.
32084:       valittu varajäseneksi Tv:aan 37-
32085:              jäseneksi Snurv:aan 53-
32086: 
32087: Salo, Aaro, maalari.
32088:       Kuopion läänin läntisen vaalipiirin valitsema 5-
32089:       valittn jäseneksi Suurv:aan 53-
32090:              varajäseneksi Työv:aan 6r.
32091:         >>   jäseneksi Sv:aan 61.
32092:       vapautettu varajäsenyydestä Työv:assa 335.
32093: 
32094: Schultz, Oskar, insinööri.
32095:       Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 2.
32096:       valittu jäseneksi Työv:aan 6r.
32097:         Lausunnot:
32098:       498 (Vk. Suomen oik. turvaamisesta\; 543-
32099: 
32100: Schybergson, Ernst Emil, tirehtööri.
32101:       Uudenmaan läänin .vaalipiirin valitsema 1.
32102:       valittu varajäseneksi Tv:aan 37·
32103:              jäseneksi Pv:aan 38; sen pnh<>enjohtajaksi 38.
32104:                         Suurv:aan 53·
32105:          Lausunnot:
32106:       S (valtakirjakysymys); 13 (vapautus vlt. p. toimesta); 130; 152 ja 169
32107:       (kruununmets. asutt.); 182; 201 (Edusk. kirjelmien kielestä); 254 (Vuo-
32108:       joen ja I,avilan tiloista); 310 (Yliopiston kieliolot); 321, 366 (puutava-
32109:       raliikk. maanostot); 334; 390 ('paloviinavero); ro8, I r6, 456, 498 (Vk.
32110:       Suomen oik. turvaamisesta); 564 (maanvuokralaki); 592; 598; 6o.3.
32111: 
32112: Setälä, Emil Nestor, professori.
32113:       Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 2.
32114:       valittu jäseneksi kansliatoimikuntaan r r.
32115:              valitsijamieheksi 22.
32116:              jäseneksi Prv:aan 37; sen puheenjohtajaksi 38.
32117:                           Suurv:aan 53; sen puheenjohtajaksi 66.
32118:         »                 1'oimv:aan 143; sen puheenjohtajaksi r8g.
32119:         Alotteet:
32120:       Vk. Suomen oikeuksien turvaamisesta 54, .59, 66; Prvm. N:o 2 Pp. 398,
32121:       K. 409; A. III, välikys. miet. N:o r.
32122:       Ae N:o 189 valtioavusta Kalevalan kuvittamiseksi 187; Liitteet VI s.IO.
32123:                 121 maan tuomioistuinten ja muiden virastojen virkakielestä
32124:                       zr6; Liitteet I siv. 37.
32125: 682                         Eduskunnan jäsenet.
32126: 
32127: 
32128:       Ae N:o r 33 hallintooikeudellisen tuomioistuimen perustamisesta zz6;
32129:                     Liitteet I siv. r6.
32130:         Lausunnot:
32131:       8 (valtakirjakysymys); 15 (ilm. puhemiesten vaalista); z6 (kirkkolain
32132:       suom. teksti); 205, 212 (Edusk. kirjelmien kielestä); 217; 72, 427, 451,
32133:       498, 499 (Vk. Suomen oik. turvaamisesta); 502 (muutoks. kirkko!.); 550:
32134:       607.
32135: 
32136: Sillanpää, Miina, toimittaja.
32137:       Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 2.
32138:       valittu valitsijamieheksi 22.
32139:              jäseneksi Työv:aan 6r.
32140:              varajäseneksi Sv:aan 61.
32141:                                Tarkv:aan 143·
32142:         Alotteet:
32143:       Ee N:o       8 Palkkaussäännön kumoamisesta r8o; I.iitteet IX siv. 5.
32144:       Ae       r r r työnvälityksen järjestämisestä kunnalliseksi toimeksi 222;
32145:                       Liitteet IX siv. zr
32146:         Lausunnot: 633.
32147: 
32148: Sipilä, Frans Vilho, kirkkoherra.
32149:       Tunm läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 2.
32150:       valittu jäseneksi Lv:aan 37.
32151:         Alotteet:
32152:       Ae N:o 90 radasta Turku-Uusikaupunki qo; I.iitteet II siv. q6.
32153:                 89 mielisairasten hengellisen hoidon parantamisesta 224; Liit·
32154:                     teet VI siv. r 22.
32155:                 gr ensi luokan matkustajavaunujen poistamise~ta rautateiltä
32156:                     236; I.iitteet II siv. 44·
32157:         J,ausunnot:
32158:       504, 525 (muutoks. kirkkolakiin).
32159: 
32160: Sipponen, Mikko, talollinen.
32161:       Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema 4·
32162:       valittu jäseneksi Ltv:aan 6o.
32163:                          Kunnv:aan 142.
32164:          Alotteet:
32165:       Ae N:o 137 radasta Koivisto-Perkjärvi-Käkisalmi 187; I,iitteet II
32166:                      siv. 106.
32167:                 134 terveys- ja sairashoidon järjestämisestä 223; Tvm. N:o ,~
32168:                      Pp. 603, K. 633; Liitteet IV siv. 133; A. III. anom. miet..
32169:                      N:o 6.
32170:        »        15 j kuntien vapauttamisesta sotilaskuormastojen kuljettami-
32171:                      sesta 232; lAitteet V siv. 36.
32172:          Lausunnot:
32173:       517 (muutoks. kirkkolakiin).
32174: 
32175: Siren, Aatto, kirvesmies.
32176:        Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema r.
32177:        valittu jäseneksi l\fv:aan 6n.
32178: 
32179: Sirola, Yrjö, toimittaja.
32180:        Hämeen läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 3·
32181:        valittu valitsijamieheksi 23.
32182:               jäseneksi Prv:aan 37; sen varapuheenjohtajaksi 38.
32183:               varajäseneksi Toimv:aan I43·
32184:                              Eduskunnan jäsenet.
32185: 
32186: 
32187:         Lausunnot:
32188:       240 (vapautus vp. työstä); 75, 430 (Suomen oik. turvaaminen); szr, 549
32189:       (muutoks. kirkkolakiin); 592.
32190: 
32191: Sivenius, A., toimittaja.
32192:       Hämeen läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 3·
32193:       valittu jäseneksi Vv:aan 37.
32194:                         Suurv:aan 53·
32195:         Alotteet:
32196:       Ae N:o 123 kahdeksantuntisesta työpäivästä zzr; Liitteet IX siv. 27.
32197: 
32198: Slätis, Otto Vilhelm, agronoomi.
32199:       Waasan läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 6.
32200:       valittu varajäseneksi Kunnv:aan I43·
32201:         Alotteet:
32202:       Ae N:o 156 matkarahojen myöntämisestä pienviljelijöille 228; Liit-
32203:                     teet IV siv. 9.
32204:         Lausunnot:
32205:       z68 IVuojoen ja Lavilan tiloista).
32206: 
32207: Snellman, Juho, maanviljelijä.
32208:       Kuopion läänin läntisen vaalipiirin valitsema 5.
32209:       valittu jäseneksi Ltv:aan 6o.
32210:         Alotteet:
32211:       Ae N:o r 38 radasta Kuopion ja Iisalmen välinen rata -·- Joensuu 187;
32212:                    Liitteet II siv. 79·
32213:                139 radasta Ylivieska--Kurkimäki r8;; Liitteet II siv. 70.
32214: 
32215: Soininen, Mikael, professori.
32216:       Mikkelin läänin vaalipiirin valitsema 4·
32217:       valittu jäseneksi Suurv:aan 53·
32218:           ~               Sv:aan 6r; sen puheenjohtajaksi 62.
32219:           Alotteet:
32220:       Ae N:o 105 radasta Lahti-Heinola-Jyväskylä 140; Liitteet II siv. 90.
32221:        >>        r 14 määrärahan myöntäm. kansankirjastoille sekä ehdoista
32222:                       miten kuntien kantakirjastot saisivat yleisillä varoilla
32223:                       julkaistua kirjallisuutta r86; Svm. N:o 2 Pp. 603, K. 6z7;
32224:                       Liitteet VI siv. z8; A. III, anom miet. N:o 3·
32225:                  r66 valtioavun myönt. >>Raittiuden Ystävät» ja »Finl. svenska
32226:                       Nykt. fb.>> seuroille r87; Svm. N:o r Pp. 317, K. 325; Liit-
32227:                       teet VI siv. 43; A. III, :mom. miet. N:o r
32228:             Laustmto:
32229:       63 r (kansankirj. avustaminen).
32230: 
32231: Storbjörk, Johan, lantamies.
32232:       Waasan läänin pohjoi!'en vaalipiirin valitsPma 6.
32233:       valittu jäseneksi Mv:aan 6o.
32234:         Lausunnot:
32235:       498 (Vk. Suomen oik. turvaamisesta).
32236: 
32237: Suomalainen, Aabeli, mylläri.
32238:       Kuopion läänin itäisen vaalipiirin valitsema 5·
32239:       valittu varajäseneksi Vv:aan 37·
32240:                             Ltv:aan 6o.
32241:                             Kunnv:aan f43·
32242: 684                          Eduskunnan jäsenet.
32243: 
32244: 
32245: Suomalainen, Juho, torppari.
32246:       Kuopion läänin läntisen vaalipiirin valitsema 5.
32247:       valittu jäseneksi Lv:aan 37.
32248: 
32249: Sundblom, Julius, toimittaja.
32250:       Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 2.
32251:       valittu jäseneksi Sv:aan 61.
32252:         Alotteet:
32253:       Ae N:o 172 Maarianhaminan yksityist. jatkoluokk. ottam. valtion
32254:                      huostaan y. m. 185; Liittoeet VI siv. 105.
32255:                  ilz määrärahoista luento- ja nuorisoseuratyön hyväksi 185;
32256:                      Liitteet II siv ..~1.
32257:                 141 Eckerön postitilojen vapauttamisesta postinkuljetuksesta
32258:                      Ruotsiin 235; Li;tteet II siv. 16.
32259:         Lausunnot:
32260:       467, 498 (Vk. Suomen oik. turvaamisesta); 582.
32261: 
32262: Svinhufvud, P. E., ks. Puhemies.
32263: 
32264: Söderholm, Karl Gustaf, hovioikeuden asessori.
32265:       Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 2.
32266:       valittu valitsijamieheksi 22.
32267:              jäseneksi l<V:aan 37; sen puheenjohtajaksi 38.
32268:                           Suurv:aan 53·
32269:         Alotteet:
32270:       Ee N:o 21 ulkop. maata solmitun avioliiton pätevyydestä 128; Lvm.
32271:                      N:o 4 Pp. 546, 1 K. '76; Liitteet III siv. 14; A. III,. e<1usk.
32272:                      esit. miet. N:o 2.
32273:         Lausunnot:
32274:       tz (vapautus vlt. p.- toimesta); 12R; 217; 91, 497 (Suomen oik. turvaami-
32275:       nen); 578; 59' i,Edusk. työjärj. muuttam.).
32276: 
32277: 
32278: 
32279:                                        T.
32280: Tainio, Taavi, toimittaja.
32281:       Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 2.
32282:       valittu valitsijamieheksi 22.
32283:              jäseneksi Vv:aan 37·
32284:         I.ausunnot:
32285:       175; 114,500 (Suomen oik. turvaaminen); 507, 529,555 (muutoksia ki'rk-
32286:       kolakiin); 587, 590 (Edusk. työjärj. muuttamisesta).
32287: 
32288: Tanner, Väinö, toimittaja.
32289:       Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 2.
32290:       valittu valitsijamieheksi 23.
32291:              varajäseneksi J<v:aan 37.
32292:              jäseneksi Vv:aan 37·
32293:                         Toimv:aan 143.
32294: 
32295: Tervaniemi, Matti, maanviljelijä.
32296:       Lapin vaalipiirin valitsema 6.
32297:       valittu valitsijamieheksi 23.
32298:              jäseneksi Ltv:aan 6o
32299:                             Eduskunnan jäsenet.
32300: 
32301: 
32302:         Alotteet:
32303:       Ae N:o 103 radasta Rovaniemi-Kittilä qo; Liitteet II siv. 52.
32304:       Ee >>     16 metsästysasetuksen 5, 14, 23 Ja 25 §:n muuttamisesta 143;
32305:                    Ltvm. N:o 4 Pp. 596, r K. 598, jtk. 6zz; I,iitteet V siv. w;
32306:                    A. III, edusk. esit. miet. N:o 5·
32307: 
32308: Tichanow, Wasili, työmies.
32309:       Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema 4·
32310:       valittu varajäseneksi Mv:aan 6r.
32311: 
32312: Tikkanen, Paavo, puuseppä.
32313:       Kuopion läänin itäisen vaalipiirin valitsema 5.
32314:       valittu varajäseneksi I.v:aan 37.
32315:              jäseneksi Suurv:aan 53·
32316:         »               Kunnv:aan 142.
32317:         Alotteet:
32318:       Ae N:o 1R5 komitean asettamisesta valtion työolojen järjest. varten
32319:                     221; I,iitteet IX siv. 31.
32320: 
32321: Tokoi, Oskar, maanviljelijä.
32322:       Waasan läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 6.
32323:       valittu valitsijamieheksi 23.
32324:         »    jäseneksi Mv:aan 6o.
32325:         Alotteet:
32326:       Ae N:o 102 radasta Kannus-Suolahti 140; Lritteet II siv. 76.
32327:        »    »    73 sotilas- ja siviilivirkatalojen käyttöjärjestelmän muutta-
32328:                      misesta 219; Liitteet VIII siv. 26.
32329:         Lausunnot:
32330:       120; 144; 535 (maanvuokralaki).
32331: 
32332: Torppa, Juho, maanviljelijä.
32333:       Waasan läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 6.
32334:       valittu jäseneksi Prv:aan 36.
32335:                         Suurv:aan 53·
32336:                         Kunnv:aan 142.
32337:         •
32338:         Alotteet:
32339:                         Toimv:aan 143 .
32340: 
32341:       Ae N:o 72 radasta Kokkola--Suolahti 139; I,Iitteet 11 l'iv. 77·
32342:                 98 sotilas- ja siviilivirkatalojen käyttöjärjestelmän muutta-
32343:                     misesta 219; Liitteet VIII siv. 25.
32344:                 99 työvälipuhetta koskevan lain aikaansaamisesta zzr; I,iit·
32345:                     teet IX siv. 8.
32346:         Lausunnot:
32347:       95 (Vk. Suomen oik. turvaam.); 217; 621 (kyytilaki).
32348: 
32349: Tulikoura, Juho, pienviljelijä.
32350:       Viipurin läänin läntisen vaalipiirin valitsema 3·
32351:       valittu valitsijamieheksi 23.
32352:         » jäseneksi Lv:aan 37-
32353:         Alotteet:
32354:       Ee N:o r I lisäyksestä 19 p:nä kesäk. 1895 säästöpankeista ann. a;~et.
32355:                      r §:ään 179; Liitteet II! siv. 115.
32356:         Lausunnot: 223.
32357: 
32358: Turkia, Matti, puoluesihteeri.
32359:       Viipurin läänin läntisen vaalipiirin valitsema 3.
32360: 686                           Eduskunnan jäsenet.
32361: 
32362: 
32363:       valittu jäseneksi Prv:aan 37.
32364:              varajäseneksi Tarkv:aan 143.
32365:         Lausunnot:
32366:       486 (Suomen oik. turv.); 513 (muutoksia kirkkolakiin).
32367: 
32368: Tuunainen, Lauri, maanviljelijä.
32369:       Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema 4·
32370:       valittu varajäseneksi Työv:aan 61.
32371:         >>   varajäseneksi Kunnv:aan 143,
32372:         Lausunnot:
32373:       498 (Vk. Suomen oik. turvaamisesta\.
32374: 
32375:                                      u.
32376: Ursin af, N. R., ks. ensimäinen varapuhemies.
32377: 
32378:                                       V.
32379: Waarala, Juho, maanviljelijä.
32380:       Oulun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 6.
32381:       valittu valitsijamieheksi 23.
32382:              jäseneksi Sv:aan 61.
32383:         Alotteet:
32384:       Ae N:o 14 radasta Oulu-Kuusamo 135; Liitteet II siv. 57.
32385:         Lausunnot:
32386:       130; 134; .599 (metsästysasetus).
32387: 
32388: Vabe, Iisak, maanviljelijä.
32389:       Oulun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 6.
32390:       valittu valitsijamieheksi 23.
32391:              varajäseneksi Prv:aan 37.
32392:              jäseneksi Suurv:aan 53·
32393:         Alotteet:
32394:       Ae N:o II9 radasta Oulainen-Iisalmi 140; I,iitteet II siv. 66.
32395: 
32396: Walavaara, Nestori, toimittaja.
32397:       Viipurin läinin itäisen vaalipiirin valitsema 4.
32398:       valittu valitsijamieheksi 23.
32399:         >>   jäseneksi Prv:aan 37.
32400:         Alotteet:
32401:       Ae N:o 46 valtioavusta Pietarin suom. yhteiskoululle 184; Liitteet
32402:                      VI siv. 108.
32403: 
32404: Waljakka, Albin, kirjaltaja.
32405:       Mikkelin läänin vaalipiirin valitsema 4·
32406:       valittu varajäseneksi Työv:aan 61.
32407:              jäseneksi Kunnv:aan 142,
32408: 
32409: Valpas, kts. Hänninen.
32410: Wasastjerna, Osvald, varatuomari.
32411:       Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 1.
32412:       valittu jäseneksi Ltv:aan 6o.
32413:         Lausunnot:
32414:       498 (Vk. Suomen oik. turvaamisesta); 634.
32415:                              Eduskunnan jäsenet.                                 687
32416: 
32417: 
32418: Wemmelpuu, lida, opettajatar.
32419:       Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 2.
32420:       valittu jäsem•ksi Sunrv:aatl 53·
32421:         ·,,  varajäseneksi Sv:aan 61.
32422:          Alotteet:
32423:       Ae N:o 55 radasta Riste-Loimaa 1 39; Liitteet II siv. 99.
32424:          Lausunnot:
32425:       r;3o (kansankirj. avustaminen).
32426: 
32427: Wiitanen, Vihtori, vankilan työnjohtaja.
32428:       Viipurin läänin läntisen vaalipiirin valitsema 3·
32429:       valittu jäseneksi Vv:aan 37·
32430:         Alotteet:
32431:       Ae N:o      5 oikeudesta Eduskunnalle vahvistaa valtion tulo- ja meno-
32432:                     arvio 214; Liitteet I siv. 21.
32433:         Lausunnot:
32434:       214.
32435: Vikman, Kaarlo Oskari, kansanopiston johtaja.
32436:       Viipurin läänin läntisen vaalipiirin valitsema 3·
32437:       valittu varajäseneksi Työv:aan 6r.
32438:                 jäseneksi Tarkv:aan 143.
32439:       vapautettu varajäsenyydestä Työv:assa 238.
32440:       valittu varajäseneksi Vv:aan 277.
32441:           Alotteet:
32442:       Ae N:o 184 määrärahasta kansankirjastoille y. m. J 86; Svm. N:o 2, Pp.
32443:                         603, K. 627; I.iitteet VI siv. 34; A. III, anom. miet. N:o 3·
32444:                    182 radasta Simola--Suomenlahden ranta 188; I,iitteet IIs. 104.
32445:        >>          18.3 virkamiesolojen korjaamisesta 21 5; I,iitteet I siv. JO.
32446:        >>     >>   r8r apteekkiolojen uud. järjestämisestä 227; I,iitteet IV s. 129.
32447:           I.,ausunnot:
32448:       498 (Vk. Suomen oik. turvaamisesta); 591, 592 (Ednsk. työjärj. muutta-
32449:       misesta); 6 3 r.
32450: Wiljakainen, Kaarlo, sanomalehd<;>n toimittaja.
32451:       Hämeen läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 3·
32452:       valittu valitsijamiesten varamieheksi 24.
32453:         "    varajäseneksi Vv:aan 37·
32454:              jäseneksi Kunnv:aan 142.
32455:              varapuheenjohtajaksi Kunnv:aan r8g.
32456:       vapautettu varajäsenyydestä Vv:assa 238.
32457:         Lausunnot:
32458:       382 (puutavaraEikk. maanostot\; 498 (Vk. Suomen oik. turvaamisesta).
32459: 
32460: Wiljomaa, Johan Eliel, hovioikeuden asessori.
32461:       Viipurin läänin läntisen vaalipiirin valitsema 3.
32462:       valittu varajäseneksi Prv:aan 37.
32463:         »    jäseneksi Tv:aan 37.
32464:                         Kunnv:aan 142.
32465:                   >>    Tarkv:aan 143.
32466:         Alotteet:
32467:       Ee N :o r 5 kunnallislainsääd. uudistamisesta 1 24; Liitteet VII siv. 9 7.
32468:                      Kunnvm. N:o r Pp. 6o6, r K. 6z3; A. III, edusk. esit.
32469:                      miet. N:o 6.
32470:       Ae N:o 171 tuomioist. laitosta ja oikeudenkäyntiä koskevan lainsääd.
32471:                      uudistamisesta zz6; I.iitteet III siv. 59·
32472:         Lausunnot:
32473:       124; 136 (rata Viipuri-Koivisto); 340 (puutavaraliikk. maanostot).
32474: 688                         Eduskunnan jäsenet,
32475: 
32476: 
32477: Virkkunen, Artturi Heikki, tohtori.
32478:       Kuopion läänin läntisen vaalipiirin valitsema J.
32479:       valittu valitsijamieheksi 23.
32480:         »    jäseneksi Vv:aan 37·
32481:         Alottect:
32482:       Ae N:o 170 radasta Suonnejoki--Suolahti r88; I.iitteet II ~iv. 85.
32483: 
32484: Wuolijoki, Sulo, toimittaja.
32485:       Hämeen läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 3·
32486:       valittu jäseneksi Kansliatoimikuntaan r 1.
32487:          >>  valitsijamieheksi 23.
32488:              jäseneksi Suurv:aan 53·
32489:          »               Mv:aan oo.
32490:                          Toimv:aan 143.
32491:          Alotteet:
32492:       c\e N:o 15 ehdollisen rankaisutuomion käytäntöön ottamise~ta 184;
32493:                      Liitteet II! siv. so.
32494:          Lausunnot:
32495:       I 5,  !6 (ilm. puhemiesten Vaalista); 43, 47 (maanvuokralaki); 50;
32496:       175, 176; 209 (Edusk. kirjelmien kielestä); 315 (Yliopiston kidiolot); 499
32497:       (Suomen oik. turvaaminen); 546; 562, 566, 571 (maanvuokralaki).
32498: 
32499: Wuolijoki, Wäinö, maisteri.
32500:       Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 2.
32501:       valittu valitsijamieheksi 22.
32502:              varajäseneksi Tv:aan 37.
32503:              jäseneksi Vv:aan 37·
32504:                         Suurv:aan 53; sen varapuheenjohtajaksi 66.
32505:                         Tarkv:aan 143; sen puheenjohtajaksi 189.
32506:         Lausunnot:
32507:       134 (rautatieasiain käsittely); 258, 272 (Vuojoen ja Lavilan tiloista);
32508:       389 (paloviinavero); 586, 589, 590 (Edusk. työjärj. muuttamisesta); 6II
32509:       (kyytilaki).
32510: 
32511: Wuorimaa, Arthur Olivier, rovasti.
32512:       Viipnrin läänin läntisen vaalipiirin valitsema 3·
32513:       valittu jäseneksi Tv:aan 37·
32514:              varajäseneksi Tarkv:aan 143.
32515:          Alotteet:
32516:       Ee N:o       r laiksi oikeudenk.-valtuusmiehistä ja asianajajista 179;
32517:                      Liitteet UI siv. 79.
32518:                    ro laiksi yksityisten ja yhtiöiden ehkäisemisestä hankkimasta
32519:                      liian suuria maa-aloja r8o; Liitteet IV siv. 37·
32520:       Ae         40 yhtenäisestä maarekisterijärjestelmästä 234; Liitteet UI
32521:                      siv. rrr.
32522:        •    P   r 13 rautatieliikenteen järjestämisestä 236; Liitteet II siv. 41.
32523:          Lausunnot:
32524:       179; r8o; 216; 259 (Vuojoen ja I.avilan tiloista); 370 (puntavaraliikk.
32525:       maanostot); 391 (naisen naimaikä); '12 (muutoksia kirkkolakiin); 575
32526:       (margariinikysymys); 6 r 6 (kyytilaki).
32527: 
32528: 
32529:                                       Y.
32530: Ylikorpi, Juho, kruununtorppari.
32531:       Waasan läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 6.
32532:                              Eduskunnan jäsenet,
32533: 
32534: 
32535:       valittu varajäseneksi I{v:aan 37·
32536:                              Työv:aan 6r
32537: 
32538: Yrjö-Koskinen, Eino Sakari, lehtori, vapaaherra.
32539:   -   Hämeen läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 3·
32540:       yalittu jäseneksi Lv:aan 37·
32541:          Alotteet:
32542:       A.e N:o 83 radasta Lahti-Jyväskylä 139; I{iitteet II siv. 9!.
32543:                   54 valtioavun myönt. työväenopistolle zzr; I{iitteet VI siv. 15.
32544:        »        r 54 lisäyksestä Rikosl. voimaanpanoaset. 20 §:n 2 kohtaan
32545:                      226; I,iitteet III siv. 53·
32546:          Lausunnot:
32547:       zzr; 231 (juutalaiskysymys); 535; 548 (muutoksia kirkkolakiin).
32548: 
32549: Yrjö-Koskinen, Y. K., ylitirehtööri, vapaaherra.
32550:       Waasan läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 6.
32551:       valittu jäseneksi Prv:aan 37·
32552:                   >>   Suurv:aan 53·
32553:         Alotteet:
32554:       Ee N:o 23 oppivelvollisuuslaista 129; Liitteet VI         ~iv.   67.
32555:         Lausunnot:
32556:       129; 420 (Suomen oik. turvaaminen).
32557: 
32558: 
32559: 
32560: 
32561:                                                                              11
32562:                             Asialuettelo.
32563:                                      A.
32564: llhvenanmaa, ks. Postitilat.
32565: llitausasetus, sen muuttamisesta, Pykälän y. m. Ae N:o 81; L. Ltv:aan
32566:                zz1; K. vk:ssa. Liitteet V, s. 45·
32567:                sam., Heinisen Ae N:o 117; L. Ltv:aan zzr; K. vk:ssa.     Liit-
32568:                teet V, s. 47·
32569: 
32570: llloteoikeus, sen myöntämisestä Eduskunnalle perustuslaki- ja kirkkolaki-
32571:                kysymyksissä, K. Hämäläisen y. m. Ae N:o 37; L. Prv:aal'
32572:                18o; K. vk:ssa. Liitteet I, s. 6.
32573: 
32574: llmmattisivistys, sen kohottamisesta työväen- ja käsityöläisluokassa, Hjeltin
32575:                Ae N:o 187; L. Työv:aan zzz; K. vk:ssa. Liitteet IX, s. 44·
32576: 
32577: llnomusehdotus:
32578:   -   N:o   1, Pesosen y. m.: Langettavatautisten hoitoa varten perus-
32579:                 tettujen yksityisten hoitolaitosten kannattamisesta ja langet-
32580:                 tavatautisten hoitokysymyksen järjestämisestä koskevan arm.
32581:                 esityksen antamisesta Eduskunnalle.
32582:                   Liitteet IV, siv. 146. - Ks. Langettavatauti.
32583:             z, A a 11 on y. m.: Määrärahan myöntämisestä lasten- ja kansan-
32584:                 kirjastojen hyväksi vuodeksi 1909.
32585:                   Liitteet VI, siv. 17. - Ks. Kansauvalistus.
32586:             3, Pesosen y. m.: Laajemman hakukelpoisuuden myöntä-
32587:                 misestä valtion virkoihin realilyseon keskikoulun oppimäärän
32588:                 suorittaneille.
32589:                   Liitteet VI, siv. 90. - Ks. Realilyseo.
32590:             4, J. J ä r v i sen y. m.: Sellaisen muutoksen aikaansaamisesta
32591:                 Valtiopäiväjärjestykseen, että äänestykset Eduskunnassa toi-
32592:                 mitettaisiin avoimesti.
32593:                   Liitteet I, siv. 8. - Ks. Äänestykset.
32594:       »     5, W iitasen y. m.: Oikeuden myöntämisestä Eduskunnalle
32595:                vuosittain hallituksen noudatettavaksi vahvistaa seikkaperäi-
32596:                nen valtion tulo- ja menoarvio.
32597:                   Liitteet I, siv. 21. - Ks. Tulo- ja menoarvio.
32598:                            Asialuettelo.                                 691
32599: 
32600: 
32601: -N:o   6, I. Hoi k a n y. m.: Toimenpiteistä poronhoidon järjestämi-
32602:              seksi erinäisissä Pohjois-Pohjanmaan kunnissa.
32603:                 Liitteet V, siv. 53· - Ks. Porot.
32604:         7, I. Hoi k a n: Taloudellisen ja silmämääräisen tutkimuksen
32605:              toimeenpanemisesta rautatietä varten Rovaniemeltä Kemi-
32606:              järven kirkolle.
32607:                 Liitteet II, siv. 49· - Ks. Rautatie.
32608:         8, I. Hoi k a n y. m.: Laidunveron lakkauttamisesta kruunun
32609:              metsämailla Oulun läänissä.
32610:                 Liitteet IV, siv. 22. - Ks. I,aidunvero.
32611:         9, I. H o i k a n: Sokeritullin asentamitesta.
32612:                 I,iitteet II, siv. 24. - Ks. Tullimaksut.
32613:        10, A a 11 o n y. m.:      Komitean asettamisesta valmistamaan ehdo-
32614:              tusta muutoksiksi 24 p:nä huhtikuuta 1903 annetun, rautatei-
32615:              den hallintoa koskevan asetuksen 24 ja 25 §:ään.
32616:                 Liitteet III, siv. 88. - Ks. Rautateitten hallinto.
32617:        1 1, 'W. Pertti 1 ä n y. m.:        Eduskunnan jäsenten välikysyntä-
32618:              oikeuden laajentamisesta.
32619:                 Liitteet I, siv. 7. - Ks. Eduskunnan jäsenet.
32620:        12, Nissisen y. m.:           Rikoslain 20 luvun 7 §:n muuttamisesta.
32621:                 Liitteet III, siv. 37· - Ks. Suojelusikä.
32622:        13, D. Neo v i u sen y. m.: Rikoslain 20 luvun 7 §:n muutta-
32623:              misesta.
32624:                 Liitteet III, siv. 39· - Ks. Suojelusikä.
32625:        14, W a a r a 1 a n y. m.: Taloudellisen ja koneellisen tutkimuksen
32626:               toimeenpanemisesta rautatietä varten Oulusta Kuusamoon ja
32627:               radan rakentamista koskevan arm. esityksen antamisesta
32628:               Eduskunnalle.
32629:                 Liitteet II, siv. 57· - Ks. Rautatie.
32630:        1 s, S. W u o 1 i j o e n:    Rikoslain muuttamisesta siihen suuntaan,
32631:               että ehdollisella tuomiolla tulisi olemaan mahdollisimman laaja
32632:               ala rankaisusysteemissä.
32633:                  Liitteet III, siv. 50. - Ks. Ehdollinen tuomio.
32634:        16, 0 s k a r i Lain e en v. m.: Porvoon suomalaisen yhteis-
32635:               koulun ottamisesta valtion huostaan.
32636:                  Liitteet VI, siv. gr. - Ks. Yhteiskoulut.
32637:              Pesosen y. m.: Rautatielinjan koneellisesta tutkimisesta
32638:               Haapajärveltä Iisalmeen ja Alapitkän asemalta Joensuuhun
32639:               sekä poikkiradan rakentamisesta Y!ivieskasta Iisalmeen ja
32640:               Alapitkästä Joensuuhun koskevan arm. esityksen antamisesta
32641:               Eduskunnalle.
32642:                  Liitteet II, siv. 68. - Ks. Rautatie.
32643:        18, Hagmanin y. m.: Avioliittoa sekä aviopuolisoiden omai-
32644:               suus- ja velkasuhteita koskevan lainsäädännön uudistamisesta.
32645:                  Liitteet III, siv. 5· - Ks. Avioliittolainsäädäntö.
32646:              H a g m a n i n y. m.: Oikeuden myöntämisestä naiselle sa-
32647:               moilla ehdoilla kuin mieskin päästä valtion virkoihin.
32648:                  I,iitteet III, siv. 31. - Ks. Nainen.
32649:        20, Hagmanin y. m.: Naisen naima-ijän korottamisesta.
32650:                  Liitteet III, siv. 12. - Ks. Naimaikä.
32651:        21, Hagmanin y. m.:               Aviottomain lasten oikeudellisen ase-
32652:                  man parantamisesta.
32653:                  Liitteet III, siv. 23. - Ks. Aviottomat lapset.
32654:        22, Hagmanin y. m.: Yhteiskoulnjen kehityksen edistäruisesti
32655:                  Liitteet VI, siv. 87. - Ks. Yhteiskoulut.
32656: 692                                 Asialuettelo.
32657: 
32658: 
32659:  -    N:o   23, K a 11 i on y. m.: Uutta verolakia koskevan arm. esityksen
32660:                 antamisesta Eduskunnalle.
32661:                    Liitteet II, siv. 7· - Ks. Verotuslaitos.
32662:             24, Höijerin y. m.: Oikeuden myöntämisestä Eduskunnalle
32663:                 määrätä julkisten viranomaisten ja laitosten käyttämisestä
32664:                 menevät maksut.
32665:                    Litteet I, siv. 24. - Ks. Julkiset viranomaiset.
32666:             25, M. Hoi k a n y. m.: Yleisen vanhuus- ja ansiokyvyttömyys
32667:                 sekä leskien ja arpojen vakuutuksen aikaansaamisesta.
32668:                    Liitteet IX, siv. 1 r. - Ks. Työkyvyttömyysvakuutus.
32669:             26, A r o k a 11 i on ja Re n v a 11 i n: Poikkiradan rakentami-
32670:                 sesta Jyväskylästä Pieksämäen kautta Savonlinnaan, haara-
32671:                 radalla Varkauteen, sekä Savonlinnan-Elisenvaaran radan
32672:                 jatkamisesta Kurkijoen satamaan.
32673:                    Liitteet II, siv. 8r. - Ks. Rautatie.
32674:             27, Koskisen y. m.: Määräävän päättämisvallan myöntämi-
32675:                 sestä Eduskunnalle tulliverotukseen nähden.
32676:                    Liitteet I, siv. 23. - Ks. Tulliverotns.
32677:             28, A 1 k i on y. m.:        Oikeuden myöntämisestä Eduskunnalle
32678:                 yhdessä Hallitsijan kanssa määrätä valtion palvelus- ja virka-
32679:                 mieskunnan palkoista sekä valvoa virkamiestoiminnan tarkoi-
32680:                 tnksenm ukaisuutta.
32681:                    Liitteet I, siv. 33· - Ks. Virkamiesolot.
32682:             29, A 1 k i on y. m.: Arm. esityksen antamisesta kokonaan uusi-
32683:                 tuksi palkkaussäännöksi.
32684:                    Liitteet IX, siv. 7· - Ks. Palkkaussääntö.
32685:             30, A 1 k i on y. m.: Virkamiesten eläke-etuoikeuksien lakkautta-
32686:                 misesta ja eläkekysymysten saattamisesta kussakin yksityis-
32687:                 tapauksessa Eduskunnan ja Hallitsijan yhteisesti ratkaista-
32688:                 vaksi.
32689:                    Liitteet I, siv. 32. - Ks. Virkamiesolot.
32690:             31, M. Laineen y. m.: Aviovaimon toimivaltaa, oikeutta
32691:                 lapsiinsa sekä pesän omaisuuden hallintoa koskevan lainsää-
32692:                 dännön uudistamisesta.
32693:                    Liitteet III, siv. 10. - Ks. Aviovaimo.
32694:             32, Raunion y. m.: Kotien perustamisesta varattomia orpoja,
32695:                 turvattomia lapsia sekä viimemainittujen äitejä varten.
32696:                    Liitteet VI, siv. 125. - Ks. Turvakodit.
32697:             33, Nissisen y. m.: Valtion palkkaaman neuvojan asettami-
32698:                 sesta joka lääniin ajanmukaisten talli- ja navettarakennusten
32699:                 aikaansaamista varten.
32700:                    Liitteet IV, siv. 19. - Ks. Talli- ja navettarakennukset.
32701:             34, A r a j ä r v en y. m.: Apteekkiolojen uudestaan järjestämisestä.
32702:                    Liitteet IV, siv. 119. - Ks. Apteekki.
32703:             35, A r a järven y. m.: Korkeamman valtioavun myöntämisestä
32704:                 yksityiskouluille ja niiden opettajien aseman turvaamisesta.
32705:                    Liitteet VI, siv. 88. - Ks. Yhteiskoulut.
32706:             36, A r a j ä r v en y. m.: Haminan ja Haapasaaren luotsien
32707:                 palkkaukseen pidätettyjen kalastussaarien ja luotojen luovut-
32708:                 tamisesta asianomaisiin kuntiin kuuluvien saaristolaiskylien
32709:                 käytettäväksi.
32710:                    Liitteet II, siv. 119. - Ks. Luotsit.
32711:             37, K. H ä mä 1 ä i sen y. m.: Niiden kohtien poistamisesta
32712:                 Valtiopäiväjärjestyksen 29 §:stä, jotka ehkäisevät Eduskunnan
32713:                 täyttä aloteoikeutta perustus- ja kirkkolakikysymyksissä.
32714:                    Liitteet I, siv. 6. - Ks. Aloteoikeus.
32715:                             Asialuettelo.
32716: 
32717: 
32718: -   N:o   38, H a n ne s G e b h a r d i n y. m.: Suurtilojen viljelyskelpoi-
32719:                selle ja metsämaalle asetettavan maa-ala-veron tarkoituksen-
32720:                mukaisuutta koskevan tutkimuksen toimeenpanemisesta.
32721:                   Liitteet IV, siv. 35· - Ks. Maa-ala-vero.
32722:           39, Hannes G e b h a r d i n y. m.: Koneteollisuudessa tarvit-
32723:                tavista raaka-aineista ynnä erinäisen laatuisista maanviljelys-
32724:                ja meijerikoneista menevien tullimaksujen poistamisesta, sekä
32725:                edelleen tarpeellisiksi katsottujen tullimaksujen määräämi-
32726:                sestä tavarain arvon mukaan maksettaviksi.
32727:                   Liitteet II, siv. 21. - Ks. Tullimaksut.
32728:           40, W u ori m a a n y. m.: Yhtenäisen maarekisterijärjestelmän
32729:                aikaansaamisesta.
32730:                   I.iitteet II!, siv. 1 1 I. - Ks. Maarekisteri.
32731:           41, Ripa t i n y. m.: Osuusmeijereille myönnettyjen meijerilai-
32732:                nojen maksuajan pidentämisestä.
32733:                   Litteet II, siv. 120. - Ks. Meijerilainat.
32734:           42, Ripa t i n y. m.: Kruununvoudin-virkojen lakkauttamisesta.
32735:                   Liitteet I, siv. 34· - Ks. Kruununvoudit.
32736:           43, Ahmavaaran y. m.: Kolarin kappeliseurakunan asetta-
32737:                misesta verotukseen nähden samalle kannalle, kuin Lapin
32738:               kihlakunnan kunnat.
32739:                   Liitteet II, siv. 1 I. - Ks. Kolari.
32740:           44, Kuisman y. m.: Taloudellisen ja koneellisen tutkimuksen
32741:                toimeenpanemisesta rautatietä varten Koljolan asemalta Kar-
32742:                jalan radalla Käkisalmeen.
32743:                   Liitteet II, siv. 1 1 3· - Ks. Rautatie.
32744:           45, Heinisen: Metsästysoikeuden saattamista maanomistuk-
32745:                sesta riippumattomaksi ynnä sanotun oikeuden järjestämistä
32746:                yleensä tarkoittavien muutosten aikaansaamisesta voimassa
32747:                olevaan metsästysasetukseen.
32748:                   Liitteet V, siv. 16. - Ks. Metsästysasetus.
32749:           46, W a 1 a v a a r a n y. m.: Kannatusavun myöntämisestä val-
32750:                tion varoista Pietarin Suomalaiselle Yhteiskoululle.
32751:                   Liitteet VI, siv. 108. - Ks. Yhteiskoulut
32752:           47, Räsäsen y. m.: Tylsämielisten hoidon järjestämisestä sekä
32753:                kasvatus- ja hoitolaitosten perustamisesta niitä varten.
32754:                   I,iitteet VI, siv. II5. - Ks. Kasvatuslaitokset.
32755:           48, 0 s k a r i L aine en y. m.: Alotteeseen ryhtymisestä muis-
32756:                topatsaan pystyttämistä varten J. V. Snellmanille.
32757:                   Liitteet VI, siv. 11 I. - Ks. Muistopatsas.
32758:           49, K a r h i n y. m.: Arm. esityksen antamisesta uudeksi laiksi
32759:                keinotekoisten lannoitusaineitten ja valmistettujen rehuvarain
32760:                sekä siementen kaupasta.
32761:                   Liitteet IV, siv. iz. - Ks. Lannoitusaineet.
32762:           so, P u 11 i sen y. m.: Rautatien rakentamisesta Viipurin ase-
32763:                malta Koiviston satamaan.
32764:                   I,iitteet II, siv. 105. - Ks. Rautatie.
32765:           51, Pullisen y. m.: Valtion maanviljelystarkoituksiin harjoit-
32766:               taman lainausliikkeen uudestaan järjestämisestä.
32767:                   Liitteet IV, siv. 17. - Ks. I4ainausliike.
32768:           52, P u 11 i sen y. m.: Maanviljelysseurojen pienviljelijöitä var-
32769:                ten toimeenpaneman kehoitus- ja opastustoiminnan järjestä-
32770:                misestä.
32771:                   Liitteet IV, siv. 5· - Ks. Maanviljelysopastajat.
32772:                                    Asialuettelo.
32773: 
32774: 
32775: -   N:o   53, Mantereen y. m.: Puutavaraliikkeiden maatilanostojen
32776:               ehkäisemisestä.
32777:                   I,iitteet IV, siv. 52. - Ks. Puutavaraliikkeet.
32778:           54, E. S. Y r j ö-K o s k i sen y. m.: Kannatusavun myöntämi-
32779:               sestä työväenopistoille.
32780:                   Liitteet VI, siv. r 5· - Ks. Työväenopisto.
32781:           55, W emme 1 puun y. m.: Taloudellisen ja koneellisen tutki-
32782:               muksen toimeenpanemisesta rautatietä varten Risteen ase-
32783:               malta J~oimaan asemalle, sekä radan rakentamista koskevan
32784:                arm. esityksen antamisesta Eduskunnalle.
32785:                   I~iitteet II, siv. 99. -   Ks. Rautatie.
32786:           s6, Huoposen y. m.: Maanviljelys- ja meijerikoneiden tuonti-
32787:               tullin lakkauttamisesta tahi ainakin tuntuvasta alentamisesta.
32788:                   Liitteet II, siv. 23. - Ks. Tullimaksut.
32789:           57, Huoposen y. m.: Iltamien toimeenpanemisesta kannetta-
32790:                vien erilaisten maksujen lakkauttamisesta.
32791:                   Liitteet II, siv. 27. - Ks. Maksut.
32792:           ss, Huoposen y. m.: Manttaaliin pannun maan vapauttami·
32793:               sesta vankeinkuljetusrasituksesta.
32794:                   Liitteet V, siv. 35· - Ks. Manttaali.
32795:      •    59, G r i p en b e r gin y. m.: Aviopuolisoiden omaisuuden hal-
32796:                lintoa ja vaimon toimivaltaa koskevan lainsäädännön uudis-
32797:                tamisesta.
32798:                   Liitteet III, siv. 7· - Ks. Avioliittolainsäädäntö.
32799:           6o, G r i p en b e r gin y. m.: Rikoslain 20 luvun 7 §:n muutta-
32800:                misesta.
32801:                   Liitteet III, siv. 40. - Ks. Suojelusikä.
32802:           6r, G r i p en he r gin y. m.: Aviovaimon oikeutta lapsiinsa
32803:                koskevan lainsäädännön uudistamisesta.
32804:                   Liitteet III, siv. g. - Ks. Aviovaimo.
32805:           62, I. Hoi k a n: Kemijoen koskien perkaamisesta.
32806:                   Liitteet IV, siv. 8r. - Ks. Kemijoki.
32807:           63, M a 1m i vaaran y. m.: Lapuanjoen vedenkorkeuden sään-
32808:                nöittämiseksi tarvittavien perkaustöiden toimeenpanemisesta.
32809:                   Liitteet IV, siv. 83. - Ks. Lapuanjoki.
32810:           64, Nykäsen y. m.: Perimysmaan erikoisluonteen lakkautta-
32811:                misesta.
32812:                   Liitteet III, siv. 95- - Ks. Perimysmaa.
32813:           6s, A h 1 r o o s i n: Asuntokysymyksen täydellisestä selvittämi-
32814:                sestä lainsäädäntötietä.
32815:                    Liitteet IX, siv. 37· - Ks. Asuntokysymys.
32816:           66, A h 1 r o osin: Esityksen antamisesta Eduskunnalle vuokra-
32817:                laisten oikeuden turvaamista tarkoittavaksi vnokralaiksi.
32818:                    Liitteet III, siv. ro8. - Ks. Vuokra.
32819:           67, A h 1 r o o s i n: Tutkimuksen toimeenpanemisesta työttömyys-
32820:                vakuutuksen aikaansaamiseksi.
32821:                    Liitteet IX, siv. 14. - Ks. Työttömyysvakuutus.
32822:           68, A h 1 r o osin ja He d he r gin: Rikoslain 43 luvun 5 §:n
32823:                muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
32824:                    I,iitteet UI, siv. 48. - Ks. Eläinsuojelus.
32825:           6g, Nissisen ja Heiskasen: Iisalmen suomalaisen yh-
32826:                teiskoulun ottamisesta valtion huostaan.
32827:                    I,iitteet VI, siv. g8. - Ks. Yhteiskoulut.
32828:           70, E. A r o m a a n y. m.: Hallituksen muodostamisesta ministe-
32829:                rihallitukseksi, jonka jäsenet olisivat edesvastuunalaiset Edus-
32830:                kunnalle hallitustoimenpiteittensä tarkoituksenmukaisuudesta.
32831:                    Liitteet I, siv. 15.- Ks. Ministerihallitus.
32832:                              Asialuettelo.
32833: 
32834: 
32835: -   N:o   ;r, K a r h i n ja H e i k k i s e n: Rautatien rakentamisesta Ou-
32836:                lun kaupungista Vaalan satamapaikkaan Oulunjärven rannalle.
32837:                   Liitteet II, siv. 6o. - Ks. Rautatie.
32838:           72, Torpan y. m.: Rautatien rakentamisesta Kokkolasta Suo-
32839:                lahteen.
32840:                   Litteet II, siv. 77· - Ks. Rautatie.
32841:           73, T o koin y. m.: Sotilas-, siviili- ja pappisvirkatalojen käyttö-
32842:                järjestelmän muuttamisesta ja niiden alustalaisten aseman
32843:                turvaamisesta.
32844:                   Liitteet VIII, siv. 26. - Ks. Sotilas- ja siviilivirkatalot.
32845:           74, Pär s s i sen y. m.: Äitiysvakuutuksen aikaansaamisesta.
32846:                   Liitteet IX, siv. r8. - Ks. Äitiysvakuutus.
32847:           75, R ä s ä sen y. m.: Rikoslain 20 luvun 7 §:n muuttamisesta.
32848:                   Liitteet III, siv. 41. - Ks. Suojelusikä.
32849:           76, Räsäsen v. m.: Aviottomain lasten oikeussuhteita koske-
32850:                van lainsäädännön perinpohjaisesta korjaamisesta.
32851:                  Liitteet III, siv. 25. - Ks. Aviottomat lapset.
32852:           77, K a 11 i on y. m.: Rautatien rakentamisesta Ylivieskasta
32853:                Haapajärvelle ja koneellisen tutkimuksen toimeenpanemisesta
32854:                rautatietä varten Haapajärveltä Iisalmelle ynnä viimeksi mai-
32855:                nitun radan rakentamista koskevan arm. esityksen antamisesta
32856:                Eduskunnalle.
32857:                  Liitteet II, siv. 67. - Ks. Rautatie.
32858:     »     78, A 1 k i on y. m.: Houruinhoito-keskuslaitoksen perustamisesta
32859:               Vaasan läänin keskitienoille.
32860:                  Liitteet IV, siv. 143. - Ks. Houruinhoitolaitokset.
32861:           79, Ahmavaaran y. m.: Kruunun metsämaitten asuttami-
32862:               sen edistämisestä.
32863:                  Liitteet VIII, siv. 15. - Ks. Kruunun metsämaat.
32864:           8o. H a veri n y. m.: Rautatien rakentamista Suolahden ase-
32865:               malta Pännäisten asemalle koskevan arm. esityksen antamisesta.
32866:                  Liitteet II, siv. 78. - Ks. Rautatie.
32867:           8r, P y k ä 1 ä n y. m.: Vuonna r864 annetun aitausasetuksen
32868:                muuttamisesta.
32869:                  Lititeet V, siv. 45· - Ks. Aitausasetus.
32870:           82, 01 j e m arki n ja Sun d b 1om i n:             Luentotoimen ja
32871:                nuorisoseuratyön hyväksi myönnettyjen määrärahojen uusi-
32872:                misesta vuodeksi 1909.
32873:                  Liitteet II, siv. 3 r. - Ks. Nuorisoseurat.
32874:           83, E. S. Yrjö-Koskisen y. m.: Koneellisen ja taloudellisen
32875:                tutkimuksen toimeenpanemisesta rautatietä varten Lahdesta
32876:                Päijänteen länsipuolitse Jyväskylään.
32877:                  Liitteet II, siv. 91. - Ks. Rautatie.
32878:     »     84, Revon y. m.: Tutkimuksen toimeenpanemisesta rautatietä
32879:               varten Sortavalasta Koirinojan kautta Suojärvelle sekä tämän
32880:               radan rakentamista koskevan arm. esityksen antamisesta
32881:               Eduskunnalle.
32882:                  I,iitteet II, siv. r 14. - Ks. Rautatie.
32883:     ~     85, Ra p o 1 a n y. m.: Rautatien rakentamisesta Porin kaupun-
32884:               gista Kankaanpään kirkolle.
32885:                  Liitteet II, siv. 95· - Ks. Rautatie.
32886:     »     86, K i iskisen y. m.: Koroitetun valtioavun myöntämisestä
32887:               Oulun suomalaiselle yhteiskoululle, nautittavaksi niin kauan
32888:               kuin koulu täyttää asianmukaiset sitä varten määrätyt ehdot.
32889:                  Liitteet VI, siv. IOI. - Ks. Yhteiskoulut.
32890: 696                                   Asialuettelo.
32891: ---~~--~~--~~~-
32892: 
32893: 
32894: 
32895: 
32896:  ~    N:o    87, A 1 k i on y. m.: Vuotuisen määrär.ahan myöntämisestä maan-
32897:                  viljelysharrastusten elvyttämiseksi toimeenpantavia retkeilyjä
32898:                  varten.
32899:                     Liitteet IV, siv. 7· - Ks. Maanviljelysharrastukset.
32900:             88, Anti f a n: Suomenkielen saattamisesta opetuskieleksi yli-
32901:                  opistossa ja teknillisessä korkeakoulussa.
32902:                     Liitteet VI, siv. 3· - Ks. Suomenkieli.
32903:             89, S i p i 1 ä n y. m.: Hengellisen hoidon järjestämisestä houruin-
32904:                  hoitolaitoksiin.
32905:                     I,iitteet VI, siv. 122. - Ks. Houruinhoitolaitokset.
32906:             90, S i p i 1 ä n y. m.: Koneellisen ja taloudellisen tutkimuksen
32907:                  toimeenpanemisesta rautatien rakentamista varten Turusta
32908:                  Uuteenkaupunkiin sekä radan rakentamista koskevan arm.
32909:                  esityksen antamisesta Eduskunnalle.
32910:                     J,iitteet II, siv. 96. - Ks. Rautatie.
32911:             91, S i p i 1 ä n y. m.: Ensimäisen luokan matkustajavaunujen
32912:                  poistamisesta rautateiltämme.
32913:                     Liitteet II, siv. 44· - Ks. Rautatiet.
32914:              92, M. K n u u t i 1 a n y. m.: Valtioavun korottamisesta ja ra-
32915:                  kennuslainojen myöntämisestä maalaiskuntien Sairastupia
32916:                  varten.
32917:                     Liitteet IV, siv. I 36. - Ks. Sairashoito.
32918:              93, H e i n i s e n: Puutarpeiden myöntämisestä kruununmetsistä
32919:                  eräissä tapauksissa paikkakunnan väestölle.
32920:                     I,iitteet VIII, siv. 21. - Ks. Kruunun metsämaat.
32921:              94. A r a j ä r v en y. m.: Kymijoen perkaamisesta valtion kus-
32922:                  tannuksella.
32923:                     I.iitteet IV, siv. 86. - Ks. Kymijoki.
32924:              95, Kairamon y. ~.: Vesiperäisten maitten viljelyskuntoon
32925:                  saattamisen edistämisestä.
32926:                     Liitteet IV, siv. 89. - Ks. Vesiperäiset maat.
32927:              96, Käkikosken y. m.: I,ainsäädäntötoimenpiteistä haku-
32928:                  kelpoisuuden tunnustamiseksi naiselle kaikkiin valtion vir-
32929:                   koihin.
32930:                     Liitteet II!, siv. 33· - Ks. Nainen.
32931:              97, E 1 o rannan y. m.:            Äänioikeusikärajan määräämisestä
32932:        "          21 vuodeksi sekä äänioikeuden rajoitusmääräysten poistami-
32933:                   sesta Valtiopäiväjärjestyksestä.
32934:                      Liitteet I, siv. 5· - Ks. Äänioikeus.
32935:              98, Torpan y. m.: Sotilas- ja siviilivirkatalojen luovuttamisesta
32936:                   kruunun huostasta niiden asukkaille itsenäisiksi tiloiksi.
32937:                      Liitteet VIII, siv. 25.- Ks. Sotilas- ja siviilivirkatalot.
32938:              99, Torpan y. m.: Voimassa olevan palkkaussäännön kumoa-
32939:                   misesta ja työvälipuhetta koskevan lain aikaansaamisesta.
32940:                      J,iitteet IX, siv. 8. - Ks. Palkkaussääntö.
32941:             100, H a g m a n i n ja N i s s i s e n:   Naispuolisten terveydenhoi-
32942:                   dontarkastajien asettamisesta valvomaan terveydenhoidollisia
32943:                   oloja teollisilla työaloilla.
32944:                      I,iitteet IV, siv. 139. - Ks. Terveydenhoidontarkastajat.
32945:             IOI, P aasivuoren ja T u r k i a n:          Työttömyyden laajuutta
32946:                   koskevan tutkimuksen toimeenpanemisesta, työttömyysva-
32947:                   kuutuksen aikaansaamisesta, sekä hallituksen toimenpiteistä
32948:                   työttömyyden tuottaman puutteen torjumiseksi.
32949:                      Liitteet IX, siv. 12. - Ks. Työttömyysvakuutus.
32950:             102, T o koin       ja Y 1 i korven: Koneellisen ja taloudellisen
32951:                   tutkimuksen toimeenpanemisesta rautatietä varten Kannuk-
32952:                              Asialuettelo.
32953: 
32954: 
32955:                sesta Suolahteen sekä radan rakentamista koskevan arm. esi-
32956:                tyksen antamisesta Eduskunnalle.
32957:                  Uitteet II, siv. 76. - Ks. Rautatie.
32958: -   N:o 103, T e r v a niemen y. m.: Taloudellisen ja silmämääräisen
32959:                tutkimuksen toimeenpanemisesta linjalla Rovaniemi-Kittilän
32960:                kirkonkylä sekä radan rakentamista koskevan arm. esityksen
32961:                antamisesta Eduskunnalle.
32962:                   I,iitteet II, siv. 52. - Ks. Rautatie.
32963:         ID4, Nykäsen y. m.: Poikkiradan rakentamisesta Jyväskylästä
32964:                Pieksämäen kautta Savonlinnaan ynnä haararata Varkauden
32965:                ja Lehtoniemen tehtaille, sekä Savonlinnan-Elisenvaaran
32966:                radan jatkamisesta Laatokan rannalle.
32967:                   l;iitteet II, siv. 82. - Ks. Rautatie.
32968:         105, Soinisen y. m.: Rautatien rakentamisesta I,ahden ase-
32969:                malta Heinolan kaupungin kautta Jyväskylän kaupunkiin.
32970:                   Liitteet II, siv. 90. - Ks. Rautatie.
32971:         1o6, Paasikiven y. m.: Taloudellisen ja koneellisen tutkimuk-
32972:                sen toimeenpanemisesta rautatietä varten Kuloveden pysä-
32973:                kiltä Porin radalla Ikaalisten kauppalaan, sekä radan rakenta-
32974:                mista koskevan arm. esityksen antamisesta Eduskunnalle.
32975:                   Liitteet II, siv. 94· - Ks. Rautatie.
32976:         107, Kairamon ja Hannes G e b h a r d i n y. m.: Valtion
32977:                asutustoiminnan järjestämisestä.
32978:                   Liitteet VIII, siv. 5· - Ks. Asutustoiminta.
32979:         108, Kairamon ja Hannes G e b h a r d i n y. m.: Uutis-
32980:                asutuksen edistämisestä kruununmetsämailla.
32981:                   Liitteet VIII, siv. 13. - Ks. Kruunun metsämaat.
32982:         109, Kairamon y. m.: Tilanhaltijain hallintaoikeuden järjestä-
32983:                misestä niillä tiloilla, jotka valtion toimenpiteestä muodoste-
32984:                taan tilattomille luovutettaviksi.
32985:                   Liitteet VIII, siv. 7· - Ks. Hallinta-oikeus.
32986:         1 IO, K a r e k s en y. m.: Rautatien rakentamisesta Savonlinnasta
32987:                Mikkelin kautta Jyväskylään.
32988:                   Liitteet II, siv. 87. - Ks. Rautatie.
32989:         II I, S i 11 a n pään y. m.:        Lakiehdotuksen antamisesta Edus-
32990:                kunnalle työnvälityksen järjestämisestä kunnalliseksi toimeksi.
32991:                   Liitteet IX, siv. 21. - Ks. Työnvälitys.
32992:         1 12, He d v. G e b h a r d i n y. m.: Aviottomain lasten oikeus-
32993:                suhteita koskevan lainsäädännön korjaamisesta.
32994:                   Liitteet III, siv. 26. - Ks. Aviottomat lapset
32995:         1 13, Wu ori m a a n y. m.:         Rautateitten yleisen liikenteen jär-
32996:                jestämisestä käytännöllisemmälle kannalle.
32997:                   Liitteet II, siv. 41. - Ks. Rautatiet.
32998:      >) 114, Soinisen y. m.: Määrärahan myöntämisestä kansankirjas-
32999:                tojen avustamiseksi, sekä niiden ehtojen julkaisemisesta, joiden
33000:                nojalla hyvin hoidetut kuntien kantakirjastot voisivat saada
33001:                yleisillä varoilla julkaistua virallista ja muuta kirjallisuutta.
33002:                   Liitteet VI, siv. 28. - Ks. Kansankirjastot.
33003:      >> 1 1 5, H e i n i s e n:   Toimenpiteistä maan hankkimiseksi tilatto-
33004:                malle väestölle.
33005:                   Liitteet IV, siv. 29. - Ks. Maanhankinta.
33006:      » 116, Heinisen: Sunnuntaityön poistamisesta kaikilla sekä val-
33007:                tion että yksityisten liike- ja toimialoilla.
33008:                   Liitteet IX, siv. 46. - Ks. Sunnuntaityö.
33009:         117, Heinisen: Vuonna 1864 annetun aitausasetuksen muutta-
33010:                misesta.
33011:                   Liitteet V, siv. 47· - Ks. Aitausasetus.
33012: 6g8                                 Asialuettelo.
33013: 
33014: 
33015:  -    N:o 118, K a 11 i on y. m.: Vesiperäisten maitten viljelyskuntoon saat-
33016:                  tamisen edistämisestä.
33017:                     Liitteet IV, siv. gr. - Ks. Vesiperäiset maat.
33018:           119, V a he en:        Taloudellisen tutkimuksen toimeenpanemisesta
33019:                  rautatietä varten Oulaisten asemalta Iisalmelle sekä tämän
33020:                  radan rakentamisesta.
33021:                     Liitteet II, siv. 66. - Ks. Rautatie.
33022:           120, N i x i n y. m.: Valtiolainojen myöntämisestä nuorisoseurojen
33023:                  rakennusyrityksiä varten.
33024:                     Liitteet VI, siv. 42. - Ks. Nuorisoseurat.
33025:           121, Setä 1 ä n y. m.: Perustuslakisäännöksien aikaansaamisesta
33026:                  suomen- ja ruotsinkielen keskinäisestä asemasta sekä näiden
33027:                  kielten käyttämistä maan tuomioistuimissa ja muissa virano-
33028:                  maisissa koskevan lain säätämisestä.
33029:                     Liitteet I, siv. 37· - Ks. Kielilainsäädäntö.
33030:           122, Huttusen y. m.: Esityksen antamisesta Eduskunnalle
33031:                  laiksi uutisviljelyksen edistämisestä.
33032:                     Liitteet VIII, siv. 9· - Ks. Viljelyspakko.
33033:           r 2 3, S i v e n iu k s e n y. m.: Arm. esityksen antamisesta ensi
33034:                  valtiopäiville kahdeksantuntisen työpäivän käytäntöön otta-
33035:                  misesta valtion töissä kaikilla työaloilla.
33036:                     Liitteet IX, siv. 27. - Ks. Kahdeksantuntinen työpäivä.
33037:           124, A 1ft h a n i n y. m.: Margariinin valmistamista ja maahan-
33038:                  tuontia koskevan kysymyksen saattamisesta mahdollisimman
33039:                  pian ratkaistuksi ja tätä asiaa koskevan arm. esityksen anta-
33040:                  misesta Eduskunnalle.
33041:                     Liitteet IV, siv. r r r. - Ks. Margariini.
33042:           125, K a r h i n ja Heikkisen: Taloudellisen ja koneellisen
33043:                  tutkimuksen toimeenpanemisesta rautatietä varten Vaalasta
33044:                  Kajaanin kautta Nurmekseen.
33045:                     Liitteet II, siv. 6r. - Ks. Rautatie.
33046:           126, Mikko 1 a n:          Rautatien rakentamisesta Turusta Uuteen-
33047:                  kaupunkiin.
33048:                     Liitteet II, siv. g8. - Ks. Rautatie.
33049:           127, Mikko 1 a n: Taloudellisen ja koneellisen tutkimuksen toi-
33050:                  meenpanemisesta rautatietä varten Perniön asemalta Kemiön
33051:                  saarelle ja radan rakentamista koskevan arm. esityksen anta-
33052:                  misesta Eduskunnalle.
33053:                     Liitteet II, siv. IOJ. - Ks. Rautatie.
33054:           128, Mikko 1 a n: Taloudellisen ja koneellisen tutkimuksen toi-
33055:                  meenpanemisesta rautatietä varten Turusta Riihimäelle sekä
33056:                  radan rakentamista koskevan arm. esityksen antamisesta
33057:                   Eduskunnalle.
33058:                     Liitteet II, siv. ror. - Ks. Rautatie.
33059:           129, H a veri n y. m.: I,aidunmaksun lakkauttamisesta kruunun
33060:                  metsämailla käyviltä hevosilta ja nautakarjalta.
33061:                     Liitteet IV, siv. 24.- Ks. Kruunun metsämaat, Laidunvero.
33062:            r 30, H u o p o s e n: Rautatien rakentamisesta Sairalan asemalta
33063:                   Käkisalmeen.
33064:                     Liitteet II, siv. rog. - Ks. Rautatie.
33065:           131, Alkion y. m.: Voimassa olevan matkustussäännön kumoa-
33066:                  misesta ja uuden oikeuden- ja kohtuudenmukaisemman säätä-
33067:                  misestä.
33068:                     Liitteet II, siv. r2r. - Ks. Matkustussääntö.
33069:           132, Nuortevan y. m.: Juutalaisten asumis- ja kansalaisoi·
33070:                   keuksia rajoittavien lakimääräysten kumoamisesta.
33071:                     I,iitteet I, siv. 43· - Ks. Juutalaiset.
33072:                               Asialuettelo.
33073:     --------------------------
33074: 
33075: 
33076: -    N:o 133, Setä 1 ä n y. m.: Hallinto-oikeudellisen tuomioistuimen pe-
33077:                 rustamisesta.
33078:                    Liitteet I, siv. 16. - Ks. Hallinto-oikeudellinen tuomioistuin.
33079:          134, S i p' p o sen y. m.: Komitean asettamisesta tekemään täy-
33080:                 dellistä ehdotusta terveys- ja sairashoidon järkiperäisestä jär-
33081:                 jestämisestä maassamme.
33082:                    Liitteet IV, siv. 1 33· - Ks. Sairashoito.
33083:          1 3 5, L u o m a n:     Oikeudenkäyntiavustuksen hankkimisesta valtion
33084:                 kustannuksella törkeästä rikoksesta vangituille henkilöille.
33085:                    Liitteet II!, siv. 86. - Ks. Oikeudenkäyntiavustus.
33086:          136, Luo m a n: Selvityksen hankkimisesta kysymykseen n. s.
33087:                 ehdollisen rangaistustuomion soveliaisuudesta Suomessa käy-
33088:                 täntöön otettavaksi.
33089:                    Liitteet III, siv. 51. - Ks. Ehdollinen rankaisutuomio.
33090:          137, Sipposen ja Kivi 1 i n n a n: Taloudellisen ja koneellisen
33091:                 tutkimuksen toimeenpanemisesta rautatietä varten Koiviston
33092:                 satamasta Perkjärven ja Kiviniemen kautta Käkisalmeen.
33093:                    Liitteet II, siv. 106. - Ks. Rautatie.
33094:          138, S ne 11m a n i n:         Koneellisen tutkimuksen toimeenpanemi-
33095:                 sesta rautatietä varten Kuopion-Iisalmen radalta Joensuuhun
33096:                 sekä radan rakentamista koskevan arm. esityksen antamisesta
33097:                 Eduskunnalle.
33098:                     Liitteet II, siv. 79· - Ks. Rautatie.
33099:       » 139, S n e 11m a n i n:         Teknillisen ja taloudellisen tutkimuksen
33100:                 toimeenpanemisesta rautatietä varten Ylivieskan asemalta
33101:                 Oulun radalta Kurkimäen asemalle Savon radalla sekä radan
33102:                  rakentamista koskevan arm. esityksen antamisesta Edus-
33103:                  kunnalle.
33104:                     Liitteet II, siv. 70. - Ks. Rautatie.
33105:          140, Ripa t i n: Taloudellisen ja koneellisen tutkimuksen toimeen-
33106:                 panemi~esta rautatietä varten Otavan asemalta Leivonmäelle
33107:                 sekä rautatien rakentamista Otavasta Jyväskylään koskevan
33108:                  arm. esityksen antamisesta Eduskunnalle.
33109:                     Liitteet II, siv. 88. - Ks. Rautatie.
33110:          141, Karlssonin ja Sundblomin: Eckerön pitäjässä
33111:                 sijaitsevien postitilojen, joiden velvollisuutena on talvisaikaan
33112:                  kuljettaa postia Ahvenanmeren yli Ruotsin puolelle, vapautta-
33113:                  misesta tästä rasituksesta.
33114:                     I,iitteet II, siv. 16. - Ks. Postitilat.
33115:          142, Paasivuoren y. m.: Kahdeksantuntisen työpäivän käy-
33116:                  täntöön ottamisesta kuntien töissä.
33117:                     Liitteet IX, siv. 29. - Ks. Kahdeksantuntinen työpäivä.
33118:          143, La g e r 1 ö f i n: Täydellisen tutkimuksen toimeenpanemisesta
33119:                  sopivinta rautatiesuuntaa varten Vaalasta Oulun radalle, sekä
33120:                  Kestiiän kirkolta Iisalmen-Kajaanin radalle suunnatun rau-
33121:                  tatielinjan tutkimisesta.
33122:                     Liitteet II, siv 65. - Ks. Rautatie.
33123:          144, J, a g e r 1 ö f i n:    Täydellisen armahduksen myöntämisestä
33124:                  kaikille tuomion tai armahduksen nojalla Siperiaan lähetetyille
33125:                  Suomen kansalaisille sekä tilaisuuden valmistamisesta heille
33126:                  valtion kustannuksella perheineen palata kotimaahan.
33127:                     Liitteet I, siv. 46. - Ks. Armahdus.
33128:          145, Heikkisen y. m.: Taloudellisen ja koneellisen tutkimuk-
33129:                  sen toimittamisesta rautatietä varten Kajaanin kaupungista
33130:                  Kuusamon kirkolle sekä tämän radan erään osan rakentamista
33131:                  koskevan arm. esityksen antamisesta Eduskunnalle.
33132:                     I,iitteet II, siv. 63. -- Ks. Rautatie.
33133:                                 Asialuettelo.~
33134: 
33135: 
33136: 
33137: N:o 146, af U r sini n y. m.: Sosiaalisen päätoimiston perustamisesta.
33138:               Liitteet IX, siv. 35· -- Ks. Sosiaalinen päätoimisto.
33139:     l47, af U r sini n y. m.:             Toimenpiteistä esikaupunkialueilla
33140:           vallitsevien epäkohtien poistamiseksi.
33141:               Liitteet IX, siv. 43· - Ks. Esikaupungit.
33142:     148, Kivi 1 i n n a n y. m.: Toimenpiteistä Karjalan kannaksen
33143:            taloudellisten ja sivistysolojen kohottamiseksi.
33144:               I.iitteet VI, siv. 126. - Ks. Karjalan kannas.
33145:      149, Kivi 1 i n n a n y. m.: Kruununtiloilla olevien torpanaluei-
33146:            den muodostamisesta eräissä tapauksissa itsenäisiksi tiloiksi
33147:            tai palstatiloiksi.
33148:               I.iitteet V, siv. 26. - Ks. Torpanalueet.
33149:  » I 50, A r o k a 11 i on ja B r a n d erin: Taloudellisen ja silmii-
33150:            määräisen tutkimuksen toimittamisesta rautatietä varten Kar-
33151:            jalan radalta Ko.irinojan kautta Suojärvelle sekä radan raken-
33152:            tamista koskevan arm. esityksen antamisesta Eduskunnalle.
33153:               Liitteet II, siv. 1 1 5. - Ks. Rautatie.
33154:     I 5I, K a r e k sen y. m.:        Apurahan myöntämisestä Suomen Opis-
33155:            kelevan Nuorison Raittiusliiton Keskustoimikunnalle.
33156:               Liitteet VI, siv. 48. -- Ks. Raittiusliitto.
33157:     I 52, I, i s t on y. m.:      Suomen- ja ruotsinkielen asemaa koskevan
33158:            kielilain aikaansaamisesta.
33159:               Liitteet I, siv. 39. - Ks. Suomen- ja ruotsinkieli.
33160:     I 53, H j e 1 t i n y. m.:      Uuden verotusjärjestelmiin aikaansaami-
33161:            sesta.
33162:               Liitteet II, siv. 5· -·- Ks. Verotuslaitos
33163:  ))
33164:     I 54, E. S. Yrjö-Koskisen y. m.: Lisäyksestä Rikoslain voi-
33165:            maanpanoasetuksen 20 §:n 2 kohtaan.
33166:               I,iitteet III, siv. 53· - Ks. Vangitseminen.
33167:     I 55, Sipposen ja Kivi 1 i n n a n:            Kuntien vapauttamisesta
33168:            sotilasknormastojen kuljetuksesta leiripaikoille ja sotilaskyydi-
33169:            tystä koskevien asetusten tarkastamisesta.
33170:               I,iitteet V, siv. 36. - Ks. Sotilaskyyditys.
33171:     156, S 1 ä t i s' in y. m.: Määrärahan myöntämisestä maanviljelys-
33172:            seurojen käytettäväksi pienviljelijöille myönnettäviä matka-
33173:            rahoja varten.
33174:               Liitteet IV, siv. 9. - Ks. Maanviljelysharrastukset.
33175:     157. Hagmanin y. m.: Parolan leirillä harjoittelevan sotaväen
33176:            majoituksesta johtuvan rasituksen tasaisemmasta jakamisesta.
33177:               I,iitteet V, siv. 38. - Ks. Sotilaskyyditys ja -majoitus.
33178:     158, Leppäsen y. m.: Rautatien rakentamisesta aikaisemmin
33179:            käytyä linjaa myöten Värtsilän asemalta Hiiskoskelle.
33180:                I,iitteet II, siv. 1 16. - Ks. Rautatie.
33181:     159, Mikko 1 a n y. m.: Apteekkiolojen perinpohjaisesta ja yh-
33182:            denmukaisesta järjestelystä.
33183:                Liitteet IV, siv. rzo. - Ks. Apteekki.
33184:     160, Häkkisen ja H ö i j erin: Teknillisen ja taloudellisen
33185:            tutkimuksen toimittamisesta tarpeellisissa kohdin rautatietä
33186:            varten Suonnejoen asemalta Savon radalla Ylivieskan asemalle
33187:             Oulun radalla sekä radan rakentamista koskevan arm.
33188:            esityksen antamisesta Eduskunnalle.
33189:                I,iitteet II, siv. 71. - Ks. Rautatie.
33190:     16r, H ä k k i sen y. m.: Metsästysasetuksen muuttamisesta sii-
33191:             hen suuntaan, että metsästys tulisi maanomistuksesta riippu-
33192:            mattomaksi.
33193:                Liitteet V, siv. 19. - Ks. Metsästysasetus.
33194:                              Asialuettelo.                                  70!
33195: 
33196: 
33197: -   N:o 162, l\II i k k o 1 a n y. m.: Kaupunkien järjestelyssä ja rakentami-
33198:               sessa noudatettavia perusteita, kaupunkikiinteimistön omistus-
33199:               ja hallintaoikeutta sekä huoneiden vuokraamista kaupungissa
33200:               koskevan ajanmukaisen lainsäädännön aikaansaamisesta.
33201:                    Liitteet III, siv. roz. - Ks. Kaupungit.
33202:         163, N e v a n 1 i n n a n ja L a g e r 1 ö f i n y. m.: Virkamies-
33203:               oloissamme ja sitä koskevassa lainsäädännössä olevien epäkoh-
33204:               tien perinpohjaisesta korjaamisesta.
33205:                    I.iitteet I, siv. 27. - Ks. Virkamiesolot.
33206:         164, F. Koskisen y. m.: Valtiopäiväjärjestyksen muuttami-
33207:               sesta siihen suuntaan, että Suuri Valiokunta kokonaan poiste-
33208:                taan.
33209:                    I,iitteet I, siv. g. - Ks. Suuri valiokunta.
33210:         165, R a j a 1 a n y. m.: Tarpeellisten tutkimusten suorittamisesta
33211:                yhdysrataa varten Kurikan tienoilta Seinäjoen-Kristiinan-
33212:                kaupungin--Kaskisten radalta Ikaalisten kautta Kuloveden
33213:               pysäkille Porin radalla, sekä radan rakentamista koskevan
33214:                arm. esityksen antamisesta Eduskunnalle.
33215:                    I,iitteet II, siv. 92. -- Ks. Rautatie.
33216:         166, Soinisen y. m.: Valtioavun myöntämisestä vuodeksi 1909
33217:               >>Raittiuden Ystävät» ja >>Finlands Svenska Nykterhetsförhund.,
33218:                nimisille seuroille.
33219:                    Liitteet VI, siv. 43· - Ks. >>Raittiuden Ystävät>>.
33220:         167, P a 1 o heimon: Taloudellisen ja koneellisen tutkimuksen
33221:                toimittamisesta rautatietä varten Turun kaupungista Riihi-
33222:                mäen asemalle sekä radan rakentamista koskevan arm. esityk-
33223:                sen antamisesta Eduskunnalle.                    '="·· ~;
33224:                    Liitteet II, siv. roo. --- Ks. Rautatie.
33225:         r68, G r i p en b e r gin y. m.: Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun
33226:                2 §:n muuttamisesta.
33227:                    I,iitteet III, siv. 83. - Ks. Oikeudenkäymiskaari.
33228:         169, Käkikosken y. m.: Prostitutionin uhreja auttavien yh-
33229:                distysten ja yksityisten henkilöiden tukemisesta hallituksen
33230:                toimesta.
33231:                    Liitteet VI, siv. 5 r. - Ks. Prostitutioni.
33232:         170, Virkkusen ja Naaralaisen y. m.: Rautatien ra-
33233:                kentamista Suonnejoen asemalta Savon radalla Suolahden
33234:                asemalle Jyväskylän radalla koskevan arm. esityksen antami-
33235:                sesta Eduskunnalle, sekä koneellisen ja taloudellisen tai ainakin
33236:                silmämääräisen tutkimuksen toimittamisesta rautatietä varten
33237:                Suonnejoen asemalta Joensuun kaupunkiin.
33238:                    I,iitteet II, siv. 8 5. _:_ Ks. Rautatie.
33239:         17 r, W i 1 j o m aan y. m.: Tuomioistuinlaitosta~ja oikeudenkäyntiä
33240:                koskevan lainsäädännön uudistamisesta.
33241:                    Liitteet III, siv. 59. - Ks. Tuomioistuinlaitos.
33242:      " 172, Sun d b 1om i n y. m.: Maarianhaminan koulun yksityisten
33243:                jatkoluokkain ottamisesta valtion huostaan ja yhdistämisestä
33244:                paikkakunnan viisiluokkaisen realioppilaitoksen kanssa täy-
33245:                delliseksi realilvseoksi.
33246:                    Liitteet VI, ~iv. ros. - Ks. Realilyseo.
33247:      • 173, Käkikosken y. m.: Määrärahan myöntämisestä Koulu-
33248:                keittoyhdistykselle vuodeksi 1909 koulukeittojen järjestämi-
33249:                seen kansakouluoppilaille.
33250:                    I,iitteet VI, siv. 37· - Ks. Kou1ukeittoyhdistys.
33251:         174, Koske 1 i n i n y. m.: Vesiperäisten maitten kuivattamiseksi
33252:                myönnettävien vuotuisten määrärahojen lisäämisestä.
33253:                    Liitteet IV, siv. 94. - Ks. Vesiperäiset maat.
33254: 702                                 Asialuettelo.
33255: 
33256: 
33257:   -   N:o 175, Koske 1 i n i n y. m.: Hallituksen nimitysoikeuden lakkaut-
33258:                tamisesta n. s. keisarinpitäjissä.
33259:                    I,iitteet V, siv. 56. - Ks. Keisarinpitäjät.
33260:           176, K a r e k sen ja Hakulisen: Määrärahan myöntämisestä
33261:                kullekin kansanopistolle varattomien oppilaiden apurahoiksi.
33262:                    I,iitteet II, siv. 36. - Ks. Kansanopistot.
33263:           177, Haku 1 i sen: Taloudellisen ja teknillisen tutkimuksen toi-
33264:                mittamisesta J oensunsta johonkin kohtaan Savon radalle kul-
33265:                kevaksi aijotun yhdysradan sopivimmasta suunnasta, sekä
33266:                radan rakentamista koskevan arm. esityksen antamisesta.
33267:                Eduskunnalle.
33268:                    Liitteet II, siv. So. - Ks. Rautatie.
33269:           178, K a 11 i on y. m.: Määrärahan myöntämisestä nuorisoseura-
33270:                toiminnan tukemiseksi v. 1909.
33271:                    Liitteet VI, siv. 40. -· Ks. Nuorisoseurat.
33272:        >> 179, G. G. Rose n q v i s t i n: Asukkaiden ja tehtaiden oikeuk-
33273:                sien järjestämisestä niihin kruununtiloihin nähden, joita eri-
33274:                 näiset tehtaat ovat vanhojen asetusten nojalla, tilojen asuk-
33275:                kaita sivuuttaen, verolle ostaneet.
33276:                    Liitteet V, siv. 23. - Ks. Tehdastilat.
33277:           r8o, E r k on: Siirtolaisolojen järjestämisestä ja siirtolaisuudesta
33278:                 aiheutuvia perhe- ja perintösuhteita koskevien lakisäädösten
33279:                 aikaansaamisesta.
33280:                    I.iitteet III, siv. 1 36. -· Ks. Siirtolaiset.
33281:           181, Vikman i n y. m.: Apteekkilaitoksen uudestaan järjestä-
33282:                 misestä.
33283:                    I.iitteet IV, siv. 129. - Ks. Apteekki.
33284:           r8z, Vikman i n ja R i i he 1 ä n: Taloudellisen ja koneellisen
33285:                 tutkimuksen toimittamisesta rautatietä varten Simolan ase-
33286:                 malta joko Vilajoen taikka Tormoon satamaan Suomenlahden
33287:                 rannalle.
33288:                    Liitteet II, siv. 104. - Ks. Rautatie.
33289:           r83, Vikman i n y. m.: Hallintoviranomaisten asiain käsittelyn
33290:                 saattamisesta tarkoituksenmukaisemmaksi ja nopeammaksi ja
33291:                 virkamiesten palkkauksen ja eläkkeiden saattamisesta koh-
33292:                 tuullisemmiksi.
33293:                    Liitteet I, siv. 30. - Ks. Virkamiesolot.
33294:           184, Vikman i n y. m.: Määrärahan myöntämisestä kansankir-
33295:                 i astoj en a vustamiseksi.
33296:                    Liitteet VI, siv. 34· - Ks. Kansankirjastot.
33297:           185, Koposen ja Tikkasen: Valtion työolojen järjestämisestä.
33298:                    Liitteet IX, siv. 31. -- Ks. Työolot.
33299:           r86, Mikko 1 a n: Papinotto-oikeuden lakkauttamisesta.
33300:                    Liitteet I, siv. 45- - Ks. Papinotto-oikeus.
33301:           187, H j e 1 t i n: Toimenpiteisiin ryhtymisestä maamme työväen
33302:                 ja käsityöläisluokan ammattisivistyksen ja -taidon kohotta-
33303:                 miseksi.
33304:                    Liitteet IX, siv. 44- - Ks. Ammattisivistys.
33305:           r88, Ahmavaaran y. m.: Yliopiston kieliolojen korjaamisesta.
33306:                     I.iitteet VI, siv. 5· - Ks. Suomenkieli.
33307:           189, Setä 1 ä n y. m.: Valtioavun myöntämisestä Kalevalan suun-
33308:                 nitellun kuvittamisen alulle saamiseksi.
33309:                     I.iitteet VI, siv. ro. - Ks. Kalevala..
33310:           190, M y 11 y 1 ä n: Taloudellisen ja koneellisen tutkimuksen toi-
33311:                 mittamisesta. rautatietä varten Sievin asemalta Oulun radalla
33312:                 Suonnejoen asemalle Savon radalla.
33313:                     I.iitteet II, siv. 73· - Ks. Rautatie.
33314:                                  Asialuettelo.
33315: 
33316: 
33317:  -   N:o 191, Hakulisen ja Kareksen:                    Enennetyn valtioavun
33318:               myöntämisestä kansanopistojen ylläpitämiseksi sekä määrä-
33319:               vuotisten palkankorotusten valmistamiseksi kansanopiston
33320:               opettajille.
33321:                  Liitteet II, siv. 32. - Ks. Kansanopistot.
33322:          192, M. L a in e en: Armahduksen myöntämisestä n. s. >>Viaporin
33323:               sotilaskapinaan•> osaa ottaneille Suomen kansalaisille.
33324:                  Liitteet I, siv. 49. - Ks. Armahdus.
33325:       >> 193, M. I, aineen: Vankiloissa nykyään käytettyjen vanhentu-
33326:               neitten järjestysrangaistusten poistamisesta.
33327:                  J,iitteet III, siv. 54· - Ks. J ärjestysrangaistukset.
33328:          194, Mikko 1 a n y. m.: Tuomioistuinten ja oikeudenkäyntilain-
33329:               säädännön perinpohjaisesta uudistamisesta; korkeimman tuo-
33330:               mioistuimen perustamisesta; sekä väliaikaisesti toimeenpanta-
33331:               vista osittaisista muutoksista oikeudenkäyntilainsäädäntöön.
33332:                  Liitteet III, siv. 61. - Ks. Tuomioistuinlaitos.
33333:          195, Häkkisen y. m.: Maatilojen osittamisesta kesäk. 12 p:nä
33334:               189 5 annetun asetuksen 41 §:n muuttamisesta siten, että n. s.
33335:               perintötorpan alueita sen nojalla edelleenkin kävisi muodosta-
33336:               minen itsenäisiksi tiloiksi tai palstatiloiksi.
33337:                  Liitteet V, siv. 28. - Ks. Torpanalueet .
33338: 
33339: .H.nsiokyvyttömyysvakuutus, ks. Työkyvyttömyysvakuutus.
33340: llntellin kokoelmat: Niiden hoitamista varten asetetun valtuuskunnan
33341:            lausunto suomalaisesta ulkomuseosta Pp. 317; L. Sv:aan 332.- A. II.
33342: 
33343: llpteekki: Apteekkiolojen uudestaan järjestämisestä, Arajärven y. m. Ae
33344:          N:o 34; L. Tv:aan 227; K. vk:ssa. Liitteet IV, s. 119.
33345:       samoin, Mikkolan y. m. Ae N:o 1 59; L. Tv:aan 227; K. vk:ssa.      Liitteet
33346:          IV, siv. 120.
33347:       samoin, Vikmanin y. m. Ae N:o 181; L. Tv:aan 227; K. vk:ssa.       I,iitteet
33348:          IV, siv. 129.
33349: 
33350: llpuraha, ks. V altioapu.
33351: llrmahdus, sen myöntämisestä Siperiaan lähetettäviksi tuomituille Suomen
33352:          kansalaisille, Lagerlöfin Ae N:o 144; L. Prv:aan 232; K. vk:ssa.
33353:          Liitteet I, s. 46.
33354:       Viaporin sotilaskapinaan osallisille, M. !,aineen y. m. Ae N:o 192; L.
33355:          Prv:aan 233; K. vk:ssa. Liitteet I, s. 49.
33356: 
33357: llrmollinen esitys:
33358:      N:o    1,   jakolaista. -   A. I.   Ks. J akolaki.
33359:             z, joulukuun 6 päivänä r869 annetun kirkkolain uuden suomen-
33360:                 kielisen tekstin hyväksymisestä. - A. I. Ks. Kirkkolaki.
33361:             3, erityisistä muutoksista ja lisäyksistä Suomen evankelis-luterilai-
33362:                selle kirkolle 6 p:nä joulukuuta r869 annettuun kirkkolakiin.
33363:                - A. I. Ks. Kirkkolaki.
33364:             4, teiden tekemisestä ja kunnossapidostamaalla. -A. I. Ks. Tielaki.
33365:             5, kyytitoimesta. - A. I Ks. Kyytilaki.
33366:             6, elinkeinolaista. - A. I. Ks. Elinkeinolaki.
33367:             7, maanvuokrasta maalla. - A. I. Ks. Maanvuokra.
33368:             8, koskeva muutettuja määräyksiä hirven metsästämisestä. - A.
33369:                 I. Ks. Hirvi.
33370: 704                                     Asialuettelo.
33371:  ----         ~-----~-~~   ~-   ~   --~~------------------~~~
33372: 
33373: 
33374: 
33375: 
33376:   -   N:o     g, siitä verosta, joka paloviinan valmistamisesta on suoritettava,
33377:                   sekä sanotun veron käyttämisestä. - A. I. Ks. Paloviinavero.
33378:             10, suostuntaverosta mallasjuomain valmistamisesta.- A. I. Ks.
33379:                   Mallasjuomasuostunta.
33380:             1 1, leimasuostunnasta. -    A. I. Ks. Leimasuostunta.
33381:             12, varojen osottamisesta kansakoululaitosta ynnä erinäisiä sivistys-
33382:                   tarkoituksia varten vuodeksi 1909.- A. I. Ks. Kansakoululaitos.
33383:             13, varain osottamisesta valtiopäiväkustannusten suorittamiseen. -
33384:                   A. I. Ks. Valtiopäiväkustannukset.
33385:             14, koskeva suostuntaveroa pelikorteista. - A. I. Ks. Pelikortit.
33386: 
33387: llsianajaja, ehdotus laiksi valtuusmiehistä ja yleisistä asianajajista, Wuoti-
33388:             maan y. m. Ee N:o 1; L. Lv:aan 179. I,iitteet III, s. 79.
33389: 
33390: llsuntokysymys, sen täydellisestä selvittämisestä lainsäädäntötietä, Ahlroosin
33391:             Ae N:o 65; I.,. Työv:aan 235; K. vk:ssa.    Liitteet IX, s. 37·
33392: 
33393: ll.suntovuokra, ks. Vuokra.
33394: llsutustoiminta, sen uudestaan järjestämisestä, Kairamon y. m. Ae N:o ro7;
33395:          L. Mv:aan 218. Liitteet VIII, s. 5·
33396:       kruunun metsämaiden asuttamisesta, Ahmavaaran y. m. Ae N:o 79;
33397:          L. Mv:aan 218. J,iitteet VIII, s. 15. Ks. myös Kruunun metsämaat.
33398: 
33399: llvioliittolainsäädäntö, Söderhoiruin y. m. Ee N:o 21 Suomen ulkopuolella
33400:          solmittujen avioliittojen pätevyydestä, L. Lv:aan 128; I.,vm. N:o 4
33401:          Pp. 546, 1 K. 576. Liitteet III, s. 14. - A. III, edusk. esit. miet.
33402:          N:o 2.
33403:       sen uudistamisesta, Hagmanin y. m. Ae N:o 18; L. Lv:aan 181; K.
33404:          vk:ssa. Liitteet III, s. 5·
33405:       sam., Gripenbergin y. m. Ae N:o 59; 1,. Lv:aan 181; K. vk:ssa. Liittete
33406:          III, s. 7·
33407: 
33408: llviopuolisot, ks. Avioliittolainsäädäntö.
33409: llviottomat lapset, heidän oikeudellisen aseman parantamisesta, Hagmanin
33410:          y. m. Ae N:o 21; L. Lv:aan r8r. Liitteet III, s. 23.
33411:       sam., Räsäsen y. m. Ae N:o 76; L. Lv:aan r8r. Liitteet III, s. 25.
33412:       sam., Hedv. Gebhardin y. m. Ae N:o II2; L. l,v:aan 182. I.,iitteet III,
33413:         s. 26.
33414: 
33415: llviovaimo, hänen oikeudestansa lapsiinsa sekä pesän omaisuuden halliintoon;
33416:          l\L Laineen y. m. Ae N:o 31; L. Lv:aan 181; K. vk:ssa. Liitteet
33417:          III, s. 10.
33418:       sam., Gripenbergin y. m. Ae N:o 6r; L. I.,v:aan 18r; K. vk:ssa. Liitteet
33419:         III, s. 9-
33420: 
33421: 
33422:                                          B.
33423: Budgetti, ks. Tulo- ja menoarvio.
33424: 
33425:                                          E-.
33426: Eckerö, ks. Postitilat.
33427:                                 Asialuettelo.                                       705
33428: 
33429: 
33430: Eduskunnan jäsenet, heidän välikysyntä-oikeutensa laajentamisesta, V. Pert-
33431:             tilän y. m. Ae N:o 1 1; I,. Prv:aan 180; K. vk:ssa.    I,iitteet I, s. 7.
33432: 
33433: Eduskunnan vallan laajentaminen,                ks.   Julkiset   viranomaiset, Tulli-
33434:             verotus, Virkamiesolot.
33435: 
33436: Eduskuntaesitys:
33437:   -   N:o    1,  W u orimaan y. m.: Ehdotus laiksi valtuusmiehistä ja
33438:                  yleisistä asianajajista.
33439:                      I.,iitteet III, siv. 79. -· Ks. Asianajaja.
33440:               z, Nuo r te v a n: Ehdotus oppivelvollisuuslaiksi.
33441:                      Liitteet VI, siv. 59· - Ks. Oppivelvollisuus.
33442:               3, N u o r te v a n: Ehdotus lisäykseksi Rikoslain 43 luvun 5 §:ään.
33443:                      Liitteet III, siv. 45· - Ks. Vivisektsioni.
33444:               4, I. Hoi k a n y. m.: Ehdotus asetukseksi metsästyksestä zo p.
33445:                  lokak. 1898 annetun asetuksen 23 §:n osittaisesta muuttamisesta.
33446:                      Liitteet V, siv. 5· - Ks. Metsästysasetus.
33447:               5, Hannes G e b h a r d i n y.m.: Ehdotus laiksi, joka sisältää
33448:                   erinäisiä määräyksiä rajoituksista yhtiöiden, osuuskuntien ja
33449:                  yksityisten henkilöiden oikeuteen hankkia itselleen kiinteää
33450:                   omaisuutta.
33451:                      Liitteet IV, siv. 4r. - Ks. Puutavaraliikkeet.
33452:               6, Hannes G e b h a r d i n y. m.: Ehdotus laiksi, joka sisältää
33453:                  määräyksiä rappeuden ehkäisemiseksi erinäisillä maatiloilla.
33454:                      I,iitteet IV, siv. 54· - Ks. Rappeus.
33455:               7, Hannes G e b h a r d i n y. m.: Ehdotus laiksi, joka sisältää
33456:                  määräyksiä maan pakkolunastuksesta viljelystilojen aikaansaa·
33457:                  misen tarvetta varten.
33458:                      Liitteet IV, siv. 59. - Ks. Maanhankinta.
33459:               8. S i 11 a n pään y. m.: Ehdotus laiksi, jonka kautta kumotaan
33460:                  tammik. 30 p:nä r865 annettu Palkkaussääntö isännille ja pal-
33461:                  kollisillc.
33462:                      Liitteet IX, siv. 5· - Ks. Palkkaussääntö.
33463:               9, H a g m a n i n y. m.: Ehdotus laiksi Rikoslain 43 luvun 5 §:n
33464:                  muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
33465:                      Liitteet III, siv. 46. - Ks. Eläinsuojelus.
33466:             10, W u ori m a a n y. m.: Ehdotus laiksi, joka ehkäisee yksityisiä
33467:                  tai yhtiöitä hankkimasta itselleen liian suuria maa-aloja.
33468:                      Liitteet IV, siv. 37· - Ks. Puutavaraliikkeet.
33469:             r 1, T u 1 i kouran y. m.: Ehdotus asetukseksi 19 p:nä kesäkuuta
33470:                   1895 säästöpankeista annetun asetuksen r §:ään pantavasta
33471:                  lisäyksestä.
33472:                      Liitteet III, siv. r 1 5· - Ks. Säästöpankkiasetus.
33473:             u, Heinisen: Ehdotus asetukseksi, jonka kautta 3, 8, 13, r4,
33474:                   r 5 ja 54 §§:t 3 p:nä syyskuuta r886 annt>tussa Metsälaissa muu-
33475:                  tetaan.
33476:                  Liitteet IV, siv. 73· - Ks. Metsälaki.
33477:                  Hu o m.! Aiottua eduskuntaesitystä N:o l3 ei esitetty eikä
33478:                  sitä ole painettuna olemassa.
33479:             14, A 1 a - K u 1 j u n y. m.: Ehdotus asetukseksi Nairuiskaaren
33480:                   r luvun 6 §:n muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
33481:                      Liitteet III, siv. r r. - Ks. Naimaikä.
33482:             1 s, W i 1 j omaan y. m.:           Ehdotukset a) Maalaiskuntain kun-
33483:                  nallislaiksi, b) Kaupunkien kunnallislaiksi, c) Kunnalliseksi
33484:                  vaalilaiksi ja d) laiksi muutoksista taajaväkisten maalaisyhdys-
33485:                                                                                45
33486: 7o6                                 Asialuettelo.
33487: 
33488: 
33489:                kuntain järjestämisestä eräissä tapauksissa r 5 p:nä kesäkuuta
33490:                1898 annetun asetuksen 5 ja 9 §:iin.
33491:                   Liitteet VII, siv. 97. - Ks. Kunnallislainsäädäntö.
33492:  -    N:o r6, Tervan i e me n: Ehdotus asetukseksi lokakuun 20 p:nä
33493:                1898 metsästyksestä annetun asetuksen eräiden pykälien muut-
33494:                tamisesta toisin kuuluviksi.
33495:                   Liitteet V, siv. 10. - Ks. Metsästysasetus.
33496:           I 7. E r k on ja A h m a v a a r a n:    Ehdotukset a) Maalaisknntain
33497:                kunnallilaiksi, b) Kaupunkien kunnallislaiksi, c) Kunnalliseksi
33498:                vaalilaiksi ja d) laiksi muutoksista taajaväkisten maalaisyhdys-
33499:                kuntain järjestämisestä eräissä tapauksissa r 5 p:nä kesäkuuta
33500:                1898 annetun asetuksen 5 ja 9 §:ään.
33501:                   Liitteet VII. siv. 3· - Ks. Kunnallislainsäädäntö.
33502:           r8, He d v. G e b h a r d i n y. m.: Ehdotus asetukseksi Maakaa-
33503:                ren I 6 luvun I 5 §:n osittaisesta muuttamisesta.
33504:                   Liitteet !II, siv. ro7. - Ks. Vuokra.
33505:           19, P a 1m enin: Ehdotus asetukseksi kirjailijan ja taiteilijan
33506:                oikeudesta työnsä tuotteisiin 15 p:nä maaliskuuta r88o annetun
33507:                asetuksen r8 §:n muuttamisesta.
33508:                   Liitteet II!, siv. 117. - Ks. Kirjallinen omistusoikeus.
33509:           20, Arvid Neo v i u s'en y. m.: Ehdotus laiksi yhdistyksistä.
33510:                   Liitteet !II, siv. r 22. - Ks. Yhdistys.
33511:           21, Söder h o 1m i n ja N i x i n: Ehdotus laiksi ulkopuolella
33512:                maata solmitun avioliiton pätevyydestä.
33513:                   Liitteet II!, siv. 14. - Ks. Avioliittolainsäädäntö.
33514:           22, K ä v y n y. m.:       Ehdotus laiksi erinäisten Oikeudenkäyruis-
33515:                kaaren lainkohtain kumoamisesta ja muuttamisesta toisin kuu-
33516:                luviksi.
33517:                   I,iitteet !II, siv. 67. - Ks. Oikeudenkäymiskaari.
33518:            23, Y. K. Yrjö-Koskisen y. m.: Ehdotus oppivelvollisuus-
33519:                laiksi.
33520:                   I,iitteet VI, siv. 67. - Ks. Oppivelvollisuus.
33521:            24, P o h j a n p a 1 o n: Ehdotus muutokseksi kaupunkien kunnal-
33522:                lishallituksesta 8 p:nä jouluk. 1873 annetun asetuksen 55 §:ään.
33523:                   Liitteet VII, siv. 195. - Ks. Kunnallislainsäädäntö.
33524:            25, Leppä se u ja Ahmavaara n: Ehdotus asetukseksi,
33525:                jonka kautta 23 § lokakuun 20 p:nä 1898 metsästyksestä anne-
33526:                 tussa arm. asetuksessa muutetaan.
33527:                   Liitteet V, siv. 14. - Ks. Metsästysasetus.
33528:            26, K a 11 i o korven y. m.: Ehdotus laiksi metsien suojelemi-
33529:                sesta ryöstökäytöltä.
33530:                   Liitteet IV, siv. 67. - Ks. Metsälaki.
33531:            27, He d v. G e b h a r d i n y. m.: Ehdotus Rikoslain 43 lukuun
33532:                tehtävästä lisäyksestä, joka koskee naisen katurauhan turvaa-
33533:                 mista.
33534:                   I,iitteet III, siv. 42. -- Ks. Katurauha.
33535:            28, E r k on y. m.: Ehdotus laiksi margariinin ja margariinijuus-
33536:                 ton valmistuksen ja kaupan ehdoista.
33537:                   Liitteet IV, siv. ror. - Ks. Margariini.
33538:            29, R i i he 1 ä n y. m.: Ehdotus laiksi Viipurin läänin lahjoitus-
33539:                 maiden vuokraoikeuksien siirroista ja perintökirjojen antami-
33540:                 sesta.
33541:                   Liitteet II!, siv. 97. - Ks. Lahjoitusmaat.
33542:            30, B randerin y. m.: Ehdotus laiksi, joka eräissä tapauksissa
33543:                 rajoittaa yhtiöiden ja yksityisten oikeutta hankkia itselleen
33544:                 kiinteätä maa-omaisuutta.
33545:                    Liitteet IV, siv. 45· - Ks. Pnutavaraliikkeet.
33546:                                Asialuettelo.
33547: 
33548: 
33549: Eduskuntatalovaltuuskunta:     uuden jäsenen valitseminen siihen, 51, 6o.
33550:   -   sen kertomus; Pp. 6o3; L. Vv:aan 606.
33551: 
33552: Ehdollinen rankaisutuomio, sen mahdollisimman laajalti käytäntöön otta-
33553:          misesta, S. Wuolijoen Ae N:o 15; I.,. Lv:aan 184; K. vk:ssa. Liit-
33554:          teet III, siv. 50.
33555:       sen soveltuvaisuudesta Suomessa käytäntöön otettavaksi, Luoman Ae
33556:          N:o 136; L. Lv:aan 184; K. vk:ssa. Liitteet III, s. 5 I.
33557: 
33558: Ekerö, ks. Postitilat.
33559: Elinkeinolaki: Arm. esit. N:o 6. Annetaan Eduskunnalle 19; Pp. 25; L. Työv:-
33560:           aan 40-43. -       A. I.
33561: 
33562: Eläinrääk:kägs, ks.      Eläinsuojelus, Vivisektsiooni.
33563: 
33564: Eläinsuojelus, Rikoslain 43 luvun 5 §:n muuttamisesta, Ahlroosin ja Hed-
33565:          bergin Ae N:o 68; L. I,v:aan 183. Litteet III, s. 48.
33566:   -   sam., Hagmanin y. m. Ee N:o 9; L. Lv:aan 183. Liitteet !II, s. 46.
33567:          Ks. myös Vivisektsiooni.
33568: 
33569: Eläkkeet, ks. Virkamiesolot.
33570: Ensimäisen luokan matkustajavaunut, ks. Rautatiet.
33571: Esikaupungit, niissä vallitsevien epäkohtien poistamisesta, af Ursinin y. m.
33572:           Ae N:o 147; L. Työv:aan 222; K. vk:ssa.         Liitteet IX, s. 43·
33573: 
33574: 
33575:                                         f.
33576: Finlands Svenska Ngkterhetsförbund, ks. Raittiuden Ystävät.
33577: 
33578: 
33579:                                         H.
33580: Hakukelpoisuus virkoihin, ks. Nainen, Realilyseo.
33581: Hallinta-oikeus, sellaisiin tiloihin, jotka valtion toimenpiteestä muodostetaan
33582:           tilattomille luovutettaviksi, Kairamon y. m. Ae N:o wg; I.,. Mv:aan
33583:           218. Liitteet VIII, s. 7-
33584:           Ks. myös Maanhankinta.
33585: 
33586: Hallinto-oikeudellinen tuomioistuin, sen perustamisesta, Setälän y. m.
33587:           Ae N:o 133; L. Prv:aan 226.        Liitteet I, s. 16.
33588: 
33589: Hamina ja Haapasaari, ks. Luotsit.
33590: Hirvi: Arm. esit. N:o 8, koskeva muutettuja määräyksiä hirven metsästämi-
33591:           sestä. Annetaan Eduskunnalle 19; Pp. 25; I,. Ltv:aan 50-51;
33592:           Ltvm. N:o 3· Pp. 596; 1 K. 598. - A. I.
33593: 
33594: Hourunhoitolaitokset: sellaisen perustamisesta Vaasan läänin keskitienoille,
33595:         · Alkion y. m. Ae N:o 78; L. Sv:aan 222--223. Siirretty Tv:aan 239;
33596:           Liitteet IV, s. 143.
33597: 708                                     Asialuettelo.
33598: 
33599: 
33600:       hengellisen hoidon järjestämisestä niihin, Sipilän y m. Ae N:o Sg; 1,.
33601:          Sv:aan 224; K. vk:ssa. Liitteet VI, s. I 22.
33602:          Ks. myös Kasvatuslaitok~et.
33603: 
33604: Huoneen vuokra, ks. Vuokra.
33605: 
33606: 
33607:                                          1.
33608: Iisalmen yhteiskoulu, ks. Yhteiskoulut.
33609: Ikäpuhemies, johtaa puhetta ensimäisessä täysi-istunnossa, 7·
33610: Ikäraja, ks. Aänioikeus.
33611: Iltamat, ks. Maksut.
33612: Invaliditeettivakuutus, ks. Työkyvyttömyysvakuutus.
33613: 
33614: 
33615:                                          J.
33616: Jakolaki, Ann. esit. =":o   r annetaan Hduskunnalle           1 9;   Pp. 24; L. I,tv:aan
33617:          39·- A. I.
33618: 
33619: Joenperkauks.et, ks. Kemijoki, Kymijoki, Lapuanjoki.
33620: Julkiset viranomaiset, Eduskunnan oikeus määrätä niiden käyttämisestä
33621:          menevät maksut, Höijerin y. m. Ae N:o 24; I,. Prv:aan 214.                Liit-
33622:          teet I, s. 24. Ks. myös Maksut.
33623: 
33624: Juutalaiset, täysien kansalaisoikeuksien myöntämisestä heille, Nuortevan Ae
33625:          N:o 132; L. Prv:aan 228--232.            Liitteet I, s. 43·
33626: 
33627: Järjestysrangaistukset, niidm poistamisesta vankiloista, M. !,aineen y. m.
33628:           Ae N:o 193; I,. Lv:aan 226.          Ijitteet III, s. 54·
33629: 
33630: 
33631:                                           K.
33632: Kahdeksantuntinen työpäivä, sen käytäntöön ottamisesta valtion töissä,
33633:          Siveniuksen y. m. Ae N:o 123; L. Työv:aan 221; K. vk:ssa. Liitteet
33634:          IX, s. 27.
33635:       sen käytäntöön ottamisesta kuntien töissä, Paasivuoren y. m. Ae N:o
33636:          142; L. Työv:aan nr; K. vk:ssa. I,iitteet IX, s. 29.
33637: 
33638: Kalastuspaikat, ks. Hamina ja Haapasaari.
33639: Kalevala, valtioapua sen kuvittamiseksi, Setälän y. m. Ae N:o r8g; I,. Sv:aan
33640:           r87.   Uitteet VI, s.   10.
33641: 
33642: 
33643: Kansakoululaitos: Arm. esit. N:o rz varojen osoittamisesta kansakoululai-
33644:           tosta ynnä erinäisiä sivistystarkoituksia varten vuodeksi Igog.
33645:           Annetaan Eduskunnalle soz; L. Vv:aan 546. - A. I.
33646:                                   Asialuettelo.
33647: 
33648: 
33649: Kansankirjastot, määrärahan myöntämisestä niille y. m., Soinisen y. m.
33650:          _'\e N:o n4; L. Sv:aan r86. Liitteet VI, s. 28.- Sam.,Vikmanin y. m.
33651:          Ae N:o 184; L Sv:aan r86. Liitteet VI, s. 34. -- Svm. N:o 2 Pp.
33652:          603. K. 627. A. III, anom. miet. N:o 3·
33653: 
33654: Kansanopistot, apurahan myöntämisestä niiden varattomille oppilaille, Ka-
33655:          reksen ja Hakulisen Ae N:o 176; I,. Sv:aan r85; K. vk:ssa.
33656:          Liitteet II, s. 36.                                     ·
33657:      sam., sam., Ae N:o rgr, enennetystä valtioavusta k:opistoille, L. Sv:aan
33658:          r8 5; K. vk:ssa. Liitteet II, s. .32.
33659: 
33660: Kansanvalistus, määrärahasta siihen kuuluviin tarkoituksiin, Aallon y. m.
33661:        Ae N:o z; L. Sv:aan r86; K. vk:ssa. lAitteet VI, s. 17.
33662: 
33663: Kanslia, ks. Ruotsalainen kansliaosasto.
33664: Kansliatoimikunta: sen asettaminen ja jäsenet r r.
33665:       K:toimikunnan ehdotus pikakirjoituskanslian järjestämisestä, 35, 30.
33666:       K:n ehdotus ruotsalaisen kansliaosaston asettamise~ta, 6o.
33667:       K:n ehdotus painatustöiden valvojan asettamisesta 62, 63.
33668: 
33669: Kanslisti, kansliatoimikunnan ehdotus, r6.
33670:       otetaan, 25.
33671: 
33672: Kantakirjastot, ks. Kansankirjastot.
33673: Karjalan kannas, toimenpiteistä sivistysolojen kohottamiseksi siellä, Kivilin-
33674:           nan y. m. Ae N:o 148; I,. Sv:aan 233· Liitteet VI, s. r26.
33675: 
33676: Kasvatuslaitokset, niiden perustamisesta tylsämielisiä lapsia varten, Räsä-
33677:           s"'n y. m. Ae N:o 47; I,. Sv:aan 224.       J,iitteet VI, s. 1 r 5·
33678:           Ks. myös Houruinhoitolaitokset.
33679: 
33680: Katurauha, ehd. laiksi sen turvaamisesta, Hedvig Gebhardin y. m. Ee N:o
33681:           27; 1 .. I,v:aan 183.    Liitteet III, s. 42.
33682: 
33683: Kaupungit, niiden järjestelyä, rakentamista y. m. koskevan ajanmukaisen
33684:           lainsäädiinnön aikaansaamisesta, Mikkolan y. m. Ae N:o 162; L.
33685:           I,v:aan 235· Liitteet !II, s. ro2.
33686: 
33687: Kaupunkikiinteistöt, ks. Vuokra.
33688: Kehoitustoiminta, ks. 1\faanviljelysopastajat.
33689: Keisarinpitäjät, hallituksen nimitysoikeudenlakkauttamisesta niissä. Koske-
33690:           liuin y. m. Ae N:o 175; I,. I,tv:aan 2,)2; K. vk:ssa.        Liitteet V, s. 56.
33691: 
33692: Kemijoki, sen koskien perkaamisesta, I. Hoikan Ae N:o 62; L. Tv:aan 227.
33693:           I,iitteet IV, s. 8 r.
33694: 
33695: Kertomus, valtiovarain tilasta, I,. Vv:aan JI; K. vk:ssa. --- A. II.
33696:       prokuraattorin. lainkäytöstä ja lakien voimassa pitämisestä maassa, L.
33697:          I,v:aan 31. K. vk:ssa. - A. II.
33698:       pankkivaltuusmiesten, Pp. 398; L. Pv:aan 544· --- A II.
33699:       postisäästöpankin tilasta ja hoidosta, I,. Vv:aan 63; Vvm. N:o    Pp.
33700:          5q6; K. 6or. -- A. II.
33701: jiO                                      Asialuettelo.
33702: 
33703: 
33704:       eduskuntatalovaltuuskunnan toiminnasta, Pp. 6o3; L. Vv:aan 6o6.
33705:          - A. II.
33706: 
33707: Kielilainsäädäntö, suomen- ja ruotsinkielen asemasta tuomioistuimissa ja
33708:          muissa virastoissa, Setälän y. m. Ae N:o r2r; I,. Prv:aan 2r6; K.
33709:          vk:ssa. Liitteet I, siv. 37·
33710:       uuden kielilain aikaansaamisesta, I.iston y. m. Ae N:o I 52; I,. Prv:aan
33711:          2!6; K. vk:ssa. Liitteet I, siv. 39.
33712:          Ks. myös Snomenkieli.
33713: 
33714: Kieliolot, ks. Snomenkieli, Kielilainsäädäntö.
33715: Kiinteä omaisuus, rajoitukset yhtiöitten y. m. oikeuteen hankkia kiinteätä
33716:          omaisuutta,      ks.     Puutavaraliikkeet, Maa-ala-vero, Maanhankinta,
33717:          Rappeus.
33718: 
33719: Kirjallinen omistusoikeus,~ sitä koskevan asetuksen            rS §:n muuttami-
33720:          sesta, Palmenin Ee N:o 19; L. Lv:aan 127.          Liitteet !II, s. 117.
33721: 
33722: Kirkkolaki: Arm. esit. N:o 2, jouluk. 6 p:nä r869 annetun kirkkolain uuden
33723:         suomenkielisen tekstin hyväksymisestä. Annetaan Eduskunnalle
33724:          rg; Pp. 24; L. Lv:aan 26-27; Lvm. N:o 2 Pp. 398; r K. 40r; 2 K
33725:          532--533; 3 K. 547· - A. I.
33726:       Arm. esit. N:o 3, erityisistä muutoksista ja lisäyksistä Suomen evank.-
33727:         luterilaiselle kirkolle 6 p:nä jouluk. r869 annettuun kirkkolakiin.
33728:          Annetaan Eduskunnalle rg; Pp. 25; L. Lv:aan 27-31; Lvm. N:o
33729:          3 Pp. 398; r K. 401--409; jtk. 503---532; 2 K. 547-557; 3 K. 6og.
33730:         - A. I. - Ks. myös Aloteoikeus.
33731: 
33732: Kirkkolakikgsymgkset, ks. Aloteoikcus.
33733: Kolari, K:n kappelin verotusoloista, Ahmavaaran y. m. Ae N:o 43; J,. Tv:aan
33734:          235; K. vk:ssa. Vitteet II, s. 11.
33735:          Ks. myös Verotuslaitos.
33736: 
33737: Korkeakoulut, ks. Suomenkieli.
33738: KoulukeiUoghdistgs,      määrärahoista kansakouluoppilaille järjestettäviä
33739:          koulukeittoja varten, Käkikosken y. m. Ae N:o 173; T,. Sv:aan 228.
33740:          - Vitteet VI, siv. 37·
33741: 
33742: Koulupakko, ks. Oppivelvollisuus.
33743: Kruunun metsämaat, niiden asuttamisesta, Ahmavaaran y. m. Ae N:o 79;
33744:           L. Mv:aan 218. I,iitteet VIII, s. 15.
33745:       niiden uudisasutuksen järjestämisestä, Kairamon y. m. Ae N:o ro8;
33746:           L. Mv:aan 218. Liitteet VIII, s. 13.
33747:       puutarpeiden myöntämisestä kruunun metsistä paikkakunnan väestölle,
33748:           Heinisen y. m. Ae N:o 93; L. Mv:aan 220. Liitteet VIII, s. 21.
33749:       laidunmaksun poistamisesta niillä käyviltä hevosilta ja nautakarjalta,
33750:           Havt>rin y. m. Ae N:o 129; J.,. Tv:aan 227. Liitteet IV, s. 24.
33751: 
33752: Kruununtilat, ks. Torpanalueet.
33753: Kruununvoudinvirat, niiden lakkauttamisesta, Ripatin y. m. Ae N:o 4.2; I"
33754:           Prv:aan :n S·         Liitteet I, s. 34·
33755:                                 Asialuettelo.
33756: 
33757: 
33758: Kunuallislamsäädäntö, ehdotukset uudeksi kunnallislaiksi ja kunnalliseksi
33759:         vaalilaiksi, Wiljomaan y. m. Ee N:o 15, J<. Kunnv:aan 124. Liitteet
33760:         VII, s. 97. - Erkon ja Ahmavaaran Ee N:o 17, L. Kunnv:aan 125.
33761:         Liitteet VII, s. 3· - Kunnvm. N:o 1 Pp. 6o6, 1 K. 623. -- A. III,
33762:          edusk. esit. miet. N:o 6.
33763:       Pohjanpalon Ee N:o 24 muutoksesta kaupunkien kunnallisasetuksen
33764:          55 §:ään, L. Kunnv:aan 125. J,iitteet VII, s. 195. - Kunnvm.
33765:          N:o 1 Pp. 6o6, r K. 623. - A. III, edusk. esit. miet. N:o 6.
33766: 
33767: Kunnallisvaliokunta: päätös sen asettamisesta ja jäsenten luku, 124.
33768:       jäsenet ja varajäsenet, 142-143.
33769:       puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, 189.
33770:       Mietintö:
33771:       N:o 1, kunnallisen lainsäädännön uudistamista koskevain esitvsehdo-
33772:               tusten johdosta; Pp. fio6; 1 K. 623. -- A. JII, edusk. esit. miet.
33773:               N:o 6.
33774: 
33775: Kuntien tgöt, ks. Kahdeksantuntinen työpäivä.
33776:                                                 1
33777: Kymijoki, sen perkaamisesta valtion kustannuksella, Arajiirven y. m. Ae N:o
33778:           94; I,. Tv:aan 227.     Liitteet IV, s. 86.
33779: 
33780: Kgytilaki: Arm. esit. N:o 5· Annetaan Eduskunnalle 19; Pp. 25; J<. IAv:aan
33781:           39-40; Ltvm. N:o 1. Pp. 596; r K. 597-598; jtk. 60<}--622. -     A. I
33782: 
33783: 
33784:                                          L.
33785: Lahjoitusmaat, Viipurin läänin lahjoitusmaiden vuokraoikeuksien siirroista
33786:          ja perintökirjojen antamisesta, Riihelän y. m. F.t> N:o 29, L. I,v:aan
33787:           2,~7·   I,iitteet UI, s. 97·
33788: 
33789: Laidunmaksu, ks. Kruunun metsämaat, I<aidunvero.
33790: Laidunvero, sen lakkauttamisesta kruunun metsämailla···oulun läänissä, I.
33791:          Hoikan y. m. Ae N:o 8; I,. Tv:aan 227. I,iitteet IV, s. 22.
33792:       sen poistamisesta kruunun metsämailla, Haverin Ae N:o r 29; J<. Tv:aau
33793:          227. T<iitteet IV, s. 24.
33794: 
33795: Lainausllike, sen järjestämisestä valtion maanviljeylstarkoituksiin, Pulllsen
33796:         y. m. Ae N:o sr; I,. Tv:aan 219-220. I.iitteet IV, s. 17.
33797: 
33798: Laki- ja talousvaliokunta: päätös sen asettamisesta, 39.
33799:       jäsenet ja varajäsenet, 6o.
33800:       puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, 6r.
33801:       Mietinnöt:
33802:      N:o I, Keis. Majesteetin kyytitoimesta antaman arm. esit. N:o 5 joh-
33803:               dosta; Pp. 596; r K. 597, jatk. 1 K. 609-622. --- A. I.
33804:           3, arm. esit. N:o 8 johdosta, joka koskee muutettuja määräyksiä
33805:               hirven metsästämisestä; Pp. 596; r K. 598. - A. I.
33806:           4, metsästysasetuksen muuttamista koskevien erinäisten edus-
33807:               kuntaesitysten johdosta; Pp. 596; r K. 598, jatk. 1 K. 622.
33808:               A. III, edusk. esit. miet. N:o 5·
33809: 
33810: Lakivaliokunta: päätös sen asettamisesta, 24.
33811:        jäsenet ja varajäsenet, 37·
33812: 712                                  Asialuettelo
33813: 
33814: 
33815:        puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, 38.
33816:        Mietinnöt:
33817:       N:o r, edusk. esit. ja anom. ehd. johdosta, jotka koskevat naisen naima-
33818:               ijän korottamista; Pp. 385; r K. 391; 2 K. 533; 3 K. 547· - A.
33819:               III, edusk. esit. miet. N:o 3·
33820:            2, Arm. esit. N:o 2 johdosta, joka koskee joulukuun 6 p:nä r86g
33821:               annetun kirkkolain uuden suomenkielisen tekstin hyväksymistä;
33822:               Pp. 398; I K. 401; 2 K. 532; 3 K. 547· - A. I.
33823:            ~· Arm. esit. N:o 3 johdosta, joka koskee erityisiä muutoksia ja
33824:               lisäyksiä Snomen evankelis-luterilaiselle kirkolle joulukuun
33825:               r) p:nä r86g annettuun kirkkolakiin; Pp. 398; r K. 401, jtk.
33826:               502; 2 K. 547; 3 K. 6og. - A. I.
33827:            4, edusk. esit. ja anom. ehd. johdosta, jotka koskevat Suomenmaan
33828:               ulkopuolella solmittujen avioliittojen pätevyyttä; Pp. 546; r K.
33829:               576. - A. III, edusk. esit. miet. N:o 2.
33830: 
33831: Langettavatauti, sitä sairastavien hoidon parantamisesta, Pesosen y. m. Ae
33832:           N:o r; L. Tv:aan 223; Tvm. N:o 5, Pp. 344, 6o6. Liitteet IV s. 146.
33833:           A. III, anom. miet. N:<.'> 8.
33834: 
33835: Lannoitusaineet, niiden ynnä siementen ja rehuvarain keinotekoisesta val-
33836:           mistamisesta, Karhin y. m. Ae N:o 49; L. Tv:aan 220.         Liitteet IV,
33837:           s. !2.
33838: 
33839: Lapuanjoki, sen vedenkorkeuden säännöittämisestä, Malmivaaran y. m. Ae
33840:           N:o 63; L. Tv:aan 227.    I,iitteet IV, s. 83.
33841: 
33842: Leimasuostunta: Arm. esit. N:o r r. Annetaan Eduskunnalle soz; L. Vv:aan
33843:           546; Vvm. N:o 4 Pp. 6o3; r K. 6o4; 2 K. 6os. -       A. I.
33844: 
33845: Luentotominta, ks. Nuorisoseurat.
33846: Luotsit, Haminan ja Haapasaaren luotsien kalastuspaikoista, Arajärven y. m.
33847:           Ae N:o )6; L. Vv:aan 234; K. vk:ssa.      Liitteet II, s. ng.
33848: 
33849: 
33850:                                       M.
33851: M.aa•ala-vero, sen aikaansaamisesta suurtilojen viljelyskelpoiselle ja metsä-
33852:           maalle, Hannes Gebhardin y. m. Ae N:o 38; L. Tv:aan 235.         Liitteet
33853:           IV, s. 35·
33854:           Ks. myös Maanhankinta, Puutavaraliikkeet, Rappeus .
33855: 
33856: .llllaakaari, 16: 15, ks. Vuokra.
33857: Maalaiskunta, ks. Kunnallislainsäädäntö.
33858: M.aanhankinta, tilattomalle väestölle, Heinisen Ae N:o IIS; I,. Tv:aan 237.
33859:          I,iitteet IV, s. zg.
33860:       sam., Hannes Gebhardin Ee N:o 7; L. Tv:aan 127. I<iitteet IV, s. 59·
33861:          Ks. myös Maa-alavero, Puutavaraliikkeet, Rappeus.
33862: 
33863: M.aanostot, ks. Puutavaraliikkeet.
33864: M.aanvUjelusharrastukset, määrärahoista niiden elvyttämiseksi, Alkion y.
33865:           m. Ae N:o 87; I,. Mv:aan r86; Siirretty Tv:aan 317. Liitteet IV, s. 7·
33866:                               Asialuettelo.
33867: 
33868: 
33869:        määrärahojen myöntämisestä pienviljelijäin matkarahoiksi, Slätisen
33870:          y. m. Ae N:o 156; L. Tv:aan 228. Liitteet IV, s. q_
33871: 
33872: .Maanviljelyskoneet, ks. Tullimaksut .
33873: .Maanviljelysopastajat, niiden toiminnan järjestämisestä pienviljelijöitä var-
33874:           ten, Pullisen y. m. Ae N:o 52; L. Tv:aan 220.           Liitteet IV, s. 5·
33875: 
33876: .Maanvuokra: Arm. esit. N:o 7 maanvuokrasta maalla. Annetaan Eduskun-
33877:           nalle 19; Pp. 25; L. Mv:aan 43-50; Mvm. N:o r, Pp. 501; r K.
33878:           535-513; jtk. 557-:)73· ~·· A. I.
33879: 
33880: M.aarekisteri, yhtenäi~en maarekisterijärjestelmän aikaansaamisesta, Wuori-
33881:           maan y. m. Ae N:o 40; L. Lv:aan ja Ltv:aan 234. Liitteet UI, s. 1 r r .
33882: 
33883: .Maarianhamina, ks. Realilyseo.
33884: M.aatalousvaliokunta: päätös sen asettamisesta, 39.
33885:       jäsenet ja varajäsenet, 6o.
33886:       puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, 62.
33887:       Mietinnöt:
33888:       N:o r, arm. esit. N:o 7 johdosta, joka koskee lakia maanvuokrasta
33889:               maalla; Pp. 5or; 1 K. 534, jtk. 557· - A. I.
33890:       Kirjelmä r6 p:ltä maaliskuuta 1908 sisältävä ehdotuksen Ae N:o 87,
33891:          joka koskee vuotuisen määrärahan myönt. maanvilj. harrastusten
33892:          elvyttämiseksi, siirtämistä Talousvaliokuntaan, 317.
33893: 
33894: Maksut, iltamien toimeenpanemisesta, Huoposen y. m. Ae N:o 57; L. Vv:aan
33895:           227. Liitteet II, s. 27.
33896:           Ks. myös Julkiset viranomaiset .
33897: 
33898: .M.allasjuomasuostunta, Arm. esitys N:o ro suostuntaverosta mallasjuomain
33899:           valmistamisesta. Annetaan Eduskunnalle 238; Pp. 27fi; I,. Vv:aan
33900:           277; Vvm. ~:o 2 Pp. 333; 1 K. 335; 2 K. 391. - A. I.
33901: 
33902: .M.anttaali, manttaaliin pannun maan vapauttamisesta vankeinkuljetusrasituk-
33903:           sesta, Huoposen y. m. Ae N:o 58; I,. J,tv:aan 234.          I.,iitteet V, s. 35·
33904: 
33905: Margariini, Erkon y. m. Ee N:o 2S margar. valmistuksen ja kaupan ehdoista,
33906:           I,. Tv:aan 177-178. Tvm. N:o 2 Pp. 398 ja 544; r K. 573-576.-
33907:           I,iitteet IV, s. ror. -- A. III, edusk. esit. miet. N:o 4·
33908:        v. Alfthanin y. m. Ae N:o 124 margar.-kysymyksen ratkaisemisesta,
33909:           J,. Tv:aan 178; Tvm. N:o 3 Pp. 398 ja 544; 1 K. 577--578. Liitteet
33910:           IV, s. 11 r. - A. III, anom. miet N:o. 2 .
33911: 
33912: .Matkarahat, ks. l\'Iaanviljelysharrastukset .
33913: .Matkustajavaunut, ks. Rautatiet .
33914: .llatkustussä.äntö, sen kumoamise~ta, Alkion v. m. Ae N:o I 3 r; I,. Vv:aan
33915:           233.   I,iitteet II, s. 121.
33916: 
33917: .lleijerikoneet, ks. Tullimaksnt .
33918: .1\eijerilainat, niiden maksuajan pidentämisestä, Ripatin y. m. Ae N:o 41; I,.
33919:           Vv:aan 235; K. vk:ssa.         I,iitteet II, s. r ~o.
33920:                                       Asialuettelo .
33921: 
33922: 
33923: .ll.etsälaki, ehdotus sen erinäisten §:ien muuttamisesta, Heinisen F.e N:o r z;
33924:          L. Tv:aan 143. Liitteet IV, s. 73·
33925:       ehdotus laiksi metsien suojelemisesta ryöstökäytöltä, Kalliokorven y. m.
33926:          Ee N:o z6; I,. Tv:aan 144. Liitteet IV, s. 67 .
33927: 
33928: .M.etsästusasetus, sen 23 §:n osittaisesta muuttamisesta, I. Hoikan y. m. Ee
33929:          N:o 4, L. Ltv:aan 143. Liitteet V, s. 5· -- Tervaniemen Ee N:o r6
33930:           metsästysasetuksen eräiden §:ien muuttamisesta, L. I,tv:aan 143.
33931:          I,iitteet V, s. ro.- Leppäsen ja Ahmavaaran Ee N:o 25, I,. Ltv:aan
33932:           143· I,iitteet V, s. 14· - I,tvm. N:o 4 Pp. 506, 1 K. 598, jtk. 622.
33933:          - A. III, edusk. esit. miet. N:o 5.
33934:        metsästyksen saattamisesta maanomistuksesta riippumattomaksi, Hei-
33935:          nisen Ae N:o 45, L. I,tv:aan 234, I.iitteet V, s. r6. -    Häkkisen
33936:           Ae N:o 161, L. Ltv:aan 234. I,iitteet V, s. rg .
33937: 
33938: .M.etsästusoikeus, ks. Metsästysa~etus .
33939: .IUelisairaat, ks. Houru.inhoitolaitokset .
33940: .M.inisterihallitus, Senaatin muodostamisesta sellaiseksi, E. Aromaan y. m. Ae
33941:           N:o 70; L. Prv:aan 228.     I,iitteet I, s. r 5·
33942: 
33943: .Baistopatsas, J. V. Snellmanille, Oskari I,aineen Ae N:o 48; L. Sv:aan 236.
33944:           I,iitteet VI, s.   I 1 r.
33945: 
33946: 
33947: .Buseo, ks. Antellin kokoelmat .
33948: .ll.äärärahat, ks.    Kansankirjastot, Kansanopistot, Kansanvalistus, Maaa-
33949:           viljelysharrastukset, Nuorisoseurat.
33950: 
33951: 
33952: 
33953: 
33954:                                        N.
33955: Nalmaikä, naisen naimaiän korottamisesta, Ala-Kuljun Ee N:o 14, I,. I,v:aau.
33956:           129. - · Hagmanin Ae N:o 20, I •. I,v:aan r8r. -- I,vm. N:o r Pp.
33957:           385; 1 K. 391-.397; 2 K. 533-534; 3 K. 547· ·- Liitteet III, s. 1 1 -
33958:           12. - A. III, edusk. miet.. esit. N:o 3·
33959: 
33960: Nainen, hakukelpoisuus valtion virkoihin, Hagmaniny.m. Ae N:o 19; T,. J,v:aaa
33961:           182. Liitteet III, s. 31.
33962:        sam., Käkikosken y. m. Ae N:o 96; I,. Lv:aan 182. I.iitteet III, s. 33·
33963:           Ks. myös Avioliittolainsäädäntö, Katurauha, Naimaikä.
33964: 
33965: Notari, kansliatoimikunnan ehdotus, r6.
33966:        otetaan, 25.
33967: 
33968: Nuorisoseurat, määrärahoja niille, Oljemarkin ja Snndblomin Ae N:o 82. r,.
33969:            Vv:aan 185; K. vk:ssa. Liitteet II, s. JI.
33970:        valtioapua niille, Kallion y. m. Ae N:o 178; L. Sv:aan 228; K. vk:ssa.
33971:            I.iitteet VI, s. 40.
33972:        valtiolainoja niille, Nixin y. m. Ae N:o rzo; L. Sv:aan :n8; K. vk:ssa.
33973:            I,iitteet VI, s. .p.
33974:                              Asialuettelo.
33975: 
33976: 
33977: 
33978:                                      o.
33979: Ohjesääntö, Suomen Pankin, ks. Pankkivalioknnta.
33980: Oikeudenkäymiskaari, sen 15 luvun 2 §:n muuttamisesta, Gripenbergin y. m.
33981:           Ae N:o r68; L. Lv:aan 226. I,iitteet III, s. 83.
33982:       erinäisten 0. K:n lainkohtain kumoamisesta ja muuttamisesta toisin
33983:           kuuluviksi, Kävyn y. m. Ee N:o 22, L Lv:aan 179. Liitteet JII, s. 67.
33984:           Ks. myös Tuomioistuinlaitos.
33985: 
33986: Oikeudenkäynti, ks. Tuomioistuinlaitos.
33987: Oikeudenkäyntiavustus, törkeästä rikoksesta vangituilll' henkilöille, I,uo
33988:          man Ae N:o 135; r•. Lv:aan 226.      Uitteet III, s. 86.
33989: 
33990: Omaisuus- ja velkasuhteet, aviopuolisoiden, ks. Avioliittolainsäädäntö.
33991: Opastustoiminta, ks. Maanviljelysopastajat.
33992: Oppipakko, ks. Oppivelvollisuus.
33993: Oppivelvollisuus, ehdotus oppivelvollisuuslaiksi, Nuortevan Ee N:o z, L.
33994:          Sv:aan 129; K. vk:ssa. I.iitteet VI, s. 59·
33995:       sam., Yrjö-Koskisen, Y. K. y. m. Ee N:o 23, I,. Sv:aan 129; K. vk:ssa.
33996:          Liitteet VI, s. 67.
33997: 
33998: Orpo, ks. Turvakodit.
33999: Osuuskunnat, niiden oikeus hankkia kiint. omaisuutta, ks. Puutavaraliikkeet.
34000: Osuusmeijerit, ks. Meijerilainat.
34001: Oulun yhteiskoulu, ks. Yhteiskoulnt.
34002: 
34003: 
34004: 
34005:                                      P.
34006: Painatustöiden valvoja, päätetään asettaa, 62-63.
34007: Pakkolunastus, ks. Maanhankinta.
34008: Palkkaussääntö, Sillanpään y. m. Ee N:o 8 palkkaussäännön kumoamisesta,
34009:          J,. Työv:aan 180. Liitteet IX, s. 5·
34010:       Ae:t palkkaussäännön uusimisesta, Alkion y. m. N:o 29; I,. Työv:aa11
34011:          221.  Liitteet IX, s. 7· -· Torpan y. m. N:o 99; I,. Työv:aan 221.
34012:          Uitteet IX, s. 8.
34013: 
34014: Paloviinavero: Arm. esit. N:o 9 siitä verosta, joka paloviinan valmistamisesta
34015:           on suoritettava sekä sanotun veron käyttämisestä. Annetaan Edus-
34016:           kunnalle 23"1; Pp. 27o; L. Vv:aan 277. Vvm. N:o r Pp. 332; I K.
34017:           335; 2 K. 389-39!. - A. T.
34018: 
34019: Palstatilat, ks. Torpanalueet.
34020:                                      Asialuettelo.
34021: 
34022: 
34023: Pankkivaliokunta: päätös sen asettamisesta, 24.
34024:       jäsenet ja varajäsenet, 38.
34025:       puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, 38.
34026:       Mietintö:
34027:      N:o r, Suomen Pankin ohjesäännön 18 ja 19 §:n muuttamisesta toisin
34028:               kuuluviksi, Pp. 603; r K. 6o4; 2 K. 6cJ6. - A. II.
34029: 
34030: Pankkivaltuusmiehet: kirjelmä eroaruisvuorossa olevista pankkivaltunsmie-
34031:          histä ja niiden varamiehistä, 399.
34032:       kertomus vuodelta 1907, ks. Kertomn~.
34033: 
34034: Papinotto~oikeus,     sen poistamisesta, l\fikkolan y. m. Ae N:o 1B6; r,. Prv:aan
34035:           232.   Liitteet I, s. 45·
34036: 
34037: Parola, ks. Sotilaskyyditys.
34038: Pelikortit: Arm. esit. N:o 14, koskeva suostuntaveroa pelikorteista. Annetaan
34039:           Eduskunnalle soz; L. Vv:aan 546; Vvm. N:o 5 Pp. 6o3; r K. 6o4;
34040:           2 K. 6o;. -· A. I.
34041: 
34042: 
34043: Perimysmaa, sen erikoisluonteen lakkauttamisesta, Nykäsen y. m. Ae N:o
34044:        64; L. I,v:aan 234. lAitteet UI, s. 95·
34045: 
34046: Perintötorpat, ks. Torpanalueet.
34047: Perustuslakikgsymgkset, ks. Aloteoikeus.
34048: Perustuslakivaliokunta: päätös sen asettamisesta, 24.
34049:       jäsenet ja varajäsenet, 36.
34050:       puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, 38.
34051:       Mietinnöt:
34052:      N:o 1, varamiehen kutsumisesta sairauden takia määräajaksi vapau-
34053:               tuksen saaneen edustajan sijaan, Pp. 237; K. 240. -- A. II.
34054:            z, perustellusta päiväjärjestykseen siirtymisestä erinäisten Suomeri
34055:               oikeuksien turvaamista koskevien välikysymysten johdosta,
34056:               Pp. 398; K. 409-501. -- A. III.
34057: 
34058: Pienlviljelijät, ks. ~Iaanviljelysopåstajat.
34059: Pietarin yhteiskoulu, ks. Yhteiskoulut.
34060: Pikakirjoituskanslia: pikakirj. yhdistysten ehdotukset sen järjestämisestä, 32 ..
34061:        asetetaan, 36.
34062: 
34063: Porot, toimenpiteistä niiden hoidon edistämiseksi, I. Hoikan y. m. Ae N:o 6;
34064:           L. Ltv:aan zzo--zzr; K. vk:ssa.      I,iitteet V, s. 53.
34065: 
34066: Porvoon yhteiskoulu, ks. Yhteiskoulut.
34067: Postitilat, niiden vapauttamisesta postinkuljetusvelvollisuudesta Eckerön
34068:           kunnassa, Karlssonin ja Sundblomin Ae N:o 141; I.,. Vv:aan 2.35;
34069:           K. vk:ssa. Litteet II, s. 16.
34070: 
34071: Prostitutsioni, sen uhrien auttamisesta ja tukemisesta hallituksen toimesta,
34072:           Käkikosken y. m. Ae N:o 169; L. Sv:aan 228.       Liitteet VI, s. 51.
34073:                               .\ sialuettelo.                             7I 7
34074: 
34075: 
34076: Puhemies, vaali, 10.
34077:       ilmoitus vaalista Keisarilie ja Suuriruhtinaalle, q.
34078:       puhe valtiopäivien avajaisissa, 18.
34079:        hänelle tuleva määräraha, 225.
34080: 
34081: Puhemiesneuvosto, Ehdotus työsuuunitelmaksi täysi-istuntoja ja valio-
34082:         kuntia varten, Pp. 546; K. 594-595. - A. II.
34083:       Ehdotus Eduskunnan Työjärjestykseo muuttamiseksi, Pp. 546; K.
34084:          578-594. - A. II.
34085: 
34086: Puutarpeet, ks. Kruunun metsämaat.
34087: Puutavaraliikkeet, ehdotus laiksi yhtiöiden y. m. maanostojen rajoittamiseksi,
34088:         Hannes Gebhardin y. m. Ee N:o 5; L. Tv:aan 126. lAitteet IV, s. 41.
34089:         Sam., Wuorimaan y. m. Ee N:o 10; L. Tv:aan 180. Liitteet IV, s. 37·
34090:         Sam., Branderin y. ln. Ee N:o 30; L. Tv:aan 1 z6. I.iitteet IV, s. 45.
34091:         - Tvm. N:o 1 Pp. 317, 1 K. 318, jtk. 336. -- A. III, edusk. esit.
34092:         miet. N:o I.
34093:       Mantereen y. m. Ae N:o 53 puutavaraliikkeiden maanostojen ehkäise-
34094:         misestä, L. Tv:aan 220. I.iitteet IV, s. 52.
34095:         Ks. myös Maa-ala-vero, Maanhankinta, Rappeus.
34096: 
34097: Päätoimisto, ks. Sosiaalinen päätoimista.
34098: 
34099:                                        R.
34100: Raittiuden Ystävät, valtioapua sille sekä Finlands Svenska Nykterhetsför-
34101:           bund-nimiselle seuralle, Soinisen y. m. Ae N:o 166; L. Sv:aan 187;
34102:           Svm. N:o I Pp. 317; K. 325--332. lAitteet VI, s. 43· - A. III,
34103:           anom. miet. N:o 1.
34104: 
34105: Raittiusliitto, Suomen Opiskelevan Nuorison, apurahoja sille, Kareksen y. m.
34106:           Ae N:o 151; I•. Sv:aan 186; Svm. N:o 1 Pp 3r7; K. 325-332. I,iit-
34107:           teet VI, s. 48. -   A. III, anom. miet. N:o r.
34108: Rankaisusysteemi, ks. Ehdollinen tuomio.
34109: Rappeus, sen ehkäiseminen erinäisillä maatiloilla, Hannes Gebhardin Ee N:o
34110:           6; r•. Tv:aan 127. I,iitteet IV, s. 54·
34111:           Ks. myös Maa-ala-vero, Maanhankinta, Puutavaraliikkeet.
34112: Rautateitten hallinto, sitä koskevan asetuksen muuttamisesta, Aallon y. m.
34113:           Ae N:o ro; L. Lv:aan 226.      Liitteet III, s. 88.
34114: Rautatiet, yleisen liikenteen järjestämisestä käytännöllisemmälle kannalle,
34115:          Wuorimaan y. m. Ae N:o 113; L Vv:aan 236. Liitteet II, s. 41.
34116:       ensi luokan matkustajavaunujen poistamisesta, Sipilän y. m. Ae N:o
34117:          91; L. Vv:aan 236. Liitteet II, s. 44·
34118:       anom. ehdotukset uusien rautateitten rakentamisesta tai avustamisesta,
34119:          linjojen tutkinnsesta määräpaikkojen välillä sekä arm. esitysten
34120:          antamisesta eduskunnalle näistä asioista:
34121:       Joensuu--Savon rata, Hakulisen Ae N:o 177; I,. Vv:aan 188. Liitteet
34122:          II, siv. 8o.
34123:       Jyväskylä-Pieksämäki-Savonlinna, Nykäsen y. m. Ae N:o 104; L.
34124:          Vv:aan 140. Liitteet II, s. 8z.
34125:       Jyväskylä-Pieksämäki-Savonlinna, Arokallion y .. m. Ae N:o 26;
34126:           I•. Vv:aan 136. I,iitteet II, s. 8 I.
34127: 718                                Asialuettelo.
34128: 
34129: 
34130:       Kajaani-Kuusamo, Heikkisen y. n1. Ae N:o 145; I,. Vv:aan 187. Liit-
34131:          teet II, s. 63.
34132:       Kannus-Suolahti, Tokoin ja Ylikorven Ae N:o ro:.:; I.,. Vv:aan 140.
34133:          Liitteet II, s. 76.
34134:       Karjalanranta-Koirinoja-Suojärvi, Arokallion ja Branderin y. m.
34135:          Ae N:o 150; L. Vv:aan I87. Liitteet II, s. 115.
34136:       Koivisto--Perkjärvi-Käkisalmi, Sipposen ja Kivilinnan Ae N:o 137;
34137:          L. Vv:aan 187. I.,iitteet II, s. 106.
34138:       Kokkola-Suolahti, Torpan y. m. Ae N:o 72; L. Vv:aan r 39. Liitteet
34139:          II, s. 77·
34140:       Koljola--Käkisalmi, Kuisman y. m. Ae N:o 44; L. Vv:aan 136. Liitteet
34141:          II, s. II3.
34142:       Kulovesi-Ikaalinen, Paasikiven y. m. Ae N:o w6; L. Vv:aan 140
34143:          Liitteet II, s. 94·
34144:       Kuopio-Iisalmi-Joensuu, Snellmanin Ae N:o 138; L. Vv:aan 187.
34145:          Liitteet II, s. 79·
34146:       Kurikka-Ikaalinen-K lovesi, Rajalan Ae N:o 165; L. Vv:aan 187.
34147:          Liitteet II, s. 92.
34148:       Lahti-Heinola-Jyväskylä, Soiuisen y. m. Ae N:o ws; L. Vv:aan
34149:          140. Liitteet II, s. go.
34150:       Lahti-Jyväskylä, E. S. Yrjö-Koskisen y. m. Ae N:o 83; L. Vv:aan 139.
34151:          Liitteet II, s. 9 r.
34152:       Otava-Leivonmäki-Jyväskylä, Ripatin y. m. Ae N:o 140; L. Vv:aan
34153:          187. Liitteet II, s. 88.
34154:       Oulainen-Iisalmi, Vaheen Ae N:o II9; L. Vv:aan 140. Liitteet II, s. 66.
34155:       Oulu-Kuusamo, Waaralan y. m. Ae N:o 14; L. Vv:aan 135. Liitteet
34156:          II, s. 57·
34157:       Oulu-Vaala, Karhin ja Heikkisen Ae N:o 71; L. Vv:aan 139. Liitteet
34158:           II, s. 6o.
34159:       Perniö-Kemiö, Mikkolan Ae N:o 127: L. Vv:aan 140. Liitteet II, s. IOJ.
34160:       Pori-Kankaanpää, Rapolan y. m. Ae N:o 85; L. Vv:aan r4o. Liitt;et
34161:           II, s. 95·
34162:       Riste-I,oimaa, Wemmelpuun y. m. Ae N:o 55; L. Vv:aan 139. Liitteet
34163:          II, s. 99·
34164:       Rovaniemi-Kemijärvi, I. Hoikan Ae N:o 7; L. Vv:aan 129. Liitteet
34165:          II, s. 49·
34166:       Rovaniemi-Kittilä, Tervaniemen y. m. Ae N:o 103; L. Vv:aan 140.
34167:           Liitteet II, s. 52.
34168:       Sairala-Käkisalmi, Huoposen Ae N:o 130; L. Vv:aau 187. Liitteet
34169:          II, s. 109.
34170:       Savonlinna-Mikkeli-Jyväskylä, Kareksen y. m. Ae N:o 11 ; L. Vv:aan
34171:           187. Liitteet II, s. 87.
34172:       Sievi-Suonenjoki, Myllyiän Ae N:o 190; L. Vv:aan 188. Liitteet II, s.7J.
34173:       Simola-Suomenlahden ranta, Vikmanin ja Riihelän Ae N:o r8z; L.
34174:          Vv:aan 188. Liitteet II, s. 104.
34175:       Sortavala-Suojärvi, Revon y. m. Ae N:o 84; L. Vv:aan r 39. Liitteet
34176:           II, s. 114.
34177:       Suolahti-Pännäinen, Haverin y. m. Ae N:o 8o; L. Vv:aan        9· Liit-
34178:           teet II, s. 78.
34179:       Suonnejoki-Suolahti, Virkkusen y. m. Ae N:o 170; L. Vv:aan 188.
34180:           Liitteet II, s. 85.
34181:       Suonnejoki-Ylivieska, Häkkisen ja Höijerin Ae N:o r6o; L. Vv:aan J 87.
34182:           Liitteet II, s. 71.
34183:       Turku-Riihimäki, Mikkolan Ae N:o 128; L. Vv:aan qo. Liitteet II,
34184:          siv.   IOI.
34185:                             Asialuettelo.
34186: 
34187: 
34188:       Turku-Riihimäki, Paloheimon Ae N:o r67; L. Vv:aan r87. Liitteet
34189:          II, s. roo.
34190:       Turku-Uusikaupunki, Mikkolan Ae N:o 126; L. Vv:aan 140. Liitteet
34191:          II, s. 98.
34192:       Turku-Uusikaupunki, Sipilän y. m. Ae N:o 90; L. Vv:aan qo. Liit-
34193:          teet II, s. 96.
34194:       Vaala-Nurmes, Karhin ja Heikkisen Ae N:o 125; L. Vv:aan 140. Liit-
34195:          teet II, s. 6 r.
34196:       Vaala-Oulu y. m., I,agerlöfin y. m. Ae N:o 14.3; L. Vv:aan 187. Liit-
34197:          teet II, s. 65.
34198:       Viipuri-Koivisto, Pullisen y. m. Ae N:o so; L. Vv:aan 136. Liitteet
34199:          II, s. 105.
34200:       Värtsilä-Hiiskoski, Leppäsen y. m. Ae N:o 158; L. Vv:aan 187. Liit-
34201:          teet II, s. 1 16.
34202:       Ylivieska-Haapajärvi-Iisalmi, Kallion y. m. Ae N:o 77; L. Vv:aan
34203:          139. Liitteet II, s. 67.
34204:       Ylivieska-Iisalmi ja Alapitkä-Joensuu, Peltosen y. m. Ae N:o 17;
34205:          L. Vv:aan 136. Liitteet II, s. 68.
34206:       Ylivieska-Kurkimäki, Snellmanin Ae N:o 139; L. Vv:aan 187.
34207:          Liitteet II, s. 70.
34208: 
34209: Reaalilgseo, Maarianhaminan yksityisen koulun ottamisesta valtion huostaan
34210:          ja muuttamisesta reaalilyseoksi, Sundblomin y. m. Ae N:o 172; L.
34211:          Sv:aan 185. Liitteet VI, s.    ws.
34212:       sen keskikoulun käyneiden hakukelpoisuudesta valtion virkoihin, Peso-
34213:          sen y. m. Ae N:o 3; L. Sv:aan 185. Liitteet VI, s. 90.
34214: 
34215: Rehuvarat, ks. I,annoitusaineet.
34216: IHkoslaki, ks. Ehdollinen rankaisutuomio, Eläinsuojelus, Suojelusikä, Van-
34217:          gitseminen, Vivisektsiooni.
34218: 
34219: Rikoslain voimaupanoasetus, sellaisesta lisäyksestä siihen, että luvatonta
34220:          väkijuomain myyntiä harjoittava henkilö saataisiin vangita, E. S.
34221:          Yrjö-Koskisen y. m. Ae N:o 1 54; L. Lv:aan 226. Liitteet III, s. 53·
34222: 
34223: Ruotsalainen kansliaosasto, sen asettaminen, 6o.
34224: Ruununvoudit, ks. Kruununvoudit.
34225: 
34226: 
34227:                                        s.
34228: Sahaghtiöt, niiden maanostot, ks. Puutavaraliikkeet.
34229:   -   rappeuden ehkäiseminen niiden omist. maatiloilla, ks. Rappeus.
34230: 
34231: Sairashoito, korotetusta valtioavusta maalaiskuntien sairastupia varten, M.
34232:          Knuutilan y. m. Ae N:o 92; L. Sv:aan 223. Siirretty Tv:aan 239.
34233:          Liitteet IV, s. 136.
34234:       sen järkiperäisestä järjestämisestä maassamme, Sipposen y. m. Ae N:o
34235:          134; L. Tv:aan 223. Tvm. N:o 4 Pp. 6o3; K. 633.        Liitteet IV,
34236:          s. 133. - A. III, anom. miet. N:o 6.
34237: 
34238: Sairastuvat, ks. Sairashoito.
34239: Senaatti, ks. Ministerihallitus.
34240: 720                                   Asialuettelo.
34241: 
34242: 
34243: Sihteeri, väliaikainen,   I   z.
34244:        vakinainen, valitaan, zo.
34245: 
34246: Siemenet, ks. Lannoitusai eet.
34247: Siirtolaiset, niiden perhe- ja perintösuhteita koskevan lainsäädöksen aikaan-
34248:           saamisesta, Erkon Ae N:o ISo; L. Lv:aan 236.         Liitteet III, s. I 36.
34249: 
34250: Siperia, ks. Armahdus.
34251: Siviilivirkatalot, ks. Sotilas- ja siviilivirkatalot.
34252: Sivistysolot, ks. Karjalan kannas.
34253: Sivistystarkoitukset, ks. Kansakoululaitos.
34254: Sivistysvaliokunta: päätös sen asettamisesta, 39.
34255:        jäsenet ja varaj äsenet, 6 I.
34256:        puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, 62.
34257:        Mietinnöt:
34258:       N:o I, anom. ehdotuksen johdosta, joka tarkoittaa »Raittiuden Ystä-
34259:                  vät» ja >>Finlands Svenska Nykterhetsförbund• nimisten seurojen
34260:                 sekä »Suomen Opiskelevan Nuorison Raittiusliiton» kannatta-
34261:                  mista vuotuisella apurahalla; Pp. 317; K. 325. - A. III, anom.
34262:                  miet. N:o I.
34263:             z, Eduskunnalle jätettyjen erinäisten anomusehdotusten johdosta,
34264:                  jotka tarkoittavat määrärahan myöntämistä karisankirjastojen
34265:                 avustamiseksi; Pp. 6o3; K. 627. - A. III, anom. miet. N:o 3.
34266:        K i r j e 1m ä: erinäisten Sivistysvaliokuntaan lähetettyjen anomus-
34267:                 ehdotusten siirtämisestä Talousvaliokuntaan, 239.
34268:                 27 p:ltä maaliskuuta 1908, anom. ehdotuksen N:o 178 siirtämi-
34269:                 sestä Valtiovarainvalioknntaan, 399.
34270: 
34271: Snellman, J, V., ks. Muistopatsas.
34272: Sokeri, ks. Tullimaksut.
34273: Sosiaalinen päätoimisto, sen perustamisesta, af Ursinin y. m. Ae N:o 146;
34274:           L. Työv:aan 222; K. vk:ssa.      Liitteet IX, s. 35·
34275: 
34276: Sotaväen majoitus, ks. Sotilaskyyditys.
34277: Sotilas- ja siviilivirkatalot, niiden käyttöjärjestelmän muuttamisesta,
34278:            Tokoin y. m. Ae N:o 73; L. Mv:aan 219. Liitteet VIII, s. 26.
34279:        niiden luovuttamisesta asujilleen itsenäisiksi tiloiksi, Torpan y. m. Ae
34280:            N:o 98; L. Mv:aan 219. Liitteet VIII, s. 25.
34281: 
34282: Sotilaskuormastot, ks. Sotilaskyyditys.
34283: Sotilaskyyditys ja -majoitus, kuntien vapauttamisesta sotilaskuormastojen
34284:           kuljettamisesta leiripaikoille ja sotilaskyydityksestä, Sipposen ja
34285:           Kivilinnan Ae N:o 155; L. Ltv:aan 232; K. vk:ssa. Liitteet V, s. 36.
34286:        Parolan leirillä harjottelevan sotaväen majotuksesta, Hagmanin y. m.
34287:           Ae N:o 157; L. Ltv:aan 232; K. vk:ssa. Liitteet V, s. 38.
34288: 
34289: Suojelusikä, tyttöjen, Ae Rikoslain 20 luvun 7 §:n muuttamisesta Nissisen y.
34290:           m. N:o 12; L. Lv:aan 184; K. vk:ssa.        Liitteet III, s. 37·
34291:                                  Asialuettelo.                             721
34292: 
34293: 
34294:       sam., Dagmar Neoviuksen y. m. Ae N:o 13; L. Lv:aan 184; K. vk:ssa.
34295:          Liitteet UI, s. 39·
34296:        am., Gripenbergin y. m. Ae N:o 6o; L. Lv:aan 184; K. vk:ssa Liitteet
34297:          UI, s. 40.
34298:       sam., Räsäsen y. m. Ae N:o 75; I,. Lv:aan 184; K. vk:ssa. Liitteet III,
34299:          siv. 41.
34300: 
34301: Suomenkieli, opetuskieleksi Yliopistossa ja teknillisessä korkeakoulussa, Anti-
34302:           lan y. m. Ae N:o 88; L. Sv:aan 216. K. vk:ssa. Liitteet VI, s. 3·
34303:       kieliolojen korjaamisesta Yliopistossa, Ahmavaaran y. 111. Ae N:o r88.
34304:           Pp. :l!7-218; L. Sv:aan 277-316; K. vk:ssa. Liitteet VI, f'. 5·
34305:           Ks. myös Kielilainsäädäntö.
34306: 
34307: Suomen Pankki, ks. Pankkivaliokunta.
34308: Sunnuntaityö, sen poistamisesta, Heinisen y. m. Ae N:o 1 r6; L. Työv:aan 236.
34309:           K. vk:ssa.    Liitteet IX, s. 46.
34310: 
34311: Suostuntavero, ks. Leimasuostunta, Mallasjuoma,uostunta, Paloviinavero,
34312:           Pelikortit.
34313: 
34314: Suuri valiokunta, F. Koskisen y. m. Ae N:o r64 sen poistamisesta; I,.
34315:          Prv:aan r81; Kvk:ssa.- Liitteet I, s. g.
34316:       päätös sen asettamisesta, 31.
34317:       jäsenet, 53·
34318:       puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, 66.
34319:       Mietinnöt:
34320:      N:o 1, paloviinaverosta ja sen käyttämisestä, 2 K. 389 3 K. 400. - A. I.
34321:            z, suostuntaverosta mallasjuomain valmistamisesta, 2 K. 391, 3
34322:                K. 400. - A. I.
34323:            3, Kirkkolain uud•cn suomenkielisen tekstin hyväksymisestä, z K.
34324:                532, 3 K. 547· - A. I.
34325:            4, naisen naimaijän korottamisesta, 2 K. 533, 3 K. 547· - A. III.
34326:            5, erityisistä muutoksista ja lisäyksistä Kirkkolakiin, 2 K. 547,
34327:                3 K. 609 .. - A. I.
34328:            6, leimasuostunnasta, 2 K. 6os. - A. I.
34329:            7, suostuntaverosta pelikorteista, .~ K. 6os. - A. I.
34330:            8, Suomen Pankin Ohjesäännön 18 ja HJ §:n muuttamise.sta 2 K.
34331:                6o6. - A, II.
34332: 
34333: Suurtilat, ks. Maa-ala-vero, Pnutavaraliikkeet.
34334: Säästöpankkiasetus, ehdotus lisäykseksi sen r §:ään, Tulikouran y. m. Ee
34335:           N:o II; L. Lv:aan 179.      Liitteet UI, s. 115.
34336: 
34337:                                        T.
34338: Talli- ja navettarakennukset, neuvojain asettamisesta niiden ajanmukai-
34339:         siksi saattamista varten, Nissisen y. m. Ae N:o 33; L. Tv:aan 220.
34340:         Liitteet IV, s. 19.
34341: Talousvaliokunta: päätös sen asettamisesta, 24.
34342:      jäsenet ja varajäsenet, 37.
34343:      puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, 38.
34344:      Mietinnöt:
34345:     N:o r, edusk. esitysten johdosta laiksi, joka kieltää yhtiöitä, osuus·
34346:              kuntia ja eräissä tapauksissa yksityisiä henkilöitä hankkimasta
34347:                                                                           46
34348: 722                                 Asialuettelo.
34349: 
34350: 
34351:               kiinteätä omaisuutta maalla; Pp. 317; 1 K. 318, jtk. 336. -
34352:               A. III, edusk. esit. miet. N:o 1.
34353:   -   N:o 2, edusk. esitysten johdosta laiksi margariinin valmistuksesta ja
34354:               myynnistä sekä maahan tuonnista; Pp. 398, 544; r K. 573· -
34355:               A. UI, edusk. esit. miet. N:o 4·
34356:           3, anom. ehdotuksen j hdosta margariinikysymyksen mahdolli-
34357:               simman pikaisesta ratkaisemisl"sta; Pp. 398, 544; K. 577· -
34358:               A. III, anom. miet. N:o 2.
34359:           4, mwm. ehdotuksen johdosta, joka koskee terveys- ja sairashoielon
34360:               järkiperäistä jiirjestämistä; Pp. 6o3; K. 633. - A. UI, anom.
34361:               miet. N:o 6.
34362:           5, Eduskunnassa tehdyn Iangettavatautisten hoitoa ko kevan
34363:               anomusehdotuksen johdosta; Pp . .344 ja 606. - A. UI, anom.
34364:               miet. N:o 8.
34365: 
34366: Tarkastusvaliokunta: päätös sen asettamisesta ja jäsen1en luku, rr8.
34367:       jäsenet ja varajäsenet, 143.
34368:       puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, 189.
34369: 
34370: Tehdastilat, niitä koskevien oikeussuhteiden järjestämisestä, G. G. Rosen-
34371:           qvistin Ae N:o 179; L. Ltv:aan 237;   Liitteet V, s. 23.
34372: 
34373: Teknillinen korkeakoulu, ks. Suomenkieli.
34374: Terveudenholto, ks. Sairashoito.
34375: Tervegdenhoidontarkastaja, naispuolisten t:jain asettamisesta, Nissisen ja
34376:           Hagmanin Ae N:o roo; L. Sv:aan 224; Siirretty Tv:aan 239.         Liit·
34377:           teet IV, s. r 39·
34378: 
34379: Tielaki, Arm. esit. N:o 4, teiden tekemisestä ja kunnossapidosta maalla. Anne-
34380:           taan Eduskunnalle 19; Pp. 25; L. I,tv:aan 39-40. -     A. I.
34381: 
34382: Tilattomat, ks. Hallinta-oikeus, Maanhankinta.
34383: Toimitusvaliokunta: päätös sen asettamisesta ja jäsenhn luku, 118.
34384:       jäsenet ja varajäsenet, 143.
34385:   -   puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, 189.
34386: 
34387: Torpanalueet, niiden muodostamisesta itsenäisiksi tiloiksi kruunun mailla,
34388:          Kivilinnan y. m. Ae N:o 149; L. Ltv:aan 233; K. vk:ssa.         I,iitteet
34389:          V, s. 26.
34390:       sam., Häkkisen y. m. Ae N:o 195; L. Ltv:aan 234; K. vk:ssa.        Liitteet
34391:          V, s. 28.
34392: 
34393: Torpparllaki, ks. Maanvuokra.
34394: Tulkki,   ansliatoimikunnan ehdotus tulkkien asettamisesta, 16.
34395:       ot ttiin, z 5.
34396:       yksityistulkki ruotsalaisia kansanmiehiä varten, 53.
34397: 
34398: Tullimaksut, ulkomailla valmistetun sokerin tullin alencamisesta, I. Hoikan
34399:         Ae N:o 9; L. Vv:aan 226. I,iitteet II, s. 24.
34400:       maanviljelys- ja meijerikoneista menevien tullimaksuj_n poistamisesta,
34401:         H nnes Gebhardin y. ~· Ae N:o 39; L. Vv:aan 226; K. vk:ssa. Liit-
34402:         teet II, s. 21.
34403:                              Asialuettelo.                                       723
34404: 
34405: 
34406:       sam., Huoposen y. m. Ae N:o 56; I,. Vv:aan 227 K. vk:ssa. Liitteet II,
34407:          s. 23.
34408: 
34409: Tulliverotus, Eduskunnan toimivallan laajentamisesta t:kseen nähden, Koski-
34410:           sen y. m. Ae N:o 27; L. Prv:aan 214.      Liitteet I, s. 23.
34411:           Ks. myös Tullimaksut.
34412: 
34413: Tulo• ja menoarvio, oikeuden myöntämisestä Eduskunnalle sen vahvista-
34414:           miseen, Viitasen y. m. Ae N:o 5; L. Prv:aan 214.         Uitteet I, s.2r.
34415: 
34416: Tuomioistuinlaitos, sitä koskevanlainsäädännön uudistamisesta, Wiljomaan
34417:          y. m. Ae N:o r7J; L. Lv:aan 226; K. vk:ssa. I.iitteet III, s. 59.
34418:       samasta asiasta, Mikkolan y. m. Ae N:o 194; L. l,v:aan zz6; K.'·vk:ssa.
34419:          Liitteet III, s. 6r.
34420: Turvakodit, niiden perustamisesta orpoja, turvattomia äitejä ja lapsia varten,
34421:           Raunion y. m. Ae N:o 32; L. Sv:aan 236.       Liitteet VI, s. 125.
34422: 
34423: Tylsämieliset, ks. Kasvatuslaitokset, Houruinhoitolaitokset.
34424: TyöJärjestys, I,. Ingmanin ehdotus Työjärjestyksen 36 §:n muuttamisesta,
34425:          1 r8; Pp. I19; Hyljätty 213.
34426:       A. Neoviuksen ja Renvallin ehdotus Työjärjestyksen 38 §:n tehtävästä
34427:          lisäyksestä, 397; L. Puhemiesneuvostoon 398; K. 594·
34428:       Puhemiesneuvoston ehdotus Työjärjestyksen muuttamiseksi, Pp. 546;
34429:          K. 578-594. - A. II.
34430: Työkyvgttömy!Jsvakuutus, sen aikaansaamisesta, M. Hoikan, y. m. Ac N:o
34431:           zs; L. Työv:aan zzz; K. vk:ssa.      I4iitteet IX, s. 1 I.
34432: 
34433: Tgönvälitys, sen järjestämisestä kunnalliseksi toimeksi, Sillanpään y. m. Ae
34434:         N:o I 1 1; L. Työv:aan zzz; K. vk:ssa. Liitteet IX, s. ZI.
34435: 
34436: Työolot, valtion t:jen järjestämisestä, Koposen ja Tikkasen Ae N:o 185; L.
34437:           Työv:aan 221; K. vk:ssa.   I,iitteet IX, s. 31.
34438: 
34439: Työpäivä, ks. Kahdeksantuntineil työpäivä.
34440: Työsuunnitelma, täysi-istuntoja ja valiokuntia varten, Puhemiesneuvoston
34441:           ehdotus, Pp. 546; K. 594-595· -- A. II.
34442: Työttömyysvakuutus, sen aikaansaamisesta, Ahlroosin y. m. Ae N:o 67;
34443:           L. Työv:aan zzz; K. vk:ssa. Liitteet IX, s. 14.
34444:        samasta asiasta, Paasivuoren y. m. Ae N:o ror; L. Työv:aau 222; K.
34445:           vk:ssa. Liitteet IX, s. 12.
34446: 
34447: Työväenasiainvaliokunta: päätös sen asettamisesta, 39·
34448:       jäsenet ja varaj äsenet, 61.
34449:       puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, 62.
34450:           (Valtiopäivien hajoittamisen takia ei valiokunta ehtinyt saada val-
34451:          miiksi yhtään mietintöä.)
34452: Työväenopistot, valtioavustuksesta niille, E. S. Yrjö-Koskisen y. 111. A N:o
34453:           54; L. Sv:aan zzr; K. vk:ssa.      Liitteet VI, s. rs.
34454: Työväenvakuutus, ks. Työkyvyttömyysvakuutus.
34455: Tgövälipuhe, ks. Palkkaussääntö.
34456:                                    Asialuettelo.
34457: 
34458: 
34459:                                     u.
34460: IDkomuseo, ks. Antellin kokoelmat.
34461: 
34462:                                        V.
34463: Valitsijamiehet, niiden luku, 17, 19.
34464:       vaali, 20.
34465:       valitut valitsi· amiehet 22.
34466:       valitsijam. ya~amiehet, 23.
34467:       valitsijam. puheenjohtaja, 36.
34468: 
34469: Valtioapu, ks. Kalevala, Kansankirjastot, Kansanopistot, Nuorisoseurat,
34470:          Raittiuden Ystävät, Työväenopistot, Yhteiskoulut.
34471: 
34472: Valtiolainat, ks. Nuorisoseurat.
34473: Valtion asutustoiminta, ks. Asutustoiminta.
34474:       lainausliike, ks. Lainausliike.
34475:       tulo- ja menoarvio, ks. Tulo- ja menoarvio.
34476:       työolot, ks. Työolot.
34477:       työt, ks. Kahdeksantuntinen työpäivä, Työolot.
34478:       virat, ks. Nainen, Reaalilyseo.
34479: Valtiopäiväkustannukset: Arm. esit. N:o 13 varain osoittamisesta valtiopäi-
34480:          väkustannusten ~uorittamiseen.     Annetaan   Eduskunnalle soz; L,.
34481:          Vv:aan 546. - A. I.
34482: Valtiovarainvaliokunta; päätös sen asettamisesta, 24.
34483:       jäsenet ja varaj äsenet, 37.
34484:       puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, 38.
34485:       Mietinnöt:
34486:      N:o r, Arm. esit. N:o 9 johdosta, joka koskee paloviinan valmistami-
34487:               sesta suoritettavaa veroa ja sanotun veron käyttämistä; Pp. 332;
34488:               r K. 335; 2 K. 389; 3 K. 400. - A. I.
34489:            2, Arm. esit. johdosta, joka koskee suostuutuveroa mallasjnomain
34490:               valmistamisesta; Pp. 333; r K. 335; 2 K. 391; 3 K. 400. -- A. I.
34491:            3, Eduskunnalle Suomen postisäästöpankin tilasta ja hoidosta
34492:               vuonna 1906 annetun kertomuksen johdosta; Pp. 596; K. 6or.
34493:            4, Arm. esit. N:o r r johdosta, joka koskee leimasuostuntaa, Pp.
34494:               603, r K. 6o4; 2 K. Co5. - A. I.
34495:            5, Arm. esit. N:o I4 johdosta, joka koskee suostuutuveroa pelikor-
34496:               teista; Pp. 6o3; r K. 6o4; 3 K. 6os. - A. I.
34497:       kirjelmä, koskeva eräitä Toimitusvaliokunnalle valtiopäiväin päätyttyä
34498:               uskottavia toimenpiteitä, 6o8.
34499: Valtuusmies, (oikeudenkäyti-l: ks. Asianajaja.
34500: Vangitseminen, sellaisen henkilön, joka verekseltä tavataan harjoittamassa
34501:          luvatonta väkijuomain myyntiä, E. S. Yrjö-Koskisen y. m. Ae N:o
34502:          154; L. Lv:aan 226. Liitteet III, s. 53-
34503: Vangitut henkilöt, ks. Oikeudenkäyntiavustus.
34504: Vanhuusvakuutus, ks. Työkyvyttömyysvakuutus.
34505: Vankeinkuljetusrasitus, ks. Manttaali.
34506:                                   Asialuettelo.                              725
34507: 
34508: 
34509: Verolaki, ks. Verotuslaitos.
34510: Verotuslaitos, uuden verolain säätämisestä, Kallion y. m. Ae N:o 23; L.
34511:          Vv:aan 214; K. vk:ssa. Liitteet II, s. 7·
34512:       uuden verotusjärjestelmän aikaansaamisesta, Hjeltin y. m. Ae N:o 153;
34513:          L. Vv:aan 214; K. vk:ssa. Liitteet II, s. 5·
34514:          Ks. niyös Kolari.
34515: 
34516: Vesiperöiset maat, niiden viljelyskuntoon saattamisesta, Kairamon y. m.
34517:          Ae N:o 95; L. Tv:aan 218. Liitteet IV, s. 89.
34518:       sam., Kallion y. m. Ae N:o 118; 14. Tv:aan 219. Liitteet IV, s. 91.
34519:       sam., Koskelinin y. m. Ae N:o 174; L. Tv:aau 219. I,iitteet IV, s. 94·
34520: 
34521: Viaporin sotilaskapina,, ks. Armahdus.
34522: Viipurin läänin lahjoitusmaat, ks. I4ahjoitusmaat.
34523: Viljelyspakko, sitä koskevan lain aikaansaamisesta, Huttusen y. m. Ae
34524:             N:o   122;   L . .Mv:aan 220.   Liitteet VIII, s. 9.
34525: 
34526: Virkamiesolot, niissä vallitsevien epäkohtien korjaamisesta, Nevanlinnan
34527:           y. m. Ae N:o 163; L. Prv:aan 215. I,iitteet I, s. 27.
34528:       Vikmanin y. m. Ae N:o 183 samasta asiasta; L. Prv:aan 215. Liitteet
34529:           I, s. 30.
34530:       virkamiesten eläke-etuoikeuksien lakkauttamisesta, Alkion y. m. Ae
34531:          N:o 30; L. Prv:aan 215. I4iitteet I, s. 32.
34532:       saman y. m. Ae N:o 28, oikeudesta Eduskunnalle myötävaikuttaa val-
34533:           tion palvelns- ja virkamiesten palkkojen määräämiseen; L. Prv:uan
34534:           215. Liitteet I, s. 33·
34535: 
34536: Virolahti ja Vehkalahti, ks. Luotsit.
34537: Vivisektioni, ehdotus lisäykseksi Rikoslain 43 luvun 5 §:ään, Nuortevan Ee
34538:             N:o 3; L. Lv:aan r8z. I,iitteet III, s. 45·
34539:             Ks. myös Eläinsuojelus.
34540: 
34541: Vuokra, ehdotus asetukseksi Maakaaren 16: 15 osittaisesta muuttamisesta,
34542:           Hedvig Gebhardin Ee N:o 18; L. I,v:aan 129. Liitteet III, s. 107.
34543:       esityksen antamisesta Eduskunnalle huoneenvuokrasta kaupungissa,
34544:           Ahlroosin Ae N:o 66; L. Lv:aan 236. Liitteet III, s. 108.
34545:       torpan, lampuotitilan j. n. e., ks . .Maanvuokra.
34546: 
34547: Välikysyntäoikeus, ks. Eduskunnan jäsenet.
34548: Välikysymys:
34549:   -   N:o    1, Setälän y. m. hallituksen toimenpiteistä maamme sisällistä
34550:                 itsenäisyyttä vastaan tähdättyjen hyökkäyksten johdosta, Pp.
34551:                 54; hyväksytty esitettäväksi 59; vastaus annettu 66; I,. Prv:aan
34552:                 117; Prv;m. N:o z Pp. 398; K. 399.- A. III, välikys. miet. N:o 1.
34553:              z, Runebergin y. m. samasta asiasta, sam., sam.
34554:              3, Danielson-Kaln1arin y. m. samasta asiasta, sam., sam.
34555:              4, Kairamon, hallituksen aikeista kruununmetsien asuttamiseen
34556:                 nähden, Pp. 56; hyväksytty esitettäväksi 59; vastaus annettu
34557:                 144; L . .Mv:aan 177.
34558:              5, Rapolan y. m. Vuojoen ja Lavilan tilojen lunastamisesta valtiolle
34559:                 ja palstoittamisesta tilattomille, Pp. 63; hyväksytty esitettä-
34560:                 väksi 66; vastaus annettu c4o; L. Mv:aan 276.
34561:                                        Asialuettelo.
34562: 
34563: 
34564:                                         V.
34565: Yhdistgs, ehdotus laiksi yhdistyksistä, Arvid Neovius'en y. m. Ee N:o 20;
34566:           L. Lv:aan r 28.     Liitteet III, s.   I 22.
34567: 
34568: Yhteiskoulut, niiden kehityksen edistämisestä, Hagmanin y. m. Ae N:o 22;
34569:           L. Sv:aan r84; K. vk:ssa. Liitteet VI, s. 87.
34570:       niille ynnä yksityiskouluille korkeamman valtioavun myöntämisestä
34571:           y. m., Arajärven y. m. Ae N:o 35; L. Sv:aan 184; K. vk:ssa. Liit-
34572:           teet VI, s. '~8.
34573:       valtioavusta Pietarin suom. yhteiskoululle, Walavaaran Ae N:o 46;
34574:           L. Sv:aan r84; K. vk:ssa. I.,iitteet VI, s. 108.
34575:       samoin Oulun yhteiskoululle, Kiiskisen y. m. Ae N:o 86; L. Sv:aan r84;
34576:            K. vk:ssa. Liitteet VI, s. ror.
34577:       Iisalmen yhteiskoulun ottamisesta valtion huostaan. Nissisen ja Heiska-
34578:           sen Ae N:o 6g; L. Sv:aan r84; K. vk:ssa. lAitteet VI, s. g8.
34579:       Porvoon yhteiskoulun ottam. valt. huostaan, Oskari I,aineen y. m. Ae
34580:           N:o r6; I,. Sv:aan r84; K. vk:ssa. Liitteet VI, s. gr.
34581: 
34582: Yhtiöt, niiden oikeus hankkia kiint. omaisuutta, ks. Puutavaraliikkeet.
34583:       rappeuden ehkäiseminen niiden omistamilla tiloil' a, ks. Rappeus.
34584: 
34585: Yliopisto, ks. Suomenkieli.
34586: 
34587: 
34588:                                         Ä.
34589: Aitiysvakuutus, sen aikaansaamisesta, Pän;sisen y. m. Ae N:o ;A; L. Työv:amt
34590:           222;   K. vk:ssa.   lAitteet IX, s.    18 .
34591: 
34592: .äänestykset, Eduskunnassa avonaisiksi, J. Järvisen y. m. Ae N:o 4; L. Prv:aan
34593:           r8o; K. vk:ssa.     Liitteet I, s. 8 .
34594: 
34595: .äänioikeus, sitä rajoittavien määräyksien poistamisesta V. J:stä, Elorannan
34596:           y. m. Ae N:o 97; L. Prv:aan r8r; K. vk:ssa.    Uiiteet I, s. 5·
34597:            1
34598:           1
34599:          1
34600:         1
34601:        1
34602:       1
34603:      1
34604:     1
34605:    1
34606:   1
34607:  1
34608: 1
34609: