Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

ASK_1908_I | ASK_1908_II | ASK_1908_III | ASK_1908_I_IV_II_vp | ASK_1908_V_II_vp | HAK_1908 | HAK_1908_II_vp | Liite_1908_I_IX | Liite_1908_I_X_II_vp | PTK_1908 | PTK_1908_III_II_vp | PTK_1908_II_II_vp | PTK_1908_I_II_vp |

1:  - .,, ., .
2:   ·.•   ~
3: 
4: 
5: 
6: 
7:                                                      j
8: 
9: 
10: 
11: 
12: TOISET VALTIOPÄIVÄT
13:                        1908
14: 
15:                  PÖYTÄKIRJAT
16: 
17:                            111.
18: 
19:         Lokakuun 23 päivästä valtiopäiväin loppuun
20: 
21: 
22: 
23: 
24:                      HELSINGISSÄ 1909
25:                 K. F. PUROMIEHEN KIRJAPAINO
26:      33. Perjantaina 23 p. lokakuuta
27:                               klo I I a. p.
28: 
29:                          Päiväjärjestys.
30:    Ilmoituksia:
31: 
32:                      K o 1 m a s k ä s i t t e 1 y:
33:     1) Ehdotus asetukseksi 19 p:nä kesäkuuta 1895 säästöpan-
34: keista annetun asetuksen 1 §:n muuttamisesta.
35:     Asiakirjat: Pankkivaliokunnan mietintö N:o 4 ja ed. Tulikouran
36: y. m. eduskuntaesitys N:o 9 (Liitteet X siv. n-12) ja Suuren valio-
37: kunnan mietintö N:o II.
38: 
39:       Toisen käsittelyn jatkamista varten
40:                  esite t ä ä n (i. p.):
41:     2) a) Ehdotus asetukseksi torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-
42: alueen vuokrauksesta.
43:         b) Ehdotus asetukseksi, jolla muutetaan kiinnitystä kiin-
44: teään omaisuuteen koskevan asetuksen 22 §, sellaisena kuin se on
45: joulukuun 3 p:nä 1895 annetussa asetuksessa.
46:         c) Ehdotus asetukseksi, jolla muutetaan muutamia 3 p:nä
47: joulukuuta 1895 annetun ulosottolain pykäliä.
48:         d) Ehdotus asetukseksi - - - annetun, torpan, lampuoti-
49: tilan ja mäkitupa-alueen vuokrausta koskevan asetuksen sovelta-
50: misesta aikaisemmin syntyneisiin vuokrasuhteisiin.
51:     Tämän yhteydessä: Maatalousvaliokunnan ehdotus, että vii-
52: meksi mainittu asetusehdotus käsiteltäisiin siinä järjestyksessä kuin
53: Valtiopäiväjärjestyksen 6o §:n 2 momentissa on säädetty.
54:     Asiakirjat: Arm. esitys N:o 13; Maatalousvaliokunnan mietinnöt
55: N:o 1 ja 2; ed. Paloheimon y. m. edusk. esitys N:o 4 (Liitteet VIII
56: siv. 5-37); Suuren valiokunnan mietinnöt N:o 7, 8 ja 8 a.
57: 1546                Istunto 23 p. lokakuuta 1908.
58: 
59:                  Toinen käsittely (i. p.):
60:    3) Ehdotus asetukseksi eräänlaatuisista yhteismetsistä.
61:    Asiakirjat: Arm. esitys N:o 3 ja Suuren valiokunnan mietintö
62: N:o 12.
63: 
64: 
65:                       Ainoa käsittely:
66:     4) Hallinto-oikeudellisen tuomioistuimen perustamista tarkoit-
67: tava anomusehdotus.
68:     Asiakirjat: Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o 1 ja ed. Se-
69: tälän y. m. anomusehdotus N:o 4 (Liitteet I siv. 27).
70:     S) Anomusehdotus, joka koskee muutoksia ja lisäyksiä armol-
71: liseen asetukseen säästöpankeista.
72:     Asiakirjat: Pankkivaliokunnan mietintö N:o 5 ja ed. Kaskisen
73: y. m. anomusehdotus N:o 128 (Liitteet X siv. 3-10).
74:     6) Anomusehdotus, joka koskee työttömyyden tutkimuksen toi-
75: meenpanemista, työttömyysvakuutusta sekä muita työttömyyden
76: aiheuttamia toimenpiteitä.
77:     Asiakirjat: Työväenasiainvaliokunnan mietintö N:o 5 ja ed.
78: Paasivuoren y. m. anomusehdotus N:o 39 (Liitteet IX siv. 100-101).
79:     7) Toimenpiteitä maanjakojen edistämiseksi koskeva anomus-
80: ehdotus.
81:      Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o II ja ed.
82: Tuomikosken y. m. anomusehdotus N:o 212 (Liitteet V siv. 95-96).
83:      8) Anomusehdotus, joka tarkottaa Kolarin kappeliseurakun-
84: nan asettamista verotukseen nähden samalle kannalle kuin Lapin
85: kihlakunnat.
86:     Asiakirjat: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 7 ja ed. Ahma-
87: vaaran anomusehdotus N:o 103 (Liitteet II siv. 16).
88:      9) Anomusehdotukset, jotka koskevat syötästä kruunun metsä-
89:  mailla määrätyn laidunmaksun lakkauttamista.
90:      Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 12 ja ed.
91: Hiltulan y. m. anomusehdotus N:o 19 sekä ed. Koiviston y. m.
92: anomusehdotus N:o 69 (Liitteet IV siv. 47-48).
93:      10) Kertomus Hallituksen toimenpiteistä niiden päätösten
94: johdosta, jotka Suomenmaan Valtiosäädyt 1905-1906 vuosien
95:  väliaikaisilla valtiopäivillä ovat tehneet.
96:      Asiakirjat: Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o 2.
97:      II)  Åitiysvakuutusta koskevat anomusehdotukset.
98:      Asiakirjat: Työväenasiainvaliokunnan mietintö N:o 6. ed. Pärs-
99: sisen y. m. anomusehdotus N:o 48 ja ed. Hedvig Gebhardin y. m.
100:  anomusehdotus N:o 221 (Liiteet IX siv. 92-99).
101:      12) Vaivaishoitoasetuksen muuttamista koskeva anomuseh-
102:  dotus.
103:                             Päiväjirjestys.                    1547
104: 
105: 
106:     Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 13 ja ed.
107: Lanton y. m. anomusehdotus N:o 59 (Liitteet V siv. 92-94).
108:     13) Anomusehdotus, joka tarkoittaa Haminan ja Haapasaaren
109: luotsien palkkaukseen pidätettyjen kalastussaarten ja luotojen luo-
110: vuttamista asianomaisiin kuntiin kuuluvien saaristolaiskylien käy-
111: tettäväksi.
112:     Asiakirjat: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o I I ja ed. Ara-
113: järven y. m. anomusehdotus N:o 12 (Liitteet II siv. 38).
114:     14) Anomusehdotukset, jotka tarkoittavat yksityiskoulujen
115: ja erittäinkin yhteiskoulujen kehityksen edistämistä sekä eräiden
116: yksityisten oppilaitosten ottamista valtion huostaan.
117:     Asiakirjat: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 8, ed. Arajärven
118: y. m. anomusehdotus N:o 13, ed. Nissisen y. m. anomusehdotus
119: N:o 26, ed. Kallion y. m. anomusehdotus N:o 208, ed. Nissisen y. m.
120: anomusehdotus N:o 25, ed. Laineen y. m. anomusehdotus N:o 147,
121: ed. Huoposen anomusehdotus N:o 206 ja ed. Sundblomin y. m. ano-
122: musehdotus N:o 161 (Liitteet VI siv. 45-48, 59-63, 64-67).
123:     15) Anomusehdotus, joka tarkoittaa toimenpiteitä esikaupun-
124: kien asukasten oloissa vallitsevain epäkohtain poistamiseksi.
125:     Asiakirjat: Kunnallisvaliokunnan mietintö N:o 2 ja ed. Kirveen
126: y. m. anomusehdotus N:o 101 (Liitteet VII siv. 218-221).
127:     16) Valtion ja kuntain työolojen järjestämistä koskevat ano-
128: musehdotukset.
129:     Asiakirjat: Työväenasiainvaliokunnan mietintö N:o 7, ed. Ahl-
130: roosin anomusehdotus N:o 63, ed. Siveniuksen y. m. anomuseh-
131: dotus N:o 190, ed. Koposen y. m. anomusehdotus N:o 81 sekä ed.
132: Helenius-Seppälän ja Kaarneen anomusehdotus N:o 224 (Liitteet
133: IX siv. 71-79).
134: 
135: 
136:           Pöydälle panoa varten esitetään:
137: 
138:     17) Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 10 huoneiston hank-
139: kimisesta Suomen Eduskunnalle.
140:     18) Työväenasiain valiokunnan mietintö N:o 8 anomusehdo-
141: tuksista, jotka koskevat työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuksen
142: järjestämistä.
143:     19) Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 9 Eduskunnalle teh-
144: dyn anomusehdotuksen johdosta, joka koskee valtion kannatusavun
145: myöntämistä Pietarin suomalaiselle yhteiskoululle.
146:     20) Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 14 Eduskunnassa
147: tehdyn sotilaskyyditysrasituksen poistamista koskevan anomuseh-
148: dotuksen johdosta.
149: 1543                  Istunto 23 p. lokakuuta 1908.
150: 
151:                             llmoitusasiat:
152:                    Suuren valiokunnan tJösuunnttelma.
153:     Puhemies esittää Eduskunnalle seuraavan, Puhemiesneuvoston
154: tekemän ehdotuksen muutokseksi Suuren valiokunnan työsuunni-
155: telmaan:
156:    Koska on osottautunut mahdottomaksi saada kunnallislaki
157: valmiiksi näillä valtiopäivillä, tulisi Suuren Valiokunnan nyttem-
158: min ottaa ennen muita asioita käsitelläkseen kyytilakiasia. tietysti
159: mikäli eivät armolliset esitykset sitä estäisi.
160:     Keskustelu :
161:     Ed.)_S i r o l a: Tämä ehdotus on peräti hämmästyttävä. Se
162: koettaa saada täällä kulumaan eduskunnan aikaa vielä kerran tämän
163: asian käsittelemisellä. Luulisi nyt olevan eduskunnan enemmistö-
164: ryhmäin jäsenillä sen verranlojaalisuutta ja kunnioitusta eduskunnan
165: tekemää päätöstä kohtaan, että alistuisivat siihen ja tekisivät, mitä
166: siinä asiassa tehdä voi. Mutta tämä ei suinkaan ole ollut asianlaita,
167: vaan suuressa valiokunnassa ei ole käsitelty kunnallislakia sillä kii-
168: reellä, kuin eduskunnan päätös edellytti, ja nyt tehdään täällä puhe-
169: miesneuvoston kautta tällainen ehdotus. Minä pyydän ilmoittaa,
170: että eilen oli suuressa valiokunnassa tällainen ehdotus esillä, mutta
171: suuri valiokunta ei itse katsonut tällaisen ehdotuksen tekemistä
172: tarpeelliseksi. Suuri valiokunta ei siis itse enemmistöllä ole päät-
173: tänyt, että se ei voi laittaa kunnallislakia niin nopeasti, että sille
174: jäisi vielä täällä joku päivä käsittelyaikaa. Jos suuri valiokunta
175: käyttää sen ajan tai puoletkin siitä, mitä nyt aiottaisiin käyttää
176: kyytilain käsittelyyn, niin se voi lopettaa alotetun toisen lukemisen
177: ja muodollisen kolmannenkin lukemisen kunnallislaista. Näin ollen
178: kyytilain siirtäminen kunnallislain edelle on ainoastaan yritys estää
179: kunnallislain valmistuminen juuri, kun se on viimeisillään valtnistu-
180: massa. Minä en tiedä, kuinka esim. suomettarelaiset tässä kysymyk-
181: sessä tulevat menettelemään, mutta heikäläiset vielä eilen puhuivat
182: suuressa valiokunnassa sellaista, että tästä nyt voisi vieläkin tulla
183: jotain, jos pidettäisiin kiirettä ja lauvantaina saataisiin istunto.
184:  Puhemiesneuvosto on suunnitellut huomiseksi kaksi suuren valio-
185:  kunnan istuntoa, yhden aamuksi ja toisen illaksi. Ja kun sunnuntai
186:  on lepopäivä, niin suuri valiokunta näin loppupuolella suostunee
187: yöistuntoonkin. Jos siis suuressa valiokunnassa otetaan kunnallis-
188: laki huomenna esille, niin maanantaina voi eduskunnalla siitä hyvin
189: olla suuren valiokunnan mietintö, ja kun puolueilla on nyt ollut
190: tilaisuus sentään monen vuodenkin aikana ja nyt näiden kuukausien
191:  ja viikkojenkin kuluessa tarkistaa kantaansa eri pykälien suhteen ja
192:  mitään agitatsioonia eduskuntalaisten kesken ei tarvittane, sillä
193:  jokainen eduskunnan jäsen tietää, etteivät mielipiteet muuttune, -
194:                    Suuren valiokunnan työsuunnitelma.             1549
195:                                                   -------------------
196: niin se voitaisiin helposti äänestää täällä lävitse siinä muodossa,
197: minkä eduskunnan enemmistö sille haluaa antaa.
198:     Meikäläisten puolelta suuressa valiokunnassa kyllä pyydettiin,
199: että suuri valiokunta olisi kokoontunut jo eilisiltana käymään läpi
200: tämän toisen ja kolmannen lukemisensa kunnallislaista. Silloin edus-
201: kunnalla olisi ollut tilaisuus jo huomenna saada tästä asiasta mie-
202: tintö käsiinsä. Tähän tosin ei suostuttu, mutta vieläkin on hituinen
203: mahdollisuutta saada tämä asia lävitse, jos tämä nyt herätetty ehdo-
204: tus hylätään ja eduskunta, pysyen päätöksessään, velvoittaa suuren
205: valiokunnan käyttämään kunnallislain käsittelyyn ne hetket, jotka
206: sillä siihen vielä kuluisivat, kun suuri valiokunta eduskunnan pää-
207: töksen mukaan jo on käyttänyt siihen päiviä ja viikkoja. Olisihan
208: aivan järjetöntä viime hetkessä muuttaa työsuunnitelmaa ja estää
209: suurta valiokunntaa päättämästä ehdotusta, joka on juuri valmistu-
210: maisillaan.
211:     Minä siis jyrkästi vastustan tätä ehdotusta.
212: 
213:     Ed. A h m a v a a r a : Minä pyydän saada kannattaa puhe-
214: miesneuvoston ehdotusta. Jos olisi vähänkään toivoa, että kun-
215: nallislaki saataisiin näillä valtiopäivillä valmiiksi, niin minä käsit-
216: täisin vallan hyvin ed. Sirolan. Mutta kun heidänkin taholtaan mel-
217: keinpä joka mies tai ainakin hyvin useat eilispäivän kuluessa suuressa
218: valiokunnassa ilmaisivat, että on mahdotonta sen äänestyksen jälkeen,
219: mikä siellä tapahtui, saada kunnallislaki valmiiksi näillä valtiopäi-
220: villä, ja he senvuoksi panivat vastalauseensa suuren valio-
221: kunnan pöytäkirjaan sitä päätöstä vastaan, mikä siellä silloin teh-
222: tiin. Tässä kai ilmenee vasemmiston käsitys, kuinka he jo karlotti-
223: vat toivonsa saada asia näillä valtiopäivillä valmiiksi. Kun näin
224: on asianlaita, en ymmärrä, miksei koetettaisi saada esille tätä pie-
225: nempää kyytilakiehdotusta, jolla on mahdollisuus vielä tulla val-
226: miiksi, se kun on ollut jo lähes pari kuukautta suureen valiokuntaan
227: lähetettynä. Ed. Sirola mainitsi, että tämä ei olisi muuta kuin yri-
228: tys koettaa estää jo valmistumaisillaan olevaa kunnallislakia val-
229: mistumasta, ja kuitenkin' hänenkin lausuntonsa loppuosa osotti,
230: että on ainoastaan vähän mahdollisuutta näillä valtiopäivillä saada
231: kunnallislaki käsitellyksi. Toivon, että eduskunta hyväksyy puhe-
232: miesneuvoston ehdotuksen, koska se ei tarkoita mitään muuta kuin
233: saada edes jotakin vielä valmiiksi suuressa valiokunnassa näillä
234: valtiopäivillä.
235: 
236:    Ed. H e 1 en i u s - S e p p ä 1 ä : Tuntuu ikävältä, että täm-
237: möiseen asiaan täytyy käyttää eduskunnan kallista aikaa. Kun suu-
238: ressa valiokunnassa puheenalainen ehdotus melkoisella äänten
239: enemmistöllä kerran hylättiin, tuntuu vähemmän lojaaliseltakin,
240: että se toista tietä herätetään eduskunnassa. Ja kun se suuressa
241: ISSO                  Istunto 23 p. lokakuuta 1908.
242: 
243: 
244: valiokunnassa, jossa kaikki eri ryhmät ovat edustettuina, hylät-
245: tiin, tuntuu ehdotuksen täällä uudistaminen myöskin epäkäytän-
246: nölliseltä, turhalta ajan tuhlaukselta. Arvaan siis, että koska eh-
247: dotus on epäkäytännöllinen, keskustakin tulee sitä vastustamaan.
248: Niin ollen ajattelen, että ehdotus olisi pitemmittä puheitta hylät-
249: tävä. - Tahtoisin muuten kysyä, onko syytä tämmöisillä ehdo-
250: tuksilla kärjistää välit vielä enemmän, kuin ne eduskunnassa jo
251: ovat kärjistyneet?
252: 
253:     Ed. K i r v e s : Olen tässä asiassa hiukan toista mieltä kuin ed.
254: Helenius-Seppälä. Pidän tämän asian siksi tärkeänä, että edus-
255: kunnan aika ei ole niin kallis kuin on kunnallislakien uudistus
256: meillä. Täytyy hiukan kiinnittää huomiota siihen harrastukseen
257: kunnallislain uudistuksessa, joka esiintyi 1907 vuoden valtiopäi-
258: villä, ennen kuin voi hiukankaan saada selvitystä siitä olotilasta,
259: johonka näiden lakien uudistus on tällä kertaa saatettu. Silloin
260: nimittäin, v. 1907, suomettarelaisten taholta tehtiin esitysehdo-
261: tus, jossa vaadittiin tai pyydettiin eduskuntaa yhtymään heidän
262: tekemäänsä eduskuntaesitykseen ja uudistukset olivat sangen laa-
263: jalle ulottuvia. Äänioikeus ulotettiin paljon kauvemmaksi kuin
264: se nyt suuren valiokunnan ehdotuksen mukaan on ulotettu. Sa-
265: moin oli myös järjestetty niin, että valtuustot tulivat pakollisiksi
266: kaikkiin kuntiin, lukuun ottamatta Lapinmaan kihlakuntaa. Li-
267: sättyjen valtuustojen tehtävät olivat myös hyvin suuressa määrässä
268: rajoitetut, paljon pienemmät kuin ne nyt ovat suuren valiokunnan eh-
269: dotuksen mukaan. Mutta tätä harrastusta laimensi silloin m. m.
270: eräs seikka, joka myös tässä täytyy ottaa huomioon. Asia lähe-
271: tettiin silloin laki- ja talousvaliokuntaan ja osottaakseen asian har-
272: rastusta, yhtyivät suomettarelaisetkin siihen, että kunnallisasioita
273: varten valittiin erityinen sihteeri, siis tunnustettiin asian tärkeys
274: ja tahdottiin saada silloinen hallitus ehdottomasti pulaan ja moi-
275: tittiin ankarasti sitä, kun se ei antanut eduskunnalle armollista esi-
276: tystä asiassa. Silloin nuorsuomalaisten ja ruotsalaisen kansanpuo-
277: lueen taholta valiokunnassa lausuttiin epäilyksiä, olisiko tämmöi-
278: nen harrastus oikeastaan asian tosiperäistä harrastusta, koska muka
279: hallitus oli asettanut komitean ja odotettiin siltä armollista esitystä.
280: 
281:     Puhemies: Minä pyydän keskeyttää puhujaa. Tässä on
282: kysymys puhemiesneuvoston ehdotuksesta että kyytilaki otettai-
283: siin esille suuressa valiokunnassa. Tietysti keskustelun täytyy
284: kosketella jonkun verran kunnallisasiaakin, mutta minusta puhuja
285: koskettelee sitä liian laajasti. On mahdollista, jos sillä tavalla jat-
286: ketaan, saada koko kunnallislakiasia periaatteellisesti esille ja se
287: vie keskustelun syrjään. Pyytäisin puhujaa kohdistamaan esi-
288:                     Suuren valiokunnan työsuunnitelma.              1551
289: 
290: 
291: tyksensä siihen, mistä nyt on kysymys, nimittäin kummalleko laille
292: on annettava etusija, kyytilailleko vai kunnallislaille.
293: 
294:     Ed. K i r v e s : Mutta kun minä koskettelen molempia, minun
295: tietysti täytyy seurata asiaa alusta alkaen.
296: 
297:     puhemies: Minun käsitykseni mukaan puhuja aloitti liian
298: laajasti ja pitäisi siis hiukan supistaa esitystä.
299: 
300:     Ed. K i r v e s : Minun täytyy supistaa sikäli kuin se on mah-
301: dollista, sillä enhän minä luonnollisesti voi lähteä eduskunnan puhe-
302: miehen kanssa mihinkään väittelyyn.
303:     Silloin nuorsuomalaisten taholta sanottiin, että sitä ei tarvita,
304: koska arm. esitys on tulossa. He asettuivat rehelliseen vastarintaan,
305: mutta suomettarelaiset yhtyivät asettamaan sihteerin, joka vii-
306: vytti töitä niin paljon, ettei keritty saada eduskunnan koossaoloai-
307: kana edes valiokunnan mietintöä ulos; se lähetettiin vasta laki- ja
308: talousvaliokunnan jäsenille myöhemmin. Niin pitkitettiin silloin
309: asiaa. 1908 vuoden ensimäisillä valtiopäivillä taas seurasi sama
310: manööveri, silloin samat suomettarelaiset edustajat nimikirjoituk-
311: silla uudistivat saman anomuksen. Nyt lähtivät perustuslailliset
312: kilpailemaan: ed. Ahmavaara ja Erkko jättivät myöskin esitysehdotuk-
313: sen valtiopäiville ja lausuivat nimenomaan, että se oli siksi tärkeä että
314: koska hallitus ei ollut ennättänyt antaa asiasta annollista esitystä,
315: niin täytyi meidän pyrkiä tätä tietä, että saamme asian ratkaistuksi,
316: sillä se muka on omiaan sangen suuressa määrässä vaikuttamaan
317: sekä aineelliseen että henkiseen kehitykseen Suomessa. Nyt näillä
318: valtiopäivillä uudistui kolmannen kerran samanlainen menettely.
319: Taas nämä samat eduskuntaryhmät jättivät eduskuntaesityksen sa-
320: manlaisena kuin he olivat sen jättäneet tämän vuoden edellisillä
321: valtiopäivillä. Mutta nyt oli tapahtunut muutos, nyt oli muodos-
322: tettu yhteinen hallitus. Nyt sanottiin, että mahdotontahan on
323: eduskunnan lähteä kilpailemaan hallituksen kanssa. Kun olemme
324: sitoutuneet tukemaan yhteistä hallitusta, niin meidän täytyy odot-
325: taa siksi kun saamme siltä armollisen esityksen. Nyt oli tämmöi-
326: nen suunta. Kun eduskunnassa ratkaistiin asia siten, että se oli
327: otettava ensimmäiseksi käsiteltäväksi, niin lausui ed. Castren suu-
328: ressa valiokunnassa - jos en sitä väärin muista, ainakin tähän ta-
329: paan se jotakuinkin oli -: >>Jos suuri valiokunta tahtoo asettua kol-
330: mannen vastalauseen kannalle, toisin sanoen nuorsuomalaisten kan-
331: nalle, tästä kunnallislaista tulee laki». Suomettarelaisten taholta
332: sanottiin suuressa valiokunnassa, että jos sosialidemokraatit tah-
333: tovat, että tästä tulee laki, niin meidän täytyy äänestää heidän
334: mukanaan.        Näin sanottiin molempien porvarisryhmäin puo-
335: lelta suuressa valiokunnassa. Ainoastaan äärimmäinen oikeisto
336: 1552                  Istunto 23 p. lokakuuta 1908.
337: 
338: 
339: tahtoi puhetulvalla tappaa koko asian, kun se ei muuten siihen kyen-
340: nyt. - Tämmöinen on tämän asian kehitys. Ja nyt täydellisesti
341: osoittautuu todeksi, että kaikkein parhaiten on ed. Castren ollut
342: oikeassa. Suomettarelaiset tahtoivat nimenomaan tappaa tämän
343: asian sillä, että he tekivät äärettömän paljon suuria ja syvälle käy-
344: piä muutoksia valiokunnan mietintöön aina kuuluisaan konkurs-
345: sipykälään saakka. Mutta tämäkään ei onnistunut, sillä oikeisto hyvin
346: yksimielisesti hyväksyi kaikki. Siis suomettarelaiset näkivät vaa-
347: ran, että nyt tuo asia kuitenkin tulee menemään läpi semmoisena
348: kuin he olivat sen suunnitelleet. Ei siis auttanut muu kuin läh-
349: teä tätä tietä tulemaan esille, ettei lakia saataisi, ja nyt on asia näh-
350: tävästi sillä kannalla, että se tulee jäämään.
351:     Mitä sitten tulee kyytilain kohtaloon, niin vuoden 1907 valtiopäi-
352: villä nimenomaan sosialistien äänillä tuli kyytilaki semmoiseksi
353: kuin se on näillä valtiopäivillä, sillä he äänestivät kyydinpidon otet-
354: tavaksi valtion haltuun. He äänestivät tienteonkin valtion hal-
355: tuun, että kerrankin saataisiin kunnille puhdasta totuutta. Mutta
356: tänä vuonna näillä valtiopäivillä laki- ja talousvaliokunta viivytteli
357: kyytilakia sentähden - kuten valiokunnan jäsenet ovat kertoneet
358: -, ettei heidän tarvitsisi siinäkään kohden toteuttaa ohjelmaansa.
359: Me Qlemme nimenomaan suuressa valiokunnassa sanoneet, että jos
360: eduskunta tahtoo, meillä ei ole mitään vastustusta kyytilakia kohtaan;
361: me tulemme ehdottomasti ajamaan sen läpi samalla tarmolla kuin
362: ajamme kunnallislain. Mutta suuri valiokunta on kolme, neljä
363: kertaa koettanut kiertää eduskunnan päätöstä aina niin pitkälle,
364: että eilen suuren valiokunnan puheenjohtaja alisti äänestettä-
365: väksi suuressa valiokunnassa eduskunnan päätöstä vastaan. Näin
366: pitkälle siellä on menty ja siitä on tietysti saatu semmoisia tulok-
367: sia, että niitä on tällä kertaa oikeastaan mahdotonta saada muuttu-
368: maan, mahdotonta eduskunnan voimasuhteiden tällaisina ollessa.
369: Mutta että eduskunta kuitenkin pysyisi entisessä päätöksessään, se olisi
370: minun mielestäni kuitenkin erittäin tärkeää, sillä nämä suuren va-
371: liokunnan herrat ovat ehdottomasti asettuneet niskottelevalle kan-
372: nalle eduskunnan päätöstä vastaan. Jos Suomen talonpojat, jos
373: Suomen maalaiset tahtovat, että heidän rasituksiaan pitäisi hel-
374: pottaa, tahtovat saada uuden kyytilain ja maantientekolain, silloin
375: heidän täytyy tehdä pesäero tämän eduskunnan herroista. Se ol-
376: koon sanottu tässä yhdellä kertaa. Minä kaikessa tapauksessa
377: toivon, että tässä eduskunnassa vielä löytyy niin paljon ryhtiä,
378: että se pysyy entisessä päätöksessään ja pakottaa suuren valiokun-
379: nan käsittelemään kunnallislakia eikä suostu puhemiesneuvoston
380: ehdotukseen. (Vasemmistosta: Hyvä, hyvä!)
381: 
382:     Ed. S c h y b e r g s o n : Landtdagsmannen Kirves nämnde i
383: sitt senaste yttrande, att stora utskottets ordförande tillåtit sig
384:                   Suuren valiokunnan työsuunnitelma.              1553
385: ----------------
386: att föreslå en afvikelse ifrån landtdagens beslut i fråga om utskot-
387: tets arbetsordning. Stora utskottets ordförande är nog den, som
388: själf kan svara försinahandlingar, men då jag hade begärt ordet,
389: så ber jag att också få upptaga denna fråga. J ag vill nämna, att
390: förslaget om att hos landtdagen anhålla om att få öfvergå till behand-
391: ling af skjutslagen kom under voteriug först sedan samtliga med-
392: lemmar utaf vänsteru hade, under uttryckligt betouande af att kom-
393: munallageus behaudling vid denua laudtdag hade fallit, aumält
394: reservatiou mot beslutet. Detta var för väusteru då alldeles klart
395: och det må förlåtas om vi andra också fuuuo att saken så förhöll
396: sig. Då var det ju uaturligt, att den frågau väcktes, huruvida vi
397: icke ändå skulle kunna ytterligare medhinua någontiug under deuna
398: Iandtdag och då förslaget, som af mig fratnställdes, endast gick ut
399: på en hetnställau hos landtdagen om att stora utskottet skulle få
400:  öfvergå till behandling af skjutslagen, som änuu kunde medhin-
401:  nas, så har väl förfarandet varit fullkomligeu korrekt. Efter hela
402:  den högtidlighet, som i stora utskottet utspelades med reservatio-
403:  ner och förklariugar från vänsteru om att kommunallagen icke vi-
404:  dare vid denua laudtdag kuude behandlas, förefaller yrkaudet på
405:  återupptagande af denua sak i utskottet uog märkligt.
406:      För öfrigt ber jag att få nämua, att förslaget om skjutslageus
407:  upptagande utgick från den synpunkten, att detta lagförslag, så-
408:  som erfarenheten i stora utskottet bland annat i går visade i fråga
409:  om lagförslaget beträffande gemensamhetsskogar, skulle taga så
410:  liten tid i auspråk, att vi kuude räkna med att därmed icke något
411:  iutrång behöfde ske på kammareus plena. Min meuiug var, såsom
412:  jag också i utskottet framhöll, att deuua behandling af skjutsla-
413:  gen skulle försiggå, om möjligt, redau före förmiddageus pleuum.
414:  J ag hade täukt mig möjligheteu af att denna behaudliug skulle
415:  kunua afslutas på en timme eller par. Och det är eudast deuna
416:  otnständighet att vi kuude räkna med att få detta lagförslag jäm-
417:  förelsevis hastigt undaugjordt, medan däremot kommuuallag-
418:  förslaget allt ännu skulle komma att taga mycket låug tid i au-
419:  språk, som förklarar det förslag, hvilket uu framträdt från tal-
420:  manskonferensens sida. Att det föll i går uti stora utskottet be-
421:  tyder ingenting i fråga om dess upptagande ånyo. Jag, som fram-
422:  ställde förslaget, begärde icke ens votering, emedan jag mycket
423:   väl fann, att det var riktigare att talmauskouferensen, som har att
424:   göra förslag beträffande arbetsordningeu öfver hufvud i laudtda-
425:   gen, skulle i sakeu taga initiativ.
426:      Hvad sedan beträffar möjligheten af kommuuallageus vidare
427:   behaudling, så syues det mig, att både hr Sirola och isynnerhet hr
428:   Kirves hafva medgifvit att däraf ingentiug vidare vid denna landt-
429:   dag kan blifva. Vi stannade midt i diskussionen om 7 §, där frå-
430:   gan om enmanskretsar i stället för det proportionella valsättet
431:                                                                 fl8
432: 1554                  Istunto 23 p. lokakuuta 1908.
433: 
434: 
435: åtminstone fakultativt för kommuner, som med stor majoritet
436: föredraga enmanskretsar, var under behandling och säkerligen
437: skulle föranledt rätt lång diskussion. Vidare förefaller det ock-
438: så, som om förstärkta stadsfullmäktigeinstitutionen skulle komma
439: att gifva anledning till en vidlyftig diskussion. Det är alldeles orätt,
440: när hr Sirola säger, att landtdagen har ålagt stora utskottet att
441: med skyndsamhet behandla denna fråga. Landtdagen har ålagt
442: stora utskottet att behandla kommunallagen framom andra ären-
443: den men landtdagen kan icke och får icke ålägga dess utskott el-
444: ler någon dess medlem att behandla ett ärende med större skyndsamhet
445: än ärendets natur kräfver. Och man får icke, och har icke ens rätt
446: att af den enskilde landtdagsmannen kräfva, att han skall undan-
447: hålla sin mening i fråga om ett lagförslag, därför, att majoriteten
448: önskar få det att gå undan, nästan som på auktion.
449: 
450:     Ed. E. S. Yrjö-Koskinen: Minua tämä puhemiesneu-
451: voston ehdoitus suuresti kummastuttaa. Siinä pitkässä listassa ano-
452: muksia, joita nyt tänäkin päivänä on keskusteltavana, ei ole yhtään
453: ainoata, jota ei aivan hyvin voitaisi, jos tarve vaatii, lykätä ensi
454: istuntokauteen, ilman että asiat vähimmässäkään määrin joutuvat
455: siitä kärsimään. Kunnallisasetusta sitä vastoin saattaa nyt pitää
456: niin valmiina, ettei kukaan voi syyllä väittää, ettei se olisimahdolli-
457: nen saada loppuun käsitellyksi, varsinkin jos suuri valiokunta on
458: työnsä toimittanut niin, että eduskunnassa muutosehdotukset eivät
459: saa enemmistön kannatusta. Olisi todellakin merkillinen erehdys
460: eduskunnalta lykätä tämä asia tulevaan istuntokauteen ja saada
461: silloin uudestansa esiin kaikki ne eri käsittelyt, keskustelut ja
462: haukkumiset, joita myöten tämä on joka ikisellä istuntokaudella
463: kulkenut. Luullaanko siis, että kyytilaki on mahdollinen saada lä-
464: vitse, kun tällä tavalla ärsytetään mieliä? Seurauksena tulee ole-
465: maan vain se, että kyytilain käsittely siirtyy, ei tulevaan istunto-
466: kauteen, vaan vaalien taakse. Minä panen vastalauseeni puhemies-
467: neuvoston epäviisasta ehdotusta vastaan ja kehoitan kaikkia, jotka
468: luulevat, että todellakin kyytilaki nyt on kysymyksessä, luopumaan
469: tällaisesta harhaluutosta ja äänestämään puhemiesneuvoston ehdoi-
470: tusta vastaan (Hyväl Hyväl).
471: 
472:    Ed. I n g m a n: Lieneekö ed. Kirves hämmentynyt siitä huomau-
473: tuksesta, jonka puhemieheltä sai, vai mistä johtui, että kun hän
474: kertoi kunnallislain jarrutushistorian, hän unohti kaikkein tärkeim-
475: män kohdan, nimittäin sen, että kun nykyään suuressa valiokunnassa
476: käsiteltävänä oleva mietintö tuli eduskuntaan, sosialistit pitivät
477: sen johdosta kolmena istuntona agitatsioonipuheita, jotka täyttävät
478: 44 tiheään painettua sivua eduskunnan pöytäkirjoissa ja joista
479: suurella valiokunnalla ei ole ollut pienintäkään hyötyä. Yksi ainoa
480:                      Suuren valiokunnan työsuunnitelma.             1555
481: 
482: 
483: sosialisti, ed. Turkia jo yksin puhui r8 siwa, enkä minä ole kuullut
484: kenenkään yhdessäkään kohden vetoavan suuressa valiokunnassa
485: siihen, mitä hän puhui.
486:     Mitä muuten asiaan tulee, niin minäkin pyydän vastustaa puhe-
487: miesneuvoston ehdotusta. Teen sen siitäkin syystä, ettei kyytilaki-
488: kaan tule valmiiksi, vaikka se otettaisiinkin suuressa valiokunnassa
489: käsiteltäväksi kunnallislain edellä. Ed. Sirola ilmoitti nim. eilen
490: siellä, että ellei kunnallislakia saada valmiiksi, niin kyllä sosialistit
491: pitävät huolen siitä, ettei kyytilakiakaan saada valmiiksi. En epäile
492: ensinkään, että he kyllä pitävät tässä suhteessa sanansa. Asia
493: on niin, että eduskunnan työjärjestyksen näiden valtiopäivien
494: loppupuolella ovat määränneet sosialistit. Me muut asetumme lojaali-
495: selle kannalle, teemme kaiken mitä voimme saadaksemme työn suju-
496: maan niissä puitteissa, jotka he ovat meille määränneet; ellei sesit-
497: tenkään suju, niin edesvastuu ei tule meille, vaan niille, jotka ovat
498: työn puitteet määränneet.
499:      Minä siis kannatan sitä, että kunnallislakia kaikella mahdollisella
500: kiireellä käsitellään suuressa valiokunnassa.
501: 
502:    Ed. K a 11 i o:     Luovun.
503: 
504:     Ed. C a s t r e n: Ed. Kirves on aivan vaann esittänyt minun
505: lausuntoni suuressa valiokunnassa. Sitä, minkä hän sanoo minun sa-
506: noneen siellä, en ole sanonut. Olen yleisessä keskustelussa muun
507: muassa sanonut, että kun mitä eriävimpiä mielipiteitä on puolueitten
508: kesken olemassa kunnallislainsäädäntömme uudistamisesta, sosiali-
509: demokraattiset edustajat kun puheenalaisessa kysymyksessä ovat
510: eri kannalla, nuorsuomalaiset eri kannalla, ruotsalainen kansan-
511: puolue eri kannalla ja suomettarelainen puolue eri kannalla, niin
512: olisi uusien kunnallisten lakien aikaansaamiseksi enemmän kuin
513: suotavaa, jos eri puolueet voisivat keskenään yhtyä siitä periaat-
514: teesta, jolle puheenalaiset lakiehdotukset olisivat rakennettavat.
515: Etten voinut suosittaa suurta valiokuntaa asettumaan sosialide-
516: mokraattien, en suomettarelaisen puolueen enkä myöskään ruot-
517: salaisen kansanpuolueen vaan nuorsuomalaisen puolueen kannalle,
518: lienee itsestään ymmärrettävää. Erikoiskeskustelussa en suinkaan
519: ole liiallisessa määrin puhevuoroilla valiokuntaa vaivannut. On
520: siis enemmän kuin odottamatonta, enemmän kuin rohkeaa, että
521: ed. Kirves uskaltaa esiintyä eduskunnassa esittämään minun Iau-
522: suntoni aivan väärässä valossa.
523:     Ed. Kirves esitti minun suuressa valiokunnassa antamani lau-
524: sunnon siten, että se sisälsi uhkauksen minun puoleltani tehdä
525: voitavani estääkseni uuden lainsäädännön aikaansaamista, jollei
526: nuorsuomalaisen puolueen kanta tule hyväksytyksi. Suotavaa olisi,
527: 1556                  Istunto 23 p. lokakuuta 1908.
528: 
529: 
530: että sosialidemokraatitkin edes jonkun verran pitäisivät kiinni
531: oikeudesta ja totuudesta.
532: 
533:     Ed. S e t ä 1 ä: Minä en sattumalta kuullut ed. Kirveen lau-
534: sunnosta sitä osaa, joka lienee kohdistunut suuren valiokunnan
535: puheenjohtajaan, tunnen sen vain ed. Schybergsonin puheesta.
536: Ed. Kirves lienee lausunut, että suuren valiokunnan puheenjohtaja
537: on sallinut äänestää ehdotuksesta, joka on eduskunnan päätöstä vas-
538: taan. Eduskunnan päätös sisälsi sen, että suuri valiokunta ottaa
539: kunnallisasian heti käsiteltäväksensä, ja tämä onkin tapahtunut.
540: Minun ymmärtääkseni eduskunnan päätös ei kuitenkaan sisältänyt
541: sitä, että suuri valiokunta on tämän johdosta kokonaan estetty
542: järjestelemästä työtänsä. Suuressa valiokunnassa tehtiin keski-
543: viikkoiltana semmoinen ehdotus, että eduskunnalle annettaisiin
544: ilmoitus, että kunnallislakeja ei ehditä loppuun käsitellä, sekä että
545: siis kunnallisasian käsittely jäisi pöydälle ja sinä aikana käsitel-
546: täisiin kyytilaki. Tämä ehdotus saattoi tietysti olla eduskunnan
547: päätökseen verraten jossakin määrin arveluttava, mutta minun
548: ymmärtääkseni ei valiokunnan puheenjohtajan asiana ole koettaa
549: estää asioita tulemasta äänestyksen alaisiksi, erittäinkin kun valio-
550: kunta voi ehdotukset, joita pitää sopimattomina, hylätä, niinkuin
551: tapahtuikin.
552:     Mitä muuten tähän esillä olevaan asiaan tulee, en ole puhemies-
553: neuvostossa äänelläni kannattanut sitä, että kysymys kyytilaista
554: enää otettaisiin esille tänä valtiopäiväkautena, koska en luule sen-
555: kään asian ennättävän tulla valmiiksi.
556: 
557:     Ed. K a a r n e: Minä en ensinkään ihmettele, että oikeisto
558: tahtoo jarruttaa tämän lain valmistumista viime hetkeen asti.
559: Mutta se kaksinaamaisuus minua ihmetyttää, joka täällä on esiin-
560: tynyt muutaman edustajan lausunnoissa. Ed. Ahmavaara on nim.
561: tänään sanonut, että meidän on mahdoton valmistaa tätä lakia tällä
562: istuntokaudella, mutta muutamia päiviä sitte hän lausui näin:
563: •Vasemmisto nähtävästi tahtoo tätä asiaa jarruttaa uusien vaalien
564: jälkeen, se näyttää selvältä asialta, ja silloin tämä olisierinomainen
565: ase agitatsioonikeinona. Mutta me porvaripuolueet vakuutamme,
566: ettemme jätä tätä asetta teille, me tulemme laatimaan tällä vaali-
567: kaudella uuden kunnallislain. Se on kyllä nähtävästi ikävä vasemmis-
568: tolle, mutta sen me tulemme siitä huolimatta laatimaan, mevoimme
569: sen vakuuttaa teille.>> Miksi ei samaa vakuuteta vielä t ä n ä ä n?
570: - Minä pyydän vastustaa tätä puhemiesneuvoston ehdotusta.
571: 
572:    Ed. T u r k i a: Minua ei suinkaan hämmästytä tämä puhemies-
573: neuvoston ehdotus. Tämähän on yksi tavallinen näytös siitä, mihin
574: häikäilemättömiin keinoihin meidän porvaristomme uskaltaa ryhtyä.
575:                    Suuren valiokunnan työsuunnitelma.              1557
576: 
577: 
578: Tarkotushan on selvä. Tarkotus on tälläkin keskustelulla saada aikaa
579: kulumaan ja toiseksi, jos tämä puhemiesneuvoston ehdotus tulisi
580: täällä eduskunnan päätökseksi, niin silloinhan pääsisivät porvaris-
581: edustajat aivan rehellisesti kiertämään koko kunnallislainkäsittelyn.
582: Siis toinen tarkoitus joka tapauksessa tässä nyt saavutetaan.
583:     Mistä sitte johtuu tuollainen ehdotus? Me olemme alusta alkaen,
584: kun kunnallisvaliokunnan mietintö tu1i tähän eduskuntaan, näh-
585: neet, mikä on eduskunnan porvariston käsitys tässä asiassa, mitä
586: se tarkoittaa. Me olemme nähneet, tulleet ihan vakuutetuiksi siitä,
587: että se mietintö, minkä kunnallisvaliokunta sai käsistään tänne, se ei
588: tyydytä meidän porvaristoamme. Se on lausuttu täällä suometta-
589: relaisen puolueen taholta ihan selvästi ja sen on myös äärimmäinen
590: oikeisto lausunut. Meidän porvaristomme luottaa, että taantumus
591: Venäjällä yhä edelleen kasvaa. Se uskoo siihen ja luulee sen turvissa
592: ensi eduskunnan koossa ollessa tai sitte seuraavalla kerralla taantu-
593: muksen olevan jo niin voimakkaan, että se voi saada paljon ahtaam-
594: man kunnallislain kuin nykyään on tulossa. Se uskoo siihen ja siitä
595: johtuu tämäkin jarrutus.
596:     Täällä ed. Ingman huomautti, että sosialistien pitkät puheet
597: vaikuttivat suuressa määrin sen, että kunnallislain käsittely on
598: viivästynyt. Minä en ihmettele, että suomettarelaisten puolelta
599: käytetään tällaisia väitteitä. Onhan täällä nähty, että he voivat tur-
600: vautua vieläkin pitemmälle meneviin. Pitäisi ed. Ingmanin muistaa,
601: että kun kunnallislakia täällä käsiteltiin, siihen aikaan oli torppari-
602: laki suuressa valiokunnassa, joten kunnallislakia ei siellä olisi otettu
603: esiin, vaikka se ensimmäisessä käsittelyssä, olisi jo ensimmäisen tun-
604: nin kuluessa lähetetty suureen valiokuntaan. Siis se käsittely,
605: vaikka olikin pitkä, ei viivyttänyt kunnallislain valmistelua, koska
606: suuressa valiokunnassa oli torpparilaki käsittelyn alaisena eikä sitä
607: olisi jätetty kesken ja otettu kunnallislakia esille.
608:     Paraiten kuvaavat suomettarelaisten todellista harrastusta ne
609: monet temput, joita he ovat tehneet kunnallislain käsittelyssä.
610: Eilen ed. Lagerlöf suuressa valiokunnassa sanoi ja koetti vakuuttaa,
611: että he tulevat tekemään kaiken voitavansa ajaakseen tämän lain
612: läpi. Mutta kun sitte vähän jälkeenpäin tapahtui äänestys siitä,
613: jatkaako suuri valiokunta työtään illalla, silloin suomettarelaiset
614: äänestivät työn jatkamista vastaan. Siinä oli suomettarelaisten
615: yritys tehdä kaiken voitavansa kunnallislain käsittelyn edistämiseksi.
616:     Joka tapauksessa tämäkin porvarisedustajain ehdottama toi-
617: menpide kunnallislain käsittelyn jouduttamisen estämiseksi tulee
618: olemaan suurimerkityksellinen niin porvareille kuin meillekin.
619: Yhä selvemmin tulevat kansan syvät rivit näkemään, mitä por-
620: varillisilta edustajilta on odotettavissa, ja samalla myös heille yhä
621: paremmin selvenee porvarisedustajien kanta kunnallislakiin nähden.
622:     Täällä on sanottu, että sosialidemokraatit menettivät jo luotta-
623: 1558                   Istunto 23 p. lokakuuta 1908.
624:                                       -------------------------
625: muksensa eilen suuressa valiokunnassa, kun he siellä panivat vasta-
626: lauseensa istunnon lopettamista koskevaa päätöstä vastaan. Ei
627: siellä sosialistien puolelta sanottu, että kunnallislain valmistumi-
628: nen on aivan mahdotonta, mutta siellä sanottiin sama ajatus kuin
629: täälläkin on sanottu, että jos porvarit jarruttavat sillä tavoin kuin
630: sekin päätös osotti, niin on siinä tapauksessa kunnallislain valmiiksi-
631: tulo näillä valtiopäivillä mahdoton. Tämä sama ajatus siellä lausuttiin,
632: ja minä uskon, että jos ei tämä puhemiesneuvoston ehdotus tule
633: täällä päätökseksi, ja jos porvareilla olisi hitustakaan hyvää tahtoa,
634: niin laki vielä kerkiäisi valmistua näillä valtiopäivillä.
635: 
636:     Ed. v. A 1ft h a n: Det har gått med denna kommunallags
637: behandling såsom det förutspåddes, när frågan remitterades till
638: stora utskottet. Det har visat sig vara omöjligt för stora utskottet
639: att färdigbehandla förslaget, och i stället hafva flera viktiga lag-
640: förslag - utom den här nämnda skjutslagen de fyra stora från
641: socialutskottet remitterade lagförslagen -        blifvit obehandlade,
642: och landtdagsarbetets resultat har reducerats till mycket nära noll.
643: Det är fullkomligt omöjligt att få kommunallagen färdig. Här har
644: af hr Castren framhållits, på huru olika grunder de olika landtdags-
645: grupperna önskat arbeta. Dessa olika grunder skulle otvifvelaktigt
646: vid frågans andra behandling göra sig gällande, och vid enhvar utaf
647: de viktigare paragraferna i lagförslaget skulle i sådant syfte gående
648: ändringsförslag här framställas, hvarför intet tvifvel finnes, att landt-
649: dagen skulle få använda en tid af en eller två veckor att i plena i andra
650: läsningen slutföra behandlingen af kommunallagen. Det är således
651: fullkomligt och absolut omöjligt att slutbehandla densamma.
652: Ansvaret för att så förhåller sig faller närmast på den minst erfarna
653: delen af kammaren, som företagit sig en omöjlig arbetsordning.
654: Det har framhållits af friherre Eino Sakari Yrjö-Koskinen, att
655: enligt hans öfvertygelse det skulle gå mycket lätt att slutbehandla
656: lagen. Samma synpunkt framställdes af en utaf vänsterns yngsta
657: medlemmar uti stora utskottet och metoden var mycket enkel.
658: Man skulle icke framställa några ändringsförslag, utan läsa upp
659: paragraferna, och ordföranden skulle knacka af dem, d. v. s. man
660: skulle afstå från tankearbetet och öfverföra det hela till ett hand-
661: arbete. Ja, sålunda skulle man nog kunna åstadkomma lagförslag
662: i massa, men huru skulle de väl komma att se ut? Och ett sådant sätt
663: att arbeta torde nu icke med allvarligt uppsåt kunna rekom mn-
664: deras.
665:     Enligt I6 § i arbetsordningen ankommer det på talmanskonfe-
666: rensen bland annat att göra de framställningar, hvilka med afseende
667: å landtdagens arbetsordning och arbetsplan befinnas nödiga. Det
668: är ju påtagligen talmanskonferensens plikt att försöka få ett så stort
669: och nyttigt arbetsresultat som möjligt utaf landtdagens arbete till
670:                    Suuren valiokunnan työsuunnitelma.              1559
671: 
672: 
673: stånd. Det af talmanskonferensen framställda förslaget synes mig
674: därför vara betingadt utaf dess skyldighet och plikt att hysa omsorg
675: om arbetets resultat. Då detsamma emellertid blifvit emottaget
676: med en sådan motvilja, att man icke kan vänta sig ett gynnsamt re-
677: sultat ens utaf denna åtgärd, så synes det mig vara mindre ändamåls-
678: enligt att använda en del af morgondagens tid till stora ntskottets
679: arbete, utan blir det väl då bättre att hålla plena i vanlig tid, både
680: på för- och eftermiddagen, så att vi åtminstone finge bordet tomt
681: från de ärenden, som nu föreligga eller kunna tili morgondagen bord-
682: läggas, och så att vi kunde egna nästa vecka åt de viktiga finansfrågor,
683: som återstå olösta, och åt de viktiga politiska frågor, hvilka vi icke
684: kunna undgå att taga befattning med. J ag skulle således föreslå,
685: att landtdagen ville besluta, att plena i morgon skulle försiggå på
686: vanlig tid kl. I I och ifall af behof på eftermiddagen.
687: 
688:     Ed. K i v i 1 i n n a : Pyydän lyhyesti saada yhtyä siihen, mitä
689: ed. E. S. Yrjö-Koskinen täällä äsken lausui. Minun käsitykseni
690: mukaan on puhemiesneuvosto tällä ehdotuksellaan tehnyt eduskun-
691: nalle ja sen työlle, lievimmin sanoen, vähemmän hyvän palveluksen.
692: Se ei ole saanut aikaan muuta kuin mielten kiihkoa, ärsyttänyt
693: entisestäänkin liiaksi ärsytettyjä mieliä ja synnyttänyt kiihkoisan
694: keskustelun, josta ei ole mitään hyötyä tälle asialle eikä muillekaan;
695: päinvastoin. Minun mielipiteeni on siis se, että tämä ehdotus olisi
696: jo aikaa sitten pitänyt ilman pitempää keskustelua äänestää kumoon.
697: 
698:     Ed. Li s t o : Tässä keskustelussa näkyy käyneen, niinku.i;:;.
699: monessa muussakin, että intohimot ovat päässeet etualalle ja
700: järkisyyt ovat jääneet kokonaan varjoon. On siis jokseenkin toivo-
701: tonta yrittää palauttaa keskustelua tyynemmälle alalle.
702:     Minä pyydän saada ilmoittaa, että olen puhemiesneuvostossa
703: kuulunut niihin, jotka ovat kannattaneet ehdotusta, että suuri
704: valiokunta saisi toimekseen ottaa kyytilakiasian nyt käsille. Olen
705: tehnyt sen siitä syystä, että niinkuin jo tämäkin keskustelu osot-
706: taa, siinä eduskunnan osassa, jonka tulee kantaa päivän kuorma
707: ja samalla koettaa estää, ettei kaikki täällä mene ihan sekaisin, että
708: siinä eduskunnan osassa mielipiteet siitä, minkälaiseksi kunnallis-
709: lait olisivat tehtävät, ovat peräti eri suuntiin menevät. Ei ole
710: toivomista, että saataisiin toimeen minkäänlaista yhteensovi-
711: tusta näiden eriävien mielipiteiden välillä, ja niin ollen ei ole myös-
712: kään mitään toiveita siitä, että näin valtiopäiväin lopussa ehdi-
713: tään saada niin laaja-alainen työ kuin kunnallislakiemme säätä-
714: minen loppuun suoritetuksi. On näet huomattava, että kunnal-
715: lislait yhteensä sisältävät joukon kolmatta sataa pykälää. Kun
716: näin on asianlaita, niin tietysti on hukkaan heitettyä vaivannäköä nyt
717: enää jatkaa tämän työn tekemistä. Sen sijaan on sen pitkän ajan ku-
718: H\60                   Istunto 23 p. lokakuuta 1908.
719: 
720: 
721: luessa, minkä kyytilakiasia on vuoroansa odottanut, tullut kuu-
722: luviin eri tahoilta se mielipide, että kyytilakiasia on siksi kypsy-
723: tetyssä tilassa, että siinä voivat mielipiteet yhtyä ja että se siis
724: voidaan saada nopeammin loppuun suoritetuksi.
725:      Ed. Kirveelle, joka taisi syyttää laki- ja talousvaliokuntaa siitä,
726: että se on jarruttanut kyytiasiata, pyydän mainita, että laki- ja
727: talousvaliokunnan mietintö kyytilakiasiassa on päivätty 7 p. viime
728: syyskuuta ja että se, jos en väärin muista, lähetettiin täältä ka-
729:  marista suureen valiokuntaan 10 tai II päivänä samaa kuuta. Sitä
730:  vastoin kunnallisasia lähetettiin vasta pari viikkoa takaperin sinne.
731:  Kunnallisasian kautta työnnettiin suorastaan sulku kyytiasian kä-
732:  sittelyn eteen. On siis aivan väärä se syytös, että laki- ja talous-
733:  valiokunta on tätä asiaa viivyttänyt.
734:       Kyllä olisi hyvin suotavaa, että tämä kyytilakiasia saataisiin
735:  loppuun käsitellyksi näillä valtiopäivillä. Olisi nim. tarpeellista,
736:  että kyytilaki voisi astua voimaan, niinkuin laki- ja talousvalio-
737:  kunta on ehdottanut, I päivänä tammikuuta rgn. - 1910 vuo-
738:  den lopussa päättyvät nykyiset kyytiurakat yli koko Suomen ja
739:  niiden uudestaan järjestämiseksi menee toista vuotta ennen seu-
740:  raavan urakkakauden alkua. Jos uusi kyytilaki astuisi voimaan
741:  sinä päivänä, jonka laki- ja talousvaliokunta on ehdottanut, niin
742:  olisi jo tulevana syksynä, s. o. syksyllä v. 1909, ryhdyttävä val-
743:  mistaviin toimenpiteisiin, niin että voitaisiin sitte oikeaan aikaan
744:  saada uudet kyytiurakat toimeenpannuiksi. Kun tiedämme, kuinka
745:  hitaasti Suomen asiain käsittely Pietarissa nykyään käy, niin on
746:  varmaa, että jos kyytilaki nyt päätetään, menee hyvä osa tule-
747:  vaa vuotta, ennenkuin siinä asiassa saataisiin hallitsijan ratkaisu,
748:   ja näin ollen jää sittenkin hyvin niukasti valmistusaikaa sen lain
749:  toimeenpanemista varten. Jos asia lykkääntyy tulevaan talveen,
750:   jolloin se tietysti otetaan uudestaan esille täällä eduskunnassa, niin on
751:  hyvin otaksuttavaa, ettei ehditä ajoissa saada sitä ratkaistuksi.
752:   On kyllä mahdollista, että täällä löytyy niitäkin, joille sellainen
753:   asian kohtalo on suotava, mutta minä olen vakuutettu siitä, että
754:   eduskunnan enemmistö pitäisi valitettavana, jos niin onnetto-
755:   masti kävisi, että tämän asian loppuun suorittaminen venyisi vielä
756:   jonkun viisi vuotta tästä eteenpäin.
757:       Minä siis edelleen olen sitä mieltä, että olisi koetettava tehdä mitä
758:   mahdollista on kyytiasiaN loppuunsuorittamiseksi näillä valtio-
759:   päivillä. Kaikki asialliset syyt puhuvat puhemiesneuvoston eh-
760:   dotuksen puolesta, ainoastaan intohimot puhuvat sitä vastaan.
761:   (Hyvä!).
762: 
763:     Ed. A h m a v a a r a: Ed. Listo vapautti minut asiallisista
764:  kohdista kyytiasetuksen suhteen. En tahdo niihin enää kajota,
765:  vaan yhdyn siinä hänen lausuntoonsa. Pyydän vain vielä kon-
766:                    Suuren valiokunnan työsuunnitelma.               1561
767: 
768: 
769: stateerata sen tosiasian, että kaikki puhujat ovat, toiset suoraan,
770: toiset epäsuoraan, tunnustaneet sen, että kunnallislaki on mah-
771: doton enää näillä valtiopäivillä saada läpi, ja sen teki, niinkuin
772: jo edellisessä lausunnossani sanoin, myöskin sosialidemokraatti-·
773: nen ryhmä suuressa valiokunnassa eilen erään äänestyksen jälkeen.
774: He sanoivat, että koska tämä äänestys - kun ei suostuttu illalla
775: istumaan - tiesi kunnallislain hautausta, niin he siitä syystä ovat
776: pakoitetut panemaan vastalauseen. Se on mielestäni täysi tun-
777: nustus siitä, että hekin katsovat, että lain valmistuminen on mah-
778: doton. Ja kuitenkin kaikesta tästä huolimatta koetetaan vain
779: taktiikan tähden estää tärkeätä kyytilakia esille saamasta. Tämä
780: on maataviljelevän kansan, joka kantaa kyytirasitusta, josta lai-
781: toksesta on kaikille kansanluokille hyötyä, mutta jota yksi kansa-
782: luokka vain on velvoitettu ylläpitämään, hyvä tietää, jotta he-
783: kin vastedes vähän paremmin valvojat etujaan. Maalaisten asiat,
784: se on jo ennen huomattu, olkoonpa puhe kyytilaista tai maantie-
785: laista, ne joutuvat aina olemaan taktiikan välikappaleina; se ei ole
786: vaarallista, jos ne lykkäytyvät toisesta istuntokaudesta toiseen.
787:  Ja se tietysti ei ole jarrutusta, jos vasemmisto vastustaa näitä tär-
788: keitä lakeja; me emme ole oikeutettuja sanomaan sitä jarrutuk-
789: seksi, - se on tietysti vaan aivan luonnollista asiain menoa.
790:      Kun sellaisillakin syillä on vastustettu tätä puhemiesneuvos-
791:  ton ehdotusta kuin vapaaherra Yrjö-Koskinen on tehnyt, että
792: hän nim. toivoo, että vasemmistolaisten haukkumatulva saatai-
793: siin muka ehdotuksen hylkäämällä estetyksi, niin mitä on tällai-
794: sesta syystä sanottava! Luuleeko vapaaherra Yrjö-Koskinen to-
795:  dellakin, että kun kunnallislaki saadaan läpi ajetuksi, vasemmisto
796: ei enää hauku? (Naurua.) Kyllä hän on silloin, jos niin luulee, siinä
797: suhteessa liian naiivi. Kyllä minä olen vakuutettu siitä, että va-
798: semmisto vielä haukkuu sen jälkeenkin, enkä minä voi vaatiakaan
799: sitä, etteivät he haukkuisi, sillä mahdoton on vaatia 83 edustajaa
800:  olemaan ääneti, ja muutahan he, kun kerran puhuvat, eivät ta-
801: vallisesti tee, kuin haukkuvat. (Vasemmistosta: Herra ei hauku!)
802: Minä en sano sitä moittiakseni; sillä sehän kuuluu heidän ohjel-
803: maansa ja periaatteisiinsa. (Naurua.)
804:      Ed. Turkia sanoi, että silloin kun sosialistit puhuivat täällä kolme
805: pitkää istuntoa, jonka kautta toista viikkoa viivytettiin kunnallis-
806: asiain menoa suureen valiokuntaan oli muka maanvuokralaki siellä
807: esillä, eikä sillä keskustelulla hidastutettukaan ollenkaan kunnallis-
808: lakia. Mutta kyllä kai ed. Turkia tietää, että silloin pidettiin yli-
809: määräinen istuntakin ja ne päivät olisi suuressa valiokunnassa
810: voitu käsitellä maanvuokralakia tai muita asioita, ja siis olisi jou-
811: dutettu kunnallislakia, jos ei täällä olisi niin paljon puhuttu.
812:      Ed. Kaarne täällä luki minun lausuntoani ja koetti osoittaa,
813: että olisin muka ollut epäjohdonmukainen, kun vakuutin, että
814: 1562                  Istunto 23 p. lokakuuta 1908.
815: 
816: tällä vaalikaudella ajamme läpi kunnallislain. Eikö ed. Kaarne
817: todellakaan tiedä, että tällä vaalikaudella on kolmet valtiopäivät
818: vielä edessäpäin, ja silloin minä nimenomaan vastustin sitä, että
819: kunnallislaki pantaisiin muiden asiain edelle, koska silloin jo, niin-
820: kuin lausunnossani sanoin, olin vakuutettu siitä, ettei parhaalla-
821: kaan tahdolla saada kunnallislakia näillä valtiopäivillä menemään
822: läpi ja senvuoksi juuri esitin, että ensi valtiopäivillä otettaisiin
823: se alun pitäen oikein pontevan työn alaiseksi ja ajettaisiin silloin
824: läpi. Nyt kuitenkin ed. Kaarne osoittaa, että muka olisin silloin
825: puhunut toista kuin nyt. Minä vain pyydän, että ed. Kaarne
826: pikkusen ottaisi selkoa mistä hän puhuu, sillä en luule että hän
827: tahtoo asioita väärentää.
828:     Kyllähän olisi ollut kovin suotavaa, että kunnallislaki olisi
829: saatu läpi, (Naurua vasemmistosta), mutta se nyt ei ole mahdol-
830: lista ja sitä mieltä olin edelliselläkin kertaa. Minä en ole sanonut,
831: eikä vasemmistokaan voi millään perusteella sanoa, että suuressa
832: valiokunnassa tätä asiaa olisi jarrutettu. Kyllä vasemmisto
833: on sitä paljon enemmän täällä jarruttanut, mutta en tahdo kiel-
834: tää, ettei mahdollisesti suuressa valiokunnassakin olisi joitakin
835: puheenvuoroja liikaa käytetty, mutta syytös tästä ei lankea mei-
836: dän niskoillemme. Nyt en näe mitään mahdollisuutta ajaa asiaa
837: läpi ja sentähden olen pakoitettu pysymään siinä mielipiteessä,
838: että kyytilaki otetaan ensin käsiteltäväksi ja tulevilla valtiopäi-
839: villä ryhdytään pontevasti ajamaan kunnallislakia läpi.
840: 
841:     Ed. H ei k k i 1 ä: Täällä on sanottu, että kunnalislaki vielä
842: ehditään läpikäydä, jos hyvää tahtoa on. Sehän asia on niin ilmi
843: selvä, ettei sitä tarvitse vakuuttaa. Kun eilen suuressa valio-
844: kunnassa tehtiin tämä sama ehdotus, valiokunta eduskunnan samasta
845: asiasta ennen tekemää päätöstä pyhänä pitäen hylkäsi sen. Minä
846: valitan sitä seikkaa, ettei se, joka tämän kysymyksen puhemies-
847: neuvostossa on herättänyt, jos hän on suuren valiokunnanjäsen,
848: ole tätä tietänyt tai on tämän unohtanut.
849:     Kunnioituksesta puhemiesneuvoston auktoriteettiä kohtaan
850: minä äänestäisin tämän ehdotuksen puolesta, mutta on eräitä asian-
851: haaroja, eikä aivan vähäpätöisiä, jotka panevat arvelemaan. Edus-
852: kunta on tästä samasta asiasta ennen tehnyt päätöksen, että kun-
853: nallislaki on suuressa valiokunnassa käsiteltävä ennen muita. Pu-
854: hemiesneuvoston ehdotus nyt tietää eduskunnan ennen tekemän
855: päätöksen purkamista. Minun asiani ei ole tulkita, miten tämä
856: suhtautuu valtiopäiväjärjestyksen 69 §:ään ja menisikö tämä pe-
857: rustuslakivaliokuntaan tai ei, sehän on lainoppineiden asia. Mutta
858: minun asiani on määrätä käsitykseni, ja juuri tästä syystä en voi
859: äänestää puhemiesneuvoston ehdotuksen puolesta.
860:                    Suuren valiokunnan työsuunnitelma.             1363
861: 
862: 
863:     Ed. Ingman: Ed. Turkia lausui, että pitkä remissikeskus-
864: telu kunnallislaista ei viivyttänyt sen käsittelyä suuressa valio-
865: kunnassa, koska maanvuokralaki oli siellä sen edellä eikä kunnallis-
866: laki missään tapauksessa olisi mennyt maanvuokralain edelle.
867: Mahtaako ed. Turkia itse uskoa, mitä hän sanoi? Eikö ole sel-
868: vä, että kuta enemmän asioita venytetään täällä täysi-istunnoissa,
869: sitä vähemmän aikaa suuri valiokunta saa työhönsä. Jos suuri
870: valiokunta olisi saanut kunnallislain käsittelyä varten puolet siitä
871: ajasta, mitä täällä käytettiin remissikeskusteluun kunnallisasi-
872: assa ja oppivelvollisuusasiassa, niin ne tunnit riittäisivät minun
873: vakaumukseni mukaan aivan hyvin kunnallislain toista käsitte-
874: lyä varten suuressa valiokunnassa. Eihän meillä siellä ole toista
875: aikaa ja täällä toista.
876:     Muuten minun käsittääkseni tämä asia on jo toista tuntia ollut
877: kypsä ratkaistavaksi äänestyksen kautta.
878: 
879:     Ed. S c h y b e r g s o n: Det var i pur välmening jag i stora
880: utskottet väckte förslaget om, att skjutslagen skulle upptagas.
881: Denna lag ligger mig icke särskildt om hjärtat, men jag önskade,
882: att landtdagen ändå hade fått någonting färdigt. Såsom det nu ser
883: ut, så är det väl icke möjligt att slutföra behandlingen af denna
884: fråga häller och är därför också jag beredd att rösta mot talmans-
885: konferensens förslag. J ag gör detta under samma förutsättning
886: som frih. v. Alfthan, nämligen att plena i morgon försiggå i van-
887: lig ordning.
888:     J ag ber att få tillägga, att jag härmed afser att stora utskottet
889: icke måtte utgöra hinder för arbetet i plena som nogsamt behöf-
890: ves, icke minst i morgon, då vi komma att förehafva landtdags-
891: husfrågan, som nog kommer att taga sina dryga timmar i anspråk.
892: 
893:     Ed. T u r k i a: Huvittavaa on nähdä se kaksinaamaisuus, jolla
894: suomettarelainen puolue tässä asiassa esiintyy. Suomettarelai-
895: nen eduskuntaryhmä panee ed. Gebhardin sanomaan silloin, kun
896: tätä asiaa ensi kerran käsiteltiin, että asia ei anna aihetta edus-
897: kunnan puolelta mihinkään toimeenpiteisiin, siis yhtymään oikeis-
898: ton taholta täällä tehtyyn ponteen. Ja suomettarelainen edus-
899: kuntaryhmä panee puoluehallintonsa jäsenen senaattori Paasi-
900: kiven vielä kannattamaan ed. Gebhardia. Ja sitten toiset lähte-
901: vät tuomaan esille toista mielipidettä, että eihän koko eduskunta-
902: ryhmä olekaan sitä mieltä. Sama eduskuntaryhmä panee puhe-
903: miesneuvostossa suurinta luottomusta nauttivat henkilönsä teke-
904: mään ehdotusta ja äänestämään sen puolesta, että kunnallisla-
905: kien käsittely saataisiin siirtymään kokonaan päiväjärjestyksestä
906: pois. Mutta sama eduskuntaryhmä panee täällä sitten edustajat
907: Ingmanin, Yrjö-Koskisen ja Kivilinnan taas torjumaan sitä sa-
908: 1564                         Istunto 23 p. lokakuuta 1908.
909: 
910: 
911: man ryhmän tekemää ehdotusta Mitä suomettarelainen edus-
912: kuntaryhmä luulee tällaisella menettelyllä oikein voittavansa?
913: Täällä ed. Listo oman puheensa mukaan sanoi kuuluvansa
914: niihin, jotka tahtovat estää eduskunnan tulemasta 1>Sekapäi-
915: seksi>>. Ja äsken edustajat Kivilinna ja Yrjö-Koskinen sanoi-
916: vat taas, että ed. Listo, kuuluen puhemiesneuvostoon, kuuluu myös
917: niihin, jotka sekoittavat tämän eduskunnan. Kumpiko kanta tässä
918: nyt, suomettarelaisen puolueen keskuudesta lausuttuna, pitää
919: paikkansa?
920:      Ed. Ahmavaara täällä huomautti, että meidän taholtamme ai-
921: heutui sellainen temppu, että täytyi pitää yksi ylimääräinen is-
922: tunto. Se on totta, se tapahtui eräänä lauvantai-iltana, kun is-
923: tuttiin kello 6:sta illalla kello rz:een yöllä. Tavallisesti suuren
924: valiokunnan herrat istuvat suuressa valiokunnassa lauvantai-il-
925: tana kello 6--8. Siis kaksi tuntia se vei suuren valiokunnan ai-
926: kaa. Eiköhän sitä olisi voitu eilen korjata?
927:     Mitä sitten tulee pitkiin puheisiin ja kuka niillä on jarrutta-
928: nut, niin kyllä minä toivoisin, että ed. Ingman hiukan vilkaisisi
929: pöytäkirjaa ja katsoisi oppivelvollisuusasian keskustelua, kuka
930: on jarruttanut. Eräänä päivänä käytettiin porvariston puolelta
931: oppivelvollisuusasiasta puhevuoroja, jotka tekivät yhteensä 76
932: sivua, ja meidän puolelta vaan 14 sivua. Verratkaa näitä, hy-
933: vät herrat, ennenkuin lähdette syyttämään, kuka jarruttaa.
934: 
935:     Ed. K a a r n e: Ed. Ahmavaaralie pyydän huomauttaa, että
936: minä kyllä tiedän, kuinka monta istuntokautta s ä ä n n ö 11 i s i s s ä
937: o 1 o i s s a on kaikkien vaalien välillä. Mutta sitä en tiedä- ja
938: kuka toinenkaan mennee sitä takaamaan - milloinka uudet vaa-
939: lit tulevat y 1 i m ä ä r ä i s e s t i suoritettaviksi.
940: 
941:     Ed. L a n t t o: Kieltämättä täytyy kaikkien tunnustaa se,
942: että niin näillä valtiopäivillä kuin edellisilläkin on enemmän käy-
943: tetty aikaa puolueriitoihin ja lehteripuheisiin, kuin oikeaan asian
944: käsittelyyn. Tämä on herättänyt suurta mielipahaa maalaisväes-
945: tössämme. Sentähden onkin meitä 53,000 äänestäjää eronnut val-
946: tapuolueista ja silminnähtävää on, että loputkin talonpoikaisäänes-
947: täjistä ovat pakoitetut eroomaan valtapuolueista tämmöisen me-
948: nettelyn tähden. Toivon siis että kaikki edustajat kannattavat ed.
949: Yrjö-Koskisen esitystä.
950: 
951:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
952:        Äänestys Ja päätös:
953: 
954:     Ken hyväksyy Puhemiesneuvoston ehdotuksen, äänestää •jaa>>;
955: jos >>ei>> voittaa, on ehdotus hylätty.
956:                       Hallinto-oikeudellinen tuomioistuin.           1565
957: 
958: 
959:    Huutoäänestyksessä ovat ei-äänet voitolla, joten Puhemiesneu-
960: voston ehdotus on hylätty.
961: 
962: 
963: 
964:                     Päiväjärjestyksessä olevat asiat:
965:                1)    Släsiilpankklasetuksen 1 §:n muuUamlnen.
966: 
967:    Esitetään k o 1 m a n t e e n k ä s i t t e 1 y y n ehdotus ase-
968: tukseksi 19 p:nä kesäkuuta 1895 säästöpankeista annetun asetuksen
969: I §:n muuttamisesta.
970:    Asetusehdotus hyväksytään keskustelutta sellaisena kuin se
971: ou lokakuun 20 p:nä tapahtuneessa toisessa käsittelyssä päätetty,
972: ja asia julistetaan loppuun käsitellyksi.
973: 
974: 
975:    Puhemies ilmoittaa, että päiväjärjestyksessä toisena ja kolman-
976: tena mainitut asiat tulevat esitettäviksi vasta iltapuolella.
977: 
978:           4)   Hallinto-oikeudellisen tuomlolsiulmen perusiamlnen.
979:     Esitetään Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o I hallinto-oikeu-
980: dellisen tuomioistuimen perustamista tarkoittavan anomusehdotuk-
981: sen johdosta.
982:     Keskustelu:
983:    Ed.. A r o: Viittaamalla mietintöön liitettyyn vastalauseeseen,
984: pyydän saada ehdottaa, että mietintö palautettaisiin perustuslaki-
985: valiokuntaan muodostettavaksi siten kuin vastalauseessa mainitaan.
986: 
987:     Ed. S t å h 1 b e r g: Mietintöön liitetyssä vastalauseessa väi-
988: tetään, ettei muka ruissään muussa Euroopan maassa ole otettu
989: käytäntöön sellaista puolinaista muotoa, kuin hallinto-oikeudellisen
990: lainkäytön uudistus tulisi saamaan, jos se rajoittuisi siihen, että
991: mainittu lainkäyttö senaatin talousosastosta siirrettäisiin erityiseen
992: tuomioistuimeen, mutta alemmissa oikeusasteissa jäisi entiselleen.
993: Tuo väite ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Puhumattakaan siitä,
994: että muutamissa maissa, niinkuin Saksassa ja Italiassa, hallinto-
995: oikeudellinen lainkäyttö alemmissa oikeusasteissa on hallinto-
996: viranomaisten toimitettavana, jotka kuitenkin silloin noudattavat
997: erityistä oikeudenkäyntimenettelyä, on puheenalainen uudistus
998: esim. Itävallassa tehty, ja varsin hyvällä menestyksellä, sekä Ruot-
999: sissa ehdotettu tehtäväksi niinkuin perustuslakivaliokunnan mie-
1000: tinnössä ehdotetaan anottavaksi. Jos kaikki parannukset, kuten
1001: vastalauseessa vaaditaan, jätettäisiin kunnes hallinto-oikeudellisen
1002: 1566                   Istunto 23 p. lokakuuta 1908.
1003: 
1004: 
1005: lainkäytön uudistus voitaisiin toimeenpanna koko laajuudessaan,
1006: niin sen toteuttaminen lykkääntyisi aivan epämääräiseen tulevaisuu-
1007: teen. Sitä vastoin valiokunnan puoltamaila toimenpiteellä voi-
1008: taisiin verrattomasti helpommin ja nopeammin saada aikaan erit-
1009: täin tarpeellinen ja sekä suoranaisilta että välillisiltä vaikutuksiltaan
1010: tärkeä uudistus. Puollan valiokunnan ehdotusta hyväksyttäväksi.
1011: 
1012:      Ed. K u u s i n e n: Pyydän kannattaa ed. Aron tekemää eh-
1013:  dotusta. Muuten pyytäisin huomauttaa ed. Ståhlbergin lausunnon
1014: johdosta, ettei minun käsittääkseni ole niinkään itsestään selvä asia,
1015: että esim. Saksassa ja Itävallassa, niinkuin hän huomautti, olisi
1016: juuri niin järjestetty asiat tässä suhteessa kuin valiokunnan enem-
1017: mistö ehdottaa. Jos hän tarkoitti Saksan valtakuntaa, niin siellä
1018: ei kai ole mitään yhteistä hallinto-oikeudellista tuomioistuiota edes
1019: ylimmässäkään asteessa. Preussissa taas on erityiset hallinto-oikeu-
1020: delliset tuomioistuimet myöskin alemmissa asteissa, joissa on m. m.
1021: maallikkojäseniäkin edustajina. Itävallassa taas lienee asia järjes-
1022: tetty jossain määrin siihen suuntaan kuin mitä tässä on ajateltu,
1023: siellä kun on olemassa hallinto-oikeudellinen tuomioistuin ainoas-
1024: taan ylimmässä asteessa. Mutta on myöskin huomioon otettava,
1025: että siellä ei kuulu hallinto-oikeudellisen tuomioistuimen ratkais-
1026: taviin asioihin muuta kuin pieni osa sellaisista asioista kuin mitä tässä
1027: nyt ehdotetaan koko tämän ylemmän hallintooikeudellisen tuomio-
1028: istuimen ratkaistavaksi. Siellä nim. kuuluu suurin osa tällaisista
1029: asioista tavallisille tuomioistuimille eikä hallinto-oikeudelliselle
1030: tuomioistuimelle. Sille kuuluu ainoastaan puhtaat oikeuskysymyk-
1031: set; se on vetoamisoikeus, jolle kuuluu ainoastaan sellaisten kysy-
1032: mysten ratkaisu, onko alempien tai viimeasteistenkin hallinnollisten
1033: viranomaisten päätökset olleet lain vastaisia vai ei. Minun käsit-
1034: tääkseni kumminkin valiokunnan enemmistön ehdotuksessa on
1035: paljon enemmän ehdotettu asioita tälle perustettavalle ylemmälle
1036: hallinto-oikeudelle, nim. kaikki ne asiat, jotka ylipäänsä nykyään
1037: kuuluvat senaatin talousosastolle tällä alalla.
1038: 
1039:     Ed. Hei m b ii r g e r: Jämte det jag i hufvudsak kan förena
1040: mig om utskottets ifrågavarande betänkande, hade jag dock ansett
1041: önskligt att uti betänkandet skulle hafva framhållits en omständig-
1042: het, som gör den nuvaranden anordningen vid behandling af för-
1043: valtningsrättsliga mål särskildt rättsvåldig. Det är nämligen för-
1044: hållandet att för närvarande förvaltningsdomstolama, såväl de
1045: underordnade som senatens ekonomiedepartement, ofta ega att
1046: själfva pröfva och afgöra vidden, betydelsen och lagligheten af sina
1047: egna åtgärder. Jag vill dock ej göra något förslag i saken, utan in-
1048: skränka mig till detta uttalande.
1049:                     Hallinto-oikeudellinen tuomioistuin.          1567
1050: 
1051: 
1052:       Ed. S t å h 1 b e r g : Ed. Kuusisen lausunnon johdosta pyydän
1053:   vain huomauttaa, että se seikka että Saksassa nämä asiat ovat yksi-
1054:   tyisvaltioiden eikä koko valtakunnan huostassa, ei tietysti ensinkään
1055:   vaikuta lainkäyttöjärjestelmän laatuun, joka nyt Saksassa on sellai-
1056:   nen, että alemmissa oikeusasteissa toimittavat hallinto-oikeudellista
1057:  lainkäyttöä viranomaiset, jotka samalla ovat hallinnollisia viran-
1058:   omaisia, vaikka eri oikeudenkäyntimenettelyä noudattaen. Preus-
1059:  sissäkin, jossa yritettiin järjestää toista oikeusastetta varten eri-
1060:   tyinen tuomioistuin, se on lakkautettu. Itävallassa on ylimmän hal-
1061:   linto-oikeudellisen tuomioistuimen toimivalta kyllä rajoitetumpi,
1062:   mutta rajoitettu sillä tavalla, että enemmän asioita kuuluu hallinto-
1063: . viranomaisille, kuin mitä tulisi kuulumaan valiokunnan ehdottaman
1064:   reformin mukaan ylemmissäkin instansseissa.
1065: 
1066:     Ed. Setä 1 ä: Vaikka asetunkin sille kannalle, että koko hal-
1067: linto-oikeudellinen lainkäyttö kaipaisi uudistusta, niin minun mie-
1068: lestäni ei sittenkään pitäisi vastustaa tätä ensimmäistä välttämä-
1069: töntä toimenpidettä siihen suuntaan. Sillä todellakin, jos vastalause
1070: hyväksyttäisiin, täytyisi sitä pitää samana kuin koko toimenpiteen
1071: lykkäämisenä aivan epämääräiseen tulevaisuuteen. Ja kuitenkin
1072: olisi sekä hallinto-oikeudellisten asiain itsensä vuoksi, että myöskin
1073: niiden reformiasiain vuoksi, joiden valmistelua varten pitäisi halli-
1074: tukselle varata aikaa, aivan välttämätöntä saada tämä uudistus
1075: toimeen niin pian kuin suinkin.
1076: 
1077:     Ed. K u u s i n e n: Se väite nyt kyllä pitää paikkansa, millä
1078: tällaista byrokraattista uudistusta voidaan puolustaa, että asia
1079: muutoin lykkääntyisi joksikin aikaa tuonnemmaksi. Mutta sitä
1080: ei voida kumota, että sitäkin pikkaista oikeusturvaa vaille, joka
1081: tämän uudistuksen kautta voitaisiin aikaan saada, jäisivät kaikki
1082: ne, jotka eivät vetoa aiemmista hallintoviranomaisista tähän ylem-
1083: pään hallinto-oikeudelliseen virastoon. Koko tämä uudistus on nyt
1084: luonteeltaan, niinkuin sanoin, tuollainen byrokraattinen. Se on
1085: nähtävästi eduskunnassa otettukin vaan sen vuoksi esille, että saa-
1086: taisiin kannattaa samanlaista uudistushanketta kuin mitä on halli-
1087: tuksen taholta hommattu. Juuri tämä uudistuksen byrokraattinen
1088: alkuperä ja luonne tulee ilmi siinä, että senaatilla on tässä suhteessa
1089: liian paljon vaivaa ja hommaa ja kun sitte tahdotaan vapautua noista
1090: liioista hommista, niin ei mietitä sen pitemmälle kuin että vain pe-
1091: rustetaan uusi virasto, johon tällaiset asiat lykätään. Mutta kun
1092: eduskunnan puolelta tätä asiaa suunnitellaan, ei sitä pitäisi ottaa
1093: niin byrokraattisesti, vaan olisi mietittävä yhtenäinen järjestelmälli-
1094: nen uudistus tällä alalla.
1095: 
1096:     Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
1097: 1568                        Istunto 23 p. lokakuuta 1908.
1098: 
1099:     Xinestys ja päätös:
1100: 
1101:    Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön, äänestää >>jaa>>; jos .e1~
1102: voittaa, on mietintöön liitetty vastalause hyväksytty.
1103:    Jaa-äänet ovat voitolla. Eduskunta on siis muuttamatta hy-
1104: väksynyt Perustuslakivaliokunnan asiasta antaman mietinnön.
1105: 
1106:               5)     Muutokset ja lisäykset siästöpankklasetukseen,
1107: 
1108:    Esitetään Pankkivaliokunnan mietintö N:o 5 anomuksen joh-
1109: dosta, joka koskee muutoksia ja lisäyksiä armolliseen asetukseen
1110: säästöpankeista.
1111:        Keskustelu:
1112:    Ed. A r a järvi: Se anomus, jonka johdosta nyt käsiteltävänä
1113: oleva mietintö on syntynyt, tarkoittaa säästöpankkilain uusimista
1114: etenkin kolmeen kohtaan nähden. Ensiksi: kirkollisten ja kunnallisten
1115: varojen tallettamista säästöpankkeihin. Tämä anomuksen kohta
1116: on eduskuntaesityksenä jo tullut käsiteltyä ja siis ei enää anna
1117: aihetta sen pitempään keskusteluun. - Toiseksi anomus tarkoittaa
1118: täysin kelvollisten pankkiosakkeiden ja kunnallislainain lukemista
1119: säästöpankkien kassareserviin tarkemmin määrätyillä ehdoilla. Tä-
1120: män anomuksen kohdan on valiokunta mietinnössään ehdottanut
1121: hylättäväksi aivan yksimielisesti ja arvelen puolestani, että anomuk-
1122: sentekijäinkään puolelta ei tässä suhteessa keskustelua viritettäne.
1123:     Toinen sen sijaan lienee asianlaita kolmannen kohdan suhteen,
1124: jossa anomuksentekijäin mielipide on tullut valiokunnanenemmistön
1125: mielipiteeksi, jopa vielä, ymmärtääkseni suuremmassakin määrässä
1126: kuin anomuksentekijät ovat tarkoittaneet.
1127:     Valiokunnan mietintö kyllä tässäkin suhteessa päättyy ponteen,
1128: jonka saattaa ilman muuta hyväksyä. Ponsi kuuluu, että eduskunta
1129: päättäisi anoa, että Keisarillinen Majesteetti eduskunnalle antaisi
1130: armollisen esityksen sellaisista muutoksista ja lisäyksistä voimassa
1131: olevaan säästöpankkiasetukseen, jotka tekisivät säästöpankeille
1132: laajennetun liiketoiminnan mahdolliseksi.
1133:     Kenelläkään tietysti ei saata olla mitään sitä vastaan, että säästö-
1134: pankkien liiketoiminnan mahdollisuuksia lavennettaisiin.          Mutta
1135: jos ajatellen lukee ne perustelut, jotka valiokunnan enemmistön
1136: ovat johtaneet tähän ponteen, niin lukija tulee huomaamaan, että
1137: tarkoituksena on kokonaan muuttaa ne perusteet, joilla säästö-
1138: pankkitoiminta nyt lepää. Säästöpankkien luonne muuttuu minun
1139: ymmärtääkseni kokonaan, jos tämä ponsi saa senluontoisen sisäl-
1140: lyksen, kuin valiokunnan perusteluissa esitetään.
1141:     Mistä on halu syntynyt tämänluontoiseen säästöpankkien pe-
1142: rinpohjaiseen' muutokseen? Ymmärtääkseni siitä, että säästöpan-
1143:                     Muutoksia säästöpankkiasetukseen.                 1569
1144: 
1145: 
1146: kit kokonaisuudessaan, kaikki maan säästöpankit yhdessä, voivat
1147: osoittaa todella siksi ilahuttavaa edistystä, että niiden varat käsit-
1148: tävät nyt ei ainoastaan kymmeniä, vaan talletusvarat satojakin
1149: miljoonia markkoja.        Niinpä säästöpankkitilasto vuodelta rgo7,
1150: viimeinen, joka on olemassa, mainitsee, että säästöpankeilla on omia
1151: varoja I907 vuoden lopussa ollut yli r6 1/2 miljoonaa markkaa ja tal-
1152: letusvaroja rgz 1/2 miljoonaa markkaa. Tämä jo joltakin kuuluu
1153: ja näyttää siltä, että siitä voi myöskin jotain uutta luoda, jotain
1154: enempää, kuin se, mitä säästöpankit nyt tällä haavaa maassa ovat.
1155: Mutta jos lähemmin tarkastelee sitä säästöpankkitilastoa, jonka
1156: hallitus on julaissut, tulee huomaamaan, että monista kymmenistä
1157: miljoonista, sadoistakin miljoonista huolimatta, säästöpankkien
1158: m1ema itse asiassa kumminkin on yhä edelleen samanluontoinen
1159: kuin se on ollut aikaisemminkin. Maassa on kaikkiaan 327 säästö-
1160: pankkia, niistä 4I kaupungeissa. Kaupunkien säästöpankkien omat
1161: varat ovat rz miljoonaa markkaa ja säästäjien varat niissä rr2 mil-
1162: joonaa. Maaseudun 286 säästöpankissa jälleen on omia varoja ainoas-
1163: taan vähän päälle 4 miljoonaa ja talletettuja varoja 79 miljoonaa
1164: markkaa. Kun lisäksi ottaa huomioon, että säästäjien varat ovat
1165: pankeissa kaikkiaan 253,5I7 vastakirjalla talletettu, näkyy, että
1166: kullakin tallettajalla on säästöpankeissa ainoastaan 760 markkaa
1167: ja 50% kaikista tallettajista ei omista enempää kuin alle roo markan.
1168:     Kun tämän seikan ottaa huomioon, niin näkee, että maan säästö-
1169: pankkien luonne yhä edelleen on sama kuin se oli silloin, kun nykyi-
1170: nen säästöpankkiasetus laadittiin. Niissä perusteluissa, joita silloi-
1171: nen laki- ja talousvaliokunta mietinnössään esitti, esitetään säästö-
1172: pankkien luonne enemmän tai vähemmän hyväntekeväisyyslaitok-
1173: sen kannalta. Että asianlaita näin on, näkyy osaltaan myöskin niistä
1174: numeroista, ·jotka osoittavat nykyisen säästöpankkiliikkeen ulos-
1175: lainausta. Tilasto näyttää nimittäin, että esim. maalla uloslainaus-
1176: ten suuruus ei ole keskimäärin korkeampi kuin 840 markkaa. Siis
1177: tallettajilla on keskimäärin 760 markkaa ja niistä 50 %:lla vähemmän
1178: kuin roo markkaa, ja uloslainaukset ovat niin pieniä, että niiden
1179: keskimäärä ei ole maalla suurempi kuin 840 mk. Tämä minun ym-
1180: märtääkseni osoittaa, että säästöpankkien luonne tällä kertaa vielä
1181:  on senlaatuinen, ettei käytännöllisen elämän tarpeet ja vaatimukset
1182: yleensä ole semmoiset, että ne pakottaisivat muuttamaan säästö-
1183:  pankkilain kokonaan toisenlaiseksi, niin ettei jää varsinaisesti mitään
1184:  eroa olemaan liike- ja kauppapankkien-jotka ovat erityisen pankki-
1185: lain alaisia - ja säästöpankkien välillä, jotka ovat säästöpankkilain
1186:  alaisia.
1187:      Jos ehdotettu muutos kaikessa laajuudessaan, semmoisena kuin
1188:  valiokunta sitä esittää, pannaan käyntiin, niin minun ymmärtääkseni
1189:  se vaikuttaa muutoksia nykyisen säästöpankkiasetuksen miltei
1190:  joka ainoaan pykälään. Sillä sen vaikutus ulottu~pankin kantarahas-
1191:                                                                  00
1192: 1570                 Istunto 23 p. lokakuuta 1908
1193: 
1194: 
1195: toon, vararahastoon; kassareservimääräysten täytyy olla toisen-
1196: laiset kuin nyt, puhumattakaan säännöksistä teknillisissä asioissa,
1197: ja luulenpa myöskin puolestani, että muutos vaikuttaa säännöksiin
1198: siinäkin, ovatko säästöpankit edelleen pidettävät verosta vapaina
1199: vai ovatko ne pantavat veronalaisiksi, silloin kun niiden toiminta
1200: ulotetaan semmoiseksi, kuin valiokunta nyt on ajatellut.
1201:      Mutta olkoonkin niin, että puheena oleva ehdotus on kaikessa
1202: laveadessaan ulotettava säästöpankkien alalle ja ne muutokset teh-
1203: tävät säästöpankkilakiin, joita päätös aiheuttaa, niin minä puoles-
1204: tani pelkään, että tämän päätöksen kautta on vaara tarjona, että
1205: ehkäistään se kehitys, jonka alaisina säästöpankit ovat olleet tä-
1206: hän saakka ja yhä edelleen ovat. Helposti nimittäin on ymmärret-
1207: tävissä, että säästöpankkien kustannukset liikemuotojen tultua
1208: aivan toisellaisiksi nousevat suuresti, eikä ainoastaan kustannukset,
1209: vaan minun ymmärtääkseni nousevat myöskin säästöpankkien tap-
1210: piot. Tällä kertaa ne ovat olleet verrattain pienet, vuonna I907
1211:  ainoastaan IZ5,943 markkaa, ja edellisenä vuonna I3g,ooo markkaa.
1212: Mutta jos toiminta ulotetaan pankkitoiminnan kaikille aloille, niin
1213:  minun ymmärtääkseni täytyy myös ottaa huomioon se seikka, että
1214:  mahdollisuudet avautuvat myöskin paljon suuremmiksi tappioihin
1215:  nähden.
1216:      Mutta jos niinkin kävisi, että kaikki onnistuisi hyvin, niin että
1217:  joka ainoasta maamme säästöpankista voitaisiin tämän päätöksen
1218:  kautta kehittää täydellinen liike- ja kauppapankki, jommoista valio-
1219:  kunnan jäsenistä muutamat ajattelivat - suurin osa kumminkin
1220:  sellaista pelkäsi, - jos, sanon minä, tämä onnistuisi, niin ymmär-
1221:  tääkseni sen kautta tulisi varottavan suuressa määrässä desentra-
1222:  lisatiooni tapahtumaan yleisessä rahaliikkeessä.
1223:      Valiokunnassa on ollut yleensä pelkoa kaikkien näitten asian-
1224:  haarain takia, joita nyt olen maininnut, niittenkin mielessä, jotka
1225:  kumminkin ovat olleet tätä pontta hyväksyväHä kannalla, toisissa
1226:  siihen määrin, että he ovat ehdottaneet, ettei tätä lavennusta saisi
1227:  ulottaa muuta kuin sellaisiin pankkeihin, joiden omat varat ovat
1228:  Ioo,ooo markkaa, niinkuin mietinnössä sanotaan. Jos tämä rajoitus
1229:  tehdään, silloin, niinkuin mietinnöstä myöskin näkyy, päätös ei
1230:  ulotu muuta kuin kolmeen tai neljään maaseudun säästöpankkiin
1231:  ja on siis itse asiassa jotenkin tyhjänarvoinen. Jos tämä rajoitus
1232:  tehdään pienemmäksi, kohdistuvaksi sellaisiin säästöpankkeihin,
1233:   joiden omat varat ovat ainoastaan so,ooo markkaa, silloin minun
1234:  ymmärtääkseni jo mennään liian pitkälle. Minä puolestani katsoisin
1235:  viisaammaksi, jos tässä suhteessa rajoituksia tahdotaan tehdä, että
1236:  l"ajoitukset määrättäisiin prosenteissa, toisin sanoen, säädökset
1237:  olisi järjestettävät sillä lailla, että säästöpankki voisi varoistaan
1238:  käyttää vissin prosenttimäärän senluontoiseen liikkeeseen, jota ano-
1239:   mus tarkoittaa, ja muu osa olisi käytettävä entisellä lailla.
1240:                     Muutoksia säästöpankkiasetukseen.               1571
1241: 
1242: 
1243:     Ne näkökohdat, joita olen tässä esittänyt ja joihin olen viittaillut
1244: ovat minun mielestäni säästöpankkeihin nähden, jos ne ulotetaan
1245: niihin siinä määrin kuin valiokunnan enemmistö on ajatellut, niin
1246: arveluttavaa laatua, että jos olisi enempi kuin anomuksentekemi-
1247: nen kysymyksessä, niin minä puolestani olisin valiokunnan mietin-
1248: töön liittänyt vastalauseen. Mutta koska vaan on anomus eduskun-
1249: nan puolelta kyseessä, niin minä olen katsonut voivani tyytyä siihen,
1250: että tässä keskustelussa olen lausunut nämä poikkeavat mielipiteeni,
1251: jotka myös valiokunnan mietinnössä, vaikka lyhyemmässä muo-
1252: dossa, tulevat näkyviin. Minun mielestäni on tärkeätä, että ennen-
1253: kun eduskunta lähtee ilman muuta hyväksymään esillä olevan mie-
1254: tinnön pontta p e r u s t e 1 u i n e e n, sen on tarkkaan harkittava,
1255: kuinka pitkälle todella tämä päätös ulottuu ja kuinka suuressa mää-
1256: rässä se todella koskettaa säästöpankkiemme nykyistä olemusta. Minä
1257: luulen ja olen puolestani vakuutettu, että muutosehdotukset ulot-
1258: tuvat paljon pitemmälle kuin luullaankaan tahi ajatellaan kysymyk-
1259: sessä olevan.
1260: 
1261:      Ed. P o h j a n p a 1 o: Tätä pankkivaliokunnan mietintöä lu-
1262: kiessani olen huomannut, että valiokunta puolustaen säästöpank-
1263: kiliikkeen kaikenpuolista laajentamista, m. m. tahtoisi ulottaa lai-
1264: nausliikken myös vekselidiskonttausten muotoon. Ja tueksi tälle
1265: mainitsee valiokunta, että eräissä Keski-Europan maissakin, k-u-
1266: ten Itävallassa, on sellaisia säästöpankkeja, jotka myöntävät vek-
1267: selidiskonttausta. Valiokunta perustelee tätä ehdotustaan m. m.
1268: sillä, etteihän voida katsoa vekseliä vaarallisemmaksi kuin muita-
1269: kaan lyhytaikaisia lainoja. Mutta minun mielestäni tämä lause
1270: ei kuitenkaan ole pätevä, sillä kyllä vekseli on vaarallisempi kuin ta-
1271: vallinen velkakirja, senhän jokainen tietää, sillä vekseli lankeaa
1272: määrättynä päivänä ja tuntina, ja ellei sitä määrilleen lunasteta,
1273: niin seuraa siitä protesti ynnä muut jutut, joita ei velkakirjalla
1274: lainattaessa tule kysymykseen, eivätkä ne myöskään tuota sellai-
1275: sia lisäkustannuksia kuin vekselidiskonttaus tuottaa. Ja mikäli
1276: kokemus nyt maaseuduilla yleensä osoittaa, niin huomataan, että
1277: niillä seuduin, missä kansan keskuudessa on olemassa tällaista vek-
1278: selidiskonttausta, ei lainkaan olla tyytyväisiä siihen, vaan valite-
1279: taan että tuollainen pahe on päässyt juurtumaan. Minä tiedän
1280: paikkakuntia, joilla kauppiaat, antaessaan tavarat velaksi, otta-
1281: vat heti ostajalta vekselin, ja tuollainen vekseli, se on tuottanut
1282: monessa suhteessa äärettömän paljon paheita. Meidän kan-
1283: samme, ei se ole tottunut niin hoitamaan raha-asioitaan, että se
1284: päivälleen ja tunnilleen muistaisi milloin se noita pieniä vekse-
1285: leitä on antanut, ja lainaaja taas, suojatakseen oikeuksiaan, on
1286: velvollinen langeuneen vekselin protesteeraamaan, josta johtuu lai-
1287: nanottajille lisäkustannuksia. Jos tuollaista vekselidiskonttausta
1288:  1572                  Istunto 23 p. lokakuuta 1908.
1289: 
1290: 
1291:  onkin era1ssa Keski-Europan maissa, kuten valiokunta sanoo, käy-
1292:  tetty, niin yleensä noissa Keski-Europan maissa säästöpankit ovat
1293:  sillä tolalla, ettei niissä vekselidiskonttausta käytetä kuin ainoas-
1294:   taan poikkeustiloissa.
1295:      Onko nyt meidän kansamme kypsynyt siihen, että se voisi edulla
1296:  tuollaisia vekselilainoja ottaa ja hyväkseen käyttää? Minä päin-
1297:  vastoin olen sitä mieltä, ettei niin ole asianlaita. Monta kertaa
1298:  voidaan turhanpäin vaan ottaa laina, kun tilaisuus semmoisiin
1299:  lyhytaikaisiin vekselilainoihin kuukaudeksi tai kahdeksi tarjou-
1300:  tuu. Täten tuollaisesta uudistuksesta, jota valiokunta tietysti pitää
1301:  parannuksena, johtuisi kansalle ainoastaan vaurioita. Minä luu-
1302:  len, että meidän säästöpankkimme kehittyvät paraiten sellaisina
1303:  kuin ne nyt ovat, nim.: että pienet säästöt sinne kootaan ja noita
1304:  säästöjä myös pääasiallisesti ympäristöön lainataan pitemmälle
1305:  ajalle. Varsinaisella kansalla ei ole suurta apua, jos se saakin kah-
1306:  den tai kolmen kuukauden vekselilainoja. Voihan se, jos sille tarve
1307:  tulee, kääntyä velkakirjanaan säästöpankin puoleen, ja onhan se
1308:  tällöinkin tilaisuudessa maksamaan velkansa aikaisemmin, sillä
1309:  eihän ole sanottu, kuinka monta päivää hänen tulee velkaa pitää.
1310:  Tiedän, että säästöpankit ainakin Keski-Pohjanmaalla ovat hy-
1311:  vin auliita noita pieniäkin lainoja myöntämään, ja ne myös vastaan-
1312:  ottavat maksuja milloin maksajalle sopii. Minä uskon kyllä sääs-
1313:  töpankille voivan olla taloudelliseksi eduksi, että se käyttää tuol-
1314: laisia pieniä vekseleitä, sillä silloinhan se voisi koron ohella nyl-
1315: keä myös jonkunlaista provisioonia, mutta sekin on itse säästö-
1316: pankin periaatetta vastaan, koska säästöpankkien tarkoituksena
1317: ei ole avuntarvitsijoita nylkeä.
1318:      Sitte valiokunta m. m. esittelee, että liike olisi ulotettava myös
1319: shekkeihin. Kyllä minä toistaiseksi pidän, että sekään liike ei ole
1320:  ajan vaatima. Ainoa, mitä minä voisin puolustaa, olisi kassakre-
1321:  ditiivin muoto. Se voisi sopia varsinaiselle kansalle; silletarjoutuisi
1322: siinä tilaisuus otto- ja panotilillä järjestämään raha-asioitansa, mutta
1323: toistaiseksi on minun käsitykseni mukaan shekkiliike tarpeeton.
1324:      On myös huomioon otettava, että jos säästöpankkiliikettä laa-
1325: jennetaan, niin se monessa pienessä pankissa tuottaa tavattomia
1326: kustannuksia. Nythän eivät säästöpankit pienissä paikoissa ole
1327:  avoinna kuin kerran, kahdesti kuukaudessa, ja jos niihin järjeste-
1328: tään vekseliliike, niin ei vekseleitä aina voida asettaa niin, että ne
1329: lankeisivat maksettaviksi määräpäivinä, jolloin pankki on avoinna
1330: ja siinä tarvitsisi valvontaa varten olla erityinen johtaja, samoin
1331: kuin shekkejä kirjoittaessa. Tällä tavalla monenkin pienen pankin
1332: hoitokustannukset melkoisesti lisääntyisivät. Minä arvelen siis,
1333: että säästöpankkiemme kehitys ei vielä ole sellaisella asteella, että
1334: se vaatisi suurempia muutoksia ja sellaista laajentamista, että ne
1335: rupeisivat kilpailemaan kauppapankkien kanssa.
1336:                    Muutoksia säästöpankkiasetukseen.              1573
1337: 
1338: 
1339:    Siinä on nyt olemassa monenlaisia muitakin asioita, jos tahdo-
1340: taan liikkua niin laajasti kuin tavalliset pankit. Ei ole lainkaan
1341: takeita, onko maalaissäästöpankkien johtajilla kykyä hoitaa noita
1342: vekseleitä, shekkejä ja kreditiivejä niin, ettei siitä saattaisi koitua
1343: pankille vauriota, siinäkin suhteessa, että laiminlyötäisiin sellaista
1344: mikä liikkeessä olisi välttämättömästi hoidettava.
1345:    En siis voi valiokunnan mietinnöstä tällä kertaa puoltaa muuta
1346: kuin kassakreditiivilainausmuotoa.
1347: 
1348:      Ed. J u nn i 1 a: Käsilläolevaa pankkivaliokunnan mietintöä,
1349:  mikäli se koskee säästöpankkien kassareservejä, voin täydellisesti
1350:  kannattaa, mutta siinä osassaan, joka koskee säästöpankkiliikkeen
1351:  laajentamista varsinaisten kauppapankkien alalle, tuntuu se mi-
1352:  nusta erittäin arveluttavalta. Shekkiliikkeen käytäntöön otta-
1353:  minen meidän säästöpankeissamme voisi kyllä jossain määrin huo-
1354:  jentaa pankkia käyttävän yleisön maksumuotoja, ollen helpoituk-
1355:  sena varsinaisen rahan käytössä, ja tuottaisi siten jonkun verran
1356:  mukavuutta; samoin se voisi tuottaa suorituksista päteviä todis-
1357:  tuksia. Mutta kysymyksenalaiseksi voi vetää, onko meillä maa-
1358: laiskunnissa yleensä vielä saatavissa siksi kykeneviä säästöpankki-
1359: liikkeen hoitajia, että he voivat kyllin huolellisesti ja ilman vää-
1360:  rinkäytöksiä hoitaa shekkiliikkeen, ilman että se pääsisi pilaamaan
1361:  säästöpankkiemme nykyistä luotettavuutta ja hyvää mainetta.
1362:  Tähän seikkaan pitäisi hallituksen kiinnittää huomiotansa tästä
1363:  asiasta esitystä laatiessaan.
1364:      Valiokunta ehdottaa, että säästöpankeissamme otettaisiin lai-
1365: nauksessa käytäntöön tavallinen vekseliliike. Sen monivuotisen
1366: kokemuksen nojalla, minkä olen saavuttanut maalaissäästöpan-
1367: kin toiminnassa, pidän vekselilainausmuodon ei ainoastaan maa-
1368: laissäästöpankeille, mutta niitä lainauslaitoksinaan käyttävälle
1369: yleisöllekin erittäin turmiollisena. Meillä ovat säästöpankit maaseu-
1370: dulla yleensä harvoin vielä auki, kerran viikossa, useimmat ainoas-
1371: taan joka toinen viikko.
1372:     Vekseliliike, mikäli nnna ymmarran, edellyttäisi useunmm
1373: melkeinpä jokapäiväisiä aukioloaikoja. Tämä kumminkin maa-
1374: laissäästöpankeille meidän harvaan asutussa maassamme on aivan
1375: mahdoton, siksi hajallaan asuvat kunnissa yleensä ne henkilöt,
1376: jotka kykenevät toimimaan säästöpankkien hallituksessa. Vek-
1377: selien protesteeraaminen tuottaisi sekin vaikeita hankaluuksia
1378: paikkakunnilla, joista kulkuyhteys on huono kaupunkeihin. Maa-
1379: laisten lainausliikkeeseen ei yleensä mielestäni sovi vekseliliike.
1380: Maalaiseläjä ei voi ottaa lainaa ehdolla, että hän sen suorittaa mää-
1381: rättynä päivänä, sillä maalaisten tulot ovat enempi satunnaisia,
1382: joitten sisääntulopäivää ei voi tarkalleen määrätä. Tämän joh-
1383: dosta olenkin tehnyt havainnon, että missä maalainen ryhtyy vek-
1384: 1574                 Istunto 23 p. Jokakuuta 1908.
1385: 
1386: 
1387: selilainauksiin, siellä on ennemmin tai myöhemmin tavallisesti
1388: taloudellinen perikato edessä. On erittäin arveluttavaa yleis-
1389: tyttää maalaisille luottoliikkeen muoto, joka maalaiselämän omi-
1390: tuisiin oloihin ei ensinkään sovi. Jos ottaa asian siltä kannalta,
1391: että vekseliliikkeen avulla säästöpankit olisivat tilaisuudess~, saa-
1392: maan suurempaa korkoa lainaamilleen rahoille kuin mitä nykyi-
1393: nen velkakirjamuoto suo, niin on se asialle huono puolustus. Tu-
1394: leehan säästöpankkiemme pitää silmällä, ei ainoastaan säästä-
1395: jiensa etuja, mutta myös lainaajien. Ei sovi säästöpankkien aset-
1396: tautua miksikään nylkyrilaitoksiksi, eikä se ole niitten periaattei-
1397: den mukaista. Eihän säästöpankkien tarvitse jakaa voittoa mille-
1398: kään osakkaille, kuten kauppapankkien, ei niitten tarvitse aset-
1399: taa päämääräkseen mahdollisesti saavutettavaa suurta vuosivoit-
1400: toa, vaan saada välitetyksi rahaa säästäjiltä lainaajille niin pie-
1401: nellä korkoerolla, kuin mahdollista. Tämä on säästöpankkiemme
1402: siunauksellinen toimintamuoto ja niin kauvan kuin se sitä nou-
1403: dattaa, on se maalaisväestön kansallistaloudellisten etujen todelli-
1404: nen valvoja. Varsinainen pankkimainen liike säästöpankeissamme
1405: tulisi eduksi pääasiallisesti maaseudun liikemiehille, mutta minun
1406: käsittääkseni ne eivät sitä välttämättömästi säästöpankeilta tar-
1407: vitse. Voivathan ne välittömässä liikeyhteydessä ollen kaupun-
1408: kien kanssa helposti hoitaa asiansa liikepankeissa. Säästöpank-
1409: kien astuminen tälle alalle olisi mielestäni arveluttava erehdys,
1410: erehdys, jonka seuraukset voisivat tulla maalaisväestön rakasta-
1411: man säästöpankkitoiminnan auttamattomaksi vahingoksi. Vii-
1412: sainta on pitää säästöpankkilainausliike siinä muodossa, joka on
1413: osoittanut täysin vastaavan varsinaisen maalaisväestön ominai-
1414: sia tarpeita. Astuminen säästöpankeissa kuoletuslainaliikkeen alalle,
1415: on sekin pienemmille säästöpankeille melkein mahdoton. Lai-
1416: nanottajille se maalaisoloissa olisi kyllä jonkun verran edullista.
1417: Mutta se on mahdollista ainoastaan silloin, jos säästöpankit voi-
1418: sivat sitoa varojaan pitemmäksi kuoletusajaksi, ilman ettei siitä
1419: koidu vaikeuksia pahoina päivinä, aikoina, jolloin syystä tai toi-
1420: sesta sattuu kuohuntaa säästäjien keskuudessa. Sitäkin olisi syytä
1421: ottaa huomioon säästöpankkiliikkeen laajennuskysymyksessä, sillä
1422: ennen kaikkea olisi pidettävä huolta säästöpankkiemme hyvästä
1423: maineesta ja vakavaraisuudesta. Kuten edellisestä käynee selville,
1424: hyväksyn valiokunnan ponnen, sillä se on siksi ylimalkainen, mutta
1425: en voi mitenkään hyväksyä sen perusteluja, erittäinkin mikäli ne
1426: koskevat vekseliliikkeen käytäntöön ottamista säästöpankeissa.
1427: 
1428:     Ed. M y 11 y 1 ä: Säästöpankkilaitos on yksi Suomen kansan
1429: lempilapsia. Sitä ovat jo aikaisemmin eloon herättäneet kansan
1430: keskuudessa kullakin pakkakunnalla edistystä harrastavat kansa-
1431: laiset. Useissa paikoin ovat oppimattomat maalaiset omistamatta
1432:                    Muutoksia sliästöpankkiasetukseen.             1575
1433: 
1434: 
1435: mitään ammattiohjausta, uskaltaneet ryhtyä vaikka vaatimatto-
1436: mastikin paikkakunnalla säästöpankkia järjestämään, jolle usein-
1437: kaan ei kunta ole suuria pohjarahoja myöntänyt. Mutta siitä huoli-
1438: matta ovat nämät rahastot perin tarkalla ja maksuttomallahoidolla
1439: pienestä alustaan kohoamistaan kohonneet ja säästöpankkiliike
1440: kasvoi siten siihen määrään, että hallituksen piti ryhtyä sille oh-
1441: jaavaa ja järjestävää apuansa antamaan. Tuo hallituksen ohjaus ja
1442: järjestävä apu on se, joka on luonut vankan perustuksen säästöpank-
1443: kien menestykselle, vaikkakin asetus, joka 1894 vuoden valtiopäi-
1444: villä laadittiin, on osaltaan sitä tukenut, sikäli kuin siinä määrätään
1445: järjestelyn yleiset perussäännöt. Muutamat noista säännöistä ovat
1446: kuitenkin myöhemmin havaitut liian ahtaiksi. Minä en kuitenkaan
1447: luule erittäin haitallisesti rajoittavia määräyksiä olevan muissa kuin
1448: asetuksen 1 ja 8 pykälässä, joista eduskunta on jo viime tiistain
1449: istunnossa hyväksynyt muutosehdotuksen I §:ään. Mitä 8 §:ään
1450: tulee, voisi kenties tarpeellisen muutoksen siinäkin saada aikaan
1451: esitysoikeutta käyttämällä. Haitallisin on se määräys, että säästö-
1452: pankki ei saa lainata rahojaan muutoin kuin sellaista velkakirjaa
1453: vastaan, joka on vaadittaessa tai muussa tapauksessa enintäin 6
1454: kuukauden irtisanomisen jälkeen maksettava. Tälläisellä säädök-
1455: sellä lienee etupäässä tarkoitettu saattaa säästöpankin hoito niin
1456: huokeaksi kuin mahdollista sekä myös hallituksen jäsenten keski-
1457: näinen vastuuvelvollisuus mukavimmin järjestetyksi. Molemmmat
1458: nämät tarkoitusperät ovatkin siksi tärkeät, että ne muutosehdo-
1459: tuksia valmistettaessa ovat huomioon otettavat. Mutta toiselta
1460: puolen olisi saatava säästöpankkien isännistöille jonkun verran
1461: suurempi vapaus järjestää lainausmuodot paikkakunnallisten olo-
1462: jen ja vaatimusten mukaan, kuitenkin etupäässä silmälläpitäen
1463:  säästäväisyyden kehittämistä.
1464:      Mitä tulee mietinnön ja anomuksentekijäin kantaan tässä esillä-
1465: olevassa asiassa, niin on se minusta yksipuolinen ja liian vapaa-
1466: mielinen. Siinä ei ole mainittukaan säästöpankkien varsinaisesta
1467: tehtävästä, joka ei ole ainoastaan luottotarpeen tyydyttäminen
1468: paikkakunnalla, vaan etupäässä säästöjen kerääminen, tallettami-
1469: nen ja yleensä säästäväisyyden edistäminen. Tätä varsinaista tar-
1470: koitusta täyttäessään ne tosin voivat patvella ympäristönsä luotto-
1471: tarvetta melkoisessa määrin, mutta niiden pakostakin täytyy etu-
1472: päässä valvoa sijoitusten varmuutta ja säästöjen kartuttamista.
1473:  Maalaiskuntien säästöpankeilla, joista tässä on erityisesti puhe, on
1474:  siksi pienet kanta- ja vararahastot, että ne sentähden ovat pakoi-
1475:  tetut käyttämään suurta varovaisuutta ja asettamaan toimintansa
1476:  niin vähän kustannuksia kysyväksi kuin mahdollista. Herättääk-
1477:  seen paikkaknutalaisissa säästäväisyyden harrastusta koettavat
1478:  säästöpankit pitää talletuskoron mahdollisen korkeana, josta seu-
1479:  raa, että tulot ovat hyvin rajoitetut ja että menoja myöskin täy-
1480: 1576                  Istunto 23 p. lokakuuta 1908.
1481: 
1482: 
1483: tyy supistaa mikäli mahdollista. Mutta joskin valiokunnan puo-
1484: lustama laaja liiketoiminta tuottaisi lisättyjä kustannuksia vastaa-
1485: via tuloja, jota minä suuresti epäilen, niin ei olisi säästäväisyyden
1486: periaatteen mukaista, että maalaisväestö totutettaisiin käyttä-
1487: mään korkeampi-korkoisia lainatapoja, jota vekselilainat aina
1488: ovat. Sitäpaitsi se yksinkertainen, tavallinen velkakirjamuoto
1489: maalaisoloihin paremmin soveltuu, ja se hyvin tyydyttää lyhy-
1490: empiaikaistenkin lainojen saantia ja tarvetta. Minä olen päin-
1491: vastoin taipuvainen käsittämään säästöpankkien tarkoitukseen
1492: sopivaksi, jos se olisi mahdollista, että ne voisivat paikkakunta-
1493: laisille antaa jossain määrin alempikorkoisia lainoja tai ainakin
1494: pyrkisivät pikemmin alentamaan kuin korottamaan korkokantaa,
1495: mutta että ne siitä huolimatta voisivat pitää lainaus- ja säästö-
1496: koron erotuksen niin pienenä kuin mahdollista. Toiseksi voisi-
1497: vat säästöpankit, jos niille sallittaisiin muuta lainausmuotoa käyt-
1498: tää, kuin mihin säästöpankkiasetuksen 8 § nykyään oikeuttaa,
1499: säästäväisyyttä edistää esim. määräajoilla maksettavilla lainoilla,
1500: ottamalla käytäntöön sensuuntaisen lainamuodon, että lainan
1501: pääoma on vuosittain lyhennettävä määrätyllä osalla päävelasta
1502: esim. 1/dla, 1/5:lla tai 1/s:lla j. n. e. Tällaiset lainat hyvin soveltu-
1503: vat maatalouteen ja ne samalla totuttavat lainankäyttäjiä sääs-
1504: täväisyyteen siitä syystä, että nämä silloin tulevat käyttämään
1505: osan vuosituloistaan velkojensa lyhennykseen. Vähempivarais-
1506: ten lainanottajain on sellaiseen sitoumukseen myöskin huokeampi
1507: saada takausmiehiä, nämä kun tietävät, että laina ei voi jäädä pi-
1508:  temmäksi aikaa maksamatta. Tämmöinen lainaustapa ei tuot-
1509: taisi säästöpankeillekaan mitään lisämenoja. Pienitilalliset, aina-
1510:  kin Pohjanmaalla, ovat hyvin mieltyneitä mainitsemaani lainaus-
1511:  tapaan, sitä kun on viljelysrahastoissa jo pidemmän aikaa käy-
1512: tetty. Tämän lisäksi minä voin yhtyä valiokunnan kantaan, mitä
1513:  tulee kassakreditiivin ja juoksevan-tilin tapaisiin lainausmuotoi-
1514: hin. Siellä missä on jo suurempi säästöpankkiliike ja sen ohessa
1515:  isompien lainojen kysyntä laimeampi, luulisin tuollaisia talletus-
1516:  ja lainaustapoja, vaikkakin rajoitetussa määrässä, voitavan käyt-
1517:  tää. Säästöpankit tavallisesti ovat sijoitetut liikekeskuksiin ja
1518:  sellaiset isompiliikkeiset säästöpankit kun ovat ainakin kerta vii-
1519:  kossa auki, olisi mainitusta rahojen sijoittamisesta molemmin-
1520:  puolista etua ja mukavuutta. Mitä kuntien käyttörahastoihin
1521:  tulee, niitä kyllä voidaan tavalliseen säästöpankkikirjaan sijoit-
1522:  taa, mutta jos kunnan rahatoimisto satunnaisesti on rahan tar-
1523:  peessa, pitäisi saada käyttää juoksevaa tiliä tai muun kirjanpidon
1524:  tapaista tiliä ja samaten muidenkin vakavaraisten liikkeiden vä-
1525:  lillä sopisi sellainen muoto käytettäväksi.
1526:       Sanoin, että valiokunnan mietintö on jossain suhteessa yksi-
1527:  puolinen, kun se ei puhu mitään siitä, missä määrin säästöpank-
1528:                     Muutoksia säästöpankkiasetukseen.               1577
1529: 
1530: 
1531: kien varsinainen päätehtävä sietää sellai:sta ja sentapaista laaja-
1532: peräistä toimintaa, jota valiokunnan enemmistö on yhtynyt kan-
1533: nattamaan. lVIinä nimittäin luulen, että säästöpankkien isännis-
1534: töt eivät ainakaan monessa maalaiskunnassa tulisi käyttämään
1535: hyväkseen sellaista lainausvapautta, jota valiokunta niille puoltaa.
1536: Vaikkakin siis myönnän, että säästöpankkiasetuksen8 §:n määräyk-
1537: set ovat jossain määrin liika ahtaat ja mielestäni niitä haitatta ja vaa-
1538: rattaa voitaisiin laajentaa niin, että säästöpankkien isännistöille
1539: myönnettäisiin jonkun verran suurempi valta itse järjestää lainaus-
1540: muotojaan paikkakunnallisten olojen ja vaatimusten mukaan,
1541: niin minä en voi hyväksyä valiokunnan enemmistön kantaa enkä
1542: mietinnön perusteluja siinä, että valiokunta puolustaa vekseli-
1543: liikettä edulliseksi maalaisille. Sillä olkoon vaikka edullistakin
1544: siellä, missä sitä ehkä on totuttu käyttämään, ei se mielestäni sovi
1545: säästöpankkiliikkeen yhteyteen eikä sen tarkotukseen. Säästö-
1546: pankki tulisi ikäänkuin houkuttelemaan kevytmielisiin lainanot-
1547: toihin ja seikkailuihin niitä, jotka eivät ole oppineet säästäväi-
1548: syyttä, samalla kun nämä lainanottajat joutuisivat maksamaan
1549: korkeampia korkoja kevytmielisistä lainauksista, ja niin säästö-
1550: pankki joutuisi toimimaan kahteen ihan vastakkaiseen suuntaan.
1551: Ja sen ohessa säästöpankki tästä kärsisi itsekin aineellista tappiota,
1552: koskapa todennäköisesti liikkeen tulot eivät korvaisi lisääntyneitä
1553: menoja. Harvat paikkakunnat nykyään edes kaipaavat ensinkään
1554: mitään uusia lainansaantimuotoja, koska, kuten sanottu, tavalli-
1555: silla tunnetuilla muodoilla aivan hyvin voidaan sattuneita raha-
1556: tarpeita täyttää, jos ainoastaan lisättäisiin pari liiketoimintaan so-
1557: pivaa yksinkertaista tilimuotoa. Vekseliliike kaikissa tapauksissa
1558: kysyy käytännössä jonkunverran kehittyneempiä oloja kuin mitä
1559: vielä yleensä maaseuduilla on. Tuskinpa säästöpankkien toimi-
1560: henkilötkään useissa paikoin tuntevat edes vekselisääntöä kun
1561: sitä vastoin tavallisenlainasitoumuksen kyllä osaavat laillisesti valvoa.
1562:     Sentähden ja kun ei ole vielä yleisempää tarvetta näin laaja-
1563: peräisen muutoksen aikaansaamiseen maalaiskuntien säästöpank-
1564: kiliikkeessä, kuin valiokunnan mietintö tarkoittaa, ja se muutos,
1565: mikä todella on tarpeen, saavutetaan ehkä helpommin ja nopeam-
1566: min toista tietä, niin minä puolestani ehdotan valiokunnan mie-
1567: tinnön hylättäväksi.
1568: 
1569:    Ed. Tuomikoski: Minä samoin kuin edellinen puhuja koh-
1570: distan ajatukseni lausumisen maalaisoloihin, joita minä tunnen.
1571: Kaupunkiolot ovat minulle vähemmän tunnetut, mutta siihen näh-
1572: den, että varsinaiset liikepankit kaupungeissa moninaisine liike-
1573: muotoineen tarjoavat yleisölle kaikenlaisia lainausetuja käytet-
1574: täväkseen, luulisi ettei kaupunkioloissakaan säästöpankkiliikkee-
1575: seen nähden erityisiä muutoksia kaivattaisi.
1576: 1578                 Istunto 23 p. lokakuuta 1908.
1577: 
1578: 
1579:     Se anomusehdotus, joka on nyt käsiteltävänä olevan mietin-
1580: nön pohjana, näkyy tarkattavan jokseenkin laajakantoisten muu-
1581: tosten ja lisäysten aikaansaamista voimassaolevaan säästöpankki-
1582: asetukseen. Nämät muutokset ja lisäykset tietäisivät säästöpank-
1583: kitoiminnan ulottamista aloille, jotka ovat enemmän tai vähem-
1584: män vieraita tämän laitoksen varsinaiselle tarkoitukselle. Säästö-
1585: pankkiliikkeen nimenomainen tarkoitus on säästäväisyysaatteen he-
1586: rättäminen ja säästäväisyyden edistäminen kansassa ja erittäinkin
1587: niissä kansankerroksissa, jotka ovat estetyt käyttämästä suu-
1588: rempia pankkeja pienien säästöjensä tallettamiseen. Säästöpankkien
1589: tarkoitus on edelleen, yksinkertaisia ja rajoitettuja liikemuotoja
1590: käyttäen, suojella nämä rahalaitokset mikäli mahdollista riippumat-
1591: tomina varsinaisista liike- eli kauppapankeista ja riippumattomina
1592: varsinaisen liikemaailman vaihtelevista vaikutuksista. Tällai-
1593: selle perustukselle on meidän säästöpankkiolomme järjestetty ja
1594: siksi ovat ne osaksensa saaneet melkein rajattoman luottamuksen
1595: niiltä kansankerroksilta, joiden palvelemista nämä laitokset tar-
1596: koittavat. Anomuksentekijät ovat antaneet säästöpankkiliik-
1597: keemme nopealle edistymiselle ja samalla voimassa olevalle säästö-
1598: pankkiasetukselle hyvän tunnustuksen. He m. m. lausuvat: •>Edellä
1599: luetelluista tilastollisista tiedoista voi tehdä sen johtopäätöksen,
1600: että voimassa oleva säästöpankkiasetus ei ole sulkemalla säästö-
1601: pankkiliikettä liian ahtaalle, estänyt sen menestyksellistä kehi-
1602: tystä niinkuin toisella taholla on väitetty>>. •>Mutta>> - sanovat
1603: anomuksentekijät - >>samalta käytännölliseltä kannalta katsoen,
1604:  joka oli johteena tätä esitystä laadittaessa, täytyy nyt jo huomata,
1605: että viime vuosikymmenen kuluessa tapahtunut ripeä edistyminen
1606: talouselämässämme vaatii uusia, kansan tarpeita paremmin vas-
1607:  taavia toimintamuotoja säästöpankeille>>. Anomuksentekijät nä-
1608:  kyvät olevan sitä mieltä >>että säästöpankkitoiminnan luonnol-
1609:  linen kehittyminen nyt katkeisi, jollei arm. asetus tulisi selvenne-
1610:  tyksi ja korjatuksi>>. Jos tässä säästöpankkitoiminnan luonnol-
1611: lisella kehittämisellä tarkoitetaan toimintamuotojen kehittämistä
1612:  ja etenkin lainanottajille hankittavaa mukavuutta pääasiallisesti,
1613:  on anomuksessa lausuttu käsitys oikea, vaan jos sillä tarkoite-
1614:  taan, että se ripeä kehitysaika, mikä näillä laitoksilla on ollut ny-
1615:  kyisen säästöpankkiasetuksen voimassa ollessa, ei voisi enää jat-
1616:  kua, ni-in luulisin tämän olevan aiheetonta epäilystä. Käsityk-
1617:  seni perustuu siihen, että säästöpankkitoiminnan nopea kehitty-
1618:  minen on viime vuosina jatkunut osottamatta mitään oireita sii-
1619:  hen suuntaan että tämä kehitys olisi taukoomassa.
1620:      Pankkivaliokunta on mielestäni hyvien perustelujen nojalla
1621:  ollut sitä mieltä, ettei olisi syytä kunnallislainoja eikä osakkeita
1622:  säästöpankkien kassareserviksi hyväksyä. Tämän kannan saat-
1623:  taa mielestäni omaksua sitä suuremmalla syyllä kun anomuksen-
1624:                      Muutoksia säästöpankkiasetukseen.               157!)
1625: 
1626: 
1627: . tekijäin tässä suhteessa tekemä lisäysehdotus ei tietääkseni ole
1628:   lähtenyt yleisemmästi vallitsevain olojen vaatimuksesta. Mah-
1629:   dollisesti on joitakin paikkakuntia, joissa ei enää ole suurempaa
1630:   k-iinnitysluoton tarvetta, vaan luulisin, että erittäin pieni on nii-
1631:   den säästöpankkien luku, joissa olevat kiinnitetyt velkakirjat ei-
1632:   vät vastaisi puolta niissä tarvittavan kassareservin suuruutta.
1633:        Päinvastoin kuin edellisessä on valiokunta kallistunut anomus-
1634:   ehdotuksen kannalle säästöpankeille myönnettävään shekkiliik-
1635:   keeseen sekä vekseli- että kassakreditiivilainaliikkeeseen nähden.
1636:   Valiokunnassa kuitenkin näkyy olleen epäilyksiä siitä, olisivatko
1637:   näin laajennetut liikemuodot niin pienille rahalaitoksille kuin sääs-
1638:   töpankit ovat, ylipäänsä terveellisiä. Yksimielinen on valiokunta
1639:   ollut siitä, että edellytyksiä shekkiliikkeen ja kassakreditiivilaina-
1640:   liikkeen järjestämiseen saattaisi olla vain niillä säästöpankeilla,
1641:   joilla on suuremmat omat rahastot. Niinkuin täällä jo on sanottu,
1642:   riittävänä pohjana tällaisten liikemuotojen kannattavaisuuteen
1643:   on mainittu esim. Ioo,ooo, 75,000 ja so,ooo:kin markan suurui-
1644:    siakin omia rahastoja.
1645:        Jos nyt koettaa asettua sille kannalle, että noin pienet omat
1646:   rahastot olisivat riittävinä takeina siitä, etteivät säästöönpani-
1647:   jain talletukset joudu laajennetun liikkeen takia epävarmalle kan-
1648:   nalle ja ettei tallettajien puolelta saatu lähes rajaton luotto saat-
1649:    taisi täten tulla enemmän tai vähemmän horjuvaksi, niin tulee kui-
1650:   tenkin epäillen kysymään, onko todellakin mitään huomiota an-
1651:   saitsevaa merkitystä sillä, jos parikymmentä maalais- ja vähän
1652:    useampi kaupunkilaissäästöpankki varustettaisiin varsinaisten lii-
1653:   kepankkien tapaisilla laajennetuilla liikeoikeuksilla, samalla kun
1654:   lopulleen kolmatta sataa pankkia täytyisi jättää näitä oikeuksia
1655:   vaille. Seuraus tästä kai olisi, että nuo laajennetuilla liikeoikeuk-
1656:    silla varustetut laitokset joutuisivat vaan epäterveellisten ja säästö-
1657:   pankkiliikkeen varsinaiselle tarkoitukselle vieraiden vaikutusten
1658:    alaisiksi. Minä ainakaan en voi vapautua siitä pelosta, että moni
1659:   laajennetulla toimintaohjelmalla liikkuva säästöpankki joutuisi
1660:                                                                              •
1661:    setr,lmoisiin vaikeisiin oloihin, joissa ei enää olisi mahdollisuutta
1662:   säilyttää sitä varsinaista liikepankeista riippumatonta asemaa,
1663:    minkä oli asianmukaisesti rajoitetun liikkeen käyttämisellä saa-
1664:    vuttanut. Tällainen asiantila ei olisi suotava laitokselle, jonka
1665:    tarkoitus on vastaanottaa talletuksia etupäässä sellaisilta säästöön-
1666:    panijQilta, jotka suurimmaksi osaksi ovat vähemmän tilaisuudessa
1667:    näiden laitoksien toimintamuotojen vakavuutta arvostelemaan.
1668:         Useammat, jotka ovat olleet esim. maalaissäästöpankkien hoi-
1669:    dossa, ovat huomanneet, että kaikkialla, tietysti eri paikkakunnilla
1670:    eri suurissa määrin, on sellaisia, jotka eivät voi vastustaa houku-
1671:    tusta lainan ottamiseen, jos se on helposti saatavissa. Siitäkin
1672:    syystä ovat mielestäni ne maalaisseudut onnellisempia, joissa vekseli-
1673: 1580                  Istunto 23 p. lokakuuta 1908.
1674: 
1675: 
1676: liike on säilynyt vähän tunnettuna muiden kuin varsinaisten liik-
1677: keenharjoittaj ain keskuudessa.
1678:     Yhden asian, nimittäin kysymyksen kuoletuslainaliikkeestä,
1679: on valiokunta sivuuttanut lausumalla vain sivumennen, että kuo-
1680: letuslainain myöntämisessä saattaa kyllä mitä suurin varovaisuus
1681: olla tarpeen säästöpankkien puolelta. Tästä nyt ei voi oikein sa-
1682: noa, onko pankkivaliokunnan kanta tässä asiassa myöntävä vai
1683: kielteinen. Minä luulisin kuitenkin, että juuri kuoletuslainaliike-
1684: muoto säästöpankkiliikkeen tarkoitusta vastaavana olisi käytän-
1685: töön otettava, koska tämä liikemuoto tarkoittaisi säästäväisyyden
1686: edistämistä, jota säästöpankit ylipäänsä tarkoittavat.
1687:     Lopputulos lausunnostani on, ettei toistaiseksi shekkiliike eikä
1688: vekseli- ja kassakreditiivilainaliike olisi ainakaan maalaissäästö-
1689: pankeille ehdotettava, vaan kuoletuslainaliikkeen voisi sallia, koska
1690: se on säästöpankkien tarkoitusten kanssa enemmän sopusoinnussa.
1691: Jos asia olisi aikaisemmin ollut käsiteltävänä, olisin minä ehdot-
1692: tanut kysymyksen palauttamista valiokuntaan muodostettavaksi
1693: vähän ahtaampaan suuntaan kuin mitä valiokunnassa on esitetty.
1694: Mutta koska semmoinen palauttaminen näin valtiopäivien lopulla
1695: minusta tietäisi anomusehdotuksen hautaamista, en tahdo sitä
1696: ehdottaa.
1697: 
1698:     Ed. H a n n e s G e b h a r d:    Minunkin täytyy yhtyä niihin
1699: puhujiin, maanviljelijöihin ja maalaissäästöpankkien hoitajiin, jotka
1700: täällä ovat tehneet vakavia muistutuksia muutamia niitä uudistuk-
1701: sia vastaan, joita tämä pankkivaliokunnan mietintö ehdottaa.
1702: Mietinnössä ehdotetaan säästöpankeille uusia liikemuotoja, jom-
1703: moisia ei muissakaan maissa vielä ole toimeenpantu. Niiden
1704: joukossa herättää erityistä huomiota vekselimuoto. Saksassa ovat
1705: pikkuviljelijät varemmin hyvinkin paljon käyttäneet vekseli-
1706: lainamuotoa, mutta prosenttarit ja osaksi maakauppiaat ovat
1707: olleet ne, jotka ovat vekselilainojen kautta pidelleet pikkuviljeli-
1708: jöitä kovakouraisesti ja vaikuttan,eet sen, että pikkuviljelijäin sekä
1709: taloudellinen että siveellinen kanta on alentunut. Tästä prosent-
1710: tarien ja muitten rahamiesten vekselien kovakouraisuudesta ovat
1711: osuuskassat pelastaneet Saksan pikkuviljelijät. Nyt on Saksassa
1712: 14,000 maanviljelijäin osuuskassaa ja niillä on oikeus myöskin har-
1713: joittaa tavallista säästöpankkiliikettä. Näillä 14,000 osuuskas-
1714: salla oli vuonna rgo6 yhteensä toista miljaardia markkaa
1715: säästöönpanoja, paitsi niitä suuria liikepääomia, joita ne saavat
1716: valtion avulla pystytetystä suuresta keskuslainarahastosta. Mutta
1717: minun tietääkseni ei yksikään näistä osuuskassoista, jotka ovat
1718: siis samanlaisia kuin meidän säästöpankkimme siinä, että ne har-
1719: joittavat myös säästökassaliikettä, myönnä vekselilainoja. Maan-
1720: viljelijät itse ja maanviljelyksen johtomiehet siellä ovat nimen-
1721:                    Muutoksia säästöpankkiasetukseen.             1581
1722: 
1723: 
1724:  omaan ottaneet erityiseksi periaatteeksi näille osuuskassoille sen,
1725:  että saisivat maanviljelijät vapaotetuiksi tuosta vekselitaloudesta
1726:  ja käyttämään osuuskassojen myöntämiä lyhytaikaisia lainoja toi-
1727: sissa muodoissa. Näitä lyhytaikaisia lainoja ovat osuuskassat
1728: useina vuosikymmeninä myöntäneet ainoastaan velkakirjaa vas-
1729: taan. Mutta samalla kun osuuskassat ovat vapaottaneet pienet
1730: maanviljelijät tuosta vekseliliikkeestä, ovat ne myöskin kohotta-
1731: neet maanviljelijäin taloutta ja maanviljelijäin siveellistä kantaa.
1732: Ne ovat olleet siis vapaottajia siinä määrässä, kuin ne ovat saa-
1733: neet heidät pois vekseliliikkeestä maanviljelijöille terveellisempiä
1734: liikemuotoja käyttämään.                   ,
1735:     Meillä Suomessakin ovat pikkuviljelijät muutamissa maanosissa
1736: vajonneet vekseliliikettä käyttämään - en puhu nyt suurviljeli-
1737: jöistä. Sellaisia seutuja ovat esim. Sortavalan ja Käkisalmen seu-
1738: dut. Pieniviljelijät ovat siellä saaneet vekselilainoja tavallisesti
1739: liikepankeista. Mutta näille seuduille on viime vuosien kuluessa
1740: perustettu useita kymmeniä osuuskassoja ja niitten avulla ovat
1741: maanviljelijät päässeet vapaiksi liikepankkien vekseliliikkeestä ja
1742: saaneet rahaliikkeensä terveellisemmälle kannalle, mikä on · tie-
1743: tänyt samaa emansipatsioonia, samaa kohoamista taloudellisessa
1744: ja siveellisessä suhteessa, kuin Saksassakin on tapahtunut. Tämän
1745: voipi ainakin yksi eduskunnan jäsen todistaa, jos hän tahtoo.
1746:     Maanviljelijät kyllä tarvitsevat lyhytaikaisia lainoja, kuten mie-
1747: tintö sanoo, mutta he ovat Saksassa monta vuosikymmentä tul-
1748: leet toimeen ja he näkyvät itse meilläkin tahtovan tulla toimeen
1749: tavallisilla lyhytaikaisilla velkakirjoilla. Lyhytaikaisia lainoja,
1750: noin 2-, 4-, 6-, I2-kuukautisia, ovat osuuskassatkin myöntäneet
1751: maanviljelijöille, mutta ei kumminkaan näin lyhyitälainoja enem-
1752: pää kuin noin 25 % kaikista myöntämistään lainoista.
1753:     Näitä lyhytaikaisia lainoja on kuitenkin ruvettu Saksassa viime
1754: aikoina antamaan n. k. konttokuranttilainan muodossa, ja tätä
1755: konttokuranttilainamuotoa on täällä Suomessakin jo kehoitettu
1756: osuuskassoja käyttämään. Mutta aniharva osuuskassa on tah-
1757: tonut ruveta tällaista konttokuranttilainamuotoa vielä käyt-
1758: tämään. Ja niissäkin aniharvoissa osuuskassoissa, joisssa se on
1759: tullut käytäntöön, on ainoastaan joku edistyneempi maanviljelijä
1760: vielä ottanut tämän muodon käytäntöön.
1761:     On minusta senvuoksi hyvin arveluttavaa, että valiokunnan mie-
1762: tinnössä ehdotetaan, että vekselilainamuoto olisi otettava käytän-
1763: töön meidän maaseuduillamme. Eivätkä ainoastaan maanvilje-
1764: lijät, kuten täällä jo on näkynyt keskustelusta, ja minä, ole
1765: tätä mieltä. Minä voin ilmoittaa, että myöskin meidän Suomen
1766: säästöpankkien tarkastaja ja säästöpankkivaltuuskuntakin pitä-
1767: vät tätä valiokunnan ehdotusta hyvin arveluttavana.
1768:     Ja kuten tästä mietinnöstäkin näkyy, ei ulkomaillakaan ole
1769: 1582
1770: 
1771: 
1772: menty niin pitkälle kuin täällä. Mietinnössä sanotaan sivulla 4:
1773: »Tunnettua on, että muutamissa osissa Saksaa säästöpankit ovat jo
1774: joitakuita aikoja sitten järjestäneet shekkiliikkeen». Mutta nämä-
1775: kään säästöpankit eivät ole vielä ottaneet käytäntöön vekselilii-
1776: kettä, vaan ainoastaan shekkiliikkeen. Sitten sanotaan: >>Mutta
1777: yleensä lienee säästöpankkiliike ulkomailla hyvin vähäisessä mää-
1778: rässä varsinaisia pankkimaisia toimia omaksunut. Päinvastoin
1779: on muutamissa maissa, kuten Englannissa, määrätty, että säästö-
1780: pankkien on sijoittaminen kaikki varansa yksinomaan valtiopa-
1781: pereihin».
1782:     Se ehdotus, jonka pankkivaliokunta mietinnössään tekee, pyr-
1783: kii siis nyt tälläkin alalla Suomen kansasta tekemään muka ~ett
1784: föregångsfolb, >>tietä raivaavan kansan>>. Mutta, kuten tässä on
1785: tuotu esille, minä pelkään että se olisi askel, joka pakottaisi meitä
1786: piankin ottamaan taka-askeleen.
1787:     Näistä syistä, ja kun täällä eduskunnassa on tuotu esiin niinkin eriä-
1788: viä mielipiteitä kuin on tuotu, ja erityisesti on tätä uutta ehdotusta
1789: vastustettu juuri maanviljelijäin puolelta, joille tämä uudistus on
1790: tarjottu, ja vaikka onkin ikävä ehdottaa tämän mietinnön hylkää-
1791: mistä, koska epäilemättä olisi hyvä, jos säästöpankkiemme liike
1792: tulisi vähemmän kankeaksi kuin mitä se on, niin sittenkin, koska
1793: nämä perustelut ovat niin arveluttavia kuin ne ovat, luulen että olisi
1794: hyvä, jos tämä asia jäisi vielä ensi valtiopäiville ja silloin saatai-
1795: siin valiokunnasta ehyempi ja kypsyneempi mietintö, joka ei sitoisi
1796: eduskuntaa eikä hallitustakaan näin ennenaikaisella ja arvellutta-
1797: valla päätöksellä, kuin tämän mietinnön hyväksyminen tietää. Eh-
1798: dotan siis, että mietintö tällä kertaa hylättäisiin.
1799: 
1800:       Ed. S c h y b e r g s o n: J ag kunde nog tänka mig att ordet
1801: wexeh i betänkandet skulle framkalla åtskilliga anmärkningar.
1802: Detta ord har icke utan skäl dålig kurs. Vexel och vexelrytteri
1803: anses vara ungefär synonyma begrepp. Jag hade känslan af att
1804: det hade varit försiktigare att lämna bort ordet, men en af allmoge-
1805: männen i utskottet, som tillika är med i förvaltningen af en af våra
1806: aUra största sparbanker, höll bestämdt på det, och jag kunde för-
1807: nuftigtvis icke se någon skillnad mellan vexlar å ena sidan och så-
1808: dana korta tre, sex, tolf månaders förbindelser, som den senaste
1809: ärade talaren på det varmaste har rekommenderat, å den andra.
1810: Det är ju beloppet och tiden, inom hvilken detta skall återbetalas,
1811: som äro det väsentliga. Om förbindelsen iklädes formen af ve-
1812: :x:el, som tryggar banken i det afseendet, att skulden med säkerhet
1813: vid förfallotiden återbetalas, så ändrar det ju icke karaktären. Vill
1814: man öfver hufvud att våra sparbanker skola kunna bevilja lån på
1815: kort tid, hvilket enligt min tanke vore önskligt också sedt från syn-
1816: punkten af deras egen säkerhet, så är det detsamma antingen man
1817:                     Muutoksia säästöpankkiasetukseen.             1583
1818:                                                   -----------------
1819: 
1820: kallar dem korta skuldsedlar eller gifver dem namnet vexel. Huf-
1821: vudsaken är att våra småbrukare, såsom hr Gebhard framhållit,
1822: befrias från procentarhänderna och få sitt kreditbehof tillgodosedt
1823: af vare sig sparbanker eller andelskassor.·
1824:      J ag är villig skänka mitt fulla erkännande åt den försiktiga po-
1825: litik i fråga om sparbankernas förvaltning, som under diskussionen
1826: kommit till uttryck. Men är då icke utskottet försiktigt och var-
1827: samt i sina yrkanden? Har icke utskottet bestämdt tagit afstånd
1828: från beviljande af kommunala lån? Har icke utskottet tagit af-
1829: stånd från förslaget att sparbankerna skulle få köpa bankaktier
1830: och hålla dem i sina reservfonder, och har icke utskottet tillika ut-
1831: talat sig för att amorteringslån endast med största varsamhet böra
1832: beviljas?
1833:      För att nu icke missförstås i fråga om amorteringslånen, ber
1834:  jag att få nämna att flere af våra sparbanker hafva infört amorte-
1835:  ringslåneformen och gjort det med stor framgång, men endast så-
1836:  tillvida, att låntagaren är skyldig att efter hand amortera sitt lån,
1837:  medan däremot banken å ·sin sida är berättigad att när som hälst
1838:  uppsäga det, ifall uttagningarna från banken blifva så starka, att
1839:  banken måste drifva in sina fordringar. Det är icke amorterings-
1840:  lån i vanlig bemärkelse, som binda hvardera parten, utan denna form
1841:  ålägger endast låntagaren att småningom amortera sin skuld. Spar-
1842:  banken i Borgå t. ex., som är mycket omsorgsfullt skött, har alla
1843:  lån, utom inteckningslånen, på denna bas, men det är som sagt,
1844:  icke amorteringslån i den mening, att banken själf icke skulle få
1845:  uppsäga dem, ifall den kommer i sådana svårigheter, att den måste
1846:  drifva in sina fordringar.
1847:       J ag har framhållit, att utskottet åtminstone i vissa stycken har
1848:  varit varsamt. I hvad har det då varit ovarsamt? Jo, i förordan-
1849:  det af checkrörelsen. En af de talare, som angripit utskottet härför,
1850:  har tillika dock förordat, att kassakreditiv skulle kunna af spar-
1851:  bankerna beviljas. Mig veterligen är checkrörelse och kassakre-
1852:  ditiv någonting, som följes åt. Men oberoende däraf, hvad är
1853:  skillnaden mellan checkrörelse och uttagningar och insättningar
1854:  på en sparbanksräkning? Det vet man bäst i Sverige, där den s. k.
1855:  hushållsräkningen numera är allmänt införd och där familjerna, i
1856:  stället för att gå med sin sparbanksbok till banken och uttaga sina
1857:   10, 50 eller 100 kronor, utfärda en check på beloppet. De behöfva
1858:   icke hafva omgången med att personligen besöka banken. Det
1859:   går vida enklare än så. De behöfva hålla mycket mindre kontanta
1860:   belopp. Och sist och slutligen, såsom en af talarene framhöll, hvil-
1861:   ket för mig för resten var en nyhet, är betalning med check tillika
1862:   ett ganska godt bevismedel öfver att likvid egt rum. Som sagt,
1863:   hvad för ovarsamt ligger det väl i detta? Man säger, att man
1864:   icke på landsbyggden skulle kunna sköta en kassakreditivrörelse.
1865: 1584                  Jstun1o 23 p. lokakuuta 1908.
1866: ----·-------·----------·----------
1867: 
1868: 
1869: lvien, med förlof sagt, det folk, som har att göra med proportionella
1870: valmetoder och allt hvad därmed sammanhänger, kan nog skrifva
1871: debetposter i den ena kolumnen, kreditposter i den andra och räkna
1872: nt räntorna. Annat fordras icke för ändamålet.
1873:      Hvad sedan beträffar beviljandet af kassakreditiv, så innebär
1874: det icke annat än beviljandet af ett vanligt lån blott med den skill-
1875: nad, att låntagaren verkställer inbetalningar på lånebeloppet, men
1876: återigen gör uttagningar eftersom det lämpar sig för honom. Hr
1877: Gebhard har talat om kontokuranträkning, som är medgifven i
1878: andelskassor. Det är ju precis samma sak. Hufvudsaken är att
1879: krediten, vare sig den har form af lån eller af kreditiv, hålleslåg
1880: och att sparbankerna sålunda, om de ock antaga nya former för
1881: sin rörelse, dock i det afseendet hålla sig i de gamla gängorna, att de
1882: icke bevilja· betydande krediter, utan hälst hålla sig tili det som
1883: småfolket behöfver. J ag skulle finna det klokast äfven för de
1884: större sparbankerna att hålla sig inom en gräns af 5,000 mark, kan-
1885: ske därunder, om nämligen icke god realsäkerhet är ställd. Det
1886: är de smås intresse, för hvilka krediten icke står till buds i stads-
1887: bankerna och hvilka dock hafva behof däraf, som härmed skall till-
1888: godoses. J ag har också i detta afseende fått stöd för rnin upp-
1889: fattning i hr Gebhards andragande, i högre grad än jag hade hop-
1890: pats och väntat. Han talade om dessa 14,000, vill jag minnas, an-
1891: delskassor, som nu operera i Tyskland och som hafva gjort så ofant-
1892: ligt mycket gagn. Det är just det, som jag har tänkt mig med
1893: sparbankerna, att de skulle göra detta gagn som andelskassor annor-
1894: städes göra, och jag finner ingen anledning hvarför man skall skapa
1895: till något nytt, då man har en så god bas att bygga på, som spar-
1896: bankerna utgöra.
1897:      J ag tror mig härmed hafva bemött flertalet invändningar mot
1898: utskottets betänkande. Den svåraste var som sagdt den, att or-
1899: det wexeh får ingå i betänkandet, men jag vill tro att det har blif-
1900: vit klart, att skillnaden mellan vexel och en förbindelse på kort tid
1901: är så godt som ingen och att det i själfva verket finnes behof på
1902: landsbyggden af att få lån äfven på alldeles kort tid, för att man icke
1903: skall vara i händerna på landthandlandena och privatbankirer.
1904:      En hufvudanmärkning, som gjorts mot utskottets förslag, har
1905: gått ut på att förslaget skulle komma att sträcka sig tili endast
1906: ett fåtal sparbanker, då krafven på soliditet och egna kapital för
1907: den bank, hvilken en större rörelsefrihet enligt förslaget medgifves,
1908: äro så pass stränga i utskottets betänkande. Det är alldeles rik-
1909: tigt, men det är just det, som enligt min mening, såsom jag också
1910: framhöll i utskottet, är den bästa sidan af detta förslag, nämligen
1911: det att vi icke plötsligen skola införa samtliga sparbanker i nya
1912: former, utan göra det efterhand, i den mån de växa till och blifva
1913: starkare. T. o. m. om behofvet och möjligheterna därför föreligga
1914:                    Muutoksia säästöpankkiasetukseen.                 1585
1915: 
1916: 
1917: endast hos ett tiotal sparbanker, gör man i alla fall ett tiotal kom-
1918: muner gagn med att lämna dem tillfälle till en utvidgad rörelse.
1919: Och det är ganska märkeligt, med sparbankerna i fråga om möj-
1920: ligheten för dem att öka sina kapital och sålunda komma i den ka-
1921: tegorin, hvarom här är fråga. Medan detta betänkande befann
1922: sig i korrekturstadium, ändrades statistiken så till vida, att vi fingo
1923: siffror från 1907, medan vi för det första konceptet icke hadesiff-
1924: ror från senare datum än 1906. Under detta ena år hade fem el-
1925: ler tio sparbanker kommit inom kategorin af dem, som hade ett af-
1926: sevärdt eget kapital. Så pass raskt går det sålunda framåt. För
1927: min del hade jag tänkt mig att, om utvidgad rörelsemöjlighet skulle
1928: beviljas endast de sparbanker, som hafva ett kapital på låt oss säga
1929: 75,000, eller ännu hällre 100,000 mark, så skulle man i resp. kom-
1930: muner vara angelägen om att öka sparbankens grundfond, och man
1931: skulle lätteligen kunna göra det, ifall den grundsats, som redan nu
1932: finnes uttalad i sparbankslagen, utsträcktes så, att den som på
1933: detta sätt tillskjuter medel till sparbanks grundfond, åtnjuter ränta
1934: af dessa medel och, i den mån grundfonden genom sparbankens
1935: vinst ökats, återfås det tillskjutna beloppet. Om detta förslag
1936: skulle ha till resultat, att sparbankernas grundfond efter hand och
1937: snabbare än hittills skulle ökas, samt sparbankerna sålunda skulle
1938: blifva starkare, så skulle vi därmed göra våra landskommuner och
1939: hela vår sparbanksrörelse ett mycket stort gagn.
1940:      Den första ärade talaren under denna debatt har sagt, att vi
1941: härmed decentralisera penningerörelsen. År då icke detta lyck-
1942: ligt? År det då bra att allt, när en svår konjunktur inträffar, skall
1943: bero på att några få banker hafva alla trådar i sina händer. År
1944: det icke bättre att inom kommunerna större oberoende af stads-
1945: bankernas ledning, åtminstone beträffande de små i landet och de
1946: små affärerna gör sig gällande? Det är just det som gör kriserna
1947: så svåra, att allting och alla bero af några få penningeinstitut.
1948:      Men sist och slutligen ännu en omständighet, som icke får för-
1949: glömmas. Om sparbankerna tili följd af utvidgad rörelse, låt oss
1950:  också säga endast i några tiotal kommuner, hafva anledning att
1951: hålla banken öppen någon gång mer i veckan eller i månaden, så
1952:  är äfven detta en vinning för sparbanksrörelsen. Dessa sparban-
1953:  ker blifva då i tillfälle att i en helt annan mening än förut arbeta
1954:  för det ekonomiska välståndet inom sina kommuner.
1955:      Hr Arajärvi har sagt att lagstiftarens mening, då den nuva-
1956:  rande sparbankslagen stiftades, var den att för sparbankerna bi-
1957:  behålla karaktären af välgörenhetsinrättning. När vi för spar-
1958:  bankerna kommit upp till 192 miljoners insättningar och t. o. m.
1959:  för sparbankerna på landet tili 70 a 8o miljoner och ett eget kapi-
1960:  tal också för dem på 4 miljoner - lika mycket som en bank, hvil-
1961:  ken opererar öfver hela landet, anser sig behöfva - så må man
1962:                                                                JOO
1963: 1586.                Istunto 2'3 p. lokakuuta 1908.
1964: 
1965: 
1966: lämna bort benämningen välgörenhetsinrättning. Ty dessa spar-
1967: banker äro numera en så enorm faktor i vårt ekonomiska lif och
1968: dess utveckling, att sparbankerna, jag upprepar det ännu, hos oss
1969: väl kunna få den uppgift, som andelskassorna annorstädes.
1970:    lcke minst de små förluster, som sparbankerna lidit, vittna om
1971: att vår landsbefolkning i ekonomiska spörjsmål är mera utveck-
1972: lad än vi stadsbor kanske vilja tro. Det vittnar om en varsam-
1973: het och en försiktighet, som gör att de mycket väl, därest de själfva
1974: önska det - och något tvång är det ju icke afsedt att pålägga dem
1975: - böra få en ökad rörelsefrihet.
1976: 
1977:     Ed. K a s k i n e n: Minun täytyy ensinnä lausua iloni siitä,
1978: etten ole ollenkaan pettynyt siihen nähden, mitä ajattelin kun tätä
1979: anomusta tehtiin. Silloin jo mietin, että ehkä tämä tulee saa-
1980: vuttamaan meidän kansanvaltaisen keskustamme puolelta jyrk-
1981: kää vastustusta. Ja näin on todella käynytkin. Tämänpäiväinen
1982: keskustelu osoittaa sen.
1983:     Täällä on tätä asiaa tahdottu tuoda esille siltä kannalta, et-
1984: temme me maalaiset muka ollenkaan kykene raha-asioitamme hoi-
1985: tamaan, jos meille siihen annetaan vapaampi tilaisuus, että se on
1986: meille mahdottomuus. Itse maalaisetkin ovat tällaista lausuneet.
1987: Eivät nämä puhujat kuitenkaan ole ollenkaan todistaneet, kuka
1988: heidän kukkaroansa tähän asti on johtanut, eivätkä he ole tahto-
1989: neet sitä esiintuoda, mutta selvästi vaan sanotaan, ettei saa antaa
1990: laajempia oikeuksia. Mutta minä luulen, että jokaiselle maalai-
1991: selle on tunnettu se seikka, että yksityiset pankit avaavat toinen
1992: toisensa perästä konttoreitaan maalaisten keskuuteen. Minkä-
1993: tähden ne niitä avaavat? En minä usko, että niitä avataan yk-
1994: sin pankkivirkamiesten virkojen tähden. Eiköhän niitä avata
1995: sentähden, että niihin koetetaan saada säästöjä ja myöskin ulos-
1996: lainauksia, toisin sanoen tahdotaan harjoittaa pankkiliikettä? Ja
1997: tätä pankkiliikkeen harjoittamista minä katson siltä kannalta,
1998: että se on yksityisen afäärin hyödyksi ja voitoksi. Toiselta puo-
1999: len on minusta täällä myös selvinnyt se seikka, että eiköhän täs-
2000: säkin alla piile jonkinlaiset yksityiset edut, kun meidän maamie-
2001: hemme niin jyrkästi tätä asiaa vastustavat.
2002:     Täällä on tuotu esiin maalaisoloihin nähden myös näkökohtia,
2003: jotka jotain huomiota ansaitsevat. On sanottu, että maalaiset
2004: eivät muka tarvitsisi lyhempiaikaista luottoa. Mutta samalta
2005: taholta on myös todistettu, että ne sitä tarvitsevat. Siis kannat
2006: ovat ihan vastakkaisia, mutta pidetään vain pitkiä puheita, ja
2007: minä luulen, että kun ympäri käydään niin yhteen tullaan: myön-
2008: netään, että maalaisoloissakin luottoa tarvitaan. Kysymys on
2009: nyt siitä, voidaanko nykyisille säästöpankeille millään tavalla laa-
2010: jentaa toimintamahdollisuutta. Minä luulen, että tätäkin laajen-
2011:                    Muutoksia säästöpankkiasetukseen.              1587
2012: 
2013: 
2014: tamista vaatimassa on äärettömän paljon tositarpeita. Eihän
2015: voi kuitenkaan olettaa sitä, että kaikki seudut nyt yht'aikaa ovat
2016: tämän laajennuksen tarpeessa.
2017:     Täällä on tohtori Gebhard tuonut esille osuuskassat, mlten ne
2018: eräillä paikkakunnilla hyvin työskentelevät. Tämä on tietysti
2019: hyvä siellä, missä ne hyvin menestyvät ja täyttävät kansan liike-
2020: tarvetta. Mutta Länsi-Suomessa eivät nämä osuuskassat ole käy-
2021: neet oikein tehokkaasti vaikuttamaan. Siellä on todellakin säästö-
2022: pankeilla paljo suurempi merkitys kansan raha-asioihin nähden,
2023: ja siihen ne tahtovat kohdistaa toimintansa. Sentähden olisi mi-
2024: nun mielestäni tälle anomukselle annettava jonkunlainen merki-
2025: tys eikä sitä vaan noin suinpäin syrjään sysättävä.
2026:     Täällä on ed. Pohjanpalo huomauttanut siitä seikasta, että maa-
2027: laiset muka tämän kautta tulisivat jonkunlaisen kiristyksen alai-
2028: siksi jos ne saisivat käyttää vapaampaa säästöpankkiliikettä. Ja
2029: sitä ovat hänenkin jälkeensä muutamat kannattaneet tai saman aja-
2030: tuksen tuoneet esille. Minä pyydän huomauttaa, että kmnpika on
2031: kiristyksenalaisuutta, sekö, että otetaan lainaa maakauppiaalta,
2032: joka jo edeltäpäin ottaa ro-20-30 % korkoa rahanottajalta tai
2033: se korko, jonka säästöpankki ottaa. Minä luulen, että tästä jo
2034: itsestään selviää vastaus kysymykseen, kumpaa tahdotaan ajaa,
2035: yksityisten kiristystä tai säästöpankin liikettä, joka tietysti aina
2036: kohdistaa toimintansa olevaisten olojen pohjalle. Ja vielä on huo-
2037: mattava, että se korko, joka säästöpankille mahdollisesti voitoksi
2038: jää, se ei tietysti jää kenenkään yksityisen omaisuudeksi, vaan se
2039: jää yhteiskunnalle, se on kunnan omaisuutta. Siis ei suinkaan
2040: voida edellyttää sitä, että säästöpankit tulisivat olemaan jotain
2041: koronkiskureita. Se on kerrassaan väite, joka ei pidä paikkaansa.
2042:     Sitte täällä on niin äärettömästi pelätty sitä, että kansa tätä
2043: vapauttaan käyttäessään tulisi saatetuksi kevytmieliseen lainan-
2044: ottoon. Tämäkin on ennenaikaista pelkoa. Onkohan todellakin
2045: ajateltavissa, että meillä tultaisiin niin pitkälle, että nyt ruvetaan
2046: maalaissäästöpankeissa rahaa tyrkyttämään kevytmielisiin tar-
2047: peisiin? Minä luulen, että niin ei ole asianlaita. - Ja vielä on täällä
2048: tuotu esiin sekin seikka, ettei maalaisoloissa ole kykeneviä miehiä
2049: näitten pankkien johtoon. Minun täytyy sanoa tuostakin asiasta
2050: jotenkin ihmettelevä katsantokantani. Kun maalaismiehistä on
2051: niin moneen yksityispankkiin otettu johtaja ja toimivia henkilöitä,
2052: niin kuinka ne eivät nyt kelpaisi tuohon oman säästöpankkinsa joh-
2053: toon! On varsin kummeksittava asia, että siellä kaikki kehitys on
2054: jo niin lopussa, ettei sieltä millään tavalla nyt enää miestä lähde.
2055:     Vielä täällä on puhuttu niin äärettömän paljon vekseliliikkeen
2056: turmiollisuudesta. Minä pyydän vaan huomauttaa, ettei itse asi-
2057: assa ole vekseliliikettä nimenomaan anomuksessa teroitettukaan.
2058: Ja kun asia on vaan ehdotettu erikoisen valiokunnan pohdittavaksi,
2059: 1588                 Istunto 23 p. lokakuuta 1908.
2060: 
2061: 
2062: niin minä luulen, ettei tähän kohtaan nyt tällä kertaa pitäisi olla
2063: syytä niin syvästi tarrata kiinni, koska ei vielä ole millään tavalla
2064: näkyvissä, tuleeko sellaista liikettä olemaankaan. Mutta mitä
2065: on sanottu siihen kohtaan, ettei missään maassa olisi käytännössä
2066: vekseliliikettä säästöpankkialalla, niin se kai minun luullakseni ei
2067: pidä paikkaansa. Lyhytaikaisia lainoja maalaiseläjät tarvitse-
2068: vat, kuten jo olen viitannut. Mikä lainausmuoto siinä sitte tul-
2069: leekin olemaan, sen kai läheinen tulevaisuus tulee näyttämään,
2070: mutta pääasia on, että säästöpankkiliike saadaan tehokkaammaksi
2071: ja tarkoitustansa vastaavammaksi.
2072:     Minä olen ajatellut, että täällä tultaisiin enemmän oikeiston
2073: taholta tätä asiaa vastustamaan kuin keskustan, mutta siinä minä
2074:  olen pettynyt. Minä olen ilokseni huomannut, että oikeisto tässä
2075:  asiassa on asettunut myöntyväiselle kannalle. Mistä todellakin
2076:  tämä eroavaisuus johtuu, sitä minä en ymmärrä, mutta luulisin
2077:  muuten, että samat edellytykset ovat tässä asiassa sekä keskus-
2078: talla että oikeistolla olemassa.
2079:      Muutoin minä pyydän erityisesti vielä huomauttaa siitä sei-
2080:  kasta, mitä tohtori Gebhard täällä toi lausuntonsa lopulla esille,
2081:  nimittäin, että hän yksinomaan sillä edellytyksellä vastustaa tätä,
2082:  että maanviljelijäin puolelta on tätä vastustettu. Minä todellakin
2083:  valitan sitä seikkaa, että meidän maanviljelijäin keskuudessa on
2084:  niin paljon sitä ainesta, joka käy ajamaan kenen asiaa hyvänsä.
2085:  Muuten minä yleensä toivoisin, että eduskunta hyväksyisi tämän
2086:  ponnen, mikä on valiokunnan mietinnön lopussa. Minä luulen, ettei
2087:  se nyt ainakaan niin vaarallinen ole, joksi sitä täällä on kuviteltu.
2088:  Ja toivon myös, että arvoisat edustajat jälkeenpäin sitte tulevat
2089:  näkemään, kun jonkunlainen lakiehdotus siitä on syntynyt, kuinka
2090:  vaarallinen ja turmiollinen se tulee olemaan. En näe tällä
2091:  kertaa olevan minkäänlaista syytä tähän näin äärettömän pit-
2092:  kään ja asiattomaan keskusteluun. Kannatan siis valiokunnan
2093:  pontta.
2094: 
2095:     Ed. H a 11 s te n: Se ponsi, johon valiokunnan mietintö päättyy,
2096: on mielestäni varsin viaton, mutta se saapi todellisen sisällyk-
2097: sensä silloin, kun tarkastaa niitä perusteluja, joiden nojalla valio-
2098: kunta tähän tulee ja joita se tahtoo saada toteutetuksi tämän ponnen
2099: kautta. Koska useat maalaissäästöpankkien liikkeeseen perehty-
2100: neet henkilöt, jos kohta eivät kaikki, niin kuitenkin huomattava osa
2101: niitä, ovat lausuneet epäilyksensä tähän asiaan nähden, en saata
2102: muuta kuin panna arvoa näille lausunnoille, varsinkin mikä kos-
2103: kee niinsanottua vckseliliikettä. Onhan vallan luonnollista, että
2104: lyhytaikaista luottoa kyllä maaseudulla tarvitaan, tarvitaan sekä
2105: maanviljelysliikkeessä että muutenkin. Mutta onko senvuoksi
2106: tämä lainausliike puettava vekselimuotoon, jolloin velkakirja jou-
2107:                   Muutoksia säästöpaukkiasetukseen.              1589
2108: 
2109: 
2110: tuu käsiteltäväksi vekselisäännön mukaan, jos sellaista tarvitaan.
2111: Silloin kaivataan monasti joutuisaa käsittelyä ja sitä itse lainsää-
2112: däntö edellyttää. Mutta me tiedämme, että toiselta puolen mei-
2113: dän maalaistuomioistuimemme vielä kokoontuvat varsin harvoin.
2114: Saattaa myöskin tietysti asettaa epäilyksen alaiseksi, onko kai-
2115: kissa niissä kunnissa, joihin ajanpitkään tämä laki tulisi vaikutus-
2116: taan ulottamaan, saatavissa henkilöitä, jotka todella voisivat pu-
2117: heena olevaa vekseliliikettä valvoa. Ehdotetaan vielä käytettä-
2118: väksi kassakreditiivi- ja shekkiliikettä. En usko, että näistä liik-
2119: keenhaaroista varsinaista haittaa voisi säästöpankille tulla. On
2120: kuitenkin muistettava, että kun rahanotto säästöpankista tapah-
2121: tuu nykyisen menettelyn mukaan, on aina esitettävä vastakirja.
2122: Jos taas rahanotto saa tapahtua shekin kautta, ei vastakirjaa tarvita
2123: esittää. Ja selvää on, että vastakirjan esittäminen, joka rahan-
2124: ottoa tehtäessä suuressa määrässä helpoittaa valvomisen ja tar-
2125: kastuksen, estää vilppien tekemistä.
2126:     On lausuttu, että säästöpankit meillä voisivat hyvin suorittaa
2127: sen tehtävän, jonka muualla, Saksassa, osuuskassat tällä alalla suo-
2128: rittavat. On kuitenkin muistettava, että on suuri eroitus niiden
2129: lainojen välillä, joita osuuskassat myöntävät ja niiden joita sääs-
2130: töpankit myöntävät, sillä osuuskassat eivät myönnä jäsenilleen
2131: lainoja tarkastamatta niitä tarkoituksia, joita varten laina myön-
2132: netään. Säästöpankin lainaliike on järjestetty vallan toiselle poh-
2133: jalle.
2134:     Kuten sanottu, jos olisi ainoastaan ponsi hyväksyttävä ilman
2135: mitään perusteluja, voisin siihen yhtyä, mutta koska tämä ymmär-
2136: tääkseni on mahdotonta ja myöskin on mahdotonta nyt enää en-
2137: nättää palauttaa asiaa takaisin valiokuntaan uusien perustelujen
2138: muodostamiseksi, pyydän saada yhtyä ed. Gebhardin ehdotukseen,
2139: joka on hylkäävää laatua.
2140: 
2141:     Ed. R i i h e 1 ä: Kun sai nähdäkseen tämän pankkivaliokunnan
2142: mietinnön, joka sisältää vain 8 sivua ja jossa valiokunta on ollut
2143: aivan yksimielinen, koska siihen ei ole liitetty yhtään vastalausetta,
2144: ja kun tämä koskee vain anomusta, niin olisi toivonut, että se voi-
2145: daan hyväksyä ainakin lyhyemmällä sanatulvalla, kuin mikä n_y1:
2146: asiasta on aiheutunut. Minun täytyy valittaa, että minusta tun-
2147: tuu myöskin siltä, kuin olisi myöhemmin jotain erikoista huo-
2148: mattu, vaikkei vastalausetta ole minkään ryhmän taholta liitetty,
2149: sillä nykyäänhän tämä viaton mietintö muutamien puhujien mie-
2150: lestä tuntuu aivan mahdottomalta. Minä en tahdo koettaakaan
2151: ryhtyä lähemmin selvittelemään näitä raha-asioita. Pyydän kui-
2152: tenkin muutamalla sanalla lausua mielipiteeni.
2153:     Mitä tulee valiokunnan ehdotukseen noista kassareserveistä,
2154: olen minäkin siinä aivan samalla kannalla. Mutta minustakin
2155: 1590                  Istunto 23 p. lokakuuta 1908.
2156: 
2157: 
2158: tuntuu omituiselta se, että tässä pelätään, kun valiokunta on aja-
2159: tellut jotakin tuollaista lyhempiaikaista lainausliikettä, vekseli-
2160: liikettä. Se on nostanut sellaista hirmua, että koetetaan esimer-
2161: keillä kuvata, kuinka jossakin seuduin maata tämä vekseliliike on ny-
2162: kyään jo vitsauksena. Se ollee kyllä totta, mutta minä luulisin,
2163: että tämä päinvastoin tulisi nykyisen vitsauksen poistamaan pi-
2164: kemmin kuin sitä edistämään, vaikkakin säästöpankit tämän oi-
2165: keuden saisivat. Minusta näyttää siltä. Ja eihän valiokunta ole-
2166: kaan varsin määräävästi ehdottanut näitä summia, vaan ne ovat
2167: kai enemmän esimerkkeinä, kuinka suuret omat varat pankilla
2168: pitäisi oleman, ennenkuin se tällaista liikettä ryhtyisi harjottamaan.
2169: Minä olen myöskin sitä mieltä, että nämä valiokunnan mainitse-
2170: mat summat ovat ehkä liian pienet, vaan periaatehan tässä tie-
2171: tysti pääasiallisesti onkin kysymyksessä. On aivan turhaa puhu-
2172: jien, toisen toisensa jälkeen, täällä ruveta mainitsemaan ja teke-
2173: mään syitä, että maaseuduilla muka eivät kykene, jos säästöpank-
2174: kiliike järjestettäisiin valiokunnan ehdottamalle kannalle, sellaista
2175: hoitamaan. Minkätähden sitte yksityispankit, jotka perustavat
2176: konttorinsa missä vähänkin on vilkkaampi liikepaikka maaseu-
2177: dulla, eivät pelkää, että siellä ei kyetä hoitamaan asioita. Siis
2178: maaseudulla voidaan asiat hoitaa yhtä hyvin kuin kaupungissa.
2179: Sehän riippuu haitajasta ja jos pankilla on varoja, niin kyllähän
2180: aina kykeneviä hoitajia voidaan saada. Minä luulen, että tässä
2181: nyt on jonkunlaista pelkoa olemassa, jos säästöpankkiliike, joka
2182: meillä on niin kehittynyt kuin se nykyään on, jos sen toiminta-
2183: valtaa laajennettaisiin valiokunnan osottamaan suuntaan. Me tie-
2184: dämme, että monella säästöpankilla nykyään on paljonkin rahoja, se
2185: harjoittaa suurta liikettä ja onpa useinkin ollut vaikea sijoittaa
2186: rahoja sillä tavalla maalaisille pitkäaikaisiksi lainoiksi. Kuten
2187:  asianlaita nyt on ollut, on niiden täytynyt sijoittaa varansa yksi-
2188:  tyisiin pankkeihin, ja kuka tästä on hyötynyt? Luonnollisesti
2189: yksityispankki, koska säästöpankit maksavat tallettajille yli-
2190:  päänsä 5% korkoa, muutamat viime aikoina vähän ylikin. Ovat
2191: olleet pakotetut sijoittamaan noita rahoja yksityispankkeihin aiem-
2192:  mista koroista, kun mitä nyt tallettajille maksavat. Nämä sa-
2193:  mat yksityispankit voivat perustaa konttorinsa maaseudulle ja
2194:  ottaa 8 % korkoa samalle rahalle. Minä luulen että tässä juuri on-
2195: kin tähän pelkoon jotakin syytä, koska näin suuri sanatulva tästä
2196: on aiheutunut.
2197:      Minä en lähde sanomaan, olisiko välttämätöntä juuri vek-
2198: seliliike ottaa säästöpankeissa käytäntöön, mutta kaikki puhujat-
2199: han täällä ovat pääasiassa myöntäneet sen, että parannuksia olisi
2200: tehtävä. Onhan valiokunnan ponsi oikeastaan niin viaton, että
2201: anotaan vain, että säästöpankille saataisiin laajempi liiketoimin-
2202: nan mahdollisuus ja siitähän me nyt kuitenkin kaikki olemme yksi-
2203:                    Muutoksia säästöpankkiasetukseen.              1591
2204: 
2205: 
2206: mielisiä. Kyllähän sitte on aikaa yksityiskohtaisemmin keskus-
2207: tella, kun tämä asia tulee lopullisesti esille ratkaistavaksi, vaikkapa
2208: siinä muodossa, jossa valiokunta ehdottaa. Periaatteessa minä
2209: hyväksyn valiokunnan mietinnön ja ponnen.
2210: 
2211:     Ed. N i x: J ag hade väl kunnat afstå från ordet, sedan hr Schy-
2212: bergson här har yttrat sig. Han har i allt bemött de talare, som
2213: hafva kriticerat bankutskottets betänkande och föreslagit dess för-
2214: kastande, ocb han har kriticerat dem så, att denna kritik håller ock-
2215: så för de talare, som uppträda emot detsamma, efter det jag haft
2216: ordet. Men då man här lagt så stor vikt på de uttalanden, som
2217: gjorts från allmogehåll, som man kallar det, ocb af personer, som
2218: stått sparbankerna nära, så har jag ansett mig böra taga till ordet
2219: ocb därvid tillika anmäla, att jag också har varit i tillfälle att åt-
2220: skilliga år sköta en icke så liten sparbank. Det är således af er-
2221: farenhet som jag här talar. Den storm, som här har uppstått mot
2222: bankutskottets betänkande, har ovillkorligen hos mig framkallat
2223: tanken på det garnla ordspråket: >>Månne detta har varit i säck, innan
2224: det kom i påse?>> Det är icke sparbanksvännerna, som här hafva
2225: talat, utan uttalandena hafva kommit från håll, som ovillkorligen
2226: hafva stått handelsbankerna nära, eller åtminstone från håll, som
2227: tyckas hafva varit intresserade af att sparbankerna skulle hållas
2228: i ett mycket oskyldigt skymundan, ocb att handelsbankerna skulle
2229: få hafva fältet så fritt som möjligt för sina operationer.
2230:     Man har som skäl mot bankutskottets uttalande om att växel-
2231: formen skulle tillämpas i sparbankerna framhållit, att denna icke
2232: skulle kunna skötas utaf folk på landsbygden. Nå ja, därom
2233: kan man ju disputera. Men då en gång en sparbank har kommit
2234: upp till den kassareserv, som utaf bankutskottet föreslagits, så
2235: tror jag, att den kan vid banken anställa personer, som faktiskt
2236: kunna sköta också växelaffärer. Man har sagt, att de, som skulle
2237: sköta sparbankerna, också skulle måsta sätta sig in i växelförfatt-
2238: ningarna. Ja, naturligtvis. Men för att sköta sparbanker hafva
2239: de tidigare nödgats sätta sig in i sparbanksförfattningarna. Månne
2240: det då skulle vara så omöjligt att sätta sig också in i växelförfatt-
2241: ningarna? J ag tror icke att den ena författningen skulle vara värre
2242: än den andra att sätta sig in uti.
2243:     Man har också sagt, att sparbankerna, som egentligen äro in-
2244: rättade för småfolket, skulle föras utom sitt eget ändamål, om de
2245: skulle börja bedrifva också växelaffärer, kassakreditiv- ocb check-
2246: rörelse och att de skulle blifva mer beroende af de stora affärsfluk-
2247: tuationerna än hvad som tidigare varit fallet. J ag tror nu icke pre-
2248: cis detta. Ty såsom sparbankerna nu redan operera, så kunna de
2249: icke, om affärsrörelsen är något större och går upp till hälst några
2250: hundrataltusen mark, blifva oberörda utaf de stora affärsfluktua-
2251: 1592                  Istunto 23 p. lokakuuta 1908.
2252: 
2253: 
2254: tionerna och penningepriserna på världsmarknaden. Dessa verka
2255: ohjälpligen på alla lager af folket, och sparbankerna komma mer
2256: eller mindre att hafva känning däraf, vare sig de operera med växlar
2257: eller icke.
2258:      Man har sagt att sparbankerna mycket väl genom utlåning på
2259: skuldsedlar, såsom redan nu är fallet, kunna betjäna den publik,
2260: som de äro afsedda för. Ja, det är nog sant. De kunna detta,
2261: men de kunna det på ett obekvämt sätt. Växelsystemet skulle
2262: vara bekvämare, och jag är säker om, att växelsystemets tillämp-
2263: ning icke skulle på något sätt utgöra en större risk för sparban-
2264: kerna. De syssla ändå med en kundkrets, som de mycket väl känna
2265: tili, och komma aldrig att gifva ut lån på större växlar åt okända
2266: gäldenärer och borgenärer. Sådant skulle aldrig komma i fråga,
2267: utan de komme med sina vexlar att röra sig inom de kretsar de
2268: fullkomligt väl känna tili. Gäller det större affärsoperationer, så
2269: komma de nog hälst att hålla sig tili skuldsedlar, och hälst då till
2270: inteckningssystemet.
2271:      Här har framhållits såsom exempel Tyskland, där småbruket
2272: tidigare har legat i procentarnes händer, och man har påpekat, att
2273: andelskassorna där hafva afhjälpt bristen. Det torde nu icke vara
2274: enbart Tyskland, där småbrukarena hafva legat i procentarnes
2275: händer. Detta lär väl också varit fallet i vissa trakter af Finland,
2276: och jag tror att, om man där skulle hafva haft tillräckligt starka
2277: sparbanker, så skulle dessa hafva verkat därhän, att dessa småbru-
2278: kare, som legat i procentarnes, i handlandenas händer, hällre skulle
2279: hafva vändt sig tili sparbankerna, och deras ekonomiska bestånd
2280: skulle hafva varit bra mycket bättre än hvad fallet nu har varit.
2281:      Man har också klandrat utskottet för att det icke närmare be-
2282: rört frågan om amorteringslånen. Detta är dock en låneform, som,
2283: tillämpad i sparbankerna, har både sina goda och sina dåliga si-
2284: dor. Om man där skulle tillämpa en fullständig amorteringslåne-
2285: form, där lånen icke äro uppsägbara från bankens sida, så skulle
2286: man komma därhän, att vid tider utaf större penningeknapphet, spar-
2287: bankerna icke skulle vara i tillfälle att få in sina utlånade fordrin-
2288: gar, om rusning mot sparbankerna skulle uppstå.
2289:      Sist och slutligen har hr Gebhard framhållit såsom ett vägande
2290: skäl, att såväl sparbanksinspektören som sparbanksdelegationen
2291: hafva förhållit sig mycket tveksamma mot bankutskottets betäri-
2292:  kande. J ag måste säga, att då jag först läste igenom betänkan-
2293:  det, jag också för min del var litet tveksam, men då jag numera
2294:  har sett huru ytterst försiktig man tyckes vara från centern, och
2295:  med kännedom om enkammarens benägenhet att stifta förbuds-
2296: lagar, så kan jag tryggt emotse den proposition, som från regerin-
2297:  gens håll kommer, och som har ombedts i klämmen, ty blir denna
2298:  något för lös, så tror jag nog, att kammaren skall draga försorg om
2299:                    Muutoksia säästöpankkiasetukseen.               1593
2300: 
2301: 
2302: att skärpa till den på ett tillbörligt sätt. J ag ber därför att i allo
2303: få understöda utskottsbetänkandet och klämmen.
2304: 
2305:     Ed. K a 11 i o: Nykyinen säästöpankkiasetus on kieltämättä
2306: ahdas ja tekee kankeaksi säästöpankkien toiminnan maaseudulla,
2307: jonka takia on erittäin hyvä, että esitysehdotuksen muodossa on
2308: jo saatu se selvennys, mikä täällä on hyväksytty sen ensimäiseen
2309: pykälään. Mitä tähän anomukseen tulee, niin näinkin laajalle ulot-
2310: tuvaan toimintaan pyrkimisen voi kyllä asettaa tulevaisuuden
2311: päämääräksi, vaan tuntuu minusta kuitenkin, että perustelut siinä
2312: kohdin, mikäli koskevat vekseliliikettä, eivät ole onnistuneet. Vek-
2313: seliliikettä seuraa tavallisesti myöskin oikeudenkäyntejä, ja ku-
2314: ten tunnettu, oikeudenkäynti maaseudulla on peräti hidasta ja
2315: se on yhtenä esteenä siihen, ettei vekseliä pitäisi maaseutupank-
2316: keihin kernaasti ulottaa. En sentähden voi täydellisesti kan-
2317: nattaa niitä perusteluita, jotka tässä mietinnössä ovat esitetyt,
2318: mutta siitä huolimatta on minusta kysymyksen käsittely sillä asteella,
2319: kun pyydetään siitä esitystä, että minusta ei ole pätevämpiä syitä,
2320: vaikkei perusteluita täydellisesti hyväksy, asettua hylkäävälle kannalle
2321: koko mietintöön nähden. Sillä ponsihan kaikissa tapauksissa on
2322: aivan viaton ja lopullinen päättäminen riippuu sen ajan harkin-
2323: nasta ja käsittelystä. Sentähden minä kannatan mietintöä, vaik-
2324: ken täydellisesti sen perusteluja.
2325: 
2326:    Ed. N y 1 a n d e r: Huolimatta siitä, että tämä pieni asia näyt-
2327: tää vievän eduskunnan aikaa verrattain paljon, olen rohjennut
2328: pyytää puheenvuoroa, koska en ole voinut yhtyä kaikkeen siihen,
2329: mitä valiokunta perusteluissaan on esiintuonut. Pidän tätä ano-
2330: musta erinomaisen tärkeänä ja pidän erittäin tärkeänä, että säästö-
2331: pankkiemmekin luottotointa mahdollisuuden mukaan lavennetaan.
2332: Ne muodot, joiden suhteen anojat ovat lavennusta vaatineet, ovat
2333: kumminkin vähempiä kuin mitä valiokunta tassä nyt on ehdotta-
2334: nut. Anojat eivät ollenkaan panneet siihen määrin painoa lyhyt-
2335: aikaisen luottoauto-oikeuden laventamiseen säästöpankeille, kuin
2336: mitä valiokunta on tehnyt. Anomuksessa ei esimerkiksi täällä.
2337: paljon puhuttua vekselinanto-oikeutta säästöpankeille ole esitetty.
2338: Koska minä olen sitä mieltä, vaikka en asiantuntija suinkaan ole-
2339: kaan, että se luotto minkä säästöpankit nyt tarjoovat, on kulutta-
2340: vaa luottoa siihen luottoon nähden mitä esim. osuuskassat tarjoovat,
2341: niin on mielestäni oltava, enemmän kuin mitä valiokunta on ollut, va-
2342: rovaisia tällaisen luotto-oikeuden kovin suuressa määrässä myöntä-
2343: misessä säästöpankeille. On aivan ilmeistä, että säästöpankit
2344: monin seuduin tulisivat kilpailemaan tämmöisen lyhytaikaisen
2345: luoton antamisessa osuuskassojen kanssa. Ja koska, niinkuin jo
2346: on huomautettu, tämä säästöpankkien luotto on toisen luontoista
2347: 1594                  Istunto 23 p. lokakuuta 1908.
2348: 
2349: 
2350: kuin osuuskassojen luotto, niin en pidä tällaista kilpailua suota-
2351: vana. Osuuskassojen luotto on suorastaan tuottavaa luottoa sen
2352: kautta, että osuuskassojen lainat myönnetään määrättyjä tarkoi-
2353: tuksia varten, maanviljelyksen parannukseen t. m. s., ja että näi-
2354: den lainojen käyttö sitäpaitsi on tarkastusten alainen.       Luulen
2355: että asia esiintyy jonkun verran erilaisena eri osissa maata, mutta
2356: yleistä on kuitenkin se, että vekselinanto-oikeus säästöpankeilla tu-
2357: lisi haittaamaan osuuskassojen toimintaa eikä meidän pidä pyr-
2358: kiä siihen, sillä osuuskassojen toiminnassa on ehdottomasti luotto-
2359: muoto mitä parhain samalla kuin se tarjoaa mitä voimakkaimman
2360: tuen maataloutemme kehitykselle järkiperäiseen suuntaan.
2361:     Minä yhtyisin täydelleen valiokunnan ponteen ja yhtyisin myös--
2362: kin enimmältä osalta valiokunnan perusteluihin, mutta rohkenen
2363: ehdottaa, että tämä mietintö huolimatta myöhäisestä ajasta lä-
2364: hetettäisiin pankkivaliokuntaan takaisin, että sivuilla 6 ja 7 ole-
2365: vat perustelut tälle lyhytaikaiselle luotolle - vekselinanto-oikeu-
2366: delle -     poistettaisiin. Poistot vaatisivat muuttamista kappa-
2367: leessa sivulla 6 alhaalla ja sivulla 7 sen kolmen viimeisen lauseen
2368: poistamista ja muutamia sanamuutoksia jo aikaisemmin. Sa-
2369: maten olisi tehtävä eräs pieni muutos sivulla 7 toisessa kappaleessa.
2370: Ehdotan siis, että tämä mietintö lähetettäisiin takaisin pankki-
2371: valiokuntaan muutettavaksi perustelujen suhteen sillä tavalla,
2372: että vekselinanto-oikeuden myöntämiseen säästöpankeille ei perus-
2373: teluissa kosketeltaisi enemmän kuin ponnessakaan.
2374: 
2375:     Ed. A h m a v a a r a: On yleensä ja syyllä valitettu, että meillä
2376: maalaisoloissa on peräti vähän luottolaitoksia. Jos mikään niin säästö-
2377: pankkiliike olisi juuri sopiva tyydyttämään tätä maalaisolojen
2378: luoton tarvetta. Mutta niin pian kuin nostetaan kysymys säästö-
2379: pankkiliikkeen ja sen toiminnan laajemmaksi saattamiseksi, niin al-
2380: kaa kuulua lukuisia varotushuutoja, kuinka muka koko säästöpankki-
2381: laitos saatetaan perikatoon. Ja tässä suhteessa on vedottu säästö-
2382: pankkien tähän astisiin hyviin tuloksiin, mutta tämä peruste minusta
2383: nyt ei ollenkaan pidä paikkaansa. Joskin on myönnettävä, että
2384: säästöpankit ylipäänsä ovat hyvin kehittyneet, niin ei sillä syyllä kui-
2385: tenkaan voi vastustaa sitä, että laki tehdään sellaiseksi, että neyhä-
2386: kin voivat kehittyä. Siinä suhteessa tietysti säästöpankkilaitos, niin-
2387: kuin kaikki muutkin laitokset ei ole koskaan päässyt täydellisyy-
2388: teen, jotta se juuri sillä asteella mihin se on ehtinyt pitäisi pysäyt-
2389: tää, vaan sille on aina edelleen annettava kehityksen mahdollisuus,
2390: kun kehitys vaan tapahtuu terveellä pohjalla. Kun minusta kehi-
2391: tys sillä perusteella, jolle valiokunnan mietintö on asettunut, olisi
2392: ylipäänsä sangen terveellinen, niin en voi käsittää muuksi kuin paik-
2393: kaansa pitämättömiksi ennakkoluulaiksi niitä varovaisia ääniä, joita
2394: täällä niin lukuisasti on tämän asian yhteydessä kuulunut.
2395:                        Muutoksia säästöpankkiasetukseen.                   1595
2396: 
2397: 
2398:      Erityisesti näkyy täällä tartutun tuohon vekseliliikkeeseen.
2399: Saattaahan olla eri mieliä siitä, onko vekseliliike sallittava ja onko
2400: se terveellinen säästöpankkiliikkeelle vaiko ei. Mutta eihän tässä
2401: vielä ole esillä valmis laki, jossa joka sana täytyy punnita ihan siihen
2402: muotoon, kuin se sitten laissa tulee olemaan. Minä olen kyllä sitä
2403: mieltä, että eduskunnan ylipäänsä anomuksien teossa pitää harkita,
2404: mitä se anoo, ja seisoa anomustensa takana, mutta ei tietysti ano-
2405: muksissa voida jokaista yksityiskohtaa mennä niin tarkoin määrit-
2406: telemään. Tässä nyt vaan on ikäänkuin sivumennen mainittu, että
2407: vekseliliikettäkin on ajateltu yhdeksi mahdolliseksi liikekeinoksi
2408: säästöpankeissa. Ja minusta asia on sitä laatua, että sitä saa kyllä
2409: harkita ja tutkia. Minä siis pysyttäisin senkin siinä.
2410:     Sellaiset mielipiteet, joista on käynyt selville, että maalaisia olisi erit-
2411: täin säästettävä epäterveelliseltä rahaliikkeeltä, ovat minusta jotenkin
2412: vanhanaikuisia. Maalaiset ovat meidän Suomen kansan suurin osa,
2413: joten on turha niitä tuollaiseen alaikäisyyden tilaan asettaa. Jos
2414: maalaiset eivät ymmärtäisi talouttaan ja raha-asioitaan hoitaa ilman
2415: liian varovaista lainlaadintaa, silloin ei niitä ylipäänsä voitaisi aut-
2416: taa. Maalaiset tietysti liikkuvat kauppa- ja liikepankeissa, jollei
2417: niiden liikettä voi tyydyttää säästöpankki. Minusta olisi paljoa
2418: parempi, että säästöpankki koetettaisiin kehittää ja laajentaa sii-
2419: hen tilaan, että se ylipäänsä voisi tyydyttää maalaisten luoton tar-
2420: vetta. Kun nyt pankkivaliokunta on ehdottanut, että tämä laa-
2421: jennettu lainamuoto aluksi tulisi vain suuremmissa säästöpankeisssa
2422: käytäntöön, siis alkujaan vain aniharvoissa, niin onhan tässä aivan
2423: kyllin varovaisuustoimenpiteitä. Ja jos on niin, että nuo säästö-
2424: pankkimiehet, niinkuin minäkin myönnän, ovat kunnollisesti hoita-
2425: neet säästöpankkeja, niin kyllä kai ne osaavat hoitaa niitä yhtä kun-
2426: nollisesti, jos laki salliikin niille vähän laajemman liikuntavapauden.
2427: Eivät ne silloinkaan mene mihinkään huijauksiin eikä liian rohkei-
2428: siin yrityksiin, jos ne kerran ovat varovaisia. Minä siis olisin valmis
2429: kokonaisuudessaan hyväksymään valiokunnan sekä perustelmat
2430: että ponsilauseen.
2431:      Ed. Gebhard on vedonnut asiantuntijoihin ja väittänyt, että
2432: säästöpankkivaltuuskunta ja säästöpankkitarkastajatkin ylipäänsä
2433: olisivat tällaista lakiehdotusta vastaan. Minä en tietysti ole oikeu-
2434: tettu näitten tarkastajien ja säästöpankkivaltuuskunnan mielipi-
2435: teitä täällä tulkitsemaan, mutta minä voin vakuuttaa, että olen
2436: kuullut säästöpankkivaltuuskunnan johtavilta henkilöiitä ja myös
2437: muutamilta säästöpankkien tarkastajilta, että he olisivat ylipäänsä
2438: tämän mietinnön kannalla, joten ei näiden vastustus ainakaan niin
2439: yleistä ole kuin ed. Gebhardin lausunnosta voisi päättää. Se, että
2440: ammattimiehetkin katsovat, ettei tässä ylipäänsä ole menty liian
2441: pitkälle, minusta osoittaa, että valiokunnan mietintö on osunut oi-
2442: keaan.
2443: 1596                 Istunto 23 p. lokakuuta 1908.
2444: 
2445: 
2446:     Ei ainakaan sellaista rahaliikettä kuin shekki- ja kassakreditiivi-
2447: muoto on, ole niin varottava, että nekin pitäisi mietinnöstä poistaa,
2448: niinkuin täällä eräs arvoisa puhuja on ehdottanut. Minun mielestäni
2449: ne ovat juuri senluontoisia, joita pitäisi hyvällä syyllä voida ottaa
2450: säästöpankeissa käytäntöön. Tällaista on hyvin moni säästöpankki
2451: vilkasliikkeisimmissä maalaiskunnissa jo kaivannut, ja säästöpan-
2452: kin hallitusten ja isännistön välillä on useissa kunnissa ollutkysy-
2453: mys siitä, että pitäisi saada laajennetuksi säästöpankkilaki niin,
2454: että voitaisiin näitä rahaliikemuotoja käyttää.
2455:     Täällä ovat sitten osuustoiminnan nimessä osuustoimintamiehet
2456: pelänneet tästä johtuvaa kilpailua osuuskassojen kanssa. Tämä myös
2457: on minusta aivan aiheeton pelko. Kyllä meillä on maalaisoloissa
2458: siksi paljon luoton tarvetta, että sitä riittää osuuskassojen osaksi
2459: yhtä hyvin kuin säästöpankkien. Muuten on minusta tuommoinen
2460: katsantokanta, että pelätään osuuskassoille tulevan säästöpankeista
2461: kilpailija, kerrassaan hylättävä katsantokanta.        Aivan samalla
2462: syyllä ja paremmallakin voivat varsinaiset pankkimiehet ruveta
2463: pelkäämään, että tämä säästöpankkiliikkeen laajennus vahingoittaa
2464: pankkiliikettä, ja siis siltä kannalta sitä vastustaa, - joskin on
2465: parempi motiivi osuuskassojen puolustajilla, nuo kassat kun yleensä
2466: ovat vähävaraisemman kansan tarvetta varten, niin periaate on
2467:  sama. Kuten sanoin, on aivan turha luulla, etteivät osuuskassatkin,
2468: siitä huolimatta, että säästöpankkiliikettä saataisiin jossain määrin
2469: laventaa, siltä saisi myös tehtäviä aivan niin paljon, kuin nepysty-
2470:  vät täyttämään. Minä kannatan siis valiokunnan mietintöä pe-
2471:  rusteluineen, ponsineen.
2472: 
2473:     Ed. P u 11 i n en: Se seikka, että säästöpankkiliikkeemme on
2474: kehittynyt varsin nopeasti, edellyttää luonnollisesti, että lainsää-
2475: däntöä myöskin tasaisesti kehityksen mukaan korjataan. Toiselta
2476: puolen on kuitenkin otettava huomioon, että tämä nopea kehitys
2477: on luettava nykyisen järjestelmän ja voimassa olevan lain ansioksi.
2478: Jos siis ryhdytään tähän lakiin korjauksia tekemään, niin onniitä teh-
2479: tävä mitä suurimmalla varovaisuudella, varsinkin jos nämä kor-
2480: jaukset ja uudistukset menevät niin pitkälle, että ne muuttavat
2481: säästöpankkien koko nykyisen luonteen.
2482:     Mietintöön nähden olen sitä mieltä, että sen perusteluissa muuta-
2483: missa kohdin on menty liian pitkälle, jota osoittaa sekin, kuten muu-
2484: tamat arvoisat puhujat ovatkin täällä huomauttaneet, että valio-
2485: kunta on mennyt ehdottamaan vekseliliikettä säästöpankeille, vaik-
2486: keivät edes anomuksentekijät ole sitä esittäneet. Näin ollen, jos
2487: olisi esillä mietinnön perusteluiden lopullinen hyväksyminen, aset-
2488: tuisin hyvin epäilevälle kannalle, mutta kun valiokunta ainoastaan
2489: ehdottaa asiaa tutkittavaksi ja sen nojalla anoo armollista esitystä
2490: ja kun eduskunnalle täten kyllä tulee tilaisuutta uudelleen harkita
2491:                     Muutoksia säästöpankkiasetukseen.                1597
2492: 
2493: 
2494: asiaa, niin asetun valiokunnan mietintöä kokonaisuudessaan kan-
2495: nattamaan.
2496: 
2497:     Ed. A i t a m u r t o: Koska edustajat Schybergson ja Kaskinen
2498: ovat jo lausuneet sen, mitä minullakin olisi ollut tämän asian johdosta
2499: sanottavaa, niin en tahdo kuluttaa eduskunnan kallista aikaa toista-
2500: malla samoja asioita, vaan yhdyn heidän lausuntoihinsa. Toivon, että
2501: eduskunta hyväksyy tämän pankkivaliokunnan mietinnön, pe-
2502: rusteluineen ponsineen, vakuutettuna siitä että hallitus, kun se aika-
2503: naan tulee mahdollisesti antamaan eduskunnalle armollisen esi-
2504: tyksen asiasta, pitää huolta siitä, että säästöpankit edelleenkin jäävät
2505: tarpeellisen holhouksen alaisiksi.
2506: 
2507:      Ed. H e i s k a n e n: Yhdyn kannattamaan pääasiallisesti sitä,
2508: mitä ed. Nylander mainitsi vekselinanto-oikeuden poistamisesta,
2509: mutta ehdotan että ne sanat mietinnön perusteluissa, jotka koske-
2510: vat vekselinanto-oikeutta, pyyhittäisiin jo tässä pois eikä lähetettäisi
2511: mietintöä takaisin valiokuntaan. Se kävisi päinsä siten että 6 sivun
2512: loppupuolella kappaleesta, joka alkaa: >>Tosin ne säästöpankit, joille
2513: täten oikeus shekkiliikkeen järjestämiseen, kassakreditiivilainain
2514: antamiseen ja lyhytaikaisten vekselien diskonttaamiseen myönnettäi-
2515: siin, tulisivat toimimaan jokseenkin varsinaisten liikepankkien ta-
2516: paan j. n. e.>>, poistettaisiin ne muutamat sanat, jotka koskevat vek-
2517: selinanto-oikeutta. Samoin 7 sivun 5 riviltä jätettäisiin pois sanat
2518: >>ja vekseli-luotto>>, ja samalta sivulta alempaa kolme lausetta, jotka
2519: alkavat sanoilla: >>Mitä erityisesti vekseleihin tulee, ei niitä voikatsoa
2520: sen vaarallisemmiksi kuin muitakaan lyhytaikaisia lainoja>> j. n. e.
2521: kappaleen loppuun. Saman sivun lopulta olisi vielä jätettävä pois
2522: sanat >>ja lyhytaikaisen vekselituoton korkeammat korot korvaisivat».
2523: Kun nämä sanat jätetään pois, niin perustelut eivät ole liian laveat.
2524: Silloin on vekselinanto-oikeus supistettu ja mietintö voitaisiin hy-
2525: väksyä semmoisenaan; silloin ponsi saa täydellisesti sen laajuuden,
2526: jota sille on toivottu.
2527: 
2528:     Ed. A r a j ä r v i: Asian käsittelystä on näkynyt, että anomuk-
2529: sentekijätkään eivät enää muista, mitä he ovat anoneet. He huo-
2530: maavat anoneensa, jos lukevat anomuksensa uudestaan, paljon
2531: enempääkin kuin sen, mitä valiokunta on ehdottanut. He ovat ano-
2532: muksessaan esim. vekseliliikkeestäkin sanoneet, että >>vekseliliik-
2533: keen estämiseksi, jota liikettä kyllä käytetään ulkomailla, on sää-
2534: detty, että säästöpankin rahoja ei saa lainaksi antaa muuta autaruis-
2535: todistusta kuin velkakirjaa vastaan j. n. e.>> ja puhuvat sitten muista-
2536: kin rajoituksista ja jatkavat: 1>Näillä määräyksillä on suuresti vai-
2537: keutettu säästöpankkien luotonannon luonnollista kehitystä.>> He
2538: siis toivovat, että nämä esteet poistettaisiin. Minä en ole, minun ei
2539: 1598                  Istunto 23 p. Jokakuuta 1908.
2540: 
2541: 
2542: tarvitse sitä enaa sanoa, ollut valiokunnassa mietinnön kannalla,
2543: mutta näin paljon minun toki täytyy puolustaa valiokunnan mie-
2544: tintöä, jotta anomuksen allekirjoittajatkin huomaisivat, mitä hei-
2545: dän anomuksensa johdosta on mietintöön tullut ja mitä siihen ei
2546: ole tullut.
2547:     Anomuksentekijöistä pani ed. Kaskinen kyseenalaiseksi senkin,
2548: kenen asiaa täällä ajetaan. Minun ymmärtääkseni edusmiesten pitäisi
2549: toki itsekunkin tietää, että nyt ajetaan säästöpankkien asiaa, eikä
2550: mitään muuta, yksinkertaisesti siitä syystä, että se asia on annettu
2551: meidän ajettavaksemme. Anteeksi kuitenkin suotakoon se, että
2552: kaikki eivät voi olla raha-asioiden pitelyssä niin rohkeita kuin ano-
2553: muksentekijät ovat olleet, jotka ovat pyytäneet nykyisen säästö-
2554: pankkiasetuksen perusteiden kokonaan muuttamista ja samalla
2555: vielä kassareservimääräystenkin väljentämistä. Toisia on, jotka
2556: tällaisia asioita pitelevät suurella varovaisuudella, siitä syystä että
2557: he luulevat, että tällaiset raha-asiat suuria varovaisuustoimenpiteitä
2558: noudattamalla viedään onneen ja kukoistukseen. Ja se on tämä
2559: suuri varovaisuus, joka on antanut säästöpankkiliikkeelle sen vauh-
2560: din ja menestyksen, mikä sillä tähän asti on ollut.
2561:     Säästöpankkien tarkastaja sanoo kertomuksessaan, että säästö-
2562: pankit >>vastaavat niitä vaatimuksia, joita täytyy varmalle raha-
2563: laitokselle asettaa.>> Lausunto pitää paikkansa. Mutta jos asetutaan
2564: sille kannalle kuin anomuksentekijät tahtoisivat nyt eduskunnan
2565: viedä ja koko säästöpankkiasetuksen saattaa, niin minä luulen,
2566: että silloin täytyy tällaisten asioiden ymmärtäjäin panna kyseenalai-
2567: seksi, onko säästöpankeilla sellaisina kuin ne nyt ovat, niitä edel-
2568: lytyksiä, että niistä ilman muuta voi tehdä sellaisia laitoksia kuin
2569: anomuksentekijät ja mietintö tahtoisivat tehdä.
2570:     Ed. Schybergson lausui kyllä äsken, että olisi jotenkin outoa tai
2571: alentavaa, että säästöpankkeja sanotaan hyväntekeväisyyslaitok-
2572: siksi. Vississä mielessä saattaa noin sanoa, mutta vississä mielessä
2573: saattaa myös sanoa, että ne kuitenkin sitä yhä edelleen ovat; var-
2574: sinkin jos ottaa huomioon, kenen rahoja säästöpankeissa etupäässä
2575: on. Kun 200 miljoonasta markasta enemmän kun toinen puoli on
2576: sellaisten tallettajain, joilla ei ole ollut panna enempää kuin roo
2577: markkaa säästöön, niin ne ovat todellakin leskien ja orpojen rahoja.
2578: Senvuoksi on katsottava, että ne myös sijoitetaan semmoisella ta-
2579: valla, ettei mitään vahinkoa saata tulla kysymykseen. Ei Englannin
2580: säästöpankkilaissa ole turhanpäiten säädetty, että säästöpankkien
2581: varojen täytyy olla sijoitetut Englannin valtiopapereihin. Säädök-
2582: seen on ehkä muitakin syitä vaikuttanut, mutta epäilemättä kui-
2583: tenkin etupäässä rahojen laatu.
2584:     Säästöpankki on meillä samoin kuin postisäästöpankkikin minun
2585: ymmärtääkseni perustuksia ja pohjia myöten toisenlainen laitos
2586: kuin ne, joihin anomuksentekijät tahtovat säästöpankit nyt viedä.
2587:                     Muutoksia säästöpankkiasetukseen.              lE-99
2588: 
2589: 
2590: Tämä asia on saatava kaikille selväksi, niin että tiedetään, mihin
2591: mennään.
2592:     Kun valiokunnassa asiaa käsiteltiin, niin esiintyi mielipiteitä,
2593: joitten mukaan ei säästöpankkien toiminnassa mitään rajoituksia
2594: tarvita, sillä säästöpankit eivät tulisi käyttämään oikeuttaan vää-
2595: rin, vaikkei niillä mitään rajoituksia olisikaan. Ed. Schybergson
2596: kauhistui tuollaisia mielipiteitä, niinkuin minä toivon, juuri raha-
2597: olojen tuntijana ja ehdotti jo määräyksen, joka ei sitte kuitenkaan
2598: tullut mietintöön, ettei kaupunkien säästöpankeille ollenkaan an-
2599: nettaisi laajennettuja oikeuksia ja että maaseutusäästöpankeille
2600: asetettaisiin mietinnössä mainittu 10o,ooo markan raja, joten laa-
2601: jempioikeuksellisia säästöpankkeja ei tulisi olemaan kuin viisi ja
2602: siis lainsäätäjä tekisi lain, joka ei ulettuisi sanottavasti mihinkään.
2603: Siinä on kyllä tarpeellista varovaisuutta, jota minunkin mielestäni
2604: on noudatettava. Mutta sama tarpeellinen varovaisuus ei ed. Schy-
2605: bergsonin puheesta tullut täällä näkyviin, kun hän äsken mielestään
2606: erinomaisesti näytti, ettei tässä mikään sanottavampi muutos olisi-
2607: kaan kysymyksessä. "Yiutta kyllä meidän sittenkin minun ymmär-
2608: tääkseni täytyy myöntää, että suuri muutos on kysymyksessä.
2609: Olen huomannut, että täällä monet ovat sitä mieltä, ettei päätöksen
2610: teko nyt ole niin vaarallista, koska on kysymyksessä ainoastaan
2611:  anomus, jotenka vielä on aikaa itse asiata miettiä. Tätä minäkin
2612: huomautin ensimäisessä lausunnossani. Mutta kyllä meidän, edus-
2613: kunnan, sentään tarvitsisi pitää tarkempaa huolta siitä, millä pe-
2614: rusteilla me jotain anomme. Ja minä luulen, että valiokunnan mie-
2615: tintö onkin kyllä nyt kirjoitettu siihen tapaan, että siinä esitetyistä
2616: perusteluista voi tulla sekä hylkäävään että puoltavaan ponteen;
2617:  molemmat puolet ovat asiassa siksi selvästi esitetyt ja luullakseni
2618: hyvällä syyllä; ja kaikki tämä juuri sen takia, että itsekukin
2619: tahtoo ajaa säästöpankkien etua eikä mitään muuta.
2620:     Ei tarvitse paljon puhua siitä, ettei maaseudulla muka löytyisi
2621: ihmisiä, jotka osaisivat hoitaa noita asioita; kyllä niitä löytyy, mutta
2622: kysymys onkin siitä, että säästöpankkien luonne ja luotonanto
2623:  muuttuu aivan toisenlaiseksi, kun ehdotettu järjestelmä pannaan
2624: käytäntöön. Siitä on kysymys, eikä siitä, kuka pankkien varoja
2625:  osaa hoitaa ja kuka ei.
2626:      Täällä on myöskin puhuttu koroista ja koronkiskomisesta. Ei
2627: siitäkään nyt ole kysymys.         Kertomus säästöpankkien tilasta
2628: osoittaa, etteivät säästöpankitkaan niin erinomaisen helpolla rahaa
2629:  anna. Säästöpankit saivat omille varoilleen viime vuonna maaseu-
2630:  dulla 14,7 %, ja keskimäärin, kun kaupungitkin otetaan lukuun,
2631:  10,2 %-    Semmoisia laitoksia ne olivat tässä suhteessa. Jos-
2632:  kin sitten säästöpankkien hyväntekeväisyysluonne saa aikaan sen,
2633:  että prosentit käytetään yhteiskunnan hyväksi, niin minun ym-
2634:  märtääkseni ei tässä pidä antaa viedä itseään harhaan löyhillä lau-
2635: 1600                  Istunto 23 p. lokakuuta 1908.
2636: 
2637: selmilla sinne tai tänne, vaan ottaa asia vakavasti harkitakseen
2638: juuri säästöpankkien edun kannalta ja perinpohjin katsoa, mimmoinen
2639: luonne niillä on, s. o. millaisia rahoja niillä on ja miten ne ovat si-
2640: joitetut.
2641:     Minä puolestani luulen, että varovaisuus on hyvin tarpeellinen
2642: asia tässä kohden, sillä säästöpankit lepäävät kokonaan luotta-
2643: muksen varassa, jota ei ole vähimmässäkään horjutettava. Ne ra-
2644: hat, mitkä säästöpankkeihin ovat talletetut ovat niissä yksinomaan
2645: siitä syystä, että ihmiset luottavat niihin, luottavat etenkin syystä,
2646: että he luulevat, että kunnat seisovat rahallisesti säästöpankkien
2647: takana, mikä tietysti on aivan väärä käsitys. 'Toiseksi muuttuu
2648: asia, jos säästöpankit muutetaan kauppa- ja diskonttopankeiksi.
2649: 
2650:     Ed. K u r i k k a : Minä kannatan ed. Heiskasen ehdotusta
2651: sillä lisäyksellä, että toimitusvaliokunnan tehtäväksi annettaisiin
2652: tehdä hänen mainitsemansa poistot.
2653: 
2654:     Ed. Hannes G e b h a r d: Kun täällä on vastustettu oi-
2655: keuden myöntämistä säästöpankeille harjoittaa vekseliliikettä, niin
2656: ei se vastustus ole tapahtunut, niinkuin eräs puhuja täällä on ar-
2657: vellut, ainoastaan siitä syystä, että säästöpankit eivät kykenisi
2658: tätä liikettä harjoittamaan. Kyllä on hyvinkin luultavaa, että
2659: edistyneillä seuduin löytyy henkilöitä, jotka sitä voisivat harjoit-
2660: taa. Eikä vastustus ole tapahtunut siitäkään syystä, että olisi
2661: siitä pelätty säästöpankeille vaaroja, koska säästöpankeilla ei vielä
2662: olisi riittävästi omia varoja. 'Tiettävästi niitä on nyt jo muuta-
2663: milla, ja vuosien kuluessa niiden varat kasvavat, niin että yhä
2664: useampi pankki saa riittävästi omia varoja. Vastustus on tapah-
2665: tunut maan v i 1 j e 1 i j ä i n, 1 aina no t ta j a i n edun kan-
2666: nalta. Herra Schybergson täällä sanoi, ettei ole mitään eroitusta
2667: vekselilainan ja lyhyen velkakirjalainan välillä. Ei siinä olekaan
2668: kovin suurta erotusta lainanantajain kannalta katsottuna, mutta
2669: lainanottajain, maanviljelijäin kannalta katsoen on erotus suuri.
2670: Maanviljelijäin on ensiksikin hyvin vaikea olla niin täsmällisiä kuin
2671: vekseliliike vaatii. Maanviljelijäin, jotka tavallisesti asuvat kaukana
2672: säästöpankin hoitajasta, joita kohtaavat kaikellaiset luonnon-
2673: esteet, joilla usein on kaikellaisia odottamattomia tappioita ja joilla
2674: yleensä on vähän rahoja, on vaikea olla niin täsmällisiä kuin vekseli-
2675: muoto vaatii. Heillä tulee olemaan myöskin vaikeuksia siitä an-
2676: karasta oikeudesta, jonka vekselimuoto antaa lainanantajalle, varsin-
2677: kin kun oikeudenkäyntien tällä alalla tulee tapahtua kaupungeissa.
2678:     'Täällä on sitte myöskin luultu, että olisi pelätty kilpailua osuus-
2679: kassojen puolesta, ja ed. Schybergson on arvellut, että meidän
2680: säästöpankeillamme muka tulisi olemaan se tehtävä, mikä osuus-
2681:                    Muutoksia säästöpankkiasetukseen.             1601
2682: 
2683: 
2684: kassoilla on muissa maissa. Siinä on erehdys. Kokemus muista
2685: maista osottaa, että sellaisiinkin laajoihin maakuntiin, joissa jo
2686: on ollut vanha ja kehittynyt säästöpankkiliike, ovat osuuskassat
2687: hyvin nopeasti levinneet, eikä siitä ole ollut haittaa säästöpan-
2688: keille enemmän kuin osuuskassoillekaan. Ei siis tässä ole ollut eikä
2689: tarvitse olla mitään kilpailun pelkoa.
2690:     Sitte on väitetty, että minä olisin sanonut, että säästöpankkien
2691: tarkastaja ja valtuuskunta olisivat olleet koko tätä mietintöä vas-
2692: taan. Sitä minä en ole sanonut, mutta minä olen sanonut sen, että
2693: säästöpankkien tarkastajat ja valtuuskunta
2694: ovat v e k se 1 i 1 i i k että vastaan, ja sillä on minun mie-
2695: lestäni tässä asiassa hyvin suuri merkitys.
2696:     Minusta me olemme tässä kutakuinkin samassa asemassa kuin
2697: verotusreformimietintöön nähden. Kaikki nim. kannattavat pontta
2698: -se on tarpeeksi laaja ja tarpeeksi viaton- mutta mietinnön pe-
2699: rustelut on nähty hataroiksi. Päävirheenä on tässä mietinnössä
2700: se, mitä siinä on puhuttu vekseliliikkeestä, samoin kuin verotusre-
2701: formimietintöön oli otettu tuo onneton puhe suojelustulleista.
2702: Verotusmietintö lähetettiin takaisin valiokuntaan, mutta tätä mie-
2703: tintöä ei tahdota lähettää valiokuntaan. Minusta tässä ollaan
2704: epäjohdonmukaisia. Siitä huolimatta olen valmis yhtymään nii-
2705: hin, jotka tahtovat suorittaa tämän kysymyksen täällä eduskun-
2706: nassa, koska tämä on vähäarvoisempaa laatua kuin veroreformi-
2707: kysymys.
2708:     Minä yhdyn siis asiallisesti ed. Nylanderiin ja Heiskaseen siinä
2709: suhteessa, että eduskunnan pitäisi pitää huoli siitä, että ne kohdat
2710: mietinnössä, jotka käsittelevät vekselinanto-oikeutta, tulisivat siitä
2711: pois. Mutta se muoto, jonka ed. Nylander ja Heiskanen ovat eh-
2712: dotukselleen antaneet, tuntuu minusta arveluttavalta, se nim.,
2713: että eduskunnan pitäisi täällä ruveta katsomaan, mitkä sanat ja
2714: mitkä rivit ja mitkä kappaleet olisivat jätettävät pois. Sen vuoksi
2715: pyytäisin, luopumalla entisestä ehdotuksestani, ehdottaa, että
2716: eduskunta hyväksyisi seuraavan ponnen:
2717:     >>Että toimitusvaliokunnan tehtäväksi annetaan mietinnöstä
2718: poistaa kaikki ne kohdat, jotka sisältävät oikeuden myöntämistä
2719: säästöpankeille harjoittaa vekseliliikettä>>.
2720: 
2721:     Ed. P a u n u: Kun minä valiokunnassa hyväksyin tämän mie-
2722: tinnön, niin tein sen siinä vakaumuksessa että meidän ei ainoastaan
2723: säästöpankkimme, vaan myös maalaisväestömme tarvitsee täl-
2724: laista toimintaa säästöpankeissa. Tämä keskustelu eduskunnassa
2725: ja etenkin se kiihkeä vastustus, mikä tätä asiaa on kohdannut kes-
2726: kustan taholta, on minua yhä enemmän vakuuttanut asian ei ai-
2727: noastaan tarpeellisuudesta vaan myös kiireellisyydestä. Asiasta
2728: olisi kylläkin ollut paljonkin puhumista, niin minulla kuin monella
2729:                                                                101
2730: 1602                  Istunto 23 p. lokakuuta 1908.
2731: 
2732: 
2733: muullakin vasemmistolaisella, mutta koska siitä varmaankin olisi ol-
2734: lut sellainen seuraus, että ed. Ahmavaara ja Ingman tapansa mu-
2735: kaan sen heti olisivat leimanneet kunnallislain käsittelyn viivyt-
2736: tämiseksi, emme ole tahtoneet tässä vähemmän tärkeässä asiassa
2737: eduskunnan aikaa kuluttaa, koska me kaikella tavalla koetamme
2738: saada kunnallislain lävitse jo näillä valtiopäivillä.
2739:     Porvaripuolueet ovat kyllä tässäkin asiassa käyttäneet runsaasti
2740: aikaa ja tällä tavalla jarruttaneet kunnallislakien valmistumista,
2741: ilman että mainituilla edustajilla olisi ollut mitään muistuttamista
2742: mietintöä vastaan.
2743:     Minä toivon, että eduskunta hyväksyisi valiokunnan mietinnön
2744: tässä asiassa.
2745: 
2746:     Ed. N y 1 a n d e r: Koska näytään voitavan päästä siihen
2747: mitä minä ehdotin, ilman että asia lähetettäisiin valiokuntaan ta-
2748: kaisin, niin pyydän minä saada luopua ehdotuksestani ja kannattaa
2749: ed. Kurikan ja Gebhardin ehdotuksia, jotka minä pidän asiallisesti
2750: samoina.
2751: 
2752:     Puhemies: Pyydän huomauttaa, että ed. Kurikan ja Geb-
2753: hardin ehdotukset ovat eri ehdotuksia. Ei voi kannataa molem-
2754: pia, vaan jompaakumpaa, jos tahtoo kannatusta otettavaksi huo-
2755: mioon.
2756: 
2757:    Ed. N y 1 a n d e r: Minä satuin edeltäpäin lukemaan sen pon-
2758: nen, jonka ed. Gebhard esitti, niin että minä kannatan sitä.
2759: 
2760:     Ed. H a 11 s te n: Luopumalla ennen tekemästäni ehdotuk-
2761: sesta, kannatan ed. Gebhardin ehdottamaa pontta.
2762: 
2763:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
2764: 
2765:     Puhemies: Valiokunnan mietintöä vastaan on tehty useam-
2766: pia muutosehdotuksia. Ed. Myllylä on ehdottanut mietintöä hy-
2767: lättäväksi, ja hänen ehdotustansa on kannatettu, mutta sitte luovuttu
2768: kannatuksesta, niin että siitä ehdotuksesta ei tule äänestettäväksi.
2769:     Ed. Nylander on luopunut ensimäisestä ehdotuksestaan, joten
2770: sitä ei tarvitse selostaa.
2771:     Ed. Heiskanen on ehdottanut mietinnöstä poistettavaksi eräitä
2772: hänen luettelemiansa sanoja 6:lla ja ;:llä sivulla, mutta kun tätä-
2773: kään ehdotusta ei ole semmoisenaan kannatettu, niin se raukeaa.
2774:     Ed. Kurikka on yhtynyt ed. Heiskasen ehdotukseen ainoastaan
2775: sikäli, että toimitusvaliokunnalle annettaisiin toimeksi puheenalaisten
2776: sanojen poistaminen, mutta täten muodostettua uutta ehdotusta ei
2777: ole kannatettu, joten ei sekään voi tulla äänestyksen alaiseksi.
2778:                                Maanvuokralaki.                      1603
2779: 
2780: 
2781:    Lopulta on ed. Gebhard, ed. Nylanderin ja Hallstenin kannatta-
2782: mana ehdottanut, että toimitusvaliokunnan tehtäväksi annettaisiin
2783: mietinnöstä poistaa kaikki ne kohdat, jotka tarkoittavat oikeuden
2784: myöntämistä säästöpankeille harjoittaa vekseliliikettä.
2785:    Äänestettäväksi tulee siis ainoastaan mietinnön ja ed. Gebhar-
2786: din ehdotuksen "välillä.
2787: 
2788:     Äänestys ja päätös:
2789: 
2790:    Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön, äänestää >>jaa>>; jos »ei>>
2791: voittaa, on ed. Gebhardin ehdotus hyväksytty.
2792: 
2793:    Jaa-äänet ovat voitolla. Eduskunta on siis muuttamatta hy-
2794: väksynyt Pankkivaliokunnan mietinnön.
2795: 
2796:    Tämän jälkeen istunto keskeytetään kello 3,55 i. p. ja ilmoite-
2797: taan sitä jatkettavan k:lo 6 i. p.
2798: 
2799: 
2800:                                Istuntoa jatketaan
2801:                                   k:lo 6 i. p.
2802: 
2803:                           2)    Maan vuokra laki.
2804:                                  (Jatk. 2 K.)
2805: 
2806:    Esitetään Suuren valiokunnan mietinnön N:o 8 a johdolla ja t-
2807: k et t a v a n t o i s e n k ä s i t t e 1 y n alaiseksi alempana mainit-
2808: tavat neljä asetusehdotusta, nimittäin:
2809: 
2810:     A) Asetus torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauk-
2811: sesta;
2812:     B) Asetus, jolla muutetaan kiinnitystä kiinteään omaisuuteen
2813: koskevan asetuksen 22 § semmoisena kuin se on joulukuun 3 p:nä
2814: 1895 annetussa asetuksessa;
2815:     C) Asetus, jolla muutetaan muutamia 3 p:nä joulukuuta 1895
2816: annetun ulosottolain pykäliä.
2817: 
2818:     P u h e m i e s: Suuri valiokunta tässä mietinnössään osittain
2819: hyväksyy Eduskunnan toisessa lukemisessa tekemiä päätöksiä,
2820: osittain ehdottaa niihin muutoksia. V. J :n 57 §:n 3 momentin mu-
2821: kaan tulee tässä nyt vaan kysymykseen Suuren valiokunnan te-
2822: kemien muutosten hyväksyminen tai hylkääminen. Tulen siis
2823: sen mukaan esittämään Suuren valiokunnan tekemät muutoseh-
2824: dotukset.
2825: 1604                  Istunto 23 p. lokakuuta 1908.
2826: 
2827: 
2828:     Ensinnäkin suuri valiokunta, mitä tulee 25 §:n toiseen moment-
2829: tiin, ehdottaa että Eduskunta, luopumalla päätöksestään, säilyt-
2830: täisi tämän pykälän muuttamatta sellaisena kuin Suuri va-
2831: liokunta edellisessä mietinnössään oli sen ehdottanut.
2832:    Puheenvuoroa käyttää:
2833:     Ed. G y 11 i n g: 25 §:ään eduskunnan viime istunnossa tehdyt
2834: muutokset ovat sitä laatua, että - ne koskivat mäkituvista vuokra-
2835: miehelle maksettavaa korvausta- ne tulevat varsin haitallisesti vai-
2836: kuttamaan mäkitupalaisten taloudelliseen asemaan. Ne tulevat
2837: estämään sellaisten viljelysparannusten tekemistä, jotka eivät ole
2838: paikkakunnalla tavallisia ja näin ollen hidastuttamaan viljelyksen
2839: kehitystä tällaisilla mäkitupa-alueilla. Sen takia pyydän kannat-
2840: taa sitä ehdotusta, jonka suuri valiokunta on tähän pykälään teh-
2841: nyt.
2842: 
2843:     Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
2844: 
2845:     P u h e m i e s: Kun ei Suuren valiokunnan ehdotusta ole vas-
2846: tustettu, niin Eduskunta ehkä hyväksyy Suuren valiokunnan eh-
2847: dotuksen.
2848: 
2849:    Ehdotus hyväksytään.
2850: 
2851:    27 § hyväksytään keskustelutta.
2852: 
2853:                                  32 §.
2854: 
2855:    P u h e m i e s: Pykälään nähden ehdottaa Suuri valiokunta, että
2856: Eduskunta, luopumalla aikaisemmin tekemästään päätöksestä,
2857: hyväksyisi §:n sen ehdotuksen mukaisesti, joka sisältyy Suuren valio-
2858: kunnan mietintöön N:o 8.
2859:     Keskustelu:
2860:     Ed. G y 11 i n g: Tähänkin pykälään on suuri valiokunta eh-
2861: dottanut, että eduskunta palaisi valiokunnan ehdottaman entisen
2862: muodostuksen kannalle. Mutta tätä ehdotusta ei suinkaan voi
2863: pitää minään parannuksena, vaan se on suuri huononnus. Siinä
2864: muodossa kuin suuri valiokunta nyt sen on ehdottanut, merkitsee
2865: tämä pykälä, että vuokramiehellä tosin on oikeus, joskin jonkun
2866: verran rajoitettu, siirtää vuokraoikeutensa toiselle henkilölle, mutta
2867: hän saa sen siirtää ainoastaan semmoista siirtosummaa vastaan,
2868: joka vastaa sitä korvausta, jonka vuokramies muuten tekemiensä
2869: parannustöiden nojalla olisi oikeutettu tältä vuokratilalta, jos hän
2870: lähtisi vuokratilalta pois, saamaan. Jo itsessään tämä on jonkun
2871:                            Maanvuokralaki.                     1605
2872: 
2873: 
2874: verran huononnus nykyiseen maanvuokralakiin nähden. Tässä
2875: tosin on vuokramiehen siirto-oikeus sikäli rajoitettu, että siihen
2876: tarvitaan maanomistajan lupa, mutta jos tämä lupa saadaan, on
2877: siirto-oikeus vapaampi kuin tämän 32 §:n mukaan. Nykyi-
2878: sen lain mukaan saa siirtää vapaasti huolimatta siitä, kuinka suuri
2879: siirtosumma on. Tämän 32 §:n kautta huonounetaan siirto-oikeutta
2880: siis melkoisessa määrässä nykyisestään. Useissa osissa maata, esim.
2881: Pohjanmaalla, Satakunnassa ja suuressa osassa Keski-Suomea on
2882: myöskin nykyään siirto-oikeus paljoa laajempi, kuin se on tämän
2883: suuren valiokunnan ehdotuksen mukaan. Siellä on useimmiten vuok-
2884: rasopimuksissa määrätty, että vuokramies saa siirtää vuokrati-
2885: lan isäntää kuulematta, ja siirtosumma on jätetty asianosaisten
2886: sopimuksen varaan; sitä ei isäntä ollenkaan saa mennä määrää-
2887: mään. Suuri valiokunta ei näin ollen lainkaan pyri kehittämään
2888: sitä vuokramuotoa, joka jo nykyään verrattain hyvänä tavataan
2889: useissa osissa maata, vaan merkitsee sen ehdotus taantumusta tä-
2890: hän vuokramuotoon nähden, se pyrkii painamaan jo tapahtunutta
2891: kehitystä vuokramiehen asemassa taaksepäin, pyrkii huononta-
2892: maan sitä. Erittäin turmiolliseksi tulee tämä suuren valiokunnan
2893: ehdotus sen kautta, että sille on annettu taantuva voima, se tulee
2894: koskemaan niitäkin vuokramiehiä, joita nyt jo löytyy, ja niihin
2895: nähden tämä vaikutus tulee olemaan hyvin turmiollinen. Otta-
2896: kaamme vain esimerkki siitä. Nykyään on varsin tavallista Sata-
2897: kunnassa ja Pohjanmaalla, jossa on pitkäaikaiset vuokrasopimuk-
2898: ::;et, että vuokramies siirtäessään vuokraoikeuden toiselle on saa-
2899: nut siitä verrattain suuren summan. Parin, kolmen, neljän tu-
2900: hannen markan siirtosummat eivät ole lainkaan harvinaiset. Jos
2901: nyt tällainen vuokramies äsken siirron kautta on saanut vuokra-
2902: tilan haltuunsa ja maksanut esim. 3,000 markkaa ja on hyvä joukko
2903: vuokrakautta vielä jälellä, 20-30 vuotta, niin tulee hän tämän 32
2904: §:n mukaan, kun sille on annettu vielä taantuva voima, hyvin epä-
2905: edulliseen asemaan. Hän senjälkeen kuin uusi maanvuokralaki
2906: astuu voimaan, voi siirtää vuokratilansa ainoastaan siitä siirto-
2907: summasta, joka vastaa sitä korvausmäärää, minkä hän on oikeu-
2908: tettu saamaan niiden parannusten nojalla, jotka hän on vuokrati-
2909: lalla tehnyt jälkeen uuden lain voimaan astumisen. Sen sijaan
2910: että hän vuotta ennen tämän voimaan astumista on ostanut vuok-
2911: ratilan ja maksanut 3,000 markkaa, hän, jos siirtää sen uudelle
2912: henkilölle 3, 4 vuotta uuden vuokralain voimaan astumisen jäl-
2913: keen, saa ainoastaan sen summan, joka vastaa sitä parannusta,
2914: jonka hän on tehnyt siihen näiden 3, 4 vuoden kuluessa, ehkä ISO,
2915:  200 markkaa. Tämä suuren valiokunnan ehdotus yhdessä sen
2916: muodostuksen kanssa, joka takautuvalla lailla nyt on, merkitsee
2917: siis, että torpparilta riistetään, jos hän joutuu siihen pakotta-
2918: vaan asemaan, että vuokratila on siirrettävä, melkoinen osa hänen
2919: 1606                  Istunto 23 p. lokakuuta 1908.
2920: 
2921: 
2922: kokoamaansa omaisuutta tai otetaan häneltä koko siirto-oikeus,
2923: koska siirto-oikeuden käyttäminen merkitsisi hänelle tällaista suurta
2924: omaisuuden häviämistä.
2925:     Tällainen on se ehdotus, joka nyt yhdessä tämän yhteensovitus-
2926: ehdotuksen kanssa tahdotaan keskustan ja oikeiston taholta torp-
2927: parille tarjota. Ja mielestäni on toki hyvin vaikea silloin enää
2928: selvitellä, että tällaista ehdotusta tehdään torpparien aseman pa-
2929: rantamiseksi. Se on aivan suoranainen yritys huonontaa torppa-
2930: rien asemaa, vieläpä verrattain kavalassa muodossa. Jos nimit-
2931: täin otamme huomioon, millainen tämä taaksepäin vaikuttava
2932: laki aikaisemmin oli suuren valiokunnan ehdotuksessa, oli siinä
2933: torpparille sallittu oikeus saada korvausta tekemistään parannuk-
2934: sista 25 vuoden ajalta, ennen kuin uusi maanvuokralaki astuu voi-
2935: maan. Ja silloin hän siirtäessään olisi ollut edullisemmassa ase-
2936: massa, kuin hän nyt on, sillä hän olisi siirtäessään voinut laskea mel-
2937: koisen pitkältä ajalta korvausta hyväkseen ja siirtosumma olisi tul-
2938: lut jokseenkin suureksi. Mutta sen kautta että yhteensovitus-
2939: ehdotus on tehty ja jätetty muuttamatta kokonaan 32 §, on tämä
2940: saanut aivan toisen sisällyksen ja tämän kautta se ei ole lainkaan
2941: mikään torpparia suojeleva pykälä - suojeluslaiksihan tätä lakia
2942: keskustan taholta on mainittu - vaan päinvastoin. Eikä aina-
2943: kaan siinä osassa maata, missä siirto-oikeus nyt jo on jokseenkin
2944: laaja ja jossa sitä nykyään on käytetty, tällaista ehdotusta tul-
2945: taisi millään hyvällä mielellä vastaanottamaan. En sentakia voi
2946: missään suhteessa yhtyä suuren valiokunnan päätökseen, että tämä
2947: 32 § muutettaisiin entiselleen, vaaan ehdotan, että eduskunta tässä
2948: kohden asettuisi viime kerralla päättämälleen kannalle, että siirto-
2949: oikeus tulisi vapaammaksi sikäli, että siirtosumma riippuisi koko-
2950: naan vanhan torpparin ja uuden torpparin keskinäisestä sopimuk-
2951: sesta.
2952: 
2953:     Ed. T u o m i k o s k i: Vaikka minä vielä edelleen olen sa-
2954: malla kannalla kuin viimeinen puhuja täällä esitti, niin puolestani
2955: luulisin, ettei olisi nyt viisasta näin valtiopäivien viime päivinä
2956: ryhtyä pitkittäviin voimien koetuksiin tässä, mielestäni vähem-
2957: mässä asiassa, koska se voisi kiertyä suuremman asian, koko maan-
2958: vuokra-asetuksen valmistumisen viivyttämiseksi.
2959:     Vaikka minä siis en voi luopua entisestä kannastani tässä asi-
2960: assa, en puolestani nyt aijo asettua valiokunnan mietinnön hy-
2961: väksymistä vastustamaan.
2962: 
2963:     Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i: Ed. Gylling jo osotti, mitenkä
2964: tässä kohden, jos eduskunta nimittäin nyt tekisi niinkuin ed. Tuo-
2965: mikoski t ä n ä ä n ehdottaa, mitenkä tässä kohden huononnet-
2966: taisiin aika tavalla nykyisten torpparien asemaa, huononnettaisiin
2967:                             Maanvuokra laki.                     1607
2968: 
2969: 
2970: aika tavalla nykyisten torpparien siirto-oikeutta. Sillä juuri nussa
2971: tapauksissa, joissa torppari on siirtänyt kontrahtinsa hiljattain,
2972: ostanut torppansa hiljattain, niissä tapauksissa suorastaan r yö s-
2973: t että i s i i n isännän taskuun torpparilta koko se siirtosumma,
2974: sitä ei voida kieltää. Sillä nyt on tämän pykälän sisällys tullut ai-
2975: van toiseksi, kun herrat laittoivat sen >>sammanjämkninginsä» tai
2976: yhteensovitusehdotuksen, joka nyt eduskunnan päätökseksi tu-
2977: lee. Tämän pykälän sisällys on sen johdosta muuttunut oleelli-
2978: sesti aivan toiseksi. Ja jo silloinkin, kun takautuva laki oli vielä
2979: suuren valiokunnan ehdotuksen mukainen, niin silloin jo minulle
2980: lausuivat porvarillisetkin eduskunnan juristit, että heillä oli epäi-
2981: lyksiä sovelluttaa taaksepäin vaikuttavassa laissa sitä siirto-oi-
2982: keutta, mikä itse laissa on, koska sillä tapaa huonounetaan torp-
2983: parien asemaa. Silloin jo oli epäilyksiä porvarillisillakin juris-
2984: teilla sovelluttaa siirtomääräystä koskevaa kohtaa takautuvassa
2985: laissa ja nyt se on entistään vielä koko joukon huononnettu ja sitä
2986: suurempi syy pitäisi olla eduskunnalla nyt olla tässä suhteessa huo-
2987: nontamatta torpparien asemaa ja olla ryöstämättä torppareilta
2988: sitä siirtosummaa, sitä kauppasummaa, minkä he torpastaan ovat
2989:  maksaneet, jos ovat siirtäneet sen ennen tämän lain voimaan astu-
2990:  mista.
2991:      Muuten olen kyllä kuullut semmoisia epäilyksiä, että nämä
2992: keskustan talonpojat, jotka nyt minun tietääkseni ensi kerran rupesi-
2993:  vat kapinoimaan herrojansa ja mestareitaosa vastaan, olen kuul-
2994: lut epäilyksiä, että he tästä kapinastaan olisivat saaneet niin pal-
2995:  jon, niinkuin sanotaan, koirannuuskaa, että he luopuisivat mieli-
2996: piteistään ja äänestäisivät kiltisti, niinkuin heidän herransa ja
2997:  mestarinsa käskevät. Ne Pohjanmaan vapaat talonpojat, ne Poh-
2998:  janmaan itsenäiset talonpojat, ne Pohjanmaan talonpojat, jotka
2999:  eivät ole kärsineet siellä Pohjanmaalla mitään vapauttansa rasittavaa
3000:  ja vapauttansa sortavaa, ne samat Pohjanmaan talonpojat edus-
3001:  taja Tuomikosken suun kautta nyt nousevat eduskunnassa kil-
3002:  tisti ylös ja ilmoittavat, että vaikka olemmekin sillä kannalla, mei-
3003:  dät on kumminkin saatu yksityisesti agiteeratuksi, niin ettemme
3004:  me tahdo sillä kannalla seistä, vaan tulemme äänestämään vasten
3005:  omaa vakaumustamme täällä eduskunnassa. Onko se kaunista
3006:  puhetta Pohjanmaan vapaitten talonpoikien suusta? Sillä he
3007:  tulevat äänestämään täällä vasten vakaumustaan, kuten Tuomi-
3008:  koski vakuutti, mutta V. J. jo sanoo, ettei edustajaa sido mitkään
3009:  muut kuin V. J :n määräykset. Me sosialistit olemme sanoneet
3010:  että meitä sitoo myös valitsijain tahto ja puoluekin jonkun ver-
3011:  ran, mutta tällaista tyrannillista puoluekuria en ole vielä nähnyt
3012:  missään maailmassa. Suuri joukko eduskunnassa olevia vapaita
3013:  pohjalaisia suomalaisia talonpoikia on omaksunut oman mielipi-
3014:  teen, on huomannut että se heidän paikkakuunallaan on ehdotto-
3015: 1608                  Istunto 23 p. lokakuuta 1908.
3016: 
3017: masti soptvtn ja pätevin ja he esittävät sen eduskunnassa sydä-
3018: men lämmöllä ja vakaumuksella. Sitten nousee pari helsinki-
3019: läistä herraa ja antaa pikkusen nuhteita talonpojille ja talonpojat
3020: luopuvat omasta mielipiteestään ja äänestävät niinkuin herrat
3021: käsK'evät. Semmoinenko on suomalainen talonpoika; eikö talon-
3022: poika voi pitää tällaisessa pienessä kysymyksessä omaa kantaansa?
3023: Täytyykö ruveta oikein halveksimaan talonpoikia, koska nähdään
3024: että heitä käytetään äänestysnautoina (Puhemies kolkuttaa nui-
3025: jalla), koska ei anneta heidän omaa mielipidettä tuoda ilmi, ovat
3026: he, kuten saksalainen sanoo >>Stimmvieh•>, suomeksi on paras kään-
3027: tää se sillä tavalla kuin äsken käänsin. Kannatan ed. Gyllingin
3028: ehdotusta ja toivon että ed. Torppa, Hiltunen, maalaisliiton edus-
3029: tajat, Grotenfelt ja koko joukko muita edustajia, Rajala ja muut,
3030: jotka eivät ole ilmoittaneet että he ovat taipuneet puoluekuriin,
3031: että he tulevat tässä pysymään entisessä päätöksessään ja äänes-
3032: tämään niinkuin heidän omatuntonsa ja kokemuksensa ja tie-
3033: tonsa tästä asiasta vaatii.
3034: 
3035:     Ed. C a s t r en: Kieltämätöntä on että jos käsillä oleva
3036: pykälä muutettaisiin siten, että vuokramies siirtäessään vuokraoi-
3037: keutensa toiselle saisi siirtosummana ottaa niin paljon kuin hän
3038: hyväksi näkee, huolimatta siitä, kannnattaisivatko vuokratilan tulot
3039: tuollaisen siirtosumman suorittamista, olisi tällainen vapaus edulli-
3040: nen nykyisille torppareille, niille, jotka nauttien kohtuullista vuok-
3041: raa täten asetettaisiin tilaisuuteen siirtämästään vuokraoikeudesta
3042: hankkia itselleen ansiotonta, yli tehtyjen parannusten arvoa nouse-
3043: vaa voittoa sen kustannuksella, joka astuu hänen sijalleen torppa-
3044: riksi. Mutta eihän lakiehdotuksen tarkotuksena ole ollut suosia
3045: nykyisiä torppareita heidän jälkeensä vuokrasuhteeseen autautuvien
3046: vahingoksi, ei valmistaa mahdollisuutta edellisille kiskoa ja nylkeä
3047: jälkimmäisiä, vaan on sen tarkoituksena ollut asettaa torppariluokka
3048: semmoisenaan, vuokramiesluokka kokonaisuudessaan, parempaan
3049: asemaan kuin ennen. Niin oudolta kuin se kuulostaakin ei tällainen
3050: koko torppariluokan kohottaminen, sen suojeleminen vapaasta
3051: kilpailusta syntyviä vaurioita vastaan, näytä soveltuvan meikäläis-
3052: ten sosialistien tarkoituksiin, joka tässäkin kohden jyrkästi eroaa
3053: sosialidemokratisesta kannasta muissa maissa, jonka pyrkimyk-
3054: siin kuuluu alhaisempien kansanluokkien niin työmies- kuin vuokra-
3055: miesluokan semmoisenaan korottaminen parempaan aineelliseen
3056: ja henkiseen asemaan. Itsestään ymmärrettävää pitäisi oleman,
3057: että jos sallittaisiin, kuten sosialidemokratit meillä tahtovat, vuokra-
3058: oikeutensa siirtävän vuokramiehen ottaa tulijalta kuinka suuren
3059: summan tahansa, kiskottaisiin yhden tai useamman siirron jälkeen
3060: vuokraoikeuden hinta niin korkealle että se vuokramies, joka viime
3061: kädessä tulisi vuokraesinettä hallitsemaan, ei pystyisi suorittamaan
3062:                               Maanvuokralaki.                         1609
3063: 
3064: 
3065: maanomistajalle veroansa, eikä jaksaisi kunnollisesti hoitaa maan-
3066: viljelystään, mutta laskisi vuokratilan rappeutumaan. Täten me-
3067: nettäisi hän vuokraoikeutensa ja joutuisi häädettäväksi pois liian
3068: kalliista ostetun vuokraoikeutensa nauttimisesta. Tähänkö asemaan
3069: sosialidemokratit tahtovat vuokramiesluokan asetettavaksi? En-
3070: täs se ryöstöviljelys, johon tällainen vapaa sopimusoikeus johtaisi?
3071: Jokainen vuokramies, jolle vuokraoikeus tulisi siirrettäväksi, koet-
3072: taisi tietysti saadaksensa hyvityksen suorittamastansa suuresta
3073: siirtosummasta mikäli mahdollista nylkeä vuokratilaa.
3074:     Paitsi esittämiäni asiallisia syitä on vielä olemassa painava
3075: muodollinenkin syy, joka puhuu suuren valiokunnan käsilläolevan
3076: pykälän hyväksymisen puolesta. Kun tätä samaa 32 §:ää viime ker-
3077: ralla käsiteltiin eduskunnassa, eivät ne, jotka tekivät ehdotuksen
3078: sanotun §:n 2 momentin poistamisesta tulleet ajatelleeksi, mitä
3079: muutoksia tällainen poistaminen aiheuttaisi muissa kohdin laki-
3080: ehdotuksen rakenteeseen. Eduskunta poistettuaan vastamainitun
3081: 32 §:n 2 momentin jätti 34 §:n viimeisen momentin paikoilleen, vaikka
3082: sekin olisi ollut poistettava. Kun eduskunta on hyväksynyt pu-
3083: heenalaisen lainkohdan muuttumattomana suuren valiokunnan
3084: ehdotuksen mukaan, ei eduskunta V. J :n mukaan enää ole oikeu-
3085: tettu poistamaan 34 §:n viimeistä momenttia, jos se päättäisikin
3086: 32 §:n toisen momentin poistettavaksi. Täten tulisi 34 §:ään jäämään
3087: näin kuuluva momentti: >>Perinnön jaossa älköön perintöoikeutta
3088: arvioitaka korkeammaksi kuin 32 §:ssä siirtosummasta on säädetty,,.
3089: jossa siis viitattaisiin 32 §:ään, josta juuri se momentti olisi poistettu,
3090: johon viitataan. Yksistään tämän muodollisen syyn pitäisi kehoit-
3091: taa eduskuntaa hyväksymään esillä olevan pykälän suuren valio-
3092: kunnan ehdotuksen mukaan, puhumattakaan niistä painavista asial-
3093: lisista syistä, jotka puhuvat pykälän hyväksymisen puolesta.
3094: 
3095:     Ed. S c h y b e r g s on: J ag förstår mycket väl de synpunkter,
3096: som föranledt vänstern och, vid senaste behandlingen af frågan,
3097: äfven några ifrån andra grupper att hålla på förslaget sådant det
3098: senast godkändes. J ag var i stora utskottet benägen att ställa mig
3099: på samma ståndpunkt, men j ag måste dock tillika föreslå motsvarande
3100: förändringar i andra delar af lagen och gjorde, för att konsekvensen
3101: skulle bibehållas, förslaget om att legonämnderna alls ingen be-
3102: fattning hade att taga med legovederlaget, hvarken vid legokontrak-
3103: tens affattning eller sedermera. Då hade ju detta kammarens senast
3104: vidtagna beslut kunnat bibehållas, men därförutan synes det vara
3105: alldeles omöjligt. Då mitt förslag emellertid icke i utskottet vann
3106: majoritet, så har jag icke någon annan utväg än att nu förena mig
3107: med dem, som önska att vi återgå till den affattning, sotn paragra-
3108: fen hade i stora utskottets tidigare förslag, och godkänner sålunda
3109: stora u tskottets hemställan i detta afseende. N ågot slags sammanhang,
3110: 1610                 Istunto 23 p. lokakuuta 1908.
3111: 
3112: 
3113: något slags konsekvens måste det dock finnas mellan olika stadgan-
3114: den i samma lag. Och jag förmodar att de, som möjligen hafva
3115: ändrat ståndpunkt sedan senaste plenum, icke tidigare hafva tagit
3116: hänsyn tili den brist på konsekvens, som beslutet hade inneburit.
3117: 
3118:     Ed. La n t t o: Meitä vapaita Pohjanmaan talonpoikia hä-
3119: vettää, että osa meidän vapaita talonpoikiamme on sekaantunut
3120: suomettarelaiseen puolueeseen, jossa puoluekurin tähden täytyy
3121: omantuntonsa ääni menettää. Olisin toivonut, että he olisivat py-
3122: syneet asemillaan kuten mekin maalaisliiton miehet, eivätkä pe-
3123: rääntyneet, sillä perääntyminen ei kuulu pohjolaisten asiaan. Meidän
3124: tulee kunnialla taistella, voittaa tai kaatua (Hyvä, hyvä!). Tä-
3125: män päivän tapahtumatkin meille osottavat, etteivät Suomen talon-
3126: pojat voi enää olla herraspuolueitten jatkona, vaan heidän
3127: tulee toimia jo itsenäisenä omana puolueenaan.
3128: 
3129:     Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i: Ilokseni täytyy minun tunnustaa,
3130: että löytyy sentään vielä joitakuita niitä vanhan nuijasodantalon-
3131: poikia ja ed. Lantto on niistä yksi. Osoitteeksi siitä, miten tavatto-
3132: man kiivasta agitationia tämän pykälän suhteen on porvariston
3133: välillä käyty, voin mainita, että tätä samaa nuijasodan talonpoikaa
3134: ed. Lanttoa on ed. Paloheimo agiteerannut äänestämään päinvastoin
3135: kuin hänen vakaumuksensa oli. Kun ed. Lantto ei tähän suostunut,
3136: sanoi ed. Paloheimo, että menkää edes huoneesta
3137: s i k s i a i k a a u 1 o s, k u n ä ä n e s t e t ä ä n, koska ette
3138: vakaumuksestanne luovu. Semmoisia keinoja on käytetty tämän
3139: pykälän suhteen.
3140:      Toinen esimerkki myös on sangen kuvaava. Ed. Tuomikoskelta
3141: kysyttiin, aikooko hän pysyä ehdotuksensa takana nyt. kun tulee
3142: ratkaiseva äänestys. Hän vastasi, että häntä on niin paljon kiu-
3143: sattu, ettei hän enää jaksa vastaan seisoa. Sellaisia agitationi-
3144: tapoja näkyy porvarillisten puolueitten taholta käytetyn.
3145:      Pyysin oikeastaan puheenvuoroa sen johdosta, kun ed. Castren
3146: mahtipontisella äänellä väitti, ettei enää voitaisi tehdä muutoksia
3147: 34 §:n viimeiseen momenttiin, jos eduskunta nim. nyt hyväksyy
3148: sen päätöksen, jonka se aikaisemmin on tehnyt. Se on aivan turhaa
3149: puhetta, sillä kolmannessa lukemisessa voidaan tehdä tämä muo-
3150: dollinen muutos, koska se kerran aiheutuu tästä muutoksesta, joka
3151: on tehty 32 §:ään. Se voidaan tehdä aivan samalla tavalla kuin
3152: muitakin muodollisia muutoksia; ei se sinne jää. Eihän tuommoisia
3153: järjettömyyksiä sinne tarvitse jättää, kun se kerran aiheutuu siitä.
3154: Se on katsottava samalla myös poispannuksi, kun muutos 32 §:ään
3155: on tehty.
3156:      Mitä muuten tulee kaikkiin noihin hirmuihin, joita ed. Castren
3157:  tässä taas seinälle maalasi omaan dekoratiiviseen tapaansa, niin kyllä
3158:                              Maanvuokralaki.                        1611
3159: 
3160: 
3161: ne kaikki hirmut tulevat seuraamaan, vaikkei tämä eduskunnan
3162: päätös tulekaan ed. Tuomikosken ensimäisen ehdotuksen mukaiseksi,
3163: sillä kuka tässä kohden voi estää lain kiertämistä. Lakia voidaan
3164: kiertää aivan hyvin sillä tavalla, että maksetaan salaisesti vaikka
3165: 5,000 markkaa ja laitetaan kauppakirjaan joku alempi summa. Ellei
3166: isäntä käytä etuosto-oikeuttaan, niin tämä pykälä tulee aiheuttamaan
3167: lain kiertämistä, mutta ei suinkaan niitä etuja, joita ed. Castren täällä
3168: luuli sen aiheuttavan.
3169:     Muuten näyttää siltä, kuin suuren valiokunnan enemmistö, joka
3170: eduskunnan päätöksen ehdottaa muutettavaksi, ei olisi ensinkään
3171: selvillä siitä, mitä tämä päätös sisältää. Sillä niissä perusteluissa,
3172: joissa valiokunta perustelee päätöstään, sanotaan: >>Saman asetus-
3173: ehdotuksen 32 §:ään on Eduskunta tehnyt muutoksen, jonka mu-
3174: kaan vuokralautakunnan tarkastusoikeus vuokraehtoihin nähden
3175: ei tulisi käytäntöön, siinä tapauksessa että vuokra-alue siirron kautta
3176: joutuu vuokramieheltä toiselle.>> Ei suuren valiokunnan enemmistöllä
3177: ole ollut aavistustakaan, mitä sisältää tämä muutos, koska se perus-
3178: telee sitä sillä, että vuokralautakunta uudestaan tarkastaa vuokra-
3179: ehtoja, silloin kuin vuokra siirtyy toiselle. Tämmöisen perustelun
3180: nojalla sitte koetetaan muuttaa eduskunnan ennen tekemä päätös!
3181: 
3182:     Ed. Setä 1 ä: Ed. Wuolijoen tiedonanto, että eduskunta vielä
3183: tässä käsittelyssä voisi tehdä muutoksia, ei ole suinkaan valtio-
3184: päiväjärjestyksen mukainen, sillä 57 §:n 3 momentissa sanotaan
3185: nimenomaan tämmöisestä jälkilukemisesta, että jos suuri valiokunta
3186: on ehdottanut muutoksia, päättää eduskunta niitten hyväksymisestä
3187: tai hylkäämisestä, jonka jälkeen asian toinen käsittely julistetaan
3188: päättyneeksi. Tässä käsittelyssä voidaan siis ainoastaan päättää
3189: suuren valiokunnan tekemien muutosehdotuksien hyväksymisestä
3190: tai hylkäämisestä.
3191: 
3192:     Ed. Kairamo: Ed. Sulo Wuolijoen esiintyminen osoittaa
3193: uudestaan, että hän ei tunne taikka hyvin vähän tuntee niitä asioita,
3194: joista hän puhuu. Minä voin ilmoittaa, että suomalaisen puolueen
3195: edustajaryhmässä on tosin ollut tästä asiasta erimielisyyttä, mutta
3196: asia ei ole sellainen, kuin täällä äsken on väitetty, vaan kummallakin
3197: puolella on ollut sekä talonpoikia että herroja ja mahdollisesti on
3198: asianlaita yhä vieläkin sellainen. Sen osoittaa nyt pian tapahtuva
3199: äänestys.
3200:     Minä pyydän vielä kerran huomauttaa siitä, mihin minä jo tämän
3201: asian toisen käsittelyn alussa viittasin, nim. siitä, kuinka tärkeätä
3202: on, ettei suuren lakiehdotuksen lopullisessa käsittelyssä yht'äkkiä
3203: pistetä uusia asioita taikka poisteta lakiehdotuksesta jotakuta
3204: seikkaa, jonka kautta lakiehdotuksessa syntyy epäjohdonmukaisuus,
3205: syntyy aukkoja, jotka ehdotuksen kenties kokonaan turmelevat.
3206: 1612                   Istunto 23 p. lokakuuta 1908.
3207: 
3208: 
3209:     Ed. K o m u: Koko tämän lakitekeleen hyvyys on minun kä-
3210: sittääkseni siinä, että se on uusi. Kaikista niistä ylistävistä pu-
3211: heista huolimatta, mitä täällä pitkin matkaa on pidetty, minä en
3212: ole voinut parempaan käsitykseen päästä. Niin järjestelmällisesti
3213: on vasemmiston vaatimukset hylätty. Mutta ei siinä kyllin. Vielä
3214: lisäksi lakiin tullee tällainen pykälä, joka epäilemättä Pohjanmaan
3215: oloissa, niinkuin ed. Tuomikoski täällä aikaisemmin on esittänyt,
3216: tulisi tuottamaan vain häiriötä. Sitä kummemmalta kuulostaa nyt
3217: ed. Tuomikosken selittely kysymyksen suhteen. Sen johdosta että
3218: ed. Sulo Wuolijoki sai siitä aihetta moittia pohjalaisia, pyydän hänelle,
3219: mikäli hän tarkoitti pohjalaisia edustajia yleensä, ilmoittaa, ettemme
3220: nytkään kaikki muutaman vuorokauden ajalla ole vaatimuksistamille
3221: luopuneet emmekä mielipidettämme muuttaneet.
3222: 
3223:     Ed. C a s t r en: Ed. Sulo Wuolijoki on puhunut minun tavalli-
3224: sesta dekoratiivisesta esiintymistavastani, mutta minä tunnen
3225: edustajan, joka esiintyy vielä dekoratiivisemmalla tavalla kuin
3226: minä. Se on edustaja hra Sulo Wuolijoki. Voipika ajatella jotakin
3227: dekoratiivisempaa, kuin sitä, että sosialistisen pakkovallan edustaja
3228: sopimusvapauden nimessä mitä liikuttavimmalla tavalla vetoaa
3229: Pohjanmaan talonpoikain vapaudentuntoon? Voipika ajatella de-
3230: koratiivisempaa näköä, kuin ed. Wuolijoki, mies, joka kuuluupuo-
3231: lueeseen, jolla on rautainen kurinpito (Ed. Sulo Vuolijoki: Ei ole!
3232: Puhemies koputtaa nuijalla), hunajaisilla sanoilla taivutta-
3233: massa Pohjanmaan vapaita talonpoikia irtautumaan oman puo-
3234: lueensa puoluekurista ja rupeamaan rikkureiksi. Tämä ei ainoas-
3235: taan todista dekoratiivista esiintymistapaa, vaan vielä jotakin
3236: muuta.
3237: 
3238:     Ed. S e t ä 1 ä: Minua huomautettiin siitä, että ed. Wuolijoki
3239: oikeastaan puhuikin kolmannesta käsittelystä. Mutta ei siinäkään
3240: käy mitään muutosta tekeminen, sillä kolmannessa käsittelyssä
3241: voi eduskunta ainoastaan joko muuttamatta hyväksyä lakiehdo-
3242: tuksen sellaisena, kuin se on toisessa käsittelyssä päätetty, tai hy-
3243: lätä sen.
3244: 
3245:     Ed. Hokkanen: Täytyy todellakin ihmetellä, kuinka torp-
3246: paristo asetetaan niin ahtaitten puitteiden sisään, kuin tämä suuren
3247: valiokunnan mietintö tulisi sen tekemään. Ed. Castren puhui pakko-
3248: vallasta, mitenkä sosialistit käyttävät pakkovaltaa, mutta minä
3249: huomaan, että ed. Castren puolestaan mielellään käyttäisi pakko-
3250: valtaa. Hän tahtoo, että torppari tulisi myöntämään ne tulokset,
3251: mitä hän on tehnyt torppaan, siitä arvosta mitä tuo pakkovalta
3252: tulisi myöntämään. Eikö tämä ole totta? Mutta jos ei käytettäisi
3253: pakkovaltaa, niin hän itse saisi sopia kaupasta. Silloin hän tulisi
3254:                             Maanvuokralaki.                       1613
3255: 
3256: 
3257: saamaan työstänsä tuloksia. Jokaisen, joka on maata viljellyt,
3258: täytyy ymmärtää, että siinä menee työtä hyvin paljon semmoisiin
3259: salaisuuksiin, joita ei voi arvioidakaan. Eikö olisi selvempi, että
3260: kaksi saisi tehdä kaupan ja sopia siitä, eikä pakkovaltaa tulisi ole-
3261: maan. En tule tällaista menettelyä hyväksymään ja toisekseen olen
3262: nähnyt koko lakitekeleen hyvin hataraksi alusta loppuun asti.
3263: Se ei ole sanottavasti parempi kuin nykyinenkään maanvuokralaki,
3264: mutta on vaan puettuna toiseen muotoon. Mutta minä sanon, äänes-
3265: täkää te vaan, suomettarelaiset talonpojat, tämän lain puolesta,
3266: sillä salainen on äänestys; ei se tule silloin vaikuttamaan teille mi-
3267: tään tulevaisuudessakaan.
3268: 
3269:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
3270: 
3271:    P u h e m i e s: Suuren valiokunnan mietintöä vastaan tähän
3272: 32 §:ään nähden on puolustettu Eduskunnan entistä päätöstä, eh-
3273: dotettu siis Suuren valiokunnan ehdotusta hylättäväksi.
3274: 
3275:     Äänestys ja päätös:
3276: 
3277:     Ken hyväksyy Suuren valiokunnan ehdotuksen tässä kohden,
3278: äänestää »jaa~.>; jos >>ei>> voittaa, on Eduskunta, hylkäämällä Suuren
3279: valiokunnan ehdotuksen, päättänyt pysyä ennen tekemässään pää-
3280: töksessä.
3281:     Äänestyksessä annetaan 99 jaa-ääntä ja 94 ei-ääntä.
3282:     Eduskunta on siis, luopuen Suuren valiokunnan mietintöön
3283: N :o 8 aikaisemmin päättämästään muutoksesta, saman VaHokunnan
3284: mietinnössä N:o 8 a olevan ehdotuksen mukaisesti päättänyt antaa
3285: asetuksen 32 §:lle sen muodon, joka ensiksi mainitussa mietinnössä
3286: oli sille ehdotettu.
3287: 
3288:    Puheenvuoroa käyttää:
3289:    Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i: Minä panen päätöstä vastaan
3290: vastalauseen ja luulen, että siihen yhtyy koko sosialistinen ryhmä.
3291: Teen sen senkin tähden, että tässä äänestyksessä on ilmeisesti san-
3292: gen moni eduskunnan jäsen äänestänyt omaa vakaumustaan vas-
3293: taan.
3294: 
3295:   Ed. H o k k a ne n, K a a r ne ja La n t t o          yhtyvät ed.
3296: Wuolijoen tekemään vastalauseeseen.
3297: 
3298:    Ed. Hu o p o n en:     Minä panen vastalauseen ed. Wuolijoen
3299: perusteluja vastaan.
3300: 1614                   Istunto 23 p. lokakuuta 1908.
3301: 
3302: 
3303:    P u h e m i e s: Vastalause pannaan eduskunnan päätöstä vastaan.
3304: 
3305:    Ed. Sir o 1 a, E 1 o ranta, H o i k k a ja L a u t a s a 1 o yh-
3306: tyvät ed. vVuolijoen vastalauseeseen.
3307: 
3308:     P u h e m i e s: Suuri valiokunta ei ole sitten tehnyt muita
3309: muutosehdotuksia tähän torpparilakiin eikä myöskään asetuk-
3310: siin, jotka tarkoittavat kiinnitystä kiinteään omaisuuteen koske-
3311: van asetuksen ja ulosottolain muutamista.
3312: 
3313:    D) Asetus ----annetun, torpan, lampuotitilan ja mäki-
3314: tupa-alueen vuokrausta koskevan asetuksen soveltamisesta aikai-
3315: semmin syntyneisiin vuokrasuhteisiin.
3316:     Puhemies : Mitä tulee tähän viimeiseen asetusehdotukseen,
3317: eli n. s. taannehtivaan lakiin, niin siihen on Suuri valiokunta
3318: ehdottanut pari pienempää muutosta, toisen ensimäiseen ja toi-
3319: sen kolmanteen pykälään. Nyt tulee käsiteltäväksi nämä Suuren
3320: valiokunnan ehdotukset kysymyksessä olevista pykälistä.
3321: 
3322:                                  I   §
3323:    hyväksytään tämän jälkeen keskustelutta ja samoin
3324: 
3325:                              3 §
3326:    Suuren valiokunnan niille nyt ehdottamassa muodossa.
3327: 
3328:    Kaikkien neljän asetusehdotuksen toinen käsittely julistetaan
3329: päättyneeksi.
3330:     Tämän jälkeen
3331:     esitetään käsiteltäväksi Maatalousvaliokunnan mietinnössä n:o
3332: 2 sivulla 83 oleva ehdotus, että tässä edellä viimeksi puheena ollut eli
3333: n. s. taannehtiva laki käsiteltäisiin siinä järjestyksessä kuin Valtio-
3334: päiväjärjestyksen 6o §:n 2 momentissa on säädetty.
3335:     Kun keskustelua asiasta ei tahdota, toimitetaan heti kirjalli-
3336: nen äänestys sitä varten hyväksytyn, alempana näkyvän äänestys-
3337: esityksen mukaan.
3338:     Äänestys ja päätös:
3339: 
3340:    Ken hyväksyy Maatalousvaliokunnan ehdotuksen esillä ole-
3341: van lainsäädäntöasian käsittelemisestä siinä järjestyksessä kuin
3342: Valtiopäiväjärjestyksen 6o §:n 2 momentissa säädetään, äänes-
3343: tää •>jaa>>; ken sitä ei tee äänestää •>ei•>; ellei vähintään viisi kuudes-
3344: osaa annetuista äänistä ole jaa-ääniä, on tämä ehdotus hylätty.
3345:                             Eräänlaatuiset yhteismetsät.          1615
3346: 
3347: 
3348:     Äänestyksessä annetaan I79 jaa- ja I7 ei-ääntä. Asetusehdo-
3349: tus on siis säädetyllä äänten enemmistöllä päätetty käsitellä V. J:n
3350: 6o §:n 2 momentin säätämässä järjestyksessä.
3351: 
3352: 
3353:                        3)    Eräänlaatulset yhteismetsät.
3354:                                       (2 K.)
3355: 
3356:     Esitetään Suuren valiokunnan mietinnön N:o I2 johdolla toi-
3357: s en käsi t te 1 y n alaiseksi arm. esityksessä N:o 3 Eduskun-
3358: nalle annettu, Talousvaliokunnan mietinnössä N:o I valmistavasti
3359: käsitelty
3360:     Ehdotus asetukseksi eräänlaatuisista yhteismetsistä.
3361:     Yleiskeskustelu:
3362:     Ed. H a i n a r i: Suuri valiokunta on tässä asiassa tehnyt ta-
3363: lousvaliokunnan mietintöön moniaita muutoksia. Sellainen kor-
3364: jaus on m. m. tehty lakiehdotuksen 4 §:ään, jonka suuri valiokunta
3365: on muuttanut arm. esityksen ehdottamaan muotoon. Suuri valio-
3366: kunta on siis samoin kuin arm. esityskin käsittänyt tässä py-
3367: kälässä mainittua rikkomusta sellaisena toisen maalle tapahtuneena
3368: haaskauksena, josta puhuu rikoslain 33 luvun I §, ja josta rikko-
3369: muksesta, silloin kun se on tapahtunut erittäin raskauttavien asian-
3370: haarojen vallitessa, voipi olla seuraamuksena jopa yhden vuoden
3371: vankeus. Talousvaliokunta ei käsittänyt asiaa tältä kannalta,
3372: vaan piti se sitä sellaisena tapauksena, jolloin yhteisen metsän tai
3373: maan osakas on käyttänyt yhteismaata oikeutensa yli, toisin sa-
3374: noen sellaisena rikkomuksena, josta puhutaan rikoslain 33 luvun
3375: 7 §:ssä ja josta on seuraamuksena korkeintain soo markan sakko
3376: ja lisäseuraamuksena haaskatun omaisuuden tai sen arvon me-
3377: nettäminen yhteismetsän muille osakkaille.
3378:      Minä mainitsen tämän vaan selvittääkseni, miksi talousvalio-
3379: kunta ehdotti tässä kohden arm. esitykseen sen muutoksen, jonka
3380: se ehdotti. Minä en tahdo tehdä muutosehdotusta suuren valio-
3381: kunnan mietintöön. Aika on täpärällä, ja pääasia olisi, että tämä
3382: lakiehdotus saataisiin hyväksytyksi näillä valtiopäivillä. Se olisi
3383:  erittäin tärkeä Karjalan kannaksella, jossa lahjoitusmaan kanta-
3384: tilat jo ovat palstoitetut ja odottavat asutusta. Halukkaita asuk-
3385:  kaita on yllin kyllin. Tarvitaan vaan tällainen laki, joka suojelee
3386:  näin muodostuneita pienitiloja metsäkeinottelulta. Ja muuten-
3387: 'kin on tämä laki pienenä, mutta silti tärkeänä renkaana siinä ag-
3388:  raaripoliitillisessa järjestelmässä, joka tahtoo luoda uusia, itsenäi-
3389:  siä viljelruiä meidän maahamme. Jota enemmän me näitä itse-
3390:  näisiä viljelmiä saamme korpiemme laitaan, sitä enemmän suun-
3391:  taantuvat olot meillä vakavalle kannalle.
3392: 1616                  Istunto 23 p lokakuuta 1908
3393: 
3394: 
3395:    Omasta puolestani pyydän ehdottaa, että eduskunta pitem-
3396: mittä keskusteluitta hyväksyisi suuren valiokunnan mietinnön.
3397: 
3398:     Ed. v o n T r o i 1: Vidkommande de af stora utskottet i 4 §
3399: föreslagna förändringarna af straffpåföljden kan jag i hufvudsak
3400: förena mig om det yttrande, som den senaste ärade talaren här har
3401: afgifvit. J ag tror icke att det är lyckligt, att denna förändring vid-
3402: tagits, utan håller jag före, att ekonomiutskottets förslag i be-
3403: tänkandet i denna del var lyckligare. Averkan, som af delegare i
3404: samfälld skog föröfvas, kan t. ex. icke likställas med sådan åver-
3405: kan, som af stadsbo föröfvas å staden tillhörig skog. En sådan
3406: åverkan hemfaller under stadgandena i 33 kap. I §. Men åver-
3407: kan af delegare i sådan samfälld skogsmark, hvarom stadgas i före-
3408: varande lagförslag, borde väl dock likställas med sådan åverkan
3409: hvarom stadgas i 7 §:n. Då emellertid den föregående ärade ta-
3410: laren förklarat sig på anförda skäl icke vilja i nu berörda afseende
3411: göra något yrkande, har jag endast velat ytterligare framhålla ut-
3412: skottets ståndpunkt.
3413: 
3414:     Ed. S t å h 1 b e r g: Se tarkoitus, jota tällä rangaistusmää-
3415: räyksellä tavoitetaan, nim. että puheenalaisissa yhteismetsissä
3416: todella saataisiin tarpeelliseksi havaittu ja säädetty hoitosuunni-
3417: telma noudatetuksi, on siksi tärkeä, että vaaditaan riittävä ran-
3418: gaistusuhka tämän tarkoituksen toteuttamiseksi. Mutta se mää-
3419: räys, joka on puheenaolevan rikoslain luvun 7 §:ssä, ei ole tähän tar-
3420: kotukseen riittävä, ja siitä syystä on mielestäni suurella valiokun-
3421: nalla ollut pätevä syy tämän muutoksen tekemiseen. Valiokun-
3422: nan mietinnön perusteluissa lausutaan puheenalaisesta säännök-
3423: sestä ainoastaan näin: •>Asetusehdotuksen 4 §:ään on tehty muu-
3424: tos, jossa suoraan viitataan siihen lain kohtaan, jota pykälässä
3425: mainittuihin tapauksiin on sovellettava, ja näyttää siis siltä ikään-
3426: kuin valiokunta silloin olisikin katsonut, että se olisi tuo 7 §, jota
3427: esityksessä on tarkoitettu. Kaikissa tapauksissa lienee täysi syy
3428: hyväksyä esityksen sanamuoto suuren valiokunnan ehdotuksen
3429: mukaisesti.
3430: 
3431:     Ed. v on T r o i 1: Den anmärkning, som den senaste ärade
3432: talaren riktade mot utskottets motivering är i nu ifrågakomna af-
3433: seende nog riktig och hade motiveringen väl tarfvat ett något vid-
3434: lyftigare förtydligande. Då utskottet ansåg sig böra vidtaga den
3435: ifrågavarande förändringen i 4 §, trodde utskottet, att de åtgär-
3436: der, hvilka föreskrefvos i 3 § skulle tillräckligt säkerställa upprätt-
3437: hållandet och efterlefnaden af den föreskrifna hushållsplanen samt
3438: att just dessa åtgärder mer än alla straffpåföljder skulle vara egnade
3439: att få den samfällda skogsmarken under en god hushållsplan.
3440:                           Eräänlaatuiset yhteismetsät.                 1617
3441: 
3442: 
3443:     Ed. M a r t i k a i n e n: Niillä perusteilla, jotka toisessa vasta-
3444: lauseessa esille tuodaan, minä ehdotan, että asia palautetaan takai-
3445: sin talousvaliokuntaan.
3446: 
3447:    Ed. A r o m a a: Minä kannatan ed. Martikaisen tekemää eh-
3448: dotusta.
3449: 
3450:    Yleiskeskustelu julistetaan päättyneeksi.
3451: 
3452:     P u h e m i e s: Yleiskeskustelun kuluessa on ed. Martikainen,
3453: ed. Aromaan kannattamana, puoltanut Talousvaliokunnan mietin-
3454: töön liitettyä toista vastalausetta, jossa vaaditaan asetusehdotuksen
3455: lähettämistä takaisin Talousvaliokuntaan muodostettavaksi mai-
3456: nitussa vastalauseessa esitettyjen periaatteiden mukaiseksi ja joka
3457: ehdotus koskee asetusehdotusta kokonaisuudessaan. Ymmärtääkseni
3458: siis tämä ehdotus tulee äänestettäväksi vasta sen jälkeen kun itse
3459: asetusehdotus on pykälittäin tarkastettu ja asetetaan se sitte koko
3460: asetusehdotusta vastaan semmoisena kuin tämä eri kohdissaan on
3461: hyväksytty. Tässä pykälittäisessä tarkastuksessa tehtävät päätök-
3462: set ovat siis ehdollisia siksi kuin ed. Martikaisen ehdotuksesta on
3463: äänestetty.
3464: 
3465:    Menettely hyväksytään.
3466: 
3467:    Sen jälkeen läpikäydään asetusehdotus pykälittäin ja hyväksytään
3468: se nimikkeineen muuttamatta Suuren valiokunnan ehdotuksen mu-
3469: kaisesti.
3470:    Tämän jälkeen äänestetään ed. Martikaisen ehdotuksesta:
3471: 
3472:     Äänestys ja päätös:
3473: 
3474:     Ken hyväksyy asetusehdotuksen semmoisena kuin se nyt on
3475: ehdollisesti päätetty, äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on Eduskunta
3476: ed. Martikaisen ehdotuksen mukaan päättänyt lähettää asetusehdo-
3477: tuksen takaisin Talousvaliokuntaan muodostettavaksi sanotun Valio-
3478: kunnan mietintöön N:o I liitetyssä toisessa vastalauseessa esi-
3479: tettyjen periaatteiden mukaiseksi.
3480: 
3481:     Jaa-äänet ovat voitolla.
3482: 
3483:    Asetusehdotus on siis lopullisesti hyväksytty sellaisena kuin
3484: Suuri valiokunta on sen ehdottanut.
3485: 
3486:     Asian toinen käsittely julistetaan päättyneeksi.
3487: 
3488:                                                                  102
3489: 1618                    Istunto 23 p. lokakuuta 1908.
3490: 
3491: 
3492:              6)   Työttömyyden tutkimuksen toimeenpaneminen.
3493: 
3494:    Esitetään Työväenasiainvaliokunnan mietintö n:o 5 anomus-
3495: ehdotuksesta, joka koskee työttömyyden tutkimuksen toimeen-
3496: panemista, työttömyysvakuutusta sekä muita työttömyyden ai-
3497: heuttamia toimenpiteitä.
3498: 
3499:     Puhemies: Tässä mietinnössä valiokunta tekee varsinais~t
3500: ehdotuksensa ponsissa sivulla IJ, ja sisältää tämä mietintö oikeas-
3501: taan kaksi asiaa. Ensimäinen asia on valiokunnan mietinnössä
3502: käsitelty sivuilla I-I4, ja toinen mietinnön loppupuolella. Koska
3503: taitaa olla vaikeata keskustelussa kosketella näitä eri osia erikseen,
3504: katson parhaaksi esittää mietinnön kokonaisuudessaan keskustel-
3505: tavaksi. Äänestyksessä otetaan sitten huomioon eri kohtiin näh-
3506: den tehdyt ehdotukset.
3507:        Keskustelu:
3508:     Ed. V e r a H j e 1 t: Arbetslösheten är numera hos oss under
3509: vissa årstider ett regelbundet återkommande ondt af den allvarli-
3510: gaste beskaffenhet. Den bör icke blott tillfälligtvis afvärjas, utan
3511: systematiskt bekämpas.        Efter det att petitionsförslaget blifvit
3512: framstäldt, har regeringen redan tillsatt en komite för utrönande
3513: af arbetslöshetsförhållandena och dessas förbättrande genom ar-
3514: betslöshetsförsäkring. Häraf framgår tydligt, att det i petitionen
3515: framställda förslaget på sätt och vis kommit för sent. Saken har redan
3516: sin gång, såvidt densamma berör försäkriugen liksom också under-
3517: sökningen af föreliggande ftåga i hela dess vidd. De förslag, hvilka
3518: ingå i betänkandets klämmat, innehålla därför enligt min tanke de
3519: för nä1va•ande lärnpligaste åtgärder, som kunna vidtagas, tili dess
3520: att denna -vidtgående fråga blifvit fullständigt utredd genom den
3521: tillsatta komiten.
3522:        Den första klämmen gäller fördelandet af statens arbeten på
3523: skilda år och årstider, med tanke särskildt därpå att härigenom mot-
3524: verka arbetslösheten. Detta är redan i och för sig en synnerligen
3525: viktig åtgärd för bekämpandet af arbetsbristen i landet, men jag
3526: vill tro, att ett sådant förfarande redan härintills mångenstädes
3527: vid utlämnandet af statens och kommunens arbeten blifvit iaktta-
3528: get. Men utskottet framhåller äfven önskvärdheten af att ett så-
3529: dant förutseende -vid arbetsfördelningen måtte blifva större än
3530: hittills. J ag tror likväl icke att så blir fallet, förrän det vid utdel-
3531: ningen af statens och kommunernas arbeten införes ett enhetligt
3532: genomtänkt system, gällande hela landet. Såsom förhållandet är
3533: nu, irrar den arbetssökande skaran från ort till ort, där ryktet för-
3534: mäler att arbete för tillfället förefinnes. Men om regeringen ville
3535: anförtro öfvervakandet af arbetstillgången åt någon särskild person,
3536:                Työttömyyden tutkimuksen toimeenpaneminen.           1619
3537: 
3538: 
3539:  nämnd eller ett verk, som hade att handla efter bestämda föreskrifter
3540:  och att årligen inlämna berättelse öfver arbetstillgången och huru
3541:  densamma blifvit fördelad med fästadt afseende just vid arbetslös-
3542: hetens bekämpande å de olika orterna i landet, kunde härigenom
3543: vinnas ett mera systematiskt tillvägagående. Jag tror att, så länge
3544:  arbetsfördelningen icke har någon enhetlig ledning, utan sker sepa-
3545:  rat inom de särskilda verken, densamrna fortfarande kommer att
3546: blifva mindre effektiv beträffande afvärjandet af nöden under tider
3547:  af arbetslöshet. I det att jag omfattar betänkandet i denna kläm,
3548: sker det likväl med uttalandet af den önskan, att regeringen till
3549: förekommande af arbetslöshetens följder ville tillgodose behofvet
3550:  af en sådan mera effektiv och framförallt enhetlig ledning vid anord-
3551:  nandet och fördelningen af statens arbeten på skilda år och årstider
3552:  å olika orter i landet. En sådan enhetlig ledning kunde äfven åväga-
3553: bringa någon öfverenskommelse beträffande tiden för utdelningen
3554:  af kommunernas arbeten i förhållande till statens arbeten.
3555:      Beträffande den sista klämmen i utskottsbetänkandet tillåter
3556:  jag mig äfven påpeka en särskild omständighet. Det är kändt att
3557: såväl staten som kommunerna under tider af arbetslöshet i jäm-
3558: förelsevis stor utsträckning anordna s. k. nödhjälpsarbeten för mä n,
3559: såsom järnvägs-, kanal-, hamn- och andra allmänna byggnadsföre-
3560: tag, stenhuggning m. m., men arbetslöshetens följder äro bittra
3561: nog också för k v i n n a n. Enligt lag är också hon under vissa
3562: förhållanden familjeförsörjare, och den ogifta kvinnan åter utsättes
3563: under tider af arbetsbrist för frestelsen och faran att lifnära sig ge-
3564: nom ett lösaktigt lif. Konjunkturförhållandena inom vissa arbets-
3565: branscher lösgöra stundom plöstligt hundrade, ja tusentals kvinnor
3566: från den verksamhet de egnat sig åt, såsom t. ex. nu för närvarande
3567: inom tändsticksindustrin och vissa områden af textilindustrin m.
3568: fl. Så har också t. ex. cigarettmaskinens införande åstadkommit inga-
3569: lunda ringa störing beträffande arbetstillgången i denna bransch.
3570: Lägges härtill ytterligare hela beklädnadsindustrin, som hos oss
3571: utgör så godt som uteslutande ett säsongarbete, och vi finna lätt
3572: huru arbetsbrist årligen måste uppstå på många områden för kvinnlig
3573: verksarnhet, en arbetsbrist som plöstligt försätter lifvet ur sina gän-
3574: gor för ett mycket stort antal kvinnor i vårt land. Under sådana tider
3575: har kvinnan merendels blott fattighjälp och välgörenhetsföreningarna
3576: att vända sig till, och detta anser jag vara en synnerligen förslappande
3577: och all energi förödande utväg, då äfven välgörenhetsföreningarna
3578: för det mesta lemna sitt bistånd i jämförelsevis ringa utsträckning
3579: annoriedes än i form af fattighjälp, vare sig in natura eller i pennin-
3580: gar. Arligen regelbundet återkommande arbetsbrist, som är be-
3581: roende af säsongarbete, har, såvidt jag vet, icke någonstädes i Eu-
3582: ropa betraktats såsom afhjälpt endast genom arbetslöshetsförsäk-
3583: ring, emedan säsong arbeterskorna med ringa lön, såsom t. ex. kvinnorna
3584: 1620                  Istunto 23 p. lokakuuta 1908.
3585: 
3586: 
3587: i beklädnadsindustrin, icke hafva utsikt att kunna inbetala regel-
3588: bundna och så höga premier, att hjälp från det hållet under den
3589: »döda tiden>> ensamt kunde förslå. Anordnandet af allmänna ar-
3590: beten från statens och kommunernas sida äfven för kvinnorna för-
3591: blir oafsedt försäkringsshjälpen i alla fall en framtida nödvändighet.
3592:     Dessa mina två yrkanden om enhetlig ledning vid utdelningen
3593: af de allmänna arbetena i landet samt om anordnandet af lämpliga
3594: arbeten för kvinnor, under tider af arbetsbrist, finna tillsvidare icke
3595: uttryck hvarken i petitioner, klämmar eller reservationer, emedan
3596: jag anser, att man för närvarande skattar allt för mycket åt sådana
3597: kraftmedel. Jag förlitar rnig på regeringens goda vilja, att densamma,
3598: uppmärksamgjord på sådana i ögonen fallande nödvändighetsåt-
3599: gärder, tillmötesgår dessa allmänna kraf för arbetsbristens afhjälpande
3600: äfven utan några mera positiva förslag från landtdagens sida, så
3601: mycket mer sorn det ligger för öppen dag, att, när vintern stundar
3602: och arbetsbrist måhända mer än förut blir rådande, arbetslösa, hung-
3603: riga människor icke kunna finna tillräcklig tröst däri, att en komite
3604: sitter och förbereder ärendet, som kanske efter år vinner sin slutliga
3605: lösning i arbetslöshetsförsäkring för dem, som knnna komma däraf
3606: i åtnjutande.
3607:     J ag omfattar betänkandet sålunda äfven beträffande den sista
3608: klämmen, men med den varmaste förhoppning, att regeringen ville
3609: härvid speciellt tillgodose äfven kvinnornas behof af allmänna ar-
3610: beten under tider af arbetsbrist, i hvilket afseende för kvinnorna
3611: härintills knappast någonting blifvit gjordt.
3612: 
3613:      Ed. v on A 1ft h a n: Nu föreliggande betänkande erbjuder
3614: rätt mycket af intresse, och man kan i många delar vara tillfreds
3615: med den utredning här blifvit lämnad. Dock synes här i viss mån
3616: också finnas brister eller utelämnanden, hvilka utfyllda skulle va-
3617: rit egnade att mera allsidigt belysa det föreliggande spörjsmålet.
3618: J ag har vid genomläsandet af detta betänkande fått det intryck,
3619: att en viss ensidighet i betraktelsen af problemet inom utskottet
3620: gjort sig gällande. Då utskottet nu talar orn de allmänna orsakerna
3621: till förhandenvarande arbetslöshet, så hade utskottet, särskildt när
3622: det tar finska förhållanden i betraktande, bort till de öfriga allmänna
3623: orsaker, som här finnas uppräknade, ännu tillägga följderna utaf den
3624: ytterst hetsiga agitationen och de utbredda strejkerna, som här
3625: i landet hafva förekommit, liksom också det politiska osäkerhets-
3626: tillstånd, som här har varit rådande. Det finnes nämligen intet tvif-
3627: vel därom, att företagsamheten har blifvit väsentligen hämmad,
3628: att arbetstillfällena blifvit i mycket hög grad inskränkta på grund
3629: af den oro, som sålunda rådt och som inte varit egnad att befrämja
3630: utvecklingen af ett sundt, produktivt näringslif. Till dessa orsaker
3631: skulle ännu kunna nämnas de våldsamma beskattningsförslag, som
3632:              Työttömyyden tutkimuksen toimeenpaneminen.         1621
3633: 
3634: 
3635: blifvit uppburna af vidsträckta och numera inflytelserika delar
3636: af samhället, och hvilka verkat, att personer, som äro i besittning af
3637: större rörelsekapital äro obenägna att binda dem vid industriell verk-
3638: samhet eller i utvidgadt jordbruk. Dessa orsaker äro alldeles på-
3639: tagligt verkande i ganska hög grad hos oss och skulle förtjäna sin plats
3640: i utskottets allmänna motivering vid sidan af de här anförda skälen.
3641:     Hvad sedan de speciella problemen beträffar har utskottet kon-
3642: staterat, att de frivilliga försäkringarna med understöd af staten
3643: i allmänhet hafva fallit bättre ut än de obligatoriska, hvilket sy-
3644: nes vara ett faktum af ganska stort intresse. Vidare har utskottet
3645: framhållit, hurusom i Danmark och Norge på allra sista tiden, en
3646: lagstiftning på detta område har egt rum. Det torde utan tvifvel
3647: vara af intresse för oss, att, innan vi skrida till lagtsiftning på om-
3648: rådet, kunna tillgodogöra åtminstone några års erfarenhet från •
3649: dessa grannländer.
3650:     I den allmänna motiveringen saknar jag tillika en omständig-
3651: het. Det är ju påtagligt, att vi i vårt klimat i högre grad försättas i
3652: sådant läge, att vissa arbeten under en del af året icke kunna be-
3653: drifvas, än hvad fallet är i länder med mildare klimat,särskildt inom
3654: byggnadsindustrin, murareyrket och på jordbrukets område. Däraf
3655: följer hos oss att å andra sidan arbetslönen isynnerhet under
3656: högsäsongen i en del af dessa yrken ä.r väsentligen högre än i a::J.dra
3657: länder, och har man då antagit, att under denna tid af bättre arbets-
3658: tillgång något skulle sparas för att komma öfver den svåra tiden.
3659: Det förefaller mig såsom om utskottet skulle ställa sig på den stånd-
3660: punkt, som är ganska allmänt omfattad, att det icke bör komma i
3661: fråga för arbetare att under någon tid af året spara; utan när den
3662: naturliga arbetstillgången tager slut, så skall stat och kommun
3663: taga hand om att det finnes sådant. Denna tendens genomgår, för
3664: att icke tala om reservationen, väsentliga delar också af själfva be-
3665: tänkandet. Om det också finnes en del berättigadt i detta, kan en
3666: alltför stor utsträckning af principen å andra sidan också leda till
3667: själfsvåld, och synes det mig, att betydelsen af den personliga spar-
3668: samheten också borde få sin betoning, hvilket icke har skett.
3669:     Hvad sedan beträffar understödsarbetet eller utdelningen från de
3670: ifrågasatta försäkringsanstalterna, när de en gång komma till stånd,
3671: framhåller utskottet, hurusom i Norge och England understöd af
3672: detta slag icke eger rum, när arbetslösheten är förorsakad af strejker
3673: eller lockout. Det hade varit skäl att, då utskottet talar om den
3674: blifvande lagstiftningen hos oss, äfven pointera, att därvidlag undan-
3675:  tag borde göras för dessa abnonna tillstånd, och inga understöd
3676:  af ifrågasatt slag ega rum.
3677:      Jag vill icke vara vidlyftig, men då jag icke i allo kan förena mig
3678:  om utskottets klämmar, måste jag något beröra dem. Hvad beträffar
3679:  den första klämmen å sid. 17 och r8 i det svenska exemplaret kan
3680:  1622                 Istunto 23 p. lokakuuta 1908.
3681: 
3682: 
3683: j ag förena mig om den. H vad beträffar den andra klämmen anser
3684: jag densamma vara byggd på en osund princip. Om staten enkom
3685: anordnar arbeten på grund af inträffad arbetslöshet, så synes det
3686: mig, att vi icke böra fastslå den principen, att staten skall erlägga
3687: samma arbetslöner, som äro å en ort brukliga, utan något lägre,
3688: ty annars kunna vi få arbetslösheten så att säga konstant. Det finnes
3689: nämligen en viss tendens hos arbetslösheten att bota sig själf; när
3690: lönerna sjunka, blir företagsamheten ofta lifligare, och då stiga
3691: lönerna igen. Detta utgör en ekonomisk saneringsprocess, hvilken
3692: man ej bör störa genom sådana läkemedel, som statens ingripande,
3693: hvilket borde komma i fråga endast för förmildrande af arbets-
3694: lösheten och för lindrande af verklig nöd hos individerna. Det sy-
3695: nes mig därför, att det varit riktigare att såsom allmän regel fast-
3696: slå, såsom förhållandet synes vara i England, att för arbeten af
3697: detta slag bör fastställas en dagspenning, som i någon mån under-
3698: stiger den å orten brukliga. Skillnaden behöfver ej vara stor, men
3699: den behöfves dock för att manifestera understödets karaktär af
3700: nödhjälpsarbete. J ag skulle därför åt den andra klämmen föreslå
3701: följande förändrade lydelse: •>Att vid de af statens arbeten, hvilka
3702: enkom anordnas med anledning af inträffad arbetslöshet, böra er-
3703: läggas arbetslöner, som i någon mån understiga å orten för tiden
3704: brukliga arbetslönen>.
3705:     Jag kommer så till den tredje klämmen. Här uppställes prin-
3706: cipen, att då kommun i stor skala föranstaltar understödsarbeten,
3707: bör den erhålla understöd ur statsmedel. Om nu detta skulle fast-
3708: slås som en allmän skyldighet för staten, så tviflar jag icke det rin-
3709: gaste på, att alla kommuner skulle börja att i mycket stor skala
3710: anordna sådana arbeten och sålunda vältra hela sin fattigvårdstunga
3711: eller åtminstone en väsentlig del af densamma på staten. Detta
3712: kunde leda till rätt mycket själfsvåld och kunde blifva för staten i
3713: mycket hög grad betungande. Det förefaller mig, såsom om det
3714: under vanliga förhållanden vore kommunernas skyldighet att hålla
3715: öga på de å orten rådande lokala förhållandena och anordna arbeten,
3716: när så befinnes nödigt. Skulle på grund af alldeles särskilda om-
3717: ständigheter, allmänna eller lokala, anledning förefinnas för staten
3718: att ingripa, så finge man väl antaga, att regeringen skall veta
3719: beakta ett sådant förhållande också utan att en sådan regel som denna
3720: blir särskildt fastslagen. Det förefaller mig därför, som om denna
3721: tredje kläm dels vore skadlig dels öfverflödig. Under sådant för-
3722: hållande skulle jag vördsamt föreslå, att den tredje klämmen i siu
3723: helhet skulle utgå.
3724: 
3725:    Ed. S o h 1 b e r g: J ag anser de af representanten fröken Hjelt
3726: framställda synpunkterna synnerligen värda att beaktas, särskildt
3727: med afseende å den uttalade önskvärdheten af att tillräcklig hänsyn
3728:                Työttömyyden tutkimuksen toimeenpaneminen.             1623
3729:                                                        -------
3730: äfven må tagas till arbetsbrist bland kvinnorna, och då dessa syn-
3731: punkter icke i utskottets betänkande vunnit något beaktande, ber
3732: jag att här få i allo förena mig om fröken Hjelts uttalande och un-
3733: derstöda hennes vädjan till regeringen.     ·
3734: 
3735:      Ed. G r i p e n b e r g: Minusta tuntuivat mietinnön ponnet
3736: siksi ylimalkaisilta, että niihin voisi sisältyä myöskin aputöitä nai-
3737: sille. Mutta vastalauseesta huomaan, ettei niin liene ollut asianlaita
3738: valiokunnassa, koska siinä, nim. vastalauseessa, ehdotetaan naisille
3739: raha-apua senvuoksi, että hätä-aputyöt tavallisesti laadultaan ovat
3740: ulkotöitä eivätkä siis sovi naisille eikä käsityöläisille, ei etenkään tal-
3741: visaikana. Pyytäisin tämänjohdosta huomauttaa, että tähän puoleen
3742: asiasta on ruvettu luomaan suurta huomiota muutamissa muissa
3743: maissa, esim. Irlannissa ja muutamissa osissa Saksaa. Näissä maissa
3744: on valtio työttömyysaikoina tehnyt suuria tilauksia omia laitaksiaan
3745: varten, niinkuin sairashuoneita j. n. e. Tilataan suuria määriä kai-
3746: kenlaisia vaatekappaleita, kangasta, sukkia, muita kudottuja ja
3747: virkattuja tavaroita, sairashoitotarpeita y. m., siis hyvin paljon
3748: sellaisiltakin työaloilta, joissa naiset työskentelevät. Tätä menettely-
3749: tapaa on jo koetettu sekä maaseudulla että kaupungeissa. Välikäsiä,
3750: sellaisia, jotka hyötyisivät välityksestä, ei sallita, ja työnauto on
3751: niin järjestetty, että työtä tarvitsevat mahdollisimman pian saavat
3752: sekä työtä että maksun siitä. Tätä avustustapaa koetetaan yhä
3753: laajentaa siten, että otetaan huomioon niitä teollisuus- ja työhaaroja
3754: yleensä, jotka ovat saaneet jalansijaa eri osissa maata, joten työtä
3755: tarvitsevat naiset eivät ole pakoitetut lähtemään muille paikka-
3756: kunnille työtä etsimään. Tähän suuntaan toivoisin, että asia ke-
3757: hittyisi meilläkin, ja näillä edellytyksillä kannatan mietintöä. Yh-
3758: dyn muuten ed. Hjeltin lausuntoon.
3759: 
3760:     Ed. K a a r n e: En tahtoisi kuluttaa eduskunnan aikaa tässä
3761: kysymyksessä, mutta se on siksi tärkeä, että minun on siitä lau-
3762: suttava ainakin muutama sana. Työttömyyden kirousta olen saanut
3763: itse kokea, joten tiedän, miltä se tuntuu. Sellaisia aikoja, jolloinka
3764: on huono työnsaanti, on pidettävä ikäänkuin ruttotautiaikana.
3765: Alituinen pelko on sen sydämellä, jota työttömyys kohtaa, pelko
3766: siitä, että milloin tahansa saa lähteä työpaikastaan, jättää kotinsa,
3767: perheensä, kaikkensa, lähteä itse kiertämään maita mantereita ja
3768: kerjäämään mierolla itselleen ravintoa. Tästä saa kärsiä ei ainoas-
3769: taan hän itse, vaan koko hänen perheensä. On sangen raskasta
3770: työttömälle, kun hän näkee vaimonsa ja pienokaisensa kärsivän puu-
3771: tetta ja nälkää. Hän tahtoisi tehdä työtä heidän elatukseksensa,
3772: mutta hänellä ei ole tilaisuutta siihen, hän ei voi työtä saada, ja mi-
3773: tään muuta apukeinoa ei myöskään hänellä ole. Niinikään tämä
3774: työttömyys on omansa johtamaan rikoksiin. Tiedämmehän, kuinka
3775: 1624                   Istunto 23 p. lokakuuta 1908.
3776: 
3777: 
3778: paljon onkaan johtunut rikoksia juuri työttömyydestä. Edellinen
3779: puhuja lausui muutaman sanan naisista. Mutta kuinka paljon on-
3780: kaan naisia meidänkin maassamme joutunut rikoksellisuuden po-
3781: luille, juuri sentähden, ettei heillä ole ollut työtä. Työttömyys on
3782: ollut omansa painamaan heidät siveettömyyden kuiluun ja kur-
3783: juuteen.
3784:      Tässä yhteydessä tahdon mainita yhden seikan, joka lisää työt-
3785: tömyyden tuottamaa kurjuutta, nim. väkijuomat. Varsinkin kesä-
3786: aikana, jolloin yleisesti ulkotyöntekijöillä on työtä, suuri osa heistä
3787: joutuu kapakoihin, jotka ovat heitä viettelemässä, siellä useinkin ku-
3788: luttamaan suuren osan niistä tuloista, jotka ehdottomasti pitäisi
3789: säästää seuraavan talven ajaksi työttömyyden varalta. Tässäkin
3790: kohden voisi kotimainen hallitus auttaa työttömiä - j o u d u t t a-
3791: m a 11 a      k i e 1 t o 1 a i n v o i m a a n a s t u m i s t a m a a s-
3792: s a m m e. Tuolta kannalta katsottuna on raskas kuorma lepää-
3793:  mässä kotimaisen hallituksemme hartioilla.
3794:      Valiokunnan mietinnössä eräässä kohden, joka on vetänyt huo-
3795:  miotani puoleensa, sanotaan näin: >>Valiokunta ei myöskään ole
3796:  voinut yhtyä kannattamaan sitä anomusehdotuksessa olevaa ja
3797:  vähemmistön valiokunnassa puoltamaa vaatimusta, että hallituksen
3798:  tulisi, milloin se ei voi työttöniille työtä toimittaa, työväenjärjes-
3799:  töjen välityksellä jakaa puutteessa oleville riittävää avustusta.
3800: Suoranaisen raha-avustuksen antaminen ei ole tarkoituksenmukai-
3801:  nen työttömäin auttamiskeino.>> Kun ajattelen parempiosaisia mei-
3802:  dän kansassamme, tulee mieleen, miten muutama aika taaksepäin
3803: paljon virkamiehiä joutui työttömiksi sentähden, että toisia astui
3804:  heidän tilallensa. Miksei no i 11 e työttömiksi joutuneille annettu
3805: samoja hyviä neuvoja, kuin nyt on tahdottu työväelle antaa? Min-
3806:  kätähden heitä on asetettu eläkkeelle tai lakkautuspalkalle?
3807:  Miksi ei voitaisi t ä t ä s a m a a p eri a a te t ta s o v i t t a a
3808:  myöskin työttömiin työ 1 ä i s i i n?
3809:      Vielä tahtoisin tehdä erään kysymyksen täällä eduskunnassa ole-
3810:  valle hartaalle uskonnolliselle väelle ja varsinkin täällä oleville
3811:  jumaluusoppineille, kysymyksen, joka johtuu tästä asiasta. Pu-
3812:  heenalainenkin kysymys on yhteydessä raamatun kanssa. Siinä nim.
3813:  määrätään että on otsansa hiessä tehtävä työtä ja siten elatus
3814:  ansaittava. Pyytäisin näin ollen saada selvitystä, mistä sitten johtuu
3815:  ettei työtä saa, vaikka on määrätty, että pitää työtä tehdä? Miksi
3816:  ei sitä saa tehdä elatuksekseen, silloin kuin siihen halua on?
3817:      Lopuksi pyydän kaikin puolin yhtyä vastalauseeseen, joka on
3818:  liitetty mietintöön.
3819: 
3820:    Ed. Paasi vuori: Valiokunta on ollut yksimielinen siitä,
3821: mistä syystä työttömyys johtuu, ja mietinnössään valiokunta yksi-
3822: mielisesti tunnustaa, että työttömyys johtuu nykyisestä yhteis-
3823:                Työttömyyden tutkimuksen toimeenpaneminen.          1625
3824: 
3825: 
3826: kuntajärjestelmästä. Jos oltaisiin johdonmukaisia tuon epä-
3827: kohdan poistamisessa, niin johtuisi edellisestä, että nykyinen yh-
3828: teiskuntajärjestelmä on kumottava. Mutta tällaista ei vielä ole
3829: esitetty anomusehdotuksissa eikä myöskään valiokunnan mietin-
3830: nössä, ja syy yksinkertaisesti on se, että meillä vielä löytyy täällä
3831: enemmistö, joka puolustaa nykyisen järjestelmän säilyttämistä,
3832: vaikkakin se tunnustaa siitä johtuvan tuollaisia surkeita epäkoh-
3833: tia. Kapitalistinen kehitys, suurteollisuus ja kilpailu, ne ovat
3834: aikaansaaneet, että kaikki tuotannon välikappaleet ovat joutuneet
3835: harvojen yksinoikeudeksi. Maa, joka on tärkeä tuotannon väli-
3836: kappale on muutamien harvojen hallussa, jotka eivät sitä itse vil-
3837: jele, mutta eivät anna mnillekaan viljeltäväksi, vaan makaavat
3838: kuin koira luun päällä, joka ei syö sitä itse eikä anna toiselle.
3839: Suurteollisuudessa nykyisen kilpailun vallitessa, tuotanto ja
3840: kulutus eivät pysy tasapainossa, vaan tuotanto on runsaampi kulu-
3841: tusta. Kun tehtailijat tai työnantajat eivät saa myydyksi kaikkia,
3842: mitä ovat valmistaneet, niin he vähentävät silloin tuotantoa ja
3843: erottavat työntekijöitä, ajavat ne maantielle, kovaan puutteeseen
3844: ja kurjuuteen. Työtekijä on tullut riippuvaiseksi näistä työnanta-
3845: jista; hän ei voi tehdä työtä silloin kuin tahtoisi, niinkuin ed. Kaarne
3846: sanoi, että raamatussa sanotaan: >>Otsasi hiessä pitää sinun työtä
3847: tekemän>>. Mutta se johtuu juuri siitä seikasta, että työntekijä ei
3848: voi tehdä työtä silloin kun tahtoisi, koska hänellä ei ole tuotan-
3849: non välikappaleita, kun ne ovat kapitalistien hallussa. Työnte-
3850: kijän täytyy kerjätä ja rukoilla näiltä kapitalisti-henoilta työtä,
3851: jos he sitä suvaitsevat antaa. Työttömyys ei ole yksinomaan myös-
3852: kään niiden työntekijäin onnettomuus, joita se suorastaan kohtaa.
3853: Se vaikuttaa välillisesti myöskin niihin työntekijöihin, jotka vielä
3854: saavat työssä olla. Kun työvoimaa on runsaasti tarjolla, niin työn-
3855: antajat alentavat palkkoja, sanovat työntekijälle: >>Minä alennan
3856: niin ja niin paljon sinun palkkaasi, jollet siihen tyydy, niin saat
3857:  mennä matkaasi, kyllä minä toisia saan, jotka siihen tyytyvät».
3858:     Tällaista vaikeata asemaa työnantajat käyttävät hyväkseen
3859: myöskin toisella tavalla: panevat työnsulkuja toimeen, niinkuin
3860: nykyään metalliteollisuuden harjottajat, ja samaan pyrkivät myös-
3861: kin paperiteollisuuden harjottajat ja monet muut kapitalistiset
3862: työnantajat. Työttömyyskysymyksen kykenee tyydyttävällä ta-
3863: valla ratkaisemaan ainoastaan s o s i a 1 i d e m o k r a t i a, to-
3864: teuttamalla sosialidemokratien ohjelmaa. Mikään porvarillinen
3865: yhteiskunta ei kykene tätä kysymystä tyydyttävällä tavalla rat-
3866: kaisemaan. Kysymyksessä tällä kertaa onkin ainoastaan työttö-
3867:  myyden seurausten lieventäminen.
3868:     Tuo työttömyysvakuutus, jota anomusehdotuksessa ehdotet-
3869: tiin, sekin on ainoastaan välillinen keino ja ylipäänsä hyvin epä-
3870: 1626                  Istunto 23 p. lokakuuta 1908.
3871: -------------------------
3872: täydellinen eikä siis tyydyttävällä tavalla voi ratkaista työttö-
3873: myyskysymystä.
3874:     Valiokunnan enemmistö on ollut vähemistön kanssa yksimie-
3875: linen ainoastaan siitä, mistä työttömyys johtuu, mutta muusta
3876: se ei sitten enää olekaan ollut yksimielinen. Mitä ensiksi tulee esityksen
3877: pyytämiseen työttömyysvakuutuksesta, on valiokunnan enemmistö
3878: katsonut, ettei ensinkään tarvitse esitystä anoa, kun hallitus on
3879: asettanut komitean, jota anomuksessakin on pyydetty. Mutta
3880: tuo komitea, vaikka onkin jo asetettu, ei ole vielä ollut kertaakaan
3881: koolla, koska osa komitean jäsenistä kuuluu eduskuntaan eikä
3882: siis ole ollut paljon aikaa eikä tHaisuuttakaan kokoontumaan. Ja
3883: jos katsoo, minkä verran aikaa on mennyt muitten samanluontoisissa
3884: asioissa asetettujen komiteojen töihin, näkyy niihin useinkin
3885: menneen useita vuosia. Niin käynee tälläkin alalla, jolla ei ole
3886: vielä minkäänlaisia esitöitä valmistettu; ei löydy minkäänlaista
3887: varmaa tilastoa, paitsi muutamia hajanaisia numeroita, joita on
3888: kunnallisten työnvälitystoimistojen vuosikertomuksissa.                Ti-
3889: laston järjestäminen tyydyttävällä tavalla näyttää olevan vai-
3890: keanlainen kysymys. Lisäksi hallitus vielä useissa tapauksissa,
3891: vaikka komitean mietinnöt ovat valmiit; ei heti ryhdy mihinkään
3892: toimenpiteisiin komitean ehdotusten johdosta. Siitähän meillä on
3893: kokemusta, että komitean mietinnöt saavat olla vuosikausia, il-
3894: man että hallitus niitten johdosta ryhtyy mihinkään toimenpitei-
3895: siin. Siihen katsoen valiokunnan vähemmistö ehdottaa tästä asi-
3896: asta anottavaksi esitystä eduskunnalle, niin pian kuin tutkimus ja
3897: komitean työt ovat valmistuneet.
3898:     Mutta siihen pulaan ja hätään, mikä työntekijöillä on ny-
3899: kyään vallitsevan työttömyyden johdosta, ei tämän komitean työstä
3900: tule moneen vuoteen apua. Siksi onkin anomuksessa jo ehdotettu,
3901: että hallitus puolestaan valmistaisi ansiotilaisuutta työntekijöille,
3902:  mutta valiokunnan enemmistö tähänkin seikkaan nähden on aset-
3903: tunut jotenkin ylimalkaiselle kannalle. Se ponsi, minkä valio-
3904: kunnan enemmistö ehdottaa, ei ensinkään velvoita hallitusta ryh· •
3905: tymään mihinkään toimenpiteisiin työttömyyden johdosta, vaan
3906: jää se tykkänään riippumaan hallituksen hyvästä tahdosta. Jos
3907: hallitus tahtoo, niin se voi ryhtyä toimenpiteisiin, mutta ellei, niin
3908: se jättää asiat siksensä. Ja kokemus hallituksen toimenpiteistä
3909:  työttömyyden johdosta osoittaa, että esim. tänä syksynä eräät
3910: hallituksen jäsenistä näyttivät, että he eivät vähääkään välitä
3911: siitä, tuleeko työttömyys hyvinkin suureksi, näkevätkö työnteki-
3912:  jät nälkää, kärsivätkö kurjuutta vai ei. Kulkulaitostoimituskunnan
3913: päällikkö oli tässä kuukausi takaperin eräälle lähetystölle selittä-
3914:  nyt, että rautatienrakennuksilta tullaan läheisessä tulevaisuudessa
3915:  eroittamaan vähintäin r,ooo miestä. Työttömyyttä on jo hyvin-
3916:  kin runsaasti ja kun valtion samoin kuin yksityistenkin töistä tällii
3917:               Työttömyyden tutkimuksen toimeenpaneminen.          1627
3918: 
3919: 
3920: tavalla eroitetaan työntekijöitä, tulee hätä ja puute olemaan hyvin-
3921: kin suuri työväen keskuudessa.
3922:      Palkoista, mitä näissä valtion järjestämissä töissä olisi mak-
3923: settava, sanoo valiokunta ainoastaan, että on maksettava, mikäli
3924: mahdollista, paikkakunnalla tavallinen palkka. Tuo >>tavallinen
3925: palkka>> se saattaa olla hyvinkin vaihteleva. Anomuksessa ehdo-
3926: tettiin, että palkat maksettaisiin työväenjärjestöjen työhinnoitte-
3927: lujen mukaan, mutta tätä ehdotusta ei valiokunnan enemmistö
3928: ole hyväksynyt, vaan on laatinut ainoastansa tuollaisen ylimalkaisen
3929: ponnen, mikä tahtoo sanoa sitä, että näissä töissä maksetaan palkat
3930: seuraamalla kysynnän ja tarjonnan lakia, joka työntekijöille työt-
3931: tömänä aikana on hyvin epäedullinen. Kun työttömiä työnteki-
3932: jöitä on paljon, niin silloin työntekijäin keskinäisen kilpailun vai-
3933: kutuksesta lasketaan palkat niin, että niillä hädin tuskin hengissä
3934: pysyy. Tähänkin seikkaan nähden tahtoo valiokunnan vähemmistö
3935: ehdottaa, että palkanmaksuissa senrattaisiin työntekijäin järjes-
3936: töjen työhinnoitteluja.
3937:     Sitten valiokunnan enemmistö on hylännyt tykkänään sen pon-
3938: nen, jossa pyydetään, että sellaisissa tapauksissa, kun hallitus ei
3939: voi työtä toimittaa, työväenjärjestöjen välityksellä jaettaisiin puut-
3940: teessa oleville riittävää raha-avustusta. Valiokunnan enemmistö
3941: sanoo, että raha-avustuksen antaminen ei ole tarkoituksenmukaista,
3942: mutta valiokunnan enemmistönkin täytyy tunnustaa, että se kai-
3943: kesta huolimatta on toisinaan pakollista, se tulee välttämättö-
3944: mäksi. Siitäkin seikasta on jonkun verran saatu kokemuksia esim.
3945: Helsingissä vuonna 1903, kun täällä vallitsi jotakuinkin suuri työn-
3946: puute ja nuo työttömät pitivät kokouksia ja kääntyivät kaksi ker-
3947: taa kaupunginvaltuuston puoleen pyynnöllä, että valtuusto järjes-
3948: täisi yleisiä hätäaputöitä. Mutta valtuustosta vastattiin työttö-
3949: mäin pyyntöihin, että asia ei anna aihetta mihinkään toimenpi-
3950: teisiin. Muutamat työväen joukosta valitut valtuusmiehet ehdot-
3951: telivat valtuustossa, että työttömille jaettaisiin raha-avustusta
3952: joku määrätty summa, mutta ehdotus ei saanut valtuustossa kan-
3953: natusta. Kun nämä työttömät pitivät kolmannen kokouksen,
3954: niin eräältä taholta puoluetarkoitukesssa tarjottiin työttö-
3955: mille avustusta. Nuo nälkäiset työttömät eivät kieltäytyneet ot-
3956: tamasta vastaan tuota avustusta. Silloin vasta tuli valtuustolie-
3957: kin hätä käteen ja kun muutamat henkilöt sitten tekivät sille kit-
3958: jallisen pyynnön raha-avustuksesta, niin valtuustonkin sydän hel-
3959: tyi ja se myönsi lainan nimellä raha-avustuksen, suoranaisena lah-
3960: jana ei sitä enää kehdattukaan antaa.
3961:     Samoin on hallituksellekin käynyt sitte jälkeenpäin, muistaak-
3962: seni vuonna rgo6 talvella, kun taaskin työttömyys oli suuri; sil·
3963: loin täytyi hallituksenkin luovuttaa työttömien auttamiseksi pie-
3964: noinen summa, ro,ooo markkaa. Mutta kaikissa tapauksissa on
3965: 1628               Istunto 23 p. Jokakuuta 1908.
3966: ---------------------
3967: 
3968: näyttäytynyt, että avustusta ei voida kieltää, vaikka sanottaisiinkin,
3969: että se ei ole tarkoituksenmukainen. Nuo hätäaputyöt, joita on jär-
3970: jestetty yleisen hädän lieventämiseksi, ovat tavallisesti olleet ulko-
3971: töitä, jossa käsityöläiset ja etenkin naistyöntekijät heikoissa vaatteis-
3972: saan eivät ensinkään tarkene eivätkä voi siihen työhön ottaa osaa.
3973: Heidän auttamisensa on kuitenkin välttämätön, jos ei tahdota an-
3974: taa heidän suorastaan nääntyä nälkään. Täällä jo ed. Kaarne huo-
3975: mautti, mikä merkitys työttömyydellä on rikoksiin ja mitä se vai-
3976: kuttaa etenkin naistyöntekijöihin, joiden täytyy myydä ruumiinsa
3977: sekä sielunsa rahasta voidakseen elää, antautua niiden herrojen
3978: käytettäväksi, joilla on rahaa maksaa tuommoisesta lystistä. Nyky-
3979: ään vallitsevan työttömyyden johdosta tahtoo valiokunnan vä-
3980: hemmistö ehdottaa, että puutteessa oleville jaettaisiin raha-avus-
3981: tusta jos nim. ei heille työtä voida toimittaa. Kuinka suuri summa
3982: tuoksi raha-avustukseksi tarvittaisiin, sitä en tullut valiokunnassa
3983: ehdottaneeksi, kun tämä raha-avun antaminen siellä suorastaan
3984: hylättiin. Mutta tahdon tehdä täällä sen lisäehdotuksen, että tuota
3985: raha-avustusta otettaisiin seuraavan vuoden tulo- ja menoarvioon
3986: soo,ooo markan suuruinen arviomääräraha. Ehdotan tämän nel-
3987: jänneksi ponneksi; valiokunnan mietinnössä olevan kolmannen
3988: ponnen ehdotan viidenneksi ponneksi.
3989:     Tästä työttömyysasiasta on ryhmämme keskuudessa ollut ai-
3990: komus nostaa välikysymys, pyytää hallituksen edustajaa vas-
3991: taamaan siitä, mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä työttö-
3992: myydestä johtuneen puutteen torjumiseksi? Olemme kuitenkin
3993: tästä luopuneet säästääksemme eduskunnan kallista aikaa. Olemme
3994: pyytäneet yksityisesti senaattori Stenrothia, koska luulimme tä-
3995: män asian kuuluvan hänen alaansa, että hän suostuisi tästä asiasta
3996: vastaamaan. Hän pyysi asiassa ensin miettimisaikaa, jota hä-
3997: nelle myönnettiin, ja sitten hän ilmoitti, että tämä asia kuuluu
3998: kulkulaitostoimituskunnan päällikölle siinä osassa, mikäli se koskee
3999: yleisiä töitä, ja mikäli asia taas koskee yleisiä hätäaputöitä, kuu-
4000: luu se siviilitoimituskunnan päällikölle. Pyytäisin, että hallituksen
4001: jäsenet tämän asian yhteydessä lausuisivat kantansa tähän kysy-
4002: mykseen, mihin toimeenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä työttömyy-
4003: destä johtuvan puutteen torjumiseksi?
4004: 
4005:    Ed. S c h y b e r g s on:   Det var icke min mening att deltaga
4006: i denna debatt då ju frågan, sådan den af utskottet uppställts, är
4007: snarare af teoretisk än praktisk betydelse, och j ag för min del före-
4008: drager att hålla mig till det område som snarare är mitt, nämligen
4009: de praktiska åtgärdernas. Men, såsom den senaste talaren fram-
4010: hållit, är nog arbetslösheten för den närmaste framtiden ett aktuellt
4011: spörjsmål. Det är icke tvifvel om, att vi under denna vinter få att
4012: göra med denna bekymmersamma fråga på ett sätt, som nogsamt
4013:               Työttömyyden tutkimuksen toimeenpaneminen.           1629
4014: 
4015: 
4016: kommer att taga både regeringens och representationens intresse
4017: i anspråk. Och det är icke sagdt att icke redan, då vi ånyo samman-
4018: komma i februari, denna arbetslöshet hunnit utveckla sig på ett
4019: oroväckande vis. Det är ju kändt, att det för industrin är en be-
4020: kymmersam konjunktur och att därför på detta område arbetslöshet
4021: kommer att ega rum. Det är också kändt, att byggnadsarbetet i
4022: hufvudstaden, och förmodligen också annorstädes, kommer att
4023: fortgå i mycket ringa grad. Och det är fra111förallt kändt, att de
4024: stora arbetarskaror, so111 tagas i anspråk för skogsafverkning, delvis
4025: under den ko111111ande vintern måste räkna med arbetslöshet.
4026:     Hvad beträffar de s. k. säsongarbetena, som hafva berörts uti
4027: utskottsbetänkandet och jämväl af några utaf ka111marens kvinnliga
4028: 111edle111mar, så har jag nu icke så mycket bekymmer för dem, emedan
4029: det är någonting, so111 på förhand kan beräknas, någonting som på
4030: förhand utaf den enskilde kan förutses. Bland dessa säsongarbetare
4031: hafva vi speciellt 11111rarena, so111 ju årligen hafva att räkna med ar-
4032: betslöshet för en icke ringa del utaf året. Men deras lott är ju för
4033: ingen del att beklaga, blott de hafva arbete under den tid af året, då
4034: de räknat därpå. Det är fallet t. ex. med en hel del murare, so111
4035: användas vid byggnadsarbeten i hufvudstaden, att de till vintern
4036: draga ut till landet, där de hafva s111å jordlägenheter, torp- eller
4037: backstugu-områden och som öfverhufvud hafva sitt lif inrättadt
4038: därefter. Och så bör det förhålla sig med säsongarbetarena öfver-
4039: hufvud. Men helt annorlunda och mycket bekymmersa111mare ge-
4040: staltar det sig för dem, för hvilka en dålig konjunktur, svåra pen-
4041: ningetider medföra en arbetslöshet, so111 de alls icke kunnat tänka
4042: sig. Ty om industriidkarena och arbetsgifvarena öfverraskas af
4043: en dålig konjunktur och icke hafva beredt sig på den, så må man ännu
4044: 111indre förtänka arbetaren, 0111 det sker 111ed honom.
4045:     E111ellertid hafva vi nu icke att göra med något förslag 0111 den
4046: arbetslöshet, som närmast stundar, 111ed ett förslag in casu således,
4047: ty hr Paasivuoris förslag om, att ett belopp af soo,ooo mark skulle
4048: ställas till disposition för arbetslöshetens afhjälpande, är icke så
4049: förberedt, att vi nu skulle kunna inlåta oss därpå. Och skall det
4050: blifva allvar af förslaget, så få vi nog lof att taga upp frågan häro111
4051: i en annan form eventuellt då nästa landtdag sa111manträder.
4052:     Men det kan dock vara skäl att, frånsedt denna öfverhängande
4053: fara, uttala sig i frågan också ino111 den ram, so111 utskottsbetänkan-
4054: det innehåller. Jag ber då att få nämna, att jag för ungefär tio år
4055: sedan 111ed den dåvarande finanschefen talade 0111 dessa frågor. Han
4056: uttalade såsom sin mening ungefär detsa111111a, so111 fra111går af
4057:  den första klä111men i utskottsbetänkandet, eller att staten och ko111-
4058:  munerna öfverhufvudtaget böra söka anordna sina arbeten så, att de
4059:  skulle hålla sig tillbaka under en god konjunktur för att i stället
4060: under en sämre konjunktur kunna kom111a till bistånd. Detta låter
4061:  1630                  Istunto 23 p. lokakuuta 1908.
4062: 
4063: 
4064: sig äfven i viss mån göra med byggnadsarbeten, där de arbetare som
4065: i regeln användas på privat håll, då under en arbetslöshetsperiod
4066:  kunde af statsverket sysselsättas. Men i alltför hög grad låter det
4067:  sig icke göra ens på detta område, ty statsverket måste hafva sin
4068:  stadiga byggnadsarbetarekår, icke endast ingeniörer och arkitekter,
4069:  utan också byggnadsledare och ett antal fackarbetare. Man kan ju
4070:  icke gärna tänka sig, att statsverket helt och hållet skulle draga
4071:  sig tillbaka under den goda tiden. Statens byggnadsarbeten måste
4072:  fortgå äfven då, hälst det ofta är sådana byggnadsarbeten, som icke
4073:  kunna uppskjutas, emedan krafvet på dem för starkt gör sig gäl-
4074:  lande. Och på knappast något annat område än det egentliga bygg-
4075:  nadsområdet är det för statsverket möjligt att inslå ett system
4076:  sådant som det antydda. Vi skola tänka oss t.ex. järnvägarna. Den
4077:  arbetarekår, som är van vid järnvägsarbeten, måste sysselsättas äfven
4078:  under goda år. När sedan sämre år inträffa, så kan arbetet möjligen
4079:  något ökas, men icke kunna vi tänka oss, att statsverket under en
4080:  god arbetskonjunktur helt och hållet skall upphöra med järnvägs-
4081:  arbetet. Detta skulle egentligen teorin kräfva, men det går icke i
4082:  praktiken.
4083:      På samma sätt är det med kommunernas arbeten. Det finnes
4084: dessutom ett hinder uti kommunallagen, som icke tillåter korumun
4085:  att fondera medel från det ena året till det andra. Budgeten måste
4086: där blifva något så när normal det ena året liksom det andra. Också
4087: kommunerna hafva en stor del arbeten, sådana som gatulägg-
4088: ningar och planeringar samt kanaliseringar, hvilka ju måste fortgå
4089: det ena året liksom det andra. Någon mindre tillökning eller minsk-
4090: ning kan möjligen komma i fråga, men i någon större mån kan
4091: detta dock icke ske. Och det är nog så med den enskilde också, att
4092: han borde taga sig till rättesnöre att hålla sig tillbaka, då arbets-
4093: marknaden är som lifligast och då arbetet är dyrast. Men hvem kan
4094: nu sist och slutligen ställa sig denna utan tvifvel visa regel till rätte-
4095: snöre? J ag har själf haft anledning att erfara detta vid ett större
4096: byggnadsarbete. Med ett uppskof på ett år hade detta antagligen
4097: blifvit betydligt billigare och jag hade då också kunnat i någon mån
4098: medverka till en modifikation utaf arbetsfluktuationerna.
4099:     Mitt slutresultat blir det, att man icke skall hoppas för mycket
4100: utaf sådana här normer för ordnandet af statens och kommunernas
4101: arbeten hälst härvid kommer en faktor till, som vi icke få glömma,
4102: nämligen att vanligen både kommunerna och staten hafva knappt
4103: med penningar, när konjunkturen eljes är flau och arbetslöshet in-
4104: träder. Det är den gamla historien om de sju magra och de sju
4105: feta åren, blott att perioden i våra tider har blifvit en annan. När
4106: konjunkturerna blifva dåliga, så träffas däraf allt och alla på ett
4107: förödande sätt.
4108:     För min del tror jag, att man icke kan hafva någon slags normal-
4109:                Työttömyyden tutkimuksen toimeenpaneminen.           1631
4110: 
4111: 
4112: medicin för arbetslöshet eller ett recept, som skulle passa för hvarje
4113: fall, utan det gäller att in casu fatta sin ställning och söka vidtaga
4114: de åtgärder, som arbetslösheten idet enskilda fallet med den indi-
4115: viduella karaktär den då har, kräfver. Det enda receptet, som läm-
4116: par sig för alla fall, är den personliga omsorgen och sparsarnheten
4117: hos individen eller, när individerna sammansluta sig, hos denna
4118: sammanslutning, man må då kalla densamma fackförening eller
4119: icke, eller sist och slutligen uti en försäkringsform, och allra hälst,
4120: enligt min tanke, på alla dessa tre sätt samtidigt, således genom den
4121: enskilda sparsamheten, fackföreningarnas hjälp med fonderade
4122: ruedel och försäkring. Försäkring ensamt för sig blir för dyr och
4123: kanske icke tillräckligt verksam, men såsom en form af flera kan den
4124: dock, tänker jag mig, förtjäna att komma under öfvervägande.
4125:      Huru nu detta mitt uppfattningssätt stämmer öfverens med
4126: utskottets klämmar är lätt att säga. Jag skulle hälst förkasta
4127: dem alla tre. Men jag medgifver dock att den första klämmen,
4128: där utskottet tänkt sig att staten skulle anordna sina arbeten så
4129: att den drager sig tillbaka under tider af liflig arbetsefterfrågan
4130: för att i stället kunna träda in, när arbetslöshet råder, kan god-
4131: kännas, ehuru jag finner också denna kläm vara något otydligt
4132: formulerad, ty det låter sig knappast säga, att staten skall anordna
4133: sina arbeten så, att den icke med dem ökar arbetslösheten. Formu-
4134: leringen är något för sammanträngd för att meningen skall tydligt
4135: framgå, men då tanken däri dock är klar och riktig, såvidt nu stats-
4136: verket har sådana arbeten, beträffande hvilka en dylik politik kan
4137: genomföras, så är jag beredd att godkänna den första klämmen, men
4138: också endast den. Frågan om hvilka löner statsverket skall betala
4139: under tider af arbetslöshet bör icke på förhand afgöras, såsom ut-
4140: skottet det har gjort. Den frågan måste lämnas beroende af huru
4141: stor arbetslösheten är och om icke orättvisan är alltför påfallande,
4142: då några arbetslösa få fulllön och andra intet arbete alls. Jag finner
4143: det därför riktigare att denna andra kläm utelämmas. Beträffande
4144: den tredje klämmen är jag ense med friherre von Alfthan om dess
4145: förkastande, ty kommunerna hafva ju sin själfständiga plikt att
4146: försöka stå bi, då arbetslöshet inträffar, och böra icke i hvarje sådant
4147: fall kunna räkna på statsverkets mellankomst.
4148: 
4149:     Ed. J o k i s a 1 o: Meillä ei työttömyys enään ole mikään sa-
4150: tunnainen ilmiö, silloin tällöin uudistuva, vaan se uudistuu liikepulan
4151: seurauksena ihan säännöllisesti. Ja työttömyysasiasta valiokun-
4152: nassa keskusteltaessa tunnusti valiokunnan porvarillinen enem-
4153: mistökin, että työttömyys on yhteiskunnalle vahingollinen, esiin-
4154: tyy se muodossa missä tahansa. Valiokunnan mietinnön peruste-
4155: luissa sanotaan, että >>työttömyys on vahingollinen jo siinä suhteessa,
4156: että työvoimaa menee hukkaan sillä aikaa, kun työläiset odottavat
4157: 1632                   Istunto 23 p. lokakuuta 1908
4158: 
4159: 
4160: työtä.>> Ja yhteiskunnassa kyllä olisi tehtävää, jos yhteiskunta
4161: olisi paremmin järjestetty. Työvoiman hukkaan meno ei ole se ainoa
4162: epäkohta, joka seuraa yleisempää työttömyyttä, vaan me tiedämme,
4163: että työttömyys vaikuttaa yhteiskunnassa hyvinkin turmiollisesti
4164: terveydelliseltäkin kannalta katsottuna. Nälän ja huolten heikantama
4165: ruumis on aina vastaanottavaisempi taudeille. Keuhkotauti leviää
4166: kansassamme suunnattomasti ja siihen on työttömyydellä suuri syynsä.
4167: Lastemme henkinen viljelys siitä kärsii. Työttömäin perheitten
4168: lapset esimerkiksi - minkälaisen koulun saavatkaan he käydä
4169: yleisempinä työttömyyden aikoina! He syöstään kadulle mieroon,
4170: ja se onkin ainoa oppikoulu, joka on aivan vapaa työläistenkin lap-
4171: sille. Mutta oppi siellä ei suinkaan ole sellaista, josta yhteiskunta
4172: voisi kerskua, voisi sanoa, että se on tehnyt tehtävänsä nousevan
4173: sukupolven kasvattamiseksi. Se koulu usein johtaa jatkoluokalle,
4174: pahantapaisten lasten kasvatuslaitokseen. Täällä on jo mainittu,
4175: mitenkä työttömyys vaikuttaa naistyöntekijöihin, minkälaiseen tur-
4176: mioon se niitä syöksee. Eikä ihme, sillä naistyöntekijät työaikoina,
4177: sellaisina nousuaikoinakin, jolloin työläisillä on paremmat palkat,
4178:  ansaitsevat monessa työssä niin niukasti, ettei heillä ole minkäänlaista
4179: varaa säästämiseen. 75 a I: 50 pennin päiväpalkasta kaupunki-
4180:  oloissa ei enää säästetä, ja niitä päiväpalkkoja on naistyöntekijöillä,
4181: sesonkityöläisilläkin, joilla on vaan muutamia kuukausia työtä vuo-
4182: dessa ja toiset kuukaudet ovat jouten. Tämä johtaa siihen, että
4183:  naiset sortuvat prostitutioniin.
4184:      Täällä on myöskin sanottu, että työttömyys johtaa väkivaltai-
4185: suuksiin. Niin, se johtaa siihen porvarien pelkäämään terrorismiin.
4186: Sanomalehdissä me näemme tuon tuostakin kertomuksia ryöstö-
4187:  murhista, me näemme kertomuksia jos minkälaisista väkivaltai-
4188: suuden teoista ja väkivaltaisuuden yrityksistä. Mutta porvarillinen
4189: yhteiskunta näkee siinä vaan, että ihmiset turmeltuvat, eikä mitään
4190:  muuta. Se ei näe niitä syitä, joista tällainen turmeltuminen seuraa.
4191: Ei nähdä syitä, katsotaan vaan seurauksia. Syyt ovat osaltaan
4192: työttömyydessä. Ed. Kaarne jo sanoi että, jos isä menee perheensä
4193: keskelle ja näkee että siellä kärsitään nälkää, kärsitään puutetta,
4194:  voi olla varma, että se isä tekee, jos hän perhettään rakastaa,
4195:  vaikkapa mitä saadakseen leipäpalan lastensa suuhun ennen kuin
4196:  antaa lastensa kuolla nälkään. Ja äidit sitte! He menettävät
4197:  jo aikaisin elinvoimansa, he ovat kesken nuoruuttansa vanhuksia,
4198:  sellaisia joilla ei ole tosiaan lapsilleen mitään muuta annettavaa
4199:  kuin kovia sanoja ja töykkäyksiä. Lastenmurhiinkin luulen työttö-
4200:  myyden olevan hyvin suurena tekijänä. Eivät lastenmurhat aina
4201:  johdu siitä luonnottomasta häpeästä, jota kristillis-siveellinen yhteis-
4202:  kunta koettaa ylläpitää aviottomissa äideissä, vaan olen aivan varma,
4203:  että äiti ottaa pienokaiseltaan hengen toivottomuudesta, kun tietää
4204:  että pienokaisen täytyy kumminkin hiljakseen nääntyä nälkään.
4205:                Työttömyyden tutkimuksen toimeenpaneminen.             1633
4206: 
4207: 
4208: Luemme itsemurhista, joihin pitempiaibjnen työttömyys onsyypää.
4209: Ja näitähän voisi luetella loppumattomiin tällaisia epäkohtia, jotka
4210: johtuvat ei aina työttömyydestä, vaan tietystikin yleensä nurin-
4211: kurisesta yhteiskuntajärjestelmästä .
4212:     .Minä muistan noin s-6 vuotta takaperin, en muista varmaan
4213: vuotta, kun Tampereen torille kokoontui noin 500 työmiestä, ja
4214: päätöksiä tehtiin sellaisia, että mennään ja ryöstetään elintarpeita
4215: sieltä missä niitä on. Pormestarille tuli kiire pyytää järjestäyty-
4216: neen työväen puolelta apua, että ei tehtäisi mitään mielettömyyksiä,
4217: ja lupauksilla hankkia ruokaa, tilapäistä apua ja matka-apua maa-
4218: seuduille, saatiin joukot rauhoittumaan. Mutta sellainen temppu
4219: voi uusiutua ja kuka voi sanoa, voidaanko sitä aina rauhoittaa ja
4220: tahdotaanko sitä aina rauhoittaa. Hallitus ei ole tehnyt suoraan
4221: sanoen ainakaan minun tietääkseni mitään itse syihin nähden, mutta
4222: seurauksiin nähden kyllä. Seurauksiin nähden on ryhdytty toimen-
4223: piteisiin, lisätty poliisivoimaa ja käytetty siihen yhteiskunnan varoja.
4224: Puhutaanpa vankiloiden laajentamisestakin, perustetaan ja yllä-
4225: pidetään kasvatuslaitoksia pahantapaisille lapsille,vaivaishoitoon uh-
4226: rataan suuria summia ja tällä tavalla seurauksiin nähden ryhdytään
4227: toimenpiteisiin, mutta syitä ei tahdota poistaa.
4228:      Kunnat ovat ryhtyneet toimenpiteisiin, niinkuin täällä on jo
4229: sanottu, hankkimalla hätäaputöitä työttömille. Näistä hätäapu-
4230: töistä eivät kumminkaan ole naiset päässeet osallisiksi, sillä naiset
4231: eivät ole voineet mennä kivenmurskaustyöhön ja kadun aukaisemis-
4232: töihin; jo sekin on sen tehnyt mahdottomaksi, että näitä töitä
4233: tavallisesti on tehty talvella, jolloin työttömyys on suurimpana uh-
4234: kaamassa. Naiset eivät siis ole päässeet kuntien töistä osallisiksi ja
4235: niinmuodoin heidän keskuudessaan työttömyyden seuraukset ovat
4236: saaneet tehdä tehtävänsä ilman mitään apua. Ja ne palkat sitte,
4237: mitä näissä hätäaputöissä on maksettu! Ne ovat olleet mitättömän
4238: pieniä! Vain I mk. 25 p. ja r mk. 50 penniä. Nykyään maksetaan
4239: Tampereella 2 mk. päivältä kunnnan töissä. Tällä sitte pitäisi työn-
4240: tekijän tulla toimeen, jolla mahdollisesti vielä on suuri perhe elä-
4241: tettävänä! Kunnat myös ovat hävinneet näistä hätäaputöistä, koska
4242: ei niitä ole ennakolta harkittu eikä mietitty, on vain >>krossaamallat>
4243: hankittu töitä ja kunnan varoja niihin tuhlattu. Suuremmat kun-
4244: nat ovat hankkineet hätäaputöinä vähän lievennystä työttömyy-
4245: den aikana, mutta se lievennys on ollut niin kovin niukka. Nytkin
4246: on työttömyys sangen yleinen. Meillä on työttömiä suunnaton
4247: joukko, ei ainoastaan sulkulaisia, vaan muitakin. Olen kuullut
4248: työttömien puolelta, että pitäisi hommata välikysymys hallitukselle,
4249: mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä ensi talven varaksi. Näin sanoma-
4250: lehdistä, että kristillinen työväki Tampereella on päättänyt kään-
4251: tyä maan kenraalikuvernöörin puoleen työttömyyskysymyksen
4252:  johdosta. Se olisi nolaus meidän hallituksellemme, en sano sen enem-
4253:                                                                 103
4254: 1634                  Istunto 23 p. lokakuuta 1908.
4255: 
4256: 
4257: paa. Ja tietysti he kääntyvät ja voivat saada suuren joukon jär-
4258: jestymättömiä työläisiä mukaansa tähän avunpyyntöön. Olisihan
4259: se ollut paljo kauniimpaa, että maan hallitus olisi jotakin tehnyt
4260: ennen tällaisia toimenpiteitä.
4261:     Tämän valiokunnan mietinnön mukaan ei nytkään ole suuria toi-
4262: veita työläisillä, varsinkaan ei heti ensi tilassa. Kun esim. vaaditaan,
4263: että valtio turvaisi tai hankkisi työtä työttömille työnpuutteen
4264: aikana, niin, kuten täällä on sanottu monta kertaa, ei ollenkaan
4265: velvoiteta hallitusta, vaan sanotaan, >>jos hallitus hyväksi näkee.l>
4266: Ja työpalkat olisi maksettava hyvin alhaiset. Jos nyt valtion töissä
4267: maksetaan vähän enemmän kuin yksityisten, niin kansanvaltainen
4268: eduskunta astuu väliin ja sanoo: Seis! Ei saa mennä kilpailemaan
4269: yksityisten työnantajain kanssa!        Maksetaan vähän vähemmän,
4270: maksetaan paikkakunnalla käyvän hinnan mukaan. Ylempää
4271: palkkaa ei saa maksaa, vaikkapa tuo käypä hinta olisi 25 penniä
4272: päivältä. Alempia saa kyllä maksaa tämänkin ehdotuksen mukaan.
4273:    Vielä huomautan tuosta suoranaisesta raha-apujen jakamisesta.
4274: Valiokunnassa muistaakseni sanottiin sillä tavalla, että kukaan kun-
4275: non ihminen ei ota mielellään raha-apua vastaan työttömyyden
4276: aikana, siihen turvautuvat vain sellaiset, jotka eivät viitsi työtä
4277: tehdä ja suuremmat lurjukset. Mutta minä ihmettelen, että sitte-
4278: kin löytyy sellaisia hyvin kunnianarvoisia jäseniä meidän yhteis-
4279: kunnassamme, jotka eivät ollenkaan häpeä ottaa vastaan raha-apua
4280: valtiolta eläkkeen muodossa; mennään vain pää pystyssä, niinkuin
4281: ei olisi mitään tapahtunut, vaikka tuomitaan työläisiä silloin, jos
4282: ne ottavat vastaan raha-apua valtiolta, ollessaan nälkäkuoleman
4283: partaalla.
4284:    Minä toivon, että eduskunta ei hyväksyisi mietintöä, vaan
4285: yhtyisi mietintöön liitetyn vastalauseen ponsiin.
4286: 
4287:     Ed. N i s s i n e n: Pyydän saada kannattaa valiokunnan mie-
4288: tintöä. Kannatan myöskin niitä mielipiteitä, joita ed. Vera Hjelt
4289: täällä esiintoi, yhtä hyvin valtion ja kunnan hätäapuvarojen jaka-
4290: misen suhteen, kuin myöskin sopivien hätäaputöiden hankkimisen
4291: suhteen naisille työnpuutteen aikana.
4292: 
4293: ~.:,~.! Ed. H a 11 s t en: Tahdon ainoastaan muutamalla sanalla kos-
4294: ketella niitä muistutuksia, joita on tehty valiokunnan mietintöä
4295: vastaan.
4296:         Ed. Paasivuori on lausunut, että, kuten vastalauseessa esite-
4297: tään olisi ollut laadittava erityinen anomus siitä, että hallitus, niin
4298: pian kuin tarpeelliset selvitykset ovat hankitut työttömyysvakuu-
4299: tuksen alalla, antaisi asiasta esityksen eduskunnalle. Valiokunta on
4300: tässä kohden asettunut sille kannalle, että anomuksen tekeminen ei
4301: mitenkään voisi jouduttaa itse asiaa, ja että näin ollen anomuksen
4302:                Työttömyyden tutkimuksen toimeenpaneminen.           1635
4303: 
4304: 
4305: tekeminen, sillä valmistumisen asteella, jolla asian valmistelu
4306: nykyään on, olisi joutavaa. Onhan luonnollista, että jos hallitus
4307: kerran on asettanut komitean valmistamaan jotakin asiaa ja tämä
4308: valmistus, kuten toivon, viepi johonkin positiiviseen tulokseen,
4309: hallitus silloin ei pistä tätä tulosta veran alle, vaan ryhtyy myöskin
4310: sellaisiin toimenpiteisiin, joita sen toteuttaminen edellyttää. Ja
4311: jos asian valmistuttua, osoittautuisi, että asia sittenkin jätettäisiin
4312: pitkälle, silloinhan on anomuksen tekemisen aika.
4313:      On huomautettu valiokunnan ponsia vastaan ja valiokunnan
4314: mietintöä vastaan että ei erikseen kosketella naisten työtä. Valio-
4315: kunta ei ole katsonut syytä olevan erottaa ja erikseen käsitellä sitä
4316: työttömyyttä, jonka alaisena toinen tai toinen sukupuoli on.
4317: Kun valiokunta ehdottaa toimenpiteitä tällä alalla, niin se niillä
4318: tahtoo avustaa työttömiä, olkoot ne miehiä tai naisia. Eikä valio-
4319: kunta myöskään missään ole lausunut, että kun ryhdytään apu-
4320: töitä järjestämään, nämä aputyöt välttämättä olisivat sellaisia, jotka
4321: soveltuvat etupäässä miehille, jos kohta tähän saakka useimmiten
4322: on tehty tämä virhe.
4323:      Ne arvoisat puhujat, jotka ovat esittäneet muistutuksia valiokun-
4324: nan kolmatta pontta vastaan, ovat tuskin tarkalleen lukeneet, mitä
4325: tämä kolmas ponsi sisältää. Siinä ei lausuta, että kunta aina, kun
4326: se vaan ryhtyisi jotakin hätäaputyötä toimeen panemaan, olisi oi-
4327: keutettu saamaan valtiolta avustusta. Eikä kuntaa millään lailla
4328: vapauteta sen velvollisuudesta tässä asiassa ryhtyä ponteviinkin
4329: toimenpiteisiin. Valiokuntahan on asettanut valtioavun saantiin
4330: muutamia varsin huomattavia ehtoja. Siinä sanotaan, että kunnan,
4331: saadakseen valtiolta apua, tulee suuremmassa määrin panna toimeen
4332:  tällaisia aputöitä, ja vielä, että näiden aputöiden tulee olla sopivasti
4333:  järjestetyt siten, että niitten kautta todellisesti hätää lieven-
4334:  netään.
4335:      On lausuttu suotavaksi, että tämmöisistä hätäaputöistä mak-
4336:  settava palkka olisi järjestettävä siten, kuin vastalauseessa toivotaan,
4337:  nimittäin ammattiyhdistysten työhinnoittelun mukaan. En katso
4338:  syytä olevan ryhtyä lähemmin tässä asiassa erityistä vastausta an-
4339:  tamaan, koska valiokunta mietinnössään sivulla I5 on siihen anta-
4340:  nut riittävän vastauksen.       On toiselta puolen asetettu vaatimus,
4341:  että palkat määrättäisiin alhaisemmiksi kuin kulloinkin maksetaan.
4342:  On silloin muistettava, että painuvathan tavallisesti työpuutteen
4343:  ja hädän aikana palkat hyvinkin alhaiseksi ja jos silloin vielä vaadi-
4344:  taan, että aputyöstä maksettava palkka on oleva sitä pienempi, niin
4345:  voidaan joutua vallan mitättömiin n. s. nälkäpalkkoihin, joista ei ole
4346:  todellista apua niille, jotka tällaisia saavat. Mutta valiokunta ei
4347:  myöskään ole millään lailla jyrkästi tahtonut asettaa määrättyjä
4348:  rajoja; päinvastoin se on sivulla I6 huomauttanut. että tämmöisissä
4349: 1636                  Istunto 23 p. lokakuuta 1908.
4350: 
4351: 
4352: tapauksissa olisi pikemmin suoritettava tavallista alhaisempia kuin
4353: tavallista korkeampia palkkoja. Luulen siis että valiokunta on tässä
4354: kohden kylläkin osannut oikeaan.
4355:     Ed. Paasivuori ehdotti, että lisättäisiin ponsi, jonka mukaan
4356: ensi vuoden valtion menoarvioon olisi otettava soo,ooo markan erä
4357: hätäaputöitä varten. Siihen on jo ed. Schybergson vastannut ja
4358: saatan täydellisesti yhtyä hänen vastaukseensa.
4359:     Jokainen, joka on jollakin lailla joutunut käsittelemään kysy-
4360: mystä, miten olisi ratkaistava nuo pulmalliset kysymykset työttö-
4361: myyden aiheuttaman hädän lieventämisestä, hän on kai huomannut
4362: että tämä ratkaisu, järjestely tällä alalla ei ole helppo. Ei ole löy-
4363: detty sitä kultaista keinoa, joka aina veisi toivottaviin tuloksiin.
4364: Luulen että ne keinot, joihin ed. Schybergson jo viittasi, kai ovat
4365: sellaiset, että ne sopivalla tavalla käytettyinä vievät perille, mutta
4366: on myöskin pidettävä selvänä, että ehkä monet muutkin keinot voi-
4367: vat silloin tulla käytäntöön. On sanottu että hätä, joka työttöminä
4368: aikoina tulee, ei ole niin painava, ei ole niin vaikea silloin kun se
4369: koskee sesonkityöntekijöitä, jotka ovat voineet varustautua siihen,
4370: että työttömyys määrättynä vuoden aikana aina on heidän odotet-
4371: tavanaan. Puolestani en voi siihen yhtyä. Minusta kokemus niin
4372: meillä kun muualla osottaa, että se palkka, joka maksetaan hyvin-
4373: kin monella työalalla, varsinkin vaatetustyöalalla toimiville naisille,
4374: on niin alhainen, että tuskin käy vaatiminen säästöjen tekoa siitä
4375: niiden hetkien varalle, jolloin työttömyys astuu esiin, työsesongin
4376: loputtua. On myöskin selvää, että nykyään teollisuuden alalla val-
4377: litsevan työtavan takia, jokainen työntekijä joutuu erikoistyönte-
4378: kijäksi määrätylle alalle. Hänen täytyy, saavuttaakseen riittävän
4379: kätevyyden työalallaan, siinä määrin siihen antautua, että hänen
4380: on verrattain vaikea toisella työalalla saavuttaa elatuksensa siinä
4381: tapauksessa, että hänen varsinainen ammattinsa ei tuota hänelle
4382: mitään.
4383:     Kannattaisin lämpimästi niitä tuloksia, joihin valiokunta on
4384: tullut. Luulen, että jos kohta asia on vaikeasti ratkaistava, se
4385: kuitenkin on sen arvoinen, että sen hyväksi voi uhrauksia ja tuntuvia-
4386: kin valtion puolelta tehdä.
4387: 
4388:      Ed. Anton Huotari: Pyysin puhenvuoroa erikoisesti kiin-
4389: ilittääkseni eduskunnan huomiota siihen tilaan, joka meillä tätä
4390: nykyä vallitsee työmarkkinoilla. Työttömyys on jo pitkin kesää
4391: ollut yleinen useilla paikkakunnilla ja syksyn kuluessa se on yhä
4392: enemmän lisääntynyt, ei ainoastaan sen kautta, että laajat joukot teol-
4393: lisuustyöläisiä ovat joutuneet työnsulkuun, vaan myöskin muilla
4394: aloilla vallitsee niin suuri työttömyys, että harvoina vuosina sellaista
4395: on saatu nähdä. Sellaisessa teollisuustyöväestön keskuksessa kuin
4396: esim. Tampereella on tämän kesän kuluessa ollut työttöminä jo
4397:                Työttömyyden tutkimuksen toimeenpaneminen.           1637
4398: 
4399: 
4400: satoja työläisiä, ja sen mukaan kuin syksy on kulunut ja talvi tu-
4401: lee, aina nämä työttömäin työläisten joukot lisääntyvät. Tehtaista
4402: vähennetään työväkeä, toisia tehtaita vähennetään käynnistä,
4403: niin että niissä työskennellään ainoastaan 4 päivää viikossa j. n. e.
4404: Samoin eräillä teollisuuden aloilla on odotettavissa aivan lähim-
4405: mässä tulevaisuudessa suuremmoinen työttömyys. Niinpä ovat
4406: näinä päivinä sanomalehdet kertoneet, että useissa paperitehtaissa
4407: aijotaan kolmas osa työläisistä ajaa maantielle senvuoksi, että
4408: niissä lopetetaan kolmas työvuoro ja palataan jälleen kaksivuo-
4409: roiseen työjakoon. Valtion töissä niinikään on näkynyt olevan
4410: odotettavissa suurenmoinen lamaantuminen; muun muassa Ke-
4411: min-Rovaniemen rautatierakennuksella on enin osa työläisiä sanottu
4412: irti. Kulkulaitospäällikkö kuukausi sitten mainitsi, että ainakin
4413: tuhat työläistä tulee siellä tämän talven kuluessa työttömiksi, ja
4414: pysähtyneekö se vielä tähänkään, päättäen niistä uutisista,
4415: joita tältä rautatierakennukselta on näkynyt. Samoin sanoma-
4416: lehdet ovat maininneet, että yksistään Helsingin kunnan töissä
4417: tulee ainakin 500 työmiestä tämän syksyn kuluessa irtisanottavaksi.
4418: Niinikään kuuluu toisilta paikkakunnilta, Turusta samoin kuin
4419: Viipurista ja Kotkasta, samanlaisia viestejä. Sahateollisuuskin
4420: on tätä nykyä lamauksissa, joten tälläkin alalla odottaa laajoja
4421: työläisjoukkoja työttömyys ja työttömyyden mukana luonnollisesti
4422: kurja talvi.
4423:      Kun asiat ovat tällä kannalla, on työläisten joukossanoussut
4424:  ajatus, että täytyisi kääntyä hallituksen puoleen anomuksella -
4425: tai vielä parempi jos käännyttäisiin välikysymyksellä-mitä se ai-
4426:  koo tehdä tällai:?en asiaintilan vallitessa, laajana uhkaavan työttö·
4427:  myyden seurausten licventämiseksi. Niinkuin eräs edellinen pu-
4428:  hc;ja m'linitsi, on tästä ollut erään hallituksen jäsenen kanssa kes-
4429:  kusteluja, koska katsottiin, että hallitus tämän kysymyksen yh-
4430:  teydessä voisi hyvin lausua kantansa siitä, mitä se aikoo tehdä tä-
4431: män uhkaavan työttömyyden lieventämiseksi, ettei erikoisella
4432:  välikysymyksellä tarvitsisi eduskunnan aikaa tuhlata. Siitä kun
4433:  nämä keskustelut mainitun hallituksen jäsenen kanssa olivat, on
4434:  kulunut 2 1/z viikkoa. Alkuaan oli ajatus, että tämä kysymys pyy-
4435: dettäisiin pöydälle, että hallituksen asianomaiset jäsenet saisivat
4436: tilaisuuden tulla eduskunnan istuntoon ja lausua ajatuksensa siitä,
4437: mitä he aikovat tehdä. Mutta koska asia on hallituksen jäsenten
4438: tiedossa nyt, ja aikaa on kulunut niin kauan, niin ei ole enää mia
4439: tään syytä pyytää tätä kysymystä pöydälle, sillä hallituksen jäsenet
4440: olisivat kyllä voineet tulla tähän istuntoon ja selittää kantansa. Mutta
4441: kuten näkyy hallituksen tuolit ovat täällä tyhjinä. Eivät ole asianomai-
4442: set katsoneet tätä kysymystä niin tärkeäksi, että olisivat tulleet edes
4443:  kuulemaan, mitä tästä asiasta sanotaan. Eivätpä edes nekään hal-
4444: lituksen jäsenet, jotka samalla ovat eduskunnan jäseninä, ole näh-
4445: 1638                  Istunto 23 p. Jokakuuta 1908.
4446: 
4447: 
4448: neet tarpeelliseksi tulla tähän istuntoon ainakaan suuremmaksi
4449: osaksi istunnon aikaa. Minä olisin luullut sentään hallituksellamme
4450: olevan edes sen verran tähän kysymykseen harrastusta, että se
4451: olisi osoittanut harrastuksensa työttömien hädän lieventämiseen
4452: edes saapumalla tähän istuntoon ja sanomalla, mitä he aikovat
4453: tehdä. Mutta koska he eivät ole sitä tehneet, niin nähtävästi ei hal-
4454: lituksen puolelta ole odotettavana mitään toimenpiteitä tämän
4455: asian hyväksi. Siltä ainakin näyttää tuo hallituksen jäsenten me-
4456: nettely. Ja mitäpä olisikaan odotettavana hallitukselta, joka an-
4457: taa omilla työlaitoksillaan tapahtua ja jatkuvasti tapahtua sel-
4458: laisia tapauksia kuin äsken mainitsemani tapahtuma Kemin-Rova-
4459: niemen rautatierakennuksella.       Valtion töissä on katsottu sopi-
4460: vaksi lähteä noudattamaan aivan samaa tapaa, jota kaikissa kapi-
4461: talistisissa työlaitoksissa noudatetaan, nim. palkan alennusta juuri
4462: huonoruman ajan kohdatessa.          Mainitulla rautatierakennuksella
4463: on nähty sopivaksi syksyn tultua vähentää palkkaa ja sillä ta-
4464: valla pakoittaa työläiset työstä lakkaamaan. Kun kaikista pe-
4465: loituksista ja kaikista ponnistuksista huolimatta ei ole työläisiä
4466: saatu alistumaan niihin työehtoihin, joita herrat ovat halunneet
4467: siellä toimeen panna, niin kaiken hyvän lisäksi sanotaan silloin, että
4468: työ on loppu koko talveksi, saatte mennä kaikki maantielle.
4469:      Anomuksen allekirjoittajat ovat olleet niin naiveja, että he
4470:  ovat lausuneet sen otaksuman, sen toivomuksen, että valtion tulisi
4471:  näyttää olevansa muita parempi työnantaja. Mutta tämä menet-
4472:  tely paraiten todistaa, mikä on johtotähtenä meidän valtiomme töissä:
4473:  samanlainen kiristysjärjestelmä kuin yksityisillä kapitalisteilla,
4474:  sama järjestelmä kuin sydämettömimmilläkin yksityisillä työnan-
4475:  tajilla.
4476:      Mitä tulee valiokunnan mietintöön työttömyyskysymyksestä,
4477:  niin minua ihmetyttää se ylimalkaisuus, jolle valiokunta on aset-
4478:  tunut: ei minkäänlaisia sitovia ohjeita hallitukselle, ei muuta kuin
4479:  tuollaisia ylimalkaisia korusanoja. Sitäpaitsi valiokunnan ensimäi-
4480:  nen ponsi on jo sellainen ajatuksellinen epäsikiö, että oikeastaan ei
4481:  voi käsittää, kuinka valiokunta on sellaisen lauseen laskenut mie-
4482:  tintöönsä, kun sanotaan, >>että valtion töitä koetettaisiin entistä
4483:  enemmän järjestää eri vuosille ja vuodenajoille siten, ettei työt-
4484:  tömyys niitten kautta lisääntyi~i, vaan päinvastoin vähentyisi>>.
4485:  Tällainen lause sisältää siis otaksuman, että jos valtio teettää töitä,
4486:  voi jossakin tapauksessa työttömyys niitten kautta lisääntyä.
4487:  Minä en tämän ponnen ajatusmeininkiä jaksa käsittää. Millä ta-
4488:  valla työttömyys voisi siitä lisääntyä, jos valtio teettää töitä? Joka
4489:  tapauksessa se ei suinkaan työttömyyttä lisää, päinvastoin sen
4490:  jossakin määrin pitäisi sitä vähentää.
4491:      Minä voin yhtyä siihen lausuntoon, jonka ed. Paasivuori täällä
4492:  antoi, ja puollan hyväksyttäväksi valiokunnan mietinnön pon-
4493:               Työttömyyden tutkimuksen toimeenpaneminen.           1639
4494: 
4495: 
4496: sien sijalle vastalauseen ponnet sillä lisäyksellä, jonka ed. Paasi-
4497: vuori teki, nim. että tt1levan vuoden menoarvioon otettaisiin soo,ooo
4498: markan määräraha työttömien avustamiseksi.
4499: 
4500:      Ed. Vera H j e 1 t: Hr Schybergson synes icke riktigt vilja
4501: tro på att arbetsbristens följder ofta visa sig bland säsongarbeter-
4502: skoma och han nämnde säsongarbetarena såsom mindre beklagans-
4503: värda, emedan de äro beredda på den instundande arbetslösheten,
4504: som återkommer årligen. Hr Schybergson anförde såsom exempel
4505: murare och andra slag af säsongarbetare. Jag vill påminna om
4506: att dessa hafva större löner, så att de kunna göra åtminstone några
4507: besparingar för den s. k. döda arbetstiden och därför måhända kunna
4508: vara något mindre beklagansvärda. Säsongsarbeterskorna där-
4509: emot, t. ex. kvinnor i beklädnadsindustrin, äro så ringa aflönade,
4510: att fastän de huru väl som hälst 1.11!1na beräkna den döda säsongens
4511: inträde som medför arbetsbrist, så är detta en olycka, som de år-
4512: ligen hafva att emotse och som just därför är så mycket större och
4513: mera beklagansvärd. Men, jag förstår, hr Schybergson har aldrig
4514: själf varit säsongarbetare med en mark femtio penni eller två mark
4515: per dag i lön och vet icke hvad det vill säga att vara månader, ja, ända
4516: till ett halft år utan ens denna inkomst. Den, som har erfarit detta,
4517: den tror jag icke kan säga, att en säsongarbetare är mindre be-
4518: klagansvärd. Dessutom är det ingalunda fallet att det endast är
4519: säsongarbeterskorna, som lida af arbetsbrist och arbetslöshet, utan
4520: äro kvinnorna på det industriella arbetsområdet i likhet med män-
4521: nen fullkomligt beroende utaf arbetskonjunkturer. De kunna där-
4522: för i sina arbetsbnmcher blifva arbetslösa under långa och svåra
4523: tider och anser jag det därför vara alldeles ovillkorligen nödvän-
4524: digt att också för kvinnorna anordnas allmänna · arbeten under
4525: tider af arbetsbrist.                           , k t. ~          i .•
4526: 
4527: 
4528:      Ed. 0 r a s m a a: En voi äänettömyydellä sivuuttaa tätä päi-
4529: vän tärkeintä kysymystä. Minua sangen suuresti kummastuttaa
4530: se tyhjyys, sanoisinko leväperäisyys, joka erittäinkin oikeistossa val-
4531: litsee tämän kysymyksen suhteen. Täällä muutamat arvoisat oi-
4532: keiston edustajat ovat sanoneet, ettei löydy sitä lääkettä, jolla voi-
4533: taisiin työttömyyttä poistaa. Tällaiset lausunnot ovat vähemmän
4534: harkituita aikana sellaisena kuin nykyinen on, kun työttömyys val-
4535: litsee, kun työttömillä työmiehillä ei ole leipää vaimolle ja lapsille.
4536: Minä pyytäisin arvoisan eduskunnan jäseniä hieman syventymään
4537: kysymykseen, mitä työttömyys merkitsee. Vuonna 1904 oli työt-
4538: tömyys Helsingissä. Mitä silloin Helsingin herrat ajattelivat ja mitä
4539: ne silloin näkivät, se kai lienee ueammilla tämän eduskunnan jä-
4540: senilläkin tiedossa. Työttömät työmiehet olivat syksystä lähtien
4541: olleet ilman työtä. He palasivat toivattornin mielin ahtaaseen ko-
4542: 1640                  Istunto 23 p. lokakuuta 1908.
4543: 
4544: 
4545: tiin. Vaimo ja lapset kilvan kysyivät: Saiko isä työtä? Isä apein
4546: mielin vastaa: En saanut, huomenna käski se tai se työnantaja
4547: tulla kuulemaan, ehkä sitten saan. Seuraavana päivänä palaa isä
4548: yhä toivottomammalla mielellä kotiin, ei rohkene sanoa vaimolle
4549: eikä lapsille: En saanut työtä. 'l'ulee joulu. Työmiehet viettävät
4550: puolinälkäisinä joulun. Joulun yli kun on päästy, pitävät työt-
4551: tömät työmiehet kokouksen ja miettivät keinoja, miten voisivat
4552: työttömyyttä poistaa. Päätökseksi tuli, että käännytään kaupungin
4553: valtuuston ja rahatoimikamarin puoleen. Silloin ei Helsingissä
4554: eikä Suomessa vielä työttömyyttä siinä määrin -ellei katovuosien
4555: aikoja oteta huomioon - oltu havaittu, mitä merkitsee työttö-
4556: myys. Nuo nälkäiset työmiehet sitte vyöryvät tuhatlukuisina ko-
4557: kouksesta kuin keväinen aalto laulua laulaen Senaatintorille kaupun-
4558: gin isiltä työtä pyytämään. Kun kaupungin järjestysvalta saa tie-
4559: don tämän työmiesjoukon tulosta, antaa se kaupungin komendan-
4560: tille tiedon asiasta. Hän käskee päivystyskomppanian olla varustet-
4561: tuna, valmiina auttamaan poliisilaitosta. Tämä yhteiskunta on
4562: näet niin hyvin järjestetty! Sillä on poliisi- ja sotalaitos. Sota-
4563: laitokseen oli näiden työttömien riveistä astunut miehiä, jotka kaksi
4564: sormea ylhäällä olivat vannoneet Jumalan nimessä valtaistuimen, kei-
4565: sarin puolesta vuodattavansa viimeisen veripisaransa taistelles-
4566: laan ulkonaisia ja sisällisiä vihollisia vastaan. Nyt oli sisällisiä vi-
4567: hollisia ilmaantunut, nyt poliisilaitos näkee siis olevan syytä an-
4568: taa viittauksen tälle varajoukolle, sotajoukolle, olla valmiina. Sota-
4569:  joukon ei tosin tarvinnut poliiseja auttaa. Työttömät työmiehet
4570: pyytävät kaupungilta vain työtä, vain työtä. Mutta nälkä on
4571:  nähkääs sellainen käskijä, joka ei tunne yhteiskunnan lakien ra-
4572:  joja. Kun ei miehillä ollut leipää taittaa vaimolle ja lapsille, niin
4573:  ne kauppatorilla ryntäsivät maalaisten leipäkuormiin käsiksi. Lii-
4574:  kutettuna vakuuttivat he: minä otan tästä leipää, että saan vai-
4575:  molle ja lapsille, mutta minä maksan tämän, kun saan työtä. Tori-
4576:  kauppa seisautettiin ja kauppahallit sulettiin.
4577:      Voiko synkempää lehteä koskaan Suomen työttömyydenhistoria
4578:  esittää?
4579:      Mutta meidän valtaluokkamme ja meidän yksikamarisen edus-
4580:  kuntamme oikeisto voi silti näin leväperäisesti työttömyyttä käsi-
4581:  tellä aikana sellaisena, kun työttömyys näyttäytyy puolelta ja toi-
4582:  selta mitä uhkaavimpana. l\1inä en voi muuta kuin omantun-
4583:  toni pakosta velvoittaa arvoisan eduskunnan jäseniä harkitsemaan
4584:  asemaa, mihin se meitä velvoittaa ja mitä se meiltä vaatii. Ja jos
4585:  me todellakin tosiperäisesti tahdomme työttömyyttä poistaa, niin
4586:  se vaatii pontevampaa toimintaa kuin valiokunnan enemmistö on
4587:  esittänyt.
4588:      Minä yhdyn vastalauseessa esitettyihin ponsiin sillä lisäyksellä,
4589:  minkä ed. Paasivuori teki.
4590:               Työttömyyden tutkimuksen toimeenpaneminen.          1641
4591: 
4592: 
4593:      Ed. K o 1 k k i: Kun muutamat puhujat ovat moittineet valio-
4594: kunnan muodostamia ponsia epäselvyydestä, niin tahdon muuta-
4595: malla sanalla selvittää, mitä niillä tarkoitetaan. Huomautan kui-
4596: tenkin, että niiden lausunnoista, jotka ovat ponsia moittineet, on
4597: mielestäni käynyt selville, etteivät he ole tarkoin lukeneet niitä
4598: perusteluja, jotka selvittävät ponsia.
4599:     Ensimäisen ponnen suhteen tahdon huomauttaa siinä olevaa
4600: valiokunnan ehdotusta, että valtion töiden järjestämisessä vast-
4601: edes otettaisiin eräs uusi näkökohta huomioon, se nim., että kun
4602: valtion työsuunnitelmia laaditaan, silloin katsottaisiin myös esim.
4603: sitä, mitenkä paljon työväkeä on tarvis ottaa tuohon työhön, mitenkä
4604: kauan sitä on tarkoitus tehdä suuremmalla työvoimalla, ja millä
4605: tapaa sitte taas, kun työ rupeaa loppumaan tai vuodenajat muo-
4606: dostuvat sellaisiksi, ettei enää voida noin suurta työvoimaa käyt-
4607: tää, millä tapaa silloin työntekijöitä erotetaan työstä. Niiden tie-
4608: dustelujen johdosta, joita valiokunta on tehnyt, on nim. havaittu,
4609: ettei tätä näkökohtaa ole tähän asti valtion töissä otettu huomioon,
4610: vaan että valtio on ollut työntekijöitä kohtaan samanlainen työn-
4611: antaja kuin yksityisetkin, ja työsuunnitelmia laadittaessa on vain
4612: katsottu, miten työt saataisiin joutuisirumin ja huokeimmalla teh-
4613: dyksi. Valiokunta katsoo tarpeellisek'3i, että työttömyyden estä-
4614: miseksi on valtion, töitänsä järjestäessään, tämä uusi näkökohta
4615: otettava lukuun.
4616:      Kun ed. Huotari ihmetteli, miten valtion töiden kautta työttö-
4617: myys voi lisääntyä, niin tahdon hänelle muistuttaa, että onhan
4618: sellaisia tapauksia valtion työpaikoilla havaittu, että niissä nouda-
4619: tettu työsuunnitelma, josta juuri tämä ensimäinen ponsi puhuu,
4620: on aiheuttanut työttömyyttä. Kun valtio alottaa jonkun työn ja
4621: siitä tieto leviää tavallisesti laajalti, virtaa paikalle useinkin san-
4622:  gen paljon työväkeä. Aluksi saatetaan työväkeä ottaa vastaan
4623: työhön niin paljon kuin sitä tulee. Mutta ennen kuin kukaan osaa
4624: odottaakaan ilmoitetaan, että nyt ei enää pitemmälle tehdä työtä
4625: tänä vuonna, ja silloin erotetaan työväkeä työstä. Täten on työt-
4626: tömyys juuri tuon valtion työn kautta sillä paikkakunnalla syn-
4627: tynyt, mikä seikka on aiheutunut siitä, että työ on ollut järjes-
4628: tetty epäkäytännöllisesti työttömyysvaaraa lukuunottamatta, ja
4629: antamatta työnetsijöille ja työhön ryhtyjille työtä alottaessa tie-
4630: toa siitä, miten kauan sitä pitkitetään ja miten kauan kukin siinä
4631: saa olla. On otettu työntekijöitä vaan 14 päivän irtisanomisella.
4632:      Toinen ponsi puhuu niistä aputöistä, joita valtio on jo men-
4633:  neinäkin aikoina sangen usein eri seuduissa maata ollut pakotettu
4634:  panemaan toimeen työttömyyden johdosta. Valiokunta peruste-
4635:  luissaan osottaa, että näitä aputöitä olisi ennakolta suunniteltava,
4636:  etteivät ne olisi sellaisia viimeisiä hätäkeinoja, joihin tartutaan
4637:  vasta silloin, kun niin suuri hätä ja puute on käsissä, ettei enää
4638: 1642                  Istunto 23 p. lokakuuta 1908.
4639: 
4640: 
4641: mikään muu auta. Valiokunnan mielestä ne oikein järjestettyinä
4642: ja edeltäpäin suunniteltuina ovat myöskin hyödyllistä työtä, ja
4643: silloin valtion kannattaa maksaa työntekijöille kohtuullinen palkka.
4644: Silloin ei niitä tarvitse katsoa yksinomaan siltä kannalta, että ne
4645: on pantu toimeen työntekijäin hengen pitimiksi, vaan että ne sa-
4646: malla, vaikka niillä on tuo aputyön tarkoitus, myöskin tuottavat
4647: pitempiaikaista hyötyä, ja silloin niistä kannattaa maksaa taval-
4648: linen työpaikka. On nim. muistettava, että näitä valtion hätä-
4649: aputöitä usein, varsinkin entisinä aikoina, on teetetty sillä tavalla,
4650: että niiden tuloksista ei ole paljoa jälellä. Entisinä aikoina esim.
4651: siellä täällä maassamme kaukaisissa korvissa hätäaputöinä kaivet-
4652: tiin ojia ja kuivattiin soita. Mutta ojat ovat jääneet sinne ilman
4653: hoitoa, ne kun olivat useinkin yksityisten omistamilla mailla, eikä
4654: valtio sen perästä enää ole niistä huolta pitänyt, eivätkä maan-
4655: omistajatkaan ole katsoneet velvollisuutensa eikä hyötynsä vaati-
4656:  van niitä hoitamaan. Siten ovat ne tukkeutuneet; ja jos muuta-
4657: missa kohdin nähdäänkin, että metsänkasvu on siinä vähän pa-
4658:  rantunut, niin sangen monessa kohden ei havaita sitäkään. Täl-
4659:  laista olisi varottava vastedes, milloin hätäaputöitä työttömyyden
4660:  johdosta pannaan toimeen. Ja sitä tarkoittaa valiokunnan toi-
4661:  nen ponsikin.
4662:      Kolmas ponsi puhuu sitte kuntien toimeenpanemista hätäapu-
4663:  töistä. Mielestäni kunnat ovat, niinkuin täällä on huomautettu,
4664:  velvolliset panemaan toimeen hätäaputöitä jäsenillensä, ja niillä
4665:  onkin siihen parempi tilaisuus kuin valtiolla kokonaisuudessaan. Kun-
4666:  tien toimeenpanemina ne ovat useimmiten tarkoituksenmukaisem-
4667:  pia kuin suorastaan valtion toimeenpanemina. Ja mitä täällä lau-
4668:  suttiin siitä, että yksinomaan kuntien velvollisuudeksi olisi ase-
4669:  tettava näiden tällaisten hätäaputöiden toimeenpaneminen, niin
4670:  saattaa ::,e kyllä olla paikallaan kaupunkikuntien suhteen, jotka
4671:  ovat varakkaita ja kykenevät sitä tekemään, mutta useimpien
4672:  maataiskuntien suhteen, joidenka myöskin tulee tarvittaessa panna
4673:  aputöitä toimeen, on tämä valiokunnan ehdottama ponsi sangen tar-
4674:  peellinen. Saattaa nimittäin tapahtua, puhumattakaan katovuo-
4675:  sien aikana ilmaautuvasta työttömyydestä, että - jos esim. maa-
4676:  laiskunnan piirissä oleva teollisuuslaitos yhtäkkiä suljetaan, ja sil-
4677:  loin jää työttömiksi työntekijöitä, jotka ovat kunnan jäseniä, ja
4678:  joille kunta sentähden on velvollinen antamaan työtä - että täl-
4679:  laiselle suuremmalle työttömäksi jääneelle joukolle eivät vähä-
4680:  varaiset kunnat kykene yhtäkkiä toimeensaamaan tarvittavaa
4681:  työtä. Silloin on välttämättömän tarpeellista, että valtio tulee
4682:  kunnille avuksi. Ei ole valiokunnan tarkoituksena, että valtio
4683:  antaisi tähän tarvittavat varat yksinomaan ilmaiseksi, vaan tässä
4684:  ponnessa lausutaan, että valtion varoista olisi myönnettävä kun-
4685:  nille avustusta, olipa se sitte ilmaiseksi taikka huokeakorkoisena
4686:               Työttömyyden tutkimuksen toimeenpaneminen.          1643
4687: 
4688: 
4689: lainana, tai missä muussa muodossa tahansa. Se, mitä valiokunta
4690: tässä kohden esittää, ei ole mitään uutta. Tiedämmehän, että juuri
4691: tällä tapaa on meidän maassamme tehtykin. Ja niissä kohden,
4692: missä näitä hätäaputöitä on tehty tarkoituksenmukaisella tavalla,
4693: kun niiden kautta on esim. rakennettu uusia maanteitä, perattu
4694: jokia ja koskia liikenteelle, joten siitä on jäänyt pysyväistä hyö-
4695: tyä paikkakunnalle, silloin nuo rahat ovat täyttäneet kahtalai-
4696: sen tehtävän, niistä on ollut sekä hetkellistä että pitempiaikaista
4697: hyötyä.
4698:      Kuntien avustustöillä on vielä sekin etu, että ne antavat työtä
4699:  eri osissa maata työnpuutteessa oleville. Jos nuo tehokkaammat
4700:  avustustyöt jäisivät yksinomaan valtion järjestettäviksi, niin siitä
4701:  olisi useinkin seurauksena, että niitä tulisi olemaan ainoastaan
4702:  muutamissa paikoin maata. Työnhakijain pitäisi kulkea pitkät
4703:  matkat työtä saadaksensa, ja tämä toisi monenlaisia haitallisia
4704:  seurauksia.
4705:      Minä arvelen, että jos eduskunnan jäsenet ovat tarkkuudella
4706:  lukeneet mietinnön perustelut, niin kyllä he silloin käsittävät, mitä
4707:  ponsissakin tarkoitetaan. Ja kun asiain tällä kannalla ollessa,
4708:  valiokunta on pannut päämääräksensä antaa tällaisen yleisen sel-
4709:  vittelyn työttömyyskysymyksestä, lienevät nämä mietinnön pon-
4710:  net riittävät.
4711:      Mutta on toinen asia, jota ei valiokunnassa tuotu esiin, ja jonka
4712:  käsittelyyn ja selvittelyyn ei valiokunta ryhtynyt, asia, josta vii-
4713:  meksi edellinenkin puhuja mainitsi: juuri tätä nykyä on olemassa
4714:  suuri työnpuute. Se kysymys vaatii minunkin mielestäni täyttä
4715:  huomiota ja selvittelyä, mutta se on eri kysymys kuin tämä ylei-
4716:  nen työttömyyskysymys, josta valiokunta on antanut mietintönsä.
4717: 
4718:     Ed. S c h y b e r g s o n: Den föregående ärade talaren måste
4719: ursäkta mig, om jag fortfarande håller före att den första klämmen
4720: är otydligt affattad, ty man kan icke gärna säga, att arbetslöshet
4721: ökas genom arbete. På finska skulle det väl heta: työttömyyttä
4722: niiden töiden kautta lisätään. Det är en felaktig redaktion, därifrån
4723: kunna vi icke komma.
4724:     Men jag begärde icke ordet härför, utan egentligen i anledning af
4725: fröken Hjelts yttrande. Hon hade alldeles icke förstått mig. J ag
4726: har ju icke anledning att i detta sammanhang taga upp frågan om
4727: de låga lönerna, som arbetarena öfver hufvud hafva, såväl kvinnliga
4728: som manliga, och jag må gärna erkänna, att de kvinnligas i detta af-
4729: seende lämna mest öfrigt att önska. Men oafsedt detta håller jag
4730: före, att säsongarbetets natur är den, att med tillräcklig aflöning den
4731: arbetslöshet, som regelmässigt inträffar vid säsongarbete, icke är
4732: lika behjärtansvärd, som den tillfälliga arbetslösheten och att fram-
4733: förallt, när det är tal om sådana åtgärder, som i detta betänkande
4734: J644                  Istunto 23 p. lokakuuta 1908.
4735: 
4736: 
4737: beröres, den regelbundna arbetslösheten inom säsongarbetet alls
4738: icke faller inom ramen af en sådan undersökning. Icke kan man t.
4739: ex. med arbetslöshetsförsäkring träda emellan i frågan om den
4740: arbetslöshet, som inträder för säsongarbete, ty vid hvarje försäkring
4741: skallnågon probabilitet finnas att räkna med. Missförhållandena på
4742: säsongarbetets område kunna icke afhjälpas på annat sätt än att
4743: lönerna under den tid arbetet varar äro högre. Arbetslösheten i
4744: detta fall är som sagdt af en helt annan art och bör bedömas efter
4745: helt andra grunder än de frågor, som i betänkandet behandlas, och
4746: det är det jag ville påpeka. Det är alldeles onödigt, att här anslå
4747: sentimentala strängar och tala om att den som icke själf arbetat
4748: för r mk. 50 penni om dagen icke kan ha känsla för de fattiga arbe-
4749: terskorna. Jag tror jag har sysslat med dessa frågor ungefär lika
4750: mycket och lika länge, som fröken Hjelt.
4751:     Representanten Orasmaa har ej häller förstått mitt andragande.
4752: Men det är förklarligare, då han icke känner svenska språket. Jag
4753: framhöll, att det icke finnes något universalläkemedel emot arbets-
4754: löshet, att sålunda sådana allmänna regler, som i utskottsbetänkandet
4755: föreslås, hafva ringa värde, enär hvarje fall måste bedömas för sig.
4756: 
4757:     Ed. K i r v e s: Kun tämä kysymys oli viime kerralla eduskun-
4758: nassa esillä, silloin täällä lausui nykyinen kauppa- ja teollisuustoimi-
4759: tuskunnan päällikkö, että ammattilaiset ja ammattijärjestöt eivät
4760: ole kyllin kiinnittäneet huomiota työttömyysrahastojen perustami-
4761: seen ja työttömyyden lieventämiseen. Minä en silloin tahtonut vas-
4762: tata, mutta huomautan nyt, että siihen ammattijärjestöjen puolelta
4763: on kyllä pyritty, mutta silloin kun haettiin säännöille vahvistusta,
4764: käyttääkseni ed. Kairamon sanoja, annollinen hallitus ei antanut
4765: säännäille vahvistusta. Se kielsi sen sentähden, että työläiset saavat
4766: niistä turvan työlakkojen ja sulkujen sattuessa. Se siitä.
4767:     Mitä tulee siihen, että täällä on mainittu ainoastaan kaupunkien
4768: käyttäneen hätäaputöihin joltisenkin summan varoja, niin minun
4769: täytyy siihen lisätä, että miltei kaikki ne maalaiskunnat, jotka
4770: ovat likellä kaupunkia tai joissa on tehtaita, ovat olleet pakoitetut
4771: käyttämään joltisenkin summan työttömyyden lieventämiseksi.
4772: Niinpä esimerkiksi Viipmin kunta v. 1905 käytti hätäaputöihin
4773: 3,607 markkaa, v. rgo6 6,647 markkaa ja v. 1907 jonkun verran
4774: vähemmän. On luonnollista, että kun kuntien täytyy käyttää näin
4775: suuret määrät, kasvaa siitä kunnallisvero ja siitä on luonnollisena
4776: seurauksena, että mitä suuremmassa määrässä ne kasvavat, sitä
4777: useampi jättää veronsa maksamatta. Täällä on myös huomautettu,
4778: ettei suoranaista apua olisi annettava. Mutta nyt on kuitenkin asian-
4779: laita niin, että maalaiskunnat ovat pakoitetut antamaan suoranaista
4780: apua työttömille. Meillä esimerkiksi Viipurin kunnassa on viime
4781: vuosina ollut noin 3 % jotka ovat nauttineet vaivaisapua ja
4782:               Työttömyyden tutkimuksen toimeenpaneminen.           1645
4783: 
4784: 
4785: syyksi ovat ilmoittaneet yksinomaan työttömyyden. Ne ovat jo
4786: vähän vanhemmalla ijällä, etteivät muka kelpaa töihin, joskaan
4787: eivät ole niin vanhoja, etteivät jaksaisi työtä tehdä.
4788:     Täällä on ed. Kaarne huomauttanut, että myös juoppous lisää
4789: työttömyytt2., ja minä jatkan tähän, että juoppous lisää myös
4790: kustannuksia kunnille.      Meidän vaivaishoitotilastostamme huo-
4791: mataan, että on noin 5 %, jotka vaivaisapua hakiessaan ovat il-
4792: moittaneet syyksi miehen juoppouden.
4793:     Täytyy kosketella myös muutamiin kohtiin ed. Paasivuoren,
4794: Orasmaan ja Huotarin puheissa.
4795:     Minä ihmettelen, että he luottavat siihen että hallitus täällä jota-
4796: kin selittäisi, kun tiedämme, että hallituksen jäsenet päinvastoin
4797: entiseen aikaan ovat taistelleet sen puolesta, ettei saisi minkäänlaisia
4798: kassoja työttömille perustaa. Voidaan sanoa, että hallituksessa nyt
4799: on toiset jäsenet, mutta kyllä se on sama kopla, eikä tämä tule sen
4800: paremmin työttömiä puoltamaan kuin entinenkään. Ed. Kaarne
4801: on myös tahtonut loihtia jumaluusopin tohtorit esille, mutta olet-
4802: teko te saanut heiltä, enemmän kuin meidän puolikaan on saanut
4803: senaattoreilta, vastausta kysymyksiin? Kyllä on pysytty yhtä vaiti.
4804:     Ed. Orasmaa on erinomaittain tunteellisesti kääntynyt kaikkien
4805: porvaripuolueiden puoleen, mutta saakohan hän niiltä apua! Voi-
4806: vatko semmoiset porvaripuolueet auttaa työttömiä hyvällä omalla-
4807: tunnolla, jotka tuovat ryssiä rikkureiksi. Jos kotimaan työnteki-
4808: jät tahtovat työtä ja siitä vähän palkkaa, silloin he ajetaan pois
4809: ja toiselta puolen Suomen lahden tuodaan toisia, jollei tällä puolen
4810: rikkureita ole. Kun he näihin turvaavat, niin tullevatko silloin
4811: auttamaan työttömiä, niin kauvan kuin saavat olla niin rauhassa
4812: työttömiltä kuin he nyt ovat! Kyllä se on turha luulo.
4813:     Minä olen odottanut, että täällä edes neiti Käkikoski, joka on
4814: niin äärettömän harras uskonnollinen ja on päretikun kanssa oppi-
4815: nut lukemaankin, että hän tulisi puoltamaan meidän ryhmämme
4816: vastalausetta, sillä eihän tässä vaadita niin paljoa, ettei sitä sopisi
4817: neiti Käkikosken puoltaa, joka on täällä niin äärettömän hartaasti
4818: puhunut siitä, kuinka lapset kärsivät j. n. e. Kun hän nyt entisistä,
4819: puheista päättäen tuntee näitä oloja, niin minkätähden hän vaikenee?
4820: Ei se tietysti liikuta häntä, eikä hänellä ole halua sekoittua koko
4821: tämmöiseen peliin.
4822:     Täällä on huomautettu siitä ehdotuksesta, jonka ed. Paasivuori
4823: teki, että on muka sopimatonta, että määrättäisiin jonkunlainen
4824: rahaerä työttömien avustamiseksi. Mutta minä luulen, että halli-
4825: tuksen on pakko käyttää siihen joku rabaerä, ja jos te tahdotte
4826: turvata sitä hyvää hallitusta, niin yhtykää ed. Paasivuoren ehdo-
4827: tukseen. Silloin ette saata hallitusta pulaan, mutta muussa ta-
4828: pauksessa se joutuu pulaan. Sitten on ed. Gripenberg vielä huomaut-
4829: tanut, että täällä ei ole otettu naisia huomioon, mutta minun täy-
4830: 1646                  Istunto 23 p. lokakuuta 1908.
4831: 
4832: 
4833: tyy huomauttaa kokemuksesta, että niissä kunnissa joissa hätäapu-
4834: töiden järjestely on jätetty työväenjärjestöjen huoleksi, ne ovat otta-
4835: neet naisetkin lukuun. Meillä m. m. kun kerran hätäaputöiden teet-
4836: täminen vaati suuria summia, oltiin pakoitettuja kääntymään työ-
4837: väenjärjestöjen puoleen - vaan nämä herrat täällä vihaavat työ-
4838: väenjärjestöjä, ettei niiden puoleen pitäisi kääntyä. Mutta me olimme
4839: pakoitetut kääntymään järjestöjen puoleen, jotka pitivätkin huo-
4840: len siitä millä tavalla hätäaputyöt järjestettiin. Minulla olisi sangen
4841: lukuisa joukko todistuksia siitä, että järjestöjä pitää juuri käytet-
4842: tämän, siitä ei päästä mihinkään, vaikka ne olisivat kuinka vihat-
4843: tuja. Ja niin kauvan kuin ei järjestöjä käytetä, eivät tulokset ketään
4844: tyydytä, mutta kun järjestöjä käytetään, niin rupeavat tuloksetkin
4845: olemaan enemmän tyydyttäviä.
4846:     Kannatan kaikissa suhteissa ed. Paasivuoren ehdotusta ja toivon,
4847: että neiti Käkikoski tulisi hyvin kauniisti uskonnon nimessä puhu-
4848:  maan ed. Paasivuoren ehdotuksen puolesta.
4849: 
4850:     Ed. J o h a n s s o n: Då det icke var min mening att uttala
4851: mig i den här frågan, så vill jag icke ingå på någon kritik af utskotts-
4852: betänkandet, utan ber i hufvudsak få ansluta mig till hvad hr Paasi-
4853: vuori framhöll. Men då i dag en representant, som synes vara specialist
4854: på alla möjliga och omöjliga områden, frih. von Alfthan, uttalade
4855: sig i frågan, vill jag beröra hvad han sade. Såvidt jag förstod honom
4856: rätt, godkände han icke betänkandet. Han ville hafva i betänkandet
4857: infördt något om strejker och agitationer, nämligen att de sknlle
4858: hafva medverkat till arbetslösheten o. s. v. Utskottets borgerliga
4859: medlemmar hafva ändock icke haft panna att komma fram med
4860: dylika påståenden, som att strejker eller agitationer borde införas
4861: i betänkandet, hvarigenom detta skulle ha blifvit någon slags agita-
4862: tionsskrift mot strejker och dylikt. Att frih. von Alfthan icke gärna
4863: ser strejker, kan jag nog förstå. Han sknlle nog hälst se, att arbets-
4864: gifvarne skulle hafva rätt att bestämma åt arbetarne sådana löner
4865: de s!älfva vilja, utan att arbetarne skulle hafva rätt att protestera
4866: däremot. Men litet senare nämnde han dock om att lönerna i en
4867: del säsongyrken äro högre än i en del andra yrken och att arbetarne
4868: därför borde kunna reda sig. J ag vill påstå, a t t a r b e t a r n e
4869: s j ä 1 f v a g j o r t s i n a 1 ö n e r h ö g a, t y i c k e s k u 11 e
4870: a r b e t s g i f v a r e n e h a f v a h ö j t d e m,      om     ick e
4871: arbetarne genom strejker och agitationer
4872: f å t t 1 ö ne r n a u p p. Nog sänka arbetsgifvarne dem åter så-
4873: vida tillfället det medgifver. Vidare, såvidt jag hörde rätt, har frih.
4874: von Alfthan föreslagit ett enligt hans mening godt universalmedel
4875: mot arbetslösheten. Det är ett medel, som borgarne alltid draga
4876: fram, när det gäller arbetarene. Dessa skola spara! - Såsom ett
4877:  exempel vill jag nämna att, när i Helsingfors för några år tilihaka
4878:                Työttömyyden tutkimuksen toimeenpaneminen.           1647
4879: ------
4880: 
4881: stadsfullmäktige delade ut penningemedel till arbetarne, så yttrade
4882: en medlem af fattigvårdsstyrelsen, att arbetare, som hafva 5--6 mark
4883: om dagen under ena halfva året, måste reda sig under den återstående
4884: tiden. Jag skulle vilja att frih. von Alfthan skulle försöka att spara
4885: med de löner arbetarne hafva och i de förhållanden under hvilka
4886: vi nu lefva. Då skulle han få se hvad det vill säga att spara till den
4887: tid, då arbetslöshet stundar.
4888:     Representanten Schybergson uttalade äfven här att murarnas
4889: lott icke är att beklaga. Säsongarbetarne hafva goda löner, och
4890: då arbetslöshet inträffar, fara de bort till landet, där de ofta hafva
4891: små torp och dylikt. Det kan vara att så är fallet, men det är undan-
4892: tagsfall. Den öfvervägande delen af säsongarbetarne, som endast
4893: hafva tillfälle till arbetsförtjänst under vissa delar af året, får nog
4894: lof att i Helsingfors draga sig fram genom att föra till pantkontoret
4895: hvad de fått ihop under arbetssäsongen. Under tider af arbete försöka
4896: de förvärfva sig så mycket som möjligt, och när sedan arbetslöshet
4897: stundar, då föra de till pantkontoret hvad de skaffat ihop. Men
4898: jag vill lägga herrar borgare på hjärtat, a t t i d y 1 i k a f a 11
4899: e n d a s t e n a r b e t a r e k a n u t t a 1 a s i g, h e r r a r
4900: borgare förstå icke och kunna icke utta1a
4901: s i g o m s å d a n a f ö r h å 11 a n d e n, t y d e v e t a e j
4902: h v a d v e r k 1 i g a r b e t s b r i s t v i 11 s ä g a, d e h a f v a
4903: e j f ö r s ö k t d e t, d e h a f v a i c k e n å g o n e r f a r e n-
4904: h e t a f h u r u a r b e t a r n e k ä n n a d e t, d å t i d af
4905: a r b e t s 1 ö s h e t s t u n d a r. Jag ber få i hufvudsak förena
4906: mig om representanten Paasivuoris andragande.
4907: 
4908:     Ed. V e r a H j e 1 t: Hr Schybergson åberopade sig i sitt
4909: första andragande på de kvinnliga talarenas uttalanden. Ingen an-
4910: nan än jag hade utta1at mig om säsongarbeterskorna. Då kan ju
4911: icke från min sida något missförstånd därom, att andragandet äf-
4912: ven syftade på säsongarbeterskorna, hafva egt rum. Därför ber jag
4913: hr Schybergson vara god och se i sitt stenograferade protokoll, så
4914: att den här saken också skulle klarna för honom. För resten skulle
4915: jag hafva ett och annat att replikera vis-a-vis de uttalanden hr Schy-
4916: bergson gjorde, men då det icke kommer att invärka i sak, vill jag
4917: icke uppehålla landtdagen därmed.
4918: 
4919:     Ed. A h 1 r o o s: Då här utförligt har redogjorts för arbetslös-
4920: hetens förbanne1se och pekats på de utvägar, som böra fö1jas för
4921: att råda bot mot detta onda, vill jag icke dröja vid frågan, utan in-
4922: skränker mig till att understöda reservationen och hr Paasivuoris
4923: kläm.
4924: 
4925:    Ed. T u r k i a:    Täällä on edustajien taholta kehotettu halli-
4926: 1648                  Istunto 23 p. lokakuuta 1908.
4927: 
4928: 
4929: tusta selittämään kantansa, mitä se aikoo tehdä työttömyyden uha-
4930: tessa ja mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä. Näistä kehoituksista
4931: huolimatta eivät hallituksen korkeat herrat kuitenkaan ole viitsi-
4932: neet esiintyä, eivät ole tuoneet esille mitä hallitus aikoo, mitä se suun-
4933: nittelee. Miksikä ei hallituksen jäsenet ole sitte esiintyneet? Eikö
4934: hallituksella ole minkäänmoista suunnitelmaa, minkäänmoista oh-
4935: jelmaa uhkaavan työttömyyden varalta? Minun nähdäkseni halli-
4936: tuksella toki on ohjelma -ja se on sama kuin yksityiskapitalisteilla-
4937: kin! Kulkulaitostoimituskunnan päällikkö on työväen lähetyställe
4938: ilmoittanut osan tästä ohjelmasta, ja se on se, että hallitus aikoo
4939: kuristaa työväkeä samoilla keinoilla kuin yksityiskapitalistitkin.
4940: Se on ilmoittanut, että tullaan häätämään työttömyyteen suuret
4941: määrät työväkeä. Tämä tällainen toimenpide hallituksen puolelta,
4942: se on sopusoinnussa kapitalistiluokan etujen kanssa, jota meidän
4943: hallituksemme aina on tässä maassa ajanut. Samalla kuin koti-
4944: maiset kapitalistit koettavat kuristaa työväen palkkoja mahdolli-
4945: simman vähään, samalla käy hallitus rettelöimään Kemin-Rova-
4946: niemen radalla, tekee tekemällä rettelöimiseen syyn ja uhkaa sitte
4947: häätää I,ooo työmiestä työttömäksi. Hallitus tahtoo tällä toimen-
4948: piteellä lisätä työttömyyttä, se tahtoo auttaa yksityiskapitalisteja
4949: että he voisivat murtaa työväen, saada sille entistä huonommat
4950: ja kurjemmat olot. Tämä on hallituksen ohjelma, ellei hallituksen
4951: jäsenet täällä toisin todista.
4952:     Hallituksen jäsenet eivät siis tule tuollaista ohjelmata tuomaan
4953: täällä esille, kun se on niin kansan syville kerroksille vahingolli-
4954: nen, ne ennen pitävät sen salassa. Hallituksen menettelyyn kuuluu,
4955: on kuulunut tähän asti, että työväen kuristustoimenpiteet pidetään
4956: salassa, niitä ei tuoda eduskunnassa esille.
4957: 
4958:    Puhemies:          Kaksi minuuttia on kulunut.
4959: 
4960:    Ed. T u r k i a:   (paikaltaan) Minä kannatan ed. Paasivuoren ...
4961: 
4962:    P u h e m i e s:   Ei saa puhua!
4963: 
4964:     Ed. S c h y b e r g s o n: Det senaste utfallet mot regeringen
4965: bakom regeringsmedlemmarnas rygg förefaller mig nog groft. Då
4966: jag genomläste betänkandet i förevarande fråga föreställde jag
4967: mig, att det endast gällde ett af de vanliga från vänsterhåll fram-
4968: ställda spörjsmålen, som utskottet mer eller mindre teoretiskt sökt
4969: besvara, och jag kan icke tänka mig, att regeringens medlemmar
4970: skulle haft någon aning om, att bakom detta betänkande låg nå- ·
4971: gonting annat än bakom alla de öfriga, som för närvarande varit
4972: under öfverläggning. J ag känner icke, huru med saken förhåller
4973: sig, men jag skulle tycka, att det dock hade varit det riktiga af hr
4974:                 Työttömyyden tutkimuksen toimeenpaneminen.               1649
4975: 
4976: 
4977: Turkia, att i ställct för att göra detta utfall mot regeringens med-
4978: lemmar, då de icke äro tillstädes, anhålla om bordläggning af frågan,
4979: så att de blifvit i tillfälle att komma tillstädes. J ag tror icke att
4980: regeringens medlemmar vilja sticka under stol med hvad de i en
4981: fråga sådan som den förevarande tänka, utan beror deras frånvaro
4982: synbarligen endast på, att de hafva också annat att göra än att
4983: sitta här och höra på petitionsbetänkandenas handläggning.
4984: 
4985:     Ed. T u r k i a: Ed. Schybergsonin huomautus ei ole paikallaan.
4986: Tämä ei ole mitään seläntakaa ampumista. Meidän taholtamme on
4987: hallituksen jäsenille jo edeltäpäin asiasta puhuttu, on pyydetty
4988: että he tulisivat vastaamaan. Sitäpaitsi täällä on yksi hallituksen
4989: jäsenistä kaiken aikaa ollut kuuntelemassa ja hänellä olisi ollut
4990: tilaisuus vastata. Kun hallituksen jäsenille jo edeltäpäin on ilmoi-
4991: tettu, että meidän puolelta tehdään kysymys, silloin ei tarvitse pöy-
4992: dällepanoa enää pyytää. Hallitus, loistamaHa poissaolollaan on
4993: näyttänyt eduskunnalle, näyttänyt työväelle, että kysymys ei ole
4994: hallituksen mielestä sen arvoinen, että sen jäsenet vaivautuisivat
4995: sen verran, että tulisivat tänne kuulemaan ja vastaamaan.
4996: 
4997:      Ed. A n t o n H u o t a r i: Ed. Schybergsonin lausunnon joh-
4998: dosta tahdon minäkin huomauttaa siitä tosiasiasta, että jo kaksi
4999: ja puoli viikkoa sitten ainakin yksi hallituksen jäsen on saanut asi-
5000: asta tiedon. On ollut neuvotteluja hänen kanssaan, jolloin kysyt-
5001: tiin, onko hänellä ollut hallituksen muiden asianomaisten jäsenten
5002: kanssa siitä puhetta ja hän mainitsi, silloin että siitä oli ollut puhe mui-
5003: denkin kanssa, nimittäin kulkulaitospäällikön ja siviilipäällikön,
5004: joten asia ei ole hallitukselle tuntematon. Mutta siitä huolimatta
5005: he eivät ole antaneet asialle sitä arvoa, että olisivat edes tulleet
5006: kuulemaan mitä täällä keskustelussa sanotaan.
5007: 
5008:     Ed. S c h y b e r g s o n: Det var en betydlig åtskillnad mellan
5009: hr Turkias meddelanden och hr Huotaris. Den ena sade, att re-
5010: geringens medlemmar blifvit underrättade om den debatt, som i
5011: dag skulle ega rum, och uppmanats att härvid infinna sig. Hr Huotari
5012: åter talade endast om någotslags underhandling med enskilda se-
5013: natorer rörande arbetslösheten. J ag måste uppriktigt sagdt hålla
5014: före, att det åtminstone för mig var en fullkomlig öfverraskning
5015: att i sammanhang med detta betänkande den arbetslöshet skulle
5016: komma under debatt, som möjligen under vinterns lopp förestår.
5017: Jag skulle därför alls icke förvåna mig öfver om det också för regerin-
5018: gens medlemmar varit en öfverraskning.
5019: 
5020:    Ed. Sir o 1 a: Ed. Turkian ja Huotarin lausunnoissa ei ole
5021: mitään epäjohdonmukaisuutta. He samoin kuin ed. Paasivuori
5022:                                                                    104
5023: 1650                  Istunto 23 p. lokakuuta lWB.
5024: 
5025: ovat selittäneet, että sosialistit ovat olleet niin harvinaisen ystävälli-
5026: set, että ovat yksityisesti pari viikkoa edeltäpäin hallituksen jäse-
5027: nille ilmoittaneet, että heille tullaan tekemään kysymyksiä, -
5028: joita heille voitaisiin tehdä ilman tällaista ilmoitustakin. Heidän
5029: velvollisuutensahan eduskunnan jäseninä on kai olla täällä läsnä
5030: ja ottaa osaa työhön. Kun sosialistit ovat olleet niin ystävälliset,
5031: että ovat tarjoutuneet pyytämään kysymyksen pöydälle juuri siksi
5032: päiväksi kuin senaattoreilla olisi halu vastata, on ed. Schybergsonin
5033: hyökkäys todella aivan aiheeton. Hra Schybergson on väittänyt,
5034: että on hyökätty takaapäin senaattorien kimppuun. - Mutta jos
5035: senaattori kääntää selkänsä, kun hänelle puhutaan, niin ei hänelle
5036: sitten enää voi puhua muutoin kuin - selän takana.
5037: 
5038:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
5039: 
5040:     P u h e m i e s: Valiokunnan mietinnön ensimäistä osaa vas-
5041: taan, joka päättyy sivulla 14, on tehty se muutosehdotus, että on
5042: kannatettu vastalauseen ensimäisessä osassa olevaa ponsilausetta.
5043: Tulen nimittämään tätä ehdotusta vastalauseeksi.
5044:     Mitä sitten valiokunnan mietinnön jälkimäiseen osaan tulee ja
5045: niihin ponsilauseihin, joihin se päättyy, on täällä tehty seuraavat
5046: muutosehdotukset:
5047:     Ed. von Alfthan on ehdottanut, että toisen osan toinen ponsi-
5048: lause muutettaisiin kuulumaan: >>että niissä valtion töissä,
5049: joita toimeenpannaan työttömyyden johdosta, on maksettava
5050: jonkun verran pienempi palkka kuin mikä paikkakunnalla kulloin-
5051: kin on käytännössä.~
5052:     Tätä ehdotusta ei kuitenkaan ole kannatettu, joten se ei tule
5053: äänestyksen alaiseksi.
5054:     Kolmanteen ponteen nähden on ed. v. Alfthan ed. Schybergsonin
5055: kannattamana ehdottanut, että se hylättäisiin.
5056:     Sitten on ed. Kaarne ed. Jokisalon kannattamana puoltanut vasta-
5057: lausetta semmoisenaan, siis tässä kohden myös vastalauseen toista
5058: osaa, eli niitä kolmea pontta, jotka siinä ovat.
5059:     Edelleen on ed. Paasivuori, sen ohessa että hän on yhtynyt vasta-
5060: lauseeseen muuten, ehdottanut että sen toiseen osaan liitettäisiin
5061: uusi ponsi, jossa pyydetään, että tätä tarkoitusta varten (yleisten
5062: töitten järjestämiseksi työttömille) rgog vuoden menoarvioon ote-
5063: taan soo,ooo markan suuruinen arviomääräraha, joka ponsi tulisi
5064: kolmanneksi ponneksi ja kolmas ponsi neljänneksi. Tulen ni-
5065: mittämään tätä ehdotusta ed. Paasivuoren ehdotukseksi.
5066:     Lopuksi on ed. Schybergson ehdottanut, että toisen osan toinen
5067: ponsi poistettaisiin, mutta kun häntä ei ole kannatettu, ei ehdotus
5068: tule äänestyksen alaiseksi. -
5069:                Työttömyyden tutkimuksen toimeenpaneminen.          1651
5070: 
5071:     Äänestettävä olisi minusta ensinnä valiokunnan mietinnön en-
5072: simäisen osan ja vastalauseen ensimäisen osan välillä.
5073:     Mitä taas tulee mietinnön jälkimäiseen osaan, niin ovat siinä
5074: löytyvät kolme eri pontta toisistaan erillisiä, jotenka niistä ja niitä
5075: vastaan tehdyistä muutosehdotuksista täytyy aina kustakin erikeen
5076: äänestää.
5077:     Valiokunnan mietinnön toisen osan ensimäinen ponsi ei ole
5078: vastakkainen minkään vastalauseessa olevan ponnen kanssa; se
5079: käy yhteen myös vastalauseen ensimäisen ponnen kanssa. Vasta-
5080: lauseen ensimäinen ponsi on vain yleisempi kuin valiokunnan mie-
5081: tinnön ponsi. Minusta siis ensinnä tulee äänestää erikseen mietin-
5082: nön ensimäisestä ponnesta, hyväksytäänkö se vai hylätään. Sa-
5083: moin on erikseen äänestettävä vastalauseen ensimäisestä ponnesta.
5084:     Mitä sitte tulee valiokunnan mietinnön toiseen ponteen, niin
5085: vastalauseen toinen ponsi on sille vastakkainen. Niistä tulee äänes-
5086: tettäväksi siten, että mietinnön jälkimäisen osan toinen ponsi ja
5087: vastalauseen jälkimäisen osan toinen ponsi asetetaan vastakkain.
5088:     Ennenkuin tullaan kolmanteen ponteen, olisi äänestettävä erik-
5089: seen ed. Paasivuoren ehdottamasta uudesta ponnesta, sillä sekään
5090: ei ole vastakkainen muille ehdotuksille.
5091:     Sitten tultaisiin mietinnön toisen osan kolmanteen ponteen ja
5092: sitä vastaan on tehty kaksi eri ehdotusta. Ensinnäkin on vastalau-
5093: seen kolmatta pontta kannatettu ja sitte on vapaaherra v. Alfthan
5094: ehdottanut tämän ponnen hyljättäväksi. Tässä olisi äänestettävä
5095: niin, että ensin äänestettäisiin valiokunnan mietinnön kolmannen
5096: ponnen ja vastalauseen kolmannen ponnen välillä ja se ehdotus, joka
5097: voittaa, asetetaan ed. v. Alfthanin hylkäävää ehdotusta vastaan.
5098:     Tällä neuvoin luulisin nyt, että kaikista ehdotuksista tulisi
5099: äänestettyä ja samalla noudatettaisiin menettelyä, joka sallisi jo-
5100: kaisen äänestää kustakin erillään olevasta ehdotuksesta.
5101: 
5102:     Ed. E h r n r o o t h: Jag skulle kunna i allt öfrigt förena mig
5103: om hr talmannens förslag, utom försåvidt det afser att ställa tredje
5104: klämmen i reservationen såsom kontraproposition emot utskot-
5105: tets tredje kläm. Utskottets tredje kläm angifver de fall, då en-
5106: ligt utskottets tanke staten bör bispringa kommunerna med un-
5107: derstöd vid anordnandet af understödsarbetena. I reservatio-
5108: nens tredje kläm talas om någonting helt annat, nämligen huru
5109: förfaras skall, då regeringen icke kan åt arbetslösa anskaffa ar-
5110: bete, för hvilken händelse föreslås att penningeunderstöd åt dem.
5111: skall gifvas. J ag han icke inse, att dessa båda förslag skulle vara
5112: af den natur, att de borde eller ens kunde uppställas som kontra-
5113: proposition emot hvarandra. Man kan mycket väl omfattå eller
5114: förkasta hvartdera förslaget.
5115: 1652                   Istunto 23 p. lokakuuta 1908.
5116: 
5117: 
5118:     Puhemies:        Minä olen nojannut menettelyni siihen, että
5119: vastalauseen perusteluissa sivulla zr imenomaan asetetaan vas-
5120: takkain valiokunnan ehdotus tässä kohden ja vastalause, mutta
5121: minä myönnän, että tehdyssä muistutuksessa saattaa olla perää,
5122: ja olen valmis äänestyttämään nuo kolmannet ponnet erikseen,
5123: siis valiokunnan mietinnön kolmas ponsi vastoin hylkäävää ehdo-
5124: tusta ja sitte erikseen vastalauseen ponnen hyväksyminen taikka
5125: hylkääminen. Hyväksytäänkö tämä menettely?
5126: 
5127:    Ed. P a a s i v u o r i: Minun ehdotukseni sisälsi sen, että valio-
5128: kunnan kolmas ponsi tulisi viidenneksi ponneksi.
5129: 
5130:    P u h e m i e s: Aivan oikein, mutta minä käsitin Teidän lu-
5131: keneen vastalauseen ensimäisessä osassa olevan ponnen vastalau-
5132: seen ensimmäiseksi. Minä taas olen erottanut sen pois ja lukenut
5133: vastalauseen toisen osan ponnet erikseen. Ottamalla lukuun vasta-
5134: lauseen ensi osan ponnen tulisi siis puheenalainen kolmas ponsi kyllä
5135: olemaan viides ja ehdotettu uusi ponsi neljäs.
5136: 
5137:     Äänestysmenettely hyväksytään.
5138: 
5139:     Äänestykset ja päätös:
5140: 
5141:       r) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön alkuosan, äänestää
5142: •jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on vastalauseen alkuosa hyväksytty.
5143:       Jaa-äänet ovat voitolla. Mietinnön alkuosa 14 sivulle saakka,
5144: joka koskee työttömyyden tutkimuksen toimeenpanemista ja
5145: työttömyysvakuutusta, on siis hyväksytty.
5146:       2) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön toisessa osassa ole-
5147: van ensimäisen ponnen, äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on tämä
5148: ponsi hylätty.
5149:       Jaa-äänet ovat voitolla. Mietinnön toisen osan ensimäinen
5150: ponsi on siis hyväksytty.
5151:       3) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön, äänestää »jaa>>; jos
5152: >Pei>> voittaa, on vastalauseen toisen osan ensimäinen ponsi hyväk-
5153: sytty.
5154:       Äänestyksessä annetaan 104 jaa- ja 87 ei-ääntä. Vastalauseen
5155: toisen osan ensimäinen ponsi on siis hylätty.
5156:       4) Ken hyväksyy mietinnön toisen osan toisen ponnen, äänes-
5157: tää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on vastalauseen toisen osan toinen ponsi
5158: hyväksytty.
5159:       Jaa-äänet ovat voitolla. Mietinnön toisen osan toinen ponsi on
5160: siis hyväksytty.
5161:       5) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön, äänestäii »ia::J»; jos
5162:               Työttömyyden tutkimuksen toimeenpaneminen.           1653
5163: 
5164: 
5165: •ei. voittaa, on ed. Paasivuoren ehdotus määrärahaa koskevaksi
5166: lisäponneksi hyväksytty.
5167:     Åänestyksessä annetaan ro6 jaa- ja 87 ei-ääntä. Ed. Paasi-
5168: vuoren lisäponsiehdotus on siis hylätty.
5169:     6) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön toisen osan kolman-
5170: nen ponnen, äänestää ~jaa»; jos ~ei» voittaa, on tämä ponsi ed. v. Alf-
5171: thanin ehdotuksen mukaisesti hylätty.
5172:     Jaa-äänet ovat voitolla. Ponsi on siis hyväksytty.
5173:     7) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön, mitä tulee työttö-
5174: mien avustamiseen raha-avuilla, äänestää >>jaa~; jos~ei>> voittaa, on
5175: vastalauseen toisen osan kolmas ponsi hyväksytty.
5176:     Jaa-äänet ovat voitolla.     Vastalauseen kolmas ponsi on siis
5177: hylätty.
5178:     Eduskunta on siis muuttamatta hyväksynyt käsiteltävänä ole-
5179: van Työväenasiainvaliokunnan mietinnön N:o s.
5180: 
5181:     Puhemies: Aika on kulunut niin pitkälle, että työjärjes-
5182: tyksen mukaan tulee lopettaa täysi-istunto ellei eduskunta tahdo
5183: sitä jatkaa.
5184: 
5185:     Ed. E. S. Y r j ö - K o s k i n e n: Rohkenen ehdoittaa, että
5186: täysi-istunto nyt lopetetaan; ja tähän ehdoitukseen liitän sen pyyn-
5187: nön, että herra puhemies ei määräisi huomiseksi mitään täysi-
5188: istuntoa. Ehdoitukseni ja pyyntöni minä molemmat teen sitä var-
5189: ten, että suuri valiokunta voisi käyttää koko huomisen päivän kun-
5190: nallislain toisen lukemisen lopettamiseen. Minussa ei ole vielä ko-
5191: konaan sammunut se toivo, että tämä laki eduskunnassa tällä istunto-
5192: kaudella saadaan loppuun käsitellyksi. Laki voi ehtiä ehdotta-
5193: maani menettelyä noudattaen pöydälle tiistain istuntoon, joka
5194: kulunee valtiovarainvaliokunnan mietintöjen käsittelyyn; se pan-
5195: naan pöydälle keskiviikon istuntoon. Ei ole juuri luultavaa, että
5196: ne muutos-ehdoitukset, joita eduskunnassa suuren valiokunnan
5197: mietintöön tehdään, saavuttaisivat enemmistön kannatusta. Tällä
5198: tapaa toinen lukeminen voi päättyä keskiviikkona. Ja jos, kuten
5199: toivoa on, eduskunnan istuntokausi parilla päivällä saadaan pi-
5200: tennetyksi, niin kolmas lukeminen suoritetaan lauvantai-aamu-
5201: päivällä.
5202:     Olen jo aikaisemmin tänään lausunut sen käsityksen, että ne
5203: anomus-ehdoitukset, jotka ovat valiokunnista saapuneet eduskun-
5204: taan, voivat ilman haittaa jäädä ensi helmikuuhun. Sitävastoin
5205: pyydän vieläkin kerran huomauttaa, että kunnallislaki ei voi il-
5206: man haittaa jäädä tulevaan istuntokauteen. Ja erittäin niille,
5207: jotka arvelevat, että kunnallislaki aivan hyvin saatetaan lykätä
5208: tuonnemmaksi, minä tahdon sanoa, että ne edellytykset, joita
5209: nyt on järkevän kunnallislain saamiseksi, mahdollisesti tulevalla
5210: 1854                 Istunto 23 p. lokakuuta Ul08.
5211: 
5212: 
5213: istuntokaudella eivät ole enään samanlaiset. M. m. suomalaisen
5214: puolueen ryhmä kenties nyt, saadakseen lain lävitse, on taipuvai-
5215: nen joihinkuihin muodostuksiin oikealle päin, muodostuksiin, jotka
5216: tulevalla istuntokaudella luultavasti eivät enään tule kysymyk-
5217: seen.
5218:     Minä pyydän, että herra puhemies ottaa tämän ehdoitukseni
5219: hyväntahtoiseen huomioonsa.
5220: 
5221:    Ed. K i v i 1 i n n a: Pyydän saada yhtyä ed. Yrjö-Koskisen sekä
5222: ehdotukseen että puhemiehelle tekemään pyyntöön.
5223: 
5224:    Ed. v on A 1ft h a n: Keskustellaanko herra Yrjö-Koskisem
5225: ehdotuksen johdosta?
5226: 
5227:    Puhemies: Keskustellaan siitä, pitääkö jatkaa tämän illan
5228: täysistuntoa vaiko päättää se.
5229: 
5230:      Ed. v on A 1ft h a n: Jag kan icke dela den utaf hr
5231: Yrjö-Koskinen uttalade förhoppningen. För det första skulle
5232: detta nu innebära, att vi skulle låta frågan om landtdags-
5233: huset förfalla. Detta är ett anslagsärende och måste vara
5234: afgjordt, innan budgeten sättes på bordet, eller också måste
5235: frågan förfalla. J ag håller icke på att saken nödvändigt nu
5236: måste afgöras, men det skulle dock medföra ganska stora sv;i-
5237: righeter för framtiden, ifall saken nu skulle förfalla. För det an-
5238: dra torde enligt de upplysningar jag i dag fått, budgetbetänkandet
5239: kunna föreligga först i tisdag och bordläggas till onsdagen och då
5240: ju budgetbetänkandet såsom hänförande sig till en nådig propo-
5241: sition och dessutom såsom varande af synnerligen stor vikt måste
5242: ega företräde, skulle onsdagens plenum måsta användas för bud-
5243: getbetänkandet. Enligt ett från vänstern framställdt förslag är
5244: till onsdagens plenum äfven bordlagdt frågan om finansrelationen.
5245: Dessa två stora ärenden komma otvifvelaktigt att upptaga hela
5246: onsdagens plenum, så att någon möjlighet att därvid kunna upp-
5247: taga kommunallagen till behandling icke förefinnes. Under så-
5248: dana förhållanden förefaller rnig hela förslaget mera såsom spegel-
5249: fäkteri. Hvad i öfrigt beträffar det erbjudande, som gjordes från
5250: frih. Yrjö-Koskinens sida åt högern, så vill jag icke upptaga detta
5251: såsom allvarligt menadt, och är jag:öfvertygad om att centerns alla
5252: medlemmar skola rösta efter sin ärliga öfvertygelse och efter hvad
5253: sakens allvarliga beskaffenhet kräfver och icke efter några som hälst
5254: allianssynpunkter, såsom frih. Yrjö-Koskinens förslag innebar.
5255: 
5256:    Ed. V. T. R o s e n q v i s t: Den fråga, som nu föreligger till
5257: afgörande, är, såvidt jag förstår, den, huruvida plenum nu skall
5258:                             Pöydällepanot.                         1655
5259: 
5260: 
5261: afbrytas eller icke och ingenting annat. J ag ber därför att få un-
5262: derstöda det förslag, som här har gjorts, att plenum för i afton
5263: måtte afbrytas. Gå vi in på en sådan fråga, som den, hvilken nu
5264: väcktes af frih. Yrjö-Koskinen, så få vi säkerligen diskutera den-
5265: samma i minst en och en half timme liksom vi gjorde det på för-
5266: middagen.
5267: 
5268:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
5269: 
5270:    Puhemies: Kun ei kukaan ole ehdottanut istunnon jatka-
5271: mista, niin eduskunta kai suostuu siihen, että istunto nyt lopete-
5272: taan?
5273: 
5274:    Ehdotus hyväksytään.
5275: 
5276:                      17-20) Pöydällepanoja.
5277: 
5278:    r7:s asia pannaan puhemiesneuvoston ehdotuksesta pöydälle
5279: huomispäivän istuntoon.
5280:    r8:s, rg:s ja zo:s asia pannaan niinikään puhemiesneuvoston
5281: ehdotuksesta pöydälle ensi tiistain istuntoon.
5282: 
5283:    Seuraava täysi-istunto ilmoitetaan olevan huomenna klo I i. p.
5284: 
5285:    Istunto päättyy klo 12,20 yöllä.
5286: 
5287:                                              Pöytäkirjan vakuudeksi:
5288:                                                   Ph. Suuronen.
5289: 1
5290: 1
5291:  1
5292:   1
5293:   1
5294:    1
5295:    1
5296:     1
5297:      1
5298:      1
5299:       1
5300:       1
5301:        1
5302:         1
5303:         1
5304:          1
5305:           1
5306:           1
5307:            1
5308:             1
5309:             1
5310:              1
5311:              1
5312:               1
5313:                1
5314:       34. Lauantaina 24 p. lokakuuta
5315:                              klo I i. p.
5316: 
5317:                            Päiväjärjestys.
5318: 
5319:    Ilmoituksia:
5320: 
5321:                        A i n o a k ä s i t t e 1 y:
5322: 
5323:      I)  Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o IO huoneiston hank-
5324: kimisesta Suomen Eduskunnalle.
5325:     Asiakirjat: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o IO.
5326:      z) Toimenpiteitä maanjakojen edistämiseksi koskeva anomus-
5327: ehdotus.
5328:      Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o I I ja ed.
5329: Tuomikosken y. m. anomusehdotus N:o ZIZ (Liitteet V siv. 95-96).
5330:      3) Anomusehdotus, joka tarkottaa Kolarin kappeliseurakun-
5331: nan asettamista verotukseen nähden samalle kannalle kuin Lapin
5332: kihlakunnat.
5333:      Asiakirjat: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 7 ja ed. Ah-
5334: mavaaran anomusehdotus N:o I03 (Liitteet II siv. I6).
5335:     4) Anomusehdotukset, jotka koskevat syötästä kruunun metsä-
5336: mailla määrätyn laidunmaksun lakkauttamista.
5337:     Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o IZ ja ed.
5338: Hiltulan y. m. anomusehdotus N:o I9 sekä ed. Koiviston y. m. ano-
5339: musehdotus N:o 6g (Liitteet IV siv 47-48).
5340:      5) Kertomus Hallituksen toimenpiteistä niiden päätösten joh-
5341: dosta, jotka Suomenmaan Valtiosäädyt I905-Igo6 vuosien väli-
5342: aikaisilla valtiopäivillä ovat tehneet.
5343:     Asiakirjat: Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o 2.
5344:     6) Äitiysvakuutusta koskevat anomusehdotukset.
5345:     Asiakirjat: Työväenasiainvaliokunnan mietintö N:o 6, ed. Pärs-
5346: sisen y. m. anomusehdotus N:o 48 ja ed. Hedvig Gebhardin y. m.
5347: anomusehdotus N:o 22I (Liitteet IX siv gz-gg).
5348:     7) Vaivaishoitoasetuksen muuttamista koskeva anomusehdo-
5349: tus.
5350:  1658                 Istunto 24 p. lokakuuta 1908.
5351: 
5352:       Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o I3 ja ed.
5353:  Lanton y. m. anomusehdotus N:o 59 (Liitteet V siv 92-94).
5354:       8) Anomusehdotus, joka tarkoittaa Haminan ja Haapasaaren
5355:  luotsien palkkaukseen pidätettyjen kalastussaarten ja luotojen luo-
5356:   vuttamista asianomaisiin kuntiin kuuluvien saaristolaiskylien käy-
5357:  tettäviksi.
5358:       Asiakirjat: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o I I ja ed.
5359:  Arajärven y. m. anomusehdotus N:o IZ (Liitteet II siv. 38).
5360:       9) Anomusehdotukset, jotka tarkoittavat yksityiskoulujen ja
5361:   erittäinkin yhteiskoulujen kehityksen edistämistä sekä eräiden yk-
5362:  sityisten oppilaitosten ottamista valtion huostaan.
5363:       Asiakirjat: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 8, ed. Arajärven
5364:   y. m. anomusehdotus N:o I3, ed. Nissisen y. m. anomusehdotus
5365:   N:o 26, ed. Kallion y. m. anomusehdotus N:o 208, ed. Nissisen y. m.
5366:   anomusehdotus N:o 25, ed. Laineen y. m. anomusehdotus N:o I47,
5367:   ed. Huoposen anomusehdotus N:o 206 ja ed. Sundblomin y. m. ano-
5368:   musehdotus N:o r6r (Liitteet VI siv. 45-48, 59-63, 64-67).
5369:       ro) Anomusehdotus, joka tarkoittaa toimenpiteitä esikaupun-
5370:   kien asukasten oloissa vallitsevain epäkohtain poistamiseksi.
5371:       Asiakirjat: Kunnallisvaliokunnan mietintö N:o 2 ja ed. Kir-
5372:   veen y. m. anomusehdotus N:o ror (Liitteet VII siv. 2r8-22r).
5373:       n) Valtion ja kuntain työolojen järjestämistä koskevat ano-
5374:   musehdotukset.
5375:       Asiakirjat: Työväenasiainvaliokunnan mietintö N:o 7, ed.
5376:   Ahlroosin anomusehdotus N:o 63, ed. Siveniuksen y. m. anomus-
5377: . ehdotus N:o rgo, ed. Koposen y. m. anomusehdotus N:o 8r sekä
5378:   ed. Helenius-Seppälän ja Kaarneen anomusehdotus N:o 224 (Liit-
5379:   teet IX siv. 7I-79).
5380: 
5381: 
5382:                  Pöydälle panoa varten:
5383: 
5384:     r2) Lakivaliokunnan mietintö N:o 5 aviopuolisojen omaisuus-
5385: suhteita ja vaimon toimivaltaa koskevan lainsäädännön uudis-
5386: tamista tarkottavien anomusehdotusten johdosta.
5387:     r3) Lakivaliokunnan mietintö N:o 6 perimysmaan erikoisluon-
5388: teen lakkauttamista koskevan anomusehdotuksen johdosta.
5389:     I4) Talousvaliokunnan mietintö N:o 4 Eduskunnassa tehdyn
5390: anomusehdotuksen johdosta, joka koskee kunnallismetsäjärjestelmän
5391: edistämistä.
5392:     I5) Työväenasiainvaliokunnan mietintö N:o 9 anomusehdo-
5393: tuksesta, joka koskee työnvälityksen järjestämistä kunnalliseksi
5394: toimeksi.
5395:     r6) Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o I3 Keisarillisen
5396: Majesteetin armollisen esityksen johdosta, joka koskee kulkulai-
5397: tosrahastoa.
5398:                              Uusi eduskuntatalo.                   1659
5399: 
5400: 
5401:                               llmoitusasiat:
5402:    Vapautusta eduskuntatyöstä saavat yksityisasiain takia ed.
5403: Arvid Neovius tämän päivän istunnon alkuosasta ja ed. J. M. Kor-
5404: honen tämän päivän istunnosta.
5405: 
5406:                         Muutos päiväjärjestykseen.
5407: 
5408:     P u h e m i e s: Päiväjärjestyksestä pyytää puhemiesneuvosto
5409: ilmoittaa, että 9:nnen asian esittäminen jäisi harkinnan varaan ja
5410: riippuvaksi siitä, kuinka asiat tänään täällä joutuvat. Mainittu
5411: asia tulee esitettäväksi toisena asiana tänään, jos aikaa siihen nä-
5412: kyy riittävän.
5413: 
5414: 
5415: 
5416:                   Päiväjärjestyksessä olevat asiat:
5417:                         1)    Uusi eduskuntatalo.
5418: 
5419:    Esitetään Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o IO huoneiston
5420: hankkimisesta Suomen Eduskunnalle.
5421:     Keskustelu:
5422:    Ed. P a 1 m e n: Minä pyydän ainoastaan ilmoittaa, että ereh-
5423: dyksen kautta on tullut ed. Neoviuksen nimi vastalauseen alle. Hän
5424: kyllä osittain oli mukana asiaa käsiteltäessä, mutta koska vapaa-
5425: herra von Alfthan oli ratkaisevassa äänestyksessä mukana, niin
5426: ed. Neovius ei tahtonut, että tulisi samasta paikasta ikäänkuin
5427: kaksi vastalauseen tekijää. Tämä nimi siis on erehdyksestä tul-
5428: lut siihen.
5429: 
5430:     Ed. H o m e n : Täsmälleen kolmetoista kuukautta sitten kes-
5431: kusteltiin eduskunnassa samasta asiasta kuin nyt. Keskustelu oli
5432: silloin hyvinkin vilkas; on ollut hauska pöytäkirjoistakin sitä lukea.
5433:     Mietinnössä ehdotettiin, että asia lykättäisiin siksi, kunnes saa-
5434: taisiin tieto, voitaisiko muualle paitsi vanhan säätytalon tontille
5435: ajatella tulevaa eduskuntataloa. Siinä esiintuotiin, että on miltei
5436: mahdotonta löytää vanhassa kaupungissa sopivaa paikkaa tämmöi-
5437: selle talolle. Ajateltiin Töölön uudessa kaupunginosassa Fjälldalin
5438: vuorta. Joku päivä ennen kun asia tuli esille eduskunnassa, saatiin
5439: kuitenkin tietää, että Tähtitornivuorella sijaitseva Observatorio
5440: oli havaittu liian ahtaaksi ja että oli jo etsitty sille toista paikkaa-
5441: kin. Se oli siis ennemmin tai myöhemmin siirrettävä pois tuolta en-
5442: tiseltä paikaltaan. Silloin ajateltiin, että tässä olisi erittäin sopiva
5443: 1660                    Istunto 24 p. lokakuuta 1908.
5444: 
5445: 
5446: paikka eduskunnan talolle. Siinä toivossa, että talo voitaisiin siirtää
5447: Tähtitornivuorelle, tulikin eduskunnan päätös mietintöä puolusta-
5448: vaksi ja päätettiin siis koettaa saada selvitystä, paljoko uusiedus-
5449: kuntatalo tulisi maksamaan ja olisiko mahdollista saada sitä aikaan.
5450: Samalla pyydettiin professori Nyströmiä lopullisesti esittämääneh-
5451: dotuksia vanhan säätytalon muuttamiseksi ja laajentamiseksi niin
5452: suureksi, että siitä tulisi tarkoitustaan vastaava eduskuntatalo.
5453:     Silloin jo väitettiin uutta taloa vastaan, että se kävisi hyvin kal-
5454: liiksi ja liioiteltiin aika lailla niitä vaikeuksia, jotka tulisivat tielle;
5455: sanottiin m. m., että yhtä helppo on ottaa kuu taivaalta alas, kuin
5456: neljän kuukauden kuluessa saada kilpailu aikaan ja lopullinen sel-
5457: vitys asiassa. Kilpailu saatiin kuitenkin aikaan neljässä kuukau-
5458: dessa ja tulos oli erittäin hyvä, voi sanoa loistava, etenkin jos ajat-
5459: telee ajan lyhyyttä.
5460:     Viime keväänä ei mietintöä ennätetty saada valtiopäivillä har-
5461: kittavaksi koska ne hajoitettiin. Joku kuukausi sitte jätettiin edus-
5462: kunnalle selostus asiasta ja nyt on lopullisesti saatu asiasta mie-
5463: tintö. Valiokunnan enemmistö puolustaa eduskuntatalon rakenta-
5464: mista Tähtitornivuorelle. Suuri vähemmistö vastustaa sitä mo-
5465: nestakin syystä. Ensiksi ja ennen kaikkea sentähden, että se tulisi
5466: muka hyvin kalliiksi. Kustannusarviot ovat niissä kahdessa eh-
5467: dotuksessa, jotka ovat saaneet ensimäisen ja toisen palkinnon,
5468: kalliimpi J,ISO,ooo markkaa, huokeampi 2,JOO,ooo markkaa. Mutta
5469: tähän tulee lisää tontin lunastus ja vielä toisen tontin lunastus astro-
5470: noomiselle observatooriolle ja tämän observatoorion rakentaminen,
5471: joka tekee, että loppusumma nousisi likemmä 4,ooo,ooo markkaan.
5472: Vanhan säätytalon laajennus tulisi maksamaan I,JOJ,OOO mk. Tässä
5473: on tuntuva erotus ja pintapuolisesti katsoen on siis hyvin helppo
5474: sanoa, että uusi eduskuntatalo Tähtitornivuorelle tulee paljo kal-
5475: liimmaksi, kuin jos säätytaloa laajennettaisiin. Mutta asiallisesti
5476:  minä rohkenen sanoa, että niin ei ole. Jos säätytalo nyt laajennetaan,
5477: niin se on siis käytetty tähän tarkoitukseen tonttineen. Jos taas
5478:  rakennetaan uusi talo Tähtitornivuorelle, säilyy säätytalo ja se suuri
5479: tontti, jolla se sijaitsee. Tämä tontti on noin 6,700 m 1 . Alhaisesti
5480:  taksoitettuna, jos laskee neliömetrin hinnaksi ainoastaan 160 mark-
5481:  kaa, mikä on hyvin vähän, sen arvo tekisi I,OJ2,000 mk. Jos taas
5482:  laskee neliömetriltä 180 markkaa, tulisi summaksi I,2oo,ooo ja vä-
5483:  hän päälle. Talon hinta on likellä miljoonan tai yli miljoonan. Tä-
5484:  mä tekee siis yli 2 miljoonaa. Ja etenkin on huomioon otettava,
5485:  mikä merkitys tämmöisellä tontilla valtiolle on. Niinkuin mietin-
5486:  nössä jo silloin sanottiin ja nytkin sanotaan, on mahdotonta saada
5487:  suurempaa tonttia vanhassa kaupungissa. Luulen, että muutaman
5488:  vuoden perästä valtio maksaisi hyvinkin paljon semmoisesta tontista,
5489:  kuin säätytalon tontti on, paljo korkeamman hinnan mukaan, kuin
5490:  sen, josta minä äsken puhuin. Siihen voisi tehdä uusia rakennuksia
5491:                            Uusi eduskuntatalo.                     1661
5492: 
5493: 
5494: ja säätytalo pienillä korjauksilla voisi olla mukava talo moneen tar-
5495: koitukseen, ajatellaanpa esim. ehdotettua uutta hallinto-oikeutta,
5496: mahdollisesti korkeinta tuomioistuinta tai jotakin niistä monista
5497: keskusvirastoista, jotka sijaitsevat nyt siellä täällä kaupungissa
5498: ja maksavat suuria vuokria.
5499:     Sitten on vielä sanottu, että nuo 4 miljoonaa olisi kaikki edus-
5500: kuntatalon hyväksi. Täytyy ottaa huomioon, että lasketaan noin
5501: JOO,ooo mk. tähtitieteellisen observatorion rakentamiseksi, joka
5502: kuitenkin on välttämätön. Ja valtiolle on sama, jos me päätämme
5503: siitä taikka jos hallitus siitä päättää, eihän se tule kalliimmaksi
5504: sen kautta. Päinvastoin maan hankkiminen on halvempi nyt, kuin
5505: jonkun vuoden perästä, ja nyt voi vielä saada mukavia tontteja
5506: tälle laitokselle. Siihen tarvitaan hyvin suuri ala, rg,ooo neliömetriä,
5507: lähes 4 tynnyrinalaa. Tämä on suuri ala, ja nykyään, ennenkuin
5508: lopullinen kaupunginosien järjestely on tapahtunut, voi saada sopi-
5509: via paikkoja.
5510:     Vastalauseessa väitetään, että sitä tonttia ei voi saada niin hal-
5511: valla kuin ro markalla neliömetriltä. Monessa paikassa voi saada
5512: halvemmallakin nyt, mutta ei suinkaan tulevaisuudessa. Mainitaan
5513: muutamia paikkoja, joita on tähän ajateltu. Hietalahden länsipuo-
5514: lella olevat Jätkäsaari ja Hietasaari. Ne luultavasti eivät kuiten-
5515: kaan ole sopivia, kuten mietinnössäkin sanotaan. Suurin osa niitä
5516: tarvitaan satamaa varten. Sitten Lapinlahden sairaalan suuri puisto,
5517: joka alaltaan on paljon suurempi kuin Kaisaniemi ja Yliopiston puu-
5518: tarha yhteensä. Siellä olisi mainio paikka puiston etelärannalla ja
5519: - se saataisiin ilmaiseksi. Sitten Hietaniemi (Sandudd). Mietin-
5520: nössä sanotaan, että siellä on tapahtunut jo lopullinen katujen jär-
5521: jestely. Niin on, mutta senhän voi muuttaa. Kuulin juuri Helsingin
5522: asemakaavalautakunnan sihteeriltä, jonka varsinainen tehtävä on
5523: valvoa ja pitää silmällä Helsingin edistymistä, että aivan lähimmässä
5524: tulevaisuudessa täytyy uudestaan järjestää Hietaniemen asema,
5525: ja olisi silloin hyvä tilaisuus, voisi hyvin helposti luovuttaa tähän
5526: tarkoitukseen tämä niemi, joka meteorologiselle laitokselle esim. olisi
5527: hyvin sopiva ja samoin myös astronomiselle observatoriolle. Se
5528: olisi erittäin hyvä paikka, joka siten on saatavissa. Sitten on monta
5529: paikkaa Humallahden pohjoispuolella. Minä kävin pari vuotta sitten
5530: atsronomian professorin ja'Suomen Tiedeseuran meteorologisen lauta-
5531: kunnan mukana tarkastamassa näitä tienoita. Ajateltiin erittäin
5532: yhtä paikkaa siellä, ja kaupunginvaltuusto taikka sen valmistus-
5533: valiokunta olikin niin kohtelias, että se odotti siksi, kunnessaataisiin
5534: tieto siitä, tuleeko asiasta mitään, ennenkuin tontti annettiin sairas-
5535: huoneille. Kun asiasta ei mitään tullut, annettiin sitte sairashuo-
5536: neille koko niille pyydetty ala. Kuitenkin on siellä jäljellä vielä
5537: muitakin sopivia paikkoja.
5538:     Olen nyt aivan seikkaperäisesti keskustellut tämän kaupungin
5539: 1M2                  Istunto 24 p. lokakuuta 1908.
5540: 
5541: 
5542: asemakaavalautakunnan sihteerin kanssa näistä asioista. Ja löytyy
5543: vielä saatavissa jonkun aikaa ehkä paras paikka kaikista, tähti-
5544: tornille hyvin sopiva, Helsingin lounaisessa rannassa Munkholman
5545: tällä puolen. Siellä on pari paikkaa, jotka luultavasti voisi saada
5546: aivan halvalla nyt, ennenkuin niitä on järjestelty, mutta tulevai-
5547: suudessa arvatenkaan ei.
5548:     Jos nyt ajatellaan, kun puhutaan 4 miljoonasta, että suuri osa,
5549: noin JOO,OOO, käytettäisiin toiseen tarkoitukseen, joka kuitenkin on
5550: välttämätön, niin eduskuntatalon osalle tulisi siis J,Joo,ooo markkaa,
5551: ei sen enempää. Ja silloin säilyisi valtiolle vanha säätytalo tonttei-
5552: neen, jonka arvo on vähintäin 2,ooo,ooo ja joka tulevaisuudessa
5553: tulee valtiolle olemaan hyvin suureksi hyödyksi. Tämän ehdotuksen
5554: mukaan niin ollen uusi eduskuntatalo ei tulisi maksamaan kuin
5555: I,Joo,ooo markkaa enemmän kuin säätytalon tonttiarvo yhteensä
5556: on. Se päätös, joka tehtiin 13 kuukautta sitten, sisältää, mitä kus-
5557: tannuksiin tulee, »että rakennushankkeen kokonaiskustannukset
5558: eivät saa sanottavassa määrässä nousta suuremmiksi kuin 2 mil-
5559: joonaa markkaa yli sen arvon, joka nykyisellä säätytalolla tonttei-
5560: neen on.>> Tässä siis sanotaan, että hanke ei saisi nousta tuntuvasti
5561: yli 2 miljoonaa, ja nyt se nousee vaan vähä enemmän kuin I mil-
5562: joonan yli mainitun arvon. Tämä ehdotus ei siis ole kallis. Ja mi-
5563: nusta se on taloudellisessa suhteessa edullisempi kuin jos rupeaa
5564: muuttamaan ja paikkaamaan ja korjaamaan ja laajentamaan sääty-
5565: taloa.
5566:     Se .tulee niin huokeaksi sentähden, että jos Tähtitornimäelle
5567: rakennetaan, maksetaan hinta ainoastaan paikasta, johon talo tulee;
5568: ympäristö, joka kuitenkin tarvitaan, saadaan ilmaiseksi, tuo kau-
5569: nis suuri puisto. Täytyy myöntää, että Helsingin kaupunginvaltuus-
5570: miehet ovat antaneet paikan melkein lahjaksi: 30 markkaa neliö-
5571: metriltä ei ole siitä hinta eikä mikään. Tämä tekee, että nyt voi-
5572: daan rakentaa talo sopivaan paikkaan niin halvalla kuin olen koet-
5573: tanut näyttää. En ymmärrä vastalauseen tekijöitä tässä suhteessa
5574: enkä myös käsitä minkätähden vaikeudet, jotka voivat tulla eteen,
5575: näin suurennetaan. Sanotaan, että voi tulla odottamattomia vas-
5576: tuksia yliopiston puolelta. Puhuin yliopiston rehtorin ja sihteerin
5577: kanssa toissa päivänä asiasta ja he väittivät, että on mahdotonta
5578: ajatella, että yliopisto tahtoisi peruuttaa niitä ehtoja, jotka se on
5579: asettanut. Siltä taholta siis ei ole odotettavissa mitään muuta kuin
5580: että talo saadaan asetetuilla ehdoilla.
5581:     Sitte sanotaan että istutuksia vuorella muka turmellaan ja että
5582: täytyy järjestää käytäviä uudestaan.        Voisi, niinkuin vastalau-
5583: seessa sanotaan, tämä seikka uhata >>tuntemattomilla, mutta aika-
5584: naan tuntuvilla uhrauksilla.>> Olen keskustellut asianomaisen s. o.
5585: kaupungin äskenmainitun sihteerin kanssa ja hän on atYioinnut
5586: että korvausmaksut voisivat nousta sen piirustuksen mukaan, joka
5587:                           Uusi eduskuntatalo.                    1663
5588: 
5589: 
5590: sai toisen palkinnon, korkeintaan 10,000 markkaan ja ensimaJ.Sen
5591: palkinnon saaneen piirustuksen mukaan ehkä vähän suuremmaksi,
5592: korkeintaan 20,000 markkaan. Koska hän on neuvotellut monen
5593: asiantuntijan kanssa, täytyy pitää tätä vastausta jokseenkin pä-
5594: tevänä. Muutama pensas saa ehkä uhrata henkensä sillä aikaa,
5595: kuin rakennetaan, muista istutusten turmeltumisista ei tarvitse
5596: puhuakaan. Asiaa on nyt niin kauvan aikaa jankutettu ja liioiteltu,
5597: että olisi ehkä jo syy lopettaa esiintuomasta sellaisia pikkumaisia
5598: asioita.                               ·
5599:      Ei siis ole otaksuttavaa että syntyisi vaikeuksia, ja koska nyt
5600: paremmin kuin tulevaisuudessa voidaan saada hankituksi tontti,
5601:  ota yliopistokin pyytää, olisi mielestäni parempi nyt lopullisesti
5602: päättää asiasta ja koettaa saada se kiireellisesti joutumaan.
5603:      Valitan ettei eduskunta ole ollut tilaisuudessa likemmin tutus-
5604: tumaan uusiin piirustuksiin; selontekoa kilpailusta ei ole eduskun-
5605: nalle jätetty, vielä vähemmän minkäänlaisia kuvia piirustuksista.
5606: Ne olivat tosin näytteillä viime keväänä, ja silloin niistä vähän kes-
5607: kusteltiin, mutta kyllä niiden tunteminen kuitenkin kuuluisi asiaan.
5608:  Kun ajattelen, että voisimme saada erittäin mukavan, jalon, kau-
5609:  niin rakennuksen Suomen ensimäiselle rakennukselle sopivaan paik-
5610:  kaan, tuntuu minusta kummalliselta, että epäillään. Monet luon-
5611:  nokset olivat sangen etevät, ja lautakunta, joka antoi lausunnon
5612:  niistä olikin moneen niistä hyvin tyytyväinen, jopa ihastunut. M. m.
5613:  siitä, joka sai ensimäisen palkinnon, lausui lautakunta että ~luon­
5614:  nos tekee tyynen ja voimallisen rakennustaiteellisen vaikutuksen,
5615:  mikä erinomaisesti soveltuu graniitista rakennettavalle kokonaisen
5616:  kansan neuvotteluhuoneelle>>. Ja lopuksi: >>Kun rakennus myöskin
5617:  sisältä on taiteellinen mestariteos, on tämä ehdotus ei ainoastaan
5618:  kilpailun ansiokkaimpia, vaan myös itsessään taideteos korkeinta
5619:  arvoa sekä muistomerkki harvinaista ja pysyvää laatua.>> On sa-
5620:  nottu, että talo sille paikalle tulisi kerskaavaksi ja että moni sen
5621:  tahtoo sinne sentähden, että meillä suomalaisilla on suuri halu
5622:  kerskata. En luule että talo tulisi tekemään semmoista vaikutusta.
5623:  Asiantuntijat, professori Billing ja arkkitehti Ostberg, katsovat
5624:  tätä paikkaa aivan idealiseksi parlamentille eli eduskuntatalolle.
5625:  Siihen paikkaan ei juuri voi rakentaa muuta taloa ja eduskuntatalo
5626:  taasen tarvitsee vapaan paikan; eikä voi sanoa, että tontti Kirkko-
5627:  kadun ja Rauhankadun'\'välillä olisi vapaa paikka, päinvastoin sen
5628:  takaosa, johon lisärakennus tehtäisiin, tekee kuoppamaisen vai-
5629:  kutuksen. Uusi talo ei tulisi tekemään kerskailevaa vaikutusta,
5630:  vaan tulisi se, omasta graniittikivestämme rakennettuna, vakavana
5631:  jalona, kauniina olemaan ikäänkuin todistuksena siitä, että uskal-
5632:  lamme luottaa tulevaisuuteen.
5633: 
5634:     Ed. H u o p o n e n: Kun huoneiston hankkimisesta Suomen
5635: 1664                  Istunto 24 p. lokakuuta 1908.
5636: 
5637: 
5638:  eduskunnalle täällä ensikertaa keskusteltiin, oli minulla silloin kun-
5639:  nia ehdottaa, että eduskuntatalo rakennettaisiin Tähtitornivuo-
5640:  relle. Samalla ilmoitin silloisen yliopiston rehtorin mielipiteenään
5641: lausuneen, että Tähtitornivuoren luovuttaminen eduskuntatalon pai-
5642: kaksi yliopiston puolelta ei kohtaisi voittaruaUomia vaikeuksia.
5643: Tämän ilmoituksen todenperäisyyttä silloin eräältä taholta täällä
5644: suuresti epäiltiin ja huomautettiin, ettei yliopisto mitenkään voisi
5645: luopua nyt kysymyksessä olevasta paikasta, jota yliopisto välttä-
5646: mättömästi edelleen tarvitsisi: Valiokunnan mietintö sekä mie-
5647: tintöön liitetty yliopiston konsistoorin luovutuskirjelmä todistaa,
5648: että esitykseni oli aivan oikea. Erityisellä mielihyvällä olen luke-
5649: nut valiokunnan mietinnön, jossa asiallisilla ja pätevillä syillä eh-
5650: dotetaan, että eduskunta päättäisi ryhtyä toimeen uuden edus-
5651: kuntatalon aikaansaamiseksi tähtitieteellisen observatoorin ny-
5652: kyiselle paikalle. Ensimäisessä vastalauseessa sitävastoin ehdo-
5653: tetaan säätytalon laajentamista. Pyydän saada heittää pikaisen
5654: silmäyksen niihin syihin, joita vastalauseen tekijät esittävät vaa-
5655: timuksensa tueksi.
5656:      Eduskunnan työn jouduttamisen kannalta puolustetaan sääty-
5657: talon laajentamista, kun keskusvirastot, valtioarkisto, yliopiston
5658: kirjasto, pääposti ja Suomen Pankki ovat perin lyhyen matkan
5659: etäisyydessä. Painavat syyt! Jos olisi kysymyksessä kymmenen-
5660: kin kilometrin matka, jommoinen suurissa kaupungeissa voisi tulla
5661: kysymykseen, olisi väitteeseen huomiota kiinnitettävä, vaan ky-
5662: symyksessä on ainoastaan satojen metrien etäisyys. Kuljetaanleo
5663: mainittuihin laitoksiin kuluttarualla kaksi tai korkeintaan viisi mi-
5664: nuuttia lienee työn joutumiselle saman arvoinen. Telefoonia ja
5665: raitiotietä voidaan myös käyttää apukeinona. Postinkuljettajat
5666: kantavat postin yhtähyvin Tähtitornivuorelle kuin säätytalolle
5667: ja kirjelaatikko kiinnitetään uuteen eduskuntataloon samoin kuin
5668: se on kiinnitetty nykyiseen eduskuntataloon. Tulee sitten lopuksi
5669: kysymykseen palkannostomatkat Suomen Pankkiin, sillä talletus-
5670: matkavaivoista ei meikäläisten kannattane puhua. Arvelen, että
5671: nuo muutamia minuutteja kestävät matkat kaksi kertaa kuukau-
5672: dessa ovat todellisia virkistysmatkoja. Kun vaan saisi tehdä sem-
5673: moisia useampiakin! Vastalauseessa esitetyt syyt työn hätäi-
5674: syydesta, jotka jo ennestään ovat hyvin tunnettuja, ovat kerras-
5675: saan pätemättömiä. Yksi syy ainoastaan kuitenkin on entisestään
5676: vähentynyt; se on ritarihuoneen läheisyys. Kuten tunnettu, juuri
5677: näiden syiden nojalla tehtiin suuri virhe siinä, että säätytalo pää-
5678: tettiin rakentaa siihen ahdistettuun paikkaan, jossa rakennus ny-
5679: kyään on. Säätytalon puolustajat tunnustavat tämän erehdyksen.
5680: Viimeksi tunnustettiin tämä erehdys tämän päivän Uudessa Suo-
5681: mettaressa. Siitä huolimatta tahdotaan tehtyä erehdystä uudella
5682: erehdyksellä lisätä.
5683:                            Uusi eduskuntatalo.                     1665
5684: 
5685: 
5686:     Mitä tulee noihin taloudellisiin syihin, joilla säätytalon laajenta-
5687: mista puolustetaan, on niihin tietysti kiinnitettävä vakavaa huo-
5688: miota, josta edellinen arvoisa puhuja äsken jo mainitsi. Ensinnä-
5689: kin vastalauseessa uskotellaan kustannusarvio noin miljoona mark-
5690: kaa tehtyä arviota suuremmaksi, ja saadaan sillä tavalla uuden
5691: eduskuntatalon rakentamisesta aiheutuvat kustannukset kohoa-
5692: maan noin 5 miljoonaan. Että ero valiokunnan ehdotuksen ja
5693: vastalauseen ehdotuksen välillä saataisiin räikeäksi, mainitaan
5694: ainoastaan säätytalon laajentamisesta aiheutuvat kustannukset
5695: I,3oo,ooo markkaa, mutta jätetään, merkillistä kyllä, säätytalon
5696: entinen hinta mainitsematta ja vielä käyttämättömän tontin arvo.
5697: Säätytalon arvo, huomioonottamalla, että tarveaineiden ja työ-
5698: palkkojen hinnat olivat siihen aikaan varsin alhaiset, nykyisiin ver-
5699: rattuna, lienee noin puolitoista miljoonaa. Tontin arvo, jonka
5700: pinta-ala, niinkuin äsken kuulimme, on 6700 neliömetriä, on pal-
5701: joa suurempi kuin äskeinen puhuja mainitsi. Edellinen puhuja
5702: mainitsi maa-alueen hinnan aivan liian alhaiseksi. Asiantunti-
5703: jat nim. väittävät, että maanarvo siinä paikassa tekee keski-
5704: määrin 300 markkaa neliömetriltä. Tontin arvo tekisi siis noin 2
5705: miljoonaa markkaa. Tämän lisäksi tulee vielä laajennukseen tar-
5706: vittava määrä I,300,ooo markkaa. Tällöin säätytalon hinta ko-
5707: hoisi lähes 5 miljoonaan markkaan. Valiokunta aivan oikein huo-
5708: mauttaa, että nykyinen säätytalo ja sen takana oleva rakentamaton
5709: tontti jäisi valtion käytettäväksi toisiin tarkoituksiin, keskusviras-
5710: tojen, yliopiston y. m. välttämättömien tarpeiden tyydyttämiseksi.
5711: Silloin vanha säätytalo ja siihen kuuluva tontti voisivat tulla niin
5712: käytetyiksi, että sekä rakennuksen että tontin rahallinen arvo
5713: voisi tulla korvatuksi. Joka tapauksessa säätytalon takana ole-
5714: van käyttämättömän tontin arvon voisi arvostella noin miljoonan
5715: suuruiseksi. Näitä seikkoja olisi otettava huomioon taloudellista
5716: puolta arvosteltaessa. Valiokunnan ehdotuksen mukaan edus-
5717: kuntatalon kustannukset tekevät lähes 4 miljoonaa, josta on tie-
5718: tenkin vähennettävä, kuten äsken mainittiin, kulungit uudesta
5719: tähtitieteellisestä observatooriosta, noin 640,000 markkaa. Sillä
5720: joka tapauksessa muutamien vuosien kuluttua valtion varoilla on
5721: rakennettava tähtitieteellinen keskuslaitos, koska nykyinen sekä
5722: paikan että havaintoesineiden puolesta ei vastaa enää tarkoitus-
5723: taan. Uuden eduskuntatalon kustannusarvio tulee siis näin ollen
5724: 3,300,000 markkaa, sekin luonnollisesti vähennettävä säätytalon
5725: ja tontin arvolla, yhdellä miljoonalla. Jälelle jääpi siis ainoastaan
5726: 2,300,000 markkaa. Näin ollen uuden eduskuntatalon rakentami-
5727: nen Tähtitornivuorelle on taloudellisesti yhtä edullinen vieläpä
5728: edullisempi kuin säätytalon laajentaminen. Suurta lohdutusta ei
5729: anna se väite, että tällä kertaa päästäisiin vähemmällä rahamää-
5730: rällä, jos säätytalo laajennettaisiin, sillä vastaisuudessa, lähimmässä
5731:                                                                  105
5732: 1666                  Istunto 24 p. lokakuuta 1908.
5733: 
5734: 
5735: tulevaisuudessa ovat mainitut menot ja tekijät kuitenkin otettavat
5736: huomioon. Taloudellinen puoli, jolle on annettava mitä suurin:.
5737: merkitys, puhuu siis valiokunnan ehdotuksen hyväksi, puhumatta-
5738: kaan paikan ihanteellisesta merkityksestä.
5739:     On sanottu ja siihen eräs arv. puhuja viittasikin, että vaatimus
5740: uuden eduskuntatalon rakentamisesta Tähtitornivuorelle ei olisi
5741: sopusoinnussa sen säästäväisyysperiaatteen kanssa, jonka esi~­
5742: tin arm. esitystä kulkulaitosrahastosta asianomaiseen valiokuntaan
5743: lähetettäessä. Todellakin kuvaavaa! Rautatiepolitiikassa esiintyy järc
5744: jestelmällinen tuhlaavaisuus. Eri osastot siinä kilpailevat keske-
5745: nään. Veturien ja tavaravaunujen tarkoituksenmukaisella käyt-
5746: tämisellä jo säästettäisiin noin I3 miljoonaa, rakennusalalla voitai-
5747: siin esittää vielä suurempia rahamääriä. Yksistään Fredriksbergin
5748: asemalla aijotaan käyttää lähes 3 miljoonaa. Tämmöisista mil-
5749: joonatuhlauksista ne, jotka täällä tulevat voimakkaassa ääni-
5750: lajissa säästäväisyyden säveltä soittamaan, eivät puhu ainoata-
5751: kaan moitteen sanaa. Rautatieasemille saadaan huoleti kylvää
5752: miljooneja kuinka paljo tahansa, mutta annappas kun tulee kysymys.
5753: uuden tarkoituksenmukaisen talon rakentamisesta Suomen Edus-
5754: kunnalle, silloin puhutaan kaunopuheliaasti kansan köyhistä va-
5755: roista ja rahaa nielevistä uudistusvaatimuksista aivan loppumatto-
5756: miin. Moinen säästäväisyyden sävel soipi ainakin minun kor-
5757: vissani kuin heliseva vaski ja kiliseva kulkunen. Sanottakoon suo-
5758: raan, että eduskunta kokoonpanoansa ja työkykyynsä nähden on
5759: semmoinen, ettei se ansaitse uutta taloa, ja kaikkein vähimmin niin
5760: uljaalla ja kauniilla paikalla kuin Tähtitornivuorella. Tämä mieli-
5761: pide on keskusteluissa usein lausuttu. Tämä eduskuntaa halvek-
5762: suva mieliala tuli loistavasti esille Helsingin kaupunginvaltuus-
5763: ton menettelyssä, se kun ei vähintäkään kiirehtinyt lausunnon an-
5764: tamista eduskunnalle. Yksin kirjelmän kirjoittamiseen eduskun-
5765: nan valiokunnalle tarvittiin toistakymmentä päivää. Tähtitorni-
5766: vuoren luovuttamista rakennuspaikaksi vastustettiin niin anka-
5767: rasti, että ainoastaan yhden äänen enemmistöllä myöntävä puoli
5768: pääsi voitolle. Mielihyvällä tunnustettakoon, että päätöksen suh-
5769: teen vaikuttivat eduskunnan jäsenet, jotka paikan suhteen ovat
5770: vastustavalla kannalla. Arvonauto eduskunnan vapaalle valinta-
5771: oikeudelle on niin luonnollinen, ettei siitä luulisi löytyvän eri mieli-
5772: piteitä. Niin ei ole kuitenkaan laita. Kuten tunnettu, eduskun-
5773: nassa on jäseniä, jotka valtuuston kokouksessa katsoivat mahdol-
5774: liseksi vastustaa Tähtitornivuoren luovuttamista useinmainittuun
5775: tarkoitukseen. Tämmöinen menettely eduskunnan jäseniltä edus-
5776: kunnan valintaoikeutta vastaan on lievimmin sanoen kaikkea muuta
5777: kuin tunnustusta ansaitsevaa. Myönnettäköön kernaasti, että
5778: eduskunta, semmoisena kuin se nykyään esiintyy, ei suinkaan ole
5779: mallikelpoinen ja ihailtava, mutta joka tapauksessa on se pienois-
5780:                           Uusi eduskuntatalo.                    1667
5781: 
5782: 
5783: kuva Suomen kansasta. Ja minä uskon Suomen kansan kehitys-
5784: mahdollisuuksiin; se kehittyy, edistyy. Samoin eduskuntakin.
5785: Rakennettakoon sentähden eduskunnalle uusi talo ei ainoastaan
5786: nykyisiä tarpeita varten, vaan myöskin tulevien, vielä syntymät-
5787: tömien sukupolvien yhäti kasvavia vaatimuksia varteen ottamalla.
5788: Eihän tässä ole kysymys tuhlaavaisuudesta. Suurten sivistyskan-
5789: sojen parlamenttihuoneustot maksavat tavattornia rahamääriä,
5790: jopa satoja miljoonia. Tässä on kysymys vain muutamista mil-
5791: joonista. J\-fikään mahtaileminen näin ollen ei tule kysymykseen.
5792: Ainoastaan yhdessä seikassa voisimme kilpailla suurten sivistys-
5793: kansojen kanssa, jossa epäilemättä voittajina selviytyisimme, se on
5794: hurmaavan kauniin, ihanteellisen paikan valinnassa, jolle tuskin
5795: muiden kansojen parlamenttihuoneustojen rakennuspaikat voivat
5796: vertoja vetää. Tahtoisin uskoa, että Suomen eduskunta taloudel-
5797: listen näkökohtien lisäksi on myöskin kauneusvaatimuksille pää-
5798: töstä tehdessään huomiota antava.
5799:     Kun eduskuntatalo-kysymys oli ensi kerran täällä esillä, oli-
5800: vat valitsijamieheni neuvotelleet samasta asiasta, ja silloin saa-
5801: puvilla olleet olivat yksimieliset siitä, että eduskuntatalo olisi ra-
5802: kennettava Tähtitornivuorelle. Valitsijoilla on avonainen katse,
5803: tulevaisuuteen tähtäävä vaikutin. Eduskuntatalolla onkin moni-
5804: puolisempi merkitys kuin yksinomaan taloudellinen. Se on Suo-
5805: men sampo, jossa Suomen pojat ja tyttäret lietsovat kansalleen talou-
5806: dellisen vaurastumisen edellytyksiä, henkisen kohoamisen mahdolli-
5807: suuksia nousta hämärän mailta valoon ja vapauteen. Ennen kaik-
5808: kea tässä ahjossa luodaan, laajennetaan ja vahvistetaan lainalai-
5809: sen yhteiskuntajärjestelmän tukipylväät, lain sitovat siteet Suo-
5810: men kansan onneksi ja menestykseksi. Edellä esitettyjen syiden
5811: nojalla hyväksyn valiokunnan ehdotuksen.
5812: 
5813:     Ed. v o n A 1 f t h a n : Minä olen äsken saanut kuulla kaksi
5814: niin loistavaa puhetta suomenkielellä, että minä oikein pelkään lau-
5815: sua täällä mielipiteitäni suomeksi, koska minun taitoni siinä suh-
5816: teessa on hyvin puutteellinen. Nämät lausunnot olivat täynnä poesiaa
5817: etenkin mitä tulee niihin numeroihin, joita näi~sä lausunnoissa löy-
5818: tyy, ja koska minä olen enemmän realistinen mies, niin minä pyy-
5819: dän ottaa nämä numerot enemmän realistiselta kannalta.
5820:     Mitä tulee ensinnäkin niihin laskuihin, jotka löytyvät mietin-
5821: nön sivuilla 6 ja 7, niin ne ovat jotensakin puutteellisia eivätkä
5822: aina pidä paikkaansa, ja kyllä valiokunnatlakin siinä suhteessa
5823: olisi parempiakin tietoja, kuin mitä täällä esitetään. Ensiksikin
5824: on pohjaksi tontin arvolle, mikä tarvittaisiin uudelle tähtitornille
5825: pantu 10 markkaa neliömetriltä. Tämmöisestä hinnasta ei ole ollut
5826: kysymystäkään kaupungin rahatoimikamarissa, mutta on sanottu,
5827: että jos tähtitorni pantaisiin Humallahden tienoille, silloin olisi
5828: 1668                 Istunto 24 p. lokakuuta 1908.
5829: 
5830: 
5831: hinta noin zo markkaa neliömetriltä. Jos se taas rakennettaisiin
5832: Hietalahden tai Lapinlahden seuduille, silloin olisi neliömetrin hinta
5833: noin 50 mk., vaan jos mentäisiin johonkin kaupungin ulkorajoille,
5834: niin ehkä voitaisiin siellä saada tontti 1o:lläkin markalla neliömet-
5835: riltä. Minä siis katson, että 10 markan pohjahinta ei ole aivan oi-
5836: kea numero, mikä tässä pitäisi olla, jos etenkin ottaa huomioon sen,
5837: että prof. Donner katsoi sopivimmaksi paikaksi juuri Lapinlahden
5838: puistoa, josta pitäisi maksaa noin 50 markkaa neliömetriltä. Tämä
5839: siis nostaisi summan 190,000 markasta 950,000 markkaan samasta
5840: tontista. Se oli yksi osa näitä arviosummia.
5841:     Mitä uuteen tonttiin tulee, mistä ed. Homen on puhunut, niin
5842: siitä ei ole ollut kysymystäkään; hinta tulisi ainakin olemaan sama
5843: silläkin paikalla, noin 50 markan paikkeella neliömetriltä, ja koska
5844: se sitäpaitsi on hyvässä yhteydessä kaupungin satamaosien
5845: kanssa, niin luultavasti kaupunki ei antaisi sitä millään hinnalla
5846: käsistään pois. Kysymystä ei tästä tontista ole tehty ja asia on siis
5847: tähän saakka epävarma.
5848:     Mitä muuten tulee vaikeuksiin saada sopivia tontteja uudelle
5849: tähtitornille, toi prof. Donner esille muitakin näkökohtia, esim. että
5850: ympäristössä ei saa olla paljon savua, laivaliikettä j. n. e., tämä kun
5851: estää horisontin kirkkautta. Ne paikat ovat siis jotenkin rajoitettuja,
5852: jotka olisivat sopivat uudelle observatoriotornille.
5853:      Menen takaisin numeroihin. Kustannukset uuden observatoo-
5854: rion rakentamiseksi on laskettu 350,000 markaksi. Se on myöskin
5855: semmoinen arviosumma, jonka yliopiston konsistoori on tehnyt ilman
5856: minkäänlaisia laskuja, noin arviolta vaan. Se tulee kai tuntuvasti
5857: kasvamaan ja on se aivan tietämätön summa sekin. Kolmas nu-
5858: mero 100,000 mk. lienee sinnepäin paikkaansa pitävä, samoin myös-
5859: kin neljäs summa, mikä koskee observatooriotontin ostoa, mutta seu-
5860: raavasta erästä ei ole annettu edes arviosummaakaan. Ed. Homen
5861: sanoi, että se voisi nousta - jonkun insinöörin arvion mukaan -
5862: korkeintaan noin 10,000 markaksi. Miksi summaksi tämä tulisi nou-
5863: semaan, sitä minä en voi sanoa, mutta rahatoimikamarista minä
5864:  ainakin sain kuulla, että noin 100,000 tai 200,000 menisi tähän erään
5865: ja koska kaupunki on pidättänyt itselleen oikeuden uudestaan is-
5866: tuttaa, planeerata ja suunnitella puistoja tuon uuden rakennuksen
5867:  ympärille, jotka uudistukset valtion olisi maksettava, niin kyllä tuo
5868: erä nousee yli 10,000 markan, ainakin 100,000 tai 200,000 mark-
5869: kaan.
5870:      Tulee sitten kolmas ja suurin erä, nimittäin uuden eduskuntatalon
5871:  rakentaminen, johon on laskettu 3,150,000 markkaa. Tämäkin on
5872:  vain arviosumma, laskettu ilman minkäänlaista muuta perustelua,
5873:  kuin että on arvioitu semmoisen talon tulevan kuutiometrilleen mak-
5874:  samaan niin ja niin paljon. Mutta se voi yhtä hyvin tulla maksamaan
5875:                           Uusi eduskuntatalo.                     1669
5876: 
5877: 
5878: joko 4 miljoonaa markkaa tai enemmänkin, sillä ei löydy vielä asiassa
5879: minkäänlaisia detaljipiirustuksia tai detaljilaskuja.
5880:      Sitten ei tähän myöskään ole laskettu kaikkia niitä kustannuksia,
5881: joita vielä syntyisi siitä, että tuommoinen suuri rakennus niin vaati-
5882: valla paikalla täytyy koristaa taideteoksilla ja että kaupunki tie-
5883: tysti, kun se on antanut melkein lahjaksi - niinkuin ed. Homen
5884: lausui - tämän tontin ja niin loistavalla paikalla, myöskin voi
5885: valtiolta vaatia, että talon ulkomuoto tehdään soveltuvaksi niihin
5886: suuriin vaatimuksiin, mitä se paikka edellyttää. Kun kaikki nämä
5887: tuntemattomat erät ovat tässä vastalauseessa lasketut yhteensä
5888: noin I miljoonaksi markaksi, niin minä katson tämän summan hy-
5889: vin alhaiseksi, sillä aivan yhtä hyvin sen voi arvostella kaksinker-
5890: taiseksikin.
5891:      Tarkastakaamme sitten laskuja siitä suuresta arvosta, mikä ny-
5892: kyisellä säätytalolla ja sen tontilla on. Se arvo on jotensakin suuri,
5893: jos talo käytetään siihen tarkoitukseen, mitä varten se on rakennettu
5894: ja laajennetaan sopivalla tavalla. Mutta olisivatko edustajat Homen
5895: ja Huoponen valmiit ehdottamaan, että valtio ostaisi tuon talon
5896: tonttineen nyt kohta parilla miljoonalla markalla. Minä arvelen,
5897: etteivät he tahtoisi maksaa siitä nyt edes puolta miljoonaa, kun
5898: eivät tiedä, mihin se on käytettävä.
5899:      Täällä on sitte laajalti puhuttu, että olisi hyödyllistä valtiolle
5900: pitää käsissään tuo arvokas tontti. Mutta aivan samassa kaupun-
5901: ginosassa saa valtio muutamien vuosien kuluessa käsiinsä paljon
5902: suuremman alueen vapaasti käytettäväkseen, nim. ne alueet, joissa
5903: ovat nykyiset klinikat, uusi ja vanha klinikka. Kaikki klinikat
5904: tulevat lähimpäin vuosien, 6 vuoden kuluessa, sijoitetuiksi uudelle
5905:  alueelle Humallahden puolelle ja silloin jäävät keskusvirastojen ja
5906:  ehkä yliopiston tarpeita varten avonaisiksi nuo suuret tontit, joilla
5907:  nämä sairaalat nyt ovat, ja joiden, maksamatta valtiolle mitään,
5908: pitäisi riittää valtion tarpeisiin hyvinkin pitkiksi ajoiksi. Senvuoksi
5909:  minä en voi panna niin suurta arvoa tuohon nykyisen säätytalon
5910:  tontin arvioimiseen. Mutta se on selyää, että jos ruvetaan uuteen
5911: paikkaan eduskuntataloa rakentamaan, niin siihen tarvitaan hyvin-
5912:  kin pian 5 miljoonaa puhdasta rahaa, vaan jos rakennetaan sääty-
5913:  talon paikalle, niin tarvitaan I,3oo,ooo markkaa puhdasta rahaa.
5914:  Siinä on suuri ero.
5915:      Tämä on yksi näkökohta asiassa. Toinen on se, että meillä on
5916:  oikeus pitää tätä salia ainoastaan tämä ja ensi vuosi, mutta sitte
5917:  se on loppu, ja hyvin tietämätöntä on, antaako palokunta sitä uudes-
5918:  taan eduskunnan käytettäväksi. Ja joskin se annetaan, niin kyllä
5919:  vaaditaan tuntuvat rahamäärät vuokrasta. Mutta minä epäilen,
5920:  ettei sitä millään rahalla enää anneta, sillä palokunta tarvitsee sen
5921:  itse. Silloin saamme lennellä ympäri kaupunkia hakemassa sopivaa
5922:  suojaa Suomen eduskunnalle, mikä myöskään ei liene omiansa ko-
5923: '1670                 Istunto 24 p. lokakuuta 1908.
5924: 
5925: 
5926: :hottamaan eduskunnan arvoa, niinkuin ed. Huoponen juuri tahtoisi
5927: :nåillä rakennushommilla tehdä. Kuinka suuria aikoja siihen voisi
5928:  mennä, ennenkuin pääsisi Tähtitornivuorelle rakentamaan, sitä ei
5929:  voi kukaan sanoa. Sillä se tontti, mikä todella voisi tulla kysymyk-
5930:  seen uutta tähtitornia varten, on Lapinlahden tontti, mutta ennen-
5931:  kuin sinne voi uutta tähtitornia ruveta rakentamaan, täytyy löy-
5932:  tää toinen paikka ja rakentaa uusi huoneusto Lapinlahden sairaa-
5933:  laa varten, ja kun se on tehty, täytyy ensin rakentaa uusi tähtitorni
5934:  ja vasta tämän jälkeen voidaan ruveta rakentamaan uutta edus-
5935:  kuntataloa. Ja kaikki tämä vienee noin kymmenkunta vuotta, en-
5936:  nenkuin se on toteutettu.
5937:      Kun nyt on kysymys tämmöisestä eduskuntatalon rakentami-
5938:  sesta, niin on myös huomioon otettava, mitä muita ja välttämättö-
5939:  miä rakennuksia valtion pitää vähässä ajassa saada toimeen. Täällä
5940:  on istunut komitea, jonka tehtävänä on ollut muodostella suunni-
5941:  telmaa mielisairaalan rakentamiseksi ja koko sen asian järjestämi-
5942:  seksi. Tämä komitea on laskenut välttämättömät kustannukset,
5943:  mitä tulee ainoastaan mielisairaalain rakentamiseen, 30 miljoonaksi
5944:  markaksi, jotta me pääsisimme samalle kannalle kuin Ruotsissa
5945:  ollaan 3 vuoden perästä. Se on yksi erä. Uudet klinikat maksavat,
5946:  paitsi tonttia, joka on nyt päätetty ostettavaksi, liki 7 miljoonaa
5947:  markkaa. Teknillinen korkeakoulu tarvitsee aivan piakkoin 2 mil-
5948:  joonaa markkaa. Yliopisto Helsingissä vaatii, paitsi näitä obser-
5949:   vatoorio- y. m. menoja, piakkoin 2-3 miljoonaa markkaa, johon
5950:  vielä lisäksi tulee uusi Ateneumirakennus ja uusi realikoulu, tehden
5951:  yhteensä 2 miljoonaa. Ja nämä nyt ovat ainoastaan Helsingissä
5952:  ilmaantuvia tarpeita. Mutta myös maaseudulla on monenlaisiakin
5953:   vaatimuksia valtion rahastoon nähden. Tampereen kaupunki tahtoo
5954:   nyt kohta rakentaa uuden sairaalan, ja on niitä semmoisia toivo-
5955:   muksia ja tarpeita muuallakin. Meillä on siis moneen kymmeneen
5956:   miljoonaan markkaan nousevia tarpeita juuri rakennusalalla, joita
5957:   valtion tulee tyydyttää, jotenka näin ollen tulee pitää silmät auki,
5958:  ettei tuhlata siinä, missä voipi säästää, aivan turhanpäin miljoonia
5959:   miljoonien jälkeen. Minä nyt en voi koko tässä asiassa asettua niin
5960:   poeettiselle kannalle kuin edellinen arvoisa puhuja. Minä en myös-
5961:   kään luule, että eduskunnan arvo riippuu siitä kuinka komea se talo
5962:   on, jossa se työnsä tekee, vaan siitä, voiko eduskunta vaatimatto-
5963:   mammassakin talossa tehdä semmoista työtä, että maa voipi sen
5964:   hyväksyä ja sitä kannattaa. Ja semmoista työtä voi aivan yhtä hyvin
5965:   tehdä vanhassa paikassa ja vaatimattomammassakin talossa. Ei
5966:   kukaan ole voinut vielä väittää, etteivät ne piirustukset, mitä tuo-
5967:   hon lisärakennuksen on tehty, olisi käytännöllisiä, etteivät ne tyy-
5968:   dyttäisi eduskunnan tarpeita. Sitä ei ole voitu väittää, ja silloin
5969:   minä luulen, että monellekin, joka nyt haluaa välttämättömästi sinne
5970:   vuorelle, ja katsoo, että se nyt olisi niin ylevä paikka, ne ovat enem-
5971:                            Uusi eduskuntatalo.                      1671
5972: 
5973: 
5974: män tuollaiset ylpeyden kuin hyödyn syyt, jotka vievät häntä siihen
5975: suuntaan, että eduskuntatalo olisi ehdottomasti sinne rakennettava.
5976:     Nämä ovat pääsyyt, jotka ovat minut johtaneet siihen päätök-
5977: seen, joka sisältyy mietintöön liitettyyn ensimäiseen vastalauseeseen,
5978: jota vastalausetta minä täydellisesti kannatan.
5979:     Minä en voi muuta sanoa, kuin että koko se perustelu, mikä löy-
5980: tyy itse mietinnössä, pitäisi mielestäni viedä siihen johtopäätök-
5981: seen, johon ed. Kallio on tullut, että koska kaikki nuo tonttiasiat
5982: ovat vielä siksi epäselviä, niin asia olisi edelleen vähä lykättävä -
5983: ei kukaan tiedä, kuinka pitkälle -.kunnes se saadaan selville, lä-
5984: hinnä ensi kevääseen, ja sitte vielä eteenpäin, jos ei silloinkaan vielä
5985: ole saatu selvyyttä.
5986: 
5987:     Ed. S c h y b e r g s on: Hr Huoponen har mest hvarje gång
5988: vi hafva träffats under denna landtdag anhållit att jag skulle stöda
5989: honom i fråga om hans förslag att få landtdagshuset placeradt på
5990: Observatoriibergen. J ag har tyvärr icke kunnat lofva honom det,
5991: och trots hans siffror och hans lyrik, är jag icke häller nu i tillfälle
5992: att tillmötesgå hans önskan. J ag måste ställa mig på den stånd-
5993: punkten, att vanligt sundt förnuft, om det i saken skall få råda,
5994: måste leda därtill, att vi tillbygga ständerhuset efter hr Nyströms
5995: nya förträffliga projekt.
5996:     Det är kanske anledning att återgå till detta ärendes behand-
5997: ling för ett år tillbaka. Det kan hända, att den talare, so111 öpp-
5998: nat debatten, hr Ho111en, redan har gjort det - jag var icke i till-
5999: fälle att vara här, då han höll sitt tal i denna fråga - , meni hvarje
6000: händelse skulle jag önska återkalla i 111innet några drag från debat-
6001: ten då, såso111 jag nu påminner mig de111. Härvid framstår det så-
6002: so111 ganska an111ärkningsvärdt, att en stor del af de oöfverstigliga
6003: hinder, so111 då fra111ställdes gentemot projektet att uppföra landt-
6004: dagshuset på Observatoriibergen, nu hafva visat sig 111öjliga att
6005: öfvervinna. Jag på111inner 111ig, att frih. von Alfthan då försäk-
6006: ude att stadsfullmäktige icke skulle afstå en enda tu111 af Obser-
6007: vatoriibergen för ända111ålet, och frih. von Alfthan själf geno111-
6008: dref i stadsfull111äktige ett beslut i den riktning, att stadsful1111äk-
6009: tige förklarade sig villiga att afstå o111rådet, visserligen 111ed till-
6010: godoseende af stadens financiella intressen, so111 ju för det närva-
6011: rande, då den utländska krediten är så knapp, äro af tä1111igen tvin-
6012: gande natur. J ag ber att i detta sa111111anhang få nä111na, att jag
6013: med tillfredsställelse annoterar, att stadsfullmäktige ko1111110 till
6014: detta beslut, ty det hade icke varit tillständigt, om stadsfull111äk-
6015: tige icke låtit representationens egen önskan beträffande platsen
6016: för det blifvande landtdagshuset, vara afgörande. Det hinder,
6017: so111 i detta afseende uppställde sig, är sålunda häfdt. Ett annat
6018: hinder, åt hvilket största betydelse gafs under debatten senaste
6019: 1672                  Istunto 24 p. lokakuuta 1908.
6020: 
6021: 
6022: år, var svårigheten att ordna undervisningen i astronomi och de
6023: orimliga kostnader, som för uppförande af ett observatorium på
6024: annan plats måste beräknas. Redan under debatten visade det
6025: sig emellertid, att föreståndaren för astronomiska observato-
6026: rium icke var obenägen för flyttningen, och universitetet gaf också
6027: sitt medgifvande inom en jämförelsevis kort tid, såsom man af den
6028: till betänkandet fogade skrifvelsen från konsistorium tilllandtdags-
6029: husdelegationen finner. Det är väl fallet att detta konsistorii beslut
6030: icke har blifvit underställdt kanslern, men det är väl icke något tvif-
6031: vel om att ett begifvande från det hållet kan påräknas. Och hvad
6032: beträffar de tomter, som i sådan händelse skulle erfordras för ett
6033: nytt observatorium och i sammanhang därmed en ny meteorolo-
6034: gisk anstalt, så skulle jag för min del hålla före att, om jag nu icke
6035: precis har rätt att därom använda uttrycket de oLotfärdigas för-
6036: hinder, så är det ju dock hinder, som kunna öfvervinnas, och de
6037: stora summor, hvilka hafva förts fram i detta afseende, tåla väl
6038: reduktion, om också icke en så kolossal reduktion som hr Huopo-
6039:  nens siffror i fråga om den nuvarande ständerhustomtens värde.
6040: Ty platsen har dock icke det läge, att tomten, äfven om den vore
6041: obebyggd, skulle kunna värderas närmelsevis så högt som hr Huo-
6042: ponen det har gjort, och sedan den är bebyggd, finnes det icke kö-
6043: pare, och statsverket kan utan tvifvel i framtiden hafva använd-
6044: ning för byggnaden, men omändringen för att få den lämpad för
6045: annat ändamål medtager naturligtvis stora kostnader, utan att re-
6046: sultatet dock kanske blir så tillfredsställande, som om nybyggnad
6047: verkställes, t. ex. såsom frih. von Alfthan har framhållit, på de nu-
6048: varande sjukhustomterna. Men sådana utomordentliga hinder för
6049: landtdagshusets uppförande på Observatoriibergen, som motstån-
6050: darene mot detta projekt vid sakens senaste behandling ville göra
6051: gällande, finnas enligt min tanke icke.
6052:      A andra sidan hafva emellertid också de anmärkningar bort-
6053: fal1it, som gjordes emot professor Nyströms första förslag, främst i
6054: fråga om kostnaden. Det var naturligt att man icke ville kasta
6055: bort 2 1/2 miljoner på en ombyggnad af det gamla ständerhuset. Nu
6056: är siffran I,3oo,ooo, och jag finner den tillförlitlig, ty den gransk-
6057: ning, som den undergick i landtdagshusdelegationen var omsorgs-
6058: full. Siffran är icke större än att man godt kan anslå den för ända-
6059: målet. Och hvad själfva det praktiska användandet af huset be-
6060: träffar, så är kritiken ense därom att det nya förslaget är kanske
6061: mera tillfredsställande än det tidigare. Det tidigare var måhända
6062: uppgjordt efter synpunkten att representationen för sitt eget hus
6063: var villig att vidkännas ungefär hvilka kostnader som hälst, däraf
6064: också den stora kupolen, de yttre dekorationerna, om hvilka man,
6065: med skäl, hade delade åsikter eller kanske t. o. m. enades så till-
6066: vida nämligen, som man ansåg dem icke vara prydnader utan tvärt-
6067:                            Uusi eduskuntatalo.                     1673
6068: 
6069: 
6070: om. Och icke blott detta att huset sålunda skulle blifva lämpli-
6071: gare för sitt ändamål än enligt det första förslaget och att omän-
6072: dringen skulle bli hälften billigare, - äfven på ständerhustomten
6073: komme en afsevärd del fortfarande enligt detta senare förslag att
6074: blifva obebyggd. Jag vill dock icke säga detta därför att man ock-
6075: så här sålunda kunde räkna med möjliga utvidgningar, om så skulle
6076: erfordras, men det är önskvärdt att platsen därigenom blefve min-
6077: dre trång. Detta hus befinner sig ohjälpligen mellan tvänne trånga ga-
6078: tor, och får sålunda icke det fria utseende som en byggnad på en
6079: öppen plats. Men enligt professor Nyströms senare projekt blefve
6080: tomten dock öppen åt öster. Huset är också indraget ifrån Kyr-
6081: kogatan, och sidofasaden, mot hvilken man gjort anmärkningar,
6082: blefve rnindre lång än enligt det första förslaget. Det är detta, som
6083: för rnig är bestämmande. J ag är öfvertygad om att, ifall professor
6084: Nyströms projekt icke haft de fel och utväxter, som detisin första
6085: skepnad hade, så skulle väl förslaget om Observatoriibergen, om det
6086: också hade framställts, dock fått förfalla.
6087:      Det är icke med lätt hjärta jag går till detta votum. Så länge
6088: som jag sysslat med frågan om landtdagshusets placering på Ob-
6089: servatoriibergen, har förslaget och flere af de täflande projekten
6090: hunnit blifva mig kära. Och om jag också finner, att det icke lyk-
6091: kats åtrninstone för den första pristagaren att gifva huset den enkla
6092: ädla karaktär, som jag hade räknat med i fråga om ett hus däruppe,
6093: utan någonting skrytsamt komme att vidlåda hans projekt, så kan
6094: jag dock icke i all synnerhet såsom helsingforsare, neka att huset
6095: där uppe skulle blifva vackert. Det skulle särskildt för Observato-
6096: riibergen blifva af stort värde, emedan det nuvarande observato-
6097: riet, som ju nedifrån ter sig nog så vackert, däremot där uppe, när
6098: man kommer det något närmare, med sin gårdsplan, sina mer el-
6099: ler rnindre ovårdade planteringar och stakett, misspryder platsen
6100: åtminstone åt sjösidan. Skulle landtdagshuset där uppföras, så
6101: skulle man komma intill själfva huset, där blefve ingen vanpry-
6102: dande gård!'plan, och det hela skulle te sig så bra, att helsingfor-
6103: sarne, äfven de, som hafva röstat mot förslaget, när ett antal år
6104: förgått, skulle finna att det dock gestaltat sig till en mycket stor
6105: prydnad för hufvudstaden. Men det är nu icke såsom helsingfors-
6106: bo jag har att gå till afgörande af denna fråga. J ag ber att ännu
6107: till stöd för mitt votum få anföra, att, när vi i landtdagshusdele-
6108: gationen hade uppe frågan om programmet för täflingen om det
6109: nya landtdagshuset och sekreteraren därefter frågade mig, hvilka
6110: order professor Nyström skulle få i fråga om omarbetningen af
6111: hans projekt till ombyggnad af ständerhuset, så svarade jag: in-
6112: gen annan order än att han gör sitt nya förslag så bra, att han där-
6113: med besegrar de andra. Och däri har han lyckats.
6114:      J ag tror mig icke häller göra mig skyldig till någon indiskretion,
6115: i674                  Istunto 24 p. lokakuuta 1908.
6116: 
6117: 
6118: då jag säger, att en af landtdagshusdelegationens medlemmar,
6119: hr Wäinö Wuolijoki, då det var fråga om denna sak, sade att, ifall
6120: ombyggnaden af ständerhuset skulle blifva så otillfredsställande,
6121: att vi kunde räkna med att vi t. ex. redan om ett par tiotal år skulle
6122: hödgas uppföra ett nytt hus för representationen, så vore han kan-
6123: ske villig att gå med på ett sådant provisorium, men så bra, som
6124: l>rofessor Nyström utarbetat sitt senare projekt, befarade han att
6125: representationen skulle trifvas i det nybyggda ständerhuset så väl,
6126: att den icke under en öfverskådlig framtid skulle flytta därifrån.
6127: Det är ju ett skäl mot projektet, men det är icke något godt skäl.
6128:     Jag slutar som jag började med att vi i allt sundt förnufts namn
6129: måste föredraga professor Nyströms senare projekt.
6130: 
6131:     Ed. V. T. R o s e n q v i s t: J ag sknlle ju också för min del
6132: hafva ett och annat att säga om de beräkningar, som framträda
6133: i utskottets betänkande liksom också beträffande de yttranden, som
6134: här hafva afgifvits till betänkandets understödjande, men det före-
6135: faller mig, som om hvarje sådant uttalande vore ganska onödigt,
6136: då man ju tyckes på det håll, hvarom nu är fråga, icke anse det
6137: vara så farligt, om kostnadsförslaget är några miljoner högre eller
6138: lägre. Med ett visst intresse följde jag dock med hr Huoponens
6139: andragande särskildt den senare delen af detsamma, där han läm-
6140: nade realiteternas mark och sväfvade i högre rymder. Men jag
6141: kunde icke hjälpa, att under hela tiden ljöd i mina öron ett uttryck,
6142: som han kort förnt hade användt: den ljudande malmen och den
6143: klingande bjällran. Herrar von Alfthan och Schybergson hafva
6144: emellertid redan bemött de två första talarena, och jag skall där-
6145: för endast helt kort angifva min ståndpunkt i frågan.
6146:     Skulle det gälla ett val emellan ett ändamålsenligt landtdagshus
6147: på Observatoriibergen och det gamla landtdagshuset, utvidgadt
6148: enligt professor Nyströms väl uttänkta plan, hvarigenom äfven denna
6149: byggnad blefve fullt ändamålsenlig, kunde man möjligen stanna i
6150: tvekan, såvida kostnaderna för öfrigt vore lika stora. Den natio-
6151: nella fåfängan skulle då tala för ett ståtligt palats på den domine-
6152: rande platsen, medan åter den anspråkslösa känslan af hvad som
6153: egentligen harmonierar med vår ställning och med sakläget öf-
6154: ver hufvud talade för den garnla byggnaden, hvilken ju äger om
6155: också icke ett dominerande läge, så dock ett mycket mera centralt
6156: och i följd däraf bekvämt läge. Men då härtill kommer, att kost-
6157: naderna för palatset på berget måste räknas till omkring 5,ooo,o~o
6158: mark, medan det gamla husets utvidgande kräfver ungefär I,3oo,ooo
6159: mark, då bör, synes det mig, ingen tvekan mera kunna komma i-
6160: fråga. Finland är icke ett så rikt land, att det för att tillfredsställa
6161: sin fåfänga, bör kasta bort 4,ooo,ooo. Dessa penningar kunde an-
6162: vändas på långt bättre sätt till nyttiga reformers genomförande.
6163:                            Uusi eduskuntatalo.                      1675
6164: 
6165: 
6166: Till allt detta kommer ytterligare den stora osäkerhet, som råder
6167: beträffande möjligheten att kunna realisera den af utskottet för-
6168: ordade planen, och att denna osäkerhet är stor, därom vittnar bäst
6169: själfva utskottsbetänkandet, som ju uppställer såsom en sista ut-
6170: väg det gamla landtdagshuset i utvidgad form. J ag måste på gnurd
6171: af hvad jag nu i största korthet här haft äran anföra, obetingadt
6172: o~ med full öfvertygelse fl:n;;l\lt;=t mig till den första reservation~n.
6173: 
6174:     Ed. V i k m a n: Ed. vapaaherra Alfthan Qn h,avaiAnv.t k~i,b,­
6175: den edellisen puhujan lausunrtöissa suuren ht!iäriin poesiiaa. Minä
6176: puolestani en ihmettele ollenkaan, että vapaaherra Alfthan on
6177: herkkä havaitsemaan tällaista, sillä hän on itse osoittanut tämän
6178: kysymyksen käsittelyssä niin suuren määrän poesiiaa, että hän siinä
6179: on saavuttanut ennätyksen ja on tuonut tämän poesiian esille sil-
6180: loinkin kuin asia on ollut asiallisesti ratkaistavana valiokunnassa.
6181: Minä pyydän saada huomauttaa, että ensimäinen rahamäärä johon
6182: vapaaherra Alfthan täällä kajosi, kysymys siitä millä hinnalla saa-
6183: taisiin tontti observatoriota varten Humallahdessa, on ollut sel-
6184: lainen kohta, jossa valiokunta suorastaan vapaaherra Alfthanin
6185: numeroiden vuoksi on joutunut pulmalliseen asiaintilaan. Kun valio-
6186: kunnan jaoston taholta oli tuotu mietintöluonnos valiokuntaan ja
6187: siinä mainittiin ro markkaa neliömetriltä tontin hinnaksi Humallah-
6188: dessa, niin vapaaherra Alfthan tiesi mainita, että hän on saanut mais-
6189: traatin sihteeriitä nimenomaan sellaisen tiedon, että maa siellä
6190: maksaa 50 markkaa neliömetriltä. Tämän 50 ja ro markan hinnan
6191: välillä tuli äänestys. Muutamat uskoivat vapaaherra Alfthanin
6192: 50 markan hintaan ja äänestivät sen puolesta. Useimmat eivät us-
6193: kaltaneet siihen uskoa vaan äänestivät ro markan puolesta. Ja kun
6194: tämän äänestyksen jälkeen tuli kahvitunti ja vapaaherra Alfthan
6195: oli saanut kupin kahvia, niin hänelle selvisi, että hinta oli 25 mark-
6196: kaa eikä 50, ja hän lisäsi vielä, että Humallahden laitaosissa oli
6197: saatavissa tontteja IO markasta tähän tarkoitukseen. Tämä osoit-
6198: taa, että poesiia, jos tahdotaan sitä niin kauniilla nimellä nimittää,
6199: ei ole aivan vieras ed. Alfthanillekaan.
6200:     Mietinnössä on toisena rahaeränä mainittu 350,000 markan raha-
6201:  määrä uuden observatoriotalon rakentamista varten. Yliopiston ta-
6202: holta on ilmoitettu tämän uuden rakennuksen tulevan maksamaan
6203:  300,ooo a400,000 mkkaa. Valiokunta on ottanut keskimäärän 35o,ooo.
6204:  Onhan tietysti sangen mahdollista, että summa kohoaa jonkun ver-
6205:  ran korkeammaksi, mutta kun tämä määrä on ilmoitettu niin päte-
6206:  väitä taholta kuin yliopiston konsistorion taholta, niin lienee edus-
6207:  kunnalla enemmän syytä luottaa näihin numeroihin kuin ed. vapaa-
6208:  herra Alfthanin numeroihin, vaikka hän uskookin tämän summan
6209:  melkoisesti tulevan kohoamaan tästä ilmoitetusta määrästä.
6210:     Mitä sitten tulee korvaukseen Tähtitorninvuoren puiston uudes-
6211: 1676                  Istunto 24 p. lokakuuta 1908.
6212: 
6213: 
6214: taan järjestämisestä, siitä on ed. Homen ensimäisenä puhujana
6215: tuonut esiin tietoja, joihin niinikään minun käsitykseni mukaan on
6216: syytä panna kaikki huomio. Minä luulen siis, että tuo avoinna oleva
6217: erä, mikä menisi observatoriovuoren puiston, istutusten jakäytävien
6218: uudistamiseen, ei voi myöskään kohota niin peloittaviin summiin,
6219: jommoiseksi tätä erää usein on esitetty.
6220:     Mitä tulee vihdoin itse uuden eduskuntatalon rakennuskustannuk-
6221: siin, niin siinäkin ed. vapaaherra Alfthan rohkenee väittää, että
6222: laskut tässäkin suhteessa ovat aivan paikkansa pitämättömät ja hän
6223: perustelee tämän väitteensä sillä, että tämä lasku 3,I5o,ooo on saatu
6224: siten, että rakennuksen kuutiosisällys on otettu laskelmien perus-
6225: taksi. Nyt on kuitenkin asianlaita niin, että jokainen rakennuttaja
6226: ja rakentaja arvioi rakennusten hinnan juuri rakennusten kuutio-
6227: sisällyksen mukaan, ja asiantuntijat ja ammattimiehethän eivät
6228: pidä mitään muuta rakennuksen kustannusten arvioimista niin
6229: varmana kuin kuutiosisällykseen perustuvaa. Minä uskon, että
6230: ne arkkitehdit, jotka ovat laatineet tämän kustannusarvion, tie-
6231: tävät kyllä kuutiosisällyksen lisäksi ottaa vissejä eriä, jotka aina
6232: tulevat rakennuskustannuksissa kysymykseen yli tavallisten las-
6233: kelmien. Kun eduskunta tämän arvion mukaan määrää jonkun
6234: summan rakennusta varten, niin tietysti tästä summasta tulee riippu-
6235: maan detaljikohdat. Nämä detaljit voidaan tietenkin rakentaa kal-
6236: liimmiksi tai huokeammiksi ja siinä eduskunta korottamalla tätä
6237: menoarviota vissillä summalla voi asettaa eräitä rahoja juuri de-
6238: taljien vetämiin menoihin nähden.
6239:     On huomautettu erityisesti siitä, että vanha säätytalon tontti
6240: on aivan erinomaisen arvokas, ja että rahallisesti hyvin korkeisiin
6241: summiin arvosteltava omaisuus jäisi valtiolle. Toiset ovat taas
6242: koettaneet painaa sitä mahdollisimman alas. Minäkään en usko,
6243: että tuo tontti voidaan, kun se on rakennettu, ja rakennettu siten,
6244:  että rakennuksen molemmilla puolilla on rakentamatauta alaa,
6245:  arvioida noin vain neliömetreissä niin korkean hinnan mukaan kuin
6246: edelliset puhujat ovat arvioineet. Mutta tässä tontissa on joka ta-
6247: pauksessa joku osa rakentamatonta, jota valtio voi käyttää hyvällä
6248: menestyksellä. Valiokunnassa on nimenomaan huomautettu, että
6249: yliopisto esim. kaipaa erityisen kipeästi useita tarkoituksia varten
6250: lisärakennuksia. On tietenkin sangen lähellä se ajatus, että juuri
6251: yliopistoa varten voitaisiin käyttää säätytalo ja se tontti, joka on
6252: rakentamaton. On tietysti myös otettava huomioon se, mikä on usein
6253: mainittu, että myös korkein tuomioistuin ja useat keskusvirastot
6254: ovat sellaisia laitoksia, joita valtio hyvällä menestyksellä voisi näi-
6255: hin sijoittaa. Ei ole siis ollenkaan heitettävä pois laskuista sitä tosi-
6256: asiaa, että valtiolle jääpi käytettäväksi erittäin arvokas ja rahallisesti
6257: hyvinkin korkealle arvioitava omaisuus säätytalossa ja sen tontissa.
6258:  On myös muistettava, että tämä tontti ja talo voidaan käyttää
6259:                            Uusi eduskuntatalo.                     1677
6260: 
6261: 
6262: sellaisiin tarkoituksiin, joissa sen rahallinenkin arvo tulee kyllin
6263: hyvin käytetyksi.
6264:      Täällä on myös muutamien puhujien taholta väitetty, että edus-
6265: kunnalla olisi tästä nykyisestä huoneustosta kiire pois, että tätä
6266: huoneustoa ei enään voitaisi käyttää kuin ehkä kaksi vuotta. Valio-
6267: kunnassa on kuitenkin huomautettu siitä, että asianlaita ei kuiten-
6268: kaan ole niin vaikea; eduskuntaa ei niin vain tultane täältä häätä-
6269: mään, sillä tämä talo, vaikkakaan se ei olisi enään saatavissa siitä
6270: alhaisesta vuokrasta, josta se on nykyään saatu ja joka vuokra saa
6271: selityksensä siitä, että tähän taloon valtion kustannuksella tehtiin
6272: niin suunnattoman paljon kalliita korjauksia, olisi joka tapauk-
6273: sessa eteenpäin saatavissa sellaisesta vuokrasummasta, ettei se
6274: kohoisi kuin korkeintaan noin miljoonan markan korkoja vastaa-
6275: vaksi. Siis eduskunnalla ei ole täältä mitään kiirettä pois, eikä tämä
6276: kiire pakoita ryhtymään vanhan säätytalon korjaamiseen. Täällä
6277: voidaan olla huokeammalla pääoman korolla kuin mitä voidaan las-
6278: kea menevän joko vanhan säätytalon korjaamiseen tai uuden ra-
6279: kentamiseen Observatoriovuorelle, niin että tämä kiire ei mitään
6280: vaikeutta tuota. Vapaaherra Alfthan mainitsi myös, että jos uusi
6281:  rakennus rakennettaisiin, niin se tulisi viemään ainakin vielä 10 vuo-
6282:  den ajan. Hän oli yrittänyt pelotella ed. Huoposta sillä, että hän
6283:  oli ilmoittanut herra Huoposelle, että tämä veisi ainakin 20 vuoden
6284:  ajan, jolloin ed. Huoponen ehkä ei enää olisi tilaisuudessa iloitse-
6285:  maan siitä uudesta talosta. Mutta minä omasta puolestani luulen,
6286:  että tässä voidaan päästä hyvinkin kohtuullisella ajanhukalla,
6287:  kunhan vaan asiaan ryhdytään niin tarmokkaasti käsiksi kuin valio-
6288:  kunta ponsissaan ehdottaa.
6289:      Täällä on myös väitetty, että olisi kysymys nyt vaan turha-
6290:  maisuuden tyydyttämisestä. Minä puolestani näen tässä paljon asial-
6291:  lisia seikkoja, jotka puhuvat asian puolesta, enkä ollenkaan luule,
6292:  että se puolustus, mikä uudelle observatoriotalolle on saatu, olisi
6293:  minkään turhamaisuuden tuloksena. Minä viittaan vaan siihen
6294:  tosiasiaan, että tuon säätytalon ja sen tontin käyttäminen rahalli-
6295:  sesti vastaa jo sellaista summaa ja että tontti ja talo voidaan käyttää
6296:  niin hyödyllisesti valtion tarkotuksiin, ettei siis rahallinen menokaan
6297:  ollenkaan niin suureksi uudessa talossa kohoa, kuin sitä useasti
6298:  uskotellaan. Rahallinen puoli on tietenkin vaan valtion rahojen
6299:  kirjanpitokysymys, sillä jokainen meistä tietää ja puhujat ovat
6300:  täälläkin tunnustaneet, että valtio lähimmässä tulevaisuudessa
6301:  tarvitsee välttämättä uusia rakennuksia täällä pääkaupungissa
6302:  ja niitä varten olisi juuri säätytalo ja sen tontti käytettävä.
6303:       Minä siis puolestani kannatan valiokunnan ponsia sellaisinaan.
6304: 
6305:     Ed. W i c h m a n n: Pyydän saada täydellisesti yhtyä edus-
6306: ·--· ·-!
6307:                                  Istunto 24 p. lokakuuta 1908.
6308: 
6309:            tajain v. Alfthanin ja Schybergsonin lausunnoihin ja lämpimästi
6310:            kannattaa ensimäistä vastalausetta.
6311:                Siitä tosiasiasta nyt ei proosalla eikä poesiialla voi päästä, että
6312:            Suomen kansalla nykyään ei ole varaa ja eipä edes haluakaan ra-
6313:            kentaa uutta, monen miljoonan maksavaa eduskuntapalatsia, ei
6314:            aip.oastaan nykyisiin taloudellisiin, vaan myös muihin oloihin kat-·
6315:            soen, jotka toden totta ovat lievimmin sanottuna kaikkea muuta kuin
6316:            toivorikkaat. Tätä surullista, mutta todellista pääsyytä emme me
6317:            myöskään mielestäni ole oikeutetut unohtamaan terveenä vastakoh- ·
6318:            tana herrojen Huoposen, Hornenin ja jopa Vikmaninkin dekora-
6319:            tiivisille puheille, jos minä saan käyttää erään eilisen puhujan mie-
6320:            lestäni juuri tässä kohden sattuvia sanoja. Tosiolot vaativat nyt
6321:            vaatimalla, että me joka mies teemme - kumminkin juuri täm-
6322:            möisissä asioissa - suoraan sanoen taantumuksen, jota tämän pe-
6323:            lottavan sanan vastustajatkin voivat kannattaa, viime vuosien
6324:            kansallisesta ylpeilemisestä ja ylimielisyydestä.
6325: 
6326:                 Ed. T u 1 i koura: Mietinnön ponsien puolustajat ovat täällä
6327:            tehneet laskelmia siitä, mitenkä Tähtitornivuorelle rakennettava uusi
6328:            talo ei tulisi kalliimmaksi kuin vanhan säätytalon laventaminen
6329:            sellaiseksi, että eduskunta siinä voisi toimia. Nämät laskelmat kui-
6330:            tenkin ovat olleet niin korkeata matematiikkaa, erittäinkin ed..
6331:            Huoposen, että minun käsitykseeni ne eivät ole mahtuneet, joten en
6332:            yritäkään siltä kannalta asiata ottaa. Ed. Huoponen m. m. arveli
6333:            harppaavansa säätytalolta Tähtitornivuorelle kolmessa, jopa kah-
6334:            dessa minuutissa. Tuo nyt on mahdotonta; vaikka se onkin sivu-
6335:            asia, on se kuitenkin hyvin kuvaava.
6336:                 Sitten kuulosti oudolta korvaani hänen arvostelunsa säätytalon
6337:            tontin kalleudesta. Siinä hän sai 300 markkaa neliömetriltä kun
6338:            taas Tähtitornivuoren tontin, johonka hän kahdessa minuutissa
6339:            harppaa, on laskenut kymmenen kertaa halvemmaksi, niin, että se
6340:            on 30 markalla saatavissa. Kaikista näistä laskelmistaan huolimatta
6341:            hän itse kuitenkin näyttää vähän epäilevän, että tuo uusi talo tulisi
6342:            kalliimmaksi, koska puolustelee tätä sillä, että ennenkin on tuh-
6343:            lattu. Mutta minun mielestäni se on huono puolustus, jos kerran
6344:            tuhlaus sanotaan paheeksi, että sitä puolustetaan siltä, että ennenkin
6345:            on niin tehty.
6346:                  Ja näin ollen minun ajatukseni johtuivat kauemmaksi täältä,
6347:             johtuivat siihen kansaan, jonka etuja ja oikeuksia tämän eduskun-
6348:             nan tulisi valvoa, johtuivat siihen, minkälaisissa oloissa suurinosa
6349:             tämän kansan pohjakerroksia, joka meidät on tänne lähettänyt, ny-
6350:             kyäänkin vielä on. Ja, koska tämä matematiikka minun käsittääkseni
6351:             oli sellaista, kuin jos käskettäisiin uskomaan, että yksi kertaa yksi on
6352:             viisi niin en voinut asiata siltä kannalta ottaa. Onkohan oikeuden ja
6353:             kohtuuden periaatteiden mukaista, että silloin kun eduskunnan
6354:                            Uusi eduskuntatalo.                     167~
6355: 
6356: 
6357: tulisi määrätä joistakin toimista, millä syrjäseutujen asu}ckaat voi~
6358: taisiin saattaa esim. parempaan liikeyhteyteen rintama{Hen kanssa,
6359: silloin kun on kysymys jonkun kosken perkauksesta; jotta tuhan.;
6360: net maanviljelijät sen kautta saisivat taloutensa edistyniään, silloin
6361: eduskunta melkein yhdellä kynänpiirrolla vetää viivan yli ja sanoo:.'
6362: ei ole varoja niihin. Mutta sama eduskunta juuri omaksi majal<::seen,'
6363: omaksi työhuoneekseen ehdottelee miljoonien tuhlausta!. :@;tä'll.s~."
6364: kelmat näyttäisivät Tähtitornivuorelle rakennettavan uuden talon
6365: eduksi, on asian yhteyteen kytketty pari muuta juttua, joilla ei
6366: vielä liene kiirettä, nythän on kysymys vain niistä uhrauksista, '
6367: joilla eduskuntatalo saataisiin.
6368:      Näistä periaatteista lähtien ja siitä, että meidän on säästettävä
6369: silloin kun on tilaisuutta säästää ja mikäli se on meidän vallassamme,
6370: on eduskunnan rakentaessaan itselleen kodin otettava säästäväi-
6371: syyden periaate kaikkein ensin käytäntöön. Vieläkin pyytäisin
6372: kiinnittää eduskunnan jäsenien huomion siihen, mitähän nuo kansan
6373: vähävaraiset, jotka taistelevat leivän huolissa, sanovat, kun heidän.
6374: lähettämänsä edustajat itselleen kotia rakentaessaan heittelevät,
6375: miljoonia, kuten pikku poikaset herneitä, niinkuin täällä joku sa-
6376: noi. Näin ollen yhdyn kannattamaan ensimäistä vastalausetta,
6377: jossa on kysymyksessä tätä tarvetta varten pienin summa millä..'
6378: talo voidaan kuntoon saattaa.
6379: 
6380:     Ed. N y k ä n e n: Kun on kysymys siitä, mihin paikkaan
6381: tuleva uusi eduskuntatalo on rakennettava ja kun useat puhujat
6382: puolustavat, että eduskuntatalo olisi rakennettava Tähtitorni-
6383: mäelle, johtuu mieleen, mikä se on ja mikä syy vaikuttaa että talo
6384: sinne vietäisiin. Varsinkin näyttää, että sinne rakennettava talo
6385: tulisi maksamaan 4 miljoonaa markkaa enemmän kuin säätytalon
6386: tarkoituksenmukainen korjaaminen. Täällä tosin ed. Huoponen
6387: ihaili näköalaa ja kuinka se puolustaa taloa rakennettavaksi sinne.
6388: Mutta minä ainakaan en voi tälle ihanuudelle antaa niin suurta
6389: merkitystä. Onhan asema korkea ja näköala laaja ja mereltätulija-
6390: kin voisi jo huomata että tässä on mahtava rakennus Suomen edus~
6391: kunnalle, mutta ei tämä sittenkään vastaa sitä tarkoitusta kuin
6392: vanha säätytalo. Sillä uusi talo on melkein poskessa kaupungista;
6393: vanha säätytalo sitävastoin on keskellä kaupunkia ja virkakunnat
6394: ovat lähellä; muutenkin on talo kaikinpuolin sopivammalla pai-
6395: kalla kuin Tähtitornivuorella. Meidän nykyisissä oloissamme se
6396: rahamenokin, mikä ensimäisessä vastalauseessa mainitaan, neljättä
6397: miljoonaa markkaa, meidän oloissamme jo painaa jotenkin paljon.
6398: Niinkuin eräs arvoisa puhuja viittasi, ei meidän kansamme tule-
6399: vaisuus vielä ole niin taattu, että voitaisiin näin mahtavia rakennuksia
6400: rakentaa. Tahdon lyhyesti lausua, että ensimäisen vastalauseen
6401: 1680                   Istunto 24 p. lokakuuta 1908
6402: 
6403: 
6404: tekijät ovat asiassa osanneet oikeaan ja siinä suhteessa tahdon
6405: kannattaa ensimäistä vastalausetta.
6406: 
6407:     Ed. K a 11 i o: Kun asia viime vuonna oli eduskunnan käsi-
6408: teltävänä kuuluin niiden joukkoon, jotka tahtoivat lykätä asian
6409: tutkittavaksi, ennenkuin siitä lopullinen päätös tehtäisiin. Sillä
6410: kieltämättä ovat monet näkökohdat puhumassa myöskin, ainakin
6411: paikkaan nähden, sen puolesta että uusi eduskuntatalo olisi raken-
6412: nettava Tähtitornivuorelle. Minä tosin en pane matkoille enkä
6413: vuoren istutuksille y. m. sellaisille näkökohdille niin määräävää
6414: merkitystä, kuin täällä on tahdottu esiintuoda. Mutta siitä huoli-
6415: matta on minusta asia vielä tälläkin hetkellä siksi vähän harkittu, että
6416: minä en soisi, että eduskunta näin keskenkypsässä asiassa tekisi
6417: vielä tälläkään hetkellä lopullista päätöstä. Valiokunnan enemmistö
6418: ehdottaa mietinnössään periaatteessa ratkaistavaksi eduskunta-
6419: talon rakentamisen Tähtitornivuorelle ja ehdottaa 5-miehisen valio-
6420: kunnan tätä asiaa toimeen panemaan. Mutta ne esteet, jotka vielä
6421: löytyvät tälle paikan saannille, ovat valiokunnan enemmistönkin
6422: mielestä niin merkitseviä, että se on tahtonut mietinnön 9 sivulla
6423: pidättää itsellensä vallan, jotta vielä olisi peräytymismahdollisuus
6424: vanhan säätytalon paikalle. Valiokunta sanoo: >>Kysymys uuden
6425: eduskuntatalon rakentamisesta Tähtitornivuorelle on tehty riip-
6426: puvaksi eräiden toisten kysymysten ratkaisusta. Niistä jotkut,
6427: kuten yliopiston taholta esitetyt ehdot, ovat senlaatuisia, että jos
6428: niiden kautta voittamattomia esteitä syntyy, eduskunnalla on
6429: oleva mahdollisuus nykyisen säätytalon laajentamiseen eduskunta-
6430: taloksi.>> Tällä lausunnolla on valiokunta tunnustanut, että esteitä
6431: voi tulla vielä voittamattomia, mutta siitä huolimatta siirtää valio-
6432: kunnan enemmistö koko harkintavallan tuolle 5-miehiselle valtuus-
6433: kunnalle, ja eduskunnalle ei jää mitään muuta valtaa, kuin hyväksyä
6434: lopulliset piirustukset. Tämä seikka on vaikuttanut minuun siinä
6435: määrässä, että minä katson, kun yksimielisesti kerran tunnustetaan
6436: tällaisia esteitä olevan, että vieläkään ei ole hetki tullut, jolloin
6437: olisi lopullisesti määrättävä näiden kahden paikan puolesta. Mi-
6438: nusta näyttävät nimittäin varsinkin yliopiston ehdot siksi avope-
6439: räisiltä, ja sen yhteyteen näytään kytkettävän eräitä toisia kysy-
6440: myksiä, m. m. meteoroloogisen keskuslaitoksen yhdistäminen obser-
6441: vatoorion kanssa, että ne olisivat asetettavat samalle alueelle. Tämä
6442: tietysti asettaa silloin suurempia vaatimuksia saada observatooriolle
6443: sopivampaa paikkaa. Sentähden olen minä toisessa vastalauseessa
6444: tuonut esiin nämä näkökohdat, ja asettunut sille kannalle, että lo-
6445: pullista päätöstä ei asiassa vielä tehtäisi. Tällä hetkellä näyttävät
6446: minusta nämä esteet sen määräisiltä, että kun vastakkain tulee äänes-
6447: tettäväksi Tähtitornivuoren ja vanhan säätytalon paikan välillä,
6448: niin minun täytyy kallistua vanhan säätytalon puolelle. Mutta jos
6449:                           Uusi eduskuntatalo.                    1681
6450: 
6451: 
6452: tutkimuksissa voidaan näyttää, että nuo esteet eivät ole siinä mää-
6453: rässä taloudellisesti uhkaavia, kuin ne minusta tällä hetkellä näyt-
6454: tävät, niin voisi silloin mahdollisesti vielä varmemmin määrätä
6455: kantansa. Siinä tapauksessa että tämä minun ehdottamani näkö-
6456: kohta tulisi eduskunnan päätökseksi, pyytäisin vielä lisäksi eh-
6457: dottaa kaksi lisäpontta:
6458:     että eduskunta antaisi valtiovarainvaliokunnan asiaksi valita
6459: valtuuskunnan jäsenet sekä esittää määrärahan suuruus, joka ehkä
6460: tarvitaan valtuuskunnan menoihin; sekä
6461:     että eduskunta alamaisessa kirjeessä anoisi Hänen Majesteet-
6462: tinsa vahvistusta näille päätöksille.
6463: 
6464:     Ed. P a 1 m e n: Kun minulla on ollut tilaisuus olla mukana
6465: vastalauseessa, jossa meidän kantamme esitetään, niin minä en ole
6466: tähän asti tahtonut kuluttaa eduskunnan kallista aikaa. Minä
6467: olen nimittäin olettanut että se, mitä siinä vastalauseessa on kir-
6468: joitettu, on tullut jokaiselle edustajalle tunnetuksi, niin että mi-
6469: nulla ei ole sitä kiusausta kuin ed. Homenilla, joka rupesi kerto-
6470: maan hyvin laajasti kaikenlaisesta, mitä on luettavana mietinnössä.
6471: Minä tunnustan, että paljon on nyt selvempänä kuin vuosi sitten,
6472: ja sen myöskin tunnustan, että muutamat esteet, jotka silloin näyt-
6473: tivät voittamattomilta tai ainakin vaikeilta, ovat nyt ainakin osaksi
6474: syrj äytetyt. Mutta minun täytyy kuitenkin lisätä, että niin suu-
6475: ria voittoja ei ole saavutettu, kuin muutamat puhujat näyttävät
6476: uskovan. Se näkyy jo siitä, että valiokunnan enemmistö, kuinka
6477: innokkaasti se harrastaakin tuota komeaa paikkaa Tähtitorni-
6478: vuorella, ei sittekään ole uskaltanut sinne lähteä. Se pitää aina-
6479: kin hätävarana, että me kuitenkin saisimme lopulta tyytyä tuo-
6480: hon hyljättyyn ja halveksittuun säätytalon paikkaan. Tämä kaik-
6481: kein parhaiten osoittaa, ettei vielä yhden vuoden miettimisellä ja
6482: valmistuksilla ole päästy niin pitkälle, kuin täällä joskus on sa-
6483: nottu.
6484:     Mitä aikaan tulee, niin on huomattava, että kyllä vielä paljon
6485: mutkia on, ennenkuin päästään Tähtitornivuorelle. Paraassakin
6486: tapauksessa pitää olla uusi tähtitieteellinen observatoorio valmis,
6487: emmekä vielä tiedä kukaan, mihin paikkaan se tulee. Sitä ei tiedä
6488: ei konsistorio eivätkä täkäläiset puhujat, ei kukaan. Siinä ovat
6489: ehdotuksetkin jotenkin häilyväiset. Jos epäillään minun Sano-
6490: jani, voipi ottaa huomioon, mitä astronomian professori on sano-
6491: nut, kun asia oli valiokunnan jaoston käsiteltävänä. Hän mai-
6492: nitsi muutamia paikkoja, ja yhdestä paikasta, jota silloin ehdotet-
6493: tiin, mutta jota hän ei ollut ajatellut, syystä että katsoi sen olevan
6494: määrätyn toiseen tarkoitukseen, nim. Lapinlahden puutarhasta,
6495: hän myönsi, että se voisi olla hyvä, mutta muuten näytti siltä,
6496: että jos tahdotaan tähtitieteellistä~observatooriota, joka kelpaa yli-
6497:                                                               106
6498: 1682                  Istunto 24 p. lokakuuta 1908.
6499: 
6500: 
6501: opiston opetukseenkin, on hyvin vaikea saada muita paikkoja,
6502: kuin mitä mainittiin, eivätkä kaikki mainitutkaan paikat edes ole
6503: sopivia. Tämä paraiten osoittaa, ettemme vielä ole tulleet lähes-
6504: kään niin pitkälle, kuin on tahdottu uskotella.
6505:     Olisi ennen kaikkea syytä ottaa huomioon, mitä tarkotusta
6506: tämä uusi eduskuntatalo on palveleva. Siltä kannalta katsoen
6507: on tunnustettu, että se ehdotus, joka on olemassa vaikkapa huo-
6508: mispäivänä toimeenpantavaksi, on siksi hyvä, ettei paremmasta
6509: apua. Mutta minä tahdon lisätä, koska se kenties ei ole tullut kaik-
6510: kien tiedoksi, että kilpailussa palkittujen piirustusten laita ei suin-
6511: kaan ole yhtä selvä. Oli asiantuntijoitten kesken erinomaisen suuri
6512: erimielisyys siitä, kumpiko palkituista oli parempi. Ulkonäkö
6513: lopulta antoi toiselle voiton. Mutta monet asiantuntijat tutkit-
6514: tuaan lähemmin noita piirustuksia tulivat siihen päätökseen, että
6515: eduskunnan työn kannalta katsoen joku muista olisi ollut ainakin
6516: yhtä hyvä, joku vielä parempikin. Niinpä ei ole puhettakaan muusta,
6517: kuin että jos kerran vuoden, kahden, kolmen perästä saadaan paikka
6518: Observatoorivuorella, sillä välin täytyy pitää uusi kilpailu niitten
6519: välillä, jotka jo ovat saaneet palkinnon. Tämä vaatii sekä aikaa
6520:  että rahaa, siitä ei pääse mihinkään.
6521:      Lopullisesti meidän täytyy tunnustaa, että riita kohdistuu ra-
6522: hakysymykseen, sillä eihän kielletä, että voidaan saada parempaa,
6523: jos ei kysytä ensinkään mitä tuuma maksaa ja jos miljoonia pidel-
6524: lään, niinkuin eräs puhuja jo huomautti, samalla tavalla kuin ka-
6525: tupojat viskelevät viisipennisiä. Mutta minun täytyy sanoa, että
6526: kansanedustajana en nyt enkä koskaan ennen - enkä vastakaan
6527: voi katsoa keveällä sydämellä, jos enennetään kansan menoja muu-
6528: tamilla miljooneilla, ei tiedetä kuinka monilla. Minun täytyy tun-
6529: nustaa, että minä siinä kohden kallistuu sille varovaiselle kannalle,
6530: joka ottaa huomioon tulevat menot enemmän kuin tuommoisia
6531: utuisia laskuja, joilla koetetaan entisten arvojen avulla, vieläpä
6532: niitä korottamalla, luoda kummittelevia summia, jotka sitten saa-
6533: vat aikaan, että uusi hinta näyttääkin pieneltä, niinkuin herra
6534:  Homen sen sai olemaan.
6535:      Meillä on tässä maassa kokemusta, mitenkä valtion rakennukset
6536: onnistuvat. Sopinee muistuttaa, koska ei monikaan täällä olevista
6537: ollut mukana silloin, että säätytalosta ensin heräsi kysymys r86o-
6538: luvulla, mutta taloa ei saatu valmiiksi ennenkun r8go-luvun alussa.
6539: Ja kun siitä ensin puhuttiin, selitettiin ja väitettiin, että 200,000
6540: riittäisi, sitte 1/2 miljoonaa ja vielä myöhemmin että I miljoona
6541: oli kylliksi, mutta lopullisesti talo tulikin maksamaan 2 miljoonaa
6542: eikä niin vähä sen yli, kun koristukset ja sisustus otetaan huomioon.
6543: Tämä on tosiasia, josta ei pääse mihinkään. - Kun Kansallis-
6544: museo piti rakennettaman, alettiin vaatimattomasta 400,000 mar-
6545: kasta, mutta kuinka olikaan, tultiin sitte summaan, joka oli noin
6546:                            Uusi eduskuntatalo.                     1683
6547: 
6548: 
6549: nelinkertainen. Ja vaikka oli tehty laskut oikein kuutiosisällyk-
6550: sen mukaan, jotka väitettiin olevan hyvin varmat ja tarkat, on
6551: kuitenkin tuon tuostakin täytynyt kuulla, että nekään laskut ei-
6552: vät ole pitäneet paikkaansa, ja sitte on käännytty senaatin puo-
6553: leen anomaan lisiä, joita ei aina ole annettu. - Helsingin asema-
6554: talo varsinkin on osoittanut samaa ikävää tosiasiaa, että tämmöi-
6555: set laskut, joita tehdään, varsinkin jos ne tehdään monta vuotta
6556: ennemmin, surkeasti pettävät. Siinäkin on kerta toisensa perästä
6557: saatu kokea, milloin työpalkan kohoamisen milloin muitten syit-
6558: ten takia, että se summa, jota alkuaan ajatellaan, ei riitä.
6559:      Kun minä olen ottanut huomioon tämmöiset tosiasiat, joita
6560: ei mitenkään voi kieltää, ja kun lisäksi muistan, kuinka monta
6561: epämääräistä tai vähemmän todennäköistä numeroa valiokunnan
6562: enemmistö on pannut tähän mietintöön tullakseen siihen päätök-
6563: seen, >>ettei se ole epäillyt» antaa puoltasanaa Tähtitornivuorelle
6564: - valiokunta ei ole e p ä i 11 y t, vaikka 9 tai ro sen mukana ol-
6565: leista jäsenistä todellakin ovat seisoneet toisella kannalla - niin
6566: minä en voi päästä muuhun tulokseen, kuin että tässä on kovin
6567: lähellä vaara, että tarpeettomasti pannaan miljoonia menemään.
6568: Siinä kohden minä siis asetun aivan vastakkaiselle kannalle kuin
6569: herra Homen, ja vaikka hän selitti, että muka pintapuolisesti näyt-
6570: tää siltä, että säätytalo on huokea, mutta että se asiallisesti onkal-
6571: liimpi, minä sittenkin tässä kohden uskallan olla toista mieltä.
6572: Toivon, ettei ed. Homen asetu sille kannalle kuin eräs ylioppilas
6573: minun nuorena ollessani, joka selitti, että hän, jos olisi asunut kau-
6574: vemman aikaa Tukholmassa, olisi tullut rikkaaksi mieheksi sillä
6575: vaan, että samppanja ol; siellä niin paljon huokeampaa kuin Hel-
6576: singtssa. Annettakoon anteeksi, että muistan tämän kaskun, kun
6577: täällä lasketaan tuon tontin arvo milloin 200 milloin 300 markaksi
6578: neliömetriltä. Tuossa Majavan korttelissa, jossa säätytalo sijait-
6579: see, on maa ostettu 82 markalla neliömetriltä, mikä kyllä on edullinen
6580: hinta nykyisiin oloihin nähden. Mutta jos joku luulee, että tämä
6581:  arvo on hyvin vaikuttava näissä laskuissa, niin hän ei ota huomioon
6582: miten oikein kalliin tontin arvo tulee käytettäväksi. Katsoen
6583: säätytalon tarkoitukseen rakennettiin se siten, että 7 tai 8 metriä
6584: tonttialaa kolmella puolella jäi käyttämättä, jotta kadun ala tulisi
6585: laajennetuksi. Jos nyt tahdotaan tarkasti käyttää sitä tontti-
6586:  alaa, joka ulkopuolella rakennusta on jäänyt käyttämättä, täy-
6587: tyisi ensiksi repiä rakennus, sillä eihän voi ulkomuuria panna lisään,
6588:  niin että ne tulisivat kuoreksi sille rakennukselle, joka nyt on ole-
6589:  massa.
6590:      Tuommoiset seikat vaikuttavat hyvin paljon ja kun siihen vielä
6591:  lisää sen seikan, että nuo suuret salit, jotka ovat valiokunnille erit-
6592:  täin sopivat työhuoneiksi, eivät suinkaan sovellu virastoille, joissa
6593:  on hyvä, jos yksi tai kaksi virkamiestä istuu tekemässä hiljaisuu-
6594: 1684                   Istunto 24 p. lokakuuta 1908
6595: 
6596: dessa työtä, niin minun täytyy sanoa, että säätytalo kadottaisi ar-
6597: vonsa siinä määrässä, jos se olisi käytettävissä jonakin virastona,
6598: että meidän oikeastaan pitäisi tuntuvasti alentaa sen arvioitua hin-
6599: taa. Se voi olla 1 1 /s miljoonan arvoinen niin järjestettynä että se
6600: kelpaa muuttamatta, mutta jos sitä tahtoo oikein edullisesti käyt-
6601: tää, niin täytyy menetellä aivan toisin, ja minä en usko, että ku-
6602: kaan vieras menisi suorittamaan sitä hintaa, joka nyt katsotaan aivan
6603: luonnolliseksi. Jos saa arvioida niinkuin herra Homen, niin voi
6604: päästä hyvin pitkälle. Vaikka valtio sai lahjaksi sen alan, missä
6605: senaatin talo nyt on, samoin yliopistonkin päärakennuksen alan,
6606: voisi laskea sen alan 300 markan arvoiseksi neliömetriä kohti, ja sil-
6607: loin nuo rakennukset tulisivat äärettömän kalliiksi. Mutta Suo-
6608: men kansa, joka ei ole maksanut penniäkään noista tonteista, ei
6609: välitä tuommoisista maksuista, vaan se kysyy mitkä ovat ne sum-
6610: mat, jotka ovat suoritettavat. Siltä kannalta olen minä arvostel-
6611: lut kysymystä ja tullut siihen, että jos tahdotaan rakennus, joka
6612: täydelleen tyydyttää eduskunnan tarpeita, niin voidaan se saada
6613: 1,200,000 tai 1,300,000 markalla. Silloin käytetään se ala, joka on
6614: jo olemassa. Jos sitä vastoin tahdotaan mennä uutta taloa raken-
6615: tamaan, ei 4 miljoonaa riitä; se ei missään tapauksessa voi riittää, sillä
6616: tässä on yksi kohta aivan poissa. Minun luuloni on, että siihen me-
6617: nee 5 miljoonaa ja ero 1 ja 5 miljoonan välillä on 4 miljoonaa, jotka
6618: olisivat siis hankittavat lisäksi.
6619: ;" Niitten mielikuvitusten joukossa, joilla täällä on koetettu läm-
6620: mittää meidän tunteitamme, on m. m. yhtä ja toista, mitä ed. Huo-
6621: ponen sanoi. Hän kertoi että on ainoastaan 5 minuutin matka
6622: Observatooriovuorelta keskuslaitoksiin, postiin ja muualle. Sinne
6623: on täsmälleen yhden kilometrin matka ja minä luulen kyllä, että
6624: kun ed. Huoponen menee nostamaan palkkaansa kaksi kertaa kuu-
6625: kaudessa, hän on valmis juoksemaan tuon yhden kilometrin, koska
6626: hän haluaisi, että olisi monta semmoista päivää, mutta minä tun-
6627: nustan, että me laihat pojat tarvitsemme hevosen apua p_äästäk-
6628: semme sitä kyytiä. Kyllä siihen kävellessä menee 10 minuuttia
6629: mennen ja tullen ja jos esim. pitää hankkia kirjallisia tietoja vi-
6630: rastoista, mikä tapahtuu kuudesti viikossa sille, joka kirjoittaa
6631: mietintöjä, niin kyllä siihen menee aikaa.
6632:     Mitä postiin tulee, niin tahdon huomauttaa että olen sen mai-
6633: ninnut erikseen syystä, että siitä on ollut puhetta eduskunnan kir-
6634: jastonhoitajan kanssa. Suuri meno tulee siitä lisää, sillä hänellä
6635: on joka päivä lähetettävä eduskunnan asiakirjoja postiin. Nyt on
6636: matka joku kymmenkunta askelta ja lähetys käy siis helposti päinsä,
6637: mutta jos hänen täytyy suorittaa lähetykset Tähtitornivuorelta
6638: pääpostiin, niin se ehkä joka kerta on toimitettava hevosen avulla.
6639: Tämmöiset asiat meidän täytyy ottaa huomioon ja vaikkapa sillä ei
6640:                               Uusi eduskuntatalo.                        1685
6641: 
6642: 
6643: olekaan niin suurta merkitystä kuin käynneillä kirjastoissa, ar-
6644: kistoissa ja virastoissa, niin on sillä sittekin jotakin merkitystä.
6645:      Muutoin täytyy meidän huomata, että se summa, joka maini-
6646: taan tämän salin vuokrana, on vähän pettävä, jos ei tutustu
6647: asiaan lähemmin. Nyt maksetaan vuodessa 22,000 markkaa, mutta
6648: tämä talo oli, ennenkuin se otettiin nykyiseen tarkoitukseen, niin
6649: ränsistynyt että, niinkuin arkkitehti sanoi, täällä tuskin oli yhtään
6650: lukkoa, joka oli kunnollisessa tilassa; hän ei sanonut koskaan näh-
6651: neensä niin ränsistynyttä taloa. Talon korjaus tuli valtiolle mak-
6652: samaan noin rso,ooo markkaa ollen kuitenkin yhä palokun-
6653: nan oma. Jos me laskemme yhteen vuokran ja tämän summan,
6654: jonka valtio sai hankkia, niin tulee loppusummaksi, että me asumme
6655: tässä 6o,ooo markan vuokralla vuodessa ja silloin olkoon myöskin
6656: selitetty, ettei ole niinkään varmaa, että eduskunta edelleen saa
6657: 22,000 markan vuokrasta käyttää tätä taloa muuta kuin vuoteen
6658: rgro. Tulee uusia menoja kysymykseen, jos talo senjälkeen on
6659: saatavissa - jota minä puolestani en mene takaamaan.
6660:      Useitten minun mielestäni perättömien väitteiden joukossa,
6661: joita täällä on esitetty, on myöskin se, että on pelätty, että yli-
6662: opisto muka niin ehdottomasti ja niin välttämättömästi piankin
6663: tarvitsee uutta observatooriota, että on yhdentekevää, jos nyt
6664: taas jonkun vuoden perästä hankitaan uusi tähtitomi. Tällaiset
6665: puheet osoittavat, etteivät asianomaiset ole lukeneet mietintöä.
6666: Sivulla 21 on painettuna, mitä yliopiston konsistorio tästä sanoo.
6667: Se sanoo näin: >>E r i t y i s t ä k i i r et t ä e i u u d e n o b s e r-
6668: v a t o r i o n r a k e n t a m i s e 11 a A s t r o n o m i s e n 1 a i-
6669:  t o k s e n n ä k ö k a n n a 1 t a k a t s o t t u n a o 1 e, koska 17
6670: vuotta sitten rakennettu torni ja refraktori tähtien valokuvaamista
6671: varten o i v a 11 i s e s t i t ä y t t ä ä t e h t ä v ä n s ä j a v i e 1 ä
6672: m o n t a v u o t t a e d e 11 e e n k i n v o i h a n k k i a a i n e k-
6673: s i a o b s e r v a t o r i o n k ä y t ä n n ö 11 i s i i n t i e t e e 11 i-
6674:  s i i n t ö i h i ll>>. Se ajatus, että pitäisi saada uusi observatoorio,
6675: oli siksi kaukainen, että jos siitä olikin ollut puhetta yksityisissä
6676: piireissä - ei kertaakaan konsistoriossa, vaan yksityisissä piireissä
6677: - niin se ei olisi herännyt, jollei äkkiä olisi keksitty että voisi kau-
6678: pan päälle saada etua yliopistolle. Yliopiston konsistorio, jos sen
6679: täytyisi päättää tästä asiasta, olisi vieläkin asettava tämän asian
6680: sijaan, joka on jälempänä monta muuta tarvetta. Yliopistossa
6681: ovat etualalla muut tarpeet. Nykyään täytyy esim. luentosalien
6682: puutteen tähden pitää 8, jopa 9 tuntia päivässä luentoja samassa
6683: luentosalissa. Näin on laita yliopiston kolmeen isoon auditorioon
6684: nähden, ja sen johdosta yliopiston täytyy pyytää, että se kiireen
6685: kautta saisi rahoja rakentaakseen uuden luentorakennuksen, ja
6686: siinä on kysymys puolesta miljoonasta. Mutta lisäksi on vireillä
6687: muitakin suunnitelmia. On jo puoleksi määrätty varoja fysikaa-
6688: 1686                   Istunto 24 p. lokakuuta 1908.
6689: 
6690: 
6691: lisen laboratorion rakentamiseen, ja mikäli kuuluu on teknillinen
6692: korkeakoulukin esittänyt vaatimuksia, jotka käyvät samaan suun-
6693: taan. Nämä molemmat tieteellisen tutkimuksen ylemmät laitokset
6694: Suomen maassa ovat itse puolestaan lausuneet, ja siinä ne pysy-
6695: vät, että niiden kiireellisempiin töihin tarvittaisiin lähimpinä vuo-
6696: sina yhteensä noin 4-5 miljoonaa markkaa, mutta niihin kiireeel-
6697: lisiin töihin eivät asianomaiset itse ole lukeneet astronoomista
6698: observatooriota.
6699:      Siihen nähden minä puolestani en ole taipuisa sitomaan kysy-
6700: mystä tähtitieteellisestä observatooriosta yhteen kysymyksen kanssa
6701: eduskuntatalosta. Jos mennään rakentamaan vastaisen tarpeen
6702: varalle ja sitten tulee uusia miehiä, jotka saavat käyttää tätä uutta
6703: rakennusta, niin he tulevat sanomaan, että oli ikävää, että silloin
6704: ruvettiin rakentamaan, sillä nykyisen tieteen kannalta katsoen se
6705: ei enää täytä tarkoitusta. Vaatimukset kasvavat yhä. Minä tie-
6706: dän sen varsin hyvin sentähden, että olen itse ollut mukana kun
6707: tehtiin suuria piirustuksia kansallismuseota varten - ala, jota
6708: minä tunnen vähän lähemmältä kuin tähtitieteellistä tutkimusta.
6709: Siinä oli jo saatu suunnitelmalle eduskunnankin kannatusta, mutta
6710: kun toimeenpano seurasi muutamia vuosia myöhemmin kuin oli
6711: oletettu, niin huomattiin äkkiä, ettei entinen suunnitelma muka
6712: kelvannut mihinkään ja täytyi tehdä aivan uudet suunnitelmat, joiden
6713: mukaan rakennus tuli maksamaan kaksi kertaa enemmän kuin oli
6714: ensin ajateltu. Yleensä on melkein turhaa ruveta puhumaan siitä,
6715: mikä riittäisi sadoiksi vuosiksi eteenpäin ja •>syntymättömille suku-
6716: polville>>. Se säätytalo, missä nyt saamme tehdä työtä, ei vielä
6717: ole ollut kunnossa kahtakaankymmentä vuotta, ja kun se raken-
6718: nettiin, niin silloin siitä arveltiin, että se ainakin riittäisi rajatto-
6719: maksi ajaksi. Ja nyt on jo kulunut vuosi siitä kun kuultiin sanot-
6720: tavan, ettei se kelpaa muuksi kuin häpeäpaaluksi entisille ajoille
6721: ja porvarilliselle yhteiskunnalle, ja mitä muita arvosteluja silloin
6722: lie saatukaan kuulla. Käytännölliseltä kannalta katsoen meidän
6723: kuitenkin täytyy tunnustaa, että siinä talossa on kaikki, mitä edus-
6724: kunta tarvitsee työhönsä, ja muut kysymykset kuin eduskunnan
6725: työ eivät tässä ole ratkaisevia. Eduskunnan työ ei ensinkään pa-
6726: rane sillä, että on kaunis näköala yli meren ja ympärillä kaunis
6727: puisto, jossa linnut visertelevät keväisin, ja muuta siihen suuntaan.
6728: Sellaiset seikat eivät tässä tule vaikuttamaan. Ne, jotka istuvat
6729: työssä, tarvitsevat hiljaisen työhuoneen, missä rauhassa voidaan
6730: keskustella, sekä salin, missä kaikki voivat keskustella yhdessä.
6731:  Kaikki nämä vaatimukset saadaan hyvin täytetyiksi professori Ny-
6732: strömin ehdotuksen mukaan, saadan niinkin hyvin täytetyiksi, että
6733: kuten huomautetaan, siinä tuskin enää on toivomisen varaa. Tämä
6734: on se mikä mielestäni kysymyksen ratkaisee. Jos ryhdymme tämän
6735:  tuuman toteuttamiseen, niin voimme kiireen kautta, voimme piankin
6736:                           Uusi eduskuntatalo.                     1687
6737: 
6738: 
6739: päästä parempiin oloihin, sillä onhan kokemus nyt jo osoittanut,
6740: kuinka paljon häiriötä on siitä, lieneekö se kilometrin pituisesta
6741: matkasta mikä on eduskuntatalon ja säätytalon välillä, kun keskellä
6742: istuntoa pitäisi olla tekemässä työtä, jota täällä ei voi tehdä. Kaikki
6743: tämä vaikuttaa asiaan.
6744:     Minä en siis voi ymmärtää muuta kuin että eduskunnan työn
6745: kannalta on tärkeä saada pian parempi huoneusto, ja se saadaan
6746: paljon huokeamrnalla ja pikemmin, jos laajennetaan säätytaloa.
6747: Minä tyydyn siihen, ja jos satojen vuosien perästä tahdotaan saada
6748: uusi eduskuntatalo niin silloin ihmiset ainakin tietävät mitä he
6749: tahtovat, mutta sitä emme me tiedä.
6750: 
6751:     P u h e m i e h e n pyydettyä, että ens1mamen Varapuhemies
6752: toistaiseksi johtaisi puhetta, astuu tämä puhemieskorokkeelle pu-
6753: hetta johtamaan.
6754: 
6755:     Ed. W ä i n ö W u o 1 i j o k i: Näyttää ensi silmäyksellä omi-
6756: tuiselta, että täältä vasemmiston taholta tullaan ehdottamaan sitä
6757: n. k. tuhlaamispolitiikkaa ja että oikeisto, varsinkin ne kaksi por-
6758: varipuoluetta, jotka paraiten osaavat porvariston etuja valvoa,
6759: nim. ruotsinmielineo ja suomettarelainen puolue vetävät säästä-
6760: väisyyden nuottia. Mutta jos vähän katsoo meidän säätyhuone-
6761: kysymystämille aikaisemmilta valtiopäiviltä, tulee kutakuinkin hy-
6762: vin ymmärtämään myös tämän seikan. Nykyisen säätytalon, joka
6763: valmistui vuonna r8gr, rakennuspuuhat olivat vireillä aina r863
6764: valtiopäivistä asti joksikin säännöllisesti tietääkseni kaikilla val-
6765: tiopäivillä ja silloin, merkillistä kyllä, tuo kaikkein korkein sääty,
6766: aatelisto, se aina veisasi säästäväisyyden nuottia ja talonpojat, hei-
6767: dän etupäässään Meurman, olivat aina toisella puolella, tuhlaajia,
6768: tahtoen rakentaa säädyille niin komean talon kuin suin-
6769: kin mahdollista. Silloin oli kysymyksessä sama paikkakin kuin
6770: tällä kertaa, nim. Observatoorivuori. Saatiinpa jo kerran pää-
6771: tös siitä, että säätytalo on rakennettava Observatoorivuorelle ja
6772: sen kustannukset olisivat nousseet tuohon siihen aikaan huimaa-
6773: vaan summaan, 2 1/2 miljoonaan markkaan, mutta jotenkin varmaan
6774: otaksuttiin, että tämäkin summa olisi liian pieni. Säästäväiset ta-
6775: lonpojat olivat kuitenkin valmiit sillä kertaa kannattamaan tuota
6776: suurta summaa, kun sitä vastoin aatelissäädyssä jotenkin yksimieli-
6777: sesti, vapaaherra Paimenia lukuunottamatta, oltiin sillä kannalla,
6778: että on tuhlausta rakentaa Suomen eduskunnalle niin kallis talo.
6779: Mistähän johtunee tällainen omituinen asianhaara, että tälläkin ker-
6780: taa juuri tuolta vasemmiston puolelta, joka edustaa kansan pohja-
6781: kerroksia, ollaan taipuvaisia rakentamaan komeampaa taloa Suo-
6782: men eduskunnalle, kun taas oikeistossa sitä vastustetaan, samalla
6783: tapaa kuin talonpoikaistaholta takavuosina oltiin valmiit rakenta-
6784: 1688                   Istunto 24 p. lokakuuta 1908.
6785: 
6786: 
6787: maan komea säätytalo ja aateliston puolelta sitä vastustettiin. Ei-
6788: köhän tälläkin kertaa vaan ole itse asiassa perimpänä määräjänä
6789: se kanta, miltä kukin puolue katselee tätä eduskuntaa, samalla ta-
6790: paa kuin ennenkin se kanta, miltä silloiset edustajat katselivat sil-
6791: loista eduskuntaa. Ritaristolla ja aatelistalla samaten kuin por-
6792: varissäädyllä, joka uskollisesti kannatti ritaristoa ja aatelistoa, oli
6793: tarkotuksena pitää hallitusmahti, joka pääasiallisesti oli heidän kä-
6794: sissään, niin paljon kuin mahdollista yläpuolella eduskuntaa, he
6795: tahtoivat pitää oman talonsa ritarihuoneen jo ulkonäkönsäkin puo-
6796: lesta niin paljon ylempänä ja kauniimpana kuin säätytalon, että
6797: he kaikin puolin harasivat vastaan komeata säätytaloa. Eiköhän
6798: tällä kertaa ole jotenkin sama asianlaita? Kun kuulee yksityi-
6799: sesti puhuttavan tai näkee sanomalehdissä kirjoitettavan porva-
6800: rilliselta taholta, varsinkin ruotsalaisten ja suomettarelaisten ta-
6801: holta nykyisestä eduskunnasta, niin aina soi sävel, kuinka tämä
6802: eduskunta on kykenemätön ja kelvoton, niin että alta lukee sen
6803: ajatuksen, että mokomasta oikeastaan olisi, jos mahdollista, pääs-
6804: tävä. Suomettaren tämän päiväinen kirjoitus on hyvin kuvaava.
6805: Siinä pilkallisesti siteerataan valiokunnan mietinnöstä sanoja, ku-
6806: ten >>>>maan ensi mä i n en rakennuS>>, ja sitä kohtaa, jossa
6807: puhutaan siitä hallitsevasta asemasta, mikä Observatoorivuorella
6808: on. Näistäkin lukee sen saman ajatuksen, että tämä eduskunta ei
6809: ole niin komean paikan ja niin komean talon arvoinen kuin Obser-
6810: vatoorivuorelle ehdotettu.
6811:     Minä en tässä tahdo pitempää puheenvuoroa käyttää, koska
6812: tämä k-ysymys minun mielestäni tällä kertaa muodostuu jonkun-
6813: taiseksi tärkeämpäin asiain, etenkin kunnallislain jarruttamiseksi,
6814: enkä tahdo sen vuoksi ruveta kertomaan vanhain valtiopäiväasia-
6815: kirjain sisältöä, vaikka ne ovatkin hyvin valaisevia. Siellä näh-
6816: dään herrojen Meurmanin ja Palmenin sanoneen kaikki, mitä nyt-
6817: kin on Observatoorivuoren puolesta tuotu esiin ja puhutaan sa-
6818: malla tapaa kuin nytkin kapeista kaduista ja ahtaista rakennuk-
6819: sista, jotka hämmentäisivät säätytalon vaikutusta, jos se rakennet-
6820: taisiin, niinkuin sanottiin, ritarihuoneen takapihalle. Aateliston
6821: puolelta oli nim. ehdotettu nykyisen Suomalaisen Kirjallisuuden-
6822: seuran talon paikkaa säätytalolle. Ja nyt eduskuntataloa tahdot-
6823: taisiin saada vanhan säätytalon takapihalle, epäilemättä aivan
6824: samoista syistä, kuin ritaristo ja aatelisto koetti sitä saada ritarihuo-
6825: neen takapihalle. Meurman taas huomautti kuinka Suomen edus-
6826: kunnalla pitää olla sellainen talo, että se hyvin voi kilpailla kasar-
6827: mien ja Söörnäisten vankilan kanssa. Hän siis oli sitä mieltä, että
6828: eduskunnalla tulee olla sellainen talo, että se todellakin vastaa maan
6829: e n s i m ä i s e n t a 1 o n vaatimuksia.
6830:     Minä en rupea täällä vastaamaan kaikkiin niihin väitteisiin, joita
6831: edustajain von Alfthanin ja Palmenin puolelta on tuotu esiin. Tah-
6832:                            Uusi eduskuntatalo.                     1689
6833: 
6834: 
6835:  don vaan huomauttaa niistä todellakin fantastisista summista,
6836:  joita ed. von Alfthan täällä toi esiin m. m. juuri Observatoorivuo-
6837:  ren uudestaan istutuskustannuksista, kuinka ne muka nousevat sa-
6838: taan tai kahteensataantuhanteen markkaan. Olen ollut tilaisuudessa
6839: puhumaan asiantuntijain kanssa tästä seikasta ja ne sanovat, että jos
6840: ottaa korkeimmankin summan, ei voisaada siihen mahtumaan zo,ooo
6841: markkaa enempää. Ja se on minusta luonnollista, kun on kysymyk-
6842: sessä valmiiksi tasotettu kenttä, eihän siinä pengerrystöitä tarvita.
6843: Nykyiseen kuntoon saattaessa se on ehkä maksanut kaksi ehkä
6844: kolmekin sataatuhatta markkaa. Mutta, kun muistamme, missä
6845: kunnossa Observatoorimäki oli pari-, kolmekymmentä vuotta
6846: takaperin, ja mitkä suuret tasotus- ja istutustyöt siellä on tehty ja
6847: kun toiselta puolen otamme huomioon että nyt on vain kysymyk-
6848: sessä muutaman tien muuttaminen ja yhden paikan ympäristön
6849: kuntoon laittaminen, niin tuntuvat nuo ed. von Alfthanin numerot
6850: niin fantastisilta, ettei semmoisiin kannata pitemmältä vastata.
6851:      Ed. Schybergson luuli täällä tuoneensa hyvän valtin kun - hie-
6852: nosti kyllä - sanoi ettei luule tekevänsä itseänsä syypääksi mihin-
6853: kään indiskretioniin, jos kertoo erään lausunnon, jonka minä muka
6854: olen prof. Nyströmin uudesta ehdotuksesta antanut. Minä olisin
6855: odottanut, että hän olisi kertonut sen siinä mielessä ja sillä tavalla,
6856: kuin minä sen sanoin. Minä tarkoitin, kuten sanoin, että sellai-
6857: nen puolihyvä ehdotus, mikä prof. Nyströmin ehdotus on, ei ole
6858: täysin tarkoituksenmukainen, mutta se ei myöskään ole siksi vä-
6859: liaikainen, ettei joka tapauksessa pian olisi saatava uusi talo edus-
6860: kunnalle. Jos olisi, niinkuin on muutamilla tahoilla lausuttu, ra-
6861: kennettu vaan istuntosali säätytaloon lisäksi, silloin- verrattain lä-
6862: heisessä tulevaisuudessa, jolloin on vielä paikkoja kaupungin likellä
6863: ja ehkä kaupungin keskuudessakin verrattain halvasta hinnasta
6864: saatavissa, - ei eduskuntatalon rakennus olisi tullut ehkä niin
6865: kalliiksi vastaisuudessa, kuin se tulee, jos tällainen puoleksi kel-
6866: vollinen rakennus saadaan, johon tullaan tyytymään joksikin ai-
6867: kaa ja sitten kumminkin tarvitaan saada uusi rakennus, ainakin
6868: muutamien vuosikymmenien kuluttua. Mutta minäkään en luule
6869: tekeväni itseäni sen suurempaan indiskretioniin syypääksi, jos
6870: kerron, että ed. Schybergson käydessään kesällä ulkomailla ta-
6871: pasi Karlsruhessa prof. Billingin ja kysyi häneltä, eikö tätä raken-
6872: nusta voitaisi tehdä v ä he mm ä n u h m a i 1 e v a k s i. Hä-
6873: nellä on siis tätä uutta Observatoorivuorelle ehdotettua raken-
6874: nusta vastaan, että se on liian uhmaileva. Tämä on myöskin yksi
6875: syy uutta eduskuntataloa vastaan, mutta kuinka h y v ä syy se on,
6876: sen minä jätän eduskunnan arvosteltavaksi.
6877:     Täällä on koetettu tehdä suuri numero siitä, että tästä palo-
6878: kunnantalosta ehkä parin vuoden perästä täytyy maksaa suuri
6879: hyyry, ehkäf#so,ooo markkaa. Edustaja von Alfthan, joka aina
6880: 1690                   Istunto 24 p. lokakuuta 1908.
6881: 
6882: 
6883: tietää wähän pitemmälle>> kuin muut on täällä sanonut, ettei sitä
6884: kai saada mistään hinnasta, että palokunta ei ole taipuvainen mistään
6885: hinnasta sitä vuokraamaan. Mutta vaikka olisikin maksettava
6886: 50,000 markan vuokra, niin olisi se kumminkin edullisempaa edus-
6887: kunnalle kuin rakentaa tuollainen 1,300,000 markankaan raken-
6888: nus, koska 1,300,000 markan vuotuiset korot ovat enemmän kuin
6889: 50,000 markkaa. Mutta Helsingissä on muitakin taloja kuin palo-
6890: kunnantalo. Onhan täällä ritarihuone ja työväentalo. Mahdol-
6891: lista nimittäin on, että jälkimmäinenkin on siihen tarkoitukseen
6892: saatavissa. Minusta tällaiset syyt eivät missään tapauksessa pal-
6893: joakaan paina.
6894:     Minä rohkenisin ehdottaa, että täällä ei enää vallan pitkiä puhevuo-
6895: roja käytettäisi ja minähän olenkin toistaiseksi ainoa puhuja va-
6896: semmiston puolelta, kun sitävastoin porvaristo on jo luullakseni
6897: käyttänyt toistakymmentä puhevuoroa. Ehdotan, että valiokunnan
6898: mietintö sinänsä hyväksyttäisiin.
6899: 
6900:     Ed. H o m e n: Vapaaherra von Alfthan pysyi niissä mahdot-
6901: tomuuksissa, joista hän, samoin kuin monet muut, on paljon puhu-
6902: nut ja joista ed. Schybergson kuvaavasti kyllä sanoi, että täytyy
6903: myöntää, että ne kuitenkin ovat miltei parantumattomain esteitä.
6904: Minä koetin tässä niitä todistaa semmoisiksi, ja näitä todisteluja
6905: ei ole millään tavalla voitu väittää yhdessäkään kohden vääriksi,
6906: jonka vuoksi minä niissä pysyn. Vapaaherra von Alfthan sanoi, että
6907: otaksuttu hinta 10 markkaa neliömetriltä on liian alhainen. Tahdon
6908: huomauttaa, että kaupunki antoi sairaaloille Töölössä alueen 7
6909: markasta neliömetriltä, ja paikat, joista tässä on kysymys, sijaitse-
6910: vat kauempana näitä paikkoja. Mainitulla paikalla tulee siis hinta
6911: ehkä vielä halvemmaksi. Jos ajattelee, että nyt tarjotaan 30 mar-
6912: kasta neliömetri niin erittäin kallisarvoinen alue.kuin Observatoorio-
6913: vuorella oleva, niin voi siitäkin arvata, että jos pyydetään maata
6914: kaukana rannoilla, missä ei kaupunkia vielä ole olemassa, hinnan
6915: pitäisi tulla paljoa huokeammaksi. Kaupunki on usein tieteellisiin
6916: tarkoituksiin antanut maata ilmaiseksi, kouluille ja moneen muu-
6917: hun tarkoitukseen. En voi käsittää, miksi nyt tulisi muu kuin alhainen
6918: hinta kysymykseen.
6919:     Istutoksista minä myös puhuin. Kauvan aikaa minä tein kai-
6920: kenlaisia kysymyksiä ja vastaväitteitä sille viranomaiselle, jonka
6921: tehtävänä on valvoa Helsingin kaupungin etua ja edistymistä. Hän
6922: jäiestäpäin tutki asiaa ja täytyi siis olla jonkunlainen luottamus
6923: siihen, monta kertaa enemmän kuin niihin aivan ilman minkään-
6924: laisia todistuksia esiintuotuihin väitteisiin, joita tässä vieläkin esiin-
6925: tuodaan.
6926:     Kun vapaaherra von Alfthan puhui sairashuoneiden nykyisistä
6927: tonteista, niin ne ovat tarkoitetut yliopistolle tulevaisuudessa etu-
6928:                            Uusi eduskuntatalo.                    1691
6929: 
6930: 
6931: paassa. Siinähän yliopisto on ollut nyt opettajana, ja on jo kysees-
6932: säkin, että sinne tulisi eläintieteellinen museo. Minä tiedän, että
6933: hallituksen päämies on niinkin ajatellut. Yliopisto tarvitsee muuten
6934: paljo enemmänkin aluetta, maanviljelysosastoa ja muitakin tar-
6935: koituksia varten. Kuten sanoin, ed. Schybergson jo myönsi mität-
6936: tömiksi nämä syyt, jotka vastalauseen tekijäin puolelta on esiintuotu.
6937:     Mutta yksi seikka häneen vaikutti, nim. että hinta sittekin on
6938: tuntuvasti suurempi, jos rakennetaan Tähtitornivuorelle, kuin jos
6939: laajennetaan säätytaloa. Ja hän ei katsonut todelliseksi sitä hintaa,
6940: jonka minä arvostelin tontille. Tahdon nyt vain lukea mitä itse
6941: se valiokunta asiasta arvelee, jonka sieluna herra Schybergson oli.
6942: Juuri kuin vertailtiin ja keskusteltiin, onko huokeampi laajentaa
6943: säätytaloa vai rakentaa uusi talo Töölöön, lausuttiin siinä ver-
6944: tailussa mietinnön mukaan näin: >>Siinä tapauksessa, että eduskunta-
6945: talo rakennettaisiin muualle kuin nykyisen säätytalon yhteyteen,
6946: jäisi viimemainittu talo alueineen muuhun tarkoitukseen käytettä-
6947: väksi. Tämän kiinteistön arvo, paikan edulliseen asemaan nähden
6948: tulee olemaan ainakin I a I 1/s miljoonaa markkaa suurempi kuin
6949: nyt kysymyksessä olevan alueen hinta, jota seikkaa ei sovi jättää
6950: huomioon ottamatta uuden eduskuntatalon kustannuksia arvos-
6951: teltaessa.~ Ja se minimihinta, joka silloin oli kysymyksessä tuosta
6952: Töölöässä sijaitsevasta paikasta oli 66o,ooo markkaa, joka tähän
6953:  yhdistettynä tekee noin 2 miljoonaa, siis sama summa josta minä-
6954:  kin puhuin. Se oli siihen aikaan, ja hinnat vain nousevat, sen tietää
6955:  jokainen. Kun vapaaherra Palmen siis puhui tuosta samppanjala-
6956:  sista ja minun taloudestani, niin se kohdistuu myös herra Schyberg-
6957:  sonin taloudenhoitoon ja herra Schybergson on, kuten tunnettu,
6958:  hyvin etevä talouden alalla, vaikka hänen ääretön bäilyväisyytensä
6959:  tekee, ettei aina tiedä, milloin hän sattuu siitä poikkeamaan. Olisipa
6960:  erittäin miellyttävää hänen hanskassa seurassaan tyhjentää tuo
6961:  samppanjalasi, jos tämä yritys, jonka alkuunpanija hän on ollut,
6962:  tulisi saatetuksi hyvään loppuun. Kyllä minua kummastuttaa
6963:  tämä käänne ed. Schybergsonin mielipiteessä. Hän sai toimeen
6964:  tuon kilpailun, josta tulos oli hyvä, melkein loistava. Siitä huoli-
6965:  matta hän nyt päinvastaista puolustaa. No niin, se olkoon hänen
6966:  asiansa.
6967:      Ed. vapaaherra Palmenia kummastutti, että nyt jo tahdotaan
6968:  paikkaa hankkia astronoomiselle observatooriolle, koska ei tar-
6969:  vita semmoista uutta rakennusta ennenkuin muutaman vuoden
6970:  perästä. Eikö sitä nyt koskaan voida viisastua tässä maassa, niin
6971:  että ymmärrettäisiin, että on hyvä ajoissa ajatella tonttien ostoa
6972:  ja paikkojen hankkimista, kun niitä vielä saa ja saa kohtuullisilla
6973:  hinnoilla, ettei aina semmoisissa asioissa myöhästytä? Nyt on todella
6974:  tullut aika, melkeinpä viimeinen hetki, jos tahtoo suurempia tont-
6975:  teja saada, kun näinä aikoina kaupungin uuden asemakaavan lauta-
6976: 1692                  Istunto 24 p. lokakuuta 1908.
6977: 
6978: 
6979: kunta järjestelee kaupungin kaikkia osia. Nyt niitä vielä voi saada
6980: ja halvallakin, mutta jonkun ajan perästä ne ovat jo sirotetut sinne
6981: tänne. Tästä minulla on hyvin varmoja tietoja, sillä minä olen
6982: varajäsen siinä lautakunnassa ja olen seurannut sen töitä ja tunnen
6983: näitä seikkoja varmasti,joten siinä ei voi vastaväitteet tulla kysy-
6984: mykseen. Tahdon myös mainita, että jo kaksi vuotta sitten jopa
6985: ennenkin minä olin mukana niissä tutkimuksissa, joita astronomian
6986: professori ja meteorolooginen lautakunta teki kaupungin ympäris-
6987: tössä hankkiakseen paikkaa etupäässä astronoomiselle observatoo-
6988: riolle. Se oli tämän professorin alotteesta, kun tämä hankkiminen
6989: syntyi, sillä hän sanoi, että nykyinen paikka on liian ahdas. Tietä-
6990: mättä siis, että sitä paikkaa kukaan tahtoisi, tietämättä että edus-
6991: kuntatalon rakentamista tultaisiin sille paikalle ehdottamaan, hän
6992: tahtoi muuttaa siitä pois, saada toinen paikka laitokselle. Nyt kun,
6993: tuo paikka voi saada niin hyvän käytännön kuin on ehdotettu, on
6994: aivan luonnollista, että hän kernaasti siitä muuttaa pois. Nämät
6995: ovat tosiasioita.
6996:     Yksi ilahuttava seikka oli ed. Palmenin ja von Alfthanin kannassa,
6997: se nimittäin, että he jo ovat vähän tinkineet. 13 kuukautta sit-
6998: ten puhuttiin, että uuden talon hinta varmaankin nousee 8 miljoo-
6999: naan, joku sanoi ro miljoonaan. Nyt on jo hinta tingitty 5 miljoo-
7000: naan ja niihin 5 miljoonaan kuuluu istutuksista 200,000, vaikka
7001: voi otaksua näiden tulevan maksamaan korkeintaan 20,000. Jos
7002: tämän ottaa huomioon, niin kyllä he vieläkin saavat tinkiä, nämät
7003: herrat, ja tulla noin 4 miljoonan tienoille, josta menee noin 700,000
7004: tähtitornille, joka on rakennettava joka tapauksessa. Eduskunta-
7005: talon laskuun jää siis noin 3 1/s miljoonaa, joka summa ei ole 2
7006: miljoonaa markkaa suurempi kuin säätytalon ja tontin arvo, niin-
7007: kuin eduskunta vuosi sitten päätti, että se saisi olla. Se on siis tun-
7008: tuvasti sen rajan alapuolella, jossa valiokunta saisi liikkua tätä tont-
7009: tia hankittaessa. Minun vertaukseni näistä hinnoista ja mitä talo
7010: tulisi maksamaan ovat siis kerrassaan oikeat ja taloudelliselta kan-
7011: nalta katsoen minä pysyn siinä, että on edullisempi rakentaa Tähti-
7012: toruivuorelle kuin uudistaa säätytalo. Ja mikä voitto muussa suh-
7013:  teessa uudesta talosta olisi, on kai selvä.
7014:     On hämmästyttävää, että ed. Rosenqvist vain pysyy entisellä
7015: kannallaan. Voisi sanoa, että on meille äärettömän loukkaavaa,
7016: (vaikka minä en panekaan siihen niin paljon arvoa) kun hän sanoo
7017: että se on meidän turhamaisuutemme, joka vaikuttaa sen, että
7018: tahdomme talon tuolle vuorelle. Täytyy sanoa, että herra Nyströmin
7019: ensimäiset piirustukset olivat koreat ja niissä oli paljon koristuksia,
7020: mutta nyt ne ovat paremmat. Mutta ne piimstukset, jotka ovat
7021: syntyneet siinä tarkotuksessa, että rakennettaisiin vuorelle, eivät
7022: ole kerskailevia ollenkaan. Niissä ei ole mitään turhamaisuutta.
7023: Ne ovat, kuten voi lukea asiantuntijain lausunnoista, vakavaa
7024:                            Uusi eduskuntatalo.                     1693
7025: 
7026: 
7027: laatua. »Tyyni ja kaunis», >>jalo ja puhdas>>, näitä sanoja käytetään
7028: lausunnoissa luonnoksista. Niissä ei ole vivahdustakaan kerskaa-
7029: vaisuuteen. Tahdon siis jyrkästi vastustaa semmoista käsitystä,
7030: kuin ed. Rosenqvist täällä toi esiin.
7031:     Minä lopetan tähän ja kannatan sekä taloudellisten että myös
7032: muitten syitten nojalla lämpimästi valiokunnan ehdotusta ja luulen,
7033: että nyt jo ilman viivytystä voimme päättää ryhtyä toimiin.
7034: 
7035:      Ed. R a p o 1 a: Esillä oleva kysymys esiintyy nyt koko lailla
7036: toisenlaisena ja helpommin ratkaistavana kuin vuosi takaperin.
7037: Viime vuoden valtiopäivillä oli keskustelun etupäässä liikkuminen
7038: professori Nyströmin silloisen ehdotuksen pohjalla, joka koski ny-
7039: kyisen säätytalon laajentamista. Sen kustannusarvio oli hänen
7040: laskujensa mukaan vähän vaille 2 miljoonaa markkaa, ja toisten
7041: asiantuntijain arvelun mukaan olisi säätytalon laajentaminen tä-
7042: män suunnitelman mukaan maksanut puolen kolmatta miljoonaa
7043: markkaa. Oli todellakin silloin täysi syy kysyä, kannattiko uhrata
7044: 2 miljoonaa tai mahdollisesti puolen kolmatta miljoonaa markkaa
7045: vanhan talon laajentamiseen, varsinkin kun talo on sellaisella pai-
7046: kalla, jossa se tuon ehdotetun suunnitelman mukaan laajennettuna
7047: ei olisi eduksensa esiintynyt. Ed. Wuolijoki tässä äsken huomautti
7048: siitä, kuinka siihen aikaan, jolloin nykyisen säätytalon paikka va-
7049: littiin, talonpoikaissäädyn puolelta, ja eräiltä toisilta tahoilta moi-
7050: tittiin paikan ahtautta. Tässä moitteessa on epäilemättä perää, ja
7051: valitettavaa on, ettei silloin valittu talolle arvokkaampaa paikkaa.
7052: Kun siis saattoi viime vuonna panna epäilyksen alaiseksi, oliko syytä
7053: toteuttaa silloin esillä olevaa ehdotusta, ja kun toiselta puolen ei
7054: ollut myöskään muuta varmaa ehdotusta, jonka pohjalla olisi voinut
7055: päätöstä tehdä, niin ei minun mielestäni eduskunta voinut tulla
7056: mihinkään muuhun päätökseen, kuin että asia silloin oli vielä kyp-
7057: symätön ratkaistavaksi. Enempää tutkimusta ja selvittelyä vaa-
7058: dittiin. Tahdon huomauttaa, että kun asiaa valtiovarainvaliokun-
7059: nassa viime vuoden valtiopäivillä käsiteltiin, niin silloin ei juolah-
7060: tanut valiokunnassa kenenkään mieleen se ajatus, että uusi talo
7061: oli rakennettava Tähtitornimäelle, vaan ainoa paikka, jota silloin
7062: pidettiin mahdollisena oli Fjälldalin ylänkö. Mutta kun ei ollut
7063: piirustuksia uutta taloa varten, joka olisi tälle paikalle rakennettava,
7064: ei ollut tietoa paikan hinnasta, ei edes sen saamisesta, niin olisi
7065: ollut kokonansa hätäiltyä, ennenaikaista silloin tehdä mitään muuta
7066: päätöstä, kuin minkä eduskunta teki, kun se päätti, että asiaa on
7067: vielä tutkittava. Tämä päätös ei suinkaan sisältänyt sitä, että
7068: eduskunta ilman muuta hylkäisi nykyisen säätytalon laajentamis-
7069: ajatuksen. Valiokunnan mietinnöstä näkyy selvästi, että pidettiin
7070: mahdollisena se ajatus, että uusi huoneusto saadaan nykyistä sääty-
7071: taloa laajentamalla.     Siinä lausunnossa, jonka minä puolestani
7072: 1694                  Istunto 24 p. lokakuuta 1908.
7073: 
7074: 
7075:  esitin, kun asiaa täysi-istunnossa käsiteltiin, minä erityisesti pai-
7076: nostin juuri sitä seikkaa, että valiokunnan ehdotuksen hyväksy-
7077: minen ei tiedä sen ajatuksen ehdotonta hylkäämistä, että turvau-
7078: duttaisiin nykyisen säätytalon laajentamiseen.
7079:      Asema on nyt paljoa selvempi kuin silloin. Professori Nyström
7080: on tehnyt uudet piirustukset. Hänen uuden ehdotuksensa mukaan
7081: tulisi säätytalon laajennus runsaasti puolta halvemmaksi kuin viime-
7082: vuotisen ehdotuksen mukaan. Sen kustannukset nousisivat ainoas-
7083: taan I,JOJ,OOO markkaan, taikka jos käytetään halvempaa fasaadi-
7084: rakennustapaa I,I9J,OOO markkaan. Tätä uutta ehdotusta ovat
7085: eduskuntatalon valtuuskunnan ammattimiehet arvostelleet edul-
7086: liseksi. He ovat sanoneet että se on >>sekä orgaaniseen keskityk-
7087: seensä että esillä olevien todellisten tarpeiden tyydyttämiseen näh-
7088: den edeltäjäänsä huomattavassa määrässä eheämpi ja etevämpi,
7089: etenkin jos rakennuskustannuksetkin otetaan huomioon•>, ja toisessa
7090: paikassa he sen johdosta sanovat, >>että vanhan säätytalon tontille-
7091: kin voidaan kohtuullisilla kustannuksilla saada eduskunnalle talo,
7092: joka käytännölliseltä kannalta suunnilleen vastaa yhtä hyvin tar-
7093: koitustaan kuin uusikin>>. Siis, jos nyt eduskunta päättää säätytalon
7094: laajennettavaksi, se laajennus tapahtuu esillä olevan ehdotuksen
7095: mukaan miljoonan, ehkäpä, jonkun verran toista miljoonaa mark-
7096: kaa halvemmalla kuin jos viime vuonna olisi samaan suuntaan käypä
7097: päätös tehty. Nyt tiedämme myöskin jo, mitä· uuteen paikkaan
7098: tehty talo tulisi maksamaan: jonkun verran yli 4 miljoonaa mark-
7099: kaa; kuinka paljon yli, se riippuu vielä tällä hetkellä laskematto·
7100: mista seikoista. Eroitus on melkoinen. Ne asiantuntijat, joita val-
7101: tiovarainvaliokunta asiassa viime vuoden valtiopäivillä tiedusteli,
7102: arvelivat että uusi talo voitaisiin saada parilla kolmella miljoonalla,
7103: siis jotakuinkin samalla kustannuksella kuin minkä silloin esillä ole-
7104: van prof. Nyströmin ehdotuksen toteuttaminen olisi vaatinut.
7105: Kun asia näin on kokonansa toisenlainen nyt kuin viime vuonna,
7106: minä puolestani en hetkeäkään epäile antaa ääntäni sen ehdotuksen
7107: puolesta, että Suomen eduskunnalle on uusi ajanmukainen huo-
7108: neusto hankittava nykyistä säätytaloa laajentamalla prof. Nyströmin
7109: viimeisten piirustusten mukaan. Myönnän, että minua suuresti
7110: miellyttäisi ajatus, että eduskuntatalo olisi rakennettava Tähti-
7111: toruimäelle. Mutta en saata niin ala-arvoisina pitää niitä säästä-
7112: väisyyden syitä, jotka puhuvat säätytalon laajentamisen puolesta,
7113: kuin esim. ed. Wuolijoki teki. Hän oli näkevinänsä tässä säästäväi-
7114:  syyden tavoittelemisessa ainoastaan teeskentelyä; oikeana vaikutti-
7115: mena säästäväisyyden puolustajilla onkin muka nykyisen eduskunnan
7116: halveksiminen. Tällainen toisten tarkoitusten tulkitseminen olkoon
7117: niiden asia, joilta mielipiteittensä puolustamiseksi puuttuu asial·
7118: lisia syitä. Puolustan ainoastaan säästäväisyyssyystä sitä ehdotusta,
7119: että säätytalo laajennettaisiin prof. Nyströmin uusien piirustusten
7120:                            Uusi eduskuntatalo.                      1695
7121: 
7122: 
7123: mukaan, enkä mistään semmoisista syistä, joita ed. Wuolijoki tahtoi
7124: säästäväisyyden puolustajain laskuun panna. Annan tälle syylle
7125: tässä asiassa suuremman merkityksen kuin kaikille esteettisille
7126: vaikutelmille ja myöskin kansallistuntoa hiveleville mieliteoille.
7127: 
7128:     Ed. A n t i 1 a: Minä olen kuten ennenkin ensimäisen vasta-
7129: lauseen kannalla. Jos eduskunta päättäisi rakentaa uuden talon
7130: uudelle paikalle ja sillätavoin uhrata neljä miljoonaa markkaa
7131: enemmän kuin mitä vanhan säätytalon suurentamiseen menisi, niin
7132: sotisi tämä mielestäni valtion rahatalouden oikeita periaatteita
7133: vastaan. Ja tämä syy on sitä painavampi nykyaikana, jolloin on
7134: kysymyksessä niin suuret uudistukset kuin meillä nyt on kansakoulu-
7135: laitoksen uudistamisessa, tilattoman väestön maanhankinnan avus-
7136: tamisessa terveyshoidollisten laitosten rakentamisessa ja edistämi-
7137: sessä y. m. asioissa, jotka vaativat hyvin paljon rahaa. Jos nyt
7138: heitetään 4 miljoonaa markkaa niiden tyhjää tuottavien ihanteiden
7139: saavuttamiseen, joita uuden eduskuntatalon puolustajat ovat mie-
7140: lessään kuvailleet, niin kyllä minun mielestäni sangen suuri harha-
7141: askel on otettu. Minä kannatan ensimäistä vastalausetta.
7142: 
7143:     Ed. C a s t r en: Keskustelun aikana on tässä eduskunnassa
7144: ilmestynyt kaksi puoluetta: laaksopuolue ja vuoripuolue. Laakso-
7145: puolue tahtoo Suomen kansaneduskunnan huoneen painettavaksi
7146: alas notkoon ja vuoripuolue haluaa Suomen kansaneduskunnan
7147: huoneen sijoitettavaksi ylhäälle mieltä ylentävälle paikalle. Laakso-
7148: puolueen miesten puolelta on puhuttu kerskailevista rakennuksista,
7149: joiden kustannuksiin heitettäisiin miljoonia kuten poikaset heitte-
7150: levät herneitä; kansallisesta turhamaisuudesta, jonka tyydyttämi-
7151: seksi uhrattaisiin Suomen kansan kalliita varoja. On vedottu kan-
7152: san vähävaraisiin kerroksiin ja siihen mitä nämä, joilla ei ole mitä
7153: suuhunsa panna, tällaisesta rakennuksesta ajattelisivat. Jopa on
7154: viitattu oloihin eduskunnassa, ~jotka lievimmin sanottuna>>, kuten
7155: sanat kuuluivat, >>ovat kaikkia muuta kuni toivorikkaita.>>
7156:     Sananen viimemainitusta viittauksesta, jonka tarkoituksesta
7157: ei kenenkään tarvitse olla epätietoinen. Suomen kansa on laillisen
7158: eduskuntansa kautta, säätyvaltiopäivien kautta hyväksynyt ja
7159: hallitsija vahvistanut yleiselle ja yhtäläiselle äänioikeudelle raken-
7160: netun vapaamielisen vaalilain, jonka nojalla tämä eduskunta on
7161: valittu. Nykyinen eduskunta on tuloksena kansamme käyttämästä
7162: yleisestä vaalioikeudesta. Se on semmoinen, joksi kansamme sen
7163: on tehnyt, ei parempi eikä pahempi, mutta kaikesta huolimatta
7164:  on se kuitenkin Suomen kansan eduskunta. Kustannukset tu1i-
7165:  sivat olemaan liialliset, jopa suunnattomat, jos eduskuntatalo sijoite-
7166:  taan Tähtitornivuorelle, siihen ei meidän köyhällä kansallamme
7167:  ole varoja! Tämä sävel on kaikunut meitä vastaan kaikista laakso-
7168: 1696                  Istunto 24 p. lokakuuta 1908.
7169: 
7170: 
7171: puolueen miesten puheista. Meidän kansallinen kainoutemme ei
7172: muka salli meidän rakentaa Suomen kansaneduskunnalle arvokasta
7173: rakennusta, mutta kenties tulemme näkemään, että laaksopuolueen
7174: miesten käsityksen mukaan meidän oikeudentuntomme ja kansallis-
7175: tuntomme sallii meitä, köyhien kansankerrosten aatoksia ajattele-
7176: matta, heittää Suomen kansan hiellä vuosikymmenien kuluessa koot-
7177: tuja varoja miljoonittain, kuten poikaset heittävät herneitä, rajan
7178: ulkopuolelle meidän painamista ja sortamista tarkottavien pyy-
7179: teiden toteuttamiseksi (Hyvä! Hyvä!). Kun miljoonakysymys rajan-
7180: takaisia tarkoituksia varten tulee esille eduskunnassa, toivon, että
7181: vapaaherrat von Alfthan ja Palmen, Tulikourat ja muut laaksopuo-
7182: lueeseen kuuluvat kirjavat ainekset esiintyvät mitä suloisimmassa
7183: sopusointuisuudessa puhuen köyhän kansamme miljoonien säästä-
7184: misen ja suojelemisen puolesta (Hyvä! Hyvä!). Minä puolestani
7185: katson, että Suomen kansa kaikessa köyhyydessään kuitenkin on
7186: siksi rikas, että se voi kustantaa huoneuston, joka sekin olisi ilmaisu
7187: siitä perustuslaillisesta valtiomuodosta, jonka Suomen kansa on
7188: itselleen hankkinut ja jonka pysyttämiseksi ja kehittämiseksi se
7189: kaikkia voimiansa ponnistellen on kokonaisen vuosisadan kuluessa
7190: askel askeleelta taistellut. Olen sitä mieltä, että kansamme kai-
7191: kessa vaatimattomuudessaan kuitenkin uskaltaa rakentaa eduskun-
7192: nalleen sellaisen huoneuston, jonka arvokkaisuus on omiansa muis-
7193: tuttamaan sen valitsemaa eduskuntaa siitä malttia kysyvästä ja
7194: edesvastuun alaisesta toimesta, jonka Suomen kansa on sille usko-
7195: nut. Minä kannatan valiokunnan mietintöä.
7196: 
7197:     Ed. W a 1 p a s: (Jo riittää puhe!) Tätä pitkää rakennusju-
7198: pakkaa seuratessani olen tullut siihen käsitykseen, että kyllä me
7199: olemme hyvin epäkäytännöllisiä rakennuttajia. Asiaa on pyöritelty
7200: täällä ja valiokunnissa ja jos missäkin eikä vielä ole ehdotus kypsä.
7201: Valtiovarainvaliokunnan ehdotuksessa on koko joukko puutteelli-
7202: suuksia. Siinä nyt on vihdoin jonkunverran varmoja tietoja, mistä
7203: hinnasta tontteja saataisiin kaupungilta, mutta sitte niistä seikoista,
7204: millä maksuehdoilla voitaisiin hankkia rakennusalueita yliopisto-
7205: laitoksille, ei ole mitään varmoja sitovia tietoja. Valiokunta siis
7206: tuona pitkänä aikana, minkä se on käsitellyt asiaa, ei ole jaksanut
7207: näitä hankkia, ja nyt meidän tällä kertaa täytyy tehdä kauppoja
7208: vähän noin niinkuin sikaa säkissä ostaessa, kun ei tunneta kaikkia
7209: seikkoja edes lähimaillekaan, paljoko ne tulisivat maksamaan. Jär-
7210: kevät rakennuttajat eivät tuolla tavalla oikeastaan voisi lähteä ra-
7211: kennuttamaan, vaan olisi asian suhteen melkein meneteltävä niin,
7212: kuin ed. Kallio täällä ehdotteli, taas palautettava ja palautettava
7213: jollekin valiokunnalle, joka taas saisi aihetta tutkia ja harkita ja
7214: ehkä tuoda uudelleen aivan epäkypsiä ehdotuksia eduskunnalle.
7215: Epäkypsällä ehdotuksella pakoittavat kaiketi Kiikartornimäen puol-
7216:                            Uusi eduskuntatalo.                        1697
7217: 
7218: 
7219: tajat to1s1a melkein tuon Säätytalon tontin lisärakentamisen puo-
7220: lelle. Sitä rakentaessa olisi kuitenkin se varma pohja, että voitaisiin
7221: heti ryhtyä töihin, ja tiedettäisiin, paljoko nuo tulisivat maksamaan.
7222:      Mutta toiselta puolen on minun mielestäni sekin aivan epä-
7223: käytännöllinen. Sen puoltajatkaan tuskin kehtaavat väittää, että
7224: sille mahtuvat rakennukset tulisivat vastaisuudessa riittämään
7225: Suomen parlamenttirakennuksiksi. Sen yhteyteen, ellei nyt ihan
7226: alussa, tullaan tarvitsemaan myöhemmin niin laajoja lisärakennuk-
7227: sia, että hyvin yksinkertaisesti ne eivät tule mahtumaan sinne. Näin
7228: ollen näyttäisi huonolta lähteä sinne tekemään salia, kun taas olisi
7229: ehkä joittenkuitten vuosien kuluttua hankittava lisäalueita, mi-
7230: hinkä sitte taas rakennettaisiin lisärakennuksia. Järkevän raken-
7231: nussuunnitelman minun mielestäni pitäisi heti alussa hakea semmoi-
7232: nen tontti, johonka varmoilla perusteilla voisi mahdollisimman pian
7233: ryhtyä rakentamaan ja jossa riittäisi tilaa myös lisärakennuksille.
7234:      Valitettavaa kyllä, ettei oikein hyvää semmoista tonttia ole
7235: voitu ehdottaa. Valtiovarainvaliokunnassa on haudattu se Fjäll-
7236: dalin tontti. Kuten muistelen, oli se alaltaan II,ooo m 8 • Jos se on
7237: niin suuri, riittäisi se aivan hyvin parlamenttirakennuksille, joita nyt
7238: alussa tehtäisiin, ja myöskin tuleville lisärakennuksille. Siitä on
7239: myös varma tieto, että kaupunki luovuttaisi sen ja aivan kohtu-
7240: hinnalla, 30 markalla neliömetriltä. Siis sitä myöten aivan varma
7241: pohja jo.
7242:      Myös näyttää se asemaansa nähden jotakuinkin siedettävältä.
7243: Sillä ei tosin ole sitä etua, että se olisi ihan niin kauniilla paikalla
7244: kuin Kiikartornimäki, se ei siis innostaisi ed. Huoposta pitämään
7245: yhtä kauniita laululiverryspuheita, kuin hän Kiikartornimäestä
7246: on pitänyt, mutta tulevaisuudessa sillä on eräs etu, jota Kiikartorni-
7247: mäellä ei ole. Kiikartornimäki on täällä syrjässä (osoittaen kädellä
7248: Helsingin asemakarttaa) nykyisten herrastalojen lähellä, mutta
7249: tämä Fjälldalin tontti, joka sijaitsee täällä, tulisi olemaan paljo
7250: enempi tulevaisuuden Helsingin keskellä kuin nykyään Kiikartorni-
7251: mäki. Tulevaisuuden Helsinkiä rakennetaan juuri tänne pitkin aina
7252: Huopalahtea myöten, sitä rakennetaan täällä Fredriksbergiä myö-
7253: ten ja täällä Hermannia myöten. Sinne ei tulisi lähimainkaan yhtä
7254: pitkiä matkoja tältä ja tältä kulmalta. Siinä suhteessa se siis olisi
7255: paljon keskemmällä tulevaisuuden Helsinkiä. Itse tämä paikka taas
7256: on varsin komea, korkea, mahtava. Sieltä on komeat näköalat lah-
7257: dille joka puolella. Selvästi siis erinomaisen hyvä tarkoitukseen,
7258: vaikkakin nuo edut tulisivat vasta muutaman vuoden päästä, kun
7259: nämä osat ovat tulleet rakennetuiksi, paremmin silmiinpistäviksi.
7260: Luultavasti ne herrasmiehet, jotka nyt asuvat vanherumassa kau-
7261: pungin osassa, joka luultavasti tulevaisuudessa tulee olemaan kauppa-
7262: laatikkojen osa, konttorihuoneustojen osa j. n. e. tulevat vastusta-
7263: maan tätä juuri sentakia, että tulisi liian pitkiä kävelymatkoja ed.
7264:                                                                 107
7265: 1698                  Istunto 24 p. lokakuuta 1908.
7266: 
7267: 
7268: Palmenille ynnä muille. Nythän on kuitenkin niin hyviä kulkuneu-
7269: voja, raitioteitä, automobiileja ja muita semmoisia, etteivät nuo
7270: suurta osaa minun mielestäni näyttelisi.
7271:     Minä kuitenkin pitäisin tärkeänä, että heti päästäisiin rakennus-
7272: hommiin eikä tätä asiaa vitkutettaisi vetelehtimällä niinkuin tähän
7273: asti, ja ehdottaisin, että valiokunnan ensimäisen ponnen sijaan
7274: tulisi näin kuuluva ponsi: että eduskunta päättäisi ryhtyä toimeen
7275: uuden eduskuntatalon aikaansaamiseksi 13 kaupunginosassa ole-
7276: valle korttelille n:o 426, - joka on juuri tämä Fjälldalin tontti.
7277:     Valiokunnan ehdotuksessa, jossa puhutaan kolme, neljä mil-
7278: joonaa maksavan talon rakentamisesta, ehdotetaan ensi vuodeksi
7279: myönnettäväksi ainoastaan 500,000 markkaa. Minusta näyttää tuo
7280: pieni rahojen myönnytys, että valtiovarainvaliokunta tahtoo tässä-
7281: kin rakennushommassa mentäväksi sitä uraa, mitä ylipäänsä täm-
7282: möisten julkisten suurempien rakennusten rakennuttamisessa meillä
7283: mennaan. Valitaan rakennustoimikuntia - jollei nyt rakennus-
7284: toimikunnan nimellä -ja sinne herroja ja koetetaan järjestää, että
7285: nämä herrat saavat istua mahdollisimman monta vuotta siinä toimi-
7286: kunnassa ja kantaa palkkoja. Koetetaan järjestää niin, että herrat
7287: arkkitehdit ja muut rakennukseen osalliset suurpaikkaiset virka-
7288: herrat tulevat mahdollisimman monina vuosina kantamaan palk-
7289: kiota ja tuolla tavalla kohotetaan keinotekoisesti rakennusten hin-
7290: taa korkeammalle kuin olisi tarpeellista. Jos tahdottaisiin raken-
7291: taa käytännöllisemmällä tavalla, niin pitäisi myöntää heti ensi
7292: vuodeksi suurempi summa ja panna työt niin vilkkaaseen käyntiin,
7293: että ne jotenkin lyhyessä ajassa tulisivat valmiiksi. Sillä tavalla
7294: saataisiin uusi talo myös pikemmin eduskunnalle valmiiksi ehkä
7295: tuonne Fjälldalin tontille samassa ajassa kuin mikä menisi säätytalon
7296: tontin rakentamiseen. Minä sentakia ehdottaisin, että valiokun-
7297:  nan toisen ponnen sijaan tulisi seuraava: että eduskunta tätä tar-
7298:  kotusta varten määräisi vuoden 1909 kustannusarvioon 1,500,ooo
7299:  markkaa.- Kun näin suuri summa myönnettäisiin, niin voitaisiin
7300:  rakennustyöt panna vilkkaaseen käyntiin.
7301:     Täällä oli työttömyyskeskustelun aikana puhetta siitä, että val-
7302:  tion tulisi pitää huolta, että valtion töitä teetettäisiin suuren työn-
7303:  puutteen aikana. Ed. Schybergson ja monet muut huomauttivat aivan
7304:  oikein, että rakennusalalla tulee ensi vuonna ja arvattavasti seu-
7305:  raavanakin vuonna vallitsemaan suuri työnpuute, tulee siis nälkäisiä
7306:  hyvin runsaasti. Minun mielestäni olisi eduskunnan velvollisuus
7307:  nyt, kun sillä on mahdollisuus alottaa näin suuri työ, myöntää ensi
7308:  vuotta ja sitten ensi vuonna taas seuraavaa vuotta varten melkoisen
7309:  suuret summat, jotta voitaisiin työnpuutteeseen tulevia rakennus-
7310:  työläisiä sijoittaa rakennuksellejasillä tavalla pelastaa ihmisiä näläs-
7311:  täkin tuolla rakennushankkeella. Voitaisiin siis sekä köyhiä avustaa,
7312:  että mahdollisimman pian saada eduskunnalle hyvä uusi talo. Pyy-
7313:                           Uusi eduskuntatalo.                    1699
7314: 
7315: 
7316: täisin että joku kannattaisi näitä ehdotuksia, että ne tulisivat edes
7317: äänestyksen alaisiksi.
7318: 
7319:     Ed. R a j a 1 a: Koska ed. Antila on ne näkökohdat tuonut ilmi,
7320: joita minäkin olin aikonut valaista, niin en senvuoksi enää niihin
7321: koske, mutta tahdon ainoastaan puolustaa ensimäistä vastalau-
7322: setta ja teen sen taloudellisista syistä. Täytyy sanoa, että täällä
7323: on pidetty kauniita esitelmiä; esim. ed. Huoponen piti meille laa-
7324: jan ja kauniin esitelmän, josta kuitenkaan ei tullut ilmi, mitä hyö-
7325: tyä siitä olisi, että eduskuntatalo rakennettaisiin uudelle paikalle.
7326: Sitä en saata ihmetellä, että ed. Huoponen tahtoi sille kannalle aset-
7327: tua, mutta sitä enemmän ihmettelen, että vasemmiston edustajat
7328: ovat asettuneet sille kannalle eivätkä ole ottaneet huomioon sitä
7329: varain tuhlausta, mikä siitä tulisi, että Tähtitornimäelle raken-
7330: nettaisiin aivan uusi talo ja ruvettaisiinsiihen suuria uhrauksia te-
7331: kemään.
7332: 
7333:     Ed. P y k ä 1 ä: >>En tahtoisi hävittää eduskunnan kallista ai-
7334: kaa>>, niin ovat kaikki puhujat sanoneet (Hyvä! Hyvä!). Minä en
7335: ole tässä eduskunnassa tietysti paljon aikaa hävittänyt, mutta nyt
7336: minä aijon puhua kolme tuntia; jos kellä on kiire päivällisille, niin
7337: kerkiää kyllä käydä (Vasemmalta: Kiitos!). Mitään uutta en puhu,
7338: eikä sitä kukaan muukaan ole voinut tehdä, mutta kun kerran on
7339: ruvettu puhumaan, niin puhutaan. Minä sanon jo päältä pois,
7340: että minä kuulun niihin, jotka rakentavat korkealle vuorelle, ni-
7341: mittäin Tähtitornivuorelle. Tässä on väitelty siitä, kuinka kauan
7342: menee aikaa kävellä tuolta Tähtitornivuorelta postitoimistoon.
7343: Minä ehdottaisin hyvän keinon. Se matka ei ole pitkä, kun käy
7344: suoraa linjaa, mutta kun se käy laakson kautta, niin se venyy toi-
7345: sen verran. Laitetaan silta sieltä vuorelta, niin matka voidaan
7346: lyhentää puoleen.
7347:     Minua ihmetyttää, että täällä on henkilöitä, jotka sanovat ol-
7348: leensa vuosikymmeniä eduskunnassa eivätkä ole oppineet mitään.
7349: Jos ne vielä luulevat, että suurilla puheilla voidaan tähän edus-
7350: kuntaan vaikuttaa, niin kyllä se on suuri erehdys ja mitään muuta
7351: syytä ei ole pitää niitä pitkiä saarnoja, joita täällä pidetään. Koska
7352: kerran eduskunta viettää viimeisiä päiviään ja sillä on tärkeitä
7353: ratkaisuja, niin minä ehdottaisin, että ruvetaan äänestämään eikä
7354: puhuta sellaista, jolla ei voida mitään vaikuttaa (Hyvä!). Minä
7355: sanon vaan, että olen kerran lausunut mielipiteeni Tähtitorni-
7356: vuoren eduksi eduskuntatalon paikasta, mitään suurempia selvi-
7357: tyksiä ei tässä tarvita. Siitä on jo niin paljon puhuttu ja väitelty
7358: enkä minä näe olevan syytä muuttaa mielipidettäni. Kuulun siis
7359: niihin, jotka kannattavat Tähtitornivuorta eduskuntatalon paikaksi.
7360: 1700                  Istunto 24 p. lokakuuta 1908.
7361: 
7362: 
7363:     Ed. S c h y b e r g s on: (Huutoja vasemmalta: Äänestys!). J ag
7364: skall vänta tills herrama hafva slutat.
7365:      Det var en öfverenskommen sak mellan hr Homen och mig, att
7366: vi skulle tagas i den här frågan, och jag ställde också till hr Homens
7367: förfogande allt det material som han behöfde för att riktigt kunna
7368: slå mig på fingrama. Men jag hade ändock väntat af hr Homen,
7369: att han valt sina uttryck litet omsorgsfullare än han gjorde. J ag
7370: är dock icke ömtålig för beskyllningen att ändra åsikt. Om jag
7371: finner, att jag haft orätt, så erkänner jag det. Men ett annat ut-
7372: tryck än det af hr Homen använda kunde dock haft skäl för sig.
7373: J ag hade emellertid anledning att efter hr Homens första yttrande
7374: genomgå mitt andragande senaste höst i denna fråga, och jag fann
7375: att det i allt väsentligt stämde öfverens med hvad jag i dag haft
7376: att säga i saken. Hr Homen talade om att det var jag, som hade
7377: fått den pristäflan till stånd, hvilken lämnade ett så utomordentligt
7378: resultat. Ja, utan tvifvel har den lämnat ett godt resultat också i
7379: det afseendet, att professor Nyströms projekt blifvit så mycket
7380:  bättre än förut och I,zoo,ooo mark billigare. Det var ett resultat,
7381: som väl uppväger kostnaderna för delegationen och tidsförlusten.
7382:     Hvad beträffar tvisten om siffror och tomtpris m. m. så vill
7383: j ag icke blanda mig i den. J ag sade redan i mitt föregående andra-
7384: gande, att uppgifterna på ena sidan såväl som på den andra tålte
7385: prutning, och just nu, när jag genomgick mitt andragande, fann
7386: jag, att jag alls icke talat om hr Homens siffror utan endast om
7387: hr Huoponens, hvilket också var så mycket naturligare, som jag
7388: icke åhört hr Homens andragande. Men hufvudvikten ligger där-
7389: på, att, såsom jag också i mitt första andragande betonade, för-
7390: slaget att bygga landtdagshuset på Observatoriibärget äfven med
7391: fullföljande af de vackra ritningar, som i sådant afseende utarbe-
7392: tats, skulle blifva icke så litet skrytsamt. Hr Wuolijoki begick
7393: alls ingen indiskretion, då han talade om att jag härom ännuisom-
7394: ras konfererade med professor Billing. Åfven vid prisens bestäm-
7395: mande framhöll jag mitt bekymmer i detta afseende, och jag gjorde
7396: det äfven under delegationens arbeten. Det är naturligtvis en
7397: smakfråga. Herrar Huoponen, Castren hafva sin smak, jag har
7398: en något annan. Det som synes den ena vara skrytsamt, det är
7399: kanske enkelt och anspråkslöst för den andra. J ag vill blott nämna,
7400: att när det var fråga om uppförande af ständerhuset på sluttnin-
7401: gen af Observatoriibärget, sålunda dock på en anspråkslösare plats
7402: än den som nu är i fråga, uppträdde hr B. 0. Schauman i Ridder-
7403: skapet och Adeln och sade att, när främlingen kommer hit, så sä-
7404: ger han att vi äro lika fåfänga som vi äro arma. Det är icke blott
7405: jag som sålunda har dessa betänkligheter, och man måste dock
7406: tillerkänna dem någon betydelse.
7407:      J ag vill ännu sist och slutligen, med afseende å hr Homens he-
7408:                             Uusi eduskuntatalo.                  1701
7409: 
7410: 
7411: skyllning emot mig, att jag i denna fråga skulle hafva ändrat stånd-
7412: punkt, hvilket för resten icke vore en så förfärligt tung beskyllning,
7413: upprepa, att jag vid utarbetandet af programmet för pristäflingen
7414: framhöll, att professor Nyström borde uppmanas att göra sitt nya
7415: projekt så godt, att han därmed skulle slå de andra och att jag an-
7416: ser att professor Nyström lyckats däri. Och detta är för mig en
7417: tillräcklig anledning att obetingadt rösta för professor Nyströms
7418: projekt.
7419:      J ag borde ju vara artig i gengäld emot hr Homen, vill blott säga
7420: att han med sina yttranden torde hafva omvändt några i denna
7421: kammare, men i en riktning motsatt hans egen.
7422: 
7423:    Ed. S t å h 1 b e r g:    Kannatan ensimmäisessä vastalauseessa
7424: olevaa ehdotusta.
7425: 
7426:     Ed. A h 1 r o o s: Liksom vid en tidigare landtdag, då det gällde
7427: att fatta position, hvar landtdagshuset skulle byggas, står jaglpå
7428: samma ståndpunkt, nämligen att det nuvarande ständerhuset borde
7429: ombyggas. J ag understöder därför första reservationen. Det är
7430: vida bättre att inom ett par år få åt landet ett eget representations-
7431: hus än att bo i tiotal år kanske på nåd i detta hus, där hyran säker-
7432: ligen kommer att höjas och sålunda ännu mer fördyras. Hr Huo-
7433: ponen har jag för min del alltid föreställt mig vara en person, som
7434: hedrar sina fäders minne. Genom att bibehålla landtdagshuset
7435: där ständerhuset nu står, bör han här kunna realisera en stor och
7436: skön tanke, åtminstone lika så skön som att få ett prunkande granit-
7437: slott på Observatoriibärget. Hr Huoponen har i allmänhet upp-
7438: trädt såsom en stor nationalekonom. Han vill alltid hushålla. Här
7439: har han ett godt tillfälle att bevisa det i verkligheten.
7440:     Jag är säker på att det nya huset icke fås uppfördt för mindre
7441: än minst 5 miljoner mark.
7442:     Man ordar här alltid med stor svada om borgarenas misshus-
7443: hållning med folkets penningar. Nu kunna socialdemokraterna,
7444: hvilka många gånger tagit monopol på att föra folkets talan, visa
7445: om de verkligen vilja hushålla. Vi behöfva penningar till landets
7446: och folkets verkliga behof, särskildt till förbättrande af de fattiga
7447: lagrens lifsvillkor. Då vi nu se en stor arbetsbrist förestå, kunde
7448: ju på denna väg den i går omdiskuterade nöden något lindras.
7449: 
7450:    Ed. S ö d e r h o 1 m:   J ag afstår.
7451:    Ed. M a r t i k a i n e n: Minä olen jyrkästi sitä mieltä, että
7452: uutta eduskuntataloa ei rakennettaisi vanhan säätytalon taakse.
7453: Aikaisemmin olen jo ollut tilaisuudessa jonkun verran perustele-
7454: maan ajatukseni. Kun en vielä ole tehnyt itselleni selväksi kumpi
7455: 1702                 Istunto 24 p lokakuuta 1908.
7456: 
7457: 
7458: paikka olisi sopivampi, Fjälldal vaiko Observatoorionmäki, niin
7459: kannatan ed. Walppaan ehdotusta.
7460:    Uuden talon rakentamisesta olen sitä mieltä, että se on rakennet-
7461: tava korkeammalle ja vapaammalle paikalle.
7462: 
7463:     Ed. W ei jo 1 a: Minä pyydän kannattaa toista vastalausetta,
7464: sillä lisäyksellä minkä siihen teki ed. Kallio.
7465: 
7466:    Ed. W a 1 avaa r a: Minä pyydän kannattaa ed. Walppaan
7467: tekemää ehdotusta.
7468: 
7469:     Ed. W ä i n ö W u o 1 i joki:· Minä vain ed. Walppaan lau-
7470: sunnon johdosta pyydän huomauttaa, että valtiovarainvaliokunta
7471: ei ehdota 500,000 markkaa käytettäväksi ensi vuonna sen vuoksi,
7472: että muka rakennustoimikunta saisi istua niin monia vuosia kuin
7473: mahdollista, vaan yksinkertaisesti siitä syystä, että jos eduskunta-
7474: talo Observatooriovuorelle päätetään rakentaa, ei tarkoitukseen
7475: voida ensi vuonna käyttää enempää kuin 500,000 markkaa, sillä
7476: ensin täytyy saada uusi observatooriorakennus, hankkia sille tontti,
7477: ja se joka tapauksessa tulee kestämään ensi vuoden ajan, joten
7478: suuremman summan ehdottamisesta ei olisi mitään hyötyä. Muu-
7479: ten minä voisin olla samalla kannalla kuin ed. W alpas Fj älldalin
7480: tontin suhteen, jos olisi jotain toivoa, että se voisi tulla eduskun-
7481: nan päätökseksi. Mutta koska siitä ei ole toivoa, niin kannatan
7482: yhä edelleen observatoorion tontin paikkaa.
7483: 
7484:      Ed. W u ori maa: Täällä on tänäpäivänä riidelty neljä tun-
7485: tia siitä, minkälaisen miljoonarakennuksen me rakentaisimme edus-
7486: kuntaa varten. Minun mielestäni on meidän kansallamme niin
7487: monta työtä, jotka vaativat miljoonia, että eduskunnan pitäisi
7488: koettaa asettaa talonsa rakentaminen sille kannalle, ettei se tu-
7489: lisi viemään varoja niiltä kansankerroksilta, jotka tarvitsevat saada
7490: parannuksia oloihinsa ja joiden edestä täytyy uhrata miljoonia.
7491: Minä sentähden en voi hyväksyä kumpaakaan näistä ehdotuk-
7492: sista, vaan ehdottaisin, että rakennettaisiin yksinkertaisesti lisää
7493: istuntosali entisen säätytalon itäpuolelle, semmoinen, johon edus-
7494: kunta sopisi. Muuta ei eduskunta tällä kertaa kaipaa. Ja sen
7495: kautta säästettäisiin muihin tarkoituksiin ne miljoonat, jotka muu-
7496: ten aivan turhaan menisivät rakennuksiin, mitkä tulisivat vaan
7497: koristamaan Helsingin kaupunkia eivätkä itse maalle tuottaisi
7498: minkäänlaista hyötyä. Ehdotukseni sisältyy seuraavaan ponteen:
7499:      että eduskunta päättäisi ryhtyä toimeen uuden istuntosalin ra-
7500: kentamiseksi säätytalon itäpuolelle ja että sitä varten asetettai-
7501: siin komitea, joka ensi valtiopäiville antaisi siitä kustannusehdo-
7502: tuksen.
7503:                           Uusi eduskuntatalo.                     1703
7504: 
7505: 
7506:      Ed. v on A 1ft h a n: (Huutoja: Äänestys, äänestys!) Olen
7507: aivan lyhyt tällä kertaa. Esitän vaan vähän numeroita.
7508:      Ensinnäkin mitä tulee niihin tietoihin, joita annoin tonttihin-
7509: noista, ja jotka olivat juuri samoja, joita esitin valtiovarainvalio-
7510: kunnassa, niin olin kyllä, äänestys kun tapahtui valtiovarainvalio-
7511: kunnassa, siinä kohden erehdyksessä, että luulin niiden olevan
7512: keskihinnan tonteista. Mutta nyt näkyy lausunnosta, että se oli-
7513: kin Humallahden tontin hinta; se oli siis erehdys, jonka avonai-
7514: sesti siellä myönsin. Mutta tämä erehdykseni ei muuta tonttien
7515: hintaa, joka on juuri se, minkä ennen esiintoin. Tonttien arvo
7516: on nimittäin toisissa paikoissa 50, toisissa zo, toisissa 10 markkaa.
7517:     Mitä sitten tulee siihen huomautukseen, että kaupunki antoi
7518: klinikoille 7 markasta sen tontin, mikä niille annettiin, niin riippuu
7519: se siitä, että kaupungilla on sen kautta suuri hyöty noista sairaa-
7520: loista, että ne säästävät kaupungilta hyvin suuret menot ja samalla
7521: saa kaupunki muutakin etua, niinpä esim. noiden vanhain klinik-
7522: kain tontin kautta vedetyksi uuden kadun. Tämä, mitä tulee
7523: tonttihintaan.
7524:     Mitä taasen tulee niihin menoihin, joita uudet puistoistutukset
7525: Tähtitornivuorelle tuottaisivat, niin en voi muuta kuin toivoa,
7526: että ed. Homen, kun suunnitelma on tehty, olisi valmis ottamaan
7527: ne urakalle siitä hinnasta, jonka hän tarjosi.
7528:     Mitä tulee ed. W alppaan ehdotukseen, on se ehdottomasti parempi
7529: kuin valiokunnan, sillä sen nojalla voi heti ryhtyä työtä toimeen
7530: panemaan, ala kun Fj älldalissa on vapaa. Siinä on vaan se epä-
7531: kohta, että piirustukset eivät vielä ole tarpeeksi kypsät, niin että
7532: minä luulen tulevan mahdottomaksi alottaa työtä vielä tänä tal-
7533: vena. Sitä vastoin voi sen alottaa vanhalla tontilla. Hyöty ei
7534: siis olisi niin suuri sillä paikalla kun tällä, mutta vastaehdotuksena
7535: minä kuitenkin olen aina valmis paremmin äänestämään ed. W alp-
7536: paan ehdotuksen puolesta.
7537: 
7538:     Ed. H ei k k i n en: Täällä on tänä päivänä käytetty puheen-
7539: vuoroja säätytalosta sillä lailla kuin tapana on: on puhuttu paljo.
7540: Ehkä me olisimme olleet valmiita äänestämään asiasta heti, mutta
7541: näyttää, että meillä ei ole mitään kiirettä, niinkuin meillä ei olisi
7542: käsiteltävänä mitään talousasioita eikä muutakaan tehtäviä. Mutta
7543: jos koska tulee kysymys kansan syvien rivien tarpeesta, silloin ei
7544: herroilla ole aikaa puhua eikä liioin aikaa kuunnella. Minä olen
7545: kärsivällisenä istunut siellä takapenkillä ja ajatellut minkä mitäkin,
7546: katsonut, millä lailla täällä Etelä-Suomessa, täällä Helsingissä hoi-
7547: detaan rahoja, hoidetaan asioita. Minuun, pohjalaiseen nälkämai-
7548: den edustajaan on niiden hoitaminen tehnyt ikävän vaikutuksen.
7549: Täällä puhutaan miljooneista aivan noin yksinkertaisesti, samoin
7550: kuin me siellä pohjoisessa käsittelemme pennejä ja markkoja. Näyt-
7551: 1704                  Istunto 24 p. lokakuuta 1908.
7552: 
7553: 
7554: tää kuin olisi hyvinkin suuri tarve rakentaa muhkea palatsi ja kil-
7555: pailla maailman suurten kulttuurikansojen kanssa ylpeydessä ja
7556: loistossa. Tänä päivänä, ihmeellistä kyllä, oikeistolaiset ovat ol-
7557: leet oikein säästäväisiä, ja kun kuuntelee ääniä vasemmistosta,
7558: niin ei tunnu siltä kuin siellä istuisi köyhälistön edustajia. He-
7559: hän olisivat aivan helposti voineet pyöritellä miljoonia. Tosin kyllä
7560: olisi komeaa, jos mekin voisimme rakentaa mahtavan, komean
7561: säätytalon, joka olisi muistona ja pylväänä meidänkin aikakaudes-
7562: tamme. Aivan totta. Muistoja me tarvitsemme, muistot ovat hy-
7563: vät, ja hävittää entisiä muistoja on minusta aivan samaa kuin pur-
7564: kaa kirkkoja tai hävittää hautoja. Meillä on ritarihuone jo mah-
7565: tavana muistona entisiltä ritariajoilta ja meillä on tämä säätytalo
7566: muistuttamassa entistä nelijakoista eduskuntaa. Toiset tahto-
7567: vat, että se purettaisiin kerrassaan ja rakennettaisiin uusi, muhkea
7568: ja kaunis sijaan, toiset tahtovat,että se jätettäisiin siihen ja mentäi-
7569: siin jonnekin kauniille vuorelle kuulemaan lintujen laulua. Minä
7570: nyt tahtoisin esittää jotakin muuta. Ehdottaisin, että tuo entinen
7571: säätytalo jätettäisiin semmoiseksi kun se on, avattaisiin ovet ja
7572: rakennettaisiin yksinkertainen eduskuntahuone niinkuin ed. Wuori-
7573: maa täällä ehdotti. Minä kannatan hänen ehdotustaan, ja teroi-
7574: tan edustajain mieliin hyvin terävästi niitä puutteita, niitä vaivoja,
7575:  joita me olemme kärsineet siellä Pohjolassa. Jos me siellä tah-
7576:  doimme jotain apua, esim. kulkulaitoksen parantamiseen, niin sil-
7577: loin ei ollut aikaa edes kuunnella Pohjanmaan tarpeita, silloin kyllä
7578: pian jouduttiin, ei silloin montakaan käsittelyä asialle uhrattu.
7579:  Ja kuitenkin sieltä myötäänsä laitetaan tänne miljoonia metsä-
7580:  rahoina, raaka-aineina ja yhdessä ja toisessa muussakin muodossa,
7581:  mutta kuitenkaan meillä ei ole varoja mihinkään ylellisyyteen.
7582: Emme me saa valistusta, emme me saa kulkuneuvoja, emme me
7583: saa minkäänlaisia tarpeita tyydytetyksi. Tämä eduskunta tah-
7584:  too uhrata miljoonia lintujen lauluun ja kaikkeen muuhun komeu-
7585: teen, mutta kun on kysymys ajasta, niin en tahdo sitä menettää.
7586: Vaiti olen ollut. Ehkä voisin suutani soittaa minäkin jonkun ai-
7587: kaa, mutta kun minun valitsijani ovat sanoneet, että >>ehkä mie-
7588: henä menisit, kun suusi kiinni pitäisit», niin tahdon tällä kertaa ai-
7589: noastaan kannattaa ed. Wuorimaan ehdotusta. (Äänestys!)
7590: 
7591:     Ed. S c h y b e r g s o n : J ag ville endast lämna den upplys-
7592: ning, som för resten också kan fås från landtdagshusdelegationens
7593: betänkande, att de ritningar, som uppgjordes och deltogo i pris-
7594: täflan, visserligen uppgjordes för Observatoriibärget, men att af-
7595: sikten var, att öfverhufvud få utkast till ritningar på hvilken öp-
7596: pen plats som hälst, sålunda äfven Fjälldal, om den skulle befin-
7597: nas lämpligare. Vi kunna sålunda alldeles lika väl, om representatio-
7598: nen icke nöjes med den gamla ständerhusplatsen, uppföra huset
7599:                            Uusi eduskuntatalo.                     1705
7600: 
7601: på Fjälldal, som på Observatoriibärgen, och kunna då omedelbart
7602: taga i med arbetet. Det drager visserligen sin tid att få de defini-
7603: tiva ritningarna färdiga, men åtminstone kommer då icke det dröjs-
7604: mål i fråga, som vidkommande husets uppförande på Observatorii-
7605: bärgen. Jag säger som frih. v. Alfthan, att af de två förslagen
7606: lämnar jag obetingadt företräde åt Fjälldal.
7607: 
7608:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
7609: 
7610:     V a r a p u h e m i e s: VaHokunnan ehdotusta vastaan on täällä
7611: tehty neljä eri ehdotusta.
7612:     Ensiksikin ovat ed. von Alfthan y. m. kannattaneet mietintöön
7613: liitettyä ensimäistä vastalausetta. Nimitän tätä ehdotusta ensi-
7614: mäiseksi vastalauseeksi.
7615: ~i\Sitten on ed. Kallio ed. Weijolan kannattamana puoltanut toista
7616: vastalausetta, kuitenkin seuraavalla lisäyksellä,
7617:     >>että eduskunta antaisi valtiovarainvaliokunnalle asiaksi valita
7618: valtuuskunnan jäsenet sekä esittää sen määrärahan suuruus, joka
7619: ehkä tarvitaan valtuuskunnan menoihin, sekä että eduskunta ala-
7620: maisessa kirjelmässä anoisi Keisarillisen Majesteetin vahvistusta
7621: näille]päätöksille.>> Tätä nimitän ed. Kallion ehdotukseksi.
7622:      Edelleen on ed. W alpas ehdottanut valiokunnan kahden ensi-
7623:  mäisen ponnen sijalle seuraavat:
7624:      >>että eduskunta päättäisi ryhtyä toimeen uuden eduskuntatalon
7625: aikaansaamiseksi 13 kaupunginosassa olevalle korttelillenumero 426j}; ja
7626:      j}että eduskunta tätä tarkoitusta varten määräisi vuoden 1909
7627: kustannusarvioon r,soo,ooo markkaa.>>
7628:      Lisäksi kuuluu tähän ehdotukseen valiokunnan kolme jälki-
7629:  mäistä pontta. Tätäkin ehdotusta on kannatettu ja nimitän sitä
7630:  ed. W alppaan ehdotukseksi.
7631:      Vihdoin on ed. Wuorimaa ehdottanut:
7632:      >>että eduskunta päättäisi ryhtyä toimeen säätytalon laajenta-
7633:  miseksi ~iten, että sen itäpuolelle rakennettaisiin istuntosali täysi-
7634:  istuntoja varten ja että sitä varten asetettaisiin komitea, joka ensi
7635:  valtiopäiville hankkii sitä varten kustannusarvion.j}
7636:      Pyytäisin ed. Wuorimaalta kysyä, onko tämä tarkoitettu koko
7637:  valiokunnan mietintöä vastaan, vai kuuluuko tähän yhtään pontta
7638:  valiokunnan mietinnöstä?
7639: 
7640:     Ed. W u o r i m a a:   Koko valiokunnan mietintöä vastaan.
7641: 
7642:     V a r a p u. h e m i e s: Ehdottaisin seuraavan äänestysjärjestyk-
7643: sen: Koska ensimäinen vastalause ja ed. Walppaan ehdotus ovat
7644: vastakkaisia valiokunnan mietinnölle ainoastaan mitä tulee mie-
7645: tinnön kahteen ensimäiseen ponteen, niin olisi ensin äänestettävä
7646: 1706                     Istunto 24 p. lokakuuta 1908.
7647: 
7648: 
7649: ensimatsen vastalauseen ja ed. Walppaan ehdotuksen kahden en-
7650: simäisen ponnen välillä. Se joka näistä voittaa, asetettaisiin mie-
7651: tinnön kahta ensimäistä pontta vastaan ja sitten voittanut ehdotus
7652: ynnä lisäksi mietinnön kolme jälkimäistä pontta asetettaisiin ed.
7653: Wuorimaan ehdotusta vastaan, joka on vastakkainen kaikille edelli-
7654: sille ehdotuksille. Lopuksi äänestettäisiin nyt viimeksi voittaneen
7655: ehdotuksen ja ed. Kallion ehdotuksen välillä, koska tämä viime-
7656: mainittu taas on rakennettu eri perusteelle kuin aikaisemmin mai-
7657: nitut ehdotukset.
7658:    Menettely hyväksytään.
7659:        Äänestykset ja päätös:
7660:      r) Ken vastaesitykseksi valiokunnan mietinnön kahta ensi-
7661: mäistä pontta vastaan hyväksyy ensimäisen vastalauseen, äänestää
7662: >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on vastaesitykseksi siinä kohden hyväksytty
7663: ed. W alppaan ehdotus.
7664:       Äänestyksessä annetaan roo jaa-ääntä ja 88 ei-ääntä. Vasta-
7665: esitykseksi on siis hyväksytty ensimäinen vastalause.
7666:       2) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön kaksi ensimäistä
7667: ponsilausetta, äänestää >>jaa>>; jos »ei>> voittaa, on ensimäinen vasta-
7668: lause hyväksytty.
7669:       Äänestyksessä annetaan rog jaa- ja 8r ei-ääntä.            Vastoin
7670: ensimäisen vastalauseen ehdotusta on siis hyväksytty valiokunnan
7671: mietinnön kaksi ensimäistä pontta.
7672:       3) Ken hyväksyy mietinnön ponsiehdotukset kokonaisuudes-
7673: saan, äänestää >>jaa>>; jos •>ei>> voittaa on ed. Wuorimaan ehdotus hy-
7674: väksytty.
7675:       Jaa-äänet ovat voitolla. Vastoin ed. Wuorimaan ehdotusta on
7676: siis valiokunnan mietintö hyväksytty.
7677:       4) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön äänestää •>jaa•>; jos
7678: •>ei» voittaa, on ed. Kallion ehdotus hyväksytty.
7679:       Jaa-äänet ovat voitolla. Eduskunta on siis myöskin ed. Kallion
7680: ehdotusta vastaan ja samalla lopullisesti hyväksynyt käsiteltävänä
7681: olevan Valtiovarainvaliokunnan mietinnön.
7682:   Ed. W i c h m a n n: J ag anhåller att få inlägga min reservation
7683: emot beslutet.
7684:    Ed. J o h n H e d b e r g: Jag anhåller också att få inlägga
7685: min reservation mot beslutet.
7686: 
7687:                          12--16)    Pöydällepanot:
7688:    Pöydälle pannaan Puhemiesneuvoston ehdotuksesta tämän päi-
7689: vän päiväjärjestyksessä mainitut asiat:
7690:                             Pöydälle panot.                      1707
7691: 
7692: 
7693:     12) Lakivaliokunnan mietintö n:o 5 ensi tiistain istuntoon
7694: sekä samaan istuntoon
7695:     13) Lakivaliokunnan mietintö n:o 6,
7696:     14) Talousvaliokunnan mietintö n:o 4, ja
7697:     15) Työväenasiainvaliokunnan mietintö n:o g.
7698:     16) Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 13 pannaan pöy-
7699: dälle ensi maanantain täysi-istuntoon.
7700: 
7701:    Ed. P a 1 m en: Minä pyydän ilmoittaa, että sattuneesta syystä
7702: ruotsinkielistä mietintöä viimeksi pöydälle pannusta asiasta ei vielä
7703: ole saatu, se on vähän myöhästynyt, mutta se tulee lähetettäväksi
7704: jokaiselle edustajalle.                                         "'
7705: 
7706:    Vapautusta valtiopäivätyöstä saa ed. Kares yksityisten asiain
7707: takia ensi maanantain istunnon alkuosasta.
7708: 
7709: 
7710: 
7711: 
7712:     Seuraava täysi-istunto- ilmoitetaan olevan ensi maanantaina
7713: kello 12 päivällä.
7714: 
7715:    Istunto päättyy kello 6,5 i. p.
7716: 
7717:                                           Pöytäkirjan vakuudeksi:
7718:                                                Ph. Suuronen.
7719:      35. Maanantaina 26 p. lokakuuta
7720:                               klo 12 p.
7721: 
7722:                           Päiväjärjestys.
7723:    Ilmoituksia:
7724: 
7725:                            Esitetään:
7726:    1)   Arm. esitys kulkulaitosrahastosta.
7727: 
7728:                      T o i n e n k ä s i t t e 1 y:
7729:     2) a. Ehdotus asetukseksi maalaiskuntain hallinnosta.
7730:        b. Ehdotus asetukseksi kunnallishallinnosta kaupungissa.
7731:        c. Ehdotus asetukseksi kunnallisista vaaleista.
7732:        d. Ehdotus asetukseksi taajaväkisten maalaisyhdyskuntain
7733: järjestämisestä eräissä tapauksissa 15 p:nä kesäkuuta 1898 annetun
7734: asetuksen 5 ja 9 pykälien muuttamisesta.
7735:     Asiakirjat: Kunnallisvaliokunnan mietintö N:o 1 ja Suuren valio-
7736: kunnan mietintö N:o 13; ed. Erkon ja Ahmavaaran sekä Koiviston
7737: edusk. esitykset N:o 5 ja 8 (Liitteet VII siv. 3-198).
7738: 
7739:          Ainoan käsittelyn jatkamista varten
7740:                     esitetään:
7741:     3) Anomusehdotus, joka koskee kruununtiloilla olevien torpan-
7742: alueiden muodostamista eräissä tapauksissa itsenäisiksi tiloiksi tai
7743: palstatiloiksi.
7744:     Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietinnöt N:o 7 ja 7 a;
7745: ed. Kivilinnan y. m. anomusehdotus N:o 142 (Liitteet V siv. 6]-68).
7746:     4) Anomusehdotukset, jotka tarkoittavat yksityiskoulujen ja
7747: erittäinkin yhteiskoulujen kehityksen edistämistä sekä eräiden yksi-
7748: tyisten oppilaitosten ottamista valtion huostaan.
7749:     Asiakirjat: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 8, ed. Arajärven
7750: y. m. anomusehdotus N:o 13, ed. Nissisen y. m. anomusehdotus N:o 26,
7751: ed. Kallion y. m. anomusehdotus N:o 208, ed. Nissisen y. m. ano-
7752: 1710                 Istunto 26 p. lokakuuta 1908.
7753: 
7754: 
7755: musehdotus N:o 25, ed. Laineen y. m. anomusehdotus N:o 147, ed.
7756: Huoposen anomusehdotus N:o 206 ja ed. Sundblomin y. m. anomus-
7757: ehdotus N:o 161 (Liitteet VI siv. 45-48, 59-63, 64-67).
7758:     5) Toimenpiteitä maanjakojen edistämiseksi koskeva anomus-
7759: ehdotus.
7760:     Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o II ja ed.
7761: Tuomikosken y. m. anomusehdotus N:o 212 (Liitteet V siv. 95-96).
7762:     6) Anomusehdotus, joka tarkottaa Kolarin kappeliseurakun-
7763: nan asettamista verotukseen nähden samalle kannalle kuin Lapin
7764: kihlakunnat.
7765:     Asiakirjat: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 7 ja ed. Ahma-
7766: vaaran anomusehdotus N:o 103 (Liitteet II siv. 16).
7767:     7) Anomusehdotukset, jotka koskevat syötästä kruunun metsä-
7768: mailla määrätyn laidunmaksun lakkauttamista.
7769:     Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 12 ja ed.
7770: Hiltulan y. m. anomusehdotus N:o 19 sekä ed. Koiviston y. m. anomus-
7771: ehdotus N:o 69 (Liitteet IV siv. 47-48).
7772:     8) Kertomus Hallituksen toimenpiteistä niiden päätösten joh-
7773: dosta, jotka Suomenmaan Valtiosäädyt 1905-1906 vuosien väliai-
7774: kaisilla valtiopäivillä ovat tehneet.
7775:     Asiakirjat: Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o 2.
7776:     9) Aitiysvakuutusta koskevat anomusehdotukset.
7777:     Asiakirjat: Työväenasiainvaliokunnan mietintö N:o 6, ed. Pärs-
7778: sisen y. m. anomusehdotus N:o 48 ja ed. Hedvig Gebhardin y. m.
7779: anomusehdotus N:o 221 (Liitteet IX siv. 92-99).
7780:     10) Vaivaishoitoasetuksen muuttamista koskeva anomuseh-
7781: dotus.
7782:     Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 13 ja ed.
7783: Lanton y. m. anomusehdotus N:o 59 (Liitteet V siv. 92--94).
7784:     II) Anomusehdotus, joka tarkoittaa Haminan ja Haapasaaren
7785: luotsien palkkaukseen pidätettyjen kalastussaarten ja luotojen
7786: luovuttamista asianomaisiin kuntiin kuuluvien saaristolaiskylien
7787: käytettäviksi.
7788:     Asiakirjat: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o I I ja ed. Ara-
7789: järven y. m. anomusehdotus N:o 12 (Liitteet II siv. 38).
7790:     12) Anomusehdotus, joka tarkoittaa toimenpiteitä esikaupun-
7791: kien asukasten oloissa vallitsevain epäkohtain poistamiseksi.
7792:     Asiakirjat: Kunnallisvaliokunnan mietintö N:o 2 ja ed. Kirveen
7793: y. m. anomusehdotus N:o 101 (Liitteet VII siv. 218-221).
7794:     13) Valtion ja kuntain työolojen järjestämistä koskevat anomus-
7795: ehdotukset.
7796:     Asiakirjat: Työväenasiainvaliokunnan mietintö N:o 7, ed. Ahl-
7797: roosin anomusehdotus N:o 63, ed. Siveniuksen y. m. anomusehdotus
7798: N:o 190, ed. Koposen y. m. anomusehdotus N:o 81 sekä ed. Helenius-
7799:                              Kulkulaitosrahasto.               1711
7800: 
7801: 
7802: Seppälän ja Kaarneen anomusehdotus N:o 224 (Liitteet IX siv.
7803: 71--79).
7804: 
7805: 
7806: 
7807:    Nimenhuudossa merkitään poissa olevaksi ed. Saaristo.
7808: 
7809: 
7810: 
7811: 
7812:                              Ilmoitusasiat:
7813:    Vapautusta valtiopäivätyöstä saa ed. Saaristo yksityisten asiain
7814: takia tämän päivän istunnossa.
7815: 
7816:                    Lisä varajäseniä Toimitus valiokuntaan.             ~.
7817: 
7818: 
7819: 
7820: 
7821:    Puhemiesneuvoston ehdotuksesta päätetään valittavaksi vielä
7822: 9 varajäsentä Toimitusvaliokuntaan entisten 9 varajäsenen lisäksi,
7823: ja valitsijamiehiä kehotetaan tämän johdosta ryhtymään asian-
7824: mukaiseen toimenpiteeseen.
7825: 
7826:                        Muutos päl väjärjestykseen.
7827: 
7828:     Päiväjärjestykseen nähden Puhemies ilmoittaa, että toisena
7829: asiana mainitut kunnallislainsäädännön uudistamista tarkoittavat
7830: asetusehdotukset eivät joudu käsiteltäviksi ennen kuin aikaisintaan
7831: iltapäivällä ja että kolmas asia tulee esitettäväksi ainoastaan pöy-
7832: dälle panoa varten.
7833: 
7834: 
7835: 
7836: 
7837:                 Päiväjärjestyksessä olevat asiat:
7838:                         1)    Kulkulaitosra·hasto.
7839: 
7840:    Esitetään Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 13 Keisarillisen
7841: Majesteetin armollisen esityksen johdosta, joka koskee kulkulaitos-
7842: rahastoa.
7843: 
7844:    Puhemies: Paitsi perusteluja on mietinnössä ensinnäkin
7845: kulkulaitosrahaston meno- ja tuloarviota kokonaisuudessaan kos-
7846: keva ponsi sivulla 18, ja seuraa sitä kulkulaitosrahaston .ennakko-
7847: 1712                    Istunto 26 p. lokakuuta 1908.
7848: 
7849: 
7850: arvio; lopulla mietintöä on kaksi erikoispontta.          Katson voivani
7851: esittää mietinnön kokonaisuudessaan.
7852:        Keskustelu:
7853:     Ed. S c h y h e r g s o n:    Då den senaste ständerlandtdagen
7854: heslöt att icke endast fullhorda Nyslottshanan, utan att därjämte
7855: utföra 3 nya hanor, nämligen den Karelska hanans fortsättning icke
7856: hlott till Joensuu, utan ända till Nurmes, vidare Rovaniemi-hanan
7857: och den duhhelgreniga Kaskö-Kristinestadshanan, så funnos nog de,
7858: som uttalade sina tvifvelsmål, om huru detta kunde gå ihop med en
7859: försiktig finanspolitik. Och ehuru också j ag hörde till d em, som h ade ön-
7860: skat i någon mån hegränsa hyggnadsprogrammet, kan jag dock ickt
7861: neka att jag kände en viss stoithet öfver att den sista ständerlandt-
7862: dagen vedervågade att fatta så vidtgående heslut i fråga om vårt
7863: järnvägsnäts utvidgande och hvilka dessutom gällde hanor, hvilka
7864: sträcka sig till en så hög hreddgrad, såsom fallet är med Rovaniemi-
7865: hanan och norra delen af Karelska hanan. Såsom vi då sågo på fi-
7866: nansläget, var heslutet äfven i någon mån försvarligt eller åtminstone
7867: förklarligt. Ty trots trånga penningekonjunkturer på den interna-
7868: tionella marknaden, hade vi dock icke då kommit längre än att ett
7869: 4 1/2 % lån utan svårighet år 1906 på våren kunnat erhållas med
7870: endast ohetydlig kapitalrahatt. Det hade visserligen icke varit lika
7871: förmånligt som tidigare, då vi år 1897 t. ex. kunde uppnegociera
7872: penningar ti113 % med en kapitalrahatt af visserligen 6 eller 7 %, om
7873: jag icke missminner mig, men sålunda i alla fall på utomordentligt
7874: förmånliga villkor. I öppen dag ligger skillnaden emellan att upp-
7875: negociera lån till 4 1/2 %:s räntesats eller till 3 %:s räntesats. Det
7876: är icke mer och icke mindre än ett tillskott af 50 % ifråga om den
7877: årliga annuiteten eller kan man säga faktiskt också 50 % i fråga
7878: om själfva kapitalheloppet. Ett 50 millioners lån såsom man tänkte
7879: sig det år 1906 till 4 1 /2 % hör man rätteligen evalvera till 75 mil-
7880: lioner, om man jämför det med ett 50 millioners lån, upptaget till
7881: 3 %, och dock hade äfven ett 4 1/2% lån utan synnerlig kapital-
7882: rahatt kunnat hetecknas såsom synnerligen acceptahelt, och därför
7883: var 1906 års ständerlandtdagsheslut så mycket förklarligare, som
7884: man allmänt tänkte sig, att den tillfälliga svåra penningekonjunk-
7885: turen skulle gifva plats för en lindrigare. Det har gått tvärtom. Vi
7886: stå inför hetydligt högre räntesatser, och äfven om konjunkturerna
7887: i utlandet åter förhättras, hafva å andra sidan våra politiska för-
7888: hållanden och äfven våra sociala förhållanden så menligt inverkat
7889: på vår kredit, att vi knappast kunna hoppas på att ens närmelsevis
7890: få den gamla goda tiden tillhaka igen.        Jag måste dock härvid in-
7891: lägga en reservation och därmed tillika modifiera ett yttrande, som
7892: jag i en likartad fråga fällde för en tid tilihaka i denna kammare.
7893: Det är visserligen ohestridligt, att icke minst de sociala förhållandena
7894:                             Ku1ku1aitosrahasto.                    1713
7895: 
7896: 
7897:   hos oss verkat oförmånligt på vår utländska kredit, måhända t. o. m.
7898:   oförmånligare än rättvist och skäligt vore, beroende detta därpå
7899:   att de utländska bankerna icke, när det gäller ett litet land som
7900:   vårt, gå på djupet med sina undersökningar, utan, då skenet en gång
7901:   är emot, afböja vidare befattning med våra kreditanspråk, eller
7902:   åtminstone tillgodose dem på ytterst stränga villkor. Men härvid
7903:   får man icke glömma att, om penningemarknaden åter blir varaktigt
7904:   öfverflödande i utlandet, så går det nog med bankirerna och de stora
7905:  bankerna där, som det plägar gå med bankerna här hemma: när
7906:  det finnes penningar i kassan, så är man villig att godkänna äfven
7907:  sådan säkerheter, som man under en stramare konjunktur helt enkelt
7908:   vägrat att taga befattning med. Vi få icke alldeles förglömma,
7909:  att vi t. ex. vid r894 års landtdag sågo, om icke fullt lika pessimi-
7910:  stiskt på saken som nu, så dock med ganska ringa förhoppningar om
7911:  möjligheten af ett lån på skäliga villkor. Men så koru konjunkturen
7912:  r8gs,Jsom med ens öppnade för oss möjligheter, hvilka vi icke ett
7913:  år tidigare ens hade kunnat drömma om. Jag kommer därför till
7914:  den -slutsats, att om öfverflödet på penningemarknaden visar
7915:  sig va.raktigt, utsikter kunna förefinnas att t. ex. nästa vår eller i
7916:  början af. sommaren kunna påräkua upptagandet af det lån af 45 a 50
7917:  m,i1joner mark, till hvilket landtdagen år rgo6 gaf sitt samtycke, i
7918: ··dh den beviljade en årlig annuitet af 2,225,000 mark för ändamålet.
7919:  Vi skola hoppas, att den utländska krediten för oss icke alldeles skall
7920:  afskäras, men nog måste man dock se på förhållandena med väsent-
7921:  ligen andra ögon, än vi gjorde det år 1906. Det kan icke nekas, att
7922:  en sådan kommunikationsbudget som den, hvilken nu föreligger,
7923:  har väl Finlands landtdag icke förut behöft taga under ompröfning.
7924:  Botemedlet ligger för ingen del blott och bart i en större ekonomi i
7925:  fråga om statsjärnvägarnas förvaltning, såsom några talare vid ett
7926:  föregående plenum ville göra troligt. Man kan naturligtvis ekonomi-
7927:  sera, spara in ett par miljoner, kanske mer, och det bör man göra,
7928:  men vi kunna icke sluta ögonen till för det förhållande, att med nu-
7929:  varande fordringar på aflöningar och ringa benägenhet för att pre-
7930:  stera motsvarande arbete, det för statsjärnvägarna liksom för den
7931:  enskilda i hvad han än företager sig, kommer att gestalta sig dyrt,
7932:  vida dyrare än förut. Det ekonomiska lifvet sträfvar visserligen
7933:  till jämnvikt, företagsamheten miuskas, arbetslönerna få jämkamed
7934:  sig. Men för statsverket blir det svårt att följa denna nedgående våg.
7935:   Och det är svårt att tänka sig, att utgiftsstaten för våra järnvägar
7936:  skall väsentligen kunna reduceras så, att en jämnvikt därigenom
7937:   skulle ernås, utan det blir nödvändigt framdeles liksom hittills, att
7938:   med betydande belopp af skattemedel eller lånemedel bidraga till
7939:   kommunikationsbudgeten. Då brännvinsmedlen falla bort, under
7940:   hvilken förutsättning vi måste gå till vårt beslut, så gäller det att
7941:   genom andra skatter täcka bristen.
7942:                                                                  108
7943: 1714                  Istunto 26 p. lokakuuta 1908.
7944: 
7945: 
7946:      Jag nämnde att Finlands landtdag väl aldrig förr stått inför en
7947:  kommunikationsbudget af denna art. Den har häller aldrig förr
7948:  stått inför meddelandet, att finska staten har upptagit kredit på
7949:  kortare tid än I2 månader emot utfärdandet af skattkammarvexlar.
7950:  Det är en numera icke så ovanlig form för upptagande af statskredit;
7951:  en sådan mönsterstat som den preussiska begagnar sig rätt ofta af
7952:  denna utväg, och detsamma har förhållandet varit med en stor del
7953:  utaf Tysklands stadskommuner och likaså med de nordiska huf-
7954:  vudstäderna, till hvilka också Helsingfors på våren anslöt sig, i
7955:  det att staden upptog ett sådant kort, I2 månaders lån för täckande
7956:  af det närmaste behofvet. Men de hafva, dessa korta lån den egen-
7957:  skapen, att de måste återbetalas eller på magistervis omsättas, då
7958:  förfall inträffar. Villkoren ställas därefter och det kan t. o. m. er-
7959:  bjuda sig svårigheter att få omsättningen beviljad. J ag säger icke
7960:  detta för att på minsta vis vilja göra en anmärkning emot den af
7961:  regeringen vidtagna åtgärden att anskaffa de nödiga medlen genom
7962:  upptagande af lån emot skattkammarvexlar. Det var helt enkelt en
7963:  nödvändighet, och på detta sätt fick regeringen i alla fall de nödiga
7964:  medlen till förfogande, nödgades icke afbryta järnvägsbyggnaderna
7965:  och kunde ordna sakerna åtminstone för en tid framåt. Man kunde
7966:  visserligen säga, att då statsverket har betydande beloppi utländ~ka
7967:  obligationer, dessa då snarare hade kunnat försäljas. Men då kur:
7968: sen på de utländska börserna för sådana obligationer var oförmån-
7969: lig, så låg det nära tili hands att man uppskjöt därmed och i stället
7970: anskaffade de nödiga medlen på det nu ifrågakomna viset. Men
7971: när vexlarne förfalla och om det icke lyckats att till dess upptaga
7972: det nya lånet, hvartill Igo6 års landtdag gaf sitt bifall, så då må
7973: obligationerna i allmänna statsfonden realiseras. Gränsen emellan
7974: regeringens penningar och landtdagens penningar har sällan före-
7975: fallit mig så motbjudande, som i närvarande ögonblick. Här upp-
7976: tagas räntor till allmänna statsfonden för sådana medel, som allmänna
7977: statsfonden förskotterat, här upptages vidare ränta på tingsgäst-
7978: ningsfonden, som skall förkofras för att utgöra ett visserligen endast
7979: minimalt bidrag tili rättegångsreformens genomförande.           Redan
7980: dessa ränteberäkningar regeringens och landtdagens fonder emel-
7981: lan förefalla nog märkvärdiga. Under goda konjunkturer, då pen-
7982: ningar hafva varit jämförelsevis lätta att anskaffa, har man ju kun-
7983: nat tillåta sig detta spel med regeringens och landtdagens penningar,
7984: och man har kunnat tillåta sig det nöjet att hopa millioner på mil-
7985: lioner i allmänna statsfonden. Men hvartill äro då dessa millioner
7986: ämnade, som man samlat under den goda tiden om icke därtill att
7987: de, när en sämre tid stundar, skola användas för budgetens utjäm-
7988: nande.
7989:     Jag skulle hälst sluta detta mitt andragande med en kläm, gående
7990: ut på att uti kommunikationsbudgeten icke 34 miljoner skulle an-
7991:                            Kulkulaitosrahasto.                     1715
7992: 
7993: 
7994: visas på lån, utan ett väsentligen mindre helopp, men då landtdagen
7995: Igo6 heviljat upptagandet af ett lån på 45 a 50 miljoner och regerin-
7996: gen naturligtvis på grund af detta heslut har att skrida till åtgärd
7997: för lånets upptagande, så vore ett sådant yrkande mer eller mindre
7998: platoniskt. Regeringen skulle icke hlifva tvungen att därvid fästa
7999: afseende, men nästa gång, då kommunikationshudgeten åter upp-
8000: göres och ny kredit eventuellt kommer i fråga så lär det väl hlifva
8001: riktigast att vid denna kredits heviljande taga hänsyn tili de till-
8002: gångar de utländska ohligationerna representera och öfver hvilka
8003: allmänna statsfonden förfogar och som närmast höra tagas i anspråk
8004: för ändamålet.
8005: 
8006:     Ed. v o n A 1 f t h a n: När den nåd. propositionen rörande
8007: kommunikationsfonden remitterades till statsutskottet, riktades
8008: här våldsamma angrepp emot järnvägsförvaltningen med anledning
8009: af de otvifvelaktiga missförhållanden, som på många områden af
8010: jämvägarnas ekonomi äro rådande. Det förefaller mig dock, som
8011: om dessa anmärkningar, som riktats särskildt emot järnvägssty-
8012: relsen, icke skulle vara fullt hefogade, därför att felet kanske mera
8013: ligger i hela det järnvägspolitiska systemet än hos järnvägsstyrelsen
8014: personligen. J ag skall he att få här framhålla några små omstän-
8015: digheter, som äro helysande för de faktiskt rådande missförhållan-
8016: dena på området, och hvilka kräfva hot. Jag tror nämligen, att
8017: denna hot icke kan uppnås med mindre än att en genomgripande
8018: omorganisation af det hela hlir företagen. Jag skall då först he att
8019: få heröra arhetsledningen vid de nya järnvägarna och vid repara-
8020: tionsarhetena uppå hanorna. Jag tror att arhetsledningen är mycket
8021: slapp. Vi hafva ifrån Rovaniemihanans hyggande färska hevis på,
8022: huru litet effektivt det arhete är, som där utaf arhetarene presterats,
8023: med hvilken lättja och håglöshet arhetet hedrifves, och för att ändå
8024: komma till rätta, yrkas det ständigt uppå högre och högre arhets-
8025: lön, hvarvid det alltid är statsverket som får sitta emellan. Jag fick
8026: för en tid sedan en upplysning från en af våra stationer, där man
8027: hade gjort en statistisk heräkning öfver huru effektivt arhetet med
8028: sandtäkt och dylikt hedrifves. Man hade på privat initiativ före-
8029: tagit sig att upprätta en statistik öfver antalet spadtag en arhetare
8030: tog i timmen och man hade vid denna station kommit till det re-
8031: sultat, att det var IO spadtag i timmen en arhetare i medeltal pre-
8032: sterar. Detta är ju ett ytterst litet produktivt sätt att arheta.
8033:     En annan omständighet hörde jag omnämnas ifrån trakten af
8034: Ladoga. Under en sommar, icke den senaste - och om det var
8035: den närmast föregående eller sommaren därförinnan, minnes jag
8036: icke - hehöfde en jordhrukare i trakten för ett par dagar tillskotts-
8037: arhetare för skörden och vände sig till arhetsledaren vid järnvägen
8038: med förfrågan, om han kunde afstå extra arhetare, som voro i järn-
8039: 1716                   Istunto 26 p. lokakuuta 1908.
8040: 
8041: 
8042: vägens tjänst. Och då järnvägsarbetet för tillfället icke var bråd-
8043: skande, hade arbetsledaren icke någonting härelliot. Järnvägsar-
8044: betarene hade i lön 2 lliark 75 penni Olli dagen. Denna privata jord-
8045: brukare bjöd för par dagars arbete 6 lliark Olli dagen. Arbetarene
8046: förklarade sig först villiga att antaga arbetet, llien senare, vid när-
8047: lliare eftersinnande, förklarade de, att de icke brydde sig Olli att
8048: kOllillia, ty då hade de verkligen nödgats arbeta hela dagen, lliedan
8049: de vid järnvägen blott för 2 lliark 75 penni arbetade så lliycket SOlli
8050: där behöfdes. Detta är ett lliycket belysande exellipel på huru effek-
8051: tivt arbetet öfvervakas vid våra statsjärnvägar. J ag vill härllied
8052: icke rikta ett angrepp elliot banlliästare och kvarterslliän vid järn-
8053: vägarne, ty då llian llied delli talar Olli sådana saker, säga de att de
8054: icke kunna och icke våga hålla på ett effektivare arbete, emedan de
8055: ständigt utsättas för hot både till lif och kroppslig välfärd. Jag
8056: tror sålunda att staten såsolli sådan har ett fel därutinnan, att den
8057: icke sörjer för ett effektivt skydd för delli, hvilka i egenskap af
8058: arbetsledare skola öfvervaka statens arbeten. Ett sådant effektivt
8059: skydd lliåste delli tillförsäkras, och tillika böra dessa olliedelbara ar-
8060: betsledare erhålla lliakt och lliyndighet att utan vidare afskeda odug-
8061: liga och håglösa arbetare. Man skulle kunna upprepa sådana exelli-
8062: pel i lliångfald. J ag tänker att dessa kunna vara nog för att belysa
8063: denna sida af saken.
8064:     Hvad själfva järnvägsstyrelsen beträffar, så är den genolli sär-
8065: skilda förordningar bunden till händer och fötter. Den har så godt
8066: solli ingen beslutanderätt inolli detta vidsträckta förvaltnings-
8067: Olliråde, utan allt lliåste hänskjutas och hernställas, isynnerhet
8068: i ekonomiska frågor, till senatens afgörande. J ag har antecknat ett
8069: fall från denna höst, solli har blifvit lliig bekant. Det gällde att å
8070: en af de Östra stationerna för ett i hygieniskt syfte företaget extra
8071: litet sandskottningsarbete utanordna ett belopp af 31 lliark. Detta
8072: ärende torde ha kräft sju särskilda bref lliellan lliyndigheterna och
8073: torde sist och slutligen hafva föredragits i senaten och där afgjorts
8074: i plenum. Och jag tror att också mindre SUllillior än d~nna skola
8075: underställas en lika så vidlyftig behandling. Vid förfrågan Olli hvarpå
8076: det beror att järnvägsstyrelsen icke tager sig lliakt att afgöra i så-
8077: dana Slliåsaker, får llian det svaret att Olli styrelsen så skulle göra,
8078: skulle den par år efteråt kunna få anlliärkning därom från revisions-
8079: kontoret och blifva utsatt för eventualiteten att själf få stå elliellan,
8080: därest icke alla dessa vidlyftiga förllialiteter äro iakttagna. Skall
8081: nu en styrelse llied ansvar kunna väl sköta en sådan för hela Finlands
8082: nationalhushållning viktiga förvaltningsgren solli våra statsjärn-
8083: vägar, så bör den hafva någon makt, lliyndighet och beslutanderätt,
8084: ty man kan icke fordra för lliycket utaf en lliyndighet, solli är bun-
8085: den till händer och fötter, och llian kan icke häller åhvälfva den
8086: allt för stort ansvar. Den lliest verksamllia och mest energiska
8087:                             Kulkulaitosrahasto.                     1717
8088: 
8089: 
8090:  människa måste förtröttas att arbeta under sådana omöjliga för-
8091:  hållanden.
8092:      Hufvudfelet till allt detta ligger nu, såvidt jag kan fatta saken,
8093:  däri, att våra järnvägar, som dock till sin natur och sitt väsende
8094:  äro icke blott en affär, utan Finlands största affär, ända från tider-
8095:  nas begynnelse hafva förvaltats såsom ett vanligt administrativt
8096:  verk, att befordringsväsendet inom detsamma har gått efter ancien-
8097:  nitetsgrunder och så undan för undan. En framstående järnvägs-
8098:  man, ingeniör Tallr.vist, uttalade för några dagar sedan i en artikel
8099: i Nya Pressen tankar, som jag också annars mången gång hört uttalas
8100:  från järnvägshåll, nämligen att järnvägsstyrelsen öfverhufvudtaget
8101: icke bör betraktas såsom ett embetsverk, där åldersår och dylikt
8102: skulle betraktas såsom befordringsgrunder, utan bör järnvägarnas
8103:  central-förvaltning ställas såsom vid en större affär, där man kunde
8104: lämna tjänsteår, pensioner och dylikt å sido, men i stället hålla på
8105: högre löner, så att staten skulle kunna konkurrera med de enskilda
8106:  affärerna om de dugligaste merkantila och tekniska krafter, som
8107: stå till buds, med hvilka då kontrakt skulle upprättas på viss tid och
8108:  eventuellt förnyas eller icke förnyas, beroende uppå huru resultatet
8109: utaf verksamheten har utfallit. Likaså är det tvifvelaktigt, huru-
8110: vida inom den öfriga del en utaf järnvägsförvaltningen längre nedåt
8111: ovillkorligen samma befordringsgrunder böra bibehållas som på
8112: embetsmannabanan öfver hufvud, där anciennitet och åldersår spela
8113: största rollen eller huruvida icke omtanke och förmåga af sparsam-
8114: het, förmåga att komma till rätta med mindre arbetskrafter och
8115: rnindre kostnader borde spela en större roll än den enkla ökningen
8116: i åldersår.
8117:     Det synes mig således, som om vi borde komma därhän, att
8118: järnvägarna skulle få en mera merkantil och affärsmässig och mindre
8119: tjänstemanna-artad ledning, att själfva styrelsen borde få ett större
8120: ansvar och en större handlingsfrihet och att likaså en större decentra-
8121: lisation inom själfva förvaltningssystemet med större ansvar och
8122: större handlingsfrihet borde genomföras.
8123:     J ag hade för afsikt att äfven uttala mig om den finansiella sidan af
8124: saken, men hr Schybergson har emellertid redan behandlat densamma,
8125: hvarför jag kan förbigå den. J ag villlika litet som hr Schybergson
8126: föreslå någon kläm i sådant syfte, som han har antydt, men däremot
8127: synes det mig vara skäl, att förvänta, att regerigen ville taga under
8128: öfvervägande, huruvida icke redan kanske under nästa finansår
8129: en ansenlig öfverföring af allmänna statsmedel till kommunika-
8130: tionsfonden kunde ega rum, enklast då i form utaf en afskrifning
8131: af de tidigare öfverförda summorna antingen helt och hållet eller
8132: till väsentliga delar.
8133: 
8134:    Ed. P a 1 m en: Kiire ja yötyö yhdessä ovat aiheuttaneet m1e·
8135: 1718                   Istunto 26 p. lokakuuta 1908.
8136: 
8137: tinnössä pari pahaa painovirhettä, jotka minä pyydän oikaista.
8138: Esityksestä muuttamatta otettu erä valtiorahastolle maksettavasta
8139: korosta näkyy saaneen sen virheen, että pääoma sanotaan olevan
8140: 9,5oo,ooo; oikea summa on 3,5oo,ooo, niinkuin jo korkomäärä IOS,ooo
8141: markkaa, sekin, osoittaa. - Sitte on viimeisessä ponnessa sivulla
8142: 20 sanottu »kulkulaitoksen>>, kun pitäisi olla >>kulkulaitosrahaston».
8143: 
8144:     Ed. Arvid Neo v i u s: Hr Schybergson yttrade i sitt an-
8145: dragande bland annat: »Hvarför är det egentligen man sparar un-
8146: der de goda tiderna, om icke för att kunna hafva i reserv för de då-
8147: liga.» Det är icke min mening att upptaga landtdagens sista da-
8148: gar med att yttermera utveckla denna tanke, utan vill jag för min
8149: del i allo förena mig med br Schybergson om hvad han i slutet af
8150: sitt andragande anfört, och vill jag för öfrigt gå tili att i korthet ut-
8151: veckla ett förslag, som jag skulle vilja framställa. I utskottet höll
8152: jag före, att utskottet hade haft anledning att isin kalkyl taga i be-
8153: räkning ett visst belopp från allmänna statsfondens kapitalbehåll-
8154: ning. Ehuru mitt förslag inom utskottet icke vann nämnvärdt
8155: understöd, hvartill måhända bidrog att ärendet måste behandlas
8156: under största högtryck, under en enda koncentrerad läsning, ri-
8157: skerar jag dock att nu återupptaga detsamma. Det kan vara skäl
8158: att belysa förhållandet med en eriuran därom, att i statsfondens
8159: kapitalbehållning fanns vid utgången af 1907 cirka 85 miljoner
8160: mark, hvaraf omkring 6 togos i beräkning vid den likvid, som sam-
8161: manhängde med de 20 miljonerna, hvarför således besparingen hade,
8162: teoretiskt, bort gå ned till 79 miljoner. Emellertid beräknades
8163: den mot slutet af innevarande år tili c. 84 miljoner, hvilket visar,
8164: att besparingar fortfarande äro möjliga, oaktadt de största svårig-
8165: heter samtidigt föreligga att få en så viktig del af budgeten som kom-
8166: munikationsbudgeten att gå ihop. Af de 84 miljoner, som beräknas
8167: innestå i detta kapital vid årets slut, uppskattar man att omkring
8168: 45 miljoner äro af den beskaffenhet, att de kunna vara disponibla,
8169: mer eller mindre lätt. Af dessa äro cirka 24 miljoner i obligationer, om-
8170: kring 4miljoner inneståi verken, enligt ungefärliguppskattningskulle
8171: på upp- och afskrifningsräkning i Finlands Bank mot slutet af året
8172: finnas 9 eller ro miljoner; för närvarande är beloppet mindre. Dess-
8173: utom förefinnes för närvarande hos utländska ombud 3 miljoner,
8174: och hos järnvägsstyrelsen innestå 5 miljoner. Någon omöjlighet
8175: eller större grad af svårighet förefinnes sålunda icke för att nu redan
8176: vidtaga en öfverföring. !Ir Schybergson anförde emot tanken, att
8177: man nu redan skulle intaga i kalkylen ett visst belopp, bland annat
8178: den omständighet, att lånet redan är beviljadt och att således möj-
8179: lighet för regeringen att undvika öfverföring kan finnas. Emellertid
8180: är det ju så att, ehuru lånet är beviljadt, dispositionen öfver de
8181: genom detsamma inflytande medlen tillhör landtdagen. Denna
8182:                            Kulkulaitosrahasto.                    1719
8183: 
8184: 
8185: om.ständighet influerar ju på, huru man kan se på saken. J ag skulle
8186: för min del därför våga i korthet föreslå, att landtdagen ville i kom-
8187: munikationsfondsbudgeten för 1909 taga i beräkning ett tillskott
8188: af ro miljoner mark ur statsfondens kapitalbehållning samt där-
8189: jämte uttala förhoppningen, att det skall befinnas möjligt att öka
8190: detta tillskott åtminstone till sammanlagda beloppet af de förut-
8191: sedda utgifterna för nybyggnadsarbeten och nya järnvägar eller i
8192: rundt tal till cirka I4 miljoner mark. Konsekvensen af mitt förslag
8193: i händelse det vinner understöd och skulle af landtdagen accepte-
8194: ras, vore, att åt statsutskottet och expeditionsutskottet gåfves i
8195: uppdrag att införa ändringen i kalkylerna. Det är nämligen icke
8196: sagdt att vanlig återremiss af ärendet med dess återupptagande
8197: här numera kan medhinnas, då vi hafva en hel mängd ärenden här-
8198: förinnan att behandla.
8199: 
8200:     Ed. Neva n 1i n n a:         Valtiovarainvaliokunnan puolelta on
8201: tässä jo kahdessakin tilaisuudessa huomautettu sitä erinomaista
8202: kiirettä, jossa esillä oleva valiokunnan mietintö on syntynyt. Tämä
8203: kiire osottaa kyllä jälkensä mietinnössä useammallakin tavalla.
8204: Minun täytyy pyytää saada 1\äitä seikkoja hiukan kosketella, mutta
8205: sitä ennen en voi olla tässä julkilausumatta, että ne syyt, jotka ovat
8206: pakottaneet valiokunnan tällaisessa kiireessä käsittelemään näin
8207: ylen tärkeän asian, ovat välttämättä tästä lähtien saatavat poiste-
8208: tuiksi. Lähinnä minä tarkoitan sitä, että hallituksen on koetettava
8209: tehdä kaikki, minkä se suinkin voipi, saadaksensa kulkulaitosra-
8210: hastoa koskevan arm. esityksen eduskuntaan hyvissä ajoin. Minä
8211: en unohda niitä viivytyksiä, jotka nykyään saattavat kohdata kaik-
8212: kia tämänkaltaisia suomalaisia asioita. Mutta sitä enemmän on
8213: syytä erityistä huomiota tähän seikkaan kiinnittää. Saattaa jo tä-
8214: män käsittelyn aikana käydä selväksi, että eduskunta joutuu mitä
8215: tukalimpaan asemaan, jos vastedes uudistuu, että kulkulaitosrahas-
8216: ton tulo- ja menoarvio ja sen yhteydessä viriävät kysymykset ovat
8217: ratkaistavat muutamassa tuokiossa, ilman että valtiovarainvalio-
8218: kunta on edes voinut niitä 'hdotuksia, joita täällä esitetään, ollen-
8219: kaan käsitellä, ainakaan niistä antaa eduskunnalle mitään selvitystä.
8220: Jos näin käy, niin me voimme joutua kerrassaan tuhoisaan tilaan.
8221:     Mutta muutoinkin on kulkulaitosrahaston tulo- ja menoarvion
8222: käsittely välttämättömästi saatava toiselle kannalle.
8223:     Valiokunnan mietintö osottaa, että nykyään tämän armollisen
8224: esityksen valmistaminen, esityöt siihen, ovat sanalla sanoen aivan
8225: arvottomat, jopa niin, että ne ehdotukset, jotka armollisessa esi-
8226: tyksessä tehdään, eivät ole ollenkaan mahdolliset eduskunnan hy-
8227: väksyä, ilman että koko se valtiotalouden haara, joka on kysymyk-
8228: sessä, kukaties voisi joutua kokonaan vaaranalaiseksi. Armollinen
8229: esitys ilmoitti, että valtion rautateiden vakinainen menosääntö voi-
8230: 1720                   Istunto 26 p. lokakuuta 1908.
8231: 
8232: 
8233: daan vahvistaa ja olisi vahvistettava 38 milj. markaksi. Valiokun-
8234: nan mietinnöstä me saamme tietää, että tämä on suuri erehdys,
8235: että rautatiehallitus onkin myöhemmin tehnyt uuden ehdotuksen
8236: ja siinä ilmoittanut, että varoja tätä tarkoitusta varten tarvitaan
8237: lähemmä z miljoonaa yli tuon 38 miljoonan. Ja näin ollen on valtio-
8238: varainvaliokuntakin katsonut olevansa velvollinen eduskunnalle
8239: ehdottamaan, ettei eduskunta hyväksyisi arm. esityksen ehdotusta,
8240: vaan lisäisi siihen I miljoonan. Pitemmittä selityksittä on selvää,
8241: että tämmöinen asiantila ei ole normaali, että se välttämättömästi
8242: on saatava korjatuksi. Ja mitään voittamattomia vaikeuksia ei siinä
8243: voikaan olla. Tosin se seikka, että eduskunta säännöllisissä oloissa ko-
8244: koontuu jo vuoden alussa ja että silloin pidettävillä valtiopäivillä
8245: on järjestettävä talous seuraavaa vuotta varten, että siis väliaika
8246: tässä on pitkänlainen, saattaa tuottaa määrättyjä vaikeuksia. Mutta
8247: tällaista sekaannusta, mikä nyt on olemassa, ei siitä mitenkään tar-
8248: vitse johtua. Meidän hallintomme tosin ei ole yleensä näihin asti
8249: tottunut voittamaan juuri minkäänlaisia teknillisiä vaikeuksia, sen-
8250: tähden että me olemme eläneet byrokraattisissa oloissa. Hallinto on
8251: voinut suorittaa tehtävänsä jokseenkin niinkuin sitä on huvittanut
8252:  ja koko meidän virallinen maailmamme on oppinut siihen, että sen
8253:  ei tarvitse ponnistaakaan pienten vaikeuksien voittamiseksi. Ta-
8254: vallinen vastaus, minkä meidän virastoilta ja virkamiehiltä saapi,
8255:  jos jotakin järkiperäisesti ajateltua ehdottaa, on se, että se on
8256:  mahdotonta. Tätä nuottia me olemme saaneet kuulla näissäkin
8257:  arm. esityksissä kulkulaitosrahastosta ikävystymiseen saakka. Mutta
8258: paljon, mikä saattaa näyttää mahdottomalta sille, joka ei koskaan
8259:  ole oppinut ajattelemaan asioita muuta kuin rutiinin kannalta, saat-
8260:  taa olla varsin hyvin mahdollista, kun vaan asia otetaan järkiperäi-
8261:  sesti eikä vaivoja säästetä.
8262:      Tällä kertaa armollisen esityksen puutteellisesta valmistuksesta
8263:  on seurauksena se, että eduskunnan, niinkuin minä ainakin otak-
8264:  sun käyvän, täytyy aivan umpimähkään korottaa rautateiden va-
8265:  kinaista menoarviota I miljoonalla markalla siitä, mitä esitys eh-
8266:  dottaa. Ja ainakin minulle on tällaisen päätöksen teko hyvin vasten-
8267:  mielinen. Minulla on ollut monta kertaa ennen tilaisuus esittää ne
8268:  syyt, jotka tämän vastenmielisyyteni selittävät, enkä minä siis
8269:  tahdo niihin nyt sen enempää kajota. Ennenkuin tahtoisi niissä
8270:  oloissa, jotka vallitsevat meidän rautatietaloudessamme, olla mu-
8271:  kana tämmöistä lisäystä myöntämässä, tahtoisi toisenlaisen selvi-
8272:  tyksen kuin mikä nyt on olemassa ja mikä - minä myönnän sen
8273:  mielelläni - on ollut valtiovarainvaliokunnan hankittavissa niinä
8274:  muutamina vuorokausina, jotka tämä arm. esitys on sen hallussa
8275:  ollut. Mutta eduskunnan päätös on nyt, mitä tulee vakinaiseen
8276:  rautateiden menoarvioon, tehtävä aivan umpimähkään.
8277:      Mitä sitten tulee rautateiden ylimääräiseen menoarvioon!:niin
8278:                            Kulkulaitosrahasto.                    1721
8279: 
8280: 
8281: ei valitettavasti asia siinäkään kohden ole sen parempi. Valtio-
8282: varainvaliokunta on kyllä katsonut mahdolliseksi ehdottaa vähän
8283: toista miljoonaa markkaa suuren vähennyksen siihen määrärahaan,
8284: jota hallitus esityksessään pyytää uutisrakennuksia varten val-
8285: miilla radoilla. Mutta niin ilahuttavaa kuin tämä onkin, niin tekee
8286: tässäkin ikävän vaikutuksen se, että ehdotus ei ole- minun täytyy
8287: se vieläkin toistaa - ajan puutteen tähden yksityiskohtaiseen sel-
8288: vitykseen perustuva. Ajan puutteen tähden, eikä myöskään sen
8289: puutteellisen selvityksen vuoksi, jonka arm. esitys sisältää. Tässäkin
8290: yksityiskohdassa tulee nyt taas oivallisesti esiin, miten arvottomat
8291: ne esityöt ovat, joihin ann. esitys on perustettu. Minä viittaan siinä
8292: suhteessa valiokunnan mietinnössä olevaan esitykseen, joka osot-
8293: taa, että rautatiehallitus, joka on laatinut arm. esitykseen sisältyvän
8294: ehdotuksen uutisrakennustöistä, onkin sittemmin vähän myöhem-
8295: min havainnut, että suureksi osaksi aivan toiset työt olisivat ne,
8296: jotka olisivat suoritettavat. Ja kun eduskunta nyt, niinkuin arva-
8297: tenkin tulee tapahtumaan ja täytyy tapahtua, myöntää nämä 4
8298: miljoonaa tähän tarkoitukseen, niin se ei voi edes tehdä sitä, minkä
8299: se toki saattoi tehdä säätyvaltiopäiväin aikana. Silloin päätöksessä
8300: sanottiin, että myönnetyt varat olivat käytettävät mitä lähirumin
8301: yhtäpitäen eduskunnan alamaiseen vastauskirjelmään liitetyn luette-
8302: lon kanssa tehtävistä uutisrakennustöistä. Nyt meidän täytyy
8303: tyytyä vain siihen, että me annamme nämät 4 miljoonaa markkaa,
8304: ollenkaan tietämättä, mitä me oikeastaan niillä tulemme saamaan.
8305: Minä nyt en vähintäkään epäile sitä, ettei hallitus yhtä tunnollisesti
8306: kuin mekin täällä punnitsisi tätä näiden varain käyttämistä. Mutta
8307: onhan sittenkin niin, että eduskunnalla ei ole syytä rajoittaa
8308: harkintaansa ja päätösvaltaansa tärkeissä maan taloudellisissa asioissa
8309: vähempään kuin mikä olisi laillisesti mahdollista. En luule, että
8310: mahtanee olla montakaan maata, joissa tämäntapainen ilmiö esiin-
8311: tyisi tärkeiden, laajakantoisten taloudellisten kysymysten käsitte-
8312: lyssä ja ratkaisussa hallituksessa ja eduskunnassa.
8313:     Lähetekeskustelussa rohkenin kiinnittää valiokunnan huomiota
8314: siihen, että ymmärtääkseni olisi oikein, jos se muutos entiseen me-
8315: nettelyyn tapahtuisi, että rautateiden vakinaisesta vuosirahasäännöstä
8316: siirrettäisiin ylimääräiseen se kaikkiaan lähes puolen miljoonan mar-
8317: kan suuruinen summa, joka tähän asti sisältyy vakinaiseen meno-
8318: arvioon, ollen senaatin, sen kulkulaitostoimituskunnan ja rautatiehal-
8319: lituksen käytettävänä uutisrakennuksia ja muita arvaamattomia
8320: tarpeita varten, ja että tästä määrärahasta vakinaisessa menoarviossa
8321: säilytettäisiin korkeintaan se osa, mikä katsotaan tarpeelliseksi sel-
8322: laisten täydennysten ja korjausten tekemiseen vanhoilla radoilla,
8323: jotka ovat katsottavat vuotuiseksi remontiksi.
8324:     Tämä muutos nyt nähtävästi ei ole tapahtunut. Minä sanon
8325: »nähtävästi>> sentähden, ettei ole täyttä varmuutta siitä, mitä sisäl-
8326: 1722                   Istunto 26 p. lokakuuta 1908.
8327: 
8328: 
8329: tyy noihin 39 miljoonaan markkaan, jotka mietinnössä ovat pannut
8330: rautateiden vakinaisen menoarvion loppusummaksi. Myöskään ei
8331: valiokunta, niinkuin sanottu, ole voinut eritellä niitä tarkoituksia, joi-
8332: hinka tuon 4 miljoonan markan erä on ajateltu käytettäväksi, mikä
8333: on suunniteltu ylimääräiseen menoarvioon uutisrakennuksia varten.
8334: En katso tarpeelliseksi tehdä tästä mitään muutosehdotusta, osittain
8335: juuri siitä syystä, että valiokunnan ehdotus voidaan käsittää siten,
8336: että siinä on huomioon otettu tämä muutos, osittain taas siitä syystä
8337: että pienten korjausten tekeminen tällä kertaa kulkulaitosrahaston
8338: menoarvioon tuskin paljoa auttaisi, kun se kerran on joka tapauk-
8339: sessa rakennettava niin epätyydyttäville perusteille. Mutta pyydän
8340: saada käyttää tätä tilaisuutta saadakseni tämän kamarin pöytäkir-
8341: jaan nimenomaan merkityksi, että katsoisin omasta puolestani
8342: ainoaksi oikeaksi sen menettelyn, että hallitus ei vakinaiseen meno-
8343: arvioon otetuista varoista käyttäisi rahoja ylimääräisiä menoja
8344: varten, vaan tyytyisi ainoastaan niiden ylimääräisten tarpeiden
8345: tyydyttämiseen, jotka voidaan täyttää uutisrakennuksiin osotetun
8346: 4 miljoonan markan summalla.
8347:     Yhdessä suhteessa on valiokunta, huolimatta siitä lyhyestä ajasta,
8348: jonka se on voinut tälle asialle omistaa, kuitenkin tehnyt perinpoh-
8349: jaisen muutoksen arm. esitykseen. Valiokunta ehdottaa kokonaan
8350: pyyhittäväksi määrärahan uutta liikkuvaa kalustoa varten. Jo lä-
8351: hetekeskustelussa puolestani lausuin, että luulisin tämän menettelyn
8352: mahdolliseksi ilman että siitä tarvitsisi syntyä mitään häiriöitä rau-
8353: tateiden liikenteelle, vaikkakaan ei ehdittäisi vielä ensi vuodeksi
8354: saada korjatuksi niitä puutteita liikkuvankalustonkäyttämiseen näh-
8355: den, jotka rautateiden hallinnossa nyt kieltämättömästi vallitsevat.
8356: Oletan, että valtiovarainvaliokunta on vakaantunut siitä, että tämä
8357: minun käsitykseni ei ole väärä. Ja siihen nähden, että hallituksen
8358: hra kulkulaitospäällikkö ei myöskään ole katsonut tarpeelliseksi
8359: tulla tekemään tässä muuta väitettä, katson voivani aivan rauhalli-
8360: sesti hyväksyä tämän valiokunnan pyyhkimisehdotuksen.
8361:      En voi olla lopuksi koskettelematta paria edellistä täällä annettua
8362: lausuntoa. Olen kuullut useamman edellisen puhujan käsityksenään
8363: lausuvan, että ed. Schybergsonin antama lausunto oli niin tyhjen-
8364: tävä, ettei hellä ollut siihen mitään lisättävää. Koetin puolestani
8365: sitä tarkoin seurata, mutta minun täytyy sanoa, että minun nyt,
8366: niinkuin ehkä monta kertaa ennenkin, oli sangen vaikeata oikeastaan
8367: havaita, missä suhteessa se niin tyhjentävä olisi ollut. Minä kiinnitin
8368: herra Schybergsoninlausunnossa huomiotaru lähinnä muutamiin koh-
8369: tiin, joissa hän minun luullakseni ei ole oikeassa, taikka jotka aina-
8370: kin voidaan niin käsittää, että ne tulevat ilmaisemaan jotakin, joka
8371: ei pidä paikkaansa. Herra Schybergson katsoi nimittäin tarpeelliseksi
8372: huomauttaa, kuinka rautateiden hallinnossa noudatettavan säästä-
8373: väisyyden kautta oikeastaan ei saada korjatuksi niitä asioita,joista
8374:                            Kulkulaitosrahasto.                     1723
8375: 
8376: 
8377: hän puhui, ja jotka asiat kaiketi lopultakin olivat kulkulaitosrahas-
8378: ton tulo- ja menoarvion rahallinen muodostus. Hän lausui, että tä-
8379: män menoarvion täyttämiseksi tullaan yhä edelleen tarvitsemaan
8380: vero- tai lainavaroja. Niin, jos ed. Schybergson tällä tarkoitti vaan
8381: sitä, että kulkulaitosrahaston budgetti, tämän sanan teknillisessä
8382: merkityksessä, edelleen tulee osottamaan eriä laina- ja verova-
8383: roista, niin hän varmaankin tulee olemaan niin kauvan oikeassa kuin
8384: tässä maassa rakennetaan uusia rautateitä. Mutta aivan toista on,
8385: jos tahdotaan sanoa, että ilman muuta olisi välttämätön asia, ikään-
8386: kuin asian luonnossa, että meidän pitää täyttää rautateittemme vaki-
8387: naiset tarpeet vero- ja lainavaroilla. Tulevaisuudesta on turha puhua,
8388: mutta tällainen käsitys ei saa juurtua. Kaikkein vähemmin palvelee
8389: minun vakaumukseni mukaan kukaan tässä kamarissa tällä hetkellä
8390: näitä asioita julistamalla tämmöistä oppia. Nyt on päinvastoin an-
8391: karasti se vaatimus asetettava, että rautateitten taloudessa kaikki
8392: se säästäväisyys on toimeenpantava, mikä on mahdollinen.
8393: Älkäämme toistaiseksi huolehtiko niistä tuloksista, mihin se saattaa
8394: viedä, tuleeko siitä kaksi tai kolme miljoonaa vuodessa säästöä. Sen
8395: me saamme aikanaan nähdä. Mutta vähän paradoksaalisesti puhuak-
8396: seni minun tekisi mieli sanoa: tulkoon siitä suurempi tai vähempi
8397: säästö, niin se on tehtävä. Ja rautatieviranomaisten, niinkuin halli-
8398: tuksenkin täytyy lähinnä seuraavana aikana toimia sen vaikutuksen
8399: alaisina, että heiltä ehdottomasti vaaditaan ankaran ekonomian
8400: toimeenpanoa rautateillä. Voin kyllä käsittää, että erinäisillä ta-
8401: hoilla myöskin >>arvoisassa yleisössä>> aivan vastakkaiset harrastukset
8402: voivat olla voiton päällä. Sillä minä en ollenkaan salaa itseltäni,
8403: että ankaran säästäväisyyden toimeenpano rautateillä tulee tapah-
8404: tumaan tämän saman arvoisan yleisön ylenmääräisten mukavuus-
8405: vaatimusten kustannuksella. Rautatiehallinnolla ja hallituksella on-
8406: kin niin vaikea tehtävä juuri sentähden, että se joutuu kollisioniin
8407: yleisön mukavuusvaatimusten kanssa, jos se tahtoo käydä tarmok-
8408: kaisiin toimiin rautateitten taloudellisen hallinnon uudestaan jär-
8409: jestämiseksi. Juuri sentähden täytyy ainakin tämän kamarin an-
8410: taa tässä viranomaisille kaikki se tuki, minkä se yleensä voipi tarjota.
8411: Ja toisessakin suhteessa tarvitaan eduskunnan tuki korjausten ai-
8412: kaansaamiseksi rautateitten taloudessa. Täällä on jo viitattu siihen,
8413: kuinka rautateitten työnteossa -lähinnä puhuttiin tietääkseni rauta-
8414: teitten rakentamisesta - mitä kohtuuttomin epäintensiivisyys val-
8415: litsee, ja on aivan varma asia, että siltä rautatiehallinnolta, jonka
8416: tulee korjata meidän rautateittemme talous, vaaditaan, jos tätä
8417: sanaa saa käyttää, selkärankaa niin hyvin alaspäin kuin ylöspäin.
8418: Myös rautateitten suurilukuisen palveluskunnan kasvavia vaati-
8419: muksia vastaan täytyy eduskunnalla ja hallituksella olla selkäran-
8420: kaa. Tämä on myöskin yksi sangen tärkeä puoli tämän maan kuu-
8421: luisata virkamieskysymystä.
8422: 1724                   Istunto 26 p. lokakuuta 1908.
8423: 
8424: 
8425:     Ed. von Alfthan puhui siitä, kuinka syy rautateitten huonoon
8426: talouteen ei ole niin paljon rautatiehallituksen mieskohtaisesti kuin
8427: koko järjestelmän. Voisin omasta puolestani allekirjoittaa tämän
8428: lauseen, kunhan se vaan oikein käsitetään. Kyllä vika on järjestel-
8429: mässä. Mutta tämä sana on otettava hyvin laajassa merkityksessä.
8430: Se on siinä yleisen leväperäisyyden järjestelmässä mikä on hyvin
8431: ominainen, tekisi mieleni sanoa, yleensä meille suomalaisille. An-
8432: kara kuri ja järjestys, tunnollinen velvollisuuden täyttäminen, se
8433: sääntö, joka sanoo, että sitä, joka on pantu käskemään, on toteltava
8434: - tämä kaikki on yleensä meille suomalaisille ja varsinkin ehkä vii-
8435: meisten aikojen jälkeen jotain hyvin vastenmielistä. Tässä järjes-
8436: telmässä on kyllä minunkin elävän vakaumukseni mukaan pääsyy
8437: myöskin siihen huonoon tilaan, johonka rautateittemme talous on
8438: joutunut. Mutta niinkuin kaikki lopultakin johtuu siitä, minkä-
8439: laisia ihmiset ovat, niin johtuvat nämäkin epäkohdat kyllä niistä
8440: ihmisistä, jotka ovat sekä ylempänä että alempana olleet asioita
8441: määräämässä.
8442:     Ed. Alfthan kysyi: Mitä mahtaa rautatiehallitus, kun työnteon
8443: alalla on sellaiset olot, joihin hän viittasi? Myönnettäköön, että teh-
8444: tävä on vaikea. Mutta jos mieli korjausta saada, niin sitä ei voi saada
8445: muulla kuin sillä, että saadaan väkeä, jotka tälle kaikelle jotakin
8446: mahtavat. Ed. von Alfthan huomautti puutteellisnuksista rautatiehalli-
8447: tuksen järjestysmuodossa. Nehän ovat yleisesti tunnettuja ja tun-
8448: nustettuja. Rautatiehallituksella on hyvin sopimaton ohjesääntö
8449: ja työjärjestys. Rautatiehallituksen päällikön tehtävänähän on m. m.
8450: avata kaikki rautatiehallitukseen tulevat kirjeet. Siis istua sakset
8451: kädessä kukatiesi kuinkakin monta tuntia päivässä, suorittamassa
8452: reistraattorin tehtäviä. Niinkuin ed. von Alfthan aivan oikein huo-
8453: mautti, on meidän rautatiehallituksemmekin ollut järjestetty niin-
8454: kuin virastot konsanaan. Mutta ed. von Alfthan on kokonaan vää-
8455: rässä, jos hän luulee, että yleensä periaate rautatiehallituksen ja se-
8456: naatin välisessä työnjaossa olisi se, että rautatiehallitus on sidottu
8457: sekä käsistä että jaloista, varsinkin, niinkuin hän lausui, mitä tulee
8458: taloudelliseen hallintoon. Tämä on perinpohjainen erehdys. Rauta-
8459: tiehallitus on päinvastoin se viranomainen, joka esimerkiksi koko-
8460: naan määrää, mitenkä nuo suuret ylimääräisiä menoja varten myön-
8461: netyt varat ovat käytettävät. Se tekee tilaukset, se määrää veturien
8462: ja vaunujen tyypit ja mallit ja muut semmoiset seikat. Mutta sen
8463: sijaan on ed. von Alfthan oikeassa väittäessään että monet 31 mar-
8464: kan asiat siitä huolimatta menevät senaattiin. Mihin nimittäin ei ole
8465: olemassa varoja vuosirahasäännössä, kaikki se on senaatin ratkais-
8466: tava. Näin saattaa todella syntyä se nurinkurinen aisaintila, että
8467: samalla kun senaatissa 12 miestä puhuu puolituntia siitä, onko jon-
8468:  kun rautatietyömiehen, joka kenties on saanut pikkusormensa vä-
8469:  hän vialle, saatava 31 markkaa vahingon korvausta, samalla rauta-
8470:                             Kulkulaitosrahasto.                     1725
8471: 
8472: 
8473: tiehallitus tekee päätöksiä siitä, millä tavalla on käytettävä, sano-
8474: kaamme, 3-4 miljoonaa markkaa. Kyllä rautatiehallituksella val-
8475: taa on kyllälti. Minä en tahdo väittää, ettei sille voitaisi antaa sitä
8476: vieläkin enemmän, kunhan sinne saadaan kunnollisia miehiä. Mutta
8477: kyllä se lähinnä on vallan oikein käyttäminen, joka tässä on tärkeä.
8478:     Kun me puhumme ohjesääntöjen puutteellisuuksista, järjestys-
8479: muotojen virheistä, niin meillä on edessä suuri vaara. Meidän pu-
8480: heistamme voi niin helposti syntyä se käsitys, että asetuksissa se
8481: varsinainen vika on, ettei voida mitään tehdä, ennenkuin ne saadaan
8482: muutetuksi. Tämä on mitä turmiollisin käsitys. Ihmisistä kaikki
8483: riippuu, sanon sen vielä kerran. Huonoillakin asetuksilla voivat
8484: kunnolliset miehet saada suuria aikaan. Sentähden tahdon ainakin
8485: minä saada tässä lausutuksi: älköön tulko mikään rautatiehallitus,
8486: vaikkakaan sen ohjesääntöä ei saataisi muutetuksi, tänne väittämään,
8487: ettei ole voitu korjata näitä oloja; se ei pidä paikkaansa. Ne voidaan
8488: kyllä hyvin suureksi osaksi korjata, vaikka huonotkin asetukset ja
8489: sopimattomat ohjesäännöt edelleen jäisivät voimaan.
8490:     Vihdoin täytynee minun kosketella ed. Neoviuksen tekemää eh-
8491: dotusta. Pyytäisin silloin ensinnäkin saada kiinnittää huomiota
8492: erääseen periaatteelliseen seikkaan. Säätyvaltiopäivien ajoilta on
8493: meille helposti voinut periytyä se käsitys, että kun on puhe valtio-
8494: rahaston ylijäämien käyttämisestä, meidän silloin lähinnä on ajatel-
8495: tava ja oikeastaan ajateltava ainoastaan kulkulaitosrahastoa ja sen
8496: tarpeita. Säätyvaltiopäivien aikana ei tässä maassa yleensä oikeas-
8497: taan tunnettu suurempia taloudellisia tehtäviä muita kuin rautatie-
8498: rakennukset, ja niin ollen oli varsin luonnollista, että silloin ei myös-
8499: kään ajateltu valtiorahaston ylijäämien käyttämistä juuri muihin
8500: tarkoituksiin kuin rautatierakennuksiin. Se saattoikin silloin olla
8501: varsin paikallaan. Mutta nykyään lienee asia jo vähän toisin. Meillä-
8502: hän on kasvanut uusia tarpeita. Taikka kyllä nämät tarpeet van-
8503: hoja ovat, mutta meidän vanha regiimimme ei niitä nähnyt ja sen-
8504: tähden ne nyt ovat joutuneet meidän suoritettaviksemme. Monet
8505: näistä tarpeista ovat sitä laatua, ettei niiden tyydyttäminen voi
8506: tarjota sitäkään vähää itsensäkannattavaisuuden mahdollisuutta,
8507: kuin kuitenkin rautatierakennukset toivottavasti voivat. Meidän
8508: on siis luullakseni tästä lähtien, aina kun on puhe valtiorahaston
8509: ylijäämien käyttämisestä, pidettävä silmällä se, että näitä varoja
8510: voidaan tarvita toisellaisiinkin suuriin tehtäviin kuin rautatieraken-
8511: nuksiin ja nimenomaan semmoisiin, joihin ehkä ei voisi terveen
8512: valtiotalouden mukaan käyttää lainavåroja.
8513:     Tämä näkökohta on yleinen ja periaatteellinen eikä se sentähden
8514: voi ilman muuta ratkaista menettelytapaa yksityistapauksessa.
8515: Se ei siis voi ratkaista sitä nytkään. Näyttäähän kieltämättä hyvin
8516: luonnottomalta, että silloin kun valtiorahaston ylijäämät nousevat,
8517: sanokaamme esim. 80 miljoonaan, eduskunnan pitää hyväksyä yh-
8518: 1726                   Istunto 26 p. lokakuuta 1908.
8519: 
8520: 
8521: delle rahastolle ennakkoarvio, joka päättyy 34 miljoonaan markkaan
8522: ulkomaisella lainalla täytettävään vajaukseen. Mutta nyt kai olisi,
8523: niinkuin ed. Neovius itse huomautti, hänen ehdotuksensa, jos mieli
8524: sen viedä tulokseen, hyväksyttävä vain näin seisovalta jalalta. Tämä
8525: tuntuu minusta kuitenkin ylen vastenmieliseltä ratkaista silloin,
8526: kun eduskunnan työaika on kiireimmillään, silloin kun useimpien
8527: harrastus ehkä on kohdistunut aivan toisenlaisiin asioihin, tällainen
8528: suuri kysymys, joka samalla tietäisi ainakin jossain määrin peri-
8529: aatteellisenkin kysymyksen ratkaisua, sen saman johon minä äsken
8530: viittasin, että nimittäin valtiorahaston varat voidaan tarvita mui-
8531: hin tarkoituksiin. Ja tämä meidän pitäisi tehdä ilman että edes se
8532: valiokunta, jonka pitäisi olla tämän eduskunnan finanssiauktori-
8533: teetti, olisi siitä voinut meille lausuntoansa antaa. Näin ollen aina-
8534: kin minä vetäytyisin tässä tekemästä hyväksyvää päätöstä. Kat-
8535: son voivani asettua tälle kannalle sitä suuremmalla syyllä, kun me
8536: kuitenkin olemme koolla uudestaan taas helmikuussa, siis kolmen
8537: kuukauden perästä.         Valtiovarainvaliokunta toivottavasti silloin
8538: voisi omistaa tälle asialle niin perinpohjaisen harkinnan, jonka aina-
8539: kin minä katsoisin välttämättömäksi, ennenkuin ottaisin näin suu-
8540: resta asiasta päättääkseni.
8541: 
8542:     Ed. P a 1 me n: Jos valtiovarainvaliokunnassa olisi voitu pitää
8543: luonnollisena, että aikoja ennemmin valmis esitysehdotus olisi tu1-
8544: lut semmoisenaan ja muuttamatta hyväksytyksi, niin meillä olisi
8545: ollut melkoista enemmän aikaa eikä vain pari päivää, mutta tämä
8546: esitys, niinkuin tunnettu, tuli hyvin myöhään eduskunnan pöy-
8547: dälle ja sentähden aika todellakin on supistunut, supistunut paljon-
8548: kin vähemmäksi kuin kohtuullista on. Kuitenkin minun täytyy
8549: mainita, että epäilemättä asema vastedes saattaa muutamissa koh-
8550: din tulla hyvinkin hankalaksi, hankalammaksi kuin nykyään, siinä
8551: nimittäin, että jos keväällä tehdään esitys, niin ei ole sinnepäinkään
8552: siksi tuoreita tietoja, joilla voi täydentää esityksen antamia, kuin
8553: nyt. Ollakseni aivan suora, täytyy minun sanoa, että se eduskunta,
8554: joka ensi keväällä tavalliseen aikaan saa käsitellä tätä asiaa, arvat-
8555: tavasti muutamissa kohdin saa vielä enemmän umpimähkään päät-
8556: tää asiasta kuin nykyinen, joll'ei koko järjestelmä tule toisenlaiseksi.
8557: Ja siinä kohden minä olen pääasiassa herra Nevanlinnan esittämällä
8558: kannalla, että koko järjestelmän täytyy muuttua; pääasia olisi,
8559: että tullaan johtamaan tätä suurta laitosta, niinkuin asioitsijat
8560: ohjaavat liikettään. On itsestään selvää, että liikemies, jolla olisi
8561: miljoonia sijoitettuna johonkin liikkeeseen eikä saa mitään korkoja,
8562: vaan saa yhä panna lisää varoja, katsoisi tehneensä erinomaisen huo-
8563: non afäärin. Mutta entäs sitten jos Suomen kansa on saanut 350
8564: miljoonaa sidotuksi rautateihin, ja sitten vielä joka vuosi täytyy
8565: panna lisää saadakseen tuota laitosta kannattamaan, eikä saada
8566:                           Kulkulaitosrahasto.                   1727
8567: 
8568: 
8569: lainkaan mitään voittoa, niin tuo on liikekannalta katsoen hyvin epä-
8570: onnistunut yritys, vaikkakin täytyy tunnustaa, että rautateiden ja
8571: hyvien kulkuneuvojen päätarkoitus on kehittää kansan taloudellista
8572: voimaa. Minä luulin huomanneeni, että herra Schybergson ei pan-
8573: nut kyllin painoa tuohon kysymykseen, mikä välttämättömyYs se
8574: on saada meidän rautateitämme kannattamaan. Siinä kohden minä
8575: yhä toivon, että se hyvin hätiköiden tehty esitys, jonka valtiova-
8576: rainvaliokunta on saanut aikaan, riittää vakuuttamaan montakin
8577: kamarin jäsentä, että kyllä tässä on mahdollisuus ja suora välttä-
8578: mättömyys päästä niin pitkälle, että rautatiet kannattavat sekä
8579: ettei ainoastaan käyttö- ja hoitokustannukset vaan myöskin suu-
8580: rin osa tai kaikki korot sekä siihen liittyvät kustannukset tulisivat
8581: korvatuiksi.
8582:     Tämä kysymys liittyy siihen asiaan, jota herra Schybergson kä-
8583: sitteli, nim. olisiko tässä kohden lainan kautta tai obligatsioneja
8584: myymällä turvattava kulkulaitosrahaston tarvetta. Minun täytyy
8585: tunnustaa, että minä kahdesta syystä olen sillä kannalla, että laina
8586: tässä on paremmin paikallaan. Ensiksikin Suomen valtiovaraston
8587: obligatsionien myynti on niitä viimeisiä hätäkeinoja, joihin kaiketi
8588: lopulta täytyy turvautua, mutta joita joka tapauksessa on säästet-
8589: tävä hätävaroiksi. Jos vain mahdollista, on se keino käytettävä
8590: aikana, jolloin myynti voi tapahtua ilman suurta tappiota, ja ny-
8591: kyiset rahamarkkinat eivät ole siinä kohden olleet oikein edullisia.
8592: Mutta toiseksi tuntuu minusta luonnolliselta, ettei mikään tarkoi-
8593: tus ole samassa määrässä kuin kulkulaitosrahaston luominen omi-
8594: ansa antamaan ulkomaiden rahamiehille luottoa Suomen kansan-
8595: taloudelliseen politiikkaan. On aivan luonnollista, että niin tuot-
8596: tavaan yritykseen kuin rautatieverkon laajentamiseen ovat ulkomai-
8597: den rahamiehet valmiit antamaan rahoja. Varmaan he paljoa vä-
8598: hemmän taipuisivat luottoa antamaan, jos esim. tulisi 20 miljoo-
8599: nan laina otettavaksi, sanokaamme nyt kansakoulurakennuksia
8600: varten tai vaikka vakuutuslaitoksen perustamiseksi, jolla tahtoo
8601: turvata ikäkulujen vanhoja päiviä. On luonnollista, että ulkomaan
8602: rahamiehet eivät katso tätä tarkoitusta niin edulliseksi kuin jos ol-
8603: laan mukana rautateitä luomassa. Siltä kannalta katsoen obligat-
8604: sioonilainan ottaminen juuri kulkulaitoksen kehittämiseksi on pa-
8605: remmin paikallaan, ja siltä kannalta minä olen tätä asiaa ollut kä-
8606: sittelemässä valiokunnassa. En myöskään tahtonut äänelläni kan-
8607: nattaa sitä ehdotusta, jonka ed. Neovius valiokunnassakin esitti.
8608: Minä siinä kohden ajattelin, että koko kysymys kulkulaitosrahastosta
8609: tulee aivan uudelle kannalle sitten, kun me vuoden päästä teemme
8610: meno- ja tuloarvion eikä ole sitä erää olemassa, joka nyt aina on
8611: toisena ollut tulopuolella, nimittäin osuus anniskelu- ja vähittäis-
8612: myyntiyhtiöiden voittovaroista sekä paloviinaverorahoista. Se
8613: seikka, että siinä noin 8 miljoonan tulo katoaa, pakottaa tietysti
8614: 1728                   Istunto 26 p. lokakuuta 1908.
8615: 
8616: 
8617: valtiomahteja ryhtymään tähän asiaan, ja minä oletan, että meillä
8618: ei koskaan ole niin hyvää ja vakuuttavaa todistusta kuin silloin, että
8619: täällä täytyy saada aikaan muutos. Sentähden minä vielä kolme,
8620: neljä kuukautta säästäisin sitä ehdotusta, jonka herra Neovius
8621: esitti. Kuten sanoin: koko asia tulee ihan uudelle kannalle silloin,
8622: kun paloviinaverot ovat poistuneet, ja silloin voimme jotakin koet-
8623: taa. Nyt kenties kaikki rajoittuisi siihen, että pyyhitään nuo lainat,
8624: jotka jo on saatu, mutta sillä ei lainkaan päästäisi pitkälle; olisi vain
8625: korkomäärä, joka vähenisi, eikä saisi varoja uusiin lainoihin. Muu-
8626: toin minun ei tarvinne lisätä, että periaatteellisesti olen sitä mieltä,
8627: että tämä monirahastoinen järjestelmä, missä toinen valtiorahasto
8628: hankkii säästöjä ja toinen velkaantuu ja se rikkaampi rahasto sit-
8629: ten korkoa vastaan antaa lainoja köyhälle rahastolle, on itsessään
8630: aivan väärä. En minä sitä periaatteellisesti kannata, ja selvyyden
8631: vuoksi olen jo nyt tahtonut tämän mainita.
8632:     Herra Nevanlinna esitti kysymyksen, sisältyvätkö muutamat
8633: summat, joista hän oli epäselvällä kannalla, noihin 4 miljoonaan,
8634: vai ei. Hän tarkoitti senaatin käyttövaroja 375,000 markkaa ja
8635: rautatiehallituksen käyttövaroja 8o,ooo markkaa, mutta ne sisälty-
8636: vät vakinaiseen menosääntöön, kuuluvat siis tuohon 39 miljoonaan,
8637: joka on ensinnä. Mitä taasen poistoihin tulee, jotka valtiovarain-
8638: valiokunta on tehnyt, ei ne olekaan aivan pieniä; koko 4,441,000
8639: markkaa on määrärahoista poistettu, nimittäin kaikki liikkuvan
8640: kaluston enentämiseksi ehdotetut varat sekä vähän päälle miljoonan
8641: uutisrakennuksiin aijotuista tarverahoista. Minä myönnän, että
8642: hyvin umpimähkään tämä poisto on tapahtunut, mutta meillä ei
8643: ollut mahdollisuus varmuutta saavuttaa. Minä tahdon lisätä, että
8644: kulkulaitosrahaston päällikkö tutustuttuaan tähän mietintöön
8645: myöskin on tunnustanut, vaikka hänellä alkujaan oli ollut epäilyk-
8646: siä poistoja vastaan, että nämä ehdotukset ovat mahdolliset. Minä
8647: sain samassa tietää myöskin yhdestä asiasta, joka todistaa, kuinka
8648: on mahdollista supistaa viimeisiäkin ehdotuksia. Rautatiehallituksen
8649: viimeinen ehdotus sisälsi m. m. suuren summan Perkjärven aseman
8650: hyväksi, mutta se ehdotus on tänään asianomaisille palautettu,
8651: syystä ettei se semmoisenaan kelvannut.          Mutta vahvistaakseni
8652: todeksi, mitä täällä on sanottu siitä, että rautatiehallitus kuiten-
8653: kin saa suhteellisen vapaasti toimia, tahdon mainita esimerkin.
8654: Liitteessä sivulla 18 me näemme, että on muiden muassa 130,000
8655: markkaa varattu ruokalan rakentamiseksi Fredriksbergissä eli
8656: Pasilassa. Tämä oli niin tärkeä asia, että siitä toimitettiin toinen
8657: niistä äänestyksistä, jotka senaatissa asiaa käsiteltäessä tapahtui-
8658: vat. Senaatti päätti, että ehdotus oli säilytettävä esityksessä;
8659: mutta heinäkuulla annetussa esityksessään rautatiehallitus sanaakaan
8660: siihen tuhlaamatta pyyhkäsi sen. Varsin vähä sen on tarvis välittää
8661:                            Kulkulaitosrahasto.                      1729
8662: 
8663: 
8664: senaatin päätöksestä, josta sitte ilmoitetaan, kun täytyy ottaa sel-
8665: ville, kuinka asia on valmistettu.
8666:     Pääasiassa luulen valtiovarainvaliokunnan osauneen oikeaan.
8667: Minä myönnän kyllä, että me luultavasti olemme pikemmin olleet
8668: liian varovaisia kuin liian rajuja ja radikaaleja. Mutta koska toi-
8669: vottavasti jo kolmen kuukauden perästä voidaan varmalla poh-
8670: jalla toimia, niin luulen, että tämä varovaisuus ei ole sopimaton.
8671: Saattaa helpommin tulla toimeen sillä, että jotkut liiat säästöt jää-
8672: vät, kuin että siinä joku työ jäisi kesken, josta yleisön turvallisuus
8673: riippuu. Sillä sitä ennen kaikkea tahtoisin välttää, että rautatie-
8674: hallitus jälestäpäin, jos joku onnettomuus on tapahtunut, sen joh-
8675: dosta että työ on laiminlyöty, voisi sanoa: me olemme ehdottaneet,
8676: mutta eduskunta kielsi tarpeelliset rahat. Sitä ikävyyttä emme
8677: tahtoisi saattaa eduskunnalle. Niissä töissä, jotka on ehdotetut,
8678: on muutamia, jotka ehdottomasti ovat tärkeät, sillä siitä riippuu
8679: matkustajain turvallisuus, toisia on, missä ainoastaan komeus tu-
8680: lee kysymykseen. Mutta se yksitellen tehtävä harkinta, joka olisi
8681: tarpeen, ei ole ollut mahdollinen tällä aikaa, joka meillä on ollut.
8682: Mutta jos periaatteet lausutaan selvästi ja vakavasti ja säästöjä
8683: ruvetaan tekemään, niin minä puolestani toivon että se järjestelmä,
8684: joka ei ole päivässä tai kahdessa muutettu, kuitenkin paranee, ja
8685: toivon, että eduskunta jo seuraavilla valtiopäivillä voisi suu-
8686: remmalla pontevuudella ja ennen kaikkea suuremmalla varmuudella
8687: tehdä suuremmat säästöt.
8688: 
8689:     Ed. S c h y b e r g s on: Hr Nevanlinna har gentemot mig gjort
8690: den anmärkning att, äfven om man icke räknar på ett så synnerli-
8691: gen stort resultat af den sparsamhet, som vi alla äro ense om att
8692: förorda, man dock bör säga, att resultatet blefve utomordentligt.
8693: Ungefär så fattade jag hans yttrande. J ag kan icke erinra mig
8694: ordalagen, men det ligger någonting i det, att man vill göra gällande
8695: en paroll, äfven om man med sig själf erkänner, att man kanske dock
8696: icke därmed uträttar allt det hvad parollen innebär. J ag vill icke
8697: klandra ett sådant tillvägagående. Det har ofta i politiken sin be-
8698: tydelse. Men jag föredrager att framhålla sakerna sådana jag ser dem
8699: och vill icke gifva dem ett annat sken. Men vi äro ju i alla fall ense
8700: därom, att sparsamhet bör införas och detta med största möjliga
8701: intensitet och energi.
8702:     Hvad resultatet af denna sparsamhet vidkommer så har hr Ne-
8703: vanlinna i sitt yttrande gifvit mig yttermera stöd för min jämförel-
8704: sevis pessimistiska uppfattning. Han har talat om, hurudana vi
8705: äro, både de ledande männen och de, som hafva att utföra arbetet,
8706: och han skulle på detta område, liksom i fråga om tjänstemännen i
8707: våra administrativa verk, vilja genomföra en, såsom jag vid ett före-
8708: gående tillfälle kallade det, preussisk ordning med stark disciplin,
8709:                                                               109
8710: 1730                  Istunto 26 p. lokakuuta 1908.
8711: 
8712: 
8713: och jag kan icke säga annat, än att jag skulle önska, att vi hade
8714: egenskaper, som något skulle närma sig egenskaperna hos de folk
8715: han tager till föredöme. Men tyvärr äro vi nu sådana vi äro, och
8716: sådana komma vi väl att blifva i decennier framåt, åtminstone tills
8717: förhållandenas utveckling. tvingar oss till någonting bättre.
8718:      J ag har anfört, att man äfven i privat företagsamhet för när-
8719: varande måste foga sig i att allting blir nästan dubbelt dyrare än det
8720: var för tio år tillbaka. Huru tror hr Nevanlinna, att en ny järn-
8721: vägschef t. ex. skulle förmå med ens omgestalta detta förhållande
8722: i fråga om våra statsjärnvägar och få t. ex. kostnaderna för järn-
8723: vägsbyggnaderna att nedgå vida under det, hvartill de på se-
8724: nare tider stigit. Redan det förhållandet, att sedelemissionen i
8725: landet nu är 30 a 40 % högre än den varit under vanliga förhållan-
8726:  den, vittnar därom, att allting stigit. Denna hausse kan följas af
8727:  en nedgående våg i utvecklingen, men, såsom jag sade i mitt första
8728:  andragande, det är ännu svårare för statsverket att införa en minsk-
8729:  ning af löneförmånerna än för den enskilde. Detta i fråga om utgif-
8730: terna för våra järnvägar. Men om wan också får dem att sjunka i
8731: en del afseenden, så komma de ohjälpligen att stiga i andra, till-
8732: följd af att det stora flertalet af dem, som arbeta i järnvägarnas
8733:  tjänst, kommer att genom yrkanden på mindre arbete och högre lön
8734: tvinga fram en ökning af utgifterna. Det erfordras ryggrad hos den
8735: eller dem, som hålla mot. J ag skulle önska att vi skulle hafva en
8736:  mängd sådana människor med ryggrad, som hr Nevanlinna talat
8737:  om, men vi måste tillstå att de äro fåtaliga.
8738:      En annan sak är då inkomstsidan, som jag i mitt föregående an-
8739:  dragande, hvilket på intet sätt gjorde anspråk på att vara uttöm-
8740: mande, alls icke berörde. Atskilligt kan uträttas genom tariff-
8741: förhöjningar, genom inskränkning af bekvämligheten för den stora
8742: allmänheten, såsom hr Nevanlinna föreslog, men denna allmänhet
8743: har sina egenheter, den också. Det kan hända, att dylika åtgärder
8744:  komma att gå ut öfver järnvägarna på det viset att inkomsterna min-
8745: skades. En stark tariff-förhöjning kan hafva detta resultat, och
8746:  obekvämligheten också i någon mån verka i samma riktning. Hvar-
8747:  dera åtgärden samtidigt göra det bestämdt, så att på sådana åtgärder
8748: skall man icke häller göra sig alltför stora förväntningar, såvida
8749:  man icke är anlagd för att bedraga sig själf eller söka bedraga andra,
8750: utan vill se sakerna sådana de äro. Vi behöfva därför icke säga,
8751:  att icke j ärnvägarna bära sina egna omkostnader. Det göra de, och man
8752:  bör kunna komma till ett netto af I5 a 20 %på bruttokostnaderna,
8753:  men att de skulle kunna bära kostnaden för amortering af järn-
8754:  vägarnas anläggningskapital eller kostnaderna för nyanskaffad rör-
8755: lig material eller nybyggnader, det är mer än man af ett järnvägs-
8756:  väsende hos oss kan och får påräkna. Man måste nöja sig med den
8757: indirekta fördelen, som ju är så mångdubbel mot den direkta.
8758:                            Kulkulaitosrahasto.                      1731
8759: 
8760: 
8761:     Men det, hvarför jag föregäende gäng förnämligast begärde
8762: ordet, var dock frägan om skillnaden mellan regeringens och landt-
8763: dagens penningar. Frih. Palmen har sagt, att vi icke kunna läna
8764: för nya bildningsändamål eller för invaliditetsförsäkningar o. a. d.
8765: J ag är alldeles ense med honom. Uppträder Finland säsom läntagare
8766: för slika ändamål så kan det med detsamma låta stryka ut sig bland
8767: dem, som hafva kredit på den utländska marknaden. Men jag har
8768: tänkt mig, att för dessa ändamål afbetalningarna å de lån, som
8769: statsfonden nu har utestående, kunde gå till årsbudgeten. Stats-
8770: fonden har ju betydliga belopp utlånade eller placerade i inhemska
8771: obligationer. Afven de mäste efterhand användas till budgetens
8772: utjämning. Hela denna utlåning, som hittills varit möjlig tillföljd
8773: af de ständiga besparingarna, mäste upphöra. Amorteringen på
8774: dessa lån går ju längsamt, men efterhand som amortering eger rum
8775: mäste de inflytande beloppen kunna tagas i anspråk. Och för öf-
8776: rigt, när det gäller att rifva upp gärdet mellan regeringens och landt-
8777: dagens penningar, så mäste vi göra det på det område, där pä landt-
8778: dagens kraf ställas på vare sig bevillning eller lån. Det är j u på detta
8779: område, som vi hafva möjlighet att säga nej. Jag fattar bud-
8780: geten säsom en helhet, trots fördelningen i de olika fonderna, och
8781: finner att för reglering af denna budget kräfves så och så mycket
8782: i bevillningar och län. Bevillningarna kunna vi icke säga nej till,
8783: emedan det är bevillningar på sådana beskattningsföremäl, som
8784: rusgifvande drycker, och vi anse bevillningen nödvändig icke blott
8785: för att täcka bristen i budgeten utan för själfva sakens skull. Hvad
8786: beträffar upptagandet af lån mäste vi däremot säga att, då allmänna
8787: statsfonden har disponibla medel som icke behöfvas, så skall upp-
8788: läningen i utlandet i motsvarande mån minskas. J ag är i sak
8789: ense med hr N eovius, men finner att vi mycket väl kunna uppskjuta
8790: denna åtgärd till nästa landtdag, säsom hr Nevanlinna och frih.
8791: Palmen framhällit.
8792:     Hr Nevanlinna och äfven frih. Palmen hafva anmärkt, att denna
8793: proposition i ärendet så sentida kommit utskottet tillhanda. Det
8794: är ju oss allom kändt, men jag hade förmodat, att denna proposition,
8795: liksom regeringens proposition angående jordlegolagen, varit ut-
8796: skottet tillgänglig i form af det fötslag, som regeringen långt härför-
8797: innan uppgjort. Sådana som förhällandena numera äro med
8798: föredragningarna i S:t Petersburg, måste en sådan kommunikation
8799:  mellan den inhemska regeringen och vederbörande utskott ega rum,
8800:  att utskottet faktiskt tidigare får propositionerna sig tillhanda,
8801:  äfven om de formellt öfverlämnas vid en senare tidpunkt.
8802: 
8803:     Ed. S i v e n i u s : Tällä kertaa samoin kuin aikaisemminkin
8804: näkyy toisella taholla olevan sellaisia mielipiteitä, että rautatie-
8805: laitoksen huonoon tuottavaisuuteen etupäässä lienee syy siinä, että
8806: 1732                 Istunto 26 p. lokakuuta 1908.
8807: 
8808: 
8809: sen palvelijakunta on liian hyvästi palkattu. Ed. Nevanlinna toi-
8810: voikin senvuoksi, että löytyisi vallassaolijoilla, ketä ne kulloinkin
8811: lienevätkin, sen verran selkärankaa, että he voisivat yhä kasvavia
8812: palvelijakunnan palkkavaatimuksia vastaan tarpeellisella varovai-
8813: suudella seistä. En ylipäänsä tiedä, mikä tällaiseen tulokseen joh-
8814: tanee mutta minun täytyy yhä edelleen vain ihmetellä sitä katsan-
8815: tokantaa, että kun sillä taholla katsotaan esim. tuhanteen, jopa toi-
8816: sella tuhannella kuukaudessa nousevat tulot välttämättömän tar-
8817: peellisiksi, samaan aikaan valitetaan että esim. palvelijakunnan
8818: tulot, jotka ovat soo markasta ylöspäin vuodessa, olisivat liika suu-
8819: ret. Tässä tulee ehdottomasti, vaikkei mitään muuta tahtoisi sanoa-
8820: kaan, siihen lopputulokseen että >>kuka kustakin tykkää, sanoi enti-
8821: nen katupoika herrasmiehelle, joka häntä syytti paperossin polt-
8822: tamisesta>>. Jos kerran voidaan katsoa että sellaiset tulot ovat
8823: liian suuret, jotka nousevat 8oo markkaan vuodessa, jotka eivät
8824: edes missään tapauksessa tee 8o markkaa kuussa, samaan aikaan
8825: kun toiset kuukaudessa saavat toistatuhatta, sellaiselle näkökan-
8826: nalle ei voi mitään, sehän on ehdottomasti näkökanta, jota ei suin-
8827: kaan voi muuttaa meikäläisten taholta, niin hyvä halu kuin siihen
8828: ehkä olisikin. Kun samanlainen ääni on ollut kellossa aikaisemmin-
8829: kin, ja kun minä viime kerralla kun armollinen esitys oli valiokuntaan
8830: lähettämistä varten esillä, lupasin ed. Huoposelle joitakuita ilahut-
8831:  tavia seikkoja esitellä, täytyy minun kai tällä kertaa täyttää lu-
8832:  paukseni. Minä nim. aijon todistaa sen minkä silloin väitin,
8833:  ettei syy ole taloudellisessa kannattamattomuudessa siinä, että pal-
8834:  velijakunta tai ylipäänsä raskaampaa työtä tekevä luokkakunta
8835:  nauttisi liian suuria tuloja, vaan että syy on aivan kokonaan jär-
8836:  jestelmässä, siinä perustuksessa ja pohjassa, johon rautatielaitok-
8837:  semme aikojen kuluessa on kehittynyt. Minä mainitsin silloin, että
8838:  se on kehittynyt perin virkavaltaiselle kannalle ja että sellainen
8839:  virkavaltainen, puolueellinen kanta kaikkine monimutkaisine si-
8840:  vuhaaroineen johtaa huonoon taloudelliseen asemaan, ja siihen
8841:  minä aikoisin tällä kertaa tulla muutamilla pienillä yksityiskoh-
8842:  taisilla todisteilla.
8843:      Meidän täytyy tietää, että ennenkuin lahjominen hyödyttää
8844:  mitään, ennenkuin lahjomista aletaan käyttääkään enemmän yh-
8845:  dessä kuin toisessakaan laitoksessa, niin täytyy silloin edellyttää,
8846:  että lahjomisesta pitäisi olla mahdollisimman suuria hyötyjä. Sel-
8847:  laisille periaatteille minun mielestäni rakentuu ihan kokonaan lah-
8848:  jomisjärjestelmä. Lahjomisjärjestelmää on rautateillä käytetty
8849:  äärettömän kauvan aikaa, ja sen ovat huomanneet tänäpäivänäkin
8850:  herrat, jotka asiasta ovat puheenvuoroja käyttäneet; mutta he ei-
8851:  vät sentään tahdo tunnustaa sitä, että taloudellisen tilan huonontu-
8852:  misella olisi juurensa myös lahjomisjärjestelmässä. Minun täytyy
8853:  huomauttaa, että vaikkakin rautlttiehallitus saattaa olla hyvin-
8854:                            Kulkulaitosrahasto.                     1733
8855: 
8856: 
8857: kin tietämätön monesta lahjomisesta, on sillä, jos se on jaksanut
8858: aikaansa seurata, ollut tilaisuus huomata sanomalehdistä moni-
8859: tuisia kertoja sellaista, jolloin rautatievirkamiehet ovat saaneet
8860: vastaanottaa liikennöitsijöiltä sekä myöskin omalta palvelijakunnalta
8861: lahjoja, palvelijakunnalta sentakia tietysti, jotta he paremmin voi-
8862: sivat puolueellisesti hoitaa parempipaikkaisia paikkoja, ja liiken-
8863: nöitsijöiltä tietysti heidän etujensa mukaisesti katsottuna, jossain
8864: muussa muodossa. Tahdon mainita pari kolme sellaista seikkaa,
8865: jossa esim. asianomaiset päälliköt ovat olleet osallisina lahjojen
8866: vastaanottamisessa.
8867:     Sellaista on tapahtunut esim. rautateiden uutisrakennuksilla
8868: pohjolassa, Nivalassa. Siellä on rakennusmestari harjoittanut jul-
8869: kista puolueellisuutta töiden jakamisessa ja työpalkkojen määritte-
8870: lyssä juuri sentakia, että on saanut alaisiltaan käskettäviltä vastaan-
8871: ottaa kallisarvoisen esineen. Joka on hiemankin seurannut oloja
8872: ja menoja, sen on myöskin täytynyt nähdä, että erään kerran tässä
8873: joku aika takaperin Lahden asemalla on tapahtunut aivan samal-
8874: lainen temppu. Palvelijakunnasta ne, jotka tahtoivat matelevasti
8875: päästä asianomaisen päällikkönsä suosioon, katsoivat itsellensä
8876: edullisemmaksi kulkea sen tien kautta, että lahjottivat hänelle pienen
8877: rippusen kultaa. Helsingin-Karjan radalla eräällä asemalla on niin-
8878: ikään sattunut aivan samallainen temppu. Eräs asemapäällikkö
8879: sielläkin on suostunut vastaanottamaan lahjan, ja on luultavasti sen
8880: lahjan antaminen tapahtunut aivan samoista syistä ja samoilla pe-
8881: rusteilla kun tuo aikaisempikin. Minä tahdon nämät senvuoksi
8882: tuoda julkisuuteen tällä kertaa, että rautatiehallitus olisi tilaisuu-
8883: dessa, koska kerran usein saattaa sieltä puolen olla väitettä siihen,
8884: ettei siellä tiedettäisi asiasta, nyt sen saada tietoonsa. Minä toivon,
8885: että kun nämä vihjaukset tulevat eduskunnan pöytäkirjaan, he voivat
8886: kyllä hyvällä syyllä asettua sellaiselle kannalle, että tämä tällainen
8887: menettely saataisiin ansaitun rangaistuksen alaiseksi. Rautatiehal-
8888: litus minun käsitykseni mukaan kyllä ei ole ollut epätietoinen täl-
8889: laisista lahjomisista, joita tälläkin kertaa voisi luetella parikin kym-
8890: mentä. Mutta eduskunnan aikahan on varsin kallis. Minä tahdon-
8891: kin senvuoksi huomauttaa eräästä seikasta, joka on nim. rautatie-
8892: hallituksen oma antama kiertokirje toukokuun I p:ltä r883, jossa
8893: se nimenomaan tahtoo huomauttaa siitä, että lahjojen vastaanotta-
8894: minen rautatiemiehiltä on ankarasti sakon uhalla kielletty. Se kier-
8895: tokirje kuuluu: >>Koska Keisarillinen Senaatti eräästä sattuneesta
8896: tapauksesta on tietoonsa saanut, että keräys lahjoja varten virka-
8897: miehille on tapahtunut sellaisen yleisön kesken, johon hänen vir-
8898:  katoimensa koskee, on Keisarillinen Senaatti kirjoituksessa viime
8899: huhtikuun 9 p:ltä katsonut tarpeelliseksi käskeä rautatiehallituk-
8900:  sen muistuttamaan kaikkia rautatiehallituksen alaisia virkamie-
8901: hiä ja palvelijoita tarkasti noudattamaan kieltoa vuoden 1734 lain
8902: 1734                  Istunto 26 p. lokakuuta 1908.
8903: 
8904: 
8905: pykälässä, joka kuuluu, että jos kuninkaan virkamies, ylhäinen tai
8906: alhainen itse tai muiden kautta kehoittaa tai viettelee alamaisia
8907: varojen kokoamiseen kulunkeihin, maksoihin tai työhön, palkit-
8908: koon vahingon, menettäköön virkansa ja sakotettakoon 200 taa-
8909: laria. Jos sellaista vapaasta tahdosta tarjotun nimellä ottaa vas-
8910: taan, sakotettakoon sittenkin roo taalaria ja antakoon takaisin,
8911: minkä otti.),) ·Tähän todisteluun on minua pakoittanut myöskin
8912: se seikka, kun ylipäänsä kaikki pienellä palkalla elostelijat valit-
8913: tavat suurta köyhyyttä, niin olisi se heille siinäkin suhteessa tär-
8914: keätä, että voisivat nyt pari, jopa viisikin markkaa saada takai-
8915: sin siltä virkamieheltä, joka ylellisyydessään ja rikkaudessaan on
8916: voinut olla niin tunnoton, että on sellaista vastaanottanut.
8917:     Ylipäänsä rautatielaitoksen ja muittenkin vallassaolijain puo-
8918: lueellisuutta kuvaa varsin hyvästi eräskin juttu, joka on tapah-
8919: tunut aikaisemmilla ajoilla Terijoella. Siellä nim. eräs asema-
8920: miesten esimies teki syytöksen päällikköänsä vastaan siitä, että
8921: tämä olisi tehnyt itsensä syypääksi 17 eri virkavirheeseen. Asian-
8922: omainen päällikkö tietysti nousi heti sellaista vastustamaan kai-
8923: kella virkamahdinansa ja voimallansa. Asia kuitenkin kehittyi
8924: niin pitkälle, että tämä asianomainen tahtoi tulla Helsinkiin rauta-
8925: tiehallitukselta koettamaan saada jonkunlaista tukea syytösväit-
8926: teilleen ja hän oli saanut sitä varten matkalipun sekä lomaluvan,
8927: mutta kun hän aikoi astua junaan, niin esti hänet siitä asemapääl-
8928: likkö virkavallallansa. Mutta asianomainen, joka katsoi saaneensa
8929: lomaluvan ja matkalipun, jatkoi yhä edelleen matkaansa ja seu-
8930: raus oli se, että juttuun yhdistyi tämän asemamiehen erottaminen
8931: t o t t e 1e m a t t o m u u d e s t a asemapäällikköänsä kohtaan.
8932: Seitsemäntoista virkavirhettä todistettiin asemapäällikköä vas-
8933: taan Kivennavan kihlakunnan käräjillä ja näistä sai asianomai-
8934: nen asemapäällikkö muistaakseni yhden kuukauden virkaeron ja
8935:  200 markkaa sakkoa, vaan asemamiesten esimies erotettiin ),)tottelemat-
8936:  tomuuden vuoksi>> virastansa. Tällaiseen menettelyyn ja tällai-
8937: siin tuloksiin johtaa yhä edelleen se virkavalta, mikä rehoittaa sen
8938: laitoksen sisäpuolella.
8939:     Että rautatiehallitus ei tällaisista puolueellisuuksista ole epä-
8940: tietoinen, sitä todistaa yhä uudelleen monen monituiset asiakir-
8941: jat, joita minullakin on ollut onni saada huostaani. Muun muassa
8942: kun kerran on kysymys taloudenhoidosta, tulisi myöskin ottaa huo-
8943: mioon vuokrasuhteet ja koettaa edes toimia sen virkavaltaisen
8944:  ohjelman mukaan, jonka rautatiehallitus on säätänyt. Mutta yk-
8945: sityiset, jotka eivät ole katsoneet syystä tai toisesta asiakseen py-
8946: syä rautatiehallituksen päätöksen takana, ovat niitä rikkoneet ja
8947: rautatiehallitus on ollut luullakseni valmis • hyväksymään >>rikko-
8948: muksen>> kun se on asianomaisten valittajain valituksiin vastannut
8949: sanomalla, >>että ne eivät anna aihetta mihinkään toimenpiteeseen>>.
8950:                           Kulkulaitosrahasto.                    1735
8951: 
8952: 
8953: On nim. tapahtunut sillä tavoin, että alhaisemmalle virkamiehelle
8954: annetaan esim. valtion kortteeri, joka kuuluu korkeammalle virka-
8955: miehelle. Täten hyvitetään alempaa virkamiestä sellaisella ta-
8956: valla, jota hän ei tietysti ole ansainnut. Tällaisesta menettely-
8957: tavasta löytyy kyllä virallisia asiakirjoja, joilla sekin voidaan to-
8958: distaa.
8959:     Vanha sananlasku sanoo, että kun nämät tapahtuu tuoreessa
8960: puussa, niin mitä sitte kuivassa mahtaneekaan tapahtua. Ja mi-
8961: nun täytyy myöskin kysyä samalla tavalla. Eihän ole ihmeteltävää,
8962: että kauvempana hallitusta saattaa sellaista tapahtua, mutta se
8963: on ihme, kun sellaista tapahtuu täälläkin, aivan rautatiehallituk-
8964: sen jalkain juuressa. Täältä voisi kirjoittaa pitkän romaanisarjan
8965: rautatievirkamiesten puolueellisuudesta, heidän väärinkäytöksistään,
8966: tai sanoisinko heidän kavalluksistaankin. Voisi puhua paljon sellai-
8967: sesta menettelytavasta, joka 500 markan palkkalaiselle osottaisi
8968: pitkää maantietä, mutta kun asiat koskevat sellaisia, jotka ovat
8969: korkeimmissa viroissa, niin sivuutetaan ne. Voisihan todistaa
8970: semmoisen raha-lankoudenkin olemassa olon, jota johonkuhun
8971: rautatien hallinto-osastoon kuuluva jäsen on harjoittanut, saat-
8972: taen alempia virkamiehiä lainaamaan itselleen rahoja, antamaan
8973: nimensä pankkivekseleihin ja muihin sellaisiin. Voisi todistaa,
8974: että kirjallisia houkutuksia sellaisista löytyy, joissa nimenomaan
8975: sanotaan, >>että jos tunnustat minulle paperin sille ja sille sum-
8976: malle, niin minä toivon että olen tilaisuudessa sinua kestitsemääm.
8977: Sellaista on tapahtunut täällä, niinkuin sanoin, aivan rautatiehal-
8978: lituksen jalkojen juuressa, mennen ja nousten nämä tällaiset »vel-
8979: jelliset tunnustukset» aina hyvän matkaa toistakymmentä tuhatta
8980: markkaa.
8981:     Kun yhä edelleen täällä on tahdottu puolustaa rautatiehalli-
8982: tusta, niin minun täyty vielä todistella joitakuita seikkoja, jotka
8983: puhuisivat niitä puolustuksia vastaan. Pietarin asemalla on ta-
8984: pahtunut tänä kesänä noin kuukauden ajan sellaista säännöllistä
8985: valtion varain kavaltamista, että eräs konduktööriksi sanottu ~
8986: vaikka ei nimitetty- herra on onnistunut saada asianomaiselta pääl-
8987: lystältä suostumuksen siihen, että hän saapi kirjoittaa tavallisia
8988: konduktöörin virantekoraportteja itsellensä, vaikkakaan hän ei
8989: ole konduktöörin virkaa hoitanut. Nämä raportit on asianomai-
8990: nen päällikkö hyväksynyt, ne ovat lähetetyt kilometrikonttoriin
8991: ja sitä tietä tietysti ovat myöskin asianomaiset viranomaiset ne
8992: hyväksyneet niin pitkälle, että summia on nostettu sellaisilla pa-
8993: pereilla, jotka ovat minun käsitykseni mukaan vääriä siihen näh-
8994: den, että niiden sisältö ei ole oikealla tavalla syntynyt. Sillä rau-
8995: tatiehallituksen antamassa ohjesäännössä sanotaan eräässä koh-
8996: den nimenomaan sillä tavoin, että tuntirahoja veturipalveluksesta
8997: ei!kukaan saa kirjoittaa, ellei hän todellisesti myöskin sitä~tee.
8998: 1736                 Istunto 26 p. lokakuuta 1908.
8999: 
9000: 
9001:     Ja onhan se päivän selvä asia, että henkilö, joka toimii asema-
9002: miehen tehtävissä ja samalla kirjoittaa itselleen konduktöörin vi-
9003: rantekorahoja, olisi ensinnäkin itse syytettävä ja lisäksi olisi sen-
9004: johdosta syytettävä niitä, jotka tieten tai tietämättään ovat olleet
9005: myötävaikuttamassa siihen, että sellaisella menettelyllä on onnis-
9006: tuttu saamaan rahoja. Minä en tahdo tällä sanoa sitä, ettei heillä
9007: mahdollisesti olisi ollut oikeutta saada lisäkorvausta, jos heillä oli
9008: ollut jonkunlaisia rasituksia yli sen, mikä heidän velvollisuudek-
9009: seen on katsottu. Mutta löytyyhän rehellisiäkin teitä sellaisten
9010: palkkioiden saamiseen. Miksi siis käytetään tällaisia teitä, jotka
9011: ovat suorastaan epärehellisiä.
9012:     Samalla kun valiokunnan hankkimassa erikoisluettelossa on
9013: ollut kysymys ro,ooo markon menoerän myöntämisestä rautatie-
9014: hallitukselle Pietarin halkovajoihin, niin tahtoisin antaa vihjauk-
9015: sen rautatiehallitukselle siitä, että se tahtoisi olla niin kohtelias ja
9016: täyttäisi tehtävänsä siinä määrin, että tutkisi Pietarin halkojutut
9017: oikein perinpohjaisesti, sillä siellä löytyy yhtä ja toista sellaista
9018: soppaa, jota valiokunnan jäsenet eivät tietysti ole olleet tilaisuu-
9019: dessa saamaan päivän valoon ja julkisuuteen sen lyhyen ajan vuoksi,
9020: mikä on ollut käytettävänä valtiopäiväin aikana. On nim. suu-
9021: rissa julkisissa kokouksissa ilmituotu hyvin arveluttavia paljas-
9022: tuksia Pietarin halkoasioissa ja se minun mielestäni todistaa, että
9023: rautatiehallituksen asia olisi puuttua siihen juttuun ja koettaa saada
9024: selville, missä oikeastaan vika lienee. Asianomaiset nimittäin väit-
9025: tävät, että uutta halkovajaa ei sinne lainkaan tarvittaisi, ja että se
9026: ajatus, josta uuden halkovajan rakentaminen on johtunut, on ai-
9027: heutunut siitä, että halkoja on hävinnyt muutamia tuhansia kuu-
9028: tiometrejä. - Puhumatta siitä kuvaavasta menettelystä että esim.
9029: samalla asemalla käytetään juoksupojan tehtävissä 3:nnella palk-
9030: kaluokalla olevia henkilöitä palvelijakunnasta, jota kertomalla mi-
9031: nun täytyy kiirehtiä lisäämään hallituksen ansioluetteloa.
9032:     Tässä maassa on puolue-elämä muodostunut sellaiseksi, että
9033: rautatiehallituskin on katsonut olevansa pyhästi velvollinen tuke-
9034: maan erinäisiä puolueita, ei tietysti niitä puolueita, jotka olisivat
9035: tukemisen tarpeessa, vaan niitä, jotka ovat tahtoneet sitä hei-
9036: kointa puoluetta tässä maassa polkea jalkainsa alle. Kun rauta-
9037: tieläisetkään eivät ole voineet olla sekaantumatta politiikkaan,
9038: löytyy heidän joukossaan kaksi eri ammattilehteä, toinen joka
9039: kuuluu noille kunniallisille, vanhaan suomalaiseen puolueeseen
9040: lukeutuville ja toinen joka kuuluu tuolle, niinkuin sitä vastaiselta
9041: taholta tahdotaan sanoa roskajoukolle, sille punaiselle sosialisti-
9042: ryhmälle. Kun tämän vanhan suomalaisen puolueen ryhmä ei
9043: voinut itselleen saada tarpeeksi keinoja, tarpeeksi hyviä aseita sen
9044: ajatussuunnan eteenpäin viemiseen, jota varten se on perustettu,
9045: niin keksittiin silloin keino äänenkannattajan ylläpitämiseksi. Kun
9046:                              Kulkulaitosrahasto.                       1737
9047: 
9048: 
9049: ei ollut mitään mahdollisuutta eikä uskallettu yrittää saada >>Uusi
9050: Rautatielehti>>-nimiselle lehdelle suoranaista avustusta rautatie-
9051: hallituksen myötävaikutuksella, niin tehtiin sellainen temppu, että
9052: rautatieviranomaiset antoivat julkaista tässä »Uudessa Rautatie-
9053: lehdessä>> ilmoituksina rautatiehallituksen viralliset ilmoitukset.
9054: Minä en tiedä millä nimellä tätä tekoa voisi arvostella, mutta on
9055: sekin minusta ollut suoranaista valtiovaroja tuhlaavaa, välilli-
9056: sesti kieroa menettelyä. Kun rautatiehallitus ohjesäännössään toi-
9057: selta puolen sanoo, että rautatieläiset eivät saa olla tavaran välit-
9058: täjinä, ei haloilla eikä muilla ja nämä rautatiehallituksen kuulutuk-
9059: set ylipäänsä sisältävät kaikenlaisia halko- ja puuhankinta kuulu-
9060: tuksia y. m. s., niin en käsitä mitä tukea rautatiehallitus voisi löy-
9061: tää siihen, että se ilmoittaa rautatieläisten ammattilehdessä, jota
9062:  tuhatkunta kappaletta leviää. Kaikessa tapauksessa tuntuu siltä
9063: kun se ilmoittaisi omille palvelijoilleen siitä, että tietäisivät kierto-
9064: tietä panna hankintatarjouksia sisälle, samalla muutamalla tuhan-
9065: nella markalla avustaen tätä suomalaisen puolueen yhtä keppi-
9066: hevosta >>Uutta Rautatielehteä.>>. Kun vielä tiedetään ja voidaan
9067:  todistaa, että samaisessa rautatielehdessä on samoja rautatiehal-
9068: lituksen ilmoituksia julkaistu vanhentuneinakin, niin mitä enem-
9069: piä todistuksia tarvitaan siitä, että tässä on kysymyksessä varojen
9070: heittämistä kokonaan turhaan, varojen heittämistä puoluetarkoi-
9071: tuksiin.
9072:      Niinikään on vahvoja huhuja kuulunut yksityisissä piireissä
9073: siitä, että täällä olisi jollain epäilyttävällä tavalla käytetty niitä
9074: varoja, joita senaatti on myöntänyt makuuvaunujen vaatetuksiin.
9075: Täällä Helsingissä ovat nim. muutamat henkilöt sen mulman saa-
9076: neet kuitata joitakin summia, jotka ehkä todistavat tämän tällai-
9077:  sen epäkohdan olemassa oloa. Mutta kun tämäkään asia ei tietysti
9078:  ole selväksi tutkittu, niin täytynee täällä tyytyä siihen, että antaa
9079: vihjauksen rautatiehallitukselle tutkia, olisiko syyttä suotta
9080:  jaeltu näistä varoista joillekuille yksityisille liikoja, tai ellei asiassa
9081:  ole perää, niin olisi erittäin terveellistä saada sekin seikka tietää,
9082:  sillä rautatiehallitusta on yksityisissä piireissä viime aikoina melko-
9083: lailla mustattu juuri näiden sununien vuoksi.
9084:      Yhä edelleen täytynee hieman lisätä »ansioluetteloa» rautatie-
9085:  hallitusta kohtaan, sillä tässä joku kuukausi takaperin näytti siltä,
9086:  ettei tämä hallitus itsekään tiennyt, minkälaisia kiertokirjeitä se oli
9087:  ulosantanut ja minkälaisia ei. Oli nimittäin sillä tavalla, että muu-
9088:  tamat palvelijakuntaan kuuluvat henkilöt olivat tehneet rauta-
9089:  tiehallitukselle vaatimuksia asiassa, joka koski heidän työjärjes-
9090:  telmäänsä ja rautatiehallitus hyvin komealla virallisella asiakir-
9091:  jalla ottaa ja sanoo, että rautatiehallitus, nojautuen 29 p:nä kesä-
9092:  kuuta 1903 antamaansa kiertokirjeeseen n:o 44/9442 ei katso tä-
9093:  män antavan aihetta mihinkään toimenpiteeseen. Tätä kierto-
9094: 1738                 Istunto 26 p. lokakuuta 1908.
9095: 
9096: 
9097: kirjettä on käyty kolme eri kertaa rautatiehallituksesta hakemassa,
9098: mutta yhdelläkään kerralla ei sellaista kiertokirjettä ole löytynyt.
9099: Se kai puolestaan puhuu tarpeeksi siitä, että rautatiehallitus ei
9100: kaikkina aikoina tiedä, minkälaisia kiertokirjeitä se on antanut
9101: ja minkälaisia se ei ole antanut.
9102:     Tämän vuoden alkupuolella oli rautatiehallitus niinikään an-
9103: tanut eriskummallisen päätöksen ratavartijain anomukseen, jossa
9104: he kaikkein nöyrimmästi ja kohteliaimmasti pyysivät saada niitä
9105: kiertokirjeitä, jotka ylipäänsä koskevat rautatieliikettä ja jotka
9106: sisältävät määräyksiä yhtä hyvin virkamiehille kuin palvelija-
9107: kunnallekin. Tämän he tekivät senvuoksi, että he olisivat voineet
9108: perusteellisemmin noudattaa edes niitä rautatiehallituksen päätök-
9109: siä, joita se itse kustakin asiasta on antanut, ja totella niitä kierto-
9110: kirjeitä, joita se on julkaissut ja lähettänyt palvelijakunnalleen.
9111: Mutta tähän nöyrimpään anomukseensa he eivät saaneet muuta
9112: kuin sellaisen vastauksen, että >>tämä rataosastolaisten anomus ei
9113: anna aihetta mihinkään toimenpiteeseen>>. Minkälaisen käsityksen
9114: saavat nyt sitte rautatiehallituksesta asianomaiset palvelijat, minkä-
9115: laisen käsityksen saa siitä yleisö, kun rautatiepalvelija pyytää tie-
9116: toa siitä, mitä rautatiehallitus käskee, ja rautatiehallitus itse tähän
9117: vastaa, että sellainen pyyntö ei anna aihetta mihinkään toimenpi-
9118: teeseen. Aivan samanlaisen vastauksen on rautatiehallitus viralli-
9119: sessa asiakirjassa antanut samoille rataosastolaisille, jotka ovat
9120: anoneet virkavaltaisuuden ja epämääräisyyden poistamista rau-
9121: tatieohjesäännöstä.
9122:     Tällaisia epäkohtia voisin luetella vaikka parisen päivää, mutta
9123: minun lienee siirryttävä koskettelemaan tätä mietintöä, jonka suh-
9124: teen minulla olisi hieman toivomisen varaa.
9125:     Tämä mietintö on syntynyt, niinkuin täällä aikaisemmin on
9126: huomautettu, suuressa kiireessä. Senvuoksi, kun asiasta oli keskus-
9127: telua valiokunnassa ja samoin jaostossamme, en tahtonut viivyt-
9128: tää mietinnön julkisuuteen tulemista vastalauseena. Kuitenkin
9129: oli minulla sellainen vakaumus, että ne uutisrakennukset, nimit-
9130: täin Joensuun-Nurmeksen yhtä hyvin kuin Seinäjoen-Kris-
9131: tiinan ja Kaskistenkin tarvitsisivat saada käytettäväkseen hie-
9132: man suuremman summan kuin mitä valiokunnanmietintö sisäl-
9133: tää. On nimittäin niin, että samalla kuin tunnustetaan huono
9134: tuottavaisuus, pitäisi minun käsitykseni mukaan kiirehtiä sitä
9135: tuottavaisuutta jollakin tapaa lisäämään, ja sitä minun mielestäni
9136: hyvin hyvässä ja tuntuvassa määrässä voidaan lisätä Valmista-
9137: malla mitä pikemmin uusia ratasuuntia, uusia imuratoja, jotka voi-
9138: sivat imeä liikettä vanhoillekin radoille. Senvuoksi minä pidän 5
9139: miljoonan markan määrärahaa liian pienenä Joensuun-Nurmeksen
9140: radan rakentamista varten, samoin kuin r miljoonan markan määrä-
9141: rahaa Kaskisten radan rakentamista varten, ja pyytäisin senvuoksi
9142:                            Kulkulaitosrahasto.                    1739
9143: 
9144: 
9145: saada ehdottaa, että Joensuun-Nurmeksen rataosalla rakennus-
9146: töitä varten myönnettäisiin 6,soo,ooo markkaa ja että Seinäjoen
9147: -Kristiinan ja Kaskisten radan rakentamista vartenmyönnettäisiin
9148: r,soo,ooo markkaa. Tämä sitäkin suuremmalla syyllä, kun ker-
9149: ran valiokunta on onnistunut tinkimään arm. erityksestä pois niin
9150: monta miljoonaa, ja koska hallitus sittenkin on käsittänyt ja luul-
9151: lut voivansa järjestää kulkulaitosraha-asiat, vaikka se arm. esi-
9152: tyksen mukaan olisi noussut suuremmaksikin kuin mitä valiokun-
9153: nanmietintö sisältää.
9154:     Sitä paitsi kun tässä valiokunnan puheenjohtaja huomautti,
9155: että senaatissa on tapahtunut äänestys siitä Fredriksbergin ruokalan
9156: rakentamisesta, joka myös on sisältynyt arm. esitykseen, ja että
9157: enemmistö hallituksessakin on ollut sitä mieltä, että se olisi raken-
9158: nettava, pyytäisin minä saada ehdottaa, että Fredriksbergin ruo-
9159: kalarakennus erikoisemmin mainittuna sisältyisi siihen 4 mil-
9160: joonan markan summaan, joka mietinnössä on määrätty uutisra-
9161: kennuksia varten.
9162:     Kun luultavasti vielä tulee tilaisuus yleisen tulo- ja menoarvion
9163: käsittelyn yhteydessä palata erinäisiin tärkeimpiin epäkohtiin rau-
9164: tatiealalla, niin tyydyn tällä kertaa tähän ja pyydän uudelleen vielä
9165: huomauttaa näistä ehdotuksista.
9166: 
9167:     Ed. Arvid Neo v i u s: Mot mitt förslag gjorde hr Nevan-
9168: linna tvänne invändningar, den ena att det vore principiellt rikti-
9169: gare att använda öfverskottsstatsmedlen till andra ändamål, till
9170: de förestående reformerna, än till att fylla hålen i kommunikations-
9171: budgeten. I denna punkt har hr Schybergson redan delvis bemött
9172: hr Nevanlinnas åsikt, och jag är i det afseendet ense med hr Schy-
9173: bergson. Det synes mig att hela denna distinktion icke motsvarar
9174: det reella behofvet för ögonblicket. Den andra invändningen synes
9175: mig vara mer vägande. Den gäller svårigheten att på rak arm fatta
9176: beslut om ett sådant förslag som mitt. J ag är fullt villig att erkänna
9177: denna invändnings betydelse. Men för mig hafva än större be-
9178: tänkligheter upprest sig mot att på rak arm godkänna den nu före-
9179: liggande budgeten i utskottsbetänkandet, när man i utskottet haft
9180: blott några flyktiga timmar på sig för hela detta betänkande. Och
9181: på rak arm kommer detta beslut att fattas i själfva verket äfven af
9182: kammaren. Det synes mig vara nästan betänkligare att godkänna
9183: en budget, som slutar med en 34 miljoners brist, hvilken man tänker
9184: sig fylld med ett lån, som ännu icke är upptaget, och om hvilket
9185: man ej vet när det kan blifva upptaget.
9186: 
9187:    Ed. Paasikivi: Pyydän saada lausua muutamia sanoja ed.
9188: Neoviuksen tekemästä ehdotuksesta, että eduskunta päättäisi ottaa
9189: kulkulaitosrahaston arvion tulopuolelle ro miljoonan markan erän
9190: 1740                 Istunto 26 p. lokakuuta 1908.
9191: 
9192: 
9193: valtiorahaston varoista sekä lisäksi lausuisi sellaisen toivomuksen,
9194: kuin hän ehdoitti, ja sillä tavalla siis vähentäisi lainalla täytettä-
9195: vää vajausta vastaavassa määrässä arvatenkin 24 miljoonaksi mar-
9196: kaksi tai miksi se sitten tulisi. Pyytäisin saada yhtyä ed. Palmeniin
9197: ja Nevanlinnaan, jotka ovat tämän ehdotuksen ratkaisemista ja
9198: käsittelemistä tässä istunnossa ja näillä valtiopäivillä vastustaneet.
9199:      Selvää on, että tällainen ro miljoonan markan käyttäminen ylei-
9200: sen valtiorahaston säästövaroista ei tietysti voisi vielä yksinänsä
9201: poistaa niitä vaikeuksia, mitkä ovat kulkulaitosrahaston tulo- ja
9202: menoarvion järjestämisessä tulevaksi vuodeksi, sillä silloin jäisi
9203: kuitenkin lähes 30 miljoonaa markkaa - 24-28 miljoonaa mark-
9204: kaa - jotka olisi hankittava lainalla, jotta saataisiin kulkulaitos-
9205: rahaston tulo- ja menoarvio menemään umpeen. Täällä on mainittu,
9206: että valtiorahaston säästö kuluvan vuoden lopussa nousee arvatenkin
9207: noin 8o miljoonaan markkaan, ehkä hiukan sen ylikin. On kuitenkin
9208: huomattava, että tästä määrästä ei ole kuin suhteellisesti vähäinen
9209: osa sellaisia varoja, jotka nyt olisivat käytettävissä. Koko tästä
9210: summasta on minun huomatakseni käytettävissä ainoastaan se määrä,
9211: joka on sijoitettu saksalaisiin obligatsiooneihin, ja joita kesällä,
9212: jollen väärin muista - minulla ei ole luetteloa tässä käsillä - oli
9213: noin 23 miljoonaa markkaa. Näitä voisi enemmän tai vähemmän
9214: rahaksi muuttaa, mutta niinkuin on mainittu, jotenkin suurilla
9215: tappioilla. Viime keväänä, kun jo lainan saanti näyttäytyi vaikeaksi,
9216: ryhtyi senaatti tomenpiteisiin näitten saksalaisten obligatsioonien,
9217: jotka kuuluvat valtiorahastoon, rahaksi muuttamiseksi ja aikomus
9218: oli niitä myydä enemmänkin, mutta myynti täytyi rajoittaa r 1/2
9219: miljoonaan markkaan, koska se tappio, mikä niistä kertyi, uhkasi
9220: nousta hyvin suureksi. Niinpä esim. Saksan yksityisvaltioitten ja
9221: Saksan keisarikunnan 3 %:n obligatsioonit ovat meidän valtiova-
9222: rastomme omissa kirjoissa kurssista go, mutta myyntikurssi ke-
9223: väällä ei noussut kuin noin 82, niin että siinä tuli noin 8 %:n tappio,
9224: ja nykyänsäkään eivät kurssit vielä ole kohonneet. Välillä ne olivat
9225:  nousseet, mutta jälleen laskivat. Arvatenkin ne, toivottavasti, jon-
9226:  kun verran paranevat, mutta joka tapauksessa näyttää olevan otak-
9227: suttava, että tässä tulee jotenkin suuri tappio, jos niitä ryhdytään
9228: suuressa määrässä rahaksi muuttamaan. Muut obligatsioonit, jotka
9229:  valtiorahastossa löytyvät, ovat kotimaisia; niitä on kuitenkin vä-
9230: hemmän ja ne ovat sellaisia, ettei niitä nykyään juuri ollenkaan voi
9231:  rahaksi muuttaa muuten kuin vielä suuremmalla tappiolla. Ne
9232:  muut varat, jotka tässä voisivat tulla kysymykseen ovat sidotut lai-
9233:  noihin. Niitähän ei kuitenkaan ole kuin rs-r6 miljoonaa ja ne ovat
9234:  tietysti sellaisia, jotka eivät ole saatavissa, vaan jotka vasta vähi-
9235:  tellen kertyvät. Pääasiassa senvuoksi meillä on käytettävissä vain
9236:  se määrä 2o-23 miljoonaa, jotka ovat ulkomaalaisissa obligatsioo-
9237:  neissa valtiorahastossa. - Minäkin olen sitä mieltä, että valtio-
9238:                             Kulkulaitosrahasto.                     1741
9239: 
9240: 
9241: rahaston säästövarat olisi saatava käytetyiksi maassamme toimeen-
9242: pantaviin suuriin uudistuksiin ja ehkä joku määrä myöskin rautatie-
9243: rakennuksiin. Minunkin mielestäni, niinkuin ed. Nevanlinnan, näyt-
9244: täisi olevan järkevintä, jos voitaisiin säästää näitä varoja juuri
9245: noita suurempia sisäisiä reformeja varten, jotka ovat esillä. Huo-
9246: mautan vain, että oppivelvollisuuden toimeenpaneminen vaatisi
9247: perustaruiskustannuksiin valtion puolelta apurahoina ja lainoina
9248: kunnille varoja noin 20-30 miljoonan markan välillä. Minusta
9249: näyttää, että valtionrahaston säästövarat olisivat juuri siihen omiansa.
9250: Lisäksi vaativat sellaiset yritykset kuin uudisviljelyksen edistäminen
9251: maanhankkimisen yhteydessä tilattomalle väestölle varoja, vaikka-
9252: kin saataisiin joitakuita uusia menettelytapoja itse viljellyn maan
9253: kauppahinnan maksamiseen, ja sitä paitsi on paljon muita tarpeita
9254: esim. maanviljelyksen alalla. Maanviljelyksen ja sen sivuelinkeinojen
9255: edistämistä tarkoittava lainausliike (meijerilainat y. m.) ovat sel-
9256: laisia, joihin hyvällä syyllä näitä säästövaroja voitaisiin käyttää.
9257: Olisi senvuoksi hyvä, jos näitä voitaisiin säästää, ja minun täytyy
9258: herra Schybergsonia vastaan huomauttaa, että tuskin luullakseni
9259: tullaan toimeen niillä varoilla, jotka valtio on lainannut kotimaahan
9260: ja jotka vähitellen kertyvät sisään; tuskin ne riittävät näihin tarpei-
9261: siin. Sillä esimerkiksi valtiorahaston lainat ovat kaikki sellaisten
9262: tarpeitten tyydyttämiseksi annetut, jollaisia aina tulee löytymään
9263: niinkuin yksityiskouluja, keuhkotautiparantoloita, Suomen Kan-
9264: sallisteaatteria y. m. varten. Mikäli lainat kertyvät takaisin, sikäli
9265: uusia laina-anomuksia tällaisia yleishyödyllisiä tarkoituksia varten
9266: tehdään, niin että en luule, että varat joutuvat vapaiksi, tuskinpa
9267: koskaan. - Lisäksi on minustakin tämä kysymys, kun se näin äkkiä
9268: tulee esille - minä en tiennyt edes että valiokunnassa oli tällaista
9269: ehdotusta tehtykään, luin kyllä erään viittauksen ruotsalaisissa
9270: lehdissä äskettäin tähän suuntaan - jotenkin vaikea heti käden
9271: käänteessä ratkaista, joten minustakin olisi parempi, jos ehdotus
9272: saisi tällä kertaa raueta.
9273:     On myöskin mielessä pidettävä, että ed. Neoviuksen ehdotuksen
9274: hyväksyminen voisi viedä vaikeuksiin, jotka eivät riipu meistä ja
9275: jotka vaikeudet saattaisivat kohdistua etenkin uusien rautateiden
9276: rakentamiseen tulevan vuoden kuluessa. Sillä minusta näyttää,
9277: että jos sellainen päätös, mikä on ehdotettu, eduskunnassa tehtäi-
9278: siin, niin hallituksella ei arvatenkaan olisi silloin valtaa uudesta lai-
9279: nasta, jos se onnistuisi sellaisen saamaan, käyttää tulevan vuoden
9280: kulkulaitosrahaston tulo- ja menoarviota varten enempääkuin sen
9281: erän, mikä olisi lainalla täytettäväksi vajaukseksi eduskunnan hy-
9282:  väksymässä ennakkoarviossa osoitettu. Ja mahdollisuus tietysti
9283: silloin on esillä, että tämän rahaston ennakkoarvion umpeen saat-
9284:  taminen tulisi kohtaamaan vaikeuksia, joiden voittaminen ei ole
9285:  meidän vallassamme.
9286: 1742                 Istunto 26 p. lokakuuta 1908.
9287: 
9288: 
9289:     Tahdon vielä lausua pari sanaa ed. Siveniuksen ehdotuksen joh-
9290: dosta, että määrärahoja Joensuun-Nurmeksen rautatierakennusta
9291: varten sekä Seinäjoen-Kristiinan rautatierakennusta varten koro-
9292: tettaisiin, edellistä I 1/s miljoonalla ja jälkimmäistä 1/s miljoonalla
9293: markalla. Hän huomautti, että valtiovarainvaliokunta on tinki-
9294: nyt pois niistä ehdotuksista, jotka hallitus on esitykseensä ottanut,
9295: ja että senvuoksi olisi tilaa nyt jonkun verran lisätä kysymyksessä
9296: olevia määrärahoja. Luonnollisesti olisi varsin hyvä, jos voitaisiin
9297: rautatierakennuksiin käyttää niin paljon kuin mahdollista uusia va-
9298: roja. On kuitenkin huomattava, että joskin valiokunta on tinkinyt
9299: pois muutamista määrärahoista armollisessa esityksessä, niin silti
9300: ei kuitenkaan lainalla täytettävä vajaus, mikä on merkitty valio-
9301: kunnankin ehdotukseen, ole ollenkaan pienentynyt. Se on 34 mil-
9302: joonaa markkaa ja siihen se jotenkin nousee myöskin armollisen
9303: esityksen mukaan. Armollisen esityksen mukaan vajaus tulevan
9304: vuoden menoarviossa olisi 14-15 miljoonan markan välillä, ja siihen
9305: tulisi lisäksi 20 miljoonaa, johon vajaus on laskettu kuluvan vuo-
9306: den lopulla nousevan. Siis yhteensä 34 miljoonaa, josta kuitenkin
9307: osa on täytetty lyhytaikaisella lainalla. Mutta sehän ei ole suureksi
9308: iloksi, koska tämä la;na on maksettava syyskuun 23 päivänä ensi
9309: vuonna. Syynä siihen, että valiokunta ei ole saanut lainalla täytet-
9310: tävää vajausta pienentymään huolimatta sen tekemistä supistuksista,
9311: on se, että valiokunta on havainnut välttämättömäksi alentaa sitä
9312: arviota, mikä armollisessa esityksessä oli valtion rautateiden tuloi-
9313: hin nähden. Luulen, että valtiovarainvaliokunnalla on ollut siihen
9314: syytä, päättäen niistä tuloksista, joita rautatiet ovat tämän vuo-
9315: den kuluessa antaneet, mikäli tietoja jo on olemassa. Niin mielelläni
9316: kun minäkin siis näkisin, että voitaisiin uusiin ratoihin käyttää
9317: mahdollisimman suuria summia, luulisin kuitenkin, että eduskun-
9318: nalla olisi syytä olla siinä kohden varovainen. Niinkuin on tunnettu
9319: ja niinkuin täälläkin on mainittu, on suuria vaikeuksia esiintynyt
9320: uuden valtiolainan saamiselle, niin että tällä hetkellä siitä ei voida
9321: mitään varmuudella sanoa.
9322: 
9323:     Ed. Huoponen: Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä ar-
9324: mollisen esityksen johdosta kulkulaitosrahastosta esiytyy sama huo-
9325: lehtiminen valtion rautateiden huonosta taloudellisesta kannatta-
9326: vaisuudesta, joka lähetekeskusteluissakin armollista esitystä kulku-
9327: laitosrahastosta valiokuntaan lähetettäessä täällä esitettiin. Täällä
9328: annetut lausunnot ovat myöskin antaneet lisävalaistusta niihin mo-
9329: niin huutaviin epäkohtiin, jotka tällä alalla vallitsevat. Kuu edus-
9330: kunnalla on ainoastaan tämä viikko aikaa jäljellä ja työvelvollisuuk-
9331: sia vielä olisi äärettömän paljon suoritettava, jos eduskunta jota-
9332: kuinkin voisi kunnollisesti niistä selviytyä, en katso mahdolliseksi
9333: aikaa vievällä lausunnolla kuluttaa eduskunnan kallista aikaa. Tyy-
9334:                            Kulkulaitosrahasto.                     1743
9335: 
9336: 
9337: dyn ainoastaan mielihyvällä lausumaan valtiovarainvaliokunnalle
9338: tunnustukseni siitä, että valiokunta on ainakin kaksi huomattavaa
9339: poistoa armolliseen esitykseen tehnyt: uudisrakennuksiin valmiilla
9340: rautateillä ja uuden kaluston aikaansaamiseksi, jotka jo yhteensä
9341: tekevät yli 4 miljoonaa markkaa. Tämä on kaunis huomattava
9342: säästö, ja kun tällä kauniilla tiellä eteenpäin kuletaan, voidaan vas-
9343: taisuudessa saada yhä parempia tuloksia.
9344:     Voisin lopettaa tähän, mutta eräs seikka ed. Siveniuksen lausun-
9345: nossa pakottaa minua koskettelemaan siihen kohtaan ainoastaan
9346: parilla sanalla.
9347:     Kun kysymys kulkulaitosrahastosta lähetettiin valtiovarainvalio-
9348: kuntaan, oli minulla silloin tilaisuus vähän seikkaperäisemmässä
9349: lausunnossa osoittaa niitä epäkohtia, jotka vaikuttavat huonoon
9350: taloudelliseen tulokseen rautateillä. Muiden muassa silloin mainitsin,
9351: että liian suuri virkamiehistö ja palvelijakunta rautateillä vaikuttaa
9352: tähän tulokseen ja työmiesten huono työtehoisuus. Rautateiden
9353: palvelijakuntaan ja työmiesten työtehoisuuteen minun tietysti ei
9354: olisi pitänyt kajota, vaikka sen tein niin perin ylimalkaisessa ja san-
9355: gen kohteliaassa lausunnossa. Sillä kuten tunnettu nämä ovat niin
9356: perin arkoja kohtia, ettei niihin saisi koskea.
9357:     Ed. Sivenius jo silloin katsoi velvollisuudekseen torjua tätä puolta
9358: lausunnossani ja lupasi, että vastaisuudessa hän antaa siihen pa-
9359: remman valaistuksen. Äsken antamassaan lausunnossa hän lupasi
9360: todistaa puheensa pätevyyden. Odotin sentähden suurella jänni-
9361: tyksellä sitä musertavaa todistelua, jolla ed. Sivenius puolustaisi
9362: rautatiellä olevaa palvelijakunnan lukumäärää sekä työmiesten
9363: työtehoisuutta. Mutta totuuden mukaan, minä pyydän anteeksi,
9364: minun täytyy tunnustaa ettei hän ollenkaan voinut todistaa sitä, mitä
9365: lupasi. Hän esitti sarjan virkamiesalalla vallitsevia väärinkäytöksiä,
9366: joihin minä kyllä myöskin viittasin, mutta hän ei sanallakaan to-
9367: distanut, mitä hän lupasi todistaa. Tunnustan kernaasti, että minun
9368: todisteluni oli sangen ylimalkainen, mutta ehkä olen velkaa ed. Si-
9369: veniukselle tässä suhteessa ja pyydän siis saada antaa vähän lisä-
9370: valaistusta, niin että tulisimme kuitiksi.
9371:     Rataosastolla olevat kustannukset ovat huomattavasti suurem-
9372: mat kuin millään muulla osastolla rautatiellä. Kuten tunnettu, on
9373: vanhoilla rautateillä viime aikoina otettu käytäntöön raskaampi-
9374: mallisia kiskoja. Kustannukset viime ro-vuotiskautena ovat ääret-
9375: tömästi tällä alalla nousseet. Savon ja Karjalan rautatiellä ei kisko-
9376: vaihto ole ollut suuri, mutta osoittaa niidenkin lisäprosentti, mitä
9377: näihin rautateihin tulee, ro-vuotiskaudella r8g6--rgo5 siksi suuret
9378: luvut kuin roz,sr ja 418,55· Vastaavat menot vuonna r895 oli-
9379: vat varsin mitättömät. Mutta Vaasan rautatieradan kiskoitus vie
9380: voiton kaikista. Sen kohoaruisprosentti ro vuoden aikana teki
9381: 3,330,25. Luulen että ed. Siveniuskin on myöntävä, että tämmöi-
9382: 1744                  Istunto 26 p. lokakuuta 1908.
9383: 
9384: nen kohoaminen tuhansilla prosenteilla on epäämättömänä todis-
9385: tuksena siitä, että työn tehoisuus rautatiellä on äärettömän huono.
9386: Mutta ehkä minun täytyy valaista tätä kysymystä vielä aivan viime-
9387: aikaisilla esimerkeillä.    Me tiedämme, että Kemin-Rovaniemen
9388: radalla vallitsee nykyään lakko. Tämmöiseen sotaan, taisteluun
9389: käydään tietysti vain huutavien epäkohtien vallitessa, varmaan
9390: vasta silloin jos mitättömästä palkasta nälkäkuolema uhkaa työ-
9391: miehiä! Koko tämä laaja seutukunta odottaa suurella jännityk-
9392: sellä radan valmistumista. Se on toivonut, että rata valmistuisi tämän
9393: syksyn kuluessa, koska elantosuhteet, kauppasuhteet ovat järjes-
9394: tetyt siinä toivossa että rata valmistuisi ja että saataisiin ruoka- ja
9395: muita tarpeita rautatietä myöten helpommalla. Nämä toiveet ovat
9396: rauenneet. Työväestö on siellä lakossa, ja tietysti lakkoon käydään
9397: semmoisten olosuhteitten vallitessa jolloin palkkaussuhteet ovat
9398: niin vähäiset, ettei kunnollinen eläminen voi tulla kysymykseen.
9399: Luulen, että kaikki eduskunnan jäsenet ovat mielenkiinnolla seuran-
9400: neet tätä työtaistelua; ainakin minä puolestani olen niin tehnyt. Ja
9401: selville on käynyt, että varsinaiset työmiehet ovat saaneet päiväpalk-
9402: kaa, jalkatyömies yli 5 markkaa ja hevostyömiehet 7-10 markan
9403: välillä. Mutta tämä on niin vähäinen palkka työväestön mielestä, ettei
9404: kannata sillä ryhtyä työhön! Kun nyt virkamiehistölle selvisi, minkä-
9405: laiseen pulaan koko maakunnan väestö voi joutua siitä syystä ettei
9406: rautatie valmistu, ryhtyivät he vapaaehtoisesti työhön, täyttämään
9407: santavaunuja j. n. e. ja sen mukaan, mitenkä työväestölle maksetaan
9408: palkkaa, nämä tottumattomat herrat, jotka eivät juuri ole tottuneet
9409: ruumiilliseen työhön, ainakaan monet heistä, saavuttivat semmoisia
9410: työn tuloksia että 10-tuntinen työpäivä tuotti 7 markan 20 pennin
9411: tulon päivässä. Mitä siten voisivat saavuttaa semmoiset, jotka ovat
9412: tottuneet ruumiilliseen työhön; on selvää että ne saavuttaisivat vielä
9413: paremman tuloksen. Mutta tyydytään vaan 7 mk. 20 pennin työ-
9414: päivään ja edellytetään 300 työpäivää vuodessa, silloin saadaan tu-
9415: lokseksi 2,160 markkaa palkkaa työmiehelle. Tämä on vielä luulta-
9416:  vasti niin vähän, ettei kannata ryhtyä työhön! Tämä loistavasti
9417:  todistaa, kuinka äärettömän huono työtehoisuus on olemassa, se
9418:  antaa ainakin sisäisen aavistuksen meille siitä, kuinka paljon rauta-
9419:  teiden tekeminen tulee maksamaan juuri työtehoisuuden huonou-
9420:  den tähden.
9421:      Toivon täten osoittaneeni, että se lievä lausunto, jonka tässä suh-
9422: teessa annoin, oli täysin oikeutettu ja toivon että ed. Siveniuksen
9423: kanssa olemme nyt täysin kuitit. Lopuksi pyytäisin kohteliaimmin
9424:  huomauttaa, että eiköhän nyt jo tästä asiasta ole tarpeeksi puhuttu.
9425: 
9426:   Ed. S t o r b j ö r k:    J ag ber få understöda representanten
9427: Neovius' förslag.
9428:                             Kulkulaitosrahasto.                       17~5
9429: 
9430: 
9431: 
9432:      Ed. S a i n i o: Koska eduskunta työttömyyskysymystä käsi-
9433: tellessään on lausunut sensuuntaisen toivomuksen, että hallituk-
9434: sen töitä teetettäisiin mikäli mahdollista niinä aikoina, jolloin työttö-
9435: myys suurimpana uhkaa, niin nojaten juuri tähän, pyydän saada
9436: kannattaa ed. Siveniuksen tekemää pyyntöä määrärahan korottami-
9437: sesta rakennettavina olevilla radoilla, Joensuun-Nurmeksen ja
9438: Seinäjoen-Kaskisten-Kristiinan radoilla.
9439:      Täällä on saatu kuulla, ilman tätä päivää monena muunakin päi-
9440: vänä, mitenkä kalliiksi tulevat rautatierakennukset sentähden, että
9441: työmiehet vaativat paljon palkkaa eivätkä viitsi tehdä työtä. Aivan
9442:  äskettäin saimme kuulla oikein kauniin ylistysveisun työmiesten
9443: laiskuudesta ja samalla, mitenkä ruumiilliseen työhön tottumatto-
9444: mat herrasmiehet voivat ansaita 7 markan 20 pennin päiväpalkkoja,
9445: silloin kun noiden laiskojen ei muka ole ollenkaan kannattanut työs-
9446: kennellä. Yksi seikka tässä ed. Huoposen loistavassa todistuksessa
9447: oli kuitenkin heikko, nim. se, että hänen pitäisi tietää, ettei tuolla
9448:  rautatierakennuksilla ole kovinkaan monella työmiehellä 300 työ-
9449: päivää tehtävänä. Siellä tulee työttömiä aikoja tuon tuostakin.
9450:  Meillä on todistettavissa, että talvisaikana pidetään töissä noin
9451:  kolmas osa siitä joukosta, mikä työskentelee kesäaikana. Näin ollen
9452:  ainoastaan joka kolmas mies kesäaikana työskentelevistä on tilai-
9453:  suudessa tekemään 300 työpäivää vuodessa.
9454:       Toinen heikko kohta oli se, että ed. Huoponen ei sanonut, kuinka
9455:  kauan ne herrasmiehet tekevät sellaisella vauhdilla ja höyryllä työtä.
9456:  Siitä on kokemuksia ollut näyttämässä, että kun herrat menevät
9457:  työhön ja tekevät päivän tai kaksi, niin he sairastuvat ja hierottavat
9458:  ruumistansa viikon tai kaksi sen jälkeen ja sanovat, ettei työ ole
9459:  mitään herkkua. Jos työ olisi herkkua, niin herrat olisivat sen vieneet
9460:  jo työmiehiltä pois ja tehneet itse, niinkuin he ovat kaikilla muillakin
9461:  aloilla paraat puolet itselleen osanneet hankkia. Tämä yksinkertai-
9462:  nen lause on paras todistus ed. Huoposen loistavaa todistusta vas-
9463:  taan. Joensuun-Nurmeksen radalta on minulle tänne lähetetty
9464:  todistelu, kuinka paljon siellä maksetaan palkkoja nykyisin. Tal-
9465:   vella on siellä maksettu jalkatöissä 2 mk:sta 50 pennistä 3 mk:aan
9466:  päivältä. Hevostöissä 5-6 markkaa. Urakkatöissä on maksettu
9467:   jalkamiehille noin 3: 20 ja 3: so päivältä ja hevosmiehille s: ss- 6: 25.
9468:   Kesäaikana maksetaan noin 3 markasta 3: 6o:neen jahevosmiehille
9469:   noin 6 markkaan asti. Eivät nämä ole niin tavattoman loistavat
9470:   palkat, ja näitä saadaan ainoastaan kuutena päivänä viikossa eikä
9471:   edes kaikkina viikkoina vuodessa. Elintarpeet maksavat mainitulla
9472:   radalla, Haapalahden kylällä, joka on jotakuinkin keskipaikoilla
9473:   tai vähän paremmin pohjoispäässä rakenteella olevaa Joensuun ja
9474:   Lieksan välistä osaa, kauppias Rädyn, Haapalahden kylästä, anta-
9475:   man todistuksen mukaan: 70 kilon ruisjauhosäkki 20 markkaa 75
9476:   penniä, vaan voi vieläkin kallistua, tämä lausunto kun on annettu
9477:                                                                    110
9478: 1746                  Istunto 26 p. lokakuuta 1908.
9479: 
9480: 
9481: viime kevättalvella, voikilo maksaa noin 2: 40, raavasliha 65 penniä,
9482: sianliha I: 35. Amerikan läski I: 30, suolakalat 55 p., maitolitra I5
9483: a 20 penniä j. n. e. Kun ottaa nämä ruokakustannukset myöskin huo-
9484: mioon, niin ei tuo kadehdittu palkka mene vielä likimainkaan se-
9485: naattorin palkkaan asti. Huonevuokrat siellä ovat noin IO a 12
9486: markkaa hyvin pienestä, ahtaasta kamarista, ja saadaan maksaa 8
9487: ja 10 markkaa siitä, että saapi asua yhdessä tuvassa, jossa asuu noin
9488: kuusikin perhettä saman seinäkehikön sisällä. Eläinrehut maksavat
9489: siellä noin r: 10 penniä olkikupo, kaurahehto 14 markkaa, heinäkilo
9490: noin 12 penma ]. n. e. Elantokustannukset tavallisesti nousevat
9491: niissä paikoin korkeammiksi, missä on rautatietyömiehiä, ja tämä
9492: seikka myös pakottaa heitä vaatimaan jonkun verran lisäpalkkaa.
9493:     Täällä ed. Huoponen oli todistelevinaan erittäin mahtavasti,
9494: mitenkä Kemin-Rovaniemen radalla työmiehet nyt saattoivat paljon
9495: vahinkoa aikaan lakollaan ja että lakkoon olisi ryhdyttävä vasta sil-
9496: loin, kun henki ei enää muuten kestä ruumiissa. Mutta on todistet-
9497: tavissa toinenkin syy lakkoon. Tiedetäänhän millä vimmalla mei-
9498: dän omistavat luokat yleensä käyvät työväen järjestöjä vastaan.
9499: Monessa työtaistelussa onkin pääpyrkimyksenä kukistaa työmiesten
9500: vaatimukset; ei palkankorotus ole mikään tekijä. Joensuun-Nur-
9501: meksen rataosalla Jakokosken aseman kohdalla oli lakko niin sano-
9502: tussa Jakokosken santamäessä, ja siinä ei ollut palkasta sanottavasti
9503: ollenkaan riitaa. Insinööri sanoi: »Menkää työhön, minä maksan
9504: teille niin paljo palkkaa, kuin te tahdotte.» Riita oli ainoastaan siinä,
9505: että jos hän olisi sanonut: »Minä sovin teidän kanssanne, menkää
9506: vain työhön,>> -olisi tullut näkyviin se, että työnantaja taipui työ-
9507: miesten pyyntöihin eli vaatimuksiin, ja tätä ei missään nimessä saa-
9508: nut päästää näkyviin. Kysymys oli siis enemmän periaatteellista
9509: kuin taloudellista laatua; ja niin se on monessa muussakin taiste-
9510: lussa ja niin se tulee luultavasti vieläkin olemaan.
9511:     Kun täällä on puhuttu rakennustöiden kalliiksi tulemisesta eli
9512: hinnan noususta, niin muut syyt eivät sanottavasti ole olleet teke-
9513: mässä kuin työmiesten laiskuus ja suuret palkat. Minulla on täällä
9514: mukanani muutamia tietoja, joista aijon esittää ainoastaan yh-
9515: den Kemin-Rovaniemen rataosaa koskevan ja toisen Joensuun-
9516: Lieksan rataosaa koskevan.
9517:     Jälkimäisestä mainitaan, että >>Lieksan joen siltamuurin perusta-
9518: ruistyöt alettiin huhtikuun loppupäivinä tänä vuonna. Työtä tehtiin
9519: noin puolitoista kuukautta. Lyötiin nimittäin monttuseinä montun
9520: ympäri, mutta yksi seinä jätettiin avonaiseksi, josta piti ruoppaa-
9521: malla ottaa maata jonkun verran montun pohjasta, jonkatähden lyö-
9522: tiin vaan lyhyet lankut, kun ei voitu monttua kuivata ollenkaan.
9523: Mutta kun piiri-insinööri kulki tarkastusmatkoilla, tuli määräys
9524: lyödä seinä ympäri ja toinen seinä yhden metrin välimatkalla ja
9525: täyttää seinien väli maalla.» Sitte kuivana ollessa piti kaivettaman
9526:                              K ulkulaitosrahasto.                     1747
9527: 
9528: 
9529:  tuo monttu syvemmäksi. Nyt käytettiin kahta sähköpumppua
9530:  siellä kolmen kuukauden aikana, samalla ajalla täytettiin seinien
9531:  väliä ja koetettiin saada monttua kuivaksi, mutta kun se ei onnis-
9532:  tunut; täytyi purkaa edellinen työ ja ryhtyä uudestaan tekemään
9533:  samalla tavoin, kuin sitä oli alettukin. Tämä hukkaan tehty työ
9534:  tuotti kulunkeja ainoastaan 14,900 markkaa! Eikä tämä suinkaan
9535:  ollut työväen laiskuuden eikä suurien palkkojenkaan tähden. Tässä
9536:  oli syynä jokin muu. Työmiehiä oli siinä työssä keskimäärin 40,
9537:  työpäiviä miestä kohden tuli noin 75 ja työpalkka oli 3 markkaa 6o
9538: penniä päivältä. 3,000 työpäivää tekee 10,800 markkaa. Maitten
9539:  kuletus montun seinien väliin tuli maksamaan noin 2,6oo markkaa;
9540: lisäksi käytettiin puuvillaa 100 kollia a 15 markkaa kolli, 1,500 mark-
9541:  kaa, siis yhteensä 14,900 markkaa. - Siellä on muitakin pienempiä
9542:  sellaisia tapauksia. M. m. on Jakokosken tulevan aseman kohdalle
9543: pantu sähkölennätinjohdot jo ylös ja nämä johdot saadaan repiä
9544:  alas sentähden, että tulee luiska tehtäväksi niin pitkälle, että johtopat-
9545: saiden alta tulee maa kokonansa pois. Sanotaan, että siellä on
9546: myöskin rakennettu rautatiepankki kokonaan väärälle kohdalle
9547: ja sitte siirretty toiseen kohtaan. Lienee siellä vielä muitakin sel-
9548: laisia töitä tehty.
9549:      Kemin-Rovaniemen rataosalta kerrotaan seuraavaa: Syyskuun
9550:  ajalla vuonna 1907 kaivettiin mestarin työmiehilleen antaman mää-
9551:  räyksen mukaan Vansenin työalueella aalopin monttu, jossa työssä
9552:  kului 103 jalkatyöpäivää ja tuli se maksamaan noin 409 Suomen
9553:  markkaa; 4 markkaa oli silloin päiväpalkka. Monttu kaivettiin vää-
9554:  rälle paikalle, 10 metriä oikeasta paikasta ja se siis täytyi täyttää
9555:  takaisin. Nyt siirrettiin monttu toiseen paikkaan. Uudesti kaivettaessa
9556:  kaivettiin se lähes 1 metri liian syväksi. Pohjalle laskettiin perus-
9557:  muuri, johon meni21m 3 kiveä, jonka irtiotosta oli maksettu 8 mark-
9558: kaa ja 4 markkaa ajopalkkaa. Sen kiinnipanossa meni noin 24 jalka-
9559: työpäivää; näitten työmiesten palkka oli 6 markkaa päivässä. On
9560:  muuten huomattava, että tämä on erikoistyöala, johon ei pysty kuka
9561: herrasmies hyvänsä. Montun liikasyvyyden kaivamiseen oli käy-
9562: tetty 39 jalkapäivää a 4 markkaa päivältä. Kun virhe korjattiin,
9563: meni siihen 30 jalkatyöpäivää a 5 markkaa. Tekee siis kaikkiaan
9564: vähän päälle 700 markkaa se, mikä käytettiin hukkatyöhön tässäkin.
9565: Se työ meni todellakin kaikki hukkaan, sillä tämän ensimäisen pe-
9566: rusmuurin päälle laskettiin noin 40 senttimetriä paksu santakerros
9567: ja sen päälle aalopin perusmuuri. Ensimäinen työ oli siis mennyt
9568: kokonaan hukkaan.
9569:      Tällaisia loistavia todistuksia on olemassa, jotka todistavat, että
9570: vikoja löydetään paljo muussakin kuin siinä, mitä on täällä tahdottu
9571: sanoa. Se, että minun todisteluni on yksipuolinen, ei ole suinkaan
9572: ihmeteltävä, koska täällä itseään oppineina pitävätkinmiehet mene-
9573: vät todistelemaan yksipuolisesti. He etsivät vikoja ainoastaan työ-
9574: 1748                  Istunto 26 n. Jokakuuta 1908.
9575: 
9576: miehistä, meikäläiset luonnollisesti etsivät vikoja muualta, mutta
9577: tosisyyt, minä luulen, puhuvat selvään sen asian puolesta, että syitä
9578: on löydettävissä muualtakin eikä ainoastaan työmiesten laiskuudesta
9579: ja suurista palkoista.
9580:     Uudet radat tulevat liian kalliiksi osaksi senkin tähden, josta
9581: jo huomautin, että työkunta talvella on 1/s siitä mitä kesällä, mes-
9582: tarit ovat täysilukuisia, insinöörit samoin. Mutta ei ketään her-
9583: roista ole haluttanut puhua mitään näitten mestarien eli pomojen
9584: ja insinöörien laiskuudesta tai ahkeruudesta sillä ajalla, jolloin heillä
9585: ei ole mitään tekemistä. Heille maksetaan kuitenkin täysi palkka
9586: ja tämä myöskin osaltansa nostaa ratojen hintaa. Olisi senvuoksi
9587: suotavaa, että eduskunta yhtyisi kokonaisuudessaan kannattamaan
9588: täällä tehtyä pyyntöä, että määräraha korotettaisiin noille ra-
9589: kenteella oleville radoille pyydettyyn summaan saakka sentähden,
9590: että voitaisiin työt teettää täydellä vauhdilla koko matkan ja näin
9591: ollen saataisi myöskin rata jonkun verran halvemmaksi.
9592:     Eräs kohta on myöskin otettava huomioon näitä töitä teetet-
9593: täessä. Tavallisesti ovat taloudelliset olot tehneet varsinaisista rauta-
9594: tietyöläisistä sosialisteja. Se on herroille harmillista. Heidän täytyy
9595: saada erotetuksi nämä keinoilla millä hyvänsä. Tilalle otetaan paikka-
9596: kunnan talonpoikaisväestöä, joka, ikävä kyllä, menee hyvinkin ha-
9597: lukkaasti noihin töihin jättäen maanviljelystyönsä sillaikaa teke-
9598: mättä, sillä eivät he luonnollisesti voi kahta työtä samalla kertaa
9599: tehdä. Minä pyytäisin miettimään hiukan kansantalouden kannalta,
9600: mitenkä edullisesti tuollainen vaikuttaa kokonaisuudessaan kansan-
9601: talouteen. Eiköhän olisi parempi pitää yksi siksi hyvin palkattu työ-
9602: miesluokka, että se elää tavallisesti, sillä sitä myöten kuokitaan kuin
9603: ruokitaankin, ammattiluokka, joka osaisi tehdä tuon työn tarvitse-
9604: matta sitä opetella muuta kuin kerran, ja annettaisi talonpoikais-
9605: väestön olla omissa töissään. Välillisesti hekin kuitenkin tulevat
9606: saamaan rahaa, ja siten hyötymään radan rakennuksesta.
9607:     Pyydän uudelleen, että yhdyttäisiin kannattamaan ehdotettua
9608: korotettua määrärahaa. Niiden, jotka tahtovat hallitusta raha-
9609: pulassa puoltaa, olisi huomattava, että tämä pyyntö tekee ainoas-
9610: taan 2 miljoonaa ja yksin liikkuvan kaluston osalta teki vähennys jo
9611: 3,34I,OOO mk., jotka hallitus oli kuitenkin aikonut saada käytettä-
9612: väksi ensi vuoden aikana.
9613: 
9614:    Puhe m i e s: Pyydän kysyä puhujalta, kannattiko puhuja
9615: myöskin ed. Siveniuksen ehdotusta mitä tulee Fredriksbergin ruo-
9616: kalaan?
9617: 
9618:    Ed. S a i n i o: Kyllä.
9619:    Ed. T o k o i:   Tässä on suurimmaksi osaksi puhuttu hyvin
9620:                             Kulkulaitosrahasto.                     1749
9621: 
9622: 
9623: paljon pikkuseikoista, muutamista kymmenistä, sadoista jopa tuhan-
9624: sistakin markoista. Mutta kun tiedetään, mitenkä rautatietalous
9625: käsittelee useita kymmeniä miljoonia markkoja, niin muutamien
9626: tuhansien markkojen säästö itse asiassa ei merkitse mitään. Koko
9627: rautatietalous - sen kai jokainen tietää -          o n y k s i a i no a
9628: hirvit t ävä        s k a n d a a 1 i. Muun muassa tahdon viitata
9629: erääseen tosiasiaan, joka puhuu tuon väittämäni lauseen puolesta.
9630:     Muistetaan esim. mitenkä muutamia vuosia, tai lähes kymmenen
9631: vuotta takaperin, meidän valtion rautateillä otettiin käytäntöön
9632: kivihiilet polttoaineena; tahdottiin kokeilla kivihiilillä, ja se kokeilu
9633: epäonnistui. Mistä syystä? .Siitä syystä, että meidän rautatiehalli-
9634: tuksessamme ei ollut vähintäkään tietoa siitä, mitä kivihiili todelli-
9635: suudessa on (Naurua.). Meidän rautatlehallituksessamme oli asian-
9636: ymmärtämys suuri ja sen tuntemus kerrassaan vähäpätöinen, sen
9637: täytyy myöntää, sillä se kivihiili, mitä tänne hankittiin oli suorastaan
9638: kelpaamatonta, siinä oli enemmän kuin puoleksi kiviä joukossa
9639: eikä se olisi kelvannut mihinkään muualle kuin Suomen valtion
9640: rautateille. Se on semmoinen tosiasia, josta ette pääse nauramalla-
9641: kaan mihinkään. Kokeilu epäonnistui ja kivihiilien käyttäminen
9642: lakkautettiin siitä syystä, että se tuli kalliiksi, sentähden ettei ollut
9643: asianymmärtäjiä, jotka olisivat voineet hankkia oikeaa kivihiiltä.
9644: Otettiin taas uudelleen puut käytäntöön siinä vanhassa järjestyk-
9645: sessä, missä ennenkin. Puut, kuten tavallisesti, aina ensin mädännetään
9646: puolimädänneiksi ja sitte vasta poltetaan; ensin mädännetään 50 %
9647: polttoaineista pois ja loput mahdollisesti poltetaan pesässä. Se on sel-
9648: laista taloudenhoitoa, jota tapahtuu ainoastaan meidän maassamme,
9649: täällä Suomessa, ja jota ei missään muualla maailmassa sallittaisi.
9650: Hävitettiin silloin kivihiilisäiliöt pois ja - tänä vuonna rakennet-
9651: tiin uudet kivihiilisäiliöt ja alettiin uudestaan kuluttaa kivihiiliä
9652: polttoaineena. Kun Helsinkiin tulimme, näin purettavan lastista
9653: erästä kivihiililaivaa, jota työmiehet sanoivat purettavan valtion-
9654: rautateitten laskuun. Minun täytyy sanoa, että siinä kivihiilessä
9655: oli suuri prosentti myös kiviä, kokonaan palamattomia kiviä. Minä
9656: puhun kokemuksesta, sillä minä olen työskennellyt viisi vuotta
9657: kivihiilikaivoksessa ja tiedän, mikä kivihiili palaa, ja kivi ei ole näi-
9658: hin päiviin asti palanut, eikä pala meidän valtionrautateillämmekään,
9659: se ainoastaan painaa ja maksaa, mutta ei pala. Se on todistuksena
9660: siitä, että meidän valtionrautateittemme talous on joutunut ainoas-
9661: taan kokeilujen esineeksi, ja ne maksavat hirvittäviä summia, ne
9662: maksavat miljoonia joka vuosi, nuo epävarmat kokeilut. Taas
9663: jonakin kauniina päivänä nähdään, että kivihiili jätetään pois käy-
9664: tännöstä ja aletaan polttaa puita. Ja tämä kaikki tapahtuu maassa,
9665: jossa luonnon voimalähteet ovat mittaamattomat, jossa on satojen
9666: tuhansien hevosvoimien koskia yhteenlaskettuna. Mitä on rauta-
9667:  tiehallitus tehnyt tutkiakseen, mitä muuta käyttövohnaa meidän
9668: 1750                  Istunto 26 p. lokakuuta 1908.
9669: 
9670: 
9671: maassamme voitaisiin panna käytäntöön? Tuskin mitään. Tämä
9672: tällainen skandaali saa jatkua (Puhemies naputtaa) ainoastaan
9673: Suomessa. Tuskin missään muualla sellainen voi tulla kysymykseen.
9674: Se on kieltämätön tosiasia. Mutta se on erittäin hyvä meidän virka-
9675: miehillemme, meidän rautatiehallituksemme ja muille virkamiehille,
9676: hehän saavat silloin olla alallaan. Heidän on sangen hyvä jatkaa van-
9677: haa järjestelmää; uuteen järjestelmään muuttaminen tuottaisi hiu-
9678: kan vaikeuksia, hiukan ponnistuksia, heidän täytyisi kehittää tek-
9679: nillistä taitoaan ja teknillistä tietoaan ja muuta sellaista, mutta sii-
9680: hen he kerta kaikkiaan eivät viitsi ryhtyä. Saavatharr he palkkaa
9681: yllin kyllin niillekin tiedoille, niillekin kokemuksille, mitä heillä on,
9682: huolimatta siitä, että se tuottaa meidän taloudellemme häviötä,
9683: tappiota. Täällä on puhuttu siitä, miten uusien rautateiden raken-
9684: tamiset tulevat kalliiksi siitä syystä, että työpalkat ovat nousseet.
9685: Mutta ei kukaan ole tahtonut mainita, että meiltä puuttuu teknilli-
9686: siä kykyjä ja teknillisiä tietoja rautatierakennuksessa. Ed. Huopo-
9687: nen kai tietää yhtähyvin kuin minäkin, että kaikkien rautatietyö-
9688: miesten keskuudessa on aivan yleisenä sananpartena, että joka nai
9689: insinöörin piian, se pääsee ratamestariksi ja joka nai ratamestarin
9690: piian se pääsee kvartesmanniksi. Ja todellakin sellainen järjestelmä
9691: on käytännössä, että joka on hyvissä väleissä insinöörin kanssa, pää-
9692: see mestariksi ja kokeilemaan siinä toimessa; joka saavuttaa mesta-
9693: rin suosion, pääsee kvartesmannina kokeilemaan ja ansaitsemaan
9694: hyviä tuloja. Ja meidän valtion rautateittemme talous vastaa kaik-
9695: kien noiden kokemattomien kokeilemisesta. Että tällainen järjestelmä
9696: meidän rautateillämme on vallalla, sitä kukaan ei voi kieltää. Onko
9697: siis ihme, että meidän valtionrautateittemme talous todellakin tulee
9698: kalliiksi, kun se joutuu tällaisten yksinkertaisten ja kokemattomien
9699: kokeilukentäksi. Minä tahdon tämän lausua ainoastaan siitä syystä,
9700: että ainakin uskon, ettei vastaisuudessa sellaista enää tulla sallimaan.
9701: Minä olen vakuutettu siitä, että jos todellakin täällä eduskunnassa
9702: on hillkankaan sitä periaatetta, että se tahtoisi meidän kansamme
9703: rautateiden taloutta kohottaa siihen suuntaan, että se vastaisuudessa
9704: tulisi kannattamaan, niin se velvottaisi rautatiehallitusta ryhtymään
9705: joihinkin toimenpiteisiin, edes tutkimaan niitä syitä, jotka todella
9706: johtavat kannattamattomuuteen. Sanotaan, että on olemassa ko-
9707: mitea. On todellakin komitea, josta ei tiedetä, onko se mitään sanot-
9708: tavaa tulosta saanut tai saakokaan aikaan. Nämä ovat tosiasioita,
9709: jotka osottavat, että meiltä todellakin puuttuu sellainen rautatiehal-
9710: litus, joka tahtoisi tai edes kykenisi toimimaan siihen suuntaan,
9711: että valtionrautatie-taloutemme tulisi kannattavaksi.
9712:     Minä en tahdo pitemmältä jatkaa tässä kysymyksessä, mutta jo-
9713: kainen teistä tietää nuo tosiasiat, vaikkeivät tahdo sitä tunnustaa
9714: täällä oikeiston taholla. Yhdyn vaan lyhyesti kannattamaan ed.
9715:                            Kulkulaitosrahasto.                    1751
9716: 
9717: 
9718: Siveniuksen ehdotusta, mikäli se koskee vastaisia myönnytyksiä
9719: uusien ratojen rakentamista varten.
9720: 
9721:     Ed. S t å h 1 b e r g: Koska nyt on kannatettu ed. Neoviuksen
9722: ehdotusta, että IO miljoonaa niistä varoista, jotka valiokunta on
9723: ehdottanut lainalla hankittavaksi, otettaisiin valtiorahaston sääs-
9724: töistä, pyydän minäkin yhtyä niihin, joiden mielestä tämän eh-
9725: dotuksen tulisi raueta. Sen hyväksyminen on nyt käsittääkseni
9726: kerrassaan mahdoton jo yksistään siitä syystä, että tämä ehdotus
9727: ei ole ensinkään ollut valiokunnan käsiteltävänä. Eikä myöskään
9728: liene nyt enää aikaa palauttaa asiaa valiokuntaan, vaan olisi kai
9729: tärkeätä saada ainakin kulkulaitosrahastoa koskeva asia niistä
9730: laajoista raha-asioista, jotka vielä ovat jälellä, nyt päätetyksi.
9731: Jos täällä suorastaan tehtyjen ehdotusten nojalla ilman vähintä-
9732: kään valiokunta-valmistelua aletaan heitellä kymmeniä miljoonia
9733: sinne tänne, niin joudutaan aivan arvaamattomiin.
9734: 
9735:     Ed. M a r t i k a i n e n: Minä tahtoisin tuoda esiin vain eraan
9736: pienen >>kultakaivoksen», jonka valiokunta on vanhoista kätköistään
9737: löytänyt. Mietinnön I2 sivulla puhutaan Lahdenpohjan 4 kilo-
9738: metrin pituisesta ratapätkästä. Sen kustannusarvio on laskettu
9739: 263,000 markaksi, josta ainoastaan 209,000 tulisi valtion suorittaa.
9740: Mutta minun käsittääkseni tämä menoerä on liian pieni, sillä täytyy
9741: ottaa huomioon, että tuota rataa ei oikeastaan muuten voida käyttää
9742: kuin kesäliikettä varten, ja silloin on ehdottomasti rakennettava
9743: Lahdenpohjaan kallisarvoinen, vähintäin 100,000 markan laituri.
9744: Tämä on jätetty mietinnössä huornioonottamatta, vaikka ano-
9745: jat vanhoilla säätyvaltiopäivilläkin olivat sitä rakennettavaksi
9746: anoneet.
9747:     Mutta tässä on vielä otettava huomioon se erittäin tärkeä seikka,
9748: että rata ei tule kannattamaan itseään. Sillä jos me korkeintaan
9749: voisimme ajatella tuolla rataosalla kulkevaksi 5 vaununlastia päivässä
9750: ja vaununlastista saataisiin valtiolle hyötyä noin 6 mk; niin silloin
9751: vuoden kolmenasatana päivänä ei tulisi tuloja enempää kuin g,ooo
9752: markkaa. Ja jos matkustajaliike saataisiin nousemaan korkein-
9753: taan 30 hengeksi päivässä tuolla pienellä matkalla ja piletin hinta
9754: olisi 40 penniä, niin olisi vuoden tulos 4,380 markkaa. Täten
9755: vuoden yhteenlaskettu summa olisi 13,380 markkaa. Mutta kun
9756: otetaan huomioon tuo vähintään 400,000 markan korko, joka täy-
9757: tyy kiinnittää tuohon rataosaan, niin se tekee jo 20,000 mk. 5 % ko-
9758: rolla. Sitäpaitsi on välttämätöntä asettaa ratavartija, vaihdemies ja
9759: satamapäällikkö. Menoja lisää vielä lumityöt ja radan kunnossa
9760: pito sekä veturin kulutus, joka nielee vähintään 6,ooo mk - jos
9761: voitaisiinkin ajatella tultavan toimeen, ettei erityistä veturia tuolle
9762: pätkälle hankittaisi. Näin ollen: menot tulevat nousemaan vähin-
9763: 1752                   Istunto 26 p. lokakuuta 1908.
9764: 
9765: 
9766: täänkin 32,800 mk ilman pääoman kuoletusta, ja tu1oja oli neljättä-
9767: toista tuhatta markkaa.
9768:     Minä en voi mitenkään yhtyä kannattamaan valiokunnan mie-
9769: tintöä tästä asiasta. Tässä minu1la ei myöskään ole ajettavina
9770: mitkään nurkkaintressit, sillä tiedämme, että entisestäänkään eivät
9771: satamalaitokset niillä seuduilla ole erittäin tuottavia. Meidän
9772: täytyy tässä ottaa huomioon Käkisalmen rata. Se tulee tietysti
9773: tulevaisuudessa rakennettavaksi, ja se vienee viimeisenkin liiken-
9774: teen tältä Lahdenpohjan rataosalta. Pyytäisin siis ehdottaa, että
9775: 12 sivulla oleva menoerä poistettaisiin tästä
9776: m e n o a r v i o s t a.
9777: 
9778:     Ed. K i r v e s: Minä pyydän ed. Martikaisen puheen johdosta
9779: huomauttaa, että sen radan, josta hän mainitsi, kannattavaisuus
9780: on aikanaan laskettu niin suureksi, että kauppaneuvos Mustonen
9781: pyysi lupaa saada rakentaa omalla kustannuksellaan radan sata-
9782: maan. Kaiketikaan ei tämä kauppaneuvos olisi mennyt sellaista
9783: pyyntöä tekemään ellei hän olisi ottanut sen kannattavaisuudesta
9784: selvää.
9785:     Mitä muuten tulee ed. Martikaisen tilastoon, niin minä luulen,
9786: että semmoisia numeroita voi täällä kuka hyvänsä esittää. Eivät
9787: ne perustu sen suurempiin tietoihin. Minulla on myös täällä asia-
9788: kirjoja siltä ajalta kun tätä asiaa käsiteltiin valtiopäivillä, mutta
9789: minä en tahdo ruveta niitä täällä esittämään, koska luu1en, että
9790: eduskunta muutenkin hyväksyy tämän menoerän, sillä eihän ole
9791: suuresta merkityksestä 2oo,ooo markan menoerä. Minä vastustan
9792: ed. Martikaisen tekemää ehdotusta.
9793: 
9794:     P u h e m i e s: Koska täällä on pyydetty useampia puhevuo-
9795: roja ja aika näkyy kuluvan, niin täytyy keskeyttää istunto. Kun
9796: valtiovarainvaliokunnasta on ilmoitettu, että se tarvitsee aikaa
9797: kokoontuakseen, niin jatketaan täysi-istuntoa vasta kello 9:ltä tänä
9798: iltana.
9799:        Istunto keskeytetään kello 4,07 i. p.
9800: 
9801: 
9802:                             Istuntoa jatketaan
9803: 
9804:                                klo 9 i. p.
9805: 
9806:     Ilmoitetaan että ed. Partanen saa sairauden tähden vapautusta
9807: iltaistunnosta.
9808:     J atkettaessa Valtiovarainvaliokunnan kulkulaitosrahastoa kos-
9809: kevan mietinnön käsittelyä käyttää puheenvuoroa:
9810:                           Kulkulaitosrahasto.                   1753
9811: 
9812: 
9813:     Ed. Soininen: Pyydän lausua muutaman sanan ed. Neo-
9814: viuksen ehdotuksen johdosta. Tahtoisin alleviivata lyhyesti muu-
9815: tantia kohtia, joita jo kosketeltiin täällä keskustelun alkupuo-
9816: lella. Tässä maassa tarvitsemme ennen pitkää useita nriljoonia
9817: oppivelvollisuuden toimeenpanemiseksi, ja niitä tarvitaan niin
9818: välttämättömästi, että tästä uudistuksesta tuskin voi tulla nritään,
9819: ellei valtio runsaasti anna kansakoulujen rakentanriseen valtioapua.
9820: Tarvitsemme toisia miljoonia niitten tulojen korvaanriseksi, joista
9821: kieltolaki tekee lopun. Ainakin väliaikaisesti tähän lienee useam-·
9822: pia nriljoonia säästövaroja tarpeen. Ja vielä uusia nriljoonia tar-
9823: vitaan työkyvyttömyys- ja vanhuudenvakuutuksen aikaansaa-
9824: miseksi tässä maassa. Näihin tarkoituksiin emme koskaan voi.
9825: saada, niinkuin täällä jo on huomautettu, valtiolainaa. Sitävastoin
9826: voimme hyvin saada valtiolainan tuommoisiin tuottaviin yrityksiin,
9827: kuin on rautatierakennus. Mielestäni senvuoksi on aivan luonnol-
9828: lista, että laina käytetään tähän tarkoitukseen ja kotimaiset sääs-
9829: töt käytetään niihin edellä mainittuihin tarpeisiin, joihinka lainaa
9830: ei saada. Ja tämä yksinkertainen asianlaita mielestäni jo tekee
9831: aivan mahdottomaksi hyväksyä tässä ed. N eoviuksen ehdotusta,
9832: että siirrettäisiin säästövaroista kulkulaitosrahastoon joku kymmen-
9833: kunta nriljoonaa.
9834: 
9835:     Ed. A. P. H ä mä 1 ä i ne n: Minä pyydän kannattaa ed. Mar-
9836: tikaisen tekemää ehdotusta.
9837: 
9838:     Ed. Hu 1 t i n: Pyysin puheenvuoroa sen johdosta, että eräs
9839: puhuja täällä aamupäivän istunnossa nousi vastustamaan ehdo-
9840: tetun Lahdenpohjan sivuraiteen rakentamista. Tämä rakennus-
9841: työ on arm. esityksessä luettu valmiitten ratojen uutisrakennus-
9842: töihin ja muuksi ei voinekaan lukea tätä sivuraidetta, jonka pituus
9843: on kaikkiaan 4 kilometriä ja joka tulisi tuottamaan valtiolle ainoas-
9844: taan 209,000 markan rakennuskustannuksen. Rakennuskustan-
9845: nusten tavaton huokeus johtuu osaksi siitä, että rakennukseen voi-
9846: daan käyttää vanhoja kiskoja Viipurin-Imatran radalta ja osaksi
9847: siitä, että J aakkiman kunta muille esimerkiksi kelpaavalla uh-
9848: rautuvaisuudella on sitoutunut hankkimaan ilmaiseksi tarpeelli-
9849: set ratapölkyt ja suorittamaan pakkoluovutuksella hankittavan
9850: maan hinnan. Luonnollisesti ei kuitenkaan rakennustyön huokea-
9851: hintaisuus yksin, eikä edes etupäässä, puolusta tämän sivuraiteett
9852: rakentamista, vaan sitä puolustaa ennen kaikkea se taloudelli-
9853: nen hyöty, joka siitä olisi koituva ei suinkaan ainoastaan mainitulle
9854: paikkakunnalle, vaan myöskin paljon etäisemmille seuduille aina
9855: Karjalan radan loppupäähän saakka.
9856:     Karjalan rata on, kuten tietty, maamme paraiten tuottavia
9857: ratoja ja jokainen sen sivurata on kuin puro, joka johtaa lisävoimaa
9858: 1754                 Istunto 26 p. lokakuuta 1908.
9859: 
9860: tuohon valtaavaan pääväylään. Vastoin aamupmva1sen puhu-
9861: jan arvelua ovat asiantuntijat olleet sitä mieltä, että tällä sivu-
9862: taiteella tulisi olemaan liikkeen välittäjänä tuntuva merkitys.
9863: Tässä suhteessa on ennen kaikkea otettava huomioon se seikka,
9864: että tämä sivuraide tulisi yhdistämään Karjalan radan Lahden-
9865: pohjan satamaan, joka kaikkien asiantuntijain vakuutuksen mu-
9866: kaan on parhain satama Laatokan Suomenpuolisella rannalla. Tä-
9867: män sataman ansioista vain muutama sana. Se sijaitsee lahden
9868: eli pikemmin vuonon pohjassa, joka neljän meripeninkulman pi-
9869: tuisena ja keskimäärin puolen meripenikulman levyisenä tunkee
9870: suoraan ja mutkattomana luoteiseen suuntaan mannermaahan.
9871: Vuonon suussa on johtomajakka, luotoja on siinä ainoastaan kaksi,
9872: jotka ovat syrjässä väylästä. Lahden syvyys on hyvin suuri. Ai-
9873: van lahden pohjassa likellä rantaa se vielä on 13 metriä, ja ulom-
9874: pana 50, jopa uloimpana lähemmä 100 metriä syvä. Laatokan veden-
9875: pinta alenee, kuten tietty, määräaikaisesti, mutta näin syvään sata-
9876: maan sekään ei voi vaikuttaa haitallisesti, jonka vuoksi ei ole mitään
9877: pelkoa, että siinä syntyisi mataloitumista, joka vaatisi ruoppausta.
9878: Myöskin on tämä satama aivan suojattu kaikilta merituulilta ja
9879: avoin suurimman osan vuodesta.
9880:     Sataman ansiot ovat olleet tunnetut jo hyvin kauvan. Jo en-
9881: nen Saimaan kanavan valmistumista tätä väylää myöten kulki
9882: vilkas puuliikenne Saimaan vesistöjen varsilta Pietariin. On var-
9883: maa, että jos tämä oivallinen satama saadaan yhdistetyksi Kar-
9884: jalan rataan, senkautta saadaan edullinen ja mukava liikeväylä
9885: Karjalan ylämaan tavaranvaihdolle Pietarin kautta Venäjän kanssa.
9886: Siitä asti, kuin tämän radan rakentaminen on ollut puheena, ovat-
9887: kin Karjalan ylämaan liikkeenharjoittajat sitä lämpimästi puoltaneet.
9888: Jo silloin kun rataa suunniteltiin ja kun oli määrättävä yhtymä-
9889: kohta Laatokan kanssa, ajateltiin tämän sataman yhdistämistä
9890: Karjalan rataan, vaikka se sitten tulikin jäämään syrjään.
9891:     Aamupäivän muuan puhuja luetteli täällä numeroiden muo-
9892: dossa arvelujansa tämän radan vastaisesta muka vähäisestä liike-n-
9893: teestä. Kun en kuitenkaan luule, että eduskunta panee mitään
9894: arvoa tällaisille umpimähkäisille arveluille, jotka eivät perustu
9895: m.inkäänmoisiin laskelmiin, niin minäkin voin vaitiolalla ne sivuut-
9896: taa. En kuitenkaan malta olla mainitsematta erästä mielestäni
9897: sangen sattuvaa lausuntoa, joka annettiin, kun tämä rata ensi ker-
9898: ran oli puheena, nim. valtiopäivillä 1888. Silloin muuan puhuja
9899: huomautti siitä eriskummallisesta tavasta, jota meillä oli nouda-
9900: tettu rautateitä rakennettaessa. Hän huomautti, että kun Riihi-
9901: mäen-Pietarin rata rakennettiin, niin se vedettiin aivan likelle
9902: Päijänteen vesistöä, mutta ei vain poikettu sinne. Sitte jatket-
9903: tiin rataa 18 virstaa lähelle Saimaan vesistöä, mutta ei yhdistetty
9904: rataa Saimaan vesistöön. Samoin sitte tehtiin osaksi myös Kar-
9905:                           Kulkulaitosrahasto.                     1755
9906: 
9907: 
9908: jalan rataa rakennettaessa, kun se vedettiin s-6 virstan päähän
9909: Laatokan meren rannasta, niin että se ainoastaan yhdessä kohden,
9910: Sortavalassa, saavutti meren rannan. Puhuja ihmetteli sitä ~!vesi­
9911: kauhua>>, joka näin muodoin oli ilmaantunut rautateiden rakenta-
9912: jissa Suomessa.
9913:     Vaikka tässä nyt olisi näillä valtiopäivillä harvinainen tilaisuus
9914: rautatiekeskustelun virittämiseen, niin kuitenkin pyytäisin, että
9915: sitä ei jatkettaisi, vaan että eduskunta ottaisi huomioon kaikki ne
9916: asianhaarat, jotka puhuvat tämän sivuraiteen puolesta, jonka vas-
9917: tainen hyöty varmaankin on runsaasti korvaava ne alhaiset kus-
9918: tannukset, joilla se nyt voidaan saada rakennetuksi. Tämän radan
9919: rakentamisella tultaisiin epäilemättä oikaisemaan virhe, joka lyhyt-
9920: näköisyydestä tehtiin Karjalan rataa rakennettaessa, kun se joh-
9921: dettiin 3 kilometrin matkan Laatokan parhaimman sataman si-
9922: vuitse. Pyydän siis eduskuntaa tässä suhteessa hyväksymään valio-
9923: kunnan mietinnön.
9924: 
9925:     Ed. A r o k a 11 i o: Hallitus on esittänyt Lahdenpohjan radan
9926: rakentamista pääasiallisesti siitä syystä, että tämä puheenaoleva
9927: rata on ollut kyseenalaisena jo siitä saakka kun Karjalan emärata
9928: rakennettiin. Tämä perustelu ilahuttaa minua suuresti, sillä se
9929: antaa minulle aiheen otaksua, että hallitus on aikanaan antava
9930: arm. esityksen myös Kurkijoen radan rakentamisesta, sillä sekin
9931: on ollut kyseenalaisena siitä saakka, kuin Karjalan emärata rakennet-
9932: tiin ja jo 1897 vuoden valtiopäivät pyysivät arm. esitystä siitä.
9933: Eikä se mahtaisi sekään rata tulla hyvin kalliiksi, jos kustan-
9934: nusarvio lasketaan sillä tavalla, kuin Lahdenpohjan radan kus-
9935: tannusarvio, joka on alennut senkin kautta, että toiselta radalta
9936: tuodaan kiskot sinne. Tästä syystä, ja kun Lahdenpohjan rata
9937: osaltaan on myöskin omiaan edistämään Laatokan rantamaita,
9938: voin minäkin puolestani kannattaa valiokunnan mietintöä.
9939: 
9940:     Ed. P y k ä 1 ä: Minä ja ehkä useammat muutkin olisivat tul-
9941: leet säästetyiksi puhevuoroa käyttämästä, jos ei ed. Martikainen
9942: olisi kosketellut erääseen kohtaan, joka tietysti tulee tuottamaan
9943: paljon puhevuoroja. Ed. Martikainen nimittäin vastusti Lahden-
9944: pohjan radan kohdalle osotettua zog,ooo markkaa, tuoden esille
9945: numeroita, joita hän ehkä ei kykene puolustamaan ensinkään.
9946: Minä voisin sen mainitun radan eduksi lausua numeroita vaikka.
9947: koko illan, sillä siksi paljon niitä on paperille pantu. Mutta olen
9948: ihan vakuutettu siitä, että tämä eduskunta tulee sen menoerän
9949: hyväksymään ilman suurempia tilastoja. Ed. Martikainen kuiten-
9950: kin eräässä kohden erehtyi, kun hän sanoi, että Käkisalmen rata
9951: tulee täyttämään sen tarpeen, jota varten Lahdenpohjan rataakin
9952: vaadittiin. Jos kerran Käkisalmeen kannattaa laittaa 45 kilo-
9953: 1756                 Istunto 26 p. lokakuuta 1908.
9954: 
9955: 
9956: metrin rata, tottakai kannattaa Lahdenpohjaan rakentaa 4 kilo-
9957: metrin rata. Tuo jo itsestään puhuu ed. Martikaisen ehdotusta
9958: vastaan. Tärkeimpänä tekijänä pidän vielä sen, että tänä talvena
9959: tulee Karjalassa olemaan hyvin tiukka liikkuvalla työväellä, jota
9960: sinne on kokoontunut enemmän kuin tavallisesti muulloin, syystä
9961: siitä, että metsäliikkeet ovat nyt niin heikossa käynnissä, että noin
9962: toinen puoli vaan kuin mitä muina vuosina voi mahtua metsäliik-
9963: keen työhön. Tämä on tavallansa erinomainen tilaisuus hätäapu-
9964: työhön, etteivät ne sieltä kuljeksi muualle Suomeen töitä etsi-
9965: mään. Se jo osoittaa, että radalle pannaan paikkakunnalla suurta
9966: merkitystä, koska kerran J aakkiman kunta yksinänsä on mennyt
9967: esillä olevassa rakennuksessa niin suureen uhraukseen kuin maan-
9968: lunastukseen ja ratapölkkyjen hankintaan. Nämät uhraukset voi
9969: jo laskea useimmissa kymmenissä tuhansissa markoissa enkä minä
9970: luule, että kunta on niin umpipäinen, että se lähtee tekemään pää-
9971: töksiä ja uhrauksia, joilla ei ele mitään kannattavaisuutta. J aak-
9972: kiman satama on myöskin niitä, jonka puolesta ei tarvitse puhua,
9973: se puhuu itse puolestansa, joka sen kerran on nähnyt ja joka sen
9974: tuntee. Ainoa, mistä minä voin huomauttaa, on se, että ed. Mar-
9975: tikainen on Sortavalasta, ja Sortavalan, J aakkiman ja Kurkijoke-
9976: laisten pyrkimykset ovat aina olleet vastakkaisia. Useimmissa talon-
9977: poikaissäädyn vaaleissa jo olivat tärkeänä tekijänä nuo Lahdenpohjan
9978: ja Kurkijoen radat, ja sellaisina ne ovat esiintyneet näissäkin vaa-
9979: leissa. Ja selvästi se tulee täälläkin näkyviin, että se on enempi
9980: kotoista politiikkaa kuin itse yleisön edun katsomista, jota edustaja
9981: Martikainen kannattaa. Minä olen täysin vakuutettu pitemmittä
9982: puheitta, että eduskunta hyväksyy valiokunnan mietinnön tässä
9983: kohden sinänsä.
9984: 
9985:     Ed. T u u nainen: Niinkuin täällä edelliset puhujat ovat
9986: maininneet, on sivuraiteen rakentamiskysymys Karjalan radalla
9987: olevalta Jaakkiman asemalta Lahdenpohjan satamaan jo kauvan
9988: ollut vireillä, jopa radan suuntaa määrättäessä on tämä otettu huo-
9989: mioon, koska rata on vedetty niin lähelle sanottua satamaa kuin
9990: mahdollista. Tähän on ollut täydelliset syytkin, sillä Lahdenpoh-
9991: jan satama on koko Laatokan länsirannan parhain satama ja mat-
9992: kakin ainoastaan vajaa 4 kilometriä, joten tästä aiheutuva meno,
9993: kuten kustannusarviostakin näkyy, nousee vaan laitureineen 263,000
9994: markkaan. Tästä summasta J aakkiman kunta on suostunut otta-
9995: maan osaa sen määrän, mikä menee siihen tarvittavan maa-alueen
9996: lunastukseen ja ratapölkkyihin, joten valtion kustannus supistuu
9997: vähän yli 200,000 markkaan. Kun ottaa huomioon sen, että Kar-
9998: jalaan tuodaan Venäjältä suuret määrät viljaa sekä muutenkin ol-
9999: laan kauppavälityksessä Venäjän kanssa, niin täytyy myöntää,
10000: että tämä sivuraide _on hyödyksi ei ainoastaan sen luona olijoille,
10001:                           Kulkulaitosrahasto.                    1757
10002: 
10003: 
10004: vaan kautta Karjalan, sillä se on suorin ja sopivin tie Karjalan ja
10005: Venäjän väliselle liikenteelle.
10006:     Ed. Martikainen on täällä koettanut numeroilla todistella tä-
10007: män radan huonoa kannattavaisuutta ja ehdottanut siihen sisäl-
10008: tyvän menoerän poistamista kulkulaitosrahastosta. Vaan kun
10009: nämä numerot on aivan tuulesta temmattuja ja radan vastusta-
10010: ruisaikeissa tekaistuja, niin vastustan ed. Martikaisen tekemää
10011: ehdotusta ja kannatan valiokunnan mietintöä.
10012: 
10013:     Ed. v on A 1ft h a n: Det är närmast med anledning af
10014: hr Soininens andragande jag bad om ordet. Hr Soininen hyste be-
10015: tänkligheter för att utaf allmänna statsfondens besparingar någon
10016: del skulle användas för kommunikationsfondens stärkande, och
10017: han har närmast motiverat detta därmed att förbudslagens infö-.
10018: rande kommer att åstadkomma minskande af statsinkomstema
10019: och att det blir svårt att få ihop de miljoner, som behöfvas för sär,
10020: skilda af honom nämnda ändamål. Emellertid är det just kom-
10021: munikationsfonden, som blir i främsta rummet Iidande af förbuds-
10022: lagens införande, emedan därigenom ifrån kommunikationsfondens
10023: totalinkornster bortgå 8 miljoner mark. Då skulle det ju ligga när-
10024: mast till hands att söka en ersättning för denna summa och hälst
10025: en årlig ersättning för kommunikationsfonden. Att nu anhålla
10026: om någon öfverföring synes således vara särskildt motiveradt just
10027: utaf förbudslagens möjliga trädande i kraft. Hvad sedan beträf-
10028: far saken i öfrigt så är det utan tvifvel önskligt, att icke hela det
10029: lån som nu möjligen kan uppnegocieras eller största delen af det-
10030: samma åtgår tili att betala kommunikationsfondens gamla skul-
10031: der, utan att när lånet uppnegocierats det finnes något så när stora
10032: summor kvar för de framtida järnvägsbyggnaderna så att icke Fin-
10033: land behöfver uppträda på lånemarknaden kort efter det att det
10034: nya lånet har blifvit realiseradt.
10035:     Hvad åter beträffar den form för att förverkliga detta önsk-
10036: ningsmål, som utaf hr Arvid Neovius har föreslagits, så skulle jag
10037: anse formen vara mindre riktig. Det synes mig att uppmärksam-
10038: heten genom den nu förda diskussionen i tillräcklig grad blifvit fä-
10039: stad vid denna sak, hvarför någon särskild kläm icke skulle be-
10040: höfva vidfogas utskottets nu föreliggande betänkande.
10041:     Slutligen ville jag med anledning af angreppen uppå den Iilla
10042: Lahdenpohja-hanan säga att det har beredt mig ett särskildt nöje_
10043: att bland de många icke produktiva utgifterna för byggande af
10044: nya och utvidgande af gamla järnvägar finnes en som är ägnad att
10045: höja jämvägarnas inkomst.
10046: 
10047:     Ed. P a 1 m e n: Minä tahdon vaan huomauttaa ed. Arokalliolle,
10048: että on suuri ero, jos on kysymyksessä 200,000 markkaa tai I,7oo,ooo,
10049: 1758                 Istunto 26 p. lokakuuta 1908.
10050: 
10051: 
10052: markkaa. Lahdenpohjan rata laskettiin alkujaan tulevan maksa-
10053: maan 764,000 markkaa, mutta supistusten ja paikkakuntalaisten
10054: uhrauksien kautta ovat kustannukset alentuneet niin että rata tulee
10055: maksamaan vain zog,ooo markkaa. Tämä on ollut syynä, minkä-
10056: vuoksi olen äänestänyt sen puolesta. On ikäänkuin kiusantekoa,
10057: kun rata menee hyvän sataman ohi kolmen kilometrin päässä. Kaikki
10058: tunnustivat valiokunnassa että tämä rata tulisi antamaan tuloja.
10059: Meillä on tässä esityksessä paljon menoja, jotka eivät anna tuloja,
10060: joten en henno hyljätä uudisrakennusta, joka antaisi tuloja.
10061: 
10062:     Ed. Pöysti: Täällä moitittiin ed. Martikaisen laskuja, että
10063: ne eivät olleet päteviä; mutta vaikka ne olisivatkin kuinka päte-
10064: viä tahansa niin ne ovat aivan tarpeettomat. Sillä ei milloinkaan
10065: voida tällaisiin lyhyeisiin haararatoihin nähden laskea, mitä ne
10066: itse tuottavat, vaan mitä ne tuottavat ennen tehdyille rautateille
10067: lisätuloja ja sentähden on niitä rakennettava eikä itsekannattavai-
10068: suuden takia. Jos voitaisiin laskea se lisätulo, joka Lahdenpohjan
10069: rautatieltä tulee ennen tehdyille radoille, voisi se nousta siihen
10070: määrään, että ed. Martikainenkin hyvin ihastuisi. Esim. Porvoon
10071: rautatie on tuottanut vahinkoa itselleen, mutta voittoa valtion-
10072: rautateille. Samalla tavalla kaikki lyhyet radat ovat imuratoja
10073: jotka imevät lisäliikettä, paisuttavat niitä ratoja, jotka ennaltaan
10074: jo ovat olemassa. Sentähden minäkin olen Lahdenpohjan radan
10075: puolella.
10076: 
10077:     Ed~ S c h y he r g s o n : På förmiddagen föreslog någon ta-
10078: lare, att heloppet för såväl den karelska hanan, som den syd-öster-
10079:  hottniska hanan skulle höjas. För min del skulle jag gärna se att
10080: arhetena på hägge dessa hanor kunde fullföljas snahhare än det
10081: af utskottet föreslagna heloppet medgifver, men jag ansåg mig,
10082: då mig veterligen någon annan icke har varnat därför, höra fram-
10083: hålla, att det är ytterst angeläget att icke öka hristen uti kommu-
10084: nikationsfonden med ytterligare ett par miljoner mark. J ag skulle
10085: icke hafva hegärt ordet för att säga detta, om icke de senaste ytt-
10086: randena, som så mycket påminte om våra järnvägsdehatter och
10087: det sätt på hvilket lokalintressena under dem gjorde sig gällande
10088: under ständerlandtdagarna, gjort att jag hefarar, att de lokala in-
10089: tressenas synpunkt kunde hidraga till att förslaget om en höjning
10090: af heloppet skulle hiträdas icke hlott af vänstern utan äfven af
10091: dem, som dessa hanor, den karelska hanan å ena sidan och den
10092: syd-österhottniska å den andra, ligga nära om hjärtat. Det var,
10093: emedan jag hefarade detta, somjagnu ville framhålla att, så gärna
10094: jag också själf skulle se att hyggnadsanslaget för hägge dessa hanor
10095: kunde hlifva större än utskottet föreslagit, man dock icke må hesluta
10096: sig härför, då nämligen i sådan händelse hristen uti kommunika-
10097:                           Kulkulaitosrahasto.                    175Q
10098: 
10099: 
10100: tionsbudgeten skulle blifva ännu       större an den redan    tyvärr
10101: blifvit.
10102: 
10103:     Ed. P o u t i a i n e n: En olisi ruvennut pyytämään puhevuo-
10104: roa, ellei ed. Pykälä olisi täällä tuonut esille, että sanotun radan
10105: rakentaminen olisi sortavalaisille vahingoksi. Kun minä myös
10106: olen Sortavalasta niin tahtoisin muutaman sanan sanoa. En ym-
10107: märrä sitä seikkaa, minkä vahingon rata tuottaisi sortavalaisille.
10108: Radan rakentaminen on viipynyt siitä yksinkertaisesta syystä,
10109: että kurkijokelaiset ja jaakkimalaiset, kumpaisetkin tahtovat omaa.
10110: rataansa. Asian johdosta on pidetty tutkimuksia ja huomattu
10111: Lahdenpohja edullisimmaksi paikaksi satamansa hyvyyden vuoksi
10112: ja siitäkin syystä, että matka sinne on paljon lyhempi. Siitä on
10113: 4 kilometriä ja Elisenvaarasta voi olla 16, ja matka on toisenlaista.
10114: Minäkin pyydän saada ilman pitemmittä puheitta kannattaa valio-
10115: kunnan mietintöä tämän radan rakentamisen suhteen.
10116:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
10117:     Puhemies: Valiokunnan mietintöä vastaan on tehty useam-
10118: pia muutosehdotuksia, jotka kaikki ovat saaneet kannatusta.
10119:     Ensinnäkin on ed. Neovius ehdottanut, että eduskunta kulku-
10120: laitosrahaston ennakkoarvioon vuodeksi 1909 ottaisi IO miljoonan
10121: markan lisätulon valtiorahaston pääomasäästöstä sekä samalla lau-
10122: suisi toivomuksen, että tullaan havaitsemaan mahdolliseksi korot-
10123: taa tätä lisätuloa ainakin niiden menojen määrään saakka, jotka
10124: tarvitaan uutisrakennuksiin ja uusiin rautateihin eli tasaluvuin 14
10125: miljoonaan markkaan, ja että valtiovarainvaliokunnalle ja toimi-
10126: tusvaliokunnalle jätettäisiin toimeksi tehdä päätöksestä aiheutu-
10127: vat muutokset mietintöön. Tulen nimittämään tätä ed. Neoviuksen
10128: ehdotukseksi.
10129:     Sitten on ed. Sivenius ehdottanut ensinnäkin, että Joensuun-
10130: Nurmeksen radan rakentamista varten myönnettäisiin 6 1/s miljoo-
10131: naa markkaa, toiseksi että Seinäjoen-Kristiinan-Kaskisen radan
10132: rakennuskustannuksia varten myönnettäisiin 1,soo,ooo markkaa,
10133: kolmanneksi että Fredriksbergin-Huopalahden radan rakennuk-
10134: seen tarvittava summa sisältyisi siihen 4 miljoonan markan sum-
10135: maan, joka uutisrakennuksia varten mietinnössä on merkitty.
10136:     Vihdoin on ed. Martikainen ehdottanut, että mietinnön peruste-
10137: luissa 12 sivulla oleva kappale, joka koskee J aakkiman-Lahden-
10138: pohjan haararataa sekä sitä vastaava määräraha mietinnöstä pois-
10139: tettaisiin. Tulen nimittämään tärå ed. Martikaisen ehdotukseksi.
10140:     Mitä menettelytapaan äänestyksessä tulee, niin ovat kaikki
10141: nämä ehdotukset toisistaan riippumattomia, erillisiä - myöskin
10142: ed. Siveniuksen kaikki kolme eri ehdotusta - ja täytyy siis niistä
10143: jokaisesta erikseen äänestää mietintöä vastaan.
10144: 1760                     Istunto 26 p. lokakuuta 1908.
10145: 
10146: 
10147:    Menettely hyväksytään.
10148:        Äänestykset ja päätös:
10149:        r) Valiokunnan mietintö ja ed. Neoviuksen ehdotus.
10150:        Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön tässä kohden, äänestää
10151: >}jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on ed. Neoviuksen ehdotus hyväksytty.
10152:        Jaa-äänet ovat voitolla. Ed. Neoviuksen ehdotus on siis hylätty.
10153:        2) Valiokunnan mietintö ja ed. Siveniuksen ensimäinen ehdotus.
10154:        Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön tässä kohden, äänestää
10155: >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on eduskunta ed. Siveniuksen ehdotuksen mu-
10156: kaisesti päättänyt Joensuun-Nurmeksen radan rakentamiseen
10157: määrätä 6 1/2 miljoonaa markkaa.
10158:        Jaa-äänet ovat voitolla. Ed. Siveniuksen ensimäinen ehdotus on
10159: siis hylätty.
10160:        3) Valiokunnan mietintö ja ed. Siveniuksen toinen ehdotus.
10161:        Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön tässä kohden, äänestää
10162: >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on ed. Siveniuksen ehdotuksen mukaan Seinä-
10163: joen-Kristiinan radan kustannuksia varten myönnetty r 1/t mil-
10164: joonaa markkaa.
10165:        Jaa-äänet ovat voitolla. Ed. Siveniuksen toinen ehdotus on
10166: siis hylätty.
10167:        4) Mietintö ja ed. Siveniuksen kolmas ehdotus.
10168:        Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön tässä kohden, äänestää
10169: »jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on ed. Siveniuksen ehdotuksen mukaisesti pää-
10170: tetty, että kustannukset Fredriksbergin-Huopalahden lisäraken-
10171: nuksista sisältyisivät siihen 4 miljoonan markan summaan, joka
10172: uutisrakennuksia varten on määrätty.
10173:        Jaa-äänet ovat voitolla. Ed. Siveniuksen kolmaskin ehdotus on
10174: siis hylätty.
10175:        5) Mietintö ja ed. Martikaisen ehdotus.
10176:        Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön tässä kohden, äänestää
10177: »jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on Eduskunta, ed. Martikaisen ehdotuksen
10178: mukaisesti päättänyt poistaa mietinnöstä J aakkiman-Lahdenpoh-
10179:  jan rataa koskevan kohdan sekä sitä varten ehdotetun määrärahan.
10180:        Jaa-äänet ovat voitolla. Mietintö on siis tässäkin kohden'' ja
10181:  l'l.iin muodoin kaikin puolin hyväksytty.                            -
10182: 
10183: 
10184:                  2)   Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.
10185:                                     (2 K.)
10186:     Esitetään Suuren valiokunnan mietintö n:o 13 kunnallisen lain-
10187: säädännön uudistamista koskevain eduskuntaesitysten johdosta,
10188: siinä käsiteltyjen neljän asetusehdotuksen toista käsi t te-
10189: 1 y ä varten.
10190:                   Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.                  1761
10191: 
10192: 
10193:     Yleiskeskustelu:
10194:     Ed. S e t ä 1 ä: Tämä suuren valiokunnan mietintö on ollut
10195: painettava hyvin suuressa kiireessä. Senvuoksi ei ole ihmeteltävää,
10196: että jäljet siinä jossakin määrin näkyvät, että siinä on painovirheitä.
10197: u:nnestä sivusta on jaeltukin korjauslehti. Siinä nimittäin ensi-
10198: mäisellä rivillä pitää olla sanan >>ammattitaidon>> sijasta sana »kan-
10199: sansivistyksen». Sivulla 22 pitäisi olla painettuna 91 s. o. kunnallis-
10200: valiokunnan mietinnön 92 § kokonaisuudessaan, senvuoksi nimittäin
10201: että siinä on, yksi korjattava sitaatti. Tässä (Kunnallisvaliokunnan
10202: mietinnössä sivulla 78 ensimäisellä rivillä) pitäisi näet olla »9I»:n
10203: sijasta >>90>>.
10204:     Edelleen on suuren valiokunnan mietinnössä sivulla 30 I5 §:stä
10205: poissa toiselta riviltä >>vuosittain>> sanan jäiestä sana >>valtuuston>>; lau-
10206: seen pitäisi nim. kuulua >>valitsevat vuosittain v a 1 t u u s t o n
10207: puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan>>. - Sivulla 47 §:stä 46 on
10208: toiselta riviltä >>luopuu>> sanan jäljestä poissa sana >>pois t.>> jonka
10209: pitäisi olla sulkumerkkien välissä. Vihdoin on sivulla 49 kolmannella
10210: rivillä oleva poissa sana >>asetuksissa>>; siis: >>kunnallishallinnosta
10211: kaupungissa säädetään>>.
10212: 
10213:     Ed. A. R. H e d b e r g: Stora utskottets betänkande har, sär-
10214: skildt i dess svenska dräkt, så sent utdelats att det har varit med
10215: svårighet jag hunnit genomgå de ändringsförslag, som i detsamma
10216: ingå, men icke hunnit j ämföra dem med kommunalutskottets be-
10217: tänkande. Då jag föreställer mig, att det förhåller sig på samma
10218: sätt med de flesta landtdagsrepresentanterna, ber jag att få föreslå,
10219: att hela lagförslaget bordlägges till i morgon.
10220:    Ed. E s t 1 a n d e r: J ag ber att få understöda hr Hedbergs förslag.
10221:     Puhemies: Koska kaksi edustajaa on pyytänyt mietintöä
10222: pöydälle, niin on tämä seikka ensin ratkaistava, ennenkuin voidaan
10223: siirtyä kysymystä asiallisesti käsittelemään. Pyydän siis, että joka
10224: haluaa käyttää puheenvuoroa, kohdistaisi puheensa toistaiseksi
10225: ainoastaan tähän seikkaan.
10226: 
10227:     Ed. Gro te n f e 1 t: Mielestäni on tämä asia valtiopäiväjär-
10228: jestyksen mukaisesti pantava pöydälle. 56 § sanoo, että valiokun-
10229: nan mietintö on ensi kerran pantava pöydälle ja toisella kerralla, jos
10230: kaksi tai useampia jäseniä sitä pyytää. On kyllä sanottu, että tämä
10231: pykälä muka ei koskisi suuren valiokunnan mietintöjä, mutta täm-
10232: möinen selitys on nähdäkseni aivan vastoin valtiopäiväjärjestyksen
10233: selvää määräystä. Sillä tässä ei tehdä mitään poikkeusta suuren valio-
10234: kunnan mietintöjen suhteen ja jos esim. verrataan tätä 45 §:ään, jossa
10235: on samanlainen määräys siitä, miten on meneteltävä valiokunnissa,
10236:                                                                      111
10237: 1762                  Istunto 26 p. lokakuuta 1908.
10238: 
10239: 
10240: niin huomautetaan siinä nimenomaisesti, kun tehdään poikkeus
10241: suureen valiokuntaan nähden, että mitä on säädetty, älköön kos-
10242: keko eduskunnan suurta valiokuntaa. Kun 56 §:ssä ei ole mitään
10243: semmoista poikkeusta tehty suureen valiokuntaan nähden, niin on
10244: ilmeistä, että tämä pykälä on sovellutettava myöskin suuren valio-
10245: kunnan mietintöön.
10246: 
10247:     Ed. S i r o 1 a: Ed. Grotenfeltin lausunnon johdosta huomautan,
10248: että täällä on nyt tähän saakka noudatettu sitä tapaa, että suuren
10249: valiokunnan mietintöihin ei ole katsottu tämän valtiopäiväjärjestyk-
10250: sen pykälän soveltuvan, joten arvelen ettei eduskunnalla ole mitään
10251: syytä nytkään yhtyä ed. Grotenfeltin tulkintaan, varsinkaan kun
10252: jokikinen tunti, joka tästä asiasta vielä tuhlataan, tekee yhä mah-
10253: dottomammaksi asian läpimenemisen. Ja kun nämä pöydällepyyn-
10254: nöt eivät voi tarkoittaa mitään muuta kuin juuri tämän asian mah-
10255: dottomaksi tekemistä - tosiasiallisesti ne sitä merkitsevät, tar-
10256: koittakoot mitä tahansa - niin minä vastustan tätä pöydälle-
10257: panoa ja ehdotan, että käydään heti asiaa käsittelemään.
10258: 
10259:    Ed. 1 n g m a n: Minä pyytäisin ehdottaa, että yleiskeskustelu
10260: suoritettaisiin tänä iltana, mutta että päätettäisiin, että yksityis-
10261: kohtainen tarkastelu jäisi huomiseen täysi-istuntoon. Minun käsit-
10262: tääkseni kyllä on olemassa muitakin syitä kuin yritys tehdä lain-
10263: valmistelu mahdottomaksi, kun 76 sivun suuruinen mietintö on
10264: jaettu vasta tänään. Mielestäni on aivan kohtuullinen pyyntö, että,
10265: mikäli koskee yksityistä tarkastusta, asia jää huomisaamuun.
10266: 
10267:     P u h e m i e s: Ed. Ingmanuin lausunnon johdosta pyydän huo-
10268: mauttaa, että on kysymys asian pöydälle panosta. Jos tahdotaan
10269: tehdä muita ehdotuksia, niin niitä voidaan tehdä sitte, kun tämä
10270: asia on ratkaistu.
10271: 
10272:     Ed. L u n d s t r ö m: J ag motsätter mig också hr Grotenfelts
10273: förslag, såvidt det rör tolkningen af 56 § L. 0. i fråga om dess an-
10274: passande till stora utskottets betänkanden. Om nu hr Grotenfelts
10275: tolkning är riktig, så bör utskottets betänkande bordläggas i dag,
10276: och vid följande plenum kan ånyo bordläggning ske, om två eller flere
10277: medlemmar därom anhålla. J ag ansluter mig därför till den tolkning
10278: af paragrafen, som framställts af hr Sirola.
10279: 
10280:     Ed. A h 1 r o o s: Det bör väl vara för vänstem bekant att jag
10281: ick:e vill >>jarruttaa» kommunallagamas genomförande. Emellertid
10282: erhöll jag betänkandet mig tillhanda först kl. 1/s 8 i dag och har ick:e
10283: hunnit lägga mig in uti detsamma, hvarför skäl för bordläggning
10284: förefinnes.
10285:                  Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.             1763
10286: 
10287: 
10288:   Ed. E s t 1 a n d e r: Jag har icke tidigare tänkt m.ig in uti den tolk-
10289: ningsfråga, som här nu väckts af hr Grotenfelt. Dock synes det mig,
10290: som om hr Grotenfelt skulle riktigt uppfattat de stadganden, som
10291: ingå uti L. 0. Det måste ju vara syftet med denna L. 0. att bereda
10292: möjlighet för en grundlig och samvetsgrann behandling af ärendena.
10293: Härtill kräfves väl såsom den minsta fordran att landtdagsmännen
10294: skola försättas i tillfälle att genomgå betänkandena och taga känne-
10295: dom om de förslag, som skola komma till afgörande. Att härintills
10296: icke bordläggning begärts beträffande betänkanden från stora ut-
10297: skottet kan icke enligt min tanke hafva någon inverkan på afgöran-
10298: det af denna rent rättsliga fråga. Icke häller kan det nu förevarande
10299: fallet och de säregna ornständigheter, de intressen, som därvid till-
10300: äfventyrs stå på spel, tagas i betraktande, då det gäller tolkning af
10301: ett stadgande i L. 0. Jag vill framhålla att också 57 § synes m.ig
10302: gifva vid handen, att stora utskottets betänkanden icke behandlas
10303: annorlunda än andra betänkanden. Också där talas om betänkanden,
10304: som af stora utskottet afgifvits, och något undantag beträffande
10305: stora utskottet göres icke i detta afseende i hela L. 0.
10306: 
10307:     Ed. v o n A 1 f t h a n: Då yrkandet på bordläggning här har
10308: blifvit motsagdt, måste jag för min del be att få ytterligare något mo-
10309: tivera denna begäran. H vad först beträffar tolkningen utaf L. O:s
10310: stadgande, så står jag på samma grund som hr Grotenfelt. Att yrkan-
10311: den i sådan riktning tidigare icke gjorts beror påtagligen däraf, att
10312: stora utskottets betänkanden hafva varit kort affattade, men det be-
10313: tänkande, som i dag blifvit utdeladt, innehåller så stora förändringar
10314: utaf specialutskottets förslag, att man funnit nödigt att trycka om
10315: hela lagförslaget. Redan detta utgör ett skäl för att här strängt till-
10316: lämpa hvad L. 0. förutsätter. Men härför talar ännu ett annat skäl.
10317: Behandlingen utaf denna fråga i stora utskottet skedde på ett sätt,
10318: hvilket jag anser bestämdt strida emot L. O:s anda. Då andra läs-
10319: ningen fortgått till kl. rz på natten efter det stora utskottet sam-
10320: manträdt på morgonen och plenum fortgått ända tilllångt in på ef-
10321: term.iddagen, aflägsnade sig på grund af utmattning ett stort antal
10322: ledamöter utaf stora utskottet, och flere närvarande medlemmar an-
10323: mälde att de voro fysiskt och moraliskt så uttröttade, att de icke
10324: vidare kunde följa med förhandlingarna såsom deras plikt var, eme-
10325: dan de icke mera orkade tänka. Då hemställdes till stora utskottet
10326: att mötet skulle ajourneras, hvilket emellertid blef förvägradt. Det
10327: förslag från stora utskottet, som här nu blifvit utdeladt och i hvil-
10328: ket påpekas en massa brister i ifrågavarande lagförslag, visar i
10329: sin tur med hvilket otillständigt fjäsk detta viktiga lagförslag blifvit
10330: behandladt. Under sådana förhållanden och då flere medlemmar i
10331: stora utskottet, som icke mera orkade närvara vid dess sammanträde,
10332: förbehöllo sig rätt att i landtdagen göra de frarnställningar, hvilka
10333: 1764                   Istunto 26 p. lokakuuta 1908.
10334: 
10335: 
10336: krafterna icke medgåfvo dem att göra i stora utskottet, så borde det
10337: icke tillständigtvis förvägras landtdagsmän att taga del af detta stora
10338: utskottets förslag, som i sig innefattar ett alldeles nytt system. J ag
10339: finner sålunda, vare sig man vill strängt tillämpa L. O:s klara orda-
10340: lydelse eller stöda sig på sakliga skäl, att bordläggning till i morgon
10341: icke bör kunna förvägras.
10342: 
10343:      Ed. Gro te n f e 1 t: Eräs edellinen puhuja lausui, että hän
10344: sentähden ei voi hyväksyä minun antamaani selitystä V. J:n 56
10345: §:stä, koska siitä selityksestä voisi johtua siihen, että huomenna ehkä
10346: pari henkilöä taas pyytäisi asian pöydälle. Minä tahdon vain huo-
10347: mauttaa, että tämä syy ei mihinkään kelpaa, eihän se mitenkään
10348: voi ratkaista kysymystä siitä, mitä pykälässä on sanottu, vaan käsi-
10349: tyksen siitä täytyy muodostua aivan huolimatta siitä, mitä mah-
10350: dollisesti huomenna voi tapahtua.
10351:      Tahdon ainoastaan omasta puolestani - minä en tätä asiaa ole
10352: pyytänyt edes pöydälle - huomauttaa, että mielestäni V. J :n
10353: määräys tässä suhteessa on aivan selvä, ja sentähden olen katsonut
10354: velvollisuudekseni sen tässä esiintuoda. En sentähden ole myöskään
10355: katsonut sopivaksi ollenkaan puhua siitä, mitä muuten sopivaisuus-
10356: näkökohdat tässä mahdollisesti puhuisivat. Minusta on kuitenkin
10357: ilmeistä, että jo yksinkertaisin käsitys siitä, mitä sopivaisuus vaa-
10358: tii, ja mikä oikeus kansanedustajilla on saada tutkia laajaa valio-
10359: kunnan antamaa mietintöä, vaatii sen, että tämmöinen 76 sivua pitkä
10360: mietintö pannaan pöydälle toiseen istuntoon, jotta kansanedusta-
10361: jat voivat siitä muodostaa itsellensä mielipiteen eikä puhua ilmaan
10362: ja ratkaista asia niinkuin sattuu.
10363: 
10364:     Ed. P e nn a ne n: Valtiopäiväjärjestyksen 56§ minun käsittääk-
10365: seni sisältää säädöksiä pienten valiokuntain mietinnöistä, säädöksiä,
10366: jotka ovat sovellutettavat asian ensimäisessä käsittelyssä. Tätä
10367: ajatusta tukee sekin seikka, että 57 §:ssä, sen toisessa kappaleessa
10368: puhutaan valiokunnan mietinnöstä ja seuraavassa, kolmannessa
10369: kappaleessa, suuren valiokunnan mietinnöstä. Olen siis sitä mieltä,
10370: ettei valtiopäiväjärjestyksen 56 §:n määräys kahden edustajan
10371: pöydällepano-pyynnöstä ole sovellutettavissa tähän tilaisuuteen.
10372: Muutenkin itse asiaan nähden olen sitä mieltä, että kun aika nyt on
10373: jo näin täpärällä, niin pitäisi edes alottaa tämän asian käsittely
10374: tänä päivänä. Minä siis vastustan asian pöydälle panoa. Olen kyllä
10375: minäkin epäillyt tämän asian valmiiksi joutumista, mutta kun tässä
10376: n,yt on jo näin pitkälle päästy, niin olisi kai syytä koettaa, jos onnis-
10377: tuttaisiin saada tämä laki valmiiksi.
10378: 
10379:    Ed. V. T. R o s e n q v i s t: J ag lämnar frågan, om § 56 har till-
10380: lämpning i nu föreliggande fall, därhän. Hr talmannen skall väl
10381:                 Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.             17e5
10382: 
10383: 
10384: i sinom tid gifva utslag i denna sak. Men jag har anhållit om ordet
10385: för att äfven för min r:nga del understöda förslaget om bordläggning.
10386: Det lagförslag, som nu föreligger till granskning, är af utomordent-
10387: lig vikt och betydelse. Stora utskottets betänkande med anledning
10388: af detta lagförslag har icke på något omsorgsfullare sätt kunnat
10389: granskas af en stor del medlemmar af kammaren. Hr Ahlroos fram-
10390: höll, att detsamma kommit honom tillhanda först kl. 1/s 8 på afto-
10391: nen. J ag tillägger : detta betänkande förelåg då i ofullständigt skick,
10392: utan början och slut, utan ingress och motivering och utan bilagor.
10393: Mig synes att den ringaste grad af billighet och humanitet mot dem,
10394: hvilka vilja taga denna allvarliga sak allvarligt, skulle gifva anled-
10395: ning till att frågan blefve bordlagd. Jag yrkar alltså på bordlägg-
10396: ning.
10397: 
10398:     Ed. L a g e r 1 ö f: Pyytäisin saada kannattaa sitä ehdotusta, että
10399: mietintö pantaisiin pöydälle. Tässä asiassa on suuressa valiokun-
10400: nassa tapahtunut jo jonkunverran semmoista, jota minä puolestani
10401: en voi pitää muuna kuin vallattomuutena, ja niin suotavaa kuin
10402: onkin, että tämä laki valmistuu, ei enempi hätiköiminen mielestäni
10403: ole paikallaan. Tämä pöydällepanositä paitsi ei tee mahdottomaksi
10404: tämän lain valmistumista. Se voi valmistua, vaikka lain käsittely
10405: loppuisi vasta keskiviikkoiltana (Hälinää vasemmalla. Puhemies:
10406: Hiljaa!).
10407: 
10408:     Ed. H a 1 o n e n: Kyllä minusta tuntuu vähän omituiselta, että
10409: tätä asiaa näin viime hetkellä on ruvettu pyytämään pöydälle, sillä
10410: tässä suuren valiokunnan mietinnössä on hyvin harvoja muutoksia
10411: tehty kunnallisvaliokunnan mietintöön.      Omituista on myöskin,
10412: että täällä valtiopäiväjärjestystä koetetaan tulkita niin, että siitä
10413: saataisiin puolustusta tähän asti noudatettua työtapaa vastaan.
10414: Mielestäni ei ole sopivin aika nyt tuommoiseen laintulkitsemiseen.
10415: Toivon, että pöydällepanosta äänestettäisiin ilman pitempää kes-
10416: kustelua; äänestämättä siitä ei päästäne.
10417: 
10418:     Ed. K u u s i n e n: Herra Lagerlöfin kannatus ruotsikkojen ta-
10419: holta tehdylle pöydällepanoehdotukselle ei suinkaan tule meille
10420: sosialisteille odottamatta, ja nähtävästi hänen kannatustaan voi
10421: pitää jokseenkin virallisena suomettarelaisen ryhmän kannatuksena.
10422: Herra Lagerlöf on muuten suuren valiokunnan jäsen, ja on nähty
10423: jo siinä suuressa valiokunnassa, että hän siellä on jokseenkin samaan
10424: tapaan kuin nyt täälläkin ryhtynyt kerta toisensa perästä tekemään
10425: tämän lain valmistumista tyhjäksi. Miksikään muuksi ei näet voi
10426: leimata tätäkään hänen menettelyään eikä myöskään sitä ehdotusta,
10427: joka ruotsikkojen taholta tässä on tehty. Sillä on aivan selvä juttu,
10428: että jos nyt tänä iltana ei tämän lain käsittelyä täällä saada toimeen,
10429: 1766                  Istunto 26 p. lokakuuta 1908.
10430: 
10431: 
10432: niin silloin on näille herroille paljon helpompi saada se jo huomenna
10433: sillä tavalla jarrutetuksi, ettei ole toivoakaan sen valmistumisesta.
10434: Jokseenkin toivottomalta näyttäisi silloin koko tämän lain valmistu-
10435: minen, jos nyt tämä tappamisaije tässä muodossa onnistuisi. Täy-
10436: tyy vaan tässä ihmetellä, että nämä ehdotuksen tekijät eivät ole
10437: jaksaneet olla niin rohkeita, että he olisivat suoraan sanoneet tä-
10438: män aikomuksensa, vaan ovat koettaneet selitellä, että eihän tällä
10439: vielä tehdä tätä lakia tyhjäksi. He tietävät itse, että tällä he vallan
10440: hyvin voivat tehdä sen tyhjäksi. Ehkä he sen voivat muutenkin
10441: tehdä, mutta se käy heille vaikeammaksi jos heidät pakotetaan
10442: tänä iltana tätä asiaa käsittelemään.
10443: 
10444:     Ed. S t å h 1 b e r g: Kyllä minun täytyy myöskin kannattaa
10445: ehdotusta tämän asian pöydälle panemisesta (Vasemmistosta: Hyi!
10446: Puhemies koputtaa.). Jos suuressa valiokunnassa olisi toimitettu
10447: näiden lakiehdotusten muodollinen kolmas lukeminen, niin suuren
10448: valiokunnan jäsenet eivät tarvitsisi tällaista pöydällepanoa. Mutta
10449: kolmatta lukemista ei toimitettu muulla tavoin kuin siten, että aamu-
10450: puolella yötä pantiin aina kokonainen laki yhdellä vasanranlyönnillä
10451: menemaan. Sen verran kuin minä nyt, sitten kun tämä mietintö
10452: puolipäivän jälkeen jaettiin, olen sitä ehtinyt katsoa, on siinä koko
10453: joukko aivan ilmeisiä virheitä, joita ei millään tavalla voi päästää
10454: sellaiseen lakiin, jota Suomen kansaneduskunta menee kansan puo-
10455: lesta kansallensa säätämään. Näin ollen minun käsittääkseni suu-
10456: sen valiokunnan jäsenetkin tarvitsevat tilaisuutta läpikäydäkseen
10457: tämän ehdotuksen, joka sisältää ei harvoja, vaan varsin monia ja
10458: suuria muutoksia, enkä ymmärrä, miten niiltä, jotka eivät ole tätä
10459: asiaa voineet suuressa valiokunnassa seurata, voitaisiin se kieltää,
10460: koska heidän myös pitää olla päätöksellään asiaa ratkaisemassa.
10461: Arvelen kuitenkin, että on varsin harvoja kansaneduskunnan jäseniä,
10462: jotka ottavat vastuunalaisuutensa niin kevyeltä kannalta, että he
10463: menisivät lakia säätämään sanomalehtiuutisten nojalla, joita suuren
10464: valiokunnan päätöksestä on ollut (Bra! Hyvä!).
10465: 
10466:     Ed. v on A 1 f t h a n: Det var med anledning af hr Kuusinens an-
10467: grepp mot hr Lagerlöf jag ville betyga, att icke någon medlem af
10468: stora utskottet så vinnlagt sig om att få denna lag färdig som hr
10469: Lagerlöf. Jag har mången gång varit i tillfälle att se detta, och
10470: hvad beträffar den möda han nedlagt på densamma, så har den varit
10471: minst tio gånger större än hr Kuusinens.
10472: 
10473:     Ed. G. G. R o s e n q v i s t: Här är icke fråga om, hvad det ena
10474: eller andra partiet önskar och vill, här är enligt min uppfattning
10475: fråga om, hvad rättfärdigheten kräfver. Det kan icke vara öfverens-
10476: stämmande med rättfärdighet att en majoritet i kammaren söker
10477:                  Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.            1767
10478: 
10479: 
10480: tvinga med våld en minoritet till ett lagstiftningsarbete, som denna
10481: minoritet med goda skäl måste anse mer eller mindre lättsinnigt.
10482: Stora utskottets nu föreliggande betänkande innehåller i många
10483: och väsentliga punkter en ändring utaf kommunalutskottets för-
10484: slag. Här föreligger bland annat en ny vallag. Detta betänkande har
10485: för några timmar sedan utdelats, och man kan icke vänta eller be-
10486: gära, att de medlemmar af representationen, som icke suttit i stora
10487: utskottet, nu skola vara färdiga att på ett sätt, som deras samvete
10488: kräfver, afgöra och bedöma denna lag. Den enkla och rättvisa fordran
10489: från deras sida, att få betänketid med några timmar, bör icke rätt-
10490: visligen kunna tillbakavisas.
10491: 
10492:     Ed. C e d e r b e r g: J ag tror att särskildt för dem, hvilka önska
10493: få denna lag genomdrifven, det vore mycket nödvändigt, att den
10494: skulle noga granskas. Här förefinnes i förslaget enligt min tanke så
10495: många lagtekniska fel, att det icke kan skickas i det tillstånd, hvari
10496: det nu är, från landtdagen till högre ort för stadfästelse. Det för-
10497: vånar mig speciellt, att från det socialdemokratiska hållet så stor
10498: likgiltighet har visats i fråga om lagbestämmelserna och deras affatt-
10499: ning, som faktiskt egt rum inom stora utskottet. Jag tror det kom-
10500: mer att vid lagförslagets behandling visa sig, att stora fel lämnats
10501: alldeles obeaktade. För dem, som af denna lag vilja åstadkomma
10502: någonting, är det alldeles nödvändigt, att det medgifves tid för
10503: granskning af felen i och för uppgörande af förslag till dessas af-
10504: hjälpande. J ag hoppas, att det kan ske genom att ärendet bordlägges
10505: till i morgon.
10506: 
10507:     Ed. Vikman: Niitten seikkojen lisäksi, joita täällä on tuotu
10508: esille osoitteeksi siitä, kuinka vaikea edustajien on nyt ryhtyä tähän
10509: lakiin, minä pyydän saada huomauttaa, että valtiovarainvaliokunta
10510: on istunut ennen tätä ilta-istuntoa kolme tuntia yhtämittaa, jotenka
10511: valtiovarainvaliokunnan jäsenten, joita on 20 luvultaan, on ollut aivan
10512: sula mahdottomuus tähän suuren valiokunnan mietintöön tutustua.
10513: Näistä valtiovarainvaliokunnan jäsenistä aivan suurin osa on sellaisia,
10514: jotka eivät kuulu suureen valiokuntaan ja joille asia siis on aivan uusi.
10515: 
10516:     Ed. K i r v e s: Täällä moitittiin, että on tehty muutoksia tähän
10517: lakiehdotukseen, - mutta kenenkähän se on syy! Ed. Ingman ja
10518: Lagerlöf ehdottivat muutoksia ja oikeisto ja keskusta niitä aina
10519: äänestivät. Kun sopan keititte, niin nyt saatte sen syödä.
10520: 
10521:    Ed. v o n A 1 f t h a n: Ed. Kirveen viimeisen lausunnon joh~
10522: dosta minä pyydän saada huomauttaa, että suuressa valiokunnassa
10523: ilmoitettiin, että jäsenet olivat siksi väsyneet, etteivät enää jaksa-
10524: neet seurata, mitä siellä tapahtui ja siksi laki on saanut niin huonon
10525: 1768                   Istunto 26 p. lokakuuta 1908.
10526: 
10527: 
10528: muodon. Se on ed. Kirves ja hänen joukkonsa, jotka sen väkivallalla
10529: pakoittivat näin huonossa muodossa läpi.
10530: 
10531:     Ed. W ä i n ö W u o 1 i j o k i: Sen lausunnon johdosta, nussa
10532: sanottiin, että ruotsalainen mietintö on vasta niin myöhäiseen jaettu,
10533: niin tahdon huomauttaa että olen kuullut, että ruotsalainen kanslia
10534: tässä asiassa ei ole tahtonut pitää erityistä kiirettä. Jos ruotsalaisesta
10535: kansliasta näyttää tulevan tuollainen vastus, niin meille tuskin tulee
10536: muu eteen, kuin muuttaa työjärjestystä.
10537: 
10538:     Ed. S c h y b e r g s o n: Det har nästan blifvit alltför vanligt
10539: att landtdagen kommer fram med hotelser .... (Åänekästä melua,
10540: yskimistä ja pulpetinkansien lousketta vasemmalta.)
10541: 
10542:    Puhemies: Jos edustajat eivät ole hiljaa, niin minä keskey-
10543: tän istunnon.
10544:    (Oikealta: Bra, bra!).
10545:      Ed. S c h y b e r g s o n: J ag skall be att få vänta tills herrarna
10546:  från vänstern slutat.
10547:      (Äänettömyys.)
10548:     Det synes blifvit betydligt lugnare. J ag ser mig sålunda i till-
10549: fälle att fortsätta. Jag ber att få upprepa, att dessa hotelser, till
10550: hvilka man nu liksom flere gånger förut under denna landtdag tagit
10551: sin tillflykt och som hafva en bismak af politiska utpressningsför-
10552: sök, äro fullkomligt ovärdiga och otillständiga, och de äro det i all
10553: synnerhet i detta fall, ty vi böra komma ihåg, att tili en början stora
10554: utskottets sekreterare har gjort ett utomordentligt snabbt arbete,
10555: och, om också några tryckfel råkat inflyta i betänkandet, så måste
10556: han därför ursäktas. Hans motivering är kort, koncis och återgifver
10557: tankegången. Hvad åter beträffar det svenska betänkandet, så var
10558: det färdigt endast några timmar senare och utdelades tili represen-
10559: tanterna i deras hem. För min del hade jag, då jag fick emottaga det,
10560: känslan af att man gjort ett godt arbete och försökt begagna tideri
10561: utan att på något sätt bromsa. Hr Wuolijokis insinuation synes mig
10562: därför vara oanständig. J ag ber att få åbe:ropa hr Yrjö-Koski-
10563: nens, Eino Sakaris, yttrande utan att använda de olämpliga ord,
10564: som han begagnade. J ag vili säga, att den, som ständigt misstänker
10565: andra för inkorrekt handlingssätt, därmed fäster en fläck äfveni;'på
10566: sig själf.
10567:     Ed. A. R. He d b e r g: Då jag anhöll om bordläggning anförde
10568: jag uttryckligen, att jag gjorde det, emedan jag ej ens hunnit jäm-
10569: föra stora utskottets betänkande med kommunalutskottets betän-
10570: kande. Att tillyxa lagförslag enligt hr Kirves' recept, kan tillfreds-
10571: ställa hr Kuusinen, men icke mig.
10572:                 Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.           1769
10573: 
10574: 
10575:     Ed. W u o r i m a a : Ensin täytyy minun panna vastalauseeni
10576: sitä melua vastaan, mikä täällä vasemmistossa äsken nostettiin.
10577:     Mitä itse asiaan tulee, niin pyytäisin ehdottaa, että tämä pan-
10578: taisiin, niinkuin on pyydetty, pöydälle, mutta että eduskunta päät-
10579: täisi lopettaa istunnon nyt ja seuraava istunto pidettäisiin kello II.
10580: Silloin on täällä noudatettu, mitä lakimiesten puolelta on vaadittu,
10581: ja niin saadaan tämä asia ajetuksi loppuun.
10582: 
10583:    P u h e m i e s: Mitä tulee ed. Wuorimaan ehdotukseen siitä, että
10584: tänä iltana pidettäisiin kaksi istuntoa, niin minä en katso voivani
10585: ottaa sitä äänestyksen alaiseksi.
10586: 
10587:     Ed. Sir o 1 a: Valtiopäiväjärjestys oikeuttaa eduskunnan jä-
10588: seniä seuraamaan suuren valiokunnan työtä olemalla siellä läsnä.
10589: Niin, voipa sanoa, että valtiopäiväjärjestys nimenomaan velvoittaa
10590: edusktmnan jäseniä seuraamaan suuren valiokunnan työtä, joten
10591: sellaiset huomautukset, ettei muka ole voitu suuren valiokunnan ehdo-
10592: tukseen perehtyä - jos vaan on harrastusta - ovat aivan turhat.
10593: Mitä sitten tulee ed. Schybergsonin puheeseen uhkauksista ja toisten
10594: motiiveista, niin sanottakoon vain, että oikeiston motiiveja ei tar-
10595: vitse epäillä. He ovat epäämättömän selvästi osoittaneet tahtovansa
10596: tämän lain läpimenoa estää ja täällä on vain huomautettu, että tämä
10597: on ollut yksi keino sen tarkoituksen saavuttamiseksi.
10598: 
10599:     Ed. S c h y b e r g s o u: Det synes som om det tillätes mig
10600: att yttra mig utan afbrott.
10601:     Hr Sirola sade någonting om, att vi engång för alla äro beslutna
10602: att förhindra denna lags behandling och att vi också hafva vidgått
10603: detta. J ag skall såtillvida erkänna, att han har rätt, att jag kommer
10604: att yrka på att lagen måtte förkastas. Men vid det tillfälle, då jag
10605: för min del i stora utskottet framhåll, att jag icke hade någonting
10606: emot att taga på mig ansvaret för att lagen för denna gång komme
10607: att förfalla, yttrade jag uttryckligen, att det bästa sättet att få en
10608: lagstiftning på detta område fördröjd, vore att, såsom här vid ett
10609: föregående plenum yttrats, acceptera vänsterns förslag, då detta
10610: omöjligen kunde fastställas. Men till och med detta, att godkänna
10611: ett förslag sådant som det, hvilket nu föreligger, ansåg jag vara
10612: ett godt ruedel för lagstiftningens fördröjande, emedan lagen blefve
10613: så ofullkomlig, så dålig, att fastställelse svårligen kunde komma i
10614: fråga. Jag fick till svar, att denna lag ändå knappast skulle blifva
10615: sämre än lagen om bolagens fastighetsförvärf. Men det svaret
10616: ändrar icke på något sätt min uppfattning. Ty den lagen blef
10617: tekniskt s'' underhaltig att, om den nu ifrågavarande lagen tål jäm-
10618: förelse med den, så är det icke mycket bevändt med den. Jag håller
10619: fortfarande på att, om också en grupp, eller låt oss säga två grupper
10620: 1770                  Istunto 26 p. lokakuuta 1908.
10621: 
10622: 
10623: vilja genomdrifva denna lag, utan att densamma genomgått en så
10624: allvarlig behandling, som lagar öfverhufvudtaget böra undergå,
10625: så är jag för ingen del såsom enskild landtdagsman pliktig att under-
10626: ordna mig denna uppfattning, utan jag är berättigad atttaga till
10627: orda och göra mina ändringsförslag lika ofta och lika länge som i hän-
10628: delse detta önskningsmål från resp. majoritetsgrupper icke förelåge.
10629:     Herrar socialister hafva under stora utskottets plena haft en
10630: fullständig statistik beträffande diskussionen, hvarom de också be-
10631: hagat underrätta på förhand för att detta skulle utgöra ett hot och ett
10632: band på talarne. Denna statistik upptager antagligen huru många
10633: gånger enhvar begärt ordet och huru många timmar han tagit i
10634: anspråk. J ag förmodar att slutsumman dock icke blir större än hvad
10635: ett sådant lagförslag under fullkomligt normala förhållanden hade
10636: kräft. För min del tillät jag mig att, då vi underrättades om detta
10637: säregna sätt att gå tillväga från vänsterns sida, förmoda, att man
10638: med afseende å mitt långsamma sätt att tala skulle gifva mig någon
10639: respit. J ag vet ej om sådan blifvit mig beviljad. Men jag föreställer
10640: mig, att de talare, som i stora utskottet yttrat sig, hafva yttrat sig
10641: ungefär lika ofta och lika länge som de äfven under vanliga förhål-
10642: landen hade gjort. · Det hade för öfrigt varit möjligt, att vi skulle
10643: hafva tagit hänsyn tili vänsterns önskningar om en snabbare behand-
10644: ling, därest icke detta hot om en protokollföring öfver antalet ytt-
10645: randen och deras längd hade förekommit, ty siika hotelser bruka ha
10646: till följd, att man afvisar dem på sätt eller annat.
10647: 
10648:     Ed. S e t ä 1 ä: Minä puolestani tahdon ainoastaan todistaa, että
10649: sekä suuren valiokunnan sihteeri että mietinnön tarkistajat samoin
10650: kuin myös eduskunnan kansliat ja kirjapainot ovat todellakin tämän
10651: mietinnön aikaansaamisessa tehneet mitä yleensä tehtävissä on
10652: ollut. Siinä ei ole säästetty sunnuntai- eikä yötyötä eikä m tään
10653: muutakaan vaivaa. On huomattava, että viimeisessä lukemisessa
10654: vielä tehtiin nimikkeen muutos, joka vaikutti muutoksia lukuisiin
10655: pykäliin; lukuisat pykälät olivat sitä varten uudesti painettavat
10656: ja sitä varten myös kaikki lakiehdotukset tarkasti luettavat uudel-
10657: leen. Näin suuri mietintö on kuitenkin saatu päivän ja yön kuluessa
10658: valmiiksi kahdella kielellä, ja se on niin paljon kuin yleensä voi
10659: vaatia. Jos valiokunta osaltaan on tehnyt virheitä, niin niiden kor-
10660: jaaminen ei kuitenkaan ole ollut valiokunnan asettamien tarkista-
10661: jien eikä sihteerinkään asiana.
10662: 
10663:    Ed. W ä i n ö W u o 1 i j o k i: Minä väärinkäsityksen välttä-
10664: miseksi ilmotan, etten ole puhunut suuren valiokunnan sihteeristä
10665: mitään. Minä olen puhunut vaan ruotsalaisesta kansliasta. Ed.
10666: Schybergsonille hänen persoonallisiin solvauksiinsa en katso tar-
10667: peelliseksi vastata.
10668:                  Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.           177t
10669: 
10670: 
10671:     Ed. H u o p o n e n: Ed. Sirola mainitsi täällä, että valtiopäivä-
10672: edustajien velvollisuuteen kuuluisi seurata suurvaliokunnan istuntoja.
10673: Omasta puolestani olen kyllä seurannut niitä, mikäli se on ollut mah-
10674: dollista. Mutta se vaatimus, että edustajien ehdottomasti pitäisi kai-
10675: kissa suhteissa seurata näitä istuntoja minun mielestäni ei ole koh-
10676: tuuden vaatimusten kanssa yhtä pitävä. Ensiksikin eduskunnan
10677: kaikki jäsenet eivät millään tavalla voi mahtua suurvaliokunnan is-
10678: tuntohuoneeseen. Ja ainakin, mikäli kerrotaan, suurvaliokunta lo-
10679: petti viimeisen istuntonsa rukouspäivää vastaan klo r - 2 välillä
10680: yöllä. Minä luulen että vaatimus siitä, että meidän pitäisi läpi yön-
10681: kin seurata suurvaliokunnan kokouksia lienee nyt ainakin minun
10682: mielestäni kohtuuton.
10683:     Ed. E. S. Y r j ö - K o s k i n e n: Vaikka pöydälle pyyntö mi-
10684: nusta tuntui kohtuulliselta, olin minä valmistunut äänestämään
10685: sitä vastaan. Mutta sen jälkeen, mitä täällä vasemmiston puolelta
10686: on tapahtunut, on minun mahdoton kannattaa semmoista sopima-
10687: tonta käytöstä (Ed. Tainio: Täysi syy! Puhemies: Hiljaa!). Minä
10688: pyydän huomauttaa vasemmistolle, että jos se aikoo pienimmässä-
10689: kään määrässä yrittää jotain samanlaista, niin se ehdoin tahdoin
10690: tekee tämän lain valmistumisen ihan mahdottomaksi, sillä tuskinpa
10691: puhemies enää toista kertaa uhkaa; istunto keskeytetäänja-siinä
10692: sitä ollaan.
10693:     Mutta minulla on eräs välitys-ehdoitus. Ehkä pöydällepyytäjät
10694: suostuisivat peruuttamaan pyyntönsä sillä ehdolla, että ainoastaan
10695: niinsanottu yleiskeskustelu pidettäisiin tänä yönä. Se on nyt sillä
10696: tavalla tuon yleiskeskustelun, ett'ei siinä yhtään mitään voi tulla
10697: esiin, jota ei täällä ennen ole sanottu tai johon ei ole tilaisuus vielä
10698: erityiskeskustelun aikana. Jos tähän suostuttaisiin, niin yleiskes-
10699: kustelu olisi nyt suoritettu kenties hyvinkin lyhyesssä ajassa, ja
10700: huomenna päästäisiin viipymättä pykälä pykälältä käsittelemään
10701: tätä lakiehdotusta.
10702:    Ed. W i c h m a n n: Vasemmiston käytös jälleen tässä asiassa
10703: tänä iltana (Vasemmistosta: Asiaan!) muistuttaa minulle kuule-
10704: maani kertomusta eräästä sosialidemokraattisesta vaalipuheesta.
10705: Kerrotaan, että eräs sosialidemokraattinen agitaattori aloitti pu-
10706: heensa kääntymällä läsnäolijoiden puoleen kysyen: •>No, mitähän
10707: minä nyt teille puhun tänä iltana (Vasemmistosta: Asiaan! - Puhe-
10708: mies: Hiljaa! Puhujaa ei saa häiritä!)? Tähän vastasi yksi vaali-
10709: miehistä: •>Lue ponnet ja hauku herroja!>> Samoin vasemmisto näyt-
10710: tää tänäkin iltana tahtovan ainoastaan saada läpitrumfata pon-
10711: tensa ja tapansa mukaan haukkua porvarillisia. On aivan kuin
10712: sen jäsenet luulisivat nyt olevansa rautatientorilla tai jossakin
10713: muussa samanlaisessa paikassa. Minä panen jyrkimmän vastalau-
10714: seen heidän käytöstään vastaan tänä iltana.
10715: 1772                     Istunto 26 p. lokakuuta 1908.
10716: 
10717: 
10718:     Ed. v on A 1ft h a n: Hr Wäinö Wuolijoki har andra gången under
10719: loppet af denna bordläggningsdiskussion riktat en misstanke mot
10720: det svenska landtdagskansliet i denna sak. Han kunde snarare
10721: hafva anledning att söka sådant med afseende å ett annat landt-
10722: dagskansli. J ag ville beträffande svenska landtdagskansliets arbete
10723: anmäla, att det i går hade uppbådat tio jurister för att få budget-
10724: betänkandet slutbehandladt, att manuskriptet lämnades till landt-
10725: dagens tryckningskansli i går kl. 9 och att sättningen påbörjades
10726: först i dag kväll kl. 7.
10727: 
10728:     Ed. L u n d s t r ö m: J ag vill ansluta mig i hufvudsak till den
10729: tankegång, som uttalades af hr Wuolijoki, att den svenska gmp-
10730: pen med alla till buds stående medel försöker bromsa denna lag.
10731: Det var därför uppriktigt rtär hr Schybergson yttrade att de tänka
10732: tillgripa obstmktion för att hindra lagens antagande. Det visar
10733: sig nu, att bordläggningen är ett slags obstmktion. Talflödet senare
10734: under detaljbehandlingen är ett annat slags obstmktion. Sålunda
10735: hade representanten Wuolijoki fullt skäl för hvad han sade.
10736: 
10737:    Keskustelu, mikäli koskee asian käsittelyä tällä kertaa, juliste-
10738: taan päättyneeksi.
10739: 
10740:     P u h e m i e s: Minun käsitykseni mukaan tulee eduskunnan
10741: päättää pöydällepanosta. Se, ymmärtääkseni, seuraa valtiopäivä-
10742: järjestyksestä. Asiasta tulee siis äänestettäväksi.
10743: 
10744:    Äänestys ja päätös:
10745: 
10746:       Ken tahtoo jatkaa tämän asian käsittelyä, äänestää »jaa»; jos
10747: 1>ei• voittaa, on asia päätetty panna pöydälle huomispäivän täysi-
10748: istuntoon.
10749:    1 ·Äänestyksessä annetaan 106 jaa- ja 90 ei-ääntä.
10750:      Eduskunta on siis päättänyt jatkaa asian käsittelyä.
10751:     Keskustelu jatkuu:
10752:     Ed. A h m a v a a r a: Kun minusta ei ole eduskunnan arvolle
10753: sopivaa, että se antaa itseensä vaikuttaa sellaisen terrorismin, jota
10754: täällä tänä iltana on harjoitettu, niin pyydän panna vastalauseen
10755: tätä päätöstä vastaan.
10756: 
10757:    Ed. Gro te n f e 1 t: Pyyd~;.n ilmoittaa, etten ole voinut ottaa
10758: osaa äsken tapahtuneeseen äänestykseen, koska minusta valtio-
10759: päiväjärjestyksen määräys siinä kohden on selvä.
10760: 
10761:    Ed. Arvid Neo v i u s: Då jag icke deltagit           den tidigare
10762:                  Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.             1773
10763: 
10764: 
10765: diskussionen, vill jag anmäla min reservation till protokollet öfver
10766: det senast fattade beslutet. J ag ser icke för mig någon möjlighet
10767: att deltaga i behandlingen af ärendet, då jag icke ens hunnit läsa
10768: igenom de nu utdelade dokument, som till saken höra.
10769: 
10770:    Ed. S o h 1 b e r g: J ag ber att få förena mig om reservationen.
10771: 
10772:    Ed. L a g e r 1 ö f: Minusta tämä sisältää täydellistä ilkivaltaa,
10773: ja panen sitä vastaan vastalauseen.
10774: 
10775:    Puhemies: Sopivampia sanoja pitää käyttää.
10776: 
10777:    Ed. H a n n e s G e b h a r d: Minä panen vastalauseen.
10778: 
10779:    Ed. P a 1 m e n: Minä olen koko tämän päivän ollut kiinni valtio-
10780: varainvaliokunnan töissä, niin että minulla on vain ollut aikaa lei-
10781: kata auki valiokunnan mietintö, mutta en ole ehtinyt lukea sitä.
10782: Siinä vastalauseeni.
10783: 
10784:    Ed. N i x: J ag ber att få instämma i hr N eovius' reservation.
10785: 
10786:    Ed. D a g m a r N e o v i u s: J ag ber att få förena mig om re-
10787: servationen.
10788: 
10789:     Ed. I n g m a n: Pyydän puhemieheltä kysyä, eikö ole aikomus
10790: äänestyttää minun tekemääni ja ed. Yrjö-Koskisen kannattamaa ehdo-
10791: tusta? Siinä tapauksessa ettei ehdotukseni joudu äänestyksen alai-
10792: seksi pyydän panna vastalauseen tätä menettelyä vastaan.
10793: 
10794:     P u h e m i e s: Annan vastauksen, kun vastalauseet on pantu.
10795:     Koska ei vastalauseita näy enään ilmoitettavan, niin pyy-
10796: dän saada vastata ed. Ingmanin huomautukseen, että minä katsoin
10797: mahdottomaksi, niinkuin jo ilmoitin, ottaa huomioon hänen ehdo-
10798: tustansa siinä yhteydessä, jossa se tehtiin. Sillä jos asia olisi pää-
10799: tetty panna pöydälle, niin ed. Ingmanin ehdotusta ei olisi voitu
10800: äänestyttää. Nyt kun ruvetaan asiata käsittelemään ja kun sa-
10801: malla kohta tulee kysymys siitä, jatketaanko istuntoa vai ei, ovat
10802: edustajat tilaisuudessa tekemään kaikki ne ehdotukset, joita hyväksi
10803: näkevät. Minun nähdäkseni ed. Ingmanilta näin ollen ei ole riis-
10804: tetty mahdollisuutta tehdä ne ehdotukset, jotka hänellä asiasta
10805: ehkä on, ja katson siis, että minun menettelyni oli aivan oikea.
10806:     Koska kello jo on siirtynyt yli II, niin on työjärjestyksen mukaan
10807: istunto keskeytettävä, ellei eduskunta toisin päätä.
10808: 
10809:    Ed. T u r k i a: Minä ehdottaisin, että istuntoa jatkettaisiin.
10810: 1774                  I-stunto 26 p. lokakuuta 1908.
10811: 
10812: 
10813:    Ed. K i r v e s: Minä kannatan ed. Turkian ehdotusta.
10814: 
10815:    Ed. Y r j ö M ä k e 1 i n: Minä katson, että äskeiseen päätök-
10816: seen sisältyy se, että istuntoa jatketaan.
10817: 
10818:     Ed. S ö d e r h o 1 m: J ag ber att få föreslå, att plenum måtte
10819: afslutas efter det den allmänna debatten försiggått.
10820: 
10821:    Ed. I n g m a n: Minä pyydän nyt sen ilmoituksen johdosta,
10822: jonka herra puhemies teki, uudistaa aikaisemmin tekemäni ehdo-
10823: tuksen.
10824: 
10825:     Ed. v o n A 1 f t h a n: Då det icke kan ligga någon tidsvinst
10826: uti, att sitta om natten och icke orka med något arbete på dagen,
10827: skulle jag för min del be att få föreslå, att plenum skulle fortgå tili
10828: kl. 12.
10829: 
10830:    Ed. A h 1 r o o s: J ag ber få understöda hr Söderholms förslag
10831: och vill tillika eriura om, att socialdemokraterna hafva inlämnat
10832: en petition om nattarbetets afskaffande. I praktiken tyckas de
10833: icke vilja genomföra den.
10834: 
10835:     Ed. A. R. H e d b e r g: Då jag icke kan förstå, huru man skall
10836: kunna skrida till en allmän diskussion, utan att man hunnit sätta
10837: sig in uti innehållet af de enskilda förslagen, ber jag att få föreslå,
10838: att plenum nu skulle afslutas.
10839: 
10840:    Ed. Te 1 k k ä: Minä ehdotan, että istuntoa jatketaan siksi kun
10841: kunnallislakiehdotukset on käsitelty loppuun.
10842: 
10843:    Ed. M a r t i k a i n e n: Minä kannatan tätä ehdotusta.
10844: 
10845:    Ed. E h r n r o o t h: Jag ber att få understöda hr Hedberg.
10846: 
10847:    Ed. E. S. Y r j ö - K o s k i n e n: Kyllä minunkin täytyy kat-
10848: soa äskeisen päätöksen sisältäneen sen, että tänä iltana vielä jat-
10849: kettaisiin. Kannatan ed. Söderholmin ehdotusta.
10850: 
10851:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
10852: 
10853:    P u h e m i e s: Täysi-istunnon jatkamiseen nähden on tehty
10854: seuraavat viisi eri ehdotusta:
10855:    Paitsi sitä, että ed. A. R. Hedberg, ed. Ehrnroothin kannattamana,
10856: on ehdottanut että istunto päättyisi nyt heti, joka ehdotus myöskin
10857: on otettava huomioon äänestyksessä, koska viimeinen äänestys koski
10858:                   Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.          177$
10859: 
10860: 
10861: ainoastaan sitä, p;mnaanko suuren valiokunnan mietintö pöydälle
10862: vai ei, on ed. von Alfthan ehdottanut että istunto lopetettaisiin kello
10863: I2, mutta tätä ehdotusta ei minun käsittääkseni kukaan ole kan-
10864: nattanut, joten siitä ei tule äänestettäväksi. Ed. Söderholm on
10865: usean kannattamana ehdottanut, että tämäniltaista istuntoa pää-
10866: tettäisiin jatkaa, kunnes yleiskeskustelu tästä asiasta on suoritettu;
10867: ed. Telkkä: että jatkettaisiin istuntoa siksi, kun kaikki nämä kun-
10868: nallislait on loppuun käsitelty; ja ed. Turkia, ed. Kirveen kannatta-
10869: mana: että jatkettaisiin istuntoa, määräämättä tarkemmin kuinka
10870: pitkälle.
10871:      Katson äänestyksessä olevan meneteltävä seuraavalla tavalla:
10872: ensin äänestettäisiin edustajain Turkian ja Telkän ehdotusten vä-
10873: lillä, toisin sanoen sen välillä, päätetäänkö jatkaa istuntoa, mää-
10874: räämättä tarkemmin kuinka pitkälle istuntoa on jatkettava, - se
10875: on ed. Turkian ehdotus -tai päätetäänkö jatkaa siihen asti, kun-
10876: nes kaikki kunnallislait on loppuun käsitelty - ed. Telkän ehdotus.
10877: Sen jälkeen äänestettäisiin voittavan ehdotuksen ja ed. Söderhol-
10878: min ehdotuksen välillä, joka tarkoittaa, että yleiskeskustelu suo-
10879: ritettaisiin tänä iltana. Lopullisesti äänestettäisiin voittavan ehdo-
10880: tuksen ja työjärjestyksen edellyttämän menettelyn välillä, että
10881: täysi-istunto päätettäisiin kello II.
10882: 
10883:    Menettely hyväksytään.
10884: 
10885:     Äänestykset ja päätös:
10886: 
10887:     r) Ken vastaesitykseksi hyväksyy ed. Turkian ehdotuksen,
10888: äänestää •>jaa>>; jos •>ei>> voittaa, on ed. Telkän ehdotus hyväksytty
10889: vastaesitykseksi.
10890:     Jaa-äänet ovat voitolla. Vastaesitykseksi on siis hyväksytty
10891: ed. Turkian ehdotus.
10892:     2) Ken vastaesitykseksi hyväksyy ed. Turkian ehdotuksen,
10893: äänestää •>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on vastaesitykseksi hyväksytty ed.
10894: Söderholmin ehdotus.
10895:     Ei-äänet ovat voitolla. Vastaesitykseksi on siis hyväksytty ed.
10896: Söderholmin ehdotus.
10897:     3) Ken tahtoo että täysi-istunto Työjärjestyksen mukaisesti
10898: päätetään nyt heti, äänestää >>jaa»; jos »ei» voittaa, on ed. Söder-
10899: holmin ehdotus hyväksytty.
10900:     Ei-äänet ovat voitolla. Eduskunta on siis, ed. Söderholmin
10901: ehdotuksen mukaisesti, päättänyt että yleiskeskustelu käsillä ole-
10902: vasta asiasta suoritetaan tänä iltana ja että täysi-istunto sen jäl-
10903: keen lopetetaan.
10904: 1776                  Istunto 26 p. lokakuuta 1908.
10905: 
10906: 
10907:     Yleiskeskustelu kunnallisasetusten uudistuksesta:
10908: 
10909:     Ed. L a g e r 1 ö f: Koska minulla on jonkinlainen osallisuus sii-
10910: hen, että esillä olevat asetusehdotukset ovat suuressa valiokunnassa
10911: saaneet sen asun ja sen sisällyksen, joka nyt suuren valiokunnan
10912: mietinnössä esiintyy, näyttää minulla olevan velvollisuus tehdä
10913: vähän selkoa niistä näkökohdista, joita siinä on noudatettu.
10914:     Täällä nyt ei tarvinne erittäin alleviivata sitä avointa tunnus-
10915: tusta, että se edustajaryhmä, johon minulla on kunnia kuulua,
10916: jo kauan on pitänyt kunnallislainsäädännön uudistamista erittäin
10917: tarpeellisena ja kiireellisenä. Edustajaryhmä on ollut sitä mieltä,
10918: että uusien kunnallislakien säätäminen n ä i 11 ä v a 1 t i o p ä i-
10919: v i 11 ä on pidettävä erittäin tärkeänä ei ainoastaan senvuoksi,
10920: että suomalaisessa puolueessa jo kauvan on ymmärretty, että nykyi-
10921: nen lainsäädäntö on vanha ja monessa suhteessa kohtuuton, vaan
10922: myöskin senvuoksi, että olemme käsittäneet, kuinka tarpeellista
10923: Qn, että edes jollakin alalla todella saadaan toimeen joitakin paran-
10924: nuksia, jotka voisivat ylläpitää sitä luottamusta kansaneduskuntaan ja
10925: kansanvaltaisuuden mahdollisuuteen, joka nähtävästi on meillä viime
10926: aikoina hyvin joutuisasti vähentynyt ja monissa kansalaisissa ehkä jo
10927: kadonnut. Näin ollen on ollut luonnollista, että me olemme koettaneet
10928: asettua semmoiselle käytännölliselle kannalle näitten lakien valmis-
10929: tamiseen nähden, joka tekisi sen mahdolliseksi näillä valtiopäivillä
10930: saavuttaa. Ymmärrettävää lienee, että toimintamme siis on koh-
10931: distunut enemmän siihen, että todella nyt heti saataisiin toimeen
10932: semmoiset kunnallisasetukset, joilla poistettaisiin räikeimmät epä-
10933: kohdat ja kohtuuttomuudet, kuin siihen, että tehtäisiin hyvin kel-
10934: vollisia esitöitä tämän maailman kaikkein parhaan kunnallislain-
10935: säädännön hyväksi uhalla, että se, mahdollisesti sittenkin jossain
10936: QSassa ja monessakin osassa vähemmän tyydyttävänä, valmistuisi
10937: joskus tulevaisuudessa.
10938:     Me tiedämme kaikki mimmoinen on ollut tämän asian kulku
10939: näillä valtiopäivillä. Kunnallisvaliokunnan mietintö on raken-
10940: nettu kokonaan ja varsin pienillä muutoksilla sen mietinnön poh-
10941: jalle, joka on valmistettu eräässä hallituksen asettamassa komi-
10942: teassa. Se oli semmoisenaan heikko senkin vuoksi, että valiokun-
10943: nassa oli ollut hyvin suuri erimielisyys ja että se oli monen kompro-
10944: missin ja monen äänestyksen tulos. Mutta kumminkin täytyy jokai-
10945: sen jo ensi näkemältä ymmärtää, että jos todella tahdottiin kun-
10946: nallislain uusimiseen päästä näillä valtiopäivillä, niin oli siihen py-
10947: rittävä parantamalla valiokunnan mietintöä eikä mitään muuta tietä.
10948: Olihan aivan selvää, että sosialistien vastalauseessa ehdotetut lait
10949: olivat mahdottomia, ja kolmannessa, nuorsuomalaisten edustajain
10950: vastalauseessa ehdotetut säännökset ja parannukset olivat sitä laa-
10951: tua, että suomalaisen edustajaryhmän kannalta niihin ei voitu tyy-
10952:                  Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.           1777
10953: 
10954: 
10955: tyä. Suomalainen edustajaryhmä on nimittäin ollut ja on vielä
10956: nytkin sillä kannalla, että vaikka enkelit kirjoittaisivat kunnallis-
10957: lain, niin se tällä hetkellä ei kelpaisi Suomen kansalle, ellei siihen
10958: lakiin olisi panttl yksi periaate, jota nykyisessä ei ole, se nim., että
10959: jokaisella täysi-ikäisellä kunnan jäsenellä, joka ei jostakin aivan
10960: mieskohtaisesta syystä ole siihen kelpaamaton, pitää olla jokin
10961: osallisuus kunnan asiain hoitoon. Vaan tätä periaatetta ei tunnus-
10962: teta kolmannessa vastalauseessa. Sen ohessa kun yleisen äänioi-
10963: keuden välttämättömyys on meidän puolella selvästi käsitetty,
10964: olemme ymmärtäneet senkin, että mitä yleisemmäksi kunnallinen
10965: äänioikeus myönnetään, sitä huolellisemmin tulee kunnallislainsää-
10966: dännössä pitää huolta siitä, että kunnallinen toiminta ja kuntain
10967: hallitus järjestetään sellaisella tavalla, että kunnan jäsenille jääpi
10968: riittävä turva ja suoja kunnallista mielivaltaa ja kunnallisia väärin-
10969: käytöksiä vastaan. Aivan erityistä huolellisuutta tässä suhteessa
10970: ansaitsevat kaikki ne säännökset, jotka määrittelevät kunnan raha-
10971: asiain hoitoa ja kunnallista verotusta. Kun meidän siis oli suu-
10972: ressa valiokunnassa käsiteltävä kunnallisvaliokunnan mietintöä,
10973: ja ehdotuksia siinä mielessä ja siinä tarkotuksessa, että näillä val-
10974: tiopäivillä saataisiin päätetyksi siedettävät lait, tuli meidän, alati
10975: noudattaen semmoista käytännöllistä menettelyä, joka ajan vä-
10976: hyydenkin vuoksi oli pakollinen, jättää tällä kertaa korjaamatta
10977:  mitä entisestä laista oli lakiehdotukseen jäänyt muuta vanhentu-
10978:  nutta ja vähemmän tyydyttävää, saadaksemme korjatuksi, mitä
10979: oli välttämätöntä korjata, jos mieli ollenkaan saada lait semmoi-
10980: siksi, että ne, vaikka muutamissa osissa puutteellisinakin, voitaisiin
10981:  ainakin joksikin ajaksi ottaa käytäntöön ilman mitään vaaraa kun-
10982:  nan talouteen ja veronmaksajain liialliseen rasittamiseen nähden.
10983:  Me tyydyimme sentähden muutamiin muutoksiin, me ehdotimme,
10984:  että lisävaltuutettujen toiminta laajennettaisiin melkoista suurem-
10985:  maksi kuin kunnallisvaliokunta oli ehdottanut, siten nim., että lisä-
10986:  valtuutetutkin on valittava 3 vuodeksi ja toimivat pysyväisinä
10987:  kunnan edustajina yhteisesti varsinaisten valtuutettujen kanssa
10988:  useissa tärkeissä asioissa. Etenkin ehdotimme, että lisätylle val-
10989:  tuustolle oli uskottava meno- ja tuloarvion vahvistaminen. Sen
10990:  ohessa, kun varsinaiselle valtuustolle uskottiin kunnan talouden-
10991:  hoito meno- ja tuloarvioissa säädetyissä rajoissa, ehdotimme, että
10992:  meno- ja tuloarviot muuten tehtäisiin varsinaista valtuustoa ehdot-
10993:  tomasti sitoviksi, niin ettei määrärahojen yli saisi maksuja suorit-
10994:  taa, ellei määrärahoja koroteta. Tämä ehdotus on kumminkin
10995:  suuressa valiokunnasa hylätty, epäilemättä vahingoksi lakiehdo-
10996:  tukselle, mutta tulee se meidän puolelta uudestaan esitettäväksi
10997:  tässä eduskunnassa.
10998:      Vielä olemme vaatineet, että kaikki lainanotto kunnille on lisä-
10999:  tyn valtuuston asiaksi pidätettävä ja samoin muutamat tärkeimmät
11000:                                                                 112
11001: 1778                 Istunto 26 p. lokakuuta 1908.
11002: 
11003: 
11004: vaalit. Tämän ohessa olemme koettaneet turvata meno- ja tulo-
11005: arvioiden pysyväisyyttä ja johdonmukaisuutta ehdottarualla että
11006: arvioehdotukset ovat valmistettavat erityisessä raha-asiainvalio-
11007: kunnassa, joka on kokoonpantu semmoisella tavalla, että siinä tulee
11008: edustetuksi niin hyvin raha-asiain ja kunnallisen hallinnon tunte-
11009: mus kuin myös niitten kunnallisten toimimiesten käsitys, joiden
11010: huoleksi kunnan asiain suoranainen hoito on jätetty. Mielivallan
11011: torjumiseksi kunnallistaksoituksessa on ehdotettu, että taksoitus-
11012: lautakunnan kokoonpano kaupungissa jätettäisiin semmoiseksi kuin
11013: se nykyisen lain mukaan on. Tämä ehdotus on suuressa valiokun-
11014: nassa hylätty, niinkuin sekin, että maalaiskunnissa kunnallislauta-
11015: kunnan jäsenistä toinen puoli olisi valittava kiinteimistön omis-
11016: tajain joukosta. Nämäkin ehdotukset pyydän minä saada uudel-
11017: leen alistaa eduskunnan harkittaviksi käsittelyn kestäessä.
11018:     Missä määrin näin ehdotetut säännökset riittävät takaamaan
11019: sitä turvallisuutta, jota niillä on tarkotettu, se jää kamarin arvos-
11020: teltavaksi. Omasta puolestani luulisin, että ne riittävät, jos vain
11021: kamari hyväksyy ne muutamat muutosehdotukset, jotka minä tässä
11022: jo mainitsin.
11023:     Minä en tahdo väittää, sillä minä en sitä itsekään usko, että
11024: puheenaolevat lakiehdotukset sellaisina kuin ne nyt on eduskunnalle
11025: ehdotettu, hyvin vastaavat, mitä huolellisesti valmistetun lain suh-
11026:  teen voi vaatia. Sillä ne ovat hyvin suuressa kiireessä syntyneet,
11027: ja kuten minä jo tässä ennen viittasin, osaksi niin suuressa kiireessä,
11028: että sitä ei enään voi luvallisenakaan pitää. Mutta minä luulen
11029: kumminkin, että nämä lait sittenkin voidaan hyvin pienillä muu-
11030: toksilla saada semmoisiksi, että ne kelpaavat, jos niin saisin sanoa,
11031: hätäleiväksi nykyisenä poliittisena nälkäaikana (Iloisuutta), kunnes
11032: paremmat ehditään luoda. Ja minä rohkenen toivoa, että huoli-
11033: matta siitä, mitä täällä onkin vasemmalta puolen tehty semmoista,
11034: joka olisi omiaan viivyttämään tätä lainsäädäntötyötä, eduskunta
11035: kumminkin tahtoisi tehdä mitä on mahdollista saadakseen nämä
11036: lakiehdotukset tarpeellisilla muutoksilla hyväksytyiksi. Aikaa nyt
11037: ei ole paljoa jälellä, mutta ehkä se riittää. Minätoivon sitä ainakin.
11038: 
11039:     Ed. S c h y b e r g s o n : Det är icke tvifvel om att hr Lagerlöfs
11040: förslag till omgestaltning af fackutskottets betänkande i denna
11041: fråga är, hvad jag ville kalla fyndigt och hans försvar för förslaget
11042: likaså. Det finnes någonting i detta, att man vill tillmötesgå yr-
11043: kandet på, att också i korumunala val liksom i politiska enhvar,
11044: oberoende därutaf, huruvida han är skattskyldig eller icke, skall få
11045: vara med och kunna göra sin röst hörd uti korumunala angelägen-
11046: heter. Och det finnes å andra sidan naturligtvis för de borgerliga
11047: grupperna mycket tilltalande uti de garantier hr I,agerlöf sökt upp-
11048: ställa för att ett sådant tillmötesgående icke skallleda till missbruk,
11049:                 Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.            1779
11050: 
11051: 
11052: utan kommunernas förvaltning fortfarande förblifva solid. Jag
11053: kan också tänka mig, att hr Lagerlöfs förslag - det är ju han, som
11054: närmast, såsom han också själf antydde, har utarbetat de föränd-
11055: ringar uti kommunalutskottets betänkande, hvilka karaktärisera
11056: stora utskottets beslut i saken - om förslaget hade framställts re-
11057: dan uti kommunallagskomitens eller åtminstone i landtdagens kom-
11058: munalutskott, hade kunnat leda till en lagstiftning, egnad att samla
11059: omkring sig åtminstone ett betydande flertal äfven bland de bor-
11060: gerliga - men det är det beklagliga med detta förslag, att det nu
11061: framträdt i sista minuten, och såsom hr Lagerlöf själf medgifvit,
11062: måste bära prägeln af den skyndsamhet, som förhållandena på-
11063: tvingat. Ofverhufvudtaget är det så, att lagförslags beredning
11064: i våra komiteer icke utgör och icke får utgöra det sista ordet i en sak;
11065: särskildt är den formella affattningen ofta, ja, man kan säga oftast
11066: bristfällig. Det är sedan i regeringen som med eller utan lagbe-
11067: redningens medverkan verkligen tekniskt dugande lagförslag kunna
11068: fås till stånd. Med detta lagförslag däremot har regeringen och
11069: lagberedningen tagit ingen befattning och kommunalutskottet har
11070: ju nästan oförändradt accepterat komiteens förslag. Så kommer hr
11071: Lagerlöf med sina ändringsförslag utan att de ens hunnit blifva
11072: behandlade uti fackutskottet. Huru kan man då ens tänka sig.
11073:  att de skola motsvara ens anspråkslösa fordringar?
11074:      För min del har jag i stora utskottet emot dessa förslag anmärkt,
11075:  att då man gått så långt i fråga om förstärkta fullmäktiges
11076:  befogenhet, som hr Lagerlöf det har gjort, så kan man med ens taga
11077:  steget ut och låta förstärkta och ordinarie fullmäktige gå upp uti
11078:  samma fullmäktigeinstitution med samma befogenhet i samtliga ären-
11079:  den. J ag befarar att det uppstår en slitning emellan de olika ele-
11080:  ment med olika befogenhet, af hvilka fullmäktige komme att bestå.
11081:  J ag förstår icke rätt, hvarför man icke i detta afseende skall kunna
11082:  lämna äfven skenet, då man i själfva verket afvikit från principen
11083:  om att alla, oberoende af skatteskyldighet till kommunen, skola
11084:  hafva lika rösträtt. Ty man harju frångått denna princip, då man
11085:  väljer halfva antalet fullmäktige efter andra grunder och tillåter
11086:  dem, som äro skatteskyldiga, att rösta vid val af både ordinarie och
11087:  förstärkta fullmäktige, men däremot ifrån valet af de förstärkta
11088:  utesluter dem, som icke erlägga skatt. Man har därmed som sagdt
11089:  gått ifrån den ursprungliga principen, isynnerhet som man tillagt
11090:  dessa förstärkta fullmäktige befogenheter icke blott i undantags-
11091:  fal1 utan i alla ärenden af större ekonomisk bärvidd. Detta är min
11092:  hufvudsakliga anmärkning emot hr Lagerlöfs förslag, och den andra
11093:  anmärkningen är den, att då förstärkta fullmäktige utses efter en
11094:  annan princip än den ordinarie, man då äfven kan fastställa en allvar-
11095:  sam åldersgräns för väljarena, såvidt valet gäller förstärkta full-
11096:  mäktige. Man har sagt, att detta blefve ett val efter kurier, men
11097: 1780                 Istunto 26 p. lokakuuta 1908.
11098: 
11099: 
11100: hvarför skall man vara rädd för namnet, om man önskar saken?
11101: Jag säger här detsamma, som jag sade uti stora utskottet, då jag
11102: framhöll att äfven hr Lagerlöfs förslag är ett val efter kurier. Frå-
11103: gan är blott, hvar och huru man ställer upp gränsen. Hr Lagerlöf
11104: ställer upp den vid skattesträcket. Hr Stenbäck tager upp i sin
11105: reservation en ny gräns, en viss högre inkomst. J ag åter skulle
11106: önska, att gränsen bestämdes efter ålder. Jag gör det icke blott
11107: därför, att jag vill undvika den förhatliga skattegränsen, utan där-
11108: för att jag anser åldersgränsen, såvidt den nämligen är en gräns för
11109: väljare, icke för de valde, vara af kanske lika stor betydelse, som
11110: en låg skattegräns. Det är en omarbetning af förslaget efter denna
11111: grund, jag hade önskat. -            Jag framställde i utskottet ett
11112: yrkande på återremiss på sådan grund, att, med afskaffande af
11113: förstärkta fullmäktigeinstitutionen, väljare, som innehade viss hö-
11114: gre ålder, skulle berättigas, att jämte det de deltaga i de gemensamma
11115: valen, därutöfver välja visst antal fullmäktige. Detta förslag vann
11116: icke understöd. J ag vill minnas, att jag icke ens ansåg det löna
11117: mödan att begära votering och jag, liksom så många andra, fann
11118: mig vid sådant förhållande föranlåten att i allmänhet rösta på hr
11119: Lagerlöfs förslag, äfven de längst gående. J ag tror att det är en
11120: nödvändighet att man, om man en gång genom omröstning tvun-
11121: gits att gå in på hans förslag i hufvudsak, man också är nödsakad
11122: att följa honom i alla konsekvenser af förslaget, äfven då de kunna
11123: förefalla mindre tilltalande. J ag har t. o. m. varit med om att rösta
11124: för den paragraf, som af hr Lagerlöf föreslagits, och som afsåg, att
11125: kommun, där dess förvaltning hade råkat i sådant förfall, att den
11126: icke vidare kunde fullgöra sina förbindelser, af domstol skulle kunna
11127: ställas under administration. Man upplyste, att ett motsvarande
11128: stadgande förekom i andra länders lagstiftning, och j ag tänker mig,
11129:  att om vi också icke nu skrida till en sådan lagstiftningsåtgärd, så
11130: blifva vi tvungna därtill förr eller senare. Vi måste ju hafva någon
11131: bestämning om huru det skall gå, därest kommunen icke kan full-
11132:  göra, hvad den sig emot tredje person åtagit. Den affattning hr
11133: Lagerlöf hade gifvit sitt förslag i denna del var något för brysk och
11134:  omfattade för många moment, men den utgjorde dock en länk,
11135:  äfven den, uti en sådan lagstiftning, som hr Lagerlöf föreslagit.
11136:      Men om jag också sålunda tvungits att här liksom i stora ut-
11137:  skottet följa hr Lagerlöf åt, så förbehåller jag mig, att sedan lag-
11138:  förslaget genomgått detaljbehandling, yrka på dess förkastande.
11139:  Ty om hr Lagerlöfs förslag lägges till grund för detaljbehandlin-
11140:  gen, så blir lagen dock icke i den mening tillfredsställande, att jag
11141:  skulle kunna åtaga mig ansvaret för den. J ag finner öfverhufvud,
11142:  att det vore lyckligt, om regeringen skulle få hafva sitt ord med i
11143:  laget i fråga om lagens utarbetande och om vi sålunda vid nästa
11144:  landtdag skulle kunna hafva, om icke en proposition, så åtminstone
11145:                  Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.            1781
11146: 
11147: 
11148: det förslag tili proposition, hvilket regeringen har insändt i afseende
11149: å fastställelse, såsom underlag för våra beslut. Hr Sirola fram-
11150: höll uti stora utskottet gentemot denna uppfattning, att vi må-
11151: hända snart skulle komma in en politisk konflikt, som gjorde, att
11152: en kommunallag måhända icke inom en lång framtid vidare skulle
11153: kunna fås tili stånd. För min del antydde jag redan då, att de
11154: notiser jag fått från statsutskottet gåfve vid handen, att det socia-
11155: listiska partiet var benäget för att bära af konflikten, och jag har
11156: yttermera blifvit bestyrkt i min uppfattning och har därför ingen
11157: anledning att befara att vi icke återigen skulle samlas här den r
11158: februari. Under de tre månader, som då förestå landtdagen, kunna
11159: vi med ledning af ett af regeringen uppgjordt lagförslag med större
11160: lugn, större allvar och större omsorg än nu slutföra detta lagstift-
11161: ningsarbete.
11162:   Puhemiehen kutsumana astuu ensimäinen Varapuhemies johta-
11163: maan puhetta.
11164:     Ed. S ö d e r h o 1 m: Vid den nu igångsatta omfattande re-
11165: visionen af kommunalförfattningen har stora utskottet accepterat
11166: kommunalutskottets förslag, att rösträtt uti korumunala frågor
11167: skulle medgifvas oberoende af skattskyldighet tili kommunen. Denna
11168: utgångspunkt, på hvilket dethela hvilar, är enligt min mening orik-
11169: tig. Man motiverar det med att, då vi engång hafva allmän poli-
11170: tisk valrätt, vi också skola hafva allmän kommunal valrätt. Stora
11171: utskottet, eller dess pluralitet, har emellertid insett, att den princip,
11172: hvarifrån man utgått, i sin logiska konsekvens för därtili, att ett
11173: för kommunalförvaltningen föga hoppfullt resultat skulle vara att
11174: förvänta af en sådan lagstiftningsåtgärd, och man söker därför mot-
11175: verka följderna utaf sin oriktiga grundprincip med införandet af
11176: stadganden om vissa garantier i form af förstärkta kommunalfull-
11177: mäktige för viktigare frågor, kvalificerad pluralitet för vissa beslut,
11178: proportionellt valsätt o. s. v. Det naturliga hade väl varit att gå en
11179: fullkomligt motsatt väg, så att man först uppställt för sig problemet,
11180: huru den korumunala valrätten bör ordnas för att den möjligast bästa
11181: korumunala representation skall fås till stånd. Hade man så gjort,
11182: så hade man omöjligt kommit tili det resultat, att införa stadgandet
11183: om kommunal rösträtt utan skattskyldighet tili kommunen. Sat-
11184: sen att den, som har direkt intresse af ekonomiska företags skötande
11185: är långt mer kallad att deltaga däri än den, som icke däraf omedel-
11186: bart beröres, har också sin tiliämpning på de korumunala förhållan-
11187: dena. Ty det är ju obestridligt, att i så godt som alla frågor, som
11188: kommunalförvaltningen har att handlägga, den ekonomiska sidan
11189: har en väsentlig betydelse. Det naturliga vore därför, att kommunal
11190: rösträtt utan kommunal skattskyldighet ej borde medgifvas. Talet
11191: om indirekta bidrag, som hvarje individ i mer eller mindre grad er-
11192: 1782                  Istunto 26 p. 1okakuuta 1908.
11193: 
11194: 
11195: lägger till kommunen, är fullkomligt teoretiskt. Först det medve-
11196: tandet att en person direkte drabbas af en utgift till förmån för
11197: kommunens ekonomi, är egnadt att skärpa blicken och intresset
11198: för en god kommunalförvaltning. Denna måste således hafva till
11199: sin väsentliga förutsättning att densamma handhafves af personer,
11200: som ha blick därför att på en gång det helas och de enskildes berät-
11201: tigade fördelar tillvaratagas. Till stöd för en annan mening får man
11202: visserligen höra att orsaken till, att en person icke kan betala koru-
11203: munala utskylder, icke alltid beror på honom själf, utan kan härröra
11204: af sjukdom eller andra tillfälliga förhållanden. Men man förbiser här-
11205: vid att detta är undantag, som icke få verka på saken, enär all lag-
11206: stiftning uti dylika ting måste hålla sig till genornsnittsfallen och
11207: efter dem frågorna bedömas. Den orättvisa, som möjligen härigenom
11208: inträffar, hänför sig till så ytterst få fall, att den därigenom blir
11209: elirninerad.
11210:      Stora utskottet har väl i likhet med kommunalutskottet för-
11211: sökt tillföra kommunalrepresentationen ett besinningsfullt element
11212: genom de förstärkta fullmäktige, som skulle väljas af dem, hvilka
11213: äro underkastade taxering. Denna utväg är dock enligt min mening
11214: icke tillfredsställande och för icke till målet. De representanter,
11215: som utginge ur proportionella val från en valmanskår, hvari samt-
11216: liga taxerade deltoge med lika rösträtt, blefve ej tillräckligt talrika
11217: för att motverka förhastade beslut utaf representationen i dess hel-
11218: het. Förstärkta fullmäktigeinstitutionen såsom sådan är dessutom
11219: föga lycklig. De, som endast tillfälligtvis deltaga uti de korumunala
11220: förhandlingarna, äro icke så inne i frågorna som nödigt är. De större
11221: insikter, som därigenom tillföras kommunalförvaltnhigen, uppväga
11222: icke den bristande förtrogenheten med densamma. Den ändamåls-
11223: enligaste organisationen utaf kommunalförvaltningen är enligt
11224:  rnin mening därför den, att samtliga fullmäktige deltaga i alla frå-
11225:  gor, men väljas sålunda att valmanskåren, som omfattar samtliga
11226:  beskattade, utöfvar sin valrätt i två grupper. Härigenom vinnes,
11227:  att de högre taxerade erhålla ett större inflytande på kommunal-
11228:  förvaltningen, hvilket är densamma till stor fördel, utan att detta
11229:  inflytande vore till hinder för en sund utveckling af kommunernas
11230:  förvaltning.
11231:      Det är dessa synpunkter, som enligt min mening tala för den
11232:  ståndpunkt undertecknaren af den femte reservationen till utskotts-
11233:  förslaget intager. J ag finner sålunda, att förslaget bygger på helt
11234:  och hållet oriktiga grunder, men då tid nu icke mer återstår för
11235:  föslagets återförvisande till vederbörande utskott, vill jag icke mer
11236:  väcka förslag härom, utan inskränker rnig till att påyrka förslagets för-
11237:  kastande i dess helhet. J ag har härtill så mycket mer skäl som det
11238:  sätt, hvarpå förslaget tillkomrnit, långt ifrån är tillfredsställande.
11239:                 Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.          1783
11240: 
11241: 
11242: Detta har redan blifvit berördt utaf flera talare, hvarför jag icke
11243: skall ytterligare dröja därvid.
11244:     En fråga kan jag dock icke underlåta att redan nu beröra, eme-
11245: dan den står i sammanhang med det föregående. Vid första läs-
11246: ningen af detta ärende påvi.sade hr Estlander, hurusom hos oss af
11247: ålder den grundsats gällt, att i städernas korumunala angelägen-
11248: heter samt vid val af borgmästare och råd städernas borgare, som
11249: buro stadens tunga, voro de, som också utöfvade rättigheterna. Detta
11250: förhållande blef bekräftadt i den för rikets borgerskap och städer
11251: den 23 februari 1789 utfärdade försäkran i dess 3 och 6 §§. Då vid
11252: 1872 års landtdag till ständerna afläts proposition om den korumunala
11253: rösträttens utsträckning till alla dem, som betalade skatt i stad, så
11254: kunde detta icke ske utan ändring af ifrågavarande privilegier för
11255: städernas borgerskap. En sådan ändring begärdes och bifölls, men
11256: något upphäfvande af principen att skatteskyldighet utgjorde grun-
11257: den för den korumunala rösträtten koru därvid icke i fråga. J ag
11258: ber att få hänvisa till den ingress, hvarmed propositionen inledde
11259: förslaget till förordning om kommunalförvaltning i stad. Det säges
11260: där, att Hans Kejserliga Majestät aflåtit proposition >>nnder för-
11261: behåll att borgareståndet medgifver de uti 3 § af Kongl. försäkran
11262: för borgerskapet och städerna den 23 februari 1789 omförmälda
11263: privilegierättigheters utsträckning till stadskommuns alla skatte-
11264: skyldiga medlemmar, hvarom särskild nåd. prop. kommer att stän-
11265: derna föreläggas.>> Uti denna proposition om ändring utaf borger-
11266: skapets privilegier frarnhölls detsamma. Uti sitt svar förklarade
11267: ständerna, att borgerskapet gått in på en sådan ändring af de privi-
11268: legier, som betingas utaf denna proposition. Men ständerna fram-
11269: höllo därjämte, hurusom skattskyldighet och rösträtt fortsättnings-
11270: vis komme att betinga hvarandra. Det finnes sålunda ingen grund
11271: för att antaga, att borgerskapet då skulle hafva afstått från ifråga-
11272: varande privilegier, utan var det endast en ändring i desamma som
11273: då medgafs. Frågan härom, som ju är viktig för den vidare behandlin-
11274: gen af förevarande ärende, har blifvit hänskjuten till grundlags-
11275: utskottet för att där undergå nödig beredning. Denna beredning har,
11276: såsom kändt, icke kommit till stånd, och det kan icke här åligga mig
11277: att ersätta densamma. I alla händelser äro de synpunkter, som jag
11278: nu frarnhållit, jämte det, som berördes uti hr Estianders andragande
11279: vid första läsningen, af den beskaffenhet, att de utan vidare böra
11280: öfvertyga den, som icke vill vara döf för desamma.
11281: 
11282:     Ed. C a s t r e n: Käsilläolevia lakiehdotuksia vastaan en ole
11283: ollut ajan lyhyyden vuoksi tilaisuudessa liittämään vastalausetta
11284: suuren valiokunnan mietintöön. Asian näin ollen katson velvolli-
11285: suudekseni aivan lyhyesti esittää eroavan kantani asiassa.
11286:     Käsilläolevat kunnallislakiehdotukset ovat rakennetut sille peri-
11287: 1784                  Istunto 26 p. lokakuuta 1908.
11288: 
11289: 
11290: aatteelle, että jokaisella, jolla kunnassa on asunto ja kotipaikka,
11291: siellä on hengille kirjoitettu ja ennen vaalivuotta on täyttänyt 21
11292: vuotta, olisi yleensä ratkaiseva päätös- ja sananvalta kunnan asioissa
11293: huolimatta siitä, onko hä.•1 verovelvollinen vai eikö. Tämän periaat-
11294: teen mukaisesti tulisi myöskin kunnan valtuusto valittavaksi, mutta
11295: mitä tulee ehdotettuun lisävaltuustoon, olisi se verovelvollisten
11296: valittava. Minun ymmärtääkseni on kunnallinen äänioikeus, sel-
11297: laisena kun se esiintyy näissä lakiehdotuksissa, väärälle perustukselle
11298: rakennettu, sillä minun vakaa käsitykseni on se, että ainoastaan
11299: niille 21 vuotta täyttäneille kunnassa asuville ja hengille kirjoitetuille
11300: henkilöille, jotka ovat velvolliset suorittamaan kunnalle veroa, olisi
11301: äänioikeus annettava. Jos menetellään toisin, niin annetaan niille,
11302: jotka eivät ota osaa kunnan maksuihin, oikeus määrätä veroa mak-
11303: savien kukkaroista. Tällaisen kannan täytyy olla väärä ja kiero.
11304:      Minä en tahdo laajemmin kosketella niihin takeisiin, joita lakieh-
11305: dotuksen sepittäjät ovat keksineet, niitten vaarallisten ja tuhoisien
11306: seurausten välttämiseksi, jotka johtuisivat heidän lakiehdotusten
11307: perustaksi asettamasta periaatteestaan. Mutta vaikka lakiehdo-
11308: tuksen sepittäjät ehdottavat että lisävaltuusto, jolla tulisi olemaan
11309: kaikkein tärkeimpien taloudellisten asiain hoito, olisi verovelvollisten
11310: valittava ja vaikka he ovat koettaneet lakiehdotuksiin sijoitella
11311: kaikenmoisia rajoittavia määräyksiä, jotka olisivat takeina siitä,
11312:  että kunnan asiat tulisivat verrattain säännöllisesti hoidetuiksi,
11313:  osottaa kumminkin lakiehdotusten sepittäjäin suuressa valiokunnassa
11314: tekemä ehdotus sellaisen pykälän panemisesta lakiehdotuksiin, että
11315: hallinnolliset viranomaiset olisivat oikeutetut, missä kunnallisten
11316:  asiain hoito on joutunut rappiolle, lakkauttaa toistaiseksi kunnan
11317: itsehallinnon ja asettaa kunnallisten asiain hoito uskottujen miesten
11318:  varaan, ettei lakiehdotuksen sepittäjillä sittenkään ole ollut luot-
11319: tamusta asettamiensa takeitten riittäväisyyteen.
11320:      Tämä lakiehdotusten periaattellisesta perustasta. Mikäli sitten
11321: lakiehdotusten sisältöön tulee, on niissä kaikellaisia ristiriitaisuuksia,
11322:  jotka tietysti ovat seurauksena siitä kiireellisyydestä millä asiaa
11323:  on käsitelty. Minä tahdon huomauttaa muutamasta. I I §:ssä on kun-
11324:  nan valtuustolle jätetty päätettäväksi joukko tärkeitä taloudellisia
11325:  asioita, sellaisia kuin kysymys kansakoulujen perustamisesta, kunnalli-
11326:  sesta terveys- ja sairashoidosta, vaivaishoidosta, kunnan rakennuksista
11327:  ja laitoksista, laina- ja apumakasiineista sekä sellaiseen tarkoitukseen
11328:  aijottujen rahastojen perustamisesta ja hallinnosta sekä yleisten
11329:  varranttia antamaan oikeutettujen talletusmakasiinien perustami-
11330:  sesta ynnä niin edespäin. Kaikki nuo mainitsemani kunnan valtuus-
11331:  tolle uskotut taloudelliset asiat ovat sitä laatua, että niiden päättä-
11332:  misestä johtuu kunnalle maksuja, että niitten toteuttaminen voipi
11333:  tuntuvasti vaikuttaa kunnalliseen verotukseen. 12 §:ssä taasen, jossa
11334:  luetellaan lisätyn valtuuston tehtäviä, määrätään sen neljännessä
11335:                  Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.            1785
11336: 
11337: 
11338: kohdassa, että lisätyn valtuuston on ratkaistava kysymykset, jotka
11339: koskevat yrityksiä tai menoa, johon varoja ei ole osotettu vahviste-
11340: tussa meno- ja tuloarviossa, tai semmoista asiaa, j o k a
11341: vastaisuudessa               voi      tuntuvasti          vaikuttaa
11342: k u n n a 11 i s e e n v e r o t u k s e e n. Kahdelle eri kunnalliselle
11343: viranomaiselle olisi jätetty valta määrätä samanlaatuisista asioista,
11344: josta tietysti seuraisi kompetenssiriitoja ja ristikohtia, jotka voisi-
11345: vat antaa aihetta ikäviin selkkauksiin ja rettelöihin puheen-
11346: alaisten viranomaisten välillä.
11347:     Se tapa, millä suuressa valiokunnassa on esillä olevia tärkeitä
11348: lakiehdotuksia käsitelty, ei suinkaan ole ollut omiansa antamaan
11349: takeita lakiehdotusten virheettömästä, johdonmukaisesta sisällöstä,
11350: yhtä vähän kuin niitten muodollisesta kelvollisuudesta. Suuri valio-
11351: kunta tosin päätti, että lakiehdotuksia olisi käsiteltävä kahdessa
11352: asiallisessa lukemisessa, joittenka jälkeen seuraisi kolmas muodollinen
11353: lukeminen. Mutta, kuten jo ennen on huomautettu, toimitettiin
11354: kolmas lukeminen siten, että lakiehdotukset kokonaisuudessaan nui-
11355: jittiin ilman että niiden erityiset pykälät asetettiin muodollisen
11356: tarkastuksen alaiseksi. Tällaista menettelyä pidän enemmän kuin
11357: arveluttavana. Edelleen suuri valiokunta vaati perustuslakivalio-
11358: kunnalta lausuntoa eräästä kaupunkikunnallislakiehdotusta kos-
11359: kevasta tärkeästä seikasta, nim. siitä, josko yleisen äänioikeuden
11360: myöntäminen kaupungissa kunnan veroamaksamattamille jäsenille
11361: sisältäisi muutoksen porvaristolle ja kaupungeille 23 päivä helmi-
11362: kuuta 1789 annetun Kuninkaallisen Vakuutuksen 3 kohtaan, sel-
11363: laisena kuin se on Keisarillisessa asetuksessa 8 päivältä joulukuuta
11364: 1873. Mutta suuri valiokunta ei malttanut odottaa perustuslaki-
11365: valiokunnan lausuntoa asiassa, vaan kävi pyytämästään lausunnosta
11366: huolimatta loppuun käsittelemään kaupunkikunnallislakiehdotusta.
11367: Siten jäi puheenalainen tärkeä kohta täydellisesti selvittämättä,
11368: kohta, josta perustuslakivaliokunnan sihteeri on valmistanut lau-
11369: sunnon, jossa sangen pätevillä syillä osotetaan, että puheenalainen
11370: seikka todellakin on perustuslaillista luonnetta.
11371:     Tällaisesta kiireellisesti hutiloivasta käsittelystä on myöskin ollut
11372: seurauksena, että lakiehdotuksiin on jäänyt kaikenlaisia virheitä
11373: ja ristiriitaisuuksia. Tahdon tässä ainoastaan viitata muutamiin.
11374:     Lakiehdotuksessa maalaiskuntia varten sanotaan IO §:ssä: »Vaali-
11375: kelpoinen knnnan valtuutetuksi ja lisävaltuutetuksi on jokainen,
11376: joka on oikeutettu niitä valitsemaan.>> Tässä tulee lukija heti
11377: kysyneeksi, mitä sanalla >>niitä>> tarkotetaan. Tarkotetaanko >>niillä>>-
11378: sanalla kunnan valtuutettuja tai lisävaltuutettuja, siis jompaakum-
11379: paa niistä, vaiko molempia? Tämä kohta tarvitsisi korjausta. Sa-
11380: maan pykälään pantiin näin kuuluva lisäys: >>Mitä vaalikelpoisuudesta
11381: kunnanvaltuutetun toimeen on sanottu, olkoon voimassa myös mui-
11382: hin kunnallisiin luottamustoimiin nähden, joista ei ole erittäin sää-
11383: 1786                  Istunto 26 p. lokakuuta 1908.
11384: 
11385: 
11386: detty.>> Mutta vastaava muutos jäi tekemättä kunnallislakiehdotuk-
11387: seen kaupunkeja varten. rs §:ssä taasen päätti suuri valiokunta jätet-
11388: täväksi lakiehdotuksesta maalaiskuntia varten sanat >>asu kunnan
11389: ulkopuolella tai>>. Mutta lause jätettiin kaupunkikunnallislakiehdo-
11390: tukseen, vaikka se olisi ollut poistettava sieltäkin. Lakiehdotuksen
11391: maalaiskuntia varten 34 §:n 4 momentissa on olemassa viittaus
11392: 13 §:än r momenttiin, vaikka pitäisi viitata 12 §:ään. Saman laki-
11393: ehdotuksen 87 §:n r momentissa on sanottu: >>Tilejä ja taloudellista
11394: hallintoa tarkastamaan valitsevat kunnan vaalioikeutetut jäsenet
11395: siihen soveliaista, kunnassa tai kunnan ulkopuolella asuvista hen-
11396: kilöistä vuodeksi kerrallaan 3 tarkastajaa ja 2 varatarkasta-
11397: jaa.>> Muitten kunnallisviranomaisten vaalin päätti suuri valiokunta
11398: toimitettavaksi joka kolmas vuosi, mutta jätti tekemättä samallai-
11399: sen määräyksen tilintarkastajien vaalista, jättäen niitten vaaliin
11400: nähden sitä koskevan §:n entiselleen. Sama virhe haittaa kaupun-
11401: kikunnallislakiehdotuksen 53 §:ää.
11402:      Ehkä luettelemani virheellisyydet voidaan tällä kertaa katsoa
11403: riittäviksi osottamaan, mikä on seurauksena sellaisesta käsittelystä,
11404: joka on tullut näitten tärkeitten lakiehdotuksien osaksi suuressa valio-
11405: kunnassa eikä kukaan, joka ei näille lakiehdotuksille omista vähin-
11406: tään yhden viikon tarkkaa ja huolellista tarkastamista voi sanoa,
11407: mitä muuta epäjohdonmukaisuutta ja ristiriitaisuutta niihin on
11408: sekä asiallisessa, että muodollisessa suhteessa jäänyt. Luulen ettei-
11409: vät ne rajoitu likimainkaan niihin, joita minulla on ollut kunnia täällä
11410: luetella. Mielipiteeni on siis se, että kunnallislakiehdotukset sisäl-
11411: tönsä puolesta ovat aivan väärälle periaatteelle rakennetut, eivätkä
11412: muodollisessa suhteessa täytä edes yksinkertaisimmankaan lald-
11413: tekniikan vaatimuksia.
11414:      Sosialidemokraattiselta taholta on koetettu väkivetoon ajaa läpi
11415: kunnallislakiehdotukset näillä valtiopäivillä.     Minun vakaumuk-
11416: seni on se, että, jos lakiehdotukset saavat lain voiman, ne tulevat
11417: aikaansaamaan enemmän kuin turmiollisia seurauksia meidän kun-
11418: nallisessa elämässämme, arvaamattomia vaurioita, jopa mullistuk-
11419: sia. Sosialidemokraatit sanovat pelkäävänsä taantumusta. Mutta
11420: ei mikään olisi enemmän omiansa synnyttämään taantumusta kuin
11421: tällaisten lakiehdotusten laatiminen, ja herättämään vastenmieli-
11422: syyttä järkeviäkin reformeja vastaan. Tämä taantumus ja taantu-
11423: muksen henki vähitellen leviäisi kautta maan ja synnyttäisi vasten-
11424: mielisyyttä kaikkia reformeja vastaan.
11425:      Minun tarkoitukseni oli ehdottaa, että molemmat kunnallis-
11426: lakiehdotukset, sekä se, joka koskee maalaiskuntia että se, joka kos-
11427: kee kaupunkikuntia, lykättäisiin takaisin valiokuntaan rakennet-
11428: taviksi sille periaatteelle, että ainoastaan ne, jotka ovat täyttäneet
11429: 21 vuotta ja suorittavat kunnalle veroa, olisivat äänioikeutettuja
11430: kunnassa. Mutta kun on mahdotonta, että valiokunta enään val-
11431:                   Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.            1787
11432: 
11433: 
11434: tiopäiväin viimeisellä hetkellä ehtisi saada tällaista työtä valmiiksi,
11435: täytyy minun esittämieni asiallisten ja muodollisten syitten nojalla
11436: ehdottaa eduskunnalle näiden lakiehdotusten hylkäämistä.
11437: 
11438:     Ed. S t e n b ä c k: Den behandling, som i stora utskottet kommit
11439: de föreliggande lagförslagen till del, har styrkt mig uti den uppfatt-
11440: ning jag uttalat i min till kommunalutskottsbetänkandet fogade re-
11441: servation, nämligen att frågan om reformering utaf kommunal-
11442: lagarna för närvarande ännu icke är mogen för slutligt afgörande.
11443: Stora utskottet har i lagförslagen infört en mängd ändringar, som
11444: delvis äro utaf stor bärvidd. Dessa ändringar kunna måhända i för-
11445: hållande tili kommunalutskottets betänkande anses vara förbättrin-
11446: gar, men enligt rnitt förmenande äro de det dock icke i så hög grad,
11447: att de skulle göra lagförslagen acceptabla. Jag kan i detta afseende
11448: i hufvudsak förena mig om hvad hr Söderholm nyss anförde. Re-
11449: dan vid den flyktiga granskning jag under eftermiddagen hunnit
11450: egna åt stora utskottets betänkande, har jag dessutom funnit, att
11451: lagförslagen, sådana de af stora utskottet förordas, innehålla särskilda
11452: inkonsekvenser, ity att utskottet lämnat oförändrade flere paragrafer
11453: hvilka dock beröras af ändringar, som utskottet vidtagit i andra de-
11454: lar af lagförslagen. Hr Castren har nyss anfört särskilda exempel här-
11455: utinnan. J ag kunde ytterligare anföra nya, men vill icke upptaga tiden
11456: därmed. Då det enligt min mening är omöjligt att landtdagen under
11457: de återstående dagarna skulle hinna egna lagförslagen en så in-
11458: gående behandling, som är utaf behofvet påkallad, och jag för min
11459: del icke finner det vara på sin plats, att så viktiga lagförslag som dessa
11460: utaf landtdagen antagas så att säga i klump, utan en noggrann saklig
11461: behandling, ber jag, hänvisande i öfrigt till hvad jag i rnin reserva-
11462: tion anfört, att få förena mig om hr Söderholrns förslag, att lagför-
11463: slagen för denna gång måtte af landtdagen afböjas.
11464: 
11465:    Ed. Home n: Pysyen samalla kan:nalla, jonka toin esiin näit-
11466: ten lakiehdotusten ensimmäisessä lukemisessa, yhdyn herroihin
11467: Söderholmiin ja Castreniin ja tu1en siis vastustamaan näitten ehdo-
11468: tusten hyväksymistä, jos ne saavat sen muodon, jonka ne ovat saa-
11469: neet suuressa valiokunnassa.
11470: 
11471:    Ed. v on A 1 f t h a n: Hr Söderholm har i sitt andragande berört det
11472: största fel, som har begåtts rörande det nu föreliggande lagförslagets
11473: förhistoria. I stället för att utgå från de otvifvelaktiga fel, som i
11474: många delar vidlåda de nu rådande kommunalförfattningarna och
11475: sen söka efter, huru man skulle på det bästa sättet sakligt rätta miss-
11476: förhållandena, så att man skulle uppnå en bättre, men icke en sämre
11477: kommunalstyrelse än vi hittills haft, har man användt själfva frågan
11478: som ett agitationsmedel i de politiska partiernas tjänst för att tjäna
11479: 1788                  Istunto 26 p. lokakuuta 1908.
11480: 
11481: som lockbete vid politiska val. Därigenom har frågan ryckts ur
11482: sina sunda och riktiga banor och kommit in i sådana återvändsgränder,
11483: utaf hvilka de här föreliggande olika förslagen tili alira största del
11484: bära tydliga spår. Det är därför med synnerligt bekymmer som jag
11485: har sett, hurusom den politiska lidelsen icke ens nu kunnat lugna
11486: sig så långt, att man skulie hafva låtit detta lagförslag undergå den
11487: mognad, som det otvifvelaktigt skulle behöft för att blifva prak-
11488: tiskt användbart. Man har i stället med användande af våld velat
11489: få fram en omogen lag för att bjuda den som någonting njutbart
11490: åt befolkningen. Då jag icke vill onödigt fördröja denna saks behand-
11491: ling, anser jag mig skyldig att nu, fastän det är långt frarnskridet
11492: på natten, klargöra min principielia ståndpunkt till förslaget, så
11493: att ett uppträdande från min sida i denna del icke vidare behöfver
11494: ega rum, när vi komma tili detaljdiskussion af förslaget.
11495:     Det är då att märka, hurusom betänkandet från kommunalut-
11496: skottet jämte åtföljande reservationer har varit byggdt på tvänne olika
11497: grunder, å ena sidan utskottsbetänkandet och den första och tredje
11498: reservationen, hvilka väsentligen varit byggda på teorin om alimän
11499: och lika rösträtt och människans och medborgarens naturliga rättig-
11500: heter, å andra sidan de senare reservationerna V och VI, som med in-
11501: förande af väsentliga förändringar gentemot nu bestående förhål-
11502: landen vilja bibehålia hufvudinflytandet inom kommunernas för-
11503: valtning hos de befolkningsslager, hvilka hafva de största förutsätt-
11504: ningar för att på ett för allas väl fruktbringande sätt förvalta kom-
11505: munernas angelägenheter. Det finnes tyvärr ingen förhoppning om,
11506: att i denna försarnling kunna genomdrifva sådana åskådningar,
11507: huru riktiga de än må vara. Detta som en sorglig följd utaf de parti-
11508: program, som i denna del hafva blifvit frarnförda, och hvilka vårt
11509: folk för närvarande synes ornfatta med en religiös tro och vördnad.
11510: Detta, att sådant icke kan lyckas, bevisar för ingen del att förslagen
11511: icke vore byggda på en riktig grund. Emellertid visar sig vid den flyk-
11512: tiga behandling, som har kommit lagförslagen tili del i stora utskottet,
11513: att ett genornförande af dem på den bas, som utskottsbetänkandet
11514: innehåller, eller på basen utaf hvad i tredje reservationen innehålles,
11515: otvifvelaktigt skulle inom ganska kort tid medföra komplett eko-
11516: nomisk ruin för flertalet af våra kommuner. Och då detta moment blef
11517: uppenbart, fann man det vara nödvändigt att försöka genom en kom-
11518: plicerad ombyggnad utaf lagförslagen i deras helhet uppbygga dam-
11519: mar emot en sådan förstörelse eller vinna några garantier för att den
11520: icke skulle ega rum i alltför stor utsträckning. Då denna ombygg-
11521: nad utaf förslaget måste ega rum under mellantiden mellan öfriga
11522: brådskande landtdagsarbeten för att icke säga under pågående landt-
11523: dagsarbete rörande andra frågor, är det ju klart, att det system, som
11524: sålunda framgick, måste lida utaf tekniska brister, hvilket redan
11525: här för öfrigt har påpekats af hr Cederberg. Och det är möjligt, att
11526:                  Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.            1789
11527: 
11528: 
11529: dessa tekniska brister äro så stora, att lagförslaget såsom sådant icke
11530: kan vinna kraft och sättas i verkställighet, utan ytterligare måste
11531: omarbetas, i hvilket fall då denna landtdag skulle hafva förödt en
11532: väsentlig del af en dyrbar tid till ett resultatlöst bländverk. För
11533: egen del kan jag, som sagdt, omfatta hvarken utskottsbetänkandet
11534: eller tredje reservationen, utan står på samma grund som hrr Sten-
11535: bäck, Söderholm m. fl., och skulle, för att gifva uttryck häråt, vara
11536: benägen att här föreslå, att lagförslagen skulle återremitteras till
11537: kommunalutskottet för att omarbetas på basen af hr Stenbäcks
11538: reservation. Detta skulle själffallet i detta nu innefatta detsamma
11539: som lagförslagens förkastande. Men det är väl öfverflödigt att fram-
11540: ställa sådana yrkanden. Jag skall i sådant afseende nöja mig med
11541: att förena mig om hrr Stenbäcks, Söderholms m. fl. uttalanden.
11542:     Men j ag nödgas dock något beröra de lagförslag som föreligga,
11543: såsom ett alldeles nytt system, uppgjordt i stora utskottet och nu
11544: närmast föremål för behandling. Detta system, som söker förebygga
11545: de vådliga följderna af en utsträckt allmän rösträtt i kommunen, är
11546: byggdt på sådana grunder, att kommunernas ekonomiska rörelsefri-
11547: het blir i väsentliga delar försvårad och inskränkt. Detta system,
11548: lika så väl som ett system utan denna komplicerade byggnad, upp-
11549: byggd på den allmänna och lika rösträttens grund, måste med nöd-
11550: vändighet leda till vidare lagstiftning, gående ut uppå anvisning utaf
11551: ett förfarande, som bör inslås, där kommunen blir insolvent att
11552: fylla sina ekonomiska förpliktelser eller där uppenbar vanvårdnad
11553: och slöseri med kommunens egendom försiggår till skada för de
11554: släkten, som skola följa efter oss. J ag vill icke i detta sammanhang
11555: ingå på detaljer häraf, men vill nu hafva det sagdt, att vi kunna inslå
11556: tvänne vägar här i landet. Vi kunna gå framåt på vägen till möj-
11557: ligast stora utsträckning af den kommunala fri- och själfstyrelsens
11558: princip, men då måste vi nöja oss med begränsad eller kvalificerad
11559: valrätt, så att afgörandet lägges i händerna på de, både i fråga om
11560: ekonomisk bildning, insikt och erfarenhet mer framskridna sam-
11561: hällsmedlemmarna, hvilkas bruk eller missbruk af denna makt
11562: finner sitt korrektiv i en fri präss och en fri försarnlingsrätt. Ett så-
11563: dant korrektiv mot en delegerad makt på detta område finner jag
11564: vara fullt tillräckligt och verksamt för att ett sundt kommunalt lif
11565: skall kunna utvecklas. Denna väg är den väg jag skulle vilja inslå,
11566: och så långt min makt och förmåga sträcker sig skall jag söka verka
11567: därhän, att denna väg skall inslås. Men jag kan icke vara så opti-
11568: mistisk att tro, att jag skulle hafva synnerligen stor utsikt att lyckas
11569: uppnå detta, utan jag tror att, när frågan kommer till afgörande
11570: sannolikt vid nästa landtdag, beslutet då skall gå i den riktning, att
11571: man framförallt skall hafva denna nya fetisch, allmän och lika röst-
11572: rätt och människans och medborgarens naturliga rättigheter. Men
11573: då följer däraf också såsom en oblidkelig konsekvens inskränkningar
11574: 1790                 Istunto 26 p. lokakuuta 1908.
11575: 
11576: 
11577: i den korumunala själfstyrelsen, inskränkt rörelsefrihet och kontroll
11578: genom domstol och administrativ myndighet, och sist och slutligen
11579: förmynderskap, om man misslyckas. Och tvingas jag in på denna
11580: andra väg, hvilket jag tror blir förhållandet, tvingas jag att accep-
11581: tera en utsträckt, en så utsträckt allmän rösträtt inom kommunen,
11582: som utskottsbetänkandet eller den tredje reservationen afse, så
11583: anser jag det vara min plikt, för att förebygga en ännu större na-
11584: tionalolycka, att medverka till sådan inskränkning i den korumunala
11585: rörelsefriheten och sådan nödvändig, utifrån kommande kontroll,
11586: som jag här har antydt. Ty af två onda ting bör man åtminstone
11587: välja det mindre onda, när man icke i stället för det mindre onda
11588: tinget kan välja det goda.
11589:     J ag tror mig här hafva gjort min principiella ställning till de
11590: föreliggande lagförslagen alldeles klar och behöfver således för egen
11591: del icke vidare deltaga i den allmänna diskussionen. Men när vi
11592: komma till detaljgranskningen, så blir jag tvungen att i alla väsent-
11593: liga delar försöka öfvertyga denna församling om huru lagförslaget
11594: bör under gifna förutsättningar tekniskt uppbyggas.
11595: 
11596:     Ed. H ei m b ii r g e r: J ag vill för min del icke förneka att
11597: icke brister förefinnas i nu gällande kommunallagstiftning. Det
11598: vore också märkvärdigt om så icke vore förhållandet, då man be-
11599: sinnar, att exempelvis lagen om kommunalförvaltning i stad är
11600: mer än 35 år gammal och hittills endast delvis ändrats. Dock vå-
11601: gar jag påstå, att några alltför stora och betydande brister i sagda
11602: lag icke förekomma. I hufvudsak har kommunernas förvaltning
11603: fungerat väl och tillfredsställande. Såsom de förnämsta brister
11604: på detta område, hvilka brister jag för min del gärna är med om
11605: att söka afhjälpa, skulle jag vilja anse förhållandet att vidsträckta
11606: samhällslager icke hafva tillfälle att taga del i behandlingen af kom-
11607: munernas angelägenheter och vidare att genom majoritetsval ett
11608: majoritetsförtryck kan ega rum och äfven i många fall förekommit.
11609: Men till de brister, som vidlåda gällande kommunallagstiftning, räk-
11610: nar jag icke den omständigheten, att den ej är byggd på grundva-
11611: len af allmän och lika rösträtt.
11612:     Om öfver hufvud riktigheten af sådan grundval beträffande
11613: politiska val kan betviflas, så måste den med ännu starkare skäl kunna
11614: ifrågasättas då det gäller korumunala val. Ty en korumun är i än
11615: högre grad än en stat ett ekonomiskt, ett affärsinstitut, jag menar
11616: icke uteslutande, men dock i väsentliga delar. Och kommunerna,
11617: såsom de hos oss äro organiserade, äro i afsaknad af den kontroll,
11618: som dock tillvaron af en regering inom statslifvet medför. Att med-
11619: gifva alla medlemmar inom en korumun rätt att deltaga i korumu-
11620: nala val, är enligt min åsikt oriktigt, än oriktigare om denna rättig-
11621: het icke ens göres beroende af förmågan att betala skatt till koru-
11622:                 Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.            1791
11623: 
11624: 
11625: munen. Ty denna förmåga af skattebetalning visar, om ej något
11626: annat, så åtminstone förmågan att sköta sina egna angelägenheter,
11627: och utan förmåga att sköta sina egna angelägenheter bör icke nå-
11628: gon rättighet att sköta allmänna angelägenheter få ifrågakomma.
11629: J ag menar detta naturligtvis i stort - undantag från regeln kunna
11630: ju förefinnas, men dessa undantag spela enligt mitt förmenande
11631: icke någon nämnvärd roll. Men äfven skattskyldigheten till kom-
11632: munen innebär icke ensamt för sig garanti emot vanskötsel af de
11633: korumunala angelägenheterna. Ty hvilken garanti finnes väl, då
11634: möjlighet sålunda yppas för en majoritet att genom ett ringa bi-
11635: drag till kommunens utgifter bereda sig tillfälle till att genom ta-
11636: xering af de mera förmögna tillföra den samhällsklass, hvilken man
11637: tillhör, förmåner af betydande ekonomiskt värde, hvilka förmå-
11638: ner den förmögnare samhällsdelen nästan uteslutande skulle få
11639: betala. Majoritetsförtryck är icke frihet, och på samma sätt före-
11640: ligger icke själfbeskattning, där tillfälle finnes att, mot skyldighet
11641: att betala en obetydlig skatt eller icke någon alls, högt taxera andra.
11642: I stort sedt representera dock de stora inkornsterna sparsamheten,
11643: arbetsamheten och dugligheten inom samhället.
11644:      Föreliggande lagförslag, som äro uppbyggda på grundvalen af
11645: allmän, lika rösträtt inom kommunen, böra redan därför efter min
11646: åsikt icke godkännas. Men ytterligare en anledning för att nu icke
11647: antaga dessa lagförslag ligger i den skyndsamhet, med hvilken lagförsla-
11648: gen behandlats, och som påtagligen inverkat på dessas formella och ma-
11649: teriella beskaffenhet. Det är bekant, huruledes arbetena inom den
11650: komite, hvars betänkande ligger till grund för ifrågavarande lag-
11651: förslag, påskyndades och huruledes efteråt på ett formligen otill-
11652: ständigt sätt kommunernas utlåtanden öfver lagförslagen pådref-
11653: vos. Vidare har här med rätta anmärkts om det sätt, hvarpå dessa
11654: lagförslag sedermera behandlats i stora utskottet, ett sätt som, om
11655: det kanske icke direkt strider emot grundlagarnas bokstaf, åtmin-
11656: stone är oförenligt med deras anda, och tiU hvilket behandlingssätt
11657: enligt min åsikt, ordföranden i stora utskottet aldrig bort nedlåta
11658: sig. Man har visserligen här försökt att göra gällande, att i lag-
11659: förslagen, sådana de af stora utskottet omarbetats, garantier före-
11660: finnas för att icke allt för stora ingrepp komma att ske i kommu-
11661: nernas ekonomi. För min del är jag icke öfvertygad om att de ga-
11662: rantier, som stora utskottets förslag uppgifves innehålla, verkligen
11663: förefinnas, och utan fullt tillfredsställande, fullt genomtänkta ga-
11664:  rantier för att kommunernas organisation icke komme att väsent-
11665: ligen rubbas, att icke deras ekonomiska och kulturella lif komme
11666:  att äfventyras, kan jag icke vara med om att antaga förslagen.
11667: Man har här nämnt om en administrationsparagraf, hvarom för-
11668: slag väckts i stora utskottet, hvilket förslag dock fått förfalla. Jag
11669:  anser mig böra framhålla att, vare sig en sådan administrations-
11670: 1792                 Istunto 26 p. lokakuuta 1908.
11671: 
11672: 
11673: paragraf förefinnes eller icke, det dock alltid måste blifva en nöd-
11674: vändighet för regeringen att inskrida, där en kommuns ekonomi
11675: visar sig vara så skött, att kommunen icke förmår att tillfredsställa
11676: de anspråk, som med skäl kunna ställas på kommunen. En an-
11677: tydan härom, eller om möjligheten af ett sådant ingrepp, finner
11678: jag i 3 § af Försäkrau för rikets borgerskap och städer, gifven den
11679: 23 februari 1789, hvari säges att >>Kongl. Majestätet vill hafva i Nå-
11680: der rikets borgareskap och städer ytterligare försäkrade om ett
11681: orubbadt bibehållande af deras rätt att taxeras af egna medlem-
11682: mar och förvalta städernas enskilda kassor allt som hittills van-
11683: ligt varit, d o c k s å a t t d e m å v a r a t i 11 r ä c k 1 i g a
11684: o c h f ö r s 1 å t i 11 a 11m ä n n a o c h n ö d i g a b e h o f.>>
11685: Huru man än må tolka denna paragraf, förefaller det mig dock så
11686: som skulle den innebära en gauska tydlig antydan därom att vid
11687: behof regeringen är berättigad och skyldig att ingripa.
11688:      Man har åberopat ett missnöje, som i vidsträckta lager af be-
11689: folkningen skulle försports öfver nu gällande kommunallagstiftning.
11690:  På en anmärkning af en person, som framhöll behofvet af att göra
11691: arbetarne nöjda, svarade en statsman med frågan: >>Har Ni någon-
11692: sin sett en nöjd millionär; huru vill Ni då se en nöjd arbetare?>> Jag
11693: upprepar hvad en tidigare talare nämnt att, om en engel skulle
11694: stiga ned från himmeleu för att skrifva deu nya kommuuallagen,
11695: skulle vänstern dock icke vara med arbetet tillfreds. Att man så-
11696: luuda icke kan tillfredsställa alla, är dock icke någon anledning till
11697: att afstå från reformer, som äro erforderliga. Tvärtom. Reformer,
11698: som erkännas berättigade och nödiga, böra genomföras. De böra
11699: energiskt geuomföras; men mot alla reformkraf, hvilkas befogen-
11700: het icke kan medgifvas, bör man däremot ställa sig bestämdt och
11701: afgjordt a:fvisaude.
11702:      Hr Söderholm har yttrat, att euskilda delar af föreliggande lag-
11703: förslag tangera städernas privilegier. Jag vill framhålla att efter
11704: min åsikt äfven de i förslaget till lag angåeude kommunalförvalt-
11705: ning i stad ingående stadgandena beträffande rådhusstämma äro
11706: sådana, att de beröra borgerskapets privilegier. Då i förordningen
11707:  af år 1873 säges, att den borgerskapet och städerna härföriunan
11708: tillförsäkrade rättigheten att föreslå borgmästare, välja rådman m.
11709:  m., skall hädanefter orubbadt tillkomma stadskommuns samtliga
11710:  vid rådhusstämma röstberättigade medlemmar, så afsågs själffallet
11711:  med uttrycket >>röstberättigade» medlemmar de medlemmar i stads-
11712:  kommun, som voro röstberättigade enligt den samtidigt autagna
11713: förordningen augående kommuualförvaltuing i stad, sålunda en-
11714:  dast personer, hvilka voro skattskyldiga till kommunerna. När-
11715:  mare framgår detta äfven efter mitt förmenaude af stäudernas
11716:  svar i anledning af den uåd. prop. i samma fråga. J ag har velat
11717:  auföra detta endast kompletteriugsvis. För miu del får jag ansluta
11718:                  Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.             1793
11719: 
11720: 
11721: mig till hrr Söderholms m. fl:s yrkande, att lagförslagen måtte för
11722: denna gång afböjas.
11723: 
11724:     Ed. E r k k o: Kun kunnallisvaliokunnan mietintö lähetettiin
11725: suureen valiokuntaan, lausuin sen toivomuksen, että suuri valio-
11726: kunta ryhtyisi muodostelemaan valiokunnan ehdotuksia kunnallis-
11727: laeiksi kolmannen vastalauseen mukaisiksi. Minun käsittääkseni
11728: nämä lait sittenkin olisivat saaneet aikaan sangen suuren edistys-
11729: askeleen kunnallisen äänioikeuden alalla, ja aivan riittävän suu-
11730: ren nykyoloissa. Suuri valiokunta ei kuitenkaan ole ollut tätä mieltä,
11731: vaan on se rakentanut ehdotuksensa valiokunnan enemmistön eh-
11732: dotuksen pohjalle, koettaen etsiä toisaalta niitä takeita kunnan
11733: varojen väärinkäyttämistä vastaan, joita kolmannen vastalauseen
11734: allekirjoittajat etsivät veronmaksuvelvollisuudesta. Minun käsit-
11735: tääkseni onkin suuri valiokunta kyllä tässä suhteessa aika hyvin
11736: onnistunut. Ne takeet, jotka se on lakiehdotuksiin lisännyt, tule-
11737: vat epäilemättä melkoisessa määrin turvaamaan kunnan varoja
11738: väärinkäytöksil tä.
11739:     Mutta sitävastoin ei valiokunta minun käsittääkseni ole muu-
11740: ten onnistunut työssään. Nämä kunnallislait ovat tulleet kovin
11741: monimutkaisiksi ja luullakseni sangen vaikeiksi ottaa käytäntöön.
11742: Minä senvuoski olisin halukas vieläkin ehdottamaan eduskunnalle,
11743: että se nyt toisessa lukemisessa ottaisi käsittelyn pohjaksi kunnallis-
11744: valiokunnan mietinnön ja sovittaisi siihen kolmannessa vastalau-
11745: seessa esitetyt näkökohdat; mutta kun olen vakuutettu siitä, että
11746: ne eduskunnan enemmistöryhmät, jotka ovat tämän suuren valio-
11747: kunnan mietinnön takana, edelleenkin tulevat pysymään siinä,
11748: niin en näe mitään menestyksen toivoa tälle ehdotukselle, jos sen
11749: tekisin. Minä siis puolestani olen valmis ryhtymään suuren valio-
11750: kunnan mietinnön tarkastamiseen, ja toivon, että tässä toisessa
11751: lukemisessa voidaan siihen tehdä ainakin sellaiset korjaukset, että
11752: siinä löytyvät monet epäjohdonmukaisuudet ja virheet saadaan
11753: korj a tuiksi.
11754: 
11755:     Ed. Kirves: Täällä on eduskunnan keskusta ja oikeisto hake-
11756: nut kaikellaisia takeita tähän kunnallislakiin. Ja siinä he ovat,
11757: kuten ed. Erkko sanoi, onnistuneet. Mutta kenenkä suostumuk-
11758: sella se on onnistunut? Juuri nuorsuomalaisten, suomettarelaisten
11759: ja ruotsalaisten yhteisellä äänestyksellä on kaikki nämä takeet
11760: tänne saatu. He syyttävät tätä lakia, että tämä on äärettömän
11761: epäjohdonmukainen, mutta se syytös kohdistuu heihin itseensä.
11762: Mitä muuten tulee keskustan kantaan, niin olihan omituista, että
11763: sen puolueen jäsenet kunnallisvaliokunnassa eivät ollenkaan tuo-
11764: neet sitä kantaa julki, jonka he toivat sitte suuressa valiokun-
11765: nassa. Jos he olisivat tämän kannan tuoneet esille kunnallisvalio-
11766:                                                                113
11767: 1794                 Istunto 26 p. lokakuuta 1908.
11768: 
11769: 
11770: kunnassa, olisi siitä ollut seurauksena, että tämä laki mahdolli-
11771: sesti olisi nyt jo hyväksytty taikka toisin sanoen ei olisi onnistuttu
11772: niin pitkälle viivyttää sitä, kuin sitä nyt on viivytetty. Siis tarkoi-
11773: tuksenmukaista toimintaa alusta loppuun saakka!
11774:     Täällä on ed. Lagerlöf hyvin terävästi huomauttanut, että he
11775: ovat asettuneet käytännölliselle kannalle tämän lakiehdotuksen
11776: suhteen, ja laatineet sen, niin että sen muka pitäisi kelvata niin
11777: sanotuille hätää kärsiville leiväksi, mutta tämä nyt näyttää siltä,
11778: ettei se oikein tahdo siksikään kelvata. Käytännölliselle kannalle
11779: tässä en asetuttu sillä, että se, mitä on yhdellä kädellä myönnetty,
11780: se on toisella otettu ehdottomasti takaisin. Täällä on menty käy-
11781: tännön kannalla, suomettarelaiset oikeiston uskollisesti avustaessa,
11782: niin pitkälle, että on kajottu kansakouluasetukseenkin ja se ku-
11783: mottu tällä kunnallislailla. Tämän kunnallislain erikoissäädök-
11784: sissä mainitaan, että kansakoulujen johtokunnat on valittava lisä-
11785: tyissä valtuustoissa, vaikka kansakouluasetus nimenomaan säätää
11786: toisin. Täällä on huomautettu vielä, että tämä laki ei tyydytä,
11787: vaikka se muka on rakennettu sille periaatteelle, että kaikilla 21
11788: vuotta täyttäneillä on äänioikeus. Eihän se mitenkään voi tyydyttää
11789: kun niillä, joille se on myönnetty yleisessä äänioikeudessa, ei ole
11790: valtaa edes valita kansakoulun johtokuntiin jäseniä, huolimatta
11791: monesta muusta tehtävästä. Täällä on myöskin kehuttu, että var-
11792: sinaiselle valtuustolle on uskottu yleinen taloudenhoito, mutta se
11793: hoito nyt on kuitenkin semmoinen, että sillä ei ole mitään merki-
11794: tystä, kun ei yleisellä vaalilla valittu valtuusto voi kuitenkaan
11795: päättävästi mitään tehdä, vaan kaikki on alistettava ensimäisen
11796: kamarin ja toisen kamarin yhteisesti harkittavaksi. Täällä on
11797: vielä ed. Lagerlöf huomauttanut, että he pelkäävät mielivaltaa,
11798: ja tämän mielivallan torjumiseksi he ovat muka ehdottaneet ja
11799: tahtovat vielä lisäksi ehdottaa, että taksoituslautakuntaan valittai-
11800: siin maalla puoleksi maanomistajia ja kaupungeissa yhtä monta
11801: kustakin ryhmästä. Minä en ollenkaan epäile, ettei tämmöistä
11802: mielivallan rajoitusta tulla tänne saamaan, sillä täällähän lausuivat
11803: oikeiston edustajat, että he ovat näissä asioissa vallan samalla kan-
11804: nalla. Siis meillä on vieläkin odotettavissa tähän lisää semmoista,
11805: jossa ehdottomasti tulevat porvaripuolueet yhtymään yhteen, muo-
11806: dostaen luokkarajat täysin selviksi.
11807:     Täällä on sitte vielä ruotsalaisten taholta vaadittu, että pitäisi
11808: jakaa valitsijat kahteen luokkaan sivistyksen perusteella, joten
11809: saataisiin sitte samallainen äänioikeus kuin Tanskassa, jossa yksi
11810: pikkuinen vähemmistö valitsee suurimman osan kunnan luotta-
11811: mushenkilöitä. He yhdeltä puolen pelkäävät niin sanottua mieli-
11812: valtaa, mutta toiselta puolen he sitä suosivat. He ilmoittavat pel-
11813: käävänsä m. m. viranomaisten mielivaltaa, mutta toiselta puolen
11814: he suosivat rahavaltaa. Ja jos eivät he pääse rahavallan suosioon,
11815:                 Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.            1795
11816: 
11817: 
11818: niin silloin käy, niinkuin täällä oikeiston puolelta huomautettiin, että
11819: kunnallinen itsehallinto on olut ja mennyt ja silloin tulee ed. Lager-
11820: löfin konkurssipykälä äänestetyksi tähän lakiin kaikkein yhtei-
11821: sestä sopimuksesta, ja sitä tietä menee kunnallinen itsehallinto.
11822: Se on sitte pyrkimystä pois siitä mielivallasta, jossa nyt valitetaan
11823: oltavan.
11824:     Täällä on huomautettu, että tullaan tekemään kaikki voitava,
11825: ettei tämä laki tulisi hyväksytyksi. Minulla nyt kuitenkin on jo
11826: ollut pitkän aikaa se tietoisuus, että on jo tehty kaikki voitava por-
11827: varien taholta ja koetettu saada laki seisattumaan tavalla tai toisella.
11828: Silloin kun ed. Schybergson teki valiokunnassa ehdotuksen, että
11829: otettaisiin kolme lukemista, niin kaikki siihen yhtyivät ja sitä kan-
11830: nattivat. Mitä tehtiin suomettarelaisten taholta muutoksia, olivatpa
11831: ne minkälaisia tahansa, niitä kannattivat kaikki oikeiston ja kaikki
11832: keskustan jäsenet tietoisina siitä, että saavat tämän asetuksen py-
11833: kälät ristiriitaisiksi ja toistensa kanssa vastakkaisiksi ja sillä ta-
11834: valla saavat viime kädessä eduskunnassa sanoa: nyt se on semmoi-
11835: nen, että me emme voi sitä hyväksyä, emmekä kerkiäkään. Täällä
11836: on ed. Castren tehnyt selkoa muutamista näistä vastakkaisista py-
11837: kälistä, mutta luonnollisesti voidaan sanoa, että niitä löytyy useam-
11838: piakin, ja minä onnittelen keskustaa ja oikeistoa, että he ovat saa-
11839: neet sinne todellakin niin paljon ristiriitoja; niitä nyt ei tule laista
11840: puuttumaan.
11841:      Mitä sitten sisältää tämä suuren valiokunnan ehdotus, josta
11842: tässä nyt pääasiassa on puhe? Kunnallisvaliokunnan mietintöä
11843: on täällä jo arvosteltu jokseenkin tarkkaan; jää ainoastaan selitet-
11844: täväksi, minkälaisia takeita ovat suomettarelaiset ja perustuslail-
11845: liset saaneet tähän lisää. Minä äsken huomautin, että he ovat saa-
11846: neet takeita äärettömästi, sillä he ovat kaikki asiat antaneet kun-
11847: nan lisätyn valtuuston ratkaistavaksi, huolimatta siitä, Että ed.
11848: Lagerlöf kauniisti selitti, että taloudenhoito muka jääpi kunnan
11849: valtuusmiesten haltuun. Täällä on vielä semmoisia muutoksia,
11850: että esimerkiksi lisätyt valtuustot tulevat olemaan vakinaisia ja
11851: niillä tulee olemaan suuri joukko varajäseniä, joten tuo valittava
11852: joukko kasvaa aina 84 henkeen, jotka tulevat toimittamaan val-
11853: tuuston ja lisätyn valtuuston tehtäviä. Myöskään eivät he ole
11854: suostuneet siihen, että kunnallislautakunnan jäsenet valitsisi ta-
11855: vallinen valtuusto, kuten kunnallisvaliokunta on ehdottanut, vaan
11856: nekin täytyy valita lisätyn valtuuston, ja vielä semmoisista, jotka
11857: ovat oikeutetut ottamaan osaa lisätyn valtuuston vaaliin. Aina
11858:  niin pitkälle ovat he menneet rajoituksissa, että, kuten ed. Castren
11859:  huomautti, viime kädessä jäisi hallinnollisille viranomaisille valta
11860:  määrätä, kenen he panevat kunnan asioita hoitamaan; ja kuinka
11861:  kauvan he n,iitä hoitavat, se on niiden hoitajiksi pantujen oma asia.
11862:  Myöskin tänne on jäänyt se sama manttaaliäänestys, josta täällä
11863: 1796                  Istunto 26 p. lokakuuta 1908.
11864: 
11865: 
11866: oli puhe. Sitä ei ole suuri valiokunta kyennyt muuttamaan, vaikka
11867:  porvaripuolueet ovat yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden kannalla.
11868: Tämäkin tavallaan selittää, minkälainen se yleisen ja yhtäläisen
11869:  äänioikeuden kanta heillä oikeastaan on, kun he rupeavat sitä käy-
11870: tännössä sovittamaan. Minä en tahdo tätä keskustelua pitkittää,
11871: mutta minä toivoisin, että täällä ryhdyttäisiin huomenna tai tänään
11872: käymään läpi tämä laki pykälittäin, niin että siitä vielä jotain val-
11873: mista tulisi, sillä jos siitä tahdotaan valmista, niin kyllä siitä vielä
11874: saadaan. Ainakaan minä en vielä ole menettänyt luottamustani
11875: siihen. Jos tämä laki jää tällä kertaa hyväksymä tä, niin siitä ei
11876: syy lankea meidän ryhmämme niskoille, mutta sen saavat kes-
11877: kusta ja oikeisto. Sillä me olemme tehneet kaiken voitavamme,
11878: että se tulisi edes semmoisena, kuin joku porvaripuolue tahtoo,
11879: mutta sitä ei nähtävästi saada minkäänlaisena; suomettarelaiset
11880: eivät saa sinne niin paljon rajoituksia, että se heitä tyydyttäisi,
11881: ja äärimmäinen oikeisto taas ei tyydy suomettarelaisten rajoituk-
11882: siin, se tahtoo vielä enemmän kuin suomettarelaiset. Siis edessä
11883: on semmoinen ristiriida, josta ei nähtävästi oikeastaan tulla sel-
11884: viämään muuta tietä, kuin sitä, joka tapahtui suuressa valiokun-
11885: nassa, nimittäin että tämän kamarin oikeisto tekee lakon. Silloin
11886: on mahdollisuus tämän lain tulla valmiiksi, mutta minä luulen,
11887: että muussa tapauksessa he tulevat tekemään voitavansa, edel-
11888: leenkin, ettei tämä pääse läpi.
11889:     Minä kuten sanoin toivon, että laki vieläkin koetetaan saada
11890: hyväksytyksi, sillä tässä ei ole niin paljon muistutuksia tehty, joita
11891: ei voitaisi korjata. Vaikkakin asia menisi suureen valiokuntaan, niin
11892: siellä, jos oikeisto tekee lakon se mahdollisesti ei tule kauvan vii-
11893: pymään, vaan pääsee sieltä oikeissa ajoissa. Vihdoin on huomau-
11894: tettu siitä, että täällä ovat meikäläiset menetelleet hyvin moititta-
11895: vasti. Mutta jos tämmöinen tapaus olisi sattunut jonkun muun
11896: maan parlamentissa, niin minä luulen, että tuskinpa se olisi tällä
11897: tavalla tämä ilta kulunut, kun se täällä kului. Siitä te saatte
11898: vielä kiittää tätä vasemmistoa, mutta pitäkää varanne. Mahdol-
11899: lisesti tulee toisen kerran semmoinen vasemmisto, jota eivät sosiali-
11900: demokraattise:t opit jaksa pitää aisoissa, ja silloin voitte saada nähdä
11901: näytelmän, josta on vaara sekä teille, että koko Suomen kansalle.
11902: Minä sentähden toivon, että tämä laki vielä koetetaan saada hyväk-
11903: sytyksi.
11904:      i
11905: 
11906: 
11907:    Ed. A. R. H e d b e r g: Då j ag anhöll om bordläggning af detta
11908: ärende, gjorde jag det med tillkännagifvande om, att jag icke har
11909: varit i tillfälle att jämföra de vidtgående ändringar, som stora ut-
11910: skottet gjort i kommunalutskottets betänkande. Såsom medlem
11911: af kommunalutskottet och äfven såsom reservant har jag emellertid
11912: ansett mig böra uttala min mening, om ock blott i några få ord,
11913:                  Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.           1797
11914: 
11915: 
11916:  rörande de föreliggande ändringama. Stora utskottets betänkande
11917: bär enligt min mening ett otvetydigt vittnesbörd om storleken utaf
11918: de svårigheter, som möta, då man på det korumunala området vill
11919: införa den allmänna och lika rösträtten. Andamålet med den före-
11920: liggande lagen är att skapa lyckliga korumunala förhållanden, för
11921: såvidt detta är beroende af den korumunala förvaltningen, och
11922: ingalunda att göra det korumunala området till en tummelplats
11923: för partikampen. Då så är, erfordras en hel del garantier, som
11924: hindra rubbningar i denna förvaltning. De tankar, som i detta
11925: afseende vunnit uttryck i den sjätte och äfven i den femte reser-
11926: vationen af kommunalutskottets betänkande ha blifvit utaf stora
11927: utskottet uppmärksammade om också - må jag genast säga det
11928: - icke tillgodosedda. Reservationen innehåller en eriuran därom,
11929: att de korumunala frågoma företrädesvis äro af ekonomisk och ad-
11930: ministrativ natur och att dessa frågor måste behandlas i enlighet
11931: med de principer, som på dessa områden äro gällande. Utskottet
11932: har, som sagdt, sökt fylla äfven detta kraf. lnstitutionen fullmäk-
11933: tige i förstärkt antal har fått karaktären af en sparsamhets- och
11934: säkerhetsinstitution vid sidan af fullmäktige. 1 stället för att till-
11935: kallas endast i några få särskilda fall, såsom kommunalutskottet
11936: tänkt sig saken, skola enligt stora utskottets förslag dessa förstärkta
11937: fullmäktige nu väljas för samma tid och till samma antal som full-
11938: mäktige och väljas endast af kommunens skattebetalande medlem-
11939: mar, samt åt fullmäktige i förstärkt antal öfverlämnas afgörandet
11940: af en del frågor, främst dem, som äro af ekonomisk natur. Dessa
11941: frågor, 8 till antalet, äro uppräknade i den IZ § af utskottets betän-
11942: kande. Det gifves helt visst flere frågor, som ännu borde hänfö-
11943: ras till dessa, som böra afgöras af fullmäktige till förstärkt antal-
11944: jag må blott nämna frågor, som hänföra sig till den korumunala
11945: fattigvården, som ju kräfver afsevärda utgifter - men oafsedt om
11946: dessa ärenden äro flere eller färre, är institutionen, förstärkta full-
11947: mäktige icke ägnad att gifva tillräckliga gar:mtier för en framgångs-
11948: rik kommunalförvaltning. 1 själfva verket kommer institutionen
11949: att utgöras af fullmäktige till sitt 1: alfva antal, valda med tillämp-
11950: ning af allmän och lika rösträtt och kommer sålunda att till sin
11951: ojämförligt största del utgöras af sådana personer, som icke på
11952: något sätt bidraga till kommunens gemensamma utgifter. Den
11953: andra hälften skulle väljas af de skattebetalande, oafsedt det högre
11954: eller lägre belopp, med hvilket de deltaga i kommunens skattetunga.
11955: Då så förhåller sig finnes möjlighet för personer, som alls intet eller
11956: tili helt obetydligt belopp deltaga i gemensamma utgifter, att ut-
11957: nyttja de gemensamma tillgångama i rent egoistiska syften och
11958: sålunda utplundra dem, som draga den ojämförligen högre skatte-
11959: tungan. Följden häraf kan själffallet ej blifva någon annan än missnöje
11960: och osäkerhet i förvaltningen och däraf beroende försämrad kre-
11961: 1798                  Istunto 26 p. lokakuuta 1908.
11962: 
11963: 
11964: dit. Den kvalificerade majoritet, som i en del fall föreslås, utgör
11965: icke häller något tillräckligt korrektiv häremot. Om en gång ena
11966: hälften af fullmäktige i förstärkt antal utses genom allmänn och lika
11967: rösträtt, skola de intet betalande tillsammans med dem, som del-
11968: taga med alldeles obetydligt belopp, förrnå skapa en majoritet för
11969: sig och sina syften. Den ringa erfarenhet man har rörande den för-
11970: valtning, som utgöres af personer, hvilka i helt ringa grad deltaga
11971: i de gemensamma utgifterna, är ju i detta afseende också rätt be-
11972: tecknande. Redan under denna frågas första behandling gjordes
11973: erinringar om sådana erfarenheter, som blifvit gjorda å orter, hvarest
11974: kommunalförvaltningen kommit i händerna på folkelement, som
11975: tili alldeles låga belopp deltaga i kommunal skattebetalning. Vis-
11976: serligen skylldes då, hvad angår Kotka, främst på kapitalisternas,
11977:  enkannerligen de svenske herrarnas intriger, och någon sanning
11978: kan ligga i påståendet, i det att kapitalisterna verkligen vägra kre-
11979: dit. Men det är ju just detta, det är fråga om. Krediten är be-
11980: roende af förvaltningens handhafvande, är beroende af, om för-
11981: valtningen är sådan, att en återbetalning af en lånesumma är säker-
11982: ställd. Men då affärerna äro i sådant läge som i Kotka, att stadens
11983: tjänstemän för utbekommande af sina löner i närmaste framtid
11984: äro betänkta på att söka kvarstad på stadens hamnintrader, då
11985:  äro ju möjligheterna för en återbetalning af större skuldbelopp skä-
11986: ligen små och krediten själffallet ingen. Detta beror dock icke en-
11987: dast på herrar kapitalister. Det beror på den korumunala förvalt-
11988: ningen. Man bygger palatslika byggnader, väl icke som i Helsing-
11989: fors åt arbetarena själfva, utan för barnen, byggen, som kosta många
11990: hundratalstusen mark, medan kajerna och hamnbyggnaderna med
11991: afseende å nödig remont stå lämnade åt sitt öde. Det är väl på
11992: detta sätt man vill säkerställa staden för att icke hamnintraderna
11993: i en ej så alltför aflägsen framtid skola komma att väsentligen ned-
11994: gå. I kommunalutskottets betänkande ingår såsom det förnämsta
11995: motivet till införande af allmän och lika rösträtt vid korumunala
11996: val den ornständigheten, att det vore kränkande för människo-
11997: värdet att sakna denna rösträtt. Men man behöfver nu ej gå så
11998: alldeles långt för att få erfara nödvändigheten af andra garantier,
11999: då det gäller ekonomiska frågor än att vädja t 11 människovärdet.
12000: Den yttersta vänstern må icke förundra sig öfver, om man icke har
12001: så alldeles stort förtroende för en förvaltning, som stöder sig på
12002: den allmänna och lika rösträtten. Må jag i detta sammanhang
12003: blott få nämna ett litet exempel från en större representativ för-
12004: samling i vårt land. Det startades för icke så alldeles länge sedan
12005: ett andelslag för anordnande af restaurationsrörelse för ifrågava-
12006: rande försarnlings behof. Såväl borgare, som icke borgare togo
12007: del, och Osuuskuntan tillkom. Den användes af såväl borgare som
12008: icke-borgare utan åtskillnad. Snart inträdde dock en sådan åt-
12009:                  Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.           1799
12010: 
12011: 
12012: skillnad; det gällde nämligen att betala medlemsafgifterna. De
12013: icke-borgerliga hade nog varit med om både startande och använ-
12014: dande af affären, men då betalning af medlemsafgiften skulle ske,
12015: ja då hade man nog och böckerna visade allt annat än godt resultat.
12016: Möjligen hade affären t. o. m. helt råkat i obestånd, därest ej de
12017: borgerliga elementen skulle trädt emellan med en punktlig medlems-
12018: betalning och säker kredit. Hr Tokoi och andra, som så varmt un-
12019: der den första behandlingen af detta ärende talat för de lägre lagrens
12020: människovärde, veta kanske huru inånga som den dag som är, i
12021: den där affären restera för medlemsafgifter.
12022:     Jag fordrar med ett ord andra garantier än vädjande till männi-
12023: skovärde, då fråga är om ekonomisk förvaltning. För min del vill
12024: jag ej hafva större inflytande på förvaltningen af gemensamma
12025: korumunala tillgångar, än det mig bör tillkomma på grund af det
12026: belopp, med hvilket jag bidrager till skapande af dessa tillgångar.
12027: Men jag villlika litet lämna denna förvaltning af tillgångar, i hvil-
12028: kas sammanbringande jag deltager, åt en institution, som är till-
12029: satt med tillämpning af samma valmetod och rösträtt, som skapat
12030: denna kammare. Man har sökt göra gällande, att en hel del ären-
12031: den, som föreligga till fullmäktiges afgörande äro af sådan art, att
12032: de ej beröra det ekonomiska lifvet eller äro att hänföras till den ad-
12033: ministrativa förvaltningen och såsom sådana nämnt grundandet
12034: af folkskolor, frågan om folkupplysningens befrämjande, åtgärder
12035: dl höjande af sedligheten, ordningen, tryggheten, sjuk- och hälso-
12036: vården m. m., men erkännas måste ju, att dessa frågor regleras ge-
12037: nom lag och författningar, tili största delen tillkomna under med-
12038: verkan af landtdagen, som ju är sammansatt med tillämpning af
12039: en valmetod, byggd på allmän och lika rösträtt.
12040:      Jag finner i de föreliggande förslagen, såvidt jag hunnit få del
12041: af desamma, ej de garantier jag fordrar för en god och trygg kom-
12042: munalförvaltning. Då jag därtill har mig bekant, att regeringen
12043: har denna fråga under beredning, anser jag lagen vinna på att ligga
12044: till sig. J ag hade tänkt yrka på återremiss utaf dessa lagförslag för
12045: att omarbetas i sådan riktning, som den sjette reservationen gif-
12046: ver vid handen. Därtill är emellertid tiden nu för knapp och för-
12047: behåller jag mig i likhet med hr Schybergson, att efter lagförsla-
12048: gets detaljgranskning yrka på dess förkastande.
12049: 
12050:     Ed. K a s k i n e n: Silloin kun nämä lakiehdotukset olivat lähete-
12051: keskustelussa täällä esillä suurta valiokuntaa varten, oli minulla kun-
12052: nia pyytää, että suuri valiokunta muodostaisi lakiehdotuksensa kol-
12053: mannen vastalauseen mukaisesti. Mutta niin ei todellakaan ole
12054: tapahtunut. Tämä kolmannen vastalauseen periaate on tietysti
12055: se, että tämä laki olisi saatu enemmän yksinkertaiseksi ja vähem-
12056: män mutkaiseksi. Mutta suuressa valiokunnassa näyttää siltä, että
12057: 1800                   Istunto 26 p. lokakuuta 1908.
12058: 
12059: tämä mutkikkaisuus ja moninaisuus on kasvanut. Sentähden tulee
12060: tämä uusi laki olemaan varmaan hyvinkin vastenmielinen tulokas
12061: moneen maalaiskuntaan, jos se tässä muodossa nim. tulee. Se on
12062: ensinnä kovin vaikeasti käsitettävä sen useamman- eli toisin sanoen
12063: kaksimuotoisen toimintansa tähden. Siinä asetetaan rinnakkain kaksi
12064: eri valtuustoa työskentelemään. Jo tämä ihmemuoto on sellainen,
12065: jota ei tavallinen yksinkertainen maalaismiehen äly tahdo tajuta,
12066: siihen ei maalaisoloissa ole juuri totuttu. Ja toiseksi on otettava
12067: huomioon se, että minä en sittenkään usko, että on maalaisoloissa
12068: mikään toivottu asia, että sinne nyt vaadi' aan kaikenlaiset henki-
12069: löt äänestämään, jotka vaan ovat tuon 21 ikävuotensa täyttäneet.
12070: Minä luulen, että se on enemmän niin sanoakseni ohjelmatemppu,
12071: kun sitä tahdotaan itse laissa tuoda esiin, mutta laki siitä tulee kär-
12072: simään ja käytännössä se tulee myöskin olemaan kovin vaikea. Sen-
12073: tähden minä vieläkin tahtoisin teroittaa tätä niin sanoakseni yksin-
12074: kertaisempaa muotoa tälle laille.
12075:     Mutta tässä on toinenkin tekijä, joka tekee tämän lain vasten-
12076: mieliseksi maalaisväestölle ja se on se, että laki käytännössä to-
12077: teutettuna tulee vaatimaan kalliita rahallisia kustannuksia. Nämä
12078: rahalliset kustannukset ovat siksi suuria, että minä tiedän siitä
12079: syntyvän äärettömän paljon vastenmielisyyttä. Rahalliset asiat ovat
12080: monessakin maalaiskunnassa jo ennestään tiukalla. Ei pitäisi lainlaati-
12081: jan asettua sellaiselle kannalle, että se vallan muodollisuuksien nou-
12082: dattamisella ja kaikenlaisten valtuustojen ja muiden mutkien täh-
12083: den pakottaa köyhät kunnat tarpeettorniin ja hyödyttömiin kus-
12084: tannuksiin. Edelleen toivon, että kun tätä lakia yksityiskohtaisesti
12085: ruvetaan käsittelemään, näitä ajatuksia koetettaisiin ottaa esille,
12086: vaikka minun täytyy myöskin epäävä ajatukseni lausua siihen näh-
12087: den, onko tämä lyhyt aika, joka tällä eduskunnalla on enää jälellä,
12088: mahdollinen toteuttamaan sen, mitä tähän nähden tarvittaisiin.
12089: Mutta kuitenkin toivon sitä, että kamari ennenkun se antaa sel-
12090: laisen lain kansalle, jota se ei tahdo, jättää sen antamatta. Kansan
12091: tahto on että se saa lain yksinkertaisen, lain sellaisen, jota se ymmär-
12092: tää. Se ei suinkaan halua sellaista lakia, jota ainoastaan niin sanoak-
12093: seni kirjanoppineet käsittävät. Tämä asia, jos mikään todistaa
12094: sen, että kun asia pitkistyy, niin se mutkistuu. Kun asia on suu-
12095: ressa valiokunnassa ollut käsittelynalaisena, on tullut mutkia vain
12096: lisäksi, mutta ei suinkaan yksinkertaisuutta, jota minä olisin toivo-
12097: nut. Sentähden asetun yhä edelleen niiden kannalle, jotka täällä jo
12098: ennen ovat tuoneet ajatuksensa esille, että kolmannessa vastalau-
12099: seessa esitetty ajatus koetettaisiin tässä laissa vielä edelleen toteuttaa.
12100: 
12101:     Ed. H a 1 on en: Useat edelliset puhujat ovat lausuneet mieli-
12102: piteensä ja merkinneet kantansa tässä tärkeässä asiassa. Minäkin
12103: pyysin puheenvuoroa lyhykäisesti ilmoittaakseni mielipiteeni. Tänä
12104:                 Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.           1801
12105: 
12106: 
12107: iltana on muuten monella tavalla arvosteltu käsillä olevaa kunnallis-
12108: asiaa. Suuren valiokunnan ehdotusta on joku edustaja arvostellut
12109: joksikin hätäleiväksi, jota vain joksikin lyhemmäksi ajaksi voisi
12110: suosittaa kansalle. Toisia edustajia on, jotka ovat ehdottomasti vas-
12111: tustaneet koko lakiehdotusta siinä muodossa, jossa se nyt esiintyy.
12112: Ja epäilemättähän tämä on vakava hetki, sillä tämmöinen laki on
12113: kyllä hyvin kauvaskantoinen ja täytyy jokaisen edustajan omantun-
12114: tonsa mukaan harkita asiaa, ennenkuin äänensä uurnaan laskee.
12115: Jo kauvan aikaa on tunnustettu tarpeelliseksi juuri sensuuntaisia
12116: reformeja, joita käsillä olevassa lakiehdotuksessa esitetään. Sillä
12117: tunnettua on, että nykyään kunnallisissa asioissa vallitsee rahavalta
12118: ja harvainvalta. Meillä maalaisilla on myöskin kylliksi kokemusta,
12119: millä kannalla kunnalliset asiat maalaiskunnissa usein ovat niinkau-
12120: van kuin kunnanasiain järjestäminen on kuntakokouksien varassa.
12121: Kokouksiin tulee sattumalta muutamia henkilöitä; on kuntia, joissa
12122: tärkeitäkin asioita täytyy päättää silloinkin kun ainoastaan kolme,
12123: neljä miestä on saapuvilla, eli siis sen verran, että saadaan pöytä-
12124: kirja allekirjoitetuksi. Niin suurta epätasaisuutta kuntakokouksiin
12125: nähden on, että siirtyminen valtuustojärjestykseen on aivan vält-
12126: tämätön.
12127:     Mitä sitte tulee uuteen ehdotukseen, niin minä ylimalkaan peri-
12128: aatteessa hyväksyn lakiehdotuksen sellaisena kuin se esiintyy suu-
12129: ren valiokunnan mietinnössä. Käsittääkseni suuri valiokunta on
12130: ehdotukseen tehnyt tuntuvia parannuksia. Asia on muutamissa suh-
12131: teissa tullut yksinkertaisemmaksi, m. m. siinä, että vaalit toimite-
12132: taan vain joka kolmas vuosi ja myöskin siinä, että vaalilautakuntain
12133: jäsenlukua on vähennetty; alkuaan oli ehdotettu, että noihin lauta-
12134: kuntiin kuuluisi puheenjohtaja ja neljä jäsentä, mutta suuri valio-
12135: kunta on jäsenten luvun vähentänyt kahdeksi. Samaa ehdotin
12136: minä kunnallisvaliokunnassa, vaan siellä tuo ehdotus ei saanut kan-
12137: natusta. Kun nyt näin ratkaiseviin muutoksiin siirrytään, niin on
12138: tarpeen että laki koetetaan saada niin yksinkertaiseksi kuin mah-
12139: dollista. Huolimatta siitä, että erityiskohdissa saattaa olla erimieliä
12140: ja kenties erityisiin kohtiin tullaan ehdottamaan oikeutettujakin
12141: huomautuksia, minä ylimalkaan pääasiassa hyväksyn lakiehdotuk-
12142: sen sellaisena kuin se suuren valiokunnan mietinnössä esiintyy. Minä
12143: en nim. mitenkään voi ottaa sitä edesvastuuta osalleni, joka laki~
12144: ehdotuksen viivyttärnisestä saattaisi seurata.
12145: 
12146:     Ed. Pennanen: Ed. Lagerlöf alottaessaan tämän periaat-
12147: teellisen keskustelun näistä lakiehdotuksista lausui, että vaikka
12148: enkelit laittaisivat kunnallislain, niin se ei tyydytä Suomen kansaa,
12149: ellei niihin lakeihin oteta sisälle yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden
12150: periaatetta. Siksipä ei muka nuorsuomalaisten kunnallisvaliokun-
12151: nan mietintöön liittämä kolmas vastalause kelpaa. Mutta liekö herra
12152: 1802                 Istunto 26 p. lokakuuta 1908.
12153: 
12154: 
12155: Lagerlöf luullut, että lakiehdotus, sellaisena kun se on keskustan
12156: toimesta suuresta valiokunnasta tullut, tyydyttäisi Suomen kansaa
12157: kokonaisuudessaan? Herra Lagerlöf ynnä muut keskustan jäsenet
12158: suuressa valiokunnassa tekivät kunnallisvaliokunnan lakiehdotukseen
12159: muutosehdotuksia, jotka mitä suurimmassa määrässä rajoittavat ylei-
12160: sen ja yhtäläisen äänioikeuden periaatetta. Puhumatta nyt vasem-
12161: mistosta, näyttää siis siltä, ettei yleinen ja yhtäläinen äänioikeus
12162: kunnallisissa asioissa ilman muuta tyydytä keskustaakaan. Veroa
12163: maksamattomaio äänioikeus on nim. suuren valiokunnan ehdotuk-
12164: sen mukaan käynyt melkein näennäiseksi vain. Syistä, jotka ovat
12165: esitetyt kunnallisvaliokunnan mietintöön liitetyssä kolmannessa
12166: vastalauseessa, joita syitä en tahdo ruveta tässä kertaamaan, ovat
12167: nuorsuomalaiset alun alkaen asettuneet sille kannalle, että kunnalli-
12168: nen äänioikeus on yleisenä ja yhtäläisenä annettava ainoastaan kun-
12169: nallista tuloveroa maksaville. Kunnallinen äänioikeushan tietää
12170: käsittääkseni sitä, että äänioikeutetuille kuntalaisille annetaan vai-
12171: kutus- ja määrääruisvalta kunnan asioihin. Tuota määräämisvaltaa
12172: rajoittaa koko lailla suuren valiokunnan ehdotus veroa maksamatto-
12173: rniin kuntalaisiin nähden. Se ehdotus siinä suhteessa lähentelee koko
12174: lailla nuorsuomalaisten kantaa, sillä erotuksella vain, että kun nuor-
12175: suomalaisten vastalauseen mukaan mentäisiin tarkoitettuun pää-
12176: määrään suoraan, kuletaan suuren valiokunnan ehdotuksen mukaan
12177: sinne mutkien kautta.
12178:     On sanottu, että suuren valiokunnan ehdotus on tehty kiireessä,
12179: ja se on totta. On hyvin mahdollista, että siihen on jäänyt ainakin
12180: jonkun verran ristiriitaisuuksia ja epäjohdonmukaisuuksia. Aivan
12181: parantumaton se nyt kuitenkaan mielestäni ei ole. Rohkenisin
12182: kuitenkin vielä toivoa, että eduskunta hyväksyisi kunnallisvalio-
12183: kunnan mietinnön niillä muutoksilla, joita kolmannessa vastalau-
12184: seessa siihen ehdotetaan. Silloin ainakaan ei voitaisi sanoa, että
12185: lakiehdotus on aivan epäkypsä; onhan se toki käynyt läpi sen kiiras-
12186: tulen, minkä valiokunnan käsittely voi lakiehdotukselle tarjota. Se
12187: on ainoastaan muutamissa pykälissä kun kolmas vastalause ehdot-
12188: taa muutoksia kunnallisvaliokunnan mietintöön, ja ne voitaisiin il-
12189: man suurempia viivytyksiä panna sinne sisään ja laki varmaankin
12190: tulisi ainakin teknillisessä suhteessa pätevä. Muutoin olen omasta
12191: puolestani sitä mieltä että, jos nuorsuomalaisten tekemä kolmas
12192: vastalause ei saavuta eduskunnan kannatusta, olen valmis lojaalisesti
12193: ryhtymään asian käsittelyyn suuren valiokunnan mietinnönkin
12194: pohjalla.
12195:     Ed. Kirves on täällä sanonut, että oikeistonkin taholta kannatet-
12196: tiin keskustan tekemiä muutosehdotuksia suuressa valiokunnassa
12197: muka siinä tarkoituksessa, että laki tällä tavalla saataisiin epäjoh-
12198: donmukaiseksi ja pätemättömäksi. Nuorsuomalaisten taholta kum-
12199: minkin jo suuressa valiokunnassa ehdotettiin, että suuri valiokunta
12200:                 Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.           1803
12201: 
12202: 
12203: hyväksyisi kolmannen vastalauseen kannan. Kun tämä ehdotus hy-
12204: lättiin, niin oli luonnollista, että nuorsuomalaiset äänestivät niit-
12205: ten anomusehdotusten puolesta, jotka parhaiten lähentelivät heidän
12206: omaa hyljättyä ehdotustaan. Jos sitte mitään epäjohdonmukai-
12207: suuksia mahdollisesti lienee lakiehdotukseen jäänyt, ei se ole tar-
12208: koituksella tehty, vaan tulos kiireellisestä työstä. Eduskunnalla on
12209: huomenna tilaisuus näitä epäjohdonmukaisuuksia poistaa ja jos
12210: asia näin ollen uudestaan joutuu suureen valiokuntaan, voidaan sitä
12211: siellä vielä lähemmin tarkastaa.
12212:     Mitä sitte kunnalliseen vaalilakiin tulee, niin mielestäni ovat ne
12213: muutosehdotukset, joita suuressa valiokunnassa tehtiin, parannuksia.
12214: Vaalijärjestelmä on tehty koko lailla helppotajuisemmaksi ja yksin-
12215: kertaisemtnaksi. Se ei tosin kaikissa suhteissa vastanne niitä omi-
12216: naisuuksia ja niitä etuja, joita tuommoisilla täydellisemmillä, moni-
12217: mutkaisemmilla vaalijärjestelmillä on, mutta käsittääkseni tämän-
12218: kin suuren valiokunnan ehdottaman yksinkertaisen ja selvän vaali-
12219: tavan avulla voidaan saavuttaa suhteellisuuden kannalta aivan
12220: tyydyttäviä tuloksia kunnallisissa vaaleissa. Toivon siis, että edus-
12221: kunta hyväksyisi vaalilain suuren valiokunnan ehdotuksen mukaisesti.
12222: 
12223:     Ed. K a 11 i o: Tämä laki on ollut täällä, kuten on kaikille tun-
12224: nettua, sangen monen kiirastulen alaisena ja on täällä todistettu jo
12225: 2-3 viikkoa sitte monet kerrat, että tämä on aivan mahdoton saada
12226: suuresta valiokunnasta takaisin. Noihin epäilyksiin on ollut kyllä
12227: paljon aihetta siinä suhteessa, että ylivoimainen työ on ollut tosiaan
12228: suurella valiokunnalla täytettävänä. Mutta noissa puheissa on sa-
12229: malla näkynyt myöskin suurta haluttomuutta muutamien eduskun-
12230: nan jäsenien taholta ja sen takia onkin asian käsittelyä viivytetty
12231: ja hidastutettu. Tuo sama haluttomuus on vielä tänäkin päivänä käy-
12232: nyt täällä keskusteluissa esille, sillä useimmat puhujista ovat ehdot-
12233: taneet suorastaan tämän lain hylkäämistä. On sanottu tätä laki-
12234: ehdotusta epäjohdonmukaiseksi ja mahdottomaksi tällaisenaan hy-
12235: väksyä. .Minä en ole kerinnyt suuren valiokunnan ehdotukseen kai-
12236: kin puolin perehtyä ja maallikkona meikäläinen luonnollisesti ei
12237: sieltä voi kaikkia epäjohdonmukaisuuksia löytääkään. Mutta luu-
12238: len, että kumminkin vieläkin hyvällä tahdolla voitaisiin korjauksia
12239: aikaan saada. Parannuksia on suuri valiokuntakin muutamissa suh-
12240: teissa saanut aikaan. Täällä edellinen puhuja m. m. huomautti vaali-
12241: laista, kuinka se selvyytensä ja yksinkertaisuutensa puolesta on
12242: maalaisoloihin edullisempi. Tässä suhteessa minä olen samaa mieltä.
12243: Myöskin valiokunnan mietinnössä oli tuo veroprosenttimääräys,
12244: jonka jälkeen lisätyn valtuuston tulisi astua toimeensa. Ja vaikka
12245: tämäkin ehdotus on mutkallinen, on se minusta kuitenkin selvempi-
12246: käsitteinen siinä suhteessa, ja näin ollen pidän sitäkin parannuksena.
12247:     Täällä ed. Castn!n sanoi, että lain hyväksyminen saisi kansassa re-
12248: 1804                   Istunto 26 p. lokakuuta 1908.
12249: 
12250: formihalun kokonaan seisahtumaan.           Tätä ennustusta mma en
12251: laisinkaan usko, sillä kyllä kansa tuntee jo nykyisen kunnallislain
12252: epäoikeudenmukaisuuden ja sen takia sillä on todellista halua
12253: uudistuksiin. Voihan olla, että tämä lakiehdotus ei tyydytä- mikäpä
12254: lakiehdotus voisikaan kaikkia tyydyttää - mutta on tämä kui-
12255: tenkin sangen pitkälle mennyt edistysaskel entuudestaan ja sellaisena
12256: on sitä myöskin ymmärrettävä ja sellaisena uskon kansan myöskin,
12257: ottavan sen, entiseen lakiin verraten, tyydytyksellä vastaan.
12258:     Minä olen koko ajan, kun täällä on mahdottomuutta saarnattu
12259: tämän lain loppuun saattamisesta, ollut siinä toivossa, että me
12260: voisimme sen tällä istuntokaudella saada lopullisesti ratkaistuksi.
12261: Olen toivonut sitä sentähden, että minä pitäisin sitä suurena ereh-
12262: dyksenä, jos tätä lakia ei ajoissa eduskunta laatisi, koska sen ker-
12263: ran kaikki puolueet ovat ohjelmiinsa ottaneet. Luonnollisesti ei
12264: se yksityiskohdissaan voi tyydyttää ja voihan olla, että hyvällä tah-
12265: dollakaan ei voida siitä poistaa niitä epäjohdonmukaisuuksia, joita
12266: siinä ehkä on, mutta sittenkin tuntuu minusta tyhjältä haparoimi-
12267: selta, jos esitetään vielä uutta keskustelun pohjaa toiselle lukemiselle.
12268:  Kyllä minusta ehdottomasti on nyt, niukkaan aikaan nähden, tällä
12269: suuren valiokunnan mietinnön pohjalla lähdettävä asiaa käsittele-
12270: mään ja koetettava itse kunkin vaatimuksiaan ja pienempiä eri-
12271: mielisyyksiään jättää huomioon ottamatta, sillä muuten ei näinä
12272: harvoina päivinä tästä enää lakia saada. Minä toivon, että edukunnan
12273: kaikilla jäsenillä olisi vilpitön halu, kun huomispäivänä käymme
12274: tätä yksityiskohtaisesti käsittelemään, lähteä käsittelyyn sillä toi-
12275: volla, että tästä mahdollisimman hyvä laki saataisiin valmiiksi.
12276: 
12277:     Ed. K u u s i n e n: Tässä on nyt tänä yönä saatu kuulla pitkiä
12278: porvarien esitelmiä tästä suuren valiokunnan mietinnöstä. Tuntuu
12279: masentavalta mielessä, että tämä yö täytyy käyttää tällaisten luen-
12280: tojen kuulemiseen, kun se olisi hyvin voitu käyttää parempaankin
12281: tarkoitukseen, olisi voitu käyttää päätösten tekemiseen tästä tär-
12282: keästä asiasta. Mutta eduskunnan porvarillinen enemmistö on nyt
12283: yksimielisesti tahtonut tätä, ja siihen meidän on tälläkin kertaa täy-
12284: tynyt alistua.
12285:     Olisi paljonkin puhumista tästä esillä olevasta asiasta. Olisi pu-
12286: huttava siitä, kuinka kaikkien eduskunnan suurempien porvarisryh-
12287: mäin useimmat jäsenet ilmeisesti ovat kilvan koettaneet tästä kun-
12288: nallislakiuudistuksesta laatia todellisen kansanvaltaisen uudistuksen
12289: irvikuvaa, ja kuinka he tässä yrityksessä ovat jo onnistuneet niin
12290: pitkälle, että meillä nyt on käsissämme tässä sellainen pikku hir-
12291: viö, kuin mikä tämä suuren valiokunnan ehdotus on. Olisi myöskin se-
12292: litettävä, ansaitsisi selittämistä kohta kohdaltaan, millainen kuris-
12293: tuslaki tässä nyt ehdotetaan. Ansaitsisi myös puhumista hieman laa-
12294: jemminkin, kuin mitä täällä tähän asti on tapahtunut, se jarrutus
12295:                   Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.              1805
12296: 
12297: 
12298:  jota myöskin täällä porvarien taholta on harjoitettu ja josta viimeksi
12299:  tänä iltana on saatu nähdä mainio esimerkki: Kun kuitenkin näin
12300:  myöhäinen hetki on käsissä, en ryhdy mihinkään tuohon. En ryhdy
12301:  myöskään vastailemaan yleensä niihin puheisiin, mitä täällä on
12302:  porvareitten taholta pidetty, en edes suomettarelaisen edustajan
12303:  Lagerlöfin ulkokullattuun esitykseen suomettarelaisen puolueen
12304:  kannasta tässä uudistuskysymyksessä, vaikkakin olisi varsin help-
12305:  poa kohta kohdaltaan todistaa vääräksi hänen esityksensä.
12306:      Pyysinkin puheenvuoroa vain yhden ainoan täällä esiintyneen
12307:  porvarin esityksen johdosta. Se oli eräs patavanhoillinen ruotsikko-
12308:  edustaja, joka täällä puhui siihen tapaan, ettei työväki siitä tyyty-
12309:  väiseksi kävisi, vaikka nyt myönnettäisiin työväelle tämä kunnallis-
12310: lakiuudistus, ja ehdotti senvuoksi, että sitä ei olisi myönnettävä; ei sillä
12311:  hänen mielestään työväen tyytymättömyyttä yhtään hävitettäisi.
12312: Tuo on minusta lyhytnäköisen porvarin puhetta. Minun mielestäni
12313: tekisivät porvarit sangen viisaasti, jos he myöntäisivät tällä kertaa
12314: edes tällaisen uudistuksen. Porvarit tekevät aina viisaasti, jos he
12315: mieluummin ajoissa myöntyvät työväen uudistusvaatimuksiin, kuin
12316: kovin pitkälle jännittävät jousta ja kovin kauvan jarruttavat välttä-
12317:  mättämiksi käyneitä uudistuksia. Niin tässäkin asiassa. Jollei nyt
12318: hyväksytä edes jossain määrin kunnollista kunnallislakia, niin sel-
12319: lainen porvarien menettely varmasti synnyttää tyytymättömyyttä,
12320: voipa synnyttää ehkä suuria kansanliikkeitäkin. Mitä enemmän
12321: tällaista uudistusta jarrutetaan ja estetään, sitä enemmän täy-
12322: tyy porvarien tässäkin asiassa lopultakin myöntyä. Uudistuksia
12323: te ette voi kovin kauvan jarruttaa, varsinkaan tällaista uudistusta,
12324: joka on niin suuren kansanosan tarmokkaasti vaatima kuin tämä
12325: kunnallislakiuudistus on. Siinä pyrkimyksessänne teidän on mah-
12326: dotonta ajan pitkään menestyä. Mutta mitä kauvemmin te sitä
12327: jarrutatte ja estätte, sitä pikemmin sittenkin tällä alalla tapahtuu
12328: suuri ja kunnollinen uudistus, sitä perinpohjaisemmin se tapahtuu
12329: ja sitä raskaammaksi se teille tulee.
12330:     On jo näkynyt nytkin kansan keskuudessa hyvin selviä oireita
12331: todellisen, vakavan kansanliikkeen syntymiseen sen jarrutustoiminnan
12332: johdosta, mitä porvarit näilläkin valtiopäivillä täällä eduskunnassa
12333: ovat harjoittaneet. Se ei ole enää mikään tyhjä uhkaus, kun sosiali-
12334: demokraattien puolelta viitataan kansan tyytymättömyyteen tässä
12335: asiassa. Se tyytymättömyys on jo varsin levottomuutta herättä-
12336: vässä määrässä kansassa esiintynyt. Todistukseksi tästä pyydän esit-
12337: tää tässä erään lausunnon, jonka Helsingin luokkatietoinen työväki
12338: viime sunnuntaina hyväksyi eräässä mielenosoituskokouksessa.
12339: Kosk'ei ole luultavaa, että eduskunnan porvarit olisivat edes lähellä-
12340: kään tuota kokousta olleet, niin lienee tarpeellista heidänkin, ainakin
12341: niiden porvarien, jotka täällänyt ovat läsnä, saada kuulla tuo lausunto;
12342: voivathan he siitä kertoa sitte toisillekin. Tuo lausunto kuuluu näin:
12343: 1806                  Istunto 26 p. lokakuuta 1908.
12344: 
12345: 
12346:      >>Me Helsingin työläiset, jotka olemme omasta ja kotona ole-
12347: vien siskojen ja veljien puolesta kokoontuneet tähän Rautatien-
12348: torille, teemme täten tiettäväksi, että me olemme odottaneet Suomen
12349: eduskunnan tekevän meille kauvan kaivatut uudet kunnallislait,
12350: joilla poistettaisiin kunnalliselta alalta ihmisarvoa lokaan polkeva
12351: ja jo vuosikymmeniä kansamme kirouksena ollut harvainvalta.
12352: Sen kokonaan kukistaminen oli mielestämme kaksissa viime vaaleissa
12353: osallisena olleiden sataintuhanten Suomen kansalaisten valtavan
12354: enemmistön tahto. Kuitenkin ovat hämmästyttävän monet, vaali-
12355: aikoina hyvin kansanvaltaisilla esiintyneet, kansanvaltaisiksi va-
12356: litsijoille kehutut ja ihmisoikeuden puoltajiksi itseänsä näytelleet
12357: porvarilliset sittemmin julkeasti rikkoneet heidän puolestaan kan-
12358: salle annettuja lupauksia ja täten pettäneet törkeästi kansaa sekä
12359: sillä petoksella toistaiseksi vahvistaneet omanvoiton pyyteistä ja
12360: kansalle vahingollista luokkavaltaansa, ja sentähden on eduskunnan
12361: keskuudessa tehty kunnallislakiehdotuksia, joissa ehdotetaan mei-
12362: dän vähävaraisten ihmisoikeuksia edelleen poljettavaksi siten, että
12363: meiltä on edelleen kiellettävä äänestysvalta, syystä kun köyhyys
12364: pakottaa meitä ottamaan köyhäinapua silloin kuin ei ole muuta
12365: nälkäkuolemasta pelastavaa keinoa, ja kun työttömyys tai muut
12366: syyt pakottavat meitä muuttamaan asuinpaikkaa sekä useista muista
12367: epäoikeudellisista syistä. Vääryys ja kansalaisoikeuksien polkemi-
12368: nen ehdotetaan sitten laiksi riistääkseen milloin yksiltä milloin toi-
12369: silta tuhansilta vähävaraisilta äänivallan. Tälläkään jo täten supis-
12370: tettavaksi ehdotetulla äänestysvallalla valittuville kunnallisvaltuus-
12371: toille ei aijota antaa päätösvaltaa kuntain tärkeimmissä asioissa,
12372: vaan tehtäisiin tällä äänestysvallalla valitut valtuustot oikeastaan
12373: vain v a 1 he v a 1 t u u s toi k s i, siten että pääasiallinen kun-
12374: nallisvalta tulisi olemaan 1 isä v a 1 t u u s m i e h i 11 ä, joita saisi-
12375: vat valita ainoastaan kunnallisveroja maksamaan velvoitetut ja
12376:  pitkinä määräaikoina maksaneet. Pääasiallisin kunnallisvalta olisi
12377:  siten jäävä etupäässä varakkaammille luokille, ja varattomista sul-
12378: jettaisiin röyhkeästi jo kymmenet tuhannet Helsingissä ja sadat
12379:  tuhannet koko Suomessa noiden kansalaisoikeuksien nauttimisesta
12380:  osattomiksi. Vihaten kaikkea semmoista vääryyteen, vallanhimoon
12381:  ja anastamis- ynnä ryöstöhaluun perustuvia etu oikeuksia panemme
12382:  me tässä koolla olevat jyrkän vastalauseemme ihmisoikeuksiamme
12383:  edelleen ryöstävien lakien laatimista vastaan ja vaadimme s osia 1 i-
12384:  d e m o k r a a t t i s e n p u o 1 u e e n ohjelman mukaisesti yhtä-
12385:  läisen kunnallisen äänestysvallan kaikille 20 vuotta täyttäneille
12386:  Suomen kansalaisille ja niille oikeuden käyttää sitä valtaa valitse-
12387:  mainsa henkilöiden kautta ja suoranaisesti kansanäänestyksellä.
12388:       >>Kun myöskin on tietoomme tullut, että eduskunnan eräät por-
12389:  varilliset ryhmät ovat kunnallislakien ja muidenkin uudistuslakien
12390:  tekemistä jarruttamalla koettaneet viivyttää ja tarmonsa takaa estää
12391:                 Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.           1807
12392: 
12393: 
12394: kansamme sisäisten olojen korjaamista ja täten yhä kansamme yhteis-
12395: seksi onnettomuudeksi pysyttää sen syviä rivejä puutteenalaisessa
12396: tilassa ja syöstä uusia ja uusia joukkoja mitä suurimpaan turvatto-
12397: muuteen, niin panemme me mitä jyrkimmän vastalauseen niiden suu-
12398: resti kaivattujen lainsäädännöllisten uudistusten katalia estäjiä vas-
12399: taan sekä kehoitamme kaikkia kansalaisia, joille kansamme ja sen
12400: syvien rivien menestys on jostakin arvosta, vaikuttamaan noiden
12401: omanvoitonpyyntöisten ja kavalain anastajapuoluelaisten vallan
12402: vähentämiseksi ja tässä tarkoituksessa liittymään niitä puolueita
12403: vastaan luokkataistelua käyviin työväenjärjestöihin, levittämään
12404: niiden anastajapuolueiden valtaa vastustavia sanomalehtiä ja kir-
12405: jasia sekä valmistelemaan mielipiteitä syvien rivien yhteistä jär-
12406: jestettyä suurlakkoa tai muita yhteisiä yrityksiä varten, joilla edus-
12407: kunnallisen taistelun ohella ja apuna ja ilman sitä tullaan sopivissa,_
12408: tulevissa tilaisuuksissa poistamaan anastajaluokkain väärät etu-
12409: oikeudet ja se kirottu harvain valta kunnalliseltakin alalta.
12410:     Alas luokkavallit! Ihmisoikeudet määrääviksi!~·
12411: 
12412:    Tällainen on tämä lausunto. Minä olen varma, että siihen yh-
12413: tyvät hyvin monet sosialidemokraatit tässä maassa, ehkäpä monet
12414: myös sosialidemokratian ulkopuolelta. Ottakoot eduskunnan por-
12415: varit ajoissa huomioon luokkataisteluun heränneen työväen varot"
12416: tavan äänen!
12417: 
12418:     Ed. John He d b e r g: Ingen kan väl vilja beskylla mig för·
12419: att hafva upptagit landtdagens tid med tal. J ag skall därför he
12420: att nu i denna sena kvällsstund få säga några ord - gentemot den
12421: sista ärade talaren. Hr Kuusinen var så vänlig och påstod att de
12422: borgerliga endast hafva önskat skapa en vrångbild af en kommu-
12423: nallag. J ag är öfvertygad om att hr Kuusinen lika väl som någon
12424: annan människa förstår, att detta icke har varit de borgerligas syfte.
12425: De borgerligas syfte har varit att skapa en kommunallag, som icke
12426: endast till formen utan också till innehållet duger till någonting.
12427: Vidare har hr Kuusinen sagt, att de borgerliga sökt >>jarruttaa>>, d.
12428: v. s. bromsa denna lag. Denna beskyllning är ju ingenting annat
12429: än en verklig vrångbild af hvad här under landtdagen passerat.
12430: Det syntes redan för en god tid sedan omöjligt, att få en skaplig
12431: kommunallag igenom och detta helt enkelt därför, att man icke
12432: hann utarbeta den så pass, att den hade kunnat förena de olika
12433: viljorna till någonting, som hade kunnat blifva dugande, icke en-
12434: dast för ett folkmöte, utan inför juridisk pröfning. Det är detta,
12435: att man nödgats hålla på, att i hvarje lagförslag ändå måste finnas
12436: någon sans, någon verklig form, som duger för någonting, det är.
12437: detta, som man nu ifrån vänsterhåll kallar för att bromsa en lag.
12438: Detta är icke ärligt sagdt. Hvarför säger man icke hällre från vän- ..
12439: 1808                   Istunto 26 p. lokakuuta 1908.
12440: 
12441: 
12442: stern, att de vilja hafva igenom äfven en sådan vrångbild af en lag,
12443: som nu bjudes, hällre än att icke kunna inlösa sina åt valmännen
12444: gifna löften. Säg ut det och ni skola få flere med om det än hvad
12445: ni nu får.
12446:     Dessutom har hr Kuusinen behagat beröra söndagsmötet på
12447: torget här utanför och läst upp en lång >>kläm•>, som det hette, från
12448: detta möte. J ag har åsett detta möte. J ag vet huru det gick till.
12449: J ag vet att hvarje kläm, som lästs upp där var på förhand gjord.
12450: För oss åtminstone gäller en sådan kläm ingenting. Ty man kan
12451: få en folkhop att hurra och rösta för hvilken kläm som hälst (Från
12452: vänstern: Försök!), om den är på förhand uppgjord. Och att den
12453: kläm, som här lästs upp påtagligen var på förhand uppgj ord, det
12454: förstår man redan af den uppläsning, som skedde här. Hvad är
12455: nu en sådan kläm för ett bevis? Är den någonting, med hvilken
12456: man kommer och hotar en del af samhället? Det gör man icke,
12457: om man icke delvis har mistat sitt sunda förstånd och tror sig
12458: kunna komma ·fram med skrämskott, som dock icke skrämma nå-
12459: gon finne (Vasemmalta: Alas!).
12460: 
12461:     Ed. v o n T r o i 1: Landtdagsmannen Kuusinen har här uti
12462: nattens sena timme stigit fram för att såsom ett sanningsvittne
12463: slå ned de borgerliga. Han har framhållit att de borgerliga tala-
12464: rena genom onödigt prat förhalat tiden i stället för att använda den
12465: på ett bättre sätt, d. v. s. för att fatta beslut uti förevarande fråga.
12466: Emellertid håller jag före att den diskussion, som här i afton har
12467: egt rum, icke har varit bortkastad, utan att denna diskussion tvärt-
12468: om haft sin stora betydelse. De talare, som från borgerligt håll
12469: uppträdt, hafva alla framhållit de synpunkter, hvilka för dem äro
12470: vägande och med hvilka synpunkter de ärna skrida till detalj-
12471: granskning. Men är då detta fallet med de talare, som från social-
12472: demokratiskt håll hafva uppträdt. J ag har för min del icke kun-
12473: nat finna något sådant. Kommunalutskottets betänkande åtföl-
12474: jes af en reservation N:o r, undertecknad af de socialdemokratiska
12475: ledamöterna uti kommunalutskottet. Stora utskottets betänkande
12476: är icke åtfölj dt af någon reservation. J ag har icke häller utaf dis-
12477: kussionen i kväll kunnat finna, att de herrar talare, som från social-
12478: demokratiskt håll uppträdt, skulle hafva på något sätt häfdat de
12479: synpunkter, som deras parti fört fram uti kommunalutskottet och
12480: uti första reservationen. · Det hade dock varit skäl äfven för dem att
12481: under den nu försiggångna allmänna diskussionen nämna, huruvida
12482: de numera lämnat å sido nämnda synpunkter, eller huruvida her-
12483: rar socialdemokrater ämna försvara utskottets betänkande, sådant
12484: detsamma framgått ur behandlingen uti stora utskottet. Hade
12485: herrar socialdemokrater i berörda afseende följt de borgerligas exem-
12486: pel tror jag också, att ni hade användt denna tid bättre än hvad
12487:                 Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.          1809
12488: 
12489: 
12490: ui faktiskt nu gjort. Det vore för oss borgare fortsättningsvis an-
12491: genämt att få höra äfven eder ståndpunkt i detta nu uti föreva-
12492: rande fråga. Vi äro nog beredda och villiga att fortsättningsvis
12493: innan detaljgranskningen börjar taga del af densamma.
12494: 
12495:     Ed. Ingman: On todella liikuttavaa kuulla sellaisia puheita
12496: kuin se, minkä ed. Kuusinen meille täällä nyt aamulla aikaiseen
12497: piti. Se oli niin liikuttava siitä syystä, että se näyttää kuinka toi-
12498: senlaiselta maailma näyttää, kun sitä katsellaan sosialidemokraat-
12499: tisten silmälasien läpi ja kuinka toisenlaiselta, kun sitä katsellaan
12500: porvarillisten silmälasien läpi.
12501:     Mitä erikoisesti nyt kyseessäolevaan asiaan tulee, niin herra
12502: Kuusisen silmillä katsoen porvarit koko tässä tärkeässä lain val-
12503: mistelussa eivät ole muuta tehneet kuin jarruttaneet, koettaneet
12504: estellä lain valmistusta jos jonkinlaisilla kujeilla ja vehkeillä. Ja
12505: meidän porvarien silmillä katsoen taasen eivät sosialidemokraatit ole
12506: tämän lain hyväksi muuta tehneet, kuin laatineet yhden vastalau-
12507: seen, joka on niin tuiki kelvoton, että me epäilemme, tulevatko
12508: ne eduskunnassa edes esittämään sitä äänestettäväksi. Tämä laki
12509: tuntuu herra Kuusisen kannalta arvosteltuna olevan todellinen hir-
12510:  viö, se on kansanvapauden irvikuva, täynnä kaikenlaisia rajoituk-
12511: sia. Ja meidän porvarien silmillä katsoen taasen siinä tarjotaan
12512: laajassa määrin kansalle vapautta, mutta sellaisilla rajoituksilla,
12513: jotka estävät vapauden väärinkäyttämistä muitten vahingoksi.
12514: Sosialidemokraattien silmillä katsoen se on >>kaikkea siveellistä poh-
12515:  jaa vailla>>, niinkuin ensimmäisessä vastalauseessa sanotaan, kun
12516: esim. äänioikeutta rajoitetaan sellaisilla säädöksillä, jotka löy-
12517: tyvät tämän lakiehdotuksen 9 §:ssä. He katsovat ihka selväksi,
12518: että siveellinen katsantokanta vaatii, että kunnan asioita pitää
12519: päästä hoitamaan ja niistä määräämään esim. sen, joka irtolaisuu-
12520: desta on tuomittu yleiseen työhön, sen, joka lakivoimaisen tuo-
12521:  mion nojalla on kansalaisluottamusta vailla taikka on kelvoton
12522:  maan palvelukseen tai toisen asiaa ajamaan, sen, joka on todistettu
12523: syypääksi siihen, että hän kunnallisissa vaaleissa on ostanut tai
12524:  myönyt ääniä tai sitä yrittänyt tai äänestänyt useammassa kuin
12525:  yhdessä paikassa tai väkivallalla tai uhkauksilla häirinnyt vaali-
12526:  vapautta j. n. e. -Meidän käsityksemme mukaan kunnan asiain
12527:  kunnollinen hoito vaatii, että näille ei suoda äänioikeutta. Herra
12528:  Kuusisen mielestä se on verinen vääryys, erittäin köyhälistöä koh-
12529:  taan, että näille sitä ei anneta. Ja samoin on asianlaita myöskin
12530:  mitä tulee niihin taloudellisiin takeisiin, joita olemme koettaneet
12531:  tähän lakiin luoda. Me olemme koettaneet näiden takeiden kautta
12532:  ensinnäkin taata sitä, ettei kunnan asioita hoideta kunnalle itsel-
12533:  leen turmiollisella tavalla, ja me olemme niinikään estäneet sitä,
12534:  mitä tavallisesti sanotaan kätensä pistämiseksi toisen taskuun. Me
12535:                                                               114
12536: 1810                  Istunto 26 p. lokakuuta 1908.
12537: 
12538: 
12539: katsomme, että tällaiset takeet ovat aivan välttämättömät ter-
12540: veelliselle kunnalliselle elämälle.     Mutta sosialidemokraattisilla
12541: silmälaseilla katsoen tässäkin tapahtuu verinen vääryys, tässäkin
12542: luodaan hirvittäviä jarruttavia määräyksiä.
12543:     Lopuksi ed. Kuusinen uhkaa meitä taasen, niinkuin niin monta
12544: kertaa ennen kansanliikkeillä, niillä joukoilla, joita sosialidemokraa-
12545: tit agiteeraavat kokoon huutamaan »hyvä>> ponsille, joita he itse
12546: ovat heille valmistaneet. Kun me katselemme noita samoja joukkoja,
12547: niin me katselemme niitä siinä varmassa toivossa, että heidän terve
12548: vaistonsa kyllä on, jahka aika kuluu, näyttävä heille oikean tien.
12549: Se on silloin epäilemättä näyttävä heille senkin, mitä heidän on aja-
12550: teltava niistä nuorista herroista maistereista, jotka ovat asettuneet
12551: niiden etunenään ja nyt tarjoovat heille kiviä leivän sijasta.
12552: 
12553:      Ed. K u u s i n e n: Herra Ingman tässä kuvaili sosialidemokraat-
12554: tien kunnallislakiohjelmaa. Minä en tahdo siihen kuvaukseen nyt
12555: puuttua; saattoihan siinä olla jotakin yhtä ja toista, jossa olisi jotakin
12556: perääkin. Minä puolestani tahdon hiukan kuvata suomettarelaisten
12557: kunnallislakiohjelmaa. Ja sen kuvaaminen ehkä käy paraiten, kun
12558: muistelemme erään vähemmän tunnetun runoilijan värssyä, että
12559: >>jos koiran rukous kuultaisiin, niin taivaasta sataisi luita.>>
12560: 
12561:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
12562: 
12563:    Varapuhemies: Yleiskeskustelu kunnallisen lainsäädän-
12564: nön uudistamista tarkoittavista asetusehdotuksista on nyt toisessa
12565: käsittelyssä loppuun suoritettu. Eduskunnan päätöksen mukaan
12566: on täysi-istunto tällä kertaa lopetettava.
12567: 
12568:    Seuraava täysi-istunto ilmoitetaan olevan tiistaina lokak. 27
12569: p:nä klo I I a. p.
12570: 
12571:    Täysi-istunto päättyy klo 3 yöllä.
12572: 
12573:                                            Pöytäkirjan vakuudeksi:
12574:                                                   Ph. Suuronen.
12575:         36. Tiistaina 27 p. lokakuuta
12576:                                 klo I I a. p.
12577: 
12578:                              Päiväjärjestys.
12579:    Ilmoituksia:
12580: 
12581:                        K o 1 m a s k ä s i t t e 1 y:
12582:     1) a) Ehdotus asetukseksi torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-
12583: alueen vuokrauksesta.
12584:         b) Ehdotus asetukseksi, jolla muutetaan kiinnitystä kiin-
12585: teään omaisuuteen koskevan asetuksen 22 §, sellaisena kuin se on
12586: joulukuun 3 p:nä 1895 annetussa asetuksessa.
12587:         c) Ehdotus asetukseksi, jolla muutetaan muutamia 3 p:nä
12588: joulukuuta 1895 annetun ulosottolain pykäliä.
12589:         d) Ehdotus asetukseksi--- annetun, torpan, lampuoti-
12590: tilan ja mäkitupa-alueen vuokrausta koskevan asetuksen soveltami-
12591: sesta aikaisemmin syntyneisiin vuokrasuhteisiin.
12592:     Tämän yhteydessä: Maatalousvaliokunnan ehdotus, että vii-
12593: meksi mainittu asetusehdotus käsiteltäisiin siinä järjestyksessä kuin
12594: valtiopäiväjärjestyksen 6o §:n 2 momentissa on säädetty.
12595:     Asiakirjat: Arm. esitys N:o 13; Maatalousvaliokunnan mietinnöt
12596: N:o 1 ja 2; ed. Paloheimon y. m. edusk. esitys N:o 4 (Liitteet VIII
12597: siv. 5-37); Suuren valiokunnan mietinnöt N:o 7, 8 ja 8 a.
12598:     2) Ehdotus asetukseksi eräänlaatuisista yhteismetsistä.
12599:     Asiakirjat: Arm. esitys N:o 3 ja Suuren valiokunnan mietintö
12600: N:o 12.
12601: 
12602:                   E n s i m m ä i n e n k ä s i t t e 1 y:
12603:    3)   Ehdotukset a) metsänhoitoasetukseksi ja
12604:         b) asetukseksi 3 p:nä syyskuuta 1886 annetun metsälain
12605: 8, 21, 30, 31, 32 ja 45 §:n muuttamisesta toisin kuuluviksi.
12606: 1812                 Istunto 27 p. lokakuuta 1908.
12607: 
12608: 
12609:                       T oi nen      k ä s i t t e 1 y:
12610:    4)   a) Ehdotus asetukseksi maalaiskuntain hallinnosta.
12611:         b) Ehdotus asetukseksi kunnallishallinnosta kaupungissa.
12612:         c) Ehdotus asetukseksi kunnallisista vaaleista.
12613:         d) Ehdotus asetukseksi taajaväkisten maalaisyhdyskun-
12614: tain järjestämisestä eräissä tapauksissa I5 p:nä kesäkuuta r898 anne-
12615: tun asetuksen 5 ja 9 pykälien muuttamisesta.
12616:     Asiakirjat: Kunnallisvaliokunnan mietintö N:o r ja Suuren
12617: valiokunnan mietintö N:o r3; ed. Erkon ja Ahmavaaran sekä Koi-
12618: viston edusk. esitykset N:o 5 ja 8 (Liitteet VII siv. 3-r98).
12619:     5) Kyytilainsäädännön uudistamista koskeva asetusehdotus.
12620:     Asiakirjat: Laki- ja Talousvaliokunnan mietintö N:o 3; Suuren
12621: valiokunnan mietintö N:o I4 ja ed. Laineen y. m. edusk. esitys N:o ro
12622: (Liitteet V siv. 32-5r).
12623:                        A i n o a k ä s i t t e 1 y:
12624:     6) Anomusehdotukset, jotka tarkoittavat yksityiskoulujen ja
12625: erittäinkin yhteiskoulujen kehityksen edistämistä sekä eräiden yksi-
12626: tyisten oppilaitosten ottamista valtion huostaan.
12627:     Asiakirjat: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 8, ed. Arajärven
12628: y. m. anomusehdotus N:o r3, ed. Nissisen y. m. anomusehdotus N:o
12629: 26, ed. Kallion y. m. anomusehdotus N:o 208, ed. Nissisen y. m.
12630: anomusehdotus N:o 25, ed. Laineen y. m. anomusehdotus N:o I47,
12631: ed. Huoposen anomusehdotus N:o 206 ja ed. Sundblomin y. m.
12632: anomusehdotus N:o r6r (Liitteet VI siv. 45-48, 59-63, 64-67).
12633:     7) Toimenpiteitä maanjakojen edistämiseksi koskeva anomus-
12634: ehdotus.
12635:     Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o II ja ed.
12636: Tuomikosken y. m. anomusehdotus N:o 2I2 (Liitteet V siv. 95-96).
12637:     8) Anomusehdotus, joka tarkottaa Kolarin kappeliseurakunnan
12638: asettamista verotukseen nähden samalle kannalle kuin Lapin kihla-
12639: kunnat.
12640:     Asiakirjat: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 7 ja ed. Ahma-
12641: vaaran anomusehdotus N:o I03 (Liitteet II siv. r6).
12642:     9) Anomusehdotukset, jotka koskevat syötöstä kruunun metsä-
12643: mailla määrätyn laidunmaksun lakkauttamista.
12644:     Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o I2 ja ed.
12645: Hiltulan y. m. anomusehdotus N:o I9 sekä ed. Koiviston y. m. ano-
12646: musehdotus N:o 69 (Liitteet IV siv. 47-48). 7
12647:     ro) Kertomus Hallituksen toimenpiteistä niiden päätösten joh-
12648: dosta, jotka Suomenmaan Valtiosäädyt !905-r9o6 vuosien väli-
12649: aikaisilla valtiopäivillä ovat tehneet.
12650:     Asiakirjat: Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o 2.
12651:     II) Äitiysvakuutusta koskevat anomusehdotukset.
12652:                              Päivä järjestys.                       1813
12653: 
12654:     Asiakirjat: Työväenasiainvaliokunnan mietintö N:o 6, ed. Pärs-
12655: sisen y. m. anomusehdotus N:o 48 ja ed. Hedvig Gebhardin y. m.
12656: anomusehdotus N:o 221 (Liitteet IX siv. 92-99).
12657:     12) Vaivaishoitoasetuksen muuttamista koskeva anomus-
12658: ehdotus.
12659:     Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 13 ja ed.
12660: Lanton y. m. anomusehdotus N:o 59 (Liitteet V siv. 92-94).
12661:     13) Anomusehdotus, joka tarkoittaa Haminan ja Haapasaaren
12662: luotsien palkkaukseen pidätettyjen kalastussaarten ja luotojen luo-
12663: vuttamista asianomaisiin kuntiin kuuluvien saaristolaiskylien käy-
12664: tettäviksi.
12665:     Asiakirjat: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o I I ja ed. Ara-
12666: järven y. m. anomusehdotus N:o 12 (Liitteet II siv. 38).
12667:     14) Anomusehdotus, joka tarkoittaa toimenpiteitä esikaupun-
12668: kien asukasten oloissa vallitsevain epäkohtain poistamiseksi.
12669:     Asiakirjat: Kunnallisvaliokunnan mietintö N:o 2 ja ed. Kirveen
12670: y. m. anomusehdotus N:o IOI (Liitteet VII siv. 218-221).
12671:     15) Valtion ja kuntain työolojen järjestämist2. koskevat ano-
12672: musehdotukset.
12673:     Asiakirjat: Työväenasiainvaliokunnan mietintö N:o 7, ed. Abi-
12674: roosin anomusehdotus N:o 63, ed. Siveniuksen y. m. anomusehdotus
12675: N:o 190, ed. Koposen y. m. anomusehdotus N:o 8r sekä ed. Hele-
12676: nius-Seppälän ja Kaarneen anomusehdotus N:o 224 (Liitteet IX siv.
12677: 71-79).
12678:     r6) Anomusehdotukset, jotka koskevat työkyvyttömyys- ja
12679: vanhuusvakuutuksen järjestämistä.
12680:     Asiakirjat: Työväenasiainvaliokunnan mietintö N:o 8; ed. Hoikan
12681: y. m. anomusehdotus N:o 99 ja ed. Helenius-Seppälän anomusehdotus
12682: N:o 223 (Liitteet IX siv. 87-91).
12683:     17) Anomusehdotus, joka koskee valtion kannatusavun myön-
12684: tämistä Pietarin suomalaiselle yhteiskoululle.
12685:     Asiakirjat: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 9 ja ed. Kivilinnan
12686: y. m. anomusehdotus N:o 218 (Liitteet VI siv. 49-51).
12687:     r8) Sotilaskyyditysrasituksen poistamista koskeva anomus-
12688: ehdotus.
12689:     Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 14; ed. Sip-
12690: posen y. m. anomusehdotus N:o I I (Liitteet V siv. 53-56).
12691: 
12692:         P ö y d ä 11 e p a n o a   v a r t e n e s i t e t ä ä n:
12693:     19) Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 7 a, joka koskee
12694: kruununtiloilla olevien torpanalueiden muodostamista eräissä ta-
12695: pauksissa itsenäisiksi tiloiksi tai palstatiloiksi.
12696:     20) Kunnallisvaliokunnan mietintö N:o 3 kuntaa laajempien
12697: itsehallintopiirien hallintoa koskevan anomusehdotuksen johdosta.
12698: 1814                     Istunto 27 p. lokakuuta 1908.
12699: 
12700: 
12701:     21) Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 14 armollisen esi-
12702: tyksen johdosta, joka koskee varojen hankkimista niihin tarpeisiin,
12703: joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä.
12704:     22) Pankkivaliokunnan mietintö N:o 6 Suomen Pankin käyt-
12705: tämättämistä voittovaroista.
12706: 
12707: 
12708: 
12709: 
12710:                                llmoitusasiat:
12711:      Puhemies ilmoittaa että päiväjärjestyksessä, joka aivan kohta
12712: jaetaan, on ensimäisenä asiana maanvuokra-asetusten kolmas käsit-
12713: tely, toisena laki, joka koskee eräänlaatuisia yhteismetsiä, kolmantena
12714: metsänhoitoasetuksen ensimäinen käsittely, neljäntenä kunnallis-
12715: lait, viidentenä kyytilaki ja sitte kuudentena j. n. e. anomuksia.
12716:      Mitä ensimäiseen asiaan eli maanvuokralainsäädännön uudista-
12717: mista koskeviin asetusehdotuksiin tulee, esitetään niistä kukin ase-
12718: tus erikseen käsiteltäväksi. Neljännestä asetusehdotuksesta tulee
12719: lippuäänestys. Sen jälkeen esitetään Maatalousvaliokunnan mie-
12720: tinnössä ja Suuren valiokunnan mietinnössä olevat anomusehdotuk-
12721: set.
12722: 
12723: 
12724: 
12725: 
12726:                      Päiväjärjestyksessä olevat asiat:
12727:                            1) Maan vuokralakl.
12728:                                   (3 K.)
12729:     Esitetään k o 1m a n teen     käsi t te 1 y y n A) ehdotus
12730: asetukseksi torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauk-
12731: sesta.
12732:        Keskustelu:
12733:     Ed. Li s t o: Ei ole salattavissa, etteikö se tapa täällä käsitellä
12734: asioita, jossa sanojen runsaus ja epähienous huonosti kätkee aja-
12735: tusten tyhjyyttä, on valitettavassa määrässä sekä sisällisesti mei-
12736: dän omassa käsityksessämme että ulkonaisesti muiden mielipi-
12737: teessä vähentänyt luottamusta tämän kansanvaltaisen edustus-
12738: laitoksen kykyyn saattaa Suomen kansaa koskevat tärkeät asiat
12739: onnelliseen ratkaisuun. Sille, joka on uskonut kansanvaltaisen
12740: yhteiskuntajärjestyksen paremmuuteen, täytyy tämä tuntua hy-
12741: vin masentavalta. Pyydän kuitenkin tässä tilaisuudessa panna
12742:                             Maanvuokralaki.                      1815
12743: 
12744: 
12745: merkille sen asiallisen harrastuksen, joka maanvuokralain käsit-
12746: telyn loppuvaiheissa on eduskunnassa tullut näkyviin. Edustajain
12747: tuolirivit ovat olleet edustajia täynnä, lausunnot ovat käyneet
12748: lyhyemmiksi ja asiallisemmiksi, solvauspuheet verrattain harva-
12749: lukuisiksi ja ennen kaikkea, toisistaan eriävät mielipiteet on, yh-
12750: teisen päätöksen aikaansaamiseksi, voitu sovittaa yhteen. On
12751: päästy siihen keskinäiseen ymmärtämiseen, että puoluetunnus-
12752: sanain on ollut väistyttävä yhteisen tarkoitusperän saavuttami-
12753: seksi. Minä näen siinä ilmauksen siitä isänmaanrakkaudesta, jonka
12754: täytyy olla kansanedustajain tekojen syvimpänä ohjaajana.
12755:      Kysymys Suomen maanvuokralaisten aseman parantamisesta
12756: on laadultaan semmoinen, että sen onnelliseen ratkaisuun varsin
12757:  suuressa määrin tarvitaan kansalaisten, etupäässä maata omista-
12758: vien kansalaisten, isänmaanrakkautta. Yksistään se, että tässä kysy-
12759:  myksessä joutuu puheeksi noin kolmannen osan koko Suomen kansasta
12760: kohtalo, tekee tämän kysymyksen suuriarvoiseksi, samalla kun
12761: sen ratkaisu tavalla, josta olisi odotettavissa hyötyä niille monen-
12762:  runotoisille oloille, missä Suomen maanvuokralaiset elävät, on
12763:  erinomaisen vaikea. Siinä on lainsäätäjälle tehtävä, joka tosiaan
12764:  on suuren voimanponnistuksen arvoinen.
12765:      Käsillä oleva lainsäätämistyö on yhteensovittelujen tulos. Tä-
12766: hän tulokseen on päästy pitkien ja vaikeiden neuvottelujen jälkeen.
12767:  Yhden ja toisen on täytynyt tinkiä pois osa siitä, joka hänen va-
12768:  kaumuksensa mukaan olisi ollut maanvuokralakiin otettava. Yh-
12769:  teensovitusehdotus ei sentähden saata synnyttää yleistä mielihyvää.
12770:  Mutta jos tätä lakiehdotusta vertaa nyt voimassa olevaan maan-
12771:  vuokralakiin, joka valtiopäivillä vuonna 1900 hyväksyttiin, ja
12772:  erittäinkin sen edeltäjään, asetukseen maan vuokraamisesta maalla
12773:  marraskuun 10 p:ltä 1892, niin nyt käsillä oleva edustaa varsin
12774:  pitkälle kehittynyttä edistystä. Tämä edistys on tapahtunut vä-
12775:  hemmän kuin 20 vuoden aikana. Tärkeitä yhdinkohtia, joista 1892
12776:  vuoden asetuksessa ei näy jälkeäkään ja joista 1902 vuoden maan-
12777:  vuokralaissa tapaamme eräitä epävarmoja ääriviivoja, nähdään
12778:  nyt esillä olevassa lakiehdotuksessa niin kehittyneinä, että lainsää-
12779:  täjän itsetietoinen toiminta määrätyn suunnitelman toteuttami-
12780:  seksi niistä astuu selvästi näkyviin. Pyydän siitä esimerkiksi vii-
12781:  tata säännöksiin lyhimmästä vuokra-ajasta, vuotuisen maavuok-
12782:  ran määräämisestä kohtuulliseksi ja rahakannalle, maanvuokra-
12783:  laiselle tulevasta korvauksesta hänen vuokraesineeseen tekemistään
12784:  parannuksista, niistä syistä, jotka aiheuttavat vuokravälipuheen
12785:  rikkomisen ja vuokravälipuheen tarkastamisesta puolueettoman
12786:  vuokralautakunnan kautta. Osa näistä säännöksistä on aivan
12787:  uutta. Läpikäyvänä lankana koko lakiehdotuksessa esiintyy
12788:  harrastus suojella maanvuokralaista joutumasta taloudellisesti sor-
12789:   ronalaiseen tilaan. Tämä on kiitoksella mainittava silloinkin, kun
12790: 1816                 Istunto 27 p. lokakuuta 1908.
12791: 
12792: 
12793: täytyy toiselta puolen virheeksi merkitä se, että eräissä säännök-
12794: sissä tulee näkyviin periaatteiden kaksinaamaisuutta sekä että
12795: laki ei ole kirjotettu siksi helppotajuiseksi ja niin sanoakseni läpi-
12796: kuultavaksi kuin olisi ollut suotavaa tällaiseen lakiin nähden, jonka
12797: täytäntöönpanoa yhteisen kansan keskuudesta asetettavat hen-
12798: kilöt tulevat valvomaan. Mutta jos maanvuokralain parantami-
12799: seksi seuraavain 20 vuoden aikana tehdään yhtä uutteraa ja me-
12800: nestyksellistä työtä kuin vastakuluneena 20 vuotena, niin e1pa
12801: liene syytä epäillä, etteikö siitä tule hyvinkin hyvä. Paitse sitä,
12802: että asiaan on kolmilla valtiopäivillä paljon aikaa kulutettu, ovat
12803: sen valmistustyöhön ottaneet osaa valtion asettama komitea, maan
12804: hallitus ja ennen näitä lukuisa eri puolueisiin kuuluva kansalais-
12805: joukko. Olen itse ollut tilaisuudessa näkemään, millä ahkeruu-
12806: della ja hartaudella eräs ryhmä tilallisia - rusthollareita ja muita
12807:  - eri seuduista maata kuukausmääriä joka päivä kokoontuneina
12808: on suunnitellut uutta maanvuokralakia. Se suunnitelma, joka näi-
12809:  den yhteistyöstä syntyi, oli koko joukon radikaalisempi kuin kä-
12810: käsillä oleva lakiehdotus. Suunnitelman tekijät näkivät, että ti-
12811: lallisten on luovuttava eräistä eduista alustalaisiinsa nähden, mutta
12812: heidän isänmaanrakkautensa neuvoi heille, että tämä uhri on teh-
12813:  tävä, koska se on Suomen kansan menestykselle tarpeellinen. Ja
12814:  kun viime talvena osottautui, että eduskunta ei voinut maanvuokra-
12815:  lakia saada valmiiksi, niin nämä suunnitelman tekijät ja eräät
12816:  muut heidän mukanaan päättivät nyt jo, mikäli se voimassa ole-
12817:  vien lakisäädösten pohjalla kävi laatuun, ottaa uusi vuokralaki-
12818:  ehdotus välipuheissa alustalaistensa kanssa toteutettavaksi. Vaikka
12819:  tämän päätöksen tekemisestä vielä ei ole pitkältä aikaa kulunut,
12820:  niin kuuluu jo, että tuo vapaaehtoinen suostumus ei ole paperika-
12821:  soihin hukkunut, vaan että sitä toteutetaan elämässä. Siinä nä-
12822:  emme hedelmöittävän isänmaanrakkauden jäljet.
12823:      Tämä laki on kansan oikeudentunnossa kypsynyt, Suomen
12824:  kansa sitä odottaa. Eduskunta valmistaisi varmaankin kansalle
12825:  suuren pettymyksen, jos se jättäisi asian lepäämään. Kaikesta
12826:  päättäen asia tänään tulee hyvin ratkaistuksi ja minä rohkenen
12827:  uskoa, että kansamme siitä on antava meille tunnustuksen, että
12828:  työmme täällä valtiopäivillä ei ole mennyt hukkaan. Viesti lain
12829:  hyväksymisestä on kaiketi synnvttävä iloa kymnwntnhansissa ko-
12830:  deissa isänmaamme eri kulmilla.
12831: 
12832:      Ed. Kairamo: Ensimäinen suuri laki, joka todella voidaan
12833: lukea kansaneduskunnan ansioksi, odottaa tänään kohtalonsa rat-
12834: kaisua. Eduskunnan ulkopuolella on sille lukemattomien kokouk-
12835: sien ja neuvottelujen kautta valmistettu maaperä, monin verroin
12836: huolellisemmin ja seikkaperäisemmin kuin meillä yleensä on taval-
12837: lista.>_ Mutta: myöskin eduskunnassa ovat epäilemättä eri puolueet
12838:                            Maanvuokralaki.                       1817
12839: 
12840: 
12841: vuokralakiin nähden panneet parastansa. Ei liene liikaa sanottu,
12842: jos sanotaan, että se nyt on saatu niin hyväksi kuin eduskunta
12843: yleensä kykenee sen saamaan. Lykkäyksestä se ei enää paranne.
12844: Mutta näin ollen ei nyt tehtävän päätöksen merkitys rajoitu edes
12845: niihin ylen tärkeisiin ja arkaJuontoisiin olosuhteisiin, jotka uuden
12846: vuokralain kautta tahdotaan järjestää, vaan tämän päätöksen si-
12847: sällys ja arvo on siksi suuri, että se voidaan suoranaisesti pitää il-
12848: mauksena siitä, mihin eduskunta yleensä kykenee; lyhyesti sanoen:
12849: pitää osotuksena siitä, mihin yleinen äänioikeus, suhteelliset vaa-
12850: lit ja kansanvaltainen edustuslaitos meidän maassamme toistai-
12851: seksi kelpaavat. Joka nyt äänestäisi vuokralakia vastaan, hän
12852: äänestäisi sen vuoksi myöskin - se on ainakin minun vakaumuk-
12853: seni - ratkaisevalla tavalla itse eduskuntalaitoksen vaikutusval-
12854: taa ja mainetta vastaan.
12855:      Vuokralain valmistus osottaa meille muutakin. Se osottaa,
12856: kuinka vaivalloinen itse asiassa säännöllinen uudistustyö lainsää-
12857: dännön alalla on. Kuinka paljon enemmän siihen tarvitaan vaka-
12858: vaa työtä, kärsivällisyyttä ja joustavuutta kuin mitä suurlakon
12859: jälkeisenä aikana yleensä ajateltiin. Uuvuksiin asti kyllästyneenä
12860: vuokralain käsittelyyn, me huomaamme että ponnistuksemme tu-
12861: los on laki, josta äärimmäinen oikeisto juhlallisesti vakuuttaa, että
12862:  se kuulumattomaila tavalla sortaa oikeuden ikuisia periaatteita,
12863:  ja josta suuren vasemmiston puolelta - jos nyt tämänsuuntaisia
12864:  puheita saa ottaa vakavalta kannalta - ilkkuen todistellaan, että
12865:  se ei ole nykyistäkään vuokralakia yhtään parempi. Sekä vanhan
12866:  suomalaisen että nuorsuomalaisen puolueen ja maalaisliiton puo-
12867:  lesta vihdoin on täällä ilmoitettu, että he ainoastaan vastenmieli-
12868:  sesti ja epäillen ovat ehdotukseen suostuneet. Onko siis tämä tu-
12869:  los suoritetun työn arvoinen? On. En epäile sanoa: on. Kilpai-
12870:  levista järjestelmistä muodostuneissa kompromissipäätöksissä löy-
12871:  tyy tietysti epäjohdonmukaisuuksia, löytyy hämäriä kohtia, ken-
12872:  ties suoranaisia aukkoja ja virheitäkin. Me jäämme jännityksellä
12873:  odottamaan, mihin uusi laki käytännössä kelpaa, ja varmaa on,
12874:  että niille, jotka ajavat vuokraolojen kohtuudenmukaista järjestä-
12875:  mistä, jää edelleen runsaasti tilaisuutta valppaaseen työhön ja
12876:   jatkuvaan huolenpitoon tällä alalla. Tässä jos missään on tär-
12877:  keätä pitää silmällä, miten lakia luetaan, eikä vaan miten se kir-
12878:   joitetaan. Mutta joka tapauksessa se ei ole vähäksi arvattava,
12879:  että kymmentuhannet perheet, jotka kuuluvat kansamme ahke-
12880:   rimpaan ja vakavimpaan osaan, voivat tuntea olevansa monta ver-
12881:  taa turvallisemmassa asemassa sen kautta, että vuokra on mää-
12882:   rätty pitkä-aikaiseksi ja että jokainen vuokrasopimus asetetaan
12883:   julkisen kontrollin alaiseksi. He uskaltavat näin ollen rohkeam-
12884:   min kuin ennen uhrata voimansa maaemon hedelmällisyyden ja
12885: 1818                  Istunto 27 p. lokakuuta 1908.
12886: 
12887: 
12888: tuotteliaisuuden kohottamiseksi, tarvitsematta pelätä, että syr-
12889: jäinen ehkä korjaa itselleen heidän työnsä hedelmät.
12890:     Vähäiseksi ei myöskään ole arvattava se edistysaskel nykyi-
12891: sen kulttuurin vaatimaan suuntaan, että vuokraveron ikivanha
12892: suorittamistapa ruumiillisella työllä uuden lain kautta periaat-
12893: teellisesti hylätään pakollisena maksumuotona, ja että siten pois-
12894: tetaan tärkein syy siihen kiusalliseen eripuraisuuteen ja siitä joh-
12895: tuvaan voimien tuhlaamiseen, joka meillä niin usein on pilannut
12896: vuokrasuhteet.
12897:     Vielä yksi asia, joka mielessäni asettuu edellisten rinnalle, vaikka
12898: se tosin ei enään kuulu yksin vuokramiehille ja vuokranantajille.
12899: Uuden vuokralain säätäminen on ollut vaikea ja tuskallinen teh-
12900: tävä, mutta se on sittenkin osoittautunut mahdolliseksi, ja se on
12901: meille arvaamaton voitto, että valtiopäivämiesryhmistä on voitu
12902: koota sellainen voima, joka kykenee hankkimaan uudelle laille sille
12903: kuuluvan kunnioituksen; joka on ymmärtänyt, että isänmaalle
12904: on suurempi hyöty siitä, että edus1.'llnta todella astuu edistyksen
12905: ja uudistustyön tielle kuin että edustajat itsepintaisesti jäykistyen
12906: pitävät niinkuin henkensä kaupalla kiinni kukin oman puolueohjel-
12907: mansa erikoiskohdista. Kaikkialla maassamme tervehtii varmaan-
12908: kin maalaisväestö ilolla sitä sanomaa, että suomalaiset ryhmät val-
12909: tiopäivillä ennen muita ovat tämän oivaltaneet. Ja tämä onkin
12910: luonnollista, sillä jos varsinainen edistyksellinen valtiollinen elämä
12911: vihdoinkin osoittautuu meille mahdolliseksi todellisuudessa eikä
12912: vaan kamarissa ja paperilla, niin siitä on juuri kiittäminen yhteis-
12913: toimintaa suomalaisten puolueryhmien välillä. Siinäkin suhteessa
12914: on vuokralain ratkaisulla toivottavasti tietäraivaava merkitys.
12915: 
12916:     Ed. H a n n e s G e b h a r d: Se tapa, jolla tämä laki on syn-
12917: tynyt, se mielenkiihko, minkä se on saanut aikaan, ne erilaiset tun-
12918: teet, joilla se lasketaan täältä eduskunnasta ulos, se jyrkkä hyl-
12919: käämistuomio, mikä sitä vastaan on eduskunnassakin julkilausuttu
12920: aivan vastakkaisilta tahoilta, ne erilaiset tulkitsemiset, joita edus-
12921: tajainkin kesken on kuultu annettavan lain eri pykälistä, -kaikki
12922: tämä on saanut ajattelemaan, eikö olisi välttämätöntä, että ryhdyt-
12923: täisiin erityisiin toimenpiteisiin, jotta tämä tärkeä ja aivan uusille
12924: periaatteille rakennettu laki heti alusta alkaen tulisi oikein tunne-
12925: tuksi ja pääsisi voimaan t o d e 11 i suu d e s s a k i n, eikä ainoas-
12926: taan paperilla. Kokemus näet sekä ulkomaalta että kotimaastakin
12927: osoittaa, että useimmiten hyväkin laki jää ilman sanottavaa vai-
12928: kutusta, jää kuolleeksi kirjaimeksi, ellei sen voimaan astuttua löydy
12929: jotakin henkilöä tai useampia henkilöitä, s. o. erityistä orgaania,
12930: joka tahtoo ja kykenee puhaltamaan lakiin elävän hengen.
12931:     Pyydän saada mainita pari esimerkkiä kotimaasta.
12932:     Ensiksikin muistuu mieleen laki maatilojen osittamisesta vuo-
12933:                              Maanvuokralaki.                         1819
12934: 
12935: 
12936: delta r8g5, josta sen alkuunpanijoilla oli ollut suuret toiveet, että
12937: se tulisi reformeeraamaan maalaisolot, mutta jolla lailla itse asiassa
12938: on ollut hyvin vähäinen merkitys. Tämä vähäinen merkitys joh-
12939: tuu ainakin osaksi siitä, ettei ole ollut henkilöä, joka olisi koetta-
12940: nut tehdä sitä tunnetuksi, joka olisi seurannut sen vaikutuksia
12941: sekä esittänyt hallitukselle mitä mahdollisia puutteita siinä oli,
12942: tai mitä lisätoimenpiteitä se olisi tarvinnut, jotta se olisi voinut jota-
12943: kin vaikuttaa ja täyttänyt niitä sosialipoliittisia toiveita, joita sille
12944: oli asetettu.
12945:      Toiseksi pyydän saada mainita osuustoimintalain, joka rgor
12946: toi meidän maahamme uuden liikemuodon.
12947:      Tämäkin laki olisi jäänyt ehkä pitkäksikin aikaa kuolleeksi
12948: kirjaimeksi hyvinkin suuressa osassa maata ja eritoten maatavil-
12949: jelevän väestön seassa, ellei sen syntymästä saakka olisi ollut eri-
12950: tyistä orgaania, joka on tehnyt tämän lain tarkoituksen tunne-
12951: tuksi ja jonka lakimiehet ovat opettaneet sekä kansaa että virka-
12952: miehiä sitä oikein käyttämään ja joka sitäpaitsi kaikenlaisten mal-
12953: lien ja kaavojen ja selitysten kautta on helpoittanut kansalle sen
12954: käyttämistä.
12955:      Tämä laki oli kuitenkin säädetty ilman edelläkäyviä kiihkeitä
12956: riitoja. Sen synnytystilaisuudessa ei ole lausuttu niin erilaisia en-
12957: nustuksia, niin erilaisia toiveita, etten sanoisi uhkauksia, kuin sen
12958: suuren ja tärkeän lain kehdon ääressä, jonka säätäminen eduskun-
12959: nan puolelta enään kaipaa vaan yhtä nuijaniskua. Meistä toiset
12960: ovat ennustaneet, että tämä laki pian tulee muutettavaksi, toi-
12961: set toiseen suuntaan. Meistä toisilla on suuria toiveita tämän lain
12962: hyvistä vaikutuksista, toiset ottavat sen vastaan katkeralla mie-
12963: lellä, ennustaen siitä vain onnettomuutta. Senvuoksi minä luu-
12964: lisin, että t ä m ä 1 a k i varsinkin olisi erityisen henkilön tarpeessa,
12965: joka kykenisi siihen puhaltamaan elävän hengen (Ed. Sulo Wuoli-
12966: joki: Gebhard!. Puhemies naputtaa nuijalla). Tämän henkilön pi-
12967: täisi ensiksikin olla varustettuna k o k e n e e n 1 a k i m i e h e n
12968: tie d o i 11 a ja hänen pitäisi valtion antamalla auktoriteetillä ja
12969: sillä lojaalisuudella ja objektiivisuudella, mihinkä virka-asema hä-
12970: net velvottaisi, koettaa tehdä laki tunnetuksi kansalle. Hänen
12971: pitäisi toiseksi selittää sitä oikealla tavalla ja auttaa erityisesti
12972: vuokralautakuntia ja oikeusistuimia sitä oikein käsittämään ja
12973: käyttämään. Tämän viranomaisen pitäisi sitäpaitsi seurata tar-
12974: koin lain toimeenpanoa ja sen vaikutuksia kokoamalla niitä tilas-
12975: tollisia tietoja, joita itse laissa jo edellytetään, torppariolojen kehi-
12976: tyksestä ja lain eri kohtien sosialipoliittisista vaikutuksista, sekä
12977: myöskin vuokralautakuntien toiminnasta.
12978: 
12979:    Tämän ehdotukseni johdosta ehkä kysytään, pitääkö siis nyt
12980: taas lisätä virkamiesten lukua? Siltä varalta pyydän saada muis-
12981: 1820                 Istunto 27 p. lokakuuta !90S.
12982: 
12983: 
12984: tuttaa, miten täällä on oltu eri tahoilla yksimielisiä siitä, että tämä
12985: vuokralaki on suo j e 1 u s 1 a k i, joka tarkoittaa suojata noin
12986: I6o,ooo vuokraajaperheen, eli noin Soo,ooo ihmisen oikeutta. Eikö-
12987: hän tällainenkin suojeluslaki tarvitse hallinnollista orgaania, joka
12988: valvoo sen käyttöä, yhtä hyvin kuin teollisuustyöväen suojelus-
12989: lakikin on saanut sitä varten erityiset orgaanit. Yleisestihän, myös-
12990: kin työväenpiireissä, tunnustetaan, että olkoonpa työväensuojelus-
12991: laki kuinka hyvä tahansa, sillä ei olisi suurtakaan merkitystä ilman
12992: ammatin tarkastajia.
12993:     Voidaan ehkä myöskin väittää, että tämä nyt herättämäni aja-
12994: tus olisi ennenaikainen, että olisi jätettävä kokemuksesta riippu-
12995: vaksi, katsottaisiinko ehkä tulevaisuudessa tarpeelliseksi tällaisen
12996: viranomaisen asettaminen. Sen kokemuksen nojalla, mikä on
12997: saatu osuustoimintalaista, täytyy kuitenkin sanoa, että oli kai-
12998: kissa suhteissa onnellista, että jo heti lain syntymisestä alkaen oli
12999: olemassa orgaani, joka etevien lakimiestensä kautta rupesi lakia oi-
13000: kein selvittämään ja sovelluttamaan ja valtion viranomaisia sii-
13001: hen opastamaan ja joka myöskin on koonnut niitä kokemuksia,
13002: joita maan eri osissa ja eri aloilla on tehty tämän lain suhteen, sekä
13003: näitten kokemusten nojalla on nyttemmin ryhtynyt alotteeseen,
13004: saadakseen lisäyksiä ja parannuksia tähän lakiin, huolimatta siitä,
13005: että se vielä on vallan nuori.
13006:     Tämän kokemuksen nojalla pitäisin siis vuokralakiinkin näh-
13007: den hyvin tärkeänä, että saataisiin erityinen valtion orgaani, joka
13008: tarkoin seuraisi tämän vaikean lain vaikutuksia sen ensi hetkestä
13009: alkaen ja joka sen nojalla pystyisi jo hyvissä ajoin ehdottamaan
13010: siihen tarpeellisia parannuksia. Tämän kautta voitaisiin toivot-
13011: tavasti välttää muutoin ehkä tarpeellisiksi havaittavia ankaram-
13012: pia toimenpiteitä sen jälkeen, kun laissa määrätty suojelusaika
13013: päättyy. Voipi siis olla hyvinkin mahdollista, että jos tällaiseen
13014: toimenpiteeseen nyt heti ryhdytään, puheena oleva viranomainen
13015: ehkä tuon suojelusajan päätyttyä jo havaittaisiin suorittaneen teh-
13016:  tävänsä.
13017:     Luonnollisesti en nyt enään tee mitään ehdotusta. Olen ainoas-
13018: taan katsonut asialle hyödyksi julkilausua tämän ajatuksen halli-
13019: tuksemme harkittavaksi, ja olen tehnyt sen siinä vakaumuksessa,
13020: että sitä ehkä kannattaa hyvinkin suuri osa eduskunnan jäseniä.
13021: 
13022:     Ed. S c h y b e r g s on: Hvartill hela denna högtidliga afslut-
13023: ningsakt på ett lagstiftningsarbete, som utan vidare, såsom jag
13024: åtminstone ser sakerna, hade kunnat af kammaren slutföras? Hvad
13025: som är värst med dessa vackra afslutningsandraganden är, att de
13026: icke förefalla äkta. De vidlådas af ett biljud, som skorrar åtminstone
13027: i mina öron. Särskildt hr Kairamos andragande står fullständigt i
13028: strid med hvad han själf en gång i stora utskottet yttrade. Han sade
13029:                             Maanvuokralaki.                       1821
13030: 
13031: 
13032: nämligen att han med största bekymmer gick till hela denna lag-
13033: stiftningsakt och fann att den hade många sidor, som voro allt annat
13034: än glädjande och tilltalande. Jag hade då t. o. m. anledning att säga
13035: honom, att jag icke kunde med en sådan begrafningsstämning, som
13036: den han hade funnit anledning att i det sammanhanget antaga, utan
13037: för min del, oaktadt jag icke kunde godkänna lagen, tänkte att land
13038: och folk skulle komma att reda sig ändå. Hvad sedan beträffar hr
13039: Gebhards med saken alls icke sammanhängande vidunderliga förslag
13040: om något slags statstjänsteman på detta område, så kan det må-
13041: hända blifva föremål för en särskild framställning vid en följande
13042: landtdag. Här hade det då sannerligen ingen plats. J ag kan icke
13043: häller förstå hvad han åsyftade med förslaget. Afsåg han något slags
13044: torpareinspektör, så skola de väl med ens tagas till i tusental. Men
13045: det synes vara något slags inspektör icke öfver torparen, utan öf-
13046: ver torparlagen, som han finner nödig.
13047:     J ag kan icke taga denna lagstiftningsåtgärd ens närmelsevis så
13048: lyriskt som de två första talarena. J ag har funnit mig i densamma
13049: såsom i någonting oundvikligt, och jag har sålunda äfven fogat migi
13050: förlängningen af de nu gällande kontrakten, därför att man på
13051: det håll, där man nu rosar denna lag, genom siua omöjliga förslag
13052: och genom de uppsägningar, som dessa deras förslag hade framkallat,
13053: höll på att åstadkomma en sådan brand i hela vårt land, att vi
13054: måste släcka den, vi måste täppa till den genom sådana stadganden,
13055: som kompromissförslaget innehåller.
13056:     Om det var de herrars mening, som började denna diskussion
13057: och som därmed antydde, att de och de rusthållare, som här under
13058: >>dagar och nätten> uppgjort det första suometarianska förslaget
13059: och därvid ledts uteslutande af fosterlandskärlek och alls icke af
13060: hänsyn till sina egna intressen, om nu dessa herrar med sina tal velat
13061: ställa sig och rusthållarne på piedestal; så må de gäma stå där.
13062: J ag kan försäkra att, när denna lag trädt i kraft och personer, som
13063: äro utan jord och utan hem, komma till mig och anhålla om att få
13064: arrendera en torfva för att bygga sitt hem på den, så svarar jag,
13065: att hrr Kairamo, Lista och Gebhard hafva skrifvit en sådan lag,
13066: att jag så gärna jag äfven eljest beviljade denna anhållan, icke vi-
13067: dare kunde göra det. J ag använder i detta afseende samma ut-
13068: tryck som hr Kairamo en gång förut under diskussionen i denna
13069: fråga. Hela ansvaret därför att det blir en omöjlighet att utveckla
13070: torpareinstitutionen i vårt land och att bereda den obesuttna be-
13071: folkningen mark på enskild jordegares område, faller på dem, som
13072: hafva fått denna lag till stånd.
13073:     J ag hoppas emellertid, att regeringen skall förmå göra verknin-
13074: garna af denna lag mindre ödesdigra genom att taga upp agrarfrågan
13075: på det enda sätt, på hvilket den verkligen kan lösas, nämligen ge-
13076: nom att bereda torparene möjlighet att köpa sina områden till egna,
13077: 1822                  Istunto 27 p. lokakuuta 1908.
13078: 
13079: 
13080:  och genom att lämna kommunerna tillfälle att förvärfva sig jord,
13081:  så att de kunna utarrendera områden, vare sig åt torpare eller
13082:  backstugusittare och därigenom åter öppna för dem de möjligheter,
13083: som denna lag är ägnad att helt och hållet tilltäppa. För min del
13084: vågar jag därför hoppas, att denna lag icke skall göra all den skada,
13085: som den i och för sig är ägnad att framkalla, att regeringen genom
13086: kraftfulla agraråtgärder skall förhindra alla de olyckor, som eljes
13087: af denna lag skulle framkallas.
13088:     J ag hade verkligen icke tänkt mig att något yttrande vidare i
13089: denna fråga skulle behöfva ega rum. J ag hade tagit för afgjordt,
13090: att vi skulle omrösta i saken, såsom vid tredje läsningen brukar vara
13091: fallet, och att det hela skulle inskränka sig till en uteslutande for-
13092: mell behandling, men de talare, som här hafva uppträdt, hafva ohjälp-
13093: ligen framkallat ett yttrande af detta slag från min sida.
13094: 
13095:      Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i:    Minä vakuutan eduskunnalle,
13096:  että sosialidemokraattisen ryhmän taholta ei ollut suinkaan minkään-
13097: laista aikomusta täällä enempää liverrellä kuin haukkuakaan, mutta
13098: kun täällä ed. Listo ensin luki suomalaisen puolueen manifestin, niin
13099: se jo oli omiaan jonkunverran provoseeraamaan, ja kun vielä kaksi
13100: saman puolueen jäsentä luki saman manifestin uudelleen, niin se
13101: puolestaan väkisinkin vaati muitten puolueitten taholta jonkunver-
13102: ran sanotuksi.
13103:      Etenkin sietää huomauttaa, että ed. Listo puheessaan, jossa hän
13104: teki selkoa muka niistä vaikuttimista, jotka torpparilain ovat aiheut-
13105: taneet, muisti mainita maanviljelijäin, rusthollarien eri kokouksia,
13106: mutta unohti kokonaan sen, että myöskin maan torppariluokka on
13107: ollut jonkunlaisena tekijänä torpparilaissa, senkautta, että torppari-
13108: luokka on noussut vaatimaan oikeuksia ja on ilmaissut mielipiteensä
13109: lukuisain edustajakokouksiensa kautta.         Ilman sitä ei torppari-
13110: laista olisi tullut koskaan edes tämmöistä, kuin siitä nyt on tullut.
13111: Tämä laki ei tietystikään vasemmistoa tyydytä, se tyydyttää vasem-
13112: mistoa kaikkein vähimmin kuin mitään muuta edustajaryhmää.
13113: Tosin ed. Kairamo täällä puheessaan lausui, mitenkä torpparilaki
13114: nyt saattaa suuret joukot kansalaisia turvattuun asemaan. Mutta
13115: silloin kuului täältä vasemmistosta pieni välihuuto, joka tosin puhe-
13116: miehen pelosta lausuttiin liian hiljaisella äänellä, joten minun täytyy
13117: nyt saattaa se eduskunnan tietoon. Se välihuuto oli: »ellei toisin ole
13118: sovittu.>> Ja minun mielestäni se oli kuvaava välihuuto, sillä tämä
13119: laki saattaa suuret joukot turvattuun asemaan - >>ellei toisin ole
13120: sovittu.>> Se on tässä laissa oleellinen piirre.
13121:      Mitä tulee niihin kohtiin, joita täällä on nimenomaan huomau-
13122: tettu lain suuriksi eduiksi, nim. korvauksesta 6 §:ssä, niin täytyy
13123: myöntää, että nekin ovat paperilla vaan ei todellisuudessa torppa-
13124: rille taattuja, sillä mitä tulee 6 §:n myöntämään vuokran kohtuulli-
13125:                                Maanvuokralaki.                           1823
13126: 
13127: 
13128: suuteen, niin ed. Kairamo on itse kerran sanonut, että sen tarkoitus
13129: on estää ainoastaan ~i 1m ei s i ä kisko m i s y r i t yksi ä •>,
13130: ja silloin se on jokseenkin laiha lohdutus torppareille. Ja korvaus
13131: voidaan laissa olevien sopivien määräysten avulla torpparilta ottaa
13132: jokseenkin kokonaan pois - puhumattakaan maan ansiottomasta
13133: arvonnoususta - mutta korvaus voidaan sitäpaitsi vielä kontrahdin
13134: jatkamisella ja vuokran korotuksella maanviljelijän taskuun siirtää.
13135:      Odottamatonta muuten oli minustakin se ilmeinen mielihyvä,
13136: jolla varsinkin suomettarelaisten kolmen puhujan taholta täällä
13137: tervehdittiin sitä lakia, joka ei suinkaan ole syntynyt, kuten ed.
13138: Kairamo erehdyttävästi sanoi, suomalaisten ryhmäin yhteistoimin-
13139: nan kautta, vaan se on syntynyt siten, että s u o m et t a r e 1 a i-
13140: s e t o v a t t e h n e e t 1 i i t o n r u o t s a 1 a i s t e n k a n s s a,
13141: s y n t y n y t s 1 1 s s u o m e t t a r e 1 a i s e n j a r u o t s a-
13142: 1 a i s e n r y h m ä n y h t e i s t o i m i n n a n k a u t t a.         Ja
13143: minä tahdon panna merkille sen seikan, että keskustan taholta ter-
13144: vehditään ilmeisellä mielihyvällä tätä lakia, vaikka se on synty-
13145: nyt sellaisella tavalla, jota ainakaan ei tähän saakka olisi pidetty
13146: keskustan taholta täysin kunniallisena, ja toiseksi myöskin sillä
13147: tavalla, että sitä laadittaessa ovat keskustan miehet
13148: n i m e n o m a a n p o i k e n n e e t p u o 1 u e o h j e 1 m a s t a a n,
13149: eivätkä ole valitsijoilleen antaneet sitä, mitä ovat luvanneet. On
13150: aivan odottamatonta, että tämmöinen seikka nyt pannaan keskus-
13151: tan taholta ilmeisellä mielihyvällä merkille.
13152:      Mutta mikä tämän lain suhteen on tärkein ja mihinkä olisi oi-
13153: keastaan pitänyt kaikkien puheenvuorojen kohdistua, niin se on sii-
13154: hen, että meidän hallituksemme menettelisi tämän lain kanssa toi-
13155: sella tavalla kuin se on menetellyt kieltolain kanssa, että tämä laki
13156: tulisi päätökseen ja vahvistetuksi niin pian kuin mahdollista. Sillä
13157: ensi maaliskuun I4 päivänä on muuttopäivä, niinkuin tiedetään,
13158: ja torppareja on paljon sanottu ylös ja niitä on paljon, jotka ovat
13159: pakotetut muuttamaan maaliskuun I4 päivänä, ellei laki ehdi heitä
13160: suojelemaan. Ja sentähden vasemmistoryhmä tällä kertaa tahtoo
13161: nimenomaan kotimaiselle hallitukselle nyt asettaa velvoituksen-
13162: jos nim. kotimainen hallitus pienimmälläkin tavalla ottaa huomioon
13163: kansan toivomuksia- että se muistaisi, mikä päivä ensi vuonna on
13164: maaliskuun I4 päivä.
13165: 
13166:     Ed. P y k ä 1 ä: Täällä on ehditty kiistelemään, kuka tätä asiaa
13167: on voimakkaimmin ajanut ja kelle tästä kunnia tulee. Minä tahdon
13168: huomauttaa, että me maalaiset emme ole tehneet tämän asian eteen
13169: muuta, kuin ettemme ole jarruttaneet, ja siinä kyllin. Täällä huo-
13170: mautettiin, millä ilolla Suomen kansa ottaa vastaan edustajat,
13171: jotka· vievät sille tällaisen lain. Mutta minä luulen, että Suomen
13172: kansan kärsivällisyys on tällä kertaa yhtä kovassa koetuksessa kun
13173: 1824                  Istunto 27 p. lokakuuta 1908.
13174: 
13175: 
13176: tämän eduskunnan kansanvaltaisten jäsenten, näitten tarpeetto-
13177: mien ja pitkien puheiden johdosta. Jos todella me tahdomme olla
13178: kansanvaltaisia ja tehdä mieliksi Suomen kansalle, jotta se ottaa
13179: meidät ilolla vastaan, niin tehkäämme työtä ja jättäkäämme agi-
13180: tatsioonisaarnat eduskunnan istuntojen väliajoille. Täällä odottaa
13181: pitkä jono anomusmietintöjä, jotka ovat onnellisesti menneet valio-
13182: kunnassa läpi ja jotka luullakseni taas jäävät seuraavaan istunto-
13183: kauteen ja niistä tehdään taas uusia anomuksia. Ei se olisi suuri-
13184: )_{aan työ, jos ne saatettaisiin päätökseen. Sillä tavalla säästettäi-
13185: siin sekä aikaa että varoja.
13186:      Minä vaan pyydän lyhyesti sanoa, että tämän eduskunnan kärsi-
13187: vällisyys ehkä menee jo yli ääriensä, jollei koeteta tehdä työtä eikä
13188:  jarruttaa.
13189: 
13190:     ;Ed. G. G. Rose n q vi s t: Jag vill icke i likhet med de senaste
13191: talårena störa harmonin eller förtaga verkan af det trefaldiga högtids-
13192: tal, som här har hållits. J ag förstår pykologiskt den glädje man
13193: på visst håll känner öfver att ett vidtomfattande lagstiftningsarbete
13194: nu slutförts, om ock äfven jag måste medgifva, att den ton, som i
13195: dessa glädjeutgjutelser kommit till utbrott, icke förefaller fullt äkta.
13196: Men jag tror att vi åt en snar framtid kunna öfverlämna att bedöma
13197: det epokgörande stordåd, som vi nu anses här hafva utfört. Och
13198: jag hade önskat, att man icke hade förknippat fosterlandskärleken
13199: och ett bedömande af denna representations värde och betydelse
13200:  med den naiva och okritiska beundran för ett lagförslag sådant som
13201:  detta.
13202: 
13203:       Ed. C a s t r en: Koska erinäiset puhujat ovat katsoneet asiak-
13204:   seen aiheettomasti esiintyä lausuakseen mielipidettänsä nyt käsillä-
13205:  ,olevasta torpparilakiehdotuksesta, ja sen yhteydessä olevasta ehdo-
13206:  )uksesta takautuvaksi laiksi, vaikka valtiopäiväjärjestyksen mukaan
13207:   ~i voi olla kysymystä muusta kuin mainittujen lakiehdotusten hy-
13208:  'yäksymisestä semmoisinaan tai hylkäämisestä, katson minäkin asiak-
13209:  _seni lausua käsitykseni puheenalaisista lakiehdotuksista.
13210:    ' Lausun kohta ja avonaisesti sen, etteivät lakiehdotukset minua
13211:  . persoonallisesti lainkaan tyydytä. En voi siis yhtyä siihen korkeaan
13212:  . veisuun, joka on täällä viritetty puheenalaisista lakiehdotuksista,
13213:    enkä katsella niitä siinä ruusuisessa valossa, jossa vanhaan suoma-
13214:  'lai~een puolueeseen kuuluvat edustajat tahtovat niitä katsottaviksi.
13215:    Jos ;lakiehdotusten säätäminen olisi riippunut minusta yksistään,
13216:    eivät lakiehdotukset suinkaan olisi tulleet sellaisiksi kuin ne tätä
13217:    nykyä ovat.       Katsoen määräyksiin lyhyimmästä vuokra-ajasta,
13218:  ja vupkralautakunnalle annetusta vallasta vuokra-asioissa, sekä
13219: · siihe~ 'jyrkkyyteen, millä takautuva laki syvälti tulisi kosketta-
13220:    maan ~ntisen lain aikana syntyneisiin oikeussuhteisiin, luulen minä
13221:                              Maanvuokralaki.                          1825
13222: 
13223: 
13224: etteivät lakiedotukset tule tyydyttämään, ei maanomistajia eikä
13225: vuokramiehiä. Ei maanomistajia, jotka varsinkin takantuvassa
13226: laissa näkisivät oikeudettoman ryhtymisen heidän hyvin ansaittuihin
13227: oikeuksiinsa, eikä vuokramiehiä sen takia, että edellä esitettyjen
13228: torpparilakiehdotuksen määräysten kautta koko torppari- ja mäki-
13229: tupalaitoksen kehitys tulee ehkäistyksi, maanomistajat kun pyrkisi-
13230: vät hinnasta mistä tahansa, korvauksella millä tahansa, pääsemään
13231: vuokramiehistään, joten suuri määrä torppareita ja mäkitupalaisia
13232: voisi joutua pois vuokra-alueeltaan eikä uusia sopimuksia enään sol-
13233: mittaisi maa-alueitten vuokrauksesta torpiksi eikä mäkitupa-alueiksi.
13234: Kun on ollut mahdotonta saada taivutetuksi erinäisiä ryhmiä mui-
13235: hin myönnytyksiin kuin niihin, jotka ovat saaneet ilmaisunsa käsillä
13236: olevien lakiehdotusten määräyksissä, on samalla käynyt mahdotto-
13237: maksi saada toteutetuksi sitä periaatetta, jonka noudattaminen
13238: kaikessa lainsäätämistyössä pitää olla lainsäätäjän silmämääränä,
13239: ettei nimittäin muutoksia toimeenpantaessa astuta yhdellä haavaa
13240: liian jyrkkiä askeleita. Omasta puolestani pelkään, että käsillä ole-
13241: vat lakiehdotukset, saatuaan lain voiman, tulevat tuottamaan mo-
13242: nessa kohden haitallisia ja vahingollisia seurauksia. Toiset, suomet-
13243: tarelaiseen puolueeseen kuuluvat edustajat ovat vastakkaista mieltä
13244: arvellen seurauksien tulevan olemaan ainoastaan hyviä ja hyödyl-
13245: lisiä. Tulevaisuus on osoittava, kumpi on ollut oikeassa. Kernaasti
13246: toivoisin, että huomattaisiin minun olleen väärässä, heidän oikeassa.
13247: Mutta tästä käsityksestäni en pääse. Varon, että seuraukset tulevat ole-
13248: maan aivan toisenlaiset kuin suomettarelaiselta taholta on edellytetty.
13249: 
13250:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
13251: 
13252:     Eduskunta hyväksyy asetusehdotuksen sellaisena kuin se on
13253: toisessa käsittelyssä päätetty .
13254: 
13255:    .0) Ehdotus asetukseksi, jolla muutetaan kiinnitystä kiinteään
13256: omaisuuteen koskevan asetuksen 22 §, semmoisena kun se on joulu-
13257: kuun 3 p:nä 1895 annetussa asetuksessa.
13258:    Asetusehdotus hyväksytään semmoisena, kuin se on toisessa
13259: käsittelyssä päätetty.
13260: 
13261:     C) Ehdotus asetukseksi, jolla muutetaan muutamia 3 p:nä
13262: joulukuuta r895 annetun ulosottolain pykäliä.
13263:     Asetusehdotus hyväksytään keskustelutta samoin kuin edel-
13264: linenkin.
13265: 
13266:     D) Ehdotus asetukseksi ----annetun torpan, lampuoti-
13267: tilan ja mäkitupa-alueen vuokrausta koskevan asetuksen sovel-
13268: luttamisesta aikaisemmin syntyneisiin vuokrasuhteisiin.
13269:                                                                 115
13270: 1826                     Istunto 27 p. lokakuuta 1908.
13271: 
13272: 
13273:    Kun keskustelua ei haluta, toimitetaan heti lippuäänestys alem-
13274: pana olevan äänestysesityksen mukaan.
13275:        Xänestys ja päätös:
13276:    Ken hyväksyy asetusehdotuksen, äänestää >>jaa>>, ken sitä ei tee,
13277: äänestää •>ei>>.
13278:    Ellei vähintään 2fs annetuista äänistä ole jaa-ääniä, on kysy-
13279: mys asetusehdotuksen lopullisesta hyväksymisestä näillä valtio-
13280: päivillä rauennut.
13281:    Jos jaa-äänet muodostavat ainoastaan yksinkertaisen enem-
13282: mistön annetuista äänistä, on eduskunta päättänyt jättää asetus-
13283: ehdotuksen lepäämään ensimäisiin uusien vaalien jälkeen kokoon-
13284: tuviin valtiopäiviin.
13285:    Jos >>ei•> voittaa, on asetusehdotus hylätty.
13286:    Äänestyksessä annetaan 172 jaa- ja 20 ei-ääntä.
13287:     Eduskunta on siis V. J:n 6o §:n 2 momentissa säädetyllä äänten-
13288: enemmistöllä lopullisesti hyväksynyt tämän asetusehdotuksen sel-
13289: laisena kuin se on tämän lokakuun 23 p:nä loppuun saatetussa toi-
13290: sessa käsittelyssä päätetty.
13291:     Tämän jälkeen esitetään ja hyväksytään keskustelutta Maa-
13292: talousvaliokunnan mietinnössä N:o 2 sivuilla 84-85 sekä Suuren
13293: valiokunnan mietinnössä N:o 8 sivulla 19 olevat anomusponnet,
13294: jotka tarkoittavat toimenpiteitä erinäisten, edellä käsiteltyjen ase-
13295: tusten ulkopuolelle jääneiden vuokrasuhteiden järjestämiseksi.
13296:    Armollinen esitys N:o 13 julistetaan loppuun käsitellyksi.
13297:     Edellä olevan asian yhteydessä esitetään k o 1 m a n t e e n
13298: k ä s i t t e 1 y y n ed. Paloheimon y. m. allekirjoittama eduskunta-
13299: esitys N:o 4, joka koskee ehdotusta laiksi torpan, lampuotitilan
13300: ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta, ja uudistaa Eduskunta tästä
13301: asiasta sen toisessa käsittelyssä tekemänsä päätöksen, että toimen-
13302: piteet puheena olevan eduskuntaesityksen johdosta saavat raueta.
13303: 
13304:                          2)   Eräänlaatuiset yhteismetsät
13305:                                      (3 K.)
13306:     Esitetään k o 1 m a n t e e n k ä s i t t e 1 y y n
13307:     Ehdotus asetukseksi eräänlaatuisista yhteismetsistä.
13308:     Asetusehdotus hyväksytään ilman keskustelua muuttamatta
13309: sellaisena kuin se on tämän lokakuun 23 p:nä tapahtuneessa toi-
13310: sessa käsittelyssä päätetty.
13311:     Asia julistetaan loppuun käsitellyksi.
13312:                               Metsänhoitoasetus.                 1827
13313: 
13314: 
13315:                   8)   Ehdotus metsänhoitoasetukseksl y, m.
13316:                                 (1 K. jatk.)
13317: 
13318:     Esitetään Talousvaliokunnan mietintö N:o 3 ja otetaan jat-
13319: kuvan ensimäisen käsittelyn alaiseksi siinä olevat, arm. esityk-
13320: sessä N:o 2 Eduskunnalle annetut asetusehdotukset, nimittäin:
13321:     A) Metsänhoitoasetus, ja
13322:     B) Asetus 3 p:nä syyskuuta r886 annetun metsälain 8, 21, 30,
13323: 31, 32 ja 45 §:n muuttamisesta toisin kuuluviksi.
13324: 
13325:     Keskustelu:
13326:     Ed. W ä i n ö W u o 1 i j o k i: Minä rohkenisin pyytää, etteivät
13327: herrat edustajat käyttäisi tässä asiassa puheenvuoroja, sillä eihän
13328: asia missään tapauksessa enää kerkiä suuressa valiokunnassa tulla
13329: käsittelyn alaiseksi, niin että puhevuorot, jotka täällä käyte-
13330: tään muodostuvat vaan platoonisiksi toivomuksiksi. Lausun sen-
13331: tähden toivomuksen, ettei tässä asiassa käytettäisi yhtään puheen-
13332: vuoroa.
13333: 
13334:     Ed. J o h n H e d b e r g: Emot den föregående ärade talarens
13335: framförda önskan nödgas jag begagna mig af ordet, men jag skall
13336: icke blifva lång.
13337:     Föreliggande betänkande och lagförslag ha nog ringa, om någon
13338: utsikt, att blifva slutbehandlade och komma till afgörande under
13339: de få dagar, hvilka nu återstå af denna landtdag. Men jag anser
13340: mig likväl, för den händelse, att stora utskottet medhunne någon
13341: behandling häraf, då jag icke tillhör nämnda utskott, böra gifva
13342: några korta antydningar om den bas, hvarpå föreliggande förslag
13343: ställts.
13344:     Den nåd. prop. säger i § 1 endast att: >>Skogsmark må ej uppen-
13345: bart vanskötas och får förty afvärkning af skog icke så bedrifvas,
13346: ej häller efter afvärkning med marken så förfaras, att skogens åter-
13347: växt därmed tydligen äfventyras>>. Detta stadgande har emeller-
13348: tid icke synts ekonomiutskottet vara en tillfylles förklaring å hvad
13349: ett förnuftigt skogsbruk oundgängligen kräfver samt hvad skogs-
13350: vårdslagen fordrar af hvarje skogsägare. Utskottet har stått enigt
13351: däri, att lagen borde tydligare och mera detaljeradt utsäga, hvad
13352: man förstår med vanvård af skogsmark samt hvad lagen kräfver
13353: af skogsägaren, om denne vill undgå vissa däri stadgade äfventyr.
13354: Häri har utskottet varit fullt enigt, men då det gällt måttet af dessa
13355: kraf, har utskottet sönderfallit i en majoritet och en minoritet,
13356: hvilka hvardera framlagt divergerande stadganden. Majoritetens
13357: ståndpunkt inhämtas af betänkandets §§ 1 och 2, minoritetens af
13358:  första reservationens § I.
13359:      Granskar man nu först betänkandets 2 §, så stadgas däri att
13360: 1828                   Istunto 27 p. lokakuuta 1908.
13361: 
13362: 
13363: afverkning af barrträn till afsalu eller för att i annat fall än till hus-
13364: behof från lägenheten bortföras, vare tillåtet endast efter af yrkes-
13365: kunnig person uppgjord och af skogsnämnd fastställd hyggesplan.
13366:     Hvad vill nu detta stadgande, som på håret när liknar preven-
13367: tiv censur? Det är helt enkelt ett generellt förbud för hvarje hygge
13368: i barrskog för afsalu å lägenhet, där ej hyggesplan finnes uppgjord
13369: af yrkeskunnig person och godkänd af skogsnämnd. Men ett så-
13370: dant förbud är tillsvidare lika omöjligt att bringa i verkställighet,
13371: som öfvervakandet af dess efterföljd är. Hvar skulle de yrkeskun-
13372: nige personerna tagas ifrån, som inom beräknelig tid medhunne
13373: uppgörandet af hyggesplaner för samtliga privata skogar i landet,
13374: från hvilka egarene önska sälja barrträn. Och om sådana yrkes-
13375: kunnige personer funnes att tillgå, hvilket för lång framtid är otänk-
13376: bart, huru skulle skogsnämnder, hvilka enligt betänkandet aflönas,
13377: ordföranden med 200 mark och bisittarene med 150 mk per år, förmå
13378: sakligt och fackmannamässigt bedöma eller godkänna hyggespla-
13379: nerna. Hela detta stadgande är icke bättre än ren humbug. Och
13380: denna humbug skulle, i händelse den blefve lag, inom kort visa sig
13381: outförbar och förfalla till ett i det praktiska lifvet dödt påbud,
13382: som ingen kunde eller ville efterlefva. Frågas kan också, hvad be-
13383: tänkandet förstår med att virke för husbehof får från lägenheten
13384: bortföras? Husbehof är ju synonymt med hemförbrukning och
13385: upphör vid utförsel från lägenheten att kunna nämnas så. Här
13386: föreligger minst sagdt en otydlighet eller begreppsförvirring, som
13387: måste anses ödesdiger i en lagtext.
13388:     Utskottsmajoriteten synes också själf tveka att införa sina dra-
13389: koniska förbud. Ännu i samma moment stadgas, att rationellt
13390: gallringshygge i skog får ske enligt nämnds pröfning och tillåtelse,
13391: utan att sakkunnig person därtill behöfves. Men härvid glömmer
13392: majoriteten att fastslå, huruvida förbehållet gäller hjälpgallring el-
13393: ler möjligen timmerblädning. Antagligen afses det förstnämnda.
13394: Men skall hjälpgallring bedrifvas rationellt, kräfver den ovillkor-
13395: ligen yrkeskunnig persons ledning, timmerblädning än mera.
13396: Majoriteten upptog först i sin 2 § en antydan om dimensionslag
13397: med 20 cm minsta huggbara groflek å trän vid brösthöjd. Det
13398: hade möjligen varit bättre och utförbarare att bibehålla denna be-
13399: stämning, än att stadga hvad här nu föreslås.
13400:     I första reservationen, som undertecknats af ekonomiutskottets
13401: borgerliga medlemmar på ett undantag när, tillsammans 8 perso-
13402: ner, sammanföres åter hela grundtanken för skogsvårdslagen i I §
13403: och den lyder: >>Skog eller skogsmark må ej vanskötaS>>. Därefter
13404: fastslås, hvad med vanskötsel förstås, nämligen:
13405:     I) om skogens naturliga återväxt genom hygge försvåras;
13406:     2) om lägenhetens skogstillgång användes så, att skogsfång för
13407: husbehof äfventyras; samt
13408:                            Metsänhoitoasetus.                     1829
13409: 
13410: 
13411:     3) om afvärkning för försäljning bedrifves så i växande barr-
13412: skog, som ännu icke nått frösättningsålder, att lägenhetens skogs-
13413: tillgång uppenbarligen därmed förstöres.
13414:     Rärmed hafva reservanterna utsagt, hvad de anse erforderligt
13415: för säkerställande af skogens fortbestånd, samt hvad de hålla för
13416: möjligt att utföra och öfvervaka. Med dessa bestämmelser kan man
13417: i praktiken nå långt och främja rationell skogsvård genom sådana
13418: hjälpkällor, som för den närmaste tiden stå till buds; - åt en fram-
13419: tida lagstiftning öfverlämnas, att, då så finnes nödigt, bygga vidare
13420: på den lagda grunden.
13421:      J ag har härmed i korthet antydt skillnaden emellan grundprin-
13422: cipen för majoritetens och minoritetens från hvarandra betydligt
13423: afvikande lagförslag. Att följa dessa vidare, anser jag i detta nu icke
13424: behöfligt. Dessa båda förslag skilja sig gifvetvis äfven hvad fort-
13425: sättningen vidkommer rätt mycket. Annat är ju ej tänkbart, då
13426: de utgå från så olika principer. Vidare detaljgranskning af lag-
13427: förslaget kan emellertid lämnas till framdeles, ifall så blir behöf-
13428: ligt. För egen del har jag undertecknat reservationen, d. v. s.
13429: första reservationen och stöder den. Till betänkandet finnes äfven
13430: fogad en andra reservation, hvarom antagligen ingenting behöf-
13431: ver sägas, ty den dömer och fäller sig själf.
13432: 
13433:     Ed. Kaski n en: Minusta tuntuu, että tämä asetusehdotus,
13434: joka tässä on käsiteltävänä, vie voiton kaikista tähän asti edus-
13435: kunnalle esitetyistä ehdotuksista. Mikäli se koskee maanomistajia,
13436: niin siinä ilmenee kaksi vallan periaatteellista näkökantaa, nim.
13437: omistusoikeuden poistaminen ja toisaalta metsänhoidon edistä-
13438: minen. Tämä lakiehdotus jo toisessa pykälässä mainitulla lau-
13439: seella, kun siinä sanotaan: >>Myytäväksi tai tilalta muutoin kuin
13440: kotitalouden tarpeeksi poisvietäväksi olkoon havupuun kaataminen
13441: sallittu ainoastaan ammattitaitoisen henkilön laatiman ja metsä-
13442: hoitolautakunnan vahvistaman hakkaussuunnitelman mukaisesti,•
13443: yhdellä käden pyyhkäisyllä viepi maanomistajilta heidän oikeu-
13444: tensa metsiin, se on toisin sanoen: riistää täydellisesti omistusoi-
13445: keuden. Jos tätä sanamuotoa tarkemmin lähtee harkitsemaan,
13446: niin minä luulen, että tuo hakkaussuunnitelma-sana tässä on jolla-
13447: kin lailla erehdyttävä. Rakkaussuunnitelman voi tietenkin jokai-
13448: nen yksityinen metsänomistaja tehdä minkälaisen hän tahtoo. Rak-
13449: kaussuunnitelma voi olla semmoinen, että yhtenä tai kahtena vuonna
13450: on koko metsä hävitetty. Minä luulen, että tässä on tarkoitettu
13451: hoitosuunnitelmaa. Perustellessaan tätä pykälää sanoo valiokunta
13452: mietintönsä alussa, että meidän metsämme ovat suuressa vaarassa,
13453: m. m. se viittaa yksityisen metsänhoitokomitean mietintöön tuoden
13454: siinä numeroita esille, lausuen sen toisella sivulla, että noin 4 pro-
13455: senttia Suomen maatiloista on, joilta puuttuu riittävästi metsää
13456: 1830                 Istunto 27 p. lokakuuta 1908.
13457: 
13458: 
13459: polttopuiksi sekä aitaustarpeiksi. Minä luulen, että tämäkin pro-
13460: senttimäärä alenee vielä hyvinkin paljon, jos otetaan huomioon
13461: sekin seikka, että Suomessa on paljon tiloja, joilla ei ole edes metsä-
13462: maata. Nekin kuuluvat tähän samaan prosenttimäärään. Si-
13463: vulla 4 valiokunta puhuu vähinmittalaista, mutta katsoo sen so-
13464: veltumattomaksi meille, ja se ymmärrettävästi niin onkin, mutta on-
13465: han vähinmittalakikin jossain määrin kuitenkin parempi. Tulisi-
13466: han se ainakin jättämään maanomistajille oikeuden suurempiin
13467: puihin ja vapauden niiden myymiseen, mutta tämä lakiehdotus
13468: se vie kaiken omistusoikeuden maanomistajalta hänen metsäänsä.
13469: Sitten puhuu valiokunta sivulla 5 hoitosuunnitelmista ja pitää
13470: niitä nykyoloissa miltei mahdottomina saada, sentakia että am-
13471: mattimiesten puute on niin suuri. Tämäkin väite pitää paikkansa
13472: ja se on todellakin niin. Mutta siitä huolimatta menee valiokunta
13473: ehdottamaan tuollaisen pykälän. Sitten sanoo valiokunta perus-
13474: teluissaan 7 sivulla, että »Valiokunta on siis tullut siihen käsityk-
13475: seen, että havupuun myyntihakkuu on jätettävä riippuvaksi en-
13476: nakolta annettavasta luvasta». Tässähän todellakin on vain to-
13477: distus siihen, ettei kukaan saa millään tavalla myydä metsäänsä,
13478: vaan käyttää sitä ainoastaan kotitarpeeksi ottamalla. Minä luu-
13479: len, että tämä käytännössä on varsin mahdoton ajatella toteutet-
13480: tavaksi.
13481:     Sillä kyllähän jokainen päivä ja joka paikassa tulee jollakin ta-
13482: valla kysymykseen jonkinlainen metsänmyynti, ja tulisikohan sil-
13483: loin tuon metsälautakunnan ja tuon metsävirkamiehen aina olla
13484: saatavilla juoksemassa metsänomistajain luona. Sitten puhuu
13485: valiokunta metsänhoitolautakunnista, ja ne pannaan kaikeksi pe-
13486: rustaksi metsän vastaiselle hoidolle. Minä luulen, että monessa
13487: kunnassa tulisi olemaan hyvinkin suuri puute asiantuntevista metsä-
13488: lautakunnan jäsenistä, jotka voisivat todellisesti arvostella metsän-
13489: hoitoa.
13490:     Sivulla 8 valiokunta puhuu säännöllisestä metsän harventami-
13491: sesta. Mikä on todellakin säännöllinen metsän harventaminen?
13492: Minä luulen, että tämä riippuu kunkin ihmisen omasta yksilölli-
13493: sestä katsantokannasta. Toinen voi harventaa metsänsä niin sään-
13494: nöllisesti, että se muutamassa vuodessa on putipuhdas; jokunen
13495: pystypuu siihen voi jäädä, vaan tuulet ne piankin kaataa. Tällainen
13496: ylimalkainen, niin sanoakseni fraasi, ei mitenkään takaa metsän-
13497: hoitoa ja metsän säilyttämistä.
13498:     Sitten valiokunta sivulla 10 puhuu metsänhoitoyhdistyksistä,
13499:  antaa niille tunnusLuksen, jonka ne ehkä kyllä ansaitsevat. Mutta
13500: nämä metsänhoitoyhdistykset eivät meillä vielä ole kokemuksen
13501: kautta voineet todellisesti ilmisaattaa, mihin ne kykenevät. Mutta
13502: sivulla II, kun valiokunta puhuu metsävirkamiehistä ja niiden
13503:  arvioimisesta metsänmyyntiasioissa, siinä minun luullakseni on
13504:                           Metsänhoitoasetus.                   1831
13505: 
13506: 
13507: äärettömän suuri vaara tarjona siihen nähden, että tästä syntyy
13508: lahjomisjärjestelmä, kun tulee yksinomaan kysymykseen vaan noi-
13509: den virkamiesten mielivalta metsänmyyntilupaan nähden.
13510:      Mitä sitten itse lautakunnan asettamiseen tulee, niin on mie-
13511: tinnössä sanottu, että lautakunnan asettaa kunnan laillinen edus-
13512: tus. Se on: kunta tulee sen valitsemaan ymmärtääkseni uuden,
13513: nyt ehdotetun kunnallisasetuksen nojalla. Me tiedämme, että tämä
13514: metsälautakunta tulee asetetuksi, ei suinkaan metsänomistajan va-
13515: linnan mukaan, vaan yleensä koko kunnan. Ja tämä kunnan va-
13516: litsema lautakunta on oikeutettu ottamaan metsänvartijan. Oi-
13517: keastaan metsänomistajat näin ollen joutuvat tällaisen lautakun-
13518: nan ja, niinsanoakseni virallisen vartioimisen alaiseksi, ja kun pu-
13519: hutaan tämän lautakunnan ja näiden vartioiden paikkaamisesta,
13520: niin se yksinään on jätetty metsänomistajille; heiltä kannetaan
13521: tämä palkka ja he saavat sen suorittaa. Tästä ei enään ole pitkä
13522: matka siihen, että kunta tulee määräämään jokaisen yksityiset
13523: palkolliset, ja myöskin heidän palkkansa.
13524:      Sitten valiokunta sivulla I5 ehdottaa kuntien metsälautakunnan
13525: jäsenten ja puheenjohtajan palkat, jotka minun mielestäni tarvitsei-
13526: sivat myöskin enemmän harkitsemista, sillä niiden työ tulee ole-
13527: maan eri kunnissa äärettömän paljon erilainen. Mikä vielä on
13528: huomioon otettava näissä metsävirkailijoissa, niin on valiokunta
13529: sivulla I4 tuonut esiin sen ajatuksen, että nuo niin sanoakseni met-
13530: säpoliisit tulisivat olemaan myöskin metsänhoidon neuvojia. Minä
13531: luulen, että jokainen, kenellä vähänkään on kokemusta tähänasti-
13532: sista metsänhoidollisista töistä, tietää sen, ettei se mitenkään
13533: sovi. Eihän kukaan metsänomistaja tahdo ottaa niin sanoakseni
13534: jonkunlaista poliisia itsellensä neuvojaksi metsänhoidossa. Nä-
13535:  mät toimet eivät ollenkaan sovi yhdistettäviksi.
13536:      Sivulla I6 on minun luullakseni jonkunlainen laskuvirhe, siellä
13537: kun sanotaan: >>Maalaiskuntien luku Suomessa on nykyään 480
13538: j. n. e.>> ja sitten tuodaan esille se ajatus, että muutamia kuntia
13539: olisi yhdistettävä, mutta kuitenkin tulee valiokunta lopullisesti
13540: siihen ajatukseen, että näitä metsänvartijapiirejä tulisi olemaan
13541: noin 500, siis enemmän näitä lautakuntia, kuin nykyään on kun-
13542: tia. Sitten puhuu valiokunta näiden virkailijain palkoista. Se
13543: tuo esille, että metsäntarkastajia tultaisiin tarvitsemaan noin I6.
13544:  Minäkin luulen, että tällaiset metsäntarkastajat tulisivat olemaan
13545: kylläkin paikallaan ja niille minäkin tahtoisin antaa tunnustuksen.
13546:  Mutta mikä sitten koskee näitä metsänvartijoita, niin minä luulen
13547: että olisi edelleenkin kehitettävä asia siihen suuntaan, mitä tähän
13548: kin asti on menty, nim. metsänhoidolliseen puoleen nähden, että
13549: tämä ammattikunta tulisi olemaan maanviljelys- ja talousseuro-
13550:  jen alaisena. Koko tämä suuri järjestelmä, joka tässä on ehdo-
13551:  tettu, tulisi olemaan niin sanoakseni tässä muodossa hallinnollinen
13552: 1832                 Istunto 27 p. Jokakuuta 1908.
13553: 
13554: järjestelmä. Se ei ollenkaan jäisi vapaaksi eli toisin sanoen metsän-
13555: omistajain oman harkinnan varaan, ja tämä on minun luullakseni
13556: tämän ehdoituksen suurimpia heikkoja puolia. Valiokunta on si-
13557: vulla I8 antanut lyhyen ja pienen tunnustuksen tähänastisellekin
13558: metsänhoitotyölle. Siinä nim. sanotaan: »Tämä toiminta on met-
13559: sänhoidon alalla tähänkin saakka jäänyt syrj äytettyyn asemaan
13560: maanviljelys- ja talousseurain sivutehtäväksi>>. Luulen että ne
13561: varat, joita metsänhoidon hyväksi tähän asti on uhrattu, ovat ol-
13562: leet siksi pienet ettei niillä mikään seura eikä yhdistys ole voinut
13563: varsin päätehtävänään ottaa metsänhoidon edistämistä työalak-
13564: seen, mutta me myöskin tiedämme, että vasta noin toista vuotta
13565: sitten lisättiin maanviljelys- ja talousseuroille annettavaksi näihin
13566: tarpeisiin suurempi rahaerä, joka nykyään on noin 250,000 mark-
13567: kaa. Siitä asti kuin tämä suurempi rahaerä on maanviljelys- ja
13568: talousseuroille annettu, ovat maanviljelys- ja talousseurat hyvin-
13569: kin tarmokkaasti ryhtyneet toimeen. Niillä on miltei kaikilla omat
13570: erityiset n. s. metsälautakunnat ja omat erityiset metsävirkamie-
13571: het, neuvojat ja opastajat ja toiminta on viime vuosina tällä alalla
13572: vilkastunut erinomaisen hyvin. Mutta on ymmärrettävää ettei
13573: tämä toiminta suinkaan vielä ole näin lyhyessä ajassa voinut tuoda
13574: esiin mitään erinomaisia tuloksia. Mutta jos asetetaan rinnak-
13575: kain mietinnössä ehdotettu hallinnollinen järjestelmä ja toiselta
13576: puolen vapaa järjestelmä, jota nämä maanviljelys- ja talousseurat
13577: noudattavat, niin luulen, että tästä tulee jonkinlainen kateus
13578: ja viha näiden kahden järjestelmän välillä ja sittekin maanviljelys-
13579: seurojen toiminta on tässä kohden se, joka jo on saavuttanut maan-
13580: viljelijäin suosion, ja toivon, että se yhä edelleen sen saavuttaa.
13581:     Vielä tahtoisin kosketella erästä kohtaa, joka mielestäni on
13582: hyvin ihmeellinen tässä mietinnössä. Mietinnön lopulla, sivulla
13583: 23, puhutaan metsäpalon kautta syntyneestä vahingosta, joka sit-
13584: temmin ilmenee §:ssä 3I asetuksessa, joka nyt on muunnosmuo-
13585: dossa. Siinä sanotaan: >>Metsävalkean ehkäisemiseksi saatak:oon,
13586: omistajan kiellosta huolimatta, kaataa eteen sattuvaa metsää,
13587: kaivaa ojia, poistaa aitauksia, sytyttää vastavalkeaa ja ryhtyä
13588: muihinkin toimenpiteisiin, jotka sammutustyön johtaja näkee tar-
13589: peellisiksi tarkoituksen saavuttamiseksi>>. Ja toisessa momentissa:
13590: • Jos vahinkoa siten on tehty omaisuudelle eikä se sitten ole niin
13591: kuloutunut, että yhtäläinen vahinko olisi joka tapauksessa syn-
13592: tynyt, on sanottu vahinko kaikkien sen tahi niiden kuntain maan-
13593: omistajain kärsittävä, joiden alueella kulo on kulkenut tai joita
13594: se ilmeisesti on uhannut. Sitä varten on vahingon arvioitu määrä
13595: jaettava kaikkien maatilain kesken manttaalisuuruuden mukaan,
13596: sekä niiden suoritettavaksi siten määrätyt apumaksut, paitsi siltä
13597: tilalta, jolle vahinko tehtiin>> j. n. e. Tämä edellyttää sen, että se
13598: henkilö, jonka metsästä on kaadettu sarja kulovalkean ehkäise-
13599:                           Metsänhoitoasetus.                         1831
13600: 
13601: 
13602: miseksi, saa täyden korvauksen, vaikkapa hänen tavaransa eli se
13603: metsä, joka kaadon kautta on tullut hävitetyksi, on vieläkin jossa-
13604: kin arvossa myyntiin nähden. Mutta se henkilö, jonka metsä on
13605: palanut, ei saa mitään korvausta, vaan päinvastoin hän vielä jou-
13606: tuu maksamaan, jos lautakunta sen hyväksi näkee. Tällainen
13607: näkökanta on mielestäni ilmeisesti ristiriitainen. Asetusehdotuksen 3
13608: ja 5 §ovat mielestäni myös jollakin tapaa ristiriidassa. 3 §:ssä sanotaan:
13609: • Jos tilan metsä tai metsämaa tai joku osa niistä on saatettu tai
13610: nähtävästi saatetaan rappiolle, julistettakoon metsämaa rauhoi-
13611: tetuksi siihen asti kunnes metsää on tyydyttävästi ja täysin tur-
13612: vatusti ruvennut uudestaan kasvamaan rappiolle joutuneella alu-
13613: eella.>) Minä tahtoisin sanoa: >>kunnes uudistus on tyydyttävästi
13614: ja täysin turvattu.<< Mutta 5 §:ssä sanotaan: »Jos maanomistaja on
13615: syypää rappiolle saattamiseen, jonka kautta metsän luonnollinen
13616: uudistus on joutunut vaaraan, ryhdyttäköön toimenpiteisiin uuden
13617: kasvun aikaansaamiseksi ja turvaamiseksi hänen kustannuksellaam.
13618: Tässä luullakseni ainakin 3 § on jonkinlaisen suuremman selvityksen
13619: tarpeessa. 8 §:ssä puhutaan, kun puhutaan metsän hävityksen
13620: estäruisestä rannikolla ja saarilla, rantamaista; ymmärtääkseni
13621: käsite rantamaa on niin laaja, että se muutamin paikoin sulkee
13622: koko metsäomistuksen tykkänään tämän pykälän alaiseksi.
13623:      Ryhtymättäsenpitemmältänäitä tämän asetusehdotuksen virheitä
13624: saivartelemaan, pyytäisin ehdottaa, että valiokunnan mietintö ko-
13625: konaisuudessaan lähetettäisiin takaisin talousvaliokuntaan muo-
13626: dostettavaksi pääasiallisesti siihen suuntaan kuin ensimmäinen
13627: vastalause osoittaa. Sitäkään en minä kokonaisuudessaan hy-
13628: väksy, mutta se olisi kuitenkin minun mielestäni otettava pohjaksi.
13629: 
13630:    Puhe m i e s: Puhujan puheen johdosta minä pyydän huo-
13631: mauttaa, että hänen ehdotustaan ei voida ottaa nyt äänestettä-
13632: väksi, sillä tämä on ensimmäinen käsittely, josta asia on lähetettävä
13633: Suureen valiokuntaan.
13634: 
13635:     Ed. S t o r b j ö r k: Jag har icke begärt ordet därför, att jag
13636: skulle anse mig kunna inverka på andras öfvertygelse, icke häller
13637: därför, att jag tror det gagnar så synnerligen mycket, emedan la-
13638: gen i alla fall icke hinner blifva färdig. Men jag har ändå ansett
13639: mig skyldig, såsom hörande till småbondeklassen, att framlägga
13640: min afvikande uppfattning angående den grundprincip, som tycks
13641: hafva blifvit följd vid utarbetandet af föreliggande utskottsbetän-
13642: kande. Om man granskar 2 t. o. m. 5 och II §§ och j ämför dem med
13643: den maktbefogenhet, som tillägges skogsnämnden, skall man finna,
13644: att jordägarenes själfbestämningsrätt är i hög grad kringskuren,
13645: Då det just är denna själfbestämningsrätt och känslan af tryggad
13646: ställning, som binder de själfägande småbrukarne vid jorden, är
13647: 1834                 Istunto 27 p. lokakuuta 1908.
13648: 
13649: 
13650: det enligt min mening ganska farligt att i den grad utskottsbetän-
13651: kandet det gör kringskära denna själfbestämningsrätt. Om man
13652: tager bort denna själfbestämningsrätt fruktar jag för min del, att
13653: den redan i oroväckande grad fortgående invandringen från lands-
13654: orten tili städerna ytterligare kommer att ökas.
13655:     Utan att närmare vilja ingå på granskning af själfva lagför-
13656: slaget skulle jag dock för min del anse, att det med de små skogs-
13657: arealer, varierande emellan 25 och 50 hektar och ofta nog belägna
13658: på kanske 6 eller 7 olika ställen, som förhållandet är i kusttrak-
13659: terna af Osterbotten, icke kan vara så lätt att införa en ordnad
13660: skogshushållningsplan. Att bestämma skogshygget för hvarje år i
13661: kommuner, där det finnes varierande mellan soo och I,ooo skilda
13662: jordlägenheter, blefve mycket svårt särskildt vid bestämmande
13663: af hyggesplaner, enligt hvilka man kunde få taga sitt virke till af-
13664: sain. Då vi dessutom veta att skogen för det mindre jordbruket
13665: måste finnas tili såsom ett slags reserv, hvilken man bör ha rätt att
13666: tillgripa, då ofta nog skörden slår fel och man icke har annat att
13667: lefva på. Man måste då få tillgripa skogen för att afhjälpa nöden,
13668: annars kan man äfven utaf den småbrukande befolkningen till-
13669: skapa ett missnöjdt proletariat, och detta vore i sanning icke lyck-
13670: ligt för vårt land.
13671:      Då dessa principer icke hafva blifvit beaktade, så har jag velat
13672: framhålla dem, därför att vid fortsatt behandling af detta ärende
13673: dessa principer skulle tagas med i betraktande. För min del skulle
13674: jag anse, att såväl skogarnes vård som deras tryggande emot van-
13675: häfd bättre skulle ernås bland den småbrukande befolkningen, om
13676: de medel, som föreslås att användas till aflöning af skogsnämn-
13677: der och skogsinspektörer, skulle användas till meddelande af un-
13678: dervisning och råd i skogshushållning.
13679:      J ag skulle därför hemställa, huruvida det ej vore mera skäl att
13680: anslå rikligare medel åt landtbrukssällskapen, hvilka kunde taga
13681: hand om denna undervisande och rådgifvande verksamhet, hvil-
13682: ken vore nog så behöflig.
13683: 
13684:     Ed. N y 1 a n d e r: Pitempi keskustelu tässä asiassa on kieltä-
13685: mättä tällä kerralla turha. Tämä asia on kumminkin siihen mää-
13686: rin tärkeä, että vaikka kohta ne ehdotukset, joita valiokunta on
13687: tehnyt, eivät nyt tule viemään minkäänlaisiin tuloksiin, pidän kum-
13688: minkin välttämättömänä, että mietintö, semmoisena kuin se nyt
13689: täällä esiintyy, ei kokonaan ilman arvostelua saa jäädä.
13690:     Omasta puolestani pidän talousvaliokunnan mietinnössä ole-
13691: vaa lakiehdotusta kokonaan epäonnistuneena. Se perustuu arm.
13692: esitykseen, joka minun mielestäni oli monessa kohden liian lievä,
13693: mutta talousvaliokunta on ehdotuksessaan epäilemättä mennyt
13694: toiseen äärimmäisyyteen. Tässä on jo paljo puhuttu talousvalio-
13695:                            Metsänhoitoasetus.                     1835
13696: 
13697: 
13698: kunnan ehdotuksen onnettomasta 2 §:stä, joka hyvinkin sel-
13699: västi osottaa, että se tehtävä, joka talousvaliokunnalla on ollut
13700: tämän lain laadinnassa, on käynyt yli mainitun valiokunnan voi-
13701: mien. Tämän sanon siitä syystä, että olen talousvaliokunnan varajä-
13702: senenä voinut syrjästä jonkun verran seurata sen työtä, ja minun
13703: täytyy tunnustaa,· että siihen määrin asiantuntemuksen puutetta,
13704: kuin monessa talousvaliokunnan jäsenessä tämän asian suhteen
13705: on ilmennyt, tuskin olisi voinut odottaa, ja myöskin samalla il-
13706: moittaa, että minä puolestani pidän tämän syynä siihen, että laki
13707: nyt epäonnistuneena esiintyy.
13708:     Niinkuin sanottu, en pitemmälti aijo tästä puhua, tahdon vaan
13709: konstateerata, että talousvaliokunta niin hyvin tällä 2 §:llä kuin
13710: niillä määräyksillä, mitä sillä on metsälautakunnasta ja sen valitse-
13711: misesta, on osoittanut, että se ei käsitä, mikä merkitys itsenäisellä
13712: metsänhoidolla varsinkin pienviljelijään nähden meidän maas-
13713: samme on ja tulee olla, ja mikä merkitys vapaudella, joskin laki-
13714: määräisellä vapaudella, tässä suhteen välttämättä täytyy olla ja on.
13715:     En omasta puolestani voi hyväksyä semmoisenaan myöskään
13716: sitä vastalausetta, joka mietintöön on liitetty. Vastalause on toi-
13717: sin paikoin mielestäni huonompi kuin mietintö, joskin se yleensä
13718: on ehdottomasti terveellisemmille ja käytännöllisemmille peri-
13719: aatteille rakennettu kuin mietintö. Vastalauseen heikkouksista
13720: mainittakoon, että r §:ssä esim. loppusanat, jotka viittaavat sii-
13721: hen, että nuoren metsän hakkuu riippuisi tilan metsän varoista,
13722: aivan selvästi ovat epäonnistuneita, sillä niitten kautta tulee sel-
13723: vemmin kuin valiokunnan mietinnössä kestävyysperiaate esille,
13724: periaate, jonka käytäntöön sovittaminen on sangen vaikea. -
13725: Myöskin muutamissa muissa kohdin pidän, että tässä vastalau-
13726: seessa on epäjohdonmukaisuutta, mutta silti olisin valmis hyväksy-
13727: mään sellaisen kannan, että vastainen työ tämän metsälain aikaan-
13728: saamiseksi olisi rakennettava tämän vastalauseen pohjalle, sillä
13729: epäilemättä sittekin, kuten sanoin, vastalause on rakennettu tun-
13730: tuvasti käytännöllisemmälle perusteelle kuin mietintö.
13731:      Koska en ole voinut hyväksyä valiokunnan mietintöä enkä
13732: myöskään täydelleen siihen liitettyä ensimäistä vastalausetta ja
13733: vielä vähemmin siihen liitettyä toista vastalausetta, olen katsonut
13734: velvollisuudekseni sen tässä esittää.
13735: 
13736:     Ed. H a i n a r i: Täällä keskustelun alussa lausuttiin se toi-
13737: vomus vasemmiston puolelta, että tässä puhuttaisiin niin vähän
13738: kuin suinkin tai ei ollenkaan. Minusta se toivomus on paikallaan,
13739: sillä ilmeistähän on jokaiselle, että tämä lakialote ei voi näillä val-
13740: tiopäivillä tulla laiksi. Minä rohkenen vaan lausua muutamia toi-
13741: vomuksia tulevaisuuden varalta, että kun tätä asiaa uudestaan
13742: käsitellään talousvaliokunnassa ensi valtiopäivillä, niin ensimäinen
13743: 1836                 Istunto 27 p. lokakuuta 1908.
13744: 
13745: 
13746: vastalause ja mietintö vaihtaisivat paikkaa; että ne periaatteet,
13747: joille ensimäinen vastalause on rakennettu, ne tulisivat määrää-
13748: viksi mietinnössä ja mietinnön periaatteet siirtyisivät korkeintaan
13749: vastalauseen muotoon. Silloin minusta asia olisi oikealla tolalla,
13750: eikä menisi, käyttääkseni erästä tunnettua metsätermiä, •>päin
13751: mäntyä>>, niinkuin se nyt on mennyt, etupäässä valiokunnan va-
13752: semmistoj äsenten myötävaikutuksella.
13753: 
13754:     Ed. W u o r i m a a : Ei ole vaikea kumota niitä väitteitä, mitä
13755: valiokunnan mietintöön nähden ovat tehneet edustajat Nix, Kas-
13756: kinen ja muutamat muut. Selvästi heidän käsityksensä valiokun-
13757: nan mietinnöstä riippuu siitä, että he eivät ole oikein ennättäneet
13758: siihen perehtyä ja sentähden eivät myöskään tulleet käsittämään
13759: sen todellista henkeä ja vielä vähemmän sen vaikutusta todellisuu-
13760: dessa. Mutta kun tällä kumoomisella tällä kertaa ei olisi minkäänlaista
13761: käytännöllistä merkitystä, koska tästä laista ei kuitenkaan mitään
13762: tule tällä istuntokaudella, niin minä en siihen nyt ryhdykään.
13763: Pidän valiokunnan mietinnön semmoisenaan ainoana mahdollisena,
13764: joka voi viedä toivotuille perille.
13765:     Mitä sitten tulee siihen kiitettyyn vastalauseeseen, jonka ovat
13766: allekirjoittaneet ja jota ovat puolustaneet edustajat Hedberg, Ny-
13767: lander ja Hainari, niin olen sitä mieltä, että se on vallan mahdoton
13768: toteuttaa, sillä se tulee estämään suurimmaksi osaksi kaiken metsän-
13769: myynnin.      Ensimäisen pykälän 3 momentti sisältää semmoisen
13770: määritelmän, jota ei kukaan metsänomistaja itsestään voi käsittää.
13771: Siinä nim. sanotaan, että semmoinen hakkaus >>että kestävä koti-
13772: tarvepuun saanti selvästi joutuu vaaran alaiseksi sekä kasvuisan,
13773: siemennys-ijän alla olevan nuoren havumetsän sellainen myyntiä
13774: varten toimitettu hakkaus, jonka kautta tilan metsävaroja ilmei-
13775: sesti tuhotaan», on kielletty. Nyt on varsinkin pienemmän metsän-
13776: omistajan vallan mahdotonta tietää ja arvostella, milloin hän hak-
13777: kaa metsää sillä tavalla, että tilan metsävaroja ilmeisesti tuhotaan.
13778: Kun hänellä täten ei ole mitään varsinaista johtoa, voidaan jäiestä-
13779: päin konstateerata, että hän on haaskannut metsää ja silloin ovat
13780: vastalauseen tekijäin IO §:n viimeisen momentin mukaan met-
13781: sänomistajien puut takavarikon alaisia. Ei kukaan metsänomis-
13782: taja siis tohdi hakata metsää, sillä siinä tapauksessa, että se jäies-
13783: täpäin ilmoitetaan olevan haaskuuta, otetaan hänen hakatut puunsa
13784: takavarikkoon. Tämä on siis kerrassaan mahdoton määräys. Sitä-
13785: paitsi tämä määräys sisältää sen, että rikoksenteko konstateerataan
13786: vasta jälestäpäin, kun työ jo on tapahtunut. Metsänomistaja ei tiedä,
13787: tekeekö hän rikoksen, ennenkuin jäiestäpäin viranomainen metsän-
13788: tarkastaja tulee ja sanoo: sinä olet tehnyt rikoksen. Ja tämän virka-
13789: miehen mielivaltaisen lausunnon johdosta hän menettää met-
13790: sänsä ja tulee rangaistuksen alaiseksi. Tämä on kokonaan vastoin
13791:                            Metsänhoitoasetus.                      1837
13792: 
13793: 
13794: niitä periaatteita, joita meidän yhteiskunnassamme noudatetaan,
13795: jossa edellytetään, että ihmisten täytyy tietää edeltäkäsin, mikä
13796: rikos on, sillä muuten he eivät voi sitä välttää. Tässä pannaan
13797: tämä käsitys nurin ja sanotaan, että vasta jäiestäpäin konstatee-
13798: rataan mikä on rikos. Tämä vastalause on sentähden vallan mahdoton.
13799:     Minä luulen muuten, että kun mietintö nyt lähetetään suureen
13800: valiokuntaan, niinkuin pyydän ehdottaa, ja kun ensi talvena tu1-
13801: laan takaisin, silloin nekin, jotka nyt ovat mielikuvituksessaan aset-
13802: tuneet mietintöä vastaan ja varsin tuomitsevalle kannalle sen
13803: suhteen, ovat ensi talvena toisella päällä, kun he kotona ovat olleet
13804: tilaisuudessa tarkemmin harkitsemaan, miten valiokunnan ehdo-
13805: tukset käytännössä tulisivat toteutumaan.
13806: 
13807:     Ed. P u 11 i n e n: Ensimäisestä vastalauseesta, jonka olen alle-
13808: kirjoittanut, selviää, että monet niistä huomautuksista, joita täällä
13809: on tehty valiokunnan mietintöä vastaan, ovat oikeutettuja ja tämä
13810: vapauttaa minut valiokunnan jäsenenä niihin vastaamasta. Ajan
13811: täpäryyden vuoksi en myöskään pidä tarpeellisena ryhtyä vastaa-
13812: maan vastalausetta vastaan tehtyihin väitteisiin, sillä väitteet ja
13813: vastaväitteet eivät nyt vaikuta tämän lain käsittelyyn mitään. Ne ovat
13814: paremmin paikallaan ensi vuoden talousvaliokunnassa, ja toivon
13815: minäkin, niinkuin ed. Nylander, että talousvaliokunta tulisi ko-
13816: koonpannuksi semmoisista voimista, että se voisi tehdä tyydyttä-
13817: vämmän ehdotuksen. Uskallan lisäksi olettaa, että meillä on ti-
13818: laisuus ensi vuonna enemmän kuin näillä valtiopäivillä käyttää ed.
13819: Nylanderin apua talousvaliokunnassa.
13820: 
13821:     Ed. v. T r o i 1: En ärad talare har här framhållit, att förevarande
13822: betänkande tar lofven af allt, hvad som tidigare under denna landt-
13823: dag från utskotten presterats, tar lofven, då det gäller att skapa
13824: omöjligheter, tar lofven hvad vidkommer ett underhaltigt arbete.
13825: J ag hade också hoppats, att detta sakförhållande så småningom
13826: skulle hafva klarnat jämväl för de af utskottets medlemmar, som
13827: främst böra stå för betänkandet. Men så tyckes i alla fall icke vara
13828: fallet. Redan en flyktig blick på utskottsbetänkandet gifver vid
13829: handen, att utskottets flertal frångått den ledande princip, som
13830: legat till grund för den nådiga propositionen. Hvad utskottet satt
13831: i stället, det är svårt att fatta. Om man försöker tränga in i det, så
13832: resulterar det i enbart förmodanden och gissningar. Det är därför
13833: beklagligt, att tiden numera är så knapp, att en uttömmande prin-
13834: dpdebatt i denna fråga icke kan medhinnas, ty en sådan hade för-
13835: visso medfört det goda, att ett sådant förslag, som det förevarande,
13836: icke för framtiden skulle se dagen. För min del är jag såsom ut-
13837: skottsmedlem tacksam för den kritik, som nu ägnats utskottsbe-
13838: tänkandet, och vågar jag tillika uttala den förhoppning, att då ären-
13839: 1838                  Istunto 27 p. lokakuuta 1908.
13840: 
13841: 
13842: det vid en annan landtdag kommer upp, den proposition, som då
13843: förelägges landtdagen, icke skall vara byggd på de principer, som
13844: här utaf flertalet har förfäktats i betänkandet. Flertalet af utskottets
13845: ledamöter hafva närnligen uttalat den öfvertygelsen, att en fram-
13846: tida proposition bör bygga just på det arbete, som utskottet nu
13847: har presterat.
13848:     J ag vill medgifva att första reservationen icke är fullt tillfreds-
13849: ställande, men vill å andra sidan framhålla, att reservanterna inom
13850: utskottet hafva haft ett mycket svårt arbete. Deras främsta upp-
13851: märksamhet har varit riktad därpå, att få bort från detta lagför-
13852: slag alla de omöjligheter, som från flertalets sida under ärendets be-
13853: handling föreslagits och på allvar påyrkades att uti betänkandet
13854: skulle införas. Slutligen ber jag få uttala min tacksamhet till repr.
13855: Kaskinen för att han här har tillbakavisat det ohemula anfall, som
13856: utskottets flertal funnit lämpligt att i detta sammanhang rikta emot
13857: landtbrukssällskapen och deras arbete för skogsvårdens befrämjande.
13858: 
13859:     Ed. John He d b e r g: Ur landtdagsmannen Kaskinens i
13860: mycket välbetänkta andragande framgick bland annat, att landt-
13861: dagsmannen Kaskinen icke tycktes förstå skillnaden emellan en
13862: skogshushållningsplan och en hyggesplan. Samma tveksamhet och
13863: samma misstag har yppat sig också i ekonomiutskottet att börja
13864: med, men blef där slutligen häfd. J ag ber att med några ord få mar-
13865: kera skillnaden mellan en skogshushållningsplan och en skogshyg-
13866: gesplan. En skogshushållningsplan förutsätter både att man kän-
13867: ner till marken och den växande skogen på hela det område, bvarom
13868: fråga är, och att man på grund af denna sin kännedom om den vä-
13869: xande skogen ordnar det sätt, på hvilket man vill hushålla med
13870: skogen å denna terräng. Men en hushållningsplan går sällan in i
13871: detalj, detta lämnas åt de hyggesplaner, som uppgöras på basen
13872: af bushållningsplanen för kortare eller längre tid, oftast för ro år
13873: framåt. En rationell hyggesplan kan sålunda icke gärna uppgöras
13874: förrän efter det hushållningsplan upprättats, och det är sålunda
13875: ett fullkomligt misstag af landtdagsmannen Kaskinen att tro, att
13876: hvem som hälst när som hälst kunde uppgöra en hyggesplan. Man
13877: kan väl kalla något förslag i den vägen för hyggesplan, men det är
13878: icke hvad utskottets majoritet förstår med rationell hyggesplan.
13879: 
13880:     Ed. S c h y b e r g s on: Det är icke många ord jag skall yttra,
13881: långt färre än jag skulle önska i en fråga, för hvilken jag i så utom-
13882: ordentlig grad har intresserat mig, som denna. J ag ville blott fram-
13883: hålla, att samma förslag om öfvervakning af den enskildes skogs-
13884: bruk, som här nu föreligger, framställts också i Sverige, och man
13885: har räknat med en utgiftsstat för ändamålet på- om jag icke miss-
13886: minner mig - 8 miljoner kronor. I Sverige, där statsverkets sko-
13887:                             Metsänhoitoasetus.                       1839
13888: 
13889: 
13890: gar äro jämförelsevis små, kan det också hafva mer skäl för sig att
13891: försöka förhindra en öfverdrifven afverkning i de privata skogarna,
13892: men icke häller där har detta förslag med dess dryga kostnader och
13893: det intrång, som göres på jordägarens handlingsfrihet, vunnit under-
13894: stöd, och det är ännu mycket mindre anledning att hos oss söka få
13895: det igenom, då statsverket redan har så betydande skogsarealer.
13896: Om den summa, som skulle åtgå till aflönande af alla dessa forst-
13897: funktionärer, skulle användas såsom annuitet på ett obligationslån,
13898: kunde därmed för statsverket möjliggöras att öka sina skogsbe-
13899: sittningar äfven i mellersta och södra Finland och därmed vinna en
13900: mycket effektivare bas för skogarnas bibehållande än den utskotts-
13901: betänkandet innehåller. Det är ju en rent socialistisk tanke, denna~
13902: men jag har denna gång vedervågat att tränga in på vänsterns poli-
13903: tiska jaktmarker. Jag vill nämna, att ett annat förslag, som ju också
13904: varit å bane och för hvars närmare utarbetande en kommitte äfven är
13905: tillsatt, ehuru den ännu icke hunnit vidtaga med sina arbeten, är
13906: det om möjliggörande af inteckning i skog, för att sålunda göra det
13907: med jordägarens intressen förenligt att bibehålla skogen oförmin-
13908: skad. Men jag finner dock, att statens skogsköp i större skala än
13909: hittills skulle på ett effektivare sätt leda till samma mål, närnligen
13910: skogens bibehållande, och jag har nu, då denna fråga icke kommer
13911: att leda till vidare behandling inom landtdagen, ansett mig kunna
13912: reservationsvis till kammarens protokoll yttra denna min me-
13913: ning.
13914: 
13915:     Ed. Kurikka: Vaikka minä olenkin allekirjoittanut vasta-
13916: lauseen, en kuitenkaan ole ollut valiokunnassa kaikissa suhteissa
13917: yhtä mieltä vastalauseen tekijäin kanssa. Kun en tahdo tässä ku-
13918: luttaa aikaa niiden mielipiteiden esilletuomista varten, jotka olen
13919: lausunut talousvaliokunnassa, niin tahdon tässä ainoastaan sanoa
13920: sen, että minä en pidä vastalausetta kaikissa suhteissa onnistuneena.
13921: 
13922:     Ed. N i x: J ag var redan, då frågan förra gången var uppe i landt-
13923: dagen, i tillfälle att uttala min åsikt om densamma. Då i alla fall
13924: den principiella diskussionen i dag igen har kommit upp och vissa
13925: synpunkter, enligt min mening, icke till fullo blifvit berörda, har
13926: jag ansett mig hafva skäl att taga till ordet. J ag ville först och främst
13927: rikta mig emot hr Wuolijoki, som i början af debatten yttrade, att
13928: man icke skulle begagna ordet i denna sak, då det var alldeles klart,
13929: att den ändå icke kan slutbehandlas. Om man också vet, att frågan
13930: icke kan slutbehandlas, så är densamma dock af så pass stor vikt,
13931: att den icke opåtaldt får förbigås af landtdagen. Frågan innebär
13932: närnligen ett sådant ingrepp i den enskildes äganderätt, att om,
13933: såsom jag inom utskottet hörde yttras, betänkandet skulle läggas
13934: 1840                   Istunto 27 p. lokakuuta 1908.
13935: 
13936: 
13937: till bas för den nya propositionen, så utgör detta ett ytterligare be-
13938: rättigande för mig att här yttra mig.
13939:      Hr Wuorimaa har yttrat, att det icke skulle vara svårt att tili-
13940: hakavisa den kritik af lagen, som bland annat af mig tidigare af-
13941: gifvits. Jag skulle varit ganska tacksam om hr Wuorimaa skulle
13942: åtagit sig att bemöta det, som jag framhöll om densamma. Men
13943: tyvärr har han, så enkelt han än säger det vara, underlåtit att göra
13944: det. J ag anser därför fortfarande, att min kritik af lagen håller
13945: streck och att hr Wuorimaa icke kan gendrifva den. Han menade
13946: därjämte, att hr Kaskinen, som han nämnde i samma sammanhang
13947: och jag, icke skulle hunnit sätta oss in i frågan. Jag tror, att hr Wuori-
13948: maa icke varit i stånd att tänka tanken tiU slut i denna fråga, ty
13949: om så varit fallet, skulle han ha kommit till annat resultat än han
13950: det gjort. Han sade vidare, att om man ställer sig på reservationens
13951: ståndpunkt, så skulle en skogsägare alltid vara underkastad den
13952: eventualiteten, att, om han hugger från sin skog, han icke skall kunna
13953: hugga på ett sätt, som skulle öfverenstämma med god skogshus-
13954: hållning och därför bli utsatt för straffpåföljd. Det kan ju vara
13955: möjligt. Men är det sagdt att man därför är berättigad att totalt
13956: förbjuda det. Nog tycker jag, att man då har kommit till ganska
13957:  besynnerliga konsekvenser; man förbjuder helt enkelt därför att
13958: folk icke skall utsätta sig för straff.
13959:      Ytterligare något om själfva lagen. Man har där förutsatt att
13960: hyggesplaner, hvilket begrepp af utskottet tycks ha gjorts syno-
13961:  nymt med skogshushållningsplan, skulle öfverallt införas och till-
13962: lämpas. Det vore kanske väl, om det kan göras, men har man väl
13963: därvid tänkt sig för beträffande alla möjligheter och omöjligheter,
13964:  som ställa sig emot att införa och strikte följa en rationell skogshus-
13965:  hållningsplan. Om man tänker sig våra skogar särskildt i kusttrak-
13966:  terna där vissa och stora delar af skogarna ligga ute på skären, hvilka
13967:  under ganska många vintrar äro fullkomligt oåtkomliga, huru skall
13968:  man då gå till väga under vintrar, då man har sina årshyggen ute på
13969: dessa skär, då isen hvarken bär eller brister, eller den enda tid, då
13970:  den åter håller, icke kan befaras för snöns skull. Detta är sådant,
13971:  som ändå borde tagas allvarligen under ompröfning också inom ut-
13972:  skottet. Dessutom: med så små skogsarealer som inom vissa delar
13973:  af vårt land underlyda en dellägenheter, skulle man nog komma där-
13974:  hän, att man, om man skulle tillämpa en rationellare skogshushåll-
13975:  ning under vissa år, då man har större virkesbehof, icke skulle kunna
13976:  fylla detta från egen skog. Genom att själf disponera sin skog kan
13977:  man det däremot. Men skulle man blifva tvungen att hvarje år
13978:  afvärka ett visst område, så skulle man ett följande år icke kunna fylla
13979: sitt virkesbehof. Den som sysslat med småbruk och som vet, huru
13980:  aktsam man måste vara och huru mycket man under vissa år behöfver
13981:  virke, som icke står i någon rimlig proportion till det hela, han vet
13982:                   Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.                 1841
13983: 
13984: 
13985: äfven, huru omöjligt det är att under alla omständigheter tillämpa
13986: en fullständig skogshushållningsplan å dessa lägenheter.
13987: 
13988:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
13989: 
13990:     Asia lähetetään V. J :n 57 §:n 2 momentin mukaisesti Suureen va-
13991: liokuntaan.
13992: 
13993:                   4) Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.
13994:                                  (z K. jatk.).
13995:     Esitetään Suuren valiokunnan mietintö N:o 13 siinä käsitelty-
13996: jen, kunnallisen lainsäädännön uudistamista koskevain asetusehdo-
13997: tusten toisen käsi t te 1 y n jatkamista varten.
13998: 
13999:    Puhemies:        Kun yleiskeskustelu tästä lainsäädäntökysy-
14000: myksestä on eilispäivän täysi-istunnossa loppuun suoritettu, ryh-
14001: dytään nyt asetusehdotuksia pykälittäin tarkastamaan Suuren valio-
14002: kunnan mietinnön pohjalla. Ensimäisenä tulee käsiteltäväksi
14003: 
14004: 
14005:         A)   M a a 1 a i s k u n t a i n k u n n a 11 i s a s et u s.
14006:    Puheenvuoroa käyttää:
14007:     Ed. S t å h 1 b e r g: Asetusehdotuksen säännökset riippuvat
14008: monessa kohden siitä, minkälaisen sanamuodon lain 9 § saapi, jossa
14009: määrätään kunnallinen äänioikeus. Jo ennen tätä 9 §:ää on sellai-
14010: sia säännöksiä, jotka ovat siitä riippuvaisia. Ehdottaisin sentäh-
14011: den sellaista menettelyä, että kaikkein ensiksi otettaisiin 9 § käsi-
14012: teltäväksi ja päätettäväksi ja sitten alettaisiin lain alusta.
14013: 
14014:    Ed. Ahma vaara:             Minä pyydän kannattaa ed. Ståhlbergin
14015: ehdotusta.
14016: 
14017:     P u h e m i e s: Siihen nähden, mitä ed. Ståhlberg on esittänyt
14018: ja ehdottanut katson voivani suostua tähän ehdotukseen ja esitän
14019: siis ensimäiseksi 9 §:n.
14020: 
14021:                                      9 §.
14022:     Keskustelu:
14023:     Ed. v o n A 1 f t h a n: Jag tror nog att hr Ståhlberg gjort en
14024: riktig anmärkning beträffande sättet för behandlingen af saken och
14025: borde man väl vara berättigad att i sammanhang med 9 § beröra den
14026:                                                                         116
14027: 1842                   Istunto 27 p. lokakuuta 1908.
14028: 
14029: 
14030: 2 paragrafen.    Vidare skulle jag be att få, för att yttermera
14031: förenkla tillvägagåendet, föreslå, att man skulle till först diskutera
14032: endast början af paragrafen och sedan de moment, som äro upptagna
14033: med numror skildt för sig. Ty skall man tala om alla dessa olika
14034: saker på en gång, så blir det bra nog inveckladt. J ag skulle därför
14035: be få förorda detta sätt att procedera.
14036: 
14037:     Ed. A h m a v a a r a: Tässä pykälässä säädetään kunnallinen
14038: äänioikeus yleiseksi, niin yleiseksi, ettei se riipu siitäkään, maksaako
14039: joku kansalainen kunnallisveroja tahi ei. Ainoastaan muutamat
14040: poikkeukset, jotka tässä säädetään, estävät äänioikeuden saamisen.
14041: Tämä pykälä on tullut tällaiseksi sen takia, että keskusta täällä on
14042: katsonut kaiketi olevansa pakoitettu lunastamaan sen vekselin,
14043: minkä se on valitsijoilleen antanut. Minä nyt kuitenkin luulen, että
14044: tämän vekselin lunastus saattaa käydä liian kalliiksi Suomen kan-
14045: salle ja senvuoksi minä olisin suonut, että tässäkin asiassa olisi il-
14046: mennyt sitä ilahuttavaa puoluepykälistä irtipääsemistä, josta ed.
14047: Kairamo täällä niin kauniisti maanvuokralakia käsiteltäessä lausui.
14048: Olisin suonut, että tässäkin olisi asetuttu järkiperäiselle kannalle
14049: ja heitetty sellaiset ihanteet, joilla ei ole mitään merkitystä todelli-
14050: sessa elämässä.
14051:     Me nuorsuomalaiset olemme ehdottaneet myöskin kunnallista
14052: äänioikeutta yleiseksi ja yhtäläiseksi nim. kaikille niille kuntalaisille,
14053: jotka kunnallisveroja maksavat, ja tämä on minusta jo niin pitkä
14054: askel nykyisistä oloista, että pitempää ei olisi minun nähdäkseni tällä
14055: kertaa voitu ottaa. Enkä minä huomaa, että tämä meidän kantamme
14056: on vähimmässäkään määrässä epäkansanvaltaista, sillä kunnallisen
14057: äänioikeuden tulisivat meidänkin ehdotuksen mukaan saamaan
14058: kaikki ne kuntalaiset, jotka ovat velvolliset ottamaan osaa myöskin
14059: kunnallisiin ulostekoihin. Yhden veroäyrin maksava olisi ehdotuk-
14060: semme mukaan tullut saamaan samanlaisen oikeuden kuin sekin,
14061: joka maksaa kymmenistä jopa sadoistakin veroäyreistä kunnallis-
14062: veroa; ja tämänhän jo pitäisi olla kansanvaltaista. Ne henkilöt,
14063: jotka eivät maksa mitään kunnalle, eivät tavallisesti ole ollenkaan
14064: huvitettuja eikä intresseerattuja kunnallisesta elämästä, sillä heillä
14065: ei ole juuri sanottavasti sen kanssa tekemistä. Minä en pelkäisi
14066: tosin mennä näinkään pitkälle, kuin tässä pykälässä on ehdotettu,
14067: jos me eläisimme säännöllisissä tavallisissa oloissa, sillä mikäli mi-
14068: nulla on kokemus maalaiselämästä niin nuo henkilöt, jotka eivät
14069: mitään veroa kunnalle maksa, eivät tavallisesti ota osaa mihinkään
14070: kunnalliselämään, sillä heillä on kyllä valitettavasti liiankin raskaita
14071: huolia jokapäiväisen elämänsä vuoksi, jokapäiväisen niukan lei-
14072: pänsä saamiseksi, eivätkä he jouda kohdistamaan huolenpitoaan
14073: ulommaksi omaa yksityiselämäänsä. Tältä kannalta katsottuna
14074: saattaisi siis aivan rauhallisesti paperilla antaa heillekin tuon vaa-
14075:                  Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.             1843
14076: 
14077: 
14078: ditun äänioikeuden, koska he eivät kuitenkaan tulisi sitä käyttämään.
14079: Mutta tässä on kuitenkin yksi tekijä, joka voi vaikuttaa siihen, että
14080: tällaisten henkilöiden äänioikeuden käyttäminen, henkilöiden, jotka
14081: eivät ollenkaan kunnalliselämää tunne, saattaisi tuottaa kunnalle
14082: vauriota, nimittäin se, että semmoisina aikoina, joita kansamme
14083: nytkin on elänyt, ja joita arvattavasti eteenkinpäin vielä on jatkuva,
14084: kun osaksi ymmärtämättömät, osaksi tunnottomat kiihoittajat kii-
14085: hoittavat tuota tietämätöntä joukkoa mukaansa toimimaan hei-
14086: dän yllytyksensä mukaan, tietämättä oikeastaan mitä he tekevät.
14087: Tästähän jo pitäisi meillä olla siksi paljon kokemusta, että sietäisi
14088: olla tässä suhteessa hiukan varova. Ne voidaan saada, nuo joukot,
14089: toisinaan liikkeelle käyttämään äänioikeuttansa ja silloin ne eivät
14090: käytä sitä oman vakaumuksensa ja harkitun mielipiteensä mukaan,
14091: vaan sen mukaan kun nuo herättäjät, jos niin voisi sanoa, ovat
14092: heitä käskeneet. Ja tältä kannalta minusta on arveluttavaa antaa
14093: äänioikeus sellaisillekin, joilla ei ole mitään velvollisuuksia kunnallis-
14094: verojen suorituksessa. Tähän voisi tuoda esille vielä monta muuta-
14095: kin seikkaa, mutta en tahdo niihin laajemmin kajota. Viittaan vain
14096: siihen, että useimmiten - poikkeuksia tietysti on -         on kuitenkin
14097: sillä tavalla, että ne henkilöt, jotka eivät ole velvolliset kunnalle
14098: veroa maksamaan, jos kerran ovat terveitä, työhön pystyviä henki-
14099: löitä, tavallisesti ovat itse syypäät tuohon tilaansa; joko juoppouden
14100: tai muun pahan elämän takia ovat he joutuneet siihen tilaan, etteivät
14101: välitä omista yksityisistä eduistaan enemmän kuin kunnankaan
14102:  eduista. Sellaisille aineksille kunnallisen äänioikeuden antaminen
14103:  ei pitäisi minusta olla mitään kansanvaltaisuutta, vaan se on vallat-
14104:  tomuutta. Tietysti, niinkuin jo viittasin, on poikkeuksia. On re-
14105:  hellisiä kelpo kansalaisia myöskin osittain, jotka ovat joutuneet
14106: siihen tilaan, ettei heille ole voitu ollenkaan kunnallisveroja panna,
14107:  mutta nämä ovat tavallisesti vanhoja tai sairaaloisia tai muita sellai-
14108:  sia, ja ne eivät suinkaan, ainakaan minun tietääkseni ole ennen kaik-
14109:  kea vaatineet kunnallista äänioikeutta. Niiden suhteen pitäisi ryh-
14110:  tyä heidän kovan elämänsä parantamiseen toisella tavalla, ja vasta
14111:  sitte, kun on saatu kohotetuksi heidän elämänsä sille kannalle,
14112:  että he voivat ottaa osaa myöskin kunnallisiin rasituksiin, niin tulisi
14113:  heillekin äänioikeus. Minusta lähdetään aivan väärästä päästä,
14114:  kun ensin tyrkytetään heille tuota äänioikeutta, ja tuo toinen tär-
14115:  keämpi puoli, heidän olojensa kohottaminen, jätetään toistaiseksi.
14116:      Minä rohkenen ehdottaa, että eduskunta hväksyisi 9 §:ksi
14117:  kunnallisvaliokunnan mietinnön kolmannessa vastalauseessa löyty-
14118:  vän 9 §:n, joka on rakennettu sille periaatteelle, että ainoastaan
14119:  kunnallisveroa maksaville annetaan yleinen ja yhtäläinen äänioikeus.
14120:  Ja minä teen tämän sitä suuremmalla syyllä, kun tämä laki, sellai-
14121:  sena kuin se tässä valiokunnan mietinnössä esiintyy, tulee käy-
14122:  tännössäkin kovin kankeaksi. Tässä näennäisesti annetaan kaikille
14123: 1844                   Istunto 27 p. lokakuuta 1908.
14124: 
14125: 
14126: kuntalaisille äänioikeus siis niillekin, jotka eivät veroa maksa. Mutta
14127: tämän ehdotuksen laatijat kuitenkaan eivät jaksa pysyä itsekään
14128: tässä periaatteessa, vaan kaikenlaisilla rajoittavilla säännöksillä
14129: toisella kädellä ottavat pois sen, mitä toisella antavat. Tuo hankala
14130: laitos, lisätty valtuusto, jonka valitsemiseen eivät kuitenkaan tämän
14131: ehdotuksen mukaan saa ottaa osaa muut kuin veronmaksajat, on
14132: niin kankea käytännössä ja tuottaa kunnille melkoisia kustannuk-
14133: sia, erittäin jos sille siinä laajuudessa annetaan valtaa kuin mitä
14134: tässä lakiehdotuksessa on ehdotettu, että se nim. tulisi päättämään,
14135: ei vaan kaikista rahallisista asioista, mutta melkeinpä kaikista muis-
14136: takin kunnan asioista, joilla on sanottavaa merkitystä. Tästä näkyy,
14137: että tämän mietinnön laatijatkin, ja ne, jotka ovat tämän suuren
14138: valiokunnan mietinnön takana, eivät ole jaksaneet pysyä tällä, jos
14139: niin saa sanoa, ihanteellisella kannalla, jolle ovat tässä näennäisesti
14140: asettuneet. Tämä seikka, ettei sitä ole lainlaadinnassakaan tämän
14141: ehdottajatkaan voineet seurata, osoittaa minun mielestäni sitä, että
14142: käytännössä se tulee vieläkin vaikeammaksi seurata. Ja niin ollen
14143: olisi se kai hylättävä ja asetettava tämä laki sellaiselle periaatteelle,
14144: joka olisi selvä ja yksinkertainen. Sillä ennen kaikkea selvyyttä ja
14145: yksinkertaisuutta vaadittaisiin sellaiselta lailta, jota maalaiskunnat
14146: tulevat käyttämään, sillä noissa kunnissa ei nyt ole aina sellaisia
14147: henkilöitä, jotka pystyisivät ottamaan selvää kovin monimutkai-
14148: sesta ja vaikeasti ymmärrettävästä laista. Tässä usein tulee hyvin
14149: vaikeaksi määrätä se raja, mikä asia kuuluu kulloinkin lisätylle val-
14150: tuustolle ja mikä ei. Se on kyllä ehkä lakimiehille, juristeille, hyvin-
14151: kin selvä, vaikka minun täytyy sanoa, että sikäli kuin suuressa valio-
14152: kunnassa keskusteluja kuulin, näkyi heilläkin olevan sekavuutta
14153:  tässä suhteessa. Mutta tavalliset yksinkertaiset kansalaiset eivät
14154:  ole tietysti perehtyneet tällaisiin kaikenlaisiin lain ongelmiin ja kouk-
14155:  kuihin ja ne eivät useinkaan tätä voi oikein käyttää, ja siitä tulee tie-
14156:  tysti alituisia valituksia ja rettelöitä kunnallisessa elämässä. Tältäkin
14157:  käytännölliseltä kannalta katsottuna minusta olisi paljon selvempi,
14158:  että me antaisimme yleisen yhtäläisen äänioikeuden kaikille kansa-
14159:  laisille, niin hyvin miehille kuin naisillekin, jotka kunnallisveroa mak-
14160:  savat, ja näin ollen ei meidän tarvitsisi vaatia tätä lisävaltuustoa aina-
14161:  kaan niin kankeaan muotoon, kun se tässä on esitetty. Saattaa kyllä
14162:  sittekin, niinkuin vastalauseessa on edellytetty, tulla kysymykseen
14163:  lisävaltuuston asettaminen, mutta se tulisi ainoastaan muutamia
14164:  aniharvoja ja tärkeimpiä kunnan raha-asioita päättämään, ja sen
14165:  tehtävät tulisivat hyvin helpoiksi ymmärtää, kun se vaan anihar-
14166:  voin tulisi kokouksiin ja tavallinen valtuusto päättäisi siis ylipäätään
14167:  asioista. Muuten luulen, että voitaisiin pyyhkiä pois koko lisä-
14168:  valtuustojärjestelmä, jos asetuttaisiin tämän ehdottamani periaat-
14169:  teen kannalle. Sillä minä en pitäisi sitä silloin niin kovin tärkeänä,
14170:                 Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.           1845
14171: 
14172: 
14173: joten voitaisiin, jos niin tahdotaan, kokonansa jättää tämä lisä-
14174: valtuustoj ärj estelmä sikseen.
14175:     Kun siis, jos asiaa katselee sekä periaatteen että käytännön kan-
14176: nalta, minusta tuntuu paljoa paremmalta asettua tälle selvälle ja
14177: yksinkertaiselle kannalle, ja kun, niinkuin minä jo huomautin, ei
14178: mikään todellinen kansanvaltaisuus vaadi mennä sen pitemmälle,
14179: ainakaan nykyoloissa, niin minä toivon, että eduskunta asettuu
14180: tälle kannalle. Ja jos niin tehdään, niin saamme lain, jota on helppo
14181: käyttää ja joka tyydyttää kaikki oikeutetut vaatimukset.
14182: 
14183:     Ed. 1 n g m a n: En aijo käydä jatkamaan sitä puhetta, joka
14184: tässä viritettiin annetuista vekseleistä ja niiden lunastamisesta. Minä
14185: en tee sitä, vaikka omasta puolestani olen vakuutettu siitä, että se
14186: annetun vekselin lunastamistapa, joka ehdotetaan 3:nnessa vastalau-
14187: seessa, epäilemättä tulisi Suomen kansalle paljoa kalliimmaksi kuin
14188: se, mikä ehdotetaan suuren valiokunnan mietinnössä. Mutta minä
14189: arvelen, että näin valtiopäivien lopulla ei ole aikaa enää tällaisiin
14190: pakostakin ylimalkaisiin keskusteluihin. Minä pyysin puheenvuo-
14191: roa tehdäkseni erään muutosehdotuksen valiokunnan mietintöön.
14192:     On epäilemättä tärkeätä, että se, joka kunnassa nauttii ääni-
14193: oikeutta, on asunut siellä jonkun aikaa, niin että hän on tutustunut
14194: kunnallisiin oloihin paikkakunnalla. Tätä luonnollista vaatimusta sil-
14195: mällä pitäen ehdotettiin ja hyväksyttiin suuressa valiokunnassa
14196: ensimäisessä lukemisessa 9 §:n 2 momentin ensimäiselle kohdalle
14197: tämä sanamuoto: >>Vaalioikeutta vailla on kuitenkin: r) se, joka ei
14198: kunnassa hengille kirjoitettuna ole siellä ennen vaalia asunut vä-
14199: hintäin kahta vuotta». Tätä vastaan huomautettiin toisessa luke-
14200: misessa että se, joka muuttaa kunnasta toiseen, tulisi, jos tällainen
14201: 10äädös hyväksyttäisiin, useampia vuosia olemaan kunnallista ääni-
14202: oikeutta vailla. Tosiasia kuitenkin on, niinkuin myöskin huomau-
14203: tettiin, että se, joka muuttaa kunnasta toiseen, ei koskaan tulisi
14204: olemaan, jos tämä säädös hyväksytään, äänioikeutta vailla muuta
14205: kuin yksissä kunnan valtuutettujen vaalissa. Ja täytyy pitää var-
14206: sin kohtuullisena että se, joka muuttaa kunnasta toiseen, luopuu
14207: yksiksi vaaleiksi oikeudestaan määrätä kunnan asioita.
14208:     Näin ollen pyydän uudistaa sen ehdotuksen, joka hyväksyttiin
14209: suuressa valiokunnassa ensimäisessä lukemisessa pienellä sanan-
14210: muutoksella. Ehdotan että 9 §:n 2 momentin ensimäinen kohta
14211: tulisi kuulumaan: >>Vaalioikeutta vailla on kuitenkin: r) se, joka ei
14212: kunnassa hengille kirjotettuna ole siellä ennen vaalia asunut kahta
14213: vuotta.>>
14214: 
14215:     Ed. H u o p o n e n: Koska mielestäni on perin tärkeätä, että
14216: jännityksellä odotettu kunnallislaki saadaan näillä valtiopäivillä
14217: läpi~ietuksi ja tämän lisäksi myöskin kyytiasetus, joka tänään on
14218: 1846                  Istunto 27 p. lokakuuta 1908.
14219: 
14220: pantu eduskunnan istunnossa pöydälle, on mielestäni tärkeätä, että
14221: käytetään niin vähän ja niin lyhyitä puheenvuoroja kuin mahdollista.
14222: Tyydyn sentähden ilmoittamaan, että järkähtämättömästi asetun
14223: samalle kannalle kuin 3 vastalauseen 9 §:ssä esiintyy, että verovel-
14224: vollisuus asetetaan kunnallisen äänioikeuden ehdoksi.
14225:     Pyydän ilmoittaa, että minulla on ollut tilaisuus pitää sangen
14226: monta kokousta valitsijaini kanssa, ja on niissä ollut eri puolueisiin
14227: lukeutuvia valitsijoita ja melkein poikkeuksetta on ainakin Kar-
14228: jalassa oltu yksimielisiä siitä, että verovelvollisuus on asetettava
14229: äänioikeuden ehdoksi. Eivät ainoastaan keskustaan kuuluvat, vaan
14230: monissa kokouksissa myöskin sosialidemokraattiseen puolueeseen
14231: kuuluvat jäsenet ovat olleet sitä mieltä (Vasemmistosta: Valhetta!
14232: - Puhemies, koputtaen nuijallaan: Hiljaa!). Sanoiko joku siellä että
14233: se on valhetta? Minä pyydän torjua sellaisen herjauksen. Minä pu-
14234: hun ainoastaan totuutta.
14235:     Niin, niissä keskusteluissa, joita minulla on ollut tilaisuus toi-
14236: meenpanna, olen tullut syvästi vakuutetuksi siitä, että verovelvolli-
14237: suus on välttämätön ehto kunnallisen äänioikeuden myöntämiseksi.
14238: Minä siis pyydän kohteliaimmin ehdottaa ja viimeiseen saakka uskoa,
14239: että keskustakin tulee vaikuttamaan siihen, että tämmöinen järkevä
14240: periaate saadaan kunnalliseen lainsäädäntöön sisältymään. Kan-
14241: natan ed. Ahmavaaran tekemää ehdotusta.
14242: 
14243:     Ed. H e 1 e n i u s- S e p p ä 1 ä: Kun en tehnyt itseäni syypääksi
14244: asian viivyttämiseen käyttämällä puheenvuoroa yleiskeskustelussa,
14245: pyytäisin tässä aivan lyhyesti lausua, että ainoastaan olojen pa-
14246: kosta, jotta edes j ota k i n parannusta saataisiin aikaan, täytyy
14247: taipua näkemään sellaista o i k e u s p e r i a a t t e e n polkemista
14248: kuin 9 §:n 2 kappaleen 3 kohta sisältää. Siltä, joka vanhoilla päivil-
14249: lään, kulutettuaan vaikka kuinka tunnollisesti voimansa yhteis-
14250: kunnan hyväksi, täytyy turvautua muutenkin katkeraan vaivais-
14251: leipään, riistetään mainitussa kohdassa kunnallinen äänioikeus.
14252: Mutta tietenkin pidettäisiin aivan sopimattomana puheena, jos joku
14253: menisi ehdottamaan, että johdonmukaisuuden vuoksi se olisi kiel-
14254: lettävä myöskin eläkettä nauttivalta virkamieheltä! Jotta ei kal-
14255: lista aikaa kuluisi, me puolestamme emme kuitenkaan tahdo yrit-
14256: tääkään uusien varmasti hylättäviksi joutuvien ehdotusten teke-
14257: mistä.
14258: 
14259:     Ed. v o n A 1 f t h a n: Då j ag redan under den principiella diskus-
14260: sionen var i tillfälle att pointera min ställning tilllagförslagen i deras
14261: helhet, så kan jag vid de enskilda paragraferna förbigå detta. J ag
14262: har dock råkat uti en svårighet därigenom, att man kunde blifva tvun-
14263: gen att behandla hela paragrafen som en helhet, medan det skulle
14264: tyckts mig vara riktigare, att man först skulle behandlat r mom.,
14265:                  Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.           1847
14266: 
14267: 
14268: emedan r momentets godkännande eller icke godkännande väsent-
14269: ligen inverkar på de följande momenten, de numrerade såväl som
14270: det sista ntan nummer. Jag är emellertid fullt medveten om, att den
14271: grund, på hvilken jag ställer rnig i denna sak, d. v. s. den femte re-
14272: servationen, icke har någon som hälst utsikt att här vinna majoritet,
14273: och med den erfarenhet jag fått angående frågans behandling från
14274: stora utskottet är jag öfvertygad om, att vid verkställd omröstning
14275: början af paragrafen skall komma att få den lydelse, som förefinnes
14276: uti stora utskottets betänkande och som ju jämväl återfinnes uti
14277: kommunalutskottets betänkande. Skulle någon utsikt förefinnas
14278: tili att få någon ändring i denna del, så skulle jag för min del vara
14279: benägen att föreslå en åldersgräns utaf 24 år. J ag kommer då i det
14280: följande att ställa mig på den bas, att jag betraktar det såsom
14281: beslutet af landtdagen, att paragrafens början skall få den lydelse
14282: som betänkandet innehåller.
14283:      Jag kommer då först tili frågan om valinskränkningar, i af-
14284: seende å hvilken punkt jag ber att få understöda de utaf hr Ingman
14285: framställda ändringsförslagen. Det är nu så, att förhållandena i kom-
14286: munerna kunna vara mycket olikartade och att det kräfves någon
14287: tids vistelse uti en korumun för att man skall hafva någon förutsätt-
14288: ning att lära känna kommunens behof och lefnadsvillkor, och så-
14289: lunda hafva några själsliga förutsättningar för, att på ett förnuftigt
14290: sätt kunna medverka tili kommunens förvaltning. Därför synes mig
14291: föreskriften, att man skall hafva varit en fixerad tid bosatt inom
14292: kommunen hafva mycket starka grunder för sig. J ag vill dock icke
14293: yttermera vidlyftigt frarnhålla den omständigheten, att kommunerna
14294: i ekonomiskt afseende äro nära nog själfhärskande republiker och
14295: att man därför måste med en viss försiktighet bevilja afgöranderätt
14296: åt sådana lösa, genom kommunen händelsevis strykande element,
14297: hvilka i många kommuner i afsevärdt antal påträffas. Egentligen
14298: skulle detta stadgande ännu behöfva väsentligen kompletteras.
14299: Rätten att blifva medlem af en korumun borde enligt mitt förmenande
14300: göras beroende utaf kommunen själf, såsom förhållandet är i fler-
14301: talet europeiska länder, så att icke hvem som hälst skulle kunna tränga
14302: sig uppå en korumun såsom fullt berättigad medlem af densamma,
14303: hvilket ju icke skulle behöfva hindra, att man skulle kunna vistas
14304: där såsom resande. Men också detta skulle naturligtvis föra tili
14305: vidlyftigheter och därför knappast mer kunna i detta lagförslag
14306: inrymmas, utan borde väl därom särskild lagstiftning ega rum.
14307:      Sedan kommer jag till frågan om förstärkta fullmäktige. För
14308: den händelse, att en helt annan grund skulle hafva legat för för-
14309: slaget, nämligen att den femte reservationen skulle lagts tili grund
14310: för densamma, hade jag kunnat vara af samma mening som hr Ahma-
14311: vaara, närnligen, att man skulle kunna slopa hela förstärkta full-
14312: mäktiginstitutionen såsom öfverflödig och öfverlämna alla funktio-
14313: 1848                  Istunto 27 p. lokakuuta 1908.
14314: 
14315: 
14316: ner åt de enhetliga kommunalfullmäktige. Men då så nu icke kommer
14317: att ske, utan grunden såsom tidigare nämndes kommer att blifva
14318: den, som innehålles i I mom. af paragrafen, så följer däraf såsom ett
14319: nödvändigt korollarium att, såsom ett kollektiv mot de skadliga
14320: påföljderna af detta första stadgande måste införas ett sådant stad-
14321: gande, som innehålles uti slutet af paragrafen. Dock håller jag före,
14322: att de här nämnda inskränkningarna äro otillräckliga, och ville
14323: jag därför föreslå ett tillägg till denna del utaf paragrafen. Enligt
14324: mitt förmenande bör, såsom jag tidigare framhållit, rösträtt också
14325: för vanlig fullmäktig beviljas först vid fyllda 24 år, men någon möj-
14326: lighet att i detta afseende få afsevärdt understöd torde emellertid
14327: saknas, hvaremot jag skulle tro, att man skall kunna anföra så starka
14328: skäl för införandet af åtminstone denna låga åldersgräns utaf 24 år,
14329: hvad beträffar val af förstärkte fullmäktige, att ett sådant förslag
14330: skall blifva åtminstone allvarligt ompröfvadt och icke utan vidare
14331: förkastadt. Enligt det system, som här följts, skulle å dessa för-
14332: stärkte fullmäktige jämte de ordinarie ankomma att handlägga
14333: ärenden utaf grundläggande betydelse för kommunens ekonomi.
14334: Då det icke kan vara önskligt, att åstadkomma ett tillstånd, som
14335: skulle vara ägnadt att snabbast möjligt ruinera våra kommuner,
14336: ett tillstånd, som skulle åtföljas utaf så våldsam reaktion på detta
14337: område, att man icke skulle kunna råda bot därpå under en mans-
14338: ålder, så är det ju skäl att tänka på, huruvida man icke skulle kunna
14339: öka garantierna i detta moment genom att något höja valåldern.
14340: J ag skulle vara benägen att i detta afseende föreslå 30 år, men då
14341: ju detta förslag icke häller har utsikt att vinna understöd, skall jag
14342: åtnöja mig med att föreslå 24 år.
14343:     Förutom den omtanke om kommunernas ekonomiska välfärd,
14344: som inneligger i detta förslag, inneligger däri tillika en enkel rätt-
14345: visa, särskildt när fråga blir om städernas bebyggare. Principen
14346: är ju sist och slutligen den, att rösträtten skall vara allmän och lika.
14347: Emellertid befinner sig hela den bildade och studerade ungdomen
14348: ekonomiskt taget uti ett mycket ogynnsammare läge än den ung-
14349: dom, som idkar industriellt arbete eller handtverk. Den studerande
14350: ungdomen får nämligen oftast på skuld vidare utbilda sig för att
14351: blifva duglig till sina värf på olika områden, medan den handtverk
14352: och industriella arbeten eller jordbruksarbete idkande ungdomen
14353: redan från tidiga år åtnjuter aflöning och sålunda ekonomiskt är
14354: ofantligt mycket bättre ställd. Inverkan af den här ifrågavarande
14355: bestämmelsen blir såsom sagdt särskildt kännbar i städerna, och
14356: fastställes denna bestämmelse om ZI års ålder, så införes det ett ute-
14357: slutande utaf hela den studerade och bildade ungdomen från röst-
14358: rätten i detta fall. Detta skulle således vara en kränkning af den
14359: lika rösträttens princip, medan däremot en något förhöj(l ålders-
14360:                 Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.            1849
14361: 
14362: 
14363: gräns för alla skulle införa en likställighet, i det den för alla skulle
14364: i lika grad förskjutas några år framåt.
14365:      På grund af hvad jag sålunda haft äran framhålla, skulle jag be
14366: att få tillstyrka för sista delen af paragrafen följande lydelse: >>Rätt
14367: att välja förstärkte fullmäktige tillkommer hvarje vid val af kommu-
14368: nalfullmäktige valberättigad, som är skyldig att erlägga kommunal
14369: inkomstskatt och som erlagt honom påförda korumunala utskylder
14370: för två näst föregående år och som året före valet fyllt 24 år samt
14371: hans eller hennes maka eller make så snart hon eller han fyllt 24
14372: år>>. På finska kan man använda endast ordet <<puoliso>>, på svenska
14373: måste hvardera orden maka eller make användas.
14374: 
14375:     Ed. Söder h o 1m: Under den allmänna debatten har jag
14376: uttalat mig därhän, att jag icke kunnat gilla de grunder, på hvilka
14377: detta förslag är baseradt, vare sig det gäller rösträtten eller i fråga
14378: om de förstärkta fullmäktige. Jag skall därför icke nu uppehålla
14379: mig vid dessa frågor och icke beträffande dem göra några förslag
14380: i denna paragraf. J ag ber endast att få uttala mig om en enda
14381: punkt, nämligen om den, som berör tiden, inom hvilken en person
14382: skall kunna vinna rösträtt i viss kommun. I stora utskottet god-
14383: kände man vid första läsningen förslaget, att valrätt icke skulle
14384: tillkomma den, hvilken icke såsom i kommunen mantalsskrifven
14385: varit därstädes bosatt minst två år före valet. Mot denna affatt-
14386: ning anmärktes dels att den kunde fattas sålunda, att man i själfva
14387: verket finge lof att i vissa fall vara i tre år bosatt i en kommun för
14388: att få rösträtt, dels att denna bestämning alltid skulle påkalla ut-
14389: redning om den tidpunkt, då man flyttat in till kommunen. Tiden
14390: härför kan ju också vara förenad med någon svårighet att styrka.
14391: På denna grund ändrades beslutet vid andra läsningen därhän,
14392: att man beslöt ett stadgande att den, hvilken icke, såsom i kommu-
14393: nen mantalsskrifven, är därstädes bosatt, icke skulle ega rösträtt.
14394: Emellertid frångick man härigenom h. o. h. den ståndpunkt man
14395: vid första läsningen principiellt varit ense om att intaga, nämligen
14396: att en viss, icke alltför kort tids vistelse inom kommunen skulle er-
14397: fordras för att rösträtt skulle inträda.
14398:     Nu hafva vi i dag fått del af ett nytt förslag, hr Ingmans, som
14399: enligt min tanke dock vidlådes af samma svaghet som det tidigare
14400: vid första läsningen utaf stora utskottet antagna. Också här har
14401: man att operera med den bestämning, att en person skall hafva va-
14402: rit två år bosatt inom kommunen, d. v. s. han skall, då valet eger
14403: rum, styrka dagen för sin inflyttning till kommunen, hvilket kan
14404: möta svårighet. I öfrigt synes mig också affattningen gifva vid
14405: handen, att man i vissa fall kunde se sig föranlåten att anse, att en
14406: person för erhållande af[rösträtt hade hort vara mer än två år i
14407: kommunen bosatt.
14408: 1850                  Istunto 27 p. lokakuuta 1908.
14409: 
14410: 
14411:     Dessa omständigheter föranleda mig att framställa ett annat
14412: förslag beträffande denna punkt. Det synes mig att det vore nog
14413: att man såsom villkor för valrätt skulle stadga, att en person bor
14414: inom kommunen och att han funnits där vid två mantalsskrif-
14415: ningar. Mantalsskrifningarna äro officiella förrättningar, som när
14416: som hälst kunna konstateras. Om man stadgar detta, så har man
14417: enligt min tanke vunnit just det man med det tidigare gjorda än-
14418: dringsförslaget afsåg. J ag får på denna grund föreslå, att punkten
14419: i fråga skulle erhålla följande lydelse: >>Valrätt tillkommer likväl
14420: icke den, som icke är i kommunen bosatt samt, då valet eger rum,
14421: varit under samma och föregående år där mantalsskrifven», eller
14422: på finska: >>se, joka ei ole kunnassa asuva sinä vuonna, jolloin vaali
14423: tapahtuu, eikä samana taikka sen edellisenä ole siellä ollut hen-
14424: gillekirjoitettuna>>.
14425: 
14426:     Ed. S t å h 1 b e r g: Vaikka yhtyen ed. Ahmavaaraan en pidä
14427: nykyisin mahdollisena verovelvollisuuden poistamista kunnallisen
14428: äänioikeuden ehtona, en toiselta puolen myöskään voi kannattaa
14429: äänioikeuden nykyisestään rajoittamista sellaisiin kuntalaisiin näh-
14430: den, joiden äänioikeuden rajoittamiseen ei ole mitään aihetta. Täl-
14431: laisen rajoituksen sisältää ed. Ingmanin tekemä ehdotus. Puhu-
14432: mattakaan siitä, että hänen ehdottaruansa säännös on epäselvä,
14433: siitä kun ei näy, tarkoitetaanko siinä mainituilla 2 vuodella vuosia
14434: henkikirjoituksesta henkikirjoitukseen vaiko kalenterivuosia, tämä
14435: säännös riistää äänioikeuden moneksi vuodeksi toiseen kuntaan
14436: muuttavalta. Kunnalliset vaalit tulevat toimitettaviksi joulu-
14437: kuussa, henkikirjoitus toimitetaan edellisenä keväänä ja silloin kir-
14438: joitetaan hengille ne, jotka edellisenä vuonna ovat kuntaan muut-
14439: taneet. Jos nyt vaalit tapahtuisivat tänä vuonna, 1908, niin sil-
14440: loin, jos ottaa henkikirjoitusvuoden perustukseksi, olisi sen, joka
14441: on oikeutettu näihin vaaleihin osaa ottamaan, pitänyt olla kun-
14442: nassa hengillekirjoitettuna vuodet 1906 ja 1907; siis hänen olisi
14443: pitänyt muuttaa kuntaan vuonna 1905. Jos taas, niinkuin sana-
14444: muoto näyttää osoittavan, otetaan perusteeksi kalenterivuosi, niin
14445: 1908 vuoden vaaleihin osaf'tottajan olisi pitänyt olla henkikirjoi-
14446: tettuna kokonaiset kalenterivuodet 1906 ja 1907. Silloin hänen
14447: pitäisi tulla henkikirjoitetuksi keväällä 1905 ja muuttaa kuntaan
14448: vuonna 1904. Edellisessä tapauksessa olisi siis äänioikeutta vailla
14449: se, joka on muuttanut kuntaan jo vuoden 1906 alussa, jälkimäi-
14450: sessä tapauksessa jo sekin, joka on muuttanut vuoden 1905 alussa.
14451:     Ed. Söderholm on ehdottanut tälle säännökselle sanamuodon,
14452: jonka kautta näitä rajoituksia jollakin vuodella lievennettäisiin,
14453: mutta sekin mielestäni menee rajoituksessa liian pitkälle. Se sana-
14454: muoto, jonka suuri valiokunta puolestaan on ehdottanut, sisältää
14455:  jo sekin takeita siitä, että ei aivan ohimenevästi kunnan läpi kul-
14456:                  Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.           1851
14457: 
14458: 
14459: keva voi äänioikeutetuksi tulla. Sillä ollaksensa henkikirjoitettuna
14460: kunnassa asuva ja sellaisena oikeutettu äänestämään joulukuussa
14461: tapahtuvissa vaaleissa, on henkilön pitänyt olla kunnassa koko
14462: sen vuoden ja sinne muuttanut viimeistään edellisen vuoden ku-
14463: luessa.
14464:     Puollan siis edelleenkin suuren valiokunnan ehdottamaa sään-
14465: nöstä enkä voi puolestani yhtyä myöskään ed. v. Alfthanin teke-
14466: mään ehdotukseen äänioikeusijän korottamisesta.
14467: 
14468:     Ed. Gro te n f e 1 t: Nyt esillä oleva pykälä on näiden käsi-
14469: teltävinä olevien kunnallisasetusten tärkein. Se määrää äänioikeu-
14470: den perusteet niille, joille annetaan oikeus ottaa osaa ja määrätä
14471: kunnan asioista. Ja, kuten tiedämme, on tässä ehdotettu äänioi-
14472: keuden myöntäminen kaikille täysi-ikäisille kunnassa asuville huoli-
14473: matta siitä, maksavatko ne veroa kunnalle vai ei. Mutta en voi it-
14474: seltäni salata sitä, että ne, jotka eivät mitään veroa kunnalle maksa,
14475: eivät useimmissa tapauksissa tule sillä tavalla punnitsemaan kun-
14476: nan asioita ja ottamaan sillä tavalla osaa niiden ratkaisemiseen,
14477: että tämmöisen vallan suominen heille olisi asialle hyödyksi. Kun
14478: niiden luku, jotka eivät veroa maksa, on monin verroin suurempi
14479: kuin veroa maksavien, seuraa tästä, että ne, jotka eivät veroa maksa,
14480: tulevat määräämään asioista ja määräämään niistä rahoista, jotka
14481: sitte menevät toisten taskuista. Tästä on seurauksena, että asiat
14482: eivät tule niin huolellisesti punnituiksi, kuin niiden pitäisi. Tämä
14483: ei johdu siitä, että rahalliset olisivat missään suhteessa parempia
14484: eikä välttämättömästi valistuneempiakaan kuin ne, jotka eivät
14485: veroa maksa, mutta se johtuu siitä, että tässä maailmassa asian-
14486: laita nyt on semmoinen, että ainoastaan se, jota joku asia lähei-
14487: sesti koskee, panee siihen tarpeeksi huomiota ja koettaa sitä rat-
14488:  kaista sillä huolella, kuin asia vaatii, koska se hänen omiakin etu-
14489:  jansa koskee. Kunnan asiain hoito on kaikkein suurimmaksi osaksi
14490:  aivan toista kuin yleisten valtiollisten kysymysten käsitteleminen.
14491:  Kunnan asiat ovat etupäässä taloudellista ja rahallista laatua. Mi-
14492:  nun täytyy sanoa, että jos ajattelen asioita siltä ajalta, jolloin kun-
14493:  nan valtuustossa olen ollut, minun on hyvin vaikea löytää monta-
14494:  kaan asiaa, joiden toinen puoli ja tärkein puoli ei olisi ollut juuri
14495:  tämä rahallinen ja taloudellinen puoli.
14496:      Itse tämän ehdotuksen kannattajat ja tekijät ovat huomanneet,
14497:  kuinka heikoille perusteille koko tuo äänioikeus on rakennettu ja
14498:  ovat koettaneet sitä parantaa lisävaltuustojärjestelmällä. Kun
14499:  katsellaan, mitä asioita olisi varsinaisten valtuutettujen ja mitä
14500:  lisävaltuutettujen ratkaistava, huomataan, että pian kukin asia
14501:  ennen mainituista syistä tulisi ratkaistavaksi lisävaltuutettujen
14502:  myötävaikutuksella. Mutta tästä olisi tulos se, että valtuuston ja
14503:  lisävaltuuston asettaminen aikaansaisi kunnallisissa oloissa ainoas-
14504: 1852                   Istunto 27 p. lokakuuta 1908.
14505: 
14506: 
14507: taan alinomaisen kiistan näiden molempien valtuustojen välillä.
14508: Jos jotakin yleensä on hylättävää sekä yhteiskunnallisesti ja val-
14509: tiollisesti vähän ajateltua, on sitä se, että annetaan jollekulle jon-
14510: kinlainen toivo ja luulo vallasta, ilman että se hänellä itse asiassa
14511: on. Valtuutetut tulisivat tässä joka askeleella huomaamaan, että
14512: heidän valtansa onkin ankarasti rajoitettu lisävaltuuston kautta.
14513: Tämä tulisi muuttamaan ja kumoamaan valtuutettujen päätök-
14514: set; alinomainen sotatila olisi saatettu myöskin kunnallisiin oloihin.
14515: Tällä tavalla tulisivat luullakseni olot muodostumaan.
14516:     Mutta jos ei tahtoisikaan pitää tätä varmana, täytyy kumminkin
14517: tunnustaa, että nyt ehdotettu muutos olisi hyppäys tietämättö-
14518: miin. Meillä pitäisi kuitenkin jo olla jonkunlaista kokemusta siitä,
14519: että tuommoiset hyppäykset tietämättömiin eivät aina tuota ai-
14520: van niitä seurauksia, joita on odotettu. On ihmisiä, ja useinkin
14521: muuten ymmärtäviä ihmisiä, jotka eivät tahdo oppia entuudesta,
14522: vaan jotka nytkin arvelevat, että koska sitä tähänkin saakka on
14523: pelastuttu hukkumasta, niin ehkäpä niin vast' edeskin. Minun kä-
14524: sittääkseni ovat kumminkin Suomen kansan edusmiehet valitut
14525: sitä varten, että ne koettaisivat johtaa asioita siten, ettei tapah-
14526: tuisi tuollaisia hyppäyksiä, jotka uhkaavat hengen vaaralla. Mi-
14527: nusta se edistysaskel, joka olisi jo siinä, että yleinen ja yhtäläinen
14528: äänioikeus kunnallisissa oloissa nyt tulisi kaikille kunnan jäsenille,
14529: jotka veroa maksavat, olisi niin suuri, että se tällä hetkellä riittäisi
14530: kokeeksi, ja tämän askelen voisi tällä hetkellä kuitenkin jonkin-
14531: laisella luottamuksella astua. Siinä laajuudessa, kuin äänioikeuden
14532: laajentaminen nyt on ehdotettu esillä olevassa pykälässä, en voi
14533: tätä lakia kannattaa. Minä kannatan ed. Ahmavaaran ehdotusta.
14534: 
14535:     Ed. Sipponen: Minä en tahdo puolustamalla valiokunnan
14536: kantaa täällä ruveta eduskunnan aikaa kuluttamaan, sillä valio-
14537: kunnan kanta on siksi oikea, kohtuullinen ja kansanvaltainen, ettei
14538: se enempää puolustusta kaipaa. Mutta minä pyysin puheenvuo-
14539: roa lausuakseni muutaman sanan ed. Huoposen lausunnon joh-
14540: dosta, kun hän vetosi kansaan ja lausui pitäneensä Karjalan kan-
14541: naksella kokouksia, joissa kaikkien puolueiden jäsenet hyväksyi-
14542: vät nuorsuomalaisten kannan. Minä pidin myös Karjalan kannak-
14543: sella useita kokouksia ja sain päinvastoin sen käsityksen, että kansa
14544: täydellisesti hyväksyi suomalaisen puolueen kannan, mutta sain
14545: myös kuulla, että ed. Huoponen oli kansalle kuvannut suomalai-
14546: sen puolueen kantaa äärettömän turmiolliseksi ja monella tavalla
14547: peloittanut kansaa, josta on johtunut, että jos hän jollain paikka-
14548: kunnalla lienee saanut kannatusta, niin arat ja ymmärtämättö-
14549: mät ovat tuon äärettömän peloittamisen tähden saattaneet niin
14550: tehdä. Mutta semmoisilla paikkakunnilla, missä asia on käsitetty,
14551: siellä minä en ole tuollaista epäilystä havainnut,
14552:                 Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.            1853
14553: 
14554: 
14555: ~' , Ed. A. R. H e d b e r g: J ag uttalade redan i morse under den
14556: allmänna diskussionen, att stora utskottets betänkande bär vitt-
14557: nesbörd om svårigheten och, som mig synes, den oöfvervinnerliga
14558: svårigheten att vid korumunala val införa den allmänna och lika
14559: rösträtten. J ag sökte också visa, att de garantier för en tryggad
14560: kommunalförvaltning, som måste förefinnas i en lag sådan som den
14561: föreliggande, skapas hvarken genom kommunalutskottets eller
14562: stora utskottets föreliggande förslag. Garantierna för en sådan
14563: förvaltning skulle emellertid, synes rnig, så lätt låta finna sig, ifall
14564: man icke a priori, kanske offrande åt trycket af en uppagiterad opi-
14565: nion, kastade röstskalan öfver bord. Nu har man utkastat barnet
14566: med badvattnet. Röstskalan hade tålt vid begränsning och in-
14567: skränkning, men med en sådan begränsning och inskränkning skulle
14568: den garanterat en fullt ansvarig förvaltning. Tag bort rösträtten
14569: för bolag, rösträtten enligt fullmakt, inskränk röstskalan, gif gift
14570: kvinna rösträtt, och vi kunna få en rösträttslag, som skulle fylla
14571: reformbehofven, om ock icke reforrnkrafven för den närvarande
14572: tiden. Men man har häremot invändt, att om röstskalan i någon form
14573: skulle bibehållas, ständiga yrkanden på skalans sänkning eller dess
14574: slopande skulle framträda. Jag medgifver gärna möjligheten här-
14575: af, men hvad ondt ligger egentligen däri? Må de framträda och
14576: må de tillgodoses i den mån som dessa yrkanden anses för tiden
14577: berättigade. Eller tror någon verkligen, att det nu föreliggande
14578: förslaget, om det blefve lag, skulle tysta ändringsyrkandena och
14579:  missnöjet? Så länge vi hafva hela folkgrupper, som, då de äro är-
14580: liga, t. o. m. erkänna att de lefva på och af folkets rnissnöje och an-
14581: se nästan som en helig plikt att utså och underblåsa ett sådant miss-
14582:  nöje, så länge skall man förgäfves vänta på att en lag, sådan som
14583:  denna, skall skaffa knotandet ur världen.
14584:      Landtdagsmannen Kuusinen uppläste tidigt i morse i denua
14585:  kammare en resolution, som ju visade, att man ute på torget icke
14586:  kommer att åtnöja sig ens närmelsevis med de reformer, som stå
14587:  i utsikt. Man kan häraf draga slutsatsen, att de yrkanden, som i
14588:  söndags gjordes på järnvägstorget, framdeles skola hålla i sig, och
14589:  sålunda har man ingalunda kommit ett steg närmare. Men hr
14590:  Kuusinen ville också, om jag förstod honom rätt, göra gällande
14591:  att den resolution, som han uppläste, och de tankar, som i denna
14592:  tidningsuppsats uttalades, voro uttrycket för de önskningar, som
14593:  hysas af ~koko kansa>>. J ag anser mig böra uttala, att det förefinnes
14594:  en väsentlig skillnad i meningar och önskningsmål mellan storstads-
14595:  arbetaren och fabriksfolket å ena sidan och landets öfriga innebyg-
14596:  gare å den andra. Det är i sanning en egenhet för de förra att föra
14597:  sina önskningar och yrkanden till torgs. Landsbygdens inne-
14598:   vånare önska ej missnöj e och oro på något ornråde och aUra rninst
14599:  på det kommunala. De önska sig trygga och drägliga lefnadsför-
14600: 1854                  Istunto 27 p. lokakuuta 1908.
14601: 
14602: 
14603: hållanden, missnöjet aflägsnadt. Äfven i den korumunala frågan
14604: hafva dessa verkliga breda lager sina önskningar, om också dessa
14605: önskningar icke hafva blifvit torgförda, såsom den andra partens.
14606: Man önskar sig nämligen en sparsam hushållning med kommunens
14607: ruedel och öfverhufvudtaget en tryggare förvaltning, det är allt.
14608: För ernåendet af detta mål anser man icke medlet oundgängligen
14609: vara en allmän och lika rösträtt, utan man omfattar, åtminstone i
14610: vida kretsar, en åsikt, som vinner sitt uttryck i uttalanden sådana
14611: som dessa: I:o) b 1 o t t d en, s o m d e 1 ta g e r u t i s k a t te-
14612: b et a 1 n i n g, b ö r h a f v a r ä t t a t t b e s t ä m m a ö f v e r
14613: me d 1 en s a n v ä n d n i n g, och z:o) d en, s o m me r a b e-
14614: t a 1 a r s k a 11 h a f v a m e r a a t t s ä g a. Redan på grund
14615: häraf ber jag få föreslå sådan förändrad lydelse af § 9, som ingår i
14616: kommunalutskottets reservation N:o 6 och lyder sålunda: >>Rättighet
14617: att deltaga i val af kommunens fullmäktige och revisorer samt att
14618: väljas till dessa uppdrag tillkommer hvarje inom kommunen bo-
14619: satt välfräjdad man eller kvinna, som äger finsk medborgares rät-
14620: tigheter och har att själf råda öfver sig och sitt gods samt under
14621: året närmast före vallängds uppgörande erlagt utskylder till
14622: kommunen. Understiger beloppet af den väljandes vid närmast
14623: föregående taxering fastställda inkomst ett tusen mark, afgifve
14624: h an vid valet en röst; öfverstiger hans inkomst nämnda belopp,
14625: men understiger två tusen mark, afgifve han två röster, o. s. v. ända
14626: till tio röster, hvilket är det högsta röstetal väljare kan afgifva.
14627: Enahanda rättighet tillkommer sålunda valberättigads maka, som
14628: före valåret uppnått tjuguett års ålder och har egendomsgemenskap
14629: med sin man; och afgifve hon vid val samma röstetal som mannen>>.
14630: Punkterna 3 och 4 i mom. 2 samt hela mom. 3 utgå.
14631: 
14632:     Ed. Nissinen: Tässä on selvästi ja laajasti puhuttu siitä
14633: kannasta, joka meillä nuorsuomalaisilla on kysymyksessä olevassa
14634: asiassa. Sen kannan pitäisi minun mielestäni saada yleistä kanna-
14635: tusta kaikkien ajattelevien kansalaisten ja etenkin asiaa arvostele-
14636: vien edustajien seassa. Sen pitäisi olla selvä ja käsitettävä koko
14637: eduskunnalle, niinkuin se on selvä suurelle osalle Suomen kansaa.
14638:     Minä yhdyn niihin, jotka vaativat, että suuren valiokunnan
14639: mietinnön 9 § hylätään ja sen sijaan pannaan kunnallisvaliokun-
14640: nan mietinnön kolmannen vastalauseen 9 §.
14641: 
14642:     Ed. V i k m a n: Kunnallisvaliokunta perustelee sitä kantaa,
14643: jolle se mietinnössään on asettunut äänioikeuteen nähden, sillä >>että
14644: kunnan omaisuutta ja tuloja ei hankita eikä kartuteta ainoastaan
14645: tuloveroilla, vaan useissa tapauksissa - etenkin kaupunkikun-
14646: nissa - suureksi osaksi varoilla, joiden kokoamisessa tuloveroa
14647: maksavilla ei ole suurempaa osaa kuin kunnan muillakaan jäse-
14648:                 Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.          1855
14649: 
14650: 
14651: nillä>>. Tähän on tosin valiokunta varovaisuuden vuoksi pannut
14652: tuon huomautuksen, että asianlaita on tällainen mahdollisesti kau-
14653: pungeissa tai >>etenkin kaupungeissa>>. Jokainen tietää, että asian-
14654: laita ei ole läheskään tällainen maalaiskunnissa. Maalaiskuntia
14655: tuskin lienee meidän maassamme sellaisia, joissa kunnan omai-
14656: suudesta saataisiin sen verran tuloja kunnalle, mikä yleisten ase-
14657: tusten mukaan menee sellaisiin tarkoituksiin kuin esim. vaivais-
14658: hoitoon, kansakoululaitokseeen j. n. e. Kun tämä perustelu, jolla
14659: kunnallisvaliokunta yleistä äänioikeutta puolustelee, ja jolla sa-
14660: malla kannalla on nyt myöskin tämä suuren valiokunnan mietintö
14661: asiasta, on ilmeisesti harhaanviepä, en puolestani voi olla muuta
14662: kuin vastustavalla kannalla tällaiseen kunnallisen äänioikeuteen
14663: nähden.
14664:      Minä puolestani olen kuulunut ja edelleen kuulun niihin, jotka
14665: kannattavat sitä periaatetta, mikä kolmannessa vastalauseessa esi-
14666: tetään, mutta koska näyttää olevan erittäin vähän toiveita tä-
14667: män kannan läpi ajamisesta, niin minä pyytäisin saada yhtyä tä-
14668: hän 9 pykälään nähden pariin muuhun ehdotukseen, joita tässä
14669: on esittänyt kaksi eri puhujaa. Toinen koskee 2 momentin I koh-
14670: taa, jossa minä pyydän saada kannattaa ed. Söderhoiruin ehdo-
14671: tusta. Tämä ed. Söderhoiruin tekemä ehdotus on minun mieles-
14672: täni aivan välttämätön jo siitäkin syystä, että itse tämä laki vaatii
14673: jo knutalaisen asumaan sen ja edellisen vuoden kunnassa, koska
14674: muutoin ei voida millään tavalla kontrolleerata hänen kunnanve-
14675: rojen maksamistansa, joka kuitenkin on itse tässä laissa tehty eh-
14676: doksi lisätyn valtuuston äänioikeuteen nähden. 9 §:n viimeiseen
14677: kohtaan nähden minä katson olevani pakotettu kannattamaan
14678: ed. vapaaherra von Alfthanin tekemää ehdotusta ikärajan korot-
14679: tamiseksi, koska se nyt on ainoa, mitä minun nähdäkseni on enää
14680: pelastettavissa, kun kerran sitä kantaa lienee mahdoton saada läpi,
14681: mikä kunnallisvaliokunnan mietinnön kolmannessa vastalauseessa
14682: esiintyy.
14683: 
14684:    Ed. G. G. R o s e n q v i s t: J ag begärde ordet efter hr Söder-
14685: holms uttalande för att understöda hans förslag angående tiden,
14686: inom hvilken en person kunde vinna rösträtt i en kommun. Det
14687: synes mig, att detta förslag har upptagit och bevarat det berätti-
14688: gade i det Ingmanska förslaget, men gifvit detta nödig begränsning
14689: och gjort det mera praktiskt.
14690:    Då jag en gång har ordet, ber jag tillika få till protokollet an-
14691: tecknadt, att jag hade önskat åt första momentet i paragrafen så-
14692: dan lydelse, som den tredje reservationen har gifvit detta moment,
14693: blott med den skillnad, att i stället för 21 år skulle träda 24 år.
14694: 
14695:    Ed. v on A 1ft h a n: Repr. Ståhlberg anförde hvilken påföljd
14696: 1856                  Istunto 27 p. lokakuuta 1908.
14697: 
14698: 
14699: den inskränkning skulle hafva, som föreslagits i det med I beteck-
14700: nade momentet. Det är alldeles klart, att inskränkande moment
14701: skola hafva inskränkande påföljder. Det är sådana moments af-
14702: sikt och ändamål. Men då hr Ståhlberg framhöll olägenheten af
14703: detta såsom synnerligen stor, synes det mig däri ligga en viss öfver-
14704: drift. För det första bör tagas i betraktande, att i 8 § af lagförsla-
14705: get stadgas, att val skall försiggå hvart tredje år. Således kan man
14706: på grund af denna inskränkning blifva beröfvad sin rösträtt endast
14707: en gång. Vid följande val har man densamma. Det blir sålunda
14708: ett mycket ringa antal personer, som vid hvarje val på denna grund
14709: skulle beröfvas sin rösträtt, därest de förblifva i kommunen stadigt
14710: bosatta. Däremot afser detta moment uttryckligen, att från in-
14711: flytande på kommunens budget kanske för långa tider framåt ute-
14712: sluta sådana folkelement, som stryka igenom kommunen och där
14713: vistas något år eller halft år, och sedan därifrån försvinna, och hvil-
14714: kas intresse för kommunens lif och framtida ekonomi måste vara
14715: minimalt eller alls intet. Det synes mig därför att hr Ståhlberg
14716: icke har anfört vägande skäl för att icke den skärpa i inskränk-
14717: ningen skulle bibehållas, som vid första läsningen i stora utskottet
14718: antogs och då icke häller, såvidt jag kan påminna mig, af hr Ståhl-
14719: berg motsades.
14720:     Så har hr Grotenfelt, som har stödt sig på tredje reservatio-
14721: nens grund, gjort det därför, att han icke kunnat vara med om ett
14722: så stort hopp, som i annat fall skulle ske. Enligt min öfvertygelse
14723: skulle vi komma till ett lika hopplöst tillstånd, om vi skulle accep-
14724: tera den tredje reservationen utan de öfriga inskränkningar och för-
14725: siktighetsmått, som man af förutseende i detta lagförslag har in- •
14726: fört. J ag anser för egen del dem icke tillräckliga, men jag tror att
14727: det är allt som i sakens närvarande läge kan uppnås. J ag tror att
14728: oaktadt dessa försiktighetsmått ett stort antal kommuner skall
14729:  råka i ekonomiskt lägervall, och af detta sakförhållande skall fram-
14730:  tvingas, sedan olyckan är skedd, vida strängare kontrollstadgan-
14731:  den än hvad detta lagförslag i sitt nuvarande skick förmår. Men
14732:  det må vara en senare dags bekymmer.
14733:      Vidare motsatte sig hr Ståhlberg mitt förslag om åldersgrän-
14734:  sens höjande till 24 år för rätten att välja förstärkte fullmäktige,
14735:  men han angaf inga skäl, hvarken principiella eller sakliga för denna
14736:  sin motsatta ståndpunkt, endast att han för sin del icke ville göra
14737:  detta, och det har icke öfvertygat mig om det olämpliga i förslaget.
14738:      Hr Vikman framhöll mycket riktigt en omständighet, som också
14739:  i stora utskottet påpekades, att det för kommunerna blir mycket
14740:  svårt att kunna kontrollera, om en person tidigare har erlagt sina
14741:  korumunala och kronoutskylder eller mantalspenningar, ifall han
14742:  icke varit så lång tid bosatt i kommunen, att det framgår af kom-
14743:  munens böcker. Detta kan tvinga kommunerna till en vidlyftig
14744:                 Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.              1857
14745: 
14746: 
14747: korrespondens, som blir både dyrbar tidsödande och arbetsdryg.
14748: Finnas däremot alla tillgängliga källor för pröfning af valrätten
14749: inom kommunen själf, så är därmed en stor förenkling vunnen vid
14750: uppgörandet af röstlängden. Då hr Söderholm har framställt ett
14751: förslag, som till sitt hufvudsyfte går i samma riktning som det af
14752: hr Ingman framställda, men påtagligen erbjuder större praktiska
14753: fördelar just från synpunkten af en sådan kontroll, som hr Vikman
14754: antydde, så skulle jag för min del numera föredraga den lokution
14755: af momentet, som hr Söderholm har föreslagit.
14756: 
14757:      Ed. W i c h m a n n: Repr. Redberg har redan förekommit mig
14758: i hufvudsak, hvarför mig icke återstår något annat än att i allo förena
14759: mig om hans yttranden och ytterligare understryka dem. Med röst-
14760: skalans fullständiga och radikala slopande och den allmänna koru-
14761: munala rösträttens införande i det skick, som man nu vill hafva den,
14762: har man öfverfört mycket, ja detmesta af de olycksdigra och sam-
14763: hällsvådliga af vår tids ohäjdade reformkraf, samhällets verkligen
14764: dugande och bevarande krafter in på själfva lifvet. Det är ju alltid
14765: vanskligt att uppträda som profet, men jag vågar dock påstå, att
14766: det nya kommunallagsförslaget skall snart nog, bedröfligt snart, visa
14767: att i stället för det nu otvifvelaktigt uppkonstruerade och uppagi-
14768: terade missnöjet bland den i mångt och mycket ovederhäftiga fa-
14769:  briks- och lösa befolkningen, skall ett verkligen berättigadt missnöje
14770:  visa sig icke blott bland öfverklassen, utan hvad som mera betyder,
14771:  bland den klass, som jag för min del anser vara vårt samhälles egent-
14772:  liga grund och kärna, den besuttna allmogen. Mot en öfvermäktig
14773:  opinion, den må nu hafva sammansatts huru som hälst, kan ju den
14774:  enskilde icke med egentlig utsikt till framgång göra annat än i en-
14775: lighet med sin öfvertygelse och sin skyldighet reservera sig. ·
14776: 
14777:    Ed. D a g m a r N e o v i u s: Då alla de uttalanden, som hittills
14778: framförts af medlemmar, tillhörande den svenska gruppen, gått i
14779: en riktning, med hvilken jag icke kan öfverensstämma, anser jag
14780: det vara min skyldighet att framföra, att jag i hufvudsak godkän-
14781: ner den princip, som legat till grund för 9 § i tredje reservationen.
14782: 
14783:    Ed. v on T r o i 1: Anslutande mig till den senaste ärade talarin-
14784: nan ber jag få biträda hennes yttrande.
14785: 
14786:     Ed. T o k o i: Minä en luule erehtyväni, jos lausun, että tämän
14787: kamarin enemmistössä on herättänyt yleistä tyytymättömyyttä,
14788: että tämän pykälän yhteydessä on uudestaan viritetty esille sama
14789: periaatteellinen keskustelu, joka jo viime yönä suoritettiin. On san-
14790: gen valitettavaa, että kaikesta siitä huolimatta, että tämän kama-
14791: rin enemmistö toivoo todellakin tästä kunnallisasetuksesta jotain.
14792:                                                                117
14793: 1858                   Istunto 27 p. lokakuuta 1908.
14794: 
14795: 
14796: yhä uudelleen ja uudelleen periaatteellinen keskustelu yksityisten
14797: pykäläin yhteydessä otetaan esille. Mutta koska tämä pykälä on
14798: tosiaan yksi niistä, joille rakentuu koko tämän lain peruste, niin
14799: saan minäkin puolestani ehdottaa, että tämän pykälän sijalle hy-
14800: väksyttäisiin ensimäisessä vastalauseessa oleva vastaava 9 H::
14801: 
14802:      Ed. S t o r b j ö r k: Då jag anser att kommunal själfstyrelse äfven
14803: bör vara folkstyrelse och då jag dessutom är öfvertygad om att den
14804: till 2I års ålder komna personen är såväl psykiskt som fysiskt under
14805: normala förhållanden fullt utvecklad, måste jag ställa mig på stånd-
14806: punkten: allmänochlikarösträtt för man och kvinna som fyllt 2I år.
14807: Men då denna rättighet kan föra medborgarena i frestelse att utöfva
14808: sin rösträtt i afsikt att undandraga sig själfva en rättvis beskattning
14809: för samhällets behof, anser jag att skatteplikt bör åtfölja rösträtt
14810: och vill på denna grund understöda 9 § enligt tredje reservationen
14811: uti kommunalutskottets betänkande.
14812: 
14813:     Ed. S o h 1 b e r g: J ag ber att få understöda I mom. af 9 § i
14814: tredje reservationen äfven med afseende å den åldersgräns, som där
14815: bestämmes. Granska vi det bihang, som åtföljer stora utskottets
14816: betänkande i denna fråga, så framgår däraf, att en del kommuner
14817: hafva uttalat sig för en lägre åldersgräns, eller 20 år, medan de flesta
14818: icke hafva gjort något uttalande i saken. J ag sluter därutaf, att
14819: äfven de anse åldersgränsen 2I år vara lämplig. Ett fåtal har uttalat
14820: sig för den högre åldersgränsen eller 24 år. Vi måste således anse,
14821: att 2I år är en väl träffad medelväg mellan dessa yrkanden på 20
14822: och 24 års ålder. För att emellertid icke på orten vistande personer,
14823: hvilka ej kunna vara synnerligen intresserade af kommunens ange-
14824: lägenheter, skola komma i tillfälle att utöfva rösträtt, förenar jag
14825: mig om hr Söderholms ändringsförslag rörande punkt I uti det föl-
14826:  jande momentet.
14827: 
14828:     Ed. K u u s i n e n: Minä kannatan ed. Tokoin ehdotusta. To-
14829: sin ei meillä ole oikestaan suurta toivoa saada tätä ehdotustamme
14830: lävitse, mutta tahdomme sen sentään viime hetkessäkin täällä esit-
14831: tää. Onhan se edes vastalauseena sitä porvarien yhteistä hommaa
14832: vastaan, millä ne nyt tahtovat tästä laista tehdä kuristuslain. Sa-
14833: malla se on erityisesti tämä meidän ehdotuksemme vastalauseena sitä
14834: lisävaltuusto- eli kukkarovaltuustoehdotusta vastaan, mikä tähän
14835: sisältyy ja samoin niitä monia julkeita yleisen äänioikeuden rajoitus-
14836: ehdotuksia vastaan, mitä tässä esitetään. Tahdon lopuksi vaan huo-
14837: mauttaa, että kaikkein pahin näistä yleisen äänioikeuden rajoituksista,
14838: nimittäin 2 momentin 3 kohta, jossa kielletään äänioikeus vai-
14839: vaishoitoa nauttivalta, on vasta nyt näillä valtiopäivillä tähän ehdo-
14840:                 Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.           1859
14841: 
14842: 
14843: tukseen ilmennyt. Viime valtiopäivillä ei sitä ollut kunnallisvalio-
14844: kunnan mietinnössä. Mutta nythän vasta näitten valtiopäivien
14845: aikana onkin taantumus alkanut herrojen aivoissa myllertää.
14846: 
14847:     Ed. Sun d b 1om: Då jag ur ingen synpunkt kan finna det rik-
14848: tigt att kommunal rösträtt tillerkännes person, som icke är skatt-
14849: skyldig till kommunen, kan jag följaktligen icke häller godkänna § g.
14850: Ber därför att få förena mig om tredje reservationen i detta af-
14851: seende.
14852: 
14853:     Ed. Stig z e 1 i u s: Då de flesta utaf den grupp, till hvilken jag
14854: hör, uttalat sig, anser jag också det vara min sky1dighet att nämna
14855: några ord. J ag har nämligen deltagit i kommunalkommittens arbete
14856: och därvid omfattat den åsikt, som utaf kommunalkommitt{ms minori-
14857: tet försvarats och hvilken åsikt nu också vunnit betydelse därigenom,
14858: att kommuna1utskottets betänkande baserats på denna grund.
14859: Det var icke utan stor tvekan jag beslöt mig för att stanna viddenna
14860: ståndpunkt, men jag ansåg ändå att de principiella skälen voro så
14861: talande för densamma att jag måste låta de praktiska betänklig-
14862: heterna vika. Det gäller då att finna garantier för att en sådan
14863: 1ångt gående frihet icke skall missbrukas. J ag tror att dessa garan-
14864: tier finnas uti det förs1ag, som nu här föreligger, och har jag därför
14865: icke ansett mig böra frångå den ståndpunkt jag uti kommunalkom-
14866: mitt{m intagit.
14867: 
14868:     Ed. S c h y b e r g s o n: Det var en smula oförsiktigt af herrar
14869: Tokoi och Kuusinen att nu komma fram med deras reservation till
14870: kommnna1utskottets betänkande. Det kunde hända att ett anta1
14871: borgerliga skulle vara nog obeskedliga att rösta med dem, och då
14872: vore hela detta kommnnallagförslag med säkerhet äfventyradt,
14873: icke b1ott för några månader framåt ntan troligen för flere år. För
14874: min del skall jag dock icke göra dem denna otjänst, utan hålla på
14875: min tidigare nppfattning.
14876:     Då jag nnder den allmänna diskussionen i går icke redogjorde
14877: för min ståndpnnkt i fråga om § g, ntan endast antydde de allmänna
14878: principer, som jag ville fö1ja i fråga om detta 1agförslag, så har jag
14879: ansett mig nn knnna taga till ordet för några ögonblick. J ag kan i
14880: allt förena mig om hr Grotenfelts motivering, men icke om hans k1äm.
14881: Han ådaga1ade med önskvärd tydlighet, hvart vi komma med sådana
14882: här hopp i det obekanta. J ag finner liksom han att det vore skäl
14883: att vi nu skulle taga några års paus ifråga om detta s1ags kraftprof
14884: och försöka hålla oss nere på jorden en tid igen, innan vi ånyo före-
14885: taga oss mera vedervågade företag. Det kan icke nekas att vi hafva
14886:  burit oss åt nngefär som en affärsman, hvi1ken har 1yckats i en
14887: spekulation och däraf känner sig frestad att kasta sig in nti allt
14888: 1860                  Istunto 27 p. lokakuuta 1908.
14889: 
14890: 
14891: flere och allt mera vidtomfattande företag. Det kan någon gång
14892: lyckas, men i regeln kommer bakslaget mycket tungt och hårdt,
14893: och icke så sällan leder det rent af till fallit. Vi böra såsom hr Gro-
14894: tenfelt framhöll, akta oss för att råka i olycka, >>hukkumasta>> tror jag
14895: det ordet var, som han begagnade. Det är med afseende härå jag
14896: icke skulle nöjas med den tredje reservationen, utan därtill önskade
14897: foga ett ålderstillägg af 24 år. Vi hafva ju funnit af våra politiska
14898: val, att äfven vid 24 års ålder ungdomligheten och idealiteten före-
14899: finnes i tillräcklig mån, och det synes mig som om vi beträffande
14900: de nyktra ekonomiska förhållandena i kommunen också kunde til-
14901: lämpa åtminstone denna gräns.
14902:     Den andra afvikelsen jag ville göra ifrån de framlagda förslagen
14903: gäller det sista momentet i paragrafen. Jag hade hälst sett att för-
14904: stärkta fullmäktigeinstitutionenheltoch hållet hade bortlämnats ifrån
14905: detta förslag och i stället val i två grupper med ålderskvalifikation
14906: såsom gräns hade införts. Men härför finnas inga utsikter. Jag
14907: måste därför tänka mig fullmäktiginstitutionen enligt det program,
14908: som stora utskottets betänkande innehåller. Men om man en gång
14909: inför en sådan förstärkt fullmäktiginstitution med uppgift att så
14910: att säga hålla uppsikt öfver de ordinarie fullmäktige uti viktiga eko-
14911: nomiska angelägenheter, så må man då fixera en allvarsam åldersgräns
14912: och icke blott skatteskyldigheten såsom kvalifikation för väljame
14913: af de förstärkta fullmäktige. Frih. von Alfthan har föreslagit en
14914: gräns af 24 år. Denna gräns hade jag som sagdt kunnat gå in på
14915: i paragrafens första moment, men då det gäller förstärkta fullmäk-
14916: tige, så håller jag här liksom i stora ustkottet, på en minimiålder
14917: hos väljarene af 30 år. Min ursprungliga tanke var den, att de full-
14918: mäktige, som ntses till förstärkta och sålunda tillsättas af en sär-
14919: kild väljaregrupp, icke skulle utgöra hälften utan endast en tred-
14920: jedel af fullmäktige. Då hade åldersgränsen skäligen kunnat tagas
14921: något högre än 30 år. Men då enligt detta förslag, uti hvilket jag
14922: får foga mig, ett så stort antal som hälften af samtliga fullmäktige
14923: komme att vara förstärkta, så finner jag 30 år vara en tillräcklig
14924: ålderscensus för väljarene, medan däremot en ålderscensus af en-
14925: dast 24 år skulle vara så oskyldig, att därmed ingenting kunde ut-
14926: rättas. Min mening i denna fråga är sålunda beträffande första mo-
14927: mentet densamma som hr G. G. Rosenqvists, d. v. s. att valrätt skulle
14928: gifvas endast åt den, som är skattskyldig och uppnått 24 års ålder.
14929: I afseende å sista momentet förenar jag mig återigen om frih. von
14930: Alfthans förslag med den ändring att åldersbestämningen höjdes
14931: från 24 till 30 år.
14932: 
14933:    Ed. H a 1 o n e n: Tämä pitkä keskustelu on osottanut, että
14934: mielipiteet käyvät suuren valiokunnan mietinnöstä sekä oikealle
14935: että vasemmalle, joka osoittaa, että suuri valiokunta samoin kun
14936:                  Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.           1861
14937: 
14938: 
14939: sitä ennen kunnallisvaliokunta ovat tässä asiassa osanneet keskitien.
14940: Minä siis puolestani ehdottaisin, että suuren valiokunnan ehdotus
14941: tässä kohti yksimielisesti hyväksyttäisiin. Toiselta puolen on ehdo-
14942: tettu äänioikeuden määrääjäksi kunnallisverojen maksu. Sen mu-
14943: kaan siis kaikki, joilla ei ole sitä onnea, että heillä olisi vuotuisia
14944: tuloja 300-500 markkaan asti, jäisivät osattomiksi kunnan asiain
14945: käsittelystä. Toisaalta on ehdotettu, ettei minkäänlaisia edellytyk-
14946: siä saisi asettaa kunnallisen äänivallan saamiseksi, mikä johtaisi val-
14947: lattomuuteen.
14948:     Kuten jo sanoin, minä hyväksyn suuren valiokunnan mietinnön.
14949: 
14950:     Ed. C e d e r b e r g: Förrän diskussionen afslutas, skulle jag
14951: he att få beröra en formell omständighet, som redan togs till tals uti
14952: stora utskottet, men som uti dess betänkande icke synes hafva blif-
14953: vit vidare observerad. Uti sista momentet uti 9 § säges: >> .... sekä
14954: hänen aviopuolisonsa, niin pian kuin hän on täyttänyt yksikolmatta
14955: vuotta>> och det är öfversatt till svenskan med >>samt hans maka
14956: så snart hon fyllt 21 år.>> Då härom väcktes fråga i stora utskottet,
14957: tolkades detta så, att ordet >>aviopuoliso>> här betydde såväl make
14958: som maka d. v. s. att, i händelse mannen icke erlade kommunal-
14959: skatt, men hustrun gjorde det, så skulle mannen vara berättigad
14960: att deltaga i val af förstärkta fullmäktige på den grund att hustrun
14961: betalt kommunalskatt, äfven om han icke själf gjort det. Läser
14962: man däremot den svenska texten, så får man icke denna uppfattning
14963: utaf stadgandets innebörd. J ag hyser för min del den åsikt, att
14964: det riktiga vore, att stadgandet blefve, såsom den svenska textens
14965: innehåll gifver vid handen, d. v. s. att mannen skulle beröfvas röst-
14966: rätt i det fall att han icke själf betalade korumunala utskylder, utan
14967: endast hustrun, och ville jag därför ändra den finska texten så att
14968: i stället för orden, >>sekä hänen aviopuolisonsa>> skulle sättas orden
14969: >>sekä hänen aviovaimonsa>>. Då skulle denna oklarhet blifva undan-
14970: röjd. J ag skulle föreslå ärendets remiss till stora utskottet i och för
14971: omredigering uti ett syfte motsvarande det förslag jag här har väckt.
14972:     Då jag en gång har ordet ville jag i korthet frarnhålla att jag
14973: ornfattar det förslag, som väckts utaf hr Schybergson och således un-
14974: derstöder första momentet i den af hr Rosenqvist föreslagna formu-
14975: leringen och sista momentet i den affrih. v. Alfthan föreslagna lydel-
14976: sen, dock sålunda att i stället för 30 år skulle bestämmas 24 år så-
14977: som åldersgräns i fråga om valrätt till förstärkta fullmäktige.
14978: 
14979:    Ed. A. R. He d b e r g : J ag begärde ordet för att understöda
14980: det af hr Cederberg väckta ändringsförslaget.
14981: 
14982:     Ed. John He d b e r g: Också jag understöder hr Cederbergs
14983: förslag.
14984: 1862                 Istunto 27 p. lokakuuta 1908.
14985: 
14986:    Ed. H e i m b ii r g e r: Jag ber att för min del få understöda hr
14987: Schybergsons förslag.
14988: 
14989:     Ed. G. G. Rose n q v i s t: Beträffande första momentet i 9 §
14990: gjorde jag för min del icke något förslag, emedan jag icke trodde
14991: att det skulle vinna nämnvärdt understöd, utan uttalade jag endast,
14992: huru detta moment enligt min mening lämpligast borde affattas.
14993: Då emellertid min åsikt i denna punkt vunnit understöd af hrr
14994: Schybergson och Cederberg, ber jag att få göra ett förslag, d. v. s.
14995: att första momentet måtte omformuleras tilllika lydelse med detta
14996: moment i tredje reservationen, dock med den förändring att be-
14997: stämningen 21 år utbytes emot 24 år.
14998: 
14999:     Ed. C e d e r b e r g: Då hr G. G. Rosenqvist nu har formulerat
15000: sitt förslag, finner jag att jag delvis missuppfattat detsamma. J ag
15001: håller beträffande första momentet icke på åldersgränsen 24 år, utan
15002: på 21 år, men är i öfrigt beträffande detta moment ense med hr
15003: Rosenqvist.
15004: 
15005:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
15006: 
15007:    P u h e m i e s : Aika on kulunut niin pitkälle että täytyy kes-
15008: keyttää istunto. Kokoonnutaan jälleen kello 6 i. p.
15009: 
15010:    Istunto keskeytetään kello 4,07 i. p.
15011: 
15012:                            Istuntoa jatketaan
15013: 
15014:                               klo 6 i. p.
15015: 
15016:     Puhemies ilmoittaa Eduskunnalle saapuneen kenraalikuver-
15017: nööriitä kirjallisen tiedonannon siitä, että v a 1 t i o p ä i v ä i n
15018: p ä ä t t ä m i n e n tapahtuu Helsingissä keisarillisen linnan valta-
15019: istuinsalissa tämän lokakuun viimeisenä päivänä.
15020:     Tämän jälkeen jatketaan edellä puolisen kesken jäänyttä maalais-
15021: kuntain kunnallisasetuksen käsittelyä.
15022: 
15023:                                  9 §.
15024:     P u h e m i e s: Keskusteluissa 9 §:stä on siihen tehty seuraavat
15025: muutosehdotukset:
15026:     Ensinnäkin ed. Ahmavaara on puoltanut §:lle sitä muotoa, mikä
15027: sillä on Kunnallisvaliokunnan mietintöön liitetyssä kolmannessa
15028: vastalauseessa, ja tämä ehdotus tietää, että §:n ensimäisen ja vii-
15029: meisen momentin !:ijaan tulisi kolmannessa vastalauseessa olevan
15030:                  Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.             1863
15031: 
15032: 
15033: vastaavan §:n ensimäinen momentti ja että toisen momentin en-
15034: simäinen ja neljäs kohta muutettaisiin. Tässä ehdotuksessa on
15035: siis kolme eri osaa.
15036:     Ed. Ingman on tehnyt §:n 2 momentin r) kohtaan sen muutos-
15037: ehdotuksen, että tämä kohta tulisi kuulumaan: >>I) se, joka ei kun-
15038: nassa hengille kirjoitettuna ole siellä ennen vaalia asunut kahta
15039: vuotta>>. Tätä ehdotusta ei huomatakseni kuitenkaan ole kukaan
15040: kannattanut; ed. von Alfthan nimittäin ensin kannatti, mutta luopui
15041: sitten, yhtyen kannattamaan ed. Söderholmin jotenkin saman-
15042: laista ehdotusta. Ehdotus ei siis tule äänestyksen alaiseksi.
15043:     Vapaaherravon Alfthan on, ed. Vikmanin y. m. kannattamana,
15044: §:n viimeiseen momenttiin ehdottanut sen muutoksen, että ikä-
15045: rajana siinä mainituilla valitsijoilla tulisi olemaan 24 vuotta, joten
15046: §:n loppu tulisi kuulumaan: >>- - - tuloveroa (poisj.), joka on
15047: suorittanut hänen maksettavakseen pannut kahden lähinnä edellisen
15048:  vuoden kunnallisverot j a j o k a v a a 1 i n          e d e 11 i s e n ä
15049: vuonna on täyttänyt neljäkolmatta vuotta,
15050: sekä hänen aviopuolisonsa, niin pian kuin hän on täyttänyt n e 1 j ä-
15051: k o 1 m a t t a vuotta>>. Tulen nimittämään tätä ehdotusta vapaa-
15052: herra von Alfthanin ehdotukseksi.
15053:     Ed. Söderholm on tehnyt muutosehdotuksen §:n toisen momentin
15054: r) kohtaan, että se tulisi kuulumaan: »>) se, joka ei ole kunnassa
15055: asuva eikä sinä vuonna, jona vaali tapahtuu, ja sen edellisenä ole
15056: ollut siellä hengillekirjotettuna>>. Tulen nimittämään tätä ehdo-
15057: tusta, jota myös on kannatettu, ed. Söderholmin ehdotukseksi.
15058:     Ed. A. R. Redberg on ehdottanut, että §:lle annettaisiin se muoto,
15059: mikä sillä on Kunnallisvaliokunnan mietintöön liitetyssä kuuden-
15060: nessa va::talauseessa sivulla 209-210, (kursiverattu kappale, joka
15061: alkaa sivun 209 lopulla ja jatkuu seuraavalla sivulla). Tämän joh-
15062: dosta tulisi §:stä poistettavaksi toisen momentin 3) ja 4) kohta sekä
15063: kolmas eli viimeinen momentti kokonaan. Tulen nimittämään tätä
15064: ehdotusta, jota muiden muassa ed. Wichmann on kannattanut, ed.
15065: Hedbergin ehdotukseksi.
15066:     Ed. Tokoi on ed. Kuusisen kannattamana ehdottanut, että
15067: pykälä saisi sen muodon, mikä sillä on Kunnallisvaliokunnan mie-
15068: tintöön liitetyssä ensimäisessä vastalauseessa. Tulen nimittämään
15069: tätä ehdotusta ed. Tokoin ehdotukseksi.
15070:     Ed. Schybergson on ed. Heimbiirgerin kannattamana ehdot-
15071: tanut ensinnäkin sen muutoksen 9 §:n ensimäiseen momenttiin,
15072: että vaalioikeus, mitä kunnan valtuutettuihin tulee, olisi kaikilla
15073: 24 vuotta täyttäneillä verovelvollisilla kansalaisilla; ja edelleen on
15074: hän saman pykälän viimeiseen momenttiin ehdottanut sen muu-
15075: toksen, että vaalioikeus lisävaltuutettuihin nähden olisi kaikilla
15076: 30 vuotta täyttäneillä verovelvollisilla.
15077:     Lopuksi on ed. Cederberg useampien kannattamana ehdottanut
15078: 1864                  Istunto 27 p. lokakuuta 1908.
15079: 
15080: 
15081: §:ään sen muutoksen että vaalioikeus niin hyvin kunnanvaltuu-
15082: tettuihin kuin lisävaltuutettuihinkin nähden annettaisiin kaikille
15083: 24 vuotta täyttäneille verovelvollisille. Sen ohessa on ed. Ceder-
15084: berg ehdottanut viimeiseen momenttiin sen muutoksen, että sana
15085: >>a viopuolisonsa>> muutettaisiin sanaksi >>a viovaimonsa>>.
15086:       Mitä menettelytapaan äänestyksessä tulee, niin olisi minun ym-
15087: märtääkseni meneteltävä seuraavasti: edustajain Hedbergin ja
15088: Tokoin ehdotukset ovat kokonaisuuksia ja muut ehdotukset taas
15089: tarkottavat suurempia tai pienempiä erikoismuutoksia Suuren va-
15090: liokunnan ehdotukseen, joten minusta edustajain Hedbergin ja
15091: Tokoin ehdotukset ovat kokonaisina äänestettävät sitä muodos-
15092: tusta vastaan, jonka Suuren valiokunnan ehdottarua § sen eri
15093: kohtiin tehdyistä muutosehdotuksista äänestettäessä on saanut.
15094: Nuo kaksi ehdotusta jäisivät siis viimeisiksi.
15095:      Sitä ennen olisi siis äänestettävä niistä eri muutosehdotuksista,
15096: joita on tehty Suuren valiokunnan ehdottaman §!n eri kohtia vas-
15097: taan. Koska ed. Ahmavaaran ehdotus, eli toisin sanoen kolman-
15098: nen vastalauseen hyväksyminen, tietää etupäässä sitä, että §:n en-
15099: simäisen ja viimeisen momentin sijaan tulisi kolmannen vastalau-
15100: seen ensimäinen momentti, niin täytyy, ennenkuin päästään äänes-
15101: tämään tästä osasta ed. Ahmavaaran ehdotusta, ensin äänestyt-
15102: tää kaikki erikoisehdotukset, jotka koskevat ensimäistä moment-
15103: tia sekä myöskin ne ehdotukset, jotka koskevat viimeistä moment-
15104: tia, kumpaakin erikseen. Kun tämä on suoritettu, pannaan §:n
15105: ensimäinen ja viimeinen momentti, semmoisena kuin ne äänestyk-
15106: sissä ovat muodostuneet, vastoin ed. Ahmavaaran ehdotusta. Sil-
15107: loin tultaisiin äänestämään näistä osista seuraavasti:
15108:       Ensimäiseen momenttiin on olemassa, paitsi ed. Ahmavaaran
15109: ehdotusta, ed. Schybergsonin, G. G. Rosenqvistin y. m. muutos-
15110: ehdotus, että vaalioikeuden ehtoina kunnanvaltuutettujen vaalissa
15111: olisi 24 vuoden ikä ja verovelvollisuus. Tämä ed. Schybergsonin
15112: y. m. muutosehdotus olisi siis aluksi pantava mietinnön ensimäistä
15113: momenttia vastaan.
15114:       Sitten olisi äänestettävä mietinnön viimeisen momentin ja sii-
15115: hen tehtyjen muutosehdotusten välillä. Siinä on taas kolme muu-
15116: tosehdotusta. Ed. von Alfthanin ehdotus, että ikäraja olisi 24 vuotta
15117: ja ed. Schybergsonin ehdotus, että ikäraja olisi 30 vuotta, ovat vas-
15118: takkaisia. Niistä olisi ensin äänestettävä ja voittanut ehdotus pan-
15119: tava mietintöä vastaan tässä kohden. Sitte äänestettäisiin vii-
15120: meksi voittaneen ehdotuksen ja sen ed. Cederbergin ehdotuksen vä-
15121: lillä, että sana >>aviopuoliso>> vaihdettaisiin sanaan >>aviovaimo>>.
15122:       Kun täten on saatu selville erilliset muutosehdotukset ensi-
15123: malseen ja viimeiseen momenttiin, pantaisiin täten muodostunut
15124: ensimäinen ja viimeinen momentti ed. Ahmavaaran ehdotusta
15125:                 Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.           1865
15126: 
15127: 
15128: vastaan, joka tarkoittaa, että näiden momenttien sijaan tulisi kol-
15129: mannen vastalauseen ensimäinen momentti.
15130:      Sitte olisi äänestettävä niistä muutosehdotuksista, joita on
15131: tehty toisen momentin ensimäiseen ja neljänteen kohtaan. Mitä
15132:  tulee toisen momentin ensimäiseen kohtaan, jossa puhutaan hen-
15133: gille kirjoittamisesta, niin siinä on ensinnäkin vastatusten ed. Sö-
15134: derholmin ehdotus ja kolmannen vastalauseen tätä kohtaa koskeva
15135: ehdotus. Niistä äänestettäisiin keskenään, ja se, joka voittaa, ase-
15136: tettaisiin mietintöä vastaan.
15137:      Tämän jälkeen asetettaisiin mietinnön toisen momentin nel-
15138: jäs kohta kolmannen vastalauseen tähän kohtaan sisältämää muu-
15139: tosehdotusta vastaan.
15140:      Kun täten kaikki 9 §:n eri momentteihin ja kohtiin tähdätyt
15141: muutosehdotukset ovat äänestetyt, tulisi sitten äänestettäväksi
15142: edellisillä äänestyksillä saavutetun §:n välillä toiselta puolen ja
15143: ed. Hedbergin ja Tokoin ehdotusten välillä toiselta puolen, siten
15144: että äänestyksen pohjaksi tulisi § semmoisena miksi se edellä ker-
15145: rotun menettelyn kautta on muodostunut, ja äänestämällä ensin
15146: ed. Hedbergin ja Tokoin ehdotusten välillä ratkaistaisiin kumpiko
15147: niistä on loppuäänestyksessä asetettava vastaesitykseksi mietintöä
15148: vastaan. Täten olisi sitten koko äänestys suoritettu.
15149:     Kuten edellisestä selviää, tulisivat §:n ensimäiseen ja viimeiseen
15150: momenttiin nähden tehdyt päätökset olemaan ehdollisia ed. Ah-
15151: mavaaran ehdotusta vastaan ja kaikki päätökset ehdollisia ed.
15152: Hedbergin ja Tokoin ehdotuksia vastaan, nimittäin siksi kuin niistä
15153: on lopullisesti äänestetty.
15154:    Menettely hyväksytään.
15155:     Äänestykset ja päätös:
15156: 
15157:     Mietinnön I mom. ja ed. Schybergsonin ehdotus: ~
15158:     I) Ken hyväksyy 9 §:n I momentin Suuren valiokunnan mietin-
15159: nön mukaan, äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on ed. Schybergsonin
15160: tähän momenttiin tekemä muutosehdotus hyväksytty.
15161:     Jaa-äänet ovat voitolla.
15162:     Ed. Schybergsonin I momenttiin tekemä muutosehdotus on
15163: siis hylätty.
15164:     Mietinnön viimeinen mom., ed. von Alfthanin ehdotus 24 vuotta
15165: ja ed. Schybergsonin 30 vuotta:
15166:     2) Ken vastaesitykseksi Suuren valiokunnan ehdottamaa vii-
15167: meistä momenttia vastaan hyväksyy ed. von Alfthanin ehdotuk-
15168: sen, äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on vastaesitykseksi hyväk-
15169: sytty ed. Schybergsonin ehdot'.!s.
15170:     Jaa-äänet ovat voitolla.
15171: 1866                 Istunto 27 p. lokakuuta 1908.
15172: 
15173: 
15174:    Vastaesitykseksi on siis hyväksytty ed. von Alfthanin ehdotus.
15175:    Mietintö ja ed. von Alfthanin ehdotus:
15176:    3) Ken hyväksyy §:n viimeisen momentin :Suuren valiokun-
15177: nan ehdotuksen mukaan, äänestää >>jaa•>; jos •>ei>> voittaa, on ed.
15178: von Alfthanin ehdotus hyväksytty.
15179:    Äänestyksessä annetaan I27 jaa- ja 66 ei-ääntä. §:n viimeinen
15180: (kolmas) momentti on siis hyväksytty Suuren valiokunnan ehdo-
15181: tuksen mukaan.
15182:     Mietintö ja ed. Cederbergin ehdotus:
15183:     4) Ken hyväksyy 9 §:n viimeisen momentin Suuren valiokun-
15184: nan ehdotuksen mukaan, äänestää >>jaa•>; jos •>ei» voittaa, on momen-
15185: tin lopulla oleva sana •>aviopuolisonsa•> ed. Cederbergin ehdotuksen
15186: mukaan päätetty muuttaa sanaksi •>aviovaimonsa•>.
15187:     Jaa-äänet ovat voitolla.
15188:     Ed. Cederbergin ehdotus on siis hylätty.
15189:     §:n ensimäinen ja viimeinen momentti ovat täten ehdollisesti
15190: hyväksytyt Suuren valiokunnan ehdotuksen mukaan.
15191:     9 §:n ensimäinen ja viimeinen momentti ja kolmannen vasta-
15192: lauseen ensimäinen momentti (ed. Ahmavaaran ehdotus):
15193:    5) Ken hyväksyy pykälän ensimäisen ja viimeisen momentin
15194: Suuren valiokunnan ehdotuksen mukaan, äänestää •>jaa>>; jos •>ei•>
15195: voittaa, on näiden kahden momentin sijaan hyväksytty kolman-
15196: nen vastalauseen ensimäinen momentti.
15197:     Äänestyksessä annetaan I40 jaa- ja 52 ei-ääntä. Kolmas vasta-
15198: lause on siis tässä kohden hylätty.
15199:     Mietinnön 2 momentin I) kohta; ed. Söderholmin ehdotus ja kol-
15200: mannen vastalauseen ehdotus tähän kohtaan:              ·
15201:     6) Ken vastaesitykseksi toisen momentin ensimäiseen kohtaan
15202: nähden hyväksyy ed. Söderholrnin ehdotuksen, äänestää >>jaa•>;
15203: jos •>ei>> voittaa, on vastaesitykseksi hyväksytty kolmannen vasta-
15204: lauseen vastaava kohta.
15205:     Jaa-äänet ovat voitolla.
15206:     Vastaesitykseksi on siis hyväksytty ed. Söderholmin ehdotus.
15207:    7) Ken hyväksyy §:n 2 momentin ensimäisen kohdan Suuren
15208: valiokunnan ehdotuksen mukaan, äänestää •>jaa•>; jos •>ei•> voittaa,
15209: on ed. Söderholmin ehdotus hyväksytty.
15210:     Äänestyksessä annetaan I03 jaa- ja 86 ei-ääntä.
15211:    Toisen momentin ensimäinen kohta on siis hyväksytty Suuren
15212: valiokunnan ehdotuksen mukaan.
15213:    Mietinnön 2 momentin 4) kohta ja kolmannen vastalauseen
15214: vastaava kohta:
15215:                   Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.          1867
15216: 
15217:     8) Ken hyväksyy §:n toisen momentin neljännen kohdan Suu-
15218: ren valiokunnan ehdotuksen mukaan, äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voit-
15219: taa, on kolmannen vastalauseen vastaava kohta hyväksytty.
15220:     Jaa-äänet ovat voitolla.
15221:     Vastoin §:n eri kohtiin tehtyjä muutosehdotuksia on 9 siis tois-
15222: taiseksi hyväksytty Suuren valiokunnan ehdotuksen mukaan.
15223: 
15224:    Mietinnön 9 §; ed. Hedbergin ja Tokoin ehdotukset:
15225:    9) Ken vastaesitykseksi hyväksyy ed. Hedbergin ehdotuksen,
15226: äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on vastaesitykseksi hyväksytty ed.
15227: Tokoin ehdotus.
15228:    Ei-äänet ovat voitolla.
15229:    Vastaesitykseksi on siis hyväksytty ed. Tokoin ehdotus.
15230: 
15231:     Lopullinen äänestys mietinnön 9 §:n ja ed. Tokoin ehdotuksen
15232: eli ensimäisen vastalauseen välillä.
15233:     10) Ken hyväksyy 9 §:n Suuren valiokunnan ehdotuksen mu-
15234: kaan, äänestää >>jaa>>; jos >>ei» voittaa, on ed. Tokoin ehdotus hy-
15235: väksytty.
15236:     Äänestyksessä annetaan 121 jaa- ja 63 ei-ääntä.
15237:     9 § on siis lopullisesti hyväksytty muuttamatta Suuren valio-
15238: kunnan ehdotuksen mukaan.
15239:    Puheenvuoron saatuaan lausuu:
15240:     Ed. E s t 1 a n d e r: J ag anhåller att få inlägga min reservation
15241: mot beslutet rörande § 9· Jag har icke varit i tillfälle att deltaga
15242: i själfva öfverläggningen.
15243: 
15244:                                    1-5 §
15245: 
15246: sekä I luvun nimike hyväksytään järjestänsä keskustelutta.
15247: 
15248:                                    6 §.
15249:     Keskustelu:
15250:     Ed. von A 1 f t h a n: Kun tämä pykälä oli esillä suuressa valio-
15251: kunnassa ensi lukemisessa, muutettiin valtuuston jäsenten luku-
15252: määrää tuntuvasti sentähden, että tämmöisen suuren lukumäärän
15253: ylläpitäminen tuottaa kunnille sangen suuria kustannuksia; kun
15254: nimittäin suuremmat raha-asiat täytyy ratkaista lisätyssä valtuus-
15255: tossa, jonka lukumäärä on kaksi kertaa tavallista suurempi, niin
15256: tulisi siihen suuremmissa kunnissa kuulumaan kokonaista 72 miestä.
15257: 15 §:n viimeisen momentin mukaan tulevat kaikki jäsenet saamaan
15258: korkeintaan 3 markan päiväpalkan sekä lisäksi vielä matkakustan-
15259: nukset. Jos nyt suuremmissa kunnissa on valtuustossa 72 jäsentä,
15260: 1868                 Istunto 27 p. lokakuuta 1908.
15261: 
15262: 
15263: nousevat kustannukset joka kokouksesta 216 markkaan. Jos pan-
15264: naan lisäksi ainoastaan 1 markka hengeltä kyydistä edestakaisin,
15265: niin tulemme liki 300 markkaan jokaisesta istunnosta. Jos kunnassa
15266: pidetään vuodessa kaikkiaan 10 semmoista istuntoa, on se 3,000
15267: markkaa. Jos vielä tavallinen valtuusto välillä pitää jonkun verran,
15268: sanokaamme myöskin 10 kokousta, tekee se 1,500 markkaa, yh-
15269: teensä 4,500 markkaa. Kun tähänlisäksi tulevat vielä ne kustannukset,
15270: mitä suhteelliset vaalit tuottavat, niin tämä tulee sangen rasitta-
15271: vaksi. Minä siis tahtoisin ehdottaa, että eduskunta nyt päättäisi
15272: pysyttää sen jäsenlukumäärän, mikä päätettiin suuressa valiokun-
15273: nassa ensimäisessä lukemisessa ja että pykälä siis tulisi näin kuulu-
15274: vaksi:
15275:     Kunnanvaltuutettuja valitaan kunnassa, jonka väkiluku henki-
15276: kirjan mukaan on
15277:                            3,000 tai sitä pienempi -12
15278:            enemmän kuin 3,000, vaan ei yli 6,ooo         16
15279:                >)      >)  6,ooo,   >)  >) >) 10,000     20
15280:                >)      >) 10,000,                        24.
15281:    Varajäseniä valitaan niin monta kuin kunnallisessa vaalilaissa
15282: säädetään.
15283:    Lisävaltuutettuja ja heidän varajäseniään tulee olla sama määrä
15284: kuin valtuutettuja ja heidän varajäseniään.
15285:     Ed. Laine: Minustakin kunnanvaltuutettujen lukumäärä on
15286: asetettu liian korkeaksi. Kunnallisvaliokunnan ehdotuksen mukaan
15287: tätä saattoi ymmärtää, sillä siinä oli painavia syitä koettaa saada
15288: valtuutettujen lukumäärä mahdollisimman korkeaksi sentähden,
15289: että ehdotettiin joka vuosi valittavaksi kolmas osa valtuuskunnan
15290: jäsenistä, ja näin saadakseen verrattain hyvän suhteellisuuden oli
15291: tietysti pakko koettaa asettaa valtuusmiehiä enemmän kuin mitä
15292: niitä tavallisesti asiain käsittelyn tähden olisi pidetty suotavana.
15293: Minua ei kuitenkaan ed. Alfthanin ehdotus tyydytä; siinä nim. ovat
15294: väkilukuasteet liian suuret. Pitäisin suotavampana, että nämät
15295: asteet olisivat samanlaiset kuin ne suuren valiokunnan ehdotuk-
15296: sessakin ovat, ja ehdottaisin siis tämän pykälän kuulumaan täten:
15297:     Kunnanvaltuutettuja valitaan· kunnassa, jonka väkiluku henki-
15298: kirjan mukaan on 1,000 tahi vähemmän, 8, ja kunnassa, jonka väki-
15299: luku on
15300:           enemmän kuin 1,000 vaan ei yli 2,000- 10
15301:                >)     >)   2,000 >)     >) >)  4,000- 12
15302:                >)      >)  4,000 >)     >) >)  6,ooo- I4
15303:                >)      >)  6,000 >)     >) >)  8,000- 15
15304:                >)      >)  8,000 >)     >) >) 10,000- 16
15305:               ">)      >) 10,000 >)      ~ >) 15,000- 18
15306:                >)      >) 15,000                         20.
15307:                  Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.          1869
15308: 
15309: 
15310:     Mielestäni tämän suuruinen valtuusmiesmäärä on jo kyllin riit-
15311: tävä, sillä ei liian suuri lukumääräkään ole ollenkaan eduksi ja, niin-
15312: kuin edellinen puhuja huomautti, tulevat suuret valtuuskunnat ta-
15313: loudellisestikin kuntia tavattomasti rasittamaan. Olen laskenut, että
15314: esim. kotikunnassani, jossa asukasluku on jonkun verran yli 8,ooo
15315: ja jossa valtuuuskunnan kokouksia olisi pidettävä ainakin noin 12,
15316: se on kerta kuukaudessa, joista toinen puoli lisättyjen valtuusmiesten
15317: ja toinen yksinkertaisten, tulisi valtuuskunta maksamaan kunnalle
15318: noin 2 l/2 tuhatta markkaa, siis lisäämään kunnan rasitukset nykyi-
15319: sestä kunnallishallinnon kustannuksista enemmän kuin kaksin-
15320: kertaisiksi. Ja kun kaikki tärkeimmät asiat tulevat lisättyjen val-
15321: tuusmiesten käsiteltäviksi, niin silloin tulisi ehdotukseni mukaan
15322: valtuusmiesten luku näissä tärkeimmissä kokouksissa jo olemaan
15323: korkeampi, kuin mitä suuren valiokunnan tai kunnallisvaliokunnan
15324: ehdotuksen mukaan tulisi olemaan näissä tavallisissa yksinkertai-
15325: sissa valtuuskunnissa ilman lisättyjä valtuusmiehiä.
15326: 
15327:     Ed. A. R. He d b e r g: Rörande antalet fullmäktige, har jag i
15328: VI reservationen i kommunalutskottets betänkande uttalat önsk-
15329: ligheten af att detsamma ej skulle göras öfverhöfvan stort. J ag ber
15330: få framhålla några skäl härför.
15331:     Enligt det föreliggande betänkandet kommer den korumunala
15332: representationen nu att blifva i någon mån aflönad, i sådant af-
15333: seende, att ej blott direkta kostnader för resor, utan äfven någon
15334: möjlig ersättning för tidsförlust kommer att utgifvas. Att dessa
15335: omkostnader i större kommuner med långa afstånd komme att
15336: uppgå till afsevärdt stora belopp skall nog icke kunna förnekas. Och
15337: hvad betingar då detta föreslagna stora antal fullmäktige? Äro
15338: ej förhållandena på landsbygden så jämförelsevis likartade i samma
15339: kommuner, att det ej behöfves ett så stort antal fullmäktige för er-
15340: hållande af nödig sakkännedom, särskildt som äfven sakkunniga
15341: personer kunna till fullmäktiges sammanträden tillkallas? Men här-
15342: till kommer ännu en omständighet. Då nu enligt det föreliggande
15343: förslaget åt förstärkta fullmäktige inrymmes en därhän långt gående
15344: befogenhet, att deras närvaro blir nödvändig nästan vid de flesta
15345: sammanträden som fullmäktige hålla, och då dessa förstärkta full-
15346: mäktige skola välj as till samma antal som fullmäktige, blir antalet
15347: fördubbladt och sålunda öfverhöfvan stort. Det blir nog helt få
15348: sammanträden, vid hvilka ej sådana frågor beröras, som skulle på-
15349: kalla förstärkta fullmäktiges inkallande. I en korumun med ro,ooo
15350: personer skulle nu ej färre än 6o fullmäktige för hvarje sammanträde
15351: dragas samman, många från rätt aflägset belägna byar. Resekost-
15352: nader och dagtraktamenten för detta stora antal blefve afsevärdt
15353: stort. Äfven jag har såsom föregående ärade talare gjort en unge-
15354: färlig beräkning af dessa kostnader i en kommun, som jag känner
15355: 1870                  Istunto 27 p. lokakuuta 1908.
15356: 
15357: 
15358: och hvilken visserligen är något rik på stora afstånd. Under an-
15359: tagande af att sammanträde skulle hållas en gång i månaden, att
15360: resekostnaderna skulle gäldas enligt bestämningarne i denna lag
15361: och dagtraktamente utbetalas med 3 mark för dag, skulle dessa
15362: kostnader för året stiga till något öfver 4,000 mark. Huru mycket
15363: en sådan summa väger i denna kommuns budget, därom kan man
15364: få en föreställning, då jag nämner, att en så afsevärdt betydande
15365: utgift, som fattigunderhållet i denna samma korumun för närvarande
15366: stiger till omkring II,ooo mark. I de omkostnader jag nämnde äro
15367: själffallet medräknade hvarken ordförandes aflöning eller sådan
15368: för kommunalstyrelsen eller andra tillsatta delegationer. J ag är
15369: öfvertygad därom, att en stor del af våra kommuner redan för det
15370: stora antalet fullmäktige skola betacka sig för en reform sådan som
15371: denna. Man skall i likhet med en hel del kommuner hvilkas utlå-
15372: tanden finnas bifogade detta betänkande, hellre önska ett bibe-
15373: hållande af den gamla nu gällande kommunallagen än få införd
15374: denna nya, som ställer i utsikt omkostnader, hvilka ej minst i följd
15375: af denna omständighet skulle tillkomma. Då det förslag jag i sjette
15376: reservationen framställt enligt all sannolikhet skulle hafva föga
15377: utsikt att vinna godkännande, emedan detsamma med skäl kanske
15378: kunde anses innehålla för många klasser, ber jag få förena mig om
15379: det redan i stora utskottet mig veterligen af andra framskjutna för-
15380: slaget, detsamma som utaf frih. von Alfthan redan gjordes.
15381: 
15382:     Ed. H a 1 o n en: Minä olen ah,tsta alkaen ollut epäilevällä kan-
15383: nalla etteikö valtuutettujen lukumäärä ole ehdotettu liian korkeaksi.
15384: Sitte kun suuri valiokunta on lisännyt lisävaltuutettujen töitä ja
15385: lisävaltuutettujen tulee näin ollen verrattain paljon olla toimessa,
15386: niin kustannukset valtuuston ja lisävaltuuston toiminnasta, erit-
15387: täinkin harvaan asutuissa kunnissa tulisivat verrattain suuriksi.
15388: Minä siis pyytäisin saada kannattaa ed. Laineen ehdotusta, jonka
15389: hän teki kunnanvaltuutettujen lukumäärän vähentämiseksi. Mie-
15390: lestäni riittäisi hyvin, jos niitä valittaisiin vaan sen verran kun hän
15391: ehdotti.
15392: 
15393:     Ed. H a 11 s t e n: Se lukumäärä valtuutettuja, joka ehdotetaan
15394: suuren valiokunnan mietinnössä, on luullakseni nyt, niinkuin täällä
15395: jo on huomautettu, vallan turhan suuri siihen nähden, mille pohjalle
15396: mietintö on rakennettu. Koska valtuustolaitos tulisi liian kalliiksi,
15397: on siis tämä lukumäärä luullakseni pienennettävä. Mutta ei ole
15398: syytä pienentää sitä vallan mitättömäksi, koska silloin pienissä kun-
15399: nissa luku on niin vähäinen, että on vaikea saada suhteellista vaali-
15400: tapaa noudattaen erilaiset virtaussuunnat suhteellisesti edustetuiksi.
15401: Pyytäisin näin ollen saada, mitä valtuutettujen lukumäärään tulee,
15402: kannattaa ed. Alfthanin ehdotusta, joka on sama kuin se, joka suu-
15403:                 Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.          1871
15404: 
15405: 
15406: ressa valiokunnassa lain ensimäisessä lukemisessa saavutti valiokun-
15407: nan kannatuksen.
15408:     Mitä tämän pykälän 2 ja 3 momenttiin tulee, pyytäisin saada kan-
15409: nattaa suuren valiokunnan mietintöä.
15410: 
15411:     Ed. Huoponen:           Pyydän kannattaa valtuutettujen sekä
15412: lisävaltuutettujen lukumäärää edustaja Laineen ehdotuksen mu-
15413: kaan. Tässä ei ole kysymys ainoastaan taloudellisesta puolesta, jolle
15414: myöskin on annettava merkitys, mutta tärkein tekijä mielestäni on
15415: se, että saataisiin valtuuskuntaan sekä lisävaltuuskuntaan soveliaita
15416: henkilöitä. Kunnallisen elämän tuntemus, niinkuin erään kerran
15417: vasemmiston puolelta aivan oikein huomautettiin, on yleensä san-
15418: gen huono. Jos ajattelee sitä kuntaa, jossa minä olen, pitäisi meidän
15419: saada tämän ehdotuksen mukaan 40 valtuuston jäsentä, nimittäin 20
15420: varsinaista ja 20 lisävaltuusmiestä. Saada 40 soveliasta henkilöä ei
15421: ole niinkään helppo asia maalaiskunnissa. Minä siis kohteliaimmin
15422: huomauttaisin, että asetuttaisiin käytännöllisyyden kannalle, niin
15423: että voitaisiin saada soveliaat valtuuskunnat. Taloudellinen puoli
15424: tässä on myöskin tärkeä tekijä. Kannatan ed. Laineen ehdotusta.
15425: 
15426:    Ed. T a n t t u:   Kannatan ed. Laineen ehdotusta.
15427: 
15428:     Ed. E r k k o: Pyydän kannattaa ed. v. Alfthanin ja ed. Hallstenin
15429: ehdotusta. Minustakaan ei ole syytä rajoittaa valtuutettujen luku-
15430: määrää kovin pieneksi. Ei ole käsittääkseni lainkaan pelättävää,
15431: ettei semmoisessa kunnassa, jossa tulee valittavaksi 20 henkilöä
15432: kumpaankin valtuustoon, löydettäisi 40 sopivaa miestä. Mitä taas
15433: tulee kulunkeihin, on huomattava, että tämän asetusehdotuksen
15434: mukaan asetuksessa ei ole suinkaan määrätty, että valtausmiehille
15435: on maksettava jokaiselta päivältä 3 markkaa, vaan korkein-
15436: t aan 3 markkaa. Valtuusto voi määrätä tuon korvauksen niin
15437: pieneksi, että se ei tule kovin rasittavaksi kunnalle.
15438: 
15439:     Ed. P o u t i a i n e n: Ed. Huoponen on tuonut esiin, että hän
15440: asuu sellaisessa kunnassa, jossa lisävaltuuston kanssa tulisi valita
15441: 40 jäsentä. Minä voin ilmoittaa, että minä asun sellaisessa kunnassa,
15442: jossa tulisi valittavaksi 72 lisävaltuuston kanssa. 72 on kai jo suu-
15443: rempi summa kuin 40.
15444:    Sitte ed. v. Alfthan on seikkaperäisesti tuonut esiin, miten paljon
15445: tämä tulisi maksamaan. Näistä syistä kannatan ed. Laineen teke-
15446: mää ehdotusta, että lukumäärä vähennettäisiin siihen kuin hän
15447: ehdotti.
15448: 
15449:    Ed. A h m a v a a r a: On pidetty suuren valiokunnan ehdot-
15450: tamaa valtausmiesten lukumäärää liian suurena ja syyksi tähän
15451: 1872                   Istunto 27 p. lokakuuta 1908.
15452: 
15453: 
15454: on tuoto sellaisia motiiveja, että se tulee kalliiksi, ja ettei ole helppo
15455: löytää niin paljon sopivia henkilöitä. lVIitä nyt ensinnäkin tulee
15456: henkilöiden löytämiseen, niin onhan nytkin kunnassa satoja, jopa tu-
15457: hansia, joilla on oikeus kuntakokouksissa asioita käsitellä, ja ne
15458: ovat tavallaan perehtyneet kunnalliseen elämään. Juuri tämä
15459: seikka että nykyisin on yleensä veroa maksavilla kunnan jäsenillä
15460: oikeus kuntakokouksissa ottaa suoranaisesti osaa kunnan asiain
15461: käsittelyyn ja päätöksiin, vaatii sitä, että nyt, kun tässä
15462: laissa ehdottomasti kielletään kuntakokoukset ja mennään mää-
15463: räämään kunnan valtuustoja, alussa valtuustojen lukumäärä olisi
15464: mahdollisimman suuri. Tässä ei ole kysymys ainoastaan siitä,
15465: ettei vähempikin henkilömäärä voisi kunnan asioita hoitaa. Voi-
15466: han ne hoitaa yksikin henkilö tavallaan. Mutta kysymys on siitä,
15467: että valtuusto saisi myös kansalaisten luottamuksen, ja mitä suu-
15468: rempi se on, sitä suurempi kansalaisten luottamus sillä on ja sitä
15469: paremmin kunnassa olevat eri aatesuunnat tulevat siinä eduste-
15470: tuiksi. Näitten näkökohtien edessä minusta painavat sangen vähän
15471: kustannukset, varsinkin kun se, valitaanko joitakin enemmän tai
15472: vähemmän, vaikuttaa kustannuksiin verrattain vähä ja sitä paitsi,
15473: niinkuin ed. Erkko huomautti, kustannukset eivät tule olemaan
15474: niinkään suuret. On kyllä sanottu että palkka olisi 3 markkaa
15475: päivältä valtuuston jäsenille, ja on tehty sen mukaan laskuja, mutta
15476: eihän tämä ole kuin korkein määrä; kunnat voivat päättää mak-
15477: settavaksi vaikka 25 tai 50 penniä päivältä valtuuston jäsenille.
15478: Ja jos pelätään kustannuksia, niin olisin ennen valmis pyyhkimään
15479: pois määräykset siitä, että valtuustolle palkkaa maksetaan. Se
15480: on uusi periaate, jota ei ennen ole kunnallislaissa ollut, että luot-
15481: tamusmiehet palkataan. En kuitenkaan tahdo tätä ehdottaa enkä
15482: ruveta suorastaan vastustamaankaan tehtyä ehdotusta palkan
15483: maksusta. Mutta jos nyt säästäväisyyden nimessä tehdään kun-
15484: nallisasioille kustannuksia, niin silloin olisin minä epäilemättä en-
15485: nemmin valmis hylkäämään palkkiomaksun. Minä siis kannatan
15486: tätä ehdotusta valtuuston lukumäärästä semmoisena kuin se on
15487: suuren valiokunnan esityksessä. Tämän mukaan tulisi valit-
15488: tavaksi kaikkein suurimmissa kunnissa 36 varsinaista valtuusmiestä
15489: ja sama määrä lisävaltuutettuja. Lisävaltuutettujen kokous tulisi
15490: kyllä olemaan suuri, kun valtuutettuja tulisi olemaan 72, mutta
15491: se nyt minusta ei vielä ole niin mahdottoman suuri luku suurissa
15492: kunnissa. Minusta on, niinkuin sanoin, parempi, ettei tässä mennä
15493: kovin vähään määrään, vaan annetaan kuntalaisille tilaisuus valita
15494: valtuustojäseniä niin paljon, että valitsijain mielipiteet varmasti
15495: tulevat valtuustossa esitetyiksi.
15496: 
15497:     Ed. v o n A 1 f t h a n: Mitä ensin tulee tekstin redigeeraukseen,
15498: niin voin yhtyä ed. Hallstimiin, sillä hänen redigeerauksensa on
15499:                 Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.            1873
15500: 
15501: 
15502: parempi; minulla oli vaan vanhempi painos käsillä. Mitä tulee ed.
15503: Ahmavaaran väitteeseen, niin voin sanoa, että semmoinen oli ko-
15504: kemus vanhassa talonpoikaissäädyssä, että vaikka oli määrätty
15505: alempi palkka, niin aina pyydettiin säätyä sitä korottamaan. Kun
15506: kerran valtuusto itse määrää palkat, en epäile, että se tulee mää-
15507: räämään niitä niin korkeiksi kuin laki sallii. Minä siis yhä edelleen
15508: pelkään niitä kustannuksia, ja mitä siihen tulee, että ennen on
15509: saanut tulla kokoukseen vaikka tuhannenkin, niin se on ollut suuri
15510: epäkohta. Tämä on nyt tahdottu poistaa valtuuston asettamisen
15511: kautta, ja kuntalaisille jää aina oikeus ottaa osaa tämän valtuus-
15512: ton vaaliin.
15513: 
15514:    Ed. I n g m a n : Minäkin pyydän kannattaa ed. Hallstenin te-
15515: kemää ehdotusta. Kun ed. Ahmavaara sanoi, että niitä suuria
15516: kustannuksia, jotka johtuisivat valtuuston jäsenten suuresta lu-
15517: vusta, voidaan alentaa sillä, että suoritetaan valtuutetuille pie-
15518: nempi palkkio, vaikkapa vain 25 penniä kokoukselta, niin on siihen
15519: huomautettava, että sellainen toimenpide tulisi vaikuttamaan,
15520: että valtuutetut tulisivat vaihtelemaan varsin usein. On aivan
15521: varmaa, että, jos tahdotaan jotenkin pysyvää valtuustoa, niin on
15522: maksettava valtuutetuille kohtuullinen palkkio siitä vaivasta, mikä
15523: heillä on, muuten jokainen, joka on ollut valtuustossa kolme vuotta,
15524: pyrkii siitä pois. Minusta tässä käytännölliset näkökohdat kaikin
15525: puolin puoltavat sitä, että lukumäärä supistetaan siten kuin ed.
15526: Hallsten on ehdottanut.
15527: 
15528:     Ed. H u o p o n e n: Ed. Ahmavaara on aivan oikein huomaut-
15529: tanut, että kaikki veronmaksajat ovat tähän saakka ottaneet osaa
15530: kuntakokouksien päätöksiin. Mutta tiedämme kuitenkin, että
15531: nämä päätökset usein ovat olleet ristiriidassa toistensa kanssa.
15532: Mitä tässä kokouksessa päätetään, siitä tullaan seuraavassa ko-
15533: kouksessa aivan vastakkaiseen tulokseen. Se riippuu siitä, että
15534: eri kulmakunnilla on aivan erilaisia harrastuksia, niin että siinä
15535: suhteessa on aivan suuria epäkohtia olemassa. Ed. Ahmavaara
15536: arveli, että saadaan suurempaa luottamusta valtuustolle kunta-
15537: laisten kesken mitä suurempi määrä jäseniä siinä on. Minä puo-
15538: lestani päinvastoin arvelen, että liian suuri lukumäärä synnyttää
15539: taantumusta ja ja vastenmielisyyttä sekä henkilölukumäärään että
15540: palkkaukseen nähden, niin että tässä nyt pitäisi kulkea kultaista
15541: keskitietä. Eri aatevirtaukset tulevat tietysti sittenkin suhteel-
15542: lisesti edustetuiksi, jos valtuutettujen lukumäärä on vähän pie-
15543: nempikin. Ed. Hallstenin ehdotuksen mukaan tulisi valtuutettu-
15544: jen lukumäärä maalaiskunnissa olemaan aivan liian suuri. Riittää
15545: hyvin se lukumäärä, jonka ed. Laine on ehdottanut.
15546: 
15547:                                                              118
15548: 1874                  Istunto 27 p. lokakuuta 1908.
15549: 
15550:     Ed. W a a r a 1 a: Minäkin pyydän kannattaa ed. Laineen te-
15551: kemää ehdotusta valtuutettujen lukumäärään nähden. Minun
15552: täytyy ihmetellä ed. Ahmavaaran arvelua, että kustannukset hä-
15553: nen mielestään eivät nousisi, ja minun täytyy sanoa, että harvaan
15554: asutuissa seuduissa kustannukset tulevat jotenkin suuriksi. Sel-
15555: laisissa tulisi valtuutettujen matkat useastikin olemaan 6o-7o
15556: kilometriä, ja kun näihin matkakustannuksiin vielä lasketaan päivä-
15557: palkat, niin kyllä kustannukset nousevat. Löytyy kuntia, joiden
15558: pinta-ala on yhtä suuri kuin Uudenmaan lääni, ja kun sellaisissa
15559: kunnissa pannaan tämä valtuustojärjestelmä toimeen, niin kyllä
15560: se tulee kustannuksiin vaikuttamaan. Toivoisin, ettei tämän asian
15561: suhteen kukaan olisi muuta mieltä, vaan kannattaisi ed. Laineen
15562: tekemää ehdotusta.
15563: 
15564:    Ed. Laine: Täällä kolme edellistä puhujaa on jo pääasiassa
15565: vastannut ed. Ahmavaaralle sen mitä aijoin sanoa. Lisään vaan,
15566: että esim. meidän kunnassa on kokemus osoittanut taksoituslauta-
15567: kunnan lukumäärästä sen, että suurempilukumääräinen taksoitus-
15568: lautakunta on tehnyt epätyydyttävämpää työtä kuin pienempiluku-
15569: määräinen, ja kunta on senvuoksi parina vuonna pienentänyt tak-
15570: soituslautakunnan lukumäärää ja pitänyt sitä paljoa parEmpana
15571: kuin sitä suurempilukumääräistä, jommoista yhteen aikaan käy-
15572: tettiin.
15573: 
15574:     Ed. A h m a v a a r a: Sille, että joku edusmies ihmettelee, en
15575: pane mitään arvoa. Syyt painavat asiassa eikä ihmettelyt, joita täällä
15576: niin usein lausutaan. Juuri harvaanasuttuja kuntia pidin silmällä,
15577: kun minä esitin isompaa lukumäärää. On tavallisesti niin, että kir-
15578: konkyläläiset noissa harvaanasutuissa kunnissa yksinomaan päät-
15579: tävät kunnan asiat ja syrjäkyläläisillä ei ole usein mitään sano-
15580: mista. Kun valtuustojärjestelmä asetetaan, niin sinne tulee luon-
15581: nollisesti kaikkein enimmän kirkonkyläläisiä, mutta jos valtuusto
15582: olisi isompi, sitä enempi saataisiin siihen jäseniä eri seuduilta, jotta
15583: kunnan olot tulisivat paremmin valtuustossa tunnetuiksi.
15584:     Mitä tulee siihen ristiriitaan kuntakokousten päätöksissä, josta
15585: ed. Huoponen puhui, niin se on kokonaan tämän asian ulkopuolella.
15586: Kuntakokousten päätökset tekee ristiriitaiseksi se, että yhdellä kertaa
15587: tulevat yhdet, toisella kertaa toiset päättämään. Tässä on tarkoi-
15588: tuksena, että valitut aina päättävät.
15589: 
15590:     Ed. A. R. H e d b e r g: J ag ber i anledning af hr Ahmavaaras
15591: uttalande få eriura därom, att om också ett stort antal af kommu-
15592: nens medlemmar hafva varit röstberättigade och sålunda hittills
15593: haft rätt att deltaga i kommunalstämmorna, dock erfarenheten från
15594: landsbygden gifvit vid handen, att, åtminstone i ett stort flertal
15595:                    Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.          1875
15596: 
15597: 
15598: kommuner, man i regeln ej begagnat sig af denna rätt, utan från
15599: de aflägsna byarna utsett något ombud, som fört dessa byars talan.
15600: Sålunda blir antalet vid stämmor närvarande ytterst litet, antagli-
15601: gen mycket rnindre än det nu föreslagna antalet fullmäktige. Hvad
15602: angår invändningen, att man skulle komma att företrädesvis välja
15603: kyrkobyns innebyggare till fullmäktige, så är detta ingalunda fal-
15604: let, utan kommer en förståndig valmanskrets att välja fullmäktige
15605: bland dem, som äro bosatta ej blott i närmast kyrkoby utan just
15606: från kommunens skilda delar. Tillika ber jag att få tillägga, att jag,
15607: med frångående af det understöd jag gaf frih. von Alfthans förslag,
15608: ber få förena mig om den formulering, som af hr Hallsten föreslogs.
15609: 
15610:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
15611: 
15612:    P u h e m i e s: Suuren valiokunnan mietintöä vastaan on tehty
15613: kaksi ehdotusta, joita molempia on kannatettu. Ed. Hallsten on
15614: ehdottanut valtuutettujen lukuun seuraavan muutosehdotuksen:
15615: Kunnanvaltuutettuja valitaan kunnassa, jonka väkiluku henkikirjan
15616: mukaan on
15617:    3,000 tahi vähemmän, I2, ja kunnassa, jonka väkilukc on
15618: 
15619:          enemmän kuin         3,000 vaan ei yli      6,ooo -· I6
15620:               >)        >)    6,000 >>     >) >>    IO,OOO - 20
15621:               >)        >)   IO,OOO . . . . . . . . . . . . - 24.
15622: 
15623:    Tulen nimittämään tätä ehdotusta ed. Hallstenin ehdotukseksi.
15624: 
15625:    Ed. Laine on tehnyt samaten lukumäärään nähden seuraavan
15626: ehdotuksen: >>Kunnannvaltuutettuja valitaan kunnassa, jonka väki-
15627: luku henkikirjan mukaan on I,ooo tahi vähemmän, 8 ja kunnassa,
15628: jonka väkiluku on
15629:          enemmän kuin I,ooo vaan ei yli 2,000- IO
15630:              >)   >)   2,000 >)  >) ~ 4,000- I2
15631:              >)   >)  4,000 >)   >) >) 6,000 - I4
15632:              >)   >)   6,000 >)  >) >) 8,ooo- IS
15633:              >)   >)   8,000 >)  >) >) IO,OOO- I6
15634:              >)   >) IO,OOO >)   >) >) IS,OOO- I8
15635:              ')   >) IS,OOO                   ..
15636:                                         . . .. - 20»
15637: Tu1en nimittämään tätä ed. Laineen ehdotukseksi.
15638:     Äänestettäessä olisi mielestäni meneteltävä siten, että äänestyk-
15639: sen pohjaksi tu1isivat Suuren valiokunnan mietinnön määräykset ja
15640: äänestämällä edustajain Hallstenin ja Laineen ehdotusten välillä
15641: saataisiin selville, kumpiko niistä asetetaan vastaehdotukseksi rme-
15642: tintöä vastaan lopullisessa äänestyksessä.
15643: 1876                    Istunto 27 p. lokakuuta 1908.
15644: 
15645: 
15646:    Menettely hyväksytään.
15647: 
15648:        Äänestykset ja päätös:
15649: 
15650:       1) Ken vastaesitykseksi mietintöä vastaan hyväksyy ed. Hall-
15651: stenin ehdotuksen, äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on vastaesityk-
15652: seksi hyväksytty ed. Laineen ehdotus.
15653:       Äänestyksessä annetaan 120 jaa- ja 65 ei-ääntä.
15654:       Vastaesitykseksi Suuren valiokunnan mietintöä vastaan on
15655: siis hyväksytty ed. Hallstenin ehdotus.
15656:       2) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön, äänestää >>jaa>>; jos
15657: >>ei>> voittaa, on ed. Hallstenin ehdotus tässä kohden hyväksytty.
15658:       Äänestyksessä annetaan 74 jaa- ja II3 ei-ääntä. Ed. Hallstenin
15659: ehdotus on siis hyväksytty.
15660: 
15661:    7 § hyväksytään keskustelutta.
15662: 
15663:                                     8 §.
15664:        Keskustelu:
15665:     Ed. S t e n b ä c k: Enligt de i ärendet inlämnade motionerna
15666: skulle kommunerna i Lappmarkens härad, i händelse majoritetsval
15667: i dem användes, indelas i valdistrikt till sådant antal att det mot-
15668: svarade antalet fullmäktige i kommunen, och skulle för hvarje distrikt
15669: utses e n fullmäktig och e n suppleant.           Kommunalutskottet
15670: ändrade emellertid vallagens 4 § därhän, att valdistrikten kunde
15671: vara färre och från hvarje valdistrikt väljas flere fullmäktige och
15672: suppleanter. Af förbiseende vidtogs dock icke häraf påkallad ändring
15673: i 3 eller enligt stora utskottets förslag 2 mom. af 8 §, utan är detta
15674: moment fortfarande affattadt så, som om endast en suppleant skulle
15675: utses från hvarje valdistrikt. På det att momentet må bringas i
15676: öfverensstämmelse med § 4 i vallagen, föreslår jag att åt detsamma
15677: måtte gifvas följande lydelse: >>Dör fullmäktig eller afgår han genom
15678: bortflyttning eller af annan laga orsak, innan tiden för hans upp-
15679: drag är ute, träder suppleant i hans ställe, såsom i förordningen om
15680: kommunala val föreskrifves, eller, om i kommunen majoritetsval
15681: tillämpas, den första från samma valkrets utsedda ännu ej i anspråk
15682: tagna suppleanten, och tjänstgöre suppleanten under den tid, som
15683: skulle återstått för den afgångne.>>
15684: 
15685:     Ed. H a 11 s t e n: Ed. Stenbäck ilmoitti, että kunnallisvaliokun-
15686: nassa erehdyksestä §:n toista kohtaa ei ollut asianmukaisesti muu-
15687: tettu. Sama on myöskin tapahtunut suuressa valiokunnassa, ja
15688: pyydän siis saada kannattaa ed. Stenbäckin tekemää muutosehdo-
15689: tusta.
15690:                 Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.           1877
15691: 
15692: 
15693:      Ed. A. R. H e d b e r g: Om den proportionella valmetoden skall
15694: tillämpas och krafvet på proportionalitet blifva fylldt, måste full-
15695: mäktige ju väljas på en gång och på en gång afgå. Denna omstän-
15696: dighet har af stora utskottet äfven blifvit uppmärksammad sålunda,
15697: att det har gjort en ändring i kommunalutskottets förslag i denna del
15698: och infört bestämning därom, att kommunalfullmäktige och förstärkte
15699: fullmäktige väljas för tre år, men aflägsnat bestämningen om att en
15700: tredjedel af fullmäktige skulle årligen afgå. Men därmed, att hela
15701: antalet fullmäktige på en gång afgår och nya inväljas, tillgodoses
15702: ej krafvet på den kontinuitet i fullmäktiges sammansättning, som
15703: ju borde förefinnas. Den erfarenhet, som fullmäktige under en tidi-
15704: gare fullmäktigperiod vunnit, kommer att gå förlorad, då nya full-
15705: mäktige. på en gång väljas. Stora utskottet uttalar sig om denna
15706: omständighet, som äfven i sjette reservationen påpekas, på sid. 2
15707: sålunda: >>Hufvudsakligen af sistnämnda skäl men äfven för att
15708: skydda kommunens medlemmar för den upphetsning, hvilken stän-
15709: digt återkommande val kunna framkalla, har Stora utskottet före-
15710: slagit att jämväl val af kommunalfullmäktige skulle verkställas endast
15711: hvart tredje år, medan däremot Kommunalutskottet föreslagit, att
15712:  valen skulle försiggå årligen. Visserligen har inom utskottet
15713:  tvifvelsmål uttalats därom, att detta innebure viss fara för kommunal-
15714:  förvaltningens enhetlighet; men då intet tvifvel kan råda därom, att
15715:  icke de kommunalfullmäktige, hvilka med skicklighet handhaft
15716: sitt uppdrag, fortsättningsvis efter utgången af tiden för deras man-
15717: dat skulle, därest det proportionella valsättet användes, blifva åter-
15718:  valda, har utskottet icke ansett sig kunna fästa afseende vid dessa
15719:  betänkligheter .»
15720:      Detta uttalande är enligt mitt förmenande i sådant afseende
15721: ohållbart, att man nämligen ej kan förutsätta att fullmäktige, som
15722:  under tre år fullgjort sitt mandat såsom fullmäktige, vore villiga
15723:  att åter åtaga sig detta uppdrag. Erfarenheten gifver äfven vid
15724: handen, att i vidsträckta delar af vårt land innehafvare af korumu-
15725:  nala förtroendeuppdrag möjligast snart söka att slippa fria från
15726: dessa ansvarsfulla uppdrag, och enligt det nu föreliggande utskotts-
15727: betänkandets 15 § berättigas fullmäktig, som beklädt sådan post i
15728:  tre år, att vägra att låta omvälja sig. Då nu helt säkert det stora
15729: flertalet af dugliga fullmäktige skulle begagna sig af denna rätt,
15730:  äfven om åt fullmäktige skulle beviljas någon ersättning för resor
15731: och tidsförlust, så skulle en ändring i detta sakförhållande icke ske
15732: och komme så i själfva verket nödig kontinuitet icke till stånd.
15733:  Detta kraf skulle, däremot blifva fyllt, om valen skulle ske hvart-
15734:  annat år och halfva antalet fullmäktige hvartannat år afgå. Med
15735:  införande af en bestämning därom, att fullmäktig som fullgjort
15736:  sitt uppdrag under två års tid, vore förpliktad att kvarstå vid upp-
15737:  draget ytterligare under en period af två år, blefve det möjligt för
15738: 1878                  Istunto 27 p. lokakuuta 1908.
15739: 
15740: väljarene själfva att tillgodose den nödiga kontinuiteten i fullmäk-
15741: tiges sammansättning sålunda, att de kunde omvälja åtminstone
15742: någon del af de afgående, och får jag förty i första momentet af
15743: 8 § föreslå sådan förändring, att detta moment komme att lyda: >>Kom-
15744: munalfullmäktige och förstärkta fullmäktige väljas för t v å år.>>
15745: Den naturliga följden häraf blefve också ändring af några följande
15746: paragrafer, till hvilka jag sedan skall komma. På samma gång jag
15747: föreslår denna ändring, ber jag att få understöda det af landtdags-
15748: mannen Stenbäck gjorda ändringsförslaget.
15749: 
15750:     Ed. K u u s i n e n : Tähän 8 §:ään on suuressa valiokunnassa
15751: tullut muutos, jota hyvin voi verrata sen taantumuksellisuuden
15752: takia niihin rajoituksiin, mitä yleiseen äänioikeuteen tässä lttkiehdo-
15753: tuksessa on ehdotettu, nim. se, että vaalit eivät tapahtuisi joka vuosi,
15754: vaan joka kolmas vuosi. Tätä muutosehdotusta perusteltiin suuressa
15755: valiokunnassa ensiksikin sillä syyllä, että sen kautta, kun vaalit
15756: tapahtuisivat harvemmin, säästyisi muka raskaita kustannuksia
15757: kunnilta. Mutta toisena ja minun nähdäkseni pääasiallisena syynä
15758: oli siellä se seikka, joka mainitaan myös suuren valiokunnan mie-
15759: tinnön perusteluissa. Suuren valiokunnan enemmistö katsoi nimit-
15760: täin tarpeelliseksi tällaisen muutoksen >>säilyttääkseen kuntalaisia
15761: siitä levottomuudesta, minkä ehtimiseen uudistuvat vaalit voivat
15762: aikaansaada.>>    Tällä perusteluna näytti minusta olevan suuren
15763: valiokunnan porvarillisiin jäseniin kaikkein tehoisin vaikutus tässä
15764: suhteessa. Ja luonnollistahan onkin, että se kasvattava merkitys,
15765: mikä vaaleilla yleensä on, varsinkin työväenluokkaan nähden, anas-
15766: tajaluokkien edustajista luonnollisesti tuntuu jokseenkin haitalli-
15767: selta. Mutta niin taantumuksellinen tämä muutos joka tapauksessa
15768: on, että vaikkakaan en voi kehua kovin paljon tuntevani ulkomaa-
15769: laista lainsäädäntöä tällä alalla, niin luulisin, että jokseenkin etäältä
15770: täytyy ulkomaalaisesta lainsäädännöstä hakea tällaista esimerkkiä.
15771: 
15772:     Ed. v o n A 1 f t h a n: J ag vill nu alldeles lämna därhän den
15773: uppfostrande egenskapen, som valen kunna hafva. Annars är för-
15774: hållandet helt annorlunda, när man ställer sig på basen af propor-
15775: tionella val än med de gamla majoritetsvalen, ty vid proportionella
15776: val få olika skiftningar in sina representanter och hafva suppleanter.
15777: Då behöfva icke val inträffa så ofta. Det är af rent praktiska skäl
15778: som man företager val hvart tredje år, och det medför ansenliga
15779: besparingar af tid och kraft. Sist och slutligen måste vårt folk börja
15780: syssla äfven med andra saker än blott och bart politik.
15781: 
15782:    Ed. I n g m a n: Ed. Kuusinen sanoi, että suuressa valiokunnassa
15783: muutos olisi niin erinomaisen taantumuksellinen. En minä huomaa,
15784: että se on niinkään taantumuksellinen, kun ottaa huomioon esim.
15785:                 Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.            1879
15786: 
15787: 
15788: sen tosiasian, että Suomen eduskuntakin valitaan kolmeksi vuo-
15789: deksi, eikä tapahdu uusia vaaleja joka vuosi. En minä ole koskaan
15790: vasemmistossakaan havainnut mitään tyytymättömyyttä siihen,
15791: että edustajat istuvat kolme vuotta, enkä mitään halua vaihtaa
15792: paikkoja joka vuosi.
15793:     Ed. K u u s i n e n: Taantumuksellisella muutoksella tarkoite-
15794: taan sellaista, joka nykyisestä asiantilasta vie taaksepäin. Kun val-
15795: tiollinen äänioikeus meillä uudistettiin, niin silloin tosiaan tässäkin
15796: suhteessa tapahtui sellainen edistys, että valtiolliset vaalit tulivat
15797: tapahtumaan useammin kuin siihen asti, mutta tällä kunnallisella
15798: alalla tahdotaan nyt todellakin nykyisestä tilasta mennä taaksepäin.
15799: Emme kuitenkaan tahdo tässä tehdä muutosehdotusta, koska olemme
15800: varmat, että sen porvarillinen enemmistö tulisi täällä äänestämään
15801: kumoon, ja sellaisen ehdotuksen tekeminen vain veisi aikaa.
15802:    Ed. I n g m a n: Ed. Kuusiselle pyydän huomauttaa, että aikai-
15803: semmin valittiin meillä edustajat yksiä valtiopäiviä varten ja nyt
15804: ne valitaan kolmea varten, joten hänen teoriansa mukaan tässä
15805: kohdin tapahtui aikamoinen taantumus, kun eduskuntamuutos
15806: pantiin toimeen.
15807:    Ed. W a 1 p a s: Silloin kun valtiollinen vaalilaki tehtiin, niin
15808: me vaadimme vaalien tapahtuvaksi joka toinen vuosi.
15809:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
15810:     Puhemies: Valiokunnan mietintöä vastaan on tehty kaksi
15811: muutosehdotusta. Ed. Stenbäck on ed. Hallstenin kannattamana
15812: ehdottanut toiseen momenttiin sen muutoksen, että loppuosa siitä
15813: tulisi kuulumaan:>>- - - - tai jos kunnassa käytetään enem-
15814: mistövaalitapaa, e n s i m a 1 n e n samasta vaalipiiristä valittu
15815: vie 1 ä toimeen kutsumaton varajäsen; ja on tämä
15816: toimessa sen ajan, mikä eronneella olisi ollut jälellä>>. Tulen nimit-
15817: tämään tätä ed. Stenbäckin ehdotukseksi. Ed. A. R. Hedberg,
15818: on ehdottanut ensimäiseen momenttiin semmoisen muutoksen,
15819: että sanat »kolmeksi vuodeksi>> muutettaisiin >>kahdeksi vuodeksi>>,
15820: mutta kun tätä ehdotusta ei ole minun kuullakseni kannatettu,
15821: niin se ei voi tulla äänestyksenalaiseksi.
15822:     Tulee siis äänestettäväksi ed. Stenbäckin ja valiokunnan eh-
15823: dotuksen välillä.
15824:     Äänestys ja päätös:
15825:    Ken hyväksyy 8 §:n 2 momentin Suuren valiokunnan ehdotuk-
15826: sen mukaan, äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on ed. Stenbäckin sii-
15827: hen tekemä muutosehdotus hyväksytty.
15828:    Ei-äänet ovat voitolla, joten ed. Stenbäckin ehdotus on hyväksytty.
15829: 1880                      Istunto 27 p. lokakuuta 1908.
15830: 
15831: 
15832:                                      IO   §.
15833:     Keskustelu:
15834:       Ed. S t å h 1 b e r g: Siitä sanamuodosta, joka IO §:llä on suu-
15835:  ren valiokunnan ehdotuksessa, ei käy selvästi ilmi, mikä vaalioikeus
15836: on oleva vaalikelpoisuuden perustuksena. Tarkoituksena nähtä-
15837: västi on, että vaalikelpoinen valtuutetuksi on se, joka on oikeutettu
15838: valtuutettuja valitsemaan ja niinikään on lisävaltuutettuihin näh-
15839: den vaalikelpoisuus ja vaalioikeus samoilla henkilöillä. Jotta tämä
15840: tarkoitus kävisi selvästi esiin, ehdotan, että ensimmäinen lause
15841: erotettaisiin eri momentiksi, joka tulisi näin kuuluvaksi: >>Vaali-
15842: kelpoinen kunnanvaltuutetuksi on jokainen, joka on oikeutettu
15843: sellaisia valtuutettuja valitsemaan, ja vaalikelpoinen lisävaltuu-
15844: tetuksi jokainen, jolla on oikeus ottaa osaa lisävaltuutettujen vaa-
15845: liin>>. Sitte tulisi §:n jälkimäinen lause toisena momenttina ole--
15846: maan muuttamatta.
15847:   Ed. I n g m a n: Kun herra Ståhlbergin tekemä ehdotus epäile-
15848: mättä sisältää muodollisen selvennyksen, pyydän sitä kannattaa.
15849:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
15850:      P u h e m i e s: Valiokunnan mietintöä vastaan on IO §:ään näh-
15851: den tehty yksi muutosehdotus. Ed. Ståhlberg on, ed. Ingmanin
15852: kannattamana, ehdottanut §:ään sellaisen muutoksen, että ensim-
15853: mäinen lause tulisi eri momentiksi ja kuuluisi seuraavasti: ~Vaali­
15854: kelpoinen kunnanvaltuutetuksi on jokainen, joka on oikeutettu
15855: sellaisia valtuutettuja valitsemaan, ja vaalikelpoinen lisävaltuu-
15856: tetuksi jokainen, jolla on oikeus ottaa osaa lisävaltuutettujen vaa-
15857: liin». Jälkimäinen lause tulisi toiseksi momentiksi. Tulen nimit-
15858: tämään tätä ehdotusta ed. Ståhlbergin ehdotukseksi.
15859:     Äänestys ja päätös:
15860: 
15861:     Ken hyväksyy IO §:n Suuren valiokunnan ehdotuksen mukaan
15862: äänestää >>jaa»; jos >>ei>> voittaa, on ed. Ståhlbergin ehdotus hyväk-
15863: sytty.
15864:    Ei-äänet ovat voitolla, joten ed. Ståhlbergin ehdotus on hyväk-
15865: sytty.
15866:                                     II §.
15867: 
15868:     Keskustelu:
15869:     Ed. Dag m a.r Neo v i u s: Då man genomläser § II och
15870: jämiör den med den följande, § 12, faller det genast i ögonen, att
15871: där råder ett egendomligt förhållande mellan dessa båda paragra-
15872: fer. I § II, p. 7 stadgas, att kommunalfullmäktige äga att afgöra
15873:                  Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.           1881
15874: 
15875: 
15876: >>om inrättande och förvaltning af låne- och understödsmagasin
15877: samt fonder för likartade ändamåk I § 12, punkt 5 heter det, att
15878: förstärkte fullmäktige äga besluta om placering och användning
15879: af sådana till kommunernas omvårdnad hörande lånemagasin, äf-
15880: vensom af kassor o. s. v. Dessutom står det i 7 p. af § 12, att för-
15881: stärkte fullmäktige utse ledamöter i direktionerna för lånemagasi-
15882: nen. Hvilkendera är det, som således slutligen skall hafva vård om
15883: dessa lånemagasin? Vidare står det i II § II punkten, att kommu-
15884: nalfullmäktige äga upptaga lån. 12 §:s 6 punkt bestämmer, att
15885: det tillkommer förstärkte fullmäktige att upptaga lån. II §:s IZ
15886: punkt stadgar, att kommunalfullmäktige ega välja ledamöter och
15887: suppleant i kommunalnämnden, och 7 punkten i 12 § bestämmer,
15888: att förstärkte fullmäktige böra välja ledamöter i kommunalnämnd.
15889: Mig förefaller att dessa paragrafer alls icke gå ihop, och jag skulle
15890: därför föreslå, att de personer, som hafva gjort upp förslag till § 12
15891: ville förklara, huru de hafva tänkt sig detta sammanhang.
15892: 
15893:     Ed. L a g e r 1 ö f: Edellinen puhuja on luullut löytäneensä
15894: semmoista ristiriitaisuutta II ja 12 §:n välillä, että edellisessä pykä-
15895: lässä jätetään varsinaisen valtuuston käsiteltäväksi ja ratkaista-
15896: vaksi semmoisia asioita, jotka seuraavan, 12 §:n mukaan kuuluvat
15897: lisätylle valtuustolle. Samanlainen huomautus tehtiin myöskin
15898: suuressa valiokunnassa, mutta se minun ymmärtääkseni riippuu
15899: pykälien väärästä käsittämisestä. I I §, jos se oikein luetaan, on
15900: aivan selvä siinä, että siinä pykälässä luetellaan kaikki ne asiat,
15901: jotka voivat kuulua kunnan edustajiston toimialaan. 12 §:ssä taas
15902: luetellaan ne näistä II §:ssä mainituista asioista, joiden käsittele-
15903: miseen tarvitaan myös lisävaltuutettujen myötävaikutusta. Voi
15904: olla, että se tässä pykälässä voisi olla selvemmin sanottu, mutta ei
15905: tässä ole luullakseni sellaista epäselvyyttä, joka käytännössä tuot-
15906: taisi minkäänlaista vaikeutta. Kyllä siihen pääsee hyvin kohta-
15907: laisella tulkitsemisella.
15908: 
15909:     Ed. N i x: J ag vågar draga i tvifvelsmål, huruvida stadgandena
15910: i 7 punkten af II § och motsvarande punkt i 12 § äro fullkomligt
15911: förenliga med billighet och rättvisa. Om jag tillämpar den tolk-
15912: ning, som af landtdagsmannen Lagerlöf framställts, att i II § upp-
15913: räknas de ärenden, som ankomma å fullmäktige och i 12 § de ären-
15914: den, som förstärkte fullmäktige hafva att afgöra, så skulle för-
15915: stärkte fullmäktige komma att disponera öfver tidigare befintliga
15916: lånemagasin i kommunen, d. v. s. tillsätta direktioner och i öfrigt
15917: omhändertaga förvaltningen af desamma.           Dessa lånemagasin
15918: hafva tillkommit genom att enskilda jordegare hafva samman-
15919: skjutit spannmål, och de hafva åtminstone hittills i praktiken skötts
15920: sålunda, att endast egare af i_:mantalsatt jord om dessa tagit vård,
15921: 1882                 Istunto 27 p. lokakuuta 1908.
15922: 
15923: 
15924: och icke ens alla dessa, utan endast de, som varit intressenter i
15925: dessa lånemagasin. Jag vill draga i tvifvelsmål, huruvida det är
15926: med rättvisa och billighet förenligt, att fullmäktige nu få taga hand
15927: om vården af dessa magasin eller bestämma, huru deras fonder
15928: och huru magasinen i framtiden skola användas.
15929: 
15930:     Ed. C e d e r b e r g: Det förefaller mig som om de anmärk-
15931: ningar, som gjordes emot II och 12 §§ skulle vara befogade och att
15932: den förklaring, som afgafs af hr Lagerlöf icke tillfredsställer den,
15933: som söker tydlighet i dessa paragrafers bestämuingar. Otvifvel-
15934: aktigt stannar man i tveksamhet om, på hvilka fullmäktige det
15935: ankommer att besluta i ärenden, som beröras i de af fröken Neo-
15936: vius omnämnda punkterna 7, rr och 12 af I I §. Det framgår icke
15937: enligt min tanke alldeles tydligt om såväl ordinarie fullmäktige
15938: som förstärkte fullmäktige deltaga i afgörandet af de i dessa punkter
15939: omnämnda frågorna eller om ensamt de förstärkte fullmäktige ega
15940: pröfva och afgöra dem, och skulle jag för den skull, och då orda-
15941: lagen i paragraferna i öfrigt också synts mig kunna gifva anled-
15942: ning till en justering och granskning, föreslå, att landtdagen nu
15943: skulle behandla I I och 12 §§ i sammanhang och remittera dem till
15944: stora utskottet i afseende å förtydligande i det syfte, i hvilket an-
15945: märkning här gjordes. Det kan ju icke anses tillfredsställande,
15946: att en förklaring afgifves om hvad meningen med stadgandena är,
15947: utan bör lagen i sig själf vara så affattad, att den icke lämnar rum
15948: för misstydning och att den icke behöfver en särskild tolkning.
15949: Såsom lagförslaget i förevarande punkter är affattadt, kommer det
15950: att lämna rum för olika tolkning.
15951: 
15952:     P u h e m i e s: En katso voivani äänestyttää ed. Cederbergin
15953: ehdotuksesta, koska V. J :n mukaan eduskunnan on kahdessa luke-
15954: misessa tehtävä määrätty päätös asiassa, ennenkuin asia voi mennä
15955: takaisin suureen valiokuntaan. Olen valmis äänestyttämään tästä
15956: kiellostani, jos vaaditaan.
15957: 
15958:     Ed. L a g e r 1 ö f: En luule mahdolliseksi tavallisia tulkinta-
15959: tapoja noudattamalla lukea näitä pykäliä toisin kuin olen ne luke-
15960: nut. Nämä makasiineja tarkoittavat kohdat eivät minusta ole
15961: niin vaarallisia. 7 §:ssä tarkotetaan, että kunta voipi semmoisten
15962: makasiinien perustamisesta päättää ja niiden hallinnosta määrätä.
15963: 12 §:ssä vastaavassa momentissa määrätään, että lisätty valtuusto
15964: valitsee kunnan lainamakasiinin johtokunnan. Mitä on puhuttu
15965: siitä, että erinäisissä kunnissa kunta semmoisenaan ei olisi laina-
15966: makasiinin omistaja, niin varsin hyvin tiedän, että semmoisia ma-
15967: kasiinejä on, mutta niitä tämä säädös tietysti ei tarkoita, vaan kuu-
15968: luvat niitten asiat niitten omistajille.
15969:                  Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.            1883
15970: 
15971: 
15972:     Ed. H u 1 t i n: Tarkotukseni oli tehdä sama huomautus kuin
15973: ed. Neovius. Olin tehnyt sen jo suuressa valiokunnassa ja sain
15974: siellä saman selityksen kuin tässä ed. Lagerlöf on antanut. Minun
15975: mielestäni ei se kuitenkaan ole riittävä, vaan jää tämän pykälän
15976: suhteen epätietoisuutta. Tämä lakihan on tarkotettu noudatet-
15977: tavaksi kunnan valtuustoissa, joissa lainopillisia tietoja ei aina ole
15978: saatavissa. Pykälä oli toisessa ja paljon selvemmässä muodossa
15979: kunnallisvaliokunnan mietinnössä. Pykälää olisi siis selvennettävä.
15980: Kunnallisvaliokunnan mietinnön 12 §:ssä oli käytetty seuraava
15981: muoto: >>Jos kunnan valtuusto katsoo jonakin vuonna kunnan me-
15982: nojen suorittamiseen tarvittavan kantaa kunnan jäseniltä tuloveroa
15983: enemmän kuin 3 o/0 - ---->>alistettakoon sellainen asialisätyn
15984: valtuuston harkittavaksi ja ratkaistavaksi>>. - Voitaisiin jotenkin
15985: samallaista sanamuotoa käyttää tässäkin, esim.: >>Jos asia koskee
15986: sellaisen kiinteistön tahi oikeuden myymistä--- niin alis-
15987: tettakoon asia lisätyn valtuuston harkittavaksi ja ratkaistavaksi.>)
15988: 
15989:     Ed. v on A 1ft h a n: Det förefaller mig också som om det skulle
15990: förefinnas en tvetydighet i dessa två paragrafer. Men det blir väl
15991: omöjligt för oss att här vid plenum komma till någon slags redak-
15992: tion. J ag ber därför att, för vinnande af tid, få föreslå, att vi skulle
15993: frå:n II § utelämna punkterna 7, II och 12.
15994: 
15995:    Ed. E. S. Y r j ö - K o s k i n e n: Minä voin luopua puheen-
15996: vuorosta. Tämä pykälä on selvennettävä, ja kun asiat nyt muu-
15997: tenkin menevät suureen valiokuntaan, niin yhdyn kannattamaan
15998: ed. v. Alfthanin ehdoitusta.
15999: 
16000:     Ed. A. R. H e d b e r g: J ag har blifvit väsentligen förekommen
16001: af repr. v. Alfthan. Jag hade för afsikt att, med anledning af de
16002: uttalanden, som afgåfvos af repr. Neovius och Cederberg samt med
16003: anledning af den mening, som hr talmannen framförde, få föreslå
16004: den enda utväg, som jag anser vara möjlig, den nämligen att 7, II
16005: och 12 punkterna från § II skulle utgå.
16006: 
16007:     Ed. S t å h 1 b e r g: Kyllähän nämä pykälät ovat tutkittavat
16008: niinkuin ed. Lagerlöf on täällä selittänyt, mutta siihen nähtävään
16009: epäselvyyteen, joka monella taholla on syntynyt, on luonnollisena
16010: syynä tälle ehdotukselle ja erittäin näille pykälille luonteenomainen
16011: seikka, nimittäin se, että poikkeukset on tehty melkein yhtä laa-
16012: joiksi kuin säännöt. Nyt tätä epäselvyyttä ei mitenkään voi aut-
16013: taa sillä keinoin kuin ed. v. Alfthan on ehdottanut, koska II §:ssä
16014: luetellaan kaikki kunnan valtuustolle, sekä varsinaiselle että lisä-
16015: tylle, kuuluvat asiat, ja sentähden ei siitä voi mitään siirtää pois.
16016: Selvennys on tehtävä toisella tavalla, ja ehdotan siinä suhteessa,
16017: 1884                   Istunto 27 p. lokakuuta 1908.
16018: 
16019: 
16020: että 12 §:n ensi sanat tulisivat näin kuulumaan: >>Lisätyn valtuuston
16021: on ratkaistava I I §:ssä mainituista asioista ne kysymykset, jotka
16022: koskevat .... >>. Muuten pyytäisin huomauttaa että, vaikkakaan
16023: näihin pykäliin ei mitään muutoksia tehtäisi niin suuri valiokunta,
16024: kun lakiehdotus sinne menee, on tietysti oikeutettu ehdottamaan
16025: selvennyksiä näihinkin.
16026: 
16027:     P u h e m i e s: Pyydän huomauttaa, että on kysymys I I §:stä
16028: eikä 12 §:stä, niin että ed. Ståhlbergin ehdotus voidaan esittää sil-
16029: loin, kun 12 § tulee esille.
16030: 
16031:    Ed. G. G. Rose n q v i s t:       J ag begärde ordet för att under-
16032: stöda hr Ståhlbergs förslag.
16033: 
16034:     Ed. C e d e r b e r g: Då nu ärendet icke kan förvisas till stora
16035: utskottet i det syfte, som jag föreslog, så förenar jag mig om hr
16036: Ståhlbergs förslag, ehuru jag måste säga, att med detta förslag
16037: saken icke är fullständigt klargjord. Men det lämnar emellertid
16038: ett tillfälle för stora utskottet att pröfva förslaget och, om detsamma
16039: icke befinnes tillfredsställande, föreslå något annat, som på ett
16040: bättre och mer uttömmande sätt tillgodoser fordran på klarhet.
16041: 
16042:    P u h e m i e s: Uudistan sen mitä sanoin äsken, että 12 § esite-
16043: tään vasta myöhemmin. Olen kyllä ajan voittamiseksi ottava huo-
16044: mioon siihen tehdyt muutokset, koska niitä on kannatettu.
16045: 
16046:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
16047: 
16048:    Puhemies: I I §:ään on ed. v. Alfthan tehnyt sen muutos-
16049: ehdotuksen, että kohdat J, 8 ja 12 siitä poistettaisiin, ja koska tätä
16050: ehdotusta on kannatettu, tulee siitä äänestettäväksi,
16051:        Äänestys Ja päätös:
16052: 
16053:    Ken hyväksyy I I §:n Suuren valiokunnan ehdotuksen mukaan,
16054: äänestää >>jaa»; jos >>ei>> voittaa, on ed. v. Alfthanin siihen tekemä
16055: muutosehdotus hyväksytty.
16056:    Jaa-äänet ovat voitolla. I I § on siis hyväksytty muuttamatto-
16057: mana Suuren valiokunnan ehdotuksen mukaan.
16058: 
16059:                                    12 §.
16060: 
16061:    Keskustelu:
16062:     ptu h e m i:e s: Tässä otan huomioon ed. Ståhlbergin, ed. Ceder-
16063: bergin kannattaman, ehdotuksen, niin ettei ta!vits;; näitå ehdotuk-
16064: sia enää esittää.
16065:                 Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.           1885
16066: 
16067: 
16068:    Ed. K a 11 i o:    Pyydän kannattaa ed. Ståhlbergin tekemää eh-
16069: dotusta.
16070: 
16071:     Ed. K i r v e s: Tämän I2 §:n 7 kohdassa on mainittu asioita,
16072: jotka jo entisten asetusten mukaan ovat erotetut kunnallislain yh-
16073: teydestä; puhutaan nimittäin kansakoulujohtokuntien vaalista.
16074: Minä sentähden ilman pitemmittä perusteluitta, koska ne ovat
16075: järjestetyt toisella asetuksella, pyytäisin ehdottaa, että täältä pois-
16076: tettaisiin sanat •>kansakoulujen johtokunnan ja>>. Pykälä tulisi
16077: siis kuulumaan: •>kunnallislautakunnan, raha-asiain valiokunnan sekä
16078: kunnan lainamakasiinin johtokunnan vaalia>>.
16079: 
16080:    Ed. T u r k i a:   Minä pyydän kannattaa ed. Kirveen tekemää
16081: ehdotusta.
16082: 
16083:    Ed. S o i n i n e n: Nykyiset asetukset määräävät, että kansa-
16084: koulun johtokunta on valittava kuntakokouksessa. Kun nyt val-
16085: tuusto tulee kuntakokouksen sijaan, niin kai on selvää, että kansa-
16086: koulunjohtokunta on valtuustossa valittava. En voi muuta ymmärtää.
16087: 
16088:     Ed. Stenbäck: Utom de ärenden, som här i I2 § uppräknas
16089: såsom ankommande å förstärkte fullmäktiges afgörande, inne-
16090: håller stora utskottets förslag att å förstärkte fullmäktige också
16091: skulle ankomma att välja medlemmar i det af utskottet föreslagna
16092: budgetutskottet. Det skulle vara skäl, då I2:te paragrafen tyd-
16093: ligen afser att innehålla en uttömmande förteckning öfver de ären-
16094: den, som ankomma å förstärkte fullmäktiges afgörande, att äfven här
16095: upptaga nämnda ärende, och kunde det ske sålunda, att i 8 punkten
16096: skulle hänvisas jämväl till 2 mom. 79 §. Ytterligare ville jag fram-
16097: hålla att enligt stora utskottets förslag tilllag för stadskommunerna,
16098: skulle det ankomma å förstärkte stadsfullmäktige att fatta beslut
16099: i anledning af revisorernas berättelse öfver stadens räkenskaper
16100: och förvaltning. Om ett sådant förslag godkännes, bör i konsekvens
16101: härmed i landskommuner å förstärkte fullmäktige ankomma att
16102: fatta beslut uti förevarande afseende. J ag skulle därför föreslå
16103: att i paragrafen skulle såsom fjärde punkt införas ett tillägg så
16104: lydande: >>fattande af beslut i anledning af revisorernas berättelse
16105: rörande verkställd granskning af kommunens räkenskaper och
16106: förvaltning».
16107: 
16108:    P u h e m i e s: J ag ber att få fråga hr Stenbäck, gjorde hr
16109: Stenbäck förslag äfven angående 8 mom.?
16110: 
16111:    Ed. S t e n b ä c k: Jag afsåg, att där skulle bland de åberopade
16112: paragraferna äfven upptagas 2 mom. 79 §.
16113: 1886                  Istunto 27 p. lokakuuta 1908.
16114: 
16115:     Ed. S u n d b 1 o m:   J ag ber att få förena mig om hr Stenbäcks
16116: förslag.
16117: 
16118:     Ed. Ahma vaara:             Kun taksoitus- ja tutkijalautakunnan
16119: jäsenten vaali on ainakin yhtä tärkeä kuin moni muu niistä vaaleista,
16120: jotka tässä pykälässä on määrätty lisätylle valtuustolle, niin uudis-
16121: tan jo suuressa valiokunnassa tekemäni ehdotuksen, että 7:nteen
16122: kohtaan lisättäisiin myöskin taksoitus- ja tutkijalautakunta, joten
16123: kohta siis tulisi kuulumaan: >>kunnallislautakunnan, kansakoulujen
16124: johtokunnan, taksoitus- ja tutkijalautakunnan sekä j. n. e». Mi-
16125: nusta nämäovatniin tärkeitä vaaleja, että jos kerta tärkeimmät tah-
16126: dotaan lisätylle valtuustolle jättää, niin nämä vaalit olisivat ehdot-
16127: tomasti sille kuuluvat. -Muuten minäkin vastustaisin ed. Kirveen
16128: ehdotusta, sill~ on selvä, että kansakoulun johtokuntanytkin valitaan
16129: kuntakokouksessa.
16130: 
16131:    P u h e m i e s: Tahtoisin muistuttaa edustajia siitä, ett!t muutos-
16132: ehdotukset pitää jättää kirjallisesti. Muuten saattaa olla vaikea niitä
16133: äänestyttää.
16134: 
16135:      Ed. Kirves: Minä ajattelin, että jos minun ehdottamastani
16136: kysymyksestä ruvetaan keskustelemaan, sitä eivät tekisi niin asian-
16137: tuntijat koulualalla kuin ed. Soininen, sillä hänen pitäisi tietää, ettei
16138: entisessä kunnallisasetuksessa puhuta mitään siitä, että kuntakokouk-
16139: sissa pitää valita kansakoulun johtokunta, vaan sitä puhutaan vuonna
16140: 1898 annetussa asetuksessa. Jos näistä olisi puhuttu nykyisessä ase-
16141: tuksessa, niin luonnollisesti olisin ollut sillä kannalla, että ne olisi
16142: otettu tähän lakiin. Mutta koska kansakoulutoimi on eristetty eri-
16143: näisen lainsäädännön kautta tykkänään pois koko kunnallislaista,
16144: niin sitä vähemmän minun mielestäni on syytä ottaa semmoisia
16145: määräyksiä tähän kunnallislakiin, kun me nyt kuitenkin tiedämme
16146: ja pitäisi ed. Soinisenkin se tietää, että monet kunnat ovat jaetut
16147: kansakoulupiireihin ja niille on annettu semmoinen valta, että ne
16148: valitsevat kukin koulunsa johtokunnan. Useassa kunnassa on jo
16149: sillä tavalla järjestetty. Onko nyt tarkoitus lähteä repimään näitten
16150: piirien itsehallintojärjestelmää alas tällä lailla? Jos sellainen tar-
16151: koitus on, niin selitettäköön se sitten tässä. Minä kuitenkin rohke-
16152: nisin toivoa, ettei tämmöistä hyväksyttäisi, että ruvetaan repimään
16153: entisiä itsehallintoja alas.
16154: 
16155:     Ed. S o i n i n e n: Mikäli minä tunnen kansakouluasetuksia, ei
16156: piirillä ole oikeutta valita kansakoulun johtokuntaa, jos se on kunnan
16157: alain~n piiri.    Piiri voi kyllä ehdottaa johtokunnan valittavaksi,
16158: mutta se ei ole valittu, ennenkuin kuntakokous vaalin vahvistaa.
16159: Jos ei nyt mainita mitään tästä asiasta ja kuntakokous semmoisenaan
16160:                 Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.          1887
16161: 
16162: 
16163: lakkaa, niin en tiedä, missä kansakoulun johtokunta on valittava.
16164: Muuten minusta myös on aivan luonnollista, että se valitaan 11sätyn
16165: valtuuston kokouksessa, koska kansakoulun johtokunta tulee koko
16166: suuressa määrässä käyttämään kunnan varoja.
16167:    Ed. I n g m a n: Minä pyydän kannattaa ed. Stenbäckin eh-
16168: dotusta, että tämän pykälän 8 kohdassa mainittujen pykälien li-
16169: säksi mainittaisiin 79 §:n toinen momentti. Niinikään pyydän kan-
16170: nattaa ed. Ståhlbergin tekemää muutosehdotusta pykälän alku-
16171: sanoihin.
16172:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
16173: 
16174:      Puhemies: Valiokunnan ehdotusta vastaan on tehty useam-
16175: pia muutosehdotuksia.
16176:      Ensinnäkin mitä tulee §:n alkulauseeseen on ed. Ståhlberg useam-
16177: pien kannattamana ehdottanut, että se tulisi kuulumaan: »Lisätyn
16178: valtuuston on ratkaistava I I §:ssä mainituista asioista ne kysymyk-
16179: set, jotka koskevat j. n. e.>> Tulen nimittämään tätä ed. Ståhlbergin
16180: ehdotukseksi.
16181:      Ed. Kirves on ed. Turkian kannattamana ehdottanut pykälän
16182: 7) kohtaan sen muutoksen, että sanat >>kansakoulujen johtokunnan
16183: ja>> pyyhittäisiin pois. Nimitän tätä ed. Kirveen ehdotukseksi. ·
16184:      Ed. Stenbäck on tehnyt pykälään kaksi muutosehdotusta, nim.
16185: että uusi lisämomentti lisättäisiin pykälään neljäntenä, joka kuu-
16186: luisi jokseenkin seuraavasti: >>4) päätöksen tekeminen tilintarkasta-
16187: jain kunnan tilien ja hallinnon tarkastuksesta antaman kertomuk-
16188: sen johdosta.>> Sitäpaitsi on ed. Stenbäck vielä tehnyt sen muutos-
16189: ehdotuksen 8 momenttiin, että siihen lisättäisiin myös viittaus 79 §:n
16190: z momenttiin. Hänen ehdotustaan on myös kannatettu.
16191:      Sitten on ed. Ahmavaara ehdottanut 7 momenttiin lisättäväksi
16192: sanat: »taksoitus- ja tutkijalautakunnan>>, mutta tätä ehdotusta ei
16193: ole kukaan minun käsittääkseni kannattanut, joten se ei voi tulla
16194: äänesty ksenalaiseksi.
16195:      Nämät kaikki ehdotukset ovat minun käsittääkseni erillään,
16196: riippumattomia toisistansa, niin että niistä tulee kustakin äänestet-
16197: täväksi valiokunnan mietintöä vastaan.
16198: 
16199:    Menettely hyväksytään.
16200:     Äänestykset ja päätökset:
16201: 
16202:     Valiokunnan mietintö ja ed. Ståhlbergin ehdotus:
16203:     1) Ken hyväksyy §:n alkulauseen Suuren valiokunnan ehdo-
16204: tuksen mukaan, äänestää >>jaa>>; jos »ei>> voittaa, on ed. Ståhlbergin
16205: siihen tekemä muutosehdotus hyväksytty.
16206: 1888                  Istunto 27 p. lokakuuta 1908.
16207: 
16208: 
16209:     Ei-äänet ovat voitolla, joten ed. Ståhlbergin ehdotus on hyväk-
16210: sytty.
16211:     Ed. Stenbäckin ehdotus uuden neljännen kohdan lisäämisestä
16212: pykälään:
16213:     2)  Ken hyväksyy 12 §:n ilman ed. Stenbäckin ehdottamaa li-
16214: säystä, äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa on mainittu lisäehdotus hy-
16215: väksytty.
16216:     Ei-äänet ovat voitolla, joten ed. Stenbäckin lisäehdotus on hy-
16217: väksytty.
16218:     7) kohta ja ed. Kirveen ehdotus:
16219:     3) Ken hyväksyy 12 §:n 7) kohdan Suuren valiokunnan eh-
16220: dotuksen mukaan, äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on ed. Kirveen
16221: siihen tekemä muutosehdotus hyväksytty.
16222:     Jaa- äänet ovat voitolla. §:n 7 kohta on siis hyväksytty Suuren
16223: valiokunnan ehdotuksen mukaan.
16224:     Ed. Stenbäckin ehdotus siitä, että 8 kohtaan lisättäisiin viittaus
16225: 79 §:n 2 momenttiin:
16226:     4) Ken hyväksyy 12 §:n 8) kohdan Suuren valiokunnan mie-
16227: tinnön mukaan, äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on ed. Stenbäckin
16228: tähän kohtaan tekemä lisäysehdotus hyväksytty.
16229:     Ei-äänet ovat voitolla. Ed. Stenbäckin kyseessä oleva ehdotus
16230: on ,siis hyväksytty.
16231: 
16232:                                   13 §.
16233:     Keskustelu:
16234:     Ed. L a g e r 1 ö f: Edellisen pykälän 3 kohdan mukaan on kun-
16235: nan meno- ja tuloarvioiden vahvistaminen säädetty lisätyn valtuus-
16236: ton asiaksi. Lakiehdotuksen 79 §:ssä taas säädetään erityinen, seikka-
16237: peräinen, huolellinen valmistelu suoritettavaksi, ennenkuin lisätty
16238: valtuusto voi meno- ja tuloarviot vahvistaa. Molemmat nämä sään-
16239: nökset tarkoittavat tietysti kunnan talouden säännöllisen, tarkasti
16240: harkitun hoidon takaamista. Jos nyt 13 § hyväksyttäisiin sem-
16241: moisena kuin suuri valiokunta on sen ehdottanut, avautuisi varsi-
16242: naiselle valtuustolle, jos se jossakin kunnassa sattuisi tulemaan
16243: semmoiseksi, että sillä olisi siihen taipumuksia, tilaisuus sen varmuu-
16244: den tyhjäksi tekemiseen, jota tarkoitetaan. Valtuusto voisi nimit-
16245: täin ottaa tavaksi maksujen suorittamisen paljonkin sivu niiden
16246: määrärahojen, jotka meno- ja tuloarviossa ovat säädetyt, ja sitte
16247: alistaa määrärahat lisätyn valtuuston korotettaviksi. Lisätty val-
16248: tuusto tulisi näin ehkä useinkin asetettavaksi tuommoisten valmiiden
16249: asiain eteen ja saattaisi se joutua semmoisen painostuksen alaiseksi,
16250: joka voisi vaikuttaa haitallisesti lisätyn valtuuston harkintavapau-
16251: teen. Kaikissa tapauksissa tulisivat tämmöiset menoerän korotta-
16252: miset ratkaistaviksi ilman sitä raha-asiainvaliokunnan asiantunte-
16253:                  Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.           188fl
16254: 
16255: 
16256: vaa myötävaikutusta, joka on ehkä kaikkein tärkein niistä takeista,
16257: joita on koetettu luoda kuntain raha-asiain turvaamiseksi. Kun
16258: tämä asia oli suuressa valiokunnassa harkittavana, niin muistutet-
16259: tiin sitä ehdotusta vastaan, jonka minä tässä suhteessa valiokun-
16260: nassa tein, että voisi seurata vaikeuksia ja hankaluutta, jos raha-
16261: asiainvaliokunta tulisi kutsuttavaksi kokoon joka kerta, kun joku
16262: määräraha oli, vaikka kuinkakin vähä korotettava. Tähän saan
16263: nyt huomauttaa, että tämmöinen puhe luultavasti johtuu siitä,
16264: ettei ole tarkemmin ajateltu, miten asiat maalla todella ovat. Raha-
16265: asiainvaliokunta olisi nim. aivan erittäin helposti koolle saatavissa,
16266: kun se tarvitaan, siten, että lisätyn valtuuston ja kunnallislauta-
16267: kunnan kokouksia pari kertaa tai useampia kertoja vuodessa pidet-
16268: täisiin samoina päivinä. Minä olen jo eilen huomauttanut, että suu-
16269: ren valiokunnan ehdotuksen tärkeimpiä periaatteita on se, että meno-
16270: ja tuloarviot vahvistaa lisätty valtuusto, sittenkuin raha-asiain-
16271: valiokunta on toimittanut valmistuksensa, ja että varsinaiselle val-
16272: tuustolle sitten jää taloudenhoito arvioiden rajoissa. Tämä järjes-
16273: telmä tuottaa tarkotetun hyödyn ja varmuuden ainoastaan, jos
16274: tarkasti pidetään kiinni siitä, että meno- ja tuloarviot ovat varsi-
16275: naista valtuustoa ehdottomasti sitovia. Ellei tätä laissa selvään
16276: säädetä, niin ei tarkoitettua turvallisuutta liioin saavuteta.
16277:     Tähän nähden ehdottaisin minä, että I3 § hyväksyttäisiin näin
16278: kuuluvaksi: >>Jos vuoden kuluessa osottautuu, että meno- ja tulo-
16279: arvioissa johonkin tarkoitukseen osotettu määräraha ei riitä, älköön
16280: määrärahan ylitse maksuja suoritettako, ellei sitä ole korotettu
16281: siinä järjestyksessä kuin 79 §:ssä meno- ja tuloarviosta on säädetty>>.
16282: 
16283:   ' Ed. Ingman: Kun minunkin nähdäkseni ne takeet, joiden
16284: kautta on tässä lakiehdotuksessa koetettu turvata kuntien raha-
16285: asiain säännöllistä ja huolellista hoitoa, voivat jäädä tehottomiksi,
16286: ellei I3 §:ään tehdä sellaista muutosta kun tässä on ehdotettu, niin
16287: pyydän kannattaa ed. Lagerlöfin tekemää ehdotusta.            Minäkin
16288: olen vakuutettu siitä, että ne käytännölliset vaikeudet, joista suu-
16289: ressa valiokunnassa puhuttiin, tulevat itse asiassa supistumaan varsin
16290: vähiin.
16291: 
16292:     Ed. S t å h 1 b e r g: Ensiksikin on huomattava, että myöskin
16293: suuren valiokunnan ehdottaman pykälän mukaan varsinainen val-
16294: tuusto olisi ehdottomasti sidottu tulo- ja menoarvioon. Siinä olevien
16295: erien korottaminen olisi ainoastaan lisätyn valtuuston oikeutena.
16296: Ero tämän ja ed. Lagerlöfin ehdotuksen välillä on siis vain se, että
16297: lisätty valtuusto ed. Lagerlöfin ehdotuksen mukaan ei saisi asiaa
16298: päättää, jollei tuo raha-asiainvaliokunta ole !fs:lla sitä puoltanut.
16299: Nyt on se huolellinen harkinta, josta 79 §:ssä puhutaan, laitettu niin
16300: huolelliseksi ja monimutkaiseksi, että sen käyttämisestä kerran
16301:                                                                  119
16302:                       Istunto 27 p. lokakuuta 1908.
16303: 
16304: 
16305: vuodessa pitäisi olla enemmän kuin kylläksi. Kun tähän raha-asiain
16306: valiokuntaan pitää ottaa koko kunnallislautakunta ja siihen vielä
16307: valita saman verran jäseniä lisätystä valtuustosta, niin on helppo
16308: käsittää, kuinka hankalaksi tulisi, jos koko tämä koneisto pitää
16309: panna käyntiin joka kerran, kun sattuu suoritettavaksi joku meno,
16310: johonka tulo- ja menoarviossa olevat erät eivät riitä. Meno voi
16311: olla varsin vähäinenkin, eikä ole suinkaan sanottu, että aina on
16312: aikaa odottaa sitä ed. Lagerlöfin lausunnon mukaan esim. kahdesti
16313: vuodessa kokoontuvaa raha-asiainvaliokuntaa, jonka päätös tätä
16314: varten tarvittaisiin. Käsittääkseni joko voisi koko kunnallistalouden
16315: säännöllinen meno monessa tapauksessa käydä varsin hankalaksi,
16316: jos tuo muutos tähän tehtäisiin, tai kaikki tulisi kierrettäväksi siten,
16317: että valtuuston olisi pakko suorittaa nuo menot, ja sitten olisi sekä
16318: raha-asiainvaliokunnalla että lisätyllä valtuustolla edessään sellai-
16319: nen tosiasia, että ainoastaan olisi rahat määrättävät. Minä siis
16320: vastustan muutosehdotusta.
16321: 
16322:    Ed. A. R. H e d b e r g : J ag begärde ordet för att understöda
16323: det af hr Lagerlöf framställda förslaget.
16324: 
16325:     Ed. Ingman: Sen lisäksi mitä ed. Ståhlberg mainitsi, tulisi
16326: ehdotusta muutoksesta olemaan se seuraus, että ennakkomaksuja
16327: ei missään tapauksessa saisi suorittaa. Pykälässä sellaisena kuin
16328: se esiintyy suuren valiokunnan ehdotuksessa, ei se nimenomaan ole
16329: kielletty. Ja mitä tulee vaikeuteen saada kunnallislautakunta
16330: tarpeen vaatiessa lisätyn valtuuston kokouksiin, niin en luule sitä
16331: kovinkaan suureksi.
16332: 
16333:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
16334: 
16335:     Puhemies: Mietintöä vastaan on tehty yksi muutosehdo-
16336: tus. Ed. Lagerlöf on ehdottanut pykäl~n loppuosan kuulumaan
16337: seuraavasti: >>- - älköön määrärahan ylitse maksuja suoritettako,
16338: ellei sitä ole korotettu siinä järjestyksessä kuin 79 §:ssä meno- ja
16339: tuloarvioista on säädetty>>. Nimitän tätä ed. Lagerlöfin ehdotuk-
16340: seksi.
16341: 
16342:     Äänestys ja päätös:
16343: 
16344:     Ken hyväksyy 13 §:n Suuren valiokunnan ehdotuksen mukaan,
16345: äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on ed. Lagerlöfin siihen tekemä
16346: muutosehdotus hyväksytty.
16347:     Äänestyksessä annetaan 124 jaa- ja 63 ei-ääntä, joten ed. La-
16348: gerlöfin ehdotus on hylätty.
16349:                   Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.         1891
16350: 
16351: 
16352:     P u h e m i e s: Kello on kyllä jo II, mutta puhemiesneuvos-
16353: tossa arveltiin parhaaksi jatkaa istuntoa myös jälkeen klo II.
16354: 
16355:                                 14 ja 15 §
16356: hyväksytään keskustelutta.
16357:                                   16 §.
16358:     Keskustelu:
16359:     Ed. S t å h 1 b e r g: Tämänkin pykälän muoto kaipaa kor-
16360: jaamista. Siitä nim. ei näy onko puheenjohtajaksi valittava lisätty
16361: valtuutettu vai varsinainen valtuutettu, ei siitä myöskään käy
16362: selville, onko puheenjohtaja otettava valtuuston keskuudesta vai
16363: sen ulkopuolelta, eikä edes tietäisi, onko tässä valittava puheen-
16364: johtaja ja varapuheenjohtaja varsinaiselle valtuustolle vai lisä-
16365: tylle, jos ei olisi 31 §:ää. Jotta tästä kaikesta tulisi jotain selkoa,
16366: niin ehdottaisin pykälän ensimäisen lauseen näin kuuluvaksi: >>Kun-
16367: nan lisätyt valtuutetut valitsevat vuosittain kunnan valtuustolle
16368: puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valtuuston keskuudesta>>.
16369: Arvelen nim. että puheenjohtajaksi lienee valittava varsinainen
16370: valtuutettu, joka tulee olemaan läsnä kaikkia valtuustolle kuuluvia
16371: asioita käsiteltäessä, joko ne sitte ovat varsinaisen tai lisävaltuus-
16372: ton päätettäviä.
16373: 
16374:     Ed. Dag m a r Neo v i u s: Också jag hade tänkt göra· an-
16375: märkningen, att denna paragraf förefaller otydlig. Men om man
16376: dessutom jämför den med § 31, så kommer bestämningen att te sig
16377: ännu egendomligare. Första meningen i 16 § lyder: >>Förstärkta
16378: fullmäktige välja årligen kommunalfullmäktiges ordförande och
16379: viceordförande>>. I 31 § heter det åter: >>Kommunalfullmäktiges
16380: ordförande vare äfven ordförande för förstärkta fullmäktige.~ Åro
16381: dessa bestämningar icke onödigt invecklade? Jag kunde nog vara
16382: med om hr Ståhlbergs förslag, men finner att det vore mera praktiskt
16383: om man skulle delvis sammanslå § 16 och § 31. Då jag således hade
16384: tänkt mig en något annan stilisering, än den hr Ståhlberg föresla-
16385: git, skall jag be att få läsa upp den: >>Förstärkte fullmäktige välja
16386: årligen ordförande och viceordförande, hvilka tillika äro ordfö-
16387: rande och viceordförande för kommunalfullmäktige>> o. s. v. som i
16388: stora utskottets förslag. N aturligtvis skulle denna förändring
16389: draga med sig en förändring äfven af § 31, men den blir sedan ej
16390: svår att verkställa.
16391: 
16392:    Ed. A h 1 r o o s: J ag anhåller att få understöda fröken Neovius'
16393: förslag.
16394: 
16395:    Ed. S ö d e r h o 1 m: Det kunde nog synas som om landtdags-
16396: 1892                     Istunto 27 p. lokakuuta 1908.
16397: 
16398: 
16399: man D. Neovius' förslag vore praktiskt däri, att man sålunda icke
16400: skulle behöfva hafva stadganden om val af fullmäktiges ordfö-
16401: rande både i denna och i 3I §. Men såsom förslaget är affattadt,
16402: utesluter det icke, att ordförande och viceordföranden kunde blifva
16403: valde bland de förstärkte fullmäktige, hvilket åter skulle hafva till
16404: påföljd, att då ordföranden resp. viceordförande alltid nödgades
16405: deltaga i ordinarie fullmäktiges sammanträden, dessa därigenom
16406: kunde blifva öfverkompletta. Det är ur denna synpunkt som jag
16407: tror att landtdagsmannen Neovius' förslag icke vore fullt ändamåls-
16408: enligt, hvadan jag hellre förenar mig om hr Ståhlbergs förslag.
16409: 
16410:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
16411: 
16412:     P u h e m i e s: Suuren valiokunnan ehdottamaa I6 §:ää vas-
16413: taan on tehty kaksi muutosehdotusta, joita kumpaakin on kanna-
16414: tettu. Ed. Ståhlberg on ehdottanut pykälän ensimäisen lauseen
16415: kuuluvaksi: ~Kunnan lisätyt valtuutetut valitsevat vuosittain kun-
16416: nanvaltuustolle puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valtuuston
16417: keskuudesta». Tu1en nimittämään tätä ed. Ståhlbergin ehdotuk-
16418: seksi.
16419:     Sitte on ed. Dagmar Neovius ehdottanut saman pykälän alulle toi-
16420: senlaisen muodon, joka suomeksi kuuluisi jokseenkin näin: >>Lisä-
16421: tyt valtuusmiehet valitsevat vuosittain puheenjohtajan ja vara-
16422: puheenjohtajan, jotka samalla ovat kunnan valtuuston puheen-
16423: johtajana ja varapuheenjohtajana>> j. n. e. Tulen nimittämään
16424: tätä ed. Neoviuksen ehdotukseksi.
16425:     Kun nämä ehdotukset ovat vastakkaisia, tulisi äänestyksen
16426: pohjaksi valiokunnan mietintö ja äänestämällä ensin ed. Ståhl-
16427: bergin ja Neoviuksen ehdotusten välillä ratkaistaan, kumpiko
16428: niistä asetetaan vastaehdotukseksi mietintöä vastaan lopullisessa
16429: äänestyksessä.
16430:    Menettely hyväksytään.
16431:        Äänestykset ja päätös:
16432: 
16433:    I) Ken vastaesitykseksi Suuren valiokunnan ehdotusta vas-
16434: taan hyväksyy ed. Ståhlbergin ehdotuksen, äänestää ~jaa>>; jos ~ei~
16435: voittaa, on vastaesitykseksi hyväksytty ed. Neoviuksen ehdotus.
16436:    Jaa-äänet ovat voitolla, joten ed. Ståhlbergin ehdotus on hyväk-
16437: sytty vastaesitykseksi mietinnölle.
16438:     2) Ken hyväksyy I6 §:n Suuren valiokunnan ehdotuksen mukaan,
16439: äänestää >>jaa>>; jos >>ei•> voittaa, on ed. Ståhlbergin siihen tekemä muu-
16440: tosehdotus hyväksytty.
16441:    Ei-äänet ovat voitolla. I6 § on siis hyväksytty siten muutettuna
16442: kuin ed. Ståhlbergin ehdotus sisältää.
16443:                  Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.             1893
16444: 
16445: 
16446:    IJ-I9 § hyväksytään järjestänsä keskustelutta.
16447: 
16448:    20 §:n   kohdalla käyttää puheenvuoroa
16449:     Ed. Dag m a r Neo v i u s: Också här har jag tyckt mig finna
16450: en otydlighet, som antagligen skulle tarfva ändring. I § 20 lyder
16451: sista meningen, i fråga om kommunalfullmäktiges sammanträden,
16452: sålunda: >> . . . äfvensom i november eller december månad för
16453: bestämmande af kommunernas utgifts- och inkomststat för det kom-
16454: mande året.>> Men nu är det ju förstärkte fullmäktige som bestämma
16455: härom. Månne då icke denna mening i § 20 kan vålla någon slags oreda?
16456: J ag är icke fullt säker härpå, och vill därför hänskjuta saken till
16457: herrar juristers afgörande.
16458:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
16459:    P u h e m i e s: Kun varsinaista muutosehdotusta 20 §:ää vastaan
16460: e1 ole tehty, niin eduskunta hyväksynee pykälän.
16461:    20 § hyväksytään       muuttamatta.
16462: 
16463:    ZI-30 § hyväksytään järjestänsä keskustelutta.
16464: 
16465:    3I   §:n johdosta lausuu:
16466: 
16467:     Ed. S t å h 1 b e r g: Tässä puhutaan >>tästä laista>>. Se kai pitää
16468: olla >>tässä asetuksessa>>.
16469: 
16470:    Ed. H a 11 s t e n:    Minulla oli tehtävänä sama huomautus.
16471: 
16472:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
16473: 
16474:      P u h e m i e s: Pykälään on tehty muutosehdotus, että sana:
16475: >>laissa>> on muutettava sanaksi >>asetuksessa>>. Sitä on kannatettu.
16476: Asiasta tulee siis äänestettäväksi.
16477: 
16478:     Äänestys ja päätös:
16479: 
16480:    Ken hyväksyy 3I §:n Suuren valiokunnan ehdottamassa muo-
16481: dossa, äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on ed. Ståhlbergin siihen te-
16482: kemä muutosehdotus hyväksytty.
16483:    Ei-äänet ovat voitolla; ed. Ståhlbergin ehdotus on siis hyväksytty.
16484: 
16485:    Toisen luvun nimike hyväksytään keskustelutta.
16486: 
16487:    32 ja 33   § hyväksytään keskustelutta.
16488: 1894                     Istunto 27 p. lokakuuta 1908.
16489: 
16490: 
16491:                                       34 §.
16492:        Keskustelu:
16493:     Ed. Ingman: On nähdäkseni tullut virhe 34 §:n viimeiseen
16494: momenttiin. Siinä sanotaan: >>Jos 32 §:ssä mainittu asia on sellainen
16495: kuin 13 §:n 1 momentissa sanotaan.>> Mutta ne asiat, jotka ovat kun-
16496: nallisvaliokunnan mietinnössä olleet mainitut 13 §:n 1 momentissa,
16497: löytyvät nyt 12 §:n 1, 2 ja 4 kohdassa. Minä siis ehdotan tänne sel-
16498: laista muutosta, että alku tulisi kuulumaan: •>Jos 32 §:ssä mainittu
16499: asia on sellainen kuin 12 §:n 1, 2 ja 4 kohdassa sanotaan.>>
16500:    Ed. La g e:T 1 ö f:     Pyydän saada kannattaa herra Ingmanin
16501: ehdotusta.   -
16502: 
16503:     Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
16504: 
16505:     P u h e m i e s: Valiokunnan ehdotusta vastaan on tehty muu-
16506: tosehdotus. Ed. Ingman ed. Lagerlöfin kannattamana on ehdotta-
16507: nut muutettavaksi viittauksen 12 §:n 1, 2 ja 4 momenttiin. Tulen
16508: nimittämään tätä ehdotusta ed. Ingmanin ehdotukseksi.
16509:     linestys Ja pllt6s:
16510:     Ken hyväksyy 34 §:n Suuren valiokunnan ehdotuksen mukaisena,
16511: äänestää ~jaa»; jos >>ei• voittaa, on ed. Ingmanin siihen tekemä muu-
16512: tosehdotus hyväksytty.
16513:    Ei-äänet ovat voitolla, joten ed. Ingmanin ehdotus on hyväksytty.
16514: 
16515:                                   35-43 §,
16516:    kolmannen luvun nimike sekä neljännestä luvusta
16517: 
16518:    44-56 § hyväksytään järjestänsä keskustelutta.
16519: 
16520:     Keskustelu :                   '57 §.
16521:     Ed. D a g m a r N e o v i u s: , Jag tror att i § 57 har insmugit
16522: sig ett litet fel. Enligt 12 § är det förstärkte fullmäktige som välja
16523: kommunalnärnnden, men enligt denna § 57 skulle det vara kommunal-
16524: fullmäktige, icke de förstärkte, som välja kommunalnämnden. Det
16525: kan ju vara möjligt, att detta är ett tryckfel, men jag vill i alla fall
16526: påpeka detsamma.
16527: 
16528:     Ed. S ö d e r h o 1 m: Det är påtagligt att paragraferna icke gå
16529: ihop. Man bör väl därför här tillägga, att det är förstärkte fullmäk-
16530: tige som välja kommunalnämnden för 3 år framåt bland kommunens
16531: vid&,val af förstärkte fullmäktige valbara medlemmar.
16532:                  Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.           1895
16533: 
16534: 
16535:     Det synes mig att det är alldeles nödvändigt att tillägga detta
16536: för att få öfverensstämmelse med I2 §.
16537: 
16538:    Ed. L a g e r 1 ö f: Tässä on nähtävästi tapahtunut aivan ereh-
16539: dyksessä suuri virhe, jota minä pyydän esittää korjattavaksi, niin-
16540: kuin tässä on ehdotettu. Minä pyydän siis saada kannattaa tätä
16541: ehdotusta.
16542: 
16543:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
16544:           .
16545:    Puh e m i e s: Pykälää vastaan on ed. Söderholm ed. Lagerlöfin
16546: kannattamana tehnyt sen ehdotuksen, että §:n ensimäisen lauseen
16547: loppupuoli tulisi kuulumaan >> . . . . jotka kaikki lisätty valtuusto
16548: valitsee .... >> Tulen nimittämään tätä ed. Söderholmin ehdotukseksi.
16549: 
16550:     Xänestys ja päätös:
16551: 
16552:     Ken hyväksyy mietinnön 57 §:n Suuren valiokunnan ehdotuk-
16553: sen mukaan äänestää >>jaa>>; jos »ei>> voittaa, on edustaja Söderholmin
16554: siihen tekemä muutosehdotus hyväksjtty.
16555:     Ei-äänet ovat voitolla, joten § on hyväksytty siten muutettuna
16556: kuin ed. Söderholmin ehdotus sisältää.   •' r_:   ~   ;...
16557: 
16558: 
16559: 
16560: 
16561:    s8-6g §
16562:    ynnä neljännen luvun nimike hyväksytään järjestänsä keskus-
16563: telutta sekä samoin viidennestä luvusta
16564: 
16565:    7~I     §.
16566: 
16567:    72 §:ään nähden lausuu:
16568: 
16569:     Ed. I n g m a n: Pyydän uudistaa suuressa valiokunnassa teke-
16570: mäni ehdotuksen että 72 §:n ensimäinen momentti tulisi kuulumaan
16571: seuraavalla tavalla: ~Taksoituslautakunnan jäsenistä tulee vähin-
16572: täin puolet olla maanomistajia.>>
16573: 
16574:    Ed. La g e r 1 ö f: Pyydän saada kannattaa ed. Ingmanin ehdo-
16575: tusta.
16576: 
16577:     P u h e m i e s: 72 §:ään on ed. Ingman ed. Lagerlöfin kannatta-
16578: mana tehnyt sen ehdotuksen että toinen momentti kuuluisi seuraa-
16579: valla tavalla: >>Taksoituslautakunnan jäsenistä tulee vähintäin puo-
16580: let olla maanomistajia.>> Nimitän tätä ed. Ingmanin ehdotukseksi.
16581: 1896                  Istunto 27 p. lokakuuta 1908.
16582: 
16583: 
16584:     Äänestys ja päätös:
16585: 
16586:    Ken hyväksyy 72 §:n Suuren valiokunnan ehdotuksen mukaan,
16587: äänestää •>jaa•>; jos •>ei>> voittaa, on ed. Ingmanin ehdotus hyväksytty.
16588:    Jaa-äänet ovat voitolla, joten ed. Ingmanin ehdotus on hylätty
16589: ja § hyväksytty Suuren valiokunnan ehdotuksen mukaan.
16590: 
16591:    73 § hyväksytään keskustelutta.
16592: 
16593:                                  74 §.
16594:        Keskustelu:
16595:    Ed. L a i n e: Pyydän ehdottaa, että tämän pykälän toisesta lau-
16596: seesta poistettaisiin sanat >>kiinnitetyn velan korkoa.•> Minusta on
16597: aivan kohtuutonta että kiinnitettyjen velkojen korkoa ei saisi pois-
16598: lukea, koska kiinnittämättömäin veikaiu korotkin luetaan pois.
16599: Mietinnön mukaan tulisivat vähävaraisemmat raskaammin vero-
16600: tetuiksi kuin varakkaammat.
16601: 
16602:     Ed. A h m a v a a r a: Olen asiassa kyllä aivan samalla kannalla
16603: kuin ed. Laine. Suuressa valiokunnassa tein saman ehdotuksen
16604: ja siellä taisteltiin siitä monta tuntia ja olen vakuutettu siitä, että
16605: jos nytkin ruvetaan äänestystä pyytämään, niin asia ei parane. Ve-
16606: lalliset pikkuviljelijät ovat nyt kerta kaikkiaan tuomitut tuon rasi-
16607: tuksen alle, joka on aivan kohtuuton ja kun en toivo mitään paran-
16608: nusta tällä kertaa saatavan asialle, ehdotan, että valiokunnan mie-
16609: tintö hyväksyttäisiin. Minä toivon, että kun verotusreformi joskus
16610: saadaan toimeen, silloin ainakin tämä kohtuuttomuus poistuu jollei
16611: ennen.
16612:    Ed. S i p p o n e n:   Kannatan ed. Laineen ehdotusta.
16613: 
16614:    Ed. K a 11 i o:   Samoin minä kannatan ed. Laineen ehdotusta.
16615: 
16616:     Ed. v o n A 1f t h a n: Jag skall he att få tili expeditionsut-
16617: skottets uppmärksamhet rekommendera den svenska texten, hvil-
16618: ken är bristfällig i första momentets sista del och uti andra momen-
16619: tet. Där har nämligen uttrycket •>puoliso•> öfversatts med >>maka>>.
16620: Det bör väl vara >>make eller maka>>, hvilket bör af expeditionsut-
16621: skottet rättas.
16622: 
16623:    Ed. K a s k i n e n:   Minäkin pyydän yhtyä ed. Laineen ehdo-
16624: tukseen.
16625: 
16626:    Ed. S t å h 1 b e r g: Ehdotettua muutosta ei käsittääkseni
16627: mitenkään voida tehdä sillä tavalla, että ainoastaan joku sana
16628:                   Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.            1897
16629: 
16630: 
16631: tästä pykälästä jätetään pois. Se vaikuttaisi niin suuren vähen-
16632: nyksen kuntien verotuloihin, että olisi aivan välttämätöntä, ennen-
16633: kuin tämä muutos tehdään, järjestää kunnallinen veroitus uudelle
16634: kannalle erityisen varallisuus- ja kiinteistöveron kautta. Kun nyt
16635: ei ole mitään mahdollisuutta täydellisen kunnallisveroreformin
16636: aikaansaamiseen, niin olipa tuosta säännöksestä mikä mielipide
16637: tahansa, käsittääkseni on ehdoton pakko jättää se tähän lakiehdo-
16638: tukseen.
16639: 
16640:     Ed. Li s t o: Minunkin käsittääkseni ehdotettu muutos vaa-
16641: tisi väärinkäytösten estämiseksi koko joukon lisäyksiä lakiin. Jos
16642: tahdotaan tästä laista näillä valtiopäivillä eduskunnan päätöstä,
16643: kyllä silloin on ed. Laineen ehdotus hylättävä.
16644: 
16645:    Ed. A. R. H e d b e r g: J ag begärde också ordet för att under-
16646: stöda förslaget om bortlärnnande af orden •>ränta å intecknad skuld>>.
16647: 
16648:    Ed. L a i n e: Ed. Ståhlbergin huomautuksen johdosta pyy-
16649: dän lausua, että on jo pantu maalaiskunnissa käytäntöön sellainen
16650: menettelytapa että ne, joilla on kiinnitettyjä velkoja, on niiden
16651: korko oikeuden ja kohtuuden mukaisena laskettu pois taksoitetta-
16652: vasta summasta. Tosin ei sitä täysin ole voitu panna käytäntöön,
16653: mutta kuitenkin mahdollisuuden mukaan.
16654:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
16655:    P u h e m i e s: Pykälää vastaan on tehty muutosehdotus. Ed.
16656: Laine on ehdottanut momentista poistettaviksi sanat •>kiinnitetyn
16657: velan korkoa>>. Nimitän tätä ed. Laineen ehdotukseksi.
16658:     Äänestys ja päätös:
16659: 
16660:     Ken hyväksyy 74 §:n Suuren valiokunnan ehdotuksen mukai-
16661: sena, äänestää >>jaa>>; jos •>ei>> voittaa, on ed. Laineen ehdotus hyväk-
16662: sytty.
16663:     Jaa-äänet ovat voitolla; ed. Laineen ehdotus on siis hylätty
16664: ja § hyväksytty Suuren valiokunnan ehdotuksen mukaan.
16665: 
16666:                                75--86 §
16667: hyväksytään järjestänsä keskustelutta.
16668: 
16669: 
16670:     Keskustelu:
16671:    Ed. H a 11 s te n: Tämän pykälän ens1ma1sessä momentissa
16672: lausutaan, että tilintarkastajat valitaan vuodeksi kerrallaan ja
16673: 1898                    Istunto 27 p. lokakuuta 1908.
16674: 
16675: 
16676: toisessa momentissa taas, että tämä vaali on toimeenpantava yh-
16677: dessä kunnan valtuutettujen vaalin kanssa. Kun nyt on päätetty,
16678: että kunnan valtuutetut valitaan joka kolmas vuosi, voitaisiin tie-
16679: tysti kyllä asettaa tämä tilintarkastajain vaali sittenkin sillä lailla,
16680: että joka kolmas vuosi valittaisiin eri tarkastajia kutakin vuotta
16681: varten eteenpäin. Tämä tuottaisi kuitenkin vallan turhaa han-
16682: kaluutta. Pyytäisin senvuoksi saada ehdottaa, että tilintarkastajat
16683: valittaisiin myöskin kolmeksi vuodeksi. Saattaa myöskin itse
16684: asiassa olla suureksi eduksi, että täten samat henkilöt jonkun verran
16685: aikaa eteenpäin suorittavat tilintarkastajain tointa, ja käytän-
16686: nössähän useimmiten onkin nyt sillä lailla, että samat henkilöt vali-
16687: taan uudelleen useampia vuosia perätysten. Pyytäisin senvuoksi
16688: ehdottaa, että lisättäisiin sana »kolmeksi>> sanain >>vuodeksi ker-
16689: rallaam eteen.
16690: 
16691:     Ed. A h m a v a a r a: Minä pyydän saada kannattaa ed. Hall-
16692: stenin ehdotusta sitä paremmalla syyllä, kun nykyisessäkin ase-
16693: tuksessa tilintarkastajat ovat määrätyt valittavaksi kolmeksi
16694: vuodeksi.
16695: 
16696:     Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
16697: 
16698:     P u h e m i e s: Valiokunnan mietintöä vastaan on tehty yksi
16699: muutosehdotus. Ed. Hallsten on ed. Ahmavaaran kannattamana
16700: ehdottanut vaalit tapahtuvaksi kolmeksi vuodeksi, jonka mukaan
16701: siis sana »kolmeksi» olisi lisättävä momenttiin sanan >>vuodeksi»
16702: edelle. Nimitän tätä ed. Hallstenin ehdotukseksi.
16703: 
16704:        Xänesiys ja piäiös:
16705: 
16706:     Ken hyväksyy 87 §:n Suuren valiokunnan ehdotuksen mukaan,
16707: äänestää >>jaa»; jos >>ei>> voittaa, on § hyväksytty siten muutettuna
16708: kuin ed. Hallstenin ehdotus sisältää.
16709:    Ei-äänet ovat voitolla; ed. Hallstenin tähän §:ään tekemä muu-
16710: tosehdotus on siis hyväksytty.
16711: 
16712:                                    88 §.
16713:        Keskustelu:
16714:     Ed. S t å{h 1 b e r g: Tämän pykälän viimeisessä momentissa
16715: olisi ensimäisen sanan edelle lisättävä sana >>lisätyn» koska kaupun-
16716: kienkin kunnallisasetuksen 55 §:ssä säädetään, että muistutus tilejä
16717: vastaan on lisätyn kaupunginvaltuuston ratkaistava.
16718: 
16719:    Ed. S t e n b ä c k: En ändring af sista momentet i den riktning
16720:                   Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.              1899
16721: 
16722: 
16723: hr Ståhlberg föreslagit är ju påkallad af beslutet beträffande rz §,
16724: och jag ber att få understöda honom, men skulle dock föredraga
16725: en något annan stilisering och för min del föreslå att början af mo-
16726: mentet skulle erhålla följande lydelse: >>Vid sammanträde, hvarom
16727: stadgas i § 20, beslutes af förstärkte fullmäktige, huruvida anmärk-
16728: ning>> o. s. v., detta därför, att i § 20 icke talas särskildt om förstärkte
16729: fullmäktiges sammanträden.
16730: 
16731:     Ed. S t å h 1 b e r g: Minä yhdyn ed. Stenbäckin ehdotukseen,
16732: jonka mukaan pykälä suomeksi tulisi kuulumaan: >>Kokouksessa,
16733: josta 20 §:ssä säädetään, päättää lisätty kunnan valtuusto, saako>>
16734: j. n. e. Saman momentin viimeisen edellisellä rivillä olisi myös-
16735: kin ehkä sana ~lisätty>> lisättävä waltuusto>>-sanan edelle.
16736: 
16737:    Ed. A. R. H e d b e r g: J ag ber att få understöda det af hrr
16738: Stenbäck och Ståhlberg gjorda ändringsförslaget.
16739: 
16740:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
16741: 
16742:     Puhemies: Pykälää vastaan ovat edustajat Stenbäck ja
16743: Ståhlberg tehneet sen muutosehdotuksen, että alkupykälä kuuluisi:
16744: ~Koko u k s e s s a, josta 20 §:ssä säädetään, p ä ä t t ä ä 1isät t y
16745: kunnan v a 1 t u u s t o, saako>> j. n. e. Ed. Ståhlberg on sitä-
16746: paitsi ehdottanut, että viimeisen edelliselle riville tulisi >>lisät~­
16747: sana >>Valtuust<»-sanan edelle. Ehdotuksia on myöskin ed. A. R. Red-
16748: berg kannattanut. Asiassa tulee siis äänestettäväksi. Koska ed.
16749: Ståhlbergin ehdotus sisältää myöskin ed. Stenbäckin ehdotuksen,
16750: tulen nimittämään tehtyä muutosehdotusta ed. Ståhlbergin eh-
16751: dotukseksi.
16752: 
16753:     llnestys Ja pAAtOs:
16754: 
16755:    Ken hyväksyy 88 §:n Suuren valiokunnan ehdotuksen mukaan,
16756: äänestää >>j~; jos >>ei>> voittaa, on ed. Ståhlbergin siihen tekemä
16757: muutosehdotus hyväksytty.
16758:    Ei-äänet ovat voitolla. § on siis hyväksytty siten muutettuna
16759: kuin ed. Ståhlbergin ehdotus sisältää.
16760: 
16761: 
16762: hyväksytään keskustelutta
16763: 
16764:    sekä samoin järjestänsä s:nnen luvun nimike,
16765: 
16766:                                 90-95 §,
16767: 6:nnen luvun nimike ja 96 §.
16768: 1900                   Istunto 27 p. lokakuuta 1908.
16769: 
16770:    97 §:n kohdalla käyttää puheenvuoroa: .
16771: 
16772:    Ed. H a 11 s t en: Pykälässä on painovirheenä jälellä kolman-
16773: nella rivillä sana >>laissa>>, joka olisi muutettava sanaksi •>asetuksessa>>.
16774: 
16775:    Kun keskustelu on julistettu päättyneeksi, hyväksytään py-
16776: kälä, painovirhe korjattua.
16777:                                 98-101    §
16778: hyväksytään järjestänsä keskustelutta.
16779: 
16780:    Samoin 7 luvun nimike
16781:                               ja 102-II1 §.
16782:    Asetusehdotuksen nimikkeeseen nähden käyttää puheenvuoroa:
16783: 
16784:     Ed. S e t ä 1 ä: Minä rohkenen ehdottaa, että suuri valiokunta
16785: ottaisi harkitaksensa, eikö nimikettä, jos kerran •>asetus•>-sanaa on
16786: käytettävä, voitaisi tehdä hiukan mukavammaksi. Näille laeille
16787: on koetettu etsiä niin vanhanaikaiset nimimuodot kuin mahdollista.
16788: Minä puolestani en ymmärrä, miksi nimike ei voisi kuulua: •>Maa-
16789: laiskuntain kunnallisasetus•>, jolla nimellä asetusta varmaankin tul-
16790: laan nimittämään. En tahdo tässä tehdä varsinaista ehdotusta,
16791: mutta koska nämä lakiehdotukset menevät suureen valiokuntaan,
16792: olisi syytä sen ottaa harkitavakseen tämän samoinkuin myös mui-
16793: den mietintöön sisältyvien asetusehdotusten nimikkeiden sujuvam-
16794: miksi tekemistä.
16795:    Kun keskustelu on julistettu päättyneeksi hyväksytään nimike.
16796:     B) Ehdotus asetu k seksi kun n a llishallinnosta
16797: k a u p u n g i s s a.
16798:    Puheenvuoron saatuaan lausuu:
16799:     Ed. L a g e r 1 ö f: Pyytäisin saada ehdottaa, että eduskunta ot-
16800: taisi 15 minuutin loman, jotta ennätettäisiin verrata tätä ehdotusta
16801: kaupunkikuntien kunnallislaiksi siihen, joka nyt on maalaiskuntia
16802: varten hyväksytty, ja tehdä ne huomiot, jotka ovat tarpeellisia,
16803: jotta voidaan ehdottaa vastaavat muutokset tähän lakiin.
16804: 
16805:     Ed. S ö d e r h o 1 m: J ag vill icke motsätta mig det gjorda för-
16806: slaget, men är icke öfvertygad om att man på en kvart timme skulle
16807: hinna verkställa en så fullständig och grundlig järnförelse som här
16808: är i fråga, att man därefter med någon tillfredsställelse skulle kunna
16809: fatta beslut i saken.
16810:                  Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.             1901
16811: 
16812: 
16813:     Ed. S e t ä 1 ä: Minä pyytäisin tehtyä ehdotusta vastustaa, sillä
16814: ehdotettu loma on aivan turha ajanhukka. Kun asia joka tapauk-
16815: sessa menee suureen valiokuntaan, on suurella valiokunnalla kyllä
16816: tilaisuus tehdä sellaisia muutoksia, jotka aiheutuvat äsken teh-
16817: tyjen päätösten johdosta, ja näin ollen on miettimiseen enemmänkin
16818: aikaa kuin neljännes tunti.
16819: 
16820:     Ed. v o n A 1 f t h a n: J ag skulle för min del he att få understöda
16821: förslaget om en kvart timmes bordläggning. Detta kommer icke
16822: att väsentligt förändra den karaktär af ytterligt lättsinne, med hvil-
16823: ket denna lag behandlats, men man skulle då göra hvad som är fy-
16824: siskt möjligt för att få lagen någorlunda i skick.
16825: 
16826:     Ed. S t å h 1 b e r g: Minä olen aivan samaa mieltä kuin ed. Setälä
16827: siitä, että ilmoitettua tarkoitusta varten on ihan turha ottaa vii-
16828: dentoista minuutin loma. Sillä aikaa ei kerkiä keksiä mitään vikoja,
16829: joita ei ennen jo ole keksitty.
16830: 
16831:    P u h e m i e s: Pyytäisin edustajia puhumaan tästä mahdolli-
16832: simman lyhyesti. Tämä on puhemiehen asia, enkä jätä sitä edus-
16833: kunnan päätettäväksi.
16834: 
16835:    Ed. S c h y b e r g s o n: J ag förenar mig om förslaget om detta
16836: 15 minuters afbrott, för att vi skola få salen vädrad.
16837: 
16838:     P u h e m i e s: Täällä lausuttua pyyntöä 15 minuutin lomasta
16839: en katso olevan syytä vastustaa, vaan keskeytetään istunto vähin-
16840: täin 15 minuutiksi.
16841:     Kun 15 minuutin loma-ajan jälkeen jälleen on kokoonnuttu, esi-
16842: tetään järjestänsä ja hyväksytään keskustelutta
16843: 
16844:                                 §:t 1-4.
16845:    5 §:n johdosta lausuu:
16846:     Ed. H a 11 s te n: Minä pyytäisin tässäkin pykälässä saada kor-
16847: jata painovirheen. Siinä on viimeisellä rivillä sana >>laissa»; pitää olla
16848: >>asetuksessa>>.
16849:    Ed. v o n A 1 f t h a n: Jag ber att få understöda representanten
16850: Hallstens förslag.
16851:    P u h e m i e s: Koska tässä on kysymyksessä painovirhe, niin
16852: se kai korjataan ilman muuta.
16853: 
16854:     6 § ja ensimäisen luvun nimike hyväksytään keskusteititta.
16855: 1902                   Istunto 27 p. lokakuuta 1908.
16856: 
16857: 
16858:                                    7 §.
16859:        Keskustelu:
16860:     Ed. H a 11 s t en: Minä pyytäisin saada ehdottaa, että vähen-
16861: nettäisiin jonkun verran valtuutettujen lukua kaupungissa, koska
16862: se, kun lisätyt myöskin kokoontuvat monta kertaa yhdessä varsi-
16863: naisten valtuutettujen kanssa, tulee hyvinkin suureksi.
16864:     Pyytäisin saada tehdä tämän ehdotuksen seuraavaan suuntaan:
16865: >>Kaupunginvaltuutettuja valitaan kaupungissa, jonka väkiluku
16866: henkikirjojen mukaan on 4,000 tahi sitä pienempi, 12; enemmän kuin
16867: 4,000, vaan ei yli 10,000, 18; enemmän kuin 10,000, vaan ei yli 30,000,
16868: 24; enemmän kuin 30,000, vaan ei yli 6o,ooo, 30; enemmän kuin
16869: 6o,ooo, 36.»
16870:     Toinen ja kolmas momentti jäisivät entiselleen.
16871:    Ed. L a t v a:    Minä pyydän kannattaa ed. Hallstenin tekemää
16872: ehdotusta.
16873:    Ed. v o n A 1 f t h a n:     J ag hade för afsikt att understöda hr
16874: Hallstens förslag.
16875:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
16876:    P u h e m i e s: 7 §:ään on ed. Hallsten toisten puhujain kan-
16877: nattamana ehdottanut erään muutoksen, joka koskee ainoastaan nu-
16878: meroita. Nimitän tätä ehdotusta ed. Hallstenin ehdotukseksi.
16879:     Äänestys ja päätös:
16880: 
16881:    Ken hyväksyy 7 §:n Suuren valiokunnan ehdotuksen mukaan,
16882: äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on ed. Hallstenin ehdotus hyväksytty.
16883:    Ei-äänet ovat voitolla. § on siis hyväksytty siten muutettuna
16884: kuin ed. Hallstenin ehdotus sisältää.
16885:    8 §:n kohdalla käyttää puheenvuoroa:
16886: 
16887:    Ed. La g e r 1 ö f: Minä pyydän saada ehdottaa, että tästä py-
16888: kälästä sana >>raastuvankokouksessa>> poistettaisiin. Tämä sana on
16889: erehdyksessä jäänyt tähän pykälään, jouduttuansa siihen muuta-
16890: massa käsittelyn vaiheessa, jossa se olisi tullut vastaamaan erästä
16891: kunnalliseen vaalilakiin aijottua muutosta, joka sittemmin on saa-
16892: nut raueta. Nyt se on pykälässä aivan mahdoton.
16893: 
16894:     Ed. A. R. H e d b e r g: På samma gång jag ber att få understöda
16895: det af hr Lagerlöf gjorda förslaget, ber jag att få göra en eriuran om,
16896: att i kommunalutskottets betänkande å 4 sidan finnes ett uttalande
16897: af följande lydelse: »lnom utskottet har framhållits, att beviljande af
16898:                 Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.            1903
16899: 
16900: 
16901: allmän rösträtt i stad åt kommunens icke skattskyldiga medlemmar
16902: innebure en ändring af 3 punkten i Kongl. M:ts försäkran åt borger-
16903: skapet och städerna af den 23 februari 1789, sådan den lyder
16904: i Kejs. förordningen af den 8 december 1873, och med anledning
16905: häraf har yrkande framställts därom, att grundlagsutskottets ut-
16906: låtande i ärendet borde införskaffas, men har utskottets flertal an-
16907: sett att det egentliga borgerskapets privilegierade ställning beträf-
16908: fande handhafvande i stad af gemensamma angelägenheter och val,
16909: blifvit genom sistnärnnda förordning upphäfd, och förty icke funnit
16910: skäl föreligga, att införskaffa sagda utlåtande.>>
16911:     I den sjätte reservationen återfinnes på 212 sid. en eriuran om
16912: samma sak, som detta uttalande berör. Vid den första behandlingen
16913: i kammaren var denna fråga äfven under diskussion, och rnig veter-
16914: ligen har också i stora utskottet samma fråga varit uppe, såsom det
16915: uppgifves, med det resultat, att man från stora utskottet har in-
16916: fordrat grundlagsutskottets utlåtande i frågan. Om detta grund-
16917: lagsutskottets utlåtande till stora utskottet ingått känner jag icke,
16918: men det förundrar mig, att i stora utskottets betänkande icke ingår
16919: ett enda ord, som skulle gifva vid handen, att denna fråga varit
16920: under diskussion. Det förefaller mig lindrigast sagdt egendomligt,
16921: att man icke i utskottsbetänkandet ens har nämnt om, att frågan
16922: varit under diskussion, och ännu mindre återfinnes där något om-
16923: närnnande däraf, att ett utlåtande i denna del infordrats. J ag fin-
16924: ner mig föranlåten, att vidblifva den åsikt jag äfven tidigare i detta
16925: afseende i kammaren uttalat, och föreslår följande förändring af § 8
16926: att det senare momentet komme att lyda: >>Vid val hafva alla i
16927: kommunen skattebetalande medlemmar lika rösträtt; ej må val-
16928: rätt utöfvas genom ombud.>>
16929: 
16930:    Ed. I n g m a n: Minä pyydän kannattaa ed. Lagerlöfin muutos-
16931: ehdotusta ensimäiseen momenttiin.
16932: 
16933:     Ed. v on A 1 f t h a n: Medanledning af hr Hedbergs anmärkning
16934: ber jag få meddela, att stora utsottet vände sig till grundlagsutskottet
16935: med anhållan om utredning i denna sak, men att något svar icke
16936: inlupit och att saken därigenom blifvittillsvidare beroende. Detsynes
16937: mig, att hr Redberg har fog för sitt här framställda förslag. Under
16938: sådant förhållande, att utredning saknas, ber jag få understöda
16939: hr Hedbergs förslag.
16940: 
16941:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
16942: 
16943:    Puhemies: Valiokunnan mietintöä vastaan on tehty seu-
16944: raavat kaksi muutosehdotusta.
16945:    Ed. Lagerlöf on ehdottanut että 8 §:n I momentista poistettai-
16946: 1904                   Istunto 27 p. lokakuuta 1908.
16947: 
16948: 
16949: siin sana: >>raastuvankokouksessa.>> Tulen nimittämään tätä eh-
16950: dotusta ed. Lagerlöfin ehdotukseksi.
16951:     Toiseen momenttiin on ed. A. R. Redberg ehdottanut sen muu-
16952: toksen, että toinen momentti tulisi kuulumaan jokseenkin seuraa-
16953: vasti: >>Vaaleissa on kaikilla kunnassa veroa maksavilla jäsenillä
16954: yhtäläinen äänioikeus; älköön äänioikeutta valtamiehen kautta
16955: käytettäkö.>> Tulen nimittämään tätä ed. Hedbergin ehdotukseksi.
16956:     Molempia ehdotuksia on kannatettu.         Kun nämä ehdotukset
16957: ovat erillisiä, eivätkä riipu toisistaan, tulee niistä äänestettäväksi
16958: erikseen.
16959: 
16960:    Menettely hyväksytään.
16961: 
16962:     Äänestykset ja päätös:
16963: 
16964:     1) Ken hyväksyy 8 §:n ensimäisen momentin Suuren valiokun-
16965: nan ehdotuksen mukaan, äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on ed. La-
16966: gerlöfin ehdotus hyväksytty.
16967:     Ei-äänet ovat voitolla; momentti on siis hyväksytty siten muu-
16968: tettuna kuin ed. Lagerlöfin ehdotus sisältää.
16969:     2) Ken hyväksyy 8 §:n toisen momentin Suuren valiokunnan
16970: mietinnön mukaan äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa on ed. Hedbergin
16971: ehdotus hyväksytty.                        ·
16972:     Jaa-äänet ovat voitolla, joten tämä momentti on hyväksytty
16973: 5uuren valiokunnan ehdotuksen mukaan.
16974: 
16975:                                    9§
16976:    hyväksytään keskustelutta.
16977: 
16978:                                   IO   §.
16979:     Keskustelu:
16980: 
16981:     Ed. S t å h 1 b e r g: Tämän pykälän asiallinen sisällys kai on
16982: ratkaistu jo niillä äänestyksillä, jotka toimitettiin maalaiskuntia
16983: koskevasta asetuksesta. Tahdon sentähden vain kosketella sitä
16984: yleiskeskustelussa ja nyt äskettäin täälläkin esiintuotua mieli-
16985: pidettä, että kunnallinen äänioikeus kaupungissa voitaisiin tehdä
16986: yleiseksi, verovelvollisuudesta riippumattomaksi, ainoastaan siinä
16987: järjestyksessä, kuin erioikeuksien muuttamisesta on säädetty.
16988:     Tämä käsitys perustuu siihen, että yleinen äänioikeus on kat-
16989: sottu sisältävän poikkeuksen asetuksella 8 päivältä joulukuuta 1873
16990: annetusta erioikeussäännöksestä.      Valtiopäivilie 1872 annettiin
16991: kaksi kaupunkien kunnallishallintoa koskevaa armollista esitystä.
16992: Toisessa ehdotettiin uusi kunnallisasetus, toisessa taas mainitse-
16993:                  Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.            1905
16994: 
16995: 
16996: mani erioikeussäännös, jonka mukaan porvariston entinen etu-
16997: oikeus kaupungin hallintoon nähden oli siirrettävä kaupunkikun-
16998: nan kaikille äänivaltaisille jäsenille. Esityksen johdosta annetussa
16999: mietinnössä ja vastauskirjelmässä kyllä kerrotaan tuossa toisessa,
17000: uutta kaupunkien kunnallisasetusta koskevassa armollisessa esi-
17001: tyksessä oleva ja sitten myöskin valtiosäätyjen vastauksessa uudis-
17002: tettu lausunto, että tuo viimemainittu, uutta kunnallisasetusta kos-
17003: keva esitys oli annettu >>sillä ehdolla, että porvarissääty myöntää
17004: niidea etuoikeutten ulontamisen kaupunkikuntain kaikille veron-
17005: alaisille jäsenille, jotka porvaristolle ja kaupungeille helmikuun 23
17006: päivänä I789 annetun Kuninkaallisen vakuutuksen 3 §:ssä maini-
17007: taan, josta erinäinen armollinen esitys tulee säätyjen eteen asetet-
17008: tavaksi>>. Tämä kaikki näyttää osoittavan, että puheenalaista eri-
17009: oikeussäännöstä säädettäessä ajateltiin kaupunkikuntien vero-
17010: velvollisia jäseniä, joille äänioikeus silloin tekeilläolevan kunnallis-
17011: asetuksen mukaan oli tuleva. Uuden kunnallisasetuksen aikaan-
17012: saamista varten olikin välttämätön ja myös riittävä ehto se, että
17013: entinen erioikeus ulotettiin ainakin verovelvollisiin kunnan jäse-
17014: niin, mutta silti ei ole sanottu, että tuo erioikeus ei olisi tullut ulo-
17015: tetuksi vielä laajemmalle, säännöksen sanamuodon mukaan, kai-
17016: kille äänioikeutetuille kaupunkilaisille. Vaikka .välittömänä aiheena
17017:  erioikeuksien muuttamiseen olikin I873 vuoden kunnallisasetuk-
17018: sen antaminen, niin erioikeussäännöksen ei tarvinnut sitoa kiinni
17019:  juuri sitä äänioikeuden laajuutta, joka alkuaan säädettiin maini-
17020:  tussa kunnallisasetuksessa. Onhan tuota äänioikeutta jo tätä en-
17021:  nenkin, nim. vuonna I897, laajennettu puheenaolevan erioikeus-
17022:  säännöksen sitä estämättä. Ratkaiseva kuitenkin on itse I873
17023:  vuoden erioikeussäännöksen sanamuoto, ja siinä puhutaan, niinkuin
17024:  jo mainitsin, ainoastaan kaupunkikuntien kaikista äänioikeute-
17025:  tuista jäsenistä. Sellaisena oli sanamuoto myöskin säännöksen
17026:  perustuksena olevassa armollisessa esityksessä ja lakivaliokunnan
17027:  mietinnössä, jonka mietinnön hyväksym.isellä porvarissääty suostui
17028:  luopumaan erioikeudestansa. Puheenalainen säännös, sellaisena
17029:  kuin se on voimassaolevaksi tulleessa laissa turvattu, on siis jät-
17030:  tänyt avoimeksi, miten äänioikeus muilla säännöksillä on järjes-
17031:  tettävä, eikä estä sitä ulottamasta muihinkin l.'"Uin veroamaksaviin
17032:  kuntalaisiin.
17033:      Sentähden en puolestani voi katsoa, että sellainen äänioikeuden
17034:  ulottamista koskeva säännös, kuin suuren valiokunnan ehdottama,
17035:  olisi säädettävä siinä järjestyksessä kuin erioikeuksien muutoksesta
17036:  on määrätty.
17037: 
17038:    Ed. E s t 1 a n d e r: Den föregående ärade talaren har sökt
17039: göra troligt att genom den ändring i borgerskapets privilegier, som
17040: vid I872 års landtdag egde rum, endast stadgats, att alla röstberät-
17041:                                                                  120
17042: 1906                  Istunto 27 p. lokakuuta 1908.
17043: 
17044: tigade medlemmar af stadskommun skulle vara berättigade att upp-
17045: bära de privilegiiförmåner, som tidigare tillkommo det egentliga
17046: borgerskapet i städerna. Han stöder sig därvid på ordalydelsen
17047: i den författning af år 1873, genom hvilken denna ändring skedde.
17048: Enligt min tanke förhöll det sig emellertid icke så, som den senaste
17049: ärade talaren skildrat tillgången vid 1872 års landtdag, då denna
17050: privilegiiändring skedde. Det framgår nämligen på det aUra otve-
17051: tydigaste af alla de handlingar, som härå hafva afseende, att, för
17052: det första, propositionen angående den ändring, som var nödvän-
17053: dig i borgerskapets privilegier för att den föreslagna kommunal-
17054: lagen skulle kunna antagas, utgick från och uttryckligen utsade,
17055: att denna ändring, till hvilken borgerskapet skulle gifva sitt bi-
17056: fall, åsyftade utsträckandet af rösträtten till stadskommunens
17057: skattskyldiga medlemmar. Detta konstaterade utskottet vid be-
17058: handlingen af propositionen. Utskottet konstaterade, säger jag,
17059: a tt detta var innehållet af den begärda pri vilegiiändringen. Och i
17060: öfverensstämmelse härmed föreslår utskottet, att borgerskapet
17061: skulle i detta omfång afstå från sin privilegiirätt. Och för att göra
17062: detta tydligare inskjutas i det författningsförslag, som sedermera
17063: också blef antaget, de ord, hvilka däri återfinnas, närnligen att
17064: dessa privilegier, som här också i författningen uppräknas, hädan-
17065: efter skulle tillkomma stadskommunernas samtliga vid rådhus-
17066: stämma röstberättigade medlemmar. Med detta tillägg »Vid råd-
17067: husstämma>> åsyftades uttryckligen, såsom framgår af hithörande
17068: handlingar, att förknippa denna författning med själfva den an-
17069: tagna kommunallagen för städerna. Och af denna kommunallag
17070: framgår å andra sidan likaledes otvetydigt, att genom densamma
17071: valrätt tillkom endast stadens skatteskyldiga medlemmar. Af
17072: detta sammanhang och af hvad ständerna, inklusive borgareståndet
17073: sålunda på det uttryckligaste förbehöllo sig vid beslutet på landt-
17074: dagen 1872, framgår således, att den inskränkning, det medgif-
17075: vande, den eftergift i borgerskapets privilegier, som då skedde, så-
17076: väl begärdes som ock medgafs endast med hänsyn till den utsträck-
17077: ning af rösträtten, hvilken stadgades genom den samtidigt antagna
17078: kommunallagen. Åfven begärde landtdagen uttryckligen att för-
17079: fattningen, genom hvilken privilegiiändringen skedde, icke skulle
17080: utfärdas annorlunda än i omedelbart sammanhang med änberörda
17081: författning, d. v. s. med själfva kommunalförfattningen.
17082:     Det synes mig bero på en oriktig uppfattning om huru en änd-
17083: ring i privilegier sker, då det sagts, att borgerskapet sålunda skulle
17084: så att säga in blanco hafva afsagt sig sina privilegier till förmån för
17085: alla dem, som enligt den antagna kommunalförfattningen voro röst-
17086: berättigade, eller framdeles kunde genom ändring af denna för-
17087: fattning, blifvit berättigade. Den ändring, som skedde vid 1872 års
17088: landtdag, kunde icke äga rum annat än såvidt borgerskapet därtill
17089:                 Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.          1907
17090: 
17091: 
17092: bifallit. Borgerskapets bifall betingades, på sätt utskottsbetänkan-
17093: det och likaså ständernas svar gifva vid handen, af hvad regerin-
17094: gens proposition innehöll, hvad betänkandet föreslog och hvad i
17095: ständernas svar medgafs. Och detta innehåll är otvetydigt det,
17096: att undantag från privilegierna medgafs endast med hänsyn till
17097: stadens skattebetalande innevånare. Då sålunda en inskränkning
17098: i privilegierna endast kunde komma till stånd i och med det beslut,
17099: som borgareståndet på detta sätt ostridigen har fattat, kan icke
17100: någon tolkning komma till annat resultat, än att denna inskränk-
17101: ning i privilegierna, det undantag därifrån som medgafs af borgare-
17102: ståndet, måste lända till efterrättelse vid tolkningen af I873 års
17103: kommunallag och de möjligheter, som förefinnas att genom änd-
17104: ring i densamma tillföra nya kretsar af städernas innevånare ifråga-
17105: varande rätt. Med andra ord, I873 års kommunalförfattning kan
17106: icke ändras annat än genom ändring af privilegierna, för så vidt
17107: därmed skulle åsyftas att upphäfva den grund, hvilken af ålder va-
17108: rit grunden för privilegiirätten, närnligen skatteskyldigheten, och
17109: som allt framgent uttryckligen förbehölls såsom grund för privi-
17110: legiirätten äfven efter I873 års kommunallag.
17111:     På grund af hvad jag här har anfört, är det min uppfattning
17112: att nu ifrågavarande förslag till kommunallag för städerna icke kan
17113: antagas annorlunda än i den ordning, som 6o § L. 0. gifver vid
17114: handen.
17115: 
17116:    Ed. S t å h 1 b e r g: Edellisen puhujan lausunnon johdosta
17117: pyydän vieläkin huomauttaa, että puheena olevan I873 vuoden
17118: asetuksen syntyä koskevista asiakirjoista näkyy, että se annettiin
17119: kyllä sen johdosta, että äänioikeus uudessa kunnallisasetuksessa
17120: ehdotettiin ulotettavaksi kaikille verovelvollisille kunnan jäsenille,
17121: mutta itse asetus sisälsi sen, että oikeus oli myönnettävä kaikille
17122: äänivaltaisille jäsenille. Porvarissääty ei tehnyt erioikeudesta luo-
17123: pumisestaan mitään muuta päätöstä, kuin että se hyväksyi tämän,
17124: lakivaliokunnan ehdotuksessa olevan sanamuodon. Porvarissää-
17125: dyn luopuminen oli siis aivan yhtä laaja kuin itse asetus, joka sit-
17126: temmin annettiin, ja sen sanamuodon mukaan ei ole oleva voimassa
17127: se äänioikeus, mikä säädettiin I873 vuoden kunnallisasetuksessa,
17128: joka muuten jo on, niinkuin huomautin, muutettukin vuonna I897,
17129: vaan se äänioikeus, joka kulloinkin voimassa olevassa asetuksessa
17130: on järjestetty.
17131: 
17132:    Ed. L a g e r 1 ö f: Minä katsoin velvollisuudekseni ilmoittaa
17133: ne perusteet, joitten nojalla sekä perustuslakivaliokunnassa että
17134: suuressa valiokunnassa olen katsonut ja nytkin katson, että puheena
17135: oleva lainsäädäntö ei muuta perustuslakia.
17136:     Perustuslakivaliokunnan asian käsittelyä varten asettamassa
17137: 1908                  Istunto 27 p. lokakuuta 1908.
17138: 
17139: 
17140: jaostossa olen ed. Ingmanin kanssa yhteisesti antanut seuraavan
17141: lausunnon: >>Huomaamme kyllä, että 8 päivän'ä joulukuuta 1873
17142: annetussa asetuksessa 3 ja 6 §§:äin muuttamisesta Kunink. vakuu-
17143: tuksessa porvaristolle ja kaupungeille 23 päivältä helmikuuta 1789
17144: on säädetty, että porvaristolle ja kaupungille sitä ennen vakuu-
17145: tettu oikeus saada ehdottaa pormestaria ja valita raatimiehiä, it-
17146: sellensä ottaa alhaisempia virkamiehiä, olla omain jäsentensä ve-
17147: roitettavina ja hoitaa kaupunkien yksityisiä rahastoja, kuitenkin
17148: niin, että ne täysin riittij.kööt ja ulottukoot yleisiin ja välttämättö-
17149: miin tarpeihin, on siitä lähin järkähtämättä kuuluva kaupunki-
17150: kuntain kaikille raastuvankokouksessa ääntövaltaisille jäsenille•>.
17151:  Mutta koska tässä säätyerikoisoikeuksia muuttavassa asetuksessa
17152:  ei ole säädetty, mitkä kaupunkikunnan jäsenet ovat raastuvan-
17153: kokouksissa äänioikeutetuita, vaan tämä äänioikeus on jätetty ylei-
17154:  sen lain luontoisen asetuksen säännösten varaan, niin katsomme,
17155:  että kun puheena olevassa kunnallislakiehdotuksessa mainitut kun-
17156:  nalliset vaalit sekä pormestarin ja raatimiesten vaalit tulisivat toi-
17157:  mitettaviksi semmoisissa kokouksissa, jotka laadultaan ovat raas-
17158:  tuvankokouksia, niin tämä lakiehdotus ei sisällä perustuslain tai
17159:  erioikeuksien muutosta.
17160: 
17161:      Ed. S ö d e r h o 1 m: Jag ber också att få ännu en gång hänvisa
17162: till de aktstycken, som i denna fråga varit de bestämmande. Vid
17163: 1872 års landtdag begärdes i regeringens proposition ständernas och
17164: särskildt borgareståndets medverkan till privilegierättigheternas
17165: utsträckning till stadskommunernas alla skattskyldiga medlemmar,
17166: och denna utsträckning medgafs jämväl. Det heter i svarsskrifvelsen:
17167: 1>Ständerna, hvilka i det underdåniga svar de i anledning af författ-
17168: ningsförslaget angående städernas kommunalförvaltning afgifvit,
17169: frarnlagt sina åsikter och beslut i nästnämnda ärende, böra vid-
17170: kommande den ändring af gällande grundlag, hvarom här är fråga,
17171: i underdånighet anmäla, att borgareståndet lämnat sitt särskilda
17172: medgifvande till denna grundlagsändring, sådan den är i enlighet
17173: med ständernas beslut affattad.>> Så säges det vidare: >>Den orda-
17174: lydelse, som det nödigt ansedda stadgandet skulle erhålla enligt pro-
17175: positionen, antyder icke det nära sammanhanget mellan detsamma
17176: och den åsyftande författningen angående kommunalförvaltningen
17177: i stad samt innebär därför en viss tvetydighet däri, att den ifråga-
17178: satta grundlagsändringen, med denna lydelse, kunde ega rum, äfven
17179:  om den nya lagen angående städernas kommunalförvaltning icke
17180:  komme till stånd.>> Ständerna, och borgareståndet med dem, för-
17181:  knippade bägge dessa författningar så med hvarandra, att de skulle
17182:  vara förenliga med den ändring i privilegierna, som härigenom komme
17183:  till stånd. Det heter likaså i lagutskottets betänkande, att likställig-
17184:  het i korumunala rättigheter och förpliktelser är den nödvändiga
17185:                 Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.          1909
17186: 
17187: 
17188: förutsättningen för en verklig kommunal själfstyrelse, och det är
17189: på denna grund som också lagutskottet, och borgareståndet med det,
17190: kunde gå in på den ändring i privilegierna, som skedde. Att bestäm-
17191: ningen om rådhusstämma upptogs i kommunalförfattningen be-
17192: tyder ingalunda, att därmed borgareståndet skulle hafva afstått
17193: från privilegiet, men väl, att en ändring i kommunalförfattningen,
17194: som skulle utsträcka ändringen i privilegierna längre, icke kan ega
17195: rum med mindre detta privilegium ändras. Det förekommer nog
17196: att man i en författning inrycker en bestämning, som dock är så be-
17197: skaffad, att den endast inom en viss ram kan ändras utan att annan lag
17198: också ändras. Detta är någonting, som man har mer än ett exem-
17199: pel på i lagstiftningen hos oss. Bestämningen i kommunalförfattnin-
17200: gen angående rådhusstämma bevisar alltså i förevarande afseende
17201: ingenting. J ag måste således på dessa skäl, och på de, som tidigare
17202: hafva blifvit framhållna, fortsättningsvis hålla före, att här före-
17203: ligger en ytterligare ändring af borgerskapets privilegier som icke
17204:  blifvit i denna del upphäfda.
17205: 
17206:     Ed. V. T. Rose n q v i s t: Jag måste för min del högeligen be-
17207: klaga, att icke stora utskottet har inväntat det utlåtande från grund-
17208: lagsutskottet, som ursprungligen infordrades. Därigenom hade det
17209: blifvit så mycket lättare för landtdagen att intaga en bestämd stånd-
17210: punkt i saken. Nu gäller det att här på rak ann bilda sig en åsikt
17211: på grund af de uttalanden, som gjorts från olika håll och med olika
17212: innebörd. Det af hr Lagerlöf anförda uttalandet kan väl icke betrak-
17213: tas som grundlagsutskottets åsikt i frågan, utan mer som hans en-
17214: skilda? Om jag då tager hänsyn till de yttranden, som här hafva
17215: afgifvits, måste jag förklara, att jag känt mig mera öfvertygad af
17216: herrar Estianders och Söderholms uttalanden än af dem från annat
17217: håll. J ag måste således förena mig om deras uttalanden.
17218: 
17219:     Ed. I n g m a n: Käsittääkseni se kysymys, josta nyt on riita
17220: syntynyt, on sen luontoinen, että se on herra puhemiehen ratkaistava,
17221: sillä täällä ei ole kysymys mistään muusta kuin menettelystä ja me-
17222: nettelyn määrää eduskunnan puhemies. - Vasta siinä tapauksessa,
17223: että eduskunta ei ole tyytyväinen hänen menettelyynsä, on perus-
17224: tuslakivaliokunnan lausunto vaadittava siinä järjestyksessä kuin
17225: V. J:n 6g §:n 2 mom. siitä määrää.
17226: 
17227:    Ed. E. S. Yrjö-Koskinen: Suuren valiokunnan mietintöön
17228: on tullut pieni virhe. Viimeisen momentin viimeisessä lauseessa on:
17229: »hänen aviopuolisonsa, niin pian kuin h ä n on täyttänyt 21 vuotta,»
17230: pitää tietysti olla >>niin pian kuin t ä m ä on täyttänyt 21 vuotta.»
17231: 
17232:     Ed. Hultin:         Kun perustuslakivaliokunnassa1,katsoin sen
17233: 1910                   Istunto 27 p. lokakuuta 1908.
17234: 
17235:  promemorian, joka siellä oli valmistettu tämän kysymyksen alus-
17236:  tukseksi, historiallisesti oikein tulkitsevan sitä erioikeuksien luovu-
17237:  tusta, jonka porvarissääty teki r872-vuoden valtiopäivillä, niin pyy-
17238:  täisin tässä saada lukea tämän promemorian, joka oli perustuslaki-
17239:  valiokunnassa keskustelun esineenä:
17240:       >>Kuninkaallisen Majesteetin Valtakunnan Porvaristone ja Kau-
17241:  pungeille helmikuun 23 päivänä I789 julistaman armollisen Vakuu-
17242:  tuksen 3 § kuului alkuperäisesti:
17243:       >>Kuninkaallinen Majesteetti tahtoo myös armossa vielä kerran
17244:   kaikelle Valtakunnan Porvaristone ja Kaupungeille vakuuttaa, että
17245:   ne saavat järkähtämättä pitää oikeutensa ehdottaa pormestaria ja
17246:   valita neuvosmiehiä, itsellensä ottaa alhaisempia virkamiehiä, olla
17247:   omain jäsentensä verotettavia ja hoitaa kaupunkien yksityisiä ra-
17248: . hastoja, niinkuin tähän asti tavallista on ollut. Kuitenkin niin että
17249:   ne riittävät ja ulottuvat yleisiin ja välttämättömiin tarpeisiin.~
17250:       Asetuksella joulukuun 8 päivältä r873 on sanottu erioikeuksien
17251:   pykälä muutettu siten, että siinä mainittu oikeus kuuluu >>kaupunki-
17252:   kuntain kaikille raastuvankokouksessa ääntövaltaisille jäsenille>>.
17253:       Suuren valiokunnan käsiteltävänä olevan ehdotuksen kaupun-
17254:   kien kunnallislaiksi Io §:ssä ehdotetaan, että jokaisella kunnan jäse-
17255:   nellä, joka täyttää lainkohdassa lähemmin määrätyt ehdot, on oikeus
17256:   valita kaupunginvaltuutettuja, ja äänioikeuden ehtojen joukossa
17257:   ei mainita velvollisuutta suorittaa kaupungille veroa.
17258:       Vastaus Suuren valiokunnan tekemään kysymykseen riippuu
17259:   siis siitä, onko katsottava, että kun erioikeuksien 3 §:ssä, sellaisena
17260:   kuin se kuuluu muutettuna I873 vuoden asetuksen kautta, on myön-
17261:   netty pykälässä mainittu oikeus >>kaupunkikuntain kaikille raastu-
17262:   vankokouksessa ääntövaltaisille jäsenille>>, tämän nojalla voitaisiin
17263:   ulottaa mainitussa 3 §:ssä suotu oikeus veroamaksamattamillekin
17264:   kaupunkikunnan jäsenille. Toisin sanoen vastaus riippuu siitä, onko
17265:   Porvarissääty I872 vuoden valtiopäivillä luovuttanut erioikeuksiensa
17266:   3 §:ssä määrätyn oikeuden kaikille niille, jotka kulloinkin voimassa
17267:   olevan kunnallislainsäädännön mukaan ovat >>raastuvankokouksessa
17268:   ääntövaltaisia>>, vai sisälsikö Porvarissäädyn sanotuilla valtiopäi-
17269:   villä tekemä päätös ainoastaan että sanotusta oikeudesta tulivat
17270:   osallisiksi vain ne, joilla I873 vuoden kunnallisasetuksen mukaan
17271:   oli kunnallinen äänioikeus eli siis, koska sanottu kunnallisasetus myönsi
17272:   äänioikeuden ainoastaan kunnallisveroa suorittaville, kunnan veroa-
17273:   maksavat jäsenet.
17274:       Asian käsittely I872 vuoden valtiopäivillä on omiansa valaise-
17275:   maan kysymystä.
17276:       Arm. esitys 3 §:n muuttamisesta Kuninkaallisessa Vakuutuksessa
17277:   porvaristolle ja kaupungeille 23 päivältä helmikuuta I789 jätettiin
17278:   lakivaliokunnan valmisteltavaksi.         Mietinnössään valiokunta il-
17279:   moittaen, että valiokunnassa oli tehty ehdotus, että arm. esitykseen
17280:                  Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.             1911
17281: 
17282: 
17283: olisi suostuttava vaan ehdolla, että K. M. myöskin vahvistaisi ehdo-
17284: tuksen laiksi kunnallishallinnosta kaupungeissa, sellaisena kuin Sää-
17285: dyt olivat sen hyväksyneet, lausuu, ettei se ollut tehtyä ehdotusta
17286: hyväksynyt, koska valiokunta katsoi, että >>Semmoinen ehdollinen
17287: suostuminen, jonka sitova voima pantaisiin riippumaan vissin ta-
17288: pauksen sattumisesta tulevaisuudessa, on - - - - - vähemmin
17289: sovelijasta>> ja koska valiokunnan mielestä >>tarkoitettuun päämaaliin
17290: voidaan - - --päästä yhtä luotettavana ja sopivammalla ta-
17291: valla osaksi sen kautta, että puheenalainen säännös muutetaan siten,
17292: että sanain >>ääntövaltaisille jäsenille>>, joihin se loppuu, eteen pan-
17293: naan sanat >>r a a s t u v a n k o k o u k s e s s a>>, jolla lisäyksellä,
17294: joka samalla kertaa tarkemmin määrää käsityksen >>ääntövaltaiset»
17295: ja myös puheenalaisella perustuslain muutoksella viittaa tulevan
17296: kunnallishallintoa kaupungissa koskevan asetuksen sisällykseen,
17297: täydellisesti poistetaan se kahtamielisyys, jota muuten voi luulla löy-
17298: tyvän säännöksen sanoissa, osaksi sen kautta, että Säädyt alamai-
17299: seen vastaukseensa esillä olevaan arm. esitykseen liittävät sen ano-
17300: muksen, että useinmainitun perustuslakisäännön ulosantaminen
17301: tapahtuisi suorastaan yhteydessä yllämainitun asetuksen kanssa
17302: kunnallishallituksesta kaupungissa, jommoisena Säädyt tämän ase-
17303: tuksen ovat nyt olevilla valtiopäivillä hyväksi omistaneet.
17304:     Kun lakivaliokunnan mietintöä käsiteltiin Porvarissäädyssä eh-
17305: dotti edustaja Procope lausuttavaksi että hän tahtoo saada lausutuksi
17306: >>den åsigt, att Ståndet skulle antaga Lagutskottets ifrågavarande
17307: betänkande under förutsättning att H. K. M. godkänner det af Stän-
17308: derna antagna förslaget till kommunalförfattning i stad.~
17309:     Tämän ehdotuksen hyväksyi Sääty 2I äänellä I2 vastaan.
17310:     Lakivaliokunnan ehdotuksen ja Porvarissäädyn päätöksen mu-
17311: kaisesti lausutaankin Säätyjen vastauksessa arm. esitykseen anomus
17312: >>että H. K. M. sallisi useinmainitun perustuslain-asetuksen ulosannet-
17313: tavaksi ainoastaan välittömässä yhteydessä useasti sanotun ase-
17314: tuksen kanssa kunnallishallituksesta kaupungeissa, semmoisena kuin
17315: Säädyt ovat tämän asetuksen hyväksyneet.>>
17316:     Edellä esitetystä selviää siis, että Porvarissääty suostui erioikeuk-
17317: siensa muuttamiseen ainoastaan yhteydessä silloin vireillä olevan
17318: kaupunkien kunnallislainsäädännön uudistuksen kanssa. Porvaris-
17319: säädyllä ei siis ollut syytä suostua erioikeuksiensa muuttamiseen
17320: laajemmalti kuin sanottu ehdotus kunnallislaiksi edellytti. Samoilla
17321: valtiopäivillä hyväksytyn kunnallislakiehdotuksen säännöksistä sel-
17322: viää siis, missä määrin Porvarissäädyn erioikeuksien 3 § on muuttunut.
17323:     Puheenalaisen arm. esityksen kunnallishallituksesta kaupun-
17324: geissa nojalla tuli ainoastaan niiden, jotka ottivat osaa kaupunki-
17325: kunnan rasituksiin, saada oikeus vaikuttaa kaupunkikunnan asiain
17326: hoitoon. (Esityksen IO §). Asian käsittelystä valtiopäivillä selviää
17327: 1912                  Istunto 27 p. lokakuuta 1908.
17328: 
17329: 
17330: niinikään, että katsottiin vallan luonnolliseksi, että ainoastaan veroa-
17331: maksavat kunnan jäsenet saisivat kunnallisen äänioikeuden.
17332:     Kun siis Porvarissääty kuten edellä on näytetty suostui erioikeuk-
17333: siensa 3 §:n muuttamiseen ainoastaan sikäli kun I872 vuoden valtio-
17334: päivillä esillä ollut esitys kunnallishallinnosta kaupungeissa vaati,
17335: niin, ja kun sanotun esityksen mukaan ainoastaan kunnan veroamaksa-
17336: savilla jäsenillä oli kunnallinen äänioikeus, seuraa siitä että osalli-
17337: siksi erioikeuksien 3 §:ssä määrätystä oikeudesta tulivat ainoastaan
17338: kaupunkikunnan veroamaksavat jäsenet.
17339:     Useasta asiakirjasta I872 vuoden valtiopäivillä käypi sitä paitsi
17340: selville, että porvaristoa pyydettiinkin suostumaan ainoastaan
17341: sellaiseen erioikeuksiensa muuttamiseen, että 3 §:ssä mainittu oikeus
17342: joutuisi kaikille kunnan veroa maksaville jäsenille.
17343:     Niinpä sanotaan arm. esityksessä kunnallishallituksesta kau-
17344: pungeissa:
17345:     »Täyttääksensä yllämainitun kaupunkien kunnallissäännön tar-
17346: vetta, on Keisarillinen Majesteetti, sillä ehdolla että Porvarissääty
17347: myöntää niiden etuoikeutten ulontamisen k a u p u n k i k u n t a i n
17348: k a iki 11 e vero n a 1 a i s i 11 e j ä s en i 11 e, jotka porvaris-
17349: tolle ja kaupungeille Helmikuun 23 p:nä IJ89 annetun Kuninkaallisen
17350: Vakuutuksen 3 §:ssä mainitaan, josta erinäinen Armollinen Esitys
17351: tulee Säätyjen eteen asetettavaksi, tahtonut Säätyjen perustuslailli-
17352: seen käsittelemiseen antaa yllämainitun ehdotuksen.»
17353:      Säätyjen vastauksessa armolliseen esitykseen huomautetaan
17354: niinikään että H. K. M. oli antanut, esityksen kunnallishallinnosta
17355: kaupungissa >>sillä ehdolla että Porvarissääty suostuisi 3 §:ssä Kunin-
17356: kaallisessa Vakuutuksessa porvaristolle ja kaupungeille 23 p:ltä helmi-
17357: kuuta IJ89 mainittuin etuoikeutten ulottamiseen kaupunkikuntain
17358: k a i k k i i n v e r o n a 1 a i s i i n j ä s e n i i n.>>
17359:      Edelleen lausutaan arm. esityksessä Porvariston erioikeuksien
17360: 3 §:n muuttamisesta:
17361:      >>Tämän johdosta on K. M. toimeen saattaaksensa ajanmukaisen
17362:  ja yllämainitussa Armollisessa Esityksessä otaksutun (förutsatt) yhtä-
17363: läisyyden kaupunkikunnan jäsenten oikeutten ja velvollisuutten
17364:  välillä, tahtonut Säätyjen käsiteltäväksi - - - - - esittää seu-
17365:  raavan ehdotuksen ensinmainitun säännön muuttamiseksi.
17366:      Ja lakivaliokunnan tästä esityksestä antamassa mietinnössä
17367:  luetaan: ~\
17368:      >>Lakivaliokunta, - - - - - - - - -, ottaa sentähden, ja
17369:  kun, niinkuin Valiokunta tässä edellä on kokenut näyttää, muuan
17370:  osa kaupunkien asujamistosta, vaikka velvoitettuna osalliseksi kun-
17371:  nallisiin velvollisuuksiin, kuitenkin on suljettu pois pääasiallisen ar-
17372:  voisista kunnallisista oikeuksista, kunnioittamisella ehdoittaaksensa,
17373:  ei ainoastaan että Hyvinarvollinen Porvarissääty tahtoisi, yhdessä
17374:  Säätyjen alamaisen vastauksen kanssa esillä olevaan Armolliseen
17375:                 Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.            1913
17376: 
17377: 
17378: esitykseen, antaa erinäisen myönnytyksensä siihen 3 §:n muuttami-
17379: seen vielä mainitussa Kuninkaalli~ssa Vakuutuksessa, josta nyt on
17380: puhe.>)
17381:     Edellä olevassa on tarkastettu ehdotetun kunnallisasetuksen suh-
17382: detta yksinomaan Porvariston erioikeuksien 3 §:ään. Sikäli kun sa-
17383: notun ehdotuksen mukaan kaupunkikunnan veroa maksamattomat
17384: jäsenet olisivat oikeutetut ottamaan osaa niitten kaupungin virka-
17385: miesten vaaliin, jotka luetellaan Porvariston erioikeuksien 6 §:ssä,
17386: sisältää ehdotus muutoksen myöskin sanottuun 6 §:ään, koska muu-
17387: tos, joka I873 vuoden asetuksen kautta sanotun §:n suhteen tehtiin,
17388: edellä mainituista syistä ei saata sisältää muuta kuin että kaupunki-
17389: kunnan veroa maksavat jäsenet saivat oikeuden ottaa osaa mainittujen
17390: virkamiesten vaaliin.
17391:     Edellä olevan nojalla täytynee katsoa että käsittelyn alainen
17392: ehdotus kaupunkien kunnallislaiksi on, sikäli kun siinä on myönnetty
17393: kunnallinen äänioikeus veroa maksamattomille kunnan jäsenille,
17394: säädettävä valtiopäiväjärjestyksen 6o §:ssä säädetyssä järjestyksessä.
17395: 
17396: 
17397: 
17398:     Ingman ja Lagerlöf huomaavat kyllä, että 8 päivänä joulu-
17399: kuuta I873 annetussa asetuksessa 3 ja 6 §§:äin muuttamisesta
17400: Kunink. vakuutuksessa porvaristolle ja kaupungeille 23 päivältä
17401: helmikuuta I789 on säädetty, että Porvaristone ja kaupungeille sitä
17402: ennen vakuutettu oikeus saada ehdottaa pormestaria ja valita raati-
17403: miehiä, itsellensä ottaa alhaisempia virkamiehiä, olla omain jäsentensä
17404: veroitettavina ja hoitaa kaupunkien yksityisiä rahastoja, kuitenkin
17405: niin, että ne täysin riittäkööt ja ulottukoot yleisiin ja välttämättö-
17406: miin tarpeihin, on siitä lähin järkähtämättä kuuluva kaupunkikun-
17407: tain kaikille raastuvankokouksessa ääntövaltaisille jäsenille. Mutta
17408: koska tässä säätyerioikeuksia muuttavassa asetuksessa ei ole sää-
17409: detty, mitkä kaupunkikunnan jäsenet ovat raastuvankokouksissa
17410: äänioikeutetuita, vaan tämä äänioikeus on jätetty yleisen lain luon-
17411: toisen asetuksen säännösten varaan, niin katsovat Ingman ja Lager-
17412: löf että, kun puheenaolevassa kunnallislakiehdotuksessa mainitut
17413: kunnalliset vaalit sekä pormestarin ja raatimiesten vaalit tulisivat
17414: toimitettaviksi semmoisissa kokouksissa, jotka laadultaan ovat raas-
17415: tuvankokouksia, niin tämä lakiehdotus ei sisällä perustuslain tai
17416: erioikeuksien muutosta>>.
17417: 
17418:     Tämä promemoria oli käsittelynalaisena valiokunnassa, mutta
17419: et tullut loppuun käsitellyksi.
17420: 
17421:    Ed. E h r n r o o t h: Man kunde af hr Ingmans senaste ytt-
17422: rande få den uppfattningen, som skulle man på det håll, där hr Ing.-
17423: 1914                 Istunto 27 p. lokakuuta 1908.
17424: 
17425: 
17426: mans åsikt i saken motsagts, framställt förslag om att frågan skulle
17427: i afseende å beredning rernittehs till grundlagsutskottet. Något
17428: sådant förslag har emellertid ingalunda framställts, utan det har
17429: endast gjorts en anmärkning därom, att stora utskottet, sedan ut-
17430: skottet på grund af de invändningar, som gjorts emot det icke grund-
17431: lagsenliga i den ifrågavarande paragrafen, funnit anledning att på
17432: grund af frågans tvistiga beskaffenhet infordra grundlagsutskot-
17433: tets yttrande, likväl sedermera, med frångående af sin sålunda mar-
17434: kerade uppfattning, ansett lämpligt och möjligt att till landtdagen
17435: öfverlämna ärendet i ett i detta afseende outredt skick. Det är
17436: ju icke något tvifvel om att frågan om grundlagsenligheten af den
17437: nu under behandling varande paragrafen närmast skall afgöras af
17438: talmannen, och att först, därest landtdagen icke nöjes med tal-
17439: mannens tolkning, ärendet skall förvisas till grundlagsutskottet.
17440: 
17441:      Ed. Ra p o 1 a: Minä kannatan ed. Yrjö-Koskisen tekemää kie-
17442: lellisen korjauksen ehdotusta, koska pykälän viimeinen lause suu-
17443: ren valiokunnan ehdottamassa sana-asussa merkitsee vallan toista,
17444: kuin mitä valiokunta silminnähtävästi on tarkoittanut. Eihän
17445: liene valiokunnan tarkoitus, että aviopuolison äänioikeuden eh-
17446: tona on, että hänen puolisonsa on täyttänyt 21 vuotta, vaan että
17447: hän itse on saavuttanut sen ijän.
17448: 
17449:     Ed. Söder h o 1m: Det hvad jag uttalade beträffande denna
17450: paragrafs ställning till frågan om borgerskapets privilegier uteslu-
17451: ter icke enligt rnin tanke att paragrafen nu kan komma under om-
17452: röstning. 6o § L. 0. får först tillämpning efter det lagförslaget
17453: såsom sådant är slutbehandladt.
17454: 
17455:     Ed. S t i g z e 1 i u s: J ag hade också ansett det vara bra och
17456: nyttigt för saken om grundlagsutskottet skulle hafva varit i tillfälle
17457: att gifva sitt utlåtande i denna ganska invecklade fråga. För rnin
17458: del håller jag de skäl, hvilka anförts af hrr Estlander och Söderholm,
17459: för giltigare än de, hvilka framställts af hr Ståhlberg, särskildt
17460: på den grund att detta privilegiestadgande icke blifvit uttryckligen
17461: upphäfdt, utan därför måste anses vara gällande. Mensaken är ändå
17462: icke af så ofantlig vikt, att denna kommunallags behandling däraf
17463: behöfde fördröjas. J ag är därför med hr Ingman ense därom, att
17464: vi böra öfverlämna denna sak till talmannens afgörande. J ag tror
17465: vi kunna vara nöjda därmed, d. v. s. med hans afgörande huruvida
17466: denna fråga skall behandlas i den ordning som 6o § angifver.
17467: 
17468:     Ed. W a 1 p a s: Tässä pykälässä luvataan heti alussa hyvin
17469: mahtipontisesti äänioikeus 21 vuotta täyttäneille Suomen kansa-
17470: laisille. Sitte siitä äänioikeudesta heti nyäistään 7 rajoituksella
17471:                 Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.            1915
17472: 
17473: 
17474: koko joukko pois. Yksi ainoa noista rajoituksista vie täällä Hel-
17475: singissä tuhansilta työläisiltä, etupäässä juuri työtäisiltä äänioi-
17476: keuden. Tuota noin rajoitettua äänioikeutta tavataan sanoa ylei-
17477: seksi, mutta tällä yleisellä äänioikeudella valittavilla valtuutetuilla
17478: tulee olemaan ainoastaan näennäinen valta. Helsingin työväki
17479: sanoikin mielenosoituskokouksessaan, että sillä valittu valtuusto
17480: tulee valhevaltuustoksi. Se on oikeastaan petosvaltuusto, jolla
17481: koetetaan uskottaa ihmisiä, että suomettarelaisten ja muitten an-
17482: tama yleisen äänioikeuden lupaus tulee aivan täsmälleen täyte-
17483: tyksi. Pääasiallinen valta, melkein kaikki valta, siirtyy lisätyille
17484: valtuusmiehille ja pykälän viimeisessä momentissa määrätään ainoas-
17485: taan veroa maksavat niitä valitsemaan. Helsingissä se merkitsee
17486: koko lailla paljon. Vuonna 1905 oli Helsingin noin 100,000 asuk-
17487: kaasta joku 13,400 veroa maksavaa. 14 % hengille kirjoitetuista
17488: ihmisistä. Siitä voi päättää, kuinka pieni määrä todella tulee ääni-
17489: oikeutetuksi ja niiden joukossa ovat tietysti etupäässä viikingit,
17490: jotka tässä maassa ennenkin ovat pitäneet valtaansa, sekä suomet-
17491: tarelaiset, nuorsuomalaiset, niitten joukossa koko joukko laiskot-
17492: telijoita, tyhjäntoimittajia ja muita kelvottomia yhteiskunnan kan-
17493: salaisia, joille annetaan äänioikeus. Mutta suuri osa Helsingin väes-
17494: töstä, kymmenet tuhannet yhteensä, jätetään ilman äänioikeutta.
17495:  Kun tuo pykälä tässä tullaan hyväksymään laiksi, pyydän minä
17496: Helsingin työväen puolesta ilmoittaa mitä jyrkimmän vastalauseen
17497: viekasta ja jesuiittamaista lainsäädäntöä vastaan, jolla ryöstetään
17498:  niin monen työläisen äänioikeus.
17499: 
17500:    Ed. S c h y b e r g s o n: 1 anledning af hr W alpas' yttrahde skulle
17501: jag blott be honom själf jämte hans partikamrater vara med, då
17502: jag yrkar på hela förslagets förkastande.
17503: 
17504:     Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
17505: 
17506:    P u h e m i e s: Valiokunnan mietintöä vastaan on tehty yksi
17507: muutosehdotus. Ed. E. S. Yrjö-Koskinen, ed. Rapolan kannat-
17508: tamana, on ehdottanut, että pykälän viimeisessä momentissa suo-
17509: malaisessa tekstissä sana >>hänl> muutettaisiin sanaksi >>tämä>>. Ni-
17510: mitän tätä ed. Yrjö-Koskisen ehdotukseksi.
17511: 
17512:     Äänestys ja päätös:
17513: 
17514:     Ken hyväksyy 10 §:n Suuren valiokunnan mietinnössä tässä koh-
17515: den, äänestää >>jaa!>; jos >>ei» voittaa, on ed. Yrjö-Koskisen ehdotus
17516: hyväksytty.
17517:     Ei-äänet ovat voitolla; ed. Yrjö-Koskisen muutosehdotus on
17518: siis hyväksytty.
17519: 191tl                Istunto 27 p. lokakuuta 1907.
17520: 
17521: 
17522:   Ed. E. S. Y r j ö - K o s k i n en:   Samanlainen virhe on jäänyt
17523: maalaiskuntien -    -   -
17524: 
17525:     P u h e m i e s: Ei siitä enää saa käyttää puheenvuoroa.       Se
17526: asia on jo mennyt.
17527: 
17528:    II   § hyväksytään.
17529: 
17530:    12 §:n kohdalla käyttää puheenvuoroa:
17531:     Ed. Stenbäck: Utom de i denna paragraf omförmälda ären-
17532: den skulle det enligt stora utskottets förslag ankomma å förstärkte
17533: stadsfullmäktige att utse medlemmar uti det i 43 § omförmälda finans-
17534: utskottet, äfvensom att fatta beslut i anledning af revisorernas be-
17535: rättelse rörande stadens räkenskaper och förvaltning. Vid sådant
17536: förhållande anser jag att denna 12 § bör kompletteras därhän, att i
17537: paragrafen upptages jämväl nyssnämnda ärenden sålunda att såsom
17538: 4 mom. skulle införas följande bestämning, nämligen: >>fattande af
17539: beslut i anledning af revisorernas berättelse om vcrkställd granskning
17540: af stadens räkenskaper och förvaltning>>, äfvensom att 7 punkten
17541: måtte erhålla följande lydelse: wal af ledamöter i direktion för folk-
17542: skolorna, drätselkammare och finansutskott samt af öfriga n~mn­
17543: der och funktionärer, hvilka förvalta och använda stadens medel.>>
17544: 
17545:    Ed. L a g e r 1 ö f: Asessori Stenbäckin ehdottamat muutokset
17546: vastaavat täysin niitä, jotka tehtiin maalaiskuntain kunnallislakiin
17547: ja pyydän minä saada niitä kannattaa.
17548: 
17549:     Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
17550: 
17551:     Puh e m i e s: Pykälään on ed. Stenbäck tehnyt seuraavat kaksi
17552: muutosehdotusta nimittäin:
17553:      1:ksi että §:ään lisättäisiin neljäntenä kohtana seuraava määräys:
17554:     •>4) päätöksen tekeminen sen kertomuksen johdosta, jonka tilin-
17555: tarkastajat ovat antaneet toimittamastaan kaupungin tilien ja hal-
17556: linnon tarkastuksesta;•> ja
17557:     2:ksi että §:n J:S kohta - edellisen muutoksen johdosta, jos se
17558: hyväksytään, 8:s - muutettaisiin näin kuuluvaksi:
17559:     »8) kansakoulujen johtokunnan, rahatoimikamarin j a r a h a-
17560: a s i a i n v a 1 i o k u n n a n sekä muitteU>> j. n. e. Suuren valio-
17561: kunnan ehdotuksen mukaan.
17562:     Nämä ehdotukset ovat erillisiä, joten niistä tulee erikseen äänes-
17563: tettäväksi, ensiksi siitä, joka koskee neljättä kohtaa ja sitte siitä,
17564: joka koskee seitsemättä kohtaa.
17565: 
17566:     Äänestysmenettely hyväksytään.
17567:                 Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.             1917
17568: 
17569:     Äänestykset ja päätös:
17570: 
17571:    1) Ken hyväksyy Suuren valiokunnan ehdotuksen tässä koh-
17572: den sellaisenaan, äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on ed. Stenbäckin
17573: ensimäinen ehdotus hyväksytty.
17574:    Ei-äänet ovat voitolla. Eduskunta on siis päättänyt tehdä
17575: asetusehdotuksen 12 §:ään, uutena 4) kohtana, sellaisen lisämää-
17576: räyksen kuin ed. Stenbäckin ensimäinen ehdotus sisältää.
17577:    2) Ken hyväksyy 12 §:n 7 kohdan Suuren valiokunnan ehdo-
17578: tuksen mukaan, äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on ed. Stenbäckin
17579: tähän kohtaan tekemä muutosehdotus hyväksytty.
17580:    Ei-äänet ovat voitolla. Puheenalainen 7) kohta on siis hyväk-
17581: sytty siten muutettuna, kuin ed. Stenbäckin toinen ehdotus sisältää.
17582: 
17583:    §:t 13-14 hyväksytään järjestänsä keskustelutta.
17584: 
17585:    15 §:stä lausuu:
17586: 
17587:     Ed. H a 11 s t e n: Pyytäisin saada ehdottaa, että tähän py-
17588: kälään tehtäisiin stiliseeraukseen nähden samallainen muutos kuin
17589: se, minkä ed. Ståhlberg ehdotti vastaavaan pykälään maalaiskunta-
17590: asetuksessa ja jonka eduskunta äskettäin on hyväksynyt. Ed.
17591: Ståhlberg lupasi tuoda esiin tämän muutoksen, mutta hän näkyy
17592: nyt olevan poissa. Pykälän alun ehdottaisin tähän muotoon: ~>Kau­
17593: pungin lisätyt valtuutetut valitsevat vuosittain kaupunginvaltuus-
17594: ton puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valtuuston keskuudesta>).
17595: 
17596:     Ed. v o n A 1 f t h a n: J ag skulle be få understöda hr Hallstens
17597: förslag.
17598: 
17599:     Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
17600: 
17601:    P u h e mies: 15 §:ään on ed. Hallsten tehnyt muutosehdotuksen,
17602: jonka äsken kuulimme ja on sitä kannatettu. Nimitän tätä ed.
17603: Hallstenin ehdotukseksi.
17604: 
17605:     Äänestys ja päätös:
17606: 
17607:     Ken hyväksyy 15 §:n Suuren valiokunnan ehdotuksen mukaan,
17608: äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on ed. Hallstenin ehdotus hyväk-
17609: sytty.
17610:     Ei-äänet ovat voitolla; § on siis hyväksytty siten muutettuna
17611: kuin ed. Hallstenin ehdotus tarkoittaa.
17612: 
17613:     16-18 § hyväksytään järjestänsä keskustelutta.
17614: 1918                    Istunto 27 p. lokakuuta 1908.
17615: 
17616:    I9 §:n johdosta lausuu:
17617: 
17618:     Ed. H a 11 s t e n: Tämän pykälän toisen momentin keskellä
17619: on lause, jossa säädetään, että valtuuston jäsen, joka on tilapäi-
17620: sesti estetty kokoukseen saapumasta, on silloin velvollinen kutsu-
17621: maan varajäsenen sijalleen. Maalaiskuntien kunnallisasetuksen 24
17622: §:ssä suuri valiokunta on ehdottanut ja eduskunta tänään hyväk-
17623: synyt säännöksen, jonka mukaan tällaista tilapäistä varajäsenten
17624: kutsumista ei tulisi kysymykseen, vaan astuisi varajäsen ainoastaan
17625: silloin vakinaisen sijalle, kun tämä pysyväisesti poistuu toimestaan.
17626: Minä pyytäisin saada ehdottaa tähän pykälään vastaavan muutok-
17627: sen, joten siis jätettäisiin pois Ig §:n toisesta momentista lause: >>Sama
17628: olkoon laki, jos jäsen ei voi näyttää, että hän laillisen esteen sat-
17629: tuessa, ajoissa on kutsunut varajäsentä kokoukseen>>.
17630: 
17631:    Ed. I n g m a n: Minä pyydän kannattaa tehtyä ehdotusta.
17632: 
17633:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
17634: 
17635:     Puhemies: Valiokunnan mietinnön I9 §:ään on ed. Hallsten
17636: tehnyt kuullun ehdotuksensa, nim. että viimeistä edellinen lause
17637:  toisesta momentista poistettaisiin, ja tätä ehdotusta on kannatettu.
17638:  Nimitän sitä ed. Hallstenin ehdotukseksi.
17639: 
17640:        Äänestys ja päätös:
17641: 
17642:     Ken hyväksyy pykälän Suuren valiokunnan ehdotuksen mukaan,
17643: äänestää >>jaa>>; jos •>ei>> voittaa, on ed. Hallstenin ehdotus hyväk-
17644: sytty.
17645:     Ei-äänet ovat voitolla; ed. Hallstenin muutosehdotus on siis
17646: hyväksytty.
17647: 
17648:        20-23   § hyväksytään järjestänsä keskustelutta.
17649: 
17650:        24 §:n kohdalla käyttää puheenvuoroa:
17651: 
17652:     Ed. v on T r o i 1: Enligt lagförslaget bör reservation anmälas
17653: genast. Då emellertid enligt den nu godkända lagen för landskom-
17654: munerna reservation får anmälas genast eller senast vid protokol-
17655: lets justering samt en sådan bestämning dessutom ingår i nu gällande
17656: kommunalförfattning, ber jag för min del få föreslå att också i
17657: denna paragraf samma bestämmelse blefve intagen. Meningen skulle
17658: då lyda: >>Den som deltager i afgörande af ett vid stadsfullmäktiges
17659: sammanträde handlagdt ärende, ege att genast eller senast vid pro-
17660: tokollets justering afgifva reservation emot det fattade beslutet.>>
17661:                   Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.              1919
17662: 
17663: 
17664:    Ed. A h 1 r o o s: J ag understöder frih. von Troil.
17665: 
17666:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
17667: 
17668:     P u h e m i e s: Tähän 24 §:ään on ed. von Troil, ed. Ahlroosin
17669: kannattamana, tehnyt muutosehdotuksen, jonka kuulimme, että
17670: nim. pykälään liitettäisiin sanat >>pöytäkirjaa tarkistettaessa>>. Ni-
17671: mitän sitä ed. von Troilin ehdotukseksi. Asiasta tulee siis äänes-
17672: tettäväksi.
17673: 
17674:     Äänestys ja päätös:
17675: 
17676:    Ken hyväksyy 24 §:n Suuren valiokunnan ehdotuksen mukaan,
17677: änestäää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on ed. von Troilin ehdotus hyväksytty.
17678:    Ei-äänet ovat voitolla. Ed. v. Troilin tekemä muutosehdotus
17679: on siis hyväksytty.
17680:    §:t 25-29, 2 luvun nimike, kolmannen luvun §:t 30-34 ja kol-
17681: mannen luvun nimike hyväksytään järjestänsä keskustelutta.
17682: 
17683:    35 §:stä lausuu:
17684: 
17685:    Ed. H a 11 s te n: Minä pyytäisin saada korjata eraan paino-
17686: virheen tämän pykälän viimeisessä momentissa. Siinä on vielä
17687: yksi näistä sanoista >>laissa>> kolmannella rivillä.
17688: 
17689:     Ed. Dag m a r Neo v i u s: Jag tror att här igen en oegent-
17690: lighet blifvit begången; första momentets sista mening lyder: »Le-
17691: damöter i drätselkammaren utses af stadsfullmäktige>>. I 12 § åter
17692: står det att det är förstärkte stadsfullmäktige, som utse ledamöter
17693: i drätselkammaren (Ed. v on A 1 ft h a n: Ändradt i senare uppla-
17694: gan). Jaså, då tager jag tillbaka; jag hade ej märkt att detta blif-
17695: vit ändradt i en senare upplaga.
17696: 
17697:     Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
17698: 
17699:    P u h e m i e s: Ed. Hallstenin huomauttama painovirhe tie-
17700: tysti korjataan ilman sen enempää.
17701: 
17702:     35 § hyväksytään.
17703: 
17704:     36 §:n kohdalla lausuu:
17705: 
17706:     Ed. H a 11 s t e n: Täällä on useampia ikäviäkin painovirheitä
17707: ja pari mitätöntä. Kolmannen kappaleen, alhaalta lukien, ensimäi-
17708: sellä rivillä on sana werottavasta>>, pitää olla >>verotettavasta»; sitte
17709: 1920                  Istunto 27 p. lokakuuta 1908.
17710: 
17711: 
17712: on sen alla olevassa a) kohdassa >>kaksitaa>>, pitää olla >>kaksisataa~.
17713: Mutta pahin virhe on sitte viimeisessä kappaleessa, joka pitäisi
17714: olla b) kohtana. Siihen on erehdyksestä painettu kokonainen rivi
17715: väärin a) kohdasta. Tämän lauseen pitäisi olla
17716:     >>b) j o s 1 a p s i a on ne 1 j ä tai viisi, ne 1 j ä s a t a a
17717: markkaa, jollei hänen>> j. n. e.
17718:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi ja pykälä hyväksytään,
17719: korjaamalla ed. Hallstenin huomauttamat painovirheet.
17720: 
17721:                                  37 §.
17722:        Keskustelu:
17723:     Ed. L a g e r 1 ö f: Pyydän saada ehdottaa, että tämän pykälän
17724: ensimäinen kappale hyväksyttäisiin semmoiseksi kuin se kuuluu
17725: voimassaolevassa kunnallisasetuksessa. Ehdottaisin sille siis seu-
17726: raavan sanamuodon:
17727:     »Taksoituksen toimittaa sitä varten asetettava taksoituslauta-
17728: kunta johon kaupunginvaltuusto joka vuosi joulukuussa valitsee
17729: jäseniä sekä niiden joukosta jotka harjoittavat elinkeinoa, liikettä
17730: tai ammattia että niiden joukosta, jotka nauttivat palkkaa, eläke-
17731: rahaa tai muita tuloja, ja niiden joukosta, joilla on kiinteää omai-
17732: suutta, yhtä monta kustakin ryhmästä, ja tulee kaupungin valtuus-
17733: ton, joka kolmas vuosi kaupungin väkiluvun mukaan määrätä tak-
17734: soituslautakunnan jäsenten luku.>> Kun maalaiskuntien hallintoa
17735: koskevaan lakiehdotukseen ehdotettiin vastaava muutos, hylättiin
17736: se, mutta rohkenen kumminkin ehdottaa sen hyväksyttäväksi tähän
17737: kaupunkilakiin, jossa se on vielä paljoa tarpeellisempi, kuin kos-
17738: kaan maalaiskunnissa.
17739:    Ed. E r k k o: Minä pyydän saada kannattaa edellisen puhujan
17740: ehdotusta, joka on yhdenmukainen kolmannessa vastalauseessa
17741: tehdyn ehdotuksen kanssa.
17742:    Ed. v o n A 1 f t h a n : Denna bestämmelse har i den gamla
17743: kommunallagen varit synnerligen värdefull för städerna. Vi skola
17744: betänka att en mycket stor del af hela taxeringsbeloppet i städerna
17745: utgår från stadsfastigheterna och från högt intecknade stadsfastig-
17746: heter, från hvilka man icke får göra afdrag för intecknad skuld.
17747: Det synes sålunda vara berättigadt att tillförsäkra fastighetsegarne
17748: en viss del i taxeringsnämnden, liksom det blir mycket svårt för
17749: taxeringsnämnden att taxera värdet af inkomst från fastigheter
17750: utan den kritik, som af sakkännare därvid kan presteras.
17751:   Ed. Kirves: Minä pyydän vastustaa ed. Lagerlöfin ehdotusta.
17752: Tämä sama ehdotus on suuressa valiokunnassa saanut kannattajia
17753:                    Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.               1921
17754: 
17755: 
17756: ainoastaan 16, ja rohkenen toivoa, ettei Se saa täälläkään sen enem-
17757: pää kannatusta, sillä olisihan se kohtalon ivaa, että jostakin elin-
17758: keinoluokasta, jossa ei ole liikkeenharjoittajia kuin joitakuita henki-
17759: löitä, määrättäisiin ehkä enemmän taksoituslautakunnan jäseniä
17760: kuin koko ammattikunnassa on henkilöitä.
17761: 
17762:       Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
17763: 
17764:     P u h e m i e s: Valiokunnan mietintöä vastaan on tässä 37 §:ssä
17765: ~d. Lagerlöf tehnyt ehdotuksen, että siihen lisättäisiin sanat: ~yhtä
17766: monta kustakin ryhmästä>>, joten se tulisi kuulumaan niinkuin ny-
17767: kyisessä kunnallisasetuksessakin. Tulen nimittämään tätä ed. La-
17768: gerlöfin ehdotukseksi. Sitä on kannatettu ja tulee se siis äänestyk-
17769: sen alaiseksi.
17770: 
17771:       länesiys ja päii6s:
17772: 
17773:    Ken hyväksyy pykälän Suuren valiokunnan ehdotuksen mukaan
17774: äänestää >)jaa»; jos >>ei>) voittaa, on ed. Lagerlöfin siihen tekemämuutos-
17775: ehdotus hyväksytty.
17776:    Äänestyksessä annetaan 95 jaa- ja 74 ei-ääntä. Suuren valio-
17777: kunnan ehdotus on siis tässä kohden hyväksytty.
17778:    38-52 § hyväksytään järjestänsä keskustelutta.
17779:     53 §:n kohdalla lausuu:
17780:     Ed. H a 11 s t e n: Minä pyydän saada ehdottaa tähän pykälään
17781: samanlaisen muutoksen kuin minulla oli kunnia tehdä maataiskun-
17782: tien asetukseen, jonka ehdotukseni eduskunta silloin hyväksyi,
17783: nimittäin että tilintarkastajat valittaisiin kolmeksi vuodeksi ker-
17784: raallaan, joten siis olisi lisättävä >>vuodeksi kerrallaan>> sanojen eteen
17785: sana •kolmeksi~.
17786: 
17787:       Ed. Latva: Minä pyydän kannattaa ed. Hallstt~nin ehdotusta.
17788: 
17789:       Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
17790: 
17791:    P u he m i e s: Tähän pykälään on ed. Hallsten, ed. Latvan kan-
17792: nattamana, tehnyt sen muutosehdotuksen, että vaali tapahtuisi
17793: kolmeksi vuodeksi.
17794: 
17795:       linestys ja pälU6s:
17796: 
17797:     ~en hyväksyy 53 §:n Suuren valiokunnan ehdotuksen mukaan
17798: äänestää ~jaa>>; jos ~ei» voittaa, on ed. Hallstenin ehdotus hyväk-
17799: sytty.
17800:                                                                    121
17801: 1922                    Istunto 27 p. lokakuuta 1908.
17802: 
17803:     Ei-äänet ovat voitolla; ed. Hallstenin ehdotus on siis hyväksytty.
17804:     54 §:n johdosta lausuu:
17805:     Ed. S t e n b ä c k: Då det ankommer på förstärkte fullmäktige
17806: att fatta beslut i anledning af revisionsberättelsen, skulle jag föreslå,
17807: att slutet af paragrafen skulle få följande lydelse: »till granskning
17808: hos förstärkte stadsfullmäktige vid sammanträde i maj månad.»
17809: 
17810:     Ed. Sun d b 1om:         Jag ber att få understöda hr Stenbäcks
17811: förslag.
17812: 
17813:     Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
17814: 
17815:    P u h e m i e s : 54 §:ään on ed. Stenbäck ed. Sundblomin kan-
17816: nattamana, ehdottanut viimeistä edellisellä rivillä olevan sanan
17817: •kaupunginvaltuustoru> edelle pantavaksi sanan »lisätyn>~ .
17818: 
17819:      .Xänestys ja päätös:
17820: 
17821:     Ken hyväksyy pykälän Suuren valiokunnan ehdotuksen mukaan,
17822: äänestää >>jaa>>; jos >>ei» voittaa, on ed. Stenbäckin siihen tekemä
17823: muutosehdotus hyväksytty.
17824:     Ei-äänet ovat voitolla; ed. Stenbäckin muutosehdotus on siis
17825: hyväksytty.
17826:     Tämän jälkeen esitetään ja hyväksytään järjestänsä keskuste-
17827: lutta
17828: 
17829:                                  55-74 §,
17830: 
17831: neljännen, viidennen ja kuudennen luvun nimikkeet sekä itse ase-
17832: tuksen nimike.
17833:     Puhemiehen pyynnöstä ensimäinen Varapuhemies astuu puhe-
17834: miehen sijalle.
17835: 
17836:    C) Ehdotus asetukseksi kunnallisista vaa-
17837: leista.
17838: 
17839:     I-4 §, ensimäisen luvun nimike, 5-8§, toisen luvun nimike, 9-II
17840: §, kolmannen luvun nimike, 12-15 §, neljännen luvun nimike, sekä
17841: 16-28 § hyväksytään järjestänsä keskustelutta.
17842:    29 §:n kohdalla lausuu:
17843:    Ed. H a 11 s t e n: Tässä on painovirhe, jonka pyytäisin saada
17844: korjata. Siinä on viimeisellä rivillä vielä jälellä sana •laissa», joka olisi
17845: muutettava sanaksi •asetuksessa».
17846:                   Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.             1923
17847: 
17848: 
17849:    Ed. H u o p o n e n:         Kannatan.
17850:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
17851:    Varapuhemies: Painovirhe korjataan ilman muuta. Muuta
17852: ehdotusta ei ole tehty.
17853: 
17854:    29 § hyväksytään.
17855:    5 luvun nimike ja 30-38 §hyväksytään järjestänsä keskustelutta.
17856:     39 §:n kohdalla lausuu:
17857:     Ed. H a 11 s t e n: Tässä on pykälän lähinnä viimeisellä rivillä
17858: erehdyttävä sitaatti. On oleva >>33 §:ssä>> eikä »34 §:ssä», niinkuin mie-
17859: tinnössä on luettavana. Sitä en ole oikeutettu painovirheeksi ni-
17860: mittämään.
17861:    Ed. I n g m a n:        Pyydän kannattaa ehdotusta.
17862: 
17863:    Ed. D a g m a r         N e o v i u s:   J ag ber att få understöda hr
17864: Hallsten.
17865: 
17866:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
17867: 
17868:   V a r a p u h e m i e s: Ed. Hallsten on ed. Ingmanin kannatta-
17869: mana tehnyt ehdotuksen, että viimeisen edellisellä rivillä oleva 34 i
17870: muutettaisiin 33 §:ksi. Asia tulee äänestettäväksi.
17871:     Jlinestys ja päitös:
17872: 
17873:     Ken kannattaa Suuren valiokunnan ehdotusta, äänestää •jaa•;
17874: jos •ei• voittaa, on ed. Hallstenin ehdotus hyväksytty.
17875:     Ei-äänet ovat voitolla. Ed. Hallstenin ehdottarua muutos 39
17876: §:ään on siis hyväksytty.
17877:    4o-45 § ynnä 6 luvun nimike hyväksytään järjestänsä kes-
17878: kustelutta.
17879:     -46 §:n kohdalla lausuu:
17880:     Ed. D a g m a r N e o v i u s: Då denna paragraf var före i
17881: stora utskottet, gjordes en ändring i r mom. för att densamma skulle
17882: blifva öfverensstämmande med 24 § i förordningen angående kom-
17883: munalförvaltning på landet, men då kvarlämnades af förbiseende
17884: två ord, som nu borde uteslutas. De uteslutna orden voro: •eller
17885: ock är hindrad att infinna sig till fullmäktiges sammanträde.• I följd
17886: häraf borde äfven ur sista raden af I mom. uteslutas orden •eller
17887: hindrad.•                                 ·
17888: 1924                      Istunto 27 p. lokakuuta 1908.
17889: 
17890: 
17891:     Ed. H a 11 s t e n: Minä pyydän kannattaa tätä ehdotusta, että
17892: jätettäisiin pois sanat t>tai estetty..
17893:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
17894:      Varapuhemies: 46 §:ään on ed. Dagmar Neovius tehnyt,
17895: ed. Hallstenin kannattamana, muutosehdotuksen, että sanat t>tai
17896: estetty>> ensimäisen momentin viimeiseltä riviltä jäisivät pois. Nimi-
17897: tän tätä ed. Neoviuksen ehdotukseksi.
17898:        Xinestys ja päitiis:
17899:    Ken hyväksyy §:n Suuren valiokunnan ehdotuksen mukaan,
17900: äänestää t>ja~; jos •ei~ voittaa, on ed. Neoviuksen ehdotus hyväk-
17901: sytty.
17902:    Ei-äänet ovat voitolla. Pykälä on siis hyväksytty ed. D. Neo-
17903: viuksen ehdottamassa muodossa.
17904:    47-54 §sekä seitsemännen luvun nimike hyväksytään järjestänsä
17905: keskustelutta ja samoin koko asetuksen nimike.
17906: 
17907: D) Ehdotus asetukseksi taajaväkisten maalaisyhdys-
17908: kuntain järjestämisestä eräissä tapauksissa 15 päi-
17909:   vänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 5 ja 9 §:n
17910:                   muut ta m i se s t a.
17911:    Asetusehdotuksen 5 ja 9 § hyväksytään, kumpikin erikseen,
17912: keskustelutta.
17913: 
17914:     Suuren valiokunnan mietinnön 51 sivulla oleva ponsilause ilmoi-
17915: tetaan tulevan esitettäväksi asetusehdotusten kolmannen käsitte-
17916: lyn yhteydessä.
17917: 
17918:     Varapuhemies: Koska asetusehdotuksiin on tehty muu-
17919: toksia, ei toista lukemista voida julistaa päättyneeksi, vaan tulee
17920: se jatkumaan, ja asia lähetetään Suureen valiokuntaan.
17921: 
17922:    Ed. S c h y b e r g s o n: J ag ber få påminna om det under all-
17923: männa debatten gjorda yrkandet, att samtliga dessa förslag rnåtte
17924: förkastas. J ag är visserligen i tillfälle att göra detta yrkande också
17925: vid tredje läsningen, men det synes mig vara riktigare att redan
17926: nu frarnställa detta förslag.
17927: 
17928:     V a r a p u h e m i e s: Kun asetusehdotusten toinen lukeminen
17929: ei vielä ole päättynyt eikä lakiteksti siis vielä ole valmiissa muodossa,
17930: arvelisin että ed. Schybergsonin ehdotus paraiten tulisi käsiteltäväksi
17931: silloin kun asetusehdotukset ovat palanneet suuresta valiokunnasta.
17932:                  Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.             1925
17933: 
17934:    Ed. S c h y b e r g s o n:   Det kan nog hafva sin riktighet.
17935: 
17936:    Varapuhemies: Täten on neljäs asia päiväjärjestyksessä
17937: käsitelty loppuun. - Haluaako eduskunta mahdollisesti jatkaa
17938: täysi-istuntoa, vai olisiko se keskeytettävä?
17939: 
17940:    Ed. A h m a v a a r a: Rohkenen ehdottaa, vaikka onkin nam
17941: myöhäinen, että käytäisiin läpi myös kyytilaki, josta suuren valio-
17942: kunnan mietintö on saapunut. Toivon, että tässä tuskin tullaan pu-
17943: heenvuoroja käyttämään; se menee kai hyvin pian. Laki on siinä
17944: asussa kuin se on eikä se siitä parane. On parasta, että ollaan aivan
17945: ääneti.
17946: 
17947:     Ed. T o r p p a: Lyhyesti ilmoitan, että yhdyn ed. Ahmavaaran
17948: tekemään ehdotukseen, ja minulla on sama vakaumus kuin hänellä-
17949: kin, että kyytiasetuksessa ei eduskunta tule kauan viipymään.
17950: 
17951:    Ed. P u 11 i n e n: Pyydän kannattaa ed. Ahmavaaran ehdotusta.
17952: 
17953:    Ed. N y k ä n e n: Kannatan myöskin ed. Ahmavaaran ehdo-
17954: tusta. Olisi hyvä, että kyytilaki tulisi näillä valtiopäivillä. valmiiksi.
17955: Olisihan siitä maanomistajille jotain hyvää.
17956: 
17957:     Ed. v o n A 1 f t h a n : Aioin tehdä saman ehdotuksen. Koska
17958: asiassa on yksimielisyyttä, suoritetaan se ehkä kymmenessä mi-
17959: nuutissa.
17960: 
17961:    Ed. K i r v e s: Minä vain huomautan, ettei ole myöhä, vaan
17962: varhainen. Ei minulla muuta ronistuttamista ole.
17963: 
17964:    Ed. Sun d b 1om:        Också jag ber att få understöda hr Ahma-
17965: vaaras förslag.
17966: 
17967:    Keskustelu täysi-istunnon jatkamiskysymyksestä julistetaan päät-
17968: tyneeksi.
17969: 
17970:     Varapuhemies: On tehty ehdotus istunnon jatkamisesta,
17971: kunnes kyytilaki on käsitelty. Tätä ehdotusta ei ole vastustettu. Ei
17972: tarvinne asiassa äänestystä, kun sitä vastaan ei ole muuta ehdotusta
17973: tehty. ·Tulee siis käsiteltäväksi viides asia päiväjärjestyksessä.
17974: 
17975:                            ! 5) K)'1tlasetus.
17976:    Esitetään Suuren valiokunnan mietintö N:o 14 ja otetaan sea
17977: johdolla t o i s e n k ä s i t t e 1 y n alaiseksi ed. Laineen y. m.
17978: 1926                   Istunto 27 p. lokakuuta 1908.
17979: 
17980: allekirjoittamassa eduskuntaesityksessä N:o IO Eduskunnalle an-
17981: nettu, Laki- ja talousvaliokunnan mietinnössä N:o 3 valmistavasti
17982: käsitelty e h d o t u s k y y t i a s e t u k s e k s i.
17983:     Kun yleiskeskustelua ei haluta, ryhdytään heti asetusehdotusta
17984: pykälittäin käsittelemään.
17985:                                  I-12 §,
17986: 
17987:     ensimäisen luvun nimike,
17988: 
17989:                                  13-30 §
17990:     sekä toisen luvun nimike,
17991: 
17992:                                  31-34 §
17993:    sekä 3 luvun nimike ynnä
17994:     35-39 § hyväksytään järjestänsä keskustelutta.
17995:     40 §:ään nähden huomauttaa:
17996:    Ed. H e 1 e n i u s- S e p p ä 1 ä: Kun tässä asetuksessa yleensä
17997: on käytetty »asetus»-sanaa, niin eikö tässä 40 §:ssä pitäisi sanoa •ase-
17998: tuksen mukaan» eikä »lain mukaan»?
17999:    Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i:     Kannatan muutosehdotusta.
18000:     Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
18001:    V a r a p u h e m i e s:   Painovirheet korjataan.
18002:    40 § hyväksytään, korjaamalla ed. Helenius-Seppälän mainit-
18003: sema painovirhe.
18004:                                  41-44 §
18005:    sekä 4 luvun nimike ja samoin
18006: 
18007:                             45-49 §
18008:    sekä 5 luvun nimike hyväksytään järjestänsä keskustelutta.
18009:    Puheenvuoron sen jälkeen saatuaan lausuu:
18010:    Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i: Tätä käsitellään kai suuren valio-
18011: kunnan mietinnön pohjalla ja täällä ei ole viidennen luvun nimi-
18012: kettä ensinkään. Ehdottaisin, että viidennen luvun nimikkeeksi
18013: pantaisiin: •Erityisiä säännöksiä..
18014:    V a r a p u h e m i e s:   Suuren valiokunnan mietinnössä ei ole
18015: näitä nimikkeitä.
18016:                              Pöydällepanot.                        1927
18017: 
18018: 
18019:    Ed. L i s t o: Laki- ja talousvaliokunnan mietinnössä N :o 3
18020: on kyllä viidennen luvun nimike. Sitä siis ei tarvitse nyt ottaa puut-
18021: teena puheeksi.
18022: 
18023:    Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i: Jos oikein olen huomannut, niin suu-
18024: ren valiokunnan mietinnössä on 45-49 pykälien yläpuolella nimike:
18025: •Edesvastuusta tämän asetuksen rikkomisesta»~ ja nämä pykälät
18026: eivät sisällä mitään semmoista.
18027: 
18028:     Ed. Li s t o: Viidennen luvun nimike ei ole aiheuttanut mitään
18029: muutosta suuressa valiokunnassa. Se on siis jäänyt laki- ja talous-
18030: valiokunnan ehdotuksen mukaiseksi. Ed. Sulo Wuolijoen muistutus
18031: on siis aivan aiheeton.
18032: 
18033:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
18034: 
18035:    V a r a p u h e m i e s: Kun Laki- ja talousvaliokunnan ehdo-
18036: tuksessa on se, mitä ed .. Wuolijoki kaipasi, ei asia vaadi mitään toi-
18037: menpidettä.
18038: 
18039:     Kun Suuren valiokunnan ehdotukseen ei ole muutosta tehty,
18040: julistetaan asetusehdotuksen toinen käsittely päättyneeksi.
18041: 
18042: 
18043:                        19-22)    Pöydällepanot:
18044: 
18045:    Pöydälle pannaan Puhemiesneuvoston ehdotuksesta ensi per-
18046: jantain istuntoon:
18047:    I9) Laki- ja talousvaliokunnan mietintö n:o 7 a ja
18048:    20) Kunnallisvaliokunnan mietintö n:o 3·
18049: 
18050:    2I) Valtiovarainvaliokunnan mietinnön n:o I4 ehdottaa Puhe-
18051: miesneuvosto pöydälle pantavaksi ensi keskiviikon iltapäivän is-
18052: tuntoon.
18053:     Puheenvuoroa käyttää:
18054:    Ed. S u 1 o W u o 1 i j o k i: Minä ehdotan tämän asian pöydälle
18055: ensi torstain istuntoon.
18056: 
18057:    Ed. G y 11 i n g:   Kannatan tehtyä ehdotusta.
18058: 
18059:     Ed. H u o p o n e n: Eiköhän olisi tärkeä saada tämä asia läpi-
18060: ajetuksi niin pian kuin mahdollista (Ed. Sulo Wuolijoki: Ei!). Tulo-
18061: ja menoarvio on siksi tärkeä asia. Kannatan sen vuoksi puhemiesneu-
18062: voston ehdotusta.
18063: 1928                      Istunto 27 p. lokakuuta 1908.
18064: 
18065: 
18066:    Ed. A h m a v a a r a: Kyllä minä kannattaisin sitä, että tämä
18067: mietintö pantaisiin pöydälle torstaiksi.
18068: 
18069:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
18070: 
18071:    Varapuhemies:           Puhemiesneuvoston ehdotusta vastaan
18072: on ed. Sulo Wuolijoki ehdottanut, että asia pantaisiin pöydälle
18073: torstain istuntoon. Tätä ehdotusta on kannatettu, joten siitä tulee
18074: äänestettäväksi.
18075: 
18076:        Äinesiys ja piiLiös:
18077: 
18078:     Ken kannattaa Puhemiesneuvoston ehdotusta, äänestää •jaa>>;
18079: jos •ei» voittaa, on ed. Wuolijoen ehdotus hyväksytty.
18080:     Äänestyksessä annetaan 6o jaa- ja 94 ei-ääntä; Valtiovarainvalio-
18081: kunnan mietintö N :o I4 on siis päätetty panna pöydälle ensi torstain
18082: täysi-istuntoon.
18083: 
18084:    22) Pankkivaliokunnan mietintö n:o 6 pannaan pöydälle, sa-
18085: moin kuin edellinenkin, ensi torstain istuntoon.
18086:    Puheenvuoron saatuaan lausuu:
18087:     Ed. Hain a r i: Viime lauantaina jaettiin eduskunnalle talous-
18088: Yaliokunnan mietintö n:o 4 ja se oli silloin esityslistassa. Muistaakseni
18089: se pantiin pöydälle tämän päivän istuntoon, mutta on se nyt syystä
18090: tai toisesta jäänyt pois tämän päivän esityslistasta. Pyytäisin, että
18091: se pantaisiin keskiviikon esityslistaan.
18092: 
18093:    Varapuhemies:                 Huomautus otetaan tietysti huomioon.
18094: 
18095:    Seuraava täysi-istunto ilmoitetaan olevan keskiviikkona loka-
18096: kuun 28 p:nä, alkaen klo 12 päivällä.
18097: 
18098:    Täysi-istunto päättyy kello 3,09 yöllä.
18099: 
18100:                                                Pöytäkirjan vakuudeksi:
18101:                                                       Ph. Suuronen.
18102:     37. Keskiviikkona 28 p. lokakuuta
18103:                              klo 1/~ 2 i. p.
18104: 
18105:                            Päiväjärjestys.
18106:    Ilmoituksia:
18107: 
18108:                   Toinen käsittely (i. p.):
18109:    r)   a) Ehdotus asetukseksi maalaiskuntain hallinnosta.
18110:         b) Ehdotus asetukseksi kunnallishallinnosta kaupungissa.
18111:         c) Ehdotus asetukseksi kunnallisista vaaleista.
18112:         d) Ehdotus asetukseksi taajaväkisten maalaisyhdyskun-
18113: tain järjestämisestä eräissä tapauksissa 15 p:nä kesäkuuta 1898 anne-
18114: tun asetuksen 5 ja 9 pykälien muuttamisesta.
18115:     Asiakirjat: Kunnallisvaliokunnan mietintö N:o 1 ja Suuren valio-
18116: kunnan mietinnöt N:o 13 ja 13 a; ed. Erkon ja Ahmavaaran sekä Koi-
18117: viston edusk. esitykset N:o 5 ja 8 (Liitteet VII siv. 3-198).
18118: 
18119:                       Ainoa käsittely:
18120:     2) Anomusehdotukset, jotka tarkoittavat yksityiskoulujen ja
18121: erittäinkin yhteiskoulujen kehityksen edistämistä sekä eräiden yksi-
18122: tyisten oppilaitosten ottamista valtion huostaan.
18123:     Asiakirjat: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 8, ed. Arajärven y.m
18124: anomusehdotus N:o 13, ed. Nissisen y. m. anomusehdotus N:o 26,
18125: ed. Kallion y. m. anomusehdotus N:o 208, ed. Nissisen y. m. ano-
18126: musehdotus N:o 25, ed. Laineen y. m. anomusehdotus N:o 147, ed.
18127: Huoposen anomusehdotus N:o 206 ja ed. Sundblomin y. m. ano-
18128: musehdotus N:o 161 (Liitteet VI siv. 45-48, 59-63, 64---67).
18129:     3) Toimenpiteitä maanjakojen edistämiseksi koskeva anomus-
18130: ehdotus.
18131:     Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o I I ja ed.
18132: Tuomikosken y. m. anomusehdotus N:o 212 (Liitteet V siv. 95--96).
18133:     4) Anomusehdotus, joka tarkottaa Kolarin kappeliseurakun-
18134: nan asettamista verotukseen nähden samalle kannalle kuin Lapin
18135: kihlakunnat.
18136: 1930                  Istunto 27 p. lokakuuta 1908
18137: 
18138: 
18139:     Asiakirjat: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 7 ja ed. Ahma-
18140: vaaran anomusehdotus N:o 103 (Liitteet (II siv. 16).
18141:     5) Anomusehdotukset, jotka koskevat syötöstä kruunun metsä-
18142: mailla määrätyn laidunmaksun lakkauttamista.
18143:     Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 12 ja ed.
18144: Hiltulan y. m. anomusehdotus N:o 19 sekä ed. Koiviston y. m. ano-
18145: musehdotus N:o 69 (Liitteet IV siv. 47-48).
18146:     6) Kertomus Hallituksen toimenpiteistä niiden päätösten joh-
18147: dosta, jotka Suomenmaan Valtiosäädyt 1905-1906 vuoden väli-
18148: aikaisilla valtiopäivillä ovat tehneet.
18149:     Asiakirjat: Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o 2.
18150:     7) Äitiysvakuutusta koskevat anomusehdotukset.
18151:     Asiakirjat: Työväenasiainvaliokunnan mietintö N:o 6, ed. Pärs-
18152: sisen y. m. anomusehdotus N:o 48 ja ed. Hedvig Gebhardin y. m.
18153: anomusehdotus N:o 221 (Liitteet IX siv. 92--99).
18154:     8) Vaivaishoitoasetuksen muuttamista koskeva anomusehdotus.
18155:     Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 13 ja ed.
18156: I-<anton y. m. anomusehdotus N:o 59 (Liitteet V siv. 92-94).
18157:     9) Anomusehdotus, joka tarkoittaa Haminan ja Haapasaaren
18158: luotsien palkkaukseen pidätettyjen kalastussaarten ja luotojen luo-
18159: vuttamista asianomaisiin kuntiin kuuluvien saaristolaiskylien käy-
18160: tettäviksi.
18161:     Asiakirjat: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o II ja ed. Arajär-
18162: ven y. m. anomusehdotus N:o 12 (Liitteet II siv. 38).
18163:     ro) Anomusehdotus, joka tarkoittaa toimenpiteitä esikaupun-
18164: kien asukasten oloissa vallitsevain epäkohtain poistamiseksi.
18165:     Asiakirjat: Kunnallisvaliokunnan mietintö N:o 2 ja ed. Kirveen
18166: y. m. anomusehdotus N:o 101 (Liitteet VII siv. 218-221).
18167:     II) Valtion ja kuntain työolojen järjestämistä koskevat ano-
18168: musehdotukset.
18169:     Asiakirjat: Työväenasiainvaliokunnan mietintö N:o 7, ed. Ahl-
18170: roosin anomusehdotus N:o 63, ed. Siveniuksen y. m. anomusehdotus
18171: N:o 190, ed. Koposen y. m. anomusehdotus N:o 81 sekä ed. Helenius-
18172: Seppälän ja Kaarneen anomusehdotus N:o 224 (Liitteet IX siv.
18173: 71--79).
18174:     12) Anomusehdotukset, jotka koskevat työkyvyttömyys- ja
18175: vanhuusvakuutuksen järjestämistä.
18176:     Asiakirjat: Työväenasiainvaliokunnan mietintö N:o 8; ed.
18177: Hoikan y. m. anomusehdotus N:o 99 ja ed. Helenius-Seppälän ano-
18178: musehdotus N:o 223 (Liitteet IX siv. 87--91).
18179:     13) Anomusehdotus, joka koskee valtion kannatusavun myön-
18180: tämistä Pietarin suomalaiselle yhteiskoululle.
18181:     Asiakirjat: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 9 ja ed. Kivi-
18182: linnan y. m. anomusehdotus N:o 218 (Liitteet VI siv. 49-51).
18183:                                Ilmoitusasiat                         1931
18184: 
18185: 
18186:     I4) Sotilaskyyditysrasituksen poistamista koskeva anomus-
18187: ehdotus.
18188:     Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o q; ed.
18189: Sipposen y. m. anomusehdotus N:o I I (Liitteet V siv. 53-56).
18190:     IS) Anomusehdotukset, jotka tarkoittavat aviopuolisojen omai-
18191: suussuhteita ja vaimon toimivaltaa koskevan lainsäädännön uudis-
18192: tamista.
18193:     Asiakirjat: Lakivaliokunnan mietintö N:o 5; ed. Gripenbergin
18194: y. m. anomusehdotus N:o 43, ed. Anni Huotarin y. m. anomuseh-
18195: dotus N:o 82 sekä ed. Hultinin anomusehdotus N:o 133 (Liitteet
18196: III siv. 45-48, so--53).
18197:     16) Perimysmaan erikoisluonteen lakkauttamista koskeva ano-
18198: musehdotus.
18199:     Asiakirjat: Lakivaliokunnan mietintö N:o 6 ja ed. Nykäsen y. m.
18200: anomusehdotus N:o 71 (Liitteet III siv. 127-129).
18201:     17) Anomusehdotus, joka koskee kunnallismetsäjärjestelmän
18202: edistämistä.
18203:     Asiakirjat: Talousvaliokunnan mietintö N:o 4 ja ed. Hainarin
18204: y. m. anomusehdotus N:o I (Liitteet IV siv. 43).
18205:     18) Anomusehdotus, joka koskee työnvälityksen järjestämistä
18206: kunnalliseksi toimeksi.
18207:     Asiakirjat: Työväenasiainvaliokunnan mietintö N:o 9 ja ed.
18208: Sillanpään y. m. anomusehdotus N:o 49 (Liitteet IX siv. 102).
18209: 
18210:            P ö y d ä 11 e p a n o a v a r t e n e s i t e t ä ä n:
18211:     19) Lakivaliokunnan mietintö N:o 7 anomusehdotuksen joh-
18212: dosta, joka koskee valtiovaraston saattamista vastuunalaiseksi
18213: virkamiesten virheellisestä menettelystä yksityisille aiheutuneesta
18214: vahingosta.
18215:     20) Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 15 Eduskunnalle
18216: tehtyjen anomusehdotusten johdosta, jotka tarkoittavat maanvil-
18217: jelys- ja meijerikoneitten tulliverotuksen poistamista.
18218: 
18219: 
18220: 
18221: 
18222:                             Ilmoitusasiat:
18223:                        :Muutos piUvAjärjestykseen.
18224: 
18225:    Puhemies ilmoittaa että, kun Suuren valiokunnan uusi mietintö
18226: kunnallisasetuksista valmistuu vasta iltapäiväksi, tulee nyt edellä-
18227: puolenpäivän istunnossa ensimäisenä käsiteltäväksi päiväjärjestyk-
18228: sessä mainittu toinen asia.
18229: 193!                  Istunto 28 p. lokakuuta 1906.
18230: 
18231: 
18232:                 Päiväjärjestyksessä olevat asiat:
18233:                          2)   Yksltyiskoulut.
18234:                                  (A. K.)
18235: 
18236:     Esitetään Sivistysvaliokunnan mietintö n:o 8 Eduskunnalle
18237: jätettyjen anomusehdotusten johdosta, jotka tarkoittavat yksi-
18238: tyiskoulujen ja erittäinkin yhteiskoulujen kehityksen edistämistä
18239: sekä eräiden yksityisten oppilaitosten ottamista valtion huostaan.
18240: 
18241:     P u h e m i e s: Tämä mietintö sisältää useampia eri asioita.
18242: Tulen esittämään sen kahdessa eri osassa, ensinnäkin sen osan mie-
18243: tintöä, joka ulottuu ponsiin sivulla 13. Toiseksi esitetään mietintö
18244: sivulta 14 loppuun saakka.
18245:     Ensiksi kohdistetaan siis käsittely mietinnön vastamainittuun
18246: edelliseen osaan.
18247: 
18248:     Ed. V i r k k u n e n :   Yksityiskoulujemme vaikea asema on
18249: niin tunnettu ja niiden olojen parantamisen välttämättömyys niin
18250: yleisesti tunnustettu asia, että se ei kaivanne minkäänlaista pitkästä
18251: yleiskeskustelusta lähtevää lisäselvitystä. Kun eduskunnan aika
18252: sitä paitsi on aivan täpärällä ja kun tämän päivänkin esityslista
18253: on kauhean pitkä, minä luulisin olevan kaikinpuolin tarkoituksen-
18254: mukaisinta ottaa valiokunnan ehdottamat ponnet heti käsittelyn
18255: alaisiksi, siinä järjestyksessä kuin eduskunnan herra puhemies on
18256: määrännyt. Omasta puolestani aijon senvuoksi rajoittaa sanottavani
18257: sivulla 13 olevaan ensimäiseen ponteen.
18258:     Siinä valiokunta määrää yleensä ne ehdot, joilla yksityisille
18259: oppilaitoksille on valtioapua annettava. Mutta se muoto, johon valio-
18260: kunta tässä ponnessaan on yksityiskoulujen valtioavulle määrättävät
18261: ehdot pukenut, on erehdyttävä siinä, että se jättää kokonaan mai-
18262: nitsematta uudet oppilaitokset, joille tähän saakka on myönnetty
18263: valtioapua niiden kolmannesta toimintavuodesta alkaen. Mietinnön
18264: perusteluissakaan ei uusista oppilaitoksista mainita mitään. Mie-
18265: lestäni ei ole mitään syytä asettaa alkavia kouluja valtioavunsaantiin
18266: nähden vaikeampaan asemaan kuin missä ne tähän saakka ovat
18267: olleet. Eikä sitä, mikäli olen kuullut, valiokuntakaan ole tarkoit-
18268: tanut. Jottei tässä asiassa mitään epäselvyyttä syntyisi, olisi tämä
18269: ponsi täydennettävä määräyksellä, joka erottaisi alkavat oppilai-
18270: tokset niiden yleisten säädösten alaisuudesta, jotka koskevat yksi-
18271: tyisoppilaitosten valtioapua yleensä.
18272:     Valiokunta on ehdottanut valtioavun ehdoksi sen, että oppilas-
18273: määrä oppilaitosten 5 alimmalla luokalla on oleva vähintäin 20.
18274: Kun kokemus on osottanut, että oppilasmäärä kouluissa yleensä
18275:                                  Yksityiskoulut                            1933
18276: 
18277: 
18278: ensiluokalta ylöspäin alenee, olisi minun mielestäni uusiin oppilaitok-
18279: siin nähden jonkunverran korotettava sitä alinta oppilasmäärää,
18280: joka ehdotetaan yleiseksi valtioavun ehdoksi. Se on mielestäni
18281: välttämätöntä senvuoksi, että jollei aikavien oppilaitosten ensi-
18282: mäisellä ja toisella luokalla vaadita korkeampaa oppilasmäärää
18283: kuin 20, niin voi käydä siten, että oppilaitoksen laajennuttua neli-
18284: tai viisiluokkaiseksi ylemmillä luokilla ei enää olekaan 20 oppilasta.
18285: Kou1u saattaisi niin muodoin joutua siihen ikävään asemaan, että
18286: se ensi vuosinaan saa valtioavun, mutta joutuu täysiluokkaiseksi
18287: tu1tuaan siitä osattomaksi.
18288:     Sanotun nojalla ehdotan, että yksityiskoulujen valtioavun eh-
18289: doksi on määrättävä, että niitten oppilasluku kolmena vuonna pe-
18290: räkkäin on keskimäärin ollut viidellä alimmalla luokalla vähintäin
18291: 20 ja kolmella ylemmällä luokalla vähintäin 12, josta ehdosta ainoas-
18292: taan erityisistä syistä saataisiin poiketa. Uusille oppilaitoksille on
18293: valtioapua annettava kolmannesta toimintavuodesta alkaen, jos nii-
18294: den kahden alimman luokan oppilasmäärä on yhteensä vähintäin so.
18295: 
18296:      Ed. V. T. R o s e n q v i s t: Jag skall också för min del, i en-
18297: lighet med hr talmannens uppmaning, blott hålla mig till den grupp
18298:  af klämmar, som återfinnes på sid. 13 och 14 i det svenska betän-
18299: ,kandet. Den senaste ärade talaren har föreslagit ett tillägg till
18300: den första klämmen, och kan jag helt och hållet förena mig om detta
18301: hans förslag. Utskottet har vid affattningen af denna kläm haft i
18302: sikte ändast de nu förefintliga skolorna och ansett, att de principer,
18303: som i klämmen fått sitt uttryck, sedan kunde tillämpas på nya sko-
18304: lor, som uppstå. Men saken blefve ju tydligare och klarare, om kläm-
18305: men affattas på det sätt, som här har föreslagits af representanten
18306: Virkkunen. Hans förslag att på de två lägsta klasserna i en begyn-
18307: nande skola borde finnas 50 elever tillsammans, för att statsunder-
18308: stöd kunde erhållas, har, synes det mig, så mycket mera skäl för
18309: sig, som redan nu förefinnas bestämningar i detta afseende med hän-
18310: syn till de skolor, hvilka uppstå på landsbygden. Och det är ju rätt
18311:  och billigt att dessa bestämningar äfven utsträckas till skolorna i
18312: städerna. J ag förenar mig alltså om representanten Virkkunens
18313:  förslag till omformu1ering af den första klämmen.
18314:      Utskottet har föreslagit förhöjda understöd åt privatskolorna,
18315:  uppgående minst till 4,000 mark för klass eller inalles 32,000 mark
18316:  per skola. Men tillika har utskottet som villkor för understödets
18317:  å tnjutande velat uppställa, a tt resp. skolor skulle bevilj a frielevspla tser,
18318:  uppgående till 25 % af hela elevantalet. Om rnan betänker, att i
18319:  statens egna skolor frielevsplatsernas antal utgör 20 o/o, så förefaller
18320:  det egendomligt, att man vill fordra en högre procent i privatsko-
18321:  lorna. Men oberoende häraf, hvilken inverkan skulle det förhöjda
18322:  anslaget med det angifna villkoret komma att utöfva på privatsko-
18323: 1934                  Istunto 28 p. lokakuuta 1908.
18324: 
18325: 
18326: lorna? Säkerligen skulle det komma att gestalta sig ganska förmån-
18327: ligt för privatskolorna i landsorten, ty de hafva i allmänhet redan
18328: nu ett högt antal frielevsplatser- dock: icke uppgående till 25 %-
18329: och dessutom hafva de jämförelsevis låga terminsafgifter. Det före-
18330: faller också, som om utskottet egentligen blott hade tänkt på sko-
18331: lorna i landsorten. Men helt annat blir förhållandet beträffande de
18332: stora privatskolorna i Helsingfors. Den af utskottet föreslagna
18333: förhöjningen skulle för flere af dem i följd af villkoret om 25 %
18334: frielevsplatser, komma att gestalta sig till en ekonomisk förlust.
18335: J ag har införskaffat uppgifter från flere privatskolor i Helsingfors
18336: och skall anföra sådana från tre de största af dem, uppgifter, hvilka
18337: bevisa sanningen af hvad jag nyss anförde. De tre skolor, som jag
18338: syftade på, äro två svenska privatskolor och en finsk privatskola.
18339: Jag har valt just dessa skolor, emedan saken därigenom blir bäst
18340: belyst. Elevantalet i dessa skolor - frånsedt första klassen, hvilken
18341: icke bör medräknas, när det är fråga om statsunderstöd, då skolorna
18342: äro g:klassiga - är 250 a 300. Terminsafgifterna utgöra 120 a IlO
18343: mark, i en af dessa skolor 100 mark. En viktig roll spelar den ra-
18344: batt dessa skolor lämnar syskon, hvilken rabatt uppgår till 25 %
18345: af hela terminsafgiften. Dessutom beviljas äfven af andra skäl åt
18346: ett större eller mindre antal elever en större eller mindre sänkning
18347: i terminsafgiften. Men frielevernas antal i dessa skolor uppgår till
18348: 4 % på sin höjd till 7 %· Dessa tre skolor åtnjuta för närvarande en-
18349: hvar ett statsunderstöd af 26,ooo mark. På dessa tre skolors bud-
18350: get skulle den af utskottet föreslagna lägre förhöjningen med det
18351: åtföljande villkoret af 25 % frielever komma att verka på följande
18352: sätt. För den ena svenska skolan blefve det en verklig förhöjning,
18353: uppgående till 240, säger 240 mark; för den andra svenska skolan
18354: blefve det en minskning af i det närmaste 4,000 mark och för den
18355: finska skolan blefve det en minskning uppgående till 5 a 6,000 mark.
18356: Det måste väl medgifvas att detta är ett ganska egendomligt sätt
18357: att tillgodose behofvet af ökadt statsunderstöd för privatskolorna.
18358: För att under de nya förhållandena få debet och kredit att gå ihop,
18359: blefve det nödvändigt för dessa skolor, därest de ick:e ville för de
18360: betalande eleverna ytterligare höja de redan höga elevafgifterna, att
18361: sänka lärarenas löner, och dock äro privatskollärarenas löner äfven
18362: i Helsingfors redan nu så låga, att de på långt när icke tåla en jäm-
18363: förelse med motsvarande löner för lärarena i statsskolorna. Men
18364: att aflöna lärarena dåligt, det är att riskera att erhålla dåliga lärare,
18365: och skolan förlorar sitt anseende, den blir dålig, och däraf komme också
18366: de nu af så många omhuldade frieleverna att lida.
18367:     J ag tror, att jag härmed har tillräckligt motiverat det förslag jag
18368: gör i min reservation, hvilket förslag går ut på att i stället för 25 %
18369: måtte sägas: ett visst antal frielevplatser, dock ick:e högre än i sta-
18370: tens skolor. J ag har velat affatta mitt uttalande härvidlag så allmänt
18371:                             Yksityiskoul ut.                      1935
18372: 
18373: 
18374: som möjligt, emedan den egeutliga betydelsen af hela denna utlägg-
18375: ning i utskottsbetänkandet är att gifva en fingervisning åt rege-
18376: ringen, i hvilket afseende utredning borde införskaffas, och icke att
18377: noggrannt fixera det ena eller andra villkoret.
18378:     För min del har jag, ehuru med mycket stor tvekan, kunnat
18379: vara med om utskottets förslag att, för erhållande af det högre under-
18380: stödet 5,000 mark per klass, skulle fastslås som villkor att elevaf-
18381: giften icke får öfverstiga 40 mark. Detta högre understöd skulle
18382: också med det angifna villkoret verka ekonomiskt välgörande på
18383: landsortsskolorna, men för skolorna i Helsingfors skulle det med·
18384: föra en förlust uppgående till mellan rs,ooo och 2o,ooo mark. Detta
18385: blefve åtminstone fallet med de tre nämnda skolorna, som jag här
18386: har anfört som exempel. J ag har dock, som sagdt, kunnat vara
18387: med om detta förslag, emedan jag tänker att det högre understödet
18388: icke behöfde ansökas af skolorna i Helsingfors, men om någon här
18389: yrkar på att denna bestämning i utskottets motivering måtte utgå,
18390: kommer jag för min del också att rösta för att det måtte ske ehuru
18391: jag nu icke anser mig böra göra något förslag i saken. Detta villkor
18392: skulle således möjligen kunna stå kvar. Annorlunda gestaltade
18393: sig saken, ifall tredje reservationens förslag, att under inga förhål-
18394: landen högre terminsafgift än 40 mark finge fastslås, blefve god-
18395: kändt. Detta skulle för de nämnda skolorna i Helsingfors, då stats-
18396: understödet vore det högre, medföra den angiina förlusten af 15 till
18397: 20,000 mark, och om statsunderstödet vore det lägre, en förlust af
18398: ända till 26,ooo mark; och denna förlust skulle dessa skolor då under
18399: inga förhållanden kunna undgå. Med andra ord: reservanternas
18400: förslag blefve för skolorna i Helsingfors absolut ruinerande, och
18401: när dessa skolor då indroges, som naturligtvis blefve följden, vore
18402: staten tvungen att i hufvudstaden inrätta flere nya statsläroverk,
18403: hvilka komme att kräfva mycket dryga summor. I sanning en
18404: förnuftig skolpolitik.
18405:     Hvad de öfriga klämmarna beträffar, ber jag för min del få för-
18406: orda deras godkännande.
18407: 
18408:      Ed. Hu 1 t i n: Jos olisi huomioon otettava ainoastaan yksityis-
18409: koulujen tuottama hyöty, ansaitsisivat nämä koulut mielestäni
18410: valtiolta mahdollisimman suurta aineellista tukea. Sitä paitsi tulee
18411: valtiotaloudelliseltakin kannalta yksityiskoulujen kannattaminen
18412: joka tapauksessa valtiolle nykyoloissa noin kolme kertaa huokeam-
18413: maksi kuin jos valtio olisi pakotettu itse ylläpitämään kouluja koko
18414: sille opinhalu~selle nuorisojoukolle, joka nykyään käy yksityiskou-
18415: luissa.
18416:      Luonnollisesti on kuitenkin huomioon otettava sekin, kuinka
18417: paljo varoja valtion on mahdollista suhteellisesti muihin välttä-
18418: mättömiin menoihinsa myöntää yksityiskoulujen kannattamiseksi.
18419: 1936                 Istunto 28 p. lokakuuta 1908.
18420: 
18421: 
18422: Aivan oikein on valiokunta mielestäni pitänyt silmällä, että kansa-
18423: koululaitoksen laajentaminen tätänykyä vaatii karttuvia menoja,
18424: ja että sen hyväksi on tehtävä suuria uhrauksia. Tähän katsoen
18425: valiokunta rajoittuu ehdottamaan yksityisille alkeisopistoille ja
18426: yhteiskouluille annettavan valtioavun määräämistä 4,ooo:ksi,
18427: eräissä tapauksissa 5,ooo:ksi markaksi luokkaa kohti. Niin paljo
18428: kuin soisinkin yhteiskouluille suurempaa kannatusta, täytyy valio-
18429: kunnan esittämää näkökohtaa pitää oikeutettuna. Kansakoulun
18430: vaatimusten tyydyttämiselle on tätänykyä ehdottomasti annettava
18431: etusija. Sitäpaitsi on mielestäni muistettava, ettei myöskään huo-
18432: lenpito ammattiopetuksesta meillä vielä ole läheskään oikeassa
18433: suhteessa siihen kannatukseen, mikä valtion puolesta annetaan oppi-
18434: koulutoimelle.
18435:      Ne ehdot, jotka valiokunta esittää pantavaksi kannatusapujen
18436: saannille, ovat mielestäni yleensä hyvin harkitut, paitsi kahdessa
18437: suhteessa, nimittäin siinä, että vapaaoppilaiden luvun luokkaa kohti
18438: tulisi olla 25 % oppilasluvusta, ja siinä, että lukukausimaksut eivät
18439: saisi nousta yli 40 markan, jos koulu mielii päästä nauttimaan 5,000
18440: markan apurahaa luokkaa kohti. Edellinen ehto on kohtuuton
18441: siinä suhteessa, että, kuten täällä jo on huomautettu ja toisessa
18442: vastalauseessakin huomautetaan, valtio ei omissa kouluissaan
18443: tarjoa useampia vapaaoppilaspaikkoja kuin 20 % luokan oppilas-
18444: määrästä. Mikä oikeus siis valtiolla on vaatia yksityiskouluissa
18445: useampia? - Jälkimäinen ehto on kohtuuton siinä kohden, että se
18446: sopimattomasti sekaantuu yksityiskoulujen talouteen. On ilmeistä,
18447: että jos koulujen on pakko vähentää lukukausimaksunsa, niinkuin
18448: täällä Helsingissä esimerkiksi 100 markasta 40:een, s. o. 6o %, niin
18449: valtioavun korottaminen 4,0oo:sta 5,ooo:een markkaan ei tule kor-
18450: vaamaan edes sitä tulonvähennystä, mikä kouluille lukukausimak-
18451: sujen vähentämisestä johtuu, vielä vähemmin parantamaan koulu-
18452: jen taloutta. Täällä on edellinen puhuja jo numeroilla osoittanut,
18453: mitenkä suuri tappio täkäläisille yksityiskouluille päinvastoin koi-
18454: tuisi, jos ne tätä ehtoa noudattaisivat. Valiokunnan ehdotus sisäl-
18455: tää, että toisella kädellä otettaisiin pois se, mitä toisella kädellä
18456: annettaisiin. Tämä tulisi olemaan monen koulun häviö täällä Hel-
18457: singissä, enkä puolestani käsitä, miksi pitäisi estää yksityiskouluja
18458: ottamasta sellaisia lukukausimaksuja kuin koulujen ylläpitäminen
18459: tekee välttämättömäksi. Jos vanhemmat estetään suorittamasta
18460: semmoisia koulumaksuja kuin koulujen talous vaatii, niin he tule-
18461: vat pakoitetuiksi täyttämään syntyvän vaillingin rasittavien kanna-
18462: tusmaksujen muodossa. Näin ollen on mielestäni luonnollista, että
18463:  yksityiskouluille jätetään vapam; määrätä lukukausimaksut paikal-
18464:  listen olosuhteiden mukaan.
18465:      Kannatan myös sitä ehdotusta, jonka ed. Virkkunen täällä on
18466:  tehnyt 13 sivulla olevan ensimäisen ponsilauseen suhteen, semminkin
18467:                               Yksityiskoulut                           1937
18468: 
18469: 
18470: siinä kohden, että oppilasluku kolmella ylimmällä luokalla saisi olla
18471: erikoistapauksissa alempi kuin 12. Tämä etupäässä silmällä pitäen
18472: pienempien kaupunkien kouluoloja ja sitä, ettei haukuteltaisi oppi-
18473: laita jatkamaan opintojaan yliopistoon saakka, ellei heillä itsellään ole
18474: siihen halua. Sillä tämä määräys tulisi epäilemättä vaikuttamaan
18475: siihen, että tultaisiin kehottamaan myös huonompilahjaisia oppi-
18476: laita jatkamaan lukujaan.
18477:     Ehdotan siis, että mietintö hyväksytään sillä muutoksella, jonka
18478: ed. Virkkunen täällä on esittänyt, ja sitäpaitsi sillä, joka ehdote-
18479: taan toisessa vastalauseessa, sekä että mietinnön perusteluista si-
18480: vulta 9 poistetaan toisen kappaleen viimeinen lause, joka sisältää,
18481: että s,ooo markan valtioapu luokkaa kohti on myönnettävä ainoas-
18482: taan sellaisille oppilaitoksille, joiden lukukausimaksut ovat vähin-
18483: tään 40 markkaa.
18484: 
18485:     Ed. N i s s i n e n: Olin pyytänyt puheenvuoroa oikeastaan sanoak-
18486: seni muutaman sanan Iisalmen suomalaisesta yhteiskoulusta. Mutta
18487: kuultuani puhemiehen määräyksen, että ensin käsitellään asiat
18488: mietinnön alusta 13 sivulle asti, pyY-dän saada käyttää 1puhevuoroani
18489: vasta sitten, kun asiat 15 sivulla, joiden seassa on kysymys Iisalmen
18490: yhteiskoulusta, tulevat keskustelunalaisiksi.
18491:     Mutta näistäkin nyt kysymyksessä olevista asioista sentään pari
18492: sanaa. Sivistysvaliokunnan mietinnön 12 sivulla on esitetty muuta-
18493: mia ehtoja, jotka yhteiskoulujen tulisi, valtioapua saadakseen, täyt-
18494: tää. Vapaaoppilaspaikkoja esim. tulisi olla vähintäin 25 % valtio-
18495: apua nauttivien luokkien oppilasmäärästä. Tiedämme kaikki, että
18496: valtion oppilaitoksissa on vapaapaikkoja 20 %- Miksi siis yhteis-
18497: kouluissa pitäisi olla enemmän? Minusta niitä päinvastoin saisi
18498: olla vähemmän kuin valtion kouluissa. Kannatan tässä suhteessa
18499: t o i s t a v a s t a 1 a u s e t t a.
18500:     13 sivulla olevan ensimäisen ponnen suhteen yhdyn ed. Virkku-
18501: sen ehdottamaa pontta kannattamaan.
18502: 
18503:     Ed. J ä r v i n e n: Eräitä päiviä takaperin oli täällä eduskun-
18504: nassa käsiteltävänä yleisen oppivelvollisuuslain laatiminen niiden
18505: Suomen kansalaisten lapsia varten, joilla ei ole varoja lapsiaan
18506: panna varsinaisiin oppikouluihin. Tänä päivänä on meillä nyt vuo-
18507: rostaan käsillä kysymys rikkaampien, ylempien kansaluokkien
18508: hyväksi perustetuista kouluista, niin sar:.otuista yksityiskouluista
18509: ja näille sivistysvaliokunnan enemmistö ehdottaa annettavaksi
18510: valtioapua 4,ooo-s,ooo markkaa luokkaa kohti, joka apu siis
18511: saattaa nousta ainapa 40,000 markkaan kutakin yksityiskoulua
18512: kohti. Ennenkuin lausun mielipiteeni tästä valtioavun myöntä-
18513: misestä, teen lyhyen vertauksen näiden kahden eri koulumuodon,
18514: varsinaisen kansakoulun ja oppikoulun välillä.
18515:                                                                  122
18516: 1938                 Istunto 28 p. lokakuuta 1908.
18517: 
18518: 
18519:     Samoin kuin on syvä juopa olemassa ylemmän ja alemman kansan-
18520: luokan välissä, on myöskin juopa näiden koulujen välillä. Oppi-
18521: kouluja varten laitetaan valtion kustannuksella upean upeat palatsit.
18522: Joka ainoa vuosi saadaan lukea valtion tulo- ja menoarviosta aina-
18523: kin puolen miljoonan tai toisinaan miljoonankin markan menot
18524: näitä rakennuksia varten. Opetusvälineet ovat niissä hyvät, uuden-
18525: aikaiset. Sen sijaan kuntien hallussa oleviin kansakouluihin har-
18526: voin hyviä opetusvälineitä saadaan. Opettajavoimia on sangen
18527: runsaasti näissä ylempien luokkien kouluissa. Kansakoulussa tulee
18528: keskimäärin yksi opettaja 35 oppilasta kohti, ja laissa on määrätty,
18529: että yhden kansakoulunopettajan täytyy opettaa jopa 50 oppi-
18530: lasta yht'aikaa. Sekin on otettava huomioon, että kansakoulun-
18531: opettajan täytyy opettaa neljää osastoa yht'aikaa. Sitävastoin
18532: oppikouluissa tulevat numerot: suomalaisissa lyseoissa yksi opet-
18533: taja kutakin 15 oppilasta kohti, ruotsalaisissa lyseoissa yksi opet-
18534: taja jokaista I I oppilasta kohti, suomenkielisissä tyttökouluissa
18535: yksi opettaja 14, ruotsalaisissa tyttökouluissa yksi opettaja I I ja
18536: yksityiskouluissa yksi opettaja kutakin 14 oppilasta kohti.
18537:     Tahdon tässä vain mainita harvinaisena ilmiönä, että esim.
18538: Evon metsäopistossa tulee yksi opettaja kutakin 6 oppilasta kohti
18539: ja Mustialan agronoomiosastossa yksi opettaja kolmeakin oppi-
18540: lasta kohti.
18541:     Oppikoulujen opettajien oikeudelliset ja taloudelliset edut ovat
18542: verrattomasti paremmat kuin kansakouluissa; palkka ainakin kaksi
18543: kolme kertaa suurempi. Ennenkuin yhteiskunta voi hankkia näin
18544: hyvät edut näiden ylempiosaisten kouluihin, täytyy sen tehdä
18545: mitä suurimpia uhrauksia. Nyt esim. tänä vuonna on valtion
18546: menoarviossa pantu 5 miljoonan markan menoerä näitä puheena-
18547: olevia kouluja varten. Tähän sitte saamme vielä lukea 1 1/2 mil-
18548: joonaa yliopistoa varten, 400,000 teknillistä korkeakoulua varten
18549: ja vielä toista miljoonaa markkaa näiden ylempien koulujen raken-
18550: nuksia varten. Sen sijaan valtion menot koko Suomen kansakoulu-
18551: laitoksesta, seminaarineen, piiritarkastajineen, nousevat tänä kulu-
18552: vana vuonna ainoastaan noin J miljoonaan ja tähän J miljoonaan
18553: sisältyy myös 1/2 miljoonaa rakennuskustannuksiin meneviä me-
18554: noja, siis 6 1/2 miljoonaa vain varsinaiseen kansan sivistämiseen.
18555:     Kun yhteiskunta näin, niinkuin tässä jo edellä mainitsin, pa-
18556: rempiosaisten kouluja varten uhraa suuria summia ja kun niissä
18557: on vähän oppilaita, tulevat valtion kustannukset kutakin oppi-
18558: lasta kohti nousemaan hyvin korkealle. Luettelen muutamia nu-
18559: meroita. Ylioppilas tulee maksamaan valtiolle vuodessa yli JOO,
18560: ja polyteknikko samoin yli JOO markkaa, suomalaisissa lyseoissa
18561: yksi oppilas 325 markkaa, ruotsalaisissa lyseoissa 454 markkaa vuo-
18562: dessa. Sen sijaan jokainen kansakoululapsi, sitten kuin on pantu
18563: toimeen se sosialistien vaatimus, että annetaan Varattomille oppi-
18564:                              Yksityiskoulut                       1939
18565: 
18566: 
18567: laille ilmaiseksi ateria lämmintä ruokaa kerta päivässä ja koulu-
18568: aikana siistit vaatteet, tulee maksamaan vain noin 90 markkaa vuo-
18569: dessa, ja tätäkin avustusta ovat vastustaneet juuri ne, joiden omat
18570: lapset saavat valtiolta niin suurta kannatusta, kuin olen tässä näillä
18571: numeroilla näyttänyt. Joku ehkä väittänee, että tarpeettomasti
18572: tässä olen ruvennut puhumaan näin ja erottamaan ylä- ja alaluokan
18573: kouluja. Mutta numerot tässäkin suhteessa puhuvat selvää kieltä.
18574: Vuonna 1907 oli suomenkielisissä lyseoissa 4,424 oppilasta, niistä
18575: oli 427 rahvaan lasta. Ruotsalaisissa lyseoissa oli oppilaita 1,628,
18576: varsinaisen kansan lapsia ainoastaan 27. Suomenkielisissä tyttö-
18577: kouluissa oppilaita 2,023, rahvaan lapsia 158. Ruotsinkielisissä
18578: tyttökouluissa 1,022 oppilasta ja nimenomaan mainitaan kerto-
18579: muksessa, että varsinaisia alemman kansan lapsia ei ollut yhtään
18580: tässä toiselle tuhannelle nousevassa joukossa. Huolimatta siitä,
18581: että valtio jo uhraa, niinkuin näistä esilletuoduista numeroista
18582: selviää, rikkaiden lasten kouluttamiseksi suunnattomia varoja, eh-
18583: dottavat sivistysvaliokunnan porvarilliset yhä vielä tuota apua
18584: yksityiskouluille korotettavaksi. Ja sen he perustavat kolmea eri
18585: näkökohtaa silmällä pitäen. Ensiksi: ylioppilaita heidän mieles-
18586: tään ei vielä ole liikaa. Toiseksi : virkamiehiä meillä on sangen
18587: hiukan, onpa niin vähän, ettei edes kunnollisesti saa aukiolevia
18588: paikkoja täytettyä, ja siis virkamiehiä valmistavia kouluja tarvi-
18589: taan.     Kolmanneksi sivistysvaliokunnan mietinnössä sanotaan:
18590: valtioapua täytyy lisätä sentähden, että tällä lisäavulla sitten saa-
18591: taisiin yksityiskoulujen opettajien palkkaedut parannetuiksi. Mikään
18592: näistä kolmesta väitteestä ei ole oikein asiallinen peruste. Yli-
18593: oppilaita meillä kyllä valmistuu jo sangen runsaasti. 65 koulua jo
18594: laskee yliopistoon oppilaita. Vuonna 1904, josta meillä on tietoja,
18595: valmistui Tanskassa 1 ylioppilas kutakin 6,572 Tanskan asukasta
18596: kohti. Meillä 1907 valmistui yksi ylioppilas maamme jokaista
18597: 3,773 henkeä kohti. Ja tämänkinjälkeen on ylioppilaiden valmistu-
18598: minen yhä lisääntynyt. Varsin ctmituiselta kuuluu sivistysvalio-
18599: kunnan enemmistön väite siitä, että meillä olisi virkamiehiä vielä
18600: liika vähäsen ja että sentähden tarvitsisi kouluja kannattaa ja
18601: valtioapua niille lisätä, että saataisiin virkamiehiä valmistettua.
18602: Tämä nyt on tietysti sama periaate, mikä on laki- ja talousvalio-
18603: kunnassa esiintynyt yksin niinkin pienessä laissa kuin hirvenmet-
18604: sästyslaissa taikka kunnallisasetuksessa. -       Kolmantena päte-
18605: vänä syynä yksityiskoulujen valtioavun korottamiseksi esitetään
18606: mietinnössä, että opettajien pohjapalkat tarvitsee korottaa, koro-
18607: tuksia lisätä ja eläkesuhteita parantaa. Sanotaan näet mietin-
18608: nössä, että yksityiskoulujen opettajien on palkan suhteen täyty-
18609: nyt tyytyä sangen vähään ja että varsinaisten valtion koulujen
18610: opettajien palkat ovat pieniä, s a n o t a a n. Tässä lauseessa on
18611: kyllä perää; sikäli perää, että muihin virkamiespalkkoihin ver-
18612: 1940                 Istunto 28 p. lokakuuta 1908.
18613: 
18614: 
18615: raten ovat ne pieniä. Sillä meidän valtion virkamiesten palkathan
18616: tietysti ovat tuossa 10 ja 20 tuhannen markan välillä. Mutta sitte-
18617: kin tavallisen kuolevaisen mielestä pitäisi näyttää meidän valtion-
18618: koulujen opettajien palkat jo riittäviltä. Normaalilyseoiden opet-
18619: tajat saavat keskimäärin korotuksineen 8, 9 jopa kymmenenkin
18620: tuhatta markkaa vuodessa. Saattaisin tässä luetella persoonalli-
18621: sestikin ne normaalilyseon opettajat, jotka mieskohtaisia koro-
18622: tuksia y. m. korotuksia saamalla nauttivat 10,000 mk. vuosipalk-
18623: kaa, mutta en tahdo tässä mennä niin yksityiskohtiin. Muiden
18624: lyseoiden rehtorien palkka on 5,500 ja lehtorien 4,000 markkaa,
18625: ja siihen tulee joka viiden vuoden kuluttua 8oo markan lisäys. Ja
18626: palveltuaan virka-aikansa saavat he sitten 4,500 markkaa eläkettä.
18627: Näitä numeroita, niinkuin sanoin, pitävät sivistysvaliokunnan
18628: porvarit liika matalina. Ja matalia ne ovat meidän kokoomus-
18629: senaatinkin mielestä, sillä nythän on sama senaatti ehdottanut,
18630: että lehtoreille pitäisi lisätä palkkauksia varten 145,000 markkaa,
18631: kolleegoille 78,ooo markkaa, realiopistojen opettajille 61,000.
18632:      Meidän sosialidemokratisten sivistysvaliokunnan jäsenten mie-
18633: lestä ei pitäisi valtioapua sentähden lisätä yksityiskouluille, niin-
18634: kuin valiokunta esittää, että voitaisiin opettajien palkkoja kohot-
18635: taa, että virkamiehiä valmistettaisiin, vaan sentähden olisi valtio-
18636: apua annettava näille, että valmistettaisiin alemman kansan lap-
18637: sille suuremmassa määrässä tilaisuutta myös päästä korkeammasta-
18638: kin opista nauttimaan. Ja tätä lisättyä valtioapua olisi sosiali-
18639: demokratisten jäsenten mielestä niin käytettävä, että asetet-
18640: taisiin apua nauttiviin kouluihin runsaasti vapaaoppilaspaikkoja,
18641: toiseksi pidettäisiin oppilasmaksut alhaisina, ei missään tapauk-
18642: sessa ne saisi nousta yli 40 markan lukukaudessa, ja kolmanneksi
18643: annettaisiin varattomille oppilaille oppikirjat ilmaiseksi. - Näistä
18644: asettamastamme kolmesta ehdosta eivät ole vastapuolueiden jäse-
18645: net suostuneet kannattamaan kuin ensimäistä, se on vapaapaik-
18646: kojen myöntämistä. Ja tämän ainoankaan ehdon suhteen eivät
18647: he ole tehneet minkäänlaisia lähempiä määräyksiä esim. siitä, kuinka
18648: varattoman tarvitsee oppilaan olla, ennenkuin hän on oikeutettu
18649: saamaan tuollaisen vapaapaikan. Arvosteleminen ja tämä vapaa-
18650: paikan antaminen jää kokonaan riippumaan opettajiston ja johto-
18651: kunnan mielivallasta. Ja että tätä tullaan käyttämään puolueel-
18652: lisesti ja puoluenäkökohtia silmälläpitäen, siitä saamme olla aivan
18653: varmat. Meillä on nimittäin kokemusta. Hyvänä esimerkkinä
18654: ovat ne 72,000 markkaa, jotka seminaareissa jaetaan joka vuosi
18655: apurahoina varattomille oppilaille. Nekin annetaan oppilaille,
18656: jotka osaavat enimmän teeskennellä hurskautta ja osaavat enim-
18657: män kumartaa opettajia. Tietysti olisi erinomaisen hyödyllistä
18658: sivistyksen saannille, että kouluissa ei olisi ollenkaan oppilasmak-
18659: suja, mutta kun tällä kertaa ei vielä päästä sille asteelle, on aina-
18660:                             .Yksityiskoulut.                    1941
18661: 
18662: 
18663: kin pantava se ehto, mikä meidän vastalauseessamme on, että ai-
18664: noastaan niille annetaan valtioapua, jotka eivät kohota lukukausi-
18665: maksua 40 markkaa korkeammalle. Jos tällaista ehtoa ei ase-
18666: teta, niin yksityiskoulut tulevat kantamaan 40,000 markkaakio
18667: vuodessa apua, ja vaikka saavatkin näin suuren maksun, siitä huoli-
18668: matta nostavat koulumaksunsa niin korkealle, ettei niihin pienintä-
18669: kään osaa köyhälistön lapsia pääse. Näin ovatkin jo tehneet useat
18670: Helsingin koulut. Mainitsen muutamia. Esimerkiksi Lucina Hag-
18671: manin koulussa Helsingissä on maksu vuodessa 200 markkaa, ja olen
18672: kuullut mainittavan, että eräs Helsingin hyvinkin korkeapaikkai-
18673: nen virkamies on sanonut, että hänen täytyy ottaa lapsensa pois
18674: sieltä sentähden, että hänellä ei riitä rahoja näin suuren summan
18675: maksamiseen.
18676:     Tahdon sitten erityisesti puhua ruotsalaisista kouluista. Ne
18677: ovat ·omituisimmassa asemassa meillä Suomessa. Uusi Ruotsa-
18678: lainen Yhteiskoulu Helsingissä: vuosimaksu on siellä 240 markkaa.
18679: Oppilaita 28I. Lukukausimaksuista saattaa kertyä aina 6o,ooo
18680: markkaa. Köyhemmän kansan lapsia ei ole ainoatakaan. - Uusi
18681:  Ruotsalainen Oppilaitos Helsingissä: lukukausimaksu 25o-26o
18682:  markkaa. Oppilaat kaikki yläluokan lapsia. Mainitaan ainoas-
18683: taan yksi >>mindre jordegaren>> lapsi; ketään muita ei ole alemmasta
18684:  kansasta. - >>Läroverket för gossar och flickoD>: vuosimaksu 240
18685:  markkaa. Ei yhtään rahvaan-lasta. - >>Privata Svenska flick-
18686: skolan>>: vuosimaksu 250 markkaa. Ei sielläkään ole yhtään köy·
18687: hemmän kansan lasta. - >>Hangö Samskola1>: oppilaita 229; vuosi-
18688:  maksu 210 markkaa. Ei alemman kansan lapsia. ->>Åbo Samskola>>:
18689: mainitaan vuosikertomuksessa, että joukkoon on eksynyt kahden
18690: talonpojan ja yhden torpparin lapset. - >>Privata Svenska samsko-
18691: lan i Garnlakarleby>>: erehtynyt joukkoon kaksi räätälin, yksi suu-
18692: tarin ja kaksi karvarin lasta; kaikki muut kuuluvat siihen kerma-
18693:  joukkoon. - >>Realläroverket i Jakobstad>>: 163 oppilasta. Kerto-
18694: muksessa sanotaan nimenomaan ettei siellä ole talonpoikain eikä
18695:  rahvaan lapsia. Vuosimaksu on 200 markkaa. - ~>Vasa Fruntim-
18696: mersskola>>: 5 tilallisten lasta, mutta useampia ei. Kestäisi näin
18697: luetella useampia: >>Svenska Samskolan i Tammerfors>> samoin oppi-
18698: laitos Porissa j. n. e. Nämä ovat niitä varsinaisia yläluokan kou-
18699: luja. Lukukausimaksut ovat niin korkeat, että niiden avulla on
18700: voitu sulkea köyhemmän kansan lapsilta tilaisuus päästä oppilai-
18701: toksiin, ja sittenkin sivistysvaliokunnan enemmistö ehdottaa, että
18702:  nämä saisivat vastedeskin korottaa ja pitää näin korkealla oppilas-
18703: maksunsa ja kantaa siitä huolimatta, niinkuin monasti olen mai-
18704:  ninnut 40,000 markkaakio valtiolta. Eduskunta ei katso Suomen
18705: kansan lasten parasta, jos se ei yhdy vastalauseen tekijöihin.
18706:     Erittäin tärkeä avustuskeino varattornia lapsia varten on se,
18707: että niille annetaan oppikirjat ilmaiseksi. Ja kun kerran eduskunta
18708: 1942                  Istunto 28 p. lokakuuta 1908.
18709: 
18710: 
18711: on jo suostunut antamaan yli 70 %:in avustuksen köyhien kansa-
18712: koululasten kirjojen avustamiseen, niin tietysti paljon suurem-
18713: malla syyllä olisi annettava avustusta juuri oppikouluja käyvien
18714: lasten kirjojen ostamiseen. En puolestani suinkaan voi käsittää,
18715: mitkä motiivit sivistysvaliokunnan porvareilla on ollut kieltäes-
18716: sään juuri näiltä lapsilta, jotka näihin kouluihin pyrkivät, vapaat
18717: kirjat. Juuri samat jäsenet olivat kannattamassa ilmaisia kirjoja
18718: kansakoulun oppilaille. Ei suinkaan liene heidän tarkoituksensa
18719: tällä viitata siihen, että ylemmät koulut kuuluvat yläluokalle ja
18720: kansakoulut vain rahvaan lapsille. Uskallan toivoa, että oikein
18721: ajattelevat eduskunnan jäsenet yhtyvät kolmannen vastalauseen
18722: tekijöihin.
18723: 
18724:     Ed. K ä k i k o s k i: Olin pyytänyt puheenvuoroa kiinnittääk-
18725: seni eduskunnan huomiota siihen anomukseen, jossa pyydetään
18726: Porvoon suomalaisen yhteiskoulun ottamista valtion haltuun, mutta
18727: koska siitä asiasta keskustellaan myöhemmin, käytän nyt ainoas-
18728: taan tilaisuutta kannattaakseni ed. Virkkusen ehdottamaa lisäystä
18729: ponsiin sivulla 13. Myöskin kannatan toista vastalausetta niillä
18730: syillä, jotka ed. Rosenqvist tämän vastalauseen puolustukseksi on esit-
18731: tänyt.
18732: 
18733:     Ed. S o h 1 b e r g: Privatskolornas utveckling i vårt land har
18734: under det sista årtiondet varit storartad. Det erkännes också all-
18735: mänt och framgår äfven ur kulturutskottets betänkande, medan
18736: statsutskottet å sin sida framhåller den stora ekonomiska vinst
18737: staten haft af dessa läroverk. Det oaktadt synes det, som om man,
18738: genom uppställande af rätt stränga villkor för dessa skolor, stode i
18739: beråd att försvåra eller helt och hållet inställa deras verksamhet.
18740: J ag syftar nu närmast på den bestämning, som i första klämmen är
18741: införd angående det minsta elevantal, som bör finnas på de högre
18742: klasserna, för att privatskola skall komma i åtnjutande af understöd,
18743: och på den påyrkade bestämningen rörande antalet friplatser för
18744: medellösa elever inom dessa skolor. Med afseende å frågan om fri-
18745: elevplatserna förenar jag mig med rektor Rosenqvist och ber få un-
18746: derstöda den andra reservationen, som redan har vunnit talrika
18747: understöd. Ett litet språkfel i slutet boppas jag justeringsutskottet
18748: skall beakta och utbyta ordet >>belopp>> mot >>antal>>, såsom i reser-
18749: vationen på andra ställen också säges.
18750:     Hvad första klämmen beträffar, ber jag få påpeka några ornstän-
18751: digheter. Redan nu visar erfarenheten, att elevantalet i allmänhet
18752: å läroverkens högre klasser nedgår med ungefär 50 %, och en
18753: minskning blir i ännu högre grad fallet, om mellanklasserna vinna
18754: den ornfattning, som nu allmänt åsyftas genom införande af mel-
18755: lanskole-examen, som skulle öppna vägen tili större förvärfsmöj-
18756:                               Yksityiskoulut.                      1943
18757: 
18758: 
18759: ligheter för de från mellanskolan utd.imitterade eleverna. Samtid.igt
18760: som man på detta sätt ökar möjligheten för mellanskolornas ele-
18761: ver att kunna gå ut i lifvet och förtjäna sitt lefvebröd, söker man
18762: inskränka möjligheterna för dem, som önska fortsätta de högre
18763: stud.ierna. Vi behöfva ju trots allt fortfarande också personer med
18764: högre bildning, och då det för hemmen är mer ekonomiskt samt
18765: för barnens uppfostran måste anses vara mer välgörande, om de på
18766: hemorten eller på en ort, som ligger hemmet nära, få genomgå en
18767: högre skolkurs, så anser jag, att staten är skyld.ig se till, att icke
18768: de skolelever, hvilka önska fortsätta sina studier, behöfva samman-
18769: föras uti öfverfyllda läroverk i de större städerna, och att staten
18770: därför såsom hittills bör genom understöd för de högre klasserna,
18771: äfven där elevantalet är något mer inskränkt, främja den högre bild-
18772: ningen. Därför ber jag att få föreslå den förändringen uti första
18773: klämmen, att slutet af klämmen skulle ändras därhän, att i stället
18774: för talet 12 skulle införas talet IO. >>På de tre högre klasserna minst
18775: IO» skulle således blifva slutorden i denna kläm.
18776:   ~ Den andra klämmen står i samband med motiveringen å sid. 9
18777: angående terminsafgiften uti skolorna. För att redan påpekade miss-
18778: förhållanden skulle bortfalla, ber jag att få understöda förslaget,
18779: att slutet af motiveringen här skulle utgå, eller sista meningen: »Denna
18780: förhöj ning skulle enligt utskottets mening komma endast sådana läro-
18781: anstalter till godo, hvilkas terminsafgift uppgår till högst 40 mark»
18782: helt och hållet bortfalla. Den synes icke i klämmen och densamma
18783: behöfver därför icke undergå någon förändring.
18784: 
18785:     Ed. R o s en d a 1: Minä pyysin puheenvuoroa kannattaakseni
18786: ed. Virkkusen ehdotusta ensimäisen ponnen muodostamisen suh-
18787: teen. Siihen on täysi syy ja epäilemättä tulee asia selvemmin, täy-
18788: dellisemmin ja paremmin lausutuksi sen kautta.
18789:     Laatiessaan tätä mietintöä oli sivistysvaliokunta velvollinen
18790: ottamaan huomioon kaksi päänäkökohtaa. Toinen: yksityiskoulut
18791: tarvitsevat välttämättömästi enemmän avustusta kuin ne näihin
18792: asti ovat saaneet; toinen: on vähän varoja, meidän täytyy nou-
18793: dattaa mitä suurinta säästäväisyyttä. -Valiokunta on ehdottanut
18794: neljän-, korkeintaan viidentuhannen markan suuruisen avustuksen
18795: jokaista yksityiskoulun luokkaa kohti, joka täyttää ne ehdot, mitkä
18796: mietinnössä ovat määrätyt. Tietysti riippuu koulun toimeentulo
18797: siellä, missä oppilasmaksut ovat korkeat, melkoisessa määrässä
18798: näistä maksuista. Jos tässä kohden vertaa köyhempien seutujen
18799: kouluja varakkaampien seutujen kouluihin, niin oppilasmaksujen
18800: erotus kouluissa, missä on noin 250 oppilasta, tekee noin 40,000
18801: markkaa. Minä suon kernaasti Helsingin yksityisille kouluille kaiken
18802: sen avustuksen, minkä ne voivat saada, sillä minä tiedän, että avus-
18803: tusta tarvitaan. Mutta jos ei varoja siihen riitä, on toiselta puolen
18804: 1944                   Istunto 28 p. lokakuuta 1Q08.
18805: 
18806: 
18807: kohtuullista, että ne koulut, joiden oppilasmaksut tekevät ainoas-
18808: taan viidennen osan Helsingin koulujen oppilasmaksuista, saavat
18809: enemmän avustusta. Tämä oli perusteena, jonkatähden näin mää-
18810: rättiin.
18811:     Mitä siihen huomautukseen tulee, joka on tehty valiokunnan eh-
18812: dottamaan alimpaan oppilaslukuun nähden, niin minun täytyy pitaä
18813: lujasti kiinni siitä, mitä valiokunta on ehdottanut. Sitä koulua,
18814: jonka alaluokilla ei ole keskimäärin 20 oppilasta ja jonka oppilas-
18815: luku yläluokilla ei nouse keskimäärin 12:een, minä en pidä todellisen
18816: tarpeen vaatimana. Poikkeustiloja voi löytyä, mutta niihin näh-
18817: den onkin valiokunta erityisesti kiinnittänyt huomiota.
18818:     Minä tahtoisin jouduttaa tätä asiaa niin paljon kuin mahdollista
18819: ja sentähden supistan puheeni tähän.
18820: 
18821:      Ed. M a 1 m i v a a r a : Sivistysvaliokunta ansaitsee tunnus-
18822: tusta siitä hellyydestä, jolla se on ottanut yksityisten oppilai-
18823: tosten asian ajaaksensa. Valtioapu, jonka valiokunta ehdottaa näille
18824: oppilaitoksille, on mielestäni nykyoloissa riittävä, vaikka ei suinkaan
18825: silti liian korkea. Mutta aivan tarpeetonta on asettaa valtioavun-
18826: nauttimisen ehdoksi, että näissä oppilaitoksissa täytyy olla vapaa-
18827: oppilaspaikkoja 25 % valtioapua nauttivien luokkien oppilasmää-
18828: rästä. Sama määrä kuin valtion kouluissa, nimittäin 20 %. näyt-
18829: tää minusta kohtuulliselta. Sentähden kannatan, kuten usea edelli-
18830: nen puhuja, toista vastalausetta tässä suhteessa.
18831:      Koska ed. Virkkusen tekemä ehdotus ensimäisen ponnen muodosta-
18832: miseksi sivulla 13 ehdottomasti on pidettävä korjauksena, pyydän
18833: saada sitä kannattaa. Muihin samalla sivulla oleviin ponsilauseihin
18834: nähden olen valiokunnan kannalla, ja varsin hyvin harkituksi täy-
18835: tyy minun myös katsoa sitä valiokunnan ajatusta, mikä on lausuttu
18836: julki g:nnen sivun toisen kappaleen loppulauseessa, että korotetun
18837: valtioavun myöntämisen ehtona on oleva korkein lukukausimaksu
18838: 40 markkaa.
18839: 
18840:     Ed. W e m m e 1 p u u: Valiokunnan mietinnön ensimäinen ponsi
18841: sivulla 13 on muodollisesti heikko, joten siitä helposti voi saada toisen
18842: käsityksen kuin mitä valiokunta on tarkoittanut. Koska ed. Virk-
18843: kusen esiintuomat asialliset näkökohdat ovat varsin oikeutettuja,
18844: niin pyydän minäkin puolestani kannattaa hänen ehdotustansa en-
18845: simäiseksi ponneksi, sitä suuremmalla syyllä, kun minun tietääkseni
18846: se ei ole ristiriidassa sen mielipidesuunnan kanssa, mikä valiokunnalla
18847: on ollut yksityiskoulujen avustamisessa.
18848: 
18849:    Ed. H a 11 s t en: Tarkoitukseni oli tuoda esiin muutamia lu-
18850: kuja todistaakseni, että lisätyn valtioavun myöntäminen ainakin
18851: muutamille yksityiskouluille tuottaisi suoranaista tulojen vähennystä,
18852:                              Yksityiskoulut                        1~5
18853: 
18854: 
18855:                                                         ""
18856: jos tähän avustukseen ehdoksi asetettaisiin, että vapaaoppilaiden
18857: luku olisi ainakin 25 % valtioapua nauttivien luokkien oppilasmää-
18858: rästä, mutta ed. Rosenqvist on jo numeroilla tämän asian todista-
18859: nut, enkä siis huoli esittää siltä alalta kokoomiani lukuja. Selväähän
18860: on, että jos lukukausimaksu jossakin koulussa on pieni, vastaa valtio-
18861: avun korotus useita lukukausimaksuja eikä siis runsas vapaapaikko-
18862: jen luku tuota koululle lopullista tulojen vähennystä. Samoin myös-
18863: kin, jos koulu kantaakin verrattain suuren lukukausimaksun, mutta
18864: oppilaiden lukumäärä on pieni, niin saattaa tämä koulu vastaanot-
18865: taa enemmän oppilaita kuin ennen ja siis myöntää näille oppilaille
18866: vapaapaikkoja, millään lailla supistamatta entisten maksuja, siis
18867: tulojaan vähentämättä. Mutta siinä tapauksessa, että lukukausi-
18868: maksu on verrattain suuri ja luokat myöskin ovat verrattain täynnä,
18869: niin oppilaiden vapaapaikkojen ehto vaikuttaa tietysti sen, että
18870: niitten oppilaitten lukukausimaksu, jotka jo ovat koulussa, on
18871: vähennettävä taikka heille myönnettävä tuntuva määrä vapaapaik-
18872: koja, joten siis todellisuudessa koulun tulomäärä vähenee. Sen tie-
18873: tysti täytyy vaikuttaa, että opettajien palkat ja koulun menot ope-
18874: tusvälineisiin, koulutalon kunnossapitoon j. n. e. ovat vähennet-
18875: tävät, ja tämä vie tietysti helpolla siihen, että koulun toiminnan
18876: jatkuminen käy mahdottomaksi. Jos näin kävisi ja kun tietysti täy-
18877: tyy hankkia lapsille opetusta, täytyisi valtion sortuneen sijaan pe-
18878: rustaa uusi koulu ja entistä suuremmilla kustannuksilla sitä yllä-
18879: pitää.
18880:     Pyydän näin ollen, koska en mitenkään saata ymmärtää, että
18881: valtiolla on mitään syytä vaatia tiukempia ehtoja vapaaoppilaisiin
18882: nähden yksityiskouluilta, kuin mitä se asettaa omille oppilaitoksille,
18883: kannattaa ed. Rosenqvistin tekemän toisen vastalauseen pontta,
18884: jossa ehdotetaan, että yksityiskouluissa vapaaoppilaspaikkoja tulisi
18885: olla joku vahvistettu määrä, ei kuitenkaan enempää kuin valtion
18886: kouluissa.
18887:     Olisihan suotava, että lukukausimaksut kouluissamme voisivat
18888: olla niin alhaiset kuin suinkin mahdollista ja että myönnettäisiin
18889: runsaasti vapaapaikkoja. Mutta mikä seuraus siitä on? Tietysti
18890: se, että silloin on valtion apurahoilla kannatettava suurempi osa
18891: koulun menoista, kuin jos tuntuva osa näistä tulisi koulun oppi-
18892: lasmaksuilla korvatuksi.
18893:     Ed. Järvinen on myöskin viitannut siihen tosiseikkaan, joka lie-
18894: nee kaikille itsestään selvä, että ylioppilaaksi tulleen oppilaan kou-
18895: lutus on maksanut valtiolle enemmän kuin kansakouluoppilaan. Se
18896: on sellainen tosiseikka, jonka mainitseminen tuskin olisi tarpeellinen.
18897: Luonnolliset olosuhteet siihen on syynä. Opettajain palkka kor-
18898: keimmissa kouluissa on luonnollisesti suurempi kuin kansakouluissa
18899: senvuoksi, että heidän oma valmistuksensa tähän toimeensa on mak-
18900: sanut enemmän. Ylioppilaaksi ja siten valtion virkaan pyrkivän
18901: 1946                  Istunto 28 p. lokakuuta 1908.
18902:               •'
18903: oppilaan kouluaika ja häneltä vaadittava oppiaika on pitempi kuin
18904: se, jonka kansakoulunoppilas suorittaa.
18905:     Koska minulla on puheenvuoro, pyydän myöskin kannattaa
18906: ed. Virkkusen ehdotusta ja myöskin mainita, että jos toimitus-
18907: vali0kunta lopulliseen mietintöön ottaa sivistysvaliokunnan mie-
18908: tintöön liitetyt taulut, nämä ovat tarkistuksen tarpeessa. Niissä on
18909: joukko suoranaisia painovirheitä ja myöskin käsittelyyn nähden
18910: epäjohdonmukaisuuksia.
18911: 
18912:     P u h e m i e s: Koska valitsijamiehet ovat kutsutut koolle klo
18913: 3:lta, täytyy nyt keskeyttää istunto ja kobonnutaan jälleeen täs-
18914: mälleen kello 6 i. p.
18915: 
18916:    Istunto keskeytetään klo 3 i. p.
18917: 
18918: 
18919: 
18920: 
18921:                            Istuntoa jatketaan
18922:                              klo 6 i. p.
18923:    P u h e m i e s: Kun suuresta valiokunnasta ei vielä ole saapunut
18924: mietintöä kunnallislakiasiasta, niin täytyy jatkaa tätä kouluasian
18925: käsittelyä, vaan se keskeytetään niin pian kuin suuren valiokunnan
18926: mietintö on saapunut.
18927: 
18928:    Ed. Sun d b 1om: Såsom medlem af kulturutskottet har jag
18929: häfdat den uppfattning, att elevantalet på de tre högre kla.<>serna
18930: icke bör fastställas till minimuru 12 utan till 10, för att det senare
18931: talet må komma i riktigt förhållande till 20. J ag vill icke länge uppe-
18932: hålla mig vid denna sak, allra hälst jag kan stödja mig på statistiska
18933: uppgifter, hvilka visa att elevantalet på de tre högre klasserna för-
18934: håller sig till elevantalet på de fem lägre såsom I: 2. Om man såle-
18935: des fastställer ett minsta antal af 20 på de fem lägre klasserna, bör
18936: man fastställa ett minimuru af IO på de tre högre, för att full rättvisa
18937: må vederfaras dessa klasser; man har ju sig bekant, att en mycket
18938: stor del af eleverna afgå från skolan, innan de slutfört kursen. Jag
18939: förenar mig alltså med fröken Sohlberg om hennes förslag och ber
18940: för öfrigt att få understöda det yrkande med afseende å uteslutande
18941: af några rader från sid. g, hvilket gjorts af doktor Hultin.
18942: 
18943:     Ed. H o m e n: Tahdon ainoastaan kannattaa ed. Rosenqvistin
18944: eli toista vastalausetta, jonka mukaan vapaaoppilaitten lukua val-
18945: tioapua nauttivissa yksityiskouluissa ei pidä määrätä sen korkeam-
18946: maksi kuin valtion kouluissa.
18947:                              Yksityiskoulu t.                       1947
18948: 
18949: 
18950:     Ed. P e 1 t on en: Ensiksikin tahdon lausua ajatukseni siitä
18951: lisäyksestä, minkä ed. Virkkunen teki valiokunnan ensimäiseen
18952: ponteen. Se ei millään tavoin ole valiokunnan yleistä mielipi-
18953: dettä vastaan. Kun katselemme näitä tilastotauluja, jotka ovat
18954: mietinnön loppuun liitetyt, niin tulemme huomaamaan, että se ra-
18955: joitus, jonka valiokunta on asettanut viiden alimman luokan valtio-
18956: avun saamisen ehdoksi, sisältää myös jo sen vaatimuksen, minkä
18957: ed. Virkkunen on tuonut esiin. Sillä ennenkuin voi viidellä luokalla olla
18958: keskimäärin 20 oppilasta, täytyy kahdella alimmalla luokalla olla
18959: keskimäärin yhteensä 50 oppilasta. Tauluista näkyy, että kymmen-
18960: kunta koulua valiokunnan asettamain rajain perusteella tulisi kuole-
18961: maan jos jyrkkiä oltaisiin, ja niiden joukossa on vaan yksi ainoa, jo-
18962: hon tulisi erityisesti koskemaan ed. Virkkusen tekemä ehdotus.
18963: Epäilemättä onkin eduksi hallitukselle, jonka tulee näitä apuja jakaa,
18964: että on myöskin aikaville eli uusille kouluille tämmöinen vissi raja
18965: pantu, vaikka valiokunnan mielestä on itsestään selvää, että alka-
18966: vat koulut eivät voi yrittääkään ryhtyä toimintaansa, jollei kahdella
18967:  alimmalla luokalla ole 25 oppilasta luokkaa kohti.
18968:      Sitten täällä on aivan erikoista kannatusta ruvennut saamaan
18969: toinen vastalause. Sen mukaan pidetään 25 % määrää vapaa-
18970: paikoista liian korkeana. Valiokunnan mielestä tämä määrä ei
18971: ole ensinkään liian korkea. Kun nykyään yhteiskoulut - yksi-
18972: tyisten kannattamat -saavat valtioapua vain 24 a 26,ooo markkaa,
18973: niin tulevat ne saamaan valiokunnan ehdotuksen mukaan 4,000
18974: markkaa luokkaa kohti eli ainakin 32,000 markkaa kaikkiaan.
18975:  Siinä on 6,ooo:n, toisissa tapauksissa 8,ooo markan lisäys. On silloin
18976: aivan kohtuullista, että asetetaan vissi määräys vapaapaikoista.
18977: - Täällä on ed. Järvinen tänä päivänä luetellut paljon kouluja,
18978: joissa ei alemman kansaluokan lapsia ole ollut eräissä ensinkään
18979:  ja toisissa vain muutamia. Ja jos lukukausimaksu pidetään niin
18980: korkeana kuin roo markkaa, niin on luonnollista, ettei toisin voi olla-
18981: kaan. Nyt kun valtio tulee näitä kouluja runsaammin kannattamaan,
18982: on aivan kohtuullista, että vaaditaan tuo 25 %määrä vapaasijoja
18983:  vähävaraisten lapsia varten. Ja se kannattaa vallan hyvin. Ei
18984: koulu taloudellisesti tule siitä sanottavia tappioita kärsimään.
18985:      Täällä on sitten ed. Sohlberg tuonut esiin sen ajatuksen, että
18986:  yläluokkia varten olisi saanut tuo vähin oppilasmäärä olla ro, sen
18987: sijaan että valiokunta on määrännyt sen r2:ksi. Minäkin olin yksi
18988: niistä, jotka äänestivät ro:n puolesta I2:n sijaan. Olen sitä mieltä,
18989:  että nyt taitteen aikana ei olisi pitänyt määrää korottaa vielä
18990:  I2:teen. Mutta kun täytyy luottaa siihen, että hallitus menettelee
18991:  tämmöisissä tapauksissa sillä varovaisuudella, kuin valiokunta on 3
18992:  sivun keskimäisessä kappaleessa esittänyt, ettei se tule ilman muuta
18993:  tappamaan entisiä kouluja, jos tuo oppilasluku ylemmillä luokilla
18994: 1948                  Istunto 28 p. lokakuuta 1908.
18995: 
18996: 
18997: e1 sattuisikaan kohoamaan aivan rz:teen, niin tässä tapauksessa
18998: ei ole mitään syytä huoleen.
18999:     En malta olla koskettelematta muutamiin kohtiin, joita ed.
19000: Järvinen täällä toi esiin. Ensimäinen seikka, jonka hän mainitsi,
19001: oli väitös, että valtioapua puollettaisiin korotettavaksi opettaja-
19002: palkkojen korottamiseksi. Puoltaminen ei tapahdu suorastaan sitä
19003: varten, mutta valtioavun korottamista on valiokunta puoltanut siitä
19004: syystä, että nämä yksityiskoulutkin voi..:;vat vähitellen kohota turval-
19005: lisempaan asemaan ja yksi seikka,            raikuttaa näitten koulujen
19006: tulevaan kehitykseen, on myöskin JUUri opettajain palkkasuhde.
19007: Nyt kun valtioapu on ollut suhteellisesti alhainen yksityiskouluilla
19008: ja yksityisten on ollut vaikea saada riittävä määrä kannatusta ko-
19009: koon, niin on täytynyt opettajain palkatkin pitää niin alhaisina, että
19010: on ollut suorastaan vaikea saada opettajia näihin kouluihin. Onpa
19011: ollut tapauksia, että jotkut opettajat ovat alle z,ooo markan vuosi-
19012: palkasta tehneet työtä. Tämä on seikka, joka vaikuttaa yksityis-
19013: koulujen parempaan kehitykseen, kun valtioapua saadaan niin run-
19014: saasti, ettii. voidaan opettajat palkata tavallisesti, ei suinkaan yli-
19015: määräisesti.
19016:      Ed. Järvinen niinikään lausui sen epäilyksen, että näitä vapaa-
19017: oppilaspaikkoja tultaisiin jakamaan puoluenäkökantoja silmällä
19018: pitäen. Minä nyt en tiedä, miten kaupungeissa asianlaita lienee,
19019: mutta maaseudulla ei tämä minun tietääkseni juuri voi tulla kysy-
19020: mykseen. Siellä on niin paljon vähävaraisten lapsia, pikkutilallis-
19021: ten ja torpparien ynnä muitten, että puoluekantoja katsomatta
19022: on aivan tarpeeksi niitä, joille vapaatiloja antaa niin paljo kuin suin-
19023: kin riittää ja varat myöntävät. Enkä ole niillä seuduin, missä olen
19024: ollut tilaisuudessa yhteiskouluja seuraamaan, kuullut valituksia, että
19025: tässä suhteessa olisi väärinkäytöksiä ollut. Kolmannessa vasta-
19026: lauseessa niinikään sanotaan, että nuo korkeat lukukausimaksut
19027: tekevät vähävaraisille suorastaan mahdottomaksi kouluun mene-
19028: misen. Se onkin kyllä totta, mutta kun valiokunta kerran on aset-
19029: tunut sille kannalle, että se vaatii 25 % oppilasluvusta vapaapaikoiksi,
19030: niin silloin ei ole enään käsittääkseni syytä siihen moitteeseen,
19031: etteivät vähävaraiset pääsisi mukaan. Se on jo sangen huomattava
19032: määrä, kun neljäs osa kaikista oppilassijoista asetetaan aivan ilman
19033: maksua käytettäviksi. Samoin ovat he pitäneet ihmeteltävänä
19034: asiana sitä, ettei valiokunta ole suorastaan pannut määräystä kir-
19035: jojen ilmaiseksi antamisesta vähävaraisille. Tämä on kai seuraus siitä,
19036: että kokemuksesta tiedämme, että mikäli asia koskee maaseudun
19037: yhteiskouluja, niin on siellä ollut suorastaan pakko antaa koulukir-
19038: jat ilmaiseksi. Nekin tulevat vuodessa tekemään useampia kym-
19039: meniä markkoja oppilasta kohti ja vähävaraisten lapset eivät siihen
19040: kuluun ensinkään pysty, jotenka johtokuntain on täytynyt pitää
19041: siitä aivan itsestään huolta ja tulevat epäilemättä vastedeskin pitä-
19042:                                  Yksityiskoulut                        194!}
19043: 
19044: 
19045:   mään, jos mieli saada koulu pysymään siinä kunnossa, että riittävä
19046:   oppilasmäärä aina on olemassa. Eivätkä ne ole pitäneet ainoastaan
19047:   kirjoista huolta, vaan tiedän, että eräillä seuduin on huolehdittu
19048:   oppilasten vaatteista, jopa ruuastakin jossain määrin.
19049:       Sitävastoin on täällä myös tuotu esiin paljon vastaväitteitä,
19050:   ettei saisi oppilasmaksuja laskea niin alas kuin 40 markkaan luku-
19051:   kaudelta. Minun käsittääkseni nyt on aivan tarpeetonta tästä väi-
19052:   tellä. Niissä yhteiskouluissa - ja niitä on jo sangen paljon maa-
19053:   seudulla - joita jo on olemassa, on aivan itsestään tämä tullut
19054:   käytäntöön, toisissa vähän alempikin määrä. Onpa jo kaupungeitakin,
19055:   joissa sisäänpääsymaksu ei nouse tätä korkeammalle. Kun nyt valio-
19056:   kunta on nimenomaan asettunut puolustamaan näiden koulujen
19057:   kannattamiseksi korkeampaa valtioapua, jonka mukaan yksi koulu
19058:   voi tulla saamaan jopa 40,000 markkaa, sensijaan että tähän asti on
19059:   apuraha ollut vain 2o,ooo, 24,000 a 26,ooo markkaa, niin on täysi syy
19060:   ollut tässä suhteessa asettua tälle kansanvaltaiselle pohjalle, joka
19061:   jo käytännössä on itsestään tullut ilmi. Tämä ei ole minkään uuden
19062:   määräyksen esiintuomista, se on vaan sen toteuttamista laissa, joka
19063: / jo on käytännössä itsestään toteutettu.
19064:       Huolimatta pienistä yksityisseikoista, joissa erimielisyyttä on valio-
19065:   kunnassakin tullut esiin, ollaan pääasiaan nähden oltu aivan yksi-
19066:   mielisiä, siitä nim. että yhteiskouluja on meidän päivinämme run-
19067:   saasti tuettava valtion avustuksella. Se kanta lienee nyt jo voitettu,
19068:   että korkeampia kouluja katsottaisiin ainoastaan valtion laitoksiksi
19069:   valtion omaa tarvetta varten. Nyt jo yleensä käsitetään, että yhteis-
19070:   koulut yliopistoonkin vievät ovat yleistä kansansivistystä varten
19071:   ja siitä syystä tulee valtion niitä kannattaa, niinkuin ainakin lai-
19072:   toksia, jotka valtion omille jäsenille ovat tarpeellisia. Minä uskallan
19073:   toivoa, että eduskunta tuleekin nämä ponnet 13 sivulta hyväksymään
19074:   pääasiallisesti semmoisina kuin ne siellä löytyvät.
19075: 
19076:        Ed. P a 1m en: Keskustelun kuluessa on täällä edellä puolen-
19077:    päivää esitetty suuri joukko numeroita, jotka osittain eivät ensin-
19078:    kään koskeneetkaan tätä asiaa. Mitä voitaneekin sanoa Mustia-
19079:    lan ja Evon oppilaitoksista, niin se vertaus ei ensinkään sovellu
19080:    tähän kysymykseen. Ja jos sitten ruvetaan numeroilla todista-
19081:    maan, että valtio maksaa muutamista oppilaista enemmän kuin
19082:    toisista, on tämäkin vertaus jotakuinkin tarpeeton, pääasia siinä
19083:    kun jätetään huomioon ottamatta. Se puhuja, hra Järvinen, joka
19084:    tänäpäivänä viittasi näihin seikkoihin, näytti ottaneen kaiken muun
19085:    huomioon, paitsi sen oppimäärän pituuden ja laajuuden, joka eri
19086:    opistoissa on annettavana. On kuitenkin itsestään selvää, että val-
19087:    tio suorittaa paljon enemmän esim. kansakoulunopettajan ope-
19088:    tuksesta kuin kansakouluoppilaan opetuksesta, sekä että oppikou-
19089:    lun oppilaan opetus ei ole keskimäärin niin kallis kuin ylioppilaan.
19090: 1950                 Istunto 28 p. lokakuuta 1908.
19091: 
19092: 
19093:  Tämä ei kaipaa mitään selvitystä. Mutta yhtä vähän lienee tar-
19094: peellista muistuttaa, että jokaisessa sivistyneessä yhteiskunnassa
19095: korkeampaa oppia, niinkauvan kuin sitä ei voida kaikille antaa,
19096: koetetaan antaa muutamille. Minä luulen, että vieläpä tämän edus-
19097: kunnan työkin on ollut monelle muistutuksena siitä, että vähän
19098: laveampi opetus kuin mahdollisimman alhainen määrä, saattaa
19099: olla kaikille hyvä ja hyödyllinen.
19100:     Pääasia on tässä valtion suhde oppilaitoksiin. Kun otetaan
19101: numeroita esille, olisi hyödyllistä myös katsastaa erääseen toiseen
19102: mietintöön, joka kauvan on ollut eduskunnan pöydällä ja huomenna
19103: tulee käsittelyn alaiseksi. Valtiovarainvaliokunta on siinä kohden
19104: ollut tilaisuudessa antamaan numeroita, jotka ovat hyvin valai-
19105: sevia. Kun valtio saa jokaisen valtion oppikoulussa käyvän oppi-
19106: laan puolesta maksaa keskimäärin 300-360 markkaa vuodessa,
19107: niin on sitävastoin tunnettua, että yksityiskouluissa käyvät oppi-
19108: laat eivät maksa valtiolle enempää kuin noin 95-IIO markkaa
19109: oppilasta kohti. Voimme siis sanoa, että noin 1/ 3 siitä hinnasta,
19110: jonka valtio saa suorittaa omien koulujensa oppilaista, on tarpeen,
19111: kun oppilas käy yksityisessä oppikoulussa. Tämä merkitsee jotakin.
19112: -    Jos kerran tunnustamme valtion velvollisuuden tyydyttää
19113: sivistystarvetta, voimme sanoa, että jos niistä yksityisopistoista,
19114: joita on suuri määrä Helsingissä, vain 4, 5 lakkaa toiminnastaan,
19115: niin tulee täällä oppilaitoksista niin suuri puute, että valtion en-
19116: nemmin tai myöhemmin täytyy tyydyttää se tarve, ja siinä ta-
19117: pauksessa valtio saa tehdä moninkertaiset uhraukset. Siltä kan-
19118: nalta katsoen on arvosteltava sitä summaa, jonka valtio antaa yksi-
19119: tyiskoulujen ylläpitämiseksi. Valtiolle on suorastaan eduksi, mitä
19120: enemmän yksityiskoulut ovat avullisina tyydyttämässä sivistys-
19121: tarvetta, sillä se pääsee siten vähemmillä uhrauksilla.
19122:     Mutta kun tässä kohden tehdään vertauksia, niin sopinee myös
19123: ottaa huomioon, että erotus on jotakuinkin suuri eri oppilaitosten
19124: välillä sen mukaan jos toimivat kalleimmissa paikoissa tai huo-
19125: keammissa, maaseuduilla. Me näemme sen jo siitä, että jokainen
19126: suuri oppilaitos Helsingissä, joko hankkimalla itselleen oman talon
19127: tai maksamalla vuosivuokran, suorittaa toistakymmentä tuhatta
19128: markkaa vuodessa ainoastaan huoneustosta. Siinä on meno, joka
19129: tuntuu paljon enemmän kuin mitä samaa tarvetta varten on suo-
19130: ritettavana muualla. Siitä huolimatta me voimme siinä taulussa,
19131: joka on mietinnön lopussa - vaikka se taulu ei olekaan kaikissa
19132: kohdin ihan luotettava - tavata muutamia numeroita, jotka ovat
19133: valaisevia. Niinpä huomaamme esim., että kaksi suomalaista yh-
19134: teiskoulua täällä pääkaupungissa on valtiolle kaikista huokeimmat,
19135: maksaen 87-88 markkaa vuodessa oppilasta kohti, kun sitä vastoin
19136: useat maaseutukoulut maksavat melkoista enemmän, joskus aina
19137: I2G-I30 markkaa.        On varsin kohtuutonta, jos nyt avustuksen
19138:                              Yksityiskoulut                       1951
19139: 
19140: 
19141:  ehdot muutetaan sillä lailla, että kova isku annetaan juuri näille
19142:  kouluille, jotka valtion kannalta katsoen ovat sille kaikkein edul-
19143:  lisimmat. Oltuani itse pari vuosikymmentä mukana toisen näistä
19144: kouluista johtokunnassa, voin sanoa, että sen asema on koko ai-
19145: kana ollut varsin vaikea, niin että ajoittain on saatu erityisillä kei-
19146:  noilla hankkia lisää varoja. Yksityisten uhraavaisuus on kuitenkin
19147: tehnyt mahdolliseksi ylläpitää koulua. Mutta vaikka oppilasten
19148: lukukausimaksuja on saatu eri kerroin korottaa, ollaan kuitenkin
19149: siinä tilassa, että se muutos, jonka valiokunta ehdottaa, kaikkein
19150: lievimmillään ollen, tuottaisi noin s-6 tuhatta markkaa vuodessa
19151: tappiota sille koululle. Jos tahdottaisiin turvautua toiseen vaihto-
19152: ehtoon, jossa tarjotaan suurempaa valtioapua, mutta myös suu-
19153: remmat velvollisuudet säädetään, niin jouduttaisiin siihen, että
19154: tälle koululle tulee tappioksi zo tuhatta markkaa vuodessa tai enem-
19155: mänkin; koulun olisi suorastaan mahdotonta siinä tapauksessa
19156: pysyä pystyssä. Jompikumpi keino olisi siis valittava, joko se,
19157: että koulu asettuu aivan uudelle kannalle, tai se, että se lakkaa
19158: toimestaan. Minä luulen, että valtiolle ja yhteiskunnalle olisi hy-
19159: vin vähän iloa kummastakaan keinosta. Sillä jos koulu lakkaa
19160: toimimasta, niin siitä seuraa, että valtion täytyy jollakin lailla tyy-
19161: dyttää sitä valtavaa sivistystarvetta, joka silloin pääkaupungissa
19162: jää täyttämättä, ja se tulisi maksamaan valtiolle vuosittrun monta
19163: kertaa enemmän kuin konsanaan tämä valtioapu, vaikka se olisi-
19164: kin korkeampi kuin nyt. Mutta varsinkin olisi arveluttavaa, jos
19165: tämä koulu ja muut samassa asemassa olevat oppikoulut saisivat
19166: asettua ihan uudelle kannalle. Sillä kyllä jokainen sen ymmärtää,
19167: että tässä yhteiskunnassa on lukumäärä, tosin pieni, mutta kui-
19168: tenkin lukumäärä vanhempia, jotka kumminkin hankkivat lap-
19169: silleen sitä opetusta, jonka he katsovat kaikkein parhaimmaksi,
19170: maksakoon mitä maksoi. Siten pakotetaan nämä koulut oikein
19171: muodostumaan rikkaiden kouluiksi, joihin eivät edes keskivaral-
19172: liset voisi lähettää lapsiaan, ja samassa näiden koulujen kansallinen
19173: ja yhteiskunnallinen merkitys muuttuisi ihan toisenlaiseksi kuin
19174: se on ollut tähän asti.
19175:      Muistakaamme, että yksityisoppilaitokset ovat tässä maassa
19176: olleet tienraivaajina lukemattomissa kysymyksissä. Oli aika, jol-
19177: loin yksi ainoa yksityisopisto Suomenmaassa, Helsingissä oleva
19178:  ruotsinkielinen lyseo, joka aikoja sitten on lakannut, oli niin tär-
19179: keän työn suorittanut, että esim. maan korkeakoulussa puolet opet-
19180: tajistoa oli tästä yhdestä koulusta lähtenyt. Se yksi koulu mer-
19181: kitsi siinä suhteessa yhtä paljon, kuin kaikki muut maamme kou-
19182: lut yhteensä. Me voimme muuten saada esimerkkejä siitä, miten
19183:  nämä yksityiskoulut ovat raivanneet tietä uusille parannetuille
19184:  opetusmetoodeille. Täytymys olla vuorovaikutuksessa vanhempien
19185:  kanssa on ollut yksityiskouluilla apuna; sen kautta nämä koulut
19186: 1952                 Istunto 28 p. lokakuuta 1908.
19187: 
19188: 
19189: ovat saavuttaneet luottamusta yleisön puolelta, niin hyvää luot-
19190: tamusta, että monikaan valtion opisto ei koskaan ole tullut niin
19191: pitkälle. Tahdotaanko nyt, että tämä yhteiskunnalle terveellinen
19192: kehitys lakkaisi, ja luullaanko todella sillä tehtävän vahinkoa ai-
19193: noastaan niin sanotuille varakkaille luokille? Luullaanko todella-
19194: kin, että se ero ylä- ja alaluokan välillä, jota on koetettu tehdä
19195: räikeäksi ja hyvin syväksi kuiluksi tässäkin asiassa, luullaanko
19196: todellakin, että se sopii maan sivistysoloihin? Minun ymmärryk-
19197: seni mukaan se korkeampi sivistys, joka hankitaan muutamille
19198: yhteiskunnan jäsenille, on aivan kuin valo, joka tulee kaikkien
19199: kerrosten hyväksi niin pian kuin se on saatu kirkkaasti loistamaan.
19200: Ylen tärkeätä on, että ylläpidetään sellainen korkeampi sivistys,
19201: joka kelpaa erilaisiin tehtäviin, ja tunnettua on, että sivistysteh-
19202: tävät, ne jos mitkään, tulevat koko kansan omaksi ja hyödyksi,
19203: vaikka kyllä valitettavasti meillä on vielä sivistystyössä semmoi-
19204: sia aukkoja, että laajat piirit kansaa ei pääse nauttimaan tarjot-
19205: tuja etuja. Eipä yliopistokaan ole siinä tilassa, että se voi antaa
19206: opetusta kaikille, mutta minä voin sanoa, että siitä opetuksesta,
19207: jonka yliopisto antaa, tulee kuitenkin osalliseksi koko kansa ja
19208: sen eri kerrokset, vieläpä köyhimpäänkin majaan asti. Luke-
19209: mattomat ovat ne köyhät ja varattomat, jotka juuri sitä tietä
19210: ovat päässeet vaikuttamaan.
19211:      Minä kaikissa kohdin asetun sille kannalle, jota täällä ovat
19212: edustaneet ensin herrat Rosenqvist ja Virkkunen ja sittemmin
19213: useat muut puhujat. Kannatan mietintöä, kuitenkin niillä li-
19214: sillä ja korjauksilla, joita he ovat esittäneet. Muuten jos asetu-
19215: taan sille kannalle, kuin varsinkin kolmannessa vastalauseessa,
19216: niin tehdään ehdottomasti haittaa korkeammalle sivistykselle. Ja
19217: jokaisen yhteiskunnan tärkeimpiä tehtäviä on kuitenkin valvoa
19218: sivistystä. Se sivistys, jonka asiaa edistetään, se tulee enemmän
19219: tai vähemmän kaikkien, vieläpä vähävaraisempienkin hyödyksi.
19220: 
19221:     Ed. W ä i n ö Jokinen: Veisi aivan liian pitkälle, jos tässä
19222: rupeisi vastaamaan kaikkeen siihen, mitä esim. edellinen puhuja
19223: puhui sivistyksestä ja sivistystyöstä ja siitä, kuinka koko kansa
19224: muka on tilaisuudessa pääsemään siitä osalliseksi. Aion tässä vain
19225: aivan muutamalla sanalla vastata pariin tärkeimpään vastaväit-
19226: teeseen, joita täällä on' tehty kolmatta vastalausetta vastaan.
19227:     Ed. Rosenqvist esitti päivä-istunnossa laskelman, jonka tar-
19228: koituksena oli osoittaa, kuinka mahdottomiin veisi, jos 25 % kou-
19229: lun oppilaista tulee olla vapaaoppilaita. Minusta hänen laske1-
19230: mansa ovat tehdyt aivan väärillä perusteilla. En tahdo tässä seu-
19231: rata laskelmia yksityiskohtiin, eikä asia näytä sitä tarvitsevan,
19232: siksi selvä se on. Ed. Peltonenkin jo jonkun verran osotti tuota
19233: hataruutta. Sellaisessa koulussa, missä lukukausimaksu on 200
19234:                              Yksityiskoulut                       1953
19235: 
19236: 
19237: -250 markkaa, ei oppilaissa ole yhtään ainoata köyhien vanhem-
19238: pien lasta, tai korkeintaan pari kolme sellaista, niinkuin vuosikerto-
19239: muksista otetut tiedot, jota ed. Järvinen esitti, kylläkin osoittavat.
19240: Jos sellainen määräys hyväksyttäisiin, että oppilaista 25 % täy-
19241: tyisi olla vapaaoppilaita, ei nykyisistä oppilaista juuri kukaan
19242: pääsisi vapaaoppilaaksi, jos vaan todella varattomuutta pidetään
19243: silmällä. Sillä määräyksellä, että 25 % oppilaista olisi vapaaoppi-
19244: laita, olisi seurauksena, että kouluun voisi päästä köyhien, varat-
19245: tomien vanhempien lapsia niin paljon lisää, että siihen tulisi tämä
19246: määrätty luku vapaaoppilaita. Kaikki entiset varakkaat oppilaat
19247: jäisivät maksamaan koulumaksujaosa ja sillä tavalla tämä mää-
19248: räys tällaisenaan ei ensinkään vaikuttaisi koulujen taloudelliseen
19249: asemaan.
19250:     Mitä sitte siihen ehdotukseemme tulee, että 40 markan luku-
19251: kausimaksu asetettaisiin ehdoksi kaikelle valtioavulle, niin olemme
19252: aivan varmat siitä, ettei se tule tuottamaan mitään haittaa sivistys-
19253: pyrkimyksille. Useilla kalliilla paikkakunnilla tulevat koulut mai-
19254: niosti toimeen vähemmälläkin kuin 40 markan lukukausimaksulla.
19255: Esim. kalliissa Oulun kaupungissa on yhteiskoulussa oppilasmaksu
19256: vaan 30 markkaa. Lisäksi on siellä nykyään zo % vapaaoppilas-
19257: paikkoja. Koululle lienee kyllä karttunut velkaa kymmenisen
19258: tuhatta markkaa, mutta jos valtioapu olisi ollut niin korkea, kuin
19259: nyt ehdotetaan, niin velasta ei olisi tarvinnut olla puhettakaan.
19260: Olen tähän Oulun esimerkkiin ja moneen muuhun nähden varma
19261: siitä, että muuallakin, jos vaan ylellisyyttä vältetään ja ollaan esim.
19262: kouluhuoneitten loisteliaisuuteen nähden vähemmän vaativia, var-
19263: maan voidaan tulla toimeen 40 markan lukukausimaksulla. Ellei
19264: se riitä y 1 e 11 i s y y t e e n, on varakkailla vanhemmilla, jos
19265: todella pitävät tällaista loisteliaisuutta välttämättömänä, kanna-
19266: tusmaksun muodossa tilaisuus koulua ylläpitää.
19267:      Kannatan kolmatta vastalausetta.
19268: 
19269:     Ed. S o i n i ne n: Ajan niukkuus kehoittaa ja melkeinpä pakoit-
19270: taa puhujia supistamaan sanottavansa tästä laajakantoisesta asiasta
19271: vähempään kuin mitä se oikeastaan vaatisi. Koetan senvuoksi sanoa
19272: sanottavani aivan lyhyesti.
19273:     Olen iloinen siitä, että niin kokenut koulumies kuin ed. Virkkunen
19274: on voinut pääasiassa yhtyä näihin valiokunnan ponsiin. Se asialli-
19275: nen lisäys, jonka hän teki ensimäiseen ponteen, on kyllä oikeutettu.
19276: Minäkin olin aikonut ehdottaa uusista kouluista jotakin samansuun-
19277: taista, mutta kun hän on ehdotuksen tehnyt, niin voin jättää sen
19278: sikseen ja yhtyä häneen.
19279:     Tähän ensimäiseen ponteen on kuitenkin tehty myöskin toinen
19280: muutosehdotus ja sitä minun täytyy vastustaa. On ehdotettu,
19281: että olisi annettava valtioapua yksityiskoulujen yläluokille, vaikka
19282:                                                                 123
19283: 1954                  Istunto 28 p. lokakuuta 1908.
19284: 
19285: ei niissä olisi enemmän kuin 10 oppilasta, kun valiokunta taas eh-
19286: dottaa 12 vähimmäksi määräksi. Sivistysvaliokunta ei ole ollut
19287: sivistysvihollinen ja olisi mielellänsä ehdottanut valtioapua myöskin
19288: pienille kouluille, mutta tänä päivänä on jo huomautettu siitä, että
19289: tätä nykyä kaikki varat, mitä suinkin voidaan saada irti, tarvittai-
19290: siin kansakoululaitoksen kohottamiseksi, ja että muihin koulutar-
19291: peisiin nähden on koetettava tulla toimeen vähimmällä mahdolli-
19292: sella. Näin ollen valiokunnalla ei ole ollut muuta neuvoa kuin joko
19293: ehdottaa pieniä luokkia ja sitä myöten myös pieniä avustuksia, taikka
19294: sitten, että luokat olisivat suuremmat, mutta avustukset jossakin
19295: määrin riittävät. Ja minä luulen, että eduskunta on tunnustava,
19296: että tämä jälkimäinen kanta on parempi. Emme voi pitää hyvänä
19297: sitä, että syntyy koko joukko kituvia kouluja, jotka eivät tule talou-
19298: dellisesti toimeen eivätkä voi kasvatuksellisesti tehtäväänsä suo-
19299: rittaa. Tästä syystä ja yksinomaan tästä syystä on ryhdyttävä sii-
19300: hen toimenpiteeseen, että vaaditaan korkeampi oppilasluku kuin
19301: tähän saakka. Minä tiedän, että tämä tulee koskemaan hyvin ki-
19302: peästi moneenkin pieneen kouluun maaseudulla. Mutta niinkuin
19303: asiat nyt ovat, tuskin on muuta neuvoa, ja valiokunta on ehdottanut
19304: tämän tehtäväksi niin hellävaroen kuin suinkin mahdollista.
19305:     On puhuttu paljon tuosta ehdosta, että yksityiskoululla pitäisi
19306: olla 25 % vapaapaikkoja, ennenkuin se saapi valtioapua. Minä
19307: puolestani valiokunnanssa äänestin 20 %· Ed. Rosenqvist on men-
19308: nyt vielä kauvemmaksi alaspäin ja ehdottanut k o r k ei n t a a n
19309: 20 %. On kyllä totta, että jos mentäisiin vaikkapa vain 20 %:iin,
19310: niin tuottaisi se jossakin määrin hallaa Helsingin kouluille, sitä
19311: ei voi kieltää. Mutta toiselta puolen minun täytyy kuitenkin huo-
19312: mauttaa, että jos todellakaan näissä Helsingin yksityiskouluissa
19313: ei ole vapaapaikkoja enemmän kuin keskimäärin 4 %. on tässä ole-
19314: massa epäkohta, joka vaatii korjaamista. Maaseudulla on tavallista,
19315: että myönnetään 20 % vapaapaikkoja, vieläpä sen ylikin, siitä
19316: huolimatta, että siellä oppilasmaksut harvoin nousevat edes 40
19317: markkaan. Olisi silloin kohtuudenkin kannalta jo odotettava, että
19318: nämät Helsingin koulut, joissa oppilasmaksut ovat niin korkeat,
19319: myöntäisivät edes saman verran. Mutta tässä on myöskin joku
19320: pedagooginen tai sanoisinko yhteiskunnallinen epäkohta olemassa,
19321: kun tällä tavalla yksityiskoulut muodostuvat pääasiallisesti ylä-
19322: luokkalaisten kouluiksi, joissa lapset eivät edes lapsina ole koske-
19323: tuksissa alaluokan kanssa. Se on omiansa, minä en voi muuta nähdä,
19324: kasvattamaan jonkunlaista yliluokkahenkeä tässä .yhteiskunnassa,
19325: ja että sitä jossakin määrin jo on olemassa, sitä tuskin voidaan
19326: kieltää.
19327:     Minä olen laskenut, että jos ennen on ollut 4 % vapaapaikkoja,
19328: ja tämä prosenttiluku nyt korotettaisiin 2o:een, se tuottaisi sem-
19329: moiselle yksityiskoululle, jossa on keskimäärin 30 oppilasta luokalla
19330:                              Yksityiskoulut                        1955
19331: 
19332: 
19333: ja noin roo markan lukukausimaksu, vähän vaille 2,000 markkaa
19334: vuotuista tappiota, jota ei valtioavun nouseminen peittäisi. Ja
19335: minun täytyy sanoa, että ensimäinen ajatukseni oli se, että jos
19336: parannus tässä kohden olisi sillä hinnalla saatavissa, ei se olisi liian
19337: kalliisti maksettu. En kuitenkaan tahdo nyt asettua ehdottamaan
19338: 20 %:in ehdotonta vaatimusta, vaan ajankin voittamiseksi voin tällä
19339: kertaa yhtyä ed. Rosenqvistiin, toivoen, että hallitus pitää huolta
19340: siitä, että tämä yksityiskoulujen vapaaoppilasprosentti ei pääse
19341: laskemaan aivan alas.
19342:     Mitä siihen tulee, että korotetun valtioavun saamisen ehdoksi
19343: valiokunta on suosittanut korkeintaan 40 markan lukukausimaksua,
19344: niin kyllä minun täytyy vielä pitää siitä kiinni. Onhan valtioavun anta-
19345: misella kaiketi yksinomaan se tarkoitus, että se valmistaisi tilaisuutta
19346: vähävaraisten lapsille koulunkäyntiin. Ja kun tuo valtioapu kasvaa,
19347: niin pitäisi samassa suhteessa tai edes jossain määrin sen kautta
19348: tehdä helpommaksi varattomien lasten pääseminen kouluun. Ja
19349: se kai tapahtuu paraiten juuri sillä tapaa, että lukukausimaksu alen-
19350: netaan. Periaatteelliselta kannalta tämä on oikeutettua. Siitähän
19351: tosin voidaan riidellä, onko juuri 40 markkaa aivan • oikein osattu,
19352: mutta tätä lukua puoltaa hyvin voimakkaasti se seikka, että maalla
19353: harvoin otetaan, niinkuin täällä jo on huomautettu, edes 40 mark-
19354: kaa lukukausimaksuksi.       Ja tällä lukukausimaksulla valtioavun
19355: lisäksi päästäisiin pienemmissä kouluissa 6,ooo:n ja suuremmissa kou-
19356: luissa 7,ooo:n markan tuloihin vuotta ja luokkaa kohti. Se lienee
19357: näissä oloissa pidettävä riittävänä, ainakin maaseutukouluihin
19358: nähden. Helsingin koulut tuskin tarvinnevat tuota korotettua valtio-
19359: apua. Mutta tässä kohden kuitenkin tahtoisin tulkita sen määräyk-
19360: sen, joka perustelussa on sivulla g, jossain määrin vapaasti, sillä
19361: tapaa nimittäin, että olisi lukukausimaksujen summa jaettuna oppi-
19362: lasluvulla pidettävä keskimäärin 40 markkana. Se tekisi mahdolli-
19363: seksi jonkinmääräisen liikkumisvapauden näille kouluille. Voitaisiin
19364: esim. pitää yläluokilla vähä korkeampi maksu ja alaluokilla vähä
19365: alempi kuin 40 markkaa. Myöskin voitaisiin sisaruksilla myöntää
19366: alennusta ja määrätä yksinäisille lapsille vähän korkeampi maksu.
19367: Senvuoksi pyytäisinkin saada ehdottaa pikku lisäyksen sivulle 9·
19368: Siihen lauseeseen, jossa puhutaan 40 markan lukukausimaksusta,
19369: tahtoisin lisättäväksi sanan >>keskimäärin>>, niin että lause kuuluisi:
19370: »tämä korotus olisi kuitenkin myönnettävä ainoastaan sellaisille
19371: oppilaitoksille joiden lukukausimaksut ovat keskimäärin enintään
19372: 40 markkaa.>>
19373:     Ed. Järvinen täällä luki ankarasti lakia porvarillisille kouluille
19374: ja liikkui siinä kun hän puhui valtion kouluista aloilla, jotka nyt
19375: eivät kuulu oikeastaan tähän asiaan. Hän käytti myöskin tapansa
19376: mukaan jotensakin räikeää väritystä, niin etten luule, että hänen ku-
19377: vaamansa olot olivat aivan tasapuolisesti kuvatut, vaikken tahdo kiel-
19378: 1956                  Istunto 28 p. lokakuuta 1908.
19379: 
19380: 
19381: tää, että siinä oli näkökohtia, jotka ansaitsevat huomiota. Minä en
19382: tahdo lähteä seuraamaan häntä näille aloille, vaikka se olisi jossain
19383: määrin houkuttelevaa. Enkä myöskään tahdo paljon kosketella
19384: niitä nuhteita, joita hän antoi valiokunnan enemmistölle. Mainita
19385: kuitenkin ansainnee, että enemmistö ei suinkaan ole pitänyt oppi-
19386: kouluja tätä nykyä pääasiallisesti virkamieskouluina. Onhan valio-
19387: kunta nimenomaan lausunut juuri päinvastaisen ajatuksen, se kun
19388: on sanonut: •valiokunnassa on huomautettu, että alkeiskoulut eivät
19389: meidän aikana enää ole pääasiallisesti virkamieskouluja, vaan yleisen
19390: sivistyksen välittäjiä mitä laajemmille yhteiskunnan toiminnan
19391: aloille.• Tämä on valiokunnan mielipide. Me emme myöskään ole
19392: sanoneet, että virkamiehiä on liika vähän tässä yhteiskunnassa, vaan
19393: ainoastaan, että nykyisiä virkamiespaikkoja on ollut vaikea täyttää.
19394: Ja niin kauvan kuin ei mitään uudistuksia virkamiesjärjestelmäs-
19395: sämme tapahdu, niin täytynee koettaa täyttää nykyiset virkamies-
19396: paikat, muutoin tulee aukko. Yhtämittaa näemme sanomalehdissä,
19397: että on puute opettajista ja lääkäreistä ja agronoomeista, puhumat-
19398: takaan papeista, joka puute ehkä edustaja Järvisen mielestä saattaa
19399: olla enemmän etu kuin haitta.
19400:      Sitä seikkaa ed. Järvisen puheessa, joka siinä oli ydinkohta,
19401: en voi lopuksi kokonaan sivuuttaa, hän kun ehdotti, että kaiken valtio-
19402: avun saamiselle olisi pantava ehdoksi korkeintaan 40 markan luku-
19403: kausimaksu. Tahdon alleviivata sen, mitä täällä jo sanottiin, että
19404: se yksinkertaisesti merkitsisi, että kaikki yksityiskoulut tässä
19405: pääkaupungissa sulkisivat ovensa ja tuhansia lapsia tulisi opetuksesta
19406: osattomiksi. Vaadittaisiin tietystikin valtiota perustamaan joku
19407: kymmenkunta uusia kouluja, ja se tuottaisi sille ainakin kolmenker-
19408:  taiset kustannukset, siihen verraten, mitä se nyt näiden lasten ope-
19409: tuksesta maksaa. Minä nyt toivon, että eduskunta ei kuitenkaan
19410:  mene tekemään päätöstä, joka tuommoisiin tuloksiin johtaisi aivan
19411:  välittömästi.
19412: 
19413:     Ed. V i r k k u n e n: Minä olen pyytänyt puheenvuoroa lähinnä
19414: ed. Järvisen aamupäivällä antaman lausunnon johdosta. Tämä
19415: hänen lausuntonsa liittyy jonkunlaisena lisänä siihen vastalauseeseen,
19416: jonka hän yhdessä muitten kanssa on mietintöön liittänyt. Hänen
19417: lausunnossaan, samoin kuin vastalauseessakin, sekoitetaan yhteen
19418: asioita, jotka eivät millään tavalla toisiinsa kuulu, ja molemmissa
19419: ladellaan perättömyyksiä.
19420:     Ensimäisenä esiintyy vastalauseen ponsissa virkamieskysymys.
19421: Tämä kysymys on kyll~ hyvä pitää muistissa ja kaikkien mielestä se
19422: vaatii järjestelyä, mutta minä luulen, että jos se sekoitetaan sopiviin
19423: ja sopimaUomiin paikkoihin, niin ei tehdä mitään palvelusta sille
19424: asialle, jota tahdotaan ajaa. Se mitä valiokunta perusteluissaan
19425: mainitsee oppikoulun opettajien palkoista, pitää joka kohdassa paik-
19426:                              Yksityiskoulut                         1957
19427: 
19428: 
19429: kansa, ja ainoastaan ajattelemattomuus voi siitä tehdä mitään
19430: virkamieskysymystä. Ja suorastaan mielettömiä ovat ymmärtääk-
19431: seni sellaiset väitteet, joita tämä vastalause sisältää, että muka virka-
19432: miespaikkojen vähentämisellä poistetaan esim. se epäkohta, että
19433: tätä nykyä koulualalla luonnonhistorian opettajavirkoja ei saada
19434: monissa oppilaitoksissa ensinkään täytetyiksi; tai että muiden virka-
19435: miesten palkkojen vähentämisellä korjataan yksityiskoulujen opet-
19436: tajain nykyiset niukat palkkaedut. Tätä luulottelemaansa virka-
19437: mieskysymystä ed. Järvinen kosketteli lausunnossaankin ja osoitti,
19438: että oppikoulun opettajien palkat ovat paljon korkeammat kuin kansa-
19439: koulunopettajien. Se on aivan oikein sanottu. Mutta ed. Järviseltä
19440: unohtui mainitsematta, että kansakoulunopettaja valmistuu toi-
19441: meensa neljässä vuodessa, oppikoulun opettajalta vaaditaan noin
19442: 14 vuotta. Tämmöinen muistamattomuus, kun ruvetaan asioita julki-
19443: sesti arvostelemaan, tuntuu tarkoitukselliselta. Todistaakseen muka
19444: oppikoulun opettajain tavattornia palkkoja, ed. Järvinen mai-
19445: nitsi normaalilyseoiden opettajat, joiden palkat, jos hän yliopetta-
19446: jia tarkoitti, ovat toimeentultavia, mutta siihen korkeaan tehtä-
19447: vään nähden, mikä normaalilyseoilla meidän maamme koko kor-
19448: keamman opetuslaitoksen opettajiston valmistuslaitoksina on, eivät
19449: suinkaan ole liiallisia. Lehtorien 4,000 markan palkkaa hän piti
19450: kokonaan ylenpalttisena, ja asiaa voidaan tietysti katsoa ja arvostella
19451: eri kannalta. Olen varsin kernas myöntämään, että ed. Järvinen
19452: palvelee isänmaata kokonaan toisella tavalla kuin nuo hänen mie-
19453: lestään aivan tarpeettomasti lihovat lehtorit, mutta luulen, että
19454: hän voisi ajaa virkamieskysymystä suuremmalla ponnella vasta sit-
19455: ten, kun hän, jonka kuukausipalkka tätä nykyä on noin neljättä
19456: osaa lehtorin palkkaa suurempi, ottaa aiotteen päästäkseen vähän
19457: niukemmalle osalle tässä porvarillisten etujen saaliinjaossa.
19458:     Muuten minun on vaikea käsittää ed. Järvisen ajatuksenjuok-
19459: sua, kun hän tässä yhteydessä puhuu normaalilyseosta ja lehto-
19460: reista, sillä eivät ne millään tavalla koske yksityiskouluja ja niiden
19461: opettajia, joista tässä on kysymys, mutta joiden palkkaeduista hän
19462: ei mainitse sanaakaan lausunnossaan. Se tiedonanto, jonka hänen
19463: lausuntonsa sisälsi, että muka virkamiehet meillä nauttivat yleensä
19464: ro,ooo--zo,ooo markan palkkaetuja, on kerrassaan perätön. Luulen,
19465: että ed. Järvinen, jos pikkuisen ottaa tähän kysymykseen pereh-
19466: tyäkseen, ennenkuin siitä vasta rupee puhumaan, tulee huomaamaan,
19467: että meidän virkamiehistössämme tuskin on päälle 5 % sellaisia,
19468: joiden palkkaedut nousevat yli ro,ooo markan.
19469:     Mitä sitten tulee vastalauseen toiseen ponteen, joka käsittelee
19470: lukukausimaksuja, niin on siitä jo monelta taholta lausuttu se mieli-
19471: pide, joka myöskin on minun. Käsitykseni mukaan eduskunnalla
19472: ei ole syytä määrätä yksityiskoulujen oppilaiden suoritettavia luku-
19473: kausimaksuja ja sillä tavalla sekaantua näiden koulujen talouteen.
19474: 1958                  Istunto 28 p. lokakuuta 1908.
19475: 
19476: 
19477: Kun kerran valtio asettaa sen vaatimuksen, että yksityiskoulujen
19478: täytyy tulla toimeen tämänkin korotuksen mukaan melkeinpä kol-
19479: mannella osalla siitä, mitä valtion koulut maksavat, ja kun se sa-
19480: malla määrää valtioavun ehdoksi vapaaoppilaspaikkoja tuntuvan
19481: määrän ja vielä lisäksi korottaa melkoisesti oppilaslukua, niin pitäisi-
19482: hän näissä seikoissa olla kyllin takeita siitä, että yksityiskoulujen,
19483: jos tahtovat saada valtioapua, täytyy järjestää oppilasten lukukausi-
19484: maksut sillä tavalla, että oppilaita kouluista ei tule puuttumaan.
19485: Omasta puolestani olen sitä mieltä, ettei tapahdu minkäänlaista
19486: vääryyttä siinä, että ne vanhemmat, joilla on varaa, suorittavat
19487: lastensa koulunkäynnistä jonkun kohtuullisen maksun. Joka ta-
19488: pauksessa tämä asia on sellainen, että sen voisi huoleti uskoa yksi-
19489: tyiskoulujen haltijain itsensä järjestettäväksi.
19490:     Edelleen on tässä vastalauseessa niiden ehtojen joukossa, joilla
19491: valtioapua yksityiskouluille myönnetään, sekin, että koulukirjat
19492: olisivat vapaaoppilaille annettavat koulun puolesta ilmaiseksi. Tämä
19493: ehdotus semmoisenaan on hyvää tarkoittava, mutta mikäli minä
19494: tunnen oloja, eduskunnalla ei liene syytä tähän asiaan sekaantua.
19495: Sillä nytkin, vaikka valtioapu on aivan niukka, monessa koulussa
19496: hankitaan oppilaille kirjat, ja epäilemättä niin tulee tapahtumaan
19497: vielä suuremmassa määrässä tästälähin, kun valtion avustus, niin-
19498: kuin toivon, näille oppilaitoksille korotetaan. Vastalauseen vii-
19499: meinen ponsi, jossa ehdotetaan, että yksityiskoulujen opettajain pal-
19500: kankorotusta ja eläkesuhteita järjestävät määräykset anottaisiin
19501: kumottaviksi, on minun ymmärtääkseni suorastaan taitamatto-
19502: muudesta syntynyt. Sillä (Puhemies: Pyydän huomauttaa, että
19503: tästä osasta ei ole puhe. Se kuuluu viimeiseen osaan mietintöä. Nyt on
19504: puhuttava tästä ponnesta eikä viimeisestä) mitään palkankoro-
19505: tussäännöksiä ei ole ensinkään olemassa yksityiskoulujen opettajia
19506:  varten.
19507:     Ed. Järvinen lausui, että meidän korkeammat oppilaitokset ovat
19508: yksinomaan sivistyneempien luokkien oppilaitoksia aina yliopistoa
19509: myöten. Tämän väitteen perättömyyden on jo ed. Palmen osottanut
19510: ja minä luulen, että tuskin löytyy sivistysmaata, jossa vähemmällä
19511: syyllä kuin meidän maassamme voidaan väittää, että korkeammat
19512: oppikoulut ovat ylempien luokkien käsissä. Joka liikkuu maaseudun
19513: oppilaitoksissa, tulee huomaamaan, että oppilaista suurin osa useim-
19514: missa paikoin on kotoisin yhteiskunnan aiemmista kerroksista.
19515: $itä käsitystään, että muka korkeammat oppilaitokset meidän maas-
19516: samme ovat yläluokkaa varten olemassa, ed. Järvinen koetti tukea
19517: silläkin, että hän otti laskeaksensa, paljoko suhteellisesti näissä
19518: korkeammissa oppilaitoksissa, myöskin yliopistossa, jokainen oppilas
19519: maksaa verrattuna kansakouluoppilaaseen. · Ja tulos oli tietysti se,
19520:  että esim. ylioppilas, joka harjoittaa opintoja yliopistossa, tuottaa
19521: valtiolle paljon suuremmat kustannukset kuin kansakoulun oppilas.
19522:                               Yksityiskoulut                        1959
19523: 
19524: 
19525: Ed. Järvinen on, mikäli tiedän, itse ylioppilas ja on siten pääSsyt
19526: nauttimaan juuri sitä uhrausta valtion puolelta, jonka hän tietää
19527: tulevan jokaisen ylioppilaan osaksi. Hänen lausunnostaan päät-
19528: täen minä vaan epäilen, eikö hän sittekin ole päässyt tähän asemaan
19529: liian aikaiseen, sillä pitäisihän toki jokaisen, jolla on yliopistosivis-
19530: tystä, ymmärtää, miksi opetuksen yliopistossa täytyy olla kalliimpi
19531: kuin opetuksen kansakoulussa. Ja mikäli minä olen kuullut, lie-
19532: nee ed. Järvisellä aikomus pyrkiä yhä eteenpäin sillä tiellä, jolle
19533: hän menestyksellä on antautunut. Samalla kun pyydän saada toivot-
19534: taa hänelle kaikkea menestystä tälle matkalle, minä kuitenkin jo näin·
19535: taipaleen alkupuolella vakuutan ed. Järviselle, että kuta kauemmaksi
19536: hän yliopiston opetusta nauttien ehtii, sitä raskaammaksi paisuu
19537: juuri hänen oma persoonansa siinä vaakamaljassa, jolla hän nyt
19538: punnitsee sitä erotusta, millä valtio ottaa osaa kansakoulun ja yliopis-
19539: ton opetusta nauttivien aiheuttamiin kustannuksiin (Hyvä!).
19540: 
19541:     Ed. Järvinen: Niin kernaasti kun tekisikin mieleni ruveta
19542: vastaamaan ed. Virkkusen pitämään pitkään puheeseen, jossa hän
19543: suvaitsi alentaa itsensä luettelemaan niin peräti pitkän listan minun
19544: ansioistani, minun kuitenkin täytyy tällä kertaa hillitä tätä vastaa-
19545: mishaluani, sillä, niinkuin tiedämme, kunnallisasetuksen toinen kä-
19546: sittely odottaa juuri loppuansa. Mutta ehkäpä huomispäivänä,
19547: kun tulee eduskunnassa esille valtion tulo- ja menoarvion käsittely,
19548: minulle tarjoutuu tilaisuus näyttää, että on minulla jotakin tietoa
19549: virkamieskysymyksestä ja palkoista, ja että siinä on sanomisen
19550: varaa. Ehkä olen tilaisuudessa huomenna siitä lähemmin lausumaan.
19551: 
19552:     Ed. A r a j ä r :v i: Ed. Soininen ehdotti, että 9 sivulla oleviin
19553: valiokunnan mietinnön perusteluihin lisättäisiin sana »keskimäärin•>,
19554: joten toisen kappaleen viimeinen lause tulisi kuulumaan: »Tämä
19555: korotus olisi valiokunnan mielestä kuitenkin myönnettävä ainoastaan
19556: sellaisille oppilaitoksille, joiden lukukausimaksut keskimäärin
19557: ovat enintään 40 markkaa.•> Minä entisenä yksityiskoulun talou-
19558: denhoitajana käytännöllisesti tunnen, mikä merkitys tällä ehdotuk-
19559: sella on juuri siihen nähden, että sen kautta voidaan varattomien oppi-
19560: laiden etuja valvoa ja jälleen niille, joilla on kykyä maksaa, myös
19561: taakkaa lisätä asianhaarain mukaan. Pyydän siis en ainoastaan
19562: kannattaa ed. Soinisen tässä suhteessa tekemää ehdotusta, vaan toi-
19563: von, että, niin vähäpätöiseltä kuin se ehkä näyttääkin, eduskunta
19564: sen myös tulee hyväksymään.
19565: 
19566:     Ed. K a 11 i o: Tämän kysymyksen yhteydessä on täällä sukeu-
19567: tunut keskustelua virkamieskysymyksestä. Minusta näyttää vähän
19568: liian hermostuneesti tähän kysymykseen käydyn käsiksi, vaikka
19569: minä hyvin ymmärrän sen, että sillä lyöty on arka. Vastalauseen
19570: 1960                 Istunto 28 p. lokakuuta 1908.
19571: 
19572: tekijöiden tarkoitus luonnollisesti on ollut se, ettei eduskunnan puo-
19573: lelta ruvettaisi tukemaan niitä lukuisia palkankorotus-anomuksia,
19574: joita tässä suhteessa on tehty. Mutta ne perustelut, joihin täällä
19575: viitataan, eivät minusta kuitenkaan tässä suhteessa anna kylläksi
19576: aihetta tuohon vastalauseeseen. Minä pyydän kannattaa 13 sivulla
19577: olevia ponsia sentähden, että minusta on suoranaista säästöä kansan-
19578: talouden kannalta, että suositaan yksityiskouluja, koska kokemus on
19579:  jo näyttänyt, että valtion koulut tulevat niin kovin paljon kalliim-
19580: miksi ja niistä oppilasluvun vähälukuiseksi tultuakin on vaikeampi
19581: palata luonnollisiin oloihin, kuten huomispäivänä käsiteltävästä
19582: valtion tilikertomuksesta käy selville.
19583: 
19584:     Ed. L a n t t o: Minä pyydän vaan lyhyesti alleviivata sen tosi-
19585: asian, että niin kauvan kuin yksityisoppilaitoksilla on noin korkea
19586: lukukausimaksu, niin todellakin ne ovat ylhäisön kouluja. Minä
19587: ainakin toivoisin, että lukukausimaksut tulisivat pieniksi, jotta
19588: vähävaraisemmatkin voisivat ne suorittaa, sillä todelliseen tasa-arvoi-
19589: suuteen ei se vielä vie jos ruvettaisiinkin ottamaan 25 % köyhiä il-
19590: maiseksi. Minä tiedän, kuinka loukkaavaa on olla köyhänä rikasten
19591: rinnalla. Itse olen ollut semmoisessa koulussa, jossa en kyennyt mak-
19592: samaan lukukausimaksua, mutta sain myöskin kuulla, että minä olin
19593: kerjäläinen heidän koulussaan. Lukukausimaksut olisivat siis pienen-
19594: nettävät, jotta nekin, jotka ovat puoli-köyhiä, voisivat panna lap-
19595: sensa rikasten rinnalle, ja niin ollen tuo ylimyksen ja kerjäläisen
19596: välinen suuri juopa edes jollain tavoin tasautuisi.
19597: 
19598:     Ed. Å n g e s 1 e v ä: Minä en katso oikeaksi sitä, että kerjä-
19599: läiset tulevat kouluun vasta kolmannessa luokassa. Minä soisin
19600: että kerjäläiset, rikkaat ja puolirikkaat olisivat kaikki samassa
19601: luokassa kouluun tullessaan.
19602: 
19603:     Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
19604: 
19605:     P u h e m i e s: Valiokunnan mietinnön edellistä osaa vastaan
19606: on tehty useampia muutosehdotuksia, joita kaikkia on kannatettu.
19607:     Ensinnäkin on ed. Virkkunen ehdottanut ensimäiselle ponnelle
19608: 13 sivulla seuraavan sanamuodon: >>että yksityiskoulujen valtioavun
19609: ehdoksi on määrättävä, että niiden oppilasluku kolmena vuotena
19610: peräkkäin on keskimäärin ollut viidellä alaluokalla vähintäin 20 ja
19611: kolmella yläluokalla vähintäin 12, josta ehdosta ainoastaan erityi-
19612: sistä syistä saataisiin poiketa; uusille oppilaitoksille on valtioapua
19613: annettava kolmannesta toimintavuodesta alkaen, jos niiden kahden
19614: alimman luokan oppilasmäärä on yhteensä vähintäin 50>>. Tulen
19615: nimittämään tätä ed. Virkkusen ehdotukseksi.
19616:     Toiseksi on ed. V. T. Rosenqvist kannattanut mietintöön liitettyä
19617:                               Yksityiskoulut                          1961
19618: 
19619: 
19620: toista vastalausetta, joka koskee mietinnön perusteluissa lausuttua
19621: periaatetta vapaaoppilaspaikkoihin nähden. Tulen nimittämään
19622: tätä ehdotusta toiseksi vastalauseeksi.
19623:     Kolmanneksi on ed. Hultin ehdottanut, että perusteluista 9 sivulta
19624: poistettaisiin keskimmäisen kappaleen viimeinen lause, joka alkaa
19625: sanoilla: ~Tämä korotus olisi j. n. e.>> Tu1en nimittämään tätä ed.
19626: Hu1tinin ehdotukseksi.
19627:     Neljänneksi on ed. Järvinen kannattanut kolmatta vastalausetta,
19628: joka tähän osaan mietintöä ehdottaa ne muutokset, mitkä sisältyvät
19629: kolmannen vastalauseen kolmeen ensimäiseen ponteen.
19630:     Viidenneksi ehdottaa ed. Sohlberg sen muutoksen 13 sivulla ole-
19631: vaan ensimäiseen ponteen, että viimeinen numero muutettaisiin
19632: IO:ksi, sen si]aan että se nyt on 12. Nimitän tätä ed. Sohlbergin eh-
19633: dotukseksi.
19634:     Kuudenneksi ehdottaa ed. Soininen valiokunnan mietintöön 9
19635: sivulle siihen lauseeseen, jota äsken, ed. Hu1tinin ehdotuksesta pu-
19636: huttaessa kosketeltiin, sen lisäyksen, että sana >>keskimäärin>> lisättäi-
19637: siin >>lukukausimaksut ovat» sanojen jälkeen. Tu1en nimittämään
19638: tätä ed. Soinisen ehdotukseksi.
19639:     Nämät ehdotukset ovat osittain vastakkaisia, osittain erillisiä
19640: ja tulisi niistä äänestettäessä minun ymmärtääkseni menetellä seu-
19641: raavasti:
19642:     Kun kolmannen vastalauseen ensimäinen ponsi koskettelee mie-
19643: tinnön perusteluita virkamiesoloihin nähden sivuilla 3, 8 ja 9, siis
19644: alkuosaa tätä mietintöä, niin olisi siitä ja mietinnöstä erikseen äänes-
19645: tettävä, koska tämä ehdotus ei ole vastakkainen muille ehdotuksille.
19646:     Sitten seuraisi äänestettäväksi niistä muutosehdotuksista, jotka
19647: on tehty ensimäiseen ponteen; siihen ovat, niinkuin jo huomautettiin,
19648: tehneet muutosehdotuksia ed. Virkkunen ja Sohlberg, joiden ehdo-
19649: tukset ovat vastakkaisia. Tulisi siis äänestettäväksi näiden ja pon-
19650: nen välillä siten, että ponsi tu1isi äänestyksen pohjaksi ja ensin äänes-
19651: tämällä edustajain Virkkusen ja Sohlbergin ehdotuksen välillä saa-
19652: taisiin selville, kumpiko näistä tulee asetettavaksi lopullisessa äänes-
19653: tyksessä mietintöä vastaan.
19654:     Tämän jälkeen seuraisi äänestettäväksi muutosehdotukset, jotka
19655: koskevat toista pontta tai oikeammin perusteluita toiseen ponteen.
19656: Tässä on ensinnäkin valiokunnan mietintöä vastaan oppilasmaksun
19657: suuruuteen nähden tehty kolme eri muutosehdotusta: ensinnäkin
19658: ed. Hultinin ehdotus, joka tarkoittaa että lausunto siitä kokonaan
19659: poistettaisiin, toiseksi ed. Soinisen ehdotus, joka tarkoittaa. että valio-
19660: kunnan lausuntoa tässäkohden jonkun verran muodostettaisiin, ja kol-
19661: manneksi 3 vastalauseen toinen ponsi, joka tarkoittaa tähän sisältyvän
19662: ehdotuksen u1ottamista kaikkien yksityiskou1ujen valtionavustuk-
19663: seen. Nämä kaikki kolme muutosehdotusta ovat vastakkaisia. Tulisi
19664: siis äänestettäväksi tässä kohden siten, että mietinnön perustelut
19665: 1962                  Istunto 28 p. lokakuuta 1908.
19666: 
19667: 
19668: tulisivat äänestyksen pohjaksi ja ensin äänestettäisiin ed. Hultinin
19669: ehdotuksen ja kolmannen vastalauseen toisen ponnen välillä; se
19670: joka voittaa, asetettaisiin ed. Soinisen ehdotusta vastaan ja se,
19671: joka siinä voittaa, tulisi lopullisesti vastaesitykseksi mietinnön pe-
19672: rusteluita vastaan.
19673:     Sitte seuraisi äänestettäväksi muutosehdotuksesta valiokunnan
19674: I2 sivulla oleviin perusteluihin. Se kohta, jossa puhutaan vapaaoppi-
19675: laspaikoista, olisi asetettava vastakkain toisen vastalauseen kanssa.
19676: Kun toinen vastalause ei ole vastakkainen muille ehdotuksille, tulisi
19677: erikseen äänestettäväksi mietinnön ja toisen vastalauseen välillä.
19678: Lopulta tulisi äänestettäväksi valiokunnan mietinnön ja kolmannen
19679: vastalauseen kolmannen ponnen välillä, joka viimemainittu tarkoittaa
19680: koulukirjojen antamista vapaaoppilaille.
19681:     Täten olisi kaikista ehdotuksista äänestetty.
19682: 
19683:    Menettely hyväksytään.
19684: 
19685:     Äänestykset ja päätös:
19686: 
19687:     Valiokunnan mietintö ja kolmannen vastalauseen r ponsi:
19688:     r) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön tässä kohden, äänes-
19689: tää >>jaa>>; jos >>ei~ voittaa, on kolmannen vastalauseen ensimäinen
19690: ponsi hyväksytty.
19691:     Jaa-äänet ovat voitolla; siis valiokunnan mietintö on tässä kohden
19692: hyväksytty ja kolmannen vastalauseen ensimäinen ponsi hylätty.
19693:     Ed. Virkkusen ja Sohlbergin muutosehdotukset:
19694:     2) Ken vastaesitykseksi mietintöä vastaan hyväksyy ed. Virk-
19695: kusen ehdotuksen, äänestää >>jaa>>; jos ~ei~ voittaa on vastaesityk-
19696: seksi hyväksytty ed. Sohlbergin ehdotus.
19697:     Jaa-äänet ovat voitolla. Vastaesitykseksi on siis hyväksytty
19698: ed. Virkkusen ehdotus.
19699:     Mietintö ja ed. Virkkusen ehdotus:
19700:     3) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön ens1ma1sen ponnen,
19701: äänestää >>jaa>>; jos >>ei» voittaa, on ed. Virkkusen ehdotus hyväk-
19702: sytty.
19703:     Ei-äänet ovat voitolla. Eduskunta on siis päättänyt antaa mie-
19704: tinnön 13 sivulla olevalle ensimäiselle ponsilauseelle sen muodon,
19705: jonka ed. Virkkusen edellä mainittu ehdotus sisältää.
19706:     Ed. Hultinin muutosehdotus ja kolmannen vastalauseen 2 ponsi:
19707:     4) Ken vastaesitykseksi hyväksyy ed. Hultinin ehdotuksen,
19708: äänestää >>jaa»; jos >>ei•> voittaa, on vastaesitykseksi hyväksytty kol-
19709: mannen vastalauseen toinen ponsi.
19710:     Jaa-äänet ovat voitolla; ed. Hultinin ehdotus on hyväksytty
19711: vastaesitykseksi ja kolmannen vastalauseen toinen ponsi hylätty.
19712:     Ed. Soinisen ja ed. Hultinin muutosehdotukset:
19713:                  Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.           1963
19714: 
19715: 
19716:      5) Ken vastaesitykseksi mietintöä vastaan hyväksyy ed. Soi-
19717: nisen ehdotuksen, äänestää ~jaa~; jos >>ei~ voittaa, on vastaesityk-
19718: seksi hyväksytty ed. Hultinin ehdotus.
19719:      Åänestyksessä annetaan 140 jaa- ja 48 ei-ääntä; ed. Soinisen ehdo-
19720: tus on siis hyväksytty vastaesitykseksi mietintöä vastaan.
19721:      Mietintö ja ed. Soinisen ehdotus:
19722:      6) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön toisen ponsilauseen
19723: perustelut, äänestää >>jaM; jos ~ei>> voittaa, on ed. Soinisen ehdotus
19724: hyväksytty.
19725:      Ei-äänet ovat voitolla. Eduskunta on siis päättänyt ed. Soinisen
19726: ehdotuksen mukaisesti, muuttaa Valiokunnan mietinnön 9 sivulla
19727: olevan toisen kappaleen viimeisen lauseen näin kuuluvaksi : »Tämä
19728: korotus olisi - - kuitenkin myönnettävä ainoastaan sellaisille
19729: oppilaitoksille, joiden lukukausimaksut ovat k e s k i m ä ä r i n enin-
19730: tään 40 markkaa.~
19731:      Mietintö ja toinen vastalause:
19732:      7) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön tässä kohden, äänes-
19733: tää »jaM; jos >>ei» voittaa, on toinen vastalause hyväksytty.
19734:      Ei-äänet ovat voitolla. Eduskunta on siis päättänyt antaa mietin-
19735: nön I2 sivulla olevalle, vapaaoppilaspaikkojen lukumäärää koske-
19736: valle lausunnolle sellaisen sisällyksen kuin mietintöön liitetyssä toi-
19737: sessa vastalauseessa ehdotetaan.
19738:      Mietintö ja kolmannen vastalauseen kolmas ponsi:
19739:      8) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön tässä kohden, äänestää
19740: »jaa>>; jos >>ei>> voittaa on kolmannen vastalauseen kolmas ponsi hy-
19741: väksytty.
19742:      Jaa-äänet ovat voitolla. Kolmannen vastalauseen kolmas ponsi
19743:  on siis hylätty ja mietintö tässä kohden hyväksytty.
19744:    Mietinnön edellinen osa on täten käsitelty.
19745:     P u h e m i e s ilmoittaa, että tämän asian käsitteleminen kes-
19746: keytetään ja jatketaan sitä myöhemmin. Nyt otetaan esille päivä-
19747: järjestyksen ensimäinen asia.
19748: 
19749:                 1)   Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.
19750:                               (Jatk. 2 K.)
19751:     Esitetään Suuren valiokunnan mietintö N:o I3 a siinä kosketel-
19752: tujen, kunnallisen lainsäädännön uudistamista tarkoittavien asetuseh-
19753: dotusten t o i s e n k ä s i t t e 1 y n jatkamista varten.
19754:     P u b e m i e s ilmoittaa, että tällä kertaa on kysymys ainoastaan
19755: niiden muutosten hyväksymisestä tai hylkäämisestä, joita Suuri
19756: valiokunta tässä mietinnössään ehdottaa Eduskunnan aikaisemmin,
19757: toisen käsittelyn alkuasteella, tekemiin päätöksiin.
19758: 1964                  Istunto 28 p. lokakuuta 1908.
19759: 
19760: 
19761:    Puheenvuoroa käyttää:
19762:     Ed. S e t ä 1 ä: Minä tahtoisin huomauttaa, että tässä mietin-
19763: nössä ovat painetut uudelleen kaikki ne pykälät, joihin eduskunta
19764: teki muutoksia alotetussa toisessa käsittelyssä. Ne muutokset,
19765: jotka suuri valiokunta nyt ehdottaa tehtäväksi näihin pykäliin,
19766: ovat merkityt kursiveeraamalla, mutta selvyyden vuoksi on tähän
19767: painettu järjestänsä kaikki pykälät, joihin eduskunta on muutok-
19768: sia tehnyt, vaikkakaan suuri valiokunta ei ole niitä ehdottanut
19769: muutettaviksi koska nämä pykälät muuten eivät näkyisi mistään
19770: asiakirjoista. Joitakuita kirjainvirheitä tässä on; mutta niitä lie-
19771: nee tarpeeton luetella. Mainittava on, että ruotsalaisesta kappa-
19772: leesta on jäänyt pois yksi muutettu pykälä, 64:s, jossa kuitenkaan
19773: ei ole muutettu mitään muuta kuin siinä lueteltujen pykäläin jär-
19774: jestys. Se on kunnallisvaliokunnan alkuperäisessä mietinnössä
19775: sivulla 64. Siinä pitää olla: >> • • • skall hvad i 22 och 24 §§, I mom.
19776: 25 § samt 26 § om kommunalfullmäktige är stadgadt ... ».
19777: 
19778:    M aal aiskun t ain kunn allis asetus.
19779: 
19780:    §:t 4, 8, g, I2 ja I6 hyväksytään järjestänsä keskustelutta.
19781: 
19782:    Puhe m i e s: Pyydän vieläkin huomauttaa, että tässä erik-
19783: sensä esitetään ainoastaan ne pykälät, joihin suuri valiokunta on
19784: tehnyt muutoksia, ei muita.
19785: 
19786:    §:t 34, 64, 88, 9I sekä loppusäännös sivulla 9 ynnä muutettu
19787: nimike hyväksytään keskustelutta.
19788: 
19789:    P u h e m i e s: Täten on siis kaikki suuren valiokunnan muutos-
19790: ehdotukset maalaiskuntien kunnallisasetukseksi hyväksytty.
19791:     Kaupunkien           kunnallisasetus.
19792: 
19793:    §:t 4. 7, II, I2, I4, I5, Ig, 35, 54, 55, loppusäännös sivulla I8
19794: sekä muutettu nimike hyväksytään järjestänsä keskustelutta.
19795:    P u h e m i e s: Siis on suuren valiokunnan muutosehdotukset
19796: kaupunkien kunnallisasetukseen hyväksytty.
19797:     Puhevuoron saatuaan lausuu
19798:     Ed. Setä 1 ä: Io § kaupunkien kunnallisasetuksessa jäi luul-
19799: lakseni esittämättä. Siinä on pieni muutos viimeisellä rivillä.
19800:     IO § kaupunkien kunnallisasetuksessa hyväksytään Suuren
19801: valiokunnan sille nyt ehdottamassa muodossa.
19802:                               Yksityiskoulut                        1965
19803: 
19804:    Asetus kunnallisista vaaleista.
19805: 
19806:    §:t 16 ja 53 hyväksytään keskustelutta.
19807: 
19808:    l> u h e m i e s: Siis on tähänkin asetukseen nähden suuren
19809: valiokunnan kaikki muutosehdotukset hyväksytty.
19810: 
19811:    Aset u s    t a a j a v ä k i s t e nJ m a a 1 a i s y h d y s k u n -
19812: tain järjestämisestä eräissä tapauksissa 15
19813: pa1vänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen
19814: 5 j a 9 §:n m u u t t a m i s e s t a.
19815: 
19816:    9 § hyväksytään.
19817: 
19818:    Eduskunnan täten hyväksyttyä ne ehdotukset, jotka Suuri valio-
19819: kunta tässä mietinnössään on esillä oleviin asetusehdotuksiin nähden
19820: tehnyt, julistetaan asetusehdotuksen toinen käsittely päättyneeksi.
19821: 
19822:    P u h e m i e s ilmoittaa että Suuren valiokunnan mietinnössä :
19823: N:o 13 kunnallista lainsäädäntöä koskevan eduskuntaesityksen
19824: johdosta sivulla 51 oleva ponsi esitetään asetusehdotusten kol-
19825: mannen käsittelyn yhteydessä.
19826: 
19827:                             2) :j Yksltylskoulut.
19828:                                (A. K. jatk.)
19829:     Jatketaan Sivistysvaliokunnan mietinnön N:o 8 käsittelyä, joka
19830: koskee yksityiskoulujen ja erittäinkin yhteiskoulujen kehityksen
19831: edistämistä sekä eräiden yksityisten oppilaitosten ottamista val-
19832: tion huostaan.
19833:    Käsiteltäväksi esitetään jälkimäinen osa mietintöä sivulta I4
19834: mietinnön loppuun.
19835:    Keskustelu:
19836:     Ed. A r a j ä r v i: Valiokunnan mietinnön käsitelty osa vas-
19837: tasi kyllä täydellisesti tekemääni anomusta. Mutta nyt käsitel-
19838: täväksi otettu osa on tässä suhteessa heikompi kuin anomuksen
19839: tekijänä saatoin odottaa. Valiokunta näkyy itsekin mietintönsä
19840: perusteluissa tunnustavan sen, että ponnet ovat laihat, että ne ver-
19841: rattain vähän tuottavat hyötyä siinä suhteessa, mitä anomus tar-
19842: koittaa. Mutta vaikka näin onkin, niin minä puolestani en kum-
19843: minkaan tahdo tässä suhteessa pitemmälle käypiä ehdotuksia
19844: tehdä, kun kyllä käsitän sen, että jossain määrin voi opettajien
19845: asema korjautua niitten muutosten kautta, jotka nyt jo ovat tul-
19846: leet hyväksytyiksi. Ja etenkin kun otan huoimoon sen, että 13
19847: 1966                   Istunto 28 p. lokakuuta 1908.
19848: 
19849: sivulla hyväksyttyjen ponsien viimeinen on sen laatuinen, että kun
19850: sitä aletaan käytännössä toteuttaa, niin ymmärtääkseni silloin
19851: myöskin täytyy tulla esille juuri opettajien palkkauksen vakiin-
19852: nuttaminen ja heidän taloudellisen asemansa turvaaminen, ja näin
19853: ollen epäilemättä epäkohta jonkunverran korjautuu ja valiokun-
19854: nan 15 sivulla ehdottamat ponnet saavat enemmän sisällystä. Mie-
19855: lestäni kumminkin 15 sivulla olevan toisen ponnen viimeisellä ri-
19856: villä oleva sana >>saamaansa>> on sellainen, joka minusta olisi pois-
19857: tettava, sillä se on ymmärtääkseni sellainen, että sille voi antaa
19858: toisellaisen sisällön kuin valiokunta arvatenkin on tarkoittanut.
19859: Jos esim. joku siirtyy yksityisestä koulusta lehtorin virkaan val-
19860: tion koulussa, niin hän ei saisi lukea hyväksensä niitä virkavuosia,
19861: jotka hän on palvellut yksityisessä koulussa, jos hän on ollut haku-
19862: kelpoinen esim. ainoastaan kolleegan virkaan, mutta ei ole ollut
19863: sitä lehtorin virkaan. Valiokunta arvatakseni kuitenkaan ei ole
19864: sanamuodollaan tätä tarkoittanut. Ehdotan siis puolestani, että
19865: sana >> s a a m a a n s a >> poistettaisiin valiokunnan toisesta ponnesta
19866: ja lisättäisiin >>virkaan>>-sanan edelle sana >> k o u 1u >>. Ponsi tulisi
19867: näin ollen kuulumaan: >>että yksityiskoulun opettaja siirtyessään
19868: opettajavirkaan valtion koulussa, palkankorotukseen nähden saisi lu-
19869: kea hyväkseen puolet edellisestä palvelusajastansa, jona hänellä on
19870: ollut vähintään 20 tunnin opetus viikossa siitä saakka kuin hän
19871: on ollut täysin hakukelpoinen valtion kouluvirkaan».
19872:     Pyydän myöskin hieman kosketella valiokunnan mietinnössä
19873: olevan Oulun yksityistä koulua koskevan kohdan perusteluihin,
19874: koska siinä valiokunta on mielestäni antanut perusteluilleen pi-
19875: temmälle käyvän muodon, kuin ponsi välttämättä edellyttää. Va-
19876: liokunta nim. perusteluissaan tässä kohden sanoo: >>Kun tämän kou-
19877: lun oppilasluku lukuvuotena 1907-08 nousi 300:aan kuudella toi-
19878: minnassa olevalla luokalla eli keskimäärin 50 oppilaaseen luokkaa
19879: kohti, sekä oppilasmaksut ovat ainoastaan 30 markkaa lukukau-
19880: delta ja koulu muutoinkin valiokunnan mielestä on sellaisessa ase-
19881: massa, että sille valtioavun saantia varten edellä ehdotettujen
19882: perusteiden mukaisesti olisi myönnettävä korkein eli s,ooo mar-
19883: kan valtioapu luokkaa kohti, ehdottaa valiokunta kunnioittaen,
19884: ettei anomusehdotus aiheuttaisi mitään erikoista toimenpidettä
19885: Eduskunnan puolelta>>, niin tämä lausunto minun ymmärtääkseni
19886: sisältää enemmän kuin mitä valiokunta itse asiassa on tahtonut
19887: sanoa. Valiokuntahan on tahtonut sanoa, että kyseessä oleva
19888: anomusehdotus ei anna aihetta e r i t y i s e e n toimenpiteeseen
19889: eduskunnan puolelta, eikä ole tahtonut sanoa sitä, että Oulun koulun
19890: pitää saada juuri s e taikka t ä m ä valtioapu. Mutta jos hyväk-
19891: sytään valiokunnan perusteluissa lukemani lause, niin se ymmär-
19892: tääkseni sitoo Oulun kouluun nähden hallituksen kädet, joka tie-
19893: tääkseni ei ole ollut valiokunnan tarkoitus. Minä puolestani kyllä
19894:                             Yksityiskoulut.                      1967
19895: 
19896: 
19897: olen taipuvainen luulemaan, että kun Oulun yksityiskoulu samaten
19898: kuin muutkin samallaisessa tilassa olevat koulut jättää anomuk-
19899: sensa hallitukselle, tulee arvatenkin niin tapahtumaan kuin valio-
19900: kunta ajattelee, mutta eduskunnan ei, minun ymmärtääkseni, ole
19901: tässä yhteydessä tarvis tätä sanoa. Tästä syystä minä puolestani
19902: ehdotan, että äsken lukemani lauseen sijaan valiokunnan perus-
19903: teluihin otettaisiin tämmöinen lause: >>Anomusehdotuksen on edus-
19904: kunta lähettänyt sivistysvaliokuntaan käsiteltäväksi, mutta sii-
19905: hen katsoen, mitä tässä mietinnössä on aikaisemmin esitetty yksi-
19906: tyiskoulujen valtioavusta yleensä, saa valiokunta kunnioittaen
19907: ehdottaa>>, ja sitte seuraisi valiokunnan ponsi, jonka semmoisenaan
19908: hyväksyn.
19909:     Kun minä tällä kannalla olen, mitä tulee valiokunnan peruste-
19910: luihin tässä suhteessa, niin siitä jo itsestään seuraa, että minä en
19911: mitenkään saata hyväksyä valiokunnan enemmistön mielipidettä
19912: siihen nähden, mitä esitetään mietinnön 17 sivulla Maarianhami-
19913: nan koulusta. Eduskunnan asiana ymmärtääkseni ei ole tässä
19914: yhteydessä, kohta kun se on määrännyt ne yleiset ehdot, joita hal-
19915: lituksen on noudattaminen kouluja avustaessaan, tehdä sellaista
19916: poikkeusta, kuin tässä nyt ehdotetaan. Eduskunta tulee myöskin
19917: toisessa yhteydessä, huomenna tietääkseni, kun otetaan valtio-
19918: varainvaliokunnan n. s. relatioonimietintö käsiteltäväksi, käsit-
19919: telemään myöskin tätä asiaa. Ja nyt jo edeltäpäin pyydän il-
19920: moittaa, että valtiovarainvaliokunta on tässä suhteessa aivan yksi-
19921: mielisesti, eri ryhmistä ja ajatuskannoista huolimatta, ollut sem-
19922: moisella kannalla, jopa laatinut ponnenkin siitä, että tämänluon-
19923: toiset poikkeukset kuin tässä nyt esitetään, eivät ole terveen valtio-
19924: talouden kannalta puollettavissa. Minä en puolestani tahdo nyt
19925: lähemmin käydä asiaa perustelemaan. Mielestäni sen on tehnyt
19926: täysin sitovalla tavalla tähän kohtaan kohdistuva mietintöön lii-
19927: tetty ensimäinen vastalause, jonka minä puolestani hyväksyn.
19928: 
19929:     Ed. K i v i 1i n n a: Kun minä täällä, niinkuin luonnollista on,
19930: käyn kannattamaan sitä vastalausetta, jonka alla minunkin ni-
19931: meni on, en tee sitä suinkaan siinä tarkoituksessa, että tahtoisin
19932: virittää minkäänlaista kieliriitaa. Minä luulen, että ruotsalais-
19933: ten edustajien sivistysvaliokunnassakin täytyy myöntää, että me
19934: olemme tässä suhteessa koettaneet tehdä voitavamme, jotta vasta-
19935: lausetta ei syntyisi. Meidän, vastalauseentekijäin, puolelta ehdo-
19936: tettiin, että valiokunta yksinkertaisesti lausuisi mietinnön perus-
19937: teluissa julki sen tosiasian, että sen enemmistö kyllä oli ollut sitä
19938: mieltä, että tämä Maarianhaminan koulu olisi asetettava poik-
19939: keusasemaan, sillä se nyt on tosiasia. Lupasimme tyytyä tähän
19940: lausuntoon sillä ehdolla, että valiokunta ei ehdottaisi minkäänlaista
19941: nimenomaista toimenpidettä eduskunnan puolelta, vaan lausuisi
19942: 1968                 Istunto 28 p. lokakuuta 1908.
19943: 
19944: 
19945: jotenkin siihen suuntaan, että kun ei ole ollut tilaisuutta saada
19946: hankituksi mitään selvitystä muiden poikkeuksellisessa asemassa
19947: olevien koulujen suhteen, jätetään tämä niinkuin kaikki muutkin
19948: poikkeusasemassa olevat koulut ja niiden valtioapu riippumaan
19949: erityisestä harkinnasta kussakin tapauksessa erittäin. Tähän ei
19950: kuitenkaan suostuttu, vaan tahdottiin nimenomaista pontta valio-
19951: kunnan mietintöön sellaisessa muodossa kuin siinä nyt on. Se
19952: ponsi tietäisi toisin sanoin sitä, että eduskunnan pitäisi sitoa ni-
19953: menomaisella päätöksellä hallituksen kädet Maarianhaminan kou-
19954: lun suhteen. Meidän vastalauseemme tarkoitus taas on, niinkuin
19955: jo tavallaan huomautin, ei lausua sitä, että tälle Maarianhaminan
19956: koululle ei ehdottomasti saisi antaa valtioapua, vaan ainoastaan,
19957: että tämä asia on jätettävä hallituksen päätettäväksi samassa yh-
19958: teydessä, kun se päättää muistakin sellaisista kouluista, jotka eivät
19959: täytä valiokunnan asettamia ehtoja. Kun valiokunta rupee eh-
19960: dottamaan sellaista poikkeuksellista toimenpidettä, että eduskunta,
19961: ilman että sillä on mitään selvitystä muista samassa onnettomassa
19962: asemassa olevista kouluista, ryhtyy asettamaan yhden niistä
19963: edulliseen poikkeusasemaan, niin pitäisi minun mielestäni esittää
19964: erikoisen painavia syitä. Siinä suhteessa puhuu valiokunta vain
19965: Ahvenanmaan >>eristetystä maantieteellisesta asemasta>> ja >)pit-
19966: kistä, luonnonesteiden vaikeuttamista matkoista>>. Ne ovat, niin-
19967: kuin vastalauseessa selvitetään, syitä, joita voidaan esittää minkä
19968: syrjäisen koulun puolesta tahansa, eivätkä suinkaan aiheuta mitään
19969: erityistä poikkeuksellista toimenpidettä. Puhutaanhan kyllä >>muista
19970: huomioon otettavista näkökohdista>), mutta minun täytyy sanoa,
19971: etten minä valiokunnassa ollessani - en tosin ollut asian käsit-
19972: telyssä koko aikaa valiokunnassa mukana - ole saanut tietooni,
19973: mitä nämä muut huomioon otettavat syyt olisivat. Minusta tun-
19974: tuu lievästi sanoen nurinkuriselta, että eduskunta rupeaisi asetta-
19975: maan yhden ruotsinkielisen koulun tällaiseen etuoikeutettuun
19976: poikkeusasemaan ja jättäisi tykkänään harkitsematta niiden muu-
19977: tamien suomenkielisten koulujen kohtalon, joilta myös valiokunnan
19978: asettamien ehtojen johdosta valtion leipä uhkaa loppua. Se tun-
19979: tuu minusta sitä nurinkurisemmalta, kun joka tapauksessa tässä
19980: maassa pidetään ruotsalaisesta sivistyksestä suhteellisesti noin
19981: kolme kertaa parempaa huolta kuin suomalaisesta.
19982:     Rohkenen siis olla sitä mieltä, että eduskunta hyväksyy ensim-
19983: mäisessä vastalauseessa ehdotetun ponnen valiokunnan sivuilla
19984: IJ ja r8 ehdotettujen ponsien tilalle, mikä oikeastaan on samaa,
19985: kuin että sivulla r8 oleva ponsi jää pois ja hyväksytään ainoas-
19986: taan sivulla 17 oleva ponsi, joka ainoastaan muutamissa pienissä
19987: sanamuodoissa eroaa vastalauseen ponnesta.
19988: 
19989:    Ed. P o h j a n p a 1 o : Minun mielestäni valiokunta ei ole har-
19990:                              Yksityiskoulut.                          1969
19991: 
19992: 
19993: kinnut asiaa aivan oikein, kun se yhä edelleen asettuu sille kannalle,
19994: että yksityisten koulujen opettajien tulisi palkkaetuihin nähden
19995: olla toisessa asemassa kuin valtionkoulujen opettajat. Minusta ei
19996: valiokunta perustellessaan tätä ole aivan onnistunut. Siinä sano-
19997: taan nimittäin, että he eivät voisi sellaiseen myöntyä, koska valtio
19998: ei myöskään määrää pohjapalkkaa. Mutta voisihan olla määräys ole-
19999: massa, että samasta toimesta, olkoon se yksityiskouluissa tai valtion-
20000: kouluissa, maksettaisiin sama palkka. Jos. kerta opettaja omaa ne
20001: kompetenssiehdot, mitkä opettajalta vaaditaan, niin olisi paremmin
20002: oikeudenmukaista, että hän myöskin saisi nauttia samoja palkka-
20003: etuja kuin valtionkouluissa. Vaaditaanhan tältä opettajalta sama
20004: tulos kuin valtionkouluissa, miksi ei hänelle siis maksettaisi samaa
20005: palkkaa. Valiokunta arvelee, että ehdotettu korotus yksityiskouluihin
20006: nähden riittäisi korvaamaan tuon puutteen. Mutta sitä ei se todelli-
20007: suudessa tule tekemään. Yksityiset koulut nykyaikana ovat juuri
20008: opettajiin nähden ikäänkuin kestikievareita. Niissä saadaan ali-
20009: tuisesti vaihtaa opettajavoimia, ja siitä tietysti, sen jokainen käsit-
20010: tää, kärsii koulu. Onhan nyt tapana, että nuoret opettajat pyrkivät
20011: yksityisiin kouluihin ja niin pian kuin ne ovat saavuttaneet kom-
20012: petenssiehdot, siirtyvät he valtionkouluihin. Ja onhan ihan luon-
20013: nollista, että jokainen niin tekee, koska siellä on, ei ainoastaan pa-
20014: rempi palkka, mutta myöskin muut paremmat edut olemassa. Mi-
20015: nun mielestäni tulisi asiat järjestää siten, että tämä epäkohta saa-
20016: taisiin poistetuksi ja yksityiskoulut sillä tavalla pääsisivät tilaisuu-
20017: teen yhä enemmän näyttämään, mihin ne tosiaan kykenevät. Olen
20018: vakuutettu, että tulokset opetukseennähden tulisivat olemaan aivan
20019: toisenlaiset kuin nyt on asianlaita, kun opettajat vaihtelevat harva
20020: vuosi.
20021:     Muuten pyydän saada kannattaa ensimäistä vastalausetta.
20022: 
20023:     Ed. N i s s i n e n: Käsissämme olevasta mietinnöstä näemme,
20024: että sivistysvaliokunta on tullut neuvotteluissaan siihen päätökseen,
20025: ettei Iisalmen suomalaista yhteiskoulua ole otettava valtion huostaan.
20026: Tämä isku tuntuu raskaalta. Iisalmen suomalaisen yhteiskoulun
20027: asia on niin kipeä ja sen olemassaolo yksityisenä oppilaitoksena ta-
20028: loudellisista syistä siihen määrään täpärällä, että hartain toivo paik-
20029: kakunnalla olisi ollut yhteiskoulun viipymätön ottaminen valtion
20030: huostaan.
20031:      Vaikeaa on iisalmelaisille ollut korkeamman sivistyksen saanti.
20032: Koko laajassa Pohjois-Savossa ei ole kuin yksi ainoa valtion kor-
20033: keampi oppilaitos, Kuopion klassillinen lyseo. Jos vertaamme tä.tä
20034: maakuntaa muihin alaltaan ja asukasluvultaan joissakin määrin
20035: samankaltaisiin maaseutuihin, niin huomaamme, että esim. Karja-
20036: lassa on täydellisiä oppilaitoksia Viipurissa, Sortavalassa ja Joen-
20037: suussa. Länsi-Suomessa on vieläkin lyhyemmät matkat oppikoulu-
20038:                                                                 124
20039:  1970                 Istunto 28 p. lokakuuta 1908.
20040: 
20041: 
20042:  jen välillä. Todellakin lapsipuolen asemassa on Pohjois-Savo, sillä
20043:  mainitsemaani Kuopion lyseota lukuunottamatta ei laajan Pohjois-
20044: Savon nuorisolla ole täydellisiä valtion oppilaitoksia lähempänä kuin
20045:  Oulussa tai Jyväskylässä. Matkojen pituus ei kuitenkaan yksinomaan
20046:  antaisi aihetta valituksiin tässä kohdin, jos vaan maakunnassa ole-
20047:  vat koulut voisivat muutoin tarvetta tyydyttää. Mutta Kuopion
20048: klassillinen lyseo on tungokseen asti täynnä ja Kuopion yhteiskoulu
20049: samoin. Se todistaa, että Pohjois-Savossa on liian vähän korkeampia
20050: yliopistoon johtavia oppilaitoksia.
20051:      Iisalmen yhteiskoulu on 8-luokkainen ja johtaa yliopistoon.
20052:  Iisalmen kaupunki on pieni, nuori ja vähäväkinen. Ei se jaksa yllä-
20053: pitää koulua laajan maalaisväestön tarpeita varten. Yksityisiä suuria
20054:  uhrauksia ei voi vaatia koulujen hyväksi, jotka ovat maalle ja kan-
20055: salle välttämättömän tarpeellisia. Ja miten laajalta alueelta Iisal-
20056: men yhteiskouluun oppilaita tulee, se nähdään eduskunnalle jäte-
20057: tystä tätä asiaa koskevasta anomuksesta. Samasta anomuksesta nä-
20058: kyy myös, miten kouluun pyrkivien lukumäärä on vuosi vuodelta
20059: lisääntynyt. Tämä oppilasmäärä osottaa jo selvästi tällaisen yli-
20060: opistoon johtavan oppilaitoksen tarpeellisuuden tällä paikkakunnalla.
20061: Ilman pitempiä selvityksiä on selvä, että Pohjois-Savo välttämättä
20062: tarvitsee uuden, valtion ylläpitämän oppilaitoksen, sillä iisalme-
20063: laiset eivät jaksa enää yksityistä yhteiskouluansa ylläpitää. Niin
20064: suuria rahallisia uhrauksia siihen tarvitaan.
20065:      Kaikkia näitä, tässä aivan liian lyhyesti selittämiäni asioita
20066: silmällä pitäen, olisi minulla hyvin hyvä halu pyytää tämän mietin-
20067: nön lähettämistä takaisin sivistysvaliokuntaan tämän asian korjaa-
20068: mista varten. Mutta koska minä tiedän, että se ei näillä valtiopäi-
20069: villä nähtävästi silloin ollenkaan joutuisi käsiteltäväksi ja minusta
20070: vähäkin apu suuressa hädässä on parempi
20071: k ui n e i m i t ä ä n, hyväksyn minä tämän mietinnön, valittaen
20072: vaan lopuksi vielä sitä, ettei anomusta Iisalmen suomalaisen yhteis-
20073: koulun ottamisesta valtion huostaan ole valiokunnassa otettu tar-
20074: peeksi tarkasti huomioon. Mutta meidän täytyy toivoa enemmän
20075: tulevaiselta ajalta.
20076: 
20077:     Ed. K ä k i k o s k i: Kannatan sitä valiokunnan ehdotusta, että
20078: yhteisopetus otettaisiin laajemmalti käytäntöön valtion kouluissa,
20079: mutta minua on oudoksuttanut se seikka, että mietinnössä puhutaan
20080: ainoastaan yhteis o p e t u k s e s t a eikä mainita sanaakaan yhteis-
20081: k a s v a t u k s e s t a. Turhaan olen etsinyt mietinnöstä viittausta
20082: siihen, että valtion koulut, samalla kun ne muodostetaan yhteiskou-
20083: luiksi, olisivat järjestettävät yhteiskasvatuksen periaatteitten mu-
20084: kaisesti, niin että esim. poikakouluun otetaan tarpeellinen määrä
20085: naisopettajia, ennen kaikkea johtajatar.
20086:     Ne, jotka ovat yhteiskouluissa ja erikoiskouluissa tehneet työtä,
20087:                                 Yksityiskoulut                            1971
20088: 
20089: 
20090: tietävät kokemuksesta, että yhteiskoulussa esim. kurinpidon alalla
20091: täytyy ottaa huomioon muutamia seikkoja, jotka ovat yhteiskasva-
20092: tukselle ominaisia. Lyseosta ja tyttökoulusta ei tule hyvää yhteis-
20093: koulua ainoastaan sillä, että sinne otetaan entisten oppilaiden lisäksi
20094: joku määrä toista sukupuolta olevia oppilaita, vaan samalla on tar-
20095: peen pitää huolta siitä, että tuo uusi aines saa sen huolenpidon ja
20096: johdon, jonka se luonteensa mukaisesti tarvitseepi. Ellei tätä oteta
20097: huomioon, saattaa tapahtua, että yhteisopetuksenkin aatetta vahin-
20098: goitetaan sillä, että waltio ottaa sitä toteuttaakseen omissa kouluis-
20099: saan.1> Toivottavaa on, että hallitus, muuttaessaan erikoiskouluja
20100: yhteiskouluiksi, tässä kohden menettelee järkevästi, mutta mieles-
20101: täni ei ole kuitenkaan haitaksi, jos eduskuntakin pitää silmänsä auki
20102: ja päätöstä tehdessään tukee hallitusta osoittamalla oikean suunnan.
20103: Ehdottaisin siis, että eusimäiueu ponsi sivulla r6 muodostettaisiin
20104: seuraavalla tavalla: »Että e d u s kunta a u o i s i y h te i s-
20105: o p et u kseu         ot t a m ist a       1 a a j e m m a 1 t i k ä y t ä u-
20106: t ö ö u v a 1 t i o u k o u 1 u i s s a s i t e u e t t ä, m i s s ä o 1 o-
20107: su h t e e t t e k e v ä t s e u t a r p e e 11 i s e k s i j a t a r k o i-
20108: t ukseu         m u k a i s e k s i, e r i k o i s k o u 1 u j a m u u t e t-
20109: t a i s i i n y h te i s k o u 1 u k s i j ä r j estä mä 11 ä niitä y h-
20110: t e i s k a s v a t u k s e u p e r i a a t t e i t a v a s t a a v a 11 a t a-
20111: v a 11 a.>>
20112:     Sitte sana toisesta ponuesta. - Koska olen kotoisin Porvoon
20113: yhteiskoulualueelta ja tunnen itäisen Uudenmaan suomalaisen kan-
20114: san sivistystarpeen, en saata olla valittamatta sitä seikkaa, että valio-
20115: kunta on ehdottanut bylättäväksi anomuksen, jossa pyydetään Por-
20116: voon yhteiskoulun ottamista valtion haltuun. Turhaa kuitenkin
20117: on nyt ehdottaa mietintöä lähetettäväksi takaisin valiokuntaan siinä
20118: tarkoituksessa, että tähän kohtaan saataisiin muutos, sillä tiedän
20119: edeltäpäin, etten saisi ehdotukselleui tarvittavaa enemmistöä ja täm-
20120: möisen muutoksen tekemiseen tuskin olisi aikaakaan näin valtio-
20121: päivien viime hetkinä. Tällä haavaa ei niillä, jotka ovat tehneet
20122: anomuksia yksityiskoulujen ottamisesta valtion haltuun, ole muuta
20123: neuvoa kuin tässä kohdin alistua eduskunnan hylkäävääu päätökseen
20124: ja saatan minäkin sen tehdä, varsinkin siitä syystä, että valiokunnan
20125: ehdotuksessa on varsinkin yksi kohta, joka toteutettuna voipi mel-
20126: koisesti tukea niiden koulujen taloudellista asemaa, joita auomuk-
20127: semme koskevat; tarkoitan sitä äsken hyväksyttyä kohtaa,
20128: että yksityiskouluille on annettava korotettu valtioapu. Kuu tämä
20129: eduskunnan päätös saa korkeimman vahvistuksen, silloin Porvoon
20130: yhteiskoulu epäilemättä tulee olemaan niitä, jotka ovat oikeutetut
20131: saamaan korkeimman eli s,ooo markan valtioavun luokkaa kohti,
20132: sillä kuten anomuksessa olevat numerot osoittavat ja myöskin sano-
20133: malehdissä saaduista tiedoista olemme nähneet, tämän koulun oppi-
20134: lasluku on varsin suuri - nykyään 202 oppilasta - j a vapaaoppi-
20135: 1972                   Istunto 28 p. lokakuuta 1908.
20136: 
20137: 
20138: laitakin on kokonaista 44 nyt jo, vaikka valtioapu on melkoisen
20139: niukka, puhumattakaan siitä, että koulu toimii taajaan asutussa
20140: seudussa, jossa ei lähitienoilla ole suomalaista valtionkoulua.
20141:     Kun itäisen Uudenmaan suomalaiset asukkaat valittavat val-
20142: tionkoulun puutetta, silloin heille tavallisesti sanotaan: "lähettäkää
20143: lapsenne Helsinkiin, siellä on kouluja yltä kyllin.>> Mutta ei Helsin-
20144: kiin lähettäminen ole niinkään helppoa, sillä täällä ovat koulut aina
20145: täynnä. Nehän eivät ole perustetut ainoastaan Uudenmaan, vaan
20146: tavallansa koko Suomen sivistystarvetta tyydyttämään, ja paitsi sitä
20147: elinkustannukset pääkaupungissa ovat siksi kalliit, että köyhien
20148: on varsin vaikea lähettää lapsiansa maalta tänne. Jos varaton maa-
20149: laisvanhin koettaa hankkia lapsellensa halvan asunnon jossain Hel-
20150: singin laitakaupungilla, silloin lapsi voi joutua terveyden, jopa siveelli-
20151: syyden vaaroihin täyteen ahdetuissa huoneissa vieraiden ihmisten
20152: luona kodeissa, joissa ei kellään ole aikaa valvoa vieraan lapsen ruu-
20153: miillista ja henkistä terveyttä. Tämä syy varsinkin vaikuttaa, ettei-
20154: vät köyhät maalaisvanhemmat Uudellamaalla ilman pakottavia
20155: syitä lähetä lapsiansa Helsinkiin, vaan mieluummin raatavat ja
20156: kärsivät puutetta voidaksensa suorittaa sen korkeamman koulu-
20157: maksun, jonka yksityiskoulun Porvoossakin täytyy kantaa oppilail-
20158: taan. Tähän kouluun tuodaan lapsia yksin Länsi-Uudeltamaalta-
20159: kin, aina Karjalohjalta asti.
20160:     Ennen oli Porvoon yksityiskoulun lukukausimaksu 75 markkaa,
20161: sitten se on alennettu 50 markkaan, mutta sekin on jo toista vertaa
20162: korkeampi kuin valtionkoulun oppilasmaksu ja liian kallis vähäva-
20163: raiselle. Jos koulu saa 5,ooo markan avun luokkaa kohden, silloin
20164: lukukausimaksu voidaan alentaa 40 markkaan, mutta tuskin alem-
20165: maksi, kuten olen kuullut koulun johtokunnalta.
20166:     Että Porvoon suomalainen yhteiskoulu on polttavan sivistys--
20167: tarpeen synnyttämä, sitä todistaa jo tämän koulun perustamisvai-
20168: heet, jotka muodostavat kauniin lehden kansamme sivistyshistoriassa.
20169:  Kauvan tullaan meidän maassamme kertomaan itäisen Uudenmaan
20170: talonpojista, jotka koulua perustettaessa r8g5 antoivat varoihinsa
20171: nähden suureromoisia summia, torppareista, jotka kantoivat 25
20172: pennisensä ja Orimattilan sekä Mäntsälän miehistä, jotka 3-5 peru-
20173: kulman päästä vedättivät omilla hevosillaan hirsiä Porvoon yhteis-
20174:  koulun oman talon rakennukseen.
20175:     Nyt eduskunta hylkää anomuksen, jossa pyydetään tätä koulua
20176: valtion haltuun, ja meillä ei ole muuta neuvoa kuin alistua tähän
20177: päätökseen. Mutta tämä anomus uudistetaan joka valtiopäivillä
20178: tai tehdään anomus suorastaan hallitukselle. Ja näitä anomuksia
20179: tehdään uudestaan ja yhä uudestaan kunnes Porvoossa on suoma-
20180: lainen valtionkoulu itäisen Uudenmaan suomenkielisen väestön si-
20181: vistystarpeiden tyydyttäjänä ja kansallisten harrastusten tyyssijana.
20182:     Se, jonka velvollisuus on puhua oman kotiseutunsa sivistystar-
20183:                             Yksityiskoulut                      1973
20184: 
20185: 
20186: peen puolesta, ymmärtää helposti myöskin toisten seutujen SlVlS-
20187: tystarpeen, varsinkin kun on kysymys semmoisesta seudusta kuin
20188: Pohjois-Savo, jossa Iisalmen yhteiskoulu toimii. Koska tämä koulu
20189: työskentelee, niinkuin olemme saaneet tietää anomuksesta ja ed.
20190: Nissisen lausunnosta, köyhässä, avarassa seudussa ainoana paikka-
20191: kunnan korkeampana sivistyslaitoksena, niin yhdyn myös ed. Nis-
20192: sisen kanssa valittamaan sitä, että tämänkin koulun puolesta tehty
20193: anomus on ehdotettu hyljättäväksi. - Muuten minä tahdon myös
20194: yhtyä kannattamaan sitä, mitä ed. Arajärvi on lausunut yksityis-
20195: koulujen opettajain asemasta, ja myös sitä muutosta, minkä hän on
20196: ehdottanut valiokunnan opettajain asemaa koskevaan ponteen.
20197: 
20198:     Ed. Laine: Valitan, ettei sivistysvaliokunta ole voinut eh-
20199: dottaa Porvoon suomalaisen yhteiskoulun ottamista valtionkou-
20200: luksi. Tähän kohtaloon pitänee kuitenkin toistaiseksi tyytyä,
20201: ja lohduttaa itseään sillä, että jos valiokunnan äsken hyväksymät
20202: päätökset yhteiskoulujen avustuksen kohottamisesta saavuttavat
20203: vahvistuksen, on .se jonkunlaisena tukena Porvoon suomalaiselle
20204: yhteiskoulullekin.
20205: 
20206:     Ed. V. T. Rose n q v i s t: Då ju landtdagens tid är utomor-
20207:  dentligt dyrbar, skall jag inskränka mig till att beröra blott det,
20208: som jag anser vara oundgängligen nödvändigt att beröra. Jag
20209: ingår sålunda icke på något uttalande beträffande hvad t. ex. repr.
20210: Pohjanpalo framhöll om privatskollärarenas löneförmåner, då han
20211: härvidlag icke ens gjorde något förslag. J ag skall icke häller tala
20212: om skolorna uti Idensalmi och Borgå, då i detta afseende icke häller
20213: några förslag blifvit gjorda. Däremot har den första reservationen
20214: vmFtit nnderstöd, och då jag själffallet står på utskottets stånd-
20215: punkt i denna fråga, ber jag att i största korthet få gendrifva de
20216: synpunkter, som här blifvit framställda utaf hr Kivilinna, och
20217: hvilka återfinnas uti nämnda reservation. J ag gör det också under
20218: fasthållande utaf att, såvidt på mig ankommer, icke något språk-
20219: gräl skall uppstå. Reservanterna anse, att utskottet förfarit in-
20220: konsekvent, då detsamma velat fastslå, att fortsättningsklasserna
20221: i Mariehamn borde hänföras till unclantagen och alltså erhålla stats-
20222: understöcl, ehuru elevantalet icke uppgår till det minimum, som
20223: fixeras, medan utskottet å andra ddan icke upptagit till pröfning
20224: andra skolor, hvilka möjligen befinna sig uti samma belägenhet hvad
20225: elevantalet beträffar. Det borde nu emellertid, synes det mig, ligga
20226: för öppen dag hvad som föranledt utskottet att uttala sig särskildt
20227: om skolan i Mariehamn. Det är nämligen så, att beträffande denna
20228: skola en petition förelegat. Man har petitionerat om att staten
20229: skulle öfvertaga fortsättningsklasserna i Mariehamn. Utskottet
20230: har för sin del förkastat petitionen. Också de, som hafva inlämnat
20231: 1974                  Istunto 28 p. lokakuuta 1908.
20232: 
20233: 
20234: den, hafva varit med om att nu förkasta den, men då har för ut-
20235: skottet själffallet och osökt uppstått frågan: huru skall det då gå
20236: med dessa fortsättningsklasser, när de för närvarande icke hafva
20237: det för erhållande af statsunderstöd erforderliga elevantalet? Härpå
20238: har utskottet då svarat: denna skola bör hänföras tili de undantag,
20239: som utskottet tänkt sig. Någon inkonsekvens ligger icke, såvidt
20240: jag kan fatta saken, uti ett sådant resonnemang. Samtidigt som
20241: reservanterna vilja lämna hela denna sak förtroendefullt i rege-
20242: ringens händer, kunna de dock icke underlåta att påstå, att det
20243: finnes flera andra trakter i det inre af vårt land, hvilkas kommuni-
20244: kationsförhållanden äro lika dåliga som kommunikationsförhål-
20245: landena på Åland. Men reservanterna hafva härvid helt och hål-
20246: let förbisett, att en jämförelse mellan olika orter, eller rättare mel-
20247: lan skolor på olika orter, är berättigad endast under förutsättning
20248: att bildningsbehofvet är lika stort på de olika orterna, andra om-
20249: ständigheter att förtiga. För öfrigt skall säkerligen ingen vilja
20250: bestrida, att också finska skolor böra ställas i samma undantags-
20251: förhållande, där motiv tili sådant förefinnas, och icke häller torde
20252: någon misstro den nuvarande regeringen att icke tillräckligt vilja
20253: tillgodose de finskatalandes i detta land bildningsbehof. Det man
20254: nu åsyftar genom utskottets kläm är att tillförsäkra fortsättnings-
20255: klasserna i Mariehamn en säkrare ekonomisk ställning än den, som
20256: bittills kommit dem till del. Huru osäker denna ställning i själfva
20257: verket varit, därom vittnar bäst det faktum att för några år sedan,
20258: under olycksåren, hela understödet indrogs. Endast om dessa
20259: fortsättningsklasser nu tillförsäkras statsunderstöd, blifva de i till-
20260: fälle att visa om de verkligen äro af behofvet påkallade eller icke.
20261: J ag tror, att det man här begär för en svensk skola uti en rent svensk
20262: landsort, icke kan betraktas såsom obilligt.
20263: 
20264:     Ed. R a n n i k k o: Kuten pyydetyistä puheenvuoroista nä-
20265: kyy, ei tämäkään asia sairasta puhujain puutetta eikä myös asia
20266: puolelta eikä toiselta jää huomioon ottamatta. Liityn sen vuoksi
20267: vaan lyhyesti siihen lausuntoon, minkä ed. Kivilinna täällä an-
20268: toi, ja kannatan ensimäisen vastalauseen pontta.
20269: 
20270:     Ed. S u n d b 1 o m: Rektor Rosenqvist har allaredan bemött de
20271: synpunkter, som framhållits emot utskottets förfarande att ställa
20272: Mariehamns skola i en undantagsställning, och synes det mig, att
20273: han tili fullo vederlagt de invändningar, som dels uti första reser-
20274: vationen, dels uti uttalandena här blifvit gjorda. När petitionen in-
20275: lämnades om fortsättningsklassernas öfvertagande af staten, skedde
20276: det under förhoppning, att ett bifall härtill skulle kunna gifvas,
20277: men när kulturutskottet enhälligt fastslog bestämmelserna för pri-
20278: vatskolornas understödande för framtiden med statsmedel, ville
20279:                               Yksityiskoulut.                      1975
20280: 
20281: 
20282:   icke ens jag vidhålla, att skolan skulle af staten öfvertagas. J ag
20283:   fann ett sådant yrkande icke motiveradt. Men i och med detsamma
20284:   måste jag ifrigt förfäkta den åsikt, att skolan skulle komma i un-
20285:   dantagsställning. Sådana fall förutses, och framhålles detta uti
20286:   den första allmänna klämmen. Hvarför kulturutskottet skulle
20287:   förvägras att själf pröfva, huruvida en skola skall komma i undan-
20288:   tagskategorin eller icke, kan jag verkligen icke fatta. Det har
20289:  för öfrigt tydligt klargjorts af hr Rosenqvist, att utskottet i detta
20290:   afseende förfarit logiskt och riktigt. Reservanterna frambålla att
20291:  dåliga kommunikationer o. s. v. äro till finnandes äfven annorstädes
20292:  och särskildt uti inlandet. Det skulle aldrig falla rnig in att bedöma
20293:  kommunikationsförhållandena och andra svårigheter uti de inre
20294:  trakterna af landet, då jag icke känner till dem, men däraf synes
20295:  rnig också följa, att reservanterna icke besitta den lokalkännedom,
20296:  som erfordras för att uttala sig om de vanskligheter, som
20297:  möta i den åländska skärgården. En blick på kartan och en stunds
20298:  studium af geografin gifver ju tillkänna hvilken omfattande övärld
20299:  det åländska öriket i själfva värket utgör. Det är icke nog med att
20300:  man lätt kan komma från Mariehamn till Åbo för att där placera
20301:  sina barn i skola. Nej, den största svårigheten är att från öarna
20302:  söka sig fram till trafiklederna.
20303:      När här påyrkats att staten måtte understöda Mariehamns skola,
20304:  trots att densamma har ett fåtal elever, så har man gjort detta också
20305:  ur den synpunkten, att staten tidigare försummat sig uti detta af-
20306:  seende. Ännu för 10 år sedan underhöll staten i Mariehamn endast en
20307:  tvåklassig elementarskola, och när jag där slutade rnin skolgång
20308:  för 30 år tillbaka, hade staten en skola, som icke ens motsvarade
20309:  högre folkskolan. Vi måste på Åland få det litet bättre ställdt i
20310:  detta afseende. Rektor Rosenqvist har riktigt antydt, att, så snart
20311: skolans framtid genom ett fortgående statsunderstöd blifvit tryg-
20312: gad, elevantalet kommer att tillväxa, och jag uttalar den säkra
20313: förhoppning, att det icke skall räcka många år, ifall landtdagen nu
20314: enar sig om utskottsbetänkandet, förrän skolan komrnit ifrån den
20315: undantagsställning, den nu komme att intaga. Bildningsbebofvet
20316: är väckt, men under de osäkra förhållanden, under hvilka skolan
20317: arbetat, har tillströmningen af elever till de högre klasserna varit
20318: jämförelsevis liten. Icke bäller jag betviflar, att regeringen vid
20319: pröfning af ett sådant ärende skulle kunna säga annat än j a till en
20320: sådan framställning, men detta förhindrar för ingen del att äfven
20321: landtdagen därom uttalar sig. Man bör ock taga i betraktande, att
20322: skolan i Mariehamn ingalunda tillgodoser endast den lilla staden
20323: utan hela den enspråkiga svenska landsdelen, som räknar ungefär
20324: zs,ooo innebyggare. Också måste man taga hänsyn därtill, att
20325: staten på Åland icke underhållit något femklassigt läroverk för
20326: flickor, hvilket statens skyldighet egentligen borde vara. För att
20327: 1976                   Istunto 28 p. lokakuuta 1908.
20328: 
20329: 
20330: bevisa, att icke Mariehamns stad undandragit sig att i sin mån
20331: understöda denna skola, vill jag nämna, att staden årligen beviljar
20332: ett anslag af z,ooo mark till fortsättningsklasserna, och detta är
20333: icke så litet för en stad hvars innevånareantal stiger till något öfver
20334: I,ooo personer. Jag skall icke framhålla flere af de synpunkter,
20335: som tala för ett bifall för utskottets kläm - jag har varit i tillfälle
20336: att göra det i kulturutskottet - ty landtdagens tid är knapp, men
20337: jag hyser den tillförsikt, att landtdagens flertal skall ställa sig
20338: bakom utskottsbetäukandet och därigenom trygga den högre skol-
20339: undervisningen på Aland.
20340: 
20341:     Ed. M a 1m i v a a r a: Koska yksityiskoulujen opettajain ta-
20342: loudellisen aseman parantaminen siinä laajuudessa, kuin minunkin
20343: allekirjoittamassani anomusehdotuksessa tarkoitetaan, todennäköi-
20344: sesti nykyhetkellä kohtaisi vaikeuksia, täytyy tyytyä siihen, mikä
20345: nyt on saavutettavissa. l\:l:inä siitä syystä kannatan valiokunnan
20346: IS sivulla olevia ponsia sillä muutoksella, minkä ed. Arajärvi on
20347: niihin ehdottanut, nim. että toisen ponnen viime rivillä oleva sana
20348: ~saamaansa>> suletaan pois.
20349: 
20350: 
20351:     Ed. Huoponen: Valitan sitä, että anomus Käkisalmen yh-
20352: teiskoulun ottamisesta valtion huostaan on joutunut sen kohtalon
20353: alaiseksi kuin muutkin koulut samassa suhteessa. Tässä tietysti
20354: Käkisalmen puolesta voisi pitää myös kauniita puheita, mutta kat-
20355: son, ettei aika ole siihen sovelias. Huomautan ainoastaan, että
20356: tämä vanha kaupunki on vielä rautatienkin puutteessa, jonka se
20357: olisi kyllä oikeutettu saamaan. Mutta asian siinä tilassa ollen,
20358: missä se nykyään on, tyydyn vain valittamaan tuota kovaa koh-
20359: taloa. Tämä pienikin apu on parempi kuin ei mitään.
20360:     Samalla pyytäisin saada kannattaa ed. Arajärven tekemää ehdo-
20361: tusta >>saamaansa»-sanan poistamisesta.
20362:     l\:l:inustakin tuntuu luonnottomalta, että eduskunta ryhtyisi
20363: poik:keuslainsäädäntötoimenpiteeseen, joka esiintyy Maarianhami-
20364: nan reaaliopiston suhteen ja siinä suhteessa hyväksyn ensimäisen
20365: vastalauseen ponnen.
20366: 
20367:    Ed. R o s en d a 1: Kun valiokunta ei ole puoltanut yksityis-
20368: koulujen ottamista valtion huostaan, on näkökohtana tätä määrää-
20369: mässä ollut se seikka, että tämä kävisi valtiolle paljon, paljon kalliim-
20370: maksi. Näin ollen ei valiokunta myöskään ole voinut puoltaa niiden
20371: yksityiskoulujen ottamista valtion huostaan, joista erityisesti anomus
20372: on tehty.
20373:    Ed. Käkikoski oli pahoillaan siitä, ettei erittäin oltu huomattu
20374: Porvoon koulua. Minä pyydän saada huomauttaa, että esim. Kok-
20375: kolan koulun oppilasmäärä on suurempi ja että matkat Kokkolasta
20376:                               Yksityiskoul ut.                       1977
20377: 
20378: 
20379: muihin koulukaupunkeihin ovat pitemmät kuin Porvoosta lähiseu-
20380: tujen koulukaupunkeihin. Moni muu koulu on epäilemättä. saman-
20381: kaltaisessa asemassa. Voisi olla ehkä enemmänkin syytä ottaa huo-
20382: mioon muita yksityiskouluja kuin juuri niitä, joista ed. Käkikoski
20383: ja Nissinen ovat huomauttaneet. Kun Iisalmen ja Porvoon koulut,
20384: samoin kuin Käkisalmen, nyt saavat avustusta korkeamman laskun
20385: mukaan, miksi juuri näiden koulujen pitäisi päästä edullisempaan
20386: asemaan kuin jonkun muun koulun, jonka taloudellinen asema on
20387: ehkä vielä huonompi, oppilasmäärä suurempi y. m. s.
20388:     Ed. Käkikoski teki muistutuksen valiokunnan mietinnön r6 si-
20389: vulla olevaa ensimmäistä pontta vastaan huomauttaen, että pitäisi
20390: erittäin terottaa, että valtio ei saa yht' aikaa yhdistää tyttökoulua ja
20391: poikakoulua. Emme me voi antaa valtiolle semmoisia neuvoja.
20392: Kyllä hallitus sen ymmärtää ilmankin, ettei tuo käy laatuun, vaan
20393: että, missä tämmöiset koulut yhdistetään, se tapahtuu luokka luo-
20394: kalta. Eikä olisi paikallaan minun mielestäni huomauttaa siitä-
20395: kään, että pitäisi erittäin terottaa y h t e i s k a s v a t u s t a. Mie-
20396: tinnössä on puhuttu vaan yhteisopetuksesta ja sillä tarkoitetaan
20397: tietysti myös yhteiskasvatusta, koska kouluissa ei ainoastaan ope-
20398: teta, vaan myöskin kasvatetaan oppilaita. Semmoinen yksityisseik-
20399: koihin meneminen ja erityisesti määritteleminen ei ole tietysti voi-
20400:  nut kuulua valiokunnan tehtäviin.
20401:     Mitä Maarianhaminan kouluun tulee, niin pyydän minä puo-
20402: lestani saada kannattaa valiokunnan mietintöä. Koulu on - siitä
20403: ei päästä mihinkään - erikoisasemassa, ja niitten syitten lisäksi,
20404: joita täällä on tuotu esiin, pyytäisin minä saada huomauttaa, että
20405: tämän seudun eristetty asema on muistuttamassa meitä siitä, että
20406: meidän tulee tehdä minkä voimme liittääksemme tämän seudun
20407: lähempään yhteyteen muuhun isänmaahan.
20408: 
20409:     Ed. W ä i n ö J o k i n e n: Sivulla I5 olevien ponsien tarkoituk-
20410: sena on hankkia yksityiskoulujen opettajille eräitä tärkeitä oikeuk-
20411: sia palkankorotuksiin ja eläke-etuihin nähden. Kolmannessa vasta-
20412: lauseessa osoitetaan tällaisen tarkoituksen kohtuuttomuus. Valtion
20413: virkamiehillä, koulunopettajillakin on jo ensimmäistenkin virka-
20414: vuosiensa aikana niin suuri palkka, että sen pitäisi riittää ilman pal-
20415: kankorotuksia, saati sitten tavallisilla palkankorotuksilla. Sellai-
20416: sesta palkasta jo kyllä voi myöskin säästää, ettei tarvitse erikoista
20417: eläkettä. Kolmannen vastalauseen neljännessä ponnessa ehdotetaan,
20418: että yksityiskoulujen opettajain palkankorotus- ja eläkesuhteita
20419: heidän siirtyessään valtion koulujen opettajavirkoihin järjestävät
20420: määräykset anottaisiin kumottaviksi. Täällä on kyllä ed. Virkkunen
20421: väittänyt, että tällaisia määräyksiä ei ole olemassa, mutta ainakin
20422: valiokunnassa on niistä puhuttu ja valiokunta puhuu sivulla I4
20423: 1978                  Istunto 28 P· lokakuuta 1908.
20424: 
20425: !Sellaisista määräyksistä.   Ehdottaisin eduskunnan hyväksyttä-
20426: väksi vastalauseen neljännen ponnen.
20427:     Mitä Maarianhaminan kouluun tulee, ovat sosialidemokraatit
20428: valiokunnassa äänestäneet sen valtioavun puolesta. Viime päivien
20429: keskustelut täällä eduskunnassa ovat suuressa määrin osoittaneet,
20430: että ruotsalaisen sivistyksen kukkaset pyrkivät käyttämään ase-
20431: maansa ja taitoaan estääkseen mitä vaatimattomimpienkin uudis-
20432: tusten aikaansaantia maassamme. Jos asiat todella vakavasti sille
20433: kannalle asettuvat, voi sattua niinkin, etteivät sosialidemokraatit
20434: aina ole yhtä hyväntahtoisia. Tällä kertaa kuitenkin hyväksyisin
20435: valiokunnan mietinnön, vallankin siihen nähden, että Maarianha-
20436: minan koulu ei ole tavallisia ruotsalaisia yläluokkakouluja, vaan
20437: täyttää köyhien pikkutilallisten ja kalastajain sivistystarpeita.
20438:     Ed. Ra p o 1 a: Minä pyydän saada kannattaa sitä ed. Arajärven
20439: tekemää ehdotusta, joka tarkoitti mietinnön 16 ja 17 sivuilla ole-
20440: vien perusteluitten muuttamista siinä kohden, joka koskee korkeam-
20441: man valtioavun tarpeellisuutta Oulun Suomalaiselle Yhteiskoululle.
20442: Tämän teen siitä syystä, että eduskunta hyväksymällä 13 sivulla
20443: olevan toisen ponnen on jo päättänyt jättää hallituksen harkin-
20444: nan varaan senkin toivomuksen täyttämisen, jolle valiokunnan
20445: mietintö tässä kohden on tahtonut erityisesti antaa kannatuksensa
20446: puheenalaisen yhteiskoulun suhteen. Samoin pyydän saada kan-
20447: nattaa ensimmäistä vastalausetta, joka koskee Maarianhaminan
20448: realiopistoa.
20449:    Ed. Nissinen: Minä kannatan niitä mielipiteitä jotka ed.
20450: Käkikoski täällä toi esiin niitten asioitten suhteen, joita on huo-
20451: mioon otettava silloin kun lyseo muutetaan yhteiskonluksi. Kan-
20452: natan myös hänen ehdottaruaansa pontta.
20453:    Maarianhaminan koulun suhteen kannatan valiokunnan mietintöä.
20454:     Ed. Ny 1 a n d e r: Ei voi olla valittamatta sitä ikävää tosi-
20455: asiaa, että valiokunta ei ole harkinnut voivansa myöntyä siihen
20456: anomukseen, mikä on tehty Iisalmen yhteiskoulun valtion kouluksi
20457: saattamiseksi ja jonka allekirjoittajana minäkin olin. Toivon kui-
20458: tenkin, että Iisalmen set1tulaiset nyt voivat aivan ensi tilassa sitä
20459: paremmalla syyllä toivoa tulevansa osallisiksi siitä suurennetusta
20460: valtioavusta, jota valiokunta yksityiskouluille on ehdottanut ja
20461: josta eduskunta osittain on tehnyt päätöksenkin.
20462:     Pyydän tämän ohessa huomauttaa, että se tilasto, jonka valio-
20463: kunta tässä esitti oppikouluista, Iisalmen yhteiskoulun suhteen
20464: on jossakin määrin erehdyttävä. Siinä tuli nim. korkeimpain luok-
20465: kain oppilasmäärä olemaan keskimäärin I I siitä syystä, että koulu
20466: oli vallan alkava. Kun otetaan numerot tältä vuodelta, tulee luku
20467: tuntuvasti suurempi.
20468:                              Yksityiskoulut                        1979
20469: 
20470: 
20471:     Ed. S o i n i n e n: Ed. Arajärvi valitti sitä, että valiokunnan
20472: ponnet, jotka koskevat yksityisopettajain aseman parantamista,
20473: ovat niin laihat. Minä myönnän, että ne ovat laihat. Valiokunnalle
20474: olisi kyllä ollut erittäin mieluista täysin määrin täyttää se, mitä
20475: tässä anomuksessa pyydettiin, mutta valiokunta on pitänyt sil-
20476: mällä sitä suorastaan pakottavaa näkökohtaa, että tätä nykyä ei
20477: voida ryhtyä laajalle meneviin toimenpiteisiin yksityisten oppikou-
20478: lujen aseman parantamiseksi, toimenpiteihin, jotka vaatisivat suu-
20479: ria rahallisia menoja. Ja siinä, mitä anomuksessa tarkotettiin, tulisi
20480: kysymykseen hyvinkin suuria summia. Nyt täytyy kansakoulun olla
20481: etusijassa, mutta toivon, että joskus ja piankin tulee se aika, jolloin
20482: voidaan täysin tyydyttää muitakin oikeutettuja sivistystarpeita.
20483:     Aivan sama on asianlaita, mitä noihin yksityisiin yhteiskouluihin
20484: tulee, joita on pyydetty otettavaksi valtion huostaan: Porvoon,
20485: Iisalmen ja Käkisalmen kouluihin. Minä hyvin ymmärrän sen läm-
20486: pimän ja kaunopuheisesti esiintuodun kotiseudun sivistysharrastuk-
20487: sen, joka on ed. Nissisen, Käkikosken ja Huoposenkin lausunnoista
20488: huokunut. Mutta valiokunnan on täytynyt katsoa asiaa yleiseltä
20489: kannalta, ja näiden koulujen ottaminen valtion huostaan sitoisi
20490: sekin hyvin suuria summia. Sitä paitse on nyt todennäköistä, että
20491: nämä koulut saavat tuon korotetun avustuksen 40,000 markkaa
20492: 8 luokkaa kohti, ja se epäilemättä tulee tuntuvasti parantamaan
20493: niiden nykyistä. taloudellista asemaa. Siinäkin kohden meidän täy-
20494: tynee odottaa enempää vasta tulevalta ajalta.
20495:     Mitä siihen perustelun kohtaan tulee, joka koskee Oulun koulua,
20496: niin minun käsittääkseni valiokunta ei ole millään tavalla sitonut
20497: hallituksen käsiä. Se on vaan todentanut, konstateerannut, että
20498: Oulun koulu täyttää ne ehdot, joita vaaditaan korkeamman valtion
20499: avustuksen saamista varten, ja että niin ollen anomus ei aiheuta
20500: erityisiä toimenpiteitä. Niin pian kuin tämä koulu ei täytä näitä
20501: ehtoja, niin tietystikään hallitus ei millään tavalla ole sidottu siihen
20502: lausuntoon, joka on valiokunnan perusteluissa sivuilla 16 ja 17.
20503:     Tahtoisin vielä sanoa muutaman sanan siitä ehdotetusta muu-
20504: toksesta, että toisesta ponnesta sivulla 15 sana >>Saamaansa» jäisi
20505: pois viimeiseltä riviltä. Minä myönnän, että sen sanan jättäminen
20506: ponteen saattaa muutamissa kohdin tuottaa vaikeuksia. Mutta
20507: tahtoisin huomauttaa, että sen sanan poisjättäminen myös tuottaa
20508: vaikeuksia ja ehkä vielä suurempia vaikeuksia. Sillä jos sanotaan,
20509: että yksityiskoulun opettajalla on tässä mainittu oikeus lukea hy-
20510: väkseen virkavuosia palkankorotukseen nähden siitä saakka kuin
20511: hän on ollut täysin hakukelpoinen valtion kouluvirkoihin, niin
20512: tulisi yksityiskoulun opettaja tavallaan edullisempaan asemaan kuin
20513: valtion koulun opettaja. Sillä nykyänsä kolleegalla ei ole ollut pal-
20514: kan korotukseen nähden oikeutta lukea hyväksensä virkavuosia
20515: kolleegana, jos hän saapi lehtorin tai yliopettajan paikan. Ja voisipa
20516: 1980                  Istunto 28 p. lokakuuta 1908.
20517: 
20518: sattua niinkin, että sanamuoto, jos tämä ponsi muutettaisiin, olisi
20519: tulkittavissa niinkin, että esim. piirustuksen opettaja, jos hän tulee
20520: kolleegaksi valtion kouluun, saisi lukea hyväksensä virkavuotensa
20521: piirustuksen opettajana. Jos hän olisi palvellut koko aikansa valtion
20522: koulussa, ei tämä tulisi kysymykseen. Sen vuoksi luulisin, ettei ole
20523: syytä tätä sanaa tästä poistaa.
20524:     Mitä ed. Käkikosken ehdottamaan muutokseen tulee, niin luulisin,
20525: että huoletta voisi jättää hallituksen huolenpidoksi ryhtymisen
20526: niihin toimenpiteisiin, joita vaaditaan, kun erikoiskoulu muutetaan
20527: yhteiskouluksi.
20528:     Mitä lopuksi tauluihin tulee, jotka on liitetty tähän mietintöön,
20529: niin on kyllä totta, että niihin on tullut jokunen painovirhe ja joku
20530: epäjohdonmukaisuus, mutta että ne missään kohden olisivat ereh-
20531: dyttäviä, sitä minä en uskoisi. Ei sekään kohta, johon ed. Nylander
20532: tässä viittasi, ole erehdyttävä, sillä hänen huomauttamansa seikka
20533: on mainittu taulussa sivun alla. Koko tämä tilasto on koottu vuosi-
20534: kertomuksista nyt valtiopäiväin aikana verrattain lyhyessä ajassa,
20535: ja minä luulen, että se seikka varsin hyvin selittää, miksi sitä ei ole
20536: voitu saada joka kohdassa aivan johdonmukaisesti kokoonpannuksi.
20537: 
20538:     Ed. J ä r v i n e n: Niinkuin aamupäivällä täällä pitämässäni pu-
20539: heessa numeroilla näytin, saa valtio uhrata meidän maassamme ole-
20540: vien ruotsalaisten herraskoulujen hyväksi suhteettoman paljon enem-
20541: män kuin mitä käytetään suomalaisiin kouluihin, jopa siinä mää-
20542: rässä että suomalaisten koulujen ylläpitoon menee kansalaista kohti
20543: ainoastaan I mk. I3 p., kun sitävastoin ruotsalaisten yläluokkakou-
20544: lujen menot nousevat 3 mk. 70 p:iin ruotsalaista asukasta kohti.
20545: Tähän tulee vielä lisäksi se tosiasia, josta täällä ed. Jokinen on pu-
20546: hunut, että nim. ruotsalainen herrassivistys on osottautunut köy-
20547: hempien kansalaisten edistykselle jarrutus- ja vihamieliseksi. K1111
20548: pidän näitä seikkoja silmällä, niin tekisi tnieli yhtymään ensimäi-
20549: seell vastalauseeseen Maarianhaminan koululle myönnettävän val-
20550: tioavun suhteen, mutta kun muistan, että Ahvenanmaan köyhät
20551: kalastajat ja täällä eduskunnassa kansan edistystarpeita vastustavat
20552: herrat ovat aivan eri henkilöitä, kaksi aivan eri asiaa, niin täytyy
20553: minun sittenkin yhä edelleen kannattaa valiokunnan mietintöä
20554: Maarianhaminan kouluun nähden. Ehdotan muuten valiokunnan I5
20555: sivulla olevia ponsia hylättäviksi.
20556: 
20557:     Ed. Å n g e s 1 e v ä: Minun täytyy myöntää, että sivistysvalio-
20558: kunnassa sain kestää tulikoetuksen. Toisella puolella rakkaus kou-
20559: luihin ja sen opettajiin, joka kehotti minua varojen uhraamiseen, toi-
20560: sella puolen kärsivän kansan pohjakerrosten syvät rivit estivät
20561: minua suuremmista uhrauksista. Omatuntoni kyllä sanoi, että
20562: on oikein, että tunnollinen työ yksityiskouluissa palkittaisiin sa-
20563:                             Yksityiskoulut                        1981
20564: 
20565: 
20566: mallatapaa kuin valtion kouluissakin. Vaan onhan totta, että yhtä
20567: tunnollista työtä tehdään muuallakin isänmaan pelloilla ja vainioilla,
20568: jota työtä ei voi tässä kohden palkita. Kuitenkin olen asettunut
20569: päiipiirteissä valiokunnan mietinnön kannalle, sillä edellytyksellä,
20570: että ne pienet myönnytykset, mitä valiokunta on voinut yhteis-
20571: koulun hyväksi tehdä, tekisivät mahdolliseksi, paremmin kuin en-
20572: nen, vähävaraisen maalaisväestön nuorison koulunkäynnin. Maa-
20573: rianhaminan koulun suhteen olen ensimäisen vastalauseen kannalla.
20574: Olen sitä siitäkin syystä, että minusta olisi sangen väärin, että
20575: eräissä seuduin käytettäisiin Suomen omaisuutta, Suomen varoja
20576: yhtä oppilasta kohden paljon enemmän kuin jollakin toisella seudulla.
20577: Mitä vapaasti annettaviin oppikirjoihin tulee, olen siinä kolman-
20578: nen vastalauseen kannalla.
20579: 
20580:    P u h e m i e s: Siitä on jo äänestetty; siitä pulmu kolmannen
20581: vastalauseen 3:s ponsi.
20582: 
20583:    Ed. Kai p i o: Minä kannatan ed. Järvistä siinä, että valio-
20584: kunnan mietinnön 15 sivulla olevat ponnet hylättäisiin.
20585: 
20586:     Ed. K i v i 1 i n n a: Ed. Rosenqvist väitti täällä, että valio-
20587: kunta oli oikeutettu ottamaan Maarianhaminan koulun asian har-
20588: kittavakseen sen takia, että sen valtion huostaan ottamisesta oli
20589: tehty anomus. Aivan oikein, niin kauvan kuin on kysymys kou-
20590: lun valtion huostaan ottamisesta. Ainoastaan Maarianhaminan
20591: koulu oli pyytänyt päästä valtion huostaan; muut poikkeusasemaan
20592: jääneet koulut eivät olleet sitä pyytäneet. Siinä suhteessasekoulu
20593: siis oli poikkeusasemassa. Mutta kaikki muutkin valtion avutta
20594: jäävät koulut pyytävät ja tahtovat valtioapua siitä huolimatta,
20595: etteivät ne ehtoja täytä. Kun siis kerran ruvetaan puhumaan yh-
20596: destä, vaatii oikeus ja kohtuus, että puhutaan kaikista. Siinä on
20597: ero asiassa.
20598:     Mitä muuten tulee Ahvenanmaan sivistystarpeeseen, joka muka
20599: on suurempi - jos minä oikein ymmärsin ed. Rosenqvistin lau-
20600: sunnon - kuin muualla, niin se seikka, että oppilasmäärä siellä ei
20601: jaksa kohota mainittavan korkealle, ei puhu tämän puolesta.
20602:     Ed. Sundblom täällä moitti meitä siitä, ettei meillä ole paikallis-
20603: tuntemusta. Minä voin hänelle ilmoittaa, että olen syntynyt ja
20604: käynyt kouluni Turussa ja liikkunut Ahvenanmaalla, en ainoastaan
20605: Maarianhaminassa, mutta myös ympäri saaristoa, ja tunnen myös-
20606: kin näitä oloja niin paljon kuin tarvitaan. Jos muuten vaikeus on,
20607: niinkuin hän sanoi, siinä, että on paha päästä saariita Maarian-
20608: haminaan, niin ei suinkaan sitä auteta Maarianhaminan koululla.
20609: Vaikeus on joka tapauksessa olemassa. Niinpian kuin on puhe oppi-
20610: laista, jotka päätettyään kurssinsa Maarianhaminassa tahtovat
20611: 1982                   Istunto 28 p. lokakuuta 1908.
20612: 
20613: 
20614: jatkaa ja joiden silloin täytyy siirtyä Turkuun, silloin tulee kysy-
20615: mykseen liikenneyhteys Maarianhaminan ja Turun välillä, ja sitä-
20616: hän pitää yllä säännöllinen laivaliike kesät talvet.
20617:     Minulla on vielä lisättävänä muuan sana vasemmistolaisille.
20618: He ovat täällä aikaisemmin kuorossa väittäneet, että oppikoulut ovat
20619: herraskouluja. Suotakoon anteeksi, että minä nyt en jaksa käsit-
20620: tää, mitenkä Maarianhaminan koulusta on yht'äkkiä tullut eri-
20621: tyinen köyhälistön koulu. Vai luulevatko mahdollisesti vasemmisto-
20622: laiset, että ahvenanmaalaiset ovat järjestänsä köyhiä? Se on suuri
20623: erehdys. Kyllä se seutu on yleensä niitä varakkaimpia Suomessa.
20624: Minä luulisin, että vasemmistolaiset tekisivät paremmin, jos he
20625: muistaisivat todellakin sitä taajalukuista todellista köyhälistö-
20626: joukkoa, joka löytyy Suomen saloilla ja joka ei saa kuin kolman-
20627: neksen siitä valtioavusta, mitä saa ruotsalainen niin köyhälistö
20628: kuin yläluokkakin. Jos he puoltaisivat jonkinlaista suhteellisuutta
20629: tässä kohdin, menettelisivät he johdonmukaisemmin kuin vaati-
20630: malla erikoisetuja ruotsalaisille kouluille, ollenkaan huomioon otta-
20631: matta, että ruotsalaiset koulut ilmankin ovat Suomessa aivan eri-
20632: koisessa, etuoikeutetussa asemassa.
20633: 
20634:      Ed. L u n d s t r ö m: Då frågan om Mariehamnskolans sättande
20635: i en undantagsställning här gjorts till en partifråga, vill jag förklara
20636: att vi socialdemokrater i kulturutskottet icke hade ställt oss på nå-
20637: gon partipolitisk ståndpunkt ).ltan betraktade denna skola enbart
20638: såsom tillfredsställande ett bildningssyfte, och från synpunkten
20639: af de säregna geografiska förhållandena på Åland. Det går nu icke
20640: att öfverbevisa någon, som har hälst liten kunskap i geografi, att
20641: icke Åland skulle befinna sig uti ett alldeles egenartadt läge i fråga
20642: om dess geografiska förhållanden, och då hr Kivilinna framhöll,
20643: att Ålands befolkning öfver hufvud taget är förmögen, ville jag
20644: endast vädja till det kända sakförhållandet om svårigheten att få
20645: själasörjare till de fattiga fiskarekommunerna på Åland. Ingen
20646: präst känner sig manad att antaga tjänst i dessa fattiga kommuner.
20647: Då dessutom det tillskott i elevantalet, som skulle erfordras för
20648: fullständigt statsunderstöd, är så obetydligt, att det endast går ut
20649: på ett antal elever under ro och då det härvidlag endast gäller en
20650: tilläggssumma af 3,000 mark utöfver det anslag skolan nu åtnjuter,
20651: förvånar det mig, att man vill motsätta sig detta kulturutskottets
20652: betänkande.
20653: 
20654:    Ed. Sun d b 1om: Däri kan jag icke motsäga hr Kivilinna,
20655: att fortsättningsklasserna i Mariehamn haft ett järnförelsevis li-
20656: tet elevantal, men inom kulturutskottet har jag tydligt klargjort
20657: de många och vägande omständigheter, som härtill hafva medver-
20658: kat, frarnförallt svårigheten att erhålla lärare till dessa klasser.
20659:                              Yksityiskoulut                       1983
20660: 
20661: 
20662: Denna omständighet väger ensamt för sig bra mycket. Vidare vi1l
20663: jag framhålla, att om man dömer samfärdsförhållandena på Aland
20664: af en ångbåtsresa från Åbo till Mariehamn eller efter en velociped-
20665: färd på de åländska landsvägarna, ja, då kan man möjligen få ett
20666: sådant intryck af dem, som hr Kivilinna erhållit. Men den, som
20667: känner skärgårdslifvet och vet huru många bebodda öar det finnes
20668: i Ålands härad, den kommer till en helt annan uppfattning. J ag
20669: vill nämna att från Mariehamn till en församling, som heter Kum-
20670: linge, räckte det senaste vinter omkring 2 veckor, innan ortstid-
20671: ningen hann fram. Under sådana förhållanden bör man icke tala
20672: om landsvägar. Det är en helt annan sak att färdas på landsvägar,
20673: än att färdas till sjös.
20674:      Ed. V i r k k u n e n : Huolimatta siitä muistutuksesta, joka
20675: on tehty ed. Arajärven toisen ponnen loppua tarkoittavaa muo-
20676:  dostusta vastaan, minä sittenkin pyytäisin sitä kannattaa. Se
20677: luullakseni paraiten vastaa sitä, mihin pyritään ja on myöskin
20678: täysin sopusoinnussa ensimäisen ponnen loppuosan kanssa. Eihän
20679: tätä lauselmaa mitenkään voi ymmärtää niin, että valtionkou-
20680: lujen lehtorin tai kollegan virkaan siirtynyt saisi palkankorotusta
20681: varten laskea hyödykseen myöskin ne vuodet, jotka hän mahdol-
20682: lisesti harjoitusaineitten opettajana yksityiskouluissa on palvellut.
20683: Ja mitä tulee tätä ehdotusta vastaan lausuttuun epäilykseen, että
20684: se hyväksymällä asetettaisiin yksityiskoulun opettaja edullisem-
20685: paan asemaan kuin valtionkoulun opettaja, niin luullakseni siihen-
20686: kään ei ole pelkoa. Eihän tässä ole kysymys muusta kuin puolesta
20687: niitä vuosia, jotka joku valtionkouluun siirtynyt opettaja on yksi-
20688: tyiskoulussa palvellut.
20689:      Ed. K a r e s: Koska olin valiokunnasta poissa silloin, kun toi-
20690: nen käsittely oli käymässä, niin pyydän ilmoittaa, että minä olen
20691: myöskin, mitä Maarianhaminan kouluun tulee, vastalauseen kan-
20692: nalla. Ja pyydän huomauttaa tämän koulun innokkaille puolta-
20693: jille sitä, ettei ole niittenkään puolelta, jotka vastustavat valtio-
20694: avun myöntämistä eduskunnan päätöksellä, ensinkään kysymys
20695: tämän koulun valtioavun lakkauttamisesta. Valiokunnan mietin-
20696: nössähän on jätetty hallitukselle valta, että se voi myöntää poik-
20697: keustapauksissa valtioapua sellaisillekin kouluille, jotka eivät täytä
20698: ehtoja. Siis kaikissa tapauksissa hallitukselle jäisi Maarianhami-
20699: nan koulunkin suhteen valta myöntää valtioapu tai kieltää se. Tässä
20700: on nyt tällä kertaa kysymys siitä, että Maarianhaminan koulu tä-
20701: män yleisen koulumietinnön ohessa, jossa ei ole mitään muuta kou-
20702: lua ainakaan päätöksellä poikkeusasemaan pantu, pantaisiin edus-
20703: kunnan päätöksellä erityiseen poikkeusasemaan, että siis tämän
20704: koulun suhteen eduskunta tekisi eri päätöksen ja muitten koulujen
20705: suhteen se jättäisi hallituksen asiaksi tehdä päätöksiä.
20706: 1984                 Istunto 28 p. lokakuuta 1908.
20707: 
20708: 
20709:     Sanottakoon mitä tahansa ja puhuttakoon kuinka kauniisti
20710: tahansa tämän asian hyväksi, jokainen, joka on kuullut keskustelua
20711: täällä eduskunnassa ja valiokunnassa, täytyy terveen järjen ni-
20712: messä myöntää, ettei ole tuotu minkäänlaisia asiallisia syitä, minkä-
20713: tähden tämä koulu olisi erityisesti eduskunnan päätöksellä pantava
20714: poikkeusasemaan toisten koulujen rinnalla. Mitään sellaista syytä
20715: ei ole tuotu esille. Minä pyydän huomauttaa, mihin omituiseen
20716: asemaan joutuu tämä suureksi osaksi kuitenkin suomalainen edus-
20717: kunta, jos se nyt myöntää Maarianhaminan koululle tämän anotun
20718: poikkeusaseman eduskunnan päätöksellä, sillä tällä päätöksellä,
20719: mikä tässä nyt on tehty, on eduskunta tuominnut kuolemaan useita
20720: suomalaisia kouluja m. m. sellaisen koulun, kuin Ikaalisten kauppa-
20721: lassa olevan yhteiskoulun. Se on joutunut nyt sellaiseen asemaan,
20722: että ellei hallitus sille anna mitään poikkeusoikeutta, niin sen täy-
20723: tyy lakkauttaa toimintansa. Ja puhuttakoon taasen mitä tahansa,
20724: niin jokaisen, joka Ikaalisten oloja tuntee ja joka tietää, minkä-
20725: laisen matkan takaa oppilaat tulevat Ikaalisten kouluun ja kuinka
20726: vaikeita matkoja heidän silloin täytyy kulkea koulukaupunkiin,
20727: jos Ikaalisten koulu lakkautetaan, niin epäilemättä kaikki ne syyt,
20728: mitä on esiintuotu Maarianhaminan koulun poikkeusaseman puo-
20729: lesta, voidaan yhtä hyvin, vieläpä paremminkin, tuoda Ikaalisten
20730: koulun hyväksi.
20731:     Mitä taasen varallisuuteen tulee, niin pieninkin silmäys näihin
20732: oloihin epäilemättä on omansa vakuuttamaan, että esim. Ikaalisten
20733: pohjoispuolella asuva väestö on ylimalkaan paljo varattomampaa
20734: kuin Ahvenanmaan kalastusta ja meriliikettä harjoittava väestö.
20735:  Ja samoin on kulkuneuvoihinkin nähden. Kun tällä tavoin edus-
20736: kunnan päätökset joutuvat merkillisiin ristiriitaisuuksiin, niin mi-
20737: nun mielestäni on selvintä, että eduskunta ei rupea yhdelle kou-
20738: lulle sen paremmin kuin toisellekaan mitään poikkeusoikeuksia
20739: myöntämään. Jääkööt ne hallituksen harkinnan varaan.
20740:     Tämä koskisi minun mielestäni myös sitä, mitä valiokunta sa-
20741: noo mietintönsä 16-17 sivuilla Oulun yhteiskoulusta. Siitä mie-
20742: tinnön kohdasta minä en ole ollut mukana päättämässä valiokun-
20743: nassa. Minun mielestäni se on valiokunnan mietinnössä sangen
20744: muodoton kohta. Ruvetaan ennakolta panemaan yksi koulu mo-
20745: nista aivan erikoisasemaan, kun sitäpaitsi valiokunta ei ole ollen-
20746: kaan tarkastanut, ovatko ne kaikki ehdot olemassa, mitkä vaadi-
20747: taan korkeamman valtioavun saamiseen. Mietinnössä puhutaan,
20748: että yhtenä ehtona korkeamman valtioavun saamiseen on m. m.
20749: se, että seutu on hyvin kallis ja vuokra- ja elatuskustannukset tule-
20750: vat hyvin kalliiksi. Sitä ei valiokunta ole tarkastanut, onko sel-
20751: laisia edellytyksiä olemassa Oulussa. Minä en tahdo suinkaan kiel-
20752: tää, että Oulun koulu mahdollisesti tulee saamaan korkeamman
20753:                             Yksityiskoulut                         1985
20754: 
20755: 
20756: valtioavun, mutta minun mielestäni on vallan muodotonta, että
20757: tämä koulu pannaan aivan erikoisasemaan.
20758:     Poikkean vielä Maarianhaminan kouluun. Eräs kohta, joka
20759: on tuotu esiin, todistuksena ahvenanmaalaisten varattomuudesta,
20760: on minun mielestäni sangen perusteeton. Tuotiin esiin, etteivät
20761: ahvenanmaalaiset tahdo saada pappeja, sentähden että ovat niin
20762: köyhiä. Eivät ne sentähden ole pappeja saamatta, että ovat niin
20763: köyhiä, vaan sentähden, että seurakunnat ovat kovin pienet, mak-
20764: sajia on perin vähän, ja sentähden palkat tulevat niin mitättömän
20765: pieniksi. Sen vaikuttaa Ahvenanmaan saaristoasema. Se ei suin-
20766: kaan todista niiden köyhyyttä.
20767: 
20768:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
20769: 
20770:      Puhemies: Valiokunnan mietintöä vastaan on tehty seu-
20771: raavat muutosehdotukset:
20772:      Ensinnä on ed. Arajärvi tehnyt kolme eri muutosehdotusta.
20773: Hän on I5 sivulla olevaan jälkimäiseen ponteen ehdottanut sen muu-
20774: toksen, että ponnen loppupuoli tulisi kuulumaan: >>kuin hän on ol-
20775: lut täysin hakukelpoinen valtion kouluvirkaan~.
20776:      Sitten on ed. Arajärvi ehdottanut, mitä tulee siihen kappalee-
20777: seen, joka on sivuilla I6-IJ, ja joka koskee Oulun suomalaista
20778: yhteiskoulua, että lause, joka alkaa I6 sivun loppupuolella sanoilla:
20779: >>Kun tämän koulun>>, ja loppuu sanoilla: >>ehdottaa valtiokunta
20780: kunnioittaen~, poistettaisiin, ja sen sijaan lausuttaisiin: >>Anomus-
20781: ehdotuksen on eduskunta lähettänyt sivistysvaliokuntaan käsitel-
20782: täväksi, mutta siihen katsoen, mitä tässä mietinnössä on lähemmin
20783: esitetty yksityiskoulujen valtioavusta yleensä, saa valiokunta kun-
20784: nioittaen ehdottaa>>. Tätä ehdotusta ovat useat samoin kuin edel-
20785: listäkin kannattaneet.
20786:      Samoin ed. Arajärvi ja monet muut ovat kannattaneet ensi-
20787: mäistä vastalausetta.
20788:      Ed. Käkikoski on ehdottanut I6 sivulla olevan ensimäisen pon-
20789: nen kuulumaan seuraavasti: >>että eduskunta anoisi yhteisope-
20790: tuksen ottamista laajemmalti käytäntöön valtionkouluissa siten,
20791: että, missä olosuhteet tekevät sen tarpeelliseksi ja tarkoituksen-
20792: mukaiseksi, erikoiskouluja muutettaisiin yhteiskouluiksi, Jar-
20793: jestämällä niitä yhteiskasvatuksen periaatteita vastaavalla ta-
20794: valla>>. Tulen nimittämään tätä ehdotusta, jota niinikään on kan-
20795: natettu, ed. Käkikosken ehdotukseksi.
20796:      Ed. Jokinen on puoltanut kolmannen vastalauseen 4 pontta,
20797: mutta häntä ei ole kannatettu, joten se ei voi tulla äänestyksen
20798: alaiseksi.
20799:      Ed. Järvinen on, myös kannatusta saaden, ehdottanut että I5
20800: sivulla olevat molemmat ponnet hyljättäisiin.
20801:                                                              125
20802: 1986                  Istunto 28 p. lokakuuta 1908.
20803: 
20804: 
20805:     Äänestettäessä olisi mielestäni meneteltävä seuraavalla tavalla:
20806:     Ensinnäkin olisi äänestettävä niistä muutosehdotuksista, jotka
20807: koskevat 15 sivulla olevia ponsia, nimittäin ed. Arajärven, joka on
20808: ehdottanut toista pontta muutettavaksi, ja ed. Järvisen, joka eh-
20809: dottaa molemmat ponnet poistettaviksi. Tässä olisi ensin äänes-
20810: tettävä valiokunnan mietinnön ja ed. Arajärven ehdotuksen välillä
20811: ja sitte asetettava voittava ehdotus ed. Järvisen hylkäävää eh-
20812: dotusta vastaan.
20813:     Sitten tulisi äänestettäväksi 16 sivulla olevista ponsista. Siinä
20814: on ed. Käkikoski tehnyt ehdotuksen ensimäisen ponnen muutta-
20815: misesta toisin kuuluvaksi. Tulisi siis äänei,tettäväksi valiokunnan
20816: ehdotuksen ja ed. Käkikosken ehdotuksen välillä.
20817:     Sen jälkeen tulisi äänestettäväksi siitä muutosehdotuksesta,
20818: joka on tehty Oulun suomalaista yhteiskoulua koskevaan lausun-
20819: toon nähden, nimittäin valiokunnan mietinnön ja ed. Arajärven
20820: tässä kohden tekemän muutosehdotuksen välillä.
20821:     Lopulta tulisi äänestettäväksi 17 ja 18 sivuilla olevien kahden
20822: ponnen ja ensimäisen vastalauseen välillä, jotka ponnet koskevat
20823: Maarianhaminan koulua.
20824:    Menettely hyväksytään.
20825:    Äänestykset ja päätökset:
20826: 
20827:  Mietinnön 15 sivulla oleva toinen ponsi ja ed. Arajärven muutos-
20828:                               ehdotus:
20829:      1) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön tässä kohden, äänestää
20830: >>jaa»; jos >>ei~ voittaa on ed. Arajärven muutosehdotus hyväksytty.
20831:     Ei-äänet ovat voitolla; ed. Arajärven ehdotus on siis tässä koh-
20832: den hyväksytty.
20833: 
20834:                   Mietintö ja ed. Järvisen ehdotus:
20835:     z) Ken hyväksyy puheenalaiset ponnet semmoisina, miksi ne ovat
20836: äskeisen äänestyksen kautta tulleet muutetuiksi, äänestää >>jaa>>;
20837: jos ~ei>> voittaa, ovat nämä ponnet ed. Järvisen ehdotuksen mukaan
20838: hylätyt.
20839:     J aa,äänet ovat voitolla. Kyseessä olevat ponnet ovat siis hy-
20840: väksytyt äsken tehdyin muutoksin.
20841: 
20842:        Mietinnön 16 sivulla olevat kaksi pontta ja ed. Käkikosken
20843:               edelliseen niistä tekemä muutosehdotus:
20844:       3) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön tässä kohden, äänestää
20845: >)jaa>>; jos >>ei~ voittaa on ed. Käkikosken ehdotus hyväksytty.
20846:                        Kolarin kappeliseurakunnan verotus.        1987
20847: 
20848: 
20849:    Jaa-äänet ovat voitolla.         Kyseessä olevat ponnet on siis hy-
20850: väksytty muuttamattomina.
20851: 
20852:  Oulun suomalaista yhteiskoulua koskeva mietinnön osa ja ed.
20853:                       Arajärven ehdotus:
20854:       4) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön tässä kohden, äänestää
20855: >>jaa>>; jos •>ei>> voittaa, on ed. Arajärven muutosehdotus hyväksytty.
20856:       Jaa-äänet ovat voitolla; mietintö on siis tässä kohden hyväk-
20857: sytty.
20858: 
20859:  Valiokunnan mietinnön 17 ja r8 sivuilla olevat, Maarianhaminan
20860:       koulua koskevat ponnet ja ensimmäinen vastalause.
20861:      5) Ken tässä kohden hyväksyy valiokunnan mietinnön, äänestää
20862: >>jaa>>; jos •>ei>> voittaa, on ensimäinen vastalause hyväksytty.
20863:       Äänestyksessä annetaan IIZ jaa- ja 72 ei-ääntä; valiokunnan
20864: mietintö on siis tässä kohden hyväksytty.
20865: 
20866:    Asia julistetaan loppuun käsitellyksi.
20867: 
20868: 
20869:                           8)   Maanjakojen edistäminen.
20870: 
20871:    Esitetään Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o I I Edus-
20872: kunnassa tehdyn, toimenpiteitä maanjakojen edistämiseksi koske-
20873: van anomusehdotuksen johdosta.
20874: 
20875:    Mietintö hyväksytään keskustelutta.
20876: 
20877: 
20878:                   4)    Kolarin kappeliseurakunnan veroitus.
20879: 
20880:    Esitetään Valtiovarainvaliokunnan mietintö N :o 7 anomusehdo-
20881: tuksen johdosta, joka tarkottaa Kolarin kappeliseurakunnan aset-
20882: tamista verotukseen nähden samalle kannalle kuin Lapin kihlakun-
20883: nan kunnat.
20884:     Keskustelu:
20885:     Ed. A h m a v a a r a:  Valiokunnan mietinnön perustelmat
20886: asiassa eivät ole laajat. Valiokunta perustelee asiaa seuraavasti:
20887: ~Valiokunnan mielestä on kyllä myönnettävä, että pohjoisimman
20888: Suomen taloudelliset olot monessa suhteessa ovat paljon huonom-
20889: mat kuin maamme muiden seutujen, ja veronhuojennuksiin on siltä
20890: kannalta katsoen syytä. Mutta toiselta puolen on myös tunnettu
20891: 1988                  Istunto 28 p. lokakuuta 1908.
20892: 
20893: 
20894: asia, että verot, jotka pääasiallisesti suoritetaan rahassa, tuntuvat
20895: siellä vähemmän raskailta kuin muualla, koska rahan ostokyky on
20896: Pohjois-Suomessa pienempi ja sen arvo siis alempi kuin eteläisem-
20897: millä paikkakunnilla. Kun Kolarin kappeliseurakunta on siksi
20898: äskettäin kuin vuonna r886 saanut veronhelpotusta, ja verotus-
20899: laitoksemme ylipäänsä jo läheisessä tulevaisuudessa aiotaan jär-
20900: jestää uudelle kannalle, ei Valiokunnan mielestä ole nyt syytä kan-
20901: nattaa puheenalaista anomusehdotusta>>.
20902:     Valiokunta myöntää, että olot ovat Kolarissa huonot ja siitä
20903: syystä sietäisi siellä saada veronhuojennusta. Mutta se kehuu,
20904: että rahanostokyky pohjoisessa on niin paljon pienempi, kuten
20905: valiokunta sanoo, että siellä muka eivät tunnu nuo verot, eivätkä
20906: sanottavasti rasita maksajia. Tämä perustelu on täydellinen ereh-
20907: dys. Luonnollista on, että rahan arvo siellä on vähän pienempi
20908: kuin muualla, siitä yksinkertaisesta syystä, että elleivät siellä työ-
20909: palkat ja muut ansiot olisi vähän kalliimmat kuin muualla, siellä
20910: ihmiset eivät voisi elää. Kaikki tavara on sinne vedettävä pari-
20911: kymmentä penikulmaa lähimmästä satamasta ja tietysti ne näin
20912: ollen tulevat paljon kalliimmiksi kuin muualla. Ja tämä se Pohjois-
20913: Suomen pohjoisimmissa pitäjissä vaikuttaa sen, että siellä ylipäänsä
20914: rahanarvo tulee olemaan vähän pienempi, koska siellä kaikki on
20915: kallista. Mutta ei tästä suinkaan voi vetää sitä johtopäätöstä,
20916: minkä valiokunta on vetänyt, että verot eivät muka siellä rasita
20917: maksajia. Kyllä ne rasittavat siellä aivan yhtä suuressa mää-
20918: rässä ja miltei suuremmassa kuin missään muualla. Kun esim.
20919: jauhosäkin hinta on siellä toisinaan kymmenen, jopa viisitoista
20920: markkaa kalliimpi kuin esim. Torniossa, niin kyllä silloin tietää,
20921: että sellaisissa oloissa eläjille tuntuvat myöskin rahanmaksut. On
20922: kyllä totta, että veronjärjestelyssä r886 Kolarin osalle, niinkuin
20923: valiokunta on sanonut, tuli vähäinen helpotus veroissa, mutta kun
20924: Kolarin kunnan olot kaikissa suhteissa ovat ainakin yhtä huonot kuin
20925: Lapin seurakuntien, jotka ovat n. s. •>Lapin verolla>>, niin en ym-
20926: märrä mitä syytä olisi näin ollen tässä yhdessä kunnassa pitää
20927: yllä korkeampaa maaveroa kuin muualla. Sekään syy, että Lapin
20928: kunnat kuuluvat varsinaiseen Lappiin, johon Kolari ei kuulu, ei
20929: tässä luulisi vaikuttavan, koska muitakin pohjoisempia pitäjiä on
20930: pantu Lapin verolle, niinkuin esim. Kuolajärven ja Kuusamon pi-
20931: täjät. Ja kun anomus nyt tarkottaa siksi pientä summaa, että
20932: sen ei valtion varoissa luulisi sanottavasti tuntuvan - kysymys
20933: on r,6oo tai 1,700 markan huojennuksesta vuosittain - olisi se
20934: myönnettävä, sillä tälle köyhälle ja pienelle paikkakunnalle tämä
20935: pienikin huojennus olisi iso apu. Voisin kertoa pitemmältikin ky-
20936: symyksessä olevan paikkakunnan oloista ja verrata niitä Lapin
20937: seurakuntiin, jotka kyllä osottaisivat, että ne eivät suinkaan ole
20938: paremmat, vaan huonommat kuin varsinaisessa Lapin kihlakun-
20939:                   Kolarin kappeliseurakunnan verotus.            1989
20940:                                                         -------
20941: 
20942: nassa esim. poronhoitoon nähden, mutta en rupea kuluttamaan
20943: eduskunnan aikaa tällaisilla kertomuksilla. Lyhyesti vain pyydän
20944: ehdottaa, että eduskunta hylkäisi valiokunnan ehdotuksen ja hy-
20945: väksyisi anomuksen tarkotuksen, koska niinkuin sanoin, tässä on
20946: siksi pieni summa kyseessä, että luulisi voivan aivan hyvin myön-
20947: tää tälle vaikeissa oloissa elävälle pikkuselle paikkakunnalle sen
20948: pienen huojennuksen, mikä tämän kautta tulisi. Rohkenen siis
20949: kunnioittaen ehdottaa, että eduskunta yhtyisi seuraavaan ponteen:
20950:     että eduskunta anoisi Hänen Keisarilliselta Majesteetiltaan,
20951: että Kolarin kappeliseurakunta verotukseen nähden asetettaisiin
20952: samalle kannalle kuin Lapin kihlakunnan kunnat.
20953: 
20954:     Ed. H a 1 on en: Minä pyydän vaan saada kannattaa edel-
20955: listä puhujaa, että asiasta tehtäisiin sellainen päätös kuin hän eh-
20956: dotti.
20957:     (Åänekästä puhetta eduskunnassa.)
20958: 
20959:    Puhemies: Hiljaa! Puhujaa ei saa häiritä. (Ed. Haloselle:)
20960: Tehkää hyvin ja jatkakaa.
20961: 
20962:     Ed. H a 1 o n e n: Kuten ed. Ahmavaara osotti, niin ne väit-
20963: teet, joita valiokunta on tässä asiassa esiintuonut, eivät ole minun-
20964: kaan mielestäni päteviä. On jo pitempiä aikoja ollut kysymys
20965: Kolarin kunnan asettamisesta verotukseen nähden samalle kan-
20966: nalle kuin Lapin kihlakunnan kunnat. Jokainen, joka on ollut ti-
20967: laisuudessa matkustamaan maamme pohjoisimmasta osasta halki
20968: Suomenmaan, on epäilemättä tehnyt sen huomion, että viljelys-
20969: olot ja muutkin olot Kolarin kunnassa ovat nähtävästi huonoim-
20970: pia koko maassa. Koska nämä asiat ovat anomusehdotuksessa tar-
20971: kemmin esitetyt, niin en tahdo viivyttää keskustelua tässä asiassa,
20972: vaan kannatan ed. Ahmavaaran ehdotusta.
20973: 
20974:    Ed. W a a r a 1 a: Minä myöskin pyydän kannattaa ed. Ahma-
20975: vaaran tekemää ehdotusta.
20976: 
20977:     Ed. Gro te n f e 1 t: Ne syyt, jotka ovat saattaneet valtio-
20978: varainvaliokunnan yksimielisesti ehdottamaan, että tämä anomus
20979: ei antaisi aihetta mihinkään toimenpiteeseen eduskunnan puolelta,
20980: ovat lyhyesti sanottuna etenkin kaksi. Ensinnä se, että Kolarin
20981: kunta on saanut, muistaakseni v. r887, veronhuojennuksen, josta
20982: ajasta vielä verrattain lyhyt aika on kulunut. Ja toiseksi se, että
20983: yleensä ei pitäisi ruveta laajentamaan tuota Lapin ja niiden parin
20984: seurakunnan aluetta, jotka ovat ennen sentapaista veronhuojen-
20985: nusta saaneet, vaan päinvastoin pitäisi pyrkiä siihen, että tämä
20986: poikkeusalue supistuisi ja samanlainen järjestelmä vallitsisi koko
20987: 1990                     Istunto 28 p. lokakuuta 1908.
20988: 
20989: 
20990: maassa. Summa, josta tässä on puhe, on kyllä verrattain pieni,
20991: mutta voidaanhan ajatella, että sitten joku toinen kunta samoin
20992: tulisi pyytämään alennusta, koska veronhuojennussumma siinä olisi
20993: valtiolle pieni, ja tällä tavalla kasvaisi pian useista pienistä sum-
20994: mista suuri summa.
20995: 
20996:    Ed. H e r r a 1 a: Minäkin pyydän saada kannattaa ed. Ahma-
20997: vaaran tekemää ehdotusta.
20998: 
20999:     Ed. A h m a v a a r a: Ed. Grotenfelt kertoi niistä perusteista,
21000: joilla valtiovarainvaliokunta on hylkäävän päätöksensä tehnyt.
21001: Ne minusta juuri paraiten todistavat, kuinka tavattoman heik-
21002: koja ne ovat. Hän sanoi, että pitäisi saada koko maa saman jär-
21003: jestelmän alaiseksi. Tässä maailmassa se nyt ei ole mahdollista.
21004: Toisen paikkakunnan olot ovat niin toisellaisia kuin toisen, ettei
21005: niitä oloja voi saada vaan noin kynän piirroksella yhtäläisiksi. Toinen
21006: peruste oli se, että voisi muitakin paikkakuntia tulla hakemaan
21007: veronhuojennusta. Se nyt ei pidä paikkaansa, sillä muilla paikka-
21008: kunnilla ei ole sitä puutetta kuin mikä vallitsee tällaisella pohjoi-
21009: sella paikkakunnalla, tuolla Lapin raukoilla rajoilla.
21010: 
21011:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
21012: 
21013:     P u h e m i e s: Ed. Ahmavaara on mietintöä vastaan tehnyt
21014: sen ehdotuksen, >>että eduskunta päättäisi anoa, että Kolarin kap-
21015: peliseurakunta verotukseen nähden asetettaisiin samalle kannalle
21016: kuin Lapin kihlakunnan kunnat». Ehdotusta on kannatettu ja
21017: siitä tulee siis äänestettäväksi.
21018: 
21019:    Äänestys ja päätös:
21020: 
21021:    Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön, äänestää >>jaa>>; jos >>ei~
21022: voittaa, on ed. Ahmavaaran ehdotus hyväksytty.
21023:     Jaa-äänet ovat voitolla. Valiokunnan mietintö on siis hyväksytty.
21024: 
21025: 
21026:             5)   Laldunmaksun lakkauttaminen kruunun metsämallla.
21027: 
21028:    Esitetään Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 12 syötöstä
21029: kruunun metsämailla määrätyn laidunmaksun lakkauttamista koske-
21030: vain anomusehdotusten johdosta.
21031:        Keskustelu :
21032:    Ed. W u o r i m a a: Valtio omistaa Suomessa lähes kuudennen
21033: osan kaikesta maasta ja se on~ siroteltu ympäri Suomea suurem-
21034:                    Laidunmaksu kruunun metsämailla.              1991
21035: 
21036: 
21037: missa tai pienemmissa osissa. Valtion maan rajanaapureina asuu
21038: tuhansia, voipa melkein sanoa kymmeniä tuhansia pieniviljelijöitä,
21039: talonomistajia ja torpparia. Niille on ollut pitkin aikaa suuri vas-
21040: tus kruununmaasta mitä laidunmaahan tulee. Kruunu nimittäin
21041: ei aitaa maitansa ja pieniviljelijät, niinkuin torpparitkin, ovat niin
21042: varattomia, että heidän on mahdoton ruveta aitaamaan myöskin
21043: kruunun osaa aitauksesta. Seuraus on se, että heidän karjansa
21044: kulkevat kruununmaan puolella ja siellä otetaan takavarikkoon.
21045: Siitä on syntynyt heille aineellista vahinkoa ja myöskin monia ret-
21046: telöitä ja käräjänkäymisiä. Nyt on kyllä hallitus antanut mää-
21047: räyksiä, että yksityiset saavat käyttää kruununmaata laidunmaanansa
21048: veroa vastaan, joka viimeisen määräyksen mukaan ei ole mikään
21049: suuri eikä se valtion tuloissa merkitse ollenkaan mitään, sillä se
21050: on yhteensä vaan 5,516 markkaa koko maassa. Se on siis melkein
21051: sama kuin ei mitään. Mutta samassa määräyksessä on annettu
21052: metsävirkamiehille valta, että he saavat rauhoittaa koko alueensa
21053: tai osan siitä, ja he varmaan tekevät sen useimmissa tapauk-
21054: sissa.·
21055:     Sen kautta yhäti pysyy se vaikea olo laidunmaan suhteen, joka
21056: nykyäänkin on olemassa kruununmaan naapureilla. Tämä on omansa
21057: siis synnyttämään yhäti vain rettelöitä turhan takia, sillä yksi-
21058: tyisten karja, joka kulkisi kruunun suurilla ja laajoilla metsämailla,
21059: ei suinkaan itse asiassa tee siinä minkäänlaista vahinkoa. Sentäh-
21060: den näyttää koko tämä järjestys olevan enemmän kiusantekoa
21061: yksityisille ihmisille, kuin että se mitenkään hyödyttäisi valtiota
21062: tai olisi edes tarpeen vaatima.
21063:     Kuitenkin on valiokunta 4:nnen sivun loppupuolella perustellut
21064: kieltävää ponttaan, johon se on tullut, sillä, että ehkä synnyttäisi
21065: yksityisissä väärää käsitystä omistusoikeudesta, jos kruunun maa
21066: jätettäisiin avonaiseksi laidunmaaksi rajanaapureille, sillä, sano-
21067: taan, kruunulla on yhtä hyvä oikeus omiinsa kuin yksityisilläkin
21068: omiinsa. Mutta tämä väite ei, minä luulen, oikeastaan ole minkään
21069: arvoinen, sillä eihän suinkaan 40 pennin maksu hevosesta tai leh-
21070: mästä vaikuta sitä, että kruunun oikeus maihinsa perustetaan parem-
21071: min, kuin jos ei maksettaisi siitä mitään.
21072:     Sentähden minä pyydän saada ehdottaa, että eduskunta hyl-
21073: käämällä valiokunnan kielteisen ponnen hyväksyisi seuraavanlaa-
21074: tuisen ponnen:
21075:     että hallitus ottaisi harkittavakseen, millä tavalla laidun ylei-
21076: sillä kruunun metsämailla saataisiin järjestetyksi paremmin tar-
21077: koitustaan vastaavalle kannalle.
21078:     Se olisi ponsi. Siinä pitäisi sitten ottaa huomioon, että maksu
21079: poistettaisiin laidunmaasta ja että laidunmaa tehtäisiin vapaaksi,
21080: missä eivät kruunu itse tai kruunun maan asukkaat pidä sitä maata
21081: aidassa, ja missä todellinen rauhoitus metsän jälleenkasvun tur-
21082: 1992                  Istunto 28 p. lokakuuta 1908.
21083: 
21084: 
21085: va amiseksi tulee tarpeen vaatimaksi; siinä annettaisiin maanomis-
21086: tajille aitausta varten puuaineet ja puutarpeet kruunun maalta.
21087: 
21088:      Ed. W a a r a 1 a: Kun laki- ja talousvaliokunta mietinnös-
21089: sään ehdottaa, että puheena olevat anomusehdotukset eivät an-
21090: taisi aihetta mihinkään toimenpiteeseen, näyttää pääasiallisin syy
21091: olleen se, että valiokunta pitää tätä laidunmaksua niin kohtuulli-
21092: sena, ettei olisi syytä sen lakkauttamiseen. Muuta vaaraa ei valio-
21093: kunta näy tässä verotusjärjestelmässä huomanneen. Anomuksen-
21094: tekijöillekin on ollut tunnettua, että rahallinen puoli tässä asiassa
21095: ei sanottavaa merkitse, mutta tässä on huomattava, että tämän
21096: turhanpäiväisen, mitään merkitsemättömän veroituksen nimessä
21097: useassa tapauksessa saatetaan kruununmaitten keskellä asuvat tilalliset
21098: metsänhoitajien mielivallasta riippuviksi.       Senaatin kamaritoi-
21099: mituskunnan kirjeessä tammikuun ZI päivältä metsänhoitohalli-
21100: tukselle oikeutetaan metsänhoitajat, ylimetsänhoitajan suostumuk-
21101: sella, rauhoittamaan hoitoalueellaan laidunmaa, joko kokonaisuu-
21102: dessaan tai joku osa siitä, jos nämä katsovat sen tarpeelliseksi.
21103: Tämä metsänhoitajalle annettu valta on herättänyt huolestumista
21104: niiden keskuudessa, jotka asustavat laajojen kruununmetsämait-
21105: ten seuduilla, sillä tässä on mielivallan käytölle suotu hyvin hyvä
21106: tilaisuus, jos herrat metsänhoitajat niin katsovat. Voisihan met-
21107: sänhoitaja julistaa rauhoitetuksi senlaisenkin alueen, joka sijaitsee
21108: pienen verotilan omien laidunmaiden ympärillä. Ja vaikka tällä
21109: tilallisella olisikin oman palstansa sisällä riittävästi laidunmaata
21110: oman karjansa tarpeeksieikähän mitenkään tahallisesti tahtoisikar-
21111: jaansa laskea rauhoitetulle alueelle, kuitenkin hän joutuu tästä rikok-
21112: sesta syytteeseen. Sillä tosiasiana pysyy se seikka, ettei hän millään
21113: tavoin voi estää karjaansa menemästä rauhoitetulle alueelle, ellei
21114: hän aitaa omaa laidunmaataan. Mutta sekin on vähävaraiselle
21115: pieniviljelijälle sula mahdottomuus. Jos taas sellainen pienitilal-
21116: linen, jolla omia laidunmaita on joko osaksi tai ei ollenkaan, ja tämä
21117: välttämättä tarvitsisi saada laidunmaata kruununalueella, mutta
21118: se alue kruununmetsämaasta, joka olisi hänelle sopivalla tilalla, on
21119: julistettu rauhoitetuksi, mihinkä asemaan tämä pienitilallinen sil-
21120: loin joutuu? Silloin hän tietysti on pakotettu hävittämään karjansai
21121:     Näyttää, niinkuin valiokunta näitä seikkoja ei olisi ensinkään huo-
21122: mannut. Voidaan kyllä sanoa, että tällaista mielivallankäyttöä tuskin
21123: tapahtuu. Hyvä olisi, jos niin olisi, enkä minäkään sitä toivoisi,
21124: mutta minun täytyy sanoa, että suurimmaksi osaksi maalaisväes-
21125: tön keskuudessa on se mielipide vallalla, että se uskoo kaikkein vä-
21126: hin hyvää näistä virkamiehistä, joille tämä laaja valta tässä laidun-
21127: asiassa on annettu. Kun nyt tuo tuloerä, mikä näistä laidunmak-
21128: suista karttuisi valtion taloudessa, ei merkitse enempää kuin pisara
21129: meressä, niin onko nyt syytä pysyttää tätä turhamaista laidunmak-
21130:                     Laidunmaksu kruunun metsämailla.                  1993
21131: 
21132: 
21133: sua tilallisten ja metsänhoitajien ainaisena keskinäisenä rettelöi-
21134: misen aiheena?
21135:    Minä rohkenen ehdottaa, että tämä mietintö palautetaan ta-
21136: kaisin valiokuntaan muodostettavaksi siihen suuntaan kuin ed.
21137: Hiltulan anomusehdotuksessa on san~ttu, että laidunmaksut Ou-
21138: lun läänin kruununmetsämailla lakkautettaisiin.
21139: 
21140:      Ed. H a 1 o n e n: Tuntuu tosin paljon uskalletulta kuluttaa
21141: eduskunnan kallista aikaa tässä asiassa, mutta koska minä en ole
21142: pitkillä puheilla eduskunnan aikaa ainakaan tähän asti kuluttanut,
21143: niin pyydän saada lausua tässä asiassa mielipiteeni.
21144:      Käsiteltävänä oleva kysymys tuntuu arvattavasti monen mie-
21145: lestä vähäarvoiselta. Ehkäpä moni ajattelee: kaikilla pikkuasioilla
21146: nyt eduskuntaa vaivataan. Ehkäpä usea, joka on valiokunnan
21147: mietinnön lukenut, ajattelee, että koko kysymys tulee nyt hauda-
21148: tuksi ainaiseksi. Mutta tälläkin asialla on puolia, jotka eivät ole
21149: selvästi tulleet esille valiokunnan mietinnössä. On nyt niin, että
21150: olot maamme eri osissa ovat siksi erilaisia, että meidän maamme
21151: eri osista ja eri olosuhteista valituilla edustajilla on useinkin vai-
21152: kea ymmärtää toisiaan. Niinpä on tässäkin laidunkysymyksessä
21153: laita. Maamme viljavimmilla seuduilla tarvitsee karja laitumekseen
21154: pienen ja verrattain helposti aidattavan alueen, jotavastoin poh-
21155: joisemmilla seuduilla täytyy karjaa käyttää laitumella monia kym-
21156: meniä neliökilometriä käsittävillä alueilla, jos mieli saada niille riittä-
21157: vää ravintoa. Noiden laajain alueitten aitaanunen ei luonnolli-
21158: sesti voi tulla kysymykseenkään useissa paikoissa, missä enemmältä
21159: kruununmaita on, vaan täytyy karjan antaa hakea ruokaansa mistä
21160: vaan löytää. Mutta kruununmaihin nähden on nyt metsänhoita-
21161: jille annettu suunnattoman suuri valta tässäkin kohden. Kuten
21162: täällä on mainittu, voivat he mielensä mukaan kieltää käyttämästä
21163: erityisiä alueita karjanlaitumena, jopa kokonaisen hoitoalueenkin,
21164: jos niin tahtovat. Syistä, joita olen maininnut, ei kuitenkaan kar-
21165: jan omistaja useissa tapauksissa voi estää karjaansa kruununmailta,
21166: erittäinkin juuri siellä, missä kruununliikamaat täyttävät suurim-
21167: man osan asutusalasta, kuten erittäin Oulunläänin pohjoisissa osissa.
21168: Itse tuo laidunmaksu, jota kansa pohjoisessa kutsuu laidunveroksi,
21169: ei tosin ole suuri, vaikkapa sekin varattomalle tuntuu. Mutta,
21170: kuten jo on mainittu, tuo metsänhoitajille annettu ylen suuri valta
21171: juuri tässä asiassa pahimman haitan tekee. Minun mielestäni on
21172: sopimatonta, että kruunun maat tässäkin suhteessa niin erotetaan
21173: sellaisella, jos sanoisin, kiinalaisella muurilla, ettei edes karjaakaan
21174: laitumille simie lasketa ilman erityisiä hommia. Ei kai tämä täl-
21175: lainen holhoaminen metsänhoidon kannaltakaan ole tarpeen vaatima.
21176:      Kannattaisin, samoin kuin ed. Waaralakin, sellaista ehdotusta
21177: asiassa, että nlietintö palautettaisiin valiokuntaan muodostetta-
21178: 1994                  Istunto 28 p. lokakuuta 1908.
21179: 
21180: 
21181: vaksi siihen suuntaan, että laidunmaksut Oulun läänin kruunun-
21182: metsissä tulisi lakkautetuksi.
21183: 
21184:     Ed. S i p p o n e n: Kruunun metsämaita on siellä täällä ym-
21185: päri koko maamme ja ne ovat eristetyt ympärillä olevain talollis-
21186: ten metsistä sillä perusteella, että ne eivät ole yhteisiä laidunmaita
21187: vaan pitää saada erityinen lupa niiden käyttämiseen ja maksaa
21188: laidunvero. Tämä laidunvero ei suinkaan ole suuri eikä siis ainoas-
21189: taan siltä kannalta ole herännyt yleistä tyytymättömyyttä. Mutta
21190: nykyinen järjestys, millä kruununmaita on hoidettu, tuottaa mo-
21191: nissa paikoin valituksia sen kautta, että on paikkakuntia, jotka
21192: asemansa puolesta ovat lähellä kruunun metsämaita. Tuo kruunun
21193: metsämaa on enimmäkseen semmoista kuivaa kangasmaata, missä
21194: karjalla ei ole ollenkaan ravintoa ja monissa paikoin ei kannata ra-
21195: vinnon tähden tullakaan käymään tuolla kruunun metsämaalla.
21196:  Mutta kun se on niin lähellä eikä kaikilla pikkutilallisilla voi eikä
21197: saatakaan olla joka aika paimenta vähille elukoilleen, niin elukat
21198: tulevat kun tulevatkin joskus käymään kruununmaallakin, vaikka
21199: ei sieltä monasti ravintoa saa. Tästä syystä ovat ·monet tilalliset
21200: katsoneet, ettei tuo vähäinenkään maksu heidän suoritettavak-
21201: seen kuuluisi, kun se on heille vaan kiusaksi eikä hyödyksi. Mutta
21202: vielä enemmän se on haitaksi semmoisille, joiden karja ei käy kruu-
21203: nunmailla muulloin kun jos se jostain tapauksesta erkanee kauvem-
21204: maksi omasta käyntipiiristään ja joutuu kruununmaille. Metsän-
21205: vartija tapaa sen sieltä ja ajaa monia kilometrejä kauvemmaksi
21206: omaan kotiinsa. Nyt saadaan ensin etsiä karjaa pitkät ajat, kun
21207: ei tiedetä, missä se on, ja viimein saadaan tietää, että se on tuolla
21208: kilometrien päässä metsänvartijan asunnolla. Perittäessä tahdotaan
21209: siitä lunnaita, jopa on syntynyt monia keräj änkäymisiäkin. Sentähden
21210: on kautta koko maan ollut valituksia tästä hankaluudesta. Minä
21211: en tarkoita sitä, ettei kruunu saisi, jos jollain paikkakunnalla kruu-
21212: nunmaa on todella kelvollista karjanlaitumeksi, sille panna suu-
21213: rempaakin laidunmaksua, kuin nykyään on pantu. Minä kuiten-
21214: kin ehdottaisin, että eduskunta pyytäisi hallitusta tätä asiaa niin
21215: harkitsemaan, ettei se millään paikkakunnalla joutuisi kansan pai-
21216: najaiseksi. Valiokunnan mietinnöstäkin näkyy, että tämä asia
21217: on joltisestikin rasittanut kansaa, koska jo niin monilla valtiopäi-
21218: villä siitä on tehty anomuksia m. m. vuosien r88z, r885, r888 ja
21219: 1897 valtiopäivillä. Siis se monin paikoin tuottaa tuommoisia ret-
21220: telöitä, käräjänkäymisiä ja monenlaisia hankaluuksia niille sa-
21221: doille, jopa tuhansille pikkutiloille, joita meillä on. Ja kun nyt va-
21222: liokunta itsekin myöntää, että tuo maksu, mikä laitumesta ote-
21223: taan, ei suinkaan ole mikään semmoinen, jolla korotettaisiin val-
21224: tion tuloja, sillä se on siksi pieni, joten tätä ei tulojenkaan kan-
21225: nalta pidetä niin tärkeänä, niin: olisi suotavaa, ~ että kerrankin
21226:                               Pöydällepanot.                         1995
21227: 
21228: 
21229: annettaisiin tästä vapautta kansalle, ja joskaan ei laidunmaksuja
21230: kokonaan poistettaisi, niin koetettaisiin ne järjestää sillä tavalla,
21231: että missä ei tarvittaisi tuollaisia kruunun laidunmaita, niin aina-
21232: kin sieltä tuo vero poistettaisiin, jottei tästä syntyisi erityisiä rette-
21233: löitä.
21234:     Sitten on vedottu siihen periaatteeseen, etteivät muka talot
21235: ja yksityiset anna maata ilman veroa, kun myös siihen, että veron
21236: poistaminen olisi jonkinlaista valtion omaisuuden periaatteellista
21237: luovuttamista, sen käyttämistä ilman maksua. Mutta kun nämä
21238: kruununmaat ovat näin laajojen kansankerrosten keskellä ja kruu-
21239: nullakaan kai ei ole niistä kovin suuria tuloja, niin sopisihan kruu-
21240: nun, vaikkei julistettaisikaan sitä periaatetta oikeaksi, ettei kruunu
21241: saa ottaa maksua, monien rettelöiden välttämiseksi ja hankaluuk-
21242: sien estämiseksi kansalle tehdä sen verran hyvää, ettäluopuu tuosta
21243: noin pikkuisesta summasta.
21244:     Minä pyydän siis tässä asiassa yhtyä siihen ponteen, jonka ed.
21245: Wuorimaa täällä on tehnyt, nimittäin että eduskunta yhtyisi ano-
21246: maan, että hallitus ottaisi harkittavakseen, millä tavalla laidun
21247: yleisillä kruunun metsämailla saataisiin järjestetyksi paremmin tar-
21248: kotustaan vastaavalle kannalle.
21249: 
21250:    Puhemies: Kun kello jo on II, ja työjärjestyksen mukaan
21251: on istunto lopetettava, ellei eduskunta toisin päätä, niin eduskunta
21252: lopettanee istunnon siihen nähden, että eilen istuttiin niin kauvan.
21253: Pöydällepanot suoritetaan kuitenkin vielä tänä iltana.
21254: 
21255: 
21256:                           19-20)    Pöydällepanot:
21257: 
21258:    Numeroilla 19) ja 2o) merkityt asiat pannaan pöydälle ensi
21259: perjantain istuntoon.
21260: 
21261:     Seuraava täysi-istunto ilmoitetaan olevan huomenna kello II a. p.
21262: 
21263:     Istunto päättyy kello II i. p.
21264:                                            Pöytäkirjan vakuudeksi:
21265:                                                  Ph. Suuronen.
21266:         38. Torstaina 29 p. lokakuuta
21267:                            klo I I a. p.
21268: 
21269:                           Päiväjärjestys.
21270: 
21271:    Ilmoituksia:
21272: 
21273:                      A i n o a k ä s i t t e 1 y:
21274: 
21275:     1) Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 9 sen kertomuksen
21276: johdosta, jonka Keisarillisen Senaatin valtiovaraintoimituskunta
21277: on antanut valtiovarain tilasta.
21278:     2) Armollinen esitys, joka koskee varojen hankkimista niihin
21279: tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä.
21280:     Asiakirjat: Arm. esitys N:o 8 ja Valtiovarainvaliokunnan mie-
21281: tintö N:o 14.
21282:     3) Pankkivaliokunnan mietintö N :o 6 Suomen Pankin käyt-
21283: tämättömistä voittovaroista.
21284:     4) Anomusehdotukset, jotka koskevat syötöstä kruunun metsä-
21285: mailla määrätyn laidunmaksun lakkauttamista.
21286:     Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 12 ja ed.
21287: Hiltulan y. m. anomusehdotus N:o 19 sekä ed. Koiviston y. m. ano-
21288: musehdotus N:o 69 (Liitteet IV siv. 47-48).
21289:     5) Kertomus Hallituksen toimenpiteistä niiden päätösten joh-
21290: dosta, jotka Suomenmaan Valtiosäädyt 1905-1906 vuosien väli-
21291: aikaisilla valtiopäivillä ovat tehneet.
21292:     Asiakirjat: Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o 2.
21293:     6) Äitiysvakuutusta koskevat anomusehdotukset.
21294:     Asiakirjat: Työväenasiainvaliokunnan mietintö N:o 6, ed.
21295: Pärssisen y. m. anomusehdotus N:o 48 ja ed. Hedvig Gebhardin
21296: y. m. anomusehdotus N:o 221 (Liitteet IX siv. 92-99).
21297:     7) Vaivaishoitoasetuksen muuttamista koskeva anomusehdotits.
21298:     Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 13 ja ed.
21299: Lanton y. m. anomusehdotus N:o 59 (Liitteet V siv. 92-94).
21300:     8) Anomusehdotus, joka tarkoittaa Haminan ja Haapasaaren
21301: luotsien palkkaukseen pidätettyjen kalastussaarten ja luotojen
21302: 1998                 Istunto 29 p. lokakuuta 1908.
21303: 
21304: 
21305: luovuttamista asianomaisiin kuntiin kuuluvien saaristolaiskylien
21306: käytettäviksi.
21307:      Asiakirjat: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o II ja ed.
21308: Arajärven y. m. anomusehdotus N:o 12 (Liitteet II siv. 38).
21309:      9) Anomusehdotus, joka tarkoittaa toimenpiteitä esikaupun-
21310: kien asukasten oloissa vallitsevain epäkohtain poistamiseksi.
21311:      Asiakirjat: Kunnallisvaliokunnan mietintö N:o 2 ja ed. Kir-
21312: veen y. m. anomusehdotus N:o 101 (Liitteet VII siv. 218-221).
21313:      10) Valtion ja kuntain työolojen järjestämistä koskevat ano-
21314: musehdotukset.
21315:      Asiakirjat: Työväenasiainvaliokunnan mietintö N:o 7, ed. Ahl-
21316: roosin anomusehdotus N:o 63, ed. Siveniuksen y. m. anomus-
21317: ehdotus N:o 190, ed. Koposen y. m. anomusehdotus N:o 81 sekä
21318: ed. Helenius-Seppälän ja Kaarneen anomusehdotus N:o 224 (Liit-
21319: teet IX siv. 71-79).
21320:      II) Anomusehdotukset, jotka koskevat työkyvyttömyys- ja
21321: vanhuusvakuutuksen järjestämistä.
21322:      Asiakirjat: Työväenasiainvaliokunnan mietintö N:o 8; ed.
21323: Hoikan y. m. anomusehdotus N:o 99 ja ed. Helenius-Seppälän ano-
21324: musehdotus N:o 223 (Liitteet IX siv. 87-91).
21325:      12) Anomusehdotus, joka koskee valtion kannatusavun myön-
21326: tämistä Pietarin suomalaiselle yhteiskoululle.
21327:      Asiakirjat: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 9 ja ed. Kivilin-
21328: nan y. m. anomusehdotus N:o 218 (Liitteet VI siv. 49-51).
21329:      13) Sotilaskyyditysrasituksen poistamista koskeva anomus-
21330: ehdotus.
21331:      Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 14; ed.
21332: Sipposen y. m. anomusehdotus N:o II (Liitteet V siv. 53-56).
21333:      14) Anomusehdotukset, jotka tarkoittavat aviopuolisojen omai-
21334: suussuhteita ja vaimon toimivaltaa koskevan lainsäädännön uudis-
21335:  tamista.
21336:      Asiakirjat: Lakivaliokunnan mietintö N:o 5; ed. Gripenbergin
21337: y. m. anomusehdotus N:o 43, ed. Anni Huotarin y. m. anomusehdo-
21338: tus N:o 82 sekä ed. Hultinin anomusehdotus N:o 133 (Liitteet III
21339: siv. 45-48, 50-53).
21340:    ; 15) Perimysmaan erikoisluonteen lakkauttamista koskeva ano-
21341:  musehdotus.
21342:      Asiakirjat: Lakivaliokunnan mietintö N:o 6 ja ed. Nykäsen
21343: y. m. anomusehdotus N:o 71 (Liitteet III siv. 127-129).
21344:    ' 16) Anomusehdotus, joka koskee kunnallismetsäjärjestelmän
21345: edlstämistä.
21346:      Asiakirjat: Talousvaliokunnan mietintö N:o 4 ja ed. Hainarin
21347: y. m. anomusehdotus N:o 1 (Liitteet IV siv. 43).
21348:      17) Anomusehdotus, joka koskee työnvälityksen järjestämistä
21349: kunnalliseksi toimeksi.
21350:                Toimitus- ja tarkastusvaliokuntien toiminta.         1999
21351: 
21352: 
21353:     Asiakirjat: Työväenasiainvaliokunnan mietintö N:o 9 ja ed.
21354: Sillanpään y. m. anomusehdotus N:o 49 (Liitteet IX siv. 102).
21355: 
21356:          P ö y d ä 11 e p a n o a v a r t e n e s i t e t ä ä n:
21357:     r8) Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 4 a verotuslaitok-
21358: sen uudistamista tarkoittavien anomusehdotusten johdosta.
21359:     19) Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o 3 anomusehdotusten
21360: johdosta, jotka koskevat Suomen asiain valmistelun ja alamaisen
21361: esittelyn säilyttämistä perustuslainmukaisella kannalla.
21362: 
21363: 
21364: 
21365: 
21366:                               llmoitusasiat.
21367:                    Toimitus valiokunnan lisä vara jäsenet.
21368: 
21369:    Esitetään Eduskunnan valitsijamiesten kirjelmä ellispäivältä
21370: ynnä sitä seurannut pöytäkirjanote valitsijamiesten samana päi-
21371: vänä pitämästä kokouksesta, joista asiakirjoista näkyy, että Toi-
21372: mitusvaliokunnan lisävarajäseniksi on valittu edustajat Siren,
21373: Lundström, Jalava, Turkia, Nylander, Aitamurto, Granfelt, Virk-
21374: kunen ja Ehrnrooth.
21375: 
21376:   Toimitus- ja Tarkastusvaliokuntien toiminta valtiopäivien päätyttyä.
21377: 
21378:     Eduskunnalle     julkiluetaan seuraava Valtiovarainvaliokunnan
21379: kirjelmä:
21380: 
21381:   Suomen Eduskunnan
21382:  Valtiovarainvaliokunta
21383:         Helsinki,
21384:   lokakuun 28 p. 1908.
21385:         N:o 37·
21386: 
21387:                         Suomen Eduskunnalle.
21388: 
21389:    Siihen nähden, että Eduskunnan alamaisten vastausten ja kir-
21390: jelmäin laatiminen jää Toimitus- ja Tarkastusvaliokuntain tehtä-
21391: väksi valtiopäiväin päätyttyä, saa Valtiovarainvaliokunta kunnioit-
21392: tavimmin ehdottaa Eduskunnan päätettäväksi:
21393:               että Toimitusvaliokunnan asiaksi jätetään valtio-
21394:            päiväin päätyttyä niin hyvin harkita ja määrätä ne
21395:            palkkiot ja menot, jotka aiheutuvat Toimitus- ja Tar-
21396: 2000                    Istunto 28 p. lokakuuta 1908.
21397: 
21398: 
21399:            kastusvaliokuntain toiminnasta kuin myöskin tarkastaa
21400:            ja hyväksyä kaikki valtiopäiväin loppuessa vielä hyväk-
21401:            symättömät valtiopäiväin aiheuttamat laskut ja pitää
21402:            huolta niiden suorittamisesta;
21403:                että Toimitusvaliokunta valtuutetaan valitsemal-
21404:            leen henkilölle uskomaan myöhemmin jätettyjen las-
21405:            kujen tarkastamisen, hyväksymisen ja suorittamisen;
21406:            sekä
21407:                että Toimitusvaliokunnan huoleksi jätetään täy-
21408:            dellisen tilin laadittaminen kaikista näiden valtiopäiväin
21409:            kustannuksista, mikä tili on annettava ensi valtiopäi-
21410:            väin valtiovarainvaliokunnan tarkastettavaksi.
21411: 
21412:    Tämän ohessa saa Valiokunta Eduskunnalle ilmoittaa, että
21413: Valiokunta, Valtiopäiväjärjestyksen 43 §:n nojalla on määrännyt
21414: Toimitus- ja Tarkastusvaliokuntain pääkaupungissa asuvien jäsen-
21415: ten palkkion 15 markaksi jokaiselta päivältä, jona kokousta pide-
21416: tään. Ne jäsenet sitävastoin, jotka eivät ole pääkaupungissa asuvia,
21417: saavat saman palkkion koko siltä ajalta, minkä heidän täytyy
21418: valiokuntatöiden tähden siellä oleskella sekä matkapäiviltä; minkä
21419: ohessa heidän valiokuntatöistä ehkä johtuvat matkakustannuk-
21420: sensa on heille korvattava.
21421:                               Valtiovarainvaliokunnan puolesta:
21422:                                              E. G. Palmen.
21423: 
21424:                                                           J. Wartiovaara.
21425:     Puhemiesneuvoston ehdotuksesta kirjelmässä tehdyt ehdotuk-
21426: set hyväksytään.
21427: 
21428: 
21429: 
21430: 
21431:                 Päiväjärjestyksessä olevat asiat:
21432:                    1)    Kertomus valtiovarain tilasta.
21433: 
21434:    Esitetään Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 9 sen kerto-
21435: muksen johdosta, jonka Keisarillisen Senaatin Valtiovaraintoi-
21436: mituskunta on Suomen Eduskunnalle antanut valtiovarain tilasta.
21437: 
21438:     Puhemies: Koska tässä mietinnössä on kosketeltu monta
21439: eri asiaa, on se jaettu useampiin eri osiin, ja niissä osissa enimmäk-
21440: seen on useampia ponsia. Tu1en sen vuoksi esittämään mietinnön
21441: eri osissa seuraavasti:
21442:                       Kertomus valtiovarsin tilasta.                      2001
21443: 
21444: 
21445:    Ensinnäkin alkuosa sivulle 14 saakka ynnä siinä olevat ponnet;
21446: sen jälkeen valtio- ja sotilasrahastot ja tässä erikseen ensin tulo-
21447: puoli, joka ulottuu sivulta 15 sivulle 24, ponsineen; sen jälkeen sa-
21448: mojen rahastojen valtiomenot sivulta 24 sivulle 45; sitten suostunta-
21449: varat sivulta 46 sivulle 55; tämän jälkeen erikseen kulkulaitosra-
21450: hasto sivulta 56 sivulle 84, - mietinnön 82 sivulta alkava lausunto,
21451: joka koskee selontekoa varatuista määrärahoista kuuluu tähän - ,
21452: lopuksi esitetään muut rahastot sivulta 85 sivulle g6 ynnä loppu-
21453: ponsi.
21454: 
21455:    A) A 1 k u o s a, m i e t i n n ö n   I   4 s i v u 11 e s a a k k a.
21456:     Keskustelu:
21457:     Ed. A r v i d N e o v i u s: På de skäl jag närmare angifvit
21458: uti första reservationen tillåter jag mig föreslå, att tredje stycket
21459: på andra sidan, just före sträcket, skulle utgå ur betänkandet.
21460: 
21461:    Ed. G r a n f e 1 t: J ag har också undertecknat den första re-
21462: servationen och ber att här få återhämta det yrkande densamma
21463: utmynnar uti.
21464: 
21465:     Ed. P a 1 m e n: Sillä ei ole suurta merkitystä, jos eduskunta
21466: päättää, että tämä kappale poistetaan tai ei, sillä tarkoitus ei ole,
21467: että tämä mietintö tulee painettavaksi uudestaan alamaisena kir-
21468: jelmänä. Tarkoitus on vain, että se lähetetään hallitsijalle tiedoksi.
21469: Korkeintaan voisi eduskunta ilmoittaa, että se puolestaan katsoo
21470: vääräksi tämän kappaleen. Minä puolestani luulen, että se on
21471: täysin oikeutettu ja että siinä tehty muistutus on hyväksyttävä.
21472: 
21473:      Ed. W ä i n ö W u o 1 i j o k i: Jos valtiopäivät jotakin lau-
21474: suvat siitä suuresta epäkohdasta, joka meidän finanssihallinnossam-
21475: me on siinä suhteessa, ettei tarkoin noudateta budgettia, niin mi-
21476: nun mielestäni siitä on ehdottomasti lausuttava sillä tavalla, että
21477: minkäänlaisia poikkeuksia ei tästä yleisesti hyväksytystä säännöstä
21478: sallita. Nyt kumminkin näissä ponsissa ehdottaa valtiovarain-
21479: valiokunta lausuttavaksi siten, ~että uusien vakinaisten menojen
21480: ehdottamisessa ja myöntämisessa olisi noudatettava menettely-
21481: tapaa, jonka kautta lisäykset vakinaiseen menoarvioon tilivuoden
21482: kuluessa voitaisiin välttää tai ainakin poikkeustapa uk-
21483: s i i n r a j o i t t a a>>. Kun ensimäisiä ja tärkeimpiä sääntöjä koko
21484: järjellisessä finanssihallinnossa on juuri se, että varsinaisesta meno-
21485: arviosta ei sallita poikkeuksia, on minun mielestäni aivan väärin,
21486: että eduskunta periaatteessa menee tunnustamaan tällaisten poik-
21487: keusten mahdollisuuden. Sellaiset poikkeukset valtio-opin mukaan
21488: ovat vaan n. s. voittamattomia esteitä eli forces majeures. Mutta
21489:                                                                     126
21490: 2002                  Istunto 29 p. lokakuuta 1908.
21491: 
21492: 
21493: sellaisia ei saa säännössä mainita, sillä silloinhan ne eivät olisi mi-
21494: tään forces majeures, jos niistä edeltäpäin mainitaan. Minä siis eh-
21495: dotan neljännen vastalauseen mukaan, että nämä sanat >>tai aina-
21496: kin poikkeustapauksiin rajoittaa>> sekä sivulla 7 että sivulla 8 ole-
21497: vasta ponnesta poistetaan.
21498: 
21499:      Ed. E. S. Y r j ö - K o s k i n e n: Minä olen yleensä neljännen
21500: vastalauseen toisen ponnen kannalla >>että virkamiesten palkkauk-
21501: sen parannuksia ei pantaisi toimeen, ennenkuin virkamiesolojen
21502: yleisen järjestelyn perusteet ovat määrätyt». Tämän tärkeän virka-
21503: mies-uudistuksen aloitetta hallituksen puolelta olisi mielestäni
21504: kaikella tavalla joudutettava. Mutta minun luullakseni sitä ei
21505: saada toimeen niin nopeasti, että hallituksen olisi mahdollista nou-
21506: dattaa eduskunnan toivomuksia, mitä eräisiin alempiin virkamie-
21507: hiin tulee, joiden taloudellinen asema sitä ennen kenties vaatii
21508: parannuksia. Minä pyydän siis esittää tähän neljännen vastalau-
21509: seen ponteen semmoisen muutoksen, >>että ainoastaan alempien
21510: virkamiesten palkkauksessa voitaisiin panna toimeen korotuksia
21511: kunnes virkamies-olojen yleisen järjestelyn>> j. n. e.
21512:      Kun toisaalta kuitenkin kannatan myöskin kolmatta vastalau-
21513: setta, saanen lausua jonkun sanan asian selvittämiseksi.
21514:      Tässä maassa on ihmisiä, jotka katsovat maan virkamiehistöä
21515: jonkinlaiseksi syöpäläisjoukoksi, josta ainoa hyöty on siinä, että
21516: se toiminnallaan estää yhteiskuntaruumista lösähtymästä täydel-
21517: liseen liikkumattomuuteen ja laiskuuteen. Minun käsitykseni on
21518: toinen. Kelvollinen, tunnollinen ja älykäs virkamiehistä, niin
21519: alempi kuin ylempikin, on minun mielestäni yhteiskunnan suurim-
21520: pia siunauksia. Semmoista virkamiehistöä ei tosin yksistään suu-
21521: rilla palkoilla saada aikaan, mutta sen luomiseen ja voimassapysy-
21522: miseen vaikuttaa muiden asianhaarain ohessa myöskin turvattu
21523: taloudellinen asema. Kokemus niin tällä kuin toisellakin puolella
21524: Valtamerta osoittaa, ettei virkamiesten niukat palkat enempi kuin
21525: epävarma oikeudellinen asemakaan saata olla maalle ja kansalle
21526: eduksi. Tätä kysymystä harkitessa täytyy muuten tietysti ottaa
21527: lukuun kunkin maan omituiset olot. Löytyy rikkaita maita, joissa
21528: virkamiesten palkat on voitu pitää verrattain alhaisina siitä yksin-
21529: kertaisesta syystä, että yksityis-omaisuus on yleistä ja että muut
21530: toimeentulon alat ovat täynnä. Ranskassa esim. virkamieheksi
21531: harvoin rupeavat muut kuin ne, joilla on korkoja palkan lisäksi.
21532: Meillä tavallisesti nuorilla virkamiehillä ei ole muuta kuin velkoja.
21533: Tämä täytyy ottaa lukuun silloin, kun virkamiesoloja järjestetään.
21534: Muuten saattaa käydä niin, että valtion palvelukseen saadaan ai-
21535: noastaan huonoimmat kyvyt. Pohjaltaan tämä kysymys on yk-
21536: sinkertainen kilpailukysymys. Ihan varmaan - jos, kuten valio-
21537: kunta ehdottaa, valtion virkoja tästä lähin täytettäessä nimitet-
21538:                       Kertomus valtiovarain tilasta.               2003
21539: 
21540: 
21541: tävät virkamiehet velvoitettaisiin alistumaan niihin määräyksiin,
21542: joita heidän virkatehtävänsä ja palkkausolojensa suhteen vast-
21543: ikään mainitussa järjestelyssä ehkä tullaan antamaan, - ihan
21544: varmaan tulisi senrankseksi tällaisesta järjestelystä, että virkamiehis-
21545: tömme sekä älyllinen että siveellinen tasapinta alenisi. Tätä minä
21546: puolestani katsoisin maalle onnettomuudeksi. Meidän virkamie-
21547: histömme tosin joskus saa osakseen liiankin paljon moitetta, mutta
21548: ei sen kelvollisuus missään tapauksessa ole niin suuri, että siinä olisi
21549: alenemisen varaa.
21550: 
21551:     Ed. G r a n f e 1 t: Det är endast om det förslag, som ingår i
21552: första reservationen, jag nu ber att få yttra mig. Det språk, som
21553: användes vid tillkomsten af våra officiella handlingar, beror på
21554: gällande lagstiftning. Det uttalande, som ingår i statsutskottets
21555: betänkande, uttryckes däremot i den subjektiva åsikt, att svenska
21556: språket »ofta utan anledning» användes i handlingar af berörda
21557: slag. Efter min mening kan det icke vara riktigt eller tillständigt
21558: att ett sådant uttalande ingår i ett utskottsbetänkande, och att
21559: där, med åberopande af utskottsmedlemmarnas större eller mindre
21560: okunnighet, sålunda påyrkas en icke fullt objektiv tillämpning af
21561: gällande lag beträffande dessa frågor.
21562: 
21563:     Ed. K a 11 i o: Tämän mietinnön kolmannessa vastalauseessa
21564: ovat edustajat Arajärvi, Rapola, Neovius, Koskelin, Granfelt, Pal-
21565: men ja Vikman kauhistuneet sellaista säädöstä •>että valtion virkoja
21566: tästä lähin täytettäessä nimitettävät virka- ja palvelusmiehet vel-
21567: voitettaisiin alistumaan niihin määräyksiin, joita heidän virkateh-
21568: täviensä ja palkkausolojensa suhteen vastedes mainitussa jär-
21569: jestelyssä ehkä tullaan antamaan.>> Ja tähän samaan lausuntoon
21570: on myöskin jo täällä edellinen puhuja ed. E. S. Yrjö-Koskinen viitan-
21571: nut ja osottanut, kuinka tällainen määräys voisi johtaa virkamies-
21572: olomme aivan harhaan.        Minun täytyy näille allekirjoittaneille
21573: muistuttaa vähän niitä anomuksia, joita tässä asiassa on tehty 1907
21574: vuoden valtiopäivitie ja jotka myöskin ovat uudistetut näille valtio-
21575: päiville ja lähetetyt perustuslakivaliokuntaan. Nuorsuomalaisten
21576: ed. Vikmanin ja Koskelinin kirjoittama anomus virkamiesolojen jär-
21577: jestämisestä on kyllä sangen ylimalkainen, mutta siinäkin pyritään
21578: niihin perkauksiin, joita sanotaan tällä alalla tarpeen olevan. Mutta
21579: erittäin suomettarelaisen puolueen jäsenten jättämä anomus on
21580: tässä kohden aivan vastakkainen kuin kolmannen vastalauseen te-
21581: kijäin käsitys. Siinä m. m. sanotaan: >>Erinäisiä valtion virkoja haet-
21582: taviksi julistettaessa, on meilläkin, milloin erityistä syytä siihen
21583: on näyttäytynyt olevan, ollut tapana antaa hakijain tiedoksi, että
21584: virkaan nimitettävä henkilö on velvollinen alistumaan niihin muu-
21585: toksiin, niin hyvin virkaa seuraavien palkkaetujen kuin siihen kuu-
21586:                       Istunto 29 p. lokakuuta 1908.
21587: 
21588: 
21589: luvien virkatehtäväin suhteen, jotka vastedes voidaan katsoa tar-
21590: peelliseksi voimaan panna. Mielestäni on siltä yhteiskunnan edun
21591: kannalta, josta olemme puhuneet, katsottava ehdottomasti suota-
21592: vaksi, että valtio tällaisen ehdon kautta kaikkiin virkoihinsa näh-
21593: den pidättää itsellensä oikeuden koska tahansa sillä tavoin uudes-
21594: taan järjestää virkaolonsa, kuin yleinen hyöty vaatii. Mielipiteemme
21595: on sentähden, että se vaatimus olisi tehtävä poikkeuksettomaksi,
21596: että virkamies on velvollinen alistumaan kaikkiin niihin muutoksiin,
21597: ei ainoastaan palkkaetujen vaan myöskin virkatehtäväin ja -vel-
21598: vollisuuksien suhteen, jotka valtion puolelta voidaan havaita tar-
21599: peellisiksi. Kun jokainen virkamies jo nimitetään ainoastaan tällä
21600: ehdolla, ei sen kautta myöskään voida sanoa hänelle mitään vääryyttä
21601: tapahtuvan». Nyt on eduskunta ensimmäisen kerran kosketellut
21602: tätä kysymystä, ja silloin kun se ottaa ensimmäisiä alkeita tällä alalla,
21603: silloin heti pyritään maalaamaan turmiollisiksi kaikki tuollaiset
21604: suunnitelmat, vaikka anomuksen on myöskin allekirjoittanut vasta-
21605: lauseen tekijä ed. Arajärvi. Tämä anomus on kauttaaltaan niin
21606: kansanvaltainen, että sen perustelut voi maalaisliittolaistakin tyy-
21607: dyttää, mutta senpä takia sen takaa nyt jo ensimmäisillä askelilla
21608: pyritäänkin pois. Pitkin matkaa on todistettu sangen seikkaperäi-
21609: sesti, kuinka suuria epäkohtia meillä on virkamiesalalla. Siellä
21610: sanotaan: »Yhtenä tällaisena, luullaksemme varsin huomioonotetta-
21611: vana seikkana pyydämme kuitenkin saada mainita, että ainakin muu-
21612: tamfssa keskusvirastoissa, viraston jäsenten, samoin kuin yleensä
21613: korkeimmassa hallinnossa toimivien tärkeimpien virkamiesten työ-
21614: aika ja työvoima, sopimattoman ja vanhentuneen työtavan ja jär-
21615:  jestyksen pakollisen noudattamisen vuoksi, siinä määrässä kuluu
21616: tehtäväin suorittamiseen, jotka joko yksi ainoa viraston jäsen yksin,
21617: taikka joku alempi virkamies voisi omalla uhallaan ja virka-
21618: vastuullaan täyttää ...>> Pitkin matkaa täällä anomuksessa sitten to-
21619: distellaan, kuinka virkamiehet mielivaltaisesti ja kerrassaan väärin
21620: käyttävät työaikaa, ja sanotaan sitten, että kansallisen työn kan-
21621: nalta katsoen ovat ymmärtääkseni nämätkin epäkohdat saatavat
21622: korjatuiksi. Säännöksi on tuleva, että virkamiehen on käytettävä
21623: koko työaikansa ja voimansa virkansa kelvolliseen hoitamiseen,
21624: jonka näkökohdan mukaan virkaan kuuluvat tehtävät ja palkkaedut
21625: ovat järjestettävät. Vielä tässä anomuksessa osoitetaan kuinka mei-
21626: dän virkamiehillä on liian suuret palkat ja kuinka turmiollinen on
21627: myöskin sivusaatava-järjestelmä samoin kuin ylimääräiset eläk-
21628: keet, lakkautuspaikiat y. m., joiden luettelemiseen en tahdo edus-
21629: kunnan aikaa pidelllJllältä viivyttää. Kun tällaista on kerran puo-
21630: lueen puolelta ja vastalauseen allekirjoittaneiden puolelta eduskun-
21631: nalle jätetty, niin ei luulisi sellaista kauhua herättävän sen peräti
21632: vaatimattoman ponnen, joka on tämän mietinnön I I sivulla. Sillä
21633: tämänhän täytyy olla ensimäisiä alkeita juuri päästäkseen tuon-
21634:                        Kertomu!! valtiovarain tilasta.              2005
21635: 
21636: nollisempiin oloihin tällä alalla. Vastalauseen tekijät täällä sanovat,
21637: että se on mahdotonta kun kymmenien vuosien kuluessa toimeen-
21638: pantavassa virkamiesolojen järjestämisessä ehkä tullaan antamaan
21639: tällaisia monenlaisia määräyksiä. Tämä syy, että virkamiesolojamme
21640: ei voi korjata yhdellä iskulla eikä yhtäkkiä, tuon pitäisikin juuri antaa
21641: eduskunnalle aihetta sen säädöksen tekemiseen, joka nyt on tämän
21642: mietinnön I I sivulla. Juuri sen takia, että päästäisiin luonnollisem-
21643: piin, terveellisempiin oloihin on tämä säännös tarpeellinen olemassa.
21644: Tätä pontta vastustivat sosialidemokraatit sen takia, että tähän oli
21645: otettu myöskin palveluskunta. He olisivat tahtoneet, että pitää
21646: puhua yksistään virkamiehistä ja jättää palveluskunta sosialistien
21647: tapaan vaatimaan ja säilyttää heille vapaat kädet tekemään palkan-
21648: korotusanomuksia hallitukselta, vaikka voidaan monesta palvelus-
21649: miehestäkin todistaa, että niillä on suuremmat palkat kuin monella
21650: pienellä virkamiehenä. Minua ei laisinkaan hämmästyttänyt jos
21651: ed. E. S. Yrjö-Koskinen meni kannattamaan tässä suhteessa so-
21652: sialistien neljättä vastalausetta, vaikkapa hän tekikin siihen pienen
21653: muutosehdotuksen. Sillä selvää on, kun tähän kysymykseen ote-
21654: taan myös palveluskunta mukaan, niin sosialistit sangen arkatun-
21655: toisesti käyvät tähän käsiksi. Minun käsittääkseni tarvitsee hallitus
21656: kuitenkin suojaa yhtä hyvin palveluskunnan kuin virkamieskunnankin
21657: vaatimuksia vastaan, jotka pitkänä jonona alituisesti tekevät palkan-
21658: korotusvaatimuksia. Tälläkin hetkellä on muistettava että senaa-
21659: tissa on noin r miljoona markkaa tavotteleva summa anomuksia
21660: virkamiesten palkkauksen korottamisesta.            Ja palveluskuntien
21661: palkkoja on myöskin korotettu satoja tuhansia markkoja väliaikai-
21662: sesti, kuten valtion menosäännössä huomautetaan. Minun käsit-
21663: tääkseni jos olot tässä maassa saataisiin sellaiselle kannalle, että jo-
21664: kaisella kansalaisella olisi niin turvatut päivät kun todella valtion
21665: virka- ja palvelusmiehillä on, niin tämä maa olisi onnellinen maa.
21666: Sen takia minusta on toivottavaa ja luonnollista, että eduskunta
21667: tulee hyväksymään tämän kyseessä olevan ponnen. Minä toivon
21668: sitä sillä perustuksella, että sen anomuksen takana, johon minä olen
21669: täällä lausunnossani edellä viitannut, toki lienee vielä henkilöitä
21670: tässä eduskunnassa. Valtiovarainvaliokunnassa kyllä kaikki sen
21671: puolueen jäsenet, yksin talonpoikaisedustajat Laine ja Aitamurtokin,
21672: äänestivät tätä perin kohtuullista vaatimusta vastaan. Mutta minä
21673: toivon kuitenkin, että sen anomuksen allekirjoittajat eivät kuitenkaan
21674: tälläjensimmäisellä hetkellä kaikki livistä anomuksensa takaa pois.
21675: 
21676:    Ed. J ä r v i n e n: Kun käsillä olevassa valtiovarainvaliokun-
21677: nan mietinnössä I4 ensi sivulla on yleispiirtein puhuttu virkamies-
21678: ten palkoista ja eläkkeistä, niin katson minäkin puolestani sopivaksi
21679: käsitellä meidän virkamiesten palkkaus- ja eläkekysymystä, myös
21680: kokonaisuudessaan, yleispiirtein.
21681: 2006                  Istunto 29 p. lokakuuta 1908.
21682: 
21683: 
21684:     Suomi on virkamiesten luvattu maa, kuuluu sananlasku, ja kyllä
21685: se onkin totta. Yksinpä siirtolaistilasto todistaa tämän lauseen oi-
21686: keaksi. Kun vuonna 1907 yli 17,000 Suomen kansalaista muutti
21687: pois Suomesta, niin ainoastaan 28 virkamiestä muutti ja näidenkin
21688: 28 joukkoon oli luettu papit ja sotilaat. Meillä virkamiesten olon
21689: tekee niin kovin mukavaksi kaksi ehtoa: paljon palkkaa ja vähän
21690: työtä. Jos vertaa meidän Suomen virkamiesten palkkoja muitten
21691: kulttuurimaitten virkamiesten palkkoihin, huomaa, että ne ovat
21692: korkeat, niinkuin myöhemmin tässä tulen todistamaan. Ja toiseksi
21693: vielä perustuslain pyhyys takaa heille, että työtä ei saa virkamiehelle
21694: lisätä enempää kuin mitä sille lain mukaan kuuluu, ja virkamiesten,
21695: ainakin korkeampien virkamiesten oikeudellista asemaa ei millään
21696: tapaa voi järkyttää. Ei saa kelvotontakaan virkamiestä poistumaan
21697: muuta kuin >>isän murhasta>> niinkuin Juhana Philip Palmen aikoi-
21698: naan on lausunut.
21699:     Mitä sitte tulee yleensä tietoihin virkamiesten palkoista, niin
21700: se on n. s. »terra incognita>>, josta yleinen kansa ei tiedä juuri niin
21701: mitään. Esim. vuonna 1907 tilastollisessa päätoimistossa toimite-
21702: tussa tilastollisessa vuosikirjassa on kyllä lueteltu, kuinka monta
21703: hylettä on tapettu Suomenlahdella, kuinka monta haukkaa on vuo-
21704: den kuluessa ammuttu ja montako kanaraukkaa on saanut vuoden
21705: kuluessa surmansa petolintujen kovissa kourissa, mutta ei ole min-
21706: käänlaisia numeroita siitä, kuinka monta virkamiestä meillä ny-
21707: kyään on minkin suuruisella palkalla, kuinka monta leskeä, kuinka
21708: monta turvatonta tytärtä elätetään valtion varoilla. Näistä ei ti-
21709: lastollisessa toimistossa anneta vuosikirjatietoja. Eipä edes edus-
21710: tajat saa nähdäksensä muuta kuin, sanoisinko, aivan >>Varkain>> sitä
21711: yksityiskohtiin menevää suurta kirjaa, missä on kokonaisuudessaan
21712: valtion menoarvio.
21713:     Yhden tiedon tilastollisesta vuosikirjasta olen löytänyt 1907
21714: vuodelta ja se ilmoittaa, että meillä julkisella viralla elävien henki-
21715: löitten sarakkeessa on mainittuna 70,000 henkilöä.           Senjälkeen
21716: on toinen sarake ja siinä mainitaan korolla eläjiä olevan 73,000 hen-
21717: kilöä, Suomessa näin ollen lähentelee yhteissumma 150,000 hen-
21718: kilöä. Olen tästä tehnyt pienen kansanomaisen vertauksen ja las-
21719: kenut, että jos tehtäisiin Lapin tuntureilta maantie Hankoniemen
21720: nenään ja tämän toistasataa peninkulmaa pitkän maantien vie-
21721: reen pantaisiin virkamiehiä niinkuin aidanseipäitä, niin joka 7 met-
21722: rin päässä olisi tällainen virkamies tai koroilla eläjä seisomassa.
21723: Että siinä jo on liikaa meidän köyhälle Suomelle, senhän ymmärtää
21724: jokainen. ,,,
21725:     Olen laskenut yhteen kaikki ne virkamiehet, joitten palkka on
21726: yli 4,000 markkaa, jotka siis ovat ylihallituksissa, senaatissa, ku-
21727: vernöörinvirastoissa, hovioikeuksissa, ja näitä virkamiehiä karttuu
21728: kaikkiaan hiukan yli z,ooo. Nämä tulevat saamaan palkkaa lähes
21729:                       Kertomus valtiovarain tilasta.             2007
21730: 
21731: 
21732: 14 miljoonaa markkaa. Siis meidän virkamiestemme kermakerros jo
21733: saa lähes 14 miljoonaa markkaa. Jos laskee kaikkien julkisella
21734: viralla elävien palkat yhteen, niin lähentelee summa 50 miljoonaa
21735: markkaa. Saattaisin kyllä yksityiskohdinkin luetella nämä korkea-
21736: paikkaiset virkamiehet, mutta aika siihen ei tässä riitä.
21737:     Sanoin äsken, että meillä virkamiesten palkat ovat suuremmat
21738: kuin monissa muissa kulttuurimaissa. En ota ollenkaan esimerk-
21739: kejä Norjasta, Tanskasta tai Sweitsistä, sillä niihin yleensä ei voi
21740: verratakaan meidän virkamiesten palkkoja. Esitän muutamia nu-
21741: meroita Ruotsista ja Saksasta. Ruotsissa saa kuninkaallisen hovi-
21742: oikeuden presidentti palkkaa vuodessa meidän rahassa laskiessa
21743: 14,200 markkaa. - Nämä tiedot, mitkä luettelen, olen viime vuo-
21744: den Ruotsin tulo- ja menoarviosta ottanut. - Meillä hovioikeuden
21745: presidentin palkka on noin 20,000 markkaa, siis lähes 6,ooo mark-
21746: kaa enemmän. Hovioikeuksien 19 neuvosta saa meillä kukin II,ooo
21747: markkaa, Ruotsissa se on 9,000 markan vaiheilla. Meillä samoin hovi-
21748: oikeusvirastojen 30 asessoria saa kukin 8,ooo markkaa tai siitä
21749: ylitse, Ruotsissa se on 7,526 markkaa. Meillä 3 kuvernööriä nauttii
21750: 24,000 markan palkkaa, 5 kuvernööriä 22,000 markan; siihenlisäksi
21751: tulee vapaa uhkea asunto, valo ja lämpö, tarverahat, matkarahat
21752: ynnä monet muut rahat. Ruotsissa kuvernöörin palkka on sään-
21753: nöllisesti 13,000 kruunua, s. o. 18,460 markkaa, siis paljo pienempi
21754: kuin meillä. Lääninsihteerit meillä saavat noin 10,500 markkaa,
21755: lääninkamreerit noin 9,500 markkaa, sekä tähän päälle joka 5 vuo-
21756: den kuluttua 500 markan korotuksen. Ruotsissa lääninsihteerinpalkka
21757: Tukholman läänissä on 9,088 markkaa, lääninkamreerin palkka on
21758: sama. Upsalan läänissä on se vielä pienempi: kumpikin, sekä sih-
21759: teeri että kamreeri, saavat 8,378 markkaa vuodessa. Lääninrahaston-
21760: hoitaja meillä saa Uudenmaan läänissä 8,500 markkaa, Ruotsissa
21761: Upsalan läänissä on hänen palkkansa vain 4,970 markkaa, siis lähes
21762: puolta pienempi. Olen nämä vertausnumerot ottanut juuri läänin-
21763: hallituksista ja näin tarkasti siitä syystä, että nyt kokoomussenaatti
21764: esittää lääninhallituksen virkamiehille lisättäväksi palkankorotuksiin
21765: wo,ooo markkaa. Ja, täytyy sanoa, vieläköhän me muuta todistusta
21766: kaipaamme siitä, että meillä virkamiesten palkankorotusta niin
21767: lämpimästi harrastetaan.
21768:     Otan esimerkkejä muiltakin aloilta täällä. Tie- ja vesiraken-
21769: nusten päällikkö Ruotsissa saa II,36o markkaa, Saksassa 13,021 mk.
21770: Meillä saman herran palkka on 16,500. Meillä on rautatiellä nel-
21771: jättäkymmentä herraa, joitten säännöllinen palkka, sivutuloja
21772: lukuun ottamatta, nousee yli 1o,ooo markan. Ruotsissa noilla vas-
21773: taavilla miehillä on 6,400, Saksassa vielä vähemmän, noin 6,324
21774: mk. Ensimäisen luokan asemapäällikkö saa meillä, Pietarissa, .7.370
21775: mk., muilla ensiluokan asemilla 5,8oo mk., toisen luokan asemilla
21776: 5,000. Saksassa ensimäisen luokan asemapäällikkö saa 2,6oo-4,100,
21777: 2008                  Istunto 29 p. lokakuuta 1908.
21778: 
21779: 
21780: toisen luokan asemapäällikkö 2,2oo--2,9oo markkaan. Tässäkin
21781: suhteessa ovat palkat muualla siis paljon pienemmät kuin meillä.
21782: Näin sitä voisi jatkaa vertailuja, mutta aika ei nyt riitä pitemmälle
21783: menemään.
21784:     Mutta erityistä huomiota meidän virkamiesoloissamme herät-
21785: tävät juuri kruununvoudit. Minä muistan vielä niin elävästi, mi-
21786: tenkä agitatsioonimatkoilla sekä suomettarelaiset että perustuslail-
21787: liset puhuivat siitä, että he tulevat toimimaan siihen suuntaan, että
21788: kruununvontien virat poistettaisiin. Hiukan alkoi jo herättää epäi-
21789: lystä laki- ja talousvaliokunnassa se seikka, että ed. Listo niin läm-
21790: pimästi puolusti kruununvontien säilyttämistä uuteen kyytilaitokseen
21791: tarpeellisiksi virkamiehiksi, panipa vielä tästä asiasta kovan sanan
21792: vastalauseensa loppuun, kun näet valiokunnan enemmistö tahtoi
21793: kruununvontien virat poistaa kyytilaitoksen yhteydestä. Hämmästystä
21794: herättää tämän saman kruununvoutikysymyksen suhteen vielä se,
21795: että senaatti ehdottaa Jo,ooo mk. korotuksia näille kruununvoudeille,
21796: - tuo juuri samoista puolueista kokoonpantu senaatti, jonka
21797: puolueen jäsenet ovat luvanneet poistaa kruununvontien virat.
21798:     Meidän virkamiehillä on vähän työtä. Jos selailee osotekalen-
21799: teria tai käy virastojen ovien päällä olevista ilmoitustapuista katso-
21800: massa, näkee että aukioloaika Helsingin virastoissa on muistaak-
21801: seni kuudessa 4 tuntia, kolmessa 3 tuntia ja yhdessä ylihallituksessa
21802: 2 tuntia. Sopisi sanoa näille samoille virastojen herroille, että silloin
21803: kun saavat joitakin kylpyrahoja tai muita rahoja ulkomaille men-
21804: näkseen, pistäytyisivät Sweitsiin; siellä näet virastot ovat auki
21805: 8-r2 ja taas 2-6, siis 8 tuntia päivässä.
21806:     Samalla tavoin kuin ei ole tarkkoja tietoja virkamiesten pal-
21807: koista, ei ole myöskään tilastoa eläkkeistä. Olen poiminut tietoja
21808: valtion menoarviosta vuodelta r9o6; luettelen muutamia. Meillä
21809: saa nykyään eläkettä 3,I8o ruokakuntaa. Niistä vuonna I9o6 oli
21810: 34 senaattoria,- joitten eläke, kuten tiedetään, on siinä 8,ooo--I4,000
21811: markan välillä, 2 ministerivaltiosihteeriä, 3 hovioikeudenpresident-
21812: tiä, I I ylitirehtööriä; siviiliherroja oli kaikkiaan lähes 300. Mutta
21813: meillä ei valtiovaroilla ruokita ainoastaan herroja, vaan vielä elä-
21814: tetään heidän leskiänsä ja heidän tyttäriänsä, ja näitä korkeitten
21815: herrojen tyttäriä sanotaan valtion menoarviossa >>turvattomiksi tyt-
21816: täriksi•. Leskiä oli I92 ja turvattomia tyttäriä yli puolen neljättä
21817: sadan. Erityisesti pisti silmään näitä tyttäriä silmäillessä senaatto-
21818: rien turvattomia tyttäriä 9 kappaletta saavan valtioapua, pro-
21819: kuraattorin 5, kuvernöörin apulaisen I, ministerivaltiosihteerin I,
21820: kuvernöörien 2, kenraaliluutnantin 3, tuomarien I9, ylitirehtöörin 2,
21821: professorien 7 ja Standertskjöldin 2, kruununvontien 8, maanmit-
21822: tarien 29, arkkipiispan 2 j. n. e. aina loppuun neljättäsataan saakka
21823: saattaisin luetella, mutta en tahdo tässä kyllästyttää eduskuntaa.
21824:     Nämät olivat vasta numeroita siviiliherroista ja niiden tyttä-
21825:                        Kertomus valtiovarain tilasta.               2009
21826: 
21827: ristä. Aivan erityinen osasto sitten tulee sotilasherroista. Luettelen
21828: muutamia numeroita; 45 everstiluutnanttia, 22 everstiä, 13 kenraali-
21829: majuria, 59 alikapteenia, 38 kapteenia, niin pitkälle että yhteensä
21830: karttuu näistä 622. Tähän tulee tietysti heidän leskensä ja turvatto-
21831: mat tyttärensä; siellä on 2 kenraalimajurin tytärtä, 6 everstin, 1
21832: maaherran, 5 everstiluutnantin, 14 majurin, 21 kapteenin, 18 ali-
21833: kapteenin, kunnes päästään lukuun 82 yhteen summaan.
21834:     Paitsi näitä eläkerahoja saavat nämä turvattomat perheet vielä
21835: joka vuosi apurahoja; tavallisesti on valtion menoarvioon merkitty
21836: zoo,ooo markkaa lahjapalkkioita samanlaisten virkakuntain kuolin-
21837: pesille, mutta ei ole tässä yksityiskohtaisessa valtion menoarviossa.
21838: tarkemmin ilmoitettu, mihinkä ja kuinka tuo 200,000 mk. aijotaan
21839: käyttää. Yleensä kaikki meidän eläkkeellä olevat herramme leski-
21840: neen ja tyttärineen maksavat valtiolle lähes yhtä paljon kuin koko
21841: alemman kansan sivistäminen seminaareineen, tarkastajineen, kansa-
21842: kouluineen päivineen. Ei ole siis suinkaan kummeksittavaa, että
21843: kansassa on herännyt yleinen paheksuminen tätä eläkejärjestelmää
21844: vastaan, ja voin sanoa, että suurena kiihottajana vaaleihin, noihin
21845: ensimäisiin vaaleihin oli se toivo, että Suomen kansa kerrankin
21846: pääsisi huokaamaan, vähänkin levähtämään tästä suunnattomasta
21847: eläkkeiden menosta, tästä lukuisain leskien ja tyttärien elättä-
21848: misestä.
21849: 
21850:     Ed. Laine: Edustajat Neovius ja Granfelt ovat täällä viitan-
21851: neet allekirjoittamaansa ensimäiseen vastalauseeseen ja ehdotta-
21852: neet, että eduskunta poistaisi valiokunnan mietinnön 2 sivulta seu-
21853: raavan lauseen: >>Myöskään ei valiokunta ole voinut vaieten sivuut-
21854: taa sitä epäkohtaa, että valtion tilit ja niitä koskevat asiakirjat usein
21855: aiheettomasti ovat ruotsinkielisiä, mikä seikka on tuottanut monelle
21856: valiokunnan jäsenelle suurta haittaa, kun on ollut kysymyksessä
21857: mieskohtainen tutustuminen valtiovarain hoidon erikoisosiin.» He
21858: perustelevat tätä ehdotustaan siten, ettei se syy, >>että valiokunnan
21859: jäsenten joukossa voi olla niitä, jotka eivät riittävästi ymmärrä
21860: ruotsia, voidakseen välittömästi muiden jäsenten avustamatta saada
21861: selvän sellaisen asiakirjan sisällyksestä,» muka pidä paikkaansa.
21862: Ja, jatkavat vastalauseen tekijät, että, »saman syyn voisi tuoda esiin
21863: suomenkielisiäkin asiakirjoja vastaan, sillä voihan valiokuntaan
21864: tulla valituksi jäsen, joka ymmärtää ainoastaan ruotsia>>. Minusta
21865: nyt kuitenkin nämä syyt, jotka perustuvat vertailuun suomenkielis-
21866: ten ja ruotsinkielisten asiakirjojen välillä, eivät pidä lainkaan paik-
21867: kaansa. Onhan tämä eduskunta todistuksena siitä. Täällä olevan
21868: ruotsalaisen ryhmän 25 edustajaa eivät ole kuin täsmälleen 1/s koko
21869: eduskunnasta. Ja niin ollen tuntuu aivan luonnottomalta tämmöi-
21870: nen väite, joka täällä nyt on tehty. Ja minä toivon, ettei eduskunta
21871: 2010                  Istunto 29 p. lokakuuta 1908.
21872: 
21873: 
21874: tule sitä huomioansa ottamaan, vaan hyväksyy tässä kohden valio-
21875: kunnan mietinnön.
21876:     Ed. Kallio on täällä syyttänyt minua ja ed. Aitamurtaa talon-
21877: poikaisjäseninä siitä, että me olemme äänestäneet I I sivulla olevan
21878: kolmannen ponnen hyväksi. Syy tähän ei ole suinkaan se, että me oli-
21879: simme tahtoneet mitenkään puoltaa virkavaltaisuutta, niinkuin ed.
21880: Kallio on väittänyt, vaan niinkuin kolmannesta vastalauseesta sel-
21881: viää, niin syynä on pääasiallisesti se heikko perustelu, jonka valio-
21882: kunta on asettanut tälle ponnelle. Valiokunta ei ole edes yrittänyt-
21883: kään perustella ja selvitellä mitä kantavuutta esim. sellaisella pää-
21884: töksellä olisi, että valtion kaikki tästä lähtein nimitettävät virka- ja
21885: palvelusmiehet ilman muuta veivoitetaan alistumaan niihin määräyk-
21886: siin, joita vuosikymmenien kuluessa toimeenpantavassa virkamies-
21887: olojen järjestelyssä ehkä tullaan antamaan. Ed. Kallion pitäisi tie-
21888: tää, että suomalaisen puolueen taholta on näillekin valtiopäiville
21889: jätetty anomus virkamiesolojen järjestämisestä, joka on lähetetty
21890: perustuslakivaliokuntaan. Syy siihen, että me emme voi mennä
21891: hyväksymään tätä pontta tällä kertaa, on juuri se, että me toivomme,
21892: että ainakin ensi valtiopäivien aikana tämä anomus tulee perin-
21893: pohjin käsitellyksi ja eduskunta saa silloin virkamiesoloista perin-
21894: pohjaisen selvittelyn, jonka nojalla sitten tekee päätöksensä, eikä
21895: näin umpimähkään kuin valiokunta nyt on perustelunsa tehnyt.
21896: Jos valiokunta olisi tämän asian perinpohjaisemmin selvittänyt, olen
21897: vakuutettu, että minäkin olisin ollut valmis sen silloin hyväksymään.
21898: Mutta kuten sanottu, en näin umpimähkäisen perustelun nojalla.
21899: 
21900:     Ed. A r a j ä r v i: Ed. Järviselle täytyy huomauttaa, että hä-
21901: nen numeronsa ovat aivan yhtä sekaisin kuin numerot ja kirjaimet
21902: kirjapainonkasteissa. Niistä voi ymmärtäväinen latoja tehdä yhtä
21903: ja toista hyvääkin, mutta jos taitamaton ryhtyy latomustyötä
21904: toimittamaan, niin niistä syntyy lyhytmielisiä ajatuksia, niinkuin
21905: ed. Järvisen puhe osotti.
21906:     Ed. Kallio antoi täällä omituisen lausunnon. Se ei ollut valtio-
21907: varainvaliokunnan jäsen Kallio, joka sen antoi, vaan maalaisliitto-
21908: lainen Kallio. Valtiovarainvaliokunnan jäsen Kallio tietää aivan
21909: hyvin, että vastalause meidän puoleltamme tuli juuri siitä syystä
21910: sellaiseksi kuin se tuli, kuin ed. Laine jo on selvittänyt. Me emme
21911: halua ottaa virkamiesasian käsittelyä kokonaisuudessaan esille
21912: valtiovarainvaliokunnassa ja täällä eduskunnassa sillä tapaa kuin
21913: edustaja, maalaisliittolainen Kallio näkyy olevan halukas edus-
21914: kunnan aikaa täällä käyttämään. Hänelle valtiovarainvaliokun-
21915: nassa vastalauseentekijä ja joka ainoa vastalauseen allekirjoittaja
21916: selitti tämän asian, ja minä luulen, että hän sen siellä myöskin
21917: ymmärsi, mutta vallan toiset tarpeet kehottavat maalaisliittolaista
21918: Kalliota puhumaan tästä asiasta sillä tavalla kuin hän siitä puhui.
21919:                        Kertomus valtiovarain tilasta.                201t
21920: 
21921: Minä kyllä olen ihan samalla kannalla kuin olin silloin kun allekir-
21922: joitin anomuksen virkamiesasiasta, ja iloitsen suuresti, että maa-
21923: laisliittolainen Kallio myös on saattanut sen hyväksyä ja esittää
21924: sitä täällä niin laajassa mitassa, vaikka sopimattoman asian yh-
21925: teydessä.
21926: 
21927:     Ed. Neva n 1 i n n a: Ensimäinen niistä ehdotetuista lau-
21928: sunnoista, jotka nyt ovat käsiteltävinä, tavataan mietinnön sivuilla
21929: 6 ja 7, ja tähän lausuntoon, niinkuin myös seuraavaan, sivulla 8 ole-
21930: vaan, liittyy mietinnön neljäs vastalause. Jälkimäistä on täällä
21931: myös jo suositeltu eduskunnan hyväksyttäväksi ja luultavaa siis
21932: lienee, että eduskunnan on näiden molempien ehdotusten, toisin
21933: sanoen niiden kahden välillä toiselta puolen, jotka ovat mietinnössä,
21934: ja niiden kahden toisella puolen, jotka ovat tässä vastalauseessa,
21935: äänestettävä. Minä puolestani valitan suuresti, että tällainen äänes-
21936: tys tulee tapahtumaan. Sillä jos niin kävisi, että mietintö voit-
21937: taisi, niin voisi kukaties tätä äänestystä tähän tulokseen katsoen
21938: tulkita siten, että eduskunta olisi tahtonut antaa hallitukselle jonkun-
21939: laisen vallan tarpeettomastikin poiketa tulo- ja menoarviosta. En
21940: ole ollut laatimassa tätä mietintöä, mutta luulen voivani olla va-
21941: kuutettu siitä, että mitään tällaista tarkoitusta ei valiokunnan
21942: enemmistöllä ole ollut. Minä ainakin luen mietinnön sekä perus-
21943: telut että ponnet tässä kohden siten, että niissä asetutaan aivan
21944: terveen hallintomenettelyn kann2.1le, teroitetaan juuri, kuinka
21945: tärkeätä on, että toiselta puolen tulo- ja menoarvio jo alkujaan laa-
21946: ditaan siten, että poilr.keuksia siitä ei tarvitse tehdä, ja toiselta puo-
21947: len, että näitä poikkeuksia sitte todellakaan ei tehdä muuta kuin
21948: sellaisissa tapauksissa, joita ihmisoloissa aina saattaa sattua ja joissa
21949: niitä sentähden ei voi välttää. Arvoisille vastalauseentekijöillekin
21950: näyttää olevan tunnettua, että tällaista poikkeamisvaltaa, niin ra-
21951: joitettua kuin minä tässä olen koettanut esittää, ei voi miltään hal-
21952: litukselta kieltää. Kukatiesi tietävät he senkin, ettei ole mitään
21953: valtiosääntöä, joka kieltäisi hallitukselta tällaisen vallan. Nekin
21954: Euroopan konstitutioonit, jotka ovat tässä kohden kirjoitetut radikaali-
21955: simmin, niin sanoakseni puhtaan teorian kannalta, niinkuin esim.
21956: Tanskan ja Belgian, ovat Euroopan pätevimpien julkisen oikeuden
21957: tuntijain ja tutkijain järkähtämättömän mielipiteen mukaan käsi-
21958: tettävät siten, että hallituksella on oikeus, laillinen oikeus, milloin
21959: välttämättömät valtion edut vaativat, sivuuttaa eduskunnan aset-
21960: tamat finanssirajat.
21961:     Niinkuin sanottu, en minä ole voinut käsittää valiokunnan pon-
21962: sia muulla tavoin, kuin että ne juuri tahtovat ainoastaan selvin
21963: sanoin hallitukselle myöntää tämän luonnollisen, välttämättömän
21964: oikeuden. Voi kyllä olla sitä mieltä, että sanamuoto ponsissa voisi
21965: olla onnistuneempi kuin se on valiokunnan ehdotuksessa. Minä
21966: 2012                  Istunto 29 p. lokakuuta 1908.
21967: 
21968: 
21969: olisin ehkä mieluummin sanonut esim. ponnessa sivulla 6 ja T •jonka
21970: kautta lisäykset vakinaiseen menoarvioon tilivuoden kuluessa voi-
21971: taisiin poikkeustapauksiin rajoittaa», ja samalla tavalla seuraa-
21972: vassakin ponnessa sivulla 8. Mutta, niinkuin sanottu, luulen voi-
21973: vani olla vakuutettu siitä, että tässä on kysymys ainoastaan sa-
21974: noista eikä asiasta. Tältä kannalta minä voisin yhtyä vaikka vasta-
21975: lauseenkin vaatimuksiin, sillä senkin, kun se vaan oikein tulkitaan,
21976: - en tiedä tarkoituksista; puhun vaan siitä, mikä on järjellistä,
21977: itse asian luonnon johdosta - minusta voisi hyväksyä. Mutta
21978: minusta on parempi, että eduskunta selvästi osoittaa, että tässä
21979: ei ole puhe mistään muusta kuin siitä, mikä on todellakin tarpeel-
21980: lista valtion talouden säännölliseksi hoitamiseksi, että tässä ei siis
21981: ole halua lähteä riitelemään ja kiistelemään, kuka ties kiistelemään
21982: vielä pois semmoisia oikeuksia, jotka tietävät ainoastaan jokai-
21983: selle hallitukselle kuuluvien välttämättömien velvollisuuksien täyt-
21984: tämismahdollisuutta. Tämän tähden minä sittekin, mitä tulee
21985:  näihin kahteen ponteen, mieluummin yhdyn mietintöön.
21986:      Ed. Kallio on lausunnollansa puolittain pakoittanut minut kos-
21987: kettelemaan myöskin I I sivulla olevaa kolmatta pontta. Ed. Kal-
21988: lio on hyväntahtoisesti täällä lukenut muutamia otteita siitä virka-
21989: miesolojen epäkohtia koskevasta anomusehdotuksesta, joka muun
21990: muassa minun allekirjoittamanani on eduskunnalle jätetty jo parilla
21991: valtiopäivillä. Hän luki siitä lähinnä sen kohdan, jossa puhutaan
21992: virkamiesten veivoittamisesta alistua · muutoksiin, jotka yleisen
21993: edun kannalta katsotaan tarpeellisiksi heidän asemassansa tehdä.
21994: Hän saattaa osoittaa, kuinka tässä anomuksessa asetutaan sille
21995: kannalle, että valtiolle olisi tässä kohden hankittava paljon laa-
21996:  jempi liikkumisvalta, kuin mikä meillä nykyään hallituksella on.
21997:  Puolestani olen edelleen täydellisesti samalla kannalla, kuin silloin
21998: kun kirjoitin nimeni tämän anomusehdotuksen alle. Olen elävästi
21999: vakuutettu, että se äärimmäisen luja turva ja suoja, joka tässä suh-
22000: teessa nykyään meillä tulee virkamiehille, ei ole pohjimmaisesti
22001: lähtenyt yhteiskunnan etujen silmälläpitämisestä, vaan on varsi-
22002: naisesti muodostunut joko itsetietoisesta tai tiedottomasta halusta
22003:  turvata juuri virkamiesluokkaa. Nyt ed. Kallio kuitenkin luuli
22004: löytävänsä toiselta puolen kolmannen vastalauseen välillä, jossa
22005:  vastustetaan I I sivulla olevaa kolmatta pontta, ja tämän anomus-
22006:  ehdotuksen välillä toiselta puolen, aivan ilmeisen ristiriidan. Ano-
22007:  musehdotuksessa vaaditaan sitä periaatetta toimeenpantavaksi,
22008:  että valtiolla on oleva laaja oikeus muuttaa virkamiesten etuja ja
22009: velvollisuuksia. I I sivulla tahdotaan muka samaa ja kuitenkin
22010:  nyt kolmas vastalause, jossa on mukana virkamiesanomuksen teki-
22011:  jöitä, tätä pontta vastustaa. Ymmärtääkseni kuitenkin on asian-
22012: laita näin, nimittäin että tässä ristiriitaa olisi olemassa, ainoastaan
22013:  jos asiaa tarkastaa aivan pintapuolisesti. Onhan ensinnäkin huo-
22014:                       Kertomus valtiovarain tilasta.               2013
22015: 
22016: 
22017: mattavaa, että eduskunnalle annetussa anomusehdotuksessa ei
22018: voida yleensä muuta kuin esittää periaatteita, joitten mukaan olot
22019: olisivat järjestettävät. Näin on ainakin laita sen anomusehdotuk-
22020: sen, johon edustaja Kallio viittasi. Se paisui jo tämänkin suunni-
22021: telman mukaan suunnattoman laajaksi. Mitä siitä olisi tullutkaan,
22022: jos sen olisi tahtonut kirjoittaa niin, että se olisi sisältänyt valmiit
22023: ehdotukset? Jos ed. Kalliota kuitenkin se huvittaa, niin voin mie-
22024: lelläni myöntää, että tuo anomusehdotuksemme näkyy siltä osalta,
22025: jonka ed. Kallio luki julki, olevan kirjoitettu hiukan varomatto-
22026: min sanoin. Ei ole punnittu niin jok'ikistä yksityistä sanaa, kuin
22027: olisi ollut syytä. On sanottu m. m., että virkamiesten pitää alistua
22028: k a i k k i i n muutoksiin, ja siinä on joku muukin tuollainen atri-
22029: buutti, joka nähtävästi olisi ollut parempi vaihtaa johonkin toi-
22030: seen. Sillä ainakaan minä en koskaan suostuisi sellaiseen järjes-
22031: telmään, että virkamiehellä ei pidä olla minkäänlaista turvaa.
22032: Tottahan nyt hänellä, niinkuin tavallisella palkollisellakin toki pi-
22033: tänee olla tieto jostakin, jota häneltä ei voida riistää. Tämä on
22034: välttämätöntä lähinnä yhteiskunnan edun kannalta, koska, jos
22035: yhteiskunta järjestää virkamiesolonsa sille kannalle, ettei virka-
22036: miehellä ole mitään turvaa, yhteiskunta saa myös tyytyä siihen
22037: alaarvoiseen väkeen, jonka se voi tällä ehdolla palvelukseensa kiin-
22038: nittää. Päivän selviä asioita. Sentähden minä olen kuvitellut,
22039: että tämäkin asia kaipaa selvitystä, yksityiskohtaisten ehdotusten
22040: harkitsemista, ja sitä varten minä m. m. olen pyytänyt, että ano-
22041: musehdotus lähetettäisiin valiokuntaan.         Ja anomusehdotuksen
22042: ponnessa ei olekaan muuta pyydetty, kuin että määrättyyn suun-
22043: taan käyvä uudistus virkamiesoloissamme toimeenpantaisiin. Kuinka
22044: esimerkiksi tämä kohta on järjestettävä, siitä minulla puolestani
22045:  ei ole mitään täyttä selvyyttä. Minä vain olen jyrkästi sillä kan-
22046: nalla, että se ehdoton turva, se jyrkästi koskematon asema, joka
22047:  virkamiehellä nyt on esimerkiksi palkkaetujensa suhteen, on koh-
22048: tuuton, että siitä koituu paljon haittoja ja vaikeuksia yhteiskun-
22049:  nalle. Mutta olen toiselta puolen selvillä, että jonkinlainen tieto
22050:  täytyy olla virkamiehellä jo yhteiskunnan edun kannalta, niinkuin
22051:  sanoin siitä, minkälaiseen tuloon hän voi virassaosa luottaa. Nä-
22052:  mät molemmat periaatteet ovat välttämättömästi jollakin tavalla
22053:  sovitettavat yhteen. Sitä ei ole tämä valiokunnan mietintö teh-
22054:  nyt, eikä ed. Kallio ole täällä ilmoittanut, mitenkä se tapahtuisi.
22055:  Sentähden minä en ruissään nimessä myöskään hyväksyisi tätä
22056:  pontta.
22057:      Tällä kertaa voin rajoittua tähän.
22058: 
22059:    Ed. K a 11 i o: Edustajat Laine, Arajärvi ja Nevanlinna ovat
22060: lausunnoillaan pakoittaneet minua vielä käyttämään puheenvuo-
22061: roa tässä samassa kysymyksessä. Ed. Laine, johon myös ed. Ara-
22062: 2014                 Istunto 29 p. lokakuuta 1908.
22063: 
22064: Jarvi yhtyi, koetti lohduttaa minua ynnä muita tämän katsanto-
22065: kannan kannattajia sillä, että perustuslakivaliokuntaan on lähe-
22066: tetty tällainen anomus, vaan hänen mielestään, kun ei ole voitu
22067: nyt kysymystä siellä saada b.siteltäväksi, ei olisi koskettava koko
22068: kysymykseen. Minä tiedän vallan hyvin, että niin on tapahtunut,
22069: mutta myöskin on tosiasia se, että vaikka tuo anomus ja muita sa-
22070: manlaisia anomuksia on ollut kolmilla valtiopäivillä perustuslaki-
22071: valiokunnan käsiteltävänä, niin ne eivät ole vielä kylkiään kään-
22072: täneet perustuslakivaliokunnassa, ja perustuslakivaliokunnan työ
22073: on sitä laatua, että voi mennä sangen pitkä aika, ennenkuin perustus-
22074: lakivaliokunta voi saada käsiteltäväkseen näitä kysymyksiä, sillä
22075: tähän valiokuntaauhan voidaan lykätä eduskunnan koossa ollessa
22076: sangen monia eri kysymyksiä, jotka ehkäisevät kokonaan sen varsi-
22077: naisen työn. En tahdo sanoa, etteivät nämäkin lykätyt asiat olisi
22078: sen varsinaista työtä, mutta kuitenkin estävät ne käsittelemästä
22079: niitä anomuksia, joita eduskunta sinne lähettää. Sentähden on
22080: ensimmäisiä alkeita otettava tähän kysymykseen jo tätäkin tietä
22081: -eikä se ole laisinkaan vaaranalaista eikä epäjohdonmukaista. Ed.
22082: Arajärvi täällä koulumestarin tapaisesti koetti maalailla, etten
22083: minä olisi tässä suhteessa sama Kallio kuin valtiovarainvaliokun-
22084: nassa, mutta ehdottomasti minä olen juuri mietinnön eteen sielläkin
22085: vaikuttanut, minkä olen voinut, samoin kuin sen ulkopuolellakin.
22086: Ne selvittelyt, mitkä minulle annettiin valtionvarainvaliokunnassa,
22087: eivät ole minua ollenkaan järkyttäneet, ettei 1ätä kohtaa olisi mie-
22088: tintöön otettava, eikä sekään selvittely, jonka ed. Nevanlinna antoi,
22089: ole kyennyt saada minua tästä vakaumuksesta luopumaan. Ed. Ne-
22090: vanlinna sanoi ettei perusteluissa eikä minun lausunnoissani ole
22091: osotettu, mitenkä tämä järjestely tapahtuu. Siinä juuri onkin
22092: ydin, että me emme ole pyrkineet mitään summassa tässä toi-
22093: meenpanemaan, vaan että olisi sitten vasta alistuttava niihin mää-
22094:  räyksiin, joita mahdollisesti seikkaperäisen asian selvittelyn pe-
22095:  rustuksella käyvän järjestelyn jälkeen katsotaan välttämättömäksi
22096:  toimeen panna. Emme ole vaatineet, että minkään perustelemat-
22097:  tomien mielijobteiden jälkeen, vaan että seikkaperäisen selvittelyn
22098: jälkeen tapahtuvan järjestelyn alaisiksi on virkamiehistö vaadittava
22099:  alistumaan. Tämä on kai myös ollut ed. Nevanlinnan tarkoitus
22100:  tehdessään sen anomuksen, jonka hän on allekirjoittanut, ja minä
22101:  toivon, että jos ed. Nevanlinna ottaa tältä kannalta asian, niin hän-
22102:  kin yhtyy kannattamaan sitä pontta, joka on valtiovarainvalio-
22103:  kunnan mietinnön I I sivulla.
22104: 
22105:     Ed. J ä r v i n en: Sattui niin ikävästi, etten ollut äsken täällä,
22106: kun ed. Arajärvi käytti puheenvuoroansa solvataksensa minua
22107: -esittämieni palkankorotusnumeroiden johdosta. Mutta, kuten olen
22108: kuullut, on hän valittanut numeroideni sekavuutta. Pyydän sen-
22109:                       Kertomus valtiovarain tilasta.              2015
22110: 
22111: 
22112: tähden kaikessa kohteliaisuudessa ed. Arajärveä, että hän olisi hyvä
22113: ja poikkeaisi mukanani tuonne ravintolaan; siellä voisimme, minulla
22114: kun on mukanani Saksan ja Ruotsin menoarvio, niistä kontrollee-
22115: rata numeroideni pätevyyttä.
22116:    Edelleen vielä pyydän tässä lausua äskeisen puheeni jatkoksi:
22117: Viitaten niihin räikeitä epäkohtia paljastaviin tosiasioihin, jotka
22118: edellisessä lausunnossani esitin, ehdotan 4 vastalauseessa olevan
22119: ponnen lisäksi eduskunnan hyväksyttäväksi, että hallitus viipy-
22120: mättä valmistaisi ehdotuksen virkamiesolojen uudestijärjestämi-
22121: seksi niin, että raja virka- ja n. s. palveluskunnan välillä poistetaan
22122: ja palkat kohtuullisiksi tasoitetaan.
22123: 
22124:     Ed. B r a n d e r: Meillä on tässä kamarissa taipumusta siihen,
22125: että me jonkun asian ollessa käsillä leviämme käsittelemään kai-
22126: kenlaisia mahdollisia asioita, joihin jotakin aihetta voi tämän kä-
22127: siteltävän asian yhteydessä olla. Sellaisia on nyt tämä hyvin .rle-
22128: likaatti» virkamieskysymys, kysymys, jonka johdosta täällä eräitä
22129: ryhmiä ja edustajia on moitittu siitä, että ne ovat jättäneet ano-
22130: musehdotuksen agitatsioonitarkotuksessa ja sittemmin, kun asia
22131: tulee esille, eivät muka tahdo edes seisoa anomuksensa takana.
22132: Olen yhtenä jäsenenä tuossa vihatussa ja paljon moititussa valtion-
22133: virkamiehistössä pyytänyt puheenvuoroa, lausuakseni aivan ly-
22134: hyesti jonkun sanan. En tahdo tässä ruveta pitämään pitempää
22135: esitelmää. Muistan, mitenkä talousvaliokunnassa on ollut puhetta
22136: esim. margariinilainsäädännöstä ja tämän yhteydessä on tahdottu
22137: panna kruununvoudit viralta pois. Samat kruununvoudit on tah-
22138: dottu panna viralta pois myöskin kyytilakia laadittaessa. Sa-
22139: manlaisia esimerkkejä voisin luetella muiltakin aloilta. Tämä ed.
22140: Järvisen lausunnon johdosta, kun hänkin taas näihin kruununvou-
22141: teihin hyökkäsi.
22142:     Kieltämättä on meidän virkamiesoloissamme hyvin paljon kor-
22143: jaamista, niinkuin täällä on lausuttu, erittäinkin heidän palkka-
22144: etuihinsa nähden, ja toivottava on, että tämä laajakantoinen ja
22145: ylen tärkeä kysymys tulee niin pian kuin mahdollista perinpohjai-
22146: sen ensinnä valmistelun ja sitte varsinaisen käsittelyn alaiseksi.
22147:  Tälle kannalle asettuen minä puolestani olen valmis hyväksymään
22148: 3 vastalauseen, mietinnön I I sivulla olevaa kolmatta pontta vas-
22149: taan. Joskin tässä 3 ponnessa kosketellut asiat sisältävät oikeu-
22150: tettuja ajatuksia, niinkuin vastalauseessakin myönnetään, niin
22151:  tämä asia kaipaa aivan toisenlaista valmistelua, kuin mitä muuta-
22152:  milla harvoilla riveillä tässä mietinnössä on asiaa selvitetty.
22153:     Tahdon myöskin vielä lausua joitakin sanoja ed. Järvisen lau-
22154:  sunnon johdosta, jossa todella oli, kuten ed. Arajärvi siitä sanoi,
22155: paljon ikäänkuin kirjapainon kastissa olevia kirjakkeita, joita sie-
22156: täisi latoa uudestaan. Vaikka se tosin sellainen oli yleensä, niin oli
22157: 2016                 Istunto 29 p. lokakuuta 1908.
22158: 
22159: snna kyllä osaksi oikeutettuakin. Kajoan aivan lyhyesti muuta-
22160: maan yksityiskohtaan. Ensinnä siihen, jossa hän puhui virastojen
22161: aukioloajasta. Tuo hänen lausuntonsa todisti, että hän näistä
22162: asioista on joko tietämätön taikka hän on kovin virkavaltaisella
22163: ajatuskannalla. Hän on virkavaltaisella ajatuskannalla, jos hän
22164: luulee, että virastojen työ tapahtuu vaan niinä aikoina, joita osoit-
22165: tavat ne tuntimäärät, joita ovat viraston ovella. Nuo tuntimäärät
22166: osoittavat sitä aikaa, jolloin virasto on auki myöskin yleisön siellä
22167: käyntiä varten, jotta yleisö saisi niitä tietoja, joita se tarvitsee,
22168: tai muuten olla kanssakäymisessä viraston kanssa. Mutta jos hän
22169: tuntisi asioita paremmin, niin hän voisi hyvinkin monessa viras-
22170: tossa löytää ennen näitä aukioloaikoja tai niiden jälkeen, monasti
22171: myöhään yölläkin, virkamiehiä ahkerassa työssä. Valitettavasti
22172: ei näin ole kaikkialla laita ja toivottava on, että tässä tapahtuisi
22173: paljon parannusta, mutta ei asia ole niinkuin täällä IHotellen ja
22174: väritellen muka yleisenä ilmiönä esitetään. Vielä voin mainita,
22175: että olisi esimerkkejä siitäkin, mitenkä kyseessä olevat aukiolo-
22176: ajat ovat vapaaehtoisesti ja yleisön tietämättä joissakin tapauk-
22177: sissa jo pitennetyt. Tämän olen vain tahtonut mainita, kun satun
22178: tuntemaan asioita ehkä vähän lähemmin kuin ed. Järvinen. Lo-
22179: petan uudelleen lausumalla, että virkamiesoloissa on äärettömän
22180: paljon korjaamista, mutta eivät ne korjaannu muutamilla uusiiutu-
22181: villa esitelmillä, joita täällä tavan takaa pidetään, ne korjaantuvat
22182: perinpohjaisella, harkitulla työllä.
22183: 
22184:     Ed. G r o t e n f e 1 t: Olen pyytänyt puheenvuoroa lyhyesti
22185: lausuakseni, että puolestani kannatan I I sivulla olevia ponsia, myös-
22186: kin kolmatta pontta, jota täällä on vastustettu. Minusta ne pelon
22187: syyt, joita esim. ed. Eino Sakari Yrjö-Koskinen, Nevanlinna y. m.
22188: ovat esiintuoneet siitä, kuinka ponsi muka saattaisi virkamies-
22189: luokkamme aivan rappiolle, ovat kokonaan perättömät. Ei tämä
22190: ponsi sisällä mitään niin vaarallista, etteivät virkaan pyrkijät
22191: siitä huolimatta jatkaisi lukujaan ja pyrkisi virkamiesuralle. Kol-
22192: mannessa vastalauseessa taas sanotaan syyksi, minkätähden vasta-
22193: lausujat eivät voi pontta suosittaa, se, että tämän kautta vaikeutet-
22194: taisiin virkamieskysymyksen käsittelyä. Luulen päinvastoin, että
22195: virkamieskysymyksen käsittelyä helpotettaisiin ja joudutettaisiin
22196: sen kautta, että ponsi tulisi hyväksytyksi. On muuten huomioon
22197: otettava, että tässä on kysymys väliaikaisesta toimenpiteestä siksi
22198: kun saataisiin aikaan kauan puheena ollut ja ajateltu virkamies-
22199: olojemme järjestely. Ja sen aikaansaamista täten juuri helpotet-
22200: taisiin.
22201:     Lopuksi en voi olla tapahtuneen keskustelun johdosta ihmettele-
22202: mättä sitä keveyttä, jolla näytään tehtävän anomuksia ja kir-
22203: joitettavan niiden alle. Minusta olisi edusmiesten velvollisuus ensin
22204:                      Kertomus valtiovarain tilasta.                2017
22205: 
22206: 
22207: ajatella, minkä anomusten alle he kirjoittavat ja mitä ne sisältävät,
22208: ja lausuisin sen toivomuksen ettei vastedes eduskunnassa tarvitsisi
22209: käsitellä anomuksia, joiden antajat itse kohta niistä peräytyvät,
22210: eikä myöskään semmoisia puheita valitsijoille pidettäisi, joita ei
22211: aijota todenperällä sitte ajaa (Hyvä!).
22212:     Olen tässä asiassa, samoin kuin ed. Yrjö-Koskinen, yleensä
22213: neljännen vastalauseen kannalla. Mutta luulen kumminkin, että
22214: sen sananparsi on liian jyrkkä. Täytyy ajatella, että joitakin poik-
22215: keuksia tästä voisi tapahtua, enkä sentähden voi vastalausetta sem-
22216: moisenaan kannattaa. Pyydän kannattaa valtiovarainvaliokunnan
22217: mietinnössä olevia ponsia.
22218: 
22219:     Ed. A h m a v a a r a: Kun ed. Kallion puheesta erotan sen osan
22220: pois, mikä siinä oli polemiikkia ja agitatsioonitarkoitusta varten
22221: puhuttu, niin loppuosan suhteen, mikä siinä on asiallista, voin
22222: yhtyä häneen. En myöskään käsitä kolmannen vastalauseen lau-
22223: sujain pelkoa, että jos valiokunnan I I sivulla oleva kohta tulisi
22224: hyväksytyksi, se muka estäisi virkamiesolojen koko laajuudessaan
22225: käsittelemistä ja esittelyä. Ei suinkaan tämä ponsilause käsit-
22226: tääkseni vähimmälläkään tavalla voi estää asian perinpohjaista
22227: ja koko laajuudessaan käsittelyä. Tässä ponnessa sanotaan ai-
22228: van samaa kuin anomuksissa virkamiesolojen korjaamisesta tässä
22229: suhteessa sanotaan. Ja jos yksi kohta, ennen kuin virkamiesolot koko
22230: laajuudessaan järjestetään, olisi saatu paremmalle kannalle, sehän
22231: ei suinkaan vähimmälläkään tavalla estäisi tämän uudistuksen toi-
22232: meenpanoa, vaan päinvastoin sitä jouduttaisi. Minä siis näin ollen
22233: en voi käsittää sitä varovaisuutta, mitä kolmannen vastalauseen
22234: kirjoittajissa tässä suhteessa on esiintynyt. Olen samaa mieltä
22235: ed. Nevanlinnan kanssa siinä, että virkamiesoloissamme täytyy
22236: olla jotakin vakavaa ja että virkamiehilläkin täytyy jotain turvaa
22237: olla myöskin palkkansa suhteen. Tässä suhteessa en voi mennä
22238: yhtä pitkälle kuin usein kuulee huudettavan, että nämä olot pi-
22239: täisi saataman aivan häilyviksi ja että virkamiehille voisi panna
22240: palkaksi yhtenä vuonna yhden määrän, toisena vuonna toisen. En
22241: voi sitäkään hyväksyä että virkamiesten palkat määrätään niin
22242: alhaisiksi, että ainoastaan heikkokykyiset ja huonoimmat ainekset
22243: pyrkisivät virkamiesuralle, sillä jos reformi menee niin pitkälle, ei
22244: se enään oikeastaan ole reformia vaan vallattomuutta. Eikä siitä
22245: silloin enään ole kansalle hyötyä, vaan päinvastoin siitä tulee ko-
22246: vin ikäviä ja valitettavia seurauksia. Kansan edun takia siis täy-
22247: tyy pysyä tässäkin asiassa järkiperäisten rajojen sisällä. Mutta
22248: meidän virkamiesoloissamme nyt kuitenkin on niin äärettömän
22249: paljon epäkohtia ja myöskin palkkaussuhteet ovat sellaiset, että
22250: ne sietäisivät mitä pikaisinta korjausta. En tahdo kieltää, ettei
22251: meillä ole alempia virkamiehiä, joilla on ehkä liian alhaisetkin
22252:                                                              127
22253: 2018                 Istunto 29 p. lokakuuta 1908.
22254: 
22255: 
22256: palkat, mutta kyllä meillä myös löytyy paljon liian korkeapaikkaisia
22257: virkamiehiä ja nämä palkkausalat olisivat saatavat mitä pikimmin
22258: korjatuiksi.
22259:     Yksi ikävä epäkohta seuraa myös siitä, että nuo virkamiesolot
22260: ovat siinä määrässä liiaksi turvatut, ettei nimittäin niissä saa mi-
22261: tään muutoksia enään tehdä, sittenkun joku on viran saanut. Tuo
22262: lakkautuspalkkajärjestelmä nyt jos mikään on kerrassaan kaiken
22263: kohtuuden rajojen ulkopuolella. Kun joku virkamies, vaikka
22264: kuinkakin nuori mies, saa jonkun viran, sanottakoon opettaja-
22265: viran, jossakin koulussa niin, jos tuo koulu syystä tai toisesta lak-
22266: kautetaan ja muutetaan toisenlaiseksi, silloin tämä virkamies on
22267: niin oikeutettu virkaan, palkkaan ja virka-asemaansa, että hä-
22268: neltä ei voi nykyisten sääntöjen mukaan ottaa virkaa pois eikä käs-
22269: keä häntä palvelemaan toisessa vaikkapa samanlaisessa virassa,
22270: kun kerran vaan ~virkanimi muuttuu. Tästä epäkohdasta seuraa
22271: se, että meillä on tiesi kuinka suuri liuta - minulla ei nyt ole nu-
22272: meroita esiintuoda-sellaisia aivan nuoria ja parhaissa miehuuden
22273: voimissa olevia virkamiehiä, joilla ei ole virkatehtävissään mi-
22274: tään muuta kuin nostaa palkkansa määrättynä aikana. Ei nyt
22275: luulisi olevan virkamiesolojen turvallisuuden järkyttämistä, jos
22276: virkamies jossakin koulussa esim., siinä tapauksessa että koulu
22277: lakkautetaan jossakin kaupungissa ja perustetaan toinen koulu,
22278: vaikka eri nimellinen, velvoitetaan palvelemaan myös tuossa uudella
22279: nimellä järjestetyssä koulussa. Olen ottanut esimerkiksi koulu-
22280: asian, mutta samanlaisia epäkohtia on kaikilla virka-aloilla meillä.
22281: Nämä juuri ovat noita huutavia epäkohtia, ja ne ovat kansassa
22282: syystäkin herättäneet mitä suurinta tyytymättömyyttä. Minä
22283: sentähden katson, että tämä kolmas ponsi, jos se hyväksytään,
22284: vähitellen myöskin tekee parannuksen tässä valitettavassa koh-
22285: dassa, ja senvuoksi minä sitä kannatan.
22286:     En tahdo pitemmältä puhua, vaikka itse asiassa olisi hyvinkin
22287: houkuttelevaa käydä osoittamaan nykyisissä virkamiesoloissa val-
22288: litsevia suuria epäkohtia, mutta kun aika on niin lyhyt, rajoitun
22289: tähän ja kannatan valiokunnan mietintöä.
22290: 
22291:     Ed. L a i n e: Ed. Kallio koetti heikontaa lausuntoani sillä
22292: huomautuksella, ettei muka perustuslakivaliokunta pitkään ai-
22293: kaan ennättäisi käsitellä virkamieskysymystä siitä syystä, että sillä
22294: tulisi olemaan niin monta muuta tärkeämpää asiaa .käsiteltävänä.
22295: Jos todellakin niin on, jota minäkin olen vähän epäillyt, niin minä
22296: luulen, että tulemme jo ensi talven aikana tilaisuuteen järjestämään
22297: virkamiesasiaa varten kokonaan erikoisvaliokunnan, niin sanotun
22298: virkamiesvaliokunnan. Onhan kunnallislaki saatu pois käsistä
22299: ja myöskin maanvuokralaki, niin että täten kyllä riittää aikaa ja
22300: voimia siirtyä uusille aloille ja saada uusia tärkeitä reformikysy-
22301:                       .Kertomus valtiovarain tilasta.             2019
22302: 
22303: 
22304: myksiä käsittelyn alaisiksi. Minä toivon, että ed. Kallio tulee ensi
22305: valtiopäiväin alussa minun kanssani tähän suuntaan toimimaan,
22306: ja uskon, että tu1emme saamaan voimakasta kannatusta tällaisen
22307: virkamiesvaliokunnan asettamiseen nähden.
22308: 
22309:     Ed. Hu o p o n en: Nyt esillä oleva valiokunnan moniosainen
22310: mietintö tu1ee varmaankin viemään eduskunnalta paljon aikaa,
22311: kuten tähänastiset keskustelut selvästi osoittavat. Tyydyn sen-
22312: vuoksi vaan lyhyesti ilmoittamaan, että hyväksyn valiokunnan
22313: mietinnössä tässä suhteessa kaikki ne ponnet, jotka nyt ovat kä-
22314: sittelynalaisina. Minäkin olen valmis mielihyvällä tunnustamaan,
22315: että löytyy kyllä paljon valtion virkamiehiä, jotka saavat tehdä pal-
22316: jon pitemmän työpäivän kuin täällä on koetettu uskotella, jopa
22317: myöhäisinä yön hetkinä koettavat saada asiat selvitetyiksi. Mutta
22318: toiselta puolen täytyy totuuden mukaan tunnustaa, että suuressa
22319: määrässä löytyy räikeitä epäkohtia tällä alalla. Näidenkin valtio-
22320: päiväin aikana olen saanut tilaisuuden käydä useassa eri virastossa
22321: semmoisilla asioilla, jotka ovat vieneet aikaa, ja minun on käynyt
22322: aivan sääliksi tehdessäni havaintoja, millä tavoin nämä monilukui-
22323: set virkamiehet, sekä miehet että naiset, saavat aikansa kulumaan.
22324: On palkattu viime aikoina virkamiehiä erääseen virastoon sitä var-
22325: ten, että on vaan etevä ammattimies sillä alalla, vaikka ei ole sillä
22326: mitään tehtävää.
22327:     Minä siis olen sitä mieltä, että eduskunnan täytyy lyödä lovi
22328: virkamiesluokan suojattuun muuriin, missä sellainen tilaisuus vaan
22329:  ilmestyy. Ei tästä vielä mitään vaaraa koidu virkamieskysymyk-
22330: selle, jos valiokunnan mietintö tällaisena hyväksytään. Minä ly-
22331: hyesti vaan ilmoitan hyväksyväni sen.
22332: 
22333:    Ed. S i r o 1 a: Kannatan ed. W. Wuolijoen ja ed. Järvisen tekemiä
22334: ehdotuksia, s. o. neljännen vastalauseen kolmatta pontta sekä ed.
22335: Järvisen tekemää lisäehdotusta.        Eduskunnan perustuslakivalio-
22336: kunnassa on kyllä edellisillä ja näillä valtiopäivillä ollut virkamies-
22337: kysymystä käsittelevät anomukset, mutta ne yhä lykkäytyvät.
22338: Ettei tämä seikka olisi hallitukselle minään viivyttelyn aiheena ja
22339: tekosyynä, on syytä tässäkin yhteydessä kiirehtää hallitusta teke-
22340: mään alote virkamiesolojen uudestijärjestämiseksi.
22341:    Tämä valtiovarainvaliokunnan mietintö käsittelee hallituksen
22342: kertomusta, mitenkä •valtion varat ovat maan hyödyksi ja par-
22343: haaksi käytetyt.>> Tulo- ja menoarviota rgo6 vuotta varten teh-
22344: dessään ei säädyillä ollut tilaisuutta lausua käsitystään eräästä
22345: sangen suuresta määrärahasta, joka kesken vuotta rgo6 ilmestyi
22346: valtion menoihin. Tarkotan poliisilisämäärärahaa, 937,500 mark-
22347: kaa, valtiovaroista annetun kertomuksen mukaan. Jos mistä, niin
22348: juuri sellaisista menoeristä, joihin hallitus katsoo oikeudekseen ryh-
22349: 2020                 Istunto 29 p. lokakuuta 1908.
22350: 
22351: 
22352: tyä ulkopuolella hyväksytyn tulo- ja menoarvion, on eduskunnan,
22353: silloin kun se arvostelee kulunutta vuotta, lausuttava käsityksensä.
22354:      Tämä poliisilisämääräraha oli kyllä edellisten valtiopäivien kä-
22355: siteltävänä poliisivälikysymyksen yhteydessä ja voitaisiin ehkä huo-
22356: mauttaa, että nyt enään on tarpeetonta herättää tuota samaa ky-
22357: symystä, koska eduskunta silloin hylkäsi tehdyn ehdotuksen pa-
22358: heksumislausuntoineen. Kuitenkin on minulla aihe nyt ottaa tämä
22359: kysymys esille uudelleen.
22360:      Sen jälkeen näet, kuin eduskunnassa oli tuo äänestys tapahtunut,
22361: on eduskunnan erään puolueen määrääviltä tahoilta ilmestynyt
22362: lausuntoja, jotka saattavat antaa aihetta käsitykseen, että tuo puo-
22363: lue on jäiestäpäin katunut silloista menettelyänsä ja olisi valmis
22364: nyt toisella tavalla menettelemään.       Suomettarelaisen puolueen
22365: pää-äänenkannattaja, maaseutuäänenkannattajat ja lukuisat jär-
22366:  jestöt lausuivat nim. poliisi-interpellatsioonin jälkeen käsitykse-
22367: nänsä, että heidän puolueensa taholta oli tässä asiassa esiinnytty
22368:  erikoisen heikosti ja ettei se puolueen edellisten lausuntojen eikä
22369: sen periaatteen kannalta ollut hyväksyttävä. Minä tästä ja monista
22370:  muista tämän puolueen lausunnoista vedän sen johtopäätöksen,
22371:  että puolue asettui äänestyksen jälkeen toiselle kannalle, kuin millä
22372:  se oli ollut äänestyksessä.
22373:      Se jälkeen ovat vaalit olleet välillä, valitsijat ovat lausuneet
22374:  käsityksensä puolueista ja silloin suomettarelainen puolue luonnolli-
22375:  sesti poliisikysymyksessä on ollut sillä kannalla, jolle se oli inter-
22376:  pellatsioonin jälkeen asettunut. Näin ollen on nyt aivan aiheutettua
22377:  ja tärkeätä että tämä eduskunta uudelleen lausuu, mitä se ajattelee
22378:  siitä lähes miljoonaan nousevasta määrärahasta, jonka hallitus
22379:  ilman eduskunnan suostumusta käytti poliisivoiman ylenmääräi-
22380:  seen lisäämiseen.
22381:      En tässä yhteydessä halua pitemmälle mennä tätä asiaa perus-
22382:  telemaan, tulemme tulo- ja menoarviokysymyksen yhteydessä
22383:  kyllä siitä poliisikysymyksestä käyttämään puheenvuoroja. Mutta
22384:   arvelen eduskunnan kyllä olevan valmiin äänestämään seuraavasta
22385:  lausunnosta: että se 937,500 markan suuruinenlisämääräraha, jonka
22386:   hallitus vuonna 1906, poiketen tulo- ja menoarviosta, käytti poliisi-
22387:   voiman lisäämiseksi, oli aivan aiheeton ja paheksuttava valtiova-
22388:   rojen tuhlaus.
22389: 
22390:     Ed. A u g. H j e 1 t: Edustaja Järvinen piti täällä äsken ti-
22391: lastollisen esitelmän, joka elävästi muistutti siitä, mitä saatiin kuulla
22392: äskeisen ja edellisen vaalitaistelun aikana. Hän tahtoi todistaa sitä
22393: seikkaa, että meidän maassamme on aivan ylenmääräisen suuri virka-
22394: miehistö, ja hän tätä todistaakseen laajalti käytti tilaston lukuja.
22395: Mutta tilasto on jonkun verran vaarallinen kapine. Sillä voi polttaa
22396: sormiaan ja ed. Järvinen täällä poltti ei ainoastaan sormiaan vaan
22397:                        Kertomus valtiovarain tilasta.               2021
22398: 
22399: 
22400: kokonaan molemmat kätensä. Minä kyllä käsitän, että eduskunnan
22401: istunto ei ole kaikkein sopivin tilaisuus käydä todistelemaan hra
22402: Järvisen puheen päättömyyttä, mutta saattaa kuitenkin olla pai-
22403: kallaan, että kerran mikäli mahdollista selvällä tavalla osoitetaan,
22404: kuinka peräti päättämällä tavalla tilastoa käytetään ja on käytetty
22405: tämänkin asian sotkemiseksi.
22406:     Ed. Järvinen lausui, että maassamme on JO,ooo henkilöä, jotka
22407: kuuluvat virkamiesluokkaan. Tällä väitteellä ei ole mitään yh-
22408: teyttä todellisuuden kanssa. Hra Järvinen on suvainnut ottaa ti-
22409: lastosta luvun, joka löytyy maamme väestön ammattijakoa käsit-
22410: tävässä taulussa vuodelta rgoo, mutta hän ei ole nähnyt taikka ei
22411: ole tahtonut nähdä, että tämä luku sisältää paljon, paljon enemmän
22412: väkeä, kuin sellaisia, jotka voivat käydä virkamiehen nimellä.
22413: Tähän lukuun on ensinnäkin viety suuret ryhmät kansalaisia, jotka
22414: ovat virkamiesluokan ulkopuolella.          Siihen sisältyy ensinnäkin
22415: sotalaitos, jonka piiriin vuoden rgoo tilastossa luettiin kokonaista
22416: rs,soo henkilöä. On nimittäin huomattava, että sotalaitokseen on
22417: luettu koko meidän aseellinen joukkomme, kaikki entiset pataljoo-
22418: namme miehineen reserviväkineen, kuin myös koko se palveluskunta,
22419:  joka saapi toimeentulonsa sotalaitoksesta, niinpä kaikki käsityöläi-
22420: set, ruuankeittäjät, kokit, palvelijat, sanalla sanoen kaikki, jotka
22421: ylipäänsä ovat mukana sotalaitoksessa.
22422:      Poliisilaitokseen luetaan tilastossa 6,8oo henkilöä, siis vähän
22423:  vaille J,ooo. Poliisiupseereja eli varsinaisia >>virkamiehiä>> on tässä,
22424:  kuten jokainen tietää, häviävän pieni joukko, suurin joukko on
22425: tavallista poliisimiehistöä.
22426:      Kirkkolaitokseen luettiin tilastossa kaikki urkurit, lukkarit,
22427: suntiot, kirkon palvelijat; lääkintölaitoksen virkamiehiin kätilöt,
22428:  rokottajat, sairaanhoitajattaret, kaikki sairaslaitoksien ruuankeit-
22429:  täjät ja palvelijattaret y. m. Siviilivirkamiehistöön kuuluvat vahti-
22430:  mestarit ja palvelijat alimpaan asteeseen asti, j. n. e.
22431:      Mutta ei tämäkään vielä riitä. Huomattava on vielä, että näihin
22432:  herra Järvisen JO,ooo wirkamieheen» kuuluvat myös kaikkien mai-
22433:  nitsemieni henkilöitten vaimot ja lapset sekä heidän huonekuntaansa
22434:  kuuluvat henkilöt ja sitä paitsi vielä kaikki heidän palvelijansa, sekä
22435:  mies. että vaimonpuoliset.
22436:      Mutta ei vielä siinäkään kyllin! Näihin wirkamiehiin•> kuuluivat
22437:  myös kaikkien näitten palvelijattarien ja palvelijain huonekuntien
22438:  jäsenet, heidän miehensä, vaimonsa ja lapsensa.
22439:      Minun täytyy ammattimiehenä valittaa, että tilastoa voidaan
22440:  niin pahoin pidellä vääntäen sitä milloin sinne, milloin tänne ja
22441:  milloin tavalla, niinkuin tässä, että suorastaan ei enää tiedä, onko
22442:  se, joka tilaston lukuja käyttää, ensinkään nähnyt sitä kirjaa, josta
22443:  hän numeronsa ottaa.
22444:      Tämän yhteydessä hra Järvinen, osoittaakseen, miten rikas
22445: 2022                  Istunto 29 p. lokakuuta 1908.
22446: 
22447: 
22448: tämä maa on, myös valitellen mainitsi, että täällä on 73,000 koroillaan
22449: eläjää. Pyytäisin hra Järvistä katsomaan tätäkin numeroa hiukan
22450: tarkemmin. Silloin hän huomaisi, että näitten >>koroillaan eläjien>>
22451: joukkoon kuuluvat ennen kaikkea ne pikkueläjät maaseudulla, jotka
22452: käyvät syytinkiläisten nimellä. Kaikki vanhat vaivaiset köyhät
22453: syytinkiläis-ukot ja -muijat ovat tähän henkilöluokkaan luettuina,
22454: ja paitsi heitä myöskin vielä kaikki heidän huonekuntaan kuuluvat
22455: omaisensa, mikäli ne heiltä saavat toimeentulonsa, lapset, palvelus-
22456: väki j. n. e.
22457:     Näitä hra Järvisen nyt esiintuomia lukuja on, niinkuin jo äsken
22458: viittasin, saatu nähdä ja kuulla tänä ja viime vuonna viljalti sekä
22459: esitelmissä että myös sanomalehdissä. Niiden perättömyys ja päättö-
22460: myys on jo monta kertaa todistettu, enkä minä uskalla toivoa, että
22461: tämäkään selitykseni voisi millään tavalla oikaista niitä hra Järvi-
22462: sen tapaisia esityksiä, joita saanemme kai edelleenkin odottaa.
22463: Mutta kuitenkin on mielestäni paikallaan, että eduskunnan pöytä-
22464: kirjoihin ei saa jäädä hra Järvisen esitykset aivan ilman minkään-
22465: näköistä oikaisua.
22466:     Ed. Järvinen täällä mainitsi, että nykyinen kokoomushallitus on
22467: käynyt puoltamaan palkkojen korotusta kruununvoudeille. Tämä
22468: on ilmeinen erehdys. Nykyinen kokoomushallitus ei ole sellaista
22469: palkkojen korotusta ehdottanut. Päinvastoin tahdon ed. Järviselle
22470: ilmoittaa, että vireillä on kysymys siitä, eikö voitaisi yhdistää kruu-
22471: nunvoutien ja henkikirjoittajien toimia, toisin sanoen järjestää
22472: ne sillä tavalla, että ne virkatehtävät, jotka nyt ovat kahden virka- ,
22473: miehen hoidettavat, joutuisivat yhden käsiin. Ei siis ole kysymyk-
22474: sessäkään, että valtio saisi lisämenoja kruununvoutien takia, vaan
22475: päinvastoin on pyrkimys koettaa vähentää niitä palkkoja, jotka
22476: nykyään maksetaan kruununvoudeille ja henkikirjureille.
22477:     Minä viime vuonna kirjoitin sen anomusehdotuksen alle, joka
22478: suomalaisen puolueen edustajain taholta annettiin virkamiesoloja
22479: koskevassa asiassa. Olen edelleenkin aivan samalla kannalla kuin
22480: se, joka anomuksessa tuotiin ilmi, ja juuri sen takia olisi mielestäni
22481: suotava, että virkamieskysymys tulisi pohdituksi perusteellisesti
22482: ja asiallisesti, jotta siitä voisi todellakin hyvää tulla, ja sen takia
22483: minä puolestani pyydän saada kannattaa kolmatta vastalausetta.
22484: 
22485:     Ed. A r a järvi: Ed. Järvinen jo lienee huomannut, etten minä
22486: ollenkaan solvannut häntä, kun huomautin, että hänen tietonsa
22487: ja numeronsa ovat ihan sekaisin. Vaikka numerot lienevätkin oikeat,
22488: niin hän käytti niitä aivan nurinniskoin.
22489:     Ed. Kallio tahtoo edelleen pysyä samalla kannalla kuin edelli-
22490: sessäkin lausunnossaan, vaikka sävy melkoisessa määrässä olikin
22491: jo muuttunut. Maalaisliittolaisena hän kumminkin edelleenkin pu-
22492: hui, mutta minä puolestani epäilen, tokko maalaisliittolaiset kuiten-
22493:                        Kertomus valtiovarain tilasta.             2023
22494: 
22495: kaan voivat häntä kannattaa. Sillä maalaisliittolaiset ymmärtävät
22496: aivan hyvin, että jos he semmoisia ehtoja panisivat käytäntöön
22497: omiin palvelusväkiinsä nähden, vaikkapa vaan nuorempiin renki-
22498: poikiin, joita ed. Kallio aikoo sovittaa ilman muuta valtion virka-
22499: miehiin, niin ei minun ymmärtääkseni olisi mahdollista saada tähän
22500: maailman aika8n enää yhtään palvelijaa, ei kunnollista ainakaan.
22501:      Ed. Grotenfelt, luulottelee, että jos hyväksytään tämä valiokun-
22502: nan ehdottarua ponsi, niin se olisi jonkunlainen väliaikainen toimen-
22503: pide. Se saattaa sellainenkin olla, mutta se saattaa kestää myöskin
22504: jos niin määrätään virkamiesoloja järjestettäessä, vaikka ijankai-
22505: ken. Niin, siinähän ponnen avonaisuus juuri onkin, että se ei takaa
22506: virkamiehille mitään turvaa. Jos eduskunta nyt hyväksyy tällaisen
22507: ponnen, niin se samalla antaa sen käteen, jonka huomassa virkamiehet
22508: meidän lakiemme mukaan ovat, semmoisen vallan, jonka kantavuutta
22509: me emme ollenkaan saata aavistaa. Näin minä luen kyseenalaisen
22510: ponnen, ja nimenomaan siitä syystä pelkään sitä. Ed. Grotenfelt
22511: lukee ponnen vallan toisella lailla eikä sitä nähtävästi sen takia niin
22512: paljon pelkää, kuin sitä valtiovarainvaliokunnassa toiset pelkäsivät,
22513: joiden lukutavan mukaan virkamiehistö saattaa jäädä kaikessa suh-
22514: teessa aivan kerrassaan mielivallasta riippuvaksi. Ja tämä yhteis-
22515: kunnan edun kannalta ei ole mitenkään puolustettavissa. Mutta
22516: sanottu mahdollisuus jää minun ymmärtääkseni auttamattomasti
22517: auki, jos hyväksytään se ponsi, jonka valiokunta ehdottaa.
22518:      Lausuntonsa lopussa ed. Grotenfelt kohdisti puheensa kärjen
22519: virkamiesasiata koskevan anomuksen tekijöihin ja sanoi, että kir-
22520: joitetaan kevytmielisesti kaikenlaisten anomusten alle, joita ei
22521: sitten kumminkaan pidetä. Anomuksentekijät kuitenkin ovat il-
22522: moittaneet, että he yhä edelleen ovat samalla kannalla kuin ano-
22523: musta tehdessään. Mutta vaarallisempaa kuin kirjoittaa anomuksen
22524: alle, on valiokunnassa tehdä semmoinen mietintö ja antaa eduskun-
22525: nassa siitä senluontoinen lausunto kuin ed. Grotenfelt haluaa tehdä.
22526: Lausuntonsa hän lopetti sanomalla kannattavansa semmoisia ~sanan­
22527: parsia>> kuin vasemmiston vastalauseessa esitetään. Tätä minä pidän
22528: koko lailla vaarallisena. Minä en ~sananparsia>> yleensä menisi ollen-
22529: kaan kannattelemaan enkä menisi puolustelemaan myöskään sel-
22530: laista mietinnön pontta, jok:a on ~ananparren>> luontoinen, ja jom-
22531: moista ed. Grotenfelt täällä esittää eduskunnan hyväksyttäväksi.
22532:     Ed. Grotenfeltin, samaten kuin muidenkin, jotka ovat tämän
22533: puolustamansa ponnen takana, olisi pitänyt edes lausunnossaan
22534: jollakin tavalla perustella ponttansa. Valiokunnassa he eivät sitä
22535: tehneet eikä mietinnössä liioin ole minkäänlaista perusteina asiassa,
22536: mutta tottakai kaiken järjen nimessä, ennenkun eduskunta hyväk-
22537: syy sellaisen ponnen, jota nyt esitetään, se kumminkin pitäisi olla
22538: perusteltu. Mutta kun tätä ei ole tapahtunut, niin minun ymmär-
22539: tääkseni meidän sopisi todottaa pari kolme kuukautta, tehdä virka-
22540: 2024                   Istunto 29 p. lokakuuta 1908.
22541: 
22542: 
22543: miesanomus uudestaan ja ottaa tämäkin asia sen kanssa käsiteltä-
22544: väksi ja käsitellä se niin puolelta kuin toiselta.
22545:     Kun eduskunta on tilaisuudessa ottamaan virkamieskysymyksen
22546: esille perusteltuna, niin silloin vasta on aika ed. Kalliolla ja ed. Gro-
22547: tenfeltilla kohdistaa puheensa anomuksentekijöihin, silloin vasta
22548: he myöskin ovat tilaisuudessa näkemään, missä määrässä anomuk-
22549: sentekijät kannattavat omia ehdotuksiaan ja missä määrässä moit-
22550: tijat itse ovat toisella tai toisella kannalla tässä suhteessa.
22551: 
22552:     Ed. R a p o 1 a: Minäkin pyydän saada panna merkille sen yksi-
22553: puolisuuden, jolla edustaja Järvinen numeroitansa käyttelee, vaikka
22554: en voikkaan tuoda esiin niin loistavia todistuksia kuin äsken senaat-
22555: tori Hjelt. Ed. Järvinen todisteli Suomen virkamiesten asemaa ta-
22556: loudellisesti paremmaksi kuin ulkomaiden virkamiesten, esittämällä
22557: numeroita Suomen virkamiesten ja muutamien vastaavien virka-
22558: miesten palkoista ulkomailla. Mutta hän tekee nämä vertauksensa
22559: ainoastaan parhaiten palkattujen virkamiesten välillä. Hän jättää
22560: kokonaan vertaamatta vähempipaikkaisten virkamiesten palkkoja
22561: Suomessa ja ulkomailla. En tiedä, onko ed. Järvinen ottanut vai-
22562: vaksensa tutustua tähänkin asian puoleen, vai onko hän tahallansa
22563: jättänyt tämän vertauksen tekemättä, koska se ei oikein sovellu
22564: hänen tarkoituksillensa. Minäkin voisin tehdä vertauksia. On minul-
22565: lakin tässä käsissäni sarja numeroita. Ei ole mikään vaikeus hank-
22566: kia sellaisia, vaikka monen mielestä ehkä joku edustaja näyttää
22567: suureltakin asiantuntijalta, kun hän voi latoa sarjan numeroita.
22568:     Minä myönnän, että meidän virkamiesoloissamme on senlaatuisia
22569: epäkohtia, joita täällä useat muutkin kuin ed. Järvinen ovat kuvan-
22570: neet, ja myönnän, että ne täytyy korjata. Mutta jos eduskunta
22571: tekisi sellaisen päätöksen kuin 4 vastalauseen allekirjoittajat ehdot-
22572: tavat, niin sen kautta katkaistaisiin hallitukselta mahdollisuus edes
22573: poikkeustapauksissa ryhtyä sellaisiin parannuksiin virkamiesten
22574: taloudellisessa asemassa, joihin hallitus asiaa harkittuaan ja tosi-
22575: syiden pohjalla katsoo aihetta olevan.
22576:     Ei -kukaan voi kieltää, että elinkustannukset maassamme viime
22577: vuosina ovat aivan harvinaisessa määrässä entisestään lisääntyneet.
22578: Työväestö sen lisäykseu korvaa siten, että se korottaa palkkojansa
22579:  ja vaatimuksiansa. Eikö silloin olisi aivan johdonmukaista, että
22580:  hallitus saa korottaa, jos se oikeaksi harkitsee, vähäpaikkaisten
22581:  virkamiesten palkkoja saman periaatteen mukaan?
22582:      Kolmannen vastalauseen puolesta on jo puhuttu. En käytä edus-
22583:  kunnan aikaa sen hyväksi; pyydän vaan lyhyesti saada suositella
22584: sitä eduskunnalle hyväksyttäväksi.
22585: 
22586:    Ed. H e 1 e n i u s-S e p p ä 1 ä: Pyysin puheenvuoroa vain lyhyesti
22587: kannattaakseni ed. Järvisen ehdotusta siitä, että koetettaisiin saada
22588:                        Kertomus valtiovarain tilasta.                2025
22589: 
22590: 
22591: loppu virallisesta erosta virkamiesten ja palveluskunnan välillä.
22592:  Minä kyllä käsitän, että tämä meillä tuntuu oudolta puheelta. Ar-
22593:  vaan, että tullaan sanomaan, että se vie jonkun verran rikki koko
22594:  meidän virkamiesjärjestelmäämme j. n. e. Mutta kun on katsellut
22595:  oloja niissä maissa, joissa epäilemättä hyvin toimitetaan virkoja,
22596:  kuten esim. Amerikan Yhdysvalloissa on laita, täytyy sanoa, että
22597:  on oikea se periaate, mitä siellä puheenalaisella alalla etupäässä
22598:  noudatetaan, että nimittäin virkamieheksi valitaan se, joka on osoit-
22599:  tanut kykyä hyvin hoitamaan asioita. Ei ole mitään harvinaista
22600:  amerikalaisessa valtiossa se, että nuori juristi pyrkii vahtimestariksi
22601:  siihen virastoon, joka vastaa meidän senaattia, voidakseen niin
22602: ·paljon kuin mahdollista läheltä seurata asiain kulkua. Sillä aikaa
22603:  hän hankkii itselleen lisää teoreettista tietoa sekä tutustuu asiain käy-
22604:  tännölliseen puoleen, ja hänestä tulee kerran hyvä virkamies, kun
22605:  hän valitaan varsinaiseksi virkamieheksi ehkä juuri samaan viras-
22606:  toon. Meillä ovat virkamiesolot sillä kannalla, että ne yleensäkin
22607:  muistuttavat vanhaa sotilasjärjestelmää, jonka mukaan ylemmäksi
22608:  kuin vääpeliksi ei koskaan mies päässyt määrättyjä tutkintoja suo-
22609:  rittamatta, oli hänellä sitten minkälainen kyky tahansa verrattuna
22610:  siihen, joka reserviupseerina hänen yläpuolellaan palveli, taikka sa-
22611:  maa järjestelmää, mikä on valtionrautateillä, joilla jokseenkin yhtä
22612:  suuria koulutietoja omistava voi kohota vain konduktööriksi sillä
22613:  aikaa, kun hänen pikkuisen enemmän koulua käynyt entinen luokka-
22614:  kumppaninsa lyseoajoilta asemapäällikkönä rehentelee, vaikka kaikki
22615:  tietävät, että tuo konduktööri on paljon kykenevämpi mies kai-
22616:  kissa asioissa kuin asemapäällikkö.
22617:       Kun minulla on puheenvuoro, niin tahtoisin samalla sanoa sen,
22618:  että jos on totta, mitä täällä on sanottu, että virkamiesolojamme ei
22619:  paranneta pitkillä esitelmillä, ei myöskään voida semmoisilla mahti-
22620:  pontisilla sanoilla, mitä joku keskustan puhuja on käyttänyt,
22621:  e s t ä ä vaatimusta näiden olojen korjaamisesta uudelleen ja uudel-
22622:  leen esille tulemasta, siksikuin tässä asiassa kerrankin toimen-
22623:  p i t e i s i i n r y h d y t ä ä n.
22624:       Täällä on puhuttu oikeiston puolelta kauniisti siitä, kuinka mei-
22625:  dän virkamiehemme tekevät työtä virkatuntiensa ohitse mentyäkin.
22626:  Kyllähän täytyy myöntää, että sellaisia virkamiehiä on, ja surkeata
22627:  olisi, jollei niitä olisi. Mutta joka puolueettomasti asioita katselee,
22628:  kyllä hänen täytyy myöntää, että meidän virkamiehemme ennättävät
22629:  toimittaa sangen paljon muutakin virkansa ohella. Ei ole aivan
22630:  harvinaista, että tärkeässä asemassa oleva virkamies voi istua sa-
22631:   malla kertaa parissa, kolmessakin komiteassa ja hoitaa kaikenlaisia
22632:   muita tehtäviä oman virkansa ohella. Tietysti voi jollakulla ihmi-
22633:   sellä olla sellainen kyky, että hän ennättää ja voi tehdä paljoa enem-
22634:   män kuin toiset, mutta jos asioita tarkemmin katsottaisiin, niin ehkä
22635:   nähtäisiin, että kyllä tästä virka myöskin joskus kärsii. Ei ole myös-
22636: 2026                   Istunto 29 p. lokakuuta 1908.
22637: 
22638: 
22639: kään aivan harvinaista, että keskusviraston korkea virkamies saat-
22640: taa väliin päiväkaudet olla virastossaan käymättä. Kyllä sellaisia
22641: esimerkkejä tuntee jokainen, joka on virastoissa senkin verran käy-
22642: nyt kuin yksityinen kansalainen niissä tulee käyneeksi. On kyllä
22643: totta, että on ero viraston aukioloajan ja sen työn välillä, mitä virka-
22644: mies saattaa toimittaa myöskin virastoajan ulkopuolella. Mutta
22645: olen itsekin nähnyt oleskellessani kerran pitemmän aikaa eräässä
22646: Sweitsin virastossa, että kyllä sillä kahdeksalla tunnilla, mikä siellä
22647: päivässä työskennellään, tehdään sangen paljon työtä -ehkä yhtä
22648: paljon kuin meillä tehdään niitä öitä valvomalla, joista täällä kau-
22649: niisti puhuttiin. Sitä paitsi on asianlaita niin, ettei myöskään sweit-
22650: siläinen virkamies tyydy silloin, kun on kova hätä, tuohon virka-
22651: aikaansa; hän jaksaa myöskin tehdä työtä virka-aikansa ohi mentyä-
22652: kin. Eikä ole aivan poikkeuksellista sekään, että sweitsiläinen virka-
22653: mies ei käytä hyväkseen niitä harvoja päiviä tai harvoja viikkoja,
22654: mitä hänellä on kesälomaa. On jotenkin tavallista, että hän tarpeen
22655: tullessa istuu, jollei, ollen vielä siinä ijässä, ole sotapalvelustaan suo-
22656: rittamassa, nekin viikot vapaaehtoisesti työssään virkaansa hyvin
22657: hoitaakseen. Näin ollen ei se väite, että meillä tehdään työtä virka-
22658: ajan ohimentyäkin, puolusta sitä tosiasiaa, että virka-aika yleensä
22659: meillä on liian lyhyt ja että sitäkin vielä käytetään usein, ainakin osit-
22660: tain, muuhunkin kuin viranhoitamiseen.
22661:      Kun oikeiston puolelta on ruvettu virkamiehiä puolustamaan,
22662: on ollut sitä hauskempaa samalta taholta kuulla sellaista puhetta,
22663: kuin ed. Ahmavaaran lausunto oli, kun hän huomautti, mikä surkea
22664: epäkohta meillä on noissa lakkautuspalkoissa. Ei siitä asiasta tar-
22665: vitse paljoa enempää puhua. J ok'ikinen käsittää, mikä huutava
22666: vääryys on siinä, että kunnollisesti työnsä toimittanut työmies pais-
22667: kataan syrjään silloin, kun ei yhteiskunta häntä enää tarvitse, ilman
22668: että kukaan kysyy hän e 1 t ä, mitä hän tarvitsisi itsensä ja per-
22669: heensä elatukseksi edes sillä väliajalla, kunnes ennättää toista tointa
22670: itselleen hankkia, mutta että lakkautuspalkalle joutunut virkamies
22671: saa täyden palkan koko elämänikänsä, vaikka on nuorena virkansa
22672: menettänyt, ilman että on edes valtiolla v e 1 v o 11 i suu s vaatia
22673: häntä toiseen samanlaiseen virkaan.
22674:     Epäkohtia on virkamiesoloissa ja nämät epäkohdat kaikki myön-
22675: tänevät, enkä minä niitä enempää luetellakseni tänne ole astunut.
22676: Vain sivumennen pyytäisin sanoa sen oikeutetun saarnan johdosta,
22677: jonka ed. Järvinen täällä on osakseen saanut, että eiköhän sen aihe
22678: ole yksi todistus siitä, kuinka vähän meillä on yhteiskunnallista
22679: tietoa olemassa ja kuinka vaikeita ne lähteet, joista tätä yhteiskun-
22680: nallista tietoa on saatavissa, monessa kohden ovat kansanmiehen
22681: käyttää. Eiköhän tämä olisi pikkuinen huomautus juuri tilastolli-
22682: selle päätoimistolle, että vastedes koetettaisiin saada tilastollinen
22683: vuosikirja niin selväksi, ettei sen käyttäjä noin _pahastij;erehdy, jos
22684:                         Kertomus valtiovarsin tilasta.               2027
22685: 
22686: 
22687: hänellä on rehellinen tahto käyttää sitä oikein? Missä vika on tässä
22688: tapauksessa ollut, sitä minä en lähde arvostelemaan; sanon vain,
22689: että täydellisempi ja selvempi mainittu teos paikottain voisi olla.
22690: ~: . Olen oikeastaan noussut tänne lausuakseni erään toivomuksen
22691: .:___ kuinka paljon sillä sitten on merkitystä, se on toinen asia. Minä
22692: olen yhdessä ja toisessa asiassa aina väliin kääntynyt hallituksen puoleen
22693: toivomuksilla. Tälläkin kertaa tahtoisin sen tehdä - en kummin-
22694: kaan kieltolakiasiassa! Asianlaita nyt lienee se, että ennenkuin me
22695: voimme lähteä virkamieskysymystä ratkaisemaan, täytyy meillä
22696: olla paljoa enemmän tietoja puheenalaisista oloista, kuin meillä yleensä
22697: on. Kun minä arvaan, että ed. Laineen toivomuksen mukaan ehkä
22698: saadaan >>virkamiesvaliokunta>> ensi eduskunnan aikana työhön,
22699: tarvinnee sekin koko paljon tietoja. Näin ollen taitaisi olla asialle
22700:  eduksi, jos saisimme niin hyvän; perusteellisen ja puolueettoman
22701: esityksen kuin mahdollista virkamiesoloista myöskin muualla maail-
22702: massa, jotta ei niistä päästäisi sanomaan sitä tai tätä, jota toiselta
22703: tai toselta puolelta voidaan väittää puolueelliseksi puheeksi. Mi-
22704: tähän olisi, jos saataisiin hallituksen toimesta joitakuita lähtemään
22705:  virkamiesoloja tutkimaan ei ainoastaan naapurimaissamme, vaan
22706:  myöskin sellaisissa maissa kuin Sweitsissä ja ehkäpä Amerikan Yh-
22707:  dysvalloissakin?     Tuollainen puolueeton, perusteellinen selvitys
22708:  epäilemättä voisi jonkun verran auttaa tämän kysymyksen suotuisaa
22709:  ratkaisua, ja voisi kaiketi hallitus tämmöiseen asiaan omasta alkuun-
22710:  panostaankin ryhtyä, ilman että eduskunnan siinä tarvitsee var-
22711:  sinaista anomusta esittää.
22712: 
22713:     Ed. A u g u s t H j e 1 t: Äskeinen puhuja lausui, että mahdolli-
22714: sesti ed. Järvinen ei ole kyennyt saamaan täyttä selkoa siitä tilas-
22715: tosta, josta hän oli poiminut luettelemansa luvut. Luulen että lapsi,
22716: joka on käynyt läpi alemman kansakoulun ja osaa lukea sisältä,
22717: myöskin on täysin pätevä lukemaan ne selvät rubriikit, jotka ovat
22718: painetut jotenkin suurella präntillä tilastolliseen vuosikirjaan ja
22719: jossa näin ollen nimenomaan mainitaan, että hänen luettelemiinsa
22720: lukuihin sisältyvät myös viranomaisten lapset, vaimot, huonekun-
22721: nan jäsenet j. n. e. Uskallan edellyttää, että ed. Järvisen, joka on
22722: ylioppilastutkinnon suorittanut, pitää pystyä samaan. Myönnän,
22723: että pitää koettaa laatia tilasto selväksi, mutta kyseenalaisessa
22724: kohdassa se onkin aivan selvä.
22725: 
22726:    Ed. T u r k i a: Minä pyysin puheenvuoroa kannattaakseni
22727: ed. Sirolan tekemää ehdotusta.
22728: 
22729:    Ed. J ä r v i n e n: Ed. Hjelt on täällä koettanut hämätä
22730: minun pitämääni puhetta virkamiesoloistamme hyökkäämällä yh-
22731: teen ainoaan kohtaan kiinni, ja siinäkin yhteen ainoaan numeroon.
22732: 2028               Istunto 29 p. lokakuuta 1908.
22733: 
22734: Senkin paikan hän on minun lausunnossani väärin ymmärtänyt. Ed.
22735: Hjelt saa olla aivan huoleti että minä olen tutkinut hänen vuosi-
22736: kirjansa tarkasti ja vielä suurempia vuosikirjoja kuin puheenaoleva
22737: on. Minä en sanonut, että meillä on 70,000 virkamiestä. Minä
22738: sanoin, että siinä sarakkeessa, missä mainitaan julkisessa virassa
22739: olevat henkilöt, mainitaan numero 70,000. Kyllä minä tiesin, jo
22740: äsken puhumaan tnllessani ja puhuessani, että samaan 70,ooo-lu-
22741: kuun kuuluvat myöskin ne lukuisat palvelijat, jotka näitä virka-
22742: miehiä passaavat. Mutta kyllä kaiketi nämä elävät juuri saman
22743: julkisen viran tuloilla. Mikä minua kuitenkin ihmetyttää on se,
22744: että ed. Hjelt, vaikka hän on niin suuri tilastomies, ei ottanut to-
22745: distaakseen vääräksi minun muita esiintuomiani numeroita. Miksi
22746: hän ei esim. näyttänyt sitä paikkaa vääräksi, missä puhuin, että
22747: meidän korkeilla virkamiehillämme on suuremmat palkat kuin
22748: esim. vastaavilla virkamiehillä Ruotsinmaalla tai niillä virkamie-
22749: hillä, mitkä esimerkkinä mainitsin Saksasta? Miksi ei hän vielä sitä
22750: näyttänyt vääräksi, että meillä elätetään ja ruokitaan valtion va-
22751: roista arkkipiispan, senaattorien, ylitirehtöörien, Standertskjöldin
22752: ynnä monien muiden virkamiesten turvattomia tyttäriä? Miksi
22753: hän ei näihin numeroihin kiinni käynyt? Muuten se erinomainen
22754: into, millä keskustan taholta on hyökätty minun lausuntoani vas-
22755: taan virkamieskysymyksessä, todistaa parhaiten, että >>se koira
22756:  älähtää, johon kalikka sattUU>>. Tämä virkamies- ja eläkekysymys
22757:  on kipeästi heihin sattunut ja he koittavat kaikin mokomin saada
22758:  hämätyksi esitykseni ja puheeni näistä kysymyksistä.
22759: 
22760:     Ed. G r o t e n f e 1 t: Ed. Arajärven lausunnon johdosta tah-
22761: toisin lausua sen toivomuksen, että kaiken järjen nimessä ei niin
22762: paljon järjettömyyttä esiintuotaisi. Ed. Arajärvi on itse hyväk-
22763: synyt ja kannattanut II sivulla olevaa 2 pontta, jossa pyydetään
22764: >>ettei kokonaisten virka- ja palvelusmiesryhmien palkkauksia
22765: ainakaan vakinaisesti korotettaisi, ennenkuin virkamiesolojen ylei-
22766: sen järjestelyn perusteet ovat määrätyt>>. Hänen oman selityk-
22767: sensä mukaan hän olisi tällä estänyt virka- ja palvelusmiesten
22768: palkkauksen korottamista ijankaiken, ja kuitenkin hän on tässä
22769: kohden mietinnön hyväksynyt. Sillä ajan suhteen ei ole eroa toi-
22770: sen ja kolmannen ponnen välillä, kun jälkimäisessä nimenomaan
22771: sanotaan, että puheena oleva määräys virka- ja palvelusmiesten
22772: suhteen olisi voimassa siksi, kuin m a i n i t u s s a järjestelyssä
22773: on tapahtunut asian selvitys.
22774:      Muuten en tahdo ryhtyä hänen puheeseensa likemmin kajoa-
22775: maan, mutta kun ed. Arajärvi tahtoo lykätä esiintymisensä virka-
22776: miesasiassa siksi kun muka tulee vastaisuudessa tilaisuus siihen,
22777: niin tahdon sanoa hänelle viittaamalla vanhaan latinalaiseen sanan-
22778:                       Kertomus valtiovarain tilasta.              2029
22779: 
22780: 
22781: parteen: Nyt juuri on sinun näytettävä, mitä sinä asiassa tahdot
22782: tehdä. (Hyvä!)
22783: 
22784:     Ed. H e i m b ii r g e r: Det har påståtts, att ordspråket om
22785: den finska ärligheten väsentligen berott på den finska embetsmanna-
22786: och tjänstemannakårens ärlighet och trogna pliktuppfyllelse. Detta
22787: är en sanning med någon modifikation, ty säkert har ordspråket
22788: om den finska ärligheten också sitt upphof i det finska folkets ka-
22789: raktär, ur egenskaper, som äro allmänna inom landet. Men visst
22790: är, att om vi hittills i allmänhet haft att berömma oss af en plikt-
22791: trogen tjänstemannakår - och det är ju ganska bekant, att gröfre
22792: tjänstefel hos oss äro jämförelsevis okända - så har sådant vä-
22793: sentligen berott på den trygga ställning såväl i fråga om aflöning
22794: som · och afsättlighet och andra förmåner, hvilka hos oss beredes
22795: tjänstemännen af gällande lag.
22796:     Så allmän som tredje klämmen på sid. I I i utskottets betän-
22797: kande är affattad, tillåter denna kläm nästan hvilken tolkning
22798: som hälst. Det torde vara kändt, hurusom under Nikolai I:s rege-
22799: ring till kurator för ett ryskt universitet utsågs en gammal gene-
22800: ral, som naturligtvis skötte tjänsten enligt de normer, vid hvilka
22801: han var van. Då professorn i gynäkologi insjuknade, förordnade
22802: han professorn i teologi att sköta tjänsten, och då professorn i teologi
22803: undandrog sig åliggandet, ådömdes honom, om jag ej minnes orätt,
22804: arrest på högvakten. Visserligen hafva 6o år förflutit sedan dess,
22805: men vi borde eriura oss hurusom för några år tillbaka, då fiskeri-
22806: inspektörstjänsten blef ledig, den dåvarande generalguvernören i
22807: landet ville besätta platsen med en af sina adjutanter och såsom
22808: skäl därför anförde, att denne var synnerligen intresserad af mete.
22809: Man kan ju invända, att klämmen själffallet icke får toikas alldeles
22810: oförståndigt, men den bör dock icke heller affattas så oförståndigt,
22811:  att hvilken som hälst tolkning af densamma är möjlig.
22812:     Hvad tjänstemännens aflöningsförmåner beträffar, är det klart,
22813:  att staten för att försäkra sig om dugande tjänstemän måste kunna
22814:  erbjuda dem förmåner så beskaffade, att icke endast de oduglige
22815: finna det med sin fördel förenligt att ingå i statens tjänst. Till dessa
22816:  förmåner har tidigare hört det större anseende, som tjänstemännen
22817:  åtnjutit framför personer, anställda i enskild tjänst, men huru med
22818:  detta anseende för närvarande sig förhåller, veta vi alla. Atmin-
22819:  stone har under decennier mycket gjorts för att nedsätta tjänste-
22820:  mannakåren i allmänhetens ögon, delvis möjligen icke utan an-
22821:  ledning, till största delen säkerligen dock af tjänstemännen oför-
22822:  skyldt.
22823:      Vid sådant förhållande kunna ju aflöningsförmånerna icke ut-
22824:  mätas alltför små. Det har yrkats - åtminstone hafva sådana
22825:  yrkanden varit synliga i tidningspres~en - att exempelvis doma-
22826: 2030                  Istunto 29 p. lokakuuta 1908.
22827: 
22828: 
22829: renes aflöning icke skulle få bestämmas högre än till 6,ooo mark.
22830: Huru det skulle gå med rättsskipningen, om domarenes inkomster
22831: begränsades till 6,ooo mark, medan framstående advokater kunnat
22832: få sina inkomster upp till det mångdubbla, är ej svårt att förutse.
22833: Att hela rättsskipningen skulle blifva lidande, då sålunda endast
22834: de mindre dugliga skulle kunna förmås att söka domaretjänster,
22835: medan de dugligaste blefve advokater, är uppenbart. Hela denna
22836: fråga är icke så lätt löst, som utskottet tyckes föreställa sig, allra
22837: minst löses den med några vällitet öfverlagda rader i ett betänkande.
22838:      Hr Helenius-Seppälä åberopade förhållandena i Amerika. At-
22839: minstone enligt uppfattningen här i landet är det icke i allmänhet
22840: tillräckligt för en tjänsteman att innehafva endast allmän bildning.
22841: För de flesta befattningar erfordras specialinsikter, som icke utan
22842: långvariga och dyra studier kunna förvärfvas, men på dessa studier
22843: inlåter man sig naturligtvis icke, om icke någon säkerhet finnes för att
22844: man, sedan man lyckats erhålla motsvarande befattning, äfven får
22845: någon tid i densamma kvarstå. För öfrigt tror jag, att den som nå-
22846: got känner till förhållandena i Amerika, icke kan önska att få lik-
22847: nande förhållanden införda i vårt land. Tj änstemannaärligheten
22848: är säkerligen ick.e lika utbredd där såsom hos oss, och den omstän-
22849: digheten, att, så snart ett politiskt parti kommer till makten, tjänste-
22850: mannakåren nästan hel och hållen ombytes, verkar därhän, att
22851: tjänstemännen under sin embetsmannatid rikta sina ansträngnin-
22852: gar fömämligast på att skapa sig förmögenhet. För öfrigt torde
22853: jag icke misstaga mig, då jag påstår, att för några år sedan i Ame-
22854: rika infördes en lag, hvarigenom ett stort antal tjänstemän, som
22855: tidigare varit afsättliga, gjordes till oafsättliga. Atminstone har
22856: frågan om en sådan lag varit under beredning, och tror jag att den
22857: redan är löst i sådan riktning, som jag nyss omnämnt.
22858:      Hvad den kritik af tidigare i frågan uttalade åsikter beträffar,
22859: som här utöfvats särskildt af hr Grotenfelt, så måste jag säga, att
22860: jag icke kan hysa sympati för partier eller personer, de där icke
22861: äro mäktiga någon utveckling, utan äro att räknas tili dem, som in-
22862: tet förmå att lära och intet att glömma. Atminstone står jag på
22863: den ståndpunkt, att jag är tacksam för hvarje utveckling, som går
22864: i den riktning, j ag för min del anser vara riktig. J ag understöder
22865: den tredje reservationen.
22866: 
22867:     Ed. H e 1 e n i u s - S e p p ä 1 ä: Ainoastaan pari lyhyttä huo-
22868: mautusta!
22869:     Olen tämän eduskunnan koossaolon aikana ollut tilaisuudessa
22870: katselemaan sivultapäin, minkälaisella mielenkiinnolla muutamissa
22871: piireissä on luettu sitä suurta kirjaa, jossa on annettu tietoa valtion-
22872: virkamiesten palkoista. Olen sitä mieltä, että jos tämmöisistä asi-
22873: oista olisi annettu tietoa avonaisesti sellaisissa julkaisuissa, jotka
22874:                        Kertomus valtiovarain tilasta.                2031
22875: 
22876: 
22877: ovat helpommin saatavissa kuin tuo suuri kirja on, silloin ei näitä
22878: numeroita olisi niin hyvällä menestyksellä voitu käyttää a g i ta t-
22879: s i o on i ta r koi t u k s i i n, kuin senaattori ja edustaja Hjelt-
22880: kin mainitsi niitä käytetyn. Sitä olen tarkoittanut toivomuksel-
22881: lani, että tämmöisistä asioista olisi annettava tietoja niin helposti
22882: saatavissa lähteissä kuin tilastollinen vuosikirja on. Ylipäänsä
22883: olisi avonaisuu s tämänlaisissa asioissa eduksi. Silloin voi-
22884: taisiin paljoa vähemmän agitatsioonia harjoittaa niillä pienillä
22885: tiedoilla, jotka satunnaisesti pääsevät herumaan esille. - En ole
22886: tällä tarkoittanut, ettei kansalaisilla olisi ollut tilaisuutta saada sitä
22887: suurta kirjaa, mutta se on liikkunut vain muutamissa piireissä
22888: tähän asti.
22889:      Mitä Amerikan oloihin tulee, tahdon sanoa, että vuonna rgo6
22890: minä olin siellä - ehkä herra Heimbiirger on sen jäiestä siellä käy-
22891: nyt! - ja silloin olivat olot sellaiset kuin mainitsin. Amerikan
22892: Yhdysvalloissa ei ole tapana erottaa niitä virkamiehiä, jotka vi-
22893: rastoissa varsinaista päivän kuormaa ja heliettä kantavat, silloin-
22894: kaan, kun vaalit tapahtuvat. Jos ne ovat kunnollisesti virkansa
22895: täyttäneet, ne valitaan tavallisesti uudelleen. Poliittisten vaih-
22896: dosten aikana sääntönäisesti vaihtuvat vain sellaisten virkain pi-
22897: täjät, joiden hoitamisessa ei tarvita erityisiä fakkitietoja.
22898: 
22899:    Ed. H e i m o n e n: Minä pyysin puheenvuoroa sanoakseni ed.
22900: Arajärvelle, että maalaisliittolaiset täällä eduskunnassa ja muualla-
22901: kin ovat niiden aatteiden takana, joita ed. Kallio on esittänyt.
22902: Puolestani kannatan valiokunnan mietinnön rr sivulla olevia ponsia.
22903: 
22904:     Ed. A h m a v a a r a: Ed. Helenius-Seppälä on tietysti tässä
22905: asiassa niinkuin muissakin koettanut olla paavillisempi kuin itse
22906: paavi, toisin sanoen, olla kaikkein radikaalisia. Mutta omituista
22907: on, että hän ei jaksanut niin lyhyessä puheessa kuin hänen tämän
22908: edellisensä oli, pysyä edes johdonmukaisena. Hän tahtoi siinä mennä
22909: äärimmäisyyksiin ja panna kaikki palvelijat ja virkamiehet saman-
22910: arvoisiksi ja kuitenkin hän rupesi puolustamaan lakkautuspalkkoja
22911: ja vastustamaan lausuntoani siinä suhteessa. Hän sanoi, ettei ole
22912: oikein sysätä syrjään virkamiehiä, jotka ovat aikansa palvelleet.
22913: Kyllä minusta on kohtuuttomuus juuri siinä, että meillä on nuoria
22914: virkamiehiä, joilla on ollut onni pitää vain muutamia vuosia vir-
22915: kaansa ja jotka sitten saavat ijäkseen tästä eläkettä.
22916: 
22917:    Ed. A r a j ä r v i: Minä en voi auttaa sitä, ettei ed. Grotenfelt
22918: huomaa eroa mietinnön eri ponsien välillä. Minä puolestani hy-
22919: väksyn toisen ponnen siitä syystä, etten huolehdi ollenkaan, vaikka
22920: ei virkamies saakaan palkankorotusta ennenkuin virkamieskysy-
22921: mys on lopullisesti järjestetty. Mutta minä hylkään kolmannen
22922: 2032                  Istunto 29 p. Jokakuuta 1008.
22923: 
22924: 
22925: ponnen siitä syystä, että minä en hyväksy, että virkamiehet asete-
22926: taan s e 11 a i s e e n epävarmuuden tilaan, johon ponsilause pa-
22927: hasti selitettynä antaa tilaisuuden.
22928:     Maalaisliittolaisten puolelta huomautettiin, että he seisovat
22929: niiden aatteiden takana, joita ed. Kallio lausui. Niin minäkin teen
22930: siitä syystä, että ed. Kallio luki juuri sitä anomusta tässä asiassa,
22931: jonka minäkin olen allekirjoittanut. Mutta mainittujen aattei-
22932: den takana Eeisominen on toista, ja toista sen ponnen hyväksy-
22933: minen, jota ed. Kallio nyt ajaa, s. o. noiden aatteiden käytännöl-
22934: linen ajaminen. Asia minun ymmärtääkseni pilautuu, jos sitä ajetaan
22935: sillä tavalla kuin ed. Kallio sitä tahtoo nyt ajaa.
22936: 
22937:     Ed. W u orimaa: Virkamiesolojen pikainen järjestäminen
22938: meidän maassamme on tarpeen vaatima. Sentähden ovat myöskin
22939: suomalaisen puolueen jäsenet antaneet eduskunnalle laajakantoi-
22940: sen esityksen näiden olojen järjestämiseksi. Mutta tämä järjes-
22941: täminen edellyttää, että nyt saadaan määräys, että tulevat virka-
22942: miehet ovat velvolliset astumaan niiden uusien määräysten alai-
22943: siksi, joita tämä järjestäminen tulee aiheuttamaan. Jollei sitä mää-
22944: räystä nyt saada, niin ei myöskään voi virkamiesalalla reformi tulla
22945: toteutetuksi yhden miespolven aikana; se siirtyy vallan kauvaksi.
22946: Sentähden minun täytyy hyväksyä myöskin tämän mietinnön kol-
22947: mas ponsi oikeana ja asianmukaisena.
22948:     Sitte on täällä ollut puhetta kruununvoudin viroista. Senaattori
22949: Hjelt ilmoitti, että hallituksessa on jonkunmoisia tuumia käymässä
22950: siihen suuntaan, että kruununvontien ja henkikirjoittajien virkojen
22951: tehtävät yhdistettäisiin. Mutta sillä yksinään ei tämä epäkohta
22952: vielä ole poistettu, että yksi näistä viroista lakkautetaan. Kruunun-
22953: voudin virkojen olemisessa löytyy myös toinen epäkohta, nim. se,
22954: että ne asuvat niin kaukana eri kunnista, että kansalaisille tulee
22955: paljon kustannuksia ja vaivaa matkustaessaan asioissaan heidän
22956: luoksensa. Sentähden yleinen etu ei vaadi, että henkikirjurin ja
22957: kruununvoudin virat yhdistetään, vaan että annetaan kuntien
22958: nimismiehille ne tehtävät, jotka tähän asti ovat olleet kruunun-
22959: voudilla. Ainoastaan senkautta saadaan yleinen vaatimus tyydy-
22960: tetyksi. Olen tahtonut tämän lausua sentähden että, kun kerra11
22961: tämä asia on hallituksessa vireillä, hallitus myös harkitsee asian
22962: sillä tavalla, että se täydellisesti tulee tyydyttämään kansan tarpeet.
22963: 
22964:     Ed. H e 1 e n i u s - S e p p ä 1 ä Eihän ole ihmeellistä, että
22965: toisen lausunnossa löydetään epäjohdonmukaisuutta, kun ed. Ah-
22966: mavaara panee aivan p ä i n vastaisen ajatuksen minun
22967: lausuntooni kuin itse olen esittänyt! Minähän valitin juuri sitä,
22968: että lakkautuspalkalla olevia virkamiehiä pidetään tuolla lakkautus-
22969: palkalla, ilman että heitä v e 1 voitetaan muihin samanlai-
22970:                       Kertomus vllltiovarain tilasta.
22971: 
22972: siin virkoihin. -Ei olisi kummallista, jos me takana istuvat joskus
22973: erehtyisimme, kun on vaikeata täältä asti kuulla. Mutta sentäh-
22974: denhän minä välistä kiipeän puhujalavalle, että sanojaui voitaisiin
22975: paremmin kuulla.
22976: 
22977:      Ed. G r a n f e 1 t: Hr Helenius-Seppälä fällde i ett af sina ti-
22978: digare andraganden ett yttrande, som jag icke fullt tydligt upp-
22979: fattade, men jag tyckte det innehöll någonting om att tjäustemäu
22980: på indraguingsstat icke skulle vara skyldiga att mottaga en Hk·
22981: naude tjäust, som den de innehaft. Ifall hr Heleuius-Seppäläs ytt-
22982: raude var sådant, så måste jag verkligen förvåna mig öfver att han
22983: har så litet reda på de författuingar, som han här åberopar, och äf.
22984: ven. om jag tilläfventyrs skulle hafva misstagit mig och hört orätt,
22985: så vill jag dock till sakens belysuing uppläsa 7 § af förord.uingen
22986: om iudraguiugsstat: •Embets- eller tjäusteman, som enligt denna
22987: förordning åtnjuter anslag på indragningsstat, är i allmänhet skyl-
22988: dig att, om honom på samma ort där han sin indragua befattuing
22989: utöfvat, eller ock där han är bosatt, annan likartad och den förra
22990: icke underordnad tjäust anvisas eller erbjudes, i den orduing Sena-
22991: ten för Finland eller, i afseende å personer hörande till krigsstaten,
22992: vederbörande militärbefäl eger därom förordna, sådan befattuing
22993: tillträda och i följd däraf afstå anslaget på indragningsstat; hvarvid
22994: han dock, i fall lön och öfriga förmåner vid den nya tjäusten äro
22995: mindre äu vid den förut iunehafda, kommer att för skillnaden fort-
22996: farande uppbära ersättuing på indraguingsstab.
22997: 
22998:    Ed. He 1 en i u s-S e p p ä 1 ä: Juuri kun näin on, on sitä ikä-
22999: vämpää, että meillä on ässä maassa niin paljon entisiä oppikoulujen
23000: opettajia, hovioikeuden asessoreja ja muita sellaisia virkamiehiä,
23001: jotka saavat valtiolta korkeita lakkautuspalkkoja, ilman että halli-
23002: tus käyttää heitä toiseen työhön, kun hyvää tilaisuutta siihen ei
23003: puutu.
23004: 
23005:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
23006: 
23007:    Puhemies: Valiokunnan mietintöä vastaan on tehty useam-
23008: pia muutosehdotuksia.
23009:    Ensinnäkin on ed. Arvid Neovius, ed. Granfeltin kannattamana,
23010: puoltanut ensimäistä vastalausetta, joka tarkoittaa muutosta valio-
23011: kunnan mietinnön 2 sivulla oleviin perusteluihin.
23012:    Sitten on ed. Wäinö Wuolijoki, ed. Sirolan kannattamana
23013: puoltanut neljättä vastalausetta, mikäli siinä ehdotetaan muutosta
23014: 6 ja 7 sivulla sekä 8 sivulla oleviin ponsiin.
23015:    Sen jälkeen on ed. vapaaherra E. S. Yrjö-Koskinen kannattanut
23016: kolmatta vastalausetta ja siis ehdottanut, että I I sivulla oleva 3
23017:                                                               128
23018: 2034                   Istunto 29 p. lokakuuta 1908.
23019: 
23020: 
23021: ponsi poistettaisiin ja sen lisäksi ehdottanut, että I I sivulla olevien
23022: kahden ensimäisen ponnen sijaan hyväksyttäisiin näin kuuluva ponsi:
23023:     että ainoastaan alempien virkamiesten palkkauksissa voitaisiin
23024: sallia korotuksia, kunnes virkamiesolojen yleisen järjestelyn perus-
23025: teet ovat hyväksytyt.
23026:     Tätä ehdotusta ei ole kannatettu, jotenka sitä ei oteta äänestet-
23027: täväksi.
23028:     Sen jälkeen on ed. Järvinen ensinnäkin puoltanut neljättä vasta-
23029: lausetta, mikäli siinä ehdotetaan I I sivulla olevien molempien en-
23030: simäisten ponsien sijaan hyväksyttäväksi neljännessä vastalauseessa
23031: oleva ponsi sivulla 109, ja sen lisäksi vieläehdottanut hyväksyttäväksi,
23032: että hallitus viipymättä valmistaisi ehdotuksen virkamiesolojen
23033: uudestaan järjestämiseksi, niin että raja virka- ja n. s. palveluskun-
23034: nan välillä poistettaisiin ja palkat kohtuullisesti tasotettaisiin. Tulen
23035: nimittämään tätä viimeistä ehdotusta ed. Järvisen lisäehdotukseksi.
23036:     Vihdoin on ed. Sirola ehdottanut lausuttavaksi, että se 937,500
23037: markan suuruinen määräraha, jonka hallitus vuonna 1906, poiketen
23038: tulo- ja menoarviosta, käytti poliisivoimain lisäämiseksi, oli aivan
23039: aiheeton ja paheksuttava valtiovarain tuhlaus. Tulen nimittämään
23040: tätä ehdotusta ed. Sirolan ehdotukseksi.
23041:     Näistä ehdotuksista viimeksi mainittu, eli ed. Sirolan ehdotus,
23042: tosin koskee valtiomenoja, joista varsinaisesti vasta tuonnempana
23043: tulee puhe. Mutta koska tämä ehdotus samalla myös on esitetty
23044: osotuksena poikkeamisista valtion menosäännöstä ja sellaisena
23045: saattaa tulla äänestyksen alaiseksi tässä osassa mietintöä, niin
23046: otetaan se nyt jo tässä yhteydessä äänestettäväksi.
23047:     Kun nämä ehdotukset ovat, mikäli minä olen voinut huomata,
23048: kaikki erillisiä, eikä toisistaan riippuvaisia, niin olisi meneteltävä
23049: seuraavasti:
23050:     Ensin äänestettäisiin mietinnön perusteluista sivulla 2 ja ensim-
23051: mäisestä vastalauseesta.
23052:     Sen jälkeen äänestettäisiin mietinnön 6 ja 7 sivuilla olevasta
23053: ponnesta ja neljännessä vastalauseessa siihen tehdystä muutosehdo-
23054: tuksesta.
23055:     Sitte äänestettäisiin 8 sivulla olevasta ponnesta ja neljännen
23056: vastalauseen siihen kohdistuvasta muutosehdotuksesta.
23057:     Tämän jälkeen tulisi äänestettäväksi mietinnön ja ed. Sirolan
23058: ehdotuksen välillä.                             ' ·
23059:     Sitte äänestettäisiin niistä muutosehdotuksista, jotka on tehty
23060: I I sivulla olevia ponsia vastaan, ja siinä ensin valiokunnan mietin-
23061: nön I I sivulla olevain ensimäisen ja toisen ponnen välillä toiselta
23062: puolen ja neljännen vastalauseen välillä toiselta puolen.
23063:     Seuraava äänestys olisi valiokunnan mietinnön kolmannen pon-
23064: nen ja kolmannen vastalauseen välillä, jossa ehdotetaan tämä ponsi
23065: poistettavaksi.
23066:                        Kertomus valtiovarain tilasta.              2035
23067: 
23068: 
23069:    Viimeiseksi äänestettäisiin mietinnön ja ed. Järvisen lisäehdo-
23070: tuksen välillä.
23071: 
23072:    Menettely hyväksytään.
23073: 
23074:     Äänestykset ja päätös:
23075: 
23076:      Mietinnön toisella sivulla olevat perustelut ja ensimäinen
23077: vastalause:
23078:      I) Ken tässä kohden hyväksyy valiokunnan mietinnön, äänestää
23079: >>jaa»; jos >>ei>> voittaa on ensimäinen vastalause hyväksytty.
23080:      Jaa-äänet ovat voitolla. Kyseessä oleva perustelujen osa on siis
23081: hyväksytty.
23082:      Mietinnön 6 ja 7 sivulla oleva ponsi ja neljännen vastalauseen
23083: siihen kohdistuva muutosehdotus:
23084:      2) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnössä 6 ja 7 dvulla olevan
23085: ponnen, äänestää >>jaa>>; jos >>ei>> voittaa, on neljännen vastalauseen
23086: siihen kohdistuva muutosehdotus hyväksytty.
23087:      Jaa-äänet ovat voitolla. Mietinnön 6 ja 7 sivulla oleva ponsi on
23088: siis hyväksytty.
23089:      Mietinnön 8 sivulla oleva ponsi ja neljännen vastalauseen
23090: muutosehdotus siihen:
23091:      3) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön 8 sivulla olevan pon-
23092: nen, äänestää >>jaa>>; jos l)ei>> voittaa, on neljännessä vastalauseessa
23093: siihen tehty muutosehdotus hyväksytty.
23094:      Jaa-äänet ovat voitolla. Mietinnön 8 sivulla oleva ponsi on siis
23095: hyväksytty.
23096:      Mietintö ja ed. Sirolan ehdotus:
23097:      4) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön tässä kohden äänestää
23098: •jaa>>; jos l)ei>> voittaa, on ed. Sirolan ehdotus hyväksytty.
23099:      Äänestyksessä annetaan I07 jaa- ja 89 ei-ääntä.
23100:      Mietintö on siis tässä kohden hyväksytty.
23101:      II-sivulla olevat kaksi ensimäistä pontta ja neljännen vastalau-
23102: seen sivulla I09 oleva ponsi:
23103:      5) Ken hyväksyy mietinnön II sivulla olevat kaksi ensimäistä
23104: pontta, äänestää »jaa>>; jos »ei>> voittaa, on siinä kohden neljännen
23105: vastalauseen muutosehdotus hyväksytty.
23106:      Jaa-äänet ovat voitolla; mietinnön I I sivulla olevat kaksi ensi-
23107: mäistä pontta ovat siis hyväksytyt.
23108:      I I sivulla oleva kolmas ponsi ja kolmas vastalause:
23109:      6) Ken hyväksyy mietinnön I I sivulla olevan kolmannen ponnen,
23110: äänestää >>jaa>>; jos »ei>> voittaa on tämä ponsi kolmannessa vasta-
23111: lauseessa tehdyn ehdotuksen mukaan hylätty.
23112:      Äänestyksessä annetaan I2I jaa- ja 74 ei-ääntä. Kyseessä oleva
23113: ponsi on siis hyväksytty.
23114: 2038                      Istunto 29 p. lokakuuta 1908.
23115: 
23116: 
23117:    Mietintö ja ed. Järvisen lisäehdotus:
23118:    7) Ken hyväksyy mietinnön, äänestää ~jaa»; jos »ei. voittaa, on
23119: ed. Järvisen lisäehdotus hyväksytty.
23120:    Lippuäänestystä vaadittaissa lausuu:
23121: 
23122:    P u h e m i e s:  Ennenkuin nimenhuutoon mennaan, pyyaan
23123: ilmoittaa, että istunto keskeytetään heti nimenhuudon jälkeen ja
23124: äänestyksen tulos julistetaan klo 6, jolloin taas uudelleen kokoon-
23125: nutaan.
23126: 
23127:      Istunto keskeytetään .klo 3,20 i. p.
23128: 
23129: 
23130: 
23131:                                Istuntoa jatketaan
23132:                                    klo 6 i. p.
23133:    Kun täysi-istuntoa jälleen jatketaan, ilmoitetaan että äänestyk-
23134: sessä on annetu I07 jaa- 87 ei-ääntä.
23135:    Mietintö on siis tässäkin kohden ja niin muodoin koko käsiteitä-
23136: Tänä ollut osa siitä hyväksytty.
23137: 
23138: B)     V a 1 t i o- j a s o t i 1 a s r a h a s t o t. T u 1 o p u o 1 i. M.J. e-
23139:                          t i n n ö n: s i v. I 5-2 4·
23140:      K9skustelu:
23141:     Ed. P u 11 i n e n: Hallituksen kertomuksesta valtiovarain tilasta
23142: käy selville, että ne valtion omistamat maatilat, joihin on sijoitettu
23143: maanviljelysoppilaitoksia ovat kertomusvuonna I906 tuottaneet
23144: tappiota yli Ioo,ooo markkaa. Tulot niistä sanottuna vuonna olivat
23145: 738,847 markkaa ja menot 839,566 markkaa. Selostaessaan valtion
23146: tuloja ja tulolähteitä on valiokunta huolimatta tästä sivuuttanut
23147: kokonaan tämän kohdan. Käsittääkseni on kuitenkin asia yksin ra-
23148: halliseltakin kannalta sen arvoinen, että se olisi ansainnut tulla
23149: huomatuksi. Mutta paitsi rahallista puolta on sillä juuri nykyhetkellä
23150: toisettakin kannalta katsoen merkityksensä. Maanviljelysopetuk-
23151: semme on nim. paraillaan järjestelyn alaisena ja olisi siis varsin tär-
23152: keätä saada selville syyt maanviljelyskoulutilojemme kannatta-
23153: mattomuuteen. Maanviljelijäin piireissä on tämä epäkohta ollut
23154: kauan tunnettuna ja sen haitallista vaikutusta koko maanviljelys-
23155: opetukseen on syystä epäilty. Olisi siis ollut suotavaa ja tarpeellista,
23156: että valiokunta olisi lähemmin tutkinut ja selostanut asiaa, jotta
23157: eduskunta nyt olisi voinut sitä arvostella ja kehottaa hallitusta,
23158: kysymyksen muutenkin esillä ollessa, ryhtymään toimenpiteisiin epä-
23159: kohtien korjaamiseksi.
23160:                       Kertomus valtiovarsin tilasta.              2037
23161: 
23162: 
23163:      Osoittaakseni, että kysymyksessä olevien tilojen hoidossa todella
23164:  on olemassa huolestuttavia epäkohtia, pyydän esittää muutamia
23165: valtion tilikirjoista poimittuja numeroita. Ensinnä on mainittava,
23166:  että sanotut tilat nelivuotiskautena 1903-<>6 ovat yhteensä tuotta-
23167: neet tappiota 687.492 markkaa 94 penniä, johon summaan ei si-
23168: sälly kouluista aiheuttllleet menot, vaan ainoastaan tilojen suoranai-
23169: set rahalliset tappiot.
23170:     Ottamalla huomioon pitempiä ajanjaksoja ja seuraamalla muuta-
23171: mien yksityisten koulutilojen tilejä saadaan vieläkin huomattavam-
23172: pia summia.       Kurkijoen maanviljelyskoulutilalle esim. vuosina
23173: r874-1904, siis kolmekymmenvuotiskaudella, on vakinaisten koulu-
23174: sekä tilanhoitomenojen ohella mYÖnnetty ja maksettu ylimääräi-
23175: sinä apurahoina uudisrakennuksia ja rakennusten korjausta varten
23176: 726,6r8 mk. 83 p., suonkuivauksiin, uudisviljelyksiin ja apulan-
23177: noitusaineitten ostoon I05,90I mk. so p. elukoiden ja kaluston
23178: ostoon 83,755 mk. 88 p., sekalaisiin menoihin, näiden joukossa ehkä
23179: jonkun verran koulutarpeisiin 394,925 mk. r6 p. eli yhteensä I,JII,20I
23180: mk. 37 p. Jotenkin samansuuntaiset, vaikkakaan ei varsin yhtä räi-
23181: keät, ovat vastaavat numerot toisillakin koulutiloilla.
23182:     Näin suurien summien käyttämisestä voisi edellyttää, että kyseessä
23183: olevien tilojen arvo on samalla noussut vastaavassa määrässä, mutta
23184: niin ei näy olevan asian laita. Maanviljelyshallituksen viime tal-
23185: vena toimittama arvio osoittaa päinvastoin, että näiden tilojen koko-
23186: naisarvo on ainoastaan 4,095,582 mk. 85 p., tilojen verrattain suuret
23187: metsät siihen luettuina. Kurkijoen tila, jonka ylimääräisiin korjauk-
23188: siin on vuosien kuluessa käytetty yllämainittu summa yli I,3oo,ooo
23189: markkaa, on arvioitu 419,869 markkaan, joten siis yksin tämän
23190: tilan hoidossa on vähintäin miljoona markkaa kulunut jälkiä jät-
23191: tämättä.
23192:     Ylläesittämäni hajanaiset numerot pitäisi olla omiansa huolestut-
23193: tamaan muitakin kuin vaan maamiehiä, sillä nämähän osoittavat,
23194: että maanviljelystä opiskelevaa nuorisoa on meillä vuosikymmeniä
23195: pakotettu seuraamaan ja näkemään kannattamatonta viljelystä,
23196: jopa suoranaista tuhlaustakin. Tämä ei ole voinut olla vaikutta-
23197: matta haitallisesti opetukseen ja sitä tietä koko maanviljelyksetnme
23198: kehitykseen, ja tästä olisi siis viipymättä tehtävä loppu.
23199:     Paitsi koulutiloja osoittaa hallituksen kertomus, että vankein-
23200: hoitohallituksen alaiset tilat ovat myöskin tuottaneet rahallista
23201: tappiota, mutta tästäkään ei ole valiokunnan mietinnössä sanalla-
23202: kaan mainittu.
23203:     Muista valtion tiloista osoittaa tilinpäätös puhdasta tuloa 672,000
23204: markkaa, mutta kun valiokunta ei ole lähemmin kosketellut näi-
23205: denkään tilojen hoitoa ja taloutta, ja kun tiedot hallituksenkin ker-
23206: tomuksessa ovat niistä varsin niukat, niin on vaikeata saada selville,
23207: josko nämäkään tilat ovat olleet todella kannattavia, vai onko niis-
23208: 2038                   Istunto 29 p. lokakuuta 1908.
23209: 
23210: 
23211: täkin saatu voitto ainoastaan näennäistä. Tätä varten olisi tarpeen
23212: tuntea tilojen kokonaisarvo sekä lisäksi se seikka, josko mainittuun
23213: nettotuloon on laskettu yhteen ne tulot, mitkä näihin tiloihin yh-
23214: distetyistä useinkin laajoista metsistä saadaan. Tällöin vasta voisi
23215: arvostella, josko kysymyksessä olevat tilat ovat todella tuottaneet
23216: voittoa ja josko valtion kannattaa niitä hallussaan pitää ja niillä
23217: joko vuokraamalla tai muuten viljelystä harjoittaa.
23218:     Olisin siis toivonut, että valiokunta olisi käyttänyt tilaisuutta
23219: kiinnittääkseen sekä eduskunnan että hallituksen huomiota mainit-
23220: tuihin seikkoihin, joilla nykyään, kun tahdotaan kaikki tuotanto-
23221: välikappaleet, niiden joukossa maakin, saattaa valtion haltuun,
23222: olisi käsittääkseni erityistä merkitystä.
23223:     Näiden huomautusteni johdosta en kumminkaan ajan vähyy-
23224: den vuoksi pidä mahdollisena tehdä mitään ehdotusta, vaan olen
23225: tahtonut vastaisuuden varalta kumminkin näistä käsittääkseni
23226: varsin tärkeistä asioista eduskunnalle huomauttaa.
23227: 
23228:      Ed. A r a j ä r v i: Ed. Pullisen lausunnon johdosta pyydän il-
23229:  moittaa, että valtiovarainvaliokunnassa on kyllä kiinnitetty huo-
23230:  miota hänen mainitsemiinsa seikkoihin. Valiokunnan eräs jaosto
23231:  on jättänyt joillekuille jäsenillensä erityiseksi tehtäväksi ottaa sel-
23232:  koa tästä asiasta, mutta on tultu huomaamaan, että se on siksi
23233: laajaperäinen, epäkohdat siksi syvälle käyvät, että valiokunnalle oli
23234: mahdotonta t ä 11 ä k e r t a a omistaa aikaa tähän kysymykseen
23235: s i i n ä m ä ä r ä s s ä kuin se olisi halunnut. Jaoston jäsenet olivat
23236: yksimieliset siitä, että tämä asia kaipaa erityisen laajaperäistä
23237: tutkimusta, johon valtiovarainvaliokunnalla on täysi syy ensi ker-
23238: ralla kiinnittää huomiota.         Tämän yhteydessä lienee asiallista
23239: myöskin mainita, että hallituksen asettama komitea tietääkseni myös-
23240: kin parhaillaan tutkii asiantilaa tässä suhteessa.
23241: 
23242:    Ed. B r a n d e r: Kysyin joku aika sitten eräältä valtiovarain-
23243: valiokunnan jäseneltä, tuleeko valiokunta mahdollisesti ottamaan
23244: käsiteltäväkseen sitä kysymystä, joka johtuu hallituksen valtio-
23245: varain tilasta antaman kertomuksen g:nnellä sivulla olevasta koh-
23246: dasta, jossa puhutaan niiden valtion maatilojen huonosta kannatta-
23247: vaisuudesta, joilla on maanviljelysoppilaitoksia. Sain silloin kuulla
23248: että tämä kysymys ei tällä kertaa tule esille mietinnössä, koska yleensä
23249: on noudatettu sitä menettelytapaa, että otetaan joku erityinen ala
23250: valtiotaloudesta kerrassaan käsiteltäväksi, mikäli on puhe perin-
23251: pohjaisemmasta asian käsittelystä. Tämän selityksen takia minä-
23252: kin arvelin olla puhevuoroa käyttämättä tämän kohdan johdosta,
23253: mutta koska asia on täällä tullut puheeksi, niin katson velvolli-
23254: suudekseni jonkun sanan siitä lausua.
23255:     Edellinen puhuja, ed. Arajärvi, on jo asiaa jonkun verran valais-
23256:                        Kertomus valtiovarain tilasta.               203Y
23257: 
23258: sut ja myöskin maininnut sen tosiseikan, että paraikaa tämä talou-
23259: dellinen kysymys on perinpohjaisemman tutkimuksen alaisena ko-
23260: misioonissa, jonka senaatti asetti maanviljelyshallituksen aikaisem-
23261: min tekemän alistuksen johdosta. On näet jo jotenkin yleisesti tämä
23262: seikka herättänyt huomiota, ja maanviljelijäpiireissä on oltu huo-
23263: lestuneita siitä, että valtion omistamat maanviljelyskoulutilat
23264: eivät kelpaa esimerkiksi, mikäli tulee näiden tilojen kannattavai-
23265: suuteen. Kun tätä asiaa arvostellaan, on kuitenkin otettava huo-
23266: mioon eräitä seikkoja, joihin tässä pyydän aivan lyhyesti kajota,
23267: aika ja tilaisuus kun eivät salli ryhtyä tätä asiaa enemmälti kos-
23268: kettelemaan.
23269:     On ensinnäkin huomattava, että nämä valtion koulutilat eivät
23270: esiinny varsinaisina maanviljelystiloina sikäli, että niiden tarkoi-
23271: tuksena olisi antaa tuloja, varsinkaan mainittavampia valtiolle.
23272: Niiden kaksipuolineo tehtävä, kun ne samalla palvelevat maanvil-
23273: jelysopetusta ja samalla myöskin ovat jonkunlaisina maanviljelys-
23274: teknillisinä näytetaloma suurempaakin yleisöä varten, tekee sen,
23275: ettei näillä tiloilla ole mahdollisuutta järjestää taloutta samojen
23276: taloudellisten periaatteiden mukaan, kuin on mahdollista ja on teh-
23277: tävä yksityisillä tiloilla. Myöskin on huomattava, että varsinkin
23278:  varhaisempina aikoina nämä koulutilat olivat jonkunlaisia maan·
23279: viljelysteknillisiä koekenttiä, joissa pantiin käytäntöön kaikenlaisia
23280: uusia menettely- ja viljelystapoja, huolimatta siitä, oliko niiden
23281: kannattavaisuus taikka tarkoituksenmukaisuus todistettu. Ja moni
23282: tällainen uusi homma onkin ollut sellainen koe, joka on muille osoit-
23283: tanut, että näin ei ole meneteltävä. Voimme yleensä sanoa, että
23284: vuosikymmenien kuluessa nämä maatilat ovat olleet varsin kalliita
23285: koeviljelyksiä ja koelaitoksia maatalouden alalla.          Myöskin or.
23286: huomattava, että näiden tilojen arvo on noussut huomattavarumin
23287: kuin mitä ed. Pullisen lausunto tässä osoitti. Se arvio, joka viime
23288: vuonna toimitettiin ja johon hän viittasi, on varsin alhainen, ja
23289: jos joku yksityinen ryhtyisi näitä tiloja arvioimaan, niin hän tulisi
23290: aivan toisenlaisiin summiin. Mitä erityisesti Kurkijoen maatilaan
23291: tulee, johon puhuja viittasi, niin on aivan totta, että tämä maatila
23292: on niellyt suuria, aivan liian suuria summia. Tämä seikka on kyllä
23293: ollut tiettynä, se on havaittu niissä piireissä, jotka tällaisten tilojen
23294: hallintoa seuraavat ja valvovat. Mitä erityisesti tähän tilaan tulee,
23295: niin mainittakoon sivumennen tässä, että tämä tila maanviljelys-
23296: hallintoon, tilan hoitoon nähden on varsin epäedullinen. Siinä vil-
23297: jelykset ovat hyvin hajallaan ja erittäin hankalat näin ollen hoitaa.
23298: Niinikään on tämä tila siinä epäedullisessa asemassa, että siellä on
23299: pitkät ajat ollut ostettava niin poltto- kuin rakennuspuutkin ja
23300: menee vuosittain useita tuhansia markkoja tällaisiin menoihin,
23301: joita tavallinen metsäinen maatila ei lainkaan tunne.          Voisi olla
23302: muitakin seikkoja tässä mainittavana, mutta en tahdo aikaa pitem·
23303:                        Istunto 29 p. lokakuuta 1908.
23304: 
23305:  mälti siihen kuluttaa. Kun kerran yksi tila otettiin erittäin pu-
23306: heeksi katsoin olevan syytä siihen nähden jonkun sanan sanoa.
23307:      Kun minulla on tässä puhevuoro, niin mainitsen mitä eräs ko-
23308:  mitea, jonka mietintö viime kesänä tuli julkisuuteen, sanoi näistä
23309: valtion koulutiloista. Se sanoo mietintönsä sivulla II3: •Tähänasti-
23310: nen kokemus on selvästi osottanut, ettei talous valtion laskuun
23311: hoidetulla koulutilalla yleensä nauti luottamusta käytännöllisten
23312: maanviljelijäin keskuudessa. Syynä tähän lie.nee se, että tilan hoi-
23313: dossa on pidetty ennenkaikkea silmällä sitä, että se maatalousteknil-
23314: lisessä suhteessa pysyy mahdollisimman täydellisesti aikansa tasalla,
23315: huomioon ottamatta talouden kannattavaisuutta ja muita sellaisia
23316: taloudellisia periaatteita, joita yksityisen maanviljeli1än aina on ojen-
23317: nusnuoranaan pidettävä. Edelleen on valtion tilanhaltija tarkoin
23318: sidottu edeltäkäsin tehtyihin taloussuunnitelmiin ja virallisesti
23319:  vahvistettuihin menosääntöihin, joten hän on kokonaan estetty
23320:  järjestämästä töitä ja toimintaa tilalla niiden vaihtelevien ennakolta
23321: tietämättömien olosuhteitten mukaan, jotka niin suuresti vaikutta-
23322: vat yksityisen maanviljelijän itsenäiseen toimintaan. Tästä joh-
23323: tuu, että talous, joka on suunniteltu kulkemaan eturivissä, sitten-
23324: kin jää tämän hallintokoneiston takia jälelle yksityisestä. Haltijan
23325: eli hoitajan henkilöllinen kyky ja alote saavat syrjäytyä virallisten
23326: määräysten tieltä, aikaansaaden siten hänessä harrastuksen tai-
23327: menemista. Myöhemmin sanotaan: »Komitean käsityksen mu-
23328: kaan on niin muodoin valtion koulutilan varsinainen merkitys siinä,
23329: että se on näytemaatalous ja maanviljelysteknillinen opetusväline,
23330: joskin varsin usein tähän tarkotukseensa nähden liian kallis. Jos
23331: tällainen tila sitä vastoin luovutetaan yksityiselle maanviljelijälle
23332: ja hoidetaan samojen taloudellisten periaatteiden mukaisesti kuin
23333: yksityisiä tiloja yleensä, niin on oletettavaa, että se paremmin vas-
23334: taa tarkotustaan.»
23335:     Niinkuin täällä mainittiin, on eräs komisiooni näiden tilojen oloja
23336: tutkimassa ja tekemässä suunnitelmia siitä, mitenkä niiden talous
23337: olisi järjestettävä, jotta se tulisi mahdollisimman mukaan tarkotuk-
23338: senmukaiseksi ja taloudellisesti kannattavammaksi. Ja olen var-
23339: masti vakuutettu siitä, että lähin tulevaisuus voi tässä suhteessa
23340: osottaa aivan toisia tuloksia kuin menneisyys.
23341: 
23342:      Ed. H u o p o n en: 1907 vuoden valtiopäivillä jättämäni ano-
23343: muksen siitä, että verojärjestelmä lakkautettaisiin sivistysiltamien
23344: toimeenpanosta, hyväksyi valtiovarainvaliokunta. Sivulla 17 ot-
23345: sikossa : •>Kuolinpesäprosentti» viitataan juuri tähän kysymykseen.
23346: Tahtoisin sentähden alleviivata toivomuksen, että hallitus ensi
23347: tilaisuudessa lakkauttaisi tämän järjestelmän, sillä se on ilmeinen
23348: epäkohta että sivistysiltamista, joita toimeenpannaan, kannetaan
23349: valtiolle veroa, vaikkapa mitätöntäkin.
23350:                       Kertomus valtiovarain tilasta.
23351: 
23352:     Mitä postimaksujen alentamiseen tulee, jota valiokunta ehdot-
23353: taa, varmaan sitä ilolla tervehditään kaikkialla. Tämä alennus tie-
23354: tysti pannaan toimeen siinä järjestyksessä ja sillä tavalla, että posti-
23355: laitos itse itsensä kannattaisi. Ennen kaikkea tässä tietysti olisi huo-
23356: mioon otettava, että tasoitusta palkkaukseen saataisiin aikaan, sillä
23357: tällä alalla on ilmeisiä epäkohtia olemassa. Korkeimmat viranomai-
23358: set ja suurempien kaupunkien postimestarit nauttivat aivan liian
23359: srmrta palkkaa, kun sitä vastoin postipysäkkien, jopa toisen ja en-
23360: sim.äisen luokan postinhoitajat maalla nauttivat aivan liian pientä.
23361: palkkaa. Postipysäkin hoitaja maaseudulla saa 5o--75 markkaa
23362: vuodessa korvausta; toisen luokan postinhoitajat 300---400 markkaa
23363: ja useinkin ensi luokan postinhoitajat saavat peruspalkkaa 6oD-700
23364: markkaa. Kuten tilasto osottaa ja samoin valiokunnan mietintö,
23365: postiliike vuosi vuodelta aivan suuressa määrin lisääntyy, joka on
23366: todella ilolla merkittävä. Selvää on, että työvelvollisuudet tällöin
23367: samassa määrässä lisääntyvät; samoin elatuskustannukset vuosi.
23368: vuodelta nousevat. Tässä epäkohtia, jotka järjestelyssä olisivat
23369: varteenotettavat. Minä lausun sen toivomuksen, että kun asia koko-
23370: naisuudessaan järjestetään, nämä seikat otetaan huomioon ja alen-
23371: netaan postimaksuja siinä määrässä, kuin se suinkin on mahdollista.
23372: 
23373:     Ed. P a 1 m e n: Kun keskustelu ajan lyhyydestä huolimatta
23374: uhkaa muodostua sellaiseksi, että se koskettelee sellaisiakin asioita,
23375: joita ei ole mietinnössä käsitelty, lienee syytä ikäänkuin täydennyk-
23376: seksi herra Arajärven lausuntoon erikseen huomauttaa, että valtio-
23377: varainvaliokunta täydellisesti ymmärtää että kyllä olisi voitu kir-
23378: joittaa kolme kertaa 97 sivua yhden ainoan vuoden finanssikerto-.
23379: muksesta, jos tahtoisi samalla kertaa kosketella kaikkia asioita pe-
23380: rusteellisesti. Tämä on kuitenkin ilmeisesti mahdotonta ja kun nyt-
23381: temmin saadaan finanssikertomuksia vuosittain ja valtiopäiväkausi
23382: kestää kolme vuotta, niin on ajateltu, että jonkunmoinen vuoro-
23383: viljelys tässä kohden on paikallaan. Koetetaan asianhaarain mukaan
23384: joka vuosi käsitellä perusteellisemmin joku osa, ehkä noin kolmas
23385: osa, niin ehtii yhden valtiopäiväkauden kuluessa käydä perusteelli-
23386: sesti läpi kaikki ne ylen tärkeät näkökohdat, jotka tulevat puheen-
23387: alaisiksi valtiovarain hoitoa koskevassa kertomuksessa. Minä siis
23388: yhdyn ed. Arajärven lausuntoon ja huomautan, ettei suinkaan
23389: ole unohdettu sen asian tärkeyttä, jota ensimäiset puhujat, ed. Pulli-
23390: nen ja Brander, koskettelivat, vaikka asia on jäänyt koskettelematta.
23391: On muitakin asioita, jotka samasta syystä olisivat voineet vaatia
23392: huomiota, mutta meillä on tällä tämän vaalikauden aikana vielä
23393: kolmasti tilaisuutta kosketella perusteellisemmin niitä asioita, jotka
23394: tällä kertaa ovat yleisemmin esitetyt. Tahdon mainita tämän, jotta
23395: tätä mietintöä, joka on edessä, arvosteltaisiin oikealta kannalta.
23396: Se ei pyri antamaan kaikkia tietoja, joita olisi voinut vaatia, se
23397: 2042                   Istunto 29 p. lokakuuta 190!:1.
23398: 
23399: 
23400: koettaa antaa niitä sen verran kuin on ollut mahdollista tällä ker-
23401: taa saada aikaan, mutta toivotaan, että vastaiset valtiovarainvalio-
23402: k:unnat täyttävät mitä nyt on jätetty syrjään.
23403: 
23404:      Ed. J o h n H e d b e r g: Genom ett tili landtdagen inlämnadt
23405: ·petitionsmemorial påyrkades afskaffande af den postförvaltare-
23406: .afgift, som utgår för genom postverket prenumererade och befor-
23407: drade tidningar. Uti sitt betänkande har statsutskottet på sid.
23408: ·22, 23 och 24 behandlat på ett uttömmande och upplysande sätt
23409:  denna sak och fram.hållit, hvilken betydelse den har för tidningarna
23410: 'Och därigenom äfven för den stora allmänheten, som i sista hand
23411: får betala de ökade prenumerationsafgifter, hvilka förorsakas af
23412:  bland annat postförvaltarearfvodena. Utskottet yrkar i sin kläm
23413: på att postförvaltarearfvodet måtte afskaffas samt ordningen för
23414:  tidningarnas prenumeration, distribution och redovisning genom
23415: postverket reformeras så, att den blefve så enkel och biliig som
23416:  möjligt. Tili detta yrkande ansluter jag mig fullständigt, och, då
23417:  ingen reservation i detta afseende är vidfogad betänkandet, är
23418:  det väl att hoppas, att såväl samtliga utskottsmedlemmar som landt-
23419:  dagen i öfrigt godkänner detta förslag, hvarför jag icke vi1l tillsvidare
23420:  åtminstone längre upptaga tiden med att uttala mig därom.
23421: 
23422:     Ed. P u 11 i n en: Edustajain Arajärven ja Palmenin huomau-
23423: tuksen johdosta, että valtiovarainvaliokunnan tarkoituksena on
23424: ottaa yksi ala kerrassaan tutkittavaksi, pyydän huomauttaa, että
23425: minun käsitykseni mukaan tämä ala olisi juuri tällä kertaa ollut
23426: otettava tutkittavaksi. Edelliset puhujat ovat maininneet, että
23427: asian johdosta on paraillaan toimessa valtion komitea, joten olisi
23428: siis ollut hyvin hyödyllistä, että eduskuntakin samalla kertaa olisi
23429: asiaa harkinnut ja antanut jonkinmoisia ohjauksia komitealle. Jos
23430: tämän komitean ehdotuksen mukaisesti tilat tulevat järjestetyksi
23431: ja sen jälkeen vasta otetaan asia eduskunnassa esille, niin ei ole
23432: siitä kovinkaan suurta hyötyä, sillä silloin ilmenee vaikeuksia asian
23433: korjaamiseksi. Olen kuullut, että Mustialan tila on jo tullut jär-
23434: jestetyksi, ja voi olla, että ennenkun eduskunta on tilaisuudessa
23435: tätä asiaa käsittelemään, toiset tilat tulevat samalla tapaa järjes-
23436: tetyiksi. Muuten näiden huomautusten johdosta valitan, että
23437: maanviljelystä koskevat asiat aina otetaan viimeiseksi esille.
23438: 
23439:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
23440: 
23441:     Käsitwtävänä oleva osa mietintöä hyväksytään.
23442:                         Kertomus valtiovarain tilasta.                      2043
23443: 
23444:     C) V a 1 t i o- j a s o t i 1 a s r a h a s t o t. M e n o p u o 1 i.
23445:                     M i et i n n ö n s i v. 2 4-4 5·
23446:     Ieakustelu:
23447:     Ed. v o n A 1 f t h a n: Under en långt utsträckt och uttöm-
23448: mande debatt fattade landtdagen i går beslut angående de villkor,
23449: på hvilka privatläroverken skulle tilldelas statsanslag, och beslutet
23450: finnes sammanfattadt i ett större antal klämmar i kulturutskot-
23451: tets betänkande N:o 8. Det synes mig att detta beslut, byggdt på
23452: basen utaf ett specialutskotts förslag, borde vara tillräcklig ledning
23453: för skolpolitiken för de närmaste åren framåt, och att sålunda ett
23454: upprifvande utaf beslutet genom nya särbestämningar icke vore
23455: påkalladt, så mycket mindre som säkerligen en diskussion öfver
23456: detta ämne skulle blifva särdeles tidsödande. J ag tillåter mig där-
23457: för vördsamt föreslå, att uti statsutskottets betänkande N:o 9 kläm-
23458: marne på sid. 36 och motiveringen på sid. 35 i det svenska exem-
23459: plaret, som följa efter tabellen, måtte utgå och ersättas med en
23460: hänvisning tili landtdagens i går fattade beslut i saken.
23461: 
23462:     Ed. V i r k k u n e n: Ed. von Alfthanin tekemää ehdotusta,
23463: että mietinnön sivulla 35 ehdotetut ponnet jätettäisiin huomioon-
23464: Qttamatta siitä syystä, että eduskunta jo eilen teki päätöksiä yksi-
23465: tyiskoulujen valtioapua koskevassa kysymyksessä, ei minun mie-
23466: lestäni voida ottaa huomioon. Ne päätökset, jotka eduskunta teki
23467: eilen, johtuvat yksityisistä anomuksista, joita sivistysvaliokunta
23468: Qn käsitellyt. Sen ehdotuksiin sisältyivät yleensä ne vaatimukset,
23469: jotka eduskunta koulujen sisällisten olojen, niiden oppilasmäärän
23470: y. m. seikkojen nojalla katsoi olevan pantava valtioavun ehdoksi.
23471: Valtiovarainvaliokunta on pitemmältä aikaa finanssikannalta tar-
23472: kastanut sitä menoerää, jolla oppikoulujen ylläpito ja kannatus
23473: meidän valtiotalouttamme rasittaa. On huomattu, että tämä meno-
23474: erä aivan hämmästyttävässä määrässä nousee, ja on koetettu kek-
23475: siä keinoja, mitenkä tämä yhä kasvava menoerä voitaisiin järjes-
23476: tää niin, että se kävisi valtion talouden kannalta mahdolliseksi.
23477: Mielestäni nämä ponnet, jotka valtiovarainvaliokunta nyt ehdot-
23478: taa, lausuvat ne yleiset periaatteet, ne kehykset, joidenka puit-
23479: teissa yksityiskoulujen valtionavustuksen pitäisi liikkua. Sen.
23480: vuoksi eivät minun käsittääkseni eduskunnan eiliset päätökset en-
23481: sinkään estä käsittelemästä nyt näitä ponsia, joidenka hyväksy-
23482: mistä minä pidän aivan tarpeellisena. Minä ehdotan siis, että edus-
23483: kunta käypi näitä valtiovarainvaliokunnan ehdottamia ponsia kä-
23484: sittelemään ja tekee niistä päätöksen.
23485: 
23486:    Ed. V. T. Rose n q v i s t: Jag skall till först med några ord
23487: beröra det uttalande, som statsutskottet gör beträffande den ryska
23488:                       Istunto 29 p. lokakuuta 1~.
23489: 
23490: inspektionen och den kläm, m.ed hvilken detta uttalande slutar,
23491: h.vilken kläm återfinnes på sid. 30 i det svenska betänkandet. In-
23492: spektionen utaf den ryska språkundervisningen var före de olyck-
23493: liga åren anordnad på ett fullt ändamålsenligt sätt. Det fanns en
23494: s. k. examinator i ryska. språk:et, som hade sig denna inspektion
23495:  anförtrodd. Under generalguvernör Bobrikoffs tid blef denna in-
23496: spektion, liksom så mycket annat, försatt i ett fullkomligt abnormt
23497: tillstånd. Genom kungörelsen af den 8 augusti 1901 förstärktes
23498: inspektionen ända därhän, att på ordinarie stat uppfördes tre in-
23499: spektorer, en äldre och tvä yngre, och denna förordning är fortfa-
23500: rande i gällande kraft. Man må blott betänka, att för et t språk
23501: nu finnas anställda tre inspektorer medan för alla öfriga språk:,
23502: sju till antalet, finnes blott en enda inspektor i skolöfverstyrelsen.
23503: Men 1901 års förordning innehåller en bestämning, som i en ännu
23504: högre grad är betänklig, hvilken bestämning statsutskottet dock
23505: icke i sitt betänkande berört. Där sä.ges nämligen i denna förord-
23506: ning: ~inspektor utses bland personer med högre bildning, som i
23507: grund känna ryska språket, företrädesvis bland ryska infödingan.
23508: Såsom allom bekant står denna bestämning i strid med den all-
23509: männa grundsats för Finlands styrelse och förvaltning, att landets
23510: ämbets- och tjänstemän skola vara inhemska män. J ag anser mig
23511: icke böra upptaga landtd.agens tid med att framhålla ytterligare
23512: betäukliga sidor uti 1901 års förordning; där finnas nog äfven
23513: andra sådana. Det sagda må vara nog. Men det jag har sagt har
23514: jag endast velat ytterligare understryka statsutskottets uttalande
23515: och kläm uti denna fråga, och hoppas att denna förhatliga kvar-
23516: lefva från en olycklig tid så fort som möjligt måtte kunna bortskaffas.
23517:      Jag öfvergå· härefter till den utläggning, som statsutskottet
23518: har lämnat beträffande elementarundervisningen, och kan i detta
23519: afseende förena mig om det yrkande, som här gjorts af repr. v. Alf-
23520: than. Repr. Virkkunen har ansett, att landtdagen nu vore oför-
23521: hindrad att godkänua denna del af statsutskottets betänkande
23522: och de klämmar, som härmed stå i sammanhang. För min del kan
23523: jag omöjligen förstå annat, än att lsndtdagen, ifall den godkänner
23524: dessa uttalanden och dessa klämmar, gör sig skyldig till en stor in-
23525: k:onsekvens, ty särskildt dessa klämmar stå i motsatsförhållande
23526: till de klämmar, som landtdagen antog vid plenum i gå.r. J ag ber
23527: att få uppläsa den andra klämmen, sådan den återfinnes på sid. 36.
23528: Där säges, ~att staten borde upprätthålla och understödja lärover-
23529: k:ens till universitetet ledande högre klasser endast i det fall, att
23530: deras elever icke kunde beredas rum i audra å lämpliga orter be-
23531: lägna skoloD>. Man behöfver icke vidare än kasta en flyktig blick
23532: pa de bilagor, som kulturutskottet har fogat tili sitt betänkande,
23533: för att se, hurusom det finnes många skolor, där elevantalet på de
23534: högre klasserna öfverstiger 12, och hvilka således enligt det i går
23535:                        Kertomus Yaltlovarain tilasta.
23536: 
23537: :fattade beslutet böra få statsunderstöd, men hvilkas elever mycket lätt
23538: Jrund.e öfverflyttas tili skolor på annan närbelägen ort, där elev-
23539: antalet på de högre klasserna icke är så stort, att ett tillskott af
23540: elever vore omöjligt. J ag ber t. ex. få eriura om finska privata sko-
23541: lan i Borgå. Elevantalet på de högre klasserna är icke större än.
23542: att dessa elever kunde få plats uti de privata finska skolorna i Hel-
23543: singfors. Jag kunde anföra en mängd andra exempel, där enligt
23544: den kläm statsutskottet har i sitt betänkande en sådan öfverflytt-
23545: ning borde ske, men där enligt den kläm, landtdagen i går godkände,
23546: dessa skolor fortfarande borde få åtnjuta statsunderstöd. Det fin-
23547: nes således en bestämd motsägelse mellan dessa klämmar. Det-
23548: samma är äfven förhållandet med tredje klämmen, där det heter,
23549: ~att statsunderstödet stegvis borde indragas för de läroverk, hvilk~
23550: äro belägna i trakter, hvarest det icke finnes en tiliräckligt stor
23551: befolkning, talande det språk, som är skolans undervisningsspråh.
23552:  Hvad klämmen i och för sig beträffar, så är den ju sådan, att j~
23553: :för min del också 1.."11nde godkänna den, men denna kläm står i sam-
23554:  manhang med ett uttalande, där principer uttalas utaf helt annat
23555: slag än de, som framträdt i kulturutskottets betänkande, och på.
23556: denna grund kan jag icke godkänna klämmen, än rnindre motive111
23557: för densamma. Repr. Arvid Neovius har uti sin till betänkandet
23558: fogade reservation belyst dessa motiv, och anser jag mig därför
23559: ick:e böra gå in på denna sak. Ofverbufvud önskar jag icke när-
23560:  mare granska de principer, som statsutskottet här har framhållit,
23561: emedan jag helt enkelt anser, att de stå i strid med kulturutskot-
23562: tets klämmar. Vill landtdagen vara konsekvent och icke den ena
23563: dagen fatta ett beslut och andra dagen ett annat, hvilket står i mot-
23564: sats tili det förra, så måste det förslag, som utaf repr. v. Alfthan
23565:  väck:tes, godkännas utaf landtdagen.
23566: 
23567:     Ed. A r v i d N e o v i u s: Äfven mig synes gårdagens beslut
23568: angående kulturutskottets betänkande stå i strid med de klämmar,
23569: som statsutskottet här föreslår. Jag skulle därför förena rnig med
23570: hrr Rosenqvist och von Alfthan och frångår det förslag till kläm,
23571: som ingår i rnin reservation. Ifall utskottets klämmar skulle stry-
23572: kas, borde ej blott den sida, som frih. von Alfthan föreslog tili ute-
23573: slutning ur motiveringen, utgå, utan också en förändring vidtagas
23574: på sid. 32-33, där de två första klämmarne motiveras; men detta
23575: är väl en omständighet, som kan beaktas af expeditionsutskottet.
23576: 
23577:     Ed. W u o r i m a a : Koulupolitiikassamme on huomattaviss11.
23578: kaksi vastakkaista suuntaa. Toinen pelkää n. k. oppineen proleta-
23579: riaatin syntymistä ja vastustaa sentähden uusien oppikoulujen pe-
23580: rustamista varsinkin maaseuduilla. Se käsittää yliopistoon johta-
23581: vat koulut pelkiksi virkamieskouluiksi, joihin olisivat etuoikeutettuja
23582: 2046                   Istunto 29 p. lokakuuta 1908.
23583: 
23584: 
23585: vaan varak:kaamman kansankerroksen lapset. Jos tulee enemmän
23586: yliopistoon johtavaa sivistystä saaneita, niin niistä nousisi muka
23587: tyhjäntoimittajia. Jo nyt, väittävät tämän suunnan kannattajat,
23588: on Suomessa suhteellisesti muihin Skandinaavian maihin nähden
23589: enemmän yliopistoon oikeuttavaa sivistystä saaneita. Niitä on
23590: sataatuhatta asukasta kohden nykyään 27, kun Ruotsissa vuonna
23591: 1904 oli vain 22, Norjassa ja Tanskassa 15. Ei siis Suomessa kai-
23592: vattaisi niitä lisää.
23593:     Valtiovarainvaliokunnan toinen ponsi on läheisin tätä periaa-
23594: tetta: valtion on kannatettava oppilaitosten yläluokkia ainoastaan
23595: siinä tapauksessa, etteivät niiden oppilaat saa sijaa toisissa pai-
23596: koissa sijaitsevissa kouluissa. Tämä näyttäisi ensi silmäykseltä val-
23597: tiotalouden kannalta houkuttelevalta, mutta sillä on toinenkin
23598: puolensa. Ponsi merkitsee nim. sitä, että jos esim. Haminan yh-
23599: teiskoulussa olisi ylemmillä luokilla 12 oppilasta, mutta esim. Vii-
23600: purissa olisi 13, niin nämä 12 saisivat siirtyä Vi puriin jatkamaan
23601: opintojaan. Jos Lapuan koulussa esim. olisi ylemmillä luokilla 7
23602: oppilasta ja Vaasassa taas vastaava määrä vähemmän, niin nämä
23603: saisivat siirtyä Vaasaan opintojaan jatkamaan j. n. e. Se tahtoo
23604: sanoa: tämä järjestelmä tekisi vallankin maaseutuyksityiskoulujen
23605: olemassa-olon, mitä yliluokkiin tulee, mahdottomaksi ja sen kautta
23606: saavutetaan myöskin se, että maaseudulla on mahdoton varsinkin
23607: vähävaraisen kansanaineksen saada lapsensa kouluutetuiksi.
23608:     Mutta onko nyt pelättävissä oppineen proletariaatin syntymistä?
23609: Pari vuosikymmentä sitten pelättiin yleisesti, että kansakoulut
23610: synnyttäisivät laiskoja tyhjäntoimittajia. Kun kaikki tulevat her-
23611: roiksi, kuka sitte tekee työtä, sanottiin. Ja siinä pelossa oli sen
23612: verran perää, että kun kansakoulunkäyneitä oli vallan harvassa,
23613: nämä aluksi kuvittelivatkin itseänsä oppineiksi miehiksi, mutta
23614: sitä myöten kuin kansakoulun käynti on tullut yleiseksi, ei kenenkään
23615: mieleen enää tule, että se estää häntä ruumiillista työtä tekemästä.
23616: 
23617:     P u h e m i e s: Saisinko keskeyttää. Pyydän että ensimäinen
23618: varapuhemies vähäksi aikaa johtaisi puhetta. Tehkää hyvin ja jat-
23619: kak:aa.
23620:    Ensimäinen Varapuhemies ottaa paikkansa puhemieskorok-
23621: keella.
23622: 
23623:     Ed. W u o r i m a a: Sama on myös yliopistoon johtavan sivis-
23624: tyksen laita. Kuta useammat kansalaiset tulevat siitä osallisiksi
23625: sitä vähemmän on pelättävä oppiuutta proletariaattia. Pitäisi nyt
23626: jo vihdoinkin tulla voitetuksi se patavanhoillinen kanta, että yliopisto
23627: on vaan valtion virkamieskasvatusta varten tai siihen johtavaa
23628: sivistystä varten, vain virkamiehiä varten. Minun mielestäni ei
23629: baittaisi, vaikkapa esim. maanviljelijöistämme olisi vaikka suuri
23630:                       Kertomus valtiovarain tilasta.              2047.
23631: 
23632: osa saanut näin laajaa sivistystä taikka vaikka rautateittemme pal~
23633: veluskuntaan kuuluvista suurin osa tai vaikka kaikki olisivat yliop-
23634: pilaita tai vaikka kauppamiehemme olisivat ylioppilaita. Ei minusta
23635: haittaisi sekään, vaikka tehdastyömiehissämme löytyisi ylioppilaita.
23636: Minä päinvastoin olen vakuutettu, että se työ, minkä näin sivistynyt
23637: tekee, on niin paljon tehokkaampaa jo aineelliseltakin kannalta,_
23638: että se yhteiskunnalle tuottaa takaisin roo prosentilla ne kustannuk-
23639: set, mitkä ovat menneet kouluihin. Ja kuinka suunnattomasti se·
23640: vahvistaakin pienen kansan voimaa taistelussa olemisensa puolesta..
23641:     Mutta jos kouluja koetetaan ponnessa mainitulla tavalla rajoit-
23642: taa syntymästä, rajoittaa se samassa varattomiruman eritotenkin
23643: maalaiskansan mahdollisuutta saada lapsillensa korkeampaa sivis-
23644: tystä. Koulut pysyvät pääasiallisesti varallisen väestön etuoikeu-.
23645: tena ja jäävät edelleenkin kaupunkiin. Mutta minun mielestäni
23646: olisi maaseudun kouluilla erinomaisen terveellinen vaikutus. Maa-
23647: seudun koulussa oppilaat pysyvät kodin kansallisessa piirissä. He
23648: eivät vieraantuisi kansasta, niinkuin nykyään, juuri sinä aikana,.
23649: jolloin ottavat vaikutelmia elämää varten. Toiseksi eivät olisi sem-
23650: moisen siveellisen rappeutumisen vaarassa kuin he ylipäänsä ovat
23651: kaupungeissa. Kolmanneksi he eivät myöskään velkaantuisi koulua
23652: käydessään, niinkuin nykyään, joten he elämää alottaessaan esim.
23653: virkamiesuralla tulisivat toimeen vähemmillä palkoilla. Olisi siis.
23654: koulujen syntymisestä maaseudulla suuri etu, paitsi lisäksi, että moni:
23655: kyvykäs nuorukainen, joka nyt vähävaraisuutensa vuoksi ei kykene-
23656: ajattelemaan kuin poikkeustapauksissa pääsyä kaupungin kouluun,
23657: sen kautta voisi tulla kansallensa hyödyksi.
23658:     Olen vakuutettu, että jos yksityiskoulut saavat kehittyä rau-.
23659: hassa maaseudulla, niinkuin nyt ovat alkaneet jonkun aikaa, ne
23660: tulevat vähitellen niin täyteen oppilaita, että kyllä kaikki paikat
23661: ovat täytetyt. Mutta yhtä vakuutettu olen siitäkin, että yläluokilla.
23662: alussa, ehkä kymmenenkin vuotta eteenpäin on vielä vähäinen oppi~
23663: lasmäärä. Kehitys näissä käy niinkuin kansakouluissakin alussa, ylä-.
23664: luokilla aivan harvoja oppilaita ja nyt vähitellen yhä suurene-.
23665: vassa määrässä. Olisiko eduskunnalla siis syytä, hyväksymällä toiseQ
23666: ponnen, katkaista se kehitys, mikä on maaseudun väestössä kor-
23667: keamman koulun saamiseksi alkanut? Niinkuin huomautin, tämän.
23668: ponnen hyväksyminen tukahuttaisi varsinkin yksityiskoulujen syn-
23669: tymistä maaseudulla ja niillä juuri on tulevaisuuden tehtävä. Ne
23670: voivat vapaammin järjestää oppisuunnitelmansa elämän vaatimusten.
23671: mukaan kuin valtion koulu, jossa sekä opetusaineet että -tapa pysy-
23672: vät el'l.emmän muodollisina. Yksi tämmöinen koulu voi siten järjes~
23673: täytyä enemmän käytännölliseksi ottaen suunnitelmaansa esim..
23674: vaan yhden vieraan kielen täydellisen opettamisen ja muiksi aineiksi
23675: varsinaisia tieteitä; toinen taas voisi järjestäytyä päinvastoin. Sa~
23676: maten voi se järjestää opetussuunnitelmansa vapaammin, ei muo~
23677:                       Istunto 29 p. lokakuuta 1908.
23678: 
23679: dolliseksi tiedoksi, vaan elämän käyttöä varten, yksi koulu yhdellä,
23680: t<>inen toisella suunnitelmalla. Mikä herättävä ja elähyttävä ke-
23681: hitys silloin syntyisikään koko kansalliselle kehityksellemme! Ja
23682: vaikka tästä nyt vuosikustannukset muutamien vuosikymmenien
23683: kuluessa nousisivatkin vaikka 8 milj. markkaan, kun vaikka joka
23684: -toiseen maaseutukuntaan tulisi kouluja, niin se ei olisi niin suuresta
23685: merkityksestä. Se olisi hyödyllisemmin käytetty raha, kuin että pe-
23686:  rustettaisiin 12 rnilj. markalla vuosimenoja lisääviä pikkulasten
23687: kouluja 2 vuoden kurssin suorittaneilla opettajilla, vaikka sama
23688: opetus voidaan paremmin järjestää kansakoulun ohjelmien laajenta-
23689: misella ilman 2 1/s tuhannen lukuista ala-arvoista opettaja-armeijaa.
23690:  Tässä on säästäväisyyspepaate paljon tarpeellisempi kuin oppikoulu-
23691: jen asiassa.
23692:      Näillä syillä pyydän siis ehdottaa, että eduskunta hyväksyisi toi-
23693:  sen ponnen seuraavan muotoisena:
23694:      että valtion tulisi kannattaa oppilaitosten yliopistoon johtavia
23695:  yläluokkia, missä saman koulun alaluokilla on vähintään 20 oppi-
23696:  lasta luokkaa kohden.
23697:      Mutta koska ehkä on syytä, että niissä tapauksissa, missä valtio
23698: y 11 ä p i t ä ä kouluja ja joissa sentähden koulukustannukset tu-
23699: levat enemmän kuin kaksi kertaa suuremmiksi kuin yksityiskouluissa,
23700:  noudatetaan sitä järjestelmää, minkä valtiovarainvaliokunta on
23701: -ponnessaan ehdottanut, niin tahtoisin lisätä samaan ponteen seu-
23702:  raavan jatkon:
23703:      että valtion tulisi ylläpitää samanlaisia luokkia ainoastaa siinä
23704:  tapauksessa, etteivät niiden oppilaat voi saada tilaa toisissa, sopi-
23705:  villa paikoilla sijaitsevissa kouluissa.
23706: 
23707:     Ed. Huoponen: Valiokunnan mietinnössä otsakkeella •Kor-
23708: jaus- ja uudisrakennuskustannuksista» saadaan ainakin pieni aavis-
23709: tus siitä tuhlaavaisuudesta, jopa rikollisesta tuhlaavaisuudesta,
23710: joka valtion rakennuksilla esiintyy. Niinpä Raahen, Rauman ja
23711: Kajaanin seminaarirakennusten korjauskustannuksista saadaan aivan
23712: kauliistuttavia tietoja. Raahen seminaarissa valmistuneessa luokka-
23713: huoneessa ei voitu hoitaa opetusta, sentähden että se oli niin huo-
23714: nosti rakennettu; joiliinkin tulisijoiliin ei oltu voitu laittaa minkään·
23715: laista vetoaukkoa. Ja kun Kajaanin seminaarissa rakennusten val-
23716: mistuttua vuotta myöhemmin toimitettiin tarkastus, niin, kuten
23717: valiokunnan mietinnössä mainitaan, >>silloin huomattiin, että joissa-
23718: kin huoneissa lattianiskat ja täyte sekä kattojen kannatushirret olivat
23719: aivan lahonneet ja sortuneet alas; vesikatot oli tehty kelpaamatto-
23720: illasta levystä, osaksi pienistä kappaleista, joiden rikkinäisiä kohtia
23721: jo tehtäessä oli koetettu kitillä paikata. Puutarhurin asunnossa oli-
23722: vat lattiapohjat niin lahonneet, että ne aivan ensi tilassa putoavat
23723: alas • j. n. e. Tämmöistä suoraan rikollista kevytmielisyyttä sekä
23724:                       Kertomus valtiovarain tilasta.                  2049
23725: 
23726: 
23727: urakoitsijain että työnjohtajain puolelta on noudatettu. Minun mie-
23728: lestäni oikeudenmukaisuus vaatisi, että tämmöiset asianomaiset
23729: saatettaisiin asianomaisissa tuomioistuimissa vastuunalaisiksi rikol-
23730: lisesta menettelystä. Se olisi ainakin varotus vastaisuudessa nou-
23731: dattamaan tunnollisuutta. Minä lausun mielihyväni valtiovarain-
23732: valiokunnalle, että se on paljastanut tämmöisiä epäkohtia.
23733: 
23734:     Ed. T o k o i: Tämän käsilläolevan mietinnön sivuilla 4o-43
23735: käsitellään valtionkomiteoita ja komiteakustannuksia. Kuten mie-
23736: tinnöstä näkyy, on valtiolla ollut vuonna r9o6 toimessa kokonaista
23737: 48 eri komiteaa. Näitä komiteakustannuksia varten on sanotun vuo-
23738: den menosääntöön merkitty r5o,ooo markan menoerä, mutta komi-
23739: teakustannukset ovat sanottuna vuonna kuitenkin nousseet 276,686
23740: markkaan 87 penniin. Sen lisäksi kuitenkin vielä valiokunta sivulla
23741: 43 lausuu: 1>Kuten jo mainittiin, osottavat ylläolevat rahamäärät
23742:  r9o6 vuoden kustannuksia, vaan ei eri komiteojen kokonaiskus-
23743:  tannuksia.•> Kokonaiskustannuksista ei siis valiokuntakaan ole saanut
23744: täyttä selkoa, ne ovat jääneet epämääräisiksi. Muuten silloin, kun
23745: puhutaan näistä komiteoista, täytyy epäilemättä kyseenalaiseksi
23746: asettaa, onko sanotuilla komiteoilla saavutettu sitä, mitä niillä
23747: on tarkoitettu. Minä puolestani en suinkaan katsoisi, etteikö komi-
23748: teoita tarvittaisi. Mutta silloin, jos komiteoita asetetaan selvittämään
23749: joitakin kysymyksiä, olisi luonnollista vieläpä välttämätöntäkin, että
23750: komiteat muodostetaan sellaisista aineksista, jotka kykenevät tämän
23751: tehtävänsä nopeasti ja tunnollisesti täyttämään. Komitean jäsenten
23752: täytyisi epäilemättä olla kehityksen tasalla voidaksensa saavuttaa
23753: sitä tulosta, mitä komiteailta vaaditaan, koska kerran valtio tai
23754: yhteiskunta uhraa noiden komiteain menot.
23755:     Täällä sanotussa mietinnössä bwtellaan monta eri komiteaa.
23756: Yksi tunnetuimpia oli eduskuntako:;.nitea, jonka tuloksena oli sitte
23757: uusi valtiopäiväjärjestys ja vaalilaki. Aikoinaan jo tehtiin hyvinkin
23758: painavia muistutuksia tämän komitean kokoonpanoon nähden.
23759: M. m. oli tässä komiteassa sangen tuntuvana mielipiteenä kaksika-
23760: marijärjestelmä, vaikka silloin aivan yleisenä mielipiteenä koko
23761: maassa oli yksikamarijärjestelmä, ja tuosta kaksikamarimielipi-
23762: teestä on vielä olemassa tuntuva seuraus, nim. suuri valiokunta täällä
23763: yksikamarisessa eduskunnassa, joka siten on jonkunlainen yhteen-
23764: sovitus yksi- ja kaksikamarijärjestelmän välillä.
23765:     Täällä mainitaan myös m. m. tilastokomitea, jonka menot nou-
23766: sevat yli I4,000 markan, ja joka komitea on ollut toimessa aina
23767: vuodesta r9or saakka. Tietääkseni tilastokomitean työn tulokset
23768: ovat olleet sangen vähäisiä; mikäli minä tiedän, on se antanut ainoas-
23769: taan kuusi mietintöä, joiden yhteenlaskettu sivumäärä nousee
23770: hiukan kolmannelle sadalle.         Vuonna r9o6 tämä tilastokomitea
23771: nieli yli I4,000 markkaa mutta siitä huolimatta meillä oli täällä
23772:                                                                 129
23773: 2050                  Istunto 29 p. lokakuuta 1908.
23774: 
23775: edellä puolen päivän tilaisuus saada jonk:unlaisia todistuksia siitä,
23776: että tilastolliset tutkimukset eivät ole vielä suinkaan johtaneet toi-
23777: vottuihin tuloksiin, sillä valtion tilastot lienevät vielä jonkun verran
23778: tai ehkä kokonaankin epäkunnossa.
23779:     Myös löytyy raamatunkäännöskomitea, joka on ollut sangen pit-
23780: kän ajan toimessa, ja jonka menoerä myös sanottuna vuonna teki
23781: yli rs,ooo markkaa. Minä en väitä, etteikö tämän maailman kir-
23782: jallisuuden merkkiteoksen täydellinen, kunnollinen suomentaminen
23783: olisi ehkä hyödyllinen, mutta joka tapauksessa se nousee verrattain
23784: kalliiksi, koska ei vielä tänä päivänäkään ole tietoa, milloin sanottu
23785: komitea saa työnsä loppuun suoritetuksi.
23786:     Edelleen on sanottuna vuonna ollut kaksi komiteaa tutkimassa
23787: oppikysymystä, nim. oppivelvollisuuskomitea ja alkeisopetuskomitea.
23788: Kuten tiedetään, ovat ne käsitelleet jotenkin samaa kysymystä ja
23789: tulleet koko lailla eriäviin mielipiteisiin. Noiden kahden komitean
23790: mietinnöt ovat sangen paljon toisistaan eroavat ja antavat aihetta
23791: ristiriitaisuuksiin eikä suinkaan selvittelyyn sanottuun kysymykseen
23792: nähden, joka johtuu epäilemättä siitä, että komiteain kokoonpanoa
23793: ei ole valvottu sillä huolella, mikä epäilemättä olisi ollut välttämä-
23794: tön ja tarpeellinen, silloin kun niitä kokoonpantiin.
23795:     Vielä löytyy komiteoita useammanlaisia. Komitea Helsingin
23796: etsivän poliisiosaston uudestaan järjestämistä varten esim. lienee kai
23797: ollut aikanaan sangen tarpeellinen laitos sekin pystyttää. Myös löy-
23798: tyy eläinlääkäriosastokomitea, eläinlääkäriohjesääntöä ja -taksaa
23799: varten asetettu komitea, tarttuvain eläintautien komitea ja komitea
23800: hevos- ja nautakarjan kauppaamista varten. Mutta ei ainoatakaan
23801: komiteaa ole asetettu työväen terveysoloja tutkimaan, ei ainoata-
23802: kaan komiteaa, ei yhtään markkaa ole osotettu tarkastuksiin, mah-
23803: taisikohan työväen terveydellisissä oloissa olla jotakin korjaamisen
23804: varaa, ei myöskään työväen asunto-olojen tutkimista varten. Nämä
23805: tällaiset epäkohdat lienevät omiaan osottamaan, etteivät kaikki
23806: nämä varat ole sillä tapaa käytetyt kuin olisi ollut syytä toivoa.
23807:     Myöskin yksi huomattava komitea on sanottuna vuonna toimi-
23808: nut, nim. tilattoman väestön alakomitea, jonka menot ovat nousseet
23809: 32,432 markkaan 6o penniin. Tämän tilattoman väestön alakomitean
23810: töistä antaa hiukan laajempaa selvitystä kamaritoimituskunnan
23811: kertomus samalta vuodelta 1906. Tämä tilattoman väes:ön ala-
23812: komitea, kuten tässä kamaritoimituskunnan kertomuksessa lausu-
23813: taan, on ollut toimessa vuosina rgor-os. Ja yhteensä on alakomitea
23814: maksanut 126,ooo markkaa, jonka ohessa työnjohtaja nauttii tänä-
23815: kin vuonna, kuten ennenkin 700 markkaa palkkiota kuukaudessa.
23816: Toukokuun 7 päivänä rgo6 on mainittujen töiden johtaja tohtori
23817: Hannes Gebhard ilmoittanut, että alakomitealle uskottu tilastolli-
23818: nen tutkimustyö Suomen maataiskuntien yhteiskuntataloudellisista
23819: oloista y. m. on siinä määrin valmistunut, että voidaaan heti ryh-
23820:                        Kertomus val,tiovarain tilasta.               2051
23821: 
23822: 
23823: tyä painattamaan taululiitteitä yhtaikaa maanomistus- ynnä vil-
23824: jelys- ja vuokraoloja käsittävään osaan sekä että toisetkin, ehkä
23825: kolme osaa, jotka: käsittelevät väestön asunto- ja karjaoloja, tämän
23826: syyskuun kuluessa valmistuvat.
23827:      Nyt, on kuten täällä mainitaan, sanotun komitean puheenjohtaja
23828: ilmoittanut, että tällaiset tutkimukset ja kokoelmat, jojta varten
23829: on tilastollisia tutkimuksia tehty ja joita varten alakomitea on ollut
23830: olemassa, tulevat painetuiksi jo vuoden 1906 lopussa. Tietääkseni
23831: ei ainakaan eduskunnalle ole jaettu vielä sanotun komitean niitä
23832: mietintöjä, joista täällä puhutaan, muuta kuin ainoastaan yksi, ni-
23833: mittäin viljellyn maan pinta-alaa koskeva vihkouen. Nyt kuitenkin,
23834: kuten olen kuullut, on sanotun komitean näitä sanottuja tilastoja ollut
23835: jo toista vuotta valmiina painettuna, mutta kuitenkin on vielä tois-
23836: taiseksi, tiesi mistä syystä työ lopullisesti valmistamattai Siitä syystä
23837: kai, ettei ole ehditty tai viitsitty kirjoittaa tekstiä sanottuihin taulu-
23838: liitteisiin. Nyt kun eduskunta on maatalousvaliokunnassa käsitellyt
23839: maata.louskysymyksiä, olisivat nämä olleet siellä sangen tarpeel-
23840: lisia ja välttämättömiä ohjeiua, samoin myös eduskunnan kaikille
23841: jäsenille. Mutta kuitenkin nämä mietinnöt, joita yleisillä varoilla
23842: on toimitettu, ovat jääneet tulematta edes tämän eduskunnan käsiin.
23843: Tästä joutuu epäilemättä siihen johtopäätökseen, että ne, jotka ovat
23844: valtion varoilla toimitelleet näitä yhteiskunnallisia tutkimuksia, ovat
23845: itse niitä kyllä voineet käyttää omiin, ehkäpä puoluetarkoituksiin-
23846: sakin, mutta toiset yhteiskuntakerrokset eivät ole voineet saada niitä
23847: käytettävikseen. Tämä on epäilemättä yksi sangen moitittava
23848: epäkohta, jota ei voi vaitiolalla sivuuttaa. Siitä syystä olisikin luon-
23849: nollista, että näihin komiteatöihin kiinnitettäisiin enemmän huo-
23850: miota, että näiltä komiteoilta vaadittaisiin enempi sitä, mitä varten
23851: ne todellakin ovat asetetut. Täällä kyllä valiokuntakin sivulla 43
23852: mainitsee: •>Tästä syystä näyttää valiokunnan mielestä suotavalta,
23853: että komiteat velvoitettaisiin mietintöihinsä liittämään luettelo
23854: julkaisuistaau tai muista työntuloksistaan ja että kaikki komitean-
23855: mietinnöt koottaisiiu yhteen paikkaan aineen mukaisesti järjestet-
23856: tyiuä ja lueteltuina>> j. n. e. Täällä on valiokunta ehdottanut jonkin-
23857: laisen velvoituksen näille komiteoille. Mutta kun nyt kerta kaik-
23858: kiaan on kieltämätön tosiasia, että näitä komiteatöitä on tehty
23859: monta kertaa ja melkein aina sangen suurella huolettomuudella,
23860: niin eduskunta ei voi tälläkään kertaa jättää mainitsematta siitä
23861: jotakin vakavaa ponsilausetta. Kummallista kyllä, ei valiokunta
23862: ole liittänyt minkäänlaista pontta näinkään sekavan kysymyksen
23863: loppuun, vaan ainoastaan joitakin yleisiä toivomuksia.
23864:      Täällä puhutaan vielä agraarikomiteastakin, joka on sanottuna
23865: vuonna ollut olemassa. Senkin kokoonpanosta on ollut sangen eriäviä
23866: mielipiteitä silloin kuu se oli olemassa. Sen komitean tarpeellisuu-
23867: desta voisi epäilemättä tilattomau väestön alakomitean puheen.
23868: 2052                 Istunto 29 p. lokakuuta 1908.
23869: 
23870: 
23871: johtaja ed. Gebhard antaa kaikkein parhaat tiedot, ja hänellä kai
23872: olisikin jonkinlaista intressiä sitä tehdä. Ja epäilemättä tämänkin
23873: komitean kokoonpano antaa kokolailla aihetta muistutuksiin. Mutta
23874: koska tänä iltana on vielä paljon muitakin asioita keskusteltavana,
23875: niin rajoitun ainoastaan näihin verrattain lyhyviin, mutta kui-
23876: tenkin tosiolo:hin perustuviin huomautuksiin ja pyydän ainoastaan,
23877: että eduskunta tämän johdosta lausuisi,
23878:     >>että se I26,686 markan 87 p:in lisämääräraha, jonka hallitus
23879: vuonna 1906 käytti yli komitean kustannuksiin osoitetun menoar-
23880: vion, ei suuremmalta osaltaan tullut käytetyksi sellaisten uudistusten
23881: valmisteluun, joita kansamme silloin olisi kipeimmin ja kiireimmin
23882: kaivannut.>>
23883:     Tahdon tämän liittää siitä syystä, että silloin jo, vuonna 1906,
23884: oli yleisenä vaatimuksena kaikkialla, puoluerajoihinkaan katso-
23885: matta, että yleinen ja yhtäläinen äänioikeus olisi saatava kunnalli-
23886: sella alalla; vaatimus kunnallisesta reformista oli aivan yleinen ja
23887: samoin vaatimus kieltolaista. Mutta kuten näkyy, ei hallitus kat-
23888: sonut edes välttämättömäksi asettaa kieltolakikomiteaa, ei kunnal-
23889: liskomiteaa, eikä monta muuta sellaista komiteaa, jotka olisivat
23890: kymmenen kertaa välttämättömämpiä kuin toiset puolet niistä
23891: komiteoista, joita tässä on lueteltu. Siitä syystä pyydän ehdottaa,
23892: että eduskunta yhtyisi tällaiseen ponteen tämän lausunnon lopussa.
23893: 
23894:     Ed. v on A 1 f t h a n : Hr W uorimaa försummade tydligen i går
23895: att deltaga i skoldebatten och har därför i dag vidlyftigt utlagt sin
23896: pian om skolväsendets omorganisation i allmänhet. Men då det
23897: synes mig ligga på sidan af saken, vill jag förbigå detta, så när som
23898: på klämmen, hvilken står i den mest uppenbara strid med första
23899: klämmen i kulturutskottets betänkande N:o 8, hvilken af landt-
23900: dagen godkändes i går, hvarför ett beslut i sådan riktning, som hr
23901: Wuorimaa föreslog, väl knappast kan ifrågakomma.
23902:     Hr Virkkunen har motsagt mitt förslag om klämmamas stry-
23903: kande och nödgades jag därför gå något vidlyftigare in på denna
23904: sak, än hvad jag egentligen afsåg.
23905:     Hvad först beträffar den andra klämmen, så är det naturligtvis
23906: mycket enkelt att så här i en kläm mekaniskt öfverflytta bamen
23907: från ett läroverk på en ort till ett läroverk på en annan. Men om
23908: det är förmånligt, vare sig för läroverken eller för bamen, vill
23909: jag lärnna därhän. J ag skulle icke tro, att det är riktigt öfverens-
23910: stämmande med goda pedagogiska principer att flytta barnen från
23911: deras förra lärare, från deras förra kurser, från deras förra under-
23912: visningsmetod till andra läroverk med andra läroböcker och dy-
23913: likt. Klart är, att detta skall bereda svårigheter såväl för bamen
23914: som för skoloma, svårigheter af den art, att endast nödtvång bör
23915: kunna föranleda därtill.
23916:                        Kertomus valtiovarain tilasta.               2053
23917: 
23918: 
23919:     Hvad sedan den tredje klämmen beträffar, så kan man, oaktadt
23920: den är affattad i mycket allmänna ordalag, dock säga, att den prak-
23921: tiskt syftar på ett fåtal bestämda läroverk. J ag tvekar alls icke
23922: att säga, att det närmast gäller de svenska läroverken i Kuopio,
23923: Tavastehus och Tammerfors. Hvad nu särskildt beträffar skolorna
23924: i Tavastehus och Tammerfors, hvilka äro väl besökta och, enligt allt
23925: hvad man känner, välledda och arbeta med godt resultat, så torde
23926: de åtminstone för närvarande och för en tid framåt motsvara
23927: ett verkligt ortsbehof, om de också icke uppfylla de teoretiska
23928: anspråk som den tredje klämmen innehåller. Det synes mig att
23929: nödvändigheten utaf att antaga en sådan kläm som denna tredje,
23930: skulle kunna motiveras, ifall hr Virkkunen skulle hysa ett synner-
23931: ligt misstroende till den nuvarande styrelsen och särskildt till dess
23932: ecklesiastikexpedition, ett antagande, som jag näppeligen kan tro
23933: vara berättigadt. Det synes mig, att centern öfver hufvud taget
23934: kunde för sin del vara ganska trygg beträffande fördelningen utaf
23935: anslag för skolorna i den nuvarande styrelsens händer och icke
23936: torde hafva skäl att frukta, att något större missgrepp till förmån
23937: för svenska bildningsanstalter utaf denna styrelse skall komma att
23938: begås. Därför håller jag det också för öfverflödigt att genom en
23939: bestämning som denna söka binda styrelsens händer, utan ville
23940: jag för min del hällre lärnna styrelsen pröfningsfrihet, där vägande
23941: skäl tala för beviljande utaf anslag åt läroverk, som icke uppfylla
23942: de villkor, som i tredje klämmen föreskrifves. Jag nödgas således
23943: fortsättningsvis hålla på mitt första yrkande att klämmarna sak-
23944: löst här kunde utgå jämte den del af motiveringen, som närmast
23945: hänför sig till dem.
23946:      Hvad sedan hr Tokois anmärkning i fråga om kommitteerna be-
23947: träffar, så kan där finnas något fog. J ag tror att ett stort antal
23948: kommitteer särskildt blifvit tillsatta på grund af petitioner från landt-
23949: dagen och om jag icke misstager mig, har denna landtdag på bordet
23950: ännu flere petitioner, som utmynna i tillsättandet af flere kommitteer.
23951:      Vill landtdagen motverka ett tillsättande af ett större antal kom-
23952: mitteer, så är den nu i tillfälle att tillämpa detta i fråga om de pe-
23953: titionsförslag, som vänta på handläggning.
23954: 
23955:     Ed. A r a j ä r v i: Huolimatta siitä, että on yritetty saada
23956: valiokunnan mietinnössä 35 sivulla esittämiä ponsia kokonaan pois-
23957: tetuksi, pyydän minä kumminkin niitä vielä puolustaa.
23958:     Ed. Rosenqvist lausui, että nämä ponnet olisivat täydellisesti
23959: ristiriidassa eilen kouluasiassa hyväksyttyjen ponsien kanssa. Tämä
23960: väite ei varmaankaan pidä paikkaansa ensimäiseen ponteen
23961: nähden, sillä eilen hylättiin kolmen yksityisen koulun hyväksi
23962: tehty anomus siihen suuntaan, että ne koulut otettaisiin valtion
23963: haltuun. Tämän mietinnön ensimäisessä ponnessa nimenomaan
23964: 205'4                 Istunto ·2ll p. lokakuuta 1908.
23965: 
23966: lausutaan jälleen sama ajatus, että suurta varovaisuutta olisi nou-
23967: datettava oppilaitoksia valtion haltuun otettaessa.
23968:     Mitä tulee toiseen ponteen, niin sekään ei ole pienimmässäkään
23969: ristiriidassa sen kanssa, mitä eilen päätettiin. Eduskunta päätti
23970: eilen, että niissä tapauksissa, joissa valtion avustus tulee kysy-
23971: mykseen yksityiskouluilie, yksityiskouluissa pitää olla niin ja niin
23972: paljon oppilaita alaluokilla ja niin ja niin paljon oppilaita yläluo-
23973: killa. Mutta eilinen päätös minun tietääkseni ei sisällä sitä, että
23974: valtion tulee antaa ilman mitään muuta harkintaa kannatusta
23975: j o k' ainoa 11 e yksityiskoululle, kun siinä vaan on sillä lailla
23976: oppilaita kuin eilen päätettiin. Tässä suhteessa määrää minun tie-
23977: tääkseni asian se, missä määrin valtiolla on varoja tämänluontoisia
23978: tarkoituksia varten. Ed. Wuorimaa tosin luulee, että valtiolla on
23979: varoja kuinka paljon tahansa ja minä jo miltei odotin, että hän olisi-
23980: kin ehdottanut semmoisen ponnen, että oppivelvollisuus pantaisiin
23981: toimeen siinä muodossa, että oppikoulut laitetaan jokaiseen koulu-
23982: piiriin. Semmoinen ponsi hänen perusteluistaan pitäisi oikeastaan
23983: tehdä ja sitä voi kannattaa aivan yhtä hyvin kuin niitäkin ponsia,
23984: joita hän teki. Ei hänen tekemänsä ponnet ole paljoakaan sen
23985: mahdollisemmat kuin sekään, mihin minä olisin johtunut hänen
23986: lausumistaan perustetuista.
23987:     Mitä valtiovarainvaliokunnan esittämään toiseen ponteen tu-
23988: lee niin sehän nyt tietää ainoastaan sitä, että hallituksen tulisi
23989: y 1 e i s e n ä ohjeenaan noudattaa tässä lausuttuja periaatteita,
23990: kun valtioapujen myöntäminen on kyseessä. Valtiovarainvalio-
23991: kunnan mielestä ei käy päinsä se, että esim. yhdessä kaupungissa
23992: on 4-5, ehkä useampia aivan samanlaisia kouluja ja kukaties niistä
23993: ei yhtään ainutta sellaista, jonka yläluokilla olisi niin suuri määrä
23994:  oppilaita, kuin niissä voisi olla. Kun tuolla tavalla käytetään va-
23995:  roja määrättyihin paikkakuntiin, ylen määrin enempi kuin käy-
23996: tännölliset asianhaarat v ä 1 t t ä m ä t t ö m ä s t i vaatisivat, niin
23997: siitä seuraa, ettei voida helposti myöntää kannatusta toisille kou-
23998: luille esim. suuri maaseuduilla, joiden pyyteitä ja harrastuksia ed.
23999:  Wuorimaa luuli tämän toisen ponnen ehkäisevän. Päinvastoin
24000:  on valtiovarainvaliokunnassa ollut se käsitys vallalla, että jos hal-
24001: lituksella on ohjeenaan sen luontoinen eduskunnan päätös, kuin
24002:  tässä toisessa ponnessa esitetään, ruin maaseudun etu tulee yllä-
24003:  pidetyksi paremmin silloin, kuin ellei tällaista pontta lausuta.
24004:  Useat puhujat ovat näkyneet olevan sitä mieltä, että hallitus ei ol-
24005: lenkaan mitään ymmärtäisi tällaisissa asioissa, hallitus ei ollenkaan
24006:  osaisi sovittaa käytäntöön tässä ponnessa lausuttua ajatusta. Minä
24007: puolestani en nyt luule, että sentään sellaista hallitusta koskaan
24008:  on maassa, ettei se ymmärtäisi käytännössä sovittaa eduskunnan
24009:  lausumaa periaatetta sillä tavalla, kuin eduskunnan ajatlis 'oli ollut.
24010:      Ed. Virkkunen huomautti täällä jo aikaisemmin, että j'os tar~
24011:                       Kertomus valtiovarain tilasta.             205'5
24012: 
24013: 
24014: kastaa pitemmältä ajalta sitä tapaa, millä valtiovaroja on käytetty,
24015: ja oppikouluihin sidottua valtiovarojen määrää, niin ehdottomasti
24016: tulee siihen johtopäätökseen, että tässä suhteessa on jotakin teh-
24017: tävä, sillä asiat eivät kulje oikeaan suuntaan. Vallan varmaan
24018: joudutaan -      valtionvarainvaliokunnassa oli ainakin se käsitys
24019: vallalla - aivan umpikujaan, jos se vallattomuus tässä suhteessa
24020: saa edelleen olla maassa vallalla, mikä viime aikana on yhä suu-
24021: remmassa ja suuremmassa maarassa nousemassa. Jotakiri on
24022: tehtävä. Meidän ymmärtääksemme valtiovarainvaliokunnan nyt
24023: ehdottarua toinen ponsi antaa tässä suhteessa tilaisuutta halli-
24024: tukselle ohjata asioita ja asiainkulkua terveellisempään suuntaan,
24025: kuin mihin se tähän saakka on kulkenut.
24026:     Mitä tulee valiokunnan kolmanteen ponteen, niin minä puolestani
24027: en halua synnyttää siitä suurempaa keskustelua, sillä se nyt ei kui-
24028: tenkaan mitään auta. Asiassa on vuosikymmeniä taistelu jo käy-
24029: nyt eri katsantokantojen välillä ja kerran sekin vihdoin on ratkais-
24030: tava. Jos eduskunta päättää, niinkuin minä toivon, hyväksyä
24031: myös tämän kolmannen ponnen, niin sekään ei ole vähimmässäkään
24032: ristiriidassa eduskunnan eilisen päätöksen kanssa eikä liioin sopi-
24033: mattomalla tavalla koske ruotsinkielisten koulujen olemassaoloon,
24034: johon eduskunnalla tiettävästi ei ole erityistä haluakaan. Sehän
24035: nähtiin juuri eilen siinä päätöksessä, joka tehtiin Maarianhaminan
24036: koulun suhteen. Huolimatta siitä, että eduskunta oli juuri teh-
24037: nyt päätöksen kaikista maan kouluista yleensä, huolimatta siitä
24038: sanon minä, se heti poikkesi päätöksestään Maarianhaminan kou-
24039: luun nähden. Tämä osoittaa siis, ettei eduskunnassa suinkaan ole
24040: se henki vallalla, enemmistössä ainakaan, joka pyytää s o p i m a t-
24041: t o m a 11 a, k o h t u u t t o m a 11 a tavalla ruotsalaisten koulu-
24042: jen olemukseen koskea. Mutta kyllä on luullakseni eduskunnassa
24043: jo tällä kertaa enemmistö, joka sillä tavalla katsoo olevansa ei ai-
24044: noastaan oikeutettu vaan velvollinen koskemaan ruotsalaisten kou-
24045: lujen olemukseen kuin valiokunnan kolmannessa ponnessa esitetään.
24046: 
24047:    Ed. W e s a:    Valtiovarainvaliokunnan mietinnön sivuilla 38
24048: -39 puhutaan niistä epäkohdista, mitä seminaarien rakennus-
24049: töissä on ilmennyt ja näillä sivuilla valiokunta esittää, että var·
24050: sinkin Rauman, Raahen, Heinolan ja Kajaanin rakennuksilla on
24051: työn teknillistä puolta hoidettu sangen huonosti. Mutta sitten
24052: sivulla 40 olevassa ponnessa on minun nähdäkseni olemassa risti-
24053: riita näiden perustelujen kanssa. Täällä sanotaan, •>että valtion
24054: sekä uudisrakennus- että korjaustöissä säästäväisyyden ohella
24055: suurempaa huomiota olisi kiinnitettävä työn kelvollisuuteen ja sen
24056: huolelliseen valvontaan•>. Tästä voisi vetää sen johtopäätöksen,
24057: että työläisillä on myöskin ollut hyvin paljon syytä siihen, että nuo
24058: rakennukset ovat tulleet rakennetuiksi · 'kelvottomasti. Ed. Huo-
24059: 2056                   Istunto 29 p. lokakuuta 1908.
24060: 
24061: 
24062: ponen täällä nimenomaan vielä selvemmin sen tulkitsi esittäessään,
24063: että työläisten työntekoon on pantava entistä enemmän huomiota.
24064: Se ainakin oli ajatuksensa. Koska ponsi on ristiriidassa tämän
24065: kanssa, pyydän ehdottaa seuraavaa pontta: >>valtion sekä uudis-
24066: rakennus- että korjaustöissä ilmenneiden epäkohtien johdosta lau-
24067: suu eduskunta, että töiden teknillinen johto ja työn valvominen
24068: on uskottava ainoastaan täysin päteville henkilöille, jotka nauttivat
24069: työläisten luottamusta>>. ·
24070: 
24071:     Ed~ T u 1 i k o u r a: Kannatan ed. Wuorimaan tekemää muu-
24072: tosehdotusta sivulla 35 löytyvään toiseen ponteen. Tämän teen siitä
24073: syystä kun minun käsittääkseni, jos yhteiskoulujen yläluokkain
24074: asema maassamme jäisi sen päätöksen varaan minkä eduskunta
24075: eilen näistä teki ja mietintö sellaiseksi kuin se nyt on, olisi seuraus,
24076: että useimpain nyt jo muutamia vuosia toimessa olleiden yhteis-
24077: koulujen täytyisi lakkauttaa yläluokkansa. Ja tämän kansanvaltai-
24078: sen eduskunnan päätös sellaisenaan olisi tietysti yllätys koko maalle.
24079: Sen ajan tuloksena, kun tämän maan paljon moitittu nelisäätyinen
24080: eduskunta hoiti maamme asioita, ovat yhteiskoulut, jotka nyt ovat
24081: toimessaan, ja kun kansanvaltainen eduskunta pääsee ensi kertaa
24082: niistä määräämään, niin kerta kaikkiaan se lyöpi laudalta pois jo
24083: monen toimessa olevan koulun yläluokat ja näin muodoin ehkäisee
24084: kansan vähävaraisilta lapsilta tilaisuuden saada korkeampaa ope-
24085: tusta. Tähän kyllä voitanee sanoa: löytyyhän kouluja, joiden ylä-
24086: luokilla on tilaa, jatkettakoon niissä. Tämän helposti sanoo koulu-
24087: kaupunkilainen, jolla ei ole siitä suuria kustannuksia, joka voi lä-
24088: hettää lapsensa kotoa suoraan kouluun. Tämän helposti sanoo myös-
24089: kin maalaissuurkapitalisti, joka sen voi täyttää ja lähettää lapsensa
24090: koulukaupunkiin. Tämän myöskin helposti voi s a n o a maalais-
24091: köyhälistöönkin kuuluva, mutta hän ei voi sitä täyttää ja niinmuo-
24092: doin on edessä voittamaton este, olkoon lapsensa kuinka lukuhalui-
24093: nen ja hyvälahjainen tahansa; varat eivät riitä sitä lähettää kau-
24094: vaksi pois kotoa.
24095:     Kun siis on selvä, että moni yhteiskoulu näin muodoin tulisi
24096: lakkauttamaan yläluokkansa, niin toivon, että tämä kamari nyt
24097: yhden vuorokauden ajateltuaan myöskin ottaisi tämän huomioonsa,
24098: jotta näin kuitenkaan ei tulisi käymään, mihin eilinen päätös joh-
24099: taisi. Ennemmin vielä rohkenen toivoa, että vasemmisto, jonka maa-
24100: laislapsia ja pikkukaupungin lapsia tämä kaikkein kipeimmin kos·
24101: kee, ja erittäinkin, koska he olivat eilen niin avuliaat Maarianhaminan
24102: ruotsalaiselle koululle, myöskin ottaisivat suomenkielisten koulujen
24103: aseman huomioonsa niissä kohti, missä nämä ovat samanlaisessa
24104: asemassa. Ja kun ei meillä ole vielä niitä vereksiä muistoja, että
24105: suomenkielinen ylioppilas olisi sulkenut kansan sivistyspolun piikki-
24106: lanka-aidoilla tai muunlaisilla salvoilla, niin toivon, että annettai-
24107:                        Kertomus valtiovarain tilasta.             2057
24108: 
24109: siin suomenkielisillekin tilaisuus päästä niin paljon kuin mahdollista
24110: ylioppilassivistyksestä osalliseksi.
24111: 
24112:      Ed. T a i n i o: Nämä valtiovarainvaliokunnan laajat mietinnöt
24113: sisältävät ylipäänsä ankaraa arvostelua kaikkiin hallintovirastoi-
24114: himme nähden. Ja se, että joka vuosi kirjoitetaan yhtä paksut ja
24115: yhä paksurumat mietinnöt, osoittaa, että meillä on sangen paljon
24116: mätää. Valiokunta ei yhtenäkään vuonna voi tehdä työtä, johon
24117: se itse olisi tyytyväinen. Se päinvastoin tietää, aivan kuin täällä sen
24118: puheenjohtaja, vapaaherra Palmen sanoi, että arvosteluala on siksi
24119: laaja, ettei lainkaan voi tulla kysymykseen yhtenä vuonna niiden
24120: kaikkien tarkempi selostus, vaan täytyy luottaa tulevaisuuteen
24121: että siihen, mistä tänään suoriudutaan pintapuolisella, ylimalkaisella
24122: arvostelulla, on tilaisuus joskus vastaisuudessa tarkemmin kajota.
24123:  Kuten jo sanoin, se osottaa, että meidän hallintovirastomme yli-
24124: päänsä elävät ajastaan tavattoman paljon jälessä, ettei kansa eikä
24125: sen eduskunta voi tuskin mainita yhtään ainoata sellaista alaa,
24126: minkä se voisi tyytyväisyydellä sivuuttaa. Tällainen on meidän
24127: ei suinkaan radikaaiisen porvaristomme mielipide kaikista virastois-
24128: tamme. Siitä suuresti kuitenkin eroaa vielä sosialidemokraattien
24129: mielipide ja nehän edustavat lähes puolta koko meidän kansastamme.
24130: Tässä mietinnössä ei lainkaan ilmene sosialidemokraattien arvos-
24131: telu tai ajatustapa. Meillä olisi ollut syytä kirjoittaa vastalauseita,
24132: jyrkkäsanaisia vastalauseita melkein joka ainoaan kohtaan. Mutta
24133: mekin olemme luottaneet siihen, samoin kuin valiokunnan porva-
24134: rillinen enemmistö, että vastaisuudessa tulee olemaan parempia
24135: tilaisuuksia koettaa ajaa mielipiteitämme läpi ja saada niille maassa
24136: kannatusta, ainakin herättää niiden kautta yleisöä näitä asioita
24137: ajattelemaan, kuin lyhyen vastalauseen muodossa tällä kertaa.
24138:      Eräs sellainen asia, johon emme ole vastalausetta liittäneet, on
24139: vankeinhoito, neljännen pääluokan kuudes luku. Meillä olisi ollut
24140: siitä paljon sanomista ja osittain valiokunnassa teimmekin viittauk-
24141: sia, sanoimme selvästikin, mihinkä suuntaan mielestämme lausun-
24142: non tulisi käydä. Jäimme vähemmistöön. Siitä huolimatta jätimme
24143: kuitenkin vastalauseen tekemättä siinä mielessä että eduskunnan
24144: puhujalavalta voimme lyhykäisesti asiaan kajota.
24145:      Valiokunta ei ole lainkaan tyytyväinen vankeinhoitojärjestel-
24146: mään. Se lausuu siitä useita arvosteluita, jotka sisältävät ka;kista
24147: vähäisimmän, mitä tästä hallintohaarasta voi sanoa. Valiokunnan
24148: enemmistö oikeastaan lausuu sen, minkä siitä välttämättömästi täy-
24149: tyy sanoa, sillä epäkohdat sillä alalla ovat siksi suuret, että niitä
24150: ei voi vanhoillisinkaan vaikenemalla sivuuttaa. En rupea täältä
24151: mietinnöstä siteeraamaan useampia lauseita, huomautan vaan että
24152: valiokunta lyhyesti lausuu, että vankiloissa noudatettu järjestelmä
24153: kuitenkin vielä näyttää osottavan puutteellisuuksia, joita tuskin
24154: 2058                   Jstu~to 29 p. lokakuuta 19Ö8.
24155: 
24156: 
24157:  menoitta voidaan poistaa; samalla kun huomautetaan ettei van-
24158: geille toimite a tarpeellista huolenpitoa mielisairauden varalta.
24159: Myönnetään, että mielisairaus on seuraus vankilaelämän vaikutuk-
24160: sesta ja että valiokunta toivoisi, että käyttämällä toisia tehokkaampia
24161: ja vähemmän kallishintaisia keinoja kuin alinomaista uusien van-
24162: kila;n rakentamista ja vanhojen laventamista pyrittäisiin vankilain
24163: liika-asutuksen vastustamiseen. Siinä on käytetty sitä tavallista
24164: valiokuntakieltä; niin sievästi kun mahdollista koetettu sivuuttaa
24165: sangen tärkeitä asioita, jotka olisivat oikeastaan vaatineet omat
24166: laajakantoiset ponnet. Yksinomaan sellainen seikka, että vankila-
24167: elämä synnyttää mielipuolisuutta ja että vankeinhoitohallituksen ta-
24168: holta ei millään tavalla sitä koeteta ehkäistä, osottaa, että me emme
24169: ole raakalaisajoista vielä kaukana. Vankeinhoitohallituksen lau-
24170: sunto Boldtin anomuksen johdosta päästä mielisairaiden paranto-
24171: laan kiinnitti koko maassa erityistä huomiota, siinähänkyynillisesti
24172: julistettiin, että >>aina on vankiloissa useita henkilöitä, joista jotenkin
24173: todennäköisesti voi sanoa että he, jos heitä edelleen pidetään van-
24174: kilassa, tulevat mielisairaiksi.>> Vankeinhoitohallitus siis myöskin
24175: myöntää ja tunnustaa tämän, mutta siitä huolimatta sen lausunto
24176: oli kielteinen, se ei tahtonut myöntää Boldtille tilaisuutta päästä
24177: mielisairaiden parantolaan, koska siitä voitaisiin vetää johtopäätös,
24178: että kaikille niille, joita mielisairaus vankilassa uhkaa, täytyisi
24179: valmistaa samanlainen tilaisuus. Aivan kuin sen kautta olisi as-
24180: tuttu liian pitkälle ihmisyyden tiellä.
24181:      Vankeinhoitohallituksen mielestä ja varmaankin meidän laki-
24182: miestemmekin käsityksen mukaan vangin täytyy suorittaa ran-
24183: gaistuksensa sellaisena kuin se nykyisin vankilassa muodostuu,
24184: olkootpa seuraukset mitkä tahansa, tulkoon mielipuoleksi tai kuol-
24185: koon siellä kidutuksiin ja rääkkäyksiin. Tämä käsitys osoittaa,
24186: ettei meillä vankiloita laisinkaan pidetäkään minkäänlaisina paran-
24187: nuslaitoksina, ettei ole tarkoituksenakaan koettaa johtaa rikoksel-
24188: lisia lakimääräisen elämän tielle, vaan että siellä kosto on määrää-
24189: vänä ja johtavana periaatteena. Samaan käsitykseen antaa aihetta
24190: vankilain työohjesääntö ja vankeinhoitohallituksen kirjelmät, millä
24191: tavalla vankeja pitäisi kohdella. Ohjesäännössähän sanotaan m. m.:
24192: >>Koska työpakko on kuritushuonerangaistuksen tärkeimpiä kohtia,
24193: tulee työn olla sen laatuista, ettei se tuota vangille suurempaa tyy-
24194: dytystä. Vangit ovat sentähden säännöllisesti pidettävät yksinker-
24195: taisimmissa ja yksitoikkoisimmissa töissä, eikä heidän ole sallittava
24196: oman valintansa mukaan valmistaa milloin mitäkin harvinaista esi-
24197: nettä.>> Vangeille ei siis saa antaa sellaista työtä, josta he tuntisivat
24198: tyydytystä, johon voisivat, sanoisinko, koko sielultaan antautua ja
24199: jonkalainen työ pelastaisi heidät uhkaavasta mielisairaudesta. Sa-
24200: malla kun vankeinhoitohallitus tunnustaa, että vangit tulevat siellä
24201: mielisairaiksi, samalla se ohjesääntöjen kautta määrää, että van-
24202:                        Kertomus vatt\ovarain tilasta.
24203: 
24204: geille pitää antaa yksitoikkoista, henkisesti kuolettavaa työtä, etteivät
24205: vangit siitä vaan kolkkona rangaistusaikana minkäänlaista tyydy-
24206: tystä tuntisi. Jos minä käyttäisin tällaisesta menettely- ja ajatus-
24207: tavasta oikeata sanaa, niin puhemies kutsuisi minua järjestykseen.
24208:      Yleinen mielipide maassa on aikoja sitte jo ollut selvillä meidän
24209: vankilajärjestelmämme epäinhimillisyydestä ja tuomitsee sen mitä
24210: jyrkimmin. Eikä se ole ihmekään, sillä meillä on nykyisin sentään
24211: vapaina hyvin paljon entisiä vankeja, joiden kautta leviää tietoja
24212: yleisöön, millä tavalla vankeja kohdellaan. Vankilahan on muuten
24213: suljettu alue, josta ei voi saada puolueettomia ja luotettavia tietoja
24214: muulla tavalla kuin entisten, rangaistuksensa kärsineiden vankien
24215: kautta. Se onkin ainoa keino, jos haluaa päästä selville kaikista
24216: niistä epäkohdista kaikessa alastomuudessaan, joita meidän vanki-
24217: loissamme vallitsee. Vaan yhtä vähä kuin sääsken ääni kuuluu
24218: taivaaseen, yhtä vähä entinen vanki saavuttaa mielipiteilleen min-
24219: käänlaista julkista huomiota. Sillä vankien valitukset heidän vanki-
24220: lassa ollessaan, ne aiheuttavat säännöllisesti, kuinka oikeutettuja
24221: lienevätkin, rangaistuksia valittajille.     Vankien valitusoikeus on
24222: sen kautta tehty tehottomaksi, ja sentähden myöskin epäkohdat
24223: rehottavat niin julkeina, niin pelottavan tylyinä. Vankeusrangais-
24224: tusta kärsineiltä on usein kansalaismaine riistetty, etteivät kelpaa
24225: todistajaksi edes oikeudessa. Senkin kautta on pidetty huolta, että
24226: nämä epäkohdat yhä edelleen salaisuutena pysyisivät. Nyt on mi-
24227: nulla kuitenkin tilaisuus tehdä tästä pieni poikkeus, sillä minulla on
24228: täällä mukanani joukko kirjeitä, entisiltä vangeilta tai vanginvar-
24229: tijoilta. Useimmat sentään niistä, jotka ovat nämä kirjeet kirjoitta-
24230: neet, omistavat kansalaisluottamuksen ja ovat kirjoittaneet kir-
24231: jeensä siinä mielessä, että ovat valmiit ne vaiallaan milloin tahansa
24232: todistamaan. Useimpiin kirjeihin on sitä paitsi vielä liitetty toiset
24233: todistajat, jotka voidaan myös oikeuteen haastaa ja joiden täytyy
24234: vaiallaan todistaa nämä kaikki oikeiksi. Nämä ovat sillä edellytyk-
24235: sellä hankittuja, ja siis niiden arvo ei supistuvangin tavalliseen tyy-
24236: tymättömyyteen, vaan ne kuvaavat sattuvasti tosioloja. Ne ovat
24237: siksi merkityksellisiä, että on syytä niistä useampia liittää eduskun-
24238: nan pöytäkirjoihin.
24239:      Ruokajärjestelmästä Kakolassa kirjoittaa eräs: >>I,aitoksen joh-
24240: tajan tietämättä tuotiin useasti hyvin pilaantuneita kaloja syötä-
24241: väksi. Eineeksi ja illalliseksi kun ei ollut muuta kuin silakkaa ja
24242: leipää lukuunottamatta ha'panta kaljaa, syntyi .siitä useasti vankien
24243: puolelta tyytymättömyyttä ja lopuksi kahakoita ruokahuoneessa,
24244: jotka useasti asevoimalla lopetettiin. Eräänä aamuna heinäkuun
24245: loppupuolella vuonna 1904 oli samaten eineeksi tuotu aivan kelpaa-
24246: mattomia silakoita. Vangit tekivät siitä valituksen ensiksi ruöka-
24247: huoneen vartijalle, joka puolestaan ilmoitti asian talousvahtimesta-
24248: rille. Jonkun ajan kuluttua saapui laitoksen molemmat vahtimesta-
24249: 2060                 Istunto 29 p. lokakuuta 1908.
24250: 
24251: 
24252: rit ruokahuoneeseen, tarkastivat kalat ja määräsivät ne kelpaa-
24253: mattomina poistettaviksi. Noin kymmenen minuutin kuluttua tuo-
24254: tiin toisia kaloja -myöskin mädäntyneitä. Tästä oli seuraus, että
24255: tyytymättömyys yltyi. Tällä välin oli sana kapinan hankkeesta
24256: viety vahtihuoneeseen, josta paikalle saapui kymmenkunta kivää-
24257: reillä ja pistimillä varustettua ulkovartijaa. Vangit kun näkivät,
24258: että heidän oikeutettua tyytymättömyyttänsä näin kohdellaan,
24259: raivostuivat ja rupesivat aina kovemmin meluamaan. Kun eräs
24260: vanki>> - täällä on myöskin nimiä ja kotipaikkoja, mutta ne minä
24261: jätän pois - ~uskalsi vähän kovemmin ääntää, että pitää saada
24262: parempia kaloja, niin ensimäinen vahtimestari veti sapelin tupesta
24263: ja kävi toisella kädellä kiinni. Usean vartijan avulla saivat he tyy-
24264: tymättömyyttä ilmaisseen vietyä erityiseen koppiin, vaan vahti-
24265: mestari jäi vankien pideltäväksi. Ase vahtimestarin kädestä joutui
24266: vangeille ja hän itse makasi ruokahuoneen permannolla vankijoukon
24267: piirittämänä. Suurin osa vangeista oli tällä välin mennyt pihalle.
24268: Noin 300 vankia tunkeutui yhteen ryhmään raivoten ja meluten.
24269: Uloskäytävän oven eteen olivat asestetut vartijat sijottuneet pisti-
24270: met ja revolverit ojennettuina ja uhaten niitä käyttää. Tämä kaikki
24271: vaan lisäsi melua. Kahakka oli kestänyt noin tunnin ajan, ennen-
24272: kun laitoksen johtaja saapui paikalle ja. kehotti vankijoukkoa aset-
24273: tumaan. Vangit kun kuulivat, että heitä sävyisästi puhutellaan,
24274: taukosi melu heti. Parempia kaloja tuotiin heti kaupungilta. Joka
24275: kahdeskymmenes mies valittiin vangeista johtajan kanssa sovittelua
24276: tekemään, vaan vangit eivät taipuneet muutoin sovintoon, ennenkuin
24277: äsken mainittu henkilö päästettiin toisten joukkoon kopista. Sii-
24278: hen suostui johtaja ja rauha oli saavutettu.>>
24279:     Tämä kapina olisi voinut olla hyvinkin verinen leikki ilman joh-
24280: tajan järkevää menettelyä. Tämä on kaikista lievin tapaus, ainoa
24281: tapaus laatuaan, jossa vankilan johtajaa kiitetään ja sentakia mai-
24282: nitsin sen ensimäiseksi.
24283:     Turun vankilassa tapahtuneesta raiskauksesta kertoo eräs van-
24284: ginvartija, siis ei vanki: >>Niitä epäsiveellisyysrikoksia, jotka ta-
24285: pahtuivat vuonna 1900 taikka 1901 Turun lääninvankilassa, en
24286: varmaan muista kaikkia, kun ei minulla ole täällä muistiinpanoja
24287: siltä ajalta. Vankeusrangaistusta kärsi Josefina- sukunimen jätän
24288: pois - muistaakseni varkaudesta, kotoisin Mynämäeltä, ja sillä
24289: ajalla olivat vartijat saattaneet hänet raskaudentilaan, josta syystä
24290: erotettiin vartija Johan Aaltonen. Tyttö syytti myös toista, nimit-
24291: täin vartija Holmbergia. Johtokunta ei ottanut asiaa uskoakseen
24292: ja niin viimemainittu sai jäädä toimeensa, ehkäpä on vieläkin. Vä-
24293: hän tämän jälkeen oli taas syytteessä vartija Danielson jotakuinkin
24294: samanlaisesta rikoksesta, hän oli nim. käynyt erään irtolaisuudesta
24295: tuomitun ahvenamaalaisen tytön sellissä rakkausseikkailulla, silloin
24296: kun oli yöpalveluksessa, josta syystä hän tuli erotetuksi. Samaan
24297:                       Kertomus valtiovarain tilasta.                2061
24298: 
24299: 
24300: aikaan kuului Helsingistä samanlaisia uutisia Uudenmaan läänin-
24301: vankilassa, että siellä oli vartija saattanut naisvangin raskauden
24302: tilaan ja sitten hankkinut sille rohtoja sikiön ulosajamista varten.
24303: Tästä en persoonallisesti tiedä, vaan minulle kertoi eräs siellä pal-
24304: veleva vartija. Uskon kuitenkin, että se on täydellisesti totta ja
24305: pitäisihän siitä saada varmoja tietoja, jos saisi johtokunnan pöytä-
24306: kirjat, vaikkapa ne kyllä voivat olla väärennettyjä, vaan henkilöitten
24307: nimet olisi niissä ehkä oikeat. Vielä vähän tuosta Josefiinasta. Kun
24308: tuli se aika, että hänen rangaistusaikan:::a oli loppunut, sai hän lähteä
24309: vankilasta pois ilman avustusta, vaikka oli raskauden viime ajalla.
24310: Varmaan hän kirosi kobtaloansa.
24311:     Mitä raipparangaistukseen tulee, niin on varmaa, että ne tyrannit
24312: siitä vielä nauttivat, sillä muistan miten he nauroivat ja puhuivat,
24313: miten uhri väänteli raatelijainsa käsissä. Itse en ole koskaan ollut
24314: saapuvilla, vaan kyllä kuulin sydäntä särkevän huudon, kun ran-
24315: gaistusta täytäntöön pantiin, erittäinkin naisten kanssa.»
24316:     Täällä on eräs omituinen kuvaus vankilaoloista. Se on täydellinen
24317: elämäkerta, ja sangen oloja kuvaava.
24318:     >>Minä olen istunut yli 30 vuotta vankina ja sinä aikana rangaistu
24319: yli 30 kertaa. Yksistään Kakolassa olen 26 eri rangaistusta kärsi-
24320: nyt. Minua pidettiin pimeässä putkassa sekä vaikeassa kopissa,
24321: kovilla puilla, ruuan vähennyksellä, minua pidettiin kylmässä put-
24322: kassa; minua pidettiin sellilaitoksen alla olevassa luolassa raskaitten
24323: rautaovien takana, kussa oli aina hämärä ja kussa raitista ilmaa
24324: annettiin yhden kerran päivässä pienestä lävestä, joka oli ylhäällä
24325: katon rajassa.
24326:     Minua on pidetty äärettömän raskaissa nelihenskelisissä liivi-
24327: raudoissa. Monta viikkoa on minua pidetty käsiraudoissa yöt ja
24328: päivät, niin etten voinut puhdistaa itseäni, jolloin elävät kuhisivat
24329: vaatteissani kun kusiaispesässä. Minulta on kiristetty käsiraudoilla
24330: kädet selän taakse, niin että veri virtana purskui, josta vieläkin on
24331: arvet näkyvissä. Minua on laskettu ehdonalaiseen vapauteen ohuet
24332: vaatteet yllä, jonkavuoksi sairastuin ankaraan keuhkokuumeeseen,
24333: jolloin minut vietiin Hämeenlinnan sairaalaan ja jossa lääkäri sanoi
24334: sairaanhoitajattarelle: >>det är sista natt som han lefver.>> Minä olen
24335: menettänyt ruumiillisen ja henkisen terveyden, varsinkin silmäni,
24336: vankilassa. Kaikki nämä rangaistukset ovat kuitenkin pieniä sen
24337: suhteen mitä kärsin, kun olin rs vuoden vanha, kun eräässä olvi-
24338: kapakassa minun ikäiseni poika varasti vaimon taskusta rahakukka-
24339: ron. Oltuani samassa kapakassa jouduin äskeisen pojan eli varkaan
24340: tietäjäksi, joten minulle tuomittiin r6 vuorokautta vettä leipää
24341: kuten sillekin, joka rikoksen teki, mikä oli minun ensimäinen ran-
24342: gaistukseni. Rangaistukseni maksamaan lähetettiin minut Turun
24343: linnaan, kussa minut sijoitettiin suurten varkaitten ja ryövärien
24344: kanssa yhteen suureen huoneeseen. Ne olivat mainion Osterholmin
24345:                       Istu~,to 29 p. Jokakuut~~: 1908.
24346: 
24347: 
24348: 
24349: ja Fieandtin joukkoon kuuluvia, jotka olivat ryöstäneet Turun pos-
24350: tin, Ulvilan rovastin y. m. ja joita lähetettiin Mikkeliin elinkauti-
24351: seen vankeuteen ja toisia Siperiaan pakkotyöhön. Nämä sankarit
24352: haastelivat kaikki yöt ja päivät ryöväyksiään ja varkauksiaan kers-
24353: kuen niillä sekä neuvoen minua ja toisia ensikertalaisia. Me, ensi-
24354: kertalaisina joukossa ollen, kuuntelimme jännityksellä heidän pu-
24355: heitaan ja neuvojaan. Siis tämä oli ensimäinen ja suurin rangaistus.
24356: Kiitollinen olisin ollut, vaikkakin sain syyttömästi ensimäisen ran-
24357: gaistuksen Suomen lakien mukaan kärsiä, jos silloin olisi asetettu
24358: minut yksinäisyyteen rangaistustani kärsimään tai edes ensikerta-
24359: laisten kanssa yhteen, sillä nyt kun käsitän paremmin, en olisi vä-
24360: littänyt moisista opeista. Mutta mitenkä nykyään on asianlaita
24361: vankiloissa, onko varkaat ja muut rikoksentekijät erillään? Ei aina-
24362: kaan kolme vuotta takaperin. Ja Kakolassa on 4 suurta huonetta,
24363: joissa on kussakin noin 20 henkeä ja niissä oli elinkautisia, neljästä
24364: ja viidestä kerrasta syytettyjä varkaita yhdessä murhamiesten ja
24365: muitten rikoksentekijäin kanssa, yhdessä rinnatusten makaavat
24366: ja haastelevat maailman matkat ja miten parhaiten osattaisiin tu-
24367: pakkia kampsuttaa vankilaan.
24368:     Minä olen ollut Lappeenrannan vankilassa sellissä monta viikkoa
24369: puhumatta yhtään sanaa, jolloin lääkäri arveli minua mykäksi. Olin
24370: kovin kipeä sekä kyllästynyt elämääni sekä kaikkiin ihmisiin paitsi
24371: tohtori Oker-Blomiin; hän oli toverillinen ja sääli vankeja, Minä olen
24372: hurmauksissani heittänyt pääni vankilan johtokunnan lattiaan,
24373: että vankilan pappi, jonka piti minua tuomita ynnä tirehtöörin
24374: kanssa hypähti istualtaan ylös. Minä olen, tirehtööri Nyberghin uha-
24375: tessa ankaraa rangaistusta, hakannut hänen edessään käsissäni
24376: olevilla raudoilla päähäni, näyttääkseni, mitä ylellinen rääkkäys
24377: ihmiseen vaikuttaa. Minä olen kylmässä kopissa riisunut ne ohuet
24378: vaatteet päältäni sekä oleskellut alasti, että pikemmin olisi loppu
24379: tullut. Ja minä en ole ainoa, jolla on tämmöisiä kertomuksia antaa
24380: Kakolan vankilasta. Jos ne monet nuoret vangit, jotka henkensä
24381: Kakolassa heittivät minunkin aikanani nousisivat haudoistaan, niin
24382: kylläpä ne monta samanlaista rangaistusta kertoisivat. Todellakin
24383: ei luulisi yhden ihmisen jaksavan niin paljon kärsiä kuin olen kär-
24384: sinyt.
24385:     Kerron tässä vielä tapauksen, jota en ole voinut unohtaa. Olin
24386: kovin kipeä, mutta kuitenkin minua pidettiin käsiraudoissa. Eräänä
24387: aamuna, kun olin yöllä ryvettänyt sellini, minut kannettiin sellin
24388: alla olevaan kylmään koppiin muka kuolemaan. Pyysin kauniisti
24389: vahtimestarilta lämpimämpään koppiin, johon hän vastasi: täällä
24390: saat olla. Olkoon menneeksi, ajattelin minä. Hankittuani tulitik-
24391: kuja sytytin seuraavana yönä makuuvuoteeni ynnä kapistukseni
24392: kaikki, mitä kopissa oli, ja hyvä praasu niistä tulikin. Jo ajattelin,
24393: jos en pääse elävänä täältä pois, niin pääsen kuolleena kuitenkin.
24394:                       Kertomus valtiovarain tilasta.              2063
24395: 
24396: 
24397: Palokunta aJot täyttä vauhtia vankilan pihaan, mutta yövartijat
24398: ennättivät kuitenkin ennen sammuttaa tulen. Minut ruiskutettiin
24399: märäksi, koppi tuli puolilleen vettä. Ulkona oli kylmä, siten sain
24400: olla vielä puolipäivää puolialastomana hämärässä kopissa, kuten
24401: sanottu, käsissäni vielä raudat, kunnes tirehtööri antoi käskyn laskea
24402: lämpimämpään koppiin. Tästä jupakasta tuomitsi minulle vankilan
24403: johtokunta I5 kepinlyöntiä ja Turun raastuvanoikeus 24 päivää
24404: vettä ja leipää sen lisäksi sekä raskaat liiviraudat pantiin päälleni,
24405: joissa pidettiin pari kuukautta. Sen lisäksi minulla oli entinen ran-
24406: gaistus vielä kärsimättä, joka oli 28 päivää vettä leipää ja kolme
24407: vuotta selliä; siis yhteensä 52 päivää vettä leipää ja 3 vuotta istua
24408: sellissä erillään kaikista.
24409:     Kerron vielä viimeisen rangaistukseni vankilassa. Kuten tun-
24410: nettua, raitis ilma on paras lääke sairaalle ihmiselle. Niinpä minäkin
24411: Lappeenrannan vankilan sellissä sairaana maatessani pidin kau-
24412: niina kesäöinä sellini akkunaa auki. Eräänä puoliyön aikana sin-
24413: gahti märkä leivänkappale lasista sisään; asuin alakerroksessa.
24414: Ihmettelin tapausta "uuresti. Kuka sen heitti, kun ulkona ei ollut
24415: muita kuin yövahti ja mikä sillä oli tarkoitus, sillä ihmisen sen heit-
24416: tää täytyi, kun Jumala, joka on kaikkitietäväinen ja kaikkinäke-
24417: väinen, tiesi, ettei minulla nälkä ollut ja näki, että minulla oli lei-
24418: pää hyllylläni yllin kyllin, - ettei hän sitä heittänyt. Niinpä puhuin
24419: vankilan papillekin tätä ihmettä ja seuraus oli, että minulle tuomit-
24420: tiin muka valhettelemisesta 4 vuorokautta pimeätä koppia ja niin
24421: se sitten kävi. Mikä on totuus, kysyi Pilatus Kristukselta ennen-
24422: muinoin,>> jatkaa sama kirjoittaja.
24423:     Tämä kirje kaiketi useiden mielestä osoittaa kuinka paatuneita
24424: nämä vangit ovat ja että niiden kanssa ei voi ihmisellisesti menetellä.
24425: Minun mielestäni se osoittaa päinvastaista, millä tapaa vankila-
24426: järjestelmä kaikkine raakoine rangaistustapoineen paaduttaa ihmi-
24427: set, tekee heidät niin koviksi, ettei heihin enään mikään rangaistus
24428: pysty. Ja tämäkin kaikki seurauksena siitä huonosta järjestelmästä,
24429: joka kaiketi vieläkin on vallalla, että nuoret ensikertalaisvangit pan-
24430: naan yhteen vanhojen tunnettujen rikosvankien kanssa. Jos tätä
24431: menettelyä yhä edelleen jatketaan, niin turhaa on toivoa, että liika-
24432: asutus vankiloista poistuisi. Silloin kyllä saadaan yhtä mittaa
24433: rakentaa uusia vankiloita ja entisiä laajentaa, sillä sellaista menet-
24434: telytapaa käyttämällä muodostuvat vankilat pahantekijäin kasva-
24435: tuslaitoksiksi, kuten ennenkin on jo sanottu.
24436:     Eräs vartija kirjoittaa hyvin lyhyesti: ~>Olen entinen vangin-
24437: vartija. Olin Lappeenrannan vankilassa vartijana vuonna 1896.
24438: Minun aikanani lyötiin kolmea vankia ihan verille asti, ja parastaikaa
24439: {)n vielä niiden lyöjä vankilassa vartijana ja nimensäonAadam Akro.
24440: Nämä voin ihan silminnäkijänä todistaa, jos tarvitaan.~>
24441:     Kakolasta kirjoittaa eräs:
24442: 2064                    Istunto 29 p. lokakuuta 1908.
24443: 
24444:      Erään mielipuolen rääkkääminen herätti minun vastenmieli-
24445:  syyteni vankilan hallitusta kohden. Hänen nimensä oli Ville Viini-
24446:  kainen. Alussa ei miehessä ollut mitään oireitakaan mielenhäiriöön,
24447:  mutta vähemmästäkin kuin mitä tuo mies parka sai kärsiä, voi ih-
24448:  minen menettää järkensä. Hän oli luonteeltaan pikainen eikä kärsi-
24449:  nyt tuota ainaista vartijain sydämetöntä kohtelua. Hän oli kool-
24450:  taan iso mies, jonkatähden vartijat häntä pelkäsivät niin kauvan
24451:  kuin hän oli yhteisissä työhuoneissa, joissa oli puusepän työkaluja.
24452:  Vartijat saivat aikaan, että miesparka toimitettiin maanalaiseen
24453:  koppiin, jossa hän sai vuosimääriä kitua. Nyt oli vartijoilla hyvä
24454: tilaisuus kiusata tätä miesparkaa, sillä koppi, jossa häntä säilytet-
24455: tiin, oli vahvalla rauta-aitauksella jaettu kahteen osaan, niin että
24456: kun pienestä käytävälle johtavasta ovesta astui koppiin, tuli en-
24457:  siksi pieneen eteiseen, johonka vangittu ei päässyt, sillä häntä säi-
24458: lytettiin kopin peräpuolella rauta-aitauksen takana. Niinpian kuin
24459:  joku niistä vartijoista, jotka onnetonta aina kiusasivat, astui kopin
24460:  etuosaan, raivostui onneton ja eli mielipuolen tavoin, mutta kun joku
24461:  vankitovereista tai joku niistä vartijoista, joilla ei ollut tapana on-
24462:  netonta kiusata, tuli eteiseen, puhui sekä käyttäytyi mies siivosti.
24463:  Tämän kaiken y. m. voin valallisesti todistaa.
24464:      Viktor Lindström, torpanpoika Vampulasta.>>
24465:      Söörnäisten vankilasta kirjoittaa eräs turkulainen suutari, tun-
24466: nettu säännölliseksi, siivoksi ja raittiiksi mieheksi, joka nauttii yleistä
24467: kunnioitusta, seuraavaa:
24468:     >>Tein siellä - nimittäin vankilassa - sen johtopäätöksen, ettei
24469: oikeutta saa kuin pitkällä pyssyllä. Saan nyt kiittää järkeäni, kun
24470: en sieltä päästyäni ruvennut johtopäätöksiäni käytännössä toteut-
24471: tamaan. Jos ei vankila tylyllä kohtelullaan ja piiskapenkeillään,
24472: vesileivällään, pimeillä kopeillaan ja liiviraudoillaan saa miehestä
24473: raukkaa matelijaa, niin sitten hänestä tulee roisto hurjinta laatua.
24474: Jos ei se voi tehdä näitä erikseen, niin useimmin sieltä mies lähtee
24475: mukanaan nämä molemmat hyvät ominaisuudet.
24476:     On melkein mahdotonta ainakin minun mitään todistettavasti
24477: esittää, kun melkein kaikki vankitoverit olivat menettäneet kansa-
24478: laisluottamuksensa, ja nekin ovat hajaantuneet ympäri maata;
24479: mistä niitä löytäisi? Luulisin kuitenkin olevan erään palkkaustavan,
24480: jonka voin todistaa. Vankilan ohjesäännössä sanotaan, että tutkinto-
24481: vangille on hankittava työtä ja hänelle maksettava arvioidusta
24482: työpalkasta kaksi kolmasosaa - yksi kolmasosa menee kruunulle - ,
24483: sekä että vangille tuleva osuus on kuukausittain merkittävä hänen
24484: hallussaan olevaan vastakirjaan. Minun työni merkittiin koko ajalla
24485: vaan kaksi kertaa kirjaan eikä silloinkaan kuin korkeintaan yksi
24486: kolmasosa. Kirosin sitä työvartialle, joka sattui olemaan vähän
24487: ihmismoisempi kuin ne muut. Hän kertoi, että eräässä arvioimisessa
24488: oli otettu kundilta kolme markkaa patiinan pohjauksesta, josta
24489:                       Kertomus valtiovarain tilasta.                2065
24490: 
24491: minun osalleni merkittiin vain 90 penniä, vaikka ohjesäännön mu-
24492: kaan minulle olisi ollut tuleva 2 markkaa. Yleensä sain omien tas-
24493: kujeni mukaan en täyttä kolmatta osaa siitä, mitä olin laskenut
24494: saavani. Jäin siihen käsitykseen, että loppu minun osuudestani
24495: meni joko työnjohtajan tai kirjanpitäjän taskurahoiksi, mahdolli-
24496: sesti myös tirehtöörille tai kaikille yhteisesti. Sen mielivaltaisuuden
24497: luulisin kuitenkin voitavan todistaa, eihän tarvitsisi muuta kuin
24498: vaatia nähtäväksi senaikuinen kirjanpito.>>
24499:     Eräs toinen esimerkki:
24500:     »En muista varmaan sanoa, oliko se vuonna rgoo vai rgor, kun
24501: kesän kuumimpana aikana sairastui suuri sika Sörnäisten vankilan
24502: sikotarhassa. Sika oli tapettava. Se oli perjantai. Lihoja ei enää
24503: sopinut panna sen päivän hernesoppapataan, joten siitä osa keitet-
24504: tiin vasta tiistain sopassa. Vaikka se oli sairas sika, niin sitä kuiten-
24505: kin syötettiin vangeille- ja niin vanhana. Seuraus oli, että soppa
24506: haisi, keittiö haisi, käytävä haisi, koko vankila haisi; taisivatpa
24507: haista ne muutamat harvat vangitkin, jotka nälissään olivat pa-
24508: kotetut soppansa syömään (melkein kaikki jättivät sen syömättä).
24509: Suuri joukko vankeja teki valituksen vankilan johtokunnalle, josta
24510: oli seuraus, että heitä rangaistiin, toisilta päivälliskuppi pois, puu-
24511: sänkyyn y. m. Loppu siasta keitettiin seuraavana soppapäivänä,
24512: joten lihat silloin olivat jo viikon vanhoja. Samat seuraukset: hajua
24513: ja rangaistusta. Vieläpä muistan että sitä oli jälellä kolmannellakin
24514: kerralla, mutta kun sitä parastaikaa keitettiin, annettiin kielto sen
24515: jakamisesta, joten sinä päivänä keitto jäi kokonaan pois. Tuliko
24516: kielto vankilan omilta herroilta vai oliko ulkopuolella vankilan
24517: joku terveydenhoidon tarkastaja saanut tietää, sitä en tiedä.>>
24518:     Näitä kirjeitä on alkuaan paljon enemmän kuin täällä ja ne kaikki
24519: yksimielisesti sanovat samaa, että vankila on kasvatuslaitos pahuu-
24520: teen, siellä ei kukaan voi parantua, vaan siellä täytyy olojen pakosta
24521: kunnon miehestäkin tulla roisto. Niinpä kirjoittaa eräskin juuri
24522: samaan suuntaan kokemuksiaan :
24523:     >>Huomattuani sanomalehdissä, että teitä vastaan on vankein-
24524: hoitohallitus nostanut kanteen erään kirjoituksen johdosta kos-
24525: keva vankeuslaitostamme, niin kerron havaintojani, kun minäkin
24526: olen 3 1/s vuotta ollut Kakolan kuritushuoneessa sekä sieltä pääs-
24527: tyäni tein muistiinpanoja sekä olin aikomuksessa julaista kirjasen,
24528: jossa paljastaisin kaikki ne väärinkäytökset sekä kuvata sen hen-
24529: gen, mikä yleisesti sikäläisessä kuritushuoneessa vallitsee, kuin
24530: myöskin näillä toteennäytöksilläni tahdoin kumota sen väärinkäsi-
24531: tyksen, jonka vankeinhotohallituksemme on yleisölle uskottavaksi
24532: kuvannut, että nykyinen vankeusjärjestelmämme muka parantaa
24533: ihmisiä ja siveellisesti keltittyneenä auttaa heitä vankilasta ulos.
24534: Se on kerrassaan päinvastoin. Ihan täydellisesti tositapahtumat
24535: mitä useimmin näyttävät, että esim. taposta tuomittu, jonkun aikaa
24536:                                                                   130
24537: 2066                  Istunto 29 p. lokakuuta 1908.
24538: 
24539: oltuaan kuritushuoneessa omistaa varkaan täydelliset mielipiteet,
24540: Tosiaankin se on melkein pakko ja onkin pakko, että jokaisen on
24541: mukaannuttava enemmistön mielipiteisiin sielläkin, sillä muussa ta~
24542: pauksessa tulee hän kanssavangeiltaan vihatuksi, ja kun ei apua
24543: vankilan virkamiehistö hänelle anna, joskin hän tästä uskaltaa
24544: niille valittaa, tavallisesti saa vaan vastauksen, että sovi vankito-
24545: veriesi kanssa; sinussa itsessäsi on vika. Jokainen vanki koettaa
24546: varastaa ja ellei hän itse voi eikä tahtoisi varastaa, on hänen pakko
24547: ryhtyä toisten kanssa yhteistoimintaan. Ja onneton se, joka siihen
24548: ei ryhdy tai ilmaisee toverinsa. Tavallisesti huoneessa makaa yli
24549: 40 vankia, ja yön aikana toiset kumppaninsa hänet pieksävät raaja-
24550: rikoksi. Tämän kaiken voin täydellisesti toteen näyttää. Vankilassa
24551: ollessani otin pienimmätkin seikat huomioon ja osoittavatkin ne
24552: monet asiat, joita johtokunnan pöytäkirjat ovat täynnä sekä raas-
24553: tuvanoikeudessakin usein esillä olleet jutut, kuinka vangit varas-
24554: tavat vartijain omaisuutta, ja varastivathan vangit erään vartijan
24555: kellonkin hänen rinnaltaan j. n. e.•>
24556:     Eräästä vankilasta kirjoitetaan: •>Erästä naista lyötiin vallan
24557: armottomasti. Tosin en nähnyt lyöntiä, vaan lyönti kuului joka ker-
24558: ran, kun se tapasi onnetonta uhria. Minä istuin akkunalla ja kuun-
24559: telin, kuinka surkeasti se nainen huusi. Väliin hänen huutonsa
24560: tukehtui aivan kuin olisi pidetty kättä suun edessä ja taas hän huusi:
24561: >>Tappakaa pian, älkää niin kauvan kiusatko.>> Meitä oli yli 20
24562: miestä sitä kuulemassa, ja kaikki vangittu irtolaisina, ja minä kuulin,
24563: miten heistä useat uhkailivat, että kunhan täältä irti päästään, niin
24564: kyllä herrojen päitä tippuu, koska täällä viattomia ihmisiä viikot-
24565: tain kiusataan. Melkeinpä kaikki sanoivat, että tämä lisäsi anar-
24566: kiaa, tämä linnassa olo. Toisessa lääninvankilassa näin itse, miten
24567: erästä mielipuolta pieksätettiin eräällä ruotsalaisella vangilla.
24568: Vartijat käskivät ja ruotsalainen löi sekä puristeli tuota mielipuolta
24569: vankia. Tämän kaiken pystyn milloin tahansa valalla todistamaan.~
24570:      Eräs Hakasalmen asiasta vangittu kertoo Katajanokalta: >>Siinä
24571: sellissä, jossa me asuttiin oli kaikkien ikävä olla, sillä se oli pimeä
24572:  ja kuului kaikki ääni alas asti. Se oli kaikkein ikävintä, kun se oli
24573: naisten puolelta, sillä uudet naiset, kun ne tulivat sisään, niin he it-
24574: kivät monta vuorokautta yhtä mittaa; sitä sai kuunnella yöt päivät.
24575:  Erään naisvangin sellistä kuului surkea valitus. Kolmannen vuoro-
24576: kauden iltana olivat vartijat koolla sen sellin kohdalla, mistä se
24577:  valitus kuului. Kuulin selvään, kun sanottiin olevan kuumetta 40
24578:  astetta ja pelkäsivät hänen kuolevan, ennenkuin lääkäri tulee. -
24579: Niin sai kuunnella sen talven itkua ja valitusta. Mitään muistiin-
24580: panoja ei saa tehdä, kun kaikki paperilaput ja kirjat sekä kynät
24581:  otettiin pois. Siitä huomasin, että pelkäävät muistiinpanoja. Var-
24582: tija muutti minut sitte erään heikkomielisen kanssa asumaan.>>
24583:      Sitten täällä on vielä todistuksia, kuinka irtolaisia, jotka eivät
24584:                       Kertomus valtiovarain tilasta.              2067
24585: 
24586: 
24587: ole tehneet mitään rikosta, vanhoja ukkoja, työhön kykenemättö-
24588: miä, kohdellaan sillä tavalla, että he hetipaikalla vankilaan tultuaan
24589: sairastuvat. Täällä on seikkaperäinen kertomus sellaisesta tapauk-
24590: sesta Katajanokalla vuonna rgoo, vaikka minä en tahtoisinäitä kaikkia
24591: lukea. Hauskana kuvana, pikku asiana, joka koskee sangen läheltä
24592: vankiloiden taloudenhoitoa, kertoo eräs vanki, että puhtaita sukkia
24593: pyydettäessä oli useasti vastauksena: •> Joko vanhat on rikki?•> Jos
24594: sai miten äkkiä vanhat rikki kulutetuiksi, silloin sai heti uudet ja
24595: puhtaat. Mutta jos vanhat eivät menneet rikki, niin silloin sai nii-
24596: hin tyytyä, siksi kun ne olivat aikansa palvelleet. •>Näillä kylmillä
24597: kivilattioilla verstassa seisoskellessa tai vielä pahempi kun koppiin
24598: tultua täytyy riisua kovat puukengät pois, ettei lattia naarmuttuisi,
24599: näin sukkasilla seisoskellessa tunsin miten reumaattinen särky lisään-
24600: tyi kovin jaloissani, kovin hikiset kun jalkani mu~tenkin olivat,•> sa-
24601: noo muuan.
24602:     Sanomalehdissä kerrottiin hiljattain, miten Viaporin jutusta
24603: tuomitut ovat pyytäneet Turun lääninvankilasta päästä heille
24604: tuomittua kuritushuonerangaistusta kärsimään muka sentähden,
24605: että saisivat ammattitöitä tehdä ja niihin harjaantua. Todellinen
24606: syy on näin: luulivat kuritushuoneessa annettavan edes leipää riit-
24607: tävästi, mutta ne heistä, jotka ovat Lappeenrannan työvankilaan
24608: viedyt, valittavat samoin ruuan niukkuutta ja huonoutta. Ovat teh-
24609: neet valituksia johtokunnallekin esim. sillien kelvottomuudesta,
24610: mutta ei ole ollut apua. Tuskin voi sellaisella ravinnolla pysyä hen-
24611: gissä rangaistusajan loppuun. Jos yhteiskunnalla onkin oikeus tur-
24612: vata itseään rikoksellisilta, ei sillä ole oikeutta heitä rääkätä, tur-
24613: mella ja nälällä kiusata.
24614:     Ruoan huonoutta valittavat kaikki ja siihen lieneekin paljon
24615: syytä välittämättä siitä, mitä se ruokajärjestys määrää, jota vanki-
24616: loissa noudatetaan. Tunnettu asia, yleisesti tunnettu asia on, että
24617: hankkijat -      vankilan ruuanhankinta myödään huutokaupalla
24618: - lähettävät vankilaan kaikkein huonointa tavaraa, niin huonoa, jota
24619: ei enää missään muualla voi käyttää. Vankilan puolesta pitäisi kyllä
24620: olla tarkastus, että kaikki tämä tavara on hyvää, mutta jos sellaista
24621: tapahtuu tai ei, sitä en tiedä. Varmaa on kuitenkin ja minäkin voin
24622: todistaa milloin tahansa, että sillä tarkastuksella ei ole mitään mer-
24623: kitystä, johtukoon se sitten leveranttöörien lahjomisesta tai asian-
24624: omaisten viranomaisten huolimattomuudesta.
24625:     Nämät kuvaukset ovat surullisia, ne kuulostavat miltei uskomat-
24626: tomilta. Ja kuitenkin minä olen vakuutettu, että näiden kuvausten
24627: kautta ei ole tullut ilmi koko totuus, ainoastaan pikkuinen osa.
24628: Sitä oudommalle ja surkeammalle tuntuu, kun tietää, että meidän
24629: valtiollisia vankejamme kohdellaan myöskin aivan samalla tavalla
24630: kuin näitä rikosvankeja, että majesteettirikoksesta tuomittu joutuu
24631: tähän samaan varas- ja murhamiesseuraan, että niiltäkin kielletään
24632: 2068                   Istunto 29 p. lokakuuta 1908.
24633: 
24634: kaikki henkinen työ, niille ei anneta parempaa ruokaa, niille ei anneta
24635: kirjallisuutta, ei sanomalehtiä, eikä tilaisuutta vapaaseen henkiseen
24636: työskentelyyn. Ei ole ihme, jos sellaisissa oloissa täydellisesti kidu-
24637: tettavana, rääkättävänä olleet joutuvatkin mielipuoliksi, ihmiset,
24638: jotka ovat tottuneet vapaaseen henkiseen työskentelyyn. Kaikki
24639: ovat yksimieliset siitä, että Venäjällä, jonka vankilaoloja niin pal-
24640: jon on moitittu, kuitenkin valtiollisten vankien kohtelu on kymmenen
24641: kertaa parempi kuin samanlaisten vankien täällä. Me olemme vielä
24642: kaukana siitä, mihin sielläkin sillä alalla on päästy, ja tuskin on enää
24643: yhtään maata Euroopassa, Balkanin valtioita lukuunottamatta,
24644: joissa valtiollisia vankeja kohdeltaisiin tavallisten rikoksellisten,
24645: murhamiesten ja varkaiden tavoin. Niin ollen olisi syytä toivoa, että
24646: hallitus ryhtyisi ..toimenpiteisiin siihen suuntaan, että valtiollisten
24647: vankien kohtelu ja hoito järjestettäisiin kokonaan toiselle kannalle
24648: kuin nykyään.
24649:     Täällä eräät puheet saivat aikaan, että rautatiehallituksen yli-
24650: tirehtööri erosi. Minä en uskalla toivoa, että vankeinhoitohallituksen
24651: ylitirehtööri eroaisi, vaikka kyllä hänellä olisi kymmenen kertaa pa-
24652: remmat syyt jättää toimensa toisiin käsiin, kuin rautatiehallituksen
24653: tirehtöörillä.    Siinä ainakin on sopimaton mies sopimattomalla
24654: paikalla.     Mitenkä muuten lienee virkaharrastuksenkin kanssa,
24655: kun siksi suuritöinen virka kuin vankeinhoitohallituksen ylitireh-
24656: töörin hoidetaan miltei sivutyönä. Sama herra, Aleksis Gripenberg,
24657: on myöskin Helsingin rahatoimikamarin puheenjohtajana, ja siinähän
24658: lienee kyllä toimi, joka vaatii lahjakkaan ja tarmokkaan miehen
24659: koko ajan. Sitä paitsi hän on holhouslautakunnan jäsenenä ja sen
24660: ohella eräitten rahalaitosten jäsenenä, enkä minä kuitenkaan ole
24661: ottanut selville kaikkia hänen toimiaan. Sangen sattuva kuva ja
24662: vastaus niille, jotka vähä aikaa sitten kehuskelivat meidän virka-
24663: rniestemme ahkeruutta ja kunnollisuutta. Kyllä se ahkeruutta osot-
24664: taa, mutta se ahkeruus ei ole juuri kiitettävää laatua.
24665:     Minä ehdottaisin, että valiokunnan mietinnössä sivulla 27 oleva
24666: ponsi muutettaisiin näin kuulumaan: >>että hallitus valmistuttaisi
24667: ja antaisi eduskunnalle esityksen lakien muuttamiseksi siihen suun-
24668: taan, että vanhettuneet ja epäinhimilliset rangaistukset maan vanki-
24669: loista tulisivat poistetuiksi ja vankilajärjestelmä muutenkin saatettai-
24670: siin oikeudenmukaiselle ja yhteiskunnan todellista etua vastaavalle
24671: kannalle.>>
24672: 
24673:     Ed. Piiraine n: Ensiksikin pyydän saada kannattaa ed.
24674: Tokoin tekemää ehdotusta, samoin kuin ed. W esan ehdotusta;
24675: luullakseni voin tehdä sen koska nämä kaksi ovat erillisiä. Sa-
24676: malla pyydän saada tehdä lisäyksen niihin lausuntoihin, joita ed.
24677: Wesa ja myös ed. Huoponen täällä seminaarirakennuksista mai-
24678: nitsivat, koska olen ollut tilaisuudessa seuraamaan rnieskohtaisesti
24679:                       Kertomus valtiovarain tilasta.               2069
24680: 
24681:  Kajaanin ja osaksi Raahenkin seminaarien talonkorjauksia. Olen
24682: tullut siihen vakaumukseen, että nämä ovat niitä urakkajärjestel-
24683:  män tuotteita, joita valtion rakennuksissa ja töissä käytetään. On
24684: kai luonnollista, että ne tahdottaisiin tehdä halvalla ja sillä lailla
24685: tarjotaan urakalla vähemmän vaati ville, mutta tulokset ovat pe-
24686: rästäpäin osottaneet toista. Täällä mainittiin hiukkasen Kajaanin
24687: seminaarista. Tämä rakennus, niin komea kuin se onkin, rupesi
24688:  kaksi vuotta käytännössä oltuaan jo sortumaan ja täytyi ryhtyä
24689: perinpohjaiseen korjaukseen, kattojen kannatusparrujen uusimiseen
24690: j. n. e. Ja täältä valiokunnan mietinnöstä sivulta 40 näkyy, että
24691: kolmen vuoden korjaukset ovat jo tuottaneet menoja 23,II6 mark-
24692: kaa, eikä ole vielä perinpohjaista korjausta tehty muualla kuin
24693: juhlasalissa, jota käytetään voimistelusalina, ja yhdessä luokka-
24694: huoneessa. Tämä korjaus vielä annettiin ensin urakkamiehelle ja
24695: sittenkin se näyttäytyi kelpaamattomaksi, jotenka tänä vuonna
24696: remonttitöitä, kuten laudoitusta, teetettiin läänin rakennuskont-
24697: torin puolesta suoranaisena valtion työnä. Näiden korjaustöiden
24698: urakalla tekeminen osottautui myös kelpaamattomaksi, koska
24699: yksin seinäin tilkitseminenkin oli tehtävä uudestaan. Rakennus-
24700: tekniikka ja työn valvominen näyttää todellakin osottautuneen
24701: kelpaamattomaksi. Yksinpä piirustukset osottivat, ja rakennusten
24702: ylihallitus oli siitä varmassa vakaumuksessa, että puutarhurin kel-
24703: lari, joka on puutarhurin asunnon alla, oli holvattu. Mutta yh-
24704: tenä kauniina kesäpäivänä se rupesikin sortumaan ja meni erään
24705: asuntohuoneen lattia alas niin että humahti, mutta onneksi ei sat-
24706: tunut sillä kertaa olemaan huoneessa ihmisiä, joten hengen vaaraa
24707: ei tullut. Silloin ruvettiin tutkimaan ja huomattiin, että kellari
24708: olikin holvaamaton, vaikka urakoitsija oli sen muka holvattuna
24709: antanut valtiolle. Tällainen valtion töiden valvominen on kaikkea
24710: muuta kuin johdonmukaista. Tämä on saanutkin Pohjolan vaka-
24711: van kansan ajattelemaan, että todellakin valtion rakennusjärjes-
24712: telmä on epäonnistunut. Jos yksityisten taloja rakentaessa mene-
24713: teltäisiin tällä lailla, niin ei olisi minkäänlaista kapitalistia, jolle
24714: kannattaisi tällainen tuhlausjärjestelmä. Silloin vasta huomattiin
24715: tämäkin kohta, että kuinka huolettomasti oli valvottu valtion ra-
24716: kennuksia ja siitä huolimatta tietääkseni sama arkkitehti, joka oli
24717: valvomassa valtion puolesta tätä valtion työtä, on vieläkin sen
24718: perästä valtion rakennuksia teettänyt, vieläpä etupäässä koulura-
24719: kennuksia, ehkäpä lienee parasta aikaa nytkin jossakin kunnos-
24720: tamassa itseään. Jos tämäkin rakennus olisi annettu - niin yksin-
24721: kertaisia kuin paikkakunnan rakennustyöläiset ovatkin -ammatti-
24722: taitoisen rakennusmestarin (työväen suosiossa olevan miehen) ja
24723: työmiesten yhteistoimeksi ilman tällaisten urakoitsijain ja väli-
24724: käsien apua, niin olisi työ varmasti tullut paljon parempaa, suuri"
24725: paikkaisten arkkitehtien ja muitten avusta huolimatta. Sitten
24726: 2070                  Istunto 29 p. lokakuuta 1908.
24727: 
24728: kun tämä talo on uudestaan laitettu, kaikki huoneet korjattu perin-
24729: pohjaisesti, nousevat rakennussummat vielä monta kertaa kor-
24730: keammaksi kuin tämän kolmen vuoden ajalla ovat nousseet. Syynä
24731: ei suinkaan ole ollut rakennusaineitten huonous. Olihan vielä valtion
24732: rakennuksiin saatu sentään hyviä tarpeita, mutta niinkuin jo sa-
24733: noin, valvominen on ollut huono, koska seminaarirakennuks'en piha-
24734: maalle osui vanhaa peltoa ja urakoitsija käytti tätä vanhaa peltoa
24735: hyväkseen siten, että ruokamultaa kattojen täytteeksi pani, jotta
24736: tämä oli omiaan mädättämään kattojen niskakannattimia, jotta
24737: rakennusten ylihallituskin tietääkseni on saanut muinaismuistojen
24738: joukkoon näitä palaneita kekäleitä; ne olivat mätänemisestä tul-
24739: leet aivan hiiliksi.
24740:     Samoin olisi rakennusylihallituksen ja kouluylihallituksen puo-
24741: lelta otettava tulevaisuudessa huomioon myöskin näiden rakennus-
24742: ten käytännöllisyys, koska nämä koulurakennukset ovat epäkäy-
24743: tännöllisiä siitä syystä, että arkkitehdit ja kouluylihallituksen ja
24744: rakennusylihallituksen herrat eivät ole käytännön miehiä. Olisi
24745: monta kertaa kouluja rakennettaessa ja niitä järjestettäessä saa-
24746: tava opettajilta hyviä neuvoja. Kun annetaan puutarhaopetusta-
24747: kin seminaareissa ja sitä varten pidetään kasvihuoneita, ovat nämä
24748: kasvihuoneet rakennetut tällaisten arkkitehtien teoriojen mukaan,
24749: eikä ole otettu käytäntöä ollenkaan huomioon. Niinpä Kajaanin
24750: seminaarissa on kasvihuone pitänyt järjestää ja rakentaa aivan uudes-
24751: taan, minkä muutoksen on saanut aikaan ammattimies, nim. puu-
24752: tarhuri. Näitä seikkoja ei ole otettu huomioon koskaan eikä näytä
24753: että nytkään, tehtäessä uusia suunnitelmia, olisi halu ottaa näitä
24754: ammattimiehiltä. Mainitun kasvihuoneen muuttaminenkin tuotti
24755: useampien tuhansien markkojen lisäkuluja, ja olisi kasvihuone ol-
24756: lut kerrallaan tehty, jos olisi viitsitty käyttä~ hyväksi ammatti-
24757: miehen antamia tietoja ja neuvoja.
24758:     Näillä muutamilla huomautuksilla toivoisin että vastaisuudessa
24759: rakennusylihallitus ja kouluylihallitus etenkin kouluhuoneita ra-
24760: kentaessaan ottaisi huomioon ammattimiesten huomautukset sekä
24761: myöskin, että kaikki valtion rakennukset tehtäisiin valtion suo-
24762: ranaisena työnä työmiesten ja yksinkertaisen, ammattitaitoisen
24763: ja työväen suosiossa olevan rakennusmestarin johdolla. Silloin
24764: voitaisiin monessa tapauksessa kallispaikkaisia insinöörejä ja arkki-
24765: tehtejä näistä töistä suureksi osaksi poistaa, joten kustannukset
24766: niissäkin suhteissa paljon vähenisivät.
24767: 
24768:    Ed. H a n n e s G e b h a r d: Vastenmielisesti olen pyytänyt
24769: puheenvuoroa, kun tiedän, että maalle mitä tärkeimpiä kysy-
24770: myksiä vielä on aivan pohtimatta ja ratkaisematta ja minun on
24771: käytettävä aikaa ainoastaan persoonallisen hyökkäyksen torjumi-
24772: seksi. Ed. Tokoi otti täällä puheeksi valtion menot komiteain kus-
24773:                         Kertomus valtiovarain tilasta.             2071
24774: 
24775: 
24776:   tantamiseksi ja siinä hän m. m. moitti sitä, että ei ole tutkittu
24777:   työväen oloja, m. m. työväen asunto-oloja. Mutta mikäli minä
24778:   muistan hänen lausunnostaan, hän kumminkin oli itse pakotettu
24779:   lukemaan eräästä asiakirjasta, että juuri se komitea, jonka työssä
24780:   minä olen ollut ja jonka kustannuksia hän myöskin piti kalliina,
24781:   on tutkinut ja tulee julkaisemaan tutkimuksia työväen oloista ja
24782:   erityisesti asunto-oloista.
24783:       Ed. Tokoi moitti Tilattoman väestön Alakomitean tutkimusten
24784:   kalleutta. Mutta hänen pitäisi ottaa huomioon, että tämä on suu-
24785:   rin yhteiskuntataloudellinen tutkimus, mikä Suomessa on pantu
24786:   toimeen, ja että sen työssä on ollut noin parinkymmenen henkilön
24787:   suuruinen toimisto useampien vuosien kuluessa. Hän mainitsi
24788:   eräästä valtion asiakirjasta, että tämä tutkimus muka oli loppuun
24789:   saatettu jo vuonna rgo6. Hän ei näkynyt oikein ymmärtäneen
24790:   mainittua asiakirjaa, siinä kun sanotaan, että tutkimuksen alkutyöt
24791:   oli saatu niin valmiiksi, että voitiin ruveta painattamaan tilas-
24792:   tollisia tauluja vuonna rgo6 ja tämä painattaminen on kestänyt
24793:   koko sen vuoden ja seuraavan vuoden loppupuolelle saakka. Täten
24794:   on saatu painatetuksi kuuteen eri osaan taululiitteitä, jotka yh-
24795:   teensä tekevät, mikäli muistan, yli r,soo suurta sivua, ja ne kah-
24796: - della eri kielellä. Tämä seitsemän vuoden kuluessa. Vertauksen
24797:   vuoksi tahdon mainita, että eräs ranskalainen tutkimus maalais-
24798:   oloista, jonka laajuus on paljon pienempi kuin tämän, on kestänyt
24799:   ro vuotta ja sen on kuitenkin suorittanut erityinen valtion virasto
24800:   harjaantuneine henkilökuntineen ja virkamiehineen.
24801:       Vielä ed. Tokoi moitti sitä, että tästä tutkimuksesta ei ole vielä
24802:   saatu valmiiksi enemmän kuin yksi osa julkisuuteen, koska muihin
24803:   osiin ei ole vielä kirjoitettu tekstiä. Mutta tekstiä ei voida ruveta
24804:   kirjoittamaan, ennenkuin taululiitteet on saatu painatetuiksi, ja
24805:   ne saatiin painatetuiksi, kuten mainitsin, vasta viime vuoden lo-
24806:   pulla. Tämän vuoden alussa, helmikuussa, oli jo teksti ensimäi-
24807:   seen osaan valmiina, niin että se voitiin jakaa täällä valtiopäi-
24808:   villä. Syystä että minä olen ollut valtiopäivillä, on minun ollut
24809:   mahdotonta kirjoittaa tekstiä muihin osiin, ja työn jouduttamiseksi
24810:   on kahden osan teksti annettu toisille henkilöille kirjoitettavaksi,
24811:   jotka paraikaa valmistavat niitä. Kolmannen osan tekstin oli tarkoi-
24812:   tuksena tulla valmiiksi näiden valtiopäivien alussa, mutta valtio-
24813:   päivät ovat estäneet sen loppuun saattamista. Minä toivon, että
24814:   näitten kolmen osan teksti tulee niin pian valmiiksi, että ne voi-
24815:    daan julaista ennen ensi valtiopäiviä.
24816:       Sitten ed. Tokoi moitti sitä, että tämä viivytys olisi ollut siinä
24817:   suhteessa haitallinen, että esim. valtiopäivävaliokunnat eivät muka
24818:    ole voineet käyttää näitä tutkimuksia hyväkseen. Minä pyydän
24819:    kuitenkin saada mainita, että mikäli minä muistan, näitä tutki-
24820:    musten tuloksia on valiokuntien pyynnöstä annettu käytettäväksi
24821: 2012                  Istunto 29 p. lokakuuta 1908.
24822: 
24823: paitsi maatalousvaliokunnalle, myöskin talousvaliokunnalle, laki-
24824: ja talousvaliokunnalle, kunnallisvaliokunnalle ja sivistysvaliokun-
24825: nalle. Niinikään ovat valtion virastot ja varsin useat valtion ko-
24826: miteat olleet tilaisuudessa käyttämään hyväkseen tämän tutki·
24827: muksen tuloksia, mikäli ne ovat valmistuneet.
24828: 
24829:     Ed. N e v a n 1 i n n a: En ole aikonut puolestani pidentää kes-
24830: kustelua maamme ruotsalaisista oppikouluista, jotka sijaitsevat
24831: suomalaisilla paikkakunnilla. Tästä asiasta on tässä maassa kestä-
24832: nyt sekä yleis- että erikoiskeskustelua puolen vuosisadan ajan ja
24833: olin odottanut, että Suomen eduskunta olisi tämän keskustelun
24834: nojalla tuntenut itsensä ilman muuta kypsäksi tämän asian rat-
24835: kaisemaan. Asiasta on kuitenkin tänään keskustelu viritetty ja
24836: näin ollen en malta olla hiukan koskettelematta sitä periaatteel-
24837: lista katsantokantaa, jolla tätä asiaa koskevassa valiokunnan mie-
24838: tintöön liitetyssä vastalauseessa koetetaan näitä kouluja suojella.
24839: Vastalauseen arvoisa tekijä sanoo, että se, minkä tulee määrätä,
24840: ylläpidetäänkö näitäkin kouluja vai ei, on tarve. Niinpä kyllä,
24841: tarve se on, tarve eikä mikään muu. Myönnän mielelläni, etteivät
24842: tässä ratkaise nekään numerot, jotka, niin valaisevia kuin ovatkin,
24843: valiokunta on mietinnössään esittänyt. Mutta se tarve, joka tä-
24844: män kysymyksen ratkaisee, ei saa olla, niinkuin toisen vastalau-
24845: seen tekijä tahtoisi, se mitä määrätyt perheet, olkoonpa niitä enem·
24846: män tai vähemmän, kaikkein vähimmän se, mitä määrätyt virka-
24847: mies- tai yläluokkaperheet tahtovat. Vaan ratkaisijana pitää olla
24848: kansallisen kokonaisuuden tarve ja mitä se vaatii. Mutta mikä tämä
24849: on, sitä ei ratkaise määrättyjen perheiden halu, vaan sen ratkai-
24850: see kansakunnan orgaanit, eduskunta ja hallitus. Heidän on teh-
24851: tävä itsellensä selko, mitä tarve vaatii tässä niinkuin kaikissa muis-
24852: sakin asioissa, koulupolitiikassa yhtäläisesti kuin torpparilainsää-
24853: dännössä ja myöskin kysymyksessä, joka nyt on käsiteltävänä ja
24854: joka kuuluu: onko Suomen kansan valtion varoilla ylläpidettävä
24855: erityisiä kouluja sille tämän maan virka- ja muun yläluokan osalle,
24856: joka haluaa pitää itsensä kielellisesti erotettuna ympäröivästä kan·
24857: sasta? Tämä on se kysymys, jossa Suomen eduskunnan nyt tulee
24858: ottaa kanta, tämä eikä mikään muu.
24859:     Tämä keskustelu on vaikea ja niin sanoakseni häiritsevä sen-
24860: tähden, että mitä erilaatuisimmat asiat tulevat yhtaikaa käsiteltä-
24861: viksi. Mutta kun nyt niin kerran on, pyydän minäkin saada koskea
24862: aivan lyhyesti pariin toiseen asiaan.
24863:     Täällä on eräs vasemmiston edustaja tänään esittänyt räikeitä
24864: tietoja maamme vankeinhoitolaitoksesta. Minulta puuttuu kaikki
24865: aineisto, jonka nojalla voisin arvostella, mitä arvoa tälle esitykselle
24866: on annettava. Puhuja katsoi kuitenkin voivansa lopettaa esityk-
24867: sensä lausunnolla, että tämän valtiolaitoksen esimies, vankeinhoito-
24868:                      Kertomus valtiovarain tilasta.             2073
24869: 
24870: hallituksen päällikkö ei ole mies oikealla paikalla. Tässäkään suh-
24871: teessa en minä pysty minkäänlaista arvostelua antamaan. Mutta
24872: minä tunnen erään tosiasian, joka on läheisesti tämän asian yhtey-
24873: dessä. Se ei suinkaan ole yksinäistä laatua maassamme, vaan
24874: se päinvastoin kuvaa järjestelmää, ja juuri sentähden minä myös-
24875: kin tahdon sitä kosketella. Vankeinhoitohallituksen ylipäällikkö
24876: on myöskin Helsingin rahatoimikamarin esimies (Vasemmistosta:
24877: Se kuultiin jo! Puhemies, koputtaen nuijallaan: Hiljaa!). Ei liene
24878: mikään pieni toimi, mikään mitätön tehtävä olla Helsingin kaupun-
24879: gin finanssiministerinä. Tämä on kuvaava sille virkamiesvallatto-
24880: muudelle, joka - sanottakoon nyt mitä tahansa ja niin paljon kuin
24881: suottakin ja turhaan nykyään huudetaan virkamiesvallattomuu-
24882: desta - on tähän maahan syvälle juurtunut: että tärkeän keskus-
24883: viraston päällikkö saattaa katsoa virkatehtäviensä hoitamiseen
24884: soveltuvan näin tärkeän sivutoimen pitämisen, ja että, mikä on
24885: vielä paljon enempi, maan hallituksella ei ole mitään tähän muis-
24886: tutettavaa. Minä olen elävästi vakuutettu, että tämän kamarin
24887: valtaava enemmistö on minun kanssani yhtä mieltä siinä, että täl-
24888: lainen on soveltumatonta ja että hallituksen velvollisuus on antaa
24889: asianomaisen tietää, että hänen on joko jätettävä sivutoimensa tai
24890: varsinainen virkansa, toinen taikka toinen, ja viipymättä.
24891:     Yksi räikeimpiä puolia meidän hallinnossamme, jonka valtio-
24892: varainvaliokunnan mietintö tällä kertaa paljastaa, ovat ne epä-
24893: kohdat, jotka rakennusalalla näkyvät esiintyneen. Myöskin siinä
24894: keskusvirastossa, joka on tämän hallintohaamu etunenässä, vallit-
24895: see oloja, jotka eivät maassa, jossa ankarampi kuri ja vähemmän
24896: byrokraattiset katsantotavat ovat vallalla, tulisi kysymykseen.
24897: Minä rohkenen puolestani lausua, että tässäkin virastossa, joka
24898: monen muun keskusvirastomme ohessa on ruotsalaisuuden van-
24899: kimpia tyyssijoja, olisi tarpeen saada aikaan johdon vaihdos.
24900: 
24901:     Ed. M a 1 m i v a a r a: Sen päätöksen nojalla, minkä eduskunta
24902: eilen teki yksityisten oppilaitosten avustamisesta valtion yleisillä
24903: varoilla, täytyy minunkin liittyä niihin, jotka täällä jo ennen ovat
24904: ehdottaneet, että valtiovarainvaliokunnan mietinnön 35 sivulla
24905: oleva toinen ponsi poistettaisiin. Minä en voi käsittää muuta, kuin
24906: että tämä ponsi turhentaa jonkun verran ainakin käytännössä si-
24907: vistysvaliokunnan mietinnön johdosta tehtyä päätöstä. Eilen
24908: säädettiin oppilasmäärä valtioavun saamisen perustaksi; tässä pan-
24909: naan aivan toiset näkökohdat määrääviksi valtioavun myöntämi-
24910: selle yksityisten oppilaitosten yläluokkia varten. Mainitakseni
24911: erään esimerkin minua lähellä olevalta paikkakunnalta. Lapuan
24912: yhteiskoulu, joka toimii tänä vuonna viisiluokkaisena 140:een nou-
24913: sevalla oppilasmäärällä, jättää näinä päivinä hallitukselle ano-
24914: muksen kolmen yläluokan perustamisesta. Tämän ponnen nojalla
24915: 2074                  Istunto 29 p. lokakuuta 1908.
24916: 
24917: 
24918: tulisi hallitus houkutelluksi vastaamaan: Menkööt Kokkolaan ja
24919: Vaasaan, siellä on yläluokilla lisäoppilaille tilaa. Vaasan suoma-
24920: lainen viisiluokkainen tyttökoulu olisi pakotettu siten lähettämään
24921: oppilaansa Kokkolaan 12 peninkulmaa sivu Lapuasta, kun Vaa-
24922: sassa ei ole yhteiskoulua, jossa nämä saisivat lisäopinhalunsa tyy-
24923: dytetyksi. Ja Vaasanläänin asukkaille tapahtuisi täten vääryys
24924: siinäkin suhteessa, että tämä lääni, kuten tässä mietinnössä sivulla
24925: 33 oleva taulu osoittaa, nykyään nauttii oppikouluihin nähden asu-
24926: kasta kohti ainoastaan 2 mk. 19 p. valtionavustusta, kun esim.
24927: Oulunlääni nauttii 18 mk. 73 p. ja Viipurinlääni 23 mk. 77 p. Täl-
24928: laisiin luonnottomuuksiin johtaisi nyt kyseessäoleva ponsi käytän-
24929: nössä.
24930:     Täällä on lausuttu pelkoa siitä, että muussa tapauksessa, ellei
24931: tätä pontta hyväksytä, syntyisi oppilaitoksia jokaiseen kuntaan.
24932: Se on turha pelko. Vaikka toiveet kävisivätkin kaikkialla siihen suun-
24933: taa::l, tekevät paikkakunnalliset olosuhteet niiden toteuttamisen
24934: aivan mahdottomaksi. Tarpeetonta on tällaisesta pelosta supistaa
24935: eduskunnan jo ennen tekemää päätöstä.
24936: 
24937:    Ed. S o h 1 b e r g: J ag begärde ordet för att bemöta några af
24938: landtdagsmannen Arajärvis påståenden angående dessa klämmars
24939: innebörd, järnförd med landtdagens beslut i går. Då tiden emeller-
24940: tid har frarnskridit så långt, genom uppläsandet af den vidlyftiga
24941: brefsamlingen i fångvårdsfrågan, afstår jag från vidare uttalanden
24942: och ber blott att få förena mig om de yrkanden, som frarnställts
24943: af landtdagsmännen von Alfthan och V. T. Rosenqvist.
24944: 
24945:    Ed. V e r a H j e 1 t: Efter de oväntadt långa andraganden,
24946: som hållits här i afton, beslöt också jag att afstå från ordet, för att
24947: vi må hinna med frågorna på dagordningen.
24948: 
24949:     Ed. H e i m b ii r g e r: Från vänsterhåll har här ofta åbero-
24950: pats seder och bruk i utländska parlament, men, för så vidt jag
24951: funnit, vanligen endast, då det gällt att försvara något själfsvåld.
24952: Hvad däremot beträffar parlamentariska seder och bruk, som äro
24953: efterföljansvärda, har vänstern oftast visat sig benägen att öfver-
24954: träda dem. Dylika afslösanden som de, hvilka hr Tainio meddelat
24955: vidkommande fångvården, förekomrna ju icke sällan i utländska
24956: rådsförsarnlingar, men liar jag trott mig märka, att de, där de före-
24957: kommit, varit frarnställda i en annan form än den, hr Tainio gif-
24958: vit sitt anförande. Om närnligen dylika afslöjanden skola verka
24959: något, böra de klädas i en detaljerad, bestämd form, så detaljerad,
24960: så bestämd, att möjlighet finnes för myndigheterna att inskrida,
24961: att undersöka, huruvida de missbruk, som öfverklagas, äro verk-
24962: liga och huruvida de icke bero på fantasiskapelser, afsiktliga eller
24963:                         Kertomus valtiovarain tilasta.               2075
24964: 
24965: 
24966: oafsiktliga. En dylik detaljering, en sådan siktning af materialet
24967: har här icke förekommit. Det är ju möjligt, att öfvergrepp ägt
24968: rum, men det är lika möjligt, att allt hvad hr Tainio här berättat,
24969: stöder sig endast på lösa, obevisade och oriktiga påståenden. Så-
24970: som mångårig domare har jag själffallet icke kunnat undgå att taga
24971: i öfvervägande vårt straffsystem, dess förtjänster och brister, och
24972: jag är ense med hr Tainio därom, att det i många afseenden är för-
24973: åldradt, i många afseenden hårdt, grymt, men i många afseenden
24974: också icke tillräckligt strängt. J ag vore därför villig att under-
24975: stöda hr Tainios kläm, om jag icke måste befara, att ett sådant
24976: understöd lätt kunde få utseendet af, att jag också skulle vilja under-
24977: skrifva en stor del af det hr Tainio till försvar för sin kläm anfört
24978: och detta kan jag för närvarande icke göra.
24979:     Hvad här har yttrats om öfverdirektören i fångvårdsstyrelsen,
24980: om hans dubbelställning såsom chef för fångvården och ordförande
24981: i stadens drätselkammare, kommer att af annan bemötas.
24982: 
24983:     Ed. K. H ä m ä 1 ä i n e n: Se asia, mitä ed. Tainio täällä lau-
24984: sunnossaan kosketteli, on jo otettu näillä valtiopäivillä esille ano-
24985: muksen muodossa, joka anomus on ollut lakivaliokunnassa val-
24986: misteltavana. Ja se anomus ehkä, jos mietintö siitä olisi joutunut
24987: eduskunnalle, olisi kai, ainakin mikäli meikäläisestä ryhmästä riip-
24988: puu, päättynyt sentapaiseen ponteen, jonka ed. Tainio täällä luki.
24989: Mutta kun nyt tämä asia ei joutunut lakivaliokunnassa tulla lop-
24990: puun käsitellyksi, eikä siis siitä tullut mietintöä näillä valtiopäivillä,
24991: niin minä kannatan ed. Tainion tekemää ehdotusta.
24992: 
24993:     Ed. v on T r o i 1: En passus i hr Tainios andragande har för-
24994: anledt mig att begära om ordet, nämligen hr Tainios klander öfver att
24995: hos oss politiska straffångar behandlas på samma sätt som öfriga
24996: fångar. Hr Tainio har därvid velat framhålla, att t. o. m. i Ryss-
24997: land en politisk fånge har en bättre ställning än hos oss. Innan
24998: hr Tainio kom fram med detta påstående, hade det väl ändå varit
24999: skäl för honom att något närmare sätta sig in i vårt straffsystem,
25000: något närmare studera gällande strafflag jämte verkställighetsför-
25001: ordningen af den rg december r88g. J ag tror att hr Tainio då icke
25002: skulle hafva fällt ett sådant uttalande, än mindre hade det varit
25003: skäl för honom att fälla detta uttalande, då det väl för honom bör
25004: vara kändt, att politiska fångar i Ryssland behandlas efter admi-
25005: nistrativa förordningar och icke såsom hos oss efter lagar, som till-
25006: kommit genom samverkan af landtdag och regent. Det hade kan-
25007: ske också varit skäl att taga del af en annan förordning af den rg
25008: december r88g angående de åtgärder, som voro en följd af straff-
25009: lagens införande. Af denna förordning hade hr Tainio då kunnat
25010: inhämta, hurusom äfven rannsakningsfångar hos oss enligt gällande
25011: 2076                 Istunto 29 p. lokakuuta 1908.
25012: 
25013: lag åtnjuta rättsskydd. I öfrigt kan jag såsom domare ansluta mig
25014: till landtdagsman Heimbiirgers yttrande.
25015: 
25016:      Ed. S c h y b e r g s o n: J ag trodde icke mina öron, då jag
25017:  tyckte mig höra, att hr Nevanlinna i sitt andragande om fång-
25018:  vården blandade in också Helsingfors drätselkammare. J ag kunde
25019:  så mycket mindre göra det, som ju Nevanlinnas andraganden vid
25020:  denna landtdag öfver hufvud varit helt sakliga och hållit sig inom
25021:  ramen för ämnet, i motsats till hvad vid de föregående landtda-
25022:  garna icke så sällan varit förhållandet. J ag öfvertygade mig emel-
25023:  lertid af talets fortsättning om att jag hade hört rätt. Och som
25024:  jag varit med i drätselkammaren här under en lång följd af år, kan
25025:  jag gifva besked. Under den första tiden efter den nuvarande kom-
25026:  munalförfattningens införande var ordförandeposten i drätselkam-
25027:  maren en bisyssla i den mening, som hr Nevanlinna det framhöll,
25028:  t. o. m. en mycket arbetsdryg befattning och för dåvarande för-
25029: hållanden mycket väl aflönad. Den om icke första, så dock andra
25030: innehafvaren af denna befattning var sedermera referendariesekre-
25031: teraren Bergelund, en af våra allra dugligaste tjänstemän som trots
25032: sin arbetsdryga befattning i senaten under åtskilliga år hann med
25033:  detta sysslande. Efter honom följde borgmästar Öhman, som ju också
25034: han hade åtskilligt annat att göra, och under hans ordförandetid
25035:  var jag ett antal månader tjänstförrättande ordförande, och äfven
25036:  jag hade dock denna tid rätt många andra järn i elden. Sedan dess
25037: har emellertid införts den väsentliga förändringen i drätselkamma-
25038: rens organisation, att sekreterarebefattningen i drätselkammaren,
25039: som förut var ett obetydligt sysslande med järnförelsevis ringa af-
25040: löning, förändrades till en befattning af helt annan art, och dess
25041: innehafvare bruka man och man emellan här i Helsingfors kallas
25042: ekonomie-borgmästare. Det är faktiskt han, som är Helsingfors
25043: stads finansminister. Ordföranden i drätselkammaren är ungefär
25044: i samma ställning som ordföranden i ett försäkringsbolags direktion,
25045: där den verkställande direktörsplatsen innehafves af annan man.
25046:  Jag förvånar mig icke öfver att hr Nevanlinna icke känner till dessa
25047: förhållanden. J ag har därför trott mig böra lämna dessa upplysnin-
25048: gar. Om chefen för fångvården är en gång i veckan upptagen af
25049: ett sammanträde i kommunala värf, på grund af det kommunala
25050: förtroende, som honom visats, och någon stund på dagen konfere-
25051: rar med sekreteraren, så är det icke ett arbetsdrygare sysslande
25052: än att han godt medhinner det. Han är icke häller hindrad att af-
25053: lägsna sig från orten, när han det önskar, i hvilken händelse vice-
25054: ordföranden träder i hans ställe. J ag har ansett ni.ig vara skyldig
25055: att omnämna detta, emedan icke blott hr Nevanlinna nu, utan en-
25056: ligt hvad jag hört, några tidskrifter, som göra i sådana här saker,
25057:                         Kertomus valtiovarain tilasta.               2077
25058: 
25059: 
25060: Framtid eller Argus, eller hvad de nu heta, hafva innehållit yrkan-
25061: den ordagrannt öfverensstämmande med hr Nevanlinnas nu.
25062:     Hvad själfva saken beträffar hade jag tänkt, såsom fröknarna
25063: Sohlberg och Hjelt, afstå från ordet, men tror mig dock nu med nå-
25064: gra få ord kunna nämna, att det är bäst, om hvarje utskott skulle
25065: hålla sig till sitt område, eller, där området är gemensamt, en kon-
25066: ferens dem emellan ega rum. Ty jag kan icke finna annat än att
25067: dessa klämmar, om de också icke strida emot de i går antagna, dock
25068: handla om fullkomligt samma sak, och det är icke meningen att,
25069: när landtdagen en gång fattat ett beslut i en fråga, den skall fatta
25070: ett annat beslut i samma fråga. J ag anser beslutet beträffande
25071: dessa klämmar, om de nu antagas, icke öfverensstämma med god
25072: ordning och form. Ja, jag vill ifrågasätta, huruvida det icke vore
25073: stridande emot L. 0., ty, som sagdt, om ock innehållet är alldeles
25074: lika, såsom hr Virkkunen påstått, så äro åtminstone ordalagen
25075: olika. Åfven i går, då vi talade om dessa skolfrågor, var det ju
25076: icke blott fråga om pedagogik, utan om penningar, och här i stats-
25077: utskottets betänkande är det nog icke ensamt frågan om pennin-
25078: gar, utan kanske också litet om politik.
25079: 
25080:      Ed. S o i n i n en: Minun täytyy yhtyä niihin, jotka ovat eh-
25081: dottaneet, että toinen ponsi sivulla 35 poistettaisiin. En voi päästä
25082: siitä käsityksestä, että tässä on olemassa jonkunlainen ristiriita
25083: edellisten päätösten kanssa; ainakin voitaisiin tämä ponsi helposti
25084: tulkita sillä tavalla, että sellainen ristiriita ilmestyisi. Eilen pää-
25085: tettiin, että on myönnettävä valtioapua niille yläluokille, joilla on
25086: vähintään 12 oppilasta ja jotka muuten täyttävät määrätyt eh-
25087: dot. Tämän ponnen mukaan voitaisiin tällaisilta yläluokilta kiel-
25088: tää valtioapu, vaikka ne täyttävät nämä määrätyt ehdot.
25089:     Tästä ponnesta johtuu mielestäni vielä toinenkin haitta. En
25090: tiedä, eikö sen mukaan voitaisi esim. määrätä yhteiskoulun sluokkaa
25091: läpikäyneitä oppilaita siirtymään esim. johonkin lyseoon. Kui-
25092: tenkin on selvä, että opetussuunnitelma on näissä kouluissa niin
25093: erilainen, että jatkaminen kävisi erinomaisen hankalaksi. Minä
25094: kyllä tiedän, ettei tämä ole ollut tarkoitus ja tiedän myöskin, ettei sitä
25095: tarvitsisi niin selittää. Mutta jos pysyy kiinni sanamuodossa, ei
25096: se estä tällaista menettelyä.
25097:      Kun muuten se tarkoitus, joka tällä ponnella on ollut, nim.
25098: valtiovarain säästäminen, mielestäni jo saavutetaan eilen tehdyn
25099: päätöksen mukaan ja kun on tärkeätä, ettei valtiopäiväpäätök-
25100: sissä jää edes mahdollisuutta selittää päätöksiä keskenään risti-
25101: riitaisiksi, niin olisi mielestäni paras, että tämä toinen ponsi pois-
25102: ±ettaisiin.
25103: 
25104:     Ed. Tai n i o:    Eräs edustaja epäili minun tietojeni luotetta-
25105: 2078                    Istunto 29 p. lokakuuta 1908.
25106: 
25107: 
25108:  vaisuutta. Minä uudistan vielä vakuutukseni, että niissä on jokaisen
25109:  kirjeen kirjoittajan täydellinen nimi ja osoite ja lisäksi mainittu
25110:  toisia vieraita henkilöitä, jotka ne voisivat todistaa. Minä olisin
25111:  hyvin halukas jättämään ne viranomaisten käytettäväksi, jos luulisin,
25112:  että niillä olisi tarkotuksena v~ärinkäytöksiä poistaa. Mutta nämä-
25113:  hän todistukset ovat syntyneet juuri vankeinhoitohallitusta vastaan.
25114:   Kun toimittamassani sanomalehdessä kerran oli näitä seikkoja ku-
25115:  vaava ja paljastava kirjoitus niin vankeinhoitohallitus tahtoi kaikki
25116:  sellaiset moitteet torjua luotaan ja nosti siitä kanteen. On liikaa
25117:  vaatia, että köyhä, köyhäin omistama sanomalehti jaksaisi ruveta
25118:  riitelemään, käräjöimään vankeinhoitohallituksen kanssa. Sehän
25119:  vaatisi tuhansien markkojen kustannukset, kun olisi hankittava
25120:  ja haalittava kokoon kaikki todistajat ympäri maata, yksi sieltä,
25121:  toinen täältä. Vankeinhoitohallituksella sen sijaan olisi tilaisuus käyt-
25122:  tää nämä todistukset hyväkseen, jos sillä siihen olisi halua, ja
25123:  silloin kyllä tultaisiin havaitsemaan, että kaikki tämä voidaan myös
25124:  juriidisesti toteen näyttää.
25125:      Sitte joku toinen edustaja huomautti, että minä en huomannut
25126: sitä eroa, mikä on meidän rangaistusjärjestelmämme ja Venäjän
25127:  rangaistusjärjestelmän välillä, täällä kun kaikki vankilain asukkaat
25128:  tuomitaan laillista tietä ja siellä vankiloita asutetaan hallinnollista
25129: tietä. Minä ensiksikin huomautan, että meillä on vankiloihin lähe-
25130: tetty ihmisiä hallinnollistakin tietä. Minulla on ollut kunnia tutustua
25131: sitä tietä vankilaimme järjestykseen ja sisälliseen elämään, ja siinä
25132: suhteessa ei tehty mitään poikkeuksia, semmoisia poikkeuksia tätä
25133: tietä tulleille vangeille kuin Venäjällä tehdään. Ja sellaisia on meillä
25134:  aikain kuluessa ollut paljo. Minä olen ollut siellä hyvin vähän aikaa,
25135: muutamia päiviä, toiset ovat olleet siellä monia kuukausia, ja niitä
25136: on kohdeltu siellä, vaikka he ovat hallinnollista tietä lähetetyt, ku-
25137: ten tavallisia tutkintovankeja, ja tutkintovankien olo siellä ei ole
25138: erittäin helppoa, varsinkin kun tietää, kuinka halukkaita useat van-
25139: kilan virkamiehet ovat noudattamaan vallassa-olevan hallituksen
25140: - toiveitakin.
25141:      Sitä paitsi ne asetukset, ne järjestyssäännöt, joita meidän vanki-
25142: loissamme noudatetaan, nehän ovat syntyneet hallinnollista tietä
25143: ja tällainen niiden synnyntä osottaa parhaiten niiden oikean luon-
25144: teen. Jos eduskunnalle annettaisiin sensuuntainen armollinen esitys
25145: vankilaohjesäännöiksi, kuin nykyisin on käytännössä, niin minä olen
25146: varma, että sen hallituksen olisi hyvin pian jättäminen paikkansa,
25147: siksi suuren suuttumuksen sellaisten ohjesääntöjen hyväksyttäväksi
25148: tarjoominen tässäkin eduskunnassa synnyttäisi.
25149:      Useat saattavat luulla, että tässä sosialistit puhuvat omassa
25150: asiassaan, sillä sosialistejahan siellä valtiollisina vankeina enimmän
25151: on. Niin on, mutta se ei muuta paljoa asiaa. Lienee mahdollisuus,
25152: että sosialisteilla ruvetaan joskus uudelleen vankiloita asuttamaan,
25153:                        Kertomus valtiovarain tilasta.                2079
25154: 
25155: mutta saattaa se kohtalo tulla vielä monen porvarillisenkin osaksi.
25156: Sietäisi porvarien ottaa ajoissa omat etunsa huomioon. Kyllä vielä
25157: saattaa tulla ajat, jolloin rehellisten ja rohkeiden miesten paikka on
25158: vankilassa, ja sille varalle sietäisi toimia niin, että näiden rehellisten
25159: ja rohkeiden miesten asema vielä ei kävisi samanlaiseksi kuin Boldtin,
25160: että ne tulevat siellä mielipuoliksi muutamassa vuodessa.
25161:     Vielä tahdon huomauttaa, että ero on suuren suuri, jos katsotaan
25162: sitä tapaa, millä Venäjällä näitä hallinnollisia vankeja kohdellaan.
25163: Onhan tunnettu tosiasia, että he vankiloissa hoitavat kirjallisia
25164: tehtäviään. Eräs valtiollinen vanki toimitti siellä kuusi kuukautta
25165: sitä sanomalehteä, johon hän kuului. Tämä tällainenhan kuulostaa
25166: meillä sadulta, meillä kun täytyy olla erityinen lupa, ennenkuin hal-
25167: linnollista tietä täällä vankilaan lähetetty tutkin' ovanki saa edes
25168: yhtään paperinpalaa. Rihveli taulu hänelle annetaan aikansa kuluksi,
25169: mutta ei ilman erityistä lupaa- joka lupa taas riippuu asianomaisen
25170: vankilantirehtöörin suosiosta - ei anneta hänelle mustetta, ei ky-
25171: nää, ei sanomalehteä, ei mitään, eikä myöskään anneta tilaisuutta
25172: tavata omaisiaan. Esimerkiksi juuri kielto, ettei saa tavata omaisiaan,
25173: tuntuu tavattoman raskaalle ja katkeralle sellaisen mielestä, joka ei
25174: tiedä, minkä takia hänet on vangittu ja mistä häntä syytetään. Ja
25175: sitte jos hän tirehtöörin suosiosta ja armosta saakin tilaisuuden
25176: tavata esimerkiksi vaimoansa, niin kaikki keskustelu tapahtuu vanki-
25177: lan vahtimestarin läsnäollessa. Se vahtimestari saattaa usein olla
25178: sangen suuri peto, ja silloin kielletään kaikki keskustelu vangitse-
25179: misen syistä ja kaikista ulkona tapahtuneista asioista; ainoastaan
25180: keskinäisistä, perhettä koskevista taloudellisista asioista saa keskus-
25181: tella. No, se sellainen omaistensa kohtaamislupa ei ole suurenar-
25182: voinen.
25183:     Niitä epäkohtia, sellaisia uusia seikkoja, joita en äsken maininnut
25184: laisinkaan, olisi vielä ollut paljon enemmänkin ja melkein räikeäm-
25185: piä, vaikka minä jätin ne esittämättä sentakia, että meillä on niin
25186: kovin vähän aikaa jälellä. Tämä riittää vastaukseksi minun esi-
25187: tystäni vastaan tehtyihin huomautuksiin.
25188:     Mutta sen ohessa haluan myös kajota pikkusen näihin koulu-
25189: rakennuksiin ja sitä koskevaan ponteen sivulla 40. Ponsi on kyllä
25190: hyvä, mutta siinä kosketeltu asia ei voi olla herättämättä huomiota
25191: ja sitähän se on kyllä jo herättänytkin. Ei voi olla myöskään tunte-
25192: matonta, että tällainen joka vuotinen uusiminen voitaisiin kokonaan
25193: poistaa, jos nämä rakennukset rakennettaisiin kivestä. Se tulisi aikaa
25194: ollen taloudellisesti paljoa edullisemmaksi kuin tällaisten julkisten
25195: seminaarirakennusten rakentaminen puusta. Puurakennusten kor-
25196: jaus yleensä tulee kalliimmaksi, eivätkä ne kestä mitään ja ne ovat
25197: kuitenkin aiotut kestämään vuosisatoja. Tähän seikkaan kiinnitet-
25198: tiin valtiovarainvaliokunnassa huomiota, mutta silloin eräs valio-
25199: kunnan jäsen kertoi vielä tähän lisäksi, että hallitsevissa piireissä,
25200: 2080                   Istunto 29 p. lokakuu• 1908.
25201: 
25202: niillä, joilla on ollut valta, on ollut se käsitys, että seminaareja ei
25203: voi rakentaa yhtä komeiksi, kuin lyseoita. Täytyy pitää arvoero
25204: näitten kahden eri oppilaitoksen välillä. Lyseot ovat arvokkaammat
25205: ja siis ne täytyy rakentaa kivestä ja komeiksi, mutta seminaareissa-
25206: han kasvatetaan vain - kansakoulunopettajia! Ja rakennukset
25207: joutavat kyllä olla puusta, matalia ja vähäpätöisemmän näköisiä.
25208: Silloin kyllä saattaa käyttää monia kymmeniä tuhansia markkoja
25209: joka vuosi valtiovaroja korjauksiin, vain siitä syystä, että - arvo-
25210: erotus näiden kahden oppilaitoksen välillä säilyisi. Onko nauretta-
25211: vampaa kulttuurikuvaa Suomessa esitetty? Ja tämän tällaisen
25212: ajatuksen koti on niissä piireissä, joilla on näissä asioissa valta.
25213: 
25214:     Ed. H e i k k i n e n: Pyysin puheenvuoroa ed. Tainion äskeisen
25215: puheen johdosta. Tuo ed. Tainion puhe teki minuun todellakin kum-
25216: man vaikutuksen. Minä kuuntelin sitä uteliaisuudella ja kuuntelin
25217: sitä kauhistuksella ja ajattelin, onko todella totta, että meidän
25218: Suomessamme tällaista kohtelua annetaan ihmisille, jos kohta pa-
25219: hantekijöille, joita kuitenkin vielä ihmisinä pidetään. Näitä ker-
25220: tomuksia on jokainen meistä lukenut tietysti nykyaikaisista sanoma-
25221: lehdistä. Mutta ehkä joku meistä on alentunut jonkun verran elä-
25222: mässään niin paljon, että on tahtonut kuunnella jotakin henkilöä,
25223: joka vankilasta on päässyt pois. Voipi olla, että näitten kertomukset
25224: ovat liioiteltuja ja näitten kertomuksiahan ed. Tainiokin toi esiin,
25225: mutta ne kertomukset ovat kumminkin siksi lukuisia, että minuun
25226: on tehnyt sen vaikutuksen, että todellakin siellä vankilan muurien
25227: sisällä ei ole asiat aina niinkuin ne olla pitäisi, eikä niinkään kuin
25228: me tahtoisimme. Minulla on siitä aivan tuore kokemus. Kävin eräässä
25229: vankilassa.- Olkoon vankilan nimi ja olkoon vankilan johtajan nimi
25230: mainitsematta. Kenties tapauksen kautta, jos mainitsen nimen,
25231: se voisi vaikuttaa yksityisiin henkilöihin pahaa. Mutta jos niin vaadi-
25232: taan niin minä olen millä hetkellä tahansa sen, kun tositarve tulee,
25233: valmis esille tuomaan. - Sama vankilan johtaja näytteli minulle
25234: vankilaa kaikkine rangaistuslaitoksineen, kaikkine keittiöineen,
25235: kaikkine työpajoineen j. n. e. Näitä en tietysti maalaisena osannut
25236: arvostella, vaan ihmettelin ja katselin. Mutta sittemmin viime-
25237: seksi, -mikä teki minuun ikävimmän vaikutuksen, oli se, kun hän
25238: vei minua sellaiselle kopille, jossa säilytettiin erästä mielipuolta ja
25239: sanoi: >>Nämä ovat kaikkein kauheimmat, mitä vankilassa olla voi.
25240: Usein tänne tulee mielipuolia ja niitä ei täältä pois saa.» Minä sanoin:
25241: Eikö niitä voi lähettää houruinhoitolaan tai johonkin muualle?
25242: Hän vastasi, ettei niitä saa lähettää sieltä pois. Nimenomaan sanoi
25243: hän minulle, että josminulla olisi tilaisuus vaikuttaa siihen suuntaan,
25244: että vankilain järjestys tai ohjesääntö tulisi jonkun verran tarkas-
25245: tuksen alaiseksi, niin tämä olisi suurimpia epäkohtia sillä alalla.
25246: Siis hänkin tunnusti sen, että vankilain hoidossa on olemassa epäkoh-
25247:                        Kertomus valtiovarain tilasta.                2081
25248: 
25249: 
25250: tia. Ja erittäinkin tuo mielipuolen kohtalo teki minuun niin tuiki ka-
25251: malan vaikutuksen. Tulin ajatelleeksi, että jos täytyy täysijärki·
25252: sen ihmisen kärsiä rangaistus, niin hän tajuaa sen, mutta kun tulee
25253: mielipuoleksi ja kerrassaan tajuttomaksi melkein puolikuolleeksi
25254: ja saa, niinkuin eläin, maata kylmällä vankilan kivilattialla, tämä
25255: on enempi kuin mitä yksityinen kansalainen voi kärsiä. Siis tämä
25256: vaikutti minuun sen, että vankilajärjestys on todellakin semmoinen
25257: pimeä ja musta ja se on tuotava päivänvaloon.
25258:     Tosin eräästä toisesta vankilasta tunnen henkilön, joka on sa-
25259: nonut, ettei hän pidä vankilaa rangaistuslaitoksena, vaan se on hä-
25260: nen mielestään koulu. Hän ihailee todellakin vankilaa kouluna,
25261: jossa opetetaan ja kasvatetaan ihmisiä hyvyyteen. Tuo kuva oli
25262: minusta hyvä, mutta se hyvä kuva katosi, kuten sanoin, nähdessäni
25263:  mielipuolen tuolla mainitsemassani vankilassa. Onko nyt asiat todel-
25264: lakin niin, että vankilajärjestelmä kasvattaa eli saattaa ihmiset
25265:  mielipuoliksi, niinkuin ed. Tainio on tässä kuvannut? Se on sitte
25266:  enemmän kuin siedettävää. Olen tahtonut teroittaa ainoastaan
25267:  tämän asian eduskunnan mieleen, kun tulee kysymykseen ed. Tai-
25268:  nion täällä tekemä ponsi.
25269:      Huomautan vielä edusmiehille, että he varmasti ajattelisivat
25270:  ja harkitsisivat, mitä todellakin on näiden vankilain kanssa tehtävä
25271:  ja millä tavalla me vaikutusvaltaamme käyttäisimme, että vankila-
25272:  olot todella tulisivat tarkastuksen alaisiksi, sillä ainakin minä ajat-
25273:  telen niin, että siellä on siksi vanhanaikainen, ehkä homehtunut
25274:  järjestelmä, joka todella tarvitsee järjestämistä ja uudistamista.
25275: 
25276:     Ed. N e v a n 1 i n n a: Ed. Schybergson olisi minun vakau-
25277: mukseni mukaan monta kertaa tehnyt viisaammin, jos olisi hillin-
25278: nyt esiintymishaluaan. Viimeksi hän varmaan nyt olisi niin tehnyt.
25279: Hän ei näet voinut esittää mitään, joka olisi kumonnut minun väit-
25280: teeni, että sellainen asiaintila, että suuren keskusviraston päällikkö,
25281: jonka tulee samalla tehdä virkamatkoja, on pääkaupungin raha-
25282: toimikamarin, siis kaupungin rahaministeriön esimiehenä, olkoon
25283: tuo virka sitten vaikeampi- tai helpompihoitoinen ja olkoon siellä
25284: parempi tai huonompi sihteeri - että tällainen asiaintila on koko-
25285: naan sopimaton. Se on päinvastoin kuvaavaa meidän maamme
25286: virkamiesten vapauksille.
25287:     Minä siis edelleen olen elävästi vakuutettu siitä, että tämän ka-
25288: marin valtava enemmistö on yhtämieltä minun kanssani siinä, että
25289: hänen ehdottomasti on jätettävä joko toinen tai toinen virka.
25290: 
25291:     Ed. S t i g z e 1 i u s: Det torde icke kunna bestridas att för-
25292: hållandena i våra fängelser icke äro alldeles mönstergilla, men myc-
25293: ket beror därpå, att de för tillfället äro så öfverfulla, att verkställig-
25294: hetsförordningen icke kan fullt tillämpas. Däremot tror jag, att
25295:                                                                   131
25296:     2082                   Istunto 29 p. lokakuuta 1908.
25297: 
25298: 
25299:     man icke kan sätta fullt tillit till de intyg, hvilka hr Tainio uppläste.
25300:     Det är nu så, att sådana skriftliga intyg, då de begäras i en viss rikt-
25301:     ning, också kunna erhållas. Och hvad det beträffar, att de äro af-
25302:     gifna under edsförpliktelse, så betyder det nu icke häller så mycket.
25303:     Jag måste därför motsätta mig det förslag till kläm, som hr Tainio
25304:     har framställt, och det särskildt i följd af en omständighet, hvilken
25305:     af hr Hämäläinen redan berördes. Frågan angående straffens
25306:     verkställighet och angående de ordningsstraff, som tillämpas i fän-
25307:     gelserna i allmänhet, utgöra nämligen föremål för en petition, som
25308:     af landtdagsmannen Huotari inlämnats. Denna petition behandlas
25309:     för närvarande i lagutskottet, men har icke hunnit blifva slut-
25310: •   behandlad. Att nu på grund af de opröfvade bevis, som hr Tainio
25311:     här framställt, besluta en åtgärd af landtdagen, anser jag icke vara
25312:     riktigt, utan bör saken underkastas närmare utredning, och sådan
25313:     kan ju lätt erhållas, då lagutskottet, som sagdt, just behandlar
25314:     denna sak. Ärendet torde icke behöfva undergå en längre bered-
25315:     ning, utan, om petitionen vid nästa landtdag upprepas, torde ären-
25316:     det kunna slutbehandlas inom ett par veckor. J ag tror att landt-
25317:     dagen på grund af lagutskottets betänkande i saken skulle hafva
25318:     en vida fastare grund att bygga på, än om landtdagen nu besluter
25319:       anledning af hr Tainios obestyrkta meddelanden.
25320: 
25321:         Ed. H e i m b ii r g e r: Om jag förstått hr Tainio rätt, så har
25322:     hr Tainio ett detaljeradt material i saken till sitt förfogande. J ag
25323:     hoppas att hr Tainio, liksom hr Sivenius, som tidigare uppträdt i
25324:     ett liknande ärende, lojalt vill ställa detta sitt materia! till antingen
25325:     civilexpeditionens eller prokuratorsembetets förfogande, och emot-
25326:     ser jag likaledes, att dessa myndigheter skola vara beredda att
25327:     emottaga detta material samt vidtaga de åtgärder, hvartill sådant
25328:     kan föranleda.
25329: 
25330:         Ed. E. S. Y r j ö- K o s k i ne n: Muutamat edustajat täällä,
25331:     m. m. ed. Soininen, ovat arvelleet, että olisi jotain ristiriitaa tämän
25332:     nykyään käsiteltävän mietinnön 35 sivulla olevan toisen ponnen
25333:     ja eilen tehdyn päätöksen välillä, joka koski yksityisoppilaitosten
25334:     yläluokkien kannatusta. Arvaan, että ed. Soininen on tähän pää-
25335:     tökseen tullut 'Siitä syystä, kun ei muista, että eilen valiokunnan
25336:     ponnen sijaan hyväksyttiin toinen, ed. Virkkusen ehdoitus, joka ei
25337:     sisällä asiassa samaa. Valiokunnan ponnen mukaan tulee siihen
25338:     käsitykseen, että jos on 12 oppilasta kullakin yläluokalla, niin sil-
25339:     loin t ä y t y y yksityisen oppilaitoksen saada valtioapua. Ed.
25340:     Virkkusen ponsi sitävastoin kuuluu seuraavalla tavalla: >>että yksi-
25341:     tyiskoulujen valtioavun ehdoksi on määrättävä, että niiden oppilas-
25342:     luku kolmena vuotena peräkkäin on keskimäärin ollut viidellä ala-
25343:     luokalla vähintäin 20 ja kolmella yläluokalla vähintäin 12, josta
25344:                       Kertomus valtiovarain tilasta.              2083
25345: 
25346: ehdosta ainoastaan erityisistä syistä saataisiin poiketa>>. Jos tätä
25347: nyt on sanan mukaan ymmärrettävä, niin siitä ei seuraa, että 12
25348: oppilasta kullakin yläluokalla välittömästi aiheuttaisi valtioapua.
25349: Siinä vain sanotaan, että jos ei ole 12 oppilasta, niin silloin valtio-
25350: apu ei tule kysymykseen, muuten kuin poikkeustapauksessa. Mi-
25351: nusta on vähän omituista ajatellakaan, että jos kaksi samanlaa-
25352: tuista oppilaitosta on samassa kaupungissa, ja molemmissa yläluo-
25353: killa niin vähän oppilaita kuin 12, valtioapua annettaisiin molem-
25354: mille. Mitään muuta kuin tätä ei nykyinen ponsi tarkoita. Minä
25355: siis pidän muistutukset sitä vastaan aivan aiheettomina, ja eh-
25356: doitan, että eduskunta hyväksyy valiokunnan toisen ponnen.
25357: 
25358:     Ed. J ä r v i ne n: Edellä puolenpäivän oli täällä puhe yleensä
25359: virkamiesten säännöllisistä palkoista, n. s. pohjapalkoista, koro-
25360: tuksista ja eläkkeistä. Mutta meidän virkamiehillämme on vielä
25361: muitakin, käyttäisin mielelläni sanantapaa: salaperäistä luontoa
25362: olevia tuloja. Yksi laji tällaisia salaperäisiä tuloja on n. s. päivä-
25363: ja matkarahat, joita annetaan virkamiehille heidän tekemiensä
25364: virkamatkojen johdosta. Näitä tällaisia rahoja on esim. vuonna
25365: rgo6 virkamiehet saaneet 623,012 markkaa. Näistä rahoista puhu-
25366: taan tämän esillä olevan mietinnön 35-36 sivliilla.
25367:     Kun meidän porvarimaailmassa on yleensä se käsitys, että kuta
25368: korkea-arvoisempi joku herrasmies on, sitä enemmän hän tarvitsee
25369: ruokarahaa päivää kohti ja sitä useampia hevosia tarvitsee panna
25370: vetämään hänen ylhäistä persoonaansa. Sentähden onkin jär-
25371: jestetty virkamiehet tässä suhteessa I I eri luokkaan ja hauskuuden
25372: vuoksi minä nyt mainitsen nämä luokat täällä. Ensimäisen luo-
25373: kan herra saa markan kilometrilta kyytirahaa ja 24 markkaa päi-
25374: vässä syömistä varten. Toisen luokan herra saa 50 penniä kyyti-
25375: rahaa ja 22 markkaa päivälleen ruokarahaa. Kolmannen luokan
25376: herra saa 42 penniä kilometriltä kyytirahaa ja 20 markkaa päiväl-
25377: leen ruokarahaa. Neljännen luokan herra 35 penniä kilometriltä
25378: ja r6 markkaa päivälleen. Viidennen luokan herra 30 penniä kilo-
25379: metriltä ja 12 markkaa päivässä ruokarahaa. Täten voisi jatkaa
25380: yhä aleten, kunnes saavuttaisiin yhdenteentoista luokkaan. Mutta
25381: kun yhden herran jaksaa vetää yksi hevonen, niin virkamiehet käyt-
25382: tävät tätä keinoa hyväkseen, ajavat yhdellä hevosella ja pistävät lo-
25383: put taskuunsa. Näin esim. menettelevät kansakouluntarkastajat.
25384: Nämä herrat kuuluvat niin korkeaan luokkaan, että he saavat ro
25385: markkaa päivässä ruokarahaa ja kahden hevosep. kyytirahat. Mutta
25386: olen nähnyt, että he ajavat vaan yhdellä hevosella - sekin taval-
25387: lisesti vielä on heidän omansa -ja pistävät sitten, kuten mainit-
25388: sin, tästä kertyneet liikarahat taskuunsa. Ja sekin raha, joka me-
25389: nee kansakouluntarkastajille vuodessa, ei ole suinkaan pieni. Niinpä
25390: esim. vuonna rgo6 on valtion menoarviossa määrätty 63,000 mark-
25391: 2084                  Istunto 29 p. lokakuuta 1908.
25392: 
25393: 
25394: kaa juuri tarkastajia varten, ja kun tarkastajia vuonna rgo6 oli
25395: 21 kappaletta, niin jokainen tarkastaja tuli saamaan näin ollen
25396: 3,000 markkaa. Ja kun tarkastajina on 4,000 markkaa vuosipalk-
25397: kaa, siihen 500 markkaa viiden vuoden päästä korotusta, ja toinen
25398: soo korotusta ro vuoden jälkeen, niin tämä 3,000 markkaa on jo
25399: liian suuri summa sivutuloksi. On tietysti vielä sekin väärin, että
25400: niin tärkeätä kasvatusopillista tehtävää toimittava virkamies
25401: kuin tarkastaja, että hän käyttää tällaista järjestelyä. Tietysti
25402: samanlaisia epäkohtia olisi olemassa muillakin aloilla. Kansakou-
25403: luntarkastajat otin tässä huomioon vain esimerkin vuoksi. Olisi
25404: sentähden mitä pikemmin korjattava tämä epäkohta. Siitä syystä
25405: ehdotan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavan ponnen: että ny-
25406: kyinen voimassa oleva matkustussääntö mitä pikemmin muutet-
25407: taisiin sellaiseksi, että luokitus poistettaisiin ja matkakustannukset
25408: korvattaisiin määrätyn, todellisia kuluja vastaavan taksan mukaan.
25409: 
25410:   Ed. K. H ä mä 1 ä i ne n:       Minä kannatan ed. Järvisen teke-
25411: mää ehdotusta.
25412: 
25413:    Ed. Kai p i o:    Minä myöskin kannatan ed. Järvisen tekemää
25414: ehdotusta.
25415: 
25416:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
25417: 
25418:     Puhemies: Käsittelyn alaiseen osaan valiokunnan mie-
25419: tintöä on tehty useita muutosehdotuksia ja niitä on kaikkia kan-
25420: natettu.
25421:     Ensinnäkin on vapaaherra von Alfthan ehdottanut että ne
25422: kolme pontta, jotka ovat sivulla 35 ja koskevat kouluasioita, pois-
25423: tettaisiin ja sen sijaan vain viitattaisiin sivistysvaliokunnan asiasta
25424: antamaan mietintöön N:o 8.
25425:     Ed. Wuorimaa ehdottaa, että sivulla 35 olevista ponsista toi-
25426: nen ponsi muutettaisiin näin kuuluvaksi: että valtion tulisi kan-
25427: nattaa oppilaitosten yliopistoon johtavia yläluokkia, missä saman
25428: koulun alaluokilla on vähintäin 20 oppilasta luokkaa kohti sekä
25429: että valtion tulisi ylläpitää samanlaisia luokkia ainoastaan siinä
25430: tapauksessa ettei niiden oppilaat voi saada tilaa toisissa sopivilla
25431: paikoilla sijaitsevissa kouluissa>>. Tätä ehdotusta on kannattanut
25432: ed. Tulikoura; tulen nimittämään sitä ed. Wuorimaan ehdotuk-
25433: seksi ja katson, että sekä tämä ehdotus että kyseessä oleva toinen
25434: ponsi ovat sitä laatua, ettei voi kieltää niiden äänestyttämistä.
25435:     Sitten on ed. Tokoi ehdottanut siinä osassa mietintöä, joka
25436: koskee komiteakustannuksia, lausuttavaksi, että se 126,686 mar-
25437: kan 87 pennin suuruinen lisämääräraha, jonka hallitus vuonna rgo6
25438: käytti yli komitean kustannuksille osotetun menoarvion, ei suu-
25439:                      Kertomus valtiovarain tilasta.             2085
25440: 
25441: 
25442: rimmalta osaltaan tullut käytetyksi semmoisten uudistusten val-
25443: misteluun, joita kansamme silloin olisi kipeimpinä ja kiireellisim-
25444: pinä kaivannut. Tulen nimittämään tätä ed. Tokoin ehdotukseksi.
25445:     Edelleen on ed. Wesa ehdottanut lausuttavaksi siinä kohdassa,
25446: jossa puhutaan valtion uudisrakennus- ja korjaustöitten kustan-
25447: nuksista, eduskunta lausuisi »että töiden teknillinen johto ja työn
25448: valvominen ovat uskottavat vain täysin päteville henkilöille, jotka
25449: nauttivat työväestön luottamusta>>. Tämä lausunto tulisi sivulla 40
25450: olevan ponnen sijaan. Nimitän tätä ehdotusta ed. W esan ehdotukseksi.
25451:     Ed. Tainio on ehdottanut siinä kohti mietintöä, mikä koskee
25452: vankien hoitoa, lausuttavaksi >>että hallitus valmistuttaisi ja edus-
25453: kunnalle antaisi esityksen lakien muuttamisesta siihen suuntaan,
25454: että vanhentuneet ja epäinhimilliset rangaistukset maan vanki-
25455: loista tulisivat poistetuiksi ja vankilajärjestelmä muutenkin saa-
25456: tettaisiin oikeudenmukaiselle ja yhteiskunnan tosietuja vastaa-
25457: valle kannalle>>. Tulen nimittämään tätä ehdotusta ed. Tainion
25458: ehdotukseksi. Tämä ehdotus tulisi siis astumaan sen ponnen sijaan,
25459: joka on sivulla 27.
25460:     Sitten on ed. Malmivaara ehdottanut että 35 sivulla oleva 2
25461: ponsi poistettaisiin. Tämä on samaa kuin osa ed. von Alfthanin
25462: ehdotuksesta ja tulee siis sen yhteydessä äänestyksen alaiseksi.
25463:     Lopuksi on ed. Järvinen ehdottanut matkakustannuksista lau-
25464: suttavaksi >>että nykyinen voimassa oleva matkustussääntö mitä
25465: pikemmin muutettaisiin sellaiseksi, että luokitus poistettaisiin ja
25466: matkakustannukset korvattaisiin määrätyn, todellisia kuluja vas-
25467: taavan taksan mukaan>>. Tulen nimittämään tätä ed. Järvisen
25468: ehdotukseksi.
25469:     Mitä äänestämistapaan tulee, niin ovat nämä ehdotukset enim-
25470: mäkseen toisistaan riippumattomia. Ainoastaan ne ehdotukset,
25471: jotka koskevat 35 sivulla olevia ponsia, ovat osittain vastakkaisia.
25472: Niistä tulisi siis äänestettäväksi siten, että kysymys ensimäisen
25473: ponnen poistamisesta asetettaisiin erikseen äänestyksen alaiseksi.
25474: Toiseen ponteen nähden äänestettäisiin ensin ed. Wuorimaan muu-
25475: tosehdotuksen ja valiokunnan mietinnön ehdotuksen välillä, ja
25476: sitten se, joka voittaa, asetetaan ed. von Alfthanin poistavaa eli
25477: hylkäävää ehdotusta vastaan. Sitte äänestetään erikseen kolman-
25478: nen ponnen poistamisesta tai pysyttämisestä. Kaikista muista ehdo-
25479: tuksista äänestetään erikseen mietintöä vastaan, ja seurataan tässä
25480: sitä järjestystä kuin mietinnössä on. Siis ensin mietintö ja ed.
25481: Tainion ehdotus, sitte äänestykset ponsista sivuilla 35, sitte mie-
25482: tinnön ja ed. Järvisen ehdotukset vastatusten, sitte mietintö ja
25483: ed. Wesan ehdotus vastatusten, ja lopuksi mietintö ja ed. Tokoin
25484: ehdotus vastatusten.
25485: 
25486:    Menettely hyväksytään.
25487: 2086                  Istunto 29 p. lokakuuta 1908.
25488: 
25489: 
25490:     Äänestykset ja päätökset:
25491: 
25492:      Mietinnön ja ed. Tainion ehdotus, joka koskee vankeinhoitoa:
25493:       r) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön tässä kohden, äänestää
25494: •jaa»; jos >>ei~ voittaa, on ed. Tainion ehdotus hyväksytty.
25495:      Äänestyksessä annetaan 105 jaa- ja 93 ei-ääntä. Valiokunnan
25496: mietintö on siis tässä hyväksytty.
25497:      Kolme pontta, jotka ovat sivulla 35:
25498:      2) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön ens1mmsen ponnen,
25499: äänestää •>jaa>>; jos •>ei~ voittaa, on ed. von Alfthanin ehdotuksen
25500: mukaan päätetty että tämä ponsi poistetaan.
25501:       Jaa-äänet ovat voitolla. Ensimäinen ponsi on siis hyväksytty.
25502:       Valiokunnan ehdottarua sanamuoto toiselle ponnelle vastoin
25503: ed. Wuorimaan ehdottamaa sanamuotoa:
25504:       3) Ken ehdollisesti hyväksyy toisen ponnen valiokunnan mietin-
25505: nön mukaan, äänestää •>jaa•>; jos ~ei•> voittaa, on ed. Wuorimaan
25506: ehdotus tässä hyväksytty.
25507:       Jaa-äänet ovat voitolla. Toiselle ponnelle on siis hyväksytty
25508: VaHokunnan ehdottarua sanamuoto.
25509:       Toisen ponnen pysyttäminen tai poistaminen:
25510:       4) Ken hyväksyy valiokunnanponnen sellaisenaan, äänestää~jaa•>;
25511:  jos •>ei>> voittaa, on ponsi päätetty poistaa.
25512:       Äänestyksessä annetaan 143 jaa- ja 52 ei-ääntä. Toinen ponsi
25513:  on siis lopullisesti hyväksytty valiokunnan mietinnön mukaan.
25514:       Kolmannen ponnen säilyttäminen tai poistaminen:
25515:       5) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnössä olevan kolmannen
25516:  ponnen, äänestää ~jaa>>; jos >>ei•> voittaa, on ponsi päätetty poistaa.
25517:       Jaa-äänet ovat voitolla. Kolmas ponsi on siis päätetty säilyttää.
25518:  Täten ovat kaikki kolme pontta hyväksytyt.
25519:       Valiokunnan mietintö, mikäli se koskee matkakustannuksia
25520:  ja ed. Järvisen ehdotus:
25521:       6) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön tässä kohden, äänestää
25522:  •jaa>>; jos >>ei» voittaa, on ed. Järvisen ehdotus hyväksytty.
25523:       Jaa-äänet ovat voitolla. Mietintö on siis tässä kohden hyväk-
25524:  sytty.
25525:       Valiokunnan mietinnössä oleva kappale, joka koskee kor-
25526:  jaus- ja uutisrakennuksia ja ed. Wesan ehdotus:
25527:       7) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön tässä kohden, äänestää
25528:  •jaa~; jos >>ei~ voittaa, on ed. Wesan ehdotus hyväksytty.
25529:       Jaa-äänet ovat voitolla. Mietintö on siis tässä kohden hyväk-
25530:  sytty.
25531:       Mietinnön ehdotus komiteakustannuksista ja ed. Tokoin eh-
25532:  dotus:
25533:        8) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön tässä kohden, äänestää
25534:  •jaa»; jos •>ei» voittaa, on ed. Tokoin ehdotus hyväksytty.
25535:                       Kertomus valtiovarain tilasta.             2087
25536: 
25537:    Jaa-äänet ovat voitolla. Valiokunnan mietinnöstä on siis tämäkin
25538: kohta ja niin muodoin koko nyt käsiteltävänä ollut osa hyväksytty.
25539: 
25540:    P u h e m i e s: Koska aika on kulunut myöhään, niin täyty-
25541: nee eduskunnan ratkaista, jatketaanko istuntoa vielä vai keskeyte-
25542: täänkö se.
25543: 
25544:     Ed. H u o p o n en: Minä ehdottaisin, että tämä mietintö käy-
25545: täisiin loppuun ja sitte lopetettaisiin.
25546: 
25547:    Ed. H e 1 e n i u s - S e p p ä 1 ä: Pyydän kannattaa ed. Huoposen
25548: ehdotusta.
25549: 
25550:    Ed. A h m a v a a r a: Minä pyydän myös kannattaa tehtyä
25551: ehdotusta ja lausun samalla sen toivon, ettei käytettäisi niin pit-
25552: kiä ja tarpeettornia puheenvuoroja kuin edellisessä keskustelussa.
25553: 
25554:     Keskustelu istunnon jatkamista koskevasta kysymyksestä julis-
25555: tetaan päättyneeksi.
25556: 
25557:    P u h e m i e s: Kun on ehdotettu, että eduskunta päättaisi jat-
25558: kaa tämän asian käsittelyä loppuun saakka ja sitte lopettaa istun-
25559: non eikä mitään muuta ehdotusta ole tehty, niin eduskunta hyväk-
25560: synee tämän ehdotuksen?
25561:    Ehdotus hyväksytään.
25562: 
25563:        D) Suostuntavara t. Mietinnön sivut 46-55.
25564:    Puheenvuoroa käyttää:
25565:    Ed. G r o t en f e 1 t: Minä uskallan ehdottaa, että koska tässä
25566: osastossa ei ole mietinnössä mitään ponsia ja koska arv. edustajilla
25567: on ollut jo ennen tilaisuus lausua ajatuksensa näistä asioista, tämä
25568: osa mietintöä voitaisiin ilman pitempää keskustelua hyväksyä.
25569: 
25570:    Ed. E. S. Y r j ö - K o s k i n en: Kannatan ed. Grotenfeltin
25571: ehdotusta ja ehdoitan puolestani että kaksi ensimäistä pontta
25572: sivulla 70 hyväksytään ilman keskustelua - - -
25573: 
25574:     P u h e m i e s: Nyt on kysymys vain siitä osasta mietintöä,
25575: joka on sivujen 46-55 välillä. Nyt ei ole vielä kysymystä kulku-
25576: laitosrahastosta.
25577:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
25578:    Käsiteltävänä ollut osa mietintöä hyväksytään.
25579: 2088                    Istunto 29 p. lokakuuta 1908.
25580: 
25581: 
25582: E) K u 1 k u 1 a i t o s r a h a s t o. S e 1 o n t e k o v a r a t u i s t a
25583:          m ä ä r ä r a h o i s t a. Mietinnön sivut 56---84.
25584:        Keskustelu:
25585:     Ed. E. S. Y r j ö -K o s k i n e n: Eduskunta on jo niin usein ja
25586: laveasti puhunut valtionrautateiden huonosta hoidosta, että minusta
25587: tällä kertaa voidaan ilman pitkiä puheita hyväksyä valiokunnan
25588: ponnet I ja 2 sivulla 70. Sitävastoin mitä 3:een ponteen tulee, pyy-
25589: dän lausua muutaman sanan.
25590:     Valiokunta ehdoittaa tässä ponnessaan, että toimeen olisi ryh-
25591: dyttävä ensimäisen luokan poistamiseksi valtionrautateiltä ja toisen
25592: luokan liikenteen järjestämiseksi sekä maksun että siitä myönnet-
25593: tyjen etujen suuruuteen nähden sille kannalle, että tämä luokka
25594: tulisi itsensä kannattavaksi. Voisin yhtyä tähän ponteen, eilen
25595: ennalta tietäisi, että semmoisesta järjestelystä ei kumminkaan
25596: tule totta. Niin kauan kuin valtionrautateillä valtion toimesta
25597: kulkee kahdenkinlaisia vaunuja, pyrkii asia luonnostaan aina muo-
25598: dostumaan siksi, että varakkaita suositaan yleisellä kustannuksella.
25599:  Jos pilettien hinnat koroitetaan niin paljon kuin asia valiokunnan
25600: ehdotuksen mukaan vaatisi, niin seuraisi siitä, että suurin osa toi-
25601:  sen luokan vaunuja, joita meillä nykyään on, jäisi käyttämättä
25602: seisomaan.
25603:      Vaan minun täytyy puolestani kannattaa neljännen vastalau-
25604: seen sivulla no olevaa pontta toisestakin syystä: sen takia, että se
25605: toteutettuna osaltaan tasoittaisi haitallisia luokkarajoja yhteis-
25606: kunnan eri kerrosten välillä. Varallisuuden, sivistyksen ja elin-
25607: tapojen erilaisuudelle perustuva raja eri kansankerrosten välillä
25608: luultavasti pysyy voimassa niin kauan kuin tämä maailma kääntyy
25609: vanhoilla saranoillaan. Amerikan rautateillä, johon kolmas vasta-
25610: lause vetoaa, saa kyllä mukavuuksia rahalla. Samassa maassa,
25611:  jossa aina puhutaan ihmisoikeuksista, ei yleinen tapa viime aikoihin
25612:  asti ole suvainnut, että neekerit matkustavat samoissa vaunuissa
25613: kuin valko-ihoiset eikä valkoisen työväen puolelta ole tiettävästi
25614:  mitään tarmokkaampaa tehty tämän epä-inhimillisyyden lopetta-
25615: miseksi. Mutta mielestäni ei ole sopivaa, että juuri valtio tällä
25616:  tapaa ottaa »selventääkseen luokkarajoja>>. Meidän rautateillämme
25617:  vallitseva luokkajako sekä junilla että asemilla on ymmärtääkseni
25618: ihan aikansaelänyt järjestelmä. Se sotii jyrkästi sitä käsitystä vas-
25619: taan kansalaisten yleisestä tasa-arvoisuudesta, jota meillä nykyään
25620: yhä yleisemmin katsotaan oikeaksi, siitä syystä, että se on maan
25621:  sekä aineelliselle että henkiselle edistykselle eduksi. Tämä luokka-
25622:  jako on senvuoksi mielestäni lopetettava. Kaikki terveet ihmiset
25623:  voivat täällä aivan hyvin matkustaa samoissa vaunuissa, kunhan
25624:  vain pidetään huolta tarpeellisesta siisteydestä, käytöksen säädylli-
25625:  syydestä ja hyvästä tilasta; m. m. katsotaan, että tupakoitsematto-
25626:                       Kertomus valtiovarain tilasta.              2089
25627: 
25628: 
25629: mille on riittävästi tilaa. Aivan varmasti ne raakuuden ja sii-
25630: vottomuuden ilmiöt rautateittemme matkustajaosastoissa, joista
25631: nyt alituisesti saadaan kuulla valituksia, ihan itsestään häviävät,
25632: jos kaikki matkustavat samoissa vaunuissa. Sairaille ja vanhuk-
25633: sille toimitettakoon mahdollisuutta myöten mukavuuksia; niin-
25634: ikään tulee makuuvaunuja edelleen olla yöjunissa eri maksua vastaan.
25635:      Näiden asiain järjestely käy epäilemättä helposti päinsä, kun-
25636: han sovitaan yleisistä perusteista. Sopisi ehkä myös ottaa har
25637: kittavaksi, eiköhän täällä voisi ajatella samanlaista järjestelmää
25638: kuin moniaalla ulkomailla, että kaikki eri mukavuudet rautateillä
25639: jätetään yksityisen yritteliäisyyden asiaksi. Ainakin pääsisi valtio
25640: sillä tavalla kaikista eri vaununluokkien tariffihuolista.
25641: 
25642:     Ed. H u o p o n e n: Tälle osalle on valiokunta osoittanut mitä
25643: suurinta harrastusta laatiessaan mietintöä kulkulaitosrahastosta.
25644: Täällä lausuttua toivomusta noudattaen keskustelun supistamisesta
25645: mahdollisimman lyhyeen, pyydän ainoastaan ehdottaa, että perus-
25646: teluihin pariin kohtaan tehtäisiin lisäyksiä. Ehdottaisin, että si-
25647: vulle 65 ensimäisen kappaleen jälkeen lisättäisiin seuraava kappale:
25648:     >>Koska kolmannen luokan matkustajain makuuvaunut huo-
25649: keudestaan huolimatta tuottavat parhaan tuloksen rautatievaunu-
25650: kilometrille, olisi kolmannen luokan matkustaja- ja makuuvaunuja
25651: kiinnitettävä, mikäli mahdollista, posti- ja pikajuniin».
25652:     Niistä haitoista, joita kolmannessa luokassa esiintyy, on jo vii-
25653: meinen puhuja sivumennen huomauttanut. Ainakin Karjalan ra-
25654: dalla on yleisenä se epäkohta, että juopuneita sallitaan matkustaa
25655: kolmannen luokan vaunuissa, ja siitä syntyy suurta häiriötä. Jär-
25656: jestyssäännöissä kyllä on olemassa nimenomainen määräys, ettei
25657: juopuneita olisi vaunuissa sallittava, mutta ikävä kyllä tätä jär-
25658: jestyssääntöä peräti huonosti noudatetaan.         Puolestani lausun
25659: sen toivomuksen, että tässä suhteessa saataisiin aikaan perinpoh-
25660: jainen parannus, niin ettei minkäänlaisia epäkohtia tässä kohden
25661: sallittaisi.
25662:     Tätä kysymystä valiokuntaan lähetettäessä valaisin niitä epä-
25663: kohtia ja sitä tuhlaavaisuutta, jota puutarhain tekemisen alalla
25664: rautatiejärjestelmässä noudatetaan ja johonka on uhrattu miljoo-
25665: nia. Valiokunnan mietinnössäkin tästä huomautetaan.              Jotta
25666: mietintöön saataisiin vähän enemmän perusteluita, niin minä pyy-
25667: täisin sivulle 67 viimeisen rivin edelle lisättäväksi:
25668:     >>Puutarhoja laitettakoon helpoimman järjestelmän mukaan
25669: ainoastaan niiden asemarakennusten ympäristöön, joissa matkustaja-
25670: liike on huomattavin, mutta sitävastoin jätettäköön siellä, missä
25671: se helposti voidaan toteuttaa, asema- ja virkamiesten rakennusten
25672: ympäristöön puutarhoja varten tarvittavia maa-alueita, mutta
25673: jätettäköön niiden viljeleminen virkamiesten henkilölliseksi huoleksi».
25674: 2090                   Istunto 29 p. lokakuuta 1908.
25675: 
25676: 
25677:     Näistä ehdotuksista seuraa luonnollisesti, että sivulle 70 tulisi
25678: yksi, nimittäin neljäs ponsi lisää, ja kuuluisi se näin:
25679:     •että kolmannen luokan matkustaja- ja makuuvaunut yöjuniin
25680: liitettäisiim.
25681: 
25682:      Ed. G r o te n f e 1 t: Pyytäessäni puheenvuoroa a101n sanoa,
25683: ett'en tosin uskalla odottaa, että tämä osa mietintöä menisi aivan
25684: ilman keskustelua, mutta että koska näistäkin asioista on arvoi-
25685: silla edustajilla ollut tilaisuus jo ennen laajalti keskustella, voitai-
25686: siin tässä supistua siihen, että esitettäisiin ehdotuksia ainoastaan
25687: ponsien, ja mahdollisesti perustelujenkin, muutoksiksi, ja lausun
25688: iloni siitä, että keskustelu on tähän saakka myös siihen suuntaan
25689: käynyt.
25690:     Mitä ed. Yrjö-Koskisen ehdotukseen tulee, niin kyllä tunnustan
25691: sen kauniin tarkoituksen, mutta en luule, että se on aivan käytän-
25692: nöllinen. Eikä myöskään minun mielestäni mukavuuksien hank-
25693: kimisen antaminen jollekulle yksityiselle yhtiölle valtionrauta-
25694: teillä juuri tunnu miltäkään sen paremmalta keinolta, kuin että
25695: näillä rautateillä on olemassa kaksi luokkaa.
25696:      Pyydän saada kannattaa mietinnön ponsia myös tässä osastossa.
25697: 
25698:     Ed. S i v en i u s: Senjälkeen kuin vapaaherra Yrjö-Koskinen
25699: on täällä puhunut 4 vastalauseen puolesta, ei minulla ole enää pal-
25700: jon lisättävää. Minä pyytäisin vaan edustajain huomiota yhä edel-
25701: leen kiinnittää niihin perusteluihin, mitkä löytyvät sivulla rog,
25702: etenkin siihen tilastoon, joka selvin sanoin puhuu sen puolesta,
25703: että luokkarajat rautateillä poistettaisiin. Pyydän saada kannattaa
25704: tätä neljännen vastalauseen viimeistä pontta.
25705: 
25706:     Ed. Bäck: Såsom en sann demokrat har friherre Yrjö-Koski-
25707: nen, Eino Sakari, talat för nedrifvandet af den skiljemur, som en-
25708: ligt hans förmenande, de olika klasserna på våra finska statsjärn-
25709: vägar uppbygga mellan de olika samhällslagren. Dock tycker jag
25710: mig förmärka en viss inkonsekvens uti friherrens ord. Hvarför
25711: göra skillnad mellan människor och människor om natten, då man
25712: icke får göra denna skillnad på dagen? Hvarför skall det d å fin-
25713: nas olika klasser? J ag tycker, att det skulle vara så sannt demo-
25714: kratiskt om alla om natten skulle bäddas uti en gemensam demo-
25715: kratisk syskonsäng. För min ringa del anser jag nu det sätt, som
25716: uti betänkandet rekommenderas, fullkomligt tillräckligt, d. v. s.
25717: att första klassen måtte slopas. Den andra klassen kan gärna fin-
25718: nas kvar. Det finnes ett framträngande karaktärsdrag hos vårt
25719: finska folk, som gör det nödvändigt, att andra klassen vid järn-
25720: vägarna bibehålles, och detta karaktärsdrag är, att de allra flesta
25721: finska medborgare hafva den naturvanan att oupphörligt, med
25722:                      Kertomus valtiovarain tilasta.            2091
25723: 
25724: 
25725: 3-5 minuters mellanrum, spotta. Som sagdt, jag anser att vi
25726: tryggt kunna gå in på de förslag, som framställts uti betänkandet,
25727: vi må nu vara huru demokratiska som hälst.
25728: 
25729:     Ed. Laine: Olisin valmis yhtymään ed. Yrjö-Koskisen ehdo-
25730: tukseen siitä, että sekä ensimäinen että toinen luokka poistet-
25731: taisiin rautateillämme, sillä minä olen täydellisesti tämän peri-
25732: aatteen kannattajia, jos vaan ed. Yrjö-Koskinen olisi selostanut,
25733: mitä nykyisillä ensimäisen ja toisen luokan vaunuilla tehdään.
25734: Mutta kun nyt asiat ovat sillä kannalla, että jos matkustajaliike
25735: järjestetään tarkoitustaan vastaavaksi, niin meille jääpi ensimäi-
25736: sen ja toisen luokan vaunuja joutUaaksi nykyisen henkilöliikkeen
25737: mukaan noin zoo kappaletta. Näin ollen tulee olemaan vielä pit-
25738: kät ajat näitä vanhoja I:n ja II:n luokan vaunuja käytettäväksi,
25739: ja juuri siksi olen asettunut valiokunnan mietinnön kannalle. Mutta
25740: kokonaan toinen on kysymys siitä, rakennetaanko uusia, kun ny-
25741: kyiset tulevat käyttämiseen kelpaamattomiksi.
25742: 
25743:     Ed. H a 1 o n e n: Minä pyydän saada kannattaa ed. Huoposen
25744: ensimäistä ehdotusta, että makuuvaunuja, mikäli mahdollista, lii-
25745: tettäisiin posti- ja pikajuniin. Viime aikoina on kuulunut paljon
25746: valituksia siitä, että pitkilläkin matkoilla on kokonaan puuttunut
25747: kolmannen luokan makuuvaunuja. Esim. niin pitkällä matkalla
25748: kuin Oulun ja Seinäjoen välillä on tämä epäkohta ollut tuntuva.
25749: Minä siis pyydän kannattaa ed. Huoposen ehdotusta.
25750: 
25751:     Ed. A h m a v a a r a: Jos olisi toivoa, että meidän rautatie-
25752: hallituksemme pikkusen enemmän pitäisi huolta myös kolmannen
25753: luokan matkustajista kuin mitä se valitettavasti tähän asti on teh-
25754: nyt, niin ed. Huoposen ehdotus olisi tarpeeton. Mutta kun on siksi
25755: ikäviä kokemuksia siitä välinpitämättömyydestä, millä rautatie-
25756: hallitus kolmannen luokan matkustajia kohtelee, niin minusta on
25757: ed. Huoposen ehdotus välttämätön. Tosin yöjunissa, mikäli minä
25758: tiedän, useimmilla pääradoilla kulkee kolmannen luokan makuu-
25759: vaunu. Mutta Pohjanmaan rata ei ole saanut tätä etua hyväkseen.
25760: En ymmärrä, mistä syystä rautatiehallitus tahtoo pitää meitä,
25761: pohjalaisia, niin toisessa asemassa, ettei Pohjanmaan junaan -
25762: ei ainoastaan Seinäjoen-Tornion välillä, vaan täältä lähtien, ole
25763: liitetty III luokan makuuvaunua. Tästä on niin paljon valitettu
25764: sekä sanomalehdissä että yksityisesti rautatiehallituksen herroille
25765: virkamiehille, että heillä on kyllä tämä tiedossa, mutta se ei ole
25766: parantanut asiaa. Kun kysyy syytä, miksei makuuvaunua saada
25767: kolmanteen luokkaan, niin vastataan rautatievirkamiesten puo-
25768: lesta: »Nuo kolmannen luokan makuuvaunut eivät kannata Poh.
25769: janmaan radalla». Mutta kuinkahan hyvin siellä kannattavat toi.
25770: 2092                 Istunto 29 p. lokakuuta 1908.
25771: 
25772: 
25773: sen luokan makuuvaunut? Ei ole kumma, ettei kolmannen luokan
25774: makuuvaunut kannattaneet Pohjanmaan radalla, sillä se oli todel-
25775: lakin kuritushuonerangaistusta, joka joutui makaamaan kolmannen
25776: luokan makuuvaunuissa, kun niitä joku vuosi takaperin yritettiin
25777: siellä kuljettaa. Minulla on siitä kokemusta. Meitä oli kerran useita
25778: edusmiehiä, jotka otimme paikan kolmannen luokan makuuvau-
25779: nussa, mutta keskiyöllä minun täytyi lähteä pois, sillä ilma oli niin
25780: huonoa, että siellä oli mahdoton elää. Sellaisessa tungoksessa yhteen
25781: paikkaan, kun tungetaan niin paljon makaajia, niin ilma tietysti
25782: tulee niin pahaksi, ettei kukaan ihminen voi hengittää. Kun kol-
25783: mannen luokan makuuvaunut tällä tavalla ovat järjestetyt, niin
25784: ei kumma, ettei ne kannata. Matkustajat eivät luonnollisesti lunasta
25785: itselleen sellaista rangaistusta, että menisivät makaamaan näihin
25786: kolmannen luokan makuuvaunuihin. Tämä oli syynä mikseivät III
25787: luokan makuuvaunut siellä kannattaneet, joten rautatiehallitus
25788: ne muka hyvällä syyllä sieppasi kokonaan pois. Olisin viimei-
25789: seen asti toivonut, että rautatiehallitukseen kuuluisivat ne vali-
25790: tukset, joita täällä lausutaan, ettei tarvitsisi kaikissa tehdä nimen-
25791: omaan virallisia päätöksiä ja ponsilauseita, mutta kun minulla tässä
25792: suhteessa ei ole paljon toivoa, niin minun täytyy yhtyä kannatta-
25793: maan ed. Huoposen ehdotusta.
25794:     Mitä tulee siihen, että kokonaan poistettaisiin toinen luokka
25795: ja että jäisi vain yksi luokka, niin minä luulen myöskin, että siihen
25796: voitaisiin mennä, kun vaan olot järjestettäisiin toisella tavalla.
25797: Matkustajain mukavuudesta täytyisi silloin pakostakin pitää pa-
25798: rempi huoli kuin nykyään kolmannessa luokassa. Mutta en tahdo
25799: tällä kertaa vielä mennä tässä mitään lausumaan, koska valtio-
25800: varainvaliokunnan jäsenet tuntuvat olevan eri kannalla ja luulta-
25801: vasti heillä on ollut syitä tämän esityksen tekoon senlaisena kuin
25802: se nyt tässä on. Se on jo ensimäinen askel, ja kun saadaan ensin
25803: ensimäinen luokka pois, voidaan sitten saada toinenkin, mutta se
25804: syy, minkä ed. Laine toi esiin toisen luokan pysyttämiseksi, että
25805: meillä muka on toisen luokan vaunuja, ei merkitse mitään. Kyllä niissä
25806: vaunuissa saattaa istua kolmannenkin luokan matkustaja ja voi
25807: niitä kuljettaa jos on vaan yksi luokka.
25808: 
25809:     Ed. P a 1 m e n: On sekä valiokunnassa että täällä kuultu pal-
25810: jon sellaisia toivomuksia ja valituksia, jotka epäilemättä saattavat
25811: olla tosiolojen aiheuttamia, mutta jotka eivät arvatenkaan aiheuta
25812: päätöstä täällä. Ei suinkaan eduskunta rupea miksikään rauta-
25813: tiehallitukseksi, joka määrää millä radalla pitää makuuvaunuja
25814: pitää ynnä muuta sellaista. Arvatenkin riittää, että saa oikein
25815: selvän ilmaisun se tyytymättömyys, joka on olemassa; mikäli tyy-
25816: tymättömyys on oikeutettu, se kaiketi, kun yleisön mieliala tulee
25817: tunnetuksi, pääsee vaikuttamaan. Mutta kun tässä on ehdotettu
25818:                       Kertomus valtiovarain tilasta.              2093
25819: 
25820: 
25821: erityinen ponsi, ettei saisi olla rautatiellä muita kuin yhden luokan
25822: vaunuja, niin minun täytyy täällä niinkuin valiokunnassakin lau-
25823: sua siitä eriävä mielipiteeni. Kuinka paljon harrastaakio tasa-
25824: arvoa, ei voi pakolla saada kaikkia elämänehtoja ja edellytyksiä
25825: yhtäläisiksi. Yhtä vähän kuin valtio voi pakoittaa meitä kaikkia
25826: käyttämään esim. vaatteita, jotka olisivat hintansa ja laatunsa
25827: puolesta ihan yhtäläiset, yhtä vähän lienee syytä estää sitä eroi-
25828: tusta vaunuihin nähden, jota hyvin usein ijän eroitus, terveyssei-
25829: kat ja muut pätevät näkökohdat saattavat vaatia. Kun ei mitään
25830: mahdottomuutta ole järjestää asiaa sillä tavalla, että toisen luo-
25831: kan matkustajat siitä mukavuudesta, josta he tahtovat nauttia,
25832: saavat maksaa sen verran, että valtio saa hyvityksen yhtä hyvin
25833: kuin kolmannen luokan matkustajista, niin tämä keino on käytettävä.
25834: Minä olen tarkastaessani sadoittain matkalaskuja huomannut, että
25835: useimmat tämän eduskunnan jäsenistä ovat käyttäneet toista luok-
25836: kaa, toiset kolmatta luokkaa, ja ne, jotka ovat tottuneet jommalla-
25837: kummalla matkustamaan, ovat sen tehneet vapaasta tahdosta,
25838: sillä kullekin on maksettu sen luokan piletti, jota hän on käyttä-
25839: nyt. Minä en sen vuoksi ymmärrä, että tässä tarvitsisi tulevai-
25840: suutta kohti ruveta määräämään, ettei kukaan saa matkustaa
25841: muuta kuin samassa luokassa kuin kaikki muut. Minä tahdon
25842: mainita, että niissä Euroopan maissa, missä minä olen liikkunut,
25843: olen nähnyt, että on jokaisessa kolme, muutamissapa maissa neljä-
25844: kin luokkaa ja ihmiset siellä ovat tyytyväisiä; kansanvaltaisuus,
25845: mikäli minä olen havainnut, on siellä hyvin vallalla, mutta ei ku-
25846: kaan tästä luokkaerotuksesta ole suuttunut. Ja koska erikseen on
25847: tehty suuri numero Amerikan esimerkistä, niin tahdon mainita,
25848: ettei missään luokkaero liene niin räikeä kuin siellä, sillä ne, joilla
25849: on enemmän varoja, käyttävät sellaisia junia, jommoisia ei koskaan
25850: ole nähtykään Suomessa, niillä on omat vaunut ja muut edut; he
25851: saavat sillä tavalla sen mukavuuden, joka nyt näennäisesti on heiltä
25852: kielletty. Katsoen asiaa raittiisti ja käytännöllisesti en voi muuta
25853: kuil). kannattaa ehdotusta, että valtio tässä, niinkuin jokainen liik-
25854: keenharjoittajakin, asettuisi sille yksinkertaiselle kannalle, että
25855: niin kauan kuin on ihmisiä, jotka suostuvat maksamaan vähän
25856: mukavammasta paikasta enemmän kuin toiset, jotka tahtovat
25857: säästäväisyydestä tyytyä huokeampaan, niin ei valtion tarvitse
25858: siinä suhteessa tehdä tenää. Päinvastoin se tarjotkoon, mitä voi
25859: olla tarjottavissa, sillä muuten tullaan siihen, että tavalla tai toi-
25860: sella yksityiset voivat ruveta pitämään omia vaunuja.           Täällä
25861: yksityiset jo yhteen aikaan pitivätkin omia makuuvaunuja; sitten
25862:  valtio· katsoi paremmaksi tarjota tuota mukavuutta. Ei olisi mi-
25863: nusta mikään etu jos uudelleen mentäisiin takaisin siihen, että
25864:  valtio ei tarjoisi, mutta yksityiset voisivat siinä kohden asettaa
25865:  semmoiset ehdot, että ne saisivat paljon maksavia matkustajia,
25866: 2094                 Istunto 29 p. lokakuuta 1908.
25867: 
25868: 
25869: jotka antaisivat heille voiton. Minä en katso sitä asiaa, että täällä
25870: todellakin on hyvin suuri pääoma, kymmenittäin miljoonia sidottu
25871: toisen luokan vaunuihin, minä en katso niin vähäpätöiseksi, että
25872: sitäkään voi jättää sikseen. Pääasia on, että maksut määrättäköön
25873: sen mukaan kuin liike-etu vaatii, toisin sanoen, että kumpikin luokka
25874: tulee kannattavaksi. Minä siis yhä edelleen olen sillä kannalla kuin
25875: valiokunnassakin ja puolustan valiokunnan mietintöä.
25876: 
25877:     Ed. Kivi o j a: Mielihyvällä yhdyn ed. Yrjö-Koskisen ehdo-
25878: tukseen ja huomautan ed. Grotenfeltille, että tämä yksiluokkajär-
25879: jestelmä kyllä voidaan saada meidänkin maassa käytännölliseksi,
25880: kun vaan siihen todella ryhdytään. Olen nähnyt, että yksiluokka-
25881: järjestelmä Amerikassa menestyy hyvin, vaikka siellä kaikki jär-
25882: jestään matkustavat samassa luokassa. Elämä on hyvin siivoa
25883: ja rauhallista, siellä ei puutu mitään. Silloin kyllä täytyy järjes-
25884: tyksen olla paremman kuin meillä on, sekä matkustajien että val-
25885: tion puolelta, mutta mitään vaaraa ei ole tarjolla, kun vaan todella
25886: järjestystä ja siisteyttä valvotaan. Mitä taas yksityiseen muka-
25887: vuuteen tulee, niin voidaan saada sitäkin järjestämällä, mutta
25888: sen ei tarvitse olla millään luokkajaon perusteella. Ainoastaan se,.
25889: joka tahtoo enemmän maksaa, saakoon mukavuutta, mutta luokka-
25890: jako jätettäköön pois. Koska emme enään täällä Suomessa tah-
25891: toisi luokkajakoa säilyttää muissakaan oloissa, miksi sitä tarvitsee
25892: juuri matkoilla koettaa säilyttää. Siihen me kaikki nyt pyrimme
25893: ja tahdomme pyrkiä, että luokkajako jotenkuten lakkaisi ja tasoit-
25894: tuisi. Kaikkein paras tilaisuus on juuri tässä jättää se pois; kyllä
25895: se sitte jää vähitellen kotonakin. Alku on tehtävä ja elämässä
25896: koetettava toteuttaa.
25897: 
25898:     Ed. Vera H j e 1 t: Gent emot hr Huoponen ville jag med
25899: några ord taga de små trädgårdsanläggningama invid våra jäm-
25900: vägsstationer i försvar. Det är någonting af folkuppfostran uti
25901: dem, något af de elementäraste begrepp för inpräglande af skön
25902: konst hos folket. J ag skulle därför hålla före, att dessa trädgårds-
25903: anläggningar icke böra minskas, vare sig vid de större eller de mindre
25904: stationema, utan bibehållas såsom härintills. J ag ber därför att
25905: få motsätta mig hr Huoponens förslag.
25906: 
25907:     Ed. E. S. Y r j ö- Koskinen: Jos ei edustaja Laineella
25908: ole muuta epäilystä kuin mainitsemansa, niin hän voi aivan huo-
25909: letta minun kanssani äänestää neljännen vastalauseen puolesta.
25910: Käytännössä asia tietysti tulisi muodostumaan niin, että hienom-
25911: milla radoilla, esim. n. k. silakkaradalla Helsingin ja Turun välillä
25912: kulkisi ainoastaan toisen luokan vaunuja. Sitä vastoin, jos koroi-
25913: tetaan toisen luokan piletinhinnat, niinkuin valiokunta ehdoittaa ..
25914:                      Kertomus valtiovarain tilasta.             2095
25915: 
25916: 
25917: niin seurauksekti tulee ihan varmasti, että suurin osa nykyisistä
25918: t6isen luokan vaunuista jää käyttämättä.
25919: 
25920:     Ed. K a a r n e: Ed. Huoposen lausunnon johdosta, että juo-
25921: poista on kiusaa rautatievannoissa ja että olisi vaadittava matkus-
25922: tajilta raittiutta, pyydän huomauttaa, että sitä on hiukan vaikea
25923: matkustajilta vaatia, kun rautatien ravintola-asemilla saa vielä
25924: ruoan ohella väkijuomia. Minä puolestani lausuisin sen toivomuk-
25925: sen, että kapakoiminen rautatieasemilla kokonaan lakkautettaisiin.
25926: 
25927:     Ed. H o m en: Yhtyen ed. Palmeniin tahdon huomauttaa, että
25928: kansainvälinen liikenne kasvaa, Me suomalaiset olemme itse ru-
25929: venneet matkustamaan paljon ulkomailla, opiskelemme siellä pal-
25930: jon, näemme paljon ja ulkomaalaisia on tullut meidänkin maahamme
25931: jo jonkunverran ja tämä liike on kasvamassa. Yhtäläisyyttä kulku-
25932: neuvoihin nähden eri maiden välillä on koetettu saada aikaan ja
25933: onkin saatu. Koska nyt kaikkialla Europassa, ja muuallakin, rauta-
25934: tiet ovat niin järjestetyt, että vaunuja käytetään kolme luokkaa
25935: - Saksassa on neljäkin luokkaa - niin ehdotetusta muutoksesta
25936: olisi suuri haitta tuolle ulkomaalaiselle liikkeelle meillä. Tämä ei
25937: ole suinkaan mitätön asia. Ensiksikin tämä liike tuottaa meillä pal-
25938: jon rahoja, ja on muutenkin vallan hyvä, että ulkomaalaisetkin
25939: matkustavat maassamme. Meillä, pienellä kansalla, on ollut siitä
25940: erinomaisen paljon hyötyä. Kyllä minusta on väärin koettaa
25941: meillä saada aikaan aivan toisenlainen järjestelmä kuin mikä muu-
25942: alla vallitsee. Minä kannatan mietintöä.
25943: 
25944:     Ed. H a 1 o n e n: Vapaaherra Palmen lausui täällä, että edus-
25945: kunnan on vaikea mennä määrittelemään, mille rautatielinjoille
25946: on kolmannen luokan makuuvaunuja asetettava ja mille ei. Sikäli
25947: kun minä olen keskustelua seurannut, ei sellaista kukaan ole eh-
25948: dottanutkaan. Ed. Huoponen esitti, että niitä mikäli mahdollista
25949: asetettaisiin posti- ja pikajunien yhteyteen. Ja koska sellaisia
25950: valituksia on olemassa, joita ei kukaan voi kieltää, niin miksi ei
25951: voisi yhtyä siihen mitä ed. Huoponen on ehdottanut.
25952: 
25953:     Ed. Laine: Ed. Yrjö-Koskisella näkyy olevan erikoinen halu
25954: antaa ruotsalaiselle rannikkoseudulle taaskin uusia etuoikeuksia,
25955: samoja, joita olemme tänäpäivänäkin tahtoneet heiltä poistaa.
25956: Luulen, että rannikkoradan varsilla asuvilla ei ole mitään vastaan
25957: sitä, että pannaan komeat vaunut tällä radalla kulkemaan, jos
25958: vaan muun Suomen asukkaat siihen suostuvat. Ei minulla olisi
25959: sitäkään vastaan, että pannaan sellaisia kulkemaan kaikilla ra-
25960: doilla, mutta kysymys on vaan siitä, että saada sellainen vankka
25961: poliisi- tahi järjestysvoima, joka saa ihmiset rauhoitetuiksi, sillä
25962: 2096                 Istunto 29 p. lokakuuta 1908.
25963: 
25964: 
25965: jokainen tahtoisi tietysti mennä etupäässä komeihin vaunuihin,
25966: eikä kulkea entisissä kolmannen luokan vaunuissa.
25967: 
25968:     Ed. J o h a n s s o n: Jag ber att få understöda den till betän-
25969: k:andet fogade fjärde reservationen, att första och andra klasseos
25970: vagnar skulle afskaffas. Den motivering hr Bäck anfört för att
25971: andra klasseos vagnar skulle bibehållas var af sådan beskaffenhet,
25972: att jag anser att representationen har ännu större skäl att vara med
25973: om att slopa dessa vagnar. Han talade om en viss nationell osed,
25974: som vidlådde tredje klasseos passagerare. J ag tror att om första
25975: och andra klassens vagnar skulle slopas, så skulle de passagerare,
25976: som plägat resa i dem, men nu blefve tvungna att öfvergå till tre-
25977: dje klassen, kunna för dessa tredjeklass passagerare vara ett godt
25978: föredöme, som kunde värka därhän, att denna nationella osed skulle
25979: slipas bort. Af det af hr Laine anförda synes det, som om hans
25980: hjärna skulle hafva svårt att uppfatta, hvad man skulle göra med
25981: första och andra klasseos vagnar, ifall dessa klasser skulle slopas.
25982: Det finnes väl icke annan råd än att dessa vagnars inredning om-
25983: ändras och numreras såsom tredje klass, och jag är öfvertygad om
25984: att dessa vagnar alldeles utmärkt skola kunna användas som tredje
25985: klasseos vagnar.
25986: 
25987:     Ed. P a 1 o hei m o: Koska täällä on tuotu esille myöskin
25988: ulkomaan oloja ja mainittu sellaisena maana, missä ainoastaan
25989: yksi luokka on käytännössä, Amerikka, niin olisin toivonut, että
25990: ne henkilöt, jotka ovat esimerkin tuoneet esiin, olisivat selittäneet,
25991: millaiset tämän maan vaunut ovat. Uskon, että olisi heti ollut
25992: monen kellossa toinen ääni. Nehän vastaavat toisen luokan vau-
25993: nuja meillä. Samalla tavalla Lontoon maanalaisella sähköraitio-
25994: tiellä on ainoastaan yksi luokka, mutta menkää katsomaan, miten
25995: ne ovat sisustetut: ne vastaavat meidän toisen luokan vaunuja.
25996: Ei meillä rautatietalous tule paremmaksi sillä, että nostamme kol-
25997: mannen luokan vaunut toisen luokan vaunujen tapaisiksi, nehän
25998: juuri eivät meillä kannata. Väite, että rautatietalous paranisi sillä,
25999: että muodostamme ainoastaan tällaisen yhden luokan, ei pidä paik-
26000: kaansa.
26001: 
26002:     Ed. P y k ä 1 ä: Kannatan ed. Huoposen ehdotusta siinä, että
26003: pikajuniin liitetään myöskin kolmannen luokan makuuvaunuja.
26004: Toukokuussa vuonna 1907 hävitettiin kolmannen luokan matkus-
26005: tajavaunut Pietarin pikajunassa. Tällä junalla on siksi paljon
26006: matkustajia että nämä kolmannen luokan makuuvaunut olisivat
26007: tarpeellisia. Ed. Yrjö-Koskinen on kannattanut vasemmiston
26008: tekemää ehdotusta, että kaikki luokat poistettaisiin, niin että jäisi
26009: vain yksi, nimittäin kolmas, luokka jälelle. Jos vapaaherra Yrjö-
26010:                       Kertomus valtiovarain tilasta.                 2097
26011: 
26012: 
26013: Koskinen sitä oikein tosissaan kannattaa,· niin minä luulen että
26014: minäkin siihen yhdyn.
26015: 
26016:      Ed. Saariki v i: (Äänestys! - Puhemies: Hiljaa!) Nämä
26017: surkeat valitukset rautatieliikenteen epäkohdista eivät korjaannu
26018: niin kauvan kuin herrojen suosima luokkajärjestelmä rautatie-
26019: vaunujen suhteen vallitsee. Ihmettelen, että nuo luokkarajojen
26020: tasottajat tahtovat tämän luokkaerotuksen niin halusta säilyttää,
26021: nimittäin nämä ensimäisen ja toisen luokan vaunut, ja pitävät
26022: sitte vielä köyhää kansaa varten erikoisia alempia luokkia olemassa.
26023: Mutta sillä tavalla kuin neljännessä vastalauseessa on ajateltu, epä-
26024: kohdat varmasti poistetaan. Sillä jos herrat joutuisivat matkusta-
26025: maan niin huonoissa vaunuissa kuin kolmannen luokan vaunut ovat,
26026: ennen pitkää varmaan saataisiin aikaan se, mitä monilla valituk-
26027: sillakaan ei ole saatu, että kolmannen luokan vaunut muuttuisivat
26028: paljon siistimmiksi ja silloin myöskin makuuvaunuja saataisiin
26029: riittävästi. Silloin ei köyhän kansanluokan äitien tarvitsisi las-
26030: tensa kanssa ahtaissa vaununnurkissa värjöttää, kun saataisiin ma-
26031: kuuvaunuja riittävästi. Minä senvuoksi toivon että herrat, jotka
26032: luokkarajoja tahtovat tasottaa, ovat yhtä lojaaliset kuin ed. Yrjö-
26033: Koskinen, että kannattavat neljättä vastalausetta. Mikään muu
26034: keino ei paranna niitä epäkohtia, joita on olemassa, kuin se, että
26035: luokkajärjestelmä valtion rautateillä kokonaan poistetaan.
26036: 
26037:     Ed. H e 1 e n i u s - S e p p ä 1 ä: Ed. Paloheimon lausunnossa
26038: oli paljonkin perää. Sen vuoksi minä ehdotan, että kun vast'edes
26039: otetaan käytäntöön yksinomaan korkeimman, s. o. kolmannen luo-
26040: kan vaunut, jota uudistusta minäkin kannatan, olisi toisen luokan
26041: pehmeistä sohvista revittävä vähän >>toppausta>> ja pantava sitä
26042: kolmannen luokan penkkeihinkin. Sillä tavoin päästäisiin nykyisen
26043: toisen luokan vietteleväisyydestä ja saataisiin ainakin niin paljon
26044: pehmeyttä kolmanteen luokkaankin, kuin meillä on täällä edus-
26045: kunn~ tuoleissa!
26046: 
26047:     Ed. P o h j a n p a 1 o: Näillä valtiopäivillä on monta kertaa
26048: aikaisemmin puhuttu siitä, että rautatien taloutta ja yleensä koko
26049: liikettä tulisi ajaa suunnilleen samoilla liikeperiaatteilla kuin yksi-
26050: tyiset liikemiehetkin toimivat. Jos niitä periaatteita vähänkään
26051: kannatetaan, niin ei voida tulla semmoiseen tulokseen kuin tänä
26052: iltana monella taholla on tultu. Katsottakoon asiaa miltä taholta
26053: hyvänsä, niin yksityisellä liikealalla asetetaan kaikenlaisia muka-
26054: vuuksia, mutta ne asetetaan niin, etteivät tuota tappiota. Eihän
26055: meidän höyrylaivoissammekaan ole yksistään kolmannen luokan
26056: paikkoja, löytyyhän siellä parempiakin. Miksikä nyt meidän rauta-
26057: teiltämme olisi poistettava toisen luokan vaunut? Lisättäköön en-
26058:                                                                132
26059: 2008                  Istunto 29 p. lokakuuta 1908.
26060: 
26061: 
26062: nen maksua ja annettakoon niiden ajaa toisessa luokassa joilla on
26063: varaa maksaa. Ihmiskunnassa on kauvan löytynyt ja tulee yhä
26064: edelleen löytymään niitä, jotka eivät tyydy ajamaan paljailla rat-
26065: tailla vaan kernaammin ajavat vaunuissa. Huomataanharr kaik-
26066: kialla minne silmät luodaan, ettei tällä tavalla voida saavuttaa
26067: sitä, mitä moni täällä lienee tarkoittanut, nimittäin että luokka-
26068: rajat sen kautta saataisiin poistumaan. Kyllä kolmannen luokan
26069: vaunussa voi ajaa yhtä suurisisuinen kuin toisen ja ensimäisen luo-
26070: kan vaunussa. Tulee olla muita keinoja, joilla luokkarajat saadaan
26071: poistumaan kuin se, että kaikki vaunut tehdään samanluokkai-
26072: siksi. Minä en puolusta millään tavalla, että valtion tulee tehdä
26073: sitä tappiokseen, kohotettakoon maksua, vaan pidettäköön sekä
26074: toinen että kolmas luokka.
26075: 
26076:     Ed. A. P. H ä mä 1 ä i ne n: Tavattoman runsas on ollut se
26077: syytösten sarja, joka on ladeltu rautatiehallitusta vastaan. Minä
26078: en rupea syyttämään, mutta otan rautatiehallituksen omat aseet
26079: ja syytän niillä. Ed. Huoponen toi jokseenkin asiallisesti esille,
26080: jo parikin kertaa, että halkovarastojen hoidossa rautateillä on
26081: suuria epäkohtia olemassa. Rautatiehallitus itse tunnustaa sen.
26082: Löytyy kiertokirje, jonka rautatiehallitus on antanut. Ehkä se
26083: huvittaa; minä sen luen: »Huolimattomuudesta halkojen vastaan-
26084: ottamisessa, niiden säilyttämisessä sekä kirjanpidossa. - Halko-
26085: varastojen tarkastuksessa on muutamilla asemilla hyvin usein
26086: huomattu joko vajauksia tai liikamääriä, jotka useinkin nousevat
26087: sangen suuriin maamn. Tämä ei ole muuten selitettävissä kuin
26088:  muutamien asemapäällikköjen huolimattomuuden kautta halkojen
26089: vastaanottamisessa, niiden säilyttämisessä ja kirjanpidossa. Huo-
26090: mauttaen tästä asiasta kaikkia asemapäällikköjä, saa rautatiehal-
26091: litus täten ilmoittaa, että vastedes ne virkamiehet, jotka tekevät
26092: itsensä syypääksi moisiin huolimattomuuksiin virassa, ovat vel-
26093: volliset korvaamaan heidän huolimattomuutensa kautta valtion
26094: rautateille syntyneet vahingot.>> Näin lievän rangaistuksen ,rauta-
26095: tiehallitus on asettanut niille henkilöille, jotka tekevät itsensä syy-
26096: pääksi noihin huolimattomuuksiin. Mutta käytännössä on aivan
26097: toisin kuin mikä tästä kiertokirjeestä ilmenee. Minulle on eräs
26098: asemapäällikkö, joka hoitaa suurempaa halkovarastoa, selittänyt,
26099: että liikamäärät varastoissa syntyvät siitä, että vetureille annetut
26100: halot kehyksien kautta eivät koskaan mahdu siihen mittamäärään,
26101: millä ne on rautatielle vastaan otettu. Esimerkkinä hän mainitsi,
26102: että hänelle annetussa varastossa löytyi 4000 kuutiometriä hal-
26103: koja, ja sitten kun ne olivat veturille käytetty, oli ylijäämä tästä
26104: 400 kuutiometriä, siis kymmenen prosenttia. Hän luetteli pitkän
26105: sarjan tähän tapaan halkovarastojen hoidosta, ja lopputulos oli
26106: se, että jos (Puhemies: Edustajain pitää pysyä vähän hiljaa! J at-
26107:                         Kertomus valtiovarain tilasta.               2099
26108: 
26109: 
26110:   kakaa!) halkovarastot asiallisesti hoidetaan sen mukaan kuin äs-
26111:  ken mainitsin, niin vähin säästömäärä voisi olla viisi prosenttia.
26112:   Jos kerta asianlaita todellisuudessa on näin kuin tämä ja muutamat
26113:  muutkin asemapäälliköt ovat esilletuoneet, niin kyllä se on todella
26114:  kauhea summa, joka jää varastojen kirjanpidosta peitteeseen, nim.
26115:  viisi prosenttia yli siitä 3 milj. markan suuruisesta summasta. Tämä
26116:  asia ehkä ei selvene millään muulla tavalla kuin siten, että tarkka
26117:  kontrolli pannaan rautateiden halkovaraston hoidossa toimeen.
26118:      Sitten vielä kuuluu taloudellisen puolen huonoon hoitoon rauta-
26119:  teillä sekin, että rautatiehallitus, vaikka kohta se tietääkin, että usea
26120:  asemapäällikkö harjoittaa välitysliikettä, siitä huolimatta ei kiellä
26121:  välitysliikkeen harjoittajilta sitä tointa, vaan sallii sitä yhä edel-
26122:  leen. Minulla oli viime talvena joulukuussa tilaisuus hiukan tar-
26123:  kastella tämmöistä välitystointa. Kolmen viikon ajalla minä huo-
26124:  masin tehdyiksi seuraavat väärinkäytökset: 40 tyhjää tavara-
26125:  vaunua punnittiin eikä niistä yhdestäkään kannettu punnitusmak-
26126:  sua, vaikka liikennetaksan mukaan pitäisi kantaa Smk r: 50 vau-
26127:  nusta. Sitten kun nämä oli lähes kolmen viikon kuluessa lastattu
26128:  lastiin, punnittiin ne. Niistä olisi punnituspalkkaa tullut 120 mark-
26129:  kaa, 3 markkaa lastilta, mutta niitä ei kannettu laisinkaan. Nämä
26130:  samat vaunut seisoivat sitte lastattuina mainitulla asemalla ja
26131:  vaunuvuokra tuli tekemään 4,6oo markkaa eikä niitä peritty eikä
26132:  ole peritty vielä tänäkään päivänä.
26133:      Näin asemapäälliköt rautatiehallituksen suosiollisella luvalla
26134:  tai toisin sanoen rautatiehallituksen tieten harjoittavat väärinkäy-
26135:  töstä välitystoimissa. Sitä paitsi eräällä asemalla samalla kuukau-
26136:  della ja pitkin vuotta olen huomannut niinikään, että Io vaunua
26137: lastataan päivässä ja asemalla seisoo noin 5o-6o vaunua eikä niistä
26138:  makseta minkäänlaista vuokraa rautatielle, kun asemapäällikkö on
26139: välitysliikkeen harjoittaja. Eräs tehdaslaitos niinikään pitää sään-
26140: nöllisesti noin ro vaunua liikkeessä rautatiellä, joista tavallisesti
26141: ei tule rahtimaksua kuin kahdesta vaunusta. Kuorman purkamis-
26142: ajalta ei oteta mitään vuokraa, vaikka se seisookin määrätyn ajan
26143: yli, ja mainitut vaunut palautetaan tyhjinä taas uudestaan lastat-
26144: taviksi ja niissä vaunuissa kuletetaan peitteitä tai muita apureu-
26145: nuksia. Näin ollen on noin ro vaunua päivittäin sen töissä, vaikka
26146: ainoastaan kahdesta vaunusta päivittäin maksetaan rahtimaksua.-
26147: Kuvaavata on vielä sekin samassa asiassa, että kun eräs pikkuliik-
26148: keen harjoittaja meni tilaamaan eräältä asemalta vaunua ja sillä
26149: asemalla seisoi 6 tyhjää vaunua, joissa oli ainoastaan ne peitteet
26150: ja lisäreunukset, jotka kuuluivat eräälle tehtaalle, hänelle ilmoi-
26151: tettiin nätisti vaan, että jos te maksatte ro markkaa, niin saatte
26152: huomenna tyhjän vaunun kun tilaatte, - ja asemalla oli 6 tyhjää
26153: vaunua, sillä eroituksella vaan, että ne kuuluivat eräälle tehtaalle
26154: tavaran kuljetukseen, vaikka nimenomaan niitten ei pitänyt kuulua
26155: 2100                  Istunto 29 p. lokakuuta 1908.
26156: 
26157: 
26158: sille siitä syystä, että se ei maksanut niistä vaunuista seisomis-
26159: vuokraa.
26160:      Tämänsuuntaista toimintaa harjoitetaan rautatiehallituksen tie-
26161: ten eikä se ole pienimmälläkään tavalla huomauttanut, että näitä
26162: epäkohtia pitäisi korjata. Ja palvelijat taas, jotka nämä asiat
26163: tietävät aivan hyvin ja voisivat tuoda vieläkin suuremmilla ja sel-
26164: vemmillä numeroilla nämät asiat esille, eivät uskalla näistä mitään
26165: mainita, sillä niille on nimenomaan sanottu, että jos hiiskutte, niin
26166: silloin on leipä naulassa. Potkut rautatieltä. Tämmöisen ukaasin alla
26167: palvelijat ovat. Minua kovin ilahutti kuulla oikeiston puhujala-
26168: valta sanottavan, että rautatien palvelijat eivät uskalla tuoda
26169: näitä asioita esille, sillä niillä on raskas taakka niskassa. Niin to-
26170: dellisuudessa on laita. Eritoten tähän halkovaraston hoitamiseen
26171: tahtoisin kiinnittää huomiota ja tahtoisin, että ainakin peruste-
26172: luissa viitattaisiin siihen suuntaan, että Suomen valtion rautateillä
26173: olevat varastot tarkastettaisiin mitä pikimmin, jotta saadaan tie-
26174: tää, onka näissä tiedonannoissa perää vaiko ei, sillä asemapäälliköt,
26175: jotka ovat minulle kertoneet, ovat selittäneet, että heidän on perin
26176: vaikea toimia syystä siitä, että rehelliset ja epärehelliset on ase-
26177: tettu saman syytteen alle, niinkuin äsken lukemani kiertokirje
26178: maaraa. Tosin kyllä joskus huomaa leikillisyyttäkin tämän saman
26179: raskaan painon alla olijoissa. Kun esim. viime vuotena Lappeen-
26180: rannan rataosalla sanottiin olevan IO,ooo m 3 vaillinki varastossa,
26181: lähetettiin sinne Karjalan tiellä olevat tarkastajat ja sain sittemmin
26182: tietää, että millä asemilla oli ylijäämää kokoontunut aikain kulu-
26183: essa, se sieltä hyvin nätisti siirrettiin tämän vajauksen peittämiseksi.
26184: Siellä vaan hymähdeltiin, että onpa se syöjä säästäjälläkin.
26185: 
26186:    Ed. Ta n t t u: Samalla kun minä kannatan ed. Huoposen esi-
26187: tystä, niin myöskin huomautan, että se tulisi äänestyksen alaiseksi,
26188: mikäli se koskee asemain puutarha-kulutuksia ja vaunujen luoki-
26189: tusta.
26190: 
26191:    Puhemies: Valiokunnan mietintöä vastaan on tehty seu-
26192: raavat muutosehdotukset :
26193:    Ensinnäkin mitä tulee 70 sivulla olevaan kolmanteen ponteen,
26194: on ed. vapaaherra E. S. Yrjö-Koskinen y. m. kannattaneet tässä
26195: kohden neljättä vastalausetta, joka sivulla no tässä kohden eh-
26196: dottaa toisenlaisen ponnen.
26197:    Sitten on ed. Huoponen ehdottanut, että sivulle 65 lisättäisiin
26198: perusteluihin ensimäisen kappaleen jälkeen seuraava lause: >>Koska
26199: kolmannen luokan matkustaja- ja makuavaunut halpuudestaan
26200: huolimatta tuottavat parhaimman tuloksen rautatievaunukilo-
26201: metrille, olisi kolmannen luokan matkustaja- ja makuuvaunuja
26202: mikäli mahdollista liitettävä myöskin posti- ja pikajuniin». Tämä
26203:                       Kertomus valtiovarain tilasta.             2101
26204: 
26205: 
26206: perustelu päättyisi 70 sivulle lisättävään neljänteen ponteen siitä,
26207: että kolmannen luokan matkustaja- ja makuavaunuja yövaunuun
26208: liitettäisiin. Sitä paitsi on ed. Huoponen tehnyt sen ehdotuksen,
26209: että sivulle 67 lisättäisiin viimeisen rivin edelle uusi kappale, joka
26210: kuuluisi seuraavasti: >>Puutarhoja laitettakoen helpoimman jär-
26211: jestelmän mukaan ainoastaan niiden asemarakennusten ympäris-
26212: töön, joissa matkustajaliike on huomattavin. Sitä vastoin jätettä-
26213: köön siellä, missä se helposti voidaan toteuttaa, asema- ja virka-
26214: miesten rakennusten ympäristöön puutarhoja varten tarvittavia
26215: maa-aloja, mutta jätettäköön niitten viljeleminen virkamiesten
26216: henkiläHiseksi huoleksi>>. Ed. Huoposen molempia ehdotuksia on
26217: myös kannatettu, jotenka niistä tulee äänestettäväksi.
26218:      Koska kaikki nämä ehdotukset minun käsittääkseni ovat erillisiä,
26219: tulee niistä kustakin erikseen äänestää, siis erikseen mietinnöstä
26220: ja 4 vastalauseesta, erikseen ed. Huoposen ehdotuksesta, mikäli
26221: se koskee matkustaja- ja makuuvaunuja, ponsi ja perustelut yh-
26222: dessä, sekä kolmanneksi ed. Huoposen ehdotus, mikäli se koskee
26223: puutarhoja.
26224: 
26225:    Tämä menettely hyväksytään.
26226: 
26227:     Äänestykset ja päätös:
26228: 
26229:      70 sivulla oleva kolmas pons1 Ja neljäs vastalause:
26230:      1) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön 70 sivulla olevan kol-
26231: mannen ponnen, äänestää •>jaa>>; jos •>ei>> voittaa, on siinä kohden
26232: neljäs vastalause hyväksytty.
26233:      Äänestyksessä annetaan 95 jaa- ja 94 ei-ääntä. Mietintö on
26234: siis tässä kohden hyväksytty.
26235:      Ed. Huoposen ehdotus, tnikäli se koskee kolmannen luokan
26236: makuuvaunujen lisäätnistä ja mietintö:
26237:      2) Ken tässä kohden hyväksyy valiokunnan mietinnön, äänestää
26238: •jaa»; jos •>ei>) voittaa, on ed. Huoposen ehdotus kolmannen luokan
26239: makuavaunujen lisäämisestä hyväksytty.
26240:      Jaa-äänet ovat voitolla. Ed. Huoposen ehdotus siis on hylätty.
26241:      Ed. Huoposen lisäehdotus puutarhoista, tnietintöä vastaan.
26242:      3) Ken hyväksyy valiokunnan tnietinnön tässä kohden, äänestää
26243: •jaa>>; jos >)ei•> voittaa, on ed. Huoposen puutarhoja koskeva ehdotus
26244: hyväksytty.
26245:      Jaa-äänet ovat voitolla. Valiokunnan mietinnöstä on siis tämä-
26246: kin kohta ja niin muodoin koko käsiteltävänä oleva osa hyväksytty.
26247: 2102                  Istunto 29 p. lokakuuta 1908.
26248: 
26249: 
26250: F) M u u t r a h a s t o t j a v a 1 t i o n y 1 i j ä ä m ä v a r a i 11
26251:         hoito. Loppu p on ne t. Mietinnön sivut 85-97.
26252:     Keskustelu:
26253:     Ed. H e 1 e n i u s - S e p p ä 1 ä: Kun en ole ottanut osaa asian
26254: käsittelyyn valiokunnassa, pyydän lyhyesti kiittää valtiovarain-
26255: valiokuntaa siitä erinomaisen valaisevasta tilastollisesta selvityk-
26256: sestä, jonka se on mietinnön 88 sivulta alkaen antanut valtion har-
26257: joittamasta lainananto-liikkeestä. Siinä on esitetty joukko hyvin
26258: puhuvia numeroita. Ennätän poimia vain pari esimerkkiä.
26259:     Teatterille on myönnetty lainoja osittain 4 %:n vuosimaksulla,
26260: josta on 3% korkoa, osittain korottomasti, jolloin takaisinmaksu-
26261: velvollisuudesta vast'edes määrätään. Mutta vaivaistaloja varten
26262: myönnetyistä lainoista on poikkeuksetta vuosimaksu 5 %, josta
26263: 3% on korkoa. Kirkkoja varten annetuista lainoista on vuosi-
26264: maksu 6 %. josta 4 % on korkoa; yksityiskouluja ja kansanopistoja
26265: varten myönnetyistä lainoista, jotka on takaisin maksettava 20
26266: vuoden kuluessa, on korko 4 %. Siis teatterille on myönnetty osit-
26267: tain korotontakin lainaa, jota ei ole tullut vaivaistalojen, kirkkojen
26268: eikä kansanopistojen osaksi, ja kirkko- ja vaivaistalolainojen vuosi-
26269: maksu, korko siihen luettuna, on säännöllisesti suurempi kuin teaat-
26270: terilainan. Kun tässä on kysymys finanssimietinnöstä, lienee syytä
26271: kysyä, mitkä ovat raha-asialliselta kannalta tuottavampia laitoksia,
26272: edullisempaa lainaa nauttiva teatteri vaiko vaivaistalo ja kirkko?
26273:     Työväen asuntoja varten saaduista lainoista on maksettava
26274: 3 1/2% korkoa, kun sitävastoin laivoja varten lainatuista miljoo-
26275: nista osittain kyllä maksetaan 4% korkoa, mutta osittain on näitä
26276: lainoja annettu korottomasti, vieläpä ne osittain ovat vapautetut
26277: takaisinmaksuvelvollisuudestakin. Viime mainitun hämmästyttä-
26278: vän tiedonannon perässä on kirjaimet F. A. A. B., joka merkkikieli
26279: tietäisi, että varakkaalle Suomen Höyrylaivaosakeyhtiölle on
26280: suorastaan lahjoitettu valtion varoja. Jos olen tässä kohden tie-
26281: donannon, sen lyhytsanaisuuden takia, väärin käsittänyt, olisin
26282: kiitollinen oikaisusta. - Tämän jälkeen tuskin enään voinee ällis-
26283: tyä siitä tiedosta sivulla 95, että kysymyksessä olevana tarkastus-
26284: vuotena muutamille toisille höyrylaivayhtiöille on lahjoitettu mak-
26285: samattornia korkoja 55,254 markkaa ja samalla julistettu pääoman
26286: jäännökset, yhteensä yli 803,000 markkaa, kokonaan korottomaksi
26287: lainaksi.
26288:     Vaikkakin tällaisten epäkohtien paljastamista seuraava valio-
26289: kunnan ponsi on mielestäni sanamuodoltaan kovin mieto, en kuiten-
26290: kaan myöhäisen ajan takia ole tahtonut siihen mitään muutosta
26291: ehdottaa, vaikka se oli aikomukseni.
26292:     Pyytäisin lopuksi vaan lausua sen toivomuksen, että valtio-
26293: varainvaliokunta vastakin yhtä suurella tarmolla toimittaa täl-
26294:                       Kertomus valtiovarain tilasta.             2103
26295: 
26296: 
26297: laista terveellisesti vaikuttavaa epäkohtain esille vetämistä, sillä
26298: nämä selonteot jos mitkään avaavat silmät näkemään, kuinka
26299: Suomen kansan varoja on hoidettu, samalla kuin ne osottavat,
26300: vanhaa sanaa käyttääkseni, että >>hyvä on olla herrojen suosiossa..
26301: 
26302:     Ed. P a a s i k i v i: Viimeisen puhujan lausunnon johdosta en
26303: suinkaan tahdo kieltää sitä, että varsin suurta kirjavuutta on ole-
26304: massa valtion lainausliikkeeseen nähden. Puheena onkin ollut
26305: se toimenpide, jota valiokuntakin ehdottaa, nimittäin että asiaan
26306: olisi ryhdyttävä ja saatava siinä jonkunlaista yhtenäisyyttä aikaan,
26307: saatava asiata koskevat asetukset uudistetuiksi. Tämä on ollut
26308: puheena jo useita vuosia sitten, mutta viimeisten vuosien monet
26309: tehtävät ovat olleet esteenä tämän asian järjestämiselle, joka on
26310: jotenkin suuritöinen. Nämä asetukset ovat jotenkin vanhoja,
26311: mikäli asetuksia ylipäänsä on olemassa. Yleisestä lainarahastosta
26312: on vielä voimassa asetus vuodelta r887. Tässä on eräitä määräyk-
26313: siä, jotka m. m. ovat aiheuttaneet sen, että yksityiskouluja ja kan-
26314: sanopistoja varten ei ole voitu myöntää alempaa kuin 4 o/o:in korkoa
26315: ennen kuin asetus muutetaan, koska sen mukaan voidaan ainoas-
26316: taan kunnille myöntää helpompia ehtoja.
26317:      Mitä sitte tulee teatterille myönnettyyn lainaan, niin on huomat-
26318: tavaa, että kysymys on Suomen Kansallisteatterista. Se laitos ei
26319: ole tuottanut mitään taloudellista voittoa kellekään, vaan, niinkuin
26320: tunnetaan, ovat yksityiset siihen uhranneet satoja tuhansia, eikä
26321: siitä koskaan ole mitään korkoa toivottu, eikä siitä tulekaan. Ai-
26322: noastaan valtion varoilla on saatu Suomen Kansallisteatterin raken-
26323: nus perustetuksi, ja on huomattava, että valtion avustus myön-
26324: nettiin nimenomaan valtiosäätyjen anomuksen johdosta, joka ano-
26325: mus, ellen väärin muista, tehtiin talonpoikaissäädyssä. Siinä koh-
26326: den siis ei ole mitään muistuttamisen syytä. Ja luulisin, että jos
26327: asiaa yleiseltä kannalta katsotaan, niin jos mikään laina on kat-
26328: sottava hyväksyttäväksi, niin on sellainen juuri se laina, joka on
26329: annettu ~uomen Kansallisteatterille.
26330:      Mitä vihdoin tulee niihin lainoihin, jotka ovat myönnetyt lai-
26331: voja varten, ja joista mainitaan, että ne ovat osittain korottomia,
26332: vieläpä osittain vapautettuja takaisinmaksuvelvollisuudestakin,
26333: niin se määrä, mikä on vuonna 1906 vapautettu koroista - se on
26334: se, joka mainitaan sivulla 95- on Smk. 803.489: 99· Siitä en tahdo
26335:  sanoa sen enempää. Mitä taas tulee siihen lainaan, joka on myön-
26336:  netty Suomen Höyrylaivaosakeyhtiölle, jajohonnähdenon vapaotuk-
26337:  sia takaisinmaksuvelvollisuudesta myönnetty, niin on huomattava,
26338:  että se laina on annettu Suomen voinviennin edistämiseksi, ja se
26339:  riippuu siitä sopimuksesta, joka tehtiin tämän yhtiön kanssa, jotta
26340:  Suomen voi saataisiin viedyksi Englantiin. Se on ainoa yhtiö, joka on
26341:  voinut ottaa tämän tehtäväkseen, ja hallitus on ollut pakoitettu
26342: 2104                  Istunto 29 p. lokakuuta 1908.
26343: 
26344: 
26345: suostumaan tällaiseen myönnytykseen. Onhan huomattava, että
26346: monet muut maat antavat kotimaiselle laivaliikkeelle paljon suu-
26347: rempiakin avustuksia, premioita. Ei se ole mitään tavatonta.
26348: Tässä, kuten sanottu, on ollut kysymyksessä meidän toiseksi tär-
26349: keimmän vientitavaramme kuljettaminen Englantiin. Ei siinä ole
26350: mitään sen suurempaa eikä pahempaa takana.
26351: 
26352:     Ed. P u 11 i ne n: Se arvostelu, jonka valiokunta tässä osassa
26353: mietintöä on valtion lainausliikkeestä antanut, on käsittääkseni
26354: paikallaan, ja myös ne ehdotukset, jotka olojen korjaamiseksi teh-
26355: dään, ovat asiallisia. Maanviljelyksen kannalta pyydän kuitenkin
26356: tehdä muutamia lisähuomautuksia. Varsinkin on mielestäni tär-
26357: keä valiokunnan huomautus, että lainoja myönnettäessä on tarkoin
26358: arvosteltava niiden sosiaalipoliitista merkitystä ja tarkoituksen-
26359: mukaisuutta, ja että tätä arvostelua varten lainattavat varat olisi-
26360: vat mikäli mahdollista yhdistettävät yhteen rahastoon. Mietin-
26361: töön liitetty taulukko eri rahastojen tilasta ja niistä annetuista lai-
26362: noista osottaa nimittäin, että maanviljelys suureen merkitykseensä
26363: nähden ei käsittääkseni ole tasan toisten elinkeinojen rinnalla tullut
26364: valtion puolelta avustetuksi. Kertomus vuodelta 1906 esim. osot-
26365: taa, että yleisestä valtionrahastosta ei ole suoranaisesti maanvilje-
26366: lyksen kohottamiseksi ollenkaan annettu lainoja, vaikka vuoden
26367: kuluessa annettu lainaussumma nousee likemmä 2 miljoonaan. Lainaus-
26368: rahastosta taas on viljelyslainoja annettu yksityisille 40,000 ja kunnille
26369: 35,000 mk., samalla kuin tehtaita ja myllyjä varten on annettu
26370: 175,000 ja käsiteollisuutta varten J40,500 markkaa. Nämä nume-
26371: rot, kun lisäksi otetaan huomioon mainittujen rahastojen lainassa
26372: olevien varojen kokonaissummat, osoittavat, että lainausliikkeen
26373: tarkastusta ja tasoitusta toimitettaessa maanviljelys voipi sekä
26374: ansaitsee tulla koko joukon edullisempaan asemaan. Sotilashuone-
26375: rahaston varat noin 8 miljoonaa markkaa ovat kyllä lainatut maan-
26376: viljelijöille kiinnityslainoina heidän tilojansa vastaan, mutta tässä-
26377: kin olisi lainaustapaan nähden saatava aikaan parannuksia. Tässä
26378: suhteessa olisi varsinkin otettava huomioon valiokunnan huomau-
26379: tus, että valtion olisi lainausliikkeellään edistettävä taloudellista
26380: kehitystä, eikä vaan suorastaan tuettava yksityistä taloutta. Kysy-
26381: myksessä olevan rahaston varat ovat nykyään lainattuina pääasiassa
26382: maaomaisuuden hankkimista varten. Kun kuitenkin tähän tar-
26383: koitukseen nykyään on saatavissa lainoja sekä yksityistä tietä että
26384: myös valtion avustuksella toimivalta Hypoteekkiyhdistykseltä,
26385: niin olisi paikallaan ruveta sotilashuonerahastojen varoja lainaa-
26386: maan yksistään uutisviljelystarkoituksiin, jolloin ne tulisivat käy-
26387: tetyiksi maan varallisuuden kohottamiseksi ja siis juuri valtion
26388: tarkoituksen mukaisesti. Tätä muutosta toimeenpantaessa voitai-
26389: siin myöskin määrätä, että kysymyksessä ·olevat varat ovat pää-
26390:                       Kertomus valtiovarain tilasta.                2105
26391: 
26392: 
26393: asiassa käytettävät pieniviljelyksen - maamme varsinaisen ja
26394: parhaiten kannattavan viljelysmuodon - edistämiseksi ja vau-
26395: rastuttamiseksi. Nykyään ovat ne nim. lainatut enimmäkseen
26396: suurissa erissä suurviljelijöillemme, joilla ilman vaitionkin välitystä
26397: on parempi tilaisuus lainan saantiin kuin pieniviljelijöillä.
26398:     Valiokunnan huomautus, että lainausmenettelyyn nähden olisi
26399: toimeenpantava tarkistus, pitää myös paikkansa varsinkin maan-
26400: viljelyslainoihin nähden. Tilojen arviot ja arvosteluperusteet ovat
26401: nimittäin vanhentuneet ja toimenpiteet, joihin lainansaajan on
26402: ryhdyttävä, ovat monimutkaiset ja lisäksi sellaiset, että ne var-
26403: sinkin pienempiin lainoihin nähden vaativat lainanhankkijalta suh-
26404: teellisesti liian suuria kustannuksia.
26405:     Tarkastus, jonka valtio antamiensa lainojen käyttämisestä toi-
26406: mittaa, on myöskin osaksi puutteellinen ja osaksi yksityisiä liiaksi
26407: rasittava. Tämän korjaamiseksi on paikallaan valiokunnan huo-
26408: mautus, että valtio enemmän kuin tähän saakka harjoittaisi lainaus-
26409: liikettään kuntien, seurakuntien, osuuskuntien ja yhdistysten väli-
26410: tyksellä. Tällöin saataisiin lainojen käyttöön nähden aikaan pai-
26411: kallista ja samalla myös tarkempaa valvontaa. Kokonaan välin-
26412: pitämättömäksi ei valtio valvontaan nähden sittenkään saisi jäädä,
26413: vaan olisi sitä tässäkin tapauksessa edelleen ylläpidettävä, vieläpä.
26414: muutamissa suhteissa nykyisestään korjattavakin. Niinpä esim.
26415: kunnallisiin viljelyslainoihin nähden olisi tehoisampi tarkastus ja
26416: valvonta valtion puolelta tarpeen. Kunnat eivät nim. itse ole riit-
26417: tävästi huolehtineet näiden lainojen oikeasta käyttämisestä, joten
26418: hyöty näistä, nykyään yli 3 miljoonan markan nousevista varoista,
26419: ei ole läheskään niin suuri kuin se hyvällä valvonnalla voisi olla.
26420:     Yllä esitetyn nojalla yhdyn kannattamaan kokonaisuudessaan
26421: valiokunnan valtion lainausliikkeen johdosta tekemiä huomautuk-
26422: sia ja toivon, että hallitus asioita uudelleen järjestäessään ottaisi
26423: huomioon mainitsemiani maanviljelyksen ja varsinkin pienivilje-
26424: lyksen kehitykseen käsittääkseni vaikuttavia seikkoja.
26425: 
26426:     Ed. S i r o 1 a: Valiokunta puhuu tässä valtion lainausliikkeen
26427: •määrätyistä sosialipoliittisista tarkoituksista>>. Samalla sivulla
26428: on yksi tällainen >>sosialipoliittinen tarkoitus•> ilmaistu. Valtio näet
26429: helpottarualla Loviisan-Vesijärven rautatieyhtiön lainausehtoja
26430: tuki tätä yhtiötä sen taistellessa kohtuullisten elinehtojensa puo-
26431: lesta ponnistelevia työläisiä vastaan. Tällä tavoin voi valtion
26432: lainausliikkeellä myös olla t ä 11 aine n >>sosialipoliittinen tar-
26433: koitus•>, tarkoitus tukea yläluokan liikeyrityksiä niitten taistellessa
26434: työväkensä kohtuullisia vaatimuksia vastaan. Ja tällainen yksi-
26435: tyisseikka ja monet muut lisäksi aiheuttaisivat koko joukon jyr-
26436: kemmän ponnen, mutta en välitä sitä enää tässä tehdä. Meidän
26437: ponsiamme on täällä jo kylliksi kumoon ajettu.
26438: 2100                   Istunto 29 p. lokakuuta 1908.
26439: 
26440: 
26441:     Ed. Ny 1 a n d e r: Valiokunta käsittelee sivulla 95 ne ano-
26442: mukset, jotka ed. Wuorimaa ja Tanttu ovat tehneet meijerilaina-
26443: ehtojen huojentamisesta. Valiokunnan lausunnon voinee käsittää
26444: siten, että anomuksiin olisi suostuttava. Minä puolestani pidän
26445: anomuksia puollettavana varsinkin, mikäli koskee ed. Tantun
26446: anomusta. Siinä suhteessa pidän tämän valiokunnan mietinnön
26447: oikeutettuna. Tässä on puhuttu siitä avustuksesta, jonka valtio
26448: antaa Suomen Höyrylaivaosakeyhtiölle voinkuljetuksen edistämiseksi.
26449: Minä puolestani pyytäisin saada huomautetuksi, että se sopimus,
26450: mikä valtion ja Suomen Höyrylaivaosakeyhtiön välillä on tehty,
26451: on meijeritoiminnanemme hyvin epäedullinen. Meidän voin kulje-
26452: tuksemme on nim. sen mukaan siten järjestetty, että Suomen voin
26453: rahti Hangosta-Hulliin Englannissa tekee keskimäärin 43 shillinkiä
26454: tonnilta s. o. kaksi kertaa enemmän kuin mitä esim. venäläisistä
26455: Itämeren satamista maksetaan Englantiin. Kun tämä sopimus
26456: on näin epäedullinen ja kun myöskin tämä sopimus kaipaa uudista-
26457: mista niin toivoisin, että sopimus otettaisiin lähimmässä tulevai-
26458: suudessa tarkastettavaksi etenkin kun Suomen Höyrylaivaosake-
26459: yhtiö kuuluu olevan taipuvainen alentamaan tämän rahdin 43:sta
26460: 34:een shillinkiin tonnilta erinäisillä ehdoilla. Niiden mukaan tultaisiin
26461: mahdollisesti korottamaan tuota avustusta, jota täällä on ihmetelty,
26462: mutta toiselta puolen tulisi sen kautta maamme voinviennin kulje-
26463: tuksessa helpotus meijerin hyväksi nousemaan lähes 2 miljoonaan
26464: vuodessa, niin että se, mikä apumaksulla tässä voitetaan, tulee
26465: monin kerroin korvatuksi meijerien hyödyksi.
26466:     Tahdon saada tämän lausutuksi ainoastaan huomautuksena
26467: siitä, että tästä avustusmäärästä voi olla hyvinkin tuntuvaa hyö-
26468: tyä, mutta toiselta puolen tuo sopimus voinviennin edistämiseksi
26469: kaipaa hyvinkin suuressa määrin tarkastusta. Mitä noihin meijeri-
26470: lainaehtoihin tulee, en tahdo mitään muutosta ehdottaa tähän valio-
26471: kunnan mietintöön. Valitan vain, että valtiovarainvaliokunnan
26472: aika ei ole sallinut sen tätä asiaa syvemmältä käsitellä, sillä nuo pari
26473: kolme riviä sivulla 95, joissa ed. Wuorimaan ja Tantun anomusehdo-
26474: tus, jotka kumminkin erosivat toisistaan, aivan summittain kuita-
26475: taan, eivät osoita erityistä asiallisuutta valtiovarainvaliokunnan
26476: puolelta tässä suhteessa, mutta koska päätulos on hyväksyttävä
26477: sellaisenaan, niin en mitään erityistä ehdoita.
26478: 
26479:     Ed. S t å h 1 b e r g: Ellen väärin muista, niin oli syynä tuohon
26480: Loviisan-Wesijärven lainanmuutokseen se, että yhtiö tarvitsi vält-
26481: tämättömästi suuremman yksityisen lainan, jos mieli sen ei joutua
26482: vararikkoon, ja tämän estäminen oli valtiovarastolle erityisesti
26483: tärkeätä senkin vuoksi että valtiolla on tässä yrityksessä suuria varoja
26484: lainattuna, puhumattakaan siitä mitä liikenteen lakkauttaminen
26485: tällaisella yleisellä kulkulaitoksella olisi häiriöitä vaikuttanut.
26486:                        Kertomus valtiovarain tilasta.               2107
26487: 
26488: 
26489:     Ed. A r a j ä r v i: Ed. Nylander näkyy vaann käsittäneen
26490: valiokunnan lausunnon meijerilainoihin nähden mietinnön sivulla
26491: 95· Valiokunta nimenomaan sanoo, että se on sillä kannalla, ettei
26492: se puheenalaisia anomuksia puolla eikä myöskään epää, sillä se
26493: olisi ollut melkein mahdotonta valiokunnan tällä haavaa tehdä.
26494: Valiokunta on nim. ollut sitä mieltä, että eri lainaryhmät ovat pun-
26495: oittavat toinen toisiinsa nähden ja samalla myöskin niiden ehdot
26496: tarkastettavat. Meijerilainat siis myöskin muiden yhteydessä.
26497: Tästä syystä se oli kun valiokunta ei ole voinut kannattaa nyt
26498: kyseenalaisiakaan erikoistapauksia koskevia anomuksia.
26499:     Mitä Wesijärven-Loviisan rautatiekysymykseen tulee, niin
26500: kyllä asiakirjoista näkyy aivan selvästi se seikka, että valtion ei
26501: olisi tarvinnut oman tappionsa takia suinkaan myöntyä niihin eh-
26502: toihin, joihin myönnyttiin, vaan asiakirjoista päinvastoin näkyy,
26503: että esim. valtiokonttori oli antanut ymmärtääkseni hyvin perus-
26504: tellun lausunnon, jossa evättiin tämän lainan ehtojen muuttaminen
26505: sellaisiksi kuin ne sittemmin kuitenkin muutettiin.
26506: 
26507:     Ed. S a a r i k i v i: Niiden monien liikeyritysten joukosta,
26508: jotka ovat hallituksen hellän huolenpidon alaisena, on ollut erikoi-
26509: sesti tämä usein mainittu Loviisan-Wesijärven osakeyhtiö. Sillä
26510: on kokonaista 715,054 markkaa 97 penniä käytettävänään sellai-
26511: silla ehdoilla, että näyttää siltä kuin sille olisi se summa lahjoitettu.
26512: Tuo osakeyhtiö on osannut valitella huonoa asemaansa ja syyttää
26513: työntekijöitä lakkorettelöistä. Todisteena siitä että se ei ole ollut
26514: huono liikeyritys, mainitsen tässä vain, että sen viimevuotinen
26515: liikevoitto oli 153,972 markkaa 57 penniä. Tämä on kyllä sanoma-
26516: lehdestä leikattu uutinen jossa Loviisan-Wesijärven voitto-osuus
26517: on mainittu. Tämän tahdon vaan tuoda sen vuoksi esille, osoit-
26518: taakseni että nuo osakeyhtiöt ovat usein pohjattomat kuin papin
26519: säkki, ne voivat aina anoa tuota helppoa valtion rahaa vaikka
26520: asiansa eivät olisikaan niin huonolla kannalla.
26521:     Sitte edustajat ovat kai huomanneet taas olevan tekeillä tuol-
26522: laisen osakeyhtiön, joka aikoo saada valtiolta ei vähemmän kuin
26523: puoli miljoonaa markkaa tarkoituksiensa toteuttamiseksi. Minä
26524: tarkoitan Suomen sementtiosakeyhtiötä, joka on paraikaa puu-
26525: hissaan. Siinäkin sen perustamisessa nähdään, että aijotaan käyt-
26526: tää valtion varoja yksityisten hyväksi. Eräs >>perustaja» on tilai-
26527: suudessa kauppaamaan osakeyhtiölle maatilansa 15o,ooo markasta,
26528: maatilan, josta ei joku vuosi sitte tarjottu edes 20,000 markkaa.
26529: Jos valtio nyt antaa yhtiölle puoli miljoonaa käytettäväksi, niin
26530: saa •perustaja» hyvillä ehdoilla maatilansa kaupaksi. Toivoisin,
26531: ettei tällaisia umpimähkäisiä tarkoituksia varten rahoja myön-
26532: nettäisi.
26533: 2108                 Istunto 29 p. lokakuuta 1908.
26534: 
26535: 
26536:     Ed. W ä i n ö W u o 1 i j o k i: Ed. Ståhlbergin huomautuksen
26537: johdosta pyydän sanoa, ettei olisi ollut mitään syytä antaa Lovii-
26538: san-'-Wesijärven radan osakeyhtiölle niin hyviä ehtoja, että laina
26539: siirrettiin ensimäiseltä sijalta kolmannelle. Ei olisi tarvinnut
26540: peljätä mitään liikkeen lakkauttamista. Valtiohan olisi voinut
26541: ottaa rautatien, jos se olisi mennyt konkurssiin ja jatkaa liikettä.
26542: Minun käsittääkseni tässä kysymyksessä on valvottu muutamien
26543: yksityisten kapitalistien etuja.
26544: 
26545:     Ed. K i r v e s: En ole huomannut mitään parempaa selon-
26546: tekoa sivulla 9I olevasta rahastosta, jota nimitetään työhön
26547: kokonaan kykenemättömien henkilöiden rahastoksi. Mutta millä
26548: tapaa sitä on käytetty ei myöskään selviä valtiovarainvaliokunnan
26549: mietinnöstä. Minä olen muiden muassa ollut tilaisuudessa näke-
26550: mään asiakirjoja, joissa ovat anoneet eläkettä semmoiset henki-
26551: löt, jotka ovat työskennelleet valtion töissä Io-zo vuotta, ja ovat
26552: tulleet työkyvyttömiksi, vaan eivät ole saaneet avustusta. Minä
26553: toivoisin, että kun tämä seikka seuraavana vuonna tulee valtio-
26554: varainvaliokuntaan, siitä tehtäisiin vähän enemmän selkoa kuin
26555: nyt on tehty. Nyt on aika jo liian lyhyt, jotenka asiata ei enään
26556: voi auttaa.
26557: 
26558:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
26559: 
26560:    P u h e m i e s: Koska mitään muutosehdotusta ei ole tehty
26561: tähän mietinnön loppuosaan, niin eduskunta kai hyväksyy sen?
26562: 
26563:    Käsiteltävänä oleva mietinnön osa hyväksytään.
26564: 
26565:    Asia julistetaan loppuun käsitellyksi.
26566: 
26567: 
26568:                        18-19) Pöydällepanot.
26569: 
26570:    Asiat n:o I8 ja I9 pannaan pöydälle huomispäivän täysi-istuntoon.
26571: 
26572:    Seuraava täysi-istunto ilmoitetaan olevan huomenna perjantaina
26573: klo I I a. p.
26574: 
26575:    Istunto päättyy klo I,25 yöllä.
26576: 
26577:                                           Pöytäkirjan vakuudeksi:
26578:                                                 Ph. Suuronen .
26579: 
26580: 
26581:        •
26582:      39. Perjantaina 30 p. lokakuuta
26583:                               klo I I a. p.
26584: 
26585:                             Päi väj ärj es tys.
26586: 
26587:    Ilmoituksia:
26588: 
26589:                     A i n o a k ä s i t t e 1 y:
26590: 
26591:     1) Armollinen esitys, joka koskee varojen hankkimista niihin
26592: tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä.
26593:     Asiakirjat: Arm. esitys N:o 8 ja Valtiovarainvaliokunnan mie-
26594: tintö N:o 14.
26595:     2) Pankkivaliokunnan mietintö N:o 6 Suomen Pankin käyttä-
26596: mättömistä voittovaroista.
26597:     3) Anomusehdotukset, jotka koskevat Suomen asiain valmistelun
26598: ja alamaisen esittelyn säilyttämistä perustuslainmukaisella kannalla.
26599:     Asiakirjat: Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o 3, edustajain
26600: Ahmavaaran y. m. ja V. T. Rosenqvistin y. m. anomusehdotukset
26601: N:o 202 a) ja b) (Liitteet I siv. 5-rr).
26602:     4) Anomusehdotukset, jotka koskevat syötöstä kruunun metsä-
26603: mailla määrätyn laidunmaksun lakkauttamista.
26604:     Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 12 ja ed.
26605: Hiltulan y. m. anomusehdotus N:o 19 sekä ed. Koiviston y. m. ano-
26606: musehdotus N:o 69 (Liitteet IV siv. 47-48).
26607:     5) Kertomus Hallituksen toimenpiteistä niiden päätösten joh-
26608: dosta, jotka Suomenmaan Valtiosäädyt 1905-1906 vuosien väli-
26609: aikaisilla valtiopäivillä ovat tehneet.
26610:     Asiakirjat: Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o 2.
26611:     6) Äitiysvakuutusta koskevat anomusehdotukset.
26612:     Asiakirjat: Työväenasiainvaliokunnan mietintö N:o 6, ed. Pärs-
26613: sisen y. m. anomusehdotus N:o 48 ja ed. Hedvig Gebhardin y. m.
26614: anomusehdotus N:o 221 (Liitteet IX siv. 92-99).
26615:     7) Vaivaishoitoasetuksen muuttamista koskeva anomusehdotus.
26616:     Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 13 ja ed.
26617: Lautan y. m. anomusehdotus N:o 59 (Liitteet V siv. 92-94).
26618: 2110                Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
26619: 
26620: 
26621:     8) Anomusehdotus, joka tarkoittaa Haminan ja Haapasaaren
26622: luotsien palkkaukseen pidätettyjen kalastussaarten ja luotojen luo-
26623: vuttamista asianomaisiin kuntiin kuuluvien saaristolaiskylien käy-
26624: tettäviksi.
26625:     Asiakirjat: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o II ja ed. Ara-
26626: järven y. m. anomusehdotus N:o 12 (Liitteet II siv. 38).
26627:     9) Anomusehdotus, joka tarkoittaa toimenpiteitä esikaupun-
26628: kien asukasten oloissa vallitsevain epäkohtain poistamiseksi.
26629:     Asiakirjat: Kunnallisvaliokunnan mietintö N:o 2 ja ed. Kirveen
26630:  y. m. anomusehdotus N:o ror (Liitteet VII siv. 218-221).
26631:      ro) Valtion ja kuntain työolojen järjestämistä koskevat ano-
26632:  musehdotukset.
26633:     Asiakirjat: Työväenasiain valiokunnan mietintö N:o 7, ed. Ahl-
26634:  roosin anomusehdotus N:o 63, ed. Siveniuksen y. m. anomusehdotus
26635:  N:o 190, ed. Koposen y. m. anomusehdotus N:o 8r sekä ed. Helenius-
26636:  Seppälän ja Kaarneen anomusehdotus N:o 224 (Liitteet IX siv.
26637: 71~9)·
26638:     II) Anomusehdotukset, jotka koskevat työkyvyttömyys- ja
26639: vanhuusvakuutuksen järjestämistä.
26640:     Asiakirjat: Työväenasiain valiokunnan mietintö N:o 8; ed. Hoi-
26641: kan y. m. anomusehdotus N:o 99 ja ed. Hel<:!nius-Seppälän anomuseh-
26642: dotus N:o 223 (Liitteet IX siv. 87--91).
26643:     12) Anomusehdotus, joka koskee valtion kannatusavun myön-
26644: tämistä Pietarin suomalaiselle yhteiskoululle.
26645:     Asiakirjat: Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 9 ja ed. Kivilinnan
26646: y. m. anomusehdotus N:o 218 (Liitteet VI siv. 49-51).
26647:     13) Sotilaskyyditysrasituksen poistamista koskeva anomus-
26648: ehdotus.
26649:     Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 14; ed. Sip-
26650: posen y. m. anomusehdotus N:o II (Liitteet V siv. 53-56).
26651:     14) Anomusehdotukset, jotka tarkoittavat aviopuolisojen omai-
26652: suussuhteita ja vaimon toimivaltaa koskevan lainsäädännön uudis-
26653: tamista.
26654:     Asiakirjat: Lakivaliokunnan mietintö N:o 5; ed. Gripenbergin
26655: y. m. anomusehdotus N:o 43, ed. Anni Huotarin y. m. anomusehdo-
26656: tus N:o 82 sekä ed. Hultinin anomusehdotus N:o 133 (Liitteet III
26657: siv. 45-48, 50-53).
26658:     15) Perimysmaan erikoisluonteen lakkauttamista koskeva ano-
26659: musehdotus.
26660:     Asiakirjat: Lakivaliokunnan mietintö N:o 6 ja ed. Nykäsen y. m.
26661: anomusehdotus N:o 71 (Liitteet III siv. 127-129).
26662:     r6) Anomusehdotus, joka koskee kunnallismetsäjärjestelmän
26663: -edistämistä.
26664:     Asiakirjat: Talousvaliokunnan mietintö N:o 4 ja ed. Hainarin
26665: y. m. anomusehdotus N:o r (Liitteet IV siv. 43).
26666:                                Ilmoitusasiat.                         2111
26667: 
26668: 
26669:     17) Anomusehdotus, joka koskee työnvälityksen järjestämistä
26670: kuunailiseksi toimeksi.
26671:     Asiakirjat: Työväenasiain valiokunnan mietintö N:o 9 ja ed.
26672: Sillanpään y. m. anomusehdotus N:o 49 (Liitteet IX siv. 102).
26673:     r8) Anomusehdotus, joka koskee kruununtiloilla olevien torpan-
26674: alueiden muodostamista eräissä tapauksissa itsenäisiksi tiloiksi tai
26675: palstatiloiksi.
26676:   1 Asiakirjat: Laki- ja talousvaliokunnan mietinnöt N:o 7 ja 7 a;
26677: ed. Kivilinnan y. m. anomusehdotus N:o 142 (Liitteet V siv. 67--68).
26678:     rg) Kuntaa laajempien itsehallintopiirien hallintoa koskeva
26679: anomusehdotus.
26680:     Asiakirjat: Kunnallisvaliokunnan mietintö N:o 3 ja ed. Wilja-
26681: kaisen y. m. anomusehdotus N:o ISO (Liitteet VII siv. 199).
26682:     20) Anomusehdotus, joka koskee valtiovaraston saattamista
26683: vastuunalaiseksi virkamiesten virheellisestä menettelystä yksityisille
26684: aiheutuneesta vahingosta.
26685:     Asiakirjat: Lakivaliokunnan mietintö N:o 7 ja ed. Huoposen ano-
26686: musehdotus N:o 207 (Liitteet III siv. I52-I55)·
26687:     21) Anomusehdotukset, jotka tarkattavat maanviljelys- ja
26688: meijerikoneiden tulliverotuksen poistamista.
26689:     Asiakirjat: Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 15; ed. Hannes
26690: Gebhardin y. m. anomusehdotus N:o 33 ja ed. Huoposen y. m. ano-
26691: musehdotus N:o 77 (Liitteet II siv. II-I3).
26692:     22) Verotuslaitoksen uudistamista tarkattavat anomusehdo-
26693: tukset.
26694:     Asiakirjat: Valtiovarainvaliokunnan mietinnöt N:o 4 ja 4 a; ed.
26695: Hallstenin y. m. anomusehdotus N:o 157, ed. Kallion y. m. anomus-
26696: ehdotus N:o 15 ja ed. Helenius-Seppälän anomusehdotus N:o 68
26697: (Liitteet II siv. 5-8 ja 29-31).
26698: 
26699: 
26700: 
26701: 
26702:    Nimenhuudossa merkitään kaikki läsnäoleviksi.
26703: 
26704:                              Ilmoitusasiat:
26705:                         Muutos päiväjärjestykseen.
26706: 
26707:    Puhemies ilmoittaa päiväjärjestykseen sen muutoksen, että
26708: kolmannen asian jälkeen tulee otettavaksi esille 22) asia, joka koskee
26709: verotuslaitoksen uudistamista (Valtiovarainvaliokunnan mietinnöt
26710: N:o 2 ja 4 a), ja sen jälkeen viidentenä asiana r8) asia, joka koskee
26711: kruunun tiloilla olevien torpanalueiden muodostamista eräissä
26712: tapauksissa itsenäisiksi tiloiksi tai palstatiloiksi (Laki- ja talousvalio-
26713: 2112                     Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
26714: 
26715: 
26716: kunnan mietinnöt n:o 7 ja 7 a, syystä että nämä asiat jo ennestään
26717: ovat olleet käsiteltävinä ja Eduskunta on niistä tehnyt asiallisen
26718: päätöksen.
26719: 
26720: 
26721: 
26722: 
26723:                      Päiväjärjestyksessä olevat asiat:
26724:         1)   Varojen hankkiminen niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset
26725:                           valtion tulot eivät riitä.
26726: 
26727:     Esitetään Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 14 armollisen
26728: esityksen N:o 8 johdosta, joka koskee varojen hankkimista niihin
26729: tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä.
26730: 
26731:     Puhemies: Asian käsittelyjärjestykseen nähden pyydän huo-
26732: mauttaa, että esitän tämän mietinnön kolmessa osassa. Ensimäisenä
26733: esitetään mietinnön johdanto ynnä se osa, joka koskee valtion me-
26734: noja ja loppuu sivulla 22. Tähän osaan kuuluu myöskin valtion me-
26735: noja koskeva osa mietintöön liitetystä laskelmasta, sivulta 35 sivulle
26736: 44· Siten tulivat ensin käsiteltäviksi valtion menot mietinnön sivuilla
26737: r-22 ja 35-44·
26738:     Senjälkeen otetaan käsiteltäviksi valtion tulot, siis mietinnön
26739: sivut 23-31 ja siihen liittyvä osa laskelmaa, käsittävä sivut 32-34.
26740: Toisena osana tulee siis olemaan se osa mietintöä, joka alkaa sivulta
26741: 23 ja loppuu sivulle 34·
26742:     Tämän toisen osan yhteydessä, mutta kuitenkin eri asiana, salli-
26743: taan otettavaksi esille se kysymys, jota vastalauseissa kosketellaan,
26744: jos nimittäin sitä halutaan.
26745:     Viimeisimmäksi otetaan esille mietinnön loppuponnet.
26746: 
26747:        A 1 k u osa    mietintö ä, siv. r-22 ja 35-44·
26748: 
26749:        Keskustelu:
26750:     Ed. S c h y b e r g s o n: Det är icke utan tillfredsställelse man
26751: också vid genornläsandet af detta betänkande konstaterat att vi ännu
26752: så länge hafva möjlighet tili hvad en frarnstående medlem af ständer-
26753: landtdagens statsutskott i tiden kallade en förmögen mans hushåll-
26754: ning. Man kan ju icke sluta ögonen tili för att vi hafva råd tili ut-
26755: gifter som ju utan tvifvel komma att föra utvecklingen hos oss
26756: frarnåt, men måhända i rikare land än vårt skulle vara egnade att
26757: framkalla någon betänklighet. J ag ber endast att få påpeka alla de
26758: poster som ingå bland de extra ordinarie utgifterna och , om afse
26759: inrättandet icke blott af nya sjukhus och sanatorier, som ju utan
26760:                           Menoarvion järjestely.                     2113
26761: 
26762: 
26763: tvifvel kräfvas, utan äfven af andra anstalter för vetenskap och un-
26764: dervisningsväsendet äfvensom poster sådana som en tillbyggnad till
26765: Ateneum på 400,000 mark, en del af Sodankylä-Enare landsvägs
26766: byggnad rso,ooo mark, rensning af Kymmene elf zoo,ooo mark m.m.
26767: Det är icke hvilket land som hälst som har råd till sådana utgifter.
26768: Huru länge detta nu kommer att räcka är en annan sak. J ag be-
26769: farar att vi hafva nått kulmen och att det under den närmaste fram-
26770: tiden blir en nödvändighet att icke så litet draga in på staten.
26771:     Men det är dock en grupp af utgifter i fråga om hvilken jag skulle
26772: tillstyrka betydande ökning och där jag gärna hade sett att för-
26773: arbetena hade varit gjorda så, att redan nu en sådan ökning af ut-
26774: giftsstaten hade kunnat beviljas. Det gäller forstväsendet och i all
26775: synnerhet revierförvaltningen, för hvilken utgifterna enligt denna
26776: budget sluta på 854,000 mark. Det är alldeles påtagligt att en mera
26777: intensiv skötsel af kronoskogarna skulle leda till ett betydande ut-
26778: byte ifrån dem och framför allt till ökning af deras värde. Men det
26779: är en omständighet, som gör att man särskildt i närvarande ögon-
26780: blick har anledning att taga denna sak till tals. Statsverket kan på
26781: detta område blifva arbetsgifvare uti mycket stor usträckning och
26782: med ett för statsverket själf gynnsamt resultat. Betydande arbetar-
26783: skaror kunde i statens skogar få sysselsättning och den utgift som
26784: härför ,erfordrades vore, som jag redan har antydt, egnad att för
26785: statsverket medföra en tillökning af dess skogars värde och i vissa
26786: fall äfven direkt utbyte. Arbetena i kronoskogarna hafva den
26787: fördelen framom t. ex. järnvägsbyggnaderna, att de sträcka sig
26788: öfver en större del af landet. Men de ha framförallt den förde-
26789: len, att man i fråga om dem kan rätta sig efter arbetsmarknaden
26790: och reducera arbetarskarorna under tider då arbetsmarknaden är
26791: strängt anlitad, och arbetarena hafva sysselsättning vid de privata
26792: skogshyggena, medan däremot arbetarskarorna här finge ökadt
26793: arb2te under sådana tider som de, hvilka nu under denna vinter fö-
26794:  restå, då en mängd arbetare som haft för vana att sysselsätta sig
26795:  med skogsarbeten komma att gå sysslolösa. J ag tror att forstväsen-
26796: det bör ordnas i den riktning att statsverket skulle kunna, då till-
26797:  gång på arbete är rikligt och billigt, använda betydande arbetskrafter
26798: för införande uti skogarna af ett intensivare bruk än hittills. Som
26799: sagdt, jag vill hoppas att då nästa budget förelägges landtdagen denna
26800: synpunkt om möjligt redan skulle tagas i betraktande. J ag blir
26801: den första att glädja mig öfver om denna post i budgeten sväller ut.
26802: 
26803:     Ed. E. S. Y r j ö-K o s k i n en: Nyt käsiteltävässä osassa valio-
26804: kunnan mietintöä on sivulla I I kirkollisasiaintoimituskuntaan koh-
26805: distuvien hallintohaarojen menoihin laskettu myöskin se s,ooo mar-
26806: kan suuruinen erä, jonka eduskunta viime kuun lopulla myönsi
26807: Kansan Näyttämön maaseutunäytäntöihin. Kuten eduskunta ehkä
26808:                                                                133
26809: 2114                   Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
26810: 
26811: 
26812: muistaa, tapahtui äänestys eräässä lauvantainistunnossa, josta saatiin
26813: tieto vasta edellisenä iltana, ja oli osa edustajista senvuoksi poissa
26814: kaupungista. Luullakseni tulos ei vastaa eduskunnan todellista
26815: käsitystä, jonka vuoksi rohkenen kunnioittaen ehdoittaa asian tar-
26816: kistamista. Minä ehdoitan, että mainittu erä valiokunnan laskel-
26817: mista poistetaan. Sanotaan kentiesi: se on niin pieni asia, ettei siihen
26818: kannata enään kiinnittää huomiota. Minun kantani tässä kohden
26819: on toinen. Minun käsittääkseni eduskunnan asiana ei ole panna ainoa-
26820: takaan markkaa valtion varoja asiaan, jonka tarpeellisuudesta se
26821: ei ole täysin selvillä. Kansan Näyttämö sai viime keväänä eduskun-
26822: nalta 20,000 markan suuruisen valtion kannatuksen, s. o. paljoa suu-
26823: remman kuin mitä millekään maaseutunäyttämölle on myönnetty.
26824: Nyt sille jo pitäisi myöntää 5 ooo markkaa lisäksi, ja päälliseksi siinä
26825: tarkoituksessa, että se lähtisi maaseudulle valtion kannatuksella
26826: kilpailemaan noiden toisten näyttämöjen kanssa, jotka taistelevat
26827: taloudellisten vaikeuksien kanssa. Tällaista päätöstä minä en voi
26828: pitää hyvin harkittuna. Ei valtion varoja saa antaa pois pelkästä
26829: hyväntahtoisuudesta.      Niiden myöntämiseen vaaditaan asiallisia
26830: syitä. En kuitenkaan pitäisi tarpeellisena tämän takia muuttaa
26831: valiokunnan loppueriä, vaan ehdoitan, että nämä 5,000 markkaa
26832: siirretään niiden 275,000 markan lisäksi, joilla eduskunta on päättä-
26833: nyt valtiovaroilla kannattaa kansan-opistoja ja näiden opistojen
26834: vähävaraisia oppilaita. Molemmat muuttuneet summat tulisivat
26835: näin olemaan; määräraha yhteiskunnan valistustyöhön Smk. 58o,ooo,
26836: ja tieteen ja taiteen kannattamiseksi Smk. 550,000.
26837: 
26838:      Puhemies: Mitä tulee ed. E. S. Yrjö-Koskisen tekemään ehdo-
26839: tukseen, että mietinnöstä poistettaisiin se erä, jonka eduskunta ai-
26840: kaisemmin on päättänyt annettavaksi osakeyhtiö Kansan Näyttä-
26841: mölle, pyydän ilmoittaa, etten katso voivani äänestyttää tätä ehdo-
26842: tusta, koska se on ristiriidassa eduskunnan ennen asiasta tekemän
26843: päätöksen kanssa. On kyllä totta, että valtiopäiväjärjestyksen 63
26844: §:ssä sanotaan, että päätökset määrärahan myöntämisestä ovat ehdol-
26845: lisia, ja lopullinen päätös on tehtävä käsiteltäessä valtiovarainvalio-
26846: kunnan mietintöä valtionvaroista ja tarpeista. Minun käsitykseni
26847: mukaan on valtiopäiväjärjestys kuitenkin ymmärrettävä siten, että
26848: eduskunta tekee asiallisen päätöksensä silloin, kun se päättää itse
26849: määrärahan myöntämisestä. Sitten kun tulee valtion budgetti käsi-
26850: teltäväksi, eduskunta voi r a h a-a s i a 11 i s i s t a eli finanssisyistä
26851: poistaa tai vähentää näitä eriä, mutta asiallisista syistä se ei enään
26852: voi myönnettyyn määrärahaan kajota.
26853:     Olen valmis jättämään tämän äänestyttämiskieltoni eduskunnan
26854: ratkaistavaksi jos vaaditaan. Jos ei vaadita sitä äänestettäväksi,
26855: niin jatketaan käsittelyä.
26856:                          Menoarvion järjestely.                   2H5
26857: 
26858: 
26859:    Ed. P a 1 m e n: Minä aioin sanoa, että pyysin sanavuoroa lau-
26860: suakseni juuri saman huomautuksen, jonka herra puhemies nyt esitti.
26861: 
26862:     Ed. T u r k i a: Tässä menoarvion yhteydessä löytyisi useita
26863: kohtia, joissa olisi muistuttamisen varaa, mutta koska eilen illalla
26864: valtiovarainvaliokunnan mietinnön numero 9 johdosta meikäläis-
26865: ten taholta jo useamman eri asian yhteydessä tuotiin ryhmämme
26866: mielipide jotensakin selvästi esille, jopa useasta ehdotuksestamme
26867: äänestettiinkin, ja koska äänestyksessä emme kertaakaan suoriutu-
26868: neet voittajina, niin turhaa lienee esittää näitä nyt uudestaan äänes-
26869: tyksenalaisiksi. Luultavaa on, että porvarien edustajat yhtä yksi-
26870: mielisesti torjuvat meidän muistutuksemme kuin eilen illatlakin
26871: tekivät.
26872:     Kuitenkin on täällä muutamia sellaisia menoeriä, joita ei voi
26873: sivuuttaa muistutusta tekemättä. Sellaisen menoerän huomaa
26874: täällä joka menoluokan lopussa. Täällä kulkee menoerä, jolla on
26875: nimi •>erinäisiä määrärahoja>>. Summat, jotka kulkevat tuolla ni-
26876: mellä, ovat tavattoman suuria. Yhteenlaskettuina ne tekevät yli
26877: 4 miljoonaa markkaa. Useat eduskunnan jäsenet eivät tietäne, mihin
26878: tuollaisia varoja oikein käytetään, kun valtiovarainvaliokunnan
26879: mietinnössäkään ei ole sitä selostettu. Ne on mainittu vaan tuon
26880: salaperäisen nimen takana: •>erinäisiä määrärahoja>>. Minä olen
26881: joskus onnistunut näkemään noita »erinäisiä määrärahoja•> jonkun
26882: verran eroiteltuina eri osiin ja kun niitä tuolla tavalla eroitellaan
26883: eri osiin, niin silloin niille ristitään toisia nimiä. Niitä ristitään
26884: tarverahoiksi, pöytärahoiksi ja jos joksikin. Mihin kaikkeen näitä
26885: rahoja käytetään, tuskin tietänevät muut, kuin hallituksen jäsenet
26886: ja korkeimmat viranomaiset. Joka tapauksessa tässä on hallituk-
26887: sella mahdollisimman suuri liikkumisala varojen käytössä.
26888:     Muistaakseni näitä erinäisiä määrärahoja käytetään virastoissa
26889: m. m. puhtaaksikirjoittajien palkkaamiseksi. Senaatissa nousevat
26890: nuo puhtaaksikirjoitusrahat kovin suuriin summiin. Siellä ne op-
26891: pineet herrat eivät kirjoita itse puhdasta, vaikka heitä siellä on ta-
26892: vattoman paljon. Siellä on sihteerejä jos jonkin nimisiä, mutta
26893: kuitenkin täytyy olla niin suuret summat puhtaaksikirjoittajiUe,
26894: että voisi noin tavallisella palkalla palkata vuosittain 200 henki-
26895: löä puhtaaksikirjoittamista varten.
26896:     Lausun toivomuksenani näitten erinäisten määrärahojen suh-
26897: teen, että valtiovarainvaliokunta seuraavalla kerralla koettaisi osoit-
26898: taa, mitä kaikkea nuo >>erinäiset määrärahat>> ovat, sillä nykyään
26899: nuo summat ovat siksi suuria ja panevat useamman arvelemaan,
26900: mihin kaikkeen noita varoja käytetään.
26901:     Siviilitoimituskunnan alla oleville virastoille, etenkin muuta-
26902: mille, on osotettu jotenkin suuria summia. Niinpä on: »kaupunkien
26903: poliisilaitokset»-niminen menoerä. Sellaisen nimen takana on eh-
26904: 2116                  Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
26905: 
26906: 
26907: dotettu 3 1/s miljoonaa markkaa. Minä en tiedä, millä syillä noin
26908: korkeaa menoerää voitaisiin nykyään puolustaa, jospa sitä vuonna
26909: I906 tai I907 vielä joillakin syillä muka voitiinkin puolustaa. Ai-
26910: nakin olisi hauska kuulla, mitkä mielipiteet ovat olleet valtiova-
26911: rainvaliokunnassa, kun sitä ylimääräistä menoerää, joka lisättiin
26912: vuonna I906, ei vieläkään voisi poistaa. Muistettanee, miten tuo
26913: suunnaton poliisivoiman lisäys, josta tämä menoerä kasvoi niin hir-
26914: vittäväksi, alkoi. Sehän alkoi siten, että hallitus lähetti kiertokir-
26915: jeen kuvernööreille I4 p:nä syyskuuta I906 ja käski kuvernöörejä
26916: kehoittamaan kaupunkien poliisimestareita pyytämään poliisin
26917: lisäystä. Kuvernöörit tekivät tehtävänsä ja kehoittivat poliisi-
26918: mestareita pyytämään. Poliisimestarit, joilla tietysti ei ollut mi-
26919: tään sanomista poliisivoiman lisäämistä vastaan, noudattivat heti
26920: kuvernöörien kehoitusta. Ne perustelivat poliisivoiman lisäyksen
26921: tarvetta hyvin kummallisilla syillä. Niinpä esim. Kotkan poliisi-
26922: mestari poliisivoiman lisäysanomuksessaan kertoili, että Kotkan
26923: kaupungissa ja sen läheisyydessä asuu suuret määrät työväkeä
26924: ja se työväki toisinaan panee lakkoja toimeen ja niitä estääkseen
26925: täytyy saada poliisivoimaa lisää. Tuohon suuntaan perustelivat
26926: useat muutkin kaupunkien poliisimestarit ja kuvernööreillä ei ol-
26927: lut mitään muistuttamista tuollaisia poliisimestarien anomuksia
26928: vastaan. Ne lähettivät anomuskirjelmät puoltolause mukana se-
26929: naattiin, ja senaatti tietysti myönsi varat. Tuollainen oli alku po-
26930: liisivoiman lisäykseen, josta myös menoerä paisui noin suureksi.
26931: Muistetaan, että vuonna I904 teki tämä menoerä I,590,592 mk.
26932: Vuonna I905 se oli !,834,759 mk. Muistetaan myös, että valtio-
26933: päivät v. I904-o5 lausuivat ankaran paheksumisensa tämän li-
26934: säyksen johdosta, minkä senaikuinen hallitus oli tehnyt tähän poliisi-
26935: lisäykseen nähden. Mutta sitten vuonna I906 mentiin, niinkuin
26936: täällä huomautin, paljon korkeammalle jo tuosta mitä vuonna
26937:  I905 myönnettiin. Kun meidän ryhmämme taholta vuoden I907
26938: valtiopäivillä nostettiin välikysymys tästä poliisivoiman luonnot-
26939: tomasta lisäyksestä, niin silloin täällä porvariedustajat koettivat
26940: todistella sen lisäyksen välttämättömyyttä siten, että rikollisuus
26941: oli niin suuressa määrässä kasvanut, että sentähden oli pakko tehdä
26942: tuo lisäys. Jos silloin oli joillakuilla sellainen ajatus, niin tuskinpa
26943:  enää voidaan löytää tuollaista syytä. Elämmehän me nykyään jo-
26944: tensakin normaalioloissa, joten tuollaiset esteet eivät suinkaan
26945:  voi tulla tällä kertaa kysymykseen.
26946:      Muuten mitä tulee itse tähän luonnottoman suureen poliisiar-
26947:  meijaan, olisi siitä hyvinkin paljon sanottavaa. Täällä on eilen
26948:  illalla tuotu esimerkkejä esille useammasta virkamiesluokasta ja
26949:  niistä mädännäisyyksistä, mitä niillä aloilla on ollut näkyvissä,
26950:  mutta tuskinpa missään voitaisiin kertoa sellaisia juttuja kuin po-
26951: liisilai toksesta.
26952:                          Menoarvion järjestely.                   2117
26953: 
26954: 
26955:      Voidaan todistaa, että poliisi on pannut tässä maassa murhia toi-
26956: meen, että se on tehnyt murhayrityksiä, että se on pannut toimeen
26957: törkeitä kotirauhanrikkomisia. Keskellä yötä ovat poliisimiehet
26958: tunkeutuneet ikkunasta sisään rauhallisen kansalaisen asuntoon
26959: ja häirinneet sitä. Tuollaisia esimerkkejä yörauhan häiritseruisestä
26960: voidaan todistaa ainakin kolmesta eri kaupungista.
26961:      Muuten juoppouspahe rehottaa poliisiarmeijan keskuuäessa,
26962: jos nussa. Se nyt lienee luonnollistakin, että kun hallitus koettaa
26963: keinotella kieltolakia vastaan, niin eihän sen armeijassakaan rait-
26964: tiutta noudateta. Tähän ei ole yksinään syynä poliisimiehistö, vaan
26965: vieläpä päällystössäkin on vikaa. Eräässä kaupungissa täytyi erään
26966: raittiusseuran nousta ihan julkiseen vastustamiseen, lausua julki-
26967: nen paheksuminen, kun poliisivirkamies esiintyi virkatehtävien ai-
26968: kana päihtyneenä. Tuskin mennee sitä viikkoa, ettei sanomaleh-
26969: dissä, niin meidän puolueen kuin porvarillisissakin, ole uutisia, mi-
26970: ten poliisi nähtiin juopuneena, miten se piti pahaa elämää, vieläpä
26971: toisinaan, miten se joutui virkatovereittensa avulla putkaan vie-
26972: täväksi. Tuollaisia esimerkkejä voitaisiin kertoa kuinka paljon
26973: tahansa.
26974:      Mutta valtiollisen poliisin tehtävät eivät ole niinkään yksinker-
26975: taiset. Ne eivät ainoastaan rajoitu järjestyksen pitämiseen, mutta
26976: niillä on nykyään muukin tehtävä. Bobrikoffin aikana kuului jo
26977: poliisin tehtäviin urkkiminenkin. Niiden täytyi urkkia mitä mis-
26978: säkin kokouksissa rauhalliset kansalaiset keskustelivat. Kun po-
26979: liisivälikyselystä keskusteltiin vuonna I907, silloin jo tämä tuotiin
26980: ilmi, mutta tuo urkkiminen ei ole jäänyt pois, sitä on vaan jatku-
26981:  nut. Mainitsen ainoastaan kaksi esimerkkiä todistuksena siitä.
26982:  Täällä Helsingissä esiintyi 22 päivänä marraskuuta viime vuonna
26983:  muurarien liittohallinnon kokouksessa poliisi, joka, niinkuin hän
26984: itse sanoi, tuli sinne kuuntelemaan mistä keskusteltiin, eikä läh-
26985:  tenyt pois, vaikka pyydettiin. Kesti kauan ennenkuin tuo liitto-
26986:  hallinto ylempien poliisiviranomaisten avulla sai mainitun polii8i-
26987:  miehen poistumaan kokouksestaan.
26988:       Samoin tapahtui Tampereella I6 päivänä joulukuuta viime
26989:  vuonna. Siellä tunkeutui myös työväenjärjestön kokoukseen po-
26990:  liisi ja kun häneltä kysyttiin, mitä hänellä on tekemistä, sanoi hän,
26991:  että hän on lähetetty tänne kuuntelemaan. Harvoin lienee sattu-
26992:  nut noin typerää poliisia urkkijaksi, että on ilmoittanut sen ja siten
26993:  paljastanut itsensä. Ehkä useimmin on ollut urkkijana sellainen,
26994:  joka on osannut menetellä niin, ettei häntä ole huomattu.
26995:       Mutta ei ainoastaan urkkiminen ole poliisin tehtävä. Tiede-
26996:  tään, että poliisivoiman luonnoton lisäys tässä maassa tapahtui sil-
26997:  mälläpitäen yläluokan etuja ja että sillä lisäyksellä koetettiin
26998:  vastustaa työväenliikettä ja sen kasvamista. Ja yksinomaan
26999:  niissä poliisimestarien kirjeissä, joita he lähettivät kuvernööreille
27000: 2118                 Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
27001: 
27002: ja kuvernöörit senaattiin, käy selville, että poliisivoiman lisäystä
27003: pyydettiin työlakkoja varten, siis hallituksella oli siihen aikaan aja-
27004: tus estää luonnottoman suurella poliisivoimalla rauhalliset työtais-
27005: telut. Esimerkkejä voitaisiin kertoa kuinka paljon tahansa, miten
27006: niitä on koetettu estää. Kun hallituksella on ollut tällainen ajatus
27007: poliisivoiman lisäyksestä, niin siihen ajatukseen tietysti yhtyvät
27008: monet muut eri keinot, ja sellainen keino on myös se, että poliisit
27009: virkatehtävissään koettavat esiintyä niin, että ärsyttäisivät kan-
27010: sanjoukon kimppuunsa ja kansa sillä tapaa joutuisi panemaan toi-
27011: meen häiriöitä poliisin provokatsioonin johdosta. Kaikkein tör-
27012: keimmässä muodossa tuollainen ärsytys on tapahtunut Jyväskylässä.
27013: Se tapahtui I I päivänä joulukuuta viime vuonna. Siellä järjestynyt
27014: työväki pani toimeen mielenosotuskulkueen kaupungin valtuus-
27015: miesvaalien johdosta. Rauhallista järjestynyttä työväkeä oli ri-
27016: veissä noin soo tai 6oo, yhdistyksen lipunkantaja etummaisena.
27017: Juuri kun piti lähteä liikkeelle, ryntää poliisi Väntönen lipunkanta-
27018: jan kimppuun, repii häneltä lipun pois ja viskaa sen katuojaan. Tar-
27019: koituksena oli tietysti saada kansanjoukot kiihtymään ja saada ases-
27020: tetut joukot kansanjoukon kimppuun; eihän sitä voi muuten kä-
27021: sittää. Mutta nyt oli kuitenkin tuo järjestynyt joukko niin kylmä-
27022: verinen, niin rauhallinen, ettei ryhtynyt mihinkään. Täten poliisin
27023: huono tarkoitus jäi onnistumatta. Minä nyt en tiedä, olisiko tuo
27024: poliisi saanut palkankorotusta tai muuta palkkiota tuosta urheasta
27025: käytöksestään. Mutta tosiasia kuitenkin on, ettei häntä ole ero-
27026: tettu, siis ei rangaistu.
27027:     Tavallinen menettelytapa tuossa poliisiarmeijassa on se, että
27028: kun joku poliisi esiintyy päihtyneenä, häiritsee rauhallisten ihmisten
27029: kotirauhaa tai tekee muuten itsensä paikkakunnalla niin kaikkien
27030: rauhaa rakastavain kansalaisten halveksimaksi, että häntä on
27031: mahdoton pitää sillä paikkakunnalla, niin hänet siirretään toiseen
27032: kaupunkiin. Näin on tapahtunut useita kertoja. Esim. poliisi, joka
27033: Kotkassa tekee itsensä mahdottomaksi, hänet siirretään Helsin-
27034: kiin; täällä sivistyksen pesässä hän kyllä taas kelpaa. Poliisi, joka
27035: häiritsee rauhallisten ihmisten yörauhan ja esiintyy päihtyneenä
27036: Joensuussa, hän kelpaa taas Sortavalassa, menee siellä ihan täy-
27037: destä. Tällä tapaa heitä muutetaan. Tämä osottaa, että korkeim-
27038: mat poliisiviranomaiset, jotka tietysti tietävät tämän, että asian-
27039: omainen näin on erotettu sopimattoman käytöksensä takia poliisintoi-
27040: mesta, pitävät silmällä joitakuita muita kykyjä näissä poliiseissa,
27041: kun ei panna painoa niiden huonoon käytökseen.
27042:     Minä en tahdo pitemmälti näillä tietysti vastenmielisyyttä herät-
27043: tävillä tiedoilla vaivata eduskuntaa, vaan ehdotan, että eduskunta
27044: hyväksyisi tähän menoerään nähden seuraavan ehdotuksen:
27045:     että eduskunta hyväksyisi vuoden rgog kulunkiarviossa kaupun-
27046: gin poliisilaitosta varten määrättävän menoerän I,740,000 markaksi.
27047:                            Menoarvion järjestely.                    2119
27048: 
27049: 
27050:      Ed. S a i n i o: Hallituksen antamassa esityksessä, sivulla 33,
27051:  kulkulaitostoimituskuntaan kohdistuvan hallinnonhaaran osastossa,
27052:  on mainittu m. m. Kaavijärven-Rikkaveden-Juojärven-Suvas-
27053:  veden vesistön kanavoimistyö. Tämä työ on katsottu voitavan
27054:  jakaa neljälle vuodelle ja on sen kustannukset laskettu nousevan
27055:  1,390,000 markkaan, josta summasta vuodelle 1909 tulisi 400,000
27056:  markkaa. Valtiovarainvaliokunta on kuitenkin jättänyt tämän
27057:  menoerän pois. Täällä mietinnössä on vaan mainittu, mitä tulee
27058: hallituksen esityksessä sivuilla 32-33 ilmoitettuihin töihin, ettei valio-
27059: kunta ole katsonut niitä tällä kertaa voitavan ottaa huomioon. Tätä
27060: ei ole perusteltu sen paremmin, minkä syyn tähden niitä ei ole kat-
27061: sottu voitavan ottaa huomioon, ja senvuoksi minä pyytäisin, että
27062: eduskunta hyväksyisi tuon hallituksen pyytämän 400,000 markan
27063: menoerän ensi vuotta varten mainitun vesistön kanavoimiseen.
27064: Tämä kanavoiruistyö tulisi olemaan suureksi hyödyksi Pohjois-
27065: Karjalalle, sillä se osa, johon tämä kanavoiminen kohdistuisi, ei ole
27066: minkäänlaisessa rautatieyhteydessä eikä laivankulkuyhteydessä-
27067: kään muun maailman kanssa ja toisekseen se on hyvin laaja alue,
27068: jota suunniteltu kanavoiminen tulisi koskemaan, 5 tai 6 eri pitäjää,
27069: jotka eivät nykyisin suinkaan ole erittäin loistavassa taloudelli-
27070: sessa asemassa. Pohjois-Karjalan seudut yleensä ovat tukkiyhti-
27071: öiden allensa tallaamat, ja näin ollen olisi riennettävä saamaan edes
27072: tässä muodossa niille apua. Vielä senkin vuoksi olisi tämä työ siellä
27073: saatava käyntiin ensi vuonna, että kautta Suomen näkyy olevan
27074: työttömyydestä pelkoa, mikä työttömyys ei suinkaan pienimpänä
27075: uhkaa Pohjois-Karjalankaan työväestöä, joten kanavoiruistyö tulisi
27076: tavallaan olemaan siellä niinkuin hätäapuna.
27077:     Ehdotan siis,
27078:     että eduskunta Kuopion läänissä olevan Kaavijärven-Rikka-
27079: veden,-J uojärven-Suvasveden kanavoimista varten hyväksyisi,
27080: vuonna 1909 käytettäväksi 400,000 markkaa.
27081:     Hyvin usein saadaan kuulla Karjalan takapajulla olemisesta,
27082: Karjalan köyhästä kansasta, kuinka sitä pitäisi auttaa eteenpäin
27083: ja sitä sivistää. Tässä tarjoutuu eduskunnalle yksi tilaisuus tuol-
27084: laiseen Karjalan elvyttämiseen, ja toivon senkin tähden edush."Unnan
27085: ottavan tämän ehdotukseni huomioonsa.
27086: 
27087:     Ed. P a 1 m en: Ed. Turkia teki täällä muistutUksen sen joh-
27088: dosta, että menosäännössä on useassa paikassa mainittu >>erinäisiä
27089: määrärahoja>> ja laskemalla näitä eri kohdissa valtion menojen luet-
27090: telossa olevia eriä kokoon hän pääsi suureen loppusummaan. Minä
27091: en ehtinyt tarkastaa, oliko summa oikea, mutta joka tapauksessa
27092: on tunnustettava, että siinä todellakin ovat kyseessä suuret määrät.
27093: Voin vielä lisäksi tunnustaa senkin, että epäilemättä, jos mennään
27094: 2120                  Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
27095: 
27096: yksityiskohtaiseen tarkastukseen, huomataan, että hyvin monessa
27097: kohdassa olisi säästämisen varaa. On tunnustettava, että meidän val-
27098: tiotaloutemme yleensä, kuten jo ensimäinen puhuja täällä huomautti,
27099: on ollut rikkaan miehen taloutta. Jos tahdotaan asettaa valtio-
27100: taloutemme Suomen kansan varojen mukaiseksi, olisi se päinvas-
27101: toin järjestettävä köyhän miehen taloudeksi, ei sillä lailla että pi-
27102: täisi tyytyä huokeimpaan, vaikkapa se olisi huonoakin, mutta niin,
27103: että vältetään kaikkea, mikä katsotaan turhaksi ja liikanaiseksi
27104: menoksi.
27105:      Tämän kaiken minä olen valmis myöntämään. Mutta ed. Tur-
27106: kia näytti olettavan, että jos ei kaikki, niin ainakin melkoinen määrä
27107: senaatin toimituskunnissa mainittuja erinäisiä menoja menisi puh-
27108: taaksikirjoittamiseen, ja arveli, että kun senaatissa on paljon virka-
27109: miehiä, niin eivätköhän he kykene itse kirjoittamaan kirjoituksiaan
27110: puhtaaksi. Hän sillä lausui jotakin, jota ei luultavasti monikaan
27111: käy kannattamaan. Minä voin ohimennen mainita, että mikäli
27112: olen näilläkin valtiopäivillä huomannut, eivät sosialistit valiokun-
27113: nissa vastalauseita tehtäessä itse kirjoita niitä kirjapainoa varten,
27114: vaan tavallisesti tuovat ne koneella kirjoitettuina, mikä kyllä on
27115: latojille hyvin tervetullutta, mutta joka osottaa, että sosialisteilla-
27116: kin näyttää olevan halu käyttää muita avukseen.
27117:      Pääosa ed. Turkian puhetta kääntyy vastoin sitä menoa, joka
27118: kohdistuu poliisien ylläpitämiseen. Mitä poliiseihin tulee, luulen
27119: että valiokunta on tästä antanut kyllin selvän lausunnon. Se on
27120: huomauttanut, että ehdotettu meno on suuri, ja valiokunta on kat-
27121: sonut voivansa sitä tällä kertaa alentaa, ei tosin paljoa, mutta
27122: kuitenkin jollakin määrällä, ja samalla on valiokunta tahtonut
27123: erityisesti kiinnittää hallituksen huomiota tähän menoerään, toi-
27124: voen, että tässä kohden saadaan aikaan suurempiakin säästöjä, ensi
27125: sijassa siten, että tilapäisesti lisättyä poliisivoimaa niin piati kuin
27126: asianhaarat sen sallivat, ryhdytään vähentämään. Tällä on lau-
27127: suttu toivomus, joka lienee paikallaan. Ei valiokunnan sovi mennä
27128: umpimähkään tekemään supistuksia, missä se ei voi tuntea perus-
27129: edellytyksiä, siitä syystä tämä asia on jätetty hallituksen huoleksi.
27130:      Minä panin muuten merkille, että ed. Turkia näytti tällä kertaa
27131: tunnustavan, että vielä joku vuosi sitten saattoi olla jonkunlaiset
27132: syyt poliisivoiman tavattoman suureen lisäämiseen. Mikäli muis-
27133: telen valtiopäiväkeskusteluja edelliseltä vuodelta, niin tahdottiin
27134: silloin esittää, "ettei siihen muka ollut ensinkään syytä. Nyttem-
27135: min kuitenkin tunnustetaan, että silloin tapahtuneet levottomuudet
27136: olivat antaneet siihen syytä.
27137:     Niin vähän kuin minä olenkin poliisivoiman harrastaja ja ys-
27138: tävä, täytyy minun sanoa, että kaikissa maissa on kuitenkin jo-
27139: kaisen kansalaisen turvallisuus se, jota yhteiskunnan täytyy ennen
27140: kaikkea pitää silmällä, ja tutustumalla sanomalehdistöön en ole
27141:                          Menoarvion järjestely.                   2121
27142: 
27143: 
27144: tullut siihen käsitykseen, että tämä turvallisuus vielä tänäkään
27145: päivänä olisi erittäin hyvällä kannalla. Päinvastoin minä tuon
27146: tuostakin olen luullut huomaavani sanomalehdistössä, että eri osissa
27147: maata rauhalliset kansalaiset yhä saavat hyvin usein kokea väki-
27148: valtaa, jopa niin, että moni on saanut heittää henkensä. Tämä
27149: on asian tila, joka tietenkään ei ole oikea. Jos yhteiskunta tässä
27150: kohden koettaa ylläpitää turvallisuutta, niin se yksinkertaisesti te-
27151: kee, mitä sen on velvollisuus tehdä. Me olemme eilen kuulleet
27152: pitkiä juttuja, joissa oli omituisia salaviittauksia, että varsinkin
27153: eräs puolue on jäsentensä kautta saanut tutustua vankiloihin niit-
27154: ten seinien sisäpuolelta. Tuo myönnytys, joka tehtiin eilen, ei juuri
27155: anna hyvää luottamusta niihin vakuutuksiin, jotka tänään an-
27156: netaan, ettei tarvita mitään ulkonaista voimaa suojelemaan rau-
27157: hallisia kansalaisia. Muutoin ed. Turkian puheen ponsi näkyy ole-
27158: van siinä, että hän voipi kertoa juttuja vaikka kuinka paljon ta-
27159: hansa, todistaakseen, mitä hän luuli todeksi. Minä aivan uskon,
27160: että ed. Turkia voi kertoa juttuja kuinka paljon tahansa ja me
27161: olemme nähneet, että on muitakin puhujia, kansanedustajia, jotka
27162: ovat luulleet voivansa kertoa juttuja kuinka paljon tahansa. Me
27163: saimme sen viimeiksi eilen kuulla. Mutta on omituista, että ta-
27164: vallisesti koetetaan välttää sitä todistusta, joka oikeuden edessä
27165: katsottaisiin päteväksi. Tavallisesti tyydytään viittauksiin ja
27166: salaviittauksiin, puhutaan •>eräästä>> miehestä ja >>eräästä>> kaupun-
27167: gista ja >>eräästä>> tapauksesta y. m. sellaisesta. Kun kysytään
27168: todisteita, saa välistä kuulla, ettei sitä voidakaan antaa, sillä siitä
27169: seuraisi muka vaino. Minä puolestani katsoisin hyvin tärkeäksi
27170: yhteiskunnan turvallisuuden tähden, että kaikki ne epäkohdat,
27171: joita - Jumala paratkoon - meidänkin yhteiskunnassamme sa-
27172: moin kuin muissakin on olemassa, tulisivat päivän valoon. Ei
27173: ole yhtään epäkohtaa, jota minä tahtoisin kätkeä, päinvastoin olisi
27174: hyvä, että ne saataisiin kaikki esiin. Mutta se minun täytyy sanoa
27175: että joskin luullaan, että V. J:n 48 § on täytetty siten, että tuon
27176: tuostakin tehdään muitten kansalaisten kunniaa loukkaavia syy-
27177: töksiä ja esitetään solvauksia ilman vähintäkään todistusta, niin
27178: ei ainakaan koroiteta kansanedustuksen arvoa, jos koko kansaan
27179: juurtuu se käsitys, että tämä puhujalava on sellainen paikka, missä
27180: puhuja saattaa lausua mitä tahansa pelkäämättä mitään syyttee-
27181: seen panoa, koska V. J :n I I § myöntää syytteeseen panon ainoas-
27182: taan, jos 5/s läsnäolevista edustajista siihen suostumuksensa antaa.
27183: Minä puolestani en voi muuta arvella, kuin että eduskunnan arvo
27184: vaatii, että eduskunnassa koetetaan samaa kuin mitä hyvässä
27185: sanomalehdistössä airia on katsottu velvollisuudeksi, että mies vas-
27186: taa sanastaan. Siihen ei tulla sillä, että tuon tuostakin tehdään
27187: hämäriä salaviittauksia, jotka kuuluvat joltakin, ja josta lopulta
27188: on aina takeena se, että juttuja voi kertoa kuinka paljon tahansa.
27189: 2122                  Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
27190: 
27191: 
27192:      Senaattori C a s t r e n: Minä pyydän saada lausua pari sanaa
27193:  ed. Turkian lausunnon johdosta, mikäli se kohdistuu menoerään
27194:  poliisilaitosta varten. Missä, niinkuin meillä nykyään, ei ole omaa
27195:  sotaväkeä, johon voidaan hätätilassa turvautua yhteiskuntajär-
27196:  jestyksen ylläpitämiseksi sellaisissa tapauksissa, jolloin järjestys-
27197:  valta ei siihen yksistään riitä, luja poliisivoima on ehdottomasti
27198:  tarpeen. Siitähän nimittäin meidän kaikkien täytynee olla yksi-
27199:  mielisiä, että muitten väliintulo tässä suhteessa ei ole suotava eikä
27200:  myöskään pitäisi olla eri mieliä siitä, että yleinen järjestys ja
27201:  lakien pyhyys on voimassapidettävä. Myönnettäköön kernaasti,
27202:  että nykyinen lisätty poliisivoima tavallisten rauhallisten olojen val-
27203:  litessa on katsottava liian mieslukuiseksi. Valitettavasti emme kui-
27204:  tenkaan ole vielä siihen olotilaan päässeet. Kuvernöörit ovat yksi-
27205:  mielisesti lausuneet sen mielipiteen, että lisätty poliisivoima eh-
27206:  dottomasti on vielä toistaiseksi pysytettävä, joskin sitä muutamin
27207: paikoin voidaan jonkun verran miesluvultaan supistaa. Senaatin
27208: sivilitoimituskunta oli ennemmin arvioinut, että menoerä poliisi-
27209: laitosta varten olisi vielä tulevana vuonna säilytettävä saman suu-
27210: ruisena kuin tänä vuonna, mutta toivottavasti voidaan kuitenkin
27211: tulla toimeen noin ISo,ooo markkaa nykyistä pienemmällä määrä-
27212: rahalla, kuten valtiovarainvaliokuntakin on laskenut. Ja epäile-
27213: mättä hallitus puolestansa pyrkii tekemään kaiken voitavansa,
27214: jotta menot poliisilaitosta varten jatkuvasti supistuvat. Mainitsen
27215: tässä, että esimerkiksi Helsingin poliisilaitoksessa on nykyään toi-
27216: messa noin 6oo konstaapelia, jota vastoin niiden määrä vuosi taka-
27217: perin oli noin 750.
27218:      Mitä poliisilaitokseen kuuluviin tulee, niin heidän asemansa
27219: kyllä ei ole kadehdittava. Luonnollisesti kaikki yhteiskuntajär-
27220: jestyksen vihamiehet, niin sanoakseni virkansa puolesta, ovat sen
27221: kimpussa. Mutta on paljon muitakin, jotka poliisin tehtävien laa-
27222: tuun nähden pitävät koko sitä laitosta epämieluisana ja jotka ovat
27223: aina valmiit asettumaan sitä vastaan, ottamatta ensin selkoa, onko
27224: siihen, ja minkä verran kulloinkin, syytä. Ed. Turkia on lausunut
27225: ankaria sanoja poliisilaitoksesta, ja tuonut esiin koko joukon eri-
27226: koisseikkoja sanojansa tukemaan. Minä nyt kuitenkin luulen, että
27227: jos näistä seikoista hankitaan täysi selvyys, niin ne osaksi osoittau-
27228: tuvat perusteettomiksi, osaksi ainakin liioitelluiksi. Ja mitä erit-
27229: täin hänen mainitsemiinsa päihtymistapauksiin tulee, niin minä
27230: tahtoisin vaan huomauttaa, että sellaisesta on muillakin tahoilla
27231: anteeksiauto saatu. Minä puolestani luulen, että jos tyynesti ja
27232: puolueettomasti asioita arvostellaan, niin tullaan siihen päätök-
27233: seen, että poliisikunta viimeisinä vuosina on yleensä tyydyttävästi
27234: suorittanut vaikean tehtävänsä. Joskin joskus on epäkohtia il-
27235: maantunut ja erehdyksiä poliisin puolelta tapahtunut, niin ne ovat
27236: olleet poikkeustapauksia, joita yhtä vähän meillä kuin muualla voi-
27237:                          Menoarvion järjestely.                   2123
27238: 
27239: 
27240: daan tykkönään välttää vaikeissa oloissa toimivan suurlukuisen
27241: henkilökunnan keskuudessa. Minä nyt luulisin, ettei ole syytä epäillä
27242: etteikö ne, joiden asiana poliisin toiminnan valvominen on, missä
27243: epäkohtia ilmaantuu, ryhdy niitä oikaisemaan ja minun nähdäk-
27244: seni ei missään tapauksessa herra Turkian esiintuomat syyt voi
27245: aiheuttaa määrärahaa poliisilaitosta varten vähennettäväksi suu-
27246: remmalla tai pienemmällä määrällä .
27247: 
27248:   . Ed. Ny 1 a n d e r: Sen jälkeen kuin ed. Palmen on täällä puhu-
27249: nut, olisin minä oikeastaan voinut puheenvuorosta luopua, mutta
27250: tahdon kumminkin pari sanaa lausua. Pyysin puheenvuoroa sen
27251: johdosta, että ed. Turkia pitkässä puheessaan m. m. esitti asian
27252: sillä tavalla, että ne erät, jotka menoarviossa löytyvät otsikon alla
27253: >>erinäisiä määrärahoja», yleensä kaikki kuluisivat puhtaaksikir-
27254: joitus-, tarve- ja pöytärahoina y. m. s. Hän puhui erityisesti tuosta
27255: sivulla 4r olevasta erinäisestä määrärahasta, mutta koska yksin-
27256: kertainen kuulija ja vastainen lukija voi jäädä siihen käsitykseen,
27257: että kaikki erät, mitkä valtion menoarviossa ovat merkityt eri-
27258: näisiksi määrärahoiksi, olisivat tällaisia, niin tahdon huomauttaa,
27259: että niin ei ensinkään ole. Niinpä esimerkiksi maanviljelystoimi-
27260: tuskunnan alle kuuluvissa hallintohaaroissa on erinäisiä määrä-
27261: rahoja 580,000 markkaa. Ed. Turkian selityksen mukaan voisi
27262: joku yksinkertainen ajatella, että myöskin nämä ovat tuollaisia
27263: pöytä- ja tarverahoja. Kumminkin on tosiasia, joka jokaiselle ajat-
27264: televalle edustajalle tietysti on tuttu, että nämä määrärahat mene-
27265: vät aivan kokonaan toisiin tarkoituksiin. Niinpä esimerkiksi tässä
27266: tapauksessa menevät nämä yli 500,000 markkaa tarkoituksiin sellaisiin
27267: kuin vesiperäisten maiden kuivaamiseen zoo,ooo, erinäisille maa-
27268: talousyhdistyksille ja talouskouluille j. m. s. tarkoituksiin I50,000,
27269: hirvien vahinkojen korvaamiseen I50,000, mehiläishoidon ja eläin-
27270: suojelusasian edistämiseen j. n. e., asioihin siis, jotka ovat kaikkea
27271: muuta kuin tarve- ja pöytärahoja.
27272: 
27273:     Ed. K o p o n en: Pyydän saada kannattaa ed. Sainion teke-
27274: mää ehdotusta, mikäli se koskee Kaavijärven-Rikkaveden-Juo-
27275: j ärven-Suvasveden kanavoimiseen ehdotettua määrärahaa.
27276: 
27277:    Ed. Sir o 1 a: Pyysin puheenvuoroa _kannattaakseni ed. Tur-
27278: kian tekemää ehdotusta poliisimäärärahan vähentämiseksi.
27279:     Hallituksen jäsen, joka täällä on käyttänyt puheenvuoroa,
27280: vertasi meidän poliisiamme sotalaitokseen ja vapautti minut teke-
27281: mästä tätä vertailua, jota olin aikonut. Juuri siksi, että meidän
27282: poliisimme on tehty tuollaiseksi militaristisesti asestetuksi lai-
27283: tokseksi, on se sellainen, että meidän on sitä vastaan noustava.
27284: Minun mielestäni tuo valtion myöntämä apuraha poliisien yllä-
27285: 2124                  Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
27286: 
27287: 
27288: pitoon on kokonaan tarpeeton. - Jos meidän kunnissamme olisi
27289: ollut yleinen äänioikeus voimassa, niin olisi ollut paljoa suurempi
27290: mahdollisuus kuntien itsensä järjestää hyvästi kontrolleerattu, kan-
27291: salaisarvostelun alainen järjestyskunta, jommoinen on myönnettävä
27292: tarpeen vaatimaksi. Mutta semmoinen ei missään tapauksessa olisi
27293: vetänyt kuntien varoista niin ääretöntä osaa eikä valtion varoista
27294: lukuisia miljoonia.
27295:     Viime sunnuntaina nähtiin täällä Helsingissä pieni näytelmä,
27296: jonka pyydän kertoa valaistukseksi meidän poliisilaitoksestamme.
27297: Tässä maassa on järjestynyt työväki jo pitkänä aikana joinakin
27298: erityisinä päivinä pannut toimeen mielenosoitusretkiä ja rnielen-
27299: osoituskokouksia. Niitä ei kokonaan kielletty edes kuluneina
27300: bobrikoffilaisina sortovuosina. Ei voida osoittaa tapausta, rnil-
27301: loinka nämät järjestyneen työväen retket ja kokoukset olisivat
27302: muuttuneet epäjärjestyksellisiksi, niin että minkäännäköisenä teko-
27303: syyllä olisi aseellinen voima voinut niiden menoon sekaantua.
27304: Talvi Igo6 oli kiihkeä ja levoton. Silloinhan tässä maassa tapahtui
27305: todellakin ennen tapahtumattornia rikoksia ja silloin kansalais-
27306: kokoukset ja tällaiset retket todellakin olivat sangen sähköisiä.
27307: Mutta silloin ei poliisilaitos vielä ollut näin suuri, silloin ei näissä
27308: työväen kokouksissa työväen keskuudessa näkynyt poliisiarmeijoja
27309: ja - järjestys oli mallikelpoinen.
27310:     Jos poliisi joskus olikin varuillansa tuona bobrikoffilaisena ai-
27311: kana, niin se edes pysyi seiniensä sisäpuolella. Mutta nyt ei enää
27312: ole niin laita. Viime sunnuntaisessa kokouksessa rautatientorilla
27313: täytti väkijoukko noin puolen toria, mutta se ei ollut kovin tii-
27314: viisti pakkautunut, vaan seisoskeltiin sangen rauhallisissa ryh-
27315: missä. Mutta sittenkin oli tori aivan täynnä mitä ärsyttävimmässä
27316: paraatipuvussa komeilevia poliisimiehiä ja, ellen erehdy, sangen
27317: suuri joukko salapoliiseja. Tällaisen poliisivoiman oleminen itse
27318: väkijoukossa oli aivan perusteeton, kun tällä työväen retkellä oli
27319: erityisesti merkittyjä järjestysrniehiä, kuten niin monina vuosina
27320: ennenkin. Ja tämä on osottautunut varsin riittäväksi. Nuo poliisi-
27321: miehet eivät saaneet mitään työtä kokouksen kuluessa.             -
27322:     Kokous julistettiin päättyneeksi, ainoastaan keräiltiin vähän
27323: varoja työsulussa oleville. Silloin mielestäni Helsingin poliisilai-
27324: toksen päällikkö teki itsensä syypääksi sellaiseen menettelytapaan,
27325: jota ei tällaisessa asemassa olevan henkilön puolelta tehtynä voida
27326: mitenkään täällä eduskunnassa vaikenemalla sivuuttaa. Hän ke-
27327: hotti väkijoukkoa silmänräpäyksessä hajaanturnaan.             Sellaista
27328: hajaanturniskäskyä tässä maassa ei tietääkseni liene ennen annettu,
27329: - niin, ehkä sortovuosina jonkun kerran poliisi ryhtyi hajotta-
27330: maan kokoontuneita väkijoukkoja, ei kuitenkaan järjestyneen työ-
27331: väen järjestynyttä rnielenosotusta sillä tavalla. Väkijoukko ei
27332: aikonut jäädä paikalle, hiljalleen alettiin kävellä kaikille tahoille.
27333:                           Menoarvion järjestely.                    2125
27334: 
27335: 
27336: Mutta poliisimestarista tämä oli liian hidasta, hän tuon tuostakin
27337: äänteli: >>Poistukaa, poistukaa!~ Kuitenkin hänen äänensä ei kan-
27338: nattanut laajallekaan, ja joka kerta, kun hän jotakin sanoi tai liikahti,
27339: kokoontui väkijoukko uudelleen kuullakseen, mitä järjestyksen
27340: valvojana on sanomista. Tämä jo herätti hermostumista ja levot-
27341: tomuutta ja aiheutti sen, että kokous ei hajaantunut, joka olisi ta-
27342: pahtunut, ellei poliisimestari olisi sekaantunut tähän asiaan.
27343:      Nyt Helsingin poliisimestari teki minun käsittääkseni itsensä
27344: syypääksi kuulumattomaan tahdittomuuteen. Hän sanoi, että
27345: jollei tästä pian hajaannuta, niin täytyy käyttää väkivaltaa! Po-
27346: liisin ohjesäännöt ja laki myöntävät tällaisen vallan järjestyksen-
27347: pitäjälle. Kysymys on vaan siitä, onko tällaiseen paikkaan asetettu
27348: henkilö pätevä, osaako hän harkita, mikä on se hetki, jolloin hänen
27349: on sanottava nuo sanat, että jollei hänen käskyjänsä nyt totella,
27350: silloin seuraa väkivalta. Että hajaantumassa olevalle vallan rau-
27351: halliselle väkijoukolle uhataan käyttää väkivaltaa, se on mieles-
27352: täni kuulumatonta. - Sanottiin, että poliisia vastaan heitettiin
27353: joitakuita solvaavia sanoja. En ollut niin lähellä, että olisin kuul-
27354: lut, mitä ne olivat, mutta tiedän että pari henkilöä on viety tä-
27355: män takia poliisikamariin, m. m. eräs vanha vaimoparka, joka lie-
27356: nee tehnyt jonkun huomautuksen sen johdosta, että poliisimestari
27357: apulaisineen alkoi hätiköidä keskellä rauhallista kansanjoukkoa.
27358: Mutta olkoonpa niin että raskaita solvauksia olisikin heitetty tuol-
27359: laisen menettelyn jälkeen. Onko silloinkaan poliisimestarilla oi-
27360: keutta menettää kylmäverisyyttään siihen määrään, että hän rupee
27361: uhkaamaan väkivallalla? Minä kiistän ehdottomasti tämän ja väi-
27362: tän, että sellaiseen menettelyyn itsensä syypääksi tehnyt järjes-
27363: tyksenvalvoja ei ole oikealla paikalla. Jos ajattelemme, että tässä
27364: kaupungissa, niinkuin tällaisessa suurkaupungissa voi sattua, syn-
27365: tyy todella järjestymätön, edeltäpäin ehkä suunnittelematon, satun-
27366: nainen väentungos, niin että poliisimestarin sen keskellä on koe-
27367: tettava saada se hajaantumaan mahdollisimman rauhallisella ta-
27368:  valla, niin minä kysyn, mitenkä selviää tällaisesta tapauksesta
27369: poliisimestari, joka rauhallista väkijoukkoa hoputtaa hajaantumaan
27370: tällaisella uhalla?
27371:      Sitte siitä todellakin hiljalleen hajaannuttiin. Mutta poliisi-
27372:  mestari apulaisineen juokseuteli pitkin rautatientoria siellä kulke-
27373: vien ihmisten jälessä ja huusi: >>Menkää kotiin!>> - Astuin erään
27374: poliisimestarin apulaisen luo ja kysyin: >>Miksi täytyy mennä kotiin?~
27375: - ~iksi että kokous on päättynyt».- >>Tämä on julkinen tori, jossa
27376: kansalaisilla on oikeus kävellä, enkä ymmärrä että mitään aihetta
27377: -olisi hajaantumiseen>>. - >>Kansallisteatterin luona on soivaistu
27378: poliisia>>, oli hänen vastauksensa. Tämä tapahtui likellä rautatie-
27379:  asemaa. - En ymmärrä sitä, että rautatietori olisi puhdistettava
27380: 2126                   Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
27381: 
27382: 
27383: sentakia, että joku henkilö on heittänyt jonkun sanan toisessa
27384: päässä rautatietoria olevaa poliisia vastaan.
27385:     Sanoin, että kuluneina sortovuosina poliisi kainosti pidättäytyi
27386: seinien sisäpuolella, joskin se oli varustettu, työväenkokousten ai-
27387: kana. Nyt ei katsota tarpeelliseksi tällaista turhaa kainoutta osot-
27388: taa, vaan oli sunnuntaina niin ratsastava kuin täysin asestettu
27389: jalkaväkipoliisivoima lähimmäisen kulman takana, kaiken varalta
27390: valmiina. Ja kun poliisijoukon hoputtama väkijoukko painautui
27391: Mikonkatua päin mennäkseen kotiin, oli sitä vastassa poliisi estä-
27392: mässä kulkua sinnepäin saaden aikaan taas pientä häiriötä.
27393:     Minun täytyy sanoa, että tällä tavalla esiintyvä poliisivoima
27394: ei suinkaan ole sellainen, millaiselle kansaneduskunnan pitäisi myön-
27395: tää varoja. Sillä tämä on ilmeistä militaristista komeilemista ja
27396: kokoontuneen rauhallisen kansanjoukon uhmailemista ja ärsyttä-
27397: mistä aivan tarpeettomasti. Hallituksen jäsen puhui siitä, että
27398: mieliala vieläkin on niin kiihtynyt että poliisia ei voida vähentää.
27399: -Mikähän kiihko vaikutti tämän kokouksen rautatietorilla? Sen
27400: vaikutti kunnallislakien viivyttäminen täällä eduskunnassa; sen
27401: vaikutti se käsittääkseni peräti levottomuutta herättävä tosiasia,
27402: että jotkut eduskunnan puolueet vaalilupauksistaan huolimatta
27403: ihmeteltävästi yrittivät viivyttää tämän näin kiireellisen ja tär-
27404: keän asian läpimenoa. Jos kansajoukko tällaisen johdosta onkin
27405: jonkun verran kiihtynyt, niin on sillä meidän käsittääksemme sii-
27406: hen täysi syy. Eikä meillä ainakaan ole halua antaa poliisille va-
27407: roja tällaisen kiihtymyksen takaisinlyömiseen, kun me voimme neu-
27408: voa paljon parempia keinoja, keinoja sellaisia, jotka todellakin
27409: tehoovat, s. o. t e h o i s i a y h t ei s k u n n a 11 i s i a r e f o r-
27410: m e j a. Hallituksen jäsen toivoi että poliisi saisi täältä arvosanan:
27411: tyydyttävä. Mielestäni eduskunnan, poistamalla tämän lisämäärä-
27412: rahan, on annettava sille arvosana: wälttävä<<; minä olisin halukas
27413: poistamalla koko määrärahan antamaan arvosanan: >>kelvoton>>.
27414: (Vasemmistosta: Hyvä, Hyvä!)
27415: 
27416:     Ed. P e 1 t on en: Pyysin puheenvuoroa kiinnittääkseni edus-
27417: kunnan huomiota siihen kysymykseen, jonka täällä ed. Sainio toi
27418: esiin sen johdosta, että valiokunta on jättänyt laskelmistaan pois
27419: sen menoerän, jonka hallitus on armollisessa esityksessään ehdot-
27420: tanut Kaavijärven-Rikkaveden-Juojärven-Suvasveden vesistön
27421: kanavoimistöitä varten tulevan vuoden osalle, nimittäin 400,000
27422: markkaa. Koko kanavoimishankkeen kustannusarvio nousee I,39Q,OOO
27423: markkaan. Hallitus on ajatellut, että tämä työ olisi tehtävä vä-
27424: hitellen neljän vuoden kuluessa ja ehdottaa senvuoksi tulevaa vuotta
27425: varten 400,000 markkaa käytettäväksi. Nyt on valiokunta poista-
27426: nut tämän erän laskelmasta. Olen koettanut ottaa selvää, mihin
27427: tämä valiokunnan kanta perustuu, ja saanut tietää, ettei tie- ja
27428:                          Menoarvion järjestely.                   2127
27429: 
27430: 
27431: vesirakennusten ylihallituksella vielä olisi työsuunnitelmat valmiina
27432: yksityiskohtia myöten. Niin epäilemättä saattaa ollakin, sillä vasta
27433: viime kesäkuun aikana valtion asettama komitea teki tutkimuksia
27434: niillä seuduilla, joilla kanavoiruistyö on suoritettava. Tämän ei kui-
27435: tenkaan mielestäni pitäisi estää tämän määrärahan myöntämistä
27436: tulevaa vuotta varten. Jos niin sattuisi, ettei sitä kokonaan voisi
27437: käyttää, niin ei siitä mitään haittaa syntyisi. Joka tapauksessa,
27438: vaikka lopulliset työsuunnitelmat olisivatkin kesken, voisi kuiten-
27439: kin kivenlouhimistöitä ja puutarpeiden hankkimisen panna alulle
27440: tulevan vuoden aikana. Ja tämä olisi epäilemättä eduksi, koska
27441: puuaineet siten saisivat hyvää aikaa kuivaakseen ja tullakseen
27442: käyttökelpoisiksi. Tämä olisi myöskin jossain määrin omiaan työn
27443: puutetta poistamaan; tiedetäänhän, että puuliikkeessä tulee ole-
27444: maan suuri seisahdus sielläkin, Kuopion läänin alueella. Näin ol-
27445: len ei pitäisi mielestäni olla mitään syytä eduskunnan puolelta panna
27446: estettä tämän työn alottamiseen vuoden 1909 aikana. Tästä syystä
27447: saan kannattaa ed. Sainion tekemää ehdotusta.
27448: 
27449:     Ed. T a i n i o : Vapaaherra Palmen sotki täällä yhteen eilisen
27450: jutun vankiloista tämän poliisiasian kanssa. Hän luulee, että sosia-
27451: listit joutuvat vankilaan ainoastaan rikoksista, joihin poliisivalta
27452: sekaantuu. Minä kerroin myös käyneeni vankilassa, saaneeni
27453: kunnian tutustua siihen, mutta tarvittiin vaan kaksi poliisia
27454: viemään minua sinne. Sosialidemokraatit joutuvat hyvin usein
27455: vankilaan ilman että niillä on mitään tekemistä poliisin kanssa.
27456: Vera Ostroumoff ja Eetu Salin ynnä monet muut sosialistiset sanoma-
27457: lehden toimittajat ovat joutuneet sinne majesteettirikoksista, jon-
27458: kun, juristien mielestä varomattoman sanan käyttämisestä. Ei
27459: ole näin ollen suurta yhteyttä sosialistien vankilassa olemisen ja
27460: poliisivoiman lisäämisen kanssa. Ei ole ihme, joskaan vapaaherra
27461:  Palmen ei Bobrikoffin aikana saanut tilaisuutta tutustua vankilaan.
27462:  Minä olisin sitä toivonut, mutta se on nyt turha toivo. Jos niin olisi
27463:  asianlaita ollut, niin ehkä vapaaherra Palmenin puhevuoro olisi
27464: ollut pikkusen toisenlainen. - Vapaaherra Palmenin kanta tässä
27465:  asiassa on muuten sangen omituinen. Hänhän joitakuita vuosia taka-
27466:  perin, Bobrikoffin vuosina, kirjoitti >>Valvojassa•> kuinka suunnatto-
27467:  man hirvittävässä määrässä meidän poliisivoimamme lisääntyy ja
27468: selitteli oikein finanssiopin kannalta, kuinka suuri vaara siinä piilee
27469:  ja selitteli poliisivoiman tarpeettomuutta. Ja silloin kuitenkin kus-
27470:  tannukset maamme poliisivoiman ylläpitämiseksi tekivät I,59o,ooo
27471:  markkaa ja vähän satoja päälle, sen sijaan kuin se senjälkeen on
27472:  noussut yli 3 1/2 miljoonan markan. Mutta nyt rauhallisena aikana
27473:  tämä kaikki on vapaaherra Palmenin mielestä paikallaan. Se on
27474:  tottakin logiikkaa, johon pystyy ainoastaan historian professori.
27475:      Eräs senaatin edustaja lausui täällä, että poliisin kimppuun käy
27476: 2128                  Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
27477: 
27478: 
27479: aina >>yhteiskunnan vihamiehet virkansa puolesta.~ Minun mie-
27480: lestäni on parempi, että käy virkansa puolesta kaikkien niiden
27481: lukemattomien väärinkäytösten kimppuun, joita meidän poliisi-
27482: voimamme harjoittaa, kuin virkansa puolesta ja paremmalla palkalla
27483: ottaa puolustaakseen kaikkia poliisin väärinkäytöksiä. (Vasemmis-
27484: tosta: Hyvä, hyvä!). Siinä on pieni periaatteellinen ero.
27485:     Hän lausui myöskin, että asianomaiset viranomaiset koettavat
27486: voimiensa mukaan korjata niitä epäkohtia, joita poliisilaitoksessa
27487: mahdollisesti on. Minä haluaisin tietää, mikä on epäkohta poliisi-
27488: laitoksessa senaatin mielestä.
27489:     Meillä saattaa olla kokonaan erilainen käsitys siitä, mikä on
27490: epäkohta. Niin kauan kun poliisivoimaa käytetään työtaisteluissa
27491: lakkolaisten kuristamiseksi, niin kauan kun poliisivoimaa käyte-
27492: tään työväen kokoontumisvapauden estämiseksi, niin kauan kun
27493: poliisivoimaa käytetään vaalitaistelussa estääkseen työväen vaali-
27494: kokouksia, niin kauan meidän porvaristomme ei koskaan saa
27495: riittävää määrää poliiseja, ei koskaan poliisivoima silloin riitä.
27496: Onhan tunnettua, että meillä saattaa tapahtua varkauksia,
27497:  tappeluita kaduilla, saapi tapahtua minkälaisia epähäiriöitä
27498: tahansa, - vapaaherra Palmen sanoi murhiakin - mahdollisesti
27499: murhiakin, sentähden, että poliisivoimaa käytetään porvariston
27500: taisteluaseena valtiollisessa, poliittisessa taistelussa köyhälistöä
27501: vastaan. Jos poliisivoimaa käytettäisiin ainoastaan todellisten rau-
27502: hattomuuttksien, epäjärjestysten ehkäisemiseksi, eikä käytettäisi
27503: sitä valtiollisena taisteluaseena, silloin meillä nykyinenkin poliisi-
27504: voima aivan hyvin riittäisi. Kokemus viime vaalitaistelun ajalta esim.
27505: Turussa osoitti ensiksikin, että komennettiin poliiseja hajoittamaan
27506: työväen vaalikokouksia, joita lain mukaan ei olisi saanut hajoittaa.
27507: Vaikka siellä ei tapahtunut pienintäkään epäjärjestystä, ei yhtään
27508: kovaäänistä välihuudahdusta, istuttiin hiljaa ulkona luonnon hel-
27509: massa, hiljaa kuin kirkossa, saapui sinne poliisimestarin apulainen
27510: kätyreineen ja hajoitti sellaisen kokouksen vasten lain selviä mää-
27511: räyksiä. Silloin syntyi pikkuisen melua ja häiriöitä, mutta silloin
27512: .myöskin poliisi - luikki pois ja jätti yleisön sinne meluamaan,
27513: sillä poliisin ei ollut hyvä silloin enää läheisyydessä olla. Tämän ta-
27514: pauksen jälkeen kun pidettiin vaalikokouksia ulkoilmassa harva se
27515: ilta, minä näin siellä niissä vaalikokouksissa komisariuksia viisin
27516: kuusin kappalein, melkein koko Turun etsivä poliisivoima oli komen-
27517: nettu sinne ja kymmeniä järjestyspoliiseja seisomaan ja kuuntele-
27518: maan- mitä minä puhuin. Kyllähän minä pidän siitä, että poliisit
27519: kuuntelevat tällaisia puheita, mutta kun ne kommennetaan noin
27520: viran puolesta ja samaan aikaan saattaa muualla olla poliisivoiman
27521: puutetta, niin se on minusta epäkäytännöllistä menettelyä. Ei
27522: poliiseista sillä tavalla saa sosialisteja, että niitä komennetaan viran
27523:                         Menoarvion järjestely.                        2129
27524: 
27525: 
27526: puolesta meikäläisiä agitaattoreja kuuntelemaan. Antakaa niitten
27527: saapua vapaaehtoisesti[ Kyllä ne senkin tekevät.
27528:     Nämä tällaiset seikat ne muodostavat todellisen epäkohdan
27529: poliisilaitoksessa, ilmaisevat koko sen suunnan, mille sitä laitosta
27530: johdetaan, niinkuin täällä jo olen ennen ollut tilaisuudessa lausu-
27531: maan. Ja se tapa sitte, millä sitä käytetään työtaisteluissa, palkka-
27532: taisteluissa ja myöskin valtiollisessa vaalitaistelussa[ Jos meidän
27533: hallituksemme ottaisi nämä seikat huomioon ja koettaisi niitä eh-
27534: käistä, niin minä olen varma, että meidän nykyinen poliisivoimamme
27535: paljo pienempänäkin riittäisi ehkäisemään kaikki katurauhatto-
27536: muudet ynnä muut sellaiset, jollei se nim. itse pyri niitä synnyttä-
27537: mään.
27538:     Vielä yksi asia. Eräs poliisi ampui täällä Helsingissä miestä,
27539: joka yritti pakoon. Mies kiipesi aidan päälle ja silloin urhoollinen
27540: poliisi laukasi revolverinsa ja se merimies kaiketi kuoli. Tämä poliisi
27541: - Mikkola tai mikä hänen nimensä oli - ei menettänyt siitä vir-
27542: kaansa. Mutta jälkeenpäin hän löi erästä humalaista herrasmiestä
27543: korvalle ja menetti paikalla virkansa. Tämä tietysti ei ole mikään
27544: epäkohta[ Se osoittaa vaan, että meidän poliisimme on saanut an-
27545: karia määräyksiä, että herrasmiehiä pitää kohdella säädyllisesti,
27546: mutta merimiehiä ja työmiehiä saa ampua rankaisematta (Vasem-
27547: malta: Hyvät Hyvät).
27548: 
27549:     Ed. T u r k i a: Täällä senaattori Castd~n koetti tehdä minun
27550: esilletuomani paljastukset aiheettomiksi. Hän sanoi, että jos ru-
27551: vetaan niitä tutkimaan, suurin osa niistä ehkä huomataan liioitel-
27552: luiksi tai kokonaan perättömiksi. Samaten ed. Palmen koetti summa-
27553: mutikassa uskottaa tälle eduskunnalle, että nehän ovat juttuja, joita
27554: minä voisin kertoa kuinka paljon tahansa. Minä nyt täällä ensiksikin
27555: paljastin, että poliisi on toimeenpannut murhia. Minä pyytäisin
27556: että ed. Palmen ja herra senaattori koettaisivat todistaa nämä perät-
27557: tömiksi ja minä en epäile, etteikö tätä voitaisi todistaa. Mutta tosi-
27558: asiana pysyy, oikeuden pöytäkirjat näyttävät, että Helsingissä,
27559: kuten ed. Tainio täällä on huomauttanut, murhattiin merimies
27560: Åberg ja että Kotkan poliisi, Ville Räsänen, murhasi erään musta-
27561: laisen, aivan kylmäverisesti tappoi hänet puukolla.
27562:     Minä syytin murhayrityksestä; se voidaan todistaa myös kihla-
27563: kunnan oikeuden pöytäkirjalla. Se tapahtui Kemissä, Rovaniemellä.
27564: Siellä poliisi kylmäverisesti ampui levyseppä Moilasen maantiellä.
27565: Hän sai siitä 2 1/2 vuotta kuritushuonetta. Nämä ovat siis tosia.
27566: Näitä raskaampia rikoksia en nyt muista tällä kertaa luetella lisää,
27567: mutta nämä pari murhaa ja yksi murhayritys tapahtuivat noin kol-
27568: men kuukauden sisällä.
27569:     Mitä sitten niistä kotirauhan häiritsemisistä toin esille, ovat myös
27570: ne tosia; ne ovat kerrotut kaikissa sanomalehdissä ja minä huomau-
27571:                                                                 134
27572: 2130                  Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
27573: 
27574: tin vielä m1ssa kaupungissa ne ovat tapahtuneet. Ne saa aivan
27575: helposti selville kaupunkien poliisilaitosten pöytäkirjoista. Var-
27576: sin helppoa on saada niistä otteet. On kyllä aikoinaan meidänkin
27577: taholta otettu otteita niistä, mutta minä en väitä, etteivätkö täl-
27578: laisia tosiasioita voi semmoiset korkeat herrat kuin ed. Palmen
27579: ja senaattorit todistella perättömiksi. Mutta minä ainakin olen pi-
27580: tänyt viimeiseen asti näitä tosiasioina. Minä en tahdo muuten näissä
27581: syytöksissä vetäytyä edusmiessuojeluksen taakse; nostettakoon
27582: kanne. Jos voidaan todistaa nämä asiat liioitelluiksi tai perättö-
27583: miksi, niin saman tekevä.        Kärsimykset voin kestää tietäessäni,
27584: että olen puhunut totta. Olen ennenkin joutunut maksamaan sak-
27585: koa toden puhumisesta, vaikka on todistettu paljon enemmän, kuin
27586: mitä minä alkuperäisesti asiasta toin ilmi.
27587:      Kun ehdotin tuon poliisimenoerän supistettavaksi I,740,ooo
27588: markkaan, niin pidin silmällä sitä, että se ylimääräinen meno, joka
27589: vuonna rgo6 lisättiin, nimittäin r,goo,ooo markkaa, vähennettäisiin
27590:  mietinnössä ehdotetusta summasta pois. Koska nyt, niinkuin täällä
27591:  on mainittu, ed. Palmen jo silloin, vuonna 1905, paheksui sitä meno-
27592:  erän lisäystä, joka tehtiin poliisilaitoksen menoihin, niin jos hän
27593:  olisi johdonmukainen, olisi hänellä paljon suurempi syy paheksua
27594:  sitä suurta lisämenoerää, joka tehtiin vuonna rgo6. Ja koska hän-
27595:  kään ei tahtonut täällä todistella, että nykyään olisi olot sellaiset,
27596:  että ne välttämättömästi vaativat näiden suurten summien tuhlaa-
27597:  mista poliisilaitoksen käytettäväksi, niin kaiken johdonmukaisuu-
27598:  den nimessä tulisi ed. Palmeniukin kannattaa tätä minun tekemääni
27599:  ehdotusta.
27600:      Ed. Palmen täällä sanoi minun myöntäneeni, että silloin kuin
27601:  tämä lisäys tapahtui, oli todellista aihetta siihen. Sellaista myön-
27602:  nytystä minä en ole tehnyt. Minä olen sanonut tältä paikalta, että
27603:  jos silloin voitiinkin - minä tarkoitin porvarisedustajia - jos he
27604:  silloin voivatkin edes jollain tavoin osoittaa lisätyn poliisivoiman
27605:  tarpeellisuutta, niin nyt ei heilläkään enää ole semmoisia esimerk-
27606:  kiä. Muistetaan, että me silloin olimme sitä mieltä, että lisäys oli
27607:  tarpeeton ja samaa mieltä olemme vielä tänäkin päivänä. Nuo esi-
27608:  merkit, joita silloin tuotiin poliisivoiman lisäyksen tarpeellisuudesta,
27609:  tulivat sillä kertaa jotensakin kumotuiksi ja ne väitteet voidaan ku-
27610:  mota nyt milloin tahansa. Mutta minä luulen, että yksikään por-
27611:  variedustajista ei tällä kertaa lähde tekemään sellaisia väitteitä,
27612:  jotka edes jonkun verran näyttäisivät todenperäisiltä ja joilla voi-
27613:  taisiin puolustaa sellaista ehdotusta, että poliisimenoerä pidettäisiin
27614:  niin korkeana, kuin miksi sen valiokunta ehdottaa.
27615: 
27616:    Ed. P o h j a n p a 1 o: Olisi suotavaa, että tulisi aika, sen pa-
27617: remmin mitä pikemmin, jolloin voitaisiin supistaa sitä menoerää,
27618: mitä nykyinen poliisilaitos vaatii. Mutta minun käsitykseni mukaan
27619:                           Menoarvion järjestely.                    2131
27620: 
27621: 
27622: se aika ei ole vielä tullut. Olen vakuutettu siitä, että ellei meidän
27623: maassamme viime aikoina olisi ollut niin runsaslukuinen poliisi-
27624: voima, niin meidän liike-elämämme ja varsinkin teollisuus olisi
27625: monessa suhteessa kärsinyt vieläkin suurempia vaurioita kuin mitä
27626: on tapahtunut. Joka läheltä jokapäiväisessä elämässä on tekemi-
27627: sissä työväen kanssa nykyaikana, huomaa vallan selvästi, että se
27628: vihan kylvö, jota viime vuosina on kylvetty, on osaksi itänyt. Ja
27629: tuo kylvö tuottaisi varmasti vieläkin surkeampia hedelmiä, ellei
27630: olisi kaikilla selvä tieto siitä, että meillä on voimakas poliisilaitos.
27631: Tämä tehoisasti vaikuttaa siihen, että meidän teollisuuslaitoksemme
27632: vielä tänäkin päivänä ovat säilyneet, niinkuin ne ovat. (Naurua
27633: vasemmistosta.)
27634: 
27635:     Ed. A n t i 1 a: Minä olen edellisen puhujan kanssa samaa mieltä,
27636: enkä luule, että voitaisiin erimieliä ollakaan siitä, olisiko toivottavaa
27637: että poliisilaitokseen kulutettuja valtion varoja voitaisiin vähentää.
27638: Tämä toivomus on luonnollinen senkin tähden, että meidän valtion
27639: menot, niinkuin esillä oleva mietintäkin todistaa, monessa suhteessa
27640: pyrkivät kohoamaan, kohoamaan yli niiden varojen, joita meillä on
27641: käytettävissä. Mutta olen edellisen puhujan kanssa myöskin yhtä-
27642: mieltä siitä, että nykyaikaiset tapahtumat eivät ole omiansa kehoit-
27643: tamaan poliisi voiman vähentämiseen. Täällä on vasemmiston puo-
27644: lelta esitetty useampia tapauksia, joilla on tahdottu todistaa, että
27645: poliisi, työnpuutteessa kaiketi, tarpeettomasti sekaantuisi asioihin,
27646: joiden kautta se ainoastaan kiihoittaa mielialaa ja siten häiritsee
27647: yhteiskunnan jäsenten rauhaa ja sillä tapaa kiihoittaa yhä uusiin rau-
27648: hattomuuksiin. Mutta ken tahansa, joka yhteiskuntaelämäämme on
27649: seurannut, tietää, että voidaan luetella lukematon joukko tapahtu-
27650: mia, jotka todistavat aivan toista. Mehän saamme lukea päivä
27651: päivältä, viikko viikolta yhä uusiutuvia kertomuksia siitä, miten
27652: välistä siellä, välistä täällä on tehty murhapolttoja, murhia, ryös-
27653: töjä, varkauksia ja muita sellaisia. Yhteiskunnan jäsenten, yksityis-
27654: ten jäsenten henki ja omaisuus ei ole turvattu. Ja kun näin on asian-
27655: laita, emme me, jos oikein tahdomme ajatella, voi myöntyä siihen,
27656: että se ainoa laitos, joka yhteiskunnan jäsenten omaisuutta ja henkeä
27657: suojelee, joka järjestystä ylläpitää yhteiskunnassa, että sitä heikon-
27658: nettaisiin ja hävitettäisiin. Tämä vaatimus on niin epäluonnollinen,
27659: että sen perusteita ei ole oikein helppo käsittää.
27660:     Ei aivan pitkä aika sitten tapahtui täällä Helsingissä eräälle edus-
27661: kunnan jäsenelle, joka yöllä palasi eduskunnasta kotiin, että hän
27662: oli vähältä tulla ryöstetyksi ja ilman valpasta poliisia olisi epäile-
27663: mättä näin käynyt. Ei pitkä aika sitten - se oli eilen - varastettiin
27664: erään perheen asunnon vinnistä suuri määrä vaatteita ja muuta omai-
27665: suutta ja vaikka tuo varkaus tapahtui päiväsydännä, ei ollut selvi-
27666: tettävissä, miten se oli mahdollinen. Tänä päivänä luin U. Suometta-
27667: 2132                  Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
27668: 
27669: 
27670: resta uutisen, jossa kerrottiin murhapoltosta, joka oli tehty Fors-
27671: sassa; oli poltettu Forssan osakeyhtiön riihirakennus ja tämän uuti-
27672: sen yhteydessä uutisen kirjoittaja valitti sitä, että järjestys ja tur-
27673: vallisuus Forssassa on joutunut sellaiselle kannalle, että siinä yhteis-
27674: kunnassa olisi poliisivoimaa välttämättömästi lisättävä. Kun näin
27675: on asianlaita, niin todellakin ihmetyttävät ne vaatimukset, joita
27676: eduskunnassa tehdään järjestyksenvaivajain vähentämiseksi ja poista-
27677: miseksi. Jos näiden vaatimusten tekijät olisivat jo jotkut ajat taka-
27678: perin lopettaneet ne kiihoittavat kirjoitukset, joita heidän sanoma-
27679: lehdissään on väestön keskuuteen luettavaksi levitetty, jos he olisi-
27680: vat agitatsioonipuheissaan käyttäneet vähemmän kiihoittavaa kieltä,
27681: jos he olisivat lakanneet kiihoittamasta vihaa, yllyttämästä toisia
27682: kansalaisia toisia vastaan ja sitte tehneet nämä vaatimukset, niin
27683: ollen heidän vaatimuksiansa jotakuinkin voitaisiin käsittää, ehkä
27684: joidenkuiden aikojen kuluttua kannattaakin. Mutta koska näin ei
27685: ole vielä tapahtunut, vaan tämän vihan lietsominen yhä jatkuu, niin
27686: ei heidän pitäisi myöskään ihmetellä sitä, että rauhalliset yhteis-
27687: kunnan jäsenet eivät tule näitä heidän vaatimuksiaan tämmöisissä
27688: oloissa kannattamaan.
27689:     Ed. A r a järvi: Koska ed. Sainion tekemä ehdotus määrä-
27690: rahan myöntämiseksi Kaavijärven-Rikkaveden-J uojärven-Su-
27691: vasveden vesistön kanavoimista varten, on saanut täällä kan-
27692: natusta ja tiettävästi tulee äänestyksen alaiseksi, niin minä pyy-
27693: dän ilmoittaa, että kun valtiovarainvaliokunta otti tästä asiasta
27694: selvää, niin kulkulaitostoirnituskunnasta ilmoitettiin, että asia on
27695: vielä siinä tilassa, ettei missään tapauksessa kyseenalaisia töitä voi
27696: panna alkuun vuoden I909 kuluessa. Näin ollen valtiovarainvalio-
27697: kunta luonnollisesti ei voinut tehdä muuta kuin sen, minkä se on
27698: tehnyt. Tällä ei valtiovarainvaliokunta tietysti ole tahtonut lau-
27699: sua itse kanavoimisesta sitä tai tätä vaan ainoastaan sen, mitä
27700: mietinnössäkin sanotaan, että nim. t ä 11 ä kertaa ei ole katsottu
27701: olevan syytä ottaa puheenalaista menoerää huomioon.
27702:     Ed. W i c h m a n n: Minä pyydän yhtyä senaattori Castrenin
27703: erittäin valaisevaan, tyyneeseen ja perusteelliseen lausuntoon, ja
27704: pyydän senkin takia lämpimästi saada kannattaa poliisien määrä-
27705: rahan nykyisellään pysyttämistä. Työväen itsensä ja siihen puolueeseen
27706: kuuluvien henkilöiden kesken usein vallitsevat jokseenkin anar-
27707: kistiset riennot ovat minun mielestäni täydellisesti aiheuttaneet
27708: poliisivoiman lisäämisen, joka lisääminen - se on myös muistettava
27709: - on saatu aikaan silloin, kun perustuslaillinen järjestys meidän
27710: yhteiskunnassamme saatiin käytäntöön. Minä itse ja, tiedän sen,
27711: kanssani monet tuhannet rauhalliset kansalaiset tässä maassa ovat
27712: kuitenkin sitä mieltä, että vastoin niitä syytöksiä, vastoin niitä
27713: törkeitä syytöksiä, joita herrat Turkia ja Tainio täällä ovat tehneet,
27714:                           Menoarvion järjestely.                     2133
27715: 
27716: 
27717: meidän nykyinen perustuslaillinen poliisilaitoksemme sangen tyy-
27718: dyttävästi, vieläpä kiitettävästikin on täyttänyt raskaan tehtä-
27719: vänsä, ja että se siten täydellä syyllä ansaitsee saman kauniin nimen,
27720: jota poliisimiehet Saksassa kantavat ja jonka Saksan sivistynyt kansa
27721: sille kernaasti ja kunnioittaen antaa: >>Schutzmännen>, suojelusmiehet.
27722:      Herra Sirola on täällä kertonut poliisin ja poliisimestarin käy-
27723: töksestä rautatietorilla viime sunnuntaina. Tätä juttua en minä
27724: voi pitää oikeana, sillä minä olin myöskin läsnä samassa tilaisuudessa.
27725: Minun mielestäni poliisimestari Bergin käytös silloin oli kaikin puolin
27726: kylmäverinen, tyyni ja säännöllinen. Hän pyysi viisi kertaa joukkoja
27727: poistumaan, ja minun mielestäni tämä pyyntö oli aivan oikea, jo
27728: liikenteenkin kannalta (Vasemmalta: Sunnuntai-aamuna! Puhemies
27729: koputtaa.). Kun eivät joukot poistuneet vaan, kuten itse kuulin,
27730: vastasivat tähän kehotukseen kovalla ivanaurulla ja kun ivasanoja
27731: sateli poliiseja ja poliisimestaria vastaan, silloin vasta hän uhkasi,
27732: että jos ei järjestyksen nimessä poistuta, niinhän käyttää väkivaltaa.
27733: (Ed. Walpas: Sanojen takia? Puhemies: Hiljaa!) Vastoin niitä jut-
27734: tuja, joita täällä on kerrottu poliisin vallattomuudesta, ja mitä kaik-
27735: kia syntej ä täällä on ladottu poliisin niskoille, on meidän myös muis-
27736: taminen, kuinka moni poliisimies on yhteiskunnan rauhaksi ja suo-
27737: jelukseksi antanut jopa henkensäkin.
27738:     Sitäpaitsi minä luulen, ettei meillä tässä olisikaan oikeutta äänes-
27739: tää koko asiasta, poliisin nykyisen määrärahan poistamisesta, mutta
27740: pyytäisin kuitenkin, että arvoisa puhemies lausuisi siitä käsityksensä.
27741: 
27742:      Ed. H e i m b ii r g e r: J ag uttalade i går en önskan, att när
27743: beskyllningar här göras emot inrättningar och enskilda personer,
27744: dessa beskyllningar måtte klädas i en sådan form, att af dem tydligt
27745: skulle framgå hvad saken gäller, och huru mycken grund det finnes
27746: till beskyllningarna. J ag är hrr Sirola och Tainio tacksam för att
27747: de sålunda åtminstone uti två särskilda fall hafva detaljeradt redo-
27748: gjort för de anmärkningar de här haft att frarnställa, och därigenom
27749: beredt mig tillfälle att visa, att dessa beskyllningar, åtminstone för
27750: så vidt jag kan finna, äro obefogade. ·
27751:      Med hr Sirola kan jag icke vara ense om det ändamål, för hvilket
27752: allmänna platser och gator i en stad äro afsedda. Hr Sirola tyckes
27753: tro, att dessa platser och gator äro afsedda förnämligast för för-
27754: anstaltande af demonstrationer och folksamlingar af en eller annan
27755: art. Enligt min uppfattning, som torde delas af de flesta, äro dessa
27756: platser och gator förnämligast egnade åt trafiken, och då de upp-
27757: låtas för folkmöten, bör detta naturligtvis ske endast på sådana
27758:  villkor att trafiken icke störes. På denna bas ställer sig också gällande
27759: lagstiftning på området. Efter mitt förmenande var polismästaren
27760: fullt berättigad att, sedan det möte hade upphört, för hvilket till-
27761: stånd hade gifvits att för viss tid begagna järnvägstorget, söka förmå
27762: 2134                  Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
27763: 
27764: 
27765: folkmassan att skingra sig, och var han äfven berättigad att, därest
27766: icke hans befallningar åtlyddes, icke blott hota med våld, utan t. o. m.
27767: använda sådant. J ag tror förhållandena äro enahanda, kanske än
27768: strängare ordnade öfverallt utomlands, ty hvar och en som haft med
27769: folkmassor att göra, vet, huru oberäkneliga dessa äro, huru lätt folk-
27770: massor, isynnerhet så uppagiterade som folkmassorna här, och så
27771: lättrörliga, äro beredda att öfvergå till våldsamheter. Därför är
27772: det polisens skyldighet, att såvidt möjligt genast energiskt ingripa,
27773: på det större olyckor måtte förebyggas.
27774:      Hr Tainio nämnde om ett fall, då en poliskonstapel här skjutit ihjäl
27775: en person, som han skulle anhålla. J ag har händelsevis rnig detta
27776: fall ganska noga bekant. Ty målet därom var före vid rådstufrätten,
27777: och jag behandlade själf målet i egenskap af ordförande i rätten.
27778: Nu är det så, att poliskoustapeln var berättigad att gripa samma
27779: man. Han var vidare euligt lag berättigad att för ändamålet använda
27780: det våld, som erfordrades. Det utreddes icke, att konstapeln upp-
27781: såtligen skjutit på mannen. Efter rniu åsikt skulle sådant handlings-
27782: sätt af konstapeln, oafsedt att det kanske kunnat försvaras med
27783: lagens bokstaf, under förhandenvarande ornständighet varit ett
27784: brott emot lagens anda och mening, och skulle koustapelu därför,
27785:  om berörda sakförhållande blifvit utredt, hafva fått ett ganska
27786: strängt straff. Emellertid sökte konstapeln att göra gällaude, att
27787: han afskjutit sitt skott endast för att skrämma mannen, meu att
27788: kulan träffat gatläggningen och rikoschetterat och därigenom kom~
27789: mit att tillfoga mannen, hvars namn var Åberg, det dödande såret.
27790: Det framgick icke tydligt, huruvida sakförhållandet var sådant som
27791: konstapeln velat framställa det eller icke; emellertid ådömdes Mikkola
27792: efter hvad jag vill minnas, två månaders fängelsestraff. Om Mikkola
27793: sedermera blifvit afskedad från sin befattning vid polisinrättningen
27794:  därför att han slagit en herreman, därom har jag rnig intet bekant.
27795: Möjligt är det. Men om så skett, så antager jag att har han blifvit
27796: afskedad icke därför att han slagit en herreman, utan öfver hufvud
27797: för det han slagit en person, utan att det skett i själfförsvar eller
27798: att han haft annan laga anledning därtill. Vid sådant förhållande
27799: hade afskedandet varit fullkomligt riktigt. Möjligt är äfven att hans
27800: tillvägagående emot Åberg inverkat på hans förafskedande.
27801:       Här hafva åtskilliga talare, bland andra hr Turkia, yttrat, att
27802: polisstyrkans numerär vore obehöfligt stor. För så vidt jag kunnat
27803: finna, har denna anmärkning sedan vederlagts af hr Tainio. Hr Tai-
27804: nio har invändt, att en polisstyrka, så stor som den för närvarande
27805:  är, ja, jag tror t. o. m. att han yttrade huru stor som hälst, icke är
27806:  tillräcklig att i landet skydda arbetsvilliga emot strejkare, med andra
27807: ord att skydda arbetsfriheten och att upprätthålla rättsordningen.
27808:  Hr Tainio använde visserligen något andra ordalag, men om man
27809:  afkläder dem deras agitatoriska drägt, så tror jag, att de reducera sig
27810:                            Menoarvion järjestely.                 2135
27811: 
27812: 
27813: till det, som jag här yttrat. Har hr Tainio rätt skulle därför snarare
27814: en förstärkning än en förminskning af polisstyrkan vara motiverad.
27815:      Vi hafva här i landet en viss erfarenhet därom, huru det till-
27816: går då de organiseradet arbetarene sköta ordningens upprätthållande.
27817: Sådant var förhållande under tiden från den s. k. storstrejken intill
27818: Hagnäs kravaller. Jag tror att det just är denna erfarenhet, som
27819: tvungit oss att så mycket som möjligt öka polisstyrkan här till und-
27820: vikande af sådant, som då förekom under de organiserade arbe-
27821: tarenas beskydd, åtminstone med deras bifall och begifvande.
27822:      Hvad för öfrigt den i landet rådande oron beträffar, är jag ense
27823: med dem, som anmärkt, att denna oro väsentligen står i samband
27824: med de upphetsande tal, som hållas i landtdagen, och med de upp-
27825: hetsande artiklar, som spridas i nästan alla arbetareblad. Åtminstone
27826: e t t fall har här i Helsingfors förekommit, då en mördare uttryck-
27827: ligen såsom anledning till sin gärning uppgaf artiklar, som hade skrif-
27828: vits i en här utkommande arbetaretidning. Föremålet för mordet var
27829: en poliskonstapel, som var för mördaren fullkomligt obekant och
27830: som han öfverföll i mörkret på gatan.
27831:      Hr Turkia har lofvat att ifall af behof inför domstol svara för de
27832: beskyllningar, som af honom här framställts och att därvid icke
27833: åberopa landtdagsmans privilegier. Detta löfte finner jag vara
27834: mycket aktningsvärdt och önskar blott att hr Turkia måtte, när sa-
27835: ken blir kritisk, vidhålla sin föresats. För öfrigt har icke blott hr
27836: Turkia, utan hela vänstern här i landtdagen, jag tror redan i dag,
27837: tillfälle att klart och uttryckligt svara på frågan huruvida de vilja
27838: stå för de beskyllningar, som utaf representanter ur deras led här
27839:  framkastas, eller om de vilja skydda sig med landtdagsmans-privi-
27840: legier och därigenom visa att deras beskyllningar äro af intet värde.
27841:  Men må det tillåtas mig att icke fullt lita på att dessa försäkringar
27842:  äro alldeles uppriktiga, dessa försäkringar om att vederbörande icke
27843: skola undandraga sig att inför domstol stå för hvad de här hafva
27844: yttrat. J ag har en liten erfarenhet också härom. Då Procope hölls
27845: i förvar på högvakten i Viborg, innehöll en här utkommande tid-
27846:  ning uppgift om, att hans behandlingssätt där var mycket grymt.
27847:  Piskslag hördes till angränsande gårdar. Tidningen åtalades och
27848:  dess redaktör försökte i ett längre skriftligt andragande bortför-
27849:  klara artikeln i fråga. Hvad grymt behandlingssätt beträffade, nå
27850:  ja, därom kunde ju åsikterna vara delade. Efter hans förmenande var
27851:  det ett grymt behandlingssätt att Procope hölls inspärrad och icke
27852:  hade tillfälle att fritt umgås med familj och anhöriga i öfrigt. Hvad
27853:  piskrappen beträffa, så piskades ju mattor äfven på högvakten. Re-
27854:  daktören hade aldrig åsyftat att framställa saken så, som skulle
27855:  Kalle Procope blifvit piskad. Å r d et i c k e s å, h r W a 1 p a s?
27856: 
27857:    ~ Ed.   P a 1 m en:   Se asia, joka on tänään esityslistalla, koskee
27858: 2136                  Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
27859: 
27860: 
27861: Suomen valtiovarain hoitoa. Eilen meillä myöskin oli kysymys
27862: Suomen valtiovarain hoidosta. Muistamme kaikki, kuinka suuri
27863: osa aikaa kului muihin asioihin, jotka eivät olleet kuin muodolli-
27864: sesti ja hyvin kaukaa finanssihoidon kanssa yhteydessä. Minä
27865: saisin, että tämänpäiväinen keskustelu voisi palata siihen tärkeään
27866: kysymykseen, joka on esillä, nim. kuinka Suomen valtiovaroja käy-
27867: tetään. Ja kun minä sen suon, niin minä en myöskään kuluta aikaa
27868: esittääkseni, mitä minulla voisi olla asiallisesti vastattavaa edusta-
27869: jien Tainion ja Turkian väitteisiin täällä. He eivät näy ymmärtä-
27870: neen minun edellistä lausuntoani ja hyvin luultavaa on, etteivät
27871: he uuttakaan lausuntoani ymmärrä tai tahdo ymmärtää. Minä
27872: olen monta vuotta sitte esittänyt Valvojassa sen ajatuksen, joka
27873: ei ole minun keksimäni vaan tieteen selvittämiä asioita, että poliisi-
27874: tarkoitukset eivät ole valtioelämässä korkeimpia, vaan että valtion
27875: pitää olla sivistysvaltio. Siinä minä pysyn vieläkin. Minä en voisi siitä
27876: asiasta sanoa tänään muuta kuin silloin ja minä en myöskään luovu
27877: siitä, mitä olen sanonut tänään. Todelliset erehdykset, todelliset
27878: rikokset ja epäkohdat vedettäköön esille, paljastettakoon armotta.
27879: En minä ainakaan soisi, että mikään niistä jäisi salaisuuden ver-
27880: hoon, mutta minä tahdon silloin, että annetaan todistuksia eikä pelk-
27881: kiä väitteitä. Jos joku väittää: minä tiedän että se on totta,
27882: taikka: niin se on, kuin ed. Turkia täällä esiintyi, niin se edel-
27883: lyttää ensiksikin, että ed. Turkia y. m. ymmärtävät asian kylliksi
27884: ja toiseksi että he voivat asian oikein esittää. Ylimalkaiset vakuu-
27885: tukset eivät semmoisinaan merkitse paljo, varsinkin kun samassa
27886: mennään viittaamaan siihen, mitä on kerrottu sanomalehdissä.
27887: Onko mitään tässä maailmassa, jota ei voi todistaa sillä että se on luet-
27888: tavana jossain sanomissa. Ikimuistoisista ajoista asti on meidän laki-
27889: kirjoihimme liitetyissä tuomarin ohjeissa se ylevä sana, että yhden
27890: sanan mukaan älköön ketään tuomittako. Siinä on aate, joka so-
27891: pii perustaksi, kun tuommoisia ylimalkaisia syytöksiä kuullaan,
27892: että muka nykyinen poliisivalta ei ajattele muuta kuin tehdä pahaa
27893: työväelle ja provoseerata ja vaikuttaa valtiolliseen taisteluun y. m. s.
27894:  Nämä ovat ne syytökset, jotka varsinkin ovat jääneet aivan todista-
27895:  matta. Vielä ei ole yritettykään todistaa mitään sellaista ja siinä
27896:  nyt on juuri suurin puute edellisten puhujain lausunnoissa. Kuinka
27897:  vähän voi luottaa niihin väitteisiin ja vakuutuksiin, jotka annetaan,
27898: sen edellinen puhuja jo sai täällä paljastetuksi. Minä voisin myös
27899: lisätä, koska mainittiin eräs tunnettu henkilö, joka näkyy käyvän
27900: suuresta sankansta siellä vasemmalla, että hän on kyllä saanut hy-
27901:  vin usein istua vankilassa, mutta kuten myöskin sanomalehdistä
27902:  ja oikeudenasiakirjoista tiedetään, niin se on tapahtunut juopu-
27903:  muksesta ja räyhäämisestä. Tämä on tapahtunut kymmeniä ker-
27904:  toja Porin kaupungissa, joskin hän tällä kertaa istuu linnassa toi-
27905: sesta syystä. Jos ed. Tainio ei ymmärrä, että tällä keskustelulla
27906:                          Menoarvion järjestely.                  2137
27907: 
27908: 
27909: ja eilisellä on mitään yhteyttä, niin minä pyydän, että hän miettii
27910: tätä tapausta.
27911: 
27912:     Ed. S i r o 1 a: Ed. Wichmannin lausunnon olisi voinut kä-
27913: sittää niinkuin olisi hän tahtonut väittää, että minun kertomukseni
27914: tapahtumista Helsingin rautatietorilla ei ollut aivan oikein ker-
27915: rottu. Hänen sanamuotonsa oli epäselvä, niin että minä en tahdo
27916: väittää hänen niin sanoneen. Jokainen, joka oli läsnä rautatie-
27917: torilla, tietää, että poliisimestari nopeassa tahdissa uudisti käs-
27918: kynsä, että väkijoukon on hajaannuttava, ja että hänen apulai-
27919: sensa juoksentelivat pitkin rautatientoria hoputtaen yksinäisiä ih-
27920: misryhmiä. Tämä on tosiasia, josta minä pidän kiinni, ja johonka
27921: tietysti todistajia löytyy kuinka paljo tahansa. Eri asia on sitte,
27922: jos kuten me ed. Heimbiirgerin kanssa - samasta tosiasiasta läh-
27923: tien vedämme erilaisia johtopäätöksiä.
27924:     Tässä on eduskunta tietysti näiden todistusten tuomarina. Edus-
27925: kunta on tilaisuudessa muodostamaan itsellensa käsityksen, onko
27926: poliisimestari, joka nopeassa tahdissa kehoittaa väkijoukkoa hajaan-
27927: tumaan niin nopeasti, että hajaantuminen niin kiireesti minun kä-
27928: sittääkseni on fyysillisesti mahdotonta, ja uhkailee siinä käyttää
27929:  väkivaltaa ja sitten juoksentelee pi'tkin katuja pienten väestöryh-
27930:  mien jälessä, - onko hän k y 1 m ä v e ri n en, t y y n i j a
27931: asiaansa harkitseva?
27932:     On puhuttu muka >>liikenteen häiritsemisestä>>. En voinut sil-
27933: loin pidättäytyä huudahtamasta, että oli sunnuntaiaamupäivät
27934:  Uudistan sen: oli sunnuntaiaamupäivä. Eihän torin kulmauksessa
27935: siellä yleistä liikennettä ole juuri arkinakaan. Eikä muuten liiken-
27936: teen tuolla torilla kokouksen takia olisi tarvinnut hetkeksikään
27937: keskeytyä, koska kulkuväylä oli vapaa torin yli.
27938:     Minä olen edelleen sitä mieltä, että kansajoukolla on julkisella
27939: kaupungin torilla oikeus liikuskella taajemmissa tai harvemmissa
27940: ryhmissä ilman että poliisimestarilla on oikeutta juoksennella yksi-
27941: tyisten kansalaisten perässä ja käskeä heitä menemään kotiinsa.
27942: Siitä voidaan olla toista mieltä täällä oikeistossa, mutta minä en
27943: ymmärrä, kuinka tämän eduskunnan enemmistö voisi sellaiselle an-
27944: taa hyväksymistään.
27945:     Täällä peljätään levottomuuksia. Ehkä jokunen tämän edus-
27946: kunnan jäsenistä ajatellee poliisivoiman säilyttämistä vielä tois-
27947: taiseksi niidenkin t o r p p a r i h ä ä t ö j e n varalta, joita niin
27948: paljon on uhkailtu uuden maanvuokralain ehkä viivästyessä tai
27949: voimaan astuessa?! -Onhan sekin aihe suuren poliisivoiman yllä-
27950: pitämiseen. Kysymys on vain kuka k u k a v i h a n k y 1 v ö ä
27951: silloin ylläpitää! Täällä on yksi tehtailija ja yksi talonpoika käy-
27952: neet pyytämässä omaisuudelle suojelusta. - Onko todellakin mei-
27953: dän yhteiskuntamme sillä asteella, että ihmisen omaisuutta, jonka
27954: 2138                 Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
27955: 
27956: pitäisi olla hänen töittensä tulosta, ei tunnusteta päteväksi, siveel-
27957: lisesti oikeutetuksi niin yleiseen maassa, että siltä puolelta rauha
27958: säilyisi ilman sotaväen ja poliisin apua? Jos niin myönnetään por-
27959: varillisten ja suurten maanomistajien taholta, ei meillä ole muuta
27960: huomautettavaa, kuin että sellainen omaisuus, jota ei muu suojele
27961: kuin poliisi, ei o 1 e m o r a a 1 i s t a. Se voi olla juriidisesti
27962: oikea nykyajan valtaa pitäväin valtiokäsitysten mukaan. Se >>vihan
27963: kylvö>>, josta täällä on puhuttu, sitä harjoitetaan näiden suuromis-
27964: tajien taholta ja näitä omistavia luokkia turvaavien puolueiden
27965: ja valtiovallan puolelta. Ja ennenkuin s e vihankylvö lakkaa,
27966: niin todellakin taitanee siltä taholta poliisien vähentämiset jäädä
27967: tuonnemmaksi. - Jos todellakin poliisi, kuten ed. Antila sanoi, on
27968: ainoa laitos, joka ihmisten omaisuutta turvaa, silloin uudistan vielä:
27969: se omaisuus todellakin on sen arvoista.
27970:     Ed. Wichmann on ihaillut ja ylistänyt meidän maamme poliisia,
27971: koska se hänen mielestään niin merkillisen hyvästi muistuttaa
27972: P r e u s s i n p o 1 i i s i a. Todellakin rekommendatsiooni, todella-
27973: kin suositus tämän maan uudelle perustuslailliselle poliisilaitokselle:
27974: suositus sellainen, että se on maailman ehkä kuuluisimman ja jär-
27975: kähtämättömimmän poliisivaltion kuuluisan sortopoliisin mukai-
27976: nen! Jos tämän eduskunnan enemmistö tällaisten vertausten ja
27977: tällaisten todistusten ja lausuntojen jälkeen antaa tälle poliisille
27978: siunauksensa, niin todellakin ollaan silloin pitkällä ja silloin on ed.
27979:  Palmenin turhaa puhua sivistysvaltiosta.
27980: 
27981:      Ed. W e s a: Meidän perustuslaillinen poliisilaitoksemme, käyt-
27982: tääkseni ed. Wichmannin sanoja, on todellakin osottautunut, kai-
27983: kista sen ihailijoiden vastaväitteistä huolimatta, erinomaisen hy-
27984: väksi epäjärjestyksien aikaansaajaksi, mutta ei koskaan minkään
27985: järjestyksen ylläpitäjäksi. Täällä ed. Palmen sanoi, ettei ole
27986: tuotu tosiasioita esille, on ainoastaan sanottu, että tiedetään näin
27987: tapahtuneen, mutta ei asiaa todisteta. Täällä on jo kyllin riittä-
27988: västi tuotu esille todistuksia, joten olisi jokseenkin tarpeetonta
27989: niitä lisätä, mutta minä pyydän vielä mainita muutamia tosiasioita
27990: entisten lisäksi.
27991:      Tuskinpa kenellekään lienee tuntematonta Kotkan entisen po-
27992: liisimestarin, Olli Genetzin järjestyksen ylläpitäminen. Luulen,
27993: että täällä moni tietää, kuinka tämä herra Helsingistä viime kesän
27994: kevätpuolella tilasi useita vaunulasteja poliiseja, jotka tulivat Kotkan
27995: kaupunkiin aikaansaamaan epäjärjestystä ja ilmeisesti tahtoen
27996: saada katukahakoitakin aikaan. Ja jos ei Kotkan työväestö olisi
27997: ollut niin maltillista, niin järkevää, niin ne Helsingistä tuodut
27998: poliisit olisivat todellakin saattaneet aikaansaada sangen ikäviä
27999: asioita. Jo porvarilliset sanomalehdetkin Kotkassa pitivät sopi-
28000: mattomana sitä poliisin menettelyä, mitä esim. Kotkan satamassa
28001:                          Menoarvion järjestely.                   2139
28002: 
28003: 
28004: harjoitettiin. Sieltä on sangen vilkas laivaliike lahden ympärillä
28005: oleviin tehdaslaitoksiin. Kun rauhalliset vaimot menivät kaupun-
28006: gin torilta tavaraa ostamasta ja työmiehet rauhallisesti vartoilivat
28007: laivoja, niin poliisi häikäilemättömästi ihmisiä tuuppi, ajoi pois,
28008: eikä antanut odottaa laivoja. Ei kukaan saanut kävellä koko laiva-
28009: laiturilla. Kun ensi kerran tuollaista oli tapahtunut ja ihmiset
28010: siitä kertoivat, niin se tuntui uskomattomalta. Minäkin menin
28011: eräänä iltana katsomaan, onko todellakin puheissa perää, että po-
28012: liisi olisi saattanut mennä niin pitkälle rauhan häiritsemisessä.
28013: Erään henkilön, voin mainita nimenkin - kelloseppä Satukankaan
28014: kanssa seisoimme rauhallisina kaupungin satamassa. Yht'äkkiä
28015: siellä tuuppaa minua poliisi joka ylikomisarius poliisimestari Ge-
28016: netzin seuraamana sanoi sangen röyhkeästi: >>Mitä herrat nauravat,
28017: menkää pois! Ei teillä ole mitään asiaa>>. Minä sanoin, että >>no,
28018: no, kovinpa se on röyhkeätä tuo käytös>>. - Siitä olimme joutua
28019: putkaan, mutta Genetz tunsi minut ja sentähden minä putkasta
28020: vapauduin. Mutta satamatyöväestön työnjohtaja joutui kiinni
28021: paljoa pienemmästä syystä. Hän ei puhunut mitään, olisi vaan
28022: tahtonut työläisille antaa tilin, kun hän oli samalla rahastonhoitaja,
28023: mutta vietiinkin putkaan.
28024:      Sama poliisimestari lähetti Viipurin läänin kuvernöörille kir-
28025: jelmän, josta ed. Turkia täällä jo on maininnut, ja se kirjelmä osoitti
28026: olevansa läpeensä alkeellisimpiakin moraalin vaatimuksia vastaa-
28027: maton. Siinä oli työväestöä kohtaan syytöksiä, jotka olivat san-
28028: gen rumia. Kotkan työväestö kiihtyi, kun tuo kirjelmä kaupungin
28029: valtuuston kautta saatiin julkisuuteen, piti suuren kokouksen, ja siinä
28030: vaadittiin poliisimestarin todistamaan nuo syytöksensä oikeiksi.
28031: Poliisimestaria käytiin sitte monen monta kertaa yksityisesti pyy-
28032: tämässä, että hän joko suullisesti selittäisi tai sanomalehdessä tahi
28033: millä muulla sopivalla tavalla tahansa todistaisi, että niin on ta-
28034: pahtunut. Mutta poliisimestari ei yrittänytkään todistaa syytök-
28035: siänsä, kai yksinkertaisesti siitä syystä, että hänen oli mahdoton
28036: niitä todistaa. Tällaisesta menettelystä työväki kiihtyi Kotkan
28037: poliisilaitosta kohtaan niin suuressa määrässä, että todellakin oli
28038: työväen luottamushenkilöillä täysi työ pidättää työväestöä ryhty-
28039: mästä epäjärjestyksiin, kun poliisilaitoksen puolelta aina sitä sii-
28040: hen kiihoi tettiin.
28041:      Kotkassa oli ennen poliisivoimaa enemmän kuin puolta vähem-
28042: män, kuin mitä siellä nykyään on. Yhteen aikaan, jolloin juuri se
28043:  joukko, jonka sanotaan olevan sellaista, ettei se mistään järjes-
28044: tyksestä mitään välitä, joita herraskaisten taholta sanotaan anar-
28045: kisteiksi, järjestynyt työväestö, kun se siellä kerran oli tilaisuu-
28046:  dessa itse järjestystä ylläpitämään, ei ollut yhtään preussinpukuista
28047: poliisia kadulla, joitakuita sivilimiehiä vaan, keppi kädessä. Put-
28048:  kat olivat tyhjiä, ei kuulunut juopuneiden rähinää, ei tappeluit a
28049: 2140                Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
28050: 
28051: 
28052: ei keltään mitään varastettu. Todellakin niin mallikelpoinen jär-
28053: jestys kuin olla saattaa. Se oli syksyllä 1905 marraskuun jälkeen
28054: ja alkuvuotta 1906 talvella. Mutta sitte kun poliisivoimaa lisät-
28055: tiin ja otettiin uusi poliisimestari, silloin annettiin jo kolmas osa
28056: enemmän poliiseja poliisilaitokselle kuin ennen bobrikoffilaisuuden
28057: aikana ja silloin alkoivat epäjärjestyksetkin tulla aina lukuisim-
28058: miksi ja lukuisimmiksi. Nykyään siellä lienee noin 75 poliisia ja
28059: ennen, ellen väärin muista joitakuita vuosia takaperin, 23 tai 24.
28060: Mutta järjestys ei suinkaan silloin ollut sen huonompi kuin nykyään-
28061: kään. Poliisimestari Genetz lähti sitte pois ja Helsingistä lähetet-
28062: tiin poliisimestariksi eräs Sucksdorff, ja tämä herra on osottautu-
28063: nut olevansa Genetziä vielä paljon etevämpi; se on mennyt pitem-
28064: mälle kuin koskaan Bobrikoffin poliisi uskalsi mennä. Joitakuita
28065: viikkoja takaperin hajoitti mainittu poliisimestari siellä vapaapalo-
28066: kunnan harjoitukset. Näitä harjoituksia on pidetty kaupungin
28067: kauppatorilla aina vakituisesti silloin kun vapaapalokunta on har-
28068: joituksia pitänyt eikä koskaan ole sitä kielletty. Mutta poliisi-
28069: mestari Sucksdorff meni ja röyhkeästi käski palokuntalaisia poistu-
28070: maan pois kauppatorilta ja se nosti palokuntalaisissa luonnollisesti
28071: ääretöntä suuttumusta. Työväen luottamushenkilöt saivat palo-
28072: kuntalaiset, ja luonnollisesti muun yleisön, jota oli kerääntynyt
28073: harjoitusta katsomaan, rauhoittumaan, ja niin kertovat kotka-
28074: laiset, että ellei toimittaja Leppänen kylmäverisyydellään ja mie-
28075: huudellaan olisi saanut selvitetyksi, kuinka turhaa on ryhtyä pe-
28076: rustuslaillisen poliisin kanssa mihinkään tekemisiin, olisi saattanut
28077: olla jonkunlainen katukahakka valmis. Sitte sanomalehdistössä
28078: on kerrottu uutisia Kotkan poliisilaitoksesta, kuinka koko poliisi-
28079: laitoksen on täytynyt lähteä liikkeelle, kun poliisi on ryhtynyt
28080: kortterissaan pitämään pahaa elämää ja sivulliset eivät ole saaneet
28081: heitä rauhoittumaan. Tuollaisen elämän takia on kaksi poliisia
28082: erotettukin, mutta toiset ovat saaneet olla paikoillaan.
28083:     Näitä tällaisia tositapauksia voisi kertoa lähes loppumattomiin.
28084: Vallan lapsellista hallituksen on koettaakaan puolustautua tätä
28085: suunnatonta poliisikustannusmäärää vastaan niillä seikoilla, joita
28086: täällä on esitetty. Kyllä työväestöllä yleensä on meidän poliisi-
28087: laitoksestamille se käsitys, että se on rauhan häiritsijä, työväestön
28088: ärsyttäjä, ja niin kauvan kuin se sitä on, niin kauvan kuin tämän
28089:  maan työväestö tietää, että sen täytyy 3 1/2 miljoonaa markkaa vuo-
28090: sittain maksaa sellaiselle poliisille, joka ei vähimmässäkään mää-
28091: rässä kunnioita työväkeä, vaan joka koettaa kaikkialla joka pai-
28092: kassa sitä ärsyttää ja saattaa epäjärjestykseen saadakseen sitte
28093: tilaisuuden sitä piiskata, niin kauan kun asiat ovat tällä tavalla,
28094: ei tässä maassa todellakaan kansan ja poliisilaitoksen eikä hallituk-
28095: sen välit voi vähimmässäkään määrässä tulla tyydyttäviksi. Vasta
28096: sitte kun meidän poliisimme on huokeampi, sen käytös inhimilli-
28097:                           Menoarvion järjestely.                   2141
28098: 
28099: 
28100: sempi, sitte vasta työväestökin tuntee kunnioitusta poliisilaitosta
28101: kohtaan, mutta ei ennen.
28102: 
28103:     Ed. H e 1 e n i u s-S e p p ä 1 ä: Kun toiset eivät ole sitä teh-
28104: neet, olen pakotettu huomauttamaan, kuinka tehokkaan ja valtio-
28105: varoja säästävän, mutta tähän asti melkein käyttämättömän aseen
28106: järjestyksen valvonnasta vastuunalaisille voimassaoleva väkijuoma-
28107: lakimme myöntää. Paloviina-asetuksen 21 §:ssä on tuo tunnettu
28108: määräys, että lääninhallituksen asia on, välittömästi tahi maistraa-
28109: tin, järjestysoikeuden, kaupunginvaltuusmiesten tahi raastuvan-
28110: kokouksen esityksestä kieltää tislattujen väkijuomien kauppa,
28111: kun suurempi kansankokous sattuu. Ne kamalat rikokset, joista
28112: täällä ed. Palmen on huomauttanut, ovat monta kertaa, kun asiaa
28113: 1 ä h e mm i n katsotaan, peräti likeisessä yhteydessä a 1 k o h o 1 i n
28114: kanssa. Siihen seikkaan hän itsekin viimeisen lausuntonsa lopussa
28115: välillisesti viittasi. Rikoslain opin professori yliopistossamme Ser-
28116: lachius lausui eräässä esitelmässään suurlakon jälestä, että se hyvä
28117: järjestys, mikä suurlakon aikana Helsingissä vallitsi, riippui joten-
28118: kin yksinomaan siitä, että silloin ei ollut alkoholijuomia saatavissa.
28119: Nyt on ollut niin, että raittiusseurat ja muut raittiutta harrastavat
28120: kansalaiset ovat silloin tällöin pyytäneet, että viranomaiset hyvän-
28121: tahtoisesti ottaisivat väkijuomakauppoja sulkeakseen silloin, kun
28122: siihen väenkokouksien takia syystä tai toisesta on aihetta. Joskus
28123: on osoitettu näille pyynnöille sitä armoa, että niihin on suostuttu,
28124: mutta aivan äskettäinkin on tapahtunut, että ei ole saatu väki-
28125: juomakauppoja suljetuksi, kun metallityösulun johdosta sitä pyy-
28126: dettiin. Mutta laissa ei ole sanottu, että tähän toimenpiteeseen ryh-
28127: tyminen olisi raittiusseurain tai muiden sellaisten asia, vaan se on
28128: nimenomaan 1 ä ä n i n h a 11 i t u k s e n a s i a. Kuinka monta
28129: kertaa on lääninhallitus omasta alotteestaan väkijuomakauppain
28130: sulkemiseen ryhtynyt? Ja tietääkseni on viime vuosina maassamme
28131: tapahtunut ainoastaan pari kertaa, että senaatin siviilitoimituskunta
28132: on huomauttanut asiasta lääninhallituksille, mutta silloinkin se ta-
28133: pahtui Raittiuden Ystäväin seuran anomuksen johdosta, kun tah-
28134: dottiin vaalipäiviksi saada väkijuomakaupat suljetuiksi.          Niin
28135: kauan kuin kansan tahto kieltolakiin nähden ei ole toteutunut, saisi
28136: joku erityinen siviilitoimituskunnan lääninhallitukselle lähettämä
28137: kirjelmä, jossa buomautettaisiin niiden velvollisuudesta paloviina-
28138: asetuksen 21 §:ään nähden, enemmän aikaan järjestyksen ylläpitä-
28139: miseksi ja rikoksellisuuden estämiseksi maassa, kuin sadat tuhan-
28140: net markat Suomen valtionvaroista poliisilaitokseen uhrattuina.
28141: 
28142:     Ed. K o 1 k k i: Pyydän lyhyesti kannattaa ed. Sainion tekemää
28143: ehdotusta, joka koskee Kaavijärven ja Rikkaveden kanavoimisasiaa,
28144: niillä perusteilla, jotka ed. Peltonen aikaisemmin toi esiin.
28145: 2142                    Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
28146: 
28147: 
28148:      Ed. J a 1 a v a: Ellen minä erehdy, niin muutama päivä sitten
28149: luin sanomalehdestä, että Lappeenrannan kaupungin poliisikama-
28150: rin vintillä oli käynyt varkaita. Täällä nyt on puolustettu suurilukuista
28151: poliisivoimaa senvuoksi, että poliisi suojelee yhteiskunnan jäseniä
28152: varkailta ja rikoksentekijöiltä. Mutta kuinkahan tämä poliisien lukui-
28153: suus kykenee suojelemaan muita rikoksentekijöitä kun se ei edes
28154: omia kasarmiaan kykene varkailta suojelemaan. Yhtä lapsellista
28155: on myös luulotella täällä, että rikoksia voidaan estää sillä, että po-
28156: liisivoima meillä on lisätty. Eivät ne, jotka rikoksia tekevät tuolla
28157: maaseudulla kymmenien peninkulmien päässä pääkaupungista, sil-
28158: loin muista, kun ryhtyvät rikoksia tekemään, jos täällä on vaikka
28159: kuinka suuri poliisien joukko, eikä Helsingissä oleva poliisilauma
28160: kykene heitä niistä rikoksista estämään. Se on aivan selvä asia. Syy
28161: minkätähden poliisilaitos on meillä niin vastenmielinen, varsinkin
28162: juuri työväelle, on juuri se, että poliisi, se on lausuttu täällä ennenkin,
28163: kohtelee työväkeä erityisen röyhkeästi. Minä muutama päivä sitten
28164: satuin itse tämän omin silmin näkemään, kun eräs työmies palasi
28165: illalla työstään kotiin. Häntä vastaan tulee poliisi, joka mitään lausu-
28166: matta käy miehen kaulukseen kiinni ja viskaa katuun. Mies silloin
28167: yrittää sanomaan: >>mitä te minusta tahdotte, miksi en saa olla rau-
28168: hassa.» Poliisi hänelle huomautti, että mies on humalassa ja häiritsee
28169: toisten ihmisten katurauhaa. Mies pyysi kauniisti, että hän saisi
28170: mennä kotiin, mutta poliisi tempasi hänet siitä ylös, työnsi takai-
28171: sin taas ja tällaista repimistä se oli. Sitten kutsuttiin toinen poliisi
28172: ja mies vietiin tietysti putkaan. Poliisilla on erityisen kova halu
28173:  juuri härnätä. Kun se kenties ei saa ensimmäisellä tuuppaamisella
28174: toista suuttumaan, niin sen täytyy erityisesti ruveta repimään, että
28175: se saa tuossa toisessa vanhan Aatamin paisumaan, ja silloin on teko-
28176: syy saatu, että poliisi saa viedä miehen putkaan, jotta hänen arvo-
28177:  asteensa poliisipäällikön silmissä siten kohoaisi. Minulle ovat kerto-
28178:  neet sellaiset henkilöt, jotka ovat olleet itse poliisilaitoksessa, että se
28179:  on huono poliisi ja se ei saavuta päällikkönsä luottamusta, joka ei
28180: ihmisiä ja varsinkin työväkeä vie hyvin paljon poliisikamariin. Täällä
28181:  on koetettu vedota muka ulkomaiseen poliisiin että mitenkä ulko-
28182:  mailla annetaan poliisille arvoa, mutta siellä on myös ero se, että
28183: siellä kohtelee poliisi työväkeä ihmisiksi eikä siellä ole poliisilaitos
28184: sitä varten, että poliisit pitäisivät kaupungin kaduilla järjestystä
28185:  viemällä hyvin paljon ihmisiä poliisikamariin. Ne tosiaan pitävät
28186:  järjestystä yllä ja siksi ne saavat myöskin kansalaisten silmissä ar-
28187:  voa. Mutta niin kauvan kuin meillä tällaista poliisijärjestystä
28188:  jatkuu, niin on poliisilaitos täällä vihattu.
28189:      Sittemmin on täällä varsinkin ed. Antila puhunut siitä suuresta
28190:  vihankylvöstä, jota on harjoitettu esim. vaaleissa. Mutta kukapa
28191:  tässä maassa on suoraan sanoen käyttänyt likaisempia, ruokotto-
28192:  mampia (Puhemies koputtaa nuijalla) - miksikään muuksi en niitä
28193:                           Menoarvion järjestely.                   2143
28194: 
28195: 
28196: voi sanoa - keinoja kuin juuri suomettarelainen puolue. Jos minua
28197: vaaditaan todistelemaan, niin minä voin tuoda paksut pakat suo-
28198: mettarelaisia lentolehtiä ja lukea jokainoan ja ikuistuttaa ne edus-
28199: kunnan pöytäkirjaan. Tuokoot suomettarelaiset sitten esille, jos
28200: sosialidemokraatit ovat sellaisia lentokirjasia vaaliagitatsioonissa
28201: levittäneet. Minä uskallan väittää, että suomettarelaiset vievät vi-
28202: han kylvössä rekordin. Eivätkä siitä myöskään perustuslailliset
28203: vapaiksi pääse. Muistetaan, kuinka erinomaisen kauniita kuvia en-
28204: simäisissä vaaleissa esim. nuorsuomalaiset levittelivät tuolla rauhal-
28205: lisessa Hämeessä, ja minä kuulin, että niitä levitettiin ympäri kautta
28206: maan. Mutta sosialidemokraatit eivät levittäneet ainoatakaan lehteä.
28207: Ja jos nyt siis tarvitaan suurilukuinen poliisijoukko hillitsemään näitä
28208: kiihoittajia, niin siinä tapauksessa minä voisin olla yhtä mieltä,
28209: kun kysymys on suomettarelaisista ja perustuslaillisista kiihottajista,
28210: sillä ne tosiaan ovat käyttäneet vaaleissa mitä häikäilemättömimpiä
28211: keinoja. Minä uskallan ylpeydellä mainita sen, että tuo porvarien
28212: moittima sivistymätön työväki, mikä täällä on saanut ankaria ar-
28213: vosteluja osaksensa, on käyttäytynyt kaikista mallikelpoisimmalla
28214: tavalla vaaleissa. Eivät ne ainakaan ole tapelleet, niin kuin yläluok-
28215: kaan kuuluvat hienot rouvat Hämeenlinnassa ryhtyivät käsin agi-
28216: teeraamaan, kun ei enää suuagiteeraaminen riittänyt. Silloin ne agi-
28217:  teerasivat käsin sekä perustuslailliset että suomettarelaiset hienot
28218:  rouvat ja muutaman ajan kuluttua sakottikin Hämeenlinnan raas-
28219:  tuvanoikeus Hämeenlinnan rahastonhoitajan Veckmanin rouvaa
28220:  (Puhemies: Pitää pysyä enemmän asiassa) ja suomettarelaisen
28221:  sanomalehdentoimittajan rouvaa samalla tavalla. Minä olen tahto-
28222:  nut saada tämän sanotuksi vaan senvuoksi, kun tässä puhutaan, että
28223:  se vihankylvö, jota tässä maassa on harjoitettu, muka on sosialide-
28224:  mokraattien syy ja että tätä varten tarvitaan suuret poliisivoimat.
28225:  Onkohan näihin pariin tapauksiin, jotka esimerkiksi mainitsin, tosiaan
28226:  mahtanut olla sosialistien vihankylvö syynä?
28227: 
28228:     Ed. 1' a i n i o: Vapaaherra Palmeniu valheellinen solvaus (Puhe-
28229: mies naputtaa nuijalla) Eetu Salinia kohtaan pakoitti minut nouse-
28230: maan puhujalavalle. Hän nim. väitti, että mainittu henkilö olisi
28231: kymmeniä kertoja ollut vangittuna juopumuksen takia. Minä en
28232: saa sanoa, että se on valetta. Minä saan sanoa, että se ei ole totta.
28233: Eetu Salin ei ole istunut vankilassa yhtään kertaa juopumuksesta.
28234: Mutta hän on istunut vankilassa aikaisemmin lähetettynä sinne
28235: hallinnollista tietä sentähden, että Porin työväenyhdistyksen toi-
28236: meenpanemassa mielenosotusjuhlassa kesäkuun ensimäisenä sun-
28237: nuntaina vuonna 1904 pidettiin poliisille vastenmielisiä puheita -
28238: näitten puheitten pitäjinä olivat nykyiset edustajat Oskari Leivo
28239: ja rouva Jokinen - ja siitä syystä lähetettiin työväenyhdistyksen
28240: puheenjohtaja Eetu Salin Turun lääninvankilaan. Nyt hän istuu
28241: 2144                  Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
28242: 
28243: 
28244: siellä, kuten sanoin, majesteettirikoksesta. Siis vapaaherra Pal-
28245: menin väite oli perätön solvaus ilman pienintäkään aihetta.
28246:      Täällä joku edustaja väitti, että levottomuus maassa johtuu
28247: täällä pidetyistä puheista ja yllyttävistä sanomalehtikirjoituksista.
28248: Sen puhujan logiikka johtaa siis siihen, että nykyinen levottomuus
28249: johtuu painovapaudesta ja nykyisestä valtiopäiväjärjestyksestä.
28250: Eikö niin, Suomen eduskunnan vanhoillisin edustaja? Mutta jos
28251: noihin kahteen asiaan aijotaan kajota, silloin minä pelkään, ettei
28252: poliisivoima eikä sotavoima pysty suojelemaan Suomen tehtaita
28253: ja Suomen kartanoita. Täällä on sanottu, että Suomen tehtailijat
28254: saavat kiittää Suomen poliisilaitosta ja -voim2.a, että tehtaat ovat
28255: säilyneet koskemattomina. Ne tehtaat saavat siitä kiittää Suomen
28256: sosialidemokraattista puoluetta! Ilman sen rauhoittavaa ja hillitse-
28257: vää vaikutusta nuo tehtaat kyllä jo olisivat porona. Ilman sosiali-
28258: demokraattisen puolueen hillitsevää ja rauhoittavaa vaikutusta olisi-
28259: vat jo monet herraskartanot olleet porona. Ja jos me joskus tällai-
28260: siin seikkoihin viittaamme, ällkää silloin sanoko, että me uhkaamme;
28261: mutta kun täällä herrat vanhoilliset laskevat, mistä johtuu levot-
28262: tomuus, niin minä vaan huomautan millä tavalla sitä voidaan kas-
28263: vattaa niin suureksi, että mekään emme sitä enää pysty hillitse-
28264: maan.
28265:      Ilmeistä ja tahallista väärennystä harjoitti täällä eräs edustaja,
28266: kun hän selitti minun lausuneen, ettei mikään poliisivoima, kuinka
28267: suuri tahansa, pysty työrauhaa säilyttämään ja suojelemaan työn-
28268: haluisia lakkolaisia. Se ei ollut minun tarkoitukseni; minä sanoin,
28269: ettei mikään poliisivoima pysty katurauhattomuuksia, olkoot ne
28270: sitten minkälaisia tahansa, juoppouden rähinää, huligaanien meteliä
28271: estämään eikä hillitsemään niin kauan, kun sen suurin huomio on kiin-
28272: tynyt työväen liikkeen vastustamiseen. Eihän ole kysymys yksinomaan
28273: lakkoihin sekaantumisesta, ei ole kysymys mielenosotuskokousten
28274: tai vaalikokousten hajoittamisestakaan. Koettaahan meidän poliisi-
28275: laitoksemme erityisten urkkijain kautta päästä kiinni työväen-
28276: järjestöihin ja erityisiä työväen luottomiehiä vahingoittamaan.
28277: Joku aika takaperin kutsuttiin eräs valtiopäiväpikakirjoittaja po-
28278: liisin etsivään osastoon ja siellä tehtiin hänelle tarjous, pyydettiin
28279: hänen maksua vastaan tunkeutumaan erääseen järjestyneen työ-
28280: väen kokoukseen ja sieltä pikakirjoituksen kautta ilmoittamaan, re-
28281: fereeraamaan poliisille vastenmieliset puheet.
28282:      Nämä tällaiset seikat osattavat paremmin kuin se kaikki, mitä
28283: täällä vasemmiston taholta tähän saakka on kerrottu, mihinkä mei-
28284: dän poliisimme pyrkii. Ja niin kauan kuin meille tällaisia seikkoja
28285: paljastuu miltei joka päivä, älkää koettako meissä synnyttää luotta-
28286: musta poliisiin. Luottamusta poliisiin meissä voi synnyttää ainoas-
28287: taan poliisi itse, silloin kun se heittää tällaiset kavalat jesuiittamai-
28288: set keinot pois ja alkaa esiintyä todellisen järjestyksen ja rauhan
28289:                           Menoarvion järjestely.                   2145
28290: 
28291: 
28292: turvaajana, mutta ei porvariston taisteluesineenä sosialidemokraat-
28293: teja vastaan. (Vasemmalta: Oikein!).
28294: 
28295:     Ed. W i c h m a n n: Herra Sirolan lausumien johdosta, mikäli
28296: ne koskevat poliisimestari Bergin ja poliisin käytöstä viime sun-
28297: nuntaina, pyydän vaan saada esiintuoda seuraavia tosiasioita.
28298:     Eräs ulkolainen, joka hotelli Fennian balkongilta katseli näitä
28299: tapahtumia rautatietorilla, on lausunut ihmettelemisensä poliisin
28300: erityisen tyyneestä, järjellisestä ja pontevasta esiintymisestä. Mi-
28301: nulle on sitä paitsi kertonut henkilö, joka itse myös oli läsnä, näki
28302: omilla silmillään, kuuli omilla korvillaan, kuinka eräs vanhan-
28303: puoleinen mies kävi edestakaisin joukossa ja yllytti niitä, ettei-
28304: vät poistuisi poliisin käskystä, ja kuinka myös, kun viimein poliisi-
28305: mestari antoi viedä pois kolme henkilöä, eräs naishenkilö huusi:
28306: ~No, onko tuo mies nyt niin vetelä, että antaa poliisin viedä
28307: itsensä pois.>> Ja itse minä kuulin, kuinka monta parjausta ja iva-
28308: sanaa sanottiin poliisille ja näin kuinka tyyneesti poliisi kummin-
28309: kin poisti joukot sekä torilta että kaduilta. Minä en nähnyt mitään
28310: epäsäännöllistä poliisin käytöksessä ja kuitenkin minä olen nähnyt
28311: sekä Saksassa että Ruotsissa ja Tanskassa poliisin käyttäytyvän
28312: paljon pontevammin ja kovemmin kansaa vastaan kuin täällä
28313: Suomessa.
28314:     Minä pyydän myös ilmoittaa herra Sirolalle, että matkoillani
28315: kautta Saksan valtakunnan (Vasemmalta: Oho! Puhemies koputtaa.)
28316: olen joka paikassa kuullut saman nimen, >>Schutzmänner,>> käytettä-
28317: vän poliiseista, ei ainoastaan Preussissä.
28318: 
28319:     Ed. A h m a v a a r a: Meille on aivan hyvin tunnettu se tosi-
28320: asia, että puhuminen järjestysvallasta ja poliisista on vasemmiston
28321: silmissä aivan samaa kuin näyttää härälle punaista vaatetta -
28322: sitä pitää aina ja ehdottomasti puskea. Mutta minä olisin sentään
28323: toivonut, että nyt, kun on valtiopäiväin viimeiset hetket käsissä
28324: ja kun niin kovin tärkeät asiat ovat vielä päättämättä, olisi tuota
28325: intohimoa tällä kertaa hillitty ja rajoituttu edes vähän lyhyempiin
28326: puheisiin kuin mitä täällä nyt on käytetty. Kaikki asiaan kuulu-
28327: mattomat jutut, joita mielikuvitus on luonut, katsotaan sopiviksi
28328: nyt puhujalavalta kertoa ja jaaritella. Kun tätä kuulee, niin ei
28329: voi muuta ajatella, kuin että tässä on sittekin joku muu tarkoitus.
28330: Onkohan vasemmistolla todellakin tarkoitus, että miljoona-asia,
28331: joka meillä myös tänä päivänä pitäisi tulla esille, tällä tapaa saa-
28332: daan lykätyksi sanaa puhumatta eduskunnan puolelta? Se on
28333: kyllä aivan sen päätöksen mukainen, minkä sosialistit ovat teh-
28334: neet valtiovarainvaliokunnassa. Mutta minun täytyy sanoa, että
28335: tämä on miehetöntä menettelyä; se on vetäytymistä pois tärkeästä
28336: asiasta, silloin kun olisi edesvastuu otettava niskoille (Vasemmistosta:
28337:                                                                 135
28338: 2146                 Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
28339: 
28340: Asiaan!). Onko tarkoitus, että kunnallislait, jotka vielä myöskin
28341: kolmatta lukemista odottavat, jäisivät ratkaisematta näillä valtio-
28342: päivillä (Vasemmistosta: Asiaan! Puhemies koputtaa: Hiljaa!)?
28343: - Vasemmiston kaikkein vähimmän sopii muistuttaa asian puhu-
28344: misesta. - Onko tarkoitus, että kyytilaki ja tuo tärkeä Suomen
28345: asiain esittelyä koskevasta anomuksesta annettu perustuslakivalio-
28346: kunnan mietintö myöskin jäisivät käsittelemättä? Minä kysyn vaan.
28347: Siltä se minusta nyt näyttää kaikesta tästä puhetulvasta päättäen,
28348: että tarkoitus on tämä. Onhan meillä ollut niin monta tilaisuutta
28349: käydä vihatun poliisilaitoksen kimppuun. Ja nuo samat jutut
28350: Kotkan poliisimestarin kirjeestä y. m. olemme kuulleet jo kym-
28351: meniä kertoja edellisillä valtiopäivillä, eivätkä ne ole meiltä niin
28352: unohtuneet, että niistä taas tarvitsisi jutella ja kaikkein vähimmän
28353: valtiopäiväin viime hetkellä. Olen vakuutettu, että Suomen kansa
28354: ei hyväksy, että sen tärkeimmät elinkysymykset joutavan jaari-
28355: tuksen takia jätetään päättämättä.
28356:      Olisi paljonkin ronistuttamista niihin lausuntoihin nähden, joita
28357: täällä on annettu. Mutta minä ne ylipäänsä sivuutan, sillä ne ei-
28358:  vät ole sen arvoisia, että niihin kannattaisi aikaa kuluttaa. Kos-
28359: kettelen ainoastaan pariin kohtaan, senvuoksi että sen lausunnon,
28360: johon ensiksi koskettelen, on antanut henkilö, jolta siinä asemassa,
28361:  mikä hänellä eduskunnassa on, pitäisi vähän enemmän odottaa.
28362:  Hra Sirola, eduskunnan ensimmäinen varapuheenjohtaja, lausui
28363:  nim. täällä ja kahteen kertaan vakuutti, että semmoinen omaisuus,
28364:  jota ei muuten voida suojella kuin poliisivallan ja sotilasten avulla,
28365:  se ei muka ole moraalisesti oikeata ja se siis saa mennä; se on sen
28366:  arvoinen, sanoi hän, kuin tuo puolustuskin. Ja kun ed. Antila,
28367:  jolle hän vastasi, sanoi, että ihmisten omaisuutta ja henkeä pitäisi
28368:  turvata, niin saman johtopäätöksen tietysti ed. Sirola tekee, että
28369:  jos joku murhamies katsoo, että jonkun ihmisen henki ei ole sen
28370:  arvoinen, että sitä kannattaa suojella, niin se saa mennä. Sehän
28371:  on aivan sama periaate. Jos joku varas katsoo, että jonkun ihmisen
28372:  omaisuus ei ole sen arvoinen, että sitä kannattaa puolustaa, niin
28373:  sen on annettava mennä. Eivät siis paina herra Sirolalle mitään
28374:  sellaiset porvarilliset moraalin vaatimukset kuin ihmishenki ja ih-
28375:  misen omaisuus. Herra Sirola lausui kyllä viime talvena jo tämän
28376:  saman moraalikäsityksen, kun hän ankarasti moitti sitä, että tuolla
28377:  pohjoisessa, Kemijoella, oli nostettu kanne ja vangittu henkilöitä,.
28378:  jotka ryöstivät lukitusta makasiinista yhtiön omaisuutta. Silloin
28379:  hän jo moitti ankarasti että ihmisiä tällaisesta syystä vangitaan
28380:  eikä anneta ottaa henkensä ylläpitimiksi mitä he tahtovat. Hra
28381:  Sirolan tämän päivän lausunto ei ole muuta kuin johdonmukaista.
28382:  jatkoa tälle moraalille. Kun siis vasemmistossa tällainen moraali
28383:  vallitsee, onko kumma, että meillä tapahtuu niin paljon rikoksia,.
28384:  onko kumma, että tarvitaan niin luja poliisivalta? Se on tämä kylvö.
28385:                           Menoarvion järjestely.                   2147
28386: 
28387: 
28388:  joka on vienyt meidät siihen valitettavaan asemaan, joka tekee sen,
28389: että meillä täytyy olla niin luonnottoman suuri poliisivalta (Vasem-
28390: malta: Valhe! Puhemies koputtaen: Hiljaa!).
28391:      Vasemmiston puheissa täällä on melkeinpä ylistetty tuota Bobri-
28392: koffin aikaista poliisia, on sanottu, ettei Bobrikoffin poliisi koskaan
28393: ollut niin paha kuin nykyinen. Ja monista lausunnoista on tullut
28394: siihen käsitykseen, että he ihailevat Bobrikoffin aikaista poliisia
28395:  (Vasemmalta: Ei!). Minä en tiedä, missä suhteessa nämä puhujat
28396: ovat olleet silloiseen politiikkaan ja silloiseen poliisilaitokseen.
28397: Mutta kyllä minun täytyy surkutella, ettei osata tehdä ensinkään
28398: eroa bobrikoffilaisen ja nykyisen poliisin välillä ja vielä enemmän
28399: minua ihmetyttää, että tuota babrikoffilaispoliisia täällä suositel-
28400: laan parempana nykyistä.
28401:      Silloin kuitenkin tuon koko poliisilaitoksen tarkoitus oli, ei suo-
28402:  jella yhteiskuntajärjestystä ja meidän lakejamme, vaan tehdä niitä
28403: vastaan kaiken voitavansa. Nykyisellä poliisilla taas on tarkoituk-
28404: sena niitä suojella. Minulla ei ole kunnia tuntea noita vankila- ja
28405: poliisioloja varsin paljon niinkuin täällä jotkut muut näkyvät
28406: tuntevan. Mutta satuin minäkin erääseen kokoukseen sinä kehut-
28407: tuna babrikoffilaisaikana täällä Helsingissä, joka kokous pistimillä
28408: hajoitettiin, siitä huolimatta, että se oli aivan rauhallinen ja että
28409: siellä ei edes mitään melua kuulunut. Minä voisin luetella joukon
28410: muitakin kokouksia, joita kiellettiin pitämästä, ja miten silloin ur-
28411: kittiin kaikkialla ja millä tapaa senaikainen poliisi kaikessa me-
28412: netteli vastoin lakia ja yhteiskuntajärjestystä ilman että sitä voi
28413: edes syyttää. Ja kuitenkin vasemmisto katsoo, että se oli parempi
28414: kuin nykyinen. Pantakaan Suomen kansan arvosteltavaksi, minkä
28415: verran näissä väitteissä on perää.
28416:      Jos olisi todellakin halua päästä tuosta suuresta poliisilaitok-
28417: sesta tai saada sitä supistetuksi, niin kyllähän siihen keinoja olisi.
28418: Ensimäinen keino olisi se, että meidän vasemmistomme koettaisi
28419: kansan syville riveille opettaa, että järjestetyssä, sivistyneessä yh-
28420: teiskunnassa pitää poliisiakio kohdella järjestyksenvalvojana, ih-
28421: misenä, ja kunnioittaa häntä eikä aina ja kaikkialla koettaa aset-
28422: tua vaan poliisin määräyksiä vastaan ja saattaa tällä tavoin rette-
28423: löitä aikaan. Jos vasemmisto koettaa tähän suuntaan työskennellä,
28424: niin minä olen vakuutettu, ettei kulu kauvaa, ennenkuin me voimme
28425: pyyhkiä pois melkoisen summan noista suurista poliisikustannuk-
28426: sista. Mutta tällä kertaa, kun se ei vielä ole mahdollista, eikä va-
28427: semmisto ole mitään tehnyt tähän suuntaan, niin minunkin täy-
28428: tyy puolustaa valiokunnan mietintöä, niin vastenmielistä kuin se
28429: onkin.
28430: 
28431:   Ed. R a j a 1 a: Olin ottanut puheenvuoron ainoastaan huo-
28432: mauttaakseni siitä samasta seikasta, josta ed. Ahmavaara tässä jo
28433: 2148                  Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
28434: 
28435: 
28436:  on huomauttanut. Pyydän tällä kahdennellatoista hetkellä muu-
28437:  tamalla sanalla vaivata eduskuntaa.
28438:      Täällä on tänäpäivänä paljon puhuttu poliisien virkavallasta
28439:  ja siitä, kuinka poliisit häiritsevät rauhallisia ihmisiä. Olin äsket-
28440:  täin tilaisuudessa näkemään erään tätä asiaa valaisevan tapauksen
28441:  tämän talon edustalla. Sen kulku oli seuraava:
28442:      Väkijoukossa, joka siellä seisoi, syntyi suurta rauhattomuutta.
28443:  Eräs henkilö alkoi kiroilla poliisia lausuen, että hän ei millään ta-
28444:  valla pelkää tuollaisia poliiseja, vaikka niitä olisi kuinka paljon.
28445:  Seuraus oli, että poliisi koetti tätä villiintynyttä miestä rauhoittaa,
28446:  mutta kun hän ei tyyntynyt, tarttui poliisi häneen käsiksi ja lähti
28447:  häntä kuljettamaan. Tuo villiintynyt mies rupesi lyömään poliisia
28448:  ja raappimaan hänen silmiään, ja sillä tavalla jatkettiin kulkua
28449:  katua pitkin ylöspäin.
28450:      Mutta se siitä. Tahtoisin tässä vähän kosketella sitä muutamien
28451:  puhujien väitettä, että muka suomettarelaisen puolueen taholta
28452:  on tätä vihan siementä kylvetty. Minä tahtoisin huomauttaa näille
28453:  edustajille ja koko vasemmistolle, jonka taholta tällaista on lau-
28454:  suttu, että tämänpäiväinenkin käytös täällä eduskunnassa osoittaa,
28455:  miten juuri vasemmiston puolelta on tätä vihan siementä kylvetty,
28456:  ja tahdottu viedä kansanjoukkoja siihen onnettomuuteen, että se
28457:  alkaisi synnyttää häiriöitä poliisia vastaan. Olen aivan vakuu-
28458: tettu siitä, että suomettarelaisen puolueen taholta ei tänäkäänpäi-
28459:  vänä ole sitä vihan siementä kylvetty.
28460:      Pyydän vielä huomauttaa siitä tosiasiasta, minkä olen täällä
28461:  Helsingin kaupungissakin tullut huomaamaan, että rauhalliset ih-
28462:  miset saavat poliisien häiritsemättä kulkea kadulla yöllä ja päi-
28463: vällä; sellaiset henkilöt kuin äsken kerroin voivat kyllä joutua po-
28464: liisin kanssa tekemisiin, mutta rauhalliset ihmiset eivät koskaan.
28465:      Minä kyllä itsestäni ymmärrän sen tosiasian, että poliisilaitosta
28466: ei lainkaan tarvittaisi, jos kansa vain olisi tyyntä eikä ryhtyisi mi-
28467: hinkään vallattomuuteen ja rauhattomuuteen, kuten se nykyisenä
28468: aikana monasti on tehnyt. Juuri niiden rauhattomuuksien ja val-
28469: lattomuuksien takia, joita meidän maassamme on tapahtunut,
28470: tarvitaan poliisiviranomaisia, mutta jos olisi vain rauhallisia ih-
28471: misiä, niin ei poliisivirkakuntaa lainkaan tarvittaisi.
28472:      Onpa vielä lausuttu vasemmiston taholta, kuinka poliisilaitos
28473: on heille kovin vastenmielinen. Minä kyllä hyvin käsitän ja ym-
28474: märrän minkä syyn tähden niin on laita. Minkä syyn tähden po-
28475: liisikunta on vasemmistolle vastenmielistä? Sentakia, että poliisi-
28476: virkakunta tahtoo olla suojaamassa yhteiskuntaa noilta häiritsi-
28477: jöiltä ja sellaisilta henkilöiltä, jotka tahtovat toisen omaan koskea.
28478: Juuri sentakia ovat poliisivirkakunnat vasemmistolle vastenmie-
28479: lisiä.
28480:     Mitä muuten tähän asiaan tulee, mikä meillä nyt on kysymyk-
28481:                              Menoarvion järjestely.                       2149
28482: 
28483: 
28484: sessä, täytyy minun, niin vastenmielistä kuin se todellakin on, kui-
28485: tenkin tulla tätä mietintöä kannattamaan.
28486: 
28487:     Ed. K a 11 i o: Pyysin puheenvuoroa, kun täällä useat puhujat
28488:  ovat ehdottaneet, että tähän mietintöön otettaisiin myöskin Kaa-
28489:  vijärven-Rikkaveden-J uojärven-Suvasveden vesistön kanavoi-
28490: minen. Täällä ed. Arajärvi on jo huomauttanut, että tätä asiaa tie-
28491:  dustellessa annettiin valiokunnalle sellainen selvitys, että työsuunni-
28492: telmat eivät ole vielä siihen määrään tässä valmistuneet, että voi-
28493: taisiin panna ensi vuonna työt alulle. Mutta sen lisäksi pyytäisin
28494: minä vielä huomauttaa, ettei esityksessäkään hallitus ole tätä pitä-
28495: nyt ensi vuoden menoihin ehdottomasti otettavana, koska täällä
28496: nimenomaan sanotaan, että on pantu vireille kysymys tämän työn
28497: käytäntöön panemisesta. Ja hallitus luettelee näitä töitä 7,277 ,ooo
28498: markkaa vastaavan määrän, mutta sanoo itse, että >>joka tapauk-
28499: sessa jääpi jälelle suurempi määrä kuin yhtä vuotta kohti näyttää
28500: olevan ylimääräiseen valtion tulo- ja menoarvioon määrättävä.
28501: Käy sentähden välttämättömäksi lykätä toistaiseksi jotkut ehdo-
28502: tetuista töistä taikka vähentää sitä osaa niitä varten lasketuista
28503: menoista, joka olisi pantava 1909 vuoden ylimääräiseen tulo- ja
28504: menoarvioon. Tästä syystä ja kun muutenkin eri määrärahakysy-
28505: mykset eivät vielä ole lopullisesti olleet senaatissa harkittavana
28506: ja myöskin tehdyt kustannuslaskut useissa tapauksissa ovat ainoas-
28507: taan likimääräiset, on ylimääräisten menojen määrä katsottu voi-
28508: tavan merkitä laskelmaan alennettuna s,soo,ooo markaksi>>. Tämä
28509: on se sama summa, johonka myös valiokunta on harkintansa perus-
28510: tuksella tullut. Kun valiokunta on kuulustellut näitä hallituksen
28511: epämääräisiä ehdotuksia, niin on käynyt selville, että juuri tämä
28512: kyseessäoleva kohta on sellainen, jonka voi tällä kertaa pois jättää.
28513:     On valitettavaa, että hallituksen esitys ei ole sellainen, e1;tä se
28514: sisältäisi ehdottomasti vain ne, jotka sielläkin on jo siihen määrään
28515: tutkittu, että työt voisi lopullisesti toteuttaa. Tämä kai on ym-
28516: märrettävä siten, kun kulkulaitostoimituskunta on ollut väliaikaisen
28517: hoidon alaisena, jotenka siellä ei ole vielä, kuten esityksessä sano-
28518: taan, voitu harkita perinpohjin näitten kyseessäolevien suunnitel-
28519: mien kiireellisyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta.
28520:     Mitä tähän sangen paljon puhuttuun poliisiasiaan tulee, niin
28521: minä en siitä tahdo puhua muuta, kuin alleviivata sen toivomuksen,
28522: jonka valiokunta lausuu vähentäessään tätä määrärahaa. Tämä
28523: lausunto s i v e e 11 i s e s t i v e 1 v o i t t a a h a 11 i t u s t a toimi-
28524: maan siihen suuntaan, että paljokin suu r e m p i m ä ä r ä v o i-
28525: taisiin tässä säästää.
28526: 
28527:     Ed. Sir o 1 a: Meidän taholtamme ei ole ihailtu hDbrikoffi-
28528: laista poliisia, niinkuin ed. Ahmavaara monien muitten sen tapaisten
28529: 2150                  Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
28530: 
28531: 
28532: väitteittensä ohella täällä väitti. Me sosialidemokraatit kyllä
28533: saimme sortovuosina useasti kokea, millainen se oli, eikä meillä ole
28534: vaan yksi hajoitettu kokous ylpeiltävänämme, niinkuin perustus-
28535: laillisilla. -Mutta sittenkin on meillä ollut tilaisuus useasti jo osoit-
28536: taa, kuinka perustuslaillisen poliisin esiintyminen eräissä tapauk-
28537: sissa on mennyt pitemmälle kuin mitä aina voi sanoa bobrikoffilai-
28538: sen poliisin esiintymisestä. Ja siinä väitteessä pysymme. Kuinka
28539: suureksi kunniaksi se sitten lienee nykyiselle poliisilaitokselle! Mitä
28540: muuten tulee ed. Ahmavaaran väitteisiin ja minun puheitteni kie-
28541: roihin referaatteihin, niin niistä ei hänen kanssaan maksa väitellä.
28542: 
28543:      Ed. B ä c k: Ensiksi minun täytyy valittaa sitä, että keskus-
28544: telu on venynyt niin pitkäksi. Tuntuu melkein siltä, kuin tämän
28545: keskustelun kautta tahdottaisiin vaikuttaa siihen suuntaan, että
28546: N evanmiljoonakysymys ei ollenkaan tule keskustelun alaiseksi.
28547: - Täällä on moitittu sitä suurta menoerää, joka on määrätty po-
28548: liisivoiman ylläpitämiseksi. On vedottu lakkoviikkoon. Silloinhan
28549: kansan majesteetti itse otti järjestyksen ylläpitämisen käteensä.
28550: Että järjestys oli hyvä silloin, en tahdo kieltää. Tuliko se halvaksi,
28551: siihen nähden minä vaan tahdon mainita muutamia numeroita.
28552: Kuudelta päivältä maksoi järjestyksen ylläpito Helsingissä r6o,ooo
28553: markkaa. Vuodelta se tekisi vain Helsinkiä kohti g,68o,ooo mark-
28554: kaa. Se olisi vain yhdessä kaupungissa. Olen valmis tunnusta-
28555: maan, että silloin vallitsi erityinen abnorminen aika, mutta kai-
28556: kissa tapauksissa on tämä numero omiansa hiukan rauhoittamaan
28557: vasemmiston mieliä.
28558: 
28559:     Ed. K. H ä m ä 1 ä i n en: Minä en tahdo jatkaa täällä tapah-
28560: tunutta pitkää poliisikeskustelua, vaan koskettelen lyhyesti erästä
28561: toista asiaa. Kun ennakkosensuuri suurlakon jälkeen lakkautettiin,
28562: silloin lakkautettiin myöskin painoasiamiesten virat ja sitten seu-
28563: raavana vuonna annettiin perustuslakisäännös painovapaudesta.
28564: Mutta näistä tapauksista huolimatta ei hallitus ryhtynyt toimiin
28565: painoylihallituksen toiminnan lakkauttamiseksi. Tämä painoyli-
28566: hallitus on toiminut kaiken ajan sen jälkeenkin ja toimii vielä nyt-
28567: kin, vaikka ei yksistään sosialidemokraattiselta taholta, mutta
28568: muiltakin tahoilta laajoissa piireissä on lausuttu se käsitys, että
28569: tämä virasto on tarpeeton ja että sen toiminta jo olisi pitänyt lopet-
28570: taa. Valtiovarainvaliokuntakin mietinnössään lausuu: >>Odotetta-
28571: vissa on, että tämä tarpeeton virasto lähimmässä tulevaisuudessa,
28572: kun painolaki aikaansaadaan, lakkautetaan.>> Mutta siitä huoli-
28573: matta valiokunta ehdottaa määrärahan, 43,000 markkaa, sitä var-
28574: ten vielä säilytettäväksi. Minusta tämä määräraha voitaisiin jo
28575: nyt lakkauttaa. Näillä valtiopäivillä on lakivaliokunta antanut
28576: mietinnön painolaista ja tämä mietintö nojautuu myöskin siihen
28577:                          Menoarvion järjestely.                    2151
28578: 
28579: 
28580: käsitykseen, että painoylihallitus tulisi lakkautettavaksi. Sen mu-
28581: kaan paino-olojen valvominen jäisi ylinnä senaatin prokuraattorille
28582: ja sen ohella virallisille syyttäjille. Kyllä kai lienee varmaa, että
28583: painolaki, joka ikävä kyllä näillä valtiopäivillä on jäänyt loppuun
28584: käsittelemättä, tulee ensi valtiopäivillä säädetyksi. Tämän vuoksi
28585: ja kun ottaa huomioon, kuten jo huomautin, sanotun viraston tar-
28586: peettomuuden ja sen vahingollisen toiminnan, ehdoitan minä: että
28587: eduskunta yhtyen valtiovarainvaliokunnan mielipiteeseen paino-
28588: ylihallituksen tarpeettomuudesta, päättäisi kokonaan kieltää sitä
28589: varten ehdoitetun 43,000 markan määrärahan.
28590: 
28591:    Ed. Tanner: Pyydän saada kannattaa ed. Hämäläisen as-
28592: ken tekemää ehdotusta.
28593: 
28594:     Ed. A u g. H j e 1 t: Edellytän ja toivon, että poliisilaitosta kos-
28595: keva pitkä keskustelu on loppunut, ja olen senvuoksi pyytänyt pu-
28596: heenvuoroa saadakseni kosketella kysymystä, jonka ed. Schyberg-
28597: son keskustelun alussa nosti.
28598:     Ed. Schybergson lausunnossaan toi esiin sen ajatuksen, että val-
28599: tio voipi metsissään tarjota työtä ja työnansiota melkoista suu-
28600: remmille työmiesjoukoille kuin valtionrautateillä. Ja hän lausui
28601: sen toivomuksen, että valtio toimittaisi metsiensä hakkuuta etu-
28602: päässä niinä aikoina, jolloin yksityiset metsien omistajat eivät katso
28603: konjunktuureja metsänhakkuulle soveliaiksi. Ed. Schybergson on
28604: etevä finanssimies ja itse metsien omistaja. Koska senvuoksi syystä
28605: annetaan huomiota hänen lausunnolleen ja koska hänen koskettele-
28606: mansa asia on perin tärkeä, lienee paikallaan muutamilla sanoilla
28607: kosketella kysymystä kruununmetsien hoidosta ja niitä periaat-
28608: teita, joiden mukaan näiden metsien hoito nykyään on järjestetty,
28609: ja yritetään eteenkinpäin kehittää.
28610:     Voidaan lyhyesti sanoa, että maamme kruununmetsiä nykyänsä
28611: hoidetaan ja niiden sisältämiä puutavaravarastoja käytetään pitä-
28612: mällä silmällä samoja näkökohtia, joita noudattaa varakas asian-
28613: ymmärtävä liikemies. Toiselta puolen pyritään metsänhoidossa
28614: saamaan kohoomaan ne tulot, jotka valtio voipi toivoa saada met-
28615: sistään, toiselta puolen yritetään hankkia tarkkaa selkoa siitä,
28616: kuinka suuria sekä millaisia ja minkäarvoisia puutavaramääriä
28617: löytyy kruununmetsissä sekä kuivattamis-, raivaamis- ja puhdistus-
28618: töillä kohottaa kruununmetsien kasvull~suutta, suojella niitä vahin-
28619: goittumasta ja siten taata ja kohottaa kruununmetsien tuotta-
28620: vaisuutta. Senvuoksi toimitetaan nykyään kruununmetsissä laaja-
28621: peräisen suunnitelman mukaan tarkastuksia ja taksoitustöitä.
28622: Niitä varten on hankittu erityisiä virkamiehiä, metsäntarkastus-
28623: miehiä. Hoitoalueiden luku on lisätty, toisin sanoen niiden ala on
28624: pienennetty. On ryhdytty toimiin suuren metsävartijaluokan ta-
28625: 2152                Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
28626: 
28627: 
28628: loudellisen aseman parantamiseksi ja sen ammattitaidon kohotta-
28629: miseksi. Tästä toiminnasta voidaan jo huomata ilahuttavia tulok-
28630: sia. On voitu viime vuosina leimauttaa myyntiä varten melkoista
28631: suuremmat puumäärät kuin vielä 5, 6 tai 10 vuotta takaperin,
28632: samalla kun on voitu suojella metsän kapitaaliarvoa vähentymästä.
28633: On huomattu, että kruununmetsät sisältävät melkoista enemmän
28634: hakattavaksi kelpaavaa metsää, kuin ennen uskallettiin toivoakaan.
28635: Tahdon mainita, että kun juuri 10 vuotta takaperin myytäväksi
28636: hyväksyttyjen puiden hinta oli ainoastaan 2,280,000 markkaa,
28637: niin vastaava hinta nousi vuonna 1904 4,26o,ooo markkaan ja vuonna
28638: 1907 8,930,000 markkaan. Huomattavana on siis tässä varsin tun-
28639: tuva, erittäin ilahuttava nousu. Samaa osoittaa se bruttotulo, mikä
28640: valtiolla, toisin sanoen yhteiskunnalla on ollut kruununmetsistä.
28641: Tämä bruttotulo, joka vuonna 1902, jolloin metsänhoitohallituksen
28642: nykyinen päällikkö astui virkaansa, oli 3,Joo,ooo markkaa, nousi
28643: kolme vuotta myöhemmin eli vuonna 1905 4,8oo,ooo markkaan,
28644: ja arvioidaan tänä vuonna kohoavan 9,1oo,ooo markkaan pyörein
28645: luvuin lausuttuna.
28646:     Tämä kruununmetsien myynti on kuitenkin aivan välittömässä
28647: yhteydessä konjunktuurien kanssa. Jos ed. Schybergsonin lau-
28648: suma ajatus olisi mahdollinen toteuttaa, pitäisi kruunun hakkauttaa
28649: metsiään huonoina aikoina, jolloin on helppo saada työväkeä, vaikka
28650: silloin on vaikea saada myydyksi puutavaroita suuremmat määrät.
28651: Asianlaita on se, kuten ed. Schybergson varsin hyvin tietää, että
28652: kruunu myy puitaan seisovasta metsästä. Kruunu leimauttaa
28653: puunsa niitä hakkaamatta, hakkuu jää ostajan asiaksi. Jos siis
28654: ei saada hyväksyttäviä tarjouksia, jäävät puut edelleen metsään,
28655: säilyvät, kasvavat, kohoavat arvossa, kunnes jälleen alkaa aika,
28656: jolloin niitä voidaan menestyksellä tarjota. Jos toista menettely-
28657: tapaa noudatettaisiin, niin tulisi metsä kaadetuksi aikana, jolloin
28658: ehkä ei saada ostajia. Kaadettuina puut aikaa myöten menettäisi-
28659: vät arvonsa. Puhtaasti afäärikannalta olisi siis tämä menettely
28660: kaikkea muuta kuin toivottavaa. Se ajatus, jonka ed. Schybergson
28661: toi esille, on kuitenkin toteutettavissa, mikäli valtio itse käyttää
28662: puuvarastojaan. Ja huomattava on, että siinä suhteessa onkin
28663: metsänhoidossa pidetty silmät auki. Nykyänsä valtio omistaa
28664: kaksi sahaa, toisen omana, toisen vuokrattuna. Se yhä suurem-
28665: massa määrässä käyttää omiin tarpeisiinsa puuvarastojansa. Tah-
28666: don huomauttaa vain siitä, että nykyänsä rakenteella olevaa Joen-
28667: suun-Nurmeksen rataa varten hankitaan kaikki ratapölkyt ja
28668: kaikki muut tarvittavat puutavarat kruununmetsistä. Hiljakkoin
28669: on myöskin nostettu kysymys siitä, että kruunu omista metsistään
28670: hankkisi kaikkiin rakennuksiinsa esim. kouluihin, vankiloihin ja
28671: sairaaloihin tarvittavat polttopuut. Tällainen metsänkäyttäminen
28672: on aivan riippumaton konjunktuureista ja saanemme toivoa, että
28673:                          Menoarvion järjestely.                 2153
28674: 
28675: 
28676: tässä kohden valtio tekee minkä se voi, tarjotakseen työtilaisuutta
28677: työttömille.
28678:     Toinen työala, jossa valtio puolestaan voi vähentää työttömyy-
28679: den onnettomuutta, on siinä, että valtio metsissään toimittaa kui-
28680: vattamis-, puhdistamis- y. m. metsänhoidollisia töitä, joiden tulok-
28681: set tulevat metsämaille pysyväksi hyödyksi. Olen mielihyvällä
28682: huomannut, että valtiovarainvaliokunta on mietinnössään antanut
28683: täyden kannatuksensa niille toivomuksille, mitkä metsänhoidon
28684: puolelta on tuotu esiin erinäisten metsähallinnon menojen lisää-
28685: misestä. Valiokunta täydellä syyllä sanoo että >>kun puheenaolevien
28686: menojen lisäys tarkottaa järkiperäisten metsänhoidon vaatimien
28687: töiden toimeenpanemista entistä laajemmassa määrässä ja sellai-
28688: nen varojen käyttö on katsottava valtiotalouden kannalta edulli-
28689: seksi, jopa suorastaan välttämättömäksi, on valiokunta pitänyt
28690: velvollisuutenaan kaikin puolin näitä menoja kannattaa>>. On pan-
28691: tava merkille, että se tärkeä ja suuriarvoinen kansallisomaisuus,
28692: joka piilee kruununmetsissä, nykyään hoidetaan tavalla, joka täyt-
28693: tää sekä metsänhoidon että finanssikannalta korkeita vaatimuksia.
28694: Metsänhoitohallitus on virasto, joka voipi viitata todellakin loista-
28695: viin tuloksiin toiminnastaan, tuloksiin, jotka antavat toiveita yhä
28696: eteenkin päin jatkuvasta metsänhoidon kehityksestä. Tahdon li-
28697: sätä sen, että toimitettujen metsätarkastusten ja uusien arvioimisien
28698: kautta on voitu merkitä, että kruununmetsät nykyänsä edustavat
28699: pääomaa, tasan kolme kertaa suurempaa kuin se, joka laskettiin
28700: niillä olevan vuonna I8gi, johon vuoteen viimeksi painettu valtion
28701: inventaario kohdistuu. Kruununmetsien arvo lasketaan nimittäin
28702: nyt jo nousevan yli 300 miljonan markan.
28703: 
28704:     Ed. S c h y b e r g s o n: Jag skulle hafva mycket svårt att
28705: förstå senator Hjelts senaste andragande, om jag icke hade lagt
28706: märke till, att han icke var närvarande, då jag uttalade mig i sa-
28707: ken, utan kom in först emot slutet af detta mitt uttalande och så-
28708: lunda påtagligen för att inhämta kännedom om hvad jag sagt,
28709: vändt sig till någon person, som icke haft förmåga att förstå saker
28710: af denna art, ty någonting så vansinnigt har jag väl ändå icke kunnat
28711: yrka som att statsverket skulle börja hugga skog under en dålig
28712: konjunktur. J ag tycker att senator Hjelt borde hafva kunnat hysa
28713: något slags misstanke om, att han hade blifvit oriktigt underrättad
28714: beträffande innehållet af hvad jag hade sagt. Men hvad jag i värk-
28715: ligheten sade var detsamma, som senator Hjelt själf i sitt andragande
28716: framhöll, nämligen att för rensningsarbeten, uttorkningsarbeten,
28717: uppräkning af skog, anläggningar af vägar, allt sådant som höjer
28718: skogarnas värde, arbetskrafterna kunde ökas under en tid, då det
28719: är godt om arbetare och dessa kunna fås till mindre uppdrifna pris
28720: än då konjunkturerna äro goda och arbetskrafterna tagas i anspråk
28721: 
28722:                                                                         •
28723: 2154                 Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
28724: 
28725: 
28726: af de enskilde. J ag har anledning förmoda att vi stå på ungefär
28727: samma punkt i denna fråga. Det är endast detta frågan gäller, huru-
28728: vida icke ännu större ruedel än de statsutskottet föreslagit kunde
28729: användas för införande af en större intensitet i fråga om våra sko-
28730: gars skötsel. Det är samma förfaringssätt som den enskilde jord-
28731: egaren försöker fullfölja, nämligen att, då afverkning af skog icke
28732: kan komma i fråga till följd af dåliga konjunkturer, taga efter råd
28733: och lägenhet itu med sådana arbeten, som öka skogens värde, och
28734: därmed sysselsätta arbetarne. Som sagdt, jag tror att vi äro i huf-
28735: vudsak ense, men jag beklagar, att senator Hjelt ens har kunnat
28736: förutsätta hos mig eller öfver hufvud hos någon annan hälst litet
28737: förnuftig person sådana åsikter, som dem, hvilka han påbördat
28738: mig. Jag kan icke finna annat än att han, som jag redan antydde,
28739: borde hafva haft en misstanke om att han varit på oriktigt spår.
28740: 
28741:     Ed. A u g. H j e 1 t: Mielihyvällä panen merkille, että ed. Schy-
28742: bergson koskettelemassamme asiassa ajattelee aivan samoin kuin
28743: minä, vieläpä senkin, että minulla oli se epäilys, johon hän täällä
28744: äsken viittasi. Mutta juuri sen vuoksi pyysin saada kuulla steno-
28745: grammin luettavan, ja sen kuultuani katsoin olevan syytä pyytää
28746: puheenvuoroa. Olen kyllä aivan selvillä siitä, että ed. Schyberg-
28747: son tuskin lienee tarkoittanut, mitä hän näyttää lausuneen, mutta
28748: koska hänellä syyllä on auktoriteettia ja hänen lausuntonsa voidaan
28749: käsittää väärin, olen katsonut olevan syytä äskeiseen esitykseeni.
28750: Ehkä stenogrammi on jonkun verran epätäydellinen; se on mahdol-
28751: lista, mutta siihen en minä ole voinut mitään.
28752: 
28753:     Ed. A h 1 s t r ö m: Tässä on kamaritoimituskunnalle myön-
28754: nettäviin varoihin nähden ehdotettu m. m. korotettavaksi valtion
28755: rautateille ja muille valtion laitoksille tarpeellisen puutavaran han-
28756: kintaan myönnettyä entistä määrärahaa, joka on 550,000 markkaa.
28757: Minä olen jonkun vuoden hoitanut valtion metsätöitä ja tullut sii-
28758: hen kokemukseen asiassa, että niitä voidaan todella menestyksellä
28759: hoitaa. Jämsän hoitoalueella, jossa tuinä olen ollut 6 vuotta metsä-
28760: töiden johtajan toimessa, on saavutettu sellaisia tuloksia, että m. m.
28761: haloista on saatu noin r markkaan 50 penniin kuutiometriltä puh-
28762: dasta tuloa, kun ne yksityisille myytyinä ovat tuottaneet ainoas-
28763: taan 50 penniä kuutiometriltä. Myöskin ratapölkyistä on saavu-
28764: tettu puhdasta tuloa päälle 5 ja 6 markan, vaikka ne tavallisesti
28765: ovat olleet ainoastaan vikanaisia puita. Myöskin on siellä apuhar-
28766: vennustöitä toimitettu hyvällä menestyksellä ja voitu saavuttaa
28767: kuutiometristä perkaustyön kautta tulleesta tavarasta noin I mar-
28768: kasta 3 markkaan, ja tässä tulee ottaa huomioon, että nämä puut
28769: ovat ainoastaan apuharvennuksen kautta koottu kruununmetsissä
28770: ja että ne siellä muuten olisivat olleet ainoastaan haitaksi. Näin
28771:                          Menoarvion järjestely.                   2155
28772: 
28773: 
28774: ollen on hyvinkin paljon syytä sellaiseen toimenpiteeseen, että halli-
28775: tus myöntäisi vähän enemmänkin varoja sellaisten töiden toimitta-
28776: miseen, joiden kautta voitaisiin vallankin talvisaikoina työttö-
28777: myyttä suuressa määrässä poistaa. Järnsän hoitoalueeseen on käy-
28778: tetty, toissa vuonna muistaakseni, korkeintaan noin 6o,ooo mark-
28779: kaa valtionrautateiden puutavaranhankintaan ja viime vuonna
28780: noin rs,ooo markkaa. Nyt siellä valitettavasti kyllä on puutavaran
28781: hankinta vähentynyt melkein puoleen siitä mitä se viime vuonna
28782: oli, jotenka minun mielestäni ei ole oikein menetelty siinä suh-
28783: teessa, että ei ole koetettu estää työttömyyttä, jommoista luulta-
28784: vastikin syntyy tulevana talvena suuremmassa määrässä ehkä
28785: kuin edellisinä talvina. Viime talvenakin oli halonhakkuussa siellä
28786: noin 200 miestä, mutta kumminkin täytyi laittaa työttöminä pois
28787: noin toiset 200. Hevosmiehiä on tässä metsähallituksen työssä
28788: käytetty siellä vaan noin 150, vaikka tarjolla olisi ollut hyvin toi-
28789: nen puolin lisää. Näin ollen minä ainakin lausun toivomuksena,
28790: että hallitus yhä enemmän tämänsuuntaisia määrärahoja myön-
28791: täisi valtion metsissä toimitettaviin töihin, koska niitä minun koke-
28792: mukseni mukaan siellä voitaisiin hyvin edullisestikin toimeenpanna
28793: siitä päättäen, että tähän asti on siellä tultu hyviin tuloksiin. Puut
28794: siellä muuten mätänevät ja vahingoittavat metsää, ja kuitenkin
28795: voisivat nämä apuharvennustyöt tuottaa tuloja yli niiden kustannuk-
28796: sien, jotka töihin menevät, niinkuin äsken sanoin yhdestä mar-
28797: kasta kolmeen markkaan kuutiometriltä. Mietinnöstä näkyy, että
28798: valtiovarainvaliokunta on myöntänyt tämänsuuntaisiin toimen-
28799: piteisiin entisten lisäksi kaikkiaan noin 2oo,ooo markkaa, eli yh-
28800: teensä 75o,ooo, mutta tuo määräraha mielestäni on liian pieni siihen
28801: katsoen mitä siellä noilla äärettömillä metsäalueilla voitaisiin puh-
28802: distustöitä tehdä kuin myöskin uudistuskylvöjä, sillä siellä on koko
28803: suuria aloja koivumetsää hakattu melkein puuttomiksi. Niillä
28804: alueilla on kyllä pantu toimeen noita uudistustoimenpiteitäkin,
28805: mutta niin vähäisessä määrässä vielä, että on useita neliökilometriä
28806: sellaisessa tilassa, että ne todellakin tärkeästi kaipaisivat uudistus-
28807: toimenpiteitä. Järnsän hoitoalueena on m. m. kylvetty ainoastaan
28808: noin 5 ha ala siementä siemennöksellä ja myös istutettu joku määrä,
28809: mutta kumminkin puhdistuu hakkausten kautta noin rs:kin ha:n
28810: ala vuosittain sellaista koivumetsää, joka on päässyt jo täyteen
28811: kasvumääräänsä ja siis sellaiseen ikään, josta se on poistettava.
28812: Myöskin lausuisin toivomuksenani, että enemmän kuin tähän asti
28813: myönnettäisiin varoja myöskin uudistustoimenpiteisiin, niin metsä-
28814: kylvöihin kuin myöskin noihin istutuksiin, sillä ei näin suurilla
28815: aloilla voi odottaa, että luonnon siemennys siellä tulisi menes-
28816: tyksellisesti täyttämään ne ·aukot, joita siellä on syntynyt.
28817: 
28818:    Ed. Sainio: Edustajain Kallion ja Arajärven tiedonautojen
28819: 2156                   Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
28820: 
28821: 
28822:  mukaan ei arviomäärärahaa Kaavijärven-Rikkaveden- Juojärven
28823: --Suvasveden kanavoimiseksi ole otettu mietintöön sentähden,
28824: että kulkulaitostoimikunta ei ole vielä suorittanut valmistustöitä,
28825: jotka ovat tarpeelliset ennen varsinaisen rakennustyön alkamista.
28826: Tämä oli kylläkin minulla tiedossa, ennenkuin tulin tänne esitys-
28827: täni tekemään, mutta ei se ole mielestäni mikään pätevä syy määrä-
28828: rahain kieltämiseksi. Tämän syyn tähden eduskunta kylläkin voi
28829: myöntää pyytämäni erän. Myöntävä päätös voi kyllä aiheuttaa
28830: jonkunverran kiirettä asianomaisille herroille insinööreille, mutta
28831: se ei mielestäni ole ollenkaan vaarallista. Paljo vaarallisempaa on
28832: jättää työttömät ilman työtä ja nälkäiset ilman leipää. Kulku-
28833: laitostoimituskunnan piti sitä paitsi tietää, että esitys asiasta jä-
28834: tettiin eduskunnalle jo I I päivänä elokuuta. Aikaa tulisi siis ole-
28835: maan vuoden loppuun noin 5 kuukautta näitten valmistavien töit-
28836: ten saattamiseksi niin pitkälle, että pyydetyn määrärahan aivan
28837: hyvästi voisi käyttää. Mielestäni ei ole viisasta, edustajien Ara-
28838: järven ja Kallion esittämien syiden perusteella, asettua hidastut-
28839: tamaan kysymyksessä olevaa laajakantoista ja yleishyödyllistä
28840: yritystä, vaan olisi yhdyttävä hallituksen esitykseen ja osoitettava
28841: Pohjois-Karjalalle myötätuntoa myöskin töillä eikä ainoastaan
28842: juhla- ja agitatsioonipuheilla. - Huomautan vielä, että kyseessä
28843: olevan vesistön varrella asuu lukuisa pieniviljelijäin joukko, joka
28844: voisi kulkuyhteyden saavutettuaan saada tuotteitaan mukavam-
28845: min maailman markkinoille ja siten hyötyä aineellisesti sekä henki-
28846: sesti. Siis vieläkin uskallan toivoa saavani eduskunnalta esityk-
28847: selleni kannatusta.
28848: 
28849:     Ed. S c h y b e r g s o n: J ag har nu framför mig det stenogram,
28850: som senator Hjelt åberopade, och jag vill påpeka, att där icke på
28851: ett enda ställe talas om hyggen, men där talas om intensiv skötsel
28852: och intensivt bruk och detta har måhända senator Hjelt och hans
28853: meddelare ansett liktydigt med intensivt hygge. Men dessa begrepp
28854: äro tvärtom raka motsatser. Jag kunde icke ana, att jag med an-
28855: vändande af uttrycken >>intensiv skötsel>> och >>intensivt bruk» skulle
28856: hafva kunnat föranleda sådant missförstånd som det, att jag Q.är-
28857: med skulle afsett, att kronans skogar borde intensivt uthuggas, då
28858: ju min mening varit den motsatta. J ag ber att få påpeka, att jag
28859: enligt stenogrammet bl. a. uttryckligen sagt, att en sådan intensiv
28860: skötsel, jämte det den skulle lämna arbetarskarorna sysselsättning,
28861: vore >>ägnad att för statsverket medföra en tillökning af dess sko-
28862: gars värde och i vissa fall äfven direkt utbyte>>. Icke kan jag väl
28863: hafva afsett att statens skogar skulle ökas i värde genom att de
28864: uthuggas. J ag har emellertid tydligen icke i denna församling
28865: bort använda ett sådant uttryck som intensivt skogsbruk. Men jag
28866: förmodar att, liksom man talar om intensivt jordbruk och därmed
28867:                           Menoarvion järjestely.                    2157
28868: 
28869: 
28870: ingalunda tänker sig att man skall utsuga jorden, så skall man väl
28871: också med intensivt skogsbruk kunna förstå, att därmed afses sko-
28872: garnas skydd och ökning af deras kapitalvärde. Det hela inskrän-
28873: ker sig till ett missförstånd, och för den händelse äfven andra än sena-
28874: tor Hjelt missförstått mina ord, så harju detta meningsutbyte mel-
28875: lan kammarchefen och mig varit egnadt att skingra missförståndet.
28876: 
28877:     Ed. A u g. H j e 1 t: Pyydän saada vain parilla sanalla selvit-
28878: tää tämän solmun. Minä nyt huomaan hra Schybergsonin lausun-
28879: nossa olleen sanoja, joita se arvoisa edustaja, joka minulle referee-
28880: rasi stenogrammin, ei tullut huomanneeksi ja jotka antavat sille
28881: aivan toisen leiman. Siinä on koko tämän keskustelumme aihe.
28882:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
28883:     Puhemies: Valiokunnan mietintöä vastaan on tehty kolme
28884: muutosehdotusta. Ed. Turkia on ed. Sirolan kannattamana, eh-
28885: dottanut siviilitoimituskuntaan kohdistuviin hallitushaaroihin näh-
28886: den, että eduskunta hyväksyisi vuoden 1909 kulunkiarviossa kau-
28887: punkien poliisilaitosta varten määrättävän menoerän 1,J40,ooo
28888: markaksi. Tulen nimittämään tätä ed. Turkian ehdotukseksi.
28889:     Ed. Sainio on, ed. Koposen ja Peltosen kannattamana ehdot-
28890: tanut, että eduskunta Kuopionläänissä olevain Kaavijärven-Rikka-
28891: veden-J uojärven-Suvasveden vesistöjen kanavoimista varten
28892: hyväksyisi vuonna 1909 käytettäväksi 400,000 markkaa. Tulen
28893: nimittämään tätä ed. Sainion ehdotukseksi.
28894:     Vihdoin on ed. K. Hämäläinen, ed. Tannerin kannattamana,
28895: ehdottanut että eduskunta, yhtyen valtiovarainvaliokunnan mieli-
28896: piteeseen painoylihallituksen tarpeettomuudesta, päättäisi kokonaan
28897: kieltää sitä varten ehdotetun 43,000 markan määrärahan. Tulen
28898: nimittämään tätä ed. Hämäläisen ehdotukseksi.
28899:     Nämä kaikki ehdotukset ovat erillisiä ja tulee niistä siis aanes-
28900: tettäväksi erikseen kustakin valiokunnan mietintöä vastaan.
28901:    Äänestysmenettely hyväksytään.
28902:     Äänestykset:
28903:       1) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön, mikäli se koskee
28904: määrärahaa kaupunkien poliisilaitosta varten, äänestää >>jaa>>; jos
28905: >>ei>> voittaa, on ed. Turkian ehdotus hyväksytty.
28906:       Jaa-äänet ovat voitolla. Mietintö on siis tässä kohden hyväksytty.
28907:       z) Ken hyväksyy mietinnön, mitä tulee kysymykseen määrära-
28908: hasta Kaavijärven y. m. vesistöjen kanavoimiseksi, äänestää >>jaa»;
28909: jos >>ei>> voittaa, on ed. Sainion ehdotus hyväksytty.
28910:       Huutoäänestyksen tapahduttua sanoo Puhemies jaa-äänten
28911: olevan voitolla.
28912: 2158                 Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
28913:                                       ------------------------
28914:     Kun kirjallista äänestystä pyydetään, ilmoittaa Puhemies edel-
28915: leen, että nimenhuudon jälkeen istunto keskeytetään ja äänestyk-
28916: sen tulos ilmoitetaan kello 6 i. p., jolloin täysi-istuntoa jatketaan.
28917:    Istunto keskeytetään kello 3.40 i. p.
28918: 
28919: 
28920:                            Isiuntoa jatketaan
28921:                               klo 6 i. p.
28922:     Julistetaan tulos ennen täysi-istunnon keskeyttämistä toimi-
28923: tetusta äänestyksestä, joka koskee kysymystä määrärahasta Kuo-
28924: pion läänissä olevain Kaavijärven, Rikkaveden y. m. vesistöjen
28925: kanavoimista varten, ja ilmoitetaan että äänestyksessä on annettu
28926: 109 jaa- ja 84 ei-ääntä.
28927:     Vastoin ed. Sainion muutosehdotusta on siis valtiovarainvalio-
28928: kunnan mietintö tässä kohden hyväksytty.
28929:     3) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön, mitä tulee paino-
28930: asiain ylihallitusta varten ehdotettuun määrärahaan, äänestää »jaa>>;
28931: jos >>ei» voittaa, on ed. K. Hämäläisen tämän määrärahan poista-
28932: mista tarkoittava muutosehdotus hyväksytty.
28933:     Jaa-äänet ovat voitolla. Valiokunnan mietintö on siten tässä-
28934: kin kohden hyväksytty.
28935: 
28936:     Päätös: Eduskunta on siis hyväksynyt mietinnön sivuilla 1-22
28937: ja 35-44 olevat lausunnot, ehdotukset ja laskelmat.
28938:     P u h e m i e s: Nyt esitetään toinen osa mietintöä, se, joka
28939: ulottuu sivulta 23 sivulle 34· Vasta kun tämä puoli asiaa on lop-
28940: puun käsitelty, minä erikseen sallin puheenvuoron niille, jotka tah-
28941: tovat kosketella vastalauseissa mainittua asiaa, joten tätä toista
28942: osaa mietinnöstä esitettäessä ei vielä ole kysymystä niistä asioista,
28943: joista vastalauseissa puhutaan.
28944: 
28945:     Ed. P a a s i k i v i: Katson asiakseni kosketella kahta kohtaa
28946: valiokunnan mietinnön tässä osassa. Valiokunta on mietintönsä
28947: sivulla 31 huomauttanut, että sen laatimassa tulo- ja menoarviossa
28948: olevat arviot, mikäli ne koskevat valtion menoja, ovat pikemmin
28949: runsaat kuin niukat. Ja valiokunta edellyttää senvuoksi, että hal-
28950: litus on noudattava tätä suunnitelmaa, joka pääasiassa perustuu
28951: hallituksen omiin ilmoituksiin. Sitä vastoin pitää valiokunta mah-
28952: dollisena, että valtion vakinaiset t u 1 o t tulevat todellisuudessa
28953: osoittautumaan arvioita suuremmiksi, ja että tämän kautta vaki-
28954: naisten valtiovarojen lisäksi tarvittavain varojen määrä todelli-
28955: suudessa saattaa muodostua vähäisemmiksi kuin valiokunnan
28956:                          Menoarvion järjestely.                  2159
28957: 
28958: 
28959: mietinnössä mainitaan. Jos asiain tila muodostuu tällaiseksi, s. o.,
28960: jos valtion tulojen ja menojen suhde vuoden kuluessa osottautuu
28961: edullisemmaksi kuin mitä on laskettu, niin odottaa valiokunta, että
28962: hallitus on myönnettyjen suostuntain käyttämisessä ottava tämän
28963: seikan asianmukaiseen huomioon. Minä yhdyn täydellisesti tähän
28964: valiokunnan lausumaan ajatukseen, joka johtuu meidän tulo- ja
28965: menoarviota koskevista yleisistä periaatteista, ja joka ilmaantuu
28966: myös I907 vuoden eduskunnan tulo- ja menoarviota koskevassa
28967: päätöksessä.
28968:      Valiokunnan mietinnössä on kuitenkin toinenkin kohta, joka
28969: myöskin tarkottaa sitä, että yleisen valtiorahaston varoja olisi en-
28970: tistään suuremmassa määrässä käytettävä valtion menoihin, en-
28971: nenkuin suostuntavarojen myöntäminen tulee kysymykseen. Ja
28972: tässä toisessa kohdassa valiokunta pyrkii päämäärään toisenlaisella,
28973: tähän asti uudella menettelytavalla. Eduskunnan erikseen päät-
28974: tämät menot, nim. valtiopäiväkustannukset, kansakoululaitoksen
28975:  ja kansansivistyksen edistämiseksi myönnetyt menot, Antellin
28976:  testamenttaamain kokoelmain hoitoa ja uutta eduskuntataloa var-
28977:  ten myönnetyt määrärahat tekevät vuodeksi Igog kaikkiaan noin
28978:  8,2oo,ooo markkaa.        Näiden menojen suorittamiseen ehdottaa
28979:  valiokunta osoitettavaksi varoja suostuntarahastosta aina 5,2JJ,OOO
28980:  markkaan saakka. Eduskunnan erikseen päättämistä menoista
28981:  toiset perustuvat voimassa oleviin asetuksiin, toisten suorittaminen
28982:  riippuu taas siitä, että hallitsija eduskunnan päätökset vahvistaa.
28983:  Puheenaolevain eduskunnan erikseen päättämien menojen loppu-
28984:  summa on siis noin 2,goo,ooo markkaa suurempi kuin se määrä,
28985:  minkä valiokunta on ehdottanut suostuntarahastosta näihin tar-
28986:  koituksiin myönnettäväksi. Tätä erotusta vastaa se 3,ooo,ooo
28987:  markan summa, jonka valiokunta mietintönsä sivulla 28 ehdottaa
28988:  otettavaksi vuodeksi I909 huomioon yleisen v a 1 t i o r a h a s t o n
28989:  säästövaroista. Armollisessa esityksessä ei ole tällaista määrää
28990:  yleisen valtiorahaston säästövaroista mainittu käytettäväksi tulo-
28991:   ja menoarvion järjestelyä varten puheenaolevaksi vuodeksi, vaan
28992:   armollisessa esityksessä on ehdotettu tähän tarkoitukseen suo s-
28993:   t untarahaston pääomasäästöstä käytettäväksi noin 3 mil-
28994:   joonaa markkaa, minkä kautta suostuntarahaston varat vuoden
28995:   I909 kuluessa olisivat tulleet loppuun käytetyiksi. Valiokunnan
28996:   ehdotuksen mukaan tulisi suostuntarahastossa vuoden Igog lo-
28997:   pussa olemaan noin 3,2oo,ooo markan säästö, jota hallituksella
28998:   luonnollisesti ei ole oikeutta minkään valtiomenojen suorittamiseen
28999:   ilman eduskunnan suostumusta käyttää.
29000:       Tämä valiokunnan ehdottama menettely on uutuus meidän
29001:   tulo- ja menoarviomme järjestelyssä. Tosin valtiorahaston säästö-
29002:   varoja on ennenkin useamman kerran käytetty suostunta- ja kulku-
29003:   laitosrahaston tulo- ja menoarvion järjestämiseksi, mutta tämä
29004: 2160                  Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
29005: 
29006: on tapahtunut siten, että hallitus, joko eduskunnan anomuksesta
29007: taikka omasta alotteestaan, on arm. esitykseen ottanut vissin mää-
29008: rän näitä varoja >>suostunta- tai kulkulaitosrahaston tulo- ja meno-
29009: arvion järjestämisen helpoittamiseksi>>, niinkuin sanat ovat kuuluneet.
29010:     Periaatteelliselta enempää kuin raha-asialliseltakaan kannalta
29011: ei minulla ole mitään muistuttamista valiokunnan ehdottamaa 3
29012: miljoonan markan käyttämistä vastaan valtionrahaston säästö-
29013: varoista. Olen vakuutettu siitä, että senaatti tulee tätä ehdotusta
29014: kaikin puolin kannattamaan ja tekemään voitavansa sen täytän-
29015: töön saattamiseksi.
29016: 
29017:     Minun täytyy tässä kuitenkin toistaa, mitä lausuin käsiteltäessä
29018: ehdotusta, joka tarkoitti sitä, että eduskunta päättäisi IO miljoonan
29019: markan määrän valtiorahaston säästövaroista otettavaksi kulku-
29020: laitosrahaston tulo- ja menoarvioon tulevaksi vuodeksi: nimittäin
29021: että tällaisen päätöksen toimeenpano voi kohdata vaikeuksia,
29022: jotka eivät riipu meistä ja joiden selvittäminen ei ole meidän val-
29023: lassamme, ja jotka vaikeudet selvästi ovat ilmenneet m. m. nyt
29024: esillä olevan arm. esityksen valmistelussa. Minä edellytän, että
29025: valtiovarainvaliokunta on tätä asiaa käsitellessään ottanut nämä
29026: mahdolliset vaikeudet tarkkaan huomioon ja tehnyt ehdotuksensa
29027: kaikinpuolisen harkinnan jälkeen.
29028: 
29029:      Ed. S i r o 1 a: Meidän ryhmämme taholta on usein, viimeksi
29030: verotusasiaa koskevassa keskustelussa osoitettu, kuinka valtio-
29031: tulot peräti epäoikeutetusti otetaan suurimmaksi osaksi köyhälis-
29032: töltä. Virallinen valtio, yläluokan järjestönä, pakottaa alaluo-
29033: kan, jolta tämä sama yläluokka tuotantojärjestelmän perustalla
29034: niin suuren osan työn tuloksista anastaa, vielä kustantamaan val-
29035: tion menot, joista vain rippeitä tulee tämän alaluokan hyväksi. -
29036: Meidän ehdotuksemme verotuskysymyksen yhteydessä on äänes-
29037: tetty kumoon, niin että meillä - eduskunnan rajoitetun budgetti-
29038: oikeuden takia - ei ole muuta neuvoa, kuin tässäkin tilaisuudessa
29039: ilmoittaa v a s t a 1 a u s e e mm e t ä 11 a i s t a v a 1 t i o n t u-
29040: 1 o j e n k o k o o m i s t a p a a v a s t a a n.
29041: 
29042:     Ed. A r v i d N e o v i u s: J ag ville i anledning af hr Paasi-
29043: kivis yttrande framhålla, att hans sist utsagda förutsättning var
29044: alldeles riktig, d. v. s. att statsutskottet nog har tagit i öfvervä-
29045: gande den synpunkt, som af honom framställdes; utskottet har
29046: ansett sig i sitt förfaringssätt strängt hafva följt L. O:s föreskrift
29047: i 43 § därom, huru i detta fall bör förfaras, i det att statsutskottet
29048: strängt taget ej är berättigadt att använda bevillningsmedel, så
29049: länge det finnes tillgång i statsfonden till de ordinarie utgifternas
29050: bestridande.
29051:                           Menoarvion järjestely.                     2161
29052: 
29053: 
29054:     Ed. P a 1m en: Nojautuen siihen, mitä herra Neovius jo huo-
29055: mautti valtiopäiväjärjestyksen määräyksestä siitä, että uusilla
29056: veroilla on hankittava varoja vain mikäli eivät valtion vakinaiset
29057: varat tarpeisiin riitä, tahdon lisäksi huomauttaa, että pitkä koke-
29058: mus jo on olemassa, ettei ole voitu verottaa kansaa, kun vakinaiset
29059: verot ovat tuottaneet yhä enemmän varoja. Niinpä kolmivuotis-
29060: kaudelta I895-I897 saattoi vuosittain valtion varoista luovuttaa
29061: 2 miljoonaa suostuntarahastoon, samoin seuraava kolmivuotis-
29062: kausi osotti, että vuosittain liikeni valtiorahastosta siirrettäväksi
29063: kolme miljoonaa, ja seuraava nelivuotiskausi päättyi siihen, että
29064: vuosittain samalla lailla siirrettiin valtiorahastosta 4 miljoonaa.
29065: Tähän nähden valtiovarainvaliokunta on katsonut, että tällä kertaa
29066: olisi asianmukaista ottaa lukuun myös valtiorahaston varoja, jottei
29067: tarvittaisi rasittaa kansaa uusilla veroilla tai muilla uhrauksilla.
29068: Yksi syy, joka ei vielä ole tullut mainituksi, on se, että jo lähim-
29069: mässä tulevaisuudessa suuret muutokset ovat odottamassa vero-
29070: tuslaitoksen alalla, joten siltäkin kannalta katson että se suhteel-
29071: lisesti vähäinen säästö, joka suostuntarahastoon jää, kyllä on tar-
29072: peen jo ensi vuonna.
29073:     Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
29074:    Käsitelty osa mietintöä hyväksytään.
29075: 
29076:     K y s y m y s a p u m a k s u s t a r a u t a t i e s i 11 a n     r a-
29077: k e n t a m i s e e n N e v a j o e n y 1 i.
29078: 
29079:     P u h e m i e s: Nyt sallitaan niitten, jotka tahtovat, lausua mieli-
29080: piteensä siitä asiasta, jota valiokunnan mietintöön liitetyt vastalau-
29081: seet koskevat.
29082:    'Keskustelu:
29083:    Senaattori E d v. H j e 1 t: Niinkuin kahdesta valtiovarain-
29084: valiokunnan nyt esillä olevaan mietintöön liitetystä vastalauseesta
29085: käy ilmi, on kysymys sen summan maksamisesta valtiorahaston
29086: varoista, mikä kaikkein korkeimmasti on vahvistettu Suomen
29087: valtiorahastolle apumaksuksi Venäjän ja Suomen valtion rautateit-
29088: ten välisen yhdysradan kustannuksiin, ollut käsittelyn alaisena
29089: valiokunnassa. Pyydän tämän johdosta saada eduskunnalle senaatin
29090: näkökannalta valaista tätä kysymystä, joka jo kauvan on ollut
29091: neuvottelujen ja vakavan huolen esineenä kotimaisessa hallituksessa.
29092:     Vaikea ja epäkiitollinen on se tehtävä, joka on tullut nykyisen
29093: senaatin suoritettavaksi, kun se on saanut osakseen tämän asian
29094: lopullisen suorittamisen, asian, joka jo on saatettu niin pitkälle,
29095: että sen palauttaminen asianmukaisen käsittelyn alaiseksi ei enää
29096: ole mahdollinen. Lyhyt silmäys taaksepäin kysymyksen aikaisem-
29097:                                                                  136
29098: 2162                 Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
29099: 
29100: 
29101: piin vaiheisiin on tarpeellinen nykyisen asiantilan oikein arvostele-
29102: miseksi.
29103:      Yhdysrataa koskeva kysymys, joka nostettiin jo vuonna 1899,
29104: oli seuraavina vuosina tarkemman tutkimuksen alaisena komiteassa,
29105: johon myöskin kaksi Suomen senaatin edustajaa otti osaa. Komitean
29106: ehdotusta tarkasti erityinen konferenssi, jonka pöytäkirja saa-
29107: vutti armollisen hyväksymisen 25 päivänä huhtikuuta 1904. Tällöin
29108: määrättiin m. m., että Suomen valtio oli velvoitettava ottamaan osaa
29109: rakennuskustannuksiin, jotka laskettiin 10 milj. ruplaksi, mutta
29110: että kysymys Suomen osuuden suuruudesta oli jätettävä Suomen
29111: senaatin harkittavaksi noudattaen sitä, että se määrä, joka olisi
29112: Suomen valtiovaroista menevä, maksettaisiin edeltäkäsin pakko-
29113: 1uovutuskustannusten suorittamiseksi.
29114:      Toukokuun 25 päivänä 1904 antoi senaatti kiireelliseksi vaadi-
29115: tun lausunnon asiasta ja oli siihen yleiseen merkitykseen katsoen, mikä
29116: Suomen rautatieverkon yhdistämisellä keisarikunnan rautatieverk-
29117: koon sekä taloudellisessa että strateegisessa suhteessa tulisi olemaan,
29118: sitä mieltä, että Suomen valtion varoista Keisarillisen Majesteetin
29119: armollisen määräyksen mukaan maksettava summa olisi kerta kaik-
29120: kiaan määrättävä 2 1/2 milj. ruplaksi ja että se summa kokonaan olisi
29121: Suomen valtiovaroista maksettava, sitten kun yhdysrata olisi viitoi-
29122: tettu ja sen lopullinen suunta armollisesti vahvistettu sekä armolli-
29123: nen määräys annettu tarpeellisen maan pakkoluovutuksesta, niin
29124: myös ryhdytty toimenpiteisiin tämän täytäntöönpanemiseksi. Mi-
29125: tään lausuntoa tahi viittausta siihen, että tämä kysymys pitäisi tulla
29126: valtiopäivien harkittavaksi, ei ollut senaatin lausunnossa. Asian rat-
29127: kaisi Keisarillinen Majesteetti 21 päivänä saman vuoden heinäkuuta
29128: täysin yhtäpitävästi senaatin ehdotuksen kanssa, johon ministeri-
29129: valtiosihteeri oli yhtynyt.
29130:      Armollisella käskykirjeellä määrättiin summa maksettavaksi
29131: silloin kun vastamainitut ehdot olisivat täytetyt. Tämä armollinen
29132:  käsky annettiin valtiokanttorille tiedoksi.
29133:      Sittemmin ottivat asian esille valtiosäädyt 1904-05 vuoden
29134: valtiopäivillä ja tekivät siitä 13 päivänä huhtikuuta 1905 päivätyn
29135: alamaisen anomuksen.         Valtiosäädyt huomauttivat m. m., että
29136: hallitus tosin saa määrätä yleisen valtiorahaston varoista ja on
29137:  oikeutettu käyttämään niitä ei ainoastaan juokseviin valtiomenoihin
29138:  vaan myöskin muihin tarkoituksiin, niinkuin uutisrakennuksiin ja
29139:  yleisiin yrityksiin, vaariinottaen kuitenkin, että varat käytetään
29140:  maan hyödyksi ja parhaaksi ja että näitä varoja ei käytetä niin
29141:  runsaasti, että valtiotarpeitten tyydyttämiseksi täytyy pyytää
29142:  valtiosäädyiltä uutta tai lisäsuostuntaa. Että Suomen taloudelli-
29143:  selle elämälle olisi hyötyä puheenalaisesta yrityksestä, katsoivat
29144:  valtiosäädyt epäämättömäksi, mutta tarpeellista selvitystä säätyjen
29145:  mielestä ei ollut vielä siitä, tulisiko yhdysradasta koituva hyöty
29146:            Apumaksu rautatiesillan rakentamiseksi Nevajoen yli.    2163
29147: 
29148: vastaamaan edellytetyn apumaksun suuruutta. Valtiosäädyt huo-
29149: mauttivat, että jos yhdysliikenne Venäjän rautateitten kanssa
29150: pantaisiin toimeen, kulkulaitosrahastolle esillä olevien laskujen mukaan
29151: koituisi melkoisia menoja, jotka voisivat tuntuvasti vaikuttaa valtio-
29152: varaston tilaan. Tämän perusteella ja ottaen erittäin huomioon sen,
29153: että yhdysrata oli aijottu rakennettavaksi tämän maan rajojen
29154: ulkopuolelle ja annettavaksi venäläisen rautatiehallituksen hoitoon,
29155: esittivät valtiosäädyt, että jos rata tulee rakennettavaksi ja siihen
29156: tahdotaan apumaksua Suomen valtiovaroista, Keisarillinen Majes-
29157: teetti suvaitsisi antaa valtiosäädyille esityksen asiasta.
29158:     Anomuksesta antamassaan lausunnossa 3 päivänä maaliskuuta
29159: I906 asettui senaatti valtiosäätyjen kannalle, huomauttaen, että jos-
29160: kin puheena oleva apumaksu suoritettaisiin valtiorahastosta, puheena
29161: oleva yritys kuitenkin on senluontoinen, että sen toteuttaminen sy-
29162: välti tulisi vaikuttamaan kulkulaitosrahaston tilaan siihen Venäjän
29163: ja Suomen rautateiden 'väliseen yhdysliikenteeseen nähden, joka
29164: radan rakentamisesta voitaisiin edellyttää johtuvan. Kun hallitus
29165: ei ilman valtiosäätyjen suostumusta voi määrätä kulkulaitosrahas-
29166: tosta, esitti senaatti, että kysymys Suomen valtiovaroista suoritet-
29167: tavasta apumaksusta saisi raueta, tai että asiasta annettaisiin esitys
29168: valtiosäädyille.     Kenraalikuvernööri Gerard piti lausunnossaan
29169: kiinni siitä, että hallitus on oikeutettu puheenalaisessa tapauksessa
29170: yksin päättämään, ja oli sitä mieltä, että asia mikäli se koski yhdys-
29171: rataa jo oli laillisessa järjestyksessä ratkaistu. Sitä vastoin hän
29172: katsoi erityisten senaatin ja valtiosäätyjen esiintuomain yhdys-
29173: liikenteen kanssa yhteydessä olevien kysymysten ansaitsevan huo-
29174: miota ja harkitsemista, johon nähden asia olisi annettava kulkulai-
29175: tosministeriön tiedoksi. Esittelyssä I I päivänä helmikuuta tänä
29176:  vuonna hyväksyi Hänen Majesteettinsa kaikin puolin kenraali-
29177: kuvernöörin mielipiteen, että kysymys Suomen valtion osanotosta
29178: radan kustannuksiin oli aikaisemmalla määräyksellä lopullisesti
29179:  ratkaistu. Valtiosäätyjen anomus ja senaatin ehdotus esityksen an-
29180: tamisesta asiassa maan eduskunnalle jätettiin niinmuodoin varteen
29181: ottamatta. Vähän myöhemmin annettiin senaatille tieto, että kaikki
29182: edellytykset mainitun 2 1 /s miljoonan ruplan maksamiseen olivat
29183:  olemassa, jonkavuoksi tuo summa vaadittiin suoritettavaksi Ve-
29184:  näjän valtakunnan rahastoon. Vielä senkin jälkeen on senaattia elo-
29185:  kuun alussa käsketty viipymättä ryhtymään toimenpiteisiin vasta-
29186:  mainittua tarkoitusta varten. Vihdoin on huomattava, että mainittu
29187:  summa on ylimääräisenä tulona otettu Venäjän valtakunnan tämän
29188:  vuoden tulo- ja menoarvioon, jonka valtakunnan duuman ja valta-
29189:  kunnan neuvoston sitä käsiteltyä Hänen Majesteettinsa 6 päivänä
29190:  viimekulunutta heinäkuuta vanhaa lukua on vahvistanut.
29191:      Neuvottelut senaatissa tästä asiasta keskeytyivät muutamien
29192:  sen jäsenten eroamisen takia viime .l,ieväänä ja voitiin niitä jatkaa
29193: 2164                 Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
29194: 
29195: 
29196: vasta sitte, kun senaatti elokuussa oli uudestaan muodostettu. Kun
29197: Keisarillinen Majesteetti oli hyljännyt valtiosäätyjen senaatin kan-
29198: nattaman anomuksen, että asia esitystietä olisi jätettävä maan edus-
29199: kunnalle, eikä ollut minkäänlaisia toiveita uuden samansuuntaisen
29200: ehdotuksen menestymisestä sekä kun yhdysrataa koskeva asia, niin-
29201: kuin ylempänä esitetystä näkyy, muutenkin oli kehittynyt niin
29202: pitkälle, että kysymyksen selvittäminen siten, että puheena oleva apu-
29203: maksu saisi jäädä suorittamatta, ei enää ollut mahdollinen, päätti
29204: senaatti nojaten Valtiopäiväjärjestyksen 26 §:ään esittää summan
29205: otettavaksi eduskunnalle annetun ensi vuoden valtiovarojen arvio-
29206: laskuun. Sen kautta olisi tämä menoerä tullut tulo- ja menoarviota
29207: käsiteltäessä huomioon otetuksi. Tämä senaatin esitys ei ole saavut-
29208: tanut armollista hyväksymistä. Sen ohessa on Hänen Majesteettinsa
29209: käskenyt senaattia joulukuun kuluessa tänä vuonna valtakunnan-
29210: rahastoon maksamaan mainitun summan.
29211:     Kuinka laaja valta hallitsijalla on valtion vakinaisten varojen
29212: käyttämiseen ja missä suhteessa tämä valta on eduskunnan budget-
29213: tioikeuteen, on liian monimutkainen valtio-oikeudellinen kysymys,
29214: jotta sitä tässä tilaisuudessa voisin tarkemmin käsitellä. Että pe-
29215: rustuslakiemme säännökset eivät sisällä budgettioikeutta nyky-
29216: aikaisessa merkityksessä, on jokaisen asiata tuntevan myönnettävä,
29217: ja todistaa sitä sekin seikka, että uudistuksen tarve tällä alalla on
29218: eduskunnassakin julkilausuttu. Eduskunnan oikeus tuntuvarumin
29219: vaikuttaa vakinaisen valtiorahaston käyttämiseen tulee meillä nä-
29220: kyviin pääasiallisesti suostuntaa tai muuta uutta veroa koskevia
29221: kysymyksiä käsiteltäessä. Se oikeus, joka eduskunnalla tällöin on
29222: harkita, tarvitaanko vakinaisiin valtion tuloihin suostunnan kautta
29223: saatavia lisävaroja, olisi sangen tehokas, ellei tätänykyä suoritetta-
29224: vaa suostuntaa melkoiselta osalta katsottaisi tarpeelliseksi muista-
29225: kin kuin finanssipoliittisista syistä. Budgettioikeuttamme hait-
29226: taava vanhentuneisuus on taas selityksenä siihen, että nyt esillä
29227: olevasta kysymyksestä on niin ristiriitaisia mielipiteitä lausuttu.
29228: Eräällä taholla maassamme esiintyneen mielipiteen mukaan ei hal-
29229: litsijalla olisi ollut laillista valtaa puheena olevassa tapauksessa yk-
29230: sin päättää. Muistutan tähän nähden siitä, että muutamat maamme
29231: etevimmät asiantuntijat tällä alalla ovat esilläolevassa kysymyk-
29232: sessä tulleet vastamainitusta mielipiteestä melkoisesti poikkeavaan
29233: käsitykseen. Samoin kuin 1904-1905 vuosien valtiosäädyt on se-
29234: naattikin ollut sitä mieltä, että olisi ollut eniten perustuslakiemme
29235: hengen mukaista, että eduskunnalle olisi annettu tilaisuus harkita
29236: puheenalaista maamme rajojen ulkopuolella olevaan yritykseen ai-
29237: jottua melkoista valtion menoa, ennenkuin hallitsija lopullisesti
29238: ratkaisee asian. Tueksi kysymyksenalaiselle eduskuntaa kuuluste-
29239: lematta tehdylle päätökselle voidaan kuitenkin esiintuoda ne pe-
29240: rustuslainsäädökset, joihin viitataan esillä olevaan mietintöön liite-
29241:           Apumaksu rautatiesillan rakentamiseksi Nevajoen yli.    2165
29242: 
29243: tyssä toisessa vastalauseessa. Hallitsija on tässä käyttänyt valtio-
29244: sääntöömme perustuvaa oikeuttaan määrätä valtion vakinaisista
29245: varoista harkittuaan, mitä maan hyöty ja etu vaatii. Tämä käsitys
29246: ei kuitenkaan voi estää senaatin jäseniä, jotka kaikessa toimessaan
29247: ovat velvolliset silmälläpitämään maan hyötyä ja parasta, harkitse-
29248: masta asiaa myöskin siltäkin kannalta, onko meno sopusoinnussa
29249: maan etujen kanssa.
29250:     Yhdysradalla on epäilemättä pääasiallisesti tarkotettu tyydyttää
29251: strateegisia vaatimuksia, nim. Suomenlahden rannikon puolustusta.
29252: Tältä näkökannalta lienee suomalaiselta taholta tuskin mah-
29253: dollista arvostella menon hyödyllisyyttä maallemme, varsinkin kun
29254: meiltä siihen puuttuu tarpeellista pätevyyttä. Mitä yhdysradasta
29255: maalle ehkä koituvaan taloudelliseen hyötyyn tulee, huomautetta-
29256: koon että senaatti Hänen Majesteetilleen lähettämissään lausunnoissa
29257: on osaksi esittänyt, että yhdysrata tulisi olemaan Suomen taloudel-
29258: liselle elämälle hyödyksi, osaksi viitannut sen yleiseen merkitykseen
29259: taloudellisessa ja strateegisessa suhteessa sekä että myöskin val-
29260: tiosäädyt I904-05 olivat myöntäneet tämän yrityksen epäämättö-
29261: mästi tuottavan hyötyä Suomelle, jos kohta hyödyn suuruutta ei
29262: voitu katsoa täysin selvitetyksi. Että yhdysrata edistäisi tavara-
29263: vaihtoa Suomen ja Keisarikunnan välillä ei ole kiellettävissä; sitä
29264: vastoin on vaikea päättää, tulisiko radan hyöty Suomelle vastaamaan
29265: sitä apurahaa, jonka Hänen Majesteettinsa on määrännyt maksetta-
29266:  vaksi. Mutta ei liene suinkaan mahdotonta, että puheenalainen
29267: rata, niinkuin kokemus kulkulaitosyrityksistä usein on osoittanut,
29268: vastaisuudessa voi taloudelliselta merkitykseltään käydä paljon
29269: suuriarvoisemmaksi kuin mitä nykyiseen tavaravaihtoon perustu-
29270:  vista laskelmista voisi otaksua. Että maat, jotka ovat niin läheisessä
29271: yhteydessä toistensa kanssa kuin Suomi ja Venäjä, eivät ajan pitkään
29272: voi olla rautatieverkkojaosa yhdistämättä, lienee jokaiselle selvää.
29273: Asianmukaista olisi kuitenkin ollut, että eduskunta tästäkin asian
29274: puolesta olisi saanut lausua mielensä. Mutta niin suuresti kuin onkin
29275:  valittaminen ettei niin ole tapahtunut, ei tämä vaikuta sen kysy-
29276:  myksen arvosteluun, onko puheenalainen apuraha maalle hyödyksi.
29277: Samaa on sanottava siitäkin seikasta, että puheenalainen määrä-
29278:  raha tulee käytettäväksi maan rajan ulkopuolella, joka asianlaita ei
29279: itsessään saata olla mikään todistus menon hyödyttömyydestä
29280:  maalle. Syystä voidaan sitä vastoin esillä olevassa tapauksessa huo-
29281:  mauttaa, että kahden maan rautatieverkon yhdistäminen luonnolli-
29282: simmin aikaansaadaan siten, että kumpikin maa rakentaa kaikki,
29283:  mitä siihen tarkotukseen tarvitaan sen omalla alueella, kuin myöskin
29284:  että Suomi on jo tehnyt sitäkin enemmän rakentaessaan, joskin
29285:  omaa etuaan silmällä pitäen, Valkeasaaren-Pietarin rataosan,
29286:  jota tietenkin on pidettävä niveleenä Venäjän ja Suomen rautatei-
29287:  den yhdistämisessä. On valitettavaa, että tät . asianhaaraa Suomen
29288: 2166                  Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
29289: 
29290: 
29291: puolelta tehdyissä esityksissä ei ole Hänen Majesteetilleen huo-
29292: mautettu.
29293:      Kun senaatti lausunnossaan vuodelta 1906 ehdotti, että päätös
29294: Suomen osanotosta yhdysradan kustannuksiin saisi raueta tai että
29295: valtiosäädyille ainakin annettaisiin esitys asiasta, perusteltiin tätä
29296: erittäin sillä syyllä, että yhdysradan rakentamiseen liittyisi yhdys-
29297: liikenteen järjestäminen ja että kulkulaitosrahasto, jonka tulo-
29298: ja menoarvio riippuu eduskunnasta, joutuisi vastaamaan niistä
29299: melkoisista menoista, jotka yhdysliikenteen takia katsottiin käy-
29300: vän tarpeellisiksi. Että yhdysliikenne ennemmin tai myöhemmin tulee
29301: olemaan yhdysradan rakentamisen seurauksena, on arvattavissa,
29302: mutta asianlaita olisi sama, jos rata olisi rakennettu ilman avustusta
29303: Suomen valtiovaroista. Oikeudellisesti ovat nämä kaksi asiaa pidet-
29304: tävät erillään. Kysymys yhdysliikenteestä, joka tuottaa kustannuksia
29305: Suomen hallinnon alaisille rautateille ja joka suoraan koskee kulku-
29306: laitosrahastoa, on tietysti eduskunnan myötävaikutuksen varassa.
29307: Aikaisemmin lasketut kustannukset yhdysliikenteen toimeenpane-
29308: misesta radoillamme, lienevät muuten tänä vuonna alotettujen,
29309: vaikkei vielä loppuun suoritettujen tutkimusten kautta näyttäy-
29310: tyneet melkoisesti liioitelluiksi.    Valtiosäädyt 1904-05 vuosien
29311: valtiopäivillä ja senaatti vuonna 1906 perustivat kantansa tässä
29312: kohden edellytyksiin, jotka eivät ole osottautuneet oikeiksi. Vaikka
29313: siis syystäkin voidaan olla sitä mieltä ettei kysymystä yhdysradan
29314: hyödystä Suomelle apumaksun suuruuteen nähden ole tyydyttä-
29315: västi selvitetty, ei taas toiselta puolen ole pätevää aihetta katsoa
29316: puheenaolevan menon olevan ristiriidassa maan hyödyn ja edun
29317: kanssa.
29318:      Mutta tällä asialla on toinenkin puolensa, jota ei saa jättää huo-
29319: mioon ottamatta.        Puheenalaisen apumaksun määrän on hallit-
29320: sija ministerivaltiosihteerin esittelyssä päättänyt suoritettavaksi
29321: suomalaisen neuvoskuntansa ehdotuksen mukaisesti viimeksi mai-
29322: nitun siinä huomauttamatta sen seikan asianmukaisuutta tai tär-
29323: keyttä, että kysymys vaan alistetaan maan eduskunnan harkitta-
29324: vaksi. Hänen Majesteettinsa siten syntynyt päätös on ministeri-
29325: valtiosihteerin kautta annettu asianomaisille venäläisille viranomai-
29326: sille tiedoksi, ja kaiken tämän perusteella on Venäjän valtakunnan
29327: duuma, joka ei ole epäillyt mainitun päätöksen oikeudenmukaisuutta,
29328: pannut puheenaolevan rahamäärän tulona keisarikunnan tämän vuoti-
29329: seen tulo- ja menoarvioon. Vaikka oltaisiinkin sitä mieltä, että
29330: Suomella ei ole menoa vastaavaa hyötyä yhdysradasta, täytyy
29331: kuitenkin ottaa huomioon, että Venäjä tässä Suomea kohtaan tuo
29332: esiin vaatimuksen, jonka oikeutusta Venäjän hallitus ja kansanedus-
29333: kunta ei ole saattanut panna kyseenalaiseksi. Näin ollen näyttää
29334: tuskin mahdolliselta tai edes maan arvon mukaiselta koettaa vetäy-
29335:           Apumaksu rautatiesillan rakentamiseksi Nevajoen yli.    2167
29336: 
29337: 
29338: tyä apurahaa suorittamasta sen perusteella, että menoa ei ole an-
29339: nettu eduskunnan harkittavaksi.
29340:     Niihin seurauksiin, joita puheenalaisen apumaksun suorittami-
29341: sen kielto tuottaisi sisä- ja ulkopolitiikalle, en tahdo puuttua, mutta
29342: katson kuitenkin asiakseni huomauttaa että, jos täytyy maamme
29343: erikoisasemaa ja oikeutta puolustaa semmoisella tavalla, mikä
29344: viepi valtiosääntöriidan perimmäisiin seqrauksiin, välttämättömänä
29345: edellytyksenä siihen on, että voimme nojautua selvään lakiin. Mutta
29346: niidenkin, jotka selittävät budgettioikeuttamme koskevia perustus-
29347: lakisäännöksiä, niinkuin ensimäisen vastalauseen allekirjoittajat
29348: tekevät, täytyy kai jo siihen mielipiteiden erilaisuuteen katsoen, mikä
29349: tässä asiassa on esiintynyt, myöntää, että voimassa oleva oikeus
29350: tässä kysymyksessä ei ole selvä ja epäämätön. Jos olisi kysymys
29351: perustuslain vastaisen asetuksen julkaisemisesta ja täytäntöön pane-
29352: misesta tai sellaiseen hallintotoimeen ryhtymisestä, joka on selvästi
29353: vastoin perustuslakia, olisi asia olennaisesti toinen kuin nyt.
29354:     Siitä mitä minulla on ollut kunnia esittää käynee ilman enempiä
29355: selityksiä selville, että senaatti katsoo erinomaisen tärkeäksi,
29356: ettei eduskunta hyväksymällä ensimäistä vastalausetta tahdo ai-
29357: heuttaa valtiosääntöriitaa kaikkine sen seurauksineen.
29358: 
29359:     Ed. Castren: Senaatin varapuheenjohtaja on käsillä olevaan
29360: mietintöön liitettyjen vastalauseitten johdosta apumaksun suoritta-
29361: misesta Nevansillan rakentamiseksi, valaistuaan tämän kysymyksen
29362: edellisiä vaiheita, tehnyt selkoa senaatin kannasta asiassa. Sallitta-
29363: koon minunkin tässä maallemme niin tärkeässä asiassa omasta
29364: puolestani lausua mielipiteeni, joka suuressa määrässä eroaa siitä
29365: kannasta, jolle senaatti on asettunut.
29366:     Yhtyen kaikissa kohdissa siihen oikeuskäsitteeseen, jonka m. m.
29367: 1907-vuoden eduskunta vastauksessaan armolliseen esitykseen,
29368: koskeva Suomen valtion varoista valtakunnan rahastoon suoritetta-
29369: vaa apumaksua, selvästi ja sitovasti on tuonut esiin eduskunnan
29370: budgettioikeudesta, pyydän ensiksi saada esittää muutamia yleisiä
29371: näkökohtia samasta asiasta.
29372:     Myönnettävää on, että perustuslakimme valtion raha-asiain
29373: hoitoa koskevat perussäännökset lausuvat julki sen periaatteen,
29374: että hallitsijalla on oikeus määrätä vakinaisten valtion tulojen
29375: käyttämisestä eli toisin sanoen käyttää niin sanotun yleisen valtio-
29376: rahaston varoja valtiomenojen suorittamiseen. Mutta kieltämätöntä
29377: on, että sekäyleisetjärkiperusteet että myöskin tunnustetut oikeus-
29378: periaatteet ja vihdoin nimenomaiset oikeussäännöt asettavat tälle
29379: määrääruisvallalle rajoja.
29380:    Viimemainituista ovat tietysti juuri kansaneduskunnan itse-
29381: rajoitusoikeutta koskevat perustuslakisäännökset huomioon otetta-
29382: vat. Vanhemmat Ruotsin aikuiset perustuslakimme perustuvat tässä,
29383: 2168                  Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
29384: 
29385: 
29386: kuten niin monessa muussakin tärkeässä julkisoikeudellisessa kysy-
29387: myksessä, siihen edellytykseen ja olettamukseen, että sekä kansan-
29388: eduskunnan että hallitsijan puolella vallitsee oikeutettu luottamus
29389: siihen, että toinen valtiomahti vilpittömästi koettaa maan ja kansan
29390: yleisiä etuja toteuttaa sekä tahtoo pysyä lain sille asettamien rajojen
29391: sisäpuolella, sortamatta tai vähentämättä toisen valtiomahdin
29392: oikeutta. Ne edellyttävät, ettei muodollisen oikeuden säännöksien
29393: verrannollista niukkuutta käytetä oikeuden väärinkäyttämiseen.
29394: Mutta nämä määräykset ovat myöskin sitä laatua, että ne eivät
29395: ainoastaan salli, vaan oikeuttavat kehitystä siihen suuntaan, jota
29396: valtion aina jossain määrin muutostenalaiset tarpeet vaativat. Niinpä
29397: ei ole muuta kuin luonnollinen ja selvä johtopäätös niiden sisäl-
29398: löstä, että kun vakinaiset valtion tulot säännön mukaisesti käyvät
29399: menoihin riittämättömiksi, tästä johtuu eduskunnan osanotto ja
29400: harkintaoikeuden vastaava ulotuttaminen valtion menoihin nähden.
29401:     Myöhäisemmät ja uusimmatkin perustuslakimme ovat valtion
29402: raha-asioita koskevaan oikeuteen nähden suuremmaksi osaksi pysyttä-
29403: neet vanhat periaatteet voimassa. Tämä tietysti on johtunut siitä, että
29404: meillä luonnollisetkin tarpeen vaatimat uudistukset, joiden jollakin
29405: lailla voidaan selittää tarkoittavan hallitsijan oikeuden vähentä-
29406: mistä, aina kohtaavat epäluuloa ja vastarintaa korkeimman vallan
29407: puolelta. Mutta osaksi on siihen ollut syynä sekin, että julkisen
29408: finanssioikeutemme sisällöstä ei ylimalkaan viime aikoihin asti oletun-
29409: tunut koituvan mitään vakavia haittoja. Vastoin kaikkea kehityk-
29410: sen logiikkaa on vasta hiljattain ylimmän valtio-orgaanin puolelta
29411: ilmaantunut tulkintatapa ja siihen nojautuvia vaatimuksia, jotka
29412: mitä arveluttavirumin uhkaavat kansan eduskunnan ja siis itse
29413: kansan oikeuksia. Julistaessaan hallitsijan oikeuden määrätä vaki-
29414: naisista valtion varoista olevan aivan rajattoman, tämä käsitys
29415:  uhkaa tehdä eduskunnan perustuslakien mukaan, »V a p a a n>>
29416: harkinta- ja veronmyönnytysoikeuden useinkin näennäiseksi ja
29417: pakonalaiseksi. Sillä jos kerta hallitsija mielin määrin käyttelee ja
29418: saapi käytellä verrattomasti suurinta ja tärkeintä osaa valtion
29419: tulolähteistä, silloin ehdoton pakko eikä valtion todellisia tarpeita
29420: ja kansan veromaksukykyä oikeudenmukaisesti punnitseva harkinta
29421: määrää eduskunnan raha-asiain päätöksen. Mutta kieltämättä lou-
29422: kataan ilmeisesti perustuslaillisen valtiomuotomme perusteita, jär-
29423: kytetään sen kulmakiviä, jos myönnetään mahdolliseksi tulkinta,
29424: joka tekee eduskunnan itseverotusoikeuden illusooriseksi, mitättö-
29425:  mäksi.
29426:      Sen sopusoinnun, jonka eduskunnan ja hallituksen keskinäisessä
29427: suhteessa tällä -alalla tulee vallita, ilmaisee perustuslakimme edel-
29428: lyttäessään, että kruunun tu1oja käytetään maan hyödyksi ja pa-
29429: raaksi. Hallituksen tu1ee olla valmis ja sen tulee kyetä eduskunnalle
29430: osoittamaan, että niitä on tällä tavoin käytetty ja eduskunnalla on
29431:           Apumaksu rautatiesillan rakentamiseksi Nevajoen yli.      2169
29432: 
29433: oikeus harkita, onko niin tapahtunut. Perustuslaeissamme ei edelly-
29434: tetä, että hallitsija saisi tai tahtoisikaan niitä toisin käyttää. Mutta
29435: kysymys, onko niin todella tapahtunut, joutuu eduskunnan arvos-
29436: teltavaksi. Väite, että maan hyödyn ja paraan selville ottaminen kuu-
29437: luu hallitsijalle yksin, ei ole oikea. Hallitsija ei ole oikeutettu yksi-
29438: puolisesti käyttämään valtiorahaston varoja tarkoituksiin, joita ei
29439: voi mitenkään katsoa Suomen valtion omiin tarkoituksiin kuulu-
29440: viksi eikä siltä kannalta pitää maan hyötyä ja parasta edistävänä.
29441:      Suomi on perustuslaillinen valtio eikä ainakaan minkään sellaisen
29442: valtion oikeusjärjestys voi edellyttää, että hallitsija saisi käyttää
29443: julkisia varoja maalle vieraisiin tarkoituksiin. Venäjän ja Suomen
29444: välinen valtioyhdistys ei Suomeen nähden vaikuta muutosta tässä
29445: suhteessa. Tämä yhteys voi erinäisissä tapauksissa aiheuttaa epä-
29446: tietoisuutta siitä, edistääkö jokin valtiomeno todellakin Suomen
29447: omaa hyötyä. Sellaisissa tapauksissa on pelättävissä, että vastoin
29448: perustuslakiemme tarkoitusta suomalaiselta taholta esitetyt oikeu-
29449: delliset ja muut näkökohdat eivät pääse ratkaisuun vaikuttamaan.
29450: Asiain näin ollen on yleensä odotettavissa, että venäläiseltä taholta
29451: tulevat vaikutukset painavat vaa'assa enemmän kuin Suomen
29452: oikeus, joten asia muuttuu oikeuskysymyksestä valtio- ja mahti-
29453: kysymykseksi.       Mutta jos valtiollisen ristikohdan välttämiseksi
29454: myönnetään hallitsijan ja hänen venäläisten neuvonantajainsa
29455: käsitys Suomen hyödystä ja parhaasta ratkaisevaksi, silloin ristiriidassa
29456: perustuslakiemme hengen ja sisällön kanssa helpoitetaan ja autetaan
29457: Suomen hallinnon vähitellen tapahtuvaksi toivottua yhdistämistä
29458: valtakunnan keskushallintoon, mikä tarkoitusperä ei ole ainoastaan
29459: meille epäedullinen, vaan myös itsessään oikeuden vastainen. Jos
29460: me itse yksityistapauksissa väistyen oikeuskannaltamme selitämme
29461: tällaista tarkoitusperää ainakin välillisesti edistävän toimenpiteen
29462: olevan hallitsijan vallassa, niin siten heikonnamme omaa vastustus-
29463: kykyämme, jota kylläkin tarvitaan silloin, kun venäläiseltä taholta
29464:  jälleen ilmoitetaan aijottavan siirtää Suomenvaltiovaroja valtakunnan-
29465:  rahastoon tai muuten käyttää niitä valtakunnan yleisiä tarkoituksia
29466:  varten. Hallitsijan yksinomaista määräämisoikeutta valtiovaroista
29467:  ei tietysti myöskään voida puolustaa sillä, että muka Suomen Suuri-
29468:  ruhtinas jollakin tavalla täyttää Suomen valtion velvollisuuden
29469:  Venäjää kohtaan tai ostaa sen vapaaksi Venäjän vaatimuksista.
29470:  Johdonmukaisesti kehitettynä sellaiset perustelut syöksisivät maamme
29471:  aivan turvattomaan asemaan. Se ilmeinen, se kieltämätön tarkoitus-
29472:  peräisyys, joilla hallitsijavallan puolelta nyt on ruvettu valtio-
29473:  oikeutemme periaatteita ja säännöksiä tulkitsemaan sekä Nevan-
29474:  sillan miljoonia koskevassa asiassa että Suomen valtiovaroista
29475:  valtakunnanrahastoon sotilastarpeisiin suoritettavaa apumaksua
29476:  koskevassa kysymyksessä, tämä tarkoitusperäisyys, jonka kärki
29477:  ilmeisesti kääntyy valtiollista itsenäisyyttämme ja itsemääräämis-
29478: 2170                  Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
29479: 
29480: 
29481: oikeuttamme vastaan, joutuu sitä selvempään valoon, kun otetaan
29482: huomioon, että Venäjällä kansaneduskunnalla nykyään on nyky-
29483: aikaisten periaatteitten mukainen oikeus valtion tulo- ja meno-
29484: arvion hyväksymiseen. Miksi sitten meidän oikeutemme säännöksiä
29485: olisi tulkittava tavalla, joka perustuslakivastaisesti mahdollisimman
29486: suuresti rajoittaa Suomen eduskunnan oikeutta. Mutta syypäänä
29487: on se, että tätä tulkintaa tahdotaan käyttää aseena valtiollista
29488: erikoisasemaamme vastaan. Ja tätä tällaista tulkintaa ei meidän
29489: Suomen miesten pitäisi olla tukemassa, vaan meidän pitäisi olla sitä
29490: vastustamassa.
29491:     Meillä on tänäpäivänä käsillä olevaan valtiovarainvaliokunnan
29492: mietintöön liitettyjen vastalauseitten johdosta, jotka koskevat
29493: kysymystä Nevansillan miljoonista, samalla lausuttava käsityk-
29494: semme tarkeästä ja vaikutuksiltaan kauvas ulottuvasta oikeudelli-
29495: sesta ja periaatteellisesta kysymyksestä, kysymyksestä, jonka kau-
29496: vas-kantavaisuus ei pitäisi olla kenellekään enää salaisuus. Tämä
29497: periaatteellinen kysymys koskee sitä, voiko hallitsija yksipuolisesti
29498: senlaatuisiin tarkoituksiin, kuin yhdysradan rakentamiseen Pieta-
29499: rissa Suomen ja Venäjän rautatieverkkojen välillä, määrätä valtio-
29500: varaston rahoista oman harkintansa mukaan siitä, mikä on Suo-
29501: melle hyödyksi, Suomelle eduksi. Ja samalla tämän kysymyksen
29502: kanssa on yhteydessä kansan-eduskunnan itseverotusoikeuskysymys.
29503:     Tarkastakaamme ensinnä, millä oikeudellisella kannalla 1904-
29504: 1905 vuosien valtiopäivät niin hyvin Suomen valtiovarain käyttä-
29505: misestä Venäjän valtakunnan menoihin ja rautateiden rakentamiseen
29506: Venäjän alueella ylimalkaan, kuin erikseen yhdysradan rakentami-
29507: seen Venäjän ja Suomen rautatieverkon yhdistämiseksi Nevan yli
29508: rakennettavan sillan kautta, ovat olleet. Tarkastakaamme, ovatko
29509: sekä senaatin varapuheenjohtajan esitys tässä kohden, että toisen
29510: vastalauseen allekirjoittajat oikeassa sanoessaan, että 1904-1905
29511: valtiopäiväin säädyt olisivat vaan lausuneet epäilyksiä hallitsijan
29512: oikeudesta yksipuolisesti määrätä Suomen valtiovaraston rahoista
29513: nyt kyseenalaista tarkoitusta varten sekä etteivät, kuten vastalau-
29514: seen tekijät väittävät, vastamainitut valtiopäivät ole suoranaisesti
29515: kosketelleet itse oikeuskysymystä, eivätkä sen perustuksella kieltä-
29516: neet hallitsijan pätevyyttä yksin määrätä Suomen valtiovarastosta
29517: suoritettavista menoeristä sellaisiin tarkoituksiin kuin Nevansillan
29518: rakentamiseen.
29519:     Kesäkuun 23 päivänä 1904 oli hallitsija antanut määräyksen
29520: että Suomen kulunkiarvio olisi jaettava kahteen rahastoon, valtion-
29521: rahastoon ja suostuntarahastoon. Samalla oli hallitsija määrännyt,
29522: että valtionrahaston varoista olisi suoritettava m. m. sellaiset ~raha­
29523: m ä ä r ä t, j o t k a o v a t m a k s e t t a v a t v a 1 t a k u n n a n
29524: r a h a s t o 11 e S u o m e n v a 1 t i o n o s u u t e n a v a 1 t a-
29525: k u n n a n y 1 e i s i i n m e n o i h i ID> sekä »m e n o t s e 11 a i s-
29526:            Apumaksu rautatiesillan rakentamiseksi Nevajoen yli.        2171
29527: 
29528: 
29529: t e n r a u t a t e i d e n r a k e n t a m i s e e n j a y 11 ä p i t ä-
29530: m i s e e n , j o i 11 a o n y 1 e i n e n m e r k i t y s v a 1 t a k u n-
29531: n a 11 e>> samoin kuin >>S u o m e n r a u t a t e i 11 ä t o i m i t e t-
29532: taviin muutostöihin suoranaisen yhteyden
29533: aikaansaamiseksi keisarikunnan ja Suomen
29534: r a u t a t i e v e r k o n v ä 1 i 11 ä.>> Tarkotuksena oli jo silloin,
29535: että Suomen valtionrahaston varoja käytettäisiin sekä Venäjän valta-
29536: kunnan yleisiin menoihin että sellaisten rautateiden rakentamiseen
29537: ja ylläpitämiseen keisarikunnan alueella, joilla venäläisen käsitys-
29538: kannan mukaan on yleinen merkitys Venäjän valtakunnalle ja jotka
29539: ovat sille, Venäjän valtakunnalle, hyödyksi, ja joihin rautatieraken-
29540: nuksiin, tietysti saman käsityskannan mukaan, radan rakentaminen
29541: Nevan poikki Suomen ja Venäjän rautatieverkon yhdistämiseksi
29542: kuuluu. Vastauksessaan joulukuun 31 päivältä 1904 esitykseen
29543: N:o 12 suostunnoista lausuivat I904-1905 valtiosäädyt oikeudelli-
29544: sena käsityksenään ennen esitetystä hallitsijan määräyksestä Suo-
29545: men valtiorahaston käyttämisestä m. m. rautateiden rakentami-
29546: seen keisarikunnan alueella ilman valtiopäiväin hankkimaa suos-
29547: tUlllusta seuraavaa:
29548:      >>Kun Suuriruhtinaanmaan valtiovara-asiat ovat erikseen eheä
29549: kokonaisuus sekä Suomen valtiovaroja, kuten valtiopäiväjärjestyksen
29550:  27 §:stäkin käy selville, on käytettävä Suomen hyödyksi ja par-
29551: haaksi, niin seuraa tästä ettei lisämaksuja Venäjän valtakunnan ra-
29552: hastoon Suomen valtion osuutena valtakunnan yleisistä menoista
29553: k ä y o i k e u d e n m u k a i s e s t i p a n e m i n e n S u o m e n-
29554:  m a a n m e n o a r v i o o n, e 11 e i v ä t v a 1 t i o s ä ä d y t k i n
29555:  menon tarkotusta ja määräätutkittuaan ole
29556: h a v a i n n e e t s e m m o i s e n m a k s u n o 1 e v a n S u o-
29557: m e n m a a n h y ö d y k s i t a i k k a j o h t u v a n s e n v e 1-
29558:  v oi t u k ses t a      k eis ar ikun t a a       k o h t a a n.    Y h t ä-
29559: 1 ä i s e e n m u i s t u t u k s e e n, lisäävät valtiosäädyt, a n t a-
29560:  vat aihetta eräät menot sellaisten rauta-
29561:  t e i d e n r a k e n t a m i s e e n ja y 11 ä p i t ä m i s e en, joi 11 a
29562:  o n y 1 e i n e n m e r k i t y s v a 1 t a kun n a 11 e>> ja joihin
29563:  tämän käsityskannan mukaan myös yhdysradan rakentaminen
29564:  kuuluisi.
29565:      Tämä kaikuu jonkun verran toiselta kuin se esitys, jonka senaa-
29566:  tin varapuheenjohtaja on antanut ja toisen vastalauseen allekirjoit-
29567:  tajat ovat tahtoneet antaa I904-1905 vuosien valtiopäiväin käsi-
29568:  tyskannasta.
29569:       Vastoin sitä, mitä toisen vastalauseen allekirjottajat väittävät,
29570:  ovat siis I904-1905 vuosien valtiopäivien säädyt mitäselvimmin lau-
29571:  suneet, että >>O i k e u d e n m u k a i s esti>> (rättsenligt) vaaditaan
29572:  valtiopäiväin suostumus, ennenkuin Suomenmaan menoarvioon voi-
29573:  daan valtionrahastosta panna maksuja rautateiden rakentamiseen
29574: 2172                  Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
29575: 
29576: 
29577: Venäjällä, vaaditaan, että valtiosäädytkin, menon tarkotusta ja
29578: määrää tutkittuaan, havaitsevat semmoisen maksun olevan Suomen-
29579: maalle hyödyksi. Siis tutkimus siitä, harkinta siitä, ovatko tällaiset
29580: menot Suomenmaan hyödyksi, selitetään näiden valtiopäiväin käsi-
29581: tyksen mukaan kuuluvan eduskunnalle.
29582:     1904-1905 vuosien valtiopäiväin säädyt ovat siis puheenalai-
29583: sessa vastauskirjelmässään selvää selvemmin lausuneet, ettei valtio-
29584: sääntömme mukaan hallitsijalla ole oikeutta yksipuolisesti määrätä
29585: Suomen valtionrahaston varojen käyttämisestä Venäjän alueille
29586: rakennettaviin rautateihin, joilla katsotaan olevan yleinen merki-
29587: tys valtakunnalle, jotka siis valtakunnan edun kannalta, olkoonpa
29588: tämä etu strateegillista tai muuta laatua, voidaan pitää tarpeellisina.
29589: Nojautuen V. J:n 27 §:ään ilmoittivat 1904-1905 vuosien säädyt
29590: mielipiteenään, ettei oikeudenmukaisesti maksuja puheenalaisen
29591: laatuisia tarkoituksia varten saa suorittaa ilman valtiopäivien suos-
29592: tumusta.
29593:     Senaatin varapuheenjohtaja on lausunut senaatin mielipiteenä,
29594: että olisi ollut suotavaa, olisi ollut asianmukaista, jos eduskunnalle
29595: olisi annettu esitys, jossa olisi pyydetty eduskunnan suostumusta
29596: apumaksun suorittamiseen Pietariin rakennettavaa yhdysrataa varten.
29597: Senaatin käsityskanta näkyy siis olevan sellainen, että eduskunnalla
29598: ei ole lakiin perustuvaa oikeutta vaatia, ettei apumaksua Nevansillan
29599: rakentamiseksi suoriteta ilman sen suostumusta. Edellä antamastani
29600: selostuksesta käy esille, että vastoin sekä senaatin varapuheenjoh-
29601: tajan että toisen vastalauseen allekirjoittajien väitteitä, vuosien
29602: 1904-05 valtiopäivät ovat olleet aivan vastakkaisella kannalla kuin
29603: milläkotimainenhallitus ja toisen vastalauseenallekirjoittajat seisovat.
29604:     Edellä esittämäni kohta 1904-05 vuosien valtiosäätyjen vastaus-
29605: kirjelmästä on otettu sanasta sanaan samojen valtiopäivien valtio-
29606: varainvaliokunnnan mietinnöstä, jossa valiokunnassa oli puheen-
29607: johtajana hra L. Me c he 1 i n ja jäseninä m. m. F. Heike 1,
29608: 0. Donner, E. G. P a 1m en ja G. G r a n f e 1 t, jotka herrat
29609: G r a n f e 1 t ja vapaaherra E. G. P a 1m en ovat toisen vastalauseen
29610: allekirjoittajia. Vastamainittua valtiovarainvaliokunnan mietintöä
29611: esitettäessä eri säädyissä hyväksyivät kaikki säädyt, ritaristo ja
29612: aateli, pappissääty, porvarissääty ja talonpoikaissääty sen yksimie-
29613: lisesti.
29614:     Mutta vuosien 1904-05 valtiosäädyt eivät tyytyneet ennenmai-
29615: nittuun ylimalkaiseen lausuntoon. Säädyt ottivat porvarissäädyssä
29616: nostetun anomuksen johdosta erikseen käsiteltäväkseen kysymyksen
29617: apumaksun suorittamisesta Suomen valtionvaroista radan rakenta-
29618: mista varten Venäjän ja Suomen rautatieverkkojen yhdistämiseksi
29619: Nevan poikki tehtävän sillan kautta. Valtiovaliokunta, joka
29620: Nevansillankin eli yhdysrata-asiassa antoi mietinnön, lausuu siinä
29621: seuraavasti:
29622:          Apumaksu rautatiesillan rakentamiseksi Nevajoen yli.    2173
29623: 
29624: 
29625:     »Mitä tulee Suomen valtionvaroista aijotun apumaksun suo-
29626: rittamiseen Pietarissa olevien Suomen ja Venäjän rautatieasemien
29627: välissä olevaa yhdysrataa varten, on asian o i k e u d e 11 i s e e n
29628: p u o 1 e e n n ä h d e n huomautettava, että hallitus tosin saa
29629: määrätä yleisen valtionrahaston varoista ja on oikeutettu käyttä-
29630: mään niitä niin hyvin juoksevien valtiomenojen suorittamiseen kuin
29631: muihinkin tarkoituksiin, niinkuin uutisrakennuksiin ja yleisiin yri-
29632: tyksiin. V. J :n 27 §:n mukaisesti on tässä kumminkin vaarinotettava,
29633: että varat käytetään maan hyödyksi ja parhaaksi; yrityksen hyö-
29634: dyn pitää vastata menoja. Niinikään on ilmeistä, ettei valtionrahas-
29635: ton varoja saa käyttää niin laajaperäisesti, että valtion tarpeiden
29636: tyydyttämiseksi täytyy valtiosäädyiltä pyytää uutta tai korotettua
29637: suostuntaa, tai että rahastoille, joiden tulo- ja menoarvio määrätään
29638: valtiosäätyjen myötävaikutuksella, sen kautta saatetaan mainitta-
29639: via menoja.
29640:     Siitä, mitä edellä on esitetty, näkyy, ettei vielä ole olemassa
29641: tarpeellista selvitystä siitä, tuleeko yhdysradan hyöty vastaamaan
29642: sitä tuntuvaa apumaksua, mikä Suomen valtionrahastosta on edel-
29643: lytetty suoritettavaksi, sekä että jos yhdysliikenne Venäjän rauta-
29644: teiden kanssa toimeenpantaisiin, kulkulaitosrahastolle koituisi san-
29645: gen suuria kustannuksia. Mainitut menot luonnollisesti voivat tun-
29646: tuvasti vaikuttaa valtiovarain tilaan; niinpä jos yhdysradan apu-
29647: maksu ei tulisi kysymykseen, niin hallituksen ei näilläkään valtio-
29648: päivillä olisi tarpeen, niinkuin arm. esityksessä on tehty, suostunta-
29649: varoista varainhoitokaudeksi r905-07 pyytää uutta 900,000 markan
29650: määrärahaa tientekorasituksen huojentamiseksi.~
29651:     Lopuksi sanotaan valiokunnan perusteluissa: >>On vielä mainittava
29652: tärkeä seikka. Puheenaoleva yhdysrata ei ainoastaan ole tarkoitettu
29653: rakennettavaksi Suuriruhtinaanmaan rajojen ulkopuolelle, vaan myös
29654: annettavaksi erään venäläisen rautatiehallituksen kokonaan käy-
29655: tettäväksi. Tämän asianhaaran yksinään olisi pitänyt aiheuttaa,
29656: ettei asiaa olisi otettu ratkaistavaksi antamatta sitä valtiosäätyjen
29657: käsiteltäväksi.>> Valtiovaliokunnan mietinnöstä en ainakaan minä ole
29658: löytänyt sellaista kohtaa, jossa valtiosäädyt, senaatin varapuheen-
29659: johtajan ilmoituksen mukaan, olisivat lausuneet, että yhdysradan
29660: rakentamisesta on epäämätöntä hyötyä Suomelle. r904-05 vuosien
29661: valtiovaliokunta lopetti perustelunsa ehdottarualla säädyille, että.
29662: säädyt siinä tapauksessa, että yhdysrata Suomen ja Venäjän rauta-
29663: tieverkon välillä katsotaan olevan Pietariin rakennettava ja apu-
29664: maksu Suomen valtiovaroista sitä varten tulee kysymykseen, anoisi
29665: arm. esitystä tässä asiassa. Kaikki säädyt hyväksyivät valtiovalio-
29666: kunnan mietinnön, pappissääty, porvarissääty ja talonpoikaissääty
29667: keskustelutta ja yksimielisesti. Ritaristossa ja aatelissa käytti val-
29668: tiovaliokunnan silloinen puheenjohtaja L. Me c he 1 i n puheen-
29669:  vuoroa vastatakseen kenraalikuvernöörin kanslian virkamiehen E.
29670: 2174                   Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
29671: 
29672: 
29673: Bergin lausuntoon ja lopettaen hyvähuutojen kaikuessa nam: »Sitä
29674: tärkeätä oikeussääntöä ei käyne noin ilman
29675: m u u t a p u h a 1 t a m i n e n p o i s, e t t ä m ä ä r ä ä m i n e n
29676: S u o m e n v a 1 t i o v a r o j e n k ä y t t ä m i s e s t ä u 1 k o-
29677: p u o 1 e 11 a S u o m e n t u 1 o- ja m e n o a r v i o n s ä ä n-
29678: nöksiä ja tarkoituksia ei kuulu yksistään
29679: h a 11 i t s i j a 11 e.>> Täten syntyneen säätyanomuksen perustelut
29680: ovat kaikessa yhtäpitäviä valtiovaliokunnan perusteimien kanssa.
29681: Ne osoittavat, että vastoin sitä, mitä toisessa vastalauseesssa väi-
29682: tetään 1904-1905 vuosien säädyt puheenalaisessa anomuksessaan
29683: o i k e u d e 11 i s i 11 a syillä tukevat käsitystään esityksen antami-
29684: sesta valtiopäiville siinä tapauksessa, että apumaksu N evansillan
29685: rakentamiseksi tulisi kysymykseen. Säädyt huomauttavat nimen-
29686: omaan asian oikeudellista puolta, niistä oikeudellista seikoista, joille
29687: he perustavat anomuksensa armollisen esityksen antamisesta. Lau-
29688: suttuaan ensin että hallitsija on oikeutettu käyttämään valtiovaroja
29689: juokseviin valtiomenoihin ja muihin tarkoituksiin, kuten uudisraken-
29690: nuksiin seuraavilla ehdoilla: 1) että V. J :n 27 §:n mukaisesti varat
29691: käytetään maan hyödyksi ja parhaaksi; z:o) ettei valtiorahaston
29692: varoja käytetä niin laajaperäisesti, että on täytymys pyytää uutta tai
29693: korotettua suostuntaa; ja 3:o) ettei rahastolle, joitten tulo- ja meno-
29694: arvion määrääminen riippuu hallitsijan ja valtiosäätyjen myötä-
29695:  vaikutuksesta, saateta mainittavasti menoja, osoittavat valtio-
29696: säädyt sen jälkeen ettei yhtään mainituista ehdoista ole olemassa,
29697: mikäli koskee hallitsijan oikeutusta käyttää Suomen valtiorahas-
29698: ton varoja Nevansillan rakentamiseen: ei ollut tarpeellista selvitystä
29699: siitä, tuleeko yhdysradan hyöty vastaamaan Suomen valtiovaroista
29700: suoritettavaksi edellytettyä summaa; että menoerä Nevansillan
29701: rakentamiseksi niin tuntuvasti vaikuttaisi valtiovarojen tilaan, että
29702: hallitsijan sen johdosta täytyisi pyytää lisättyä suostuntaveroa;
29703: sekä että kun yhdysradan rakentamisella Venäjän ja Suomen rauta-
29704: tieverkon välille on, kuten asiassa syntyneistä asiakirjoista näkyy,
29705: edellytetty kauttakulkevaa liikettä toimeenpantavaksi Venäjän
29706: rautateitten kanssa, kulkulaitosrahastolle syntyisi suuria kustannuk-
29707: sia. Kaikesta tästä on mahdotonta vetää muuta johtopäätöstä, kuin
29708: että silloisten valtiopäivien säädyt olivat sitä mieltä, ettei hallitsija
29709: ole oikeutettu yksipuolisesti valtiopäivien suostumuksetta käyt-
29710: tämään valtiorahaston varoja Nevansillan rakentamiseen. Jokainen
29711:  joka vähänkin objektiivisesti tarkastaa vuosien 1904-05 valtio-
29712:  päivien kyseenalaisen anomuksen perusteluita, ei voi tulla muuhun
29713: käsitykseen kuin siihen, että mainitut valtiopäivät ovat pitäneet
29714:  esityksen antamista valtiopäiville apumaksun suorittamisesta Nevan-
29715: sillan rakentamiseksi o i k e u d e 11 i se s t i tarpeellisena ja vält-
29716:  tämättömänä eikä suinkaan vaan suotavana, kuten toisen vastalau-
29717: seen allekirjoittajat koettavat tehdä todennäköiseksi. Mutta jos
29718:            Apumaksu rautatiesillan rakentamiseksi Nevajoen yli.      2175
29719: 
29720: 
29721: vielä se, minkä 1904--o5 valtiopäivät, kuten tämän lausunnon alussa
29722: olen esittänyt, olivat lausuneet vastauksessaan arm. esitykseen
29723: suostunnoista valtiorahaston käyttämisestä rautatien rakentami-
29724: seen keisarikunnan alueelle, asetetaan yhteen, kuten täytyy tehdä-
29725: kin, niitten perustelujen kanssa, joilla sanotut valtiopäivät tukivat
29726: anomustaan esityksen antamisesta apumaksun suorittamisesta Ne-
29727: vansillan rakentamiseen, on katsottava eittämättömäksi, että 1904
29728: --o5 valtiopäivät eivät ole pitäneet hallitsijan yksipuolista päätöstä
29729: Suomen velvollisuudesta 2 1/2 miljoonalla ruplalla ottaa osaa Nevan-
29730: sillan rakentamiseen valtiosäännön mukaisena, seikka, joka käy
29731: selville siitäkin, että valtiosäädyt, tietäen hallitsijan jo ratkaisseen
29732: asian, esittämiensä oikeudellisten syitten nojalla, pyytävät arm.
29733: esitystä asiassa.
29734:      Huomioon on otettava vielä, että 1904-1905 valtiopäivien
29735: edelläkerrotut kaksi päätöstä tehtiin yksimielisesti ja ilman min-
29736: käänlaista vastaväitöstä kenenkään yksityisen valtiopäivämiehen
29737: eikä minkään puolueen puolelta sekä että mainituilla valtiopäivillä
29738: olivat maamme parhaimmat lainopilliset voimat ja valtiolliset ky-
29739: vyt edustettuina, joista mainittakoon senaattori L. Me c he 1 i n,
29740: nykyinen senaattori A u g u s t N y b e r g h, entiset senaattorit
29741: Lennart G r i p en b e r g ja F. S t j e r n v a 11 , hovioikeu-
29742: denasessori P. E. S v i n h u f v u d, entinen senaattori K. J. S t å h 1-
29743: b e r g, K. A n t e 11, kauppaneuvos W. Hackman, nykyinen
29744: senaattori 0 n n i S c h i 1 d t, vapaaherra R. A. W r e d e, vapaa-
29745: herra V i k t o r v o n B o r n, nykyinen senaattori D a n i e 1 s o n-
29746: K a 1 m a r i, professori R. H e r m a n s o n, senaattori F. L u n-
29747: d e n i u s, vapaaherra E. G. P a 1 m e n, entinen prokuraattori
29748:  J u 1 i u s G r o t e n f e 1 t, valtioneuvos T h. R ei n, nykyinen
29749: senaattori Y r j ö - K o s k i n e n, professori K u s t a v i G r o-
29750: te n f e 1 t sekä tässä kamarissa istuvat edustajat veljekset R o-
29751: s e n q v i s t. Se puolue-eroituksesta huolimatta yksimielinen oi-
29752: keudellinen kanta, joka silloin astui ilmoille valtiorahaston varojen
29753: käyttämisen oikeudesta sellaisiin tarkoituksiin kuin Nevansillan
29754: rakentamiseen, painanee kuitenkin jonkun verran enemmän kuin
29755: toisen vastalauseen allekirjoittajien kanta, semminkin kun ainakin
29756: edustajat G. G r a n f e 1 t, E. G. P a 1m en, K. Gro te n f e 1 t ja
29757:  K. W. Koske 1 i n, joka viimemainittu myöskin on toisen vasta-
29758: lauseen allekirjoittajia 1904-1905 vuosien valtiopäiväin jäseninä
29759: ovat mainituilla valtiopäivillä katsottava olleen toista mielipidettä
29760:  kuin tätä nykyä.
29761:      Perustuslaillinen hallitus asettui kysymyksessä Nevansillan mil-
29762:  joonista samalle kannalle kuin 1904-1905 vuosien valtiopäivät.
29763:  Kun perustuslailliselta senaatilta vaadittiin lausuntoa 1904-1905
29764:  vuosien valtiopäivien anomuksesta, otti se lausuntoansa mainittujen
29765:  valtiopäivien esittämät oikeudelliset syyt kokonaisuudessaan, il-
29766: 2176                    Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
29767: 
29768: 
29769: moittaen, että se oli samaa mielipidettä kuin säädyt. Senaatin käsi-
29770: tyksen mukaan yhdysradan rakentamisyritys oli itsessään sitä luon-
29771: toa, että sen toteuttaminen tulisi perin tuntuvalla tavalla vaikutta-
29772: maan kulkulaitsorahaston asemaan. Esittämiensä syiden nojalla
29773: tu1i perustuslaillinen senaatti siihen lopputulokseen, »e t t e i o 1 e
29774: e p ä i 1 y k s e n a 1 a i s t a k a a n, et t ä p u h e e n a 1 a i n e n
29775: y r i t y s o n s i t ä 1 a a t u a, e t t e i s i t ä v a 1 t i o s ä ä n-
29776: nön mukaisesti voida toteuttaa apumaksun
29777: suorittamisella Suomen valtiovaroista ilman
29778: että se tapahtuu hallitsijan ja säätyjen
29779: y h t ä p i t ä v ä n p ä ä t ö k s e n n o j a 11 a.>> Vihdoin senaatti
29780: ilmoitti, ettei se katso voivansa ryhtyä toimenpiteisiin 2 1/2
29781: miljoonan ruplan maksamiseen Suomen valtiovaroista N evansillan
29782: rakentamiseen, seikka joka jäi senaatin varapuheenjohtajalta huo-
29783: mauttamatta. Kun sittemmin perustuslailliselta senaatilta hallit-
29784: sijan 21 päivänä heinäkuuta 1904 julkaiseman käskykirjeen nojalla
29785: vaadittiin rahojen suorittamista, viittasi se 3 päivänä maaliskuuta
29786: 1906 antamaan lausuntoansa ja kun Venäjän kulkulaitosministeri
29787: kehoitti perustuslaillista senaattia valitsemaan edustajia yhdysradan
29788: tutkimista varten asetettavaan komiteaan, meni perustuslaillinen
29789: senaatti niin pitkälle, että se kieltäytyi tätä kehoitusta noudatta-
29790: masta, viitaten jälleen ennen mainittuun lausuntoonsa.
29791:     Samalla kannalla kuin 1904-1905 vuosien valtiopäivät ja perus-
29792: tuslaillinen hallitus, ovat myöskin 1907 vuoden eduskunta ja vuoden
29793: 1908 ensimäisten valtiopäiväin perustuslakivaliokunta horjumatta
29794: seisoneet. Vastauksessaan esitykseen Suomen valtiovaroista valta-
29795: kunnan rahastoon suoritettavasta apumaksusta lausuivat 1907 vuo-
29796: den valtiopäivät m. m. seuraavasti: >>Maamme valtiovarain tila on
29797: jo vuosikymmeniä ollut semmoinen, ettei hallitus ole tullut vakinai-
29798: silla valtiovaroilla toimeen, vaan sekä suostuntavaroja ja valtio-
29799: lainoja tarvitaan ja käytetään maan tarpeisiin. Näin ollen Suo-
29800: men lait eivät salli hallitsijan ilman edus-
29801: kunnan suostumusta käyttää valtiorahaston varoja pu-
29802: heena olevan menoerän suorittamiseen. Tämän käsityksen maamme
29803: kansaneduskunnan oikeudesta ovat myös Suomenmaan valtiosäädyt
29804: eri aikoina ja useammassa eri tilaisuudessa esiintuoneet. Tästä
29805: p eri a a t t e e s t a e d u s k u n t a j ä r k ä h t ä m ä t t ä p i-
29806: t ä ä k i i n n i s e k u n o n y k s i S u o m e n v a 1 t i o-
29807: s a a n n ö n k u 1 m a k i v i ä.>>
29808:     Vuoden 1908 ensimäisten valtiopäiväin perustuslakivaliokunnan
29809: välikysymysmietinnössä tapaamme yhdysradan rakentamista var-
29810: ten Pietariin Suomen valtiovaroista suoritettavasta apumaksusta
29811: seuraavan lausunnon: >>Edelleen on huomioon otettava, että kun on
29812: kyseessä rautatien rakentaminen Suomen rajojen sisäpuolella, on
29813: siitä aina eduskunnalle annettava arm. esitys. Sitä v ä 1 t t ä...
29814:              Apumaksu rautatiesillan rakentamiseksi Nevajoen yli.            2177
29815: 
29816: 
29817: m ä t t ö m ä m p ä ä o n, e t t ä e d u s k u n n a 11 e a n n e-
29818: t a a n a :r m. e s i t y s, j o s S u o m e n              v a 1t i o v a r a i n
29819: käyttämistä vaaditaan maan ulkopuolelle
29820: :r a k en n e t t a v a a r a u t a t i e t ä v a r t e n.         Näitä näkö-
29821: kohtia silmällä pitäen ovat valtiosäädyt mainituilla, nim. I904-I905
29822: vuosien valtiopäivillä sekä o i k e u d e 11 i s te n syiden nojalla,
29823: koska oli kyseessä rautatie, joka oli rakennettava suuriruhtinaan-
29824: maan rajain ulkopuolelle vieläpä aijottu erään venäläisen rautatie-
29825: hallituksen haltuun annettavaksi, anoneet, että Keisarillinen Majes-
29826: teetti siinä tapauksessa, että yhdysrata Suomen ja Venäjän rauta-
29827: teiden välillä katsotaan olevan Pietariin rakennettava ja apumaksu
29828: Suomen valtiovaroista sitä varten tulee kysymykseen, suvaitsisi
29829: eduskunnalle antaa arm. esityksen asiassa. Tämä anomus on vast-
29830: ikään korkeimmassa paikassa hyljätty, mikä h y 1 k ä ä v ä
29831: päätös ainoastaan siinä tapauksessa sovel-
29832: tuu maassamme vallitsevaan oikeuskäsityk-
29833: seen, että. se voidaan tulkita siten, että
29834:  Keisarillinen Majesteetti on näkevä mah-
29835: dolliseksi ettei apumaksua Suomen valtiova-
29836: :r o i s t a p u h e e n a 1 a i s e e n t a r k o i t u k s e e n v a a d i t a.~
29837:       Suomettarelaisen ryhmän edustajat puheenalaisessa perustuslaki-
29838: valiokunassa olivat silloin samaa mielipidettä kuin mikä esiintyy va-
29839: liokunnan mietinnössä, kuten heidän vastalauseestaan sivulla 37-38
29840:  mainitussa mietinnössä käypi selville. Tässä vastalauseessa lisäävät
29841: mainitun ryhmän valiokunnassa olevat edustajat vielä uuden syyn
29842:  valiokunnan esittämien lisäksi lausuen: >>Tässä asiassa syntyneen
29843: erimielisyyden valaisemiseksi on huomattava, että valtiosäädyt
29844: ovat taanneet rautatierakennuksia varten otettuja valtiolainoja
29845: määrätyillä edellytyksillä rakennusten ja kaluston kustannuksiin
29846: nähden, joita edellytyksiä hallitus ei ole oikeutettu yksipuolisesti
29847: muuttamaan.>>
29848:      Edellä esitetyllä oikeudellisella kannalla ovat kansaamme edusta-
29849:  vat valtiopäivät ja perustuslaillinen entinen hallitus ollut. Samalla
29850: kannalla on viimeisiin aikoihin asti koko maamme seisonut. Että
29851: tämä kanta on ollut ainoa oikea kanta, pitäisi jokaiselle itsenäisesti
29852: ajattelevalle olla selvä, joka ei anna johtaa itseään harhaan eikä
29853: eksyttää itseään niiden henkilöiden enemmän tai vähemmän hei-
29854: koista syistä, jotka eduskunnan perustuslaillisen kannan tai-
29855:  vuttamiseksi ja miljoonien myöntämistä varten on saatu näyttä-
29856:  mölle astumaan sitä varten, että he osoittaisivat sitä v ä ä r ä k s i,
29857:  mitä he itse ja koko meidän kansamme ovat ennen oikeana
29858: pitäneet. Jokaiselle pitäisi olla ilmeistä, että apumaksun suoritta-
29859:  misella Suomen valtiovarain :rahastosta yhdysradan aikaansaami-
29860: seksi Suomen ja Venäjän rautatieverkkojen välillä ei tuoteta hyötyä
29861:  maalle, vaan vahinkoa, jopa arvaamatontakin vahinkoa. Yhdys-
29862:  radan aikaansaaminen ja seurauksena siitä yhdys- ja kauttakulku-
29863:                                                                        137
29864: 2178                    Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
29865: 
29866: 
29867: liikkeen toimeenpaneminen Suomen rautatieverkon yhteen sulatta-
29868: mista varten Venäjän rautatieverkon kanssa sekä suomalaisen rauta-
29869: tieverkon hallinnon asettaminen ensi aluksi riippuvaksi venäläisten
29870: viranomaisten tarkastamisesta, sittemmin sen täydellinen alistami-
29871: nen venäläisten viranomaisten alle, oli tärkeä rengas kenraalikuver-
29872: nööri Bobrikoffin Suomen venäläistyttämistä tarkattavassa ohjel-
29873: massa, jonka hän on esittänyt hallitsijalle antamassaan salaisessa
29874: kertomuksessa, ja jota ohjelmaa järjestelmällisesti, vaikka jonkun-
29875: verran varovaisemmin ja samalla viisaammin yhä yritetään venä-
29876: läiseltä taholta toteuttamaan. Tunnettuahall on, minkälaisen tarkas-
29877: tussääntösuunnitelman Suomen rautateitä varten, sitte kun yhdys-
29878: rata on rakennettu ja yhdysliike olisi saatu aikaan, venäläinen kulku-
29879: laitosministeriö on laatinut ja ministerineuvostoon lähettänyt, missä
29880: se par'aikaa on käsiteltävänä. Nevansillan rakennettua ja yhdys-
29881: liikkeen aikaansaatua ryhdyttäisiin tietysti tätä tarkastussääntö-
29882: suunnitelmaa panemaan toimeen, josta johtuisi Suomen rautateiden
29883: ja rautatiehallinnon itsenäisen olemassaolon lopettaminen. Eikö
29884: se olisi katsottava suunnattomaksi vahingoksi, jos rautatieverkkomme,
29885: tärkein taloudellinen liikekeinomme, jonka toteuttamiseksi edus-
29886: kunta on tehnyt suuria valtiovelkoja, joutuisi vieraisiin käsiin?
29887: Tähän väitettänee kenties, että huolimatta siitä, josko apuraha
29888:  maksetaan Suomen varoista tai ei, yhdysrata tulisi rakennettavaksi
29889:  ja yhdysliike toimeenpantavaksi. Mahdollista ja luultavaa. Mutta
29890: silloin emme ainakaan käyttäisi köyhän kansamme varoja, joita
29891:  enemmän kuin hyvin tarvitsemme sisällisten reformiemme toteut-
29892:  tamiseksi, sellaisen yrityksen aikaansaamiseksi, jonka lopullisena
29893:  päämääränä on Suomen rautatieverkon yhteensulattaminen Venäjän
29894:  rautatieverkon kanssa yleisvaltakunnalliseksi rautatieverkoksi, kei-
29895:  nona maamme venäläistyttämiseksi. Emme myöskään silloin olisi
29896:  luopuneet itseverotusoikeudestamme.
29897:      Tästä käynee selville, että senaatin varapuheenjohtajan väite,
29898:  ettei yhdysrata ole ristiriidassa maan edun kanssa, vaan sille hyö-
29899:  dyksi ei ole paikkansa pitävä, yhtä vähän kuin hänen väitteensä
29900:  että oikeudellisesti kysymykset yhdysradasta ja yhdysliikkeestä
29901:  ovat pidettävät erillään. Sillä yhdysrata rakennetaan sitä varten
29902:  ja siinä tarkotuksessa, että yhdysliike saataisiin aikaan Suomen ja
29903:  Venäjän radoilla, seikka, jonka pitäisi olla jokaiselle tunnettu. On siis
29904:  mahdotonta oikeudellisesti erottaa kysymyksiä yhdysradasta ja
29905:  yhdysliikkeestä koska yhdysradan rakentaminen kieltämättömästi
29906:  vaikuttaa kulkulaitosrahaston asemaan, josta eduskunta ja hallitsija
29907:  ainoastaan yhteisesti ovat oikeutetut päättämään.
29908:      Selvä on myöskin, että yhdysradan aikaansaaminen tulisi mitä
29909:  perinpohjaisimmalla tavalla vaikuttamaan kulkulaitosrahaston ti-
29910:  laan, joista varoista hallitsija ja eduskunta ovat oikeutetut vaan
29911:  yhteisesti päättämään. Yhdysradan kieltämättömänä edellytyksenä
29912:  on ollut ja on yhä edelleen kauttakulkuliikkeen aikaansaaminen
29913:             Apumaksu rautatiesillan rakentamiseksi Nevajoen yli.   2179
29914: 
29915: 
29916: Suomen ja Venäjän rautatieverkon välillä. Eikähän kukaan enaa
29917: voine ummistaa silmiänsä sille tosiasialle, että nykyiselle senaatille
29918: jo on saapunut käsky varojen varaamisesta yhdysliikkeen aikaan-
29919: saamista varten. Suomen rautateiden sellaiseen kuntoon asettami-
29920: nen, että niillä yhdysliike tulisi mahdolliseksi, ei ainoastaan kysyisi
29921: suunnattoman suuria menoja, jotka I904-D5 valtiopäivät arvasivat
29922: nousevaksi noin IO milj. markkaan, vaan aiheuttaisi muutoksia
29923: vastedes rakennettavien rautateiden rakennustavassa ja siitä joh-
29924: tuvia lisättyjä kustannuksia. Sekä I904-05 vuoden valtiopäivät
29925: että perustuslaillinen hallitus ovat kumpikin olleet sitä mieltä, ettei
29926: oikeudellisesti käy erottaminen yhdysratakysymystä yhdysliikkeestä,
29927: että ne ovat erottamattomassa yhteydessä toistensa kanssa, ja että
29928: ne vaikuttavat kulkulaitosrahaston tilaan, jonka takia ja yksistään
29929: jo tästä syystä apurahan myöntäminen Nevansillan rakentamiseen
29930: ei oikeudellisesti voi tulla kysymykseen ilman eduskunnan myötä-
29931: vaikutusta. Niinikään pitäisi olla selvää että, kun on kysymys
29932: apumaksusta rautatien rakentamiseksi ulkopuolelle maan rajoja,
29933: jonka hallintokin tulisi olemaan ulkomaalaisten käsissä, tällainen
29934: menoerä ei suinkaan kuulu sellaisiin Suomen valtiorahaston sään-
29935: nöllisiin menoihin, joista hallitsija yksinään voisi päättää, vaan on
29936: se pidettävä menoeränä, jolla pyritään yrityksen toteuttamiseen,
29937: joka on ulkopuolella Suomen tulo- ja menoarvion säännöllistä tarko-
29938: tusta, jopa suoranaisessa ristiriidassa Suomen valtion oman tarkotus-
29939: perän kanssa. Huolimatta kaikista näistä syistä ja kieltämällä sen
29940: kannan oikeudellisuuden, jolla kahdet valtiopäivät, perustuslaillinen
29941: hallitus ja vuoden I908 ensimäisten valtiopäiväin perustuslakivalio-
29942: kunta on ollut, väittävät toisen vastalauseen tekijät vastalausees-
29943: saan, että edellisten valtiopäiväin kantaan nojautuvalta mielipiteeltä
29944: puuttuu ehdoton pätevyys ja tekevät kaiken voitavansa kieroilla
29945: esityksillä horjuuttaakseen tätä pätevyyttä. Valtiovarainvalio-
29946: kunnan mietintöön liitetty puheenalainen toinen vastalause on käsi-
29947: tykseni mukaan mitä surullisimpia ilmiöitä valtiopäivähistoriassamme.
29948: Tämän arvostelun oikeuttaa ensinnäkin se seikka, että vastalauseessa
29949: väitetään, ettei edellisten valtiopäiväin ja senaatin lausunnot, yhtä
29950: vähän kuin se, mitä I907 valtiopäivät ovat sanoneet, saa oikeudelli-
29951: sesti sitoa nykyisten valtiopäiväin käsittelyvapautta, vaan on asia
29952: nytkin harkittava vapaasti ja niistä riippumatta. Jos olisi kysymys
29953: jonkun asian arvostelemisesta tarkoituksenmukaisuuden näkö-
29954: kannalta, olisi tämä väite kieltämättä oikea. Mutta kun on kysymys
29955: siitä, onko nykyisen eduskunnan edelleen pidettävä kiinni tärkeästä
29956: oikudellisesta periaatteesta, johon perustuen selvitys Nevansillan
29957: asiasta on annettu useamman kuin yhden kerran korkeimpaan
29958: paikkaan, niin täytyy leimata puheenalaisessa vastalauseessa esiintyvä
29959: väite enemmän .kuin arveluttavaksi. Toiseksi ei vastalauseesta voi
29960: tulla muuhun johtopäätökseen kuin siihen, että vastalauseen tekijät
29961: 2180                   Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
29962: 
29963: ovat sitä mieltä, että hallitsija yksipuolisesti on oikeutettu käyttä-
29964: maan Suomen valtiorahaston varoja sellaisiin tarkoituksiin
29965: kuin Nevansillan rakentamiseen.         Tästä kannasta johtuisi että
29966: hallitsija olisi myöskin oikeutettu määräämään Suomen valtion
29967: varoista mihinkä Venäjälle rakennettavaan rautatieyritykseen ta-
29968: hansa, jonka hän harkitsee olevan maan hyödyksi ja parhaaksi,
29969: määrätä Suomen valtiovaroja maksettavaksi valtakunnan rahas-
29970: tolle Suomen valtion osuuten,a yleisiin menoihin, sanalla sanoen mihin
29971: tarkoituksiin tahansa, riippuen yksin hänen mielipiteestään maan
29972: hyödystä ja parhaasta.
29973:     Itsestänsä herää kysymys, mikä on aikaansaanut tällaisen mer-
29974: killisen mielipiteitten muutoksen? Mikä on aikaansaanut sen, että
29975: kielletään edellisten valtiopäivien, perustuslaillisen hallituksen ja rgo8
29976: vuoden perustuslakivaliokunnan yksimielinen oikeuskanta puheen-
29977: alaisessa asiassa? Ristikohdan välttäminen valtiomahtien välillä.
29978: Se on se, joka on aikaansaanut tämän muutoksen mielipiteissä. En
29979: ainakaan minä keksi siihen muuta syytä. Ovatko sortovuosien ope-
29980: tukset jo hälvenneet mielestämme? Sortovuosien olisi pitänyt meille
29981: opettaman, että jokainen luopuminen meidän oikeuksistamme
29982: johdattaa meitä myöntyväisyyden liukkaalle tielle, jossa ei tiedetä
29983: milloin pysähdytään, ja että jokainen luopumus meidän oikeuk-
29984: sistamme antaa uutta yllykettä uusiin ahdistuksiin jatkettuun mei-
29985: dän oikeutemme polkemiseen. Kun tässä kamarissa 1907 vuoden
29986: valtiopäivillä oli kysymys 20 miljoonan markan myöntämisestä
29987: Venäjän valtakunnanrahastoon sotilastarpeita varten, niin sanottiin
29988: m. m.: >>Myöntäkää tällä kertaa tuo summa, sillä sen jälkeen koettaa
29989: meille rauhan aika, jota kipeästi kaipaamme edistyäksemme aineelli-
29990: sesti ja henkisesti.>> Mutta millaisen vastauksen saimme noitten
29991: miljoonien myönnettyä? Sellaisen, että kenraali Seyn nimitettiin
29992: Suomen kenraalikuvernöörin apulaiseksi, sellaisen että perustuslaki-
29993: vastaisesti tehtiin Suomen asiain esittely riippuvaksi venäläisestä
29994: ministerikomiteasta, määräys, joka ehkäisee kokonaan meidän
29995: sisällistä kehitystämme. Tällä kertaa vaaditaan ja painostetaan edus-
29996: kuntaa mielipiteenään lausumaan, että kotimaisen hallituksemme
29997: olisi maksettava vaadittu apuraha Nevansillan rakentamista
29998: varten. Muttamitä tietäisi tämämyöntyrnisemme? Hallitsijan kannan
29999: oikeaksi tunnustamisen, kannan, joka on ristiriidassa itseverotus-
30000: oikeutemme kanssa. Sillä jokaisen pitäisi käsittämän, että jos
30001: kerran eduskunta yhtymällä toiseen vastalauseeseen selittää, että
30002: hallitsija on oikeutettu oman harkintansa mukaan käyttämään
30003: valtiovaraston varoja senlaatuisiin tarkoituksiin, kuin Nevansillan
30004: rakentamiseen, seuraisi siitä, että hallitsija voisi minkälaista Suomen
30005: edulle haitallista tarkoitusta varten tahansa tyhjentää valtio-
30006: rahaston säästyneet varat, jotka olisi verotukseen hankittavat.
30007: Tähänkö eduskuntaa kehotetaan? Siihenkö sitä tahdotaan pakottaa?
30008:           Apumaksu rautatiesillan rakentamiseksi Nevajoen yli.   2181
30009: 
30010: 
30011:     Toisessa vastalauseessa tahdotaan kaataa kumoon sitä peri-
30012: aatetta, jota on sanottu yhdeksi Suomen valtiosäännön kulmakiveksi.
30013: Eduskunnan on nyt ratkaistava, kummanko se valitsee, yhtyäkö
30014: toiseen vastalauseeseen kieltämällä edellisten eduskuntain kannan,
30015: vaiko kannattamalla ensimmäistä vastalausetta pitää järkähtämät-
30016: tömästi kiinni siitä periaatteesta, jonka 1907 vuoden valtiopäivät
30017: sanoivat yhdeksi Suomen valtiosäännön kulmakiveksi. Minä aina-
30018: kin kannatan ensimmäistä vastalausetta.
30019: 
30020:     Senaattori Ed v. H j e 1 t: Pyysin puheenvuoroa ainoastaan sen
30021: herra Castrenin lausunnon johdosta, jossa hän väitti, että valtio-
30022: säädyt 1904-1905 eivät olisi, niinkuin mainitsin, alamaisessa esityk-
30023: sessään puhuneet tämän yhdysradan epäämättömästä hyödystä
30024: Suomelle. Pyydän saada lukea herra Castrenille seuraavan kappa-
30025: leen mainitusta esityksestä, jonka hän laveassa tutkimuksessaan,
30026: merkillistä kyllä, oli jättänyt huomioon ottamatta. Säädyt sanovat:
30027: >>Epäilemätöntä on, että Suomenmaan elinkeinoelämällä saattaisi
30028: olla hyötyä radasta, joka yhdistäisi toisiinsa Pietarissa olevat Suo-
30029: men ja Venäjän rautatieasemat. Onhan edellytettävissä, että rauta-
30030: teitse kuljetus tulisi huokeammaksi kuin nykyinen kuorma- taikka
30031: raitiotiekuljetus. Ja sitäpaitsi ne suomalaiset tavarat, jotka eivät
30032: ole tarkoitetut jäämään Pietariin, samoinkuin ne venäläiset vienti-
30033: tavarat, jotka ovat saapuneet muusta Venäjän paikkakunnasta lä-
30034: hetettäviksi suorastaan edelleen Suomeen, pääsisivät vahingoittu-
30035: misen vaarasta tuon kuljetuksen aikana, sekä tavarain nykyistä
30036: viipymisaikaa Pietarissa voitaisiin lyhentää ja nopeampi tavaran-
30037: hankinta siten saattaa mahdolliseksi. Huomioon ottamatta ei myös-
30038: kään saa jättää sitä asianhaaraa, että Suomen valtionrautatiet
30039: Pietarin aseman hankkeissa olevan uudestirakentamisen kautta
30040: menettävät sen, jos kohta toistaiseksi vähän käytetyn sataman,
30041: mikä niillä on ollut Nevan varrella ja että tämä tappio tulisi korva-
30042: tuksi yhdysradan kautta, joka tulisi olemaan yhdyssiteenä Pietarin
30043: suomalaisen aseman ja Nikolajewin rautatien suurten kanavara-
30044: kennusten välillä.>>
30045: 
30046:     Ed. D a n i e 1 s o n-K a 1m a r i: Minä edellytän, että valtio-
30047: varainvaliokunnan jäsenet, nimenomaan toisen vastalauseen alle-
30048: kirjoittajat, tulevat valaisemaan ed. Castrenin äskeistä lausuntoa.
30049: Mutta hän kosketteli siinä myöskin 1907 ja 1908 valtiopäivien pe-
30050: rustuslakivaliokunnan kantaa ja teki sen semmoisella tavalla, että
30051: minä tämän valiokunnan silloisena jäsenenä katson itseni pakotetuksi
30052: heti huomauttamaan, että hän on joko lukenut valiokunnan mietin-
30053: nöt väärin tahi väärin sovittanut ne nyt esillä olevaan asiaan. Hän
30054: on puhunut Suomen eduskunnan itseverotusoikeudesta ja väittänyt,
30055: että jos eduskunta antaa tämän nyt kysymyksessä olevan maksun
30056: 2182                   Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
30057: ---------------------------------------------------
30058: tapahtua, niin sen kautta se sallii sanottua itseverotusoikeutta lou-
30059: kattavan. Sehän oli hänen lausuntonsa ydinkohta, sisäinen ajatus,
30060: mikäli se nyt koski tätä itseverotusta. Tämän ajatuksensa tueksi
30061: hän luki erään kohdan 1907 vuoden perustuslakivaliokunnan mie-
30062: tinnöstä, joka koski n. s. zo miljoonan asiaa, ja mainitsi sitte myös-
30063: kin tämän vuoden ensimmäisillä valtiopäivillä syntyneen mietinnön
30064: tunnetussa välikysymysasiassa.
30065:     Näistä mietinnöistä, nimenomaan ensimmäisestä ilmenee, että
30066: perustuslakivaliokunta tunnustaa eduskunnalla olevan laajalle ulot-
30067: tuvan päätäutöoikeuden silloin, kun on kysymyksessä suostunnan
30068: myöntäminen. Siinä esiintyy se ajatus, että sitte kun meidän valtio-
30069: elämässämme suostunnat ovat vähitellen muuttuneet aivan säännöl-
30070: liseksi valtion tuloksi, jota ilman ei tulla toimeen, niin täytyy katsoa,
30071: että hallitsijan valta määrätä oman harkintansa mukaan, yksinomaan
30072: sen mukaan, vakinaisten varain käyttämisestä on tosiasiallisesti
30073: rajoitettu. Siinä ilmenee se ajatus, että eduskunta saattaa perustus-
30074: lakiemme mukaan vaatia itsellensä oikeutta neuvotella ja sovitella,
30075: niinkuin Yhdys- ja Vakuuskirjassa nimenomaan sanotaan, hallitsi-
30076: jan kanssa valtion tarpeista. Ja tästähän seuraa, että eduskunta
30077: saattaa kieltää suostunnan, harkintansa mukaan vähentää sitä ja
30078: että se saattaa huomauttaa, että järjestämällä vakinaisen valtiora-
30079: haston käytön toisella tavoin, kuin hallitus on ajatellut, voidaan tulla
30080: toimeen vähemmällä suostunnalla, kuin mitä hallitus on ajatellut.
30081: Ja tästä sitten seuraa, että jos hallitus ottaa vastaan sen suostunnan,
30082: jonka eduskunta on päättänyt, niin se ei ole oikeutettu jättämään
30083: huomioonottamatta niitä edellytyksiä, joihin eduskunnan päätös
30084: suostunnan myöntämisestä perustuu. Mutta luonnollista on, että
30085: eduskunta käyttäessään tätä valtaa on velvollinen pitämään sil-
30086: mällä, mitä oikeuksia lakiemme mukaan kuuluu hallitsijalle, niin
30087: että se ei saa mennä ehtoja asettamalla suostunnan myöntämisessä
30088: rajoittamaan sitä valtaa, mikä hallitsijalla on lakien perustuksella.
30089: Tämä käsitys se ilmenee perustuslakivaliokunnan viimevuotisessa
30090: mietinnössä, ja siinä keskustelussa, joka viime vuonna sen johdosta
30091: syntyi, kyllä tuli näkyviin, millä tavoin perustuslakivaliokunta oli
30092: asian käsittänyt. Mutta nyt sovittaa ed. Castren tämän lausunnon
30093: menoerään, jonka hallitsija on päättänyt finanssikaudella, joka on
30094: useita vuosia meidän takanamme. Rohkenen sanoa, perustuslaki-
30095: valiokunta ei koskaan ole käsittänyt asiaa sillä tavoin, että eduskunta
30096: täyttämällä suostuntaoikeuttaan jollakin valtiopäivillä saisi tehdä
30097: päätöksiä, jotka tekisivät tyhjäksi sellaiset päätökset ja määräykset,
30098: jotka hallitsija on antanut jollakin edelläkäyneellä, jo loppuun ku-
30099: luneella finanssikaudella. Ne päätökset, jotka eduskunta tekee suos-
30100: tunnan myöntämisestä, nehän ilmeisesti ja luonnollisesti kohdis-
30101: tuvat siihen aikaan, siihen finanssikauteen, jolloin tuo silloin pää-
30102: tetty suostunta kannetaan. Ne päätökset, jotka me teemme täällä
30103:            Apumaksu rautatiesillan rakentamiseksi Nevajoen yli.       2183
30104: 
30105: tätä nykyä päättäessämme nyt esillä olevan mietinnön, kohdistuvat
30106: tulevaan vuoteen ja jos hallitus ottaa vastaan tämän nyt päätetyn
30107: suostunnan, se luonnollisesti on velvollinen ottamaan huomioon
30108: suostunnan ehdoksi mahdollisesti asetetut määräykset, mikäli ne
30109: eivät ole lakiemme ja niihin perustuvan hallitsijan vallan kanssa
30110: ristiriidassa.
30111:     Mutta minkä valtiopäivien päätös se oli, joka oli vuonna 1904
30112: huomioon otettava, silloin kun hallitsija teki kysymyksessä olevan
30113: päätöksensä Nevansillan rakentamisesta ja Suomen taholta siihen
30114: tarkoitukseen suoritettavasta apumaksusta? Luonnollisesti se on
30115: vuoden rgoo valtiopäivillä tehty suostuntapäätös, joka tässä tulee huo-
30116: mioon. Ja tutkittava on sentähden, sisältääkö silloin tehty, vuoden
30117: 1904 loppuun saakka kohdistuva eduskunnan päätös mitään joka
30118: olisi eduskunnan itseverotusoikeuden kannalta rajoittanut hallitsi-
30119: jan oikeutta vapaasti käyttää niitä varoja, jotka hän määräsi Nevan-
30120: sillan rakentamiseen. Se kohta eduskunnan päätöksessä, joka tässä
30121: tulee kysymykseen, on se ponsi, jossa eduskunta vuonna rgoo kos-
30122: kettelee yleisen valtiorahaston oletettua pääomasäästöä. Eduskunta
30123: laski tämän säästön nousevan vuoden 1904 lopussa jonkun verran
30124: päälle 32 miljoonan. Ohimennen olkoon sanottu, että se todellisuu-
30125: dessa tuli nousemaan paljoa korkeammalle. Tämän pääomasäästön
30126: käyttämisestä ei eduskunta tehnyt mitään sellaista päätöstä, jonka
30127: se tänään on tehnyt, kun se nim. tänään on päättänyt ja hyväksynyt
30128: laskelman, jonka mukaan 3 milj. pääoma-säästöstä siirrettäisiin
30129: suostuntameno- ja tuloarvion järjestämiseen. Vuonna rgoo ei tätä
30130: tällaista päätöstä tehty pääomasäästöön nähden; sen sijaan edus-
30131: kunta anoi, että hallitsija mainitusta säästöstä siirtäisi varoja kulku-
30132: laitosrahastoon, mikäli eivät muut valtion menot näitä varoja vaatisi.
30133: Se jätti tämän päätöksen kautta hallitsijan harkittavaksi, kokonaan
30134:  vapaasti harkittavaksi, mitkä ne valtion menot olisivat, joihin pää-
30135:  omasäästöä tulisi käyttää. Se ainoastaan anoi, että ne varat joita
30136: ei käytettäisi muihin tarkoituksiin, ne tai niitä siirrettäisiin kulku-
30137: laitosrahastoon.
30138:      Tällainen oli siis se päätös, jonka eduskunta teki v. rgoo, siinä
30139:  kohden, missä sen päätös ehkä olisi saattanut muodostua sellaiseksi,
30140:  että jos hallitsija olisi sen hyväksynyt, se olisi rajoittanut hallitsijan
30141:  muuten vapaata oikeutta käyttää tätä pääomasäästöä. Eduskunta
30142:  ei rajoittanut hallitsijan päätäutövaltaa ja niin ollen hallitsija ei
30143:  ollut senkään puolesta estetty heinäkuussa v. rgoo määräämästä
30144:  tätä pääomasäästöä harkintansa mukaan Suomen muiden valtion-
30145:  tarpeiden täyttämiseen. Minun käsittääkseni siis, sen perustelun
30146:  pohjalla, jonka perustuslakivaliokunta viime vuonna esitti, ei voida
30147:  kieltää sitä, että hallitsijan päätös v. 1904 on sopusoinnussa edus-
30148:  kunnan itseverotusoikeuden kanssa.
30149:      Mutta toiseltakin kannalta epäillään hallitsijan puheena olevan
30150: 2184                   Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
30151: 
30152: 
30153: määräyksen laillisuutta, ja ed. Castren on niinikään ottanut tämän
30154: toisen asianhaaran tarkastuksenalaiseksi. Hän on puhunut siitä,
30155: että hallitsija ei ole ollut oikeutettu käyttämään Suomen valtiova-
30156: roja menoon, joka suoritetaan maan rajojen ulkopuolella; ja yli-
30157: päänsä hän on väittänyt, että tämä puheenaoleva meno ei ole sellai-
30158: nen, että sitä voitaisiin millään tavoin lukea Suomen valtion oikeu-
30159: tettuihin menoihin. Määräämällä Suomen varoja siihen hallitsija,
30160: ed. Castrenin mukaan, käyttää niitä tarkoitukseen, johon hän ei
30161: missään tapauksessa saa niitä käyttää, ei siinäkään tapauksessa,
30162: että hänellä muuten on niihin nähden ehdoton ja rajaton päätäntä-
30163: valta, ei siis siinäkään tapauksessa, että hän tulisi toimeen kokonaan
30164: ilman Suomen eduskunnan myöntämää suostuntaa. Ja sehän mei-
30165: dän täytyy kaikkien myöntää, että puheenaoleva apumaksu on
30166: luonteeltaan arveluttava, mitä suurimmassa määrin arveluttava.
30167: Onhan ilmeistä, että jos ilman muuta vaan hallitsija määräisi Suo-
30168: men valtiovaroja mihin yleisvaltiolliseen tarkoitukseen tahansa
30169: sillä perustuksella, että siitä on Suomellekin hyötyä, koska Suomi
30170: on osa valtakunnasta, niin tällä tavoin joutuisi meidän erikoisase-
30171: mamme, niin valtiollinen kuin taloudellinen erikoisasemamme mitä
30172: suurimpaan vaaraan. Ja tämähän näkökohta selittää eduskunnan
30173: tähänastisen kannan. Minun käsitykseni on kuitenkin se, että ed.
30174: Castren tässäkin esitti asian erehdyttävästi. Hän puhui m. m. siitä
30175: lausunnosta, jolla eduskunta vuonna 1904 joulukuussa nousi jyr-
30176: kästi vastustamaan sitä kahtiajakoa hallituksen ja eduskunnan ra-
30177: hastojen välillä, jota oli Pietarissa yritetty saada aikaan. Tämän
30178: kahtiajaon mukaan piti voitaman käyttää ilman minkäänlaisia
30179: rajoituksia Suomen vakinaisen valtiorahaston varoja m. m. sotilaallis-
30180: ten, strateegisten rautateiden rakentamiseen, ei nyt kuitenkaan -
30181: niin minä ainakin olen asian käsittänyt- tuollaisten ratojen raken-
30182: tamiseen Venäjällä, vaan täällä Suomessa. Tässä oli edessä koko-
30183: nainen meidän maallemme mitä vaarallisin suunnitelma, joka tar-
30184: koitti Suomen eduskunnan itseverotusoikeuden voimme sanoa täy-
30185: dellistä syrjäyttämistä tai rajoittamista sillä tavoin, että täällä edus-
30186: kunta olisi tullut pakoitetuksi pitämään huolta sille tärkeistä kult-
30187: tuuritehtävistä omilla varoillaan, kun sitävastoin hallitus olisi voi-
30188: nut käyttää Suomen valtion varsinaiset, verrattomasti suuremmat
30189: tulot yleisvaltakunnallisiin tarkoituksiin. On ymmärrettävä, että
30190: eduskunta pontevasti nousi tätä tällaista kahtiajakoa vastaan, ja se
30191: saikin sen syrjäytetyksi. Mutta kun sitten nousi erittäin kysymys
30192: Nevansillasta ja yhdysradan rakentamisesta, niin silloin eduskun-
30193: nan lausunto oli melkoista, sanoisinko varovampi. Sillä vaikkapa ed.
30194: Castren on väittänyt toisin, on kieltämätöntä, että eduskunta ke-
30195: väällä 1905 teki päätöksensä yhdysradasta sillä nimenomaisella,
30196: selvästi lausutulla edellytyksellä, että tämä yhdysrata välttämättö-
30197: mästi vaikuttaisi kulkulaitosrahaston menoihin ja että hallitsijan
30198:            Apumaksu rautatiesillan rakentamiseksi Nevajoen yli.      2185
30199: 
30200: 
30201: päätös tämän radan rakentamisesta jo samalla tiesi sitä, että ellei
30202: sitä saataisi millään tavoin muuttumaan, niin syntyisi kulkulaitos-
30203: rahastolle ehkä noin IO miljoonaan nouseva lisämeno, ja tämän
30204: olettamisen perustuksella, ensin valtiovarainvaliokunta ja sitten
30205: eduskunta, lausui kantansa. Tämän ovat monet valtiovarainvalio-
30206: kunnan jäsenet, monet niistä, joita ed. Castren äsken luetteli, nimen-
30207: omaan niinhyvin yksityisesti kuin julkisestikin ilmoittaneet, ja
30208: minä tiedän, että esim. se valtio-oikeutemme edustaja, joka myöskin
30209: mainittiin, jo I905 valtiopäivillä lausui sen - ei tosin julkisessa
30210: keskustelussa, mutta siten, että hänen kantansa tuli tunnetuksi -
30211: niinkuin hän vielä nytkin, kuten tässä eduskunnassa lienee jotenkin
30212: yleisesti tiettyä, edustaa samaa käsitystä.
30213:     Eduskunta ei suinkaan silloin väittänyt, että apumaksu Nevan-
30214: sillan ja yhdysradan rakentamiseen olisi asetettava rinnan minkä
30215: muun menon kanssa tahansa, jossa käytettäisiin Suomen valtiovaroja
30216: yritykseen Keisarikunnassa. Ja luonnollistahan tämä on, kun otamme
30217: huomioon sen tosiasian, että Suomi oli rakentanut rautatien Pieta-
30218: riin asti ja että nyt oli kysymyksessä tämän radan yhdistäminen
30219: keisarikunnan ratojen kanssa. Oli syntynyt jonkun verran luonnoton
30220: tila, kun Suomen valtio oli rakentanut radan keisarikunnan pää-
30221: kaupunkiin asti. Jos ei tätä rataa olisi ollut olemassa, jos Suomen
30222: rautatie olisi päättynyt Rajajoelle, niin silloin asia tietysti olisi ollut
30223: aivan toinen. Silloin ei arvaten olisi voinut syntyä se ajatuskaoo,
30224: että Suomen pitäisi rakentaa siellä Venäjän pääkaupungissa yhdys-
30225: rata tai edes olla mukanakaan rakentamassa. Sehän on ilmeisesti
30226: kohtuutonta. Siitähän me olemme yksimielisiä, että niin on asian-
30227: laita, kun apumaksu suoritetaan radan aikaansaamiseen, joka ei ole
30228: oman maamme rajojen sisällä, vaan toisessa maassa, vieläpä sen
30229: pääkaupungissa. Mutta meidän on tässä kuitenkin muistaminen,
30230: että itse me olemme olleet mukana synnyttämässä sitä olotilaa,
30231: joka on sitten vuoroansa synnyttänyt tämän ajatuksen, että Suo-
30232: menkin tulee ottaa osaa tähän yhdysrataan.
30233:      Ilmeisesti liioitellaan, jos tahdotaan asettaa tämä meno sen-
30234: laisten muitten menojen rinnalle, joista tämän asian yhteydessä niin
30235: usein puhutaan, kun kysytään, tuleeko Suomen olla mukana ra-
30236: kentamassa yhdysrataa Moskovassa tai jossakin sisä-Venäjällä.
30237: Arveluttava tämä asia on ollut ja arveluttava se on, mutta me teemme
30238: sen vieläkin arveluttavammaksi sitä tuolla tavoin liioitellen. Ja
30239: palataksemme Suomen kansan itseverotusoikeuteen, niihin finanssi-
30240: kansiin, joita eduskunnan suostuntapäätös kulloinkin koskee, niihin
30241: nähden me voimme ja niihin nähden meidän tulee koettaa mahdolli-
30242: suuden mukaan säilyttää eduskunnan päätäntövalta. Mutta me
30243: emme voi vaatia jäiestäpäin oikeutta tehdä tyhjäksi niitä päätöksiä,
30244: jotka hallitsija on tehnyt niitten päätösten puitteissa, jotka joku
30245: aikaisempi eduskunta on puolestansa tehnyt. Ja me voimme kyllä
30246: 2186                  Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
30247: 
30248: 
30249: mennä jäiestäpäin tekemään huomautuksia, me voimme koettaa
30250: saada hallitsijan jo tehdyt päätökset muuttumaan, niinku;n edus-
30251: kunta koetti vuonna 1905, mutta jos hallitsija pysyy tuontapaisessa
30252: päätöksessään, joka liikkuu eduskunnan aikaisemman päätöksen
30253: puitteissa, kuten sanottu, niin me emme voi sille mitään. Ja lisäksi
30254: pyytäisin vielä huomauttaa, että tässä on kysymyksessä saama-
30255: oikeus, jonka Venäjä on saanut Suomea vastaan sen kautta, että
30256: Suomen hallitsija on tehnyt päätöksen, joka on ilmoitettu Venäjän
30257: hallitukselle ja sitten tämän päätöksen perustuksella on ryhdytty
30258: yritykseen, jonka kustannusarviossa on otettu huomioon se apu-
30259: maksu, jonka Suomen hallitsija on ilmoittanut määränneensä tähän
30260: tarkoitukseen. Jos tällainen ilmoitus joltain vieraalta vallalta olisi
30261: tapahtunut toiselle, jos Saksan hallitsija, Saksan hallitus olisi il-
30262: moittanut Venäjän hallitukselle suostuvansa suorittamaan apu-
30263: maksun Venäjän ja Saksan rautateitten yhdistämiseen, niin ei var-
30264: maankaan mikään kansainvälinen tuomioistuin julistaisi tätä sitou-
30265: musta tyhjäksi siitä syystä, että sittemmin Saksan valtiopäivillä
30266: väitettäisiin, että Saksan hallitus ei ollut oikeutettu apumaksua
30267: lupaamaan. Mikäli minä voin ymmärtää, olisi Venäjällä silloin Sak-
30268: saa vastaan ehdoton saamaoikeus ja tämä saamaoikeus lienee sillä
30269: nyt myöskin Suomea vastaan. En usko että mikään lainoppi, mi-
30270: kään lain tulkitseminen voi enää tällä hetkellä tätä saamaoikeutta
30271: tehdä tyhjäksi ja niin ollen ymmärtääkseni ei meidän kansallamme
30272: ole muuta kuin alistua siihen historialliseen välttämättömyyteen,
30273: joka kohtaa sitä, niinkuin se kohtaa verrattomasti voimakkaampia,
30274: suurempia kansoja. Ja on meillä tässä ehkä, jos arvostelemme asiaa
30275: historialliselta ja poliittiselta kannalta, huomioonotettava yksi asia,
30276: se nimittäin, että vaikkapa me olemmekin yksimielisiä siinä, että
30277: tämä apumaksu arvosteltuna yksistänsä semmoisenaan on kohtuu-
30278: ton, täytyy meidän kuitenkin tunnustaa, että sen ajan kuluessa,
30279: sen vuosisadan kuluessa, jonka maamme on ollut yhdistettynä Ve-
30280:  näjän valtakuntaan, ei ylipäänsä suinkaan ole meidän maaltamme
30281:  vaadittu kohtuuttomia yhteisten, yleisvaltakunnallisten tarkoitus-
30282:  perien toteuttamiseen. Ja tämä tieto voinee toki tehdä Suomen
30283: kansalle helpommaksi, kuin muuten olisi, menoerän suorittamisen,
30284:  joka kansamme käsityksen mukaan ei olisi ollut, ei ainakaan ilman
30285: eduskuntamme myötävaikutusta, määrättävä sen suoritettavaksi.
30286: 
30287:     Ed. E s t 1 a n d e r: Det hade enligt min tanke varit önskligt
30288: och naturligt att denna sak icke skulle hafva upptagits i landtdagen
30289: uti dess nuvarande skede. Intet nytt rättsligt relevant faktum har
30290: tillkommit sedan folkrepresentationen i denna samma sak uttalat
30291: sig. Och hvad landtdagen flerfaldiga gånger enständigt förklarat
30292: såsom sin och landets:rättsuppfattning, har i ingen mån förlorat sin
30293: kraft och betydelse.
30294:             Apumaksu rautatiesillan rakentamiseksi Nevajoen yli.    2187
30295: 
30296: 
30297:     Frågan har emellertid ändock kommit före såsom resultat af en
30298: ihärdig och för våra förhållanden exceptionell kampanj från intresseradt
30299: håll. Det är svårt att inse syftet med dessa amträngningar, som
30300: sannerligen hade kunnat gälla en bättre sak, om man icke uti dem
30301: vill se en sträfvan att bereda ett stöd för hvilken som hälst utgång,
30302: hvilket som helst afgörande, som i senaten kommer att följa på
30303: befallningen att till bron öfver Nevan utanordna finska statsmedel.
30304: Men landtdagens ståndpunkt var ju, såsom jag sade, känd. Och om
30305: så var, har man då förbisett, att följden af den debatt man till
30306: hvarje pris velat framkalla under närvarande omständigheter icke
30307: kan blifva annan än ett försvagande af den härintills enigt intagna
30308: ståndpunkten!
30309:     J ag sade att den ställning Finlands folkrepresentation intagit
30310: är klar och allom känd. Det kräfves icke något uttalande från landt-
30311: dagens sida för att bekräfta detta dess tidigare yrkande. Den soli-
30312: daritet, som utmärkt våra landtdagar i konstitutionella frågor har,
30313: lyckligtvis härintills varit ograverad. Det låter därför helt egendom-
30314: ligt, då i andra reservationen så ifrigt framhålles, att en senare landt-
30315: dag ej är rättsligen bunden af föregående landtdags beslut. Den
30316: utväg, som använts för att nu få denna ur så många synpunkter
30317: ömtåliga sak upp inom landtdagen, har också varit egnad att till-
30318: draga sig uppmärksamhet och förefaller enligt min tanke i hög
30319: grad långsökt.
30320:     Det är veterligt, att denna utväg användts först så att säga i
30321: andra hand, sedan ett med skäl på många håll ogilladt försök från
30322: senatens sida att anskaffa en kvasi-proposition, ett surrogat för
30323: proposition, gått om intet. Häremot hafva knappast samma ansträng-
30324: ningar gjorts för att få saken i form af verklig proposition tilllandt-
30325: dagen. J ag skall återkomma härtill i ett annat sammanhang.
30326:     I det läge hvari saken nu föreligger kan jag likväl icke godkänna
30327: den ståndpunkt utskottets majoritet har intagit. Ty de uttalanden,
30328: hvilka redan gjorts i denna sak, men särskildt de som förefinnas uti
30329: den till betänkandet fogade andra reservationen, skulle, om de ej
30330: afvisades genom ett uttalande af landtdagen utan landtdagen med
30331: tystnad förbiginge frågan, kunna kasta ett sken af tvetydighet öfver
30332: anledningen till denna tystnad. Jag medgifver att det för landtdagen
30333: är hårdt nära omöjligt att för närvarande göra ett så allsidigt moti-
30334: veradt uttalande, som nödigt vore. Frågan hade bort beredas i
30335: sådant afseende både i grundlagsutskottet för att få en utförlig
30336: framställning af landtdagens rättsliga ståndpunkt, och äfven i
30337: statsutskottet i afseende å frågans politiska och ekonomiska innebörd.
30338: J ag erinrar särskildt, om att tidigare landtdagar uttalat, att frågans
30339: ekonomiska betydelse icke är så tillfredställande utredd, som för ett
30340: afgörande skulle kräfvas. Orsaken, hvarför jag finner att landt-
30341: dageti nu dock bör besluta till ett bestämdt uttaland(' : r alltså den,
30342: 2188                  Istunto 30 p. lokakuuta 1908
30343: 
30344: 
30345: att ingen obestämdhet bör få råda beträffande dess ställning. Och
30346: då jag för min del finner sakens rättsliga sida klar och denna sida
30347: är den afgörande, så kan jag för min del på grund häraf fatta mitt
30348: beslut.
30349:      Rättsligt sedt äro med denna angelägenhets afgörande uti landt-
30350: dagen väsentliga priciper ställda under debatt. Redan att den propo-
30351: sition, som landtdagen begärt, icke erhållits innebär en konstitutio-
30352: nell konflikt af vidtutseende art. Där en skiljaktighet uti uppfatt-
30353: ningen af landets konstitutionella rätt uppstår emellan monark och
30354: folkrepresentation, är det en allmängiltigt och grundläggande sats,
30355: att konflikten bör lösas genom ömsesidig öfverenskommelse mellan
30356: statsmakterna. Och om innehållet eller betydelsen af de grundlags-
30357: bud, hvilka äro i fråga, anses lämna rum för tvifvel, så bör äfven om
30358: deras rätta förstånd eller om en till äfventyrs nödig lagändring en
30359: öfverenskommelse träffas emellan statsmakterna. På en vägran
30360: att underkasta sig ett sådant försök till sammanjämkning kan ingen-
30361: dera parten stöda någon rätt. Beträffande denna i en konstitutionell
30362: stat grundväsentliga princip är vår rätt fullkomligt otvetydig. J ag
30363: ber att i detta afseende få uppläsa 57 § af Regeringsformen, där det
30364: heter: >>Tå något otydligt skulle finnas i thenna lag så må man tå
30365: rätta sig efter thess bokstaveliga innehåll, til thess Kongl. Maj:t och
30366: Riksens Ständer på sätt som uti 39 och 42 §§ föreskrifves kunna
30367: förenas.>>
30368:      I de åberopade paragraferna angifves huru denna lagtolkning
30369: eller lagändring skall komma till stånd. De enträgnaste försök hade
30370: bort göras för att inleda saken i denna riktning, och jag känner mig
30371: icke öfvertygad om, att i detta afseende regeringen gjort allt hvad
30372: af densamma skäligen kunnat begäras.
30373:      Men också i ett annat, betydelsefullt hänseende beröres vår
30374: författning af den ifrågasatta utgiften. Om man nämligen anser
30375: denna utgift kunna lagligen ske utan att landtdagen pröfvat och
30376: beslutit om densamma, medför detta att ingen begränsning finnes för
30377: en dylik dispositionsrätt öfver statsverkets ordinarie inkomster.
30378: Detta är dock enligt min åsikt visserligen icke vår rätts ståndpunkt.
30379: Ty regeringens rätt att förfoga öfver dessa statsmedel är underkastad
30380: en begränsning på sätt Ständerna också år 1905 uttalade. Denna
30381: begränsning ligger däri, att alla statsutgifter skola afse statens
30382: egna uppgifter och ändamål. De skola ske för dylika syften allenast
30383: och icke för sådana, som äro härför främmande. Detta inneligger i
30384: grundlagens ord, att statsmedlen skola brukas ~till landets gagn och
30385: bästa>>. Denna grundsats är icke någonting för Finlands statsrätt
30386: egendomligt; den är någonting, som ligger uti hvarje stats väsen,
30387: natur, och för densamma är naturlig och nödvändig. Blott inom
30388: den sålunda af grundlagen bestämda ramen eger monarken att utöfva
30389: den honom förbehållna vidsträckta rätt med afseende å dispositionen
30390:             Apumaksu rautatiesillan rakentamiseksi Nevajoen yli.   2189
30391: 
30392: 
30393: öfver statens ordinarie · inkomster. A andra sidan svarar häremot
30394: att landtdagen eger att göra gällande denna folkets rätt, i händelse
30395: sådana utgifter ifrågasättas, hvilka icke kunna härledas ur den regel,
30396: som efter hvad jag antydt af statsförfattningen uppställes. Detta
30397: utgör innehållet af hvad landtdagen härintills yrkat i denna sak.
30398:     Men denna föreslagna utgift är icke sådan, att den kan härledas
30399: ur Finlands eget särskilda intresse, är icke en utgift, som kan sägas
30400: naturligen inrymmas inom den finska statsbudgeten. Dess tillkomst,
30401: den behandling frågan fått, de skäl, som för utgiften åberopats, sär-
30402: skildt de åberopanden, som gjorts af riksintressena, tyda klarligen
30403: på att utgiften är främmande för Finlands budg_et. Och att denna
30404: utgift kommer att hänföra sig till ett företag utanför Finlands gränser
30405: är i detta fall af betydelse, är ett teeken på att denna utgift är främ-
30406: mande för landet. J ag vill icke närmare ingå på denna sak, enär
30407: den synes mig böra vara icke allenast känd, utan också erkänd. I
30408: detta sammanhang och då här är fråga om den rättsliga grund,
30409: på hvilken denna sak bör bedömas, kan j ag icke underlåta att anmärka,
30410: hurusom senaten, efter det meddelande som här gjorts, icke synes för
30411: egen del hafva tagit position i rättsfrågan, utan stöder sig på auk-
30412: toriteter. Men om senaten ansett sig kunna nöja sig härmed, så hade
30413: det varit skäl, att särskildt fästa sig vid äfven Finlands landtdags
30414: auktoritet.
30415:      Jag hade ansett mig kunna sluta här, om icke vissa uttalanden i
30416: andra reservationen hade påkallat ett om också knapphändigt bemö-
30417: tande.     Andra reservationen gittar icke bestrida det afgörande
30418: rättsliga moment, som jag här ofvan antydt. Såvidt jag kan finna
30419: göres häremot icke ens gällande annan invändning än att beslutet
30420: om medlens utanordnande är >>formellt riktigt», att det tillkommit
30421: inom gränserna af den rätt, som här ifrågavarande lagbud formellt
30422: tillerkänner monarken. Som bekant kunna om dylika abstrakt
30423: juridiska frågor disputeras mera än här vore tillfälle tilL Blott så
30424: mycket må här tillåtas mig erinra, att en formell rätt, som innebure
30425: befogenhet att begå materiell orätt, icke kan vara en rätt. Det kan
30426: visserligen inträffa att någon gång orätt sker, som icke kan med de
30427: enligt rättsordningen till buds stående medel upphäfvas, eller t. o. m.
30428: att rättsordningen saknar dylika rättsmedel för att utjämna alla
30429: slag af rättskonflikter. Men i det fall, som här är i fråga, där man
30430: velat åberopa ett dylikt formellt förfogandes rättsenlighet, föreligger
30431: ju dock ett rättsmedel. Ty huru inskränkt man än vill tolka
30432: landtdagens budgeträtt hos oss, så gifver den dock landtdagen
30433: en dylik möjlighet i hand.
30434:      Ånnu några ord angående denna teori om en dylik formell rätt.
30435: Erfarenheten har nogsamt utvisat hvad allt inom en dylik formell
30436: rätt kan inrymmas, och erfarenheten har också visat att bakom en
30437: dylik: formell rätt döljer sig en faktisk makt, en makt som kan göra
30438: 2190                   Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
30439: 
30440: 
30441: folkets rätt illusorisk, ej blott dess skattebevillningsrätt, utan ock
30442: landtdagens beslutanderätt. J ag vill här eriura endast om det
30443: uttalande monarken gjorde i anledning af landtdagens svar på pro-
30444: positionen år I907 om bidrag för militära ändamål.
30445:     Månne vi på vårt håll icke hafva skäl att förhålla oss skeptiska
30446: mot uppfattningen, att denna ifrågasatta brobyggnad icke skulle
30447: draga med sig andra yrkanden, sådana som vi tillförene fått känna
30448: af: yrkan om samtrafik, anspråk på kommunikationsfonden af
30449: hvarjehanda slag och mycket mera dylikt.
30450:     Ånnu i några andra afseenden anser jag mig icke kunna underlåta
30451: att beröra ifrågavaiande andra reservation. I densamma säges, >>att för
30452: frågans bedömande det faktum icke från finsk statsrättslig synpunkt
30453: kan hafva någon betydelse, att frågan varit föremål för behandling
30454: af ryska myndigheter före tillkomsten af H. K. M:ts däri, sedan
30455: detsamma här genomgått alla lagliga instanser, den 2I juli I904
30456: fattade ofvanberörda beslut.>> Ett dylikt påstående är egnadt att
30457: ingifva förvåning. Man vet att frågan väckts å rysk sida, beredts
30458: af ryska myndigheter och komiteer, att Finlands deltagande i kost-
30459: naden föreslagits af en dylik komite samt fastställts på grund af
30460: denna komites förslag. Flere obehöriga instanser har ärendet sålunda
30461: genomgått, men däremot icke, såsom reservationen säger, alla lagliga.
30462: Senaten har icke fått handlägga ärendet och icke utlåtit sig därom,
30463: huruvida vårt land borde deltaga i detta företag. J ag vill därmed
30464: icke säga, att den senat, som här är i fråga, om dess utlåtande infordats,
30465: skulle hafva gjort invändningar mot dylikt deltagande, ehuruväl
30466: enligt min uppfattning detta hade varit senatens tydliga skyldighet.
30467: Enligt min tanke hade senaten, äfven om dess uttalande i frågan
30468: icke påkallades, bort framhålla de synpunkter, som landtdagen
30469: sedermera år I905 framhållit. J ag vill blott konstatera, att senaten
30470: icke var i tillfälle att uttala sig därom, huruvida landet borde del-
30471: taga uti kostnadema. Senaten var i tillfälle att utlåta sig blott om
30472: den summa som borde matsvara Finlands andel i kostnaden, sedan
30473: det blifvit på ryskt håll bestämdt, att Finland skulle deltaga
30474: i denna kostnad. Just den,na frågans handläggning som en enbart
30475: rysk angelägenhet, utvisar att den ligger utanför, och äfven ansetts
30476: ligga utanför Finlands budget och dess statsändamål. -Af ett något
30477: dunkelt uttalande i viceordförandens i senaten andragande kunde
30478: man få den uppfattningen, att banans strategiska betydelse borde
30479: beaktas vid bedömandet af utgiftema. J ag tror icke att landtdagen
30480: skall vilja erkänna någon sådan förpliktelse med afseende å landets
30481: militära utgifter, som ett dylikt anslag för en anläggning utom
30482: landets gränser skulle kunna anses innebära.
30483:     Men själfva detta påstående i andra reservationen, att frågans
30484: behandling af ryska myndigheter icke har någon betydelse eller
30485: något intresse ur finsk statsrättslig synpunkt, står uti bj ärtaste
30486:            Apumaksu rautatiesillan rakentamiseksi Nevajoen yli.     2191
30487: 
30488: 
30489: motsats till hela den utläggning grundlagsutskottet i sitt nyss ut-
30490: delade betänkande angående finska angelägenheters beredning
30491: och föredragning förebragt, nämligen att monarken eger styra
30492: och råda med biträde af finska myndigheter.
30493:      En egendomlig blick på frågan visar också uttalandet i andra
30494: reservationen, att det här skulle gälla endast >>en enkel utbetalning
30495: af statsmedel ur den allmänna statsfonden.>> Vilja reservanterna här-
30496: med säga, att denna utgift kan likställas med alla andra utgifter, som
30497: ur statsfonden bestridas? Betyder det då intet, att denna utgift är
30498: skedd för ett företag utom landets gränser, ställdt utom kontroll af
30499: finska myndigheter. Och är det meningen att söka dölja att frågan
30500: om samtrafik med allt hvad däraf kan härflyta redan är tagen på
30501: dagordningen. Jag instämmer till fullo uti hvad en tidigare ärad
30502: talare yttrade, att man rättsligen icke kan och icke får skilja åt denna
30503: fråga om samtrafiken från den nu förevarande frågan om anslag till
30504: deltagande uti byggandet af själfva bron. Det vore mycket att säga
30505: angående denna reservation. J ag afstår därifrån och skall endast
30506: i en punkt ännu uttala mig om den.
30507:      Jag kan icke underlåta, att fästa uppmärksamheten på det
30508: vilseledande sätt, hvarpå andra reservationen framställer inne-
30509: hållet och förutsättningarna för landtdagens beslut år rgos, då
30510: häri framhålles, att detta beslut icke skulle innehålla ett uttalande
30511: i själfva rättsfrågan, och att landtdagen icke skulle med rättsliga
30512: skäl motiverat sin petition om att monarken måtte tilllandtdageu
30513:  afgifva proposition i ämnet. J ag tror att en objektiv pröfning af de
30514: hithörande handlingarnas innehåll måste utvisa, att såsom grund
30515: för beslutet just anfördes rättsliga skäl, att yrkandet om proposition
30516: stödde sig på dessa rättsliga skäl, och att yrkandet var ovillkorligt.
30517:  J ag håller mig härvid till hvad landtdagshandlingarna bära vitt-
30518:  ne om och icke till hvad enskilda personer sagt sig inlägga uti detta
30519:  landtdagens beslut.
30520:      Det vore ännu mycket att tillägca i denna sak, t. ex. angående
30521:  de besynnerliga teorier om ett kvasi-fördrag, som i denna fråga skulle
30522:  egt rum mellan Finland och Ryssland, om den förpliktelse, som
30523:  senaten 1904 å landets vägnar iklädt sig och som skulle binda landtdagen
30524:  ehuru man visserligen dock måste erkänna att landets rätt här be-
30525:  vakats af en otrogen fogde. J ag fäster uppmärksamheten vid, att
30526:  man här anser att landtdagen är bunden medan man icke anser
30527:  landtdagen vara bunden af sina egna tidigare beslut.
30528:      Det har sagts att man på ryskt håll vore berättigad att räk:na med
30529:  denna summa såsom ett lagligen beviljadt och utanordnadt belopp.
30530:  Det bör dock märkas, att landtdagen uttryckligen bestridt denna
30531:  utgifts rättsenlighet, och att sålunda de åtgärder, som man från
30532:  rysk sida sedan vidtagit och som tilläfventyrs stöda sig på beräkningar
30533:  på denna summa icke tagit hänsyn till denna landtdagens uttryckliga
30534: 2192                  Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
30535: 
30536: 
30537: protest. - Man har vidare uti den litteratur, som redan hunnit
30538: uppkomma beträffande denna sak, kommit fram med spetsfundig-
30539: heter, sådana som att denna fordran allaredan vore >>ntmätningsgilh>
30540: och dylikt, som jag icke vill ingå på, och som också saklöst kan
30541: lämnas därhän.
30542:      På frågans politiska sida skall jag icke gå in. Andra torde nog
30543: icke försumma att ur sin synpunkt söka utmåla följderna af det ena
30544: eller andra afgörandet från landtdagens sida. Endast så mycket
30545: vill jag frarnhålla, att situationen åtminstone i ett afseende har
30546: blifvit klarare än förr. Senatens ställning uti denna afgörande
30547:  konstitutionella fråga torde icke längre kunna anses tvifvelaktig.
30548: Men klarhet uti denna punkt är också den enda goda följden jag
30549: kan skönja af att denna sak nu tagits upp inom landtdagen.
30550:      J ag ansluter rnig tili första reservationens yrkande.
30551:      J ag hade tänkt sluta här, men i anledning af ett uttalande af
30552:  senator Danielson-Kaimari ser jag mig tvungen att tillägga några
30553:  ord. Den uppfattning senatorn uttalade angående grundlagsutskot-
30554:  tets betänkande år I907 och dettas innebörd synes rnig icke verka
30555:  på saken. Likaledes har j ag svårt, uppriktigt taladt, att förstå, huru
30556:  man kan säga att ständerna vid rgoo års landtdag skulle försuttit
30557:  sin rätt att uttala sig i en fråga, som, såvidt jag har mig bekant,
30558:  då icke var för landtdagen känd och icke ens afgjord, ty det verkliga
30559:  afgörandet i denna sak skedde först år r904. Hvad beträffar grund-
30560:  lagsutskottets uttalande i betänkandet år rgo7, som utaf hr Castren
30561:  åberopades, så håller också jag före, att detsamma innebär ett
30562:  principiellt uttalande om förhållandet mellan monarkens rätt och
30563:  landtdagens med afseende å statsmedlens användning, och detta
30564:  allmänna uttalande synes mig vara så affattadt, att det också eger
30565:  tillämpning på nu förevarande fall.
30566: 
30567:     Ed. G r a n f e 1 t: Det var ju att förutse att vid behandlingen
30568: af statsutskottets föreliggande betänkande hufvudintresset skulle
30569: komma att gälla icke så mycket, hvad detsamma innehåller, bud-
30570: getregleringen för nästa finansperiod, utan komme diskussionen
30571: fast mera att röra sig om hvad detsamma icke innehåller, men hvilket
30572: däremot bringas inför landtdagen genom de båda reservationerna,
30573: af hvilka jag undertecknat den senare, frågan om de s. k. Neva-
30574: millionerna.
30575:     I ett afseende gå de båda reservationerna i samma riktning: där-
30576: uti att statsutskottet icke hederligen kunnat förtiga denna fråga,
30577: äfven om utbetalningen icke upptagits i kalkylerna. I det skede, som
30578: detta ärende nu innehar, åligger det utan tvifvel landtdagen att i
30579: detsamma öfvertaga ansvaret. Det anstår icke landtdagen och
30580: vore densamma ej värdigt att härvidlag krypa bakom kanonerna
30581: och låtsa en ovetenhet om det hela, som ingen dock hyser. Det är
30582:            Apumaksu rautatiesillan rakentamiseksi Nevajoen yli.         2193
30583: 
30584:   landtdagens rätt liksom dess skyldighet att säga sin mening om detta
30585:   vår budgeträtt så nära berörande spörsmål, och denna skyldighet
30586:   väntar man jämväl öfverallt i landet att landtdagen skall fullgöra.
30587:   Landtdagen bör bära och kommer härefter att bära ansvaret för
30588: • hvad i saken tillgöres. Så långt stå vi reservanter alla på samma grund.
30589:   Det vore fegt, och vore numera icke ärligt, att endast väja undan för
30590:   spörsmålet.
30591:        Därefter uppställer sig frågan, om denna sak är af den be-
30592:   skaffenhet, att vi böra och kunna däri etablera en kostitutionell kon-
30593:   flikt, - och därutinnan gå den första och den andra reservationen
30594:   åtskiljs.
30595:        För att gå till strids i en sak som denna, bör man, synes det mig,
30596:   framför allt ega en fullständigt klar rätt, om hvilken alla i detta
30597:   land äro, och enligt sin ärliga öfvertygelse kunna vara ense, kort
30598:   sagdt t y d 1 i g 1 a g, att stödja sig på. Ett folk som vårt, blottadt
30599:   på alla politiska maktmedel, bör i dylika fall alltid ställa sig endast
30600:   och allenast på r ä t t s s t å n d p u n k t e n, och aldrig vika ifrån
30601:   den, - så att säga hvarken u p p å t eller ne d å t. Någon annan
30602:   ståndpunkt kan vårt folk icke i längden försvara. Att under sådana
30603:   omständigheter framkomma med slutledningar, hvilkas absolut
30604:   oemotsägliga underlag i positiv rätt man icke kan påvisa, synes mig
30605:   därför innebära ett föga fosterländskt lättsinne.
30606:       Det ligger i sakens natur att en själfbeskattningsrätt, sådan som
30607:   vi ega, skall förlora största delen af sin reala betydelse, om den verk-
30608:   ställande makten för ändamål, i hvilkas bestämmande och bedömande
30609:   den andra statsmakten icke tagit någon del, använder det öfver-
30610:   skott, som den ordinarie statsinkomsten lämnar, sedan statens
30611:   ncirmala utgifter äro tillgodosedda. Af sådan anledning måste man
30612:   absolut hålla på att landtdagen borde underrättas om afsikten att
30613:   göra sådana utgifter, och, där desammas nytta eller egenskap att
30614:  motsvara statens normala uppgifter icke utan vidare är klar, äfven
30615:  tillåtas deltaga i desammas godkännande. Detta ligger i det konsti-
30616:  tutionella statsskickets hela ide, och har i fråga om Neva-millionema
30617:  bland annat framhållits af 1904-1905 års statsutskott. Detta gäl-
30618:  ler utan a11 inskränkning när en sådan utgift, hvarom här är fråga,
30619:   f ö r e s t å r. Men af denna det konstitutionella statsskickets ide, den
30620:  konstitutionella statsförfattningens 1>anda>>, får man dock icke låta
30621:  leda sig för långt, isynnerhet när såsom i det fall, hvilket nu före-
30622:  ligger, redan ett 1ag1igt, f o r m e 11 t r i k t i g t tillkommet bes1ut
30623:   af den högsta makten f ö r u t f i n n e s t i 11. Vid bedömandet
30624:   af ett sådant enski1dt fal1 bör 1agtillämpat;f!n ställa sig på en full-
30625:  komligt objektiv ståndpunkt och pröfva hvad af positiv rätt verk-
30626:  ligen kan tillämpas just på detta konkreta fall. Här får man icke
30627:  utan vidare åberopa 1agens anda, hvarom de lärda Gud bättre dess-
30628:  utom så ofta tvista, ty man skall då lätt komma därhän att man på
30629:                                                                   138
30630: 2194                  Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
30631: 
30632: 
30633: fri hand bildar sig ett abstrakt schema, i hvars från början gifna
30634: former man inpassar äfven den positiva rätten, och där själfva lag-
30635: buden lätt nog skola råka i en Prokrustes-säng, i hvilken de också
30636: snart nog kunna blifva ett hufvud eller en fot kortare eller längre
30637: än de i verkligheten äro afsedda att vara. Lagtolkaren i det kon-
30638: kreta fallet bör vara lika objektiv som lagskiparen och detta slutli-
30639: gen äfven i det afseende, att han icke låter hänsyn för sin önskan
30640: att se statsskickets utveckling inledd i den ena eller den andra rikt-
30641: ningen påverka sitt domslut. Han får icke förfalla till a d v o k a-
30642: t y r - hvarken för monarkens rätt eller för folkrepresentationens
30643: rätt.
30644:     Såsom jag i rnin reservation framhållit utgör den konkreta ut-
30645: gångspunkten i den tvist· fråga, som nu föreligger H. K. M:s obe-
30646: stridligen i formellt riktig ordning tillkomna beslut af den zr juli
30647: I904· Det förbiseende, som i denna sak blifvit gjordt, faller på den
30648: då funktionerande senaten, hvilken underlät att sin plikt likmätigt
30649: framföra de konstitutionella betänkligheter, hvilka emot sakens af-
30650: görande utan ständernas medverkan på god grund förelågo. Hvad
30651: i saken efteråt tillgjorts af landtdag och senat, kan icke förnuftigtvis
30652: afse annat än ett å te r u p p ta g a n d e af frågan till nytt af-
30653: görande på basen af ett upphäfvande af monarkens
30654: däri redan fattade beslut. På alla dessa hemställningar hafva emel-
30655: lertid följt afslag, och beslutet kvarstår således i 1 a g a k r a f t.
30656:     J ag borde vid sådant förhållande nu icke uppehålla rnig med att
30657: utlägga hvad statsutskottets betänkande från rgo4-rgo5 års landt-
30658: dag innehåller, då detta ju är tillgängligt för en hvar af de här när-
30659: varande. Men då en af de föregående ärade talarene, hr Castren,
30660: med så stor aplomb räknade upp en del af utskottsmedlem-
30661: marnas namn, bland hvilka också mitt förekom, så vill jag endast
30662: ännu en gång upprepa, att r ä t t s f r å g a n icke af utskottet upp-
30663: togs, ity att utskottet icke uttalat, att H. K. M:s redan då förelig-
30664: gande beslut af den zr juli rgo4 vore oriktigt eller ogiltigt. Utskottet
30665:  har endast framhållit, hvilka rättsliga skäl kunde anföras för den upp-
30666: fattning att frågan om Neva-rnillionerna ej hade bort sålunda afgöras
30667: utan ständernas medverkan, som då tyvärr redan skett. Icke blott
30668: herrar Mechelin och Donner hafva sålunda i tidningarna tolkat
30669: :rgo4-1905 års landtdags uttalanden på samma sätt som friherre
30670: Palmen och jag i reservationen, utan dessutom en femte medlem
30671: af utskottet hr Felix Heikel har också i tidningspressen uppträdt
30672: med samma tolkning. Det har naturligtvis icke fallit hr Castren
30673: in att det kunde ligga 11,ågot vidare märkligt i det faktum, att alla
30674: de medlemmar af rgo4-1905 års statsutskott, som sålunda i saken
30675: uttalat sig, varit samstämmiga om en uttolkning som icke är hr
30676: Castrens. - Den autentiska förklaringen tillhör ju för öfrigt icke
30677: oss medlemmar af rgo4-I905 års statsutskott. Det är emellertid
30678:             Apumaksu rautatiesillan rakentamiseksi Nevajoen yli.     2195
30679: 
30680: 
30681: hr Castren som dragit fram namn, och nödgat mig till detta gen-
30682: mäle.
30683:      Vår budgeträtt går tillbaka till principer hämtade från Sverige:;:
30684: medeltids-rätt. Efter Landslagen hade konungen rätt att disponera
30685: öfver den förmögenhet och inkomst, som tillkom konungastolen i
30686: Upsala det s. k. •>Upsala öd•>, blott han kom därmed till rätta och icke
30687: begärde beviljandet af nya skatter. De stora årliga öfverskotten i
30688: statsfonden, visa, att monarken hos oss kommit ganska väl till rätta
30689: med •>Upsala öd•>. Att en bevillningsbudget för vissa särskilda ända-
30690: mål dessutom hos oss förelegat, det beror på särskilda genom sam-
30691: verkan af regent och folkrepresentation tillkomna förhållanden
30692: med hvilkas närmare utvecklande jag icke vill här förspilla tiden.
30693: Monarkens dispositionsrätt öfver statsfondens öfverskott anser jag
30694: vara alldeles otvetydigt, blott statens normala utgifter på tillbör-
30695: ligt sätt och i vederbörlig utsträckning bestridas samt det villkor
30696: iakttages att dessa statsmedel ej användas för ändamål, främmande
30697: för statens uppgifter eller och för ändamål, som icke afse landets
30698: gagn och bästa. Detta kan nu icke bestämdt påstås hafva skett i
30699: det föreliggande fallet, som till sin natur måtte betecknas så att säga
30700: som ett g r ä n s f a 11, om hvilket meningarna dock alltid kunna
30701: vara stridiga. Någon bestämd rätt i en eller annan riktning kunna
30702: vi alltså i afseende å detsamma icke åberopa, om det än måste utta-
30703: las, såsom också skett gång på gång, att detsamma just på grund af
30704: denna sin osäkra natur hade bort hänskjutas tilllandtdagen.
30705:      Med den utveckling saken nu tagit anser jag alltså, att landt-
30706: dagen väl icke ännu direkt kan i budgeten upptaga Neva-millionerna,
30707: emedan det ej är utredt, om senaten kommer att betala dem eller
30708:  afgå; men att ett uttalande dock borde göras, som utreder sakens
30709: läge, och visar, att landtdagen förutsett möjligheten af att statsver-
30710: kets räkenskaper kunna komma att på inkomstsidan sluta med ett
30711: belopp af något mer än 6 1/s miljoner mark lägre än detsamma be-
30712:  dömdt enligt den aproximativa kalkylens grunder, skulle utvisa.
30713:  J ag ber alltså att få till antagande föreslå den kläm, hvari min re-
30714: servation ut~ynnar, nämligen att detta betänkande måtte åter-
30715:  remitteras till statsutskotte: för införande af ett uttalande i det syfte
30716:  reservationen antyder och med densammas motivering.
30717:      Irman jag lämnar denna plats är jag ytterligare skyldig hr Estlan-
30718:  der en förklaring rörande några uttryck i den sammanträngda fram-
30719:  ställning som reservationen innehåller. J ag har sagt att •>för frågans
30720:  bedömande det faktum icke från finsk statsrättslig synpunkt kunde
30721:  hafva någon betydelse, att ärendet varit föremål för behandling
30722:  af ryska myndigheter före tillkomsten af Hans Kejserliga Majestäts
30723:  däri, sedan detsamma här genomgått alla lagliga instanser, den zr
30724:  juli 1904 fattade ofvanberörda beslut.•> Därmed afser jag att det
30725:  beslut, som fattades på grund af förberedande behandling i den ryska
30726: 2196                 Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
30727: 
30728: 
30729: ministerkonferensen, icke är för oss bindande. Det för oss bindande
30730: är det beslut som tillkom efter och på senatens framställning i sa-
30731: ken, och på ministerstatssekreterarens föredragning. J ag kan aldrig
30732: vara med om att tillerkänna den nämnda ryska ministerkonferensen
30733: den betydelse af ett eller annat slags instans ifrån finsk statsrätts-
30734: lig synpunkt betraktadt, som hr Estlander tyckes anse att densamma
30735: varit. Och jag vill säga, att grundlagsutskottets af hr Estlander
30736: berörda betänkande icke häller innehåller något annat än att dylika
30737: ryska myndigheter icke böra få göras till någon extra instans i våra
30738: förhållanden.
30739:     Så var det också en annan sak, om hvilken betänkligheter ytt-
30740: rats, nämligen att ärendet i reservationen af mig betecknats såsom
30741: en enkel fråga om utbetalning af statsmedel från allmänna statsfonden,
30742: hvaraf kommunikationsfonden icke beröres, hvadan icke häller de
30743: för densamma gällande lagstadganden enligt min mening i saken
30744: borde åberopas. Därmed afser jag icke något annat än att frågan
30745:  är enkel i det afseende, att den icke berör kommunikationsfonden
30746:  på ett sådant direkt sätt, att de lagbud, som gälla kommunikations-
30747:  fonden, i saken kunna tagas i betraktande eller vid frågans afgörande
30748:  spela någon roll.
30749: 
30750:      Ed. A r v i d N e o v i u s: Undertecknarene af den första re-
30751: servationen hade funnit sig i det egendomliga läget, att nödgas
30752: reservera sig mot ett tomrum. Men jag måste dock erkänna, att
30753: jag ojämförligt hällre skulle acceptera detta tomrum än den andra
30754: reservationen. Sällan har någonting under denna på nedslående
30755: intryck så rika tid gjort på mig ett mera nedslående intryck än sist-
30756: sagda reservation. J ag instämmer med en föregående talare däri, att
30757: denna reservation kn3.ppast har sinlike bland de dokument, hvilka till-
30758: kommit under vår folkrepresentations historia. Den minner mig så starkt
30759: om en tid för ett halft dussin år sedan och något mera - om den tid,
30760: då undfallenhetens anda senast sköt så frodiga skott här i landet.
30761: Samma ensidiga uppfattning af begreppet rätt, som då, synes mig
30762: äfven framträda i andra reservationen. Man stirr~sig blind på
30763: en del formella omständigheter och satser, satser då.rtill, som äro
30764: långt ifrån obestridliga ens ur formell synpunkt. De växa härunder
30765: till förhärskande, allt uppslukande dimensioner. Man glömmer, att
30766: rätten också har en annan sida, den materiella, dess egentliga väsen
30767: och kärna. Till och med ett strängt iakttagande af rättsliga former
30768: kan mycket väl - också vår historia gifver exempel därpå - förenas
30769: med det mest hänsynslösa kränkande af allt hvad rätt heter. Den
30770: juridik, som förbiser detta, kan endast alltför lätt, om också omed-
30771: vetet, förvandlas till dialektisk advokatyr, till det sämsta slag af
30772: advokatyr som finnes, den advokatyr som tjänar makten mot
30773: rätten. Och likasom den materiella rätten är det väsentliga i rätts-
30774:           Apumaksu rautatiesillan rakentamiseksi Nevajoen yli.     2197
30775: 
30776: begreppet och måste så vara, om öfverhufvud någon rätt skall kunna
30777: upprätthållas, lika väl är den juridik half och lytt, som har ögon blott
30778: för formalistiska finesser och tvetydliga begreppsåtskillnader. Det
30779: skall väl anses vara förmätet af mig, som lekman, att här uttala mig,
30780: om hurudan juridiken bör vara och icke vara. Men rätten, i all syn-
30781: nerhet just den offentliga rätten får väl dock icke vara ett slutet om-
30782: råde, tillgängligt blott för specialisters abstrakta tankeöfningar,
30783: otillgängligt för van1iga medborgares blickar och logik, otillgängligt
30784: för en vaken medborgarandas granskning. Åfven den medeltida
30785: skolastiken var lärdom, men en lärdom ofruktbar för lifvet, en
30786: lärdom som förde vilse. Hrr Castn!n och Estlander hafva redan i dag
30787: närmare kriticerat de juridiska skälen för andra reservationens stånd-
30788: punkt. Utöfver den kritik, som inneligger i första reservationens mo-
30789: tivering, skall jag därför här endast framhålla några synpukter.
30790:     Frågar man sig, hvad den materiella rätten är i nu ifrågavarande
30791: fall, så tror jag, att väl ingen af oss, ingen medborgare i detta land
30792: ett enda ögonblick skall, åtminstone icke för sig själf, tveka om
30793: svaret. Det bekräftas af vår häfd, vår historia under senaste sekel.
30794: Innan hänsynen för en verklig eller inbillad risk blandat sig med i
30795: spelet, skulle väl ingen af oss för ett ögonblick tvekat vid bedömandet
30796: af de utifrån kommande anspråk och kraf på Finlands statskassa,
30797: som först under de senaste åren börjat uppställas. Och ända till
30798: det senaste årtiondet, under loppet af ett helt sekel, har kanske ingen
30799: del af vår grundlagsen1iga själfständighet varit så verklig och obe-
30800: stridd som just vår finansiella själfständighet utåt. Densamma har
30801: sitt stöd i vår konstitution, om därmed menas någonting annat än
30802: resultatet af en formalistisk bokstafsläsning. Folkrepresentationen,
30803: utan hvars medverkan grundlags anda och mening enligt 6o § L. 0.
30804: icke får tolkas, har mer än en gång vittnat därom. Denna rätt har
30805: stöd i en lång och obruten häfd.
30806:      Andra reservationen, som så starkt understryker den formella
30807: sidan af rättsfrågan, proklamerar samtidigt satser, som visserligen
30808: äro bekväma ur undfallenhetslärans synpunkt, men för hvilka man
30809: fåfängt skall söka stöd ens i lagens bokstaf. Emot det enligt reser-
30810: vationens mening formellt riktigt tillkomna beslutet om Fin1ands
30811: deltagande i kostnaderna för denna bro i Ryssland, skulle, enligt
30812: andra reservationen, invändningar kunna göras endast i det fall,
30813: att ändamålet a f g j o r d t icke afser landets gagn och bästa, eller
30814: är a 11 d e 1 e s främmande för Finlands statsutgifter. Hvar finnas
30815:  dessa satser proklamerade i denna kategoriska och absoluta form,
30816: hvar utom i andra reservationen? Dessa satsers godkännande i denna
30817:  absoluta form vore liktydigt med ett nedbrytande af alla dammar
30818:  för anspråken på Fin1ands statskassa. Ty för hvilket ändamål kunde
30819: väl icke, med god vilja eller under intrycket af hot, åtminstone några
30820: promille af skäl anföras ur synpunkten af landets s. k. gagn,pch
30821: 2198                  Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
30822: 
30823: 
30824: bästa? Om hvilket ändamål kunde väl icke, med god vilja, påstås,
30825: att det åtminstone med någon försvinnande bråkdel af det hela icke
30826: vore främmande för Finlands statsuppgifter? Men det är emellertid
30827: så lyckligt, att anförda satser äro endast godtyckliga led i andra
30828: reservationens bevisföring, men ingalunda satser ur vår rätt. Tvärt-
30829: om kan med bättre skäl den satsen uppställas, att regeringen eger
30830: ensam utan landtdagens samtycke utanordna medel ur statsfon-
30831: dens inkomster e n d a s t för sådana normala behof och ändamål,
30832: som o s t r i d i g t äro till landets gagn och bästa, eller åtmin-
30833: stone med afgjordt öfvervägande skäl kunna visas vara det.
30834:      Vidare: för att ådagalägga att förordnandet om utbetalning af de
30835: 2 1 /~ miljonerna tillkommit i formellt riktig ordning, afskiljer andra
30836: reservationen från ärendets förhistoria godtyckligt det; som just
30837: är egnadt att kullhäfva hvarje vindicerande af t. o. m. blott formell
30838: laglighet åt åtgärdens tillkomstsätt. Den afskiljer därifrån den om-
30839: ständighet, att frågan om Finlands deltagande i kostnaderna för
30840: ifrågavarande, utom landet liggande hana uppkommit och i princip
30841: afgjorts i rysk väg och af ryska män. Detta innebär nu naturligtvis
30842: alls icke, att man skulle godkänna ryske mäns och myndigheters
30843: inblandning i finska angelägenheter. Härmed konstateras blott att
30844: åtgärden tillkommit på olagligt sätt. Att ärendet därefter ge-
30845: nomlöpt lagliga instanser, kan ej förbättra det faktum, att afgö-
30846: randet i huvudsaken egt rum i lagstridig ordning.
30847:      Riktigt är icke häller, att frågan genomlöpt a 11 a lagliga in-
30848: stanser, såsom andra reservationen uttrycker sig; ty den har icke
30849: i den mening det bort ske, •>genomlöpt>> den i detta fall viktigaste
30850: af alla instanserna, Finlands landtdag. Andra reservationen, som
30851: trott sig bygga blott på det formellt, bokstafligen obestridligt gäl-
30852: lande, ger sig dock esomoftast ut på ganska svaga och vågade ut-
30853: tolkningar af föreliggande sakförhållandens rätta mening. I hög
30854: grad godtycklig och subjektiv är t. ex. den begränsning, som den-
30855:  samma uppdrager för innebörden af 1904-1905 års landtdags beslut.
30856:  Detsamma påstås nämligen inneburit endast en anhållan om frågans
30857:  upptagande till förnyad behandling under ständernas medverkan
30858:  och u n d e r f ö r u t s ä t t n i n g, a t t     m o n a r k e n s t i-
30859: d i g a r e b e s 1 u t b 1 e f v e å t e r k a 11 a d t. Och dock ingår
30860: i ständernas uttalande intet bevis för att den rättsuppfattning, som
30861: landtdagarna uttalat, skulle hafva varit på detta egendomliga sätt
30862:  villkorlig, d. v. s. gjorts beroende af ett godkännande från monarkens
30863: sida i form af ett sådant återkallande af det nämnda förfogandet.
30864:  Tvärtom gifver allt vid handen, att landtdagarnas uttalanden nog
30865:  voro gjorda såsom giltiga och gällande alldeles oberoende däraf,
30866: hvilken den omedelbara effekten skulle blifva.
30867:      Sedan andra reservationen sålunda tror sig hafva befriat läsaren
30868: från alla tvifvel beträffande åtgärdens laglighet, når dess bevisföring
30869:            Apumaksu rautatiesillan rakentamiseksi Nevajoen yli.    2199
30870: 
30871: ett slags kulmen i påståendet, att för öfrigt den pågående landtda-
30872: gen icke kan vara rättsligen bunden af hvad tidigare .landtdagar i
30873: saken yttrat, utan bör densamma äfven här pröfva fritt och oberoende
30874: däraf. Det är sannt, hvarje enskild landtdag, liksom hvarje enskild
30875: folkrepresentant har endast konstitutionen och sitt samvete ti11
30876: rättesnöre. Men såsom satsen här framställts, är den egnad att leda
30877: vilse och missförstås. Hvarje rätt, och isynnerhet all offentlig rätt
30878: är ju till mycket väsentlig del häfd, eller den logik, som traditionen
30879: uppbyggt. Och traditionen är en organisk produkt af lagarnas och
30880: rättsgrundsatsernas tinämpning under tidernas lopp. Det är således
30881: icke riktigt, att en landtdag vore i sitt handlingssätt helt ohuuden
30882: af den rättsuppfattning, som föregående landtdagar företrädt, för-
30883: fäktadt och gjort gällande. Tvärtom, den folkrepresentation, som
30884: tillskrefve sig en sådan obundenhet, skulle undergräfva en väsentlig
30885: del af själfva basen för sitt lands rätt och sin egen existens, för att
30886: icke tala om sin egen auktoritet både inåt och utåt.
30887:      Med tillfredsställelse har jag funnit, att den andra reservationen
30888: åtminstone i en punkt kommit första reservationen till möte, om
30889: ock endast på halfva vägen. Huruvida det skett blott forrnellt kan
30890: jag ej afgöra. J ag afser härmed erkännandet att ~ifrågavarande ärende
30891: till sin natur faller på gränsen af hvad som kan anses utgöra finsk
30892:  statsuppgift» samt att det >>icke häller i afseende å hvad som landets
30893:  gagn och bästa afser, ännu är fullständigt utredt.>> Med den allmänna
30894:  anda och riktning, som utmärker andra reservationen, kan jag ej an-
30895:  nat finna, än att i detta, visserligen ytterst försiktiga m,edgifvande
30896:  ligger ett stöd för min åsikt.
30897:       Men strax därpå återfaller andra reservationen i sina absoluta
30898:  kraf: inga >>absolut bindande>> skäl kunna anföras för den >>ovillkor-
30899:  liga•> giltigheten af den mening, att folkrepresentationens medverkan
30900:  kräfves i denna sak, och förty - måste denna mening uppgifvas.
30901:  Af den ena sidan fordrar man således absolut bindande skäl; för den
30902:  andras vidkommande är man nöjd med bara relativt bindande skäl,
30903:  ja formella skuggor af skäl. Man ställer a priori parterna i ett prin-
30904:  cipiellt ojämnt läge, som på förhand dömer den ena parten tillständig
30905:  reträtt, ej blott faktisk, utan hvad värre är äfven moralisk, en ret-
30906:  rätt, som knappast kan hafva någon annan slutpunkt än under-
30907:  gången. Ty huru många rättssatser finnas väl, mot hvilkas ovillkorliga
30908:  giltighet ej någon enda invändning kan göras, om blottviljan är god.
30909:  I andra reservationen upprepas ock satsen, att kommunikationsfon-
30910:   den och hvad därtill hörer, d. v. s. samtrafiken, icke får blandas in i
30911:   denna fråga. Detta/ är åter en af dessa konstlade formella distink-
30912:   tioner, hvarmed vi endast bedraga oss själfva och försvaga vårt
30913:   försvar, men som ingen motsvarighet har i realiteten. Andra skola
30914:   nog sörja för, att hvad vi söka åtskilja skall hållas förenadt.
30915:       Och hvad till sist andra reservationens slutyrkande beträffar,
30916: 2200                  Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
30917: 
30918: 
30919: så skall det väl vid hälst någorlunda uppmärksam genomläsning
30920: framstå såsom en knappast ens förtäckt uppmaning att betala ut
30921: pengama. Och att där för de vacklande antydes den inbjudande
30922: möjligheten att efteråt låta kritiken gå ut öfver dem, som tilläfven-
30923: tyrs följt vinken, gör det hela knappast mera tilltalande.
30924:     Jag slutar där jag började: utskottsbetänkandets tomrum är
30925: tvetydigt och öppet för vantolkningar. Den andra reservationen är
30926: det icke: om den blefve godkänd, innebure det en landtdagens själf-
30927: stympning hvad dess budgeträttigheter beträffar, ett uppoffrande
30928: af landets finansiella själfständighet utåt.
30929:     J ag förordar landtdagen till godkännande den första reservationen.
30930: 
30931:     Ed. p a 1 m en: En tarvitse lausua, että nyt kyseessä oleva asia
30932: monessa suhteessa eroaa siitä, mitä isänmaan ystävä katsoo suota-
30933: vaksi. Periaate, että kansan on vapaasti annettava, mitä valtion
30934: voimassapitämistä varten tarpeelliseksi nähdään, sekä että kruunun
30935: tulot ovat käytettävät maan hyödyksi ja parhaaksi, ovat ikivanhat
30936: ja perustuslaissakin tunnustetut.      Mitä tarkemmin ja täydelli-
30937: semmin ne voidaan saada käytännössäkin toteutumaan, sitä parem-
30938: mat ovat kansamme valtiollisen ja taloudellisen menestymisen
30939: takeet. Valtiopäiväin täysi osanotto kaikkien tarpeiden ja varsinkin
30940: tällaisten asioiden arvostelemisessa on siis ylen suotava. Minä sanon
30941: s u o t a v a, sillä täytyy tunnustaa, vaikkapa haikealla mielellä,
30942: että sitä selvää ja kieltämätöntä säännöstä laissa, joka tekisi tar-
30943: peettomaksi kaikki tunnin pituiset pUheet Suomen muka selvästä
30944: oikeudesta, sitä säännöstä ei ole. Epäsuotuisat ja suureksi osaksi
30945: Suomen kansan toivomuksista riippumattomat seikat ovat alusta
30946: asti saattaneet tämän kysymyksen oudolle tolalle. Olisi selvien
30947: tosiasiain peittelemistä, jos koetettaisimme itseltämme tai muilta
30948: salata, ettei Suomen kansan oikeutta pidetty silmällä, kun maamme
30949: silloinen kenraalikuvernööri alkujaan nosti kysymyksen Suomen
30950: ja Venäjän rautateiden yhdistämisestä.          Samassa on kuitenkin
30951: selvää, kuten 1904-05 vuosien valtiopäiviHäkin tunnustettiin, että
30952: molempien rautateiden yhdistämisestä saattaa Suomellekin olla
30953: hyötyä. Siltä kannalta katsoen on siis voitu panna kyseenalaiseksi,
30954: eikö Suomen pitäisi osaltaan kantaa kustannuksia tuon yhdistä-
30955: vän renkaan aikaansaamiseksi.         Mitä 1904-05 vuoden valtio-
30956: päiväin valtiovaliokunta tässä asiassa lausui, lienee jotakuinkin
30957: selvä siitä, mitä täällä on luettu, mutta minä lisään, että se mies
30958: joka teki ensimmäisen anomuksen asiasta, se, joka kirjoitti mie-
30959: tinnön ja useat muutkin mukana olleet, ovat osaksi julkisesti,
30960: osaksi yksityisesti tunnustaneet olevansa aivan samalla kannalla
30961: kuin ed. Granfelt on täällä esittänyt. Jo silläkin lienee kumottu mitä
30962: toiselta puolen ed. Castreuin y:m. puolelta on esitetty. Kysymyksen
30963: painopiste on joka tapauksessa asian yleisvaltiollisessa puolessa,
30964:           Apumaksu rautatiesillan rakentamiseksi Nevajoen yli.   2201
30965: 
30966: siitä ei ole epäilemistä. Venäjällä ajatellaan, että Nevan yli johtava
30967: rautatiesilta sekä sen kautta helpottunut yhdysliike keisarikunnan
30968: ja Suomen välillä välttämättä tarvitaanm. m. valtakunnan puolustus-
30969: toimen varmentamiseksi. Voimassa oleva valtiosääntö niin hyvin
30970: kun kansamme vähäinen merkitys valtakunnan osana jättää ulko-
30971: politiikan johdon Keisarikunnan hallituksen haltuun.          Sillä on
30972: ratkaiseva sana useassa kysymyksessä, joka mitä kipeimmällä
30973: tavalla saattaa kohdistua Suomen kansan onneen ja menestykseen.
30974: Tätä asianlaitaa emme voi muuttaa. Me voimme katsoa sitä varsin
30975: ikäväksi, mutta se on olemassa. Eroamattomasti Venäjän valta-
30976: kuntaan liittyneenä osana emme tahdokaan jättää täyttämättä
30977: niitä velvollisuuksia, jotka oikeudenmukaisesti harkitaan meille
30978: kuuluviksi. Se aseeton tila, mihin Suomen kansa vasten tahtoaan
30979: on joutunut, tekee meille varsinkin nykyänsä mahdottomaksi itse
30980: olla mukana isänmaata puolustettaessa, jos puolustusta tarvitaan.
30981: Mutta tämä asianlaita ei tietenkään vähennä Venäjän vaatimusten
30982: merkitystä.
30983:     Tämän mukaan on minun mielestäni arvosteltava se raskas
30984: uhraus, joka meiltä nyt vaaditaan. Tuntuu tuskastuttavalta mo-
30985: nelle kansalliselle toivomukselle, että kansan säästöt tulee käytettä-
30986: väksi maan ulkopuolella. Mutta se melkein keskeymätön ulkonainen
30987: rauha, jonka suojassa Suomen kansa lähes vuosisadan ajan on saanut
30988: elää Venäjän valtakunnan jäsenenä, on ollut kansallemme niin uusi
30989: ja niin verraton onni, että se vaatii tunnustamista. Tämä turvattu
30990: asema on tehnyt mahdolliseksi taloudellisen kehityksen, jommoista
30991: Suomen kansan koko edellinen historiallinen aika ei voinut luoda.
30992: Nämäkin edut ovat muistettavat, kun punnitaan lähestyvän uhrauk-
30993: sen merkitystä.
30994:     Asia on sitäpaitsi joutunut niin pitkälle, ettei voi olla toisen
30995: asianosaisen tahdosta ja päätöksestä välittämättä. Hyvällä luotta-
30996: muksella Venäjän hallitus ja eduskunta ovat ottaneet Suomesta
30997: suoritettavan apulisän laskuihinsa sovittuna ja riidattomana saata-
30998: vana eikä tämä heidän käsityksensä merkitse vähää. Kansainvälisten
30999: riitakysymysten noustessa täytyy aina ottaa huomioon, käykö
31000: riidan jatkaminen ehkä lopulta kalliimmaksi kuin hetkeksi tuntuva
31001: suurikin uhraus.
31002:     Siksi paljon on muuten kirjoitettu ja puhuttu tämän asian esi-
31003: historiasta, etten luule ketään hyödyttäväni, jos nyt yhdennellätoista
31004: tunnilla sen lisäksi, mitä jo toisessa vastalauseessa on lausuttu ja
31005: täällä myöskin on suullisesti esitetty, rupeaisin asian oikeudellista
31006: puolta selvittämään. Siinä kyllin, ettei Suomen valtiollisten oikeuk-
31007: sien kannalta saata evätä sen päätöksen muodollisesti sitovaa voimaa,
31008: minkä kautta hallitsija on määrännyt, että 2 1/s miljoonaa ruplaa
31009: tämän vuoden kuluessa on siirrettävä Venäjän valtakunnan rahastpon
31010: Nevan yli rakennettavan rautatien aikaansaamiseksi. Kuinka asian-
31011: 2202                  Istunto 30 p. lokakuuta •1908.
31012: 
31013: mukaista ja suotavaa olisikin ollut, että Suomen eduskunta olisi
31014: saanut käsitellä kysymystä, niinkuin eri kerrat on pyydetty, vaikka
31015: turhaan, niin hallitsijan päätös ei käy tehottomaksi sentähden, ettei
31016: näi!l tapahtunut. Jo se seikka, että hallitsija on eri kerrat voinut
31017: kieltää tehdyt anomukset, osoittaa, missä tilassa me olemme, jos
31018: objektiivisesti otetaan huomioon positiivinen oikeus eikä kaikki,
31019: mitä me tahtoisimme mielellämme tässä oikeudessa nähdä.
31020:     Vaikkei virallista tiedonautoa ole saatu noitten miljoonien siir-
31021: tämisestä Venäjän valtakunnanrahastoon, on asia kuitenkin kaikille
31022: tunnettu ja sentähden valtiovarainvaliokunta minun mielestäni oli
31023: velvollinen ottamaan huomioon tämän maksun laskujaan ensivuoden
31024: bilanssia varten tehdessään. Muuten joudutaan ilmeisesti ereh-
31025: dyttävään päätökseen. Se, minkä valiokunta on jättänyt tekemättä,
31026: on mielestäni eduskunnan asia korjata. Tällä emme luovu oikeuksista,
31027: jotka kuuluvat kansallemme, mutta me tunnustamme yksinker-
31028: taisen tosiasian olemassaolon, tosiasian, jota ei peittelemällä eikä
31029: kieltämällä paranneta. Se, mikä on tapahtunut, ei silti saa muuttua
31030: entispäätökseksi, sillä siten perustuslain määräys maan varojen
31031: käyttämisestä maan parhaaksi ja hyödyksi tulisi kärsimään.
31032:     Minä tahdon rajoittaa selitykseni näihin sanoihin. Mielipiteet
31033: ovat lausutut minun puolestani, mutta luulen voivani olettaa,
31034: että ne suunnilleen vastaavat sitä käsitystä, joka tästä asiasta vallit-
31035: see siinä ryhmässä, johon minulla on kunnia kuulua. Minä edelleen-
31036: kin ja huolimatta kaikesta, mitä tässä on sanottu toista vastalausetta
31037: vastaan, olen sitä mieltä, että se on tässä kohden esittänyt asian
31038: oikealta kannalta, pitämällä silmällä sekä oikeudellisia näkökohtia
31039: että myöskin niitä voimasuhteita ja realisia edellytyksiä, jotka mää-
31040:  räävät kaikkien kansojen ja varsinkin pienien vähäväkisten kanso-
31041:  jen kohtalon.
31042: 
31043:     Ed. H o m e n: Tämän asian ydinkohta on siinä, onko hallitsijalla
31044: oikeus määrätä kysymyksissä olevista rahoista, määrätä niitä mak-
31045: settaviksi Nevansillan rakentamiseen.
31046:     Hallitsijan oikeutta käyttää valtionvaroja rajoittaa ensiksi se
31047: määräys, että näitä varoja ei saa käyttää muuhun kuin maan hyö-
31048: dyksi ja parhaaksi. Syntyy kysymys, onko tämä yritys maan hyväksi
31049: ja parhaaksi? Tuskin. -Se on syntynyt aivan päinvastaisessa tar-
31050: koituksessa. Tämä yritys on syntynyt tarkoituksessa saattaa meidän
31051: maallemme monenlaista pahaa. Että siitä tästä huolimatta voi olla
31052: vähän hyötyäkin maalle, on ehkä oikein, mutta hyvin vähäksi tämä
31053: hyöty on arvosteltu. Tällä kertaa on ehkä hyvänä todistajana
31054: Plehve, joka, niinkuin mietinnössäkin lausutaan, sanoo: >>että suora-
31055: naista yhteyttä Keisarikunnan ja Suomen rautateiden välillä vaati-
31056: vat etupäässä yleis-valtakunnalliset intressit ja ennen kaikkea
31057: strateegiset syyt.» >>Muuten>>, jatkoi hän, ~voidaan ilman yksityis-
31058:           Apumaksu rautatiesillan rakentamiseksi Nevajoen yli.   2203
31059: 
31060: kohtiin meneviä kalkyylejä varmuudella sanoa, että taloudelliset
31061: edut uudesta rautatielinjasta, joka koko pituudeltaan kulkee Keisa-
31062: rikunnan alueen kautta, kokonaan tulevat Keisarikunnan hyväksi ja
31063: että Suomi siitä saa vain välillistä hyötyä sen kautta, että tavaran-
31064: vaihto Keisarikunnan ja Suomen rautateiden välillä sen kautta
31065: kasvaa.~ Ilmeistä on siis, että näitten suurten rahojen käyttäminen
31066: tähän tarkoitukseen ei vastaa sitä hyötyä maalle, jota voisi niin
31067: suuresta summasta vaatia.
31068:     Hallitsijan oikeutta käyttää valtiorahaston varoja rajoittaa myös
31069: se seikka, johtuuko tästä valtiovarojen käyttämisestä menoja
31070: kulkulaitosrahastolle, joiden käyttämisestä valtiopäivillä on ehdotto-
31071: masti päätösvalta. On kai ilmeistä, että nämä asiat ovat asiallisessa
31072: yhteydessä. Onhan joku viikko sitten tullutkin senaatille käsky
31073: valmistaa valtiopäiville armollinen esitys siihen suuntaan, että
31074: Suomen rautatiet muutettaisiin ja korjattaisiin niin, että yhdysliike
31075: voitaisiin saada aikaan. Tämä nyt on tunnettu asia ja ymmärretään-
31076: hän ilman muutakin että jos silta rakennetaan, syntyy liike sen yli ja
31077: yhdysliikettä tahdotaan saada aikaan. Tässä on siis asiallinen yhteys.
31078: Jos nyt valtiopäivillä, eduskunnalla on oikeus määrätä kulkulaitos-
31079: rahastosta, niin kyllä kai tämä käsittää sen, että ne saavat päättää
31080: kaikista radoista, jotka maassa rakennetaan, ylipäänsä kaikesta
31081: siitä, mitä tähän osaan kuuluu. Jos ti.yt pitäisi kiinni siitä, että
31082: hallitsijalla on oikeus käyttää valtion rahoja myös rautatierakennuk-
31083: siin, niin se tietysti voisi tehdä tyhjäksi valtiopäivien, eduskunnan
31084: oikeuden määrätä tällä alalla. Otaksukaamme, että sillä aikaa kun
31085: eduskunta miettii, mikä rata tai ratasuunta monesta ehdotetusta
31086: on paras, voisi hallitsija mennä rakentamaan radan, niinkuin hän
31087: tahtoo, valtiorahaston varoilla. Tuskinpa sitten eduskunta tahtoisi
31088: rakentaa omaa rataa viereen, siitä kun syntyisi kak,i kilpailevaa
31089: rataa ja tulos olisi hyvin heikko. Nytkin on asianlaita melkein näin.
31090: Entiset valtiopäivät eivät katsoneet mahdolliseksi rakentaa yhdys-
31091: rataa Savon rautatiestä länteenpäin eikä myös Heinolan rataa, joita
31092: molempia kipeästi kaivataan. Ei ollut rahoja, meidän maamme on
31093: siksi köyhä, meillä ei ollut varoja siihen. Vaikka eduskunta luopui
31094: näistä, niin käyttää hallitsija nyt maan varoja Nevansiltaan. Tämä
31095:  ei ole oikein, loukkaa päinvastoin eduskunnan oikeutta määrätä
31096: meidän rautatierakennuksista. Kaikki maan rahastot muodostavat
31097:  yhteensä eheän kokonaisuuden. Mitä enemmän hallitus tuhlaa
31098: yleisiä valtiovaroja, sitä suurempia veroja on eduskunta pakoitettu
31099: määräämään. Jo pitkään aikaan hallitus ei ole tullut toimeen sään- ·
31100: nöllisillä tuloilla, vaan on ollut pakotettu pyytämään säädyiltä ja
31101:  nyttemmin eduskunnalta suostuntaa. Jos myönnetään, että hal-
31102: litsijalla on ehdoton oikeus käyttää valtion varoja, niin se vaikuttaa
31103: sekäniihinosiin budgetista, jotka nimenomaan riippuvat vartiopäivien
31104:  määräämisestä, että myös suostuntaan. Se tekee siis koko meidän
31105: 2204                   Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
31106: 
31107: 
31108: itseverotusoikeutemme aivan tyhjäksi ja mitättömäksi. Ilmeistä on
31109: siten, että hallitsijalla ei voiolla rajaton oikeus käyttää valtiovaroja.
31110: Tämä on niin selvää ja luonnollista, että kyllä täytyy kummastuksella
31111: kuulla, että kukaan voi ylläpitää sitä käsitystä, että hallitsija voi
31112: mielensä mukaan käyttää valtiorahaston varoja. Onhan eduskunta
31113: tähän asti ollut yksimielinen siitä, että hallitus saa eduskunnan
31114: estämättä käyttää varoja ainoastaan, jos se tulee toimeen ilman
31115: suostuntaa. Mutta jos ne menot, joita se määrää, kasvavat niin
31116: suuriksi, että suostuntaa tarvitaan eduskunnalta, niin silloin edus-
31117: kunnalla on arvosteluvalta koko budgetista ja voi eduskunta kieltäy-
31118: tyä suostunnasta ja siten estää hallitusta käyttämästä rahoja tar-
31119: peettomiksi katsottulliin tarkoituksiin.
31120:      Nuo sanat, että varat ovat käytettävät maan hyväksi ja pa-
31121: raaksi, sanovat jo selvästi, että niitä ei saa käyttää vieraisiin tarpeisiin.
31122: Ne sanovat että hallitsija saa määrätä normaalimenoista, niistä, jotka
31123: tarvitaan hallinnon ylläpitämiseen ja muihin välttämättömiin ja
31124: luonnollisiin tarpeisiin. Mutta näitä varoja ei voi käyttää millä
31125: tavalla tahansa taikka siirtää maasta toiseen. Tahdon sivumennen
31126: huomauttaa siitä esimerkistä, jonka ed. Danielson- Kaimari toi
31127: esiin. Jos Saksan keisari olisi luvannut Venäjän hallitsijalle maksaa
31128: jotain, niin tämä kai pidetään sitovana? Ehdottomasti. Mutta jos
31129: Saksan keisari, samalla kun hän on Saksan keisari, olisi suuriruhtinas
31130: jossain pienessä maassa ja vastoin kansan tahtoa ryhtyisi siirtä-
31131: mään rahoja tästä pienestä maasta Saksan suureen valtakuntaan,
31132: niin kyllä rohkenen luulla; että kaikki silloin arvelisivat, että tuo ei
31133: ole oikein ja käsittäisivät, että ainakin itseverotusoikeus tässä pie-
31134: nessä maassa, josta rahat siirretään tuohon suureen valtakuntaan,
31135: on loukattu tai että semmoista ei ole olemassa.
31136:      Valtiopäivät ovatkin aina selvästi lausuneet mielipiteensä, kun
31137: tästä kysymyksestä vuosi ja pari vuotta sitten oli kysymys. Aivan
31138: selvästi. Ne selitykset, joita näinä päivinä on nähty näistä pää-
31139: töksistä eivät voi millään tavoin kumota niitä päätöksiä ja lausuntoja,
31140:  jotka silloin annettiin. Tämä jäiestäpäin tapahtuva tulkitseminen
31141: on minuun tehnyt vain hyvin ikävän vaikutuksen.
31142:      Nyt on kuitenkin mielipiteitten muutos tapahtunut. Toinen
31143:  vastalause ehdottaa, että eduskunta lausuisi tai tekisi päätöksen
31144: siihen suuntaan, että rahojen maksaminen siitä johtuisi. Mutta
31145:  voiko eduskunta tämän lausunnon pohjalla ryhtyä semmoiseen
31146:  päätökseen? Niidenkin, jotka pitävät asiaa epäselvänä, jotka nyt
31147:  eivät pidä edellisten valtiopäivien lausuntoja oikeina ja sitovina,
31148:  niidenkin täytyisi myöntää, että jos tehdään tämmöinen jyrkkä
31149:  käänne, emme toki voi tehdä lopullista päätöstä niin pienen, niin vail-
31150:  linaisen tutkimuksen perusteella, kuin tässä vastalauseessa on. Kos-
31151:  keehan asia kuitenkin meidän oikeuksiemme peruskiviä, meidän itse-
31152:  veroitustamme.       Olisi ainakin välttämätöntä, että perustuslaki-
31153:           Apumaksu rautatiesillan rakentamiseksi Nevajoen yli.    2205
31154: 
31155: 
31156: valiokunta saisi antaa mietinnön asiasta. Olisi myös välttämätöntä,
31157: että valtiovarainvaliokunta seikkaperäisen tutkimuksen jälkeen
31158: sa1s1 antaa mietinnön tämän yrityksen kannattavaisuudesta.
31159: Mutta nyt ilman mitään todellista selvitystä ehdotetaan, että edus-
31160: kunta tekisi päätöksen, joka jyrkästi sotii valtiopäiväin edellisiä
31161: päätöksiä vastaan. Ja minkälainen on tämä toinen vastalause, jonka
31162: perusteella päätös tapahtuisi? Kaksi puhujaa on jo näyttänyt,
31163: kuinka puutteellinen ja virheellinen se on. Tämän, minä rohkenen
31164: sanoa surkean asiakirjan nojalla nyt eduskunta tekisi päätöksen,
31165: jonka mukaan meidän itseverotusoikeutemme kärsisi korvaamatto-
31166: man vahingon.
31167:     Viimeinen lausunto, joka valtiopäivillä on tullut esiin, on 1907
31168: vuoden valtiopäiväin perustuslakivaliokunnan mietintö. Sen lopussa
31169: lausutaan, että ellei hallitsija suostu antamaan eduskunnalle asiasta
31170: arm. esitystä, niin valiokunta katsoo, että tämä yritys on jätetty sik-
31171: seen, nimittäin että Suomen puolelta ei hallitsija tulisi vaatimaan
31172: mitään maksua. Muuta ei katsottu mahdolliseksi, >>tertiumnon datun.
31173: Nyt ei kuitenkaan ole tullut arm. esitystä; se on kielletty. Hallitsija
31174: ei ole edes suostunut senaatin esitykseen saada lisänä tuohon las-
31175: kelmaan, joka annetaan kun budgetti esitetään eduskunnalle, ottaa
31176: nämä rahat - ei edes siihen, vaikkakin V. J :ssä sanotaan: >>Niin
31177: pian kuin varsinaiset valtiopäivät ovat avatut, on valtiovarain tila
31178: eduskunnalle näytettävä, jotta eduskunta saisi tietää, mitenkä kruu-
31179: nuntulot ovat maan hyödyksi ja parhaaksi käytetyt», ei edes tietoa
31180: tästä asiasta ole nyt eduskunnalle annettu. Voiko kaiken tämän jäl-
31181: keen eduskunta nyt päättää mennä maks:cmaan nämä rahat? Minä
31182: en voi ymmärtää muuta kuin että tämä olisi nöyryytyksen huippu.
31183:     >>Arvaa oma tilasi, mutta anna arvo toisellekin!>> sanoo sanan-
31184: lasku. Tavallisesti saa huomauttaa tämän sananlaskun toisesta
31185: kohdasta, mutta täytyy joskus huomauttaa sen edellisestäkin, ja
31186: niin täytyy tehdä nyt. Meidän täytyy pitää kiinni omastakin arvos-
31187: tamme, ja sen jälkeen mitä on tapahtunut, en minä voi ymmärtää
31188: että eduskunta voisi missään muodossa ottaa osaa päätökseen tai
31189: tekoon, joka sisältäisi sen, että nämä rahat saa maksaa.
31190:     Minä puhuin alussa niistä säädöksistä, jotka rajoittavat hallit-
31191: sijan määräämisvaltaa valtionvaroihin nähden. Olkoon että niitä
31192: on selvemmin tai vähemmän selvästi, runsaammin tai niukemmin
31193: perustuslakiin otettu, siinä on kuitenkin tarpeeksi selviä määräyksiä.
31194: "Mutta ennen kaikkea minusta on selvää, että kun meillä kerran on
31195: eduskunta olemassa, niin sen täytyy olla mukana määräämässä,
31196: mitenkä valtion varoja suunnitellaan, mitenkä niitä käytetään.
31197: Tämä on kansan mitä luonnollisin oikeus, ja perustuslakiemme
31198: henki onkin vallan yhteydessä tämän kanssa, niissä kuin sanotaan
31199:  (Yhd. ja Vak.-kirjan s:des kohta) >>Koska oikea vapaus on siinä että
31200:  Valtakunnan voimassa pitämistä varten vapaasti annetaan mitä tar-
31201: 2206                  Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
31202: 
31203: 
31204: peelliseksi nähdään; niin on Ruotsin kansalla kieltämätöin oikeus
31205: sitä Kuninkaan kanssa tuumia, sovitella, kieltää ja myöntää>>.
31206:     Yksimielisesti ovat monta kertaa. ensin säätyvaltiopäivien aikana
31207: ja nyttemminkin, kaikki puolueet yhtyneet tässä kohden kiinni
31208: pitämään meidän oikeuksistamme. Minä muistan, että esim. ed.
31209: Schybergson täällä kolme, neljä viikkoa sitten lausui, että me voimme
31210: kärsiä paljo, me voimmeottaa vastaan koviakin iskuja, jos vaan säilyy
31211: meidän lainsäädäntöoikeutemme ja itseveroitusoikeutemme, nämä
31212: kaksi. Eikä ilman syytä. Ja nyt ehdotetaan, että tekisimme pää-
31213: töksen, joka sisältää sen, että asiallisesti luovumme itseverotus-
31214: oikeudestamme? En voi käsittää, että itsetietoisen kansan edus-
31215: kunnassa voidaan tehdä tämmöistä ehdotusta. Tämän eduskunnan
31216: historiassa tulisi tämä päivä, jos semmoinen päätös tapahtuisi, ole-
31217: maan ikuisiksi ajoiksi merkittävänä synkkänä surupäivänä. (Oikealta:
31218: Hyvä!).
31219: 
31220:     Ed. S e t ä 1 ä: Se kysymys, johon nähden eduskunnan tänään
31221: on asetuttava määrätylle kannalle, on minun ymmärtääkseni ly-
31222: hyesti se, onko esillä oleva asia sitä laatua, että sen johdosta on
31223: käytävä vakavaan ristiriitaan, vai ei.
31224:     Ristiriidan sattuessa taikka uhatessa on yksityisen kansalaisen,
31225: yksityisen virkamiehen asema jokseenkin yksinkertainen. Hänen
31226: velvollisuutensa on noudattaa kansan voimassa olevaa lakia, joka
31227: sitoo häntä niin kauan kuin sitä ei ole laillisella tavalla kumottu.
31228: Melkoisesti toinen on kuitenkin kansaneduskunnan asema. Senkin
31229: tulee tietysti toiminnassaan noudattaa lain määräämiä muotoja,
31230: mutta sillä on laaja oikeus ja valtuus päättää ja toimia kansan puo-
31231: lesta sekä lainsäädännön alalla että maan yleisten varojen määrää-
31232: misessä. Kysymys siitä, onko koko kansaa kohtaava ristiriita pantava
31233: toimeen, vai eikö, onkin sen vuoksi kansaneduskunnan ratkaistava.
31234: Sen kysymyksen ratkaisusta ei eduskunta mitenkään saa väistyä.
31235:     Tämmöistä kysymystä ratkaistessaan on eduskunnalla tietysti
31236: ylimpänä ohjeena oleva kansan onni ja menestys. On kieltämättä
31237: semmoisia. hetkiä pienen kansan elämässä yhtä hyvin kuin suuren,
31238: jolloin kansan on velvollisuus panna rauhallinen kehityksensä alt-
31239: tiiksi oikeutensa, syntymättömäinkin sukupolvien oikeuden puolta-
31240: miseksi, ja kansaneduskunta ei silloin saa vetäytyä tätä suorin ja
31241: selvin sanoin lausumasta. Mutta toiselta puolen on myöskin luon-
31242: nollista, että jokainen kansa, ja sitä enemmän ulkoisilta voimiltaan
31243: heikko kansa, kokee välttää ristiriitaa, mikäli kansan oikeus ja oikein
31244: ymmärretty tulevien polvien etu sen sallivat. Ja kansaneduskunnan
31245: suora velvollisuus on kansan puolesta asettaa niin, että ristiriita
31246: vältetään, mikäli se näitten rajojen sisällä on vältettävissä.
31247:     Sen kysymyksen ratkaisemiseksi, voidaanko tämänlaatuisessa
31248: asiassa ristiriitaa välttää vai eikö, on esillä olevan asian oikeudellisella
31249:            Apumaksu rautatiesillan rakentamiseksi Nevajoen yli.   2207
31250: 
31251: 
31252: puolella suuri merkitys. Ensimäisiä ehtoja, jotta kansa ristiriidasta
31253: saattaa voittaen selviytyä, on, että sen oikeus esiintyvässä kysy-
31254: myksessä on riidaton.
31255:     Miten nyt on tämän puolen laita?
31256:     On tänä iltana erinäisissä lausunnoissa tahdottu osoittaa, että
31257: meidän oikeutemme tässä asiassa on täysin kiistämätön ja kieltä-
31258: mätön. On väitetty ja koetettu sekä erinäisillä lainkohdilla että
31259: edellisten valtiopäiväin lausunnoilla todistaa, että meillä on ole-
31260: massa miltei täydellinen budgettioikeus. Omituisessa ristiriidassa
31261: tämän kanssa kuitenkin on se, että eduskunta 1907 vuoden valtio-
31262: päivillä anoessaan uutta hallitusmuotoa kuitenkin vasta a n o i
31263: tämmöisen budgettioikeuden antamista ja että vielä näillä valtio-
31264: päivillä on tehty anomusehdotus, joka tarkoittaa samaa. Ja niitten
31265: todistusten vastassa, joita tänään on esitetty, on tunnetusti olemassa
31266: valtio-oikeutemme varsinaisten tutkijain lausuma käsitys rahojen
31267: käyttöoikeutemme laadusta sekä myöskin entinen käytäntö.
31268:      Yleisesti on tunnettua ja sen tunnustanevat kaikkikin, että hal-
31269: litsijana meidän perustuslakiemme mukaan on oikeus käyttää valtio-
31270: rahaston varoja oman päätöksensä mukaan. Hänen käyttöoikeuttaan
31271: rajoittaa ensi sijassa se lakiemme yleinen määräys, että maan varoja
31272: on käytettävä maan hyödyksi ja parhaaksi. Edelleen hallitsija ei
31273: tietysti varojen käytössä saa syrjäyttää voimassa olevaa lakia. Hän
31274: ei saa yksipuolisesti kumota lakia ja laissa määrätyn oikeuden sijaan
31275: panna rahanmaksuvelvollisuutta. Vihdoin sitä rajoittaa myöskin
31276: se seikka, että hallitsijan oikeutta käyttää valtiorahaston varoja vas-
31277: taa velvollisuus tulla toimeen valtion vakinaisilla tuloilla. Kun hän
31278: niillä ei voi tulla toimeen, on hänen pakko pyytää lisää eduskunnalta
31279: ja tämän johdosta hänen varojen käyttämisensä joutuu melkoista
31280: enemmän kuin muuten olisi laita eduskunnan tarkastuksen alaiseksi.
31281:     Eduskunnalla puolestaan on täysi oikeus kieltää tai myöntää ne
31282: määrärahat, jotka pyydetään valtion vakinaisten tulojen lisäksi.
31283: Eduskunnalla on oikeus myös saada tietää, miten kruunun varat
31284: on maan hyödyksi ja parhaaksi käytetty sekä tästä lausua mielensä.
31285: Mutta sillä on oikeus vielä enempäänkin. Kun hallitsija kerran ei
31286: voi valtiotehtäviä suorittaa valtion vakinaisilla tuloilla, on hänen
31287: pyytäessään lisävaroja valtiopäiväjärjestyksen mukaan annettava
31288: laskelma valtion vakinaisista varoista ja tarpeista ensi varainhoito-
31289: kaudeksi, ja silloin on eduskunnalla tilaisuus julistaa jotkut meno-
31290: erät, jotka on aiottu suoritettaviksi vakinaisilla valtiovaroilla, tar-
31291: peettomiksi ja myöntää sen verran vähemmän suostuntaa.
31292:     Valitettavasti ne takeet, jotka eduskunnalla täten on vallan-
31293: väärinkäytöstä vastaan, sen estämiseksi että varoja ei käytettäisi
31294: maan hyödyksi tai tarpeeksi ainakaan sillä tavalla kuin eduskunta
31295: toivoisi- valitettavasti nämä takeet eivät ole täysin riittävät. Pe-
31296: rästäpäin lausuttu moite ei yleensä voi tehdä tehtyä tekemättömäksi,
31297: 2208                  Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
31298: 
31299: 
31300:  jos se kohta voikin vaikuttaa eteenpäin. Ja mitä tulee siihen, että
31301: eduskunta julistaa jonkun aiotun menoerän tarpeettomaksi, niin
31302: on kyllä katsottava, että hallituksen tulisi mahdollisuutta myöten
31303:  ottaessaan kerran suostunnat vastaan myöskin noudattaa niitä edel-
31304: lytyksiä, sitä laskelmaa, jonka pohjalla suostunnat on annettu.
31305: Mutta sitovaa velvollisuutta hallitukselle olla käyttämättä vakinaisia
31306:  valtiovaroja mihinkään muuhun tarkoitukseen ja sivu eduskunnan
31307:  edellyttämien määrien, ei liene finanssioikeudestamme ehdotto-
31308:  masti johdettavissa. Tämän on eduskunta puolestaan tunnustanut
31309:  viimeksi eilen päättäessään toivomuksena lausua, että uusien vaki-
31310:  naisten menojen lisäykset menoarvioon tilivuoden kuluessa vältet-
31311: täisiin tai rajoitettaisiin poikkeustapauksiin sekä että poikkeusta
31312: ylimääräisistä menoista annettavista arviolaskelmista olisi koetet-
31313: tava välttää tai ainakin rajoittaa erikoisiin tapauksiin. Todellinen,
31314:  mutta jokseenkin epämääräinen raja näin ollen on vain siinä, että
31315: hallitsija päättämiänsä tarpeita varten ei saa käyttää muuta kuin
31316: valtiorahaston vakinaisia valtiovaroja. Mutta niinkauan kuin valtio-
31317:  rahaston säästöjä on käytettävissä, on eduskunnan suostunnan-
31318: kielto-oikeudella valitettavasti liian vähän merkitystä.
31319:     Tällainen vanhanaikainen budgettioikeus on epäilemättä omiaan vie-
31320: mään alituisiin ristiriitoihin, jos hallitsija äärimmäisiin asti käyttää
31321:  valtion vakinaisten tulojen käyttöoikeutta ja eduskunta taas käyt-
31322: tää kielto-oikeuttaan. Ainoastaan suurella lojaalisuudella molemmin
31323: puolin voidaan tällaisella budgettioikeudella valtiotaloutta ilman
31324: ristiriitoja kehittää. Ei ole mitenkään meidän perustuslakiemme
31325: hengen mukaista, että hallitsija käyttää miljooniin kohoavia eriä
31326: tarkoituksiin, jotka ovat säännöllisen valtiotalouden kehyksien ulko-
31327: puolella, vieläpä sellaisiin tarkoituksiin kuin nyt kysymyksessä oleva,
31328: niistä eduskunnalle esitystä tekemättä. Epäilemättä on finanssi-
31329: oikeutemme hengen mukaista että valtiorahasto käytetään valtion
31330: vakinaiseen, säännölliseen, vuotuiseen ylläpitoon, mutta että kaikki
31331: mikä siitä poikkeaa ja joka vaikuttaa vero- jalainatarpeisiin, on edus-
31332: kunnalle esitettävä. Ja epäilemättä olisi nykyisenkin budgetti-
31333: oikeutemme pohjalla tätäkin tietä paljon täydellisempi budgetti-
31334: oikeus kehitettävissä. Mutta kaikesta tästä puuttuu kuitenkin lais-
31335: tamme sanasanaisia sitovia määräyksiä.
31336:     Se teoria kyllä on esitetty, että eduskunnan hyväksymä las-
31337: kelma nykyään, kun kerran hallitus ei maan asiain hoidossa tule toi-
31338: meen ilman suostuntoja ja valtiolainoja, olisi täysin sitova. Tämän
31339: teorian jälkiä voi kenties havaita perustuslakivaliokunnan lausun-
31340: nossa vuodelta I907 n. s. 20 miljoonan kysymyksessä, jota lausuntoa
31341: on siteerattu sekä valtiovarainvaliokunnan nyt käsiteltävänä olevan
31342: mietinnön ensimäisessä vastalauseessa että muuten tänä iltana eräissä
31343: lausunnoissa. Voi ehkä sanoa, että tässä mietinnössä on lyhyesti ja
31344: ehkä liiankin lyhyesti lausuttu se mitä on tarkoitettu, niin että voi
31345:            Apumaksu rautatiesillan rakentamiseksi Nevajoen yli.         2209
31346: 
31347: tuntua siltä kuin siinä olisi jonkun verran liikoja lausuttu. Minä en
31348: katso tässä asiakseni ruveta sitä laajemmalti selittelemään. Joka
31349: tapauksessa on huomattava, että tässä lausunnossa puhutaan, niin-
31350: kuin jo onkin tänä iltana huomautettu, a i o t ui s t a eikä hal-
31351: litsijan jo aikoja sitten päättämistä määrärahoista, joten tämä lau-
31352: sunto ei suorastaan ole kohdistettavissa nyt puheena olevaan asiaan.
31353: Lausunto loppuu sitä paitsi siihen, että Suomen lait eivät salli hallit-
31354: sijan ilman eduskunnan suostumusta käyttää yleisen valtiorahaston
31355: varoja puheena o 1 e v a n menoerän suorittamiseen. Se
31356: kohdistui siis nimenomaisesti menoerään, jonka maksamiseen useista
31357: syistä ehdottomasti tarvittiin eduskunnan suostumus.
31358:      Muissa siteeratuissa lausunnoissa, 1904-1905 vuosien valtio-
31359: päiväin anomuksessa sekä senaatin 1906 antamassa lausunnossa
31360: tästä anomuksesta, ei ole tahdottu kieltää hallitsijanoikeuttamäärätä
31361: valtiorahastosta. Mutta siinä on viitattu tämän kyseessä olevan
31362: määrärahan erikoiseen laatuun ja suuruuteen, ja se kiistämätön
31363: oikeudellinen syy, johon vedottiin näissä lausunnoissa, oli se, että
31364: tässä yhteydessä oli kysymys yhdy s 1 i i kentee s t ä, joka
31365: vaikutti kulkulaitosrahastoon, ja tämän rahaston varojen käyttämi-
31366: seen nähden eduskunnalla on kieltämätön oikeus. Asia esiintyy nyt
31367: tällä kertaa erotettuna yhdysliikenteestä ja kulkulaitosrahastosta,
31368: vaikkakin sen välillistä yhteyttä kulkulaitosrahaston kanssa on
31369:  vaikea kieltää.
31370:      Täytyy tulla ymmärtääkseni siihen lopputulokseen, että oikeu-
31371:  dellinen kysymys siitä, tarvitaanko puheenalaisen menoerän suorit-
31372:  tamiseen ehdottomasti eduskunnan suostumus, ei ole ainakaan siksi
31373: selvä, että eri mieliä siitä ei voitaisi pätevillä syillä lausua. Valitetta-
31374:  vaa on, että meidän budgettioikeutemme ei ole sen parempi ja sel-
31375:  vempi, mutta epäilemättä mennään aivan liikoihin, kun väitetään,
31376:  että me tämän tunnustarualla kokonaan luovumme itseverotusoikeu-
31377:  destamme. Meillä on joka tapauksessa perustuslakiemme myöntämä
31378:  varojen tarkastus- ja suostuntaoikeutemme, jota budgettioikeus
31379:  ei koske. Ja siinähän on se, mitä meidän perustuslakimme selvästi
31380:  meidän itseveroitusoikeudestamme määräävät.
31381:      Mutta lukuunottamatta tätä asian oikeudellista puolta on meillä
31382:  tietysti v a 1 t i o 11 i se 1 ta kanna 1 ta tilaisuus sitenkin vaa-
31383:  tia ristiriitaa esiin. Niinkuin minä jo aikaisemmin lausuin, on kan-
31384:  salla kylläkin eräissä tapauksissa velvollisuus raskasten kärsimysten
31385:  uhallakin käydä ristiriitaan sanoen: me pidämme kiinni valtio-
31386:  etumme ja valtiotehtävämme vaatimuksista, väkivalta voi meidät
31387:  pakottaa, mutta suosiolla me emme luovu eikä yksikään Suomen
31388:  mies saa myötävaikuttaa oikeutemme loukkaamisen toimeenpane-
31389:  miseen. Kysymys on siis siitä, onko tämä asia sitä laatua, että näin
31390:   on meneteltävä. Minusta näyttää siltä, että tähän kysymykseen on
31391:   vastattava kieltävästi.
31392:                                                                   139
31393: 2210                 Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
31394: 
31395: 
31396:     Minun käsitykseni mukaan meidän asemamme on sellainen, että
31397: me emme saata käydä ristiriitaan muussa tapauksessa kuin semmoi-
31398: sessa, jossa meidän oikeutemme ja oikeuskantamme on ehdotto-
31399: masti riidaton. Meidän taistelussamme on ainoana turvanamme
31400: meidän aseeton oikeutemme, ja milloin tätä asetta ei varmasti ole
31401: käytettävänä, silloin on menestyksen toivo aivan pieni.
31402:     Tämä esillä oleva asia on niitä sortovuosien peruja, jotka jo
31403: alusta alkaen ovat joutuneet kokonaan väärille urille. Ja asia on jo
31404: nyt niinkuin jo lausuttiin siinä lausunnossa, jolla tämä keskustelu
31405: alotettiin, ehtinyt niin pitkälle, että kaikin puolin säännöllinen kor-
31406: jaus ei näy olevan aikaansaatavissa. Hallitsija on tehnyt päätöksensä
31407: määrärahasta Suomen senaatin esityksestä, joka ei edes huomaut-
31408: tanut, että olisi ollut tarve asiasta antaa armollinen esitys. On epäi-
31409: lemättä aivan liika muodollista saivartelua, jos sanotaan, että se-
31410: naatilla ei ollut tHaisuuttakaan antaa tästä asiasta lausuntoa. Onhan
31411: Suomen eduskunta katsonut tässä suhteessa voivansa koettaa saada
31412: korjausta aikaan vielä senjälkeen kuin hallitsija jo oli päätöksensä
31413: itse määräsummastakin tehnyt. Kuinka silloin ei senaatti olisi voi-
31414: nut sitä tehdä vuonna 1904, ennenkuin ratkaisu oli tapahtunut?
31415: Joka tapauksessa hallitsija pitää kiinni siitä oikeudesta, jonka hän
31416: katsoo itsellään olevan saada määrätä valtiovaraston varoja tähän-
31417: kin tarkoitukseen, ja hän on kieltäytynyt antamasta asiasta armol-
31418: lista esitystä eduskunnalle. Ja niinkuin jo on useita kertoja huomau-
31419: tettu, asia on saatettu niin pitkälle, että määräraha jo on otettu
31420: Venäjän eduskunnan hyväksymään tuloarvioon, mikä seikka tie-
31421: tysti on omiaan tätä ristiriitaa suuresti laajentamaan. Nämä kaksi
31422: viimeksi mainittua tosiasiaa ovat tulleet lisäksi senjälkeen kuin edus-
31423: kunta viimeksi tätä asiaa käsitteli 1904-1905 vuoden valtiopäivillä.
31424:     Minä rohkenen luulla, että Suomen kansa ei ole saattava katsoa
31425: tätä asiaa niin selväksi eikä myös sellaiseksi elinkysymykseksi, että
31426: se olisi valmis sentähden panemaan rauhallisen kehityksensä alt-
31427: tiiksi. Kysymykset, joissa ristiriitaa ei saa välttää, ovat olevat sel-
31428: laisia, joissa selvän ja riidattoman oikeuskannan ohella samalla on
31429: kysymyksessä kansan olemus valtiona ja kansana.
31430:     Joka tapauksessa on vastuu siitä', onko maa asetettava ristiriidan
31431: raskaiden seurauksien alaiseksi, eduskunnan otettava kannettavak-
31432: seen. Kenenkään muun kannettavaksi eduskunta ei ole oikeutettu
31433: sitä lykkäämään. Jos eduskunta on sitä mieltä että ristiriitaan on
31434: käytävä, niin sanokoon sen selvästi ilmi, ja tämä lausunto on sitten
31435: oleva selvänä ja sitovana ohjeena viranomaisille ja yksityisille kan-
31436: salaisille. Jos tämä eduskunta ei ristiriitaa halua, voi se käsityk-
31437: sensä saattaa kyllä tiedoksi sitenkin, että se ei sano mitään. Mutta
31438: epäilemättä on semmoinen menettely vähemmin suora ja selvä kuin
31439: se että eduskunta peittelemättä lausuu: Tämä asia ei ole sellainen
31440: että koko kansaa syvälti koskevaan ristiriitaan siinä on käytävä.
31441:            Apumaksu rautatiesillan rakentamiseksi Nevajoen yli.     2211
31442: 
31443:      Ed. A r o k a 11 i o: Kun edustajavelvollisuuteni on merkitä
31444: kantani tässä budgetti- ja itseverottamisoikeutta läheltä koskevassa
31445: Nevanmiljoonakysymyksessä, olen pyytänyt puheenvuoroa, minä-
31446: kin lausuakseni muutaman sanan.
31447:      Vastoin niitä, joille oikeutemme tässä Nevanmiljoonakysymyk-
31448: sessä ei ole selvä ja vastoin niitä, joille se on niin sekava että heidän
31449: nykyinen kantansa on ihan toisenlainen kuin se oli joitakuita aikoja
31450: sitten, olen minä puolestani siinä onnellisessa asemassa, etten ole
31451: hetkeäkään tarvinnut epäillä oikeudestamme tässä suhteessa, enkä
31452: luule erehtyväni otaksuessani että maamme etevimmille juristeille,
31453: lainoppineille, vieläpä perustuslakiemme erikoistuntijoillekin käy
31454: jotenkin vaikeaksi Suomen kansalle todistaa ettei 2 1/1 miljonan rup-
31455: lan, s. o. yli 6 1/s milj. markan suoritus siltojen rakentamiseen maam-
31456: me rajain ulkopuolella olisi perustuslakiemme henkeä vastaan ja
31457: ettei 2 1/2 milj. ruplan maksu ilman eduskunnan suostumusta maal-
31458: lemme vieraisiin tarkotuksiin olisi sekä laadultaan että suuruudel-
31459: taan laiton. Vastakkainen todistelu on mielestäni sitäkin vaikeampi,
31460: kun on mahdotonta tehdä tyhjäksi vuoden 1904-05 valtiopäiväin
31461: päätös, että valtiopäiväin pitää saada olla osallisena puheena ole-
31462:  van maksun päättämisessä. Niinkuin tiedetään ja niinkuin täällä
31463:  jo tänä iltana on huomautettu, tätä päätöstä olivat tekemässä
31464:  maamme etevimmät lainoppineet, kuuluisat miehet, sellaiset kuin
31465:  entiset valtio-oikeuden professorit Mechelin ja Hermanson, siviili-
31466:  oikeuden professori Wrede ja senaattori Nybergh, puhumattakaan
31467:  muista etevistä lakimiehistä ja kokeneista valtiopäivämiehistä,
31468:  joita silloin oli kaikissa säädyissä. Yksimielisesti, ilman minkään-
31469:  laista vastalausetta, mikäli kirjat osottavat - yksityisiä puheita
31470:  ei voida tällaisessa asiassa ottaa huomioon - päätettiin niillä val-
31471:  tiopäivillä ja lausuttiin selvästi, sikäli kuin maallikot voivat kir-
31472:  joista lukea ja ymmärtää, että Nevanmiljoonain suoritus ei kävisi
31473:  päinsä ilman valtiosäätyjen myötävaikutusta, jos kohta tätä nyt
31474:  onkin koetettu toisin selittää. Ja on muistettava että kun tämä
31475:  päätös tehtiin ja asiasta lausuttiin, hallitsijan päätös jo oli olemassa
31476:  tästä Nevanmiljoonain suorituksesta ja senaatti oli myöskin antanut
31477:  määräyksen tämän rahamäärän suuruudesta. Asian oikeudellinen
31478:  puoli nykyään ei ole toisenlainen kuin se oli silloinkaan. Valtiollinen
31479:  asema vaan on muuttunut, silloin oli vuosi 1904-o5, nyt leikataan
31480:  vuosiluku 1908.
31481:      Näin ollen, ja kun Nevanmiljoonain oikeudellinen puoli suomalai-
31482:  selta taholta on täysin selvitetty ja tämä selvitys on siihen määrään
31483:  yhtäpitävä Suomen kansan oikeuskäsityksen kanssa, että viime päi-
31484:  viin asti yleensä on pidetty mahdottomana että tämä Nevanmiljoo-
31485:   nien suoritus tapahtuisi ilman eduskunnan suostumusta, olisi mie-
31486:  lestäni ollut toivottavaa, että senaatti, nykyisessäkin uudessa ko-
31487:   koonpanossaan, alistuksessaan hallitsijalle olisi esittänyt entisten
31488: 2212                   Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
31489: 
31490: 
31491: valtiopäivien kannan että näitä rahoja ei ilman eduskunnan suos-
31492: tumusta voida maksaa, jota varten armollinen esitys olisi annettava.
31493: Tällaiselle alistukselle ei ainakaan olisi voinut käydä huonommin
31494: kuin sille alistukselle lisäykseksi menolaskelmaan, jonka senaatti elo-
31495: kuussa teki. Mutta ensinmainitsemani alistus olisi siinä suhteessa
31496: ollut edullisempi, että sen kautta selvään olisi osotettu että tässä
31497: maassa nykyään kaikilla puolueilla on sama yksimielinen käsitys,
31498: mikä entiselläkin valtiopäivillä oli. Se olisi myös ollut omiansa tur-
31499: vaamaan kansan käsitystä ja perustuslaillista kantaa tässä asiassa.
31500: Se olisi myöskin suuresti korottanut senaatin auktoriteettiä tässä
31501: maassa.
31502:     Tuo monivaiheinen Nevanmiljoonakysymys on nyt sukeltanut
31503: esiin eduskuntaan valtiovarainvaliokunnan mietintöönliitetyn kahden
31504: vastalauseen kautta, jotka ovat kerrassaan vastakkaisia toisilleen.
31505: Tuo esiintymistapa on outoa, että asia nyt joutuu tällaista tietä
31506: eduskunnan keskustelun alaiseksi. Mutta vielä oudompaa on minusta
31507: se, että valiokunta ei ole mitään asiasta lausunut, vaan vaitiolollaan
31508: sen sivuuttanut. Ainoastaan näiden vastalauseiden kautta on edus-
31509: kunta nyt joutunut näistä asioista keskustelemaan. Se on minusta
31510: erittäin ikävä kohta, ja minä pidän, niinkuin edellinenkin puhuja,
31511: eduskunnan velvollisuutena määrätä kantansa selvästi tässä asiassa,
31512: puoleen tai toiseen.
31513:      Oman kantani olen jo tässä esittänyt. Se käy julki näistä minun
31514:  muutamista sanoistani. Minä yhdyn ensimmäiseen vastalauseeseen,
31515: ja näin tekemällä olen omasta puolestani valmis osaltani vaikutta-
31516:  maan sellaisen päätöksen syntymiseen, joka on selvä ja kaikille ym-
31517:  märrettävä ja jota ei vastedes voida sinne ja tänne käännellä ja joka
31518:  minun luullakseni myöskin on Suomen kansan oikeudenkäsityksen
31519:  ja sen toivomusten mukainen.
31520: 
31521:     Ed. Gro te n f e 1 t: Taistellessansa perustuslaillisten oikeuk-
31522: siensa säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi tulee Suomen vähäisen
31523: kansan noudattaa niitä kahta periaatetta, joita suuri unkarilainen val-
31524: tiomies Deak aikoinaan asetti oman kansansa johtotähdiksi Unkarin
31525: kansan suuressa valtiosääntötaistelussa. Hän lausui: >>Me vaadimme
31526: ainoastaan oikeuttamme, eikä oikeus muutu voiton tai tappion
31527: päivinä.~ Ja hän lausui: >>Kun on puhe siitä, että toimeenpaneva
31528: valta noudattakoon voimassa olevaa lakia, silloin opportunismi ei saa
31529: olla määräävä, sillä lakia, jota ei ole laillisella tavalla muutettu,
31530: täytyy tarkkaan noudattaa, mutta lakia laadittaessa ei käy oppor-
31531: tunismia syrjäyttärninen.>> Suomen valtiosäädyt, Suomen kansan
31532: senaikuinen eduskunta on lausunut mielensä nyt esillä olevasta riita-
31533: kysymyksestä 1904-05 vuosien valtiopäivillä. Mitä tämä vastaus
31534: sisälsi, on täällä laajasti selitetty sekä toiselta että toiselta kannalta.
31535: On siis tarpeetonta minun siihen pitemmältä ryhtyä. Tahdon vaan
31536:            Apumaksu rautatiesillan rakentamiseksi Nevajoen yli.     2213
31537: 
31538: lausua, että -toisin kuin muutamat puhujat tässä ,ovat väittäneet
31539: - minä en voi tulla muuhun käsitykseen tästä vastauksesta, kuin
31540: että pääpaino siinä on pantu asian taloudelliseen puoleen. Siinä tun-
31541: nustetaan kysymyksessä olevan yhdysradan Venäjän ja Suomen
31542: rautatieverkon välillä tuottavan hyötyä, mutta sanotaan, että
31543: tarpeellista, riittävää selitystä puuttuu asian lopulliseksi punnitse-
31544: miseksi. Oikeudelliseen puoleen nähden tunnustetaan hallituksen
31545: oikeus määrätä yleisen valtiorahaston varoista >>maan hyödyksi ja
31546: parhaaksi>>, mutta huomautetaan, että puheena olevassa kysymyk-
31547: sessä tämä oikeus voisi johtaa kulkulaitosrahaston menojen lisäykseen,
31548: jonka rahaston määräysvalta riippuu valtiosäädyistäkin, ja että
31549: jo senkin seikan, että ehdotettu rata rakennetaan Suomen rajojen
31550: ulkopuolella, pitäisi olla omiansa aiheuttamaan asian lykkäämistä
31551: valtiosäätyjen ratkaistavaksi. Oikeudellisesti siis eivät valtiosäädyt
31552: ilmituo aivan varmaa väitöstä.
31553:     Samalle kannalle ovat yksikamarinen eduskunta ja sen perustuslaki-
31554:  valiokunta 1907 ja rgo8 asettuneet, kun ne ovat tulleet lausumaan
31555:  mielensä asiasta, perustuslakivaliokunta kuitenkin lisäämällä lau-
31556:  seen, jolla on jossain määrin jyrkempi sisällys, sen lauseen, jonka jo
31557:  ed. Castrenkin esiintoi, nim. että esityksen anomiseen annettu
31558:  >>hylkäävä päätös ainoastaan siinä tapauksessa soveltuu maassamme
31559:  vallitsevaan oikeuskäsitykseen•>, että tarkoitus on olla pyytämättä
31560:  Suomen valtiovaroja tähän tarpeeseen.
31561:      Senaatin kanta ja senaatin lausunnot asiasta ovat minun käsit-
31562:  tääkseni vähemmän tärkeät, kun on kysymys siitä, mitkä entiset
31563:  lausunnot taikka entinen menettelytapa voivat olla jossain määrin
31564:  vaikuttavia ja sitovia eduskunnan nykyisellekin esiintymiselle.
31565:      Minä olen yhä samalla kannalla, kuin eduskunta ennen on ollut,
31566:  ja kuin mainituissa asiakirjoissa on esiintuotu. Jo taloudellisten
31567:  näkökohtain olisi pitänyt vaikuttaa, että asia olisi annettu edus-
31568:  kunnan päätettäväksi, ja oikeudellisestikin katson, että perustuslain
31569:  hengen mukaisesti tämä asia erinäiseen laatuunsa nähden olisi ollut
31570:  eduskunnan myötävaikutuksella ratkaistava. Mutta en voi olla
31571:  tunnustamatta sitä, että tämä minun kantani perustuu jossain
31572:  määrin tulkintaan, perustuu minun käsitykseeni siitä, mikä on perus-
31573:  tuslain hengen ja tarkoituksen mukaista, ilman että nimenomaista
31574:  perustuslakisäännöstä tästä asiasta on olemassa. Voidaan väittää,
31575:  niinkuin onkin väitetty, olevien säännösten pikemmin viittaavan
31576:  siihen, että se on hallitsija, joka ensin punnitsee, onko ja missämäärin
31577:  joku meno maan hyödyksi, siinä missä tämä ehto voi olla olemassa,
31578:  niinkuin tässä asiassa eduskunnankin puolesta on tunnustettu sen
31579:  olevan. Ja vasta perästäpäin on valtiovarain tila näytettävä edus-
31580:  kunnalle, ja eduskunta voi tehdä ne päätökset, joihin se ~atsoo
31581:  hallituksen menettelyn toisessa tai toisessa suhteessa valtiovarain
31582:  käyttöön nähden antavan aihetta. Tosin olisi mielestäni tässäkin
31583: 2214                  Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
31584: 
31585: 
31586: tapauksessa tunnustettava se, että kun meno kerta on päätetty
31587: tämän vuoden kuluessa maksettavaksi, erä olisi ollut huomioon otet-
31588: tava arm. esityksessä valtiovarain tilasta tai kun lopullinen päätös
31589: tästä maksusta lienee tehty vasta esityksen antamisen jälkeen,
31590: tieto määräyksestä kaikissa tapauksissa olisi ollut eduskunnalle
31591: annettava.
31592:     Tämän menettelyn arvostelu tulee kuitenkin jossain määrin
31593: toiseksi, kuin jos olisi kysymys varsinaisen perustuslakisäännöksen
31594: rikkomisesta. Kysymys on nyt, niinkuin tässä jo on huomautettu,
31595: onko siis konflikti tällä pohjalla sytytettävä molempien valtio-
31596: mahtien välillä ja huippuunsa ajettava. Minä tahdon tässä nimen-
31597: omaan huomauttaa, koska eräs arv. puhuja viittasi myöskin sotilas-
31598: menoihin, että kysymyssotilasbudgetista ja sotilaslaitoksesta on aivan
31599: toinen oikeudelliseen pohjaansa nähden, kuin nyt puheena oleva,
31600: ja että siinä Suomen kansa ja sen eduskunta voi asettua aivan van-
31601: kalle, horjumattomalle pohjalle. Tunnustan mielelläni, että nämä
31602: Nevansillan miljoonat kyllä kipeästi tarvittaisiin omassa maassa,
31603: että meillä ei suinkaan olisi mitään varaa mennä tällälailla rakenta-
31604: maan miljoonarakennuksia toisen maan pääkaupungissa. Mutta
31605: kun, kuten olen koettanut näyttää, oikeuskysymys on epäselvä -
31606: sillä en voi ymmärtää, kuinka toista voidaan väittää tästä asiasta,
31607: jossa, kuten on käynyt ilmi, useat etevimmistä lakimiehistämme
31608: ovat toisella kannalla kuin itse puhujat - kun oikeuskysymys
31609: siis auttamattomasti on epäselvä, jää oikeastaan poliittinen ristiriita
31610: siksi, jonka täytyy ratkaista, mille kannalle on asetuttava. Ja juuri
31611: kun asianlaita on tämmöinen, niin täytyy tässä asiassa ottaa lukuun
31612: lausuntoni alussa mainitsemiani suuren unkarilaisen valtiomiehen
31613: periaatteita. Meidän täytyy muistaa, että meidän vähäisen kansamme
31614: kaikkein vähimmin sopii mennä vaatimaan mitään muuta kuin oikeut-
31615: tansa ja epäämätöntä oikeuttansa. Ja meidän täytyy muistaa, että
31616: asiassa, missä on lakia säädettävä, missä eduskunta siis voi päättää
31617: toiseen tai toiseen suuntaan lakia loukkaamatta, ei käy opportunismia
31618: syrjäyttärninen. Eduskunta voi tässä asiassa 1 a i 11 i se s t i ase t-
31619: tua mille kannalle se katsoo Suomen kansan
31620: e d u n v a a t i v a n. Minä yhdyn niihin, jotka ovat sitä mieltä,
31621: ettei tällä pohjalla ole konfliktia, lopullista ristiriitaa hallitsijan ja
31622: kansan välillä aikaansaatava.
31623:     Nyt kysymyksessä olevaa menoa mielestäni ei tarvitse ottaa
31624: tällä kertaa menoarvioon, koska eduskunta ei ole saanut mitään
31625: virallista tietoa asiasta, mutta siitä olisi kumminkin, niinkuin vasta-
31626: lauseissa on huomautettu, valiokunnan ollut lausuttava huomautus
31627: mietinnössään eduskunnalle. Ennen esiintuoduilla perusteilla minä
31628: siis o)en asettunut toisen vastalauseen kannalle.
31629: 
31630:    Ed. R o s e n d a 1: Outo on se muoto, missä tämä kysymys on
31631:            Apumaksu rautatiesillan rakentamiseksi Nevajoen yli.    2215
31632: 
31633: 
31634: tullut eduskunnan harkittavaksi. Olimme odottaneet toista, olimme
31635: odottaneet arm. esitystä kysymyksessä. Mutta vaikka kysymys
31636: esiintyyki.n tässä muodossa, niin on päivän selvä asia, että eduskunnan
31637: arvo ja velvollisuus vaatii, että siihen vastataan. Sen syrjäyttäminen
31638: ei olisi rehellistä.
31639:     Tämän kysymyksen menneet vaiheet, joita tässäkin tilaisuu-
31640: dessa on perusteellisesti esiintuotu, todistavat mitä Suomessa on
31641: ajateltu siihen vaatimukseen nähden, jonka edessä nyt seisomme.
31642: Ei käy kieltäminen, että hyvin yleinen maassa on tämä käsitys:
31643: meidän oikeuttamme luokataan, loukataan kipeästi ja kovasti, jos
31644: meiltä ilman muuta vaaditaan, että kysymyksessä olevat miljoonat
31645: ovat maksettavat. Niin ajattelee ainakin suuri osa minun valitsija-
31646: miehistäni. Kun minä tulin valtiopäiville, laskettiin sydämelleni
31647: tämä kehoitus: tuli mitä tuli, tuo vaatimus Nevansillan rakentami-
31648: sesta ei tarkoita Suomelle hyvää, seisokaa vastaan, maksoi mitä
31649: maksoi. Minä en millään lailla tahdo vähentää niiden syvällisten
31650: lainopillisten selitysten arvoa, joita täällä on esitetty. Minä myönnän,
31651: että tässä on monta kohtaa, joita kannattaa ajatella, ja minä uskon,
31652: että ne, jotka ovat puhuneet maksamisen puolesta ja selittäneet että
31653: tämä ei ole ristiriidassa Suomen oikeuksien kanssa, ovat vakuutettuja
31654: siitä, mitä he sanovat. Minä en ollenkaan sitä epäile, enemmän kuin
31655: minä olen oikeutettu sitä tekemään. Mutta toiselta puolen olen
31656: velvollinen esiintuomaan niiden syvien rivien ajatukset, joita minun
31657: on täällä kunnia edustaa, sitä suuremalla syyllä, koska minun oma
31658: kantani on sama. En ole päässyt muuhun vakaumukseen kuin että
31659: Suomen oikeutta loukataan syvästi, kun näin ilman muuta vaaditaan,
31660: että meidän tulee rahat maksaa.
31661:      Valtiolliset lupaukset ja suostumukset annetaan tänään ja -
31662: rikotaan huomenna; ne vaihtelevat, muuttuvat, mutta niissä jää
31663: yksi: se, mikä on oikein. Kansojen vaiheissa vaihtelevat synkät ajat
31664: ja valoisarumat ajat, koetukset ja toivoa nostavat kohtaukset.
31665: Onnellinen se kansa, joka näissä kaikissa säilyy itselleen uskollisena,
31666: isien muistoille uskollisena, ja ennen kaikkea isien Jumalaan luot.
31667: tavana kansana.
31668:      Minulta on yksityisesti kysytty: ~vastaatko seurauksista, kun
31669:  asetut tuolle kannalle?>> Ehkä kysytään niin nytkin. Minä en tah-
31670: toisi omasta vastuunalaisuudentunnostani puhua, mutta kun minä
31671: oletan, että siitä voidaan näinä ristiriitaisuuden aikoina sanoa vaikka
31672:  mitä, niin olen velvollinen todistamaan, että minä syvästi tämän
31673:  vastuunalaisuuden tunnen. Ja voisin minäkin puolestani kysyä:
31674:  vastaavatko ne, jotka vaativat, että meidän nyt tulee konfliktin
31675:  välttämiseksi maksaa kysymyksessä olevat miljoonat, vastaavatko
31676:  he siitä, ettei näitä vaatimuksia seuraa uusia, jotka vielä selvemmin
31677:  kuin nykyiset, ilmaisevat meille, että tässä ei tarkoiteta hyvää
31678:  isänmaalle. Mutta minä en tee tätä kysymystä, sillä minä en ole
31679: 2216                    Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
31680: 
31681: 
31682: oikeutettu asettumaan muiden vastuunalaisuudentunnon arvoste-
31683: lijaksi, muiden motiivien tuomariksi. Tahtoisin vain lyhyessti lausua
31684: niille, jotka varmuudella ovat konfliktista puhuneet: ei kukaan
31685: ihminen tiedä, syntyykö tästä konflikti ja - jos syntyy - kum-
31686: moinen.
31687:     Seuraukset siitä mitä päätämme, tietää yksin Jumala. Hän
31688: yksin ne määrää. Hänen haltuunsa jätän minä puolestani mieli-
31689: piteeni ja vakaumukseni. Hän on herrain herra ja kuningasten
31690: kuningas.
31691:     Minä kannatan ensimmäista vastalausetta (Oikealta: Hyvä, hyvä!).
31692: 
31693:     Ed. S c h y b e r g s on: Huru varmt har icke den föregående
31694: ärade talaren liksom före honom hr Neovius förfäktat den stånd-
31695: punkt de uti denna fråga intaga. Deras andraganden hafva varit,
31696: som ett genljud ifrån den vackra strid som för några år tillbaka ut-
31697: kämpades i detta land och i hvilken de, liksom flere af de föregående
31698: talarena i afton, intogo en så framskjuten plats. Men hvad var det,
31699: som gjorde den striden så vacker? Hvad var det, som gjorde att en
31700: så öfvervägande del af vårt folk då samlades kring fanorna? Var
31701: det icke det, att det icke rådde något tvifvel om vår rätt, att denna
31702: vår rätt godkändes t. o. m. af våra motståndare och erkändes öfver
31703: hela den bildade världen.
31704:     Vi skola icke glömma det tillfälle då vår dåvarande regering mot-
31705: tog februari-manifestet till promulgation. Landtdagen var samlad
31706: då som nu, hade visserligen icke tillfälle att officiellt uttala sig i frågan
31707: men landtdagsklubbarna, såväl den finska som den svenska, för-
31708: klarade, att de åtogo sig medansvarighet för en promulgationsväg-
31709: ran. J ag vill fråga om vi nu vore beredda till ett sådant steg, om vi
31710: nu vore beredda att uppmana regeringen att vägra att fullgöra före-
31711: skriften om utbetalning af Neva-millionerna? Må man säga att förhål-
31712: landena hafva förändrat sig, att landtdagen icke numera är densamma
31713: som landtdagen då. Men jag tror man tager miste, ty icke heller sa-
31714: ken är densamma nu som då, rätten icke lika obestridd nu som då.
31715:     J ag tvekar icke att ansluta mig till den uppfattning, som bland
31716: annat i offentligheten uttalats af en af dem, som varit medlemmar af
31717: regeringen i dess föregående sammansättning och som uti så många
31718: afseenden har åtnjutit vårt förtroende och hvilken i sitt uttalande
31719: i denna fråga framhöll, att det icke är något tvifvel om att ett beslut
31720: sådant som det ifrågavarande angående utbetalningen af millionerna
31721: för Neva-bron aldrig hade kunnat komma i fråga, i händelse normala
31722: förhållanden varit rådande emellan monark och folk. Men ifrån detta
31723: uttalande är steget långt till påståendet att monarkens rätt att
31724: förfoga öfver allmänna statsmedel skulle kunna bestridas.
31725:     I denna rättsfråga, som jag naturligtvis icke har lika stora för-
31726: utsättningar att bedöma som flere af de andra talare, hvilka upp-
31727:            Apumaksu rautatiesillan rakentamiseksi Nevajoen yli.   2217
31728: 
31729: trädt under denna debatt, har jag emellertid icke kunnat undgå att
31730: fästa mig vid den nästan ängsliga sträfvan att få kommunikations-
31731: fonden inblandad i detta spörsmål. Detta har för mig tydt, att man
31732: icke har ansett sin bevisning i öfrigt tillfyllestgörande och därför
31733: nödgats i ledet af sina bevis inrycka äfven detta. Det har visserligen
31734: sin riktighet att dessa tvänne frågor, den om Neva-bron och den
31735: andra om samtrafiken och de finska banornas öppnande samt om-
31736: byggnad för ändamålet, hafva sammanhang så till vida, att samma
31737: orsaker kunna äfven i afseende å denna senare fråga söka göra sig
31738: gällande, som beträffande den förra, men de hafva icke ett samman-
31739: hang i den mening att den ena frågan skulle vara orsak, den andra
31740: följd. Därför har jag funnit, att det icke har varit gynnsamt för deras
31741: bevisning, hvilka begagnat detta medel, att inrycka också kommuni-
31742: kationsfonderi i bevisföreningen. Det är ofta så, att man genom att
31743: hopa bevis på bevis försvagar bevisföringen, och det har synts mig,
31744: att man gjort så i detta fall också.
31745:     Men om jag också finner att lagstadgandena tala för den stånd-
31746: punkt, som intages af den andra reservationen, vill jag gärna med-
31747: gifva, att hr Neovius kunde hafva skäl för sitt påstående därom,
31748: att under situationer af denna art icke lagstadgandenas ordalydelse
31749: eller ens deras innehåll skall vara afgörande, utan situationens all-
31750: männa karaktär vara bestämmande och afgörande för vårt handlings-
31751: sätt. Det var en ny åskådning, som jag icke påträffat förut under
31752: debatten i denna fråga och som jag under vissa förhållanden vore
31753: färdig att godkänna. Om statskupp egt rum kunna lagstadgandena
31754: nämligen icke vidare hafva samma betydelse som förut, utan måste
31755: lämnas å sido och situationens kraf få göra sig gällande. Men jag
31756: kan icke finna att situationen nu är sådan. Jag ser i dessa 2 1/s mil-
31757: lioner och krafvet på dem en kvarlefva från den föregående perioden,
31758: en kvarlefva, som jag skulle vilja behandla såsom man gör,när man
31759: har otrefliga räkningar, hvilka man dock sist och slutligen korsar
31760: öfver, såsom man gör då man slutit fred och vill stryka ett streck
31761: öfver tidigare mellanhafvanden. Redan under tiden efter novem-
31762: berdagarna var jag benägen för att stryka ett kors öfver de garnla
31763: räkningarna kanske mer än jag är det nu, då de vänliga relationer,
31764: som den första tiden ägde rum med vederbörande i kejsaredömet,
31765: numera hålla på att förbytas i deras motsats. J ag hyllar visserligen
31766: icke den åsikt, som äfven den senaste talaren, liksom hr Estlander,
31767: och flere före honom gjort gällande, närnligen att man skall akta
31768: sig för att komma in på det sluttande planet, att man skall vara rädd
31769: för att, då man kommer in på medgifvandenas väg, allt flere
31770: o$ flere kraf skola göras. J ag anser närnligen att den, som fått
31771: förtroendet att representera sitt folk, skall hafva den själfständiga
31772: syn på tingen, att han vet, när han kan göra medgifvanden och när
31773: han bör vägra det, oberoende sålunda af hvad hans valmän uppma~
31774:  2218                  Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
31775: 
31776: nat honom till, vare sig under pågående landtdag eller därefter.
31777: Men det kan ju icke nekas, att om man ser att konflikten med en viss
31778: sannolikhet ändock nalkas, man är mera benägen för att säga nej än
31779: om relationerna äro goda och tillfredsställande. Men jag anser att,
31780: Om ock fortvaron af normala relationer i vårt förhållande till kej-
31781: sardömet vore endast en fiktion, få vi dock icke gifva anledning till
31782: en ödesdiger konflikt, aUra minst då vår rätt icke är obestridd eller
31783: obestridlig.
31784:      Då jag bildat mig min åsikt i denna fråga, har jag fäst mycken
31785: vikt vid den omständigheten, att dessa ruedel blifva utanordnade,
31786: om också med förbehåll om närmare föreskrift om tiden för betal-
31787: ningen, och att de ryska myndigheterna härom underrättats. Det
31788: kan visserligen förhålla sig såsom hr Estlander yttrade, att det var
31789: en otrogen fogde, som föranledde beslutets vidtagand.e. Men man
31790: måste dock ikläda sig fullgörandet af förpliktelser, äfven då den,
31791: som varit ens befullmäktigade, öfverskridit sitt uppdrag. Vi be-
31792: höfva .därför icke gå huru långt som hälst i detta infriande af för-
31793: bindelser som å våra vägnar gjorts. Om t. ex. ett statslån upptoges
31794: utan landtdagens begifvande, så torde väl långifvaren svårligen
31795: kunna anses vara i god tro och invändning därför kunna mot lånet
31796: göras. Men i detta fall, om också de, som ursprungligen påverkat
31797: beslutet, icke voro i god tro, så måste vi ändå förutsätta, att veder-
31798: börande ministrar i kejsardömet liksom riksduman hafva handlat i
31799: god tro, då de skridit till förberedande åtgärder för denna samman-
31800: bindningsbana och gjort det under förutsättning, att detta belopp af
31801: 2 1/t miljon rubel skulle såsom subvention från finsk sida för ända-
31802: målet utbetalas. Jag fäster mycken vikt vid, att man fullgör sina
31803: förbindelser, snarare i högre grad än man vore förpliktad än att
31804: man får emot sig skenet af att söka undandraga sig dem.
31805:      J ag förstår mycket väl dem, som befara att möjlighet härmed
31806: vore öppnadför, att allt flere och flere tiotal miljoner skola gå samma
31807: väg af en eller annan anledning. I detta afseende vill jag dock fram-
31808: hålla, att vi lyckligtvis eller olyckligtvis synas ganska snart komma
31809: till botten i fråga om våra statsfonder. Deras belopp går visserligen
31810: upp till öfver 100 miljoner, men vi hafva ju erfarit, att en stor del
31811: af dem utgöres af sådana medel som icke äro disponibla. De få
31812: sålunda lämnas ur räkningen, och det enda man härvid bör taga
31813: hänsyn till är ett tjugutal miljoner uti utländska obligationer. När
31814: vi hafva gjort slut på dem, så inträder vår beskattningsrätt i full
31815: effektivitet.
31816:      Flere af de föregående ärade talarena hafva icke förstått skill-
31817: naden emellan budgeträtt och beskattningsrätt. Om också budgft-
31818: rätten är bestridd, så följer däraf för ingen del, att vår rätt att vägra
31819: nya skatter skulle vara i fara. Men också budgeträtten i sin helhet
31820: blir effektiv, sedan våra besparingar, såsom antagligt är, inom mycket
31821:            Apumaksu rautatiesillan rakentamiseksi Nevajoen yli.   2219
31822: 
31823: kort tid hafva reducerats till en obetydlighet. Man kan visserligen
31824: säga att statsverket i tullama har en möjlighet att fåstatsinkomstema
31825: att stiga till nästan hvad som hälst, jag tror tvärtom, att vi hafva
31826: nått kulmen i fråga om tullinkomstema, liksom i fråga om vår eko-
31827: nomiska utveckling öfverhufvud. Då vi kommit därhän, är gärdet
31828: emellan regeringens penningar och landtdagens penningar upprifvet.
31829:     Man har sagt, att denna Neva-bro icke är afsedd till landets
31830: bästa och man har utan tvifvel rätt däri. Afsikten har nog varit en
31831: annan än att tillgodose Finlands ekonomiska intressen. Det är ute-
31832: slutande de strategiska synpunktema, som man haft i sikte. Det
31833: är ju allmänt kändt att det med hänsyn till önskvärdheten att kunna
31834: få ryska jämvägsvagnar under en krigisk förveckling in på finsk
31835: område, som varit driffjädem härvidlag. Det råder intet tvifvel om
31836: denna sak, och det är icke häller tvifvel om, att många stora olä-
31837: genheter komma att följa af en sammanbindning med det ryska jäm-
31838: vägsnätet, om det också härom, liksom angående kostnadema för
31839: ombyggandet af spåret gäller hvad i regeringens meddelanden har
31840: sagts, närnligen att farhågoma äro öfverdrifna. Men trots allt detta
31841: kan det hända, att det går med denna sammanbindningsbana som
31842: det i regeln går med alla kommunikationsanstalter, att man om
31843: något år förvånar sig öfver, att man så länge kommit till rätta dem
31844: förutan. Det visar sig, att det kommerciella behofvet mycket hastigt
31845: begagnar sig af en sådan ny kommunikationslinje och det kan hätida
31846: att icke blott vår export utan äfven importen af viktiga artiklar,
31847: såsom spannmål och kraftfoder, komma att taga denna väg och
31848: rnåhända t. o. m. någon transitotrafik att söka sig hit, tack vare
31849: denna sammanbindningsbana. Det är visserligen omöjligt att för-
31850: utse, hvad som i detta afseende kan komma att inträffa, men, jag
31851: upprepar det, det är det vanliga att, när en ny kommunikationsled
31852: kommit till stånd, det icke töfvar många år, innan man förvånar sig
31853: öfver, hvilken enorm tjänst handeln och varuförmedl.tngen däraf haft.
31854:     Man har under denna debatt användt mycken tid och myck~n
31855: skarpsinnighet på att sätta ett utbetalande af dessa millioner i har-
31856: moni med tidigare landtdagars och regeringens uttalanden, liksom
31857: å andra sidan för att visa huru dessa stå i strid med hvarandra. För
31858: min del är jag villig att medgifva, att de stå i strid med hvarandra.
31859: Icke i strid med klämmama, men med motiveringen, som i flertalet af
31860: de aktstycken, som här varit i fråga, gestaltat sig så, att man däraf
31861: kunnat draga slutsatsen att såväl landtdagens som regeringens af-
31862: sikt varit den, att under inga förhållanden en utbetalning af dessa
31863: medel borde ega rum. J ag tror att affattningen af landtdagsbetän-
31864: kandena har en stor del af skulden därtill, att opinionen i landet till
31865: öfvervägande del är emot en utbetalning. Det är tyvärr så med våra
31866: landtdagars aktstycken, att man åtminstone på senare tider har
31867: ,börjat söka stöd för sin uppfattning också i motiveringen, icke blott ,
31868: 2220                  Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
31869: 
31870: 
31871: i klämmarna. Förut lät man snarare motiveringen gå på utskottens
31872: konto och landtdagen själf svara endast för klämmarna, och detta
31873: är det sakenligare, ty det är en orimlighet, att särskildt en så mång-
31874: höfdad församling som denna skall kunna stå för .hvarje ord, som
31875: återfinnes uti ett utskottsbetänkande och som sedan af expeditions-
31876: utskottet införts i svarsskrifvelserna. Men som sagdt, jag är villig
31877: erkänna, att åtminstone mitt intryck är det, att man uti dessa
31878: skrifvelser öfverhufvudtaget ställt sig på en afvisande ståndpunkt.
31879: Det fordras därför icke ringa själföfvervinning för att nu gå till ett
31880: beslut i motsatt riktning, men äfven själföfvervinning är icke blott
31881: i det enskilda lifvet utan ofta nog äfven i det offentliga en vinning.
31882:      Såsom jag redan i början af detta uttalande anfört, är jag beredd
31883:  att afgifva min röst för den andra reservationen. Dock vill jag där-
31884: vid göra det förbehåll, att särskildt den sista meningen, där en an-
31885: tydan göres om en efterräkning vid en kommande landtdag, icke
31886:  synts mig tilltalande. Sedan vi debatterat här under timtal, så är
31887:  väl hvarje åtgärd vid en kommande landtdag på grund af finans-
31888:  relationen endast ett slag i vattnet. Saken måste anses vara slut"
31889:  förd med diskussionen och voteringen denna dag.
31890:      Men om den andra reservationen faller i voteringen, så förhåller
31891:  det sig med mig som med hr Neovius, eller att jag föredrager ut-
31892:  skottsbetänkandet framför första reservationen. Jag föredrager att
31893:  från landtdagens sida intet uttalande sker framom det, att uttalandet
31894:  går i en riktning, som enligt min uppfattning icke har tillräckligt stöd
31895:  i vår rätt och som vore för land och folk olycklig. J ag vill icke säga
31896:  så starka ord om utskottsbetänkandet och den hållning, som de in-
31897:  taga, hvilka stå bakom detsamma, som den senaste ärade talaren.
31898:  Men jag kan ännu mindre förena mig med dem, som anse, att denna
31899:  utskottets ståndpunkt att ingenting i saken nu skulle från landtda-
31900:  gens sida uttalas, var den riktigaste, ty vi måste ju dock erkänna,
31901:  att saken kommit i ett sådant läge att det vore ovärdigt om icke landt-
31902:  dagen skulle uttala sig i frågan och taga sin del i ansvaret för den
31903:  utgång den kan få.
31904: 
31905:     Ed. V i k m a n: Tämän esillä olevan kysymyksen käsittely on
31906: perin harvinaista laatua siinä, että me tapaamme tässä asiassa hal-
31907: litsijan, Venäjän keisarin, ja sosialidemokraattisen edustajaryhmän
31908: samalla kannalla siihen nähden, onko eduskunnan tästä kysymyk-
31909: sestä mitään lausuttava vai eikö. Hallitsijalta tuli joku aika sitten
31910: sellainen nimenomainen määräys, että Suomen eduskunnan ei ole
31911: tähän asiaan enään kajottava. Sosialidemokraattinen edustaja-
31912: ryhmä on edustajiensa kautta valtiovarainvaliokunnassa tehnyt
31913: yhtäpitävän päätöksen. Se mietintö, joka meillä nyt on valtio-
31914: varainvaliokunnasta asiasta esillä, todistaa että niin on asianlaita.
31915: Sosialidemokraatit siinä mietinnössä vaikenevat täydellisesti tästä
31916:            Apumaksu rautatiesillan rakentamiseksi Nevajoen yli.    2221
31917: 
31918: kysymyksestä ja tahtoivat jättää asian kokonaan hallinnollista tietä
31919: järjestettäväksi, hallitsijan ja kotimaisen hallituksen käsiin. Se ei
31920: todellakaan ole aivan tavallinen ilmiö tässä meidän eduskunnassamme.
31921:      Minulla puolestani on ollut tilaisuus ensimäisen vastalauseen
31922: kautta julkituoda seikkaperäisesti se kanta, jolla tässä kysymyk-
31923: sessä olen. Kun eduskunnan aika on näin lopulleen kulunut, ei ole
31924: oikeutta seikkaperäisesti enää ryhtyä asiaa tässä käsittelemään
31925: ainakaan sen, joka on ollut tilaisuudessa vastalauseen kautta kan-
31926: tansa ilmituomaan. Täällä on kuitenkin muutamia sellaisia lau-
31927: suntoja esitetty, joiden johdosta minä tahtoisin muutaman sanan
31928: lausua.
31929:      Tässä viimeksi edellinen puhuja huomautti siitä, kuinka tämä
31930: kysymys on senlaatuinen, että se nyt meille esiintyy irtonaisena
31931: kulkulaitosrahastosta, ja on huomautettu, että asia ei ole tällaisessa
31932: tilassa ennen esiintynyt eikä siis ole ennen lausuttu sellaista pää-
31933:  töstä, joka soveltuisi esikuvaksi ja joka soveltuisi meille sellaiseksi
31934: esimerkiksi, johon voisimme vedota. Tämän johdosta minä pyydän
31935: saada huomauttaa, että kun perustuslaillisella senaatilla 1906 oli se
31936: esitys käsiteltävänä, jossa pyydettiin Suomen puolelta henkilöä
31937: siihen tutkimuskomissiooniin, joka tutkisi lopullisesti puheena olevan
31938:  yhdysradan suunnan ja kysymyksen teknilliset puolet Pietarissa,
31939:  niin siihen ehdotukseen senaatti nimenomaan kieltäytyi edustajaa
31940:  valitsemasta vedoten siihen, että se olettaa, että se anomus, jonka
31941:  senaatti 3 päivänä maaliskuuta samana vuonna oli esittänyt, viepi
31942:  sellaiseen tulokseen, että Suomen varoja tähän tarkoitukseen ei
31943:  tulla käyttämään.
31944:      Minä puolestani voin rajoittua tähän ja pidän tärkeänä, että
31945:  Suomen kansan eduskunnan puolelta niin veivoittavassa kysymyk-
31946:  sessä kuin tässä tehdään sellainen päätös, joka on sopusoinnussa
31947:  niiden vakuutusten kanssa, joita tämän kansan edustajat ennen ovat
31948:  tässä asiassa esittäneet. Kun tässä yksikamarisessa eduskunnassa
31949:  oli melkein vuosi sitte esillä kysymys zo miljoonan suorittamisesta
31950:  Venäjän valtakunnan rahastoon sotilastarkoituksiin, lausuttiin silloin
31951:  tämän eduskunnan sen edustajaryhmän puolelta, jossa nyt on näi-
31952:  denkin miljoonien vankin kannattajajoukko, tällaiset sanat: >>Kansa
31953:  elää halki vuosikymmenien ja vuosisatojen, toinen sukupolvi sitoo
31954:  toista. Me rakennamme sen pohjalle, mitä toiset ovat ennen meitä
31955:  tehneet ja myös luvanneet ja mihin he ovat sitoutuneet.~ Minä puo-
31956:  lestani voin yhtyä näihin sanoihin ja pidän sitovana sitä, mikä tässä
31957:  asiassa on ennen laillisesti sanottu ja tehty. Tältä kannalta lähtien
31958:  en voi puolestani tulla muuhun käsitykseen, kuin siihen että edus-
31959:  kunnan on peittelemättä lausuttava, että nyt kysymyksessä olevia
31960:  miljoonia ei ole suoritettava.
31961: 
31962:     Ed. Bäck: Vaikka olen syvästi tietoinen siitä, että sanani tässä
31963: 2222                  Istunto 30 p. Jokakuuta 1908.
31964: 
31965: 
31966: asiassa ovat kepeätä keveämmät, minultahan puuttuu lainopillista
31967: tietoa ja poliittista arvostelukykyä (Huutoja vasemmalta: Oikein!)
31968: ja kokemusta, niin olen kuitenkin rohjennut pyytää puheenvuoroa.
31969: Tahdon lausua muutaman sanan.
31970:     Kysymys, joka nyt on käsiteltävänä, on kaikkein vaikeimpia.
31971: Se vie meidät alalle, jossa hallitsijan ja kansan oikeudet merkillisellä
31972: tavalla ovat sotkeutuneet toinen toisiinsa nähden. Ei ole ihmeel-
31973: listä, että tätä vaikeaa kysymystä on eri tavalla selitetty. Me olemme
31974: saaneet kuulla tulkitsemisia jos jonkinmoisia. Ensinnäkin on meillä
31975: edellisen senaatin tulkitseminen.       Tämä senaatti lausui maalis-
31976: kuussa rgo6: •>Ei ole epäilyksen alaista, että puheena oleva yritys
31977: on sitä laatua, ettei sitä valtiosäännön mukaisesti voida toteuttaa
31978: apumaksun suorittamisella Suomen valtiovaroista, ilman että se
31979: tapahtuu hallitsijan ja säätyjen yhtäpitävän päätöksen nojalla.»
31980: Toiselta puolen olemme saaneet kuulla nykyisen senaatin lausunnon
31981: asiasta. Kamarin lainopilliset auktoriteetit ovat esiintyneet, puoluei-
31982: den johtajat ovat täällä meille esitelmiä pitäneet ja kaikki on vähi-
31983: tellen muodostunut kaikkien sodaksi kaikkia vastaan. Kuitenkin
31984: täytyy meidänkin, maallikkoraukkojen tehdä tässä asiassa päätös.
31985: Meidän täytyy omistaa itsellemme joku vakaumus. Minun täytyy
31986: tunnustaa, että tämä sisällisen päätöksen tekeminen tuntuu äärettö-
31987: män raskaalta. Keneenkä uskoa, kenenkä sanaan on luotettava?
31988: Jos tekee niin taikka näin, niin tekee oikein tai väärin, lainoppineet
31989: ovat selittäneet molemmat tavat oikeiksi ja vääriksi.
31990:     Mutta vaikka onkin ikävää, että asiaa näin eri tavalla tulkitaan
31991: niin on siitä toiselta puolen myöskin jonkinmoista hyötyä. Se muis-
31992: tuttaa meille, että oli aikoja ennenkin, jolloin on lakia t u 1 k i t t u.
31993: Kun kuuluisa helmikuun julistuskirja oli senaatissa promulgeerat-
31994: tavana, silloin tätäkin asiaa tulkittiin, tulkittiin eri tavalla. Tiede-
31995: täänpä, että perustuslaillisenkin ryhmän johtomiehiäkin oli sen
31996: tulkitsemisen kannalla, että senaatilla ei ollut mahdollista oikeutta
31997: kieltäytyä promulgeeraamasta, julkaisemasta mainittua julistus-
31998: kirjaa. Ja sitten sortovuosien kuluessa joka kerta, kun uusi laiton
31999: laki tuli, uusi kansan oikeuksia polkeva määräys annettiin, niin tuo
32000: laki ja nuo määräykset aina tulkittiin sillä tavalla, että ne itse asiassa
32001: muka olivat aivan lailliset. Minun mielestäni meidän sentähden
32002: täytyy jättää tulkitsemiset ja tehdä, niinkuin ed. Rosendal täällä
32003: teki: luottaa sisälliseen, yksinkertaiseen talonpoikaisjärkeemme ja
32004: muuten jättää asiat sen Jumalan käsiin, joka kansoja ja niiden vai-
32005: heita ohjaa. Asetun ehdottomasti ensimäisen vastalauseen kannalle.
32006:     Ed. Vikman täällä jo kiinnitti huomiota siihen tosiseikkaan, että
32007: vasemmisto ja hallitsija tässä kysymyksessä ovat yksimielisiä. Minua-
32008: kin on kummastuttanut se seikka (Vasemmistosta: Se on valhe!)
32009: ja on kummastuttanut minua sekin asia, ettei täällä tänä iltana ole
32010: kuulunut vasemmiston taholta yhtään ääntä tässä kysymyksessä.
32011:            Apumaksu rautatiesillan rakentamiseksi Nevajoen yli.   2223
32012: 
32013: Kuitenkin on vasemmisto ottanut Suomen itsenäisyyden puolusta-
32014: misen oikein niin sanoakseni urakalle. Siitä ei ole pitkää aikaa, kun
32015: tässä samassa kamarissa silloinen vasemmiston kunniapresidentti -
32016: minä en muista, mistä asiasta oli kysymys- nuosi ylös ilmoittamaan
32017: että Suomen sosialidemokraatit, ne puolustavat Suomen itsenäi-
32018: syyttä, ja jos tahdotaan tätä itsenäisyyttä oikein puolustaa, niin
32019: silloin täytyy myöskin meidän porvarien siinä kohden heihin yhtyä.
32020: Silloin oli ed. Schybergson niin häijy että hän kysyi herra Ursinilta,
32021: tokkohan tämä seuraavana päivänä ottaa pöytäkirjasta pois lupauk-
32022: sensa. Tuntuu siltä kuin meille nyt olisi tullut se päivä, jolloin
32023: vasemmiston lupaus peruutetaan, päivä jolloin Suomen sosialidemo-
32024: kraatit eivät uskalla astua esille puolustamaan Suomen itsenäisyyttä,
32025: Suomen oikeuksia. Tai ehkäpä saamme nähdä vielä toista tänäkin
32026: iltana (Vasemmistosta: Heitetään Jumalan haltuun!).
32027: 
32028:     Ed. W ä i n ö W u o 1 i j o k i: Minun ei ole tarvis tuhlata pal-
32029: jon sanoja, huolimatta edellisten puhujain provoseerauksesta, mei-
32030: dän sosialidemokraattien kannan esiintuomiseksi tässä asiassa. Mei-
32031: dän kantamme on sama kuin se on ollut viime valtiopäivillä ja sitä
32032: edellisillä samantapaisissa kysymyksissä. Me olemme näet Nevan-
32033: sillan miljoonien maksamista vastaan. Me olemme sitä ensinnäkin
32034: siitä syystä, että emme voi myöntää meidän hatarien perustusla-
32035: kiemmekaan mukaan hallitsijalla olevan oikeutta määrätä Suomen
32036: valtionvaroista kysymyksessä olevassa laajuudessaa ilman edus-
32037: kunnan suostumusta. Toiseksi siitä syystä, että vaikka asia muo-
32038: dollisen, kirjaimellisen lain tulkinnan mukaan olisikin niin, ei maan
32039: eduskunnan, enemmän kuin kotimaisen hallituksenkaan, tule myötä-
32040: vaikuttaa kysymyksessä olevan määrärahan maksamiseen, koska
32041: se ei tule käytetyksi Suomen hyväksi tai niinkuin Yhdistys- ja Va-
32042: kuutuskirjassa sanotaan: >>maan hyödyksi ja parhaaksi>>, tulkitta-
32043: koon näitä sanoja miten väljästi tahansa.
32044:     Kun tämä asia otettiin suomettarelaistaholta valtiovarainvalio-
32045: kunnassa esille, olimme me sosialidemokraatit sitä mieltä, että valtio-
32046: varainvaliokunnan mietinnössä ei tästä asiasta olisi mitään lausut-
32047: tava. Se tapahtui ensinnäkin siitä syystä, että asian esille ottaminen
32048: tuossa yhteydessä oli mielestämme muodotonta, koska mainituilla
32049: edustajilla olisi ollut luonnollisempi tie asian eduskunnassa esille
32050: saamiseen: interpellatsionitie. Mutta tämä muodollinen puoli ei rat-
32051: kaissut meidän kantaamme, vaan meidän kantamme määräsi se,
32052: että tästä asiasta sekä edelliset säätyvaltiopäivät että tämä yksi-
32053: kamarinen eduskunta oli siksi sitovasti ja selvästi lausunut kantansa,
32054: että se meidän mielestämme ei täydennystä kaivannut ja se kanta
32055: oli se, että hallitsijalla ei ole oikeutta yksin määrätä Suomen valtio-
32056: varoista. Se on tässä mielessä kuin me sosialidemokraatit valtio-
32057: varainvaliokunnassa äänestimme sen puolesta, että tästä asiasta ei
32058: 2224                   Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
32059: 
32060: mietinnössä mitään lausuttaisi ja se on tässä mielessä kuin me tänä
32061: iltanakin tulemme äänestämään valiokunnan mietinnön puolesta.
32062:     On ollut surkeata, että tänäkin iltana suuri joukko niistä, jotka
32063: ennen ovat ottaneet meidän perustuslakiamme puolustaakseen, yksi
32064: toisensa perästä nousee käyttämään kaiken kykynsä selittääkseen
32065: meidän hengeltään selviä, vaikkakin sanamuodoltaan hataria perus-
32066: tuslakiamme niin paljon venäläisen virkavallan hyväksi kuin suin-
32067: kin kykenevät.
32068: 
32069:   ,. Ed. Hu 1 t i n: Voipi näyttää siltä, että tässä ylen tärkeässä ja
32070: laajakantoisessa asiassa ainoastaan niillä, jotka täysin hallitsevat
32071: koko sitä laajaa valtio-oikeudellista alaa, jonka kanssa tämä kysy-
32072: mys on yhteydessä, olisi oikeus asian käsittelyyn ottaa osaa ja että
32073: meidän muiden tulisi pysyä syrjässä, luottaen varsinaisten asian-
32074: tuntijain johtoon. Muistettava on kuitenkin, että meidän kaikkien
32075: on otettava lopulliseen äänestykseen osaa ja vastattava sen tulok-
32076: sista, eikä ainoastaan lähimmistä, vaan myöskin kaukaisemmista.
32077: Oman vakaumuksen muodostaminen on niin muodoin jokaisen vel-
32078: vollisuus ja minä tahdon uskoa, että jokainen meistä on tahtonut
32079: koettaa siihen tunnollisesti pyrkiä.
32080:      Vaikeaa tehtäväämme helpottaa tällä kertaa tuntuvasti se, että
32081:  meillä on asian valaisemiseksi ei ainoastaan ne lausunnot, jotka täällä
32082: tänään on annettu ja annetaan, vaan sitä paitsi tieto siitä käsit-
32083: telystä, jonka alaisena tämä kysymys on vuosien kuluessa ollut sekä
32084:  valtiopäivillä että kotimaisessa hallituksessa, ja- minä tahdon lisätä
32085:  - aikana jolloin sitä objektiivisemmin voitiin punnita kuin tällä
32086:  hetkellä. Suomen eduskunnan kannan, semmoisena kuin se esiintyi
32087:  1905 ja 1908 vuosien valtiopäivillä, ovat täällä seikkaperäisesti
32088:  useat jo esittäneet. Se kanta sisälsi, että Suomen valtiosääntö ei
32089:  salli hallitsijan ilman eduskunnan suostumusta käyttää yleisen valtio-
32090:  varaston varoja puheenaolevan menoerän suorittamiseen.
32091:      Vuonna 1906lausui, niinkuin täällä jo on huomautettu, niinikään
32092:  senaatti alamaisessa alistuksessa samasta asiasta, >>että puheenaoleva
32093:  yritys on sitä laatua, ettei sitä valtiosäännön mukaisesti voida to-
32094:  teuttaa apumaksun suorittamisella Suomen valtiovaroista ilman että
32095:  se tapahtuu hallitsijan ja säätyjen vahvistaman päätöksen nojalla>>.
32096:  Viime päivinä on yritetty selittää, että viimemainittuun lusuntoon
32097:  vaikutti se, että vuonna 1906 oli kysymys yhdysliikenteestä Venäjän
32098:  ja Suomen rautateiden välillä ja että tämä liikenne olisi tullut vaati-
32099:  maan menoja, jotka olisivat tulleet rasittamaan eduskunnan päätös-
32100:  vallan alaista kulkulaitosrahastoa. Minusta kuitenkin näyttää, että
32101:  tämä oli vain yksi senaatin lausunnon sisältöön vaikuttavista asian-
32102:  haaroista, jos kohta ehkä tärkein ja se joka parhaiten voitiin esiintuoda.
32103:  Mutta olkoon, että se silloin olisikin ollut pääasiallisin, voipiko hal-
32104:  litus n y t antaa meille sen vakuutuksen, että yhdysliikenteestä
32105:            Apumaksu rautatiesillan rakentamiseksi Nevajoen yli.         2225
32106: 
32107: kaikkine sen aiheuttamine menoineen ja muine seurauksineen ei
32108: nyt eikä vast'edes radan valmistuttua tule olemaan kysymys? Mitä
32109: muuta kuin yhdysliikenteen valmistamista tarkoittavat ne venä-
32110: läisen liikkuvan kaluston koettelemiset Suomen radoilla sekä suo-
32111: malaisen venäläisillä radoilla, joita on tehty ja joiden jatkamisesta
32112: on ilmoitettu määräyksiä annetun? Täällä onkin hallituksen puolelta
32113: tänä iltana ilmoitettu, että yhdysliikentJ.e tulisi tietenkin ennemmin
32114: tai myöhemmin senrankseksi tämän radan rakentamisesta.
32115:     On myöskin huomautettu, että venäläinen vaatimus yhdys-
32116: radan rakentamisesta on kohtuuton siinäkin suhteessa, että Suomi
32117: jo kerran on rakentanut yhdysradan, nimittäin Valkeasaaren ja Pie-
32118: tarin välisen rataosan. Rautatien jatkamista Venäjän pääkaupun-
32119: gin toiselle puolelle ei kohtuudella voine lukea Suomen normaalisun
32120: valtiontehtäviin. Täällä huomautti eräs puhuja, että Suomi ra-
32121: kentaessaan tuon rataosan keisarikunnan alueelle Valkeasaaren ja
32122: Pietarin välille, on tavallaan antanut aiheen myös tämän jatkon ra-
32123: kentamiseen. Näillä rakennuksilla lienee kuitenkin hyvin suuri ero.
32124: Kun edellinen, Riihimäen-Pietarin rautatie, rakennettiin, niin se
32125: tapahtui armollisen esityksen johdosta.
32126:     Täällä on huomautettu, että kun näyttää siltä, että on synty-
32127: mäisillään valtariita, niin olisi välttämätöntä, että voisimme no-
32128: jautua >>selvään lakiin>>. Tähän saakka ei ole ollutkaan epäilystä
32129: lakimme ja oikeutemme selvyydestä puheena olevaan kysymykseen
32130: nähden, ja on kovasti valitettavaa, että juuri tällä ratkaisevalla
32131: hetkellä, jolloill' maamme on lain- ja oikeudenturvan tarpeessa, on
32132: ryhdytty tekemään oikeutemme epäilyksen alaiseksi. Kun puhu-
32133: taan siitä, ettemme voi nojata selviin lakipykäliin, niin tarkoite-
32134: taan tässä nähtävästi sitä, että budgettioikeutta koskevien perus-
32135: tnslakisäEi nnösten oikea ymmärtäminen on tulkinnan varassa. Pyy-
32136: dän kuitenkin huomauttaa, että sama koskee useita muitakin perus-
32137: tuslakiemme tukipykäliä. Niidenkin suhteen tarvitaan oikeushisto-
32138: riallista selvitystä ja tulkintaa, ja se, kuten tietty, johtuu siitä, että
32139: perustuslakimme ovat syntyneet vanhempina aikoina ja toisenlaisten
32140: olojen vallitessa kuin ne, joihin ne nyt ovat sovellettavat. Mutta
32141: tämä seikka ei ole koskaan estänyt eikä saa estää meitä pitämästä
32142: tinkimättä niistä kiinni.
32143:     Olen pannut merkille, että kaikissa niissä suomalaiselta taholta
32144: annetuissa lausunnoissa, joissa asian oikeudellista puolta on käsi-
32145: telty, on sekä aikaisemmin että aina viime päiviin asti, jolloin erimie-
32146: lisyyttä valitettavasti on ilmaantunut, täysi yksimielisyys vallinnut
32147: siinä kohden, että o i k e a menettely olisi ollut se, että asia, mikäli
32148: se koskee Suomen osanottoa yhdysradan rakentamiskustannusten
32149: suorittamiseen, olisi armollisen esityksen muodossa jätetty Suomen
32150: eduskunnan harkittavaksi ja päätettäväksi. Minä en voi käsittää
32151: muuta kuin että se mikä o 1 i s i oikea, myös t u 1 e e o 11 a ja
32152:                                                                   140
32153: 2226                  Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
32154: 
32155: 
32156: p y s y ä oikeana. Koska asia ei nyt ole missään muodossa saatettu
32157: eduskunnan käsiteltäväksi eikä eduskunnalla nyt ole tilaisuutta
32158: vaaditusta maksuerästä hallitsijan kanssa perustuslain mukaisesti
32159: ~tuumia>> ja •>sovitell~, ei eduskunnalla myöskään ole käsittääkseni
32160: mahdollisuutta ilman muuta antaa suostumustansa puheenaolevain
32161: miljoonain maksamiseen. Me tiedämme kaikki, että tässä ei ole
32162: pääasiana kysymys rahojen myöntämisestä tai kieltämisestä -
32163: aineellisista uhrauksista ei Suomen kansa ole ennenkään kieltäytynyt
32164: - vaan oikeusperiaatteesta, joka on yksi Suomen valtio-oikeuden
32165: kulmakiviä. Velvollisuuteni kansanedustajana minun käsitykseni
32166: mukaan kieltää minua myötävaikuttamasta mihinkään päätökseen,
32167: joka vähimmässäk:ään määrässä saattaisi näitä kulmakiviä hor-
32168: juttaa.
32169:     Ilmoitan yhtyväni ensimäisessä vastalauseessa esitettyyn käsi-
32170: tyskantaan ja tulen:äänestyksessä kannattamaan tämän vastalauseen
32171: ponsilausetta (Ed. Castren: Hyvä!).
32172: 
32173:     Ed. S t å h 1 b e r g: Luopumatta siitä käsityksestä, joka to-
32174: della on esiintuotuna 1904-05 valtiopäiväin tätä asiaa koskevassa
32175: anomuksessa sekä senaatin lausunnossa vuodelta 1906, voin pää-
32176: asiassa yhtyä toisen vastalauseen kantaan, vaikka en pidäkään sen
32177: sanamuotoa kaikissa kohdin oikeaan osattuna. Kaikki asianhaarat,
32178: sekä oikeudelliset että asialliset, kun otan huomioon, en voi tulla
32179: muuhun tulokseen, kuin että eduskunnan ei tule nyt vastustaa pu-
32180: heenaolevain varojen suorittamista, vaan tulee antaa siihen suostu-
32181: muksensa.
32182: 
32183:     Ed. C e d e r b e r g: J ag har önskat angifva min ståndpunkt
32184: i denna sak, ehuru jag därvid måhända kommer att upprepa en del
32185: omständigheter, som redan tidigare äro anförda. Om det också måste
32186: medgifvas, att frågan om Neva-millionernas utbetalning för närva-
32187: rande icke befinner sig i alldeles enahanda skede, som vid 1904-
32188: 1905 års landtdag samt att särskildt den form, i hvilken saken då
32189: förelåg tilllandtdagens behandling, var en annan än nu, så bör dock
32190: åt ständernas uttalande vid sistnämnda landtdag, särskildt hvad
32191: beträffar frågans rättsliga sida, skänkas .den största betydelse, emedan
32192: denna sida af saken icke har genom ":den nya landtdagsordningen
32193: undergått någon ändring. Då nu nämligen fråga är om att landt-
32194: dagen åter skulle vända sig till monarken med en framställning rö-
32195: rande denna samma sak, är det ntaf vikt att landtdagen gör klart
32196: för sig den uppfattning, som representationen förut har hyst i frågan
32197: ur konstitutionell(~rättslig synpunkt, och detta så mycket hällre,
32198: som landtdagen enligt min tanke gifvetvis måste anses bunden utaf
32199: sina uttalanden, såvidt de afse att klargöra frågan om monarkens
32200: rätt att disponera landetc; finansiella tillgångar för nu ifrågavarande
32201:            Apumaksu rautatiesillan rakentamiseksi Nevajoen yli.       2227
32202: 
32203: 
32204: ändamål utan landtdagens hörande, en fråga, som icke kunnat af
32205: ständerna lämnas åsido eller lämnas opröfvad, emedan petitionens
32206: hela innebörd därmed stod uti det allra närmaste samband. Här-
32207: vid bör ett afgörande vitsord tilläggas själfva ständeruttalandet
32208: sådant det till monarken framfördes, men icke den tolkning, som
32209: numera gifves detta uttalande i strid mot dess ordalydelse.
32210:     J ämte det ständerna frarnhöllo, att regeringen eger förfoga öfver all-
32211: männa statsfondens tillgångar och är berättigad att använda desamma
32212: icke blott till betäckande af de ordinarie utgifterna, utan jämväl
32213: andra, extra utgifter, betonade ständerna den för nästberörda ända-
32214: mål gällande begränsningen, att medlen böra användas till landets
32215: gagn och bästa, hvarvid nyttan af företaget bör motsvara utgiften,
32216: samt att statsfondens tillgångar icke må användas i sådan utsträck-
32217: ning, att för behofvens täckande ny eller förhöjd bevillning måste
32218: hos ständerna äskas eller att fonder, hvilkas budget bestämmes under
32219: ständernas inverkan, därigenom förorsakas nämnvärda utgifter.
32220: Tillika frarnhöllo ständerna den för monarkens budgeträtt gällande
32221: begränsningen, att ändamål hvarför statsfonden af regeringen tages
32222: i anspråk, otvifvelaktigt böra kunna hänföras till området för Fin-
32223: lands statsuppgifter. I detta syfte gjordes nämligen af ständerna
32224: den eriuran att, då sammanbindningsbanan vore afsedd icke blott
32225: att utföras utom Finlands gränser, utan äfven att öfverlämnas till
32226: full disposition åt ett af kejsardömets järnvägsbolag, detta ensamt
32227: för sig bort utgöra anledning för regeringen att icke upptaga ären-
32228: det till afgörande, utan öfverlämna det till ständerna.
32229:     Härigenom och särskildt genom sistnämnda påstående hafva 1904
32230: -1905 års ständer uttalat sig uti själfva rättsfrågan. Där utgiften
32231: är sådan, att med fog kan ifrågasättas, huruvida densamma alls hör
32232: tilllandets statsuppgifter, borde enligtständernas mening landtdagens
32233: medverkan erfordras, innan utbetalning egde rum. Rättsfrågan
32234: besvaras visserligen i andra reservationen på ett annat sätt, i det
32235: att däri framhålles, att emot regeringens formellt riktigt vidtagna
32236: beslut angående extra utgifter endast de invändningar finge göras,
32237: att antingen det ändamål utbetalningen gäller afgj ordt icke afser landets
32238: gagn och bästa eller att finska statsmedel därigenom skulle dispo-
32239: neras för ett ändarnål, som öfver hufvud taget vore för Finlands
32240: statsuppgifter alldeles främmande. Denna uppfattning står uppen-
32241: barligen i strid med den af ständerna anförda framställning i fråga
32242: om ständernas rätt att pröfva utgifter, angående hvilka icke uppen-
32243: bart är att de tjäna finska statsändamål.
32244:     Då enligt rnin tanke 1904-1905 års ständer uti sin framställning
32245: till monarken egnat rättsfrågan erforderlig belysning och detta i
32246: en riktning, sådan som ofvan sagts, innefattar ock deras uttalande
32247: ett bestridande af giltigheten af en sådan åtgärd, hvarigenom frågan
32248: kunde anses rättsligen afgjord utan landtdagens hörande.
32249: 2228                   Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
32250: 
32251: 
32252:     Materiellt hafva I904-I905 års ständer äfven pröfvat giltig-
32253: heten af förfogandet rörande användningen af 2 1 /! miljoner rubel för
32254: Nevabrons byggnad. Ständerna frarnhöllo nämligen att vid tid-
32255: punkten för träffandet af berörda förfogande nödig utredning icke
32256: förelegat om, att gagne af sammanbindningsbanan komme att
32257: motsvara det betydande bidrag, som af finska statsmedel förut-
32258: satts, samt vidare att, därest bidraget till sammanbindningsbanan ej
32259: ifrågakomme, regeringen icke behöft, såsom vid sagda landtdag skett.
32260: af bevillningsmedel för finansperioden I905-I907 äska ett nytt
32261: anslag af goo,ooo mark till underlättande af väghållningsbesväret.
32262:     Ständerna frarnhöllo således såväl de formellt rättsliga som de
32263: materiellt rättsliga skäl, hvilka betogo det skedda förfogandet rätts-
32264: lig kraft. Men om också ständerna icke uttryckligen förklara mo-
32265: narkens beslut, hvarigenom utbetalningen fastställts, för olagligt
32266: och således icke draga konsekvenserna af petitionens innehåll, så
32267: må det erinras, att ett sådant frarnhållande af konsekvenserna i sakens
32268: dåvarande skick icke var påkalladt för att få saken åter i sina lagliga
32269: gängor. Men oafsedt, att en slutledning af nästberörda innehåll af
32270: ständerna då icke dragits ur petitionen, så hindrar detta icke, att
32271: saken nu pröfvas sådan den är, och att utbetalningen af Nevamillio-
32272: nerna skärskådas ur synpunkten af monarkens rätt att disponera
32273: statsmedel till ändamål, liggande utom de uppgifter, som åligga den
32274: finska statsmakten. I denna punkt anser jag mig icke böra tveka att
32275: hänföra en sådan utbetalning som den, om hvilken nu är fråga, till
32276: uppgifter, hvilka ligga utom den finska statsmaktens ändamål. På
32277: sådana grunder kommer jag därtill, att jag anser mig böra understöda
32278: den första reservationen.
32279: 
32280:     Ed. P e 1 t o n e n: Kun viesti viime talvena levisi Suomen saloille
32281: eduskunnan hajoittamisesta sekä määräyksestä toimittaa uudet edus-
32282: tajavaalit, joutuivat kaikki hämilleen kuin salaman lyöminä. Vähi-
32283: tellen hämmästyksestä kuitenkin toinnuttiin ja alettiin järjestäytyä
32284: vaaleja varten. Ken menettää toivonsa, menettää kaiken, ajateltiin.
32285: Mikä oli silloin ensimmäinen kysymys, jonka kansalaiset vastatta-
32286: vakseen asettivat? Se oli kysymys siitä, mitä varten uusi eduskunta
32287: oli valittava. Tietysti luomaan uusia, siedettävämpiä oloja. Oli
32288: joukko vanhoja kahleita, niin ainakin uskottiin, jotka kiusasivat
32289: ihmisiä, toi.sia, jotka puristivat irtolaisväkeä, toisia, jotka puristivat
32290: torppareita, ja taas toisia, jotka puristivat maanviljelijöitä. Oli saata-
32291: va lievennystä oloihin.
32292:     Rupesin kerran panemaan paperille niitä asioita, jotka olisivat
32293: tähdellisimpiä. Pääsin jo numeroon 84, mutta huomasin olevani
32294: vasta alussa. Silloin ajatukseni väsyi ja minä työosin liuskat uuniin.
32295: Kysyin uudestaan itseltäni, mistä nyt oikeastaan on kysymys, siitäkö,
32296: mitä reformeja on toimeenpantava. Suotakoon anteeksi, että olen
32297:            Apumaksu rautatiesillan rakentamiseksi Nevajoen yli.      2229
32298: 
32299: rehellinen ja tunnustan suoraan: minä häpesin omaa ajatustani.
32300: Olinhan kokonaan unohtanut hetken, jossa elimme, ja aseman, jolla
32301: seisoimme. Eihän vainenkaan voinut olla etupäässä kysymys siitä,
32302: miten uutta Suomea rakennamme, vaan siitä, miten vanhaa suoje-
32303: lemme. Sillä mitä hyödyttää kaiken uuden rakentaminen, jos pohja
32304: horjuu, perustus pettää.
32305:      Näin kävi minulle ja näin kävi epäilemättä tuhansille muille.
32306: Huomasimme selvästi, että asema oli jälleen muuttumassa entistä
32307: uhkaavammaksi, oli nousemassa pilviä, jotka ennustivat kovaa ilmaa.
32308: Aloimme ymmärtää, mikä oli pääasia, jota ei sopinut unohtaa vaali-
32309: puuhiin ryhdyttäessä. Ensimmäinen kysymys oli nyt luonnollisesti,
32310: mistä löydämme miehiä ja naisia, joitten käsiin voi asian uskoa.
32311: Ensi kädessä kääntyivät kaikkein silmät lakimiehiin, joitten uskottiin
32312: syvällisten tietojensa ja kehittyneen kykynsä nojalla pystyvän
32313: painavimman sanan vaakaan laskemaan, silloin kun koetuksen
32314: hetki on lyönyt. Siksi tahdottiin ennen kaikkea saada heitä valituksi
32315: eduskuntaan.
32316:      Tässä mielessä meni kansa vaaliin ja tässä mielessä se edusta-
32317: jansa valitsi. Se lähetti heidät ensi kädessä vanhaa säilyttämään
32318: ja vasta toisessa sijassa uutta luomaan. Niin ainakin tapahtui Suomen
32319: sydänmailla, mikäli minulla oli tilaisuus valitsijain mielipiteisiin
32320: perehtyä. Kuinka Suomen eduskunta on tämän kansan toivon
32321: toteuttava, se on tänä hetkenä astuva selvemmin esiin kuin koko tänä
32322: kolmen kuukauden aikana, minkä eduskunta on koolla ollut.
32323:      Koko tänä aikana - se sallittakoon minun sanoa - on minusta
32324: tuntunut kuin eduskunta olisi jossain määrin unohtanut pääasian.
32325: Tulisella kiireellä on taottu uusia lakeja, mietintöjä on tullut tukuttain
32326: kustakin valiokunnasta, jospa niistä vain pieni osa läpiviedyiksi saa-
32327: daankin. Yöt päivät on niitä koetettu viime vuorokausina valmiiksi
32328: paukuttaa. Todellakin: sata rautaa tulessa, sadat orjat lietsomassa.
32329:      Mutta kuinka on ollut laita noitten takatalven tarinoitten, ovatko
32330: ne ehkä olleet unhotuksissa? Me olemme touhunneet täyttä päätä
32331: suurten ja pienten asiain ympärillä, mutta suurimmille kysymyk-
32332: sille me uhraamme vaan viimeiset väsymyksen hetket. Onko tämä
32333: niinkuin olla pitää? Minä en arvaa, en ymmärrä, rohkenen kuitenkin
32334: kysyä. Olisi suuri vahinko, jos pääasian lopultakin esiintultua
32335: taito pettäisi, ryhti herpoaisi.
32336:     Vihdoinkin sananen itse asiasta. Meiltä kysytään taas miljoonia.
32337: No niin, sehän ei ole mitään uutta, siihenhän jo olemme tottuneet,
32338: sitäpaitsi ennen on kysytty suurempia summia kuin nyt. Niin on,
32339: mutta sittenkin on asia uusi, sillä rahoja kysytään nyt aivan uuteen
32340: tarkoitukseen. Mitä vastaisi kansa tähän kysymykseen? Sain yksis-
32341: tään viime kesäkuussa tilaisuuden 38 eri paikassa tutustua heidän
32342: mielipiteisiinsä. Ja joka paikassa, paria poikkeusta lukuunottamatta,
32343: esitin avonaisesti kysymyksen Nevan-miljoonista, sotaverosta ja
32344: 2230                  Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
32345: 
32346: 
32347: sotapojista. Ja mikä oli vastaus? Noin 4,000 henkilöä antoi vastauk-
32348: sen: ~Ei äyriäkään, vielä vähemmin poikiamme». Ainoastaan yksi
32349: nuori suomettarelainen isäntä Selkien kylältä Kontiolahden pitä-
32350:  jästä sanoi: »Saisi heille nyt sentään antaa hiukan sotaveroa, jos
32351: sillä päästäisiin.,; Semmoinen on kansan mielipide tässä asiassa,
32352:  missä se saa vapaasti tulla esiin. Se ajattelee yksinkertaisesti ja
32353: tuomitsee yksinkertaisesti, mutta löytää kentiesi totuuden hel-
32354: pommin kuin korkeasti oppinut, jonka täytyy senkin seitsemät
32355: salmet kierrellä perille päästäkseen.
32356:      Mutta minulle voidaan muistuttaa: edustajan tulee totella yksis-
32357:  tään valtiopäiväjärjestystä ja omaatuntoaan. Aivan oikein, valtio-
32358: päiväjärjestys ei vaadi minua tekemään vastoin omaatuntoani ja
32359: omatuntoni on seisonut tällä pohjalla jo kauan, sillä nimittäin, ettei
32360: tämän maan oikeuksista käy tinkiminen. Tässä yksi syy, miksi asetun
32361: miljooniin nähden kielteiselle kannalle.
32362:     Lakitieteilijät ovat täällä tänä iltana vakuuttaneet, ettei asia
32363: ole selvä, että kaikki riippuu tulkinnasta. Saattaa niin olla, mutta
32364: minä en pysty lakia tulkitsemaan eikä valitsijanikaan. Me vaan
32365: ymmärrämme, ettei ole oikein, että hallitsija perustuslaillisessa maassa
32366: rupee tärkeissä kysymyksissä yksin määräämään, kysymättä lain-
32367: kaan kansaneduskunnan mielipidettä. Ja tässä on toinen syy kielto-
32368: peräisyyteeni.
32369:     Tämä lienee ensi kertaa, kun Suomen miljoonia vaaditaan raken-
32370: nusyrityksiin maan rajain ulkopuolella, vieläpä ilman että eduskunta
32371: saa tilaisuutta tutkiakaan, tulevatko nämä miljoonat edes maan
32372: hyödyksi. Mikä on oleva seuraus, jos nämä miljoonat myönnetään?
32373: Eiköhän se, että sidotaan eduskunnan ja kansan kädet vastaisiksikin
32374: päiviksi. On enemmän kuin ymmärrettävää, että sitten tulee kysy-
32375: mykseen itse yhdysradan rakentaminen Suomen ja Venäjän välille.
32376: Tämähän on vain pestiä ja pesti sitoo pääasiaan. Mitä silloin vasta-
32377: taan? Tuskin mitään. Kenties päivittelemme sitä, että huomaamme
32378: olevamme viepäin vallassa. Eikä tämä tule koskettelemaan ainoas-
32379: taan tätä asiaa. Sama on oleva laita, kun sotamiljoonat tulevat
32380: kysymykseen. Selvää latua on hyvä hiihtää. Ja tässä on kolmas syy
32381: kieltävään kantaani.
32382:     Mutta sanottanee, ei tähän muita asioita tarvitse sotkea, tämä
32383: on ainoa laatuaan. Niin sanottiin silloinkin, kun oli kysymys 20
32384: miljoonasta, ja niin voidaan sanoa vastakin. Onpa täällä tänä iltana
32385: huomautettu, että meillä on edessä ristiriita, nyt ei muka auta muu
32386: kuin taipuminen. Minun tekee vaan mieleni kysyä, onko meillä
32387: ristiriita ensi kertaa tai viimeistä? Eikö se päinvastoin ole nykyisissä
32388: oloissamme pysyväinen ilmiö? Voittaako asia siitä, että ratkaisu
32389: lykätään ja yhä lykätään? Eikö ristiriidan selvittely käy sen joh-
32390: dosta vain monimutkaisemmaksi ja entistään vaikeammaksi?
32391:     Katsoipa tätä asiaa miltä puolelta tahansa, täytyy tulla siihen
32392:            Apumaksu rautatiesillan rakentamiseksi Nevajoen yli.    2231
32393: 
32394: lopputulokseen, ettei tälle miljoonien luovuttamiselle voi antaa
32395: eduskunnan ja kansan siunausta. Ja tämän teen täysin tietoisena
32396: siitä, että olen velvollinen osaltani vastaamaan seuraamuksista.
32397: En voi tuomita toisia, joilla on toinen vakaumus, mutta en myös-
32398: kään voi hävetä itseäni heidän rinnallaan sen johdosta, että seison
32399: edelleen samalla kannalla kuin olen aina seisonut.
32400:     Tästä lausunnostatti käypi ilmi, että asetun pääasiallisesti samalle
32401: pohjalle kuin ensimäisen vastalauseen allekirjoittajat.
32402: 
32403:      Ed. v o n T r o i 1 :     Åfven jag har anhållit om ordet
32404: för att i korthet få angifva min ståndpunkt i förevarande fråga.
32405: Efter alla de andraganden, som här afgifvits tili förmån för den första
32406: reservationen, kan jag fatta mig kort. J ag instämmer i allt väsentligt
32407: i det som här till förmån för samma reservation har yttrats och
32408: biträder förty yrkandet i denna reservation.
32409:      Då jag emellertid har ordet, kan jag icke underlåta att beröra
32410: tvänne af de synpunkter, hvilka här af senator Danielson-Kalman
32411: frarnhöllos till stöd för den af honom omfattade ståndpunkten och
32412: gentemot ett godkännande från landtdagens sida af den första
32413: reservationen. Senatorn framhöll, att förevarande fråga om en
32414: sammanbindningsbana och om bidrag till denna, vore en helt annan,
32415: om Finlandsandeli järnvägslinien Riihimäki-Petersburg slutade vid
32416: finska gränsen, vid Valkeasaari. Då hade, sade han, vår ställning
32417: varit en annan och då hade äfven de rättssynpunkter, som fram-
32418: hållas från den sidan, hvars åsikt jag omfattar, varit mera giltiga.
32419: Men genom att Finland allaredan byggt den delen af järnvägslinjen,
32420: som faller utom landets gräns och således inom kejsardömet, ansåg
32421: han att för oss återstod endast att fullborda denna byggnad, nämligen
32422: genom att deltaga i byggandet af Neva-bron. Denna argumentering
32423: har icke kunnat annat än högeligen förvåna mig, och jag kan icke
32424: underlåta att uttala den åsikten, att, om denna omständighet är
32425:  en af de tungt vägande skälen, så vore det kanske icke ur vägen att
32426: man gjorde sig af med denna järnvägsbit, nämligen föryttrade den
32427:  åt kejsardömet. An vidare har senatorn aktat lämpligt att såsom
32428: en ytterligare länk i beviskedjan framhålla att i saken förefinnes en
32429:  fordringsrätt från kejsardömets sida, en fordran, som för oss endast
32430:  återstode att infria. Den rättsgrund, på hvilken sagda fordran stöder
32431:  sig, framgick icke så klart af senatorns yttrande, åtminstone icke
32432:  så klart som i ett fall sådant som detta hade varit önskligt. Att
32433:  i detta sammanhang beröra, huru sakförhållandena skulle gestalta
32434:  sig för den händelse att parterna i ett fall sådant som detta hade
32435:  varit kejsar Wilhelm och Ryssland, det är att i bevisföringen skjuta
32436:  öfver målet eller med andra ord bevisföringen är svag. På mig
32437:  gjorde denna bevisföring ett mycket egendomligt intryck. J aghade
32438:  verkligen icke väntat mig något sådant.                          ·
32439: 2232                  Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
32440: 
32441: 
32442:     Ed. H ei m b ii r g e r: J ag är icke nog förmäten att efter de
32443: betydande inlägg, som i förevarande fråga gjorts såväl inom landt-
32444: dagen som utom densamma, tro rnig ännu kunna framkomma med
32445: några nya saken belysande omständigheter. J ag har därför begärt
32446: ordet väsentligen endast för att markera rnin rättsståndpunkt i
32447: frågan, hvilken ståndpunkt öfverensstämmer med hvad som uttalats i
32448: den andra reservationen.
32449:     Den teori, som rnan här velat göra gällande, att nämligen ärenden,
32450: berörande utgifter, som landtdagen icke anser stå i samband med
32451: den ordinarie statsbudgeten, ovillkorligen skola öfverlämnas till
32452: landtdagens pröfning, ställer enligt rnin åsikt vår budgeträtt på
32453: hufvudet. Ty i följd däraf skulle själffallet afgöranderätten i nästan
32454: alla budgetfrågor vara lagd i landtdagens hand, och sådan är väl
32455: icke innebörden af gällande lag. Och något groteskt finner jag
32456: påståendet, att ett kriterium på att en utgift hänför sig till ett sådant
32457: statsändamål, som står utom den ordinarie budgeten, skulle vara
32458: att sökas däri, att ändamålet afser ett arbete, som skall företagas
32459: utom landets gränser. Vore detta riktigt, så skulle ju äfven alla
32460: frågor om subventionering af ångbåtslinier, hvilka trafikera utländska
32461: hamnar, samt om uppförandet af byggnader för statens räkning utom
32462: landets gränser, ja t. o. m. om anställandet af handelsagenter utrikes,
32463: vara frågor, som icke höra tili den ordinarie statsbudgeten, och
32464: så kan dock icke anses vara fallet.
32465:     Emot ett rättsligt särskiljande af frågorna om anslag för Neva-
32466: bron och om samtrafik mellan de finska och de ryska järnvägarna har
32467: anmärkts, att detta särskiljande icke i verkligheten låte sig göra.
32468: Jag kunde erkänna riktigheten af denna anmärkning för den hän-
32469: delse att det vore tänkbart, att en anslagsvägran från landtdagens
32470: sida skulle måsta medföra, att denna bro öfverhufvud icke kunde
32471: byggas, men något sådant kan ju ingen af oss förutsätta.
32472:     Då jag vid pröfningen af frågans rättsliga sida kommit tili det
32473: resultat, jag ofvan anfört, har jag saknat anledning att närmare
32474: ingå på en undersökning af de politiska synpunkter, som härvid
32475: kunna ifrågakomma. J ag anser nämligen att dessa politiska syn-
32476: punkter böra komma i betraktande endast i händelse man rättsligen
32477: ställer sig på den ståndpunkt, att landtdagen är berättigad att
32478: lägga hinder i vägen för fullgörandet af monarkens ifrågavarande
32479: befallning.J ag har af sådan anledning icke häller haft skäl att närmare
32480: undersöka, i hvad mån den uppfattning, tili hvilken jag anslutit rnig,
32481: sammangår med föregående landtdagars och senatens tidigare stånd-
32482: punkt i frågan. Om en framställnings art skall stå i öfverensstämmelse
32483: med ämnets beskaffenhet, måste jag säga, att detta stilistiska prob-
32484: lem synes rnig vara synnerligen lyckligt löst i de skrifvelser och utta-
32485: landen, som af landtdagarna och senaten förut i saken afgifvits, ty
32486: lika svårlöst som rättsfrågan i förevarande fall synes vara, lika svår-
32487:            Apumaksu rautatiesillan rakentamiseksi Nevajoen yli.     2233
32488: 
32489: 
32490: tydda äro uppenbarligen berörda dokument. Åtmistone hafva för-
32491: fäktarene af de olika åsikter, som här brutit sig mot hvarandra,
32492: nästan alla åberopat sig på och trott sig kunna finna stöd för sina
32493: skiftande meningar i dessa samma skrifvelser och uttalanden. Men
32494: om äfven så vore, att den åsikt, som fått uttryck i andra reservatio-
32495: nen, skulle befinnas stå i strid mot hvad Landtdagarna och senaten
32496: förut hållit för riktigt och att sagda åsikt ändock vore den enda
32497: rättsligen hållbara, så betydde detta blott, att landtdagen nu kommit
32498: i samma ställning som mången gång förut såväl samhällen som
32499: individer, då det nämligen visat sig att önskningsmål förväxlats med
32500: berättigade anspråk. I sådan händelse återstår i de flesta fall endast
32501: att resignera, och för min del håller jag före att på grusade illusioners
32502: sumpmark ingen framgångsrik strid kan föras, utan att därtill
32503: behöfves laglighetens fasta grund.
32504: 
32505:     Ed. R i i he 1 ä: Olen niiden arvoisien puhujain kanssa samaa
32506: mieltä, jotka ovat lausuneet, että eduskunnan ei tule vaieta tämän
32507: kysymyksen suhteen. Useat ja miltei kaikki puhujat ovat olleet
32508: sitä mieltä, että tämä on etupäässä tulkitsemiskysymys ja valiokun~
32509: nan mietintöön liitetyissä vastalauseissakin tulkitaan asiaa kahdella
32510: eri tavalla. Koska on myönnetty, että asia on epäselvä ja ettei sitä
32511: ole voitu tulkita aivan selvästi puoleen eikä toiseen, olen minä sitä
32512: mieltä, että niin kauan kuin asia on epäselvä, ei meidän tule myön-
32513: tää näitä varoja. Mielestäni se mielipide, joka ilmenee toisessa vasta-
32514: lauseessa, antaa liian yksipuolisen tulkitsemisen siihen suuntaan, joka
32515: mielestäni ei ole meille eduksi. Näin ollen minä hyväksyn sen tul-
32516: kitsemistavan ja sen mielipiteen, joka ilmenee ensimmäisessä vasta-
32517: lauseessa.
32518: 
32519:     Ed. C a s t r e n: Sen johdosta, että minä ensi kerran tässä asiassa
32520: puheenvuoroa käyttäessäni olin lausunut, etten minä ollut löytänyt
32521: I904-o5 vuosien valtiopäivien valtiovaliokunnan Nevanmiljoonista
32522: antamasta mietinnöstä eikä Säätyjen vastauskirjelmästä sellaista
32523: lausetta, jossa sanottaisiin Suomen taloudelliselle elämälle olevan
32524: yhdysradasta epäämätöntä hyötyä, on senaatin varapuheenjohtaja
32525: sanonut minun erehtyneen. Myönnän kernaasti, että puheenalaisessa
32526: valiokunnan mietinnössä on näin kuuluva lause: »Epäilemätöntä
32527: on, että Suomenmaan elinkeinoelämällä s a a t t a i s i olla hyötyä
32528: radasta, joka yhdistäisi toisiinsa Pietarissa olevat Suomen ja Venäjän
32529: rautatieasemat.>> Vuosien I904-05 säädyt eivät sano että maallemme
32530: tulisi olemaan epäämätön hyöty yhdysradasta, vaan otaksuvat epäi-
32531: lemättömäksi, että siitä saattaisi olla hyötyä. Samassa mietinnössä
32532: ja myöskin Säätyjen vastauskirjelmässä sanotaan, että »Valtiosäädyt
32533: ovat sitä mieltä, että jo~; yhdysrata Pietarissa olevien Suomen ja
32534: Venäjän rautatieasemien välillä tulee rakennettavaksi ja Suomen
32535: 2234                 Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
32536: 
32537: 
32538: valtion varoista olisi tämän radan rakentamiseen otettava apumaksu,
32539: niin olisi asian harkitsemiseen pätevistä henkilöistä kokoonpannulle
32540: komitealle annettava toimeksi tutkia m i t ä h y ö t y ä Suomen
32541: kaupalla saattaa sellaisesta yhdysradasta olla.& Vihdoin lausuvat
32542: säädyt, •ettei vielä ole olemassa tarpeellista selvitystä siitä, t u -
32543: leeko yhdysradan hyöty vastaamaan                                sitä
32544: t u n t u v a a a p u m a k s u a, m i k ä S u o m e n v a 1 t i o-
32545: v a r o i s t a on edellytetty suoritettavaksi.• Vuosien 1904-05
32546: valtiopäivien säädyt ovat siis mielipiteenään lausuneet, että on
32547: selvittämätöntä, mitä hyötyä yhdysradasta tulisi olemaan Suomelle
32548: j;t vastaisiko tämä hyöty niitä kustannuksia, joita Suomelta vaadi-
32549: taan puheenalaisen radan rakentamiseksi. Tämä on jotakin toista,
32550: kuin se, minkä senaatin varapuheenjohtaja on väittänyt kyseenalais-
32551: ten valtiosäätyjen lausuneen yhdysradasta Suomelle tulevasta epää-
32552: mättömästä hyödystä.
32553:      Senaatin varapuheenjohtaja on edelleen lausunut, että kun yhdys-
32554: radan rakentamiseksi vaadittu menoerä jo on otettu Venäjän'tulo-
32555: ja menoarvioon, niin ei kävisi päinsä jättää sitä suorittamatta. Tämä
32556: seikka ei ole minullekaan ollut tuntematon. Mutta ei pitäisi myöskään
32557: olla muille tuntematonta, että Suomen eduskunta vuonna 1905 on
32558: hallitsijalle selittänyt, johon selitykseen myöhemmin on yhtynyt
32559: Suomen ensimäinen kansaneduskunta sekä perustuslaillinen hallitus,
32560: ettei sanotunlaatuisia apumaksuja voida suorittaa ilman, että edus-
32561: kunnalle sitä ennen on annettu arm. esitys. jossa sen suostumusta
32562: suoritukseen pyydetään, vieläpä on perustuslaillinen hallitus suo-
32563:  raan ilmoittanut, ettei se ilman eduskunnalta hankittua suostumusta
32564: tule Nevansillan rakentamiseksi määrättyä apumaksua suoritta-
32565:  maan. Jos kaikesta tästä huolimatta Venäjän hallitus panee 2 1 /ll
32566:  miljoonaa ruplaa kulunkiarvioonsa riidattomana saatavana Suomen
32567: valtiorahastosta, niin käy siitä selville, ettei venäläiseltä taholta
32568: pidetä kysymystä Nevansillan miljoonista enää oikeuskysymyksenä,
32569:  vaan valtakysymyksenä; valtakysymyksenä, koska huolimatta siitä,
32570:  mitä Suomen perustuslaillinen hallitus ja eduskunta ovat lausuneet,
32571:  otetaan muka kiistämättömänä eränä sanottu summa Keisarikun-
32572:  nan tulo- ja menoarvioon. Sitä seikkaa, että puheenalainen summa
32573:  on otettu Keisarikunnan tulo- ja menoarvioon, ei siis käy esittäminen
32574:  minään oikeudellisena syynä miljoonien maksamiseen; päinvastoin
32575:  pitäisi sellaisen Suomen itsensämääräämisoikeutta sortavan ja
32576:  polkevan, yksistään voimakkaamman mahtiin perustuvan, arvoamme
32577:  nöyryyttävän menettelyn puhua apumaksun suorittamista vastaan.
32578:      Ed. Danielson-Kaimari on täällä lausunut, että 1904-1905 vuo-
32579:  sien säätyjen vastaus arm. esitykseen suostunnoista koski -valtio-
32580:  varain kahtiajakoa. Se on totta, se on kieltämätöntä. Mutta sen
32581:  ohessa lausuivat valtiosäädyt oikeuskäsityksenään, ettei Suomen
32582:  valtiosäännön mukaisesti valtiorahastosta voida ilman eduskunnan
32583:           Apumaksu rautatiesillan rakentamiseksi Nevajoen yli.    2235
32584:   -----
32585: suostumusta suorittaa varoja sellaisten rautateiden rakentamiseen,
32586: joilla on yleis-valtakunnallinen merkitys. Ja että näillä tarkoitet-
32587: tiin juuri Venäjän alueelle rakennettavia rautateitä, on ilmeisesti
32588: selvä. Edelleen on sama arvoisa puhuja lausunut, että Venäjän val-
32589: tiolla on saamaoikeus Suomen valtioon nähden. Olihan Suomen Se-
32590: naatti, Suomen oma hallitus vuonna 1904 ehdottanut apumaksuna
32591: Venäjälle suoritettavaksi Nevansillan rakentamiseen 2 1/s miljoonaa.
32592: Kun siis Suomen hallitus on Suomen puolelta sitoutunut Nevan-
32593: miljoonien maksamiseen, on Venäjä oikeutettu vaatimaan sitou-
32594: muksen täyttämistä. Katsottaisiinhan tällaista sitoumusta, jos
32595: Saksan hallitus olisi sen antanut Venäjän hallitsijalle Saksan
32596: valtiota sitovaksi. Vertaus ei kuitenkaan monesta syystä pidä
32597: paikkaansa. Päätöksen siitä, että. Suomen rahamaksulla on otet-
32598: tava osaa Nevansillan rakentamiseen, on tehnyt Suomen ja
32599: Venäjän yhteinen hallitsija kysymättä, kuulematta yhtään suoma-
32600: laista neuvonantajaansa. Tuon päätöksen teki Keisari-Suuriruhtinas
32601: puhtaasti venäläisten miesten ehdotuksesta, Bobrikoffin johtaman
32602: venäläisen konferensin ehdotuksesta. Suomen Senaatin käski hal-
32603: litsija vaan ehdottaa se summa, mikä Suomen oli tarkoitukseen
32604: suoritettava. Itse pääkysymyksen, kysymyksen Suomen velvolli-
32605: suudesta ottaa osaa Nevansillan rakentamiseen oli hallitsija kuule-
32606: matta lainkaan suomalaista neuvoskuntaansa jo ennen ratkaissut.
32607: Kun näin on tapahtunut, ei ole Suomen puolelta solmittu mitään so-
32608: pimusta, joka perustaisi Venäjälle saamaoikeutta puheenalaiseen
32609: menoerään. Kaikki puheet Venäjän saamaoikeudesta eivät näin ollen
32610: lainkaan pidä paikkaansa. Kuinka ed. Granfelt näin ollen voipi väittää,
32611: että on olemassakiistämättömästi muodollisesti laillinen päätös, jonka
32612: nojalla puheenalaiset miljoonat ovat määrätyt suoritettavaksi Venä-
32613: jälle, on minulle käsittämätöntä. Hallitsijan asettama venäläinen
32614: konferenssi, jonka puheenjohtajana oli entinen kenraalikuvernööri
32615: Bobrikoff ja jossa oli jäsenenä Venäjän silloinen sisäasiain ministeri
32616: von Plehve, tunnettu Mjäsojedoff y. m., tekee ehdotuksen Suomen
32617: valtion · veivoittamisesta ottaa osaa Nevansillan rakentamiseen
32618: apumaksulla, jonka määrän esittäminen vaan jäisi Suomen Senaa-
32619: tin asiaksi. Päätös on siis syntynyt kaikkea muuta tietä kuin muo-
32620: dollisesti laillista.
32621:     Ed. Palmen on ilmoittanut, että toinen vastalause, yhteydessä
32622: sen kanssa minkä hän keskustelun aikana on esille tuonut, vastaa
32623: sen ryhmän mielipidettä, johonka hän kuuluu. Minun täytyy epäillä
32624: onko tuo ilmoitus oikea. Me tunnemme, että suomettarelaisen puo-
32625: lueen vaikuttavana äänenkannattajana on sanomalehti Uusi Suo-
32626: metar. Mainitun lehden toimitus julkaisi kirjoitussarjan, joka alkoi
32627: tammikuun 18 p:nä 1907, jossa esitetään millainen eduskunnan
32628: finanssivalta meidän perustuslakiemme mukaan oikeastaan on.
32629: Venäläinen professori Berends oli nimittäin ~Rossi ja» lehdessä selit-
32630: 2236               Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
32631: 
32632: 
32633: tänyt Suomen eduskunnan finassivaltaa yhtä rajoitetuksi kuin
32634: miksi ed. Palmen ja muut toisen vastalauseen tekijät ovat sitä se-
32635: littäneet. Tällaista käsitystä astui suomettarelaisen puolueen pää-
32636: äänenkannattaja Uusi Suometar korskeasti torjumaan ennenmai-
32637: nitussa kirjoitussarjassa, jossa sanotaan professori Berendsin mieli-
32638: piteen olevan, että valtion pysyväisistä veroista ja valtion omaisuu-
32639: desta kertyvien tulojen sekä niistä muodostuneiden varojen ja
32640: pääomien käyttämisestä ~>on muka hallitus meillä oikeutettu aivan
32641: vapaasti yksistänsä oman harkintansa mukaan määräämään maan
32642: parhaaksi ilman että eduskunnalla on mitään oikeutta asiaan sekaan-
32643: tua muuten kuin tietysti alamaisten anomusten esittämisellä.>> Uusi
32644: Suometar lausuu mitä ankarimman arvostelunsa tästä professori
32645: Berendsin käsityskannasta. Lehti sanoo: »Mitä nyt siihen maamme
32646: finanssioikeuden tulkintaan tulee, jota sanottu kirjottaja tahtoo
32647: väittää oikeaksi ja jonka lyhimmin pääpiirtein yllä esitimme, on
32648: siitä yleisenä arvosteluna lausuttava, että se on niin kiero, niin pinta-
32649: puolisesti määrätyistä yksityisistä lainkohdista, toisia ja ennen kaik-
32650: kea koko ruotsalais-suomalaisen finanssioikeuden henkeä ja historial-
32651: lista kehitystä syrjäyttämällä johdettu, että täytyy mitä suurimmassa
32652: määrässä kummastella, kuinka henkilö, joka kuitenkaan ei ole ai-
32653: van vailla tietoa näistä aineista, saattaa sitä oikeaksi väittää», huo-
32654: mauttaa että sillä tehdään »mitä tärkeintä väkivaltaa sille lainsäädän-
32655: nölle, jotahän (prof. Berends) tahtoo tulkita>>. »Mutta»-sanotaan edel-
32656: leen - •>hänen (professori Berendsin) täytyy tyytyä kuulemaan että,
32657: jos hän todella ei itse huomaa mitään kaikesta tästä, hän sillä antaa
32658: niin sitovan todistuksen joko tietämättömyydestään tai kykene-
32659: mättömyydestään ymmärtämään historiallisen säätyvaltion finans-
32660: sioikeuden perusilmiäitä ja tosiasioita, että jos kysymyksessä olisi
32661: vaan j:ieteellinen väittely ilman käytännöllistä merkitystä mikään
32662: kiista hänen kanssaan ei saattaisi tulla kysymykseenkään.>> Edel-
32663: leen lausutaan: >>Sanomme että mainittu tulkinta on itsessään
32664: järjetön. Sillä me tarkotamme, että se johdonmukaisesti kehitettynä
32665: vie tuloksiin, jotka ovat leimattavat järjettömiksi. On näet helppo
32666: käsittää, että jos hallitsija olisi laillisesti oikeutettu silloinkin kun
32667: valtion varat eivät riitä, valtion tarpeisiin mielin määrin käyttä-
32668: mään näitä varoja esim. muutamiin määrättyihin tarkotuksiin,
32669: hän siis olisi oikeutettu pakottamaan eduskunnan tärkeitten yleisten
32670: tarpeitten turvaamiseksi ryöstämään uutta veroa rajattorniin asti,
32671: se on: hallitsija olisi laillisesti oikeutettu tekemään tyhjäksi kaiken
32672: mielen siinä että verotusoikeus kuuluu eduskunnalle.>> Nuo U. Suo-
32673: mettaren esille tuomani lauseet lienevät jotenkin katkerat pillerit
32674: pureskella ed. Palmenille ynnä niille muille samaan puolueeseen
32675: kuuluville hekilöille, jotka ovat toisen vastalauseen allekirjottaneet,
32676:  missä juuri ajetaan professori Berends'in U. Suomettaren kumoamaa
32677: tulkintaa. ~Suomettarelaisen puolueen pää-äänenkannattajan esi-
32678:             Apumaksu rautatiesillan rakentamiseksi Nevajoen yli.          2237
32679: 
32680: 
32681: tys eduskunnan finanssivallasta ja hallitsijan oikeudesta valtio-
32682: varain käyttämiseen on aivan yhtäpitävä ensimmäisessä vastalau-
32683: seessa ilmilausutun mielipiteen kanssa. Odotan vaan että sanotun
32684: lehden vastaava toimittaja ja ne samaan ryhmään kuuluvat miehet,
32685: jotka pitkissä riveissä istuvat tuolla taaempana, astuvat esille lausu-
32686: maan heidän eturivinsä miehelle ed. Palmimille, ettei hänen sekä
32687: toisessa vastalauseessa että suullisesti eduskunnassa tänä päivänä
32688: esille tuomansa kanta ole yhtäpitävä suomettarelaisen ryhmän kan-
32689: nan kanssa. Ellei niin tulisi tapahtumaan, on meillä uusi todistus
32690: siitä, kuinka tämän puolueen miehille on helppo muuttaa mielipi-
32691: dettä, muuttaa toiselta kannalta toiselle, aina sen mukaan, miten
32692: asianhaarat kulloinkin vaativat.
32693:     Ed. Setälä ja hänen mukanaan muutamat muut arvoisat puhujat
32694: ovat lausuneet, että ainoastaan silloin on kansan noustava taisteluun
32695: oikeutensa puolesta kun tämä oikeus on selvä ja kiistämätön. Valtio-
32696: varainvaliokunnalle antamassaan lausunnossa Suomen valtiovaroista
32697: valtakunnan rahastoon sotilastarpeisiin suoritettavasta apumaksusta,
32698: sanoo 1907 vuoden perustuslakivaliokunta, jossa edustaja Setälä oli
32699: puheenjohtajana, hallitsijan oikeudesta yleisen valtiorahaston käyt-
32700: tämiseen ulkopuolella maata oleviin tarkoituksiin, muun muassa
32701: seuraavaa: >>A r m. e s i t y s e d e 11 y t t ä ä 1 i s ä k s i , e t t ä
32702: K e i s. M a j e s t e e t t i v o i s i i 1 m a n e d u s k u n n a n
32703: suostumusta määrätä varoja yleisestä valtio-
32704: r a h a s t o s t a k ä y t et t ä v ä k s i p u h e e n a 1 a i s e e n t a r-
32705: k o i t u k se en. Liittyen siihen oikeuskäsitykseen, jonka Valtio-
32706: säädyt 1 9 0 4-1 9 0 5 V U 0 S i en V a 1 t i 0 p ä i V i 11 ä 0 V a t
32707: 1 a u s u n e e t, e i V a 1 i o k u n t a s a a t a m y ö n t ä ä t ä t ä
32708: e d e 11 y t y s t ä Suomen v a 1 t i o-o i k e u d en muka i-
32709: s e k s i, vaan katsoo, että jos h a 11 i t sija sanotulla
32710: t a v a 11 a k ä y t t ä i s i S u o m e n v a r o j a, s e 11 a i n e n
32711: t oim enpide           jout uisi rist iriit aan                 e d u s k u n-
32712: n a n v e r o n m y ö n t ä m i s o i k e u d e n k a n s s a.>> (Oikealta:
32713: Ei suinkaan!) Lopuksi lausuu valiokunta olevansa sitä mieltä, että
32714: eduskunnan on pidettävä kiinni oikeudestaan valtiorahaston va-
32715: rojen käyttämiseen nähden ~yhtenä Suomen valtiosäännön kulma-
32716: kivenä.>> S i 11 o i n, vuonna 1907, oli oikeutemme aivan kiistämä-
32717: tön, aivan selvä, nyt se on kiistanalainen, epäselvä! Voihan hallit-
32718: sija sitäpaitsi tehdä minkä ja kuinka selvän perustuslakiemme sään-
32719: nöksen tahansa kiistanalaiseksi, tulkita sitä toisella tavalla kuin edus-
32720: kunta. Mutta silloin on meneteltävä 1772 hallitusmuodon 57 §:n säätä-
32721: mällä tavalla: hallitsijan ja eduskunnan on yhteisesti ratkaistava asia.
32722:  Ja sitähän ensimmäisessä vastalauseessa vaaditaan. Edelliset val-
32723: tiopäivät, perustuslaillinen hallitus, 1907 ja vuoden 1908 ensimmäis-
32724: ten valtiopäivien perustuslakivaliokunta ovat horjumattomasti seiso-
32725: neet sillä kannalla, joka esiintyy ensimäisessä vastalauseessa. Mutta
32726: 2238                  Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
32727: 
32728: 
32729: aivan viime aikoina on tämä oikeuskäsitys tehty kiistanalaiseksi.
32730: On selittämättömässä sokeudessa kehoitettu ja saatukin järeimmän
32731: tykistön miehet, Suomen miehet, esiintymään sen linnoituksen luhis-
32732: tumista varten, jota he itse aikonaan ovat olleet rakentamassa. Tämä
32733: linnoitus on se kulmakivi, josta 1907 vuoden perustuslakivaliokunta ja
32734: eduskunta ovat selittäneet järkähtämättömästi kiinni pitävänsä.
32735: Miten aiotaan vastedes puolustautua niitä uusia ja yhä uusia raha-
32736: vaatimuksia vastaan, joita tullaan tekemään venäläiseltä taholta,
32737:  jos itse julistamme ne oikeusperusteet paikkansa pitämättömiksi,
32738:  jotka tähän saakka ovat olleet linnoituksenamme, jos emme itse
32739:  järkähtämättömästi pidä kiinni yhdestä valtiosääntömme kulmaki-
32740:  vestä, jos selitämme sen epäilyksen alaiseksi, jota vuosikausien ku-
32741: luessa on pidetty kumoamattomana totuutena. Olen vakuutettu
32742:  siitä, että suurin osa meidän kansastamme ei seiso samalla kannalla
32743:  kuin toisen vastalauseen allekirjoittajat ja heidän kannattajansa,
32744:  vaan että se katsoo että meidän on viimeisiin asti puolustettava
32745:  kansamme itseverotusoikeutta, oikeutta, josta luopuminen tietäisi
32746:  valtiollisen asemamme antautumista.
32747: 
32748:     Ed. S ö d e r h o 1 m: Jag skall försöka fatta mig kort. Monarkens
32749: rätt att fatta beslut om statsutgift, äfven om den icke ingår i den
32750: beräkning af statsverkets behof förföljandefinansår, somjämlikt 26 §
32751: L. 0. förelagts landtdagen, synes ingendera af reservationerna i och för
32752: sig bestrida. Denna sats gäller dock endast inom vissa gränser.
32753: Sådana extra utgifter få icke göra intrång på landtdagens bevill-
32754: ningsrätt och utgiften skall hafva skett tilllandets gagn och bästa.
32755: Sistnämnda af grundlag fastslagna begränsning gifver ock ledning
32756: för bedömandet af Irågan om utgifter, som öfverhufvud icke tjäna
32757: ett finskt statsändamål. I det ögonblick monarken besluter om
32758: en statsutgift, som icke ingått i det landtdagen förelagda statsför-
32759: slaget, utöfvar han jämväl pröfningen af dess gagn och förenlighet
32760: med finskt statsändamål. Men grundlagen inrymmer äfven folk-
32761: representationen makt att häfda sin mening om saken genom bestäm-
32762: ningen i 27 § L. 0. att statsverkets tillstånd skall uppvisas för landt-
32763: dagen, på det den må inhämta huru kronans inkomster blifvit an-
32764: vända till landets gagn och bästa, hvilket åter innebär att, där
32765: landtdagen finner att så icke varit fallet, den kan vägra bevillning för
32766: ett följande år. Emellertid få frågor af detta slag icke bedömas
32767: uteslutande ur anförda formellt-rättsliga synpunkt. Då det gäller
32768: betydande statsutgifter, kan det icke anses stå väl tillsammans med
32769: folkets själfbeskattningsrätt, att monarken förfogar öfver möjligen
32770: tillgängliga ordinarie statsmedel för behof, som icke funnits upptagna
32771: i den till landtdagen öfverlämnade beräkningen öfver följande års
32772: utgifter, och angående hvilkas behöflighet landtdagen således icke
32773: fått tillfälle att på förhand uttala sig. Sådant kan nämligen väsentligt
32774:             Apumaksu rautatiesillan rakentamiseksi Nevajoen yli.      2239
32775: 
32776: inverka på bevillningen för ett följande år. Det anförda gäller i ännu
32777: högre grad, där landtdagen af en eller annan orsak varit i tillfälle
32778: att i petitionsväg eller annoriedes tillkännagifva sin mening, vare
32779: sig direkt afvisande eller ock genom att därom yttra tvifvelsmål
32780: eller betänkligheter. Så har i detta fall skett. Ty att ständerna vid
32781:  I904-r905 års landtdag fullt tydligt uttalade sin tvekan, huruvida
32782: nyttan af sammanbindningsbanan motsvarade uppoffringarna för
32783: densamma, kan ej betviflas. N åd. prop. i ämnet hade därför bort
32784: landtdagen föreläggas. Därest monarken utan landtdagens samtycke
32785: på antydt sätt förfogade öfver statsverkets tilläfventyrs disponibla
32786: ordinarie medel, kunde det lätt inträffa att statsverket råkade i det
32787:  trångmål, att landtdagen, för upprätthållandet af statsverkets för-
32788:  måga att tillfredställande funktionera, vore tvungen att anslå medel.
32789:  Men härigenom blefve landtdagens rätt att fritt pröfva bevillningarnas
32790:  belopp i själfva verket i hög grad kringskuren. Denna på arten af
32791:  vårt statsskick beroende materiella sida af saken får icke förbises,
32792:  om ock den är svår att abstrakt fastslå. Det är denna uppfattning,
32793:  som enligt min tanke ligger till grund för grundlagsutskottets utta-
32794:  lande i ämnet vid senaste landtdag.
32795:      Landtdagen kunde vid sådant förhållande ega anledning att för-
32796:  klara, att den för sin del icke kan godkänna den nu påbjudna utbe-
32797:  talning, då densamma icke varit hänskjuten tilllandtdagens pröfning.
32798:  En annan sak är om landtdagen denna gång bör afgifva en dylik
32799:  förklaring och därigenom mana fram en konflikt, hvilken otvifvel-
32800:   aktigt vore följden häraf. I sakens förhistoria finnas omständigheter,
32801:  som göra att frågan från början blifvit bragt in på orätt spår, särskildt
32802:   det förhållandet, att innan monarkens beslut om beloppet af Finlands
32803:   bidrag till Neva-bron den 21 juli rgo4 fattades, senaten icke, ehuru
32804:   den därtill haft tillfälle, frarnhållit att saken bort afgöras med landt-
32805:   dagens medverkan. Det är i betraktande häraf jag finner att landt-
32806:   dagen, utan att frångå sitt fullt berättigade anspråk att beslut om
32807:   statsutgifter af den betydelse och den art, som den ifrågavarande, ej
32808:   må fattas utan landtdagens samtycke, icke skulle ställa hinder i
32809:   vägen för utbetalningen i fråga. Att landet härmed gör en känn-
32810:   bar uppoffring förbiser jag ingalunda, med det gifves tillfällen då
32811:   sådant icke får vara afgörande. Äfven detta är ju ännu en afveck-
32812:   ling af de förhållanden, som rådde efter år r8gg. Sättet för denna af-
32813:   veckling är dock föga tillfredsställande. Jag syftar härmed på den
32814:   und. framställning senaten under innevarande höst aflät. Den
32815:   mindre tilltalande form för utverkande af landtdagens bifall till
32816:   utbetalningen, hvarmed man ansåg sig kunna åtnöjas, bör icke få
32817:   utgöra ett prejudikat.
32818: 
32819:     Ed. P y kä 1 ä: Vuosi takaperin tässä samassa paikassa eräänä
32820:  lokakuun yönä käsiteltiin myös suuria miljoonakysymyksiä. Silloin
32821: 2240                    Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
32822: 
32823: 
32824: oli kysymksessä n. s. 20 miljoonan siirtäminen Venäjän sotilas-
32825: rahastoon. Silloin koko vasemmisto oli näitten miljoonien myöntä-
32826: mistä vastustavalla kannalla ja oikeisto yksistään ne valmis myöntä-
32827: maan. Silloin meidän lakimiehet ja valtio-oppineet yksimielisesti
32828: kuvasivat, minkälaisiin valtiollisiin ristiriitoihin kansamme voipi
32829: joutua, jos ei näitä miljoonia myönnettäisi, ja kuviteltiin meille
32830: kansanmiehille, ollaanko me valmiit kestämään se kohtalo, mihinkä
32831: me Suomen kansan johdamme, jos me saamme kysymyksessä olevat
32832: 20 miljoonaa kielletyksi. Silloin eivät kumminkaan kieltä ät päässeet
32833: voittoon, vaan nuo 20 miljoonaa tuli myönnettyä.
32834:     Täällä on jo sanottu, mitä me vastalahjaksi siitä myöntämisestä
32835: saimme. Ensimmäinen oli eräs korkea virkamies, jonka menneisyys
32836: vielä oli hyvässä muistissa kansallamme. Sitä seuraava oli kenraali-
32837: kuvernöörin vaihdos. Ja kaikki tämä tapahtui, vaikka me koetimme
32838: välttää ristiriitoja. Mitähän olisivat nuo myöntäjät meille silloin sano-
32839: neet, jos me olisimme saaneet vastustajat voittoon ja kaikki tämä
32840: olisi tapahtunut sittenkin. Kyllä meille olisi sanottu, että siinä on
32841: tulos huimapäitten politiikasta. Me emme kuitenkaan ole lausuneet
32842: sanaakaan, vaikka tulos on myöntämisestä ollut sama.
32843:     Nyt on kysymyksessä 6 1/2 miljoonan menoerä Suomen valtio-
32844: varoista Nevansillan rakentamiseen. Asia on ollut jo hallituksen
32845: tiedossa vuodesta 1904 asti, mutta ei mitään ole tehty tämän asian
32846: selvittämiseksi, ei edes taloudellisten tutkimusten toimeenpanemi-
32847: seksi missään muodossa. Summakaupalla vaan ollaan nyt valmiita
32848: myöntämään tuo rahamäärä, taaskin siitä yksinkertaisesta syystä,
32849: että jollei sitä myönnettäisi, se veisi valtiollisiin ristiriitoihin. Jos
32850: hallituksella olisi näytettävissä jonkinmoisia numeroita, että siitä
32851: todella on Suomen kansalle kauppataloudellista etua, niin minä luulen,
32852: että tässä eduskunnassa olisi hyvin paljon edustajia, jotka olisivat val-
32853: miit myöntämään tämän rahasumman noitten kahden toisistaan irti-
32854: olevan rautatieverkon yhdistämiseksi. Onhan asia niin luonnoton
32855: tässä kohden, ettei se suinkaan voi ijankaikkisesti mennä sillänsä. Noit-
32856: ten rautatieverkkojen täytyy tav:ttlla tai toisella tulla niin liki toisiansa,
32857: ettei siinä hevoskyytiä välillä tarvita. Aikanansa kun tämä rata Suomen
32858: kansan varoilla rakennettiin Venäjän valtakunnan pääkaupunkiin,
32859: liekö se ollut viisasta, siitä ovat aina olleet asianymmärtävät eri
32860: mieltä. Kuitenkin tämä rataosa on Suomen rautateistä ollut tuotta-
32861: vin. Se on antanut niin suuria liikevoittoja, että se on vienyt sivus-
32862: sansa vielä toisia Suomen rautateitä, jotka ovat antaneet tappiota.
32863: Sen tuottavaisuus vuosi vuodelta yhä kasvaa, se yhä lisääntyy.
32864: Sen tuottavaisuus on niin suuri, että Venäjällä valtakunnan pääkau-
32865: pungissa on äärettömän paljon kadehtijoita tuon hyvän afäärin
32866: takia. Minä olen itse puhutellut venäläisiä, jotka ihmettelevät, kuinka
32867: lyhytnäköisia venäläiset olivat, kun antoivat suomalaisten käsiin
32868: tuollaisen rautatiepätkän, jossa Venäjän kansalaisten rahat virtana
32869:            Apumaksu rautatiesillan rakentamiseksi Nevajoen yli.         2241
32870: 
32871: 
32872: valuvat. Mutta tämä kateus on vienyt siihen, että nyt ruvetaan
32873: meitä veroittamaan tästä suuresta tulosta. Onhan tunnettua, että
32874: Pietarin asema-alueen järjestelyyn on viime aikoina useampia mil-
32875: joonia käytetty - Kulikowan kentän lunastukseen, asemarakennuk-
32876: siin y. m. Tämä on niellyt jo jonkinmoisia summia. Nevansiltaan on
32877: taaskin kysymyksessä 6 1 /~ miljoonaa. Voi hyvinkin pian muuttua
32878: niin, että tämä rataosa, mikä tähän saakka on antanut hyviä tuloksia,
32879: tulee tästä lähtien olemaan meidän painajaisena.
32880:      Kuten jo sanoin, jos tämä asia olisi tullut arm. esityksenä edus-
32881: kuntaan ja sen mukana myöskin täydellisesti selvitetty sen talou-
32882: dellinen kannattavaisuus, niin ei ole ollenkaan sanottu olisinko
32883: minäkään asian vastustajien joukossa. Täällä on vedottu syvien rivien
32884: oikeudentuntoon, että ne vastustavat näitten miljoonien myöntä-
32885: mistä. Jos kuka voi vedota syvien rivien oikeudentuntoon ja niiden
32886: mielipiteisiin, voin sitä minäkin tehdä. Minä varmaaan tiedän, että
32887: ne ovat kansan miehiä ja naisia, joitten lähettämänä minä täällä olen.
32888: Minä olen saanut kirjeen kirjeen perästä valitsijoiltani, että on
32889: asetuttava vastustamaan noita miljoonia. Ne ovat juuri henki-
32890: löiltä, jotka asuvat rajalla ja jotka tuntevat oloja kahden puolen rajaa,
32891: ja he ovat asettuneet vastustavalle kannalle. Täällä sanotaan: vastustus
32892: vie valtiollisiin ristiriitoihin. Perustuslain tulkitsijat tänä iltana
32893: ovat täällä esiintyneet kiihkeästi vastakkain. Toiset sitä tulkitsevat
32894: toisin, toiset toisin ja me kansan miehet syrjästä kuuntelemme, millä
32895: lailla lakia tulkitaan. Täällä sanotaan, että jos ei näitä Nevanmiljoo-
32896: nia myönnetä, me joudumme valtiolliseen ristiriitaan. Jos todella
32897: meidän perustuslait ovat niin sekavat, jos ne ovat niin hämärät, ettei-
32898: vät ne voi meidän oikeuksiamme turvata, niin tällaisilla myönny-
32899: tyksillä ei Suomen kansa voi itsenäisyyttänsä pitkälle puolustaa.
32900: Kerran näille myönnytyksillekin tulee tienpää vastaan. Jos todellakin
32901: meidän pitää oikeutta ostaa, jos meidän pitää rahalla perustus-
32902: lakiamme ja itsenäisyyttämme turvata, niin emme sillä pitkälle pääse.
32903: Meidän on asetuttava selvälle, johdonmukaiselle kannalle, että Suo-
32904: men kansalla pitää olla itsemääräämisoikeus valtionvaroihin, käy-
32905: tettäköön niitä maan rajain sisällä tai ulkopuolella; se on kansan
32906: eduskunta, joka siinä määrää. Olkoon nyt, niinkuin täällä selvitet-
32907: tiin, että hallituksella on oikeus määrätä valtionvaroista. Voihan
32908: sattua, että jonkun kerran täällä keskustellaan apurahan myöntä-
32909: misestä tuonne Amurin rautatielle. Ehkä taaskin ollaan silloin
32910: samalla tavalla perutuslakia tulkitsemassa kuin nyt.
32911:      Sen pitemmälle jatkamatta tätä, jota täällä useat etevämmät asian-
32912: tuntijat ovat selvittäneet, merkitsen vaan lyhyesti kantani, että minä
32913: kuulun niihin, jotka vastustavat näitten miljoonien myöntämistä
32914: niin kauan, kunnes ne meidän valtiopäiväjärjestyksemme mukaan
32915: tulevat armollisena esityksenä eduskuntaan ja tämä eduskunta saa
32916: valtiopäiväjärjestyksen mukaan niistä päättää ja määrätä. Silloin
32917:                                                                   141
32918: 2242                  Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
32919: 
32920: 
32921: mma tulen käyttämään uudestaan puheenvuoroa ja lausumaan,
32922: mitä minä silloin siitä ajattelen, kun näytetään, että siitä todella on
32923: taloudellista etua eikä vaan summakaupalla luulotella.
32924: 
32925:     Ed. A r v i d N e o v i u s : J ag begärde ordet i anledning af
32926: ett uttalande i förbigående af hr Setälä. Han tycktes mena, att
32927: klämmarna på sid. 7-8 uti relationsbetänkandet skulle utgöra
32928: något slags stöd för den vidsträcktare uppfattningen af monarkens
32929: rätt öfver budgeten. Detta är alls icke fallet. Dessa klämmar hafva
32930: icke med den frågan något att göra. De afse att uttrycka en önskan
32931: att i den normala budgeten, såväl den ordinarie som den extraordinarie,
32932: mellan landtdagarne icke måtte upptagas några nya anslag, utom
32933: i undantagsfall. Detta gäller således undantagsfall och kvantitativt
32934: obetydliga fall, som helt och hållet falla inom ramen för den normala
32935: budgeten, således icke en sak, som har att göra med nu föreliggande
32936: ärende.
32937:     Här vore ett och annat att tillägga, om hvad som i öfrigt i saken
32938: anförts, men då tiden redan är långt liden och äfven andra ärenden
32939: ännu återstå att behandlas, vill jag icke vidare upptaga tiden.
32940: 
32941:     Ed. N y 1 a n d e r: Olen katsonut velvollisuudekseni merkitä
32942: kantani tässä kysymyksessä. On ollut erinomaisen vaikea muodostaa
32943: itselleen mielipidettä asiasta. En ole vieläkään siinä onnellisessa
32944: asemassa kuin ne puhujat, jotka täällä ovat katsoneet asian niin
32945: selväksi, etteivät ensinkään voi käsittää, että kukaan voi olla toi-
32946: sella kannalla, kun millä he itse ovat. Tunnustan täydellisesti, että
32947: kummankin katsantokannan hyväksi voidaan esittää täysin painavia
32948: syitä. Minä puolestani olen asiassa tullut siihen vakaumukseen, etten
32949: voi yhtyä siihen lausuntoon, joka sisältyy toiseen vastalauseeseen.
32950: Tähän on minut etupäässä johtanut se, että vaatimus Nevansillan
32951: apumaksun suorittamisesta ilmeisesti on alkua laajempiin vaati-
32952: muksiin. En ole voinut vakuuttautua siitä, ettei tämä vaatimus olisi
32953: yhteydessä, joskin ehkä t ä 11 ä h e t k e 11 ä muodollisesti katsoen
32954: v älillisessä yh teyd es s ä, kulkulaitosrahaston kanssa ja semmoi-
32955: sena siksi läheltä eduskunnan määräämisoikeutta koskeva, että siitä,
32956: semmoisenaan kuin se nyt on esillä, ei voi sellaista lausuntoa antaa,
32957: ilman että se tapahtuu eduskunnan määräämisoikeuden kustan-
32958: nuksella. Kun tähän tulee lisäksi se, että mielestäni kahdet entiset
32959: valtiopäivät ovat olleet tällä samalla kannalla, en, niinkuin sanottu,
32960: minä puolestani voi yhtyä toiseen vastalauseeseen ja ilmoitan näin ollen
32961: kannattavani ensimäistä vastalausetta.
32962: 
32963:    Ed. H o m en: Pyysin puheenvuoroa ed. Schybergsonin lausunnon
32964: johdosta. Siihen olisi paljokin sanottavaa, mutta kun jo on myö-
32965: häistä mainitsen vain pari kohtaa siitä.
32966:            Apumaksu rautatiesillan rakentamiseksi Nevajoen yli.   2243
32967: 
32968: 
32969:      Ed. Schybergson piti sen heikkona kohtana meidän todistuksis-
32970: samme, että puhuimme kulkulaitosrahastosta, että yhdistimme sen
32971: tähän asiaan. Mutta ne kuuluvat asiallisesti niin likeisesti yhteen,
32972: että minusta voi vastapuoluetta moittia siitä, että sofistiikan avulla
32973: koetetaan erottaa näitä asioita toisistaan. Tätä yhdistämistä
32974: ei kuitenkaan niinkään paljon tarvita meidän puoleltamme. Asian
32975: ydinkohta on minusta siinä, että logiikka luonnollisesti pakoittaa
32976: siihen selvitykseen hallitsijan oikeudesta määrätä kruunun varoista,
32977: mihin me olemme tulleet. Minusta toinen puolue vie juridiikan
32978: av"'lllla asiat aivan >>in absurdum•>. Kun minä puhuin kulkulaitosra-
32979: hastosta, tapahtui se pääasiallisesti esimerkkinä siitä, mihin tullaan,
32980: jos pysytään sillä kannalla kuin vastapuolue.
32981:      Sitten sanottiin, että me sekotamme itseverotusoikeutta ja bud-
32982: gettioikeutta. Ei suinkaan. Minä tarkoitin, niinkuin jokainen ym-
32983: märtää, että jos valtiovaroja tuhlataan, jos niitä viedään maasta
32984: pois ja käytetään vieraisiin tarkoituksiin, niin siitä ennemmin tai
32985: myöhemmin seuraa, että me saamme korottaa verot, koska kuiten-
32986: kin rahoja maassa on vaan vissi summa.
32987:      En nyt tässä tahdo sen enempää yksityiskohtaisesti kajota sii-
32988: hen, mitä on tuotu esiin meitä vastaan myös ed. Schybergsonin lau-
32989: sunnossa, vaikka sen johdosta olisikin paljon sanottavaa. Tuntuu
32990: vaan masentavalta, kun huomaa, mitenkä nyt vetäydytään pois
32991: siitä kannasta, millä valtiopäivät tähän asti ovat seisoneet. On
32992: tapahtunut sama kuin muutamia vuosia sitte. Ennen vakuutettiin,
32993: niinkuin meidän kansallamme on ollut taipumus vakuuttaa, että
32994: me jyrkästi seisomme laillisuuden kannalla, eikä mikään meitä siitä
32995: koskaan saisi pois. No, siitä luovuttiin kuitenkin aikalailla sorto-
32996: vuosina. Tässäkin nyt kysymyksessä olevassa asiassa ja samankaltai-
32997: sissa sanottiin, että me järkähtämättä pidämme kiinni oikeuksistamme.
32998:  Ja kuitenkin on taas häikäilemättä siitä kiinnipitämisestä luovuttu.
32999: Toiset myöntävät avoimesti, että poliittiset syyt vaikuttavat sen,
33000:  että he luopuvatentisestä kannastaan. Tämä on avonaista menettelyä,
33001:  vaikka se minusta ei ole oikein. Toiset koettavat tulkita ja tulkita
33002:  ja väännellä. Tämä on jo ikävämpää. Kummallisin kaikista on se
33003:  kanta, jolla yksi puhuja seisoo, hän kun sanoi vielä pysyvänsä sa-
33004:  malla kannalla kuin 1904-1905 valtiopäivät ja kuitenkin nyt kan-
33005:  nattaa toisen vastalauseen johtopäätöstä. Löytyy sitä paradoksia
33006:  tässä maailmassa!
33007:      Ehkä tämä voisi olla varoituksena eduskunnalle tulevaisuudessa,
33008:  ettei luvata enempää kuin mitä voidaan täyttää, sillä kyllä näyttää
33009:  siltä, että tässä on tapahtunut suurten sanojen paraadi, koska nyt
33010:  emme jaksa pysyä siinä, missä vuosi, kaksi ja kolme vuotta sitten
33011:  vakuutimme järkähtämättömästi tulevamme seisomaan.
33012: 
33013:     Ed. G. G. R o s en q v i s t: Den långt framskridna tiden tillåter
33014: 2244                  Istunto 30 p. Jokakuuta 1908.
33015: 
33016: 
33017: mig icke mera att vara mångordig i denna fråga, så betydelsefull
33018: den än är. Jag ber först få säga, att frågan om Nevamillionernaidet
33019: läge, hvari denna fråga nu befinner sig, enligt min uppfattning icke
33020: hade bort komma inför innevarande landtdag, åtminstone hade for-
33021: men för frågans upptagande bort vara en annan. Om landtdagen
33022: ansett skäl föreligga att med anledning af det under innevarande
33023: landtdagstid inträdda faktum, att nämligen ett kejserligt förord-
33024: nande om betalande af 2 1/s miljoner rubel inom förloppet af in-
33025: stundande december månad utfärdats, skrida till något uttalande
33026: eller någon åtgärd, så hade detta enligt min mening bort ske i pe-
33027: titions- eller adressform.
33028:      I det läge, hvari frågan om Nevamillionerna nu befinner sig, är
33029: det senaten, som närmast har att handla, har att handla på eget an-
33030: svar och såsom grundlagen enligt dess uppfattning bjuder.
33031:     Föregående landtdagar hafva mer än tydligt uttalat sig i den
33032: riktning, att en utgift utaf den säregna art och den storlek, hvarom
33033: nu är fråga, borde komma under landtdagens pröfning. Och om
33034: och när utbetalningen blir ett faktum, blir landtdagen i en snar fram-
33035: tid, då den undfår del af statsverkets tillstånd, i tillfälle att enligt
33036: 27 och 43 §§ i L. 0. uttala sig öfver den disposition af statsmedel,
33037: som egt rum, samt göra de framställningar, hvilka däraf kunna
33038: föranledas.
33039:      J ag beklagar, att landtdagen, utan att rättsfrågan i vederbö-
33040: rande utskott blifvit sorgfälligt beredd, nu är tvungen att ingå på
33041: denna fråga. Det hade enligt min mening hvarken varit feghet eller
33042: oärlighet, om denna landtdag hade inväntat afgörande från senatens
33043: sida, innan den ånyo uttalat sig, hälst landtdagens uttalande icke
33044: kan och bör inverka på regeringens pröfning af frågans rättsliga sida.
33045: På eget ansvar och efter en sorgfällig pröfning af hvad grundlagen
33046: bjuder, bör regeringen handla.
33047:      Då nu emellertid rättsfrågan, tack vare de båda reservationerna,
33048: kommit under debatt, vill jag, för att icke stämplas såsom vare sig
33049: feg eller oärlig, endast bekänna min ståndpunkt. J ag har varit tvek-
33050: sam, jag har länge varit tveksam uti denna fråga. J ag erkänner, att
33051: beaktansvärda och ärliga skäl anförts och kunna anföras äfven för
33052: den uppfattning, till hvilken jag icke bekänner mig. Jag erkänner,
33053: att i den andra reservationen berättigade moment och berättigade
33054: synpunkter kommit till uttryck. Men jag måste dock i hufvudsak
33055: ställa mig på den första reservationens ståndpunkt och ansluter mig
33056: i allt väsentligt till det uttalande, som i afton blifvit gjordt utaf hr
33057: Arvid N eovius.
33058: 
33059:    Ed. L a n t t o: Hetken tärkeyden me tunnemme, samoin kuin
33060: kysymyksessä olevan asian painavuudenkin tunnemme, - sillä
33061: raskaana taakkana on tämä miljoonakysymys jo pitemmät ajat meitä
33062:            Apumaksu rautatiesillan rakentamiseksi Nevajoen yli.    2245
33063: 
33064: 
33065: painostanut. Olemme sitä punninneet puolelta jos toiseltakin, ja
33066: itsekukin on vakaumuksensa löytänyt. Ikävä vaan, ettei koko
33067: eduskunta tässäkään maamme sydänjuuria koskevassa kysymyk-
33068: sessä ole voinut saavuttaa samaa kantaa. Minä käsitän, että isän-
33069: maan etuja ja oikeuksia silmällä pitäen kuitenkin jokainen on vakau-
33070: muksensa luonut. Niin tekevät ja katsovat tekevänsä luonnollisesti
33071: ne, jotka ovat myöntymyksen puolella, samoin kuin taas nekin,
33072: jotka sanovat alituisten myöntymysten maamme oikeuksia ja
33073: vastaisia etuja luokkaaviksi. Omaa vakaumustani ja kantalaisteni,
33074: Suomen maalaisliittolaisten katsantokantaa noudattaen en minä
33075: puolestani voi tässä miljoonakysymyksessä asettua millekään muulle
33076: kuin kielteiselle kannalle, ja teen tämän vieläsiinä vakavassa toivossa,
33077: ettei minua eikä edustamiani kansalaisia tuomittaisi, että me teemme
33078: tämän itsekkäisyyden vuoksi. Sillä rehellisen kansan velvollisuuk-
33079: siin kuuluu, että se maansa kohtaloita syvimmiten koskevissakin
33080: asioissa vilpittömästi ilmaisee hallitsijallensa huolensa ja oikeus-
33081: tajuntansa.
33082:     Olen siis ensimäisen vastalauseen kannalla.
33083: 
33084:     Ed. He 1 en i u s-S e p p ä 1 ä: En tahdo ottaa paljoa aikaa
33085: suurpoliittiselta keskustelulta. Olisi kuitenkin ollut jonkunlaista
33086: arkuutta, jollemme olisi ilmaisseet pienen ryhmämme kantaa asiassa.
33087: Minä voin tehdä sen parilla sanalla sen jälkeen, kun ed. Rosendal
33088: on täällä puhunut. En ole koskaan ollut, enkä ole nytkään hänen kan-
33089: nallaan yhteiskunnallisissa kysymyksissämme yleensä; en ole hänen
33090: kanssaan sanaakaan vaihtanut puheenalaisesta asiasta. Mutta minäkin
33091: olen tuntenut edesvastuun painon raskaana, ja olen samasta lähteestä
33092: kuin hänkin etsinyt vastausta tähän vaikeaan kysymykseen. Kauan
33093: olen epäröinyt, ennenkuin varmuuteen pääsin. Jos ristiriitaa syntyy,
33094: voi se - ainakin ajaksi -lakaista myöskin toiveen niiden sisäisten
33095: yhteiskunnallisten parannusten aikaansaamisesta, joita on viime
33096: aikoina valmisteltu, ja niiden joukossa on yksi, jonka puolesta olen
33097: vähältä osaltani koettanut työskennellä niin kauan kuin yleensä olen
33098: osannut työtä tehdä. Mutta vaikka niin on, vaikka rakkaitakin toiveita
33099: on pantava alttiiksi, en minäkään voi tehdä muuta kuin noudattaa
33100: sitä vakaumusta, jonka olen saanut en ainoastaan punnitsemalla,
33101: mikäli olen osannut, kysymyksen eri puolia, vaan myöskin neuvoa
33102: etsiessäni S i 1 t ä, jota olen tottunut pitämään korkeimpana neu-
33103: vonantajanani. Tämän vakaumuksen nojalla tulemme- minä ja
33104: ryhmätoverini -        antamaan äänemme ensimäisen vastalauseen
33105: puolesta.
33106: 
33107:     Ed. H ei s k a n e n: Kun pyysin puheenvuoroa, oli aikomuk-
33108: seni puhua siitä, miten vaikeaksi asema mudostuu edustajalle, joka
33109: ei ole lakitieteessä oppinut, niin perin tärkeässä kysymyksessä kuin
33110: 2246                  Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
33111: 
33112: 
33113: esillä oleva maallemme on, mutta ed. Bäck on sittemmin minut
33114: siitä vapauttanut. Sentähden ainoastaan Lmoitan nyt, että kannatan
33115: ensimmäistä vastalausetta.
33116: 
33117:     Ed. D a g m a r N e o v i u s: J ag hade icke tänkt förlänga
33118: dagens debatt, men ett par uttalanden af hr Schybergson ha manat
33119: mig att be om ordet.
33120:     Hr Schybergson framhöll i sitt andragande, att dessa Neva-
33121:  millioner vore att likna vid obehagliga räkningar, som man betalar
33122:  för att bli dem kvitt. Man betalar dem, drar ett sträck öfver det
33123: som varit, och sluter fnd. Om jag icke tager miste, hörde vi för
33124: ungefär ett år sedan samma uttalande från samma håll. Då kunde
33125: vi möjligen tro på ett fredsslut. Då kunde vi däraf låta locka oss.
33126: Men n u - kunna vi väl ännu hafva illusionen af ett fredsslut? Tyder
33127: väl något därpå? Sedan vi för ett år sedan bjödo handen tili fred, ha
33128: vi såsom svar härpå hugnats - med beslutet af den 2 juni detta år -
33129: och med vägran på vår anhållan om proposition. Kan detta kallas
33130: fred, hr Schybergson, - så är den väl ensidig.
33131:     Hr Schybergson fruktade icke det sluttande planet. Han trodde
33132: på människornas förmåga att handla oberoende af den moraliska
33133: tyngdlagen. J ag vågar dock hänvisa till en helt annan erfarenhet. För
33134: ett år sedan de 20 miljonerna, - i somras koalitionssenaten- och nu
33135: - Neva-miljonerna. Godkänna vi äfven dem, då har tyngdlagen
33136: ohjälpligen fått makt med oss och drar oss häjdlöst utför, ner i und-
33137: fallenhetens kärr.
33138:     Men jag skall icke förlänga denna diskussion, som redan fram-
33139: bragt så många vägande skäl tili förmån för den åsikt jag omfattar.
33140: J ag ber blott helt kort att till protokollet få antecknadt, att jag
33141: förenar mig om den första reservationen.
33142: 
33143:    Ed. Nissinen: Olen rohjennut pyytää puheenvuoroa, vaikka
33144: aika on jo kulunut niin myöhäiseksi. Mutta aikomukseni ei ole
33145: puhua pitkältä. Aivan lyhyesti siis: kannatan valtiovarainvalio-
33146: kunnan mietinnön ensimmäistä vastalausetta.
33147: 
33148:     Ed. S o h 1 b e r g: J ag har känt mig uppfordrad att i den före-
33149: liggande stora frågan bekänna färg och anhåller därför få tili proto-
33150: kollet antecknadt, att jag ansluter mig tili den första reservationen
33151: och de uttalanden, som under debatten gjorts i samma riktning.
33152: 
33153:     Ed. Vera H j e 1 t: Jag har på det allvarligaste försökt sätta
33154: mig in i den föreliggande frågan, men min uppfattning har icke
33155: förändrats sedan den tid, då denna fråga först uppstod. Då såsom
33156: nu står jag fast på den första reservationens rättsgrund. J ag dömer
33157: icke andra eller dem, som biträda en annan mening än min. J ag
33158:           Apumaksu rautatiesillan rakentamiseksi Nevajoen yli.      2247
33159: 
33160: tror att äfven de med bekymmer fattat sin ståndpunkt i frågan;
33161: och en människa kan icke rå för sin åsikt. Att vi icke kunna få
33162: samstämmighet för den första reservationens rättsståndpunkt är
33163: så mycket mer att beklaga, som just denna ståndpunkt utgjorde
33164: vår styrka under de tider, som förde vårt folk samman i lefvande
33165: tro på en ny, ljusare framtid. Denna ståndpunkt har en mycket
33166: stor del af befolkningen så lefvat sig in i, att en motsatt riktning
33167: skall komma att mötas med fullständig oförståelse i vida bygder.
33168: J ag ställer mig på den första reservationens ståndpunkt med full
33169: öfvertygelse om att den vägen är åtminstone för mig den enda
33170: möjliga att beträda.
33171: 
33172:     Ed. Neva nl i n n a: Useat oikeiston ja vasemmiston pu-
33173: hujat ovat totuttaneet minut siihen, että heidän puoleltaan sille
33174: lehdelle, jonka toimittajana minulla on kunnia olla, annetaan tässä
33175: kamarissa erinomainen arvo. Minä tunnustan suoraan, että tämän
33176: nojalla ilman muuta uskalsin pitää varmana, että tämä kunnia tälle
33177: lehdelle tänäkin iltana tulisi suotavaksi tässä yhteydessä, ja sentäh-
33178: den minä olinkin hyvissä ajoin varannut siitä laatikkooni asiano-
33179: maiset numerot. Ja aivan oikein: ne ovat tulleet minulle tänä iltana
33180: tarpeeseen. Ed. Castren on hyväntahtoisesti muistuttanut tätä ka-
33181: maria muutamista kirjoituksista, joissa Uusi Suometar tämän vuoden
33182: tammikuussa (Ed. Castren: Viime vuoden!) koetti vetää kortensa
33183: niiden yritysten lisäksi, joilla suomalaiselta taholta tahdottiin torjua
33184: sitä maallemme tuhoisata katsantokantaa, jota Rossija-lehti ja siinä
33185: eräs hyvin tunnettu nimimerkki oli tahtonut esittää eittämättömänä
33186: totuutena mitä tulee meidän finanssioikeuteemme. Ed. Castren
33187: on hyväntahtoisesti lukenut sen ankaran arvostelun, minkä Uusi
33188: Suometar antoi tämän tunnetun venäläisen nimimerkin tulkinnasta
33189: tässä suhteessa. Minä luulen, että tämä eduskunta yleensä kirjoittaa
33190: sen arvostelun alle, niin ankara kuin se olikin. Sillä tämä arvostelu
33191: kohdistui siihen, mitä samainen kirjoittaja on esittänyt, ja se mitä
33192: hän on esittänyt on aivan samaa kuin se määräys, jolla tahdottiin
33193: jakaa meidän valtiovaramme kahtia ja jota vastaan 1904-05 vuo-
33194: sien valtiopäivät tarmolla ja ponnella esiintyivät. Tämän määräyksen
33195: sisällys oli lyhyesti se, että Suomen valtiovarojen piti olla jyrkästi
33196: kahtia jaettu, niin että toiset, vakinaiset varat, oli käytettävä niihin
33197: ja niihin tarkoituksiin eikä mihinkään muihin, ja vain toiset, ni-
33198: mittäin suostuntavarat, saattoivat tulla kysymykseen muihin tar-
33199: peisiin. Esim. erinäisiin sivistystarpeisiin ei pitänyt vakinaisia val•
33200: tiovaroja saada ollenkaan käyttää, vaan niihin piti eduskunnan osot-
33201: taa suostunnat; jollei se niitä osottaisi, saisivat tarpeet jäädä täyttä-
33202: mättä. Tällaista tulkintaa vastaan ja niitä johtopäätöksiä vastaan,
33203: joita tämä samainen venäläinen kirjoittaja teki kysymyksen ollessa
33204: eduskunnan päätöksestä 20 miljoonan asiassa, kohdistuivat Uuden
33205: 2248                   Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
33206: 
33207: 
33208: Suomettaren kirjoitukset. Nyt kuitenkin ed. Castren on vaatinut
33209: minua nimenomaan tänne vastaamaan näistä lausunnoista, koska
33210: hän, hyvällä syyllä muuten, näkyy otaksuneen, että minäkin kan-
33211: natan toista vastalausetta. Siinä hän ei suinkaan erehdy, sillä minä
33212: todella kannatan toista vastalausetta. Mutta koska ed. Castren
33213: on tahtonut tehdä uskottavaksi (niinkuin hän itse usein sanoo), että
33214: minä en voisi tätä tehdä muuten kuin muuttamalla kantaa siitä,
33215: mikä näissä Uuden Suomettaren kirjoituksissa esiintyy, niin minun
33216: nyt täytyy pyytää saada vielä dikteerata eduskunnan pöytäkirjaan
33217: muutamia otteita samoista U. Suomettaren kirjoituksista.
33218:     Näissä kirjoituksissa koetetaan osottaa, niinkuin jo sanoin, että
33219: yllä esitetty tulkinta ei pidä paikkaansa, että toisin sanoen hallitsija
33220: ei meidän oikeutemme mukaan, voi julistaa, että hän vakinaisilla
33221: valtiovaroilla suorittaa ainoastaan määrätyt valtiotarpeet. Tuota
33222: tulkintaa vastaan asetetaan meidän finanssioikeutemme, semmoisena
33223: kuin se perustuslaissa on. Mitä eduskunnan oikeuteen tulee, sanotaan
33224: seuraavaa: >>Näistä säädöksistä seuraa lähinnä: Milloin hallitus kään-
33225: tyy eduskunnan puoleen pyytäen siltä suostuntaa erinäisiin valtio-
33226: tarpeisiin, on eduskunta oikeutettu alistamaan tarkastuksensa alai-
33227: seksi koko valtion menotalouden,siis myöskin jaennen kaikkea sen,
33228: joka suoritetaan vakinaisilla valtiovaroilla. Jos eduskunta tässä tar-
33229: kastuksessaan tulee siihen ttJ.lokseen, että käyttämällä valtiovaroja
33230: toisin kuin ennen, esim. säästäväisemmin, jättämällä suorittamatta
33231: jonkun erän, jota eduskunta ei katso tarpeelliseksi tai suotavaksi
33232: tai määrätyissä oloissa välttämättömäksi, valtiomenot, niiden jou-
33233: kossa nekin, joihin hallitus on suostuntaa pyytänyt, voidaan saada
33234: suoritetuiksi ilman suostunnan myönFmistä, entisillä, vakinaisilla
33235:  valtio varoilla, taikka vähemmällä suostunnalla, kuin hallitus toisista
33236: edellytyksistä lähtien on ajatellut, niin on eduskunta oikeutettu
33237: kieltämään pyydetyn suostunnan, vastaavasti myöntämään sitä
33238: vastaavan määrän vähemmän, ja ilmoittamaan tämän päätöksensä
33239: ynnä sen perusteet hallitsijalle. Joka tapauksessa on eduskunta yhtä
33240: velvollinen kuin oikeutettu tekemään itselleen selväksi toiselta puo-
33241: len ne menot, joiden suorittamisen se katsoo tarpeelliseksi sekä näi-
33242: den menojen suuruuden, ja toiselta puolen ne varat, jotka valtiolla·
33243: vakinaisista tulolähteistään todennäköisesti tulee olemaan käytettä-
33244: vinä. Tämä seuraa siitä, että eduskunnan asiana on myöntää suos-
33245: tuntaa ainoastaan sen vajauksen täyttämiseksi, joka ehkä tulo-
33246: ja menoaviossa syntyy, ja tämän vajauksen olemassa olo, vastaava
33247: suuruus, on asian luonnon johdosta selville saatavissa ja määrättä-
33248: vissä ainoastaan laskelman kautta. Edelleen seuraa tästä erinomai-
33249: sen tärkeästä määräyksestä, jonka mukaan suostunnalla on täy-
33250: tettävä ainoastaan se osa valtion rahatarvetta, johon vakinaiset
33251: varat eivät riitä, että eduskunta on oikeutettu, jopa, jos se tahtoo val-
33252: tion talouden hoidettavaksi perustuslain tarkoituksen ja terveen
33253:             Apumaksu rautatiesillan rakentamiseksi Nevajoen yli.        2249
33254: 
33255: 
33256: valtiotalouden vaatimusten mukaan, velvollinen myöntämään tä-
33257: mänkin, laskujen tarpeelliseksi osottaman suostuntasumman käy-
33258: tettäväksi ainoastaan sikäli kuin vakinaisten valtiovarain todellinen
33259: muodostus varainhoitokautena tekee lisätuloja menojen suorittami-
33260: seen tarpeelliseksi.>>
33261:      Tämä on Uudessa Suomettaressa esitetty tulkinta meidän finans-
33262: sioikeudestamme. Se pitää, voisinpa sanoa, melkein sanasta sanaan
33263: yhtä sen tulkinnan kanssa, jonka perustuslakivaliokunnan herra
33264: puheenjohtaja äskeisessä lausunnossaan täällä esitti. Tässä tulkin-
33265: nassa ei ole mitään, jonka nojalla voisi väittää, että toisessa vasta-
33266: lauseessa esitetty oikeustulkinta olisi tästä poikkeava. Mutta minun
33267: täytyy vielä vähän lisätä. Näissä samoissa kirjoituksissa, joidenka
33268: nojalla ed. Castren on katsonut voivansa viittailla siihen, että niiden
33269: kannassa, jotka yleensä kannattavat sitä ajatussuuntaa, jota tämä
33270: lehti edustaa, nyt olisi tapahtunut jyrkkä käänne, huomautetaan
33271: nimenomaan seuraavaa seikkaa. Kysymys siitä, onko ja missä
33272: määrin hallitsijana oikeus oman harkintansa mukaankäyttää valtion
33273: vakinaisia varoja, o n s a m a a k u i n k y s y m y s, o n k o
33274: e d u s k u n n a 11 a o i k e u t t a s u o s t u n n a n m y ö n t ä-
33275: m i s e e n s ä 1 i i t t ä ä s e 11 a i s i a e h t o j a, j o i 11 a h a 1-
33276: litsijan         oikeus vakinaisten                   valtiovarojen
33277: k ä y t t ä m i s e e n n ä h d e n s i d o t t a i s i i n j a r a j o i-
33278:  t et taisi i n. Näiden kirjoitusten mukaan katsotaan mahdolliseksi,
33279:  että hallitsijan valta saattaa olla rajoitettu, m u t t a e i m u u 11 a
33280:  t a v o i n k u i n ä s k e n m a i n i t u 11 a. Tämä on taas se kat-
33281:  santokanta, johon eräs toinen arvoisa puhuja täällä on viitannut,
33282:  nimittäin senaattori Danielson-Kalmari. Mutta näissä U. Suomet-
33283:  taren kirjoituksissa, jos kohta niiden tekijä luuleekin voivansa aset-
33284:  tua sille kannalle, että eduskunnalla on tällainen oikeus määrätyissä
33285:  -tosin kaikkia tapauksia varten vaikeasti määrättävissä - rajoissa,
33286:  mutta kuitenkin määrätyissä lain rajoissa, asettaa tällaisia ehtoja
33287:  myöskin mitä tulee hallitsijan oikeuteen käyttää vakinaisia valtio-
33288:  varoja - näissä kirjoituksissa asetutaan niin varovaiselle kannalle,
33289:  että sanotaan, että tämäkin on riidanalainen asia, että se on tulkinta-
33290:  kysymys, vaikea tulkintakysymys, jossa niin toinen kuin toinenkin
33291:  on velvollinen esittämään tulkintansa puolesta pätevät syyt. Vii-
33292:  meisessä kirjoituksessa nimittäin sanotaan nimenomaan: >>Tarkoi-
33293:  tamme kysymystä siitä, onko maamme eduskunnalla perustuslaillista
33294:  oikeutta liittää suostunnan myöntämiseensä muitakin ehtoja kuin
33295:  tuon edellä viimeksi esitetyn, nimittäin asettaa varat käytettäväksi
33296:  ainoastaan sikäli, kuin valtiovarojen todellinen muodostus näyttää,
33297:  etteivät ne riitä. Ennen kaikkea: onko eduskunta oikeutettu myöntä-
33298:  mään suostunnan ainoastaan sillä ehdolla, että hallitus sitoutuu käyt-
33299:  tämään valtion vakinaiset varat niin, kuin eduskunta puolestaan
33300:  on tarpeelliseksi katsonut ja laskuissansa edellyttänyt, vai eikö edus-
33301: 2250                   Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
33302: 
33303: 
33304: kunnalla ole laillista oikeutta tällaista ehtoa suostunnan myöntämi-
33305: seen liittää, ja tietäisikö siis tuollainen menettely sen puolelta niiden
33306: rajojen sivuuttamista, jotka perustuslaki asettaa eduskunnan rahal-
33307: liselle vallalle, ja laitonta yritystä eduskunnan puolelta rajoittaa
33308: hallitsijalle perustuslain mukaan kuuluvaa valtaa? Niinkuin näkyy,
33309: - jatketaan kirjoituksessa - tulee vasta tässä esiin varsinaisesti
33310: kysymys siitä, missä määrin hallitsija meidän perustuslakiemme mu-
33311: kaan on oikeutettu vapaasti käyttämään valtion vakinaisia varoja
33312: siinäkin tapauksessa, että hän niiden lisäksi on pakotettu pyytämään
33313: eduskunnalta suostuntaa. Ja me osotimme jo, - sanotaan edelleen-
33314: ettei voi sanoa tästä asiasta perustuslaissamme olevan nimenomaista
33315: säädöstä.>>
33316:     Minä rohkenen väittää, että ne otteet, jotka minä olen esittänyt,
33317: todistavat riittävästi, että se kanta, jota näissä U. Suomettaren kir-
33318: joituksissa on ajettu, ei millään tavalla ole ristiriidassa toisen vasta-
33319: lauseen kanssa, vaan päinvastoin on juuri sama, mikä toisessa vasta-
33320: lauseessa esiintyy.
33321:     Tätä nyt ei ole niin erinomaisen hauskaa Suomen eduskunnan
33322: puhujalavalta julistaa. Ei ole mieluista, että ensimmäisen vastalau-
33323: seen arvoisat tekijät ja ne, jotka sen kannalla seisovat, suorastaan
33324: pakottavat meitä toisia täällä julistamaan koko ~n oikeuden heik-
33325:  koutta, minkä meidän perustuslakimme Suomen eduskunnalle
33326:  valtion menotalouden määräämisen alalla tarjoovat. Ei ole mieluista,
33327: sanon minä, tältä lavalta julistaa, että eduskunnan finanssivalta
33328: Suomessa on ylen ahtaalle rajoitettu, ylen huonoilla takeilla turvattu.
33329: Mutta meidän syy ei olekaan että meidän täytyy tätä täältä julistaa.
33330: Meitä on siihen pakotettu, kun nimittäin on koetettu esittää toista
33331: tulkintaa ja sen nojalla tulla johtopäätöksiin, jotka meidän elävän
33332: vakaumuksemme mukaan vievät meidän vähäisen kansamme risti-
33333: riitaan, johon sillä ei ole pakko antautua.
33334:      Täällä on myöskin 1907 vuoden eduskunnan perustuslakivalio-
33335: kunnan mietinnöstä yllämainitussa 20 miljoonan asiassa esitetty
33336:  muutamia kohtia. Jo pari aikaisempaa puhujaa on tässä suhteessa
33337: esittänyt silloisen perustuslakivaliokunnan jäsenten katsantokannan.
33338: Minullakin oli kunnia silloin tähän valiokuntaan kuulua. Ja koska
33339: minulla nyt kerran niin sanoakseni vasten tahtoani on puheenvuoro,
33340: en malta minäkään olla asiasta paria sanaa sanomatta. Tahdon sil-
33341: loin vaan erityisesti alleviivata sitä, johonka perustuslakivaliokun-
33342:  nan herra puheenjohtaja muistaakseni jo viittasi, että nimittäin
33343: silloin kysymys koski aivan toisenlaista asiaa. Se ei koskenut, niin-
33344: kuin näissä samoissa ed. Castrenin esille vetämissä Uuden Suo-
33345:  mettaren kirjoituksissakin sanotaan, oikeastaan ollenkaan mitään
33346: finanssikompetenssikysymystä. Se koski sitä kysymystä, onko Suo-
33347:  men hallitsija laillisesti oikeutettu vaihtamaan laissa määrätyn so-
33348: tilasvelvollisuuden rahamaksuun Venäjän valtakunnanrahastoon.
33349:            Apumaksu rautatiesillan rakentamiseksi Nevajoen yli.   2251
33350: 
33351: 
33352: Pelkkä kysymyksen esittäminen tässä sen ainoassa oikeassa muo-
33353: dossa osottaa, minkä verran sukulaisuutta nyt esillä olevalla kysy-
33354: myksellä finanssioikeudellisesti on silloisen, n. s. 20 miljoonan
33355: kysymyksen kanssa.
33356: 
33357:     Ed. S c h y b e r g s o n: J ag ville endast i anledning af fröken
33358: Neovius' yttrande framhålla, att min åsikt om utbetalningen af
33359: dessa Nevamillioner ingalunda härstammar från i dag, utan den är
33360: lika gammal som min uppfattning att de 20 millionerna för värne-
33361: plikten också borde utbetalas. Det är kraf ifrån tiden före november-
33362: dagarna, hvilka jag har ansett böra klareras. Fröken Neovius' ytt-
33363: rande för öfrigt måtte hafva berott på att hon icke fullständigt
33364: följt med mitt andragande, ty hon skulle däraf kunnat finna, att
33365: den synpunkt, som hon så strängt pointerade, också återfinnes i mitt
33366: yttrande, den synpunkt nämligen, att man är mindre benägen för
33367: att tillmötesgå yrkanden nu, än tidigare.
33368: 
33369:     Ed. P e n n a n e n: Minulla puolestani ei ole liioin mitään uutta
33370: tuotavana esille tämän pitkän ja tyhjentävän keskustelun perästä.
33371: Pyysinkin puheenvuoroa minäkin vain lyhyesti merkitäkseni kan-
33372: tani tässä tärkeässä asiassa.
33373:     Olen sitä mieltä, että eduskunnan välttämätön velvollisuus on täl-
33374: laisessa ristiriitaisessa asiassa sanoa, onko kotimaisen hallituksen
33375: asiain nykyisessä tilassa suoritettava vaadittu erä vaiko ei. Ja kyl-
33376: lähän maksamisen puolesta puhuvat painavat poliittiset syyt.
33377: Mutta perustuslakiemme henki sekä kysymyksessä olevan asian jota-
33378: kuinkin vieras tarkoitusperä kehottaa käsittääkseni edelleen pysy-
33379: mään entisten valtiopäivien kannalla, sikäli kuin minäkin olen
33380: tuon kannan käsittänyt, ja siis asian nykyisessä tilassa epäämään
33381: varojen suorittamisen. Minä kyllä aavistan, että seuraamukset
33382: kieltämisestä voivat olla sangen vakavat. Kuten muutamain muiden
33383: täytyy minunkin sanoa, että kannan määrääminen on minullekin ollut
33384: sangen vaikeata. Siksipä minä ymmärrän täysin niitä, jotka tahto-
33385: vat varat myönnettäväksi. Mutta minä en voi hyväksyä sitä kantaa,
33386: jolle sosialidemokraattiset edustajat ovat asettuneet, kun ovat
33387: päättäneet kuitata koko asian vaikenemisella. Ei tässä nyt auta
33388: sanoa, ettei asiata ole annettu eduskunnan käsiteltäväksi ja että
33389: siksi siitä ei muka tarvitse mitään sanoa (Vasemmistosta: Onhan
33390: sanottu!).
33391: 
33392:    P u he mies: Ei saa häiritä puhuja~!
33393: 
33394:    Ed. Pennanen: Me tiedämme kuitenkin, että kansaltamme
33395: vaaditaan varoja lähes 7 miljoonaa markkaa ja meidän on ei ainoas-
33396: taan sanottava, mutta myös toimittava niin, ettei niitä asian
33397: 2252                  Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
33398: 
33399: 
33400: nykyisessä tilassa suoriteta. Ovathan sosialistit moittineet muita,
33401: porvarillisia, tähänastisista miljoonain myöntämisistä, ovathan he
33402: tässäkin asiassa sanoneet olevansa myöntämistä vastaan, mutta
33403: pettääkö nyt rohkeus, kun on lopullisessa äänestyksessä näytettävä,
33404: seistäänkö sanojen takana? Nyt tietävät sosialidemokraatit, että
33405: porvarillisissa ryhmissä on niin paljon edustajia myöntämistä vas-
33406: taan, että sosialistit ovat joutuneet ratkaisevaan asemaan. Elleivät
33407: he nyt sitä käytä, ei ainoastaan sanomalla mutta myöskin äänestä-
33408: mällä, kieltääkseen varain suoritusta, niin tajutkoot toki silloin,
33409: etteivät jälkeenpäin enää moiti niitä, jotka ovat myöntämisen
33410: puolella. Kuten jo sanoin, ei ole mielestäni eduskunnan tehtävä
33411: vaieta tällaisessa asiassa. Kunnioitusta ansaitsee se mielipide, joka
33412: rohkeasti jGJ, situatsionia pelkäämättä uskaltaa sanoa avonaisesti, että
33413: varat ovat maksettavat. Se on verrattomasti paljon rohkeampaa kuin
33414: kahtaanne päin pelokkaasti vaieta. Omasta puolestani olen tullut
33415: siihen vakaumukseen, että meidän on yhä edelleen pidettävä kiinni
33416: edellisten valtiopäiväin tulkinnasta tässä asiassa. Tulen siis anta-
33417: maan ääneni ensimäisen vastalauseen puolesta.
33418: 
33419:    Ed. S u n d b 1 o m:   J ag ber blott att i allo få förena mig om
33420: första reservationen.
33421: 
33422:      Ed. Ahma vaara: Täällä eräs arvoisa puhuja tänä iltana
33423: lausui, että hän on siinä onnellisessa asemassa, että hänen ei ole
33424: hetkeäkään tarvinnut miettiä mille kannalle hän tämän asian suh-
33425: teen asettuu. Hän on ollut heti alustapitäen, niinkuin hän sanoi,
33426: valmis kieltämään miljoonain maksun. Minun täytyy myöskin pitää
33427: tätä kantaa onnellisena, kai siitä syystä, että minä en oleniinonnelli-
33428: sessa asemassa ollut. Minun on täytynyt paljon ja pitkältikin itseni
33429: kanssa taistella tämän asian kanssa, ja minun täytyy sanoa, että
33430: minulla on vielä nytkin epäilyksiä hyvin paljon, kummalle kannalle
33431: tässä asettua. Minusta tämä asia on sitä laatua, että tässä ei voi niin-
33432: kään helposti ilman hetkeäkään epäilemättä saada kantaa. Jos olisi
33433: kysymyksessä perustuslaista poikkeaminen tai meidän oikeuksis-
33434: tamme luopuminen, niin silloin, sen minäkin vakuutan, en hetkeä-
33435: kään epäilisi, mille kannalle asettuisin, ja silloin minä en katsoisi,
33436: mitä seurauksia eduskunnan päätöksestä näin olle~ on. Sillä silloin,
33437: kun on kysymyksessä meidän kansamme itsenäisyyden olemassaoloa
33438: turvaavat oikeudet, silloin emme saa horjua, vaan silloin meidän
33439: jyrkästi täytyy pysyä niissä kiinni, huolimatta mitä seurauksia siitä
33440: onkin. Mutta kun tässä kysymyksen oikeude!linen puoli nyt ei
33441: ole niin selvä kuin sitä on tahdottu uskotella, niin se on juuri se,
33442: joka tässä tekee niin vaikeaksi heti löytää varman kannan .
33443: ..,~ Täällä on kysytty niiltä, jotka ovat asettuneet myöntyväiselle
33444: kannalle, vastaavatko he, ettei tehdä uusia ja uusia vaatimuksia,
33445:             Apumaksu rautatiesillan rakentamiseksi Nevajoen yli.   2253
33446: 
33447: 
33448: jos nyt myönnetään. Minä en luule, että myöntäjät tuskin kukaan
33449: menevät tähän kieltävästi vastaamaan. Minä ainakin itse puolestani
33450: olen siitä vakuutettu, että me emme suinkaan pääse sillä, jos me
33451: nyt myönnämme nuo miljoonat. Kyllä meillä uudelleen seuraa sel-
33452: laisia kysymyksiä, valitettavasti ehkä hyvinkin pian. Enkä minä
33453: senvuoksi ollenkaan usko, että me nyt, jos me nämä miljoonat myön-
33454: nämme, pääsemme ainiaaksi ristiriidasta, joka epäilemättä kieltävää
33455: päätöstä heti seuraa. Minä luulen, että me emme voi tuota ristiriitaa
33456: välttää. Ristiriita eli konflikti on nytjotässäolemassa,eikäsenvuoksi
33457: tarvitse enää, niinkuin muutamat puhujat ovat arvelleet, ajatella,
33458: joskohan tästä seuraa konflikti. Se on jo nyt, kuten sanoin, olemassa
33459: aivan tosiasiallisesti. Kysymys on vain siitä, tahdommeko me
33460: nyt tässä asiassa viedä huippuunsa tuon ristiriidan ja ryhtyä aivan
33461: lopullisiin ja äärimmäisiin ponnistuksiin. Se on tämä näkökanta,
33462: joka minun kantani tässä asiassa suurimmaksi osaksi määrää. Minä
33463: luulen, että käytännössä tulevat seuraukset olemaan itse näitten
33464: miljoonien maastavientiin nähden samat, teemmepä me täällä minkä-
33465: moisen päätöksen tahansa. Senvuoksi juuri minä soisin, että se asia,
33466: missä me lopullisesti annamme ristiriidan kehittyä huippuunsa, olisi
33467: periaatteellisesti sellainen, josta ei ainakaan meidän kesken olisi
33468: eri mieliä. Jos olisi meillä niin tinkimätön oikeus, ettei sitä voitaisi
33469: toiseksi selittää, silloin me voisimme seisoa nykyisyyden ja tulevaisuu-
33470:  den edessä ja sanoa: me emme muuta voi. Mutta tässä asiassa, niinkuin
33471: minä jo edellä olen viitannut, ei ole tuo oikeuskanta niin varma, koska
33472: meidän etevimmät lakimiehemme ja valtio-oikeuden tutkijamme
33473: tässä asiassa, niinkuin me kaikki tiedämme, ovat eri mieltä.
33474:     Minä en tahdo tässä mennä tuomitsemaan kenenkään kantaa
33475: ja vakaumuksia enpä edes vasemmistonkaan, vaikka en minä sitä
33476: puolestani hyväksy.         Mutta minä kuitenkin tahdon sanoa sen,
33477: että paljo helpompi tässä asiassa olisi asettua Vastustavalle kannalle.
33478: Se ei minun käsittääkseni tässä kysymyksessä vaadi kovinkaan suurta
33479: rohkeutta. Tuon kieltävän kannan ymmärtää sekin, joka ei näitä
33480: asioita niin tarkoin tunne eikä ole näissä sisällä, sen ymmärtää
33481: paljoa paremmin kuin tuon myöntyvän kannan ja senvuoksi tässä olisi
33482: minun mielestäni helpompi asettua vastustavalle kannalle. Tuon
33483: vastustavan kannan ymmärtää kansa paremmin, minä sanon sen,
33484: senvuoksi että tässä näyttää jo eduskunnan keskusteluista päättäen
33485: olevan jonkunlaista käsitteiden hämmennystä. Kun on tahdottu
33486: tätä myöntyväisyyttä tulkita samanarvoiseksi, kuin mitä meillä
33487: viimeisinä sorron vuosina valitettavasti tapahtui, niin siinä minusta
33488: on käsitteiden hämmennystä. Minä en myönnä vieläkään, että
33489: yksilöllä tai virkamiehellä olisi oikeus mennä tinkimään ja myöntele-
33490: mään siitä, mitä kansan laki määrää ja mitä kansan eduskunta on
33491: päättänyt, mutta minä olen väittänyt sitä jo viime vuonna, kun oli
33492: kysymys noista sotilasmiljoonista, että kansan eduskunta on aivan
33493: 2254                   Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
33494: 
33495: 
33496: toisenlaisessa asemassa. Sillä on perustuslakien mukaan oikeus myöntää
33497: tai kieltää ja kummassakin tapauksessa se menettelee aivan yhtä
33498: perustuslaillisesti. Minä silloin viittasin myös sen unkarilaisen suuren
33499: valtiomiehen lausuntoon, johonka täällä tänä iltana on vedottu ja
33500: sieltä me saammekin aivan tarpeeksi tukea tälle kannalle.
33501:     Minä en nyt tahdo, kun on niin myöhäinen aika, ruveta pitem-
33502: mälti puhumaan, vaikka tässä olisi kyllä aihetta sanoa paljonkin
33503: niitten lausuntojen johdosta, joita täällä on annettu. Minä ilmoitan
33504: täten kantani ja olen sitä mieltä, että eduskunnan olisi myönnettävä
33505: nämä varat, mutta minä en kuitenkaan voi hyväksyä näitä toisen
33506: vastalauseen perusteluita kokonaisuudessaan, hyväksyn ainoastaan
33507: sen tarkoituksen, mutta ei perustelmia kokonansa, koska niissä
33508: on minun mielestäni pantu liian paljon painoa hallitsijan oikeudelle
33509: ja ehkä yksipuolisesti tulkittu meidän eduskuntamme rahojenkäyttö-
33510: oikeutta. Ja minä teen tämän ilmoitukseni aivan tyynesti, otan
33511: vastaan kaikki ne syytökset, mitkä mahdollisesti tästä tulevat minun
33512: kohdalleni, sillä minun mielestäni tässä tulee katsoa ennen kaikkea
33513: kansan etua ja sen tulevaisuutta, kuitenkin niissä rajoissa, ettemme
33514: polje voimassa olevia lakeja, ja minun käsittääkseni on kansamme
33515: etu ja kansan oikeus vaatinut asettumaan sille kannalle, jolle olen
33516: asettunut.
33517: 
33518:     Ed. B r a n d e r: Olen sitä mieltä, että tässä tärkeässä asiassa
33519: eduskunnan on sanansa sanottava. Olen myöskin tullut siihen va-
33520: kaumukseen, että tässä asiassa voidaan asettua kannalle tai toiselle
33521: silti ollen laillisella pohjalla. En kuitenkaan tahdo tätä 9 tuntia
33522: kestänyttä keskustelua omasta puolestani jatkaa, vaan lyhyesti
33523: ilmoitan yhtyväni siihen perusteltuun lausuntoon, jonka ed. Setälä
33524: täällä keskustelun alkupuolella esitti, ja asetun näin ollen pääasiassa
33525: kannattamaan toista vastalausetta.
33526: 
33527:     Ed. C a s t r en: Minun on muutamalla sanalla vastattava ed.
33528: Nevanlinnan lausuntoon. Ed. Nevanlinna on väittänyt, ettei
33529: esittämääni 1907 vuoden valtiopäiväin perustuslakivaliokunnan lau-
33530: suntoa hallitsijan ja eduskunnan oikeudesta yleisen valtiorahaston
33531: varojen käyttämiseen kävisi sovelluttaminen nyt esillä olevaan asiaan.
33532: Tämä ed. Nevanlinnan väite ei pidä paikkaansa. Lausunnossaan
33533: esittää valiokunta, ettei noitten vuonna 1907 vaadittujen 20 miljoo-
33534: nan markan suorittamisella Venäjän valtakunnan rahastoon tarkoi-
33535: teta rahavastiketta siitä, ettei laillista asevelvollisuuslakia sovelleta.
33536: Valiokunta sanoo: •>Jos siis olisi kysymys rahaveron asettamisesta
33537: perustuslain mukaisesti järjestetyn puolustuslaitoksen sijaan, ei
33538: se olisi mahdollista ilman perustuslain muutosta. Kysymys ei kui-
33539: tenkaan ole nyt meidän sotalaitoksemme järjestämisestä uudeUa ta-
33540: valla, joka poikkeaisi valtio-oikeudellisesta asemasta, eikä kyseessä
33541:                                                        •
33542:            Apumaksu rautatiesillan rakentamiseksi Nevajoen yli.     2255
33543: 
33544: olevaa rahamaksua, jos se myönnettäisiin, olisi myöskään käsitettävä
33545: rahavastikkeeksi siitä, ettei laillista asevelvollisuuslakia sovelluteta.
33546: Kysymys on ainoastaan siitä, myöntääkö vai kieltääkö Suomen
33547: eduskunta rahanmaksun, joka on aiheutunut aivan erikoisista asian-
33548: haaroista.>> Edelleen lausuu valiokunta: >>Valiokunnan on edelleen
33549: vastattava kysymykseen, mitä valtiovaroja meidän perustuslakiemme
33550: mukaan voidaan käyttää puheenalaisen väliaikaisea rahamaksun
33551: suorittamiseen (nim. Venäjän valtakunnanrahastoon) siinä tapauk-
33552: sessa että se myönnetään s e k ä m i s s ä m ä ä r i n h a 11 i t s i j a
33553: yksin on oikeutettu niistä maaraamaan ja
33554: m i s s ä m ä ä r i n e d u s k u n n a n m y ö t ä v a i k ut u s o n
33555: s i i h e n t a r p e e n.•> Vielä lausuu valiokunta: »Arm. esitys
33556: edellyttää lisäksi, että Keisarillinen Majesteetti voisi ilman edus-
33557: kunnan suostumusta määrätä varoja yleisestä valtiorahastosta
33558: käytettäväksi puheenalaiseen tarkoitukseen>> - ja, jatkaa valio-
33559: kunta, •>liittyen siihen oikeuskäsitykseen, jonka valtiosäädyt vuo-
33560: den 1904-1905 valtiopäivillä ovat lausuneet, ei valiokunta saata
33561: myöntää tätä edellytystä Suomen valtio-oikeuden mukaiseksi, vaan
33562: katsoo, että jos hallitsija sanotulla tavalla käyttäisi Suomen varoja,
33563: sellainen toimenpide joutuisi ristiriitaan eduskunnan veronmyöntä-
33564: rnisoikeuden kanssa.•>
33565:      Edelleen on ed. Nevanlinna, mikäli koskee U. Suomettaren
33566: kirjoitusta eduskunnan finanssivallasta, koettanut tehdä valkean
33567: mustaksi. Minun on myönnettävä, että Uuden Suomettaren kir-
33568: joitusta eduskunnan finanssivallasta on katsottava valokohdaksi.
33569: Puheenalaisessa kirjoituksessa taistellaan pitkin matkaa sitä käsi-
33570: tystä vastaan, että hallitsija olisi oikeutettu oman harkintansa mu-
33571: kaan Suomen hyödystä määräämään valtionrahaston varoista,
33572: vaikkeivät valtionrahaston varat riitä kaikkiin valtion menoihin.
33573: Se kanta eduskunnan finanssivallasta, mikä esiintyy sanotussa kir-
33574: joituksessa, on aivan sama kuin ensimäisen vastalauseen kanta.
33575: Mutta se ei ole ollenkaan yhtäpitävä sen kannan kanssa, mikä esiintyy
33576: toisessa vastalauseessa. Puheenalaisessa kirjoituksessa koetetaan
33577: osoittaa, kuinka kaikkien seikkaperäisten syiden nojalla, jopa sää-
33578: tönäisen lain nojalla eduskunnalla on paljon laajempi finanssivalta
33579: kuin vanha byrokraattinen käsityskanta maassamme on tätä ennen
33580: tahtonut selitettäväksi. Minun on mahdotonta siis käsittää, miten
33581: mainitun lehden vastuunalainen toimittaja äsken näin ollen voi yh-
33582: tyä toiseen vastalauseeseen.
33583: 
33584:    Ed. W i c h m a n n: En af de ärade talarena uppdelade, om
33585: jag så får uttrycka mig, representanterna och deras hållning i denna
33586: hufvudfråga uti tre olika fraktioner: De som hafva sin ståndpunkt
33587: a priori klar, de som intaga en sådan vacklande hållning, att de bytt
33588: om åsikt sedan senaste landtdag, och de som ännu icke kunnat fatta
33589: 2256                   Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
33590: 
33591: 
33592: någon bestämd position i frågan. För min del måste jag erkänna lik-
33593: som hr Ahmavaara, att jag haft det svårt att precisera min åsikt
33594: i denna vidt bärande och så olika tolkade fråga. Likväl har jag tili
33595: sist anslutit mig tili den andra reservationen särskildt med anslutning
33596: till de åsikter, som här framhållits bl. andra af professor Setälä och
33597: doktor Granfelt. Då nu själfva frågans rättsgrund, såsom här af
33598: alla talare framhållits, är så ytterst omtvistad, så anser jag att vårt
33599: folk, så splittradt, som det för närvarande är, i denna fråga icke bör
33600: framtvinga en framgångslös konflikt. Redan de gamla romarena
33601: hade en politisk och en rättslig maxim, som lydde sålunda: salus
33602: populi suprema lex esto eller som det heter i våra gamla domar-
33603: regler: folkets väl är högsta lag. J ag anser att folkets väl i denna
33604: fråga är, att Finlands folks och landtdags möjliga framtid icke får
33605: äfventyras, om icke hela folket kan ställa sig på samma rättsgrunder,
33606: om icke hela nationen med sina bästa element, sina konstitutionella
33607: element och ledd af sina bästa män är beredd att stå eller falla enig
33608: för en princip. Nu ha den konstitutionella fylkingens främsta män
33609: och ledare uttalat sig i den riktning, som den andra reservationen
33610: har fastslagit, och därför vore det enligt min tanke att bota ondt
33611: med hälften värre, om vi andra skulle envist fortfarande hålla på den
33612: första reservatim,J.en.
33613: 
33614:     Ed. L a t v a: Tahdon lyhyesti ilmoittaa, että yhdyn tässä
33615: asiassa ed. Setälän lausuntoon.
33616: 
33617:     Ed. A h 1 r o o s: Om jag uppfattat hr Wuolijoki riktigt, komma
33618: socialdemokraterna att rösta för betänkandet. Det förvånar mig, att
33619: socialdemokraterna icke i utskottet genom att understöda första
33620: reservationen gjort sina linjer klara. Om de icke vilja gifva millio-
33621: nerna till Nevabron, hvarför då icke ärligt ställa sig med i den
33622: slutliga omröstningen på första reservationens bas och gifva sina
33623: röster för densamma.                    h:i<~;{~t~ w      · '
33624:     I reservationen till grundlagsutskottets stora petition framhöllo
33625: utskottets socialdemokratiska medlemmar, att >>enär vi omöjligen
33626: kunna följa utskottsmajoriteten på denna den mest uppenbart
33627: suometarianska eftergifvenhetspolitiks slippriga stigar, föreslå vi
33628: o. S. V.>>
33629:     Är nu denna min förmodan riktig, så måste jag stämpla detta
33630: förfarande från socialdemokraternas sida såsom ynkedom, att hvar-
33631: ken ställa sig med eller mot, trots all den morskhet och det braskande
33632: ordsvammel de hittills fört i marknaden. Det har således varit endast
33633: fraser. Då det gäller, äro de alls icke bättre än de för dem så förhatliga
33634: och af dem så förkättrade suometarianerna. J ag önskar dock ännu
33635: att jag tagit miste och att alla socialister vid omröstningen skola rösta
33636: för första reservationen.
33637:           Apumaksu rautatiesillan rakentamiseksi Nevajoen yli.     2257
33638: 
33639:    Då denna fråga är af stor vikt för fosterlandet, ser äfven jag mig
33640: tvungen att offentliggöra min åsikt och förenar mig · således om
33641: första reservationen.
33642: 
33643:    Ed. S t i g z e 1 i u s: De lagstadganden, som beröra regentens
33644: rätt att disponera allmänna statsfondens tillgångar, har blifvit före-
33645: mål för pröfning från olika synpunkter. Jag kan icke anföra några
33646: nya skäl till dem, som här redan framhållits. Men jag har ansett mig
33647: böra i en så viktig sak som denna framlägga min ståndpunkt i frågan.
33648: M allt hvad här anförts, har jag kommit till den slutsatsen, att det
33649: icke vore förenligt med landtdagens värdighet att nu frångå den
33650: ståndpunkt, som tidigare landtdagar i liknande frågor omfattat,
33651: och därlör förenar jag mig om första reservationen.
33652: 
33653:     Ed. A. R. He d b e r g: De skäl, som tala för den andra reser-
33654: vationen, äro för mig afgörande. Men jag är lycklig att kunna tro
33655: på en redlig öfvertygelse hos dem, som omfattat en annan mening
33656: än den jag i denna fråga stannat vid. Dock gör det mig ondt, att
33657: partipolitiken och skiftningar inom grupper enligt min mening äf-
33658: ven i denna fråga influerat på en hel del uttalanden. I denna om-
33659: ständighet ser jag en förklaring till de förebråelser och insinuationer,
33660: som i en del uttalanden förekommit. Man hartalat om eftergifven-
33661: hetspolitik, själfstympning, opportunism, advokatyr, som tjänar
33662: makten och ej rätten. En hel del af dem, som i dag dragit i strid
33663: för första reservationen hafva under de gångna åren kämpat en
33664: god kamp. Framgångar vunnos då. Men detta berodde därpå att
33665: kämparne stodo på en fast lagens grund. Rättsgrunden var då obe-
33666: stridlig. Så ej i dag. - Hr Castren har i sitt andragande på äkta ad-
33667: vokatmaner, om jag förstod honom rätt, sökt göra gällande, att
33668: den som ställde sig på andra reservationens ståndpunkt, uppoffrat
33669: landets själfbeskattningsrätt och lämnat åt monarken att til1 hvilka
33670: belopp som hälst använda finska statsmedel för ändamål, främmande
33671: för landets fördelar. J ag hade i en så allvarsam diskussion som denna
33672: ej väntat uttalanden af denna art. Hr Castren vet så väl att vi,
33673: som stå på en annan ståndpunkt än han, icke frånsäga oss något annat
33674: änhvad vi ansett oss aldrig hafva egt. Vi hafva talat för verkställande
33675: af en utbetalning, som en föregående, lagligen tillsatt regering ställt
33676: i utsikt och hvilken utbetalning vi ej anse oss hafva lagliga grunder
33677:  att vägra. Detta är allt.
33678: 
33679:     Ed. H u o p o n e n: Kun eduskunnan istunto jo on kestänyt
33680: lähes 10 tuntia ja siten käynyt hyvin rasittavaksi, en katso mahdol-
33681: liseksi seikkaperäisemmällä lausunnolla enään eduskunnan aikaa
33682: tuhlata. Tyydyn senvuoksi lyhyesti ilmoittamaan, että hyväksyn
33683: ed. Setälän perustelun nojalla toisen vastalauseen.
33684:                                                                  142
33685: 2258                     Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
33686: 
33687: 
33688:    Ed. W ä i n ö W u o 1 i j o k i: Ed. Ahlroos ei nähtävästi joko
33689: kuullut tai ymmärtänyt minun lausuntoani. Sen ei, minun nähdäk-
33690: seni, selvyydessä olisi pitänyt antaa mitään toivomisen varaa.
33691:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
33692:    P u h e m i e s: Mietintöä vastaan on täällä kannatettu sekä
33693: ensimäistä että toista vastalausetta. Asiasta tulee siis äänestettä-
33694: väksi.    Mitä     äänestysmenettelyn tulee, niin minusta siihen
33695: nähden, että ensimäinen ja toinen vastalause ovat vastakkaisia,
33696: pitää äänestää ensin niiden välillä, kumpiko niistä hyväksytään
33697: vastaesitykseksi mietintöä vastaan, ja sitte lopullisesti ratkaista,
33698: onko eduskunnan päätökseksi tuleva täten jälelle jäänyt vastalause
33699: vai valiokunnan mietintö.
33700:    Tämä_imenettely hyväksytään.
33701:        Äänestykset ja päätös:
33702: 
33703:     r) Ken vastaesitykseksi mietintöä vastaan hyväksyy ensimäisen
33704: vastalauseen, äänestää >>jaa>>; jos ~ei» voittaa, on vastaesitykseksi
33705: hyväksytty toinen vastalause.
33706:     Äänestyksessä annetaan n6 jaa- ja 78 ei-ääntä.
33707:     Vastaesitykseksi mietintöä vastaan on siis hyväksytty ensimäi-
33708: nen vastalause.
33709:     2) Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön, äänestää »jaM; jos
33710: »ei• voittaa, on ensimäinen vastalause hyväksytty.
33711:     Äänestyksessä annetaan r6o jaa- ja 35 ei-ääntä.
33712:    Eduskunta on siis esillä olevaan kysymykseen nähden hyväksy-
33713: nyt Valtiovarainvaliokunnan mietinnön.
33714:        Esitetään viimeinen osa mietintöä, nimittäin ponsilauseet sivulla 45·
33715:        Puheenvuoroa käyttää:
33716:     Ed. v o n A 1 f t h a n: Det synes mig att statsutskottet skulle
33717: hafva bort afgifva utlåtande rörande dispositionen af Finlands
33718: Banks vinstmedel. Detta har icke egt rum, emedan betänkandet om
33719: Finlands Banks vinstmedel har kommit så sent. Emot den af bank-
33720: utskottet föreslagna dispositionen af bankens · vinstmedel vill jag
33721: för min del icke göra några anmärkingar och villi öfrigt i detta sam-
33722: manhang icke framställa något särskildt yrkande för denna gång.
33723: 
33724:        Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
33725: 
33726:     Kun ei mitään muutosehdotusta ole tehty, hyväksytään käsi-
33727: teltävänä oleva osa mietintöä.
33728:                       Suomen asiain valmistelu ja esittely.        2259
33729: 
33730: 
33731:     Eduskunta on täten kaikin puolin hyväksynyt käsittelyn alai-
33732: sena olevan Valtiovarainvaliokunnan mietinnön ja samalla myöskin
33733: lopullisesti vahvistanut aikaisemmin ehdollisesti tekemänsä, erinäi-
33734: siä määrärahoja ja suostunnoita koskevat päätökset.
33735:     Asia julistetaan loppuun käsitellyksi.
33736: 
33737:             2)   Suomen Pankin käyttämättömät volttovarat.
33738:    Esitetään Pankkivaliokunnan mietintö n:o 6 Suomen Pankin
33739: käyttämättömistä voittovaroista.
33740:    Mietintö hyväksytään keskustelutta muuttumattomana.
33741: 
33742:                  8)    Suomen asiain valmistelu ja esittely.
33743:    Esitetään Perustuslakivaliokunnan mietintö n:o 3 anomusehdo-
33744: tusten johdosta, jotka koskevat Suomen asiain valmistelun ja ala-
33745: maisen esittelyn säilyttämistä perustuslainmukaisella kannalla.
33746:    Keskustelu:
33747:     Ed. I n g m a n: Pyydän kannattaa esillä olevan mietinnön
33748: hyväksymistä niin perusteluihin kuin ponteenkin nähden. On tosin
33749: luonnollista, että mielipiteet siitä, mitä tällaisesta asiasta yksityis-
33750: kohdissa olisi sanottava, mitä ei, mille suurempi paino pantava,
33751: mikä esitettävä syrjäseikkana, käyvät jonkun verran erilleen. Mutta
33752: siitä pääasiasta on valiokunnassa vallinnut yksimielisyys, että se
33753: järjestys Suomen asiain esittelyyn nähden, jonka toimeenpanemista
33754: mietinnössä kosketeltu Venäjän ministerineuvoston pöytäkirja tar-
33755: koittaa, on Suomen oikeuteen soveltumaton, että se käytännössä toteu-
33756: tettuna tuottaisi maallemme ja kansallemme mitä arveluttavimpia
33757: seurauksia ja että meidän siis on ponnistettava kaikki voimamme
33758: saadaksemme siihen oikaisu aikaan. Sen ohessa, että siis kannatan
33759: mietinnön hyväksymistä, pyydän omasta puolestani vielä lausua
33760: pari sanaa.
33761:     Minun vakaumukseni on, että nyt kyseessä olevalla alalla synty-
33762: nyttä ristiriitaa ei voida tyydyttävästi ratkaista palaamalla r8gr
33763: vuoden asetuksen kannalle. Se ei ole mahdotonta siksi, ettemme
33764: me puolestamme voisi olla jotenkuten tyytyväisiä sellaiseen jär-
33765: jestelyyn niine puutteineenkin, jotka sitä haittaavat. Mutta se on
33766: mahdotonta siksi, että tämmöinen järjestely ei tyydytä Venäjän
33767: hallitusviranomaisia, vaan ylläpitää heissä epäluuloa Suomea koh~
33768: taan. Tämä valitettava tosiasia lausuttiin riittävän selvästi ilmi
33769: siinä ohjelmapuheessa, jonka Venäjän ministeripresidentti piti
33770:  Suomen asiasta Venäjän valtakunnan duumassa viime keväänä.
33771:  Tämän lausui myöskin Venäjän ministerineuvosto käsitellessään
33772:  meidän painolakiasiaamme. Oli tämä epäluulo oikeutettua tai ei, joka
33773:  tapauksessa on selvää, että nimenomaan Suomen etu vaatii, että se
33774: 2260                  Istunto 30 p. lokakuuta 1908
33775: 
33776: 
33777: saadaan poistetuksi. Ja poistetuksi sitä ei saada muulla tavalla
33778: vuin asian uuden järjestelyn kautta.
33779:     Minun on pakko tässä yhteydessä koskea vielä erääseen seikkaan.
33780: Ellei kyseessä olevaa asiaa järjestetä siten, että Venäjän hallitus-
33781: viranomaiset katsovat sen Suomen asian tarkastelun, mikä tapahtuu
33782: kirallista tietä, riittävästi takaavan Venäjän etujen valvomisen,
33783: saattaa pitää varmana, että Venäjällä syntyy ja pääsee juurtumaan
33784: jokin epävirallinen Suomen asiain tarkastelu ja arvosteleminen, ja
33785: käsittääkseni on ilmeistä, että tällainen epävirallinen tarkastelu jo
33786: sentähden, että olisi vaikeata Suomen oikeuden kannalta käydä
33787: siihen koskemaan, tosiasiassa olisi Suomelle vielä monin verroin tur-
33788: miollisempi kuin se järjestely, jonka poistamista esillä oleva mie-
33789: tintö tarkoittaa. Uusi asiain järjestely on siis vakaumukseni mukaan
33790: välttämätön. Siinä pitäisi voida luoda sellainen menettely Suomen
33791: asiain valmisteluun ja esittely--yn nähden, jonka kautta ne Suomen
33792: asiat, jotka riidattomasti eivät millään tavalla koske Venäjän etuja,
33793: vaan ovat puhtaasti Suomen sisällisiä asioita, eivät joutuisi kärsimään
33794: sitä vallan turhaa ja monasti perin haitallista viivytystä, jonka venä-
33795: läisten hallitusviranomaisten lausunnon hankkiminen siitä, koske-
33796: vatko ne Venäjän etuja tai ei, joka tapauksessa vaatii. Mitä taas
33797: niihin Suomen asioihin tulee, jotka laadultaan ovat sen luontoisia,
33798: että voidaan katsoa niiden koskevan Venäjänkin etuja, olisi menet-
33799: tely niiden valmistelussa ja esittelyssä järjestettävä suomalaista
33800: lainsäädäntötietä siten, että me voimme tunnustaa Suomen, ja
33801:  Venäjän hallitus voi katsoa keisarikunnan etujen tulevan riittävästi
33802:  turvatuiksi.
33803:      Selvää mielestäni on, että tällaisen lainsäädännön valmistelu
33804:  vaatii yhteisiä neuvotteluja Suomen ja Venäjän hallitusviranomaisten
33805:  kesken. Tärkeimpiä tehtäviä, mitä Suomen senaatilla nykyään on,
33806:  olisi tällaisten asiain tyydyttävää ratkaisua varten välttämättö-
33807:  mästi tarpeellisten neuvottelujen aikaan saaminen.
33808: 
33809:     Ed. K u u s i n e n: Minäkään puolestani en voi olla tyytyväinen
33810: kaikissa suhteissa tähän mietintöön. Osaksi lienee ajan vähyydessä
33811: ollut syy siihen, ettei tämä mietintö ole tullut kaikissa kohdin tyy-
33812: dyttävä, mutta osaksi varmasti myöskin siinä, että valiokunnan
33813: enemmistön kanta on ollut toinenkuinmeidän sosialidemokraattisten
33814: valiokunnan vähemmistön jäsenten kanta. Koska kuitenkin aika on
33815: näin pitkällä, niin ei tässä voi luonnollisesti tulla kysymykseen mikään
33816: yksityiskohtaisempi tämän mietinnön arvostelu meidän puoleltamme,
33817: vaan täytyy tyytyä ainoastaan viittaamaan joihinkin pääkohtiin,
33818: joissa olisin puolestani valiokunnan enemmistön kannan suhteen
33819: eri mieltä.
33820:     Sellainen kohta on m. m. valiokunnan mietinnössä sivuilla 21-22,
33821: jossa puhutaan vuoden 1891 asetuksesta. Se kysymys, onko tämä
33822:                    Suomen asiain valmistelu ja esittely.           2261
33823: 
33824: 
33825: asetus syntytavaltaan ja laadultaan laillinen, perustuslainmukainen,
33826: vai perustuslainvastainen, ei olesuinkaan riidaton kysymys. On hyvin-
33827: kin pätevillä syillä se kanta tuotu esiin, että tämä asetus on itse
33828: asiassa ollut perustuslainvastainen, ja minä puolestani olisin sillä
33829: kannalla.      Valiokunnan enemmistö on kuitenkin katsonut, että
33830: se käytäntö, mikä tämän asetuksen pohjalla on syntynyt, on jo
33831: niin paljon pyhittänyt tätä asetusta, että ei ole ollut syytä enem-
33832: mistön puolesta sitä tässä suorastaan laittomaksi mainita.
33833:     Sivuilla 22 ja 23 valiokunnan mietinnössä puhutaan niistä Venä-
33834: jän ministerineuvoston sekaantumisista Suomen asioihin, joita on
33835: sattunut ennen tässä erityisesti käsitellyn kesäkuun z päivän mää~
33836: räyksen antamista. Siinä olisi meidän, valiokunnan sosialidemo-
33837: kraattien mielestä ehdottomasti ollut myöskin mainittava se Venäjän
33838: ministerineuvoston sekaantuminen Suomen asioihin, joka on kaik-
33839: kien tämän eduskunnan jäsenten tuoreessa muistissa, nimittäin sen
33840: lausunnon auto viime keväänä Suomen eduskunnan hajottamis-
33841: asiassa. Tämänkin seikan mainitsemisesta tässä yhteydessä on kyllä
33842: valiokunnassa ollut puhetta, mutta valiokunnan enemmistö on
33843: katsonut sopivaksi jättää sitä koskevan kohdan mietinnöstä pois.
33844:     Sivuilla 29-30 on jonkinlainen yhteenveto siitä lainopillisesta
33845: selvittelystä, minkä valiokunta on tässä mietinnössä antanut ja
33846: siinä kyllä selvitetään, mitenkä se Suomen asiain valmistelu- ja
33847: esittelyjärjestys, mikä tähän kesäkuun 2 päivän määräykseen sisältyy,
33848: on Suomen oikeusjärjestykseen ja autonomiaan soveltumaton, mutta
33849: siinä, kuten yleensä tässä lainopillisessa selvittelyssä, ei ole mie-
33850: lestäni tarpeellisella painolla esitetty sitä seikkaa, kuinka tämä uusi
33851: järjestys tekisi Suomen asiain käsittelyn todella riippuvaiseksi
33852: Venäjän korkeimmasta hallituslaitoksesta, kuinka juuri se seikka,
33853: että Venäjän hallituslaitos, Venäjän ministerineuvosto, tulisisää n-
33854: n ö 11 i s e k s i v i r k a-a s t e e k s i Suomen asiain käsittelyssä,
33855: on vaarallisin ja pahin rajoitus Suomen autonomialle, mikä meitä
33856: tämän määräyksen kautta uhkaa. Myöskään ei tämän juriidisen
33857: selvittelyn lopussa ole katsottu tarvittavan erityisesti mainita
33858: sitä seikkaa, että tätä määräystä ei laillisesti voida sovelluttaa, ja
33859: kuitenkin se olisi ollut minun mielestäni tässä tarpeen, sillä tässä
33860: asiassa olisi nyt ensi sijassa juuri Suomen viranomaisten asiana olla
33861: noudattamatta tällaista määräystä. Ja sellainen kehoitus olisi siihen
33862: tavallaan sisältynyt, jos tässä olisi erikoisesti mainittu siitä, ettei
33863: tätä määräystä luonnollisestikaan voida laillisesti sovelluttaa.
33864:     Pahin kohta kuitenkin, jonka vuoksi meidän sosialidemokraat-
33865: tien on valiokunnassa täytynyt tähän liittää lyhyt vastalauseemme-
33866: kin, on mietinnön sivuilla 33-34·
33867:     Kun eduskunnan suurempien porvaripuolueiden yhteinen ano-
33868: musehdotus täällä eduskunnassa esitettiin, niin siinä evästyskes-
33869: kustelussa annettiin m. m. eräs lausunto, jonka muistamme ja jossa
33870: 2262                 Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
33871: 
33872: 
33873: pääajatuksena oli, että se esittelyjärjestys, mikä Suomen as1o1ssa
33874: on tähän asti ollut noudatettavana, sekään ei suinkaan ole ollut
33875: tyydyttävä. Tuon tosiasian kai me sosialidemokraatit olemme ensi-
33876: mäiset myöntämään. Se ei ole ollut tyydyttävä, nimittäin Suomen
33877: edun kannalta. Suomelle se ei ole ollut tarpeeksi edullinen, vaan
33878: monessa suhteessa puutteellinen. Toinen asia on kuitenkin, olisiko nyt
33879: sopiva aika meidän puoleltamme ryhtyä alotteeseen tuollaisenkaan
33880: puutteellisen esittelyjärjestyksen muuttamiseksi. Eikö nyt olisi
33881: sopivampi aika torjua vaan ne hyökkäykset, mitä venäläiseltä
33882: taholta on tätäkin viatonta oikeuttamme vastaan tehty, mikä
33883: meillä tähän asti on tässä suhteessa ollut, kuin mennä tarjoomaan
33884: tässä sovittelua venäläisille hyökkääjille?
33885:     Ei valiokunnan enemmistökään ole rohjennut mennä väittä-
33886: mä.än, ettei Suomen asiain tähänastisessa käsittelyjärjestyksessä
33887: olisi Venäjän edut aivan tarpeeksi, ehkä liiankin hyvin, tulleet
33888: huomioon otetuiksi. Mutta valiokunnan enemmistö on kuitenkin
33889: mennyt tässä lausumaan jotakin vielä pahempaa. Yksin sen takia että
33890: ))Keisarikunnan viranomaisten puolelta>>, kuten valiokunnan mie-
33891: tinnössä sanotaan, >>on tuotu esiin se mielipide, ettei se Suomen
33892: asiain valmistelun ja esittelyn järjestys, joka tähän asti on ollut
33893: voimassa, ole tyydyttävä>>, -yksin sen seikan takia on valiokunnan
33894: enemmistö katsonut olevan syytä kehoittaa eduskuntaa anomaan
33895: arm. esitystä käsiteltäväkseen tästä asiasta. Tuollainen anomus
33896: tässä muodossa ja tässä yhteydessä tehtynä ei luonnollisestikaan voisi
33897: merkitä mitään muuta kuin sovittelun tarjoomista, venäläisille
33898: siinä mielessä, että me mahdollisesti olisimme eduskunnassa taipu-
33899: vaiset myöntämään Venäjän eduille tässä suhteessa jotakin enem-
33900: män kuin mitä tähänastisessa esittelyjärjestyksessä on niidensuh-
33901: teen huomioon otettu.
33902:     Katson muuten olevani suorastaan velvollinen mainitsemaan,
33903: että puheenaolevan kohdan mietintöön ottaminen on ollut valio-
33904: kunnassa sangen tuskallisen harkinnan alaisena. Siitä on kaksi eri
33905: kertaa siellä päätetty. Ensimäisellä kerralla jäi asia arvan varaan,
33906: ja kun meidänkään mielestämme, jotka äänestimme tämän kohdan
33907: poistamisen puolesta, ei ollut syytä jättää näin tärkeää asiaa arVan
33908: varaan, niin emme katsoneet tarpeelliseksi vastustaa uutta äänes-
33909: tystä, ja uudessa äänestyksessä voitti sitte se mielipide, että
33910: tästä asiasta on mietinnössä mainittava. Me sosialidemokraatti-
33911: set valiokunnan jäsenet kai voimme sentään tässä kerskua, että
33912: tuo valiokunnan enemmistön fyysillinen voitto oli meille suuri
33913: moraalinen voitto. Sillä tämä kyseenalainen kohta juuri sisälsi
33914: ytimen siitä lausunnosta, mikä täällä eduskunnassa porvaripuolu-
33915: eitten anomUsehdotusta evästettäessä esitettiin suomettarelaisen
33916: ryhmän puolesta ja mikä myöskin nyt tässä istunnossa heidän
33917:                    Suomen asiain valmistelu ja esittely.            2263
33918: 
33919: taholtaan on tuotu ilmi. Ehdotan puolestani että eduskunta hy~
33920: väksyisi toisen vastalauseen ponnen.
33921: 
33922:     P u h e m i e s: Tahdon huomauttaa, että on vain yksi vasta-
33923: lause mietintöön liitetty.
33924: 
33925:    Ed. K u u s i n e n: Minä tarkoitin sitä.
33926:     Ed. L e i v o: Tästä valiokunnan mietinnöstä voi varsin helposti
33927: tulla siihen käsitykseen, että minä olisin puolestani kuulunut enem-
33928: mistöön valiokunnassa. Niin ei kuitenkaan ole ollut laita. Suuren
33929: tinkimisen ja uhrausten kautta olen voinut kyllä olla valiokunnan
33930: enemmistön kanssa samaa mieltä aina siihen asti, kunnes on päästy
33931: perusteluissa sivuille 33 ja 34· Tällöin tuli minullekin puolestani, niin
33932: suuresti kuin minä harrastankin kokonaisuuden aikaansaamista
33933: tässä mielestäni tärkeässä asiassa1 aivan mahdottomaksi enään yhtyä
33934: valiokunnan enemmistön kantaan. Mutta en kuitenkaan pitänyt
33935: asialle mielestäni h y ö d y 11 i s e n ä liittää vastalausetta, koska
33936: edellytin, että jos tuo vastalause, johon minä olen viitannut, olisi
33937: tullut hyväksytyksi täällä eduskunnassa, olisi siitä seurannut käy-
33938: tännössä se, että asia olisi lykätty takaisin valiokuntaan, joka olisi
33939: merkinnyt samaa kuin tämän asian kokonaan tukahuttaminen tai
33940: kesken jääminen. Puolestani en katso asialle olevan eduksi, että
33941: olisi niin käynyt; senvuoksi en liittänyt vastalausetta enkä yhtynyt
33942: ed. Kuusisen ynnä muiden liittämään vastalauseeseen.
33943:     Tahdon vaan mahdollisten väärinkäsitysten välttämiseksi il-
33944: moittaa tämän. Samalla ilmoitan, että kyllä voin hyväksyä sen
33945: ponnen, mihin valiokunta on tullut, ja toivon, että se vähällä kes-
33946: kustelulla täällä hyväksyttäisiin.
33947: 
33948:     Ed. W e s a: Varajäsenenä olen minä osittain ottanut osaa tä-
33949: män asian käsittelyyn valiokunnassa ja siellä merkinnyt valiokun-
33950: nan mietinnöstä eriävän kantani, sikäli kun minulla siihen on tilai-
33951: suutta ollut. Mutta kun en ole ollut tilaisuudessa allekirjoittamaan
33952: tähän mietintöön liitettyä vastalausetta, pyydän minä nyt saada
33953: merkitä kantani, että minä täydellisesti kannatan sosialidemokraat-
33954: tien allekirjoittamaa vastalausetta .,niillä syillä, jotka vastalauseen
33955: perusteluissa ovat esitettyinä ja joita ed. Kuusinen nyt on täällä
33956: esittänyt.
33957: 
33958:    Ed. S ö d e r h o 1 m: J ag inskränker mig till att biträda be-
33959: tänkandet utan alla kommentarier.
33960: 
33961:    Ed. E s t 1 a n d e r: De vägande och fasta rättsliga skäl, på
33962: hvilka utskottet ansett att landets rätt i denna betydelsefulla sak
33963: 2264                  Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
33964: 
33965: kan stödjas, synas mig vara tillfyllestgörande klart framlagda i
33966: betänkandet. J ag har därför icke anledning att i denna del i något
33967: afseende uttala mig, då jag i allo kunnat omfatta den framställning
33968: utskottet lämnat. Men det är klart, att ett betänkande af den art,
33969: som det föreliggande i en så ömtålig fråga icke kan i alla delar till-
33970: fredsställa de enskilda ledamöterna i utskottet eller i landtdagen.
33971: Men redan det, att betänkandet kunnat i så många delar, ja, jag
33972: ville säga, i de flesta förena alla utskottets medlemmar, synes mig
33973: tyda på, att i denna fråga en enig och klar, målmedveten opinion
33974: finnes. Utskottet ställer sig på den fasta grunden af hvad vår kon-
33975: stitution kräfver och kan medgifva och yrkar på denna vår stats-
33976: författnings oförkränkta bibehållande och på rättelse i de delar,
33977: där densamma blifvit kränkt. Vi behöfva all den rätt vi af ålder
33978: ega och vi måste jämvälförbehållaoss att sökafådennarättutvecklad
33979: efter tidens råd och lägenhet. Det kan enligt min tanke icke vara
33980: en skyldighet eller ens naturligt att å vår sida antyda mer än att vi
33981: äro beredda att i grundlagsenlig ordning handlägga den proposition,
33982: som tili äfventyrs kan från monarkens sida tillställas landtdagen
33983: med yrkande om ändring i den ordning, som från vår sida måste
33984: anses vara den naturliga och berättigade. Ingen orsak, synes mig,
33985: hafva vi att uttala annat än detta, hvarken mer eller mindre.
33986: 
33987:    Ed. Setä 1 ä: Valiokunnan mietintö on siksi seikkaperäinen,
33988: että se sisältää riittävät syyt anomuksen tekemiseen, ja se sisältää
33989: myöskin vastauksen niihin muistutuksiin, joita ed. Kuusinen on teh-
33990: nyt. Minä yhdyn siihen, mitä ed. Estlander sanoi, että on mahdo-
33991: tonta tämmöisessä näin monia aloja koskettelevassa mietinnössä
33992: saada aikaan semmoista, jota joka ainoa yksityinen voisi aivan pil-
33993: kulleen hyväksyä. Mitä tulee ed. Kuusisen päämuistutukseen, niin
33994: minä puolestani tahtoisin lausua, että ei ole Suomen kansan edus-
33995: kunnalle arvotonta, että se hallitsijalle osottaa sen oikean ja ainoan
33996: tien, mikä on olemassa perustuslain muutoksen aikaansaamiseksi,
33997: samalla ilmoittaen olevansa perustuslainmukaisesti valmis harkitse-
33998: maan niitä esityksiä, joita hallitsija eduskunnalle tässä suhteessa
33999: esittää.
34000: 
34001:     Ed. L a g e r 1 ö f: Ed. Ingptan on lausunnollaan vapauttanut
34002: minut velvollisuudesta tehdä selkoa suhtautumisestani perustus-
34003: lakivaliokunnan mietintöön. Yhdyn siihen, mitä ed. Ingman on
34004: sanonut, ja voin tässä rajoittua siihen, että muutamin sanoin kos-
34005: kettelen vasemmistolaistemme vastalausetta.
34006:     Se on, tämä vastalause, ilahuttava todistus siitä, että nuori va-
34007: semmistomme kuitenkin kaikitenkin on jossain määrin kehitys-
34008: kykyinen. Kun se viime valtiopäiväin lopulla maalle ja kansalle
34009: ja ällistyvälle ihmiskunnalle paljasti sisunsa ja tunnetulla tuloksella
34010:                    Suomen asiain valmistelu ja esittely.            2265
34011: 
34012: 
34013: antoi valtiollisen älynsä loistaa Venäjän valtakunnan ja sen halli-
34014: tuksen valaisemiseksi ja valistamiseksi, niin tapahtui se semmoisella
34015: rähäkällä, että siihen verraten nykyinen purkaus vastalauseessa on
34016: katsottava diplomaattisen nootin arvoiseksi. Olihan viime valtio-
34017: päivillä käynnissä koko se vallankumouksellinen apparaatti ja nyt
34018: oikeastaan- ei mitään.
34019:     Sillä sen verran ovat vihdoinkin meillä olot muuttuneet, että
34020: kun vasemmisto vastalauseessa julistaa, että se >>ei voi seurata pe-
34021: rustuslakivaliokunnan enemmistöä mitä ilmeisimmän suomettare-
34022: laisen myöntyväisyyspolitiikan liukkaille poluille», niin koko maailma
34023: ymmärtää, että ·tämä ei merkitse juuri ollenkaan mitään. Niin,
34024: tietysti lukuunottamatta sitä, että sillä ehkä on jonkunlainen arvo
34025: vasemmiston psykologian arvostelemiseen nähden.
34026:     Minä en tahdo tässä lähteä repimään auki vanhoja asioita enkä
34027: punnitsemaan, kuka täällä menneinä vuosina kulloinkin on enem-
34028: män erehtynyt. Mutta minun täytyy nyt konstateerata, että kun
34029: vasemmistolaisten vastalauseessa syytetään valiokunnan kaikkia por-
34030: varillisia suomettarelaisuudesta, niin tässä syytöksessä on perää
34031: sikäli, että nyttemmin näkyy käyneen yleiseksi se tajunta, että suh-
34032: teemme Venäjään ovat arvosteltavat poliittiselta kannalta ja val-
34033: tiollisia näkökohtia noudattaen. Ei voi olla huomaamatta, että tämä
34034: viime päivinä on käynyt ilmi moninaisista lausunnoista, joita ovat
34035:  antaneet niin huomatut henkilöt, kuin herrat Leo Mechelin, Felix
34036: Heikel, Otto Donner ja K. J. Ståhlberg. En voi olla panematta
34037: merkille, että saman hengen ilmaisuun on tunnettu nimimerkki
34038: G. S:kin kanneviskaalin toimittaan saanut aikaa ja tilaisuutta.
34039:  Kaikki tämä tietää valtiollisen älyn kehitystä ja varttumista. Jos
34040: tahtoo sanoa asian niinkuin se oikein on, tietää se sitä, että meillä
34041:  nyt vähitellen on päästy niin kauvas, että sen varsinaisen vanhan
34042: kagaaliperustuslaillisuuden kannalla ei enää ole ketään muita kuin
34043: sosialistit ja muutamat yksinäiset sankarit sen entisen laihan rita-
34044:  rin tyyppiä, ja silloinhan asiat ovat oikeaan päin menossa. Kuu
34045:  ne näin menevät, niin saanemme vielä nähdä senkin päivän, jolloin
34046:  vasemmistommekin on oppinut yksin arkaluontoisissa poliittisissa-
34047: kin asioissa esiintymään kuten muut järjelliset ihmiset.
34048:      Herra Kuusinen ei ole keskustelun aikana osoittanut pysyväi-
34049: syyttä siinä tyynessä mielialassa, joka hänen ja hänen tovereittensa
34050:  vastalauseessa esiintyi. Hän on täällä valittanut, ettei P.erustus-
34051: lakivaliokunta ole tahtonut moittia asianomaisia siitä, että Ve-
34052:  näjän hallitus viime keväänä sai aiheettomasti sekaantua Suomen
34053:  asioihin sillä lailla, että Venäjän hallitus hallitsijalle ehdotti, että
34054:  Suomen eduskunta hajoitettaisiin. Ed. Kuusisen tämän lausunnon
34055:  johdosta pidän asianani ilmoittaa, että minä puolestani olen perus-
34056:  tuslakivaliokunnassa vastustanut tuota moitetta siitä syystä, että
34057:  minä katson ministerineuvoston toimenpiteet eduskunnan hajoitulc-
34058:                      Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
34059: 
34060: sen suhteen täysin luonnollisiksi ja oikeutetuiksi ja myöskin olen
34061: vakuutettu, ettei siinä asiassa mitään laitonta tapahtunut. Ase-
34062: mamme Venäjän valtakunnassa on nimittäin semmoinen, että jos
34063: meidän maassa tapahtuu niin, että Venäjän valtakuntaa ja sen
34064: hallitusta törkeästi solvataan, Venäjän hallitus hyvin voi yhtei-
34065: selle hallitsijalle ehdottaa semmoisia toimenpiteitä, joilla arvelutta-
34066: vaa tekoa oikaistaan. Ainoastaan tätä tiesi ministerineuvoston toi-
34067: menpide eduskunnan hajoituksen suhteen. Se toimenpide oli puh-
34068: taasti venäläinen asia. Kun se semmoisena oli suoritettu, seurasi
34069: asian arvosteleminen ja käsitteleminen suomalaisena asiana ja siinä
34070: meneteltiin tietääkseni aivan säännöllisesti. En tiedä edes, että se
34071: Suomen mieskään, joka asian esitti, olisi katsonut voivansa esittää
34072: muuta kuin eduskunnan hajoittamista, joka sitäpaitsi oli luonnolli-
34073: nen ja aivan välttämätön seuraus eduskunnan päätöksestä.
34074: 
34075:     Ed. S c h y b e r g s o n: Från min synpunkt sedt innebär det
34076: en förbättring och en väsentlig förbättring från petitionen i ämnet,
34077: att just det uttalande ingått i utskottsbetänkandet, hvaremot en
34078: reservation från vänstern afgifvits. J ag kunde visserligen finna det
34079: naturligare att, såsom det skedde vid urtima landtdagen r8gg, detta
34080: uttalande skulle ingå i klämmen, då öfverhufvud det väsentliga
34081: i motiveringen också bör få ett, om också kortare, uttryck i klämmen.
34082: Därpå fäster jag dock mindre vikt. Hufvudsaken är att här utsäges,
34083: att landtdagen är beredd att i grundlagsenlig väg handlägga en
34084: proposition i detta ämne.
34085:     Äfven i ett annat afseende utgör utskottsbetänkandet en för-
34086: bättring. Den mening, emot hvilken jag vid ärendets remiss tili ut-
34087: skottet riktade mina anmärkningar och som gick ut på att Finlands
34088: hela inre statsliga själfständighet på det allvarsammaste äfventy-
34089: rades genom detta på ministerrådets förslag tillkomna förfogande,
34090: har blifvit, så vidt jag kunnat fatta, väsentligen modifierad. Men
34091: för öfrigt har petitionen knappast vunnit på bearbetningen i ut-
34092: skottet och hade icke heller kräft en så vidlyftig och delvis så föga
34093: sammanhängande utläggning. Utskottets betänkande bär tydliga
34094: spår af kompromiss. Och hvad särskildt beträffar uttalandet på
34095: sid. 29 om allt det, som det nådiga förfogandet förutsätter, så har
34096: jag haft svårt att under den korta tid, som varit öfrig för betän-
34097: kandets genomläsning, kunna förstå, huru man förmått deducera sig
34098: tili allt · detta. Men min hufvudanmärkning är dock den, att ett
34099: betänkande i en så ömtålig angelägenhet som denna förelägges landt-
34100: dagen så kort tid innan landtdagens afslutande, att knappast nå-
34101: gon hunnit sätta sig in i frågan. Det är mycket betänkligt, att detta
34102: förslag utan vidare skall öfverlämnas tili expeditionsutskottet för
34103: att sedan åberopas såsom landtdagens uttalande i ämnet och möj-
34104: ligen vid en följande landtdag mening efter mening granskas, såsom
34105:                    Suomen asiain valmistelu ja esittely.          2267
34106: 
34107: 
34108: i går afton har skett med uttalandeniandra ömtåliga politiska frågor.
34109: Jag finner att det är tämligen vågadt af landtdagen att genom
34110: att antaga detta betänkande skrifva under allt, som ingår däri.
34111: Det hade varit bättre om grundlagsutskottet kunnat utarbeta en fär-
34112: dig petition, något mera koncentrerad, eller också hållit sig tili den
34113: ursprungliga petitionen, som, med de två rättelser, som i densamma
34114: blifvit vidtagna, kunnat motsvara skäliga anspråk. Jag finner att det
34115: är ganska bekymmersamt, att denna tid på dygnet i en viktig ange-
34116: lägenhet godkänna ett betänkande, åt hvilket inga andraän utskottets
34117: medlemmar, kanske några därtill, hafva hunnit egna ett verkligt
34118: genomgående studium. J ag vet ju mycket väl, att betänkandet
34119: det oaktadt oförändradt antages, men mitt yrkande måste gå ut
34120: på att vi lämna företräde åt den ursprungliga petitionen, som vi
34121: känna till, men att däri införes det stycke från betänkandet, där
34122: utskottet utsäger, att landtdagen icke skall undandraga sig att grund-
34123: lagsenligt behandla en proposition i ämnet, och att tillika den me-
34124: ning, där det talas om att hela vår autonomi står på spel, ändras
34125: i enlighet med grundlagsutskottets förslag.
34126: 
34127:     Ed. Hu 1 t i n: Pyysin puheenvuoroa mainitakseni, että p~­
34128: tuslakivaliokunnassa alussa olin sitä mieltä, että se kappale, joka
34129: alkaa sivulta 33 ja jatkuu sivulle 34, olisi voinut jäädä pois, koska
34130: minusta tuntui tarpeettomalta erittäin huomauttaa hallitsijalle,
34131: että hänellä on oikeus arm. esityksen muodossa esittää eduskunnalle
34132: semmoisia muutoksia voimassaolevaan lakiin, jotka hän katsoo
34133: tarpeellisiksi. Kun kuitenkin toiselta puolen huomautettiin, että olisi
34134: erittäin suotavaa, että eduskunta pääsisi osalliseksi esittelyn jär-
34135: jestärp.istä koskevaan lainsäädäntötoimeen, niin minäkin suostuin
34136: säilyttämään tämän kappaleen. En voi nähdä siinä mitään sellaista
34137: sivutarkoitusta, josta tässä on huomautettu. Siinä lausutaan aino-
34138: astaan sananmukasesti, »että eduskunta, siinä tapauksessa että
34139: Keisarillinen Majesteetti katsoo muutoksia Suomen asiain laillisesti
34140: voimassaolevaan valmistelu- ja esittelyjärjestykseen tarpeellisiksi,
34141: odottaa saavansa perustuslainmukaisesti käsiteltäväkseen armolli-
34142: sen esityksen asiasta.>> Pyydän eduskunnan hyväksymään tämän
34143: perustuslakivaliokunnan mietinnön.
34144: 
34145:    Ed. S et ä 1 ä: Toivoisin, että keskustelu, vaikka nyt ollaankin
34146: aamuyössä, ei kuitenkaan esillä olevasta vakavasta asiasta muuttuisi
34147: miksikään ilveilyksi. Samalla tahdon myöskin sanoa, että en saata
34148: millään tavoin hyväksyä sitä, mitä ed. Lagerlöf esitti ministeri-
34149: neuvoston toimesta valtiopäiväin hajoittamiseen nähden; en pidä
34150: Sem.moista lausuntoa sopivana tässä eduskunnassa lausuttavaksi.
34151:    Mitä tulee ed. Schybergsonin ehdotukseen, niin minä rohkenisin
34152: katsoa sen jokseenkin kohtuuttomaksi valiokuntaa kohtaan. Tähän
34153: 2268                 Istunto 30 p. lokakuuta 1908.
34154: 
34155: mietintöön on pantu sangen paljon työtä ja minä luulen, että se,
34156: joka ottaa siihen perehtyäkseen, huomaa olevansa velvollinen tun-
34157: nustamaan, että siinä on selvitetty kysymyksiä, jotka tähän asti
34158: ovat olleet verraten vähän selviteltyjä, ja että epäilemättä semmoi-
34159: nen kirjelmä, joka sisältää pääkohdat tästä mietinnöstä, tulee
34160: täydellisemmin esittämään asian kuin se, joka rakentuisi alkuperäi-
34161: seen anomusehdotukseen. Minä siis edelleenkin ehdottaisin, että
34162: eduskunta hyväksyisi tämän mietinnön, jonka pääkohdat, niinkuin
34163: itse mietinnössä sanotaan, tulisivat sisältymään siihen alamaiseen
34164: anomukseen, jonka eduskunta asiasta tulisi korkeimpaan paikkaan
34165: lähettämään.
34166: 
34167:     Ed. V. T. Rose n q v i s t: Grundlagsutskottets under landt-
34168: dagens sista timme framträdande betänkande i föredragningsfrågan
34169: förefaller mig såsom en af de få glädjande företeelser denna landt-
34170: dag haft att uppvisa. Det är glädjande att det dock funnits frågor,
34171: omkring hvilka landtdagen kunnat ena sig. Det är sant, att detta
34172: betänkande åtföljes af en reservation, och i denna reservation möter
34173: man starka uttryck, men i grunden står äfven den på samma
34174: principiella ståndpunkt, som betänkandet. Under sådant förhållande
34175: skulle jag anse det vara högligen önskligt, att icke uttalanden af det
34176: retsamma och osympatiska innehåll som här nyligen hörts, vidare
34177: skulle framträda. - J ag begärde ordet medan hr Lagerlöf uttalade
34178: sig. J ag ber för min del få understöda betänkandet till alla. delar.
34179: 
34180:    Ed. Listo: Minä luovun.
34181: 
34182:     Ed. N e v a n 1 i n n a: Ed. Schybergson lausui toivomuksen,
34183: että perustuslakivaliokunta olisi tästä asiasta esittänyt eduskunnalle
34184: ehdotuksen alamaiseksi anomuskirjelmäksi.          Omasta puolestani
34185: täytyy minun, vaikka olen ollut valiokunnan jäsen, ja minullakin
34186: siis on osani siinä laiminlyönnissä, joka tässä suhteessa saattaa
34187: jäädä perustuslakivaliokunnan syyksi, myöntää että ed. Schybergsonin
34188: tässä esittämä toivomus on aivan kohtuullinen. Olin puolestani
34189: viimeiseen saakka toivonut, että valiokunnalle olisi käyvä mahdolli-
34190: seksi tämmöisen kirjelmäehdotuksen esittäminen, ja katsoin erittäin
34191: tärkeäksi, että tämä todellakin onnistuisi. Valitettavasti on niiden
34192: enavam mielipiteiden yhteensovittaminen, sekä niiden osittain
34193: erittäin vaikeiden lainopillisten kysymysten selvittäminen, jotka
34194: tässä ovat puheena, lopultakin tehnyt tämän mahdottomaksi.
34195: En voi kuitenkaan puolestani yhtyä ed. Schybergsonin ehdotukseen
34196: siitä syystä, että nim. minun mielestäni tässä mietinnössä on useita
34197: muitakin kohtia kuin hänen mainitsemansa, jotka ovat anomus-
34198: ehdotukseen verrattuna parannuksia. En kuitenkaan katso asiak-
34199: seni suositella mietintöä eduskunnan hyväksyttäväksi. Pyydän
34200:                  Suomen asiain valmistelu ja esittely.         2269
34201: 
34202: 
34203: vaan saada lausua, että, samalla kuin yhdyn ed. Ingmanin lausun-
34204: toon, minä puolestani katson voivani tämän mietinnön hyväksyä.
34205:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
34206:    Puhemies: Valiokunnan mietintöä vastaan on tehty kaksi
34207: muutosehdotusta. Ed. Kuusinen, ed. W esan kannattamana, on puo-
34208: lustanut mietintöön liitettyä vastalausetta. Ed. Schybergson on
34209: myös tehnyt muutosehdotuksen, mutta sitä ei ole kannatettu, joten
34210: se ei voi tulla äänestyksen alaiseksi.
34211:     On siis äänestettävä mietinnön ja vastalauseen välillä.
34212:   Äänestys ja päätös:
34213:    Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön, äänestää ~>jaa»; jos ~it
34214: voittaa, on vastalause hyväksytty.
34215:    Äänestyksessä annetaan 102 jaa- ja 81 ei-ääntä.
34216:    Eduskunta on siis muuttamatta hyväksynyt käsiteltävänä olevan
34217: Perustuslakivaliokunnan mietinnön.
34218:    Asia julistetaan loppuun käsitellyksi.
34219:                         Eduskunta talo- Yaltuuskun ta.
34220:    Esitetään Valtiovarainvaliokunnan Eduskunnalle osoitettu kir-
34221: jelmä, jossa Valiokunta ilmoittaa valinneensa eduskuntatalo-valtuus-
34222: kunnan jäseniksi ed. Matti Paasivuoren, professori Onni Tarjanteen,
34223: arkkitehti Bertel Jungin, insinööri Jalmari Castrenin ja arkkitehti
34224: Yrjö Sadeniemen sekä määränneensä heille palkkioksi 15 markkaa
34225: kullekin jokaiselta istuntopäivältä.
34226:    Tästä annetaan asianomaisille valituille kirjelmällä tieto.
34227: 
34228: 
34229:    Puhemies ilmoittaa, että täysi-istunto keskeytetään 5 tai 10.
34230: minuutiksi, jonka jälkeen tulee esitettäväksi eräs yksityinen asia.
34231: 
34232: 
34233:    Täysi-istunnon jälleen jatkuessa julkisena lausuu
34234:     F u h e m i e s: Seuraava istunto on ilmoitettu alkamaan kello.
34235: 8, siis kahden tunnin jälkeen. Tarpeen vaatiessa pidetään vielä toi-
34236: nen istunto sen jälkeen. Päiväjärjestystä ei tietysti ole voitu pai-
34237: nattaa eikä laatia, vaan seurataan tätä edellistä päiväjärjestystä,
34238: ottamalla huomioon se, mitä kutsumuksissa on esiteltävistä asioista
34239: ilmoitettu.
34240:     Istunto päättyy kello 5,55 aamulla.
34241:                                         Pöytäkirjan vakuudeksi:
34242:                                             Ph. Suuronen.
34243:       40. Lauantaina 31 p. lokakuuta
34244:                                 klo 8 a. p.
34245: 
34246:    Nimenhuudossa merkitään kaikki edustajat läsnäoleviksi.
34247: 
34248:     Puhemies ilmoittaa että eri päiväjärjestystä ei ole ehditty tämän
34249: päivän täysi-istuntoja varten painattaa, mutta että käsiteltäviksi
34250: tulevat ensin kunnallisasetukset kolmannessa käsittelyssä ja sitten
34251: kyytiasetus, niin ikään kolmannessa käsittelyssä. Sen jälkeen käsi-
34252: tellään eilispäivän päiväjärjestyksessä mainittuja asioita.
34253: 
34254:               1) Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.
34255:                                   (3 K.)
34256:    Esitetään k o 1 m a n te en k ä s i t te 1 y y n seuraavat neljä
34257: kunnallisen lainsäädännön uudistamista tarkoittavaa asetusehdo-
34258: tusta, nimittäin:
34259: 
34260:           M a a 1 a i s k u n t a i n k u n n a 11 i s a s e t u s,
34261: 
34262:           K a u p u n k i e n K u n n a 11 i s a s e t u s,
34263: 
34264:           A s e t u s k u n n a 11 i s i s t a v a a 1 ei s t a ja
34265: 
34266:     A s e t u s t a a j a v ä k i s te n m a a 1 a i s y h d y s kun-
34267: tain järjestämisestä eräissä tapauksissa IS
34268: päivänä kesäkuuta I898 annetun asetuksen
34269:                5 j a 9 § : n m u u t t a m i s e s t a.
34270:     Keskustelu:
34271:    Ed. C a s t r e n: Jo ennen esittämieni syiden nojalla ehdotan.
34272: minä nämä kaikki lakiehdotukset hylättäviksi.
34273: 
34274:    Ed. A. R. H e d b e r g: Redan då de föreliggande lagförslagen
34275: undergingo sin andra behandling i landtdagen, bad jag under den
34276: allmänna diskussionen få förena mig om det yrkande, som gjordes
34277: 2272                Istunto 31 p. lokakuuta 1908.
34278: 
34279: 
34280: utaf hr Schybergson, nämligen att förslaget tili de föreliggande la-
34281: garna skulie helt och hållet förkastas. Under den andra behand-
34282: lingen i landtdagen hafva förslagen väl undergått några mindre
34283: ändringar till det bättre, men enligt mitt förmenande däremot också
34284: blifvit föremål för väsentliga ändringar tili det sämre. I stora ut-
34285: skottet hade man gjort några tillägg tili kommunalutskottets be-
34286: tänkande, tillägg, som voro afsedda att garantera en ansvarsfullare
34287: kommunalförvaltning. Dessa i stora utskottet gjorda tiliägg blefvo
34288: emeliertid utaf kammaren icke godkända, och erbjuda de förelig-
34289: gande lagförslagen förty så mycket mindre garantier för att trygga
34290: en god kommunalförvaltning. J ag finner sålunda ingen som hälst
34291: anledning att frångå det yrkande jag redan vid den allmänna dis-
34292: kussionen gjorde. Den sammanstälining utaf kommunernas ut-
34293: låtanden, som finnes bifogad stora utskottets betänkande, så brist-
34294: fälliga dessa utlåtanden än äro, innehålier uppgifter därom, att ej
34295: färre än 75 kommuner undanbedt sig det obligatoriska införandet
34296: utaf en proportionell valmetod. De föreliggande utlåtandena äro
34297: ju i sådant afseende bristfälliga, att de hafva tillkommit på grund
34298: af en tillåtelse för kommunerna att få uttala sig, och icke såsom
34299: önskligt och angeläget varit, på grund af ett påbud, hvilket bort
34300: åtföljas af för sådant ändamål lämpade frågoformulär. Dessa
34301: lagförslags stora vikt hade nämligen bort påkalla en äfven i
34302: detta afseende nog så nödig utredning, och kommunema åläggas
34303: att uttala sig. Det föreligger stor sannolikhet för att, därest Fin-
34304: lands samtliga kommuner hade varit förpliktade att uttala sig rö-
34305: rande lagförslagen, ännu flere än dessa 75 varit emot införandet
34306: utaf den proportionella valmetoden. Man har nämligen fruktat
34307: såväl för svårigheten att tiliämpa den proportionella valmetoden
34308:  som för de kostnader, som med den vore förenade. Visserligen har
34309:  under behandlingen i stora utskottet en så godt som helt och hållet
34310:  ny valmetod blifvit föreslagen och i lagförslaget införd, utan att
34311:  specialutskottet ens sett det, en valmetod, som sålunda förblifvit
34312:  ända därhän obekant för landtdagen, att under den forcerade be-
34313:  handling, som lagförslagen varit underkastade, det varit alldeles
34314:  omöjligt att kunna konstatera, huruvida denna lag verkligen är så
34315:  enkel som uppgifves och fyller de fordringar man måste ställa på
34316:  densamma. Då det sålunda är omöjligt att afgöra äfven denna
34317:  fråga, föreligger en så mycket större anledning till att förslagen
34318:  skulle förkastas, hälst ju den lag som skulle skapas af desamma,
34319:  såvidt jag kan förstå det, icke komme att tillfredsställa någon. Det
34320:  missnöje, som på detta område hittills varit rådande, skulle helt
34321:  visst kvarstå. Från socialdemokratiskt håli har ju redan genom
34322:  mötesresolutioner blifvit kändt, att man ingalunda åtnöjer sig med
34323:  dessai utsikt ställda kommunallagar. Knappast kommer väl häller
34324:  centern att känna sig tillfreds med desamma. Den fördel man på
34325:                 Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.              2273
34326: 
34327: detta håll sannolikt har sökt vinna, nämligen att få de svenska
34328: herrarna undan från bestämmanderätten i de större städerna, kommer
34329: nu endast i sådant afseende att förverkligas, att de svenska her-
34330: rarna komme att aflägsnas men i stället bestämmanderätten i det
34331: korumunala lifvet att öfvergå i andra händer än centerns egna. Att
34332: igen på ungfinskt håll dessa lagförslag icke kunna vara tillfreds-
34333: ställande är ju själfklart, då den grund, på hvilken ungfinnarna ve-
34334: lat bygga, icke blifvit de föreliggande lagförslagens. Vare det i
34335: förbigående sagdt, att den lika rösträtten för alla skattebetalande i
34336: kommunen icke skänker några som hälst större garantier för en
34337: tryggad kommunalförvaltning än de lagförslag, som nu föreligga
34338: till antagande. Att återigen på svenskt håll missnöje med denna
34339: lag måste uppstå, behöfver icke ens sägas. Således missnöje längs
34340: hela linjen. Enligt min uppfattning föreligga sålunda synnerligen
34341: vägande skäl för att dessa lagförslag, som icke komma att tillfreds-
34342: ställa någon, skulle förkastas, och frågan om afhjälpandet af de
34343: brister, som på detta område för närvarande finnas, lämnas åt den
34344: landtdag som, om allt går väl, redan efter tre månader samman-
34345: träder.
34346: 
34347:    Ed. H o m e n: Minä kannatan ed. Castrenin ehdotusta.
34348: 
34349:     Ed. S c h y b e r g s o n: J ag har för afsikt att med frångående
34350: af mitt tidigare förslag om lagförslagens förkastande, då jag icke
34351: kan för ett sådant förslag påräkna nödig majoritet, i stället anhålla
34352: om att dessa lagförslag måtte lämnas hvilande till första landtdagen
34353: efter nyval.
34354:     J ag ber att få fråga, huruvida jag skall framställa detta förslag
34355: skildt för ett hvart af lagförslagen eller om jag har rätt att göra det
34356: gemensamt för dem alla?
34357: 
34358:    Edellä olevassa lausunnossa tehdyn kysymyksen johdosta P u h e-
34359: m ies ilmoittaa, että ehdotuksia nyt käsiteltävinä olevista neljästä
34360: asetusehdotuksesta voidaan tehdä kaikista yhteisesti, koska ne
34361: ovat yhteisesti esitetyt.
34362: 
34363:     Ed. E r k k o: Minustakaan eivät nämä lakiehdotukset, sellai-
34364: sina kuin ne nyt ovat kolmannessa lukemisessa eduskunnan rat-
34365: kaistavina, ole täydelleen tyydyttäviä, mutta ne ovat kuitenkin
34366: sellaisia kuin niitä eduskunnan nykyisessä kokoonpanossa on voitu
34367: saada, ja sisältävät sangen tärkeän edistyksen kunnallisessa elä-
34368: massa. Minä senvuoksi, päinvastoin kuin edelliset puhujat, puo-
34369: lustan niiden hyväksymistä. Minä en suinkaan pelkää, että näiden
34370: lakien kautta luotaisiin semmoisia epäkohtia kunnallisiin oloi-
34371: himme kuin on niiden vastustajain puolelta tahdottu väittää. Päin-
34372:                                                                143
34373: 2274                 Istunto 31 p. lokakuuta 1908.
34374: 
34375: 
34376: vastoin minusta puutteet näyttäytyvät verrattain vähäisiltä. Kun
34377: käytäntö on ne selvittänyt, voidaan ne aikanaan uudella lainsää-
34378: dännöllä korjata.
34379:    Ed. S ö d e r h o 1 m: Jag ber att få förena mig om hr Schyberg-
34380: sons yrkande, men gör det under förutsättning att talmannen icke
34381: skulle finna förslaget om kommunalförfattningen för städerna vara
34382: af privilegienatur.
34383:    Tämän lausunnon johdosta Puhemies ilmoittaa, ettei hän katso
34384: olevan syytä kieltäytyä äänestyttämästä vaatimusta, että nämä
34385: asetusehdotukset jätettäisiin lepäämään.                 •
34386:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
34387:     P u he mies: Kun kaksi puhujaa on pyytänyt tätä lainsäätä-
34388: ruisasiaa lepäämään ensimäisiin uusien vaalien jälkeen pidettäviin
34389: valtiopäiviin, niin on asia V. J:n mukaan pantava pöydälle seu-
34390: raavaan istuntoon. Siis ehdotukset hylkäämisestä tai hyväksymi-
34391: sestä eivä-t voi saada ratkaisua, ennen kuin on tämä kysymys ensin
34392: ratkaistu. Asia jää siis pöydälle seuraavaan täysi-istuntoon, joka
34393: alkaa vähän ajan perästä.
34394:     Toisena asiana seuraa kyytilaki.
34395: 
34396:                             2)   Kyytlasetus.
34397: 
34398:                             (3 K.)
34399: Esitetäänkolmatta käsi t te 1y ä varten ehdotus kyyti-asetukseksi.
34400:        Keskustelu:
34401:     Ed. K i r v e s: Kun olen tehnyt lupauksen, että minä tulen
34402: ajamaan kyytilakia samalla tavalla kuin täällä ajetaan kunnallis-
34403: lakia, niin pyydän turvautua V. J:n 57 §:ään ja ehdotan kyytilakia
34404: lepäämään yli seuraavien vaalien.
34405: 
34406:     Ed. A h m a v a a r a: En hyväksy edellistäkään lepäämään-
34407: pyyntöä ja olen vakuutettu, että se hylätään. ,Mutta en myöskään
34408: hyväksy tällaista menettelytapaa, että kun ei saada yhtä asiaa,
34409: niin ei anneta toisenkaan mennä läpi, vaan kytketään ne yhteen,
34410: niin että voivat kumpaisetkin jäädä. Pyytäisin että edusmiehet
34411: esiintyisivät täällä arvokkaasti ja antaisivat tämän asian mennä
34412: menoaan, sillä olen vakuutettu, että toiset lait myöskin menevät
34413: läpi, olkoot semmoisia kuin ne ovat.
34414: 
34415:    Ed. W ä i n ö W u o 1 i j o k i: Kannatan ·ed. Kirveen ehdo-
34416: tusta ja huomautan nimenomaan, että tällä lepäämään-pyynnöllä
34417:                   Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.      2275
34418: 
34419: 
34420: ei ole muuta tarkotusta kuin saada kyytilain lopullinen hyväksy-
34421: minen riippumaan kunnallislain hyväksymisestä.
34422: 
34423:   Puhemies: Kun kaksi edustajaa on pyytänyt asian lepää-
34424: mään, on se jätettävä pöydälle seuraavaan täysi-istuntoon. j
34425:    Seuraava istunto alkaa klo 9 a. p.
34426:    (Useita edustajia lähtee liikkeelle.)
34427:    Puhemies: Hiljaa! En ole vielä julistanut täysi-istuntoa
34428: päättyneeksi; ilmoitin vain edeltäpäin, jotta tiedetään milloinka
34429: seuraava istunto on. Tätä väliaikaa voisimme ehkä käyttää hyväk-
34430: semme ja käsitellä ensin pari anomusta.
34431: 
34432:                        3) Verotuslaitoksen uudistaminen.
34433: 
34434:     Esitetään Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 4 a verotus-
34435: laitoksen uudistamista tarkoittavien anomusehdotusten johdosta.
34436:    Puheenvuoroa käyttää:
34437:     Ed. S t å h 1 b e r g: Pyytäisin ehdottaa sen uuden mietinnön,
34438: joka nyt on asiasta jaettu, sellaisenaan hyväksyttäväksi. Nekin
34439: kohdat mietintöä, joita vastalauseessa ehdotetaan poistettaviksi,
34440: ovat käsittääkseni sellaisia, että ne varsin hyvin nykyisessä muo-
34441: dossaan voidaan hyväksyä; eikä tähän mietintöön kuitenkaan jää
34442: liian paljon asiallista, jos nekin saavat siinä pysyä.
34443:               •
34444:     Ed. G r o t e n f e 1 t: Luullakseni tämä mietintö nyt on niin
34445: kemiallisesti puhdas kaikista liian pitkälle menevistä reformatoori-
34446: sista ja kumouksellisista aineksista, että se hyvin voitaisiin ilman
34447: pitempää keskustelua hyväksyä.
34448: 
34449:    Kun keskustelu on julistettu päättyneeksi, hyväksytään mietintö.
34450: 
34451: 
34452:                         4)   Kruununtilojen torpat.
34453: 
34454:     Esitetään Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 7 a kruu-
34455: nun tiloilla olevien torpanalueiden muodostamisesta eräissä tapauk-
34456: sissa itsenäisiksi tiloiksi tai palstatiloiksi.
34457:    Puheenvuoroa käyttää:
34458:     Ed. C a s t r e n: Pyytäisin ehdottaa että tämä ilman keskus-
34459: telua hyväksyttäisiin.
34460: 2276                   Istunto 31 p. lokakuuta 1908.
34461: 
34462:     Ed. M a r t i kai ne n: Tämän asian viime kerralla ollessa
34463: esillä 9 p:nä tätä kuuta, huomautin, että myöskin Sortavalan ympä-
34464: ristössä löytyy tämän luontoisia torppia, ja sen tue~si mitä silloin
34465: mainitsin, olen hankkinut kymmenkunnan todistusta, kuvernöörien
34466: päätöksiä ja käräjien asiakirjoja, joista käy selville et t ä h ä ä d ö n
34467: alaisiakin torppia löytyy sangen runsaastL
34468: Sentähden pyydän kannattaa valiokunnan ehdotusta, koska se
34469: tulkitsee mielestäni jotenkin sitä, mitä olen esittänyt, vaikkakin
34470: heikosti. Samalla huomautan, että perustelut ovat ristiriitaiset
34471: ponnen kanssa.
34472: 
34473:      Kun keskustelu on julistettu päättyneeksi, hyväksytään mietintö.
34474: 
34475: 5)     Hallituksen toimenpiteet 1905-1906 vuosien      valtiopäivillä teh-
34476:                          tyjen päätösten johdosta.
34477: 
34478:    Esitetään Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o 2, koskeva
34479: kertomusta hallituksen toimenpiteistä niiden päätösten johdosta,
34480: jotka Suomen Valtiosäädyt 1905-o6 vuosien väliaikaisilla valtio-
34481: päivillä ovat tehneet.
34482:        Keskustelu:
34483:    Ed. L a g e r 1 ö f: Minä pyydän saada kiinnittää eduskunnan
34484: huomiota siihen vastalauseeseen, jonka minä ja ed. Ingman olemme
34485: mietintöön liittäneet, ja ehdotan, että eduskunta tahtoisi sen hy-
34486: väksyä.
34487: 
34488:        Ed. I n g m a n n: Minä kannatan.
34489: 
34490:     Ed. S e t ä 1 ä: Minä pyytäisin saada vastustaa vastalausetta.
34491: Se päättyy nimittäin siihen, että kertomus liitettäisiin asiakirjoi-
34492: hin, ja semmoinen päätös on eduskunnan puolelta hyvin tarpeeton,
34493: sillä aina vuodesta r867 saakka eli siitä alkaen kun näitä kerto-
34494: muksia on annettu, on ne aina ilman erityistä päätöstä nidottu
34495: yhteen valtiopäiväasiakirjojen kanssa.
34496: 
34497:   Ed. L a g e r 1 ö f: Minä olen juuri tahtonut ehdottaa sellaista
34498: menettelyä, jota on noudatettu 40 vuotta ja joka ei ole mitään uutta.
34499: 
34500:     Ed. E s t 1 a n d e r: Den reservation, som här är i fråga, är
34501: utaf ett ganska väsentligt principiellt innehåll, ehuru det nu i detta
34502: fall kommer att röra en sak af mindre vikt, enär i betänkandet
34503: intet väsentligt förslag göres. Men principiellt sedt innebure denna
34504: reservation, att landtdagen skulle afsäga sig möjligheten att med
34505:            Hallituksen toimenpiteet ja 1905-06 v:n valtiopäivät.   2277
34506: 
34507: 
34508: anledning af ifrågavarande styrelsens berättelse göra förslag och
34509: besluta tili åtgärd. Enligt min tanke vore detta ett ganska betänk-
34510: ligt prejudikat, som ingalunda vore öfverensstämmande med den
34511: häfd, hv:ilken redan vid dessa landtdagar har uppkommit i afseende
34512: å behandlingen utaf denna styrelsens berättelse. Vid I907 års
34513: landtdag fick landtdagen emottaga en dylik berättelse och öfver-
34514: sände den tili behandling i grundlagsutskottet, och berättelsen för-
34515: anledde jämväl från landtdagens sida särskilda viktiga beslut.
34516: Det vore nu enligt min tanke mycket beklagligt om denna häfd
34517: skulle afbrytas på så lösliga grunder, som de, hv:ilka uti ifrågavarande
34518: tili betänkandet fogade reservation finnas antydda. J ag ber för
34519: min del att få rekommendera betänkandet.
34520: 
34521:    P u he m i e s: Koska kello jo lähenee yhdeksää, on tämä is-
34522: tunto nyt lopetettava. Uusi istunto aletaan heti tämän jälkeen.
34523: 
34524:     Täysi-istunto päättyy klo 9 a. p.
34525: 
34526:                                             Pöytäkirjan vakuudeksi:
34527:                                                     Ph. Suuronen
34528:        41. Lauantaina 31 p. lokakuuta
34529:                                  klo 9 a. p.
34530: 
34531:    Läsnä oleviksi merkitään, nimenhuutoa toimittamatta, kaikki
34532: edustajat, jotka olivat edellisessä täysi-istunnossa.
34533: 
34534:    Päiväjärjestyksessä ilmoitetaan olevan edellisessä täysi-istun-
34535: nossa tähän istuntoon pöydälle pannut sekä siinä käsittelemättä
34536: jääneet t. k. 30 päivän täysi-istunn~ta siirtyneet asiat.
34537: 
34538: 
34539:            1)    Kunnalllsen lainsäädännön uudistaminen.
34540: 
34541:     Esitetään j a t k e t t a v a a n k o 1 m a n te e n k ä s i t te -
34542: 1 y y n tämän päivän aikaisemmassa täysi-istunnossa pöydälle
34543: pannut neljä kunnallisen lainsäädännön uudistamista tarkoittavaa
34544: asetusehdotusta, nimittäin:
34545: 
34546:            M a a 1 a i s k u n t a i n k u n n a 11 i s a s e t u s,
34547: 
34548:                 K a u p u n k i e n k u n n a 11 i s a s e t u s,
34549: 
34550:           A s e t u s k u n n a 11 i s i s t a v a a 1 ei s t a ja
34551: 
34552:   Asetus taajaväkisten maalaisyhdyskun-
34553: tain järjestämisestä eräissä tapauksissa 15
34554:  päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen
34555:           5 j a 9 §:n m u u t t a m i s e s t a.
34556: 
34557:     Puhemies: Ensinnä tulee ratkaistavaksi edellisessä täysi-
34558: istunnossa esitetty vaatimus näiden asetusehdotusten jättämisestä
34559: lepäämään ensimäisiin uusien vaalien jäljestä kokoontuviin valtio-
34560: päiviin. Ellei kukaan halua puheenvuoroa, ryhdytään heti äänes-
34561: tämään. On toimitettava lippuäänestys, koska tässä tarvitaan
34562: määräenemmistö.
34563: 2280                 Istunto 31 p. lokakuuta 1908.
34564: 
34565: 
34566:    Puheenvuoroa käyttää:
34567:    Ed. C a s t r en: Minä pyytäisin vaan saada kysyä, onko kes-
34568: kustelu vielä sallittu tämän lakiehdotuksen hylkäämisestä sitten
34569: kun on päätetty lepäämään-jättämisestä?
34570:    P u h e m i e s: Tietysti.
34571:    Äänestys ja päätös:
34572:     Ken tahtoo, että Eduskunta nyt päättää asetusehdotusten lo-
34573: pullisesta hyväksymisestä taikka hylkäämisestä, äänestää »jaa»;
34574: ken tahtoo jättää ne lepäämään, äänestää •>ei». Jos vähintäin 1/a
34575: eduskunnan kaikista jäsenistä äänestää >>ei», on Eduskunta päättä-
34576: nyt jättää asetusehdotukset lepäämään ensimäisiin uusien vaalien
34577: jäljestä kokoontuviin valtiopäiviin.
34578:     Äänestyksessä annetaan I56 jaa- ja 28 ei-ääntä. Eduskunta
34579: on siis päättänyt hyljätä vaatimuksen asetusehdotusten jättämi-
34580: sestä lepäämään.
34581:     Edellisen päätöksen jo~osta jatketaan kunnallisen lainsää-
34582: dännön uudistamista tarkoittavien asetusehdotusten kolmatta kä-
34583: sittelyä.
34584:        Keskustelu:
34585:     Ed. C a s t r e n: Jos käsillä olevat kunnallislakiehdotukset
34586: olisivat olleet rakennetut verovelvollisuuden perustukselle, olisin
34587: minä puolestani voinut hyväksyä ne. Mutta kun niin ei ole tapah-
34588: tunut, en minä voi äänelläni myötävaikuttaa niitten hyväksymi-
34589: seen. Olen nimittäin elävästi vakuutettu siitä, että lakiehdotuk-
34590: set käytännössä sovellettuina tulisivat aikaansaamaan mitä tur-
34591: miollisimpia seurauksia. Yksi näistä turmiollisista seurauksista
34592: olisi se, että jo lakiehdotusten hyväksymisen jälkeen Eduskunnassa
34593: meidän kuntiemme ulkomainen krediitti kerrassaan loppuisi. En
34594: ainakaan minä ota edesvastuuta lakiehdotusten hyväksymisestä
34595: hartioilleni. Edesvastauksen niitten läpiajamisesta tulevat etupäässä
34596: kantamaan suomettarelainen puolue ja sosialidemokraatit.
34597:     Ed. v o n A 1 f t h a n: J ag kan i väsentliga delar förena mig
34598: ~m det yttrande, som här nyss afgafs af hr Castren.    J ag vill hlott
34599: därvidlag ytterligare göra det tillägg, att enligt min öfvertygelse
34600: lagarna skulle hafva blifvit i lika hög grad skadliga, också om tili
34601: grund för rösträtten skulle hafva lagts den bas, som ingår uti tredje
34602: reservationen till kommunalutskottets betänkande. Då äfven jag
34603: anser, att detta lagförslag, därest det blifver stadfästadt, skulle
34604: blifva den största nationalolycka, som kan träffa Finland, och skulle
34605: vara egnadt att åstadkomma nöd, elände och svält, nödgas också
34606: jag yrka på att denna lag måtte förkastas.
34607:                 Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.         2281
34608: 
34609: 
34610:     Ed. Li s t o: Ed. Castrenin lausunnon johdosta pyydän vain
34611: mainita, että suomalainen puolue suuressa valiokunnassa suunnit-
34612: teli tätä lakia jonkun verran toiseksi, kuin minä se nyt on tässä
34613: meidän ratkaistavanamme, mutta nuorsuomalainen ja ruotsin-
34614: rnielinen puolueryhmä siellä äänesti siitä osan pois. Nämä lakiehdo-
34615: tukset eivät ole vallan hyvät, mutta minä luulen, että ne sittenkin
34616: ovat nykyisiä kunnallislakejamme melkoista paremmat. Edes-
34617: vastauksen niistä vioista, mitä mainitun osan poisäänestämisten
34618: kautta mahdollisesti on syntynyt, saavat kantaa oikeisto, ruotsin-
34619: mielisten ja nuorsuomalaisten puolueryhmät.
34620: 
34621:     Ed. K i r v e s: Minun täytyy huomauttaa vielä kerran sitä,
34622: kenen se on syy, että tämä lakiehdotus on tämmöinen. Esimer-
34623: kiksi maalaiskuntain kunnallisasetuksessa on II2 §:ää, suuressa
34624: valiokunnassa tehtiin muutoksia 37 §:ään; kaupunkien kunnallis-
34625: asetuksessa on pykäliä 105, muutettiin 27; vaaliasetuksessa on 54,
34626: muutettiin 30, ja taajaväkisten maalaisyhdyskuntain asetuksessa
34627: oli 2 pykälää, joihin molempiin tehtiin muutoksia.
34628:     Te olette äänestäneet aina tähän asti yhdessä; tässä konkurssi-
34629: pykälässä te vasta erositte. Minä olisin halunnut lukea tämän
34630: konkurssipykälän eduskunnan pöytäkirjaan, mutta kun täällä.
34631: on nyt niin vähän aikaa, niin minä jätän sen tekemättä ja pyydän,
34632: että tässä lopetetaan keskustelu, sillä teidän, oikeiston, pitäisi jo
34633: nähdä, että te ette voi kieltää tätä laiksi tulemasta. Ainakin tei-
34634: dän täytyy ryhtyä toisenlaisiin toimenpiteisiin sitä varten. Minä
34635: vakaasti pyytäisin varottaa, ettei lähdettäisi urheilemaan puhele-
34636: rnisella, vaan hyväksyttäisiin tämä laki.
34637: 
34638:     Ed. S c h y b e r g s o n: J ag vill icke vältra ansvaret i denna
34639: sak vare sig på den ena eller den andra. Vi hafva mest alla a1lt
34640: bära ansvaret, och särskildt de, som varit med om att stifta gäl-
34641: lande landtdagsordning, och till hvilka också jag hör. Med en
34642: landtdag, så sammansatt som denna, måste resultatet blifva sådant
34643: det blifvit. J ag ville dock i anledning af hr Listos yttrande nämna,
34644: att de garantier, på hvilka han och haus meningsfränder satt så
34645: stort värde, knappast äro förtjänta däraf, då tack vare själfva val-
34646: sättet, kvaliteten hos fullmäktige, vare sig de ordinarie eller för-
34647: stärkte, alltid måste blifva undermålig.
34648: 
34649:     Ed. A h m a v a a r a: Vaikka minä en hyväksy tätä lakiehdo-
34650: tusta enemmän kuin sitä näkyy kukaan muukaan täällä hyväk-
34651: syvän, olen minä kuitenkin, sillä asteella kuin asia nyt on, valmis
34652: antamaan sen mennä vastustamatta läpi.
34653:     Mitä tulee ed. Liston lausuntoon, niin se olisi saanut huoleti
34654: olla lausumatta, sillä se oli suureksi osaksi perätöntä. Se osa
34655: 2282                 Istunto 31 p. lokakuuta 1908.
34656: 
34657: 
34658: millä me olemme asiaan vaikuttaneet, on, ettei tuo kuuluisa kon-
34659: kurssipykälä tullut lakiin. Mutta ehditäänhän tuo konkurssilaki
34660: laatia sitten kun kunnat ovat konkurssiin joutuneet. Laista siis
34661: ei ole muissa kohdin meillä aihetta olla edesvastuussa, vaan edes-
34662: vastuu siitä jää keskustalle.
34663: 
34664:      Ed. G r o te n f e 1 t: Ed. Kirveen lausunto sisälsi minun kuul-
34665: lakseni jonkunlaisen uhkauksen toisin ajattelevia eddstajia vastaan.
34666: Sen johdosta tahdon sanoa, että me emme sellaisia uhkauksia miten-
34667: kään säikähdä.
34668:      Mitä muuten itse asiaan tulee, niin minä ed. Listan lausunnon
34669: johdosta pyydän saada sanotuksi, että edesvastuu laista, siinä muo-
34670: dossa kuin se nyt on, kai kohtaa niitä, jotka ovat sen rakentaneet
34671: sille perusteelle, kuin se on rakennettu, nim. vanhaa suomalaista
34672: puoluetta.
34673: 
34674:     Ed. P a l m e n: En urheillakseni puhelemisella, vaan oman-
34675: tunnon tähden, täytyy minun ilmoittaa, että minä äänestän täällä
34676: kansanedustajana enkä ryhmän jäsenenä, joka olisi velvollinen nou-
34677: dattamaan muuta kuin mitä perustuslaki sisältää. Se kiireellinen
34678: tapa, millä tätä lakia on ajettu, on minusta suurempi vaara mei-
34679: dän yhteiskunnalliselle kehityksenemme kuin hankaluus, että tämä
34680: asia jää lepäämään kolme kuukautta. Minä äänestän tätä lakia
34681: vastaan.
34682: 
34683:     Ed. A. R. He d b e r g: Till de motiv jag framhållit för för-
34684: kastande af lagförslaget, ber jag att få tillägga att i en nära fram-
34685: tid man skulle haft att vänta proposition i denna fråga till landt-
34686: dagen från regeringen. De reformkraf man söker fylla genom denna
34687: lag skulle enligt mitt förmenande hafva kunnat vinnas helt enkelt
34688: genom bibehållandet utaf en begränsad röstskala. Med använd-
34689: ning af en sådan skulle kunnat lämnas landskommunerna frihet
34690: att själfva afgöra om de önska hafva en proportionell valmetod
34691: eller icke. N u passar en sådan valfrihet icke i systemet och tid
34692: och tillfälle har icke gif'"its för att affatta det antal paragrafer,
34693: som skulle hafva erfordrats för att göra en sådan rätt att välja val-
34694: metod möjlig. Hr Listos uttalande träffar icke den svenska grup-
34695: pen, som, såvidt jag vet, åtminstone röstat för de Lagerlöfska för-
34696: slagen. För öfrigt förefaller det mig, som om såväl den ena som
34697: den andra gruppen skulle anse det vara nödigt att vältra ansvaret
34698: för tillkomsten af denna lag på andra. Den logiska följden häraf
34699: synes mig vara den, att alla grupper, som ju äro missnöjda med lag-
34700: förslaget, skulle ena sig om att förkasta detsamma.
34701: 
34702:    Ed. H o m e n: Tämä laki on minusta rakennettu väärälle poh-
34703:                 Kunnallisen lainsäädännön uudistaminen.           2283
34704: 
34705: 
34706: jalle. On sentähden tehty lisäyksiä siihen saadakseen tätä pahaa
34707: pienennetyksi, mutta laki on sen kautta tullut itsessään huonoksi.
34708: Se seikka taas, että tämä on peräti tärkeä laki, minusta ei millään
34709: tavalla puolusta sitä, että, vaikka se on huono, se kiireimmiten
34710: äänestettäisiin laiksi, vaan päinvastoin juuri sen tärkeyden tulisi
34711: minusta kehoittaa meitä estämään, että tällä alalla huono laki
34712: syntyisi ja sentähden minä kannatan lain hylkäämistä.
34713: 
34714:     Ed. Ny 1 a n d e r: Minä yhdyn kysymyksessä näitten lakien
34715: hyväksymisestä tai hylkäämisestä täydellisesti siihen lausuntoon,
34716: jonka ed. Erkko aikaisemmin täällä antoi. Nämä lait eivät ole
34717: hyviä, vaan edistystä kunnallisasioissa on meidän ehdottomasti
34718: saatava, ja kun nämä lait kaikesta huolimatta tuovat edistystä, on,
34719: meidän otettava ne semmoisina kuin ne nyt voidaan saada. Tämä
34720: k i i s t a siitä, kelle edesvastuu näistä laeista lankiaa, e i m i -
34721: n u s t a o 1 e e d u s k u n n a n a r v o n m u k a i n e n.
34722: 
34723:    Ed. K a 11 i o: Koska täällä on nostettu kysymys tämän lain
34724: hylkäämisestä, pyydän minä vaan lyhyesti pöytäkirjaan merkit-
34725: täväksi että me maalaisliittolaiset tulemme yksimielisesti äänestä-
34726: mään sen hyväksymisen puolesta.
34727: 
34728:     Ed. C a s t r e n: Kun oli mahdotonta saada suuressa valio-
34729: kunnassa läpiajetuksi lakiehdotusten rakentaminen verovelvolli-
34730: suuden periaatteelle, niin ei tietysti ollut mitään muuta jälellä kuin
34731: äänestää suomettarelaisten mukana, heidän koettaessaan saada
34732: noitten heidän itsensä hyväksymälle ja läpiajamalle väärälle peri-
34733: aatteelle rakennettujen lakiehdotusten sisältö sellaiseksi, että se
34734: tarjoisi jonkun verran takeita tuon väärän periaatteen sovelta-
34735: misesta johtuvia haitallisia seurauksia vastaan. Mutta itse asiassa
34736: olen koko ajan ollut sitä, enemmän kuin yhden kerran julkilausu-
34737: maani mielipidettä, että tällaiset puheenalaiselle periaatteelle ra-
34738: kennetut lakiehdotukset ovat hyljättävät. Sosialidemokraattiselta
34739: taholta on tätä asiaa käsiteltäessä enemmän kuin yhden kerran
34740: suurella melulla tuotu esiin se väite, että >>Suomen kansa>> vaatii,
34741: että sellaisille henkilöille, jotka ovat täyttäneet 20 vuotta eivätkä
34742: maksa veroa kunnalle, olisi annettava äänioikeus kunnallisissa asi-
34743: oissa. Mitä sosialidemokraatit >>kansalla>> tarkoittavat? Kansalla
34744: tarkoittavat he sosialidemokraattista puoluetta, yksistään se muo-
34745: dostaa heidän käsityksensä mukaan Suomen kansan. Tämän joh-
34746: dosta pyydän saada sanotuksi, ettE:i sosialidemokraattinen puolue
34747: yksistään muodosta Suomen kansaa tässä maassa. Kaikki kan-
34748: sanryhmät yhteensä muodostavat Suomen kansan. Samalla luu-
34749: len voivani vakuuttaa herroille sosialidemokraateille, ettei suinkaan
34750: Suomen kansan suuri enemmistö kaipaa tällaiselle väärälle peri-
34751: 2284                  Istunto 31 p. lokakuuta 1908.
34752: 
34753: 
34754: aatteelle rakennettuja kunnallislakeja, vaan päinvastoin tulisi
34755: pitämään niitä onnettomuutena sekä itse periatteeltaan että seu-
34756: rauksiltaan.
34757:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
34758:    Puhemies: Tulee äänestettäväksi lain hyväksymisen ja
34759: hylkäämisen välillä.
34760:    Äänestys ja päätös:
34761:      Ken hyväksyy käsiteltävänä olevat asetusehdotukset, äänestää
34762: •jaa>>; jos >>ei~ voittaa, on eduskunta päättänyt nämä asetusehdo-
34763: tukset hyljätä.
34764:      Äänestyksessä annetaan 146 jaa- ja 41 ei-ääntä. Asetusehdo-
34765: tukset ovat siis kolmannessa lukemisessa hyväksytyt.
34766:    Puheenvuoroa käyttäen lausuu:
34767:     Ed. Hei m b ii r g e r: Under behandlingen af de utaf landt-
34768: dagen antagna lagförslagen, innefattande reform af den kommunala
34769: lagstiftningen, har anmärkts, att förslaget till lag angående kommu-
34770: nalförvaltning i stad strider mot städernas privilegier. Denna
34771: uppfattning har af talmannen icke godkänts. Häremot anhåller jag för
34772: min del att till protokollet få inlägga en gensaga. Orsaken, hvar-
34773: för jag icke yrkat att frågan om talmannens uppfattning i saken
34774: är riktig eller ej skulle i den ordning 6g § L. 0. säger, under-
34775: ställas grundlagsutskottets bedömande, har varit den, att jag haft
34776: mig fullkotn1igt klart att ett förslag om sakens hänskjutande till
34777: grundlagsutskottet icke skulle af landtdagens majoritet godkännas.
34778:    Ed. A. R. H e d b e r g: J ag ber att få förena mig om det af hr
34779: Heimbiirger afgifna uttalandet.
34780: 
34781:     P u h e m i e s: Kun nämä neljä kunnallisasetusta nyt ovat
34782: hyväksytyt, tulee käsiteltäväksi se ponsi, joka on suuren valiokun-
34783: nan mietinnössä N:o I3 sivulla sr ja joka sisältää: että eduskunta
34784: jättäisi Keisarillisen Majesteetin armollisesti päätettäväksi, minkä
34785: vuoden tammikuun r p:nä edellä olevat asetukset maalaiskun-
34786: tain hallinnosta ja kunnallishallinnosta kaupungissa astuvat voimaan.
34787: 
34788:    Ponsi hyväksytään.      Asia julistetaan loppuun käsitellyksi.
34789: 
34790:                             2) Kyytlasetus.
34791:     Esitetään j a t k e t t a v a a n k o 1 m a n t e e n k ä s i t t e -
34792: 1 y y n tämän päivän aikaisemmassa täysi-istunnossa tehdyn
34793: lepäämäänjättämis-vaatimuksen johdosta pöydälle pantu
34794:                    Kyytiasetus. Hallituksen toimenpiteet.               2285
34795: 
34796: 
34797:                             K y y t i a s e t u s.
34798:     Keskustelu:
34799:     Ed. Kirves; Nyt kun nämä kunnallislait ovat lopullisesti
34800: hyväksytyt ja niinkin suurella äänten enemmistöllä, niin sen joh-
34801: dosta pyydän peruuttaa äsken tekemäni vaatimuksen asetusehdo-
34802: tuksen jättämisestä lepäämään, ja pyytäisin, että ed. Wuolijoki
34803: tekisi samoin.
34804: 
34805:    Ed. W ä i n ö W u o 1 i j o k i:      Minä pyydän myös saada luo-
34806: pua tästä vaatimuksesta.
34807: 
34808:     Ed. S c h y b e r g s on: Nog kunde Ni ändå iakttaga något
34809: slags utvärtes anständighet.
34810: 
34811:    Ed. L i s t o : Kannatan ed. Schybergsonia.
34812: 
34813:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
34814: 
34815:     P u h e m i e s: Kun on luovuttu siitä vaatimuksesta, että asia
34816: jäisi lepäämään, niin tulee nyt ratkaistavaksi, hyväksytäänkö ase-
34817: tus vai hyljätäänkö se.
34818:     Kun ei mitään vaatimusta asetuksen hylkäämisestä ole tehty,
34819: niin kysyn: ehkä eduskunta hyväksyy tämän kyytiasetuksen?
34820:     Asetus hyväksytään sanamuodoltaan sellaisena kuin se on tä-.
34821: män lokakuun 27 p:nä tapahtuneessa toisessa käsittelyssä päätetty.
34822: 
34823:     Asian kolmas käsittely julistetaan päättyneeksi.
34824: 
34825: 
34826:    8)   Hallituksen toimenpiteet 1905--1906 vuosien valtiopäivillä tehtyJen
34827:                               päätösten Johdosta.
34828: 
34829:    Esitetään edellisessä täysi-istunnossa kesken Jaaneen käsittelyn
34830: jatkamista varten Perustuslakivaliokunnan mietintö N:o 2 koskeva
34831: Kertomusta Hallituksen toimenpiteistä niiden päätösten johdosta,
34832: jotka Suomenmaan Valtiosäädyt xgos-xgo6 vuosien valtiopäivillä
34833: ovat tehneet.
34834: 
34835:    Kun ei kukaan halua puheenvuoroa, julistetaan keskustelu päät-
34836: tyneeksi.
34837: 
34838:     P u h e m i e s: Valiokunnan mietintöä vastaan on edellisessä
34839:  täysi-istunnossa kannatettu mietintöön liitettyä vastalausetta.
34840:  Asiasta on siis äänestettävä.
34841: 2286                  Istunto 31 p. lokakuuta 1908.
34842: 
34843:     Äänestys ja päätös:
34844: 
34845:    Ken hyväksyy valiokunnan mietinnön, äänestää >>jaa>>; jos •et>>
34846: voittaa, on se hyljätty.
34847:    Jaa-äänet ovat voitolla. Käsiteltävänä oleva Perustuslakivalio-
34848: kunnan mietintö on siis hyväksytty.
34849: 
34850:  Kysymys kanteen nostamisesta Eduskunnan täysi-Istunnossa annetusta
34851:                              lausunnosta.
34852: 
34853:      Puhemies: Suomen rautatiehallitus on kirjelmässä eilis-
34854:  päivältä N:o rs8g8 tehnyt eduskunnalle seuraavan pyynnön:
34855:     »Koska Edusmies A. Sivenius on eduskunnan tämän kuun 26
34856:  päivänä pidetyssä istunnossa Rautatiehallintoa ja rautatien virka-
34857:  miehistöä vastaan tehnyt syytöksiä, jotka syvästi loukkaavat ja
34858:  alentavat heidän arvoansa ja kunniaansa, saa rautatiehallitus,
34859:  nojaten V. J:n I I §:ään, nöyrimmästi anoa Eduskunnan suostu-
34860:  musta kanteen nostamiseen asianomaisessa tuomioistuimessa Edus-
34861:  mies Siveniusta vastaan puheenalaisten syytösten johdosta.>>
34862:        Keskustelu:
34863:       Ed. S i v e n i u s: Kun minä käsitän, että kamari on utelias
34864:   tietämään minun mielipiteeni tässä kysymyksessä, niin pyydän
34865:   saada ilmoittaa, että minä tässä tapauksessa puolestani annan aivan
34866:   vapaat kädet eduskunnalle päättää niinkuin itse tahtoo. Kun sitä-
34867: • paitsi tämä asia niin perin läheisesti, kuten tiedetään, koskee minua,
34868:   niin minä en tahdo tässä lainkaan käyttää puheenvuoroa puoleen
34869:   tai toiseen, vaan ilmoitan, että minä olen valmis kaikkeen siihen,
34870:   mitä kamari tahtoo päättää.
34871: 
34872:       Ed. J ä r v i n e n: Ed. Siveniuksen muutama päivä takaperin
34873:  täällä eduskunnassa tekemien paljastuksien johdosta olisi rauta-
34874:  tiehallituksen meidän, sosialidemokraattisen puolueen, mielestä
34875:  tullut mitä kiireimmin ryhtyä ottamaan selvää niistä epäkohdista,
34876:  joita puheenaolevan edustajan lausunto sisälsi. Mutta näin ei
34877:  rautatiehallihts ole menetellyt, vaan päinvastoin se on mitä kiih-
34878:  keimmin kiiruhtanut pyytämään eduskunnalta lupaa saada asettaa
34879:  ed. Sivenius syytteen alaiseksi. Tässä tällaisessa rautatiehalli-
34880:  tuksen menettelyssä selvästi näkyy kaksi omituisuutta.
34881:       Ensiksi: samalla kun rautatiehallitus on täten osottanut häm-
34882:  mästyttävän virkavaltaista intoa suojellakseen alaistensa virka-
34883:  miesten tekemiä virkarikoksia, on rautatiehallitus myös moisella
34884:  menettelyllä, tahtoen tai tahtomattaan, valmistanut syytteenalai-
34885:  sille tilaisuutta voittaa aikaa ja peittää jälkensä.
34886:       Toiseksi: täällä eduskunnassa ovat jotkut porvarillisetkin edus-
34887:           Kysymys kanteen nostamisesta edustajan lausunnosta.     2287
34888: 
34889: 
34890: tajat lausuneet rautatiehallituksesta vielä jyrkempiä arvosteluja
34891: ja tehneet vielä räikeämpiä paljastuksia kuin ed. Siveniuksen lau-
34892: sunto sisälsikään. Mutta tästä huolimatta on kyseenalainen hal-
34893: litus katsonut hyväksi hyökätä yksinomaan sosialidemokraattista
34894: edustajaa ahdistamaan. Me emme voi tässä nähdä muuta kuin
34895:  puolueintoa ja puoluehalua panna toimeen puoluekostoa, jonka
34896:  alaisena ed. Sivenius, kuten tiedetään, jo ennenkin on ollut rauta-
34897:  tiehallituksen puolelta. Ja kun me myöskin tiedämme, että edusta-
34898:  jantoimi on ainoa paikka ja ainoa toimi, jona ollen sosialidemokraatti
34899:  voi totuuden ilmi tuoda ja yhteiskunnan mädännäisyyksiä pal-
34900:  jastaa, ja kun vielä tiedämme että oikeuslaitoksemme ovat puoluelai-
34901:  toksia, jotka porvarillisten luokkien etuja silmällä pitäen sanan-
34902:  vapautta koskevissa asioissa tekevät luokkatuomioita, niin näi-
34903:  hin seikkoihin katsoen emme voi suostua äänillämme kannattamaan
34904:  rautatiehallituksen eduskunnalle tekemää pyyntöä, jotta sille an-
34905:  nettaisiin oikeus asettaa ed. Sivenius tuomioistuimissa syytettä-
34906:  väksi maamme rautateiden hoidossa vallitsevien epäkohtien pal-
34907:   jastuksen johdosta.
34908: 
34909:     Ed. E s t 1 a n d e r: J ag yttrar mig icke i själfva saken. Men
34910: jag ville i anledning af hr Sivenius' uppträdande framhålla att I I §
34911: L. 0. icke förutsätter, att den enskilde landtdagsmannen, som af
34912: paragrafen och dess tillämpning beröres, skulle gifva landtdagen
34913: något tillstånd att förfara på det ena eller andra sättet. Hr Si-
34914: venius åsikt i denna fråga torde vara kammaren tämligen likgiltig.
34915: 
34916:     Ed. E. S. Y r j ö - K o s k i n e n: Ed. Sivenius on antanut edus-
34917: kunnalle luvan jättää hänet lailliseen vastuuseen. Eduskunta ei
34918: tarvitse tätä lupaa. Sen sijaan tahtoisin tietää, haluaako hän, että
34919: eduskunta suostuu rautatiehallituksen pyyntöön? Se merkitsisi
34920: jotakin. Jos ed. Sivenius ei ilmoita haluavansa, silloin minun eh-
34921: dotukseni on, että eduskunta hylkää rautatiehallituksen pyynnön.
34922: Mutta jos ed. Sivenius ilmoittaa haluavansa, niin eduskunta mi-
34923: nusta on velvollinen siihen suostumaan. Pyydän huomauttaa,
34924: että jos ed. Sivenius ei tällaista toivomusta lausu, seuraa siitä, että
34925: niillä syytöksillä, joita vasemmiston puolelta tästälähin virastoja
34926: vastaan tehdään, tulee olemaan entistä vähemmän arvoa.
34927: 
34928:     Ed. S t å h 1 b e r g: V. J:n I I § suopi erittäin vahvan suojan
34929: puhevapaudelle eduskunnassa. Mutta jos mieli tämän säännöksen
34930: täyttää oikea tarkoituksensa, on välttämätöntä, että sitä ei vää-
34931: rinkäytetä perättömien solvauksien ja syytöksien esiintuomiseen,
34932: joista ei tahdota tai ei voida vastata, vaan tuon suojan takaa saate-
34933: taan yksityisiä tai viranomaisia, enemmän tai vähemmän tarkasti
34934: osoitettuja, syytöksien alaisiksi. Nyt on tässä lausunnossa, joka
34935: 2288                  Istunto 31 p. lokakuuta 1908.
34936: 
34937: 
34938: on puheena, tuotu esiin jokseenkin tarkasti osoitettuja viranomaisia
34939: vastaan erittäin raskaita syytöksiä rikoksista. On valtiolaitoksen
34940: tähden varsin tärkeätä että, jos näissä syytöksissä on perää, asian-
34941: omaiset saatetaan siitä vastuuseen ja tämä voipi tapahtua siten.
34942: että asiasta tulee laillinen oikeudenkäynti. Asiain ollen tällä kan-
34943: nalla olisi mielestäni varsin valitettavaa, jos eduskunta ei soisi tilai-
34944: suutta tällaiseen oikeudenkäyntiin ja syytteen alaiseksi tehty ei
34945: saisi tilaisuutta laillisessa oikeudessa syytöksiä vastaan puolustautua.
34946: Sen kautta tulisi se arvostelu, joka eduskunnassa esiintuodaan val-
34947: litsevista epäkohdista varsin suuressa määrässä menettämään mer-
34948: kitystänsä, koska sitä vastaan aina melkoisella syyllä voidaan sanoa,
34949: että tällaiset syytökset on esiintuotu ilman minkäänlaista tarkoi-
34950: tustakaan lausutuista sanoista vastata. Minä sentähden puolestani
34951: ehdotan että rautatiehallituksen ehdotukseen suostuttaisiin.
34952: 
34953:     Ed. Tainio: Vapaaherra Yrjö-Koskinen lausui, että jollei
34954: ed. Sivenius ilmaise haluavansa joutua syytetyksi tässä asiassa,
34955: niin se alentaisi kaikkien niiden arvostelujen arvoa, mitä vasemmis-
34956: ton taholta täällä on lausuttu ja tullaan lausumaan. Minun mie-
34957: lestäni vapaaherra Yrjö-Koskisella ei ole vähäistäkään aihetta
34958: moitteen lausumiseen. Siitä periaatteesta kiinnipitäminen, että
34959: jokaisen edustajan tulisi juriidisesti porvarillisen oikeuden edessä
34960: olla vastuunalainen sanoistaan, merkitsee muutakin, kuin jokaisen
34961: väitteen, miten sanoisin, siveellistä tahi juriidista arvoa, sentähden
34962: että syytetyksi joutuminen tällaisessa asiassa merkitsee syytetylle
34963: useamman tuhannen markan kustannuksia. Jos tällainen prejudikaatti
34964: tehdään, niin sen kautta tukitaan köyhien suu eduskunnassakin,
34965: mistä kuitenkin on luultu saatavan se paikka, missä köyhäkin saapi
34966: vapaasti ja pelkäämättä lausua sen, minkä todeksi tietää. Jos
34967: eduskunta haluaisi saattaa ed. Siveniuksen tai kenen toisen tahansa
34968: porvarillisen oikeuden käsiin tällaisessa asiassa, silloin olisi edus-
34969: kunnan vähäisin velvollisuus osottaa myöskin varat syytetylle,
34970: hankkia todistajat, hankkia oikeudenkäyntiapulaiset ja varat, että
34971: hän saisi käyttää käytettävissä olevat keinot todistaakseen väit-
34972: teensä todeksi. Näiden väitteiden todeksi todistaminen ei käy laa-
34973: tuun ilman varoja, se kysyy tuhansien markkojen kustannuksia.
34974: r~uuleeko silloin oikeisto, jos syytetty köyhyyden takia jättää nämä
34975: keinot käyttämättä, että syytteet ovat sen vähempiarvoisia? -
34976: Minä ilmoitin täällä hiljattain juuri, että kaikki ne todistukset ja
34977: kirjeet, mitä minä luin täällä vankeinhoitohallituksen tiliä käsi-
34978: teltäessä, olivat jo varattuina valmiiksi kun oli käsiteltävänä paino-
34979: kanne •>Sosialistia>> ja kysymyksenalaisen artikkelin kirjoittajaa
34980: A. B. Mäkelää vastaan. Meillä oli niin hyvät todistuspaperit, että
34981: mikään sovintotuomioistuin ei olisi koskaan langettanut syyttävää
34982: tuomiota, mutta siihen nähden, että näiden kaikkien todistajain
34983:           Kysymys kanteen nostamisesta edustajan lausunnosta.     2289
34984: 
34985: hankkiminen olisi tullut maksamaan monta tuhatta markkaa, oli
34986: parempi ottaa niskaansa sakkoja kuin todistaa olevansa oikeassa.
34987: Me sitäpaitse yleensä täällä vasemmalla emme luota porvarillisen
34988: tuomioistuimen päätöksiin sentähden, että niihin vaikuttaa liian
34989: suuressa määrässä asianajajain metkut tai taito, käytettäköön nyt
34990: mitä sanaa tahansa, ja asianajajia palkataan parempia tai huo-
34991: nompia sen mukaan kuin on varaa maksaa. Näin ollen kerta kaik-
34992: kiaan haluaisin sanoa, että jos halutaan joku saattaa siveellisesti
34993: velvoitetuksi vastaamaan sanoistaan täällä eduskunnassa, niin
34994: velvoitettakoon hän sen tekemään ainoastaan sovintotuomioistui-
34995: men edessä. Sovintotuomioistuimen edessä saattaisi meikäläinenkin
34996: olla halukas todistamaan väitteitään, ensiksikin sentähden, että
34997: siinä asiain käsittely ei olisi niin muotoihin ja kaavoihin sidottua
34998: kuin se on virallisessa tuomioistuimessa. Toiseksi sentähden, että
34999: siellä virallinen asiankäsittely saattaisi tulla ja tulisikin paljon
35000: nopeammaksi ja myös sen takia halvemmaksi.
35001: · Tämän olen halunnut esittää ainoastaan sanoakseni yleisenä
35002: periaatteena, miksi meidän taholta vastustetaan ja täytyy vas-
35003: tustaa ed. Siveniuksen syytteeseen asettamista. Minun mielestäni
35004: rautatiehallitus ja jokainen keskusvirasto, joka käyttää tuota kei-
35005: noa koettaa saattaa epäkohtien ilmituojan vastuunalaisuuteen sa-
35006: noistaan, on ryhtynyt väärään, epäkäytännölliseen toimenpiteeseen.
35007: Jos on tarkoituksena osoittaa maalle ja kansalle, että kysymyksen-
35008: alaisen henkilön sanoilla ei ole mitään sitovaa voimaa, nostettakoon
35009: juttu toisia henkilöitä vastaan ja määrättäköön tämä epäkohtien
35010: ilmituoja todistajaksi. Silloinhan saadaan nähdä, mitä hän voi
35011: todistaa valallaosa ja mitä voivat todistaa ne henkilöt, jotka hän
35012: asianomaiselle keskusvirastolle todistajiksi ilmoittaa. Se on minun
35013: mielestäni ainoa siveellisesti oikea menettelytapa tällaisessa kysy-
35014: myksessä, menettelytapa, joka takaa jokaiselle virastolle täydellisen
35015: takuun ja tilaisuuden puolustautua kaikkia eduskunnassa tehtyjä
35016: syytteitä vastaan. Näillä perusteilla minunkin täytyy vastustaa
35017: sitä, että eduskunta antaisi luvan ed. Siveniuksen syytteeseen aset-
35018: tamiseen.
35019: 
35020:     Ed. Söder h o 1m: Det är ju en dyrbar både rätt och plikt för
35021: Eolkrepresentanten att söka blotta de missförhållanden, som han
35022: har funnit råda i samhället. Det är också därför som L. 0. I I §
35023: har skyddat landtdagsmännen mot obehöriga förföljelser för de
35024: yttranden de haft vid landtdagens plena. Vi hafva här fått be-
35025: vittna att den stora förvaltningsgren, som statens jämvägar om-
35026: fatta, under denna landtdag blifvit föremål för ytterst skarpa om-
35027: dömen utan att någon har tänkt på att för den skull något slags
35028: åtal mot folkrepresentantema ens borde ifrågakomma. Emellertid
35029:                                                                 144
35030: 2290                 Istunto 31 p. lokakuuta 1908.
35031: 
35032: 
35033: är det ett annat förhållande med det yttrande, som hr Sivenius hade
35034: vid det plenum, som gifvit anledning till ett yrkande på åtal från
35035: järnvägsstyrelsens sida. I sitt andragande riktade han mot järn-
35036: vägens tjenstemannakår som sadan beskyllningen att den skulle
35037: hafva gjort sig skyldig till handlingar, stridande mot strafflagen och
35038: som strafflagen därtill belägger med strängt straff. Det synes mig
35039: vid sådant förhållande alldeles förklarligt att landtdagens egen
35040: känsla för dess värdighet och likaså känslan af det ansvar, under
35041: hvilket en landtdagsman uttalar klander mot personer och förhål-
35042: landen, kräfva, att landtdagen i detta fall icke begagnar sig af sin
35043: rätt att förhindra att åtal anställes, utan synes det mig att landt-
35044: dagen bör bifalla till järnvägsstyrelsens förevarande anhållan.
35045: 
35046:     Ed. Käpy: Kun Valtiopäiväjärjestys erityisen säännöksen
35047: kautta turvaa edustajain lausuntovapauden, niin tästä minun kä-
35048: sittääkseni johtuu, etteivät edustajain lausunnoissa esitetyt asiat
35049: tarvitse olla niin juriidisesti todistettavissa kuin oikeudenkäynnin
35050: muodollisuus vaatii. Tästä ei suinkaan silti seuraa, ettei edustaja
35051: olisi velvollinen pysymään totuudessa ja ettei hän myöskin olisi
35052: velvollinen vastaamaan sanoistansa, mutta) eduskunnan täytyy
35053: sangen tarkasti harkita ne erikoistapaukset, joissa tällainen
35054: syytelupa annetaan. Tätä nykyä ei minun ymmärtääkseni löydy
35055: sellaista -pohjaa tämän kysymyksen arvostelemiselle, että edus-
35056: kunta voisi rautatiehallituksen pyyntöön suostua. Rautatiehal-
35057: litus ei ole liittänyt pyyntöönsä minkäänlaista selvitystä, eikä
35058: eduskunta, siihen vähäiseen aikaan nähden, mikä nyt on meidän
35059: käytettävänämme, myöskään ehdi hankkimaan asiassa mitään
35060: selvitystä, ei valmistelemaan tätä asiaa sillä tavalla, kuin asian
35061: arvo kuitenkin vaatisi. Minä luulen, että monet edustajat eivät
35062: edes muista, mitä ed. Sivenius täällä puheessaan lausui, eivät ken-
35063: ties ole olleet silloin saapuvillakaan. Näitä seikkoja silmällä pi-
35064: täen minä olen sitä mieltä, että eduskunnan on tällä kertaa hy-
35065: lättävä tämä pyyntö. Se ei suinkaan silti estä rautatiehallitusta
35066: uudestaan nostamasta kysymystä ja silloin paremmin perustele-
35067: masta pyyntöänsä. Silloin eduskuntakin on tilaisuudessa parem-
35068: min valmistelemaan asiaa (Hyvä!).
35069: 
35070:    Ed. A r v i d N e o v i u s: Föreliggande ärende synes mig vara
35071: af mycket stor principiell betydelse. Det är första gången, såvidt
35072: jag kommer ihåg, som fråga har väckts om att åtal mot landtdags-
35073: man skall vid landtdagen tillåtas. Och vid sådant förhållande sy-
35074: nes mig frågan, på samma sätt som föregående ärade talare på-
35075: pekade, böra underkastas en mycket grundlig pröfning såväl i for-
35076: mellt afseende som i afseende å sitt innehåll. Enligt min mening
35077: skulle ett förslag af denna art nödvändigtvis böra remitteras till
35078:           Kysymys kanteen nostamisesta edustajan lausunnosta.      2291
35079: 
35080: grundlagsutskottet innan ett definitivt svar på frågan kan gifvas.
35081: Men sådant är ju för närvarande omöjligt. J ag ser nu icke, huru
35082: landtdagen i detta fall skall förfara. Emellertid är det ju så, att
35083: man måste utgå från förutsättningen, att en landtdagsman är en
35084: gentleman. Och, ifall han är det, är det hans ovillkorliga plikt, när
35085: han har framfört svåra beskyllningar, att för vederbörande utpeka
35086: de personer, hvilka han med sina beskyllningar har afsett, så att
35087: myndigheterna blifva i tillfälle att mot dem väcka åtal, hvarigenom
35088: frågan kommer inför domstol och sanningen småningom blir utredd
35089: i hela sin vidd. Under denna förutsättning ser jag icke att i sakens
35090: nuvarande skede någonting annat kan göras än det, som åligger
35091: hr Sivenius, ifall han uppfyller de kvalifikationer, som jag har för-
35092: utsatt.
35093: 
35094:     Ed. V. T. Rose n q v i s t: Jag hade tänkt mig att den an-
35095: hållan, som gjorts ifrån järnvägsstyrelsens sida, skulle emottagas
35096: med glädje utaf hr Sivenius och hans meningsgrupp, ty därigenom
35097: blefve ju hr Sivenius i tillfälle att bevisa hvad han här har påstått.
35098: Men om landtdagen nu gifver afslag på denna anhållan, så innebär
35099: detta i själfva verket, att i denna kammare hvilka uttalanden som
35100: hälst kunna göras utan att man sedan behöfver stå till ansvar för
35101: dessa uttalanden. J ag ber därför för min del att få omfatta för-
35102: slaget att anhållan måtte bifallas.
35103: 
35104:     Ed. P y k ä 1 ä: Valtiopäiväjärjestys antaa jotenkin suuren
35105: turvan edustajakoskemattomuudelle lausuttujen sanojen johdosta.
35106: Tämä on edullinen asia edustajalle, mutta toiselta puolen se myös-
35107: kin asettaa edustajalle vaatimuksen, että hänellä pitää olla siveel-
35108: listä ryhtiä, siveellistä selkärankaa vastata niistä sanoista, jotka
35109: hän lausuu. Kun edustaja on tällä tavalla turvattu, niin jokaisen
35110: kansalaisen yksityinen persoona, jokaisen virkamiehen, joka on
35111: maan palveluksessa ja on laillisesti edesvastuunalainen virkatoimis-
35112: tansa, hänen persoonansa pitää myöskin olla turvattu. Ei suin-
35113: kaan tällä turvalla, mikä edustajalle on valtiopäiväjärjestyksessä
35114: annettu, ole tahdottu sanoa, että eduskunta joutuisi semmoiseksi
35115: koiralaumaksi, joka panee virkamiehen, kunniallisen kansalaisen
35116: maineen, toimeentulon ja koko kansalaisarvon vaaranalaiseksi.
35117: Sillä mielipiteellä, minkä ed. Tainio täällä on tuonut esiin, on ääret-
35118: tömän paljon vastapainoa, että nim. kun vähävarainen edustaja
35119: joutuu sellaisten virastojen kanssa tekemisiin, joilla on varsinaiset
35120: palkatut asianajajat, ei hän voi hankkia itselleen sitä turvaa, mitä
35121: meidän monimutkainen lainkäyttömme vaatii. Tässä tapauksessa
35122: täytyy eduskunnan, jos se jättää jonkun jäsenensä oikeudessa vas-
35123: taamaan, myöskin olla valmis hankkimaan sille etevän lainoppineen
35124: avustajan.
35125: 2292                  Istunto 31 p. lokakuuta 1908.
35126: 
35127:     Mutta mitä ed. Tainio myöskin lausui, että olisi siveellisesti
35128: oikeutettua vastata sovinto-oikeudessa, niin minä luulen, että olisi
35129: viisainta, että eduskunta tarjoaisi rautatiehallitukselle sellaisen
35130: ehdotuksen, että asianomainen suostuu sovinto-oikeuteen, ja ellei
35131: sovinto-oikeus tällä välillä, kun eduskunta on kotona, saisi käsi-
35132: tellä asiaa, niin tämän sovinto-oikeuden tuomion nojalla tulisi tämä
35133: asia eduskunnan jälleen kokoonnuttua sen ratkaistavaksi. Ja minä
35134: luulen, että silloin asia on selvä.
35135: 
35136:     Ed. H e i m b ii r g e r: Hr Turkia förklarade i går att han vore
35137: villig att, utan att trygga sig vid landtdagsmans privilegier, inför
35138: domstol svara för de påståenden, han gjort. J ag antecknade detta
35139: medgifvande med fägnad, men tillät mig uttala vissa tvifvelsmål
35140: därom, huruvida, när sakläget blefve kritiskt, hr Turkia verkligen
35141: komme att fullt lojalt infria sin förbindelse. Hr Sivenius är nu i
35142: sådant läge som det, hvari jag förutsatt att hr Turkia kunde komma.
35143: J ag finner till min fägnad, att jag misstagit mig åtminstone hvad
35144: beträffar hr Sivenius. Han är afgjordt hugad att stå till svars för
35145: sina yttranden. Men dess värre komma hans partikamrater emellan
35146: och hindra honom från att fullgöra sin förbindelse. Det är ett olyck-
35147: ligt läge, i hvilket hr Sivenius befinner sig. Han har gjort hvad han
35148: kunnat för att blotta ett samhällsondt. Han är villig att uppoffra
35149: sig för saken, att underkasta sig rättegång, men han hindras däri af
35150: det parti, till hvilket han hör. J ag vill nu endast påpeka, huruledes om
35151: denna taktik fortsättes, vi slutligen säkert komma därhän, att afseende
35152: icke kan fästas vid några som helst beskyllningar, som från vänster-
35153: håll framställas emot institutioner och personeri detta land. Huru-
35154: vida detta läge är ett sådant som vänstern, ur synpunkten af foster-
35155: landskärlekens fordringar, kan anse för önskligt, vill jag öfverlämna
35156: åt vänsterns eget begrundande.
35157: 
35158:     Ed. N e v a n 1 i n n a: Pyydän saada paaasiassa yhtyä niihin
35159: lausuntoihin, joita tästä asiasta ovat antaneet ed. Käpy ja Arvid
35160: Neovius. Ed. Käpy huomautti siitä, kuinka on mahdollista, että
35161: useat eduskunnan jäsenet eivät edes tarkoin tunne, mitä ed. Si-
35162: venius on lausunut. Olen ollut puolestani tilaisuudessa yksityi-
35163: sesti, asian muutamain edustajain kanssa puheena ollessa, pane-
35164: maan merkille, että todellakin sangen suuri epätietoisuus, jopa aivan
35165: väärät luulotkin siitä, mitä ed. Sivenius todella on, pikakirjoitelman
35166: mukaan, joka minulla on ollut käytettävänäni, sanonut, on val-
35167: lalla. Näin ollen olisi minusta, katsoen asian suureen periaatteelli-
35168: seen merkitykseen, johon ed. Neovius on viitannut, aivan välttä-
35169: mätöntä, että asia ainakin voitaisiin panna eduskunnassa pöydälle
35170: johonkin seuraavaan istuntoon, jotta edustajat voisivat kaikki
35171:           Kysymys kanteen nostamisesta edustajan lausunnosta.     2293
35172: 
35173: ottaa selkoa siitä, mistä on kysymys. Tähän ei ole nyt ensinnä-
35174: kään tilaisuutta. ·
35175:     Toiseksi minä kallistuisin myöskin puolestani siihen käsitys-
35176: kantaan, että asia olisi valiokunnassa käsiteltävä, varsinkin nyt, kun
35177: sellainen ensi kerran on tämän eduskunnan ratkaistavanaja tärkeä
35178: perustuslakisäädös on siis sekä tulkittava että sovellutettava. Tä-
35179: hän ei myöskään ole mahdollisuutta.
35180: il, Kaikkeen tähän katsoen minä puolestani en voi olla mukana
35181: nyt ratkaisemassa tätä asiaa siihen suuntaan, johon rautatiehallitus
35182: tahtoo. Ja näin ollen minä olen myöskin vapaa tällä kertaa puuttu-
35183: masta asiaan sen enemmälti. En tarvitse sitä kosketella enempää
35184: periaatteellisesti kuin siinä yksityisessäkään tapauksessa, joka nyt
35185: on esillä. Siitä olisi minulla puolestani kyllä yhtä ja toista sano-
35186: mista, varsinkin katsoen sen kirjelmän laatuun ja sisällykseen,
35187: jonka rautatiehallitus on esittänyt.
35188:     Oikeiston taholta on tämän keskustelun kuluessa tehty koko
35189: joukko insinuatsiooneja, joiden kärki on jotenkin selvä ja joihin
35190: saattaa muillakin kuin äärimmäisen vasemmiston jäsenillä olla syytä
35191: kerran vastata. Mutta siihen minä arvelen toisia tilaisuuksia tulevan.
35192: 
35193:      Ed. W a 1 p a s: Ed. Heimbiirger on lausunut täällä ihmette-
35194: lynsä siitä, että vasemmiston taholla asetutaan estämään yksityisten
35195: toverien syytteeseen asettamista. Ed. Heimbiirger ei kuitenkaan
35196: ole ottanut huomioon niitä syitä, joita täällä on mainittu. Täällä
35197: on huomautettu, että ne tuomioistuimet, jotka tulisivat tutkimaan
35198: tätä asiaa, eivät suinkaan tulisi menettelemään puolueettomasti. Ne
35199: ovat luokkatuomioistuimia, joissa tultaisiin asiaa käsittelemään
35200: puolueellisesti ja mahdollisesti antamaan liian kovia rangaistuksia
35201: semmoisissakin tapauksissa, joissa syytteet tulisivat täydelleen to-
35202: distetuiksi. Meillähän on porvarillisista tuomioistuimista ikäviä
35203: kokemuksia, jotka pakoittavat meitä välttämään niftä niin paljon
35204: kuin mahdollista. Me teemme varsin oikein, kun suojelemme ryh-
35205: män jäseniä tilaisuuksista, joissa he mahdollisesti tulisivat saamaan
35206: vääriä tuomioita ja sen mukaan vääriä rangaistuksia, ehkä pan-
35207: taisiin niihin ikäviin vankilalaitoksiin, joista täällä on kerrottu.
35208: Jos olisi kysymys puolueettomasta tutkijalautakunnasta, niin luu-
35209: len, että meillä ei olisi kovinkaan paljon vastaan. Ed. Siveniuksen
35210: syytteeseen asettaminen on kuitenkin tarpeeton. Täällä ovat porva-
35211: rilliset edustajat tehneet rautatiehallitusta vastaan niin raskaita
35212: syytöksiä, että jokaisessa maassa, jossa eduskunnassa tehdyille pal-
35213: jastuksille annettaisiin jonkun verran arvoa, hallitus mitä kiireim-
35214: min asettaisi erikoisen tutkijalautakunnan tutkimaan moisia olo-
35215: suhteita. Tehköön hallitus sillä tavalla ja luultavasti ne edustajat-
35216: kin, jotka ovat joitakin epäkohtia paljastaneet, auttavat sitä tutkija-
35217: lautakuntaa saamaan mahdollisimman paljon ilmi. Jos tutkittua
35218:                      Istunto 31 p. lok11.kuuta 1908.
35219: 
35220: 
35221: voidaan todistaa, että jotkut edustajat ovatkin syytelleet väärin,
35222: lankeaa niille tietysti moraalinen tuomio.
35223: 
35224:     Ed. G r o t e n f e 1 t: Yhdyn niiden mielipiteeseen, jotka ovat
35225: arvelleet, että eduskunnalla tässä asiassa ei ole nykyään olemassa
35226: tarpeeksi selvitystä, jotta se voisi asian ratkaista sillä asiantunte-
35227: muksella kuin tarvittaisiin. Sen tähden ei minusta eduskunta nyt
35228: voi tehdä tässä asiassa mitään päätöstä. Silloin tulee kysymykseen,
35229: voidaanko tämä asia jättää vastaisuuteen, mutta lienee mahdo-
35230: tonta, että eduskunta jättäisi minkään asian ensi istuntokauteen
35231: lepäämään, ja jos asianlaita näin on, luulen, että eduskunnan täy-
35232: tyy tällä kertaa jättää asia sikseen, suomalla rautatiehallitukselle
35233: tilaisuuden eduskunnan ensi kerran kokoontuessa, jos se niin tah-
35234: too, uudestaan ottaa asian esille.
35235: 
35236:     Ed. Hei m b ii r g e r: Hr Walpas har framkommit med den
35237: på visst håll ganska vanliga beskyllningen mot våra domstolar,
35238: att de bedöma målen ur klass-synpunkt. Då denna beskyllning är
35239: alldeles allmänt hållen, anser jag mig icke behöfva vidare bemöta
35240: densamma. J ag vill endast nämna att jag vore tacksam för om
35241: några fall skulle för mig nämnas, då verkligen klassjustis egt rum.
35242: 
35243:     Ed. W a 1 p a s: On ihan turhaa lähteä nyt luettelemaan mitään
35244: erikoistapauksia. Minä luulen, että tämän eduskunnan käsitel-
35245: täväksi tulee, ehkä sillä ajalla kuin me täällä olemme, kysymys oi-
35246: keudenkäyntijärjestelmän uudistamisesta, ja silloin on tilaisuus
35247: vetää esille niitä tapauksia.
35248: 
35249:    Keskustelu julistetaan päättyneeksi.
35250: 
35251:     Puhe m i~ s: Asiassa on minun käsittääkseni äänestettävä
35252: siitä, hyväksytäänkö rautatiehallituksen pyyntö vai hyljätäänkö
35253: se. Ja kun V. J :n I I §:n mukaan tähän tarvitaan määrätty enem-
35254: mistö, niin on asiassa heti toimitettava lippuäänestys.
35255: 
35256:    Olenko käsittänyt asianomaiset puhujat oikein ettei muita eh-
35257: dotuksia ole äänestettävinä?
35258:    Puhemiehen käsitys myönnetään oikeaksi.
35259:     Äänestys ja päätös:
35260: 
35261:    Ken tahtoo, että Eduskunta suostuisi Rautatiehallituksen esi-
35262: tykseen, äänestää >>jaa>>; ken tahtoo tämän suostumuksen kieltää,
35263: äänestää >>ei>>. Jos ei vähintäin 5fs annetuista äänistä ole jaa-ääniä,
35264: on Rautatiehallituksen esitys hyljätty.
35265:                         Valtiopäivien päättäjäiset.                   2295
35266: 
35267: 
35268:    Äänestyksessä annetaan 32 jaa- ja 140 ei-ääntä. Eduskunta
35269: on siis päättänyt hyljätä Rautatiehallituksen pyynnön kanteen
35270: nostamisesta edustaja A. Siveniusta vastaan.
35271: 
35272:    P u h e m i e s: Koska aika jo on kulunut pitkälle, täytyy istunto
35273: nyt lopettaa. Kokoonnutaan tänne jälleen klo II,45 a. p. mennäk-
35274: semme täältä yhdessä kirkkoon.
35275: 
35276:    Täysi-istunto päättyy kello II a. p.
35277: 
35278:                                            Pöytäkirjan vakuudeksi:
35279:                                                       Ph. Suuronen.
35280: 
35281: 
35282: 
35283:                      Valtiopäivien päättäjäiset.
35284:    Täysi-istunnon päätyttyä klo II kokoontuivat edustajat jälleen
35285: klo II.45 istuntohuoneelle ja lähtivät sieltä juhlakulkueessa, Puhe-
35286: mies ja Varapuhemiehet edellä,
35287: 
35288:                             Nikolainkirkkoon,
35289: 
35290: jonne Senaatin jäsenet ja Prokuraattori jo olivat saapuneet ja
35291: asettuneet heille varatuille paikoille kuoriin, molemmin puolin
35292: keskikäytävää. Edustajien asetuttua paikoilleen alkoi jumalan-
35293: palvelus.
35294:     Köörin laulettua Tschaikovskyn hymnin >>Miss' enkeläänin lau-
35295: lut soi•> toimittivat alttaripalveluksen Eduskunnan jäsenet kirkko-
35296: herra A. J. Bäck ja pastori A. R. Hedberg.. Kööri lauloi sen yh-
35297: teydessä •>Herra, armahda meitä•>, •>Me kiitämme sinua>> ja >)Pyhä,
35298: Pyhä.>)
35299:     Kun virrestä 168 oli laulettu 2 ja 3 värsy, astui pastori K. R.
35300: Kares saarnastuoliin ja piti suomeksi ja ruotsiksi valtiopäivä-saar-
35301: nan tekstistä: •> Ja se joka istuimella istui, sanoi: katso minä uudistan
35302: kaikki. Ja sanoi minulle: kirjoita, sillä nämät sanat ovat totiset
35303: ja vahvat.>> (Joh. ilm. 21: 5).
35304:     Saarnan jälkeen pitivät kirkkoherra Bäck ja pastori Redberg
35305: ruotsinkielisen alttaritoimituksen, jonka lopussa kööri lauloi Tschai-
35306: kovskyn •>Kiitoslaulun•>.
35307:     Jumalanpalveluksen päätyttyä lähtivät eduskunnan jäsenet
35308: 
35309:                           Keisarilliseen linnaan,
35310: jossa valtiopäivien juhlalliset päättäjäiset toimitettiin valtaistuin-
35311: aalissa. Edustajain kokoonnuttua ja asetuttua pitkin salin sivu-
35312: 2296                 Istunto 31 p. lokakuuta 1908.
35313: 
35314: seiniä oikealle ja vasemmalle valtaistuimesta, Eduskunnan Puhemies
35315: ensimäiseksi oikealle puolelle ja Varapuhemiehet häntä lähimmiksi,
35316: saapui Kenraalikuvernööri, armollisesti vahvistettujen juhlameno-
35317: ohjeiden mukaisesti saatettuna, valtaistuinsaliin, asettuen valta-
35318: istuimen portaiden eteen. Senaatin varapuheenjohtajat, jäsenet
35319: ja prokuraattori sijoittuivat valtaistuimen viereen oikealle puo-
35320: lelle ja Kenraalikuvernöörin seurue vasemmalle puolelle. Vasem-
35321: malla valtaistuimesta olevan pöydän ääreen asettui esittelijäsih-
35322: teeri A. Gröndahl, joka oli määrätty pitämään pöytäkirjaa valtio-
35323: päiväin päättämisestä.
35324:      Kenraalikuvernöörin asetuttua paikalleen astui esiin Eduskunnan
35325: Puhemies, kihlakunnantuomari, hovioikeudenasessori P. E. Svin-
35326: hufvud ja lausui puheessa Kenraalikuvernöörilie Eduskunnan ala-
35327: maisen kunnioituksen ja onnentoivotukset Hänen Majesteetiliensa
35328: Keisarille ja Suuriruhtinaalle.
35329:      Puhemies Svinhufvudin puhe oli näin kuuluva:
35330: 
35331:                  >>T ei d ä n Y 1 h ä i s y y t e n n e!
35332:     Eduskunnan koossaolo on päättynyt. Armollisten esitysten perus-
35333: teella ja Eduskunnan omasta alotteesta on valtiopäivillä käsitelty
35334: useita tärkeitä lakiehdotuksia, ja anomustietä on kosketeltu monta
35335: maamme sisälliselle kehitykselle ja oikeusjärjestyksenemme suuri-
35336: arvoista kysymystä. Jättäen täten valtiopäivien työn tulokset
35337: Teidän Ylhäisyytenne toimesta saatettaviksi Korkealle Hallitsijal-
35338: Iemme pyydän ilmituoda Eduskunnan alamaisen kunnioituksen ja
35339: uskollisuuden tunteet sekä onnentoivotukset Hänen Keisarilliselle
35340: Majesteetilieen Keisarille ja Suuriruhtinaalle.>>
35341:    Sitten Puhemies antoi Kenraalikuvernöörilie valtiopäiväpää-
35342: töksen.
35343:     Tämän jälkeen julisti Kenraalikuvernööri Hänen Majesteet-
35344: tinsa Keisarin ja Suuriruhtinaan nimessä valtiopäivät päättyneiksi.
35345: Julistuksen luki suomeksi ja ruotsiksi senaattori Edv. Hjelt.
35346:     Varapuhemies A. A. Liston esityksestä kohotettiin kolminker-
35347: tainen eläköön-huuto Hänen Majesteetilieen Keisarille ja Suuri-
35348: ruhtinaalle.
35349:     Tämän tapahduttua palasi Kenraalikuvernööri takaisin sisä-
35350: huoneisiin, jonka jälkeen Eduskunnan Puhemies; Varapuhemiehet
35351: ja muut läsnäolevat poistuivat salista.
35352: 
35353:                            Eduskuntatalossa.
35354:    Valtaistuinsalista lähdettyään kokoontuivat Eduskunnan jäse-
35355: net klo 2,15 päivällä täysi-istuntosaliin, jossa Puhemies lausui seu-
35356: raavat jäähyväissanat:
35357:                         Valtiopäivien päättäjäiset.             2297
35358: 
35359: 
35360:                    >>A r v o i s a t e d u s t a j a t !
35361: 
35362:     Ensimäinen työkantemme on lopussa. Lyhyen jäähyväishetken
35363: jälkeen hajaannumme kukin eri tahollemme. Epäilemättä taval-
35364: linen arkielämä jo sellaisenaan on tuntuva levolta ankaraan, vai-
35365: keaan valtiopäivätyöhön verraten. Siirtyessämme täältä 1>kamari-
35366: työn>> aherruksesta jokapäiväisen elämän hyörinään on meillä tilai-
35367: suus eri kulmilla maata, eri kansankerroksissa kuulostella kaikua
35368: omien vasaraimme kalkkeesta, sellaisena kuin tuo kaiku tästä työ-
35369: pajasta lähteneenä kiertelee vaarojamme, vainioitamme. Saa-
35370: tamme silloin ikäänkuin tunnustella kansan hengen suonen-tykintää,
35371: saatamme silloin tehdä havaintoja ja johdelrnia myös tulevan toi-
35372: mintamme hyväksi.
35373:      Jättäessäni puhemiestoimen kiitän sydämestäni teitä kaikesta
35374: siitä ystävällisyydestä, mikä on tullut osakseni, siitä hyväntahtoi-
35375: suudesta, jolla olette johtoani seuranneet. Toivon, että ensi helmi-
35376: kuussa palajamme tänne virkistynein voimin, virkistynein mielin.
35377:      Samalla on minun mieluisa velvollisuuteni eduskunnan puolesta
35378: lausua kiitoksen sanat meidän arvoisille virkailijoillemme, sihtee-
35379: rille, kansliahenkilökunnalle, pikakirjoittajille, tulkeille. Heidän
35380:  työnsä ei ole ollut helppo. Monet pitkät yöt ovat hekin saaneet
35381:  työskennellä, mutta kaiken kiitoksemme, kaiken tunnustuksemme
35382:  he ansaitsevat työstänsä.
35383:      Ja lopuksi pyydän vielä omasta puolestani lausua kiitokset
35384:  ystävälleni sihteerille, joka minua niin suuresti on auttanut pitkin
35385:  koko valtiopäivien koossaoloaikaa.>>
35386: 
35387:    Eduskunnan puolesta lausui Puhemiehelle edustaja, professori
35388: E. N. Setälä:
35389: 
35390:            Kunnioitettu Herra Puhemies!
35391: 
35392:     Yksi tehtävä meillä on vielä täyttämättä. Me emme saata läh-
35393: teä tästä salista puristamatta jäähyväisiksi Teidän kättänne, herra
35394: Puhemies, kiittämättä Teitä kaikesta siitä, mitä olette meille ollut
35395: tänäkin päättyneenä työkautena.
35396:     Meidän kiitollisuutemme Teidän johdostanne, Teidän taidos-
35397: tanne, asiantuntemuksestanne, tarmostanne, Teidän koko puhemies-
35398: toimestanne on siksi tunnettu, siksi usein julkilausuttu, että minun
35399: ei ole tarpeellista sitä uudistaa.
35400:     Mutta me olemme Teille muustakin kiitollisuuden velassa. Me
35401: olemme kiitolliset Teille siitä persoonallisuudesta, jonka Te tänä
35402: persoonallisuuksista köyhänä aikana olette antanut meille seuratta-
35403: vaksi esikuvaksi. Me kiitämme Teitä siitä ylevästä esimerkistä,
35404: jonka Te olette meille antanut velvollisuuksien täyttämisessä. Ei
35405: 2298                Istunto 31 p. lokakuuta 1908.
35406: 
35407: ole ainoatakaan edustajaa, joka suuremmalla tunnollisuudella ja
35408: suuremmalla uutteruudella olisi täyttänyt edustajantehtävänsä
35409: kuin meidän puhemiehemme, meidän ensimmäinen miehemme, osoit-
35410: taen sillä, kuinka korkealta kannalta hän katsoo kansanedustajan
35411: tehtävää.
35412:     Mutta Te olette antanut meille koko olemuksellanne esikuvan,
35413: joka on meille suuriarvoinen. Jos me tahtoisimme mielessämme
35414: kuvailla henkilöä, joka itsessänsä ikäänkuin yhdistäisi ne ominai-
35415: suudet, joita me suomalaisessa miehessä enimmin kunnioitamme,
35416: joihin enimmin arvoa panemme, niin minä luulen että kuvailisimme
35417: mielessämme juuri sellaista henkilöä, jolla olisi meidän puhemiehem-
35418: me ominaisuudet: tyyneys, yhtyneenä lujuuteen, luonteen kelpous
35419: ja rehtiys, ystävällisyys ilman liikahienostelua ja jäykkä kiinni-
35420: pysyminen siinä, mitä pitää oikeana, sanalla sanoen miestä, josta
35421: voitaisiin sanoa: »mies kokonansa, mies kerrallansa>>.
35422:     On todellakin erinomainen etu, että sillä eduskunnalla, jonka
35423: tulee edustaa Suomen kansaa, on ensimäisenä miehenä henkilö,
35424: jonka voimme katsoa edustavan juuri niitä ominaisuuksia, joita
35425: ainakin toivoisimme meidän kansallamme olevan.
35426:     Minäkin puolestani toivon, että alkava, lyhyt levon aika on
35427: Teillekin tuottava virkistystä ja että sen kuluttua taaskin saamme
35428: nähdä Teidät täysissä voimissa keskuudessamme ensimäisenä mie-
35429: henämme, paikallanne siinä Suomen j alapeuran ja Suomen lain
35430: tunnuskuvan varjossa.
35431: 
35432:     Puheen päätyttyä kohotettiin Puhemiehen kehotuksesta kolmin-
35433: kertainen eläköön-huuto isänmaalle. Lopuksi laulettiin >>Maamme•>-
35434: laulu.
35435: 
35436:    K:lo 2,30 ajoissa edustajat hajaantuivat.
35437: LIITTEITÄ.
35438:                                     1.
35439:       Valiokuntien työt valtiopäivien päättyessä.
35440: 
35441:               Valiokunta.   Asia.                Toimenpide.
35442: 
35443: 
35444:              Perustuslaki valiokunta.
35445: 
35446: Edustaja Ahmavaaran y. m. sekä V. T.           Mietintö N:o 3·
35447:    Rosenqvistin y. m. anomusehdotukset
35448:    N:o 202 aja b Suomen asiain valmistelun
35449:    ja alamaisen esittelyn säilyttämisestä
35450:   perustuslainmukaisella kannalla.
35451: Edustajain Koskisen y. m. allekirjoittama
35452:    anomusehdotus N :o II3 Vaitiopäivä-
35453:    järjestyksen muuttamisesta siten, että
35454:   Suuri valiokunta kokonaan poistetaan.
35455: Edustajain Järvisen y. m. allekirjoittama
35456:    anomusehdotus N:o 138 äänioikeusrajan
35457:   määräämisestä 2I vuodeksi sekä ääni-
35458:   oikeusrajoitus-määräysten poistamisesta
35459:   Valtiopäiväjärjestyksestä.
35460: Edustajain Kalle Hämäläisen y. m. alle-
35461:   kirjoittama anomusehdotus N:o 143 nii-       Ei ehditty ottaa
35462:   den kohtien poistamisesta Valtiopäivä-       käsiteltäväksi.
35463:   järjestyksen 29 §:stä, jotka ehkäisevät
35464:   Eduskunnan täyttä aloteoikeutta pe-
35465:   rustus- ja kirkkolakikysymyksissä.
35466: Edustaja Helenius-Seppälän allekirjoittama
35467:    anomusehdotus N :o 213 eduskuntavaa-
35468:   leista voimassa olevain lakimääräysten
35469:   muuttamisesta sellaisiksi, että eri vaali-
35470:   piirin samaan puolueeseen kuuluvat vaali-
35471:   liitot voisivat yhtyä koko maan käsittä-
35472:   viksi vaaliliitoksi.
35473: 2302
35474: 
35475: 
35476:                Valiokunta.   Asia.                     Toimenpide.
35477: 
35478: 
35479:  Edustajain Järvisen y. m.       allekirj~itta~a   Ei ehditty ottaa
35480:                                                    1
35481: 
35482: 
35483:     anomusehdotus N:o 215 sellaisen muu- käsiteltäväksi.
35484:     toksen aikaansaamisesta Valtiopäivä-1!
35485:     järjestykseen, että äänestykset Edus-
35486:    kunnassa toimitettaisiin avoimesti.
35487:  Edustajain Setälän y. m. allekirjoittama Mietintö N:o I.
35488:     anomusehdotus N :o 4 korkeimman tuo-
35489:     mioistuimen perustamisesta         hallinto-
35490:     oikeudellisten asiain käsittelyä varten.
35491:  Edustajain Airolan y. m. allekirjoittama
35492:     anomusehdotus N:o 144 oikeuden myön-
35493:     tämisestä Eduskunnalle vuosittain halli-
35494:     tuksen noudatettavaksi vahvistaa seik-
35495:     kaperäinen valtion tulo- ja menoarvio.
35496:  Edustajain Koskisen y. m. allekirjoittama
35497:     anomusehdotus N:o rr4 määräävän Ei ehditty ottaa
35498:     päättäruisvallan myöntämisestä Edus- käsiteltäväksi.
35499:     kunnalle tulliverotukseen nähden.
35500:  Edustajain Anton Huotarin y. m. allekir-
35501:     joittama anomusehdotus N:o 83 oike-
35502:     uden myöntämisestä Eduskunnalle mää-
35503:     rätä julkisten viranomaisten ja laitosten
35504:     käyttämisestä menevät maksut.                )
35505:  Anomusehdotukset virkamiesolojen uudes- Suunnitelma asian
35506:      taan järjestämisestä (Nevanlinnan y. m. käsittelyä varten j
35507:     N:o 149; Vikmanin y. m. N:o 143; Kal- valmistettu jaos-
35508:     lion y. m. N:o gz; Nykäsen y. m. N:o 72; tossa, mutta ei eh-
35509:     Hultinin y. m. N:o 134; Käkikosken y. ditty ottaa valio-
35510:      m. N:o 158).                                  kunnassa käsitel-
35511:                                                    täväksi.
35512:  Anomusehdotukset maamme kielilainsää- Mietinnön luon-
35513:      dännön muuttamisesta (Liston y. m. nos laadittu va-
35514:      N:o 37; Setälän y. m. N:o 38.).               liokunnan ensi-
35515:                                                    mäisen käsittelyn
35516:                                                    pohjalla,   mutta
35517:                                                    ei tarkastettu ja-
35518:                                                    ostossa.
35519:  Edustaja I.-agerlöfin allekirjoittama anomus- Mietintö tarkas-
35520:      ehdotus N:o 73 täydellisen armahduk- tettu valiokunnas-
35521:      sen myöntämisestä kaikille tuomion sa mutta ei lopul-
35522:      tahi armahduksen nojalla Siperiaan lähe- lisesti.
35523:                                                                      2303
35524: 
35525: 
35526:               Valiokunta.   Asia.                      Toimenpide.
35527: 
35528: 
35529:   tetyille Suomen kansalaisille ja tilaisuuden
35530:    valmistamisesta heille valtion kustannuk-
35531:   sella perheineen palata kotimaahan.
35532: Edustajain Airolan y. m. allekirjoittama             Mietinnön luon-
35533:   anomusehdotus N :o 209 juutalaisten                nos laadittu jaos-
35534:   asumis- ja kansalaisoikeuksia rajoit-              tossa, mutta ei
35535:    tavien lakimääräysten kumoamisesta.               valiokunnassa tar-
35536:                                                      kastettu.
35537: Edustajain Ahmavaaran y. m. allekirjoit-             Ei ehditty ottaa
35538:    tama anomusehdotus N:o 40 hallituksen             käsiteltäväksi.
35539:    nimitysoikeuden lakkauttamisesta kei-
35540:   saripitäjissä.                                 1
35541: 
35542: 
35543: Kertomus           Suomen     Suuriruhtinaan-\ Mietintö N:o 2.
35544:    maan Helsingin kaupungissa vuonna
35545:    rgo8 kokoontuville lakimääräisille V al-
35546:    tiopäiville Hallituksen toimenpiteistä nii-
35547:    den päätösten johdosta, jotka Suomen
35548:    Valtiosäädyt rgos-rgo6 vuosien väli-~
35549:    aikaisilla valtiopäivillä ovat tehneet
35550:    ja jotka ovat saaneet Hänen Majesteet-
35551:    tinsa Keisarin ja Suuriruhtinaan Ar-
35552:    mollisen suostumuksen ja vahvistuksen,
35553:    kuin myös siitä, mitä Keisarillinen Ma-
35554:    jesteetti muuten on viimemainituilla
35555:    valtiopäivillä olleiden keskustelujen no-
35556:    jalla suvainnut säätää.
35557: Suuri valiokunta pyytänyt Perustuslaki- Vastaus annettu.
35558:    valiokunnan lausuntoa siitä, onko ar-
35559:    mollisen esityksen N:o 4 erillisten vesi-
35560:     jättöjen muodostamisesta itsenäisiksi ti-
35561:    loiksi 7 § ristiriidassa Ruotsin ja Suomen
35562:    Talonpoikaisen Kansan vapauksille ja
35563:    oikeuksille 4 p:nä huhtik. 1789 annetun
35564:     julkisen armollisen Vakuutuksen ja Vah-
35565:    vistuksen 5 §:n kanssa.
35566: Suuri valiokunta pyytänyt Perustuslakivalio- Vastaus annettu.
35567:     kunnan lausuntoa siitä, onko ja missä mää-
35568:     rin asetusehdotus, koskeva rajoituksia
35569:     eräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajain
35570:     oikeuteen kiinteistönhankintaan maalla
35571:     ristiriidassa perustuslakien kanssa.
35572: 2304
35573: 
35574: 
35575: 
35576:                Valiokunta Asia.                     Toimenpide.
35577: 
35578: 
35579:  Suuri valiokunta pyytänyt Perustuslaki-         Jaosto valmista-
35580:     valiokunnan lausunnon siitä, sisältääkö      nut     promemo-
35581:     ja missä määrin Suuren valiokunnan           rian, jonka no-
35582:     käsiteltävänä oleva Kunnallisvaliokun-       jalla kysymystä
35583:     nan mietintöön N:o 1 sisältyvä ehdotus       käsitelty    valio-
35584:     kaupunkien kunnallislaiksi muutosta val-     kunnassa, mutta
35585:     takunnan porvaristolle ja kaupungeille       käsittely keskey-
35586:     23 p:nä helmik. 1789 annetun kuninkaal-      tetty syystä että
35587:     lisen vakuutuksen~säännöksiin.               Suuri valiokunta
35588:                                                  oli ratkaissut ky-
35589:                                                  symyksen Perus-
35590:                                                   tuslakivaliokun-
35591:                                                  nan      lausuntoa
35592:             Valtio varaln valiokunta.
35593:                                                  odottamatta.
35594:  Arm. esit. N:o 1 varain osottamisesta valtio-   Mietintö N :o 8.
35595:     päiväkustannusten suorittamiseen.
35596:  Arm. esit. N :o 6 leimasuostunnasta.            Mietintö N:o 2.
35597:  Arm. esit. N:o 7 koskeva suostuotaveroa         Mietintö N:o 1.
35598:     pelikorteista.
35599:  Arm. esit. N :o 8 varojen hankkimisesta nii-    Mietintö N:o 14·
35600:     hin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion
35601:     tulot eivät riitä.
35602:  Arm. esit. N:o 9 varojen osottamisesta kansa-   Mietintö N:o     12.
35603:     koululaitosta ynnä erinäisiä sivistys-
35604:     tarkoituksia varten vuodeksi 1909.
35605:  Arm. esit. N:o I I siitä verosta, joka palo-    Mietintö N:o 5·
35606:     viinan valmistamisesta on suoritettava,
35607:     sekä sanotun veron käyttämisestä.
35608:  Arm. esit. N:o 12 suostuotaverosta mallas-      Mietintö N:o 6.
35609:     juomain valmistamisesta.
35610:  Arm. esit. N:o 14 kulkulaitosrahastosta.        Mietintö N:o 13.
35611:  Kertomus Suomen Eduskunnalle valtio-
35612:     varain tilasta,
35613:     sekä anomusehdotuk-set:
35614:  sanomalehtiä postissa lähetettäessä tilaa-
35615:     jalta postinhoitajalle menevän maksun        Mietintö N:o 9·
35616:     poistamisesta (John Redberg y. m. N:o
35617:     185);
35618:  voimassa olevan matkustussäännön kumoa-
35619:     misesta ja uuden säätämisestä (Kallio
35620:     y. m. N:o 16);
35621:                                                                 2305
35622: 
35623: 
35624: 
35625:               Valiokunta.   Asia.                  Toimenpide
35626: 
35627: 
35628: osuusmeijereille myönnettyjen meijerilai-
35629:     nojen maksuajanpidentämisestä (Wuori-
35630:     maa y. m. N:o 140);                        } Mietintö N'o 9·
35631: erinäisten helpotusten myöntämisestä mei-
35632:     jerilainojen ehtoihin (Tanttu, N:o 164).
35633: Eduskuntavaltuuskunnan kertomus.                 Mietintö N:o 10.
35634: Anomus ehdotukset verotusjärjestelmän Mietinnöt N :o 4
35635:     uudistamisesta (Hallstt~n y. m. N:o 157; ja 4 a.
35636:     Kallio y. m. N:o 15) ja komitean asetta-
35637:     misesta hankkimaan selvitystä valtion
35638:     tupakkamonopolin toimeenpanon mah-
35639:     dollisuudesta Suomessa sekä sitä koske-
35640:     van arm. esityksen antamisesta Edus-
35641:     kunnalle (Helenius-Seppälä, N:o 68).
35642: Anom. ehdotukset maanviljelys- ja meijeri- Mietintö N :o 15.
35643:     koneiden tulliverotuksen poistamisesta
35644:     (Hannes Gebhard y. m. N:o 33; Huoponen
35645:     y. m. N:o 77).
35646: Ed. Halosen anom. ehd. N:o 107 vapautuk- Ei             aiheuttanut
35647:     sen myöntämisestä Lapin kihlakunnan erityistä käsitte-
35648:     asukkaille leimaveron suorittamisesta.      lyä, kun Valio-
35649:                                                  kunta on ehdotta-
35650:                                                  nut leimasuostun-
35651:                                                  nan     pysytettä-
35652:                                                  väksi entisellään.
35653: Ed. Ahmavaaran anom. ehd. N:o 103 Ko- Mietintö N:o 7·
35654:     larin kappeliseurakunnan asettamisesta
35655:     verotukseen nähden samalle kannalle
35656:     kuin Lapin kihlakunnan kunnat.
35657: Ed. Sundblomin y. m. anom. ehd. N:o 184 Mietintö N:o 3·
35658:     eräiden Ekerön kunnan postitilain va-
35659:     pauttamisesta postin kuljetusvelvolli-
35660:     suudesta ja siihen liittyvistä tehtävistä.
35661: Ed. Airolan y. m. anom. ehd. N:o 210 muu- Ei ehditty ottaa
35662:     toksesta luotsi- ja majakkalaitosta kos- käsiteltäväksi.
35663:     kevaan asetukseen huhtik. 21 p:ltä 1903.
35664: Ed. Arajärven y. m. anom. ehd. N:o 12 Hami- Mietintö N:o II.
35665:     nan ja Haapasaaren luotsien palkkaukseen
35666:     pidätettyjen kalastussaarten ja luotojen
35667:     luovuttamisestaasianomaisiinkuntiinkuu-
35668:     luvien saaristolaiskylien käytettäväksi.
35669:              Valiokunta.   Asia.                   Toimenpide.
35670: 
35671: 
35672: Ed. A. R. Hedbergin y. m. anom. ehd. N:o        Ei ole aiheuttanut
35673:    II2 määrärahan myöntämisestä tappora-          toimenpidettä,
35674:    hoiksi hylkeistä ja kalastuselinkeinon       koska anomuseh-
35675:    elvyttämisestä.                              dotuksen tarkoi-
35676:                                                 tus on saavutettu
35677:                                                 vuonna 1907 teh-
35678:                                                 dyn anomuksen
35679:                                                 johdosta.
35680:               Lakivaliokunta.
35681: Ed. Söderholmin y. m. edusk. esit. N:o 17, Mietintö N:o 2.
35682:    sisältävä ehdotuksen painovapauslaiksi
35683:    sekä laiksi lisäyksestä Rikoslain 16 lu-
35684:    kuun.                                    1
35685: 
35686: 
35687: Ed. A. Neoviuksen y. m. edusk. esit. N:o 15 . Mietintö N :o 4·
35688:    sisältävä ehdotuksen laiksi yhdistyk-
35689:    sistä.
35690: Ehdollis;a tuomioita käsittävän rangaistus- !l Mietintö N :o 3·
35691:     järjestelmän aikaansaamista koskevat
35692:     anomusehdotukset (Kävyn N:o 100, S.
35693:    Wuolijoen N:o 188).
35694: Rikoslain 20 luvun 7 §:n muuttamista koske- Mietintö N:o 1.
35695:     vat anomusehdotukset (Nissisen y. m.
35696:     N:o 28, Gripenbergin y. m. N:o 45, Ån-
35697:     geslevän y. m. N:o 170).
35698: Aviopuolisojen omaisuuden hallintoa ja vai- Mietintö N:o 5·
35699:     mon toimivaltaa koskevan lainsäädän-
35700:     nön uudistamista tarkoittavat anomus-
35701:     ehdotukset (Gripenbergin y. m. N:o 43,
35702:     Anni Huotarin y. m. N:o 82, Hultinin
35703:     y. m. N:o 133).
35704: Ed. Söderholmin y. m. edusk. esit. N:o 27,
35705:     sisältävä ehdotuksen laiksi Suomen ulko-
35706:     puolella solmittujen avioliittojen päte-
35707:     vyydestä.
35708: A viottomain lasten oikeudellisen aseman
35709:     parantamista koskevat        anomusehdo- Jääneet käsittele-
35710:     tukset (Kallion y. m. N:o 18, Nissisen mättä.
35711:     y. m. N:o 27, Hedvig Gebhardin y. m.
35712:     N:o 56).                                 1
35713: Ed. Stigzeliuksen edusk. esit. N:o 25 sisäl-,
35714:     tävä ehdotuksen asetukseksi korvauksen
35715:                                                                     ·2307
35716: 
35717: 
35718:               Valiokunta.   Asia.                     Toimenpide.
35719: 
35720: 
35721:    antamisesta yleisistä varoista todistajille 1
35722:    rikosasioissa.
35723: Vapausrangaistusten täytäntöönpanoa kä-            Edellisestä on mie-
35724:   sittävän lainsäädännön osittaista uudis-         tintöluonnos val-
35725:    tamista koskevat       anomusehdotukset         mistettu ja j aos-
35726:    (Vera Hjeltin N:o 84, Anton Huotarin            tossa tarkastet-
35727:    N:o II1).                                       tu, jälkimäistä on
35728:                                                    alustavasti käsi- ·
35729:                                                    telty.
35730: Ed. Nykäsen anom. ehd. N:o 71 maalla               Mietintö N :o 6.
35731:    olevan     perimysmaan erikoisluonteen
35732:    lakkauttamisesta.
35733: Ed. Kaarneen ja Helenius-Seppälän anom.
35734:    ehd. N:o 176 esityksen antamisesta ase-
35735:    tukseksi, joka kieltää 19 p:nä kesäk.
35736:    1902 annetun maanvuokralain häätöä
35737:    koskevien pykäläin käytännössä sovel-
35738:    luttamisen.
35739: Ed. Palmenin edusk. esit. N:o 21, sisältävä
35740:    ehdotuksen asetukseksi, joka koskee kir-
35741:    jailijain ja taiteilijain oikeudesta työn-
35742:    sä tuotteisiin annetun asetuksen muut-
35743:    tamista.
35744: Ed. Siveniuksen y. m. anom. ehd. N:o 192
35745:    komitean asettamisesta valmistamaan
35746:    ehdotusta muutoksiksi rautateiden hal-          Jääneet käsittele-
35747:    linnosta annetun asetuksen 24 ja 25 §:ään.      mättä.
35748: Ed. Liston y. m. anom. ehd. N:o 36 takausta
35749:    koskevan lainsäädännön uudistamisesta.
35750: Aviovaimon oikeuttalapsiinsa käsittävän lain-
35751:    säädännön uudistamista koskevat anomus-
35752:    ehdotukset (Gripenbergin y. m. N:o 44,
35753:    Hultininy. m. N:o 133,A. JokisenN:o 153).
35754: Rikoslain 43 luvun 5 §:n muuttamista kos-
35755:    keva eduskuntaesitys ja anomusehdotus
35756:     (Hultinin y. m. edusk. esit. N:o 24, Ahl-
35757:     roosin anom. ehd. N:o 62).
35758: Ed. Hedvig Gebhardin y. m. edusk. esit.
35759:    N:o 33, sisältävä ehdotuksen Rikoslain
35760:     43 lukuun tehtävästä lisäyksestä, joka
35761:     koskee naisen katurauhan turvaamista.
35762: ------V-~Iiokunta. -- Asi~------------~--         Toimenpide.
35763: 
35764: ___
35765: ,
35766: i                                           1
35767:     Ed. D. Neoviuksen anom. ehd. N:o I26 i
35768:        lainsäädäntötoimenpiteistä, jotka tar-[
35769:        koittavat oikeudellista suojaa lapsille!
35770:        julmuutta, pahoinpitelyä ja heidän työ-
35771:                                              1
35772: 
35773: 
35774:        voimansa :-:~hingo~Iista käyttöä vastaan. i
35775:     Ed. E. S. Yr]o-Kosktsen y. m. anom. ehd. i
35776:        N:o I2I lisäyksestä Rikoslain voimaan- i
35777:        panoasetuksen 20 §:n 2 kohtaan.             ,
35778:     Ed. Ångeslevän y. m. anom. ehd. N :o 9I
35779:        sellaisesta lisäyksestä Rikoslakiin, että
35780:        sukupuoliyhteys mielisairaan aviopuoli- i
35781:        sonkin kanssa tulisi rangaistuksen alai-
35782:        seksi.
35783:     Ed. Lagerlöfin y. m. edusk. esit. N:o 32,
35784:        sisältävä ehdotuksen laiksi erinäisten
35785:        Oikeudenkäymiskaaren lainkohtain ku-
35786:        moamisesta ja muuttamisesta toisin
35787:        kuuluviksi.
35788:     Ed. Wuorimaan y. m. edusk. esit. N:o I, 1Jääneet käsittele-
35789:        sisältävä ehdotuksen laiksi valtuusmie- mättä.
35790:        histä ja yleisistä asianajajista.
35791:     Ed. Gripenbergin y. m. anom. ehd. N:o 46,
35792:        Oikeudenkäymiskaaren I5 luvun 2 §:n
35793:        muuttamisesta.
35794:     Ed. Junnilan y. m. anom. ehd. N:o 2I6
35795:        kiinnitystä kiinteään omaisuuteen koske-
35796:        van asetuksen 22 §:n muuttamisesta.
35797:     Kaupunkien järjestelyssä ja rakentami-
35798:        sessa noudatettavia perusteita, kaupunki-
35799:        kiinteimistön omistus- ja hallinto-oikeutta
35800:        sekä huoneitten vuokraamista käsittä-
35801:        vän lainsäädännön aikaansaamista kos-
35802:        kevat eduskuntaesitykset ja anomus-
35803:        ehdotukset (Hedvig Gebhardin edusk.
35804:        esit. N:o IJ, Erkon ja Wiljakaisen anom.
35805:        ehd. N:o 3I, Ahlroosin anom. ehd. N:o 66).
35806:     Ed. Wuorimaan anom. ehd. N:o 6 yhtenäi-
35807:        sen maarekisterijärjestelmän aikaansaa-
35808:        misesta.
35809:     Ed. Huoposen anom. ehd. N:o 207 valtio- Mietintö N:o 7·
35810:        varaston     saattamisesta     vastuunalai-
35811:                                                                  2309
35812: 
35813: 
35814:               Valiokunta.   Asia.                  Toimenpide.
35815: 
35816: 
35817:    seksi yksityisiä kohtaan virkamiesten
35818:    virheellisen menettelyn heille tuotta-
35819:    masta vahingosta.
35820: Ed. Ahlroosin anom. ehd. N:o 64 valtion         Jäänyt käsittele-
35821:    virastoissa ja kuntain hallintolaitoksissa   mättä.
35822:    toimivien palvelijain ja vahtimestarien
35823:    aseman järjestämisestä.
35824: 
35825:              Talous valiokunta.
35826: 
35827: Arm. esitys N:o 3 eräänlaatuisista yhteis-      Mietintö N:o I
35828:   metsistä.
35829: Arm. esitys N :o 4, koskeva rajoituksia         Mietintö N :o 2.
35830:   eräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajain
35831:   oikeuteen kiinteistönhankintaan maalla.
35832: Arm. esitys N:o 2, sisältävä ehdotuksen         Mietintö N :o 3·
35833:   metsänhoitoasetukseksi ja asetukseksi
35834:    eräiden 3 p:nä syysk. 1886 annetun met-
35835:    sälain pykälien muuttamisesta toisin
35836:    kuuluviksi.
35837: Edust. Hannes Gebhardin y. m. tekemä            Käsitelty yhdessä l
35838:    eduskuntaesitys N:o I I ehdotuksineen        arm.     esityksen
35839:   laiksi, joka sisältää erinäisiä määräyksiä    N :o 4 kanssa.
35840:    rajoituksista yhtiöiden, osuuskuntien ja
35841:    yksityisten henkilöiden oikeuteen hank-
35842:    kia itselleen kiinteätä omaisuutta maalla.
35843: Edust. Wuorimaan y. m. tekemä eduskunta-
35844:    esitys N:o 2 ehdotuksineen laiksi, joka
35845:    ehkäisee yksityisiä tai yhtiöitä hankki-
35846:    masta itselleen liian suuria maa-aloja.
35847: Edust. Hannes Gebhardin y. m. tekemä
35848:    eduskuntaesitys N :o 7 ehdotuksineen
35849:    laiksi, joka sisältää määräyksiä rap-
35850:    peuden ehkäisemiseksi erinäisillä maa-
35851:    tiloilla.
35852: Saman edustajan y. m. tekemä eduskunta-
35853:    esitys N:o 6 ehdotuksineen laiksi, joka
35854:    sisältää määräyksiä maan pakkolunas-
35855:    tuksesta viljelystilojen aikaansaamista
35856:    varten.
35857: 2310
35858: 
35859: 
35860: 
35861:                Valiokunta.   Asia~-=-==-~              -~oimenp~e_.__
35862:                                ....... --------·· .. r· -···- ---·--····-- - - -
35863:  Edust. Branderin y. m. tekemä eduskunta- i Jaosto laatinut
35864:     esitys N:o 31 ehdotuksineen laiksi marga-jluonnoksen ase-
35865:     riinin ja margariinijuuston valmistuk- l tusehdotuksen
35866:     sesta ja kaupasta.                              sanamuodoksi.
35867:                                                      1
35868: 
35869: 
35870: 
35871:  Suurista maaomaisuuksista johtuvien epä-1
35872:     kohtien ehkäisemistä koskeva anomus-             1   -   -   -   -   -   -
35873: 
35874: 
35875:     ehdotus (Hannes Gebhard y. m. N:o 32).1
35876:  Vesiperäisten tlaiden kuivattamista ja ve-~
35877:     denkorkeuden säännöittämistä koskevat
35878:     anomusehdotukset (Kallion y. m. N:o              1
35879: 
35880: 
35881:     14, Kairamon y. m. N:o 20, Koskelinin i' - - - - - -
35882:     y. m. N:o 57, Vaheen y. m. N:o II],
35883:     Arajärven y.m. N:o 51, Ahmavaaran N:o,
35884:      6o ja E. S. Yrjö-Koskisen y. m. N:o 123)·1
35885:  Kunnallismetsäjärjestelmän edistämistä kos- Mietintö N:o 4·
35886:     keva anomusehdotus (Hainarin y. m.!
35887:     N:o 1).                                    'i
35888:  Maatalouden edistämistä tarkoittavat muut N:o 19 ja IX} siir-
35889:     anomusehdotukset (Kallion y. m. N:o 17, [ retyt Laki- ja ta-
35890:     Koiviston y. m. N:o IX} ja Hiltulan y. m.: lousvaliokuntaan
35891:     N:o 19).                                    ! Eduskunnan pää-
35892:                                                   töksellä 22 p.
35893:                                                   syyskuuta 1908.
35894:  Kalastuselinkeinon edistämistä tarkoittavat
35895:      anomusehdotukset (Halosen N:o 225,
35896:     Hainarin y. m. N:o 3 ja Arokallion N:o
35897:        200).
35898:   Langettavatautisten hoitoa koskeva ano-                Jaosto laatinut
35899:      musehdotus (Wuorimaan y. m. N:o I41).               mietintöluonnok-
35900:                                        -
35901:   Terveys- ja sairashoitoa koskevat muut
35902:                                                          sen.
35903: 
35904:      anomusehdotukset (Virkkusen y. m.
35905:      N:o 165, Sipposen y. m. N:o 8, Pykälän
35906:      y. m. N:o 98, Huoposen y. m. N:o 75,
35907:      Vera Hjeltin y. m. N:o n8, Pykälän
35908:      y. m. N:o 214, Ängeslevän y. m. N:o
35909:      16o ja Halosen N:o 105).
35910:   Apteekkiolojen uudestaan järjestämistä kos-
35911:      kevat anomusehdotukset (Arajärven y.
35912:      m. N:o 52, Vikmanin y. m. N:o 155 ja
35913:      Koskelinin y. m. N:o 205).
35914:                                                                  2311
35915: 
35916: 
35917: 
35918:                   Valiokunta.   Asia.              Toimenpide.
35919: ~======-======================~=============
35920: 
35921: Erinäisiä, eri aloja koskevia anomusehdo-
35922:    tuksia (Halosen N:o 5, Helenius-Seppä-
35923:    län N:o 67 ja Halosen N:o ro6).
35924: Tannerin y. m. anomusehdotus N:o I93 val- ·
35925:    tion omistaman maaomaisuuden säilyt-
35926:    tämisestä valtion hallussa sekä eräiden
35927:    yhtiöiden ja yksityisten veivoittamisesta
35928:    laissa tarkemmin määrätyillä ehdoilla
35929:    valtiolle   luovuttamaan    omistamansa
35930:    metsä- ja viljelysmaat (Siirretty Maa-
35931:    talousvaliokunnasta Talousvaliokuntaan
35932:    Eduskunnan päätöksellä I I p. syys-
35933:    kuuta rgo8.
35934: 
35935: 
35936:           Laki-    ja   talousvaliokunta.
35937: 
35938: A r m. e s i t y k s e t:
35939: N:o 5 erillisten vesijättöjen muodostami-        Mietintö N:o I.
35940:    sestä itsenäisiksi tiloiksi.
35941: N:o IO, koskeva muutettuja määräyksiä            Mietintö N:o 9·
35942:    hirven metsästämisestä.
35943: 
35944: E d u s k. e s i t y k s e t:
35945: Ehdotukset laeiksi teitten tekemisestä ja        Mietintö N:o z.
35946:    kunnossapidosta maalla sekä tieveron
35947:    maksamisesta ja sen käyttämisestä (Lai-
35948:    neen y. m. N:o I4).
35949: Ehdotus kyytilaiksi (ed. Laineen y. m. N:o       Mietintö N:o 3·
35950:     I~.                                      1
35951: Ehdotukset metsästyslainsäädännön uudis-         Mietintö N:o 5·
35952:   tamisesta (ed. Waaralan y. m. N:o 3 ja
35953:    Ahmavaaran y. m. N:o r6) sekä samaa
35954:    tarkoittavat anomusehdotukset (ed. Ko-
35955:    mun y. m. N:o 8o, Kaarneen N:o 89 ja
35956:   Heikkisen y. m. N:o rzg).
35957: 
35958:  A n o m. e h d o t u k s e t:
35959:  Tilusten rauhoittamista koskevan lainsää-
35960:     dännön uudistamisesta (ed. Pykälän y. m.l Mietintö N:o 4·
35961:     N:o 97 ja Arokallion N:o rgg).
35962: 2312
35963: 
35964: 
35965: 
35966:                Valiokunta.   Asia.                  Toimenpide.
35967: 
35968: 
35969:  Tehdas- ja sukuoikeustilojen asemasta (ed.      Mietintö N :o 6.
35970:     G. G. Rosenqvistin N:o 85 ja Kairamon
35971:     y. m. N:o 218).
35972:  Kruununtiloilla olevien torpanalueiden muo-     Mietinnöt N :o 7
35973:     dostamisesta eräissä tapauksissa itse-       ja 7 a.
35974:     näisiksi tiloiksi tai palstatiloiksi (ed.
35975:     Kivilinnan y. m. N:o 142).
35976:  Vesioikeuslain 3 luvun osittaisesta muutta-     Mietintö N:o 8.
35977:     misesta (ed. Kairamon y. m. N:o 21).
35978:  Manttaaliin pannun maan vapauttamisesta         Mietintö N:o ro.
35979:     vankienkuljetusrasituksesta (ed. Huo-
35980:     posen y. m. N:o 76).
35981:  Toimenpiteistä maanjakojen edistämiseksi.       Mietintö N:o II.
35982:     (ed. Tuomikosken y. m. N:o 212).
35983:  Syötöstä kruunun metsämailla määrätyn           Mietintö N:o 12.
35984:     laidunmaksun lakkauttamisesta (ed. Hil-
35985:     tulan y. m. N:o rg ja Koiviston y. m.
35986:     N:o 6g).
35987:  Vaivaishoitoasetuksen muuttamisesta (ed.        Mietintö N:o :13.
35988:     Lanton y. m. N:o 59).
35989:  Sotilaskyyditysrasituksen poistamisesta (ed.    Mietintö N:o 14.
35990:     Sipposen y. m. N:o II).
35991: 
35992:                Sl vlstysvaliokunta.
35993: 
35994:  Anom. ehdotukset yliopiston ja teknillisen      Ei ehditty ottaa
35995:     korkeakoulun kieliolojen järjestämisestä.    käsiteltäväksi.
35996:     (Ahmavaaran y. m. N:o 7 ja Antilan
35997:     N:o 24).
35998:  Ed. Helenius-Seppälän anom. ehd. N:o 174        Ei ehditty ottaa
35999:     Eduskunnan kirjaston laajentamisesta         käsiteltäväksi.
36000:     yleiseksi yhteiskunnalliseksi kansallis-
36001:     kirjastoksi ja tiedonantotoimistoksi sekä
36002:      40,000 markan määrärahan myöntämi-
36003:     sestä vuodeksi rgog mainittuun tarkoi-
36004:     tukseen.
36005:  Ed. Soinisen y. m. eduskuntaesitys N:o 23
36006:     oppi velvollisuuden säätämisestä.
36007:  Ed. Soinisen y. m. eduskuntaesitys N:o 22,     }Mietintö N'o 3·
36008:     sisältävä ehdotuksen laiksi kansakoulu-
36009:     laitoksen kustannuksista.
36010:                                                                    2313
36011: 
36012: 
36013:                 Valiokunta.   Asia.                  Toimenpide.
36014: 
36015: 
36016:   Ed. Lanton y. m. anom. ehd. N:o 30 maalais-     Mietintö N:o 3·
36017:      kansakoulujen rakennus- ja ylläpitokus-
36018:      tannuksiin osoitetun määrärahan korot-
36019:      tamisesta.
36020:   Anom. ehdotukset yksityiskoulujen ja erit-      Mietintö N:o 8.
36021:      täinkin yhteiskoulujen kehityksen edis-
36022:      tämisestä sekä eräiden yksityisten oppi-
36023:      laitosten ottamisesta valtion huostaan
36024:      (Arajärven y. m. N:o 13; Nissisen ja Aro-
36025:      kallion N:o 26; Kallion y. m. N:o rr6;
36026:      Nissisen y. m. N:o 25; Laineen y. m. N:o
36027:      147; Sundblomin y. m. N:o r6r ja Huo-
36028:      pOsen N:o 206).
36029:   Ed. Kivilinnan anom. ehd. N :o 208 valtion      Mietintö N:o g.
36030:      kannatusavun myöntämisestä Pietarin
36031:      suomalaiselle yhteiskoululle.
36032:   Anomusehdotukset, jotka tarkoittavat enen-      Mietintö N :o 4·
36033:      netyn valtioavun myöntämistä kansan-
36034:      opistoille ja määrärahan myöntämistä
36035:      kullekin kansanopistolle vähävaraisten
36036:      oppilaiden apurahoiksi (Kareksen ja
36037:      Sarasteen N:o r6J ja Kareksen y. m.
36038:      N:o r69).
36039:   Ed. E. S. Yrjö-Koskisen anom. ehd. N:o          Mietintö N:o 7·
36040:      122 kannatusavun myöntämisestä työ-
36041:      väenopistoille.
36042:   Anomusehdotukset määrärahan myöntä-             Mietintö N:o 5·
36043:      misestä koulukeittojen järjestämiseksi
36044:      kansakoulunoppilaille sekä köyhien kan-
36045:      sakoulunoppilaiden vaatetusavuksi (Kä-
36046:      kikosken y. m. N:o 55, Peltosen y. m.
36047:      N:o 95 ja Lanton y. m. N:o 74).
36048:   Ed. Peltosen anom. ehd. N:o r82 pohja-,
36049:      keski- ja ylikoulun lopullisesta järjestä-
36050:      misestä.
36051:   Ed. Peltosen anom. ehd. N:o 183 laajem-
36052:      man hakukelpoisuuden myöntämisestä           Ei ehditty käsi-
36053:      valtion virkoihin reaalilyseon keski-        tellä.
36054:      koulun oppimäärän suorittaneille.
36055:   Ed. Korhosen y. m. anom. ehd. N:o 194
36056: \    koululääkäritoiminnan     järjestämisestä.
36057: 2314
36058: 
36059: 
36060: 
36061:                Valiokunta.   Asia.                    Toimenpide.
36062: 
36063: 
36064:  Ed. Lahtisen y. m. anom. ehd. N:o r87 val-         Ei ehditty käsi-
36065:     tion oppi- ja opetusvälineiden kustannus-       tellä.
36066:     liikkeen perustamisesta.
36067:  Anomusehdotukset, jotka tarkoittavat Rait-         Mietintö N:o r.
36068:     tiuden Ystävät ja Finlands Svenska
36069:     Nykterhetsförbund nimisten seurojen
36070:     sekä Suomen Opiskelevan Nuorison Rait-
36071:     tiusliiton kannattamista vuotuisella apu-
36072:     rahalla (Soinisen y. m. N:o 29 sekä Ka-
36073:     reksen ja Soinisen .N:o 93).
36074:  Ed. Sohlbergin y.m. anom. ehd. N:o 179 rait-       Ei ehditty käsi-
36075:     tiusopetuksen järjestämisestä maan van-         tellä.
36076:     keinhoitolaitoksiin.
36077:  Ed. Sundblomin anom. ehd. N :o r62 määrä-          Ei ehditty käsi-
36078:     rahan myöntämisestä luentotoimintaa             tellä   mietinnön
36079:     ja nuorisoseuratoimintaa varten.                antamista varten,
36080:  Ed. Storbjörkin y. m. anom. ehd. N:o 50            mutta osittain kä-
36081:     kuoletuslainojen myöntämisestä ylei-            sitelty Valtiova-
36082:     sistä varoista nuorisoseurojen rakennus-         rainvaliokunnan
36083:     hankkeisiin.                                    pyytämää lausun-
36084:                                                     toa varten.
36085:  Ed. Weijolan y. m. anom. ehd. N:o ro2 ala-
36086:     ikäisten tupakankäytön rajoittamisesta.
36087:  Ed. Käkikosken y. m. anom. ehd. N:o 2221
36088:     runsaamman valtionkannatuksen myön-
36089:     tämisestä pelastavaa siveellisyystyötä
36090:     tekeville yhdistyksille ja laitoksille.    Ei ehditty käsi-
36091:  Ed. Raunion y. m. anom. ehd. N:o 54 kotien tellä.
36092:     perustamisesta turvattomia lapsia ja i
36093:     heidän äitejään varten.
36094:  Ed. Kaarneen y. m. anom. ehd. N:o 177
36095:     määrärahan myöntämisestä kesäsiirto- J
36096:     lain kannattamiseksi köyhälistön lap-       1
36097: 
36098: 
36099:     sille.
36100:  Ed. Soinisen y. m. anom. ehd. N:o 94 määrä- Mietintö N:o 2.
36101:      rahan myöntämisestä kansankirjasto-
36102:      jen kannattamiseksi sekä tilaisuuden
36103:      valmistamisesta kuntien kantakirjas-
36104:     toille ilmaiseksi saada yleisillä varoilla
36105:      julkaistua virallista ja muuta kirjalli-
36106:     suutta.
36107:                                                                    2315
36108: 
36109: 
36110: 
36111:                Valiokunta.   Asia.                  Toimenpide.
36112: 
36113: 
36114: Ed. Setälän y. m. anom. ehd. N:o 9 valtio-
36115:    avun myöntämisestä Kalevalan kuvit-
36116:    tamisen alulle saamiseksi.                    Ei ehditty käsi-
36117: Ed. Koskelinin anom. ehd. N :o 204 alot-         tellä.
36118:    teesta muistopatsaan pystyttämiseksi
36119:    J. V. Snellmanille.
36120: Ed. Kirjarinnan y. m. anom. ehd. N:o 195         Mietintö N:l"f 6.
36121:    vuotuisen valtioavun lisäämisestä •>Kan-
36122:    san Näyttämö•>-nimiselle teatterille.
36123: Ed. E. S. Yrjö-Koskisen y. m. anom. ehd.
36124:     N:o 120 hengellisen hoidon järjestämi-
36125:    sestä mielisairasten hoitolaitoksiin.         Ei ehditty käsi-
36126: Ed. Helenius-Seppälän anom. ehd. N:o 178         tellä.
36127:    komitean asettamisesta n. s. vivisektioni-
36128:    kysymyksen selvittämiseksi.
36129: Valtiovarainvaliokunta anonut lausuntoa
36130:     eräistä, varojen osoittamista kansakoulu-
36131:     laitosta ynnä erinäisiä sivistyslaitoksia
36132:     varten vuodeksi 1909 koskevista kysy-
36133:     myksistä.                                    Lausunto annettu.
36134: Kansliatoimikunta anonut lausuntoa ehdo-
36135:     tuksesta ohjesäännöksi valiokuntien sih-
36136:     teerejä varten.
36137: 
36138:               Kunnalliavallokunta.
36139:   Ed. Erkon ja Ahmavaaran eduskuntaesitys
36140:      N:o 5, sisältävä erinäisiä lakiehdotuksia
36141:      kunnallislainsäädännön uudistamiseksi.
36142:   Ed. Koiviston y. m. eduskuntaesitys N:o 8,     Mietintö N:o I.
36143:      sisältävä erinäisiä taliehdotuksia kun-
36144:      nallislainsäädännön uudistamiseksi.
36145: j Ed. Wiljakaisen y. m. anomusehdotus N:o        Mietintö N:o 3 .
36146: 1    150 arm. esityksen antamisesta laiksi
36147:      kuntaa     laajempien itsehallintopiirien
36148:      hallinnosta.
36149:   Ed. Kirveen y. m. anomusehdotus toimen-        Mietintö N:o 2.
36150:      piteistä esikaupunkien oloissa vallitse-
36151:      vain epäkohtain poistamiseksi.
36152: 
36153: 
36154:                                                                   II
36155: 2316
36156: 
36157: 
36158: 
36159:                Valiokunta.   Asia.                 Toimenpide.
36160: 
36161: 
36162:               Maatalous valiokunta.
36163:   Ann. esitys N:o I3, koskeva asetusta maan      Mietintö N:o 2.
36164:      vuokrasta maalla.
36165:   Edustajain H. G. Paloheimon y. m. tekemä       Mietintö N:o I.
36166:      eduskuntaesitys N:o 4, joka sisältää eh-
36167:      dotuksen laiksi torpan, lampuotitilan ja
36168:      mäkitupa-alueen vuokraamisesta.
36169:   Edustajain Jonas Castrenin y. m. tekemä
36170:      eduskuntaesitys N:o 29, joka sisältää
36171:      ehdotuksen laiksi maan hankinnasta ti-
36172:      lattomalle väestölle.
36173:   Edustajain Axel Cederbergin y. m. tekemä
36174:      eduskuntaesitys N:o 30, sisältävä, laki-
36175:      ehdotuksen: Förslag till lag angående
36176:      den obesuttna landtbefolkningens för-
36177:      seende med jord.
36178: 1 Edustajain Hannes Gebhardin y. m. anomus-
36179:      ehdotus N:o 220, koskeva näkökohtia
36180:      tilattoman väestön lainarahaston uudel-
36181:      leen järjestämisestä. Edustajain Kyösti
36182:      Kallion y. m. anomusehdotus N:o I7I
36183:      valtion takuulla toimivan hypoteekki-
36184:      pankin perustamisesta tilattoman · väes-
36185:      tön maanostoluotan välittäjäksi.            Ei tjoleJ..'ehditty
36186:   Edustaja Antti Kaarneen anomusehdotus          käsitellä.
36187:      N:o 87 erinäisistä toimenpiteistä maan
36188:      hankkimiseksi tilattomalle väestölle.
36189:   Edustajain A. Osw. Kairamon y. m. ano-
36190:      musehdotus N:o 22 valtion asutustoimin-
36191:      nan järjestämisestä.
36192:   Edustajain A. Osw. Kairamon y. m. a:omus-
36193:      ehdotus N:o 23 tilanomistajain hallinto-
36194:      oikeuden järjestämisestä niillä tiloilla,
36195:      jotka valtion toimenpiteestä muodoste-
36196:      taan tilattomille luovutettaviksi.
36197:   Edustaja P. Ahmavaaran anomusehdotus
36198:      N:o 6I kruunun metsämaitten asutta-
36199:     misen järjestämisestä.
36200:   Edustajain A. Osw. Kairamon y. m. anomus-
36201:     ehdotus N:o I25 uudisasutuksen edistä-
36202:     misestä kruununmetsämailla.
36203:                                                                       2317
36204: 
36205: 
36206: 
36207: 1                Valiokunta.   Asia.                    Toimenpide.        II
36208: 
36209: \=--=-======~-=-=-~-===~=====
36210: / Edustaja Antti Kaarneen anomusehdotus              Siirretty Talous-
36211:      N:o I08 kruunun torpparien hallinto-            valiokunnan kä-
36212:      oikeuden järjestämisestä. Edustajain            siteltäväksi Edus-
36213:      V. Tannerin y. m. anomusehdotus N:o             kunnan päätök-
36214:      193 valtion omistaman maaomaisuuden             sellä I I p. syysk.
36215:      säilyttämisestä valtion hallussa ja eräiden     1908.
36216:      yhtiöiden ja yksityisten veivoittamisesta
36217:      laissa tarkemmin määrättävillä ehdoilla
36218:      valtiolle luovuttamaan omistamansa met-
36219:      sä- ja viljelysmaat.
36220:   Edustaja Yrjö Halosen anomusehdotus N:o
36221:      172 uudisasutuksen edistämisestä Lapin
36222:      kihlakunnassa. Edustajain Juho Torpan
36223:      y. m. anomusehdotus N:o 35 sotilas- ja
36224:      siviilivirkatalojen luovuttamisesta kruu-
36225:      nun huostasta niiden asukkaille itsenäi-
36226:      siksi tiloiksi.
36227:   Edustajain J. P. Paunun y. m. anomusehdo-
36228:      tus N:o 189 sotilas- ja siivilivirkatalojen
36229:      käyttöjärjestelmän muuttamisesta ja nii-
36230:       den alustalaisten aseman turvaamisesta.
36231:    Edustaja Antti Kaarneen anomusehdotus
36232:       N:o 88 sotilas- ja siviilivirkatalojen käyt-
36233:       töjärjestelmän muuttamisesta.
36234:    Edustajain G. G. Rosenqvistin y. m. anomus-        Ei ole ehditty
36235:       ehdotus N:o 86: angående öfverlåtande           käsitellä.
36236:       af kronan tillhöriga boställen åt kom-
36237:       muner och enskilde i syfte att därigenom
36238:       förskaffa jord åt torpare och obesuttne.
36239:    Edustajain Erkki Pullisen y. m. anomus-
36240:       ehdotus N:o 136 maanviljelysseurojen
36241:       pieniviljelijöitä varten toimeenpaneman
36242:       kehotus- ja opastustoiminnan järjestä-
36243:       misestä. Edustajain Iv. Fr. Lanton
36244:       y. m. anomusehdotus N:o 197 pienivilje-
36245:       lyksen edistämisestä.
36246:    Edustajain 0. Nixin y. m. anomusehdotus
36247:       N:o 127: om beviljande af anslag för
36248:       landtbrukssällskapen till stipendier för
36249:       småbrukare.
36250:  1 Edustajain K. G. Weijolan y. m. anomus-
36251: 2318
36252: 
36253: 
36254: 
36255:                  Valiokunta.   Asia.
36256: 
36257:                                                         1
36258:                                                                Toimenpide.   --1
36259:                                                                                !
36260: 
36261: 
36262: 
36263:     ehdotus N :o r86 vuotuisen määrärahan )
36264:     myöntämisestä maanviljelysharrastusten
36265:     elvyttämiseksi toimeenpantavia retkei-
36266:    lyjä varten.
36267:  Edustajain Erkki Pullisen y. m. anomus-
36268:     ehdotus N:o 137 valtion maanviljelys-
36269:     tarkoituksiin harjoittaman lainausliik-
36270:    keen uudesta järjestämisestä.              Ei ole ehditty
36271:  Edustajain Hannes Nylanderin ja J. Kuri-     käsitellä.
36272:    kan anomusehdotus N:o 34 kannatus-
36273:     avun myöntämisestä osuuskassoille maa-
36274:    taloustöiden neuvojain palkkaamiseksi.
36275:  Edustajain J. Kaskisen y. m. anomusehdo-
36276:    tus N:o r8o kuoletuslainojen myöntä-
36277:    misestä maanviljelyskouluille tarkoituk-
36278:    senmukaisten rakennusten aikaansaa-
36279:    miseksi.                                 J
36280: 
36281: 
36282: 
36283:              Työ väenasiain valiokun ta.
36284: 
36285:  Elinkeinolain               uudistamista
36286:  k o s k e v a t e d u s k u n t a e s i t y k s e t:
36287: 
36288:  Ehrnrooth, Leo: Mot. försl. N:o r8: Förslag Mietintö N:o r.
36289:     tili lag angående rättighet att idka nä-
36290:     ring.                                    /
36291:  Ehrnrooth, Leo: Mot. försl. N:o rg: Förslag Mietintö N:o 2.
36292:     till lag angående yrkesfullmäktige.
36293:  Ehrnrooth, Leo: Mot. försl. N:o 20: Förslag Mietintö N:o 3·
36294:     till lag angående arbetsreglementen.
36295: 
36296: Eduskuntaesitykset                   ja ano-
36297: m u s e h d o t u k s e t p a 1 k k a u s s ä ä n-
36298: n ö n k u m o a m i s e s t a j a u u s i m i-
36299: s e s t a s e k ä t y ö s o p i m u k s i s t a.
36300: 
36301: Sillanpää, M., y. m.: Eduskuntaesitys N:o                   Mietintö N:o 4·
36302:     12: Ehdotus laiksi, jonka kautta kumo-
36303:     taan tammikuun 30 p:nä r865 annettu
36304:     Palkkaussääntö isännille ja palkollisille.
36305:                                                                 2319
36306: 
36307: 
36308: 
36309:               Valiokunta.   Asia.                 Toimenpide.
36310: 
36311: 
36312: Kaarne, Antti, y. m.: Eduskuntaesitys N:o
36313:    26: Ehdotus laiksi palkkaussäännön 30
36314:    p:ltä tammik. 1865 sekä erinäisten myö-
36315:    hempien samaa asiaa koskevien asetus-
36316:    ten kumoamisesta.                           Mietintö N :o 4·
36317: Ahlroos, Frans: Pet. mem. N:o 65;
36318: Kallio, Kyösti, y. m.: Anom. ehd. N:o 198;
36319: Torppa, Juho, y. m.: Anom. ehd. N:o 70.
36320: Ed. M. Paasivuoren y. m. anom. ehd. N:o 39     Mietintö N:o 5·
36321:    työttömyysvakuutuksesta ja muista työt-
36322:    tömyyden aiheuttamista toimenpiteistä.
36323: Ed. M. Sillanpään y. m. anom. ehd. N:o 49      Mietintö N :o 9·
36324:    työnvälityksen järjestämisestä kunnai-
36325:    liseksi toimeksi.
36326: Anom. ehdotukset äitiysvakuutuksen ai-         Mietintö N:o 6.
36327:    kaansaamisesta: (H. Pärssisen y. m.
36328:    N:o 48; Hedvig Gebhardin y. m. N:o
36329:    221).
36330: Anom. ehdotukset valtion ja kuntain töitten    Mietintö N :o 7.
36331:    järjestämisestä: (Ahlroosin, N:o 63; Si-
36332:    veniuksen y. m.: N:o 190; Helenius-Sep-
36333:    pälän y. m.: N:o 224).
36334: Anom. ehdotukset vanhuudenvakuutuk-            Mietintö N:o 8.
36335:    sesta: (Hoikan y. m. N:o 99; Helenius-
36336:    Seppälän y. m. N:o 223).
36337: Ed. Paasivuoren y. m. anom. ehdotus N:o        Mietinnön luon-
36338:    ng ammattitarkastajain luvun lisää-         nos kirjoitettu.
36339:    misestä ja ammattitarkastuksen uudella
36340:    tavalla järjestämisestä.
36341: Anomusehdotukset        työväensuojeluslain-   Mietinnön luon-
36342:    säädännön uudistamisesta ja sunnuntai-      nos kirjoitettu.
36343:    työn poistamisesta (M. Paasivuoren y.m.
36344:    N:o no; Antti Kaarneen N:o 109).
36345: Ed. Hilja Pärssisen anom. ehdotus N:o 47       Ei ehditty ottaa j
36346:    sosialisen päätoimiston perustamisesta.     käsiteltäväksi.
36347: Ed. Albin Waljakan y. m. anom. ehdotusN:o      Mietinnön luon-
36348:    196 säännöllisen yötyön poistamisesta       nos kirjoitettu.
36349:    kirja- ja kivipainoammatti-alalta.
36350: 2320
36351: 
36352: 
36353: 
36354:               Valiokunta.   Asia.
36355:                                           J           Toimenpide.
36356: 
36357: 
36358:                Pankki valiokunta.
36359: 
36360:  Pankkivaltuusmiesten esitys Suomen Pan-           Mietintö N:o r.
36361:     kin ohjesäännön r8 ja 19 §:n muutta-
36362:     misesta.
36363:  Suomen Pankin hallintoa ja tilaa vuonna           Mietintö N:o z.
36364:     1907 koskeva tarkastus.
36365:  Pankkivaltuusmiesten varamiesten ja pan-          Mietintö N:o 3·
36366:     kin tilintarkastajain varamiesten luvun
36367:     määrääminen.
36368:  Pankkivaltuusmiesten vaali eroavien val-          Vaali     yhdessä
36369:     tuusmiesten sijaan sekä pankkivaltuus-         Eduskunnan va-
36370:     miesten varamiesten ynnä pankin tilin-           litsijamiesten
36371:     tarkastajain ja heidän varamiestensä           kanssa toimiettu.
36372:     vaali.
36373:  Edustaja Tulikouran y. m. eduskuntaesitys         Mietintö N :o 4·
36374:     N :o 9 säästöpankkiasetuksen r §:n muut-
36375:     tamisesta.
36376:  Edustaja Kaskisen y. m. anomusehdotus             Mietintö N:o 5·
36377:     N:o 128 muutoksista ja lisäyksistä arm.
36378:     asetukseen säästöpankeista.
36379:  Suomen Pankin voittovarojen käyttäminen.          Mietintö N:o 6.
36380: 
36381: 
36382:                Suuri valiokunta.
36383: 
36384:  Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o         r.   Mietintö N:o r.
36385:  Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o         2.   Mietintö N:o 2.
36386:  Pankkivaliokunnan mietintö N:o r.                 Mietinnöt N:o 3
36387:                                                    ja 3 a.
36388:  Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 9·        Mietintö N:o 4·
36389:  Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 5·           Mietintö N:o 5·
36390:  Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 6.           Mietintö N:o 6.
36391:  Maatalousvaliokunnan mietintö N :o r.             Mietintö N:o 7·
36392:  Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 2.              Mietinnöt N :o 8
36393:                                                    ja 8 a.
36394:  Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o r.        Mietintö N :o 9·
36395:  Talousvaliokunnan mietintö N:o 2.                 Mietintö N:o ro.
36396:  Pankkivaliokunnan mietintö N:o 4·                 Mietintö N:o II.
36397:  Talousvaliokunnan mietintö N:o r.                 Mietintö N:o 12.
36398:                                                                     2321
36399: 
36400: 
36401: 
36402:                Valiokunta.   Asia.                    Toimenpide.
36403: =============================*=============!   1
36404: 
36405: 
36406:                                                1
36407: Kunnallisvaliokunnan mietintö N:o     I.           Mietinnöt N :o I3
36408: 
36409:   Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o  J
36410:   Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 5.
36411:   Työväenasiainvaliokunnan mietintö N:o I.
36412:                                                    ja I3 a.
36413:                                                    Mietintö N:o I4.
36414: 
36415: 
36416:     Saman              >>       >>    N:o 2.
36417:     Saman              >>       >>    N:o 3·
36418:     Saman              »        >>                 Ei ole ehditty kä-
36419:                                       N:o 4·
36420:   Laki- ja talousvaliokunnan mietintö N:o 2.       sitellä.
36421:   Lakivaliokunnan mietintö N :o 4·
36422: , Sivistysvaliokunnan mietintö N:o 3·
36423: 1 Talousvaliokunnan   mietintö N:o 3·
36424:            II.
36425: 
36426: 
36427: NIMI- jA ASIALUETTELOT.
36428:       Selitys lyhennyksistä.
36429: A. = asiakirjat.
36430: Ae = anomusehdotus.
36431: am. = anomusehdotusmietintö.
36432: Edk. = Eduskunta.
36433: Ee = eduskuntaesitys.
36434: em. = eduskuntaesitysmietintö.
36435: hylj. = hyljätty.
36436: ilm. = ilmoitus.
36437: jtk. = jatkoa, jatketaan.
36438: K. = käsittely, käsitelty.
36439: 1, 2, 3 K. = ensimäinen, toinen, kolmas käsittely.
36440: Kunnv. = Kunnallisvaliokunta.
36441: L. = lähetetty.
36442: Ltv. = Laki- ja talousvaliokunta.
36443: Lv. = Lakivaliokunta.
36444: m. (valiokunnan nimeä osoittavan merkin perässä)     mietintö.
36445:     Siis esim. Lvm. = Lakivaliokunnan mietintö.
36446: Mv. = Maatalousvaliokunta.
36447: P. = pöytäkirja.
36448: per. = peruutettu.
36449: Pp. = pöydälle pantu.
36450: Prv. = Perustuslakivaliokunta.
36451: Pv. = Pankkivaliokunta.
36452: Siv. = Sivistysvaliokunta.
36453: s. p. = samassa paikassa.
36454: Suurv. = Suuri valiokunta.
36455: Tarkv. = Tarkastusvaliokunta.
36456: Toimv. = Toimitusvaliokunta.
36457: Tv. = Talousvaliokunta.
36458: Työv. = Työväenasiainvaliokunta.
36459: Vk.      välikysymys.
36460: Vp.      valtiopäivät.
36461: Vv. = Valtiovarainvaliokunta.
36462: Hallituksen jäsenten lausunnot.
36463:   (Niiden, jotka eivät ole Eduskunnan jäseniä.)
36464: 
36465:  Castrlm, Kaarlo:
36466:       2122 (menoarvion järjestely).
36467:  Hjelt, Edvard:
36468:       162 (Vk. kieltolakiasiassa).
36469:  Lindberg, Werner:
36470:       962 (antaa Eduskunnalle arm. esit. N:o 14.)
36471:  Nybergh, August:
36472:       1259 (maanvuokralaki 2 K.).
36473:                      Eduskunnan jäsenet.
36474: 
36475:                              Puhemies.
36476: Svinhufvud, Pehr Evind, kihlakunnantuomari, hovioikeudenasessori.
36477:       Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema 4.
36478:       valittu Eduskunnan Puhemieheksi 12; juhlallinen vakuutus 19; ter-
36479:           vehdyspuhe 20.
36480:       puhe valtaistuinsalissa alkajaisissa 30, 31.
36481:       puhe keisarillisessa linnassa lopettajaisissa 2296.
36482:       puhe edustajille lopettajaisissa eduskuntatalolla 2297.
36483: 
36484: 
36485:                Ensimäinen varapuhemies.
36486: Sirola, Yrjö, sanomalehdentoimittaja.
36487:       Hämeen läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 3.
36488:       valittu Eduskunnan ensimäiseksi varapuhemieheksi 12.
36489:       valittu jäseneksi Suurv:aan 61.
36490:                         Tarkv:aan 65.
36491:                  "
36492:           Lausunnot:
36493:           65, 72 (tulo- ja menosääntö); 124 (Suomen astam esittely); 158;
36494:       211 (Säästöpankkiasetuksen muuttaminen); 212 (vankiloiden vanh.ran-
36495:       gaistusten poistaminen); 318, 327 (kansankirj. avustus); 797, 798 (hir-
36496:       venmetsästys 2 K.); 927 (kruununtil. torpat); 1098 (maanvuokralaki 2
36497:       K.); 1151, 1155, 1157, 1163 (erään!. elinkeinonharj. maanostot 2 K.);
36498:       1354 (pöydällepano); 1363 (valtiopäiväin pidentäminen); 1477 (kertomus
36499:       valtiovarain tilasta); 1548 (Suurv:n työsuunnitelma); 1614; 1649 (työttö-
36500:       myyden tutkim. toimeenpaneminen); 1762, 1769 (kunnallisen lainsääd.
36501:       uudist. 2 K.); 2019, 2105 (kertomus valtiovarain tilasta); 2123, 2137,
36502:       2149, 2160 (menoarvion järjestely).
36503: 
36504: 
36505:                      Toinen varapuhemies.
36506: Listo, Akseli August, esittelijäsihteeri.
36507:       Vaasan läänin itäisen vaalipiirin valitsema 5.
36508:       valittu Eduskunnan toiseksi varapuhemieheksi 13.
36509:               valitsijamieheksi 36.
36510:                               Eduskunnan jäsenet.                          2327
36511: 
36512:        valittu jäseneksi Ltv:aan 43.
36513:                puheenjohtajaksi Ltv:aan 45.
36514:           " jäseneksi Suurv:aan 61.
36515:           " varajäseneksi Toimv:aan 65.
36516:          "
36517:          Alotteet:
36518:        Ae N:o 37 kielilaista 100; Liitteet I siv. 53.
36519:        ,   , 36 takausta kosk. lain uudistamisesta 111; Liitteet lii siv. 146.
36520:           Lausunnot:
36521:           60 (toimitus- ja tarkastusvaliok. vaali); 111 (takausta koskevan lain-
36522:       säädännön uudistaminen); 239; 293 (pankkivaltuusm. kert.); 349; 350;
36523:       491 (tehdas- ja sukuoikeustilat); 568 (hirven metsästys 1 K.); 799
36524:       (hirvenmetsästys 2 K.); 927, 934 (kruununtilojen torpat); 956, 968
36525:       (vesioik. lain muuttaminen); 1470 (erään!. elinkeinonharj. maanostot
36526:       3 K.); 1559 (Suurv:n työsuunnitelma); 1814 (maanvuokralaki 3 K.);
36527:       1897 (kunnallisen lainsääd. uudist. jatk. 2 K.); 1927 (kyytiasetus); 2268;
36528:       2281 (kunnallisen lainsääd. uudist. jatk. 3 K.); 2285.
36529: 
36530: 
36531:                                 Jäsenet.
36532:                                       A.
36533: Aalle, lida, neiti.
36534:       Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 2.
36535:       valittu valitsijamieheksi 36.
36536:         ,     jäseneksi Prv:aan 42.
36537: Ahlroos, Frans, kirjaltaja.
36538:       Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 1.
36539:       valittu valitsijamiesten varajäseneksi 37.
36540:          ,    varajäseneksi Työv:aan 43.
36541: 
36542:          Alotteet:
36543:        Ae N:o 65 palkkaussäännön kumoam. tai tark. 99; Liitteet IX siv. 51;
36544:                  Työvm. N:o 4 Pp. 414, 435; 1 K. 475; A. V: 1, em. N:o 11.
36545:        ,   , 66 huoneen vuokrasta kaupungissa 111; Liitteet III siv. 135.
36546:        ,   , 62 R. L:n 43: 5 muuttamisesta 114; Liitteet III siv. 80.
36547:        ,   , 63 8-tuntisen työpäivän käyt. ott. valtion töissä 141; Liitteet
36548:                  IX siv. 71; Työvm. N:o 7 Pp. 1354; A. V: 2, am. N:o 28.
36549:        , , 64 virastopalvelijain ja vahtimestarien aseman järjestämisestä
36550:                  127; Liitteet Ill siv. 57.
36551:           Lausunnot:
36552:           55 (erään!. yhteismetsät); 111 (huoneen vuokra kaup.); 114 (vivi-
36553:       sektionista); 127 (virastopalvelijain ja vahtimest. aseman järjestämi-
36554:       sestä); 208 (lis. säästöpankkiasetukseen); 354 (Pp.); 410 (Pp.); 434 (työ•
36555:       suunnitelma); 451 (oik. elinkeinon harj. 1 K.); 470 (elinkeinoliikk.
36556:       järjestyssäännöt); 479 (palkkaussääntö); 493; 570 (hirven metsästys 1
36557:       K.); 601, 668 (kunnallis. lains. uudist. 1 K.); 740 (asiain käsittelyjärj.
36558:       Suurv:ssa); 1181; 1205 (kansak.- ja sivistystark. määrätyt varat); 1302
36559: 2328                            Eduskunnan jäsenet.
36560:                     ----------------                  ----------------------
36561:        (maanvuokralaki jatk. 2 K); 1647 (työttömyyden tutk. toimeenp.); 1701
36562:        (uusi eduskuntatalo); 1762, 1774 (kunnall. lains. uudist. 2 K.); 1891,
36563:        1919 (sam. jatk. 2 K.); 2256 (menoarvion järjestely).
36564: 
36565: Ahlström, Antti, kruununtorppari.
36566:        Hämeen läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 3.
36567:        valittu värajäseneksi Mv:aan 43.
36568: 
36569:              Lausunnot:
36570:              1412 (maanvuokralaki jatk. 2 K.); 2154 (menoarvion järjestely).
36571: 
36572: Ahmavaara, Pekka, maanviljelijä.
36573:        Oulun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 7.
36574:        valittu jäseneksi Prv:aan 42.
36575:           "        ,     Suurv:aan 61.
36576:           ,    varapuheenjohtajaksi Prv:aan 79.
36577: 
36578:              Aiot teet:
36579:         Ee N:o        5 kunnallislakien uudistamisesta 91; Liitteet VII siv. 5;
36580:                         Kunnvm. N:o 1. Pp. 493; 1 K. 546, jatk. 570, 618; 2 K.
36581:                         1760, jatk. 1841; 3 K. 2271, 2279; A. V: 1, em. N:o 2.
36582:         Ae     ,      7 yliopiston kielioloista 101; Liitteet VI siv. 5.
36583:         ,       ,   202 Suomen asiain esittelystä 12ö; Liitteet I siv. 5 ja 8; Prvm.
36584:                         N:o 3 Pp. 2108; K. 2259; A. V: 2, am. N:o 37.
36585:         Ee     ,     16 metsästysasetyksen muuttamisesta 133; Liitteet V siv. 5;
36586:                         Ltvm. N:o 5 Pp. 414, 435; 1 K. 440; A. V: 1, em.
36587:                         N:o 10.
36588:         Ae     ,     40 hallituksen nimitysoikeuden lakkauttamisesta keisaripitä-
36589:                         jissä 133; Liitteet I siv. 6.
36590:         ,       ,   103 Kolarin kappeliseurakunnan verotuksesta 138; Liitteet II
36591:                         siv. 16; Vvm. N:o 7 Pp. 898; K. 1987; A. V: 2, am.
36592:                         N:o 19.
36593:          ,      ,    61 kruunun metsämaitten asuttamisesta 217; Liitteet Vlll
36594:                         siv. 143.
36595:          ,      ,   104 rautatien rakentamisesta Rovaniemeltä Kemijärven kir-
36596:                          konkylään 224; hylj.
36597:                      60 Kemijoen koskien perkaamisesta 264; Liitteet IV siv. 36.
36598:          "
36599:              Lausunnot:
36600:             96 (teitten tekeminen); 201 vk. kieltolaista; 262, 264 (rautatie Si-
36601:         mola-Vilajoki); 264 (Kemijärven koskien perk.); 292 (pankkivaltuusm.
36602:         kertomus); 496 (maanvuokralaki); 497 (oppivelvollisuuslaki); 544
36603:         (maanvuokralaki 1 K.); 610 (kunnall. 1ains. uudist. 1 K.); 652 (kun-
36604:         naJI. lains. uud. jatk. 1 K.); 740, 744 (asiain käsittelyjärjestys Suurv:ssa);
36605:         802 (hirven metsästys 2 K.); 1160, 1164 (eräänl. elinkeinonharj. maan-
36606:         ostot 2 K.); 1177 (s:n jatk. 2 K.); 1187, 1190, 1225, 1230 (kansakoulu-
36607:         ja sivistystark. myönn. varat); 1303, 1301, 1417, 1445 (maanvuokralaki
36608:         jatk. 2 K.); 1549, 1560 (Suurv:n työsuunnitelma); 1594 (muutoksia
36609:         säästöpankkiasetukseen); 1772 (kunnallislains. uudist. 2 K); 1841, 1842,
36610:         1871, 1874, 1886, 1896, 1898, 1925 (s:n jatk. 2 K.); 1928; 1987, 1990
36611:         (Kolarin kappeliseurakunnan verotus); 2017, 2031, 2087, 2091 (kerto-
36612:         mus valtiovarain tilasta); 2145, 2252 (menoarvion järjestely); 2274
36613:         (kyytiasetus); 2281 (kunnallisen lainsääd. uudist. jatk. 3 K.).
36614:                               Eduskunnan jäsenet.                           2329
36615: 
36616: Airola, Matti Aleksanteri, sanomalehdentoimittaja.
36617:       Viipurin läänin läntisen vaalipiirin valitsema 3.
36618:       valittu jäseneksi Lv:aan 42.
36619:                         Suurv:aan 61.
36620:          "       "
36621:          Alotteet:
36622:        Ae N:o 144 Eduskunnan osanotosta valtion tulo- ja menoarvion laa-
36623:                   dintaan 125; Liitteet 1 siv. 31.
36624:            " 209 juutalaisasiassa 128; Liitteet 1 siv. 60.
36625:        " , 210 muutoksesta luotsi- ja majakkalaitosta koskevaan asetuk-
36626:                   seen 21 p:ltä huhtik. 1903, 222; Liitteet II siv. 24.
36627:           Lausunnot:
36628:           222 (luotsi- ja majakkalaitos); 702 (ehdotus painolaiksi 1 K.).
36629: Aitamurto, J. A., maanviljelijä.
36630:       Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 2.
36631:       valittu· valitsijamiesten varamieheksi 36.
36632:          "     varajäseneksi Vv:aan 43.
36633:                               Pv:aan 43.
36634:           Lausunnot:
36635:          896 (yl. oppivelv. jatk. 1 K.); 1597 (muutoksia ja lis. säästöpankki-
36636:       asetukseen).
36637: Ala-Kulju, Eveliina, talonemäntä.
36638:       Vaasan läänin itäisen vaalipiirin valitsema 5.
36639:       valittu valitsijamieheksi 36.
36640:          "    varajäseneksi Lv:aan 42.
36641:          "    jäseneksi Suurv:aan 61.
36642:          Alotteet:
36643:        Ae N:o 181 normaaliraiteisen radan rakent. Suolahdesta Pännäisiin
36644:                   242; hylj.
36645:           Lausunnot:
36646:           1008 (yl. oppivelvollisuus); 1280 (maanvuokralaki jatk. 2 K.).
36647: von Alftban, Kristian, lääketieteen ja kirurgian tohtori, vapaaherra.
36648:       Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 1.
36649:       valittu varajäseneksi Vv:aan 43.
36650:          "    jäseneksi Suurv:aan 61.
36651:           Lausunnot:
36652:           161 (Suomen asiain esittely); 282 (leimasuostunta 1 K.); 297 (val-
36653:       tion kannatus raittiusseuroille); 324, 337 (leimasuostunta 2 K.); 341
36654:       (Puhemiehen määräraha); 346 (pelikorttisuostunta 3 K.); 421 (muutok-
36655:       sia R. L:n 20 1. 7 §:ään); 575, 576 (kunnallisen lainsääd. uudist. 1 K.);
36656:       627, 666, 668 (kunn. lains. uud. jatk. 1 K.); 674 (valtioapu kansan-
36657:       opistoille); 738 (asiain käsittelyjärjestys Suurv:ssa); 756 (koulukeittojen
36658:       järjestäminen); 786 (yl. oppivelvollisuus jatk. 1 K.); 807 (paloviina-
36659:       vero 2 K.); 978 (verotuslait. uudist.); 1161, 1162, 1163, 1169 (erään!.
36660:       elinkeinonharj. maanostot 2 K.); 1176 (s:n jatk. 2 K.); 1181 (kansak.-
36661: 2330                        Eduskunnan jäsenet.
36662: 
36663:        ja sivistystark. myönnettävät varat); 1301 (maanvuokralaki jatk. 2 K.);
36664:        1360 (kys. valtiopäiväajan pidentämisestä); 1477 (kertomus valtiovarain
36665:        tilasta); 1536 (verotuslaitoksen uudist. jatk. K.); 1558 (Suurv:n työ-
36666:        suunnitelma); 1620,_ 1654 (työttömyyden tutk. toimeenp.); 1667, 1703
36667:        (uusi eduskuntatalo); 1715, 1757 (kulkulaitosrahasto); 1763, 1766, 1767,
36668:        1772, 1774, 1787 (kunnallislains. uudist. 2 K.); 1841, 1846, 1855, 1867,
36669:        1872, 1878, 1883, 1896, 1901, 1902, 1903, 1917, 1920, 1925 (s:n jatk.
36670:        2 K.); 2043, 2052 (kertomus valtiovarain tilasta); 2258 (rautatiesilta
36671:        Nevajoen yli); 2280 (kunnallisen laisäädännön uudistam. jatk. 3 K.).
36672: 
36673: Antlla, jubo Erkki, maanviljelijä.
36674:        Vaasan läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 6.
36675:        valittu jäseneksi Tv:aan 43.
36676:                          Suurv:aan 61.
36677:          "       "
36678:           Aiotte et:
36679:        Ae N:o 24 yliopiston kielioloista 101; Liitteet VI siv. 6.
36680:           Lausunnot:
36681:           1140 (erään!. elinkeinonharj. maanostot 2 K.); 1695 (uusi edus-
36682:        kuntatalo); 2131 (menoarvion järjestely).
36683: 
36684: Arajirvi, jubani, pankinjohtaja.
36685:        Viipurin läänin läntisen vaalipiirin valitsema 3.
36686:        valittu jäseneksi Tv:aan ja Pv:aan 43.
36687:           ,    puheenjohtajaksi Pv:aan 45.
36688:           Alotteet:
36689:         Ae N:o 13 korkeamman valt.avun myönt. yksityiskouluille 74; Liitteet
36690:                   VI siv. 43; Sivm. N:o 8 Pp. 1169; K. 1932; A. V: 2, am.
36691:                   N:o 24.
36692:         ,   , 52 apteekkiolojen uudestaan järjestämisestä 220; Liitteet IV
36693:                   siv. 89.
36694:                12 Haminan ja Haapasaaren luotsien palkkaukseen pidätet-
36695:         "         tyjen kalastussaarten luovuttamisesta saaristokylien käy-
36696:                   tettäväksi 223; Liitteet II siv. 38; Vvm. N:o 11 Pp. 1169;
36697:                   A. V: 2, am. N:o 26.
36698:             , 51 Kymijoen perkaamisesta 265; Liitteet IV siv. 35.
36699: 
36700:              Lausunnot:
36701:            82, 88 (maanvuokralaki); 267 (Kymijoen perkaamisesta); 348, 350
36702:        (Suomen Pankin ohjesääntö 2 K.); 352 (Suomen Pankin hallinto); 638,
36703:        668 (kunnall. lainsääd. uudist. jatk. 1 K.); 938 (kruununtilojen torpat);
36704:        1208, 1214, 1220 (kansak.- ja sivistystarkoit. myönnettävät varat); 1364
36705:        (kysymys valtiopäiv. pidentämisestä); 1504 (verotuslaitoksen uudist.
36706:        jatk. K.); 1568, 1597 (muutoksia ja lis. säästöpankkiasetukseen);
36707:        1959, 1965 (yksityiskoulut); 2010, 2022, 2031, 2038, 2053, 2107 (ker-
36708:        tom. valtiovarain tilasta); 2131 (menoarvion järjestely).
36709: 
36710: Aro, Werner, räätäli.
36711:        Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 1.
36712:   -    valittu jäseneksi Prv:aan 42.
36713:                             Eduskunnan jäsenet.                          2331
36714: 
36715:       valittu varajäseneksi Kunnv:aan 44.
36716:                             Toimv:aan 65.
36717:          "         "
36718:          Lausunto:
36719:          1565 (hallinto-oikeudellisen tuomioistuimen perustaminen).
36720: AroKallio, Gustaf, kirkkoherra, rovasti.
36721:       Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema 4.
36722:       valittu jäseneksi Pv:aan 43.
36723:          ,    varajäseneksi Prv:aan 42.
36724:          Alotteet:
36725:        Ae N:o 200 kalastusoloista Laatokalla 132; Liitteet IV siv. 59.
36726:        ,   , 199 aitausasetuksen muuttamisesta 133; Liitteet V siv. 59;
36727:                   Ltvm. N:o 4 Pp. 355; K. 405; A. V: 2, am. N:o 5.
36728:        ,   , 201 poikkiradan rakent. Jyväskylästä Savonlinnaan y. m. 245;
36729:                   hylj.
36730:        ,   , 151 rautat. rakentamisesta Koljolan asemalta Käkisalmelle
36731:                   257; per.
36732:           Lausunnot:
36733:           257; 260; 858 (yl. oppivelvollisuus jatk. 1 K.); 1755 (kulkulaitos-
36734:       rahasto); 2211 (apumaksu rautatiesillan rakent. Nevajoen yli).
36735: Aromaa, E., jalkineentekijä.
36736:       Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 2.
36737:       valittu valitsijamieheksi 36.
36738:          ,    jäseneksi Tv:aan 43.
36739:          Lausunto:
36740:          1617.
36741: 
36742: 
36743:                                       8.
36744: Brander, Uno, ylitarkastaja.
36745:       Kuopion läänin itäisen vaalipiirin valitsema 5.
36746:       valittu jäseneksi Tv:aan 43.
36747:          ,    varapuheenjohtajaksi Tv:aan 45.
36748:          ,    jäseneksi Suurv:aan 61.
36749: 
36750:           Alotteet:
36751:       Ee N:o 31 margariinikysymyksestä 131; Liitteet IV siv. 95.
36752:           Lausunnot:
36753:          676 (valtioapu kansanopistoille); 1004 (verotuslait. uudist.); 1134
36754:       1150 (eräänl. elinkeinonharj. maanostot 2 K.); 1237, 1327, 1350 (maan~
36755:       vuokralaki jatk. 2 K.); 2015, 2038 (kertomus valtiovarsin tilasta); 2254
36756:       (apu maksu rautatiesillan rakent. Nevajoen yli).
36757: Bäck, Alfred Johannes, kirkkoherra.
36758:   -   Vaasan läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 6.
36759:                                                                             !II
36760: 2332                          Eduskunnan jäsenet.
36761: 
36762:        piti valtiopäiväsaarnan 28.
36763:        valittu valitsijamieheksi 37.
36764:            ,   varajäseneksi Ltv:aan 43.
36765:           ,    jäseneksi Suurv:aan 61.
36766:            ,   toimitti alttaripalveluksen valtiopäivien lopettajaisissa 2295.
36767:            Lausunnot:
36768:            778; 1047 (tientekolainsäädäntö 1 K.); 1159 (erään!. elinkeinonharj.
36769:        maanostot 2 K.); 1302 (maanvuokralaki jatk. 2 K.); 1362 (kysym. val-
36770:        tiopäiväajan pident.); 1377, 1461 (maanvuokralaki jatk. 2 K.); 2090
36771:        (kertomus valtiovarain tilasta); 2150 (menoarvion järjestely); 2221
36772:        (apumaksu rautatiesillan rakent. Nevajoen yli).
36773: 
36774: 
36775:                                        c.
36776: Castren, Jonas, lakitiedettenkandidaatti.
36777:        Viipurin läänin läntisen vaalipiirin valitsema 3.
36778:        valittu valitsijamieheksi 36.
36779:           ,    varajäseneksi Lv:aan 42.
36780:           ,    jäseneksi Mv:aan 43.
36781:           ,    puheenjohtajaksi Mv:aan 45.
36782:           ,    jäseneksi Suurv:aan 61.
36783:          Alotteet:
36784:        Ee N:o 29 maanhankinnasta tilattomille 217; Liitteet VIII siv. 41.
36785:            Lausunnot:
36786:            11, 13, 14, 16, 17, 18 (puhemiesvaalit); 39 (valitsijamiesten vaali); 55
36787:        (erään!. yhteismetsät); 156 (Suomen asiain esittely); 210; 217 (maan-
36788:        hankinta tilattomille); 342, 343 (Puhemiehen määräraha); 496 (maan-
36789:        vuokralaki Pp.); 513, 539 (maanvuokralaki 1 K.); 613 (kunnan. lain-
36790:        sääd. uudist. 1 K.); 778; 925, 932, 935 (kruununtilojen torpat); 1154,
36791:        1155, 1156 (erään!. elinkeinonharj. maanostot 2 K.); 1261, 1293, 1326,
36792:        1327, 1330, 1333, 1336 (maanvuokra1aki jatk. 2 K.); 1359 (kysymys
36793:        valtiopäiväin pidentämisestä); 1368, 1378, 1382, 1386, 1406, 1410, 1417
36794:        1423, 1425, 1456 (maanvuokralaki jatk. 2 K.); 1555 (Suurv:n työsuun-
36795:        nitelma); 1608, 1612 (maanvuokra1aki jatk. 2 K.); 1695 (uusi eduskunta-
36796:        talo); 1783 (kunnallislains. uudist. 2 K.); 1824 (maanvuokralaki
36797:        3 K.); 2167, 2233, 2254 (apumaksu rautatiesillan rakent. Nevajoen yli);
36798:        2271 (kunnallislains. uudist. 3 K.); 2275 (kruununtilojen torppien muo-
36799:        dost. itsenäisiksi tai palstatiloiksi); 2280, 2283 (kunnallislains.
36800:        uudist. jatk. 3 K.).
36801: 
36802: Cederberg, Axel, hovioikeudenasessori.
36803:        Vaasan läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 6.
36804:        valittu valitsijamieheksi 37.
36805:           ,    jäseneksi Mv:aan 43.
36806:                           Suurv:aan 61.
36807:           "               Toimv:aan 64.
36808:                   "
36809:          Alotteet:
36810:        Ee N:o 30 maanhankinnasta tilattomille 217; Liitteet VIII siv. 75.
36811:                             Eduskunnan jäsenet.                           2333
36812: 
36813:          La u s u n.n o t:
36814:          55 (erään!. yhteismetsät); 422 (muutoksia R. L:n 20 1. 7 §:ään);
36815:       496 (maanvuokralaki); 940, 955 (vesioikeuslain muuttaminen); 1397,
36816:       1443 (maanvuokralaki jatk. 2 K.); 1472; 1767 (kunnallisen lainsääd.
36817:       uudistam. 2 K.); 1861, 1862, 1882, 1884 (s:n jatk. 2 K.); 2226 (apu-
36818:       maksu rautatiesillan rakent. Nevajoen yli).
36819: 
36820: 
36821:                                      D.
36822: Danlelson-Kalmari, Job. Rich., senaattori, valtioneuvos.
36823:       Hämeen läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 3.
36824:           Lausunnot:
36825:           10 (puhemiesvaalit); 193 (vk. kieltolaista); 697, 716 (ehdotus paino--
36826:       laiksi 1 K.); 797 (hirvenmetsästys 2 K.); 1098 (maanvuokralaki 2 K.);
36827:       1435, 1451 (s:n jatk. 2 K.); 2181 (apumaksu rautatiesillan rakent.
36828:       Nevajoen yli).
36829: 
36830: 
36831:                                       E.
36832: Ehrnrooth, Leo, protokollasihteeri.
36833:       Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 1.
36834:       valittu jäseneksi Työv:aan 44.
36835:          Alotteet:
36836:       Ee N:o 18 elinkeinon harjoittam. oikeudesta 99; Liitteet IX siv. 5;
36837:                 Työvm. N:o 1 Pp. 414, 435; 1 K. 442; A. V: 1, em. N:o 7.
36838:           , 19 ammattivaltuustoista 99; Liitteet IX siv. 16; Työvm. N:o 2
36839:                 Pp. 414, 435; 1 K. 459; A. V: 1, em. N:o 8.
36840:        ,  , 20 työjärjestyssääntö 99; Liitteet IX siv. 35; Työvm. N:o 3
36841:                 Pp. 414, 435; 1 K 466; A. V: 1, em. N:o 9.
36842:            Lausunnot:
36843:            465 (ammattivaltuustot); 466 (elinkeinoliikkeiden järjestyssäännöt);
36844:        1152, 1153 (erään!. elinkeinonharj. maanostot 2 K.); 1375 (maanvuokra-
36845:        laki jatk. 2 K.); 1651 (työttömyyden tutk. toimeenp.); 1774 (kunnallis-
36846:        lains. uudist. 2 K.); 1913 (s:n jatk. 2 K.).
36847:  Eloranta, Evert, torpparinpoika.
36848:        Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 2.
36849:        valittu jäseneksi Mv:aan 43.
36850:           Lausunnot:
36851:           1338, 1347, 1382, 1386 (maanvuokralaki jatk. 2 K.); 1614.
36852:  Erkko, Eero, sanomalehdentoimittaja.
36853:        Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 1.
36854:        valittu jäseneksi Kansliatoimikuntaan 20.
36855:                          Kunnv:aan 44.
36856:          "         "
36857: 2334                          Eduskunnan jäsenet.
36858: 
36859:        valittu varajäseneksi Työv:aan 44.
36860:          ,     puheenjohtajaksi Kunnv:aan 45.
36861:          ,     varajäseneksi Toimv:aan 65.
36862:           A !otteet:
36863:        Ee N:o 5 kunnallislainsäädännön uudistamisesta 91; Liitteet VII siv. 5;
36864:                 Kunnvm. N:o 1 Pp. 493; 1 K. 546; jatk. 570, 618; 2 K. 1760;
36865:                 jatk. 1841; 3 K. 2271, 2279; A. V: 1, em. N:o 2.
36866:        Ae , 31 kaupunkien järjestelyssä ja rakentamisessa noudatettavia
36867:                 perusteita y. m. koskevasta lainsäädännöstä 111; Liitteet
36868:                 111 siv. 133.
36869:            Lausunnot:
36870:            604 (kunnallislainsääd. uudist. 1 K.); 743 (asiain käsittelyjärj.
36871:        Suurv:ssa); 1793 (kunnallislainsääd. uudist. 2 K.); 1871, 1920 (s:n
36872:        jatk. 2 K.); 2273 (kunnallislainsääd. uudist. 3 K.).
36873: 
36874: Eronen, Aukusti, maanviljelijä.
36875:        Mikkelin läänin vaalipiirin valitsema 4.
36876:        valittu valitsijamiesten varajäseneksi 36.
36877:          ,     varajäseneksi Lv:aan 42.
36878:          ,             ,     . Ltv:aan 43.
36879:          ,     jäseneksi Suurv:aan 61.
36880:           Lausunto:
36881:           1212 (kansak.- ja sivistystark. varten myönnettävä! varat 3 K.).
36882: Eronen, Oliver, torppari.
36883:        Mikkelin läänin vaalipiirin valitsema 4.
36884:   -    valittu valitsijamieheksi 36.
36885:          ,     jäseneksi Mv:aan 43.
36886: Estlander, Ernst, professori.
36887:        Vaasan läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 6.
36888:        valittu jäseneksi Prv:aan 42.
36889:            Lausunnot:
36890:            54 (erään!. yhteismetsät); 58 (kertomus hallit. toimenp.); 336 (leima-
36891:        suostunta 2 K.); 493; 661 (kunnallisen lainsääd. uudist. jatk. 1 K.);
36892:        799 (hirvenmetsästys 2 K.); 967 (vesioikeuslain muuttaminen); 1117
36893:        (erilliset vesijätöt 2 K.); 1126, 1153 (erään!. elinkeinonharj. maan-
36894:        ostot 2 K.); 1177 (s:n jatk. 2 K.); 1426, 1450 (maanvuokralaki jatk.
36895:        2 K.); 1761, 1763 (kunnallislainsääd. uudist. 2 K.); 1905 (s:n jatk.
36896:        2 K.); 2186 (apumaksu rautatiesillan rakent. Nevajoen yli); 2263 (Suo-
36897:        men asiain esittely); 2276 (hallituksen toimenpiteet 1905-06 v:n
36898:        valtiopäiväin päätösten johdosta); 2287 (kysymys kanteen nostam.
36899:        edustajan lausunnosta}.
36900: 
36901:                                       G.
36902: Gebhard, Hannes, filosofiantohtori.
36903:        Vaasan läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 6.
36904:   -    valittu varajäseneksi Mv:aan 43.
36905:                                         Eduskunnan jäsenet.                           2335
36906: 
36907:                     Alotteet:
36908:                  Ae N:o 220 tilattoman väestön lainarahastosta 115; Liitteet VIli siv. 110.
36909:                  Ee      11 yhtiöiden y. m. oikeudesta maalla olevan kiint. omaisuu-
36910:                             den hankintaan 128; Liitteet IV siv. 7; Tvm. N:o 2 Pp.
36911:                             354; 1 K. 358; 2 K. 1125, 1174; 3 K. 1470; A. I, arm.
36912:                             esit. N:o 4.
36913:                           7 rappeuden ehkäisemisestä erinäisillä maatiloilla 129;
36914:                             Liitteet IV siv. 68.
36915:                           6 maan pakkolunastuksesta viljelystiloiksi 129; Litteet IV
36916:                  "          siv. 22.
36917:                  Ae ,    32 suurista maanomist. iohtuvien epäkohtien ehkäisemisestä
36918:                             129; Liitteet IV siv. 5.
36919:                          33 maanviljelys- ja meijerikoneiden tuontitullin poist. 139;
36920: ... ~ .>
36921:                             Liitteet II siv. 11; Vvm. N:o 15 Pp. 1995; A. V: 2. am .
36922:                             N:o 38.
36923: 
36924:                      Lausunnot:
36925:                      285 (erään!. yhteismetsät); 293 (pankkivaltuusm. kert.); 359, 393
36926:                  (erään!. elinkeinonharj. maanostot 1 K.); 501, 529 (maanvuokra1aki
36927:                  1 K.); 581 (kunnallislainsääd. uudist. 1 K ); 631 (s:n jatk. 1 K.); 987
36928:                  (verotuslait. uudist.); 1098 (maanvuokralaki 2 K.); 1126, 1142, 1156,
36929:                  1157 (erään!. elinkeinonharj. maanostot 2 K.); 1176 (s:n jatk. 2 K.);
36930:                  1180 (varain osottam. kansak. laitokselle); 1277, 1342, 1345, 1366,
36931:                  1371, 1376, 1393, 1455 (maanvuokralaki jatk. 2 K.); 1530 (verotus-
36932:                  laitoksen uudist. jatk. K.); 1580, 1600 (muutoksia säästöpankkiasetuk-
36933:                  seen); 1773 (kunnallislainsääd. uudist. 2 K.); 1818 (maanvuokralaki
36934:                  3 K.); 2070 (kertomus valtiovarain tilasta).
36935: 
36936:            Gebhard, Hedvig, tohtorin rouva.
36937:                  Hämeen läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 3.
36938:                  valittu jäseneksi Työv:aan 44.
36939: 
36940:                     Alotteet:
36941:                  Ae N:o 56 aviottomain lasten oik. suht. 99; Liitteet lll siv. 69.
36942:                  Ee      13 Maakaaren ositt. muuttamisesta 99; Liitteet lll siv. 34.
36943:                  ,   ,   33 Rikoslain 43 L 5 S:n muuttamisesta 114; Liitteet II!
36944:                             siv. 77.
36945:                  Ae     221 äitiysvakuutuksesta 140; Liitteet IX siv. 95; Työvm. N:o 6
36946:                             Pp. 1055; A. V: 2, am. N:o 23.
36947: 
36948:                     Lausunto:
36949:                     424 (muutoksia R. L:n 20 1. 7 S:ään).
36950: 
36951:            Granfelt, George, lakitieteentohtori.
36952:                  Vaasan läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 6.
36953:                  valittu jäseneksi Vv:aan 43.
36954:                  varajäseneksi Pv:aan 43.
36955: 
36956:                     Lausunnot:
36957:                     336 (leimasuostunta 2 K.); 983 (verotuslait. uudist.); 2001, 2003,
36958:                  2033 (kertomus valtiovarain tilasta); 2192 (apumaksu rautatiesillan
36959:                  rakent. Nevajoen yli).
36960: 2336                         Eduskunnan jäsenet.
36961: 
36962: Gripenberg, Aleksandra, neiti.
36963:        Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 2.
36964:        valittu jäseneksi Lv:aan 42.
36965:          ,     varajäseneksi Toimv:aan 65.
36966:           Aiotte et:
36967:        Ae N:o 43 aviopuolisoiden omaisuuden hallinnosta 98; Liitteet lll
36968:                  siv. 45; Lvm. N:o 5 Pp. 1707; A V: 2 am. N:o 29.
36969:        ;• , 44 aviovaimon oikeudesta lapsiinsa 98; Liirteet III siv. 49.
36970:        ,   , 45 muutoksista R. L:n 20 1. 7 §:ään 99; Liitteet III siv. 82;
36971:                  Lvm. N:o 1 Pp. 407; K. 417; A. V: 2, am. N:o 4.
36972:        ,   , 46 O.K:n 15 1. 2 S:n muuttamisesta 215; Liitteet III siv. 19.
36973:           Lausunnot:
36974:           418 (muutoksia R. L:n 20 1. 7 S:ään); 448 (oik. elinkeinon harj.);
36975:        1622 (työttömyyden tutkim. toimeenpanem.).
36976: Grotenfelt, Kustavi, professori.
36977:        Mikkelin läänin vaalipiirin valitsema 4.
36978:        valittu valitsijamieheksi 36.
36979:          ,     jäseneksi Vv:aan 43.
36980:          ,         ,      Toimv:aan 64.
36981:          ,     puheenjohtajaksi Toimv:aan 79.
36982:             Lausunnot:
36983:             35 (valitsijamiesten vaali); 158 (Suomen asiain esittely); 283 (Ieima-
36984:        suostunta); 320 (kansankirj. avustus); 651, 669 (kunnan. lainsääd.
36985:        uudist. jatk. 1 K.); 745 (asiain käsittelyjärj. Suurv:ssa); 996 (verotus-
36986:        lait. uudist.); 1163 (erään!. elinkeinonharj. maanostot 2 K.); 1184,
36987:        1219 (kansak. ja sivistystark. myön. varat); 1409 (maanvuokralaki
36988:        jatk. 2 K.); 1508, 1531 (verotuslaitoks. uudistam. jatk. K.); 1761, 1764,
36989:        1772 (kunnallislainsääd. uudist. 2 K.); 1851 (s:n jatk. 2 K.); 1989
36990:        (Kolarin kappeliseurakunnan verotus); 2016, 2028, 2087, 2090 (kerto-
36991:        mus valtiovarain tilasta); 2212 (apumaksu rautatiesillan rakentami-
36992:        seksi Nevajoen yli); 2275 (verotuslait. uudist.); 2282 (kunnallislains.
36993:        uudist. jatk. 3 K.); 2294 (kysymys kanteen nostam. edustajaa vastaan).
36994: 
36995: Gylling, Edvard, fllosofianmaisteri.
36996:        Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 2.
36997:        valittu valitsijamieheksi 36.
36998:          ,     jäseneksi Tv:aan 43.
36999:                           Suurv:aan 61.
37000:          "        "
37001:            Lausunnot:
37002:            286 (erään!. yhteismetsät); 433 (työsuunnitelmasta); 1161, 1168
37003:        (erään!. elinkeinonharj. maanostot 2 K.); 1326, 1352, 1369, 1387, 1389,
37004:        1406, 1416 (maanvuokralaki jatk. 2 K.); 1604 (maanvuokralaki jatk.
37005:        2 K.); 1927.
37006: 
37007: 
37008:                                        H.
37009: Hainari, 0. A., filosofiantohtori.
37010:   -    Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema 4.
37011:                              Eduskunnan jäsenet.                            2337
37012: 
37013: 
37014:       valittu jäseneksi Tv:aan 43.
37015:         ,     puheenjohtajaksi Tv:aan 45.
37016:         ,     jäseneksi Tarkv:aan 65.
37017:          Aiotte et:
37018:       Ae N:o 1 kunnallismetsäjärjest. uudist. 132; Liitteet IV siv. 43; Tvm.
37019:                N:o 4 Pp. 1707; A. V: 2, am. N:o 31.
37020:       ,   , 3 kalastuksesta Laatokalla 132; Liitteet IV siv. 56.
37021:           , 2 tutkimus rautatien rakentamista varten Karjalan radalta Impi-
37022:                lahteen 257; hylj.
37023:          Lausunnot:
37024:          287 (erään!. yhteismetsät); 391 (erään!. elinkeinonharj. maanostot);
37025:       924, 934 (kruununtilojen torpat); 1158, 1161 (erään!. elinkeinonharj.
37026:       maanostot 2 K.); 1174 (s:n jatk. 2 K.); 1615 (erään!. yhteismetsät 2 K.);
37027:       1835 (metsänhoitoasetuksen muuttaminen jatk. 1 K.); 1928.
37028: Hallsten, Onni, kolleega.
37029:       Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 1.
37030:       valittu jäseneksi kansliatoimikuntaan 20.
37031:         ,     valitsijamieheksi 36.
37032:         ,     varajäseneksi Pv:aan 43.
37033:               jäseneksi Työv:aan 44.
37034:               varapuheenjohtajaksi Työv:aan 48.
37035:         " jäseneksi Suurv:aan 61.
37036:         " varajäseneksi Tarkv:aan 65.
37037:         "
37038:          Alotteet:
37039:       Ae N:o 157 uudesta verolaista 138; Liitteet II siv. 5; Vvm. N:o 4
37040:                  Pp. 732; K. 972; jatk. K. 1479; Vvm. N:o 4 a Pp. 2108;
37041:                  K. 2275; A. V: 2, am. N:o 6.
37042:           Lausunnot:
37043:           138 (verohtista); 479 (palkkaussääntö 1 K.); 576 (kunnallisen lainsääd.
37044:       uudist. 1 K.); 1588, 1602 (muutoksia ja lisäyksiä säästöpankkiasetukseen);
37045:       1634 (työttömyyden tutkim. toimeenpanem.); 1870, 1876, 1893, 1897,
37046:       1900, 1901, 1902, 1917, 1918, 1919, 1921, 1922, 1923, 1924 (kunnal-
37047:       lisen lainsääd. uudist. jatk. 2 K.); 1945 (yksityiskou1ut).
37048: Halonen, Yrjö, lukkari.
37049:       Lapin vaalipiirin valitsema 7.
37050:       valittu jäseneksi Kunnv:aan 44.
37051:         Alotteet:
37052:       Ae N:o 107 leimaverovapaudesta Lapin kihl. asukkaille 138; Liitteet
37053:                  II siv. 14.
37054:       ,   ,  106 Lapin kihl. väestön oikeudesta kruunun metsiin 218;
37055:                  Liitteet IV siv. 113.
37056:       ,   ,, 137 uudisasutuksen edist. Lapissa 219; Liitteet VIli siv. 150.
37057:       ,   , 225 kalastussäännön erinäisten S:ien muuttamisesta 219; Liit-
37058:                  teet IV siv. 51.
37059:       ,   ,  105 eläkkeestä kuntien kätilöille 221; Liitteet IV siv. 84.
37060:                5 maantien rakentamisesta Inarin pitäjästä Norjan rajalle
37061:       " "        224; Liitteet IV siv. 101.
37062: 2338                           Eduskunnan jäsenet.
37063: 
37064:        Ae N:o 53 rautatiestä Rovaniemeltä Kittilään 227; hyiJ.
37065:        ,   , 173 rautatiestä Tornion asemalta Turtolaan 231; hylj.
37066:             Lausunnot:
37067:            260, 261 (rautatie Simolasta Vilajoelle tai Tormoolle); 416 (kyyti-
37068:        laki 1 ' K.); 442 (metsästysasetus); 648 (kunnallislainsääd. uudist.
37069:        jatk. 1 K.); 747 (asiain käsittelyjärjestys Suurv:ssa); 766 (korot. valtioapu
37070:        ,Kansan näyttämölle"); 796, 801 (hirvenmetsästys 2 K.); 1310, 1327
37071:        (maanvuokralaki jatk. 2 K.); 1503 (verotuslaitoksen uudist. jatk. K.);
37072:        1765, 1800 (kunnallislainsääd. uudistam. 2 K.); 1860, 1870 (s:n jatk.
37073:        2 K.); 1989 (Kolarin kappeliseurakunnan verotus); 1993 (laidunmaksun
37074:        lakkauttam. kruunun metsämailla); 2091, 2095 (kertomus valtiovarain
37075:        tilasta).
37076: 
37077: Hedberg, August Reinhold, pitäjänapulainen.
37078:        Vaasan läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 6.
37079:        toimitti alttaripalveluksen kirkossa valtiopäivien avajaisissa 28.
37080:        valittu jäseneksi Kunnv:aan 44.
37081:        toimitti alttaripalveluksen valtiopäivien lopettajaisissa 2295.
37082:          Alotteet:
37083:        Ae N:o 112 määrärahan myöntämisestä tapporahoiksi hylkeistä 131;
37084:                   Liitteet II siv. 39.
37085:            Lausunnot:
37086:            497 (oppivelvollisuuslaki); 585 (kunnallislainsääd. uudist. 1 K.);
37087:        664, 669 (s:n jatk. 1 K.); 1049 (tientekolainsäädäntö 1 K); 1054
37088:        (laki yhdistyksistä 1 K.); 1379, 1382, 1417, 1422, 1454 (maan-
37089:        vuokralaki jatk. 2 K.); 1761, 1768, 1774, 1796 (kunnallislainsääd.
37090:        uudist. 2 K.); 1853, 1861, 1869, 1874, 1877, 1883, 1890, 1897,
37091:        1899, 1902 (s:n jatk. 2 K.); 2257 (apumaksu rautatiesillan rakentam.
37092:        Nevajoen yli); 2271 (kunnallislainsääd. uudist. 3 K.); 2282 (s:n jatk.
37093:        3 K.); 2284.
37094: 
37095: Hedberg, John, toimittaja.
37096:        Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 2.
37097:        Ikäpuhemiehenä johtanut puhetta ensimäisessä täysi-istunnossa 9.
37098:        puhe Eduskunnalle 9.
37099:        valittu jäseneksi Tv:aan 43.
37100:          Aiotte et:
37101:        Ae N:o 184 talvipostista Ekerösta Ruotsiin 139; Liitteet II siv. 21;
37102:                   Vvm. N:o 3 Pp. 354; K. 407; A. V: 2, am. N:o 3.
37103:        ,   , 185 maksuistll postinhoitajille sanomalehtitilauksista 223; Liit-
37104:                   teet II siv. 21.
37105:                90 tutkimuks. toimeenpanemisesta rautatien rakent. varten
37106:        "          Perniöstä Taalin tehtaalle 255; per.
37107:            Lausunnot:
37108:           54 (erään!. yhteismetsät); 206 (Suomen asiain esittely); 282 (erään!.
37109:        yhteismetsät); 363 (erään!. elinkeinonharj. maanostot 1 K.); 563 (met-
37110:        sästysasetus 1 K.); 737 (asiain käsittelyjärjestys Suurv:ssa); 880 (hir-
37111:        venmetsästys 2 K.); 898, 1133, 1161 (erään!. elinkeinonharjoittajain
37112:                               Eduskunnan jäsenet.                           2339
37113: 
37114:       maanostot 2 K.); 1175 (s:n jatk. 2 K.); 1309 (maanvuokralaki jatk. 2 K.);
37115:       1475, 1476 (metsänhoitoaset. muuttam. 1 K.); 1478 (kertomus valtio-
37116:       varain tilasta); 1706 (uusi eduskuntatalo); 1807 (kunnallisen lainsääd.
37117:       uudistam. 2 K.); 1827, 1838 (metsänhoitoaset. muuttam. jatk. 1 K.);
37118:       1861 (kunnallisen lainsääd. uudistam. jatk:. 2 K.); 2042 (kertomus valtio-
37119:       varain tilasta).
37120: Heikkilä, Seth, toimittaja.
37121:       Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 2.
37122:       valittu jäseneksi Lv:aan 42.
37123:                         Suurv:aan 61.
37124:         "         "     Toimv:aan 64.
37125:           Lausunnot:
37126:           12 (puhemiesvaalit); 50 (metsänhoitoasetus); 91 (kunnallislainsää-
37127:       dännön uudistaminen); 239; 494; 1050 (laki yhdistyksistä 1 K.); 1200
37128:       (kansak. ja sivistystarkoit. myönnett. varat); 1562 (Suurv:n työsuun-
37129:       nitelma).
37130: 
37131: Heikkinen, J. A., maanviljelijä.
37132:       Oulun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 6.
37133:       valittu jäseneksi Mv:aan 43.
37134: 
37135:          A !otteet:
37136:        Ae N:o 129 metsästysasetuksen muuttamisesta 133; Liitteet V siv. 82;
37137:                   Ltvm. N:o 5 Pp 414, 435; 1 K. 440; A. V: 1, em. N:o 10.
37138:            , 130 rautatien rakentamisesta Oulusta Vaalaan 235; hylj.
37139:            , 132 rautatien rakentamisesta Kajaanista Kuusamoon 237; hylj.
37140:        "      131 rautatien rakentamisesta Vaalasta Kajaanin kautta Nur-
37141:                   mekseen 237; hylj.
37142: 
37143:          Lausunnot:
37144:          257; 1703 (uusi eduskuntatalo); 2080 (kertomus valtiovarain tilasta).
37145: 
37146: Heimbiirger, Walter Fredrik, oikeusraatimies.
37147:       Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 1.
37148:       valittu jäseneksi kansliatoimikuntaan 20.
37149:                   ,     Ltv:aan 43.
37150:               varajäseneksi Toimv:aan 65.
37151: 
37152:           Lausunnot:
37153:           11, 12 (puhemiesvaalit); 202 (välik. kieltolaista); 206 (Suomen asiain
37154:       esittely); 387 (erään!. elinkeinonharj. maanostot); 953 (vesioikeuslain
37155:       muuttaminen); 1130, 1154, 1164 (erään!. elinkeinonharj. maanostot 2 K.);
37156:       1445 (maanvuokralaki jatk. 2 K.); 1566 (haiiinto-oikeud. tuomioist. perusta-
37157:       minen); 1790 (kunnallisen lainsääd. uudistam. 2 K.); 1862 (s:n jatk. 2 K.)
37158:       2029, 2074, 2082 (kertomus valtiovarain tilasta); 2133, 2232 (apu-
37159:       maksu rautatiesillan rakent. Nevajoen yli); 2284 (kunnallisen lain-
37160:       sääd. uudist. jatk. 3 K.); 2292, 2294 (kysymys kanteen nostamisesta
37161:       edust. lausunnosta).
37162: 
37163: Heimonen, Juho, torppari.
37164:        Kuopion läänin läntisen vaalipiirin valitsema 5.
37165:        valittu valitsijamiesten varajäseneksi 37.
37166:          ,     varajäseneksi Mv:aan 43.
37167: 2340                            Eduskunnan jäsenet.
37168: 
37169: 
37170:           Lausunnot:
37171:           260; 2031 (kertomus valtiovarain tilasta).
37172: 
37173: Heiskanen, Samuli, maanviljeiijä.
37174:        Kuopion läänin läntisen vaalipiirin valitsema 5
37175:        valittu jäseneksi Lv:aan 42.
37176: 
37177:           Lausunnot:
37178:          1597 (muutoksia ja lisäyksiä säästöpankkiasetukseen); 2245 (apu-
37179:        maksu rautatiesillan rakentamiseksi Nevajoen yli).
37180: 
37181: Helenius-Seppälä, Matti, tohtori.
37182:        Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 2.
37183:        valittu varajäseneksi Vv:aan 43.
37184:          ,     jäseneksi Suurv:aan 61.
37185: 
37186:           A!otteet:
37187:        Vk. kieltolakiasiassa 59; Pp. 60; äänestys 74, 206.
37188:        Ae N:o 178 vivisektionikysymyksestä 114; Liitteet VI siv. t31.
37189:             , 213 koko maan käsittävistä vaaliliitoista 126; Liitteet 1 siv. 19.
37190:             ,   174 Eduskunnan kirjastosta 137; Liitteet VI siv. 8.
37191:        Ee ,,     26 palkkaussäännön kumoamisesta 140; Liitteet IX siv. 47
37192:        Ae l' 176 19 /o 1902 annetun maanvuokralain häätöä kosk. §§:ien so-
37193:                      velluttamisesta 219; Liitteet III siv. 144.
37194:                  67 korvauks. maks. juovutusjuomaliikkeen harjoittajille 219;
37195:          " "         Liitteet IV siv. 109.
37196:                  68 tupakkamonopoolin toimeenpanomahdollisuudesta Suo-
37197:         " "          messa 222; Liitteet II siv. 29; Vvm. N:o 4 Pp. 732;
37198:                      K. 972; jatk. K. 1479; Vvm. N:o 4 a. Pp. 2108; K. 2275;
37199:                      A. V: 2, am. N:o 6.
37200:                 177 kesäsiirtoloista köyhälistön lapsille 224; Liitteet VI siv. 125.
37201:         ", , 223 työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuksesta 276; Liitteet
37202:                      IX siv. 89; Työvm. N:o 8 Pp. 1655; A. V: 2, am. N:o 32.
37203:             , 224 valtion työ-olojen järjestämisestä 276; Liitteet IX siv. 89;
37204:                      Työvm. N:o 7 Pp. 1354; A. V: 2, am. N:o 28.
37205: 
37206:           Lausunnot:
37207:            61 (Suurv:an jäsenten vaali); 114 (vivisektionikysymys); 165, 187 (vk.,
37208:        kieltolaista); 323 (kansankirjast. avustus); 429 (muutoks. R. L:n 20 !. 7
37209:        S:ään); 803, 806, 808 (paloviinavero 2 K.); 983 (paloviinavero 3 K.); 984 (ve-
37210:        rotuslait. uudist.); 1041 (yl. oppivelvollisuus jatk. 1 K.); 1092 (kulkulai-
37211:        tosrahasto); 1183, 1203, 1228 (kansak.- ja sivistystarkoit. myönnettävät
37212:        varat); 1310, 1333, 1345 (maanvuokralaki jatk. 2 K.); 1364 (kysymys
37213:        valtiopäiväajan pidentämisestä); 1401 (maanvuokralaki jatk. 2 K.); 1549
37214:        (Suurv:n työsuunnitelma); 1846 (kunnallisen lainsääd. uudist. iatk. 2 K.);
37215:        1926 (kyytiasetus); 2024, 2030, 2032, 2033, 2087, 2097, 2102 (ker-
37216:        tomus valtiovarain tilasta); 2141, 2245 (menoarvion järjestely).
37217: 
37218: Herrala, Hilda, neulojatar.
37219:        Oulun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 7.
37220:        valittu varajäseneksi Kunnv:aan 44.
37221: 
37222:           Lausunto:
37223:           1990.
37224:                             Eduskunnan jäsenet.                          2341
37225: 
37226: 
37227: Hiltula, Aukusti, maanviljelijä.
37228:       Oulun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 7.
37229:       valittu varajäseneksi Työv:aan 44.
37230:         "     jäseneksi Suurv:aan 61.
37231: 
37232:          Alotteet:
37233:       Ae N:o 19 laidunmaksun lakkauttamisesta kruunun metsämailla 220;-
37234:                 Liitteet IV siv. 48; Ltvm. N:o 12 Pp. 898; K. 990; A. V: 2
37235:                 am. N:o 20.
37236: 
37237:          Lausunto:
37238:          235.
37239: 
37240: Hjelt, August Johannes, senaattori.
37241:       Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 2.
37242: 
37243:          Lausunnot:
37244:           57 (leimasuostunta); 978 (verotuslaitoksen uudistaminen); 1482,
37245:       1533 (verotuslait. uudist. jatk. K.); 2020, 2027 (kertomus valtiovarain
37246:       tilasta); 2151, 2154, 2157 (menoarvion järjestely).
37247: 
37248: Hjelt, Vera, ammattitarkastaja.
37249:       Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 1.
37250:       valittu jäseneksi Työv:aan 44.
37251: 
37252:           A 1otteet:
37253:       Ae N:o     84 vankeinhoitosiirtolain perustamisesta 137; Liitteet III
37254:                     siv. 96.
37255:                 118 naispuolisista terveydenhoidon tarkastajista 220; Liitteet
37256:                     IV siv. 76.
37257: 
37258:           Lausunnot:
37259:          443 (oik. elinkeinon harj.); 462 ( ammattivaltuustot 1 K); 787 (yl.
37260:       oppivelvollisuus jatk. 1 K.); 1462 (maanvuokralaki jatk. 2 K.); 1618,
37261:       1639, 1647 (työttömyyden tutkim. toimeenpanem.); 2074, 2094 (kerto-
37262:       mus valtiovarain tilasta); 2246 (apumaksu rautatiesillan rakent. Neva-
37263:       joen yli).
37264: 
37265: Hoikka, Matti, seppä.
37266:       Oulun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 6.
37267:       valittu valitsijamiesten varajäseneksi 36.
37268:         ,     jäseneksi Kunnv:aan 44.
37269: 
37270:          Alotteet:
37271:        Ae N:o 99 yleisen vanhuus- y. m. vakuutuksen aikaansaamisesta 140;
37272:                  Liitteet IX siv. 87; Työvm. N:o 8 Pp. 1655; A. V: 2;
37273:                  am. N:o 32.
37274: 
37275:           La1,1sunnot:
37276:           557, 571 (kunnall. lainsääd. uudist. 1 K.); 1615.
37277: 2342                             Eduskunnan jäsenet.
37278: 
37279: 
37280: Hokkanen, Evert, torppari.
37281:        Hämeen läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 3.
37282:        valittu jäseneksi Mv:aan 43.
37283:                 Lausunnot:
37284:             306 (valt. kannatus  raittiusseuroille); 1031 (yl. oppivelvollisuus
37285:        jatk. 1 K.); 1048 (tientekolainsäädäntö 1 K.); 1167 (erään!. elinkeinon-
37286:        harj. maanostot 2 K.); 1244, 1292, 1344, 1417, 1424 (maanvuokralaki
37287:        jatk. 2 K.); 1612, 1613 (maanvuokralaki jatk. 2 K.).
37288: Homen, Theodor, professori.
37289:        Kuopion läänin läntisen vaalipiirin valitsema 5.
37290:        valittu jäseneksi Lv:aan 42.
37291:                varajäseneksi Tarkv:aan 65.
37292:                              Pv:aan 110.
37293:             "           "
37294:                 Lausunnot:
37295:            126 (vaaliliitot); 289 (erään!. yheismetsät); 636 (kunnallislainsääd.
37296:        uudist. 1 K.); 697 (ehdot. painolaiksi 1 K.); 1027 (yl. oppivelvollisuus
37297:        jatk. 1 K.); 1659, 1690 (uusi eduskuntatalo); 1787 (kunnallislainsääd.
37298:        uudist. 2 K.); 1946 (yksityiskoulut); 2095 (kertomus valtiovarain tilasta);
37299:        2202, 2242 (apumaksu rautatiesillan rakentamiseksi Nevajoen yli);
37300:        2273; 2282 (kunnallisen laisäädännön uudistaminen jatk. 3 K.).
37301: Hultin, Tekla, filosofiantohtori.
37302:        Viipurin läänin läntisen vaalipiirin valitsema.
37303:        valittu jäseneksi Prv:aan 42.
37304:                varajäseneksi Työv:aan 44.
37305:                jäseneksi Suurv:aan 61.
37306:                          Tarkv:aan 65.
37307:             "
37308:                 Alotteet:
37309:        Ee N:o         24 Rikoslain 43 1. 5 S:n muuttamisesta 114; Liitteet !II
37310:                          siv. 73.
37311:                      133 aviovaimon toimivaltaa ja oikeutta lapsiinsa koskev. lain-
37312:         "        "       säädännön uudist. 214; Liitteet III siv. 50; Lvm. N:o 5
37313:                          Pp. 1707; A. V: 2, am. N:o 29.
37314:                      134 oikeuden myönt. naisille, samoilla ehdoilla kuin mies,
37315:                          päästä valtion virkoihin 215; Liitteet I siv. 47.
37316:            Lausunnot:
37317:            214 (aviovaimon oikeuksista); 422 (muutoksia R. L:n 20 l. 7 S:ään);
37318:        454 (oik. elinkeinon harj. 1 K.); 492 (tehdas- ja sukuoikeustil1lt); 1145
37319:        (erään!. elinkeinonharj. maanostot 2 K.); 1455 (maanvuokralaki 2
37320:        K.); 1753 (kulkulaitosrahasto); 1883, 1909 (kunnallisen lainsääd. uu-
37321:        dist. jatk. 2 K.); 1935 (yksityiskoulut); 2224 (apumaksu rautatiesillan
37322:        rakent. Nevajoen yli); 2267 (Suomen asiain esittely).
37323: Huoponen, Nestor Emanuel, tirehtööri, maanviljelijä.
37324:        Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema 4.
37325:        valittu jäseneksi Ltv:aan 43.
37326:           Alotteet:
37327:        Ae N:o 207 virkamiesten virheellisen menettelyn takia yksityisille ai-
37328:                   heutuneesta vahingosta 113; Liitteet III siv. 152; Lvm.
37329:                   N:o 7 Pp. 1995; A. V: 2, am. N:o 35.
37330:                             Eduskunnan jäsenet.
37331: 
37332:      Ae N:o 206 Käkisalmen yhteiskoulusta 133; Liitteet VI siv. 65; Sivm.
37333:                 N:o 8 Pp. 1169; K. 1932; A. V: 2, am. N:o 24.
37334:       , , 76 manttaaliin pannun maan vapauttamisesta vank. kulj. rasit.
37335:                 138; Liitteet V siv. 52; Ltvm. N:o_JO Pp. 732; K. 1541;
37336:                 A. V: 2, am. N:o 13.
37337:              77 maanviljelys- ja meijerikoneiden tuontitullin lakkauttami-
37338:                 sesta 139; Liitteet II siv. 13; Vvm. N:o 15 Pp. 1995;
37339:                 A. V: 2, am. N:o 38.
37340:          , 205 apteekkiolojen uudestaan järjestämisestä 220; Liitteet IV
37341:       "         siv. 92.
37342:          ,   75 valtioavusta ja rakennuslainoista maalaiskuntien sairas-
37343:       "         tupia varten 221; Liitteet IV siv. 74.
37344:          Lausunnot:
37345:          90 (maanvuokralaki); 96 (teitten tekeminen); 112 (virkamiesolot);
37346:      139 (iltamamaksut); 178 (välikysymys kieltolaista); 226 (rautatie Rova-
37347:      niemi-Kemijärvi); 236 (rautatie Oulusta Vaalaan); 253; 290, 293, 294
37348:      (pankkivalt. kertomus); 302 (valtion kannatus ralttiusseuroille); 402
37349:      (erään!. elinkeinonharj. maanostot); 410 (Pp.); 447, 453, 457 (oik. elin-
37350:      keinon harj. 1 K.); 531 (maanvuokralaki 1 K.); 897 (yl. oppivelv. jatk.
37351:      1 K.); 934 (kruununtilojen torpat); 1015, 1018 (yl. oppivelvollisuus
37352:      jatk. 1 K.); 1050 (tientekolainsäädäntö 1 K.); 1060, 1095 (kulkulaitos-
37353:      rahasto); 1162 (erään!. elinkeinonharj. maanostot 2 K.); 1192, 1212
37354:      (kansakoulu- ja sivistystark. myönnettävät varat); 1346, 1351 (maanvuok-
37355:      ralaki jatk. 2 K.); 1541 (manttaaliin pannun maan vapautt. vankeinkul-
37356:      jetusrasituksesra); 1613 (maanvuokralaki jatk. 2 K.); 1663 (uusi edus-
37357:      kuntatalo}; 1742 (kulkulaitosrahasto); 1771 (kunnallisen lainsääd. uudis-
37358:      taminen 2 K.); 1845, 1872, 1873, 1923 (s:n jatk. 2 K.); 1928; 1976
37359:      (yksityiskoulut); 2019, 2040, 2048, 2087, 2088 (kertomus valtiovarain
37360:      tilasta); 2257 (apumaksu rautatiesillan rakentamiseksi Nevajoen yli).
37361: 
37362: Huotari, Anna, ompelijatar.
37363:       Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema 4.
37364:       valittu jäseneksi Lv:aan 42.
37365: 
37366:         Alotteet:
37367:       Ae N:o 82 aviovaimon toimivaltaa koskevan lainsääd. muuttamisesta
37368:                 214; Liitteet III siv. 46; Lvm. N:o 5 Pp. 1707; A. V: 2,
37369:                 am. N:o 29.
37370: 
37371:          Lausunto:
37372:          427 (muutollsia R. L:n 20 1. 7 §:ään).
37373: 
37374: Huotari, Anton, sanomalehdentoimittaja.
37375:       Hämeen läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 3.
37376:       valittu valitsijamieheksi 36.
37377:          ,    varajäseneksi Prv:aan 43.
37378:          ,    jäseneksi Kunnv:aan 44.
37379: 
37380:          Alotteet:
37381:       Ae N:o 83 maksujen määräämisestä julkisten viranomaisten käyttä-
37382:                 misestä 125; Liitteet I siv. 34.
37383:        "  , 111 vankiloiden järjestysrangaistuksista 212; Liitteet m siv. 90.
37384:                             Eduskunnan jäsenet.
37385: 
37386:           Lausunnot:
37387:           97 (laki yhdistyksistä); 118 (virkamiesolot); 433; 493; 592 (kunnal-
37388:       lisen lainsääd. uudist. 1 K.); 665 (s:n jatk. 1 K.); 1114 (työväen-
37389:       opistojen kannatusapu); 1636, 1649 (työttömyyden tutkim. toimeen-
37390:       panem.).
37391: -Huttunen, Pekka, lampuoti.
37392:       Mikkelin läänin vaalipiirin valitsema 4.
37393:       valittu jäseneksi Mv:aan 43.
37394:          Alotteet;
37395:       Ae N:o 191 viljelyspakosta 117; Liitteet VIII siv. 159.
37396:          Lausunnot:
37397:          239; 1098 (maanvuokralaki 2 K.); 1276, 1300, 1309, 1328, 1333,
37398:       1420, 1424 (maanvuokralaki jatk. 2 K.).
37399: Hämäläinen, Antti Pekka, veturinkuljettaja.
37400:       Kuopion läänin itäisen vaalipiirin valitsema 5.
37401:       valittu varajäseneksi Ltv:aan 43.
37402:               jäsenek!!i Suurv:aan 61.
37403:         A 1 otteet:
37404:       Ae N:o 139 rautatie Värtsilästä Hiiskoskelle 245; hylj.
37405: 
37406:           Lausunnot:
37407:           89 (maanvuokralaki); 1753 (kulkulaitosrahasto); 2098 (kertomus
37408:       valtiovarain tilasta).
37409: Hämllliinen, Kalle, toimittaja.
37410:       Kuopion läänin läntisen vaalipiirin valitsema 5.
37411:       valittu valitsijamieheksi 36.
37412:          ,    jäseneksi Lv:aan 42.
37413:         Alotteet:
37414:       Ae N:o 143 Eduskunnan aloteoikeudesta perustuslaki- ja kirkkolaki-
37415:                  kysymyksissä 126; Liitteet l siv. 18.
37416: 
37417:          Lausunnot:
37418:          339 (Puhemiehen määräraha); 431 (työsuunnitelma); 493; 686, 717
37419:       (ehdotus painolaiksi 1 K.); 1054, 1055 (laki yhdistyksistä 1 K.); 1075
37420:       (metsänhoitoasetuksen muuttaminen 1 K.); 1477; 1542; 2075, 2084
37421:       (kertomus valtiovarain tilasta); 2150 (menoarvion järjestely) .
37422: .Hänninen, Edvard Walpas, sanomalehdentoimittaja.
37423:        Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 1.
37424:           Lausunnot:
37425:            193, 204 (vk. kieltolaista); 263 (rautatie Simola-Vilajoki); 559 (kun-
37426:        nallisen lainsääd. uudist. 1 K.); 747 (asiain käsittelyjärjestys Suurv:ssa);
37427:        768, 776 (korot. valtioapu ,Kansan näyttämölle"); 1112 (työväenopisto-
37428:        jen kannatusapu); 1163, 1164 (erään!. elinkeinonharj. maanostot 2 K.);
37429:                             Eduskunnan jäsenet.                          2345
37430: 
37431: 
37432:       1229 (kansak. ja sivistystark. varten myönn. varat); 1362 (kysymys val-
37433:       tiopälv. pidentäm.); 1696 (uusi eduskuntatalo); 1879, 1914 (kunnallisen
37434:       lainsääd. uudist. jatk. 2 K.); 2293, 2294 (kysymys kanteen nostami·
37435:       sesta edustajan lausunnosta).
37436: 
37437: 
37438:                                      1.
37439: Ingman, Lauri, jumaluusopintohtori.
37440:   -   Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 2.
37441:       valittu jäseneksi Prv:aan 42
37442:                         Suurv:aan 61.
37443:          "        "     Toimv:aan 65.
37444:                  "
37445:           Lausunnot:
37446:           64 (vapautus valtiopäivätyöstä); 325, 327 (kansankirjast. avustus);
37447:       744 (asiain käsittelyjärj. Suurv:ssa); 1115, 1124 (erilliset vesijätöt 2
37448:       K.); 1151, 1165 (erään!. elinkeinonharj. maanostot 2 K.); 1554, 1563
37449:       (Suurv:n työsuunnitelma); 1762, 1773, 1774, 1809 (kunnallisen lain-
37450:       sääd. uudist. 2 K.); 1845, 1873, 1878, 1879, 1880, 1887, 1889, 1890,
37451:       1894, 1895, 1903, 1909, 1918, 1923 (s:n jatk. 2 K.); 2259 (Suomen
37452:       asiain esittely); 2276.
37453: 
37454: 
37455:                                      J.
37456: Jalava, Oskari, peltiseppä.
37457:   -   Hämeen läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 3.
37458:       valittu jäseneksi Työv:aan 43.
37459:           Lausunnot:
37460:           453, 457 (oik. elinkeinon harj. 1 K.); 470 (elinkeinoliikkeiden jär-
37461:       jestyssäännöt 1 K.); 1328, 1343 (maanvuokralaki jatk. 2 K.); 2142
37462:       (menoarvion järjestely).
37463: Johansson, Georg Viktor, maalari.
37464:   -   Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 1.
37465:       valittu valitsijamieheksi 36.
37466:          "    jäseneksi Työv:aan 43.
37467:               varajäseneksi Kunnv:aan 44.
37468:                              Tarkv:aan 65.
37469:          "           "
37470:           Lausunnot:
37471:           94 (kunnallislainsääd. uudistaminen); 207 (Suomen astatn
37472:       esittely); 579 (kuunallislainsääd. uudist. 1 K.); 1105 (työväenopistojen
37473:       kannatusapu); 1205 (kansak. ja sivistystarkoit. myönnettävä! varat);
37474:       1646 (työttömyyden tutkim. toimeenpanem.); 2096 (kertomus valtiova-
37475:       rain tilasta).
37476: Jokinen, Alma, rouva.
37477:   -   Hämeen läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 3.
37478:   -   valittu jäseneksi Lv:aan 42.
37479: 2346                          Eduskunnan jäsenet.
37480: 
37481:           Aiotte et:
37482:        Ae N:o 153 aviovaimon oikeudesta lapsiinsa 214; Liitteet lii siv. 153.
37483:           Lausunnot:
37484:           188 (välikysymys kieltolaista); 1038 (yl. oppivelvollisuus jatk. 1 K.).
37485: 
37486: jokinen, Wäinö, toimittaja.
37487:        Hämeen läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 3.
37488:        valittu jäseneksi Siv:aan 44.
37489:            Lausunnot:
37490:            310 (kansankirjast. avust.); 721 (yleinen oppivelvollisuus 1 K.);
37491:        885 (yl. oppivelv. jatk. 1 K.); 1009 (yl. oppivelv. jatk. 1 K.); 1106, 1111
37492:        (työväenopistojen kannatusapu); 1952, 1977 (yksityiskoulut).
37493: 
37494: jokisalo, Olga Karoliina, rouva.
37495:        Hämeen läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 3.
37496:        valittu varajäseneksi Työv:aan 44.
37497: 
37498:            Lausunto:
37499:            1631 (työttömyyden tutkim. toimeenp.).
37500: 
37501: Junnila, Taave, maanviljelijä.
37502:        Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 2.
37503:        valittu varajäseneksi Ltv:aan 43.
37504:           ,    jäseneksi Suurv:aan 61.
37505: 
37506:           Alotteet:
37507:        Ae N:o 216 kiinnitysasetuksen osittaisesta muuttamisesta 112; Liitteet
37508:                   III, siv. 129.
37509:            , 148 rautatiestä Kuloveden pysäkiltä Ikaalisten kauppalaan
37510:         "         253; per.
37511:            Lausunnot:
37512:            254; 406 (aitausasetuksen muuttaminen); 761 (korot. valtioapu ,Kan-
37513:        san näyttämölle"); 1046 (tientekolainsäädäntö 1 K.); 1573 (muutoksia
37514:        ja lisäyksiä säästöpankkiasetukseen).
37515: 
37516: Järvinen, josua, kansakoulunopettaja.
37517:        Mikkelin läänin vaalipiirin valitsema 4.
37518:        valittu jäseneksi Pv:aan 43.
37519:                          Siv:aan 44.
37520:           "              Tarkv:aan 65.
37521:           "        "
37522:           Aiotte et:
37523:        Ae N:o 138 äänioikeusrajoituksien poist. V. j:stä 126; Liitteet l siv. 16
37524:         ,  , 215 äänestyksistä Eduskunnassa 127; Liitteet 1 siv. 24.
37525:            Lausunnot:
37526:            295 (valtion kannatus raittiusseuroille); 766 (korot. valtioapu ,Kansan
37527:         näyttämölle"); 850, 1028 (yl. oppivelvollisuus, jatk. 1 K.); 1240 (maan-
37528:                                Eduskunnan jäsenet.                             2347
37529: 
37530: 
37531:      vuokralaki jatk. 2 K.); 1937, 1959, 1980 (yksityiskoulut); 2003, 2014,
37532:      2027, 2083 (kertomus valtiovarain tilasta); 2286 (kysymys kanteen nos-
37533:      tamisesta edustajan lausunnosta).
37534: 
37535: 
37536: 
37537:                                        K.
37538: Kaarne, Antti, koneenkäyttäjä.
37539:       Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 2.
37540:       valittu varajäseneksi Tv:aan 43.
37541: 
37542:            Alotteet:
37543:       Ae N:o     88 Slltilas- ja siviilivirkataloista 117; Liitteet VIII siv. 165.
37544:       Ee  ,      26 palkkaussäännöstä 140; Liitteet IX siv. 47; Työvm. N:o
37545:                     4 Pp. 435; 1 K. 475; A. V: 1, em. N:o II.
37546:       Ae        109 sunnuntaityöstä 141; Liitteet IX siv. 80.
37547:             ,    89 metsästysasetuksen muuttamisesta 133; Liitteet V siv.
37548:        "            84; Ltvm. N:o 5 Pp. 435; 1 K. 440; A. V: 1, em.
37549:                     N:o 10.
37550:             ,   108 kruununtorpparien hallinta-oikeudesta 218; Liitteet VIII
37551:        "            siv. 146.
37552:                 176 häätöä koskev. lainsäädösten sovelluttamisesta 219; Liit-
37553:                     teet III siv. 144.
37554:                 177 kesäsiirtoloista köyhälistön lapsille 224; Liitteet VI siv. 125.
37555:        "    ,    87 maan hankinnasta tilattomalle väestölle 217; Liitteet VIII
37556:                     siv. 139.
37557:             ,   223 työttömyys- ja vanhuusvakuutuksesta 276; Liitteet IX
37558:        "            siv. 89.
37559:             ,   224 valtion työ-olojen järjestämisestä 276; Liitteet IX siv. 75;
37560:        "            Työvm. N:o 7 Pp. 1354; A. V: 2, am. N:o 28.
37561: 
37562:            Lausunnot:
37563:           48 (metsänhoitoasetus); 376 (erään!. elinkeinonharj. maanostot);
37564:       460 (ammattivaltuustot 1 K.); 478 (palkkaussääntö); 543 (maanvuokra-
37565:       laki 1 K.); 634 (kunnallislains. uudist. jatk. 1 K.); 762, 772 (valtioapu
37566:       ,Kansan näyttämölle"); 834 (yleinen oppivelvollisuus, jatk. 1 K.); 1098
37567:       (maanvuokralaki 2 K.); 1183, 1208 (kansakoulu- ja sivistystarkoit. myön-
37568:       nettävä! varat); 1256, 1401 (maanvuokralaki jatk. 2 K.); 1556, 1564
37569:       (Suurv:n työsuunnitelma); 1613 (maanvuokralaki jatk. 2 K.); 1623
37570:       (työttömyyden tutkim. toimeenp.); 2095 (kertomus valtiovarain tilasta).
37571: 
37572: Kaipio, 0. W., kansakoulunopettaja.
37573:       Vaasan läänin itäisen vaalipiirin valitsema 5.
37574:       valittu varajäseneksi Siv:aan 44.
37575:          ,    jäseneksi Suurv:aan 61.
37576: 
37577:            Lausunnot:
37578:           398 (erään!. elinkeinonharj. maanostot); 684 (valtioapu kansanopis-
37579:       toille); 776 (korot. valtioapu ,Kansan näyttämölle"); 1227 (kansak. ja
37580:       sivistystark. myönnett. varat); 1981 (yksityiskoulut); 2084 (kertomus
37581:       valtiovarain tilasta).
37582:                                                                           IV
37583: 2348                         Eduskunnan jäsenet.
37584: 
37585: 
37586: Kairamo, A. Osw., ent. senaattori.
37587:        Hämeen läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 3.
37588:        valittu jäseneksi Mv:aan 43.
37589:           ,    varapuheenjohtajaksi Mv:aan 45.
37590:           ,    jäseneksi Suurv:aan 61.
37591:           Alotteet:
37592:        Ae N:o 218 sukulunastustiloista 112; Liitteet V siv. 65; Ltvm N:o 1)
37593:                    Pp. 482; K. 488; A. V: 2, am. N:o 7.
37594:         ,  ,    20 vesiperäisien maitten kuivattamisesta 131; Liitteet IV
37595:                    siv. 30.
37596:                 21 vesioikeuslaista 129; Liitteet V siv. 91; Ltvm. N:o 8 Pp.
37597:         "          498; K. 940; A. V: 2, am. N:o 9.
37598:            ,    22 valtion asutustoiminnan järjestämisestä 217; Liitteet VIli
37599:                    siv. 141.
37600:         ,  ,    23 hallintaoik. tilattomille luovutettaviin tiloihin 217; Liitteet
37601:                    VIII siv. 142.
37602:                125 kruunun metsämaitten asuttamisesta 218; Liitteet Vlll
37603:         "          siv. 144.
37604:            Lausunnot:
37605:            89 (maanvuokralaki); 112 (sukulunastustilat); 115 (tilaton väestö);
37606:        130 (vesioikeuslaki); 491 (tehdas- ja sukuoikeustilat); 545 (maanvuokra-
37607:        laki 1 K.); 942, 959 (vesioikeuslain muuttaminen); 1096 (maanvuokra-
37608:        1aki 2 K.); 1233, 1281, 1300, 1306, 1312, 1321, 1323, 1329, 1337, 1340
37609:        (maanvuokralaki jatk. 2 K.); 1378, 1390, 1409, 1413, 1417, 1421, 1430,
37610:        1460 (s:n jatk. 2 K.); 1611 (s:n jatk. 2 K.); 1816 (maanvuokralaki 3 K.).
37611: 
37612: Kallio, Kyösti, maanviljelijä.
37613:        Oulun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 6.
37614:        valittu valitsijamieheksi 37.
37615:           ,    jäseneksi Vv:aan 43.
37616:           Alotteet:
37617:        Ae N:o 18 aviottomain lasten oikeussuhteista 99; Liitteet Ill siv. 67.
37618:          ,   , 171 tilatt. väestön luottolaitoksesta 115; Liitteet Vlll siv. 130.
37619:              ,  17 keinotekoisten lannoitusaineiden kaupasta 129; Liitteet
37620:                    IV siv. 46.
37621:          ,   ,  14 vesiperäisten maitten kuiv. 129; Liitteet IV siv. 29.
37622:          ,   ,  92 virkamiesoloista 125; Liitteet I siv. 41.
37623:          ,   , 116 valtioapu Oulun suom. yhteisk. 136; Liitteet VI siv. 48;
37624:                    Sivm. N:o 8 Pp. 1169; K. 1932; A. V: 2, am. N:o 24.
37625:              ,  15 uudesta verolaista 138; Liitteet II siv. 8; Vvm. N:o 4
37626:                    Pp. 732; K. 972; jatk. K. 1479; Vvm. N:o 4 a Pp. 2108;
37627:                    K. 2275; A. V: 2, am. N:o 6 .
37628:          •,  , 198 palkkaussäännön erin. osien kumoamisesta 140; Liitteet
37629:                    IX siv. 53; Työvm. N:o 4 Pp. 435; 1 K. 475; A. V:
37630:                    1, em. N:o 11.
37631:                 16 matkustussäännön kumoamisesta 223; Liitteet II siv. 32.
37632:         ,"  ", 115 rautatie Ylivieskasta Iisalmeen ja Haapajärvelle 241;
37633:                    hyljätty.
37634:           Lausunnot:
37635:            96 (teitten tekeminen); 168. (vesiperäiset ma~t); 313, 327 (kansan-
37636:        kiri. avust.); 341 (Puhemiehen määräraha); 416 (ehd. kyytilaiksi 1 K.);
37637:                              Eduskunnan jäsenet.                             2349-
37638: 
37639: 
37640:       538 (maanvuokralaki 1 K.J; 584 (kunnallisen lainsääd. uudist. 1 K.);
37641:       745 (asiain käsittely Suurv:ssa); 828 (yleinen oppivelvollisuus jatk. 1
37642:       K.); 944, 964 (vesioikeuslain muuttaminen); 1002 (verotuslaitoksen
37643:       uudist ); 1048 (tientekolainsäädäntö 1 K.); 1098 (maanvuokralaki 2 K.);
37644:       1180. 1211 (kansakoulu- ja sivistystark. myönnettävä! varat); 1319, 1391,
37645:       1397, 1460 (maanvuökralaki jatk. 2 K.); 1531 (verotuslaitoksen uudist.
37646:       jatk. K.); 1555; 1593 (muutoks. säästöpankkiasetukseen); 1680 (uusi
37647:       eduskuntatalo); 1803 (kunnallisen lainsääd. uudist. 2 K.); 1885, 1887,
37648:       1896 (s:n jatk. 2 K.); 1959 (yksityiskoulut); 2003, 2013 (kertomus val-
37649:       tiovarain tilasta); 2149 (menoarvion järjestely); 2283 (kunnallisen lain-
37650:       säädännön uudistaminen jatk. 3 K.).
37651: 
37652: Kanervo, Mimmi, tynnyrinsitojanvaimo.
37653:  -    Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 2.
37654:  -    valittu jäseneksi Vv:aan 43.
37655: 
37656: Kannisto, A., puuseppä.
37657:  -    Mikkelin läänin vaalipiirin valitsema 4.
37658:  -    valittu jäseneksi Lv:aan 42.
37659: 
37660: Kares, K. R., kansanopistonjohtaja.
37661:       Mikkelin läänin vaalipiirin valitsema 4.
37662:       toimitti aittaripalveluksen kirkossa valtiopäivien avajaisissa 28.
37663:       valittu valitsijamieheksi 36.
37664:          ,    jäseneksi Siv:aan 44.
37665:               piti valtiopäiväsaarnan lopettajaisissa 2295.
37666: 
37667:             Alotteet:
37668:       Ae N:o      93 määrärahasta Suomen opiskel. nuorison Raittiusliitolle 101;
37669:                      Liitteet VI siv. 102.
37670:        ,,        167 valtioavusta kansanopistoille 134; Liitteet VI siv. 52;
37671:                      Sivm. N:o 4 Pp. 498; K. 670; A. V: 2, am. N:o 11.
37672:              ,   169 kansanopistojen varattomain oppilaiden avustuksesta 134;
37673:                      Liitteet VI siv. 54; Sivm. N:o 4 Pp. 498; K. 670; A. V: 2,
37674:                      am. N:o 11.
37675:                  168 rautatie Savonlinna-Mikkeli-Jyväskylä 243; per.
37676: 
37677:             Lausunnot:
37678:          180 (välikysymys kieltolaista); 303 (valtion kannatus raittiusseuroille);
37679:       322 (kansakirj. avust.); 678 (valtioapu kansanopistoille); 731 (yleinen
37680:       oppivelvollisuus 1 K.); 765, 772 (valtioapu ,Kansan näyttämölle");
37681:       817 (yl. oppivelvollisuus jatk. 2 K.); 1304 (maanvuokralaki jatk. 2 K.);
37682:       !983 (yksityiskoulut).
37683: 
37684: Kaskinen, Juho, maanviljelijä.
37685:       Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 2.
37686:       valittu valitsijamieheksi 36.
37687:          ,    jäseneksi Työv:aan 43.
37688:               varajäseneksi Kunnv:aan 44.
37689:             Alotteet:
37690:       Ae N:o 180 maanviljelyskoulujen rakennuksista 117; Liitteet VIII
37691:                  siv. 185.
37692:           , 128 muutoksista säästöpankkiasetukseen 210; Liitteet X siv.
37693:                  3; Pvm. N:o 5 Pp. 732; K. 1568; A. V: 2, am. N:o 17.
37694: 2350                            Eduskunnan jäsenet.
37695: 
37696:         Ae       N:o 42 rautatie Turusta Uuteenkaupunkiin 246; hylj.
37697:          ,       , 163 rautatie Turusta Riihimäelle 250; hylj.
37698: 
37699:             Lausunnot:
37700:             50 (metsänhoitoasetus); 253; 629 (kunnallisen lainsääd. uudist. jatk. 1
37701:         K.); 743 (asiain käsittelyjärjestys Suurv:ssa); 1198 (kansak. ja sivistystark
37702:         myönnett. varat); 1474 (metsänhoitoaset. muuttaminen 1 K.); 1586
37703:         (muutokset ja lisäykset säästöpankkiaset.); 1799 (kunnallisen lainsääd.
37704:         uudist. 2 K.); 1829 (metsänhoitoasetuksen muuttam. jatk. 1 K.); 1896
37705:         (kunnallisen lainsääd. uudist. jatk. 2 K.).
37706: 
37707: Kiiskinen, Aura, puhuja.
37708:         Kuopion läänin läntisen vaalipiirin valitsema 5.
37709:         valittu varajäseneksi Vv:aan 43.
37710:            ,    jäseneksi Suurv:aan 61.
37711: 
37712:              Lausunnot:
37713:              1209, 1215 (kansak. ja sivistystark. myönn. varat).
37714: 
37715: Kirjarinta, Jalmari, toimittaja.
37716:         Vaasan läänin itäisen vaalipiirin valitsema 5.
37717:         valittu varajäseneksi Prv:aan 42.
37718:                       ,       Siv:aan 44.
37719:            ", jäseneksi Pv:aan 43.
37720:                           Suurv:aan 61.
37721:              "        "
37722:              Alotteet:
37723:        Ae N:o 195 valtioavusta ,Kansan näyttämölle" 137; Liitteet VI siv.
37724:                    128; Sivm. N:o 6 Pp. 732; K. 761; A. V: 2, am. N:o 16.
37725: 
37726: Kirves, Juho, viilaaja.
37727:        Viipurin läänin läntisen vaalipiirin valitsema 3.
37728:        valittu jäseneksi Kunnv:aan 44.
37729:                          Suurv:aan 61.
37730:           "
37731:          Alotteet:
37732:        Ae N:o 10 esikaupunkiolojen järjestämisestä 223; Liitteet VII siv ..
37733:                  218; Kunnvm. N:o 2 Pp. 1169; A. V: 2, am. N:o 21.
37734: 
37735:              Lausunnot:
37736:             304, 307 (valtion kannatus raittiusseuroille); 415 (varojen osott.
37737:        ,kansakoululaitosta y. m. sivistystarp. varten); 458 (oik. elinkeinonharj.
37738:         1 K.~; 479 (palkkaussääntö 1 K.); 586 (kunnallisen lainsääd. uudistus
37739:         1 K.); 802 (hirvenmetsästys 2 K.); 968, 969 (vesioik. lain muuttami-
37740:         nen); 1185 (kansakoulu- ja sivistystark. myönnettävät varat); 1550, 1551
37741:         (Suurv:n työsuunnitelma); 1644 (työttömyyden tutkim. toinieenpanem.);
37742:         1752 (kulkulaitosrahasto); 1767, 1774, 1793 (kunnallislainsääd. uudis-
37743:         taminen 2 K.); 1885, 1920, 1925 (s:n jatk. 2 K.); 2108 (kertomus val-
37744:         tiovarain tilasta); 2274 (kyytiasetus); 2281 (kunnallisen lainsääd. uudist.
37745:         jatk. 3 K.); 2285 (kyytiasetus jatk. 3 K.).
37746: Kivilinna, Väinö, sanomalehdentoimittaja.
37747:   -    Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema 4.
37748:                             Eduskunnan jäsenet.                           2351
37749: 
37750: 
37751:       valittu valitsijamiesten varajäseneksi 36.
37752:               varajäseneksi Siv:aan 44.
37753:               jäseneksi Toimv:aan 61.
37754: 
37755:          Alotteet:
37756:       Ae N:o 208 valtioavusta Pietarin suom. yhteiskoululle 136; Liitteet
37757:                   VI siv. 49; Sivm. N:o 9 Pp. 1655; A. V: 2, am. N:o 34.
37758:               142 kruununtilojen torpista 218; Liitteet V siv. 67; Ltvm.
37759:        "          N:o 7 Pp. 494; K. 905; Ltvm. N:o 7 a. Pp. 1927; K.
37760:                   2275; A. V: 2, am. N:o 8.
37761: 
37762:            Lausunnot:
37763:           136 (Pietarin suom. yhteiskoulu); 913, 929, 935, 938 (kruununtiloilla
37764:       olevat torpat); 1557 (Suurv:n työsuunnitelma); 1654 (työttömyyden tut-
37765:       kim. toimeenp.); 1967, 1981 (yksityiskoulut).
37766: 
37767: Kivioja, Liisi, pastorinrouva.
37768:       Vaasan läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 6.
37769:       valittu valitsijamieheksi 36.
37770:          ,    varajäseneksi Kunnv:aan 44.
37771:          ,    jäseneksi Suurv:aan 61.
37772:       vapautettu jäsenyydestä Suurv:assa 435.
37773: 
37774:            Lausunnot:
37775:          843 (yleinen oppivelvollisuus, jatk. 1 K.); 2094 (kertomus valtio-
37776:       varain tilasta).
37777: 
37778: Koivisto, Aleksanteri, maanviljelijä.
37779:       Vaasan läänin itäisen vaalipiirin valitsema 5.
37780:       valittu jäseneksi Ltv:aan 43.
37781: 
37782:            Alotteet:
37783:       Ee N:o      8 erinäiset lakiehd. kunnallislainsäädännön uudistamiseksi
37784:                     91; Liitteet VII siv. 100; Kunnvm. N:o 1 Pp. 493; 1 K.
37785:                     546; jatk. 570, 618; 2 K. 1760; jatk. 1841; 3 K. 2271,
37786:                     2279; A. V: 1, em. N:o 2.
37787:       Ae         69 laidunmaksun lakkauttamisesta kruunun metsämailla 220;
37788:             "       Liitteet IV siv. 47; Ltvm. N:o 12 Pp. 898; K. 1990; A.
37789:                     V: 2, am. N:o 20.
37790:                 181 normaalirait. radan rakent. Suolahdesta Pännäisiin 242;
37791:        "    "       hylj.
37792: 
37793: Kolkki, Emanuel, pastori.
37794:       Kuopion läänin itäisen vaalipiirin valitsema 5.
37795:       valittu jäseneksi Työv:aan 44.
37796: 
37797:            l. ausunnot:
37798:           1139 (erään!. elinkeinonharj. maanostot 2 K.); 1222 (kansak. ja si-
37799:       vistystark. myönn. varat); 1641 (työttömyyden tutkim. toimeenpanem.);
37800:       2141 (menoarvion järjestely).
37801: 
37802: Komu, Johan Alfred, toimittaja.
37803:   -   Oulun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 6.
37804: 2352                        Eduskunnan jäsenet.
37805: 
37806:        valittu varajäseneksi Tv:aan 43.
37807:                              Vv:aan 43.
37808:           "          ",      Tarkv:aan 65.
37809:          "
37810:           Alotteet:
37811:        Ae N:o 80 metsästysasetuksen muuttamisesta 133; Liitteet V siv. 87;
37812:                  Ltvm. N:o 5 Pp. 435; 1 K. 440; A. V: 1, em. N:o 10.
37813:            Lausunnot:
37814:            250; 580 (kunnallislains. uudist. 1 K.); 1500 (verotuslait. uudist.
37815:        jatk. K.).
37816: Koponen, Albin, levyseppä.
37817:        Kuopion läänin itäisen vaalipiirin valitsema 5.
37818:        valittu valitsijamieheksi 36.
37819:           ,    varajäseneksi Prv:aan 42.
37820:           ,    jäseneksi Suurv:aan 61.
37821:          Aiotte et:
37822:        Ae N:o 81 valtion työ-olojen järjestämisestä 141; Liitteet IX siv. 73;
37823:                  Työvm. N:o 7 Pp. 1354; A. V: 2, am. N:o 28.
37824:           Lausunto:
37825:           2133 (menoarvion järjestely).
37826: Korhonen, Johan Mathias, levyseppä.
37827:   -    Kuopion läänin itäisen vaalipiirin valitsema 5.
37828:   -    valittu jäseneksi Työv:aan 43.
37829: Korhonen, Wilho, kansakoulunopettaja.
37830:        Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 2.
37831:        valittu jäseneksi Vv:aan 43.
37832:                          Suurv:aan 61.
37833:           "      "
37834:           Alotteet:
37835:        Ae N:o 194 koululääkäritoimen järjestämisestä 216; Liitteet VI siv. 91
37836: Koskelfn, Kaarlo William, agronoomi.
37837:        Vaasan läänin itäisen vaalipiirin valitsema 5.
37838:        valittu jäseneksi Vv:aan 43.
37839:           ,    varapuheenjohtajaksi Vv:aan 45.
37840:           Alotteet:
37841:        Ae N:o 57 vesiper. maitten kuiv. 131; Liitteet IV siv. 32.
37842:            , 204 muistopatsas J. V. Snellmanille 137; Liitteet VI siv. 124.
37843:            , 205 apteekkiolojen uudestaan järjestämisestä 220; Liitteet IV
37844:                  siv. 92.
37845:         ,  , 203 rautatien rakentamisesta Pieksämäeltä Jyväskylään ja Suo-
37846:                  lahdesta Ylivieskaan 244; hylj.
37847: Koskinen, Frans H., toimittaja.
37848:        Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 2.
37849:   -    valittu jäseneksi Kunnv:aan 44.
37850:                                  Eduskunnan jäsenet.                           2353
37851:                                  -----------------------
37852: 
37853: 
37854:             Alotteet:
37855:       Ae N:o 114 Eduskunnan päättämisvallasta tulliverotukseen nähden
37856:                  125; Liitteet 1 siv. 33.
37857:           , 113 V. J:n muuttamisesta Suureen valiokuntaan nähden 126;
37858:                  Liitteet 1 siv. 15.
37859: 
37860: Kurikka, Juhani, agronoomi.
37861:       Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema 4.
37862:       valittu jäseneksi Tv:aan 43.
37863: 
37864:             Aiotte et:
37865:       Ae N:o 34 maataloustöiden neuvojista osuuskassoille 116; Liitteet Vlll
37866:                 siv. !82.
37867: 
37868:             Lausunnot:
37869:          260; 312 (kansankirj. avustus); 802 (hirvenmetsästys 2 K.); 1205
37870:       (kansak. ja sivistystark. myönn. varat); 1600 (muutoksia säästöpankki-
37871:       asetukseen); 1839 (metsänhoitoasetuksen muuttaminen jatk. 1 K.).
37872: 
37873: Kuusinen, Otto Wilhelm, filosofianmalsteri.
37874:       Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 1.
37875:       valittu jäseneksi Prv:aan 42.
37876:                         Suurv:aan 61.
37877:             "        "
37878:             Lausunnot:
37879:           151, 208 (Suomen as1am esittely); 368, 399 (eräänlaat. elinkeinon-
37880:       harj. maanostot); 713 (ehdotus painolaiksi 1 K.); 1145 (erään!. elin-
37881:       keinonharj. maanostot 2 K.); 1538; 1566, 1567 (hallinto-oikeudell.
37882:       tuomioist. perustaminen); 1765, 1804, 1810 (kunnallislainsäädännön
37883:       uudistaminen 2 K.); 1858, 1878, 1879 (s:n jatk. 2 K.); 2260, 2263
37884:       (Suomen asiain esittely).
37885: 
37886: Käkikoski, Hilda, neiti.
37887:       Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 1.
37888:       valittu varajäseneksi Prv:aan 42.
37889:                             Toimv:aan 65.
37890:             "            "
37891:             Alotteet:
37892:       Ae N:o         55 koulukeitoista !54; Liitteet VI siv. 74; Sivm. N:o 5 Pp.
37893:                         732; K. 752; A. V: 2, am. N:o 15.
37894:                     158 naisen oikeudesta valtion virkoihin 215; Liitteet I siv. 49.
37895:        ",       ,   211 oikorautatiestä linjalla järvenpää-Koria 260; per.
37896:        ,        ,   222 runsaammasta valtioavusta pelast. siveellisyystyötä varten
37897:                         275; Liitteet VI siv. 114.
37898:             Lausunnot:
37899:           134 (koulukeitot); 275; 218 (kansankirj. avustus); 654 (kunnallislain-
37900:       sääd. uudist. jatk. 1 K.); 670 (valtioapu kansanopist.); 752 (koulukeittojen
37901:       järjestäminen); 809, 868, 1034 (yl. oppivelvollisuus, jatk. 1 K.); 1103
37902:       (työväenopistojen kannatusapu); 1203 (kansak. ja sivistystarkoit. myönn.
37903:       varat); 1942, 1970 (yksityiskoulut).
37904: 
37905: Käpy, Aleksi, hovioikeudenasessori.
37906:  -    Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 2
37907: 2354                            Eduskunnan jäsenet.
37908: 
37909: 
37910:        valittu varajäseneksi Tv:aan 43.
37911:           ,    jäseneksi Mv:aan 43.
37912:           ,        ,     Suurv:aan 61.
37913:           ,        ,     Toimv:aan 64.
37914:           ,    varapuheenjohtajaksi Toimv:aan 79.
37915:          Alotteet:
37916:        Ae N:o 100 ehdollisten tuomioiden käytäntöön ottamisesta 212; Liit-
37917:                   teet 11I siv. 88; Lvm. N:o 3 Pp. 732; K. 972; A. V: 2,
37918:                   am. N:o 12.
37919:           Lausunnot:
37920:           128 (yhtiöiden y. m. kiint. omaisuus); 336 (leimasuostunta 2 K.);
37921:        528, 539 (maanvuokralaki 1 K.); 1158, 1160 (erään!. elinkeinonharj.
37922:        maanostot 2 K.); 1279, 1314, 1331 (maanvuokralaki 2 K.); 1382, 1384,
37923:        1419 (s:n jatk. 2 K.); 1471 (eläänl. elinkeinonharj. maanostot 3 K.);
37924:        2290 (kysymys kanteen nostamisesta edustajan lausunnosta).
37925: 
37926: 
37927:                                          L.
37928: Lagerlöf, Arthur, lakitiedettenkandidaatti.
37929:        Oulun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 6.
37930:        valittu jäseneksi Prv:aan 42.
37931:                          Suurv:aan 61.
37932:             "        "
37933:             Alotteet:
37934:        Ae N:o        73 armahduksesta Siperiaan lähet. Suomen kansalaisille 100;
37935:                         Liitteet 1 siv. 59.
37936:        Ee            32 muutoksista Oikeudenkäymiskaareen 113; Liitteet Ill
37937:                         siv. 107.
37938:        Ae       ,   219 rautatie Rovaniemeltä Kemijärven kirkolle 226; hylj.
37939:                 ,   217 rautatie Vaalasta Oulun radalle 236; hylj.
37940:             Lausunnot:
37941:            226 (rautatie Rovaniemi-Kemijärvi); 237; 11~1 (erilliset vesijätöt
37942:        2 K.); 1765, 1773, 1776 (kunnallislainsääd. uudist. 2 K.); 1881, 1882,
37943:        1888, 1894, 1895, 1900, 1902, 1907, 1916, 1920 (s:n jatk. 2 K.); 2264
37944:        (Suomen asiain esittely); 2276 (hallituksen toimenpiteet 1905-06
37945:        v:ien valtiopäiväin päätösten johdosta).
37946: 
37947: Laine, Adolf Oskar, maanviljelijä.
37948:        Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 1.
37949:        valittu jäseneksi Vv:aan 43.
37950:             Alotteet:
37951:        Ee N:o        10 kyytilaista 95; Liitteet V siv. 32; Ltvm. N:o 1 Pp. 407;
37952:                         1 K. 415; 2 K. 1925; 3 K. 2274, 2284; A. V: 1, em.
37953:                         N:o 4.
37954:         ,       ,    14 teitten tekeminen ja tievero 96; Liitteet V siv. 5; Ltvm.
37955:                         N:o 2 Pp. 498; 1 K. 1042; A. V: 1. em. N:o 1,
37956:        Ae       ,   147 Porvoon suoma!. yhteiskoulu 136; Liitteet VI siv. 62;
37957:                         Sivm. N:o 8 Pp. 1169; K. 1932; A. V: 2, am. N:o 24.
37958:                 ,   211 oikorautatiestä linjalla järvenpää-Koria 260; per.
37959:                             Eduskunnan jäsenet.                            2355
37960: 
37961: 
37962:          Lausunnot:
37963:          52 (metsänhoitoasetus}; 546 (kunnall. lainsääd. uudist. 1 K.}; 861 (yl.
37964:       oppivelvollisuus jatk. 1 K.}; 1409 (maanvuokralaki jatk. 2 K.}; 1874
37965:       1896, 1897 (kunnall. lainsääd. uudist. jatk. 2 K.}; 1973 (yksityiskoulut};
37966:       2009, 2018, 2091, 2095 (kertomus valtiovarain tilasta}.
37967: 
37968: Lahtinen, Arvi, kansakoulunopettaja.
37969:       Kuopion läänin itäisen vaalipiirin valitsema 5.
37970:       valittu valitsijamieheksi 36.
37971:               varajäseneksi Vv:aan 43.
37972:          ,    jäseneksi Siv:aan 44.
37973: 
37974:         Alotteet:
37975:       Ae N:o 187 oppi- ja opetusvälineliikkeen perustamisesta 137; Liitteet
37976:                  VI siv. 94.
37977:           , 139 rautatien rakentamisesta Värtsilästä Hiiskoskelle 245; hylj.
37978: 
37979:          Lausunnot:
37980:          253; 254; 684 (valtioapu kansanopistoille}; 1188.
37981: 
37982: Lantto, Iivari, maanviljelijä.
37983:       Oulun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 6.
37984:       valittu varajäseneksi Siv:aan 44.
37985:          ,    jäseneksi Suurv:aan 61.
37986:          Alotteet:
37987:       Ae N:o 197 pienvilje1yksen edistämisestä 116; Liitteet VIII siv. 173.
37988:               59 vaivaishoitoasetuksen muuttamisesta 132; Liitteet V siv.
37989:           "      92; Ltvm N:o 13 Pp. 1056; A. V: 2, am. N:o 22.
37990:               74 maalaiskansak. köyhien oppilaiden avustuksesta 133;
37991:        "         Liitteet VI siv. 81; Sivm. N:o 5 Pp. 732; K. 752; A. V:
37992:                  2, am. N:o 15.
37993:               30 maalaiskansak. rakennus- ja ylläpitokustannuksista 222;
37994:                  Liitteet VI siv. 71.
37995:               96 ratatutkimuksesta Lapin asemalta Kajaanin-Iisalmen
37996:           "      radalle 239; hylj.
37997: 
37998:          Lausunnot:
37999:           88 (maanvuokralaki}; 101 (oppivelvollisuuslaki}; 116 (pienviljelyksen
38000:       edist.}; 134 (maalaiskansakoul. köyhien oppii. avustus}; 202 (välikysy-
38001:       mys kieltolaista}; 227 (rautatie Rovaniemeltä Kemijärvelle}; 241; 289
38002:       (erään!. yhteismetsät); 607 (kunnall. lainsääd. uudist. 1 K.}; 653 (s:n
38003:       jatk. 1 K.); 1186, 1188, 1197 (kansakoulu- ja sivistystark. myönnett.
38004:       varat}; 1239 (maanvuokralaki jatk. 2 K.}; 1564 (Suurv:n työsuunni-
38005:       telma}; 1610, 1613 (maanvuokralaki jatk. 2 K.}; 1960 (yksityiskoulut);
38006:       2244 (menoarvion järjestely}.
38007: 
38008: Latva, Mikko, kansakoulunopettaja.
38009:       Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 2.
38010:       valittu valitsijamiesten varajäseneksi 36.
38011:               jäseneksi Työv:aan 43.
38012:          ,    varajäseneksi Siv:aan 44.
38013: 2356                         Eduskunnan jäsenet.
38014: 
38015: 
38016:           Aiotte et:
38017:        Ae N:o 135 normaaliraiteisen radan rakentamisesta Porista Kankaan-
38018:                   päähän 250; hylj.
38019:            Lausunnot:
38020:          , 250; 254; 468 (elinkeinoliikkeiden järjestyssäännöt); 672 (valtioapu
38021:        kansanopist.); 855 (yl. oppivelvollisuus, jatk. 1 K.); 1111 (työväenopis-
38022:        tojen kannatusapu); 1196, 1217 (kansakoulu- ja sivistystarkoit. myönnet-
38023:        tävä! varat); 1902, 1921 (kunnallislainsääd. uudistam. jatk. 2 K.); 2256
38024:        (apumaksu rautatiesillan rakent. Nevajoen yli).
38025: Lautasalo, j., torppari.
38026:        Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 2.
38027:        valittu varajäseneksi Tv:aan 43.
38028:           ,          ,,      Mv:aan 43.
38029:           Lausunnot:
38030:           570 (hirvenmetsästys 1 K.); 649 (kunnall. lainsääd. uudist. jatk. 1 K.);
38031:        1252 (maanvuokralaki jatk. 2 K.); 1404, 1432, 1433 (s:n jatk. 2 K.);
38032:        1614 (s:n jatk. 2 K.).
38033: Lehtinen, Aleksandra, rouva.
38034:        Hämeen läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 3.
38035:        valittu valitsijamieheksi 36.
38036:           ,    jäseneksi Lv:aan 42.
38037:           ,         ,     Kunnv:aan 44.
38038:           ,    varajäseneksi Toimv:aan 65.
38039:           Lausunnot:
38040:           645 (kunnall. lainsääd. uudist. jatk. 1 K.); 1333.
38041: 
38042: Lehtonen, Frans, seppä.
38043:        Oulun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 7.
38044:           Lausunnot:
38045:            584 (kunnallisen lainsääd. uudist. 1 K.); 1320, 1346 (maanvuokra-
38046:        laki jatk. 2 K.).
38047: Leivo, Juho Oskar, leipuri.
38048:        Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 2.
38049:        valktu jäseneksi Prv:aan 42.
38050:           Lausunt,0:
38051:           2263 (Suomen asiain esittely).
38052: 
38053: Listo, Akseli August, ks. toinen varapuhemies.
38054: Lundström, William, kirjaltaja.
38055:        Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 1.
38056:        valittu jäseneksi Siv:aan 44.
38057:            Lausunnot:
38058:            II (puhemiesvaalit); 323 (kansankirjast. avustus); 596 (kunna:ll.
38059:        lainsääd. uudist.); 682 (vaitioopu kansanopistoille); 1111 (työväenopis-
38060:                             Eduskunnan jäsenet                            235'7
38061: 
38062: 
38063:       tojen kannatusapu); 1214 (kansak. ja sivistystarkoit. myönnettävät va-
38064:       rat); 1762, 1772 (kunnallisen lainsääd. uudistaminen 2 K.); 1982 (yksi-
38065:       tyiskoulut).
38066: Lylykorpi, Oskari, puuseppä.
38067:       Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 1.
38068:   -   valittu jäseneksi Tv:aan 43.
38069: 
38070: 
38071:                                      M.
38072: Malmivaara, Wilhelm, kirkkoherra, rovasti.
38073:       Vaasan läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 6.
38074:       valittu V:j.litsijamieheksi 36.
38075:          ,    jäseneksi Ltv:aan 43.
38076:          ,    varapuheenjohtajaksi Ltv:aan 45.
38077:          Lausunnot:
38078:          864 (yl. oppivelv. jatk. 1 K.); 960 (vesioikeuslain muutram.); 1361
38079:       (kysymys valtiopäivien pidentämisestä); 1944; 1976 (yksityiskoulut);2073
38080:       (kertomus valtiovarain tilasta).
38081: 
38082: Martikainen, Janne, rakennusmestari.
38083:       Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema 4.
38084:       valittu valitsijamieheksi 36.
38085:          ,    jäseneksi Tv:aan 43.
38086:           Lausunnot:
38087:           308 (valtion kannatus raittiusseuroille); 338 (Puhemiehen määräraha);
38088:       933 (kruununtilojen torpat); 1617 (eräänlaatuiset yhteismetsät 2 K.);
38089:       1701 (uusi eduskuntatalo); 1751 (kulkulaitosrahasto); 1774 (kunnallisen
38090:       lainsääd. uudist. 2 K.); 2276 (kruununtilojen torpat).
38091: Myllylä, Kalle, maanviljelijä.
38092:       Oulun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 6.
38093:       valittu jäseneksi Siv:aan 44.
38094:          Alotteet:
38095:       Ae N:o 79 yhdysratasuunnan tutkimisesta Sievin asemalta Suonne-
38096:                 joelle 241; hylj.
38097:          Lausunto:
38098:          1574 (muutoksia ja lisäyksiä säästöpankkiasetukseen).
38099: Mäkelin, Antti, kahvilanomistaja.
38100:       Kuopion läänin läntisen vaalipiirin valitsema S.
38101:       valittu varajäseneksi Lv:aan 42.
38102:          ,          ,       Tv:aan 43.
38103:          ,    jäseneksi Pv:aan 43.
38104:          Lausunto:
38105:          350 (Suomen Pankin ohjesääntö 2 K.).
38106: 2358                         Eduskunnan jäsenet.
38107: 
38108: Mäkelin, Yrjö Esaias, toimittaja.
38109:        Oulun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 6.
38110:        valittu jäseneksi Prv:aan 42.
38111:           ,    varapuheenjohtajaksi Prv:aan 45.
38112:           Lausunnot:
38113:           226 (rautatie Rovaniemeltä Kemijärvelle); 277 (paheksumislausunto
38114:        Puhemiehelle); 897; 1230 (kansak. ja sivistystarkoit. myönnett. varat);
38115:        1774 (kunnallisen lainsääd. uudist. 2 K.).
38116: 
38117: Mäki, Jaakko, palstatilallinen.
38118:        Vaasan läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 6.
38119:        valittu valitsijamiesten varajäsenekfli 37.
38120:           ,    jäseneksi Tv:aan 43.
38121:           Lausunnot:
38122:           968 (vesioikeuslain muuttaminen); 1042 (tientekolainsäädäntö 1 K.).
38123: Mömmö, P. j., kirjansitoja.
38124:        Kuopion läänin läntisen vaalipiirin valitsema 5.
38125:   -    valittu jäseneksi Prv:aan 42.
38126: 
38127: 
38128:                                        N.
38129: Neovius, Arvid, filosofiantohtori.
38130:        Vaasan läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 6.
38131:        valittu varajäseneksi Prv:aan 42.
38132:                jäseneksi Vv:aan 43.
38133: 
38134:           Alotteet:
38135:        Ee N:o 15 laki yhdistyksistä 97; Liitteet I!l siv. 5; Lvm. N:o 4 Pp. 732;
38136:                  1 K. 1050; A. V: 1, em. N:o 13.
38137: 
38138:            Lausunnot:
38139:            58 (kertomus hallit. toimenpiteistä); 322 (kansankirjast. avustus); 347
38140:        (pelikorttisuostunta 3 K.); 1180, 1182, 1219 (kansakoulu- ja sivistystark.
38141:        myönnettävä! varat); 1718, 1739 (kulkulaitosrahasto); 1772 (kunnallisen
38142:        lainsääd. uudist. 2 K.); 2001, 2045 (kertomus valtiovarain tilasta); 2160,
38143:        2196, 2242 (apumaksu rautatiesillan rakentamiseksi Nevajoen yli); 2290
38144:        (kysymys kanteen nostamisesta edustajan lausunnosta).
38145: 
38146: Neovius, Dagmar, opettajatar.
38147:        Turun läänin eteläisen vaalipiirin \'alitsema 2.
38148:        valittu valitsijamieheksi 37.
38149:                jäseneksi Suurv:aan 61.
38150:           Alotteet:
38151:        Ae N:o 126 oikeudellisen turvan hankkimisesta lapsille 215; Liitteet III
38152:                   siv 84.
38153:                               Eduskunnan jäsenet                            2359
38154: 
38155:          Lausunnot:
38156:          317 (kansankirjasr. avustus); 419 (muutoksia R. L:n 20 1. 7 S:ään);
38157:       755 (koulukeittojen järjestäminen); 1004 (yl. oppivelvollisuus jatk. 1 K.);
38158:       1461 (maanvuokralaki jatk. 2 K.); 1773 (kunnallisen lainsääd. uudist.
38159:       2 K.); 1857, 1880, 1891, 1893, 1894, 1919, 1923 (s:n jatk. 2 K.); 2246
38160:       (apumaksu rautatiesillan rakentamiseksi Nevajoen yli).
38161: 
38162: Nevanlinna, Ernst, tohtori.
38163:       Hämeen läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 3.
38164:       valittu jäseneksi Prv:aan 42.
38165:           ,   varajäseneksi Vv:aan 43.
38166: 
38167:          Aiotte et:
38168:       Ae N:o 149 virkamiesoloista 117; Liitteet I siv. 37.
38169: 
38170:           Lausunnot:
38171:           64 (ilmoitusasia); 72 (tulo- ja menosääntöesitys); 122 (virkamiesolot);
38172:       1072 (kulkulaitosrahasto); 1497, 1527 (verotuslaitoksen uudistaminen
38173:       jatk. K.); 1542 (täysi-istunnon jatkaminen); 1719 (kulkulaitosrahasto);
38174:       2011, 2072, 2081 (kertomus valtiovarain tilasta); 2247 (apumaksu rauta-
38175:       tiesillan rakent. Nevajoen yli); 2268 (Suomen asiain esittely); 2292
38176:       (kysymys kanteen nostamisesta edust. lausunnon johdosta).
38177: 
38178: Nissinen, Aili, johtajatar.
38179:       Kuopion läänin läntisen vaalipiirin valitsema 5.
38180:       valittu valitsijamieheksi 36.
38181:          ,    jäseneksi Lv:aan 42.
38182:          ,    varajäseneksi Tarkv:aan 65.
38183: 
38184:          A 1 otteet:
38185:       Ae N:o 26 yhteisknulujen kehittämisestä 74; Liitteet VI siv. 47; Sivm.
38186:                  N:o 8 Pp. 1169; K. 1932; A. V: 2, am. N:o 24.
38187:       ,   , 27 aviottomain lasten oik. suht. 99; Liitteet 111 siv. 68.
38188:           , 28 muutoksista R. L:n 20 1. 7 §:ään 99; Liitteet 111 siv. 83;
38189:       "          Lvm N:o 1 Pp. 407; K. 417; A. V: 2, am. N:o 4.
38190:       ,   , 25 Iisalmen suoma!. yhteiskoulusta 135; Liitteet VI siv. 59;
38191:                  Sivm N:o 8 Pp. 1169; K. 1932; A. V: 2, am. N:o 24.
38192:       ,   , 118 naispuolisista terveydenhoidon tarkastajista 220; Liitteet IV
38193:                  siv. 76.
38194: 
38195:            Lausunnot:
38196:            114 (vivisektionista); 135 (Iisalmen yhteiskoulu); 569 (hirvenmet-
38197:       sästys 1 K.); 654 (kunnallislainsääd. uudist. jatk. 1 K.); 848, 898 (yl.,
38198:       oppivelvollisuus, jatk. 1 K.); 1220, 1634 (työttömyyden tutkim. toimeen-
38199:       panem.); 1854 (kunnallislainsääd. uudist. jatk. 2 K.); 1937, 1969,
38200:       1978 (yksityiskoulut); 2246 (apumaksu rautatiesillan rakent. Nevajoen,
38201:       yli).
38202: 
38203: Nix, Oskar, maanviljelijä.
38204:       Vaasan läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 6.
38205:       valittu valitsijamiesten varajäseneksi 37.
38206:          ,    jäseneksi Ltv:aan 43.
38207:          ,    varajäseneksi Mv:aan 43
38208: 2360                          Eduskunnan jäsenet.
38209: 
38210: 
38211:           Alotteet:
38212:        Ae N:o 127 opintoavusta pienviljelijöille 116; Liitteet VIII siv. 176.
38213:            Lausunnot:
38214:            207 (Suomen asiain esittely); 1378, 1452 (maanvuokralaki jatk. 2 K.);
38215:         1473 (metsänhoitoaset. muuttaminen 1 K.); 1591 (muutoksia ja lisäyksiä
38216:        säästöpankkiasetukseen); 1773 (kunnallisen lainsääd. uudist. 2 K.); 1839
38217:        (metsänhoitoasetuksen muuttaminen jatk.1 K.); 1881 (kunnallisen lainsääd.
38218:        uudist. jatk. 2 K.).
38219: Nykänen, Taneli, maanviljelijä.
38220:        Mikkelin läänin vaalipiirin valitsema 4.
38221:        valittu varajäseneksi Tv:aan 43.
38222:           l>   jäseneksi Pv:aan 43.
38223: 
38224:          Alotteet:
38225:        Ae N:o 71 perimysmaan erikoisluonteen lakkauttamisesta 113; Liitteet
38226:                  III siv. 127; Lvm. N:o 6 Pp. 1707; A. V: 2, am. N:o 27.
38227:            , 72 kruununvoudinvirkojen lakkauttamisesta 223; Liitteet 1
38228:                  siv. 46.
38229:            , 154 poikkiradan rakent. Jyväskylästä Pieksämäelle, Savonlinnaan
38230:                  y. m. 244; hylj.
38231: 
38232:           Lausunnot:
38233:           669 (kunnallislains. uudist. jatk. 1 K.); 1159, 1163(eräänl. elinkeinon-
38234:        harj. maanostot 2 K.): 1345 (maanvuokralaki jatk. 2 K.); 1679 (uusi
38235:        eduskuntatalo); 1925 (kunnallisl. uudist. jatk. 2 K.).
38236: Nylander, Hannes, ylitarkastaja.
38237:        Kuopion läänin läntisen vaalipiirin valitsema 5.
38238:        valittu varajäseneksi Tv:aan 43.
38239:           , jäseneksi Mv:aan 43.
38240:           Aiotte et:
38241:        Ae N:o 34 maataloustöiden neuvojista osuuskassoille 116; Liitteet VIII
38242:                  siv. 182.
38243:        ,   , 41 rautatie Ylivieskasta Iisalmeen ja Haapajärvelle 241; hylj.
38244:            Lausunnot:
38245:            241, 320, 325 (kansankirjast. avustus); 950, 960, 969 (vesioikeuslain
38246:        muuttaminen); 1217 (kansak. ja sivistystark. myönnettävä! varat); 1306,
38247:        1328, 1350, 1351, 1394 (maanvuokralaki jatk. 2 K.); 1593, 1602 (muu-
38248:        toksia ja lisäyksiä säästöpankkiasetukseen); 1834 (metsänhoitoasetuksen
38249:        muuttaminen jatk. 1 K.); 1978 (yksityiskoulut}; 2106 (kertomus valtio-
38250:        varain tilasta); 2123, 2242 (apumaksu rautat. rakentamiseksi Nevajoen
38251:        yli); 2283 (kunnallislains. uudist. jatk. 3 K.).
38252: 
38253: 
38254:                                        o.
38255: Orasmaa, Oskari, sanomalehdentoimittaja.
38256:   -    Mikkelin läänin vaalipiirin valitsema 4.
38257:                              Eduskunnan jäsenet.                         2361
38258: 
38259: 
38260:       valittu valitsijamieheksi 36.
38261:               jäseneksi Siv:aan 44.
38262:                          Suurv:aan 61.
38263:         "        "
38264:          Lausunnot:
38265:          309 (valtion kannatus raittiusseuroille); 1639 (työttömyyden tutkim,
38266:       toimeen paneminen).
38267: 
38268: 
38269:                                          P.
38270: Paasikivi, Juho Kusti, senaattori.
38271:       Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 2.
38272: 
38273:          Lausunnot:
38274:           17 (puhemiesvaalit); 601 (kunnallislains. uudist. 1 K.); 801:!, 800
38275:       (paloviinavero 2 K.); 936 (kruununtilojen torpat); 972 (verotuslaitoksen
38276:       uudistaminen); 1285, 1291, 1330, 1399, 1400, 1453, 1459 (maanvuokra-
38277:       laki jatk. 2 K.); 1516, 1535, 1537 (verotuslaiioksen uudist. jatk. K.);
38278:       1739 (kulkulaitosrahasto); 2103 (kertomus valtiovarain tilasta); 2158
38279:       (menoarvion järjestely).
38280: 
38281: 
38282: Paasivuorf, Matti, kirvesmies.
38283:       Viipurin läänin läntisen vaalipiirin valitsema 3.
38284:       valittu valitsijamieheksi 36.
38285:          ,    jäseneksi Työv:aan 43.
38286:          ,         ,     Suurv:aan 61.
38287:          ,    varajäseneksi Tarkv:aan 65.
38288: 
38289:          Alotteet:
38290:       Ae N:o 110 työväen suojeluslaista 141; Liitteet IX siv. 64.
38291:           ,   39 työttömyysvakuutuksen aikaansaamisesta 141; Liitteet IX
38292:                  siv. 100; Työvm. N:o 5 Pp. 772; K. 1618; A. V: 2, am.
38293:                  N:o 14.
38294:           , 119 ammattien tarkastajain luvun lisäämisestä 223; Liitteet IX
38295:                  siv. 57.
38296: 
38297:          Lausunnot:
38298:          458 (oik. elinkeinon harj. 1 K.); 468 (ellnkeinoliikk. järjestyssään-
38299:       nöt 1 K.); 1624, 1652 (työttömyystutk. toimeenpaneminen).
38300: 
38301: 
38302: Palmen, Ernst Gustaf, professori.
38303:       Kuopion läänin itäisen vaalipiirin valitsema 5.
38304:       valittu jäseneksi Vv:aan 43.
38305:               puheenjohtajaksi Vv:aan 45.
38306:          ,    jäseneksi Suurv:aan 61.
38307: 
38308:          Aiotte et:
38309:       Ee N:o 21 kirjailijan ja taiteilijan oikeudesta työnsä tuotteisiin 98;
38310:                 Liitteet III siv. 139.
38311: 2362                          Eduskunnan jäsenet.
38312: 
38313:           Lausunnot:
38314:            27 (puhemiehen puhe valtaistuinsa\issa); 54 (erään!. yhteismetsät);
38315:        70 (tulo- ja menosääntö); 203 (välikysymys kieltolaista); 282 (leima-
38316:        suostunta); 291 (pankkivalt. kert.); 333 (Suomen Pankin ohjesääntö);
38317:        339, 340, 342 (Puhemiehen määräraha); 349 (Suomen Pankin ohje-
38318:        sääntö 2 K.); 350; 354 (Suomen Pankin hallinto); 440 (Suuri valiokunta);
38319:        1108 (työväenopistojen kannatusapu); 1180, 1186, 1208, 1217, 1222,
38320:        1228 (kansak. ja sivistystark. varten myönn. varat); 1476 (metsänhoito-
38321:        asetuksen muuttaminen 1 K.); 1480, 1528 (verotuslaitoksen uudist. jatk.
38322:        K.); 1542 (täysi-ist. jatk.); 1659, 1681, 1707 (uusi eduskuntatalo); 1717,
38323:        1726, 1757 (kulkulaitosrahasto); 1949 (yksityiskou1ut); 2001, 2041,2092
38324:        (kertomus valtiovarain tilasta); 2115, 2119, 2135 (menoarvion järjestely);
38325:        2161, 2200 (apumaksu rautatiesillan rakentamiseksi Nevajoen yli);
38326:        2282 (kunnallisen lainsäädännön uudistaminen jatk. 3 K.).
38327: 
38328: Paloheimo, H. G., tilanomistaja.
38329:        Hämeen läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 3.
38330:        valittu jäseneksi Mv:aan 43.
38331:           ,        ,     Suurv:aan 437.
38332: 
38333:           Alotteet:
38334:        Ee N:o  4 torpan y. m. vuokrauksesta 80; Liitteet VIII siv. 5; Mvm.
38335:                  N:o 1 ja 2 Pp. 407; Suurvm. N:o 7 ja 8; 1 K. 410, 500;
38336:                  2 K. 1096; jatk. 2 K. 1233, 1297, 1603; 3 K. 18!4; A.
38337:                  V: 1, em. N:o 3.
38338:        Ae , 218 sukulunastustiloista 112; Liitteet V siv. 65; Ltvm. N:o 6
38339:                  Pp. 482; K. 488; A. V: 2, am. N:o 7.
38340:         ,  , 163 rautatie Turusta Riihimäelle 250; hylj.
38341:           Lausunnot:
38342:           83, 84 (maanvuokralaki); 253; 487 (vapautus valiokuntatyöstä); 1327,
38343:        1328, 1348, 1351, 1372, 1405, 1417 (maanvuokralaki jatk. 2 K.); 2096.
38344:        (kertomus valtiovarsin tilasta).
38345: 
38346: Partanen, A. j., kaupanhoitaja.
38347:        Kuopion läänin läntisen vaalipiirin valitsema 5.
38348:        valittu jäseneksi Vv:aan 43.
38349:                          Suurv:aan 61.
38350:           Lausunnot:
38351:            225, 227 (rautatie Rovaniemeltä Kemijärven kirkolle); 227; 231;
38352:        235 (rautatie Oulusta Kuusamoon); 26ä (rautatie Simola-Vilajoki); 676
38353:        (valtioapu kansanopistoille).
38354: 
38355: Paunu, j. Penna, osuuskaupanhoitaja.
38356:        Hämeen läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 3.
38357:        valittu jäseneksi Pv:aan 43.
38358:          ,               Ltv:aan 43.
38359:                   "
38360:           Alotteet:
38361:        Ae N:o 189 sotilas- ja siviilivirkataloista 117; Liiteet VIII siv. 164.
38362:                             Eduskunnan jäsenet.                             2363
38363: 
38364: 
38365:           Lausunnot:
38366:           225 (rautatie Rovaniemi-Kemijärvi); 235; 570 (hirvenmetsästys
38367:       1 K.); 937 (kruununtilojen torpat); 963 (vesioikeuslain muuttaminen);
38368:       1188 (kansak. ja sivistystarkoit. myönn. varat); 1601 (muutoksia ja
38369:       lisäyksiä säästopankkiasetukseen).
38370: 
38371: Peltonen, Erkki, kansakoulunopettaja.
38372:       Kuopion läänin itäisen vaalipiirin valitsema 5.
38373:       valittu varajäseneksi Ltv:aan 43.
38374:         ,     jäseneksi Siv:aan 44.
38375: 
38376:          Alotteet:
38377:       Ae N:o 95 koulukeittojen järjestämisestä 133; Liitteet VI siv. 77;
38378:                  Sivm. N:o 5 Pp. 732; K. 752; A. V: 2, am. N:o 15.
38379:           ,, 182 pohja-, keski- ja yläkoulun lopullisesta järjest. 135; Liitteet
38380:                  VI siv. 87.
38381:           , 183 laajemmasta hakukelpoisuudesta valtion virkoihin 216;
38382:                  Liitteet VI siv. 90.
38383: 
38384:           Lausunnot:
38385:           135 (pohja-, keski- ja yläkoulun järjest.): 324 (kansankirjast. avus-
38386:       tus); 556 (kunnall. lainsääd. uudist. 1 K.); 757 (koulukeittojen järjes-
38387:       täminen); 774, 777 (korot. valtioapu ,Kansan Näyttämölle"); 1036 (yl.
38388:       oppivelvollisuus jatk. 1 K.); 1213 (kansak. ja sivistystark. myönn.
38389:       varat); 1947 (yksityiskoulut); 2126 (menoarvion järjestely); 2228 (apu-
38390:       maksu rautatiesillan rakent. Nevajoen yli).
38391: 
38392: Pennanen, Pekka, maanviljelijä.
38393:       Kuopion läänin itäisen vaalipiirin valitsema 5.
38394:       valittu valitsijamieheksi 36.
38395:               varajäseneksi Lv:aan 42.
38396:               jäseneksi Ltv:aan 43.
38397:         "                Suurv:aan 61.
38398:         "         "
38399:             Lausunnot:
38400:           95 (kyytilaki); 824 (yl. oppivelvollisuus, jatk. 1 K.); 926 (kruunun-
38401:       tilojen torpat); 961 (vesioik. lain muuttaminen); 1160 (erään!. elinkei-
38402:       nonharj. maanostot 2 K.); 1207, 1220 (kansak. ja sivistystark. myönn.
38403:       varat); 1764, 1801 (kunnallislainsääd. uudist. 2 K.); 2251 (apumaksu
38404:       rautatiesillan rakent. Nevajoen yli).
38405: 
38406: Perttilä, ·valfrid, kirvesmies.
38407:       Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 1.
38408:       valittu jäseneksi Ltv:aan 43.
38409:         ,         ,     Suurv:aan 61
38410:               varajäseneksi Tarkv:aan 65.
38411: 
38412:             Lausunnot:
38413:          405 (aitausasetuksen muuttaminen); 488 (tehdas- ja sukuoikeustilat);
38414:       666, 796, 799 (hirvenmetsästys 2 K.); 954 (vesioikeuslain muuttami-
38415:       nen); 1047, 1049 (tientekolainsäädäntö 1 K.).
38416: 
38417: Pietikäinen, Fiina, työmiehenvaimo.
38418:   -   Vaasan läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 6.
38419:                                                                         V
38420: 2364                           Eduskunnan jäsenet.
38421: 
38422:        valittu varajäseneksi Lv:aan 42.
38423:          ,       ,     ,     Työv:aan 44.
38424:                jäseneksi Suurv:aan 61.
38425: 
38426: Piirainen, Jaakko, veistonopettaja.
38427:        Oulun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 6.
38428:        valittu jäseneksi Siv:aan 44.
38429:           Alotteet:
38430:        Ae N:o 132 rautatie Kajaani-Kuusamo 237; hylj.
38431:            ,   96 rautatietutkimuksesta Lapin asemalta Iisalmen-Kajaanin
38432:                   radalle 240; hylj.
38433: 
38434:           Lausunnot:
38435:           236 (rautatie Oulu-Vaala); 759 (koulukeittojen        järjestäminen);
38436:        2068 (kertomus valtiovarain tilasta).
38437: Pohjanpalo, Tuomas, tehtailija.
38438:        Vaasan läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 6.
38439:        valittu jäseneksi Työv:aan 44.
38440: 
38441:           Alotteet:
38442:        Ae N:o 159 rautatien rakentamisesta Kokkolasta Suolahteen 238; hylj.
38443:            Lausunnot:
38444:            456 (oik. elinkeinon harj. 1 K.); 1219 (kansakoulu- ja sivistystark.
38445:        myönnettävät varat); 1351, 1571 (muutoksia ja lisäyksiä säästöpank-
38446:        kiasetukseen); 1968 (yksityiskoulut); 2097 (kertomus valtiovarain ti-
38447:        lasta); 2130 (menoarvion järjestely).
38448: Pohjaväre, E., leipuri.
38449:   -    Vaasan läänin itäisen vaalipiirin valitsema 5.
38450:   -    valittu jäseneksi Työv:aan 43.
38451: Poutiainen, Matti, maanviljelijä.
38452:        Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema 4.
38453:        valittu varajäseneksi Ltv:aan 43.
38454: 
38455:           Alotteet:
38456:        Ae N:o 131 rautatie Kajaanin kautta Nurmekseen 238; hylj.
38457: 
38458:           Lausunnot:
38459:           1759 (kulkulaitosrahasto); 1871 (kunnallisen lainsäädännön uudis-
38460:        taminen jatk. 2 K.).
38461: Pullinen, Erkki, maanviljelijä.
38462:        Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema 4.
38463:        valittu jäseneksi Tv:aan 43.
38464: 
38465:           Alotteet:
38466:        Ae N:o 136 maanviljelysseurojen kehitys- ja opastustoiminnasta 116;
38467:                   Liitteet VIli siv. 171.
38468:                               Eduskunnan jäsenet.                             2365
38469: 
38470:        Ae N:o 137 valtion maanviljelyslainaliikkeen järjestämisestä 219;
38471:                   Liitteet VIII siv. 181.
38472:               !52 rautatien ral<entamisesta Viipurista Koivistolle 256; hylj.
38473:               151 rautatien rakent. Koljolan asemalta Käkisalmelle 257; per.
38474:            Lausunnot:
38475:            55 (erään!. yhteismetsät); 259 (Karjalan rata-Impilahti); 289
38476:        (erään!. yhteismetsät); 294 (pankkivalt. kert.); 924, 933 (kruununtilojen
38477:        torpat); 947, 969 (vesioik. lain muuttaminen); 1046, 1049 (tientekolain-
38478:        säädäntö 1 K.); 1127, 1157, 1159, 1166 (erään!. elinkeinonharj. maan-
38479:        ostot 2 K.); 1596 (muutoksia ja lisäyksiä säästöpankkiasetukseen); 1837
38480:        (muutoksia metsänhoitoasetukseen jatk. 1 K.); 1925 (kunnallisen lain-
38481:        sääd. uudist. jatk. 2 K.); 2036, 2042, 2104 (kertomus valtiovarain tilasta).
38482: 
38483: Pykälä, Kalle Kustaa, maanviljelijä.
38484:        Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema 4.
38485:        valittu valitsijamieheksi 37.
38486:                jäseneksi Ltv:aan 43.
38487: 
38488:           Alotteet:
38489:        Ae N:o 97 aitausasetuksen muuttamisesta 132; Liitteet V siv. 57;
38490:                   Ltvm. N:o 4 Pp. 355; K. 405; A. V:2, am. N:o 5.
38491:            ,, 98 piirilääkärivirkojen lakkauttamisesta 221; Liitteet IV siv. 71.
38492:            ., 214 tylsämielisten hoidon järjestämisestä 221; Liitteet IV siv. 79.
38493:            Lausunnot:
38494:            132 (kalastusolot Laatokalla); 227 (rautatie Rovaniemi-Kemijärvi);
38495:        250; 254; 257; 260; 288 (erään!. yhteismetsät); 294 (pankkivalt. kert.);
38496:        681 (valtioapu kansanopist.); 923, 931 (kruununtilojen torpat); 967 (vesi-
38497:        oikeuslain muuttaminen); 1182; 1186, 1197 (kansak. ja sivistystark.
38498:        myönn. varat); 1363 (kysymys valtiopäiv. pidentäm.); 1699 (uusi edus-
38499:        kuntatalo); 1755 (kulkulaitosrahasto); 1823 (maanvuokralaki 3 K.); 2096
38500:        (kertomus valtiovarain tilasta); 2239 (apumaksu rautatiesillan rakent.
38501:        Nevajoen yli); 2291 (kysymys kanteen nostamisesta edustajan lausun-
38502:        nosta).
38503: Pärssinen, Hilja Amanda, opettajatar.
38504:        Viipurin läänin läntisen vaalipiirin valitsema 3.
38505:        valittu jäseneksi Työv:aan 43.
38506:                varajäseneksi Siv:aan 44.
38507:                              Toimv:aan 65.
38508:           Alotteet:
38509:        Ae N:o 47 sosiaalisesta päätoimistosta 100; Liitteet IX siv. 103.
38510:            , 48 äitiysvakuutuksesta 100; Liitteet IX siv. 92; Työvm. N:o 6
38511:                  Pp. 1055; A. V:2, am. N:o 23.
38512:            Lausunnot:
38513:            172, 204 (välikysymys kieltolaista); 434 (työsuunnitelma); 449, 457
38514:        (oikeus elinkeinon harj. 1 K.); 664 (kunnallisen lainsääd. uudist. jatk.
38515:        1 K.); 1127 (kansakoulu- ja sivistystark. myönn. varat).
38516: Pöysti, Erik, entinen talollinen.
38517:    -   Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema 4.
38518: 2366                         Eduskunnan jäsenet.
38519: 
38520:        valittu jäseneksi Pv:aan 43.
38521:          "     varajäseneksi Mv:aan 43.
38522:            Lausunnot:
38523:            430 (muutoksia R. L:n 20 1. 7 §:ään); 574 (kunnallisen lainsääd.
38524:        uudist. 1 K.); 755; 844 (yl. oppivelv. jatk. 1 K.); 935 (kruununtilojen
38525:        torpat); 1758 (kulkulaitosrahasto).
38526: 
38527: 
38528: 
38529:                                       R.
38530: Rajata, Samuli Nestori, torppari.
38531:        Vaasan läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 6.
38532:        valittu valitsijamieheksi 36.'
38533:          "     jäseneksi Lv:aan 42.
38534:           Lausunnot:
38535:           883 (yleinen oppivelvollisuus jatk. 1 K.); 1254, 1290, 1336, 1384,
38536:        1406, 1411 (maanvuokralaki jatk. 2 K.); 1699 (uusi eduskuntatalo);
38537:        2147 (menoarvion järjestely).
38538: 
38539: Rannikko, Juho, torppari.
38540:        Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 2.
38541:        valittu valitsijamieheksi 36.
38542:                jäseneksi Mv:aan 43.
38543:           Lausunnot:
38544:           1200 (kansakoulu- ja sivistystark. myönnettävä! varat); 1268, 1335,
38545:        1385 (maanvuokralaki jatk. 2 K.); 1974 (yksityiskoulut).
38546: 
38547: Rantanen, Frans W., kirvesmies.
38548:        Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 3.
38549:        valittu jäseneksi Ltv:aan 43.
38550:           Lausunnot:
38551:           1048, 1049 (tientekolainsäädäntö 1 K.); 1340 (maanvuokralaki jatk.
38552:        2 K.).
38553: 
38554: Rantanen, Samuli, torppari.
38555:        Vaasan läänin itäisen vaalipiirin valitsema 5.
38556:        valittu valitsijamiesten varajäseneksi 36.
38557:          ,     jäseneksi Tv:aan 43.
38558: Rapola, Frans Oskar, lehtori.
38559:        Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 2.
38560:        valittu jäseneksi Vv:aan 43.
38561:            Lausunnot:
38562:            250; 1184, 1189, 1194, 1220 (kansak. ja sivistystark. myönnettävä!
38563:        varat); 1521 (verotuslaitoksen uudist. jatk. 2 K.); 1693 (uusi edus-
38564:        kuntatalo); 1914 (kunnallisen lainsääd. uudist. jatk. 2 K.); 1978 (yksi-
38565:        tyiskoulut); 2024 (kertomus valtiovarain tilasta).
38566:                                Eduskunnan jäsenet.                            2367
38567: 
38568: Raunio, Maria, puhuja.
38569:       Vaasan läänin itäisen V163lipiirin valitsema 5.
38570:       valittu valitsijamiesten varajäseneksi 36.
38571:         ,     jäseneksi Siv:aan 44.
38572:                          Suurv:aan 61.
38573:                          Tarkv:aan 65.
38574:          Alotteet:
38575:       Ae N:o 54 kotien perustamisesta turvattomille lapsille 100; Liitteet
38576:                 VI siv. 118.
38577:           Lausunnot:
38578:           434 (työsuunnitelma); 680 (valtioapu kansanopistoille); 759 (koulu·
38579:       keittojen järjest.).
38580: Reima, Vilho, kansakoulunopettaja.
38581:       Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 2.
38582:       valittu valitsijamieheksi 36.
38583:               varajäseneksi Työv:aan 44.
38584:               jäseneksi Tarkv:aan 65.
38585:             Lausunnot:
38586:             190 (välikysymys kieltolaista); 1020 (yl. oppivelvollisuus jatk. 1 K.).
38587: Riihelä, Tahvo, maanviljelijä.
38588:       Viipurin läänin läntisen vaalipiirin valitsema 4.
38589:       valittu valitsijamieheksi 36.
38590:               jäseneksi Vv:aan 43.
38591:                          Kunnv:aan 44.
38592:                          Suurv:aan 61.
38593:                       "
38594:          A 1 otteet:
38595:       Ae N:o 175 rautatien rakentamisesta Simolan asemalta Vilajoelle tai
38596:                  Tormoon satamaan 261; hylj.
38597:          Lausunnot:
38598:          641 (kunnan. lainsääd. uudist. jatk. 1 K.); 1589 (muutoksia ja Ii.
38599:       säyksiä säästöpankkiasetukseen); 2233 (apumaksu rautatiesillan rakent.
38600:       Nevajoen yli).
38601: Rosendal, Mauno, lehtori.
38602:       Oulun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 6.
38603:       valittu jäseneksi Siv:aan 43.
38604:         ,     varapuheenjohtajaksi Siv:aan 45.
38605:             Lausunnot:
38606:         678 (valtioapu kansanopistoille); 815 (yleinen oppivelvollisuus, jatk.
38607:      1 K.); 1943, 1976 (yksityiskoulut); 2214 (apumaksu rautatiesillan ra-
38608:      kent. Nevajoen yli).
38609: Rosenqvist, Georg Gustaf, professori.
38610:      Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 2.
38611:      valittu jäseneksi Prv:aan 42.
38612:                        Suurv:aan 61.
38613:         "         "
38614: 2368                          Eduskunnan jäsenet.
38615: 
38616:           Alotteet:
38617:        Ae N:o 86 sotilas- ja siviilivirkatalojentluovuttamisesta tilattomille 1 17;
38618:                  Liitteet VIII siv. 166.
38619:         , , 85 asukasten ja tehtaiden oikeuksista n. s. ruukintiloihin 212;
38620:                  Liitteet V siv. 66; Ltvm. N:o 6 Pp' 482; K. 488; A. V: 2,
38621:                  am. N:o 7.
38622:           Lausunnot:
38623:            488 (tehdas- ja sukuoikeustilat); 660, 668 (kunnallislainsääd. uudist.
38624:        jatk. 1 K.); 942, 963 (vesioikeuslain muuttaminen); 1204 (kansak. ja
38625:        sivistystark. myönnettävät varat); 1249, 1319, 1351 (maanvuokralaki
38626:        jatk. 2 K.); 1354 (pöydällepanokysymys); 1370, 1387, 1433 (maanvuokra-
38627:        laki jatk. 2 K.); 1766 (kunnallislainsääd. uudist. 2 K.); 1824 (maan-
38628:        vuokralaki 3 K.); 1855, 1862, 1884 (kunnallislainsääd. uudist. jatk.
38629:        2 K.); 2243 (apumaksu rautatiesillan rakent. Nevajoen yli).
38630: Rosenqvist, Vilhelm Theodor, rehtori.
38631:        Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 2.
38632:        valittu valitsijamieheksi 37.
38633:          ,     jäseneksi Siv:aan 44.
38634:           Alotteet:
38635:        Ae N:o 202 Suomen as1am esittelyjärjestyksestä 123; Liitteet 1 siv. 5, 8;
38636:                   Prvm. N:o 3 Pp. 2108; K. 2259; A. V: 2, am. N:o 37.
38637: 
38638:            Lausunnot:
38639:            53 (eräänlaatuiset yhteismetsät); 156 (Suomen asiain esittely); 319
38640:        (kansankirj. avustus); 497 (oppivelvollisuuslaki); 731 (yl. oppivelv. 1 K.);
38641:        756 (koulukeittojen järjest.); 765 (korot. valtioapu ,Kansan näyttämölle");
38642:        869 (yl. oppivelvollisuus, jatk. 1 K.); 1187 (kansakoulu- ja sivistystark.
38643:        myönn. varat); 1654 (työttömyyden tutkim. toimeenpanem.); 1674 (uusi
38644:        eduskuntatalo); 1764 (kunnallislainsääd. uudistam. 2 K.); 1909 (s:n
38645:        jatk. 2 K.); 1933, 1973 (yksityiskoulut); 2043 (kertomus valtiovarain
38646:        tilasta); 2268 (Suomen asiain esittely); 2291 (kysymys kanteen nostami-
38647:        sesta edustajan lausunnosta).
38648: 
38649: Ruotsalainen, Adam, vuokraaja.
38650:        Kuopion läänin läntisen vaalipiirin valitsema 5.
38651:   -    valittu jäseneksi Ltv:aan 43.
38652: 
38653: 
38654:                                         s.
38655: Saarikivi, Santeri, puuseppä.
38656:        Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema 4.
38657:        valittu varajäseneksi Vv:aan 43.
38658:          ,     jäseneksi Pv:aan 43.
38659: 
38660:            Lausunnot:
38661:             307 (valtion kannatus raittiusseuroille); 683 (valtioapu kansanopis-
38662:        toille); 1206, 1221, 1229 (kansak. ja sivistystark. myönnett. varat);
38663:        1365 (kysymys valtiopäiväajan pidentämisestä); 2097, 2107 (kertomus
38664:        valtiovarain tilasta).
38665:                                Eduskunnan jäsenet.                             2369
38666: 
38667: Saaristo, J. H., suutari.
38668:        Hämeen läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 3.
38669:   --   valittu valitsijamieheksi 36.
38670:                jäseneksi Vv:aan 43.
38671: 
38672: Sainio, Walter Juho, sokerileipuri.
38673:        Kuopion läänin itäisen vaalipiirin valitsema 5.
38674:        valittu jäseneksi Vv:aan 43.
38675:                          Suurv:aan 61.
38676:          "
38677:           Lausunnot:
38678:           1221 (kansak. ja sivistystark. myönnettävä! varat); 1745, 1748 (kul-
38679:        kulaitosrahasto); 2119, 2155 (menoarvion järjestely).
38680: Salo, Aaro, maalari.
38681:        Kuopion läänin läntisen vaalipiirin valitsema 5.
38682:        valittu valitsijamieheksi 36.
38683:          ,     jäseneksi Ltv:aan 43.
38684:                           Suurv:aan 61.
38685: 
38686:              Lausunnot:
38687:              405 (aitausasetuksen muuttaminen); 494.
38688: 
38689: Saraste, Julius, kihlakunnantuomari.
38690:        Mikkelin läänin vaalipiirin valitsema 4.
38691:        valittu jäseneksi Lv:aan 42.
38692:          ,     varajäseneksi Kunnv:aan 44.
38693:          ,     jäseneksi Suurv:aan 61.
38694:           Alotteet:
38695:        Ae N:o 167 valtioavusta kansanopistoille !34; Liitteet VI siv. 52;
38696:                   Sivm N:o 4 Pp. 498; K. 670; A. V: 2, am. N:o 11.
38697:               168 rautatie Savonlinna-Mikkeli-Jyväskylä 243; per.
38698: 
38699:              Lausunto:
38700:              417 (muutoksia R. L:n 20 1. 7 §:ään).
38701: 
38702: Savolainen, Anni, neiti.
38703:        Mikkelin läänin vaalipiirin valitsema 4.
38704:        valittu varajäseneksi Ltv:aan 43.
38705:                     ,        Mv:aan 43.
38706:          , jäseneksi Suurv:aan 61.
38707: Schybergson, Ernst Emil, pankinjohtaja.
38708:        Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 2.
38709:        valittu jäseneksi Pv:aan 43.
38710:          ,     varapuheenjohtajaksi Pv:aan 45.
38711:                jäseneksi Suurv:aan 61.
38712:           Lausunnot:
38713:           10 (puhemiesvaalit); 56 (erään!. yhteismetsät); 152, 159, 208 (Suo-
38714:        men asiain esittely); 200 (välikysymys kieltolaista); 262, 263, 264 (rautatie
38715:        Simolasta Vilajoelle); 283 {leimasuostunta); 292 (pankkivalt. kert.); 319,
38716: 2370                         Eduskunnan jäsenet.
38717:                             ------------~-------------
38718: 
38719: 
38720: 
38721: 
38722:        322 (kansankirjast. avust.); 343 (Puhemiehen määräraha); 349 (Suomen
38723:        Pankin ohjesääntö 2 K.); 353 (Suomen Pankin hallinto); 389 (eräänl.
38724:        elinkeinonharj. maanostot); 427 (muutoksia R L:n 20 1. 7 §:ään); 489
38725:        (tehdas- ja sukuoikeustilat); 497 (maanvuokralaki Pp.); 525 (maanvuok-
38726:        ralaki 1 K.); 606, 613 (kunnallisen lainsääd. uudist. 1 K.); 630 (s:n
38727:        jatk. 1 K.); 712 (ehd. painolaiksi 1 K.); 745 (asiain käsittelyjärjestys
38728:        Suurv:ssa); 771, 778 (korot. valtioapu ,Kansan näyttämölle"); 797 (hir-
38729:        venmetsästys 2 K.); 806 (paloviinavero 2 K.); 966, 969 (vesioikeuslain
38730:        muuttaminen); 993 (verotuslaitoksen uudistaminen); 1089 (kulkulaitos-
38731:        rahasto); 1136, 1163, 1168 (erään!. elinkeinonharjoittajain maanostot
38732:        2 K.); 1304, 1307, 1330, 1340 (maanvuokralaki jatk. 2 K.); 1354 (pöy-
38733:        dällepanokysymys); 1~~58 (kysymys valtiopäiväajan pidentäm.); 1417, 1446,
38734:        1462 (maanvuokralaki jatk. 2 K.); 1475, 1476 (metsänhoitoasetuksen
38735:        muuttaminen 1 K.); 1479, 1524 (verotuslaitoksen uudist. jatk. K.); 1552,
38736:        1563 (Suurv:n työsuunnitelma); 1582 (muutoksia ja lisäyksiä sääs·
38737:        töpankkiasetukseen); 1609 (maanvuokralaki jatk. 2 K.); 1628, 1643,
38738:        1648, 1649 (työttömyyden tutkim. toimeenpanem.); 1671, 1700, 1704
38739:        (uusi eduskuntatalo); 1712, 1729, 1758 (kulkulaitosrahasto); 1768, 1769,
38740:        1778 (kunnallisen lainsääd. uudistam. 2 K.); 1820 (maanvuokralaki 3 K.);
38741:        1838 (metsänhoitoasetuksen muuttaminen jatk. 1 K.); 1859, 1901, 1915,
38742:        1924, 1925 (kunnallisen lainsääd. uudist. jatk. 2 K.); 2076 (kertomus
38743:        valtiovarain tilasta); 2113, 2153, 2156 (menoarvion järjestely); 2216,
38744:        2251 (apumaksu rautatiesillan rakent. Nevajoen yli); 2266 (Suomen
38745:        asiain esittely); 2273 (kunnallisen lains. uudist. 3 K.); 2281 (s:n jatk.
38746:        3 K.); 2285 (kyytiasetus).
38747: 
38748: Setälä, Emil Nestor, professori.
38749:        Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 3.
38750:        valittu valitsijamieheksi 36.
38751:          ,     jäseneksi Prv:aan 42.
38752:                puheenjohtajaksi Prv:aan 45.
38753:                jäseneksi Suurv:aan 61.
38754:                puheenjohtajaksi Suurv:aan 65.
38755: 
38756:           Aiotte et:
38757:        Ae N:o 4 hallinto-oikeudellisesta tuomioistuimesta 100; Littteet 1 siv.
38758:                 27; Prvm. N:o 1 Pp. 732; K. 1565; A. V: 2, am. N:o 9.
38759:            , 38 kielilaista 100; Liitteet 1 siv. 55.
38760:            , 9 Kalevalan kuvittamisesta 137; Liitteet VI siv. 123.
38761: 
38762:            Lausunnot:
38763:            15, 19 (puhemiesvaalit); 27 (puhemiehen puhe); 38 (valiokuntien
38764:        asettaminen); 210, 275 (säästöpankkiaset. muuttaminen); 347 (leima-
38765:        suostunta 3 K.); 349 (Suomen Pankin ohjesääntö 2 K.); 487 (vapautus
38766:        valiokuntatyöstä); 905 (valtiopäiväkustannukset); 936 (kruununtilo-
38767:        jen torpat); 1123 (erilliset vesijätöt 2 K ); 1125, 1153, 1155, 1159
38768:        (erään!. elinkeinonharj. maanostot 2 K.); 1174 (s:n jatk. 2 K.); 1475,
38769:        1476 (metsänhoitoasetuksen muuttam. 1 K.); 1556 (Suurv:n työsuunni-
38770:        telma); 1567 (hallinto-oikeud. tuomioistuimen perustaminen); 1611, 1612
38771:        (maanvuokralaki jatk. 2 K.); 1761, 1770 (kunnallislainsääd. uudistam.
38772:        2 K.); 1900, 1901 (s:n jatk. 2 K.); 2206 (apumaksu rautatiesillan rakent.
38773:        Nevajoen yli); 2264, 2267 (Suomen asiain esittely); 2276 (hallituksen
38774:        toimenpiteet 1905-06 v:n valtiopäiväin päätösten johdosta); 2297
38775:        (Puhemiehelle pidetty puhe eduskuntatalolla v:n lopettajaisissa).
38776:                               Eduskunnan jäsenet.                            2371
38777: 
38778: Slllanpää, Miina, sanomalehdentoimittaja.
38779:       Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 2.
38780:       valittu valitsijamieheksi 36.
38781:               jäseneksi Työv:aan 43.
38782:                          Suurv:aan 61.
38783:                          Toimv:aan 64.
38784:          "
38785:             Alotteet:
38786:       Ee N:o 12 palkkaussäännön kumoamisesta tai tarkastamisesta 99; Liit-
38787:                 teet IX siv. 45; Työvm. N:o 4 Pp 435; 1 K. 475; A. V: 1,
38788:                 em. N:o 11.
38789:       Ae N:o 49 työvälityksen saattamisesta kunnall. toimeksi 100; Liitteet
38790:                 IX siv. 102; Työvm. N:o 9 Pp. 1707; A. V:2, am. N:o 33
38791:             Lausunnot:
38792:             192 (välikysymys kieltolaista); 475, 479 (palkkaussääntö 1 K.)
38793: 
38794: Sipponen, Mikko, talollinen.
38795:       Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema 4.
38796:       valittu jäseneksi Kunnv:aan 44.
38797:          Alotteet:
38798:       Ae N:o 11 sotilaskyydityksesta 133; Liitteet V siv. 53; Ltvm. N:o 14
38799:                 Pp. 1655; A. V:2, am. N:o 30.
38800:           ,   8 terveys-! ja sairashoito-olojen yhtennäisestä järjestämisestä
38801:                 220; Liitteet IV siv. 67.
38802:              Lausunnot:
38803:           385 (erään!. elinkeinonharj. maanostot); 444, 452 (oik. elinkeinon
38804:       harj. 1 K.); 945 (vesioikeuslain muuttaminen); 1852, 1896 (kunnallisen
38805:       lainsääd. uudistaminen jatk. 2 K.); 1994 (laidunmaksun lakkauttaminen
38806:       kruunun metsämailla).
38807: Siren, Aatto, kirvesmies.
38808:       Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 2.
38809:   -   valittu jäseneksi Mv:aan 43.
38810:                         Suurv:aan 61.
38811:         "          "
38812: Sirola, Yrjö Elias, ks. ensimäinen varapuhemies.
38813: Sivenius, A., toimittaja.
38814:       Hämeen läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 3.
38815:       valittu valitsijamieheksi 36.
38816:         ,     jäseneksi Vv:aan 43.
38817:                          Toimv:aan 64.
38818:          Alotteet:
38819:       Ae N :o 190 kahdeksantuntisesta työpäivästä valtion teoll.laitoksissa 141;
38820:                   Liitteet IX siv. 72; Työvm. N:o7 Pp. 1354; A. V: 2, am. N:o 28.
38821:               192 komitean asettamisesta muutosta valmistamaan 24 p. huh-
38822:        "          tik. 1903 annettuun rautatien hallintoa koskevaan asetuk-
38823:                   seen 224; Liitteet III siv. 124.
38824:          Lausunnot:
38825:          123 (Suomen asiain esittely); 432 (työsuunnitelma); 1093 (kulku-
38826: 2372                           Eduskunnan jäsenet.
38827: 
38828:        laitosrahasto); 2090 (kertomus valtiovarain tilasta); 2286 (kysymys kan-
38829:        teen nostamisesta edustajan lausunnosta).
38830: 
38831: Sohlberg, Hedvig, seminaarinjohtajatar.
38832:        Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 2.
38833:        valittu valitsijamieheksi 37.
38834:          ,     varajäseneksi Siv:aan 44.
38835: 
38836:           Alotteet:
38837:        Ae N:o 179 raittiusopetuksesta vankeinhoitolaitoksissa 216; Uitteet VI
38838:                   siv. 103.
38839: 
38840:             Lausunnot:
38841:             186 (välikysymys.kieltolaista); 301 (valtion kannatus raittiusseuroille);
38842:        448 (oik. elinkeinon harj. 1 K.); 466 (ammattivaltuustot 1 K.); 497
38843:        (oppivelvollisuuslaki); 731 (yl. oppivelvollisuus 1 K.); 789, 1006
38844:        (s:n jatk. 1 K.); 1200, 1219 (kansak. ja sivistystark. myönn. va-
38845:        rat); 1462; 1622 (työttömyyden tutkim. toimeenpanem.); 1773 (kunnal-
38846:        lislainsääd. uudist. 2 K.); 1858 (s:n jatk. 2 K.); 1942 (yksityiskoulut);
38847:        2074 (kertomus valtiovarain tilasta); 2246 (apumaksu rautatiesillan ra-
38848:        kent. Nevajoen yli).
38849: 
38850: Soininen, Mikael, professori.
38851:        Mikkelin läänin vaalipiirin valitsema 4.
38852:        valittu jäseneksi Siv:aan 44.
38853:          ,     puheenjohtajaksi Siv:aan 45.
38854:          ,     jäseneksi Suurv:aan 61.
38855: 
38856:           Alotteet:
38857:        Ae N:o 29 valtioavun myönt. ,Raittiuden ystävät" ja ,Finlands svenska
38858:                  nykterhetsförbund" nimisille seuroille 74; Liitteet VI siv.
38859:                  101; Sivm. N:o 1 Pp 276; K. 295, 2112; A. V: 2, am. N:o 1.
38860:        Ee     23 oppivelvollisuuslaista 101; Liitteet VI siv. 15; Sivm. N:o 3
38861:                  Pp 497, 1 K. 719, jatk. 779, 1004; A. V: 1, em. N:o 5.
38862:        Ae , 94 kansankirjast. avustamisesta 101; Liitteet VI siv. 121; Sivm
38863:                  N:o 2 Pp 276; K. 310, 2112; A. V: 2, am. N:o 2.
38864:        Ee     22 ehdotus laiksi kansakoululaitoksen kustannuksista 215;
38865:                  Liitteet VI siv. 30; Sivm N:o 3 Pp 497; 1 K. 719, jatk.
38866:                  779, 1004; A. V: 1, em N:o 5.
38867:            , 146 rautatien rakentamisesta Lahdesta Heinolan kautta Jyväs-
38868:                  kylään 256; hylj.
38869: 
38870:           Lausunnot:
38871:           55 (erään!. yhteismetsät); 174, 201 (välikysymys kieltolaista); 256,
38872:        238, 308 (valtion kannatus raittiusseuroille); 321, 326 (kansankirjast.
38873:        avustus); 772,774 (korot. valtioapu ,Kansan näyttämölle"); 872 (yl. oppi-
38874:        velvollisuus jatk. 1 K.); 1110 (työväenopistojen kannatusapu); 1184,
38875:        1232 (kansak. ja sivistystark. myönnettävä! varat); 1753 (kulkulaitos-
38876:        rahasto); 1885, 1886 (kunnallisen lainsääd. uudist. jatk. 2 K.); 1953,
38877:        1979 (yksityiskoulut); 2077 (kertomus valtiovarain tilasta).
38878: 
38879: Stenbäck, Gösta, hovioikeudenasessori.
38880:        Vaasan läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 6.
38881:   -    valittu jäseneksi Kunnv:aan 44.
38882:                               Eduskunnan jäsenet.                          2373
38883: 
38884:                 ,     Tarkv:aan 65.
38885:              varapuheenjohtajaksi Tarkv:aan 79.
38886:          Lausunnot:
38887:          665 (kunnallisen lairisääd. uudist. jatk. 1 K.); 1787 (s:n 2 K.);
38888:       1876, 1885, 1898, 1916, 1922 (s:n jatk. 2 K.).
38889: 
38890: Stenroth, Otto, senaattori.
38891:       Vaasan läänin itäisen vaalipiirin valitsema 5.
38892:           Lausunnot:
38893:           142 (työttömyysvakuutus); 211 (säästöpankkias. muuttaminen); 807
38894:       (paloviinavero 2 K.).
38895: 
38896: Stigzetius, Erik Albert, kihlakunnantuomari, hovioikeudenasessori.
38897:       Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 2.
38898:       valittu jäseneksi Lv:aan 42.
38899:               varapuheenjohtajaksi Lv:aan 45.
38900:         , varajäseneksi Tarkv:aan 65.
38901:          Alotteet:
38902:       Ee N:o 25 todistajapalkkioista rikosasioissa 113; Liitteet III siv. 120.
38903:          Lausunnot:
38904:           113 (todistajapalkkiot rikosasioissa); 420, 421 (muutoksia R. L:n
38905:       20 1. 7 §:ään); 1130 (erään!. elinkeinonharj. maanostot 2 K.); 1309,
38906:       1329, 1331 (maanvuokralaki jatk. 2 K.); 1859, 1914 (kunnallisen lain-
38907:       sääd. uudistam. jatk. 2 K.); 2081 (kertomus valtiovarain tilasta); 2257
38908:       (menoarvion järjestely).
38909: 
38910: Storbjörk, Johan, lautamies.
38911:       Vaasan läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 6.
38912:       valittu jäseneksi Mv:aan 43.
38913: 
38914:          Alotteet:
38915:       Ae N:o 50 kuoletuslainojen myöntämisestä nuorisoseurojen rakennus-
38916:                 yrityksiin 216; Liitteet VI siv. 106.
38917: 
38918:           Lausunnot:
38919:           207 (Suomen asiain esittely); 1307, 1378, 1452 (maanvuokralaki
38920:       jatk. 2 K.); 1475 (metsänhoitoaset. muuttaminen 1 K.); 1744; 1833
38921:       (metsänhoitoaset. muuttam. jatk. 1 K.); 1858 (kunnallisen lainsääd. uudist.
38922:       jatk. 2 K.).
38923: Ståhlberg, Kaarlo Juho, ent. senaattori.
38924:        Hämeen läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 3.
38925:        valittu varajäseneksi Prv:aan 42.
38926:           ,    jäseneksi Työv:aan 43.
38927:                puheenjohtajaksi Työv:aan 45.
38928:                jäseneksi Suurv:aan 61.
38929:            Lausunnot:
38930:            274 (lisäys säästöpankkiasetukseen); 448 (oik. elinkeinon harj.); 473
38931:        (elinkeinoliikkeiden järjestyssäännöt 1 K.); 498 (tientekolaki Pp.); 739
38932: 2374                         Eduskunnan jäsenet.
38933: 
38934: 
38935:        (asiain käsittelyjärjestys Suurv:ssa); 1097 (maanvuokralaki 2 K.); 1122
38936:        (erilliset vesijätöt 2 K.); 1153, 1157 (erään!. elinkeinonharj. maanostot
38937:        2 K.); 1177 (s:n jatk. 2 K.); 1180 (kansak. ja sivistystark. myönnett.
38938:        varat); 1321, 1325, 1351 (maanvuokralaki jatk. 2 K.); 1391, 1412, 1422
38939:        (s:n jatk. 2 K.); 1507 (verotuslaitoksen uudist. jatk. K.); 1565, 1567
38940:        (hallinto-oikeud. tuomioist. perust.); 1616 (erään!. yhteismetsät 2 K.);
38941:        1701 (uusi eduskuntatalo); 1751 (kulkulaitosrahasto); 1766 (kunnallisen
38942:        lainsäädännön uudistam. 2 K.); 1841, 1850, 1880, 1883, 1889, 1891,
38943:        1893, 1896, 1898, 1899, 1901, 1904, 1907 (s:n jatk. 2 K.); 2106 (ker-
38944:        tomus valtiovarain tilasta); 2226 (apumaksu rautatiesillan rakent. Ne-
38945:        vajoen yli); 2275 (verotuslaitoksen uudist.); 2287 (kysymys kanteen
38946:        nostamisesta edustajan lausunnosta).
38947: 
38948: Svinhufvud, Pehr Evind, ks. puhemies.
38949: 
38950: Sundblom, Julius, toimittaja.
38951:      Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 2.
38952:      valittu jäseneksi Siv:aan 44.
38953: 
38954:             Alotteet:
38955:        Ae N:o 112 määrärahan myönt. tapporahoiksi hylkeistä 131; Liitteet II
38956:                   siv. 39.
38957:         , , 161 Maarianhaminan yksityisen koulun jatkoluokista 136;
38958:                   Liitteet VI siv. 64; Sivm. N:o 8 Pp. 1169; K. 1932; A.
38959:                   V: 2, am. N:o 24.
38960:               184 talvipostista Ekeröstä Ruotsiin 139; Liitteet II siv. 21;
38961:            "      Vvm. N:o 3 Pp. 354; K. 407; A. V: 2, am. N:o 3.
38962:               162 luentotoiminnasta 1909, 216; Liitteet VI siv. 105.
38963:         "    "
38964:             Lausunnot:
38965:            111 (sotilasvirkatalot); 1013 (yl. oppivelvollisuus jatk. 1 K.); 1215,
38966:        1217 (kansak. ja sivistystark. myönnettävät varat); 1298, 1302, 1305
38967:        (maanvuokralaki jatk. 2 K.); 1859, 1886, 1922, 1925 (kunnall. lain-
38968:        sääd. uudist. jatk. 2 K.); 1946, 1974, 1982 (yksityiskoulut); 2252 (apu-
38969:        maksu rautatiesillan rakent. Nevajoen ylil.
38970: 
38971: Söderholm, Karl Gustaf, hovioikeudenasessori.
38972:      Uudenmaan läänin vaalipiirin valitsema 2.
38973:      valittu valitsijamieheksi 37.
38974:         ,    jäseneksi Lv:aan 42.
38975:         ,    puheenjohtajaksi Lv:aan 45.
38976:         ,    jäseneksi Suurv:aan 61.
38977: 
38978:           Alotteet:
38979:        Ee N:o 17 laki painovapaudesta 98; Liitteet Ili siv. 19; Lvm. N:o 2
38980:                  Pp. 493; 1 K. 685; A. V: 1, em. N:o 6.
38981:        ,   , 27 Suomen ulkopuolella solm. avioliitoista 111; Liitteet 111 siv. 57.
38982: 
38983:             Lausunnot:
38984:            10, 16, 19 (puhemiesvaalit); 26 (puhemiehen puhe valtaistuinsa.
38985:        lissa); 37 (valiokuntien asettaminen); 54 (erään!. yhteismetsät); 155
38986:        (Suomen asiain esittely); 209, 210, 211 (lisäyksiä säästöpankkiasetukseen),
38987:        694 (ehd. painolaiksi 1 K.); 1097 (maanvuokralaki 2 K.); 1154, 1168
38988:        (erään!. elinkeinonharj. maanostot 2 K.); 1247, 1377, 1421, 1425, 1433,
38989:                              Eduskunnan jäsenet.                          2375
38990: 
38991:       1450 (maanvuokralaki jatk. 2 K.); 1701; 1774, 1781 (kunnallisen lain·
38992:       sääd. uudistam. 2 K.); 1849, 1891, 1894, 1900, 1908, 1914 (s:n jatk.
38993:       2 K.); 2238 (apumaksu rautatiesillan rakentamiseksi Nevajoen yli);
38994:       2263 (Suomen asiain esittely); 2274 (kunnallislainsääd. uudist. 3 K.);
38995:       2289 (kysymys kanteen nostamisesta edustajan lausunnosta).
38996: 
38997: 
38998:                                      T.
38999: Tainio, Taavi, toimittaja.
39000:       Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 2.
39001:       valittu jäseneksi Vv:aan 43.
39002: 
39003:          Alotteet:
39004:       Ehd. Eduskunnalle ,että Eduskunta päättäisi tehdä sensuuntaisen li-
39005:          säyksen työsuunnitelmaan, että Kunnvm:n N:o 1 sisältyvät laki-
39006:          ehdotukset käsiteltäisiin kiireellisinä", 666.
39007:          Lausunnot:
39008:           339, 341 (Puhemiehen määräraha); 398 (erään!. elinkeinonharj.
39009:       maanostot); 559; 654, 666, 669 (kunnall. lainsäädännön uudist. jatk. 1
39010:       K.); 735, 744 (asiain käsittelyjärjestys Suurv:ssa); 1223, 1231 (kansa-
39011:       koulu- ja sivistystarkoituksiin myönnettävä! varat); 1537 (verotuslaitok-
39012:       sen uudist. jatk. K.); 2057, 2077 (kertomus valtiovarain tilasta); 2127,
39013:       2143 (menoarvion järjestely); 2288 (kysymys kanteen nostamisesta
39014:       edustajan lausunnosta).
39015: 
39016: Tanner, Väinö, toimittaja.
39017:       Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 3.
39018:       valittu varajäseneksi Lv:aan 42.
39019:          ,    jäseneksi Vv:aan 43.
39020:          ,    varajäseneksi Toimv:aan 65.
39021: 
39022:          Alotteet:
39023:       Ae N:o 193 valtion omist. maaomaisuuden säilyttämisestä valtion hal-
39024:                  lussa 218; Liitteet VIII siv. 147.
39025: 
39026:          Lausunnot:
39027:           342 (Puhemiehen määräraha); 897 (yl. oppivelvollisuus jatk. 1 K.);
39028:       1201, 1220 (kansak. ja sivistystarkoit. myönnett. varat); 1487 (verotus-
39029:       laitoksen uudistam. jatk. K.); 2151 (menoarvion järjestely).
39030: 
39031: Tanttu, August, maanviljelijä.
39032:       Mikkelin läänin vaalipiirin valitsema 4.
39033:       valittu varajäseneksi Pv:aan 43.
39034:                     ,       Mv:aan 43.
39035:          " jäseneksi Pv:aan 110.
39036:          Alotteet:
39037:       Ae N:o 164 helpoitusten myöntäm. meijerilainojen ehtoihin 139; Liit-
39038:                  teet II siv. 33.
39039: 2376                          Eduskunnan jäsenet.
39040: 
39041: 
39042:             Lausunnot:
39043:           594 (kunnallislainsääd. uudist. 1 K.}; 1871 (s:n jatk. 2 K.}; 2100
39044:        (kertomus valtiovarain tilasta).
39045: Telkkä, Nestor, osuuskaupanhoitaja.
39046:        Hämeen läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 3.
39047:        valittu jäseneksi Mv:aan 43.
39048: 
39049:             Lausunto:
39050:             1775.
39051: Tikkanen, Paavo, puuseppä.
39052:        Kuopion läänin itäisen vaalipiirin valitsema 5.
39053:        valittu jäseneksi Kunnv:aan 44.
39054:             Lausunto:
39055:             1037 (yl. oppivelvollisuus 1 K.).
39056: Tokoi, Oskar, maanviljelijä.
39057:        Vaasan läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 6.
39058:        valittu valitsijamiesten varajäseneksi 36.
39059:                jäseneksi Tv:aan 43.
39060:                           Suurv:aan 61.
39061:                     "
39062:            Lausunnot:
39063:           80 (maanvuokralaki); 182 (välikysymys kieltolaista}; 289 (erään!
39064:        yhteismetsät); 395 (erään!. elinkeinonharj. maanostot); 498; 598 (kun-
39065:        nallisen lainsääd. uudist. 1 K.); 1167 (erään!. elinkeinonharj. maanostot
39066:        2 K.); 1373, 1379, 1380, 1384, 1421 (maanvuokralaki jatk. 2 K.); 1748
39067:        (kulkulaitosrahasto); 1857 (kunnallisen lainsääd. uudist. jatk. 2 K.};
39068:        2049 (kertomus valtiovarain tilasta).
39069: Torppa, Juho, maanviljelijä.
39070:        Vaasan läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 6.
39071:        valittu jäseneksi Kunnv:aan 44.
39072:                varapuheenjohtajaksi Kunnv:aan 45.
39073:                jäseneksi Suurv:aan 61.
39074:                varajäseneksi Tarkv:aan 65.
39075:           ,    varapuheenjohtajaksi Suurv:aan 65.
39076:          A 1 otteet:
39077:        Ae N:o 70 palkkaussäännön kumoam. tai tarkastam. 100; Liitteet IX
39078:                    siv. 53; Työvm. N:o 4 Pp. 435; 1 K. 475; A. V: 1, em.N:o 11.
39079:                 35 sotilas- ja siviilivirkataloista 117; Liitteet VIII siv. 163.
39080:                159 rautatien rakent. Kokkolasta Suolahteen 238; hylj.
39081:         "
39082:           Lausunnot:
39083:           1406 (maanvuokralaki jatk. 2 K.); 1925 (kunnallisen lainsääd
39084:        uudistaminen jatk. 2 K.).
39085:  von Troil, Eric, hovioikeudenasessori.
39086:       Vaasan läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 6
39087:       valittu varajäseneksi Lv:aan 42.
39088:               jäseneksi Tv:aan 43.
39089:                              Eduskunnan jäsenet.                        2377
39090: 
39091:           Lausunnot:
39092:           354; 429 (muutoksia R. L:n 20 1. 7 §:ään); 682 (valtioapu
39093:       kansanopist.); 719 (ehdotus painolaiksi 1 K.); 1049 (tientekolainsää-
39094:       däntö 1 K.); 1054 (laki yhdistyksistä 1 K.); 1131, 1141, 1166 (erään!.
39095:       elinkeinonharj. maanostot 2· K.); 1213 (kansak. ja sivistystarkoit.
39096:       myönnettävä! varat); 1379, 1421, 1425, 1464 (maanvuokralaki jatk. 2
39097:       K.); 1616 (erään!. yhteismetsät 2 K.); 1808 (kunnallislainsääd. uudis-
39098:       tam. 2 K.); 1837 (metsänhoitoasetuksen muuttaminen jatk. 1 K.); 1857,
39099:       1918 (kunnallislains. uudist. jatk. 2 K.); 2075 (kertomus valtiovarain
39100:       tilasta); 2231 (menoarvion järjestely).
39101: 
39102: Tulikoura, Juho, pieniviljelijä.
39103:      Viipurin läänin läntisen vaalipiirin valitsema 4.
39104:      valittu valitsijamieheksi 36.
39105:         ,    jäseneksi Lv:aan 42.
39106: 
39107:           Alotteet:
39108:        Ee N:o 9 lisäyksestä 19/o 1895 säästöpankeista annetun asetuksen
39109:                 §:ään 209, 274; Liitteet X siv. II; Pvm. N:o 4 Pp. 482;
39110:                 K. 488; 2 K. 1478; 3 K. 1565; A. V: 1, em. N:o 12.
39111: 
39112:          Lausunnot:
39113:          261 (rautatie Simola-Vilajoki); 267, 268 (Kyminjoen koskien per-
39114:       kaaminen); 274 (lisäyksestä säästöpankkiasetukseen); 424 (muutoks.
39115:       R. L:n 20 1. 7 §:ään); 696 (ehdotus painolaiksi 1 K.); 920, 925, 933,
39116:       938 (kruununtilojen torpat); 1678 (uusi eduskuntatalo); 2056 (kerto-
39117:       mus valtiovarain tilasta).
39118: 
39119: Tuomi, Onni, toimittaja.
39120:     Vaasan läänin itäisen vaalipiirin valitsema 5.
39121:  -  valittu jäseneksi Tv:aan 43.
39122: 
39123: Tuomikoski, Antti, lukkari.
39124:     Oulun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 6.
39125:     valittu valitsijamiesten varajäseneksi 36.
39126:       ,     jäseneksi Prv:aan 42.
39127:          Alotteet:
39128:       Ae N:o 212 maanjakojen edistäm. 115; Liitteet V siv. 95; Ltvm. N:o
39129:                  11 Pp. 732; K. 1987; A. V:2, am. N:o 18.
39130:            Lausunnot:
39131:            1403, 1407, 1413 (maanvuokralaki jatk. 2 K.); 1577 (muutoksia ja
39132:        lisäyksiä säästöpankkiasetukseen); 1606 (maanvuokralaki jatk. 2 K.).
39133: 
39134: Turkia, Matti, puoluesihteeri.
39135:      Viipurin läänin läntisen vaalipiirin valitsema 4.
39136:      valittu jäseneksi Kunnv:aan 44.
39137: 
39138:            Lausunnot:
39139:            26 (puhemiehen puhe valtaistuinsalissa); 58 (kertomus hallituksen
39140:        toimenp.); 150 (vapautus valtiopäivätyöstä); 548 (kunnallisen lainsää-
39141: 2378                          Eduskunnan jäsenet.
39142: 
39143: 
39144:        dännön uudist. 1 K.); 612; 619, 680 (kunnallislainsääd. uudist. jatk.
39145:        1 K.); 1358 (kysymys valtiopäiväajan pident.); 1473 (metsänhoitoaset.
39146:        muuttaminen 1 K.); 1556, 1563 (Suurv:n työsuunnitelma); 1647, 1648,
39147:        1649 (työttömyyden tutkim. toimeenpanem.); 1773 (kunnallislainsääd.
39148:        uudist. 2 K.); 1885 (s:n jatk. 2 K.); 2027 (kertomus valtiovarain tilasta);
39149:        2115, 2129 (menoarvion järjestely).
39150: 
39151: Tuunainen, Lauri, maanviljelijä.
39152:        Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema 4.
39153:        valittu jäseneksi Tv:aan 43.
39154: 
39155:           Lausunnot:
39156:           257; 1314 (maanvuokralaki jatk. 2 K.); 1756 (kulkulaitosrahasto).
39157: 
39158: 
39159:                                       w.
39160: Waarata, Juho, maanviljelijä.
39161:        Oulun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 7.
39162:        valittu valitsijamieheksi 36.
39163:          ,     jäseneksi Siv:aan 44.
39164: 
39165:           Alotteet:
39166:        Ee N:o 3 metsästysasetuksen muuttamisesta 97; Liitteet V siv. 71;
39167:                 Ltvm N:o 5 Pp. 435; 1 K. 440; A. V: 1, em. N:o 10.
39168:        Ae , 10 rautatien rakentamisesta Oulusta Kuusamoon 233; hylj.
39169: 
39170:           Lausunnot:
39171:           234; 260 (rautatie Karjalan rata-lmpilahti); 262 (rautatie Simolasta
39172:        Vilajoel!e); 440 (metsästysasetus); 1874 (kunna!l. lainsääd. uudist. jatk.
39173:        2 K.); 1989; 1992 (laidunmaksun lakkauttaminen kruunun metsämailla).
39174: 
39175: Vahe, Iisakki, maanviljelijä.
39176:        Oulun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 6.
39177:        valittu valitsijamieheksi 36.
39178:                jäseneksi Ltv:aan 43.
39179: 
39180:           Alotteet:
39181:        Ae N:o 117 Piipsanoevan kuivattamisesta 218; Liitteet IV siv. 33.
39182:                58 rautatien rakentamisesta Oulaisista lisalmelle; hylj.
39183: 
39184:           Lausunto:
39185:           764 (korot. valtioapu ,Kansan näyttämölle").
39186: 
39187: Walavaara, Nestori, toimittaja.
39188:   - - Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema 4.
39189:        valittu valitsijamieheksi 36.
39190:          ,     jäseneksi Prv:aan 42.
39191: 
39192:           Lausunnot:
39193:           257; 268 (Kymijoen perkaaminen); 493; 1702 (uusi eduskuntatalo).
39194:                             Eduskunnan jäsenet.                          2379
39195: 
39196: Waljakka, Albin, kirjaltaja.
39197:       Mikkelin läänin vaalipiirin valitsema 4.
39198:       valittu jäseneksi Pv:aan 43.
39199:               varajäseneksi Työv:aan 44.
39200:               jäseneksi Suurv:aan 61.
39201:         "
39202:          Alotteet:
39203:       Ae N:o 196 yötyöstä kirjapainoissa 141; Liitteet IX siv. 81.
39204: 
39205: Weijola, K. G., maanviljelijä.
39206:       Oulun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 7.
39207:       valittu varajäseneksi Kunnv:aan 44.
39208:         ,     jäseneksi Suurv:aan 61.
39209: 
39210:          Alotteet:
39211:       Ae N:o 186 maanviljelysretkeilyistä 131; Liitteet VIII siv. 176.
39212:        , ,   102 alaikäisten tupakanpolton rajoittamisesta 217; Liitteet VI
39213:                  siv. 109.
39214: 
39215:          Lausunnot:
39216:          260; 262; 429 (muutoksia R. L:n 20 1. 7 §:ään); 1702 (uusi edus-
39217:       kuntatalo).
39218: 
39219: Wemmelpuu, lida, kansakoulunopettajatar.
39220:       Turun läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 3.
39221:       valittu varajäseneksi Siv:aan 44.
39222: 
39223:          Alotteet:
39224:       Ae N:o 156 tutkimuksen toimittamisesta rautatietä varten Risteen ase-
39225:                  malta Loimaan asemalle 254; hylj.
39226: 
39227:          Lausunnot:
39228:          315, 326 (kansankirjast. avustus); 445 (oik. elink. harj. 1 K); 766
39229:       (korot. valtioapu ,Kansan näyttämölle"); 840 (yl. oppivelvollisuus jatk.
39230:       1 K.); 1944 (yksityiskoulut).
39231: 
39232: Wesa, August, piirisihteeri.
39233:       Viipurin läänin läntisen vaalipiirin valitsema 4.
39234:       valittu varajäseneksi Prv:aan 42.
39235:                             Ltv:aan 43.
39236:         "
39237:             Lausunnot:
39238:           265, 268 (Kymijoen perkaamisesta); 403 (erään!. elinkeinonharj.
39239:       maanostot); 612; 2055 (kertomus valtiovarain tilasta); 2138 (menoarvion
39240:       järjestely); 2263 (Suomen asiain esittely).
39241: 
39242: Wichmann, Karl Emil, lehtori.
39243:       Vaasan läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 6.
39244:       valittu varajäseneksi Tv:aan 43.
39245:                             Kunnv:aan 44.
39246:         "           "
39247:                                                                         VI
39248: 2380                          Eduskunnan jäsenet.
39249: 
39250:            Lausunnot:
39251:            323 (kansankirjast. avustus); 379 (erään!. elinkeinonharj. maanostot);
39252:        572, 591, 609 (kunnallisen lainsääd. uudist. 1 K.); 811, 1030 (yl.
39253:        oppivelvollisuus jatk. 1 K.); 1220, 1227 (kansak. ja sivistystark. myön-
39254:        nett. varat); 1417 (maanvuokralaki jatk. 2 K.); 1677, 1706 (uusi edus-
39255:        kuntatalo); 1771 (kunnallislainsääd. uudistus 2 K.); 1857 (s:n jatk. 2 K.);
39256:        2132, 2145 (menoarvion järjestely); 2255 (apumaksu rautatiesillan ra-
39257:        kent. Nevajoen yli).
39258: 
39259: Vikman, Kaarlo Oskari, kansanopistonjohtaja.
39260:        Viipurin läänin läntisen vaalipiirin valitsema 4.
39261:        valittu jäseneksi Vv:aan 43.
39262:          ,         ,     Pv:aan 43.
39263:          ,         ,     Tarkv:aan 65.
39264:        vapautettu jäsenyydestä Pv:ssa 75.
39265: 
39266:           Alotteet:
39267:        Ae N:o 145 virkamiesoloista 122; Liitteet 1 siv. 39.
39268:         , ,   155 apteekkiolojen uudestaan järjestämisestä 220; Liitteet IV
39269:                   siv. 91.
39270:         , ,   175 rautatien rakentamisesta Simolan asemalta Vilajoelle tai
39271:                   Tormoon satamaan 261; hylj.
39272: 
39273:            Lausunnot:
39274:            74 (vapautus valiokuntatyöstä); 261 (rautatie Simola-Vilajoki); 283
39275:        (leimasuostunta 1 K.); 335 (leimasuostunta 2 K.); 676 (valtioapu kan-
39276:        sanopist.); 1194, 1207 (kansak. ja sivistystark. myönnett. varat); 1675
39277:        (uusi eduskuntatalo); 1767 (kunnallislainsääd. uudist. 2 K.); 1854 (s:n
39278:        jatk. 2 K.); 2220 (apumaksu rautatiesillan raken,t. Nevajoen yli).
39279: 
39280: Wiljakainen, Kaarle, sanomalehdentoimittaja.
39281:        Hämeen läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 3.
39282:        valittu jäseneksi Kunnv:aan 44.
39283: 
39284:           Alotteet:
39285:        Ae N:o 31 kaupunkien järjestelyssä ja rakentamisessa noud. perus-
39286:                  teita y. m. koskevasta lainsäädännöstä 111; Liitteet lii
39287:                  siv. 133.
39288:         , , 150 kuntaa laajemmista itsehallintopiireistä 122; Liitteet VII
39289:                  siv. 199; Kunnvm. N:o 3 Pp. 1927; A. V: 2, am. N:o 36.
39290: 
39291:            Lausunnot:
39292:            123 (itsehallintopiirit); 179 (välikysymys kieltolaista); 607 (kunnall.
39293:        lainsääd. uud. 1 K.).
39294: 
39295: Virkki, Mikko, mäkitupalainen.
39296:        Viipurin läänin itäisen vaalipiirin valitsema 4.
39297:        valittu jäseneksi Ltv:aan 43.
39298: 
39299:           Lausunnot:
39300:           564 (hirvenmetsästys 1 K.); 937 (kruununtilojen torpat).
39301:                             Eduskunnan jäsenet.                          2381
39302: 
39303: Virkkunen, Artturi H., ylitarkastaja
39304:       Kuopion läänin läntisen vaalipiirin valitsema 5.
39305:       valittu varajäseneksi Prv:aan 42.
39306:               jäseneksi Vv:aan 43.
39307: 
39308:          Alotteet:
39309:       Ae N:o 165 serumtutkimus- ja valmistuslaitoksen perustamisesta 220;
39310:                  Liitteet IV siv. 63.
39311:        , ,   166 rautatien rakentamisesta Suonnejoelta Joensuuhun ja tut-
39312:                  kimuksen toimittamisesta sen rakentamiseksi 243; hylj.
39313:           Lausunnot:
39314:           123 (Suomen asiain esittely); 772 (korot. valtioapu ,Kansan näyttä-
39315:       mölle''); 892 (yl. oppivelvollisuus jatk. 1 K.); 1932, 1956, 1983 (yksi-
39316:       tyiskoulut); 2043 (kertomus valtiovarain tilasta).
39317: 
39318: Wuolijoki, Sulo, toimittaja.
39319:       Hämeen läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 3.
39320:       valittu jäseneksi Kansliatoimikuntaan 20.
39321:                         Mv:aan 43.
39322:         "         "     Suurv:aan 61.
39323:         "               Toimv:aan 64.
39324:         "
39325:          Alotteet:
39326:       Ae N:o 188 R. L:n muuttamisesta siten, että ehd. tuomiolla olisi mahd.
39327:                  laaja ala rankaisusysteemissä 212; Liitteet III siv. 87;
39328:                  Lvm. N:o 3 Pp. 732; K. 972; A. V: 2, am. N:o 12.
39329: 
39330:           Lausunnot:
39331:           54 (erään!. yhteismetsät); 84, 90 (maanvuokralaki); 231; 518, 532,
39332:       545 (maanvuokralaki 1 K.); 740 (asiain käsittely Suurv:ssa); 778; 905,
39333:       934 (kruununtilöjen torpat); 1097, 1099 (maanvuokralaki 2 K.); 1165
39334:       (erään!. elinkeinonharj. maanostot 2 K.); 1271, 1281, 1290, 1298, 1303,
39335:       1310, 1316, 1323, 1327, 1332, 1341, 1344, 1350 (maanvuokralaki jatk.
39336:       2 K.); 1354 (pöydällepanokysymys); 1373, 1392, 1414, 1415, 1418, 1422,
39337:       1424, 1448 (maanvuokralaki jatk. 2 K.); 1537 (verotuslaitoksen uudist.
39338:       jatk. K.); 1606, 1610, 1613 (maanvuokralaki jatk. 2 K.); 1822 (maan-
39339:       vuokralaki 3 K.); 1926 (kyytiasetus); 1927.
39340: 
39341: Wuolijoki, Wäinö, maisteri.
39342:       Turun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 2.
39343:       valittu valitsijamieheksi 36.
39344:         ,     jäseneksi Vv:aan 43.
39345:                    ,     Tarkv:aan 65.
39346:               puheenjohtajaksi Tarkv:aan 79.
39347: 
39348:          Lausunnot:
39349:          14, 16 (puhemiesvaalit); 26, 27, 28 (puhemiehen puhe valtaistuin-
39350:      salissa); 262 (rata Simola-Vilajoki); 807, 808 (paloviinavero 2 K.);
39351:      1162, 1163 (erään!. elinkeinonharj. maanostot 2 K.); 1188 (kansak. ja
39352:      sivistystark. myönnettävä! varat); 1358, 1359 (kysymys valtiopäivä-ajan
39353:      pidentämisestä); 1510, 1534, 1536 (verotuslaitoksen uudist. jatk. K.);
39354:      1541, 1542 (täysi-istunnon jatkam.); 1687, 1702 (uusi eduskuntatalo);
39355: 2382                        Eduskunnan jäsenet.
39356: 
39357:        1768, 1770 (kunnallislainsääd. uudist. 2 K.); 1827 (metsänhoitoaset.
39358:        muuttam. jatk. 1 K.); 2001, 2108 (kertomus valtiovarain tilasta); 2223,
39359:        2258 (menoarvion järjestely); 2274 (kyytiasetus); 2285.
39360: 
39361: Wuorimaa, Arthur Olivier, kirkkoherra, rovasti.
39362:        Viipurin läänin läntisen vaalipiirin valitsema 4.
39363:        valittu jäseneksi Tv:aan 43.
39364:           Alotteet:
39365:        Ae N:o 140 helpoitusten myöntäm. meijerilainojen ehtoihin 139; Liit-
39366:                   teet II siv. 37.
39367:        Ee ,     2 yhtiöiden y. m. oikeudesta kiinteistön hankintaan maalla
39368:                   129; Liitteet IV siv. 14.
39369:            ,,   1 valtuusmiehistä ja yleisistä asianajajista 212; Liitteet III
39370:                   siv. 113.
39371:        Ae ,     6 yhteisestä maarekisterijärjestelmästä 212; Liitteet III
39372:                   siv. 136.
39373:         ,   , 141 Iangettavatautisten hoitoa varten perustettavista hoitoloista
39374:                   221; Liitteet IV siv. 78.
39375: 
39376:            Lausunnot:
39377:            380 (eräänl. elinkeinonharj. maanostot); 417 {ehd. kyytilaiksi); 444
39378:        (oik. elinkeinon harj. 1 K.); 731 (yl. oppivelv. 1 K); 779 (s:n jatk.
39379:        1 K.); 948, 965 (vesioikeuslain muuttaminen); 1128, 1139 (erään!.
39380:        elink. harj. maanostot 2 K.); 1182 (kansak. ja sivistystarkoit. myönnet-
39381:        tävä! varat); 1375, 1406, 1411 (maanvuokralaki jatk. 2 K.); 1702, 1705
39382:        (uusi eduskuntatalo); 1769 (kunnallislainsääd. uudistam. 2 K.); 1836
39383:        (metsänhoitoasetuksen muuttaminen jatk. 1 K.); 1990 (laidunmaksun
39384:        lakkauttaminen kruunun metsämailla); 2032, 2045, 2046 (kertomus val-
39385:        tiovarain tilast11).
39386: 
39387: 
39388: 
39389:                                       Y.
39390: Yrjö-Koskinen, Eino Sakari, lehtori, vapaaherra.
39391:        Hämeen läänin pohjoisen vaalipiirin valitsema 3.
39392:        valittu jäseneksi Kunnv:aan 44.
39393: 
39394:            Alotteet:
39395:         Ae N:o 122 kannatusavusta työväenopistoille 133; Liitteet VI siv 55;
39396:                    Sivm. N:o 7 Pp. 1056; K. 1100; A. V: 2, am. N:o 25.
39397:          , ,   121 lisäyksestä R. L:n voimaanpano-asetuksen 20 §:n 2 koh-
39398:                    taan 215; Liitteet III siv. 121.
39399:          , ,   120 hengellisestä hoidosta mielisairaiden hoitoJoihin 216; Liit-
39400:                    teet VI siv. 130.
39401:            ,   124 ratasuunnan koneellisesta tutkimuksesta Lahdesta Jyväs-
39402:                    kylään 255; hylj.
39403:            ,   123 Kostian virran perkaamisesta 265; Liitteet IV siv. 38.
39404:            Lausunnot:
39405:            660 (kunnan. lainsääd. uud. jatk. 1 K.); 773, 774 (korot. valtioapu
39406:         ,Kansan näyttämölle"); 1101 (työväenopistojen kannatusapu); 1156,
39407:                            Eduskunnan jäsenet.                           2383
39408: 
39409:       1158, 1163, 1164, 1165 (erään!. elinkeinonharj. maanostot 2 K.); 1179,
39410:       1181 (kansak. ja sivistystark. myönnettävät varat); 1477; 1554 (Suurv:n
39411:       työsuunnitelma); 1653 (työttömyyden tutkimisen toimeenpaneminen);
39412:       1771, 1774 (kunnallisen lainsäädännön uudistaminen 2 K.); 1883, 1909,
39413:       1916 (s:n jatk. 2 K.); 2002, 2082, 2087, 2088, 2094 (kertomus valtio-
39414:       varain tilasta); 2113 (menoarvion järjestely); 2287 (kysymys kanteen
39415:       nostamisesta edustajan lausunnosta).
39416: Yrjö-Koskinen, Y. K., senaattori, vapaaherra.
39417:   -   Vaasan läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 6.
39418: 
39419: 
39420:                                      Ä.
39421: Ängeslevä, Anna, emäntä.
39422:       Oulun läänin eteläisen vaalipiirin valitsema 6.
39423:       valittu jäseneksi Siv:aan 44.
39424:          Alotteet:
39425:       Ae N:o 91 sellaisesta muutoksesta R. L:iin, että sukupuoliyht. mieli-
39426:                 sairaan aviopuolison kanssa olisi rangaistava 214; Liitteet
39427:                 I1I siv. 101.
39428:        , , 170 R. L:n 20 1. 7 §:n muuttamisesta 215; Liitteet III siv 81;
39429:                 Lvm. N:o 1 Pp. 407; K. 417; A. V: 2, am. N:o 4.
39430:        , , 160 määrärahoista kätilöille 221; Liitteet IV siv. 81.
39431: 
39432:           Lausunnot:
39433:           241 (rautatie Ylivieska-Iisalmi-Haapajärvi); 429 (muutoksista R.
39434:       L:n 20 1. 7 §:ään); 1025 (yl. oppivelvollisuus jatk. 1 K.); 1213, 1221
39435:       (kansak. ja sivistystark. myönnettävät varat); 1536 (verotuslaitoksen uu-
39436:       dist. jatk. K.); 1960, 1980 (yksityiskoulut).
39437:                            Asialuette Jo.
39438:                                      A.
39439: Aitausasetus, sen muuttamista kosk. ed. Pykälän y. m. Ae N:o 97, Liit·
39440:                teet V siv. 57, L. Ltv:aan 132; ed. Arokallion Ae N:o 199,
39441:                Liitteet V siv. 59, L. Ltv:aan 133. Ltvm. N:o 4 Pp. 355, K.
39442:                405. A. V: 2, am. N:o 5.
39443: 
39444: Aloteoikeus, Edk:lle perustus- ja kirkkolakikysymyksissä, ed. K. Hämäläi-
39445:              sen y. m. Ae N:o 143, Liitteet I siv. 18, L. Prv:aan 126.
39446: 
39447: Ammattlen-tarkastajat, niiden luvun lisäämistä ja toiminnan Järjestämistä
39448:             kosk. ed. Paasivuoren y. m. Ae N:o 119, Liitteet IX siv. 57,
39449:                L. Työv:aan 223.
39450: 
39451: Ammattivaltuusto, niitä kosk. ed. Ehrnroothin Ee N:o 19, Liitteet IX siv.
39452:                16. L. Työv:aan 99. Työvm. N:o 2 Pp. 435, 1 K. 459. A.
39453:                V: 1, em. N:o 8.
39454: 
39455: Anomusehdotus:
39456:       N:o    1, Hainarin y. m.: Kunnallismetsäjärjestelmän edistämisestä.
39457:                 Ks. Kunnallismetsät.
39458:                  H a i n a r i n y. m.: Koneellisen ja taloudellisen tutkimuk-
39459:                 sen toimittamisesta rautatietä varten linjalla Karjalan rata-
39460:                 Impilahti-Koirinoja-Suojärven itäranta sekä arm. esityksen
39461:                 antamisesta radan rakentamiseksi. Ks. Rautatie.
39462:             3, H a i n a r i n y. m.: Toimenpiteistä kalastuselinkeinon edis-
39463:        "        tämiseksi Laatokalla. Ks. Kalastus.
39464:             4, S et ä 1 ä n y. m.: Korkeimman tuomioistuimen perustami-
39465:                 sesta hallinto-oikeudellisten asiain käsittelyä varten. Ks. Hal-
39466:                 linto-oikeudellinen tuomioistuin.
39467:             5, H a 1 o sen : Maantien rakentamisesta Tschuolisjärven poh-
39468:       "         joisrannalta Inarin pitäjässä Norjan rajalle. Ks. Inari.
39469:             6, V u ori maan y. m.: Yhtenäisen maarekisterijärjestelmän
39470:       "         aikaansaamisesta. Ks. Maarekisteri.
39471:             7, A h m avaa r a n y. m.: Yliopiston kieliolojen korjaamisesta.
39472:       "         Ks. Yliopiston kieliolot.
39473:             8, S i p p on en y. m.: Terveys- ja sairashoito-olojen yhtenäisestä
39474:       "         järjestämisestä. Ks. Terveys- ja sairashoito
39475:                             Asialuettelo.                              2385
39476: 
39477: 
39478: N:o     9, Setä 1 ä n y. m.: Valtioavun myöntämisestä Kalevalan suun-
39479:             nitellun kuvittamisen alulle saattamiseksi. Ks. Kalevala.
39480:        10, V a a r a 1 a n y. m.: Taloudellisen ja koneellisen tutkimuk-
39481: "           sen toimeenpanemisesta rautatietä varten Oulusta Kuusamoon
39482:             ja radan rakentamista koskevan arm. esityksen antamisesta
39483:             Eduskunnalle. Ks. Rautatie.
39484:        11, Sipposen y. m:: Kuntien vapauttamisesta sotilaskuormas-
39485:             tojen kuljetuksesta leiripaikoille ja sotilaskyyditystä koske-
39486:             vien asetusten tarkastamisesta. Ks. Sotilaskyyditys.
39487:        12, A r a järven y. m.: Haminan ja Haapasaaren luotsien palk-
39488: "           kaukseen pidätettyjen kalastussaarten ja luotojen luovuttami-
39489:             sesta asianomaisiin kuntiin kuuluvien saaristolaiskylien käy-
39490:             tettäviksi. Ks. Haminan j. n. e.
39491:        13, A r a järven y. m.: Korkeamman valtioavun myöntämisestä
39492: "          yksityiskouluille ja niiden opettajien aseman turvaamisesta.
39493:            Ks. Yksityiskoulut.
39494:       14, K a II i on y. m.: Vesiperäisien maitten viljelyskuntoon saat-
39495:            tamisen edistämisestä. Ks. Vesiperäiset maat.
39496:        15, K a 11 i on y. m.: Uutta verolakia koskevan arm. esityksen
39497: "          antamisesta Eduskunnalle. Ks. Verotuslaitos.
39498:       16, K a II i on y. m.: Voimassa olevan matkustussäännön ku-
39499: "           moamisesta ja uuden säätämisestä. Ks. Matkustussääntö.
39500:       17, K a II i o n y. m.: Arm. esityksen antamisesta uudeksi laiksi
39501: "           keinotekoisten lannoitusaineitten ja valmistettujen rehuvarain
39502:            sekä siementen kaupasta. Ks. Keinotekoiset lannoitusaineet
39503:       18, K a II i on y. m.: Aviottomain lasten oikeussuhteita koskevan
39504: "          lainsäädännön korjaamisesta. Ks. Aviottomat lapset.
39505:       19, H i 1 t u 1a n y. m.: Laidunveron lakkauttamisesta kruunun
39506: "          metsämailla Oulun läänissä. Ks. Laidunmaksu.
39507:       20, Kairamo n y. m.: Vesiperäisien maitten viljelyskuntoon
39508: "          saattamista tarkoittavan määrärahan lisäämisestä. Ks. Vesi-
39509:            peräiset maat.
39510:       21, Kairamon y. m.: Vesioikeuslain 3 luvun osittaisesta muut
39511: "          Iamisesta. Ks. Vesioikeuslaki.
39512:       22, K a i r a m on y. m.: Valtion asutustoiminnan järjestämisestä.
39513: "          Ks. Asutustoiminta.
39514:       23, K a i r a m on y. m.: Tilanhaltijain hallinta-oikeuden järjestä-
39515:            misestä niillä tiloilla, jotka valtion toimenpiteistä muodoste-
39516:            taan tilattomille luovutettaviksi. Ks. Tilattomat.         -
39517:       24, A n t i 1 a n y. m.: Suomen kielen saattamisesta opetuskieleksi
39518: "          yliopistossa ja polyteknillisessä korkeakoulussa. Ks. Yliopis-
39519:            ton kieliolot
39520:       25, N i s s i s en y. m.: Iisalmen Suomalaisen yhteiskoulun ot-
39521: "          tamisesta valtion huostaan. Ks. Iisalmi.
39522:       26, N i s s i s e n , A r o k a II i on y. m.: Yhteiskoulujen kehityk-
39523: "          sen edistämisestä. Ks. Yhteiskoulu.
39524:       27, N i s s i se n y. m.: Aviottomain lasten oikeudellisen aseman
39525: "          parantamisesta. Ks. Aviottomat lapset.
39526:       28, N i s s i s en y. m.: Rikoslain 20 luvun 7 §:n muuttamisesta.
39527: "          Ks. Rikoslain 20: 7.
39528:       29, Soinisen y. m.: Valtioavun myöntämisestä vuodeksi 1909
39529:            Raittiuden ystävät ja Finlands Svenska Nykterhetsförbund
39530:            nimisille seuroille. Ks. Raittiusseurat.
39531:       30, La n t o n y. m.: Maalaiskansakoulujen rakennus- ja ylläpito-
39532: "          kustannuksiin osoitetun määrärahan kohottamisesta. Ks. Kan-
39533:            sakoulu.
39534: 2386                             Asialuettelo.
39535: 
39536:   -    N;o 31, E r k on ja W i 1 ja kaisen: Kaupunkien järjestelyssä ja
39537:                 rakentamisessa noudatettavia perusteita, kaupunkikiinteimis-
39538:                 tön omistus- ja hallintaoikeutta sekä huoneiden vuokraamista
39539:                 kaupungeissa koskevan ajanmukaisen lainsäädännön aikaan-
39540:                 saamisesta. Ks. Kaupunkikiinteistöt
39541:            32, H a n n e s G e b h a r d i n y. m.: Suurista maaomaisuuksista
39542:         "       johtuvien epäkohtien ehkäisemisestä. Ks. Maa-ala-vero.
39543:         ,  33, H a n n e s G e b h a r d i n y. m.: Maanviljelys- ja meijeriko-
39544:                 neista sekä koneteollisuudessa tarvittavista raaka-aineista
39545:                 menevien tullimaksujen osaksi poistamisesta, osaksi arvon
39546:                 mukaan maksettaviksi määräämisestä. Ks. Tulli.
39547:         ,  34, Ny 1 a n d eri n ja K u r i k a .n : Kannatusavun myöntämi-
39548:                 sestä- osuuskassoille maataloustöiden neuvojain palkkaami-
39549:                 seksi. Ks. Osuuskassat
39550:            35, T o r p a n y. m.: Sotilas- ja siviilivirkatalojen luovuttamisesta
39551:         "       kruunun huostasta niiden asukkaille itsenäisiksi tiloiksi. Ks.
39552:                 Virkatalot.
39553:             36, Li s t on y. m.: Takausta koskevan lainsäädännön uudista-
39554:         "       misesta. Ks. Takaus.
39555:         ., 37, Li s t o n y. m.: Suomen- ja ruotsinkielen asemaa koskevan
39556:                 kielilain aikaansaamisesta. Ks. Kielilainsäädäntö.
39557:            38, Setä 1 ä n y. m.: Lakisäädöksen aikaansaamisesta suomen- ja
39558:         "       ruotsinkielen keskinäisestä asemasta maamme virastoissa.
39559:                 Ks. Kielilainsäädäntö.
39560:             39, P a a s i v u o r e n : Työttömyyden laajuutta koskevan tutki-
39561:         "       muksen toimeenpanemisesta, työttömyysvakuutuksen aikaan-
39562:                 saamisesta sekä hallituksen toimenpiteistä työttömyyden tuot-
39563:                 taman puutteen torjumiseksi. Ks. Työttömyys.
39564:             40, A h m a v a a r a n y. m.: Hallituksen nimitysoikeuden lakkautta-
39565:         "       misesta n. s. keisarinpitäjissä. Ks. Keisarinpitäjät
39566:             41, Ny 1 a n d erin y. m.: Rautatielinjan tutkimisesta Ylivieskan
39567:         "        asemalta Haapajärven kautta Iisalmeen ja Alapitkän asemalta
39568:                 Joensuuhun sekä arm. esityksen antamisesta näitten ratojen
39569:                  rakentamisesta. Ks. Rautatie.
39570:             42, Kas k i s en y. m.: Rautatien rakentamisesta Turusta Uu-
39571:          "       teenkaupunkiin. Ks. Rautatie.
39572:             43, G r i p en b e r gin y. m.: Aviopuolisoiden omaisuuden hal-
39573:          "       lintoa ja vaimon toimivaltaa koskevan lainsäädännön uudista-
39574:                  misesta. Ks. Aviopuoliso.
39575:             44, G r i p en b e r gin y. m.: Aviovaimon oikeutta lapsiinsa
39576:          "       koskevan lainsäädännön uudistamisesta. Ks. Aviovaimo.
39577:             45, G r i p e n b e r g i n y. m : Rikoslain 20 luvun 7 §:n muut-
39578:          "      tamisesta. Ks. Rikoslain 20: 7.
39579:             46, G r i p en b e r g i n y. m.: Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun
39580:          "       2 §:n muuttamisesta. Ks. Oikeudenkäymiskaari.
39581:             47, Pär s s i sen y. m.: Susialisen p!lätoimiston perustamisesta.
39582:          "       Ks. Susialinen päätoimista.
39583:             48, P ä r.s s i s e n y. m.: Äitiysvakuutuksen aikaansaamisesta.
39584:          "       Ks. Äitiysvakuutus.
39585:          , 49, S i II a n p ä ä n y. m.: Lakiehdotuksen antamisesta Eduskun-
39586:                  nalle työnvälityksen järjestämisestä kunnalliseksi toimeksi.
39587:                  Ks. Työnvälitys.
39588:             50, S t o r b j ö r k i n y. m.: Angående amorteringslån ur allmänna
39589:          "       medel för ungdomsföreningarnas byggnadsföretag. Ks. Nuoriso-
39590:                  seura.
39591:                            Asialuettelot.                               2387
39592: 
39593: 
39594: N:o   51, A r a järven y. m.: Kyminjoen perkaamisesta valtion kus-
39595:           tannuksella. Ks. joenperkaus.
39596:       52, A r a j ä r v en y. m.: Apteekkiolojen uudestaan järjestämisestä.
39597: "         Ks. Apteekki.
39598:       53, H a 1 o sen: Taloudellisen ja silmämääräisen tutkimuksen
39599: "         toimeenpanemisesta rautatien rakentamista varten Rovanie-
39600:           meltä joko Kittilän tai Sodankylän kirkolle sekä sitä koskevan
39601:           arm. esityksen antamisesta Eduskunnalle. Ks. Rautatie.
39602:       54, R a u n i on y. m.: Kotien perustamisesta turvattomia lapsia,
39603: "         aviottomia äitejä ja heidän lapsiaan varten. Ks. Turvakoti.
39604:       SS, K ä k i k o s k e n y. m.: Määrärahan myöntämisestä koulukeit-
39605: "         tojen järjestämiseksi kansakoulunoppilaille vuodeksi 1909
39606:           Koulukeittoyhdistyksen toimes•a. Ks. Koulukeitot.
39607:       56, He d v i g G e b h a r d i n y. m.: Aviottomain lasten oikeus-
39608:  "        suhteita koskevan lainsäädännön korjaamisesta. Ks. Aviotto-
39609:           mat lapset.
39610:       57, Koske 1 i n i n y. m.: Vesiperäisien maitten kuivattamiseksi
39611: "         myönnettävien vuotuisten määrärahojen lisäämisestä. Ks.
39612:           Vesiperäiset maat.
39613:       58, V a h e e n : Tutkimuksen toimittamisesta rautatien rakenta-
39614:           mista varten Oulaisten asemalta Iisalmelle ja varojen määrää-
39615:           misestä tämän radan rakentamista varten. Ks. Rautatie.
39616:       59, La n t on y. m.: Arm. esityksen antamisesta ensi valtiopäi-
39617:  "        ville nykyisen vaivaishoitoasetuksen muuttamisesta.            Ks.
39618:           Vaivaishoitoasetus.
39619:       60, Ahmavaaran: Kemijoen koskien perkaamisesta. Ks.
39620: "         Joenperkaus.
39621:       61, Ahmavaaran: Kruunun metsämaitten asuttamisen edis-
39622:  "        tämisestä. Ks. Kruununmetsämaat
39623:       62, A h 1 r o o s i n: Angående ändring 5 § af Strafflagen 43 kap.
39624: "         Ks. Eläinrääkkäys.
39625:       63, A h 1 r o o s i n: Om införandet af 8 timmars arbetsdag på
39626:           prof i statens industriella inrättningar. Ks. Työpäivä.
39627:       64, A h 1r o o s i n: Angående reglerande af vid statens embets-
39628:           verk och kommunernas förvaltningsinstitutioner anställda
39629:           betjäntes och vaktmästares tjänsteställning. Ks. Vahtimestari.
39630:       65, A h 1r o o s i n : Angående upphäfvande eller · revision af lego-
39631:  "        stadgan af den 30 januari 1865. Ks. Palkkaussääntö.
39632:       66, A h 1 r o o s i n : Om aflåtande af proposition tili Landtdagen
39633:  "         med förslag tili hyreslag, afseende bl. a. att trygga hyresgä-
39634:             sters ställning i rättsförhållandet tili hyresvärden. Ks. Vuokra.
39635:       67, He 1 en i u s-S e p p ä 1ä n: Ann. esityksen antamisesta laiksi,
39636:  "         joka kieltää korvauksen maksamisen juovutusjuomaliikkeen
39637:           harjoittajille, kun he kieltolain tahi muiden mainittua liike-
39638:           tointa supistavien lakimääräysten johdosta lakkauttavai liik-
39639:           keensä. Ks. Juovutusjuomaliike.
39640:       68, H e 1 e n i u s- S e p p ä 1 ä n: Komitean asettamisesta hankki-
39641: "         maan selvitystä valtion tupakkamonopoolin toimeenpanen mah-
39642:           dollisuudesta Suomessa sekä sitä koskevan arm. esityksen
39643:           antamisesta Eduskunnalle. Ks. Tupakka.
39644:       69, Koiviston y. m.: Laidunmaksun lakkauttaminen kruunun
39645:  "        metsämailla käyviltä hevosilta ja nautakarjalta. Ks. Laidun-
39646:           maksu.
39647:       70, Torpan y. m.: Arm. esityksen antamisesta työvälipuhetta
39648: "         koskevaksi laiksi ja tammik. 30 p:nä 18ö5 annetun palkkaus-
39649:           säännön kumoamisesta. Ks. Palkkaussääntö.
39650: 2388                              Asia! uettelo.
39651: 
39652:   -    N:o   71, Nykäsen y. m.: Perimysmaan erikoisluonteen lakkautta-
39653:                  misesta. Ks. Perimysmaa.
39654:              72, Nykäsen y. m.: Kruununvoudinvirkojen lakkauttamisesta.
39655:                  Ks. Kruununvoudinvirat.
39656:              73, La g e r 1 ö f i n: Täydellisen armahduksen myöntämisestä kai-
39657:         "        kille tuomion tai armahduksen nojalla Siperiaan lähetetyille
39658:                  Suomen kansalaisille ja tilaisuuden valmistamisesta heille val-
39659:                  tion kustannuksella perheineen palata kotimaahan. Ks. Siperia.
39660:              74, La n t on y. m.: Määrärahan myöntämisestä maalaiskansa-
39661:         "        koulujen köyhien oppilaiden ruoka- ja vaatetusavuksi. Ks.
39662:                  Kansakoulu.
39663:              75, Huoposen y. m.: Valtioavun korottamisesta ja rakennus-
39664:         "        lainojen myöntämisestä maataiskuntien sairaslupia varten. Ks.
39665:                  Sairastuvat.
39666:              76, H u o p o s en y. m.: Manttaaliin pannun maan vapauttami-
39667:         "        sesta vankeinkuljetus-rasituksesta. Ks. Vankeinkuljetus.
39668:              77, Huoposen y. m.: Maanviljelys- ja meijerikoneiden tuonti-
39669:         "        tullin lakkauttamisesta tahi ainakin tuntuvasti alentamisesta
39670:                  Ks. Tulli.
39671:              78, H u o p o sen y. m.: Iltamien toimeenpanemisesta kannetta-
39672:         "        vien erilaisten maksujen lakkauttamisesta. Ks. lltama.
39673:              79, M y II y 1 ä n y. m.: Taloudellisen ja koneellisen tutkimuksen
39674:         "        toimittamisesta rautatietä varten Sievin asemalta Oulun radalla
39675:                  Suonnejoen asemalle Savon radalla. Ks. Rautatie.
39676:              80, K o m u n y. m.: Metsästysasetuksen muuttamisesta siihen
39677:         "        suuntaan, että metsästys tulisi maan omistuksesta riippumatto-
39678:                  maksi. Ks. J\lletsästysasetus.
39679:              81, Koposen y. m.: Valtion työolojen järjestämisestä. Ks.
39680:         "        Valtion työt.
39681:              82, Anni Huotarin y. m.: Aviovaimon toimivaltaa ja pesän
39682:         "        omaisuuden hallintoa koskevan lainsäädännön uudistamisesta.
39683:                  Ks. Aviovaimo.
39684:              83, A n t o n H u ota r i n y. m.: Oikeuden myöntämisestä Edus-
39685:                  kunnalle määrätä julkisten viranomaisten ja laitosten käyttä-
39686:                  misestä menevät maksut. Ks. Maksut.
39687:              84, V e r a H j e 1 t i n y. m.: Förslag om inrättandet af fångvårds-
39688:         "        kolonier för unga förbrytare och för personer dömda för
39689:                  mindre brott samt föröfvare af brott under behjärtansvärda
39690:                  förmildrande omständigheter. Ks. Vankeinhoitosiirtolat.
39691:              85, G. G. Rose n q v i s t i n: Angående ordnandet af åboernas
39692:         "        och brukens rättigheter tili de kronohemman, hvilka af sär-
39693:                  skilda bruk på grund af äldre författningar blifvit skatteköpta
39694:                  framför åboerna. Ks. Tehdastilat.
39695:              86, G. G. R o s en q v i s t i n y. m.: Angåeude öfverlåtande af
39696:         "        kronan tillhöriga boställen åt kommuner och enskilde i syfte
39697:                  att därigenom förskaffa jord åt torpare och obesuttne. Ks.
39698:                  Virka talot.
39699:              87, K a a r ne en: Erinäisistä toimenpiteistä maan hankkimiseksi
39700:         "        tilattomalle väestölle. Ks. Tilattomat.
39701:              88, K a a r ne e n: Sotilas- ja siviilivirkatalojen käyttöjärjestelmän
39702:         "        muuttamisesta. Ks, Virkatalot
39703:              89, K a a r n e e n : Arm. esityksen antamisesta erinäisiksi muutok-
39704:         "        siksi voimassa olevaan metsästysasetukseen. Ks. Metsästysasetus.
39705:              90, J o h n H e d b e r g i n : Angående verkställande af ekonomisk
39706:         "        och instrumental undersökning för en bibana från Perniö
39707:                  station genom Kimito öland tili Dalsbruk. Ks. Rautatie.
39708:                                  Asialuettelo.                              2389
39709: 
39710: 
39711: -   N:o     91, Ä n g e s 1 e v ä n y. m.: Arm. esityksen antamisesta Eduskun-
39712:                 nalle sellaiseksi lisäykseksi voimassa olevaan Rikoslakiin, että
39713:                 sukupuoliyhteys mielisairaan aviopuolisonkin kanssa tulisi
39714:                 rangaistuksen alaiseksi. Ks. Mielisairas.
39715:            92, K a II i on y. m.: Oikeuden myöntämisestä Eduskunnalle
39716:     "           yhdessä Hallitsijan kanssa määrätä valtion virka- ja palvelus-
39717:                miesten palkat ja valvoa virkamiesten toiminnan tarkoituksen-
39718:                 mukaisuutta, sekä virkamiesoloja koko laajuudessaan koske-
39719:                 van tutkimuksen toimeenpanemisesta. Ks. Virkamiesolot
39720:            93, K a r e k s e n ja S o i n i s e n: Määrarahan myöntämisestä
39721:     "           vuodeksi Hl09 Suomen opiskelevan Nuorison Raittiusliiton
39722:                 keskustoimikunnalle. Ks. Raittiusseurat
39723:            94, S o i n i se n y. m.: Määrärahan myöntämisestä kansankirjas-
39724:                 tojen kannattamiseksi sekä tilaisuuden valmistamisesta kun-
39725:                tien kantakirjastoille ilmaiseksi saada y!eisillä varoilla julkais-
39726:                 tua virallista ja muuta kirjallisuutta. Ks. Kansankirjastot.
39727:            95, P e 1t o se n y. m.: Määrärahan myöntämisestä koulukeittojen
39728:     "           järjestämiseksi köyhille kansakoulunoppilaille Kouluylihalli-
39729:                 tuksen kautta. Ks. Koulukeitot.
39730:            96, L a n t on y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta Lapin asemalta
39731:                 Kajaanin-Iisalmen radalle rakennettavanrautatien suunnasta.
39732:                 Ks. Rautatie.
39733:            97, P y k ä 1 ä n y. m.: V. 1864 annetun aitausasetuksen muutta-
39734:     "           misesta. Ks. Aitausasetus.
39735:            98, P y k ä 1 ä n y. m.: Piirilääkärinvirkojen lakkauttamisesta ja
39736:     "           kunnanlääkärijärjestelmän edelleen kehittämisestä. Ks. Piiri-
39737:                 lääkärinvirat
39738:            99, H o i k a n y. m.: Yleisen vanhuus- ja ansiokyvyttömyys- sekä
39739:     "           leskien ja orpojen vakuutuksen aikaansaamisesta. Ks. Työ-
39740:                 väenvakuutus.
39741:           100, K ä v y n y. m.: Ehdollisten tuomioiden käytäntöön ottami-
39742:     "           sesta. Ks. Ehdollinen tuomio.
39743:           101, Kirveen y. m.: Toimenpiteistä esikaupunkien asukasten
39744:     "           oloissa vallitsevien epäkohtien poistamiseksi. Ks. Esikau-
39745:                 pungit.
39746:           102, V e i j o 1 a n y. m.: Alaikäisten tupakankäytön rajoittamisesta.
39747:     "           Ks. Tupakka.
39748:           103, A h m a v a a r a n : Kolarin kappeliseurakunnan asettamisesta
39749:                 verotukseen nähden samalle kannalle kuin Lapin kihlakun-
39750:                 nan kunnat. Ks. Kolari.
39751:           104, Ahmavaaran: Taloudellisen ja koneellisen tutkimuksen
39752:     "           toimeenpanemisesta rautatietä varten Rovaniemeltä Kemijär-
39753:                 ven kirkonkylään. Ks. Rautatiet.
39754:           105, H a 1 o sen : Eläkkeen myöntämisestä kuntien palveluksessa
39755:                 oleville kätilöille. Ks. Kätilö.
39756:     ,     106, H a 1 o sen: Oikeuden myöntämisestä Lapin kihlakunnan
39757:                väestölle saada vapaasti kruunun metsistä ottaa tuulenkaatoja,
39758:                Iiekopuita sekä juurakoita ynnä koota poronjäkälää. Ks. Lappi.
39759:           107, H a 1 o sen: Vapautuksen myöntämisestä Lapin kihlakunnan
39760:     "          asukkaille leimaveron suorittamisesta. Ks. Leimavero.
39761:           108, K a a r n e en : Toimenpiteistä maanhankkimiseksi tilattomalle
39762:                väestölle. Ks. Kruununtorpparit.
39763:           109, K a a r n e en : Sunnuntaityön poistamisesta kaikilla sekä
39764:     "          valtion että yksityisten liike- ja toimialoilla. Ks. Sunnuntaityö.
39765:     ,     110, P a a s i v u o r e n y. m.: Esityksen antamisesta työväen suo-
39766: 2390                              Asialuettelo.
39767: -------------------
39768: 
39769: 
39770:                  jeluslaiksi sekä 8-tuntisen pisimmän sallitun työpäivän lain
39771:                  kautta määräämisestä. Ks. Työväensuojelus.
39772:  -     N:o 111, Anton Huotarin y. m.: Vankiloissa käytettyjen vanhettu-
39773:                  neiden rangaistusten poistamisesta ja vankilain sisällisen jär-
39774:                  jestyksen muuttamisesta. Ks. Vankilat.
39775:            112, A. R. H e d b e r g i n och S u n d b 1 o m i n : Angående be-
39776:         "        viljande af statsanslag för premier för dödade sälar samt an-
39777:                  slag för uppmuntrande af fiskerinäringen. Ks. Hylje.
39778:            113, Koski sen y. m.: Valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta
39779:         "        siihen suuntaan, että Suuri valiokunta kokonaan poistetaan.
39780:                  Ks. Suuri valiokunta.
39781:            114, Koskisen y. m.: Määräävän päättäruisvallan myöntämisestä
39782:         "        Eduskunnalle tulliverotukseen nähden. Ks. Tulli.
39783:            115, K a II i on y. m.: Rautatien rakentamisesta Ylivieskasta Haa-
39784:         "        pajärvelle ja koneellisen tutkimisen toimeenpanemisesta
39785:                  Haapajärven-Iisalmen linjalla, sekä arm. esityksen antami-
39786:                  sesta radan rakentamiseksi. Ks. Rautatie.
39787:            116, K a II i on y. m.: Koroitetun valtioavun myöntämisestä Ou-
39788:          "       lun suomalaiselle yhteiskoululle, nautittavaksi niin kauvan
39789:                  kuin koulu täyttää asianmukaiset sitä varten määrätyt ehdot.
39790:                  Ks. Oulu.
39791:            117, V a he en y. m.: Kärsämäen ja Haapaveden kunnissa sijait-
39792:          "       sevan n. s. Piipsannevan kuivattamisesta. Ks. Piipsanneva.
39793:            118, V e r a H j e 1 t i n ja N i s s i s e n: Om komplettering af
39794:          "        Hälsovårdstadgan därhän, att kvinliga sundhetsinspektörer
39795:                   blefve invalda i sundhetsnämderna. Ks. Terveydenhoito-
39796:                   sääntö.
39797:             119, Paasivuoren y. m.: Esityksen antamisesta Eduskunnalle
39798:          "       ammattien tarkastajain luvun lisäämisestä ja ammattitarkas-
39799:                  tuksen uudella tavalla järjestämisestä. Ks. Ammattitarkastajat.
39800:             120, E. S. Y r j ö- K o s k i sen y. m.: Hengellisen hoidon järjes-
39801:                   tämisestä mielisairaiden hoitolaitoksiin. Ks. Mielisairaat
39802:             121, E. S. Y r j ö - K o s k i sen y. m.: Lisäyksistä Rikoslain voi-
39803:          "        maanpanoasetuksen 20 §:n 2 kohtaan. Ks. Väkijuomat.
39804:             122, E. S. Y r j ö- Koskisen y. m.: Kannatusavun myöntämi-
39805:          "        sestä työväenopistoille. Ks. Työväenopistot.
39806:             123, E. S. Yrjö-Koskisen y. m.: Pälkäneen pitäjässä olevan
39807:          "         Kostian virran perkaus- ja kanavoiruishankkeen toteuttami-
39808:                   sesta. Ks. joenperkaus.
39809:             124, E. S. Yrjö-Koskisen y. m.: Rautatielinjan koneellisesta
39810:          "        ja taloudellisesta tutkimisesta Lahdesta Päijänteen 1änsipuo-
39811:                   litse Jyväskylään. Ks. Rautatie.
39812:             125, Kairamon y. m.: Uudisasutuksen edistämisestä kruunun
39813:          "        metsämailla. Ks. Kruunun metsämaat
39814:             1Z6, Dag m a r Neo v i u k sen y. m.: Angående lagstiftningsåt-
39815:          "        gärd i syfte att bereda rättsligt skydd för barn mot grymhet,
39816:                   misshandel, vanvård och skadligt utnyttjande af deras arbets-
39817:                   kraft. Ks. Lapsi.      ·
39818:             127, Nixin y. m.: Om beviljande afans1ag för1andtbrukssällskapen
39819:          "        tili stipendier för småbrukare. Ks. Pienviljelys.
39820:             128, Kaski s en y. m.: Muutoksista ja lisäyksistä arm. asetuk-
39821:          "        seen säästöpankeista. Ks. Säästöpankkiasetus.
39822:             129, Heikkisen y. m.: Uuden metsästysasetuksen säätämisestä.
39823:          "        Ks. Metsästysasetus.
39824:             130, Heikki se n: Kannatuksen myöntämisestä valtionvaroista
39825:          "
39826:                                Asialuettelo.                               2391
39827: 
39828: 
39829:                radan rakentamista varten Oulusta Vaalan satamapaikkaan.
39830:                Ks. Rautatie.
39831: -   N:o 131, Heikkisen ja Poutiaisen: Taloudellisen ja koneel-
39832:                lisen tutkimuksen toimeenpanemisesta rautatietä varten Vaa-
39833:                lasta Kajaanin kautta Nurmekseen. Ks. Rautatie.
39834:          132, H ei k k i s en ja P i i r a i sen: Taloudellisen ja koneelli-
39835:      "         sen tutkimuksen toimittamisesta rautatietä varten Kajaanin
39836:                kaupungista Kuusamon kirkolle sekä tämän radan erään osan
39837:                rakentamista koskevan arm. esityksen antamisesta Eduskun-
39838:                 nalle. Ks. Rautatie.
39839:          133, Hu 1 t i n i n y. m.: Aviovaimon toimivaltaa ja oikeutta lapsiinsa
39840:      "         sekä pesän omaisuuden hallintoa koskevan lainsäädännön
39841:                uudistamisesta. Ks. Aviovaimo.
39842:          134, Hu 1 t i n i n y. m.: Oikeuden myöntämisestä naiselle samoilla
39843:      "          ehdoilla kuin mieskin päästä valtion virkoihin. Ks. Nainen.
39844:          135, Latvan y. m.: Rautatien rakentamisesta Porin kaupungista
39845:      "          Kankaanpään kirkolle. Ks. Rautatie.
39846:          136, P u II i se n y. m.: Maanviljelysseurojen pienviljelijöitä varten
39847:      "          toimeenpaneman kehoitus- ja opastustoiminnan järjestämisestä.
39848:                 Ks. Opastustoiminta.
39849:          137, P u II i sen y. m.: Valtion maanviljelystarkotuksiin harjotta-
39850:      "          man lainausliikkeen uudestaan järjestämisestä. Ks. Maanvilje-
39851:                 lyslainat             .
39852:          138, Järvisen y. m.: Äänioikeusikärajan määräämisestä 21 vuo-
39853:      "          deksi sekä äänioikeusraj_oitusmääräysten poistamisesta Valtio-
39854:                 päiväjärjestyksestä. Ks. Äänioikeusrajoitukset
39855:          139, Lahti se n ja A. P. H ä m ä 1 ä i se n : Rautatien rakenta-
39856:                 misesta Värtsilän asemalta Hiiskoskelle sekä määrärahan
39857:                 myöntämisestä vuotena 1909 töiden alkamiseksi. Ks. Rautatie.
39858:          140, W u orimaan y. m.: Osuusmeijereille myönnettyjen meije-
39859:       "         rilainojen maksuajan pidentämisestä. Ks. Meijerilainat.
39860:           141, W u orimaan y. m.: Langettavatautisten hoitoa varten pe-
39861:       "         rustettujen yksityisten hoitolaitosten kannattamisesta ja Ian-
39862:                 gettavatautisten hoitokysymyksen järjestämistä koskevan arm.
39863:                 esityksen antamisesta Eduskunnalle. Ks. Langettavatauti.
39864:           142, Kivi 1 i n n a n y. m.: Kruunun tiloilla olevien torpanaluei-
39865:       "          den muodostamisesta eräissä tapauksissa itsenäisiksi tiloiksi
39866:                  tai palstatiloiksi. Ks. Kruununtilojen kantatorpat
39867:           143, K a II e H ä mä 1 ä i sen y. m.: Niiden kohtien poistamisesta
39868:       "         Valtiopäiväjärjestyksen 29 §:stä, jotka ehkäisevät Eduskunnan
39869:                 täyttä aloteoikeutta perustus- ja kirkkolakikysymyksissä. Ks.
39870:                 Aloteoikeus.
39871:           144, A i r o 1 a n : Oikeuden myöntämisestä Eduskunnalle vuosit-
39872:                  tain hallituksen noudatettavaksi vahvistaa seikkaperäinen val-
39873:                  tion tulo- ja menoarvio. Ks. Tulo- ja menoarvio.
39874:           145, V i k m a n i n y. m.: Hallintoviranomaisten asiain esittelyn jär-
39875:        "         jestämisestä tarkotuksenmukaisemmaksi ja nopeammaksi sekä
39876:                  virkamiesten palkkauksen ja eläkkeiden saattamisesta koh-
39877:                  tuullisemmiksi. Ks. Virkamiesolot
39878:           146, Soinisen y. m.: Rautatien rakentamisesta Lahden asemalta
39879:        "         Heinolan kaupungin kautta Jyväskylän kaupunkiin. Ks.
39880:                  Rautatie.
39881:           !47, Laineen y. m.: Porvoon Suomalaisen yhteiskoulun muo-
39882:        "         dostamisesta kahdeksanluokkaiseksi valtion yhteiskouluksi.
39883:                   Ks. Porvoo.
39884:           148, f u n n i 1 a n y. m.; Rautatielinjan tutkimisesta Kuloveden py-
39885:       "
39886: 2392                              Asialuettelo.
39887: 
39888:                 säkiltä Porin radalta Ikaalisten kauppalaan sekä arm. esityksen
39889:                 antamisesta radan rakentamiseksi. Ks. Rautatie.
39890:  -     N:o 149, N e v a n 1i n n a n y. m.: Virkamiesoloissamme ja sitä koske-
39891:                 vassa lainsäädännössä olevien epäkohtien perinpohjaisesta
39892:                 korjaamisesta. Ks. Virkamiesolot
39893:            150, W i 1 ja kaisen y. m.: Arm. esityksen antamisesta laiksi
39894:         "        kuntaa laajempien itsehallintopiirien hallinnosta. Ks. Itse-
39895:                  hallintopiiri.
39896:            151, P u 11 i sen ja A r o k a 11 i on: Rautatielinjan tutkimisesta
39897:         "       Koljolan asemalta Käkisalmeen sekä arm. esityksen antami-
39898:                 sesta radan rakentamista varten. Ks. Rautatie.
39899:            152, P u 11 i sen y. m.: Rautatien rakentamisesta Viipurin ase-
39900:                  malta Koiviston satamaan. Ks. Rautatie.
39901:            153, A 1m a Jokisen y. m.; Aviovaimon oikeutta lapsiinsa kos-
39902:                  kevan lainsäädännön uudistamisesta. Ks. Aviovaimo.
39903:            154, Nykäsen y. m.: Poikkiradan rakentamisesta Jyväskylän
39904:                  kaupungista Hankasalmen ·kautta Pieksämäen asemalle Savon
39905:                 radalla ja siitä edelleen Joroisten kautta Savonlinnaan sekä
39906:                  haararadan rakentamisesta Joroisista Varkauden ja Lehtonie-
39907:                  men tehtaille ja arm. esityksen antamisesta radan rakentami-
39908:                 sesta. Ks. Rautatie.
39909:            155, V i k m a n i n y. m.: Apteekkilaitoksen uudestaan järjestämi-
39910:                 sestä. Ks. Apteekki.
39911:            156, W e m m e 1puu y. m.: Rautatielinjan tutkimisesta Risteen
39912:         "       asemalta Loimaan asemalle sekä arm. esityksen antamisesta
39913:                  radan rakentamisesta. Ks. Rautatie.
39914:            157, H a 11 s te n i n y. m.: Verojärjestelmän uudistamisesta. Ks.
39915:         "        Verotuslaitos.
39916:            158, K ä k i k o s k en y. m.: Lainsäädäntötoimenpiteistä hakukel-
39917:         "       poisuuden tunnustamiseksi naiselle kaikkiin valtion virkoihin.
39918:                  Ks. Nainen.
39919:            159, T o r p a n ja P o h j a n p a 1 o n : Rautatien rakentamisesta
39920:         "        Kokkolasta Suolahteen ja varojen määräämisestä sitä varten.
39921:                  Ks. Rautatie.
39922:            160, Ä n g e s 1 e v ä n y. m.: Määrärahan myöntämisestä jokaiseen
39923:         "        kuntaan kurssin suorittaneen kätilön käytettäväksi synnytys-
39924:                 tiloissa vähävaraisille vaatetukseen ja muihin välttämättömiin
39925:                 tarpeisiin. Ks. Kätilö.
39926:            161, Sun d b 1om i n: Angående de privata fortsättningsklassernas
39927:         "       i Mariehamn öfvertagande af staten och sammanslående med
39928:                 det femklassiga realläroverket på samma ort tili ett fullstän ·
39929:                 digt reallyceum. Ks. Maarianhamina.
39930:            162, S u n d b 1 o m i n: Angående beviljande af ans1ag för år 1909
39931:         "        för föreläsningsverksamheten och ungdomsföreningssträfvan-
39932:                 dena. Ks. Luentotoiminta.
39933:            163, Kaskisen ja P a 1o heimon: Taloudellisen ja koneelli-
39934:         "       sen tutkimuksen toimeenpanemisesta rautatietä varten Tu-
39935:                  rusta Riihimäelle sekä radan rakentamista koskevan arm.
39936:                  esityksen antamisesta Eduskunnalle. Ks. Rautatie.
39937:            164, Ta n t u n: Erinäisten helpoitusten myöntämisestä meijerilai-
39938:         "       nojen ehtoihin. Ks. Meijerilainat.
39939:            165, Virkkusen y. m.: Serumtutkimus- ja valmistuslaitoksen
39940:         "        perustamisesta maahan. Ks. Serumtutkimus- ja valmistus-
39941:                 laitos.
39942:            166, Vi r k k u sen y. m.: Rautatien rakentamisesta Suonnejoen
39943:         "
39944:                                 Asialuettelo.                             2393
39945:                      ----------------------------------
39946: 
39947: 
39948:              asemalta Savon radalla Suolahden asemalle Haapamäen-Jy-
39949:               väskylän-Suolahden radalla. Ks. Rautatie.
39950: -   N:o 167, K a r e k sen ja Sarasteen: Enennetyn valtioavun myön-
39951:               tämisestä kansanopistojen ylläpitämiseksi sekä määrävuotisten
39952:               palkankorotusten valmistamiseksi kansanopistojen opettajille.
39953:               Ks. Kansanopisto.
39954:      , 168, K a re k sen ja Sarasteen:                 Rautatien rakentamisesta
39955:               Savonlinnasta Mikkelin kautta Jyväskylään. Ks. Rautatie.
39956:         169, K a r e k sen y. m.: Määrärahan myöntämisestä kullekin kan-
39957:               sanopistolle varatlomien oppilaiden apurahoiksi. Ks. Kansan-
39958:               opisto.
39959:         170, Ä n g e s 1 e v ä n y. m.: Rikoslain 20 luvun 7 §:n muutta-
39960:               misesta. Ks. Suojelusikä.
39961:         171, K a II i on y. m.: Valtion takuulla toimivan hypoteekkipankin
39962:               perustamisesta tilattoman väestön maanostoluotan välittäjäksi.
39963:               Ks. Tilaton väestö.
39964:      , 172, H a 1 o sen: Uudisasutuksen edistämisestä Lapin kihlakun-
39965:                nassa. Ks. Uudisasutus.
39966:         173, H a 1 o sen : Taloudellisen ja silmämääräisen tutkimuksen
39967:              toimeenpanemisesta rautatien rakentamista varten Tornion
39968:                asemalta Turtolan pitäjään sekä radan- rakentamista koskevan
39969:               arm. esityksen antamisesta Eduskunnalle. Ks. Rautatie.
39970:      , 174, H e 1 e n i u s-S e p p ä 1ä n: Eduskunnan kirjaston laajenta-
39971:                misesta yleiseksi yhteiskunnalliseksi kansalliskirjastoksi ja
39972:               tiedonantotoimistoksi sekä 40,000 markan määrärahan myön-
39973:               tämisestä v. 1909 mainittuun tarkoitukseen. Ks. Eduskunnan
39974:                kirjasto.
39975:         175, V i k m a n i n ja R i i he 1 ä n : Rautatielinjan tutkimisesta Si-
39976:                molan asemalta Vilajoen taikka Tormon satamaan Suomen
39977:                lahden rannalla. Ks. Rautatie.
39978:         176, K a a r n e e n ja H e 1 e n i u s-S e p p ä 1 ä n : Arm. esityksen
39979:                anomisesta asetukseksi, joka kieltää 19 p:nä kesäk. 1902 an-
39980:                netun maanvuokralain häätöä koskevain pykäläin käytännössä
39981:                sovittamisen. Ks. Häätö.
39982:       , 177, Kaarneen ja Helenius-Seppälän: Määrärahan
39983:                myöntämisestä kesäsiirtoJoiden kannattamiseksi köyhälistön
39984:                lapsille. Ks. Kesäsiirtola!.
39985:       , 178, H e 1 en i u s-S e p p ä 1 ä n : Komitean asettamisesta n. s. vi-
39986:                visektionikysymyksen selvittämiseksi. Ks. Vivisektioni.
39987:          179, S o h 1 b e r gin y. m.: Om införande af nykterhetsundervis-
39988:                ning vid fångvårdsanstalterna i Jandet Ks. Vankilat.
39989:       , 180, Kaskisen y. m.: Kuoletuslainojen myöntämisestä maan-
39990:                viljelyskouluille tarkoituksenmukaisten rakennusten aikaan-
39991:                saamiseksi. Ks. Maanviljelyskoulut.
39992:       , 181, A 1 a-K u 1 j u n ja Koi v i s t on: Arm. esityksen anomisesta
39993:                rautatien rakentamista varten Suolahden asemalta Pännäisten
39994:                asemalle. Ks. Rautatie.
39995:          182, P e 1 t o s en: Toimenpiteistä pohja-, keski- ja yläkoulun lo-
39996:                pulliseksi järjestämiseksi. Ks. Koulujärjestelmä.
39997:       , 183, P e 1t o sen: Laajemman hakukelpoisuuden myöntämisestä
39998:                valtion virkoihin realilyseon keskikoulun oppimäärän suorit-
39999:                taneille. Ks. Virkakelpoisuus.
40000:          184, Sun d b 1om i n ja John H ed be rg i n: Om befrielse för post-
40001:                hemmanen i Eckerö kommun från skyldigheten att vinter-
40002:                tid frambefordra post tili Grisslehamn i Sverge. Ks. Posti-
40003:                talot.
40004: 2394                              Asialuettelo.
40005: 
40006:   -    N:o 185, John H e d b e r g i n y. m.: Angående afskaffande af de vid
40007:                 tidningars postförsändelse af prenumeranten tili förmån för
40008:                 postförvaltaren utgående afgifter. Ks. Postinhoitajapalkkio.
40009:            186, W ei jo 1 a n y. m.: Vuotuisen määrärahan myöntämisestä
40010:         "       maanviljelysharrastusten elvyttämiseksi toimeenpantavia ret-
40011:                 keilyjä varten. Ks. Retkeilyt.
40012:            187, Lahtisen y. m.: Valtion omistaman oppi- ja opetusväli-
40013:         "       neiden kustannusliikkeen perustamisesta. Ks. Opetusvälineet.
40014:            188, S u 1 o W u o 1 i j o e n : Rikoslain muuttamisesta siihen suun-
40015:         "       taan, että ehdollisella tuomiolla tulisi olemaan mahdollisimman
40016:                 laaja ala rankaisusysteemissä. Ks. Ehdollinen tuomio.
40017:            189, Paunun y. m.: Sotilas- ja siviilivirkatalojen käyttöjärjestel-
40018:         "       män muuttamisesta ja niiden alustalaisten aseman turvaami-
40019:                 sesta. Ks. Virkatalot
40020:            190, S i v en i u k sen y. m.: Kahdeksan-tuntisen työpäivän käy-
40021:         "       täntöön ottamisesta valtion ja kuntain töissä. Ks. Työpäivä.
40022:            191, Huttusen y. m.; Viljelyspakkoa koskevan lain säätämisestä.
40023:         "       Ks. Viljelyspakko.
40024:            192, S i v en i u k sen y. m.: Komitean asettamisesta valmista-
40025:         "        maan ehdotusta muutoksiksi 24 p:nä huhtikuuta 1903 annetun
40026:                 rautateiden hallintoa koskevan asetuksen 24 ja 25 §:ään.
40027:                 Ks. Rautateitten hallinto.
40028:            193, Tannerin y. m.: Valtion omistaman maaomaisuuden säi-
40029:         "       lyttämisestä valtion hallussa ja eräiden yhtiöiden ja yksityis-
40030:                 ten veivoittamisesta laissa tarkemmin määrättävillä ehdoilla
40031:                 valtiolle luovuttamaan omistamansa metsä- ja viljelysmaat.
40032:                 Ks. Valtion maaomaisuus.
40033:            194, Korhosen y. m.: Esityksen antamisesta Eduskunnalle
40034:         "       koululääkäritoimen järjestämisestä koulujen ja niiden oppi-
40035:                 laiden terveydenhoidon valvontaa varten. Ks. Koululääkärit.
40036:            195, Kirjarinnan y. m.: Vuotuisen valtioavun lisäämisestä
40037:         "       ,Kansan näyttämö" nimiselle teatterille. Ks. ,Kansan Näyt-
40038:                 tämö".
40039:            196, W a 1 ja k a n y. m.: Esityksen antamisesta säännöllisen yö-
40040:         "       työn poistamisesta kirja- ja kivipaino-ammattialalla. Ks.
40041:                 Yötyö.
40042:            197, La n t on y. m.: Pieniviljelyksen edistämisestä. Ks. Pieni-
40043:         "       viljelys.
40044:            198, K a II i on y. m.: Armollisen esityksen antamisesta ensi val-
40045:         "       tiopäiville uusituksi palkkaussäännöksi. Ks. Palkkaussääntö.
40046:            199, A r o k a II i o n :    Aitausvelvollisuutta koskevia määräyksiä
40047:         "       haittaavien epäkohtien korjaamisesta. Ks. Aitausasetus.
40048:            200, A r o k a 11 io n: Kalastusolojen järjestämisestä Laatokan ve-
40049:                   sillä. Ks. Kalastus.
40050:            201, A r o k a 11 i on: Poikkiradan rakentamisesta Jyväskylästä
40051:         "        Pieksämäen kautta Savonlinnaan, haararadoin Varkauteen,
40052:                 sekä Savonlinnan- Elisenvaaran radan jatkamisesta Kurkijoen
40053:                 satamaan. Ks. Rautatie.
40054:            202 a, A h m avaa r a n y. m.: Suomen asiain valmistelun ja
40055:                 alamaisen esittelyn säilyttämisestä perustuslainmukaisella kan-
40056:                 nalla. Ks. Esittely.
40057:            202 b, Rosenqvist, V. T. y. m. Om bibehållandet af grundlags-
40058:                 enlig ordning vid de finska ärendenas beredning och under-
40059:                 dåniga föredragning. Ks. Esittely.
40060:            203, K o s k e 1 i n i n: Rautatien rakentamisesta Pieksämäen ase-
40061:         "
40062:                           Asialuettelo.                            2395
40063: 
40064:          maita Jyväskylään ja Suolahden asemalta Saarijärven, Pihti-
40065:          putaan ja Haapajärven kautta Ylivieskan asemalle. Ks. Rau-
40066:          tatie.
40067: N:o 204, Koske 1 i n'in y. m.: Alotteeseen ryhtymisestä muistopat-
40068:          saan pystyttämiseksi j. V. Snellmanille. Ks. Muistopatsas .
40069:  •, 205, K o s k e 1 i n'in ja H u o p o s e n: Apteekkiolojen perinpoh-
40070:          jaisesta ja yhdenmukaisesta järjestelystä. Ks. Apteekki.
40071:  , 206, H u o p o s e n: Käkisalmen yhteiskoulun ottamisesta valtion
40072:          huostaan. Ks. Käkisalmi.
40073:  , 207, Huoposen: Valtiovaraston saattamisesta vastuunalaiseksi
40074:          yksityisiä kohtaan virkamiesten virheellisen menettelyn heille
40075:          tuottamasta vahingosta. Ks. Virkamies.
40076:  , 208, Kivi 1 i n n a n y. m.: Valtion kannatusavun myöntämisestä
40077:          Pietarin Suomalaiselle yhteiskoululle. Ks. Pietari.
40078:  , 209, A i r o 1 a n y. m.: juutalaisten &sumis- ja kansalaisoikeuksia
40079:          rajoiltavien lakimääräysten kumoamisesta. Ks. juutalaiset.
40080:  , 210, A i r o 1 a n y. m. Muutoksesta luotsi- ja majakkalaitosta
40081:          koskevaan asetukseen 21 p:ltä huhtik. 1903. Ks. Luotsi- ja
40082:          majakkalaitos.
40083:  , 211, La i n e e n ja K ä k i k o s ken: Taloudellisen ja koneellisen
40084:          tutkimuksen toimeenpanemisesta oikorautatietä varten linjalla
40085:          järvenpää-Koria ja esityksen antamisesta radan rakentami-
40086:          seksi. Ks. Rautatie.
40087:  , 212, Tuomikosken y. m.: Toimenpiteistä maanjakojen toi-
40088:          meenpanemisen edistämiseksi. Ks. Maanjaot.
40089:     213, He 1 en i u s- Seppä 1ä n: Eduskuntavaaleista voimassa ole-
40090:          vain lakimääräysten muuttamisesta sellaisiksi, että eri vaali-
40091:          piirien samaan puolueeseen kuuluvat vaaliliitot voisivat yhtyä
40092:          koko maan käsittäväksi vaaliliitoksi. Ks. Vaaliliitot.
40093:   , 214, P y k ä 1ä n y. m.: Tylsämielisten hoidon järjestämisestä sekä
40094:          kasvatus- ja hoitolaitosten perustamisesta niitä varten. Ks.
40095:          Tylsämieliset.
40096:  , 215, Järvisen y. m.: Sellaisen muutoksen aikaansaamisesta
40097:          Valtiopäiväjärjestykseen, ett~ äänestykset Eduskunnassa toi-
40098:          mitettaisiin avoimesti. Ks. Äänestykset Eduskunnassa.
40099:   , 216, J u n n i 1 a n y. m.: Marraskuun 9 p:nä 1868 annetun, kiinni-
40100:          tystä kiinteään omaisuuteen koskevan asetuksen 22 §:n
40101:           muuttamisesta. Ks. Kiinnitysasetus.
40102:     217, La g e r 1 ö f'in: Vertailevan tutkimuksen toimeenpanemisesta
40103:          rautatietä varten Vaalasta Oulun radalle sekä Lestiiän kirkolta
40104:           Iisalmen-Kajaanin radalle. Ks. Rautatie.
40105:   , 218, Kairamon ja P a 1o heimon: Tilaisuuden valmistami-
40106:          sesta sukulunastustilojen (bördsrättshemman) asukkaille saada
40107:          tilansa perintötaloiksi. Ks. Sukulunastustilat.
40108:   , 219, La g e r 1 ö f'in: Taloudellisen ja silmämääräisen tutkimuksen
40109:           toimeenpanemisesta rautatietä varten Rovaniemeltä Kemijär-
40110:           ven kirkonkylään. Ks. Rautatie.
40111:   , 220, H a n n e s G e b h a r d i n: Näkökohtia Tilattoman väestön
40112:           lainarahaston uudelleen järjestämisestä. Ks. Tilatt. väestön
40113:           lainarahasto.
40114:   , 221, He d v i g G e b h a r d i n y. m.: Komitean asettamisesta
40115:          tutkimaan äit,iysvakuutuksen mahdollisuutta ja järjestelyä
40116:           maassa. Ks. Äitiysvakuutus.
40117:   , 222, K ä k i k o s k e n y. m.: Entistä runsaamman valtion kanna-
40118:          tuksen myöntämisestä pelastavaa siveellisyystyötä tekeville
40119:           yhdistyksille ja laitoksille. Ks. Siveellisyystyö.
40120:                                                                   VII
40121: 2396                                 Asialuettelo.
40122: 
40123:         ,     223, H e 1e n i u s- S e p p ä 1ä n y. m.: Työkyvyttömyys ja van-
40124:                    huusvakuutuksen järjestämisen jouduttamisesta sekä suunni-
40125:                    telman laatimisesta leskien ja orpojen sekä työttömäin ja sai-
40126:                    raiden avustamisen järjestämisestä. Ks. Työväenvakuurus.
40127:         ,     224, He 1 en i u s- Seppälän ja K a a r ne en: Valtion työ-
40128:                    olojen järjestämisestä. Ks. Valtion työt.
40129:               225, Halosen: Voimassa olevan kalastussäännön eräitten pykä-
40130:                    lien muuttamisesta. Ks. Kalastussääntö.
40131: Apteekki. Ae:t apteekkiolojen uud. järjestämisestä: ed. Arajärven y. m.
40132:               N:o 52, ed. Vikmanin y. m. N:o 155, sekä ed. Koskelinin ja Huo-
40133:               posen N:o 205, Liitteet IV siv. 80--92, L. Tv:aan 220.
40134: 
40135: Armollinen esitys:
40136:        N :o 1, varain osottamisesta valtiopäiväkustannusten suorittamiseen.
40137:                Ks. Valtiopäiväkustannukset.
40138:         ,  2, sisältävä ehdotuksen metsänhoito-asetukseksi ja asetukseksi
40139:                eräiden 3 p:nä Syyskuuta 1886 annetun metsälain pykälien
40140:                muuttamisesta toisin kuuluviksi. Ks. Metsänhoitoasetus.
40141:         ,, 3, eräänlaatuisista yhteismetsistä. Ks. Yhteismetsät.
40142:         ,  4, koskeva rajoituksia eräänlaatuisten elinkeinojen harjoittajain
40143:                oikeuteen kiinteistönhankintaan maalla. Ks. Puutavaraliikkeet
40144:            5, koskeva erillisten vesijättöjen muodostamista itsenäisiksi tiloiksi.
40145:                Ks. Vesijlltöt.
40146:         ,  6, leimasuostunnasta vuonna 1909. Ks. Leimasuostunta.
40147:         ,  7, koskeva suostuotaveroa pelikorteista. Ks. Pelikortit.
40148:         ,  8, varojen hankkimisesta niihin tarpeisiin, joihin vakinaiset val-
40149:                tion tulot eivät riitä. Ks. Tulo- ja menoarvio.
40150:         ,  9, varojen osottamisesta kansakoululaitosta ynnä erinäisiä sivis-
40151:                tystarkoituksia varten vuodeksi 1909. Ks. Kansakoululaitos.
40152:         , 10, koskeva muutettuja määräyksiä hirven metsästämisestä. Ks.
40153:                Hirven metsästys.
40154:         , 11, siitä verosta, joka paloviinan valmistamisesta on suoritettava,
40155:                sekä sanotun veron käyttämisestä. Ks. Paloviinavero.
40156:         , 12, suosiuntaverosta mallasjuomain valmistamisesta. Ks. Mallas-
40157:                juomasuostunta.
40158:         , 13, koskeva asetusta maanvuokrasta maalla. Ks. Maanvuokra.
40159:         , 14, kulkulaitosrahastosta. Ks. Kulkulaitosrahasto.
40160: Asianajaja. Lakia niistä kosk. ed. Vuorimaan y. m. Ee N:o 1, Liitteet III
40161:        siv. 115, L. L:vaan 212.
40162: Asutustoiminta: valtion a:n järjestämistä kosk. ed. Kairamon y. m. Ae
40163:               N:o 22, Liitteet VIII siv. 141, L. Mv:aan 217. Ks. myös Kruunun
40164:               metsämaat
40165: Avaaminen, valtiopäivien, ks. Valtiopäivät.
40166: Avioliitto: ed. Söderhoiruin y. m. Ee N:o 27 Suomen ulkop. solmittujen
40167:               aviol. pätevyydestä, Liitteet Ili siv. 57, L. Lv:aan 111.
40168: Aviopuoliso. A:iden omaisuus- ja valtasuhteita kosk. Ae:t, ks. Aviovaimo.
40169:   -     Sukupuoliyhteys mielisairaan aviop. kanssa, ks. Mielisairas.
40170: 
40171: Aviottomat 1 a p se t.        Heidän oikeussuhteitaosa koskevan lainsääd. kor-
40172:               jaamista tarkoittavat Ae:t, ed. Kallion y. m. N:o 18, ed. Nissisen
40173:                                    Asia! uettelo.                           2397
40174: 
40175: 
40176:           y. m. N:o 27 ja ed. Hedv. Gebhardin N:o 56, Liitteet III siv.
40177:           67-70. L. Lv:aan 99.
40178:       ä i d i t, turvakoteja heille, ks. Turvakoti.
40179: 
40180: Aviovaimo. A:n toimivaltaa, oikeutta lapsiinsa ja osallisuutta pesän hallin-
40181:             toon koskevat Ae:t: ed. Gripenbergin y. m. N:o 43 ja 44, Liitteet
40182:             II! siv. 45 ja 49, L. Lv:aan 98; ed. Anni Huotarin y. m. N:o 82,
40183:             ed. Hultinin N:o 133 ja ed. Alma jokisen N:o 153 samasta asiasta,
40184:             Liitteet IIl siv. 46, 50 ja 54, L. Lv:aan 214. Lvm. N:o 5 Pp 1707.
40185:             A. V: 2, am. N:o 29.
40186: 
40187: 
40188:                                         B.
40189: Budgetti, ks. Tulo- ja menoarvio.
40190: 
40191: 
40192:                                         E.
40193: Eduskunnan kirjasto. Sen laajentamista kosk. ed. Helenius-Seppälän Ae
40194:             N:o 174, Liitteet VI siv. 8, L. Siv:aan 137.
40195: 
40196: Eduskuntaesitys :
40197:       N:o     1, W u orimaan y. m.: Ehdotus laiksi valtuusmiehistä ja ylei-
40198:                  sistä asianajajista. Ks. Asianajaja.
40199:        ,      2, W u ori m aan y. m.: Ehdotus laiksi, joka ehkäisee yksityi-
40200:                  siä tai yhtiöitä hankkimasta itsellensä liian suuria maa-aloja.
40201:                  Ks. Maa-ala-vero,
40202:        ,     3, W a a r a 1 a n y. m.: Ehdotus asetukseksi lokakuun 20 p:nä
40203:                  1898 metsästyksestä annetun asetuksen eräiden pykäläin muut-
40204:                  tamisesta toisin kuuluviksi. Ks. Metsästysasetus.
40205:        ,      4, P a 1 o he i m on y. m.: Ehdotus laiksi torpan, lampuotitilan ja
40206:                  mäkitupa-alueen vuokrauksesta. Ks. Maanvuokra.
40207:        ,      5, E r k on ja A h m a vaaran : Erinäisiä lakiehdotuksia kun-
40208:                  nallislainsäädännön uudistamiseksi. Ks. Kunnallislainsäädäntö.
40209:        ,      6, H a n ne s G e b h a r d i n y. m.: Ehdotus laiksi, joka sisältää
40210:                  määräyksiä maan pakkoluovutuksesta viljelystilojen aikaansaa-
40211:                  mista varten. Ks. Pakkolunastus.
40212:               7, Hannes G e b h a r d i n y. m.: Ehdotus laiksi, joka sisäl-
40213:                  tää määräyksiä rappeuden ehkäisemiseksi erinäisillä maa-
40214:                  tiloilla. Ks. Rappeus.
40215:               8, K o i v i s t o n y. m.: Erinäisiä lakiehdotuksia kunnallislain-
40216:                  säädännön uudistamiseksi. Ks. Kunnallislainsäädäntö.
40217:        ,      9, T u 1 i k o u r a n y. m.: Ehdotus asetukseksi säästöpankeista
40218:                   19 p:nä kesäkuuta 1895 annetun 1 §:ään pantavasta lisäyk-
40219:                   sestä. Ks. Säästöpankkiasetus.
40220:        ,     10, La i n e en y. m.: Ehdotus kyytilaiksi. Ks. Kyytiasetus.
40221:        ,     11, Hannes Gebhardin y. m.: Ehdotus laiksi, joka sisäl-
40222:                   tää erinäisiä määräyksiä rajoituksista yhtiöiden, osuuskuntien
40223:                   ja yksityisten hent<ilöiden oikeudesta hankkia itselleen kiin-
40224:                   teää omaisuutta maalla. Ks. Puutavaraliikkeet
40225:         ,    12, S i 1 1a n pää n y. m.: Ehdotus laiksi, jÖnka kautta kumotaan
40226:                    tammikuun 30 p:nä 1865 annettu Palkkaussääntö isännille ja
40227:                    palkollisille. Ks. Palkkaussääntö.
40228: 2398                               Asialuettelo.
40229: 
40230: 
40231:        N:o 13, He d v i g G e b h a r d i n: Ehdotus asetukseksi Maakaaren 16
40232:                 Luvun 15 §:n osittaisesta muuttamisesta. Ks. Vuokra.
40233:         , 14, Laineen y. m.: Ehdotus laiksi
40234:              a) teitten tekemisestä ja kunnossapidosta maalla;
40235:              b) tieveron maksamisesta ja sen käyttämisestä. Ks. Tienteko.
40236:         , 15, Arvid Neo v i u s'en y. m.: Förslag tili lag om föreningar.
40237:                 Ks. Yhdistys.
40238:         , 16, A h m a v a a r a n: Ehdotus asetukseksi, jonka kautta 23 §
40239:                 lokakuun 20 p:nä 1898 metsästyksestä annetussa arm. asetuk-
40240:                 sessa muutetaan toisin kuuluvaksi. Ks. Metsästysasetus.           ;::
40241:             17, Söder h o 1m i n y. m.: Förslag tili tryckfrihetslag samt tili
40242:                 lag innefattande tillägg tili 16 kapitlet Strafflagen. Ks. Painolaki.
40243:         , 18, E h r n r o o t h i n: Förslag tili lag angående rättighet att idka
40244:                 näring. Ks. Elinkeino.
40245:             19, E h r n r o o t h i n: Förslag tili lag angående yrkesfullmäktige.
40246:                 Ks. Ammattivaltuusto.
40247:         , 20, E h r n r o o t h i n : Förslag tili lag angående arbetsreglementen.
40248:                  Ks. Työjärjestyssääntö.
40249:          , 21, P a 1m e n'in: Ehdotus asetukseksi, joka koskee kirjailijan ja
40250:                 taiteilijan oikeudesta työnsä tuotteisiin 15 p:nä maalisk. 1880
40251:                  annetun armollisen asetuksen muuttamista. Ks. Kirjailijan
40252:                  omistusoikeus.
40253:          , 22, S o i n i se n y. m.: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen kus-
40254:                  tannuksista. Ks. Kansakoulu.
40255:          , 23, S o i n i se n y. m.: Ehdotus oppivelvollisuuslaiksi. Ks. Oppi-
40256:                  velvollisuus.
40257:          , 24, H u 1t i n i n y. m.: Ehdotus asetukseksi Rikoslain 43 luvun 5
40258:                  §:n muuttamisesta toisin kuuluvaksi. Ks. Eläinrääkkäys.
40259:          , 25, S t i g z e 1 i u s'en : Förslag tili förordning angående ersätting af
40260:                  allmänna medel åt vittnen i brottmål. Ks. Todistajapalkkiot
40261:          , 26, K a a r n e en ja He 1en i u s- S e p p ä 1 ä n: Ehdotus laiksi
40262:                  palkkaussäännön 30 p:ltä tammik. 1865 sekä erinäisten myö-
40263:                  hempien samaa asiaa koskevien asetusten kumoamisesta. Ks.
40264:                   Palkkaussääntö.
40265:           , 27, Söder h o 1m i n y. m.: Förslag tili lag om giltigheten af äk-
40266:                  tenskap, som ingåtts utom Jandet Ks. Avioliitto.
40267:             28, Ks. Anom. ehd. N:o 225.
40268:           , 29, C a s t r e n'in y. m.: Ehdotus laiksi maanhankinnasta tilatto-
40269:                   malle väestölle. Ks. Tilattomat.
40270:           , 30, C e d e r b e r g'in y. m.: Förslag tili lag angående den obe-
40271:                   suttna landtbefolkningens förseende med jord. Ks. Tilattomat.
40272:           , 31, B randerin y. m.: Ehdotus laiksi margariinin ja margariini-
40273:                   juuston valmistuksesta ja kaupasta. Ks. Margariini.
40274:             32, La g e r 1ö fi n y. m.: Ehdotus laiksi erinäisten Oikeudenkäy-
40275:                   miskaaren lainkohtain kumoamisesta ja muuttamisesta toisin
40276:                   kuuluviksi. Ks. Oikeudenkäymiskaari.
40277:           , 33, H e d v i g G e b h a r d i n: Ehdotus lisäykseksi Rikoslain 43
40278:                   lukuun. Ks. Katurauha.
40279: 
40280:  Eduskuntatalo. 1907 v:n Vp:llä asetetun E.:valtuusk. kertomus L. Vv:aan
40281:           280. Vvm. N:o 10 Pp. 1655, K. 1659. A. IV.
40282:   -     Uuden E.-valtuuskunnan jäsenet 2269.
40283: 
40284:  Ehdollinen tuomio: Niitä kosk. Ae:t, ed. Kävyn N:o JOO ja ed. S. Wuo-
40285:             lijoen N:o 188, Liitteet III siv. 87-88, L. Lv:aan 212. Lvm. N:o
40286:             3 Pp. 732, K. 972. A. V: 2, am. N:o 12.
40287:                                  Asialuettelo.                           2399
40288: 
40289: 
40290: Ehkäiseminen, yhtiöitä ja· yksit. hankkimasta liian suuria maa-aloja, ks.
40291:           Maa-ala-vero.
40292: 
40293: Ekerö. Sikäl. postitalojen postinkuljetusvelvollisuutta kosk. ed. Sundblomin
40294:           ja J. Hedbergin Ae N:o 184, Liitteet II siv. 17, L. Vv:aan 139.
40295:           Vvm. N:o 3 Pp. 354, K. 407. A. V: 2, am. N:o 3.
40296: 
40297: Elinkeino, sen harjoittamisoikeutta kosk. ed. Ehrnroothin Ee N:o 18, Liit-
40298:           teet IX siv. 5, L. Työv:aan 99. Työvm. N:o 1 Pp. 435, 1 K. 442.
40299:           A. V: 1, em. 7. Ks. myös Ammattivaltuusto, Työsääntö.
40300: 
40301: Eläinrääkkäys, sitä koskevat ed. Hultinin y. m. Ee N:o 24, Liitteet Ill
40302:           siv. 73, ja ed. Ahlroosin Ae N:o 62, Liitteet Ill siv. 80, L.
40303:           Lv:aan 114.
40304: 
40305: Erilliset vesijätöt, ks. Vesijätöt.
40306: Eräänlaatuiset yhteismetsät, ks. Yhteismetsät.
40307: Eräänlaatuisten elink. harjoittajain maanostot, ks. Puutavaraliikkeet.
40308: Esikaupungit, niiden olojen järjestämistä kosk. ed. Kirveen Ae N:o 101,
40309:           Liitteet VII siv. 218, L. Kunnv:aan 223. Kunnvm. N:o 2 Pp. 1169.
40310:           A. V: 2, am. N:o 21.
40311: Esittely: Suomen asiain valmistelua ja alam. esittelyä kosk. ed. Ahmavaa-
40312:           ran y. m. sekä ed. V. T. Rosenqvistin y. m. Ae N:o 202, Liitteet
40313:           I siv. 5-11, Pp. 12.3-125; L. Prv:aan 209. Prvm. N:o 3 Pp. 2108,
40314:           K. 2259. A. V: 2, am. N:o 37.
40315: 
40316: 
40317: 
40318:                                        H.
40319: Hakukelpoisuus virkoihin, keskikoulun oppimäärän suorittaneiden : ks.
40320:           Virkakelpoisuus.
40321:   -    naisten: ks. Nainen.
40322: 
40323: Hallintaoikeus tilattomille luovutettaviin tiloihin, ks. Tilattomat.
40324:   -    Kruununtorpparien, ks. niitä.
40325: 
40326: Hallinto-oikeudellinen tuomioistuin: Ed. Setälän y. m. Ae N:o 4, Liit-
40327:           teet I siv. 27, L. Prv:aan 100.        Prvm. N:o 1 Pp. 732, K. 1565.
40328:           A. V: 2, am. N:o 9.
40329: Haminan ja Haapasaaren luotseille pidätetyt kalastuspaikat, ed. Arajärven
40330:           y. m. Ae N:o 12, Liitteet II siv. 38, L. Vv:aan 223. Vvm. N:o 11
40331:           Pp. 1169. A. V: 2, am. N:o 26.
40332: 
40333: Hirven metsästys, sitä kosk. arm. esit. N:o 10 annetaan Edk:lle 363, Pp.
40334:           411, L. Ltv:aan 415. Ltvm. N:o 9 Pp. 497, 1 K. 563; Suurvm.
40335:           N:o 4 ja 2 K. 795, 3 K. 902. A. II.
40336: 
40337: Hylje, tapporahoja niistä: ed. Hedbergin ja Sundblomin Ae N:o 112, Liitteet
40338:           II siv. 39, L. Vv:aan 131.
40339: 2400                             Asialuettelo.
40340: 
40341: Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri, siitä valitut edustajat, 3.
40342:   -    pohjoinen sam., sam. 3.
40343: 
40344: Häätö. Sitä koskevien maanvuokralain §:ien soveltamisen kieltämistä tar-
40345:           koittava ed. Kaarneen ja Helenius-Seppälän Ae N:o 176, Liitteet
40346:           111 siv. 144, L. Lv:aan 219.
40347: 
40348: 
40349:                                        1.
40350: Iisalmi. Sikäl. suom. yhteiskoulun ottamista valtion huostaan kosk. ed.
40351:           Nissisen y. m. Ae N:o 2f-, Liitteet VI siv. 59, L. Siv:aan 135. Sivm.
40352:           N:o 8 Pp. 1169, K. 1932, 1965. A. V: 2, am. N:o 24.
40353: 
40354: Ikäpuhemies, johtaa puhetta ensimäisessä täysi-istunnossa, 9-19.
40355: lltama, niistä menevien maksujen lakkauttaminen, ed. Huoposen y. m. Ae
40356:           N:o 78, peruutettu 140.
40357: 
40358: Inari, maantie sieltä Norjan rajalle, ed. Halosen Ae N:o 5, Liitteet IV
40359:           siv. 101, L. Tv:aan 224.
40360: 
40361: Invaliditeettivakuutus, ks. Työväenvakuutus.
40362: ltsehallintopiiri, kuntaa laajempia itsehall.-piirejä kosk. ed. Wiljakaisen y. m.
40363:           Ae N:o 150, Liitteet VII siv. 199, L. Kunnv:aan 123.         Kunnvm.
40364:           N:o 3 Pp. 1927. A. V: 2, am. N:o 36.
40365: 
40366: 
40367:                                       J.
40368: joenperkaus, Kemijoen koskien perkaamisesta, ed. Ahmavaaran Ae N:o
40369:          60, Liitteet IV siv. 36, L. Tv:aan 265.
40370:        Kostian virran perkaamisesta, ed. E. S. Yrjö-Koskisen y. m. Ae N:o
40371:           123, Liitteet IV siv. 38, L. Tv:aan 265.
40372:        Kymijoen perkaamisesta, ed. Arajärven y. m. Ae N:o 51, Liitteet IV
40373:           siv. 35, L. Tv:aan 269.                  ·
40374: 
40375: juovutusjuomaliike: korvausta sen harjoittajille kosk. ed. Helenius-Sep-
40376:           pälän Ae N:o 67, Liitteet IV siv. 109, L. Tv:aan 219.
40377: 
40378: juutalaiset, heidän asumis- ja kansalaisoikeuksiaan kosk. ed. Airolan y. m.
40379:           Ae N:o 209, Liitteet 1 siv. 60, L. Prv:aan 128.
40380: 
40381: järjestyssäännöt, elinkeinoliikkeiden, ks. Työsäännöt
40382: 
40383: 
40384:                                        K.
40385: Kahdeksantuntinen työpäivä, ks. Työpäivä.
40386: Kalastus.     K:tus elink. edistämistä Laatokalla kosk. ed. Hainarin y. m. Ae
40387:            N:o 3, Liitteet IV siv. 56, ja ed. Arokallion N:o 200, Liitteet IV
40388:            siv. 59, L. Tv:aan 132.
40389:                                 Asialuettelo.                            2401
40390: 
40391: Kalastuspaikat, Haminan ja Haapasaaren luotseille pidätetyt, ed. Arajärven
40392:          y. m. Ae N:o 12, Liitteet II siv. 38, L. Vv:aan 223, Vvm. N:o 11
40393:          Pp. 1169. A. V: 2, am. N:o 26.
40394: Kalastussääntö, muutoksia siihen: Ed. Halosen Ae N:o 225, Liitteet IV
40395:          siv. 51, L. Tv:aan 219.
40396: Kalevala, sen kuvittamista koskevan määrärahan myöntämisestä: Ed. Setä-
40397:          Iän y. m. Ae N:o 9, Liitteet VI siv. 123, L. Siv:aan 137.
40398: Kanne, täysi-istunnossa annetusta lausunnosta, Rautatiehallituksen esitys
40399:          siitä 2286.
40400: Kansakoulu.     Ed. Lanton y. m. Ae N:o 74 maalaiskansak. köyhien oppi-
40401:          lasten avustamisesta, Liitteet VI siv. 81, L. Siv:aan 134. Sivm. N:o
40402:          5 Pp. 732, K. 752. A. V: 2, am. N:o 15.
40403: 
40404:       -laitoksen kustannukset: ed. Soinisen niitä kosk. Ee N:o 22, Liitteet
40405:           VI siv. 30, L. Siv:aan 215. Sivm. N:o 3 Pp. 497, 1 K. 719, jatk.
40406:           1 K. 779, 809 ja 1004. A. V: 1 em. N:o 5. Ks. myös Oppivel-
40407:           vollisuus.
40408:       Maalaiskansak.-määrärahan korott. kosk. ed. Lanton y. m. Ae N:o 30,
40409:           Liitteet VI siv. 71, L. Siv:aan 222. Ks. K-laitoksen kustannukset
40410:           tässä ylempänä.
40411: 
40412: Kansakoululaitos. Arm. esit. N:o 9 varojen osoittamisesta sitä y. m. var-
40413:          ten, annetaan Edk:lle 363, Pp. 411, L. Vv:aan 415.      Vvm. N:o 12
40414:          Pp. 1169, K. 1179. A. II.
40415: Kansalliskirjasto.     Edk:n kirjaston laajentaminen siksi, ks. Eduskunnan
40416:          kirjasto.
40417: 
40418: Kansankirjastot, niiden avustaminen, ed. Soinisen y. m. Ae N:o 94, Liit-
40419:          teet VI siv. 121, L. Siv:aan 101.      Sivm. N:o 2 Pp. 276, K. 310.
40420:          A. V: 2 am. N:o 2.
40421: ,Kansan Näyttämö", valtioavun lisäämistä sille kosk. ed. Kirjarinnan
40422:          y. m. Ae N:o 195, Liitteet VI siv. 128, L. Siv:aan 137. Sivm. N:o
40423:          6 Pp. 732, K. 761. A. V: 2, am. N:o 16.
40424: 
40425: Kansanopisto.     Enennetyn valtioavun myönt. niille, ed. Kareksen ja Sa-
40426:          rasteen Ae N:o 167, Liitteet VI siv. 52; määräraha niiden varatt.
40427:          oppilaiden avustamiseksi, ed. Kareksen y. m. Ae N:o 169, Liitteet
40428:          VI siv. 54. -- L. Siv:aan 134. Sivm. N:o 4 Pp. 498, K. 670. A.
40429:          V: 2, am. N:o II.
40430: 
40431: Kanslia, ruotsalainen, ks. Ruotsalainen kansliaosasto.
40432: Kansliatoimikunta valitaan 20.
40433:       antaa lausunnon edustajain istumajärjestyksestä 24.
40434:       samoin tulkkien asettamise::;ta 24.
40435:          ,     sihteerin toimen hakijasta 32.
40436:       ehdottaa painatustöiden valvojan aseteltavaksi 42.
40437:            ,     1907 v:n v:päivillä asetetun Eduskuntatalovaltuusk. kertomuk-
40438:            sen lähettämistä Vv:aan 280.
40439:       ilmoittaa notarin ja kanslistin ottamisesta 34.
40440:                  tulkkien ottamisesta 37.
40441:           "
40442: 2402                               Asialuettelo.
40443: 
40444: 
40445: Kanslisti ilm. otetuksi 34.
40446: Kaupunkien järjestely, ks. Kaupunkikiinteistöt.
40447: Kaupunkien kunnallishallinto, ks. Kunnallislainsäädäntö.
40448: Kaupunkikiinteistöt, niitä koskevan lainsääd. uudistamista tarkoittava ed.
40449:           Erkon ja Wiljakaisen Ae N:o 31, Liitteet 1II siv. 133. L. Lv:aan
40450:           111. Ks. myös V u o k r a, kaupunkitalon.
40451: 
40452: Katurauha, naisten, ed. Hedv. Gebhardin y. m. sitä kosk. Ee N:o 33,
40453:           Liitteet III siv. 77.   L. Lv:aan 114.
40454: 
40455: Kehoitustoiminta, maanvilj.-seurojen, ks. Qpastustoiminta.
40456: Keinotekoiset lannoitusaineet, niiden kauppaa kosk. ed. Kallion y. m.
40457:           Ae N:o 17, Liitteet IV siv. 46, L. Tv:aan 129.
40458: Keisarinpitäjät:    Ed. Ahmavaaran y. m. Ae N:o 40, Liitteet I siv. 61, L.
40459:           Prv:aan 133.
40460: Kertomus: Hallituksen toimenpiteistä Valtiosäätyjen 1905-6 vuosien vp:llä
40461:           tekemien päätösten johdosta, L. Prv:aan 58. Prvm. N:o 2 Pp. 1055,
40462:           K. 2276, 2285. A. IV.
40463:   -    Valtiovarain tilasta, L. Vv:aan 44. Vvm. N:o 9 Pp. 1354, uud. Pp.
40464:           1477. K. 2000. A. IV.
40465: Kesäsiirtolat, köyhälistön lapsille, valtionavusta niille, ed. Kaarneen ja
40466:           Helenius-Seppälän Ae N:o 177, Liitteet VI siv. 125, L. Siv:aan 224.
40467: Kielilainsäädäntö : Ed. Liston y. m. Ae. N:o 97 ja ed. Setälän y. m.
40468:           N:o 38. Liitteet 1 siv. 53-55, L. Prv:aan 100. Ks. myös Yliopisto.
40469: 
40470: Kieltolaki : Ed. Helenius-Seppälän välikysymys hallituksen kannasta ja toi-
40471:           menpiteistä Edk:n päättämään kieltolakiin nähden.       Pp. 60; salli-
40472:           taan esitettäväksi 74; vastauskeskustelu 162-206.
40473: Kfinnitysasetus, sen 22 §:n muuttamista kosk. ed. Junnilan y. m. Ae N:o
40474:           216, Liitteet III siv. 129, L. Lv:aan 112.
40475: Kirjailijan omistusoikeus, ed. Palmenin Ee N:o 21 sitä kosk. asetuksen
40476:           18 §:n muutta!J.!Lsesta, Liitteet III siv. 139, L. L:vaan 98.
40477: Kirjasto, Eduskunnan, ks. Eduskunnan kirjasto.
40478: Kirkkolaki, aloteoikeus sitä kosk. kysymyksissä, ks. Aloteoikeus.
40479: Kolari.   Ed. Ahmavaaran Ae N:o 103 K:n kappelin verotuksen järjestämi-
40480:           sestä, Liitteet II siv. 16, L. Tv:aan 138. Vvm. N:o 7 Pp. 795, K.
40481:           1987. A. V: 2, am. N:o 19.
40482: Korvaus, juovutusjuomaliikkeen harjoittajille, ks. Juovutusjuomaliike.
40483: Koti, ks. Turvakoti.
40484: Koulujärjestelmä (pohja-, keski- ja yläkoulun järjestäminen), sitä kosk. ed.
40485:           Peltosen Ae N:o 182, Liitteet VI siv. 87, L. Siv:aan 135.
40486:                                  Asialuettelo.                           2403
40487: 
40488: Koulukeitot, niiden järjestämistä kosk. ed. Peltosen y. m. Ae N:o 95,
40489:           Liitteet VI siv. 77, L. Siv:aan 133; ed. Käkikosken y. m. Ae N:o
40490:           55, Liitteet VI siv. 74. L. Siv:aan 134. Sivm. N:o 5 Pp. 732,
40491:           K. 752. A. V: 2, am. N:o 15.
40492: Koululääkärit, niiden toiminnan järjestäminen, ed. V. Korhosen y. m. Ae
40493:           N:o 194, Liitteet VI siv. 91, L. Siv:aan 216.
40494: 
40495: Koulupakko, ks. Oppivelvollisuus.
40496: Kruunun metsämaat. Niiden asuttamista kosk. ed. Ahmavaaran Ae N:o
40497:           61, Liitteet VIII siv. 143, L. Mv:aan 217; ed. Kairamon y. m. Ae
40498:           125, Liitteet VIII siv. 144, L. Mv:aan 218.
40499: Kruununtilojen kantatorpat.         Niiden muodostamista itsenäisiksi tiloiksi
40500:           tai palstatiloiksi kosk. ed. Kivilinnan y. m. Ae N:o 142, Liitteet
40501:           V siv. 67, L. Ltv:aan 219. Ltvm. N:o 7 Pp. 494, K. 905. Ltvm.
40502:           N:o 7 a Pp. 1927. K. 2275. A. V: 2, am. N:o 8.
40503: Kruununtorpparit, niiden hallintaoikeuden järjestäminen, ed. Kaarneen
40504:           Ae N:o 108, Liitteet VIII siv. 146, L. Mv:aan 218.
40505: Kruununvoudinvirat, niiden lakkauttamista kosk. ed. Nykäsen y. m. Ae
40506:           N:o 72, Liitteet I siv. 46, L. Prv:aan 223.
40507: Kulkulaitosrahasto. Sitä kosk. arm. esit. N:o 14 annetaan Edk:lle 962,
40508:           Pp. 1056, L. Vv:aan 1096. Vvm. N:o 13 Pp. 1707, K. 1711. A. II!.
40509: Kunnallishallinto, ks. Kunnallis1ainsäädäntö.
40510: Kunnallislainsäädäntö: Ed. Erkon ja Ahmavaaran Ee N:o 5 sekä ed.
40511:           Koiviston y. m. Ee N:o 8, jotka sisält. lakiehdotuksia kunnallis-
40512:           lainsääd. uudistamiseksi, Liitteet VII siv. 5-198. L. Kunnv:aan 91;
40513:           Kunnvm. N:o 1 Pp. 493, 1 K. 546, jtk. 1 K. 570 ja 618. Kysy-
40514:           mys tämän asian käsittelyjärjestyksestä Suurv:ssa, L. Puhem.neu-
40515:           vostoon 669. Pmneuv:n ehd. K. 734. Pmneuv:n uusi ehdotus
40516:           1548. Suurvm. N:o 13 ja 2 K. 1760, 1841; Suurvm. N:o 13 a ja
40517:           jatk. 2 K. 1963, 3 K. 2271, 2279. A. V: 1, em. N:o 2.
40518: Kunnallismetsät, niiden aikaansaam. kosk. ed. Hainarin y. m. Ae N:o 1,
40519:           Liitteet IV siv. 43, L. Tv:aan 132. Tvm. N:o 4 Pp. 1707. A. V: 2,
40520:           am. N: 31.
40521: Kunnallisvaliokunta: päätetään asettaa 37-38.
40522:       jäsenet ja varajäsenet 44; puheenjoht. ja varap. 45.
40523:   -   Mietintö N:o 1 kunnallisen lainsäädännön uudistamista koskevain edus-
40524:                        kuntaesitysten johdosta, Pp. 493, 1 K. 546, jatk. 570,
40525:                        618. Kysymys asian käsittelyjärjestyksestä Suurv:ssa
40526:                        669, 734, 1548; 2 K. 1760, 1841, jatk. 1963, 3 K.
40527:                        2272, jatk. 2279; A. V: 1, em. N:o 2.
40528:                  , 2, koskeva esikaupunkien oloissa vallitsevien epäkohtain
40529:            "           poistamista, Pp. 1169; A. V: 2, am. N:o 21.
40530:                  , 3, koskeva kuntaa laajempien itsehallintopiirien hallintoa,
40531:            "           Pp. 1927; A. V: 2, am. N:o 36.
40532: 
40533: Kuopion läänin itäinen vaalipiiri, siitä valitut edustajat, 5.
40534: 2404                             Asialuettelo.
40535: 
40536:        läntinen sam., sam. 5.
40537: Kutsumus valtiopäiville, ks. Valtiopäiväkutsumus.
40538: Kyytiasetus.    Ed. Laineen y. m. Ee N:o 10, Liitteet V siv. 32. L. Ltv:aan
40539:           96. Ltvm. N:o 3 Pp. 407, 1 K. 415; Suurvm. N:o 14 ja 2 K. 1925,
40540:           3 K. 2274, 2284. A. V: 1, em. N:o 4.
40541: 
40542: Kyytilaki, ks. Kyytiasetus.
40543: Käkisalmi. Sikäl. yhteiskoulun ottamista valtion huostaan kosk. ed. Huo-
40544:           posen Ae N:o 206, Litteet VI siv. 65, L. Siv:aan 136.     Sivm. N:o
40545:           8 Pp. 1169, K. 1932, 1965. A. V: 2, am. N:o 24.
40546: 
40547: Kätilö.  Eläkkeitä niille kosk. ed. Halosen Ae N:o 105, Liitteet IV siv. 84,
40548:          L. Tv:aan 221.
40549:        Määrärahaa k:iden käytettäväksi vähävaraisten synnyttäjäin avustami-
40550:          seksi kosk. ed. Ängeslevän y. m. Ae N:o 160, Liitteet IV siv. 81,
40551:          L. Tv:aan 221.
40552: 
40553: 
40554:                                       L.
40555: Laatokka, sikäläisen kalastuselinkeinon edist., ks. Kalastus.
40556: Laidunmaksu kruunun metsämailla, sen lakkauttamista kosk. ed. Koiviston
40557:           y. m. Ae N:o 69 ja ed. Hiltulan y. m. Ae N:o 19, Liitteet IV siv.
40558:           47-48, L. Tv:aan 220; Siirretty Ltv:aan 487. Ltvm. N:o 12 Pp.
40559:           899, K. (kesken jäänyt) 1990. A. V: 2, am. N:o 20.
40560: 
40561: Laki- ja talousvaliokunta: päätös sen asettamisesta ja jäsenten luku-
40562:                        määrä 37-38.
40563:                        jäsenet ja varajäsenet 43; puheenjohtaja ja varap. 45.
40564:   -    Mietintö N:o    arm. esit. johdosta, joka koskee erillisten vesijättöjen
40565:                        muodostamista itsenäisiksi tiloiksi, Pp. 329, 1 K. 333,
40566:                        2 K. 1115,3 K. 1179. A. I.
40567:                     2, tientekolainsäädännön uudistamista koskevan esitys-
40568:           "            ehdotuksen johdosta, Pp. 498, 1 K. 1042. A. V: 1,
40569:                        em. N:o 1.
40570:                  "  3, kyytilainsäädännön uudistamista koskevan eduskunta-
40571:           "            esityksen johdosta, Pp. 407, 1 K. 415, 2 K. 1925,
40572:                        3 K. 2274, jatk. 2284. A. V: 1, em. N:o 4.
40573:                  "  4, aitausasetuksen muuttamista tarkoittavien anomus-
40574:           "            ehdotusten johdosta, Pp. 355, K. 405. A. V: 2,
40575:                        am. N:o 5.
40576:                  "  5, metsästystä koskevan lainsäädännön uudistamista
40577:           "            tarkoittavien eduskuntaesitysten ja anomusehdotusten
40578:                        johdosta, Pp. 435, 1 K. 440. A. V: 1, em. N:o 10.
40579:                  " 6, tehdas- ja sukuoikeustiloja koskevien anomusehdo-
40580:           "            tusten johdosta, Pp. 482, K. 488. A. V: 2, am. N:o 7.
40581:                  "  7 ja 7 a, eräiden kruununtiloilla olevien torpanalueiden
40582:           "            muodostamista itsenäisiksi tiloiksi tai palstatiloiksi
40583:                        tarkoittavien anomusehdotusten johdosta, Pp. 494,
40584:                        K. 905. -- N:o 7 a Pp. 1927, K. 2275. A. V: 2,
40585:                        am. N:o 8.
40586:                                   Asialuettelo.                             2405
40587: 
40588:  -    Mietintö N:o     8, anomusehdotuksen johdosta, joka koskee Vesioi-
40589:                           keuslain 3 luvun osittaista muuttamista, Pp. 498,
40590:                           1 K. 940 A. V: 2, am. N:o 10.
40591:                        9, arm. esit. johdosta, joka koskee muutettuja mää-
40592:           "               räyksiä hirven metsästämisestä, Pp. 497, 1 K. 563,
40593:                           2 K. 795, 3 K. 902. A. II.
40594:                       10, manttaaliin pannun maan vapauttamista vankein-
40595:                  "        kuljetusrasituksesta koskevan anomusehdotuksen
40596:                           johdosta, Pp. 732, K. 1541. A. V: 2, am. N:o 13.
40597:                       11, toimenpiteitä maanjakojen edistämiseksi koskevan
40598:           "       "       anomusehdotuksen johdosta, Pp. 732, K. 1987.
40599:                           A. V: 2, am. N:o 18.
40600:                       12, laidunmaksun lakkauttamista kruunun metsämailla
40601:                  "        tarkoittavien anomusehdotusten johdosta, Pp. 898,
40602:                           K. 1990. A. V: 2, am. N:o 20.
40603:                       13, anomusehdotuksen johdosta, joka koskee vaivais-
40604:           "               hoitoasetuksen muuttamista, Pp. 1056. A. V: 2,
40605:                           am. N:o 22.
40606:           "      ,,   14, koskeva sotilaskyyditysrasituksen poistamista, Pp.1655.
40607:                           A. V: 2, am. N:o 30.
40608: 
40609: Lakivaliokunta: jäsenten lukumäärä 37.
40610:                       jäsenet ja varajäsenet 42; puheenjohtaja ja varap. 45.
40611:  -    Mietintö N:o 1, Rikoslain 20 luvun 7 §:n muuttamista toisin kuulu-
40612:                       vaksi koskevain anomusehdotusten johdosta, Pp. 407,
40613:                       K. 417. A. V: 2, am. N:o 4.
40614:                    2, eduskuntaesityksen johdosta, joka sisältää ehdotuksen
40615:          "            painovapauslaiksi sekä laiksi lisäyksestä Rikoslain 16
40616:                       lukuun, Pp. 493, 1 K. 685. A V: 1, em. N:o 6.
40617:                 , 3, ehdollisia rangaistustuomioita koskevain anomusehdo-
40618:          "            tusten johdosta, Pp. 732, K. 972. A. V: 2, am. N:o 12.
40619:                 , 4, eduskuntaesityksen johdosta, sisältävä ehdotuksen
40620:          "            laiksi yhdistyksistä, Pp. 732, 1 K. 1050. A. V: 1,
40621:                       em. N:o 13.
40622:                 , 5, aviopuolisoiden omaisuussuhteita ja vaimon toimivaltaa
40623:                       koskevan lainsäädännön uudistamista tarkoittavien
40624:                       anomusehdotusten johdosta, Pp. 1707. A. V: 2, am.
40625:                       N:o 29.
40626:                 , 6, perimysmaan erikoisluonteen lakkauttamista koskevan
40627:          "            anomusehdotuksen johdosta, Pp. 1707, A. V: 2, am
40628:                       N:o 27.
40629:                 , 7, anomusehdotuksen johdosta, joka koskee valtiovaras-
40630:          "            ton saattamista vastuunalaiseksi virkamiesten virheelli-
40631:                       sestä menettelystä yksityisille aiheutuneesta vahin-
40632:                       gosta, Pp. 1995. A. V: 2, am. N:o 35.
40633: 
40634: Lampuotitila, ks. Maanvuokra.
40635: 
40636: Langettavatauti. Sitä potevien hoitoa kosk. ed. Wuorimaan y. m. Ae
40637:           N:o 141, Liitteet IV siv. 78, L. Tv:aan 221.
40638: 
40639: Lapin vaalipiiri, siitä valittu edustaja, 7.
40640: Lappi. Ae leimaveron vapaudesta L:n kihlak. asukkaille, ks. Leimavero.
40641:   -    Ed. Halosen Ae N:o 106 ·oikeuden myöntämisestä L:n asukkaille eri-
40642: 2406                            Asialuettelo.
40643: 
40644: 
40645:           näisten metsäntuotteiden ottamiseen kruunun metsistä, Liitteet IV
40646:           siv. 113, L. Tv:aan 218.
40647:        Saman Ae N:o 172; uudisasutuksen edistämisestä Lapissa, Liitteet
40648:          VIII siv. 150, L. Mv:aan 219.
40649: 
40650: Lapsi: Aviovaimon oikeus lapsiinsa, ks. Aviovaimo.
40651:        a v i o t o n, ks. Aviottomat lapset.
40652:        t u r v a t o n, kotien perust. niitä varten, ks. Turvakl)ti.
40653:        turvattava julmuutta, pahoinpitelyä ja työvoimansa vahingoll. käyttöä
40654:             vastaan, ed. D. Neoviuksen y. m. Ae N:o 126, Liitteet III siv. 84,
40655:             L. Lv:aan 215.
40656: 
40657: Leimasuostunta: arm. esit. N:o 6 leimasuostunnasta v. !909. Annettu
40658:           Edk:lle 31; Pp. 39; L. Vv:aan 58. Vvm. N:o 2 Pp. 276, 1 K. 282,
40659:           2 K. 334, 3 K. 347. A. II.
40660: 
40661: Leimavero: vapautus siitä Lapin kihlak. asukkaille, ed. Halosen Ae N:o
40662:           107, Liitteet II siv. 14, L. Vv:aan 138.
40663: 
40664: Luentotoiminta.     Määrärahaa l:taa ja nuorisoseurojen pyrintöjä varten
40665:           kosk. ed. Sundblomin y. m. Ae N:o 162, Liitteet VI siv. 105, L.
40666:           Siv:aan 216.
40667: 
40668: Luotsi- ja majakkalaitos, muutoksista sitä koskevaan asetukseen, ed.
40669:           Airolan y. m. Ae N:o 210, Liitteet II siv. 24, L. Vv:aan 222.
40670: 
40671: 
40672: 
40673:                                      M.
40674: Maa-ala-vero, ed. Wuorimaan y. m. Ee N:o 2 sellaisen veron säätämisestä,
40675:           Liitteet IV siv. 14, L. Tv:aan 129.
40676:   -    Ed. Hannes Gebhardin y. m. Ae N:o 32, Liitteet IV siv. 5, L.
40677:           Tv:aan 129.
40678: 
40679: Maakaaren 16: 15, ks. Vuokra.
40680: Maalaiskansakoulut, ks. Kansakoulu.
40681: Maalaiskunta, niiden kunnall. asetus, ks. Kunnallislainsäädäntö.
40682: Maanjaot, 'niiden edistämistä kosk. ed. Tuomikosken y. m. Ae N:o 212,
40683:           Liitteet V siv. 95, L. Ltv:aan 115. Ltvm. N:o II Pp. 732, K. 1987.
40684:           A. V: 2, am. N:o 18.
40685: Maanviljelyskoulut, niiden rakennuksia kosk. ed. Kaskisen y. m. Ae N:o
40686:            180, Liitteet VIII siv. 185, L. Mv:aan 117.
40687:                        '
40688: Maanviljelyslainat, niiden    järjestämistä uudestaan kosk. ed. Pullisen y.
40689:            m. Ae N:o 136, Liitteet VIII siv. 171, L. Mv:aan 219.
40690: 
40691: Maanviljelysretkeilyt, ks. Retkeilyt.
40692: Maanvuokra. Sitä kosk      arm. esit. N:o 13 annetaan Edk:lle 437, L.
40693:            Mv:aan 438. Mvm. N:o 2 Pp. 496, 1 K. 500, Suurvm. N:o 8 ja 2
40694:                                 Asialuettelo.                           2407
40695: 
40696: 
40697:          K. 1096, jtk. 2 K. 1233, 1297, 1366. Suurvm. N:o 8 a ja jtk. 2 K.
40698:          1603. 3 K. 1814. A. II!.
40699:       Ed. Paloheimon y. m. Ee N:o 4 torpan j. n. e. vuokrauksesta, Liitteet
40700:          VIII siv. 5. L. Mv:aan 80. Mvm. N:o 1 Pp. 407, 1 K. 410, 2 K.
40701:          1465, 3 K. 1826. A. V: 1, em. N:o 3.
40702: 
40703: Maarekisteri.  Yhtenäisen maarekisterijärjestelmän aikaansaamisesta: Ed.
40704:          Wuorimaan y. m. Ae N:o 6, Liitteet II! siv. 136, L. Lv:aan 212.
40705: 
40706: Maarianhamina.     Sikäl. yksit. jatkoluokkien ottamista valtion huostaan
40707:          kosk. ed. Sundblomin y. m. Ae N:o 161, Liitteet VI siv. 64, L.
40708:          Siv:aan 136. Sivm. N:o 8 Pp. 1169, K. 1932, 1965. A. V: 2, am.
40709:          N:o 24.
40710: 
40711: Maatalousvaliokunta: päätetään asettaa 37-38.
40712:                         jäsenet ja varajäsenet 43; puheenjoht. ja varap. 45.
40713:  -    Mietintö N:o   1, eduskuntaesityksen johdosta, joka koskee ehdotusta
40714:                         laiksi torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuok-
40715:                          rauksesta, Pp. 407, 1 K. 410, 2 K. 1465, 3 K. 1826,
40716:                         A. V: 1, em. N:o 3.
40717:                 ,    2, arm. esit. johdosta, joka koskee asetusta maanvuok-
40718:           "             rasta maalla, Pp. 496, 1 K. 500, 2 K. 1096, jatk.
40719:                          1233, 1297, 1366, 1603, 3 K. 1814. A. IIL
40720: 
40721: Maksut, julk. viranom. ja laitosten käyttämisestä. Niiden määräämisvallan
40722:          myöntämistä Edk:lle kosk. ed. Anton Huotarin y. m. Ae N:o 83,
40723:          Liitteet I siv. 34, L. Prv:aan 125.
40724: 
40725: Mallasjuomasuostunta. Sitä kosk. arm. esit. N:o 12 annetaan Edk:lle
40726:          437, L. Vv:aan 438. Vvm. N:o 6 Pp. 732, 1 K. 752; Suurvm. N:o
40727:          6 ja 2 K. 809, 3 K. 904. A. II.
40728: 
40729: Margariini, sen ja margariinijuuston valmistamista ja kauppaa kusk. ed.
40730:          Branderin y. m. Ee N:o 31, Liitteet IV siv. 95, L. Tv:aan 131.
40731: 
40732: Matkustussääntö, sen uudistamista kosk. ed. Kallion y. m. Ae N:o 16,
40733:          Liitteet II siv. 32, L. Vv:aan 223. Vvm. N:o 9 Pp. 1354, K. 1477,
40734:          2000. A. IV.
40735: 
40736: Meijerilainat: Ed. Wuorimaan y. m. Ae N:o 140, Liitteet II siv. 37, ja ed.
40737:          Tantun Ae N:o 164, Liitteet II siv. 33, L. Vv:aan 139. Vvm. N:o
40738:          9 Pp. 1354, K. 1477, 2000. A. IV.
40739: 
40740: Metsälaki, ks. Metsänhoitoasetus.
40741: Metsänhoitoasetus: Arm. esit. N:o 2, sisältävä ehdotuksen metsänhoito-
40742:          asetukseksi ja aset:ksi eräiden 3 p. syysk. 1886 annetun metsä-
40743:          lain §:ien muuttamisesta. Annettu Edk:lle 31; Pp. 39; L. Tv:aan
40744:          53. Tvm. N:o 3 Pp. 1353, 1 K. 1473, jatk. 1827. A. I.
40745: 
40746: Metsästysasetus, sen muuttaminen: ed. Waaralan y. m. Ee N:o 3, Liitteet
40747:          V siv. 71, L. Ltv:aan 97; ed. Ahmavaaran Ee N:o 16, Liitteet V
40748:          siv. 78; ed. Komun y. m. Ae N:o 80, Liitteet V siv. 87; ed. Kaar-
40749:          neen Ae N:o 89, Liitteet V siv. 84 ja ed. Heikkisen y. m. N:o
40750:          129, Liitteet V siv. 82. - L. Ltv:aan 133. Ltvm. N:o 5 Pp. 435,
40751:          1 K. 440. A. V: 1, em. N:o 10.
40752: 2408                              Asialuettelo.
40753: 
40754: 
40755: Mielisairas: Hengellisen hoidon järjestämisestä mielisairasten hoitolaitok-
40756:           siin, ed. E. S. Yrjö-Koskisen y. m. Ae N:o 120, Liitteet VI siv.
40757:           130, L. Siv:aan 217.
40758:        m:raan aviopuolisonkin .. kanssa harjoitetun sukupuoliyhteyden rangais-
40759:           tavuutta kosk. ed. Angeslevän y. m. Ae N:o 91, Liitteet Ill siv.
40760:           101, L. Lv:aan 214.
40761: 
40762: Mikkelin läänin vaalipiiri, siitä valitut edustajat, 4.
40763: Muistopatsas. Sen pystyttämistä j. V. Snellmanille kosk. ed. Koskelinin
40764:           y. m. Ae N:o 204, Liitteet VI siv. 124, L. Siv:aan 137.
40765: 
40766: Mäkitupa-alue, ks. Maanvuokra.
40767: 
40768: 
40769:                                        N.
40770: Nainen, oikeutetuksi paasemaan valtion virkoihin: sitä kosk. Ae:t, ed.
40771:           Hultinin y. m. N:o 134 ja ed. Käkikosken y. m. N:o 158, Liitteet
40772:           I siv. 47-50, L. Prv:aan 215.
40773:        Terveydenhoidontarkastajiksi, ks. Terveydenhoitosääntö.
40774: 
40775: Notari ilm. otetuksi 34.
40776: Nuorisoseura.      Kuoletuslainoja niiden rakennusyrityksiin kosk. ed. Stor-
40777:           björkin y. m. Ae N:o 50, Liitteet VI siv. 106, L. Siv:aan 216. Ks.
40778:           myös Luentotoiminta.
40779: 
40780: 
40781:                                        0.
40782: Ohjesääntö, Suomen Pankin, ks. Suomen Pankki.
40783: Oikeudenkäymiskaari, muutoksia siihen. Ed. Lageriöfin y. m. Ee N:o 32,
40784:           Liitteet III siv. 107, L. Lv:aan 113; ed. Gripenbergin y. m. Ae
40785:           N:o 46, Liitteet II! siv. 119, L. Lv:aan 215
40786: Oikeudenturva lapsille, ks. Lapsi.
40787: Opastustoiminta, maanvilj.-seurojen, ed. Pullisen Ae N:o 136, Liitteet
40788:           VIII siv. 171, L. Mv:aan 116.
40789: 
40790: Opetusvälineet, niiden kustannusliikkeen perust. valtion toimesta kosk.
40791:           ed. Lahtisen y. m. Ae N:o 187, Liitteet VI siv. 94, L. Siv:aan 138.
40792: 
40793: Oppipakko, ks. Oppivelvollisuus.
40794: Oppivelvollisuus.    Ed. Soinisen y. m. Ee N:o 23, Liitteet VI siv. 15, L.
40795:           Siv:aan 101. Sivm. N:o 3 Pp. 497, 1 K. 719, jtk 1 K. 779, 809,
40796:           1004. A. V: 1, em. N:o 5.
40797: 
40798: Osakeyhtiölaki, sen 27 §:n muuttaminen: löydetään hakusaaalla puu-
40799:           t a v a r a 1 i i k k e e t merkityn lainsäädäntötoimen yhteydessä.
40800:                                    Asialuettelo.                           2409
40801: 
40802: Osuuskassat, maataloustöiden neuvojia niille, ed. Nylanderin ja Kurikan
40803:           Ae N:o 34, Liitteet VIII siv. 182, L. Mv:aan 117.
40804: 
40805: Osuuskunnat, niiden maanhankinta, ks. Puutavaraliikkeet, Maa-ala-vero.
40806: Oulu. Sikäl. suoma!. yhteiskoulun ottamista valtion huostaan kosk. ed.
40807:           Kallion y. m. Ae N:o 116, Liitteet VI siv. 48, L. Siv:aan 136.
40808:           Sivm. N:o 8 Pp. 1169, K. 1932, 1965. A. V: 2, am. N:o 24.
40809: 
40810: Oulun läänin eteläinen vaalipiiri, siitä valitut edustajat, 6.
40811:   -    pohjoinen sam., sam. 7.
40812: 
40813: 
40814:                                        P.
40815: Painatustöiden valvoja päätetään asettaa 42.
40816: Painolaki, ed. Söderholmin y. m. Ee N :o 17, sisält. ehd:n siksi, Liitteet 1Il
40817:           siv. 19, L. Lv:aan 98.     Lvm. N:o 2 Pp. 493, 1 K. 685.     A. V. 1,
40818:           em. N.o 6.
40819: 
40820: Pakkolunastus.       Ed. Hannes Gebhardin y. m. Ee N:o 6, kosk. maan
40821:           p:sta viljelystiloiksi, Liitteet IV siv. 23, L. Tv:aan 129.
40822:   -    Ed. Tannerin Ae N:o 193, Liitteet VIII siv. 147, L. Mv:aan 218.
40823: 
40824: Palkkaussääntö, sen kumoamista kosk. ed. Sillanpään y. m. Ee N:o 12,
40825:           Liitteet IX siv. 45, ja ed. Ahlroosin Ae N:o 65, Liitteet IX siv. 51,
40826:           L. Työv:aan 99; ed. Torpan Ae N:o 70, Liitteet IX siv. 53,
40827:           L. Työv:aan 100; ed. Kaarneen ja Helenius-Seppälän Ee N:o 26,
40828:           Liitteet IX siv. 47, ja ed. Kallion y. m. Ae N:o 198, Liitteet IX
40829:           siv. 52, L. Työv:aan 140. Työvm. N:o 4 Pp. 435, 1 K. 475. A. V: 1,
40830:           em. N:o 11.
40831: 
40832: Paloviinavero, sitä kosk. arm. esit. N:o 11 annetaan Edk:lle 437, L. Vv:aan
40833:           438. Vvm. N:o 5 Pp. 732, 1 K. 751; Suurvm. N:o 5 ja 2 K. 803,
40834:           3 K. 903. A. II.
40835: 
40836: Pankkivaliokunta: jäsenten lukumäärä 37.
40837:        jäsenet ja varajäsenet 43; puheenjoht. ja varap. 45; jäsenmuutos
40838:           75-110.
40839:        Kirjelmä "!• 08, jossa ilmoitetaan Edk:lle pankkivaltuusmiesten ja
40840:            pankin tilintarkastajain vaalista, 484.
40841:        Mietintö N:o 1 Suomen Pankin ohjesäännön 18 ja 19 S:n muuttami-
40842:                          sesta toisin kuuluviksi, Pp. 329, 1 K. 333, 2 K. 348,
40843:                          415, 3 K. 487. A. IV.
40844:                   , 2 Suomen Pankin hallintoa ja tilaa v. 1907 koskevan
40845:             "            tarkastuksen johdosta, Pp. 344, K. 350. A. IV.
40846:                       3 koskeva pankkivaltuusmiesten ja pankin tilintarkasta-
40847:            "             jain vaalia, Pp. 408, K. 431. A. IV.
40848:                       4 säästöpankkiasetuksen 1 §:n muuttamista koskevan
40849:            "             eduskuntaesityksen johdosta, Pp. 482, 1 K. 488,
40850:                          2 K. 1478, 3 K. 1565. A. V: 1, em. N:o 12.
40851:                   , 5 koskeva muutoksia ja lisäyksiä armolliseen asetukseen
40852:                          säästöpankeista, Pp. 732, K. 1568. A. V: 2, am. N:o 17.
40853:                       6 Suomen Pankin käyttämättömistä voittovaroista, Pp.
40854:             "            1928, K. 2259. A. IV.
40855: 2410                             Asialuettelo.
40856: 
40857: Pankkivaltuusmiehet.        Kirjelmä eronneista valtuusmiehistä 272, 273.
40858:        Kertomus Edusk. Pankkivaliokunnalle Pp. 276, K. 290.
40859:        niiden ynnä pankin tilintarkastajain vaalia kosk. Pvm. N:o 3 Pp 408,
40860:            K. 431. A. IV.
40861:        Vaalin tulos ilmoitetaan Edk:lle 484.
40862: 
40863: Pelikortit: Arm. esit. N.o 7, koskeva suostuntaveroa pelikorteista. Annettu
40864:           Edk:lle 31; Pp. 39; L. Vv:aan 58. Vvm. N:o 1 Pp. 276, 1 K. 281,
40865:           2 K. 334, 3 K. 346. A. II.
40866: 
40867: Perimysmaa: Ed. Nykäsen y. m. Ae N:o 71, Liitteet III siv. 127, L. Lv:aan
40868:           113.   Lvm. N:o 6 Pp. 1707.    A. V: 2, am. N:o 27.
40869: 
40870: Perustuslaki.     Aloteoikeus sitä kosk. kysymyksissä, ks. Aloteoikeus.
40871: 
40872: Perustuslakivaliokunta, jäsenten lukumäärä 37.
40873:        jäsenet ja varajäsenet 42; puheenjohtaja ja varap. 45; uusi varap. 79.
40874:  -     Mietintö N:o 1, hallinto-oikeudellisen tuomioistuimen perustamista
40875:                         koskevan anom. ehd. johdosta, Pp. 732, K. 1565.
40876:                         A. V: 2, am. N:o 9.
40877:                      2, koskeva kertomusta hallituksen toimenpiteistä 1905-06
40878:            "            v:n väliaikaisilla Vp:llä tehtyjen päätösten johdosta,
40879:                         Pp. 1055, K. 2276, jatk. 2285-86. A. IV.
40880:                      3, koskeva Suomen asiain valmistelun ja alamaisen esit-
40881:            "            telyn säilyttämistä perustuslainmukaisella kannalla,
40882:                         Pp. 2108, K. 2259. A. V: 2, am. N:o 37.
40883: 
40884: Pieniviljelys, sen edistämistä kosk. ed. Lanton y. m. Ae N:o 191, Liitteet
40885:                        VIII siv. 173, L. Mv:aan 116.
40886:        opintoapurahoja sen harjoittajille, ed. Nixin y. m. Ae N:o 127, Liitteet
40887:                        VIII siv. 176, L. Mv:aan 116.
40888: 
40889: Pietari. Sikäl. suoma!. yhteyskoulun kannattamista kosk. ed. Kivilinnan
40890:           y. m. Ae N:o 208, Liitteet VI siv. 49, L. Siv:aan 136. Sivm. N:o 9
40891:           Pp. 1655. A. V: 2, am. N:o 34.
40892: 
40893: Piipsanneva, sen kuivattamista kosk. ed. Vaheen y. m. Ae N:o 117, Liit-
40894:           teet IV siv. 33, L. Tv:aan 218.
40895: 
40896: Piirilääkärin virat.      Ed. Pykälän y. m. Ae N:o 98, niiden lakkauttami-
40897:           sesta, Liitteet IV siv. 71, L. Tv:aan 221.
40898: 
40899: Pikakirjoituskanslia, sen päälliköt, 42.
40900: 
40901: Pohjakoulu, ks. Koulujärjestelmä.
40902: 
40903: Porvoo.    Sikäl. suoma!. yhteiskoulun ottamista valtion huostaan kosk. ed.
40904:           Laineen y. m. Ae N:o 147, Liitteet VI siv. 62, L. Siv:aan 136.
40905:           Sivm. N:o 8 Pp. 11ö9, K. 1932, 1965. A. V: 2, am. N:o 24.
40906: 
40907: Postinhoitajapalkkio sanomalehtien tilauksista.    Sen poistamista kosk.
40908:           ed. j. Hedbergin y. m. Ae N:o 185, Liitteet II siv. 21, L. Vv:aan
40909:           223. Vvm. N:o 9 Pp. 1354, K. 1477, 2000. A. IV.
40910: "   ___   "_"   _____   "
40911:                                        Asialuettelo.
40912:                             ______________________________ ___ _
40913:                                                              2411            "
40914: 
40915: 
40916: 
40917: 
40918:     Postitalot.        Ekerön kunnassa olevien p:jen vapautt. postinkulj.-velvollisuu-
40919:                    desta: ed. Sundblomin ja J. Hedbergin Ae N:o 184, Liitteet II siv.
40920:                    17, L. Vv:aan 139. Vvm. N:o 3 Pp. 354, K. 407. A. V: 2, am.
40921:                    N:o 3.
40922:     Puhe: K. M:tin arm. p. valtiopäiviä avattaessa, 29.
40923:                 jonka Edk:n puhemies on pitävä valtiopäivien avajaisissa keisarillisessa
40924:                    linnassa, päätetään käsitellä yksit. istunnossa 26; pidetään 30.
40925:                 samoin Vp:n päättäjäisissä pidettävä puhe 2269; pidetään 2296.
40926:                 Puhemiehen p. Edk:lle jäähyväisiksi Vp:n päättyessä 2297.
40927:                 Ed. Setälän p. Puhemiehelle sam. 2297.
40928:     Puhemiehistö tekee ehdotuksen valitsijamiesten lukumäärästä 32. Määrää
40929:                    sijaiset Suurv:n jäsenyydestä poistuneille 437, 482.
40930:     Pubemies valitaan 10-12.
40931:                 hänen samoin kuin varapuhemiesten vaalista ilmoitetaan Keisarilie ja
40932:                     Suuriruhtinaalle 21.
40933:                 antaa juhlallisen vakuutuksensa 19.
40934:                 pitää tervehdyspuheen Eduskunnalle 20.
40935:                 puhe valtiopäivien avajaisissa 30.
40936:                 hänelle tuleva määräraha 329, 338.
40937:                 puhe Vp:ien päättäjäisissä 2296.
40938:                    " jäähyväisiksi edustajille 2297.
40939:     Puhemiesneuvosto. Lausunto Prv:n kokoontumisesta 80.
40940:                 Ehd. kansantieteell. ulkomuseosta kosk. lausunnon lähettämisestä
40941:                    Siv:aan 280.
40942:                  " työsuunnitelmaksi Pp. 408, K. 431.
40943:                  " muutokseksi Suurv:n työsuunnitelmaan 1548.
40944:                    lisävarajäsenistä Toimv:aan ja Tarkv:aan 1711.
40945:     Puhevapaus, edustajan, ks. Kanne.
40946:     Puutavaraliikkeet, niiden maanostot: arm. esit. N:o 4 koskeva rajoituk-
40947:                    sia erään!. elinkeinojen harjoittajain oikeuteen kiinteistönhankin-
40948:                    taan maalla. Annettu Edk:lle 31; Pp. 39; L. Tv:aan 56. Tvm. N:o
40949:                    2 Pp. 354, 1 K. 358, Suurvm. N:o 10 ja 2 K. 1125, jtk. 2 K. 1174,
40950:                    3 K. 1470. A. 1.
40951:                 Ed. Hannes Gebhardin y. m. Ee N:o 11 samasta asiasta, Liitteet IV
40952:                    siv. 7, L. Tv:aan 128. Ks. edellä.
40953:     Päätoimisto, ks. Sosialinen päätoimista.
40954: 
40955: 
40956:                                                R.
40957:     Raittiusliitto, Suomen opisk. nuorison, ks. Raittiusseurat
40958:     Raittiusseurat: Ed. Soinisen y. m. Ae N:o 29 valtioavun myöntämisestä
40959:                     niille, Liitteet VI siv. 101, L. Siv:aan 74; ed. Kareksen y. m.
40960:                     Ae N:o 93, Liitteet VI siv. 102, L. Siv:aan 101. Sivm. N:o 1 Pp-
40961:                     276, K. 295. A. V: 2, am. N:o 1.
40962:     Rajoitukset eräänlaat. elink. harjoittajain oikeuteen kiinteistön hankintaan
40963:                     maalla, ks. Puutavaraliikkeet
40964:                                                                                  VIli
40965: 2412                              Asia! uettelo.
40966: 
40967: Rappeus, sen ehkäiseminen erinäisillä maatiloilla, ed. Hannes Gebhardin
40968:           y. m. Ee N:o 7, Liitteet IV siv. 18, L. Tv:aan 129.
40969: 
40970: Rautateitten hallinto, sitä kosk. aset. muuttamista tarkoittava ed. Si~­
40971:           niuksen y. m. Ae N:o 192, Liitteet IIl siv. 124, L. Lv:aan 224.
40972: 
40973: Rautatie: Anom. ehdotukset uusien rautateitten rakentamisesta tai avusta-
40974:            misesta, linjojen tutkimisesta määräpaikkojen välillä sekä arm. esi-
40975:            tysten antamisesta eduskunnalle ·näistä asioista :
40976:        Jyväskylä-Pieksämäki-Savonlinna, ed. Nykäsen y. m. Ae N:o 154,
40977:            hylj. 245.
40978:        Jyväskylä-Savonlinna ja Elisenvaara-Kurkijoki, ed. Arokallion Ae
40979:            N:o 201, hylj. 245.
40980:        Järvenpää-Koria, ed. Laineen ja Käkikosken Ae N:o 211, hylj. 261.
40981:        Kajaani-Kuusamo, ed. Heikkisen ja Piiraisen Ae N:o 132, hylj. 237.
40982:        Karjalan rata-lmpilahti, ed. Hainarin y. m. Ae N:o 2, hylj. 260.
40983:        Kokkola--Suolahti, ed. Torpan ja Pohjanpalon Ae N:o 159, hylj. 239.
40984:        Koljolan asema- K=ikisalmi, ed. Pullisen ja Arokallion Ae N:o 151,
40985:            per. 257.
40986:        Kulovesi-Ikaalisten kauppala, ed. Junnilan y. m. Ae N:o 148,
40987:            per. 254.
40988:        Lahti-Heinola·--Jyväskylä, ed. Soinisen y. m. Ae N:o 146, hylj. 256.
40989:        Lahti-Jyväskylä, ed. E. S. Yrjö-Koskisen y. m. Ae N:o 124, hylj. 255.
40990:        Lappi-Iisalmi-Kajaanin rata, ed. Lanton y. m. Ae N:o 96, hylj. 241.
40991:        Oulainen-Iisalmi, ed. Vaheen Ae. N:o 58, hylj. 240.
40992:        Oulu-Kuusamo, ed. Waaralan Ae N:o 10, hylj. 235.
40993:        Oulu-Vaala, ed. Heikkisen Ae N:o 130, hylj. 236.
40994:        Perniö-Taalin tehdas, ed. John Hedbergin Ae N:o 90, per. 255.
40995:        Pieksämäki-Jyväskylä ja Suolahti-Ylivieska, ed. Koskelinin Ae N:o
40996:            203, hylj. 244.
40997:        Pori-Kankaanpää, ed. Latvan y. m. Ae N:o 135, hylj. 250.
40998:         Riste-Loimaa, ed. Wemmelpuun y. m. Ae N:o 156, hylj. 255.
40999:        Rovaniemi-Kemijärvi, ed. Ahmavaaran Ae N:o 104, hylj. 226; ed
41000:            Lagerlöfin Ae N:o 219, hylj. 227,
41001:        Rovaniemi-Kittilä, ed. Halosen Ae N:o 53, hylj. 231.
41002:        Savonlinna-Mikkeli-Jyväskylä, ed. Kareksen ja Sarasteen Ae N:(
41003:            168, per. 243.
41004:        Sievi-Suonnejoki, ed. Myllyiän y. m. Ae N:o 79, hylj. 241.
41005:        Simola-Vilajoki tai Tormoo, ed. Vikmanin ja Riihelän Ae N:o 175,
41006:            hylj. 264.
41007:        Suolahti--Pännäinen, ed. Ala-Kuljun ja Koiviston Ae N:o 181,
41008:            hylj. 243.
41009:        Suonnejoki-Joensuu, ed. Virkkusen y. m. Ae N:o 166, hylj. 243.
41010:        Suonnejoki-Suolahti, ed. Virkkusen y. m. Ae N:o 166, hylj. 243.
41011:        Tornio-Turtola, ed. Halosen Ae N:o 173, hylj. 233.
41012:        Turku-Riihimäki, ed. Kaskisen ja Paloheimon Ae N:o 163, hylj. 253.
41013:        Turku-Uusikaupunki, ed. Kaskisen y. m. Ae N:o 42, hylj. 249.
41014:        Vaala-Kajaani-Nurmes, ed. Heikkisen ja Poutiaisen Ae N:o 131
41015:            hylj. 238.                                                         '
41016:        Vaala-Oulu y. m., ed. Lagerlöfin Ae N:o 217, hylj. 237.
41017:        Viipuri-Koivisto, ed. Pullisen y. m. Ae N:o 152, hylj. 257.
41018:        Värtsilä--Hiiskoski, ed. Lahtisen ja Hämäläisen Ae N:o 139, hylj. 246.
41019:        Ylivieska-Haapajärvi-Iisalmi, ed. Nylanderin y. m. Ae N:o 41
41020:            per. 241; - ed. Kallion y. m. Ae N:o 115, hylj. 242.               '
41021:                                      Asialuettelo.                        2413
41022: 
41023: 
41024: Rautatiehallitus anoo lupaa kanteen nostamiseen edustajan lausunnosta
41025:           2286.
41026: 
41027: Retkeilyt, maanviljelysharrastusten elvyttämiseksi, ed. Weijolan y. m. Ae
41028:           N:o 186, Liitteet VIII siv. 180, L. Mv:aan 131.
41029: 
41030: Rikosasiat, todistajapalkkiot niissä, ks. Todistajapalkkiot.
41031: Rikoslain 20: 7, sen muuttamista tarkoittavat Ae:t, ed. Nissisen y. m. N:o
41032:           28 ja ed. pripenbergin N:o 45, Liitteet III siv. 82-83, L. Lv:aan
41033:           99. Ed. Ängeslevän y. m. Ae N:o 170, Liitteet III siv. 81, L.
41034:           Lv:aan 215. Lvm. N:o 1 Pp. 407, K. 417. A. V: 2, am. N:o 4.
41035: 
41036: Rikoslain Vp. A:n 20 §, lisäys siihen, ks. Väkijuomat
41037: Ruotsalainen kanslianosasto asetetaan 37.
41038: Ruotsin- ja suomenkieli, ks. Kielilainsäädäntö yliopistossa, ks. Yliopisto.
41039: 
41040: 
41041:                                          s.
41042: Sahayhtiöt, ks. Puutavaraliikkeet.
41043: Sairastuvat: Valtioavun korottamista maalaiskuntien sairastupiavarten kosk.
41044:           ed. Huoposen y. m. Ae N:o· 75, Liitteet IV siv. 74, L. Tv:aan 221.
41045: 
41046: Serumtutkimus- ja valmistuslaitos, ed. Virkkusen y. m. Ae N:o 165,
41047:           Liitteet IV siv. 63, L. Tv:aan 220.
41048: 
41049: Sihteerin toimi ilmoitetaan olevan julistettu haettavaksi 23.
41050:   -   täytetään väliaikaisesti 23.
41051:   -   sam. lopullisesti 32.
41052: 
41053: Siperia, sinne lähetettyjen Suomen kansalaisten armahtamista y. m. kosk.
41054:           ed. Lagerlöfin Ae N:o 73, Liitteet 1 siv. 59, L. Prv:aan 100.
41055: 
41056: Siveellisyystyö, runsaampaa valtioapua sille, ed. Käkikosken y. m. Ae N:o
41057:          222, Liitteet VI siv. 114, L. Siv:aan 276.
41058: 
41059: Sivistysvaliokunta: päätös sen asettamisesta ja jäsenten lukumäärä 37-38.
41060:       jäsenet ja varajäsenet 44; puheenjohtaja ja varap. 45.
41061:  -    Mietintö N:o 1, anomusehdotusten johdosta, jotka tarkoittavat erinäis·
41062:                        ten raittiusseurojen avustamista, Pp. 276, K. 295, 2112.
41063:                        A. V: 2, am. N:o 1.
41064:                     2, anomusehdotuksen johdosta, joka tarkoittaa kansan-
41065:                        kirjastojen avustamista, Pp. 276, K. 310, 2112. A. V:
41066:                        2, am. N:o 2.
41067:                     3, yleisen oppivelvollisuuden säätämistä ja kansakoulu-
41068:           "            laitoksen kustannuksia koskevain eduskuntaesitysten
41069:                        johdosta, Pp. 497, 1 K. 719, jatk. 779, 809, 1004. A.
41070:                        V: 1, em. N:o 5.
41071:                  , 4, anomusehdotusten johdosta, jotka tarkoittavat enenne-
41072:                        tyn valtioavun myöntämistä kansanopistoille ja mää-
41073:                        rärahan myöntämistä vähävaraisten kansanopisto-oppi-
41074: 2414                                  Asialuettelo.
41075: 
41076:                             lasten apurahoiksi, Pp. 498, K. 670, jatk. 676. A. V:
41077:                             2, am. N:o 11.
41078:                     ,    5, anomusehdotusten johdosta, jotka tarkoittavat määrä-
41079:            "                rahan myöntämistä koulukeittojen järjestämiseksi kan-
41080:                             sakoulunoppilaille sekä köyhien oppilaiden vaatetus-
41081:                             avuksi, Pp. 732, K. 752, A. V: 2, am. N:o 15.
41082:                     ,    6, vuotuisen valtioavun korottamisesta ,Kansan Näyt-
41083:            "                tämö" nimiselle teaatterille, Pp. 732, K. 761. A. V: 2,
41084:                             am. N:o 16.
41085:                     ,    7, koskeva kannatusavun myöntämistä tyoväenopistoille,
41086:            "                Pp. 1056, K. 1100. A. V: 2, am. N:o 25.
41087:                          8, anomusehdotusten johdosta, jotka tarkoittavat yksityis-
41088:            "                ja yhteiskoulujen kehityksen edistämistä sekä eräiden
41089:                             yksityisten oppilaitosten ottamista valtion huostaan,
41090:                             Pp. 1169, K. 1932, jatk. 1946, 1965, A. V: 2,arn. N:o 24.
41091:                          9, anomusehdotuksen johdosta, joka koskee valtion kan-
41092:            "                natusavun myöntämistä Pietarin suomalaiselle yhteis-
41093:                             koululle, Pp. 1655. A. V: 2, am. N:o 34.
41094: 
41095: Snellman, j. V., Ae muistopatsaan pystyttämisestä hänelle, ks. Muistopatsas.
41096: 
41097: Sosialinen päätoimisto, sen perustamista kosk. ed. Pärssisen y. m. Ae
41098:          N·o 47, Liitteet IX siv. 103, L. Työv:aan 100.
41099: 
41100: Sotilaskyyditys: Ed. Sipposen y. .m. Ae N:o 11, Liitteet V siv. 53, L.
41101:   ·       Ltv:aan 133. Ltvm. N:o 14 Pp. 1655. A. V: 2, am. N:o 30.
41102: 
41103: Sukuoikeustilat. Ed. Kairamon ja Paloheimon niitä kosk. Ae N:o 218,
41104:           Liitteet V siv. 63, L. Ltv:aan 112. Ltvm. N:o 6, Pp. 482, K. 488.
41105:           A. V: 2, am. N:o 7.
41106: 
41107: Sukupuoliyhteys mielisair. aviop. kanssa, ks. Mielisairas.
41108: 
41109: Sunnuntaityö, sen poistamista valtion ja yksityisten liike- ja toimialoilla
41110:        kosk. ed. Kaarneen Ae N:o 109, Liitteet IX siv. 80, L. Työv:aan 141.
41111: 
41112: Suomen- ja ruotsinkieli, ks. Kielilainsäädäntö.
41113:   -    yliopistossa, ks. Yliopisto.
41114: 
41115: Suomen Pankki. Pvm. N:o 1 Suomen P:n ohjes. 18 ja 19 §:n muuttami-
41116:           sesta Pp. 329, 1 K. 333, 2 K. 348, jtk. 2 K. 415, 3 K. 487. A. IV.
41117:        Pvm. N:o 2 Suomen Pankin hallint. ja tilaa v. 1907 kosk. tarkast.
41118:           johdosta Pp. 344, K. 350. A. IV.
41119:        Pvm. N:o 6 S. P:n käyttämätt. voittovaroista Pp. 1928, K. 2259. A. IV.
41120:           Ks. myös Pankkivaliokunta ja Pankkivaltuusmiehet.
41121: Suostuntavero: Ks. Leimasuostunta, Mallasjuomasuostunta, Paloviinavero,
41122:           Peli kortit.
41123: Suuri valiokunta, sen poistamista kosk. ed. Koskisen y. m. Ae N:o 113,
41124:            Liitteet I siv. 15, L. Prv:aan 126.
41125:        ilmoitus vaalipäivästä 39.
41126:        jäsenet valitaan 48, 61; puheenjoht. ja varap. 65; toinen varap. 617.
41127:  -     muutoksia jäsenistössä 435, 437, 440, 482.
41128:                                    Asialuettelo.                           2415
41129: 
41130:       kirjelmä eräänlaat. yhteismetsiä koskevan aset. ehd:n käsittelemisestä 332.
41131:       Mietintö N:o -1, koskeva suostuotaveroa pelikorteista, 2 K. 334, 3 K.
41132:                          346. A. II.
41133:                  ,   2, koskeva leimasuostuntaa, 2 K. 334, 3 K. 347. A. II.
41134:                  ,   3 ja 3 a) Suomen Pankin ohjesäänn. 18 ja 19 S:n
41135:           "              muuttamisesta toisin kuuluviksi, 2 K. 348, 415, 3 K.
41136:                          487. A. IV.
41137:                 ,    4, koskeva muutettuja määräyksiä hirven metsästämi-
41138:                         sestä, 2 K. 795, 3 K. 902. A. IL
41139:                  ,   5, koskeva paloviinan valmistamisesta suoritettavaa ve-
41140:           "             roa, 2 K. 803, 3 K. 903. A. II.
41141:                 ,    6, koskeva suostuotaveroa mallasjuomain valmistami-
41142:           "             sesta, 2 K. 809, 3 K. 904. A. II.
41143:                 ,    7, eduskuntaesitysten johdosta, jotka koskevat ehdo-
41144:           "             tusta laiksi torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen
41145:                         vuokrauksesta, 2 K. 1465, 3 K. 1826. A. V: 1,
41146:                         em. N:o 3.
41147:                  ,   8, arm. esityksen johdosta, joka koskee asetusta maan
41148:           "             vuokrasta maalla, 2 K. 1233, 1297, jatk. 1366, 1603,
41149:                         3 K. 1814. A. III.
41150:                     9, koskeva erillisten vesijättöjen muodostamista itse-
41151:          "              näisiksi tiloiksi, 2 K. 1115, 3 K. 1179. A. 1.
41152:                 , 10, koskeva eräänlaatuisien elinkeinojen harjoittajain oi-
41153:                         keutta kiinteistön hankintaan maalla, 2 K. 1125, 1174,
41154:                         3 K. 1470. A. 1.
41155:                 , 11, säästöpankkiasetuksen 1 §:n muuttamisesta toisin
41156:                         kuuluvaksi, 2 K. 1478, 3 K. 1565. A. V: 1, em.
41157:                         N:o 12.
41158:                 , 12, koskeva eräänlaatuisia yhteismetsiä, 2 K. 1615, 3 K.
41159:          "              1826. A. 1.
41160:                 , 13 ja 13 a) koskeva kunnallisen lainsäädännön uudista-
41161:          "              mista, 2 K. 1760, 1841, 1963, 3 K. 2271, 2279. A.
41162:                         V: 1, em. N:o 2.
41163:                 , 14, koskeva kyytilainsäädännön uudistamista, 2 K. 1925,
41164:                         3 K. 2274, 2284. A. V: 1, em. N:o 4.
41165:       Kysymys kunnallislainsääd. uudist. koskevain aset. ehdotusten käsitte-
41166:          lystä Suurv:ssa 669, 734, 1548.
41167: 
41168: Synnyttäjä : turvakoteja aviottomille synnyttäjille, ks. Turvakoti.
41169: Säästöpankkiasetus. Sen 1 §:n muuttamista kosk. ed. Tulikouran y. m.
41170:          Ee N:o 9, Liitteet X siv. 11, Pp. 210, L. Pv:aan 275. Pvm. N:o 4
41171:          Pp. 482, 1 K. 488, Suurvm. N:o 11 ja 2 K. 1478, 3 K. 1565. A.
41172:          V: 1, em. N:o 12.
41173:       Ed. Kaskisen y. m. Ae N:o 128, Liitteet X siv. 3, L. Pv:aan 211.
41174:          Pvm. N:o 5 Pp. 732, K. !568. A. V: 2, am. N:o 17.
41175: 
41176: 
41177:                                        T.
41178: Taajaväkineo maalaisyhdyskunta : niitä kosk. asetuksen muuttaminen, ks.
41179:           kunnallislainsäädäntö.
41180: 
41181: Takaus.    Sitä koskevan lainsääd. uudistamista tarkoittava ed. Liston y. m.
41182:           Ae N:o 36, Liitteet III siv. 146, L. Lv:aan 111.
41183: 2416                             Asialuettelo.
41184: 
41185: 
41186: Takautuvat säännökset, maanvuokrasuhteita koskevat, ks. Maanvuokra.
41187: Talousvaliokunta: jäsenten lukumäärä 37.
41188:        jäsenet ja varajäsenet 43; puheenjohtaja ja varap. 45.
41189:        Kirjelmä 18 /o 08 erinäisten Ee:sten ja Ae:sten siirtämisestä Ltv:aan 485.
41190:        Mietintö N:o 1, eräänlaatuisia yhteismetsiä koskevan arm. esit. joh-
41191:                          dosta, Pp. 276, 1 K. 284, 2 K. 1615, 3 K. 1826. A. I.
41192:                   , 2, arm. esit. johdosta, joka koskee rajoituksia eräänlaa-
41193:            "             tuisten elinkeinojen harjoittajain oikeuteen kiinteistön
41194:                          hankintaan maalla, Pp. 354, 1 K. 358, 2 K. 1125,
41195:                          jatk. 1174, 3 K, 1470. A. 1.
41196:                   , 3, arm. esit. johdosta, joka sisältää ehdotuksen metsän-
41197:            "             hoitoasetukseksi ja asetukseksi eräiden 3 p. syys-
41198:                          kuuta 1886 annetun metsälain pykälien muuttami-
41199:                          sesta toisin kuuluviksi, Pp. 1353, 1 K. 1473, jatk.
41200:                          1827. A. 1.
41201:                   , 4, anomusehdotuksen johdosta, joka koskee kunnallis-
41202:            "             metsäjärjestelmän edistämistä, Pp. 1707. A. V: 2,
41203:                          am. N:o 31.
41204: 
41205: Tarkastus, edustajain valtakirjojen, 1.
41206:   -    kysymys tämän t:ksen merkityksestä 10-12.
41207: 
41208: Tarkastusvaliokunta: Varajäsenten lukumäärä 48; jäsenet ja varajäsenet
41209:           65; puheenjoht. ja varap. 79; lisävarajäsenet 1711, 1999. Toiminta
41210:           valtiopäivien päätyttyä 1999.
41211: 
41212: Tehdastilat, asukasten ja tehtaiden oikeuksia niihin kosk. ed. G. G. Ro-
41213:           senqvistin y. m. Ae N:o 85, Liitteet V siv. 66, L. Ltv:aan 212.
41214:           Ltvm. N:o 6 Pp. 482, K. 488. A. V: 2, am. N:o 7.
41215: 
41216: Teknillinen korkeakoulu, sen kieliolojen järjestäminen, ed. Antilan y. m.
41217:           Ae N:o 24, Liitteet VI siv. 6, L. Siv:aan 101.
41218: 
41219: Terveydenhoitosääntö. Sen täydentämistä määräyksellä naispuolisista
41220:           terveydenhoidontarkastajista terv.-lautakuntiin kosk. ed. V. Hjeltin
41221:           ja Nissisen Ae N:o 118, Liitteet IV siv. 76, L. Tv:aan 220.
41222: Terveys- ja sairashoito. Sen järjestämistä kosk. ed. Sipposen y. m. Ae
41223:           N:o 8, Liitteet IV siv. 67, L. Tv:aan 220.
41224: Tienteko ja tievero: Ed. Laineen y. m. Ee N:o 14, Liitteet V siv. 5, L.
41225:           Ltv:aan 96. Ltvm. N:o 2 Pp. 498, 1 K. 1042. A. V: 1, em. N:o 1.
41226: Tilaton väestö. Sen lainarahaston uud. järjestämistä kosk. ed. Hannes
41227:           Gebhardin Ae N:o 220, Liitteet VIII siv. 110, L. Mv:aan 115.
41228:   -    Luottolaitos sille: ed. Kallion y. m. Ae N:o 171, Liitteet Vlii siv.
41229:           130, L. Mv:aan 115.
41230: Tilattomat.   Hallintaoikeus niille luovutettaviin tiloihin: ed. Kairamon y.
41231:          m. Ae N:o 23, Liitteet VIII siv. 142, L. Mv:aan 217.
41232:        Maanhankinta niille, ed. Castr€min y. m. Ee N:o 29 ja ed. Cederber-
41233:          gin y. m. Ee N:o 30, Liitteet VIli siv. 41-109, L. Mv:aan 217. Ed.
41234:          Kaarneen Ae N:o 87, Liitteet V111 siv. 139, L. Mv:aan 217.
41235: Todistajapalkkiot: Ed. Stigzeliuksen Ee N:o 25, Liitteet III siv. 120, L.
41236:           Lv:aan 114. ~
41237:                                    Asialuettelo.                            2417
41238: 
41239: 
41240: Toimitusvaliokunta: varajäsenten lukumäärä 48; jäsenet ja varajäsenet
41241:             64-65; puheenjoht. ja varap. 79. Pmsneuv:n ehd. lisävarajäsenten
41242:             valitsemisesta 1711, valitut 1999. Toiminta Vp:ien päätyttyä 1999.
41243: 
41244: Torpparilaki, ks. Maanvuokra.
41245: Tulkki, yleinen ja yksityinen, otetaan 37.
41246: 
41247: Tulli.    Edk:n päättämisvalta t.-verotukseen nähden : ed. Koskisen y. m.
41248:             Ae N:o 114, Liitteet I siv. 33, L. Prv:aan 125.
41249:          maanvilj. ja meijerikoneista, ed. Hannes Gebhardin y. m. Ae N:o 33,
41250:             Liitteet II siv. II, L. Vv:aan 139. - Ed. Huoposen samaa kosk.
41251:             Ae N:o 77, Liitteet II siv. 13, L. Vv:aan 139. Vvm. N:o 15 Pp.
41252:             1995. A. V: 2, am. N:o 38.
41253: 
41254: Tulo- ja menoarvio: sen järjestämistä v:ksi 1909 koskeva arm. esit. N:o
41255:             8 annetaan Edk:lle 41; Pp. 59; L. Vv:aan 74. Vvm. N:o 14 Pp.
41256:             1927, K. 2112. A. III.
41257:          Oikeus Edk:lle sen laadintaan: ed. Airolan Ae N:o 144, Liitteet I siv.
41258:             31, L. Prv:aan 125.
41259:          V:n 1909 t.- ja m:oon vaikutt. asiain käsittelyaikaa kosk. Vv:n kirjelmä
41260:             Pp. 281, K. 338.
41261: 
41262: Tuomio, ehdollinen: ks. Ehdoll. tuomio.
41263: Tupakka.       Alaikäisten tupakankäytön rajoittaminen. Ed. Weijolan y. m.
41264:             Ae N:o 102, Liitteet VI siv. 109, L. Siv:aan 217.
41265:   -      Tupakkamonopoolin aikaansaamisesta, ed. Helenius-Seppälän Ae N:o
41266:             68, Liitteet II siv. 29, L. Vv:aan 222.
41267: Turun läänin eteläinen vaalipiiri, siitä valitut edustajat, 2.
41268:   -      pohjoinen sam., sam. 2.
41269: 
41270: Turvakoti, niiden perust. aviottomia äitejä y. m. varten, ed. Raunion y. m.
41271:             Ae N:o 54, Liitteet VI siv. 118, L. Siv:aan 100.
41272: 
41273: Tyhjät liput, kysymys niiden merkityksestä 13-19.
41274: Tylsämieliset, niiden hoitoa kosk. ed. Pykälän y. m. Ae N:o 214, Liitteet
41275:             IV siv. 79, L. Tv:aan 221.
41276: 
41277: Työkyvyttömyysvakuutus, ks. Työväenvakuutus.
41278: Työn välitys, kuunailiseksi toimeksi: Ed. Sillanpään y. m. Ae N:o 49, Liit-
41279:             teet IX siv. 102, L. Työv:aan 100. Työvm. N:o 9 Pp. 1707. A. V:
41280:             2, am. N:o 33.
41281: 
41282: Työ-olot valtion ja kuntien, ks. Valtion työt.
41283: Työpäivä. 8-tuntisen työpäivän säätämistä koskevat Ae:t: ed. Abiroosin
41284:             N:o 63 ja ed. Siveniuksen N:o 190, Liitteet IX siv. 71---72, L.
41285:             Työv:aan 141. Työvm. N:o 7 Pp. 1354. A. V: 2, am. 28.
41286: 
41287: Työsuunnitelma.         Puhem:neuv:n ehdotus T:ksi täysi-istuntoja ja valiokun-
41288:             tia varten Pp. 408, K. 431. A. IV.
41289: 2418                            Asialuettelo.
41290: 
41291: Työsääntö, niitä kosk. ed. Ehrnroothin Ee N:o 20, Liitteet IX siv. 35, L.
41292:           Työv:aan 99. Työvm. N:o 3 Pp. 435, 1 K. 466. A. V: 1, em. N:o 9.
41293: Työttömyys. Sen tutkimista sekä työttömyysvakuutuksen toimeenpane-
41294:           mista kosk. ed. Paasivuoren Ae N:o 39, Liitteet IX siv. 100, L.
41295:           Työv:aan 142. Työvm. N:o 5 Pp. 732, K. 1618. A. V: 2, N:o am. 14.
41296: Työväenasiainvaliokunta: päätetään asettaa 37-38.
41297:        jäsenet ja varajäsenet 43--44; puheenjoht. ja varap. 45.
41298:        Mietintö N:o 1 eduskuntaesityksistä, jotka sisältävät ehdotuksen laiksi
41299:                         elinkeinon harjoittamisen oikeudesta, Pp. 435, 1 K.
41300:                         442. A. V: 1, em. N:o 7.
41301:                  , 2 eduskuntaesityksestä, jotka sisältää lakiehdotuksen am-
41302:            "            mattivaltuustoista, Pp. 435, 1 K. 459. A. V: 1, em.
41303:                         N:o 8.
41304:                   , 3 eduskuntaesityksestä, joka sisältää lakiehdotuksen työ-
41305:                         säännöistä, Pp. 435, 1 K. 466. A. V: t, em. N:o 9.
41306:                   , 4 Eduskunnalle tehdyistä eduskuntaesityksistä ja ano-
41307:                         musehdotuksista, jotka tarkoittavat voimassa olevan
41308:                         Palkkaussäännön tarkastamista tahi kumoamista sekä
41309:                         uuden työsopimusta koskevan lain aikaansaamista,
41310:                          Pp. 435, 1 K. 475. A. V: 1, em. N:o 11.
41311:                   , 5 koskeva työttömyyden tutkimuksen toimeenpanemista,
41312:             "           työttömyysvakuutusta sekä muita työttömyyden aiheut·
41313:                         tamia toimenpiteitä, Pp. 732, K. 1618. A. V: 2, am.
41314:                          N:o 14.
41315:                   , 6 koskeva äitiysvakuutusta, Pp. 1055. A. V: 2, am
41316:                          N:o 23.
41317:                   , 7 koskeva valtion ja kuntain työolojen järjestämistä,
41318:                          Pp. 1354. A. V: 2, am. N:o 28.
41319:                   , 8 koskeva työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuksen jär-
41320:             "           jestämistä, Pp. 1655. A. V: 2, am. N:o 32.
41321:                   , 9 joka koskee työnvälityksen järjestämistä kuunailiseksi
41322:             "           toimeksi, Pp. 1707. A. V: 2, am. N:o 33.
41323: Työväenopistot, kannatusapua niille: Ed. E. S. Yrjö-Koskisen Ae N:o 122,
41324:           Liitteet VI siv. 55, L. Siv:aan 133. Sivm. N:o 7 Pp. 1056, K. 1100.
41325:           A. V: 2, am. N:o 25.
41326: Työväensuojelus.      Ed. Paasivuoren y. m. työväensuoje1uslakia ja 8-tunti-
41327:           sen työpäivän säätämistä kosk. Ae N:o 110, Liitteet IX siv. 64, L.
41328:           Työv:aan 141.
41329: Työväenvakuutus. Vanhuus- ja ansiokyvyttömyys- sekä leskien ja orpo-
41330:           jen vakuutusta kosk. ed. Hoikan y. m. Ae N:o 99, Liitteet IX siv.
41331:           87, L. Työv:aan 140; ed. Helenius-Seppälän ja Kaarneen Ae N:o 223,
41332:           Liitteet IX siv. 89, L. Työv:aan 276. Työvm: N:o 8 Pp. 1655. A.
41333:           V: 2, am. N:o 32. Ks. myös Työttömyys ja Äitiysvakuutus.
41334: 
41335: 
41336: 
41337:                                       u.
41338: Ulkomuseo. Antellin kokoelmain valtuusk. lausunto kansantieteell. ulko-
41339:           museosta, L. Siv:aan 280.   A. IV.
41340:                                  Asialuettelo.                             2419
41341: 
41342: Uudenmaan lälnin vaalipiiri, siitä valitut edustajat 1.
41343: Uudisasutus, sen edistämistä Lapin kihlakunnassa kosk. ed. Halosen Ae
41344:           N:o 172, Liitteet VIII siv. 150, L. Mv:aan 219.
41345: 
41346: 
41347:                                         V.
41348: Vaali, puhemiehen ja varapuhemiesten, 9-19.
41349:   -   sam., ilmoitetaan Keisarilie ja Suuriruhtinaalle, 21.
41350: Vaaliliitot.  Koko maan käsittäviä v:liittoja kosk. ed. Helenius-Seppälän Ae
41351:           N:o 213, Liitteet I siv. 19. L. Prv:aan 126.
41352: Vaalit, ehd. asetukseksi kunnallisista vaaleista, ks. Kunnallislainsäädäntö.
41353: Vaasan läänin eteläinen vaalipiiri, siitä valitut edustajat, 6.
41354:   -- itäinen sam., sam 5.
41355:   -  pohjoinen sam., sam. 6.
41356: 
41357: Vahtimestari.      Ed. Abiroosin Ae N:o 64 v:ien aseman järjestämisestä,
41358:           Liitteet IIl siv. 156, L. Lv:aan 128.
41359: Vaivaishoitoasetus, sen muuttamista kosk. ed. Lanton y. m. Ae N:o 59,
41360:           Liitteet V siv. 92, L. Ltv:aan 132.     Ltvm. N:o 13 Pp. 1056.     A.
41361:           V: 2, am. N:o 22.
41362: 
41363: Valiokunnat, niiden asettaminen ja jäsenten lukumäärä 37.         Eri valiokun-
41364:           nista ks. niiden nimien alta.
41365: Valitsijamiehet, päätös niiden lukumäärästä 32.
41366:   -   valitaan 35--37.
41367: 
41368: Valtion maaomaisuus, sen pysyttämistä valtion hallussa kosk. ed. Tanne-
41369:           rin y. m. Ae N:o 193, Liitteet VIII siv. 147, L. Mv:aan 218. Siir-
41370:           retty Tv:aan 358.
41371: 
41372: Valtion työt, niiden järjestämistä kosk. ed. Koposen y. m. Ae N:o 81,
41373:           Liitteet IX siv. 73,. L. Työv:aan 141. Ed. Helenius-Seppälän ja
41374:           Kaarneen Ae N:o 224, Liitteet IX siv. 75, L. Työv:aan 276. Työvm.
41375:           N:o 7 Pp. 1354. A. V: 2, am. N:o 28.
41376: Valtiopäiväkustannukset: Arm. esit. N:o 1 varain osottamisesta niiden
41377:         suorittamiseen. Annettu Edk:lle 31, Pp. 39; L. Vv:aan 48. Vvm.
41378:           N:o 8 Pp. 898, K. 904.    A. I.
41379: Valtiopäiväkutsumus, viittaus siihen, 1.
41380: Valtiopäivät, ilmoitus niiden avaamisesta tuodaan Eduskunnalle, 23.
41381:       avajaiset 28-31.
41382:   -   kysymys niiden ajan pidentämisestä 1357.
41383:   -   päättäjäiset 2295.
41384: 
41385: Valtiovarainvaliokunta: jäsenten lukumäärä 37; jäsenet ja varajäsenet 43;
41386:           puheenjohtaja ja varap. 45.
41387: 2420                              Asialuettelo.
41388: 
41389:                 27
41390:        Kirjelmä    /s 08 v:n 1909 menosääntöön vaikuttavien asiain käsitte-
41391:                 lystä, Pp. 281, K. 338.
41392:         ,       1
41393:                   /D 08 puhemiehen määrärahasta, Pp. 330, K. 338.
41394:         ,       18
41395:                    /to 08 Toimv:n ja Tarkv:n toiminnasta Vp:ien päätyttyä,
41396:                 K. 1999.
41397:        Mietintö N:o 1 arm. esit johdosta, joka koskee suosiuntaveroa peli-
41398:                          korteista, Pp. 276, 1 K. 281, 2 K. 334, 3 K. 346.
41399:                          A. II.
41400:            ,      ,    2 leimasuostuntaa koskevan arm. esityksen johdosta,
41401:                           Pp. 276, 1 K. 282, 2 K. 334, 3 K. 347. A. II.
41402:            .,     ,    3 eräiden Ekerön kunnan postitilain vapauttamisesta
41403:                           postinkuljetusvelvollisuudesta ja siihen liittyvistä teh-
41404:                           tävistä tehdyn anomusehdotuksen johdosta, Pp. 354,
41405:                           K. 407. A. V: 2, am. N:o 3.
41406:                   ,    4 verotuslaitoksen uudistamista tarkoittavien anomus-
41407:                           ehdotusten johdosta, Pp. 732, K. 972, uud. Pp. 1004,
41408:                           K. 1479. -       N:o 4 a Pp. 2108, K. 2275, A. V: 2,
41409:                           am. N:o 6.
41410:                        5 arm. esit. johdosta, joka koskee paloviinaveroa, Pp.
41411:                           732, 1 K. 751, 2 K. 803, 3 K. 903. A. II.
41412:                        6 arm. esit. johdosta, joka koskee suosiuntaveroa mal-
41413:                           lasjuomain valmistamisesta, Pp. 732, 1 K. 752, 2 K.
41414:                           809, 3 K. 904. A. II.
41415:                        7 Kolarin kappelin veroitusoloista, Pp. 898, K. 1987.
41416:                           A. V: 2, am. N:o 19.
41417:                        8, joka koskee varojen osottamista valtiopäiväkustannus-
41418:            "              ten suorittamiseen, Pp. 898, K. 904. A. l.
41419:                        9, joka koskee Keis. Senaatin valtiovaraintoimituskunnan
41420:            "              antamaa kertomusta valtiovarain tilasta, Pp. 1354, K.
41421:                           1477, 2000. A. IV.
41422:                       10 huoneiston hankkimisesta Suomen Eduskunnalle, Pp.
41423:                           1655, K. 1659. A. IV.
41424:                   ,   11, joka tarkoittaa Haminan ja Haap~saaren luotsien palk-
41425:                           kaukseen pidätettyjen kalastussaarten luovuttamista
41426:                           asianomaisiin kuntiin kuuluvien saaristolaiskylien
41427:                           käytettäviksi, Pp. 1169. A. V: 2, am. N:o 26.
41428:                       12, joka koskee varain osottamista kansakoululaitosta ynnä
41429:                            erinäisiä sivistystarkoituksia varten vuodeksi 1909, Pp.
41430:                            1169, K. 1179. A. II.
41431:            ,      ,   13, koskeva kulkulaitosrahastoa, Pp. 1707, K. 1711. A.III.
41432:            ,          14, joka koskee varojen hankkimista niihin tarpeisiin,
41433:                           joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä, Pp. 1927,
41434:                            K. 2112. A. III.
41435:                   ,   15, koskeva maanviljelys- ja meijerikoneitten tulliverotuk-
41436:                           sen poistamista, Pp. 1995. A. V: 2, am. N:o 38.
41437: Valtuusmies, ks. Asianajaja.
41438: Vangitseminen, väkijuomain myyjän, ks. Väkijuomat
41439: Vanhuusvakuutus, ks. Työväenvakuutus.
41440: Vankeinhoitosiirtolat: Ed. Vera Hjeltin y. m. Ae N:o 84, Liitteet 111 siv.
41441:           96, L. Lv:aan 137.
41442: Vankeinkuljetus: Ed. Huoposen y. m. Ae N:o 76, Liitteet V siv. 52, L.
41443:           Ltv:aan 138. Ltvm. N:o 10 Pp. 732, K. 1541. A. V: 2, am. N:o 13.
41444:                                  Asialuettelo.                             2421
41445: 
41446: 
41447: Vankilat, järjestysrangaistuksista niissä: Ed. Anton Huotarin Ae N:o 111,
41448:            Liitteet Ill, siv. 90, L. Lv:aan 213.
41449:   -    raittiusopetuksen järjestämisestä niissä: Ed. Sohlbergin y. m. Ae N:o
41450:            179, Liitteet VI siv. 103, L. Siv:aan 216.
41451: 
41452: Varapuhemiehet valitaan 12-13.
41453:       heidän samoin kuin puhemiehen vaalista ilmoitetaan kirjelmällä Kei-
41454:           sarilie ja Suuriruhtinaalle 21.
41455:   -   antavat juhlallisen vakuutuksensa 19.
41456: 
41457: Varojen hankkiminen vakinaisilla valtion tuloilla kattamattomiin tarp., ks.
41458:           Tulo- ja menoarvio.
41459: 
41460: Verotuslaitos, sen uudistaminen:      Ed. Kallion y. m. Ae N:o 15, Liitteet
41461:           II siv. 8, ja ed. Hallstenin y. m. Ae N:o 157 samasta asiasta,
41462:           Liitteet II siv. 5, L. Vv:aan 138. Vvm. N:o 4 Pp. 732, K. 792,
41463:           1479. Vvm. N:o 4 a Pp. 2108, K. 2275. A. V: 2, am. N:o 6.
41464: 
41465: Vesfjätöt: Arm. esit. N:o 5 erillisten vesijättöjen muodostamisesta itsenäisiksi
41466:           tiloiksi. Annettu Edk:lle 31; Pp. 39; L. Ltv:aan 56; Ltvm. N:o 1
41467:           Pp. 329, 1 K. 333, Suurvm. N:o 9 ja 2 K. 1115, 3 K. 1179. A. 1.
41468: 
41469: Vesioikeuslaki, sen muuttamista kosk. ed. Kairamon y. m. Ae N:o 21,
41470:          Liitteet V siv. 91, L. Ltv:aan 131.     Ltvm. N:o 8 Pp. 498, K. 940.
41471:           A. V: 2, am. N:o 10.
41472: Vesiperäiset maat, niiden viljelyskuntoon saattamista kosk. ed. Kallion y.
41473:           m. Ae N:o 14, Liitteet IV siv. 29, L. Tv:aan 129. - Ed. Kaira-
41474:           mon y. m. Ae N:o 20, Liitteet IV siv. 30 ja ed. Koskelinin y. m.
41475:           Ae N:o 57, Liitteet IV siv. 32, L. Tv:aan 131.
41476: 
41477: Viipurin läänin itäinen vaalipiiri, siitä valitut edustajat, 4.
41478:   -    läntinen sam., sam. 3.
41479: 
41480: Viljelyspakko, sitä koskevan lain säätämistä tarkoittava ed. Huttusen y. m.
41481:           Ae N:o 191, Liitteet VIli siv. 159, L. Mv:aan 117.
41482: 
41483: Virastopalvelija, ks. Vahtimestari.
41484: Virkakelpoisuus, realilyseon keskikoulun käyneiden: ed. Peltosen sitä
41485:           kosk. Ae N:o 138, Liitteet VI siv. 90, L. Siv:aan 216.
41486:   -    naisen, ks. Nainen.
41487: 
41488: Virkamies.     Ed. Huoposen Ae N:o 207 virkamiehen tuottaman vahingon
41489:           korvaamisesta, Liitteet lil siv. 152, L. Lv:aan 113. Lvm. N:o 7
41490:           Pp. 1995. A. V: 2, am. N:o 35.
41491: 
41492: Virkamiesolot, niissä olevien epäkohtien korjaamista tarkoitt. Ae:t : ed.
41493:           Nevanlinnan y. m. N:o 149 ja ed. Vikmanin N:o 145, Liitteet I
41494:           siv. 37-40, L. Prv:aan 122; ed. Kallion N:o 92, Liitteet I siv. 41,
41495:           L. Prv:aan 125. Ks. myös Kruununvoudin virat ja Nainen.
41496: Virkatalot. Sotilas- ja siviilivirkatalojen käyttöä koskevat Ae:t: ed. Torpan
41497:           y. m. N:o 35, ed. Paunun y. m. N:o 189, ed. Kaarneen N:o 88 ja
41498:           ed. G. G. Rosenqvistin N:o 86, Liitteet VIII siv. 163-168, L.
41499:           Mv:aan 117.
41500: 2422                             Asialuettelo.
41501: 
41502: Vivisektsioni: Ed. Helenius-Seppälän Ae N:o 178, Liitteet VI siv. 131, L.
41503:           Siv:aan 115.
41504: Vuokra, kaupunkitalon, ed. Hedv. Gebhardin y. m. Ee N:o 13, Liitteet Ill
41505:            siv. 134, L. Lv:aan 99.
41506:        Ed. Abiroosin Ae N:o 66, Liitteet III siv. 135, L. Lv:aan 112.       Ks.
41507:            myös Kaupunkikiinteistöt.
41508:        torpan, lampuotitilan j. n. e., ks. Maanvuokra.
41509: 
41510: Väkijuomaliike, ks. juovutusjuomaliike.
41511: Väkijuomat, niiden luvaton myyjä vagittavaksi, ed. E. S. Yrjö-Koskisen y.
41512:           m. Ae N:o 121, Liitteet III siv. 89, L. Lv:aan 215.
41513: Välikysymys, ed. Helenius-Seppälän, hallituksen kannasta ja toimenpiteistä
41514:           Edk:n päättämään kieltolakiin nähden.       Ks. Kieltolaki.
41515: 
41516: 
41517: 
41518:                                       Y.
41519: Yhdistys, ed. A. Neoviuksen y. m. Ee N:o 15 sisält. ehd:n laiksi yhd:istä,
41520:           Liitteet III siv. 5, L. Lv:aan 97.     Lvm. N:o 4 Pp. 732, 1 K. 1050.
41521:           A. V: 1, em. N:o 13.
41522: 
41523: Yhteiskoulu, ed. _Nissisen y. m. Ae N:o 26 niiden kehityksen edistämi-
41524:           sestä, Liitteet VI siv. 47, L. Siv:aan 74.    Sivm. N:o 8. Pp. 1169,
41525:           K. 1932, 1965. A. V: 2, am. N:o 24.
41526: 
41527: Yhteismetsät: Arm. esit. N:o 3 eräänlaatuisista yhteismetsistä. Annettu
41528:           Edk:lle 31; Pp. 39; L. Tv:aan 53. Tvm. N:o 1 Pp. 276, 1 K. 284;
41529:           Suurv:n kirjelmä tämän miet. käsittelemisestä 332. Suurvm. N:o
41530:           12 ja 2 K. 1615, 3 K. 1826. A. I.
41531: 
41532: Yhtiöt, niiden maanhankinta, ks. Puutavaraliikkeet, Maa-ala-vero.
41533: Yksityinen henkilö, puutavaraliikkeiden maanostojen rajoittamista tarkoit-
41534:           tavien säännösten sovelluttaminen y. h:löihin, ks. Puutavaraliikkeet.
41535: Yksityinen istunto, siinä esitetään puhe, jonka Edk: n puhemies on pi-
41536:           tävä Vp:n avajaisissa, 26-28; samoin Vp:n päättäjäisissä pidettävä
41537:           puhe 2269.
41538: Yksityiskoulut, ed. Arajärven y. m. Ae N:o 13 niiden valtioavusta y. m.,
41539:           Liitteet VI siv. 45, L. Siv:aan 74.         Sivm. N:o 8 Pp. 1169, K.
41540:           1932, 1965. A. V: 2, am. N:o 24.
41541: Yliopisto, sen kieliolojen järjestämistä kosk. ed. Ahmavaaran y. m. Ae N:o
41542:           7 ja ed. AntiJan y. m. Ae N:o 24, Liitteet VI siv. S-7, L.
41543:           Siv:aan 101.
41544: Yläkoulu, ks. Koulujärjestelmä.
41545: Yötyö. Sen poistamista kirja- ja kivipainoissa kosk. ed. Waljakan y. m.
41546:           Ae N:o 196, Liitteet IX siv. 81, L. Työv:aan 141.
41547:                                  Asia1uette1o.                              2423
41548: 
41549: 
41550:                                       Ä.
41551: Äiti, turvakoteja aviottomille äideille y. m., ks. Turvakoti.
41552: Äitiysvakuutus.      Ed. Pärssisen y. m. Ae N:o 48, Liitteet IX siv. 92, L.
41553:           Työv:aan 100. Ed. Hedv. Gebhardin ja Hallstenin Ae N:o 221,
41554:           Liitteet IX siv. 95, L. Työv:aan 140. Työvm. N:o 6 Pp. 1055. A.
41555:           V: 2, am. N:o 23.
41556: Äänestykset Eduskunnassa:            Ed. Järvisen y. m. Ae N:o 215, Liitteet I
41557:           siv. 24, L. Prv:aan 127.
41558: Äänioikeusrajoitukset, niiden poistaminen Valtiopäiväjärjestyksestä, ed.
41559:           Järvisen y. m. Ae N:o 138, Liitteet I siv. 16, L. Prv: aan 126.
41560: